Nokia Oyj — Annual Report 2020

Mar 4, 2021

Nokia Oyj Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12.2020

Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Liiketoimintakuvaus

Hallituksen katsaus

Keskiset tunnusluvut

Taloudellinen katsaus

• Toiminnan tulos
  • Jatkuvat toiminnot
  • Lopetetut toiminnot
• Segmenttien tulos
  • Networks
  • Nokia Software
  • Nokia Technologies
  • Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut
• Likviditeetti ja pääomaresurssit
  • Taloudellinen asema
  • Raha virta
  • Rahoitusvarat ja -velat
  • Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset
• Treasuryn ohjesääntö
• Valuuttakurssien vaikutus

Toimintamme COVID-19-pandemian aikana

Kestävä kehitys ja vastuullisuus

• Kestävän kehityksen hallintamalli
• Riskienhallinta
• Kestävän kehityksen strategia ja tavoitteet
  • Sopeutuminen COVID-19-pandemiaan
  • Elämän parantaminen teknologian avulla
  • Ilmastonmuutoksen torjuminen
  • Johdamme liiketoimintaamme rehellisesti
• Kulttuurimme – ihmisten kunnioittaminen

Osakkeet ja osakkeenomistajat

• Osakkeet ja osakepääoma
• Osakkeenomistajat

Nokian yhtiöjärjestys

Riskitekijät

Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tunnuslukujen laskentakaavat

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

---

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet. Nettokäyttöpääoma sisältää sekä lyhyt- että pitkäaikaisia eriä. Vuonna 2020 konserni ei maksanut osinkoa emoyhtiön omistajille (osinkoa maksettiin osaketta kohti 0,10 euroa vuonna 2019 ja 0,19 euroa vuonna 2018). Emoyhtiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2020.

	2020-12-31	2019-12-31	2018-12-31	2017-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]
ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]
ifrs-full:IssuedCapitalMember	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]
ifrs-full:SharePremiumMember	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]
ifrs-full:TreasurySharesMember	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]
ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]
ifrs-full:OtherReservesMember	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]
ifrs-full:CapitalReserveMember	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]	[Arvo]

xbrli:shares

---

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

---

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2020 allekirjoitus

---

Tilintarkastuskertomus

---

Liiketoimintakuvaus

Nokia Oyj on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsingissä, Suomessa. Nokia Oyj on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Konsernin pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Nokia tarjoaa mobiili- ja kiinteiden verkkojen laitteistoja, ohjelmistoja ja palveluja viestintäpalvelujen tarjoajille, yrityksille ja internet-toimijoille. Kattava tuote-, palvelu- ja lisensointivalikoimamme mahdollistaa 5G:n ja esineiden internetin infrastruktuurin. Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jolla on asiakkaita yli 100 maassa ympäri maailmaa ja toimintoja Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa, Kiinan alueella, Pohjois-Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella ja Latinalaisessa Amerikassa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) ja Pariisin pörssissä (Euronext Paris).

---

Hallituksen katsaus

Nokia julkisti lokakuussa uuden toimintamallin ja strategiset painopistealueet tavoitteenaan varmistaa teknologiajohtajuus, asiakkaiden ostokäyttäytymisen mukainen lähestymistapa ja kestävä taloudellinen suorituskyky. Vuosi 2020 jää historiaan vuotena, joka kiihdytti digitalisaatiota ja kasvatti kriittisten verkkojen roolia maailmanlaajuisen pandemian keskellä. Vaikka COVID-19-pandemia aiheutti ennennäkemättömiä sulkutoimia ympäri maailmaa, verkkoinfrastruktuuriratkaisut varmistivat sekä maailmantalouden rattaiden pyörimisen että käytännön arjen sujumisen. Nokian vuosi 2020 oli taloudellisesti vakaa, joka näkyi vahvistuneina bruttokate- ja liikevoittoprosentteina. Katteita nosti mobiiliradiotuotteiden parantunut kilpailukyky ja kustannusrakenne, verkkoliiketoiminnan positiivinen kehitys sekä myynnin painottuminen Pohjois-Amerikkaan, jossa marginaalit ovat korkeammat. Vapaa kassavirta vahvistui ja rahoitusasema säilyi vakaana. Vuoden tärkeisiin tapahtumiin lukeutui toimitusjohtajan seuraajahaku saattaminen päätökseen hallituksen nimitettyä Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi 2.3.2020. Lundmark aloitti tehtävässään 1.8.2020 ja Nokian pitkäaikainen toimitusjohtaja Rajeev Suri jätti tehtävänsä 31.7.2020 tkaen hallituksen neuvonantajana 1.1.2021 saakka. Nokia julkisti lokakuussa uuden toimintamallin ja strategiset painopistealueet tavoitteenaan varmistaa teknologiajohtajuus, asiakkaiden ostokäyttäytymisen mukainen lähestymistapa ja kestävä taloudellinen suorituskyky.# Nokia Interim Report Q4 2020

Vuoden aikana k äynniste tyn stra tegiaty ön pohjalta Nokia näkee verkkor atkaisuiden arvonmuo- dostuksen siirtyvän ast eittain puolijoht eisiin, ohjelmistoihin ja palveluihin. Nokian r oolina on toimitt aa kilpailukykyisiä verkk oelementt ejä ja kok onaisra tkaisuja kriittisiin v erkkoihin, joiden var assa yhteisk unnat, yritykse t, muut or ganisaatio t ja ko titaloudet toimiv at. Vuoden 2021 alussa voimaan ast uneen toimint amallin tarkoituksena on par antaa Nokian ke tt er yyt tä, asiakasläht öisyyttä, tulosvast uullisuutta, kust annustehokkuut ta ja läpinäkyvyyt tä. Toimintamallin ytimessä ova t neljä tulosvast uullista liike toimintaryhmää, jo tka vastaav at paremmin asiakk aiden ostokä yttäytymist ä. Nokia kertoo tark emmin liike toimint ar yhmiensä str ategioist a pääomamarkkinapäivänä 18.3.2021. Kok onaisuudessaan vuosi 2020 sisälsi tärkeit ä askeleit a oikeaan suunt aan. Määrätie toise t toimenpitee t Matk apuhelinverko t -liike toimint ar yhmän tuo tekehityksessä par ansivat kilpailukyky ä ja tuot teiden kustannusr akenne tt a, mikä näkyi Mobile Access -liike toiminnan tuloksessa,v aikka työt ä  onkin vieläedessä. 5G-tuo tteiden kysynt ä  lisääntyi ja ReefShark-pohjaist entoimit usten kasvu laski osalt aan tuot ekustannuksia sekä par ansi5G-tuo tt eidenbrutt okat eprosent tia. Vuodelle 2020 ase te ttu 35 % toimit ustavoite Ree fShark-pohjaisissatuo tt eissaylit tyija vuoden loppuun mennessä päästiin 43 % osuuteen kaikista toimituksist a. Myös yritys- asiakkaita palveleva Ent erprise-liike toiminta jatk oi vahvaa k aksinumeroista k asvua ja Nokialla on jo 260 asiakasta yksityisissä langat tomissa verkoissa. Nokia on jo nyt teknologiajoh taja monella tärk eälläalueella, kut enverkk oinfrastrukt uuri- liike toimint ar yhmän FP4-pohjaisissa reititin tuot teissa. Lisäksi Nokia haki vuoden aikana pa tent teja yli 1 500 uudelle k eksinnölle, ja yli 3 500 patent tiperhe ttä on määrit elty olennaisiksi 5G-standardien kannalta. Vuoden aik ana Nokia jatkoi ty ötään maailman sosiaalisen, ee ttisen ja ekologisen kehityksen e teen. Nokia k eskittyi esimerkiksi tuo tteidensa ener giankulut uksen pienentämiseen t avoitt eenaan vähentää tuo tteiden pääst öjä 75 % vuoteen 2030 mennessä. T ähän mennessä Nokian uusimat tukiasemat o vat tuonee t keskimäärin 58 % ener giasäästön asiakkaille. V astuullisuus kor ostui hallituksen vuosit taisten vastuullisuusta voitteiden arvioinnin lisäksi myös sen v aliokuntien ty öskent elyssä. T arkastus valiokunt a keskittyi ilmast oon liittyvän t aloudellisen raportoinnin suunnitt eluun ja tot euttamiseen sek ä konik timineraaliraportoinninseur antaan. Henkilöstöpoliittinen v aliokunt a tarkasteli ympäristö- jasosiaalist ent avoitteiden yhdistämistä tulospalkkiojärjest elmiin. Nimitysvaliokunt a puolestaan arvioi vastuullisuut een liittyviä kehityssuun tia hyvän hallin totavan näkök ulmasta. Vuoden 2020 aik ana hallituksella oli yht eensä 20 ja sen valiokunnilla yh teensä 22 k okousta.

C OVID-19-pandemiasta johtuen vuoden 2020 yhtiökok ousjärjest ettiinpoikk eus- järjestelyin yh tiön pääkont torissa Espoossa 27.5.2020 eduskunnan hyv äksymän väliaikaisen lainsäädännön nojalla. Kok ouksessa oli eduste ttuna noin 43 000 osakkeenomist ajaa, jotka edustiv at noin 2 300 miljoonaa osake tta ja ään tä. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi v alittiin Sari Baldauf ja varapuheenjohtajaksi K ari Stadigh hallituksen pitkäaik aisen puheenjohtajan Risto Siilasmaan ilmoite ttua aiemmin, ett ei hän enää ase tu ehdolle hallituksen jäseneksi vuoden 2020 yhtiök okouksessa.

Odo tamme vuoden 2021 olevan Nokialle haastava siirtymä vuosi, jota r asittav at markkinaosuuden supistuminen ja hintaer oosio Pohjois-Amerikassa. Lisäksi tulemme tek emään lisäinvestoin teja 5G-tuo tekehitykseen, mikä puolestaan tark oittaa jossain määrin lyhy en aikav älin kannat tavuuden uhr aamista 5G-teknologiajoh tajuudenja pitkän aikav älin kannat tavuuden varmistamiseksi. Vuoden 2021 tärk eimpiä tavoit teita ova t Matk apuhelinverko t-liik etoimin taryhmän  muutosohjelman loppuunsaat taminen sekä Nokian uuden toimin tamallin tehok as täytän töönpano tulosvast uullisuutta ja innostavaa yritysk ulttuuria v ahvistaen. Kuten tilik auden 2020 tulosjulkistuksen yht eydessä to tesimme, hallitus on tyytyväinen Nokian oper atiiviseen suoritukseen ja kassan vahvistumiseen. Hallit us ei kuitenk aan ehdota osinkoa t ai pyydä osingonjak ovaltuutusta tilik auden 2020 osalta, jo tt a voimme investoida riit tävästi 5G:hen ja muihin str ategisesti tärk eisiin alueisiin samalla kun varmistamme Nokian vah van kassavirr an.

Hallituksen toimintak ertomus

05 K esk eiset tunnusluvut

K esk eiset tunnusluvut

T ämä osio sisältää yht eenvedon konsernin t aloudellisista ja muista tunnusluvuista tilik ausilta 2020, 2019 ja 2018. Tiedot perustuv at joitakin vuodelta 2018esit et täviä tietoja lukuun ot tamat tavuoden 2020 tilintark aste ttuun IFRS-konsernitilinpäät ökseenja niitä onlue ttav ayhdessä konsernitilinpää töksen k anssa. Ne vuodelta 2018 esitet tävä ttiedo t,jo tka eivät perustu vuoden 2020IFRS-k onsernitilinpäätökseen, perustuvat aiemmilta tilikausilta laadittuihin IFRS-konsernitilinpäät öksiin.

Vuonna 2019 konserni ot tik äyttöön IFRS 16,V uokrasopimukse t-standar dinensimmäist äk ertaa.V uonna2018 konserni o tti käytt öönIFRS 9, Rahoit usinstrumentit jaIFRS 15,Myyn tituot ot asiakassopimuksista -standardit ensimmäistä k ertaa. Kosk auusia standar dejaei ole sovellet tu takaut uvasti, aiempien tilikausien taloudellisia tie toja ei ole oikaist u uusien tilinpäätösstandar dien mukaisesti.

1.1.‑31.12. (milj.EUR, paitsihenkilöstön k eskimääräinen lukumäärä)	2020	2019	2018
K onsernin tuloslaskelmasta   
Liike vaihto	21 852	23 315	22 563
Muutos %	-6,3 %	3,3 %	-2,5 %
Liike voitto/-tappio	885	485	-59
% liike vaihdosta	4,0 %	2,1 %	-0,3 %
Rahoit ustuoto t	156	165	85
Rahoit uskulut	-320	-506	-398
V oitto/tappio ennen ver oja	743	156	-360
Tulover ot	-3 256	-138	-189
Jatk uvien toimintojen t appio/voitto	-2 513	18	-549
Emoyhtiön osakk eenomistajille kuuluv a tilikauden tappio/voit to	-2 520	14	-554
Määr äysvallat tomille omistajille kuuluva osuus t appiosta/voit osta	7	4	5
Osakek ohtainen t ulos (emoyhtiön omistajille k uuluvasta tappiosta/voit osta)
Laiment amaton osakek ohtainen t ulos, jatkuva t toiminnot, EUR	-0,45	0,00	-0,10
Laimenne ttu osakek ohtainen t ulos, jatkuva t toiminno t, EUR	-0,45	0,00	-0,10
K onsernitaseesta  
Pitkäaik aiset var at (1)	17 976	22 320	21 246
Kassa ja lyhyt aikaise t sijoitukset (2)	8 061	6 007	6 873
Muut lyhytaik aiset var at	10 154	10 801	11 393
Myytävänä ole vat omaisuuser ät	–	–	5
V astaavaa yh teensä	36 191	39 128	39 517
Emoyhtiön osakk eenomistajille kuuluv a oma pääoma	12 465	15 325	15 289
Määr äysvallat tomille omistajille kuuluva osuus omast a pääomasta	8 0	76	82
Kor olliset vela t (3)(4)	5 576	4 277	3 820
Kor ot tomat vela t (1)(4)(5)	18 070	19 450	20 326
V astat tavaa yht eensä	36 191	39 128	39 517
Muuta tietoa  
Tutkimus- jak ehityskulut (6)	-4 087	-4 532	-4 777
% liike vaihdosta	-18,7 %	-19,4 %	-21,2 %
Investoinnit ainee ttomiin ja aineellisiin h yödykkeisiin	-479	-690	-672
% liike vaihdosta	-2,2 %	-3,0 %	-3,0 %
Henkilöstökulut (7)	-7 310	-7 360	-8 029
Henkilöstön k eskimääräinen lukumäär ä	92 039	98 322	103 083
Tilauskan ta, mrd. EUR	16,6	18,8	21,1
Olennaiset tunnusluvut  
Osakek ohtainen osink o, EUR (8)	0,00	0,00	0,10
Makse tut osingot (8)	–	–	560
Sijoite tun pääoman tuo tto, %	5,3 %	1,5 %	neg.
Oman pääoman tuo tto, %	neg.	0,1 %	neg.
Omavar aisuusaste, %	34,7 %	39,4 %	38,9 %
Ne ttovelk aantumisaste, %	-19,8 %	-11,2 %	-19,9 %
Ne ttokassa ja lyh ytaikaise t sijoitukset (4)(9)	2 485	1 730	3 053
V apaa kassavirta	1 356	-297	-199

