Nokia Oyj — Annual Report (ESEF) 2025

Mar 5, 2026

549300A0JPRWG1KI7U06-2025-12-31-1-fi iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember Nokia Oyj Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12.2025 1 Hallituksen toimintakertomus 2 Liiketoimintakuvaus 3 Hallituksen katsaus 2025 4 Keskeiset tunnusluvut 5 Taloudellinen katsaus 6 Kestävyysraportti 18 Osakkeet ja osakkeenomistajat 121 Nokian yhtiöjärjestys 125 Riskitekijät 127 Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 131 Tunnuslukujen laskentakaavat 132 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat 133 Tilinpäätös 136 Konsernitilinpäätös 137 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 142 Emoyhtiön tilinpäätös 203 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 206 Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysraportin 2025 allekirjoitus 216 Tilintarkastuskertomus 218 Tilintarkastajan ESEF-varmennuslausunto 222 Kestävyysraportoinnin varmennuskertomus 223 2 Hallituksen toimintakertomus Liiketoimintakuvaus 3 Hallituksen katsaus 2025 4 Keskeiset tunnusluvut 5 Taloudellinen katsaus 6 Toiminnan tulos 6 Segmenttien tulos 10 Verkkoinfrastruktuuri 10 Pilvi- ja verkkopalvelut 11 Matkapuhelinverkot 12 Teknologia 13 Konsernin yhteiset toiminnot ja muut 14 Likviditeetti ja pääomaresurssit 15 Taloudellinen asema 15 Rahavirta 15 Rahoitusvarat ja -velat 16 Venture fund -sijoitukset ja -sitoumukset 17 Treasuryn ohjesääntö 17 Valuuttakurssien vaikutus 17 Kestävyysraportti 18 Nokian kestävä kehitys vuonna 2025 19 Nokian kestävän kehityksen strategia 20 Johdanto 21 Yleiset tiedot 22 Ympäristötiedot 46 Yhteiskunnalliset tiedot 80 Hallintotapatiedot 104 Kestävyysraportin liite 113 Osakkeet ja osakkeenomistajat 121 Osakkeet 121 Osakkeenomistajat 124 Nokian yhtiöjärjestys 125 Riskitekijät 127 Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen 131 Tunnuslukujen laskentakaavat 132 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat 133 3 Liiketoiminta- kuvaus Nokia Oyj on Helsingissä, Suomessa rekisteröity ja kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Nokia Oyj (emoyhtiö) on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Nokia on globaali teknologiajohtaja tekoälyn aikakauden verkkoratkaisuissa. Tarjoamme luotettavia ja kriittisiä verkkoinfrastruktuuriratkaisuja. Asiakkaitamme ovat viestintäpalvelujen tarjoajat, tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaat sekä toimintakriittiset yritykset, mukaan lukien puolustusteollisuus. Tarjoamme asiakkaillemme edistyneitä verkkoratkaisuja kiinteissä, matkapuhelin- ja siirtoverkoissa. Toimitamme suorituskyvyn ja turvallisuuden, joita he tarvitsevat vastatakseen tekoälyn aikakauden vaatimuksiin. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki) ja New Yorkin pörssissä (NYSE). Vuonna 2025 Nokia Oyj:n osakkeet olivat listattuina myös Pariisin pörssissä (Euronext Paris), mutta Nokia päätti marraskuussa 2025 hakea niiden poistamista listalta. Viimeinen kaupankäyntipäivä Nokian osakkeilla Pariisin pörssissä oli 30.12.2025. 4 Hallituksen katsaus 2025 Merkittävät geopoliittiset ja makrotaloudelliset haasteet jatkuivat vuonna 2025. Inflaatio pysytteli koholla, mutta alkoi vähitellen normalisoitua. Tullit lisäsivät epävarmuutta toimitusketjuissa, ja tekoälyn rooli arvonluonnissa kasvoi edelleen. Liiketoimintaympäristön osittain haastava ennakoitavuus korosti ketteryyden, selkeiden prioriteettien ja kurinalaisen toteutuksen merkitystä. Hallitus nimitti Justin Hotardin Nokian toimitusjohtajaksi 10.2.2025 ja hän aloitti tehtävässä 1.4.2025. Hotardilla on vahvat näytöt teknologiayhtiöiden kasvun kiihdyttämisestä sekä laaja ymmärrys Nokian tulevaisuuden kasvulle tärkeistä tekoäly- ja datakeskusmarkkinoista. Hallitus haluaa kiittää Hotardin edeltäjää Pekka Lundmarkia hänen merkittävästä panoksestaan Nokian hyväksi. Vuonna 2025 yhtiö investoi kokonaisuudessaan 4,9 miljardia euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan teknologiajohtajuuden vahvistamiseksi sekä jatkoi innovoimista asiakkaidensa ja kumppaneidensa kanssa. Nokia otti vuoden aikana tärkeitä askelia asemoidakseen yhtiön johtamaan tekoälyn aikakauden tuomaa verkkojen murrosta. Helmikuussa Nokia sai päätökseen Infineran yritysoston, joka vahvistaa yhtiön markkina-asemaa, teknologiajohtajuutta, asiakaskuntaa ja toimitusketjuja. Marraskuussa järjestetyssä pääomamarkkinapäivässä Nokia julkisti uuden strategiansa, uuden pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen ja strategiset mittarit sekä muutoksia konsernin johtoryhmän kokoonpanossa. Osana strategiaa yhtiö yksinkertaisti toimintamallinsa kahteen pääsegmenttiin, jotka ovat Verkkoinfrastruktuuri ja Mobiili- infrastruktuuri. Uudelleenjärjestely astui voimaan 1.1.2026. Uusia mahdollisuuksia tekoälyn laajamittaisesta käyttöönotosta Nokia näkee tekoälyn olevan pitkän aikavälin rakenteellinen muutos, jossa verkkojen merkitys kasvaa entisestään tekoälyn siirtyessä datakeskuksista käytännön sovelluksiin ja järjestelmiin. Suorituskyky, turvallisuus ja luotettavuus ovat ratkaisevassa roolissa, jotta verkot voivat tukea suuria kielimalleja, tekoälyagentteja, lisättyä todellisuutta hyödyntäviä laitteita sekä autonomisia robotteja. Nokia keskittyy luotettavien tekoälynatiivien verkkoratkaisujen kehittämiseen, jotka tukevat tekoälyn laajamittaista käyttöönottoa, parantavat tuottavuutta sekä luovat perustan kestävälle kasvulle pitkällä aikavälillä. Vuonna 2025 Nokia vahvisti asemaansa avainteknologioiden osalta. Yhtiö julkisti lokakuussa strategisen kumppanuuden NVIDIAn kanssa tavoitteenaan kiihdyttää tekoälypohjaisten radioverkkojen (AI-RAN) kehitystä kohti uuden sukupolven tekoälynatiiveja radioverkkoja ja verkkoinfrastruktuuria. Lisäksi Nokia julkisti vuoden aikana uusia tuotteita kuten optisten verkkojen liitännäismoduuleja, jotka parantavat kustannustehokkuutta ja lisäävät verkon joustavuutta. Yhtiö jatkoi myös immateriaalioikeuksiensa ja patenttisalkkunsa vahvistamista. Nokian teknologioiden reilu lisensointi kiihdyttää innovointia koko teknologiaekosysteemissä. Syyskuussa Nokia avasi uuden, maailman edistyksellisemmän radioteknologian tutkimus- ja tuotekehityskampuksen Ouluun, jossa toteutetaan seuraavan sukupolven tekoälyn tarpeisiin suunniteltuja matkapuhelinverkkoja. Lisäksi palkittu tutkimus- ja kehitysyksikkömme Nokia Bell Labs juhlisti 100-vuotista historiaansa ja vahvisti asemaansa 6G-, tekoäly-, avaruusverkko- ja kvanttiteknologiainnovaatioiden kärjessä. Hallitus uskoo, että teknologiainvestoinnit ovat ratkaisevan tärkeitä myös tekoälyn tuomien uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Hallitustyö vuonna 2025 Nokian vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 29.4.2025. Kokouksessa oli edustettuna noin 107 000 osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin 3 304 miljoonaa osaketta ja noin 59 prosenttia kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiökokous hyväksyi kaikki hallituksen ehdotukset ja valitsi hallitukseen kymmenen jäsentä, joista uusia jäseniä olivat Pernille Erenbjerg ja Timo Ihamuotila. Hallitus kokoontui vuoden 2025 aikana 23 kertaa. Näistä kokouksista 14 pidettiin paikan päällä tai videoneuvotteluna. Hallituksen viisi valiokuntaa – tarkastus-, nimitys-, henkilöstö-, strategia- ja teknologiavaliokunta – tukivat tehokkaasti hallituksen toimintaa ja kokoontuivat yhteensä 29 kertaa. Nimitysvaliokunta jatkoi hallituksen seuraajasuunnittelua sekä uudistamistyötä. Työn tulokset näkyvät seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotetussa hallituksen kokoonpanossa. Muutoksia hallituksen kokoonpanossa Tammikuussa 2026 Sari Baldauf ilmoitti hallitukselle jättävänsä paikkansa Nokian hallituksessa vuoden 2026 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Baldauf on toiminut Nokian hallituksen jäsenenä vuodesta 2018 ja hallituksen puheenjohtajana vuodesta 2020. Nokian hallitus haluaa esittää kiitoksensa Baldaufille hänen merkittävästä panoksestaan Nokian hyväksi. Seuraajasuunnittelun tuloksena hallituksen nimitysvaliokunta ehdottaa varapuheenjohtaja Timo Ihamuotilaa Nokian hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi ja Thomas Saueressigia hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi, edellyttäen että varsinainen yhtiökokous valitsee heidät uudelleen hallitukseen. Lisäksi hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle yhden uuden jäsenen, Meredith Whittakerin, nimittämistä hallituksen jäseneksi. Lopuksi hallitus haluaa kiittää Nokian työntekijöitä heidän määrätietoisesta työstään vuonna 2025 tulevaisuuden arvonluonnin vahvistamiseksi, toimintaympäristön haasteista huolimatta. 5 Keskeiset tunnusluvut Alla olevassa taulukossa esitetään tiettyjä Nokia-konsernin taloudellisia ja muita tunnuslukuja tilikausilta 2025, 2024 ja 2023 . Tiedot perustuvat IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittuihin konsernitilinpäätöksiin. milj. EUR (paitsi prosenttiluvut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä) 2025 2024 2023 Konsernin tuloslaskelmasta Liikevaihto 19 889 19 220 21 138 Liikevoitto (1) 885 1 970 1 733 % liikevaihdosta 4,4 % 10,2 % 8,2 % Voitto ennen veroja 915 2 091 1 469 Jatkuvien toimintojen voitto 638 1 711 649 Lopetettujen toimintojen voitto/tappio 22 -427 30 Tilikauden voitto 660 1 284 679 Konsernitaseesta Pitkäaikaiset varat 21 805 21 162 21 694 Lyhytaikaiset varat 15 792 17 987 18 087 Myytävänä olevat omaisuuserät — — 79 Vastaavaa yhteensä 37 597 39 149 39 860 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 20 967 20 657 20 537 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta 91 90 91 Oma pääoma yhteensä 21 058 20 747 20 628 Korolliset velat(2) 3 413 3 887 4 191 Vuokrasopimusvelat(2) 1 000 863 997 Varaukset(2) 1 416 1 228 1 262 Muut velat(2) 10 710 12 424 12 782 Vastattavaa yhteensä 37 597 39 149 39 860 Muuta tietoa Tutkimus- ja kehityskulut (3) -4 855 -4 512 -4 277 % liikevaihdosta -24,4 % -23,5 % -20,2 % Käyttöomaisuusinvestoinnit (4) -606 -472 -652 % liikevaihdosta -3,0 % -2,5 % -3,1 % Henkilöstökulut(3) 7 831 7 563 7 294 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (3) 78 005 78 434 84 795 Tilauskanta, mrd. EUR(5) 19,5 20,0 22,0 milj. EUR (paitsi prosenttiluvut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä) 2025 2024 2023 Olennaiset tunnusluvut Osakekohtainen tulos (emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta) Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR Jatkuvat toiminnot 0,12 0,31 0,11 Tilikauden voitto 0,12 0,23 0,12 Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR Jatkuvat toiminnot 0,11 0,31 0,11 Tilikauden voitto 0,12 0,23 0,12 Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR (6) 0,14 0,14 0,13 Sijoitetun pääoman tuotto, % (4) 4,3 % 9,3 % 6,6 % Oman pääoman tuotto, % (4) 3,1 % 6,2 % 3,2 % Omavaraisuusaste, % (4) 56,0 % 53,0 % 51,8 % Nettovelkaantumisaste, %(4) -16,0 % -23,4 % -21,0 % Rahavarat 5 462 6 623 6 234 Kassa ja korolliset sijoitukset (4) 6 791 8 741 8 514 Nettokassa ja korolliset sijoitukset (4) 3 378 4 854 4 323 Liiketoiminnan nettorahavirta 2 071 2 493 1 317 Vapaa kassavirta(4) 1 465 2 021 665 (1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet. (2) Sisältää konsernitaseen pitkä- ja lyhytaikaiset erät. (3) Esitetty jatkuvien toimintojen osalta. (4) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun on ”Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa. (5) Vuoden 2023 tilauskanta sisältää 1,7 miljardia euroa liittyen lopetettuihin toimintoihin, jotka myytiin vuonna 2024. (6) Hallitus ehdottaa vuoden 2026 yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. 6 Taloudellinen katsaus Tähän osioon sisältyvät taloudelliset tiedot tilikausilta 2025 ja 2024 on johdettu Nokian tilintarkastetusta IFRS-konsernitilinpäätöksestä. Näitä taloudellisia tietoja on luettava yhdessä konsernintilinpäätöksen kanssa, johon ne kokonaisuudessaan perustuvat. Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infinera Corporationin (Infinera) hankinnan 27.6.2024 julkistetun sopimuksen mukaisesti. Infinera on innovatiivisten avoimien optisten verkkoratkaisujen ja edistyneiden optisten puolijohteiden maailmanlaajuinen toimittaja, jonka kotipaikka on San Jose. Kaupan toteutumisen myötä Infinerasta tuli osa Nokia-konsernia ja Nokia omistaa 100 % sen osakekannasta ja äänivallasta. Hankinta parantaa merkittävästi Nokian mittakaavaa ja kannattavuutta optisissa verkoissa ja se vauhdittaa Nokian kasvustrategiaa datakeskuksissa ja vahvistaa sen asemaa sekä Pohjois-Amerikassa että internet-toimijoiden keskuudessa. Nokia raportoi hankitun liiketoiminnan osana Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä. Ks. lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat. Vuoden 2025 aikana Nokia toteutti strategisen arvioinnin venture fund -sijoitustoiminnastaan. Arvioinnin perusteella laajamittaisia venture fund -sijoituksia ei enää pidetä strategisina, ja Nokia on aloittanut prosessin näiden sijoitusten vähentämiseksi. Tästä johtuen venture fund -sijoitusten tuloksen esittämistä osana liiketoiminnan tulosta ei enää pidetä asianmukaisena, ja vuodesta 2025 alkaen Nokia esittää venture fund -sijoitusten voitot ja tappiot, mukaan lukien käyvän arvon muutokset sekä rahastojen hallinnointipalkkiot, osana rahoitustuottoja. Segmenttiraportoinnissa venture fund -sijoitusten tulos esitettiin aiemmin osana Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liiketulosta. Vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Uudelleenluokittelun seurauksena vuoden 2024 raportoidut myynnin ja hallinnon kulut laskivat 18 miljoonaa euroa, liiketoiminnan muut tuotot laskivat 47 miljoonaa euroa ja rahoitustuotot kasvoivat 29 miljoonaa euroa. Toiminnan tulos Konserni yhteensä Seuraavassa taulukossa esitetään tietyt Nokian jatkuvien toimintojen tuloslaskelman erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024. 31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen 2025 2024 Muutos % milj. EUR % liikevaihdosta milj. EUR % liikevaihdosta Liikevaihto 19 889 100,0 % 19 220 100,0 % 3 % Hankinnan ja valmistuksen kulut -11 230 -56,5 % -10 356 -53,9 % 8 % Bruttokate 8 659 43,5 % 8 864 46,1 % -2 % Tutkimus- ja kehityskulut -4 855 -24,4 % -4 512 -23,5 % 8 % Myynnin ja hallinnon kulut (1) -3 073 -15,5 % -2 872 -14,9 % 7 % Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut (1) 154 0,8 % 490 2,5 % -69 % Liikevoitto (1) 885 4,4 % 1 970 10,2 % -55 % Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta 19 0,1 % 7 0,0 % 171 % Rahoitustuotot ja -kulut(1) 11 0,1 % 114 0,6 % -90 % Voitto ennen veroja 915 4,6 % 2 091 10,9 % -56 % Tuloverot -277 -1,4 % -380 -2,0 % -27 % Jatkuvien toimintojen voitto 638 3,2 % 1 711 8,9 % -63 % Lopetettujen toimintojen voitto/tappio 22 0,1 % -427 -2,2 % -105 % Tilikauden voitto 660 3,3 % 1 284 6,7 % -49 % Jatkuvien toimintojen voiton jakautuminen Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus 651 3,3 % 1 277 6,6 % -49 % Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus 9 0,0 % 7 0,0 % 29 % (1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuodelta 2024 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet. 7 Liikevaihto Liikevaihto vuonna 2025 oli 19 889 miljoonaa euroa. Kasvua oli 669 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna 19 220 miljoonaan euroon vuonna 2024. Infinera-yritysoston osuus liikevaihdosta oli 1 258 miljoonaa euroa ja valuuttakurssimuutosten negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli noin 4 %. Näiden vaikutusten lisäksi liikevaihdon kasvu johtui vahvasta suorituksesta Verkkoinfrastruktuurissa, erityisesti Optical Networks -liiketoiminnossa, jossa oli vahvoja kysyntätrendejä tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaiden keskuudessa. Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina. milj. EUR 2025 2024 Muutos % Amerikka 6 985 6 276 11 % Latinalainen Amerikka 784 895 -12 % Pohjois-Amerikka 6 201 5 381 15 % APAC 4 639 4 549 2 % Kiinan alue 913 1 134 -19 % Intia 1 534 1 373 12 % Muu APAC 2 192 2 042 7 % EMEA 8 265 8 395 -2 % Eurooppa(1) 6 165 6 362 -3 % Lähi-itä ja Afrikka 2 100 2 033 3 % Yhteensä 19 889 19 220 3 % (1) Teknologia-segmentin koko immateriaalioikeuksiin ja lisensointiin liittyvä liikevaihto on kohdistettu Suomeen. Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma asiakasryhmittäin mainittuina vuosina. milj. EUR 2025 2024 Muutos % Viestintäpalvelujen tarjoajat 15 313 15 085 2 % Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaat ja toimintakriittiset yritykset ja puolustusteollisuus 3 085 2 180 42 % Lisenssinsaajat 1 501 1 928 -22 % Muut (1) -10 27 -137 % Yhteensä 19 889 19 220 3 % (1) Vuosi 2025 sisältää segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit, kohdistamattomat erät sekä tiettyjä muita eriä. Vuosi 2024 sisältää erillisenä yksikkönä toimineen Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnan liikevaihdon, sekä tiettyjä muita eriä, kuten segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit. RFS:n liikevaihtoon sisältyy myös tuotot viestintäpalvelujen tarjoajilta sekä tekoäly- ja pilvipalveluasiakkailta a ja toimintakriittisiltä yrityksiltä ja puolustusteollisuudelta. Bruttokate Bruttokate vuonna 2025 oli 8 659 miljoonaa euroa, jossa oli laskua 205 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna 8 864 miljoonaan euroon vuonna 2024. Bruttokatteen laskuun vaikutti pääasiassa Teknologia-segmentti, jonka liikevaihto sisälsi vuonna 2024 kertaluonteisen aiempiin kausiin kohdistuvan 400 miljoonan euron liikevaihdon, ja vähäisemmässä määrin Infinera-yritysostoon liittyvät kulut sekä sopimusperusteiseen vaateeseen liittyvä varaus. Tätä laskua tasoitti osittain Infinera-yritysoston myötä kasvanut bruttokate. Vuoden 2025 bruttokatteeseen vaikuttivat myös suhteellisen vakaat uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut, jotka olivat 148 miljoonaa euroa vuonna 2025, kun ne vuonna 2024 olivat 155 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 bruttokateprosentti oli 43,5 %, kun se vuonna 2024 oli 46,1 %, johtuen näistä samoista tekijöistä. Liiketoiminnan kulut Tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2025 olivat 4 855 miljoonaa euroa, missä oli kasvua 343 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna 4 512 miljoonaan euroon vuonna 2024. Tutkimus- ja kehityskulujen osuus liikevaihdosta oli 24,4 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 niiden osuus oli 23,5 %. Tutkimus- ja kehityskulujen kasvu johtui pääasiassa Infinera-yritysostosta ja Verkkoinfrastruktuuri-segmentin investointien kasvusta, mikä tasoitti kustannussäästöjä muualla liiketoiminnassa. Vuoden 2025 tutkimus- ja kehityskuluihin sisältyvät uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut olivat 137 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2024 olivat 135 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulut olivat 3 073 miljoonaa euroa vuonna 2025. Myynnin ja hallinnon kulut kasvoivat 201 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin kulut olivat 2 872 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 15,5 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 osuus oli 14,9 %. Myynnin ja hallinnon kulujen kasvu johtui Infinera-yritysostoon liittyvästä kustannusten kasvusta. Meneillään olevat kustannussäästötoimet tasoittivat tätä jonkin verran. Vuoteen 2025 sisältyi 191 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, kun vuonna 2024 vastaava erä oli 145 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi 358 miljoonan euron poistot hankituista aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, kun ne vuonna 2024 olivat 294 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat 154 miljoonaa euroa nettotuottoa. Laskua oli 336 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024 , jolloin nettotuotto oli 490 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen lasku johtui pääasiassa vuonna 2024 saatujen TD Tech liiketoiminnan 191 miljoonan euron ja Device Management and Service Management Platform liiketoiminnan 68 miljoonan euron myyntivoittojen puuttumisesta. Lisäksi myyntisaamisten odotettavissa olevien luottotappioiden peruutukset peruutukset laskivat 77 miljoonaa euroa ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot laskivat 73 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen laskua tasoitti osittain valuuttasuojauksen vaikutus, joka oli 81 miljoonaa euroa positiivinen vuonna 2025 verrattuna 23 miljoonan euron positiiviseen vaikutukseen vuonna 2024. 8 Liikevoitto Liikevoitto vuonna 2025 oli 885 miljoonaa euroa. Liikevoitto laski 1 085 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna, jolloin se oli 1 970 miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku johtui edellä kuvatusta bruttokatteen laskusta sekä liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan negatiivisesta vaihtelusta, minkä lisäksi tutkimus- ja kehityskulut sekä myynnin ja hallinnon kulut olivat korkeammat Infinera-yritysostoon liittyen. Liikevoittoprosentti oli 4,4 % vuonna 2025, kun se vuonna 2024 oli 10,2 %. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot ja -kulut olivat 11 miljoonaa euroa nettotuottoa vuonna 2025, mikä merkitsee 103 miljoonan euron negatiivista vaihtelua, kun nettotuotot olivat 114 miljoonaa euroa vuonna 2024. Rahoitustuottojen ja -kulujen negatiivinen nettovaihtelu johtui pääasiassa sijoitusten korkotuottojen 135 miljoonan euron laskusta ja venture fund -sijoitusten nettovaikutukseltaan negatiivisesta 95 miljoonan euron vaihtelusta, mitä osittain tasoitti korollisten velkojen korkokulujen 68 miljoonan euron lasku. Voitto ennen veroja Voitto ennen veroja vuonna 2025 oli 915 miljoonaa euroa eli 1 176 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2024, jolloin voitto ennen veroja oli 2 091 miljoonaa euroa. Tuloverot Vuonna 2025 tuloverot olivat 277 miljoonaa euroa nettokulua. Nettoverokulut laskivat 103 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin nettokulut olivat 380 miljoonaa euroa. Positiivinen vaihtelu tuloveroissa johtui pääasiassa voiton ennen veroja laskusta edellisvuoteen verrattuna ja vähäisemmässä määrin myynnin ja voiton maantieteellisen jakauman muutoksesta. Lisätietoja näistä eristä on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5. Tuloverot. Jatkuvien toimintojen voitto Jatkuvien toimintojen voitto vuonna 2025 oli 638 miljoonaa euroa. Laskua verrattuna vuoteen 2024 oli 1 073 miljoonaa euroa, jolloin voitto oli 1 711 miljoonaa euroa. Muutos johtui liikevoiton laskusta ja rahoitustuottojen ja -kulujen nettonegatiivisesta vaihtelusta, mitä tuloverokulujen lasku osittain tasoitti. Jatkuvien toimintojen vuoden 2025 osakekohtainen tulos oli 0,12 euroa (laimentamaton) ja 0,11 euroa (laimennettu), kun se vuonna 2024 oli 0,31 euroa (laimentamaton) ja 0,31 euroa (laimennettu). Lopetettujen toimintojen voitto/tappio Lopetettujen toimintojen voitto vuonna 2025 oli 22 miljoonaa euroa. Muutos verrattuna vuoteen 2024 oli 449 miljoonaa euroa, jolloin tappio oli 427 miljoonaa euroa. Lopetettujen toimintojen tuloksia käsitellään tarkemmin jäljempänä osiossa Lopetetut toiminnot. Tilikauden voitto Tilikauden voitto vuonna 2025 oli 660 miljoonaa euroa. Laskua oli 624 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin tilikauden voitto oli 1 284 miljoonaa euroa. Muutos tilikauden voitossa johtui pääasiassa jatkuvien toimintojen voiton laskusta. Osakekohtainen tulos vuonna 2025 oli 0,12 euroa (laimentamaton) ja 0,12 euroa (laimennettu), kun se vuonna 2024 oli 0,23 euroa (laimentamaton) ja 0,23 euroa (laimennettu). Tilauskanta Tilauskanta 31.12.2025 oli 19,5 miljardia euroa verrattuna 20,0 miljardiin euroon 31.12.2024. Tilauskannan lievä lasku johtui pääasiassa valuuttakurssimuutoksista, sillä merkittävä osa Nokian tilauksista on Yhdysvaltain dollareissa. Teknologia-segmentin tilauskanta laski sen normaalin sopimussyklin vuoksi, sillä Nokia tulouttaa monivuotisia sopimuksia ajan kuluessa. Tilauskanta kasvoi Verkkoinfrastruktuurissa ja Matkapuhelinverkoissa ja laski Pilvi- ja verkkopalveluissa. Johto on arvioinut tilauskannan tuloutuvan seuraavasti: 2025 2024 Vuoden sisällä 57 % 53 % 2-3 vuodessa 28 % 27 % Yli 3 vuodessa 15 % 20 % Yhteensä 100 % 100 % 9 Kustannussäästöohjelma Nokia ilmoitti 19.10.2023 eri segmenteissä käynnistetyistä toimista yhtiön kohtaaman haastavan markkinaympäristön seurauksena. Yhtiö alentaa kulurakennettaan ja tehostaa toimintojaan samalla, kun se turvaa tutkimus- ja kehityskapasiteettinsa ja sitoutumisensa teknologiajohtajuuteen. Nokian tavoitteena on alentaa kustannuspohjaansa bruttomääräisesti (eli ennen inflaatiota) 800–1 200 miljoonaa euroa vuoden 2026 loppuun mennessä verrattuna vuoteen 2023 olettaen, että henkilöstön tulosperusteisesti muuttuva palkan osa olisi tavoitetasolla molempina ajanjaksoina. Tämä tarkoittaa 10–15 %:n vähennystä henkilöstökuluissa. Ohjelman odotetaan johtavan 72 000–77 000 työntekijän organisaatioon, kun Nokialla oli ohjelmasta ilmoitettaessa 86 000 työntekijää. Henkilöstömäärää koskevat luvut edustavat alun perin suunniteltuja henkilöstömäärätavoitteita, eikä niissä ole otettu huomioon jo tapahtunutta Submarine Networks -liiketoiminnan myyntiä tai suunniteltuja yritysostoja tai myyntejä. Vuoden 2024 lopussa henkilöstömäärä oli 75 600. Suunnitelmassa ei oteta huomioon vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä toteutuneesta Infineran yritysostosta syntyvää lisähenkilöstöä. Vuoden 2025 lopussa henkilöstömäärä olisi ollut 74 100, jos Nokia ei olisi hankkinut Infineraa. Ohjelman avulla saavutettavien nettokustannussäästöjen lopullinen määrä riippuu myös inflaatiosta. Säästöt kohdistuvat pääasiallisesti Matkapuhelinverkot- sekä Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentteihin että konsernitason toimintoihin. Uudelleenjärjestelyistä aiheutuu kertaluonteinen kirjanpidollinen ja kassavaikutteinen kulu, jonka ennakoidaan vastaavan tavoiteltua vuosittaista säästöä. Nykyisen suunnitelman mukaan bruttokustannussäästöjä on tarkoitus saavuttaa 1 200 miljoonaa euroa vuosien 2024–2026 ohjelman aikana, mutta tämä voi muuttua riippuen markkinoiden kehityksestä. Tämä sisältää odotetut bruttokustannussäästöt sekä ohjelman niihin liittyvät uudelleenjärjestelykulut ja -rahavirrat. Nokia odottaa, että noin 70 % säästöistä saavutetaan toimintakuluissa ja 30 % hankinnan ja valmistuksen kuluissa. Segmenteittäin säästöistä noin 50–60 % odotetaan saavutettavan Matkapuhelinverkot-segmentissä, 30 % Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentissä ja loput 10–20 % Verkkoinfrastruktuuri-segmentissä ja konsernitason toiminnoissa. Lopetetut toiminnot 31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen Seuraavassa taulukossa esitetään lopetettujen toimintojen tulos ja tuloslaskelman erien suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024 . Nokia ilmoitti 27.6.2024 allekirjoittaneensa myyntioption kokonaan omistamansa tytäryhtiön Alcatel Submarine Networksin (ASN) myynnistä Ranskan valtiolle. Tämän seurauksena Nokia luokitteli Submarine Networks -liiketoiminnan lopetetuksi toiminnoksi ja oikaisi vertailutiedot vastaavasti. Kauppa toteutui 31.12.2024. 2025 2024 Muutos % milj. EUR % liikevaihdosta milj. EUR % liikevaihdosta Liikevaihto — 100,0 % 1 059 100,0 % -100 % Kulut — 0,0 % -989 -93,4 % -100 % Liikevoitto — 0,0 % 70 6,6 % -100 % Rahoitustuotot ja -kulut — 0,0 % -7 -0,7 % -100 % Arvonalentumistappio arvostamisesta käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla — 0,0 % -514 -48,5 % -100 % Myyntivoitto 22 0,0 % 29 2,7 % -24 % Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista ennen veroja 22 0,0 % -422 -39,8 % -105 % Tuloverot — 0,0 % -5 -0,5 % -100 % Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista⁽¹⁾ 22 0,0 % -427 -40,3 % -105 % (1) Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön osakkeenomistajille. Ottaen huomioon, että Nokia sai ASN:n myynnin päätökseen vuoden 2024 lopussa, Nokialla ei ollut toiminnassa olevia lopetettuja toimintoja vuoden 2025 aikana. Ainoa vaikutus lopetetuista toiminnoista Nokian taloudelliseen tulokseen vuonna 2025 oli 22 miljoonan euron myyntivoitto, joka liittyi positiiviseen kauppahintaoikaisuun, sekä lisäkauppahintaan perustuen ASN:n vuoden 2025 tavoitteet ylittäneeseen taloudelliseen tulokseen. 10 Segmenttien tulos Vuonna 2025 Nokialla oli neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä taloudellista raportointia varten: (1) Verkkoinfrastruktuuri (Network Infrastructure), (2) Pilvi- ja verkkopalvelut (Cloud and Network Services), (3) Matkapuhelinverkot (Mobile Networks) ja (4) Teknologia (Nokia Technologies). Lisäksi Nokia esittää segmenttikohtaisia tietoja Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiosta. Tässä ”Segmenttien tulos” -osiossa esitetyt luvut jokaisesta raportoitavasta toimintasegmentistä ja Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiosta perustuvat yhtiön johdolle tuloksen arvioimista ja resurssien kohdistamista varten raportoitaviin lukuihin. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei kohdisteta segmenteille johdon raportoinnissa. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteesta sekä segmenttilukujen täsmäytyksestä Nokia-konsernin lukuihin on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2. Segmentti-informaatio. Verkkoinfrastruktuuri 31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024. 2025 2024 Muutos % milj. EUR % liikevaihdosta milj. EUR % liikevaihdosta Liikevaihto (1) 7 986 100,0 % 6 518 100,0 % 23 % Hankinnan ja valmistuksen kulut -4 700 -58,9 % -3 781 -58,0 % 24 % Bruttokate 3 286 41,1 % 2 737 42,0 % 20 % Tutkimus- ja kehityskulut -1 536 -19,2 % -1 207 -18,5 % 27 % Myynnin ja hallinnon kulut -985 -12,3 % -815 -12,5 % 21 % Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 15 0,2 % 46 0,7 % -67 % Liikevoitto 780 9,8 % 761 11,7 % 2 % (1) Vuoden 2025 liikevaihto sisältää Optical Networks ‑liiketoiminnan liikevaihtoa 3 019 miljoonaa euroa, IP Networks ‑liiketoiminnan liikevaihtoa 2 594 miljoonaa euroa ja Fixed Networks ‑liiketoiminnan liikevaihtoa 2 373 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 liikevaihto sisältää Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 636 miljoonaa, IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 583 miljoonaa ja Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 299 miljoonaa. Liikevaihto Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevaihto vuonna 2025 oli 7 986 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 1 468 miljoonaa euroa eli 23 % verrattuna 6 518 miljoonaan euroon vuonna 2024. Helmikuun lopun Infinera-yritysoston osuus liikevaihdon kasvusta oli 1 273 miljoonaa euroa. Nokian Verkkoinfrastruktuuri-segmentin kaikki kolme yksikköä kasvoivat orgaanisesti, kun taas valuuttakurssimuutokset vaikuttivat Verkkoinfrastruktuurin liikevaihtoon negatiivisesti noin 4 %. Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 3 019 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevaihto kasvoi 1 383 miljoonaa euroa eli 85 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevaihto oli 1 636 miljoonaa euroa. Helmikuun lopun Infinera-hankinnan osuus liikevaihdon kasvusta oli 1 273 miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutoksilla oli noin 5 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaiden ja toimintakriittisten yritysten, mukaan lukien puolustusteollisuus, kysyntä kasvoi, kun taas viestintäpalveluiden tarjoajien kysyntä pysyi enimmäkseen vakaana. IP Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 2 594 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevaihto kasvoi 11 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevaihto oli 2 583 miljoonaa euroa. Valuutta- kurssimuutoksilla oli noin 5 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. IP Networks -liiketoiminnon liikevaihto kasvoi vuonna 2025, kun kasvu myynnissä tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaille ja toimintakriittisille yrityksille, mukaan lukien puolustusteollisuus, tasoitti lievää laskua myynnissä viestintäpalvelujen tarjoajille. Fixed Networks -liiketoiminnon liikevaihto vuonna 2025 oli 2 373 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 74 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna 2 299 miljoonaan euroon vuonna 2024. Valuuttakurssimuutoksilla oli noin 4 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Fixed Networks -liiketoiminnon liikevaihdon kasvu heijasti kuitutuoteperheiden ja kiinteiden langattomien yhteyksien kasvua, mikä tasoitti laskuja joillakin tuotealueilla, joita priorisoidaan vähemmän, kuten Site Implementation- ja Outside Plant -liiketoiminnossa. Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina. milj. EUR 2025 2024 Muutos % Amerikka 3 688 2 726 35 % APAC 1 648 1 426 16 % EMEA 2 650 2 366 12 % Yhteensä 7 986 6 518 23 % Bruttokate Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokate vuonna 2025 oli 3 286 miljoonaa euroa. Bruttokate kasvoi 549 miljoonaa euroa eli 20 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin bruttokate oli 2 737 miljoonaa euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokateprosentti oli 41,1 % vuonna 2025, kun se vuonna 2024 oli 42,0 %. Bruttokate kasvoi pääasiassa Infinera-hankinnan myötä. Bruttokateprosentti laski, mikä heijasti tuotevalikoiman muutoksia vuoden aikana. Liiketoiminnan kulut Verkkoinfrastruktuuri-segmentin tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2025 olivat 1 536 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 329 miljoonaa euroa eli 27 % verrattuna 1 207 miljoonaan euroon vuonna 2024. Tutkimus- ja kehityskulujen kasvu heijasti Infinera-hankintaa ja investointeja tuleviin kasvumahdollisuuksiin. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 985 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kulut kasvoivat 170 miljoonaa euroa eli 21 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin myynnin ja hallinnon kulut olivat 815 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen kasvu heijasti suurelta osin Infineran ostoa ja investointeja myyntiresursseihin tulevia kasvumahdollisuuksia varten. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat 15 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 31 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa oli 46 miljoonaa euroa. Muutos johtui pääosin digitaalisten omaisuuserien myynnistä saatujen tuottojen laskusta. Liiketoiminnan muut tuotot liittyivät pääasiassa valuuttasuojauksiin. Liikevoitto Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoitto oli 780 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevoitto kasvoi 19 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevoitto oli 761 miljoonaa euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoittoprosentti oli 9,8 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 se oli 11,7 %. 11 Pilvi- ja verkkopalvelut 31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024. 2025 2024⁽¹⁾ Muutos % milj. EUR % liikevaihdosta milj. EUR % liikevaihdosta Liikevaihto 2 606 100,0 % 2 589 100,0 % 1 % Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 307 -50,2 % -1 432 -55,3 % -9 % Bruttokate 1 299 49,8 % 1 157 44,7 % 12 % Tutkimus- ja kehityskulut -567 -21,8 % -550 -21,3 % 3 % Myynnin ja hallinnon kulut -421 -16,2 % -444 -17,2 % -5 % Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 27 1,0 % 43 1,7 % -37 % Liikevoitto 338 13,0 % 206 8,0 % 64 % (1) Vuonna 2025 Nokia siirsi Managed Services -liiketoimintansa Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot - segmenttiin. Vuoden 2024 vertailuluvut on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 2.2. Segmentti-informaatio. Liikevaihto Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevaihto vuonna 2025 oli 2 606 miljoonaa euroa. Kasvua oli 17 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna 2 589 miljoonaan euroon vuonna 2024. Valuuttakurssimuutoksilla oli noin 5 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Enterprise Campus Edge- ja Core Networks -liiketoiminnot kasvoivat, mutta tätä tasoitti osittain vaikutus Device Management- ja Service Management Platform -liiketoimintojen myynnistä vuoden 2024 aikana. Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina. milj. EUR 2025 2024 Muutos % Amerikka 1 120 1 153 -3 % APAC 529 517 2 % EMEA 957 919 4 % Yhteensä 2 606 2 589 1 % Bruttokate Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokate vuonna 2025 oli 1 299 miljoonaa euroa. Bruttokate kasvoi 142 miljoonaa euroa eli 12 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin bruttokate oli 1 157 miljoonaa euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokateprosentti oli 49,8 % vuonna 2025, kun se vuonna 2024 oli 44,7 %. Bruttokate kasvoi pääasiassa suotuisaa tuotejakaumaa heijastavan bruttokateprosentin kasvun seurauksena. Liiketoiminnan kulut Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin tutkimus- ja kehityskulut olivat 567 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kulut kasvoivat 17 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin ne olivat 550 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityskulujen kasvu heijasti suurelta osin kasvaneita investointeja Core Networks -liiketoimintoon. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 421 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kulut laskivat 23 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin myynnin ja hallinnon kulut olivat 444 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku heijasti suurelta osin kustannusten hallinnan kurinalaisuutta. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat 27 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 16 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa oli 43 miljoonaa euroa. Liikevoitto Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevoitto oli 338 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevoitto kasvoi 132 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevoitto oli 206 miljoonaa euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevoittoprosentti oli 13,0 % vuonna 2025, kun se vuonna 2024 oli 8,0 %. 12 Matkapuhelinverkot 31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024. 2025 2024⁽¹⁾ Muutos % milj. EUR % liikevaihdosta milj. EUR % liikevaihdosta Liikevaihto 7 806 100,0 % 8 158 100,0 % -4 % Hankinnan ja valmistuksen kulut -4 914 -63,0 % -4 939 -60,5 % -1 % Bruttokate 2 892 37,0 % 3 219 39,5 % -10 % Tutkimus- ja kehityskulut -2 076 -26,6 % -2 160 -26,5 % -4 % Myynnin ja hallinnon kulut -687 -8,8 % -756 -9,3 % -9 % Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 91 1,2 % 149 1,8 % -39 % Liikevoitto 220 2,8 % 452 5,5 % -51 % (1) Vuonna 2025 Nokia siirsi Managed Services -liiketoimintansa Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot - segmenttiin. Vuoden 2024 vertailuluvut on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 2.2. Segmentti-informaatio. Liikevaihto Matkapuhelinverkot-segmentin liikevaihto vuonna 2025 oli 7 806 miljoonaa euroa, jossa oli laskua 352 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna 8 158 miljoonaan euroon vuonna 2024. Valuuttakurssimuutoksilla oli noin 4 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto laski Amerikan alueella ja APAC-alueella. Myynti APAC-alueella laski Kiinan alueella, mitä osittain tasapainotti kasvu muualla APAC-alueella. Liikevaihto EMEA-alueella oli vakaa. Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina. milj. EUR 2025 2024 Muutos % Amerikka 2 182 2 396 -9 % APAC 2 464 2 593 -5 % EMEA 3 160 3 169 0 % Yhteensä 7 806 8 158 -4 % Bruttokate Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokate vuonna 2025 oli 2 892 miljoonaa euroa. Bruttokate laski 327 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin bruttokate oli 3 219 miljoonaa euroa. Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokateprosentti oli 37,0 % vuonna 2025, kun se vuonna 2024 oli 39,5 %. Bruttokatteen ja bruttokateprosentin lasku johtui pääasiassa kahdesta kertaluonteisesta tekijästä. Vuonna 2024 Nokia hyötyi AT&T-järjestelyyn liittyvästä 150 miljoonan euron nopeutetusta tuloutuksesta. Vuonna 2025 Nokialla oli vuonna 2019 alkaneeseen projektiin liittyvä kertaluonteinen sopimuksellinen ratkaisu, jonka negatiivinen nettovaikutus bruttokatteeseen oli 120 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan kulut Matkapuhelinverkot-segmentin tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2025 olivat 2 076 miljoonaa euroa, jossa laskua oli 84 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna 2 160 miljoonaan euroon vuonna 2024. Pienemmät tutkimus- ja kehityskulut heijastivat pääasiassa taustalla olevia kustannusten laskua ja valuuttakurssimuutoksia. Matkapuhelinverkot-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 687 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kulut laskivat 69 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin myynnin ja hallinnon kulut olivat 756 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku heijasti pääasiassa taustalla olevia kustannusten vähennyksiä ja valuuttakurssimuutoksia. Matkapuhelinverkot-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat 91 miljoonaa euroa tuottoa. Laskua oli 58 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa oli 149 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos johtui pääasiassa digitaalisten omaisuuserien myynnistä saatujen tuottojen laskusta. Liikevoitto Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoitto oli 220 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevoitto laski 232 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevoitto oli 452 miljoonaa euroa. Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoittoprosentti oli 2,8 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 se oli 5,5 %. 13 Teknologia 31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024. 2025 2024 Muutos % milj. EUR % liikevaihdosta milj. EUR % liikevaihdosta Liikevaihto 1 501 100,0 % 1 928 100,0 % -22 % Hankinnan ja valmistuksen kulut — 0,0 % -2 -0,1 % -100 % Bruttokate 1 501 100,0 % 1 926 99,9 % -22 % Tutkimus- ja kehityskulut -309 -20,6 % -250 -13,0 % 24 % Myynnin ja hallinnon kulut -149 -9,9 % -163 -8,5 % -9 % Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 16 1,1 % 1 0,1 % 1500 % Liikevoitto 1 059 70,6 % 1 514 78,5 % -30 % Liikevaihto Teknologia-segmentin liikevaihto vuonna 2025 oli 1 501 miljoonaa euroa. Laskua oli 427 miljoonaa euroa eli 22 % verrattuna 1 928 miljoonaan euroon vuonna 2024. Valuuttakurssimuutoksilla oli noin 1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Teknologia-segmentin liikevaihdon lasku johtui pääasiassa vuonna 2024 kirjatusta yli 400 miljoonan euron aiempiin kausiin kohdistuvasta liikevaihdosta, mitä osittain tasoittivat vuonna 2025 solmitut uudet multimediasopimukset. Teknologia-segmentti jatkoi hyvää kehitystä laajenemisessa esimerkiksi autoteollisuuteen, kuluttajaelektroniikkaan, esineiden internetiin ja multimediaan. Bruttokate Teknologia-segmentin bruttokate oli 1 501 miljoonaa euroa vuonna 2025 . Bruttokate laski 425 miljoonaa euroa eli 22 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin bruttokate oli 1 926 miljoonaa euroa. Bruttokatteen lasku johtui liikevaihdon laskusta. Liiketoiminnan kulut Teknologia-segmentin tutkimus- ja kehityskulut olivat 309 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 59 miljoonaa euroa eli 24 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin ne olivat 250 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityskulujen kasvu johtui pääasiassa suuremmista investoinneista immateriaalioikeuksien luomisen edistämiseksi ja aiemmin hankittujen omaisuuserien noin 20 miljoonan euron arvonalentumistappiosta. Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 149 miljoonaa euroa vuonna 2025 . Kulut laskivat 14 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin ne olivat 163 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui pääasiassa alhaisemmista oikeudenkäyntikuluista. Teknologia-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat 16 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 15 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa oli 1 miljoona euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos liittyi pääasiassa valuuttasuojaukseen. Liikevoitto Teknologia-segmentin liikevoitto oli 1 059 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevoitto laski 455 miljoonaa euroa eli 30 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevoitto oli 1 514 miljoonaa euroa. Teknologia-segmentin liikevoittoprosentti oli 70,6 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 se oli 78,5 %. 14 Konsernin yhteiset toiminnot ja muut 31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen Seuraavassa taulukossa esitetään Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024 . 2025 2024 milj. EUR % liikevaihdosta milj. EUR % liikevaihdosta Muutos % Liikevaihto 17 100,0 % 34 100,0 % -50 % Hankinnan ja valmistuksen kulut -21 -123,5 % -29 -85,3 % -28 % Bruttokate -4 -23,5 % 5 14,7 % -180 % Tutkimus- ja kehityskulut -126 -741,2 % -131 -385,3 % -4 % Myynnin ja hallinnon kulut (1) -243 -1 429,4 % -227 -667,6 % 7 % Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut (1) — 0,0 % 4 11,8 % -100 % Liiketappio (1) -373 -2 194,1 % -349 -1 026,5 % 7 % (1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet. Liikevaihto Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihto oli 17 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevaihto laski 17 miljoonaa euroa eli 50 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevaihto oli 34 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihdon lasku liittyi Radio Frequency Systems -liiketoimintaan, joka myytiin olennaisilta osiltaan vuonna 2024. Bruttokate Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion bruttokate oli 4 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna 2025, kun se vuonna 2024 oli 5 miljoonaa euroa positiivinen. Liiketoiminnan kulut Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion tutkimus- ja kehityskulut olivat 126 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tutkimus- ja kehityskulut laskivat 5 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin ne olivat 131 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion myynnin ja hallinnon kulut olivat 243 miljoonaa euroa vuonna 2025. Kulut kasvoivat 16 miljoonaa euroa eli 7 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin myynnin ja hallinnon kulut olivat 227 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat nolla. Nettomuutos oli 4 miljoonaa euroa negatiivinen verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa oli 4 miljoonaa euroa. Liiketappio Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketappio vuonna 2025 oli 373 miljoonaa euroa. Tappio kasvoi 24 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna, jolloin liiketappio oli 349 miljoonaa euroa. 15 Likviditeetti ja pääomaresurssit Taloudellinen asema Rahavarat Nokian rahavarat olivat yhteensä 5 462 miljoonaa euroa 31.12.2025. Tämä oli 1 161 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2024, jolloin rahavarat olivat yhteensä 6 623 miljoonaa euroa. Lasku johtui pääasiassa 1 730 miljoonan euron liiketoimintojen hankintakuluista, 759 miljoonan euron maksetuista osingoista, 724 miljoonan euron pitkäaikaisiin lainoihin liittyvästä ulosmenevästä nettorahavirrasta, 624 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnoista, 606 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinneista sekä 501 miljoonan euron Nokia Shanghai Bellin osuuden ostosta. Tätä laskua tasoittivat osittain liiketoiminnasta saatu 2 071 miljoonan euron nettorahavirta, 859 miljoonan euron saadut rahavarat NVIDIA:lle suunnatusta osakeannista sekä korollisista rahoitussijoituksista saatu 765 miljoonan euron nettokassavirta. Kassa ja korolliset sijoitukset(1) Nokian kassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 6 791 miljoonaa euroa 31.12.2025. Tämä oli 1 950 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2024 , jolloin kassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat yhteensä 8 741 miljoonaa euroa. Lasku johtui 1 161 miljoonan euron laskusta rahavaroissa, 700 miljoonan euron laskusta lyhytaikaisissa korollisissa sijoituksissa sekä 89 miljoonan euron laskusta pitkäaikaisissa korollisissa veloissa. Nettokassa ja korolliset sijoitukset(1) Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 3 378 miljoonaa euroa 31.12.2025. Tämä oli 1 476 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2024, jolloin nettokassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 4 854 miljoonaa euroa. Lasku johtui 1 161 miljoonan euron laskusta rahavaroissa, 700 miljoonan euron laskusta lyhytaikaisissa korollisissa sijoituksissa, 89 miljoonan euron laskusta pitkäaikaisissa korollisissa sijoituksissa sekä 115 miljoonan euron kasvusta lyhytaikaisissa korollisissa veloissa. Tätä osittain tasoitti 589 miljoonan euron lasku pitkäaikaisissa korollisissa veloissa. (1) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun on ”Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa. Rahavirta Liiketoiminnan rahavirta Liiketoiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2025 oli 2 071 miljoonaa euroa, joka laski 422 miljoonaa euroa vuodesta 2024 , jolloin liiketoiminnasta saatu nettorahavirta oli 2 493 miljoonaa euroa. Lasku johtui pääasiassa 716 miljoonan euron laskusta tilikauden voitossa, oikaistuna ei-kassavaikutteisilla erillä, joka oli yhteensä 2 725 miljoonan euroa vuonna 2025 verrattuna 3 441 miljoonaan euroon vuonna 2024. Laskua tasoitti sitoutuneen nettokäyttöpääoman lasku, joka oli 209 miljoonaa euroa vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024, jolloin nettokäyttöpääomaan sitoutui 569 miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman sitoutumisen lasku johtui pääasiassa velkojen laskusta ja saamisten kasvusta. Velat laskivat 333 miljoonalla eurolla vuonna 2025, kun vuonna 2024 laskua oli 609 miljoonaa euroa. Saamiset kasvoivat 25 miljoonalla eurolla vuonna 2025, kun vuonna 2024 kasvua oli 364 miljoonaa euroa. Näitä osittain tasoitti vaihto-omaisuuden lasku 149 miljoonalla eurolla verrattuna 404 miljoonan euron laskuun vuonna 2024. Vuonna 2025 saamisten kasvu johtui pääasiassa myyntisaamisten kasvusta. Vuonna 2025 velkojen lasku johtui pääasiassa ulosmenevistä rahavirroista, jotka liittyivät uudelleenjärjestely- ja muihin niihin liittyviin kuluihin, sekä ostovelkojen laskusta. Vuonna 2025 liiketoiminnan nettorahavirta sisälsi 396 miljoonaa euroa maksettuja veroja, jotka kasvoivat 54 miljoonaa euroa verrattuna 342 miljoonaan euroon vuonna 2024, 163 miljoonaa euroa saatuja korkoja verrattuna 226 miljoonaan euroon vuonna 2024, sekä 212 miljoona euroa maksettuja korkoja verrattuna 263 miljoonaan euroon vuonna 2024. Investointien rahavirta Investointien ulosmenevä nettorahavirta vuonna 2025 oli 1 396 miljoonaa euroa, verrattuna vuoteen 2024, jolloin investointien ulosmenevä nettorahavirta oli 117 miljoonaa euroa. Investointien ulosmenevä rahavirta oli pääasiassa seurausta 1 730 miljoonan euron liiketoimintojen hankintakuluista verrattuna 37 miljoonaan euroon vuonna 2024, 606 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinneista verrattuna 472 miljoonaan euroon vuonna 2024 sekä 50 miljoonan euron osakkuusyhtiöiden osakkeiden hankintamenosta. Näitä osittain tasoittivat korollisista sijoituksista sisääntuleva 765 miljoonan euron nettorahavirta vuonna 2025 verrattuna 214 miljoonaan euroon vuonna 2024 sekä rahoitusvarallisuudesta sisääntuleva 69 miljoonan euron nettorahavirta verrattuna 210 miljoonaan euroon vuonna 2024. Keskeiset käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2025 kohdistuivat T&K- ja testauslaitteisiin, laboratorio- ja tehdasinfrastruktuuriin, strategisiin patenttisalkkuihin ja toimipisteiden korjauksiin ja parannuksiin. Rahoitustoimintojen rahavirta Vuonna 2025 rahoitustoimintoihin käytetty nettorahavirta oli 1 610 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2024 oli 2 003 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 käytetty nettorahavirta johtui 875 miljoonan euron pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä verrattuna 462 miljoonaan euroon vuonna 2024, 759 miljoonan euron maksetuista osingoista verrattuna 723 miljoonaan euroon vuonna 2024, 624 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnoista verrattuna 680 miljoonaan euroon vuonna 2024, 501 miljoonan euron Nokia Shanghai Bellin osuuden ostosta sekä 221 miljoonan euron vuokra- sopimusvelkojen lyhennyksestä verrattuna 233 euroon vuonna 2024. Näitä osittain tasoittivat 859 miljoonan euron saadut rahavarat NVIDIA:lle suunnatusta osakeannista sekä pitkäaikaisten velkojen nostot, jotka olivat 151 miljoonaa euroa verrattuna 101 miljoonaan euroon vuonna 2024. 16 Rahoitusvarat ja -velat Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 31.12.2025 yhteensä 3 378 miljoonaa euroa. Summa muodostui 6 791 miljoonan euron kassasta ja korollisista sijoituksista (1) sekä 3 413 miljoonan euron pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista veloista. Nokian kassa ja korolliset sijoitukset (1) ovat pääosin euroina. Korolliset sijoitukset sisältävät pääosin korkealaatuisia rahamarkkina- ja kiinteätuottoisia arvopapereita tarkoin maturiteetti- ja vastapuoliriskin hajautusrajoituksin. Nokialla on lisäksi yhteensä 2 000 miljoonan euron luottolimiitit likviditeettitarkoituksiin. Luottolimiitteihin ei sisälly tunnuslukukovenantteja eikä niistä ole nostettu varoja. 31.12.2025 Nokian korollinen velka sisälsi alla listatut velat: Rahoitusväline Valuutta Lopullinen eräpäivä Nimellisarvo (milj.) 2,00 % velkakirja EUR 3/2026 630 4,375 % velkakirja USD 6/2027 500 6,50 % velkakirja USD 1/2028 74 3,125 % velkakirja EUR 5/2028 500 6,45 % velkakirja USD 3/2029 206 4,375 % kestävyystavoitteisiin sidottu velkakirja EUR 8/2031 500 NIB T&K laina EUR 10/2032 250 6,625 % velkakirja USD 5/2039 500 Muut lainat EUR 466 Euromääräiset vuosina 2026, 2028 ja 2031 erääntyvät joukkovelkakirjalainat sekä Yhdysvaltain dollarin määräiset vuosina 2027 ja 2039 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat Nokia Oyj:n liikkeeseenlaskemia, kun taas Yhdysvaltain dollarin määräiset vuosina 2028 ja 2029 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat alun perin Lucent Technologies Inc:n, Nokia of America Corporationin edeltäjän (Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö, joka oli aiemmin nimeltään Alcatel-Lucent USA Inc.) liikkeeseenlaskemia. Laina Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) on Nokia Oyj:n nostama. Lisätietoja korollisista veloista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat. Maaliskuussa 2025 Nokia allekirjoitti uuden 500 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen, joka erääntyy maaliskuussa 2027. Tähän luottolimiittiin sisältyy yhden vuoden pidennysoptio, sen hinnoittelu on sidottu Nokian luottoluokituksiin, eikä siihen sisälly tunnuslukukovenantteja. 31.12.2025 luottolimiitistä ei ollut nostettu varoja.(2) Kesäkuussa 2025 Nokia uudelleenrahoitti käyttämättömän 1 412 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen, joka oli erääntymässä kesäkuussa 2026. Uusi 1 500 miljoonan euron luottolimiitti erääntyy kesäkuussa 2030 ja siihen sisältyy kaksi yhden vuoden pidennysoptiota. Sen hinnoittelu on sidottu Nokian keskeisiin kestävyystavoitteisiin sekä luottoluokituksiin, eikä siihen sisälly tunnuslukukovenantteja. 31.12.2025 luottolimiitistä ei ollut nostettu varoja. Joulukuussa 2025 Nokia allekirjoitti Euroopan investointipankin (EIP) kanssa 435 miljoonan euron lainasopimuksen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamiseksi. Lainan nostoaika päättyy joulukuussa 2027. Lainaa ei ollut nostettu 31.12.2025 ja sen keskimääräinen laina-aika tulee olemaan noin seitsemän vuotta nostosta. Nokia katsoo, että 6 791 miljoonan euron kassa ja korolliset sijoitukset(1) sekä luottolimiitit, joista ei ole nostettu varoja, riittävät tulevien käyttöpääomatarpeiden, käyttöomaisuusinvestointien, T&K- investointien, strukturoidun rahoituksen, venture fund -sitoumusten, yritysostojen ja velanhoidon rahoittamiseen ainakin vuoden 2026 loppuun asti. Nokian luottoluokitukset ovat tällä hetkellä Fitchillä BBB- (vakaa), Moody’silla Ba1 (positiivinen) ja S&P Globalilla BBB- (vakaa). Siksi Nokia uskoo, että pääomamarkkinat ovat sen käytettävissä, mikäli rahoitustarpeita ilmenisi vuonna 2026. Nokian tavoitteena on ylläpitää investment grade -tason luottoluokitukset. Taseen ulkopuoliset järjestelyt Nokialla ei ole merkittäviä taseen ulkopuolisia järjestelyjä, joilla on tai voisi kohtuudella olettaa olevan vaikutuksia nykyiseen tai tulevaan taloudelliseen asemaan, myyntiin tai kustannuksiin, tulokseen, likviditeettiin, käyttöomaisuusinvestointeihin tai pääomaresursseihin, lukuun ottamatta sitovia ostovelvoitteita, vuokravastuita, takauksia ja rahoitussitoumuksia, jotka on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet ja liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta. (1) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun on”Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa. (2) Nokia peruutti nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron luottolimiitin vapaaehtoisesti 3.3.2026 ja peruuttaminen astuu voimaan 6.3.2026. 17 Venture fund -sijoitukset ja -sitoumukset Nokia tekee rahoitussitoumuksia useisiin pörssilistaamattomiin pääomarahastoihin (venture fund), jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Pääosaa sijoituksista hallinnoi globaali venture capital -sijoitusyhtiö NGP Capital, joka panostaa erinomaisiin yrityksiin, jotka keskittyvät datainfrastuktuurin, tekoälyn, puolijohteiden ja avaruusteknologian deep tech -mahdollisuuksiin. Vuoden 2025 aikana Nokia toteutti strategisen arvioinnin venture fund -sijoitustoiminnastaan. Arvioinnin perusteella laajamittaisia venture fund -sijoituksia ei enää pidetä strategisina, ja Nokia on aloittanut prosessin näiden sijoitusten vähentämiseksi. Tästä johtuen venture fund -sijoitusten tuloksen esittämistapaa muutettiin niin, että se esitetään liikevoittoon vaikuttavien erien sijaan rahoitustuotoissa. Nokian venture fund- ja vastaavien sijoitusten käypä arvo oli 857 miljoonaa euroa 31.12.2025 ja 865 miljoonaa euroa 31.12.2024. Lisätietoa Nokian venture fund -sijoitusten käyvistä arvoista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat. Nokian sijoitussitoumukset olivat 221 miljoonaa euroa 31.12.2025 ja 306 miljoonaa euroa 31.12.2024. Nokia on venture fund -rahastojen äänettömänä osakkaana sitoutunut pääomamaksuihin ja on oikeutettu rahavarojen jakoon kunkin osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mukaan. Lisätietoa vastuusitoumuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet. Treasuryn ohjesääntö Treasury-toimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään treasuryn ohjesääntöön, ja sitä täydentävät konsernin talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat, jotka koskevat mm. valuutta- ja korkoriskien sekä likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa. Treasury- toimintojen likviditeetin ja pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata riittävä likviditeetti ja rahoitus myös epäsuotuisina aikoina sekä varmistaa, ettei rahoituksen saatavuus rajoita kohtuuttomasti Nokian mahdollisuuksia toteuttaa liiketoimintasuunnitelmiaan ja pitkän aikavälin strategiaansa. Konsernin treasury-toimintojen toimintamalli on riskiä välttävä. Valuuttakurssien vaikutus Nokia on maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liikevaihto syntyy useissa maissa ja jonka laskutus tapahtuu useissa eri valuutoissa. Tämän vuoksi Nokian liiketoiminta ja sen tulos ovat alttiita vaihteluille raportointivaluutan euron sekä muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltojen dollarin, vaihtokursseissa. Nokian valuuttapositioiden suuruus vaihtelee eri markkina-alueiden liikevaihdon ja kulujen mukaan sekä näillä markkina-alueilla tapahtuvassa liiketoiminnassa käytettävien valuuttojen mukaan. Merkittävillä valuuttakurssivaihteluilla saattaa olla vaikutusta myös Nokian kilpailijoihin ja sitä kautta Nokian kilpailuasemaan sekä siihen liittyviin hintapaineisiin. Vähentääkseen valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta tulokseensa Nokia suojaa olennaiset valuuttariskit (liikevaihto vähennettynä kuluilla kyseisessä valuutassa) yleensä 12 kuukauteen asti ulottuvalla suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa tuloslaskelman vaihteluiden vähentämiseksi. Vuonna 2025 konsernin liikevaihto oli pääasiassa Yhdysvaltojen dollareissa, euroissa ja Intian rupioissa. Kokonaiskulut olivat pääasiassa Yhdysvaltojen dollareissa, euroissa, Intian rupioissa ja Kiinan juaneissa. Liikevaihdon ja kokonaiskulujen keskimääräinen valuuttajakauma: 2025 2024 Valuutta Liikevaihto Kokonaiskulut Liikevaihto Kokonaiskulut EUR ~25 % ~25 % ~25 % ~30 % USD ~55 % ~50 % ~55 % ~45 % CNY ~0 % ~5 % ~5 % ~5 % INR ~5 % ~5 % ~0 % ~5 % Muut ~15 % ~15 % ~15 % ~15 % Yhteensä ~100 % ~100 % ~100 % ~100 % Edellisvuoteen verrattuna Yhdysvaltain dollari oli vuonna 2025 kokonaisuudessaan heikompi euroa vastaan. Edellisvuotta heikommalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2025 oli merkittävä negatiivinen vaikutus Nokian euromääräiseen liikevaihtoon. Heikompi Yhdysvaltain dollari kuitenkin myös laski hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä laski hieman toimintakuluja edellisvuoteen verrattuna. Ennen suojausta heikommalla Yhdysvaltain dollarilla edellisvuoteen verrattuna oli negatiivinen vaikutus Nokian liikevoittoon vuonna 2025. Lisätietoa instrumenteista, joita Nokia käyttää suojaustoimenpiteiden yhteydessä, on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta. Ks. lisätietoa myös osiosta ”Hallituksen toimintakertomus – Riskitekijät”. 18 Kestävyysraportti Nokian kestävä kehitys vuonna 2025 19 Nokian kestävyysstrategia 20 Johdanto 21 Yleiset tiedot 22 Laatimisperusteet 23 Hallinto 25 Strategia 31 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 39 Ympäristötiedot 46 Ilmastonmuutos (ESRS E1) 47 Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) 62 Euroopan unionin kestävän rahoituksen taksonomia- asetuksen mukaan annettavat tiedot 71 Yhteiskunnalliset tiedot 80 Oma työvoima (ESRS S1) 81 Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) 89 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) 96 Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) 100 Hallintotapatiedot 104 Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) 105 Kestävyysraportin liite 113 Viitetaulukko 113 Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU-lainsäädännöstä 119 19 Nokian kestävä kehitys vuonna 2025 Vuonna 2025 Nokia loi asiakkailleen arvoa kestävän kehityksen kautta, edistämällä toimiaan ilmasto- ja kiertotalousmuutoksen, sosiaalisten digitalisaatioaloitteiden, toimitusketjun resilienssin ja teknologiavastuun osalta. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kiertotalous -27 % vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä (scopet 1, 2, 3) kuin lähtövuonna 2019 Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen 272 miljoonaa mobiililaajakaistaliittymien määrän kasvu Nokian radioasiakkaiden verkoissa Toimitusketjun resilienssi 788 tehtyä toimittajien tarkastusta ja EcoVadis-arviointia Teknologian vastuullinen käyttö Nokia sai ensimmäisenä suomalaisena yrityksenä hyväksynnän sitoville yrityssäännöilleen, mikä osoittaa sitoutumisemme tieto- ja yksityisyydensuojaan 90 % jätteen kiertoaste Sosiaalisissa digitalisaatioprojekteissa saavutettiin 829 953 suoraa edunsaajaa vuodesta 2023 lähtien 98 % korkean riskin hankkeista todettiin täyttävän Nokian ei-neuvoteltavissa olevat vähimmäisvaatimukset Tekoälyn hallintokehys luotiin ja otettiin käyttöön Nokian laajuisesti 20 Nokian kestävyysstrategia Nokia pyrkii tulemaan luotetuimmaksi verkkoratkaisujen kumppaniksi keskittymällä asiakasarvon luomiseen ja innovointiin. Asiakkaiden vaatimukset, sääntelyvaatimukset sekä sidosryhmien odotukset kehittyvät nopeasti. Tämä luo merkittäviä markkinamahdollisuuksia. Nokian strategia keskittyy neljään vaikutusalueeseen ja neljään mahdollistajaan, joilla vastataan kehittyviin asiakastarpeisiin ja kestävään kehitykseen perustuviin markkinamahdollisuuksiin. Nokian kestävyysstrategia pyrkii parantamaan yrityksen myönteisiä vaikutuksia ottaen huomioon olennaiset riskit ja mahdollisuudet useilla tärkeillä painopistealueilla. Strategia toteutetaan liiketoimintaryhmien ja keskitettyjen toimintojen kautta. Nokian strategiset vaikutusalueet ja keskeiset mahdollistajat Visio: Tulla asiakkaidemme luotetuimmaksi verkkoratkaisujen kumppaniksi Strategiset vaikutusalueet Strategiset vaikutusalueet vastaavat kriittisiin kestävän kehityksen haasteisiin ja avaavat samalla uusia kasvu- ja erottautumismahdollisuuksia. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kiertotalous Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen Toimitusketjun resilienssi Teknologian vastuullinen käyttö Keskeiset mahdollistajat Keskeiset mahdollistajat tarjoavat meille tarvittavat valmiudet ja operatiivisen perustan tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakassuhteiden ylläpitäminen Kasvata myyntiä asiakaslähtöisellä kestävään kehitykseen perustuvalla arvon luonnilla Ekosysteemi- yhteistyö Hyödynnä kestävään kehitykseen perustuvia kumppanuuksia ja rahoitusmahdollisuuksia Innovaatiot Edistä yhteistyössä asiakkaiden kanssa tehtävää kehitystyötä tutkimalla kestävään kehitykseen perustuvia disruptiivisia teknologioita Digitalisaatio Digitalisoi kestävän kehityksen data ja siihen liittyvät toiminnot 21 Johdanto Älykkyys yhdistyy verkkojen, laitteiden ja datakeskusten kautta – ja Nokia on tämän keskipisteessä. Nokian toiminnot 130 maassa antavat yhtiölle mahdollisuuden – ja etuoikeuden – vaikuttaa myönteisesti ympäristöön ja yhteiskuntaan maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan asiakkaiden vaatimukset, sääntelyvaatimukset ja sidosryhmien odotukset kehittyvät nopeasti. Kestävä kehitys vaikuttaa nyt suoraan hankintapäätöksiin ja on keskeinen odotus sekä asiakkailta että sijoittajilta. Tämä kestävyysraportti on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (’CSRD’) ja Euroopan kestävyysraportointistandardien (‘ESRS’) vaatimusten mukaisesti. Kestävyysraportti heijastaa Nokian kestävän kehityksen tuloksia, vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapaulottuvuuksien osalta. Se on rakennettu Nokian pitkäaikaisen kestävyysraportoinnin sekä säännösten mukaisesti päivitetyn olennaisuusarvion, jatkuvan vaikutusanalyysin ja säännöllisen sidosryhmien osallistumisen pohjalta. Tämän kestävyysraportin kautta Nokia pyrkii osoittamaan sitoutumisensa läpinäkyvään ja vastuulliseen kestävyysraportointiin ja samalla näyttämään strategisen lähestymistapansa kestävyyteen liittyvien vaikutusten hallinnointiin. Nokia huomioi roolinsa globaaleissa kestävyyteen liittyvissä haasteissa ja mahdollisuuksissa, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, yhdenvertaisuus ja vastuulliset liiketoimintatavat. Vuoden 2025 kestävyysraportti kattaa Nokian toiminnot kaikissa niiden maantieteellisissä paikoissa ja sisältää asiaankuuluvaa tietoa Nokian olennaisista vaikutuksista arvoketjussaan, keskittyen niihin aihealueisiin, jotka ovat kaikista relevantimpia Nokian liiketoimintamallissa ja operatiivisessa toiminnassa sekä samalla varmistaa pakollisten raportointivaatimusten täyttämisen. Nokia kuulee mielellään sidosryhmien näkemyksiä kestävyysraportointia kehittäessään. Raportin tarkoitusta voi tarkastella kahdesta näkökulmasta: sen tarkoituksena on varmistaa voimassa olevien raportointivaatimusten täyttäminen sekä parantaa kestävyyteen liittyvää suoriutumista ja sidosryhmien sitouttamista koko organisaation osalta. Nokia on tunnistanut CSRD:n mukaisesti tehdyn kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella useiden aihealueiden vaativan erityistä huomiota ja raportointia. E S G Nämä olennaiset aihealueet ovat yhteydessä toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia. Tästä syystä kestävyyden johtaminen ja raportointi vaativat yhtenäistä lähestymistapaa, joka heijastaa kokonaisuutena Nokian kestävän kehityksen matkaa ja varmistaa kestävän kehityksen tulosten ja vaikutusten laajan kattavuuden. Ilmastonmuutos (E1) Resurssien käyttö ja kiertotalous (E5) Oma työvoima(S1) Arvoketjun työntekijät (S2) Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (S3) Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4) Liiketoiminnan harjoittaminen (G1) 22 Yleiset tiedot Tässä osiossa kuvataan Nokian perustavanlaatuinen lähestymistapa kestävään kehitykseen vuodelta 2025. Osio kattaa yhtiön hallintorakenteen, kestävyysstrategian sekä olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnan. Laatimisperusteet 23 Hallinto 25 Strategia 31 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 39 Nokian vuoden 2025 kohokohdat Uudistetun kestävyysstrategian lanseeraus, jonka tavoitteena on auttaa Nokiaa tulemaan luotetuimmaksi verkkoratkaisujen kumppaniksi keskittymällä asiakasarvoon ja innovointiin Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitys vastatakseen liiketoiminnan, toimintojen ja markkinoiden muutoksiin ESG-komitean perustaminen kestävän kehityksen edistämiseksi liiketoiminnan päätöksenteon perustana ESG-mittarit olivat edelleen osa Nokian lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä 23 Laatimisperusteet K estävyysraportin laatimisperusteet Nokia esittää raportointikaudelta 2025 Euroopan Parlamentin ja Neuvoston kestävyysraportointidirektiivin 2022/2464/EU (“CSRD”) sekä komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772, annettu 31.7.2023 (jäljempänä ”delegoitu asetus”), vaatimusten mukaiset tiedot koskien Euroopan kestävyysraportointistandardeja (jäljempänä “ESRS”). ESRS standardeihin viitatessa käytetään delegoidun asetuksen mukaista numerointia. Suomi saattoi nämä vaatimukset osaksi kansallista lainsäädäntöä 21.12.2023, ja ne ovat voimassa tilikaudelta 2024 alkaen. Näitä vaatimuksia sovelletaan Nokiaan CSRD:n mukaisesti mukautetun direktiivin 2013/34/EU ("tilinpäätösdirektiivi") 3 artiklan ja 19 artiklan a kohdan nojalla. Kestävyysraportin sisältö on laadittu Nokian tekemän ja päivittämän kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti. Kaksoisolennaisuusarviointi, joka laadittiin CSRD:n ja ESRS standardien mukaisesti, auttoi määrittämään raporttiin sisällytettävät olennaiset kestävyysseikat ja niihin liittyvät liitetiedot ja tiedot. Kestävyysraportti on laadittu konsolidointiperiaatteiden mukaisesti. Omien toimintojen raportointilaajuus on sama kuin konsernitilinpäätöksessä. Kaikki lausunnot strategioista, toimintaperiaatteista, toimista, mittareista ja tavoitteista viittaavat Nokiaan. Kestävyysraportissa on otettu huomioon ne Nokian arvoketjuun liittyvät tietyt osa-alueet, joissa vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet todennäköisesti syntyvät Nokian kestävyyden näkökulmasta ja raportti sisältää tietoja arvoketjun alku- ja loppupäästä soveltuvin osin ESRS 1 Yleiset vaatimukset -standardin mukaisesti. Raportissa kerrotaan, miten Nokian toiminnassa otetaan huomioon Nokian sidosryhmät ja näiden huolenaiheet ja edut sekä miten toiminta vaikuttaa sidosryhmiin. Kestävyysraportin kohderyhmänä ovat Nokian eri sidosryhmät, ensisijaisesti sijoittajat. Kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL- kestävyystunnisteilla koskevaa säännöstä ei ole ollut mahdollista noudattaa ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi. Kestävyysraportin rajoitetussa varmennuksessa on sovellettu ISAE 3000 -standardia (uudistettu). Kestävyysraportoinnin varmennuskertomus on sivulla 223 . Vertailutiedot Vertailutiedot esitetään, jos mittareita on raportoitu aiemmin. Tavoitteiden kehityksestä ja edistymisestä raportoitaessa Nokia esittää myös kuluvan kauden lukujen vertailutiedot lähtövuodelta. Hankinnat ja myynnit Nokia saattoi Infinera Corporationin (Infinera) hankinnan päätökseen 28. helmikuuta 2025 (”voimaantulopäivä”) 27. kesäkuuta 2024 julkistetun sopimuksen mukaisesti. Infinerasta on tullut osa Nokia-konsernia kaupan toteutumisesta alkaen, ja sen tiedot raportoidaan kestävyysraportissa voimaantulopäivästä alkaen. Vertailutiedot ja tavoitteiden lähtöarvot ennen vuotta 2025 eivät sisällä Infineraa, lukuun ottamatta kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä tavoitteiden lähtöarvoja, joita on oikaistu sisällyttämällä Infineran kasvihuonekaasupäästöt. Nokia ilmoitti 27.6.2024 allekirjoittaneensa myyntioption tytäryhtiön Alcatel Submarine Networksin myynnistä. Kauppa saatiin päätökseen 31.12.2024. Vuoden 2024 kestävyysraportissa Submarine Networks -liiketoiminta esitettiin erikseen lopetettuna toimintona. Raportointivuodesta 2025 alkaen Submarine Networks -liiketoiminta ei sisälly kestävyysraportin tietoihin. Yllä mainittujen transaktioiden seurauksena, aihekohtaisissa osioissa esitetyt mittarit vuosilta 2025 ja 2024 edustavat jatkuvia toimintoja. 24 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Aikahorisontit Kestävyysraportin raportointikausi on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa. Nokia soveltaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisontteja raportointikauden lopusta alkaen ESRS:n määrittelemällä tavalla. Arvioinnissa käytetyt lähteet ja epävarmuustekijät Nokian arvoketjun laajuuden ja toiminnan maantieteellisen hajautumisen vuoksi joihinkin tässä kestävyysraportilla esitettyihin mittareihin ja rahamääriin kohdistuu suurempi epävarmuus. Tästä johtuen, kun mittareita tai rahamääriä ei pysty määrittämään tai niihin liittyviä tietoja keräämään suoraan tietojärjestelmistä, Nokia on käyttänyt oletuksia ja arvioita, joiden tarkoituksena on antaa käyttäjille mahdollisuus ymmärtää olennaisinta tietoa heikentämättä sen hyödyllisyyttä tai laatua. Näiden estimaattien ja niihin perustuvien oletusten on arvioitu olevan kohtuullisia olosuhteisiin nähden. Prosesseja ja sisäisiä kontrolleja on implementoitu organisaation eri tasoilla epävarmuustekijöiden minimoimiseksi ja läpinäkyvyyden ylläpitämiseksi. Tästä huolimatta tietoon sisältyy edelleen jonkin verran epävarmuutta ja tarkan tiedon saatavuudessa on joitakin rajoitteita, etenkin kun kyse on tietyistä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvistä mittareista. Nokia jatkaa sisäisten prosessien implementointia ja kehittämistä parantaakseen tarkkuutta, esimerkiksi käyttämällä soveltuvin osin ensisijaisia tietolähteitä. Mikäli laskelmissa on käytetty arvioita tai mittareihin liittyy epävarmuuksia, tämä kerrotaan kyseisten mittareiden yhteydessä jokaisessa aihekohtaisessa osiossa “Raportointiperiaatteet”-kohdassa taustatietona ja annettujen tietojen ymmärtämisen tueksi. Tietoja arvoketjuihin liittyvistä ja muista arvioista on osiossa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)” ja “Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”. Tulevaisuutta koskevat lausumat Tietyt tässä kestävyysraportissa esitetyt lausumat ovat “tulevaisuutta koskevia lausumia”. Nämä lausumat perustuvat johdon parhaaseen arvioon ja käsitykseen niiden tietojen valossa, jotka sillä on kyseisellä hetkellä ollut saatavilla. Tällaisiin lausumiin liittyy useita riskejä ja epävarmuustekijöitä, joista useat ovat Nokian vaikutusvallan ulkopuolella, ja joiden todelliset tulokset voivat poiketa olennaisesti näistä lausunnoista. Nämä lausumat ovat vain ennusteita, jotka perustuvat meidän tämänhetkisiin odotuksiimme ja näkemyksiimme tulevaisuuden tapahtumista ja kehityksestä ja niihin liittyy erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita on vaikeaa ennustaa, koska ne liittyvät tulevaisuuden tapahtumiin ja olosuhteisiin. Riskit ja epävarmuustekijät, jotka saattavat vaikuttaa näihin lausumiin sisältyvät, mutta eivät ole rajoitettuja, riskitekijöihin, jotka on yksilöity Nokian hallituksen toimintakertomuksen 2025 osiossa ”Riskitekijät”. Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä sekä raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä Infineran vuoden 2025 hankinnan jälkeen kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien tavoitteiden lähtöarvot vuodelta 2019 on oikaistu siten, että niihin on sisällytetty Infineran kasvihuonekaasupäästöt. Lisätietoja osiossa ”Ilmastonmuutos (ESRS E1)”, ”Mittarien raportointiperiaatteet”. Muutokset aiempien kausien tietoihin esitetään sen aihekohtaisen standardin osiossa, jossa kyseistä mittaria käsitellään. Lisätietoja on osioissa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)” ja “Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”. Nokialla ei ole ollut merkittäviä muita muutoksia kestävyysraportin laatimisessa tai esittämisessä eikä raportointivirheitä edellisiltä kausilta. Sisältöindeksi Luettelo kestävyysraportissa esitetyistä ESRS- tiedonantovaatimuksista ja luettelo muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä on Kestävyysraportin liitteessä. Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n mukaisesti Nokia jatkaa tiettyjen ESRS 1 Yleiset vaatimukset -standardin siirtymäsäännösten soveltamista. Tämän seurauksena seuraavat yksilöidyt mittarit on jätetty pois tiedoista ja ne raportoidaan seuraavilla kausilla sovellettavien vaatimusten mukaisesti: ESRS-osion viite Raportoimatta jätetyt tiedot ESRS 2, SBM-1, Kappale 40(b) Kokonaistulojen jakautuminen merkittävän ESRS-alan mukaan ESRS 2, SBM-1, Kappale 40(c) Luettelo muista merkittävistä ESRS-aloista kappaleessa 40b lueteltujen alojen lisäksi ESRS 2, SBM-3, Kappale 48(e) Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa (ennakoidut taloudelliset vaikutukset) ESRS E1, E1-9, Kappale 64-70 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset ESRS E5, E5-6, Kappale 41-43 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset 25 Hallinto Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysseikkoihin liittyen Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja jäsenten monimuotoisuus Hallituksen kymmenestä jäsenestä 40 % on naisia ja 60 % on miehiä. Hallituksen jäsenet edustavat viittä eri kansallisuutta. Hallituksen nykyiset jäsenet eivät kuulu Nokian toimivaan johtoon ja hallituksessa ei ole työsuhteisten työntekijöiden tai muiden työntekijöiden edustusta. Hallituksen jäsenistä 100 % todettiin riippumattomiksi Nokiasta ja sen merkittävistä osakkeenomistajista vuoden 2025 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaneella toimikaudella. Hallituksen nimitysvaliokunnan tavoitteena on edistää hallituksen säännöllistä uudistumista varmistaakseen, että yhtiöllä olisi tehokas, kansainvälisistä ammattilaisista koostuva hallitus, jonka jäsenillä on monipuolinen osaaminen, kokemus sekä muut henkilökohtaiset ominaisuudet hallituksen monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Monimuotoinen hallitus edistää hyvää hallintotapaa ja kykyä rakentavasti tukea ja haastaa yrityksen operatiivista johtoa. Hallituksen kokoonpano ei ole staattinen, vaan kehittyy ajan myötä yhtiön liiketoiminnallisten tavoitteiden ja tulevien tarpeiden perusteella. Hallituksen monimuotoisuutta arvioidaan useista näkökulmista, mukaan lukien taidot ja relevantti asiantuntemus ja kokemus, toimikauden pituus, ikä, kansallisuus, kulttuurinen ja koulutuksellinen tausta, sukupuoli sekä muut yksilölliset ominaisuudet, joiden kaikkien tavoitteena on tukea ja vahvistaa Nokian menestystä. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Johtoryhmä koostui 31.12.2025 yhteensä 12 jäsenestä, mukaan lukien toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenet edustivat viittä eri kansallisuutta. Jäsenistä 25% oli naisia ja 75% miehiä. Kaikki muut, paitsi toimitusjohtaja, ovat työntekijöitä. Johtoryhmässä ei ole muita työntekijöiden edustajia. Taulukossa esitetään nykyisten ja ehdotettujen hallituksen jäsenten Nokian toimialojen, tuotteiden ja maantieteellisen sijainnin kannalta merkityksellinen erityisosaaminen. Hallituksen jäsenten kokemus ja taidot Tulos- vastuullinen ylin johto Hallitustyö/ Hyvä hallintotapa Rahoitus ja laskenta- toimi Lainsäädäntö/ Yhteiskunta- politiikka/ Compliance Viestintä- palvelujen markkina- segmentti Yritysliike- toiminnan markkina- segmentti Teknologia Kyber- turvallisuus Ympäristö- vastuu ja sosiaalinen vastuu Nykyiset hallituksen jäsenet Sari Baldauf (puheenjohtaja) ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ Timo Ihamuotila (varapuheenjohtaja 29.4.2025 alkaen) ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ Timo Ahopelto ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ Elizabeth Crain ✔ ✔ ✔ ✔ Thomas Dannenfeldt ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ Pernille Erenbjerg ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ Lisa Hook ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ Mike McNamara ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ Thomas Saueressig ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ Kai Öistämö ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ Ehdotettu uusi hallituksen jäsen Meredith Whittaker ✔ ✔ ✔ ✔ ✔ 26 ESG-toimintojen ja toimintatapojen valvonta Nokian hallitus ▪ Arvioi kestävän kehityksen käytäntöjä siihen liittyviä riskejä ja tavoitteiden asettamista sekä niiden toteuttamisen ja tehokkuuden. ▪ Hallituksen valiokunnat tarkastelevat vastuullisuuteen liittyviä erillisiä aiheita kukin oman vastuualueensa mukaisesti, mukaan lukien muun muassa ESG-raportointi, olennaisuusarviointi, etiikka ja vaatimustenmukaisuus, tietosuojakysymykset, yrityskulttuuri, henkilöstöpääoman hallinta ja kestävyysnäkökulmien sisällyttäminen teknologiaamme. a Henkilöstövaliokunta ▪ Palkitsemisen kestävyyteen liittyvät ansaintakriteerit ▪ Henkilöstöpääoman hallinnointi Tarkastusvaliokunta ▪ Kestävyysraportointi ▪ ESG:hen liittyvät riskit ja mahdollisuudet ▪ Etiikka ja vaatimustenmukaisuus ▪ Tietoturva ja tietosuoja ▪ Sisäiset kontrollit ja sisäinen tarkastus Nimitysvaliokunta ▪ Hallinto ▪ Kestävyyteen liittyvät hallintokäytänteet Teknologiavaliokunta ▪ Kestävän kehityksen näkökulmien sisällyttäminen yhtiön teknologiaan liittyviin tavoitteisiin ja suunnitelmiin Johtoryhmä ▪ Tarkastaa ja hyväksyy kestävään kehitykseen liittyvät toimintaperiaatteet ▪ Saa tietoa johtamis- ja toimintaviitekehysten, strategian, tavoitteiden ja tulosten implementoinneista ja muutoksista ▪ Tarkastelee kestävää kehitystä kokouksissaan ja antaa palautetta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aihekohtaisten aihealueiden niin vaatiessa ▪ Toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja liiketoimintaryhmien johtajat arvioivat lisäksi kestävän kehityksen aiheita vähintään kaksi kertaa vuodessa osana Nokian liiketoimintakatsauksia ESG-komitea ▪ Tarkastaa ja hyväksyy kestävyysstrategian ▪ Valvoo kestävyysstrategiaa ja varmistaa sen yhdenmukaisuuden Nokian liiketoiminnan ja strategisten tavoitteiden kanssa Kestävän kehityksen neuvosto ▪ Ohjaa kestävyysstrategian, prioriteettien ja kestävän toiminnan toteutuksen yhdenmukaisuutta Nokiassa ▪ Osallistuu kestävän kehityksen strategian ja olennaisuuden arviointiin sekä tarkastelee kestävän kehityksen tavoitteita ja tuloksia ▪ Tarjoaa syvempää ymmärrystä kestävään kehitykseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista Yhteiskuntavastuu- ja lahjoitusvaliokunta ▪ Asettaa periaatteet yrityslahjoitusten ja - investointien kohdentamiselle yliopistoille ja yhteisöille ▪ Hyväksyy varoja lahjoitusten jakamiseen ▪ Arvioi kaikkien lahjoitusohjelmien vaikutuksia Ihmisoikeuksien huolellisuustarkastuksen (due diligence) neuvosto ▪ Hallinnoi Nokian ihmisoikeuksia koskevien toimintaperiaatteiden ja täytäntöönpanomenettelyjen korkean tason yhdenmukaistamista ▪ Ohjaa Nokian liiketoimintoja koskevia päätöksiä ihmisoikeusnäkökulmasta ▪ Varmistaa kaikkien liiketoimintaryhmien ja toimintojen välisen yhdenmukaistamisen ja asianmukaisten riskien vähennystoimien käyttöönoton Tietosuoja-, data- ja kyberturvallisuus- sääntelyn ohjausryhmä ▪ Valvoo ja varmistaa yksityisyyttä, tietosuojaa ja kyberturvallisuutta koskevien määräysten noudattamisen ▪ Antaa strategista ohjausta, seuraa riskejä ja tekee päätöksiä varmistaakseen sääntelyvaatimusten noudattamisen organisaation tietovarojen suojaamisessa Nokian teknologianeuvosto ▪ Edistää Nokian teknologiajohtajuutta kestävissä teknologioissa ▪ Edistää kestävää tutkimus- ja kehitystyötä sekä suunnittelukäytäntöjä ▪ Edistää kestävän kehityksen teknologioiden ja standardien yhdenmukaistamista koko Nokiassa ▪ Antaa teknologia- ja innovaatiosuuntaa kestävän kehityksen teemoissa Nokian hankintaneuvosto ▪ Ohjaa hankinta- ja toimitusketjun kestävyysstrategiaa ja toteutusta ▪ Hyväksyy ennakkoon hankinta- ja toimitusketjun kestävän kehityksen tavoitteet, mittarit ja tulokset ▪ Arvioi merkittäviä riskejä ja määrittää korjaavat toimenpiteet ▪ Hyväksyy ennakkoon hankinta- ja toimitusketjun kestävään kehitykseen liittyvät materiaalit johtoryhmälle ja hallitukselle Nokian tekoälyn hallintoneuvosto ▪ Hallinnoi ja valvoo tekoälyä koskevien Nokian toiminta- periaatteiden ja -ohjeiden käyttöönottoa tekoälyn vastuullisen käytön varmistamiseksi yhtiön sisäisissä työkaluissa sekä asiakkaille tarjotuissa tuotteissa ja palveluissa ▪ Varmistaa määräysten noudattamisen ja Nokian parhaiden käytäntöjen seuraamisen turvallisuuden, yksityisyyden suojan, tiedonhallinnan ja immateriaalioikeuksien osalta Jäsenet Vastuullisuusjohtaja, sijoittaja- suhteista vastaava johtaja, työterveys- ja turvallisuus- johtaja, liiketoimintaryhmien vastuullisuusjohtajat, sekä talous ja IT, laki ja compliance, kiinteistöjen hallinnan ja henkilöstöorganisaatioita edustavat vastuullisuusjohtajat Jäsenet Talous- ja rahoitusjohtaja, lakiasiain- ja hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja, vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja, teknologiakehityksestä vastaava johtaja, vastuullisuusjohtaja ja sosiaalisesta vaikutuksesta vastaava johtaja Jäsenet Lakiasiain- ja hallintojohtaja, geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, viestintäjohtaja, vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja, teknologia- kehityksestä vastaava johtaja, vastuullisuusjohtaja, muita johtajia tarpeen vaatiessa. Ihmisoikeus- asioiden johtaja ja lakimies Jäsenet C-suite, yksiköiden ja muita johtajia, ohjelmavastaavia, kokeneempia asiantuntijoita, operatiiviset ja transformaatiojohtajat, tutkimuksen ja kehittyvien teknologioiden johtajat asiaankuuluvissa toiminnoissa, ohjelmissa ja palveluissa Jäsenet Teknologia- ja tekoälyjohtaja, BG:eiden teknologiajohtajat, Bell Labsin johtajat, teknologia- kehityksestä vastaava johtaja, tietoturvajohtaja, digijohtaja, Corporate Development -yksikkö, Geopolitiikka ja yhteiskuntasuhteet - yksikkö, teknologianeuvoston johtaja Jäsenet Liiketoimintaryhmien strategisesta hankinnasta, IT-hankinnoista, epäsuorista hankinnoista, ja toimitusketjusta ja hankinnoista kestävän kehityksen näkökulmasta vastaavat johtajat sekä muut hankinta- ja toimitusketjun johtajat. Jäsenet Teknologia- ja tekoälyorganisaation transformaatiojohtaja, teknologia- ja tekoälyorganisaation, liiketoimintaryhmien ja muiden yksiköiden tekoälyvastaavat, tarvittaessa muita aiheen asiantuntijoita Toimintojen välinen ja monialainen kestävän kehityksen tiimi Ohjaa kestävyysstrategian luomista ja toteuttamista, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia sekä strategisia ohjelmia, joilla hallitaan Nokian kohtaamia kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Aiheen asiantuntijat tarjoavat faktoihin perustuvaa palautetta toiminnoille ja liiketoimintaryhmille. Tukee työntekijöitä osaamisen kehittämisessä ja tarjoaa ohjausta, edistäen eettisten periaatteiden mukaista päätöksentekoa ja valintoja, jotka ovat yhdenmukaisia Nokian arvojen, käytäntöjen ja sovellettavan lainsäädännön kanssa. Varmistaa, että yrityksen kestävyysraportointi on vaatimusten ja määräysten mukaista. Edistää avointa raportointikulttuuria, ja valvoo vahvoja ja puolueettomia huolenaiheiden raportointi-, tutkinta- ja korjaavia prosesseja. 27 Hallitus valvoo yhtiön Corporate Governance -ohjeen mukaisesti Nokian vastuullisuutta koskevia ympäristö- ja sosiaalisiin asioihin liittyviä toimia sekä hyvää hallintotapaa (ESG), niihin liittyviä riskejä ja tavoitteiden asetantaa sekä yhtiön suoriutumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Vuonna 2025 hallitus käsitteli kestävyystavoitteiden edistymistä ja tavoitteisiin liittyviä keskeisiä välitavoitteita, vuoden 2024 kestävyystuloksia, kestävyyteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, kehittyviä kestävyysvaatimuksia ja -odotuksia, osakkeenomistajien palautetta ja kestävyyteen liittyvää raportointia. Hallitus myös neuvoi ympäristöön ja toimitusketjuun koskevissa prioriteeteissa, päivitetystä sosiaalisten vaikutusten strategiasta ja koko yrityksen kattavista sitouttamis- ja mahdollistamistoimista. Vuoden 2025 tammikuussa hallitus myös hyväksyi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteet osaksi johdon pitkän aikavälin palkitsemiskriteerejä sekä hyväksyi monimuotoisuuden, terveyden ja turvallisuuden sisällyttämisen toimitusjohtajan tavoitteisiin, jotka sisältyvät hänen 2025 lyhyen aikavälin tulospalkkioiden ansaintakriteereihin. Hallituksen valiokuntien tehtävänä on valvoa ja seurata useiden yhtiön ympäristö- ja yhteiskunnallisten asioiden kehitystä ja toimintoja kukin vastuualueidensa mukaisesti. Tarkastusvaliokunta tarkastaa vuosittain yhtiön kestävyysraportoinnin ja vuosiraportoinnissa sekä viranomaisraportoinnissa esitetyn konfliktimineraalien käytön yhtiön tuotteissa. Vuonna 2025 tarkastusvaliokunnan vastuulle kuului kestävyysraportoinnin valvonta, mukaan lukien kaksoisolennaisuusarviointi, pakollisten kestävyysraportointi- vaatimusten kehitys sekä eettisyys- ja vaatimustenmukaisuusohjelman valvonta, mukaan lukien ihmisoikeudet ja yksityisyyden suoja. Tarkastusvaliokunnan vastuisiin kuuluu myös IT- ja palveluturvallisuusriskien ja - kypsyyden hallintaan ja prosesseihin liittyvä valvonta, mukaan lukien turvallisuuteen liittyvät kontrollit, vaatimustenmukaisuus, häiriönhallintaprosessi, tiedonannot ja riskienhallinta. Henkilöstövaliokunta valvoo henkilöstöpääoman hallintaa, mukaan lukien yhtiön kulttuuriin, fyysiseen turvallisuuteen, henkilöstön hyvinvointiin, monimuotoisuuteen, rekrytointiin, kehittämiseen ja sitouttamiseen liittyvissä henkilöstöä koskevissa toimintaperiaatteissa ja -käytänteissä. Vuonna 2025 valiokunta keskittyi työvoiman demografiaan ja teki henkilöstöriskiarvion, johon kuului fyysinen turvallisuus, henkilöstökyselyn läpikäyminen ja seuraajasuunnittelu. Henkilöstövaliokunta valmisteli hallitukselle esityksen siitä, että hallitus jatkaisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen tavoiteasetannan sisällyttämistä pitkän aikavälin palkitsemiskriteereihin vuodelle 2026. Lisäksi valiokunta korosti vahvan työterveys- ja työturvallisuuskulttuurin edistämisen ja työvoiman monimuotoisuuden ylläpitämisen tärkeyttä. Vastuun kantamisen varmistamiseksi henkilöstövaliokunta suositteli, että hallituksella olisi edelleen harkintavalta lyhyen aikavälin kannustimien mukauttamiseen heikentävästi, jos yhtiön suorituskyky näillä osa-alueilla jää ansaintajakson aikana tavoitteista. Nimitysvaliokunta arvioi ja neuvoo hallitusta kestävyyteen liittyvissä toimenpiteissä ja käytännöissä, tarkoituksenaan edistää niitä tukevia hallinnointikäytänteitä. Teknologiavaliokunta tarkastelee säännöllisesti, kuinka kestävyysstrategia on sisällytetty yhtiön teknologiaan liittyviin tavoitteisiin ja suunnitelmiin. Johtoryhmä tarkastelee säännönmukaisesti kestävyyteen liittyviä asioita kokouksissaan. Se tarkastelee Nokian liiketoimintapäätösten ja projektien kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmässä kokonaisvastuu kestävyysasioista on lakiasiain- ja hallintojohtajalla. Vuoden 2025 aikana johtoryhmälle on tiedotettu Nokian kestävyysstrategiasta ja sen päivityksestä. Johtoryhmä hyväksyi uudistetut ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet, tarkasteli sijoittajille suunnatun ESG-roadshow'n kautta saatua palautetta ja selvitti tapoja vahvistaa entisestään kestävyyteen liittyvien vaikutusten mittaamista koko liiketoiminnassa. Tämän lisäksi äskettäin perustettu ESG-komitea, johon kuuluu johtoryhmän jäseniä, valvoi kestävyysohjelman operatiivista toteutusta, mukaan lukien ESG-digitalisaation edistymistä, Nokian kestävyysstrategian päivitystä, hallintokehystä ja kestävyystavoitteiden kehittämistä ja hyväksymistä. Nokian prosessit, kontrollit ja menettelyt mahdollistavat kestävyysseikkojen seurannan, hallinnan ja valvonnan hallitukselle, sen valiokunnille sekä johtoryhmälle. Laki, compliance ja vastuullisuus -yksikkö, taloushallinto ja liiketoimintaryhmät ovat luoneet prosessit ja menettelyt, joita sovelletaan kestävyyteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa kuhunkin liiketoimintaryhmään ja liiketoimintoon perustettujen roolien ja nimettyjen henkilöiden toimesta. Osaaminen ja asiantuntemus valvoa kestävyysseikkoja Hallitukselle ja johtoryhmälle on määrätty pakollinen koulutusohjelma, joka sisältää eettisen liiketoiminnan koulutuksen, Nokian toimintaohjeiden vahvistuksen ja eturistiriitojen ilmoittamisen. Koulutuksen aiheisiin kuuluvat myös valitusmekanismit ja yrityksen arvot, turvallisuus ja yksityisyydensuoja, tietoturva, ympäristöasiat, vastuullinen liiketoiminta ja kestävä hankinta, ihmisoikeudet ja vastuullinen tekoäly. Ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta järjestetään myös koulutuksia, jotta hallituksen jäsenet, johtoryhmä ja ESG- komitea voivat arvioida Nokian kestävyysstrategiaa ja siihen liittyviä tavoitteita, tiekarttaa ja toimenpiteitä sekä Nokialle merkityksellisten kestävyyteen liittyen aiheiden olennaisuutta. 28 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tiedottaminen ja tukeminen niiden vastuulla olevassa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnassa Kestävyyteen liittyvät aiheet tuodaan hallituksen, johtoryhmän, ESG-komitean ja eri valiokuntien tietoon säännöllisesti eri kanavien kautta. Vastuullisuusjohtajalla, vaatimustenmukaisuusasioista vastaavalla johtajalla ja muilla ylemmän tason johtajilla on valtuudet saattaa olennaiset kestävyyteen liittyvät aiheet hallituksen ja johtoryhmän tietoon. Myös muiden toimintojen johtajat ja asiantuntijat antavat hallinto- ja johtoelimille päivityksiä kestävyyteen liittyvistä aiheista, mukaan lukien tavoitteet, etenemissuunnitelmat ja strategiat. Useita neuvostoja ja valiokuntia on perustettu antamaan tietoa hallinto-, johto- ja valvontaelimille kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista hallinto-, johto- ja valvontaelinten vastuulla olevan valvonnan mahdollistamiseksi. ESG-komitean roolina on tarkastaa ja hyväksyä kestävyysstrategia sekä valvoa kestävyysstrategiaa ja varmistaa sen yhdenmukaisuus Nokian liiketoiminnan ja strategisten tavoitteiden kanssa. Nokian kestävän kehityksen neuvosto, jonka puheenjohtajana vastuullisuusjohtaja toimii ja johon osallistuu liiketoimintaryhmien ja muiden toimintojen johtajia, sopii yhtiön kestävyysstrategian, prioriteetit ja päivittäisen toteutuksen kaikissa liiketoimintaryhmissä ja toiminnoissa varmistaen, että kestävyys pysyy keskeisenä painopisteenä organisaation kaikilla tasoilla. Se huolehtii toimintojen välisestä kestävyysaloitteiden seurannasta ja koordinoinnista, varmistaa, että ESG-komitean strategiset päätökset muutetaan operatiiviseksi toiminnaksi, ja hallinnoi aktiivisesti edistymistä strukturoidun tiedonkulun ja valvonnan avulla. Corporate Controller informoi hallituksen tarkastusvaliokuntaa kaksoisolennaisuusarvioinnin kautta tunnistetuista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä kestävyysraportin sisällöstä ja raportointiprosessista. Kestävyyteen liittyvät keskeiset riskit ja mahdollisuudet sisältyvät Nokian riskienhallinnan viitekehykseen, ja tässä yhteydessä niitä tarkastellaan vähintään vuosittain johtoryhmän ja hallituksen kanssa. Tämän lähestymistavan avulla johtoryhmä, hallitus ja hallituksen valiokunnat voivat saada arvokasta tietoa Nokialle tärkeistä kestävän kehityksen aiheista ja arvioida Nokian pitkän aikavälin strategista liiketoimintasuunnitelmaa myös kestävyyden näkökulmasta. Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Nokialla on lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä kaikille työntekijöille, mukaan lukien toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle. Suoritusmittarit asetetaan vuosittain vastaamaan Nokian liiketoiminnan strategiaa ja painopisteitä, mukaan lukien taloudelliset, operatiiviset ja kestävän kehityksen tavoitteet. Nokian pitkän aikavälin osakkeina myönnettävät tulospalkkiot erääntyvät tyypillisesti maksettavaksi kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen, Nokian strategiaan perustuvien ansaintakriteerien saavuttamisen mukaisessa suhteessa. Kaikkien osakepalkkio-ohjelmaan osallistuvien työntekijöiden tulosperusteisten osakepalkkioiden ansaintakriteereihin kuuluu kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite (scope 1, scope 2 ja scope 3) 10 %:n painoarvolla kolmen vuoden ansaintajakson aikana. Päästövähennystavoitteisiin sisältyvät scope 1 ja 2 päästöt absoluuttisina päästövähennyksinä vuodesta 2019 lähtien sekä scope 3 päästöt intensiteettiarvoon perustuvana mittarina, joka heijastaa tuotteiden energiatehokkuutta sekä toimittajien ja muiden operatiivisten toimintojen päästöjä. Nämä tavoitteet ovat yhdenmukaisia Nokian nettonollapäästöjen tiekartan kanssa ja niiden sisällyttäminen kannustinjärjestelmään tuo sitoutumisen vuodelle 2030 asetettuun 50 % kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen osaksi palkitsemista, mikä osoittaa Nokian sitoutumisen päästöjen vähentämiseen pitkällä aikavälillä ja aktiiviseen lähestymistapaan ilmastonmuutoksen torjunnassa. Vuoden 2025 lyhyen aikavälin kannustinohjelma sisältää terveyteen ja turvallisuuteen sekä sukupuolten monimuotoisuuteen liittyviä mittareita ja tavoitteita kannustinmekanismina Nokian kestävyyssitoumusten täyttämiseksi. Ylempien johtajien, mukaan lukien toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten, lyhyen aikavälin kannustinpalkkioihin sisältyy terveys- ja turvallisuusmittarin 10 %:n painotus (poissaoloon johtaneiden työtapaturmien esiintyvyys, negatiivinen kerroin kuolemantapauksissa, joihin johtaneiden tilanteiden on katsottu olleen Nokian välillisessä kontrollissa) sekä 5 %:n painotus naisten osuudesta työvoimasta ja 5 %:n painotus naisten osuudesta johtotehtävissä. Kannustimista on kaiken kaikkiaan sidottu kestävyystavoitteisiin: ▪ 20 % toimitusjohtajan, johtoryhmän ja muiden ylempien johtajien tulosperusteisista lyhyen aikavälin kannustimista; ja ▪ 10 % toimitusjohtajan, johtoryhmän ja muiden oikeutettujen Nokian työntekijöiden pitkän aikavälin tulosperusteisista kannustimista. Nokian hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemista ohjaava palkitsemispolitiikka päivitettiin viimeksi vuonna 2025. Palkitsemispolitiikka on sovitettu Nokian liiketoimintastrategiaan ja se auttaa siten varmistamaan, että johdon palkitsemisen kriteerit heijastavat osaltaan yhtiön panosta kestävän kehityksen tavoitteisiin ja siten pitkän aikavälin omistaja-arvon luomiseen. Hallituksen henkilöstövaliokunta valmistelee ja hyväksyy lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisen ehdot ja hallitus hyväksyy kaikki yhtiön osakepohjaiset kannustinjärjestelmät sekä toimitusjohtajan palkitsemisen, mukaan lukien osakepohjaiset kannustinjärjestelmät. 29 Selvitys due diligence -prosessista Alla on kuvattu erityiset ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja vastuulliseen hankintaan liittyvät due diligence -prosessit. Taulukko osoittaa Nokian ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten due diligence -prosessin keskeiset elementit ja niiden sijainti tässä kestävyysraportissa tässä osiossa annettujen tietojen lisäksi. Vastuullisen hankinnan due diligence Nokia toimii aktiivisesti toimittajiensa kanssa edistääkseen vastuullisia hankintakäytäntöjä keskeisillä kestävyysalueilla, mukaan lukien ympäristöasioissa, terveydessä ja turvallisuudessa, työelämäoikeuksissa ja eettisessä käyttäytymisessä. Yhtiön vastuullinen hankintaohjelma keskittyy toimittajien due diligence -tarkastuksiin, ilmastotoimiin, kiertotalouteen ja vastuulliseen mineraalien hankintaan. Tätä tarkoitusta varten Nokia tekee yhteistyötä Responsible Business Alliance (RBA)- ja Joint Alliance for CSR (JAC) -järjestöjen kanssa arvioidakseen ja kehittääkseen yritysvastuuta koskevia toimintatapoja ja standardeja koko toimialan toimitusketjussa. Järjestöissä on mukana maailman suurimpia tietoliikenneoperaattoreita. Lisätietoja on osiossa "Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)". Ihmisoikeuksiin liittyvä due diligence Nokian ihmisoikeuksien due diligence (HRDD) -prosessi on yhtiön laajuinen, ennakoiva tarkastelu, jossa suoritetaan ennen tuotteen myyntiä koskevan päätöksen tekemistä. Päätökset tehdään ihmisoikeusriskien perusteella kaupallisten näkökohtien sijaan. Prosessissa arvioidaan Nokian teknologian mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten riskiä, tunnistetaan lieventäviä toimenpiteitä ja varmistetaan Nokian ihmisoikeuksien toimintaperiaatteiden noudattaminen. Keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa maan pitkän aikavälin ihmisoikeustilanne, loppukäyttäjä sekä teknologian, palvelun tai ratkaisun käyttötarkoitus. Tarvittaessa prosessi johtaa lisätutkimuksiin ja ylemmän johdon hyväksyntä- tai hylkäämispäätökseen osana hallintomallia. Loppupään due diligence -arviointi on pakollinen osa myynnin hyväksyntäprosessia. Lisätietoja on osiossa "Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)". Ympäristöön liittyvä due diligence Nokian toimintaohjeet ovat yhtiön korkeimman tason ohjeet ja toimintaohjeet ja -periaatteet, jotka kattavat muun muassa yhtiön sitoutumisen ympäristöön sen omassa toiminnassa, toimitusketjussa ja liikesuhteissa. Toimintaohjeet ja ympäristöpolitiikka ovat osa yleistä johtamisprosessia, ja ympäristönäkökohdat sisällytetään asiaankuuluvaan liiketoiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon, toteutukseen ja seurantaan. Nokia on sitoutunut hyvään ympäristöjohtamiseen ja Nokian 2040 nettonollatavoitteeseen, kun se pyrkii ympäristövaikutusten minimoimiseen tuotteen koko elinkaaren ajan tehokkaan raaka-aineiden ja energian käytön kautta sekä jätteen ja päästöjen minimoimiseen yhtiön ympäristöpolitiikan mukaisesti. Ympäristönhallinnan käytännöt ovat yhdenmukaiset kansainvälisesti tunnustettujen standardien kanssa, mukaan lukien ISO 14001, jatkuvan kehittymisen ja asiaankuuluvien ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamiseksi. Lisätietoja on osiossa "Ilmastonmuutos (ESRS E1)". Keskeiset elementit Due diligence -prosessin sisällyttäminen Nokian hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa Haitallisten vaikutusten tunnistaminen Haitallisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin ryhtyminen Näiden toimenpiteiden vaikuttavuuden seuranta Kestävyysraportin kappaleet Yleiset tiedot Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tiedottaminen ja tukeminen niiden vastuulla olevassa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnassa, sivu 28 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin , sivu 28 Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, sivu 35 Yleiset tiedot Sidosryhmien edut ja näkemykset, sivu 34 Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sivu 39 Oma työvoima (ESRS S1) Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, sivu 84 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi, sivu 84 Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa, sivu 90 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, sivu 97 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi, sivu 97 Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa, sivu 101 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi, sivu 102 Yleiset tiedot Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus liiketoimintamallin kanssa, sivu 35 Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet , sivu 39 Ilmastonmuutos (ESRS E1 ) Ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sivu 47 Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi, sivu 48 Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen, sivu 62 Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sivu 89 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 96 Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sivu 100 Ilmastonmuutos (ESRS E1) Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet, sivu 50 Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu 56 Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) Toimenpiteet, sivu 63 Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu 66 Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi, sivu 91 Toimenpiteet, sivu 90 Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu 92 Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi, sivu 102 Toimenpiteet, sivu 102 Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu 102 Ilmastonmuutos (ESRS E1) Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu 56 Tiedonantotaulukot, sivu 58 Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu 66 Tiedonantotaulukot, sivu 68 Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu 92 Tiedonantotaulukot, sivu 94 Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu 102 30 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Kestävyysraportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan järjestelmien pääpiirteet Nokia harjoittaa liiketoimintaansa maailmanlaajuisesti ja on sen myötä alttiina geopoliittiselle, yhteiskunnalliselle ja sääntelyn kehitykselle, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon vaikuttavat muutokset. Johto on vastuussa riittävän sisäisen valvonnan luomisesta ja ylläpitämisestä Nokian kestävyysraportoinnille. Nokian kestävän kehityksen raportoinnin sisäisten kontrollien tarkoituksena on tarjota johdolle ja hallitukselle kohtuullinen varmuus raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että julkaistussa kestävyysraportissa esitetyt tiedot on laadittu ja esitetty asianmukaisesti. Sisäiset valvonnan prosessit koostuvat eri kontrollitoimenpiteistä, jotka on suunniteltu sovellettavien ESRS-vaatimusten pohjalta ja joita seurataan sisäisen tarkastuksen toimesta. Johto arvioi vuosittain Nokian kestävyysraportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuutta Committee of Sponsoring Organizations -viitekehyksen (COSO-viitekehys, 2013) mukaisesti. Lisäksi johto on: ▪ arvioinut kestävän kehityksen raportointiriskien pienentämiseen tähtäävien kontrollien suunnittelua ▪ testannut tärkeimpien kontrollien toiminnan ▪ arvioinut kaikki havaitut kestävyysraportoinnin sisäisen valvonnan puutteet vuoden lopussa. Vuonna 2025 Nokia raportoi edistymisestä ja arvioinneista johdolle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin. Nokia seuraa kestävyysraportoinnin sääntelyn kehitystä ja sen soveltuvuutta liiketoimintaansa, mikä saattaa vaikuttaa kestävyysraportointiin liittyvien vaatimusten ja sisäisen valvonnan kehyksen tulkintaan sekä johtaa lisämuutoksiin tulevina vuosina. Sisäisen tarkastuksen organisaatio Nokialla on sisäisen tarkastuksen toiminto, joka itsenäisesti tarkastaa ja arvioi sisäisen valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta. Sisäisen tarkastuksen henkilöstöresursointi ja vuosittainen budjetti hyväksytetään tarkastusvaliokunnassa. Sisäinen tarkastus saa kaiken toimivaltansa hallitukselta. Sisäiselle tarkastukselle laaditaan vuosittain riskiperusteinen sisäisen tarkastuksen suunnitelma, jossa otetaan huomioon keskeiset liiketoimintariskit, kehittymässä olevat riskit, ulkoiset tekijät ja johdon näkemykset. Suunnitelman hyväksyy tarkastusvaliokunta. Tarkastuksia suoritetaan eri liiketoimintaryhmissä ja toiminnoissa. Jokaisen tarkastuksen tulokset raportoidaan johdolle tuoden esiin havaitut ongelmat, mahdolliset taloudelliset vaikutukset sekä toteutettavat korjaavat toimenpiteet. Sisäinen tarkastus ilmoittaa neljännesvuosittain tarkastusvaliokunnalle sisäisen tarkastuksen suunnitelman toteuttamisen etenemisestä, mukaan lukien valmistuneiden tarkastusten tulokset. Riskeihin liittyvät muutokset liiketoimintaympäristössä ja niiden vaikutukset sisäisen tarkastuksen suunnitelmaan esitellään ja hyväksytetään tarkastusvaliokunnassa neljännesvuosittain. Sisäinen tarkastus toimii tiiviissä yhteistyössä sisäisen valvonnan sekä liiketoimintaetiikka ja vaatimustenmukaisuus -yksiköiden kanssa, jotta eri kanavien kautta esiin tuotuja taloudellisia ja vaatimustenmukaisuuteen liittyviä ongelmakohtia voidaan tarkastella, ja tarvittaessa sisäinen tarkastus toimii yhteistyössä Enterprise Risk Management -toiminnon kanssa varmistaakseen, että tärkeimmät riskialueet arvioidaan tarkastuksen avulla. Vuonna 2025 sisäinen tarkastus testasi kestävyysraportoinnin sisäiset kontrollit, mukaan lukien niiden suorittamista sekä tietojen ja kirjausketjun jäljitettävyyttä. Tarkastuksen tulokset jaettiin Nokian johdon sekä hallituksen tarkastusvaliokunnan kanssa. 