(1) Vuonna2020ja 2019pitkäaik aiset varat jakor ott omatvela theijastava tIFRS 16,Vuokr asopimukset-standar dinkä yttöönoton vaikutuksia 1.1.2019.
(2) Kassa ja lyhytaik aiset sijoitukset k oostuvat seur aavista konsernitaseen riveistä: r ahavara t ja lyhytaikaiset sijoit ukset.
(3) Korollise tvelat -erä sisältääpitk ä-jalyh ytaikaiset korollise tvelat.
(4)  IAS17,V uokrasopimukset -standardin mukaisestikirja tutvuokr avelatvuonna 2018on luokiteltu uudelleenkor ollisistaveloista kor ottomiin velkoihin vertailukelpoisuudenpar antamiseksi IFRS16, Vuokr asopimukset-st andardinkä yttöönoton 1.1.2019my ötä muuttuneenk orollisten velkojen javuokrav elkojenesit tämistavank anssa.T äst äjohtuen vuodelta2018 esitet tävää nettok assaja lyhytaikaise tsijoitukse t-er ääonm yösoikaist usiten, että seei sisällävuokr avelkoja. Näistävertailutie tojenesitt ämistavanmuut oksistahuolimat taIFRS 16-standardia eiole ote ttu käyttöön takautuvasti.
(5)  Korot tomat velat-er äsisältää pitkä-ja lyhytaikaisen vieraan pääomanlukuun ottama tta pitkä-ja lyhytaikaisia korollisia velkoja.
(6)  Vuonna2020 konserniuudelleenluokit telitie ttyjät uotto- jakulueriä liike toiminnanmuista tuotoista jak uluistatoiminnoille. Vertailutiedo t2019ja 2018on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja konsernitilipää töksen liitetiedossa 2, Merkit tävät lasken taperiaatt eet.
(7) Vuosien 2019 ja 2018 vertailuluvut on muute ttu vastaamaan oik aistua uudelleenjärjestelykulujen määr ää. Katso lisätie toja liitetiedost a 9, Henkilöstökulut.
(8) Vuonna 2020 konserni ei maksanut osink oa emoyhtiön omistajille. Emoyh tiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilik audelta 2020.
(9) Ne ttokassa jalyhytaikaisetsijoitukse t-er äsisältää rahavar atja lyhytaikaisetsijoitukse tvähenne ttynäpitkä- jalyhyt aikaisillak orollisillaveloilla.# 06 T aloudellinen katsaus

Tähän osioon sisältyvät taloudelliset tiedot tilikausilta 2020 ja 2019 on johdettu tilintarkastettua IFRS-konsernitilinpäätöksestämme. Näitä taloudellisia tietoja on luettava yhdessä konsernitilinpäätöksen kanssa, johon ne kokonaisuudessaan perustuvat.

COVID-19:n vaikutus toimintoihimme

Vuonna 2020 COVID-19-pandemialla oli merkittävä vaikutus maailmantalouteen ja kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin. Vuoden aikana COVID-19:n vaikutus taloudelliseen tulokseemme ja taloudelliseen asemaamme on liittynyt pääasiassa tilapäisiin tehtaiden sulkemisiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tehtaiden sulkemiset liittyivät pääasiassa Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut-osioon sisältyvään Alcatel Submarine Networks -yksikköön ja niillä oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Tästä liikevaihdosta suurimman osan odotetaan siirtyvän tuleville kausille sen sijaan, että se olisi menetetty. Lisäksi COVID-19 vaikutti myös toimintakuluihimme ja rahavirtoihin esimerkiksi seuraavista tekijöistä johtuen: tilapäisesti vähentynyt matkustaminen, tilapäiset käyttöomaisuusinvestointien viivästykset sekä verohelpotuksista johtuvat alhaisemmat veroihin liittyvät ulosmenevät rahavirrat.

Mahdolliset riskit ja epävarmuudet liittyen COVID-19:n vaikutusten laajuuteen ja kestoon sekä pandemian jälkeisen talouden elpymisen vauhtiin ja siihen, kuinka se tulee tapahtumaan, ovat edelleen olemassa 31.12.2020. On mahdotonta ennustaa täsmällisesti riskien tarkkaa vaikutusta meihin, toimintaamme ja liiketoimintaamme.

Toiminnan tulos

Toiminnan tulos -osiossa esitetään jatkuvien ja lopetettujen toimintojemme tulosta.

Vuonna 2020 uudelleenarvioimme uudelleenjärjestelyihin, eläkejärjestelyjen supistamiseen ja muuttamiseen sekä eräisiin omaisuuserien arvonalentumisiin liittyvien tuottojen ja kulujen esittämistapaa. Tämän seurauksena uudelleenluokittelimme uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut, eläkejärjestelyjen supistamisesta ja muuttamisesta aiheutuvat tuotot ja kulut sekä tietyt arvonalentumistappiot, jotka oli aiemmin esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja ja kuluja, toimintokohtaisille riveille parantaaksemme konsernin tuloslaskelmassa esitettyjen tietojen käyttökelpoisuutta. Vuotta 2019 koskevat vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

Jatkuvat toiminnot

31.12.2020 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.–31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liike vaihto	21 852	100,0	23 315	100,0	- 6
Hankinnan ja valmistuksen kulut (1)	-13 659	-62,5	-15 051	-64,6	- 9
Brutto kate (1)	8 193	37,5	8 264	35,4	- 1
Tutkimus- ja kehityskulut (1)	-4 087	-18,7	-4 532	-19,4	-10
Myynnin ja hallinnon kulut (1)	-2 898	-13,3	-3 219	-13,8	-10
Liike toiminnan muut tuotot ja kulut (1)	-323	-1,5	-28	-0,1	–
Liike voitto	885	4,0	485	2,1	8
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta	22	0,1	12	0,1	83
Rahoitustuotot ja -kulut	-164	-0,8	-341	-1,5	-52
Voitto ennen veroja	743	3,4	156	0,7	–
Tuloverot	-3 256	-14,9	-138	-0,6	–
Tilikauuden tappio/voitto	-2 513	-11,5	1 8	0,1	–
Tilikauuden tappion/voiton jakautuminen
Emoyhtiön osakkaidenomistajille kuuluva osuus	-2 520	-11,5	14	0,1	–
Määräysvalattomille omistajille kuuluva osuus	7	–	-4	–	-75

(1) Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liike toiminnan muista tuotoista ja kuluista toimintoille. Vertailutiedot vuodelta 2019 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

Taloudellinen katsaus

Liikevaihto

Liikevaihto oli 21 852 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 1 463 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin liikevaihto oli 23 315 miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti Networks-segmentin liikevaihdon laskusta ja vähäisemmässä määrin Nokia Software- ja Nokia Technologies -segmenttien liikevaihdon laskusta. Laskua tasoitti osin Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut-osion liikevaihdon kasvu.

Seuraavissa taulukoissa esitetään liikevaihdon alueellinen jakauma sekä liikevaihdon jakauma asiakasryhmittäin vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.–31.12. 2020 milj. EUR	2019 milj. EUR	Muutos 2020 vs. 2019 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 847	4 556	-16
Eurooppa (1)	6 620	6 620	–
Kiinan alue	1 376	1 843	-25
Latinalainen Amerikka	995	1 472	-32
Lähi-itä ja Afrikka	1 893	1 876	1
Pohjois-Amerikka	7 121	6 948	2
Yhteensä	21 852	23 315	- 6

(1) Nokia Technologies-liiketoiminnan kokonaan materiaalioikeuksiin ja lisensointiin liittyvä liikevaihto on kohdistettu Suomeen.

	1.1.–31.12. 2020 milj. EUR	2019 milj. EUR	Muutos 2020 vs. 2019 %
Viestintäpalvelujen tarjoajat	17 954	19 558	- 8
Yritykset	1 571	1 409	11
Lisenssinsaajat	1 402	1 487	- 6
Muut (1)	925	861	7
Yhteensä	21 852	23 315	- 6

(1) Sisältää Alcatel Submarine Networks (ASN) sekä Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnot, jotka toimivat erillisinä yksikköinä, sekä tiettyjä muita eriä kuten segmenttien välisten tuottojen eliminointi ja tietyt yrityskaupoista johtuvat hankintahinnan kohdentamiseen liittyvät erät. ASN:n ja RFS:n liikevaihto sisältää myös tuotot viestintäpalvelun tarjoajilta ja yritysasiakkailta.

Bruttokate

Bruttokate oli 8 193 miljoonaa euroa vuonna 2020. Bruttokate laski 71 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 8 264 miljoonaa euroa. Bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti suuremmista uudelleenjärjestelykuluista ja niihin liittyvistä kuluista, pienemmästä etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muuttamiseen liittyvästä voitosta sekä Nokia Software- ja Nokia Technologies -segmenttien sekä Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion alentuneista bruttokatteista. Bruttokatteen laskua tasoittivat osittain Networks-segmentin bruttokatteen kasvu ja tuotevalikoimastrategiaan liittyvien kulujen puuttuminen.

Bruttokateprosentti oli 37,5 % vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 35,4 %. Bruttokate vuonna 2020 ei sisältänyt tuotevalikoimastrategiaan liittyviä kuluja, kun vastaavat kulut vuonna 2019 olivat 123 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 bruttokatteeseen sisältyi 393 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, kun vuonna 2019 vastaava erä oli 287 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 bruttokatteeseen sisältyi etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muuttamiseen liittyvä 90 miljoonan euron voitto, kun vuonna 2019 vastaava erä oli 168 miljoonan euron voitto.

Liike toiminnan kulut

T&K-kulut olivat 4 087 miljoonaa euroa vuonna 2020. T&K-kulut laskivat 445 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 4 532 miljoonaa. T&K-kulujen osuus liikevaihdosta oli 18,7 % vuonna 2020, kun vuonna 2019 niiden osuus oli 19,4 %. T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti hankittujen aineettomien hyödykkeiden pienemmistä poistoista, Networks-segmentin T&K-kulujen laskusta sekä tuotevalikoimastrategiaan liittyvien kulujen puuttumisesta. Laskua tasoittivat osin korkeammat uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät kulut sekä T&K-kulujen kasvu Nokia Technologies -segmentissä. Vuoden 2020 T&K-kuluihin sisältyi 57 miljoonaa euroa hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja, kun vastaavat kulut olivat 571 miljoonaa euroa vuonna 2019. Vuoden 2020 T&K-kuluihin ei sisältynyt tuotevalikoimastrategiaan liittyviä kuluja, kun vastaavat kulut vuonna 2019 olivat 22 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 T&K-kuluihin sisältyi 190 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, kun vuonna 2019 vastaava erä oli 98 miljoonaa euroa.

Myynnin ja hallinnon kulut olivat 2 898 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 321 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin kulut olivat 3 219 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 13,3 % vuonna 2020, kun vuonna 2019 osuus oli 13,8 %. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen laskusta, pienemmistä transaktio- ja integraatiokuluista, pienemmistä uudelleenjärjestelykuluista ja niihin liittyvistä kuluista sekä vähäisemmässä määrin Nokia Technologies -segmentin myynnin ja hallinnon kulujen laskusta. Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen lasku heijasti Nokian kustannussäästöohjelman etenemistä ja pienempiä matka- ja henkilöstökuluja COVID-19:n vuoksi. Myynnin ja hallinnon kulut sisälsivät vuonna 2020 transaktio- ja integraatiokuluihin liittyviä hyvityksiä 11 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 transaktio- ja integraatiokulut olivat 50 miljoonaa. Vuoden 2020 myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi 68 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, kun vuonna 2019 vastaava erä oli 117 miljoonaa euroa.

Liike toiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2020 olivat 323 miljoonaa euroa nettokuluja. Kasvua oli 295 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin muut tuotot ja kulut olivat 28 miljoonaa euroa nettokulua.# Liikevoitto

Liikevoittomme vuonna 2020 oli 885 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi 400 miljoonaa euroa vuoteen 2019 verrattuna, jolloin se oli 485 miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti T&K-kulujen sekä myynnin ja hallinnon kulujen laskusta, joita osittain tasoittivat liike toiminnan muiden tuottojen ja kulujen netto-vaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu sekä pienempi bruttokate. Liikevoittoprosenttimme oli 4,0 % vuonna 2020, kun vuonna 2019 se oli 2,1 %.

Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut olivat 164 miljoonaa euroa nettokuluja vuonna 2020. Rahoitustuotot ja -kulut laskivat 177 miljoonaa euroa eli 52 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin nettokuluja oli 341 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen ja -kulujen netto-vaikutukseltaan positiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti saamisten myyntiin liittyvien kulujen alenemiseen sekä valuuttakurssien vaihtelusta seuranneeseen nettohyötyyn. Konserni myy myyntisaamisiaan ilman takautumisoikeutta useammalle rahoituslaitokselle normaalin liiketoiminnan mukaisesti luottoriskimme ja käyttöpääomakiertomme hallitsemiseksi.

Tulos ennen veroja

Voitto ennen veroja vuonna 2020 oli 743 miljoonaa euroa, 587 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019, jolloin voitto ennen veroja oli 156 miljoonaa euroa.

Tuoverot

Vuonna 2020 tuloverot olivat 3 256 miljoonaa euroa nettokuluja, mikä oli 3 118 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019, jolloin nettokuluja oli 138 miljoonaa euroa. Kasvu johtui ensisijaisesti 3,0 miljardin euron kulukirjauksesta liittyen laskennallisten verosaamisten taseesta poiskirjaamiseen Suomessa sekä vähäisemmässä määrin kannattavuuden paranemisesta johtuvista suuremmista tuloveroista vuonna 2020 vuoteen 2019 verrattuna. Poiskirjaus taseesta tehtiin perustuen säännölliseen arviointiin, jossa tarkastellaan Suomen laskennallisten verosaamisten hyödyntämismahdollisuuksia lähitulevaisuudessa pääosin aiempien tulosten perusteella. Laskennallisia verosaamisia ei menetetä, ja taseesta poiskirjaus on mahdollista perua. Näitä laskennallisia verosaamisia voidaan edelleen hyödyntää verotuksessa, ja niiden taseesta poiskirjauksen ei odoteta vaikuttavan Nokian verotukseen kokonaisuutena tai sen tuloveroihin liittyviin ulos meneviin rahavirtoihin. Lisätietoja Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten taseesta poiskirjauksesta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12, Tuloverot.

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos ja osakekohtainen tulos

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio oli 2 520 miljoonaa euroa vuonna 2020. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos laski 2 534 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto oli 14 miljoonaa euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan tuloksen muutos johtui ensisijaisesti suuremmista tuloverokuluista, joita osittain tasoitti parantunut liikevoitto, sekä rahoitustuottojen ja -kulujen netto-vaikutukseltaan positiivinen vaihtelu.

Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos vuonna 2020 oli -0,45 euroa (laimentamaton) ja -0,45 euroa (laimennettu), kun se vuonna 2019 oli 0,00 euroa (laimentamaton) ja 0,00 euroa (laimennettu).

Lopetetut toiminnot

Lopetetut toiminnot sisältävät HERE-liiketoiminnan sekä D&S-liiketoiminnan jatkuvat taloudelliset vaikutukset. Konserni myi HERE-paikka- ja karttaliiketoimintansa saksalaisten autovalmistajien yhteenliittymälle, johon kuuluvat AUDI AG, BMW Group ja Daimler AG. Myynti saatiin päätökseen 4.12.2015. Konserni myi vuonna 2014 olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille. Kauppa saatiin päätökseen 25.4.2014. Taloudellisten vaikutusten ajoitus ja määrä ovat enimmäkseen riippuvaisia ulkoisista tekijöistä kuten epävarmojen veropositioiden lopullisista tuloksista. Lisätietoa on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6, Lopetetut toiminnot.

31.12.2020 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen

Lopetettujen toimintojen tilikauden tappio oli 3 miljoonaa euroa vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019, jolloin tilikauden tappio oli 7 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 tilikauden tappio sisälsi 7 miljoonan euron lisäyksen D&S-liiketoiminnan myyntivoittoon ja 1 miljoonan euron vähennyksen HERE-liiketoiminnan myyntivoitosta verokorvauksiin liittyen.

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen katsaus jatkoa

Segmenttien tulos

Vuonna 2020 meillä oli kolme raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: (1) Networks, (2) Nokia Software ja (3) Nokia Technologies. Lisäksi raportoimme tiettyjä segmenttitason tietoja liittyen Konsernin yhteiset toiminnot -osioon. Tässä ”Segmenttien tulos”-osiossa esitetyt luvut jokaisesta raportoitavasta segmentistä ja Konsernin yhteiset toiminnot -osiosta perustuvat yhtiön johdolle raportoitaviin lukuihin. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei kohdisteta segmenteille johdon raportoinnissa. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteesta sekä segmenttilukujen täsmäytyksestä Nokia-konsernin lukuihin, katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 5, Segmentti-informaatio.

Networks

31.12.2020 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.–31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liikevaihto (1)	16 852	100,0	18 209	100,0	-7
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-11 108	-65,9	-12 632	-69,4	-12
Bruttokate	5 744	34,1	5 577	30,6	3
Tutkimus- ja kehityskulut	-2 908	-17,3	-2 943	-16,2	-1
Myynnin ja hallinnon kulut	-1 745	-10,4	-1 929	-10,6	-10
Liike toiminnan muut tuotot ja kulut	-156	-0,9	-40	-0,2	–
Liike voitto	935	5,5	665	3,7	41

(1) Liikevaihto sisältää 10 630 miljoonaa euroa Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 1 759 miljoonaa euroa Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 2 768 miljoonaa euroa IP Routing -liiketoiminnan liikevaihtoa ja 1 695 miljoonaa euroa Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa. Liikevaihto vuonna 2019 sisältää 11 655 miljoonaa euroa Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 1 881 miljoonaa euroa Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 2 921 miljoonaa euroa IP Routing -liiketoiminnan liikevaihtoa ja 1 752 miljoonaa euroa Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa.

Liikevaihto

Networks-segmentin liikevaihto oli 16 852 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 1 357 miljoonaa euroa eli 7 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin liikevaihto oli 18 209 miljoonaa euroa. Networks-segmentin liikevaihdon lasku johtui pääasiassa Mobile Access -liiketoiminnasta ja vähäisemmässä määrin IP Routing-, Fixed Access- ja Optical Networks -liiketoiminnoista.

Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihto oli 10 630 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 1 025 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 11 655 miljoonaa euroa.

IP Routing -liiketoiminnan liikevaihto oli 2 768 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 153 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 2 921 miljoonaa euroa.

Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 759 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 122 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 881 miljoonaa euroa.

Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 695 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 57 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 752 miljoonaa euroa.

Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti verkkojen käyttöönotto palveluista ja vanhoista radioteknologioista, mitä 5G:n vahva kasvu osittain tasoitti.

IP Routing -liiketoiminnan liikevaihdon lasku edellisvuoteen verrattuna johtui poikkeuksellisen vahvasta vuodesta 2019, joka hyötyi joidenkin uusien FP4-tuotteiden patoutuneesta kysynnästä.

Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti laskusta kupariyhteysteknologioissa, palveluissa ja digitaalisen kodin tuotteissa, mitä kuituyhteysteknologioiden kasvu osittain tasoitti.

Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihdon lasku edellisvuoteen verrattuna johtui poikkeuksellisen vahvasta vuodesta 2019 sekä tilapäisistä toimitusketjun rajoitteista COVID-19:n seurauksena vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.

Bruttokate

Networks-segmentin bruttokate oli 5 744 miljoonaa euroa vuonna 2020.# Hallituksen toimintakertomus

Bruttokatte kasvoi 167 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 5 577 miljoonaa euroa. Networks-segmentin bruttokateprosentti vuonna 2020 oli 34,1 %, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 30,6 %. Networks-segmentin bruttokatteen kasvu johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta, mitä IP Routing- ja Fixed Access -liiketoiminnat osin tasoittivat. Mobile Access -liiketoiminnan bruttokatteen kasvu johtui pääasiassa suuremmasta bruttokateprosentista, mitä liikevaihdon lasku osin tasoitti. Mobile Access -liiketoiminnan bruttokateprosentin nousu johtui ensisijaisesti parantuneesta 5G-bruttokateprosentista ja vähäisemmässä määrin suotuisasta tuotejakautumasta, mitä projektteihin liittyvät tappiovaraukset osin tasoittivat. Suotuisa tuotejakautuma johtui ensisijaisesti verkkojen käyttöönotopalveluiden liikevaihdon pienentyneestä osuudesta. Bruttokatteen lasku sekä IP Routing- että Fixed Access -liiketoiminoissa johtui ensisijaisesti liikevaihdon laskusta. Vuonna 2020 Networks-segmentin hankinnan ja valmistuksen kulut liittyen vuotuisiin muuttuviin palkkioihin olivat korkeammat kuin vuonna 2019.

Liiketoiminnan kulut

Networks-segmentin T&K-kulut olivat 2 908 miljoonaa euroa vuonna 2020. T&K-kulut laskivat 35 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin T&K-kulut olivat 2 943 miljoonaa euroa. Networks-segmentin T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta, mitä Optical Networks -liiketoiminta osin tasoitti. Mobile Access -liiketoiminnan T&K-kulujen lasku johtui pääasiassa Nokian kustannussäästöohjelman etenemisestä. Tätä tasoittivat osin suuremmat investoinnit 5G:n tutkimukseen ja kehitykseen tuotesuunnitelmien vauhdittamiseksi ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Optical Networks -liiketoiminnan T&K-kulujen kasvu liittyi ensisijaisesti Elenionin hankintaan liittyvistä lisääntyneistä investoinneista. Vuonna 2020 Networks-segmentin T&K-kulut liittyen vuotuisiin muuttuviin palkkioihin olivat korkeammat kuin vuonna 2019.

Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 1 745 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 184 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 1 929 miljoonaa euroa. Networksin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta, missä näkyi Nokian kustannussäästöohjelman eteneminen ja COVID-19:n vuoksi pienentyneet matka- ja henkilöstökulut. Vuonna 2020 Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulut liittyen vuotuisiin muuttuviin palkkioihin olivat korkeammat kuin vuonna 2019.

Networks-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 156 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2020. Muutos oli 116 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin vastaava luku oli 40 miljoonaa euroa kuluja. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos johtui ensisijaisesti tiettyjen myyntisaamisten tappiot a koskevien vähennyserien nettomuutoksesta.

Liikevoitto

Networks-segmentin liikevoitto vuonna 2020 oli 935 miljoonaa euroa. Kasvua oli 270 miljoonaa euroa eli 41 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 665 miljoonaa euroa. Networks-segmentin liikevoittoprosentti oli 5,5 % vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 3,7 %. Liikevoittoprosentin kasvu johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta ja vähäisemmässä määrin Fixed Networks -liiketoiminnasta, mitä IP Routing- ja Optical Networks -liiketoiminnat osin tasoittivat.

Nokia Software

31.12.2020 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen. Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.–31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liikevaihto	2 656	100,0	2 767	100,0	- 4
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-1 274	-48,0	-1 314	-47,5	- 3
Bruttokate	1 382	52,0	1 453	52,5	- 5
Tutkimus- ja kehityskulut	-459	-17,3	-458	-16,6	–
Myynnin ja hallinnon kulut	-397	-14,9	-395	-14,3	1
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	-19	-0,7	-11	-0,4	–
Liike voitto	507	19,1	589	21,3	-14

Liike vaihto

Nokia Software-segmentin liikevaihto oli 2 656 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 111 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 2 767 miljoonaa euroa. Nokia Software-segmentin liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti runko verkoista ja sovelluksista.

Bruttokate

Nokia Software-segmentin bruttokate oli 1 382 miljoonaa euroa vuonna 2020. Bruttokate laski 71 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 453 miljoonaa euroa. Nokia Software-segmentin bruttokateprosentti oli 52,0 % vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 52,5 %. Nokia Software-segmentin bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti pienemmästä liikevaihdosta. Vuonna 2020 Nokia Software-segmentin hankinnan ja valmistuksen kulut liittyen vuotuisiin muuttuviin palkkioihin olivat korkeammat kuin vuonna 2019.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Software-segmentin T&K-kulut olivat 459 miljoonaa euroa vuonna 2020. T&K-kulut kasvoivat 1 miljoona euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 458 miljoonaa euroa. Nokia Software-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 397 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut kasvoivat 2 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 395 miljoonaa euroa. Nokia Software-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 19 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2020. Muutos oli 8 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin vastaava luku oli 11 miljoonaa euroa kuluja.

Liike voitto

Nokia Software-segmentin liikevoitto oli 507 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevoitto laski 82 miljoonaa euroa eli 14 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 589 miljoonaa euroa. Nokia Software-segmentin liikevoittoprosentti vuonna 2020 oli 19,1 %, kun liikevoittoprosentti vuonna 2019 oli 21,3 %. Nokia Software-segmentin liikevoittoprosentin lasku vuonna 2020 johtui ensisijaisesti alhaisemmasta bruttokatteesta.

Nokia Technologies

31.12.2020 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen. Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.–31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liike vaihto	1 402	100,0	1 487	100,0	- 6
Hankinnan ja valmistuksen kulut	- 9	-0,6	-28	-1,9	-68
Bruttokate	1 393	99,4	1 459	98,1	- 5
Tutkimus- ja kehityskulut	-149	-10,6	-111	-7,5	34
Myynnin ja hallinnon kulut	-81	-5,8	-101	-6,8	-20
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	1	0,1	- 8	-0,5	–
Liike voitto	1 164	83,0	1 239	83,3	- 6

Liike vaihto

Nokia Technologies-segmentin liikevaihto vuonna 2020 oli 1 402 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 85 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 487 miljoonaa euroa. Nokia Technologies-segmentin liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti tavaramerkkilisensoinnin liikevaihdon laskusta ja aikaisempiin kausiin kohdistuvien tuottojen pienenemisestä.

Bruttokate

Nokia Technologies-segmentin bruttokate oli 1 393 miljoonaa euroa vuonna 2020. Bruttokate laski 66 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 459 miljoonaa euroa. Nokia Technologies-segmentin alentunut bruttokate johtui pääasiassa liikevaihdon laskusta, jota korkeampi bruttokateprosentti osittain tasoitti. Suurempi bruttokateprosentti heijastelee kertaluonteiseen patenttiomaisuuden myyntiin liittyvien kulujen puuttumista, jotka vaikuttivat negatiivisesti vuoteen 2019.

Liike toiminnan kulut

Nokia Technologies-segmentin T&K-kulut olivat 149 miljoonaa euroa vuonna 2020. T&K-kulut nousivat 38 miljoonaa euroa eli 34 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 111 miljoonaa euroa. Nokia Technologies-segmentin T&K-kulujen kasvu johtui ensisijaisesti suuremmista investoinneista immateriaalioikeuksien luomisen edistämiseksi ja patentsalkun ylläpidon korkeammista kustannuksista.

Nokia Technologies-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 81 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 20 miljoonaa euroa eli 20 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 101 miljoonaa euroa. Nokia Technologies-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti pienentyneistä lisensointiin liittyvistä kuluista.

Nokia Technologies-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 1 miljoona euroa nettotuottoja vuonna 2020. Muutos oli 9 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 8 miljoonaa euroa nettokuluja.

Liike voitto

Nokia Technologies-segmentin liikevoitto oli 1 164 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevoitto laski 75 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin liikevoitto oli 1 239 miljoonaa euroa. Nokia Technologies-segmentin liikevoiton lasku johtui ensisijaisesti alentuneesta bruttokatteesta ja korkeammista T&K-kuluista, mitä osittain tasoittivat myynnin ja hallinnon kulujen lasku sekä nettovaikutukseltaan positiivinen liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen vaihtelu. Nokia Technologies-segmentin liikevoittoprosentti vuonna 2020 oli 83,0 %, kun se vuonna 2019 oli 83,3 %.# T aloudellinen katsaus jatk oa

Konsernin yht eiset t oiminno t ja Muut 31.12.2020 päättynyt tilik ausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikaut een

Seur aavassa taulukossa esit etään tie ttyjä eriä vuosina ja niiden suh teellinen osuus liik evaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.‑31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liike vaihto	982	100,0	952	100,0	3
Hankinnan ja valmistuksen k ulut	-992	-101,0	-918	-96,4	8
Bruttok ate	-10	-1,0	34	3,6	–
– Tutkimus- jak ehityskulut	-301	-30,7	-312	-32,8	-4
Myynnin ja hallinnon kulut	-266	-27,1	-269	-28,3	-1
Liike toiminnan muut tuo to t ja kulut	52	5,3	57	6,0	–
– Liike tappio	-525	-53,5	-490	-51,5	7

Liike vaihto

Konsernin yht eiset toiminno tja Muut-osion liik evaihto oli 982miljoonaa euroa vuonna 2020. Liik evaiht o kasvoi 30 miljoonaa eur oa eli 3 % verr attuna vuo teen 2019, jolloin se oli 952 miljoonaa eur oa. Konsernin yht eiset toiminno tja Muut-osion liik evaihdonk asvujoh tui ensisijaisesti  Alca tel SubmarineNe tworks-yksik östä, mitäR adioF r equencySyst ems  -yksikkö osin tasoitti.