31 Strategia Yleisen strategian keskeiset osatekijät kestävyysseikkoja koskien Marraskuussa 2025 Nokia päivitti kestävyysstrategiaansa, tunnistaen kestävän kehityksen kasvavan merkityksen kaikille sidosryhmille, mukaan lukien asiakkaille, sijoittajille, viranomaisille, kumppaneille, yhteisöille ja työntekijöille. Nokia pyrkii tulemaan luotetuimmaksi kumppaniksi keskittymällä asiakasarvoon ja innovaatioihin. Strategia keskittyy neljään vaikutusalueeseen ja neljään mahdollistajaan, joilla vastataan kehittyviin asiakastarpeisiin, geopoliittisiin muutoksiin ja kestävän kehityksen markkinamahdollisuuksiin. Neljä strategista vaikutusaluetta: 1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kiertotalous 2. Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen Nokian strategiset vaikutusalueet ja keskeiset mahdollistajat Visio: Tulla asiakkaidemme luotetuimmaksi verkkoratkaisujen kumppaniksi Strategiset vaikutusalueet Strategiset vaikutusalueet vastaavat kriittisiin kestävän kehityksen haasteisiin ja avaavat samalla uusia kasvu- ja erottautumismahdollisuuksia. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kiertotalous Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen Toimitusketjun resilienssi Teknologian vastuullinen käyttö Keskeiset mahdollistajat Keskeiset mahdollistajat tarjoavat meille tarvittavat valmiudet ja operatiivisen perustan tavoitteiden saavuttamiseksi. Asiakassuhteiden ylläpitäminen Kasvata myyntiä asiakaslähtöisellä kestävään kehitykseen perustuvalla arvon luonnilla Ekosysteemi- yhteistyö Hyödynnä kestävään kehitykseen perustuvia kumppanuuksia ja rahoitusta Innovaatiot Edistä yhteistyössä asiakkaiden kanssa tehtävää kehitystyötä tutkimalla kestävään kehitykseen perustuvia disruptiivisia teknologioita Digitalisaatio Digitalisoi kestävän kehityksen data ja siihen liittyvät toiminnot 3. Toimitusketjun resilienssi 4. Teknologian vastuullinen käyttö Nokian toimia tukevat neljä keskeistä tekijää: 1. Asiakassuhteiden ylläpitäminen 2. Ekosysteemiyhteistyö 3. Innovaatiot 4. Digitalisaatio Nokian kestävyysstrategian tavoitteena on varmistaa yrityksen myönteisten vaikutusten maksimointi sekä ottaa huomioon niin riskit kuin mahdollisuudet monilla tärkeillä painopistealueilla. Strategia toteutetaan liiketoimintaryhmiemme ja muiden toimintojemme kautta. Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja kiertotalouden osalta painotamme kahta aluetta: ilmastoa sekä resurssien käyttöä ja kiertotaloutta. Nokia huomioi omaa ympäristöjalanjälkeään keskittymällä scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, resurssien tehokkaaseen käyttöön ja jätteiden minimointiin koko arvoketjussa. Lisätietoja osioissa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)" ja "Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)". Digitaalisen kahtiajaon kaventamisessa Nokia auttaa asiakkaitaan ja yhteyksien ulkopuolella olevia henkilöitä kaventamaan digitaalista kuilua digitaalisten työkalujen käyttöönoton ja yhteyksien saatavuuden avulla. Lisätietoja osioissa “Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)” ja “Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)”. Toimitusketjun resilienssin osalta Nokia pyrkii vahvistamaan toimitusketjuaan ohjelmilla, joilla pyritään lieventämään ihmisoikeus- ja ympäristörikkomusten riskejä, sekä keskittymällä toimittajien suorituskyvyn parantamiseen päästöjen ja kierrätysmateriaalien osalta. Lisätietoja osiossa "Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)". Teknologian vastuullisen käytön näkökulmasta Nokia pyrkii erottautumaan kilpailijoista luotettavana ja vastuullisena teknologian tuottajana. Lähestymistapa on kuvattu tämän kestävyysraportin aihekohtaisissa osioissa Yhteiskunnalliset tiedot ja Hallintotapatiedot. Lisätietoja osioissa “Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)” ja “Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)”. 32 Liiketoimintamalli ja arvoketju Nokia tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaiden ja toimittajien kanssa parantamalla ympäristöön liittyviä systemaattisia ongelmia, estämällä teknologian väärinkäyttöä (ja ajamalla vastuullisia tekoälyperiaatteita) sekä edistämällä eettisyyttä, ihmisoikeuksia ja työoloja. Tämä sisältää mineraalien vastuullisen hankinnan varmistamisen, ilmaston, kiertotalouden, työoikeuksien huomioimisen arvoketjun alemmissa tasoissa, sidosryhmien kestävyysodotusten ymmärtämisen ja niihin mukautumisen, toimittajien kehittämisen ja oppimisen sekä toimialan yhteistyön. Nokian liiketoimintaryhmät Nokia sisällyttää kestävyyden osaksi sen tuotteita ja toimintastrategioita neljässä liiketoimintaryhmässä. Vuonna 2025 Nokialla oli seuraavat neljä liiketoimintaryhmää: (i) Verkkoinfrastruktuuri, (ii) Pilvi- ja verkkopalvelut, (iii) Matkapuhelinverkot ja (iv) Teknologia. Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmä toimittaa kiinteitä verkkoja, IP-reititystä ja optisia siirtoverkkoja liiketoiminta- ja toimintakriittisiin sovelluksiin viestintäpalveluiden tarjoajille, yritysasiakkaille sekä internet-toimijoille. Pilvi- ja verkkopalvelut -liiketoimintaryhmä tarjoaa avoimia, turvallisia, automatisoituja ja skaalautuvia ohjelmistoja sekä ratkaisuja, jotka nopeuttavat asiakkaidemme arvonluontia ja siirtymistä autonomisiin verkkoihin. Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmä kehittää korkean suorituskyvyn tuotteita ja palveluita, jotka kattavat kaikki 3GPP- mobiiliteknologian sukupolvet. Sen edistyneet verkkoratkaisut mahdollistavat siirtymisen seuraavan sukupolven teknologioihin. Asiakkaat koostuvat viestintäpalveluiden tarjoajista, toimintakriittisistä yrityksistä ja puolustusteollisuuden toimijoista. Teknologia-liiketoimintaryhmä vastaa Nokian patenttiportfolion hallinnoinnista ja Nokian immateriaalioikeuksien, kuten patenttien ja teknologioiden, kaupallistamisesta. Vuonna 2025 Nokian liikevaihto oli 19 889 miljoonaa euroa, tutkimus- ja kehitystyön investoinnit 4 855 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä keskimäärin 78 005 henkilöä. Nokian neljä liiketoimintaryhmää muodostavat raportoitavat toimintasegmentit taloudellista raportointia varten. Lisätietoja Nokian segmenteistä sekä niiden laatimisperiaatteista on esitetty Konsernitilinpäätös-osiossa, erityisesti liitetiedossa 2.2. Segmentti-informaatio. Tarkemmat tiedot työntekijöiden lukumäärästä maittain/alueittain on osiossa “Oma työvoima (ESRS S1)”, “Tiedonantotaulukot” -kohdasta. Marraskuussa 2025 Nokia julkisti päivitetyn toimintamallin 1.1.2026 alkaen, jossa siirrytään neljästä liiketoimintaryhmästä kahteen päätoimintasegmenttiin: Verkkoinfrastruktuuri- segmentti ja Mobiili-infrastruktuuri-segmentti, joka tuo yhteen Nokian ydin- ja radioverkot sekä Technology Standards -liiketoiminnon (entisen Teknologia-liiketoimintaryhmän). Lisäksi Nokia loi uuden segmentin: Portfolioliiketoiminnot. Toimitusketjut Vuonna 2025 Nokia harjoitti liiketoimintaa noin 9 800 toimittajan kanssa yli 100 maassa. 80 % toimittajiin kohdistuneista kuluista jakautui noin 340 toimittajan kesken. Nokian toimittajat voidaan jakaa kuuteen laajaan kategoriaan: ▪ Loppukokoonpanotoimittajat ▪ Tuotemateriaalien laitteistotoimittajat (esimerkiksi vakiokomponentit, optiset komponentit, puolijohteet ja sähkömekaniikka) ▪ Markkinapalveluiden toimittajat, jotka tarjoavat asiakkaillemme esimerkiksi asennus-, rakennus- ja asiakastukipalveluita ▪ Ohjelmistot ▪ Pilvipalvelut ▪ Nokian liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavat tavaroiden ja -palvelujen epäsuorat hankinnat, esimerkiksi konsultointi, lakiasiat ja markkinointi. Nokian laitteistotoimittajat sijaitsevat pääasiassa Aasiassa ja palveluiden toimittajat eri paikoissa ympäri maailmaa. Vuoden 2025 aikana Suomessa, Intiassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien omien tehtaidemme lisäksi elektroniikan tuotantopalveluiden kokoonpanotoimittajia olivat Flexin, Foxconnin, Jabilin, Sanminan, Fabrinetin ja Karelin toimittajalaitokset Kanadassa, Kiinassa, Unkarissa, Intiassa, Malesiassa, Meksikossa, Romaniassa, Thaimaassa, Turkissa, Yhdysvalloissa ja Vietnamissa. Nokian suurimmista strategisista suunnitteluvalmistajista (ODM), laitteistovalmistajistamme (OEM) ja komponenttitoimittajista on julkaistu luettelo verkkosivustollamme sidosryhmien läpinäkyvyyden parantamiseksi entisestään. Arvoketjun kartoitus Osana kaksoisolennaisuusarviointia Nokia on määrittänyt arvoketjun keskeiset komponentit, jotka on esitetty seuraavassa taulukossa. Nokian arvoketju sisältää kaikki Nokian liiketoimintaryhmät, keskeiset liiketoiminnat, resurssit ja sidokset. Nämä jakautuvat ketjun alkupäähän, omaan toimintaan ja ketjun loppupäähän. ▪ Alkupäässä on kolme päävaihetta: (i) Materiaalien hankinta ja käsittely, (ii) komponenttien ja palveluiden hankinta sekä (iii) valmistus ja kokoonpano. Teemme yhteistyötä suoraan tai toimialan kautta eri toimittajien kanssa aina raaka-aineiden tuottajista ulkoistettuun valmistukseen ja kierrätysmateriaalien korjaajiin. ▪ Oma toiminta koostuu neljästä päävaiheesta: (i) teknologian luominen ja myynti, (ii) valmistus ja kokoonpano, (iii) asennus ja (iv) kiinteistötoiminta. Oman liiketoiminnan ydintoimintoihin osallistuvat pääasiassa Nokian omat työntekijät. ▪ Loppupää kattaa kolme liiketoiminnan päävaihetta: (i) tuotteiden käyttö, (ii) asiakastuki ja huolto sekä (iii) käytöstä poistamisen hallinta. Lisäksi on olemassa monialaisia toimintoja, jotka tukevat liiketoimintaa koko arvoketjussa. Näitä ovat esimerkiksi materiaalien ja valmiiden tuotteiden logistiikka, jakelu ja kuljetus, yleiset liiketoimintapalvelut sekä rahoitus ja investoinnit. 33 Nokian arvoketju Alkupää Oma toiminta Loppupää Arvoketju Materiaalien hankinta ja käsittely Komponent- tien ja palvelujen hankinta Valmistus ja kokoonpano Teknologian luominen ja myynti Valmistus ja kokoonpano Asennus Kiinteistö- toiminta Tuotteiden käyttö Asiakastuki ja huolto Käytöstä poistamisen hallinta Liike- toiminta ▪ Louhinta (kaivostoiminta, raaka-aineiden poraus) ▪ Neitseellisten materiaalien jalostus ja sulatus ▪ Kierrätys- materiaalien jalostus ▪ Laitteisto (mukaan lukien original equipment manufacturing) ▪ Ohjelmisto ▪ Pilvipalvelut ▪ Alihankitut työt ja palvelut (esim. asennus, maanrakennus -työt) ▪ Ulkoistettu valmistus ▪ Ulkoistettu tutkimus ja kehitys ▪ Ulkoistettu korjaus ▪ Tutkimus ja kehitys, ohjelmisto ▪ Tutkimus ja kehitys, laitteisto ▪ Immateriaali- oikeuksien hallinta ja lisensointi (TECH) ▪ Omat valmistus- ja korjaus- keskukset ▪ Verkkoinfra- struktuurin rakentaminen ▪ Verkko- elementtien ja tukijärjestel- mien asennus ▪ Kohteiden hankinta ▪ Vuokra- ja kiinteistön- hallinta, toimitilojen hallinta, toimistojen ja laboratorioi- den energian- käyttö ▪ Laitteistot, ohjelmistot ja palvelut mobiili-, kiinteissä ja yritysverkoissa ▪ Verkkojen toiminta ja optimointi ▪ Laitteistojen huolto ja vaihto ▪ Ohjelmistojen ylläpito ▪ Päivitykset (ohjelmistot ja laitteistot) ▪ Muu tekninen tuki ▪ Kierrätys ja jätehuolto ▪ Kunnostus (sis. elinkaaren pidennys- palvelut) Monialainen arvoketjun vaihe Logistiikka, jakelu ja kuljetus (esim. toimituskeskus) Myynti ja markkinointi sekä yleiset liiketoimintapalvelut (esim. lakiasiat, hankinta) Rahoitus ja investoinnit 34 Sidosryhmien edut ja näkemykset Nokia toimii sidosryhmiensä kanssa yhteistyön ja konsultoinnin kautta vastaamalla ja huomioimalla näiden sidosryhmien näkemyksiä ja etuja yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin liittyvässä päätöksenteossa. Tätä lähestymistapaa noudatettiin myös kaksoisolennaisuusarvioinnin tekemisessä. Sen tulokset otetaan huomioon erilaisissa liiketoimintaa ja strategiaa koskevissa päätöksissä, erityisesti kun ne vaikuttavat näihin keskeisiin sidosryhmiin. Nokian sidosryhmien (mukaan lukien sen työntekijöiden, toimittajien, kumppanien ja sijoittajien) näkemykset ja edut, joita ilmaistaan näiden sidosryhmien kanssa käydyissä vuorovaikutustilaisuuksissa, otetaan huomioon ja tuodaan yhtiön asianmukaisten hallinto-, johto- ja valvontaelinten sekä toimintojen ja yksiköiden tietoon. Tämä mahdollistaa näiden näkemysten ja etujen huomioimisen sekä Nokian strategian laatimisen ja liiketoimintamallin luomisen vaiheessa että sidosryhmiin mahdollisesti vaikuttavia asioita harkittaessa, jos niiden katsotaan olevan olennaisia yhtiön strategian tai liiketoimintamallin kannalta. Monissa Nokian toiminnoissa ja liiketoimintaryhmissä käytössä oleva hallintomalli mahdollistaa säännöllisen yhtiön sidosryhmien esittämistä tai niitä koskevista asioista raportoinnin konsernin johtoryhmälle ja hallitukselle sekä hallituksen valiokunnille. Tämän ansiosta yhtiön päätöksentekijät voivat hienosäätää Nokian strategiaa ja liiketoimintamallia huomioiden merkittäviin sidosryhmiin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia. Taulukossa on yhteenveto Nokia-konsernin keskeisistä sidosryhmistä ja siitä, miten niille tärkeät teemat huomioidaan yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa. Sidosryhmä Viestintäkanavat Sidosryhmille tärkeät aiheet Vaikutus liiketoimintamalliin ja strategiaan Asiakkaat Nokian asiakastiimit ovat yhteydessä asiakkaisiin kestävän kehityksen saralla useiden eri kanavien kautta. Tähän kuuluvat suorat vuorovaikutukset, kuten johdon tapaamiset, jatkuvat myyntikeskustelut, tietopyynnöt, ESG-asiakasneuvostot ja vastaukset erityisiin tieto- ja raportointitarpeisiin. Vuorovaikutuksen vaikuttavat edelleen vertailuanalyysien tulokset, alan tapahtumat, kehittyvien markkinoiden näkemykset sekä kehittyvät sääntely- ja vaatimustenmukaisuusvaatimukset. Sisäisesti Nokian kestävän kehityksen hallintorakenteet ohjaavat myös näiden keskustelujen käynnistämiseen ja ohjaamiseen. ▪ Yhteydet ja digitalisaatio ▪ Energia- ja materiaalitehokkuus, kiertotalouteen perustuvat tuotteet ja palvelut, kierrätysmateriaalit, elinkaariarvioinnit ▪ Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ▪ Toimintojen ja arvoketjun resilienssi, ihmisoikeudet ▪ Infrastruktuurin resilienssi, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ▪ Yleinen turvallisuus ja terveys, tietoturva, tietosuoja ja vastuullinen tekoäly Säännöllinen asiakaspalaute jaetaan liiketoimintatiimeille. Vastuullisuustapaamiset auttavat integroimaan asiakasvaatimukset strategiaan ja liiketoimintamalleihin. Näiden kestävyyteen liittyvien tekijöiden ymmärtäminen auttaa Nokiaa ennakoimaan asiakkaiden odotuksia, vahvistamaan asiakassuhteita ja integroimaan kestävyyden syvemmälle myynti- ja yhteistyöprosesseihin. Omat työntekijät Nokia on vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa lakisääteisten ja vapaaehtoisten mekanismien kautta, jotka varmistavat säännöllisen kuulemisen, ja palautteen antamisen päätöksistä ja suunnittelusta ilman pelkoa kostotoimista. Työntekijöiden osallistamista toteutetaan useiden kanavien kautta, kuten Nokian intranetin, kyselyjen, keskustelutilaisuuksien, koulutusten, säännöllisten kokousten ja esihenkilön ja työntekijän välisen vuoropuhelun sekä valitusmekanismien kautta. Lainsäädännöissä, joissa on lainmukaisia työntekijöiden edustuselimiä (esim. työntekijäfoorumit, yritysneuvostot, ammattiliitot), Nokia on vuorovaikutuksessa heidän kanssaan rakentavasti ja läpinäkyvästi lakisääteisen tiedottamisen, kuulemisen ja soveltuvin osin kollektiivisten neuvottelujen kautta työlainsäädännön ja Nokian hallintoprosessien mukaisesti. ▪ Henkilöstöohjelma ja Nokian keskeiset periaatteet ▪ Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus ▪ Tulevaisuuden työskentelytavat ja joustavat käytännöt ▪ Osallisuus ▪ Johtajuuden kehittäminen ja teknillinen urakehitys ▪ Koulutus ja osaamisen kehittäminen ▪ Eettiset liiketoimintatavat Nokia tarjoaa työntekijöilleen laaja-alaista koulutusta, mukaan lukien pakollisia kestävyyden ja etiikan kursseja, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien vaatimusten täyttämiseksi. Kestävä kehitys on yhteinen vastuu, ja sitoutuminen auttaa työntekijöitä integroimaan sen rooleihinsa. Sijoittajat Nokia keskustelee säännöllisesti osakkeenomistajiensa ja sijoittajayhteisön kanssa vastuullisuusasioista. Vuosittainen vastuullisuuden roadshow kokoaa yhteen suurimmat osakkeenomistajat ja Nokian asiantuntijat, ja ajoittain myös hallituksen jäseniä. Nokia pitää pitkin vuotta yhteyttä sijoittajiin tapaamisissa, Teams-kokouksissa ja digitaalisten kanavien kautta. Nokia osallistuu myös toimialakohtaisiin kyselyihin ja luokituksiin, mukaan lukien Sustainalytics, MSCI and CDP, edistäkseen avointa tiedonjakoa. ▪ Kestävyystavoitteet ja -saavutukset ▪ Nettonollastrategia ja tiekartta ▪ Vastuullinen toimitusketju ▪ Ihmisoikeudet ▪ Terveys ja turvallisuus ▪ Tekoälyn hallintokehys ▪ EU-sääntely, mukaan lukien CSRD ja CS3D Sijoittajien palaute auttaa vahvistamaan strategisia painopistealueitamme ja arvonluontimahdollisuuksia sekä tuo ulkopuolista näkemystä muuttuviin strategisiin aiheisiin. Toimittajat ja yhteistyö- kumppanit Nokia on vuorovaikutuksessa ja tekee yhteistyötä toimittajiensa kanssa suorissa toimittajahallintakanavissa, tapaamisissa, kohdennetuissa tapahtumissa, toimialajärjestöjen, kuten Responsible Business Alliancen (RBA), ja Nokian sidosryhmiin keskittyvien tiimien kautta. Nokian toimittajien ja kumppaneiden työntekijöiden kanssa ei ole kuitenkaan ollut suoraa vuorovaikutusta, erityisesti kaksoisolennaisuuden arviointiin liittyen. ▪ Osallisuus ja moninaisuus ▪ Terveys ja turvallisuus ▪ Eettiset rekrytointikäytännöt ja modernin orjuuden estäminen ▪ Vastuullinen mineraalien hankinta ▪ Ilmastonmuutos ja kiertotalouteen perustuvat materiaalit Yhteistyö toimittajien kanssa auttaa varmistamaan, että heidän kestävyysnäkökulmansa heijastuvat strategiassamme ja liiketoimintamallissamme. Koulutus ja kapasiteetin kehittäminen parantavat energia- ja materiaalitehokkuutta, sekä edistävät innovointia, joka parantaa tuotesuunnittelua ja kestävyystuloksia. Nokia tekee yhteistyötä tietyillä teknologia-alueilla ja liiketoimintamalleissa, kuten kiertotaloudessa. Toimiala Nokia hyödyntää asiantuntemustaan johtamalla keskusteluja alan parhaista käytännöistä, neuvomalla päättäjiä ja osallistumalla alan aloitteisiin. Vuorovaikutus toimialan järjestöihin järjestetään Nokian liiketoiminnan omistajien, sidosryhmäomistajien ja asiantuntijoiden kautta. Nokia osallistuu toimialan hankkeisiin, kuten kansainvälisen televiestintäliiton (ITU):n Green Digital Action -ohjelmaan, Kestävän tekoälyn koalitioon ja YK:n COP - ilmastokokousten toimintaan. Nokia johtaa EU:n SNS-JU SUSTAIN-6G-projektia, joka mahdollistaa yhteistyöaloitteita ICT ja muiden alojen kanssa. ▪ Ympäristövaikutusten arviointi ja kiertotalous-standardit, ml. Digitaalinen tuotepassi (ETSI ja ITU-T) ▪ vastuullisen tekoälyn standardit ISO:ssa, data-avaruus ja tiedon jakamisen standardit (CEN/CENELEC) ▪ EU:n standardoinnin hallinnon modernisointi nopeuden, osallistavuuden ja digitalisaation parantamiseksi ▪ 3GPP:n energiansäästöön ja resilienssiin liittyvät ominaisuudet Toimialajärjestöt käsittelevät arvoketjun tarpeita ja mahdollisuuksia laajasti edistäen alan parhaita käytäntöjä ja innovointia. Tämä yhteinen lähestymistapa korostaa laadukkaamman vastuullisuustiedon ja sen asiakkaille toimittamisen tarvetta kestävän digitalisaation parantamiseksi sekä automaation ja tehokkuuden lisäämiseksi asiakkaiden datavaatimusten täyttämisessä. Akateeminen yhteistyö Teemme yhteistyötä johtavien yliopistojen ja tutkimusinstituutioiden kanssa Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa innovaatiohankkeissa. Vuorovaikutuskanavia ovat Nokian vetämät tutkimus- ja standardointiohjelmat, yliopistoyhteistyö ja - jäsenyydet, Nokian lahjoitusohjelma yliopistoille, koulutus-, harjoittelu- ja tohtoriohjelmat, innovaatiotapahtumat ja huippuosaajien rekrytointi kumppanilaitoksista. Esimerkkejä yliopistoyhteistyöhankkeista ovat Sustain 6G, 6G Power, 6G ANNA ja SUSTAINET. ▪ Yliopistojen lahjoitusohjelman hankkeiden kattamat kestävän kehityksen strategiset vaikutusalueet ▪ Ympäristöhankkeet keskittyvät vastuulliseen ja energiatehokkaaseen laskentaan, ilmastotietoon ja ympäristövastuuseen. ▪ Digitaalista osallisuutta ja saavutettavuutta koskevat yhteiskunnalliset hankkeet ▪ Tekoälyn etiikka ja hallintotapa, selittävä tekoäly (XAI). Nokia rakentaa uusia akateemisia kumppanuuksia kehittääkseen tehokkaampia, turvallisempia ja ympäristöystävällisempiä ratkaisuja ja teknologioita, jotka voivat vaikuttaa Nokian tuotekehitykseen ja suunnitteluvalintoihin. Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ja kansalais- yhteiskunta Nokia tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden (esimerkiksi UN Women ja UNICEF) kanssa. Järjestöt toimivat ensisijaisena viestintäkanavana, ja Nokia hyödyntää heidän asiantuntemustaan ja suoria yhteyksiään yhteisöihin ruohonjuuritasolla. Nokian valiokuntajäseniä osallistuu keskeisten yhteiskunnallisten ja ihmisoikeusjärjestöjen toimintaan, kuten esimerkiksi Business for Societal Impact (B4SI) ja Global Network Initiative (GNI). ▪ Sananvapaus ▪ Teknologian mahdollinen väärinkäyttö ▪ Teknologian myönteinen vaikutus yhteisöihin, digitaalisten taitojen kehittäminen, sukupuoliasiat ▪ Ympäristönsuojelu ja luonnon monimuotoisuus Yhteistyö vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa vaikuttaa Nokian sosiaalisiin ohjelmiin varmistaen, että ne vastaavat todellisiin tarpeisiin aina suunnittelusta lopulliseen seurantaan ja tuloksiin asti. Yhteistyö auttaa vastaamaan paremmin yhteisöjen merkittävimpiin haasteisiin ja prioriteetteihin ohjelmien räätälöinnissä. Sääntely- viranomaiset ja standardointi- organisaatiot Nokia osallistuu poliittisiin keskusteluihin, jotka edistävät verkottunutta yhteiskuntaa ja uusien teknologioiden käyttöönottoa ympäri maailmaa. Nokia osallistuu vuoropuheluun, julkisiin konsultaatioihin, sekä stardardointiorganisaatioiden ja toimialajärjestöjen työhön usein työryhmien johtotehtävissä, kuten esimerkiksi DigitalEurope, Responsible Business Alliance (RBA), ConnectEurope, Telecommunications Industry Association (TIA) ja Bitkom. ▪ Digitalisaatioon ja laajakaistoihin liittyvät politiikat, kuten laajakaistan käyttöönotto; yhteiskunnan ja teollisuuden digitalisaation edistäminen (ml. laajakaistan taajuusalueet) ▪ Kehittyvien teknologioiden sääntely, esim. tekoäly ja kvanttiteknologia ▪ Tehokas vastuullisuussääntely, esim. pakkotyö tai toimitusketjujen due diligence ▪ Politiikat luotettaville kansainvälisille yhteyksille ja turvallisille digitaalisille infrastruktuureille ▪ Innovaatiota edistävät viitekehykset Nokia tarjoaa faktoihin perustuvaa neuvontaa tehokkaiden poliittisten ratkaisujen edistämiseksi ja tekee tarvittavat toimet näiden tavoitteiden ja lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi mukauttamalla käytäntöjään tai ottamalla tarvittaessa käyttöön uusia sisäisiä prosesseja. 35 Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnissa otettiin huomioon sekä kestävyysaiheiden taloudellinen olennaisuus että niiden vaikutus sidosryhmiimme ja ympäristöön. Tammikuussa 2024 viimeistelty kaksoisolennaisuusarviointi arvioitiin uudelleen ja päivitettiin vuoden 2025 aikana vastaamaan Nokian liiketoiminnassa, toiminnoissa, arvoketjussa ja markkinoilla, joilla Nokia toimii, tapahtuneita muutoksia. Arvioinnin perusteella olennaisiksi aiheiksi tunnistettiin ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous, yhteiskunnalliset asiat ja hallintotapa. ESRS-standardin vaatimusten mukaisesti yhteenvedossa on kuvattu kunkin ESRS-aiheen osalta tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden sijainti arvoketjussa. Kaikki olennaiset vaikutukset ovat tapahtuneet tai niiden odotetaan tapahtuvan lyhyellä aikavälillä sekä mahdollisesti jatkuvan vielä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, lukuun ottamatta riskiä sananvapauden tai yksityisyyden mahdollisista kielteisistä vaikutuksista, joiden katsotaan olevan suurempi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Nokian olennaiset osa-aiheet ja osaosa-aiheet, mukaan lukien olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sekä kuvaus prosessista, jolla olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu, esitetään kohdassa “Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta”. 7 16 37 Olennaiset aiheet Olennaiset osa-aiheet Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Nokian neljä strategista vaikutusaluetta ja niitä vastaavat olennaiset aiheet Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kiertotalous ▪ Ilmastonmuutos ▪ Resurssien käyttö ja kiertotalous Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen ▪ Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ▪ Kuluttajat ja loppukäyttäjät Toimitusketjun resilienssi ▪ Arvoketjun työntekijät ▪ Ilmastonmuutos ▪ Resurssien käyttö ja kiertotalous Teknologian vastuullinen käyttö ▪ Liiketoiminnan harjoittaminen ▪ Kuluttajat ja loppukäyttäjät Nokian henkilöstöstrategia ▪ Oma työvoima Kaksoisolennaisuusmatriisi Vaikutuksen olennaisuus - vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön S2 Arvoketjun työntekijät E1 Ilmastonmuutos E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous S1 Oma työvoima S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät G1 Liiketoiminnan harjoittaminen E2 Pilaantuminen E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit Nokialle epäolennaiset aiheet Taloudellinen vaikutus - vaikutus Nokiaan 36 Yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin Kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset tarjoavat yhteenvedon Nokian tärkeimmistä kestävyysaiheista. Tämä arviointi on osaltaan vaikuttanut Nokian kestävyysstrategian päivitykseen vuonna 2025. Olemme näin pyrkineet varmistamaan, että käsittelemme tärkeimpiä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä aiheita, jotka vaikuttavat pitkän aikavälin menestykseemme. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, tuotteiden energiatehokkuuteen, resurssien ja uusiutuvan energian käyttöön sekä kiertotalouteen liittyvät olennaiset aiheet sisältyvät strategiseen vaikutusalueeseen Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kiertotalous. Nokia on jo toteuttanut useita strategisia aloitteita, kuten määritellyt yksityiskohtaisen siirtymäsuunnitelman kuvatakseen sitoutumisensa nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä. Tämä suunnitelma sisältää tärkeimmät hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet eri osa-alueilla ja toimii kompassina Nokian hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategialle. Tulevina vuosina Nokia tutkii mahdollisuuksia nopeuttaa edistymistä kohti nettonollapäästöjä arvioimalla tapoja vähentää tuotteiden käytöstä aiheutuvia päästöjä entisestään ja tutkimalla ilmastoteknologisia ratkaisuja televiestinnän ja datakeskusten energian käytölle. Lisäksi on otettu käyttöön päivitetty kiertotalouteen keskittyvä strategia, jossa keskitytään lähestymistapoihin tuotteiden elinkaaren pidentämiseen, raaka- aineiden käytön vähentämiseen ja kierrätysmateriaalien osuuden lisäämiseen tuotteissa. Tuotesuunnittelussaan Nokia pyrkii edistämään ympäristön huomioon ottavan suunnittelun ohjeistusten (Design for Environment) käyttöä. Strateginen vaikutusalue Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen käsittelee tunnistettuja olennaisia myönteisiä vaikutuksia vaikutusten kohteena oleville yhteisöille, kuluttajille ja loppukäyttäjille yhteyksien mahdollistaman sananvapauden ja tiedonsaannin kautta. Nokia auttaa asiakkaitaan ja yhteyksien ulkopuolella olevia henkilöitä kaventamaan digitaalista kuilua digitaalisten työkalujen käyttöönoton ja yhteyksien saatavuuden avulla. Nokia pyrkii myös kartoittamaan uusia yhteyksiin liittyviä ratkaisuja ja ilmastoon liittyviä teknologiamahdollisuuksia tukeakseen asiakkaita ja yhteiskuntia ilmastonmuutoksen sopeutumisessa ja sen vaikutusten käsittelyssä. Nokia tarjoaa kokonaisvaltaisia reititysratkaisuja, jotka yhdistävät liikkuvat käyttäjät maailmanlaajuisesti ja mahdollistavat koulujen, yritysten ja kotien taloudellisen ja tehokkaan yhteyden globaalissa taloudessa. Gigabit Connect -ratkaisu monen asunnon yksiköille laajentaa laajakaistayhteyksiä heikommassa asemassa olevissa yhteisöissä. Nokia toteutti useita projekteja Afrikassa koskien merenalaisia tiedonsiirtokaapeleita ja tarjoaa ETR-ratkaisuja (extended temporary range), jotka tarjoavat nopeita yhteyksiä tuotantoympäristöjen ulkopuolella. Toimitusketjun resilienssin osalta Nokia pyrkii vahvistamaan toimitusketjuaan ohjelmilla, joilla pyritään lieventämään ihmisoikeus- ja ympäristörikkomusten riskejä, sekä keskittymällä toimittajien suorituskyvyn parantamiseen päästöjen ja kierrätysmateriaalien osalta. Kasvavan maailmanlaajuisen epävakauden näkökulmasta toimitusketjun kestävän kehityksen ohjelmat auttavat varmistamaan vaatimustenmukaisuuden, rakentamaan liiketoiminnan kestävyyttä ja täyttämään asiakkaiden odotukset. Tämä työ kohdistuu tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin arvoketjun työntekijöiden osalta, toimittajasuhteiden hallintaan liittyvään olennaiseen mahdollisuuteen ja tiettyihin ympäristökysymyksiin. Teknologian vastuullisen käytön näkökulmasta Nokia pyrkii erottautumaan kilpailijoista luotettavana ja vastuullisena teknologian tuottajana. Tämä strateginen vaikutusalue heijastaa ja kattaa olennaiset sananvapauteen, yksityisyydensuojaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät aihealueet. Omaan työvoimaan liittyvät asiat käsitellään henkilöstöstrategiassa. Strategia sisältää elementtejä, jotka edistävät korkean suorituskyvyn kulttuuria, painottavat kykyjen kehittämistä ja houkuttelevuutta, ja keskittyvät riittävään palkitsemisstrategiaan. Nokian lähestymistapaa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelyyn ja hallintaan käsitellään tämän kestävyysraportin aihekohtaisissa osioissa Ympäristötiedot, Yhteiskunnalliset tiedot ja Hallintotapatiedot. Nokian strategian ja liiketoimintamallin resilienssi ja kyky käsitellä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Nokian kyky kilpailla ja pysyä johtavana teknologian, ohjelmistojen ja palveluiden toimittajana toimialoilla ja markkinoilla, joilla yhtiö toimii, riippuu useista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Nokialla on systemaattinen ja jäsennelty lähestymistapa riskienhallintaan mahdollisten riskien ja negatiivisten vaikutusten tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja lieventämiseksi, mukaan lukien kestävään kehitykseen liittyvät riskit. Kuten tässä kestävyysraportissa kuvataan, tunnistamme ja pyrimme lieventämään liiketoimintaamme liittyviä mahdollisia riskejä ja kielteisiä vaikutuksia sekä edistämään mahdollisuuksia ja myönteisiä vaikutuksia liiketoimintamme sisällä ja sen ulkopuolella. Nokian kestävyysstrategia ja Nokian liiketoimintamalli tarkastetaan vuosittain. Yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyisiä ja ennakoituja vaikutuksia liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoprosesseihin analysoidaan osana Nokian riskienhallinnan viitekehystä. Nokian liiketoimintastrategian mahdollistavat innovaatioita edistävät osaajat, ja Nokia investoi merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen. Innovatiivisen lähestymistapansa ansiosta Nokia voi toimia joustavasti ja uudistua. Nokialla on koko konsernin kattava globaali toimintatapa liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, ja jokainen toiminto ylläpitää säännöllisesti liiketoiminnan jatkuvuuden suunnitelmia. Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien nykyiset taloudelliset vaikutukset Nokia on arvioinut olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset raportointivuodelle 2025. Nokia havaitsi kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisen riskin, joka liittyy kyvyttömyyteen houkutella, kehittää ja säilyttää osaavaa ja oikein sijoittunutta tulevaisuuden työvoimaa, sillä osaavat työntekijät ovat edelleen kriittisen tärkeitä liiketoiminnassamme. Olennaisia nykyisiä taloudellisia vaikutuksia, jotka johtuisivat suoraan tunnistetusta riskistä, ei ole tunnistettu. Nokian oman työvoiman osalta havaittiin myös olennainen riski liittyen henkilöstökustannusten nousuun, joka syntyy palkkojen korotuksista tai niihin liittyvien käytäntöjen ja määräysten muutoksista. Henkilöstökulut henkilöä kohden kasvoivat tilikaudella edellisvuoteen verrattuna. (Ks. Tilinpäätös, liitetieto 3.1. Henkilöstökulut). Nokia tunnisti vähähiiliseen talouteen siirtymiseen liittyvän olennaisen mahdollisuuden ja energiatehokkuutta pidetään yhtenä keskeisistä tekijöistä tuotteiden kilpailukyvyssä. Lisäksi tunnistettiin uusi, kasvava ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä olennainen mahdollisuus. Tuotteiden kilpailukyvyn mahdolliset tilikauden taloudelliset vaikutukset näkyvät konsernin tuloslaskelmassa esitetyssä liikevaihdossa. 37 Nokian laitteistotuotteet ovat riippuvaisia erilaisista mineraaleista ja muista primaariraaka-aineista. Arvioiden mukaan maailman kulutuksen kasvun jatkuminen voi johtaa materiaalipulaan ja materiaalien hinnan nousemiseen. Tämän riskin mahdollisia taloudellisia vaikutuksia odotetaan vain pitkällä aikavälillä, eikä sillä ole todellisia taloudellisia vaikutuksia tunnistetun tilikauden osalta. Eettisten toimintaohjeidemme tai lain vaatimusten rikkominen voi aiheuttaa olennaisen taloudellisen vaikutuksen Nokian taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtaan. Vuoden 2025 aikana ei ole kirjattu niihin liittyviä olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Kuten kohdassa “Laatimisperusteet” on kuvattu, Nokia ei vielä sisällytä tähän kestävyysraporttiin olennaisten riskien ja mahdollisuuksien odotettuja taloudellisia vaikutuksia ensimmäisiä vuosia koskevan raportoinnin vaiheittain käyttöön otettavan säännöksen mukaisesti. Taloudelliset vaikutukset raportoidaan myöhemmillä raportointikausilla sovellettavien vaatimusten mukaisesti. Kestävyystavoitteet Seuraavalla sivulla esitetyt Nokian kestävyystavoitteet määräytyvät liiketoiminnan vaatimusten, kestävyysstrategian ja olennaisten aiheiden perusteella. Tavoitteet on linjattu eri sisäisten ryhmien ja toimintojen kanssa. Kun tavoitteita asetetaan, otetaan huomioon sidosryhmien vaatimukset ja näkemykset, joita kerätään vuorovaikutuksissa Nokian asiakkaiden, toimittajien, sijoittajien, kansalaisjärjestöjen ja muiden relevanttien sidosryhmien kanssa. Tämä auttaa varmistamaan, että tavoitteemme ovat linjassa asiakkaiden kestävän kehityksen tavoitteiden, laajempien alan trendien ja kehittyvän ulkoisen ympäristön kanssa. Tavoitteet jakautuvat lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille. Kaikki Nokian esittämät tavoitteet on asetettu vapaaehtoisesti eli ne eivät ole lain edellyttämiä. Vuoden 2025 tulokset, edistyminen valittuihin tavoitteisiin nähden ja tarkemmat tiedot näistä asetetuista tavoitteista on esitetty aihekohtaisen standardin asiaankuuluvassa osassa. Muut olennaisiin kestävyysasioihin liittyvät mittarit, jotka on määritelty ESRS:ssä tai ovat Nokian itsemäärittämiä, on esitetty aihekohtaisen standardin aihekohtaisissa osioissa. 38 ESG-tavoitteemme 2025 2026 2030 2040 Ympäristö ▪ Saavuttaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön 100 %:n käyttöaste toimitiloissamme (RE100). ▪ 80 %:n vähennys scope 1 ja 2 markkinaperusteisista kasvihuonekaasupäästöissä lähtövuodesta 2019. SBT nettonolla Yleinen nettonollatavoite: Nokian tavoitteena on saavuttaa nettonolla kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä. Lyhyen aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019. Pitkän aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä lähtövuodesta 2019. ▪ Loppukokoonpanotoimittajamme saavuttavat nollapäästöt lähtövuodesta 2019. ▪ 50 % vähennys toimittajien kasvihuonekaasupäästöissä lähtövuodesta 2019. ▪ Vähennämme logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä 73 % lähtövuodesta 2019. ▪ 90 %:n vähennys scope 1 ja 2 markkinaperusteisista kasvihuonekaasupäästöissä lähtövuodesta 2019. ▪ 95 %:n kierrätysaste toimistoistamme, laboratorioistamme, valmistuksestamme, asennuksestamme, tuotteidemme palautuksesta ja loppukokoonpanotoimittajiemme tehtailta peräisin olevalle jätteelle. ▪ Lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä mekaanisten osien lähdemateriaaleissa: – Valettu alumiini, jota käytetään mekaanisissa osissa: 90 % – Muokattua alumiinia, terästä ja kupariseoksia sekä mekaanisissa osissa käytettävää polykarbonaattimuovia: 50 %. ▪ Pakkausten kierrätettävyys: Varmistaa, että kaikki pakkaukset ovat 100 % kierrätettäviä. ▪ Kierrätysmateriaalisisältö: Pahvi- ja muovipakkausmateriaalien tulee olla vähintään 50 % kierrätysmateriaalia. ▪ Muovit: Muovipakkausten osuus on rajoitettava enintään 10 %:iin primääripakkauksen kokonaispainosta. Yhteiskunta ▪ Hyödyntää Nokian teknologiaa, kykyjä ja varoja parantaaksemme 1 500 000 ihmisen elämää sosiaalisten digitalisaatioprojektien, digitaalisten taitojen kehittämisen ja verkkoyhteyksien muodostamisen avulla (lähtövuosi 2022). ▪ 96 % projekteista noudattaa korkean riskin projektien toteutuksen arviointiprosessin vaatimuksia. ▪ Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta työntekijöille, toimittajille ja kolmansille osapuolille. ▪ Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden (TRIFR) ja työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuuden (LTIFR) vähentäminen Nokian oman työvoiman ja toimittajien osalta edellisvuoteen verrattuna. ▪ 80 ylemmän tason johtajan turvallisuuskierrosta valvonnan parantamiseksi kohteissa. ▪ 98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä sulattojen konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin ja kuparin laajennettu huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa asema. ▪ 80 % toimittajista saa tyydyttävän kestävän kehityksen pisteytyksen toimittajien suorituksen arvioinnissa. ▪ 96 % projekteista noudattaa korkean riskin projektien toteutuksen arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia. ▪ Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta työntekijöille, toimittajille ja kolmansille osapuolille. ▪ Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden (TRIFR) ja työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuuden (LTIFR) vähentäminen Nokian oman työvoiman ja toimittajien osalta edellisvuoteen verrattuna. ▪ 80 ylemmän tason johtajan turvallisuuskierrosta valvonnan parantamiseksi kohteissa. ▪ Nokia saa myönteisen tuloksen GNI- arvioinnista: Se täyttää GNI- periaatteiden mukaiset velvoitteet (sananvapaus ja yksityisyyden suoja) ja osoittaa parannusta ajan myötä. ▪ Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 95 % noudattaa toimittajien kypsyysarviossa tiukennettuja terveys- ja turvallisuusvaatimuksia. ▪ 98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä sulattojen konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin ja kuparin laajennettu huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa asema. ▪ 85 % toimittajista saa tyydyttävän kestävän kehityksen pisteytyksen toimittajien suorituksen arvioinnissa. ▪ Autamme asiakkaitamme luomaan yhteydet seuraaville kahdelle miljardille (Nokian radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä mitattuna) lähtövuodesta 2021. ▪ Nokian Fiber-to-the-Home-teknologia yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa lähtövuodesta 2023. ▪ Saavuttaa vähintään 25 % naisten osuus kaikista työntekijöistä. Hallinto ▪ 95 % työntekijöistämme on käynyt eettisen liiketoiminnan koulutuksen, joka sisältää ESG-koulutuksen. ▪ 95 % työntekijöistämme on käynyt eettisen liiketoiminnan koulutuksen, joka sisältää ESG-koulutuksen. ▪ 85 % työntekijöistä/esihenkilöistä jatkaa myönteistä vuorovaikutusta eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vuoteen 2030 mennessä. 39 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ja arvioida Nokian kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Olennaisiksi katsotut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet määrittävät tiedot, jotka on julkistettava tässä kestävyysraportissa. Nokia teki olennaisuusarvioinnin sekä vaikutusten että taloudellisen olennaisuuden osalta. Vaikutusten olennaisuudessa tarkastellaan, miten toimintamme vaikuttaa ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan – esimerkiksi miten vaikutamme ilmastonmuutokseen tai sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Taloudellisessa olennaisuudessa tarkastellaan, miten kestävyysasiat vaikuttavat liiketoimintaamme, taloudelliseen tulokseemme ja asemaamme. Taloudellinen olennaisuus kattaa vastuullisuuteen liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet. ESRS 1 -vaatimukset on huomioitu, ja niitä on noudatettu Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnissa. ESRS:ssä luetellut aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet muodostivat perustan olennaisuusarvioinnissa käsitellyille kestävyysasioille. Lisäksi Nokia harkitsi mahdollisia ESRS:n ulkopuolelle jääneitä yhtiökohtaisia aiheita. Tällaisia yhtiökohtaisia aiheita ei tunnistettu. Ensimmäisen kaksoisolennaisuusarvioinnin aikana Nokia teki yhteistyötä yli 70 sisäisen ja ulkoisen sidosryhmähenkilön kanssa noudattaen eurooppalaiset kestävyysraportointi-standardit laatineen European Financial Reporting Advisory Group (EFRAG) -ryhmän sidosryhmäyhteistyöohjetta. Nokian monialainen projektitiimi osallistui laajasti arviointiin. Projektitiimiin kuului sisäisiä sidosryhmiä, joilla on asiantuntemusta kestävästä kehityksestä, liiketoiminnasta, teknologiasta, lakiasioista, talous- ja rahoitusasioista, henkilöstöstä, riskienhallinnasta ja arvoketjusta. Ulkoinen neuvonantaja tuki ja ohjasi Nokiaa koko arvioinnin ja projektin ajan. Nokia arvioi vuosittain, onko sen liiketoimintamallissa, toiminnoissa, riskiarvioinnissa tai ulkoisissa olosuhteissa tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät kaksoisolennaisuusarvioinnin päivittämistä tai uudelleenarviointia (joko kokonaan tai osittain). Tammikuussa 2024 viimeistelty alkuperäinen kaksoisolennaisuusarviointi arvioitiin uudelleen ja päivitettiin vuoden 2025 aikana vastaamaan Nokian liiketoiminnassa, toiminnoissa, arvoketjussa ja markkinoilla, joilla Nokia toimii, tapahtuneita muutoksia sekä päivitettyjä sääntelyohjeita. Kaksoisolennaisuusarvioinnin keskeiset vaiheet Arviointi on suoritettu ESRS:n ohjeiden ja CSRD:n vaatimusten mukaisesti. Nokia toteutti kaksoisolennaisuusarvioinnin neljässä vaiheessa: arvoketjun kartoitus, vaikutusten arviointi, taloudellinen arviointi sekä olennaisten aiheiden määrittäminen ja validointi. Arvioinnissa käytettiin strukturoitua menetelmää, jossa yhdistyvät määrälliset kynnysarvot ja laadullinen palaute sidosryhmiltä, mukaan lukien työntekijät, ja otettiin huomioon sovellettavien sääntelyvaatimusten kehitys. 1 Arvoketjun kartoitus 2 Vaikutusten arviointi 3 Taloudellinen arviointi 4 Olennaisten aiheiden määrittäminen ja validointi Arvoketjun keskeisten toimintojen ja liikesuhteiden, niiden maantieteellisen sijainnin ja eri arvoketjun toimintojen mahdollisesti vaikutuspiirissä olevien sidosryhmien kartoittaminen. Nokian todellisten tai mahdollisten, myönteisten tai kielteisten vaikutusten arviointi eri aikaväleillä ja arvoketjussa. Alustavan arvioinnin suorittivat Nokian omat asiantuntijat, ja valitut ulkopuoliset sidosryhmät validoivat sen edelleen. Kattava arviointi Nokian kestävään kehitykseen liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niiden taloudellisista vaikutuksista käyttäen pohjana aiempia työpajoja, operatiivisia näkemyksiä, sidosryhmähaastatteluja ja sisäistä raportointia. Yhteistyö Nokian johdon kanssa olennaisuus- arvioinnin tulosten validoimiseksi. ESG:hen keskittyvän talousraportoinnin ohjausryhmä tarkisti ja hyväksyi lopulliset tulokset. Tulokset annettiin Nokian tarkastusvaliokunnalle tiedoksi. 40 1 Arvoketjun kartoitus Nokia laati yhtenäisen yhteenvedon Nokian arvoketjusta, joka koostuu keskeisistä toiminnoista ja liikesuhteista, toimintojen ympäristöstä, joissa ne vaikuttavat, sekä keskeisten sidosryhmien ymmärryksestä. Näiden tietojen perusteella kartoitimme arvoketjun, maantieteelliset sijainnit ja mahdolliset vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät arvoketjun eri toiminnoissa. Tulos vahvistettiin keskeisten sisäisten sidosryhmien kanssa. Arvoketjumme keskeiset osat on esitetty kohdassa “Liiketoimintamalli ja arvoketju”. 2 Vaikutusten arviointi Nokia arvioi todellisia tai mahdollisia ja myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksiaan ihmisiin ja ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä koko arvoketjussaan. Näiden vaikutusten luonne kuvattiin ja luokiteltiin asiaankuuluvien ESRS-aiheiden mukaan. Tunnistetut vaikutukset pisteytettiin vaikutusten olennaisuuteen määritellyn pisteytysmenetelmän perusteella. Vaikutusten pisteytys koostuu kahdesta osa-alueesta: vakavuudesta ja todennäköisyydestä. Vakavuus määritellään mittakaavan, laajuuden ja korjaamattoman luonteen mukaan. Todellisten kielteisten vaikutusten osalta olennaisuus arvioitiin vaikutuksen vakavuuden perusteella. Mahdollisten kielteisten vaikutusten osalta otettiin huomioon sekä vakavuus että todennäköisyys. Mahdollisten kielteisten ihmisoikeusvaikutusten kohdalla vaikutusten vakavuus oli ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden. Todellisten myönteisten vaikutusten osalta olennaisuus perustui vaikutusten mittakaavaan ja laajuuteen. Mahdollisten vaikutusten arvioinnissa huomioitiin mittakaava, laajuus ja todennäköisyys. Nokian asiantuntijat tunnistivat, dokumentoivat, pisteyttivät, arvioivat ja validoivat vaikutukset. Tietoa Nokian vaikutuksista kerättiin eri lähteistä, kuten olemassa olevien ja uusien sidosryhmähankkeiden kautta, tutkimusohjelmista, due diligence -prosesseista ja raportoinnista. Vaikutukset tunnistettiin määritellyllä arvoketjun osa-alueella ja yhdistettiin siihen liittyvään maantieteelliseen alueeseen. Painopiste oli arvoketjun osa-alueilla, joilla vaikutusten katsotaan olevan todennäköisiä. Kymmenen ulkoista sidosryhmää haastateltiin, jotta ymmärrettiin sidosryhmien näkemyksiä olennaisista ESRS- asioista ja validoitiin tehtyjä havaintoja. Näihin sidosryhmiin kuului liikekumppaneita, sijoittajia ja kansalaisjärjestöjä. Ulkoiset haastattelut toteutti Nokiaa avustanut kumppaniyhtiö. Ulkoisten sidosryhmien tunnistamat vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet huomioitiin vaikutusten tunnistamisessa ja niitä verrattiin Nokian vaikutusten pisteytykseen. Mahdolliset merkittävät poikkeamat arvioitiin ja korjauksia tehtiin tarvittaessa. 3 Taloudellinen arviointi Nokia arvioi todelliset tai mahdolliset taloudelliset vaikutukset, mukaan luettuina riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin aiempien työpajojen, päivittäisessä toiminnassa ja liiketoimissa havaittujen asioiden, tehtyjen analyysien, sisäisen riskiraportoinnin, vaikutusten arvioinnin ja sidosryhmähaastattelujen avulla sekä aiempien arviointien, kuten Task Force on Climate Related Financial Disclosure -viitekehyksen perusteella toteutetun ilmastoa koskevan skenaarioanalyysin avulla (lisätietoja osiossa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)”). Arvioinnissa otettiin huomioon koko arvoketjun tekijät, jotka voisivat vaikuttaa Nokian liiketoimintaan ja taloudelliseen tulokseen. Nokian asiantuntijat arvioivat, todensivat ja pisteyttivät tunnistetut riskit ja mahdollisuudet. Vaikutusten ja taloudellisen olennaisuuden välistä suhdetta koskeva vaatimus otettiin huomioon arvioinneissa, ja tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ristiintarkistettiin. Näiden kahden väliset mahdolliset erot validoitiin olennaisuusarvioinnin kattavuuden varmistamiseksi. Arvioinnissa otettiin huomioon myös kestävyysasioiden hoitamiseen liittyvistä toimista aiheutuvat taloudelliset vaikutukset tai riskit. Jokainen riski ja mahdollisuus yhdistettiin kyseessä olevaan maantieteelliseen alueeseen, vaikka monet riskit ja mahdollisuudet ovat globaaleja tai liittyvät useisiin maihin. Tunnistetut riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin niiden todennäköisyyden ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten arvioidun suuruuden perusteella. 4 Olennaisten aiheiden määrittäminen ja validointi Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin asteikolla 0–4. Olennaisia aiheita määriteltäessä Nokia arvioi ja määritteli seuraavat olennaisuuden kynnysarvot: 3,7 vaikutuksen olennaisuudelle ja 3,0 taloudelliselle olennaisuudelle. Kynnysarvot ylittävien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien katsotaan olevan olennaisia Nokialle ja ne määrittävät tämän kestävyysraportin laajuuden. Nokian johtoa haastateltiin ja johto osallistui ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä asioita koskevien havaintojen ja olennaisuuden validointiin. ESG:hen keskittyvän talousraportoinnin, mukaan lukien CSRD-raportoinnin, ohjaamiseksi perustettu ohjausryhmä tarkisti ja hyväksyi päivitetyn kaksoisolennaisuusarvioinnin ja lopulliset tulokset. Uudelleenarvioinnin tulokset annettiin hallituksen tarkastusvaliokunnalle tiedoksi. 41 Muut aihekohtaiset seikat Ympäristö Nokian ympäristönhallintajärjestelmää, ympäristödataa ja ilmastoa koskevaa skenaarioanalyysiä, joka on tehty Task Force on Climate Related Financial Disclosure -viitekehyksen mukaisesti, käytettiin perustana ympäristöön liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, arvioinnissa ja pisteyttämisessä. Lisätietoa ilmastosta sekä resurssien käytöstä ja kiertotaloudesta on osioissa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)” ja “Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)” . Tosiasiallisia tai mahdollisia pilaantumista (ESRS E2), vesivaroja ja merten luonnonvaroja (ESRS E3) sekä biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä (ESRS E4) koskevia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistaessaan Nokia arvioi omaa toimintaansa sekä arvoketjun alku- ja loppupään toimintoja. Arviointi kattoi muun muassa seuraavat asiat: ▪ Nokian omat toimipaikat kattavat, vuosittain kerätyt muiden päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen tiedot ja vedenkulutustiedot ▪ Nokian tuotteissa ja pakkauksissa käytetyt materiaalit ▪ Toimialakohtainen analyysi hyödykkeiden olennaisista vaikutuksista biologiseen monimuotoisuuteen ▪ Nokian omistamien metsäalueiden suojelu Suomessa Kaksoisolennaisuuden uudelleenarviointia tehdessä tunnistettiin kielteisiä vaikutuksia, mutta Nokian parhaan tietämyksen mukaan mikään vaikutuksista, riskeistä tai mahdollisuuksista ei ylittänyt olennaisuuden kynnysarvoja. Nokian toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja resurssien käytön minimoimiseksi auttavat epäsuorasti ehkäisemään muutoksia ekosysteemeissä. Arvoketjun työntekijät (S2) Nokian arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin ja päivitettiin Nokian vuosittain tekemien toimittaja-arviointien ja auditointien perusteella sekä toimialan foorumeilla käytyjen keskustelujen, sidosryhmäkyselyjen sekä toimittajien kanssa käytyjen keskustelujen ja webinaarien pohjalta. Nokian toimittaja- auditoinneissa yleisimpiä havaintoja vuonna 2025 olivat työaikaan, palkkoihin, työturvallisuuteen ja pakkotyöriskiin liittyvät havainnot. Tämän prosessin kautta kerättyjä tietoja käytettiin Nokian arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja pisteyttämiseen. Lisätietoja osiossa “Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)”. Liiketoiminnan harjoittaminen (G1) Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa Nokian vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan jatkuvan arvioinnin perusteella sekä sisäisesti esitettyjen riskien, mukaan lukien liiketoiminnan markkinastrategiat, että ulkoisesti tunnistettujen riskien, mukaan lukien sääntelymuutokset, osalta. Nokia käsittelee näitä riskejä ja mahdollisuuksia sekä mahdollisia vaikutuksia monitahoisella lähestymistavalla, joka sisältää Nokian toimintaohjeet; vastuullisen yrityskulttuurin, jota tukevat kattavat vaatimustenmukaisuuskoulutusohjelmat ja viestintäohjelmat; vuosittaisen pakollisen eettisen liiketoiminnan koulutuksen; tehokas sisäinen valvonta; ja tarkasti määritellyt prosessit. Katso lisätietoja osiosta “Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)”. Keskeiset arvioinnit ja oletukset Olennaisten aiheiden määrittäminen edellytti arviointeja ja oletuksia tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien pisteyttämisen sekä vaikutusten ja taloudellisen olennaisuuden kynnysarvojen asettamisen osalta. Arvioiden epävarmuuden lähteet Arvioiminen aiempien kokemusten, alan vertailuarvojen, tehtyjen analyysien ja sidosryhmäpalautteen perusteella oli tarpeen silloin, kun ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla. Tulevaisuutta koskevia oletuksia tarvitaan sekä riskien ja mahdollisuuksien että mahdollisten vaikutusten arvioinnin osalta. Olennaisuusarvioinnin johtopäätökset voivat muuttua, jos sääntelyvaatimukset ja -aikataulut muuttuvat keskeisillä markkinoilla. Paremmat arvoketjun tiedot voivat vähentää arvioihin tukeutumista. Tietyt arviot ovat herkkiä geopoliittiselle kehitykselle. Muutokset edelliseen olennaisuuden arviointiin verrattuna Kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin ensimmäistä kertaa raportointivuonna 2024 noudattaen kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien ESRS- standardien mukaista viitekehystä, joka siihen aikaan oli saatavilla vain luonnoksena. Vuoden 2025 uudelleenarvioinnissa keskityttiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, joihin edellisen kaksoisolennaisuudenarvioinnin jälkeen havaitut muutokset ovat vaikuttaneet. Päivitetty kaksoisolennaisuudenarviointi sisältää uusia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka on tunnistettu liittyen seuraaviin aihealueisiin: ilmastonmuutokseen sopeutuminen, työsuhteen turvaaminen, yksityisyyden suoja ja sananvapaus. Työajan positiivista vaikutusta omaan työvoimaan ei enää pidetä olennaisena. Nämä päivitykset heijastavat joitakin Nokian toiminnassa, liiketoiminnassa ja liiketoimintaympäristössä havaittuja muutoksia. Yhdysvalloissa pääkonttoriaan pitäneen Infineran hankinta vuonna 2025 ja osan Nokian liiketoiminnasta, Alcatel Submarine Networks SA:n, myynti vuoden 2024 lopussa otettiin huomioon olennaisuuden uudelleenarvioinnissa, mutta näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta olennaisuusarvioinnin lopputulemaan. Integrointi osaksi Nokian riskienhallintaa Kestävään kehitykseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat osa Nokian riskienhallinnan viitekehystä ja riskiluokitusta. Nokian riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että järjestelmällinen riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja analysointi sisällytetään taloudelliseen suunnitteluun, strategian laatimiseen, liiketoiminnan operatiiviseen johtamiseen ja keskeiseen päätöksentekoon. Riskienhallinnassa Nokia ottaa huomioon tapahtumien toteutumisen todennäköisyydet ja taloudelliset vaikutukset sekä arvioi riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamisen tehokkuuden. Yksittäisten riskitekijöiden merkitystä arvioidaan kuudella eri ulottuvuudella – ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten aste, vaatimustenmukaisuus, maine, talousluvut, operatiiviset toiminnot ja strategia. Kaksoisolennaisuusarvioinnissa käytetty pisteytysmenetelmä on riskienhallintamenetelmässä käytetyn mukainen. Lisäksi olemme varmistaneet, että kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat yhdenmukaiset riskienhallinnan raportoinnin kanssa. 42 Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Nokian olennaiset aiheet ja niihin liittyvät osa-aiheet ja osaosa-aiheet on esitetty yksityiskohtaisesti alla olevassa taulukossa, joka tarjoaa kattavan kuvan Nokian olennaisuuskentästä. Olennaiset aiheet ja niiden yhteys Nokian strategian ja liiketoimintamallin kanssa on kuvattu osiossa “Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”. Olennaiset osa-aiheet/osaosa-aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden keskittyminen arvoketjussa E1 Ilmastonmuutoksen hillintä Myönteinen vaikutus Merkittävä panos ilmastonmuutoksen hillintään kehittämällä energia- ja resurssitehokkaita tuotteita ja teknologioita Loppupää Ilmastonmuutoksen hillintä Kielteinen vaikutus Nokian oman toiminnan ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen Oma toiminta, alkupää ja loppupää Ilmastonmuutoksen hillintä Mahdollisuus Nokian ohjelmisto-, tuote- ja palveluratkaisut voivat mahdollistaa muiden toimialojen siirtymisen vähähiiliseen talouteen, mikä luo mahdollisuuden edistää liikevaihdon kasvua ja avata uusia tulovirtoja uusissa asiakassegmenteissä ja uusilla markkinoilla Loppupää Energia Kielteinen vaikutus Käytetyillä hiili-intensiivisillä energialähteillä ja tuotteidemme käytöllä asiakkaiden verkoissa on kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen Loppupää Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Mahdollisuus Verkkoratkaisut ja ilmastoteknologiat asiakkaiden ja yhteiskuntien tukemiseksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen vaikutusten hallinnassa. Liiketoiminnan kyky sietää ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia, mukaan lukien äärimmäisiä sääilmiöitä kestävä verkkosuunnittelu. Oma toiminta, alkupää ja loppupää E5 Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö Myönteinen vaikutus Nokian tuotteiden toissijainen käyttö ja uusiomateriaalien käyttö Nokian tuotteissa estävät jätteen syntymistä ja edistävät myönteisesti materiaalien saatavuutta ja maankäyttöä Alkupää Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö Kielteinen vaikutus Neitseellisten raaka-aineiden runsas käyttö Nokian laitteistokomponenteissa. Uusien materiaalien louhinnalla ja sulatuksella on merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien jätteet. Alkupää Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö Riski Nokian laitteistot ovat riippuvaisia erilaisista mineraaleista ja muista neitseellisistä aineista. Jos globaali kulutus jatkaa kasvuaan, se voi johtaa materiaalien niukkuuteen ja siitä johtuvaan hintojen nousuun. Oma toiminta ja alkupää Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset Myönteinen vaikutus Kiertotaloussuunnittelun ja -liiketoimintaperiaatteiden soveltaminen lisää Nokian tuotteiden kierrätettävyyttä, mikä mahdollistaa edelleen tuotteiden ja niiden sisältämien raaka-aineiden kierrätyksen Oma toiminta, alkupää ja loppupää Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset, Jäte Kielteinen vaikutus Nokia myy asiakkailleen huomattavan määrän laitteistotuotteita, jotka elinkaarensa lopussa muuttuvat elektroniikkajätteeksi, ellei niitä käsitellä ja kierrätetä asianmukaisesti Loppupää Jäte Myönteinen vaikutus Jätteen synnyn vähentäminen tai ehkäiseminen Nokian omassa toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien tuotteiden asianmukainen käsittely ja kierrätys, vaikuttaa myönteisesti materiaalien saatavuuteen ja maankäyttöön Oma toiminta, alkupää ja loppupää S1 Työolot: Työllisyysturva Myönteinen vaikutus Nokian innovatiivinen lähestymistapa henkilöstön kehittämiseen ja lahjakkuuksien houkuttelemiseen on mahdollistanut sen, että se on pystynyt toimimaan joustavasti markkinoilla ja uudistumaan tavoilla, jotka vaikuttavat myönteisesti omaan työvoimaan Oma toiminta Työolot: Työllisyysturva Kielteinen vaikutus Rakenne- ja organisaatiomuutosten kielteiset vaikutukset vakauteen ja työsuhteen turvallisuuteen Oma toiminta Työolot: Työ- ja yksityiselämän tasapaino Myönteinen vaikutus Nokia tarjoaa palkallisia perhevapaita maailmanlaajuisesti. Nämä perhevapaat noudattavat määriteltyjä sisäisiä parhaita käytäntöjä ja usein ylittävät paikalliset säännökset. Oma toiminta Työolot: Riittävä palkka Riski Palkkojen korotukset tai niihin liittyvien käytäntöjen/säännösten muutokset, jotka johtavat Nokian henkilöstökulujen nousuun Oma toiminta 43 Olennaiset osa-aiheet/osaosa-aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden keskittyminen arvoketjussa Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä Myönteinen vaikutus Nokialla on käytössä omien työntekijöiden sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan liittyvät periaatteet Oma toiminta Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Oman henkilöstön koulutus ja taitojen kehittäminen Myönteinen vaikutus Nokia tarjoaa omalle työvoimalleen laajat koulutus- ja osaamiskehitysmahdollisuudet tiedon ja osaamisen kehittämisestä olennaisena osana liiketoimintastrategiaansa, minkä avulla työntekijät voivat ylläpitää ja kehittää osaamistaan Oma toiminta Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Oman henkilöstön koulutus ja taitojen kehittäminen, Työolot: Työllisyysturva ja Riittävä palkka Riski Kyvyttömyys houkutella, kehittää ja ylläpitää tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvaa, oikeanlaisen osaamisen omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa työvoimaa kilpailluilla työmarkkinoilla, nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä tai liiketoiminnan muutoksen aikana Oma toiminta Muut työhön liittyvät oikeudet: Yksityisyys Riski Yksityisyydensuojaan liittyvien lakien määrä ja muutokset globaalisti yhdessä tekoälyyn liittyvien työvoimaratkaisujen yleistymisen ja lisääntyvien kyberuhkien kanssa pahentavat riskiä siitä, että Nokia ei täytä vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, mikä johtaisi kielteisiin taloudellisiin, maineeseen ja sääntelyyn liittyviin seurauksiin Oma toiminta S2 Työolot: Työaika Kielteinen vaikutus Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua liialliselle tai pakotetulle ylityölle sekä jatkuvalle työlle ilman vapaapäivää ruuhka-aikoina tai projekteissa, joiden toteutusaika on lyhyt Alkupää ja loppupää Työolot: Riittävä palkka Kielteinen vaikutus Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua riittämättömälle palkalle, palkoista tehtäville pidätyksille, täyden lopputilin saamatta jäämiselle työsuhteen päättyessä tai työskentelylle tekaistuissa harjoitteluohjelmissa Alkupää Työolot: Terveys ja turvallisuus Kielteinen vaikutus Nokian verkkolaitteiden asennukseen ja tukipalveluihin sekä tukiasemapaikkojen hankintaan ja lupiin voi sisältyä terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia vaaroja, jotka liittyvät korkealla työskentelyyn, liikenneturvallisuuteen, sähköturvallisuuteen, maanalaisiin kohteisiin, katutöihin ja työskentelyyn korkean tai äärimmäisen riskin maissa/alueilla Alkupää ja loppupää Muut työhön liittyvät oikeudet: Pakkotyö Kielteinen vaikutus Toimittajien työntekijät voivat altistua pakkotyövoimalle, mukaan lukien työskentely ilman voimassa olevaa työsopimusta, altistuminen rekrytoinnin osana kerättäville rekrytointipalkkioille ja tilapäistyövoiman käyttö osana Nokian palveluiden toimitusketjua. Korkeampia riskejä esiintyy erityisesti toimitusketjun syvemmillä tasoilla ja niiden palvelujen toimitusketjussa, joissa on vähemmän osaamista vaativia loppupään tehtäviä erityisesti syrjäisillä alueilla. Alkupää S3 Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet: Sananvapaus ja tietojen saatavuus Myönteinen vaikutus Ilmaisunvapauden mahdollistaminen verkkoyhteyksien avulla ja sosiaalisten vaikuttamisohjelmien tarjoaminen digitaitojen kehittämiseksi tarjoavat yhteisöille keinot osallistua täysimääräisesti nykypäivän digitaaliseen yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa muun muassa parempia mahdollisuuksia jakaa mielipiteitä, nauttia kansalaisoikeuksistaan, kuten äänioikeudesta, ja saada helpommin monipuolista tietoa ja päästä julkisiin palveluihin, mikä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Loppupää Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet: Sananvapaus Kielteinen vaikutus, Riski Nokian teknologian väärinkäyttö ihmisoikeuksien loukkaamiseen, kuten sananvapauden liiallinen rajoittaminen ja laiton, liiallinen tai mielivaltainen valvonta. Tiedostamme myös, että ihmisoikeudet voivat joskus olla ristiriidassa keskenään, kuten yleisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi toteutetut toimet, jotka aiheuttavat riskejä sananvapaudelle ja yksityisyydelle. Tällä voi olla potentiaalinen kielteinen vaikutus asianomaisiin yhteisöihin sekä aiheuttaa mainehaittoja tai taloudellisia seurauksia. Loppupää S4 Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: (Laadukkaiden) tietojen saatavuus Myönteinen vaikutus Nokian teknologia mahdollistaa yhteydet ja niistä syntyvät myönteiset vaikutukset tiedon saatavuuteen, ajatusten vaihtoon ja taloudellisen kehityksen mahdollisuuksiin Loppupää Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/ tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: Sananvapaus Myönteinen vaikutus Sananvapauden mahdollistaminen yhteyksien avulla antaa kuluttajille ja loppukäyttäjille mahdollisuuden jakaa mielipiteitä, saada monipuolista tietoa ja julkisia palveluita, mikä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa Loppupää 44 Olennaiset osa-aiheet/osaosa-aiheet Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden tyyppi Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO) Vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden keskittyminen arvoketjussa Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/ tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: Sananvapaus Kielteinen vaikutus, Riski Nokian teknologian väärinkäyttö voi johtaa ihmisoikeuksien loukkaamiseen, kuten sananvapauden liiallinen rajoittaminen ja laiton, liiallinen tai mielivaltainen valvonta. Nokia myös tiedostaa, että ihmisoikeudet voivat joskus olla ristiriidassa keskenään, kuten tilanteissa, joissa yleisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi toteutetut toimet aiheuttavat riskejä sananvapaudelle ja yksityisyydelle. Tällä voi olla potentiaalinen kielteinen vaikutus asianomaisiin yhteisöihin sekä aiheuttaa mainehaittoja tai taloudellisia seurauksia. Loppupää Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/ tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: Yksityisyys Kielteinen vaikutus Kyberuhkien leviäminen lisää riskiä, että kuluttajien/loppukäyttäjien tiedot vaarantuvat, minkä seurauksena haitalliset uhkatoimijat voivat vuotaa tietoja käyttääkseen tietoja merkittävällä tavalla. Vahingon riski korreloi tiettyjen yrityssektorien käsittelemien tietojen luonteen kanssa. Loppupää Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: Yksityisyys Riski Yksityisyydensuojaan liittyvien lakien määrä ja muutokset globaalisti yhdessä tekoälyyn liittyvien riskien yleistymisen ja lisääntyvien kyberuhkien kanssa pahentavat riskiä siitä, että Nokia ei täytä vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, mikä johtaisi kielteisiin taloudellisiin, maineeseen ja sääntelyyn liittyviin seurauksiin Loppupää G1 Yrityskulttuuri Riski Eettisten toimintaohjeidemme tai lain rikkominen sääntelynmukaisuuden osalta, joka johtaisi negatiivisiin mainehaittoihin tai taloudellisiin seurauksiin Oma toiminta, alkupää ja loppupää Yrityskulttuuri Mahdollisuus Ethisphere on jatkuvasti nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies by Ethisphere). Nokian vahva eettinen yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja lainmukaisesti. Oma toiminta, alkupää ja loppupää Yrityskulttuuri Myönteinen vaikutus Kestävää kehitystä priorisoiva yrityskulttuuri voi johtaa vastuulliseen ja kestävään päätöksentekoon arvoketjussa Oma toiminta Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt Mahdollisuus Luotettavien suhteiden ja pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentaminen eettisen ja vaatimustenmukaisen kulttuurimme jakavien toimittajien kanssa Alkupää Korruptio ja lahjonta: Lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Mahdollisuus Ethisphere on toistuvasti nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies® by Ethisphere), ja osa arvioinnista koskee myös Nokian korruptionvastaista ohjelmaa. Nokian vahva eettinen yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja lainmukaisesti. Oma toiminta, alkupää ja loppupää 45 Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian yleiset toimintaperiaatteet ja niiden suhde kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin olennaisiin kestävyysaiheisiin. Tähän on sisällytetty yhteenveto keskeisistä toimintaperiaatteista, jotka koskevat useita toisiinsa liittyviä kestävyysaiheita sekä se, miten kukin toimintaperiaate vastaa siihen liittyvään kestävyysaiheeseen ja vaikuttaa niihin. Nämä toimintaperiaatteet julkaistaan Nokian verkkosivuilla, ja ne ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla. Nokian toimintaperiaatteet toimintaperiaatteen soveltamisala Hallintoelin Suhde olennaisiin aiheisiin Nokian toimintaohjeet Nokian toimintaohjeet ovat saatavilla verkkopohjaisessa muodossa 20 kielellä. Ne vahvistavat Nokian arvot ja odotukset ja yhdistävät kaikki Nokian työntekijät yhteisen vision taakse. ▪ määritellään Nokian työntekijöiden ja liikekumppaneiden eettisen toiminnan normit. ▪ määritetään Nokian neljä keskeistä periaatetta ja 14 keskeistä riskialuetta ▪ koskevat Nokian ja sellaisten muiden liiketoimintayksiköiden, joissa Nokia omistaa enemmistön osakkeista tai käyttää määräysvaltaa (kuten yhteisyritysten), johtajia, toimihenkilöitä ja työntekijöitä ▪ Sisältävät liiketoiminnan perusperiaatteet ja kriittisiin liiketoiminta-aiheisiin liittyvät yleiset toimintaperiaatteet ▪ Dokumentoidut toimintaperiaatteet määrittelevät, tukevat ja selittävät erityisiä periaatteita ▪ Tarvittaessa luodaan menettelyohjeita, joissa opastetaan työntekijöitä toimintaperiaatteiden käyttöönotossa Kaikki toimintaohjeiden riskialueita tukevat toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät toimintatavat ovat työntekijöidemme saatavilla verkossa, ja ne sisältyvät vuosittaisiin pakollisiin koulutustilaisuuksiin. Nokian hallitus hyväksyy toimintaohjeet, jotka koskevat Nokian johtajia, toimihenkilöitä ja työntekijöitä sekä sellaisten Nokian tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden (kuten yhteisyritysten) työntekijöitä, joissa Nokia omistaa enemmistön osakkeista tai käyttää tehokasta määräysvaltaa. Asiantuntijat vastaavat siitä, että Nokian toimintaperiaatteet ja toimintatavat ovat ajan tasalla ja noudattavat sovellettavia lakeja ja määräyksiä kaikissa Nokian toimintamaissa. Nokian toimintaohjetta sovelletaan kaikkiin tunnistettuihin olennaisiin aiheisiin (E1, E5, S1, S2, S3, S4, G1) Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka on osa yleistä johtamisprosessia, ja ympäristönäkökohdat otetaan huomioon liiketoiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa ja seurannassa. Politiikassa esitetty keskeinen sitoumus on varmistaa ympäristöasioiden hallinta. Nokia pyrkii jatkuvasti ehkäisemään ympäristön saastumista ja vähentämään tuotteidensa ja palveluidensa ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan. Nokian toimitusjohtaja hyväksyy ympäristöpolitiikan, ja liiketoiminnot varmistavat tarvittavan osaamisen sekä suunnittelevat ja toteuttavat parannusohjelmia innovatiivisilla ja käytännönläheisillä ratkaisuilla. Ympäristöpolitiikka koskee aiheiden E1 - ilmastonmuutos ja E5 - resurssien käyttö ja kiertotalous olennaisia aiheita Henkilöstöviitekehys Nokian yleinen henkilöstöviitekehys kiteyttää henkilöstöön liittyvät perusperiaatteet, jotka koskevat ja joita sovelletaan kaikkiin Nokian työntekijöihin – johtajiin, toimihenkilöihin ja työntekijöihin sekä kaikkiin Nokia-konserniin kuuluviin yhtiöihin ja määräysvallassa oleviin yhteisyrityksiin. Se ei koske ulkopuolista väliaikaista työvoimaa tai alihankkijoita. Nokian hallintomallissa henkilöstöviitekehystä kutsutaan toimintaperiaatteeksi, joka ohjaa kaikkia henkilöstöprosesseja ja -käytäntöjä. Henkilöstöprosessien ja -käytäntöjen käyttöönotosta annettua hyväksyttyä sääntöä kutsutaan menettelyohjeiksi. Kaikki henkilöstöä koskevat menettelyohjeet ovat luonteeltaan globaaleja ja koskevat kaikkia Nokian liiketoimintayksiköitä. Nokia henkilöstöorganisaatio kehittää ja ylläpitää menettelyohjeita. Kustakin palvelusta, prosessista tai käytännöstä vastaava johtaja on vastaavan menettelyohjeen omistaja. Lopullinen hyväksyjä on Nokian henkilöstöjohtaja tai hänen edustajansa. Henkilöstöviitekehys ohjaa kaikkia henkilöstöä koskevia toimintatapoja ja menettelyohjeita, ja niiden on oltava täysin yhdenmukaisia sen kanssa. Ristiriitatilanteissa henkilöstöviitekehys on etusijalla. Henkilöstöviitekehystä sovelletaan olennaisiin aiheisiin S1 – oma työvoima Eettiset ohjeet Eettiset ohjeet täydentävät Nokian toimintaohjeita ja koskevat Nokian toimitusjohtajaa, talous- ja rahoitusjohtajaa, varatalousjohtajaa ja Corporate Controlleria (the "Officers"). Eettiset ohjeet hyväksyy Nokian hallitus. Eettiset ohjeet koskevat olennaista aihetta G1 – liiketoiminnan harjoittaminen: Yrityskulttuuri Ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet Toimintaperiaatteet käsittelevät Nokian tuotteiden ja palveluiden vaikutusta ilmaisunvapauteen, tietojen saatavuuteen, ajatustenvaihtoon ja taloudelliseen kehitykseen. Muita ihmisoikeuksia, kuten oikeudenmukaisiin työkäytäntöihin liittyviä oikeuksia, nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa sekä ympäristöasioiden hallintaa koskevat toimintaperiaatteet ovat käsitelty muissa toimintaperiaatteissa. Nokian hallitus ja Nokian toimitusjohtaja hyväksyvät toimintaperiaatteet. Ihmisoikeuksien toimintaperiaatteita sovelletaan S3 – vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ja S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät olennaisiin aiheisiin 46 Ympäristö- tiedot Tässä osiossa kerrotaan, miten Nokia hallitsee ympäristöjalanjälkeään ilmaston ja kiertotalouden osalta. Nokian nettonollapäästöjen siirtymäsuunnitelma ohjaa päästöjen vähentämistä, kun taas kiertotalousstrategia keskittyy resurssien tehokkaaseen käyttöön ja jätteen vähentämiseen – pienentäen suoraan tuotesidonnaisia päästöjä (embodied) ja tukien Nokian matkaa kohti nettonollapäästöjä. Ilmastonmuutos (ESRS E1) 47 Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) 62 Euroopan unionin kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksen mukaan annettavat tiedot 71 Nokian avainluvut vuonna 2025 Kasvihuonekaasupäästöjemme vähennys lähtövuodesta 2019: Kierrätetyn materiaalin osuus hankituissa mekaanisissa materiaaleissa: -27 % 52 % valualumiinia Uusiutuvan sähkön käyttö omassa toiminnassa: kierrätysaste Nokian toimistoista, laboratorioista, valmistuksesta, asennuksesta, tuotteiden palautuksesta ja loppukokoonpanotoimittajilta tulevalle jätteelle 96 % 90 % Nokian vuoden 2025 kohokohdat Loimme liiketoimintalähtöisen Nokian kiertotalousstrategian Investoinnit uusiutuvaan sähköön omassa toiminnassa ja ensimmäiseen hiilidioksidipäästöjen poistoon tähtäävään pilottihankkeeseen nettonollatavoitteen tukemiseksi Uusi 1,5 miljardin euron luottolimiittisopimus, joka on linkattu Nokian kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin Ympäristöhallintajärjestelmän uudelleensertifiointi (ISO 14001) 47 Ilmastonmuutos (ESRS E1) Ilmastonmuutos on ollut Nokia-konsernille painopistealue jo yli vuosikymmenen ajan, ja sen vuoksi olemme jatkuvasti kehittäneet ja hioneet lähestymistapaamme ilmastonmuutoksen liiketoimintaamme aiheuttamien riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen ja niihin vastaamiseen. Osana tätä lähestymistapaa Nokian tavoitteena on saavuttaa kasvihuonekaasujen osalta nettonollapäästöt koko arvoketjussaan vuoteen 2040 mennessä. Tähän sisältyy Nokian omien toimintojen ja toimitusketjun hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, tuotteiden energiatehokkuuden parantaminen energia vs. kapasiteetti -käyrän leikkamiseksi ja tekoälyn supersyklin kestävyyden tukeminen sekä ympäristön huomioimisen vahvistaminen tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Kestävän kehityksen teemat, kuten hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kiertotalouteen siirtyminen, ovat olennainen osa Nokian kestävyysstrategiaa ja ne heijastuvat siinä, miten Nokia toimii yrityksenä ja mitä liiketoimintapäätöksiä tehdään. Myös Nokia Bell Labsin tutkimustyö edistää näitä tavoitteita. Ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Olennaisuusarvioinnin tuloksena ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja energia ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita. Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se, miten niitä hallitaan. Osa-aihe Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Ilmaston- muutoksen hillintä Myönteinen vaikutus: Merkittävä panos ilmastonmuutoksen hillintään kehittämällä energia- ja resurssitehokkaita tuotteita ja teknologioita. 94 % Nokian scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu käytössä olevista tuotteista, joten Nokia panostaa merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen parantaakseen jatkuvasti tuotteidensa energiatehokkuutta ja kehittääkseen uusia energiatehokkaita ratkaisuja. Verkkoliikenteen määrän kasvaessa entistä verkottuneemmassa ja digitalisoituneemmassa maailmassa Nokia pyrkii kytkemään tämän liikenteen kasvun irti vastaavasta energiankulutuksen kasvusta. Ilmaston- muutoksen hillintä Kielteinen vaikutus: Nokian oman toiminnan ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen. Nokia hallitsee ja pyrkii minimoimaan näitä kielteisiä vaikutuksia samalla tavalla kuin se edistää edellä mainittuja myönteisiä vaikutuksia. Energia Kielteinen vaikutus: Käytetyillä hiili- intensiivisillä energialähteillä ja tuotteidemme käytöllä asiakkaiden verkoissa on kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen. Nokia edistää yhteistyössä sidosryhmien kanssa sähköverkon hiilipäästöjen vähentämistä ja pyrkii tarjoamaan digitalisaatioratkaisuja, jotka tukevat uusiutuvien energialähteiden tuotantoa ja sähköverkon muutosta energiasektorilla. Nokia työskentelee myös arvoketjunsa kanssa sen matkalla kohti uusiutuvia energialähteitä, kun valtiot vähentävät sähköverkkojensa hiilidioksidipäästöjä. Ilmaston- muutoksen hillintä Mahdollisuus: Nokian ohjelmisto-, tuote- ja palveluratkaisut voivat mahdollistaa muiden toimialojen siirtymisen vähähiiliseen talouteen, mikä luo mahdollisuuden edistää liikevaihdon kasvua ja avata uusia tulovirtoja uusissa asiakassegmenteissä ja uusilla markkinoilla. Nokia pyrkii ennakoivasti vastaamaan asiakkaiden muuttuviin toiveisiin energiatehokkaita ratkaisuja koskevan laajan tutkimuksen ja innovoinnin avulla. Nokia tarjoaa yritysasiakkailleen matalan latenssin yhteyksiä, yksityisiä langattomia verkkoja, uusia IP-reititysratkaisuja ja optisia ratkaisuja, antureita sekä tekoäly- ja koneoppimisratkaisuja hiilestä irtautumisen pohjaksi digitalisaation tuotelupauksen kautta. Nokia tarjoaa yhteistyössä yhä useamman yrityskumppanin kanssa ratkaisuja, joiden avulla muut toimialat voivat siirtyä vähähiiliseen talouteen ja parantaa tuottavuutta. Teemme yhteistyötä erilaisten älykkäiden teknologioiden, pilvipohjaisten teknologioiden ja automaation parissa työskentelevien yhtiöiden kanssa. Ilmaston- muutokseen sopeutuminen Mahdollisuus: Verkkoratkaisut ja ilmastoteknologiat asiakkaiden ja yhteiskuntien tukemiseksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen vaikutusten hallinnassa. Liiketoiminnan kyky sietää ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia, mukaan lukien äärimmäisiä sääilmiöitä kestävä verkkosuunnittelu. Nokia uskoo, että verkoilla on ratkaiseva rooli äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamista katastrofeista ja häiriöistä toipumisessa. Nokia innovoi ja kehittää uusia ilmastoon liittyviä ratkaisuja ja teknologioita tukeakseen asiakkaita ja yhteiskuntia ilmastonmuutoksen vaikutusten käsittelyssä ja siihen sopeutumisessa. Nokia pyrkii varmistamaan liiketoimintojen resilienssin ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia vastaan suunnittelemalla verkkoja, jotka kestävät äärimmäisiä sääilmiöitä ja -olosuhteita. Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten kuumuus, kylmyys ja kosteus, otetaan huomioon Nokian tuotteiden kehittämisessä ja testauksessa. 48 Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu osiossa "Yleiset tiedot”. Lisäksi ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, arvioinnissa ja pisteyttämisessä käytettiin Nokian ympäristönhallintajärjestelmän tietoja, ilmastoon liittyvää skenaarioanalyysiä ja kasvihuonekaasupäästöraportointia. Nokialla on ympäristöasioita varten käytössään ISO 14001 -sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä, jonka avulla tunnistetaan ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Ne arvioidaan vuosittain. Tämä prosessi kattaa kaiken liiketoiminnan. Ympäristönäkökohtia arvioidaan niiden suoran ympäristövaikutuksen, niihin liittyvän sääntelyn, esiintymistiheyden ja sidosryhmien intressien perusteella. Nokian asettaman kynnysarvon ylittävät näkökohdat katsotaan merkittäviksi ja niille määritellään hallintaprosessi, tavoitteet ja vastuulliset vaikuttajat. Vuosittaisessa arviointiprosessissa otetaan huomioon liiketoiminnan laajuuden muutokset, uudet tuotteet, maantieteelliset alueet sekä sääntelyn ja sidosryhmien kehitys. Tunnistetut ympäristönäkökohdat olivat yhdenmukaisia vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella. Kasvihuonekaasupäästötietoja (mukaan luettuina scope 1, 2 ja 3) käytettiin perustana Nokian suorien ja epäsuorien ilmastovaikutusten tunnistamisessa sekä tunnistettujen vaikutusten mittakaavan ja laajuuden pisteyttämisessä. Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi Ilmastoon liittyvän resilienssin arviointi (perustuen Task Force on Climate Related Financial Disclosure -viitekehykseen) ja siihen liittyvien riskien, mahdollisuuksien ja skenaarioiden arviointi valmistui maaliskuussa 2024. Näitä analyysejä tarkasteltiin osana kaksoisolennaisuuden arviointia vuonna 2025. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen tunnistettiin uusi, kasvava olennainen mahdollisuus, mutta muita merkittäviä muutoksia ei tunnistettu aikaisempiin ilmastoskenaario- ja resilienssianalyyseihin verrattuna. Ilmastoskenaarioanalyysia laadittaessa ilmastonmuutoksen kontekstissa sovellettiin seuraavia lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitteluaikajänteitä: ▪ Lyhytaikainen: vuoteen 2026 saakka (enintään 3 vuotta). Tämä vastaa Nokian taloudellisen suunnittelun aikajännettä. ▪ Keskipitkä aikaväli: vuoteen 2030, joka on Nokian strategisen suunnittelun yhteydessä käyttämä aikajänne, ja se heijastaa Nokian nykyistä keskeistä tieteeseen perustuvaa ilmastotavoitetta (SBT) vähentää kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoden 2019 tasoon). ▪ Pitkä aikaväli: vuoteen 2050 saakka, mikä heijastaa yhteistä tavoitetta nettonollapäästöistä koko arvoketjussa viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Lisäksi Nokia on huomioinut ilmastosiirtymäsuunnitelmansa, mukaan lukien siihen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, vuoden 2040 nettonollapäästötavoitteen mukaisesti. Fyysiset riskit Ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien tunnistamisessa ja arvioinnissa käytettiin ensisijaisesti SSP3-7.0-skenaariota, joka on IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin perustuva todennäköinen pahin mahdollinen skenaario ottaen huomioon jo tehdyt ilmastotoimet ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi. Tässä skenaariossa globaalit keskilämpötilat nousevat 3,6 °C yli esiteollisen tason vuosisadan loppuun mennessä. Arvioinnissa huomioon otettavia ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä ovat äärimmäinen kuumuus, voimakas vesi- ja lumisade, tulvat, kuivuus, tulipalot, voimakkaat myrskyt ja trooppiset pyörremyrskyt, merenpinnan nousu, veden niukkuus ja ilmansaasteet. Fyysisiin ilmastoriskeihin liittyvän riskinarvioinnin ja skenaarioiden laatimisen laajuus perustui olennaisiin riskialueisiin ja arvoketjun osiin, jotka voisivat altistaa Nokian olennaiselle riskille. Nokian ulkokäyttöön tarkoitetut tuotteet ja palvelut arvioitiin sen perusteella, miten herkkiä ne voivat olla fyysisille ilmastonmuutosriskeille. Arvio kattoi oman toiminnan kriittisillä alueilla. Toimitusketjun arvioinnissa valittiin otos kriittisistä toimittajista ja tutkittiin toimittajien ilmastonmuutokseen liittyviä ulkoisia raportteja ja toimittajien tunnistamia riskejä. Lisäksi tunnistettujen riskien vaikutuksia liiketoimintaan ja riskeihin reagoimiseen liittyviä toimenpiteitä selvitettiin. Skenaarioanalyysi osoitti, että Nokian toiminta ja omaisuuserät altistuvat eniten äärimmäiselle kuumuudelle, rankkasateelle ja sadetulville. Ilmastonmuutokseen liittyvistä fyysisistä riskeistä ei ole toistaiseksi aiheutunut merkittäviä liiketoiminnan häiriöitä. Vuoteen 2050 mennessä sään ääri-ilmiöiden esiintymistiheyden ja voimakkuuden odotetaan kasvavan, mutta niihin liittyvät taloudelliset vaikutukset arvioidaan pysyvän vähäisinä, eikä fyysisiä ilmastoriskejä ole tunnistettu olennaisiksi kaksoisolennaisuusarviossa. Siirtymän riskit ja mahdollisuudet Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa käytettiin ensisijaisesti SSP1-1.9-skenaariota. Tämä on ainoa skenaario, joka täyttää Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmaston lämpeneminen noin 1,5 °C:ssa yli esiteollisen ajan. Arvioinnin laajuus perustui Nokian kasvihuonekaasupäästö- jalanjälkeen ja toimintaan tai hiilijalanjälkeen vaikuttaviin keskeisiin toimialoihin (energia, liikenne, rakentaminen, teollisuus/tarvikkeet) olettaen, että nämä ovat elementtejä, joissa siirtymävaiheen riskit ja mahdollisuudet voivat mahdollisesti johtaa olennaisiin vaikutuksiin. Lakivaatimusten laajuus ja oletukset perustuvat Euroopan unionin ilmastonmuutostoimiin ja niihin liittyviin säädöksiin, joita pidetään tällä hetkellä yhtenä maailman tiukimpana ja edistyksellisimpänä ilmasto- ja kestävyyssäädöksenä. Arviointi tehtiin kvalitatiivisesti. Keskeisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi arvioinnissa tarkasteltiin muutoksia, joita tarvitaan lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 °C:seen perustuen ulkoisiin arviointeihin ja Nokian omaan ymmärrykseen yhtiöön tai sen arvoketjuun vaikuttavasta tulevasta sääntelystä. Myös pahin mahdollinen SSP3-7.0- skenaario otettiin huomioon siltä varalta, että muita mahdollisesti olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia olisi jäänyt ulos vähäpäästöisemmissä skenaarioissa. 49 Skenaarion arvioinnissa käytetyt keskeiset oletukset ovat seuraavat: ▪ Toimialojen digitalisaatio on keskeinen mahdollistaja siirtymisessä vähähiiliseen talouteen ▪ Maailmanlaajuinen sähkönkulutus kasvaa uusien teknologioiden myötä ▪ Energiaverkon kehitystä mallinnettiin nettonollasuunnitelmassa IEA:n World Energy Outlook 2023:n avulla ▪ Energiatehokkuus on olennainen osa vähähiilistä polkua ja sähkön riittävyyden varmistamista ▪ Hiili-intensiivisten tuotantopanosten, kuten energian ja raaka-aineiden, kustannukset nousevat ▪ Maailmanlaajuisen energiaverkon kehittämisen lisäksi asiakaskohtaisia päästötekijöitä arvioitiin myytyjen tuotteiden käytön päästötarkkuuden parantamiseksi olettaen, että asiakkaamme ovat asettaneet nettonollatavoitteita ja siirtyvät uusiutuviin energialähteisiin nopeammin kuin maailmanlaajuinen sähköverkko irtautuu hiilestä Arviointi tehtiin neljästä näkökulmasta: teknologian muutokset, asiakkaiden vaatimukset, toimitushaasteet tai -mahdollisuudet sekä säännösten ja määräysten muutokset, jotka voivat vaikuttaa suoraan Nokian omaan toimintaan ja omaisuuseriin. Arvioinnissa päädyttiin siihen, että energiatehokkuus on olennainen osa vähähiilistä polkua valitusta skenaariosta riippumatta. Hiili-intensiivisten tuotantopanosten, kuten energian ja raaka-aineiden, kustannusten nousu johtaa todennäköisesti siihen, että yhtiöt löytävät säästöjä ja parannuksia energiankulutuksessa ja toiminnan tehokkuudessa. Tämä on merkittävä mahdollisuus Nokialle, sillä digitalisaatio ja verkkoyhteydet voivat tukea vähähiilisyyttä ja resurssitehokkuutta. Lisäksi Nokian tuotteiden energiatehokkuudella ja piirilevy-, ohjelmisto-, laitteisto- ja palveluinnovaatioilla voi olla merkittävä vaikutus tuotteiden kilpailukykyyn ja ne voivat auttaa hyödyntämään uusia mahdollisuuksia kehittyvässä tekoälyn supersyklissä. Jatkuva ja mahdollisesti kasvava luotettavien, turvallisten ja tekoälyllä toimivien verkkoyhteyksien tarve asiakkaiden ja yhteiskuntien sopeutuessa ilmastonmuutokseen ja sen vaikutusten käsittelyssä voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia, asiakassegmenttejä ja markkinoita. Näiden huomioiden perusteella ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen arvioitiin luovan Nokialle mahdollisuuden, jota pidettiin kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisena. Lisäksi tunnistettiin siirtymävaiheen riskejä ja mahdollisuuksia, jotka eivät ylittäneet olennaisuusrajaa ja joita ei pidetty kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisina. Siirtyminen vähähiiliseen talouteen voi nostaa toimitusketjumme energia- ja raaka-ainekustannuksia, mikä voi aiheuttaa kustannuspainetta Nokialle ja yhtiön asiakkaille. Lisäksi yritysten päästöraportointivaatimukset, vahvistetut ja laajennetut hiilihinnoittelumekanismit, tällaisten viitekehysten pirstaleisuus ja niihin liittyvien vaatimustenmukaisuusriskien lisääntynyt todennäköisyys voivat kaikki nostaa kustannuksia. Tuotteiden ja ratkaisujen kilpailukyky vähähiilisiin verkkoihin siirtymisessä, mukaan lukien tuotteiden energiatehokkuus, on sekä riski että mahdollisuus Nokialle. Lisäksi tunnistettiin uusiutuvan energian saatavuuden lisäämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiskyvyn kehittämiseen liittyviä siirtymämahdollisuuksia. Ilmastoskenaarioiden arvioinnissamme tunnistimme myös materiaalien saatavuuteen, resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, joita käsitellään “Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)” -osiossa. Resilienssi Nokia investoi merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen parantaakseen jatkuvasti tuotteidensa energiatehokkuutta, kehittääkseen uusia energiatehokkaita ratkaisuja ja suunnitellakseen verkkoja, jotka kestävät äärimmäisiä sääilmiöitä ja -olosuhteita. Keskittyminen kestävyyteen on ratkaisevan tärkeää, kun Nokia kehittää vankkaa ja kestävää toimitusketjua, joka voi palvella asiakkaitaan. Nokia optimoi jatkuvasti tuotanto-, jakelu- ja toimittajaverkkoaan eri toiminta-alueilla palvellakseen asiakkaitaan entistä paremmin. Nokia hyödyntää myös tekoälyä ja koneoppimiskykyä yhä enemmän toimitusketjun ja tehdasverkoston kehittämisessä. Kuten tunnistetusta olennaisesta mahdollisuudesta ilmenee, tietoliikenneyhteyksien tarve on ilmeistä ja siksi, Nokian tarkoitus ja strategia pysyvät ennallaan valitusta skenaariopolusta riippumatta. Nokia uskoo, että tieto- ja viestintäteknologia ja -järjestelmät ovat olennaisia resilienssin rakentamisessa ja ilmastonmuutoksen hallinnassa. Digitalisaatio ja paremmat yhteydet voivat muuttaa ihmisten tapaa kommunikoida, työskennellä ja elää. Nokian teknologia voi mahdollistaa toimialojen ja kaupunkien digitalisoinnin ja automatisoinnin, mikä lisää tehokkuutta ja tuottavuutta sekä helpottaa päästöjen ja resurssien käytön vähentämistä. 50 Toimintaperiaatteet Nokialla on toimintaperiaatteet ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan. Nokia pyrkii ehkäisemään ympäristön saastumista koko arvoketjussaan ympäristöpolitiikkansa ja toimintaohjeidensa mukaisesti. Nokia on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteidensa mukaisesti. Ympäristöasioiden hallintaa ja jatkuvaa ympäristötehokkuutta ohjaa sertifioitu ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmä. Näin varmistetaan kokonaisvaltainen ja järjestelmällinen lähestymistapa Nokian olennaisten vastuullisuusasioiden hallintaan. Vuonna 2025 ympäristönhallintajärjestelmät kattoivat 47 % Nokian toimipaikoista ja 87 % työntekijöistä. Nokia-konsernin ympäristöjohtaja vastaa ympäristöpolitiikasta ja valvoo Nokian ympäristöohjelmia. Politiikan ja sen hallintajärjestelmän toimeenpano on kunkin liiketoiminnon vastuulla. Ympäristöpolitiikka on julkisesti saatavilla ja Nokia viestii sidosryhmien kanssa ennakoivasti ja avoimesti. Katso lisätietoja Nokian toimintaperiaatteista Yleiset tiedot -osiosta, kohdasta "Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet". Ympäristön huomioiva tuotekehitys ja suunnittelu Nokian ympäristötavoitteiden ja -toiminnan tavoitteena on soveltaa tuotteiden elinkaariajattelua ympäristövaikutusten minimoimiseksi tuotesuunnittelu- ja kehitysprosessin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarjoaa mahdollisuuksia parantaa tuotteiden ympäristötehokkuutta, mukaan lukien energiatehokkuutta. Nokian ympäristön huomioon ottavan suunnittelun ohjeistuksessa (Design for Environment) käsitellään sääntelyn, asiakkaiden ja Nokian vaatimuksia, joiden avulla suunnittelijat pyrkivät tekemään yhtiön ympäristöpolitiikan ja -tavoitteiden mukaisia valintoja. Näiden ohjeistusten kehityksessä huomioidaan tuotteiden elinkaariarviointien tulokset. Nokia käyttää elinkaariarviointeja tärkeänä työkaluna arvioitaessa tuotteen mahdollisia ympäristövaikutuksia sen elinkaaren kaikissa vaiheissa. Toimittajavaatimukset Nokia odottaa toimittajiensa noudattavan sen kolmansia osapuolia koskevaa toimintaohjetta ja esittää toimittajilleen toimittajavaatimukset, mukaan lukien Responsible Business Alliance (RBA) ‑organisaation toimintaohjeet sekä Nokian erikseen määrittelemät vastuullisuusvaatimukset. Responsible Business Alliancen toimintaohjeet sisältävät ympäristöön liittyviä vaatimuksia, jotka kattavat ympäristöluvat ja raportoinnin, saastumisen ehkäisyn ja resurssien säästämisen sekä vaaralliset aineet, kiinteät jätteet, ilmapäästöt, materiaalirajoitukset, vesihuollon, sekä energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöt. Tämän toimialan standardin lisäksi ympäristönhallintaan liittyy useita Nokian toimittajille asettamia erityisvaatimuksia. Edellytämme, että tuotemateriaalien ja loppukokoonpanon toimittajillamme on dokumentoitu ympäristönhallintajärjestelmä, jonka on täytettävä ISO 14001- standardin tai muiden kansainvälisesti tunnustettujen standardien vaatimukset. Nokian tuotteita koskevat ympäristövaatimukset ja -ohjeet on lisäksi otettu käyttöön kattaen kaikki mallit, tuotteet, osat, moduulit, komponentit ja pakkausmateriaalit. Tässä asiakirjassa luetellaan myös tärkeimmät yleiset ympäristömääräykset. Toimittajat ovat sopimusperusteisesti velvoitettuja ottamaan ympäristönäkökohdat huomioon kaikissa tuotekehityksen vaiheissa käyttämällä esimerkiksi erityisiä ympäristön huomioivia suunnittelumenetelmiä tai tarkistuslistoja. Toimittajien on sopimuksen mukaan noudatettava Nokian tuotteiden ympäristövaatimuksia, esimerkiksi Nokian aineluetteloa. Näissä tuotekehitysvaiheissa tehtyjen valintojen on vähennettävä tai poistettava kielteisiä ympäristövaikutuksia mahdollisimman paljon ja aina, kun se on mahdollista. Esimerkiksi tuotteen energiatehokkuutta on pyrittävä parantamaan ja kierrätystä edistämään kaikin järkevin keinoin. Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet Nokian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästönsä nettonollatasolle koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä, mikä on kymmenen vuotta ennen kuin Pariisin sopimuksen nettonollatavoite vuoteen 2050 mennessä. Science Based Targets Initiative (SBTi) hyväksyi nettonollatavoitteen tammikuussa 2025. Nokia on määritellyt nettonollapolun, joka auttaa sitä vähentämään päästöjä koko arvoketjussaan. Nokian kasvihuonekaasupäästöt ja arvioidut hiilestä irtautumisen keinot vuosien 2030 ja 2040 tavoitteidemme saavuttamiseksi jakautuvat kolmeen pääluokkaan: ▪ oma toiminta, mukaan lukien energiankäyttö toimitiloissa ja autokanta (vaikuttaa scope 1- ja scope 2 -päästöihin) ▪ arvoketjun alkupään toiminnot, mukaan luettuina ostetut tavarat ja palvelut, tuotantohyödykkeet, logistiikka ja liikematkat (vaikuttaa scope 3 -päästöjen kategorioihin 1, 2, 4 ja 6) ▪ arvoketjun loppupään toiminnot, mukaan luettuina Nokian tuotteiden ja ratkaisujen käyttövaihe (vaikuttaa scope 3 - päästöjen kategoriaan 11) Lisäksi sähköverkon hiilipäästöjen vähentämisellä on merkittävä vaikutus Nokian kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Nettonollapolku edellyttää myös hyvää hallintotapaa, seurantaa ja raportointia. Nokia-konsernin johtoryhmä hyväksyi sitoutumisen nollapäästötavoitteeseen ja hallitus sai siitä tiedon. 51 Alla on kuvattu ja havainnollistettu pääasiallisia hiilipäästöjen vähentämisen keinoja ja esimerkkejä toteutetuista ja suunnitelluista nettonollapolun keskeisistä toimista. 2025 2030 2040 Hiilestä irtautumisen keinoja Tavoitteet: RE100 (Scope 2 toimitilat) 80% vähennys scope 1–2 Tavoitteet: 90% vähennys scope 1–2 SBT: 50 %:n vähennys scope 1–2–3 Tavoitteet: SBT nettonolla vuoteen 2040 mennessä (Scope 1–2–3) Oma toiminta: Toimitilat ja ajoneuvot (scope 1–2) Tavoitteena 100 % uusiutuvaa sähköä (RE100) 100 % sähköistetty autokanta Jäännöspäästöjen neutralointi Alkupää: Tuotesidonnaiset (scope 3, kategoria 1 ja 2) Keskeisten toimittajien sitouttaminen suunnittelemaan ja seuraamaan hiilipäästöjen vähentämistä, kiertotalouteen perustuvia tuotteita ja palveluita Loppukokoonpanotoimittajien hiilipäästöjen vähentäminen 100 %, muiden keskeisten toimittajien osalta 50 % Kiertotalous ja vähähiiliset materiaalit tuotesuunnittelussa Alkupää: Logistiikka ja lentoliikematkustus (scope 3, kategoria 4 ja 6) Kuljetusmuotojen optimointi päästöjen minimoimiseksi Logistiikan biopolttoaineiden käyttösopimukset Merkittävä vähennys lentorahdin päästöissä Loppupää: Tuotteen käyttövaihe (scope 3, kategoria 11) Yhteistyö asiakkaiden kanssa uusiutuvien energialähteiden laajan käytön varmistamiseksi Tuotevalikoiman kehittäminen energiatehokkuuden parantamiseksi Tukiasemien vähähiilisten energiaratkaisujen kehittäminen. Pitkäaikaisen tutkimuksen investointien varmistaminen Vähähiilinen sähköverkko (scope 3, kategoriat 1 ja 11) Ilmastovuoropuhelu sidosryhmien kanssa Arvoketjun vuoropuhelu ja asiakaskohtaiset päästökertoimet. Sähköverkon siirtyminen vähähiilisemmäksi, mikä johtaa kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen (1) Sähköverkon siirtyminen vähähiilisemmäksi, mikä johtaa kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiin (2) Hallinto, seuranta ja raportointi Raportointiprosessien jatkuva kehittäminen mukaan lukien päästödatan digitalisointi Hiilimarkkinoille meneminen poistojen ostamiseksi Jäännöspäästöjen neutralointi (1) Oletus: Vähähiilinen sähköverkko johtaa 48 % pienempään päästökertoimeen vertailuvuoteen 2019 verrattuna IEA WEO2023:n ilmoitettujen sitoumusten skenaarion perusteella. (2) Oletus: Vähähiilinen sähköverkko johtaa 82 % pienempään päästökertoimeen vertailuvuoteen 2019 verrattuna IEA WEO2023:n ilmoitettujen sitoumusten skenaarion perusteella. ▪ Oma toiminta – toimitilat ja ajoneuvot (scope 1 ja 2): Nokia tavoittelee toimitilojensa ja autokalustonsa hiilestä irtautumista. Nokia saavutti 96 %:n uusiutuvan sähkön osuuden kaikissa omistamissaan ja vuokraamissaan tiloissa vuonna 2025 ja jatkaa sitoutumistaan tavoitteeseen käyttää omissa tiloissaan 100 % uusiutuvaa sähköä. Oman toiminnan päästötavoitteen saavuttamista autokaluston osalta tavoitellaan jatkamalla vähäpäästöisten autojen käyttöönottoa ja siirtymällä kokonaan sähköautoihin vuoteen 2030 mennessä. ▪ Alkupää – tuotesidonnainen (scope 3, kategoriat 1 ja 2): Nokia keskittyy vähentämään tuotteidensa tuotesidonnaisia päästöjä esimerkiksi tarjoamalla kiertotalouteen perustuvia tuotteita, lisäämällä kierrätettyjä materiaaleja uusiin tuotteisiin ja suunnittelemalla tuotteita, jotka käyttävät vähemmän materiaalia ja joiden suorituskykykapasiteetti ja toiminnallisuus ovat paremmat. Samalla Nokia tekee yhteistyötä toimittajiensa kanssa heidän matkalla kohti oman toimintansa vähähiilisyyttä. ▪ Alkupää – logistiikka ja lentoliikematkustus (scope 3, kategoriat 4 ja 6): Nokian toimenpidesuunnitelmia ovat muun muassa kuljetusmuotojen ja reittisuunnittelun optimointi, vähähiilisten polttoaineiden käyttö logistiikassa ja lentorahdin vähentäminen. ▪ Loppupää – tuotteen käyttövaihe (scope 3, kategoria 11): 94 % päästöistä syntyy asiakkaidemme verkoissa käytettävistä tuotteista, joten suurimmat ponnistukset keskittyvät edelleen tuotesuunnitteluun ja innovaatioihin energiankulutuksen vähentämiseksi ja tuotteiden energiatehokkuuden parantamiseksi Nokian tuotevalikoimassa. ▪ Sähköverkko (scope 3, kategoriat 1 ja 11): Nokia edistää yhteistyössä sidosryhmien kanssa sähköverkon siirtymistä vähähiilisemmäksi ja tarjoaa digitalisaatioratkaisuja tukemaan uusiutuvien energialähteiden tuotantoa ja sähköverkon muutosta energiasektorilla. Nokia työskentelee myös arvoketjun toimijoiden kanssa matkalla kohti siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin, kun maat siirtyvät vähähiilisiin sähköverkkoihin. ▪ Hallinto, seuranta ja raportointi – hiilen poistot: Jäännöspäästöjen neutraloimisen ja nettonollapäästöjen saavuttamisen odotetaan edellyttävän luotettavia ja pysyviä hiilen poistoja ja varastointia. Nokia on tutkinut uskottavia hiilenpoistoratkaisuja pitkän aikavälin nettonollatavoitteiden tukemiseksi. Tähän tarkasteluun on sisältynyt pilottihanke ensimmäisten päästöhyvitysten hankkimiseksi vuonna 2025. 52 Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat ovat arvioita tulevista kasvihuonekaasupäästöistä, jotka todennäköisesti aiheutuvat yrityksen keskeisistä varoista tai tuotteista, joita myydään niiden käyttöiän aikana. Koska Nokian tuotteet toimivat sähköllä, kasvihuonekaasupäästöt riippuvat suurelta osin koko energiajärjestelmän kehittymisestä (ks. edellä scope 3, kategoria 11). Nokia-konsernin ilmastostrategia, tavoitteet ja toimintasuunnitelmat käsittelevät energiatehokkuutta ja kiertotaloutta. Nokian liiketoimintaryhmät ja toiminnot sisällyttävät hiilestä irtautumisen keinoja ja keskeisiä toimintasuunnitelmia investointi- ja strategiasuunnitteluprosesseihinsa. Nettonollapolku on integroitu Nokian tuoteportfolion kokonaisstrategiaan, ja nettonollamallinnustavoitteet on yhdenmukaistettu näiden suunnitelmien kanssa. Nokia on arvioinut ja mallintanut odotettavissa olevien tärkeimpien hiilestä irtautumisen keinojen ja toimien osalta niiden määrälliset panokset kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi, ja se kattaa tavoitevuodet 2030 ja 2040. Nokia arvioi vuosittain kasvihuonekaasupäästöjensä vähennystavoitteiden ja -toimien edistymistä. Lähtövuoden arvot ja muiden toimien kasvihuonekaasupäästöt on vuoden 2025 mallinnuksessa laskettu uudelleen ja Infinera on sisällytetty arvoihin. Infineran hankinta nosti vuoden 2019 lähtöarvoja 3 %:lla. Muilta osin, kokonaismallinnus päivitetään joka toinen vuosi, mukaan lukien merkittävimmät hiilipäästöjen vähentämisen keinot. Seuraava päivitys on odotettavissa vuonna 2026. 53 Siirtymä- ja toimintasuunnitelmien vaikutus taloudelliseen suunnitteluun Nokia panostaa edelleen omassa toiminnassaan syntyneiden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen edellä kuvatulla tavalla. Näitä investointeja ei pidetä taloudellisesti olennaisina kokonaisinvestointien kannalta. Suurin osa energiankulutukseen liittyvistä Nokian päästöistä syntyy myydyistä tuotteista, kun ne ovat asiakkaiden käytössä. Nokia pitää energiatehokkuutta yhtenä keskeisistä tekijöistä tuotteiden kilpailukyvyssä. Siksi Nokian tuotteiden ja ratkaisujen energiatehokkuus on edelleen yksi avainalueista yhtiön teknologiakehityksessä. Vuonna 2025 Nokia investoi 4 855 miljoonaa euroa tutkimukseen ja kehitykseen (T&K). Energiatehokkuus on kiinteä osa tuotekehitystä. Tuotevalikoimamme energiatehokkuuden parantamiseen liittyviä kustannuksia ja investointeja ei voida seurata erikseen eikä niitä voida erottaa toisistaan, sillä ne ovat olennainen osa Nokian teknologia- ja tutkimus- ja kehitysinvestointeja. Nokia tutkii edellä kuvatun mukaisesti luotettavia hiilenpoistoratkaisuja pitkän aikavälin nettonollatavoitteiden tukemiseksi. Tällaisten ratkaisujen tulevat taloudelliset vaikutukset riippuvat merkittävästi teknologisesta kehityksestä, luotettavien hiilenpoistomarkkinoiden kypsyydestä ja hiilen hinnan vaihtelusta vuosina 2025–2040. Nettonollamallinnukseen perustuen vuonna 2040 kompensoitavien kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärä, joka koostuu scope 1, 2 ja 3 -päästöistä, on 4 miljoonaa tCO2- ekv. Päästökauppajärjestelmän (ETS) hinnalla 86 euroa per tCO2-ekv. 31.12.2025 tämä määrä vastaa 344 miljoonaa euroa. Nokian arvion perusteella mahdolliset tulevat investoinnit hiilen poistoyksiköihin kirjataan aineettomiksi varoiksi, kunnes ne hyödynnetään. Päästöhyvitysyksiköiden hyödyntämisen yhteydessä vastaava hankintameno kirjataan kuluksi ja kulu odotetaan kirjattavan liiketoiminnan kuluksi. Monet ilmastoon liittyvistä riskienhallintatoimista ovat normaalia liiketoimintaa. Muita ilmastoon liittyviä toimintakuluja tai pääomamenoja, kuten uudelleenjärjestelyjä, alaskirjauksia tai ilmastonmuutoksesta johtuvia omaisuuserien arvonalentumisia, joilla voisi olla olennainen vaikutus taloudelliseen suunnitteluun ei ole tunnistettu. Myöskään pääoman saatavuuteen liittyviä olennaisia riskejä ei ennakoida. Vuonna 2023 Nokia määritti kestävän rahoituksen viitekehyksen, joka mahdollistaa kestävyyssidonnaisten rahoitusinstrumenttien liikkeeseenlaskun, ja toteutti onnistuneesti 500 miljoonan euron kestävyyssidonnaisen joukkovelkakirjalainan. Viitekehyksen kestävän kehityksen tavoite perustuu Nokian tieteeseen perustuvaan tavoitteeseen vähentää absoluuttisia kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussaan (scope 1, 2 ja 3) mitattuna CO2-ekv.-tonneina. Joukkovelkakirjalainassa on erääntyessään 4 miljoonan euron kertaluonteinen lunastuspalkkio siltä varalta, että Nokia ei täytä sitoumustaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjään koko arvoketjussaan (scope 1, 2 ja 3) 50 % vuosina 2019–2030. Vuonna 2024 Nokia allekirjoitti Pohjoismaiden investointipankin kanssa 250 miljoonan euron lainasopimuksen Nokian 5G- ja 6G- tutkimukseen ja -kehitykseen tekemien investointien yhteisrahoittamiseksi. Näiden tutkimus- ja kehityshankkeiden tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja edistää seuraavan sukupolven matkapuhelinverkkoja, joiden odotetaan parantavan seuraavan sukupolven tuotteiden energiatehokkuutta ja keventävän niiden painoa sekä pienentävän tuotteiden elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä. Vuonna 2025 Nokia uudisti 1,5 miljardin euron luottolimiittijärjestelynsä ("RCF"), jossa on edelleen kestävän kehityksen sisältävä hinnoittelumekanismi sitoen RCF:n kustannukset Nokian päästövähennystavoitteisiin. RCF:n vuosittaiset kustannukset nousevat tai laskevat Nokian edistymisen mukaan näiden tavoitteiden saavuttamisessa. RCF:n voimassaoloaika on viisi vuotta, ja siinä on kaksi yhden vuoden jatkomahdollisuutta. Nokialla on ollut kestävän kehityksen tavoitteisiin sidottu RCF vuodesta 2019 lähtien. Koska Nokian taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnot EU:n taksonomia-asetuksen ilmastotavoitteiden "Ilmastonmuutoksen hillintä" tai "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen" mukaisesti ovat arvoltaan 0 % liikevaihdosta, tässä osiossa kuvatut Nokian ilmastosiirtymä-, toiminta- tai resurssisuunnitelmat eivät ole olennaisia kohdassa "Euroopan unionin taksonomia-asetuksen mukaan annettavat tiedot" esitettyjen taloudellisten toimintojen ja tunnuslukujen osalta. 