Bruttok ate

Konsernin yht eiset toiminno tja Muut-osion brutt okat eoli -10 miljoonaa  euroa vuonna 2020. Brut toka te laski 44 miljoonaa euroa v errat tuna vuo teen 2019, jolloin se oli 34 miljoonaa euroa. Brut toka tteen lask u johtui ensisijaisesti Alcat elSubmarineNe tworks -yksikön pienemmästä bruttok at eprosentista. Konsernin yht eiset toiminno tja Muut -osion  bruttok at eprosent tioli -1,0 %vuonna 2020,k un sevuonna 2019oli 3,6 %.

Liike toiminnan kulut

Konsernin yht eiset toiminno tja Muut -osionT &K-k ulutoliv at 301miljoonaa euroa vuonna 2020.T &K-k ulutlaskiva t11 miljoonaa euroa eli4 % verr attuna vuo teen 2019,jolloin T &K-kulut olivat 312 miljoonaaeur oa.

Konsernin yht eiset toiminno tja Muut-osion myynnin ja hallinnonkulut olivat 266 miljoonaa eur oa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 3 miljoonaa eur oa eli 1 % verr attuna vuo teen 2019, jolloin k ulut olivat 269 miljoonaa eur oa.

Konsernin yht eiset toiminno tja Muut-osion liik etoiminnan muutt uoto t  ja kulut vuonna 2020 oliva t 52 miljoonaa euroa ne tto tuo ttoja. Muutos oli 5 miljoonaa euroa v errat tuna vuot een 2019, jolloin ne olivat 57 miljoonaa euroa ne tto tuo ttoja.

Liike tappio

Konsernin yht eiset toiminno tja Muut-osion liik etappio oli525 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liik et appio kasvoi 35 miljoonaa eur oa verrat tuna vuo teen 2019, jolloin liike tappio oli 490 miljoonaa euroa. K onsernin yht eiset toiminno tja Muut-osion liik etappion muutos johtui ensisijaisesti pienemmästä brutt okat teesta, jo ta osin tasoittiv at alhaisemmat T &K-kulut.

Hallituksen toimintak ertomus

13 Likvidit eetti ja pääomar esurssit

T aloudellinen asema

Nokian kassa ja lyhyt aikaise t sijoitukset (muodostuen r ahavar oista ja lyhytaikaisista sijoituksista) oliva t 8 061 miljoonaa euroa 31.12.2020. T ämä oli 2 054 miljoonaa euroa enemmän k uin 31.12.2019, jolloin kassa ja lyhyt aikaise t sijoitukset oliva t yhteensä 6 007 miljoonaa eur oa. Lisäys joht ui ensisijaisesti liike toiminnasta saadusta 1 759 miljoonan euron ne ttor ahavirr asta ja 1 595 miljoonan euron pitk äaikaisten velk ojen nostosta. Lisäystä osin tasoit ti 479 miljoonan euron käyt töomaisuusinvestoinnit, pitk äaikaist en velkojen lyhennys 246 miljoonallaeur ollasek ävuokr asopimusvelkojen lyhennys 234 miljoonallaeur olla.

Nokian ne ttokassa ja lyh ytaikaise t sijoitukset (muodostuen k assasta ja lyhytaikaisista sijoituksista vähenne ttynä pitk äaikaisilla ja lyhytaikaisilla kor ollisilla veloilla) olivat 2 485 miljoonaa eur oa 31.12.2020. T ämä oli 755 miljoonaa euroa enemmän k uin 31.12.2019, jolloin nettokassa ja lyhytaik aiset sijoitukse t olivat 1 730 miljoonaa eur oa. Lisäys joht ui ensisijaisesti liike toiminnasta saadusta 1 759 miljoonan eur on ne ttor ahavirrasta, jo ta osin tasoit ti 479 miljoonan euron käyt töomaisuusinvestoinnit sek ä vuokrasopimusv elkojen lyhennys 234 miljoonalla eurolla.

Nokian r ahavara t olivat yh teensä 6 940 miljoonaa euroa 31.12.2020. T ämä oli 1 030 miljoonaa euroa enemmän k uin 31.12.2019, jolloin r ahavara t olivat yh teensä 5 910 miljoonaa euroa.

Rahavirta

Nokian liike toiminnasta saa tu net toraha vir ta vuonna 2020 oli 1 759 miljoonaa euroa, 1 369 miljoonaa eur oa suurempi k uin vuonna 2019, jolloin liike toiminnasta saa tu net toraha vir ta oli 390 miljoonaa euroa. Lisä ys johtui pääosin vuonna 2020 vähen tyneestä sitoutuneesta ne tt okäytt öpääomasta, 710 miljoonaa euroa verr at tuna vuo teen 2019, jolloin nettokäyt töpääomaan sitoutui 1 788 miljoonaa euroa. Lisäksi lisä ykseen vaikutti 2 751 miljoonan eur on tilikauden voitt o,oik aistunaei-k assavaikut teisilla erillä,ollen 113 miljoonaaeur oa  suurempi k uin vuonna 2019, jolloin vertailuluku oli 2 638 miljoonaa euroa.

P ääasiallinen tekijä ne ttok äyttöpääoman sitout umisen vähentymiseen oli v elkojen vähennys 845 miljoonalla eur olla verr attuna v elkojen vähen tymiseen 2 232 miljoonalla eurolla vuonna 2019, sekä vaihto-omaisuuden vähentyminen 553 miljoonallaeur olla  verr attuna vaih to-omaisuudenlask uun285 miljoonalla eurolla vuonna  2019. V elkojen vähen tyminen johtui pääasiassa ostovelk ojen pienentymisestä vaih to-omaisuudenmäär än vähentymisen johdosta, myynnin jaksotust ensek äuudelleenjärjest ely-ja muihin niitäk oskeviin kuluihin liit tyvien ulosmenevien rahavirt ojen pienentymisestä. Näitä osittain tasoitti var austen sekä työsuhde-e tuuksiinliit tyvien  velk ojenkas vu.V aihto-omaisuuden lasku joht uipar antuneesta vaiht o-omaisuudenhallinnasta sekä C OVID-19:ään liittyvästä tilapäisestä dynamiikast a.

Vuonna 2020 saamise t kasvoiva t 418 miljoonalla eurolla v errat tuna 159 miljoonan euron pienentymiseen vuonna 2019. Liike toiminnasta saa tu net toraha vir ta vuonna 2020 sisälsi 280 miljoonaa euroa makse ttuja v eroja, jo tka vähenivä t 236 miljoonaa euroa verr attuna 516 miljoonaan eur oon vuonna 2019, 33 miljoonaa euroa saatuja k orkoja, verr at tuna 57 miljoonaan euroon vuonna 2019, sek ä 35 miljoona euroa makse ttuja k orkoja, verr at tuna 1 miljoonaan euroon vuonna 2019.

Nokian investoin teihin kä yttämä ne ttor ahavirta vuonna 2020 oli 1 517 miljoonaa euroa. T ämäoli 1350 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019,jolloin investoin teihin käyte tty ne ttor ahavirta oli 167miljoonaa euroa. Ulosmenevä raha virtajoh tuipääasiassa 1 154 miljoonan euron lyh ytaikaisista sijoituksist a vuonna 2020, verr attuna 473 miljoonaa eur oa vuonna 2019, sekä 479 miljoonan euron k äyttöomaisuusin vestoinneista vuonna 2020, kun vuonna 2019 käyt töomaisuusinvestoinnit oliv at 690 miljoonaa euroa. K e skeiset k äyttöomaisuusinv estoinnit vuonna 2020 kohdistuiv at T &K-toiminnassa käyt ett äviinlait teisiin, testauslait teisiin, tie toliikenne- japilvipalvelulait teistoon, muutosprojek teihin liittyviin r akennuksiin ja r akennelmiin, sek ä toimipisteiden k orjauksiin ja par annuksiin.

Vuonna 2020 r ahoitustoiminnoista saa tu net toraha virta oli 883 miljoonaaeur oa,k unvuonna 2019 rahoitustoimin toihiin käyt et et ty nett orahavirta oli 479 miljoonaa eur oa. Saatu ne ttor ahavirta johtui pääasiassa pitk äaikaist en lainojen nostosta 1 349 miljoonaa euroa, mit ä osin tasoitti k onsernin tytäryhtiöiden määrä ysvallat tomille osakkeenomist ajille maksetut osingo t 148 miljoonaa euroa, verr attuna vuonna 2019 570 miljoonaa eur oa pääasiassa emoyhtiön osakkeenomist ajille maksett uihin osinkoihin. Vuokr asopimusvelk ojen lyhennyksiä makse ttiin vuonna 2020 234 miljoonaa euroa v errat tuna vuoden 2019 221 miljoonan maksuihin.

Rahoitusvar at ja -vela t

Nokian ne ttokassa ja lyh ytaikaise t sijoitukset oliva t 31.12.2020 yht eensä 2 485 miljoonaa euroa muodostuen 8 061 miljoonan eur on kassasta ja lyh ytaikaisista sijoit uksista sekä 5 576 miljoonan euron pitkäaik aisista ja lyhytaik aisista kor ollisista veloista. Nokian kassa ja lyhyt aikaise t sijoitukset ova t pääosin euroina. L yhytaik aiset sijoitukse t sisältävä t pääosin kork ealaatuisia r ahamarkkina-ja kiinteä tuot toisia ar vopaper eita tarkoin maturit eet - tir ajoituksin.Nokialla on lisäksi1 500miljoonan eur onluo ttolimiit - tisopimus likvidit eet titarkoituksiin. L uottolimiittisopimukseen ei liity r ahoituskovenan tteja eik ä siitä ollut noste ttu var oja.

31.12.2020 Nokian kor ollinen velka sisälsi 350 miljoonaa eur oa vuonna 2021 er ääntyviä joukkovelk akirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022 er ääntyviä joukkovelk akirjalainoja, 750 miljoonaa euroa vuonna 2024 er ääntyviä joukk ovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa euroa vuonna 2025 er ääntyviä joukk ovelkakirjalainoja, 500 miljoonan euron vuonna 2025 er ääntyvän E uropan invest ointipankilta noste tun T &K-lainan, 250miljoonan euron P ohjoismaidenInvest ointipankilta noste tun T &K-lainan,jonk alopullinen eräpäiv äon 2025,750 miljoonaa euroa vuonna 2026 er ääntyviä joukk ovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2027 er ääntyviä joukk ovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa euroa vuonna 2028 er ääntyviä joukk ovelkakirjalainoja, 74 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2028 er ääntyviä joukkov elkakirjalainoja, 206 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2029 er ääntyviä joukkovelk akirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2039 er ääntyviä joukkovelk akirjalainoja sekä 322 miljoonaa euroa muit a velkoja.Eur omääräiset vuosina 2021, 2024, 2025, 2026 ja 2028 erääntyvät joukkovelkakirjalainat sekä Yhdysvaltain dollarin määräiset vuosina 2022, 2027 ja 2039 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat Nokia Oyj:n liikkeeseenlaskemia, kun taas vuosina 2028 ja 2029 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat alunperin Lucent Technologies Inc:n, Nokia of America Corporationin edeltäjän (Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö, joka oli aiemmin nimeltään Alcatel-Lucent USA Inc.) liikkeeseenlaskemia. Lainat Pohjoismaiden Investointipankilta ja Euroopan investointipankilta ovat Nokia Oyj:n nostamia. Lisätietoja korollisista veloistamme on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 23, Korolliset velat. Helmikuussa 2020 Nokia nosti Euroopan investointipankilta 500 miljoonan euron T&K-lainan. Lainan rahoitusjärjestelysopimus allekirjoitettiin elokuussa 2018 ja nostettu laina erääntyy helmikuussa 2025. Toukokuussa 2020 Nokia toteutti pääomamarkkinatransaktioita, joihin sisältyi 500 miljoonan euron vuonna 2025 erääntyvän ja 500 miljoonan euron vuonna 2028 erääntyvän joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskut sekä Nokian takaisinosto-ostotarjouksensa mukaisesti (nimellisarvoltaan) 150 miljoonaa euroa vuonna 2021 erääntyvää joukkovelkakirjalainaa. Joukkovelkakirjalainat laskettiin liikkeelle yhtiön 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa. Taloudellinen katsaus jatkoa 14 Kesäkuussa 2020 Nokia käytti optionsa pidentää 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimuksensa maturiteettia. Pidennyksen seurauksena 1 412 miljoonan euron osuus luottolimiittisopimuksesta erääntyy kesäkuussa 2025 yhden vuoden jatko-optiolla ja 88 miljoonan euron osuus luottolimiittisopimuksesta erääntyy kesäkuussa 2024. Uskomme, että 8 061 miljoonan euron kassa ja lyhyet aikaiset sijoitukset sekä luottolimiittisopimus, josta ei ole nostettu varoja, riittävät tulevien käyttöpääomatarpeiden, käyttöömaisunvestointien, T&K-investointien, strukturoidun rahoituksen, venture fund -sitoumusten, yritysostojen ja velanhoitoon ainakin vuoden 2021 loppuun asti. Nokian tämänhetkisten luottoluokituksien, Standard & Poor’s: BB+, Moody’s: Ba2 ja Fitch: BBB-, vuoksi uskomme pääomamarkkinoiden olevan käytettävissämme, mikäli rahoitustarvetta ilmenee vuonna 2021. Nokian tavoitteena on saavuttaa uudelleen investment grade -tason luottoluokitukset.

Taseen ulkopuoliset järjestelyt

Nokialla ei ole sijoittajien kannalta merkittäviä taseen ulkopuolisia järjestelyjä, joilla on tai voisi kohtuudella olettaa olevan vaikutuksia nykyiseen tai tulevaan taloudelliseen asemaan, myyntiin tai kustannuksiin, tulokseen, likviditeettiin, käyttöomaisuusinvestointeihin tai pääomaresursseihin, lukuun ottamatta sitovia ostovelvoitteita, vuokravastuita, takauksia ja rahoitussitoumuksia, jotka on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet ja liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta.

Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset

Venture fund -sitoumukset ovat rahoitussitoumuksia listaamattomiin rahastoihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Pääosaa näistä sijoituksista hallinnoi pääomasijoittaja NGP Capital, joka sijoittaa sensoreita, 5G-mobiiliteknologiaa, hybridipilvipalveluita ja tekoälyä hyödyntäviin kasvuvaiheen teknologiayrityksiin. Venture fund -sijoitustemme käypä arvo oli 745 miljoonaa euroa 31.12.2020 ja 740 miljoonaa euroa 31.12.2019. Lisätietoa on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo ja liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta. Venture fund -sitoumuksemme olivat 189 miljoonaa euroa 31.12.2020 ja 244 miljoonaa euroa 31.12.2019. Äänettömänä venture fund -osakkaana Nokia on sitoutunut sijoittamaan rahastoon pääomaa ja oikeutettu saamaan voitto-osuuksia kunkin rahaston osakassopimuksen ja rahaston toiminnan perusteella. Lisätietoa vastuusitoumuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.

Treasuryn ohjesääntö

Treasury-toimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään treasury-ohjesääntöön ja sitä täydentää konsernin talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat koskien mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa sekä likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa. Treasury-toimintojen likviditeetin ja pääomarakenneen hallinnan tavoitteena on turvata riittävä likviditeetti ja rahoitus myös epäsuotuisina aikoina sekä varmistaa, ettei rahoituksen saatavuus rajoita kohtuuttomasti Nokian mahdollisuuksia toteuttaa liiketoimintasuunnitelmiaan ja pitkän välin strategiaansa. Konsernin treasury-toimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.

Valuuttakurssien vaikutus

Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liikevaihto syntyy useissa maissa ja jonka laskutus tapahtuu useissa eri valuutoissa. Tämän vuoksi liiketoimintamme ja sen tulos ovat alttiita vaihteluille raportointivaluuttamme euroon sekä muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltojen dollarin ja Kiinan juanin, vaihtokursseissa. Valuuttapositioidemme suuruus vaihtelee eri markkina-alueiden liikevaihdon ja kulujen mukaan sekä näillä markkina-alueilla tapahtuvassa liiketoiminnassa käytettävien valuuttojen mukaan. Merkittävillä valuuttakurssivaihteluilla saattaa olla vaikutusta myös kilpailijoihimme ja sitä kautta kilpailuasemaamme ja siihen liittyviin hintapaineisiin. Vähentääksemme valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta tulokseemme suojaamme olennaiset valuuttariskit (liikevaihto vähennettynä kuluilla kyseisessä valuutassa) yleensä 12 kuukauteen asti ulottuvalla suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näistä suojauksista sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa tuloslaskelman vaihteluiden vähentämiseksi. Vuonna 2020 noin 25 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista olivat euromääräisiä ja noin 50 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista oli Yhdysvaltain dollareissa. Vuonna 2020 noin 5 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista oli Kiinan juaneissa.

Liikevaihdon ja kokonaiskulujen keskimääräinen valuuttajakauma:

Valuutta	2020	2019
	Liikevaihto	Kokonaiskulut
EUR	~25 %	~25 %
USD	~50 %	~50 %
CNY	~5 %	~5 %
Muut	~20 %	~20 %
Yhteensä	~100 %	~100 %

Edellisvuoteen verrattuna Yhdysvaltain dollari oli vuonna 2020 kokonaisuudessaan edellisvuotta heikompi euroa vastaan. Edellisvuotta heikommalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2020 oli negatiivinen vaikutus euromääräiseen liikevaihtoomme. Heikompi Yhdysvaltain dollari kuitenkin myös laski hieman hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä liiketoiminnan kuluja edellisvuoteen verrattuna. Ennen suojausta Yhdysvaltain dollarin heikkenemisellä euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna oli vähäinen negatiivinen vaikutus liikevoittoomme vuonna 2020. Kiinan yuan heikkeni vuonna 2020 euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna, millä oli vähäinen negatiivinen vaikutus euromääräiseen liikevaihtoomme. Heikompi Kiinan yuan kuitenkin myös laski hieman hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä liiketoiminnan kuluja edellisvuoteen verrattuna. Ennen suojausta Kiinan juanin vähäisellä heikkenemisellä euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna oli likimain neutraali vaikutus liikevoittoomme vuonna 2020. Lisätietoa instrumenteista, joita käytämme suojaustoimenpiteiden yhteydessä, on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta. Katso lisätietoa myös osiosta “Hallituksen toimintakertomus – Riskitekijät”.

Hallituksen toimintakertomus 15

Työntekijöidemme ja heidän perheidensä terveys on tärkeintä

Pandemia on luonnollisesti ennen kaikkea terveyteen liittyvä hätätilanne. Nokialla oli hyvät valmiudet tukea elintärkeitä verkkoja, joiden ansiosta työteko, oppiminen ja viestintä maailmassa jatkuivat, mutta ensimmäinen prioriteettimme oli työntekijöidemme ja heidän perheidensä terveyden suojaaminen. Ryhdyimme heti useisiin toimenpiteisiin työntekijöidemme, heidän perheidensä ja asiakkaidemme suojaamiseksi, samalla kun jatkoimme työskentelyä ja pidimme verkot toiminnassa. Kerromme lisää aiheesta tämän toimintakertomuksen ”Kestävä kehitys ja vastuullisuus” -osiossa.

Pandemian levitessä internet-liikenne kasvoi räjähdysmäisesti

Pandemialla oli perustavanlaatuinen vaikutus verkon liikennemääriin. Kun ihmiset alkoivat viettää enemmän aikaa kotona työskennellen, katsoen televisiota ja pelaten, verkkoon kohdistui odottamaton rasitus ympäri maailmaa. Vuonna 2020 liikennemäärät internetissä ja palveluntarjoajien verkoissa ympäri maailmaa kasvoivat muutamassa viikossa saman verran kuin yleensä koko vuoden aikana. Tilastot kertoivat seuraavaa:

• 30–50 % kasvu verkkoliikenteessä
• 50–100 % kasvu videosuoratoistoliikenteessä
• 350 % kasvu videoneuvotteluliikenteessä
• 100–150 % kasvu peliliikenteessä
• 40–50 % kasvu hajautetuissa palvelunestohyökkäyksissä (DDoS), jotka estävät verkkosivustoja tai -palveluja toimimasta.

Ajan myötä verkoista on tullut yhä välttämättömämpiä kaikilla elämänalueilla. Käytännössä keskeytymätön verkkojen toiminta pandemian alkuaikoina oli todiste palveluntarjoajien verkkojen suorituskyvystä ja kestävyydestä ympäri maailmaa. Mahdollistimme verkkojen toiminnan ja jatkumisen Nokian henkilöstön vankkumaton sitoutuneisuus ja kaikkien asiakkaidemme – palveluntarjoajien, internetyhteyksien tarjoajien ja suurten digiyritysten – poikkeukselliset toimenpiteet olivat ratkaisevassa asemassa, jotta verkot saatiin pidettyä toiminnassa ja ihmiset verkossa.# C OVID-19-pandemiav aikutti jossakin määrin  lähes kaikkiin liik etoimin tapäätöksiin vuonna 2020, mutta joihinkin k äytt öönott oihin sen vaikut us oli vielä välittömämpi. V uoden 2020 alussa tiimimme avusti ensimmäisen, vain kahden päiv än kuluessa r akenne tun 5G-tukiaseman avaamisessa yhdessä  tärk eimmistäepidemiasair aaloista Wuhanissa.  Kalif ornianmaaseudulla pystyimme asiak- kaamme ta voitteen muk aisesti tarjoamaan langat toman ra tkaisun avulla nopean laajakaistan ihmisille, joilla ei aiemmin ollut verkk oyhteyt tä, jasit envast aamaanC OVID-19:n  aiheuttamiin t arpeisiin. Pennsylv aniassa teimme suuren lääkärik eskuksen hengitys- koneiden ja vuodepaikk ojen yhdistämisen mahdolliseksi po tilaiden reaaliaikaista seur antaa varten. In tiassa tot eutimme maailman suurimman Dynamic Spectrum Re farming -käyt töönot onverk onk att avuuden ja yht eyksien paran tamiseksi ja vastasimme C OVID-19:naiheut tamaan kasvav aan  kysyn tään.Algeriassa o timmek äyttöön ultr akorkean verkk okapasit eetin teknologiaa voidaksemme vasta ta mobiililiiken teen kysynnän k asvuun.

Toimintamme C OVID- 19-pandemian aikana

C OVID- 19-pandemia muutti maailmaa tavoilla, joita emme osanneet ennak oida tai odottaa. Kohtasimme ainutk ertaisen haasteen, jok a vaati valtioita, lainsäätäjiä, yrityksiä, kansalaisjärjest öjä, yhteisö jä ja yksilöitä tek emään k aikk ensa pitääkseen itsensä ja muut turvassa sek ä talouden kestä vänä ja toimivana. T ässä osiossa k eskitymme käsitt elemään C OVID- 19-pandemian vaik utuksia työnt ekijöihimme, yhteisöihin ja toimialaan. Lisätieto ja C OVID- 19-pandemian vaik utuksista toimintoihimme ja taloudelliseen tulokseemme on ”T aloudellinen katsaus” -osiossa.

16 Koh ti uutt a normaalia

Syyskuuhun mennessä liik ennemäärä t vakiint uivat tasolle, jok a oli 20–30 % pandemiaa edeltävää t tasoa kork eampi, kun o tet aan huomioon odote ttu k ausiluont einen kasvu. Nämä k asvanee t liikennemäärä t voivat olla lähitulevaisuuden ”uusinormaali”. Monien mielestä vuonna 2020 k oetut k äyttömäär ät olivat seur austa jo ennen pandemiaa käynnissä olleiden suun tausten kiih tymisestä. Kor onapandemia on haastanut myös oper aattorit t arkastelemaan aiempia ar vioitaan ja sijoitusstr ategioit aan uudessa valossa. NokiaDeep eldNe twork Intelligence Report 2020 -raportissamme esitämme lisätie toja jauusia näkök ulmiamaailman- laajuisesta verkk oliikent eestä vuonna 2020 sekä siitä, mit en palveluntarjoaja t voivat tehokk aasti valmistautua uut een normaaliin. Raport ti on saatavilla Nokian verkk osivuilla.

Sri Lankassa ja Filippiineillä o timme k äyt töön uuden sukupolven k uituverkkoja ultranopeide n laajakaista yhteyksien t uomiseksi ko teihin vuoden 2020 ennennäkemä ttömien tapaht umien aikana. Chilessä pandemia on kasva ttanut verkkojen ja IoT -laitteiden e tähallinnanmahdollista vanIMP A CT Connected Devic ePla tform -alustamme arvoa. Nykyisen tuot e-ja palveluvalik oimamme lisäksi hyödynsimme teknistä asiantun- temustamme luodaksemme uusia t apoja tehdä ty ötä ja olla yh teydessä t oisiin ihmisiin pandemian aiheuttaman k uormituksen vähent ämiseksi. Kehitimme kamer an, joka mit taa 20 ihmisen ruumiinlämmön 30 millisekunnin välein ja yhdistimme sen r atkaisuun, jok a mahdollistaa terveyden tilan reaaliaik aisen valvonnan ja seur annan. Or ganisaatio t saivat siten aut omatisoidun, helppokäyt töisen ja skaalaut uvan keinon C OVID-19-taudin oireiden tunnistamiseen ja m askie n käytön valvomiseen tiloissa, joissa on tuhansia ihmisiä. Hyödynsimme t ekoälyteknologiaa toimitusk etjumme op timoimisessa. Näin asiakkaamme voiv at vastaano ttaa tilauksensa mahdollisimman nopeasti ja pitää paikallise t ko titaloude t toimivien verkk oyhteyksien päässä.

Yht eistyö tä pandemian torjumiseksi ympäri maailmaa

Nokian henkilöstö toimi yhdessä luk uisilla eri tavoilla t ukeakseen niitä, joihin pandemia vaikut ti suoraan:

• Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa Apart  Toge ther-kampanjassa myytiin t-paitoja var ojen ker äämiseksi.
• Suomessa osallistuimme “ Jokaiselle lapselle lounas”-k ampanjaanja lahjoitimme tuo tteit a paikallisille järjestöille varmistaaksemme, e tt ä laadukasta ruok aa oli saata villa heikossa asemassa oleville perheille.
• Intiassa järjestimme ruok aa sitä eniten tarvitseville paikallisissa yh teisöissä.
• Belgiassa jaKr eikassa 3D-tulostimme erityisiä kosk et usvapaita ovenk ahvoja toimistojen oviin viruksen le viämisen torjumiseksi.
• Unkarissa lahjoitimme k annet tavia tie tokoneita sää tiöille ja perustimme käyt tö tuen tukemaa paik allisia kouluja ja e täopetust a. Järjestimme myös koulut usta ko toa työsk enteleville vanhemmille.
• Irlannissa lahjoitimme3D-tulost et tuja nauhoja maskeihin.
• Romaniassa lahjoitimme 3D-tuloste ttuja kasvosuojia.
• Singaporessa aut oimme parant amaan asuntoloiden ja hoit olaitosten int ernet -yhteyksiä kest ävienja vakaiden int ernet -yhteyksien varmistamiseksi.
• Kaikkia Nokian ty öntekijöitä k annuste ttiin äänestämään, miten Nokian C oronavirus Global Donation Fund -r ahaston  500 000 Yhdysvaltain dollaria t ulisi jakaa heidän alueellaan.

“ Koronapandemia on haastanut m yös oper aattorit tark ast elemaan aiempia ar vioitaan ja sijoit usstr at egioitaan uudessa v alossa. ”

Hallituksen toimintak ertomus 17

K estäv ä kehitys ja vast uullisuus

Uskomme, e ttä k ehittämiemme ja toimitt amiemme teknologioiden positiivise t vaikut ukset ova t huomatt avasti suuremma t kuin niiden mahdollise t negatiivise t vaikutukse t ja tarjoava t suurimmat positiivise t vaikutukse t YK:n kest ävän kehityksen t avoitteisiin (SDG:t). Viestintä teknologia t mahdollistavat par empaa tervey denhuoltoa ja koulutust a, taloudellisia mahdollisuuksia, tehokk aampaa tuot antoa ja resurssien kä yttöä sekä vievät koh tit asa- arvoisempaa turvallista yh teiskun taa sekä puhtaampaa ja t urvallisempaa maapalloa. Tuo tteemme ja r atkaisumme on suunnit eltu edistämään sosiaalista, ympäristöön liit tyvää sekä taloudellist a kehitystä. K ehitämme edelleen prosesseja, k äytänt öjä ja ohjelmia, jo tka ovat linjassa maailmanlaajuisesti arvoste ttujen ee ttisten ja v astuullisten liike toimint akäytän töjen ja viitek ehysten kanssa.