54 Siirtymäsuunnitelman toteutuksen eteneminen ja vuonna 2025 tehdyt toimenpiteet Nokian kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 30 490 080 tCO2-ekv. vuonna 2025. Tämä vastaa 17 %:n lisäystä edellisestä vuodesta ja 27 %:n vähennystä lähtövuodesta 2019. Sekä kasvu edellisvuoteen että lasku lähtövuoteen 2019 verrattuna johtui pääasiassa muutoksista scope 3 -päästöjen kategoriassa 11, myytyjen tuotteiden käyttö. Nämä kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 16 % vuoteen 2024 verrattuna korkeampien myyntimäärien, muuttuneen tuotevalikoiman ja Infineran yritysoston vuoksi. Kategorian 11 päästöt vähenivät 21 % lähtövuoteen 2019 verrattuna. Toteutuneita päästöjä verrattaessa alla esitettyyn lineaariseen mallinnukseen, vuoden 2025 tulos on samalla tasolla. Oma toiminta (scope 1 ja 2) Scope 1 ja 2 -päästöt vähenivät 37 % verrattuna vuoteen 2024 ja 86 % verrattuna lähtövuoteen 2019. Nokia jatkoi uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamista markkinapohjaisten scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja saavutti 96 % uusiutuvan sähkön osuuden kaikissa toimitiloissa. Esimerkki päästöjen vähentämisestä on kaukojäähdytyksen uusiutuvan energian käytön validointi Tampereella, Suomessa. Alkupää: Tuotesidonnaiset päästöt (scope 3, kategoria 1 ja 2) Nokia tekee tiivistä yhteistyötä toimittajiensa kanssa osana ilmasto-ohjelmaansa, mihin sisältyy toimittajien kypsyyden parantaminen päästömittausten, tavoitteiden asettamisen, suunnitelmien ja hyvien käytäntöjen osalta. Loppukokoonpanotoimittajien osalta Nokia seuraa suunnitelman toteutumista liiketoimintakatsauksissa koko vuoden ajan, sillä niiden tavoitteena on saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2030 mennessä scope 1 ja scope 2 -päästöissä. Nokia on säännöllisesti vuorovaikutuksessa noin 500 suuren toimittajansa kanssa ottaen huomioon CDP-ilmasto-ohjelmakierroksen. Lisäksi tehdään tiivistä yhteistyötä Nokian yhteisen suunnittelun ja valmistuksen toimittajien sekä päästöintensiivisten toimittajaluokkien kanssa, kuten puolijohde- ja piirilevytoimittajat. Vuonna 2025 Nokian 390 avaintoimittajaa vastasi CDP:n pyyntöön ilmoittaa ilmastoon liittyviä tietoja suorituskyvystään, ja 258 näistä toimittajista myös asetti päästövähennystavoitteita. Nokian toimittajayhteistyön seurauksena Nokian scope 3 -kategorian 1 (Ostetut tavarat ja palvelut) päästöjen on havaittu vähenevän vähitellen lähtövuodesta lähtien. Vuonna 2025 toimittajien kokonaispäästöt (kategoria 1) kasvoivat 57 % vuoteen 2024 verrattuna ja vähenivät 66 % lähtövuoteen 2019 verrattuna. Loppukokoonpanon toimittajien päästöt kasvoivat 32 % vuoteen 2024 verrattuna ja laskivat 42 % vuoden 2019 lähtötasosta. Pääasialliset syyt kategorian 1 päästöjen vuosittaiseen kasvuun ovat Infineran hankinta ja sen päästöjen sisällyttäminen vuoden 2025 raportointiin (+9 %:n vaikutus), tuotantomäärien kasvu ja toimittajien omien Scope 3 -päästöjen kattavuuden parantuminen. Alkupää: Logistiikka ja lentoliikematkustus (scope 3, kategoriat 4 ja 6) Scope 3 -kategorian 4 alkupään (upstream) kuljetuksen ja jakelun kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 39 % vuoteen 2024 verrattuna ja vähenivät 42 % lähtövuoteen 2019 verrattuna. Muutos vuodesta 2024 vuoteen 2025 johtui Infineran päästöjen sisällyttämisestä Nokian vuoden 2025 päästöihin sekä vuoden aikana lisääntyneet volyymit ja lentokuljetukset edellisvuoteen verrattuna. Scope 3 -kategorian 6 lentoliikematkustuksen kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 16 % vuoteen 2024 verrattuna ja vähenivät 55 % lähtövuoteen 2019 verrattuna. 55 Muutos vuodesta 2024 vuoteen 2025 johtui pääasiassa Infineran päästöjen sisällyttämisestä vuoden 2025 lukuihin. Loppupää: Tuotteen käyttövaihe (scope 3, kategoria 11) Monet Nokian asiakkaat ovat päättäneet vähentää sähkönkulutustaan ja päästöjään, ja Nokia pitää energiatehokkuutta yhtenä keskeisistä tekijöistä tuotteiden kilpailukyvyssä. Osa Nokian asiakkaista on myös kiinnostunut tutkimaan uusia vähähiilisyyteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kehitys luo meille yrityksenä uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja Nokia julkaisee ja toimittaa uusia innovaatioita, jotka vastaavat tähän kysyntään. Yksi keskeisistä toimenpiteistä, joita tarvitaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tuotteen käyttövaiheessa, on tuotteiden energiatehokkuuden parantaminen tuotekehityksessä. Vuoden 2025 keskeisiä toimenpiteitä olivat: ▪ Nokia jatkoi tuotteidensa energiatehokkuuden parantamista sekä asteittaisilla että sukupolvien välisillä laiteparannuksilla. ▪ Keskeiset innovaatiot, mukaan lukien: – Extreme Deep Sleep -tila 5G AirScale radioissa – Tekoälyoptimoidut energiansäästöt ja mittarit RAN- tuotteissa – Liikenneperusteiset lepotilat mobiiliverkkojen runkoverkoissa – Energiatehokkaat tukiasemaratkaisut Scope 3 -kategorian 11, myytyjen tuotteiden käyttö, kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 16 % vuoteen 2024 verrattuna ja vähenivät 21 % lähtövuoteen 2019 verrattuna. Kasvu vuosien 2024 ja 2025 välillä johtui suuremmista myyntimääristä ja tuotejakauman muutoksesta. Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 4 % Infineran päästöjen sisällyttämisen vuoksi vuoden 2025 raportointiin. Tätä kasvua tasoitti 1 %:n vähennys päästöissä globaalin päästökertoimen vuoksi, joka heijastaa globaalin sähköverkon hiilipäästöjen vähentämisen kehitystä. Nokia käyttää globaalia päästökerrointa laskettaessa scope 3, kategorian 11 päästöjä. Lisäksi Nokia on tehnyt yhteistyötä asiakkaidensa kanssa kerätäkseen tietoa heidän uusiutuvan ja muun vähähiilisen sähkön käytöstään. Näitä tietoja analysoitiin ja verrattiin globaalin päästökertoimen kehitykseen. Näiden tietojen perusteella näyttää siltä, että asiakkaat siirtyvät vähähiilisiin sähköratkaisuihin nopeammin kuin maailmanlaajuinen sähköverkon hiilidioksidipäästöjen vähentäminen etenee. Raportointistandardien ja tiedonjakokäytäntöjen kehittymisen myötä näyttää mahdolliselta, että päästöjen raportointia parannetaan tavalla, joka heijastaa paremmin Nokian arvoketjun kehitystä. Nokian hiilijalanjälki (Scope 1, 2 ja 3) Päästölähde Tonnia CO2-ekv. % kokonaismäärästä 94% myytyjen tuotteiden käyttö Energiankäyttö tiloissa ja kalustossa 56 764 0,2 % Scope 1 ja 2 markkinaperusteiset päästöt Myytyjen tuotteiden käyttö 28 607 919 94 % Scope 3 -päästöt Ostetut tavarat ja palvelut 1 507 366 5 % Alkupään kuljetus ja jakelu 222 182 0,7 % Pääomahyödykkeet 61 671 0,2 % Liikematkailu 34 178 0,1 % Scope 1, 2 ja 3 kokonaispäästöt 30 490 080 100 % Nokian hiilijalanjälki (Scope 1 ja 2) Päästölähde Tonnia CO2-ekv. % kokonaismäärästä Tilat, suorat päästöt 26 849 47 % Scope 1 -päästöt Autokalusto 16 090 28 % Tilat, ostetun energian epäsuorat päästöt, markkinaperusteiset 13 825 24 % Scope 2 -päästöt Scope 1 ja 2 kokonaispäästöt 56 764 100 % 56 Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa Nokia on asettanut keskeisille alueille lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastotavoitteet. Lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteita asetetaan pitkän aikavälin tavoitteen seuraamista ja osoittamista varten. Nokia on asettanut vuoden 2040 nettonollatavoitteen, joka kattaa scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöt. Päästötavoitteet koskevat kaikkia Nokian liiketoimintaryhmiä, ja ne kattavat erilaisia liiketoimintoja, kuten tutkimuksen ja kehityksen, logistiikan, toiminnan ja toimittajat. Ilmastotavoitteissamme ei ole maantieteellisiä poikkeuksia. Kasvihuonekaasupäästötavoitteet on asetettu mittaamaan ja seuraamaan Nokian etenemistä kohti nettonollatavoitetta. Päästömallinnukset, jotka on esitetty osiossa “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet”, näyttävät tavoitteet vuodelle 2030 ja 2040 sekä niiden hiilipäästöjen vähentämisen keinot. Tässä mallinnuksessa ja tavoitteiden asetannassa on otettu huomioon ilmastoskenaario, jossa ilmastonlämpeneminen rajoitetaan Pariisin sopimuksen mukaisesti 1,5 °C:seen. Lyhyen aikavälin (2030) ja pitkän aikavälin (2040) nettonollatavoitteiden yhdenmukaisuus ja kattavuus kasvihuonekaasuinventaarion rajausten kanssa varmistetaan täyttämällä SBTi-vaatimukset ja validoimalla tavoitteet SBTi:ssä. Perustasoa päivitetään taloudellisen raportoinnin konsolidointiperiaatteiden ja ympäristödatan raportointiperiaatteiden mukaisesti silloin, kun liiketoiminnassa tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten fuusioita ja yritysostoja, tai silloin, kun tiedon kattavuudessa ja laskennassa tapahtuu parannuksia. Nokia on yksi ensimmäisistä sadasta yrityksestä, jotka hyväksyttivät SBT-tavoitteen vuonna 2017. Nokia kalibroi SBT- tavoitteensa uudelleen vuonna 2021 täyttääkseen 1,5 °C:n kriteerit. Nokian vuoden 2040 nettonollatavoitteen SBTi hyväksyi tammikuussa 2025. Nokiaa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. RE100-tavoite Nokialla oli asettanut tavoitteen käyttää 100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä omissa toimitiloissaan vuoteen 2025 mennessä. Tavoite perustuu RE100-vaatimuksiin uusiutuvan energian osto- ja raportointikriteereille. Yhtäkään maata ei ole suljettu pois tästä tavoitteesta, eikä RE100:n sallimia poissulkemisia olennaisuusraja-arvojen perusteella ole käytetty. Vuonna 2025, 96 % omistamissamme ja vuokraamissamme tiloissa käytetystä sähköstä on uusiutuvaa, eikä siten tavoitetta saavutettu. Jäljelle jäävästä 4 prosentista 2,2 % on kiinteistössä maakaasulla toimivalla polttokennoteknologialla tuotettua uusiutumatonta sähköä. Loput 1,8 % on peräisin vuokratuista toimistoista, joissa uusiutuvan sähkön hankintaa rajoittivat maakohtaiset rajoitukset sähkön hankinta- ja käytöstäpoistovaihtoehdoissa (eli tietyissä tapauksissa vuokranantaja on vastuussa rakennuksen sähkön ostamisesta). Nettonollatavoite SBTi on hyväksynyt Nokian nettonollatavoitteen. Tähän sisältyy Nokian sitoumus saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen nettonollatavoite koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä. Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää absoluuttisia scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä lähtövuodesta 2019. Scope 3 sisältää seuraavat Nokialle merkittävät kategoriat: kategoria 1 – ostetut tavarat ja palvelut, kategoria 2 – tuotantohyödykkeet, kategoria 4 – tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, kategoria 6 – liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja kategoria 11 – myytyjen tuotteiden käyttö. Nykyisten yritysten nettonollapäästöstandardien (SBT) v.1.2 mukaisesti yhtiö voi pitkän aikavälin päästövähennystavoitteensa saavutettuaan käyttää pysyvää hiilen poistoa ja varastointia jäännöspäästöjen tasapainottamiseen jopa 10 %:lla. Nettonollatavoite sisältää myös lyhyen aikavälin tavoitteen vähentää scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kategorioiden 1, 2, 4, 6 ja 11 kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019. Eteneminen on suunnitelmien mukaista. Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 17 % vuoteen 2024 verrattuna ja laskivat 27 % lähtövuoteen 2019 verrattuna. Lisäksi Nokialla on seuraavat väli- ja osatavoitteet: ▪ Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 80 % scope 1:n ja scope 2:n markkinaperusteisissa -päästöissä vuoteen 2025 mennessä lähtövuodesta 2019 ▪ Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 90 % scope 1:n ja scope 2:n markkinaperusteisissa -päästöissä vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019 ▪ Nokian loppukokoonpanotoimittajat (osa scope 3, kategoria 1 -päästöjä) saavuttavat nollapäästöt vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019 ▪ Nokian toimittajat (scope 3, kategoria 1) vähentävät 50 % kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019 ▪ Nokian logistiikan kasvihuonekaasupäästöjen (scope 3, kategoria 4) 73 %:n vähennys vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019. 57 ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025 Tavoitevuosi Lähtövuosi Lähtöarvo(1) Tavoite Vuoden 2025 tulokset Tavoitetila E1: Ilmastonmuutos 2030/ 2040 2019 41 772 357 SBT nettonolla: Yleinen nettonollatavoite: Nokian tavoitteena on saavuttaa nettonolla kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä. Lyhyen aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019. Pitkän aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen 2040 mennessä lähtövuodesta 2019. SBT nettonollan kattamat päästöt olivat 30 490 080 tonnia CO2-ekv., mikä on 27 %:n lasku vuodesta 2019. Tulos on lähellä lineaarisen nettonollavähennyksen mallintamista. Nokian liiketoiminta ja markkinatilanne huomioon ottaen on mahdollista, että tulevaisuudessa päästöt ylittävät jälleen päästöille asetetut tavoitteet. Etenee suunnitellusti 2030 2019 74 996 Nokian loppukokoonpanotoimittajat saavuttavat nollapäästöt (osa scope 3 kategoria 1) vuoteen 2030 mennessä. Nokian loppukokoonpanotoimittajien päästöt olivat 43 440 tonnia CO2-ekv., mikä on 42 % vähemmän kuin vuonna 2019. Etenee suunnitellusti 2030 2019 4 479 736 Nokian toimittajat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä (scope 3 kategoria 1) 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Nokian toimittajien päästöt olivat 1 507 366 tonnia CO2-ekv., mikä on 66 % vähemmän kuin 2019. Koska tämä kuitenkin sisältää satojen toimittajien päästötiedot ja myönnettyjen päästötietojen laatu on ollut huolenaihe, Nokia tiedostaa, että osa vähennyksistä saattaa johtua raportoitujen tietojen laadusta. Etenee suunnitellusti 2030 2019 381 039 Nokian logistiikan kasvihuonekaasupäästöjen (scope 3 kategoria 4) vähennys 73 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Nokian logistiikan päästöt olivat 222 182 tonnia CO2-ekv., mikä on 42 % vähemmän kuin vuonna 2019. Etenee suunnitellusti 2025 2019 401 741 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 80 %:lla scope 1:n ja 2:n markkinaperusteisista päästöistä lähtövuodesta 2019. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 86 % :lla scope 1 ja 2, mukaan lukien Nokian toimitilojen kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 89 % vuoteen 2019 verrattuna. Saavutettu 2030 2019 401 741 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 90 %:lla scope 1:n ja 2:n markkinaperusteisista päästöistä lähtövuodesta 2019. Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 86 % :lla scope 1 ja 2, mukaan lukien Nokian toimitilojen kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 89 % vuoteen 2019 verrattuna. Etenee suunnitellusti 2025 2021 53 % Saavuttaa uusiutuvista energianlähteistä tuotetun sähkön 100 %:n käyttöaste Nokian toimitiloissa (RE100). Vuonna 2025 omistetuissa ja vuokratuissa toimitiloissa 96 % kulutetusta sähköstä oli uusiutuvista energianlähteistä tuotettua, eikä tavoitetta siten saavutettu. Ero 100% johtui maakaasulla toimivalla polttokennoteknologialla tuotetusta sähköstä (2,2 %) ja vuokratuista toimistoista (1,8%), joissa on rajoituksia sähkön hankinta- ja käytöstäpoistovaihtoehdoissa. Ei saavutettu (1) Vuoden 2019 kasvihuonekaasupäästöjen lähtöarvoja on oikaistu siten, että ne sisältävät Infineran päästöt, kuten osiossa ”Mittareiden raportointiperiaatteet” on kuvattu. 58 Tiedonantotaulukot Oman toiminnan energiankulutus lähteittäin Energian kulutus (MWh) 2025 2024 Uusiutuvan energian kokonaiskulutus 912 318 728 242 Ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus uusiutuvista lähteistä 911 830 727 802 Itse tuotetun polttoaineettoman uusiutuvan energian kulutus 488 440 Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 80 % 72 % Fossiilisista lähteistä ja ydinvoimaloista peräisin olevan energian kokonaiskulutus 221 359 276 964 Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 48 259 1 012 Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus 124 791 111 954 Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä ja ydinvoimaloista peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus 48 309 163 998 Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 20 % 28 % Omien toimintojen energian kokonaiskulutus 1 133 677 1 005 206 Yllä olevan taulukon vuoden 2025 arvot sisältävät toimitilat ja ajoneuvot. Vuoden 2024 vertailuarvo ei sisällä ajoneuvoihin liittyvää energiankulutusta, jonka arvioitiin olevan enintään 5 % taulukossa esitetystä kokonaisenergiankulutuksesta. Ajoneuvoihin liittyvän energiankulutuksen sisällyttäminen vuoden 2025 lukuihin selittää suurimman osan raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutuksen kasvusta verrattuna vuoden 2024 raportoituun määrään. Energiankulutus Nokian tilojen, ajoneuvojen ja myytyjen tuotteiden osalta Energian kulutus (MWh) Energiankulutus lähteittäin Nokian tiloissa 2025 2024 Sähkö 870 341 817 049 Lämmitys 25 649 24 993 Jäähdytys 64 636 50 198 Fossiilinen kaasu 124 792 111 954 Fossiilinen öljy 1 018 1 012 Biopolttoaine 0 0 Yhteensä 1 086 436 1 005 206 Suoran ja epäsuoran energiankulutus Nokian tiloissa 2025 2024 Suora energia 125 809 112 966 Epäsuora energia 960 627 892 240 Yhteensä 1 086 436 1 005 206 Nokian kaluston energiankulutus 2025 2024 Autokanta 47 241 Ei raportoitu Energiankulutus Nokian ulkopuolella 2025 2024 Myytyjen tuotteiden energiankulutus 61 868 340 53 077 484 Uusiutumattoman energian ja uusiutuvan energian tuotanto Energian tuotanto (MWh) 2025 2024 Uusiutumattoman energian tuotanto 19 204 15 377 Uusiutuvan energian tuotanto 488 440 Energian kokonaistuotanto 19 692 15 817 Scope 1, 2 ja 3 bruttopäästöt sekä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) 2025 2024 Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 42 939 38 447 Toimitilat - Valmistusprosessit ja polttoaineen poltto (kiinteät ja liikkuvat lähteet) 26 357 20 523 Toimitilat - Fluorihiilivety-jäähdytysaineet (HFC) 493 713 Autokanta 16 090 17 211 Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) 2025 2024 Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 320 200 313 865 Ostettu sähkö 304 698 299 370 Ostettu jäähdytys 9 691 8 833 Ostettu lämmitys 5 811 5 662 Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) 13 825 52 051 Ostettu sähkö 3 628 39 267 Ostettu jäähdytys 6 204 8 833 Ostettu lämmitys 3 993 3 951 Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) 2025 2024 Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.) 30 433 316 25 921 110 1 Ostetut tavarat ja palvelut 1 507 366 962 134 2 Tuotantohyödykkeet 61 671 33 207 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 222 182 160 178 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 34 178 29 547 11 Myytyjen tuotteiden käyttö (globaalilla keskiarvopäästökertoimella) 28 607 919 24 736 044 Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) 2025 2024 Scope 1 ja 2 - kasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 363 139 352 312 Scope 1 ja 2 - kasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 56 764 90 498 Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.) 30 796 455 26 273 422 Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 30 490 080 26 011 608 59 Raportoidut ja tavoitellut kasvihuonekaasupäästöt Takautuva Merkkipaalut ja tavoitevuodet Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) 2025 2024 2019 (lähtövuosi) (1) Vuotuinen muutos Muutos % Kuluva vuosi vs lähtövuosi 2025 2030 2040 Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) 42 939 38 447 50 711 12 % -15 % N/A N/A N/A Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) 2025 2024 2019 (lähtövuosi) Vuotuinen muutos Muutos % Kuluva vuosi vs lähtövuosi 2025 2030 2040 Kasvihuonekaasupäästöjen (tCO2-ekv.) markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt 13 825 52 051 351 030 -73 % -96 % N/A N/A N/A Kasvihuonekaasupäästöjen (tCO2-ekv.) markkinaperusteiset scope 1 ja 2 -kokonaispäästöt 56 764 90 498 401 741 -37 % -86 % 80 348 40 174 N/A Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.) 2025 2024 2019 (lähtövuosi) Vuotuinen muutos Muutos % Kuluva vuosi vs lähtövuosi 2025 2030 2040 1 Ostetut tavarat ja palvelut 1 507 366 962 134 4 479 736 57 % -66 % N/A 2 239 868 N/A 2 Tuotantohyödykkeet 61 671 33 207 160 932 86 % -62 % N/A N/A N/A 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 222 182 160 178 381 039 39 % -42 % N/A 102 881 N/A 6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 34 178 29 547 75 711 16 % -55 % N/A N/A N/A 11 Myytyjen tuotteiden käyttö 28 607 919 24 736 044 36 273 197 16 % -21 % N/A N/A N/A Kasvihuonekaasujen scope 3 -kokonaispäästöt (tCO2-ekv.) 30 433 316 25 921 110 41 370 616 17 % -26 % N/A N/A N/A Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (tCO2-ekv.) 2025 2024 2019 (lähtövuosi) Vuotuinen muutos Muutos % Kuluva vuosi vs lähtövuosi 2025 2030 2040 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.) 30 490 080 26 011 608 41 772 357 17 % -27 % N/A 20 886 178 4 177 236 (1) Vuoden 2019 kasvihuonekaasupäästöjen lähtöarvoja on oikaistu siten, että ne sisältävät Infineran päästöt, kuten osiossa ”Mittareiden raportointiperiaatteet” on kuvattu. Lisätietoa scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöjen bruttopäästöistä Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (%, tCO2-ekv.) 2025 2024 Prosenttiosuus sopimusvälineistä, jotka liittyvät energian ostamiseen 89 % 81 % Biogeeniset hiilidioksidipäästöt biomassan poltosta tai biologisesta hajoamisesta, jotka eivät sisälly scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin, tCO2-ekv. 2 505 2 357 Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (%, tCO2-ekv.) Prosenttiosuus Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä, jotka on laskettu käyttäen ensisijaisia tietoja 96 % 97 % Päästöjen intensiteetti nettotuottojen ja autokannan ajokilometrien perusteella Päästöjen intensiteetti (%, MWh) 2025 2024 Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisintensiteetti, sijaintiperusteisesti (tCO2-ekv. per liikevaihto milj. EUR) 1 548 1 367 Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisintensiteetti, markkinaperusteisesti (tCO2-ekv. per liikevaihto milj. EUR) 1 533 1 353 Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisintensiteetti, markkinaperusteisesti (tCO2-ekv. per liikevaihto milj. EUR) 3 5 Ajoneuvokanta (gCO2-ekv./km) 80 82 Kasvihuonepäästöjen intensiteetin laskennassa käytetty nimittäjä on Nokian konsernitilinpäätöksessä esitetty liikevaihto. 60 Mittareiden raportointiperiaatteet Nokialla on sisäinen asiakirja – Environmental data handbook – määrittää keskeiset tiedonkeruu- ja raportointiperiaatteet, mukaan lukien esimerkiksi tietojen rajaukset, tiedonkeruumenetelmät, käytetyt työkalut ja päästökertoimet. Tässä osiossa on kerrottu keskeiset raportointimenetelmät ja -periaatteet. Infineran yritysoston vaikutus mittareihin Infinera sisältyy vuoden 2025 raportoituihin mittareihin hankinnan voimaantulopäivästä eli maaliskuun 2025 alusta alkaen. Tässä osiossa esitetyt vertailutiedot vuosilta 2020– 2024 eivät sisällä Infineraa kestävyysraportin laatimisperusteiden mukaisesti. Kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä tavoitteiden vuoden 2019 lähtöarvoja on tarkistettu siten, että ne sisältävät Infineran kasvihuonekaasupäästöt koko vuodelta. Nämä päästöjen lähtöarvot arvioitiin Infineran raportointivuosilta 2020–2024 raportoitujen päästöjen perusteella ja laskettiin uudelleen Nokian raportointiperiaatteiden mukaisesti. Infineran hankinta nosti vuoden 2019 lähtöarvoja 3 %. Energiankulutus Energiatiedot kattavat polttoaineiden kiinteän ja liikkuvan polton sekä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen kulutuksen toimitilojen toiminnassa, sekä autokaluston energiankulutuksen. Energiankulutustiedot kerätään tyypillisesti toimitilatason vastaajilta tai saadaan laskuista tai mittaritiedoista. Toimitiloissa, joista tietoja ei ole saatavilla, vuoden 2025 käyttötiedot arvioidaan tietojen puutteiden korjauksin tai käyttämällä raportointipaikoilta laskettuja vuosittaisia intensiteettikertoimia kWh/m2 (sähkö ja maakaasu) ja siten katetaan 100 % (2024: 100 %) Nokian toimitiloista. Tilojen tiedot sisällä eivät alivuokrattuja tiloja. Autokannan energiankulutus lasketaan kasvihuonekaasupäästöistä Euroopan ympäristöviraston määrittelemien kertoimien avulla. Kasvihuonekaasupäästöt Nokian lähestymistapa kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen noudattaa Maailman luonnonvarain instituutin (WRI) ja World Business Council for Sustainable Developmentin (WBCSD) kehittämää kasvihuonekaasuprotokollaa (GHG Protocol). Nokia käyttää seuraavia kolmea standardia: ▪ The Greenhouse Gas Protocol, A Corporate Accounting and Reporting Standard; ▪ GHG Protocol, scope 2 guidance, An amendment to the GHG Protocol Corporate Standard; ja ▪ Corporate value chain (scope 3), Accounting and reporting standard, Supplement to the GHG Protocol Corporate Accounting and Reporting Standard. GHG Protocol -standardissa määritellään kolme CO2-ekv.- päästöjen aluetta: ▪ Scope 1 – suorat päästöt yhtiön omistamista tai määräysvallassa olevista lähteistä ▪ Scope 2 – epäsuorat päästöt ostetun sähkön, lämmön ja/tai höyryn kulutuksesta (sijainti- ja markkinaperusteiset) ▪ Scope 3 – epäsuorat päästöt, jotka johtuvat yhtiön toiminnasta, mutta lähteistä, jotka eivät ole yhtiön omistuksessa tai määräysvallassa. Nokia raportoi päästöt hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv.) GHG Protocol -ohjeistuksen mukaisesti. CO2-ekv. on yleinen mittayksikkö, joka ilmaisee Kioton pöytäkirjassa mainittujen kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen (GWP) ilmaistuna yhden CO2-ekv.-yksikön GWP- arvona. Nokia käyttää yksiköissä kansainvälisiä SI-yksiköitä ja 1 tCO2- ekv. on yhtä suuri kuin 1 000 kg CO2-ekv. Nokia käyttää operatiivisen määräysvallan lähestymistapaa kasvihuonekaasupäästöinventaarion organisaatiorajojen asettamiseen. Se käyttää scope 1-, scope 2- ja scope 3 -laskennassa raportointivuoden alussa saatavilla olevia päästökertoimia. Jos Kansainvälisen energiaviraston, OECD:n / IEA:n kehittämiä päästökertoimia käytetään, päästölaskelmat ovat Nokian laatimia eivätkä ne välttämättä vastaa Kansainvälisen energiaviraston näkemyksiä. Scope 1 -päästöt Nokian toimitilojen suorat CO2-ekv.-päästöt sisältävät öljyn ja kaasun poltosta Nokian tiloissa aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, prosessipäästöt sekä vähäisiä suoraan päästettyjä kasvihuonekaasuja, jotka liittyvät toimitilojen jäähdytysjärjestelmien ja palonsammutuslaitteiden kylmäainevuotoihin. Autokalustomme suoria CO2-ekv.-päästöjä seurataan hankkimalla maakohtaisilta leasing-toimittajilta tietoja, jotka kootaan yhteen järjestelmään. Päästölaskelma perustuu kunkin automerkin ja -mallin todelliseen ajokilometrimäärään ja viralliseen CO2-ekv.-päästöarvoon kilometriä kohden. Sovellettavat päästökertoimet hankitaan autonvalmistajilta. Mikäli ajettu matka ei ole saatavilla leasing-toimittajalta, käytetään laskennassa leasing-sopimuksen budjetoitua vuosiajokilometrimäärää. Ensisijaisten päästötietojen kattavuudeksi on arvioitu 95% Nokian autokaluston kokonaispäästöistä. Jäljelle jäävä 5% on sisällytetty raportoituun määrään arviona. Scope 2 -päästöt Epäsuorat CO2-ekv.-päästöt sisältävät ostetun sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen päästöt. GHG Protocol -standardin määritelmien mukaisesti sijaintiperusteinen laskentamenetelmä määrittää Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen määrän tietyissä paikoissa energiantuotannon keskimääräisillä päästökertoimilla, jotka määritetään esimerkiksi paikallisten, alueellisten tai kansallisten rajojen perusteella. Yhdysvaltojen osalta sijaintiperusteiset päästökertoimet saadaan EPA eGridistä. Kaikkien muiden maiden osalta käytetään Kansainvälisen energiaviraston OECD:n / IEA:n kehittämiä IEA-päästökertoimia. Markkinaperusteisella menetelmällä lasketaan scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen määrä, joka perustuu niiden sähköntuottajien aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin, joilta raportoiva yhteisö ostaa sopimuksen perusteella joko sähköä yhdessä välineiden kanssa tai välineitä erikseen. Nokian tapauksessa sovellettavia markkinaperusteisia jäännöspäästökertoimia käytetään kaikille toimitiloille, jotka sijaitsevat Euroopassa (lähde Association of Issuing Bodies (AIB)), Yhdysvalloissa ja Kanadassa (lähde Green-e). Sertifioitua uusiutuvaa sähköä ostaville kohteille määritetään nollapäästökerroin käytetyn vihreän energian määrän perusteella. Jos toimittajakohtaisia päästökertoimia ei ole saatavilla, käytetään sijaintiperusteisia päästökertoimia. 61 Ostettuun höyryyn ja lämpöön liittyvät kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sovellettavalla EPA- päästökertoimella, joka perustuu oletukseen, että kattilan polttoaineena käytettiin maakaasua ja kattilan hyötysuhde on 80 %. Ostettuun jäähdytettyyn veteen ja jäähdytykseen liittyvät kasvihuonekaasupäästöt lasketaan käyttäen samoja maakohtaisia päästötekijöitä kuin sähkölle, ja oletuksena on 100 %:n hyötysuhde. Scope 3 -päästöt Merkittävien scope 3 -kategorioiden osalta on kuvattu päästöjen arvioimisen laskentamenetelmä. Epäolennaisten scope 3 -kategorioiden osalta annetaan selitys poissulkemisesta. Jokaisen kategorian merkittävyyden arvioinnin perusteena on ollut raportoinnin raja-arvo, merkityksellisyys Nokian liiketoiminnalle, ulkoisesti julkaistut tavoitteet ja sidosryhmien kiinnostus. Pois jätettyjen scope 3 -päästöjen arvioitu osuus on alle 2 % Nokian kokonaiskasvihuonepäästöistä. Raportoituihin kasvihuonepäästöihin sisältyvät scope 3 -kategoriat: ▪ Ostetut tavarat ja palvelut (kategoria 1): loppukokoonpanotoimittajat ja muut toimittajat. Nokia raportoi toimittajien scope 1-, scope 2- ja scope 3 -päästöt. Loppukokoonpanotoimittajien scope 1&2 - tiedot kerätään suoraan kyseisiltä toimittajilta. Muiden toimittajien CO2-ekv.-päästöt raportoidaan CDP Climate Survey -kyselyn perusteella. Nokian toimittajilta kerätty data kattaa 62 % toimittajien vuoden 2025 yhteenlasketuista kustannuksista. Jäljelle jäävä osuus on laskettu Nokian kokonaiskustannuksista. Vuoden 2025 tiedot perustuvat uusimpiin CDP-tietoihin, jotka edustavat toimittajien vuoden 2024 päästöjä. Nokia käyttää hybridimenetelmää, jossa käytetään toimittajien Nokialle kohdistamia päästöjä sekä intensiteettipohjaista (GHG/€) kohdistusta, jos kohdistettuja päästöjä ei ollut saatavilla tai kohdistaminen ei ollut luotettava sisäisten laatumittareiden erilaisuuden perusteella. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi seuraavat tiedot jätetään tämän luokan ulkopuolelle: scope 1 (autot), scope 3, kategoria 4 (arvoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu) ja scope 3, kategoria 6 (liiketoimintaan liittyvä lentomatkustaminen). Nokia ymmärtää, että tähän päästökategoriaan 1 liittyy epävarmuutta, sillä toimittajien oman raportoinnin ja päästöjen Nokiaan kohdistamisen laatu vaihtelee. ▪ Tuotantohyödykkeet (kategoria 2): Scope 3 -kategoriat 1 ja 2 lasketaan yhteen. Kategoria 2 erotetaan kategorian 1 päästöistä ja raportoidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden lisäysten perusteella. ▪ Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu (kategoria 4): Tiedot sisältävät Nokian maksaman saapuvan ja lähtevän logistiikan päästöt. Raportointi perustuu todelliseen painoon käyttäen EPA:n CO2-ekv.- päästökertoimia tai logistiikkatoimittajan omia kertoimia. ▪ Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen (kategoria 6): päästöt raportoidaan liiketoimintaan liittyvästä lentomatkustamisesta, jolla on suurin vaikutus kaikista matkustusmuodoista. Matkustamisen tiedot saadaan käyttämiltämme matkatoimistoilta. Toimitetut tiedot sisältävät kuljetun matkan, joka on rajattu lentoetäisyysalueiden ja matkustusluokan mukaan. Matkatoimistojen tiedot kootaan järjestelmään, jota käytetään lentomatkustuksen päästöjen laskemiseen. Päästökertoimet saadaan EPA:lta. ▪ Myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11): Laskentakaava on seuraava: Σ [tuotteiden odotettu käyttöikä yhteensä (tuntia) x raportointijaksolla myytyjen tuotteiden määrä x tuotteen tehonkulutus (kW) x sähkön päästökerroin (kg CO2-ekv./ kWh)]. Tiedot kattavat laitteistotuotteet. Tuotteen käyttöaika vaihtelee 6–15 vuoden välillä tuotteesta riippuen. Energiankulutuksen laskelmat perustuvat tuoteryhmäkohtaisiin standardeihin, joita on julkaissut esimerkiksi ETSI. Laskelmat perustuvat oletukseen, että kaikki tuotteet saavat virtansa sähköverkosta. Käytämme IEA:n viimeisintä raportointivuoden alussa saatavilla olevaa maailman keskimääräistä CO2-ekv.-päästökerrointa. Tässä laskennassa katettujen tuotteiden energiakulutuksen ja kasvihuonepäästöjen osuus myytyjen tuotteiden kokonaismääristä on arvioitu olevan 98 %vuoden 2025 osalta. Jäljelle jäävä osuus on sisällytetty raportoituun määrään arviona. Scope 3 -kategoriat, jotka eivät sisälly raportoituihin kasvihuonepäästöihin: ▪ Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, jotka eivät sisälly scope 1- ja scope 2 -päästöihin (kategoria 3): ei raportoida, koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi. ▪ Toiminnassa muodostuva jäte (kategoria 5): ei ilmoiteta, koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi. ▪ Työntekijöiden työmatkaliikenne (kategoria 7): ei raportoida, koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi. ▪ Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät (kategoria 8): ei raportoida, sillä vuokratut ajoneuvot ja toimitilat sisältyvät tällä hetkellä scope 1- ja scope 2 - päästöihin. ▪ Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä (kategoria 9): ei arvioitu, Nokia raportoi Nokian maksamat kuljetukset, katso scope 3 kategoria 4. ▪ Myytyjen tuotteiden jalostus (kategoria 10): ei katsota olennaiseksi, koska myydyt Nokian tuotteet eivät edellytä jalostusta. ▪ Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa (kategoria 12): ei raportoida, koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi. ▪ Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät (kategoria 13): ei raportoida, koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi. ▪ Franchising (kategoria 14): ei sovellu, sillä Nokialla ei ole franchising-toimintaa. ▪ Investoinnit (kategoria 15): ei raportoida, koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi. 62 Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että resurssien sisäänvirtaukset, resurssien ulosvirtaukset ja jäte ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita. Seuraavassa taulukossa kuvataan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta Nokialla. Osa-aihe Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö Myönteinen vaikutus: Nokian tuotteiden toissijainen käyttö ja uusiomateriaalien käyttö Nokian tuotteissa estävät jätteen syntymistä ja edistävät myönteisesti materiaalien saatavuutta ja maankäyttöä. Nokian toimittajavaatimusten lisäksi liiketoimintaryhmät etsivät mahdollisuuksia vähentää riippuvuutta neitseellisistä materiaaleista, lisätä jatkuvasti tuotteidemme ja pakkausten kierrätyssisältöä sekä lisätä uudelleen kunnostettujen tuotteiden käyttöä. Nokialla on tavoitteet lisätä kierrätyssisältöä eniten käytettyjen mekaanisten materiaalien osalta. Lisäksi Nokialla on pakkaustavoite, jonka tarkoitus on lisätä pakkausten kierrätyssisältöä ja kierrätettävien materiaalien käyttöä pakkauksissa. Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö Kielteinen vaikutus: Neitseellisten raaka-aineiden runsas käyttö Nokian laitteistokomponenteissa. Uusien materiaalien louhinnalla ja sulatuksella on merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien jätteet. Nokia hallitsee ja pyrkii minimoimaan tämän kielteisen vaikutuksen samalla tavalla kuin se hallitsee yllä mainittuja myönteisiä vaikutuksia. Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö Riski: Nokian laitteistot ovat riippuvaisia erilaisista mineraaleista ja muista neitseellisistä aineista. Jos globaali kulutus jatkaa kasvuaan, se voi johtaa materiaalien niukkuuteen ja siitä johtuvaan hintojen nousuun. Nokia hallitsee tätä riskiä samalla tavalla kuin yllä olevia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia. Resurssien ulosvirtaus (tuotteet ja palvelut) Myönteinen vaikutus: Kiertotaloussuunnittelun ja -liiketoimintaperiaatteiden soveltaminen lisää Nokian tuotteiden kierrätettävyyttä, mikä mahdollistaa edelleen tuotteiden ja niiden sisältämien raaka-aineiden kierrätyksen. Nokialla on käytössä ympäristön huomioon ottava suunnitteluohjelma (Design for Environment), joka antaa T&K-tiimeille ohjeita materiaalien valinnassa käytettävästä tasapainoista, kun parannetaan tuotteiden kestävyyttä, purkamista, korjattavuutta, kierrätettävyyttä sekä tuotteen painoa ja toimitusriskiä. Luotettavuus, tuotteen käyttöikä ja huollettavuus ovat suurelta osin osa kunkin tuotteen teknisiä vaatimuksia. Nokia pyrkii jatkamaan ‘Design for Environment’ -ohjelmaansa huomioiden erityisesti tuotemateriaalien (mukaan lukien kierrätysmetallit ja muovit) saatavuuden kehityksen sekä materiaalitehokkuuden parannukset. Resurssien ulosvirtaus (tuotteet ja palvelut), jäte Kielteinen vaikutus: Nokia myy asiakkailleen huomattavan määrän laitteistotuotteita, jotka elinkaarensa lopussa muuttuvat elektroniikkajätteeksi, ellei niitä käsitellä ja kierrätetä asianmukaisesti. Useimpien Nokian tuotteiden suunniteltu käyttöikä on 10–15 vuotta ja osa tuotteista pysyy käytössä yli 20 vuotta. Nokialla on ympäristön kannalta hyödyllisiä kiertotalousratkaisuja, kuten tuotteiden palautus, kunnostus ja kierrätys. Nokian kiertotaloustuotteiden ja -palvelujen valikoima koostuu neljästä osiosta, jotka voidaan räätälöidä vastaamaan asiakkaiden vaatimuksia. Nämä ovat tuotteiden hyödyntäminen, kiertotaloustuotteet ja -osat, kunnostuspalvelu ja kierrätyspalvelu. Lisätietoa näistä on saatavilla ESRS E5 kohdassa ‘Toimet’. Jäte Myönteinen vaikutus: Jätteen synnyn vähentäminen tai ehkäiseminen Nokian omassa toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien tuotteiden asianmukainen käsittely ja kierrätys, vaikuttaa myönteisesti materiaalien saatavuuteen ja maankäyttöön. Nokia pyrkii parantamaan jätehuoltokäytäntöjä koko arvoketjussa. Tähän kuuluvat jätteen muodostumisen minimointi ja jätteen hyödyntämisen maksimointi kaatopaikkajätteen vähentämiseksi. Tavoitteen etenemistä mitataan ja seurataan kiertotalouden mittareilla, joka ohjaa Nokian operatiivista toimintaa. Vuonna 2024 Nokia asetti uudet kestävyystavoitteet pakkauksille ja tunnisti sen tärkeäksi alueeksi maankäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi. 63 Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämisessä on kuvattu osiossa "Yleiset tiedot". Kiertotalouteen ja resurssien käyttöön liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, arvioinnissa ja pisteyttämisessä hyödynnettiin Nokian ympäristönhallintajärjestelmästä ja olemassa olevasta raportoinnista saatua tietoa ja dataa. Nokialla on käytössä ISO 14001 -sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jonka avulla tunnistetaan ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Järjestelmää tarkastellaan vuosittain. Tämä prosessi kattaa kaiken liiketoiminnan ja on kuvattu tarkemmin osiossa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)”. Jätteisiin, kierrätykseen, materiaalien käyttöön ja kierrätettyyn sisältöön liittyviä tietoja käytettiin perustana Nokian suorien ja välillisten vaikutusten tunnistamiseen kiertotalouden ja resurssien käytön osalta sekä tunnistettujen vaikutusten mittakaavaa ja laajuutta arvioidessa. Vuoden 2025 aikana Nokian neljästä liiketoimintaryhmästä Matkapuhelinverkot- ja Verkkoinfrastruktuuri- liiketoimintaryhmillä oli suurin suora ja epäsuora vaikutus tunnistettuihin olennaisiin myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin sekä riskin mahdolliseen vaikutukseen. Nokian pääasialliset laitetuotteet ovat televiestintätuotteita, jotka koostuvat teknisistä komponenteista, jotka sisältävät mineraaleja, metalleja ja polymeerejä. Tuotteiden pakkausmateriaalit sisältävät puu- ja muovipohjaisia materiaaleja. Toimintaperiaatteet Nokia tarkastelee materiaalien kiertokulkua kokonaisvaltaisesti. Tästä näkökulmasta kiertotalous sisältää tapoja, joilla lisätä ei- neitseellisten materiaalien käyttöä uusien tuotteiden ja pakkausten luomisessa sekä kuinka varmistaa Nokian toiminnassa ja arvoketjussa syntyvän jätteen mahdollisimman kierrätysasteen. Materiaalitehokkuus, resurssien optimoitu käyttö ja digitalisaatio ovat avaintekijöitä kiertokulun lisäämisessä. Nokian strategia kiertotalouden lisäämiseksi operatiivisessa toiminnassa noudattaa klassista jätehierarkiaa. Hierarkian ensimmäinen periaate on aina hukan välttäminen, mitä teemme digitalisoinnin, toiminnan tehokkuuden ja tuotteiden eliniän pidentämisen kautta. Koska materiaalien välttäminen kokonaisuudessaan ei ole tällä toimialalla saavutettavissa, hyvät jätehuoltokäytännöt ovat tärkeitä. Nokian toimintaohje ‘Code of Conduct’ ja ympäristöpolitiikka kattavat myös Nokian sitoutumisen ympäristöön omassa toiminnassaan, toimitusketjussaan ja liikesuhteissaan. Kiertotalouden ja resurssien käyttö on osa yleistä johtamisprosessia, ja ympäristönäkökohdat otetaan osaksi liiketoiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, toteutusta ja seurantaa. Ympäristöpolitiikan ja -hallintajärjestelmän avulla Nokia pyrkii vähentämään tuotteidensa ja palveluidensa kielteisiä ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan. Nokia tekee yhteistyötä toimittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa tavoitteena minimoida teknologian aiheuttamat mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset sekä maksimoida ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi käytettävän teknologian potentiaali. Katso lisätietoja Nokian toimintaperiaatteista “Yleiset tiedot” -osiosta, "Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet". Tuotekehitys ja ympäristön huomioon ottava suunnittelu Nokian ympäristötavoitteet ja -toiminnot tähtäävät tuotteen elinkaariajattelun soveltamiseen ympäristövaikutusten minimoimiseksi mahdollisimman varhaisessa tuotesuunnittelu- ja kehitysprosessissa. Nokian ympäristön huomioon ottavan suunnittelun ohjeistuksessa (Design for Environment) käsitellään sääntelyn, asiakkaiden ja Nokian vaatimuksia, joiden avulla suunnittelijat pyrkivät tekemään yhtiön ympäristöä koskevien toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden mukaisia valintoja. Käytännössä ympäristön huomioon ottava suunnittelu käyttää suunnittelukäytäntöjä, jotka johtavat mm. ▪ Materiaali- ja energiankulutuksen minimointiin ▪ Uudelleenkäytön ja kierrätyksen maksimointiin ▪ Ympäristölle haitallisten materiaalien minimaaliseen käyttöön ▪ Laitteisiin, jotka ovat suunniteltu helposti tai etänä huollettaviksi tai huoltovapaiksi. Pakkaukset Nokia on hahmotellut Nokian suosittelemat pakkausvaatimukset ja -standardit, mukaan lukien Original Equipment Manufacturer (OEM) -pakkaukset ja toimitukset Nokian toimitiloihin tai asiakkaille. Ohjeet sisältävät erityisiä ympäristöohjeita, kuten suunnittelussa huomioitavat ympäristöön liittyvät periaatteet, kielletyt tai ei-suositellut/sallitut materiaalit, pakkausmateriaalien uudelleenkäyttö, asianmukainen tunnistus ja jätehuoltodirektiivien noudattaminen. Ohjeet kattavat päästä päähän prosessin: sisäänvirtauksen, ulosvirtauksen sekä jätteen minimoinnin, kuten uudelleenkäytön ja kierrätyksen. Yllä käsiteltyjen ohjeiden lisäksi on kaksi muuta ohjetta. Nokian pakkausmateriaalien uudelleenkäyttöä koskeva ohjeistus on merkittävä kustannussäästövaihtoehto, joka vaikuttaa myös myönteisesti ympäristöön erityisesti ulosvirtauksiin ja kiertokulkuun. Tehtaalle saapuvia pakkauksia koskevissa ohjeissa määritellään toimittajille vaatimukset Nokian tuotantolaitoksiin toimitettavien tavaroiden käyttämistä pakkausmateriaaleista. 64 Jätehuolto Sähköisen jätteen huoltokäytännöt ja -ohjeet määrittelevät Nokian sähköisen jätehuollon ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset varmistaakseen, että sähköisen jätteen huoltoa ja parhaita huoltokäytäntöjä koskevat asianmukaiset sääntelyvaatimukset ovat olemassa ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten rajoittamiseksi ja merkittävien vastuiden, oikeudenkäyntien ja kulujen välttämiseksi tulevaisuudessa. Kiinteistöjen ympäristöjohtamisjärjestelmien perusta ja ISO 14001 -standardin vaatimukset on kuvattu kiinteistöjätehuollon ohjeissa. Ohjeet antavat yleiskatsauksen siitä, kuinka kiinteistöjen toimintaa ja toimintatapoja johdetaan ympäristönäkökulmasta. Olemme asettaneet Nokian toimitiloille jätehuollon vähimmäisvaatimukset täyttämään Nokian tavoitteet. Jätteet ovat Nokialle merkittävä ympäristönäkökohta, erityisesti toimitilojen jätteet. Tässä asiakirjassa esitetään vastuut, vaatimukset, työkalut, koulutus ja resurssit hyvien jätehuoltokäytäntöjen toteuttamisen tukemiseksi. Nämä käytännöt ja ohjeet koskevat kaikkia Nokian toimitiloja, mukaan lukien tuotanto, tuotekehitys ja toimistot maailmanlaajuisesti. Palveluverkkojen asennuksen alueella Nokia suorittaa ympäristövaikutusten arvioinnin asiakkaiden kanssa sovittujen sopimusehtojen mukaisesti. Toimittajien vaatimukset Nokia odottaa toimittajiensa noudattavan kolmansien osapuolien toimintaohjeita ja tarjoaa heille toimittajavaatimukset, mukaan lukien Responsible Business Alliancen (RBA) eettiset säännöt ja Nokian erityiset kestävän kehityksen vaatimukset. Nämä vaatimukset ovat tarkemmin kuvattu osiossa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)”, kohdassa “Toimittajavaatimukset”. Tämän alan standardin lisäksi toimittajien ympäristönhallinnan alueella on myös useita Nokian erityisvaatimuksia: ▪ Ympäristöjohtamisjärjestelmä Tuotemateriaalien laitteistotoimittajilla ja loppukokoonpanotoimittajilla tulee olla dokumentoitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (EMS), joka varmistaa ympäristönäkökohtien tehokkaan suunnittelun, toiminnan ja valvonnan. EMS:n tulee täyttää ISO 14001:n tai muiden kansainvälisesti tunnustettujen standardien vaatimukset. Nokian tuotteisiin käytettäviä materiaaleja toimittavilla toimittajilla on oltava kolmannen osapuolen varmistama ISO 14001-standardin mukainen sertifikaatti. ▪ Raaka-ainesisällön tiedonhallinta Toimittajan on noudatettava sovellettavan lain ja Nokian asettamia aineellisia rajoituksia ja pidettävä jatkuvasti kirjaa Nokialle toimitettujen tuotteiden tai Nokialle tarjottujen palvelujen toteuttamisessa käytetyistä raaka-ainesisällöistä (materiaalit, aineet ja yhdisteet). Nämä tiedot, mukaan lukien mahdolliset päivitykset, toimitetaan Nokialle määritellyssä muodossa. ▪ Ympäristön huomioon ottavan suunnittelun vaatimukset Toimittajan tulee ottaa ympäristönäkökohdat huomioon kaikissa tuotekehityksen vaiheissa käyttämällä esimerkiksi erityisiä ympäristön huomioon ottavan suunnittelun -menetelmiä tai tarkistuslistoja. Toimittajan tulee noudattaa Nokian tuotteiden ympäristövaatimuksia, kuten Nokian aineluetteloa. Näissä tuotekehitysvaiheissa tehtyjen valintojen tulee mahdollisuuksien mukaan vähentää tai eliminoida kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tuotteessa on pyrittävä kaikin kohtuullisin keinoin vähentämään tai poistamaan vaarallisia aineosia, edistämään materiaalien tehokasta käyttöä (eli vähentämään jätettä), parantamaan tuotteen energiatehokkuutta ja edistämään kierrätystä. ▪ Kierrätetty sisältö Toimittajan tulee seurata kierrätys-/romuperäisten materiaaliensa sisältöä ja pyrkiä vähentämään neitseellisten materiaalien käyttöä. ▪ Jätehuolto Toimittajan tulee tallentaa tiedot jätehuollosta (eli kuinka paljon ja missä jätettä käytetään uudelleen, kierrätetään, hyödynnetään energiana, lähetetään kaatopaikalle jne.) ja toimitettava nämä tiedot Nokialle pyydettäessä. Nokialla on myös ympäristövaatimukset ja -ohjeet Nokian tuotteille, jotka kuvaavat kaikkia malleja, tuotteita, osia, moduuleja, komponentteja ja pakkausmateriaaleja. Tässä asiakirjassa luetellaan merkittävimmät maailmanlaajuiset ympäristösäännökset ja esitellään Nokian ympäristövaatimukset. 65 Toimet Kiertotalousstrategian päivitys: Tehokkuuden edistäminen Vuonna 2025 Nokia päivitti kiertotalousstrategiansa, joka on tarkoitus implementoida vuonna 2026 ohjaamaan Nokian tulevia toimia. Infinity Loop -kuvana esitetty Nokian kiertotalousstrategia on kattava lähestymistapa ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi tulevina vuosina. Keskittymällä resurssitehokkuuden parantamiseen, neitseellisten materiaalien käytön vähentämiseen, jätteen minimointiin ja kiertotalouteen perustuvien liiketoimintamallien laajentamiseen Nokia pyrkii luomaan pitkän aikavälin arvoa ja samalla vastaamaan resurssien käyttöön liittyviin haasteisiin. Nokian perusta tällä aihealueella on strategian pohjana. Se ottaa huomioon tuotteen elinkaaren jokaisen vaiheen ja tärkeimmät toiminnot koko arvoketjussamme. Se esittelee viisi aluetta, joilla Nokia aikoo jatkaa ja entisestään vahvistaa toimiaan tähdäten tehokkaaseen toimintaan: käytä vähemmän, vähennä jätettä, käytä pidempään ja laajenna, jotka tähtäävät tehokkaaseen toimintaan. Tuotteet Yhteysinfrastruktuurissa palvelun saatavuus on kriittisen tärkeää. Luotettavuus, tuotteen käyttöikä ja huollettavuus ovat suurelta osin osa kunkin tuotteen teknisiä vaatimuksia. Nokialla on ympäristön huomioon ottava suunnitteluohjelma (Design for Environment), joka auttaa kehittäjiä materiaalien valinnassa sekä tasapainoittelussa eri tekijöiden välillä kuten kestävyys, purkamisen helppous, korjattavuus ja kierrätettävyys, tuotteen paino, toimitusriski ja energiatehokkuus. Nokia ottaa jatkuvasti huomioon tuotemateriaalien kehityksen, mukaan lukien kierrätysmateriaalit ja -muovit ja niiden saatavuus, materiaalitehokkuuden parantamisen sekä tuoteportfolion tiekartat. Tuotteiden takaisinottovirtojen osalta Nokian liiketoimintaryhmillä on kiertotalouteen erikoistuneita tiimejä, jotka ohjaavat käytäntöjä ja periaatteita. Vuoden 2025 aikana Nokia on jatkanut tuotteiden takaisinottoa. Tavoitteena on myös lisätä toimitusketjun kiertotaloutta kunnostettujen tuotteiden avulla. Tämä on lisäyksenä tyypillisiin korjauspalveluihin, jotka voivat hyödyntää myös joitakin näistä kiertotalousratkaisuista. Nokian kiertotalousstrategian päivitys: Infinity Loop 1 Käytä vähemmän Vähennä käytettyjen neitseellisten materiaalien painoa 3 Vähennä jätettä Vähennä kierrättämätöntä jätettä Nokian kiertotalouden siirtymästrategian viitekehys 1.1 Suunnittele ja kehitä kiertotalous- tuotteita 3.2 Kierrätä ja muuta jäte arvokkaaksi 1.2 Hanki kestäviä materiaaleja vastuullisesti 3.1 Ota takaisin / osta takaisin tuotteita ja komponentteja 3.3 Tee yhteistyötä jätteiden vähentä- miseksi 1.3 Pakkaa tuotteet kestävästi 5 Ole tehokas Yhdistä enemmän, käytä vähemmän 5.1 Hyödynnä teknologiaa kehityksen vauhdittajana 5.2 Mittaa sitä, millä on merkitystä 2.1 Pidennä laitteiston käyttöikää korjauksella ja huollolla 4.1 Skaalaa kiertotalouteen perustuvia liiketoiminta- malleja 4.3 Kehitä yhdessä tietoa & standardeja 2.2 Paranna laitteiston käyttöikää optimoiduilla ohjelmisto- ratkaisuilla 4.2 Edistä kiertotalouden toimialoja 2.3 Kunnosta laitteita & käytä komponentteja uudelleen 4 Laajenna Kasvata kiertotaloustuotteiden ja -palveluiden taloudellista hyötyä 2 Käytä pidempään Pidennä tuotteiden kokonaiskäyttöikää 66 Nokialla on portfolio, joka tarjoaa kattavan joukon moduuleja, jotka voidaan räätälöidä ja yhdistää asiakkaan erityistarpeisiin seuraavasti: ▪ Omaisuuden takaisinotto (Asset Recovery) auttaa operaattoreita eliminoimaan verkon modernisoinnista tai vaihdosta aiheutuvat ylijäämät/ylimääräiset yksiköt ▪ Kiertotaloustuotteet ja osat, joiden avulla asiakkaat voivat laajentaa verkostoaan käyttämällä kierrätettyjä/ kunnostettuja tuotteita ▪ Kunnostuspalvelu, jonka avulla operaattorit voivat pidentää verkkonsa ja tuotteidensa elinkaarta ▪ Kierrätyspalvelu auttaa operaattoreita käsittelemään sähköistä jätettä ja vähentämään kaatopaikkajätteiden määrää kansainvälisten standardien ja määräysten mukaisesti Yhteistyö toimittajien kanssa Nokialla on erilaisia sitouttamisohjelmia toimittajien kanssa ympäristöasioissa ja erityisesti jätteiden ja kierrätysmateriaalien sisällössä. Nykyinen asianmukaista huolellisuutta edellyttävä (due diligence) toiminta sisältää toimittajien auditoinnit paikan päällä, joihin kuuluvat johtamisjärjestelmän tarkastelut, vuorovaikutus sekä toimitilakierrokset. Nokian tavarantoimittajiin liittyvään seurantaan, arviointiin ja auditointiin kuuluvat myös EcoVadis-arvioinnit. Nämä ovat online-arviointeja, jotka sisältävät ympäristöön liittyvien toimintaperiaatteiden, menettelyjen ja valvonnan arvioinnin. Nokialla on myös kohdennettuja parannusohjelmia toimittajien kanssa, kuten toimittajien tietoisuuden lisääminen kierrätysmateriaalien käytöstä. Jatkuva parantaminen tällä alueella tähtää kierrätetyn alumiinin, teräksen, kuparin ja polymeerien lisäämiseksi Nokian tuotteissa. Loppukokoonpanotoimittajien kanssa pyrimme myös nostamaan jätteen kierrätysasteen 95 prosenttiin. Tavoitteena on ohjata nyt kaatopaikalle tai ilman energian talteenottoa polttoon päätyvä jäte uudelleen käytettäväksi, kierrätettäväksi tai energiaksi. Pakkaukset Liiketoimintaryhmät ovat jatkaneet ja suunnittelevat jatkavansa mahdollisuuksien mukaan toimenpiteitä kierrätetyn sisällön käytön lisäämiseksi pakkausmateriaaleissa, kuitenkaan vaikuttamatta kielteisesti toimitettavien tuotteiden rakenteelliseen eheyteen ja suojaukseen, samalla varmistaen, että käytetyt materiaalit ovat kierrätettäviä ja edistävät järjestelmän kiertokulkua. Liiketoimintaryhmät ovat tutkineet kestävästi hankittuja materiaaleja, joita voitaisiin käyttää, (kuten muovattua paperimassaa ja lämpömuovattuja muoveja, joissa on korkea kierrätysmateriaalipitoisuus) ja jatkaneet kierrätettävyysongelmia aiheuttavien materiaalien, kuten polystyreenin (PS) tai polyuretaanin (PU) poistamista entisestään minimoiden samalla kertakäyttöisten muovien käytön mahdollisuuksien mukaan. Nokia aikoo jatkaa pakkausmateriaalien kierrätettävyyden maksimointia ja pakkausmateriaalien kiertokulkua optimointia. Tuotteiden pakkaukseen liittyen Nokia on asettanut uusia tavoitteita lisätä pakkausten kierrätettävyyttä ja kierrätettävien pakkausmateriaalien osuutta sekä rajoittaa muovipakkauksia. Jätehuolto Tuotteisiin, toimittajien toimintaan ja pakkauksiin liittyvien kuvattujen toimien lisäksi Nokia jatkaa kiertotalouden edistämistä toimitilojen jätteen ja tuotteiden asennuksesta tulevan jätteen käsittelyssä. Yksi vuoden 2025 painopistealueista oli tukiasemien asennusjätteet. Radiotukiasemapaikkojen asennusjätteen seurantaa ja raportointia kehitetään jatkuvasti, jotta jätteen käsittelyä voidaan parantaa. Ymmärtämällä paremmin alueellisen ja maakohtaisen jätteenkäsittelyn, Nokia voi ajaa parannuksia ja verrata asennuspaikkoja sen asettamaan 95 %:n jätekiertotavoitteeseen. Pakkausten suunnittelun ja kierrätettävyyden kehittymisen, alueellisten vaatimusten ja infrastruktuurin sekä olemassa olevien kestävään jätehuoltoon liittyvien sopimusehtojen parantamisen myötä jätteiden kierrätysasteen odotetaan edelleen paranevan. Jatkaen vuonna 2024 käynnistettyä menestyksekästä radiotukiasemapaikkojen jätteenkierrätysprojektia Nokia parantaa jatkuvasti globaalia mallia asennusjätteen käsittelyssä. Vuonna 2025 Nokian toimittajien kanssa Lähi-idässä ja Afrikassa toteutettu onnistunut pilottihanke osoittaa, että lisäämällä tietoisuutta ja tarjoamalla ohjausta voidaan parantaa jätteenkäsittelykäytäntöjä ja tietojen tarkkuutta. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa Tieteelliset näytöt vahvistavat, että erilaisten ympäristötavoitteiden toteuttaminen, kuten resurssitehokkuuden parantaminen, kierrätetyn sisällön lisääminen tuotteissa ja pakkauksissa, kiertokulun edistäminen ja jätteen minimointi auttavat suojelemaan ja ylläpitämään tervettä ympäristöä. Nokialla on ulkoisia tavoitteita, joilla se mittaa ja seuraa edistymistään tunnistettujen olennaisten vaikutusten ja riskien osalta, kattaen resurssien sisään- ja ulosvirtaukset. Tuotteiden materiaalien kierrätys Nokia on asettanut tavoitteekseen lisätä kierrätetyn materiaalin osuutta hankituissa mekaanisissa materiaaleissa: Tavoite vuonna 2030: 90 % valualumiinia mekaanisissa osissa Tavoite vuonna 2030: 50 % muokattua alumiinia, terästä ja kupariseoksia sekä mekaanisissa osissa käytettävää polykarbonaattimuovia. Nämä tavoitteet kattavat Nokian tuotteissa eniten käytetyt materiaalit painon perusteella mitattuna. Vuonna 2025 Nokia saavutti 52 %:n kierrätysmateriaalitason valualumiinissa, 22 %:n tason muokatussa alumiinissa, 22 %:n tason ruostumattomassa teräksessä, 15 %:n tason vähäseosteisessa teräksessä, 10 %:n tason kupariseoksissa ja 4 %:n tason polykarbonaattimuoveissa. 67 Jätteen kierrätys Nokia on asettanut tavoitteekseen lisätä jätteiden kiertoa. Tarkoituksena on parantaa jätehuoltokäytäntöjä (materiaalien kiertoa) maksimoimalla jätteiden hyötykäyttö ja minimoimalla hävikki. Tavoite vuonna 2030: 95 % kierrätysaste Nokian toimistoista, laboratorioista, valmistuksesta, asennuksesta, tuotteiden palautuksesta ja loppukokoonpanotoimittajilta tulevalle jätteelle. Vuonna 2025 jätteiden vuotuinen kierrätysaste oli 90 %. Nokia on tunnistanut alueita, joilla korkea kiertotalousaste on jo saavutettu, sekä alueita, joilla tarvitaan lisätoimia. Tietojen puutteita on edelleen täytettäväksi raportointiperiaatteissa kuvatun mukaisesti. Tuotteen pakkaukset Nokia on asettanut pakkaustavoitteet, joita mitataan raportointivuodesta 2025 eteenpäin (lähtövuosi 2024). Tavoite vuonna 2030: Varmistaa että kaikki pakkaukset ovat 100 % kierrätettäviä Vuonna 2025 Nokia saavutti 98 %:n pakkausten kierrätettävyysasteen. Tavoite vuonna 2030: Pahvi- ja muovipakkausmateriaalit tulee olla vähintään 50 % kierrätettyjä Vuonna 2025 Nokia saavutti 50 %:n kierrätysmateriaalien osuuden pahvi- ja muovipakkauksissaan, ja täytti näin tavoitteensa. Tavoite vuonna 2030: Muovipakkausten osuus on rajoitettava enintään 10 % primääripakkauksen kokonaispainosta. Vuonna 2025 Nokia vähensi muovipakkausten osuuden 9 %:iin ensisijaisten pakkausten kokonaispainosta, saavuttaen tavoitteensa ja osoittaen edistystä muovipakkausten sisällön vähentämisessä. ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025 Tavoitevuosi Lähtövuosi Lähtöarvo(1) Tavoite Vuoden 2025 tulokset Tavoitetila E5: Resurssien käyttö ja kiertotalous 2030 2022 89 % Jätteen kierrätys: 95 %:n kiertoaste toimistoistamme, laboratorioistamme, valmistuksestamme, asennuksestamme ja tuotteiden takaisinotosta peräisin olevalle jätteelle sekä toimitusketjun loppukokoonpanotehtaissa vuoteen 2030 mennessä. Vuotuinen jätteen kiertoaste vuonna 2025 oli 90 % Etenee suunnitellusti 2030 2023 43 % valualumiini 10 % muokattu alumiini 7 % vähäseosteinen teräs 13 % ruostumaton teräs 3 % kupariseokset Tuotteiden materiaalien kierrätys: Mekaanisten osien lähdemateriaalien kierrätysmäärän lisääminen: ▪ Valettu alumiini, jota käytetään mekaanisissa osissa 90 % ▪ Muokattu alumiini, teräs ja kupariseokset sekä polykarbonaattimuovi mekaanisissa osissa 50 %. Vuonna 2025 kierrätysmateriaalien osuus oli 52 % valualumiinissa, 22 % muokatussa alumiinissa, 22 % ruostumattomassa teräksessä, 15 % vähäseosteisessa teräksessä, 10 % kupariseoksissa ja 4 % polykarbonaattimuovissa Etenee suunnitellusti 2030 2024 96 % pakkausten kierrätettävyys 32 % kierrätysmateriaalien osuus 9 % muovipakkausten osuus (vuoteen 2025 perustuen) Pakkausten kierrätettävyys: ▪ Varmistaa, että kaikki pakkaukset ovat 100% kierrätettäviä. Materiaalien kierrätys ▪ Pahvi- ja muovipakkausmateriaalien tulee olla vähintään 50 % kierrätysmateriaalia. Muovit: ▪ Muovipakkausten osuus on rajoitettava enintään 10 %:iin primääripakkauksen kokonaispainosta. Vuonna 2025 pakkausten kierrätettävyysaste 98 % , pahvi- ja muovipakkausten kierrätysaste oli 50 % ja muovipakkausten osuus 9 % ensisijaisista pakkauksista. Etenee suunnitellusti (1) Mittareiden lähtöarvot jätteen kierrätysasteen ja kierrätettyjen materiaalien osuuden osalta ovat ensimmäisen raportointivuoden raportoituja arvoja. 68 Tiedonantotaulukot Resurssien sisäänvirtaukset, tuotteiden ja palveluiden valmistukseen käytetyt materiaalit Raportointikauden aikana käytetyt materiaalit 2025 2024 Tuotteiden ja käytettyjen teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino (tonnia) 73 700 60 560 Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen komponenttien, tuotteiden ja materiaalien paino (tons) 12 875 Ei raportoitu Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen komponenttien, tuotteiden ja materiaalien osuus kokonaispainosta (%) 17 % Ei raportoitu Kierrätysmateriaalin osuus tuotteiden mekaanisten osien lähtöaineissa Valualumiini 52 % 38 % Muokattu alumiini 22 % 15 % Ruostumaton teräs 22 % 5 % Niukkaseosteinen teräs 15 % 2 % Kupariseokset 10 % 4 % Polykarbonaattimuovit 4 % 6 % Kierrätysmateriaalin osuus tuotepakkauksessa Kierrätysmateriaalin osuus tuotepakkauksessa 50 % 32 % Resurssien ulosvirtaukset, tuotteiden ja materiaalien kierrätettävyys Raportointikauden aikana käytetyt materiaalit 2025 2024 Kierrätettävien ainesten osuus tuotteissa 80 % 80 % Kierrätettävien ainesten osuus pakkauksissa 98 % 96 % Nokian omassa toiminnassa syntynyt jäte Tavanomainen jäte (tonnia) Vaarallinen jäte (tonnia) Jätteen kokonaismäärä (tonnia) 2025 2024 2025 2024 2025 2024 A. Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte 6 672 4 175 4 391 3 593 11 063 7 768 Valmistelu uudelleenkäyttöä varten 55 69 470 317 525 386 Kierrätys 5 394 3 453 3 769 3 175 9 163 6 628 Muut hyödyntämistoimet 1 223 653 152 101 1 375 754 B. Loppukäsittelyyn ohjattu jäte 706 929 65 17 771 946 Poltto 0 0 0 0 0 0 Kaatopaikalle sijoittaminen 706 929 65 17 771 946 Muu loppukäsittely 0 0 0 0 0 0 Syntyneen jätteen kokonaismäärä (A+B) 7 378 5 104 4 456 3 610 11 834 8 714 Vuonna 2024 raportoitu kokonaisjätemäärä oli 7 302 tonnia. Vuonna 2025 Nokia arvioi uudelleen omien toimintojensa luokittelua jäteraportoinnin osalta. Tämän arvion perusteella tuotteiden takaisinotto sisällytettiin omiin toimintoihin. Koska tuotteiden takaisinottoon liittyvä jäte raportoitiin erikseen vuonna 2024, vertailutietoja on tarkistettu 988 tonnilla, jotta ne sisältävät asiakkaiden palauttamat laitteet. Vuoden 2024 lukuja on lisäksi oikaistu 424 tonnilla korjaustoimittajilta saatujen lisätietojen vuoksi. Nokian omassa toiminnassa syntynyt kierrättämätön ja hyödynnetty jäte Kierrättämätön jäte (tonnia) 2025 2024 Kierrättämätön jäte tonneina tai kg 771 946 Kierrättämättömän jätteen kokonaisosuus (%) 7 % 11 % Hyödynnetty jäte (%) 2025 2024 Jätteen hyödyntämisaste (%) 93 % 89 % Elektroniikkajätteet Jäte tyypeittäin (tonnia) 2025 2024 Toimipisteistä peräisin oleva elektroniikkajäte 3 374 2 024 Muu vaarallinen jäte 1 082 1 586 Asiakkaiden palauttamat laitteet (lukumäärä, tonnia) 2025 2024 Uudelleenkäyttö (lukumäärä) 53 530 46 378 Asiakkaiden palauttamat laitteet (tonnia) Uudelleenkäyttö 442 304 Kierrätys 229 682 Energian talteenotto 0 2 Kaatopaikka 0 0 Polttokäsittely ilman energian talteenottoa 0 0 Asiakkaiden palauttamat laitteet yhteensä (tonnia) 671 988 Yllä olevassa taulukossa esitetyt asiakkaiden palauttamiin laitteisiin liittyvät jätemäärät sisältyvät myös raportoituihin lukuihin Nokian omassa toiminnassa syntyneestä jätteestä. Muut ympäristömittarit: Vesi Alla olevassa taulukossa on esitetty ympäristömittareita niiden mittareiden lisäksi, jotka Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella katsottiin olennaisiksi. Lisätietoja on ”Mittarien raportointiperiaatteet” -osiossa, kohdassa ”Vedenkäyttö”. Vedenkäyttö (tuhatta m3) 2025 2024 Vedenotto 754 863 Kierrätetty / uudelleenkäytetty vesi 23 16 Vedenkäyttö yhteensä (tuhatta m3) 777 879 Vedenotto työntekijää kohden (m3) 10 11 Kierrätetyn / uudelleenkäytetyn veden osuus kokonaiskulutuksesta 3 % 2 % 69 Mittareiden raportointiperiaatteet Nokian sisäisessä asiakirjassa – Environmental data handbook – määritellään keskeiset tiedonkeruu- ja raportointiperiaatteet. Keskeiset raportointimenetelmät ja -periaatteet on kerrottu tässä osiossa. Resurssien sisäänvirtaukset Nokian resurssien sisäänvirtauksia ovat: ▪ Televiestintätuotteet ja -komponentit sekä muiden valmistajien laitteet, jotka koostuvat mineraaleista, metalleista ja polymeereistä ▪ Sekundaarilaitteet, esim. palautuslaitteet asiakkailta ▪ Tuotepakkaukset, mukaan lukien puu-, puukuitu- ja muovipohjaiset materiaalit Tuotteiden, materiaalien ja niiden pakkausten paino Tuotteiden, teknisten materiaalien ja biologisten materiaalien kokonaispaino perustuu globaaleihin saapuvien toimitusmääriin ja kunkin tuotteen ja siihen liittyvän pakkauksen painoon Nokian järjestelmiin kirjatun mukaisesti. Tuote tai materiaali katsotaan sisäänvirtaukseksi, kun se toimitetaan Nokialle, noudattaen kirjausperiaatteita ja Nokia-konsernin raportointirajoja eli ajankohtaa, jolloin "tavarat vastaanotetaan". Vain ulkoisten vastapuolten toimitukset sisältyvät. Yrityksen sisäiset siirrot jakelukeskusten välillä eivät sisälly. Nokian omiin tuotantolaitoksiin toimitettujen materiaalien ja puolivalmisteiden painotietojen saatavuusrajoituksista johtuen tekniset materiaalit raportoidaan resurssien sisäänvirtauksina, kun ne on toimitettu Nokian varastoihin valmiina tuotteina. Datan saatavuuden rajoitusten vuoksi hankitun Infineran liiketoiminnan osalta, entisen Infineran resurssien sisäänvirtausten paino arvioidaan liikevaihdon osuuden perusteella. Takaisinotettujen tuotteiden paino sisältyy mittariin, ja se lasketaan laiteyksiköiden ja yksikköpainon perusteella. Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen komponenttien, tuotteiden ja materiaalien paino Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, tuotteiden ja materiaalien paino sisältää kierrätetyt materiaalit tuotteissa ja takaisinotetut tuotteet. Kierrätettyjen materiaalien paino kattaa Nokian suunnittelemissa tuotteissa käytetyt mekaaniset osat. Tiedot kerätään Nokian suurimmilta mekaanisten osien toimittajilta, joiden osuus Matkapuhelinverkot- ja Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmien olennaisista liiketoiminnan kuluista on yli 80 %. Vastaavasti tiedot tuotteissa käytetyistä kierrätetyistä polykarbonaattimuoveista ja tuotepakkausten kierrätysmateriaaleista kerätään toimittajilta. Takaisinotettujen tuotteiden paino lasketaan laiteyksiköiden ja yksikköpainon perusteella. Prosenttiosuus lasketaan uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien, tuotteiden ja materiaalien painosta verrattuna tuotteiden, teknisten materiaalien ja biologisten materiaalien raportoituun kokonaispainoon. Koska tämä on ensimmäinen vuosi, kun näitä tietoja kerätään ja raportoidaan, Nokia tunnistaa jonkin verran epävarmuutta ja rajoituksia sen kyvyssä kerätä tietoja ja validoida kolmansilta osapuolilta saatujen painoon liittyvien tietojen tarkkuutta. Mekaanisten osien materiaalien kierrätysosuus (tavoite) Raportoidut tiedot kattavat Nokian suunnittelemissa tuotteissa käytetyt mekaaniset osat. Mahdolliset lisätarvikkeet, kuten kaapelit, sarjat, kiinnikkeet ja lisävarusteet, jotka eivät sisälly Nokian tuotteisiin, eivät sisälly tietoihin. Tiedot kerätään Nokian suurimmilta mekaanisten osien toimittajilta, joiden osuus Matkapuhelinverkot- ja Verkkoinfrastruktuuri- liiketoimintaryhmien olennaisista liiketoiminnan kuluista on yli 80 %. Alumiinin, teräksen ja kuparin toimittajat raportoivat tiedot kerran vuodessa. Kierrätettyjen materiaalien osuus raportoidaan metallikohtaisesti alumiinin, teräksen ja kuparin osalta ja oikaistaan kunkin toimittajan kuluosuuden mukaan. Tiedot kierrätetyistä polykarbonaattimuoveista kerätään myös toimittajilta. Kierrätysmateriaalin osuus tuotepakkauksessa (tavoite) Tiedot kierrätysmateriaalien osuudesta tuotepakkauksissa kerätään suurimmilta toimittajilta, jotka kattavat suurimman osan Nokia-konsernin pakkaustoimittajista. Resurssien ulosvirtaukset Nokian keskeisiä tuotteita ovat tietoliikenneverkkotuotteet, joissa palvelun saatavuus on toimintakriittistä. Tuotteen kestävyys Kiertotalouden periaatteet, kuten luotettavuus, tuotteen käyttöikä ja huollettavuus, ovat perinteisesti sisältyneet kunkin tuotteen teknisiin suunnitteluvaatimuksiin. Tuotteiden uudelleenkäyttöönotto niiden ensimmäisen käytön jälkeen sekä korjaus ja varaosien uudelleenvarastointi ovat tavanomaisia käytäntöjä kentällä vaihdettavissa olevissa laitteissa. Markkinoille saatettujen tuotteiden odotettavissa olevan kestävyyden osalta tietoliikennealan kullekin tuoteryhmälle ei ole toimialan keskiarvoa. Nokian tuotteet on suunniteltu täyttämään asiakkaiden odotukset kestävyyden suhteen, kun niitä käytetään tietyissä olosuhteissa, mukaan lukien huolto ja korjaus. Tuotteen korjattavuus Tuotteiden korjattavuuden osalta Nokialla ei ole vakiintunutta luokitusjärjestelmää. Suurin osa Nokian tuotteista voidaan palauttaa niiden aiottuun toimivuuteen vaihtamalla kentällä vaihdettavissa olevia osia tai tekemällä tuotteelle (tai sen vaihdettaville komponenteille) erikoiskorjausmenettelyjä. Tuotteiden ja niiden pakkausten kierrätettävät ainekset Kierrätettävien ainesten osuus tuotteissa ja niiden pakkauksissa on laskettu keskeisten tuotteiden ja pakkausten materiaalikoostumuksen perusteella. Tuotteiden ja pakkausten kokonaiskierrätettävyysaste esitetään erikseen, ja se on keskiarvo tuotteiden ja pakkausten kierrätettävyydestä raportointivuonna toimitettujen yksiköiden ja näiden tuotteiden ja niiden pakkausten yksikköpainon mukaan painotettuna. Jokaisen tuotteissa ja pakkauksissa käytetyn materiaalin kierrätettävyys on arvioitu kunkin materiaalin mahdollisen arvioidun kierrätettävyysasteen perusteella erikseen. Lisäksi piirilevykokoonpanojen kierrätettävyysaste on arvioitu niiden keskimääräisen metallipitoisuuden perusteella. Todellisia kierrätysasteita ei ole otettu huomioon näissä arvioissa. Tuote- ja pakkausmateriaalit Arvioitu kierrätysaste Teräs 100 % Ruostumaton teräs 100 % Alumiini ja seokset 100 % Kupari ja seokset 100 % Muut metallit 100 % Polymeerit 70 % Piirilevykokoonpano 22 % Paperipohjaiset pakkaukset 100 % Muovipohjaiset pakkaukset 90 % Puupohjaiset pakkaukset 100 % 70 Jätteet Omassa toiminnassa muodostuva jäte yhteensä Omassa toiminnassa muodostuva jäte kattaa Nokian omat ja vuokratut toimisto-, tutkimus- ja kehitys- sekä tuotantotilat. Lisäksi omasta toiminnasta muodostuvaa jätettä ovat romutettavat materiaalit ja niihin liittyvät pakkaukset Nokian pääjakelukeskuksista (HUBeista), elektroniikkajäte Nokian ja ulkoisten korjauskumppaneiden suorittamista Nokian tuotteiden korjauksista sekä laitetuotteiden palautukset. Jätteen jakautuminen esitetään hyödyntämistoiminnan tai jätteenkäsittelytyypin mukaan. Loppukäsittelystä pois ohjattu jäte sisältää jätteen, joka on uudelleenkäytetty, kierrätetty tai hyödynnetty energiana. Biojätteen kompostointi kirjataan kierrätykseen. Loppukäsittelyyn ohjattu jäte on joko toimitettu kaatopaikalle tai poltettu ilman energian talteenottoa. Varsinainen jätteenkäsittely tapahtuu aina paikallisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Nokia luokittelee jätteet myös tavanomaiseksi jätteeksi ja vaaralliseksi jätteeksi. Vaarallisten ja tavanomaisten jätteiden määritelmiä sovelletaan globaalisti, jotta yrityksen raportointi olisi yksinkertaista. Esimerkiksi kaikki käytetyt akut ja sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) raportoidaan maailmanlaajuisesti vaarallisena jätteenä, vaikka eri SER-alaluokat määritellään vaarallisiksi eri maissa. Seuraavat luokat luokitellaan vaarallisiksi: akut, lamput ja hehkulamput, liuottimet, liimat, maalit ja nesteet, juotosmetallit ja SER. Vaaralliset jätteet edellyttävät erityisiä käsittelymenettelyjä, joita määrää ja/tai säätelee maa, jossa jäte syntyy ja/tai johon se kuljetetaan loppukäsittelyä varten. Tavanomaiseen jätteeseen kuuluvat yleiset jätteet, kuten paperi, pahvi, muovipakkaukset, lasi, metalli, puu ja Nokian tiloissa syntyvä orgaaninen elintarvikejäte. Nokian toimitilajätteiden kulutusta koskevat tiedot kerätään tyypillisesti toimitilatason vastaajilta, laskuista tai mittaustiedoista. Toimitiloissa, joissa tietoja ei ole saatavilla, tietojen käyttö arvioidaan tietopuutekorjauksin tai käyttämällä raportointipaikoilta laskettuja vuosittaisia intensiteettikertoimia kg/m 2, jolloin tiedot kattavat 100 % Nokian toimitiloista. Toimitilojen tiedot eivät kata alivuokrattuja alueita. Raportoitu paino, joka on ohjattu pois loppukäsittelystä tai ohjattu loppukäsittelyyn tuotteiden takaisinottotoiminnasta, pääjakelukeskuksista tai tuotteiden korjaustoiminnasta, kerätään kierrättäjiltä. Toimitiloissamme syntyvä jäte käsitellään suoraan alihankkijoiden, vuokranantajien ja paikallisten viranomaisten toimesta. Kuten osiossa “Yleiset tiedot”, kohdassa “Laadintaperusteet” on kuvattu, vaikka organisaation eri tasoilla on toteutettu prosesseja ja sisäistä valvontaa virheiden ja virheellisyyksien välttämiseksi mahdollisimman paljon, on edelleen jonkin verran epävarmuutta ja joitakin rajoituksia tarkan tiedon saatavuudessa, etenkin kun kyse on sellaisista jätteisiin liittyvistä tiedoista, joita ei kirjata paikallisiin raportteihin, koska raportointivaatimukset vaihtelevat eri lainkäyttöalueilla. Jos tarkkoja painoja ei ole saatavilla, käytämme arvio- ja ekstrapolointimenetelmiä maksimaalisen kattavuuden varmistamiseksi. Mahdollisten ei-tiedossa olevien tietojen puutteiden sekä tietojen laadun epävarmuuksien kattamiseksi Nokia arvioi 2%:n potentiaalisen tietojen puutteen Nokian jatkuville toiminnoille ja lisäsi +2 %:n konsernitason oikaisun kerättyyn ja arvioituun jätetietoon toimipaikkatasolla. Arvioitu jätemäärä heijastaa samaa vaarallisen ja tavanomaisen jätteen osuutta sekä loppukäsittelyyn ohjatun jätteen osuutta kuin ennen oikaisua syntyneen jätteen kokonaismäärä. Jätteiden kiertotalousaste (tavoite) Kiertotalousasteen tavoite ja mittari kattavat Nokialle kohdistetut jätteet Nokian toimistoista, laboratorioista, tuotannosta, työmaan asennuksesta, tuotteiden takaisinotosta ja loppukokoonpanotoimittajilta. Yhtälö kiertotalousasteen laskemiseen: Kiertotalousaste = hyödyntäminen / kaikki syntyvä jäte (hyödyntäminen + jätteen loppukäsittely), jossa: ▪ Jätteiden hyödyntäminen (kiertotalous) kattaa uudelleenkäytön, kierrätyksen sekä jätteen polttamisen energian talteenotolla. ▪ Jätteen loppukäsittely kattaa kaatopaikan ja polttamisen ilman energian talteenottoa. Loppukokoonpanon toimittajat toimittavat tiedot Nokialle allokoidusta jätteestä. Tukiasemien asennusjäte sisältää Matkapuhelinverkot- liiketoimintaryhmän radiotukiasemat ja pienen osan Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmän asennuskohteista. Tämä data kattaa Nokian yksinomaisesti hallinnoimat asennuskohteet, joiden asennuspalveluista suurimman osan hoitavat Nokian alihankkijat. Johtuen asennuskohteiden suuresta vuosittaisesta määrästä ja rajallisesta määrästä kohteita, joista ensisijaisia tietoja on saatavilla, asennuskohteiden jätteen määrä perustuu Nokian alihankkijoilta saatuihin tietoihin, toteutuneisiin asennusmääriin sekä arvioihin ja alueellisissa mallikohteissa syntyneen jätteen yhdistämiseen. Nokia laskee asennusjätteen määrät alueittain ja yhdistää tiedot Nokia-konsernin tasolla. Nokia pyrkii jatkuvasti parantamaan asennusjätteen seurantaa, mittaamista ja raportointia. Tänä vuonna keskityttiin paikallisten palveluntarjoajien kanssa työskentelyyn ymmärtääkseen heidän maakohtaisia jätehuoltokäytäntöjään ja näitä tietoja käytettiin Nokian asennusjätteenkäsittelyjärjestelmän parantamisessa entisestään. Vaikka raportoitu asennusjätteen määrä ei vielä kata Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmän laiteasennusten jätetietoja vuodelta 2025, vuoden aikana on laadittu menetelmä ja prosessi, ja suunnitelmana on parantaa tietojen saatavuutta ja kattavuutta tulevina vuosina. Vedenkäyttö Vaikka Nokia määritti kaksoisolennaisuusarvioinnissaan, että Vesivarat ja merten luonnonvarat (ESRS E3) eivät täytä määriteltyjä olennaisuuskynnysarvoja, tällä kestävyysraportilla esitetään valikoituja vesiin liittyviä mittareita, kuten tämän osion taulukoissa on esitetty. Antamalla näitä tietoja Nokia pyrkii tarjoamaan kattavamman kuvan ympäristönhallintatoimistaan ja ympäristömittareiden seurannasta tunnistaen sidosryhmien mahdollisen kiinnostuksen vesiin liittyviin tietoihin. Esitetyt tiedot eivät muuta olennaisuusarvioita vesivarojen ja merten luonnonvarojen osalta. Vesitiedot kattavat vedenoton kunnallisista lähteistä ja kierrätetyn/uudelleenkäytetyn veden, jota käytetään Nokian toimitiloissa. Vedenkäyttötiedot kerätään tyypillisesti toimitilatason vastaajilta, laskuista tai mittaustiedoista. Niiden toimitilojen osalta, joista ei ole saatavilla tietoja, tiedot arvioidaan tietopuutekorjauksin tai käyttämällä raportointipaikoilta laskettuja vuosittaisia intensiteettikertoimia m3/m2 (vesi), jolloin tiedot kattavat 100 % Nokian toimitiloista. Toimitilojen tiedot eivät kata alivuokrattuja alueita. Mittarien esittämiseen sovelletaan ESRS E3-4.28 a ja c -kappaleita. 71 Euroopan unionin kestävän rahoituksen taksonomia-asetuksen mukaan annettavat tiedot EU:n taksonomia-asetus otettiin käyttöön yhteisen luokittelujärjestelmän luomiseksi ympäristön kannalta kestävälle taloudelliselle toiminnalle määriteltyjen tavoitteiden ja teknisten arviointikriteerien perusteella. Määrittelemällä selkeästi, mitkä toiminnot voidaan katsoa kestäviksi tietyllä toimialalla, taksonomia pyrkii kannustamaan ja rohkaisemaan yrityksiä käynnistämään uusia hankkeita tai laajentamaan tai parantamaan olemassa olevia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Taksonomia-asetuksessa luetellut ympäristötavoitteet ovat: 1. Ilmastonmuutoksen hillintä 2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen 3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu 4. Siirtyminen kiertotalouteen 5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen 6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen EU:n taksonomia-asetuksen sekä siihen liittyvien delegoitujen säädösten ja liitteiden soveltamisalaan kuuluvana yrityksenä Nokialla on velvollisuus ilmoittaa, mikä osuus liikevaihdostamme (turnover), pääomamenoistamme (capital expenditures) sekä toimintamenoistamme (operating expenditures) on taksonomiakelpoista tai taksonomian mukaista taloudellista toimintaa. Tilikauden raportointivelvoitteet Nokia raportoi, kuinka suuri osuus toiminnasta on taksonomiakelpoista ja ovatko toiminnat taksonomian mukaisia. Tässä yhteydessä ’taksonomiakelpoinen’ (eligible) tarkoittaa taloudellisia toimintoja, jotka tunnistetaan EU-taksonomiassa. Jotta toiminta voidaan määritellä ’taksonomian mukaiseksi’ (aligned) EU-taksonomian nykyisessä muodossa, taloudellisen toiminnan täytyy lisäksi todistettavasti täyttää seuraavat vaatimukset: a) toiminta edistää merkittävästi vähintään yhden edellä mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista b) toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille c) toiminta täyttää tietyt sosiaaliset ja hallintoa koskevat vähimmäistason suojatoimet. Nokian liiketoiminta ja EU-taksonomia EU-taksonomia ja sen tekniset arviointikriteerit ovat kehittyneet siitä lähtien, kun ne julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2021. Kaikkia toimialoja tai kaikkea taloudellista toimintaa ei ole vielä huomioitu taksonomiassa ja sen kriteereissä. Tietoliikenneala on yksi toimialoista, joita ei ole vielä sisällytetty EU-taksonomian tunnistamiin sektoreihin tai taloudellisiin toimintoihin. Siitä huolimatta taksonomia-asetus sisältää Nokian liiketoiminnolle soveltuvia taloudellisia toimintoja tavoitteen 1 (ilmastonmuutoksen hillintä), tavoitteen 4 (siirtyminen kiertotalouteen) ja tavoitteen 5 (ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) osalta. Nokia on tehnyt analyysin kartoittaakseen, mitkä Nokian toiminnot vastaavat EU:n taksonomia-asetuksissa julkaistuja toimintoja. EU:n taksonomia-asetukseen sisältyvistä toiminnoista tunnistettiin Nokian kannalta merkityksellisiksi seuraavat taksonomiakelpoiset toiminnot, jotka vastaavat liikevaihtoa, pääomamenoja tai tutkimus- ja kehityskuluihin liittyviä toimintamenoja: 72 Tavoite 1: Ilmastonmuutoksen hillintä Taloudellinen toiminto Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista 6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne Sähkö- ja hybridiautojen hankinta ja leasing. Lisätietoa on esitetty alla olevassa kohdassa 'Erilliset taksonomiakelpoiset pääoma- ja toimintamenot'. 7.3. Energiatehokkuus- laitteiden asennus, huolto ja korjaus Yksittäiset kunnostustoimenpiteet sisältäen energiatehokkuuslaitteiden asennukset, huollot ja korjaukset. 8.2. Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten Sellaisten tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittäminen tai käyttö, joiden tarkoituksena on tietojen kerääminen, siirtäminen ja tallentaminen sekä niiden mallintaminen ja käyttö, kun kyseisellä toiminnalla pyritään tuottamaan pääasiassa tietoja ja analyysejä, jotka mahdollistavat kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Aktiviteetin osalta Nokia on huomioinut ainoastaan sellaiset datavetoiset ratkaisut, jotka ovat suunniteltu tai kehitetty ’pääasiassa’ kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ja jotka on suunniteltu ja myyty erikseen. 9.1. Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi Sellaisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, välttämiseen tai poistamiseen tarkoitettujen ratkaisujen, prosessien, teknologioiden, liiketoimintamallien ja muiden tuotteiden tutkimus, soveltava tutkimus ja kokeellinen kehittäminen (RD&I), joiden kyky vähentää, poistaa tai välttää kasvihuonekaasupäästöjä kohdennetun taloudellisen toiminnan osalta on osoitettu asianmukaisessa toimintaympäristössä ja joiden teknologisen valmiuden taso on vähintään 6. Tavoite 4: Kiertotalous Taloudellinen toiminto Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista 1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus (ja myynti), mukaan lukien alihankintana tehty valmistus. Tämä kattaa suurilta osin Nokian laitteet ja niihin sisältyvät ohjelmistot. 4.1. Datavetoisten IT/ OT-ratkaisujen tarjoaminen Tietotekniikka- (IT) tai operatiivisen teknologian (OT) järjestelmien valmistus (ja myynti), kehitys, asennus, käyttöönotto, ylläpito, korjaus tai asiantuntijapalveluiden tarjoaminen, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa koskeva tekninen konsultointi. Toiminto sisältää järjestelmät, jotka on laadittu etäseurantaa ja ennustavaa kunnossapitoa varten, tuotteiden, laitteiston ja infrastruktuurin ekologista suunnittelua tukevat ohjelmistot, ja elinkaaren aikaisen suorituskyvyn hallintaohjelmistot. 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus Sellaisten verkkolaitteiden korjaus ja kunnostaminen, joita asiakas on aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen. 5.2. Varaosien myynti Varaosien myynti on esitetty tämän aktiviteetin alla silloin, kun ne on myyty erikseen varaosina ja raportoitu erillään toiminnasta '1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus'. 5.4. Käytettyjen tavaroiden myynti Sellaisten käytettyjen tavaroiden myynti, joita on aiemmin käytetty niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen, mahdollisesti korjauksen tai kunnostuksen jälkeen, ja jotka ovat raportoitu Nokian raportointijärjestelmissä erillään aktiviteetin '1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus' alla olevista toiminnoista. Tavoite 5: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Taloudellinen toiminta Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista 2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen Saastuneiden alueiden puhdistamisesta tai kunnostamisesta syntyneet kulut. Nokian arvion mukaan, toiminto ‘1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus’ kattaa suurimman osan Nokian taloudellisista toiminnoista, koska suurin osa laitteiden tuoteportfoliosta ja niihin sisältyvistä ohjelmistoista on taksonomiakelpoista toiminnon kuvauksen mukaisesti. Tämä toiminto kattaa sekä oman tuotannon että alihankintana tehdyn valmistuksen taksonomia-asetuksen mukaisesti. Yllä kuvatun arvion mukaisesti Nokian vuoden 2025 liiketoiminnoista: ▪ Taksonomiakelpoinen liikevaihto oli 60 % (2024: 57 %) kokonaisliikevaihdosta, joka vastaa yhteensä 11 842 milj. euron (2024: EUR 11 010 milj. euroa) taksonomiakelpoista liikevaihtoa ▪ Taksonomiakelpoiset pääomamenot olivat 14 % (2024: 38 %) kokonaispääomamenoista, joka vastaa yhteensä 325 milj. euron (2024: EUR 237 milj. euroa) taksonomiakelpoisia pääomamenoja ▪ Taksonomiakelpoiset toimintamenot olivat 64 % (2024: 66 %) kokonaistoimintamenoista, joka vastaa yhteensä 2 800 milj. euron (2024: EUR 2 662 milj. euroa) taksonomiakelpoisia toimintamenoja. Tietoliikennetoimialaa ei ole sellaisenaan vielä otettu huomioon EU-taksonomiassa, ja siksi verkkoyhteyksien ja digitalisaation myönteistä vaikutusta kestävään kehitykseen (kädenjälki) ei ole otettu huomioon tässä yhteydessä. Nokian tarjoamat viestintä- ja digitalisaatioratkaisut mahdollistavat muilla toimialoilla tehokkuuden lisääntymisen ja kestävän muutoksen, ja niillä on tärkeä rooli vähähiilisyyden mahdollistajana. Nokia tukee päättäväisesti EU:n asettamia kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja kannattaa, että tulevaisuudessa EU- taksonomian kehitystyössä tunnistetaan verkkoyhteyksien ja digitalisaation, esimerkiksi 5G-teknologian ja muiden kehittyneiden viestintäteknologioiden mahdollinen myönteinen vaikutus taksonomian kuuteen ympäristötavoitteeseen. 73 Erilliset taksonomiakelpoiset pääoma- ja toimintamenot Nokia on ottanut huomioon pääoma- ja toimintamenot sellaisista yksittäisistä investoinneista, joiden avulla kohteena olevien toimintojen energiatehokkuutta voidaan parantaa, toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai niiden kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää, ja jotka vastaavat kuvausta taloudellisista toiminnoista ilmastokriteereitä koskevan delegoidun säädöksen mukaisesti. Nokia on tunnistanut erillisiä taksonomiakelpoisia pääomamenoja toiminnon ‘6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne’ osalta. Toiminnosta ‘7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus’ (Tavoite 1) ei tunnistettu aiheutuneita pääomamenoja vuonna 2025, mutta näiden menojen seuraamista jatketaan. Pääomamenot raportoidaan taksonomiakelpoisina näiden aktiviteettien osalta siltä osin, kun tunnistetut investoinnit mahdollistavat toimintojen muuttamisen vähähiilisiksi tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Esimerkkeinä tällaisista pääomamenoista ovat investoinnit Nokian tilojen energiatehokkuuden valvonnassa käytettäviin laitteisiin, esimerkiksi automaatiojärjestelmien ja -laitteiden vaihtaminen, sekä sähkö- ja hybridiautojen leasing. Nokia on tunnistanut erillisiä taksonomiakelpoisia toimintamenoja toimintojen ‘9.1. Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi’ (Tavoite 1) ja ‘2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen’ (Tavoite 5) osalta. Lisätietoja näiden toimintojen kuvauksesta “Nokian liiketoiminta ja EU-taksonomia” -kohdassa. Taksonomian mukaisuuden arviointi Kaikille taksonomiakelpoisille toiminnoille, jotka on luokiteltu ympäristötavoitteiden 1–6 alle, on tehty arviointi siitä, että ovatko toiminnat taksonomian mukaisia EU:n taksonomiasäädösten mukaisesti. Tämä arviointi kattaa merkittävän edistämisen kriteerit sekä ‘ei merkittävää haittaa (DNSH)’ -kriteerien arvioinnin niille toiminnoille, jotka täyttävät merkittävän edistämisen kriteerit. Taksonomiasäädöksessä käytettyihin terminologiaan liittyy edelleen jonkin verran tulkintaepävarmuutta, mikä voi johtaa muutoksiin raportoinnissa EU:n selventäessä niitä. Tähän liittyy myös riski, että taksonomian mukaiseksi arvioitujen ja esitettyjen toimintojen osalta päädyttäisiin eri lopputulemaan. Lisäksi EU-taksonomian soveltaminen EU:n ulkopuolisiin toimipaikkoihin aiheuttaa erityisiä haasteita mahdollisen poikkeavan lainsäädännön vuoksi. Jos taloudellisen toiminnan kriteerien tulkinnasta tai soveltamisesta on epävarmuutta, kyseistä toimintaa ei luokitella taksonomian mukaiseksi toiminnaksi. Tällaisissa tapauksissa Nokia jatkaa tulevan kehityksen seuraamista ja päivittää lähestymistapaansa tarpeen mukaan. Merkittävän edistämisen kriteerit Taksonomiakelpoisten toimintojen arvioinnin perusteella taksonomian mukaisuuden kriteerit täyttyvät taloudelliselle toiminnolle 5.1. Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus (tavoite 4). Siksi se on raportoitu taksonomian mukaisena toimintona. Kaikki muut toiminnot on raportoitu muina kuin taksonomian mukaisina toimintoina annetuissa tiedonantotaulukoissa. Nokian tekemä keskeisten taksonomiakelpoisten toimintojen taksonomian mukaisuuden arviointi on kuvattu alla: Tavoite 1: 6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne: tämän taloudellisen toiminnan merkittävän edistämisen kriteerit, mukaan lukien kynnysarvot ja ehdot, täyttyvät sähkö- ja hybridiajoneuvojen leasing-toiminnan osalta. Ei merkittävää haittaa -kriteerit sisältävät kiertotaloutta, jätehuoltoa, päästöjä koskevia tyyppihyväksyntöjä ja vierintämeluluokkaa koskevia vaatimuksia. Useimmat näistä kriteereistä eivät ole Nokian hallinnassa tai tietoja ei ole saatavilla, joten Nokia katsoo tämän taloudellisen toiminnan olevan muita kuin taksonomian mukaista toimintaa. Tavoite 4: 1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus: Tämän taloudellisen toiminnan merkittävän edistämisen kriteerit edellyttävät, että sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajien on täytettävä kaikki seuraavien aihealueiden kriteerit/ehdot: pitkän käyttöiän mahdollistava suunnittelu, korjaamisen mahdollistava suunnittelu ja takuu, uudelleenkäytön mahdollistava suunnittelu ja uudelleenvalmistus, purkamisen mahdollistava suunnittelu, kierrätysnäkökohdat huomioon ottava suunnittelu, vaarallisten aineiden ennakoiva korvaaminen, asiakkaille annettavat tiedot ja tuottajan vastuu. Vaikka Nokia täyttää monia siinä mainittuja osakriteerejä, kaikki merkittävän edistämisen kriteerit eivät täyty. Siitä syystä tämä toiminto ei täytä taksonomian mukaisen toiminnon kriteerejä ja toiminta luokitellaan muihin kuin taksonomian mukaisiin toimintoihin. 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen: Tämä taloudellinen toiminta kattaa datavetoisten IT/OT-ratkaisujen valmistuksen (ja myynnin), kehityksen, asennuksen, käyttöönoton, ylläpidon ja korjauksen sekä niiden asiantuntijapalvelut, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa koskeva tekninen konsultointi. Näiden ratkaisujen ja ohjelmistojen tulee lisäksi tarjota EU:n taksonomia-asetuksessa luetellut ominaisuudet. Vaikka Nokia täyttää monia siinä mainittuja osakriteerejä, kaikki merkittävän edistämisen kriteerit eivät tällä hetkellä täyty. Siitä syystä tämä toiminto ei täytä taksonomian mukaisen toiminnon kriteerejä ja toiminta luokitellaan muihin kuin taksonomian mukaisiin toimintoihin. 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus: Tämä toiminta auttaa pidentämään tuotteiden käyttöikää korjaamalla, kunnostamalla tai uudelleenvalmistamalla tuotteita, joita asiakas on jo käyttänyt niiden suunniteltuun käyttötarkoitukseen. Tämän toiminnan kriteerit edellyttävät myös jätehuoltosuunnitelman täytäntöönpanoa ja sen yleisön saataville tuomista. Jätehuoltosuunnitelmalla tulee varmistaa, että tuotteen materiaalit, erityisesti kriittiset raaka-aineet ja komponentit käytetään uudelleen, kierrätetään tai hävitetään sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Nokian keskeisiä tuotteita ovat tietoliikenneverkkotuotteet, joissa palvelun saatavuus on toimintakriittistä. 74 Kiertotalousperiaatteet, kuten luotettavuus, tuotteen käyttöikä ja huollettavuus sisältyvät historiallisesti kunkin tuotteen teknisiin suunnitteluvaatimuksiin. Tuotteiden ottaminen uudelleen käyttöön niiden ensimmäisen käytön jälkeen sekä korjaus ja uudelleenvarastointi varaosina ovat tavanomaisia käytäntöjä kentällä vaihdettavissa yksiköissä. Nokian liiketoimintaryhmillä on korjaustoimintoja. Liiketoimintaryhmien tavoitteena on edistää kiertotaloutta toimitusketjussaan korjattujen ja kunnostettujen tuotteiden kautta. Lisätietoja kohdassa “Jätehuolto” osiossa “Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”. Nokian liiketoimintaryhmät ovat tehneet kattavan arvioinnin 5.1. taloudellisen toiminnon kriteerien osalta ja ottaneet mukaan korjaustoimintojen asiantuntijoita ennen johtopäätösten tekemistä. Edellä annettujen tietojen ja suoritetun arvioinnin perusteella on todettu, että tämä taloudellinen toiminta täyttää EU:n taksonomia-asetuksen mukaiset ‘merkittävän edistämisen kriteerit’. Tämän taloudellisen toiminnan ‘ei merkittävää haittaa (DNSH)’ -kriteerien arviointi on käsitelty seuraavassa kohdassa. Tavoite 5: 2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen: Tämän toiminnan merkittävän edistämisen kriteerit edellyttävät, että merkitykselliset epäpuhtaudet poistetaan, niitä valvotaan tai vähennetään tai ne eristetään mekaanisilla, kemiallisilla, biologisilla tai muilla menetelmillä siten, että pilaantunut alue ei enää aiheuta huomattavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai ympäristölle. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy kunnostamis- ja seurantasuunnitelman kansallisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Kaikkia kriteerejä kattavia tietoja näiden kriteerien arvioimiseksi ei ole Nokian saatavilla. Tämä johtuu siitä, että useimmat kyseisistä toimipaikoista sijaitsevat EU:n ulkopuolella, mikä aiheuttaa haasteita EU-standardien tai -säädösten soveltamisessa EU:n ulkopuoliseen kontekstiin. Tällaisten tietojen puuttuessa tämä taloudellinen toiminta luokitellaan muihin kuin taksonomian mukaisiin toimintoihin. ‘Ei merkittävää haittaa’ -kriteerien arviointi ‘Ei merkittävää haittaa’ -kriteerien arviointi suoritettiin taloudelliselle toiminnolle 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus (tavoite 4) merkittävän edistämisen kriteerien täyttymisen vuoksi. Nokian arviointi vahvisti, että ‘ei merkittävää haittaa’ -kriteerit täyttyvät tämän taloudellisen toiminnon osalta. Nokia on seuraavassa kuvannut tulkintojaan ja tehtyä analyysiä siitä, että onko toiminnolla mitään merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille: i. Ilmastonmuutoksen hillintä EU-taksonomiasäädösten mukaan, jos taloudelliseen toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta suoraan aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen tulee alittaa määritetyt raja-arvot. Korjaustoimintoja sisältävien toimitilojen osalta on tehty arvioinnit ja todettu, että suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka syntyvät lämmön, jäähdytyksen tai sähkön tuottamisesta paikan päällä, ovat alle määritettyjen raja-arvojen. ii. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen EU:n taksonomia-asetuksessa on määritelty yleisiä kriteerejä, jotka koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää merkittävää haittaa. Näihin kuuluu perusteellinen ilmastoriskien ja haavoittuvuuden arviointi, johon sisältyy sopeutumisratkaisujen toteuttaminen taloudellisen toiminnan olennaisten fyysisten ilmastoriskien vaikutusten minimoimiseksi. Nokian ilmastoon perustuva ‘ei merkittävää haittaa’ -kriteerien arviointi perustuu fyysisten riskien arvioinnin Shared Socioeconomic Pathway (SSP3-7.0) -skenarioon, joka on tämän hetken todennäköinen huonoin mahdollinen skenaario Intergovernmental Panel on Climate Change IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin perusteella, kun otetaan huomioon ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi jo toteutetut ilmastotoimet. Arviointi on kuvattu osiossa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)”. iii. Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu Nokia arvioi taloudellista toimintaansa suhteessa vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevia yleisiä ‘ei merkittävää haittaa’ -periaatteen kriteerejä ja tarkasteli seuraavia kolmea kriteeriä: veden laadun säilyttäminen, vesistressin välttäminen ja ympäristöasioiden hallinnan arviointi (ympäristövaikutusten arviointi tai vastaava prosessi). Nokia perusti analyysinsä pääasiassa ISO 14001 -sertifiointiin, toimipaikkahyväksynnöistä saatuihin tietoihin ja muihin ulkoisiin tietolähteisiin, jotka liittyvät korkean riskin toimipaikkoihin. iv. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat yleiset ‘ei merkittävää haittaa’ -periaatteen mukaiset kriteerit määrittävät, että taloudellisen toiminnan ei tule johtaa tiettyjen määritettyjen aineiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen tai käyttöön. Korjaustoiminnassa on lisäksi noudatettava asianmukaisia sääntöjä ja määräyksiä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta. Nokia arvioi, että sen toimintaperiaatteet ovat edellä mainittujen kriteerien mukaisia ja minimoivat määritettyjen kemikaalien käytön ja esiintymisen sekä vaarallisten aineiden käytön. 75 Vähimmäistason suojatoimet Vähimmäistason suojatoimet koostuvat OECD:n toimintaohjeista monikansallisille yrityksille, YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimukset ja kansainvälinen ihmisoikeusjulistus. Nokia soveltaa näitä vähimmäissuojatoimia kaikissa liiketoiminnoissa, prosesseissa ja toimintaperiaatteissa varmistaakseen vaatimustenmukaisuuden sekä ennakoivan ja rakentavan lähestymistavan riskien tunnistamiseen ja hallintaan alla olevassa taulukossa luetelluilla alueilla. Tätä koskeva arviointi vahvistaa, että Nokia täyttää tilikaudella vähimmäistason suojavaatimukset. Alue Ihmisoikeudet Korruptio Verotus Oikeudenmukainen kilpailu Toimenpiteet ja näyttö Nokialla on riittävä ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi UNGP:n ja OECD:n monikansallisia yrityksiä koskevien toimintaohjeiden mukaisesti. Nokialla ei ole havaittu työlainsäädännön tai ihmisoikeuksien rikkomuksia. Nokia on säännöllisesti vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa, ja Nokian parhaan tietämyksen mukaan OECD:n kansallinen yhteyspiste tai liiketoiminta- ja ihmisoikeuskeskus ei ole nostanut Nokiaa vastaan tapauksia tai syytöksiä viimeisten 2 vuoden aikana. Nokialla on olemassa olevat korruption ja lahjonnan vastaiset prosessit. Nokia ja sen ylin johto, mukaan luettuna sen tytäryhtiöiden ylin johto, ei ole saanut tuomioistuimessa lainvoimaista tuomiota korruptiosta. Nokia pitää verotukseen liittyvää hallintoa ja sääntöjen noudattamista tärkeinä valvonnan elementteinä, ja käytössä on asianmukaiset veroriskien hallintastrategiat ja - prosessit. Nokia edistää työntekijöiden tietoisuutta kaikkien sovellettavien kilpailulakien ja -määräysten noudattamisen tärkeydestä. Nokia ja sen ylin johto, mukaan luettuna sen tytäryhtiöiden ylin johto, ei ole saanut lainvoimaista tuomiota kilpailulainsäädännön rikkomisesta. Yllä kuvatun vuoden 2025 taksonomian mukaisuuden arviointiin perustuen: ▪ Taksonomian mukainen liikevaihto oli 3 % (2024: 3 %) kokonaisliikevaihdosta, joka vastaa 544 milj. euron (2024: EUR 552 miljoonaa euroa) taksonomian mukaista liikevaihtoa ▪ Taksonomian mukaiset pääomamenot olivat 0 % (2024: 0 %) kokonaispääomamenoista, joka vastaa yhteensä 2 milj. euron (2024: EUR 1 milj. euroa) taksonomian mukaisia pääomamenoja ▪ Taksonomian mukaiset toimintamenot olivat 0 % (2024: 0 %) kokonaistoimintamenoista, joka vastaa yhteensä — milj. euron (2024: EUR 1 milj. euroa) taksonomian mukaisia toimintamenoja. Muutokset edelliseltä tilikaudelta annettuihin tietoihin Nokian liiketoimintojen taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus arvioitiin tähän mennessä julkaistujen taloudellisten toimintojen osalta. Arviossa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. 76 Taksonomiaan liittyvien taloudellisten tunnuslukujen laatimisperiaatteet Nokian tilikauden 2025 taksonomiakelpoinen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot ovat esitetty alla olevissa taulukoissa Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit Taloudelliset toiminnat Koodi Liikevaihto Osuus liikevaihdosta, 2025 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäistason suojatoimet Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjär- jestelmä- kelpoisten (A.2) osuus, 2024 Luokka 'mahdollista- va toiminta' Luokka 'siirtymä- toiminta' milj. EUR % K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M S A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 544 3 % E E E E K E K K K K K K K 3 % M Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) 544 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % 3 % 0 % — — — — — — — 3 % Josta mahdollistavat toiminnat 544 3 % 0 % 0 % 0 % 0 % 3 % 0 % — — — — — — — 3 % M Josta siirtymätoiminnat — 0 % 0 % — — — — — — — — — — — — 0 % S A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL 8.2. Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten CCM 8.2 3 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL — — — — — — — 0 % 0 0 1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus CE 1.2 11 094 57 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — 52 % 0 0 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen CE 4.1 74 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — 2 % 0 0 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 71 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — 0 % 0 0 5.2. Varaosien myynti CE 5.2 41 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — 0 % 0 0 5.4. Käytettyjen tavaroiden myynti CE 5.4 15 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — 0 % 0 0 Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 11 298 57 % 0 % 0 % 0 % 0 % 57 % 0 % — — — — — — — 54 % 0 0 A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2) 11 842 60 % 0 % 0 % 0 % 0 % 60 % 0 % — — — — — — — 57 % 0 0 B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B) 8 047 40 % Yhteensä (A+B) 19 889 100 % K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta 77 Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit Taloudelliset toiminnat Koodi Pääoma- menot yhteensä Osuus pääoma- menoista, 2025 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäistason suojatoimet Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjär- jestelmä- kelpoisten (A.2) osuus, 2024 Luokka 'mahdollista- va toiminta' Luokka 'siirtymä- toiminta' milj. EUR % K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M S A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 2 0 % E E E E K E K K K K K K K 0 % M Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) 2 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % — — — — — — — 0 % Josta mahdollistavat toiminnat 2 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % — — — — — — — 0 % M Josta siirtymätoiminnat — 0 % 0 % — — — — — — — — — — — — 0 % S A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL 6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne CCM 6.5 32 2 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL — — — — — — — 5 % 0 0 7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus CCM 7.3 — 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL — — — — — — — 0 % 0 0 1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus CE 1.2 290 12 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — 32 % 0 0 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen CE 4.1 1 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — 1 % 0 0 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 — 0 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — — % 0 0 Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) 323 14 % 2 % 0 % 0 % 0 % 12 % 0 % — — — — — — — 38 % 0 0 A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2) 325 14 % 2 % 0 % 0 % 0 % 12 % 0 % — — — — — — — 38 % 0 0 B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B) 2 068 86 % Yhteensä (A+B) 2 393 100 % K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta 78 Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus toimintamenoista Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit Taloudelliset toiminnat Koodi Toiminta- menot yhteensä Osuus toiminta- menoista, 2025 Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Ilmastonmuutoksen hillintä Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Vesi Ympäristön pilaantuminen Kiertotalous Biologinen monimuotoisuus Vähimmäistason suojatoimet Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjär- jestelmä- kelpoisten (A.2) osuus, 2024 Luokka 'mahdollista- va toiminta' Luokka 'siirtymä- toiminta' milj. EUR % K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K;E; E/ S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M S A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat 5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 — 0 % E E E E K E K K K K K K K 0 % M Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) — 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % — — — — — — — 0 % Josta mahdollistavat toiminnat — 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % — — — — — — — 0 % M Josta siirtymätoiminnat — 0 % 0 % — — — — — — — — — — — — 0 % S A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL KEL; E/KEL 9.1. Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi CCM 9.1 11 0 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL — — — — — — — 0 % — — 1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus CE 1.2 2 733 63 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — 63 % — — 4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen CE 4.1 49 1 % E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL — — — — — — — 3 % — — 2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen PPC 2.4 7 0 % E/KEL E/KEL E/KEL KEL E/KEL E/KEL — — — — — — — 0 % — — Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) 2 800 64 % 0 % 0 % 0 % 0 % 64 % 0 % — — — — — — — 66 % — — A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2) 2 800 64 % 0 % 0 % 0 % 0 % 64 % 0 % — — — — — — — 66 % — — B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B) 1 539 36 % Yhteensä (A+B) 4 339 100 % K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta Vakiolomakkeet asetuksen (EU) 2021/2178 8 artiklan 6 ja 7 kohdassa tarkoitettua tiedonantoa varten Rivi Ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot Nokian tiedot (KYLLÄ / EI) Ydinenergiaan liittyvät toiminnot 1 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 2 Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 3 Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot 4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI 6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI Mittareiden raportointiperiaatteet Tässä osiossa selitetään, kuinka liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on määritetty ja kohdistettu osoittajaan, sekä liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen laskentaperusteet. Liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen kohdistamisessa eri taloudellisiin toimintoihin on vältetty kaksinkertainen laskenta. Liikevaihto Osoittajan taksonomiakelpoinen liikevaihto sisältää niiden tuotteiden ja palveluiden kokonaisliikevaihdon, jotka liittyvät Nokian taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin. Nimittäjä sisältää Nokia-konsernin tuloslaskelmassa esitetyn liikevaihdon. Pääomamenot Taksonomiakelpoiset pääomamenot sisältävät taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvät menot sekä pääomamenot sellaisista taksonomiakelpoisista toiminnoista, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, mutta eivät suoraan kerrytä liikevaihtoa. Nimittäjä kattaa konsernin tilinpäätöksessä esitetyt tilikauden aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset. Tämä sisältää liiketoimintojen yhdistämisistä johtuvat aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset, lukuun ottamatta liikearvoa. Lisäykset otetaan huomioon bruttona ennen tilikauden poistoja. Lisäykset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 4.1. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, 4.2. Aineelliset hyödykkeet ja 4.3. Vuokrasopimukset. Toimintamenot Taksonomiakelpoisia toimintamenoja määritettäessä Nokia sisällyttää osoittajaan tuotteiden ja palveluiden suorat tutkimus- ja kehityskulut, jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin pois lukien poistot ja arvonalentumiset. Nimittäjä kattaa konsernin tuloslaskelmassa esitetyt tutkimus- ja kehityskulut, vähennettynä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Toimintamenot sisältävät EU-taksonomian määritelmän mukaisesti myös rakennusten korjaustoimenpiteisiin, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, ja ylläpitoon ja korjauksiin liittyvät kulut sekä aineellisten hyödykkeiden muut suorat kulut. Koska näitä kuluja ei pystytä määrittämään luotettavasti, niitä ei ole sisällytetty raportoituihin toimintamenoihin siltä osin, kun ne eivät jo sisälly tutkimus- ja kehityskuluihin. 80 Yhteiskunnalliset tiedot Tässä osiossa kerrotaan Nokian sitoutumisesta yhteiskuntavastuuseen ja käsitellään sitä, miten yhtiö hallinnoi omaa työvoimaansa, arvoketjun työntekijöitä, vaikutuspiirissä olevia yhteisöjä sekä kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia asioita. Oma työvoima (ESRS S1) 81 Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) 89 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) 96 Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) 100 Nokian avainluvut vuonna 2025 Naisten osuus työntekijöistä Nokian omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuus (LTIFR) aleni edellisvuodesta 23 % 0,055 LTIFR (2024: 0.085) Osuus toimittajista, jotka saavuttivat tyydyttävän tason Nokian vastuullisuusohjelmien kestävän kehityksen pisteytyksessä Sosiaalisten digitalisaatiohankkeiden kautta tavoitetut suorat edunsaajat 82 % 829 953 Nokian vuoden 2025 kohokohdat Uudet johtamisperiaatteet lanseerattiin vuonna 2025 ja oppimiskulttuuria vahvistettiin uusien kehitystyökalujen käyttöönoton avulla Saatu hyväksyntä sitoville yrityssäännöille, mikä osoittaa sitoutumisen tieto- ja yksityisyydensuojaan 788 suoritettua toimittajien yritysvastuutarkastusta ja Ecovadis-arviointia työoikeusriskien lieventämiseksi ja kestävien käytäntöjen edistämiseksi Nokian toimitusketjussa Nokia esitteli uuden yrityksen sosiaalisten lahjoitusten strategian, johon kuuluu yhdeksän valittua aloitetta, sekä jatkoi UN Womenin yhteisöohjelmia kahdeksalla aloitteella maailmanlaajuisesti 81 Oma työvoima (ESRS S1) Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille sekä oman työvoiman koulutus ja kehittäminen ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita. Arviointi kattoi oman työvoiman mukaan lukien sekä työntekijät että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Seuraavassa taulukossa kuvataan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se kuinka Nokia hallinnoi niitä. Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu osiossa "Yleiset tiedot”. Osa-aihe Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Työolot: Työllisyysturva Myönteinen vaikutus: Nokian innovatiivinen lähestymistapa henkilöstön kehittämiseen ja lahjakkuuksien houkuttelemiseen on mahdollistanut sen, että se on pystynyt toimimaan joustavasti markkinoilla ja uudistumaan tavoilla, jotka vaikuttavat myönteisesti omaan työvoimaan. Kielteinen vaikutus: Rakenne- ja organisaatiomuutosten kielteiset vaikutukset vakauteen ja työsuhteen turvallisuuteen. Riski: Kyvyttömyys houkutella, kehittää ja ylläpitää tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvaa, oikeanlaisen osaamisen omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa työvoimaa kilpailluilla työmarkkinoilla, nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä tai liiketoiminnan muutoksen aikana. Nokia investoi toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen koko yrityksen sekä liiketoimintaryhmien tasoilla. Tavoitteena on keskittyä olennaisiin taitoihin, haastaviin tehtäviin ja kokemuksen kerryttämiseen eri liiketoiminta-alueisiin sisäisen liikkuvuuden aloitteiden kautta. Tilanteissa, joissa välttämätön liiketoiminnan muutos vaikuttaa kielteisesti omaan työvoimaan, seurauksia lievennetään toimenpiteillä, kuten uudelleenkoulutuksella, avustamalla uudelleentyöllistymisessä ja irtisanomispaketeilla. Samalla Nokia jatkaa pitkäaikaisen sitoumuksensa kunnioittamista olla yhteydessä työntekijöiden edustajiin jatkuvan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun ja näkemysten vaihdon kautta, sovellettavien puitteiden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Työolot: Työ- ja yksityiselämän tasapaino Myönteinen vaikutus: Nokia tarjoaa palkallisia perhevapaita maailmanlaajuisesti. Nämä perhevapaat noudattavat määriteltyjä sisäisiä parhaita käytäntöjä ja usein ylittävät paikalliset säännökset. Nokia tarjoaa joka kalenterivuonna palkallisen vapaan kaikille työntekijöilleen. Lisäksi muita lomamuotoja, kuten äitiys-, isyys-, vanhempain-, adoptio-, sairausloma sekä läheisen kuolemasta johtuva loma, pidetään tärkeinä. Nokian globaali lähestymistapa on harkita kaikkia sapattivapaahakemuksia 3–6 kuukaudeksi (4 vuoden jatkuvan työsuhteen jälkeen) ja 3–12 kuukaudeksi (10 vuoden jatkuvan työsuhteen jälkeen), edellyttäen, että liiketoiminnan tarpeet ja paikalliset säädökset sapattivapaista täyttyvät. Nokian maailmanlaajuinen vanhempainvapaakäytäntö on kaikkien Nokian maiden poissaolokäytäntöjen vähimmäisstandardi. Se tarjoaa sukupuolesta riippumatta kaikille vanhemmiksi tuleville Nokian työntekijöille vähintään kolmen kuukauden palkallisen loman ja oikeuden palata töihin enintään vuoden kuluttua syntymä- tai adoptiopäivästä. Tällä Nokia haluaa parantaa vanhempien kiintymystä lapsiinsa sekä edistää yhteiskunnallista ja asenteiden muutosta myös isien oikeuksien suhteen. Nokialla on käytössä joustavan työskentelytavan toimintamalli, joka koskee kaikkia Nokia-konsernin työntekijöitä. Työolot: Riittävä palkka Riski: Palkkojen korotukset tai niihin liittyvien käytäntöjen/säännösten muutokset, jotka johtavat Nokian henkilöstökulujen nousuun. Riski: Kyvyttömyys houkutella, kehittää ja ylläpitää tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvaa, oikeanlaisen osaamisen omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa työvoimaa kilpailluilla työmarkkinoilla, nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä tai liiketoiminnan muutoksen aikana. Nokian palkitsemis- ja etuusohjelmat edistävät liiketoiminnan menestystä tasapainottamalla markkinoiden kilpailukykyä ja edullisuutta kokonaispalkitsemisen lähestymistapaan perustuen. Nämä ovat suorituskykypohjaisia (sekä yksilö- että yritystasolla), joustavia ja oikeudenmukaisia. Palkitsemisrakenteiden keskeiset elementit ovat vuosipalkka, kannustin-/bonusohjelmat, palkkio- ohjelmat ja osakepohjaiset pitkän aikavälin kannustimet. 82 Osa-aihe Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Sukupuolten tasa- arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä Myönteinen vaikutus: Nokialla on käytössä omien työntekijöiden sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan liittyvät periaatteet Nokia tunnistaa, miten yhteistyössä toimiessa ainutlaatuiset näkökulmat voivat rakentaa maailmanluokan teknologiaa ja ajaa liiketoimintaa eteenpäin. Siksi Nokia pyrkii luomaan luottamuksen ja yhteenkuulumisen kulttuuria kaikille näkökulmille, sukupuolille ja etnisille ryhmille. Yhtiö pyrkii olemaan kokonaisuudessaan edustavampia, jotta tiimit heijastelevat Nokian palvelemia yhteisöjä ja ympärillä olevaa monipuolista maailmaa. Nokia analysoi vuosittain palkkakäytäntöjensä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja myöntää ylimääräisiä, kohdennettuja palkankorotuksia korjatakseen selittämättömiä sukupuolten välisiä palkkaeroja. Yhtiö tutkii jatkuvasti toimintaperiaatteitaan ja käytäntöjään huomioidakseen päätöksiä, toimintatapoja ja prosesseja, jotka saattavat uhata osaa henkilöstöstä epäoikeudenmukaisella kohtelulla. Nokia on sitoutunut tasa-arvoiseen palkkaukseen samanarvoisesta työstä. Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille: Koulutus ja taitojen kehittäminen Myönteinen vaikutus: Nokia tarjoaa omalle työvoimalleen laajat koulutus- ja osaamiskehitysmahdollisuudet tiedon ja osaamisen kehittämisestä olennaisena osana liiketoimintastrategiaansa, minkä avulla työntekijät voivat ylläpitää ja kehittää osaamistaan Riski: Kyvyttömyys houkutella, ylläpitää ja säilyttämään oikeanlaisen osaamisen omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa työvoimaa nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä Nokia on investoinut entisestään sisäisiin urasuunnitteluvälineisiin ja -resursseihin, jotta työntekijät voivat hyödyntää käyttökelpoisia ja usein yksilöllisiä ohjeita urakehitysvalinnoissaan. Nokia investoi toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat henkilöstön kehittämiseen yrityksen ja liiketoimintaryhmien tasolla, keskittyen kriittisiin taitoihin, haastaviin tehtäviin ja altistumiseen eri liiketoimintaryhmille sisäisten liikkuvuusaloitteiden kautta. Nokian liiketoimintaryhmät ovat vastuussa tulevien taitojen ja kykyjen tarpeiden tunnistamisesta pysyäkseen innovaatioiden, kehittyvän teknologian ja liiketoimintaympäristön tahdissa. Oikean osaamisen varmistaminen on Nokian liiketoimintastrategian keskeinen mahdollistaja ja keskeinen lähestymistapa työntekijöiden sitouttamiseen, kehittämiseen ja pitämiseen. Muut työhön liittyvät oikeudet: Yksityisyys Riski: Yksityisyydensuojaan liittyvien lakien määrä ja muutokset globaalisti yhdessä tekoälyyn liittyvien riskien yleistymisen ja lisääntyvien kyberuhkien kanssa pahentavat riskiä siitä, että Nokia ei täytä vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, mikä johtaisi kielteisiin taloudellisiin, maineeseen ja sääntelyyn liittyviin seurauksiin. Nokia on sitoutunut suojaamaan työvoimansa yksityisyyttä noudattamalla kansainvälisesti tunnustettuja yksityisyyden suojaa koskevia standardeja ja määräyksiä. Tietosuoja-, data- ja kyberturvallisuussääntelyyn keskitetty tiimi tarkastelee viikoittain lakisääteisten vaatimusten maailmanlaajuista kehittymistä ja tukee täytäntöönpanoaloitteita. Yksilöihin vaikuttavia tekoälyn käyttötapauksia arvioidaan yksityisyyden suojaa ja tekoälyä koskevien lakien ja määräysten noudattamisen sekä eettisten näkökohtien ja työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten osalta. Toimintaperiaatteet Nokian työvoima edustaa yrityksen identiteetin ydintä. Nokia pyrkii tarjoamaan ympäristön, jossa työntekijöillä on mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä osallistavassa ja monimuotoisessa kulttuurissa. Vuonna 2025 yhtiö vahvisti jatkoi suorituskykyisen Nokian rakentamista, jonka keskiössä on lahjakkuus, johtajuus ja kulttuuri. Toimintaamme ohjasivat keskeiset periaatteemme: avoimuus, pelottomuus ja uskallus tehdä päätöksiä. Reilu työpaikka ja toimintaperiaatteemme Nokia pitää kiinni korkeista eettisistä ja ihmisoikeuksia koskevista standardeista omassa toiminnassaan ja pyrkii kohtelemaan kaikkia työntekijöitään ja muita sidosryhmiään kansainvälisesti tunnustettujen eettisten ja vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen sekä lainsäädännön mukaisesti. Nokian toimintaohje, kansainvälinen henkilöstön viitekehys, ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet sekä paikalliset työlainsäädännöt ja, -käytännöt muodostavat työolosuhteiden perustan. Nokia on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, Yhdistyneiden kansakuntien Global Compactin ja Kansainvälisen työjärjestön työn perusperiaatteiden ja -oikeuksien julistuksen periaatteisiin. Nokia noudattaa ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan ylittämään paikallisten työlakien ja -määräysten asettamat standardit. Henkilöstöön liittyvät toimintaperiaatteet ja ohjeet ovat saatavilla intranetissämme. Lisätietoja Nokian toimintaperiaatteista on “Yleiset tiedot” -osiossa, “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”. Nokian toimintaperiaatteet, menettelyohjeet ja toimintaohjeet koskevat työntekijöitä ja tavarantoimittajia. Yhtiön toimintaperiaatteet takaavat täyskiellon lapsityövoiman käytölle ja pakkotyölle, järjestäytymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelut, syrjimättömyyden, inhimillisen kohtelun, työajan hallinnan, kurinpitokäytännöt, korvaukset sekä työterveyden ja -turvallisuuden. Syrjinnän osalta Nokian henkilöstön viitekehyksessä nimenomaisesti todetaan, että "Yksikään työntekijä tai työnhakija ei siten saa epäedullisempaa kohtelua rodun, uskonnon, vakaumuksen, ihonvärin, kansallisuuden, etnisen alkuperän, iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, ominaisuuksien tai ilmaisun, siviilisäädyn, kansallisen vähemmistön yhteyksien, vammaisuuden, ammattiliiton jäsenyyden tai ei-jäsenyyden eikä muun suojatun ryhmän jäsenyyden vuoksi." Maissa, joissa nuorten työllistäminen on tapana ja paikallisen lain sallimaa, jos työntekijä on 15–18-vuotias, heidän ei ole sallittua työskennellä yövuoroissa eikä tehdä työtä, joka voi olla vaarallista tai terveydelle haitallista. Työllisyysturva Nokia varmistaa tuen kaikille sosiaalisen suojelun osa-alueille. Kaikilla Nokian työntekijöillä on oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon; sairausajan palkka ja sen kesto vaihtelevat maittain ja siinä otetaan huomioon vallitseva markkinakäytäntö ja mahdolliset lakisääteiset määräykset. Kaikki Nokian työntekijät ovat oikeutettuja korvaukseen työsuhteen tahattoman päättymisen yhteydessä ja irtisanomispaketit vaihtelevat maittain, heijastaen lakisääteisiä vaatimuksia ja paikallisia markkinakäytäntöä. Nokia tarjoaa tukea työtapaturman ja työkyvyttömyyden sattuessa. Nokialla on maailmanlaajuinen käytäntö, joka takaa kaikille vanhemmiksi tuleville vähintään 90 päivän palkallisen loman ja lisäksi yhdeksän kuukauden palkattoman loman. Monissa maissa on paikallisia käytäntöjä, jotka ylittävät tämän tason äitiysvapaan osalta. Nokia tarjoaa perhevapaan paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Kaikki Nokian työntekijät osallistuvat järjestelyihin, jotka auttavat heitä luomaan taloudellista turvaa tulevaisuutta varten. Eläkejärjestelyt vaihtelevat maittain. Joissakin maissa eläketurva perustuu kokonaan valtion eläkejärjestelmään, kun taas toisissa maissa se on Nokian ja valtion eläkejärjestelyjen yhdistelmä. 83 Työ- ja yksityiselämän tasapaino Nokia ei anna työntekijöidensä työskennellä yli lain sallimien rajojen. Yhtiö määrittelee säännölliset työajat paikallisten lakien mukaisesti. Globaalisti Nokia tukee työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainoa joustavilla työjärjestelyillä, jotka mahdollistavat etätyöskentelyn edellyttäen, että heidän työtehtävänsä on luonteeltaan sellainen, että heidän ei tarvitse olla tietyssä paikassa voidakseen suorittaa tehtäviään. Joustavat työjärjestelyt antavat työntekijöille mahdollisuuden sovittaa yhteen työ- ja perhevelvoitteensa vastaamaan yksilöllisiä tarpeitaan. Nokia tarjoaa kaikille työntekijöilleen palkallista lomaa kalenterivuoden aikana. Nokialla maailmanlaajuisesti käytössä olevat vanhempainvapaan toimintaperiaatteet ovat vähimmäisvaatimus kaikissa Nokia-maissa voimassa olevissa poissaoloon liittyvissä toimintaperiaatteissa. Se tarjoaa jokaiselle vanhemmaksi tulevalle Nokian työntekijälle sukupuolesta riippumatta vähintään kolmen kuukauden palkallisen loman ja oikeuden palata töihin enintään vuoden kuluessa syntymästä tai adoptiosta. Tällä tavoin Nokia haluaa vahvistaa vanhempien ja lasten välistä sidettä sekä edistää yhteiskunnallista ja ajattelutavan muutosta isien oikeuksien osalta. Lisäksi Nokia tarjoaa palkallista vapaata erilaisiin elämäntapahtumiin, kuten häihin, hautajaisiin, muuttoon ja vapaaehtoistyöpäiviin. Ohjeistusta tarjotaan Nokian työajan menettelyohjeiden kautta. Yhtiö takaa tuotantotoiminnassaan vähintään yhden vapaapäivän joka seitsemäs päivä. Yksityisyys Nokia on sitoutunut suojaamaan työvoimansa yksityisyyttä noudattamalla kansainvälisesti tunnustettuja tietosuojastandardeja ja -määräyksiä, mukaan lukien yleistä tietosuoja-asetusta (GDPR), yritystä sitovia sääntöjä (BCR) ja ISO27001-sertifiointia. Yhtiön tietosuojaa koskevat toimintaperiaatteet korostavat maailmanlaajuisia työntekijöiden tietojen turvallista keräämistä, käsittelyä ja tallentamista koskevia käytäntöjä. Tietosuojakäytäntöjen hallinnoinnista vastaa konsernin tietosuojayksikkö (Global Privacy Office), jota johtaa konsernin tietosuojasta vastaava johtaja, jota tukevat alueelliset tietosuojavastaavat sekä organisaation tietosuojajohtajien ja - edustajien verkosto. Tätä kehystä tukevat Nokian tietosuojaa ja tietosuojan hallintaa koskevat toimintaperiaatteet, jotka perustuvat EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen ja siihen sovellettaviin yritystä sitovien sääntöjen vaatimuksiin koskien sekä henkilötietojen käsittelijöitä että rekisterinpitäjiä. Tietosuojakoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille ja sisältää perus- ja roolikohtaisia moduuleja, joilla varmistetaan tietoisuus yksityisyyteen liittyvistä oikeuksista ja vastuista. Tietosuojaohjausryhmä valvoo tietosuojaa koskevien toimintaperiaatteiden täytäntöönpanoa ja varmistaa niiden yhdenmukaisuuden Nokian hallintorakenteen kanssa. Konsernin tietosuojasta vastaava johtaja raportoi vuosittain tarkastusvaliokunnalle ja osallistuu vaatimustenmukaisuusasioista vastaavan johtajan neljännesvuosittaiseen tarkastusvaliokunnan raportointiin. Riittävä palkka Nokian palkkaus- ja etuusohjelmat edistävät liiketoiminnan menestystä tasapainottamalla kilpailukykyä markkinoilla ja kustannustehokkuutta kokonaispalkkausmallin pohjalta. Nämä ovat yksilö- ja yritystasolla suorituskykyyn perustuvia, joustavia ja oikeudenmukaisia. Palkitsemisrakenteiden keskeiset osatekijät ovat vuosipalkka, kannustin- ja bonusjärjestelmät, palkitsemisohjelmat ja osakepohjaiset pitkän aikavälin kannustimet. Kaikille Nokian työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Palkkauskäytäntöjä tarkistetaan säännöllisesti, jotta palkka vastaa työntekijän suoritusta, kokemusta ja tehtävässä vaadittavia taitoja. Nokia maksaa vähintään minimipalkan, noudattaa kaikkia lakisääteisiä palkkavaatimuksia ja tarjoaa vähintään lain tai sopimuksen edellyttämät edut. Nokian käytäntönä on, että osa-aikaisilla tai määräaikaisilla työntekijöillä on oikeus samoihin työsuhde-etuuksiin kuin vakituisilla kokoaikaisilla työntekijöillä, siltä osin kuin se on sallittua ja mahdollista. Vuodesta 2019 lähtien Nokia on tarkastellut palkkakäytäntöjensä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja myöntänyt ylimääräisiä, kohdennettuja palkankorotuksia korjatakseen selittämättömiä sukupuolten välisiä palkkaeroja. Yhtiö tutkii jatkuvasti toimintaperiaatteitaan ja käytäntöjään huomioidakseen päätöksiä, toimintatapoja ja prosesseja, jotka saattavat johtaa osaa henkilöstöstä kohdeltavan epäoikeudenmukaisesti. Vaikka maailmanlaajuisia palkkasuhteita ei julkisteta, Nokia on sitoutunut maksamaan saman palkan samanarvoisesta työstä (osaaminen, vastuut jne.). Tätä sovelletaan riippumatta yksilön henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten sukupuolesta, rodusta, iästä, kansallisesta tai etnisestä alkuperästä, ihonväristä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ominaisuuksista tai ilmaisusta, vammaisuudesta tai lakisääteisestä oikeudesta perhevapaaseen. Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille Nokia edistää aktiivisesti monimuotoisuutta, tasavertaisuutta ja osallisuutta luoden luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden kulttuuria. Yhtiö pyrkii olemaan laajemmin edustettuna, jotta tiimit heijastelevat yhtiön palvelemia yhteisöjä ja monimuotoista maailmaa. Henkilöstön osalta Nokialla on painopistealueet, jotka keskittyvät monimuotoisen edustuksen lisäämiseen ja osallisuuden sisällyttämiseen toimintaperiaatteisiin ja työntekijäkokemukseen. Nokia panostaa rekrytointistrategioihin, jotka keskittyvät erilaisten hakijoiden houkuttelemiseen ja kartoittamiseen eri tehtävissä ja sijainneissa, mukaan lukien naisten tukeminen uran alkuvaiheessa, jotta tämän hetkistä ja tulevaisuuden urien sukupuolten välistä tasapainoa voidaan parantaa Nokialla. Koulutus ja taitojen kehittäminen Nokia rakentaa jatkuvasti kulttuuriaan ja päivittää osaamisen hallintaa, suorituskyvyn tukemista sekä urakehitykseen liittyviä toimintoja. Oikean osaamisen varmistaminen on yhtiön liiketoimintastrategian keskeinen mahdollistaja ja keskeinen lähestymistapa työntekijöiden sitouttamiseen, kehittämiseen ja pitämiseen. Nokia tarkastelee jatkuvasti osaamisen ja suorituskyvyn hallintaa, jotta ne vastaavat Nokian strategiaa, tarjoavat parhaan näkyvyyden yrityksen lahjakkuuksille ja tukevat tarvittavien taitojen kehittämistä menestyksen ja kasvun saavuttamiseksi. Vuosittaiset kehityskatsaukset ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla. Nokia vaatii esihenkilöitään antamaan palautetta säännöllisesti ja pitämään työntekijöiden kanssa keskustelut neljännesvuosittain. 84 Henkilöstön kehittämisen painopistealueemme sisältää kolme pääpilaria: 1. Osaaminen, joka kattaa kasvun ja kykyjen kehittämisen, seuraajasuunnittelun, urasiirrot ja työkierrot, kestävät osaajaputket ja tulevaisuuden tarpeisiin sopivan osaamisen. 2. Johtajuus, joka sisältää johtamisen periaatteet, johtajuuden kehittämisen, huippujohtajien yhteisön sekä sponsoroinnin ja mentoroinnin. 3. Kulttuuri, johon kuuluu turvallisen tilan luominen, työntekijöiden kuunteleminen ja vastuulliset johtajat. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut Nokia kunnioittaa oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin ja yhdistymisvapauteen. Työehtosopimukset ovat paikallisia ja useimmissa maissa, joissa on työehtosopimuksia, myös työntekijät, jotka ovat päättäneet olla kuulumatta ammattiliittoon, ovat samanlaisten ehtojen alaisia. Jatkuvan vuoropuhelun varmistamiseksi Nokialla on säännöllinen ja ennalta sovittu yhteydenpitoaikataulu eri edustajien kanssa. Työntekijät voivat vapaasti päättää liittymisestään ammattiliittoihin ja yhdistyksiin sekä saavat valita edustajansa paikallisten ja kansainvälisten käytäntöjen perusteella. Niissä maissa ja alueilla, joissa yritysneuvostot toimivat, Nokia tekee yhteistyötä niiden kanssa. Nokia viestii säännöllisesti suoraan työntekijöiden kanssa sekä tapaamisissa heidän edustajiensa kanssa, kuten eurooppalaisen yritysneuvoston (European Works Council, EWC) kanssa. Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua koulutukseen, joka on tarpeen henkilöstöedustajan tehtävien hoitamiseksi sekä ammattiliittojen oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemuksen lisäämiseksi. Lisäksi työntekijöiden edustajat voivat käyttää yrityksen toimitiloja työpäivän aikana. Vastuu yhteydenpidosta oman työvoiman ja heidän edustajiensa kanssa on henkilöstöjohtajalla People Relations -tiimin kautta ja lakiasiain- ja hallintojohtajalla (joka toimii tällä hetkellä myös väliaikaisena henkilöstöjohtajana) Labor and Employment Law -tiimin kautta. Tasavertaiset mahdollisuudet Nokia on panostanut sisäisiin työkaluihin ja resursseihin, jotta työntekijät voivat saada toimivaa ja usein henkilökohtaista ohjausta uran kasvuvalintoihin. Lisäksi sisäinen henkilöstön rekrytointi- ja kehitystiimi tarjoaa kumppaneita, jotka neuvovat työntekijöitä sisäisten työpaikkahakujen ja urahakuprosessin aikana. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Prosessit ja kanavat, jotka ovat käytettävissä Nokian omalle työvoimalle huolenaiheiden esille tuomiseksi ja niiden ratkaisemiseksi, on kuvattu Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) -osiossa Raportointikanavat ja tutkintaprosessi -kohdassa. Toimet Sosiaalisen suojelun toimenpiteet Nokian liiketoimintaympäristö on erittäin kilpailtu, ja toisinaan se edellyttää rakenteiden ja kulujen uudelleenarviointia. Niissä tilanteissa Nokia pitää ensisijaisena tavoitteena niiden työntekijöiden tukemisen, joita muutokset koskevat, ja lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen, kuten: ▪ Tarjota työntekijöille jatkuvia koulutusmahdollisuuksia, jotta he voivat ylläpitää ja kehittää taitojaan ja osaamistaan vastatakseen odotettavissa oleviin muutoksiin liiketoiminnassa, markkinoilla ja teknologiaympäristössä, jossa toimimme. ▪ Tukea ja kannustaa työntekijöiden uudelleensijoittamistoimia uusien työmahdollisuuksien löytämiseksi yrityksestä, mukaan lukien uudelleenkoulutus tarpeen ja tilanteen mukaan. ▪ Tarjota irtisanoutuneille työntekijöille irtisanomispaketteja, jotka ovat usein arvokkaampia kuin paikallinen lainsäädäntö edellyttää. ▪ Tarjota pääsy työntekijöiden tukiohjelmiin, joiden kautta henkilöstö voi saada tarvitsemaansa tukea, mukaan lukien 24/7 neuvontaa ja tukea hyvinvointiin. ▪ Tarjota tukea uudelleensijoittumiseen ja työnhakuun yrityksen ulkopuolelta. Etiikkaa ja syrjinnän ehkäisyä koskevien aloitteiden täytäntöönpano Nokia toteuttaa käytäntöjään syrjinnän ehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja käsittelemiseksi ennakoivien toimenpiteiden, vahvojen raportointimekanismien sekä korjaavien toimien yhdistelmällä. Ennaltaehkäisy saavutetaan jatkuvilla tietoisuuskampanjoilla ja pakollisilla koulutusohjelmilla, jotka on suunniteltu kouluttamaan työntekijöitä osallistavasta käyttäytymisestä ja monimuotoisuuden tärkeydestä, varmistaen, että nämä periaatteet juurtuvat syvälle organisaatiokulttuuriin. Mahdollisiin rikkomuksiin puuttumiseksi on vakiintunut Ethics Helpline -raportointikanava, jota tukee vahva puheeksi ottamisen kulttuuri. Työntekijöitä rohkaistaan ilmoittamaan kaikista huolistaan koskien käyttäytymisestä, joka saattaa olla ristiriidassa Nokian arvojen kanssa. Kun ilmoitus on tehty, sen käsittelee eettisyyden asiantuntijaryhmä, joka nimeää tutkijan selvittämään huolenaiheen perusteellisesti ja määrittämään sen ratkaisuun sopivat toimenpiteet. Yksityisyys Varmistaakseen vahvat tietosuojakäytännöt Nokia suorittaa tietosuojan vaikutustenarviointeja (DPIA) kaikissa tärkeimmissä tietojenkäsittelytoimissa tunnistaakseen ja lieventääkseen yksityisyyteen liittyviä riskejä. Tietosuojariskien arviointeja suoritetaan kaikissa henkilötietojen käsittelytoimissa, mukaan lukien korkean riskin käsittelytoimet, kuten tekoäly (AI), johon sovelletaan erityisiä vaikutustenarviointeja sääntelyn mukaisesti. Läpinäkyvyys on keskeinen periaate, ja ulkoisissa tietosuojaselosteissa selitetään, miten Nokia käsittelee työntekijöiden ja työnhakijoiden henkilötietoja. Ajoitetut ilmoitukset ovat käytössä tiettyjä räätälöityjä käsittelytoimia varten. Suostumusten hallintamekanismeja on käytössä työntekijöiden suostumuksen hankkimiseksi, hallitsemiseksi ja dokumentoimiseksi tarpeen mukaan tietojenkäsittelytoimia varten. Roolipohjaiset käyttöoikeuksien hallintajärjestelmät varmistavat, että vain valtuutetuilla henkilöillä on pääsy työntekijöiden arkaluonteisiin tietoihin, ja prosessit on luotu, 85 jotta työntekijät voivat käyttää tietosuojaoikeuksiaan Nokian tietosuojaa koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti. Tietoturvaloukkausten käsittelemiseksi on käytössä tapausten hallintajärjestelmä, mukaan lukien ilmoitukset asianomaisille osapuolille ja sääntelyviranomaisille. Nokialla on käytössä ennakoivia toimia varmistaakseen tietosuojakäytäntöjen ja -kehysten noudattamisen. Säännöllisiä sisäisiä tarkastuksia suoritetaan tietosuojastandardien noudattamisen arvioimiseksi. Tietoturva ja yksityisyydensuoja otetaan huomioon käsittelytoimissa sen varmistamiseksi, että vain välttämättömiä tietoja käsitellään ja että säilytysajat on määritelty. Yritys on asettanut selkeät tavoitteet parantaa työntekijöiden tietoisuutta yksityisyydensuojaa koskevista asioista kaikilla toiminta-alueillaan ja parantaa yksityisyyteen liittyvien riskien hallintaprosesseja varmistaakseen globaalien yksityisyyssuojaa koskevien standardien jatkuvan noudattamisen. Vuosittainen sukupuolten välisen palkkaeron arviointi Nokia jatkaa palkkatasa-arvon seuraamista varmistaakseen sukupuolten välisen tasa-arvon palkkauksessa. Vuoden 2025 lokakuussa Nokia toteutti erillisen korjauskierroksen (joka ei ollut osa vuosittaista palkitsemissykliä) varmistaakseen, että tilastollisesti merkittävä selittämätön palkkaero kurottiin umpeen . Nokia sitoutuu jatkamaan tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista parantaakseen jatkuvasti palkkatasa-arvoa sukupuolesta riippumatta. Osaamisen kehittäminen Osaamisen kehittämiseen liittyvät toimet keskittyvät johtamistaitoihin, liiketoiminnan kannalta keskeisiin taitoihin ja teknisiin taitoihin vastaten nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Oppimisratkaisuja tarjotaan Nokian asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja työntekijöille. Vuonna 2025 koulutukseen keskimäärin käytetty aika oli 20 tuntia työntekijää kohden. Oppimiskulttuurin vahvistamiseksi työntekijöille tarjotaan työkalu, jonka avulla he voivat seurata oppimistaan ja tiedon jakamistaan. Johtamisen kehittäminen Nokian johtamisperiaatteita ovat: johda rohkeasti, vahvista suorituskykyä, toimi kunnioittavasti ja aseta Nokia etusijalle. Nämä viestittiin kaikille esihenkilöille vuoden 2025 alussa ja ne sisältävät kutakin periaatetta tukevat käyttäytymisindikaattorit. Esihenkilöille tarjotaan erityinen Leadership for Impact -koulutusohjelma, jonka kautta pidettiin erilaisia istuntoja eri lokaatioissa. Nokia uudisti myös uusien esihenkilöiden perehdytysprosessiaan ja käynnisti uusia johtajuuden kehittämisohjelmia, mukaan lukien keskijohdolle suunnattuja koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista, kuten johtajuudesta ja suorituskyvyn johtamisesta. Tulevaisuuden osaamisen kehittäminen Nokia tarjoaa tulevaisuuden osaajille kasvumahdollisuuksia, jotka mahdollistavat kohdennetun kehittämisen sekä yritystasolla että liiketoimintaryhmätasolla, keskittyen kriittisiin taitoihin, haastaviin tehtäviin ja tutustumiseen liiketoiminnan eri osiin sisäisen liikkuvuuden edistämisen kautta. Liiketoimintaryhmillä ja toiminnoilla on yksikkö- ja toimintokohtaisia aloitteita strategisten osaamistarpeidensa täyttämiseksi. ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025 Tavoitevuosi Lähtövuosi Lähtöarvo Tavoite Vuoden 2025 tulokset Tavoitetila S1: Oma työvoima 2030 2021 22 % Nostaa naisten osuus vähintään 25 prosenttiin koko henkilöstöstä. Naisten osuus oli 23 % vuoden 2025 alussa ja pysyi samana vuoden 2025 lopussa. Nokia jatkaa kehitystyötä ja sitoutumista sukupuolten monimuotoisuuden edistämiseen. Etenee suunnitellusti Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa Naisten osuus työvoimasta Vuonna 2021 asetettiin tavoite maailmanlaajuisesti ja useissa Nokian toimipisteissä puuttua naisten aliedustukseen Nokian omien työntekijöiden keskuudessa ja tarjota yhtäläiset mahdollisuudet sukupuolten välisen tasapainon parantamiseksi, aina kun se on laillisesti mahdollista. Nokian tavoitteena on: 25 % naisten osuus työvoimastamme vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2025 naisten osuus Nokian omissa työntekijöissä oli 23 %. Jatkamme maailmanlaajuisesti työtä sukupuolten monimuotoisuuden edistämiseen ja säilyttämiseen niiltä osin kuin se on lain mukaan sallittua ja mahdollista. Seuraamme tavoitteita liiketoiminnan keskeisten sidosryhmien, ja työtekijöiden ja kykyjen hankkimisesta vastaavien tiimien kanssa. 86 Tiedonantotaulukot Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin, sukupuolen mukaan ja maan / alueen mukaan 2025 2024 Työntekijän sukupuoli Vakinaiset työntekijät Määräaikaiset työntekijät Työntekijöiden määrä Vakinaiset työntekijät Määräaikaiset työntekijät Työntekijöiden määrä Naiset 17 116 980 18 096 17 020 877 17 897 Miehet 57 478 1 987 59 465 57 473 1 929 59 402 Muut(1) 192 252 444 1 134 1 1 135 Yhteensä 74 786 3 219 78 005 75 627 2 807 78 434 (1) Ei-binäärinen, kolmas sukupuoli ja/tai ei julkistettu. 2025 2024 Työntekijät maittain/alueittain Vakinaiset työntekijät Määräaikaiset työntekijät Työntekijöiden määrä Vakinaiset työntekijät Määräaikaiset työntekijät Työntekijöiden määrä Aasian ja Tyynenmeren alue 3 474 99 3 573 3 443 78 3 521 Intia 17 708 702 18 410 17 270 514 17 784 Eurooppa (pl. Suomi) 24 887 1 539 26 426 25 295 1 423 26 718 Suomi 6 359 426 6 785 6 316 400 6 716 Latinalainen Amerikka 2 802 91 2 893 2 669 80 2 749 Lähi-Itä ja Afrikka 2 715 53 2 768 2 929 41 2 970 Pohjois-Amerikka 9 640 250 9 890 9 064 223 9 287 Kiina 7 201 59 7 260 8 641 48 8 689 Yhteensä 74 786 3 219 78 005 75 627 2 807 78 434 Vuoden 2025 lopussa Nokialla työskenteli 77 586 henkilöä, ja keskimääräinen työntekijöiden määrä koko vuoden aikana oli 78 005 . Työntekijöiden vaihtuvuus Työntekijöiden vaihtuvuus raportointikauden aikana 2025 2024 Kokonaismäärä työntekijöistä, jotka lähtivät yrityksestä 9 242 8 934 Vaihtuvuusaste, % 12 % 12 % Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä 2025 2024 Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä omassa työvoimassa 1 836 1 869 Työntekijät ylimmän johdon tasolla 2025 2024 Työntekijät ylimmän johdon tasolla Määrä Osuus, % Määrä Osuus, % Naiset 615 17 % 597 17 % Miehet 2 903 83 % 2 816 83 % Yhteensä 3 521 100 % 3 413 100 % 87 Työntekijät ikäryhmittäin 2025 2024 Työntekijät ikäryhmittäin Määrä Osuus, % Määrä Osuus, % Alle 30-vuotiaat 10 241 13 % 10 292 13 % 30–50-vuotiaat 43 260 55 % 45 600 58 % Yli 50-vuotiaat 22 310 29 % 21 451 27 % Ikä ei tiedossa(1) 2 194 3 % 1 091 1 % Yhteensä 78 005 100 % 78 434 100 % (1) Muiden työntekijöiden ikäryhmä ei ole tiedossa. Työntekijöiden osaamisen kehittäminen Säännöllisiin suorituskyvyn ja uran kehittämisen arviointeihin osallistuneet työntekijät (%) sukupuolen ja työntekijäluokan mukaan eriteltynä Työntekijän sukupuoli 2025 2024 Työntekijät Naiset 23 % 23 % Miehet 76 % 72 % Yhteensä 99 % 95 % Työntekijäluokka 2025 2024 Työntekijät Esihenkilöt 8 % 8 % Asiantuntijat 91 % 87 % Yhteensä 99 % 95 % Koulutustunnit Keskimääräiset koulutustunnit työtekijää kohden sukupuolen ja työntekijäluokan mukaan eriteltynä Työntekijän sukupuoli 2025 2024 Työntekijät Naiset 17 17 Miehet 21 19 Muut(1) 15 16 Kokonaiskeskiarvo 20 19 (1) Ei-binäärinen, kolmas sukupuoli ja/tai ei julkistettu. Työntekijäluokka 2025 2024 Työntekijät Esihenkilöt 17 13 Asiantuntijat 21 19 Kokonaiskeskiarvo 20 19 Työ- ja yksityiselämän tasapaino Vanhempainvapaata pitäneiden työntekijöiden osuus oikeutetuista työntekijöistä (%)(2) 2025 2024 Naiset 1 % 1 % Miehet 2 % 2 % Yhteensä 3 % 3 % (1) Yllä olevassa taulukossa esitetyt työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvät mittarit raportoidaan ensimmäisen kerran vuonna 2025, mukaan lukien vertailutiedot raportointivuodelta 2024. (2) Perustuu globaaliin 'New Child Leave' toimintaperiaatteisiin. Koskee kaikkia työntekijöitä, jotka ovat olleet vähintään yhden vuoden yhtiön palveluksessa. Sukupuolten palkkaero ja vuotuinen kokonaisansio Palkitsemismittarit 2025 2024 Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkaero % 0,9 % 0,7 % Vuotuinen kokonaispalkkiosuhde 90,90 50,71 Tasoitetun palkka-analyysin perusteella naispuoliset työntekijät ansaitsevat 0,9 % vähemmän kuin miespuoliset työntekijät, kun otetaan huomioon kaikki sovelletut kontrollimuuttujat. 88 Mittareiden raportointiperiaatteet Nokian omaan työvoimaan kuuluu sekä työntekijöitä että muita kuin työsuhteisia työntekijöitä. Jälkimmäiset ovat lyhytaikaisia, ulkoisia, väliaikaisia resursseja, jotka hankitaan ulkoisilta toimittajilta ja jotka osallistuvat työtehtäviin Nokian ohjauksessa. Tämä sisältää yksilöitä, jotka tekevät samaa työtä kuin Nokian työntekijät, kuten poissaolevien työntekijöiden paikkojen täyttäminen tai tekevät säännöllistä työtä samassa toimipaikassa kuin Nokian työntekijät. Infineran hankinnan vaikutus mittareihin Infinera sisältyy vuoden 2025 raportoituihin mittareihin yritysoston voimaantulopäivästä eli maaliskuun 2025 alusta alkaen. Tässä osiossa esitetyt vuoden 2024 vertailutiedot eivät sisällä Infineran lukuja kestävyysraportin laatimisperusteiden mukaisesti. Infineran yritysosto kasvatti työntekijöiden määrää maaliskuussa 2025 4,6 %:lla. Nokian työntekijöiden ominaisuudet Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan Työntekijätiedot raportoidaan henkilöstömääränä ja ne edustavat raportointikauden, tammikuusta joulukuuhun, keskiarvoja. Nämä tiedot ovat linjassa tilinpäätöksessä raportoitujen tietojen kanssa. Työntekijöiden lukumäärä on luokiteltu sukupuolen mukaan: naiset, miehet ja muut. Tämä sisältää sekä vakituiset että määräaikaiset työntekijät. Vakituiset työntekijät tarkoittavat niitä, joilla on pysyvä työsuhdesopimus ja jotka ovat Nokian palkkalistoilla millä tahansa lainkäyttöalueella. Määräaikaiset työntekijät tarkoittavat niitä, joilla ei ole pysyvää työsopimusta ja jotka ovat Nokian palkkalistoilla, mukaan lukien määräaikaiset sopimukset ja harjoittelupaikat. Tämä ei sisällä urakoitsijoita, konsultteja tai muita itsenäisiä työntekijöitä, joille maksetaan Nokian laskutuksen, ei palkanmaksun, kautta. Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja maan / alueen mukaan Työntekijöiden lukumäärä, mukaan lukien vakituiset ja määräaikaiset työntekijät, on hajautettu useisiin suuriin maihin, kuten Suomeen ja Intiaan, sekä keskeisille alueille, jotka edustavat Nokian työvoiman pääasiallisia sijaintipaikkoja. Nokian omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat mittarit raportoidaan henkilöstömääränä ja raportointikauden keskiarvona. Monimuotoisuuden mittarit Ylimmän johdon työntekijät Nokian ylimpään johtoon kuuluu senior director ja executive -tason esihenkilöitä ja yksittäisiä työntekijöitä. Sisäisesti tämä vastaa tehtäväluokkaa 13 ja sitä korkeampia tehtäväluokkia. Työntekijät ikäryhmittäin Työntekijöiden kokonaismäärä ikäryhmittäin jatkuvien toimintojen osalta raportoidaan henkilöstömääränä ja se edustaa raportointikauden keskiarvoja. Tavoite naisten osuudesta työvoimasta Naispuolisten työntekijöiden osuus Nokian omista työntekijöistä raportoidaan seuraavasti: raportointikauden lopussa naispuolisten vakituisten työntekijöiden lukumäärä, pois lukien harjoittelijat / määräaikaiset työntekijät, verrattuna työntekijöiden kokonaismäärään. Koulutuksen ja taitojen kehittämisen mittarit Työntekijöiden taitojen kehittäminen Säännöllisiin suorituskyvyn ja uran kehittämisen arviointeihin osallistuvien työntekijöiden prosenttiosuus perustuu raportointivuoden arviointituloksiin. Koulutukseen käytetty aika Koulutus- ja oppimistuntien mittarit sisältävät keskimääräisen koulutustuntien määrän työntekijää kohden, joka lasketaan jakamalla tuntien määrä oppijoiden (työntekijöiden) määrällä. Työntekijäkanta sisältää kaikki Nokian työntekijät ja harjoittelijat mitattuna raportointikauden lopussa olevalla henkilöstömäärällä. Koulutustyyppeihin kuuluu ulkoinen koulutus. Nämä koulutustunnit ovat työntekijöiden itse ilmoittamia. Tämä kategoria kattaa viralliset koulutukset sekä epäviralliset oppimistoimet, kuten kirjojen lukemisen tai seminaareihin osallistumisen. Työ- ja yksityiselämän tasapainon mittarit Vanhempainvapaa Osuus lasketaan jakamalla vanhempainvapaalla olleiden työntekijöiden lukumäärä raportointivuoden keskimääräisellä työntekijöiden lukumäärällä. Ansiotuloa koskevat mittarit Sukupuolten välinen palkkaero Sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistamiseksi Nokia tekee puolivuosittain perusteellisia palkka-analyysejä. Näissä analyyseissä selvitetään, onko mies- ja naispuolisten työntekijöiden palkkajakaumassa tilastollisesti merkittäviä eroja samanlaisten henkilöiden ryhmissä. Mahdollisten ongelmien tunnistamiseksi työntekijät ryhmitellään aluksi maantieteellisen ja/tai roolin perusteella. Lisäksi Nokia valvoo jokaisessa ryhmässä neutraaleja, objektiivisia ja harkittuja palkkaeroja, kuten tehtäväluokkaa ja työstä suoriutumista. Tasoitettu palkkaero mittaa neutraalien, työhön liittyvien tekijöiden perusteella työtä tekevien työntekijöiden palkkaeroa. Tasoitettu ero on ryhmien välinen painotettu keskimääräinen tasapuolinen palkkaero, mikä ottaa huomioon tällä hetkellä sovellettavat objektiiviset ja sukupuolineutraalit kontrollit ja asetukset. Painotus perustuu naispuoliseen henkilöstömäärään, mikä tarkoittaa, että ryhmät, joissa naishenkilömäärä on suurempi, vaikuttavat kokonaismäärään enemmän kuin pienempien naishenkilömäärien ryhmät. Nokia keskittyy systeemisten erojen, ei yksittäisten erojen, käsittelemiseen. Tavoitteena on varmistaa, ettei ole olemassa rakenteita naisten ja miesten erilaiselle palkkaukselle. Vuotuinen kokonaisansio Vuotuisen kokonaisansion suhde lasketaan jakamalla toimitusjohtajan kokonaispalkka keskimääräisellä työntekijän palkalla. Vuotuinen kokonaisansio kattaa kaikki maksetut palkat, edut, osakkeet ja bonukset. Toimitusjohtajan bonuksen maksaminen edellyttää sekä hallituksen että henkilöstövaliokunnan hyväksyntää. Nokian keskipalkka lasketaan jakamalla Nokian maksamat kokonaispalkat Nokian raportointivuoden keskimääräisellä henkilöstömäärällä. 89 Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) Nokia työskentelee vahvistaakseen toimitusketjunsa resilienssiä ja edistää aktiivista sitoutumista arvoketjussaan. Nokia tekee yhteistyötä toimittajiensa kanssa nostaakseen standardeja ekosysteemimme keskeisillä kestävän kehityksen alueilla, mukaan lukien työntekijöiden oikeudet sekä terveys ja turvallisuus. Toimittajien huolellisuusarviointi on yksi vastuullisen hankintastrategiamme neljästä pilarista. Strategiaa täydentää toimittajien kehittäminen ja oppiminen sekä yhteistyö alan toimijoiden kanssa, jotka ovat avainasemassa strategian onnistumisessa. Nokialla on liiketoimintaa noin 9 800:n toimittajan kanssa yli 100 maassa. Kuvaukset hankintakategorioista, hankintamaista ja niistä aloista, joissa arvoketjumme työntekijät työskentelevät löytyvät “Yleiset tiedot” -osiosta, kohdasta “ Liiketoimintamalli ja arvoketju”. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella arvoketjun työntekijöiden työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita. Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä kuinka hallitsemme niitä. Osa-aihe Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Työolot: Työaika Kielteinen vaikutus: Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua liialliselle tai pakotetulle ylityölle sekä jatkuvalle työlle ilman vapaapäivää ruuhka-aikoina tai projekteissa, joiden toteutusaika on lyhyt. Työaikaan liittyvät kontrollit ovat osa toimittajien due diligence -prosessia, joka on yksi vastuullisen hankinnan ja toimitusketjustrategiamme rakennuspalikoista. Nokia tukee kansainvälisesti sovittuja standardeja työajan rajoituksiin ja lomien suhteen tavoitteenaan johtaa toimittajiensa työntekijöitä kohti hyvää työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Nokia toteuttaa riskiperusteista due diligence -prosessia verkossa ja paikan päällä tehtävien auditointien, sekä korjaavien toimenpiteiden hallinnan ja toimittajien koulutusohjelmien avulla. Työolot: Riittävä palkka Kielteinen vaikutus: Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua riittämättömälle palkalle, palkoista tehtäville pidätyksille, täyden lopputilin saamatta jäämiselle työsuhteen päättyessä tai työskentelylle tekaistuissa harjoitteluohjelmissa. Palkat ja edut ovat osa toimittajien due diligence -prosessia, joka on yksi vastuullisen hankinnan ja toimitusketjustrategiamme rakennuspalikoista. Nokia toteuttaa riskiperusteista due diligence -prosessia verkossa ja paikan päällä tehtävien auditointien sekä korjaavien toimenpiteiden hallinnan ja toimittajien koulutusohjelmien avulla. Toimittajien työntekijöiden tulee saada palkkaa ja etuja sopimusmääräysten ja alan vähimmäisstandardien mukaisesti ilman tarpeettomia vähennyksiä, ja heidän tulee saada vähintään toimeentuloon riittävä palkka. Työolot: Terveys ja turvallisuus Kielteinen vaikutus: Nokian verkkolaitteiden asennukseen ja tukipalveluihin sekä tukiasemapaikkojen hankintaan ja lupiin voi sisältyä terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia vaaroja, jotka liittyvät korkealla työskentelyyn, liikenneturvallisuuteen, sähköturvallisuuteen, maanalaisiin kohteisiin, katutöihin ja työskentelyyn korkean tai äärimmäisen riskin maissa/alueilla. Työterveys ja -turvallisuus on yksi kestävyysstrategiamme rakennuspalikoista. Sen strategiset painopistealueet ovat: johtajuus ja käyttäytyminen, globaalien korkean riskin työterveys- ja turvallisuusstandardien käyttöönotto, olemassa olevien palvelujen parantaminen, toiminnan jatkuvuus, laadunvarmistus ja hallinto, globaali työterveys- ja turvallisuusriskien sekä -mahdollisuuksien analyysi. Työterveys ja -turvallisuus ovat edelleen Nokian keskeisimpiä prioriteetteja. Konsernin johdon edustajat asettavat strategisen suunnan ja toimintaperiaatteet Nokian työterveydelle ja -turvallisuudelle. Nokialla on laaja valikoima ohjelmia, jotka tähtäävät työterveys- ja turvallisuusriskien käsittelemisen jatkuvaan parantamiseen laitteiden asennuksessa, kunnossapidossa sekä palvelujen ja ratkaisujen tarjoamisessa Nokian asiakkaille. Nokian työterveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmä on globaalisti sertifioitu ja perustuu kansainvälisesti tunnustettuun ISO 45001 -standardiin. Sen soveltamisala kattaa kaikki liiketoimintaryhmät, verkkojen palvelut ja asennukset, sekä asiakkaiden toiminnot ja tukitoiminnot. Vuonna 2025 työterveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmä kattoi 46 % Nokian toimipaikoista ja 84 % työntekijöistä. Nokia on asemoitunut maailmanlaajuisesti tehokkaana johtajana työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmissä ja -ohjelmissa kaikkialla maailmassa, ja on osoittanut jatkuvaa parannusta vuodesta toiseen. Nokia toimii ennakoivasti minimoidakseen työperäisten onnettomuuksien mahdollisuudet ja vaikutukset. Kun onnettomuuksia tapahtuu, ne tutkitaan perusteellisesti, korjaavat toimenpiteet tunnistetaan ja ne tarjoavat mahdollisuuden mukauttaa turvallisuusohjelmia välttääksemme niiden toistumisen. Muut työhön liittyvät oikeudet: Pakkotyö Kielteinen vaikutus: Toimittajien työntekijät voivat altistua pakkotyövoimalle, mukaan lukien työskentely ilman voimassa olevaa työsopimusta, altistuminen rekrytoinnin osana kerättäville rekrytointipalkkioille ja tilapäistyövoiman käyttö osana Nokian palveluiden toimitusketjua. Korkeampia riskejä esiintyy erityisesti toimitusketjun syvemmillä tasoilla ja niiden palvelujen toimitusketjussa, joissa on vähemmän osaamista vaativia loppupään tehtäviä erityisesti syrjäisillä alueilla. Pakkotyön ehkäisy on osa toimittajien due diligence -prosessia, joka on yksi toimitusketjustrategiamme rakennuspalikoista. Meillä on käytössä vankat due diligence -käytännöt, joihin kuuluu riskikartoitus, verkossa ja paikan päällä tehtävät auditoinnit, valmiuksien kehittäminen, korjaavat toimenpiteet, seurausten hallinta, suorituskyvyn arviointi ja sidosryhmien valitusten käsittely. Teemme myös yhteistyötä asiakkaiden ja alan konsortioiden kanssa. 90 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu osiossa "Yleiset tiedot”. Erityiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin vuosittain tekemiemme toimittajien arviointien ja auditointien, toimialafoorumien, sidosryhmien tiedustelujen, toimittajatyöpajojen sekä webinaarien perusteella. Työaikaan, palkkaukseen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä pakkotyöhön liittyvät havainnot olivat myös yleisimpiä löydöksiä toimittajiemme tarkastuksissa vuonna 2025 (esimerkkejä havaituista sääntöjen rikkomuksista on esitetty “Toimenpiteet” -osiossa ja lisätietoa auditoinnissa tehdyistä havainnoista on esitetty “Tiedonantotaulukot” -osiossa). Prosessin kautta kerättyä tietoa käytettiin arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Toimintaperiaatteet Nokian toimintaohjeet (Code of Conduct) edustavat ylimmän tason periaatteitamme, kattaen myös lupauksemme ihmisoikeuksien edistämisestä omassa toiminnassamme, toimitusketjuissamme ja liikekumppanuuksissamme. Katso Yleiset tiedot -osiosta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet” saadaksesi lisätietoa Nokian toimintaperiaatteista. Odotamme toimittajiemme noudattavan kolmannen osapuolen toimintaohjeitamme ja jaamme heille toimittajavaatimuksemme, mukaan lukien Responsible Business Alliance (RBA) -organisaation toimintaohjeet sekä Nokian erikseen määrittelemät vastuullisuusvaatimukset. Nokian työhön liittyvät vaatimukset toimittajillemme perustuvat kansainvälisiin standardeihin, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiin yleissopimuksiin sekä yritysvastuujärjestelmän SA8000-standardiin. Näihin vaatimuksiin kuuluvat työaika, ylityöt, vapaat, palkkaus ja edut sekä nykypäivän orjuuden riskin ja pakko- ja lapsityövoiman käytön ehkäisy. Vaatimukset sisältyvät Nokian toimittajavaatimuksiin, jotka sisältävät Responsible Business Alliancen toimintaohjeiden viimeisimmän version vaatimukset sekä Nokian omat toimittajavaatimukset toimialan ohjeiston lisäksi. Yhteenveto toimittajavaatimuksistamme julkaistaan verkkosivuillamme ja se on kaikkien sidosryhmien saatavilla. Nämä toimittajavaatimukset jaetaan toimittajille hyväksymisen, sopimusten solmimisen sekä toimittajakoulutuksen yhteydessä ja odotamme, että toimittajamme välittävät ne edelleen seuraaville toimitusketjun tasoille. Nokian terveys-, turvallisuus- ja työehtojen toimintaperiaatteet sekä Nokian Life Saving Rules -säännöt kattavat kaikki toiminnot, joita suoritetaan työnä Nokian puolesta omissa tiloissamme tai asiakkaidemme tiloissa. Terveys- ja turvallisuusvaatimukset on myös sisällytetty tavarantoimittajien kanssa solmimiimme sopimusvaatimuksiin. Nokia on kehittänyt maailmanlaajuiset terveys- ja turvallisuusstandardit, jotka kattavat kaikki riskialttiit toiminnot, kuten korkealla työskentelyn ja liikenneturvallisuuden. Nämä globaalit standardit mukautetaan paikallisesti pätevien, maakohtaisten terveys- ja turvallisuusasiantuntijoiden toimesta, jotta ne vastaavat maan ja asiakkaan erityisvaatimuksiin. Nämä standardit julkaistaan toimittajan ulkoisessa portaalissamme ja asiaankuuluvat sidosryhmät tiedottavat niistä paikallisesti sekä toimittajakoulutuksen kautta. Nokia on asettanut tiukat suoritusmittarit, jotka liittyvät toimittajien terveys- ja turvallisuuskypsyysarviointiimme, joka on itse kehittämämme arvio. Tämä arviointi auttaa varmistamaan, että tavarantoimittajat tuntevat Nokian terveys- ja turvallisuusvaatimukset sekä että heillä on valmiudet suorittaa työ turvallisesti Nokian puolesta. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Nokia tekee yhteistyötä arvoketjun työntekijöiden kanssa toimittajille tehtävien paikan päällä suoritettavien auditointien ja tarkastusten kautta. Näihin sisältyvät muun muassa johtamisjärjestelmän katsaukset ja vuorovaikutus, työmaakierrokset, työntekijöiden haastattelut, työaika- ja lomakirjausten tarkastukset, palkkojen työsopimusten ja työntekijöiden tietoihin liittyvät tarkastukset sekä muut vastaavat toimenpiteet. Dokumenttien tarkastuksen ja työntekijöiden haastattelujen otantaan sisällytetään haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien edustajia. Paikan päällä suoritettavat auditoinnit suoritetaan riskiperusteisesti. Etusijalla ovat toimittajien toimipaikat, jotka sijaitsevat maantieteellisesti korkean riskin alueilla sekä toimittajien tuotteet, joihin liittyy suuri työoikeuksien loukkaamisen riski. Nokia tekee myös EcoVadis-arviointeja. Nämä ovat verkossa suoritettavia arviointeja, jotka koskevat toimittajien toimintaperiaatteita ja menettelyjä. Niihin sisältyy työaikaan ja lomiin, palkkaukseen sekä rekrytointiin ja pakkotyön ehkäisyyn liittyvien käytäntöjen ja valvontatoimien arviointi. EcoVadis- arvioinnit toistetaan kahden tai kolmen vuoden välein riippuen toimittajan saamasta pisteytyksestä. Tavarantoimittajien työntekijöiden kanssa ollaan vuorovaikutuksessa myös toimittajakoulutusten, kuten työpajojen ja webinaarien, kautta. Työntekijöiden terveys- ja turvallisuuskonsultointi ja vuorovaikutus sisältävät toimittajien terveys- ja turvallisuuskypsyysarvioinnit, paikan päällä tehtävät vastuullisuusauditoinnit (työntekijöiden haastattelut); paikan päällä tehtävän valvonta- ja tarkastusohjelman; EcoVadis-arvioinnit; Nokian hengen turvaamisen sääntöjen täytäntöönpano (jokaisella työntekijällä on oikeus kieltäytyä työstä); ylemmän johdon turvallisuuskierrokset; License to Work -ohjelma; toimittajien osaamisen kehittäminen, mukaan lukien turvallisuusosaamisen ja -valmiuksien kehittämisohjelma; turvallisuuspysäytyspäivät; yhteiset koulutustilaisuudet yhteistyössä alan yritysten kanssa. Asiaankuuluvista terveys- ja turvallisuusriskeistä tiedotetaan arvoketjun työntekijöille terveys- ja turvallisuussuunnitelmien, maailmanlaajuisten korkean riskin standardien ja paikallisten terveyden ja turvallisuuden menettelyohjeiden sekä turvallisuusvaroitusten ja tiedotteiden kautta, joilla jaetaan hyviä käytäntöjä ja tuodaan esiin mahdollisia riskeihin liittyviä kysymyksiä. Nokian toimittajan työterveys- ja työturvallisuusportaalia käytetään viestimään prosesseista, koulutuksesta ja hyvistä käytännöistä. Nokialla on myös toimittajien terveys ja turvallisuuspalkinto- ja tunnustusohjelma. Operatiivinen vastuu arvoketjun työntekijöiden sitoutumisesta työoikeuksien osalta on vastuullisen toimitusketjun johtajalla ja vastuu terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä sitoumuksista on työntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta vastaavalla johtajalla. 91 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Auditoinnista ja arvioinnista saatuja havaintoja käsitellään korjaavien toimien tai parannussuunnitelmien avulla, jotka välitetään toimittajalle. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän vahingon tai onnettomuuden sattuessa käynnistetään tutkintaprosessi. Tutkinnan tavoitteena on selvittää tapahtuman perimmäinen syy ja sen tuloksena asetetaan korjaavat sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet. Paikalliset työterveys- ja turvallisuustiimit valvovat tällaisten toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa riippumatta siitä, onko ne käynnistetty auditoinnin tai tutkimuksen perusteella. Nokia on myös kehittänyt terveys- ja turvallisuusseuraamusten hallintaprosessin, jonka avulla voidaan avoimesti ja oikeudenmukaisesti arvioida kaikkien terveys- ja turvallisuustapahtumien syyt. Lapsi- ja pakkotyöhön liittyvien tapausten varalta Nokialla on myös lapsi- ja pakkotyön korjausprosessi. Arvoketjun työntekijöiden tulee ensisijaisesti käyttää työnantajansa valituskanavia tuodakseen esiin huolenaiheita. Toimittajien auditoinneissa huomioidaan työnantajien valituskanavien vaatimustenmukaisuus Nokian toimittajavaatimusten kanssa. Omien kanavien lisäksi huolenaiheita voidaan tuoda esille myös Nokian Ethics Helpline -raportointikanavan kautta sekä työntekijöiden haastatteluissa, jotka tehdään osana tavarantoimittajien auditointeja ja työmaatarkastuksia. Katso Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) -osiossa “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi” ja “Vastatoimilta suojautuminen” saadaksesi lisätietoja valituskanavista ja käytänteistä koskien vastatoimia. Toimet Vuonna 2025 teimme yhteensä 788 toimittajien tarkastusta ja EcoVadis-arviointia. Toimittajien arvioinnin kattavuus näkyy “Tiedonantotaulukot” -kohdassa. Näihin sisältyi 121 perusteellista yritysvastuutarkastusta. Nämä tarkastukset kattoivat 20 maata, kuten Kiina, Intia, Japani, Malesia, Meksiko, Singapore, Taiwan, Thaimaa, Filippiinit ja Vietnam. Näissä auditoinneissa tehtyjen havaintojen lukumäärä kategorioittain sekä esimerkkejä löydöksistä ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä on esitetty viereisessä taulukossa. Tarkastusten tuloksena annettiin 659 parannussuositusta, jotka on huomioitu korjaavien toimintasuunnitelmien avulla. Suurin osa suosituksista on suunnattu arvoketjun työntekijöiden työolojen parantamiseen. Kestävän toimitusketjun tiimin asiantuntijat analysoivat kaikki havaitut poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet sisällytettiin koulutusmateriaaleihin osana jatkujaa kehitysprosessia. Tavoitteenamme on ratkaista nämä tarkastusten havainnot kuuden kuukauden kuluessa tarkastuksen päättymisestä. Vuonna 2025 34 % havainnoistamme saatiin ratkaistua tässä ajassa. Perusteellisten auditointien lisäksi tehtiin myös 616 verkkopohjaista arviointia EcoVadisin kanssa. Vuonna 2025 86 %:lla tavarantoimittajista oli tyydyttävä arvosana EcoVadisista. Kaikille toimittajille, joiden pisteet olivat odotuksia alhaisemmat, saivat parannuspyynnöt. Havainnoista ja niiden korjaamisesta saadut opit jaetaan toimittajatyöpajoissa, webinaareissa ja koulutuksissa sekä julkisissa raporteissa. Teemme myös yhteistyötä alan toimijoiden, kuten Responsible Business Alliance -organisaation, kanssa uusien työkalujen ja oppimateriaalien parissa. Esimerkkejä havaituista sääntöjen rikkomuksista ja toteutetuista toimista: Kategoria Todetut sääntöjä tai vaatimuksenmukaisuutta koskevat rikkomukset Toimittajan toteuttamat toimet Pakkotyö: Passit Tarkastuksessa paljastui systemaattinen ongelma, jossa urakoitsija säilytti ulkomaisten siirtotyöläisten alkuperäiset passit käsitellessään heidän työlupiaan. Vaikka työntekijät allekirjoittivat englanninkieliset suostumuskirjeet passiensa luovuttamisesta, he eivät osanneet lukea tekstiä, vaan turvautuivat sen sijaan esihenkilön suullisiin selityksiin omalla äidinkielellään. Lisäksi suostumuskirjeessä ei määritelty aikataulua passien palauttamiselle. Lopputarkastuksen aikana korjaavana toimenpiteenä varmistettiini, että työntekijöiden alkuperäiset asiakirjat eivät ole enää työnantajien tai edustajien hallussa. Yhden ulkomaalaisen siirtotyöläisen (puutarhurin) passi palautettiin työluvan uusimisen jälkeen, ja passin luovuttamista koskevaa suostumuskirjettä tarkistettiin ja siinä täsmennettiin, että passit palautetaan kahden kuukauden kuluessa työluvan uusimisen jättämisestä tai passin myöntäneen viranomaisen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi suostumuskirje on saatavilla työntekijöiden ensisijaisilla kielillä – englanniksi, nepaliksi ja hindiksi. Pakkotyö: Työntekijät maksavat lääkärin- tarkastusmaksut Työntekijöiden rekrytointiprosessin osana maksamat terveystarkastusmaksut (3 % yhden kuukauden bruttopalkasta) joko hyvitettiin työntekijöille 90 päivän kuluttua tai niitä ei korvattu lainkaan irtisanoutuneille. Toimittaja ryhtyi korjaaviin toimenpiteisiin. Rekrytointiin liittyviä terveystarkastusmaksuja eivät enää maksaneet työntekijät, vaan ne maksettiin suoraan toimipaikan toimesta (toimittaja). Työaika Alustavassa tarkastuksessa paljastui lepopäivävaatimuksen noudattamatta jättäminen, sillä työntekijät eivät johdonmukaisesti saaneet vähintään yhtä vapaapäivää joka kuudes peräkkäinen päivä. Tarkastus osoitti, että pisin peräkkäinen työjakso oli maaliskuussa 11 päivää, ja 47 % työntekijöistä ylitti kynnyksen. Keskimäärin 15,6 % työntekijöistä työskenteli 7–12 peräkkäistä päivää. Lopputarkastuksessa vahvistettiin, että kaikki työntekijät saavat nyt pakollisen vapaapäivän, ja että pisimmät peräkkäiset vapaapäivät ovat kuusi. Palkkaus ja edut Toimittajien auditoinnissa vahvistettiin, että säännölliset ja ylityötuntien palkat lasketaan oikein ja maksetaan ajallaan, mutta 7,27 %:lle työntekijöistä tehtiin laittomia palkanpidätyksiä kaupallisten vakuutusmaksujen vuoksi, joita ei lain mukaan vaadita. Lopputarkastuksessa vahvistettiin, että toimipaikalla oli toteutettu korjaavat toimenpiteet, eikä työntekijöiden palkoista enää tehdä vähennyksiä. Toimipaikka suorittaa myös työntekijöiden haastatteluja tarkistaakseen, että urakoitsijayritys ei ole tehnyt palkanpidätyksiä. Terveys ja turvallisuus Tarkastetulla toimipaikalla ei ollut voimassa olevaa palotodistusta. Lopputarkastuksessa vahvistettiin, että kaikki vaaditut luvat, lisenssit, testausraportit ja terveys- ja turvallisuustodistukset olivat olemassa, ja ne oli toimitettu viranomaisille ajoissa. Terveys ja turvallisuus Toimittajien tarkastuksessa havaittiin, että vaikka työterveys- ja työturvallisuuskäytännöt sekä valvontaprosessit ovat käytössä, kolmen paineilmasäiliön valvontaprosessi oli tehotonta. Säiliöille ei ollut koskaan asennuksen jälkeen tehty lain edellyttämiä pätevän insinöörin tekemiä turvallisuustarkastuksia. Lopputarkastuksessa vahvistettiin, että kaikille kolmelle 15 000 litran tilavuudella olevalle ilmasäiliölle tehtiin pätevän insinöörin suorittamat turvallisuustarkastukset ja painekokeet, ja tulokset olivat lakisääteisten vaatimusten mukaisia. 92 Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa Tavoitteet heijastavat due diligence -ohjelmia, joissa käsitellään toimintaperiaatteita liittyen pakkotyöhön, terveyteen ja turvallisuuteen, palkkaukseen ja työaikaan. Toimitusketju Tyydyttävä kestävän kehityksen pisteytys Tavoitteenamme on, että 80 % toimittajista saavuttaa tyydyttävän tason kestävän kehityksen pisteytyksessä (perustuen yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen) toimittajien suorituskyvyn arvioinnissa (perustuu paikan päällä suoritettaviin vastuullisuusauditointeihin, EcoVadis, CDP, Conflict minerals). Tämä suoritusmittari sisältää kaikki merkittävät due diligence -arvioinnin tulokset osana suorituspistemäärää. Nokia raportoi julkisesti myös itsenäisesti paikan päällä ja verkossa toteutettujen vastuullisuusauditointien lukumäärän sekä esimerkiksi työaikaan, palkitsemiseen, pakkotyöriskiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien auditointihavaintojen lukumäärän sekä havaintojen tyypit ja niiden korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet. Edistyminen tavoitteessa: Etenee suunnitellusti 82 % toimittajista saavutti tyydyttävän tason kestävän kehityksen pisteytyksessä Nokian vastuullisuusohjelmissa. 3TG-jäljitettävyys sekä konfliktivapaa status 98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä sulattojen konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin ja kuparin laajennettu huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa asema. Edistyminen tavoitteessa: Ei saavutettu 93 % jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä sulattojen konfliktivapaa status. Terveys ja turvallisuus Terveyden ja turvallisuuden osalta on asetettu useita sisäisiä tavoitteita. Näihin kuuluvat arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet. Painopisteitä ja tavoitteita on asetettu muun muassa seuraaville aiheille: Tapaturmien esiintymismäärien vähentäminen Nokian oma työvoima: Edistyminen tavoitteessa: saavutettu Nokian omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuuden mittari (LTIFR) ja rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden mittari (TRIFR) on laskenut vuodesta 2024 (LTIFR laski 0,055:een vuoden 2024 luvusta 0,085 ja TRIFR laski 0,189:ään vuoden 2024 luvusta 0,244). Nokian toimittajat: Edistyminen tavoitteessa: ei saavutettu Nokian toimittajien osalta LTIFR ja TRIFR nousi vuodesta 2024 (LTIFR 0,501:een vuoden 2024 luvusta 0,401 ja TRIFR 0,724:ään vuoden 2024 luvusta 0,655). Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta työntekijöille, toimittajille ja kolmansille osapuolille. Edistyminen tavoitteessa: ei saavutettu 4 (neljä) kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joista seurasi 5 (viisi) kuolemaa. Tähän sisältyy 0 (nolla) kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joissa Nokian oma henkilöstö on ollut osallisena, 4 (neljä) urakoitsijoiden/alihankkijoiden kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joista seurasi 5 (viisi) kuolemaa, ja 0 (nolla) kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, jossa on osallisena kolmas osapuoli. Kuolemaan johtaneet tapaukset tutkittiin perusteellisesti, ja korjaaviin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ryhdyttiin. Nokian tavoitteena on nolla kuolemaan johtanutta onnettomuutta kaikissa toiminnoissaan. Toimittajien terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviointi 100% toimittajistamme saavuttaa terveyden ja turvallisuuden suositeltu tai ensisijainen -tason (H&S Recommended or Preferred supplier) vuoteen 2030 mennessä. Edistyminen tavoitteessa: Ei etene suunnitellusti 8 % asiaankuuluvista toimittajista saavutti terveyden ja turvallisuuden “suositeltu tai ensisijainen” -tason. Ottaen huomioon Nokian jatkuvat pyrkimykset vahvistaa terveys- ja turvallisuusvaatimuksia, nykyisen tavoitteen arviointi johti siihen johtopäätökseen, että se ei enää täytä Nokian korkeita terveys- ja turvallisuusstandardeja. Näin ollen tavoitetta ei pidetä enää merkityksellisenä, ja se määritetään jatkossa ottaen huomioon tiukemmat vaatimukset ja -standardit. Vuodesta 2026 eteenpäin tämä tavoite korvataan seuraavalla vuosittaisella tavoitteella: "Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 95 % noudattaa toimittajien kypsyysarviossa tiukennettuja terveys- ja turvallisuusvaatimuksia”. Myös toimittajien suositellun tai ensisijaisen aseman saavuttamiseen vaadittavan vertailuarvon odotetaan nousevan edelleen, ja sen kehittymistä tullaan seuraamaan sisäisesti, jotta Nokia voi sekä seurata asianmukaisia parametrejä että reagoida nopeasti alan kehitykseen. Projektit, jotka noudattavat korkean riskin projektien toteutuksen arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia. 96 % projekteista noudattaa korkean riskin projektien toteutuksen arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia. Edistyminen tavoitteessa: saavutettu 98 % korkean riskin hankkeista todettiin täyttävän Nokian ei- neuvoteltavissa olevat vähimmäisvaatimukset. Nokian ylemmän tason johdon turvallisuuskierrokset Turvallisemman työympäristön luominen lähtee hyvästä johtamisesta. Nokian johtajilla on keskeinen asema terveys- ja turvallisuuskulttuurin vahvistamisessa. Ylemmän tason johdon turvallisuuskierrosten toteuttaminen on kohdennettu, suora ja strateginen tapa pitää yhteyttä paikallisiin tiimeihin ja arvoketjun työntekijöihin ja vaikuttaa myönteiseen turvallisuuskäyttäytymiseen. Vuonna 2025 Nokian tavoitteena oli järjestää 80 ylemmän tason johdon turvallisuuskierrosta valvonnan parantamiseksi asennuspaikoilla (installation sites). Edistyminen tavoitteessa: saavutettu 128 toteutettua turvallisuuskierrosta Nokian 4 ylimmän tason johtajien vetämänä vuoden 2025 aikana. Yhteensä Nokialla toteutettiin 676 johdon turvallisuuskierrosta vuonna 2025. Vuoden 2026 tavoite pysyy samana: 80 ylemmän tason johdon toteuttamaa turvallisuuskierrosta. 93 ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025 Tavoitevuosi Lähtövuosi Lähtöarvo Tavoite Vuoden 2025 tulokset Tavoitetila S2: Arvoketjun työntekijät 2030(1) 2020 22 % Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 100% saavuttaa suositeltu tai ensisijainen -tason (H&S Recommended or Preferred supplier) terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviossa. 8 % asiaankuuluvista toimittajista saavutti H&S ”Recommended or Preferred” supplier - statuksen. Vuodesta 2026 eteenpäin tämä tavoite korvataan seuraavalla vuosittaisella tavoitteella: "Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 95 % noudattaa toimittajien kypsyysarviossa tiukennettuja terveys- ja turvallisuusvaatimuksia” johtuen Nokian terveys- ja turvallisuusstandardien kiristymisestä vuosi vuodelta ja siten toimittajien kypsyysarviokriteerien jatkuvasta tiukentumisesta. Ei etene suunnitellusti. Tavoite korvataan toisella tavoitteella vuodesta 2026 eteenpäin (1) 2025(2) 2020 95 % 98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä sulattojen konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin ja kuparin laajennettu huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa asema. Vuodesta 2025 lähtien olemme saavuttaneet 93 %:n jäljitettävyyden sulattotasolle toimitusketjussamme sekä sulattojen konfliktivapaan statuksen ( 6 % yksikön parannus vuoteen 2024 verrattuna). Olemme myös laajentaneet ja suorittaneet koboltin, mican, alumiinin ja kuparin huolellisuustarkastuksia. Jäljellä olevan 5 %:n eron kurominen jatkuu tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2026. Ei saavutettu 2025(2) 2020 68 % 80 % toimittajista saa tyydyttävän kestävän kehityksen pisteytyksen (perustuu yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen) toimittajien suorituksen arvioinnissa (sisältää suorituksen eri vastuullisuusohjelmissamme, kuten EcoVadis, CDP, Conflict minerals). Keskimäärin 82 % toimittajista (toimittajien suorituskyvyn arviointiprosessissa kestävän kehityksen osalta), sai tyydyttävät kestävän kehityksen pisteet eri vastuullisuusohjelmissamme. Saavutettu 2025 2024 6 Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta työntekijöille, toimittajille ja kolmansille osapuolille. Vuonna 2025 työperäisiä kuolemaan johtaneita tapauksia oli 4 (neljä), joista seurasi 5 (viisi) kuolemaa. Näistä Nokian työntekijöihin kohdistui 0 (nolla) kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, 4 (neljä) urakoitsijoiden/alihankkijoiden kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joista seurasi 5 (viisi) kuolemaa, ja 0 (nolla) kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, jossa on osallisena kolmas osapuoli. Kuolemaan johtaneet tapaukset tutkittiin perusteellisesti, ja korjaaviin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ryhdyttiin. Nokian tavoitteena on nolla kuolemaan johtanutta onnettomuutta kaikissa toiminnoissaan. Ei saavutettu 2025 2024 87 80 ylemmän tason johtajan turvallisuuskierrosta kohteisiin valvonnan parantamiseksi. Vuonna 2025 toteutettiin 128 turvallisuuskierrosta Nokian 4 ylimmän tason johtajien vetämänä. Yhteensä Nokialla toteutettiin 676 johdon turvallisuuskierrosta vuonna 2025. Saavutettu 2025 2024 97 % 96 % projekteista noudattaa korkean riskin projektien toteutuksen arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia. 98 % korkean riskin projekteista todettiin täyttävän vähimmäisvaatimukset, jotka ovat ehdottomat. Saavutettu 2025 2024 Nokian oma työvoima: LTIFR 0,085 TRIFR 0,244 Nokian toimittajat: LTIFR 0,401 TRIFR 0,655 Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden (TRIFR) ja työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuuden (LTIFR) vähentäminen Nokian oman työvoiman ja toimittajien osalta. Nokia mittasi kahta oman työvoiman ja toimittajien turvallisuuteen liittyvää tapaturmien toistuvuusmittaria. Nokian oma työvoima: Vuonna 2025 sekä LTIFR että TRIFR laskivat vuoteen 2024 verrattuna: Nokian oman työvoiman LTIFR vuoden 2025 lopussa oli 0,055 (2024 tulos oli 0,085) Nokian oman työvoiman TRIFR vuoden 2025 lopussa oli 0,189 (2024 tulos oli 0,244 ). Nokian toimittajat: Vuonna 2025 sekä LTIFR että TRIFR nousivat vuoteen 2024 verrattuna: Nokian toimittajien LTIFR vuoden 2025 lopussa oli 0,501 (2024 tulos oli 0,401) Nokian toimittajien TRIFR vuoden 2025 lopussa oli 0,724 ( 2024 tulos oli 0,655) Saavutettu Ei saavutettu (1) Tämä tavoite korvataan vuonna 2026 uudella tavoitteella, kuten edellisellä sivulla on kuvattu. (2) Vuodesta 2026 lähtien tavoitteen tavoitevuosi on pidennetty vuodesta 2025 vuodelle 2030 94 Tiedonantotaulukot Seuraavassa taulukossa esitetään terveys- ja turvallisuusaiheisiin liittyvät raportoidut tapaukset. Näihin kuuluvat oma henkilöstö, urakoitsijat tai alihankkijat ja kolmannet osapuolet tavoitteiden mukaisesti. Työterveys ja -turvallisuus 2025 2024 Raportoidut läheltä piti -tapaukset (mukaan lukien urakoitsijat) 192 184 Oman työvoiman poissaoloa aiheuttaneet tapaturmat 9 13 Oman työvoiman työperäiset kuolemaan johtaneet tapaukset(1) 0 0 Urakoitsijoiden tai alihankkijoiden työperäiset kuolemaan johtaneet tapaukset (1) 4 5 Kolmannen osapuolen työperäiset kuolemaan johtaneet tapaukset(1) 0 1 Oman työvoiman työhön liittyvät kriittiset tapahtumat 0 1 Urakoitsijoiden ja alihankkijoiden työhön liittyvät kriittiset tapahtumat 4 1 Kolmannen osapuolen työhön liittyvät kriittiset tapahtumat 0 2 Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuus (TRIFR) ja työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuus (LTIFR) Nokian oman työvoiman ja tavarantoimittajien osalta TRIFR: Nokian oma työvoima 0,189 0,244 TRIFR: Toimittajat 0,724 0,655 LTIFR: Nokian oma työvoima 0,055 0,085 LTIFR: Toimittajat 0,501 0,401 Turvallisuuskierrokset, jotka on suoritettu ja raportoitu yhdessä johdon kanssa 128 87 (1)Lisätietoja on taulukossa “ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025 ” Nokian perusteellisten yritysvastuuta koskevien toimittaja-auditointien tulokset Vuonna 2025, teimme 121 perusteellista toimittajien yritysvastuutarkastusta, joiden tulokset näytetään seuraavassa taulukossa. Havaintojen luokittelu Sääntöjä tai vaatimuksen- mukaisuutta koskevat rikkomukset Tunnistettujen mahdollisten riskialueiden lukumäärä Parannussuositusten kokonaismäärä Lapsi- ja nuorisotyö 2 0 2 Pakkotyö (sopimusasiat/sakko/vähennys jne.) 41 0 41 Terveys ja turvallisuus 254 8 262 Yhdistymisvapaus ja oikeus työehtosopimusneuvotteluihin 0 0 0 Syrjintä 2 0 2 Kurinpitokäytännöt 5 1 6 Työajat 113 5 118 Palkkaus 59 0 59 Hallintajärjestelmät 89 7 96 Ympäristönhallintajärjestelmä 72 1 73 Yhteensä 637 22 659 Toimitusketjun hallintaan liittyvät tiedot Nokian toimitusketjun due diligence sisältää erityyppisiä tarkastuksia ja arviointeja. Seuraavissa taulukoissa esitetään yleiskatsaus niiden kattavuuteen. Toimittajien kattavuus Nokian kestävän kehityksen ohjelmissa 2025 2024 Vastuullisten mineraalien ohjelma 98 % 99 % EcoVadis-kestävyysarviointi 65 % 64 % CDP toimitusketjun ilmastonmuutosohjelma 60 % 62 % CDP toimitusketjun vesiturvallisuusohjelma 54 % 52 % Toimittajien auditoinnit ja arvioinnit Paikan päällä suoritettujen yritysvastuuauditointien määrä (keskittyen työoloihin ja ympäristöön) Nokian toimittajavaatimusten ja SA8000:n (1) perusteella 121 101 Yritysvastuun auditoinneissa havaittujen poikkeamien käsittelyn valmistumisprosentti tavoiteajassa 34 % 38 % Nokian toimittajavaatimusten mukaisten paikan päällä tehtyjen järjestelmätarkastusten määrä 51 36 Yritysvastuun osalta arvioitujen toimittajien määrä EcoVadis-kestävän hankinnan alustalla 616 469 Aktiivisten toimittajien osuus, joiden kestävyyden EcoVadis on arvioinut "tyydyttäväksi" tai korkeammaksi 86 % 84 % Terveys ja turvallisuus Osuus toimittajista, jotka tarjoavat korkean riskin toimintoja, jotka kuuluvat Nokian terveys- ja turvallisuuskysymysarvioinnin piiriin 99 % 98 % Osuus toimittajista, jotka on arvioitu työterveyden ja turvallisuuden kypsyysarviossa ja jotka saavuttavat työterveys- ja työturvallisuusvaatimusten mukainen toimittaja -statuksen (“H&S compliant supplier”) 99 % 98 % Osuus korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajista, jotka saavuttivat suositeltu tai ensisijainen -tason Nokian terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviossa 8 % 16 % Niiden hankkeiden prosenttiosuus, jotka täyttävät Nokian korkean riskin projektien toteutuksen arviointiprosessin (HRPIA) tiukennetut vaatimukset 98 % 97 % Toimittajan suorituskyvyn arviointi Niiden toimittajien osuus, jotka saavuttavat tyydyttävän kestävän kehityksen pistemäärän (perustuen yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen) toimittajien suorituskyvyn arvioinneissa (perustuu paikan päällä suoritettaviin vastuullisuusauditointeihin, EcoVadis, CDP ja konfliktimineraaleihin) 82 % 78 % Materiaalien jäljitettävyys Konfliktivapaa-statuksen saavuttaneiden toimittajien osuus, % 93 % 87 % (1) Vuoden 2025 luku sisältää 11 yritysvastuuauditointia vuodelta 2024 , mutta ne on raportoitu Nokialle vuoden 2025 aikana. 95 Mittareiden raportointiperiaatteet Työterveys ja -turvallisuus Tapausten raportointi Raportoidut tapaukset ovat kooste raportointivuoden aikana sattuneista terveys- ja turvallisuustapauksista. Nokian työntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta vastaava tiimi tutkii ja seuraa niitä sisäisesti. Kuolemantapausten raportoinnin kriteerit sisältävät siihen kolmannet osapuolet, kuten yleisön, joihin Nokian hallinnassa olevan tapauksen on arvioitu vaikuttavan. Tämä yhdenmukaistaa Nokian raportoinnin läheisimpien toimialan sidosryhmien ja kilpailijoiden kanssa. Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuus (TRIFR) ja työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuus (LTIFR) Tapaturmien toistuvuuden mittari (Incident Frequency Rate) on vakiintunut terveys- ja turvallisuusraportointikäytäntö, jossa ilmoitetaan organisaatiossa sattuneiden vaaratilanteiden määrä suhteessa tehtyjen työtuntien määrään kullakin raportointijaksolla, tyypillisesti kuukaudessa. Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuus (TRIFR) saadaan laskemalla kuolemantapausten, kriittisten, menetetyn työajan aiheuttamien loukkaantumisten, lääkärin hoitoa vaativien loukkaantumisten määrä, kerrottuna 1 000 000:lla ja jakamalla sitten tämä luku työntekijöiden työtuntien kokonaismäärällä. Työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuus (LTIFR) on niiden menetettyyn työaikaan johtaneiden tapausten (kuolemaan johtaneet, kriittiset ja menetettyyn työaikaan johtaneet tapaturmat) lukumäärä, joiden seurauksena työntekijä ei pysty työskentelemään seuraavana täytenä työpäivänä. Tämä luku kerrotaan 1 000 000:lla ja sitten jaetaan tämä yksittäinen luku työntekijän tekemien työtuntien kokonaismäärällä. Ylemmän tason johtajien raportoidut turvallisuuskierrokset Ylemmän tason johtaja on avainasemassa oleva henkilö, joka on vastuussa liiketoimintamme turvallisesta toteuttamisesta ja vaikuttaa Nokian työntekijöiden ja Nokian puolesta työskentelevien henkilöiden myönteiseen turvallisuus- käyttäytymiseen. Hänellä on valtuudet vahvistaa Nokian terveys- ja turvallisuuskulttuuria, ja määräysvalta resursseihin Nokian turvallisuusstandardien täytäntöönpanon varmistamiseksi. Nokian perusteellisten yritysvastuuta koskevien toimittaja-auditointien tulokset Yhteenveto havainnoista on saatu yritysvastuun toimittajien tarkastuksista, joita kolmansien osapuolten auditoijat ovat tehneet pääasiassa joko suoraan ulkoistamalla tai alan aloitteiden, kuten vastuullisen Business Alliancen ja Joint Alliance for Corporate Social Responsibility (JAC), kautta. Toimitusketjun hallintaa koskevat tiedot Toimittajien kattavuus Nokian kestävän kehityksen ohjelmissa Kattavuus on prosentuaalinen osuus kyseisten ohjelmien kattavuudesta verrattuna kokonaistoimittajakuluihin. Toimittajien auditoinnit ja arvioinnit Nokian kestävän toimitusketjun tiimi ylläpitää tietoja auditoinneista ja toimittaja-arvioinneista. EcoVadis-alustaa hyödynnetään EcoVadis-arviointeihin liittyvissä mittareissa ja CDP-alustaa ilmastonmuutoksen hallintaan liittyvissä arvioinneissa. Responsible Business Alliancen alustaa hyödynnetään paikan päällä tehtäviin auditointeihin liittyvissä mittareissa. Havaittujen poikkeamien käsittelyn valmistumisprosentti on kaikkien auditointien havaintojen käsittelyn valmistumisprosentin yksinkertainen keskiarvo. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla loppuun käsitellyt poikkeamat kyseisissä auditoinneissa havaittujen poikkeamien kokonaismäärällä. Nämä havainnot koskevat vuoden 2025 ensimmäisten 6 kuukauden ja vuoden 2024 ensimmäisten 12 kuukauden aikana tehtyjä auditointeja. Terveys ja turvallisuus Korkean riskitason toimintaa harjoittavien toimittajien osuus: Tämä edustaa kattavuutta. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla niiden korkean riskitason toimintaa harjoittavien aktiivisten toimittajien määrä, jotka ovat suorittaneet toimittajan kypsyysarvioinnin (SMA) seuraavaan tarkastelupäivään mennessä, korkean riskitason toimintaa harjoittavien aktiivisten toimittajien kokonaismäärällä. Työterveys - ja turvallisuusvaatimusten mukainen toimittaja -status: Toimittajat, joiden SMA-pistemäärä on vähintään 3. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla korkean riskitason toimintaa harjoittavien aktiivisten toimittajien lukumäärä (joiden SMA-pistemäärä on vähintään 3,00) niiden korkean riskitason toimintaa harjoittavien aktiivisten toimittajien kokonaismäärällä, jotka ovat saaneet valmiiksi toimittajan kypsyysarvioinnin seuraavan tarkastelupäivän kuluessa. Työterveyden ja -turvallisuuden suosittelema tai ensisijainen toimittaja -status: Tämä tarkoittaa toimittajia, joilla on vähintään 4 suoritettua SMA-pisteytystä. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla niiden toimittajien määrä, jotka suorittavat korkean riskin toimintaa saavuttaakseen ”Työterveys - ja turvallisuusvaatimusten mukainen toimittaja” -statuksen terveys- ja turvallisuus kysymysarvioinnissamme kaikkien toimittajien määrällä. HRPIA-prosessin vahvistettujen vaatimusten mukaiset projektit: Nämä mittarit edustavat kaikkia aktiivisia korkean riskin projekteja, joissa HRPIA on saatu päätökseen ja tarkistettu alle 1 vuoden sisään, ja ne vastaavat Nokia Non-Negotiables -standardia, jonka HRPIA-pistemäärä on ≥ 3,00. Toimittajien suorituskyvyn arviointi Tämä mittari on laskettu yritysvastuuauditoinneista, EcoVadis-, CDP- ja konfliktimineraalien arvioinneista saatujen toimittajien suoritusarviointien painotetun osuuden perusteella. Painotukset on määritetty näihin ohjelmiin osallistuvien toimittajien kattavuuden perusteella. Konfliktivapaa-statuksen saavuttaneiden toimittajien osuus Indikaattori perustuu kahteen tekijään: (i) toimittaja on suorittanut sulaton tunnistamisen, ja (ii) kaikki toimittajan ilmoittamat sulatot ovat konfliktivapaita, aktiivisia toimialan varmistusohjelman mukaisissa prosesseissa, tai niillä on alhainen riski tehdä hankintoja konfliktien tai korkean riskin alueilta. Konfliktivapaat hankintatiedot raportoidaan Responsible Minerals Initiativen Conflict Minerals Reporting Template (CMRT) -raportointimallin kautta, yhdistetään Master Template -malliin ja verrataan Responsible Minerals Initiativen Responsible Minerals Assurance -prosessiin sekä sisäisen riskinarviointiprosessin tuloksiin. 96 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että sananvapaus (yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet) on Nokialle olennainen osa-aihe. Seuraavassa taulukossa kuvataan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se kuinka Nokia hallinnoi niitä. Osa-aihe Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet: Sananvapaus ja tietojen saatavuus Myönteinen vaikutus: Ilmaisunvapauden mahdollistaminen verkkoyhteyksien avulla ja sosiaalisten vaikuttamisohjelmien tarjoaminen digitaitojen kehittämiseksi tarjoavat yhteisöille keinot osallistua täysimääräisesti nykypäivän digitaaliseen yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa muun muassa parempia mahdollisuuksia jakaa mielipiteitä, nauttia kansalaisoikeuksistaan, kuten äänioikeudesta, ja saada helpommin monipuolista tietoa ja päästä julkisiin palveluihin, mikä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Asiakkaiden sitouttamisprosessi myyntitiimien ja liiketoimintaryhmien kautta. Lahjoitus- ja sponsorointivaliokunta, Suora hallinnointi yhteistyössä kestävän kehityksen tiimin, kansalaisjärjestöjen tai asiakkaiden kanssa. Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet: Sananvapaus Kielteinen vaikutus, riski: Nokian teknologian väärinkäyttö ihmisoikeuksien loukkaamiseen, kuten sananvapauden liiallinen rajoittaminen ja laiton, liiallinen tai mielivaltainen valvonta. Nokia tiedostaa myös, että ihmisoikeudet voivat joskus olla ristiriidassa keskenään, kuten yleisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi toteutetut toimet, jotka aiheuttavat riskejä sananvapaudelle ja yksityisyydelle. Tällä voi olla potentiaalinen kielteinen vaikutus asianomaisiin yhteisöihin sekä aiheuttaa mainehaittoja tai taloudellisia seurauksia. Katso kohdasta ”Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)”, miten Nokia hallitsee mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja riskejä. Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa. Tässä osiossa “Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)” esitetyt tiedot sisältävät toimintaperiaatteet, prosessit, toimet ja tavoitteet siitä, miten Nokia hallitsee sananvapauden ja laadukkaan tiedon saatavuuden myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin, loppukäyttäjiin ja kuluttajiin. Toimintaperiaatteet, prosessit ja toimet siitä, miten Nokia lieventää sananvapauteen liittyviä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen, loppukäyttäjien ja kuluttajien osalta käsitellään kohdassa “Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)”. Nokia uskoo, että sen tarjoama teknologia mahdollistaa sosiaalisia hyötyjä yksilöille ja yhteisöille. Yhteydet ovat yhteiskunnallinen etu, joka voi tukea ihmisoikeuksia, ja Nokia tiedostaa tähän liittyvän vastuun. Ihmisoikeuksien puolustaminen on monimutkainen asia, joka kattaa Nokian tarjoaman teknologian lisäksi myös yhteistyökumppanit, tavarantoimittajat, omat toiminnot ja laajemman sidosryhmäkentän. Siksi Nokia pyrkii jatkuvasti oppimaan sekä parantamaan toimintaansa ja uskoo, että vuorovaikutus laajemman sidosryhmäyhteisön kanssa on paras tapa edetä. Tärkeimmät yhteisöt, joihin Nokian oma toiminta vaikuttaa, ovat Nokian omien toimitilojen ympärillä asuvat paikalliset asukkaat, mukaan lukien alkuperäiskansat. Yhteisöt saattavat myös hyötyä Nokian suunnittelemien ja rakentamien verkkojen yhteyksistä. Tämä vaikutus ulottuu verkkojen välittömien käyttöönottoalueiden ulkopuolelle ja ulottuu loppukäyttäjiin ja kuluttajiin, jotka ovat riippuvaisia näistä verkoista keskeisten palveluiden, tiedonsaannin ja mahdollisuuksien saamiseksi. Monissa tapauksissa loppukäyttäjät ja kuluttajat ovat itse vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen jäseniä, mikä tarkoittaa, että näiden sidosryhmien välillä on päällekkäisyyksiä. Nokia kiinnittää erityistä huomiota haavoittuviin tai syrjäytyneisiin tai mahdollisesti haavoittuviksi tai syrjäytyneiksi joutuvien ryhmien tai väestöjen yksilöiden oikeuksiin, tarpeisiin ja haasteisiin. Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä voivat olla Nokian arvoketjussa olevat yhteisöt, kuten Nokian toimitusketjun työntekijät, joita käsitellään “ Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)” -osiossa. Muita asianomaisia osapuolia voivat olla kansalaisjärjestöt. Verkkojensa ja teknologiansa avulla Nokialla voi olla myönteinen vaikutus yhteisöihin taloudellisen kehityksen mahdollistajana. Se tarjoaa pääsyn kanaviin, jotka mahdollistavat ajatusten vaihdon sekä pääsyn tietoon ja markkinamahdollisuuksiin, tarjoten samalla keinon puolustaa sananvapautta näissä yhteisöissä. Nokia käyttää vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen myönteiseen vaikuttamiseen tähtäävissä aloitteissa kolmea keskeistä keinoa: rahallista panosta, työntekijöiden vapaaehtoistyötä (mukaan lukien asiantuntijoiden tarjoamisen) 97 ja kumppanuuksia asiakkaiden kanssa olemassa olevien tai uusien verkkoyhteyksien, digitaalisen saatavuuden ja yhteisöjen voimaannuttamisen parantamiseksi. Nokia myös tukee lahjoituksiin perustuvia sosiaalisia vaikuttamisohjelmia, joita yleensä toteutetaan paikallisesti yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tämän lähestymistavan mukaisilla ohjelmilla pyritään saamaan aikaan suora vaikutus hyödyntämällä teknologiaa tiedon, sosiaalipalvelujen saatavuuden ja kansalaisoikeuksien parantamiseen sekä digitaalisten ja yrittäjyyden taitojen kehittämiseksi kohdennetuissa yhteisöissä. Teknologian avulla toteutettavat sosiaaliset vaikuttamisohjelmat voivat myös tarjota vaihtoehtoisen tavan kehittää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa vaikuttaa suoraan Nokian sosiaalisiin vaikuttamisohjelmiin. Nokia pyytää ohjausta ja palautetta kansalaisjärjestöiltä, millä on ratkaiseva rooli yrityksen vaikutusohjelmien suunnittelussa ja muokkaamisessa. Nämä tiedot auttavat päätöksenteossa siitä, mitkä yhteisöt tai alueet priorisoidaan, sekä tunnistamaan tärkeimmät paikalliset prioriteetit ja odotukset. Tämän johdosta vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkökulmat voidaan sisällyttää näiden ohjelmien suunnitteluun ja laajuuteen alkuperäisestä suunnittelusta lopulliseen seurantaan ja vaikutustuloksiin asti. Toimintaperiaatteet Nokialla on erityisiä toimintaperiaatteita ja menettelyjä koskevia asiakirjoja, jotka ovat merkityksellisiä tärkeimpien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kannalta. Näitä ovat Nokian toimintaohjeet (kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa kohdassa “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”) ja ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet sekä sidosryhmien vuorovaikutuksen toimintatapa - asiakirjamme, jotka kaikki korostavat Nokian sitoutumista seuraaviin periaatteisiin: ▪ Tarjota sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka laajentavat mahdollisuuksia kommunikoida ja edistävät sellaisten perusoikeuksien, kuten oikeus sananvapauteen, yksityisyyteen, tiedonsaantiin, ajatusten vaihtoon ja taloudellisen kehityksen toteutumiseen ▪ Pyrkiä varmistamaan sananvapauden ja muiden ihmisoikeuksien toteutumisen ihmisoikeuksien huolellisuusperiaatteen avulla ▪ Varmistaa systemaattisen lähestymistavan siihen, miten Nokia toimii suoraan tai välillisesti eri sidosryhmien kanssa ja kysyä heidän näkemyksiään ja mielipiteitään liittyen tiettyihin Nokian vaikutuksiin. Kunnioitus alkuperäiskansojen oikeuksia kohtaan sisältyy Nokian toimintaohjeiden yleisiin periaatteisiin. Nokian ihmisoikeuspoliittisia sitoumuksia käsitellään “Yleiset tiedot” -osiossa kohdassa “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet” ja "Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)". Nokia käyttää sananvapauden varmistamisen apuna ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessiaan, mikä on myös osa Nokian ihmisoikeustoimintaperiaatteiden noudattamisen valvontaa. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa Useimmiten Nokia ei ole suorassa vuorovaikutuksessa vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, mutta pyrkii varmistamaan, että mahdollisten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkemykset ja tarpeet otetaan huomioon yhtiön liiketoimintapäätöksissä. Toteutamme tämän laillisten edustajien ja luotettavien valtuutettujen, kuten kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien, avulla. Nokia toimii asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kautta eri yhteisöjen parissa, esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin kanssa tasavertaisten taloudellisten edellytysten luomisessa digitalisaation kautta. Teemme yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa hyödyntäen niiden asiantuntemusta ja suoria yhteyksiä paikallistasolla vaikuttaviin yhteisöihin, kuten yhteistyömme UNICEFin ja paikallisten kansalaisjärjestöjen kanssa. Nokia toteuttaa myös kohdennettuja alueellisia ja maakohtaisia ohjelmia, joissa hyödynnetään sekä kansalaisjärjestöjen että muiden alueella toimivien kumppaneiden asiantuntemusta. Tämä lähestymistapa mahdollistaa sellaisten alueellisesti kohdennettujen ohjelmien suunnittelun ja toteuttamisen, jotka vastaavat erityistarpeisiin, mukaan lukien digitaalisten taitojen kehittämisen. Nokian vuorovaikutus kansalaisjärjestön kanssa on jatkuvaa alkaen ohjelman kehittämisen alkuvaiheesta ja se jatkuu kansalaisjärjestön paikallistoimiston kanssa koko ohjelman ajan. Vastuullisuusjohtajalla ja yrityksen sosiaaliseen vaikuttavuuteen keskittyvällä tiimillä on operatiivinen vastuu siitä, että tämä vuorovaikutus kansalaisjärjestöjen kanssa toteutuu. Perinteisesti, kun Nokian asiakas ottaa käyttöön uuden verkon, asiakas (teleoperaattori) ottaa vastuun siihen liittyvästä yhteisöjen ja sidosryhmien osallistamisesta. Alueet, joilla ei ole kattavuutta, tunnistetaan operaattorin toimesta ja operaattori käyttää niitä osana verkkosuunnittelua. Operaattori ottaa tarvittaessa huomioon myös alkuperäiskansojen maankäyttöoikeudet. Nokian liiketoimintaryhmien asiakkuustiimit vastaavat asiakasmyynnistä ja kantavat operatiivisen vastuun tämän vuorovaikutuksen toteutumisesta. Kun alkuperäiskansat ovat osallisina, on yleinen käytäntö olla yhteydessä alkuperäiskansojen johtajiin joko suoraan tai operaattorin kautta myyntimallista riippuen. Arvioitaessa Nokian yhteistyön tehokkuutta vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa tarkastelemme, ovatko toimenpiteemme johtaneet konkreettisiin myönteisiin tuloksiin näille yhteisöille. Seuraamme ja raportoimme sosiaalisten ohjelmien tuloksia kansalaisjärjestöiltä kerättyjen tietojen perusteella. Tulokset myös tarkastetaan ja varmennetaan ulkoisesti yhteistyössä Business for Societal Impactin kanssa. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Nokian käytössä olevat prosessit ja kanavat huolenaiheiden esilletuomiseen sekä käsittelyyn on kuvattu “Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)” -osion "Raportointikanavat ja tutkintaprosessi". Toimet Nokia varmistaa, että yrityksen sosiaalisen vaikuttavuuden lahjoitukset ja sponsorointi ovat osa sen liiketoimintastrategiaa ja heijastavat Nokian sitoutumista yhteisöihin, joissa toimimme. Nokian lahjoitukset tukevat yhtiön globaalia yhteiskuntavastuuta toteuttamalla ohjelmia, jotka korostavat 98 digitaalisen teknologian myönteistä käyttöä ja sen tuomia etuja, kuten tiedonsaantia sekä mahdollisuutta ajatusten vaihtoon ja vapaaseen ilmaisuun. Nokian sosiaalisen vaikuttamisstrategian osallistamismalli ohjaa kaikkia Nokian lahjoituksia sen varmistamiseksi, että lahjoitukset tehdään Nokian tarkoituksen ja arvojen mukaisesti. Nokian yhteiskuntavastuu- ja lahjoitusvaliokunta arvioi vuosittain, onko lahjoitukset tehty ohjeistuksen mukaisesti. Vuonna 2025 Nokia otti käyttöön uuden yritysvastuullisen lahjoituksen strategian, joka hajauttaa sosiaalisten aloitteiden valintaa koskevan päätöksenteon yhtiön eri puolilla maailmaa sijaitseviin toimipisteisiin. Strategiassa on päivitetyt valintakriteerit sosiaalisille aloitteille, jotka yhdenmukaistettiin paremmin Nokian sosiaalisen kestävyyden alakategorioiden kanssa (kuten digitaalinen saatavuus ja sen mahdollistaminen). Uusi yhteistyöhön perustuva lähestymistapa mahdollistaa työntekijöiden osallistamisen digitaalisen asiantuntemuksen jakamiseksi. Nokia on toteuttanut useiden vuosien ajan sosiaalisia vaikuttamisohjelmia, jotka keskittyvät digitaaliseen osallisuuteen ja tuovat yhteyksiä yhteisöihin ja yrityksiin maailmanlaajuisesti. Näitä ohjelmia voidaan toteuttaa kaikilla alueilla, joilla Nokia toimii. Ohjelmien tarkoitus on tuoda verkkoyhteyksiä uusille alueille ja tarjota mahdollisuuksien mukaan digitaitojen ja teknologian koulutusta. Ohjelmat kestävät yleensä 1–3 vuotta. Nokian sosiaalisen vastuun ohjelmat on jäsennelty konsernin sekä keskeisten alueellisten ja paikallisten ohjelmien tasoille. Konsernitason ohjelmiamme hallinnoi laki, compliance ja vastuullisuus -yksikkö yhteistyössä kansalaisjärjestöjen tai muiden kumppaneiden, kuten asiakkaiden, kanssa. Keskeisillä alueellisilla ja paikallisilla ohjelmilla on nimetty henkilö, joka vastaa ohjelmasta paikallisesti, sekä tarvittaessa tukea antavat tiimit. Vuonna 2025 Nokia investoi noin 4,4 miljoonaa euroa yhteisöihin eri puolilla maailmaa. Vuonna 2025 yhtiö käynnisti yhdeksän uutta, uuden strategian mukaista yritysten yhteiskuntavaikuttamiseen liittyvää ohjelmaa maailmanlaajuisesti ja teimme yhteistyötä muun muassa Pelastakaa Lapset -järjestön, Christel Housen, Al Khidmat -säätiön, Inyaz Egyptin ja Kumpul Impactin kanssa. Vuoden aikana Nokia jatkoi myös yhteistyötä YK:n tasa-arvojärjestön kanssa kannustaakseen naisia teknologiapohjaisten mahdollisuuksien ja taitojen avulla yhdeksässä hankkeessa neljällä markkina-alueella. Nokian pitkäaikainen yhteisöohjelma Smartpur on paikallinen digitaalinen ekosysteemi (digital village ecosystem), joka tarjoaa teknologiapohjaisia palveluita maaseudulla Intiassa. Ohjelma hyödyntää Nokian teknologiaa, asiantuntemusta ja rahoitusta sosiaalisen digitalisaation hankkeiden edistämiseksi ja se edistää Nokian tavoitetta kuroa umpeen digitaalista kuilua ja edistää osallistavaa kasvua. Vuonna 2025 Smartpur-keskusten kautta mahdollistettiin yli miljoona asiointikertaa, mikä heijastaa ohjelman jatkuvaa panosta yhteisöjen kehittämiseen ja digitaaliseen voimaannuttamiseen. Lisäksi Nokian yliopistoja koskeva lahjoitusohjelma käynnisti 13 uutta yhteistyöprojektia valittujen yliopistojen ja akateemisten yhteisöjen kanssa rahoittaakseen tutkimusta avoimista, pitkäaikaisista, vaikuttavista ja mullistavista keksinnöistä, joilla ratkaistaan kestävyyshaasteita 6G-, tekoäly-, sensori- ja kvanttiteknologioiden avulla. Nokia jatkaa edelleen yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja paikallisten yhteisölähtöisten järjestöjen kanssa toteuttaakseen sosiaalisen vaikuttavuuden aloitteita. Lisäksi yhteistyötä tehdään toimialajärjestöjen, kuten Responsible Business Alliancen (RBA), ja asiakkaiden kanssa, jotka ovat suorassa vuorovaikutuksessa yhteisöjen kanssa. Nokian toimia ja toimien tehokkuuden seurantaa olennaisten negatiivisten vaikutusten ja riskien osalta käsitellään Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) -osiossa, kohdassa ”Toimet”. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa Nokian keskeiset digitaalisen osallisuuden tavoitteet kuvastavat sen sitoutumista digitaalisten yhteysratkaisujen tarjoamiseen sekä viestintämahdollisuuksien laajentamiseen, jotka edistävät suoraan perusoikeuksien, kuten sananvapauden, käyttämistä. Mitä enemmän Nokia yhdistää ihmisiä, sitä paremmat mahdollisuudet ilmaisunvapauteen on. Lisäksi Nokia on asettanut tavoitteen mitata teknologiansa myönteisiä vaikutuksia tiedonsaannin, ajatustenvaihdon ja taloudellisen kehityksen mahdollistajana. Tätä käsitellään “Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)” -osiossa. Tavoitteena on “hyödyntää Nokian teknologiaa, kykyjä ja varoja parantaaksemme 1 500 000 ihmisen elämää sosiaalisten digitalisaatioprojektien, digitaalisten taitojen kehittämisen ja verkkoyhteyksien muodostamisen vuoteen 2025 mennessä”. Näitä ohjelmia voidaan toteuttaa kaikilla alueilla, joilla Nokia toimii. Tämä tavoite asetettiin vuoden 2021 lopussa meneillään olevien ja mahdollisten uusien digitaalista osallisuutta edistävien hankkeiden sekä uusien hankkeiden alkuvaiheen arvioitujen edunsaajien perusteella. Meneillään olevista hankkeista saadut kokemukset yhteistyössä kumppanijärjestöjen kanssa vaikuttivat myös tavoitteiden asettamiseen. Koska Nokia on vuorovaikutuksessa vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin joko kansalaisjärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien järjestöjen tai asiakkaiden kautta. Näin ollen Nokia ei ollut suoraan tekemisissä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa tavoitetta asettaessaan. Pääsääntöisesti Nokian toteuttamat hankkeet perustuvat keskeisten kansalaisjärjestöjen tunnistamiin tarpeisiin, jotka liittyvät Nokian teknologiavalmiuksiin ja paikan päällä saatavilla oleviin tukiresursseihin. Nokian yhteisöjen vaikutusohjelmien edistymistä mitataan keräämällä vuosittain tietoja mukana olevilta kansalaisjärjestöiltä ja sisäisiltä vastuuhenkilöiltä. Tiedot tarkastaa ja varmentaa ulkoinen toimija (Business for Societal Impact, B4SI). Lisäksi Nokian raportointivastuussa olevat henkilöt tarkastavat tiedot kahden käsittelijän periaatteen mukaisesti. Kansalaisjärjestöillä on säännöllinen suoritusten seuranta sidosryhmien ja vaikutuspiiriin kuuluvien yhteisöjen kanssa. Tämä tarjoaa tietoa, jota hyödynnetään ohjelmatyön parantamiseksi ja mahdollisten muutosten tekemiseksi. Vuoden 2025 aikana Nokia saavutti 25 966 raportoitua suoraa edunsaajaa sosiaalisen digitalisaation hankkeiden, digitaalisten taitojen kehittämisen ja yhteyksien ulkopuolella olevien henkilöiden yhdistämisellä. Tämä on -77 % muutos vuoteen 2024 verrattuna. Suurin syy tähän laskuun on Nokian sosiaalisen vaikuttamisstrategian muutos kohti kohdennetumpia ohjelmia, jotka liittyvät ensisijaisiin markkinoihin ja mittaavat vaikutusta tavoittavuuden sijaan. Vaikka raportointikaudella käynnistettiin yhdeksän uutta vaikutusohjelmaa, nämä aloitteet eivät ole vielä johtaneet suoriin edunsaajiin kuluvan vuoden aikana. Siksi kuluneen raportointivuoden pienempi määrä johtuu sekä uusien ohjelmien ajoituksesta ja toteutussyklistä. Nykyinen kumulatiivinen raportoitu suorien edunsaajien määrä on 829 953. Näin ollen Nokian tavoitetta ei saavutettu vuoden 2025 loppuun mennessä. 99 Nokian nykyinen tavoite oli määrä saavuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Nokia on sitoutunut jatkuvaan parantamiseen ja sidosryhmien odotuksiin vastaamiseen. Siksi uuden vaikutus- ja liiketoimintalähtöisen avainmittarin ja tavoitteen suunnitteluprosessin on aloitettu. Tarkoituksena on asettaa tavoite vuoden 2026 lähtötasolla ja mahdollistaa mitattavien, tulevaisuuteen suuntautuvien tavoitteiden asettaminen Nokian sosiaalisen vaikutusstrategian mukaisesti. Lisäksi Nokia on asettanut tavoitteita mitatakseen teknologiansa myönteisiä vaikutuksia tiedonsaannin, ideoiden vaihdon ja taloudellisen kehityksen mahdollistamisessa. Tätä käsitellään “Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)” -osiossa. ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025 Tavoitevuosi Lähtövuosi Lähtöarvo Tavoite Vuoden 2025 tulokset Tavoitetila S3: Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt 2025 2022 0 Hyödyntää Nokian teknologiaa, kykyjä ja varoja parantaaksemme 1 500 000 ihmisen elämää sosiaalisten digitalisaatioprojektien, digitaalisten taitojen kehittämisen ja verkkoyhteyksien muodostamisen kautta vuoteen 2025 mennessä. Nokia saavutti 25 966 raportoitua suoraa edunsaajaa vuonna 2025 . Ilmoitettujen suorien edunsaajien kumulatiivinen kokonaismäärä vuoteen 2025 mennessä on 829 953 . Ei saavutettu Mittareiden raportointiperiaatteet Nokian lähestymistapa yhteisöinvestointiensa kvantifiointiin perustuu Business for Societal Impact (B4SI) -viitekehykseen. Se muodostaa mittausstandardin, jota mikä tahansa voittoa tavoitteleva yritys voi soveltaa ymmärtääkseen panoksensa sosiaalisen vaikutuksen. Avustusten kokonaisarvo (miljoonaa euroa) Kokonaisarvo on laskettu käteis-, aika- ja luontoissuoritusten summana, jossa: ▪ käteisavustus on bruttorahasumma, jonka yritys maksaa yhteisöorganisaation/projektin tukemiseen; ▪ työaikapanos on kustannus, joka aiheutuu yritykselle palkallisista työtunneista, jotka työntekijät ovat käyttäneet yhteisön organisaatioon tai toimintaan osallistumiseen (esim. työntekijöiden vapaaehtoistyö, aktiivinen osallistuminen varainkeruutoimintaan, pidempiaikaiset komennukset yhteisön organisaatioihin, työharjoittelupaikkojen valvonta); ▪ Luontoissuoritukset ovat muita kuin käteisvaroja yhteisön toimintaan, ja niihin voi sisältyä yrityksen tuotteiden tai palveluiden lahjoituksia tai muita yrityksen resursseja, kuten tietotekniikkalaitteita, käytettyjä huonekaluja, kokoushuoneita tai muita tiloja. Ilmoitettujen suorien edunsaajien määrä Tämä luku heijastaa Nokian yhteisöinvestointien kautta tavoitettujen yksittäisten edunsaajien kokonaismäärää siltä osin kun investoinneilla rahoitetut toimet on luokiteltu keskeisten temaattisten pilarien ”Mahdollisuuksia tarjoava digitaalisen osallisuuden lisääminen (koulutus, terveys, työllisyys)” ja ”Osallisuus, yhdenvertaisuus ja monimuotoisuus” alle Nokian lahjoituksia koskevan viitekehyksen mukaisesti. Infineran yritysostolla ei ollut vaikutusta tavoitteisiin tai mittareihin. 100 Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että laadukkaan tiedon saatavuus ja sananvapaus (kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat tiedotusvaikutukset) ovat Nokialle olennaisia alateemoja. Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se, miten hallinnoimme niitä. Osa-aihe Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: (Laadukkaiden) tietojen saatavuus Myönteinen vaikutus: Nokian teknologia mahdollistaa yhteydet ja niistä syntyvät myönteiset vaikutukset tiedon saatavuuteen, ajatusten vaihtoon ja taloudellisen kehityksen mahdollisuuksiin. Asiakkaiden sitouttamisprosessi myyntitiimien ja liiketoimintaryhmien kautta. Lahjoitus- ja sponsorointivaliokunta, Nokian suora hallinnointi yhteistyössä kansalaisjärjestöjen tai asiakkaiden kanssa. Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: Sananvapaus Myönteinen vaikutus: Sananvapauden mahdollistaminen yhteyksien avulla antaa kuluttajille ja loppukäyttäjille mahdollisuuden jakaa mielipiteitä, saada monipuolista tietoa ja julkisia palveluita, mikä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Asiakkaiden sitouttamisprosessi myyntitiimien ja liiketoimintaryhmien kautta. Ihmisoikeuksien due diligence -prosessi (HRDD) osana myyntiprosessia, joka kattaa erilaisia vaatimustenmukaisuusaiheita. Lisätietoja alla. Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: Sananvapaus Kielteinen vaikutus, riski: Nokian teknologian väärinkäyttö voi johtaa ihmisoikeuksien loukkaamiseen, kuten sananvapauden liiallinen rajoittaminen ja laiton, liiallinen tai mielivaltainen valvonta. Nokia myös tiedostaa, että ihmisoikeudet voivat joskus olla ristiriidassa keskenään, kuten tilanteissa, joissa yleisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi toteutetut toimet aiheuttavat riskejä sananvapaudelle ja yksityisyydelle. Tällä voi olla potentiaalinen kielteinen vaikutus asianomaisiin yhteisöihin sekä aiheuttaa mainehaittoja tai taloudellisia seurauksia. Nokian ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet määrittelevät sitoutumisemme kunnioittaa ja tukea kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa, OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille, Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa periaatteissa. Lähestymistapamme ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen ja korjaaviin toimenpiteisiin perustuu YK:n ohjaaviin periaatteisiin. Näiden periaatteiden mukaisesti hyödynnämme myös kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joissa määritellään lasten, naisten, toimintarajoitteisten henkilöiden, kansallisten, etnisten, uskonnollisten ja kielellisten vähemmistöjen sekä siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeudet. Kunnioitamme kansainvälistä humanitaarista oikeutta aseellisten konfliktien tilanteissa. Loppupään due diligence -arviointi on pakollinen osa myynnin hyväksyntäprosessia. Päätökset tehdään ihmisoikeusriskien perusteella kaupallisten näkökohtien sijaan. Prosessissa arvioidaan teknologiamme mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten riskiä, tunnistetaan lieventäviä toimenpiteitä ja varmistetaan ihmisoikeuksien toimintaperiaatteiden noudattaminen. Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: Yksityisyys Kielteinen vaikutus: Kyberuhkien leviäminen lisää riskiä, että kuluttajien/ loppukäyttäjien tiedot vaarantuvat, minkä seurauksena haitalliset uhkatoimijat voivat vuotaa tietoja käyttääkseen tietoja merkittävällä tavalla. Vahingon riski korreloi tiettyjen yrityssektorien käsittelemien tietojen luonteen kanssa. Nokia on sitoutunut suojaamaan käsittelemiään henkilötietoja noudattamalla kansainvälisesti tunnustettuja yksityisyyden suojaa koskevia standardeja ja määräyksiä. Tietosuoja-, data- ja kyberturvallisuussääntelyn asiantuntijoista koostuva tiimi tarkastelee ja tukee kaikkia tietoturvaongelmia, joissa henkilötietoja on vaarantunut tai epäillään vaarantuneen. Ohjelmamme on strategisesti keskittynyt ymmärtämään, milloin ja miten korkean riskin tiedonkäsittely tapahtuu, sekä käytössä olevia toimenpiteitä mahdollisten riskien lieventämiseksi. Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset: Yksityisyys Riski: Yksityisyydensuojaan liittyvien lakien määrä ja muutokset globaalisti yhdessä tekoälyyn liittyvien riskien yleistymisen ja lisääntyvien kyberuhkien kanssa pahentavat riskiä siitä, että Nokia ei täytä vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, mikä johtaisi kielteisiin taloudellisiin, maineeseen ja sääntelyyn liittyviin seurauksiin. Nokia on sitoutunut suojaamaan käsittelemiään henkilötietoja noudattamalla kansainvälisesti tunnustettuja yksityisyyden suojaa koskevia standardeja ja määräyksiä. Tietosuoja-, data- ja kyberturvallisuussääntelyn asiantuntijoista koostuva tiimi tarkastelee viikoittain lakisääteisten vaatimusten kehittymistä maailmanlaajuisesti ja tukee niiden täytäntöönpanoaloitteissa. Yksilöihin vaikuttavia tekoälyn käyttötapauksia arvioidaan yksityisyyden suojaa ja tekoälyä koskevien lakien ja määräysten sekä eettisten näkökohtien noudattamisen osalta. 