Kestä vän kehityksen hallint amalli

Nokian hallitus tark astelee kest ävän kehityksen kysymyksiä vuosit taisen vastuullisuusk atsauksen yht eydessä. Ka tsaus sisältää kest ävän kehityksen str at egian, kesk eisten tavoit teiden ja toimien sekä t ulosten tark astelun. Nokian johtoryhmä ja sen jäsene t vastaav at kest ävän kehityksen joh tamisesta ja siihen liittyvien toimien t ot euttamisesta omissa or ganisaatioissaan niiden ollessa olennaisia heidän vastuualueidensa k annalta. Vuonna 2020 markkinointijoh tajalla (Chief Mark eting Ocer) olik okonaisv astuuk estävästä kehityksestä johtoryhmässä. Kestä vän kehitykseen liit tyvien aiheiden str ategian, painopist eiden ja toimenpiteiden yhdenmukaista t ot euttamista k oko Nokialla ohjaa kest ävän kehityksen neuvost o (Sustainability Council), jok a muodostuu esimerkiksi tuo tekehityksestä, kiinteistöist ä ja hankinnoista vastaa vista johtajist a ja johdon edustajista, joilla on muun muassa ilmastonmuutokseen liit tyviä vastuualueita. Neuvoston vast uualueisiin kuuluu ilmastoon liittyvien aiheiden arviointi ja seur aaminen; olennaisuuden, tavoit teiden ja tulost en arviointi kestä vänk ehitykseneri osa-alueilla sekä vast uullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tarkast elu. Vuonna 2020 neuvostoa joh ti vastuullisuusjohtajamme, joka r aportoi Nokian markkinointijoh tajalle (Chief Marke ting Ocer).Neuvost ok okoont uu  yleensä kahdesti vuodessa ja pyynnöst ä myös useammin. P äivittäisiä k estävän kehityksen k ysymyksiä ja toimia or ganisoivat niille omistautunut k eskite tty tiimi sekä asiantun tijat eri toiminnoissa. Toiminnoilla ja ohjelmilla on nime tyt omistajansa.

K estäv ä k ehitys ja v astuullisuus 18

Riskienhallint a

Lisäksi tämän toimin takertomuksen “Riskitekijä t”-osiossak erro taant ärkeimmistä toimint aamme vaikut tavista riskitekijöist ä. Näm ä ris kit sisältä vät kest ävään kehitykseen liittyviä risk ejä, kuten tuotteiden turvallisuuteen liittyv ät riskit;ympäristöv ahin- koihin, t erveyteen, yksityisyyt een, turvallisuuteen ja k yberturvallisuuteen liittyv ät riskit; tarjoamamme teknologian mahdollisen väärinkä ytönaiheut tamat ihmisoikeuslouk- kaukse t; mahdollinen piittaama ttomuus ihmisoikeuksia, oikeudenmuk aisiaty öolosuh- teita, ympärist öä ja yhteisöjä k ohtaan omissa toiminnoissamme tai toimit uske tjussamme; riskit liitty en määräyst en tai toimittajamme ja asiakkaiden ase ttamien v aatimusten noudat tamat ta jätt ämiseen; eettist en normien kut en toimintaohjeidemme (Code of C onduct) rikkominen; työv oiman levo ttomuus ja lak ot; kyvyt tömyys pitää,

Kestä vään kehitykseen liit tyvät riskit ova t osa riskienhallinnan viitek ehystä, johon kuuluv at monialaise t koko yh tiön kat tava t riskien tunnistus-, arviointi- jahallin taprosessit. Tiedostamme mahdollise t riskit, joita voi ilme tä liike toiminnassamme, ja pyrimme vähent ämään niiden negatiivisia vaik utuksia niin teknologian, toimit uske tjun, ilmaston kuin ihmist enkin osalta. Pyrimme myös nopeuttamaan Yhdistyneiden k ansakun tien (YK:n) kest ävän kehityksen t avoitteiden saavutt amistasek äomassa liik etoimin- nassamme e ttä sen ulkopuolella. Ee ttise t toimint aohjeemme (Code of Conduct) määritt elevät toimin tat apamme, ja meillä on selkeä t toimintaperiaa ttee t ja prosessit koskien t unnistamiamme olennaisia kest ävän kehityksen risk ejä.mo tivoida, kehitt ää ja palkata asianmuk aisesti koulut et tuja työnt ekijöitä; boiko tit ja julkinen haitta brändillemme;tari eihin javer ot ukseen  liittyvä t riskit mukaan lukien ver okiistat; häiriö t tuot teiden valmistuksessa, palvelujen toimitt amisessa,logistiik assatai toimitus- ke tjussa johtuen esimerkiksiluonnon- ka tastro feista, so tilaallisistatoimist a,k ansalais- levo ttomuuksista ja k ansantervey dellisistä tai turvallisuusuhkista (muk aan lukien tautien leviäminen), joista mone t voivat kiih tyä ilmastonmuutoksesta aiheut uvien haitallisten vaikut usten kaut ta. “ Olemme matk alla maailmaan, jossa t eknologiamme par antaa elämänlaat ua, mahdollistaa k estäv ämmän yht eisk unnan ja t er veemmän planeetan. ”

Hallituksen toimintak ertomus 19

K est ävää kehitys ja vast uullisuus jatk oa

Kest ävän k ehityksen str at egia ja tav oitt eet

Kestä vän kehityksen lähestymistapamme ytimessä on uskomme siihen, e ttä t eknologian tark oituksena on paran taa ihmisten elämää. Vuoden 2020 aik ana lanseerasimme uuden kest ävän kehityksen strat egisenlähestymis- tapamme, joka k eskittyy alueisiin, joilla uskomme olevan eniten vaik utusta kest ävään kehitykseen ja liik et oimintaamme. Meidän täytyy muk auttaa lähestymistapaamme tarpeen vaa tiessa, mutta olemme tunnistanee t kolme tärk eintä k ulmakiveä, jo tka auttavat meitä par antamaan ihmist en elämää teknologian avulla, ja joihin meidän on keskityt tävä säilyt tääksemme johtav an asemamme vastuullisuudessa. Nämä kulmakive t ova t ilmasto, rehellinen liike toimint a ja kulttuuri. V astuullisen liike toiminnan kannalt a on lisäksi vältt ämätön tä, et tä kehitämme jatk uvasti olemassa olevia kest ävän kehityksen perusprosessejamme luodaksemme arvoa ja täyt tääksemme erilaisten sidosryhmien pyynnö t, lakisääteise t vaatimukse t, asiakkaiden odo tukse t sekä lisääntyvä t odo tukse t t ehokkaasta ja läpinäkyvästä liike toiminnasta. P erusprosessit luov at vankan perustan sille, miten v aikutamme k estävään kehitykseen yrityksenä, ja niihin k uuluvat esimerkiksi ympäristöasioiden oper atiivinen hallinta ja kiert otalous, ty öterveys ja turvallisuus, työv oimaa koske vat kä ytännöt omassa toiminnassamme, vastuullinen hankinta ja t eknologian väärinkä ytön estäminen. Vuonna 2020, meillä oli 20 lyhy en ja pitkän aikav älin kestäv än kehityksen tavoit et ta. Kesk eisimmät tav oitteemme on esit etty sivulla olevassa tauluk ossa. Muut kestä vän kehityksen olennaisille osa-alueillease te tut tavoit tee t löytyvät osana vuoden 2020 P eople& Planet -r aporttiamme.Pyrimme tunnistamaan syst emaattisesti k estävän kehityksen risk ejä ja mahdollisuuksia ja löytämään uusia mahdollisuuksia liike vaihdon kasva ttamiseksi ja k ustannusten säästämiseksi. Kest ävä kehitys ja siihen liittyvä t tavoit teet, t oimenpitee t ja seur antaprosessit sisältyv ät erilaisiin liike toiminnan aktivit eet teihin ja stra tegioihin. Liike toimint amallimme on kuvat tu tämän toimint akertomuksen “Liike toimintak uvaus” -osiossa.

Sopeutuminen C OVID-19-pandemiaan

Harjoitamme liik etoimin taamme maailmanlaajuisesti, ja meneillään oleva C OVID-19-pandemiaon luonnollisesti vaikut tanut liike toimintamme eri osa-alueisiin.  T arjoamamme tie toliikenneyh teyde t ovat olennaisia palveluita, joiden merkitys k orostui vuoden aikana en tistä enemmän hallitusten ase ttaessa erilaisia r ajoituksia viruksen leviämisen estämiseksi. Meidän on tä ytynyt sopeuttaa toimin tatapojamme varmistaak- semme, e ttä työn tekijämme pysyvä t turvassa samalla, kun ja tkamme liike toimin taamme. Näitä sopeutustoimia joh ti keskit etysti globaali kriisienhallintaan ja liik et oiminnan jatk uvuuteen keskit tyvä ryhmä, ja alueelliset ja maakoh taiset kriisinhallin taryhmät varmistiva t paikallisen toimeenpanon. Ensisijainen tavoit teemme oli r ajoittaa työn tekijöidemme ja meille työsk entelevien henkilöiden altistumisen todennäk öisyyttä. T ämä tarkoit taa, et tä hyvin aikaisessa vaiheessa pandemiaa siirsimme k aikki työn tekijämme väliaikaisen e täty öpolitiikan piiriin lukuun o ttama tta henkilöitä, joiden työ teht ävä oli kriittinen eik ä sitä voinut suorittaa e tänä. Muita t oimenpiteitä oliva t matk ustamisen rajoit taminen, omaehtoisen kar ant eenin edellyttäminen työn tekijöiltä jo tka ova t olleet matk alla, vierailijoiden pääsyn kieltäminen Nokian toimipaik oille ja lopulta lähes kaikkien Nokian toimipaikk ojen sulkeminen sek ä pääsyn salliminen tiloihimme ainoastaan pieneltä määrältä työn tekijöitä, joiden työ teht ävät oliva t kriittisiä eik ä niitä voitu suorit taa muualla. To teuttaaksemme ty öt, joiden t ekeminen e tätyönä ei ole mahdollista – muk aan lukien ken ttä tiimeissä ja tehtailla – o timme kä yttöön erilaisia ohjeita ja pandemian leviämistä hillitseviä toimenpit eitä. Hallitusten lieven täessä rajoituksia olemme t ehneet muutoksia työ ympäristöihin ja niiden käyt töä koskeviin mene ttelyihin. Pyrimme varmistamaan, e ttä tiloissamme nouda te taan fyysistä etäis yyttä, hy gieniataso pysyy kork eana ja et tä prosessit inf ektioiden hallintaa ja k ontak tien jäljittämistä k oskien ova t käytössä. P äivitämme ohjeistustamme jatk uvasti tilant eiden muuttuessa. Tunnistamme, e ttä pandemia voi vaik uttaa henkilöstömme työk ykyyn ja henkilökoh taiseen elämään monin eri tavoin. T arjoamme joustava t työajat, jo tta ty öntekijöidemme on helpompi täyt tää henkilökoh taiset velvollisuut ensa myös näinä haastavina aikoina. Suoritimme palkkojen tarkast elukier- roksen m yös vuonna 2020 ja jatk oimme kannustimien maksamista ty öntekijöillemme.

Keskeiset vast uullisuustavoitteemme

Painopist ealue	T avoite	T avoitt een tila
Elämän parant aminen teknologian avulla	Autamme asiakkaitamme luomaan seuraava tmiljar di verkkoyh teyttävuosien 2016 ja 2022 välillä	Saavute tt u e tuajassa
Ilmasto	Tie teeseen perustuva päästöv ähennystavoit e (Sc ope 1 ja 2): V ähennämme kasvihuonekaasupääst öjä omissa toiminnoissamme 41 % vuosien 2014 ja 2030 välillä	Etenee suunnitellusti
Ilmasto	Tie teeseen perustuva päästöv ähennystavoit e (Sc ope 3): V ähennämme tuot teistamme aiheutuvia k asvihuonekaasupäästöjä 75 % vuosien 2014 ja 2030 välillä	Etenee suunnitellusti
Rehellinen liik etoiminta	95 % työn tekijöistämme suoritt aa eettisen liik et oiminnan koulutuksen vuoden 2020 aik ana	Saavute tt u
Kulttuuri	Kas vatamme naist en osuutta joht oteh tävissä 25 %:lla vuosien 2016 ja 2020 välillä	Ei saavute ttu

20 Olemme jatkaneet palkk ojen ja etuuksien maksamista my ös niille työnt ekijöille, jotka eivät v oi työskennellä k otoa k äsin ja joiden toimipaikka on sulje tt u. Lisäksi olemme varmistanee t palkallisen vapaan t ai sair ausloman työntekijöille, jo tka ov at omaehtoisessa k aran teenissa eivä tkä voi työskennellä etänä. Ulk omaan komennuksella olevia k ollegoitamme tuimme pitämällä heihin jatk uvasti yht eyttä ja avustamalla heit ä majoituksen, sair aanhoidon ja paikallisiin suurlähe tystöihin rekister öitymisen suht een. Enemmistön henkilöstöstämme ja tkaessa e tätyö tä tarjoamme heille ohjausta t erveen tasapainon säilyttämiseksi työn jav apaa-ajan  välillä sekä huolehdimme heidän fyysisestä ja henkisestäh yvinvoinnistaan. Henkilökoh- tainen tukipalvelumme (P ersonal Support Service, Nokia’ sEAP) esimerkiksit arjoaa  työn tekijöille mahdollisuuksia osallistua terveyt een ja hyvinvointiin liit tyviin oppimistapaht umiin ympäri vuoden sekä tarjoaa luo ttamuksellista amma tillista tukea. Otimme käyt töön erilliset henkilöstöjoh- tamisen ohjee t kriisin aikana, ja varmistamme e ttä työnt ekijät sekä esi-ja johtohenkilö t pysyvä t ajan tasalla pandemiaan liittyviä ohjeita k oskien. Käytössämme on luk uisia kanavia kut enw ebcast-lähe tyksiä,uutiskirjeitä, esihenkilöiden ja henkilöstö toimintojen puheluita sekä sisäinen pandemiaan keskit tyvä tiedonjako foorumi. Kriisin keskellä perustimme CO VID-19- lahjoitusr ahastomme maaliskuussa 2020 ja teimme yh teistyö tä paikallist en or ganisaatioiden kut en sairaaloiden, yh teisöjen ja kansalaisjärjestöjen k anssa yht eensä 48 maassa,aut taenniit ätorjumaan pandemiaa ja lieven tämään sen vaikutuksia.

Elämän parantaminen teknologian a vulla

Teknologiamme yhdistää ihmise t heille tärkeisiin palveluihin, paikkoihin, mahdollisuuksiin ja ihmisiin. Yksi kesk eisistä tavoit teistamme on aut taa asiakkaitamme yhdistämään seuraav at miljardi verkkoyh- teyt tä vuot een 2022 mennessä, verra ttuna 5,5 miljardiin tilaukseen vuoden 2016 lopussa. T avoit ett a mitataan liit tymien lukumäärällä r adioverkkoasiakkaidemme v erkoissa. Vuonna 2020 r adioverkkoasiakkaidemme v erko t palveliva t yhteensä noin 6,6 miljar dia liittymää maailmanlaajuisesti. T ämä tarkoit taa, et tä saavutimme tav oitteemme e tuajassa. Lisäksi meillä on yli 1 545 teh täväkriit tistä asiakasta, ja yksityisiä langa ttomia verkk ojamme on käytössä yli 260 asiakkaallamme maailmanlaajuisesti. Vuoden 2020 aik ana ilmoitimme uusista sopimuksista, jotk aluov at tietoliik enne- yht eyksiä yksille harvimmin asutuille ja alipalveluille alueille ja varmista vat, e ttä piene t yritykset, maatila t ja koulut saav at tie toliikenneyh teyde t. Jatk oimme myös yht eistä projektiamme UNICEFin k anssa Keniassa. Hankk een tavoit teena on saat taa yht een asiaankuuluva t osapuolet ja to teutt aa yht eistyössä parhaat r atk aisut kenialaisten koulujen yhdist ämiseksi verkkoon sekä mahdollistaa estee tön, laaduk as ja osallistava koulut us digitaalisten yht eyksien avulla erityisesti tytöille ja vammaisille lapsille. Pr ojekti alkoi vuonna 2018 ja ensimmäise t koulut yhdist et tiin verkkoon syysk uussa 2020 käyt täen meidänFix edWir elessAc cess  -r atkaisuamme.