101 Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu osiossa "Yleiset tiedot”. Tunnistetut olennaiset myönteiset vaikutukset heijastavat Nokian ydinliiketoimintaa: yhteyksiä, verkkoja ja digitalisaatiota. Nokia pyrkii erottautumaan luotettavana ja vastuullisena teknologian tuottajana pitämällä liitettävyyttä yhteiskunnallisena hyödykkeenä, joka voi voimaannuttaa, edistää sananvapautta, yksityisyyttä ja turvallisuutta sekä tukea myönteistä sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista kehitystä. Se näkee digitalisaation myös ihmisoikeuksien mahdollistajana, taloudellisten mahdollisuuksien avaajana, koulutuksen, terveydenhuollon ja muiden julkisten palvelujen saatavuuden helpottajana sekä kasvun, työllisyyden ja kestävien toimeentulon tukena. Nämä uskomukset ovat Nokian tuen perustana toimintaperiaatteille, strategioille ja investoinneille, jotka edistävät laajakaistoja ja digitaalista murrosta yhteiskunnassa, teollisuudessa ja infrastruktuurissa. Nokian suunnittelemien, tuottamien ja myymien verkkojen mahdollistamat yhteydet vaikuttavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin, loppukäyttäjiin ja kuluttajiin, jotka ovat tarvitsevat näitä verkkoja kriittisten palveluiden, tiedon ja mahdollisuuksien saatavuuteen. Monissa tapauksissa loppukäyttäjät ja kuluttajat ovat itse vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kuuluvia, mikä tarkoittaa, että näiden sidosryhmien välillä on päällekkäisyyksiä. Nokia myy verkkoinfrastruktuuriratkaisujaan viestintäpalveluiden tarjoajille, tekoäly- ja pilvipalveluiden toimittajille, kaupungeille ja viranomaisille sekä toimintakriittisille yrityksille, kuten kaivosteollisuudelle, maataloudelle, ja valmistus-, logistiikka- ja puolustussektoreille (jäljempänä ”asiakkaat”). Näitä tuotteita myydään suoraan asiakkaille ja järjestelmäintegraattoreiden tai muiden ulkopuolisten yritysten kautta yritysasiakkaille. Nokia ei myy tuotteitaan suoraan yksittäisille kuluttajille. Yhteyksien myönteiset vaikutukset ja se, miten Nokia hallitsee sananvapauden ja laadukkaan tiedon saatavuuden myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia asianomaisiin yhteisöihin, loppukäyttäjiin ja kuluttajiin, on kuvattu osiossa “Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)”. Tässä osiossa ”Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)” käsitellään erityisesti Nokian käytäntöjä, prosesseja ja toimia, jotka koskevat sananvapauteen liittyvien mahdollisten kielteisten vaikutusten ja riskien lieventämistä asianomaisten yhteisöjen, loppukäyttäjien ja kuluttajien osalta. Lisäksi tässä osiossa kuvataan Nokian yksityisyyteen liittyviä käytäntöjä, prosesseja ja toimia. Toimintaperiaatteet Nokian toimintaohjeet ja ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet (kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa kohdassa “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”) osoittavat Nokian sitoutumisen sen varmistamiseksi, että sen tarjoama teknologia tukee sananvapautta sen sijaan, että se estäisi sitä. Nokian ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet määrittelevät sitoutumisemme kunnioittaa ja tukea kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa, OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille, Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja - oikeuksista sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa periaatteissa. Lähestymistapamme ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen ja korjaaviin toimenpiteisiin perustuu YK:n ohjaaviin periaatteisiin. Näiden periaatteiden mukaisesti hyödynnämme myös kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joissa määritellään lasten, naisten, toimintarajoitteisten henkilöiden, kansallisten, etnisten, uskonnollisten ja kielellisten vähemmistöjen sekä siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeudet. Kunnioitamme kansainvälistä humanitaarista oikeutta aseellisten konfliktien tilanteissa. Nokian ihmisoikeuksien due diligence (HRDD) -prosessi on yhtiön laajuinen, ennakoiva tarkastelu, jossa suoritetaan ennen tuotteen myyntiä koskevan päätöksen tekemistä. Päätökset tehdään ihmisoikeusriskien perusteella kaupallisten näkökohtien sijaan. Prosessissa arvioidaan teknologiamme mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten riskiä, tunnistetaan lieventäviä toimenpiteitä ja varmistetaan ihmisoikeuksien toimintaperiaatteiden noudattaminen. Keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa maan pitkän aikavälin ihmisoikeustilanne, loppukäyttäjä sekä teknologian, palvelun tai ratkaisun käyttötarkoitus. Tarvittaessa prosessi johtaa lisätutkimuksiin ja ylemmän johdon hyväksyntä- tai hylkäämispäätökseen osana hallintomallia. Nokian yksityisyyden suojaa koskevia sitoumuksia käsitellään osiossa ”Oma työvoima (ESRS S1)”. Myös Nokian tuotteiden yksittäisten loppukäyttäjien yksityisyyden suojaamiseksi on tuotekehitysprosessiin sisällytetty yksityisyyden suojan periaatteet, jotta yksityisyyttä koskevat vaatimukset integroidaan tuotteisiin asiakkaiden yksityisyyden suojaa koskevien velvoitteiden täyttämiseksi. Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Nokian sidosryhmiä koskevat menettelyohjeet antaa työntekijöille käsityksen Nokian kestävän kehityksen operatiivisesta vuorovaikutustyöstä. Tähän sisältyy roolien ja vastuualueiden, keskeisten sidosryhmien, toimintojen välisten tiimien osallistumisen, raportoinnin ja koulutusten yksityiskohtainen määrittely. Nokian käytäntöjen mukaisesti nämä menettelyohjeet omistaa ja sitä ylläpitää kestävän kehityksen tiimi laki, compliance ja vastuullisuus -yksikössä. Menettelyohje-dokumentti on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Nokialle loppukäyttäjiä ovat viestintäpalveluiden tarjoajat, tekoäly- ja pilvipalveluiden toimittajat, kaupungit ja viranomaiset sekä toimintakriittiset yritykset, ja siksi niihin sovelletaan tavanomaisia asiakassuhteen prosesseja. Nokian liiketoimintaryhmät ovat vastuussa asiakasmyynnistä ja kantavat operatiivisen vastuun siitä, että tämä sitoutuminen toteutuu. Nokia ei ole suoraan yhteydessä kuluttajiin, koska se harvoin operoi verkkoja, vaan pikemminkin antaa asiakkaalle mahdollisuuden tarjota kuluttaja- ja loppukäyttäjäpalveluja Nokian niille toimittamien verkkolaitteiden kautta. Kun asiakas ottaa käyttöön uuden verkon, he kantavat vastuun siihen liittyvän yhteisön ja sidosryhmien osallistamisesta. Tästä saattaa olla harvoja poikkeuksia erityisesti Aasiassa, jossa Nokia on ottanut joitakin sidosryhmien osallistamiseen liittyviä vastuita, kuten toimipaikkasertifioinnit ja paikallisyhteisön tiedottamisen. Asiakas tunnistaa alueet, joilla ei ole kattavuutta, ja käyttää tätä tietoa osana verkon suunnittelua. Nokian asiakastiimit työskentelevät asiakkaiden kautta, joilla on suora yhteys yhteisöihin ja kuluttajiin. 102 Nokia tekee yhteistyötä Global Network Initiativen kaltaisten järjestöjen kanssa auttaakseen varmistamaan, että teknologialla on myönteinen vaikutus kuluttajiin. Nokia toimii yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jota käsitellään kohdassa '’Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)’. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Nokian prosessit ja kanavat huolenaiheiden esille tuomiseen ja niihin puuttumiseen ovat kuvattu osiossa “Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)”, kohdassa "Raportointikanavat ja tutkintaprosessi". Toimet Nokia noudattaa ihmisoikeuksien due diligence -prosessia (HRDD) varmistaakseen sananvapauden rajoittamalla tuotteidensa väärinkäytön mahdollisuutta. HRDD-toimia sovelletaan Nokiassa maailmanlaajuisesti ja ne ovat pakollinen osa myyntiprosessia. Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite toteutuu myös tutkimus- ja kehitystyössä sekä tuotekehityksen elinkaaren aikana pakollisen kyselylomakkeen avulla. Nokia on Global Network Initiativen (GNI) hallituksen jäsen. GNI on useiden sidosryhmien ryhmä, joka tarkastelee ihmisoikeuksia ICT-alalla. GNI koostuu monikansallisista yrityksistä, kansalaisyhteiskunnasta, akateemikoista ja sijoittajista. Osana jäsenyyttä kaikkien yritysten on käytävä läpi ulkoinen arviointi ulkopuolisen akkreditoidun arvioijan kanssa. Arvioinnissa tarkastellaan käytäntöjä, prosesseja ja todellisia tapauksia, jotka osoittavat sitoutumista sananvapauteen ja yksityisyyden suojaan, ja jotka osoittavatajan myötä tapahtunutta kehitystä. Nokia on käymässä läpi kolmatta arviointiaan, ja tulokset esitetään GNI:n vastuullisuuskomitealle ja GNI:n hallitukselle vuonna 2026. Raportti, joka kattaa kaikki vuonna 2026 arvioidut yritykset, mukaan lukien Nokian, julkaistaan GNI:n vuosikertomuksessa kyseiseltä vuodelta. Nokia on sisällyttänyt tuotekehitysprosessiinsa yksityisyyden suojan periaatteet varmistaakseen, että sekä Nokian että sen asiakkaiden sääntelyyn liittyvät velvoitteet otetaan huomioon ja täytetään tuotekehityksen elinkaaren alusta alkaen. Vaikka Nokia toimii tyypillisesti loppukäyttäjien henkilötietojen käsittelijänä, rekisterinpitäjänä toimiessaan se varmistaa, että yksityisyyden suojan riskien arvioinnit suoritetaan riskien lieventämiseksi. Korkean riskin tietojen käsittelytoimiin, mukaan lukien tekoälyyn, sovelletaan erityisiä tietojenkäsittelyn vaikutustenarviointeja sääntelyvaatimusten mukaisesti. Läpinäkyvyyttä ylläpidetään ulkoisilla tietosuojailmoituksilla, jotka selittävät, miten Nokia käsittelee asiakkaiden henkilötietoja. Roolipohjaiset käyttöoikeuksien hallintajärjestelmät varmistavat, että vain valtuutetuilla henkilöillä on pääsy asiakastietoihin. Tietoturvaloukkausten käsittelemiseksi on käytössä tapausten hallintajärjestelmä, mukaan lukien ilmoitukset asianomaisille osapuolille ja sääntelyviranomaisille. Nokian tietosuoja-, data- ja kyberturvallisuussääntelyn asiantuntijoista analysoi viikoittain toimintaympäristön kehittymistä varmistaakseen, että esiin nousevat haasteet tunnistetaan nopeasti ja ne eskaloidaan asianmukaisille sidosryhmille, jotta vaikutukset ja vaatimukset voidaan huomioida sekä riskien että ongelmien osalta. Turvatakseen tietosuoja- ja tietoturvalakien ja -määräysten noudattamisen Nokia varmistaa, että vankat sopimusoikeudet ja -velvollisuudet ovat tarvittaessa paikallaan, mukaan lukien kansainvälisen tiedonsiirron osalta. Nokian konsernin tietoturvatiimi suorittaa kolmannen osapuolen tarkastuksia kolmansien osapuolten palvelujen turvallisuuden arvioimiseksi. Pitkän tähtäimen tavoitteensa mukaisesti Nokia pyrkii auttamaan asiakkaitaan ja yhteyksien ulkopuolella olevia henkilöitä kaventamaan digitaalista kuilua digitaalisten työkalujen käyttöönoton ja yhteyksien saatavuuden avulla. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa Verkkoyhteydet Myönteisten vaikutusten mittaamiseksi Nokia on asettanut seuraavat tavoitteet: “autamme asiakkaitamme luomaan yhteydet seuraaville kahdelle miljardille (Nokian radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä mitattuna) vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2021” ja “Nokian Fiber-to-the- Home-teknologia yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa vuoteen 2030 mennessä ja auttaa näin kaventamaan digitaalista kahtiajakoa”. Nokian raportoima mobiililaajakaistaliittymien määrä on paremmin mitattavissa oleva ja luotettavampi luku kuin verkkoon liitetyt ihmiset, koska yhtä liittymää voidaan käyttää useamman kuin yhden henkilön yhdistämiseen. Koska tavoite perustuu GSMA:n (matkapuhelinoperaattoreiden maailmanlaajuinen järjestö) kautta raportoituihin mobiililaajakaistaliittymien ja operaattoriliittymien dataan, tämän tavoitteen asettamisessa ei ole otettu suoraan yhteyttä kuluttajiin. Tavoitetta mitataan vuosittain. Tähänastisen edistymisen mukaan Nokia etenee suunnitellusti kohti 2 miljardin lisäliittymän tavoitetta keskimäärin yli 348 miljoonan tilauksen vuotuisella kasvulla. Vuonna 2025, mobiililaajakaistaliittymien määrä Nokian radioasiakkaiden verkoissa kasvoi 272 miljoonalla. Digitaalinen kahtiajako tarkoittaa usein sitä, että ei ole mahdollisuutta käyttää laajakaistainternetyhteyttä (eri syistä, kuten saatavuus ja kohtuuhintaisuus johtuen). FTTH- teknologian (Fiber-to-the-Home) avulla Nokia auttaa operaattoreita yhdistämään entistä useampia ihmisiä laajakaistaan. Nokia on asettanut toisen tavoitteen, joka liittyy sen FTTH-teknologiaan: “yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa vuoteen 2030 mennessä” (lähtövuosi 2023). Nokia seuraa tällä mittarilla, kuinka monta FTTH-käyttäjää ympäri maailmaa käyttää Nokian toimittamaa PON-infrastruktuuria laajakaistapalveluihinsa. Tätä tavoitetta asettaessaan Nokia arvioi markkinoiden johtavien alan analyytikoiden raporttien perusteella mahdollista panostaan siihen, että useammat ihmiset saavat Internet- yhteyden valokuitutekniikan avulla. Tavoitteen saavuttaminen tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa seuraamalla Nokian valokuitutekniikkaan liittyneitä loppukäyttäjiä. Nokia on yhdistänyt 61 miljoonaa FTTH-tilaajaa vuoden 2023 alusta lähtien ja Nokia edistyy hyvin tavoitteessaan yhdistää 140 miljoonaa uutta FTTH-tilaajaa vuoteen 2030 mennessä. Nokia edistää myös digitaitojen parantamista, mikä laajempien yhteyksien kanssa mahdollistaa yksilöille kattavamman pääsyn terveydenhuoltoon, koulutukseen ja työelämään ja tarjoaa pienyrityksille mahdollisuuden osallistua digitaaliseen talouteen. Kuten “Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)” -osiossa on kuvattu, Nokia on myös asettanut tavoitteen, joka kuvastaa sen sitoutumista digitaalisten yhteysratkaisujen tarjoamiseen ja viestintämahdollisuuksien laajentamiseen, mikä edistää suoraan sananvapauden kaltaisten perusoikeuksien toteutumista. 103 Global Network Initiative (GNI) -arviointi Osoittaakseen ihmisoikeuksia koskevan lähestymistapansa tehokkuuden, mukaan lukien kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden, kuten sananvapauden, ylläpitämisen, Nokia on asettanut tavoitteekseen osallistua GNI:n riippumattomaan arviointiprosessiin. Tämän prosessin tavoitteena on osoittaa, että toimintaperiaatteemme ja -tapamme eivät ole ainoastaan olemassa, vaan että ne myös toimivat tehokkaasti. Läpikäymällä tämän tiukan prosessin, Nokia osoittaa läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Arviointikysymykset ovat julkisesti saatavilla GNI:n verkkosivuilla. Arvioinnin keskeisiä elementtejä ovat: 1. Järjestelmän ja toimintaperiaatteiden tarkastelu, joilla vahvistetaan, että Nokialla on vankat puitteet kansainvälisten ihmisoikeusperiaatteiden tukemiseksi. 2. Vastausten validointi ja sitä tukevan näytön pyytäminen tarvittaessa. 3. Syvällisiä tapaustutkimuksia on sisällytetty havainnollistamaan, miten yritykset soveltavat periaatteita käytännössä ja osoittavat edistymistä ja parannuksia ajan myötä. 4. Ulkopuolisena arvioijana tehtävä riippumaton arviointi tarkastelee yritysten käytäntöjä standardoidun kysymyslistan avulla. Arviointi on käynnissä ja tulokset ovat saatavilla myöhemmin vuonna 2026. ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025 Tavoitevuosi Lähtövuosi Lähtöarvo Tavoite Vuoden 2025 tulokset Tavoitetila S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät 2030 2021 0 Autamme asiakkaitamme luomaan yhteydet seuraaville kahdelle miljardille (Nokian radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä mitattuna) vuoteen 2030 mennessä. Mobiililaajakaistaliittymien määrä Nokian radioasiakkaiden verkoissa kasvoi vuoden 2025 aikana 272 miljoonalla. Vuodesta 2021 lähtien Nokian radioasiakkaiden verkoissa olevien mobiililaajakaistaliittymien kokonaismäärä on kasvanut 1 393 miljoonalla. Etenee suunnitellusti 2030 2023 0 Nokian Fiber-to-the-Home-teknologia yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa vuoteen 2030 mennessä ja auttaa näin kaventamaan digitaalista kahtiajakoa. Nokia on yhdistänyt 61 miljoonaa Fiber-to- the-Home-tilaajaa vuoden 2023 alusta alkaen. Etenee suunnitellusti 2026 2025 N/A Nokia saa myönteisen tuloksen GNI- arvioinnista: Se täyttää GNI-periaatteiden mukaiset velvoitteet (sananvapaus ja yksityisyyden suoja) ja osoittaa parannusta ajan myötä. Arviointi on käynnissä ja tulokset ovat saatavilla myöhemmin vuonna 2026. Etenee suunnitellusti Mittareiden raportointiperiaatteet Verkkoyhteydet Laskentamenetelmä mittarille ”Autamme asiakkaitamme luomaan yhteydet seuraaville kahdelle miljardille (Nokian radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä mitattuna) vuoteen 2030 mennessä.”: ▪ Mobiililaajakaistayhteyksien vuotuinen kasvu matkaviestinverkoissa = Mobiililaajakaistayhteyksien absoluuttisen lukumäärän erotus kahden vuoden välillä. Laskentamenetelmä mittarille “Nokian Fiber-to-the-Home -teknologia yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa vuoteen 2030 mennessä ja auttaa näin kaventamaan digitaalista kuilua”: ▪ Nokian FTTH-laajakaistayhteyksien kasvu = Tulo ”Liitettyjen FTTH-käyttäjien kasvu vuodessa” x “Nokian markkinaosuus”. Tulos sisältää sekä todelliset että ennustetut tiedot iDaten markkina-analyytikon raportista. Infineran yritysostolla ei ollut vaikutusta tavoitteisiin tai mittareihin. Global Network Initiative (GNI) -arviointi GNI-arviointi on laadullinen arviointi, ja katsotaan saavutetuksi varmistamalla riippumattoman arvioinnin avulla, että Nokia on pyrkinyt vilpittömästi toteuttamaan GNI-periaatteita ja osoittanut kehittymistä ajan myötä. Tavoite saavutetaan, jos Nokia saa myönteisen tuloksen. 104 Hallintotapatiedot Nokia ylläpitää korkeita eettisiä standardeja toimintaohjeidensa ja vankan vaatimustenmukaisuusohjelmansa kautta. Johtajilla ja esihenkilöillä on keskeinen rooli Nokian rehellisyyden kulttuurin edistämisessä ja sellaisen ympäristön luomisessa, jossa työntekijöitä tuetaan oikeiden päätösten tekemisessä. Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) 105 Nokian avainluvut vuonna 2025 Eettisen liiketoiminnan koulutusmoduulin suorittaneiden työntekijöiden osuus Esihenkilöiden ja työntekijöiden välisen eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvän vuorovaikutuksen aste 98% 75% Nokian vuoden 2025 kohokohdat Nokia valittiin yhdeksännen kerran yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies ®) Nokian 215 eri puolilla maailmaa olevat Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat tarjosivat työntekijöille luottamuksellisen väylän ilmaista huolenaiheensa ilman pelkoa vastatoimista Teimme yhteistyötä noin 9 800 toimittajan kanssa ja edistimme jatkuvasti läpinäkyvyyttä, kestävää kehitystä ja hyviä eettisiä liiketoimintatapoja 105 Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) Liiketoimintakäytäntöjen hallinnointi Vahva vastuullisen liiketoiminnan kulttuuri Nokia on tunnustettu Ethispheren toimesta yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä. Nokia ylläpitää korkeita eettisiä standardeja toimintaohjeidensa, koulutuksensa, prosessiensa ja valvontansa kautta. Yhtiö edistää rehellisyyttä ja kannustaa työntekijöitä ilmaisemaan huolenaiheitaan ilman pelkoa vastatoimista. Jokainen yhtiön työntekijä on vastuussa toimintaohjeidemme noudattamisesta ja niiden rikkomisesta joutuu vastuuseen. Toimintaohjeissa on osio, jossa määritellään johtajien ja esihenkilöiden vastuut vastuullisen liiketoimintakulttuurin edistämiseksi heidän omissa organisaatioissaan. Saatavilla on paljon resursseja, joiden avulla esihenkilöitä koulutetaan vastuista ja helpotetaan esihenkilöiden ja heidän tiimiensä jäsenten välisiä keskusteluja koskien vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä. Mittaamme esihenkilöiden sitoutumisen tasoa vuosittaisen kyselyn avulla. Nokian vastuullista liiketoimintakulttuuria tukee vaatimustenmukaisuutta koskeva koulutusohjelma, johon sisältyy vuotuinen pakollinen eettisen liiketoiminnan koulutus. Koulutusohjelman aiheita vaihdellaan vuosittain, jotta voidaan lisätä tietoisuutta korkean riskin alueista, uusista riskeistä ja keskeisistä painopistealueista. Nokian rehellisyyteen perustuva kulttuuri auttaa ehkäisemään laitonta tai epäeettistä toimintaa sekä vähentämään riskejä liittyen korruptioon, kilpailuun, lahjontaan, petokseen, rahanpesuun, yksityisyyteen ja tietoturvaan, ihmisoikeuksiin ja muihin riskialttiisiin alueisiin. Koulutuksessa ja tietoisuuteen liittyvissä aloitteissa tehdään selväksi, että Nokia odottaa työntekijöidensä noudattavan lakeja ja käytäntöjä, ja että lainvastaiseen tai epäeettiseen toimintaan syyllistyville työntekijöille kohdistetaan kurinpidollisia toimenpiteitä, joihin kuuluu muun muassa työsuhteen päättäminen. Vaatimustenmukaisuusohjelman hallinnointi Nokian vahvaa vastuullista liiketoimintakulttuuria tukee sen liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimi, joka koostuu noin 100 kokeneesta vaatimustenmukaisuuden ammattilaisesta ja sitä johtaa vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja, joka raportoi Lakiasiain- ja hallintojohtajalle. Tiimiin kuuluu useita erillisiä toimintoja, mukaan lukien alueelliset ja liiketoimintakohtaiset vaatimustenmukaisuusasioista vastaavat johtajat, riskinarviointiyksikkö ja maailmanlaajuinen tutkijaryhmä, joka on riippumaton Nokian liiketoimintaryhmistä puolueettomuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Organisaatioon kuuluu korruptiontorjunnan osaamiskeskus, joka vastaa kaupallisten kolmansien osapuolten, asiakkaiden ja korkean riskin toimittajien due diligence -tarkastuksesta sekä korkean riskin liiketoimien due diligence -tarkastuksesta. Osaamiskeskus on myös vastuussa Nokian globaalista korruption vastaisesta ohjelmasta, joka sisältää toimintaperiaatteita ja prosesseja, kontrolleja ja koulutusta. Vaatimustenmukaisuusasioista vastaavalla johtajalla on suora yhteys hallituksen tarkastusvaliokuntaan, joka valvoo Nokian vaatimustenmukaisuusohjelmaa. Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja tapaa tarkastusvaliokunnan kanssa vähintään neljännesvuosittain sekä tarpeen mukaan tiettyjen seikkojen perusteella. Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja tapaa myös vähintään kerran vuodessa koko hallituksen. 106 Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Olennaisuuden arvioinnin seurauksena yrityskulttuuri, suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen ovat Nokia-konsernille olennaisia osa-aiheita. Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa. Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä kuinka hallitsemme näitä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Osa-aihe Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet Hallinta Yrityskulttuuri Myönteinen vaikutus: Kestävää kehitystä priorisoiva yrityskulttuuri voi johtaa vastuulliseen ja kestävään päätöksentekoon arvoketjussa. Mahdollisuus: Ethisphere on nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies® by Ethisphere). Nokian vahva eettinen yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja lainmukaisesti. Riski: Eettisten toimintaohjeidemme tai lain rikkominen sääntelynmukaisuuden osalta, joka johtaisi negatiivisiin mainehaittoihin tai taloudellisiin seurauksiin. Nokia vaalii, edistää ja arvioi vaatimustenmukaisuuskulttuuriaan eri tavoin. Se edistää ja vahvistaa Nokian vaatimustenmukaisuusohjelman jatkuvan parantamisen kulttuuria useiden palautekanavien, keskustelujen ja koulutusten avulla. Nokia mittaa työntekijöiden asenteita, käsityksiä ja kokemuksia nykyisestä vaatimustenmukaisuuskulttuurista tutkimustulosten ja muiden kerättyjen tietojen avulla. Nämä tulokset jaetaan asianmukaisille liiketoiminnoille/alueellisille tiimeille, niitä hallitaan lieventämissuunnitelmien avulla ja ne sisällytetään vuotuiseen riskiarviointi- ja viestintäprosessiin Nokian eettisen kulttuurin jatkuvaa hallintaa varten. Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt Mahdollisuus: Luotettavien suhteiden ja pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentaminen eettisen ja vaatimustenmukaisen kulttuurimme jakavien toimittajien kanssa. Nokia rakentaa ja ylläpitää pitkäaikaisia suhteita toimittajiin, joilla on suuri vaikutus Nokian brändiin, tuote- ja palveluvalikoimaan ja liiketoiminnan tulokseen. Nokia pyrkii kokonaisvaltaisella toimittajasuhteiden hallinnalla maksimoimaan yhteistyön arvon. Korruptio ja lahjonta: Ehkäiseminen ja havaitseminen Mahdollisuus: Ethisphere on toistuvasti nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies® by Ethisphere), ja osa arvioinnista koskee myös Nokian korruptionvastaista ohjelmaa. Nokian vahva eettinen yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja lainmukaisesti. Nokialla on vankka korruption vastainen ohjelma, joka sisältää toimintaperiaatteet ja menettelyohjeet, koulutuksen ja viestinnän, tukiprosessit ja valvontapisteet sekä ohjelman tehokkuuden varmistamisen automaation ja data-analytiikan avulla tapahtuvalla valvonnalla. Nokialla on vankat toimintaperiaatteet ja prosessit välttääkseen työntekijöiden tai Nokian puolesta toimivien kolmansien osapuolien laitonta ja epäeettistä toimintaa. Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvä keskeisin riski on, että väärinkäytöksiin syyllistynyt työntekijä tai Nokian kanssa yhteistyötä tekevä kolmas osapuoli (ensisijaisesti korkean riskin toimittajat tai kaupalliset kolmannet osapuolet) käyttäytyy siten, että se rikkoo Nokian korruptionvastaisia periaatteita ja/ tai sovellettavia lakeja tai ei noudata tai kiertää joitakin Nokian korruptiontorjuntaprosesseista tai -kontrolleista. Mahdolliset korruption vastaisten lakien rikkomukset voivat johtaa tutkimuksiin. Jos rikkomus on näytetty toteen, seurauksina voivat olla mainehaitat, sakot, etuuksien menettäminen sekä mahdolliset rikosoikeudelliset toimenpiteet niin rikkomukseen osallistuneita henkilöitä kuin niitäkin vastaan, joiden olisi pitänyt olla tietoisia rikkomuksen tapahtumisesta. Nokia pyrkii pysymään ajan tasalla geopoliittisista muutoksista, liiketoimintamalleista ja strategioista, jotka voivat lisätä korruptioriskiä, kuten suunniteltu laajentuminen korkean riskin markkinoille tai liiketoiminta-alueelle. Kun riskit on tunnistettu, vaatimustenmukaisuusorganisaatio pyrkii kehittämään riskinhallintakeinoja ennakoivasti jäljelle jäävien riskien minimoimiseksi. Näihin toimiin voi sisältyä kohdennettu ja keskitetty koulutus, lisäkontrollikohteiden ja -prosessien käyttöönotto sekä tehostettu tarkkailu ja seuranta. Korruption ja lahjonnan riskillä on useita mahdollisia lähteitä, kuten liiketoimintastrategia ja transaktiomallit, jotka tukevat myyntiä. Näiden riskien vähentämiseksi tehokkaasti vaatimustenmukaisuusorganisaatiolla on vaatimustenmukaisuuden asiantuntijoita, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Näiden tietojen avulla organisaatio hallitsee ennakoivasti näitä muuttuvia riskejä kehittämällä jatkuvasti korruptionvastaista vaatimustenmukaisuuden viitekehystä ja ohjelmaa. Liikesuhteet sisältävät riskin kolmansien osapuolten mahdollisuudesta rikkoa korruptionvastaisia lakeja. Kolmansia osapuolia, joilla on korkein riski, ovat tietyt riskialttiit toimittajat (jotka työskentelevät tulliasioiden, toimipaikkojen hankintatöiden tai muiden hallintovirastojen tehtävien parissa) ja kaupalliset kolmannet osapuolet (jakelijat, jälleenmyyjät ja välilliset jälleenmyyjät). Tämän riskin pienentämiseksi Nokia tarjoaa koulutusta niille korkeimman riskin omaaville kolmansille osapuolille ja vaatii vuosittaisen perehtymisen vaatimustenmukaisuuteen sekä kolmannen osapuolen toimintaohjeisiin. Kaikki nämä toimet on suunniteltu varmistamaan, että kolmannet osapuolemme ymmärtävät Nokian odotukset vaatimustenmukaiselle toiminnalle. Lisäksi tavarantoimittajien ja kaupallisten kolmansien osapuolten on suoritettava onnistuneesti riskiperusteinen due diligence -selvitysprosessi. Tämä johtaa usein hyväksyntään riskinhallintatoimien kanssa, kuten transaktioiden säännölliseen tarkasteluun, lisäsopimusehtoihin tai valvontaan. Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Nokian selkeät ja helposti saatavilla olevat toimintaperiaatteet ja menettelyohjeet pienentävät laittoman tai epäeettisen toiminnan riskiä ja ohjaavat työntekijöitä siinä, miten toimia. Näitä toimintaperiaatteita ja menettelyohjeita on kuvattu osiossa “Yleiset tiedot”. Nokian toimintaperiaatteiden viitekehys pohjautuu Nokian toimintaohjeisiin, joka sisältää liiketoiminnan perusperiaatteet ja yleislinjaukset, jotka liittyvät keskeisiin liiketoiminnan aiheisiin. Toimintaperiaateasiakirjoissa tarkennetaan, tuetaan ja selitetään tarkemmin tiettyjä käytäntöjä. Menettelyohjeet luodaan tarvittaessa ohjaamaan työntekijöitä tietyissä menettelytavoissa toimintaperiaatteiden toteuttamiseksi. Lopuksi voidaan luoda täydentäviä ohjeita (esim. maakohtaiset ohjeet) tai muuta koulutusmateriaalia tiettyjen menettelyjen toteuttamista varten. Kaikki toimintaohjeiden riskialueisiin liittyvät 107 täydentävät toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät menettelyt ovat työntekijöidemme saatavilla verkossa. Työntekijät ja kolmannet osapuolet, jotka eivät toimi eettisesti ja lainmukaisesti, joutuvat vastuuseen. Erityisesti tälle aiheelle luotu intranet-sivu tarjoaa yleiskatsauksen yritystason toimintaperiaatteista ja menettelyohjeista. Saatavilla olevat toimintaperiaatteet on linjattu kaikkien liiketoimintaryhmien ja yritystoimintojen kanssa ja ne jaetaan työntekijöille useilla tavoilla, mukaan lukien: ▪ Koulutusohjelmat verkossa ja kasvokkain; verkkokoulutuksiin sisältyy tyypillisesti kysymyksiä ymmärryksen testaamiseksi ▪ Yrityksen keskitetty menettelyohjeiden / toimintaperiaatteiden tietovarasto intranetissä ▪ Neljännesvuosittaiset globaalit tiedotteet vaatimustenmukaisuusasioista vastaavalta johtajalta sekä kohdennettu viestintä alue- ja liiketoimintaryhmäkohtaisilta vaatimustenmukaisuusjohtajilta ▪ Esimerkkejä ja tapahtuneita tapauksia, jotka korostavat vaatimusten noudattamisen tärkeyttä niin Nokialle kuin yksittäisille työntekijöille Nokian toimintaohjeet ovat saatavilla verkkoversiona 20 eri kielellä. Ne vahvistavat Nokian arvoja ja odotuksia, esittelee 14 keskeistä vaatimustenmukaisuuden toimintaperiaatetta ja yhdistää kaikki Nokian työntekijät yhteisen vision taakse. Toimintaohjeet toimivat ohjaavana viitekehyksenä, joka tuo selkeyttä ja johdonmukaisuutta päätöksentekoon. Lisäksi ne määrittelevät eettisten ja vaatimustenmukaisten liiketoimintakäytäntöjen periaatteet, joita kaikkien työntekijöiden ja esihenkilöiden odotetaan noudattavan. Kaikki yrityksen työntekijät ovat velvollisia tarkistamaan ja hyväksymään toimintaohjeet vuosittain osana pakollista vaatimustenmukaisuuskoulutusta. Nokian toimitusjohtajalle, talous- ja rahoitusjohtajalle sekä Corporate Controllerille on erilliset eettiset ohjeet, joiden tarkoituksena on vahvistaa eettistä toimintaa, edistää korkeatasoista hallintotapaa ja korostaa näiden toimintojen erityisiä vastuita. Se täydentää Nokian toiminta- ja sisäpiiriohjetta sekä muita sovellettavia ohjeita ja käytäntöjä. Kolmannen osapuolen toimintaohjeet edellyttävät, että Nokian kolmannen osapuolen liikekumppanit noudattavat samankaltaisia eettisiä käytäntöjä kuin Nokian toimintaohjeissa on määritelty. Nokia vaalii, edistää ja arvioi vaatimustenmukaisuuskulttuuria monin eri keinoin. Yhtiö käyttää useita palautekanavia, keskusteluja ja koulutuksia edistääkseen ja parantaakseen jatkuvan kehittämisen kulttuuria vaatimustenmukaisuusohjelmassaan. Nokia mittaa työntekijöiden suhtautumista, näkemyksiä ja kokemuksia nykyisestä vaatimustenmukaisuuskulttuurista kyselytulosten ja muiden kerättyjen tietojen avulla. Tulokset jaetaan asiaankuuluvien liiketoiminta- ja aluetiimien kanssa, niitä hallitaan lieventämissuunnitelmien avulla ja ne integroidaan vuotuiseen riskien arviointiprosessiin sekä koulutus- ja viestintäsuunnitteluun Nokian eettisen kulttuurin jatkuvaa edistämistä varten. Työntekijöille suunnatun laajamittaisen kyselyn lisäksi käytämme myös muita keinoja vaatimustenmukaisuusohjelmamme tehokkuuden mittaamiseen, mukaan lukien pulssikyselyt saadaksemme useammin palautetta yrityksen yleisestä ilmapiiristä, koska se liittyy Nokian yrityskulttuurin periaatteisiin, eli avoimuuteen, pelottomuuteen ja uskallukseen tehdä päätöksiä. Esimerkiksi vuoden 2025 pakollinen eettisen liiketoiminnan koulutuksemme sisälsi anonyymejä kysymyksiä, jotka liittyivät pelkoon vastatoimista, toimintaohjeemme käyttöön, huolenaiheiden raportointiin, tiettyihin toimintaperiaatteisiin ja esihenkilöiden sitoutumiseen. 75 % vapaaehtoiseen vuoden 2025 kyselyyn vastanneista ilmoitti, että heidän esihenkilönsä keskusteli tiiminsä kanssa etiikasta ja vaatimustenmukaisuudesta. Alla on esimerkkejä joistakin menetelmistä ja alustoista, joilla Nokia vahvistaa säännöllisesti rehellisyyteen perustuvaa liiketoimintakulttuuriaan: ▪ Nokian toimintaohjeet (Code of Conduct) ▪ Johtajien sisäiset viestit ja artikkelit ▪ Asiantuntijoiden, Nokian vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtajan ja muiden johtajien julkaisut sosiaalisessa mediassa ▪ Sisäiset artikkelit, joissa on aiheeseen liittyviä linkkejä ja materiaaleja ▪ Tietoisuuskampanjat sekä muut keinot, kuten puheeksi ottaminen ja vastatoimien ehkäisy ▪ Ombuds-neuvonantajaohjelma, erityisresurssit ja kampanjat ▪ Erilliset verkkosivut vaatimustenmukaisuusohjelman osille ja niihin liittyvät asiakirjat ja yhteystiedot ▪ Neljännesvuosittain ilmestyvä uutiskirje ▪ Podcasteja, videoita, animaatioita, julisteita ja esitteitä ▪ Vuosittainen Integrity Day -tapahtuma: ylemmän johdon/ johtoryhmän osallistuminen ja verkkotapahtuma, paikalliset tapahtumat ympäri maailmaa, globaali ja paikallinen viestintä, vaatimustenmukaisuuspalkinnot, vaatimustenmukaisuuspelit Lisätietoja Nokian vaatimustenmukaisuusohjelmia koskevista toimintaperiaatteista on osiossa “Yleiset tiedot”. Raportointikanavat ja tutkintaprosessi Nokia tarjoaa useita kanavia vaatimustenmukaisuutta koskevien huolenaiheiden ilmoittamiseen, mukaan lukien laki, compliance ja vastuullisuus -yksikkö; Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat; henkilöstöorganisaatio; erillinen sähköpostiosoite sekä Ethics Helpline -raportointikanava (täyttää EU Whistleblower -direktiivin vaatimukset), joka tarjoaa verkkoportaalin ja maakohtaiset vaihtoehdot. Sisäiset ja ulkoiset verkkosivut myös tukevat raportointia. Ulkoisella raportointisivustolla käydään ilmoitusprosessi läpi ja se tarjoaa linkkejä ja tietoa kaikista käytettävissä olevista ilmoitusvaihtoehdoista. Ethics Helpline -raportointikanava mahdollistaa anonyymin ilmoittamisen ja se on avoin työntekijöille ja ulkoisille sidosryhmille. Nokian Ombuds-verkosto on tärkeä osa Nokian vaatimustenmukaisuusohjelmaa ja on saatavilla henkilöstölle, Ethics Helpline -raportointikanavan ja/tai laki, compliance ja vastuullisuus -yksikön, henkilöstöorganisaation tai esihenkilöiden konsultaation lisäksi. Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat työskentelevät laki, compliance ja vastuullisuus -yksikön sekä henkilöstöorganisaation ulkopuolella ja he toimivat työntekijöille luottamuksellisina ja neutraaleina henkilöinä, joille voi esittää sääntöjen noudattamista koskevia kysymyksiä ja huolenaiheita sekä pyytää ohjeita. He laajentavat Nokian vaatimustenmukaisuusohjelman kattavuutta ja tarjoavat vaihtoehtoisen tavan ilmoittaa epäillyistä toimintaperiaatteiden ja lain rikkomuksista sekä auttavat estämään, havaitsemaan ja puuttumaan väärinkäytöksiin. Vuoden 2025 lopussa meillä oli 108 215 Ombuds-toiminnasta vastaavaa johtajaa ympäri maailmaa, ja 80 prosenttia työntekijöistämme työskenteli toimipaikassa, jossa on Ombuds-toiminnasta vastaava johtaja. On tärkeää huomata, että koko Ombuds-verkosto on kaikkien työntekijöiden käytettävissä maailmanlaajuisesti, eikä rajoitu vain heidän alueensa ja/tai organisaationsa työntekijöihin. Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimin tutkintaryhmä on ensisijaisesti vastuussa kaikkien vaatimustenmukaisuuteen liittyvien huolenaiheiden vastaanottamisesta eri kanavien kautta, kuten myös tapausten jakamisesta, tutkimisesta, päättämisestä sekä jatkosta korjaavien ja kurinpidollisten toimenpiteiden suhteen. Asiantuntijoista koostuva tiimimme työskentelee Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -yksikössä. Se ei liity mihinkään liiketoimintaryhmään ja raportoi laki, compliance ja vastuullisuus -yksikön johtajille. Asiantuntijat ovat täysin riippumattomia väitettyjen aiheiden ja huolenaiheista ilmoittaneiden henkilöiden suhteen. Vuonna 2025 liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimin tutkintaryhmämme sai yhteensä 884 raporttia, joista 346 tutkintaryhmä tutki epäiltyinä toimintaohjeen rikkomisena. Vuonna 2025 tutkintaryhmä päätti 313 väitettyä toimintaohjeemme rikkomista koskevaa tutkimusta, joista 118 oli perusteltu tutkinnan jälkeen löydetyllä syyllä. Toteutimme korjaavia toimenpiteitä, mukaan lukien 24 irtisanomista ja 32 kirjallista varoitusta. Yksittäisen kurinpidollisten toimenpiteiden ohella suoritettiin perusteellinen juurianalyysi vahvistettuihin tapauksiin ja tarvittaessa vahvistamattomille tapauksille korjaavien toimenpiteiden ja parannusten tunnistamiseksi, toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Sisällytämme tutkimusprosessimme yrityskulttuuriimme tiedottamalla havainnoistamme ja lisäämällä tietoisuutta raportointiprosessista ja puheeksi ottamisen tärkeydestä. Useille sisäisille ryhmille tarjotaan säännöllisesti katsauksia tutkimustilastoista, keskeisistä havainnoista ja suuntauksista. Näihin kuuluvat alueiden ja liiketoimintaryhmien vaatimustenmukaisuudesta vastaavat johtajat, jotka sisällyttävät huolenaiheet ja tutkimukset oman lainkäyttöalueensa raportointiin ja jakavat nämä tiedot yritysjohtajien kanssa useamman kerran vuodessa, Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat, jotka jakavat tämän kaltaista tietoa työntekijöiden kanssa alueellisissa tiedotustilaisuuksissa, ja ylemmälle johdolle, hallitukselle sekä ulkopuolisille tilintarkastajille. Maailmanlaajuiset trendit ja anonymisoidut todelliset tapaukset jaetaan kaikkien työntekijöiden kanssa sisäisessä, neljännesvuosittain julkaistavassa koko yrityksen kattavassa Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -uutiskirjeessä ("Integrity Matters"). Lisäksi vuotuiset tutkintatilastot kategorioittain sekä linkit anonymisoituihin tapausesimerkkeihin julkaistaan ulkoisesti. Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja raportoi tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain tiedot merkittävistä syytöksistä ja tutkimusten tuloksista ja raportoi niistä kerran vuodessa hallitukselle ja johtoryhmälle. Vastatoimilta suojautuminen Nokia on aina korostanut toimivansa yrityksenä, joka on sitoutunut torjumaan ja välttämään kaikenlaisia vastatoimia sekä ylläpitämään kulttuuria, jossa työntekijämme ja arvoketjun työntekijät tuntevat olonsa turvalliseksi nostaessaan esiin huolensa toimintaohjeiden, Nokian toimintaperiaatteiden tai lain tai asetusten epäillyistä rikkomuksista. Nokia ei suvaitse minkäänlaisia kielteisiä työsuhteeseen liittyviä toimia sellaista työntekijää tai arvoketjun työntekijää (siltä osin kuin voimme kohtuudella valvoa) kohtaan, joka esittää huolenaiheensa vilpittömässä mielessä tai esittää todisteita tällaisen huolen tueksi. Jokaiseen työntekijään, joka harjoittaa tai osallistuu vastatoimiin toista työntekijää kohtaan vaatimustenmukaisuutta koskevan huolenaiheen esille tuomisen tai tutkimukseen osallistumisen takia, sovelletaan kurinpitotoimia, tarvittaessa jopa työsuhteen päättämiseen asti. Tarjoamme työntekijöille monia selkeitä, laajasti ja helposti saatavilla olevia tapoja ilmoittaa huolenaiheista, kuten myös tukimateriaaleja ja tietoa ulkoisista ilmoituskanavista. Tämä sisältää alue- ja sijaintikohtaiset ulkoiset ilmoitusvaihtoehdot. Vuosittain toteutettavat laajat (erilaisista koulutuksista, mediasta ja viestinnästä koostuvat) kampanjat muistuttavat ja opastavat työntekijöitä huolenaiheiden ilmoittamisesta, käytettävissä olevista resursseista ja Nokian toimintaperiaatteista vastatoimiin liittyen. Esihenkilöille tarjotaan lisäresursseja, kuten työkaluja ja tarkistuslista huolenaiheiden raportoinnin käsittelyä varten. Vastatoimia käsittelevä sisäinen verkkosivu tarjoaa työntekijöille arvokasta tietoa ja ohjeistusta, mukaan lukien työntekijöiden ja esihenkilöiden ohjeistukset vastatoimien välttämiseksi. Koulutus Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimi ylläpitää kolmivuotista strategista lähestymistapaa ja suunnitelmaa koulutuksille. Nokian eettisen liiketoiminnan koulutus päivitetään vuosittain, ja se on pakollinen vuosittainen koulutus kaikille työntekijöille. Se oli yksi kolmesta verkkopohjaisesta koulutuksesta, jotka sisällytettiin vuoden 2025 pakollisiin koulutuksiin tietoturvan, tietosuojan ja turvallisuuden ohella. Eettisen liiketoiminnan koulutus sisälsi toimintaohjeidemme ja niihin liittyvien 14 liiketoimintakäytänteen tarkastelun ja hyväksymisen, mahdollisuuden ilmoittaa mahdollisista eturistiriidoista sekä lyhyet katsauksen keskeisiin aiheisiin, kuten kilpailija-analyysi, hankinnan toimintaperiaatteet ja prosessit, tekoälytyökalujen käyttö, ESG, valtion virkamiesten kanssa toimiminen, yritysluottokorttien käyttö ja muistutus esihenkilöiden vaatimustenmukaisuusvastuusta. Vuonna 2025 98,3 % työntekijöistämme (tavoite 95 %) suoritti eettisen liiketoiminnan koulutuksen. Myös uusille työntekijöille suunnattuun perehdytyskoulutusohjelmaan sisältyy samat pakolliset koulutukset. Vuonna 2025 järjestimme myös koulutuksia (verkossa ja lähikoulutuksena) sekä tiedotimme nousevista riskeistä ja muistutimme rooleista ja vastuista. Esimerkkejä: 1. Just-in-time-koulutusvideot, jotka tarjoavat tietoa juuri silloin, kun sitä eniten tarvitaan ja perustuvat työntekijöiden pyyntöihin tai toimiin (esim. epäsuoriin myyntitapahtumiin osallistuvat työntekijät saavat kolmen minuutin videon vaaditusta due diligence -prosessista) 2. Riskikohtaista koulutusta ja viestintää tietosuojasta, korruption torjunnasta, kilpailuoikeudesta, toimipaikkaluvista, ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteesta (due diligence) ja Nokian epäsuorasta myyntiprosessista 3. Vastatoimien ehkäisyyn liittyvä viestintä, videot ja resurssit, joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta mahdollisista vastatoimista ja saatavilla olevista tukikanavista 4. Kohdennettu koulutus korruption vastaisesta säätelystä ja kilpailulainsäädännöstä käynnistettiin myyntitehtävissä toimiville henkilöille 5. Uusia videoita korruptiosta ja eturistiriidoista, sekä mikro- oppimista hyödyntävä oppimistapa korostamaan sivustaseuraajien raportoinnin merkitystä Näitä täydennettiin live-koulutustilaisuuksilla, joita järjestettiin kohdeyleisöille vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä aiheista läpi vuoden. 109 Nokian mahdollisuus: Korruption ja lahjonnan vastainen ohjelma Nokialla on vankka korruptiontorjuntaohjelma, joka keskittyy tunnistamaan ja lieventämään kolmansien osapuolten, monitasoisten liiketoimien sekä geopoliittisten tapahtumien aiheuttamia vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, jotka voivat olla ristiriidassa sovellettavien lakien, mukaan lukien korruptiontorjunnan, kanssa. Nokian globaali korruption vastainen ohjelma Nokian toimintaohjeet Korruptionvastaista ohjelmaa tukevat toimintaperiaatteet Sisältävät seuraavat aihealueet: ▪ Asiointi valtion virkamiesten kanssa ▪ Sopimattomat maksut ▪ Yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa ▪ Valvonta ▪ Epäkohdista ilmoittaminen (whistleblowing- ilmoitusohjelma) Useat toimintaperiaatteet ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla Nokian intranet-sivustolla, mukaan lukien seuraavat: ▪ Korruptionvastaiset toimintaperiaatteet ▪ Eturistiriitoihin liittyvät toimintaperiaatteet ▪ Ei ostotilausta/ Ei maksua koskevat toimintaperiaatteet ▪ Matkustusta koskevat toimintaperiaatteet ▪ Valtion virkamiesten kanssa toimiminen on kuvattuna toimintaohjeessamme: katso “Nokian toimintaohjeet” Yleiset tiedot -osiosta ▪ Toimintaohjeessamme kuvattu valvonta: katso “Nokian toimintaohjeet” Yleiset tiedot -osiosta ▪ Työskentely kolmansien osapuolten kanssa on kuvattu toimintaohjeessamme: katso “Nokian toimintaohjeet” Yleiset tiedot -osiosta ▪ Sopimattomat maksut on kuvattu toimintaohjeessamme: katso “Nokian toimintaohjeet” Yleiset tiedot -osiosta ▪ Liiketoiminnan vieraanvaraisuutta ja lahjoja koskevat menettelyohjeet ▪ Lahjoituksia ja sponsorointia koskevat globaalit menettelyohjeet ▪ Kolmannen osapuolen riskienhallintaa koskevat menettelyohjeet ▪ Helpotusmaksujen kieltoa koskevat menettelyohjeet ▪ Toimipaikkojen hankintalupa- ja käyttömaksuja koskevat menettelyohjeet Kolmansien osapuolten toimintaohjeet ▪ Sisältävät Nokian korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat odotukset Kohdennettua korruption ja lahjonnan vastaista koulutusta ▪ Sisältyy Nokian vuosittaiseen kaikille työntekijöille tarkoitettuun pakolliseen eettisen liiketoiminnan koulutukseen ▪ Kohdennettua korruption ja lahjonnan vastaista koulutusta, joka suunnataan riskialttiille työntekijäryhmille, kuten toimipaikkojen hankintaa edellyttävissä projekteissa työskenteleville työntekijöille tai myyntitiimeille, jotka työskentelevät suoraan asiakkaiden kanssa Nokialla on myös käytössä seurantaprosesseja mahdollisten prosessipuutteiden tunnistamiseksi, mukaan lukien: asiakassuhteiden hallinta, jotta voidaan tunnistaa kaupalliset kolmannet osapuolet, joita korruptiontorjuntakeskus ei ole tarkastanut; seurata kulukorvauksia, jotka liittyvät kolmansien osapuolien vieraanvaraisuuteen, viihteeseen ja matkustamiseen, jotta varmistetaan, että näitä koskevaa ennakkohyväksyntäprosessia on noudatettu; kuluraporttien tarkistaminen sen varmistamiseksi, että kaikki korkean riskin omaavat toimittajat on tarkastettu asianmukaisella due diligence -tasolla; riskiperusteisen due diligence -tason suorittaminen kaikille kolmansille osapuolille mahdollisten varoitusmerkkien tai riskien tunnistamiseksi ennen liiketoiminnan aloittamista niiden kanssa, lisäksi kolmen vuoden välein vaaditaan uudelleentarkastus; ja kaikkien ilmiantojärjestelmämme kautta raportoitujen epäasianmukaisiin maksuihin liittyvien huolenaiheiden läpikäynti, kuten on kuvattu aikaisemmin tässä osiossa esitetyssä “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi” -kohdassa. Työntekijäryhmiä, joilla katsotaan olevan suurin riski Nokian liiketoiminnan kannalta, ovat: ▪ myynnin ja esimyynnin henkilöstö; ▪ valtion virkamiesten kanssa työskentelevät työntekijät; ▪ työntekijät, jotka osallistuvat toimipaikan ja lupien hankintaan; ▪ tulliselvitykseen osallistuvat ja logistiikkatoimittajien kanssa tekemisissä olevat työntekijät; ▪ veroneuvojien ja niihin liittyvien palvelujen parissa työskentelevät työntekijät; ▪ geopolitiikka ja yhteiskuntasuhteiden tiimi; sekä ▪ taloustiimi, jolla on keskeinen valvontarooli. 110 Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvä koulutus sisältyy vuosittaiseen, pakolliseen eettisen liiketoiminnan koulutukseemme ja sen suorittamista edellytetään jokaiselta Nokian työntekijältä, sekä kaikilta hallinto-, johto- ja valvontaelimiltä. Korruption torjuntaa on korostettu osana tätä koulutusta mahdollisen korkeamman riskin mukaisesti ja se osuus on suunnattu sekä kaikille työntekijöille että Nokian hallitukselle. Lisäksi tarjolla on myös erillinen korruptioriskiin ja raportointikanaviin keskittyvä kurssi. Katso “Yleiset tiedot” -osiosta lisätietoja vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä toimintaperiaatteista. Kaikki epäillyt korruptiota ja lahjontaa koskevat menettelytapojen ja standardien rikkomukset tutkitaan. Kun tutkimuksessa todetaan, että Nokian käytäntöjä, mukaan lukien Nokian korruption ja lahjonnan vastaisia toimintaperiaatteita on rikottu, ryhdytään asianmukaisiin kurinpitotoimiin. Tällaisia toimia voivat olla negatiivinen taloudellinen seuraamus, työsuhteen irtisanominen, roolin vaihto, kirjallinen varoitus ja/ tai pakollinen koulutus. Nokian korruptiontorjunnan osaamiskeskuksella on kattava ja monitahoinen riskiin perustuva lähestymistapa, joka auttaa tunnistamaan ja lieventämään yritykseen kohdistuvia riskejä samalla, kun se antaa liiketoimintatiimeillemme valmiudet myydä Nokian tuotteita ja palveluita vastuullisesti. Toimittajasuhteiden hallinta Nokian toimitusketju on kriittinen osa Nokian omaa mainetta ja laajempaa vaikutusta. Nokia työskentelee sekä asiakkaiden että toimittajien kanssa edistääkseen avoimuutta, kestävyyttä ja hyviä eettisiä liiketoimintatapoja pitkässä ja usein monimutkaisessa toimitusketjussa. Nokia työskentelee toimittajiensa kanssa kehittääkseen, innovoidakseen ja rakentaakseen valmiuksia kestävämmän ja avoimemman ekosysteemin mahdollistamiseksi. Vuonna 2025 Nokia toimi noin 9 800 toimittajan kanssa, ja 80 % toimittajiin kohdistuneista kuluista jakautui noin 340 toimittajan kesken. Toimittajien due diligence Nokia odottaa toimittajien noudattavan sen kolmansien osapuolia koskevaa toimintaohjetta, mukaan lukien Responsible Business Alliance (RBA) -organisaation toimintaohjeet ja Nokia- kohtaiset kestävyyttä koskevat lisävaatimukset. Vaatimuksia tarkastellaan säännöllisesti ja ne kattavat muun muassa työ- ja ihmisoikeudet, terveyden, turvallisuuden, tietosuojan, riskienhallinnan, ympäristön, eettiset periaatteet ja korruption torjunnan. Ne viestitään Nokian toimittajille ja sisällytetään Nokian sopimusvaatimuksiin, toimittajien kelpoisuusvaatimuksiin, auditointiin sekä toimittajien koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen. Valvonta, arviointi ja auditointi Tavarantoimittajiin liittyvät keskeisimmät seurantaan, arviointiin ja auditointiin liittyvät toimemme sisältävät paikan päällä toteutettavan yritysvastuun auditointiohjelman, EcoVadis- vastuullisuusarvioinnit, toimittajien terveyden ja turvallisuuden kypsyysarvioinnin sekä CDP:n toimitusketjun ilmastonmuutos- ja toimitusketjun vesiturvallisuusarvioinnit, kierrätysmateriaalien sisällön ja vastuullisen mineraalien hankinnan arvioinnit. Toimittajien due diligence -arviointien tulokset on integroitu Nokian toimittajien suoritusarviointiin kestävän kehityksen pilarina. Lisätietoja on esitetty “Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)” -osiossa. Riskien ja mahdollisuuksien hallinta Nokian toimitusketjussa Nokian sisäiset analyysit ja yritysriskien hallinta auttavat tunnistamaan mahdolliset toimitusketjujen riskit. Määrittääkseen toimitusketjujen riskit Nokia suorittaa perusteellisempia analyyseja erillisen toimittajan kestävän kehityksen riskienhallintatyökalun avulla, jossa tarkastellaan erilaisia kestävyyteen ja tuotteisiin liittyviä riskejä sekä muita tekijöitä toimittajien sijaintitasolla. Tulokset sisältyvät kategoriastrategioihimme. Tarkistamme kategoriastrategiat vuosittain hankintakategorioiden vetäjien kanssa. Jos asetettuja kestävyysvaatimuksia ei noudateta, se vaikuttaa Nokian ja kyseisen toimittajan liiketoimintasuhteen tulevaisuuden näkymiin. Nokia asettaa etusijalle pitkäaikaiset suhteet toimittajiin, jotka vaikuttavat merkittävästi sen brändiin, tuotevalikoimaan ja liiketoiminnan tuloksiin. Hallitsemalla näitä kumppanuuksia kokonaisvaltaisesti Nokia pyrkii maksimoimaan yhteistyön hyödyt. Toimittajien maksukäytännöt Nokia kohtelee liikekumppaneitaan kunnioittavasti ja pyrkii aina maksamaan toimittajien voimassa olevat maksut ajallaan sopimusvelvoitteiden ja maakohtaisten määräysten mukaisesti. Toimittajien on noudatettava määriteltyjä ohjeita asianmukaisen ja oikea-aikaisen laskun toimittamiseen. Sähköinen laskutus on asetettu pakolliseksi tai suositeltavaksi laskujen vastaanottotavaksi kaikissa maissa, joissa se on lain mukaan sallittua. 111 Toimet Toimet vaatimustenmukaisuusohjelman ja -kulttuurin tukemiseksi: 1. Kaikkien yrityksen työntekijöiden on vuosittain käytävä läpi ja vahvistettava Nokian toimintaohjeeseen sitoutuminen sekä ilmoitettava mahdollisista eturistiriidoista osana vuosittaista pakollista vaatimustenmukaisuuskoulutusta. Pakollisen koulutuksen aiheet vaihtelevat vuosittain, jotta voidaan lisätä tietoisuutta korkean riskin alueista, kehittyvistä riskeistä ja tärkeimmistä ajankohtaisista aiheista. Kurssilla korostetaan korruption torjuntaa korkean riskin vuoksi, jonka lisäksi meillä on myös erillinen kurssi, joka keskittyy korruptioriskiin ja ilmoituskanaviin. Vuosittaisen pakollisen koulutuksen lisäksi täydennämme koulutusta ja tietoisuutta ympäri vuoden lukuisilla pienemmille kohderyhmille suunnatuilla live-koulutuksilla ja tallenteilla, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuteen liittyviä aiheita. 2. Nokia torjuu ja kieltää kaikenlaisia vastatoimia ja on sitoutunut ylläpitämään kulttuuria, jossa työntekijämme tuntevat huoletta voivansa ilmaista huolensa toimintaohjeiden, Nokian toimintaperiaatteiden tai lain epäillyistä rikkomuksista. Nokia ei hyväksy mitään kielteisiä työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijää kohtaan, joka vilpittömässä mielessä tuo esiin sääntöjen noudattamiseen liittyviä huolia tai osallistuu tutkimukseen. 3. Nokia tarjoaa useita kanavia vaatimustenmukaisuutta koskevien huolenaiheiden ilmoittamiseen: laki, compliance ja vastuullisuus -yksikkö; Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat; henkilöstöorganisaatio; erillinen sähköpostiosoite sekä Ethics Helpline -raportointikanava (joka täyttää EU Whistleblower -direktiivin vaatimukset), ja tarjoaa verkkoportaalin ja maakohtaiset vaihtoehdot. Nokialla on sisäiset ja ulkoiset verkkosivut, jotka on tarkoitettu huolenaiheiden raportointiin ja ilmiantamista varten. 4. Nokian korruptiontorjuntaohjelma keskittyy tunnistamaan ja lieventämään kolmansien osapuolten, monitasoisten liiketoimien sekä geopoliittisten tapahtumien aiheuttamia vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, jotka voivat olla ristiriidassa sovellettavien lakien, mukaan lukien korruptiontorjunnan, kanssa. Korruption vastainen ohjelma koostuu useista osista, kuten koulutuksesta, seurannasta, toimintaperiaatteista ja prosesseista. 5. Kaikki epäillyt korruption ja lahjonnan vastaisten toimien ja standardien rikkomukset tutkitaan. Kun tutkimuksessa todetaan, että Nokian käytäntöjä, mukaan lukien Nokian korruption ja lahjonnan vastaisia toimintaperiaatteita, on rikottu, ryhdytään asianmukaisiin kurinpitotoimiin. Tällaisia toimia voivat olla taloudellinen menetys, irtisanominen, alentaminen tai roolin vaihto, kirjallinen varoitus ja/tai pakollinen koulutus. 6. Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja esittelee erikseen ja itsenäisesti Nokian vaatimustenmukaisuusohjelman tilaa ja tehokkuutta koko hallitukselle vähintään kerran vuodessa, tarkastusvaliokunnalle vähintään neljä kertaa vuodessa ja johtoryhmälle tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 7. Mittaamme työntekijöiden suhtautumista, näkemyksiä ja kokemuksia nykyisestä vaatimustenmukaisuuskulttuurista kyselytulosten ja muiden kerättyjen tietojen avulla. Tulokset jaetaan asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, ja niitä hallitaan riskienhallintasuunnitelmien avulla jatkuvan kehittymisen näkökulmasta. Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa Tavoitteiden asettaminen on yksi keino, jolla Nokia edistää vahvan vaatimustenmukaisuusohjelman toteuttamista. Nokian johtajat ovat vastuussa vahvan vaatimustenmukaisuuden kulttuurin luomisesta organisaatioissaan edistämällä tätä kulttuuria, näyttämällä esimerkkiä ja saavuttamalla asetetut vaatimustenmukaisuustavoitteet (ja tavoitella niiden ylittämistä). Vuoden 2025 tavoitteiden tila: Eettisen liiketoiminnan koulutus Tavoite: Eettisen liiketoiminnan koulutuksen on suorittanut 95 % työntekijöistä 31.10.2025 mennessä. Koulutus sisältää myös ESG-osuuden (ympäristö, yhteiskunnalliset asiat ja hallintotapa). ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025 Tavoitevuosi Lähtövuosi Lähtöarvo Tavoite Vuoden 2025 tulokset Tavoitetila G1: Hallintotapatiedot 2025 2024 98 % 95 % työntekijöistämme on käynyt eettisen liiketoiminnan koulutuksen, joka sisältää ESG-osuuden (ympäristö, yhteiskunnalliset asiat ja hallintotapa). 98 % työntekijöistämme kävi eettisen liiketoiminnan koulutuksen. Saavutettu 2030 2016 85 % 85 % työntekijöistä/ esihenkilöistä jatkaa myönteistä vuorovaikutusta eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vuoteen 2030 mennessä. Vapaaehtoiseen vuoden 2025 kyselyyn vastanneista 75 % ilmoitti, että heidän esihenkilönsä oli keskustellut etiikasta ja vaatimustenmukaisuudesta tiiminsä kanssa. Nykyisen tavoitteen arviointi johti siihen johtopäätökseen, että tavoite on tehoton etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien mittaamisessa ja seurannassa. Tätä tavoitetta muutetaan vuoden 2026 aikana. Ei etene suunnitellusti Edistyminen tavoitteessa: Saavutettu Eettisen liiketoiminnan koulutuksen, mukaan lukien ESG- osuuden, suoritti 98 % työntekijöistä 31.10.2025 mennessä. Kohdennettu korruption ja lahjonnan vastainen koulutus sisältyy eettisen liiketoiminnan koulutukseen. Esihenkilöiden vuorovaikutus Tavoite: 85 % työntekijöiden/esihenkilöiden myönteinen vuorovaikutus eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä tavoite sisältää Nokian esihenkilöt ja heidän suorat alaisensa. Edistyminen tavoitteessa: Ei etene suunnitellusti 75 % 31.12.2025 päättyneeltä raportointikaudelta. 112 Tiedonantotaulukot Alla olevassa taulukossa on yksityiskohtaiset tiedot korruption vastaisen koulutuksen aiheista ja toistuvuudesta. Korruption torjuntaa korostetaan Nokian pakollisessa eettisen liiketoiminnan koulutuksen kurssissa, joka järjestetään vuosittain kaikille työntekijöille. Lisäksi järjestetään erilliset, korruptioriskiin keskittyvät kurssit esitetyllä toistuvuudella: Nokian etiikkaan ja korruption torjuntaan keskittyvä koulutus: Aihe Muoto Kohdeyleisö Toistuvuus Pakollinen eettisen liiketoiminnan koulutus; sisältää toimintaohjeiden yleiskatsauksen ja hyväksynnän sekä esteellisyysilmoituksen Verkossa Kaikki työntekijät Vuosittain Eturistiriidat (osa eettisen liiketoiminnan koulutusta) Verkossa Kaikki työntekijät Kolmen tai neljän vuoden välein Lahjonnan ja korruption torjunta sekä sopimattomat maksut (osa eettisen liiketoiminnan koulutusta) Verkossa Roolikohtainen Yhden tai kahden vuoden välein Korruption torjunnan koulutus kolmansille osapuolille Verkossa Kolmannet osapuolet Kolmen vuoden välein Korruption torjunta (jatkokurssi) Verkossa Roolikohtainen Kerran sekä tarpeen mukaan Edustamisen "Just-in-time"-video (esitetään automaattisesti edustustilaisuuden hyväksyntäpyynnön yhteydessä) Verkkovideo Työntekijä, joka pyytää hyväksyntää edustustilaisuutta varten Hyväksyntäpyynnön esittämisen yhteydessä Lahjat, matkat ja edustaminen (GTE) Verkossa Kaikki työntekijät, jotka käyttävät GTE- työkalua Tarpeen mukaan Edustus ja GTE -hyväksyntätyökalu Live/ virtuaalinen Korkean riskin roolit; uudet työntekijät yritysoston kautta Kerran sekä tarpeen mukaan Kolmannen osapuolen toimintaohjeet Mikro- oppiminen ja video Kolmannet osapuolet Kahden vuoden välein Toimipisteen hankinnan ja lupamenettelyjen vaatimustenmukaisuus Verkossa Roolikohtainen Kolmen tai neljän vuoden välein Matka- ja kulukorvausten hyväksynnät Verkossa Esihenkilöt; Työntekijät, joilla on yritysluottokortti Kolmen tai neljän vuoden välein Lupamenettelyä koskeva korruptionvastainen koulutus Nokian alihankkijoille Verkossa Toimipisteen lupamenettelyssä mukana olevat alihankkijat Tarpeen mukaan Taulukossa lueteltuja koulutuksia tarjotaan tarvittaessa myös hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille. Vuonna 2025 Nokian Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -yksikön tutkintaryhmä sai yhte ensä 884 ilmoitusta, joista 346 ilmoitusta tutkintaryhmä tutki epäiltyinä sovellettavan lain, toimintaperiaatteiden tai Nokian toimintaohjeiden rikkomuksina. Seuraavassa taulukossa on esitetty vuosien 2025 ja 2024 raportoidut huolenaiheet luokittain. Etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät tiedot 2025 2024 Ilmoitettujen huolenaiheiden kokonaismäärä 884 923 Eturistiriidat 37 41 Valvonta 100 83 Työskentely viranomaisten kanssa 2 4 Reilu kilpailu 3 11 Oikeudenmukaiset työehdot (kaikki HR-asioihin liittyvät) 389 391 Ohjaus 123 112 Ihmisoikeudet 0 3 Sopimattomat maksut 6 9 Sisäpiirikaupat 0 2 Immateriaalioikeudet ja luottamukselliset tiedot 33 47 Yksityisyys 13 22 Kauppalainsäädäntö 7 14 Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja ympäristö 16 17 Kolmansien osapuolien kanssa työskentely 55 82 Muut 100 85 Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -yksikön suorittamien tutkimusten määrä 346 384 Tutkimuksen jälkeen 'syy löytyi' -perusteella todettujen syytösten lukumäärä 118 165 Työntekijöiden määrä, joka on saanut kirjallisen varoituksen toimintaohjeiden rikkomisesta 32 30 Toimintaohjeiden rikkomisen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden lukumäärä 24 12 Mittareiden raportointiperiaatteet Etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät tiedot Huolenaiheiden määrä perustuu todellisiin raportoituihin lukuihin, eikä niihin ole sisällytetty arvioita. Esihenkilöiden vuorovaikutus Esihenkilöiden vuorovaikutuksen prosenttiosuus on määritetty työntekijöiden myöntävien vastausten perusteella vuoden 2025 Liiketoiminnan etiikkaa ja vaatimustenmukaisuutta koskevaan vapaaehtoiseen (Ethics and Compliance) kyselyyn: "Esihenkilöni puhuu tiimille eettisyydestä ja vaatimusten noudattamisen tärkeydestä”. Eettisen liiketoiminnan koulutus Eettisen liiketoiminnan koulutuskurssi on tarkoitettu kaikille Nokian työntekijöille. Koulutuksen päättymisajan umpeuduttua, lopullinen suoritusprosentti lasketaan pakollisen koulutuksen suorittaneiden määrällä jaettuna aktiivisten työntekijöiden lukumäärällä vuoden lopussa. 113 Kestävyysraportin l iite Viitetaulukko ESRS 2 - Yleiset tiedot Raportoitavan tiedon otsikko Raportointivaatimuksen nimi Viittaus vuosikertomuksen osioon Sivu Laatimisperusteet Tiedonantovaatimus BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet Laatimisperusteet “Kestävyysraportin laatimisperusteet ” 23 Laatimisperusteet Tiedonantovaatimus BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot Laatimisperusteet “Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot ” 24 Hallinto Tiedonantovaatimus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto “Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysseikkoihin liittyen” 25 Hallinto Tiedonantovaatimus GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat Hallinto “Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tiedottaminen ja tukeminen niiden vastuulla olevassa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnassa” 28 Hallinto Tiedonantovaatimus GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Hallinto “Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin” 28 Hallinto Tiedonantovaatimus GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista Hallinto “Selvitys due diligence -prosessista” 29 Hallinto Tiedonantovaatimus GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta Hallinto “Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta” 30 Strategia Tiedonantovaatimus SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Strategia “Yleisen strategian keskeiset osatekijät kestävyysseikkoja koskien” Strategia “Liiketoimintamalli ja arvoketju ” 31 32 Strategia Tiedonantovaatimus SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset Strategia “Sidosryhmien edut ja näkemykset” 34 Strategia Tiedonantovaatimus SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Strategia “Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa” Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta: Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 35 42 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet” 39 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset Kestävyysraportin liite “Viitetaulukko”, “Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU- lainsäädännöstä” 113, 119 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”. Lisätietoa MDR-P:stä on aihekohtaisista osioista: Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Toimintaperiaatteet”; Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Toimintaperiaatteet”; Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet”; Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimintaperiaatteet”; Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Toimintaperiaatteet ”; Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Toimintaperiaatteet”; Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri ” 45 50 63 82 90 97 101 106 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit MDR-A:han liittyvät tiedot käsitellään aihekohtaisissa osioissa: Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”; Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Toimet”; Oma työvoima (ESRS S1) “ Toimet ”; Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimet ” Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Toimet”; Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Toimet” Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Toimet” 50 65 84 91 97 102 111 114 Mittarit ja tavoitteet Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit MDR-M:ään liittyvät tiedot käsitellään aihekohtaisissa osioissa: Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Tiedonantotaulukot ”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet ”; Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”; Oma työvoima (ESRS S1) “ Tiedonantotaulukot ”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet”; Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”; Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet”; Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet”; Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Tiedonantotaulukot ”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 58, 60 68, 69 86, 88 94, 95 98 , 99 102 , 103 112 , 112 Mittarit ja tavoitteet Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla Strategia “ESG-tavoitteemme”. Lisätietoa MDR-T:stä on aihekohtaisissa osioissa: Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”; Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”; Oma työvoima (ESRS S1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”; Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”; Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”; Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”; Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ” 38 56 66 85 92 98 102 111 ESRS E1 - Ilmastonmuutos Raportoitavan tiedon otsikko Raportointivaatimuksen nimi Viittaus vuosikertomuksen osioon Sivu Hallinto ESRS 2 GOV-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin Hallinto “Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin” 28 Strategia Tiedonantovaatimus E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet” 50 Strategia ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi” 48 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi” 48 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Toimintaperiaatteet” 50 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”; Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Toimintaperiaatteet” 45 50 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet” 50 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa” 50 56 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot” 56 58 Mittarit ja tavoitteet Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet” 56 58, 60 Mittarit ja tavoitteet Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla Strategia “ESG-tavoitteemme” Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa“ 38 50 56 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tiedonantotaulukot” 58 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tiedonantotaulukot” 58 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet” 50 ESRS E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous Raportoitavan tiedon otsikko Raportointivaatimuksen nimi Viittaus vuosikertomuksen osioon Sivu Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Strategia “Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”; Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”; Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen” 35 39 62 115 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen”, “Toimintaperiaatteet” 62 63 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet” Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Toimintaperiaatteet ” 45 63 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen”, “Toimintaperiaatteet”, “ Toimet” 62 63, 65 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Toimet”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot” 65, 66 68 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet Strategia “ESG-tavoitteemme”; Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Toimet” 38 66, 64 Mittarit ja tavoitteet Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 66 68 , 69 Mittarit ja tavoitteet Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla Strategia “ESG-tavoitteemme”; Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 38 66 69 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 68, 69 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 68, 69 ESRS S1 - Oma työvoima Raportoitavan tiedon otsikko Raportointivaatimuksen nimi Viittaus vuosikertomuksen osioon Sivu Strategia ESRS 2 SBM-2:een liittyvä julkistamisvaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset Strategia “Sidosryhmien edut ja näkemykset” 34 Strategia ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Strategia “Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”; Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”; Oma työvoima (ESRS S1) “ Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet” 35 39 81 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Julkistamisvaatimus S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet”, “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa” Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi ” 82 84 107 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”; Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet” 45 82 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Julkistamisvaatimus S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa Oma työvoima (ESRS S1) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa” 84 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Julkistamisvaatimus S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi” 107 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Julkistamisvaatimus S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet”; “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa”, “ Toimet” 82, 84 84 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit Oma työvoima (ESRS S1) “Toimet” 84 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Julkistamisvaatimus S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan Oma työvoima (ESRS S1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa” 85 Mittarit ja tavoitteet Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit Oma työvoima (ESRS S1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet” 85 86, 88 Mittarit ja tavoitteet Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla Strategia “ESG-tavoitteemme”; Oma työvoima (ESRS S1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 38 85, 88 Mittarit ja tavoitteet Julkistamisvaatimus S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 86, 88 Mittarit ja tavoitteet Julkistamisvaatimus S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 86, 88 Mittarit ja tavoitteet Julkistamisvaatimus S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 86, 88 Mittarit ja tavoitteet Julkistamisvaatimus S1-10 – Riittävä palkka Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 86, 88 116 Mittarit ja tavoitteet Julkistamisvaatimus S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 86, 88 Mittarit ja tavoitteet Julkistamisvaatimus S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat indikaattorit Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 86, 88 Mittarit ja tavoitteet Julkistamisvaatimus S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 86, 88 ESRS S2 - Arvoketjun työntekijät Raportoitavan tiedon otsikko Raportointivaatimuksen nimi Viittaus vuosikertomuksen osioon Sivu Strategia ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset Strategia “Sidosryhmien edut ja näkemykset” 34 Strategia ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Strategia “Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”; Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”; Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet” 35 39 89 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimintaperiaatteet” 90 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”; Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimintaperiaatteet” 45 90 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa” 90 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi”; Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi” 91 107 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi”, “Toimet”; Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi” 91, 91 107 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimet” 91 Mittarit ja tavoitteet Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 94, 95 Mittarit ja tavoitteet Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla Strategia “ESG-tavoitteemme”; Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 38 92 95 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa” 92 90 ESRS S3 - Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt Raportoitavan tiedon otsikko Raportointivaatimuksen nimi Viittaus vuosikertomuksen osioon Sivu Strategia ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset Strategia “Sidosryhmien edut ja näkemykset” 34 Strategia ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Strategia “Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”; Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”; Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet” 35 39 96 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S3-1 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Toimintaperiaatteet” 97 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”; Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Toimintaperiaatteet” 45 97 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa” 97 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi” 107 117 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa”, “Toimet”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa” 97 97 98 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Toimet”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa” 97 98 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa” 98 Mittarit ja tavoitteet Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 98 99 Mittarit ja tavoitteet Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla Strategia “ESG-tavoitteemme”; Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 38 98 99 ESRS S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät Raportoitavan tiedon otsikko Raportointivaatimuksen nimi Viittaus vuosikertomuksen osioon Sivu Strategia ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset Strategia “Sidosryhmien edut ja näkemykset” 34 Strategia ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa Strategia “Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”; Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”; Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet” 35 39 100 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Toimintaperiaatteet” 101 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”; Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Toimintaperiaatteet” 45 101 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa” 101 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi” 107 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa”, “Toimet”, “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa” 101 102, 102 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa” 102 Mittarit ja tavoitteet Tiedonantovaatimus S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa” 102 Mittarit ja tavoitteet Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 102 103 Mittarit ja tavoitteet Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla Strategia “ESG-tavoitteemme”; Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 38 102 103 ESRS G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen Raportoitavan tiedon otsikko Raportointivaatimuksen nimi Viittaus vuosikertomuksen osioon Sivu Hallintotapa ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli Hallinto “Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysseikkoihin liittyen” 25 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista Strategia “Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”; Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”; Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet” 35 39 106 118 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”; Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri” 45 106 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus G1–1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”; Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri” 45 106 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus G1–2 – Suhteet toimittajiin Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Toimittajasuhteiden hallinta“ 110 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Tiedonantovaatimus G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”, “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri”, “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi ”, “ Vastatoimilta suojautuminen”, “ Koulutus ”, “Nokian mahdollisuus: Korruption ja lahjonnan vastainen ohjelmaa” 106 106 107 108, 108 109 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Toimet”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa” 111 111 Mittarit ja tavoitteet Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 111 112, 112 Mittarit ja tavoitteet Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla Strategia “ESG-tavoitteemme”; Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet” 38 111 112 119 Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU-lainsäädännöstä Osio Kohta Viittaus tiedonanto- velvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen (kyllä/ei) Viittaus vuosikertomukseen Sivu- numero ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 (d) X X Kyllä Esitetty Yleiset tiedot -osiossa, kohdassa “Hallinto ” 25 ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 (e) X Kyllä Esitetty Yleiset tiedot -osiossa, kohdassa “Hallinto ” 25 ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 X Kyllä Esitetty Yleiset tiedot -osiossa, kohdassa “Hallinto ” 25 ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 (d) i X X X Ei Ei koske Nokiaa ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 (d) ii X X Ei Ei koske Nokiaa ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 (d) iii X X Ei Ei koske Nokiaa ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 (d) iv X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 X Kyllä Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ” 50 ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 (g) X X Kyllä Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ” 50 ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 X X X Kyllä Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ” 56 ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 X Kyllä Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Tiedonantotaulukot ” 58 ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40-43 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 X X X Kyllä Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Tiedonantotaulukot ” 58 ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53-55 X X X Kyllä Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Tiedonantotaulukot ” 58 ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 X Ei Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa eikä esitä näitä mittareita vuonna 2025 ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 (a) and (c) X Ei Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa eikä esitä näitä mittareita vuonna 2025 ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 (c) X Ei Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa eikä esitä näitä mittareita vuonna 2025 ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 X Ei Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa eikä esitä näitä mittareita vuonna 2025 ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E- PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 (c) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS 2- IRO 1 – E4 16 (a) i X Ei Ei koske Nokiaa ESRS 2- IRO 1 – E4 16 (b) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS 2- IRO 1 – E4 16 (c) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 (b) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 (c) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 (d) X Ei Ei koske Nokiaa 120 Osio Kohta Viittaus tiedonanto- velvoite- asetukseen Viittaus pilariin 3 Viittaus vertailuarvo- asetukseen Viittaus EU:n ilmastolakiin Olennainen (kyllä/ei) Viittaus vuosikertomukseen Sivu- numero ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 (d) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte 39 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS 2- SBM3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 (f) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS 2- SBM3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski 14 (g) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 X Kyllä Esitetty S1-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ” ja Yleiset tiedot -osiossa kohdassa “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet” 82, 45 ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 X Kyllä Esitetty S1-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ” 82 ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 (c) X Kyllä Esitetty S1-osiossa, kohdassa “Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ” 84 ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 (b) and (c) X X Ei Ei koske Nokiaa ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 (e) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 (a) X X Kyllä Tasoitettu palkka-analyysi esitetty S1-osiossa, kohdassa “ Tiedonantotaulukot ” 86 ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 (b) X Kyllä Esitetty S1-osiossa, kohdassa “Tiedonantotaulukot ” 86 ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 (a) X Ei Ei koske Nokiaa ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 (a) X X Ei Ei koske Nokiaa ESRS 2- SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 (b) X Ei Tällaisia tapauksia ei ole tunnistettu ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 X Kyllä Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ” 90 ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 X Kyllä Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ” 90 ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 X X Kyllä Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ” 90 ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 X Kyllä Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ” 90 ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 X Kyllä Esitetty S2-osiossa, taulukossa “Esimerkkejä havaituista sääntöjen rikkomuksista ja toteutetuista toimista” 91 ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 X Kyllä Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ” 90 ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 X X Ei Tällaisia tapauksia ei ole tunnistettu ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 16 X Kyllä Esitetty S4-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ” 101 ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 X X Ei Tällaisia tapauksia ei ole tunnistettu ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 X Ei Ei koske Nokiaa ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 (b) X Kyllä Esitetty G1-osiossa, kohdassa “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri ” 106 ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 (d) X Kyllä Esitetty G1-osiossa, kohdassa “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri ” 106 ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 (a) X X Ei Ei koske Nokiaa ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 (b) X Ei Ei koske Nokiaa 121 Osakkeet ja osakkeenomistajat Osakkeet Osakkeet ja osakepääoma Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksissa. Yhtiön osakepääoma 31.12.2025 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 5 742 239 696. Osakkeiden kokonaismäärästä konserniyhtiöiden hallussa oli yhteensä 159 705 525 osaketta, joiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 2,8 %. Marraskuussa 2024 hallitus päätti 150 000 000 uuden osakkeen maksuttomasta suunnatusta osakeannista yhtiölle itselleen yhtiökokouksen sille vuonna 2024 antaman valtuutuksen nojalla. Lisäksi hallitus päätti yhtiön hallussa tämän annin seurauksena olevilla omilla osakkeilla toteutettavasta, enintään 150 000 000 osakkeen suunnatusta osakeannista kattaakseen Infineran hankintaan liittyvän sulautumissopimuksen mukaiset velvoitteensa osakkeiden toimittamisesta osakkeisiin oikeutetuille Infineran osakkeenomistajille. Osakeanti saatiin päätökseen helmikuussa 2025. Siltä osin kuin osakkeita ei tarvittu hankinnan toteuttamiseen liittyvien velvoitteiden täyttämiseen, hallitus päätti niiden suuntaamisesta osakeannilla vastikkeetta Nokian ja Infineran osakepalkkio-ohjelmien osallistujille. Nokia otti vastattavakseen Infineran osakepalkkio-ohjelmat Infineran hankinnan toteutumisen myötä. Lokakuussa 2025 hallitus päätti 120 000 000 uuden osakkeen maksuttomasta suunnatusta osakeannista yhtiölle itselleen yhtiökokouksen sille vuonna 2025 antaman valtuutuksen nojalla ja päätti lisäksi yhtiön hallussa tämän annin seurauksena olevilla omilla osakkeilla toteutettavasta, enintään 120 000 000 osakkeen suunnatusta osakeannista kattaakseen osakepohjaisten kannustinohjelmien ja henkilöstön osakesäästöohjelman mukaisten, vuosina 2025, 2026 ja 2027 maksettaviksi erääntyvien sitoumusten täyttämisen. Osakkeet annettiin vastikkeetta. Lokakuussa 2025 hallitus päätti yhtiökokouksen sille vuonna 2025 antaman valtuutuksen nojalla 166 389 351 uuden osakkeen suunnatusta annista NVIDIA Corporationille, joka sijoitti Nokiaan 1,0 miljardia Yhdysvaltain dollaria osakkeiden merkintähintana. Uudet osakkeet toimitettiin NVIDIA Corporationille American Depositary Shares -osaketalletustodistuksina marraskuussa 2025. Vuoden 2025 aikana Nokia luovutti yhteensä 46 374 440 yhtiön hallussa ollutta Nokian osaketta vastikkeetta työntekijöilleen, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille, Nokian osakepalkkio- ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella ohjelmien ehtojen mukaisesti. Osakkeiden luovutukset perustuivat marraskuussa 2024 julkistettuihin hallituksen päätöksiin yhtiön hallussa olevien osakkeiden antamisesta ohjelmien mukaisten sitoumusten täyttämiseksi. Tietoa Nokian hallituksella vuonna 2025 olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja hankkimisesta sekä tietoa lähipiiritapahtumista, osakkeenomistajista ja osakepohjaisista palkkioista on esitetty tämän osion ”Osakkeet ja osakkeenomistajat” lisäksi konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 3.2. Johdon palkitseminen, 3.3. Osakeperusteiset maksut, 5.1. Oma pääoma ja 6.4. Lähipiiriliiketoimet. Huhtikuussa 2025 hallitus päätti mitätöidä 150 000 000 yhtiön hallussa olevaa Nokian osaketta, jotka oli hankittu marraskuussa 2024 aloitetun omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman aikana, joka saatiin päätökseen huhtikuussa 2025. Osakkeiden mitätöinnillä ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai oman pääoman kokonaismäärään. Hallituksen jäsenten hallussa oli 31.12.2025 yhteensä 1 092 401 Nokian osaketta ja ADS- osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,02 % liikkeeseen lasketuista osakkeistamme ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Toimitusjohtajan hallussa oli 31.12.2025 yhteensä 609 274 Nokian osaketta. Tilikausien 2025 ja 2024 aikana Nokian osakkeista ei tehty julkisia ostotarjouksia. Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infineran hankinnan. Luovutettu kokonaisvastike sisälsi 127 434 986 emoyhtiön hallussa ollutta Nokian osaketta. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat. Nokialla ei ole vähimmäis- tai enimmäisosakepääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa. 31.12. 2025 2024 2023 2022 2021 Osakepääoma, milj. EUR 246 246 246 246 246 Osakkeet (1 000) 5 742 240 5 605 850 5 613 497 5 632 298 5 675 461 Konserniyhtiöiden hallussa olevat omat osakkeet (1 000) 159 706 232 701 87 896 45 282 40 468 Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000) 5 582 534 5 373 149 5 525 601 5 587 016 5 634 993 Keskimääräinen osakemäärä tilikauden aikana ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita Laimentamaton (1 000)(1) 5 415 876 5 475 817 5 549 468 5 614 182 5 630 025 Laimennettu (1 000) (1) 5 502 782 5 530 603 5 585 923 5 670 020 5 684 235 Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä (2) 224 893 224 196 247 893 238 359 233 844 (1) Käytetty emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvan osakekohtaisen tuloksen laskennassa. (2) Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. 122 Keskeiset tunnusluvut 1.1.–31.12. 2025 2024 2023 2022 2021 Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR Jatkuvat toiminnot(1) 0,12 0,31 0,11 0,75 N/A Lopetetut toiminnot (1) 0,00 -0,08 0,01 0,01 N/A Tilikauden voitto 0,12 0,23 0,12 0,76 0,29 Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR Jatkuvat toiminnot(1) 0,11 0,31 0,11 0,74 N/A Lopetetut toiminnot (1) 0,00 -0,08 0,01 0,01 N/A Tilikauden voitto 0,12 0,23 0,12 0,75 0,29 Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR (2) 0,14 0,14 0,13 0,12 0,08 Osinkojen osuus tuloksesta (3) 116,7 % 45,2 % 118,2 % 16,0 % N/A Osingot yhteensä, milj. EUR (4) 804 785 730 676 449 31.12. 2025 2024 2023 2022 2021 Osakekohtainen oma pääoma, EUR 3,76 3,84 3,72 3,82 3,08 Osakekurssi, EUR(5) 5,57 4,27 3,05 4,33 5,57 Hinta/voittosuhde (P/E-luku) (3) 46,42 13,77 27,73 5,77 N/A Osinkotuotto(1) 2,51 % 3,28 % 4,26 % 2,77 % 1,44 % Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 31 095 22 943 16 853 24 192 31 409 (1) Kesäkuussa 2024 Nokia luokitteli Submarine Networks -liiketoiminnon lopetetuksi toiminnoksi. Vertailutiedot vuosilta 2023 ja 2022 on oikaistu vastaavasti. Vuoden 2021 vertailutietoja ei ole oikaistu, sillä niiden oikaiseminen vaatisi kohtuuttomia kustannuksia ja ponnisteluja. (2) Hallitus ehdottaa vuoden 2026 yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. (3) Laskettu jatkuvien toimintojen laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen perusteella. (4) Vuoden 2025 osalta osingot yhteensä on laskettu perustuen hallituksen ehdotukseen, jonka perusteella se valtuutettaisiin päättämään enintään 0,14 euron osakekohtaisesta varojenjaosta tilikaudelta 2025 sekä osakkeiden kokonaismäärään vuoden 2025 tilinpäätöksen julkaisemisen hetkellä. Vuoden 2025 julkaisemisen hetkellä osakkeiden kokonaismäärä oli 5 742 239 696. Vertailutietoina on esitetty todelliset emoyhtiön osakkeenomistajille maksetut osingot yhteensä kyseisiltä tilikausilta. (5) Nokian osakkeen vuoden lopun päätöskurssi Nasdaq Helsingissä. Osakevaihto 1.1.–31.12. 2025 2024 2023 2022 2021 Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä (1 000)(1) 9 969 841 7 175 750 7 754 279 10 294 615 16 560 334 Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000) 5 415 876 5 475 817 5 549 468 5 614 182 5 630 025 Osakevaihto, % 184 131 140 183 294 (1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto ja Euronext Paris. Osakkeilla käydään kauppaa pääasiassa Nasdaq Helsingissä ja ADS-osaketalletustodistuksilla New Yorkin pörssissä. Vuonna 2025 Nokian osakkeet olivat listattuina myös Euronext Pariisissa, mutta Nokia päätti marraskuussa 2025 hakea niiden poistamista listalta. Viimeinen kaupankäyntipäivä Nokian osakkeilla Euronext Pariisissa oli 30.12.2025. Kurssikehitys Helsingin pörssi (Nasdaq Helsinki) EUR Ylin Alin Arvo Koko vuosi 2025 ylin/alin 6,65 3,42 Koko vuosi 2025 keskiarvo (painotettu) 4,65 Vuoden lopun arvo 31.12.2025 5,57 Vuoden lopun arvo 31.12.2024 4,27 Muutos välillä 31.12.2024–31.12.2025 30,4 % New Yorkin pörssi (New York Stock Exchange) USD Ylin Alin Arvo Koko vuosi 2025 ylin/alin 8,19 4,00 Koko vuosi 2025 keskiarvo (painotettu) 5,47 Vuoden lopun arvo 31.12.2025 6,47 Vuoden lopun arvo 31.12.2024 4,43 Muutos välillä 31.12.2024–31.12.2025 46,0 % Pariisin pörssi (Euronext Paris) EUR Ylin Alin Arvo Koko vuosi 2025 ylin/alin 6,64 3,46 Koko vuosi 2025 keskiarvo (painotettu) 4,78 Vuoden lopun arvo 30.12.2025 (1) 5,55 Vuoden lopun arvo 31.12.2024 4,26 Muutos välillä 31.12.2024–30.12.2025 (1) 30,3 % (1) Viimeinen kaupankäyntipäivä Nokian osakkeilla Euronext Pariisissa oli 30.12.2025. 123 Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella Vuoden 2019 jälkeen Nokia ei ole hallinnoinut yhtään optio-ohjelmaa. Osinko ja omien osakkeiden hankinta Osakkeenomistajille jaettava osinko on Nokian ensisijainen varojenjakotapa. Osinkopolitiikka päivitettiin maaliskuun 2021 pääomamarkkinapäivässä seuraavasti: ”Tavoitteenamme ovat toistuvat, vakaat ja ajan mittaan kasvavat osingot, joissa otetaan huomioon edellisen vuoden tulos sekä yhtiön taloudellinen asema ja liiketoimintanäkymät.” Hallitus ehdottaa vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutusta käytettäisiin osingon ja/tai varojen jakamiseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta neljässä erässä valtuutuksen voimassaoloaikana neljännesvuosittaisten tulosjulkistusten yhteydessä, ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin. Ehdotettu valtuutuksen kokonaismäärä osingolle ja/tai varojen jakamiselle sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta on linjassa yhtiön osinkopolitiikan kanssa. Valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. Hallitus tekisi erilliset päätökset kunkin osingonmaksun ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakamisen määrästä ja ajoituksesta. Marraskuussa 2024 Nokia käynnisti vuoden 2024 yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman kompensoidakseen kesäkuussa 2024 julkistetun Infinera-hankinnan aiheuttamaa laimennusvaikutusta. Takaisinosto-ohjelman tavoitteena oli ostaa 150 miljoonaa osaketta, ja hankintaan käytettävä kokonaissumma oli enintään 900 miljoonaa euroa. Takaisinostot alkoivat marraskuussa 2024 ja päättyivät huhtikuussa 2025. Takaisinostetut osakkeet mitätöitiin huhtikuussa 2025. Nokia jakaa mahdolliset kertyneet voittovarat osakeyhtiölain mukaisesti kuten jäljempänä on määritelty. Nokia laatii ja laskee mahdollisen voitonjaon joko käteisosinkoina, varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, osakkeiden takaisinostoina, jossain muussa muodossa tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jaettavien voittovarojen määrittämiseen ei ole olemassa tiettyä kaavaa, mutta alla käsitellään tiettyjä lainsäädännön asettamia rajoituksia. Mahdollisten tulevien kertyneiden voittovarojen jakamisen ajoitus ja määrä riippuvat yhtiön tulevista tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta. Osakeyhtiölain mukaan Nokia voi jakaa kertyneitä voittovaroja ja/tai varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ainoastaan osakkeenomistajien päätöksellä ja hallituksen esittämän määrän mukaisesti rajoitetuin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määrä rajoittuu emoyhtiön jaettavien voittovarojen määrään osakkeenomistajien hyväksymän edellisen tilinpäätöksen mukaisesti, ottaen huomioon olennaiset muutokset emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa edellisen tilikauden päätyttyä sekä lakisääteiset vaatimukset siitä, että varojenjako ei saa johtaa emoyhtiön maksukyvyttömyyteen. Voitonjako ei saa ylittää hallituksen esittämää määrää, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen vaatia vähimmäisosingon jakoa. Yhtiön ja sen osakkuusyhtiöiden hankkimat omat osakkeet Alla olevassa taulukossa on esitetty lisätietoja omien osakkeiden hankinnoista vuonna 2025: Kausi Hankittujen osakkeiden määrä Keskimääräinen hinta osakkeelta, EUR Julkistettujen ohjelmien nojalla hankitut osakkeet Ohjelmien nojalla vielä hankittavien osakkeiden enimmäisarvo, EUR Tammikuu(1) 18 313 953 4,41 18 313 953 739 939 153 Helmikuu 26 686 823 4,70 26 686 823 614 496 274 Maaliskuu 78 864 331 4,86 78 864 331 231 451 624 Huhtikuu 6 948 847 4,96 6 948 847 — Toukokuu — — — — Kesäkuu — — — — Heinäkuu — — — — Elokuu — — — — Syyskuu — — — — Lokakuu — — — — Marraskuu — — — — Joulukuu — — — — Yhteensä 130 813 954 4,77 130 813 954 — (1) Nokia ilmoitti 22.11.2024, että yhtiön hallitus käynnistää omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman vuoden 2024 yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla kompensoidakseen Infineran hankinnasta aiheutuvaa laimennusvaikutusta. Ohjelman tavoitteena oli hankkia 150 miljoonaa osaketta, ja hankintaan käytettävä kokonaissumma oli enintään 900 miljoonaa euroa. Takaisinostot alkoivat 25.11.2024 ja päättyivät 2.4.2025. 124 Osakkeenomistajat Suomessa 31.12.2025 rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat noin 24 % ja hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat noin 76 % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2025 oli yhteensä 224 893. Jokainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2025(1) Osakkeenomistaja Osakemäärä yhteensä (1 000) % kaikista osakkeista % äänimäärästä Solidium Oy 325 000 5,66 % 5,66 % Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 91 266 1,59 % 1,59 % Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 79 261 1,38 % 1,38 % Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 36 242 0,63 % 0,63 % Valtion Eläkerahasto 27 000 0,47 % 0,47 % Oy Lival Ab 18 050 0,31 % 0,31 % Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 14 603 0,25 % 0,25 % Nordea Bank Abp 11 692 0,20 % 0,20 % Nodrea Pro Finland Fund 10 567 0,18 % 0,18 % OP Finland Index 10 371 0,18 % 0,18 % (1) Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2025 yhteensä 148 246 864 Nokian osaketta. Osakeomistuksen jakauma 31.12.2025(1) Omistettujen osakkeiden lukumäärä Osakkeenomistajat % osakkeenomistajista Osakemäärä yhteensä % kaikista osakkeista 1–100 66 740 29,68 % 3 032 534 0,05 % 101–1 000 100 869 44,85 % 43 713 215 0,76 % 1 001–10 000 50 826 22,60 % 157 345 733 2,74 % 10 001–100 000 6 057 2,69 % 146 570 263 2,55 % 100 001–500 000 303 0,13 % 58 419 999 1,02 % 500 001–1 000 000 33 0,02 % 24 034 154 0,42 % 1 000 001–5 000 000 40 0,02 % 91 326 590 1,59 % Yli 5 000 000 25 0,01 % 5 217 797 208 90,87 % Yhteensä 224 893 100,00 % 5 742 239 696 100,00 % (1) Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistusta. Kansalaisuuden mukaan % kaikista osakkeista Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat 76,49 % Suomalaiset osakkeenomistajat 23,51 % Yhteensä 100,00 % Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat) % kaikista osakkeista Yritykset 4,06 % Kotitaloudet 6,18 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2,20 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,06 % Julkisyhteisöt (mukaan lukien työeläkelaitokset) 10,01 % Yhteensä 23,51 % ADS-osaketalletustodistuksia oli 31.12.2025 yhteensä 1 117 743 012 (joka vastaa samaa määrää osakkeita tai noin 19 prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista), jotka olivat 82 307 rekisteröidyn osakkeenomistajan hallussa Yhdysvalloissa. Nokia tiedostaa, että monet ADS- todistukset ovat välittäjien ja muiden nimellisten osakkeenomistajien rekisteröimiä, joten edellä mainittu omistajien lukumäärä ei välttämättä edusta ADS-todistusten todellisten edunsaajien varsinaista lukumäärää tai tällaisten henkilöiden omistamien ADS-todistusten määrää. Broadridge Financial Solutions, Inc.:lta saadun tiedon mukaan ADS-todistusten varsinaisia omistajia oli 31.12.2025 yhteensä 748 358. Tuoreimman Nokialle saatavilla olevan tiedon mukaan BlackRock, Inc. omisti 1.7.2025 yhteensä 373 750 775 Nokian osaketta ja 9 252 262 ADS-talletustodistusta, jotka tuolloin vastasivat noin 6,85 % ja 0,16 % Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä. Nokian vastaanottaman ilmoituksen mukaan FMR LLC:n omistusosuus 2.3.2026 oli yhteensä 289 538 191 osaketta ja 277 150 920 ääntä, jotka vastaavat noin 5,04 % Nokian koko osakemäärästä ja 4,83 % äänimäärästä. Tietojensa mukaan Nokia ei ole minkään muun yhtiön tai minkään hallituksen suorassa eikä välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa, eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jotka saattaisivat johtaa määräysvallan muuttumiseen Nokiassa. Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet Hallituksen ja johtokunnan jäsenten hallussa 31.12.2025 oli yhteensä 3 484 960 Nokian osaketta ja ADS-osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,06 prosenttia liikkeeseen lasketuista osakkeista ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Tiedot tarjouksesta ja listauksesta Nokian pääoma koostuu osakkeista, joilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella NOKIA. Nokian American Depositary Share -osaketalletustodistuksilla, joista jokainen edustaa yhtä osaketta, käydään kauppaa New Yorkin pörssissä kaupankäyntitunnuksella NOK. ADS-osaketalletustodistusten todisteena on American Depositary Receipt -todistus, jonka Citibank, N.A. antaa. Vuonna 2025 Nokian osakkeilla käytiin osakkeiden listaltapoistamiseen asti kauppaa myös Euronext Pariisissa kaupankäyntitunnuksella NOKIA. Viimeinen kaupankäyntipäivä Nokian osakkeilla Euronext Pariisissa oli 30.12.2025. 125 Nokian yhtiöjärjestys Yhtiöjärjestys Nokian yhtiöjärjestyksen muutos vaatii yhtiökokouksen päätöksen, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiön rekisteröinti Nokia Oyj on Suomen lakien mukaisesti perustettu yhtiö, joka on rekisteröity Suomessa kaupparekisteriin ja jonka Y-tunnus on 0112038-9. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön toimialana on tutkia, kehittää, tuottaa, markkinoida, myydä ja toimittaa tuotteita, ohjelmistoja sekä palveluita liittyen muun muassa tietoliikenne- ja yritysverkkoihin. Lisäksi yhtiö voi luoda, hankkia ja lisensoida aineetonta omaisuutta ja ohjelmistoja sekä harjoittaa muuta teollista ja kaupallista liiketoimintaa, mukaan lukien arvopaperikauppa ja muu sijoitustoiminta. Yhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa suoraan, tytär- ja osakkuusyritysten sekä yhteisyritysten välityksellä. Hallituksen jäsenten äänivaltaisuus Suomen lain mukaisesti hallituksen päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Hallituksen jäsenet eivät saa osallistua heidän ja yhtiön tai kolmannen osapuolen välisen sopimuksen käsittelyyn tai muiden sellaisten asioiden käsittelyyn, joista voi olla heille merkittävää hyötyä ja jotka voivat olla yhtiön edun vastaisia. Suomen laki ei aseta ikärajoja hallituksen jäsenille, eikä Suomen laissa vaadita, että hallituksen jäsenen tulisi omistaa tietty vähimmäismäärä yhtiön osakkeita. Yhtiön nykyisen käytännön mukaisesti hallituksen jäsenille vuosittain maksettavista palkkioista noin 40 % maksetaan kuitenkin markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti käyttämällä Nokian omia osakkeita. Hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kolmen ensimmäisen palvelusvuotensa aikana hankitut osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot). Osakkeenomistajien oikeudet, etuoikeudet ja rajoitukset Jokainen osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen ääneen yhtiökokouksissa. Suomen lain mukaan varsinainen yhtiökokous on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisen tilikauden päättymisestä. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhtiökokous koolle katsoessaan tämän tarpeelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat yhdessä vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista ulkona olevista osakkeista, sitä vaativat. Yhtiöjärjestyksemme mukaisesti hallituksen jäsenet valitaan vähintään kerran vuodessa varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Suomen lain mukaan osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Suomessa yhtiöt eivät tavallisesti jaa osakkeenomistajilleen valtakirjalomakkeita, joten Nokiakaan ei tee niin. ADS- osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkityt omistajat ja tosiasialliset edunsaajat saavat kuitenkin valtakirjalomakkeet talletusyhteisöltä (Depositary). Yhtiökokoukseen voi osallistua ja siellä voi äänioikeuttaan käyttää osakkeenomistaja, joka on rekisteröitynä osakkeenomistajaksi Suomen lain mukaisesti arvo- osuusjärjestelmässä ylläpidettävään osakasluetteloon viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana päivänä. Jos ADS-osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkitty omistaja tai tosiasiallinen edunsaaja haluaa käyttää varsinaisessa yhtiökokouksessa äänioikeuttaan, hänen tulee rekisteröityä tilapäisesti osakasluetteloon omalla nimellään yhtiökokousta varten. Täsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta. ADS-osaketalletustodistusten omistaja voidaan rekisteröidä tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yhtiökokousta varten, mikäli omistaja toimittaa talletusyhteisölle henkilökohtaisesti tai välittäjänsä tai omaisuudensäilyttäjänsä kautta määräaikaan mennessä talletusyhteisöltä saamiensa ohjeiden mukaisen valtakirjan, joka sisältää seuraavat tiedot: ADS- osaketalletustodistusten omistajan nimi, osoite ja henkilötunnus tai muu vastaava ADS-osaketalletustodistuksen omistajan henkilökohtainen tunnistautumisnumero, äänioikeuden antavien osakkeiden määrä sekä äänestysohjeet. Yhtiökokouksen osakasluettelo täsmäytyspäivän tilanteen mukaan on julkista tietoa kyseisen kokouksen päättymiseen asti. Muut hallintarekisteriin merkityt osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan ohjeistamalla välittäjäänsä tai muuta omaisuudensäilyttäjää rekisteröimään osakkeet tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon ja antamalla äänestysohjeet välittäjältä tai omaisuudensäilyttäjältä saamassaan ilmoituksessa kuvatulla tavalla. Täyttämällä ja palauttamalla talletusyhteisöltä saamansa valtakirjan ADS-osaketalletustodistusten omistaja valtuuttaa myös talletusyhteisön ilmoittamaan meille – yhtiöjärjestyksemme edellyttämällä tavalla – omistajan aikomuksesta osallistua yhtiökokoukseen. Yhtiön osakkeiden tuottamat oikeudet perustuvat osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Suomen laki tai yhtiöjärjestyksemme ei aseta rajoituksia Nokian osakkeiden omistukselle, kuten ulkomaisten osakkeenomistajien oikeudelle omistaa osakkeita tai käyttää niihin perustuvia äänioikeuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Jokainen osakkeemme antaa yhtäläisen oikeuden yhtiön varoja jaettaessa. Oikeus osinkoon vanhenee Suomen lain mukaan kolmen vuoden jälkeen, jos osinkoa ei ole tuona aikana nostettu. Nostamattomat osingot tuloutuvat Nokialle. 126 Osakeomistusta tai äänivaltaa koskeva ilmoitusvelvollisuus Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa, ylittää tai vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % kohdeyhtiön kaikkien osakkeiden kokonaismäärästä tai äänimäärästä. ”Omistus” tarkoittaa osakkeenomistajan ja tämän lähipiirin osakeomistuksia ja äänimäärää arvopaperimarkkinalain mukaisesti laskettuna. Ilmoitus on annettava myös, kun osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaisi näiden rajojen saavuttamiseen, ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen ilmoitusrajan alle. Yhtiön tulee julkistaa saamansa ilmoitukset pörssitiedotteena viipymättä. Lunastusvelvollisuus Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista saavuttaa tai ylittää kolmasosan tai puolet, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta heidän osakkeensa. Osakkeenomistajalla, johon tällainen lunastusvelvollisuus kohdistuu, on myös velvollisuus lunastaa kaikki yhtiön liikkeeseen laskemat merkintä- ja optio-oikeudet sekä vaihtovelkakirjat, jos niiden omistaja näin vaatii. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden lunastushinta on korkeampi seuraavista: (a) osakkeen kaupankäyntikurssien painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän aikana Helsingin pörssissä ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä tarkoitetun omistusrajan saavuttamisesta tai ylittymisestä tai, sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, yhtiön hallitus sai siitä muutoin tiedon; tai (b) osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut hankkimistaan tai muutoin saamistaan osakkeista viimeisten 12 kuukauden aikana ennen edellä kohdassa (a) tarkoitettua päivää. Arvopaperimarkkinalain mukaisesti osakkeenomistajan, jonka ääniosuus kasvaa yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin kohdeyhtiön osakkeiden äänimäärästä, on tehtävä kuukauden kuluessa julkinen ostotarjous kaikista muista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista ja niihin oikeuttavista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista arvopapereista, kuten merkintä- ja optio- oikeuksista tai vaihtovelkakirjoista. Tarjousvastikkeena pakollisessa ostotarjouksessa on maksettava käypä hinta. Eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, käypää hintaa määritettäessä lähtökohtana pidetään korkeinta tarjousvelvollisen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimivien henkilöiden tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksamaa hintaa. Jos tarjousvelvollinen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimiva henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana hankkinut tarjouksen kohteena olevia arvopapereita, käyvän hinnan määrittämisen lähtökohtana pidetään, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta, tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kolmen kuukauden aikana säännellyn markkinan kaupankäynnissä tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Käypä hinta määritetään muun muassa viimeaikaisen osakekurssin perusteella. Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely eroaa, ja lunastushinta voi erota edellä esitetystä Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesta lunastusmenettelystä ja -hinnasta. Kun lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt arvopaperimarkkinalain mukaisessa pakollisessa tai vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa ja lunastaja on tarjouksen perusteella saanut haltuunsa vähintään yhdeksän kymmenesosaa tarjouksen kohteena olleista osakkeista, käypänä hintana pidetään julkisessa ostotarjouksessa tarjottua hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä. Merkintäetuoikeudet Nykyisillä osakkeenomistajilla on osakeantien yhteydessä etuoikeus merkitä yhtiön uusia osakkeita osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa. Osakeannissa voidaan yhtiökokouksen päätöksellä poiketa merkintäetuoikeudesta, jos sitä puoltavilla osakkeenomistajilla on vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista ja siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Ulkomaalaisten yritysostojen seuranta Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa koskevan lain (2012/172, muutoksineen) mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa ilmoitus, mikäli ulkomainen ostaja hankkii suoraan tai epäsuorasti vähintään yhden kymmenesosan yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osakeyhtiössä. Työ- ja elinkeinoministeriön on vahvistettava yritysosto, jollei se voi vaarantaa erittäin tärkeää kansallista etua, jolloin ministeriö voi siirtää vahvistamista tai vahvistamatta jättämistä koskevan asian valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi. Jos yritysoston kohteena on puolustusteollisuusyritys, ulkomaisen omistajan on haettava työ- ja elinkeinoministeriöltä etukäteen vahvistus yritysostolle. Yritysostolle ei tarvita vahvistusta, jos ulkomainen omistaja merkitsee seurannan kohteena olevan osakeyhtiön osakkeita osakepääoman korotuksen yhteydessä samassa suhteessa kuin hän entuudestaan omistaa yhtiön osakkeita. Vahvistusvaatimus ei myöskään koske Euroopan talousalueeseen tai vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden asukkaita, paitsi oikeushenkilöitä, joiden osakkeista Euroopan talousalueen tai vapaakauppaliittoon kuulumattoman valtion asukas omistaa vähintään yhden kymmenesosan. 127 Riskitekijät Osakkeenomistajien ja sijoitusta harkitsevien tulee tutustua huolellisesti seuraaviin riskitekijöihin tässä toimintakertomuksessa esitettyjen muiden tietojen lisäksi. Alla luetellut riskit ja riskitekijät voivat joko yhdessä tai erikseen vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme, kilpailukykyymme, markkinaosuuteemme, liiketoimintamme tulokseen, kannattavuuteen, taloudelliseen tilaan, likviditeettiin, maineeseemme, Nokia-brändiin ja osakkeemme hintaan. Alla kuvattuja riskitekijöitä ei tule pitää tyhjentävänä kuvauksena riskeistä. Kuvattujen riskien lisäksi voi olla muitakin riskejä, jotka eivät ole tiedossamme tai jotka voivat osoittautua olennaisiksi, vaikka niitä ei tällä hetkellä pidetä sellaisina. Lisätietoja oikeudenkäynneistä, joissa Nokia on osapuolena, on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet. Tämä toimintakertomus sisältää myös tulevaisuutta koskevia lausumia, joihin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä. Ellei toisin mainita tai ellei asiayhteys vaadi muuta, näissä riskitekijöissä ilmaukset ”Nokia”, ”Nokia-konserni”, ”konserni”, ”me”, ”meitä” ja ”meidän” tarkoittavat Nokian konsolidoituja toimintasegmenttejä. Tietyt riskit tai tapahtumat voivat olla konsernin lisäksi merkityksellisempiä vain tietylle liiketoimintaryhmälle, liiketoiminnalle tai konsernin osalle. Kustannukset ja suorituskyky ovat edelleen ensisijaisen tärkeitä asiakkaillemme. Kykymme kilpailla ja pysyä johtavassa asemassa teknologian, ohjelmistojen ja palveluiden tarjoajana niillä toimialoilla ja markkinoilla, joilla toimimme, on riippuvainen useista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä, jotka ovat osittain vaikutusmahdollisuuksiemme ulkopuolella. Tällaisia ovat muun muassa: Riskitekijät koskien strategiaa ja sen toteuttamista ▪ Menestyksemme uuden strategian toteuttamisessa, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja käsittelyssä, sekä toimintamme ja taloudellisen tuloksen parantamiseen tähtäävissä toimenpiteissä, kuten: – Johtoaseman saavuttaminen tekoälyvetoisessa verkkoratkaisujen murroksessa. – Positiivinen kehitys tuotteidemme ja palvelujemme kysynnän ajureissa, kuten jatkuva tietoliikenteen määrän kasvu asiakkaiden verkoissa ja datakeskuksissa, uusien käyttötarkoitusten ja huippunopeiden ja lyhytviiveisten verkkoratkaisujen ja palveluiden leviäminen ja käyttöönotto. – Investointiemme kyky tuottaa teknologioita, tuotteita tai palveluita, jotka saavuttavat tai säilyttävät laajan hyväksynnän markkinoilla, vastaavat asiakkaidemme mieltymyksiin tai kasvaviin tarpeisiin taikka johtavat innovatiivisiin läpimurtoihin, immateriaalioikeuksiin ja muihin etuihin, joita voimme hyödyntää liiketoiminnassamme. ▪ Kykymme toteuttaa ja viedä loppuun suunniteltuja yritysjärjestelyjä ja integroida niiden jälkeisiä toimintoja, mukaan lukien kykymme välttää odottamattomia integraatioon liittyviä esteitä, menestyksemme teknologiahankinnoissa, vähemmistöosakkuuksissa, lisensointi- tai kumppanuussopimuksissa sekä niiden muodostamisessa tai hallinnoinnissa ja kyseisistä transaktioista odotettujen hyötyjen, synergiaetujen, kulusäästöjen ja/tai tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa. ▪ Missä määrin kykenemme identifioimaan ja ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin kustannustehokkuuden parantamiseksi, jotta voimme jatkossakin investoida tuotekehitykseen, kuten 5G-Advanced ja 6G, datakeskusten sisä- sekä yhdysliikenteen ratkaisuihin, yritysasiakkaisiin, pilviteknologiaan, tekoälyyn, automaatioon/digitalisaatioon, tietoturvaan sekä tuottaa immateriaalioikeuksilla suojattuja teknologioita ja tätä kautta päästä tavoiteltuihin tuloksiin, hyötyihin ja muihin parannuksiin. ▪ Kykymme saavuttaa itsellemme asettamamme kestävän kehityksen tavoitteet, kykymme identifioida, arvioida sekä käsitellä kestävään kehitykseen liittyviä uhkia ja mahdollisuuksia asianmukaisesti, kykymme vastata ulkoisiin odotuksiin ja käytäntöihin sekä kasvavaan sääntelyyn ja läpinäkyvyysvaatimuksiin, kuten raportointivaatimuksiin kestävän kehityksen saralla ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, ottaen samalla huomioon riippuvuutemme globaaleista tuotantoketjuista sekä haasteet kerätä tarkkaa tietoa raportoitavia mittareita ja rahallisia arvoja varten, mikä johtaa epävarmuuteen näiden mittaustarkkuudessa. 128 Riskit ja epävarmuustekijät liittyen yleiseen taloustilanteeseen, rahoitusmarkkinaolosuhteisiin sekä kehitykseen toimialoilla ja markkinoilla, joilla toimimme ▪ Olemme kansainvälinen yritys. Myyntimme ja kannattavuutemme ovat riippuvaisia yleisestä globaalista talouskehityksestä, johon vaikuttavat muun muassa inflaation ja työttömyyden taso, globaalin talouden tulevaisuuden näkymien heikentyminen, valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys, korkojen ja rahoituskustannusten nousu sekä muu kehitys niissä maissa tai toimialoilla, joissa me, asiakkaamme ja kumppanimme/alihankkijamme toimimme, mukaan lukien epäsuotuisa kehitys linjauksissa, jotka vaikuttavat kansainväliseen kauppapolitiikkaan tai markkinoihin, kuten vienti- ja tuontirajoitukset ja tullit sekä geopoliittiset jännitteet, kuten Kiina-USA-suhteiden kiristyminen, mahdolliset eskalaatiot Venezuelassa, Lähi- idän ja Venäjän/Ukrainan konflikteissa tai suhteissa Itä- Aasiassa. ▪ Ankara kilpailu ja kehitys avainmarkkinoillamme, mukaan lukien: – toimialamme markkinoiden syklisyys – teknologian kehittyminen esimerkiksi tekoälyn saralla ja uusien teknologioiden omaksuntanopeus – kilpailijoiden määrä sekä näiden käyttäytyminen – asiakkaiden mahdollinen sulautuminen, investointihalukkuus, ostokäyttäytyminen ja hankintojen määrä sekä verkkojen ja järjestelmien käyttöönotto ja niiden ajoitukset – kilpailu verkkolaitetoimittajien kesken sekä kilpailu asiakkaidemme pelikentällä ajaen hintaeroosiota toimialallamme. ▪ Riippuvuutemme rajallisesta määrästä suuria asiakkaita ja laajoista monivuotisista sopimuksista, minkä seurauksena yksittäisen asiakkaan tai sopimuksen menettämisellä, operaattoreiden keskittymisellä tai yksittäisiin sopimuksiin liittyvillä epäedullisilla sopimusehdoilla ja muilla ongelmilla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus. ▪ Hintakilpailukykymme tai muu kehitys koskien hinnoittelua tai sopimusehtoja, kuten kykymme siirtää osa syntyneestä inflaatioperäisestä kustannuspaineesta asiakassopimuksiimme, mahdollinen asiakasrahoituksen epäsuotuisa kehitys tai pidennetyt maksuehdot. Mikäli pankit tai vastaavat instituutiot olisivat haluttomia antamaan takauksia, vakuuksia, asiakasrahoitusta tai ostamaan saataviamme, mahdollisuutemme saada uusia asiakkaita sekä hallinnoida luottoriskejä ja maksuvalmiuttamme voisivat heikentyä. Kilpailukykyymme liittyvät riskitekijät ▪ Mahdolliset vaikeudet ja haasteet uusien teknologioiden tuotekehityksessä ja päivityksessä, lanseeraamisessa ja liitännäisten palvelujen kaupallistamisessa, mukaan lukien: – kykymme sopeutua nopeisiin teknologisiin muutoksiin ja liiketoimintamallien muutoksiin sekä näiden mukana tuomaan uuteen kilpailuun, kuten uusiin AI-natiiveihin kilpakumppaneihin tai olemassa oleviin kilpailijoihin, jotka mahdollisesti hyödyntävät tekoälyä tehokkaammin. – kehityssuunta kohti tekoälypohjaisia ja automatisoituja verkkoja, avoimia rajapintoja, virtualisointia, pilvinatiiveja ohjelmistoja ja siirtyminen vähitellen pois monoliittisista järjestelmistä, kykymme integroida kehittyneitä tekoälyominaisuuksia ydintuotteisiin ja -ratkaisuihin sekä näiden mahdollinen vaikutus tuote- ja palveluportfolioomme, kilpailukenttään, liiketoiminta- malleihin ja liiketoiminnan tuottoprofiiliin. On myös mahdollista, että joillain osa-alueilla saavutaan kohti teknologisen kehityksen rajoja tai että kilpailijat ottavat käyttöön yllättäviä ja käänteentekeviä teknologioita, jotka voivat aiheuttaa muutoksia tuotteidemme ja palvelujemme kysynnässä sekä kilpailuasetelmissa. – kykymme panostaa tehokkaasti ja kannattavasti uusiin korkealaatuisiin ja kilpailukykyisiin tuotteisiin, palveluihin, päivityksiin ja teknologioihin, kuten 5G-Advanced, Open RAN, 6G, älykkäisiin verkkoratkaisuihin, IoT, pilviteknologiaan ja ohjelmistoihin, ja samalla ennakoida teknologisia sekä liiketoimintaamme liittyvien oleellisten säädösten kehityssuuntia ja markkinatrendejä. – kykymme hallita tuotteiden ja palvelujemme kokonaiskustannuksia, vastata muuttuviin vaatimuksiin ja noudattaa asiaankuuluvia säädöksiä ja standardeja. ▪ Meidän tai kolmansien osapuolten mahdollisten tietotekniikkajärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien tai palveluiden tehottomuuksien, tietoturvaloukkausten, toimintahäiriöiden tai käyttökatkosten vakavuus. Tuottamamme palvelut ja operatiivinen toiminta ovat riippuvaisia monimutkaisista ja keskitetyistä IT- järjestelmistä, verkoista ja niihin liittyvistä kolmansien osapuolten palveluista. Tämän vuoksi olemme riippuvaisia kolmansien osapuolten kyvyistä IT-järjestelmien, verkkojen ja palvelujen tuottajana sekä niihin liittyvien varotoimien luotettavuudesta. Kolmansien osapuolien IT-järjestelmien, verkkojen tai palvelujen käyttökatkokset voivat vaikuttaa haitallisesti myös meidän liiketoimintaamme. ▪ Todelliset tai oletetut tietoturvaongelmat, tietovuodot sekä viat, virheet tai heikkoudet meidän tai kolmansien osapuolten teknologioissa tai palveluissa. Liiketoimintamallimme tukeutuu palvelujen ja ohjelmistojen jakelussa sekä tiedontallennuksessa käytettäviin ratkaisuihin, joihin liittyy väistämättä soveltuvaan sääntelyyn, tietoturvaloukkauksiin ja muuhun mahdolliseen luvattomaan verkkotiedon käyttöön tai tietosuojaan liittyviä riskejä tai muita mahdollisia turvallisuusriskejä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme tai uhata tietosuojaa. ▪ Kykymme vastata ongelmiin ja häiriöihin tuotannossa, palvelujen tuottamisessa, asiakastoimituksissa, logistiikassa tai koko toimitusketjussa, mukaan lukien avointen konfliktien asettamat tai muut geopoliittiset haasteet, jotka ylläpitävät jatkuvaa epävarmuutta markkinoilla ja toimitusketjuissa. Lisäksi kykymme vastata haasteisiin kysyntää vastaavan volyymin takaamisessa, tuotannon sopeuttamisessa, vaaditun tehokkuuden ja joustavuuden saavuttamisessa sekä virheisiin tuotteissa/ohjelmistoissa/ palveluissa. ▪ Luonnonkatastrofit, levottomuudet ja terveysuhat voivat vaikuttaa olennaisesti logistiikkaan, palvelujemme tuottamiseen, tuotantolaitoksiimme tai toimittajiemme tuotantolaitoksiin, jotka ovat maantieteellisesti keskittyneitä. 129 ▪ On mahdollista, että vaatimuksistamme huolimatta jotkut toimittajistamme eivät täytä meidän ja asiakkaidemme tuotelaatu-, terveys-, turvallisuus- tai muita vaatimuksia tai rikkovat lakeja, kuten ympäristö- tai työtä sääteleviä lakeja. ▪ Kykymme sitouttaa, motivoida, kehittää ja rekrytoida työntekijöitä, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot ja tasapainottaa henkilöstöä tarpeiden mukaan. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme sekä parantamaan tehokkuuttamme, minkä työntekijämme voivat kokea uuvuttavana sekä motivaatiota ja energiatasoa laskevana. Etätyön joustavuus sekä teknologia-alan kiihtyvä kehitys ovat lisänneet kilpailua osaavasta työvoimasta. Riskitekijät liittyen immateriaalioikeuksiin ja lisensointiin ▪ Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme ovat riippuvaisia kehittämistämme immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista, kyvykkyydestämme luoda uusia teknologioita, tuotteita tai palveluita ja suojata immateriaalioikeuksiamme ja patenttiportfoliomme kilpailukykyä. ▪ Patenttilisensointituotot ovat riippuvaisia kyvystämme säilyttää immateriaalioikeuksiin liittyvien tuottojen nykyiset lähteet ja sopimusehdot, luoda uusia tulonlähteitä, kyvystämme suojata immateriaalioikeuksiamme loukkauksilta sekä esimerkiksi markkina-, lainsäädännölliseltä ja muulta kehitykseltä tai immateriaalioikeutta koskevien tuomioistuinten ratkaisuilta ja muilta oikeusriidoilta, jotka vaikuttavat tulonansaintaan. Suhteellisen merkittävä osa nykyisistä patenttilisensointituotoista on peräisin älypuhelinmarkkinoilta, jotka muuttuvat nopeasti ja joilla toimii rajallinen määrä suuria toimijoita. Lisähaasteensa luo nykyinen geopoliittinen ympäristö sekä epävarmuus immateriaalioikeuksien ja teknologiastandardien sääntelyn kehityksestä kansainvälisesti. ▪ Uusien lisenssisopimusten ja olemassa olevien sopimusten uusimisiin ja patenttiloukkauksiin liittyvien oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennakoida. ▪ Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme eivät ole riippuvaisia ainoastaan kehittämistämme immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista, mutta myös tiettyjen kolmansien osapuolten meille lisensoimista teknologioista. Tämän seurauksena käyttämiimme tai harkitsemiimme teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi on yhä haastavampaa, ja odotamme kohtaavamme jatkossakin väitteitä siitä, että olisimme rikkoneet kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia. Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa lisensointikustannustemme kasvuun, rajoittaa kykyämme käyttää tiettyjä teknologioita tuotteissamme ja/tai aiheuttaa kalliita ja aikaa vieviä oikeudenkäyntejä. Riskit ja epävarmuustekijät koskien geopoliittista, lainsäädännöllistä ja eettistä liiketoimintaympäristöämme ▪ Maailmanlaajuiseen liiketoimintaamme kohdistetaan suoraa ja epäsuoraa sääntelyä ja olemme alttiita poliittisille, lainsäädännöllisille ja muille alueellisille riskeille, kuten esimerkiksi: – muutoksille talous- ja kauppapolitiikassa tai niihin liittyvissä menettelytavoissa kuten näkemillemme USA:n linjauksille koskien tulleja ja maahantuontia Kiinasta, Meksikosta, Kanadasta ja EU:n alueelta ja paikallisten toimijoiden suosimista – kompleksiselle säädösten verkostolle koskien verotusta, kansallista turvallisuutta, kilpailua, valuuttasäännöstelyä, kansainvälisiä pakotteita, kyberturvaa, tieto- ja viestintäteknologiaa, toimitusketjuja, kestävää kehitystä ja toimenpiteitä osana korruption tai muun vilpillisen toiminnan vastaista taistelua, sekä – maantieteellisille levottomuuksille, konflikteille, häiriöille tai turvallisuusuhille, mukaan lukien mahdollinen Venezuelan, Lähi-idän, Venäjä/Ukrainan, Itä-Aasian tai Sahelin alueen ja Länsi-Afrikan konfliktien ja jännitteiden eskaloituminen. ▪ Epävarmuutta lisäävät mahdolliset säädösten tai niiden tulkintojen muutokset, mukaan lukien joidenkin säädösten ja aloitteiden takaisinvedot, erot EU:n säädösten kansallisissa toimeenpanoissa sekä EU:n, USA:n ja muiden meille relevanttien maiden toisistaan poikkeavat lainsäädännöt sekä mahdolliset nousevat uudet säännöstöt koskien nykyisiä tai uusia teknologioita, tuotteita tai telekommunikaatiosektoria yleensä. ▪ Voimme kohdata haasteita toimintaamme, tuotteitamme ja palveluitamme koskevien laatu-, terveys- ja turvallisuusstandardien ja muiden suositusten sekä sääntelyn asettamien vaatimuksien täyttämisessä maailmanlaajuisesti sekä lakien ja vaatimusten noudattamisessa koskien esimerkiksi digitaalista taloutta, kestävää kehitystä, tekoälyä ja sen vastuullisuutta, telekommunikaatiota ja teknologioita, tietoturvaa, mukaan lukien verkko- ja tuotetietoturvaa, yksityistä tietosuojaa ja datan saatavuutta ja hyödyntämistä. ▪ Liiketoimintaamme liittyvien oikeudenkäyntien, välimiesmenettelyiden, sopimusriitojen tai tuotevastuuta koskevien väitteiden lopputulokset voivat olla epäsuotuisia. Voimme joutua tutkinnan tai muiden menettelyjen kohteeksi, joiden laajuutta ja lopputulosta on vaikea ennustaa millään varmuudella, ja meille voidaan määrätä merkittäviä sakkoja, rangaistusmaksuja tai muita seuraamuksia tällaisten tutkimusten perusteella. ▪ Hallintoomme, sisäiseen valvontaan ja säädösten noudattamiseen liittyvät prosessimme ja kontrollimekanismit eivät välttämättä pysty estämään virheitä tai väärinkäytöksiä taikka sääntelyyn perustuvia seuraamuksia yhtiötasolla, operatiivisissa tytäryhtiöissämme ja yhteisyrityksissämme. Mahdollisuutemme vaikuttaa yhteisyrityksiin, varsinkin jos Nokialla ei ole suoraa määräämisoikeutta, ja kolmansiin osapuoliin, joiden kanssa teemme yhteistyötä, on rajallinen, mutta näiden mahdolliset sääntörikkomukset voivat heijastua myös meihin. Verotusympäristöön ja toimintamme rahoitukseen liittyvät riskitekijät ▪ Toimimme useissa maissa eri verotussäädösten alla, minkä vuoksi saatamme kohdata monimutkaisia vero-ongelmia ja kiistoja. Kehittyvä ja muuttuva verolainsäädäntö voi vaikuttaa oleellisesti yrityksemme verotaakkaan, tietyissä tapauksissa myös takautuvasti. ▪ Toteutunut tuloksemme tai tuloksen tekoon liittyvät odotukset voivat muiden tekijöiden ohella heikentää kykyämme hyödyntää taseeseen kirjattuja ja taseen ulkopuolisia verosaamisia. ▪ Emme välttämättä saa pääomaa edullisilla ehdoilla tai lainkaan. 130 ▪ Emme välttämättä onnistu ylläpitämään investment grade -luottoluokituksiamme. ▪ Toimimme maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi liikevaihtoomme, kustannuksiimme ja liiketoimintamme tulokseen, sekä osinkojemme arvoon ja ADS-osaketalletustodistusten markkina-arvoon Yhdysvaltain dollareissa. ▪ Meihin kohdistuu eläkeohjelmiin, työntekijärahastoihin ja työntekijöiden terveydenhuoltoon kytköksissä olevia riskejä, emmekä välttämättä pysty välttämään tai hallitsemaan niihin liittyviä kuluja tai lisääntyviä rahoitustarpeita. ▪ Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä voi alittaa liikearvon kirjanpitoarvon, mikä voi johtaa tuntuviin arvonalennuskirjauksiin. Nokian osakkeiden omistamiseen liittyvät riskit ▪ Kultakin tilikaudelta osakkeenomistajille maksettavan osingon ja/tai pääomanpalautuksen, kuten osakkeiden takaisinostojen, määrä on epävarma ja riippuu muun muassa yhtiömme kassavirran vahvuudesta, tuloksesta ja taloudellisesta asemasta sekä muista tekijöistä kuten lainsäädännön mahdollisesti asettamista rajoituksista. ▪ Osakkeidemme ja ADR-osaketalletustodistusten arvo arvopaperimarkkinoilla voi heilahdella meistä riippumattomista syistä. ▪ Ulkomaalaiset osakkeenomistajat joutuvat antamaan yksityiskohtaisia tietoja edullisempaa osinkotulojen lähdeverokohtelua varten. 131 Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Nokialla jatkossa kaksi liiketoiminnan päätoimintasegmenttiä Nokia ilmoitti 19.11.2025, samalla kun se tiedotti uudesta strategiastaan, toimintojensa uudelleenjärjestelystä kahteen päätoimintasegmenttiin vastatakseen paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja kiihdyttääkseen innovaatioita tekoälyn kasvattaessa kysyntää edistyneille verkkoratkaisuille. Uudelleenjärjestely astui voimaan 1.1.2026. Nokia näkee Verkkoinfrastruktuuri-segmentissä merkittävää kasvupotentiaalia. Sen tavoitteena on hyödyntää täysimittaisesti tekoälyn ja datakeskusten rakentamisen synnyttämää nopeaa kysynnän kasvua sekä jatkaa tuotekehitystä verkkoliikenteen asiakkaille. Segmenttiin kuuluvat Optical Networks-, IP Networks- ja Fixed Networks -liiketoiminnot ja sen johtajana toimii David Heard. Uusi Mobiili-infrastruktuuri-segmentti tuo yhteen Nokian ydin- ja radioverkot sekä Technology Standards -liiketoiminnon (entisen Teknologia-segmetin). Segmentin tavoitteena on saavuttaa johtajuus ydin- ja radioverkoissa toimialan siirtyessä 6G:hen ja tekoälynatiiveihin verkkoratkaisuihin. Segmentissä yhdistyvät 3GPP-standardeihin pohjautuvat mobiiliviestintäteknologiat ja immateriaalioikeuksien lisensoinnin tukema vahva kassavirta. Segmenttiin kuuluvat Core Software-, Radio Networks- ja Technology Standards -liiketoiminnot ja sen väliaikaisena johtajana toimii Justin Hotard. Tämän lisäksi osana strategiatyötä Nokia on arvioinut liiketoimintaportfoliotaan. Tämän prosessin tuloksena yhtiö on tunnistanut liiketoimintoja, jotka eivät tue sen strategisia tavoitteita. Nämä liiketoiminnot siirrettiin erilliseen Portfolioliiketoiminnot-segmenttiin. Portfolioliiketoimintoihin siirretyt liiketoiminnot ovat: ▪ Fixed Wireless Access CPE (ennen Fixed Networks - liiketoiminnossa, Verkkoinfrastruktuurissa) ▪ Site Implementation ja Outside Plant (ennen Fixed Networks -liiketoiminnossa, Verkkoinfrastruktuurissa) ▪ Enterprise Campus Edge (ennen Pilvi- ja verkkopalveluissa) ▪ Microwave Radio (ennen Matkapuhelinverkoissa) 132 Tunnuslukujen laskentakaavat Osakekohtainen tulos (laimentamaton) Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana Osakekohtainen tulos (laimennettu) Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oikaistu voitto/tappio Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana Hinta/voitto -suhde (P/E luku) Osakkeen päätöskurssi 31.12. Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista Osinko tuloksesta, % Ehdotettu osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista Osinkotuotto, % Ehdotettu osakekohtainen osinko Osakkeen päätöskurssi 31.12. Osakekohtainen oma pääoma Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12. Osakekannan markkina-arvo (Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.) x osakkeen päätöskurssi 31.12. Osakkeiden vaihdon kehitys, % Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana 133 Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat Tietyt tässä raportissa esitetyt taloudelliset tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa määriteltyjä taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja osoittavia tunnuslukuja. IFRS- standardit eivät määrittele näitä tunnuslukuja, mistä syystä ne eivät välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia muiden, vaikkakin saman toimialan, yhtiöiden käyttämien taloudellisten tunnuslukujen kanssa. Nämä tunnusluvut esitetään, koska johto käyttää niitä Nokian taloudellisen suorituskyvyn mittaamiseen ja uskoo, että nämä tunnusluvut antavat täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Näitä tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista tai niiden sijasta. Sijoitetun pääoman tuotto, % Määritelmä Sijoitetun pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: (Voitto ennen veroja + Korkokulut korollisista veloista) / (Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin + Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin + Korolliset velat keskimäärin). Tarkoitus Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka tehokkaasti Nokia käyttää pääomiaan tuottaakseen voittoa. Sijoitetun pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Voitto ennen veroja 915 2 091 1 469 Korollisten velkojen korkokulut 141 209 201 Yhteensä 1 056 2 300 1 670 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin(1) 20 812 20 597 20 935 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin(1) 91 91 92 Korolliset velat keskimäärin (1) 3 650 4 040 4 334 Sijoitettu pääoma yhteensä 24 553 24 728 25 361 Sijoitetun pääoman tuotto, % 4,3 % 9,3 % 6,6 % (1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Ks. lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta. Oman pääoman tuotto, % Määritelmä Oman pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin. Tarkoitus Oman pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti Nokia käyttää osakkeenomistajien sijoittamia pääomia tuottaakseen voittoa. Oman pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto 651 1 277 665 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin(1) 20 812 20 597 20 935 Oman pääoman tuotto, % 3,1 % 6,2 % 3,2 % (1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Ks. lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta. Omavaraisuusaste, % Määritelmä Omavaraisuusaste saadaan laskentakaavalla: (Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus) / Vastaavaa yhteensä. Tarkoitus Omavaraisuusaste kertoo osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla rahoitettujen varojen suhteellisen osuuden Nokian kokonaisvaroista. Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 20 967 20 657 20 537 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus 91 90 91 Oma pääoma yhteensä 21 058 20 747 20 628 Vastaavaa yhteensä 37 597 39 149 39 860 Omavaraisuusaste, % 56,0 % 53,0 % 51,8 % 134 Kassa ja korolliset sijoitukset Määritelmä Kassa ja korolliset sijoitukset koostuvat seuraavista konsernitaseen riveistä: rahavarat, lyhytaikaiset korolliset sijoitukset ja pitkäaikaiset korolliset sijoitukset. Tarkoitus Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan niiden varojen määrää, joita Nokia voi käyttää nykyisten liiketoimintojensa tarpeisiin ja tuleviin liiketoimintoihin investoimiseen sekä tuoton maksamiseen arvopaperien haltijoille. Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Rahavarat 5 462 6 623 6 234 Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset 961 1 661 1 565 Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset 368 457 715 Kassa ja korolliset sijoitukset 6 791 8 741 8 514 Nettokassa ja korolliset sijoitukset Määritelmä Nettokassaan ja korollisiin sijoituksiin sisältyvät kassa ja korolliset sijoitukset vähennettynä pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla. Tarkoitus Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan Nokian likviditeettiasemasta sen jälkeen, kun rahavaroista on maksettu korolliset velat. Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Kassa ja korolliset sijoitukset Rahavarat 5 462 6 623 6 234 Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset 961 1 661 1 565 Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset 368 457 715 Korolliset velat Pitkäaikaiset korolliset velat -2 329 -2 918 -3 637 Lyhytaikaiset korolliset velat -1 084 -969 -554 Nettokassa ja korolliset sijoitukset 3 378 4 854 4 323 Nettovelkaantumisaste, % Määritelmä Nettovelkaantumisaste saadaan laskentakaavalla: (Korolliset velat – Kassa ja korolliset sijoitukset) / (Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus). Tarkoitus Nettovelkaantumisaste kuvastaa osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla ja korollisella vieraalla pääomalla rahoitettujen varojen suhdetta ja kertoo Nokian liiketoiminnan velkaantuneisuudesta. Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Korolliset velat Pitkäaikaiset korolliset velat 2 329 2 918 3 637 Lyhytaikaiset korolliset velat 1 084 969 554 Kassa ja korolliset sijoitukset Rahavarat -5 462 -6 623 -6 234 Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset -961 -1 661 -1 565 Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset -368 -457 -715 Nettovelka -3 378 -4 854 -4 323 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 20 967 20 657 20 537 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus 91 90 91 Oma pääoma yhteensä 21 058 20 747 20 628 Nettovelkaantumisaste, % -16,0 % -23,4 % -21,0 % Vapaa kassavirta Määritelmä Vapaaseen kassavirtaan sisältyy liiketoiminnan nettorahavirta vähennettynä investoinneilla aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (käyttöomaisuusinvestoinnit). Tarkoitus Vapaa kassavirta on se kassavirta, jonka Nokia tuottaa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin tehtyjen investointien jälkeen. Uskomme, että se antaa täydentävää tietoa, sillä se edustaa sitä rahamäärää, joka on käytettävissä korollisten velkojen, mukaan lukien vuokrasopimusvelkojen, hoitamiseen ja takaisinmaksuun, liiketoiminnan kasvattamiseen tähtäävien investointien tekemiseen ja varojen jakamiseen osakkeenomistajille. Luku mittaa liiketoiminnan rahavarojen tuottokykyä, käyttöpääoman tehokkuutta ja pääomien hallinnan kurinalaisuutta. Vapaa kassavirta -tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Liiketoiminnan nettorahavirta 2 071 2 493 1 317 Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (käyttöomaisuusinvestoinnit) -606 -472 -652 Vapaa kassavirta 1 465 2 021 665 135 Käyttöomaisuusinvestoinnit Määritelmä Käyttöomaisuusinvestointeihin sisältyvät investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (ilman yritysten yhteenliittymien kautta hankittuja omaisuuseriä). Tarkoitus Käytämme käyttöomaisuusinvestointeja tulevaisuuden tuottoja kerryttävään toimintaan tehtyjen sijoitusten mittarina. Käyttöomaisuusinvestoinnit -tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -606 -472 -652 Käyttöomaisuusinvestoinnit -606 -472 -652 Vertailukelpoinen liikevoitto Määritelmä Vertailukelpoinen liikevoitto ei sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja, transaktiokuluja ja niihin liittyviä kuluja, ml. integraatiokuluja eikä tiettyjä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Tarkoitus Uskomme, että vertailukelpoinen liikevoitto antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta. Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään lisäksi johdon palkitsemisen määrittelyssä. Vertailukelpoinen liikevoitto -tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Liikevoitto (1) 885 1 970 1 733 Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut 478 445 356 Hankittujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot 444 314 341 Hankintaan liittyvien myynnin jaksotuksiin ja vaihto-omaisuuteen kohdistuvien käyvän arvon oikaisujen purku 88 — — Sopimusperusteisiin vaateisiin liittyvät varaukset 66 — — Transaktiokulut ja niihin liittyvät kulut, ml. integraatiokulut 33 23 — Etuuspohjaisen järjestelyn muuttamisesta johtuva voitto/tappio 24 — — Liiketoimintojen myynti 6 -67 -20 Osakkuusyhtiöiden myynti — -190 — Omaisuuserien arvonalentumiset ja alaskirjaukset ja niiden peruutukset — 89 25 Toimintamaasta poistumiseen liittyvät kulut — — -49 Muut⁽¹⁾ — — 23 Vertailukelpoinen liikevoitto (1) 2 024 2 584 2 409 (1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet. Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) Määritelmä Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) saadaan laskentakaavalla: Vertailukelpoinen liikevoitto / Liikevaihto. Tarkoitus Vertailukelpoista liikevoittoprosenttia käytetään Nokian operatiivisen kannattavuuden mittaamiseen prosenttiosuutena liikevaihdosta, lukuun ottamatta aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja, transaktiokuluja ja niihin liittyviä kuluja, ml. integraatiokuluja eikä tiettyjä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eikä tiettyjä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Kuten vertailukelpoinen liikevoitto, uskomme, että myös vertailukelpoinen liikevoittoprosentti antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta. Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) -tunnusluvun laskelma: milj. EUR 2025 2024 2023 Vertailukelpoinen liikevoitto (1) 2 024 2 584 2 409 Liikevaihto 19 889 19 220 21 138 Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) 10,2 % 13,4 % 11,4 % (1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet. 136 Konsernitilinpäätös 137 Konsernin tuloslaskelma 137 Konsernin laaja tuloslaskelma 138 Konsernitase 139 Konsernin rahavirtalaskelma 140 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 141 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 142 Osio 1: Esittämisperusta 142 1.1. Tietoa konsernista 142 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet 142 1.3. Arvioiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet 143 1.4. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat 143 Osio 2: Tilikauden tulos 145 2.1. Liikevaihto 145 2.2. Segmentti-informaatio 148 2.3. Liiketoiminnan kulut sekä muut tuotot 151 2.4. Rahoitustuotot ja -kulut 151 2.5. Tuloverot 152 2.6. Lopetetut toiminnot 155 2.7. Osakekohtainen tulos 156 Osio 3: Palkat ja muut työsuhde-etuudet 157 3.1. Henkilöstökulut 157 3.2. Johdon palkitseminen 157 3.3. Osakeperusteiset maksut 159 3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 161 Osio 4: Liiketoiminnan varat ja velat 168 4.1. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet 168 4.2. Aineelliset hyödykkeet 171 4.3. Vuokrasopimukset 172 4.4. Vaihto-omaisuus 173 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät 173 4.6. Muut saamiset ja velat 175 4.7. Varaukset 176 Osio 5: Pääoma ja rahoitusinstrumentit 177 5.1. Oma pääoma 177 5.2. Rahoitusvarat ja -velat 181 5.3. Johdannaisvarat ja -velat 185 5.4. Rahoitusriskien hallinta 188 Osio 6: Muut tiedot 195 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet 195 6.2. Hankitut liiketoiminnat 196 6.3. Konserniyhtiöt 198 6.4. Lähipiiriliiketoimet 202 6.5. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat 202 Emoyhtiön tilinpäätös 203 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 206 Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysraportin 2025 allekirjoitus 216 Tilintarkastuskertomus 218 Tilintarkastajan ESEF- varmennuslausunto 222 Kestävyysraportin varmennuskertomus 223 137 Konsernitilinpäätös Konsernin tuloslaskelma 1.1.–31.12. milj. EUR Liite 2025 2024 2023 Liikevaihto 2.1, 2.2 19 889 19 220 21 138 Hankinnan ja valmistuksen kulut 2.2, 2.3 -11 230 -10 356 -12 592 Bruttokate 8 659 8 864 8 546 Tutkimus- ja kehityskulut 2.2, 2.3 -4 855 -4 512 -4 277 Myynnin ja hallinnon kulut (1) 2.2, 2.3 -3 073 -2 872 -2 863 Liiketoiminnan muut tuotot (1) 2.2, 2.3 42 385 224 Liiketoiminnan muut kulut 2.2, 2.3 112 105 103 Liikevoitto⁽¹⁾ 885 1 970 1 733 Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta 2.2, 6.4 19 7 -39 Rahoitustuotot(1) 2.2, 2.4 257 434 354 Rahoituskulut 2.2, 2.4 -246 -320 -579 Voitto ennen veroja 915 2 091 1 469 Tuloverot 2.5 -277 -380 -820 Jatkuvien toimintojen voitto 638 1 711 649 Lopetettujen toimintojen voitto/tappio 2.6 22 -427 30 Tilikauden voitto 660 1 284 679 Tilikauden voiton jakautuminen Emoyhtiön osakkeenomistajat 651 1 277 665 Määräysvallattomat omistajat 9 7 14 Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille 2.7 EUR EUR EUR Laimentamaton Jatkuvat toiminnot 0,12 0,31 0,11 Tilikauden voitto 0,12 0,23 0,12 Laimennettu Jatkuvat toiminnot 0,11 0,31 0,11 Tilikauden voitto 0,12 0,23 0,12 (1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet. Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa. 138 Konsernin laaja tuloslaskelma 1.1.–31.12. milj. EUR Liite 2025 2024 2023 Tilikauden voitto 660 1 284 679 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen -24 408 -343 Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi 2.5 7 -85 61 Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi, yhteensä -17 323 -282 Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi Muuntoerot Ulkomaisten yksiköiden muuntoerot -1 625 615 -554 Siirto tuloslaskelmaan -2 -78 19 Nettosijoituksen suojaukset Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot 111 -40 135 Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot 65 23 -24 Siirto tuloslaskelmaan -64 -2 -37 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot 32 83 -110 Siirto tuloslaskelmaan -23 -64 120 Muut lisäykset/vähennykset, netto 7 3 -4 Tuloverot eristä, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi 2.5 -28 8 -10 Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi, yhteensä -1 527 548 -465 Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen -1 544 871 -747 Tilikauden laaja tulos verojen jälkeen -884 2 155 -68 Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön osakkeenomistajille Jatkuvat toiminnot -911 2 624 -91 Lopetetut toiminnot 22 -477 13 Yhteensä -889 2 147 -78 Määräysvallattomille omistajille 5 8 10 Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa. 139 Konsernitase 31.12. milj. EUR Liite 2025 2024 VASTAAVAA Pitkäaikaiset varat Liikearvo 4.1 5 996 5 736 Aineettomat hyödykkeet 4.1 1 399 802 Aineelliset hyödykkeet 4.2 1 570 1 362 Käyttöoikeusomaisuuserät 4.3 920 758 Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä 6.4 180 124 Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset 5.2, 5.4 368 457 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 5.2, 5.4 1 072 1 182 Etuuspohjaiset eläkevarat 3.4 6 380 6 932 Laskennalliset verosaamiset 2.5 3 643 3 599 Muut pitkäaikaiset saamiset 4.6 277 210 Pitkäaikaiset varat yhteensä 21 805 21 162 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 4.4 2 209 2 163 Myyntisaamiset 4.5, 5.2, 5.4 4 975 5 248 Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät 4.5 805 694 Tuloverosaamiset 2.5 256 202 Muut lyhytaikaiset saamiset 4.6 784 767 Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset 5.2, 5.4 961 1 661 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat 5.2, 5.3, 5.4 340 629 Rahavarat 5.2, 5.4 5 462 6 623 Lyhytaikaiset varat yhteensä 15 792 17 987 Vastaavaa yhteensä 37 597 39 149 milj. EUR Liite 2025 2024 VASTATTAVAA Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 246 246 Ylikurssirahasto 870 734 Omat osakkeet -352 -431 Muuntoerot -1 272 263 Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot 3 955 3 963 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 663 13 926 Kertyneet voittovarat 1 857 1 956 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 20 967 20 657 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus 91 90 Oma pääoma yhteensä 5.1 21 058 20 747 Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset korolliset velat 5.2, 5.3, 5.4 2 329 2 918 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat 5.4 797 664 Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 3.4 1 947 2 083 Laskennalliset verovelat 2.5 392 562 Asiakassopimuksiin perustuvat velat 4.5 286 185 Muut pitkäaikaiset velat 4.6 147 117 Varaukset 4.7 637 479 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 6 535 7 008 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset korolliset velat 5.2, 5.3, 5.4 1 084 969 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat 5.4 203 199 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat 5.2, 5.3, 5.4 316 1 668 Asiakassopimuksiin perustuvat velat 4.5 1 562 1 506 Tuloverovelat 2.5 344 207 Ostovelat 5.2, 5.4 2 978 3 213 Muut lyhytaikaiset velat 4.6 2 738 2 883 Varaukset 4.7 779 749 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 10 004 11 394 Vieras pääoma yhteensä 16 539 18 402 Vastattavaa yhteensä 37 597 39 149 Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa. 140 Konsernin rahavirtalaskelma 1.1.–31.12. milj. EUR Liite 2025 2024 2023 Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden voitto 660 1 284 679 Oikaisut yhteensä (1) 2 065 2 157 2 559 Nettokäyttöpääoman muutos (2) -209 -569 -1 282 Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta 2 516 2 872 1 956 Saadut korot 163 226 178 Maksetut korot 4.3, 5.2 -212 -263 -241 Maksetut tuloverot, netto -396 -342 -576 Liiketoiminnan nettorahavirta 2 071 2 493 1 317 Investointien rahavirta Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -606 -472 -652 Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 28 97 189 Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla 6.2 -1 730 -37 -19 Hankitut osakkuus- ja yhteisyritykset -50 — — Myydyt liiketoiminnat vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla 2.6 40 -29 17 Myydyt osakkuus- ja yhteisyritykset — 259 8 Korollisten sijoitusten lisäys -337 -924 -1 855 Korollisten sijoitusten erääntyminen ja myynti 1 102 1 138 3 382 Muiden rahoitusvarojen lisäys -117 -280 -83 Muiden rahoitusvarojen myynti 186 70 34 Muut 88 61 22 Investointien nettorahavirta -1 396 -117 1 043 Rahoituksen rahavirta Osakeannista saadut maksut 5.1 859 — — Omien osakkeiden hankinta 5.1 -624 -680 -300 Tytäryhtiöiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankinta 5.2 -501 — — Pitkäaikaisten velkojen nosto 5.4 151 101 496 Pitkäaikaisten velkojen lyhennys 5.4 -875 -462 -798 Lyhytaikaisten velkojen lyhennys/nosto 5.4 360 -6 -40 Vuokrasopimusvelkojen lyhennys 4.3, 5.4 -221 -233 -239 Osingonjako 5.1 -759 -723 -621 Rahoituksen nettorahavirta -1 610 -2 003 -1 502 Muuntoerot -226 16 -91 Rahavarojen vähennys/lisäys -1 161 389 767 Rahavarat 1.1. 6 623 6 234 5 467 Rahavarat 31.12. 5 462 6 623 6 234 Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat. Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa. (1) Oikaisut milj. EUR 2025 2024 2023 Poistot 1 119 1 014 1 087 Osakeperusteiset maksut 337 241 202 Arvonalentumistappiot 18 611 25 Uudelleenjärjestelykulut(1) 391 388 316 Liiketoimintojen ja osakkuusyhtiöiden myyntivoitto -23 -286 -19 Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot -22 -94 -143 Rahoitustuotot ja -kulut(2) -11 -107 220 Tuloverot 277 385 825 Muut oikaisut, netto (2) -21 5 46 Yhteensä 2 065 2 157 2 559 (1) Uudelleenjärjestelykulut edustaa sitä osuutta konsernin tuloslaskelmaan kirjatuista eristä, jolla ei ollut vaikutusta rahavirtaan. (2) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa, mikä johti uudelleenluokitteluun oikaisujen sisällä. Vuosien 2024 ja 2023 vertailuluvut on oikaistu vastaavasti. Katso lisätietoja liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet. (2) Nettokäyttöpääoman muutos milj. EUR 2025 2024 2023 Saamisten lisäys/vähennys -25 -364 304 Vaihto-omaisuuden vähennys 149 404 443 Korottomien velkojen vähennys -333 -609 -2 029 Yhteensä -209 -569 -1 282 141 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista milj. EUR Liite Osakepääoma Ylikurssirahasto Omat osakkeet Muuntoerot Arvonmuutos- rahasto ja muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Emoyhtiön omistajien osuus Määräys- vallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä 1.1.2023 246 503 -352 169 3 905 15 487 1 375 21 333 93 21 426 Tilikauden voitto 665 665 14 679 Muut laajan tuloksen erät 5.1 -418 -300 -25 -743 -4 -747 Tilikauden laaja tulos — — — -418 -300 — 640 -78 10 -68 Osakeperusteiset maksut 202 202 202 Osakeperusteisten maksujen suorittaminen -77 59 -18 -18 Omien osakkeiden hankinta 5.1 -303 12 -291 -291 Omien osakkeiden mitätöinti 5.1 303 -303 — — Tytäryhtiöiden myynnit — -2 -2 Osingonjako 5.1 -611 -611 -10 -621 Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä — 125 — — — -232 -611 -718 -12 -730 31.12.2023 246 628 -352 -249 3 605 15 255 1 404 20 537 91 20 628 Tilikauden voitto 1 277 1 277 7 1 284 Muut laajan tuloksen erät 5.1 512 358 870 1 871 Tilikauden laaja tulos — — — 512 358 — 1 277 2 147 8 2 155 Osakeperusteiset maksut 241 241 241 Osakeperusteisten maksujen suorittaminen -135 99 -36 -36 Omien osakkeiden hankinta 5.1 -686 -821 -1 507 -1 507 Omien osakkeiden mitätöinti 5.1 607 -607 — — Vähemmistöosuuden hankintaan liittyvän rahoitusvelan oikaisu -11 -11 -11 Osingonjako 5.1 -714 -714 -9 -723 Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä — 106 -79 — — -1 329 -725 -2 027 -9 -2 036 31.12.2024 246 734 -431 263 3 963 13 926 1 956 20 657 90 20 747 Tilikauden voitto 651 651 9 660 Muut laajan tuloksen erät 5.1 -1 535 -8 3 -1 540 -4 -1 544 Tilikauden laaja tulos — — — -1 535 -8 — 654 -889 5 -884 Osakeperusteiset maksut 337 337 337 Osakeperusteisten maksujen suorittaminen -262 176 -86 -86 Omien osakkeiden hankinta (1) 5.1 -624 830 206 206 Omien osakkeiden mitätöinti 5.1 703 -703 — — Suunnattu osakeanti 5.1 850 850 850 Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet hankinnat 5.1 61 584 645 2 647 Osingonjako 5.1 -753 -753 -6 -759 Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä — 136 79 — — 1 737 -753 1 199 -4 1 195 31.12.2025 246 870 -352 -1 272 3 955 15 663 1 857 20 967 91 21 058 (1) Marraskuussa 2024 Nokia käynnisti osakkeiden takaisinosto-ohjelman kompensoidakseen Infinera-hankinnan aiheuttamaa laimennusvaikutusta. 31.12.2024 Nokia kirjasi 821 miljoonan euron velan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennyksen, mikä heijasti Nokian sopimukseen perustuvaa sitoumusta sen ja osakkeiden takaisinostot Nokian puolesta toteuttavan kolmannen osapuolen välillä. Tämä velka ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennys peruttiin vuonna 2025, kun takaisinosto-ohjelma oli saatu päätökseen. Lisätietoja Nokian osakkeiden takaisinosto-ohjelmista on esitetty liitetiedossa 5.1. Oma pääoma. Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa. 142 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Osio 1 Esittämis- perusta Tässä osiossa on kuvattu tämän konsernitilinpäätöksen yleiset laatimisperiaatteet, mukaan lukien esittämisperusteet ja keskeiset konsolidointiperiaatteet. Osiossa esitetään myös yhteenveto niistä laskentakysymyksistä, joihin sisältyy eniten harkinnanvaraisuutta tai epävarmuustekijöitä. Yksityiskohtaiset laatimisperiaatteet sekä tarkemmat tiedot harkintaan perustuvista ratkaisuista ja keskeisistä epävarmuustekijöistä on esitetty kyseisten liitetietojen yhteydessä. 1.1. Tietoa konsernista Nokia Oyj (emoyhtiö) on julkinen osakeyhtiö , jonka kotipaikka on Helsingissä , Suomessa. Nokia Oyj on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Nokian pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki) ja New Yorkin pörssissä (NYSE). Nokia on maailmanlaajuinen kriittisten verkkoinfrastruktuurien toimittaja, jonka edistyneet verkkoratkaisut tarjoavat asiakkaille korkean suorituskyvyn luotettavia kiinteitä, matkapuhelin- ja siirtoverkkoja tekoälyn aikakaudelle. Nokian tarjoamat ratkaisut yhdistävät laitteet, ohjelmistot ja palvelut sekä immateriaali- oikeuksien lisensoinnin, patentit, teknologiat ja Nokia-brändin. Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.– 31.12.2025 julkistettavaksi 5.3.2026 . 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet Esittämisperusteet ja lausuma standardien noudattamisesta Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemien ja EU:n käyttöön hyväksymien IFRS ®-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Konsernitilinpäätös noudattaa myös Suomen tilinpäätös- ja yhtiölainsäädäntöä. Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina (milj. EUR), ellei toisin ole mainittu, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei liitetietojen yhteydessä esitetyissä laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu. Muut tiedot Muutos venture fund -sijoitustoiminnan raportoinnissa Vuoden 2025 aikana Nokia toteutti strategisen arvioinnin venture fund -sijoitustoiminnastaan. Arvioinnin perusteella laajamittaisia venture fund -sijoituksia ei enää pidetä strategisina, ja Nokia on aloittanut prosessin näiden sijoitusten vähentämiseksi. Tästä johtuen venture fund -sijoitusten tuloksen esittämistä osana liiketoiminnan tulosta ei enää pidetä asianmukaisena, ja vuodesta 2025 alkaen Nokia esittää venture fund -sijoitusten voitot ja tappiot, mukaan lukien käyvän arvon muutokset sekä rahastojen hallinnointipalkkiot, osana rahoitustuottoja. Segmenttiraportoinnissa venture fund -sijoitusten tulos esitettiin aiemmin osana Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liiketulosta. Vuosien 2024 ja 2023 vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Uudelleenluokittelun seurauksena vuoden 2024 raportoidut myynnin ja hallinnon kulut laskivat 18 miljoonaa euroa, liiketoiminnan muut tuotot laskivat 47 miljoonaa euroa ja rahoitustuotot kasvoivat 29 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 raportoidut myynnin ja hallinnon kulut laskivat 15 miljoonaa euroa, liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 57 miljoonaa euroa ja rahoitustuotot laskivat 72 miljoonaa euroa. Lisäksi konsernin rahavirtalaskelmassa oikaisuja on uudelleenluokiteltu siten, että riviltä "muiden rahoitusvarojen voitot/tappiot" ja riviltä “muut oikaisut, netto” siirrettiin riville "rahoitustuotot ja -kulut" 29 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 72 miljoonaa euroa vuonna 2023. Saksan paikallinen tilinpäätöslainsäädäntö Konsernitilinpäätökseen yhdistelty saksalainen tytäryhtiö, Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG, joka on rekisteröity Münchenin kaupparekisteriin yritysrekisteriasiakirjalla HRA 88537, on soveltanut Saksan kauppaoikeuden (HGB) 264b §:n ja 291 §:n mukaista vapautusta. Konsolidointiperiaatteet Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tilinpäätöksen sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa sillä on määräysvalta. Nokialla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin, kun se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Olettamus on, että äänienemmistö tuottaa määräysvallan. Arvioidessaan sijoituskohdetta koskevaa valtaansa Nokia ottaa huomioon myös muut tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien äänivallan ja potentiaalisen äänivallan, oikeuden nimittää johtoon kuuluvia avainhenkilöitä sekä muiden sopimuksellisten järjestelyiden tuottamat oikeudet. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä alkaen, kun Nokia saa siihen määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa. Kaikki Nokian sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus edustaa sitä osuutta tytäryhtiöiden tilikauden voitosta tai tappiosta, muista laajan tuloksen eristä ja nettovaroista, joka ei kuulu emoyhtiön osakkeenomistajille. 143 Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa Nokialla on huomattava vaikutusvalta. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Nokian osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa osakkuusyhtiöihin tai yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä. Sijoitusten kirjanpitoarvoa oikaistaan muutoksilla, jotka ovat tapahtuneet Nokian osuudessa osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen nettovarallisuudesta hankinta-ajankohdan jälkeen. Nokian osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan. Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten muissa laajan tuloksen erissä tapahtuneet muutokset esitetään Nokian muissa laajan tuloksen erissä. Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat Toiminta- ja esittämisvaluutta Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat toimintavaluuttaan eli sen taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan, jossa konserniyhtiö pääasiallisesti toimii. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseihin. Monetaaristen varojen ja velkojen arvostamisesta ja niihin liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ei-monetaarisiin pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät kyseisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen ja kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Ulkomaiset konserniyhtiöt Konsernitilinpäätöstä laadittaessa sellaisten ulkomaisten yksiköiden, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, varat ja velat muunnetaan euroiksi raportointikauden lopun valuuttakursseihin ja tuotot ja kulut tilikauden keskikursseihin. Kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden yhdistelystä konsernitilinpäätökseen, kirjataan muuntoeroiksi muihin laajan tuloksen eriin. Luovuttaessa ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen yksikköön kohdistuvat kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi. 1.3. Arvioiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon harkintaa valittaessa ja sovellettaessa laatimisperiaatteita sekä tehtäessä arvioita ja oletuksia tulevaisuudesta. Näillä harkintaan perustuvilla ratkaisuilla, arvioilla ja oletuksilla voi olla merkittävä vaikutus tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin. Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen määrittämiseen liittyvät arviot, joihin liittyy epävarmuustekijöitä, perustuvat aiempaan kokemukseen, odotettavissa oleviin lopputulemiin ja muihin oletuksiin, jotka olivat saatavilla tätä tilinpäätöstä laadittaessa ja niiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä olosuhteissa. Arvioita ja oletuksia tarkistetaan säännöllisesti, jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai niihin liittyen saadaan uutta tietoa. Koska arvioihin sisältyy luontaisesti eriasteista epävarmuutta, todellinen lopputulema voi poiketa arvioidusta, ja tästä voi aiheutua oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin myöhemmillä kausilla. Alla esitettyjen laskentakysymysten katsotaan sisältävän vaativimpia, subjektiivisimpia tai monimutkaisimpia harkintaan perustuvia ratkaisuja tai ne ovat sellaisia keskeisiä epävarmuustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana. Lisätietoja keskeisistä epävarmuustekijöistä ja harkintaan perustuvista ratkaisuista on esitetty kyseisissä liitetiedoissa. Keskeiset epävarmuustekijät ja harkintaan perustuvat ratkaisut Liitetieto Harkintaan perustuva ratkaisu koskien laskennallisten verosaamisten kirjaamista 2.5. Tuloverot Harkintaan perustuva ratkaisu koskien Submarine Networksin luokittelua lopetetuksi toiminnoksi 2.6. Lopetetut toiminnot Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvä epävarmuustekijä 3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Harkintaan perustuva ratkaisu koskien liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden ja niiden käyvän arvon määrittämistä 6.2. Hankitut liiketoiminnat 1.4. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat Nokia otti käyttöön 1.1.2025 seuraavat IASB:n julkaisemat ja EU:ssa sovellettaviksi hyväksytyt muutokset tilinpäätösstandardeihin: ▪ Muutokset IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset -standardiin: Vaihdettavuuden puuttuminen Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta erien arvostamiseen, kirjaamiseen tai esittämiseen Nokian vuoden 2025 konsernitilinpäätöksessä. Nokia ei ole soveltanut ennenaikaisesti sellaisia uusia tai muuttuneita standardeja tai tulkintoja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole tulleet voimaan. Uusilla ja muuttuneilla standardeilla ja tulkinnoilla, jotka IASB on julkaissut, mutta jotka tulevat voimaan myöhemmillä raportointikausilla, ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen, kun niitä sovelletaan, lukuun ottamatta IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardia. 144 IFRS 18, joka julkaistiin huhtikuussa 2024 ja tulee voimaan tilikausille, jotka alkavat 1.1.2027 tai sen jälkeen, korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. IFRS 18:n tavoitteena on parantaa tilinpäätösten, erityisesti tuloslaskelman, vertailukelpoisuutta yritysten välillä, lisätä vaihtoehtoisten tunnuslukujen läpinäkyvyyttä ja ymmärrettävyyttä sekä varmistaa, että tilinpäätöksessä esitettävä tieto on tarkoituksenmukaisesti eritelty. Tämän mahdollistamiseksi IFRS 18 tuo tuloslaskelman esittämiseen uusia vaatimuksia, mukaan lukien tietyt nimetyt kokonais- ja välisummat sekä kaikkien tuottojen ja kulujen luokittelun johonkin viidestä ryhmästä: liiketoiminta, investoinnit, rahoitus, tuloverot ja lopetetut toiminnot, joista kolme ensimmäistä ovat uusia. Lisäksi standardi edellyttää tiettyjen johdon määrittelemien tuloksellisuutta kuvaavien lukujen (management-defined performance measures, MPM) esittämistä sekä taloudellisten tietojen yhdistämistä ja erittelyä ensisijaisten tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen tunnistettujen ”roolien” perusteella. IFRS 18:n julkaisun yhteydessä IAS 7 Rahavirtalaskelmat -standardia on muutettu suppeasti muun muassa siten, että epäsuoran menetelmän mukaisesti laadittavassa rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtojen ensimmäinen rivi on muutettu ”tilikauden voitosta tai tappiosta” ”liiketoiminnan voittoon tai tappioon”. Vaikka IFRS 18 ei muuta kirjaamis- ja arvostamisvaatimuksia, standardin odotetaan tuovan merkittäviä muutoksia siihen, miten Nokia esittää konsernitilinpäätöksensä, erityisesti tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetietojen osalta. Nokia arvioi parhaillaan standardin käyttöönoton vaikutuksia konsernitilinpäätökseensä. Tähän mennessä on tunnistettu seuraavia mahdollisia vaikutuksia: ▪ Vaikka IFRS 18:n käyttöönotolla ei ole vaikutusta sen tilikauden voittoon, Nokia odottaa, että tuottojen ja kulujen ryhmittely uusien ryhmien mukaisesti vaikuttaa siihen miten liikevoitto määritetään. Valuuttakurssierot samoin kuin korkotuotot ja -kulut, jotka nykyisin esitetään kokonaisuudessaan rahoitustuotoissa ja -kuluissa, on eriteltävä siten, että osa voitoista tai tappioista esitetään liiketoiminnan ryhmässä. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä korkotuotot ja -kulut luokitellaan siihen ryhmään, johon niihin liittyvän erän tuotot ja kulut kuuluvat. ▪ Ensisijaisissa tilinpäätöslaskelmissa esitettävät rivit voivat muuttua ”hyödyllisen jäsennellyn yhteenvedon” käsitteen soveltamisen ja esitettävien tietojen yhdistämisen ja erittelemisen periaatteiden täsmentämisen seurauksena. Nokia ei odota merkittävää muutosta tällä hetkellä liitetiedoissa esitettävän informaation määrään, koska olennaisen tiedon esittämisvelvoite pysyy ennallaan; sen sijaan tietojen ryhmittelytapa saattaa muuttua esitettävien tietojen yhdistämisen ja erittelemisen periaatteiden täsmentymisen seurauksena. ▪ Uusia liitetietoja johdon määrittelemistä tuloksellisuutta kuvaavista luvuista (MPM:t) lisätään. Lyhyesti, MPM tarkoittaa tuottojen ja kulujen välisummaa, jota yhteisö käyttää talousviestinnässään tilinpäätöksen ulkopuolella, mutta jota ei ole määritetty IFRS-tilinpäätösstandardeissa. Läpinäkyvyyden parantamiseksi IFRS 18 edellyttää, että yhteisöt esittävät kaikki MPM:nsä yhdessä liitetiedossa, mukaan lukien lukujen laskentatavat, niiden tuottamat informaatiohyödyt sekä täsmäytykset IFRS- tilinpäätösstandardien määrittelemiin lähimpiin vertailukelpoisiin välisummiin. ▪ Rahavirtalaskelman näkökulmasta liiketoiminnan rahavirtojen laskelman ensimmäinen rivi muuttuu liiketoiminnan voittoon tai tappioon. Lisäksi korkojen esittämistapa muuttuu siten, että maksetut korot esitetään rahoituksen rahavirtoina ja saadut korot investointien rahavirtoina, mikä poikkeaa nykyisestä esittämistavasta osana liiketoiminnan rahavirtoja. Nokia ottaa IFRS 18:n käyttöön sen pakollisesta voimaantulopäivästä 1.1.2027 alkaen. Koska standardia sovelletaan takautuvasti, vuosien 2025 ja 2026 vertailutiedot oikaistaan vastaavasti. 145 Osio 2 Tilikauden tulos Tässä osiossa esitetään tarkempia tietoja tuloslaskelman eristä kuten liikevaihdon jakauma alueittain ja asiakastyypeittäin, Nokian toimintasegmenttien tulokset sekä erittelyitä liiketoiminnan kuluista ja liiketoiminnan muista tuotoista. Lisäksi tämä osio sisältää tietoa rahoitustuotoista ja -kuluista, tuloveroista sekä lopetettujen toimintojen tuloksesta. Osion lopussa on esitetty osakekohtaisen tuloksen laskemista koskevat tiedot. 2.1. Liikevaihto Laatimisperiaatteet Nokia käsittelee asiakassopimuksen kirjanpidossaan, kun sopimus on hyväksytty kirjallisesti, jolloin molemmat osapuolet ovat tyypillisesti sitoutuneet täyttämään omat velvoitteensa, luovutettaviin tavaroihin ja palveluihin liittyvät oikeudet, maksuehdot mukaan lukien, pystytään yksilöimään, sopimuksella on kaupallista merkitystä ja vastikkeen, johon Nokia odottaa olevansa oikeutettu, saamisen katsotaan olevan todennäköistä. Johto ottaa huomioon vain oikeudellisesti täytäntöön pantavissa olevat oikeudet arvioidessaan myyntituottojen kirjaamista asiakassopimuksista. Myynti, joka perustuu puitesopimuksiin, jotka eivät sellaisenaan luo täytäntöön pantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita, kirjataan vasta myöhemmin oikeudellisesti sitovien tilausten perusteella. Sopimusmuutos tai tilaus käsitellään kirjanpidossa erillisenä sopimuksena, jos sopimuksen laajuus kasvaa sen vuoksi, että siihen lisätään erotettavissa olevia tavaroita tai palveluja, ja sopimuksen mukainen hinta nousee vastikemäärällä, joka kuvastaa erillismyyntihintoja kyseisille lisätavaroille tai -palveluille. Mikäli lisätavarat tai -palvelut ovat erotettavissa olevia, mutta niistä saatava vastikemäärä ei vastaa niiden erillismyyntihintoja, sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa ikään kuin kyseessä olisi olemassa olevan sopimuksen päättäminen ja uuden sopimuksen syntyminen. Mikäli lisätavarat ja -palvelut eivät ole erotettavissa olevia, sopimusmuutos kirjataan myyntituottojen oikaisuksi sopimusmuutoksen ajankohtana. Nokia kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan luvattujen tavaroiden ja palvelujen luovutusta vastaavasti sen vastikemäärän mukaisesti, johon Nokia odottaa olevansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia tavaroita tai palveluja vastaan. Vastikemäärään saattaa sisältyä muuttuvia rahamääriä, kuten esimerkiksi myyntimääriin perustuvia alennuksia ja myyntiin tai käyttöön perustuvia rojalteja, jotka Nokia arvostaa todennäköisimmän rahamäärän mukaisesti. Nokia sisällyttää muuttuvan vastikkeen transaktiohintaan vain siihen määrään saakka, että on erittäin todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta. Transaktiohinta ei myöskään sisällä kolmansien osapuolten puolesta kerättyjä määriä. Mikäli maksujen ajankohdat tarjoavat joko asiakkaalle tai Nokialle merkittävän rahoitushyödyn, transaktiohintaa oikaistaan rahoituskomponentin vaikutuksella, ja vastaava korkotuotto tai -kulu esitetään erillään myyntituotoista. Noudattamansa käytännön apukeinon mukaisesti Nokia ei kuitenkaan oikaise transaktiohintaa rahoituskomponentin vaikutuksella, jos sopimuksen syntymisajankohtana on odotettavissa, että vastikemäärä vastaanotetaan korkeintaan vuosi ennen tai jälkeen luvatun tavaran tai palvelun luovuttamista asiakkaalle. Nokian asiakassopimukset voivat koostua erilaisista laitteiden, palvelujen ja immateriaalioikeuksien yhdistelmistä. Nokian myymät laitteet ja ohjelmistot sisältävät takuun, jonka katsotaan olevan varmennusta siitä, että tuotteet ovat sovittujen vaatimusten mukaisia käsittäen valmistusvirheiden korjaustyöt ja laitteiden korvaamisen tarvittaessa. Kyseinen standarditakuu on kirjanpidossa katettu keskitetyllä takuuvarauksella. Mikäli takuu annetaan tavallista pidemmälle ajanjaksolle tai on palvelu, joka annetaan asiakkaalle edellä mainitun standarditakuun lisäksi, kyseessä on erillinen suoritevelvoite. Sopimuksista kirjattavien myyntituottojen kirjaaminen määräytyy toimitettavien tavaroiden ja palvelujen luonteen mukaan. Sopimuksessa luvattuihin tavaroihin tai palveluihin voi kuulua tuotteiden myyntiä, immateriaalioikeuksien lisensointia sekä osto-optioita uusille tuotteille tai palveluille, jotka saattavat luoda asiakkaalle merkityksellisen oikeuden. Nokia arvioi sopimuksen syntyhetkellä, mitkä asiakassopimuksessa luvatuista tavaroista ja palveluista ovat erotettavissa olevia suoritevelvoitteita. Kunkin suoritevelvoitteen erillismyyntihinta määritetään esimerkiksi tarkastelemalla kyseisen suoritevelvoitteen hintaa tilanteessa, jossa kyseinen tavara tai palvelu myydään asiakkaalle erikseen. Vertailuhintojen puuttuessa erillismyyntihinta voidaan määritellä lisäämällä suoritevelvoitteen odotettuihin kustannuksiin kohtuullinen kate. Kullekin suoritevelvoitteelle kohdennettu myynnin osuus kirjataan, kun myynnin kirjaamisen kriteerit kyseisen suoritevelvoitteen osalta täyttyvät. 146 Nokia kohdistaa transaktiohinnan jokaiselle erotettavissa olevalle suoritevelvoitteelle niiden suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella. Mikäli erillismyyntihinta ei ole suoraan havaittavissa, se arvioidaan. Tran saktiohinta saattaa sisältää alennuksen tai muuttuvan rahamäärän, joka yleensä kohdistetaan kaikille sopimuksen suoritevelvoitteille niiden suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella, ellei Nokialla ole havaittavissa olevaa näyttöä koko alennuksen kohdistumisesta vain yhteen tai useampaan, muttei kaikkiin suoritevelvoitteista. Myynti tuloutetaan täytetylle suoritevelvoitteelle suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella kohdistetun transaktiohinnan mukaisesti. Suoritevelvoite voidaan täyttää joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Kuten on esitetty liitetiedossa 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät, Nokia kirjaa jokaisesta asiakassopimuksesta taseeseen joko omaisuuserän tai velan riippuen Nokian suoritteen suhteesta siitä kerättävään vastikkeeseen. Myyntituotot tuotteista Nokia valmistaa ja myy laajaa valikoimaa verkkolaitteita vastaten kattavasti verkko-operaattoreiden tarpeisiin. Myynti tuloutetaan, kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt asiakkaalle. Määräysvallan siirtymisen määrittäminen saattaa vaatia harkintaa. Määräysvalta siirtyy standardituotteiden kohdalla tyypillisimmin toimituksen yhteydessä. Monimutkaisempien tuoteratkaisujen kohdalla määräysvalta siirtyy puolestaan yleisimmin asiakkaan hyväksynnästä. Tietyissä järjestelyissä, jotka liittyvät lähinnä Submarine Networks -liiketoimintaan, joka esitetään lopetettuna toimintona ja myytiin vuonna 2024, Nokian suoritteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä. Tällöin Nokia tulouttaa myynnin ajan kuluessa käyttämällä tuotokseen perustuvaa menetelmää, joka kuvastaa omaisuuserän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle, kuten myös Nokian oikeutta korvaukseen siihenastisesta työsuoritteesta, kate mukaan lukien. Nokian sopimukselle valitsema tuotokseen perustuvan menetelmän mittaustapa saattaa vaihdella sopimuksen luonteen mukaisesti. Myyntituotot palveluista Nokia tarjoaa verkkolaitteisiin liittyviä palveluita aina asiakkaan verkon hallinnoinnista ja tuotteiden ylläpitopalveluista verkon asennukseen, integrointiin ja optimointiin. Myynti kirjataan jokaiselle erilliselle palvelusuoritevelvoitteelle, kun tai sitä mukaa kuin asiakas hyötyy Nokian suoritteesta. Palveluihin liittyvä myynti tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan verkon hallinnointiin liittyvistä palveluista ja kunnossapitopalveluista, sillä näiden palveluiden kohdalla Nokia tuottaa suoritetta koko määräaikaisen sopimuksen ajan, ja asiakas samanaikaisesti sekä saa että kuluttaa Nokian suoritteesta koituvaa hyötyä sitä mukaa kun Nokia suoritetta tuottaa. Joissakin tapauksissa Nokian tarjoamiin palveluihin liittyy asiakashyväksyntä, ja tällöin saadun hyväksynnän on todettu edustavan oikeaa tuloutushetkeä. Myyntituotot lisensseistä immateriaalioikeuksiin Nokia tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa immateriaalioikeuksiin myöntämällä ohjelmistolisenssejä sekä myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää Nokian immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan. Ohjelmistolisenssien kohdalla myynti tuloutetaan toimituksen tai asiakashyväksynnän perusteella, sillä Nokia on todennut jokaisen ohjelmistoversion olevan erotettavissa oleva, ja lisenssi koskee ohjelmistoa siinä tilassa kuin se on luovutushetkellä. Nokian myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää Nokian immateriaalioikeuksia, kirjataan vastaavat lisenssimaksutuotot suoriteperusteisesti niihin liittyvien sopimusten sisällön mukaisesti. Valtaosassa sopimuksista Nokialle jää velvoite jatkaa kehitystyötä ja tarjota asiakkaalle viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden aikana, ja täten tuotto kirjataan jaksottamalla tasaerin sille ajalle, jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet täytetään. Kyseisen myynnin jaksotustavan katsotaan todenmukaisimmin kuvastavan Nokian suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotka ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana melko vakaan tutkimus- ja kehitystyön (T&K) seurauksena. Joidenkin sopimusten kohdalla Nokialla ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun lisenssi sopimuksen solmimisajankohdan immateriaalioikeuteen on myönnetty, eikä saatuihin lisenssimaksuihin liity takaisinmaksuvelvoitetta. Kyseisissä tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan lisenssisopimuskauden alussa. 147 Liikevaihdon jakautuminen Johto on todennut Nokian raportoimien maantieteellisten alueiden parhaiten kuvastavan sitä, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen. Nokian pääasiallinen asiakaskunta koostuu yksittäisessä maassa tai tietyllä maantieteellisellä alueella toimivista yrityksistä. Vaikka Nokian teknologiasykli on maailmanlaajuisesti samankaltainen, eri maat ja maantieteelliset alueet ovat luonnostaan syklin eri vaiheessa, usein kyseisille maille ja alueille ominaisten makrotaloudellisten olosuhteiden vuoksi. Sen lisäksi, että ylin operatiivinen päätöksentekijä, kuten kuvattu liitetiedossa 2.2. Segmentti- informaatio, seuraa liikevaihdon kehitystä ulkoisille asiakkaille alueittain, hän seuraa liikevaihdon kehitystä segmenteittäin jaoteltuna yhdistettyihin maantieteellisiin alueisiin ja asiakasryhmittäin, kuten tässä liitetiedossa on esitetty. Jokaisella raportoitavalla segmentillä, kuten kuvattu liitetiedossa 2.2. Segmentti-informaatio, on asiakkaita, joilla on toimintaa kaikilla maantieteellisillä alueilla. Yhdelläkään raportoitavalla segmentillä ei ole maantieteellisiä myyntituottojen keskittymiä, paitsi Teknologia-segmentillä, jonka myynti sisältyy Euroopan lukuihin. Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain perustuu asiakkaan sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia -segmentin immateriaalioikeus- ja patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu Eurooppaan. milj. EUR 2025 2024 2023 Amerikka 6 985 6 276 6 779 Latinalainen Amerikka 784 895 1 046 Pohjois-Amerikka 6 201 5 381 5 733 APAC 4 639 4 549 6 436 Kiinan alue 913 1 134 1 303 Intia 1 534 1 373 2 842 Muu APAC 2 192 2 042 2 291 EMEA 8 265 8 395 7 923 Eurooppa 6 165 6 362 5 873 Lähi-itä ja Afrikka 2 100 2 033 2 050 Yhteensä 19 889 19 220 21 138 Segmenttien liikevaihdon maantieteellinen jakauma milj. EUR 2025 2024 2023 Verkkoinfrastruktuuri 7 986 6 518 6 917 Amerikka 3 688 2 726 2 813 APAC 1 648 1 426 1 580 EMEA 2 650 2 366 2 524 Pilvi- ja verkkopalvelut(1) 2 606 2 589 2 728 Amerikka 1 120 1 153 1 263 APAC 529 517 511 EMEA 957 919 954 Matkapuhelinverkot(1) 7 806 8 158 10 289 Amerikka 2 182 2 396 2 661 APAC 2 464 2 593 4 322 EMEA 3 160 3 169 3 306 Teknologia 1 501 1 928 1 085 Konsernin yhteiset toiminnot ja muut (2) -10 27 119 Yhteensä 19 889 19 220 21 138 (1) Nokia siirsi vuonna 2025 Managed Services -liiketoimintansa Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot-segmenttiin. Vuosien 2024 ja 2023 vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Ks. liitetieto 2.2. Segmentti-informaatio. (2) Sisältää segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit. Liikevaihto asiakasryhmittäin milj. EUR 2025 2024 2023 Viestintäpalvelujen tarjoajat 15 313 15 085 17 652 Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaat ja toimintakriittiset yritykset ja puolustusteollisuus 3 085 2 180 2 282 Lisenssinsaajat 1 501 1 928 1 085 Muut (1) -10 27 119 Yhteensä 19 889 19 220 21 138 (1) Sisältää vuonna 2025 segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit, kohdistamattomat erät sekä tiettyjä muita eriä. Sisältää vuosina 2024 ja 2023 erillisenä yksikkönä toimineen Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnan liikevaihdon, sekä tiettyjä muita eriä, kuten segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit. RFS:n liikevaihtoon sisältyy myös tuotot viestintäpalvelujen tarjoajilta sekä tekoäly- ja pilvipalveluasiakkailta ja toimintakriittisiltä yrityksiltä ja puolustusteollisuudelta. Tilauskanta Sitoviin tilauksiin perustuva, osittain tai kokonaan täyttämättömille suoritevelvoitteille transaktiohinnasta kohdistettu kokonaissumma 31.12.2025 oli 19,5 miljardia euroa (20,0 miljardia euroa vuonna 2024). Johto on arvioinut näiden täyttämättömien suoritevelvoitteiden tuloutuvan seuraavasti: 2025 2024 Vuoden sisällä 57 % 53 % 2–3 vuodessa 28 % 27 % Yli 3 vuodessa 15 % 20 % Yhteensä 100 % 100 % Arvioitu suoritevelvoitteiden täyttämisajankohta saattaa muuttua monen sellaisen tekijän vuoksi, joihin Nokialla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Tällaisia tekijöitä saattavat olla esimerkiksi muutokset asiakkaiden ja tietoverkkojen kysynnässä tai markkinaolosuhteissa, ja joissakin tapauksissa rajoitteita saattavat aiheuttaa esimerkiksi sääolosuhteet tai muut projektilogistiikkaan vaikuttavat tekijät. Tilikauden aikana kirjattu myynti aiempina tilikausina täytetyistä (tai osittain täytetyistä) suoritevelvoitteista, esimerkiksi transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten takia, ei ollut olennainen. 148 2.2. Segmentti-informaatio Laatimisperiaatteet Nokialla on neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä taloudellista raportointia varten: (1) Verkkoinfrastruktuuri (Network Infrastructure), (2) Pilvi- ja verkkopalvelut (Cloud and Network Services), (3) Matkapuhelinverkot (Mobile Networks) ja (4) Teknologia (Nokia Technologies). Lisäksi Nokia esittää liikevaihdon erittelyn seuraavien Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiin kuuluvien liiketoimintojen osalta: (i) Optical Networks, (ii) IP Networks, (iii) Fixed Networks. Toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja seuraa segmenttien operatiivista tulosta arvioidakseen niiden suoriutumista ja tehdäkseen resurssien kohdistamiseen liittyviä päätöksiä. Segmenttien keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä liikevaihto ja segmentin liikevoitto. Segmenttien suoriutumisen arvioiminen ja resurssien kohdistaminen perustuu ensisijaisesti segmenttien liikevoittoon, jonka johto katsoo olevan tarkoituksenmukaisin mittari tähän tarkoitukseen. Segmentin liikevoitto ei sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja eikä muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita tuottoja ja kuluja, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta. Segmenttien laatimisperiaatteet ovat samat kuin konsernilla, lukuun ottamatta tiettyjä edellä mainittuja tuottoja ja kuluja, joita ei kohdisteta segmenteille. Segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään kuin ne olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa, eli vallitseviin markkinahintoihin perustuen. Segmenttien kuvaukset Verkkoinfrastruktuuri Verkkoinfrastruktuuri-segmentti palvelee tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaita, viestintäpalvelujen tarjoajia ja toimintakriittisiä yrityksiä. Siihen kuuluvat seuraavat liiketoiminnat: (i) Optical Networks, joka tarjoaa optisia siirtoverkkoja metro-, alue-, ja pitkän matkan sovelluksiinsa; (ii) IP Networks, joka tarjoaa IP-reititys- ja datakeskuskytkentäratkaisuja; (iii) Fixed Networks, joka tarjoaa ratkaisuja kuitulaajakaistaan, optiseen lähiverkkoon, automaatioon ja tekoälyyn, kotien Wi-Fi-verkkoihin ja niihin liittyviin ohjelmistoratkaisuihin sekä asiantuntijapalveluihin. Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infineran hankinnan. Infinera on innovatiivisten avoimien optisten verkkoratkaisujen ja edistyneiden optisten puolijohteiden maailmanlaajuinen toimittaja, jonka kotipaikka on San Jose. Nokia on raportoinut hankitun liiketoiminnan osana Optical Networks -liiketoimintaa, joka on osa Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä, kaupan toteutumisajankohdasta alkaen. Lisätietoja hankinnasta ja sen vaikutuksesta Nokian taloudelliseen asemaan ja tulokseen liitetiedossa 6.2 Hankitut liiketoiminnat. Pilvi- ja verkkopalvelut Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti tarjoaa avoimia, täysin automatisoituja ja skaalautuvia ohjelmistoja ja ratkaisuja, jotka mahdollistavat viestintäpalvelujen tarjoajien sekä tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaiden ja toimintakriittisten yritysten siirtymän kohti itsenäisiä verkkoja ja uutta arvonluontia. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti investoi teknologioihin, jotka ovat kriittisiä asiakkaiden kasvulle; 5G-ydinverkkoihin, toimintavarmoihin autonomisiin verkkoihin, yksityisiin langattomiin verkkoihin, industrial edge -tuotteisiin sekä API- ratkaisuihin. Nämä ratkaisut toimitetaan turvallisessa Software as a Service first -liiketoimintamallissa ja auttavat asiakkaita tarttumaan digitalisaation, tekoälyn ja pilviteknologian tarjoamiin mahdollisuuksiin. Matkapuhelinverkot Matkapuhelinverkot -segmentti tarjoaa tuotteita ja palveluja kaikille matkapuhelinverkkoteknologioille. Sen tuotevalikoima sisältää radioverkkotuotteita ja mikroaaltosiirtoverkko- teknologioita, verkkojen hallintaratkaisuja sekä verkkojen suunnittelun, optimoinnin, käyttöönottojen ja teknisen tuen palveluja. Teknologia Teknologia-segmentti tekee matkapuhelin-, multimedia- ja WiFi- tutkimusta ja -standardointia, suojaa Nokian innovaatioita patentoimalla ja hallinnoimalla Nokian patenttisalkkua sekä kaupallistaa Nokian innovaatioita patenttilisensoinnin kautta. Suurin osa Nokian patenttiportfolion lisensointiin ja patentointiin liittyvästä liikevaihdosta ja näihin toimintoihin liittyvistä kuluista kirjataan Teknologia-segmentin yhteyteen. Jokainen segmentti kirjaa erikseen tutkimus- ja kehityskulunsa. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut Vaikka Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio ei ole raportoitava segmentti, Nokia esittää siitä segmenttikohtaisia tietoja. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio sisältää tietyt yhtymätasoiset ja keskitetysti hallinnoidut tuotot ja kulut. Radio Frequency Systems -liiketoiminto, joka toimi erillisenä yksikkönä, sisältyi Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osioon, kunnes siitä luovuttiin olennaisilta osin vuonna 2024. Muutoksia raportointirakenteeseen vuonna 2025 Vuonna 2025 Nokia teki seuraavat muutokset raportointirakenteeseensa. Nokia siirsi Managed Services -liiketoimintansa Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot-segmenttiin. Managed Services -liiketoiminta tarjoaa RAN- monitoimittajaverkkojen ulkoistettua verkonhallintaa operaattoreille. Kun Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti siirtyy yhä enemmän kohti pilvinatiivia ohjelmistomyyntiä, ”as-a- service”-tuotevalikoimaa ja asiakkaiden auttamista verkkojen kaupallistamisessa ohjelmointirajapintojen kautta, Nokia uskoo, että Managed Services -liiketoiminta sopii paremmin sen Matkapuhelinverkot-segmenttiin. Vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden, mukaan lukien käyvän arvon muutokset ja rahastojen hallinnointipalkkiot, esitystapaa myynnin ja hallinnon kuluista sekä liiketoiminnan muista tuotoista rahoitustuottoihin. Vertailutiedot Nokia-konsernille sekä Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiolle, johon venture funds -sijoitukset oli aiemmin sisällytetty, on uudelleenluokiteltu vastaavasti. 149 Segmenttien tulos Verkko- infrastruktuuri (1) Pilvi- ja verkkopalvelut Matkapuhelinverkot Teknologia Konsernin yhteiset toiminnot ja muut Eliminoinnit ja kohdistamattomat erät (2) Konserni yhteensä milj. EUR 2025 Myynti ulkoisille asiakkaille 7 980 2 606 7 800 1 501 17 -15 19 889 Myynti muille segmenteille 6 — 6 — — -12 — Hankinnan ja valmistuksen kulut -4 700 -1 307 -4 914 — -21 -288 -11 230 Tutkimus- ja kehityskulut -1 536 -567 -2 076 -309 -126 -241 -4 855 Myynnin ja hallinnon kulut -985 -421 -687 -149 -243 -588 -3 073 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 15 27 91 16 — 5 154 Liikevoitto/-tappio 780 338 220 1 059 -373 -1 139 885 Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta 8 — 8 3 — — 19 Rahoitustuotot ja -kulut 11 Voitto ennen veroja 915 Muut segmenttikohtaiset erät Poistot -206 -64 -346 -40 -18 -445 -1 119 2024 Myynti ulkoisille asiakkaille 6 517 2 588 8 154 1 928 33 — 19 220 Myynti muille segmenteille 1 1 4 — 1 -7 — Hankinnan ja valmistuksen kulut -3 781 -1 432 -4 939 -2 -29 -173 -10 356 Tutkimus- ja kehityskulut -1 207 -550 -2 160 -250 -131 -214 -4 512 Myynnin ja hallinnon kulut -815 -444 -756 -163 -227 -467 -2 872 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 46 43 149 1 4 247 490 Liikevoitto/-tappio 761 206 452 1 514 -349 -614 1 970 Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta — 7 1 -1 — — 7 Rahoitustuotot ja -kulut 114 Voitto ennen veroja 2 091 Muut segmenttikohtaiset erät Poistot -167 -67 -377 -32 -16 -314 -973 2023 Myynti ulkoisille asiakkaille 6 919 2 727 10 283 1 085 124 — 21 138 Myynti muille segmenteille -2 1 6 — 6 -11 — Hankinnan ja valmistuksen kulut -4 007 -1 546 -6 762 — -136 -141 -12 592 Tutkimus- ja kehityskulut -1 212 -572 -2 016 -224 -119 -134 -4 277 Myynnin ja hallinnon kulut -775 -466 -850 -140 -201 -431 -2 863 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut 93 50 122 13 8 41 327 Liikevoitto/-tappio 1 016 194 783 734 -318 -676 1 733 Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta — 7 -30 12 — -28 -39 Rahoitustuotot ja -kulut -225 Voitto ennen veroja 1 469 Muut segmenttikohtaiset erät Poistot -171 -74 -373 -39 -14 -341 -1 012 (1) Sisältää vuonna 2025 Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 3 019 miljoonaa euroa (1 636 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 1 942 miljoonaa euroa vuonna 2023), IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 594 miljoonaa euroa (2 583 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 2 606 miljoonaa euroa vuonna 2023) sekä Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 373 miljoonaa euroa (2 299 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 2 369 miljoonaa euroa vuonna 2023). (2) Kohdistamattomat erät on kuvattu tarkemmin tämän liitetiedon taulukossa Täsmäytyserät segmenttien liikevoitto yhteensä ja konsernin liikevoiton välillä. 150 Täsmäytyserät segmenttien yhteenlaskettujen ja konsernin taloudellisten tietojen välillä Milj. euroa Liikevaihto Hankinnan ja valmistuksen kulut Tutkimus- ja kehityskulut Myynnin ja hallinnon kulut Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut Liikevoitto 2025 Segmentit yhteensä(1) 19 916 -10 942 -4 614 -2 485 149 2 024 Uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut — -148 -137 -191 -2 -478 Hankittujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot — -5 -81 -358 — -444 Hankintaan liittyvien myynnin jaksotuksiin ja vaihto- omaisuuteen kohdistuvien käyvän arvon oikaisujen purku -15 -73 — — — -88 Sopimusperusteisiin vaateisiin liittyvät varaukset — -66 — — — -66 Muut (2) -12 4 -23 -39 7 -63 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -27 -288 -241 -588 5 -1 139 Konserni yhteensä 19 889 -11 230 -4 855 -3 073 154 885 2024 Segmentit yhteensä(1) 19 227 -10 183 -4 298 -2 405 243 2 584 Uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut — -155 -135 -145 -10 -445 Hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot — — -20 -294 — -314 Osakkuusyhtiöiden myynti — — — — 190 190 Omaisuuserien arvonalentumiset ja alaskirjaukset ja niiden peruutukset — -25 -58 -6 — -89 Liiketoiminnoista luopuminen — — — — 67 67 Muut (2) -7 7 -1 -22 — -23 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -7 -173 -214 -467 247 -614 Konserni yhteensä 19 220 -10 356 -4 512 -2 872 490 1 970 2023 Segmentit yhteensä(1) 21 149 -12 451 -4 143 -2 432 286 2 409 Uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut — -151 -61 -138 -6 -356 Hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot — — -49 -292 — -341 Muut (2) -11 10 -24 -1 47 21 Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät -11 -141 -134 -431 41 -676 Konserni yhteensä 21 138 -12 592 -4 277 -2 863 327 1 733 (1) Segmenttien liikevaihto ja hankinnan ja valmistuksen kulut sisältävät segmenttien väliset erät. (2) Sisältää segmenttien välisen myynnin eliminoinnit sekä hankinnan ja valmistuksen kulut. Maantieteelliset ja suurimpia asiakkaita koskevat tiedot Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain milj. EUR 2025 2024 2023 Suomi 1 615 2 060 1 192 Yhdysvallat 5 871 5 032 5 328 Intia 1 528 1 366 2 832 Iso-Britannia 683 635 757 Muut 10 192 10 127 11 029 Yhteensä 19 889 19 220 21 138 Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain perustuu asiakkaan sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia-segmentin patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu kokonaan Suomeen. Suurimmat asiakkaat Mikään yksittäinen asiakas ei edustanut yli kymmentä prosenttia konsernin liikevaihdosta vuosina 2025, 2024 tai 2023. Pitkäaikaiset varat maittain milj. EUR 2025 2024 Suomi 1 658 1 476 Yhdysvallat 5 736 4 493 Ranska 1 504 1 647 Muut 987 1 042 Yhteensä 9 885 8 658 Pitkäaikaiset varat sisältää liikearvon, aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät. 151 2.3. Liiketoiminnan kulut sekä muut tuotot Laatimisperiaatteet Nokia esittää tuloslaskelman kulut toimintokohtaisesti, koska se katsoo kyseisen esittämistavan antavan merkityksellisempää tietoa taloudellisen tuloksensa muodostumisesta. Kululajikohtainen erittely on esitetty liitetietona. Tietyt tuotot ja kulut, joiden Nokia katsoo liittyvän sen liiketoimintaan, mutta ei katso niiden kohdistuvan millekään tietylle liiketoiminnolle, esitetään liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina. Julkiset avustukset, jotka saadaan korvauksena toteutuneista kuluista, vähennetään niitä vastaavista kuluista, lukuun ottamatta tiettyjä kertaluonteisia avustuksia, jotka esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Tutkimus- kehityskuluihin liittyvien veronhyvitysten muodossa saadut julkiset avustukset vähennetään tutkimus- ja kehityskuluista siinä tapauksessa, että veronhyvitys liittyy Nokian tutkimus- ja kehityskuluihin ja veronhyvitystä vastaava määrä maksetaan rahana, mikäli Nokialla ei ole tuloverovelkaa, johon veronhyvitys voidaan kohdistaa. Tutkimus- ja kehityskuluihin liittyvät veronhyvitykset, jotka eivät täytä molempia edellä mainittuja ehtoja, kirjataan verotuotoksi. Kululajikohtainen erittely liiketoiminnan kuluista milj. EUR 2025 2024 2023 Henkilöstökulut 7 831 7 563 7 294 Materiaalikulut ja asiakassopimuksiin liittyvät kulut 8 609 7 660 9 947 Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot 1 119 973 1 012 IT-palvelut 370 370 388 Arvonalentumistappiot 18 97 24 Muut (1) 1 099 972 964 Yhteensä 19 046 17 635 19 629 (1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Liiketoiminnan kulut sisältävät saatuja julkisia avustuksia sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä veronhyvityksiä yhteensä 186 miljoonaa euroa (160 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 160 miljoonaa euroa vuonna 2023), jotka on pääosin kirjattu vähentämään tutkimus- ja kehityskuluja. Liiketoiminnan muut tuotot (1) milj. EUR 2025 2024 2023 Voitot aineellisten hyödykkeiden myynneistä 22 95 139 Voitot osakeyhtiöiden myynneistä — 192 — Voitot liiketoimintojen myynneistä — 70 29 Muut 20 28 56 Yhteensä 42 385 224 (1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Liiketoiminna n muut kulut milj. EUR 2025 2024 2023 Varausten muutokset 4 -8 37 Odotettavissa olevat luottotappiot myyntisaamisista (1) 45 122 -5 Kurssivoitot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta 81 23 94 Muut -18 -32 -23 Yhteensä 112 105 103 (1) Sisältää vuonna 2024 111 miljoonan euron peruutuksen liittyen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin myyntisaamisiin, joista saatiin maksu tilikauden aikana. Ks. liitetieto 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät. 2.4. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot milj. EUR 2025 2024 2023 Korkotuotot rahoitussijoituksista 134 269 199 Korkotuotot muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista 17 31 21 Etuuspohjaisten järjestelyjen nettokorkotulot 203 176 188 Venture fund -sijoitusten tappiot/ voitot⁽¹⁾ -66 29 -72 Muut rahoitustuotot (2)(3) -31 -71 18 Yhteensä 257 434 354 (1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. (2) Sisältää vuonna 2025 Nokia Shanghai Belliin liittyneen rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta johtuvan 49 miljoonan euron tappion (5 miljoonan euron tappion vuonna 2024 ja 2 miljoonan euron tappion vuonna 2023). Rahoitusvelka maksettiin vuonna 2025, ks. liitetieto 5.2. Rahoitusvarat ja -velat. (3) Sisältää vuonna 2025 3 miljoonan euron tappion ( 79 miljoonan euron tappio vuonna 2024 ja 0 miljoonaa euroa vuonna 2023) johtuen Vodafone Ideaan tehdyn osakesijoituksen käyvän arvon muutoksesta. Osakesijoitus myytiin huhtikuussa 2025. Rahoituskulut milj. EUR 2025 2024 2023 Korkokulut korollisista veloista -141 -209 -201 Korkokulut muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista (1) -43 -86 -126 Korkokulut vuokrasopimusveloista -35 -31 -27 Tappiot omaisuuseristä, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, netto -31 -13 -93 Voitot johdannaisista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, netto 34 10 89 Valuuttakurssivoitot/-tappiot, netto 2 16 -192 Muut rahoituskulut(2) -32 -7 -29 Yhteensä -246 -320 -579 (1) Sisältää vuonna 2025 myyntisaamisten myyntiin liittyen 22 miljoonaa euroa (63 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 106 miljoonaa euroa vuonna 2023). (2) Vuonna 2025 tappiota koskeva vähennyserä ei muuttunut (laski 7 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja kasvoi 9 miljoonaa euroa vuonna 2023) liittyen asiakasrahoituksen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin lainasaataviin. 152 2.5. Tuloverot Laatimisperiaatteet Tuloverot koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity muihin laajan tuloksen eriin, tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin tulovero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen ja ne perustuvat kunakin raportointipäivänä säädettyihin tai käytännössä hyväksyttyihin paikallisiin verolakeihin ja verokantoihin. Konserniyhtiöiden puolesta tulosta pidätetyt lähdeverot kirjataan tuloveroihin silloin kun niiden katsotaan perustuvan nettotuloksesta laskettuun veroon. Laskennallinen verosaaminen ja -velka lasketaan taselähtöisellä velkamenetelmällä kaikkien konsernitilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja niiden verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa. Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Jos tosiseikat ja olosuhteet osoittavat laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen olevan epätodennäköistä, niiden kirjanpitoarvoa oikaistaan. Laskennallinen verovelka kirjataan veronalaisista väliaikaisista eroista, ja liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen yksilöitävissä olevien omaisuuserien käypien arvojen ja niiden verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallisia verovelkoja ei kirjata silloin, kun ne syntyvät liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verovelka, paitsi siinä tapauksessa, että Nokia pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Nokia soveltaa poikkeusta Pilari II -tuloveroihin liittyvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamiseen ja esittämiseen, IAS 12 -standardiin toukokuussa 2023 tehtyjen muutosten mukaisesti. Laskennalliset verosaamiset ja -velat määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei diskontata. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään kirjanpidossa toisistaan silloin, kun Nokialla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velan samanaikaisesti tulevilla kausilla, joilla merkittäviä määriä laskennallisia verovelkoja tai -saamisia odotetaan suoritettaviksi tai hyödynnettäviksi. Nokia arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön liittyy tulkinnanvaraisuutta. Kirjattuja tuloveroja oikaistaan, jos pidetään todennäköisenä (toteutuminen on todennäköisempää kuin toteutumatta jääminen), että veroviranomainen ei täysin hyväksy tiettyjä veropositioita. Kirjatut määrät perustuvat raportointipäivän arvioon lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai odotettavissa olevasta painotetusta keskimääräisestä arvosta sen mukaan, kumpi menettelytapa parhaiten ennakoi Nokian mielestä epävarmuuden toteutumista. Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu Nokia on tuloverovelvollinen niissä maissa, joissa sillä on toimintaa. Harkintaa edellytetään määritettäessä tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron, epävarmojen veropositioiden, laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrää ja sitä, missä määrin laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata taseeseen. Arviot liittyen laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen perustuvat odotettavissa olevaan verotettavaan tuloon ja verosuunnittelustrategioihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen 31.12.2025 Nokialla on 21 918 miljoonaa euroa (21 853 miljoonaa euroa vuonna 2024) käyttämättömiä verotuksellisia tappioita, käyttämättömiä veronhyvityksiä ja vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia, koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa. Suurin osa kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista liittyy Ranskaan. Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen edellyttää, että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät veronalaisten väliaikaisten erojen purkautumisesta kertyvän tulon. Laskennalliset verosaamiset kirjataan, mikäli on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi veronalaista tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää ennen käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja käyttämättömien veronhyvityksien vanhentumista. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen edellyttää harkintaa arvioitaessa sen yhtiön tai verokonsernin, jolle laskennalliset verosaamiset on kirjattu, tulevaa taloudellista suoriutumista. 153 Tuloverojen erittely milj. EUR 2025 2024 2023 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -478 -439 -429 Laskennalliset verot 201 59 -391 Yhteensä -277 -380 -820 Tuloverojen täsmäytys Suomen voimassa olevan 20 prosentin verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin: milj. EUR 2025 2024 2023 Tuloverokulu voimassa olevalla verokannalla -183 -418 -294 Pysyvät erot 51 149 146 Kuluksi kirjatut lähdeverot -39 -44 -38 Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta 1 10 23 Muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus -28 -46 -143 Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus (1) -58 -44 -533 Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista 14 81 25 Nettomuutos tuloveroissa, joihin liittyy epävarmuutta -23 -29 -15 Muutokset tuloverokannoissa -52 -27 32 Tuloverot jakamattomista voittovaroista 40 -12 -23 Yhteensä -277 -380 -820 (1) Vuonna 2023 Nokia kirjasi 0,4 miljardin euron laskennallisen verokulun ja laskennallisten verosaamisten vähennyksen liittyen toimintamallin muutoksesta johtuvaan sisäiseen liiketoimeen, minkä seurauksena laskennalliset verosaamiset Suomessa ja Yhdysvalloissa uudelleenmääritettiin. Tuloverovelat ja -saamiset sisältävät nettona 318 miljoonaa euroa (207 miljoonaa euroa vuonna 2024) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta. Näihin eriin liittyvien ulosmenevien rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä määrittämään. Joidenkin konserniyhtiöiden edellisten vuosien veroilmoitukset ovat paikallisten veroviranomaisten tarkasteltavina. Nokialla on meneillään verotarkastuksia ja muita verotukseen liittyviä prosesseja useissa maissa, muun muassa Australiassa, Brasiliassa, Kiinassa, Ranskassa, Intiassa, Keniassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Nokian liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta, kuten epäsuotuisaa tai ennakoimatonta verokohtelua. Verokulun tai -tuoton määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastukset ja verotukseen liittyvät prosessit eivät tule aiheuttamaan mitään merkittäviä lisäveroja jo varatun lisäksi, lopputulos tai todelliset kustannukset voivat merkittävästi poiketa arvioidusta määrästä. Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät seuraaviin eriin: 2025 2024 Laskennalliset Laskennalliset Laskennalliset Laskennalliset milj. EUR verosaamiset verovelat Netto verosaamiset verovelat Netto Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset 1 034 — 1 019 — Jakamattomat voittovarat — -167 — -213 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 2 968 -294 2 957 -152 Käyttöoikeusomaisuuserät — -194 — -131 Etuuspohjaiset eläkevarat — -1 913 — -2 106 Muut pitkäaikaiset varat 20 -12 24 -17 Vaihto-omaisuus 198 -5 148 -12 Muut lyhytaikaiset varat 128 -37 160 -69 Vuokrasopimusvelat 188 — 137 — Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 781 — 917 — Muut pitkäaikaiset velat 7 -1 8 — Varaukset 330 -47 254 -75 Muut lyhytaikaiset velat 335 -84 287 -106 Muut väliaikaiset erot 39 -23 34 -27 Yhteensä ennen netotusta 6 028 -2 777 3 251 5 945 -2 908 3 037 Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus -2 385 2 385 — -2 346 2 346 — Yhteensä netotuksen jälkeen 3 643 -392 3 251 3 599 -562 3 037 Nokialla on jakamattomia voittovaroja 433 miljoonaa euroa (377 miljoonaa euroa vuonna 2024), joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Suomen hallitus on ilmoittanut yhteisöverotukseen kohdistuvista muutoksista, joiden myötä yhteisöverokanta voi laskea 20 prosentista 18 prosenttiin 1.1.2027 alkaen. Tilinpäätöksen julkaisupäivänä lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty eikä hyväksytty sisällöllisesti. Mikäli lakimuutos hyväksytään esitetyssä muodossa, yhteisöverokannan muutos alentaisi Nokian nettomääräisiä laskennallisia verosaamisia arviolta 300 miljoonalla eurolla, millä olisi vastaava vaikutus tuloverokuluun. Arvioitu vaikutus perustuu 31.12.2025 kirjattuihin väliaikaisiin eroihin. Nokia seuraa lainsäädäntöprosessin etenemistä ja kirjaa verokannan muutoksen vaikutuksen sille kaudelle, jolla muutos hyväksytään sisällöllisesti. 154 Laskennallisten verojen nettomäärän muutos vuoden aikana: milj. EUR 2025 2024 2023 1.1. 3 037 3 148 3 502 Kirjattu tuloslaskelmaan, jatkuvat toiminnot 201 59 -391 Kirjattu tuloslaskelmaan, lopetetut toiminnot — — -3 Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan -21 -77 51 Hankitut liiketoiminnat (1) 45 2 — Myynnit — -75 — Muut — — -3 Muuntoerot -11 -20 -8 31.12. 3 251 3 037 3 148 (1) Vuonna 2025 hankitut liiketoiminnat viittaa Infineran hankintaan. Katso lisätietoja liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat. Lisäksi Nokialla on 31.12.2025 kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia, joista suurin osa liittyy Ranskaan. Näitä laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu niiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia. Merkittävä osa Ranskan laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja on käytettävissä tulevia Ranskan verovelkoja vastaan. Ranskassa tappioita voidaan vähentää vuosittain 50 % verotettavasta tulosta. Väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia: milj. EUR 2025 2024 Väliaikaiset erot 2 071 1 810 Verotukselliset tappiot 19 530 19 770 Veronhyvitykset 317 273 Yhteensä 21 918 21 853 Käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja veronhyvitysten vanhentuminen: 2025 2024 milj. EUR Kirjatut Kirjaamattomat Yhteensä Kirjatut Kirjaamattomat Yhteensä Verotukselliset tappiot 10 vuoden sisällä 1 372 924 2 296 1 356 1 022 2 378 Myöhemmin 50 83 133 74 — 74 Ei vanhene 1 870 18 523 20 393 1 972 18 748 20 720 Yhteensä 3 292 19 530 22 822 3 402 19 770 23 172 Veronhyvitykset 10 vuoden sisällä 130 295 425 126 254 380 Myöhemmin 167 9 176 45 4 49 Ei vanhene 122 13 135 153 15 168 Yhteensä 419 317 736 324 273 597 Nokia arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuista että epäsuotuista näyttöä tässä arvioinnissa. Koska suurin osa taseeseen kirjatuista laskennallisista verosaamisista liittyy Suomeen, Nokia on ottanut huomioon arvioinnissaan seuraavat seikat: ▪ Viime vuosina kertynyt kirjanpidollinen voitto sekä verotettava tulo Suomessa; ▪ Odotukset tulevasta taloudellisesta suorituskyvystä Suomessa; ja ▪ Laskennallisten verosaamisten taustalla olevilla veroerillä ei ole olennaisilta osin vanhenemisaikaa. Nokia on vakiinnuttanut olennaisen verotettavan tulon ja kirjanpidollisen voiton kerryttämisen Suomessa ja jatkoi Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten kirjaamista taseelle. Arviossaan Nokia ei ole käyttänyt muuta aikarajoitetta kuin vanhentumista voimassa olevan verolainsäädännön mukaisesti. Merkittävä osa veroeristä, joihin laskennalliset verosaamiset liittyvät, eivät vanhene ja ovat käytettävissä Suomen verotettavaa tuloa vastaan tulevaisuudessa. Näiden saamisten vanhentumattomuuden vuoksi tulevien tulosennusteiden herkkyyteen vaikuttaa pääosin ajanjakso, jonka aikana laskennalliset verosaamiset odotetaan hyödynnettävän. Nokia jatkaa tulevina kausina edellä mainittujen Suomeen liittyvien seikkojen, erityisesti toteutuneen voiton, seurantaa. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot 2025 2024 2023 milj. EUR Ennen veroja Verot Verojen jälkeen Ennen veroja Verot Verojen jälkeen Ennen veroja Verot Verojen jälkeen Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen -24 7 -17 408 -85 323 -343 61 -282 Muuntoerot -1 627 -3 -1 630 537 8 545 -535 7 -528 Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus 111 -22 89 -40 8 -32 135 -27 108 Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat 1 — 1 21 -3 18 -61 10 -51 Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat 9 -2 7 19 -5 14 10 — 10 Muut lisäykset/vähennykset, netto 7 -1 6 3 — 3 -4 — -4 Yhteensä -1 523 -21 -1 544 948 -77 871 -798 51 -747 OECD:n Pilari II -mallisäännöt Nokia on OECD:n Pilari II -sääntelyn piirissä, jossa otettiin käyttöön 15 prosentin kansainvälinen minimivero maittain. Pilari II -sääntely on hyväksytty ja voimassa 1. tammikuuta 2024 alkaen Suomessa, missä on Nokian kotipaikka. Nokia on analysoinut Pilari II -sääntelyn vaikutusta, ja tämän analyysin perusteella vaikutus 2025 tuloverokuluun ei ole merkityksellinen. Analyysin tärkeimmät osatekijät olivat seuraavat: ▪ Nykyinen käsitys sääntelyn tulkinnasta. ▪ Pilari II -sääntelyssä säädettyjen olettamasääntöjen (Safe Harbour) soveltuminen. ▪ Analyysi ja laskelmat mahdollisesta tuloverokulusta maissa, jotka eivät täytä olettamasääntöjen edellytyksiä. 155 2.6. Lopetetut toiminnot Laatimisperiaatteet Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä oleviksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja. Lopetettu toiminto raportoidaan silloin, kun konsernin osa, joka koostuu toiminnoista ja rahavirroista, jotka ovat selvästi erotettavissa Nokian muista osista sekä toiminnallisesti että taloudellista raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, ja tämä osa edustaa keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta taikka on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta- alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Konsernin tuloslaskelmassa lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuloksesta, ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella tavalla. Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen väliset sisäiset tuotot ja kulut eliminoidaan. Nokia sopi kesäkuussa 2024 kokonaan omistamansa tytäryhtiön Alcatel Submarine Networksin (ASN) myynnistä Ranskan valtiolle. Tämän seurauksena Nokia luokitteli ASN:n varat ja velat myytävänä oleviksi ja kirjasi 514 miljoonan euron arvonalentumistappion ASN:n nettovarojen arvostamisesta käypään arvoon myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä. Samalla Submarine Networks -liiketoiminta, joka aiemmin raportoitiin osana Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä, luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi. Kauppa toteutui 31.12.2024, minkä yhteydessä Nokia kirjasi 29 miljoonan euron myyntivoiton ja vastaanotti 98 miljoonan euron käteisvastikkeen. Vuonna 2025 Nokia kirjasi 22 miljoonan euron lisäyksen myyntivoittoon liittyen kauppahinnan oikaisuihin ja tiettyjen ASN:n taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä vastaanotti 40 miljoonan euron käteisvastikkeen. Sujuvan siirtymän varmistamiseksi Nokia säilytti ASN:ssä 20 %:n omistusosuuden ja edustuksen hallituksessa sovitun ajanjakson loppuun, minkä jälkeen Ranskan valtion suunnitelmana on lunastaa Nokian jäljellä oleva osuus. Nokia käsittelee säilyttämäänsä omistusosuutta ASN:ssä sijoituksena osakkuusyhtiöön. Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu Nokia luokitteli 27.6.2024 sen ydinliiketoiminnasta erillisen maailmanlaajuisesti toimivan merenalaisia tietoliikenneverkkoja toimittavan Submarine Networks -liiketoiminnan myytävänä olevaksi ja lopetetuksi toiminnaksi. Taloudellista raportointia varten Submarine Networks -liiketoiminta oli ollut Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiin kuuluva erillinen rahavirtaa tuottava yksikkö. Harkintaa käytettiin määritettäessä, että Submarine Networks -liiketoiminta on Nokian osa, joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta, joka tulee luokitella lopetetuksi toiminnoksi. Lopetettujen toimintojen tulos milj. EUR 2025 2024 2023 Liikevaihto — 1 059 1 120 Kulut — -989 -1 090 Liikevoitto — 70 30 Rahoitustuotot ja -kulut — -7 5 Arvonalentumistappio arvostamisesta käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla — -514 — Myyntivoitto 22 29 — Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista ennen veroja 22 -422 35 Tuloverot — -5 -5 Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista(1) 22 -427 30 (1) Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön osakkeenomistajille. Lopetettujen toimintojen rahavirrat milj. EUR 2025 2024 2023 Liiketoiminnan nettorahavirta — 193 -44 Investointien nettorahavirta (1) 40 -188 -59 Rahoituksen nettorahavirta — -18 -14 Lopetettujen toimintojen nettorahavirta 40 -13 -117 (1) Submarine Networks -liiketoiminnan myynnistä saatu käteisvastike, vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla, sisältyy lopetettujen toimintojen investointien nettorahavirtaan. 156 Submarine Networks -liiketoiminnan myyntivoiton täsmäytys milj. EUR 31.12.2024 Käteisvastike 98 Myöhemmin maksettava käteisvastike 30 Vastike yhteensä 128 Luovutettujen nettovarojen kirjanpitoarvo -170 Kumulatiivinen muu laaja tulos 64 Transaktiokulut -25 Osakkuusyhtiöosuuden käypä arvo 32 Myyntivoitto ennen veroja 29 Tuloverot — Myyntivoitto verojen jälkeen 29 Luovutettujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvo milj. EUR 31.12.2024 VASTAAVAA Aineelliset hyödykkeet 102 Laskennalliset verosaamiset 80 Vaihto-omaisuus 147 Myyntisaamiset 99 Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät 293 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat ja kiinteäehtoiset sitoumukset 98 Muut varat 89 Rahavarat 227 Vastaavaa yhteensä 1 135 VASTATTAVAA Vuokrasopimusvelat 36 Varaukset 46 Muut rahoitusvelat ja kiinteäehtoiset sitoumukset 50 Ostovelat 93 Asiakassopimuksiin perustuvat velat 347 Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat 184 Muut velat 209 Vastattavaa yhteensä 965 Luovutetut nettovarat 170 2.7. Osakekohtainen tulos Laatimisperiaatteet Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota sekä tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskiarvoa kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutuksella. Potentiaalisia kantaosakkeita ei oteta huomioon laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa siinä tapauksessa, että niillä katsotaan olevan vahventava vaikutus. milj. EUR 2025 2024 2023 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio Jatkuvat toiminnot 629 1 704 635 Lopetetut toiminnot 22 -427 30 Tilikauden voitto 651 1 277 665 Osakkeiden määrä (tuhatta) Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo 5 415 876 5 475 817 5 549 468 Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus Tulosperusteiset osakepalkkiot 12 905 1 118 8 190 Ehdolliset osakepalkkiot ja muut (1) 74 001 53 668 28 265 Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus yhteensä 86 906 54 786 36 455 Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo 5 502 782 5 530 603 5 585 923 (1) Sisältää työntekijöiden osakesäästöohjelmaan liittyvät lisäosakkeet. Osakekohtainen tulos, EUR Laimentamaton Jatkuvat toiminnot 0,12 0,31 0,11 Lopetetut toiminnot 0,00 -0,08 0,01 Tilikauden voitto 0,12 0,23 0,12 Laimennettu Jatkuvat toiminnot 0,11 0,31 0,11 Lopetetut toiminnot 0,00 -0,08 0,01 Tilikauden voitto 0,12 0,23 0,12 157 Osio 3 Palkat ja muut työsuhde- etuudet Tässä osiossa esitetään tietoja Nokian työsuhde-etuuksista, mukaan lukien johdolle ja hallituksen jäsenille maksettavat palkat ja palkkiot. Työsuhde-etuudet käsittävät palkat, lyhytaikaiset käteisvaroina maksettavat tulospalkkiot, osakeperusteiset maksut sekä työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet niiden maiden paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen mukaisesti, joissa Nokia toimii. Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevat tiedot on esitetty Suomen kirjanpitolainsäädännön mukaisesti. 3.1. Henkilöstökulut milj. EUR 2025 2024 2023 Palkat(1) 6 269 6 163 5 859 Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset edut Maksupohjaiset järjestelyt 261 242 249 Etuuspohjaiset järjestelyt (2) 167 157 155 Osakeperusteiset maksut 337 239 201 Muut henkilösivukulut 797 762 830 Yhteensä 7 831 7 563 7 294 (1) Sisältää työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet. (2) Ei sisällä rahoitustuottoihin kirjattuja määriä, ks. liitetieto 3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet . Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Henkilöstömäärä 2025 2024 2023 Jatkuvat toiminnot 78 005 78 434 84 795 Lopetetut toiminnot — 1 927 1 894 Yhteensä 78 005 80 361 86 689 3.2. Johdon palkitseminen Konsernin johtokunnan palkat ja palkkiot Alla on esitetty konsernin johtokunnan jäsenten palkat ja palkkiot toimessaolon ajalta: milj. EUR 2025 2024 2023 Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 22 14 13 Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (1) 1 1 1 Osakeperusteiset maksut 17 12 13 Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet (2) 13 4 — Yhteensä 53 31 27 (1) Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä maassa, jossa he asuvat vakituisesti. (2) Sisältää sekä työsuhteen päättämiseen liittyviä maksuja että käteismaksuja mitätöidyistä osakepohjaisista kannustimista. Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot 2025 2024 2023 EUR Justin Hotard, 1.4. alkaen Pekka Lundmark, 31.3. asti Pekka Lundmark Pekka Lundmark Peruspalkka 1 057 875 352 625 1 410 500 1 322 750 Tulospalkkiot 1 703 840 567 947 1 824 834 1 079 695 Osakeperusteiset maksut (1) 3 907 501 979 128 3 117 360 5 041 885 Eläkekulut 490 275 39 291 310 937 422 274 Muut edut(2) 3 584 877 5 239 650 55 044 95 756 Yhteensä 10 744 368 7 178 641 6 718 675 7 962 360 (1) Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista osakepohjaisten kannustinohjelmien kuluista. (2) Muut edut sisältävät toimitusjohtajasopimuksen alkamiseen ja päättämiseen liittyvät etuudet sekä tietyt luontoisedut. Toimitusjohtajasopimuksen irtisanomista koskevat ehdot Toimitusjohtaja Justin Hotard voi päättää sopimuksensa 12 kk:n irtisanomisajalla, jolloin hän on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan ja luontoisetuihin tai vastaavaan kertakorvaukseen, sekä irtisanomisaikana erääntyviin kannustinpalkkioihin. Tehtävien päättymisen jälkeen hän lähtökohtaisesti menettää osakepalkkiot, jotka eivät ole erääntyneet maksuun, ellei hallitus päätä toisin. Jos toimitusjohtaja päättää sopimuksensa Nokian olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella, irtisanomisaika voidaan lyhentää kahteen kuukauteen ja toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kk:n irtisanomiskorvaukseen irtisanomisaika mukaan lukien. Lisäksi kaikki osakepalkkiot erääntyvät maksettaviksi ansaintakriteereiden perusteella ja pro-rata- sopimuksen päättymiseen saakka. Nokia voi päättää toimitusjohtajan sopimuksen perustellusta syystä ilman irtisanomisaikaa. Toimitusjohtajalla ei tällöin ole oikeutta korvauksiin ja hän menettää erääntymättömät osakepalkkionsa. Mikäli Nokia irtisanoo sopimuksen muusta syystä, toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kk:n irtisanomisajan palkkaan (ml. edut ja tulospalkkio) ja hän menettää osakepalkkiot, jotka eivät sopimuksen päättyessä ole erääntyneet maksuun, ellei hallitus päätä toisin. Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajan sopimuksen kolme kuukautta ennen yhtiössä tapahtunutta määräysvallan muutosta tai viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, irtisanomisaika voidaan lyhentää kolmeen kuukauteen ja toimitusjohtaja saa 12 kk:n palkkaa vastaavan irtisanomiskorvauksen ja kaikki hänen osakepalkkionsa erääntyvät maksettavaksi ansaintakriteereiden perusteella ja pro-rata-sopimuksen päättymiseen saakka. 158 Hallituksen palkkiot Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt: 2025 2024 2023 Vuosipalkkio(1) EUR Kokouspalkkio(2) EUR Saadut osakkeet(3) lukumäärä Vuosipalkkio(1) EUR Kokouspalkkio(2) EUR Saadut osakkeet(3) lukumäärä Vuosipalkkio(1) EUR Kokouspalkkio(2) EUR Saadut osakkeet(3) lukumäärä Sari Baldauf, puheenjohtaja (4)(5) 465 000 10 000 41 478 465 000 10 000 52 993 465 000 10 000 47 427 Timo Ihamuotila, varapuheenjohtaja(5) 220 000 9 000 19 624 — — — — — — Søren Skou — 2 000 — 220 000 14 000 25 072 225 000 14 000 22 948 Timo Ahopelto(4)(6) 210 000 10 000 18 732 210 000 10 000 23 932 210 000 10 000 21 418 Bruce Brown — — — — — — — 5 000 — Elizabeth Crain(4)(5) 220 000 12 000 19 624 220 000 12 000 25 072 215 000 15 000 21 928 Thomas Dannenfeldt(4)(7) 245 000 14 000 21 854 240 000 14 000 27 351 230 000 9 000 23 458 Pernille Erenbjerg(7) 200 000 — 17 840 — — — — — — Lisa Hook(5)(7) 210 000 12 000 18 732 210 000 14 000 23 932 200 000 17 000 20 399 Jeanette Horan — — — — — — 210 000 10 000 21 418 Edward Kozel — — — — — — — 5 000 — Mike McNamara (6)(7) 210 000 14 000 18 732 210 000 14 000 23 932 — — — Thomas Saueressig (6) 195 000 14 000 17 394 195 000 14 000 22 223 195 000 14 000 19 889 Carla Smits-Nusteling — 2 000 — 215 000 9 000 24 502 215 000 14 000 21 928 Kai Öistämö (5)(6) 215 000 10 000 19 178 205 000 10 000 23 362 205 000 10 000 20 908 Yhteensä 2 390 000 109 000 2 390 000 121 000 2 370 000 133 000 (1) Vuosipalkkiot muodostuvat palkkioista hallituksen jäsenenä toimimisesta sekä palkkioista valiokuntien puheenjohtajana ja jäsenenä toimimisesta. (2) Kokouspalkkiot sisältävät kaikki kokouspalkkiot, jotka on maksettu kyseisenä vuonna. (3) Noin 40 % jokaisen hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana. (4) Vuosipalkkiot vuonna 2025 sisältävät 30 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Timo Ahopellolle, Sari Baldaufille, ja Elizabeth Crainille henkilöstövaliokunnan jäsenenä toimimisesta. (5) Vuosipalkkiot vuonna 2025 sisältävät 20 000 euron palkkion Elizabeth Crainille strategiavaliokunnan puheenjohtajana sekä 10 000 Sari Baldaufille, Lisa Hookille, Timo Ihamuotilalle ja Kai Öistämölle strategiavaliokunnan jäsenenä toimimisesta. (6) Vuosipalkkiot vuonna 2025 sisältävät 20 000 euron palkkion Kai Öistämölle teknologiavaliokunnan puheenjohtajana sekä 10 000 euron palkkion Timo Ahopellolle, Mike McNamaralle ja Thomas Saueressigille teknologiavaliokunnan jäsenenä toimimisesta. (7) Vuosipalkkiot vuonna 2025 sisältävät 30 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Pernille Erenbjergille, Lisa Hookille ja Mike McNamaralle tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta. 159 3.3. Osakeperusteiset maksut Laatimisperiaatteet Nokialla on kolme globaalia työntekijöille suunnattua osakeperusteista kannustinohjelmaa: tulosperusteiset osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden osakesäästöohjelma. Kaikki kannustinohjelmat ovat omana pääomana maksettavia. Vastaanotettu henkilöstön työsuoritus ja sitä vastaava oman pääoman lisäys määritetään suhteessa oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei- markkinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta. Ohjelmat, joissa on käytössä porrastettu toteutuminen, käsitellään kirjanpidossa käyttämällä jaksotettua ansaintamallia. Osakeperusteisten kannustinohjelmien toteutuminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista sekä ohjelmissa määritettyjen suoritustavoitteiden toteutumista. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, osakepalkkioiden saajilla ei ole mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalkkio-ohjelman sitouttamiskauden päättymistä. Osakepalkkiot kirjataan kuluksi ansainta-ajan kuluessa. Osakeperusteisista maksuista kirjatut kulut Osakeperusteisista kannustinohjelmista tuloslaskelmaan kirjatut jatkuvien toimintojen kulut olivat yhteensä 337 miljoonaa euroa vuonna 2025 (239 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 201 miljoonaa euroa vuonna 2023). Tulosperusteiset osakepalkkiot Vuonna 2025 Nokian ulkona olevat tulosperusteiset osakepalkkiot on myönnetty vuosina 2022, 2023, 2024 ja 2025. Tulosperusteiset osakepalkkiot on suunnattu rajoitetusti vain ylemmän tason työntekijöille ja johtajille. Tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2025: Ohjelma Liikkeeseen lasketut tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoite) Vahvistettu palkkio (% määrä tavoitteesta) Suorituskausi Maksuvuosi 2022 — 0 % 2022-2024 2025/2026 2023 12 529 600 110 % 2023–2025 2026/2027 2024 17 534 756 — 2024–2026 2027/2028 2025 10 681 505 — 2025–2027 2028/2029 Vuonna 2022 myönnetyissä tulosperusteisissa osakepalkkioissa on kolmen vuoden ansaintajakso, jonka jälkeen Nokian todellista osakkeen kokonaistuottoa verrataan osakkeen kokonaistuottotavoitteeseen, kun määritetään palkkiona maksettavien Nokian osakkeiden lukumäärää. Vuonna 2022 myönnetyt osakepalkkiot eivät sisällä vähimmäispalkkiotakuuta. Vuoden 2023 myönnetyistä tulosperusteisista osakepalkkioista 2/3 perustuu todelliseen osakkeen kokonaistuottoon ja 1/3 joko työsuhdetta koskeviin ehtoihin tai suhteelliseen osakkeen kokonaistuottotavoitteeseen. Suhteellista osakkeen kokonaistuottotavoitetta laskettaessa Nokian osakkeen kehitystä verrataan verrokkiryhmän yrityksiin, ja minimimaksun edellytyksenä on, että Nokia on vähintään 25. persentiilissä verrokkiryhmän yrityksiin verrattuna. Vuosien 2024 ja 2025 myönnetyistä tulosperusteisista osakepalkkioista 2/3 perustuu tulostavoitteisiin ja 1/3 työsuhdetta koskeviin ehtoihin tai tulostavoitteisiin. Vuosien 2024 ja 2025 tulosperusteisten osakepalkkioiden tulostavoitteet ovat 50 % suhteellinen osakkeen kokonaistuottotavoite, 40 % kumulatiivinen osakekohtainen tulostavoite oikaistuna kertaluonteisilla erillä ja 10 % hiilipäästötavoitteet. Ehdolliset osakepalkkiot Vuonna 2025 Nokialla oli liikkeelle laskettuja ehdollisia osakkeita liittyen vuosien 2022, 2023, 2024 ja 2025 palkkioihin. Nokia myöntää ehdollisia osakepalkkioita valituille työntekijöille ensisijaisena osakepalkkiomenetelmänä. Ehdolliset osakepalkkiot ovat Nokian osakkeita, jotka annetaan ohjelmiin oikeutetuille osallistujille myöhempänä ajankohtana edellyttäen, että ennalta määritetyt työsuhdetta koskevat ehdot saavutetaan. Ehdollisiin osakkeisiin ansaitaan oikeus myöntämisen kolmantena vuosipäivänä tai myöntämishetkellä määritetyn porrastetun ansaintajakson mukaisesti yhdessä tai useammassa erässä. Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen soveltuvan erän tai erien sitouttamiskausien päättymistä. Työntekijöiden osakesäästöohjelma Nokia tarjoaa vapaaehtoista työntekijöiden osakesäästöohjelmaa yhtiön työntekijöille. Työntekijät käyttävät 12 kuukauden säästökauden ajan kuukausittain osan verojen jälkeisestä palkastaan Nokian osakkeiden hankkimiseen. Nokia antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden, jotka työntekijällä on hallussaan osakesäästöohjelman päättyessä. Vuonna 2025 annettiin 5 578 417 osaketta vuoden 2024 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille työntekijöille (7 455 343 osaketta vuoden 2023 osakesäästöohjelmasta vuonna 2024 ja 6 726 190 osaketta vuoden 2022 osakesäästöohjelmasta vuonna 2023). 160 Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät instrumenteittain Tulosperusteiset osakepalkkiot Ehdolliset osakepalkkiot Ulkona olevat osakepalkkiot (tavoitemäärä) Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo (EUR) Ulkona olevat osakepalkkiot Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo (EUR) 1.1.2023 63 747 848 54 527 628 Myönnetty 15 207 400 3,10 45 322 400 3,36 Menetetty -3 916 744 -1 998 801 Oikeus syntynyt(1) -31 691 700 -3 175 287 31.12.2023 43 346 804 94 675 940 Myönnetty 19 202 484 3,65 57 602 936 3,48 Menetetty -3 589 329 -5 471 235 Oikeus syntynyt(1) -15 223 017 -23 834 342 31.12.2024 43 736 942 122 973 299 Myönnetty(2) 10 818 188 4,73 97 037 127 4,37 Menetetty -2 803 610 -7 901 371 Oikeus syntynyt(1) -11 005 659 -62 570 770 31.12.2025 40 745 861 149 538 285 (1) Tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoitemäärä), joihin on syntynyt oikeus, tulee kertoa kyseisen osakepalkkio-ohjelman vahvistetulla palkkiolla (prosentuaalinen määrä tavoitteesta), kun lasketaan maksettavaksi tulevien Nokian osakkeiden määrä. (2) Myönnetyt ehdolliset osakepalkkiot sisältävät 39,4 miljoonaa korvaavaa osakepalkkiota, jotka myönnettiin Infinera-hankinnan yhteydessä. Katso lisätietoja korvaavista osakepalkkioista osana luovutettua vastiketta liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat. Arvio myöntämispäivän käyvästä arvosta Kannustinjärjestelmä Myöntämispäivän käypä arvo Todellinen osakkeen kokonaistuotto Arvioitu käyttäen järjestelmän ansaintajakson lopun osinko-oikaistua Nokian osakekurssia ja järjestelmälle asetettuja tavoitepalkkiotasoja. Suhteellinen osakkeen kokonaistuotto Arvioitu käyttäen järjestelmän ansaintajakson lopun verrokkiryhmän yrityksiin suhteutettua osinko-oikaistun Nokian osakekurssin ja järjestelmälle asetettujen tavoitepalkkiotasojen yhdistelmää. Ehdolliset osakepalkkiot Arvioitu käyttäen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaa vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa olevien osinkojen nykyarvolla. 161 3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Laatimisperiaatteet Nokialla on toimintamaissaan useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, jotka noudattavat paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt käsittävät eläkejärjestelyjä ja tietyille työntekijäryhmille suunnattuja muita järjestelyjä, joista maksetaan eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa. Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat Nokian erilaisille riskeille, kuten sijoitusriskille, korkoriskille ja odotettavissa olevaan elinikään liittyvälle riskille sekä sääntelyn noudattamiseen liittyville riskeille. Riskien piirteet ja laajuus vaihtelevat kunkin maan lainsäädännöllisen, verotuksellisen ja taloudellisen ympäristön mukaan, ja niihin vaikuttavat myös maailmanlaajuiset tapahtumat. Nämä järjestelyt rahoitetaan pääsääntöisesti suorituksina vakuutusyhtiöille tai säätiöiden hallitsemille rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti. Etuuspohjaisten järjestelyjen kulut määritetään käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Etuuspohjainen velvoite arvostetaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona käyttämällä diskonttokorkona maturiteetiltaan vastaavien yritysten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion joukkovelkakirjalainojen korkoa. Etuuspohjaisten järjestelyjen varat arvostetaan käypään arvoon raportointipäivänä. Varoihin kirjattavat vakuutussopimukset arvostetaan vakuutetun vastuun vakuutusmatemaattiseen arvostukseen perustuvaan käypään arvoon. Taseeseen kirjattava velka tai omaisuuserä vastaa tilinpäätöshetken etuuspohjaista velvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla huomioiden omaisuuserän mahdollinen enimmäismäärän vaikutus. Etuuspohjaisille järjestelyille tehdään vakuutusmatemaattiset arvostukset vuosittain tai järjestelyn merkittävän muuttamisen, supistamisen tai velvoitteiden täyttämisen yhteydessä. Työsuoritukseen perustuvat menot, mukaan lukien järjestelyjen muuttamisesta ja supistamisesta johtuvat aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, sekä velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja tai myynnin ja hallinnon kuluja. Nettokorkokulut ja järjestelyjen hallinnointikustannukset siltä osin kuin niitä ei ole otettu huomioon määritettäessä järjestelyn varojen tuottoa, esitetään osana rahoitustuottoja. Uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät, jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton, lukuun ottamatta nettokorkokuluihin sisältyviä määriä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Uudelleenmäärittämisestä johtuvia eriä ei siirretä tulosvaikutteisiksi tulevilla kausilla. Maksupohjaisessa järjestelyssä Nokian oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite rajoittuu summaan, jonka maksamisesta rahastoon on sovittu. Nokian maksupohjaisiin, usean työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden kautta järjestettyihin eläkejärjestelyihin tekemät maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota suoritus koskee. Jos eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä Nokialla ole siihen liittyvää oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä. Etuuspohjaiset järjestelyt Nokian merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Saksassa ja Isossa- Britanniassa. Yhdessä ne kattavat 91 % Nokian etuuspohjaisesta velvoitteesta (92 % vuonna 2024 ) ja 89 % Nokian järjestelyihin kuuluvien varojen käyvästä arvosta (91 % vuonna 2024). Yhteenveto etuuspohjaisista järjestelyistä 31.12. milj. EUR Etuuspohjainen velvoite Järjestelyn varojen käypä arvo Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus Etuuspohjaisen järjestelyn nettomäärä 2025 Yhdysvallat, eläkkeet -8 971 13 748 — 4 777 Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt -1 228 600 — -628 Saksa -1 891 1 292 — -599 Iso-Britannia -494 697 — 203 Muut -1 209 1 978 -89 680 Yhteensä -13 793 18 315 -89 4 433 2024 Yhdysvallat, eläkkeet -10 688 16 188 — 5 500 Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt -1 393 701 — -692 Saksa -1 959 1 240 — -719 Iso-Britannia -529 736 — 207 Muut -1 220 1 858 -85 553 Yhteensä -15 789 20 723 -85 4 849 Etuuspohjaisten velvoitteiden rahastoitu asema: milj. EUR 2025 2024 Rahastoidut 10 834 12 665 Osittain rahastoidut 2 142 2 252 Rahastoimattomat 817 872 Yhteensä 13 793 15 789 162 Yhdysvallat Nokialla on Yhdysvalloissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä sekä merkittävä eläköitymisen jälkeinen sosiaalietuusjärjestely (OPEB), josta maksetaan terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen. Eläkkeet Eläkejärjestelyt sisältävät sekä perinteisiä palvelussuhteeseen perustuvia ohjelmia että rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kuukausipalkkaisille ammattiliittoihin kuulumattomille työntekijöille tarjotaan rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kaikki muut vanhat ohjelmat, mukaan lukien palvelussuhteeseen perustuvat ohjelmat jäädytettiin 31.12.2009 mennessä. Entisille ammattiliittoihin kuuluneille työntekijöille Nokia ylläpiti kahta perinteistä palvelussuhteeseen perustuvaa etuuspohjaista järjestelyä. 31.12.2021 nämä kaksi järjestelyä fuusioitiin. 31.12.2025 jäljellä oleva palvelussuhteeseen perustuva järjestely entisille ammattiliittoon kuuluneille työntekijöille fuusioitiin palvelussuhteeseen perustuvaan järjestelyyn ammattiliittoihin kuulumattomille työntekijöille. Eläköitymisen jälkeiset järjestelyt Eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä ylläpidetään tietyille eläköityneille entisille työntekijöille. Communications Workers of America (CWA) ja International Brotherhood of Electrical Workers (IBEW) -ammattiliittojen kanssa on olemassa sopimus, jonka mukaisesti eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon etuuksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista jatketaan niille työntekijöille, joita nämä kaksi ammattiliittoa aiemmin edustivat. Tämä ammattiliittojen kanssa tehty sopimus uudistettiin vuonna 2020 ja umpeutuu 31.12.2027. 1.10.2024 Nokia ulkoisti sijoitustoimintansa liittyen Yhdysvaltojen etuuspohjaisiin ja maksupohjaisiin (401K) eläke- ja eläköitymisen jälkeisiin järjestelyihin Outsourced Investment Management (OCIO) -kaupassa Mercer Investments LLC:in kanssa. Saksa Nokialla on Saksassa kaksi pääasiallista järjestelyä, jotka kattavat suurimman osan aktiivisista työntekijöistä: rahamaksuihin perustuva Beitragsorientierter Altersversorgungs Plan (BAP) -eläkejärjestely ja samankaltainen rahamaksuihin perustuva ohjelma (AVK Basis-/Matchingkonto) entisille Alcatel-Lucentin työntekijöille. Yksittäiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen oikeuttavasta palkkatasosta, asemasta Nokian organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Nämä järjestelyt ovat osittain rahoitettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joista maksettaville etuuksille Nokia takaa vähimmäistuoton. BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust e.V.) kautta. NSN Eläkesäätiö on juridisesti erillinen konsernista ja hallinnoi järjestelyn varoja säätiösopimustensa mukaisesti. Kaikki muut järjestelyt on aiemmin jäädytetty tai suljettu ja korvattu rahamaksuihin perustuvilla järjestelyillä. Etuuksia maksetaan vuosittaisina erinä, kuukausittaisina vanhuuseläkkeinä tai eläköitymisen yhteydessä kertynyttä eläkettä ja taattua korkoa vastaavina kertakorvauksina. Iso-Britannia Nokia ylläpitää Isossa-Britanniassa yhtä eläkesäätiötä ”Nokia Retirement Plan for former NSN & ALU employees” , joka on seurausta vuonna 2019 tapahtuneesta fuusiosta, jossa jäsenten etuudet siirrettiin Alcatel-Lucentin eläkesäätiöön. Yhdistetyssä säätiössä on maksuilla hankittava osuus, joka takaa tietyn vähimmäiseläkkeen (GMP) ja lopulliseen palkkaan perustuvia osuuksia, jotka kaikki on suljettu uusilta maksuilta ja etuuksilta 30.4.2012 alkaen (Nokian entinen järjestely) ja 30.4.2018 alkaen (Alcatel-Lucentin entinen järjestely). Yksittäiset palkkaan perustuvat etuudet riippuvat etuuksiin oikeuttavan palkan ja palkkioiden määrästä sekä palveluvuosista. Tietyn vähimmäiseläkkeen takaavan maksuilla hankittavan osuuden etuudet perustuvat suurempaan seuraavista: taatun vähimmäiseläkkeen määrä eläköitymishetkellä tai työntekijän sijoitettuihin varoihin perustuvan eläkkeen määrä. Nokia käyttää ulkoisen säätiön palveluja hallinnoidakseen yhdistettyjen eläkejärjestelyjen kaikkia sijoituksia. Vuoden 2024 aikana Nokia toteutti 178 miljoonan euron riskinsiirtokaupan (buy-out) vakuutusyhtiö Avivan kanssa liittyen tiettyihin edunsaajiin, joiden vastuut olivat jo aiemmin vakuutettuja. Iso-Britannian hallitus ilmoitti kesäkuussa 2025 säätävänsä lain korjaustoimenpiteestä asianosaisille etuuspohjaisille eläkejärjestelyille liittyen tuomioistuimen (UK High Court) kesäkuussa 2023 antamaan tuomion ja valitustuomioistuimen (UK Court of Appeal) heinäkuussa 2024 tekemän valituksen hylkäämisen vaikutuksiin Virgin Media Limited v. NTL Pension Trustees II Ltd:n tapauksessa. Nokian paikallinen eläkesäätiö seuraa asian jatkokäsittelyä tuomioistuimessa, minkä odotetaan tapahtuvan vuonna 2026. Eläkesäätiön johto ei ole havainnut epävarmuustekijöitä 31.12.2025 mennessä, joiden potentiaalinen vaikutus eläkkeisiin tulisi huomioida. 163 Muutokset etuuspohjaiseen velvoitteeseen, järjestelyjen varojen käypään arvoon sekä omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksiin 31.12. päättyneillä tilikausilla Etuuspohjaiset velvoitteet 2025 2024 milj. EUR Yhdysvallat, eläkkeet Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt Muut eläkkeet Yhteensä Yhdysvallat, eläkkeet Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt Muut eläkkeet Yhteensä 1.1. -10 688 -1 393 -3 708 -15 789 -11 325 -1 471 -4 072 -16 868 Kauden työsuoritukseen perustuvat menot -80 — -59 -139 -86 — -62 -148 Korkokulut -483 -66 -134 -683 -509 -67 -142 -718 Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot -6 — -22 -28 -12 — 7 -5 Eläkevastuiden täyttämiset (1) — — — — — — 178 178 Yhteensä -569 -66 -215 -850 -607 -67 -19 -693 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät: Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva tappio/voitto — — -2 -2 114 17 32 163 Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva tappio/voitto -217 -31 148 -100 463 62 88 613 Kokemusperusteiset voitot/tappiot 48 -10 -6 32 94 27 -13 108 Yhteensä -169 -41 140 -70 671 106 107 884 Muuntoerot 1 227 161 62 1 450 -664 -87 -32 -783 Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta — -78 -4 -82 — -76 -4 -80 Maksetut etuudet 1 228 200 215 1 643 1 237 212 272 1 721 Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset — — -84 -84 — — — — Muut — -11 — -11 — -10 40 30 Yhteensä 2 455 272 189 2 916 573 39 276 888 31.12. -8 971 -1 228 -3 594 -13 793 -10 688 -1 393 -3 708 -15 789 Etuuspohjaisten velvoitteiden keston painotettu keskiarvo (vuosina) 7,3 8,0 9,5 7,9 9,1 10,3 10,1 9,5 (1) Vuonna 2024 eläkevastuiden täyttäminen liittyy pääosin 178 miljoonan euron vastuun siirtämiseen vakuutusyhtiö Avivalle osana buy-out-transaktiota Iso-Britanniassa. 164 Järjestelyjen varojen käypä arvo 2025 2024 milj. EUR Yhdysvallat, eläkkeet Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt Muut eläkkeet Yhteensä Yhdysvallat, eläkkeet Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt Muut eläkkeet Yhteensä 1.1. 16 188 701 3 834 20 723 16 285 675 3 954 20 914 Korkotuotot 743 32 138 913 755 30 133 918 Hallintokulut ja korko omaisuuserän enimmäismäärälle -21 — -5 -26 -18 — -5 -23 Eläkevastuiden täyttämiset (1) — — — — — — -183 -183 Yhteensä 722 32 133 887 737 30 -55 712 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät: Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä -65 28 85 48 -576 50 44 -482 Yhteensä -65 28 85 48 -576 50 44 -482 Muuntoerot -1 859 -79 -47 -1 985 990 41 41 1 072 Maksusuoritukset: Työnantajilta 25 4 26 55 27 3 25 55 Järjestelyyn osallistuvilta — 78 4 82 — 76 4 80 Maksetut etuudet -1 228 -200 -143 -1 571 -1 237 -212 -179 -1 628 Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset — — 73 73 — — — — Section 420 -siirto (2) -35 35 — — -38 38 — — Muut — 1 2 3 — — — — Yhteensä -3 097 -161 -85 -3 343 -258 -54 -109 -421 31.12. 13 748 600 3 967 18 315 16 188 701 3 834 20 723 (1) Vuonna 2024 eläkevastuiden täyttäminen liittyy pääosin 178 miljoonan euron varojen siirtämiseen vakuutusyhtiö Avivalle osana buy-out-transaktiota Iso-Britanniassa. (2) Ks. kuvaus Section 420 -siirroista Tulevat rahavirrat -osiosta alla. Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset 2025 2024 milj. EUR Yhdysvallat, eläkkeet Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt Muut eläkkeet Yhteensä Yhdysvallat, eläkkeet Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt Muut eläkkeet Yhteensä 1.1. — — -85 -85 — — -87 -87 Korkokulut — — -1 -1 — — -1 -1 Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät: Omaisuuserän enimmäismäärän muutos, lukuun ottamatta korkokuluun sisältyviä eriä — — -2 -2 — — 6 6 Muuntoerot — — -1 -1 — — -3 -3 31.12. — — -89 -89 — — -85 -85 Nettomäärä 2025 2024 milj. EUR Yhdysvallat, eläkkeet Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt Muut eläkkeet Yhteensä Yhdysvallat, eläkkeet Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt Muut eläkkeet Yhteensä 31.12. 4 777 -628 284 4 433 5 500 -692 41 4 849 Koostuu seuraavista: Etuuspohjaiset eläkevarat 4 993 — 1 387 6 380 5 749 — 1 183 6 932 Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet -216 -628 -1 103 -1 947 -249 -692 -1 142 -2 083 165 Tuloslaskelmaan kirjattu(1) milj. EUR 2025 2024 2023 Kauden työsuoritukseen perustuvat menot(2) 139 148 157 Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot (2) 28 5 6 Korot, netto(3) -203 -176 -187 Eläkevastuiden täyttämiset (2) — 5 -7 Yhteensä -36 -18 -31 (1) Sisältää vuosina 2024 ja 2023 sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät erät. (2) Jatkuviin toimintoihin liittyvät erät sisältyvät liiketoiminnan kuluihin tuloslaskelmassa. (3) Jatkuviin toimintoihin liittyvät erät sisältyvät rahoitustuottoihin tuloslaskelmassa. Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu milj. EUR 2025 2024 2023 Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä 48 -482 -76 Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva tappio/voitto -2 163 55 Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva tappio/voitto -100 613 -301 Kokemusperusteiset voitot/tappiot 32 108 -26 Omaisuuserän enimmäismäärän muutos, lukuun ottamatta korkokuluun sisältyviä eriä -2 6 5 Yhteensä -24 408 -343 Vakuutusmatemaattiset oletukset ja herkkyysanalyysi Vakuutusmatemaattiset oletukset Merkittävimmissä järjestelyissä käytetyt diskonttauskorot ja kuolevuustaulukot: Diskonttauskorko Kuolevuustaulukot 2025 2024 2025 Yhdysvallat (1) 5,0 % 5,3 % Pri-2012 w/MP-2020 Mortality projection scale Saksa 3,9 % 3,4 % Heubeck 2018G Iso-Britannia(2) 5,7 % 5,6 % CMI 2023 Kaikkien maiden painotettu keskiarvo 4,8 % 4,9 % (1) Kuolevuustaulukoissa ei ole tapahtunut muuutoksia Yhdysvalloissa. 2024 ja 2025 kuolevuusoletusta on oikaistu aikaisemman kokemuksen perusteella. (2) Kuolevuustaulukot on päivitetty Iso-Britanniassa 1,5 prosentin pitkän aikavälin parannuksella. Tulevaa kuolevuutta koskevat oletukset on määritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen pohjautuvan aktuaarisen neuvonnan perusteella. Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset oletukset (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina), ja herkkyys muutoksille pääasiallisissa oletuksissa: 2025 2024 Oletuksen muutos Oletuksen kasvun vaikutus (1) milj. EUR Oletuksen vähennyksen vaikutus (1) milj. EUR Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi 4,8 % 4,9 % 1,0 % 990 -1 154 Eläkkeiden kasvuvauhti 2,1 % 2,1 % 1,0 % -206 167 Inflaatio 2,3 % 2,0 % 1,0 % -222 203 Elinajanodote 87–88 vuotta 86–88 vuotta 1 vuosi -555 524 (1) Positiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä ja negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen kasvua. Herkkyysanalyysi Kun lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä suhteessa merkittäviin vakuutusmatemaattisiin oletuksiin, etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method) käyttämällä. Herkkyysanalyysi perustuu yhden oletuksen muutokseen samalla kun muut oletukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten todellisista vaikutuksista. Jos useampi oletus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten yhteisvaikutus ei välttämättä olisi sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos oletukset muuttuvat eri tasolle kuin esitetyt, vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ei ole välttämättä lineaarinen. Kun etuuspohjaista velvoitetta lasketaan, oletusten nostaminen ja laskeminen ei vaikuta symmetrisesti etuuspohjaiseen velvoitteeseen, mikä johtuu pääosin korkoa korolle -vaikutuksesta tulevan etuuden nykyarvoa määritettäessä. Keskeinen epävarmuustekijä Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvien velvoitteiden ja kulujen määrittäminen riippuu useista arvioista ja oletuksista liittyen muun muassa diskonttokorkoon, kuolevuusoletuksiin, tulevien korvausten kasvuun vuositasolla, terveydenhoidon kustannusten kehitykseen sekä siihen, kuinka paljon terveydenhuoltopalveluja käytetään Yhdysvalloissa, jossa Nokia ylläpitää suurinta osaa työsuhteen päättymisen jälkeisistä terveydenhuoltoa koskevista järjestelyistään. Muutokset arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa etuusvelvoitteen määrään, tuleviin etuuskuluihin ja tuleviin rahavirtoihin. 166 Sijoitusstrategiat Nokian eläkesijoitustoiminnan tavoite on säilyttää tai parantaa järjestelyjen rahastoitua asemaa toteuttamalla sijoitusstrategiaa, joka maksimoi tuottoa ja minimoi rahastoituun asemaan kohdistuvaa riskiä. Varojen allokaatiosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon useita tekijöitä, mukaan lukien, mutta niihin rajoittumatta, pitkän aikavälin riski- ja tuotto-odotus eri varallisuusluokille, järjestelyjen demografisia tekijöitä koskevat nykyiset ja monivuotiset ennusteet, järjestelyistä suoritetut etuusmaksut, maksusuoritukset järjestelyihin ja järjestelyjen rahastoitu asema. Paikallisten säätiöiden hallitusten vastuulla on tarvittaessa suorittaa varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyviä selvityksiä (Asset-Liability Management Study), järjestelyjen varojen sijoittamisen valvominen ja niihin liittyvien riskien seuranta ja hallinta yhtiön valvonnan alaisuudessa ja paikallisia lakeja noudattaen. Varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen tulokset toteutetaan kunkin järjestelyn tasolla erikseen. Nokian eläkesijoituksista vastaavat salkunhoitajat voivat käyttää markkinariskin hallinnoimiseen johdannaisia, joihin kuuluvat futuurit, termiinit, optiot ja koronvaihtosopimukset. Sijoitusten tuottoa ja riskiprofiilia seurataan jatkuvasti sekä yksittäin että osana laajempaa portfoliota. Yksi riskeistä on järjestelyn rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai etuuspohjaisten velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen seurauksena. Varojen ja velkojen yhteensovittamisella pyritään tästä aiheutuvien riskien minimointiin. Yhdysvaltojen järjestelyjen varat Suurin osa Nokian Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varoista on pääeläkesäätiössä. Eläköitymisen jälkeisen järjestelyn (OPEB) varat ovat kahdessa erillisessä säätiössä. Eläkkeiden ja Etuuksien Sijoituskomitea hyväksyy virallisesti tavoitellun varojen allokaation perustuen Nokian varainhoitajan (OCIO) ehdotukseen. 31.12.2025 Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varat olivat jakautuneet 63 % vakuutussopimuksiin, 32 % käteiseen ja 5 % muihin omaisuusluokkiin. Marraskuussa 2025 konserni toteutti eläkejärjestelyn buy-in-transaktion ulkopuolisen vakuutusyhtiön kanssa, jonka tarkoituksena oli pienentää etuuspohjaisen eläkejärjestelyn riskejä 8,9 miljardia euroa Yhdysvalloissa. Transaktio rahoitettiin täysin eläkejärjestelyn varoista ilman, että ylimääräisiä työnantajamaksuja tarvittiin. Järjestelyyn liittyvät eläkevastuut säilyivät Nokialla, mutta transaktio siirtää tietyt sijoitus- ja eliniänodotteeseen liittyvät riskit vakuutusyhtiölle, mikä parantaa rahastoidun aseman vakautta ja suojaa eläkejärjestelyn jäsenten eläke-etuuksia turvaten edelleen järjestelyn kykyä täyttää sen tulevat vastuut. Vakuutussopimuksen kirjaaminen osaksi järjestelyn varoja johti 236 miljoonaan euron voiton kirjaamiseen muihin laajan tuloslaskelmaan eriin. Järjestelyjen varojen jakautuminen 2025 2024 milj. EUR Noteeratut Noteeraa- mattomat Yhteensä % järjestelyjen varoista Noteeratut Noteeraa- mattomat Yhteensä % järjestelyjen varoista Oman pääoman ehtoiset arvopaperit 1 097 — 1 097 6 % 1 055 — 1 055 5 % Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit 2 101 145 2 246 13 % 14 721 142 14 863 72 % Vakuutus- sopimukset (1) — 9 211 9 211 50 % — 648 648 3 % Kiinteistöt — 528 528 3 % — 860 860 4 % Lyhytaikaiset sijoitukset 4 801 — 4 801 26 % 945 — 945 5 % Pääomasijoitukset ja muut 106 326 432 2 % 103 2 249 2 352 11 % Yhteensä 8 105 10 210 18 315 100 % 16 824 3 899 20 723 100 % (1) Vakuutussopimukset sisältävät vuonna 2025 8,7 miljardin euron vakuutussopimuksen liittyen Yhdysvalloissa toteutettuun eläkejärjestelyn buy-in-transaktioon. Lähes kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, mukaan lukien käteisvarat sekä oman ja vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, on toimivilla markkinoilla noteeratut markkinahinnat. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisältävät sijoituksia osakerahastoihin ja suoria sijoituksia, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat suoria sijoituksia valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoihin sekä sijoituksia korkorahastoihin, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen lainsäädännön mukaisesti laadittuja tavanmukaisia eläkevakuutussopimuksia. Kiinteistösijoitukset ovat sijoituksia liikekiinteistöihin ja kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat hajautetusti kiinteistöihin. Pääomasijoitukset ja muut sisältää sijoituksia pääomasijoitusyhtiöihin ja hedge-rahastoihin. Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan tavoiteltaessa taktista varojen uudelleenkohdistamista. Omaisuudenhoitajat määrittävät pääomasijoitusten nettovarallisuusarvot (NAV) operatiivisten tulosten, diskontattujen tulevien kassavirtojen ja markkinapohjaisten verrokkien pohjalta. Vaihtoehtoiset omaisuusluokat, kuten pääoma-, kiinteistö- ja absolute return -rahastot arvostetaan omaisuudenhoitajien raportoimien viimeisimpien saatavilla olevien arvonmääritysten pohjalta, jotka Nokia edelleen arvioi, ja joita oikaistaan ottamalla huomioon myöhemmät kassavirrat. 167 Tulevat rahavirrat Suoritukset Nokia suorittaa maksuja eläke- ja muihin eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyihin mahdollistaakseen tulevia etuusmaksuja järjestelyyn osallistuville. Rahastoinnin periaatteena on työsuhde-etuuksia koskevien lakien ja verolakien määrittämien minimirahastointivaatimusten täyttäminen sekä Nokian mahdollisesti tarkoituksenmukaisiksi arvioimien lisäsummien rahastointi. Suoritukset etuusjärjestelyihin tehdään yksinomaan järjestelyjen osallistujien hyväksi. Työnantajan maksettavaksi tulevien suoritusten odotetaan olevan 54 miljoonaa euroa vuonna 2026. Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt Rahastointimenetelmät Yhdysvaltojen kahden merkittävän eläkejärjestelyn rahastointivaatimukset määräytyvät sovellettavan lainsäädännön, eli vuoden 1974 Employee Retirement Income Security Actin (ERISA), vuoden 1986 Internal Revenue Coden ja Internal Revenue Servicen (IRS) säätämien säännösten mukaan. Rahastointivaatimuksia määritettäessä ERISA sallii varojen arvostamisen käypään arvoon tai keskimääräiseen arvoon tietyn ajanjakson aikana ja velkojen arvostamisen perustuen vallitsevaan korkotasoon tai keskimääräisiin korkoihin tietyn ajanjakson aikana. Ammattiliittoihin kuulumattomien sekä aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyiden osalta Nokia ei odota tulevaisuudessa rahastointivaatimuksia säännöksiin perustuviin rahastointitarkoituksiin ottaen huomioon järjestelyn varojen jakautuminen ja varojen määrä suhteessa velkojen määrään. Työsuhteen päättymisen jälkeisten terveydenhuoltoetuuksien osalta sekä ammattiliittoihin kuulumattomien että aiemmin ammattiliittoon kuuluneiden eläköityneiden etuuksille on asetettu 28.2.1990 jälkeen eläköityneiden henkilöiden osalta yläraja. Etuusvelvoite, joka liittyy tähän eläköityneiden ryhmään, on 96 % koko Yhdysvaltain eläköityneiden terveydenhuoltovelvoitteen määrästä 31.12.2025. Yhdysvaltojen hallituksen Medicare-ohjelma on ensisijainen maksaja 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta. Section 420 -siirrot U.S. Internal Revenue Code Section 420 (Section 420) sallii eläkejärjestelyn varojen siirron määriteltyjen rahastointivelvoitteiden raja-arvojen ylittävältä osalta (eläkejärjestelyn ylijäämä) eläkejärjestelyn terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien kattamista varten hallinnoitaville tileille tai toiselle näistä tileistä. Kuten Section 420:ssä on määritelty, eläkejärjestelyssä hallinnoitavia varoja voidaan käyttää eläköityneiden työntekijöiden terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien, sekä heidän puolisoidensa ja huollettavien henkilöiden terveydenhuoltoetuuksien maksamiseen tai kyseisten kulujen korvaamiseen työnantajalle. Section 420:n pohjalta Nokian edellytetään jatkavan terveys- ja henkivakuutusetujen tarjoamista tietyille eläkeläisryhmille sääntelyn edellyttämällä tasolla ja määrittämän ajanjakson (cost maintenance period) verran. Nokia teki Section 420 -siirtoja yhteensä 35 miljoonaa euroa vuonna 2025 (38 miljoonaa euroa vuonna 2024). Section 420 on tällä hetkellä määritetty päättyväksi 31.12.2032. Etuusmaksut Seuraavassa taulukossa esitetään odotettavissa olevat etuusmaksut eläkejärjestelyistä ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2035 asti. Toteutuneet etuusmaksut voivat poiketa odotetuista etuusmaksuista. Eläköitymisen jälkeiset Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat järjestelyt, Yhdysvallat Muut maat Yhteensä milj. EUR Ehdot täyttävä johdon järjestely Ehdot täyttävä työntekijöiden järjestely Järjestelyt, jotka eivät täytä ehtoja Ammattiliittojen aiemmin edustamien järjestelyt Ammattiliittoihin kuulumattomien järjestelyt 2026 1 057 — 23 41 55 344 1 520 2027 990 — 23 38 55 315 1 421 2028 928 — 22 77 55 320 1 402 2029 868 — 21 70 55 436 1 450 2030 812 — 20 63 56 348 1 299 2031–2035 3 288 — 86 230 272 1 826 5 702 Etuusmaksuja maksetaan järjestelyn varoista silloin, kun ne riittävät kattamaan etuusvelvoitteen. Nokia maksaa suoraan järjestelyn varat ylittävät maksut. Vuonna 2026 odotetaan maksettavan suoria etuusmaksuja yhteensä 103 miljoonaa euroa. 168 Osio 4 Liiketoiminnan varat ja velat Tässä osiossa on esitetty yksityiskohtaisia tietoja Nokian liiketoiminnan varoista ja veloista kuten aineellisesta ja aineettomasta käyttöomaisuudesta, vuokrasopimuksista, vaihto- omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista asiakassopimuksiin liittyvistä tase-eristä sekä varauksista. 4.1. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet Laatimisperiaatteet Erillisinä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon. Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet, lukuun ottamatta aktivoitavissa olevia kehittämismenoja, kirjataan kuluksi syntyessään. Kehittämismenot aktivoidaan vain, jos Nokia voi osoittaa, että hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa, sillä on kyky ja aikomus käyttää hyödykettä tai myydä se, hyödyke tulee tuottamaan taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, käytettävissä on voimavaroja hyödykkeen valmiiksi saattamiseksi ja sillä on kyky määrittää luotettavasti hyödykkeen kehitysvaiheen menot. Liikearvoa lukuun ottamatta, Nokian aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallinen aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Nokian aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3–12 vuotta. Tasapoistomenetelmä kuvaa parhaiten tapaa, miten Nokia odottaa käyttävänsä hyväkseen omaisuuserään liittyvää vastaista taloudellista hyötyä. Aineettoman hyödykkeen luonteesta riippuen sen poistot jatkuvista toiminnoista esitetään osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja tai myynnin ja hallinnon kuluja. Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä ja jotka vastaavat alinta tasoa, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten. Rahavirtaa tuottava yksikkö, siten kuin se määritellään konsernin liikearvon arvonalentumistestausta varten, on pienin omaisuuserien ryhmä, jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien tuottamista rahavirroista. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kirjanpitoarvot sisältävät osuudet niihin kohdistuvista konsernin yhteisistä omaisuuseristä kohtuullisella ja johdonmukaisella perusteella kohdistettuina. Kun yhden tai useamman liikearvoa sisältävän rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän rakenne muuttuu, liikearvo kohdistetaan uudelleen kyseisten rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien suhteellisen arvon perusteella. Nokia testaa liikearvon kirjanpitoarvon arvonalentumisen varalta vuosittain. Tämän lisäksi Nokia määrittää liikearvon ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä olevan rahamäärän, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että niiden arvot saattavat olla alentuneita. Nokian huomioon ottamia tekijöitä sen arvioidessa viitteitä arvonalentumisesta ovat muun muassa omaisuuserän alisuoriutuminen verrattuna sen historialliseen tai ennustettuun tulokseen, merkittävät muutokset omaisuuserän käyttötarkoituksessa tai muutokset liiketoimintastrategiassa sekä merkittävät epäsuotuisat toimialan tai yleisen talouden kehityssuunnat. Nokia suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä omaisuuserän, rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on se, kumpi on korkeampi seuraavista: käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvoon. Jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on alhaisempi kuin sen kirjanpitoarvo, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen arvoa alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiot esitetään hankinnan ja valmistuksen kuluissa, tutkimus- ja kehityskuluissa tai myynnin ja hallinnon kuluissa, lukuun ottamatta liikearvon arvonalentumistappioita, jotka esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa. 169 milj. EUR Liikearvo Aineettomat hyödykkeet Yhteensä 2025 Hankintameno 1.1. 6 873 9 793 16 666 Lisäykset — 161 161 Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset(1) 833 1 111 1 944 Myynnit ja käytöstä poistamiset — -14 -14 Muuntoerot -596 -607 -1 203 Hankintameno 31.12. 7 110 10 444 17 554 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 137 -8 991 -10 128 Poistot — -521 -521 Arvonalentumistappiot — -18 -18 Myynnit ja käytöstä poistamiset — 12 12 Muuntoerot 23 473 496 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 114 -9 045 -10 159 Kirjanpitoarvo 1.1. 5 736 802 6 538 Kirjanpitoarvo 31.12. 5 996 1 399 7 395 2024 Hankintameno 1.1. 6 629 9 893 16 522 Lisäykset — 97 97 Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset 33 — 33 Myytävänä olevat omaisuuserät -38 -170 -208 Myynnit ja käytöstä poistamiset -11 -282 -293 Muuntoerot 260 255 515 Hankintameno 31.12. 6 873 9 793 16 666 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. -1 125 -8 807 -9 932 Poistot — -390 -390 Myytävänä olevat omaisuuserät — 165 165 Myynnit ja käytöstä poistamiset — 278 278 Muuntoerot -12 -237 -249 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. -1 137 -8 991 -10 128 Kirjanpitoarvo 1.1. 5 504 1 086 6 590 Kirjanpitoarvo 31.12. 5 736 802 6 538 (1) Vuonna 2025 liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset liittyvät Infineran hankintaan. Katso lisätietoja liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat. Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo hyödykeluokittain milj. EUR 2025 2024 Asiakassuhteet 548 317 Patentit ja lisenssit 341 304 Teknologiat ja hankitut keskeneräiset T&K- projektit 269 12 Tavaramerkit ja muut 98 51 Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet 143 118 Yhteensä 1 399 802 Aineettomien hyödykkeiden jäljellä olevan poistoajan painotettu keskiarvo Vuosia 31.12.2025 Asiakassuhteet 11 Patentit ja lisenssit 7 Teknologiat ja hankitut keskeneräiset T&K- projektit 3 Tavaramerkit ja muut 2 170 Liikearvo Nokia on kohdistanut liikearvon toimintasegmenteilleen, jotka ovat rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmiä ja joiden odotetaan hyötyvän liikearvosta. Ks. liitetieto 2.2. Segmentti-informaatio. Liikearvon kohdistus Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.: milj. EUR 2025 2024 Verkkoinfrastruktuuri 3 323 2 831 Pilvi- ja verkkopalvelut(1) 440 559 Matkapuhelinverkot(1) 2 233 2 346 (1) Sisältää vuonna 2025 79 miljoonaa euroa liikearvon uudelleenkohdistusta Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot -segmentille liittyen Managed services -liiketoiminnan siirtoon. Kerrytettävissä olevat rahamäärät Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät on vuonna 2025 määritetty käyttöarvon perusteella. Kerrytettävissä olevat rahamäärät arvioitiin diskontattujen rahavirtojen periaatteella. Johdon hyväksymät kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ennustejakson ja heijastavat johdon odotuksia toipua markkinavetoisesta keskipitkän aikavälin myynnin laskusta ja markkinoiden suhdannevaihteluista erityisesti Matkapuhelinverkot- rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmässä sekä kiihtyneestä kasvusta Verkkoinfrastruktuuri- rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmässä, ja sitä seuraavaan viiden vuoden siirtymäjaksoon kohti loppuarvon vakaan tilan rahavirtaennusteita. Loppuarvon kasvuprosentit eivät ylitä toimialan ja niiden taloudellisten ympäristöjen, joissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat, pitkän aikavälin keskimääräistä kasvuprosenttia. Diskonttauskorot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja olennaisista markkinariskipreemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Diskontatut rahavirtaennusteet perustuvat verojen jälkeisiin rahavirtoihin ja verojen jälkeisiin diskonttauskorkoihin, joka eivät olennaisesti poikkea ennen veroja lasketuista diskontatuista rahavirtaennusteista. Kunkin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän arvonalentumistestauksessa käytetyt loppuarvon kasvuprosentti ja diskonttauskorko verojen jälkeen: Loppuarvon kasvuprosentti Diskonttauskorko verojen jälkeen Keskeinen oletus % 2025 2024 2025 2024 Verkkoinfrastruktuuri 2,0 % 1,5 % 9,5 % 9,4 % Pilvi- ja verkkopalvelut 1,0 % 1,5 % 7,6 % 8,0 % Matkapuhelinverkot 1,0 % 1,0 % 7,8 % 8,4 % Muut rahavirtaennusteiden keskeiset muuttujat sisältävät oletuksia myynnin arvioidusta kasvusta, bruttokateprosentista ja liikevoittoprosentista. Myynnin kasvu- ja bruttokateprosenttioletukset heijastavat johdon odotuksia markkinoiden kasvusta, markkinaosuudesta ja kilpailuasemasta, sekä Nokian strategiaa ja liiketoiminnan pitkän aikavälin näkymää. Bruttokate- ja liikevoittoprosenttioletukset sisältävät käynnissä olevien tehokkuus-, investointikuri- ja kustannussäästöaloitteiden vaikutukset, joiden odotetaan vähentävän kustannuksia ja lisäävän toiminnan tehokkuutta kaikissa segmentissä. Arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon vuonna 2025. 171 4.2. Aineelliset hyödykkeet Laatimisperiaatteet Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti: Rakennukset ja rakennelmat Rakennukset ja rakennelmat 20–33 vuotta Kevyet rakennukset ja rakennelmat 3–20 vuotta Koneet ja kalusto Tuotannon koneet ja mittaus- ja testauskalusto 1–10 vuotta Muut koneet ja kalusto 3–10 vuotta Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja. Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä kuluksi tilikaudella, jolla ne syntyvät. Edellisestä poiketen merkittävät perusparannusmenot aktivoidaan ja lisätään hankintamenoon, mikäli on todennäköistä, että Nokialle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. milj. EUR Maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat Koneet, kalusto ja muut Keskeneräiset hankinnat Yhteensä 2025 Hankintameno 1.1. 946 3 390 126 4 462 Lisäykset 11 205 244 460 Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset 24 123 94 241 Uudelleenluokittelu 47 75 -122 — Myynnit ja käytöstä poistaminen -50 -148 -4 -202 Muuntoerot -88 -95 -19 -202 Hankintameno 31.12. 890 3 550 319 4 759 Kertyneet poistot 1.1. -518 -2 582 — -3 100 Poistot -57 -326 — -383 Myynnit ja käytöstä poistaminen 42 143 — 185 Muuntoerot 57 52 — 109 Kertyneet poistot 31.12. -476 -2 713 — -3 189 Kirjanpitoarvo 1.1. 428 808 126 1 362 Kirjanpitoarvo 31.12. 414 837 319 1 570 2024 Hankintameno 1.1. 1 434 3 547 167 5 148 Lisäykset 22 230 115 367 Uudelleenluokittelu 50 55 -105 — Myynnit ja käytöstä poistaminen -51 -199 -4 -254 Myytävänä olevat omaisuuserät -548 -306 -50 -904 Muuntoerot 39 63 3 105 Hankintameno 31.12. 946 3 390 126 4 462 Kertyneet poistot 1.1. -569 -2 628 — -3 197 Poistot -80 -321 — -401 Arvonalentumistappiot -55 — — -55 Myynnit ja käytöstä poistaminen 40 190 — 230 Myytävänä olevat omaisuuserät 171 223 — 394 Muuntoerot -25 -46 — -71 Kertyneet poistot 31.12. -518 -2 582 — -3 100 Kirjanpitoarvo 1.1. 865 919 167 1 951 Kirjanpitoarvo 31.12. 428 808 126 1 362 172 4.3. Vuokrasopimukset Laatimisperiaatteet Suurimmassa osassa vuokrasopimuksiaan Nokia toimii vuokralleottajana. Nokian vuokrasopimukset liittyvät enimmäkseen toimitiloihin ja teollisuuskiinteistöihin kuten T&K-, tuotanto- ja toimistotiloihin. Nokia vuokraa myös työsuhde-etuina tarjottuja sekä yhtiön omassa käytössä olevia ajoneuvoja. Nokialla on vain vähäinen määrä sopimuksia, lähinnä koskien tyhjillään olevien vuokrattujen tai omistettujen tilojen edelleenvuokrausta, joissa se toimii vuokralleantajana. Vuokralleottajana Nokia kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumis- tappiot, joita oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä aiheutuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina sopimuksen vuokra-aikana seuraavasti: Rakennukset 3–22 vuotta Muut 3–5 vuotta Vuokrasopimusvelat arvostetaan alun perin vuokra-aikana suoritettavien vuokranmaksujen nykyarvoon. Nokia käyttää lisäluoton korkoon perustuvaa diskonttauskorkoa vuokramaksujen nykyarvon määrittämisessä, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä. Myöhemmin vuokrasopimusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Lisäksi kirjanpitoarvo määritetään uudelleen, jos vuokrasopimus muuttuu tai jos vuokra- ajassa tai tulevissa vuokramaksuissa tapahtuu muutos. Vuokramaksujen korkokomponentin osuus kirjataan korkokuluksi rahoituskuluihin. Nokia soveltaa käytännön helpotuksia, joiden mukaisesti maksut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevista vuokrasopimuksista kirjataan kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Nokia ei myöskään erottele tiettyjä muita kuin vuokrasopimuskomponentteja vuokrasopimuskomponenteista, vaan sen sijaan käsittelee jokaisen vuokrasopimuskomponentin ja siihen liittyvän muun kuin vuokrasopimuskomponentin yhtenä vuokrasopimuskomponenttina. Käyttöoikeusomaisuuserät milj. EUR Rakennukset Muut Yhteensä 2025 Hankintameno 1.1. 1 422 286 1 708 Lisäykset(1) 280 83 363 Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset 57 — 57 Käytöstä poistaminen -50 -59 -109 Muuntoerot -76 -9 -85 Hankintameno 31.12. 1 633 301 1 934 Kertyneet poistot 1.1. -813 -137 -950 Poistot -133 -82 -215 Käytöstä poistaminen 50 55 105 Muuntoerot 42 4 46 Kertyneet poistot 31.12. -854 -160 -1 014 Kirjanpitoarvo 1.1. 609 149 758 Kirjanpitoarvo 31.12. 779 141 920 2024 Hankintameno 1.1. 1 434 275 1 709 Lisäykset(1) 36 95 131 Myytävänä olevat omaisuuserät -25 -47 -72 Käytöstä poistaminen -48 -38 -86 Muuntoerot 25 1 26 Hankintameno 31.12. 1 422 286 1 708 Kertyneet poistot 1.1. -677 -126 -803 Poistot -135 -88 -223 Arvonalentumistappiot -43 — -43 Myytävänä olevat omaisuuserät 4 40 44 Käytöstä poistaminen 48 38 86 Muuntoerot -10 -1 -11 Kertyneet poistot 31.12. -813 -137 -950 Kirjanpitoarvo 1.1. 757 149 906 Kirjanpitoarvo 31.12. 609 149 758 (1) Lisäykset sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät. Tuloslaskelmaan kirjatut erät milj. EUR 2025 2024 2023 Käyttöoikeusomaisuuserien poistot (1) -215 -223 -216 Vuokrasopimusvelkojen korkokulut (1) -35 -33 -28 Arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset — -43 2 Yhteensä -250 -299 -242 (1) Sisältää vuosina 2024 ja 2023 sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät erät. Yllä esitetyt tuloslaskelmaan kirjatut erät eivät sisällä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja ja tuottoja edelleen vuokratuista omaisuuseristä, jotka eivät ole olennaisia. Rahavirtalaskelmassa esitetyt erät milj. EUR 2025 2024 2023 Vuokrasopimusvelkojen lyhennys (1) -221 -233 -239 Vuokrasopimusvelkojen maksetut korot (1) -35 -33 -28 Yhteensä -256 -266 -267 (1) Sisältää vuosina 2024 ja 2023 sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät erät. Rahavirtalaskelmassa esitetyt erät eivät sisällä lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyviä maksuja. Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta. Tulevien vuokrasopimusten vastuusitoumukset on esitetty liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet. 173 4.4. Vaihto-omaisuus Laatimisperiaatteet Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään käyttämällä standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen (first-in first-out) mukaista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty raaka-aineiden hankintamenon ja välittömien työkustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot. Keskeneräisiin asiakasprojekteihin sisältyy tähän mennessä aiheutuneita kustannuksia asiakassopimuksista, joissa sopimuksen suoritevelvoitteita ei vielä ole täytetty. Keskeneräiset asiakasprojektit kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin, kun vastaava myynti tuloutetaan. milj. EUR 2025 2024 Raaka-aineet ja puolivalmisteet 583 708 Valmiit tuotteet 1 088 930 Keskeneräiset asiakasprojektit 538 525 Yhteensä 2 209 2 163 Jatkuviin toimintoihin liittyviä vaihto-omaisuuden kustannuksia on kirjattu kuluksi tilikauden aikana 5 728 miljoonaa euroa (5 050 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 7 115 miljoonaa euroa vuonna 2023 ). Arvonalentumisia nettorealisointiarvoa vastaavaksi on tehty tilikauden aikana 142 miljoonaa euroa (259 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 287 miljoonaa euroa vuonna 2023) ja niiden peruutuksia 41 miljoonaa euroa (54 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 88 miljoonaa euroa vuonna 2023). Vaihto-omaisuuden arvonalentumiset ja niiden peruutukset sisältyvät hankinnan ja valmistuksen kuluihin. Arvonalentumisten peruutukset johtuvat pääasiassa muutoksista arvioidussa asiakaskysynnässä. Vaihto-omaisuuden määrä, joka odotetaan kirjattavan kuluksi yli 12 kuukauden kuluttua, oli 561 miljoonaa euroa 31.12.2025 (464 miljoonaa euroa 31.12.2024). 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät Laatimisperiaatteet Asiakassopimukset Nokia kirjaa jokaisesta asiakassopimuksesta taseeseen joko omaisuuserän tai velan riippuen Nokian suoritteen suhteesta siitä kerättävään vastikkeeseen. Asiakassopimukseen perustuva omaisuuserä kirjataan nettoperusteisesti, kun Nokia on luovuttanut tavaran tai palvelun asiakkaalle ennen kuin asiakas on suorittanut maksun tai maksu on erääntynyt. Asiakassopimukseen perustuva velka puolestaan kirjataan nettoperusteisesti, kun asiakas on maksanut vastikkeen tai maksu on erääntynyt, mutta Nokia ei ole vielä luovuttanut tavaraa tai palvelua asiakkaalle. Asiakassopimukseen perustuvat omaisuuserät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia, kun taas asiakassopimukseen perustuvat velat voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia. Laskutus tapahtuu yleensä määräysvallan siirtymisen yhteydessä ja/tai sitä mukaa kuin palveluja tuotetaan. Laskutettuihin saamisiin liittyvä oikeus vastikkeen saamiseen on ehdoton, ja sen saaminen edellyttää vain ajan kulumista. Laskutetut saamiset esitetään taseessa myyntisaamisina erillään asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja veloista. Myyntisaamisia saatetaan muuntaa lainasaamisiksi eräissä tilanteissa, kun toivotaan pidempiä maksuehtoja. Ajoittain Nokia voi myös myöntää lainoja kolmansille osapuolille. Kolmansille osapuolille myönnettävät lainat kirjataan ja arvostetaan samoin kuin asiakaslainat. Nokia myy myynti- ja lainasaamisiaan pääsääntöisesti ilman takautumisoikeutta useille rahoituslaitoksille osana normaalia liiketoimintaa luottoriskin ja käyttöpääomakierron hallitsemiseksi. Liiketoimintamalli myynti- ja lainasaamisten hallinnoinnissa perustuu sekä saamisten pitämiseen hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että saamisten myymiseen. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä myynti- ja lainasaamiset arvostetaan ja myöhemmin uudelleenarvostetaan käypään arvoon käyttämällä diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon laajan tuloslaskelman kautta. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Taseella muihin lyhytaikaisiin velkoihin kirjatut alennukset ilman suoritevelvoitetta liittyvät asiakkaille myönnettäviin alennuksiin, jotka tulevat toimeenpantaviksi tiettyjen kriteerien täyttyessä. Kun nämä alennukset tulevat toimeenpantaviksi, ne netotetaan niihin liittyviä myynti- tai lainasaamisia vastaan. Odotettavissa olevat luottotappiot Odotettavissa olevien luottotappioiden tappiota koskeva vähennyserä kirjataan rahoitusvaroista, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä lainatakaussopimuksista ja luottositoumuksista. Nokia arvostaa rahoitusinstrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa neljännesvuosittain käyttämällä seuraavanlaista menetelmää: ▪ Odotettavissa olevat luottotappiot = maksukyvyttömyyden todennäköisyys x tappio-osuus x maksukyvyttömyydelle altistunut määrä ▪ Maksukyvyttömyyden todennäköisyys perustuu sijoitusten luottoluokitusprofiiliin sekä soveltuvin osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin, ellei tiedossa ole sellaista tapahtumaa, joka osoittaisi luottoluokituksen olevan epäasianmukainen perusta luottoriskin arviointiin raportointipäivänä. ▪ Tappio-osuuden takaisinperintäaste perustuu sijoituksen luokkaan ja soveltuvin osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin sekä sijoitukseen liittyviin mahdollisiin vakuusjärjestelyihin. ▪ Maksukyvyttömyydelle altistunut määrä on tavallisesti saamisen nimellisarvo. Nokia soveltaa yksinkertaistettua menettelyä tappiota koskevan vähennyserän kirjaamisessa perustuen koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin sellaisten myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien kohdalla, joihin ei liity merkittävää rahoituskomponenttia. Nokia on määritellyt kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin perusteella myyntisaamisiinsa kohdistuvan luottoriskin olevan alhainen. 174 Kvantitatiivisessa analyysissä keskitytään tarkastelemaan historiallisia tappiotasoja, suhteutetaan historiallista ja ennustettua myyntiä vastaaviin myyntisaamisiin sekä tarkastellaan erääntyneitä myyntisaamisia ja niihin mahdollisesti liittyviä merkkejä maksukyvyn heikkenemisestä. Kvalitatiivisen analyysin avulla pyritään edelleen tarkentamaan arviota koko voimassaoloajalta odotettavissa olevista luottotappioista ottamalla huomioon kaikki olennaiset tekijät, kuten asiakas- ja maakohtaiset luottoluokitukset. Asiakaslainojen osalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan erikseen merkittävimmille vastapuolille käyttämällä edellä mainittua menetelmää ottamalla huomioon mahdolliset vakuusjärjestelyt ja muut luottoriskiä lieventävät tekijät. Arvio perustuu 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin, mikäli tietyn vastapuolen luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen, jolloin yhtiö soveltaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Sopimusrikkomus, luottoluokituksen heikentyminen sekä muut luottokelpoisuuteen liittyvät määreet ovat tyypillisiä tekijöitä, jotka Nokia ottaa huomioon arvioidessaan, onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen. Nokia arvioi myös rahoitusvaran arvonalentumiseen viittaavia merkkejä, jotka osoittaisivat vastapuolen olevan merkittävissä taloudellisissa vaikeuksissa tai viittaisivat asiakkaan todennäköisesti joutuvan konkurssiin tai taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn. Tyypillisesti asiakaslainoihin liittyvä luottoriski on korkeampi kuin myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin liittyvä luottoriski keskimäärin. Muutokset odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän määrässä kirjataan myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien osalta liiketoiminnan muihin kuluihin ja asiakaslainojen osalta rahoituskuluihin. Asiakaslainasaamisten osalta tappiota koskeva vähennyserä kirjataan muiden laajan tuloksen eriin sen sijaan, että se kirjattaisiin varojen jo aiemmin käypään arvoon kirjattuun kirjanpitoarvoon. Mikäli myynti- tai lainasaaminen myydään, odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutus puretaan ja taseesta pois kirjatun kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen erotus kirjataan rahoituskuluihin. Asiakassopimuksiin perustuvat erät Nokia pyrkii varmistamaan mahdollisimman korkean laadun niin myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien kuin asiakkaille myönnettyjen lainojen osalta. Konsernitasoiset puitteet ja toimintaohjeet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnan osalta hyväksyy konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Kyseiset toimintaohjeet edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat eri liiketoiminta-alueiden asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien asiakassaatavien osalta luottoluokitukseen sekä konsernin sisäisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti asetettuihin luottorajoihin. Asiakkaiden merkittävät luottorajat hyväksytään konsernitasolla. Luottoriskejä valvotaan kaikissa liiketoiminnoissa, ja riskiä pienennetään tarvittaessa tapauskohtaisesti käyttämällä rembursseja, takauksia, vakuuksia, vakuutuksia sekä myymällä saatavia valikoidusti. Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen ikäjakauma 31.12. Eräpäivästä kulunut milj. EUR Erääntymättömät 1–30 päivää 31–180 päivää yli 180 päivää Yhteensä 2025 Myyntisaamiset(1) 4 710 113 167 161 5 151 Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät 805 — — — 805 Asiakkaille myönnetyt lainat 62 — — — 62 Bruttosaamiset yhteensä 5 577 113 167 161 6 018 Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä -81 -4 -30 -68 -183 Nettosaamiset yhteensä 5 496 109 137 93 5 835 2024 Myyntisaamiset(1) 4 894 163 195 213 5 465 Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät 694 — — — 694 Asiakkaille myönnetyt lainat 70 — — — 70 Bruttosaamiset yhteensä 5 658 163 195 213 6 229 Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä -78 -9 -31 -108 -226 Nettosaamiset yhteensä 5 580 154 164 105 6 003 (1) Nokian maksuehdot ovat keskimäärin 80 päivää (89 päivää vuonna 2024). Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatun odotettavissa olevan luottotappion peruutus oli 50 miljoonaa euroa (137 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 16 miljoonaa euroa vuonna 2023). 31.12.2025 luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin liittyvä odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä oli 30 miljoonaa euroa ( 62 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 396 miljoonaa euroa vuonna 2023). Vuonna 2024 luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin liittyvän odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserän muutos, 334 miljoonaa euroa, sisältää 233 miljoonan euron peruutuksen liittyen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin, jotka alaskirjattiin tilikauden aikana sekä 111 miljoonan euron peruutuksen liittyen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin, joista saatiin maksu tilikauden aikana. 175 Luottoriskialtistus asiakkaittain ja maittain Luottoriskille alttiina olevaksi kohteeksi määritellään myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien, asiakkaille myönnettyjen lainojen sekä rahoitussitoumusten yhteismäärä. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä asiakaskohtaisia luottoriskikeskittymiä. Luottoriskialtistus asiakkaittain ja maittain prosenttiosuutena myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien, asiakkaille myönnettyjen lainojen sekä rahoitussitoumusten yhteismäärästä: Asiakas 2025 2024 Asiakas 1 4,8 % 7,5 % Asiakas 2 4,2 % 4,9 % Asiakas 3 3,2 % 4,7 % Yhteensä 12,2 % 17,1 % Maa 2025 2024 Yhdysvallat 20,3 % 21,5 % Maa 2 7,1 % 10,6 % Maa 3 6,0 % 5,8 % Yhteensä 33,4 % 37,9 % Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät vähentyvät sitä mukaa, kun ne siirretään esitettäväksi myyntisaamisissa Nokian vastiketta koskevan oikeuden muuttuessa ehdottomaksi. Asiakassopimuksiin perustuvat velat vähentyvät sitä mukaa, kun Nokia täyttää niihin liittyvät suoritevelvoitteet ja liikevaihto kirjataan. Kertyneisiin myyntituottoihin ei tilikaudella tehty olennaisia kumulatiivisia korjauksia transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten, määritetyissä täyttämisasteissa tapahtuneiden muutosten, tai muuttuvassa vastikkeessa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Nokia on kirjannut vuoden aikana myyntituotoiksi 1 miljardia euroa (1,5 miljardia euroa vuonna vuonna 2024, joista 0,1 miljardia euroa liittyy lopetettuihin toimintoihin, jotka myytiin vuonna 2024) tilikauden alussa taseeseen sisältyneistä lyhytaikaisista asiakassopimuksiin perustuvista veloista. 4.6. Muut saamiset ja velat Muut pitkäaikaiset saamiset milj. EUR 2025 2024 T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset 152 144 Välilliset verosaatavat 14 27 Muut 111 39 Yhteensä 277 210 M uut lyhytaikaiset saamiset milj. EUR 2025 2024 ALV- ja muut välilliset verosaatavat 311 300 Sopimusvalmistukseen liittyvät ennakkomaksut 101 126 IT-kuluihin liittyvät ennakkomaksut 42 47 T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset ja julkiset avustukset 51 43 Liiketoimintojen myynteihin liittyvät saatavat 23 23 Muut 256 228 Yhteensä 784 767 Muut pitkäaikaiset velat milj. EUR 2025 2024 Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat 39 30 Muut 108 87 Yhteensä 147 117 Muut lyhytaikaiset velat milj. EUR 2025 2024 Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat 1 591 1 531 Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat 190 245 Alennukset ilman suoritevelvoitetta 294 380 ALV- ja muut välilliset verovelat 285 314 Muut (1) 378 413 Yhteensä 2 738 2 883 (1) Sisältää jaksotettuja logistiikkakuluja, tutkimus- ja kehityskuluja ja IT-kuluja. 176 4.7. Varaukset Laatimisperiaatteet Varaus kirjataan, kun Nokialle on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen todennäköisesti edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Sen määrittäminen onko todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois konsernista, voi edellyttää johdon harkintaa. Varaukseksi kirjattava määrä perustuu raportointikauden lopun parhaaseen arvioon väistämättömistä menoista, joita velvoitteen täyttäminen edellyttää. Väistämättömien menojen määrää arvioidessaan johto voi joutua tarkastelemaan lukuisia mahdollisia lopputulemia ja niiden todennäköisyyksiä, tapahtumia ja olosuhteita koskevia riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä tekemään oletuksia maksujen ajankohdasta. Menojen ajankohtaa ja määrää koskeviin arvioihin voidaan joutua tekemään muutoksia ajan kuluessa ja/tai kun tarkempia tietoja on saatavilla. Nokia arvioi olemassa olevien varausten riittävyyden ja oikaisee tarvittaessa varausten määrää kertyneen kokemuksen sekä tosiseikoissa ja olosuhteissa tapahtuneiden muutosten perusteella jokaisena raportointipäivänä. milj. EUR Uudelleen- järjestely- varaukset Oikeudenkäynti- ja ympäristö- varaukset (1) Takuu- varaukset Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista Muut varaukset Yhteensä 1.1.2025 219 242 230 145 392 1 228 Liiketoimintojen yhdistäminen 1 — 29 1 12 43 Kirjattu tuloslaskelmaan Lisäykset(2) 397 165 295 109 72 1 038 Peruutukset -6 -18 -56 -115 -106 -301 Kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä 391 147 239 -6 -34 737 Käytetty tilikauden aikana (3) -239 -78 -118 -39 -28 -502 Muuntoerot ja muut -1 -22 -3 -13 -51 -90 31.12.2025 371 289 377 88 291 1 416 Pitkäaikaiset 135 148 120 — 234 637 Lyhytaikaiset 236 141 257 88 57 779 (1) Ympäristövaraus oli 130 miljoonaa euroa 31.12.2025 (152 miljoonaa euroa 31.12.2024). (2) Takuuvarausten lisäykset johtuvat pääasiassa vuonna 2019 aloitettuun asiakasprojektiin liittyvästä sopimuksellisesta ratkaisusta. (3) Uudelleenjärjestelyvarausten käyttöön sisältyy siirrot siirtovelkoihin. Näistä 60 miljoonaa euroa oli siirtoveloissa 31.12.2025. Uudelleenjärjestelyvaraus Nokia kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, johto on sen hyväksynyt ja se on julkistettu. Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön uudelleenjärjestelykuluista. Muut merkittävät erät ovat kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut sekä tiettyjen muiden välittömästi uudelleenjärjestelyihin liittyvien sopimusten päättämisestä johtuvat kulut. 31.12.2025 varaus koostuu pääasiassa 16.3.2021 ja 19.10.2023 julkaistuihin ohjelmiin liittyvistä eristä. Suurimman osan uudelleenjärjestelyihin liittyvistä kassavirroista odotetaan toteutuvan seuraavien kahden vuoden aikana. Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset ja ympäristövaraukset Nokia kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat oikeudenkäyntejä. Nokia kirjaa myös varauksen maaperään, pohjaveteen, pintaveteen ja sedimenttiin liittyvien ympäristövaikutusten korjaamisen arvioiduista menoista, kun Nokian oikeudelliseksi tai tosiasialliseksi velvoitteeksi tulee korjata ympäristövahingot. Oikeudenkäynteihin liittyvien varausten ja ympäristövarausten käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakaantuu yleensä usealle kaudelle. Ks. liitetieto 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet, jossa on esitetty oikeudelliset asiat, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokiaan. Takuuvaraukset Nokia kirjaa varauksen arvioiduista kuluista, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin. Takuuvaraukset tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan 18 kuukauden kuluessa. Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista Nokia kirjaa sitovista vaihto-omaisuuteen liittyvistä ostosopimuksista varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan määrän kunakin raportointipäivänä. Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista käytetään oletettavasti seuraavien 12 kuukauden kuluessa. Muut varaukset Nokia kirjaa oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin liittyviä varauksia kuten projektitappioihin, välillisiin veroihin liittyviä varauksia, liiketoimintojen myynteihin liittyviä varauksia, tiettyjä henkilöstöön liittyviä varauksia, jotka eivät ole uudelleenjärjestelyvarauksia, sekä hyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyviä velvoitteita varten tehtyjä varauksia. Muut varaukset käytetään oletettavasti seuraavien kahden vuoden aikana. 177 Osio 5 Pääoma ja rahoitus- instrumentit Tässä osiossa esitetään tietoa osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta, varojenjaosta osakkeenomistajille ja Nokian pääomanhallinnan tavoitteista. Lisäksi tämä osio sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja ja suojauslaskentaa koskevat liitetiedot sekä tietoa Nokian rahoitusriskeistä ja rahoitusriskien hallinnointia koskevista periaatteista ja tavoitteista. 5.1. Oma pääoma Osakkeet ja osakepääoma Osakepääoma Nokia Oyj:lla on yksi osakelaji. Yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksissa. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä yhtiöllä ole vähimmäis- tai enimmäisosakepääomaa tai osakkeiden vähimmäis- tai enimmäislukumäärää. Yhtiön osakepääoma 31.12.2025 ja 31.12.2024 oli 245 896 461,96 euroa ja se koostui 5 742 239 696:sta ( 5 605 850 345:sta vuonna 2024) kokonaan maksetusta osakkeesta. Vuonna 2025 Nokia Oyj antoi 166 389 351 uutta osaketta suunnatussa osakeannissa NVIDIA Corporationille 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla, mikä vastasi 5,16 euron osakekohtaista merkintähintaa. Kokonaismerkintähinta, yhteensä 1 000 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria (850 miljoonaa euroa, osakeannista johtuvilla menoilla oikaistuna), kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman korotukseksi. Nokia käyttää osakeannista saatavat varat strategisten suunnitelmiensa vauhdittamiseen edistyneiden ja luotettavien verkkojen kehittämiseksi tekoälyn aikakaudella sekä muihin liiketoiminnan yleisiin tarkoituksiin. Lisäksi Nokia Oyj antoi vastikkeetta suunnatussa osakeannissa 120 000 000 (150 000 000 vuonna 2024) uutta osaketta itselleen ja mitätöi marraskuun 2024 omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman puitteissa hankkimansa 150 000 000 osaketta. Vuonna 2024 Nokia Oyj mitätöi tammikuun 2024 takaisinosto-ohjelman puitteissa hankkimansa 157 646 220 osaketta. Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto koostuu emoyhtiön ylikurssirahastosta. Lisäksi ylikurssirahastoon kirjataan oman pääoman ehtoisiin osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvä vastaanotettua henkilöstön työsuoritusta vastaava oman pääoman muutos. Omat osakkeet Konserniyhtiöiden hallussa oli 31.12.2025 yhteensä 159 705 525 (232 700 997 vuonna 2024) emoyhtiön osaketta, mikä vastasi 2,8 % (4,2 % vuonna 2024) osakepääomasta ja yhteenlasketusta äänimäärästä. Vuonna 2025 Nokia Oyj hankki 130 813 954 omaa osakettaan marraskuussa 2024 julkistetun osakkeiden takaisinosto- ohjelman puitteissa (176 832 266 osaketta tammikuussa ja marraskuussa 2024 julkistettujen takaisinosto-ohjelmien puitteissa vuonna 2024). Marraskuun 2024 ohjelman puitteissa hankitut osakkeet mitätöitiin huhtikuussa 2025. Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infineran hankinnan. Luovutettu kokonaisvastike sisälsi 127 434 986 emoyhtiön hallussa ollutta Nokian osaketta. Ks. lisätietoja liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat. Lisäksi Nokia Oyj luovutti vastikkeetta 46 374 440 (24 380 761 vuonna 2024) yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta työntekijöilleen, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille, konsernin osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella. Raportointikauden alussa ja lopussa ulkona olevien osakkeiden lukumäärän täsmäytys Osakkeiden määrä (tuhatta) 2025 2024 2023 1.1. 5 373 149 5 525 601 5 587 016 Osakeperusteisten maksujen suorittaminen 46 375 24 380 16 886 Osakkeina maksettu vastike liiketoimintojen yhdistämiseksi 127 435 — — Suunnattu osakeanti 166 389 — — Omien osakkeiden hankinta -130 814 -176 832 -78 301 31.12. 5 582 534 5 373 149 5 525 601 Muiden oman pääoman rahastojen luonne ja tarkoitus Muuntoerot Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden muuntamisesta euroiksi, joka on konsernin tilinpäätöksen esittämisvaluutta, sekä ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausvoitot ja -tappiot. Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot Eläkkeiden uudelleen määrittäminen Eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahasto sisältää etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton ja muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksissa ilman nettokorkoon sisältyviä määriä. 178 Suojausrahasto Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutoksen, joka vastaa rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten ja valuuttaoptioiden sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten rahavirran suojaukseksi määritetyn osuuden spot-kurssin muutosta tehokkaaksi todettujen suojausten osalta. Suojauskustannusrahasto Suojauskustannusrahasto sisältää ennakoitujen valuuttamääräisten ostojen ja myyntien rahavirtojen suojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten korko- osuuden ja valuuttaoptioiden aika-arvon. Lisäksi suojauskustannusrahasto sisältää nettosijoituksen suojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten korko- osuuden ja optiosopimusten aika-arvon käyvän arvon muutoksen sekä valuuttatermiinisopimusten korko-osuuden ja optiosopimusten aika-arvon jaksotuksen välisen eron. Suojauskustannusrahasto sisältää myös ulkomaanrahan määräisten joukkovelkakirjalainojen käyvän arvon suojauksessa käytettävien valuuttojen välisten viitekoronvaihtosopimusten preemion käyvän arvon muutoksen. Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon muutokset sellaisista rahoitusinstrumenteista, jotka hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä rahoitusvarojen sopimukseen perustuvia rahavirtoja koostuen pääoman ja koron maksuista että myydä rahoitusvaroja. Näiden instrumenttien käyvän arvon rahastoon kirjatuista käyvän arvon muutoksista vähennetään tappiota koskeva vähennyserä. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Yhtiön hallusta luovutettavasta omasta osakkeesta maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai osittain osakepääomaan. Vuoden 2022, tammikuun 2024 ja marraskuun 2024 osakkeiden takaisinosto-ohjelmien puitteissa hankitut Nokian osakkeet hankittiin käyttäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa olevia varoja. Muun laajan tuloksen muutokset oman pääoman erien osalta Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot Eläkkeiden uudelleen Suojauskustannus- Arvonmuutos- milj. EUR Muuntoerot(1) määrittäminen Suojausrahasto rahasto rahasto 1.1.2023 169 3 893 78 -18 -48 Muuntoerot -547 — — — — Nettosijoituksen suojausvoitto 105 — — 3 — Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen — -261 — — — Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut — — 2 -25 -87 Siirto tuloslaskelmaan 19 — -66 38 96 Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta 5 — — — — 31.12.2023 -249 3 632 14 -2 -39 Muuntoerot 623 — — — — Nettosijoituksen suojaustappio -31 — — -1 — Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen — 326 — — — Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut — — 20 -1 66 Siirto tuloslaskelmaan -78 — -19 19 -52 Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta -2 — — — — 31.12.2024 263 3 958 15 15 -25 Muuntoerot -1 626 — — — — Nettosijoituksen suojausvoitto 89 — — — — Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen — -17 — — — Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut — — 79 -27 26 Siirto tuloslaskelmaan -2 — -63 11 -19 Muu lisäys — 2 — — — Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta 4 — — — — 31.12.2025 -1 272 3 943 31 -1 -18 (1) Muuntoerot 31.12.2025 sisältävät 244 miljoonan euron voiton liittyen nettosijoitusten suojauslaskentaan (154 miljoonan euron voiton vuonna 2024 ja 186 miljoonaa euron voiton vuonna 2023). 179 Pääoman hallinta Pääoman hallinnan näkökulmasta Nokian pääoma käsittää oman pääoman yhteensä ja korolliset velat vähennettynä rahavaroilla sekä pitkä- ja lyhytaikaisilla korollisilla sijoituksilla. Nokian pääoman hallinnan ensisijaisia tavoitteita ovat vahvan taloudellisen aseman säilyttäminen ja sen varmistaminen, että Nokialla on riittävästi taloudellista liikkumavaraa sen pitkän aikavälin liiketoimintastrategian toteuttamiseksi sekä tuottojen tarjoamiseksi osakkeenomistajille.Rahavarojen osalta Nokia pyrkii pitkällä aikavälillä tarkasteltuna pitämään rahavarat ja korolliset sijoitukset vähennettynä korollisilla veloilla 10-15 prosentissa vuotuisesta liikevaihdosta. Edesauttaakseen tavoitteiden saavuttamista, Nokia pyrkii ylläpitämään investment grade -luottoluokituksensa. Nokian luottoluokitukset 31.12.2025 ovat Fitchillä BBB- (vakaa), Moody’silla Ba1 (positiivinen) ja S&P Globalilla BBB- (vakaa). Osakkeenomistajien palkitsemisen osalta Nokian tavoitteena on jatkuva, vakaa ja ajan mittaan kasvava osingonmaksu, jossa otetaan huomioon edellisen vuoden tulos sekä yhtiön taloudellinen tilanne ja liiketoimintanäkymät. Lisäksi Nokia voi hankkia omia osakkeitaan tarkoituksenaan hallita yhtiön pääomarakennetta pienentämällä omaa pääomaa ja jakaakseen ylimääräisiä rahavaroja osakkeenomistajilleen. Varojenjako Nokia jakaa varoja osakkeenomistajilleen kahdella tavalla: a) osinkoina kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, ja b) hankkimalla omia osakkeita käyttämällä yhtiön jakokelpoisia varoja. Varojenjaon määrä ei saa ylittää emoyhtiön jakokelpoisten varojen määrää eikä johtaa sen maksukyvyttömyyteen, eikä jaettava määrä saa ylittää hallituksen esittämää määrää. Osingonjako ja/tai varojen jako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta Tilikausi 2025 Nokian hallitus ehdottaa vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/ tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutusta käytettäisiin osingon ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakamiseen neljässä erässä valtuutuksen voimassaoloaikana, ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin. Osingonjako ja/tai varojen jako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta kirjataan oman pääoman vähennykseksi ja velaksi, kun hallitus on päättänyt maksusta. Vuoden 2025 tilinpäätöksen julkaisun hetkellä yhtiön kokonaisosakemäärä on 5 742 239 696, ja tähän perustuva varojenjaon enimmäismäärä olisi 804 miljoonaa euroa. Kokonaisosakemäärä sisältää emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet, joille ei makseta osinkoa. Tilikausi 2024 Vuoden 2025 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta osakkeelta osinkona ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tilikaudelta 2024. Valtuutus käytettiin osingon jakamiseen neljässä erässä. Vuoden 2025 aikana osinkoa jaettiin kolmessa erässä 0,11 euroa osakkeelta ja 593 miljoonaa euroa yhteensä. Neljäs erä 0,03 euroa osakkeelta ja 168 miljoonaa euroa yhteensä maksettiin helmikuussa 2026. Tilikaudelta 2024 osinkoa jaettiin yhteensä 761 miljoonaa euroa. Tilikausi 2023 Tilikaudelta 2023 osinkoa jaettiin 0,13 euroa osakkeelta ja 709 miljoonaa euroa yhteensä. Osakkeiden takaisinosto-ohjelmat Marraskuun 2024 ohjelma Nokia käynnisti marraskuussa 2024 omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman kompensoidakseen Infinera-hankinnan, joka toteutui 28.2.2025, aiheuttamaa laimennusvaikutusta. Takaisinostot alkoivat 25.11.2024 ja päättyivät 2.4.2025. Nokia hankki ohjelman puitteissa 150 000 000 osaketta, joista 130 813 954 osaketta hankittiin vuoden 2025 aikana. Hankittujen osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 703 miljoonaa euroa osakekohtaisen keskihinnan ollessa 4,69 euroa. Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa yhtiökokouksen hallitukselle myöntämän valtuutuksen mukaisesti, jolloin takaisinostot vähensivät Nokian vapaata omaa pääomaa. Takaisinostetut osakkeet mitätöitiin huhtikuussa 2025. Tammikuun 2024 ohjelma Tammikuussa 2024 Nokian hallitus aloitti omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman, jonka tavoitteena oli palauttaa osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden kuluessa. Takaisinostot ohjelman ensimmäisen vaiheen puitteissa alkoivat 20.3.2024. Nokia ilmoitti heinäkuussa 2024, että se oli päättänyt nopeuttaa takaisinostojen toteuttamista siten, että koko ohjelma päättyy vuoden 2024 loppuun mennessä. Ohjelman, joka päättyi 21.11.2024, aikana Nokia hankki 157 646 220 osaketta. Hankittujen osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 600 miljoonaa euroa osakekohtaisen keskihinnan ollessa 3,81 euroa. Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa, jolloin takaisinostot vähensivät Nokian vapaata omaa pääomaa. Hankitut osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2024. 180 Vuoden 2022 ohjelma Helmikuussa 2022 Nokian hallitus käynnisti omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman, jonka tavoitteena oli palauttaa yhtiön osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden kuluessa. Takaisinosto-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa, joka alkoi 11.2.2022 ja päättyi 11.11.2022, Nokia hankki 63 963 583 osaketta. Ensimmäisessä vaiheessa hankittujen osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 300 miljoonaa euroa osakekohtaisen keskihinnan ollessa 4,69 euroa. Hankitut osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2022. Takaisinosto-ohjelman toisessa vaiheessa, joka alkoi 2.1.2023 ja päättyi 10.11.2023, Nokia hankki 78 301 011 osaketta. Toisessa vaiheessa hankittujen osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 300 miljoonaa euroa osakekohtaisen keskihinnan ollessa 3,83 euroa. Hankitut osakkeet mitätöitiin marraskuussa 2023. Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa, jolloin takaisinostot vähensivät Nokian vapaata omaa pääomaa. Hallituksen valtuutukset koskien osakeanteja ja omien osakkeiden hankkimista Osakkeenomistajat ovat myöntäneet 29.4.2025 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukselle seuraavat osakeanteja ja omien osakkeiden hankkimista koskevat valtuutukset. Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta Osakkeenomistajat valtuuttivat hallituksen päättämään enintään 530 miljoonan osakkeen liikkeeseen laskemisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Osakkeiden määrä vastaa alle 10 prosenttia Nokian kaikista osakkeista. Osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia voidaan antaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen laissa määritellyin edellytyksin. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 28.10.2026 saakka, ja se päätti aikaisemmat valtuutukset koskien osakeantia ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista. Valtuutus päättää omien osakkeiden hankinnasta Osakkeenomistajat valtuuttivat hallituksen päättämään enintään 530 miljoonan Nokian osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, mikä tarkoittaa hankintojen vähentävän yhtiön jakokelpoisia varoja. Ehdotettu osakemäärä oli alle 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua arvopaperimarkkinoilla vallitsevaan Nokian osakkeen hintaan hankintapäivänä tai muutoin kilpailullisessa menettelyssä muodostuvaan hintaan. Osakkeita voidaan hankkia mitätöitäviksi, pidettäviksi yhtiön hallussa, luovutettavaksi edelleen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Yhtiö voi tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-, osakelainaus- tai muita järjestelyjä. Osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Hallitus päättää muista yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 28.10.2026 saakka, ja se päätti aikaisemman omien osakkeiden hankkimisvaltuutuksen siltä osin kuin hallitus ei ole jo tehnyt takaisinostoa koskevia päätöksiä valtuutuksen perusteella. 181 5.2. Rahoitusvarat ja -velat Laatimisperiaatteet Käypä arvo Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanomaisessa liiketoimessa. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkisesti saatavilla olevien syöttötietojen määrän perusteella. Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen siihen, miten paljon käytettyjen syöttötietojen arviointia tarvitaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Omaisuuserän tai velan käypä arvo määritetään sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa mukaisesti käyttämällä markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asiaan kuuluvia arvostusmalleja. Nokia käyttää käyvän arvon määrittämisessä arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa riittävästi tietoa, hyödyntämällä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kunkin raportointikauden lopussa kaikki rahoitusvarat ja -velat, jotka kirjataan käypään arvoon, tai joiden käyvät arvot esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta olennaisen syöttötiedon perusteella. Luokittelu ja arvostaminen Rahoitusvarat Nokian vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat jaotellaan kolmeen eri luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella. Oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat ja johdannaiset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin. Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Edellä mainituille rahoitusvaroille lasketaan tappiota koskeva vähennyserä neljännesvuosittain perintäkelpoisuuden (maksukyvyttömyyden todennäköisyys) ja saatavissa olevien vakuuksien (tappio-osuuden takaisinperintäaste) perusteella ja kirjataan pois rahoitusvaran kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin tuloslaskelmassa. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli ne eivät täytä edellisessä kappaleessa mainittujen luokkien kriteerejä. Rahoitusvarojen kirjanpitokäytäntöön vaikuttaa lisäksi se, onko rahoitusvara osa suojaussuhdetta (ks. liitetieto 5.3. Johdannaisvarat ja -velat). Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, eli päivänä, jolloin Nokia sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusvaran. Kaikki rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin arvostetaan uudelleen luokittelun mukaisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta luokitellut rahoitusvarat uudelleen arvostetaan käypään arvoon, kun taas jaksotettuun hankintamenoon luokitellut rahoitusvarat uudelleen arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien instrumenttien käyvän arvon muutokset sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa instrumentin luonteen mukaan. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta luokiteltujen instrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta (ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma). Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltujen instrumenttien efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on olennaisilta osin siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle. Kun rahoitusvara kirjataan taseesta pois, kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen erotus kirjataan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa instrumentin luonteen mukaan. Taseelta pois kirjattujen jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen rahoitusvarojen arvonmäärityksessä käytetään FIFO- menetelmää. Rahoitusvelat Nokia luokittelee rahoitusvelkansa jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin lukuun ottamatta johdannaisvelkoja sekä Nokia Shanghai Belliin liittyvää ehdollista velvoitetta, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon, velkojen osalta vähennettynä transaktiomenoilla. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan uudelleen luokittelun mukaisesti. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvelkojen efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet on täytetty, kumottu tai niiden voimassaolo on lakannut. Mikäli olemassa olevan rahoitusvelan ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, Nokia kirjaa alkuperäisen rahoitusvelan pois taseesta ja uuden rahoitusvelan taseeseen. Mikäli rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja maksusuorituksen välinen erotus kirjataan korkokuluihin tuloslaskelmassa. 182 Rahoitusinstrumenttien käypä arvo 2025 2024 Kirjanpitoarvo Käypä arvo(1) Kirjanpitoarvo Käypä arvo(1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (2) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta (2) milj. EUR Jaksotettuun hankintamenoon Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 2 Yhteensä Yhteensä Jaksotettuun hankintamenoon Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 2 Yhteensä Yhteensä Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset 368 — — — — 368 377 457 — — — — 457 466 Pääomasijoitusrahastot ja vastaavat osakesijoitukset — — — 857 — 857 857 826 — — — 865 — 865 865 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat 96 — 82 — 37 215 215 305 179 — 97 — 40 316 316 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat 231 — — — 17 248 248 315 92 — — 25 432 432 Johdannaisvarat(3) — — 127 — — 127 127 — — 197 — — 197 197 Myyntisaamiset(4) — — — — 4 975 4 975 4 975 — — — — 5 248 5 248 5 248 Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset 323 — 638 — — 961 962 486 — 1 175 — — 1 661 1 661 Rahavarat 4 647 — 815 — — 5 462 5 462 5 251 — 1 372 — — 6 623 6 623 Rahoitusvarat yhteensä 5 665 — 1 662 857 5 029 13 213 13 223 6 688 92 2 841 865 5 313 15 799 15 808 Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 2 329 — — — — 2 329 2 401 2 918 — — — — 2 918 2 986 Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat 28 — — 31 — 59 59 33 — — 45 — 78 78 Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat 1 084 — — — — 1 084 1 083 969 — — — — 969 969 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat (5) 46 — — 6 — 52 52 883 — — 488 — 1 371 1 371 Johdannaisvelat(3) — — 266 — — 266 266 — — 299 — — 299 299 Alennukset ilman suoritevelvoitetta (4) 294 — — — — 294 294 380 — — — — 380 380 Ostovelat 2 978 — — — — 2 978 2 978 3 213 — — — — 3 213 3 213 Rahoitusvelat yhteensä 6 759 — 266 37 — 7 062 7 133 8 396 — 299 533 — 9 228 9 296 (1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen, mukaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. (2) Yhtään käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettua rahoitusinstrumenttia ei ole luokiteltu käyvän arvon hierarkiassa tasolle 1 tai tasolle 3. (3) Lisätietoja johdannaisvaroista ja -veloista on esitetty liitetiedossa 5.3. Johdannaisvarat ja -velat. (4) Lisätietoja myyntisaamisista ja alennuksista ilman suoritevelvollisuutta on esitetty liitetiedossa 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät. (5) Vuonna 2024 muut rahoitusvelat sisälsivät Nokian osakkeiden osto-ohjelmaan liittyvän velan, joka heijasti Nokian sopimukseen perustuvaa sitoumusta sen ja osakkeiden takaisinostot Nokian puolesta toteuttaneen kolmannen osapuolen välillä. 183 Rahoitusvarat Korolliset sijoitukset Nokia sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Korolliset sijoitukset voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia sijoituksia niiden hankintahetken maturiteettiin perustuen, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset pankkitalletuksiin sekä kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen kuukauden kuluttua ja jotka eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on sijoitusten hallussapito rahavirtojen kerryttämiseksi. Nämä sijoitukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Näiden sijoitusten pääasiallinen tarkoitus on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut. Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain likviditeetin hallitsemiseksi ja markkinariskin vähentämiseksi. Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset voivat sisältää myös rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia, sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Näiden sijoitusten tavoitteena on arvonnousu ja muut sijoitustuotot, ja ne voidaan myydä koska tahansa. Nämä sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon. Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin talletuksiin arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Muut rahoitusvarat Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund -rahastoihin, mukaan lukien kasvuvaiheen sijoituksiin erikoistuneen NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset. Nämä sijoitukset eivät koostu yksinomaan pääoman takaisinmaksusta ja korosta, ja ne luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Näiden tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai useammalla arvostustekniikalla: markkinalähtöisissä lähestymistavoissa käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja tuottopohjaiset lähestymistavat perustuvat odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Listaamattomien rahastojen tapauksessa salkunhoitajan käyttämän arvostustekniikan valintaan saattaa vaikuttaa syöttötietojen saatavuus ja luotettavuus. Joissakin tapauksissa tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää useita arvostustekniikoita. Käyvän arvon määrittämisessä käytettäviä syöttötietoja ovat muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoilla tai vastaavilla instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot, toteutetut tai valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten transaktiot kohteena olevalla tai vastaavalla sijoituksella, rahoituskierrokset, pääomitus tai liikkeeseenlaskijan toteuttamat muut transaktiot, liikkeeseenlaskut osake- tai velkamarkkinoilla sekä muutokset taloudellisissa tunnusluvuissa tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen mukaan maksuvalmiuteen, luottokelpoisuuteen, markkinoihin ja/tai muihin tekijöihin liittyvillä riskeillä. Käypää arvoa saatetaan oikaista heikon markkinalikviditeetin ja/tai luovutuskelpoisuuden perusteella. Tällöin sijoituksen arvon alentumisen määrä perustuu salkunhoitajan arvioon, koska markkinatietoja ei ole saatavilla. Tason 3 sijoitukset arvostetaan jokaisena raportointipäivänä ottamalla huomioon muutokset arvioissa, ennusteissa ja oletuksissa sekä muutokset taloudellisissa ja muissa asiaankuuluvissa olosuhteissa. Nämä sijoitukset sisältävät noin 50 erillistä venture fund -rahastoa, jotka sijoittavat satoihin yksittäisiin, useilla eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla toimiviin yrityksiin painottuen tekoälyn, datainfrastruktuurin, digitaalisen terveydenhuollon, ohjelmistoliiketoiminnan ja yrityssektorin toimialoille. Siten arviot ja oletukset, joita käytetään havainnoitavissa olevien syöttötietojen puuttumisen takia, voivat vaikuttaa yksittäisten sijoitusten käypään arvoon, mutta millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta tason 3 sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot näistä sijoituksista kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Ajoittain Nokialla voi olla sijoituksia listattuihin osakkeisiin, jotka on luokiteltu tason 1 sijoituksiksi. Nämä noteerataan aktiivisilla markkinoilla, ja markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä. Hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät myös tietyt käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset, lainasaamiset asiakkailta (ks. liitetieto 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät) sekä tietyt muut pitkäaikaiset rahoitusvarat. Käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset sisältävät pääosin työsuhde-etuuksiin liittyviä pankkitalletuksia sekä muita lainasaamisia. Näiden varojen myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Eräiden muiden luonteeltaan pitkäaikaisten rahoitusvarojen sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Nämä sijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot sijoitusten myynneistä kirjataan pääsääntöisesti rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisen osuuden muista pitkäaikaisista rahoitusvaroista sekä lyhytaikaiset lainasaamiset, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Rahavarat Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä erittäin likvidit kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta sekä pankkitalletukset, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettaviksi ajanjaksolla, joka on hankintahetkellä enintään kolme kuukautta. Sijoitusten korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen maturiteetin vuoksi arvonmuutosriski on merkityksetön. 184 Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi. Sijoitukset, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Kaikki muut sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ja käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon. Rahoitusvelat Korolliset rahoitusvelat Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat sisältävät liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja ja muita lainoja. Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat sisältävät lisäksi pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen lyhyet osuudet ja johdannaistransaktioiden vakuudet. Muut rahoitusvelat Vuonna 2024 muut rahoitusvelat sisälsivät Nokian osakkeiden osto-ohjelmaan liittyvän velan. Vuonna 2024, muut rahoitusvelat sisälsivät myös velvoitteen liittyen vuonna 2017 tehtyyn sopimusjärjestelyyn Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.:n (NSB) määräysvallattoman omistajan, China Huaxin Post & Telecommunication Economy Development Center (China Huaxin), kanssa. Järjestely oikeutti China Huaxinin siirtämään omistusosuutensa NSB:ssä kokonaisuudessaan Nokialle ja Nokian ostamaan China Huaxinin omistusosuuden. Tämän perusteella Nokia kirjasi NSB:n määräysvallattomille omistajille kuuluvan osuuden pois konsernitaseestaan ja kirjasi tason 3 rahoitusvelan. Tämä rahoitusvelka arvostettiin perustuen arvioituun suoritettavaan käteissuoritukseen, jonka muutokset kirjattiin rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Arvostukseen sisältyi arvio hankintahinnasta sekä ylimääräisten käteisvarojen jakautumisesta. Muihin kuin havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin lukeutuivat eräät NSB:n taloudelliseen suorituskykyyn perustuvat luvut. Millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ollut merkittävää vaikutusta käyvän arvon kokonaismäärään. Ostovelat Ostovelat on esitetty taseessa laskutetun määrän mukaisesti. Ostovelkoihin sisältyy velkoja toimittajille rahoituslaitosten kanssa tehtyjen toimittajarahoitusjärjestelyjen puitteissa. Näihin liittyvät rahavirrat on luokiteltu liiketoiminnan rahavirroiksi konsernin rahavirtalaskelmalla (ks. liitetieto 5.4. Rahoitusriskien hallinta). Korolliset velat ja muut lainat Taulukossa esitetyt lainat ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja. Nimellisarvo Lopullinen Kirjanpitoarvo milj. EUR(1) Liikkeeseenlaskija/velallinen Rahoitusväline Valuutta (milj.) eräpäivä 2025 2024 Nokia Oyj EIP T&K-laina EUR 500 2/2025 — 500 Nokia Oyj NIB T&K-laina EUR 83 5/2025 — 83 Nokia Oyj 2,375 % velkakirja EUR 292 5/2025 — 292 Nokia Oyj 2,00 % velkakirja EUR 630 3/2026 630 624 Nokia Oyj 4,375 % velkakirja USD 500 6/2027 418 458 Nokia of America Corporation 6,50 % velkakirja USD 74 1/2028 63 71 Nokia Oyj 3,125 % velkakirja EUR 500 5/2028 490 487 Nokia of America Corporation 6,45 % velkakirja USD 206 3/2029 176 199 Nokia Oyj 4,375 % kestävyystavoitteisiin sidottu velkakirja (2) EUR 500 8/2031 503 513 Nokia Oyj NIB T&K-laina(3) EUR 250 10/2032 250 100 Nokia Oyj 6,625 % velkakirja USD 500 5/2039 417 455 Useat konserniyhtiöt Muut velat(4) 466 105 Yhteensä 3 413 3 887 (1) Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 15 miljoonaa euroa (46 miljoonaa euroa vuonna 2024) käyvän arvon oikaisuun liittyviä tappioita. Tästä 120 miljoonaa euroa voittoa (137 miljoonaa euroa vuonna 2024) liittyy lopetettuihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti. (2) Velkakirjaan sisältyy eräpäivänä 4 miljoonan euron kertaluontoinen preemio, joka lankeaa maksettavaksi, mikäli Nokia ei saavuta tavoitettaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjussamme (scope 1, 2 ja 3) hiilidioksidiekvivalenttitonneina 50 prosenttia vuosina 2019–2030. Tämä tavoite on yksi Nokian keskeisistä kestävyystavoitteista ja on valittu Nokian kestävän rahoituksen viitekehyksen kestävyyden suorituskykymittariksi, joka mahdollistaa kestävyyteen sidottujen joukkolainojen liikkeeseenlaskun. (3) Pohjoismaiden investointipankin (NIB) myöntämä laina maksetaan takaisin kahdessa erässä vuosina 2031 ja 2032. (4) Muihin velkoihin 31. joulukuuta 2025 sisältyi 399 miljoonan euron suuruinen yrityskauppalaina, jolla hankittiin China Huaxinin omistusosuus Nokia Shanghai Bellistä (NSB). Laina maksettiin kokonaisuudessaan takaisin tammikuussa 2026. Tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset 2025 2024 milj. EUR Rahoitusvarat Rahoitusvelat Rahoitusvarat Rahoitusvelat 1.1. 865 -533 779 -499 Tappio/voitto tuloslaskelmassa, netto -66 -5 40 -25 Lisäykset(1) 111 — 96 -13 Vähennykset (1) -52 501 -45 16 Siirrot pois tasolta 3 — — -5 — Muut muutokset -1 — — -12 31.12. 857 -37 865 -533 (1) Tason 3 rahoitusvarojen lisäykset sisältävät pääosin pääomamaksuja venture fund -rahastoihin, ja vähennykset sisältävät pääosin saatuja voitto-osuuksia venture fund -rahastoista. 31.12.2025 taseeseen sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista kirjattiin tuloslaskelmaan 70 miljoonan euron nettotappio vuonna 2025 (nettovoitto 17 miljoonaa euroa vuonna 2024). Vuonna 2025 tason 3 rahoitusvelkojen vähennys liittyy pääasiassa NSB:n vähemmistöosuuden ostoon China Huaxinilta. Nokia käytti NSB:n osakassopimuksessa kuvatun osto-optionsa ja aloitti prosessin tullakseen ainoaksi osakkeenomistajaksi vuonna 2024. Osto saatettiin päätökseen joulukuussa 2025 käteissuorituksen ollessa 501 miljoonaa euroa (odotettavissa olevaa käteismaksua vastaava rahoitusvelka oli 487 miljoonaa euroa vuonna 2024). 185 5.3. Johdannaisvarat ja -velat Laatimisperiaatteet Käypä arvo Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäivänä ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa. Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin. Käyvän arvon muutos lasketaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Koronvaihto- sekä koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan käyttäen diskontattujen kassavirtojen menetelmää. Suojauslaskenta Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiorakenteiden osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat. Valuuttatermiinisopimuksen käyvän arvon määrittämisessä Nokia erottaa spot-osuuden ja korko-osuuden, joka pitää sisällään valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion sekä termiinipisteet ja joka kirjataan valuuttatermiinisopimuksen suojauskustannukseksi. Valuuttaoptiosopimuksen käyvän arvon määrittämisessä Nokia erottaa perusarvon sekä aika-arvon ja määrittää aika- arvon valuuttaoptiosopimuksen suojauskustannukseksi. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon määrittämisessä Nokia erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen koron- ja valuutanvaihtosopimuksen suojauskustannukseksi. Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja neljännesvuosittain koko suojaussuhteen voimassaolon ajan, jotta voidaan varmistua taloudellisen suhteen olemassaolosta. Nokian määrittämissä suojaussuhteissa keskeiset ehdot ovat yhdenmukaiset, joten tehokkuuden arviointi suoritetaan kvalitatiivisesti olettaen tehottomuuden olevan merkityksetöntä. Rahavirtaluokittelu Suojauksen rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi konsernin rahavirtalaskelmassa, mikäli suojatut erät liittyvät Nokian liiketoimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä suojaavan tiettyä rahoitus- tai sijoitustoimintaan liittyvää positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin suojattavan position rahavirrat. Tietyt johdannaiset suojaavat Nokiaa kassaposition valuuttariskiltä ja niiden rahavirrat sisältyvät investointien rahavirtaan konsernin rahavirtalaskelmassa. Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojaus Nokia soveltaa suojauslaskentaa rahavirtojen suojauksessa pääasiassa ennakoituihin liiketoimiin liittyvään rahavirran valuuttariskiin, joka syntyy erittäin todennäköisistä liiketoimintatransaktioista. Riskienhallintastrategian mukaisesti Nokia suojaa materiaalisen nettoriskin (myynteihin liittyvä tunnistettu riski vähennettynä ostoihin liittyvällä tunnistetulla riskillä) valuuttatermiineillä ja -optioilla kerroksittain noudattaen ennalta määriteltyjä suojausastetta ja -maturiteetteja neljännesvuosittain. Suojattavan erän tulee olla erittäin todennäköinen ja altistaa rahavirran vaihteluille, jotka voivat viime kädessä olla tulosvaikutteisia. Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden käyvän arvon muutos, joka aiheutuu diskontatun spot-kurssin muutoksesta, kirjataan suojausrahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta (ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma). Muutokset suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien korko-osuudessa ja valuuttaoption aika-arvossa kirjataan suojauskustannusrahastoon (ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma) ja ne kirjataan myöhemmin samalla tavalla kuin spot-osuus tai perusarvo. Nokia arvioi neljännesvuosittain, odotetaanko ennakoitujen myyntien ja ostojen yhä tapahtuvan. Mikäli osan suojatuista rahavirroista ei odoteta enää tapahtuvan, suojauslaskentaedellytykset lakkaavat ja kaikki siihen liittyvät voitot tai tappiot kirjataan välittömästi pois suojausrahastosta liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa. Jos suojatun rahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, siihen liittyvä kertynyt arvostustulos jätetään suojausrahastoon, kunnes suojatulla rahavirralla on tulosvaikutus. Nokian riskienhallinnan tavoitteena on suojata ennakoidut rahavirrat, kunnes niihin liittyvä tuotto on kirjattu. Suojaussuhde lopetetaan sen vuosineljänneksen aikana, joka on määritelty suojattavaksi ja jolloin suojakin erääntyy. Kertyneet rahavirtasuojien tuotot tai tappiot kirjataan tällöin liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa. Mikäli ennakoitua tuottoa ei kirjata vuosineljänneksen aikana, vuosineljännekselle osoitettujen rahavirtasuojien kertyneet tuotot tai kulut yhä kirjataan, mutta se osuus, joka liittyy kirjaamattomaan ennakoituun tuottoon, esitetään suojauksen tehottomuutena. Koska rahavirran suojausinstrumentit erääntyvät pääosin samassa vuosineljänneksessä kuin suojattavat erätkin, rahan aika-arvosta ei synny merkittävää epätehokkuutta. Nokia tarkistaa neljännesvuosittain suojausrahastoon kirjattujen tuottojen tai kulujen määrään liittyvän diskonttauksen vaikutuksen. Rahavirtojen ja käyvän arvon suojaus: tulevien korkojen rahavirtojen valuuttariskin suojaus Nokia soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on jaettu ja määritetty osittain käyvän arvon suojiksi (ks. Käyvän arvon suojaus: korkoriskin suojaus alla) siten, että ne suojaavat liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan valuuttakurssin ja viitekoron muutoksiin liittyvää riskiä, ja osittain rahavirran suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen rahavirran valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten kertyneet voitot tai tappiot kirjataan suojausrahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat. 186 Käyvän arvon suojaus: korkoriskin suojaus Nokia soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Nokia käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia suojaamaan korko- ja valuuttariskiä. Nokian pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja suurin osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Nokia pyrkii vähentämään koron vaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset riskienhallintatavoitteet ja riskirajat. Suojatuksi eräksi määritellään koronvaihtosopimusten nimellisarvoa vastaava osuus lainasta riskienhallinnan tavoitteen mukaisesti. Nokian käyttämien koronvaihtosopimusten keskeiset sopimusehdot, kuten viitekurssi, korontarkistuspäivät, maksupäivät, maturiteetit ja nimellisarvo, ovat yhdenmukaiset suojatun erän kanssa ja siten Nokia arvioi tehottomuuden olevan merkityksetön. Nokialla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa. Nokian velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Nokia erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin efektiivisen koron menetelmällä. Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus Nokia soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suojattu erä voi olla nettovarallisuuden suuruinen, mikä on yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisen ulkomaisen yksikön nettovarallisuuden kirjanpitoarvo konsernin tilinpäätöksessä. Riskienhallinnan tarkoituksena on suojata nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta se osuus, jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina varoina tulevaisuudessa. Valuuttatermiinien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden käyvän arvon muutos, joka heijastaa spot-kurssin muutosta, kirjataan muuntoeroihin omaan pääomaan (ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma). Valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden käyvän arvon muutos sekä option aika-arvon käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannuksena suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Valuuttatermiini- tai optiosopimuksen suojauskustannus jaksotetaan instrumentin pitoaikana rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näin ollen jokaisella raportointikaudella valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden käyvän arvon muutos sekä optiosopimuksen aika-arvon käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannusrahastoon, kun taas jaksotettu osuus kirjataan tulosvaikutteisesti pois suojauskustannusrahastosta. Ulkomaisesta yksiköstä tai sen osasta luovuttaessa, luovutettua osuutta vastaava kumulatiivinen määrä tai suhteellinen osuus nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen instrumenttien oman pääoman muuntoeroihin kirjatusta tuloksesta siirretään tuloslaskelmaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, mutta joilla suojataan tiettyjä ennakoituja riskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa. Voitot ja tappiot muista johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Nokia tunnistaa ja seuraa mahdollisia sopimuksiin kytkettyjä johdannaisia. Kytketyt johdannaiset, joiden pääsopimus ei ole rahoitusvaroihin kuuluva erä ja jotka eivät läheisesti liity sopimukseen, erotetaan ja kirjataan käypään arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Sopimukset, joissa on kytketty johdannainen ja joiden pääsopimus on rahoitusvaroihin kuuluva erä, arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. 187 Johdannaiset 2025 2024 Vastaavaa Vastattavaa Vastaavaa Vastattavaa milj. EUR Käypä arvo(1) Nimellisarvo(2) Käypä arvo(1) Nimellisarvo(2) Käypä arvo(1) Nimellisarvo(2) Käypä arvo(1) Nimellisarvo(2) Ennakoitujen rahavirtojen suojaus Valuuttatermiinit 30 807 -5 351 7 381 -19 733 Ostetut valuuttaoptiot 4 563 — — — 90 — — Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset — — -178 851 15 241 -97 722 Käyvän arvon suojaus Koronvaihtosopimukset 22 1 255 -3 375 28 1 130 -10 792 Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat Valuuttatermiinit 1 88 -2 460 3 527 -8 971 Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa Valuuttatermiinit 65 5 184 -70 3 815 110 7 129 -165 6 124 Ostetut valuuttaoptiot — — — — 15 770 — — Kytketyt johdannaiset(4) 5 311 -8 183 19 996 — — Yhteensä 127 8 208 -266 6 035 197 11 264 -299 9 342 (1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin sekä muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. (2) Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sellaisista sopimuksista, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla. (3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi. (4) Kytketyt johdannaiset liittyvät asiakassopimuksiin. Hallitakseen Nokian korollisiin velkoihin liittyviä korko- ja valuuttariskejä, Nokia on määrittänyt seuraavat koron- ja valuutanvaihtosopimukset käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennassa ja koronvaihtosopimukset käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.: Nimellisarvo (milj. valuutassa) Käypä arvo milj. EUR Yhtiö Rahoitusväline Valuutta Lopullinen eräpäivä 2025 2024 2025 2024 Nokia Oyj Koronvaihtosopimus EUR 5/2025 — 292 — 3 Nokia Oyj Koronvaihtosopimus EUR 3/2026 630 630 8 -1 Nokia Oyj Koron- ja valuutanvaihtosopimus USD 6/2027 500 500 -29 9 Nokia Oyj Koronvaihtosopimus EUR 5/2028 500 500 -2 -7 Nokia Oyj Koronvaihtosopimus EUR 8/2031 500 500 13 22 Nokia Oyj Koron- ja valuutanvaihtosopimus USD 5/2039 500 500 -149 -92 Yhteensä -159 -66 188 5.4. Rahoitusriskien hallinta Riskienhallinnan yleiset periaatteet Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu riskienhallintakonsepti. Keskeiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ensisijaisesti suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiin, joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana strategista ja taloudellista suunnittelua. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, taloudelliset, compliance- ja maineriskit. Keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan ja seurataan osana liiketoiminnan suorituskyvyn seurantaa. Nokian hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka edellyttää, että riskienhallinta sisällytetään osaksi avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoiminta- vastuun mukaan. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Nokian riskienhallinta- konsepti perustuu sellaisten keskeisten riskien hallintaan, jotka saattavat estää Nokiaa saavuttamasta tavoitteittaan, sen sijaan, että pyrittäisiin eliminoimaan kaikki riskit. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen periaatteiden lisäksi riskienhallintaa, rahoitusriskien hallinta mukaan lukien, toteutetaan käytännössä myös muiden tärkeimpien toimintaohjeiden ja menettelytapojen kautta. Rahoitukselliset riskit Rahoitustoimintojen päätavoitteena on turvata riittävä rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja hallita rahoituksellisia riskejä. Rahoitustoiminnot tukevat tätä tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia Nokian kannattavuuteen ja hallitsemalla Nokian pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja rahoitusvelkojen suhdetta. Rahoitustoimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta. Nokian talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa, likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa sekä johdannaissopimusten käyttöä varten. Nokian rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä. Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuutta- ja korkoriskin), rahoitukselliseen luottoriskiin ja likviditeettiriskiin. Markkinariski Valuuttariski Toiminnan kansainvälisyys altistaa Nokian sekä transaktioihin että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuutan vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia Nokian tulokseen ja rahavirtoihin. Rahoitustoimintojen yksikkö soveltaa globaalia portfoliolähestymistapaa valuuttariskien hallintaan hyväksyttyjen ohjeiden ja rajojen puitteissa. Ulkomaan valuuttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan valuuttamääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat transaktioriskiä. Transaktioriskiä hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden. Olennaisten transaktioiden valuuttariski suojataan, ellei suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin ja/tai suojauskustannusten takia. Valuuttariskit määritetään transaktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla kuten valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla. Valuuttariskiltä suojaavat rahoitusinstrumentit erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Kerroksittaista suojaustapaa sovelletaan usein erittäin todennäköisten vieraan valuutan määräisten rahavirtojen vuosineljänneksittäin perustuen kunkin peräkkäisen vuosineljänneksen tavoitteeksi asetettuun suojausasteeseen. Vuosineljännekselle määritetyt suojatut erät suojataan valuuttatermiinisopimuksilla ja valuuttaoptioilla suojaussuhteen ollessa 1:1. Suojaustasot tarkastetaan, suojausinstrumentit määritetään ja dokumentaatio päivitetään tarvittaessa kuukausittain. Mikäli suojat ylittävät tavoitteeksi asetetun suojausasteen jollakin vuosineljänneksellä, kyseisen vuosineljänneksen suojausportfolio mukautetaan vastaavasti. Nokian oma pääoma altistuu valuuttakurssivaihteluille, sillä Nokialla on yksiköitä, joiden toimintavaluutta on jokin muu kuin euro. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä. Riskienhallintastrategian tarkoituksena on suojata se osuus nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina varoina tulevaisuudessa. Nokia suojaa riskiä pääasiassa johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja -optioilla, jotka erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Suojatut erät määritellään perustuen konservatiivisiin ja harkinnanvaraisiin odotuksiin kotiutettavista rahavirroista. Nettosijoituksiin liittyvät riskit tarkastetaan, suojatut erät määritetään ja suojaustasot mukautetaan vähintään vuosineljänneksittäin suojaussuhteen ollessa 1:1 . Tämän lisäksi suojaustasot mukautetaan aina silloin, kun jonkin yksittäisen tapahtuman odotetaan merkittävästi vaikuttavan kotiutettaviin rahavirtoihin. Vieraan valuutan määräisistä korollisista veloista syntyvä korkoriski suojataan pääasiassa käyttämällä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, joita käytetään myös Nokian korkoprofiilin hallinnointiin, ks. alla oleva korkoriskiosio. 189 Nimellisarvot valuutoissa, jotka muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien ja muiden suojattujen erien valuuttajakaumasta 31.12.: 2025 2024 milj. EUR USD(1) CNY INR JPY USD(1) CNY INR GBP Rahavirtojen suojauslaskennassa määritetyn suojatun erän valuuttariski, netto(2) 1 138 -201 -215 252 450 -220 -175 222 Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritetyn suojatun erän valuuttariski (3) — 218 25 — 135 783 208 152 Korollisten velkojen valuuttariski(4) -723 — — — -786 — — — Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto 1 460 -229 -673 189 1 296 -822 -718 -100 Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto(5) -940 191 341 -232 676 813 200 83 (1) Sisältää myös Yhdysvaltain dollariin sidottujen valuuttojen muodostamat valuuttariskit. (2) Sisältää valuuttariskit, jotka syntyvät myyntien ja ostojen ennakoiduista rahavirroista. Joissakin valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konsernilla on merkittäviä valuuttariskejä sekä ulosmenevissä että sisääntulevissa ennakoiduissa rahavirroissa. Nämä valuuttariskit on suojattu. (3) Sisältää nettosijoituksista syntyvät valuuttariskit. Nämä valuuttariskit on suojattu. (4) Sisältää korolliset velat, jotka on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sekä valuuttatermiineillä. Ks. liitetieto 5.3. Johdannaisvarat ja -velat. (5) Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kytketyt johdannaiset on esitetty tällä rivillä. Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen Nokia käyttää useita suojauslaskentaohjelmia valuutta- ja korkoriskien hallintaan, lisätietoja liitetiedossa 5.3. Johdannaisvarat ja -velat. Näiden ohjelmien vaikutukset Nokian taloudelliseen asemaan ja tulokseen 31.12.: milj. EUR Rahavirtojen suojaus (1) Nettosijoitusten suojaus(1) Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus (1) 2025 Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo 29 -2 -180 Suojausinstrumenttien nimellisarvo -1 594 -547 2 481 Suojauskohteiden nimellisarvo 1 594 547 -2 481 Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen 120 112 34 Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi -116 -112 -31 2024 Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo -12 -5 -88 Suojausinstrumenttien nimellisarvo -1 043 -1 498 2 885 Suojauskohteiden nimellisarvo 1 043 1 498 -2 885 Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen -3 -39 10 Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi 6 39 -13 (1) Esitettävien vuosien aikana ei ole syntynyt merkittävää tehottomuutta ja taloudelliset suhteet ovat olleet täysin tehokkaita. 190 Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Value-at-Risk Nokia käyttää Value-at-Risk (VaR) -menetelmää valuuttariskien arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa. Nokian valuuttariskin VaR lasketaan käyttämällä Monte Carlo -menetelmää, joka simuloi satunnaisia markkinahintaskenaarioita ottamalla huomioon tiettyjen valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset. VaR- laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on laskettu historiallisesta markkinainformaatiosta tehdyn otoksen perusteella 95 prosentin luottamustasolla yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttämällä asianmukaista tasoituskerrointa. Tässä VaR-mallissa voidaan päätellä, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta 95 prosentissa mahdollisista tapauksista. Lopuissa 5 prosentissa mahdollisista tapauksista mahdollinen tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi. VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten sellaisia, että riskejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa, riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet, markkinariskeihin vaikuttavien tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan arvioituja parametreja, ja tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson aikana. Näin ollen on mahdollista, että yksittäisenä kuukautena mahdolliset tappiot 95 prosentin luottamustasolla ovat erilaisia ja mahdollisesti merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman tulos. VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset rahoitusinstrumentit: lyhytaikaiset sijoitukset, laina- ja myyntisaamiset, rahat ja pankkisaamiset, lainat ja ostovelat; muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti ja joita käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan valuuttariskin suojaamiseen, kytketyt johdannaiset sekä valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja, käypää arvoa tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja edellä mainittujen suojaussuhteiden suojatut erät. VaR-riskiluvut Nokian valuuttariskiherkkyydelle on esitetty alla olevan taulukon ”VaR yhteensä” -sarakkeessa, ja havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulos”-, ”Laaja tulos”- ja ”Kertyneet muuntoerot” -sarakkeissa. 2025 2024 Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen milj. EUR VaR yhteensä Tulos Laaja tulos Kertyneet muuntoerot VaR yhteensä Tulos Laaja tulos Kertyneet muuntoerot 31.12. 12 10 15 — 36 40 23 — Vuoden keskiarvo 25 19 37 — 19 15 21 — Vuoden vaihteluväli 12-41 10-34 13-56 0-0 8-36 9-40 11-25 0-0 Merkittävimmät valuuttasuojausinstrumentit rahavirtojen, nettosijoitusten ja käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.: Maturiteettijakauma nimellisarvoista (milj. EUR) (1) Valuutta Käypä arvo (milj. EUR) Painotettu keski- määräinen suojaustaso Yhteensä Erääntyy 3 kk:n kuluessa Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa 2025 Rahavirtojen suojauslaskenta GBP — 0,8654 -151 -38 -113 JPY 15 171,7178 -169 -27 -142 USD 9 1,1599 -1 125 -266 -859 Nettosijoitusten suojauslaskenta CNY -1 8,2658 -218 -218 — 2024 Rahavirtojen suojauslaskenta GBP -5 0,8423 -222 -69 -153 USD -11 1,0670 -459 -170 -289 Nettosijoitusten suojauslaskenta CNY -6 7,6474 -783 -783 — INR — 88,8518 -208 -186 -22 (1) Valuuttasuojan negatiivinen nimellisarvo viittaa valuutan myyntiin ja positiivinen valuutan ostoon. 191 Korkoriski Nokia altistuu korkoriskille tase-erien markkina-arvon muutosten eli hintariskin sekä korkotuottojen ja -kulujen muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa korollisista veloista ja varoista, mutta myös ennakoidut rahavirtojen ja taserakenteen muutokset aiheuttavat Nokialle korkoriskiä. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia tuloslaskelmaan, rahavirtaan sekä rahoitusvaroihin ja -velkoihin huomioimalla samalla myös Nokian tavoiteltu pääomarakenne ja nettokorkoriskiasema. Nokian pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja suurin osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Nokialla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa. Nokia pyrkii vähentämään koron vaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset riskienhallintatavoitteet ja riskirajat. Rahoitustoimintojen yksikkö valvoo ja hallinnoi korkoriskiä keskitetysti. Nokia käyttää valikoituja herkkyysanalyysejä arvioidakseen ja mitatakseen korkoriskiä, joka muodostuu pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin liittyvistä johdannaisista. Herkkyysanalyysi muodostaa arvion markkinoiden muutoksille herkkien instrumenttien käyvän arvon mahdollisesta muutoksesta vaihdellen korkotasoa valuutoissa, joissa Nokialla on merkittäviä määriä rahoitusvaroja ja -velkoja, pitäen muut muuttuvat tekijät vakioina. Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin. Korkoriskin hallinnan alaisten erien korkoprofiili 31.12.: 2025 2024 milj. EUR Kiinteä korko Vaihtuva korko(1) Kiinteä korko Vaihtuva korko(1) Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset 368 — 457 — Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset 172 789 133 1 528 Rahavarat 55 5 407 54 6 569 Korolliset velat -3 145 -268 -3 150 -737 Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannaisia -2 550 5 928 -2 506 7 360 Korkojohdannaiset 2 322 -2 322 2 820 -2 820 Rahoitusvarat ja -velat johdannaisten jälkeen -228 3 606 314 4 540 (1) Kaikkien kolmen kuukauden sisällä erääntyvien rahavarojen sekä johdannaisiin liittyvien vakuussopimusten katsotaan olevan vaihtuvakorkoisia korkoriskin hallinnan näkökulmasta. Nokian rahoitusvarojen ja -velkojen korkoriskiherkkyys on esitetty alla olevan taulukon ”Vaikutus käypään arvoon” -sarakkeessa sekä havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulosvaikutus” ja ”Vaikutus laajaan tulokseen” -sarakkeissa. 2025 2024 milj. EUR Vaikutus käypään arvoon Tulosvaikutus Vaikutus laajaan tulokseen Vaikutus käypään arvoon Tulosvaikutus Vaikutus laajaan tulokseen Korko – kasvu 100 peruspisteellä 9 3 1 3 4 — Korko – lasku 100 peruspisteellä -9 -3 -1 -2 -5 — 192 Luottoriski Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan, ja tämän seurauksena Nokialle aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin liittyvät saatavat, lainatakaukset ja muut sitoumukset sekä rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset, kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset sekä johdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen. Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden markkina-arvo muuttuu vastapuolen luottokelpoisuuden heikkenemisen seurauksena, tai riski tappioista kasvaa, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Rahoitustoimintojen yksikkö mittaa ja valvoo rahoituksellista luottoriskiä keskitetysti. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti rajoittamalla vastapuolien määrää riittävän moneen johtavaan pankkiin ja rahoituslaitokseen sekä valvomalla luottokelpoisuuden ja riskien kehittymistä jatkuvasti. Lisäksi Nokia sopii kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa netotusjärjestelystä, joka antaa kuittausoikeuden, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Nokia sopii useimpien vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä, joka edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan. Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja maturiteettikriteereihin Nokian rahoituspolitiikkaan liittyvien rahoitustoiminnon toimintaohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta Nokialla ei ole ollut raportointivuosina merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan. Nokian sijoitusten korkean luottokelpoisuuden vuoksi näiden sijoitusten odotettavissa olevat luottotappiot ovat merkityksettömiä, ja ne perustuvat 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin 31.12.2025. Asiakkaisiin liittyvien erien odotettavissa olevien luottotappioiden osalta lisätietoa liitteessä 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät. Nokialla on muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa käyttörajoitusten alaisia pankkitalletuksia pääosin työsuhde- etuuksiin liittyen 61 miljoonaa euroa (114 miljoonaa euroa vuonna 2024). Nokia on arvioinut näiden rahoitusvarojen vastapuoliriskin ja todennut odotettujen luottotappioiden olevan merkityksettömiä. Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten korollisten sijoitusten ja rahavarojen jakauma luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu S&P Global Ratings -luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin 31.12.: Muut rahavarat ja korolliset sijoitukset milj. EUR Luottoluokitus(1) Käteisvarat Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa Erääntyy yli 5 vuoden kuluessa Yhteensä(2)(3) 2025 AAA — 789 — 11 — — 800 AA+ – AA- 938 273 — 34 6 — 1 251 A+ – A- 1 654 1 874 106 365 57 303 4 359 BBB+ – BBB- 104 69 8 64 3 — 248 Muut 120 13 — — — — 133 Yhteensä 2 816 3 018 114 474 66 303 6 791 2024 AAA — 1 496 — 8 — — 1 504 AA+ – AA- 720 727 12 27 6 — 1 492 A+ – A- 2 004 2 346 380 241 157 102 5 230 BBB+ – BBB- 48 244 15 63 26 — 396 Muut 117 2 — — — — 119 Yhteensä 2 889 4 815 407 339 189 102 8 741 (1) Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta. (2) Pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin korollisiin sijoituksiin ja rahavaroihin lukeutuu pankkitalletukset, strukturoidut talletukset, sijoitukset rahamarkkinarahastoihin ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin. (3) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Instrumentit, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 495 miljoonaa euroa (306 miljoonaa euroa vuonna 2024) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa. Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus 31.12. Jotta taulukon luvut voisi täsmäyttää taseeseen, pitää ottaa huomioon myös erät, joita netotusjärjestely ei koske, ks. liitetieto 5.3. Johdannaisvarat ja -velat. Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen milj. EUR Taseeseen merkittyjen rahoitusvarojen/velkojen nettomäärä Rahoitusinstrumentit varat/velat Käteisvakuus saatu/annettu Nettomäärä 2025 Johdannaisvarat 121 -103 -17 1 Johdannaisvelat -258 103 148 -7 Yhteensä -137 — 131 -6 2024 Johdannaisvarat 178 -143 -33 2 Johdannaisvelat -296 143 147 -6 Yhteensä -118 — 114 -4 Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus, ei ole vähennetty taseessa toisistaan, koska tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti. 193 Likviditeettiriski Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta. Nokia pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla kassanhallinnalla sekä sijoittamalla pääosin erittäin likvideihin rahamarkkinasijoituksiin. Likviditeettiasemasta riippuen Nokia saattaa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat ennen sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille on saatavilla osto- ja myyntinoteeraukset markkinoilta. Nokia pyrkii säilyttämään joustavat rahoitusjärjestelyt ylläpitämällä sitoutuneita ja sitoutumattomia rahoitusjärjestelyitä ja -ohjelmia. Ostovelkoihin sisältyy velkoja toimittajille rahoituslaitosten kanssa tehtyjen toimittajarahoitusjärjestelyjen puitteissa. Nämä velat on luokiteltu ostoveloiksi, sillä maksut rahoituslaitoksille tehdään lähes yhtenevin ehdoin kuin maksut toimittajille. Mahdolliset maksuaikojen pidennykset yli toimittajien kanssa sovittujen maksuaikojen ovat vähäisiä eikä tuleviin maksuihin liity erityisiä takausjärjestelyjä. Nämä järjestelyt eivät aiheuta merkittävää likviditeettiriskiä, sillä näiden toimittajarahoitus- järjestelyjen piirissä olevien velkojen määrä on rajallinen ja Nokialla on käytettävissään muita rahoituslähteitä. Toimittajarahoitusjärjestelyjen piirissä olevat velat 31.12.: Velkojen kirjanpitoarvo (milj. EUR) 2025 2024 Esitetty ostoveloissa 861 564 Joista toimittajat ovat saaneet maksun 241 250 Eräpäivien vaihteluväli laskun päiväyksen jälkeen (päivinä) 2025 2024 Järjestelyjen piirissä olevat velat 60-120 60–90 Järjestelyjen ulkopuoliset vastaavat ostovelat 30-120 30–120 Nokian merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat 31.12.: Nostettu (milj. EUR) Sitoutunut/sitoutumaton Rahoitusjärjestely Valuutta Nimellisarvo (milj.) 2025 2024 Sitoutunut Luottolimiittisopimus(1) EUR 2 000 — — Sitoutunut EIP T&K-luottolimiittisopimus (2) EUR 435 — — Sitoutumaton Suomalainen yritystodistusohjelma EUR 750 — — Sitoutumaton Euro-Commercial Paper -ohjelma EUR 1 500 — — Sitoutumaton Euro Medium Term Note -ohjelma (3) EUR 5 000 1 630 1 922 Yhteensä 1 630 1 922 (1) Nokialla oli 31.12.2025 nimellisarvoltaan 1 500 miljoonan euron suuruinen sitova luottolimiitti, joka erääntyy kesäkuussa 2030 (kahdella yhden vuoden jatko-optiolla), sekä nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron suuruinen sitova luottolimiitti, joka erääntyy maaliskuussa 2027 (yhden vuoden jatko-optiolla). Nokia peruutti nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron luottolimiitin vapaaehtoisesti 3.3.2026 ja peruuttaminen astuu voimaan 6.3.2026. (2) Luottolimiittisopimuksen nostoaika päättyy joulukuussa 2027. (3) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa. Eräillä rahoitusvelkojen muutoksilla ei ole välitöntä vaikutusta Nokian likviditeettiasemaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuokrasopimusvelkojen, korollisten velkojen ja näihin liittyvien johdannaisten muutokset jaoteltuina rahavirrallisiin ja muihin muutoksiin. milj. EUR Pitkäaikaiset korolliset velat Lyhytaikaiset korolliset velat Pitkäaikaisia velkoja suojaavat johdannaiset (1) Vuokrasopimusvelat(2) Yhteensä 1.1.2025 2 918 969 88 863 4 838 Rahavirrat -724 360 — -221 -585 Muut muutokset: Liiketoimintojen yhdistämisiin liittyvät muutokset — 6 — 57 63 Valuuttakurssien muutokset -124 -3 99 -41 -69 Käyvän arvon muutokset 13 — -7 — 6 Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä 246 -246 — — — Lisäykset(3) — — — 342 342 Muut — -2 — — -2 31.12.2025 2 329 1 084 180 1 000 4 593 1.1.2024 3 637 554 174 997 5 362 Rahavirrat -361 -6 — -225 -592 Muut muutokset: Valuuttakurssien muutokset 64 2 -49 15 32 Käyvän arvon muutokset -5 — -37 — -42 Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä -417 417 — — — Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat — — — -30 -30 Lisäykset(3) — — — 117 117 Muut — 2 — -11 -9 31.12.2024 2 918 969 88 863 4 838 (1) Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia johdannaisia sekä sellaisia johdannaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia velkoja. (2) Sisältää pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat. Vuonna 2024 rahavirrat eivät sisällä Submarine Networks -liiketoiminnan rahavirtoja sen jälkeen, kun se luokiteltiin myytävänä olevaksi ja lopetetuksi toiminnoksi. (3) Sisältää uudet vuokrasopimukset, olemassa olevien vuokrasopimusten muutoksista ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä vaikutukset vuokrasopimusten ennenaikaisista päättämisistä. 194 Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttaamaton, sopimuksiin pohjautuva rahavirta-analyysi taseessa esitetyistä vuokrasopimusveloista, rahoitusvaroista ja -veloista sekä annetuista ja saaduista lainasitoumuksista. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa taseesta. 2025 2024 Erääntyy Erääntyy milj. EUR alle 3 kk:n kuluessa 3–12 kk:n kuluessa 1–3 vuoden kuluessa 3–5 vuoden kuluessa yli 5 vuoden kuluessa Yhteensä alle 3 kk:n kuluessa 3–12 kk:n kuluessa 1–3 vuoden kuluessa 3–5 vuoden kuluessa yli 5 vuoden kuluessa Yhteensä Pitkäaikaiset rahoitusvarat Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset 2 4 373 17 — 396 3 5 359 129 — 496 Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat (1) — — 46 1 43 90 — — 57 8 48 113 Lyhytaikaiset rahoitusvarat Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia(1) 140 90 — — — 230 318 99 — — — 417 Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset (2) 870 93 — — — 963 1 390 279 — — — 1 669 Rahavarat(2) 4 989 134 145 10 244 5 522 6 351 114 80 83 25 6 653 Nettona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat: Johdannaiset – saatavat 2 9 9 8 8 36 -6 3 -1 -1 4 -1 Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat: Johdannaiset – saatavat 4 543 1 792 352 — — 6 687 5 492 2 471 1 081 114 — 9 158 Johdannaiset – velat -4 505 -1 773 -341 — — -6 619 -5 428 -2 416 -1 017 -106 — -8 967 Myyntisaamiset 4 275 864 39 — — 5 178 4 529 933 39 — — 5 501 Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat Pitkäaikaiset korolliset velat -8 -101 -1 181 -301 -1 454 -3 045 -21 -103 -1 345 -926 -1 441 -3 836 Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat — — -315 -205 -467 -987 — — -294 -172 -266 -732 Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat -11 — -9 -8 — -28 -12 — -23 -10 — -45 Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat Lyhytaikaiset korolliset velat -1 095 -3 — — — -1 098 -603 -386 — — — -989 Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat -71 -169 — — — -240 -64 -175 — — — -239 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia(3) -3 -7 — — — -10 -490 -2 — — — -492 Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat: Johdannaiset – velat -4 1 1 — — -2 -2 -14 -10 3 — -23 Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat: Johdannaiset – saatavat 3 635 711 801 56 665 5 868 5 517 1 400 965 160 784 8 826 Johdannaiset – velat -3 675 -727 -835 -59 -705 -6 001 -5 635 -1 458 -1 013 -174 -777 -9 057 Alennukset ilman suoritevelvoitetta -124 -145 -20 — -5 -294 -222 -149 -6 -3 — -380 Ostovelat -2 841 -102 -35 — — -2 978 -3 049 -126 -25 -12 -1 -3 213 Annetut ja saadut sitoumukset Annetut lainasitoumukset(4) -4 -3 — — — -7 -5 -6 — — — -11 Saadut lainasitoumukset (5) -1 -3 928 1 496 — 2 420 -1 148 1 410 — — 1 557 Annetut sijoitussitoumukset (6) -221 — — — — -221 -306 — — — — -306 (1) Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia sisältävät pääasiassa rahoitussaamisia asiakkailta ja toimittajilta. (2) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 495 miljoonaa euroa (306 miljoonaa euroa vuonna 2024) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa. (3) Vuonna 2024 muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia sisälsivät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen ajankohtaan, jolloin merkintäaika on avoinna. (4) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi. (5) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut. (6) Näiden sitoumusten puitteissa tehtyjen nostojen ajoitus riippuu pääomarahastojen sijoituspäätöksistä, ja nostot jakautuvat tyypillisesti useiden vuosien ajanjaksolle. Lisätietoja venture fund -sitoumuksista on liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet. 195 Osio 6 Muut tiedot Tämä osio sisältää tietoa Nokian taseen ulkopuolisista vastuista ja velvoitteista, konsernirakenteesta, lähipiiriliiketoimista sekä tilikauden päättymisen jälkeisistä tapahtumista. 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet Sopimusvelvoitteet milj. EUR Alle 1 vuosi 1–5 vuotta Yli 5 vuotta 2025 Ostovelvoitteet 4 264 617 15 Vuokrasitoumukset (1) — 101 731 2024 Ostovelvoitteet 2 538 697 3 Vuokrasitoumukset (1) 9 86 573 (1) Liittyy vuokrasopimuksiin, jotka eivät olleet vielä alkaneet 31.12. Nokialla on 31.12.2025 vuokrasopimusvelkaan sisältymättömiä, mahdollisia tulevia diskonttaamattomia vuokramaksuja 906 miljoonaa euroa (812 miljoonaa euroa vuonna 2024) jatko- optioista, joita ei ole arvioitu käytettävän, ja 97 miljoonaa euroa (58 miljoonaa euroa vuonna 2024) mahdollisia vuokramaksuja päättämisoptioista, jotka odotetaan käytettävän. Takaukset ja muut rahoitussitoumukset Alla olevassa taulukossa esitetyt sitoumukset on esitetty takausten ja rahoitussitoumusten suurimpaan mahdolliseen nimellisarvoon, eivätkä luvut kuvasta johdon odottamia tuloksia. milj. EUR 2025 2024 Takaukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta Rahoituslaitosten antamat takaukset Kaupalliset takaukset(1) 943 964 Ei-kaupalliset takaukset 431 498 Yhtiötakaukset(2) Kaupalliset takaukset(1) 275 263 Ei-kaupalliset takaukset 37 33 Rahoitussitoumukset Asiakasrahoitussitoumukset (3) 7 11 Sijoitussitoumukset (4) 221 306 (1) Kaupalliset takaukset ovat tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen Nokian asiakkaille sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi annettuja takauksia kuten tarjous-, toimitus- ja takuuajan takauksia. (2) Yhtiötakaukset ovat Nokian asiakkaille ja kolmansille osapuolille annettuja takauksia, joissa Nokia on ensisijaisessa takausvastuussa. (3) Asiakasrahoitussitoumukset liittyvät asiakkaille myönnettyihin lainoihin. Sitoumuksen käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan sovittuja rahoitusehtoja ja liiketoimintaan liittyviä muita ehtoja sekä noudattaa sovittuja hallinnollisia ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen. Ks. liitetieto 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät. (4) Nokia on NGP Capitalin ja tiettyjen muiden teknologiaan sijoittavien rahastojen äänetön osakas, mihin liittyen se on sitoutunut pääomamaksuihin ja on oikeutettu rahavarojen jakoon kunkin osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mukaan. 196 Oikeudelliset asiat Laatimisperiaatteet Nokia kertoo käynnissä olevista oikeudellisista asioista, jotka liittyvät mahdollisiin velvoitteisiin, joiden olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole kokonaan Nokian määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Näitä asioita tarkastellaan säännöllisesti sen arvioimiseksi, onko taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen poistuminen todennäköistä, jolloin varaus tulee merkitä taseeseen. Nokia on, ja todennäköisesti tulee jatkossakin olemaan, osallisena erilaisissa oikeusprosesseissa, joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, kaupallisia kiistoja, tuotevastuita, ympäristöä, verotusta, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, työsuhdeasioita sekä laittomia irtisanomisia, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kansainvälistä kauppaa, arvopapereita, yksityisyydensuojaa sekä säännösten noudattamiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikka johto ei odota niillä oikeusprosesseilla, joista se on tällä hetkellä tietoinen, olevan olennaista epäsuotuisaa vaikutusta Nokian taloudelliseen asemaan, oikeudenkäynneille on ominaista, että niiden lopputulos on vaikeasti ennakoitavissa. Tästä syystä Nokia saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai päätyä sovintoratkaisuihin, joilla voi olla olennaisia epäsuotuisia vaikutuksia sen toiminnan tulokselle ja rahavirroille. Oikeudenkäynnit ja käsittelyt Työsuhdeasioihin liittyvä ryhmäkanne Brasiliassa Nokia on vastaajana useissa vaateissa eri Brasilian työtuomioistuimissa. Kantajat ovat entisiä työntekijöitä, joiden sopimukset päättyivät Nokian luovuttua tietyistä palvelusopimuksista. Vaateet koskevat lähinnä maksuja, jotka suoritettiin irtisanottujen työsopimusten mukaisesti tai niiden yhteydessä. Nokia on saanut suurimman osan tapauksista ratkaistua joko sovintoratkaisuina tai tuomioistuinten päätöksillä. Asbestiin liittyvä oikeudenkäynti Yhdysvalloissa Nokia on vastaajana noin 250 asbestiin liittyvässä riita-asiassa, jotka ovat eri oikeudenkäyntivaiheissa. Vaateet perustuvat tiloihin ja urakoitsijoihin liittyviin vastuisiin sekä tuotevastuuseen. Vaateet liittyvät myös asianomistajien väitteisiin erilaisista diagnosoiduista sairauksista, mukaan lukien, mutta ei ainoastaan, asbestoosi, keuhkosyöpä ja mesoteliooma. Immateriaalioikeuksia koskevat oikeusprosessit Vuoden aikana ratkaistut oikeusprosessit Nokia aloitti vuonna 2023 patenttioikeudenkäynnit Amazonia vastaan useassa maassa. Oikeustoimissa olleet patentit kattoivat Amazonin laitteissa ja palveluissa käytettyjä videoliitännäisiä teknologioita. Maaliskuussa 2025 Nokia ilmoitti solmineensa patenttilisenssisopimuksen Amazonin kanssa. Sopimuksen myötä kaikki patenttioikeudenkäynnit on ratkaistu. 6.2. Hankitut liiketoiminnat Laatimisperiaatteet Yrityskaupat käsitellään käyttäen hankintamenetelmää. Hankinta-ajankohtana luovutettu vastike, joka käsittää siirretyt varat, vastattavaksi otetut velat ja liikkeelle lasketut oman pääoman ehtoiset instrumentit, arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon. Luovutettu vastike kohdistetaan yksilöitävissä oleviin hankittuihin varoihin ja velkoihin, mukaan lukien varat ja velat, joita hankitun yhtiön taseeseen ei ollut merkitty, kuten tietyt aineettomat hyödykkeet ja ehdolliset velat. Se yhteenlaskettu luovutetun vastikkeen ja hankitussa yhtiössä mahdollisen määräysvallattomien omistajien osuuden määrä, joka ylittää hankitun yhtiön yksilöitävän nettovarallisuuden, kirjataan liikearvoksi. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi niiden syntymisajankohtana, lukuun ottamatta velkojen ja oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeellelaskuun liittyviä kuluja. Hankittujen liiketoimintojen tulokset yhdistellään Nokian tulokseen hankintahetkestä alkaen. Infineran hankinta Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infinera Corporationin (Infinera) hankinnan 27.6.2024 julkistetun sopimuksen mukaisesti. Infinera on innovatiivisten avoimien optisten verkkoratkaisujen ja edistyneiden optisten puolijohteiden maailmanlaajuinen toimittaja, jonka kotipaikka on San Jose. Kaupan toteutumisen myötä Infinerasta tuli osa Nokia-konsernia ja Nokia omistaa 100 % sen osakekannasta ja äänivallasta. Hankinta parantaa merkittävästi Nokian mittakaavaa ja kannattavuutta optisissa verkoissa ja se vauhdittaa Nokian kasvustrategiaa datakeskuksissa ja vahvistaa sen asemaa sekä Pohjois-Amerikassa että internet-toimijoiden keskuudessa. Nokia raportoi hankitun liiketoiminnan osana Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä. Luovutettu vastike Infineran osakkeenomistajille luovutettu vastike koostui käteisvastikkeesta ja 127 434 986 Nokian osakkeesta, jotka maksettiin American Depository Shares (ADS) -osaketalletustodistuksien muodossa. Nokian osakkeiden käypä arvo määritettiin Nokian ADS-osaketalletustodistusten New Yorkin pörssin (NYSE) päätöskurssin 28.2.2025 perusteella. Kokonaisvastike sisälsi lisäksi hankintaa edeltäville työsuorituksille kohdistuvan osuuden sellaisten Infineran tulosperusteisten ja ehdollisten palkkio-osakkeiden käyvästä arvosta, jotka korvattiin Nokian osakeperusteisilla kannustinohjelmilla sekä Infineran vaihtovelkakirjalainojen käyvän arvon alla kuvatulla tavalla. 197 Hankinnan toteuttaminen on Infineran liikkeeseenlaskemien vaihtovelkakirjalainojen ehtojen mukainen vaihtotapahtuma ja ”korvattava perustavanlaatuinen muutos”. Vaihtovelkakirjojen käypä arvo on osa luovutettua vastiketta ja se määräytyi ”korvattavasta perustavanlaatuisesta muutoksesta” vaihtovelkakirjalainojen ehtojen mukaisesti maksettavan korvauksen perusteella. Hinnoittelukaavaan sisältyi komponentti, joka perustuu Nokian ADS-osaketalletustodistusten hintakehitykseen 40 kaupankäyntipäivän aikana alkaen kunkin velkakirjanhaltijan tekemästä vaihtoilmoituksesta. Luovutettuun vastikkeeseen sisältyvän vaihtovelkakirjalainojen käyvän arvon laskennassa on käytetty Nokian ADS-osaketalletustodistusten päätöskurssia New Yorkin pörssissä (NYSE) hankinta-ajankohtana. Vaihtoilmoituksille annettu aika päättyi 19.3.2025, johon mennessä kaikki vaihtovelkakirjojen haltijat olivat ilmoittaneet käyttävänsä vaihto-oikeuttaan. Korvaus vaihdettavaksi ilmoitetuista vaihtovelkakirjoista maksettiin käteisellä toukokuussa 2025. Nokia kirjasi 23 miljoonan euron rahoituskulun konsernin tuloslaskelmaan vaihtovelkakirjojen arvonmuutoksesta hankintapäivän ja korvauksen maksupäivän välillä. milj. EUR 28.2.2025 Käteisvastike 1 066 Infineran vaihtovelkakirjalainat 785 Nokian liikkeeseenlaskemat osakkeet 584 Hankintaa edeltäville työsuorituksille kohdistuva osuus korvaavista osakeperusteisista kannustinohjelmista 61 Luovutettu vastike yhteensä 2 496 Hankittujen nettovarojen käypä arvo ja liikearvo milj. EUR 28.2.2025 VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet 1 111 Aineelliset hyödykkeet 241 Laskennalliset verosaamiset 82 Vaihto-omaisuus 337 Myyntisaamiset(1) 349 Muut varat 207 Rahavarat 78 Varat yhteensä 2 405 VASTATTAVAA Laskennalliset verovelat 37 Ostovelat 230 Asiakassopimuksiin perustuvat velat 184 Muut velat 291 Velat yhteensä 742 Yksilöitävissä olevat nettovarat 1 663 Liikearvo 833 Hankitut nettovarat 2 496 (1) Myyntisaamisten bruttomäärä ei poikkea olennaisesti niiden käyvästä arvosta, ja sopimusten mukaisten määrien odotetaan olevan täysimääräisesti saatavissa. Infineran hankinnasta syntynyt liikearvo on 833 miljoonaa euroa ja se johtuu pääasiassa hankitusta työvoimasta sekä odotetuista synergioista ja mittakaavaeduista. Liikearvo kohdistetaan kokonaisuudessaan Verkkoinfrastruktuuri-segmentille, eikä sen odoteta olevan vähennyskelpoinen tuloverotuksessa. Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo Käypä arvo Poistoaika Milj. euroa Vuosia Asiakassuhteet 646 12 Teknologiat 380 3-4 Tavaramerkit ja muut 85 3-4 Yhteensä 1 111 Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu Liikearvosta erillään kirjattujen aineettomien hyödykkeiden ja niiden käyvän arvon määrittäminen perustuvat johdon arvioihin ja oletuksiin, mukaan lukien hankinnan arvonmuodostuksen ajurit ja synergiat sekä aineettomien hyödykkeiden liikevaihdon kasvu-, kannattavuus- ja kassavirtaennusteet, taloudellinen vaikutusaika ja muut erityispiirteet sekä diskonttauskorot hankintahetkellä. Arvioilla ja oletuksilla on merkittävä vaikutus aineettomien hyödykkeiden alkuperäiseen kirjanpitoarvoon sekä myöhemmin kirjattaviin poistoihin. Hankintaan liittyvät kulut olivat 41 miljoonaa euroa, joista 21 miljoonaa euroa on kirjattu vuodelle 2025. Hankintaan liittyvät kulut esitetään konsernin tuloslaskelmassa myynnin ja hallinnon kuluissa ja konsernin rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirroissa. Hankitun liiketoiminnan liikevaihto oli 1 258 miljoonaa euroa ja liiketappio 215 miljoonaa euroa aikavälillä 28.2.– 31.12.2025. Nokia-konsernin liikevaihto aikavälillä 1.1.-31.12.2025 olisi ollut 20 092 miljoonaa euroa ja liikevoitto 846 miljoonaa euroa mikäli hankinta olisi toteutunut 1.1.2025. Syntyneen yhteisökokonaisuuden liikevaihtoa ja liikevoittoa koskevat tiedot vuoden 2025 alusta alkaen ovat tilintarkastamattomia ja suuntaa-antavia, ja ne on laskettu käyttäen tytäryhtiön tammi- helmikuun 2025 tulosta, jota on oikaistu tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden yhdistämiseen ja hankintahinnan kohdistusten purkuun liittyvillä erillä. 198 6.3. Konserniyhtiöt Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2025 Emoyhtiön Konsernin omistusosuus omistusosuus Kotipaikka Yhtiön nimi % % Suomi Comptel Oy — 100,0 Infinera Oy — 100,0 Nokia Innovations Oy 100,0 100,0 Nokia Investments Oy 100,0 100,0 Nokia Solutions and Networks Asset Management Oy — 100,0 Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy — 100,0 Nokia Solutions and Networks Oy 100,0 100,0 Nokia Technologies Oy 100,0 100,0 Nokia Teknologia Oy 100,0 100,0 Afganistan Nokia Siemens Networks Afghanistan LLC — 100,0 Alankomaat Alcatel-Lucent Services International B.V. — 100,0 Coriant Netherlands B.V. — 100,0 Infinera Optics B.V. — 100,0 Nokia Solutions and Networks B.V. — 100,0 Tellabs Access B.V. — 100,0 Tellabs Enterprises B.V. — 100,0 Tellabs Holdings B.V. — 100,0 Algeria Nokia Algerie Sarl — 100,0 Angola Alcatel-Lucent Angola, Limitada — 100,0 Arabiemiirikunnat Alcatel Lucent Middle East and North Africa DMCC — 100,0 Infinera FZ LLC — 100,0 Nokia Networks LLC — 100,0 Nokia Solutions and Networks AE FZ-LLC — 100,0 Nokia Solutions and Networks LLC - OPC — 100,0 Argentiina Infinera Corporation Argentina S.R.L. — 100,0 Nokia Solutions and Networks Argentina S.A. — 100,0 Armenia Nokia Solutions and Networks CJSC — 100,0 Australia Infinera Pty Ltd — 100,0 Nokia Services Pty Limited — 100,0 Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd — 100,0 Radio Frequency Systems Pty Limited — 100,0 Azerbaidžan Nokia Solutions and Networks Baku LLC — 100,0 Bangladesh Nokia Solutions and Networks Bangladesh Limited — 100,0 Belgia Infinera Networks Belgium — 100,0 Nokia Bell NV — 100,0 Bolivia Nokia Solutions and Networks Bolivia S.A. — 100,0 Emoyhtiön Konsernin omistusosuus omistusosuus Kotipaikka Yhtiön nimi % % Bosnia-Hertsegovina Nokia Solutions and Networks d.o.o. Banja Luka — 100,0 Nokia Solutions and Networks d.o.o., Sarajevo — 100,0 Brasilia Infinera do Brasil Serviços Técnicos Ltda. — 100,0 Infinera do Brasil Técnologia Ltda. — 100,0 Nokia Solutions and Networks do Brasil Telecomunicações Ltda. — 100,0 RFS Brasil Telecomunicações Ltda. — 100,0 Bulgaria Nokia Solutions and Networks EOOD — 100,0 Caymansaaret Infinera Global Holdings LP — 100,0 Chile Nokia Solutions and Networks Chile Ltda. — 100,0 Costa Rica Alcatel Centroamerica S.A. — 100,0 Nokia Costa Rica S.A. — 100,0 Dominikaaninen tasavalta Nokia Dominican Republic, S.A.S. — 100,0 Ecuador Nokia Solutions and Networks Ecuador S.A. — 100,0 Egypti Coriant Optical Networks Trading Egypt S.A.E. — 100,0 Nokia Egypt S.A.E. — 100,0 El Salvador Nokia El Salvador, S.A. de C.V. — 100,0 Espanja Infinera SL — 100,0 Nokia Spain, S.A. — 100,0 Nokia Transformation, Engineering & Consulting Services Spain S.L.U. — 100,0 Etelä-Afrikka Infinera South Africa Proprietary Limited — 70,0 Nokia Solutions and Networks South Africa (Pty) Ltd — 100,0 Nokia South Africa (Pty) Ltd — 69,9 Etelä-Korea Infinera Korea Limited — 100,0 Nokia Solutions and Networks Korea Ltd. — 100,0 Filippiinit Infinera Philippines, Inc. — 100,0 Lucent Technologies Philippines Inc. — 100,0 Nokia Shanghai Bell Philippines, Inc. — 100,0 Nokia Solutions and Networks Philippines, Inc. — 100,0 Guatemala Nokia Operations de Guatemala, S.A. — 100,0 Hong Kong Coriant (HK) Limited — 100,0 Infinera Asia Limited — 100,0 Nokia Hong Kong Limited — 100,0 Nokia Shanghai Bell (Hong Kong) Limited — 100,0 199 Emoyhtiön Konsernin omistusosuus omistusosuus Kotipaikka Yhtiön nimi % % Indonesia PT Infinera Networks Indonesia — 100,0 PT Nokia Solutions and Networks Indonesia — 100,0 Intia Comptel Communications India Private Limited — 100,0 Coriant India Private Limited — 100,0 Infinera Communication India Private Limited — 100,0 Infinera India Private Limited — 100,0 Nokia India Private Limited 100,0 100,0 Nokia Solutions and Networks India Private Limited — 100,0 Noktel Telequipments Manufacturers India Private Limited — 100,0 RFS India Telecom Private Limited — 100,0 WiChorus Design & Development Private Limited — 100,0 Iran Pishahang Communications Networks Development Company (Private Joint Stock) — 90,0 Irlanti Infinera EMEA Holdings Limited — 100,0 Nokatus Insurance Company Designated Activity Company (DAC) 100,0 100,0 Infinera International Holdings Unlimited Company — 100,0 Nokia Ireland Limited — 100,0 Israel Infinera (Israel) Ltd. — 100,0 Nokia Solutions and Networks Israel Ltd. — 100,0 Italia Infinera S.r.l. — 100,0 Nokia Solutions and Networks Italia S.p.A. — 100,0 Nokia Solutions and Networks S.p.A. — 100,0 Itävalta Nokia Solutions and Networks Holding Österreich GmbH — 100,0 Nokia Solutions and Networks Österreich GmbH — 100,0 Jamaika Nokia Jamaica Limited — 100,0 Japani Coriant K.K. — 100,0 Infinera Japan K.K. — 100,0 Nokia Innovations Japan G.K. — 100,0 Nokia Solutions and Networks Japan G.K. — 100,0 Kamerun Societe de Telecommunication Camerounaise - Sotelcam — 99,6 Kanada Infinera Canada Inc. — 100,0 Nokia Canada Inc. — 100,0 Kazakstan Infinera Kazakhstan LLP — 100,0 "Nokia Solutions and Networks Kazakhstan" LLP — 100,0 Kiina Alcatel-Lucent Shanghai Bell Information Products Co., Ltd. — 100,0 Hunan Huanuo Technology Co., Ltd. — 100,0 Emoyhtiön Konsernin omistusosuus omistusosuus Kotipaikka Yhtiön nimi % % Infinera Communications International (Shanghai) Limited — 100,0 Infinera Communications Technologies (Shanghai) Limited — 100,0 Infinera Networks (Shanghai) Co., Ltd. — 100,0 Lucent Technologies Investment Co., Ltd. — 100,0 Lucent Technologies Qingdao Telecommunications Systems, Ltd. — 51,0 Nokia (Shanghai) Enterprise Management Co., Ltd. — 100,0 Nokia Networks (Chengdu) Co., Ltd. — 100,0 Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. (1) — 100,0 Nokia Shanghai Bell Software Co., Ltd. — 100,0 Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Supply Chain Service Co., Ltd. — 100,0 Nokia Solutions and Networks Investment (China) Co., Ltd. — 100,0 Nokia Solutions and Networks System Technology (Beijing) Co., Ltd. — 100,0 RFS Radio Frequency Systems (Shanghai) Co., Ltd. — 100,0 Kolumbia Infinera Colombia S.A.S. — 100,0 Nokia Solutions and Networks Colombia Ltda. — 100,0 Kreikka Infinera (Hellas) Single Member Limited Liability Company — 100,0 Nokia Solutions and Networks Hellas Single Member S.A. — 100,0 Kroatia Nokia Solutions and Networks d.o.o. — 100,0 Kuwait Nokia Solutions and Networks Kuwait W.L.L. — 49,0 Laos Nokia Shanghai Bell Lao Sole Co., Ltd. — 100,0 Latvia Nokia Solutions and Networks SIA — 100,0 Liettua UAB Nokia Solutions and Networks — 100,0 Luxemburg Coriant International S.à r.l. — 100,0 International Telecom Holdings S.à r.l. — 100,0 Xieon Networks S.à r.l. — 100,0 Xieon Networks Acquisition S.à r.l. — 100,0 Xieon Networks Investment S.à r.l. — 100,0 Xieon Networks Solutions S.à r.l. — 100,0 Xieon Networks Venture S.à r.l. — 100,0 Malesia Coriant (Malaysia) Sdn Bhd — 100,0 Mid-Wonder Solutions Sdn. Bhd. — 100,0 Nokia Services and Networks Malaysia Sdn. Bhd. — 100,0 Tellabs Communications (Malaysia) Sdn Bhd — 100,0 200 Emoyhtiön Konsernin omistusosuus omistusosuus Kotipaikka Yhtiön nimi % % Tellabs (Malaysia) Sdn. Bhd. — 49,5 Marokko Nokia Solutions and Networks Morocco SARL — 100,0 Meksiko Infinera International de México, S. de R.L. de C.V. — 100,0 Nokia Operations de México S.A. de C.V. — 100,0 Radio Frequency Systems de México S.A. de C.V. — 100,0 Moldova "Nokia Solutions and Networks" S.R.L. — 100,0 Myanmar Nokia Solutions and Networks Myanmar Limited — 100,0 Nicaragua Lucent Technologies Nicaragua, S.A. — 100,0 Nigeria Alcatel-Lucent Nigeria Limited — 100,0 Nokia Solutions and Networks Nigeria Ltd. — 100,0 Norja Infinera Norway AS — 100,0 Nokia Solutions and Networks Norge AS — 100,0 Pakistan Alcatel-Lucent Pakistan Limited — 90,0 Nokia Solutions and Networks Pakistan (Private) Limited — 100,0 Paraguay Nokia Paraguay S.A. — 100,0 Peru Nokia Solutions and Networks Peru S.A. — 100,0 Portugali Alcatel-Lucent Portugal, S.A. — 100,0 Infinera, Unipessoal Lda — 100,0 Nokia Solutions and Networks Portugal S.A. — 100,0 Puerto Rico Nokia Puerto Rico Inc. — 100,0 Puola Infinera sp. z o. o. — 100,0 IRIS Telecommunication Poland sp. z o.o. — 100,0 Nokia Solutions and Networks sp. z o.o. — 100,0 Ranska Alcatel Lucent — 100,0 Evolium — 100,0 Infinera — 100,0 Nokia Networks France — 100,0 Nokia Participations — 100,0 Nokia Participations Chine — 100,0 Radio Frequency Systems France — 100,0 Romania Nokia Networks S.R.L. — 99,2 Ruotsi Infinera AB — 100,0 Nokia Solutions and Networks AB — 100,0 Saksa Alcatel SEL Unterstützungs GmbH — 100,0 Coriant GmbH — 100,0 Coriant GmbH & Co. KG — 100,0 Coriant R&D GmbH — 100,0 Coriant Verwaltungs GmbH — 100,0 Emoyhtiön Konsernin omistusosuus omistusosuus Kotipaikka Yhtiön nimi % % Infinera GmbH — 100,0 IRIS Telecommunication GmbH — 100,0 Nokia Asset Verwaltungsgesellschaft mbH — 100,0 Nokia Display Technics GmbH i.L. — 100,0 Nokia Electronics Bochum GmbH i.L. — 100,0 Nokia Kunststofftechnik GmbH i.L. — 100,0 Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG — 100,0 Nokia Solutions and Networks International Holding GmbH — 100,0 Nokia Solutions and Networks Management GmbH — 100,0 Nokia Technology GmbH — 100,0 Nokia Unterstützungsgesellschaft mbH — 100,0 RFS Holding GmbH — 100,0 Saudi-Arabia Alcatel-Lucent Saudi Arabia Co., Ltd. — 100,0 Nokia Arabia Limited — 100,0 Nokia Regional Headquarters Company — 100,0 Senegal Nokia West and Central Africa SA — 100,0 Serbia Infinera d.o.o Belgrade - In Liquidation — 100,0 Nokia Solutions and Networks Serbia d.o.o. Beograd — 100,0 Singapore Infinera Singapore Pte Ltd — 100,0 Nokia Solutions and Networks Singapore Pte. Ltd. — 100,0 Slovakia Nokia Slovakia, A.S. — 100,0 Slovenia Nokia Solutions and Networks, telekomunikacijske resitve, d.o.o. — 100,0 Sri Lanka Nokia Solutions and Networks Lanka (Private) Limited — 100,0 Sveitsi Alcatel-Lucent Trade International AG — 100,0 Nokia Solutions and Networks Schweiz AG — 100,0 Taiwan Infinera Taiwan Co., Ltd. — 100,0 Nokia Solutions and Networks Taiwan Co., Ltd. — 100,0 Taiwan International Standard Electronics Limited — 60,0 Tansania Nokia Solutions and Networks Tanzania Limited — 100,0 Tanska Infinera Denmark A/S — 100,0 Nokia Denmark A/S — 100,0 Thaimaa Infinera Networks (Thailand) Co., Ltd — 100,0 Nokia (Thailand) Co., Ltd. — 100,0 Tšekki Nokia Solutions and Networks Czech Republic, s.r.o. — 100,0 Tunisia Nokia Solutions and Networks CCC — 100,0 Nokia Solutions and Networks Tunisia SA — 100,0 Turkki Alcatel Lucent Teletas Telekomunikasyon A.S. — 65,0 201 Emoyhtiön Konsernin omistusosuus omistusosuus Kotipaikka Yhtiön nimi % % IRIS Telekomünikasyon Mühendislik Hizmetleri A.S. — 100,0 Nokia Solutions Networks Iletisim A.S. — 100,0 Ukraina LLC "Nokia Solutions and Networks Ukraine" — 100,0 Unkari Infinera Hungary Kft. — 100,0 Nokia Solutions and Networks Kft. — 100,0 Nokia Solutions and Networks TraffiCOM Kft. — 99,0 Uruguay Nokia Uruguay S.A. — 100,0 Uusi-Seelanti Nokia New Zealand Limited — 100,0 Uzbekistan Nokia Solutions and Networks Tashkent LLC — 100,0 Venezuela Alcatel de Venezuela C.A. — 100,0 Tellabs de Venezuela, S.A. — 100,0 Venäjä Coriant LLC — 100,0 LLC Infinera — 100,0 OOO "Nokia Solutions and Networks" — 100,0 Vietnam Alcatel-Lucent Vietnam Limited — 100,0 Nokia Solutions and Networks Technical Services Vietnam Company Limited — 100,0 Viro Nokia Solutions and Networks OÜ — 100,0 Yhdistynyt Kuningaskunta Alcatel IP Networks Limited — 100,0 Alcatel-Lucent Centro Caribbean Holding Limited — 100,0 Coriant UK Limited — 100,0 Infinera Limited — 100,0 Nokia Software UK Limited — 100,0 Nokia UK Limited — 100,0 Yhdysvallat Alcatel-Lucent International Holdings Inc. — 100,0 Bell Laboratories Inc. — 100,0 Infinera America Inc. — 100,0 Infinera Corporation — 100,0 Infinera Global Holdings LLC — 100,0 Infinera International Corporation — 100,0 Infinera North America, LLC — 100,0 Infinera Operations, LP — 100,0 Infinera Optical Holding, Inc. — 100,0 Infinera Optical Networks, Inc. — 100,0 Infinera (USA) Inc. — 100,0 MRAC, Inc. — 100,0 Nassau Metals Corporation — 100,0 Nokia Apps Distribution LLC — 100,0 Emoyhtiön Konsernin omistusosuus omistusosuus Kotipaikka Yhtiön nimi % % Nokia Federal Solutions Inc. — 100,0 Nokia Innovations US LLC — 100,0 Nokia Investment Management Corporation — 100,0 Nokia of America Corporation — 100,0 Nokia US Holdings Inc. — 100,0 SAC AE Design Group, Inc. — 100,0 SAC Wireless of CA, Inc. — 100,0 SAC Wireless, LLC — 100,0 Western Electric Company Incorporated — 100,0 WiChorus, LLC — 100,0 (1) Joulukuussa 2025 Nokia sai päätökseen China Huaxinin noin 50 % osuuden hankinnan Nokia Shanghai Bellistä. Katso liitetieto 5.2. Rahoitusvarat ja -velat. Konsernin osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 31.12.2025 Emoyhtiön Konsernin omistusosuus omistusosuus Kotipaikka Yhtiön nimi % % Suomi HMD Global Oy — 10,0 NestAI Oy — 9,4 Hongkong TD Tech Holding Limited — 51,0 Itävalta TETRON Sicherheitsnetz Errichtungs-und BetriebsgmbH — 35,0 Kiina Alcatel Shenyang Telecommunication Co., Ltd. — 55,0 Fujian FUNO Mobile Communication Technology Co., Ltd. — 49,0 Zhejiang Bell Technical Co., Ltd. — 40,0 Kuuba Copal, S.A. — 49,0 Nigeria ITT Nigeria Limited — 40,0 Ranska ASN Holding — 20,0 Cibair — 19,0 III-V Lab — 40,0 Saudi-Arabia Nokia Solutions and Networks Al-Saudia Co. Limited — 49,0 Yhdysvallat MobileMedia Ideas LLC — 40,0 New Jersey Bell Labs Venture Studio, LLC — 50,0 202 6.4. Lähipiiriliiketoimet Nokialla on lähipiiriliiketoimia tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden, yhteisyritysten ja eläkerahastojen sekä konsernin johdon ja hallituksen kanssa. Liiketoimet ja saldot Nokian määräysvallassa olevien yritysten kanssa on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Ks. lisätietoja konsolidointiperiaatteista ja konserniyhtiöistä liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet ja liitetiedosta 6.3. Konserniyhtiöt. Liiketoimet, saamiset ja velat osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa milj. EUR 2025 2024 2023 Myynnit 33 36 46 Ostot -154 -147 -141 Myynti- ja muut saamiset 20 73 18 Osto- ja muut velat -32 -35 -31 Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin ovat yksittäin tarkasteltuina epäolennaisia. Kirjanpitoarvo osuuksille osakkuusyhtiöissä ja yhteistyöyrityksissä oli 180 miljoonaa euroa vuoden 2025 lopussa (124 miljoonaa euroa vuoden 2024 lopussa). Nokia myi Alcatel Submarine Networksin (ASN) Ranskan valtiolle vuonna 2024. Sujuvan siirtymän varmistamiseksi Nokia säilytti ASN:ssä 20 %:n omistusosuuden ja edustuksen hallituksessa sovitun ajanjakson loppuun, minkä jälkeen Ranskan valtion suunnitelmana on lunastaa Nokian jäljellä oleva osuus. Nokia käsittelee säilyttämäänsä omistusosuutta sijoituksena osakkuusyhtiöön. Ks. lisätietoja Submarine Networks -liiketoiminnan myynnistä liitetiedosta 2.6. Lopetetut toiminnot. Nokialla on 51 prosentin omistusosuus hongkongilaisesta yhteisyrityksestä TD Tech Holding Limitedistä (”TD Tech HK”), jonka Nokia on käsitellyt sijoituksena osakkuusyhtiöön. Vuonna 2024 TD Tech HK sai päätökseen yhteisyrityksen koko liiketoiminnan myynnin myymällä operatiiviset tytäryhtiönsä konsortiolle, johon kuuluvat Huawei Technologies, Chengdu High-tech Investment Group ja muita ostajia. Liiketoiminnasta luovuttuaan Nokia tulee irtautumaan omistusosuudestaan TD Tech HK:ssa. Nokia käsitteli transaktiot osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin tehdyn sijoituksen myyntinä ja kirjasi siihen liittyen 191 miljoonan euron myyntivoiton ja vastaanotti yhteensä 248 miljoonan euron käteisvastikkeen vuonna 2024. Vuonna 2016 Nokia ja HMD Global Oy (HMD) solmivat strategisen tavaramerkki- ja patenttilisenssisopimuksen, joka antaa HMD:lle maailmanlaajuisen yksinoikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa kymmenen vuoden ajan. Sopimuksen perusteella Nokia saa HMD:ltä Nokian tavaramerkillä myytävistä matkapuhelimista ja tableteista rojaltimaksuja, jotka kattavat sekä tavaramerkki- että patenttilisenssin. Elokuussa 2023 Nokia ja HMD muuttivat lisenssisopimusta siten, että HMD:n yksinoikeus valmistaa Nokian tavaramerkillä laitteita päättyisi maaliskuussa 2026. Lokakuussa 2025 Nokia ja HMD sopivat jatkavansa Nokian tavaramerkillä myytävien peruspuhelimien lisenssisopimusta rajattuihin maihin maaliskuuhun 2029 saakka. Nokia on vuodesta 2020 alkaen omistanut osuuden HMD:ssä, jonka se on käsitellyt sijoituksena osakkuusyhtiöön. Vuonna 2023 Nokia kirjasi sijoituksestaan HMD:hen 28 miljoonan euron arvonalentumistappion, joka on esitetty tuloslaskelmassa rivillä osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta. Liiketoimet eläkerahaston kanssa Nokialla on 34 miljoonan euron (35 miljoonaa euroa vuonna 2024) velka konsernin saksalaiselle eläkesäätiölle, joka on erillinen juridinen yksikkö. Toistaiseksi voimassa olevan velan vuosikorko on 6 % ja osapuolet voivat irtisanoa sen 90 päivän irtisanomisajalla. Laina sisältyy taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Ks. lisätietoja Nokian eläkejärjestelyistä liitetiedosta 3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet. Liiketoimet johtokunnan ja hallituksen kanssa Konsernin johtokunnan ja hallituksen jäsenille ei myönnetty lainoja vuosina 2025, 2024 ja 2023. Ks. lisätietoja Nokian johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemisesta liitetiedosta 3.2. Johdon palkitseminen. 6.5. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat Tapahtumat, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei ole oikaistu Nokialla jatkossa kaksi liiketoiminnan päätoimintasegmenttiä Nokia ilmoitti 19.11.2025, samalla kun se tiedotti uudesta strategiastaan, toimintojensa uudelleenjärjestelystä kahteen päätoimintasegmenttiin vastatakseen paremmin asiakkaiden tarpeisiin ja kiihdyttääkseen innovaatioita tekoälyn kasvattaessa kysyntää edistyneille verkkoratkaisuille. Uudelleenjärjestely astui voimaan 1.1.2026. Nokia näkee Verkkoinfrastruktuuri-segmentissä merkittävää kasvupotentiaalia. Sen tavoitteena on hyödyntää täysimittaisesti tekoälyn ja datakeskusten rakentamisen synnyttämää nopeaa kysynnän kasvua sekä jatkaa tuotekehitystä verkkoliikenteen asiakkaille. Segmenttiin kuuluvat Optical Networks-, IP Networks- ja Fixed Networks -liiketoiminnot ja sen johtajana toimii David Heard. Uusi Mobiili-infrastruktuuri-segmentti tuo yhteen Nokian ydin- ja radioverkot sekä Technology Standards -liiketoiminnon (entisen Teknologia-segmetin). Segmentin tavoitteena on saavuttaa johtajuus ydin- ja radioverkoissa toimialan siirtyessä 6G:hen ja tekoälynatiiveihin verkkoratkaisuihin. Segmentissä yhdistyvät 3GPP-standardeihin pohjautuvat mobiiliviestintäteknologiat ja immateriaalioikeuksien lisensoinnin tukema vahva kassavirta. Segmenttiin kuuluvat Core Software-, Radio Networks- ja Technology Standards -liiketoiminnot ja sen väliaikaisena johtajana toimii Justin Hotard. Tämän lisäksi osana strategiatyötä Nokia on arvioinut liiketoimintaportfoliotaan. Tämän prosessin tuloksena yhtiö on tunnistanut liiketoimintoja, jotka eivät tue sen strategisia tavoitteita. Nämä liiketoiminnot siirrettiin erilliseen Portfolioliiketoiminnot-segmenttiin. Portfolioliiketoimintoihin siirretyt liiketoiminnot ovat: ▪ Fixed Wireless Access CPE (ennen Fixed Networks -liiketoiminnossa, Verkkoinfrastruktuurissa) ▪ Site Implementation ja Outside Plant (ennen Fixed Networks -liiketoiminnossa, Verkkoinfrastruktuurissa) ▪ Enterprise Campus Edge (ennen Pilvi- ja verkkopalveluissa) ▪ Microwave Radio (ennen Matkapuhelinverkoissa) 203 Emoyhtiön tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma 1.1.–31.12. milj. EUR Liite 2025 2024 Liikevaihto — — Bruttokate — — Myynnin ja hallinnon kulut -130 -67 Liiketoiminnan muut tuotot 4 9 14 Liiketoiminnan muut kulut 4 -1 -23 Liiketappio -122 -76 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista (1) 5 1 732 50 Korko- ja muut rahoitustuotot 5 310 549 Korko- ja muut rahoituskulut 5 -409 -622 Tappiot osakkeiden ja liiketoimintojen likvidoinneista 5 — -2 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 633 -25 Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 1 511 -101 Tilinpäätössiirrot Konserniavustukset 20 — Voitto/tappio ennen veroja 1531 -101 Tuloverot 6 -2 2 Tilikauden voitto/tappio 1 529 -99 (1) Sisältää vuonna 2025 pääosin Nokia Solutions and Networks Oy:n maksamaa osinkoa. Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa. 204 Emoyhtiön tase 31.12. milj. EUR Liite 2025 2024 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat oikeudet 2 2 Aineettomat hyödykkeet yhteensä 2 2 Maa- ja vesialueet 7 8 8 Rakennukset ja rakennelmat 7 62 65 Koneet ja kalusto 7 1 1 Muut aineelliset hyödykkeet 7 3 4 Keskeneräiset hankinnat 7 11 8 Aineelliset hyödykkeet yhteensä 85 86 Osuudet saman konsernin yhtiöissä 8 18 192 18 192 Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset 8, 13 368 457 Muut pitkäaikaiset sijoitukset 8, 13 44 1 Sijoitukset yhteensä 18 604 18 650 Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä 13 1 203 1 412 Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä 13 1 16 Muut pitkäaikaiset saamiset 23 23 Laskennalliset verosaamiset 6 27 19 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 1 254 1 470 Pysyvät vastaavat yhteensä 19 945 20 208 Vaihtuvat vastaavat Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä 13 3 263 1 187 Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset 13 941 1 576 Konserniavustus saman konsernin yhtiöiltä 20 — Muut rahoitusvarat saman konsernin yhtiöiltä 13, 14 22 43 Muut rahoitusvarat muilta yhtiöiltä 13, 14 136 225 Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut saman konsernin yhtiöiltä 9 168 158 Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä 9 17 509 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 4 567 3 698 Rahavarat 13 3 361 4 421 Vastaavaa yhteensä 27 873 28 327 milj. EUR Liite 2025 2024 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 10 246 246 Ylikurssirahasto 10 46 46 Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot 10 14 41 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 10 15 264 13 448 Edellisten tilikausien voitto 10 171 1 025 Tilikauden voitto/tappio 10 1 529 -99 Oma pääoma yhteensä 17 269 14 707 Pakolliset varaukset 11 30 30 Vieras pääoma Pitkäaikaiset korolliset velat 12, 13 2 087 2 647 Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 2 087 2 647 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille 12, 13 7 360 8 179 Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille 12, 13 647 914 Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille 13 54 35 Muut rahoitusvelat muille yhtiöille 13 257 1 605 Ostovelat saman konsernin yhtiöille 34 48 Ostovelat muille yhtiöille 33 37 Siirtovelat ja muut velat saman konsernin yhtiöille 15 25 33 Siirtovelat ja muut velat muille yhtiöille 15 77 92 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 8 487 10 943 Vieras pääoma yhteensä 10 574 13 590 Vastattavaa yhteensä 27 873 28 327 Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa. 205 Emoyhtiön rahoituslaskelma 1.1.–31.12. milj. EUR 2025 2024 Tilikauden voitto/tappio 1 529 -99 Oikaisut, yhteensä -1 470 117 Poistot 5 3 Tuloverot 2 -2 Rahoitustuotot- ja kulut, netto -1 633 23 Osakeperusteiset maksut 176 99 Pakolliset varaukset — -10 Konserniavustukset -20 — Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käytöstäpoistamiset — 3 Tytäryhtiölikvidointi — 2 Muut tuotot ja kulut — -1 Käyttöpääoman muutos Saamisten vähennys 16 10 Korottomien velkojen vähennys/lisäys -43 6 Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta 32 34 Saadut korot 282 486 Maksetut korot -333 -603 Maksetut ja saadut muut rahoituserät, netto — -2 Maksetut tuloverot -3 -3 Liiketoiminnan rahavirta -22 -88 milj. EUR 2025 2024 Pääomanpalautukset tytäryhtiöosakkeista — 502 Saadut osingot tytäryhtiöiltä 1 732 — Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -4 -6 Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys 33 1 400 Lyhytaikaisten saamisten vähennys/lisäys -2 356 1 120 Pitkäaikaisten sijoitusten ostot -120 -278 Pitkäaikaisten sijoitusten myynnit 133 544 Lyhytaikaisten sijoitusten ostot -229 -579 Lyhytaikaisten sijoitusten myynnit 875 560 Investointien rahavirta 64 3 263 Omien osakkeiden ostot -624 -680 Osakeannista saadut maksut 1 443 — Lyhytaikaisten velkojen vähennys -441 -358 Pitkäaikaisten velkojen vähennys/lisäys -725 -1 049 Osingonjako -755 -715 Rahoitustoimintojen rahavirta -1 102 -2 802 Rahavarojen lisäys/vähennys -1 060 373 Rahavarat tilikauden alussa 4 421 4 048 Rahavarat tilikauden lopussa 3 361 4 421 Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa. 206 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 1. Laatimisperiaatteet Esitysperiaatteet Nokia Oyj (Emoyhtiö) vastaa konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä. Emoyhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavat Nokian liiketoiminta- ja organisaatiomallien muutoksista johtuvat sisäisen ja ulkoisen rahoitustarpeen muutokset. Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolainsäädännön mukaan. Emoyhtiö soveltaa kirjanpitolain 5:2a §:ä soveltuvin osin johdannaissopimusten ja muiden rahoitusvälineiden merkitsemiseen, arvostamiseen ja esittämiseen tilinpäätöksessä ja siten soveltaa samoja laatimisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä. Emoyhtiöllä on yksi sivuliike Nokia Oyj, Succursale de Lancy, joka sijaitsee Sveitsissä. Sivuliike sisältyy Emoyhtiön tilinpäätökseen. Täydellinen luettelo konserniin kuuluvista yhtiöistä on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.3. Konserniyhtiöt. Valuuttamääräiset erät Emoyhtiön tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä usein käytetään valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän valuuttakursseihin. Kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Osakeperusteiset maksut Emoyhtiöllä on kolme työntekijöille suunnattua osakeperusteista kannustinohjelmaa: tulosperusteiset osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden osakesäästöohjelma. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan, kun osakkeet toimitetaan työntekijöille. Maksu sisältää verot sekä veronluonteiset maksut. Eläkkeet Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuoritukset kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Eläkekulut on esitetty noudattaen paikallista lainsäädäntöä. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti: Aineettomat hyödykkeet 3–7 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 20–33 vuotta Koneet ja kalusto 3–10 vuotta Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen Osuudet saman konsernin yrityksissä on arvostettu hankintamenoon tai alempaan arvonalentumisella oikaistuun arvoon, jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi hankintamenoa pienempi. Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä on arvostettu nimellisarvoon tai tätä alempaan enintään todennäköiseen arvoon. Johdannaisvarat on arvostettu käypään arvoon. Emoyhtiö luokittelee muut rahoitusvarat seuraavasti: hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään emoyhtiön rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella. Rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja arvostetaan hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Muut rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli ne eivät täytä edellä mainitun kategorian vaatimuksia. Näiden mainittujen periaatteiden lisäksi rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa se, onko rahoitusvara osa suojaussuhdetta (ks. suojauslaskenta). Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupanteko- päivänä, joka on päivä, jolloin emoyhtiö sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusvaran. Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun kaikki rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle. 207 Korolliset sijoitukset Emoyhtiö sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Korolliset sijoitukset voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia sijoituksia niiden raportointihetken maturiteettiin perustuen. Nämä sijoitukset kirjataan hankintamenoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset pankkitalletuksiin sekä kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina- arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen kuukauden kuluttua ja jotka eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on sijoitusten hallussapito rahavirtojen kerryttämiseksi. Nämä sijoitukset kirjataan hankintamenoon, kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Näiden sijoitusten pääasiallinen tarkoitus on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut. Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain likviditeetin hallitsemiseksi ja markkinariskin vähentämiseksi. Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset voivat sisältää myös rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia, sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Näiden sijoitusten tarkoituksena on kerätä arvonnousu ja muut sijoitustuotot, ja ne voidaan myydä koska tahansa. Nämä sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja - kuluihin tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon. Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin talletuksiin arvostetaan hankintamenoon. Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä Lainasaatavien perintäkelpoisuutta sekä lainoille saatuja vakuuksia seurataan kvartaaleittain. Mikäli on nähtävissä, että lainan takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena, arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan rahoituskuluihin kirjanpitoarvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välisenä erotuksena. Korkotuotot lainasaamisista kirjataan rahoitustuottoihin. Rahavarat Rahavarat sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa sekä erittäin likvidit korko- ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään, ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta, sekä pankkitalletuksista, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettaviksi enintään kolmen kuukauden kuluttua hankintahetkestä. Sijoitusten korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen maturiteetin vuoksi sijoitusten arvonmuutosriski on merkityksetön. Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi. Rahoitusvarojen arvon alentuminen Emoyhtiö kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on arvostettu hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta sekä lainatakaussopimuksista ja luottositoumuksista. Emoyhtiö arvostaa rahoitus- instrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa kvartaaleittain. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät. Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen Emoyhtiö luokittelee johdannaisvelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja kaikki muut rahoitusvelat nimellisarvoon. Korolliset velat Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja johdannaistransaktioiden vakuudet, kirjataan nimellisarvoon. Transaktiokulut kirjataan siirtosaamisiin ja jaksotetaan tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä lainan korot kirjataan rahoituskuluihin ja -tuottoihin instrumentin pitoaikana. Ostovelat Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti. Johdannaissopimukset Muut rahoitusvarat ja muut rahoitusvelat koostuvat pääasiassa johdannaisista. Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimukset raportointihetken markkinatermiinikurssein. Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttämällä raportointihetken markkinahintoja. Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Korkojohdannaisista aiheutuvat korkotuotot tai -kulut jaksotetaan tuloslaskelmaan tilikauden aikana. 208 Suojauslaskenta Suojauslaskennassa käytettävissä olevia johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiostrategian osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat. Emoyhtiö käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Koronvaihto- sopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtojohdannaisia käytetään suojaamaan korko- ja valuuttariskiä. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen sellainen käyvän arvon muutoksen osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmällä. Emoyhtiö soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on jaettu ja määritetty osittain käyvän arvon suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan valuuttakurssin ja viitekoron muutoksiin liittyvää riskiä, ja osittain rahavirran suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen rahavirran valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat. Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon. Laskennalliset verot Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Yhtiö arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuista että epäsuotuista näyttöä tässä arvioinnissa. Arvioinnissa otetaan huomioon, että Nokian Suomen-yhtiöiden välillä verotettavaa tuloa voidaan tasata konserniavustuksen avulla. 2. Henkilöstökulut milj. EUR 2025 2024 Palkat 42 32 Osakeperusteiset maksut 2 — Eläkekulut 5 4 Henkilösivukulut 3 — Yhteensä 52 36 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 2025 2024 Markkinointi 7 8 Hallinto 193 191 Yhteensä 200 199 Henkilöstö 31.12. 199 194 Johdon palkkiot Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.2. Johdon palkitseminen. Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei ollut myönnettyjä lainoja 31.12.2025 tai 31.12.2024. 209 3. Tilintarkastajan palkkiot Deloitte Oy on toiminut Nokian tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmentajana tilikauden aikana, joka päättyi 31.12.2025. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan tilikaudeksi, joka alkaa valintaa seuraavana tilikautena. Seuraavassa taulukossa on esitetty Deloittelle palvelutyypeittäin vuosien 2025 ja 2024 päättyessä suoritetut palkkiot: Emoyhtiö Nokia konserni milj. EUR 2025 2024 2025 2024 Tilintarkastuspalkkiot 9 9 20 18 Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot 1 2 2 3 Veropalveluihin liittyvät palkkiot — — — — Muut palkkiot — — — — Yhteensä 10 11 22 21 Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 1 176 tuhannella eurolla vuonna 2025 (2 113 tuhannella eurolla vuonna 2024). Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 973 tuhannella eurolla vuonna 2025 (1 871 tuhannella eurolla vuonna 2024) ja muita palveluita 203 tuhannella eurolla (242 tuhannella eurolla vuonna 2024). 4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut milj. EUR 2025 2024 Muut tuotot Ympäristövarauksen purku — 10 Vuokratuotot 3 3 Sovintokorvaus 5 — Muut tuotot 1 1 Yhteensä 9 14 Muut kulut Saamisten alaskirjaus — -23 Muut kulut -1 — Yhteensä -1 -23 5. Rahoitustuotot ja -kulut milj. EUR 2025 2024 Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista Osinkotuotot saman konsernin yhtiöiltä 1 732 50 Yhteensä 1 732 50 Korko- ja muut rahoitustuotot Korkotuotot saman konsernin yhtiöiltä 159 275 Korkotuotot muilta yhtiöiltä 105 231 Kurssivoitot, netto — 29 Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä 46 14 Yhteensä 310 549 Korko- ja muut rahoituskulut Korkokulut saman konsernin yhtiöille -203 -414 Korkokulut muille yhtiöille -124 -189 Kurssitappiot, netto -46 — Tappiot osakkeiden ja liiketoimintojen likvidoinnista — -2 Muut rahoituskulut muille yhtiöille -36 -19 Yhteensä -409 -624 Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät 31 miljoonaa euroa kulua koskien johdannaisia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa (13 miljoonaa euroa kulua vuonna 2024) ja 40 miljoonaa euroa tuottoa koskien velkoja, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa (10 miljoonaa euroa tuottoa vuonna 2024). 6. Tuloverot milj. EUR 2025 2024 Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot -3 -3 Laskennalliset verot 1 5 Yhteensä -2 2 Yhtiö on 31.12.2025 kirjannut 27 miljoonaa euroa laskennallista verosaamista (19 miljoona euroa vuonna 2024). Lisäksi yhtiöllä oli 31.12.2025 laskennallista verosaamista liittyen käyttämättömiin veronhyvityksiin 10 miljoonaa euroa (12 miljoona euroa vuonna 2024) sekä vähennyskelpoisiin väliaikaisiin eroihin 20 miljoonaa euroa (20 miljoonaa euroa vuonna 2024), joiden hyödyntämistä yhtiö ei pitänyt todennäköisenä ja joista ei näin ollen ole kirjattu laskennallista verosaamista taseeseen. 210 7. Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet ja ennakkomaksut Keskeneräiset hankinnat milj. EUR Yhteensä Hankintameno 1.1.2024 9 162 16 5 3 195 Lisäykset — — — — 6 6 Myynnit ja käytöstä poistaminen -1 -3 — — — -4 Uudelleenluokittelu — 1 1 — -1 1 Hankintameno 31.12.2024 8 160 17 5 8 198 Kertyneet poistot 1.1.2024 — -93 -15 -1 — -109 Myynnit ja käytöstä poistaminen — 2 — — — 2 Poistot(1) — -4 -1 — — -5 Kertyneet poistot 31.12.2024 — -95 -16 -1 — -112 Kirjanpitoarvo 1.1.2024 9 69 1 4 3 86 Kirjanpitoarvo 31.12.2024 8 65 1 4 8 86 Hankintameno 1.1.2025 8 160 17 5 8 198 Lisäykset — — — — 4 4 Uudelleenluokittelu — 1 — — -1 — Hankintameno 31.12.2025 8 161 17 5 11 202 Kertyneet poistot 1.1.2025 — -95 -16 -1 — -112 Poistot(1) — -4 — -1 — -5 Kertyneet poistot 31.12.2025 — -99 -16 -2 — -117 Kirjanpitoarvo 1.1.2025 8 65 1 4 8 86 Kirjanpitoarvo 31.12.2025 8 62 1 3 11 85 (1) Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin. 8. Sijoitukset milj. EUR 2025 2024 Osuudet saman konsernin yhtiöissä Kirjanpitoarvo 1.1. 18 192 18 695 Pääomanpalautus — -501 Vähennykset — -2 Kirjanpitoarvo 31.12. 18 192 18 192 Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset Kirjanpitoarvo 1.1. 457 715 Lisäykset 75 278 Vähennykset -133 -544 Uudelleenluokittelu -38 2 Muut muutokset 7 6 Kirjanpitoarvo 31.12. 368 457 Muut pitkäaikaiset sijoitukset Kirjanpitoarvo 1.1. 1 1 Lisäykset 45 2 Muut muutokset -2 -2 Kirjanpitoarvo 31.12. 44 1 Tytär- ja osakkuusyhtiöt on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.3. Konserniyhtiöt. 9. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut milj. EUR 2025 2024 Odotettavissa oleva Nokia Shanghai Bellin määräysvallattomien omistajien osuudesta maksettava käteismaksu (1) — 486 Jaksotetut korkotuotot 38 44 Muut saamiset saman konsernin yhtiöiltä 105 99 Muut siirtosaamiset saman konsernin yhtiöiltä 33 26 Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä 9 12 Yhteensä 185 667 (1) Joulukuussa 2025 Nokia saattoi päätökseen China Huaxinin noin 50 prosentin osuuden oston Nokia Shanghai Bellistä. Konserniyhtiön suorittama käteissuoritus oli 501 miljoonaa euroa. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.2. Rahoitusvarat ja -velat. 211 10. Oma pääoma Oman pääoman muutokset milj. EUR Osakepääoma Ylikurssi- rahasto Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto (1) Yhteensä 1.1.2024 246 46 21 14 849 1 740 16 902 Osakeperusteisten maksujen suorittaminen — — — 99 — 99 Omien osakkeiden hankinta (2) — — — -1 501 — -1 501 Käyvän arvon muutos, nettotuotot — — 20 — — 20 Osingonjako — — — — -715 -715 Tilikauden tappio — — — — -99 -99 31.12.2024 246 46 41 13 448 926 14 707 Osakeperusteisten maksujen suorittaminen — — — 176 — 176 Omien osakkeiden hankinta (2) — — — 197 — 197 Suunnattu osakeanti (3)(4) — — — 1 443 — 1 443 Käyvän arvon muutos, nettokulut — — -28 — — -28 Osingonjako — — — — -755 -755 Tilikauden voitto — — — — 1 529 1 529 31.12.2025 246 46 14 15 264 1 700 17 269 (1) Sisältää 344 miljoonaa euroa omia osakkeita, jotka vähentävät edellisten tilikausien voittoa. (2) Vuonna 2024 Nokia hankki 176 832 266 osaketta tammikuussa ja marraskuussa 2024 julkistettujen takaisinosto-ohjelmien puitteissa. Tammikuun 2024 ohjelman puitteissa hankitut osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2025. Vuonna 2025 Nokia Oyj hankki 130 813 954 omaa osakettaan marraskuussa 2024 julkistetun osakkeiden takaisinosto-ohjelman puitteissa. Marraskuun 2024 ohjelman puitteissa vuosina 2024 ja 2025 hankitut osakkeet mitätöitiin huhtikuussa 2025. Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa, ja siten takaisinostot vähensivät vapaata omaa pääomaa. Marraskuussa 2024 käynnistettyyn osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyen Nokia kirjasi vuoden 2024 lopussa 821 miljoonan euron velan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennyksen, mikä heijastaa Nokian sopimukseen perustuvaa sitoumusta sen ja osakkeiden takaisinostot Nokian puolesta toteuttavan kolmannen osapuolen välillä. Tämä velka ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennys peruttiin vuonna 2025, kun takaisinosto-ohjelma oli saatu päätökseen. Lisätietoja takaisinosto-ohjelmasta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.1. Oma pääoma. (3) Vuonna 2025 Nokia Oyj antoi 166 389 351 uutta osaketta suunnatussa osakeannissa NVIDIA Corporationille 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla, mikä vastasi 5,16 euron osakekohtaista merkintähintaa. Osakeannin kokonaismäärä oli 859 miljoonaa euroa. (4) Vuonna 2025 Nokia Oyj antoi 127 434 986 hallussaan ollutta Nokian osaketta Infineran osakkeenomistajille Nokian Infineran hankinnan toteuttamisen yhteydessä. Annettujen osakkeiden arvo oli 584 miljoonaa euroa. Ks. lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat. Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot Suojausrahasto Suojauskustannus Yhteensä milj. EUR Ennen veroja Vero Verojen jälkeen Ennen veroja Vero Verojen jälkeen Ennen veroja Vero Verojen jälkeen 1.1.2024 21 -4 17 6 -2 4 27 -6 21 Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut 12 -2 10 15 -3 12 27 -5 22 Siirto tuloslaskelmaan -2 — -2 — — — -2 — -2 31.12.2024 31 -6 25 21 -5 16 52 -11 41 Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut -20 4 -16 -12 3 -9 -32 7 -25 Siirto tuloslaskelmaan -2 — -2 — — — -2 — -2 31.12.2025 9 -2 7 9 -2 7 18 -4 14 Jakokelpoiset varat milj. EUR 2025 2024 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 15 264 13 448 Edellisten tilikausien voitto 171 1 025 Tilikauden voitto/tappio 1 529 -99 Vapaa oma pääoma yhteensä 16 964 14 374 Jakokelpoiset varat yhteensä 16 964 14 374 Emoyhtiön osakkeet Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.1. Oma pääoma. 11. Pakolliset varaukset milj. EUR 2025 2024 Liiketoimintojen myynteihin liittyvät 30 30 Yhteensä 30 30 212 12. Korollinen vieras pääoma Kirjanpitoarvo milj. EUR(1) Rahoitusväline Valuutta Nimellisarvo (milj.) Lopullinen eräpäivä 2025 2024 EIP T&K-laina EUR 500 2/2025 — 500 NIB T&K-laina EUR 83 5/2025 — 83 2,375 % velkakirja EUR 292 5/2025 — 292 2,00 % velkakirja EUR 630 3/2026 630 625 4,375 % velkakirja USD 500 6/2027 419 459 3,125 % velkakirja EUR 500 5/2028 491 488 4,375 % kestävyystavoitteisiin sidottu velkakirja (2) EUR 500 8/2031 507 517 NIB T&K-laina(3) EUR 250 10/2032 250 100 6,625 % velkakirja USD 500 5/2039 420 458 Muut velat saman konsernin yhtiöille 7 360 8 179 Muut velat muille yhtiöille 17 39 Yhteensä 10 094 11 740 (1) Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 15 miljoonaa euroa (46 miljoonaa euroa vuonna 2024) käyvän arvon oikaisuun liittyviä tappioita. Tästä 120 miljoonaa euroa voittoa (137 miljoonaa euroa vuonna 2024) liittyy lopetettuihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti. (2) Velkakirjaan sisältyy eräpäivänä 4 miljoonan euron kertaluontoinen preemio, joka lankeaa maksettavaksi, mikäli Nokia ei saavuta tavoitettaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjussamme (scope 1, 2 ja 3) hiilidioksidiekvivalenttitonneina 50 prosenttia vuosina 2019–2030. Tämä tavoite on yksi Nokian keskeisistä kestävyystavoitteista ja on valittu Nokian kestävän rahoituksen viitekehyksen kestävyyden suorituskykymittariksi, joka mahdollistaa kestävyyteen sidottujen joukkolainojen liikkeeseenlaskun. (3) Pohjoismaiden investointipankin (NIB) myöntämä laina maksetaan takaisin kahdessa erässä vuosina 2031 ja 2032. Merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat: Nostettu Sitoutunut / sitoutumaton Rahoitusjärjestely Valuutta Nimellisarvo (milj.) 2025 2024 Sitoutunut Luottolimiittisopimus(1) EUR 2 000 — — Sitoutunut EIP T&K-lainalimiittisopimus (2) EUR 435 — — Sitoutumaton Suomalainen yritystodistusohjelma EUR 750 — — Sitoutumaton Euro-Commercial Paper -ohjelma EUR 1 500 — — Sitoutumaton Euro Medium Term Note -ohjelma (3) EUR 5 000 1 630 1 922 Yhteensä 1 630 1 922 (1) Nokialla oli 31.12.2025 nimellisarvoltaan 1 500 miljoonan euron suuruinen sitova luottolimiitti, joka erääntyy kesäkuussa 2030 (kahdella yhden vuoden jatko-optiolla), sekä nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron suuruinen sitova luottolimiitti, joka erääntyy maaliskuussa 2027 (yhden vuoden jatko-optiolla). Nokia peruutti nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron luottolimiitin vapaaehtoisesti 3.3.2026 ja peruuttaminen astuu voimaan 6.3.2026. (2) Luottolimiittisopimuksen nostoaika päättyy joulukuussa 2027. (3) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa. Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja. 213 13. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän perusteella. Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen siihen, miten paljon käytettyjen syöttötietojen arviointia tarvitaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon, ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Nokia luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle. Oheisessa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti. 2025 2024 Kirjanpitoarvo Käypä arvo(1) Kirjanpitoarvo Käypä arvo(1) milj. EUR Hankintamenoon / Nimellisarvoon Taso 2 Taso 3 Yhteensä Yhteensä Hankintamenoon / Nimellisarvoon Taso 2 Taso 3 Yhteensä Yhteensä Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset 368 — — 368 377 457 — — 457 466 Pitkäaikaiset sijoitukset — — 44 44 44 — — 1 1 1 Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä 1 203 — — 1 203 1 203 1 412 — — 1 412 1 412 Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä 1 — — 1 1 16 — — 16 16 Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä 3 263 — — 3 263 3 263 1 187 — — 1 187 1 187 Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset saman konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaiset 22 — — 22 22 — 43 — 43 43 Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaiset — 136 — 136 136 — 225 — 225 225 Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset 323 618 — 941 941 486 1 090 — 1 576 1 576 Rahavarat 2 546 815 — 3 361 3 361 3 050 1 371 — 4 421 4 421 Rahoitusvarat yhteensä 7 726 1 569 44 9 339 9 348 6 608 2 729 1 9 338 9 347 Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille 2 087 — — 2 087 2 078 2 647 — — 2 647 2 636 Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille 7 360 — — 7 360 7 360 8 179 — — 8 179 8 179 Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille 647 — — 647 647 914 — — 914 914 Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille sisältäen johdannaiset — 54 — 54 54 — 35 — 35 35 Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen johdannaiset — 257 — 257 257 1 119 — 486 1 605 1 605 Rahoitusvelat yhteensä 10 094 311 — 10 405 10 396 12 859 35 486 13 380 13 369 (1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.2. Rahoitusvarat ja -velat. Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu varoja ja velkoja, joiden käyvät arvot perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa emoyhtiön rahavaroista, lyhytaikaisista sijoituksista, vapaasti ostettavista ja myytävistä johdannaisista sekä eräistä muista tuotteista. Vuonna 2025, tason 3 rahoitusvelkojen vähennys liittyy pääasiassa NSB:n vähemmistöosuuden ostoon China Huaxinilta. Nokia käytti NSB:n osakassopimuksessa kuvatun osto-optionsa ja aloitti prosessin tullakseen ainoaksi osakkeenomistajaksi vuonna 2024. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.2 Rahoitusvarat ja -velat. Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista: milj. EUR Tason 3 rahoitusvarat Tason 3 rahoitusvelat 1.1.2024 1 -454 Muut muutokset — -32 31.12.2024 1 -486 1.1.2025 1 -486 Lisäykset 45 — Vähennykset — 486 Muut muutokset -2 — 31.12.2025 44 — 214 14. Johdannaiset Vastaavaa Vastattavaa milj. EUR Käypä arvo(1) Nimellisarvo(2) Käypä arvo(1) Nimellisarvo(2) 31.12.2025 Käyvän arvon suojaus Koronvaihtosopimukset 22 1 255 -3 375 Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset — — -178 851 Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa Valuuttatermiinit, muut yhtiöt 95 6 001 -77 4 626 Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt 22 1 913 -50 3 368 Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt 4 563 — — Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt — — -4 563 Yhteensä 143 9 732 -312 9 783 31.12.2024 Käyvän arvon suojaus Koronvaihtosopimukset 28 1 130 -10 792 Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 15 241 -97 722 Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa Valuuttatermiinit, muut yhtiöt 120 8 037 -190 7 685 Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt 43 3 536 -35 2 734 Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt 15 860 — — Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt — — — 90 Yhteensä 221 13 804 -332 12 023 (1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin. (2) Sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuina anna kuvaa yhtiön riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla. (3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi. Johdannaisten luokittelu yllä olevassa taulukossa suojauslaskennan soveltamisen mukaan perustuu johdannaisten käyttöön ja kirjaamiseen yhtiön erillistä tilinpäätöstä varten. Luokittelu voi olla erilainen konsernitilinpäätöksessä. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.3. Johdannaisvarat ja -velat . 215 15. Siirtovelat ja muut velat milj. EUR 2025 2024 Jaksotetut korkokulut 35 47 Palkat ja sosiaalikulut 18 12 ALV ja muut välilliset verot 1 20 Muut siirtovelat saman konsernin yhtiöille 24 32 Muut siirtovelat muille yhtiöille 24 14 Yhteensä 102 125 16. Vakuudet ja vastuusitoumukset milj. EUR 2025 2024 Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta Vuokratakaukset(1) 18 14 Muut takaukset (2) 1 426 1 583 (1) Muiden konserniyhtiöiden puolesta annettujen vuokratakausten esittämistapa on yhdenmukaistettu vuonna 2025 muiden takausten kanssa toissijaisten vastuiden osalta. Vuoden 2024 vertailutieto on oikaistu vastaavasti. (2) Muista takauksista annettua vertailutietoa vuodelta 2024 on oikaistu tiettyjen konserniyhtiöiden kirjaamien varausten ja ennakkomaksujen osalta. Leasing- ja muut vuokravastuut olivat yhteensä 3 miljoonaa euroa 31.12.2025 (3 miljoonaa euroa vuonna 2024). Yllä mainittujen vastuusitoumusten lisäksi emoyhtiö antaa muita vastuusitoumuksia samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta, joista valtaosa liittyy asiakassopimuksiin ja voivat tulla emoyhtiön suoritettavaksi, mikäli konserniyhtiö ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan. 17. Rahoitusriskien hallinta Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa rahoitusriskien hallintaan koskien kaikkia liiketoimintoja ja -prosesseja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät toimintatavat ja prosessit ovat konsernitasoisia, eikä emoyhtiöllä ole omia tai erillisiä rahoitusriskien hallintaan liittyviä toimintatapoja tai prosesseja. Näin ollen kaikki sisäiset ja ulkoiset rahoitusriskialtistukset ja transaktiot käsitellään konsernin rahoitusriskien hallintastrategian yhteydessä. Emoyhtiö toimii keskitetysti konsernin pääyhtiönä ulkoisten rahoitusriskien hallinnassa. Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä ja toteuttaa kaikki merkittävät rahoitustransaktiot pankkien kanssa sekä vastaavat sisäiset rahoitustransaktiot konsernin sisällä. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.4. Rahoitusriskien hallinta. 216 Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysraportin 2025 allekirjoitus Emoyhtiön taseen 31.12.2025 mukaan jakokelpoiset varat olivat 16 964 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2025 voitto oli 1 529 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa vuoden 2026 yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Vuoden 2025 tilinpäätöksen antamisen hetkellä yhtiön osakemäärä on 5 742 239 696, ja tähän perustuva varojenjaon enimmäismäärä olisi noin 804 miljoonaa euroa. Ehdotettu varojenjako on linjassa yhtiön voitonjakopolitiikan kanssa. Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä Nokia Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Hallituksen toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Nokia Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta Nokian tilasta. Hallituksen toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa. 217 5. maaliskuuta 2026 Sari Baldauf Hallituksen puheenjohtaja Timo Ihamuotila Timo Ahopelto Elizabeth Crain Thomas Dannenfeldt Pernille Erenbjerg Lisa Hook Mike McNamara Thomas Saueressig Kai Öistämö Justin Hotard Toimitusjohtaja Tilinpäätösmerkintä Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, 5. maaliskuuta 2026 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT 218 Tilintarkastuskertomus Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle Tilinpäätöksen tilintarkastus Lausunto Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausuntonamme esitämme, että ▪ konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ▪ tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU- asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 3 kohdassa Tilintarkastajan palkkiot. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Soveltamamme olennaisuus Määrittelemme olennaisuuden sen kokoluokan virheellisyytenä tilinpäätöksessä, joka todennäköisesti vaikuttaisi taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Käytämme olennaisuutta sekä suunnitellessa työmme laajuutta sekä arvioidessamme työmme tuloksia. Ammatilliseen harkintaamme perustuen, olemme määrittäneet konsernitilinpäätöksen olennaisuuden seuraavasti: Konsernitilinpäätöksen olennaisuus Olennaisuus €150 miljoonaa Olennaisuuden määrittämisen vertailukohde 0,7 % konsernin liikevaihdosta Perustelut vertailukohteen valinnalle Huomioiden liikevaihdon merkityksen sijoittajille ja muille tilinpäätöksen käyttäjille olemme käyttäneet tätä pääasiallisena vertailukohteena olennaisuuden määrittämiselle. Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski. 219 Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa Liikevaihdon tuloutus - Merkittävien ja monimutkaisten asiakassopimusten kirjanpitokäsittely Katso liitetieto 2.1 tilinpäätöksessä. Yhtiö solmii asiakkaiden kanssa monivuotisia puitesopimuksia, jotka yhdessä laitteistojen, ohjelmistojen ja palveluiden ostotilausten kanssa muodostavat myyntisopimuksia. Tietyt myyntisopimukset ovat arvoltaan erityisen merkittäviä ja sisältävät erittäin monimutkaisia ehtoja, jotka vaikuttavat liikevaihdon tulouttamiseen. Tällaisten myyntisopimusten kirjanpidollisen käsittelyn monimutkaisuus liittyy sopimusperusteisten suoritusten arviointiin, sopimusten yhdistelemiseen ja myöhempiin sopimusmuutoksiin sekä muihin kauden aikana ilmeneviin tekijöihin, jotka vaikuttavat olennaisesti liikevaihdon tulouttamiseen. Koska tällaisten kirjanpidollisten arviointien tekeminen näiden merkittävien ja monimutkaisten myyntisopimusten osalta on hyvin monimutkaista, näiden kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden arvioimiseksi suoritetut tilintarkastustoimenpiteemme vaativat merkittävää tilintarkastajan harkintaa. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. Olemme suorittaneet merkittävien ja monimutkaisten myyntisopimusten liikevaihdon tulouttamisen oikeellisuuden arvioimiseen liittyen muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet: ▪ Testasimme merkittävien ja monimutkaisten myyntisopimusten kirjanpidollisen käsittelyn määrittämiseen liittyvien kontrollien tehokkuutta; ▪ Hyödynsimme data-analytiikkaa tunnistaaksemme myyntisopimukset, jotka olivat arvoltaan merkittäviä ja sisälsivät monimutkaisuuksia; ▪ Analysoimme kuluvan kauden aikana solmittuja tai muutettuja merkittäviä ja monimutkaisia myyntisopimuksia tunnistaaksemme kaikki liikevaihdon tulouttamisen kannalta olennaiset ehdot ja ▪ Arvioimme, olivatko johdon kirjanpidolliset johtopäätökset merkittävien ja monimutkaisten myyntisopimusten osalta tunnistettujen monimutkaisten osa-alueiden suhteen kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisia. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS- tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin. Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. 220 Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: ▪ Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. ▪ Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. ▪ Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta. ▪ Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa. ▪ Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan. ▪ Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu. Muut raportointivelvoitteet Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 alkaen yhtäjaksoisesti kuusi (6) vuotta. Muu informaatio Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa. 221 Muut lakiin perustuvat lausunnot Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaa tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta. Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta. Muut lausumat Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä, 5. maaliskuuta 2026 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT 222 Tilintarkastajan ESEF-varmennuslausunto Riippumattoman tilintarkastajan raportti Nokia Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä Nokia Oyj:n hallitukselle Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Nokia Oyj:n (0112038-9) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (549300A0JPRWG1KI7U06-2025-12-31-fi.zip) tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025. Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu ▪ laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin 3 artiklan mukaisesti ▪ merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan mukaisesti sekä ▪ varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallinta- järjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti. Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti. Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, ▪ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja ▪ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja ▪ ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia. Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. Lausunto Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Nokia Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (549300A0JPRWG1KI7U06-2025-12-31-fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. Lausuntomme Nokia Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025 – 31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 5.3.2026. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä. Helsingissä, 5. maaliskuuta 2026 Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KHT 223 Kestävyysraportin varmennuskertomus Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle Kestävyysraportoinnin varmennus Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025. Lausunto Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu: ▪ kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä ▪ kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU- taksonomia). Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Nokia Oyj on yksilöinyt tiedot Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyys- raportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi). Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi. Lausunnon perustelut Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”. Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat. Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet Nokia Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat: ▪ konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointi- standardien mukaista raportointia varten, ▪ siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä ▪ sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä. Luontaiset rajoitteet konsernikestävyysraportin laatimisessa Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu odotetulla tavalla. 224 Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä. Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella. Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi: ▪ Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta. ▪ Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista. Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto. Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: ▪ Haastattelimme yrityksen johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla. ▪ Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista ja yhdistelemiseen liittyvistä yhtiön keskeisistä prosesseista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä. ▪ Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin. ▪ Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota. ▪ Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla. ▪ Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia. ▪ Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin. ▪ EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta. Helsingissä, 5. maaliskuuta 2026 Deloitte Oy Kestävyystarkastusyhteisö Jukka Vattulainen KRT