Hallituksen toimintak ertomus 21

Ilmastonmuutoksen t orjuminen

Ilmastonmuutos on merkittävä riski yhteis- kunnalle. Tiedostamme, e ttä maailmanlaajuinen toimint amme vaikut taa ympäristöön, sillä tuo tteiden ja palvelujen t uot taminen, jakelu ja käyt tö vaa tivat ener giaa ja muita resursseja.# Olennaisimmat ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet liittyvät tuotteidemme energiatehokkuuteen sekä kykyymme auttaa muita toimialoja vähentämään päästöjään. Uskomme, että teknologiamme tarjoamat mahdollisuudet asiakkaillemme, teollisuudelle ja yhteiskunnalle, sekä omissa toiminnoissa toteuttamamme toimenpiteet voivat edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Oma toimintamme ei ole kovin herkässä energian hinnoittelun muutoksille tai luonnonkatastrofeille. Ilmastonmuutos voi kuitenkin vaikuttaa asiakkaisiimme ja toimitusketjuumme, maailman talouteen sekä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen. Olemme hyödyntäneet ilmastoaiheisia skenaarioita ilmastoon liittyvien riskien, mahdollisuuksien sekä niiden liiketoimintavaikutusten tarkastelun tukena. Olemme soveltaneet analyysissämme hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) julkaisemaa RCP2.6-skenaariota (Representative Concentration Pathway) sekä IEA:n 2DS-skenaariota. Analyysin tulokset ovat antaneet tietoa riskien ja mahdollisuuksien tarkasteluun, korostaneet tarvetta suurempiin ja kiireellisempiin kasvihuonekaasujen vähentämistoimiin sekä toimineet perustana tieteeseen perustuville päästövähennystavoitteillemme (Science Based Target). Olemme raportoineet ilmastoon liittyviä tietoja, mukaan lukien riskejä, tarkemmin CDP-raportissamme, joka on laadittu TCFD-suositusten (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaisesti. CDP on organisaatio, joka ylläpitää maailmanlaajuista räätälöityä raportointijärjestelmää sijoittajille, yrityksille, kaupungeille, valtioille ja alueille ympäristövaikutusten hallinnan tukemiseksi. Pyrimme jatkuvasti vähentämään myymiemme tuotteiden energiankulutusta asiakkaidemme tietoliikenne verkoissa. Autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, sillä se muodostaa myös suurimman osan omasta hiilijalanjäljestämme. Olemme toimittaneet nollapäästö tuotteita yli 150 asiakkaalle ympäri maailmaa. Vanhjen verkkojen modernisointi parantaa energiatehokkuutta. Vuoden 2020 aikana modernisoimamme asiakkaiden tukiasemat käyttivät keskimäärin 54 % vähemmän energiaa kuin ne tukiasemat, joita ei modernisoitu. Tämä sekä vähentää ympäristövaikutuksia että tuo asiakkaillemme taloudellisia hyötyjä. Vuoden 2020 aikana teimme myös kovasti töitä päivittääksemme olemassa olevat pitkän aikavälin tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteemme. Uusien tavoitteiden on määrä olla linjassa päämäärän kanssa, joka pyrkii maapallon keskilämpötilojen nousun rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Sitouduimme päämäärään vuonna 2019, ja tarkoituksemme on viestiä päivitetyt tavoitteemme vuoden 2021 alkupuolella. Nykytiset pitkän aikavälin tieteeseen pohjautuvat tavoitteet pyrkivät vähentämään myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvia päästöjä 75 %:lla sekä omasta toiminnastamme aiheutuvia päästöjä 41 %:lla vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna. Vuonna 2020 olemassa olevat tavoitteemme etenivät suunnitellusti. Tavoitteiden eteneminen on linkitetty vuonna 2019 solmitun valmiusluottorajoituksen hinnoittelumekanismiin. Meillä on hyvin rakennettu ympäristönhallintajärjestelmä ja ympäristöpolitiikka, joita tukevat dokumentoidut prosessit ja maailmanlaajuiset menettelytavat niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Järjestelmämme auttaa meitä seuraamaan edistymistämme ja tunnistamaan kehityskohtia. Oman toimintamme ympäristöjalanjälki on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöstandardin mukaisesti, ja vuonna 2020 sertifioinnin piiriin kuului 90 % työntekijöistä. Kiertotalous ja jätteen vähentäminen ovat myös keskeinen osa työtämme. Tarjoamme vanhojen laitteiden kunnostusta, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä olennaisena osana tuotteiden elinkaaren hallintaa. Vuonna 2020 lähetimme noin 4 700 tonnia vanhoja tietoliikenne välineitä materiaalitalteenottoa varten ja kunnostimme tai käytimme uudelleen noin 79 400 yksikköä, joiden paino oli yhteensä 570 tonnia.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa

22 Johdamme liiketoimintaamme rehellisesti

Pitkäaikainen maineemme peräänantamattomana rehellisenä toimijana on tärkein vahvuutemme. Nokialla jokaisella työntekijällä on velvollisuus ja vastuu noudattaa eettisiä arvojamme. Luottamus ei ole koskaan ollut tärkeämpää, ja pyrimme päivittäin ansaitsemaan ja säilyttämään asiakkaidemme, hallitusten, työntekijöidemme ja muiden sidosryhmien luottamuksen. Näinä haastavina aikoina horjumaton sitoumuksemme rehellisyyteen säilyy raudanlujana. Tämän sitoumuksen perustana ovat toimintaohjeemme, jotka sanelevat neljä pääperiaatettamme eettiselle liiketoimintatavallemme: noudatamme lakeja siellä missä teemme liiketoimintaa; näytämme esimerkkiä toisillemme olemalla rehellisiä ja oikeudenmukaisia; edistämme rehellisyyden kulttuuria keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen kautta, ja pidämme toisiamme velvollisia noudattamaan ohjeita ja ilmoittamaan mahdollisista rikkomuksista. Näitä ohjaavia periaatteita täydentävät myös 14 liiketoiminnan kannalta olennaista ohjetta, jotka kattavat seuraavat alueet: sopimattomat maksut/korruption vastustaminen, esiriidat, reilu kilpailu, yksityisyydensuoja, toiminta valtion virkamiesten kanssa, immateriaalioikeudet ja luottamukselliset tiedot, alihankkjasuhteet, kansainvälistä kauppaa säätelevien lakien ja säännösten noudattaminen, sisäpiirikauppa, terveys, turvallisuus ja työolot, taloushallinto, reilu työpaikka, ihmisoikeudet ja ympäristö. Erilliset eettiset ohjeet (Code of Ethics) sanelevat täydentäviä ohjeita koskien Nokian toimitusjohtajaa sekä ylintä talousjohtoa. Lisäksi toimintaohjeemme kolmansille osapuolille (Third-Party Code of Conduct) esittävät selkeästi odotuksemme heidän toimintansa eettisyydestä. Toimintaohjeitamme täydentävät myös erilaiset politiikat, menettelytavat ja ohjeasiakirjat, jotka kattavat laajasti eri aiheita, kuten kolmansien osapuolten seulontamenettelyt ja vieraanvaraisuutta koskevat ohjeistukset. Vuonna 2020 jatkoimme vakiintunutta käytäntöämme tarjota työntekijöillemme jokavuotista koulutusta eettisistä liiketoimintakäytännöistä sekä muista tärkeistä aiheista, kuten laadusta, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Eettisen liiketoiminnan koulutuksen suoritti 96,2 % työntekijöistämme, ylittäen 95 %:n tavoitteen. Vastauksena COVID-19-pandemiaan, kaksinkertaistimme ponnistuksemme pitää yhteyttä työntekijöihimme eri puolilla maailmaa, hyödynsimme sisäisten sosiaalisen median kanavia, lisäsimme viestintää maailmanlaajuisessa asiamiesohjelmassamme ja toteutimme useita muita virtuaalisia toimintoja. Seurasimme tarkasti pandemian vaikutuksia säännösten noudattamista valvovaan ohjelmaamme läpi vuoden 2020 ja vastasimme tarpeen mukaan siirtämällä resurssejamme ja prioriteettejamme olosuhteiden perusteella sekä suunnittelemalla jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä.

Korruptionvastaisuus ja lahjonta

Emme harjoita emmekä suvaitse korruptoitunutta käytöstä työntekijöiltämme tai toimittajiltamme. Torjumme korruptiota monin eri keinoin. Meillä on selkeät periaatteet koskien lahjontaa, voitelurahaa, lahjojen antamista ja edustamista, sponsorointia ja lahjoituksia sekä muita julkisen ja yksityisen sektorin korruptioon liittyviä riskitekijöitä. Järjestämme koulutuksia ja viestimme säännöllisesti työntekijöidemme kanssa näistä riskeistä. Tarkastelemme riskejä ja niiden minimoimiseen liittyviä toimenpiteitä yrityksen ylemmän johdon ja tarkastusvaliokunnan kanssa. Teemme jaksoittaisia auditointia ja riskinarviointeja varmistaaksemme, että tunnistamme korruption riskit ja vastaamme niihin.

Säännösten noudattamisen valvonnan viitekehyksen (Compliance Controls Framework, CCF) katsauksemme ovat kattavia, alhaalta ylöspäin suuntautuvia arviointeja, jotka tunnistavat mahdollisia puutteita säännösten noudattamisen valvonnassa ohjelmassamme. Kehitämme ja toteutamme riskienhallintasuunnitelmia jokaisen katsauksen perusteella. Suoritamme myös riskiperusteisia huolellisuusperiaatteen mukaisia toimenpiteitä kolmansille osapuolille (toimittajille ja kumppaneille), jotta voimme arvioida ja hallita heidän kanssaan työskentelyyn liittyviä mahdollisia riskejä. Seulomme myös tuotteidemme loppukäyttäjät arvioidaksemme niihin liittyviä mahdollisia oikeudellisia ja maineriskejä sekä säännösten vastaista toimintaa koskevia riskejä (mukaan lukien, mutta ei rajoittuen sanktioihin ja rahanpesun torjuntaan).

Korruptiontorjunnan keskus (Anti-Corruption Center of Excellence, CoE) on osa säännösten noudattamista valvovia toimintojamme, ja sen tehtävä on arvioida ja seurata kaupallisiin kolmansiin osapuoliin, vieraanvaraisuuteen, sponsorointiin ja lahjoitusten antamiseen liittyviä riskejä. Keskuksen toiminnot ovat digitalisoituja ja perustuvat erilaisten työkalujen käyttöön. Toiminta sisältää esimerkiksi seurantaa ja verkkokoulutuksia. Kolmansien osapuolten ei odoteta ainoastaan noudattavan kolmansien osapuolten toimintaohjeita, vaan heidän on myös allekirjoitettava vuosittain korruption vastainen sertifikaattimme.

6,6 miljardia	Vuonna 2020 radioverkkoasiakkaidemme verkot palvelivat yhteensä noin 6,6 miljardia liittymää maailmanlaajuisesti.
54 %	Vuoden 2020 aikana modernisoimamme asiakkaiden tukiasemat käyttivät keskimäärin 54 % vähemmän energiaa kuin ne tukiasemat, joita ei modernisoitu.
96,2 %	Eettisen liiketoiminnan koulutuksen suoritti 96,2 % työntekijöistämme, ylittäen 95 %:n tavoitteen.

Tarjoamme lukuisia koulutuksia ja resursseja, mukaan lukien kattavia verkkokursseja, kohdistettuja mikro-opintoja, apuvälineitä ja kasvokkain tapahtuvia koulutuksia. Vuonna 2020 korruptionvastaista koulutusta järjestettiin liiketoimintayksiköille, alueellisille ryhmille, Nokian huoltoyhtiöille, yhteisyrityksille sekä muille sidosryhmille. Yli 3 000 henkeä osallistui näihin koulutuksiin. Juhlimme Nokian Integrity Daytä lokakuussa ja toteutimme erilaisia virtuaalisia aktiviteetteja, kuten kaksi virtuaalista globaalia tapahtumaa, joita juonsivat Nokian Chief Compliance Officer sekä säännösten noudattamista valvovien toimintojen työntekijöistä koostuva paneeli. Tapahtuma antoi työntekijöille ympäri maailmaa mahdollisuuden tarkastella todellisia korkean riskin tapausskenaarioita ja ottaa yhteyttä säännösten noudattamista valvovaan tiimiin esittääkseen kysymyksiä ja keskustellakseen säännösten noudattamiseen liittyvistä aiheista. Integrity Day juhlistaa Nokian sitoutumista rehellisyyteen ja kutsuu kaikki työntekijät mukaan keskusteluun tämän keskeisen arvon merkityksestä.

Valvonta ja epäkohtien esille tuominen

Hallituksemme, tarkastusvaliokuntamme ja johtoryhmämme valvovat etiikkaamme ja sääntöjen noudattamista. Chief Compliance Officer tarjoaa määräajoin raportteja ja päivityksiä koskien säännösten noudattamista valvovaa ohjelmaamme, ilmoitettujen epäkohtien tutkintaa sekä kehittyviä riskisuuntauksia. Työntekijöiden odotetaan ilmoittavan epäillyistä eettisistä väärinkäytöksistä tai mahdollisista rikkomuksista lakia, toimintaohjeitamme tai yrityksemme politiikkojamme vastaan. Heidät myös kannustetaan tekemään niin, ja tarjoamme lukuisia kanavia ja mekanismeja raportoinnin helpottamiseksi. Epäkohdista on mahdollista ilmoittaa myös anonyymisti, edellyttäen, että paikallinen lainsäädäntö sallii sen. Kulttuurimme kannalta on keskeistä varmistaa, että työntekijät tuntuvat olonsa mukavaksi ilmoittaessaan epäkohdista. Nokian maailmanlaajuinen asiamiesohjelma auttaa edistämään kulttuuria, jossa epäkohdista ilmoitetaan, sekä hälventämään työntekijöiden mahdollisesti kokemaa huolta siitä, että ilmoituksesta seuraisi kostotoimenpiteitä.

Vuoden 2020 aikana vastaanotimme 776 ilmoitusta epäilystä väärinkäytöksestä, joista 329 tutkittiin Business Integrity -ryhmän toimesta epäilyinä toimintaohjeemme rikkomisesta. 106 ilmoituksen kohdalla tutkinnassa löytyi perusteita epäilyn todentamiseksi. Lisäksi kaksi ilmoituksista tutkittiin korruptionvastaisten periaatteidemme epäiltynä rikkomuksena, joissa oli osallisina kolmansia osapuolia. Ensimmäinen näistä epäilyistä ei osoittautunut todeksi, ja toisen osalta tutkinta ei ollut päättynyt vuoden 2020 loppuun mennessä. Näiden ja muiden tutkintojen seurauksena teimme korjaavia toimenpiteitä, kuten 16 irtisanomista ja 20 kirjallista varoitusta. Kurinpitotoimenpiteiden lisäksi nämä tutkimukset johtivat yksityiskohtaiseen taustalla olevien syiden analysointiin. Tunnistimme korjaavat toimenpiteet ja parannukset, ja seurasimme niiden toimeenpanoa varmistaen siten toimintojemme jatkuvan kehityksen.

Tieto-suoja ja turvallisuus

Olemme luoneet kattavan, koko yhtiön laajuisen tietosuojaohjelman, joka perustuu keskeisiin lakeihin, parhaisiin käytäntöihin ja standardeihin. Ohjelma on linjassa konsernin, liiketoimintaryhmien sekä keskeisten tukifunktioiden käytäntöjen ja prosessien kanssa. Pyrimme vähentämään tietosuojariskejä keräämämme, prosessoimamme ja säilyttämämme tiedon osalta. Noudatamme tietojen minimoinnin periaatetta, eli henkilötietoa kerätään vain käyttötarkoituksen kannalta pakollinen määrä, emmekä säilytä henkilötietoja pidempään kuin tarve vaatii. Toteutamme asianmukaiset toimenpiteet varmistaaksemme, että henkilötietoihin pääsevät käsiksi vain ne henkilöt, joilla on siihen selkeä ja perusteltu tarve. Yhtiöllämme on virallinen menettelytapa, jonka avulla mahdollisen tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneen tahon riskitasoa hallitaan ja minimoidaan. Menettelytapoihin kuuluvat myös mekanismit valvontaviranomaisten kanssa viestimiseen, mikäli tilanne niin vaatii.

Mittaamme ja seuraamme tietosuojaohjelmamme kypsyyttä ja kunnianhimoisuutta tekemällä kattavia liiketoiminnan läpileikkaavia kypsyysarviointeja. Tietoisuutta lisäävä tietosuojasuojaohjelmamme varmistaa, että huomioimme jatkuvasti ja tehokkaasti alueet, joilla on eniten vaikutusta tietosuojaan.

Turvallisuus on yksi 5G:hen, esineiden internetiin ja muihin uusiin teknologioihin liittyvistä huolenaiheista. Pyrimme kehittämään tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät tai ylittävät niihin sovellettavat turvallisuusstandardit. Tästä huolimatta me ja meidän tuotteemme saatamme joutua kyberhyökkäysten kohteeksi. Hakkeroinnit, virukset, haittaohjelmat ja luvattomat muokkaukset voivat aiheuttaa mahdollisia turvallisuusriskejä ja muita haittoja meille, asiakkaillemme tai kuluttajille sekä muille tuotteidemme ja palvelujemme loppukäyttäjille. Olemme kehittäneet ja panneet täytäntöön prosesseja ja työkaluja, jotka ovat kaiken tuotekehityksen taustalla ja joihin viitataan käsitteellä Design for Security tai DfSec. Ylläpidämme sisäisiä IT-turvallisuuden ja kyberturvallisuuden toimintojamme, kuten sisäisten verkkoresurssiemme valvontaa, ja valikoidut toiminnot ovat ISO27001-sertifioituja. Olemme myös luoneet käytäntöjä, prosesseja ja työkaluja tuotteiden ja palvelujen turvallisuuden edistämiseksi, kattaen myös kolmansien osapuolien turvallisuudenhallinnan.

Ihmisoikeudet – Sanan vapaus ja yksityisyys

Olemme sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita sekä OECD:n monikansallisia yhtiöitä koskevia toimintaohjeita. Kannustamme toimittajiamme ja liiketoimintakumppaneitamme jakamaan nämä arvot. Olemme tukeneet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita vuodesta 2011 saakka. Toimintaohjeemme ja ihmisoikeuspolitiikkamme määräävät lähestymistapamme ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeuksiin liittyvät prosessimme kattavat koko arvoketjun toimitusketjun hallinnasta tuotteiden loppukäyttäjiin, ja olemme asettaneet jokaiselle osa-alueelle selkeät tavoitteet.

Ihmisoikeuksien huolellisuusperiaate (Human Rights Due Diligence, HRDD) on sisällytetty globaaleihin myyntiprosesseihimme. Se tarjoaa toimintaperiaatteet sekä työkalut, joiden avulla voimme tehokkaasti käsitellä tarjoamiemme tuotteiden ja teknologian mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvia huomattavimpia ihmisoikeusriskejä. Pyrimme varmistamaan, että tarjoamaamme teknologiaa ei käytetä ihmisoikeusrikkomuksiin kuten loukkaamaan oikeutta yksityisyyteen tai ilmaisun- ja kokoontumisvapauteen. Ennen myynnin toteuttamista HRDD-prosessiamme käytetään tunnistamaan, mikä on teknologiamme mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvien ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyvän riskin taso kussakin tapauksessa.

Vuonna 2020 HRDD-prosessiin saapuneet tapaukset ratkaistiin seuraavasti:
* 70 % kohdalla myyntiprosessissa voitiin edetä
* 30 % kohdalla myyntiprosessissa voitiin edetä tiettyjä ehtoja noudattaen
* 0 % kohdalla myyntiprosessi keskeytettiin

Tuotteiden mahdollisen väärinkäytön lisäksi ihmisoikeusriskejä esiintyy globaalissa toimitusketjussamme. Toimitusketjun riskeistä ja toiminnasta on luettavissa lisää osiossa ”Vastuullinen hankinta” sekä nykypäivän orjuutta koskevassa erillisessä lausunnossamme.

Olemme Global Net Network Initiative (GNI) -ryhmän jäsen. GNI koostuu yrityksistä, kansalaisjärjestöistä (mukaan lukien ihmisoikeus- ja lehdistönvapausryhmiä), sijoittajista ja tutkijoista, jotka työskentelevät yhdessä suojellakseen ja edistääkseen ilmaisunvapautta ja yksityisyyttä tieto- ja viestintäteknologian toimialalla. Jäsenyyden ehtona yrityksille on GNI:n periaatteiden noudattaminen sekä suostumus GNI:n suorittamiin arviointeihin, joissa selvitetään jäsenyritysten edistymistä GNI-periaatteiden toimeenpanemisessa.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus

Vastuullinen hankinta

Odotamme toimittajamme noudattavan toimintaohjeitamme ja esitämme heille myös toimittajavaatimuksemme, mukaan lukien Responsible Business Alliance (RBA) -organisaation toimintaohjeet sekä ylimääräiset Nokian määrittämät vastuullisuusvaatimukset. Vaatimukset koskevat esimerkiksi ympäristöä, työterveyttä ja turvallisuutta, yksityisyyttä, riskienhallintaa, työvoiman oikeuksien hallintaa sekä etiikkaa. Varmistaaksemme, että toimittajamme vastaavat eettisiin vaatimuksiimme sekä parantavat jatkuvasti suoritustaan, järjestämme heille myös arviointeja, auditointeja ja koulutuksia. Vuonna 2020 lisäsimme toimittajien Diamond Awards -ohjelmaan vastuullisuuskategorian antaaksemme tunnustusta kestävän kehityksen innovaatioille.

Vuonna 2020 teimme toimitusketjussamme 391 auditointia (332 vuonna 2019), joihin kuului:
* 24 vastuullisuusauditointia paikan päällä
* 27 toimittajavaatimuksiin liittyvää auditointia paikan päällä
* 340 EcoVadis-pisteytykseen perustuvaa arviointia

Järjestimme toimittajillemme myös koulutus-työpajoja, jotka järjestettiin tänä vuonna etäyhteyksillä. Koulutukset käsittelivät muun muassa ilmastonmuutosta, konfliktivapaata hankintaa, nykypäivän orjuutta ja työterveyttä ja turvallisuutta, ja niihin osallistui yhteensä yli 1 300 toimittajiemme työntekijää.# Hallituksen toimintakertomus

Etnisten ja muiden vähemmistöjen huonoon kohteluun liittyvät huolenaiheet kasvavat, minkä seurauksena olemme järjestäneet toimittajillemme nykypäivän orjuutta käsittelevää kertaavaa koulutusta, tehneet riskinarviointeja ja vahvistaneet vastuullisuuteen liittyviä auditointiohjeitamme viestiäksemme Nokian vaatimuksista liittyen etnisten ja muiden vähemmistöjen kohteluun sekä asianmukaisten toimien toteuttamiseksi. Jatkoimme työtämme Joint Audit Cooperationin (JAC) kanssa. JAC on ryhmä tärkeitä asiakkaitamme, jotka osallistuvat toimitusketjun hallinnan parantamiseen ja sen läpinäkyvyyden lisäämiseen. Suurimmat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit koskevat kenttätyötä, jota suorittavat pääosin alihankkijamme. Riskit liittyvät esimerkiksi työskentelyyn korkeissa paikoissa, työpaikalle ajamiseen sekä sähkötöiden tekemiseen. Tämän vuoksi olemme asettaneet tiukat mittarit toimittajiemme turvallisuudelle, jota arvioidaan toimittajien terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviointiprosessimme avulla. Vuoden 2020 loppuun mennessä 97 % korkean riskin toimintaa harjoittaville toimittajillemme oli tehty terveyden ja turvallisuuden kypsyysarvio, ja 99 % näistä arvioiduista toimittajista täytti niille asetetut vaatimukset työterveydestä ja -turvallisuudesta. Vuonna 2020 teimme myös vaikutusarviointeja 96 %:lle korkean riskin projekteista. 99 % näistä projekteista täytti vähimmäisvaatimuksemme. Elektronissa komponenteissa tarvittavien mineraalien lähteenä käytetään metalleja, joiden louhintaan ja kauppaan liittyy mahdollisia riskejä kuten sotilaallisiin konflikteihin ja ihmisoikeusrikkomuksiin liittyviä vaikutuksia sekä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Tämä on yksi syy siihen, miksi materiaaliemme jäljitettävyys ja tuotteidemme konfliktivapauden varmistaminen on meille tärkeää. Tämä käy ilmi konfliktimineraalipolitiikastamme, joka löytyy verkkosivuiltamme. Huolellisuusvelvoitteemme piiriin kuuluvat metallit ovat tina, tantaali, volframi, kulta ja koboltti. Vuonna 2020 98 % toimittajistamme oli saavuttanut täyden näkyvyyden toimitusketjuamme osana oleviin sulattoihin, ja kaikista toimittajistamme 95 %:n toimitusketjussa oli ainoastaan sellaisia sulattoja, jotka oli validoitu konfliktivapaiksi tai joiden kohdalla validointiprosessi oli käynnissä. Kaikista osaksi Nokian toimitusketjua tunnetuista sulatoista 80 % on validoitu konfliktivapaiksi tai on parhaillaan validoinnissa. Konfliktimineraaliraporttimme päivitettiin jälleen vuoden 2020 aikana. Jatkoimme CDP Supply Chain -ohjelmaa toimitusketjumme kanssa luodaksemme ympäristön parantamiseen tähtääviä ohjelmia ja vähentääksemme oman toimintamme aiheuttamia epäsuoria päästöjä toimitusketjussa. Vuonna 2020 430 avaintoimittajaamme vastasi CDP:n pyyntöön ilmoittaa ilmastoon liittyviä tietoja suorituskyvystään. 262 näistä toimittajista myös asetti päästövähennystavoitteita. Lisäksi 275 toimittajaa vastasi kysymyksiin vedestä CDP-ohjelman kautta. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kannustimme myös toimittajia asettamaan ilmasto tavoitteet seuraavalle tasolle Science Based Targets -aloitteen mukaisesti.

“Pyrimme jatkuvasti vähentämään asiakkaidemme viestintäverkoissa käytettävien tuotteidemme energiankulutusta.”

Kulttuurimme – ihmisten kunnioittaminen

Uskomme, että työntekijät ovat tärkein voimavaramme, ja pyrimme mahdollistamaan työpaikkakulttuurin, joka kannustaa hyvään suoritukseen, rehellisyyteen ja osallistamiseen. Kilpailu osaavista työntekijöistä jatkuu toimialallamme edelleen hyvin kiivaana. Henkilöstömme määrä on vaihdellut viime vuosina, koska olemme muokanneet strategiaamme vastaamaan paremmin liiketoimintamme tavoitteita ja toimintaamme. Tämän kaltaiset muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä ja jopa uupumusta työntekijöiden keskuudessa. On ensiarvoisen tärkeää, että jatkamme motivoivan, kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjoavan sekä luovuutta ja jatkuvaa oppimista vaalivan yrityskulttuurin rakentamista. Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä vuonna 2020 oli 92 039 (98 322 vuonna 2019 ja 103 083 vuonna 2018). Alla oleva taulukko esittelee työntekijöiden keskimääräisen lukumäärän alueittain vuonna 2020:

Alue	Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä
Suomi	6 098
Muut Euroopan maat	32 686
Lähi-itä ja Afrikka	3 319
Kiina	13 749
Aasian ja Tyynenmeren alue	20 511
Pohjois-Amerikka	12 002
Latinalainen Amerikka	3 674
Yhteensä	92 039

Toimitusjohtajamme vaihtuessa vuonna 2020 otimme asiaksemme päivittää näkemyksemme työntekijäkokemuksesta. Pekka Lundmarkin ensimmäisenä työpäivänä käynnistimme maailmanlaajuisen kyselyn, jossa kysyimme tuntisivatko työntekijämme ylpeyttä Nokialla työskentelystä ja kokisivatko he työilmapiirin sellaiseksi, että se antaa heille mahdollisuuden antaa parhaan työpanoksensa. Kysely keräsi yli 50 000 vastausta. 88,7 % työntekijöistä vastasi olevansa ylpeitä Nokialla työskentelystä, ja 75,1 % oli sitä mieltä, että työilmapiiri mahdollisti heitä antamaan parhaan työpanoksensa.

Olemme sitoutuneet työntekijöidemme ja heidän uransa kehittämiseen. Vuonna 2020 monet ohjatut koulutuksemme muutettiin virtuaaliseen muotoon COVID-19-pandemian vuoksi. Järjestimme johtamisohjelmiamme, jotka on kohdennettu uusille esihenkilöille ja johdolle. Näihin ohjelmiin osallistui yli 1 100 henkeä. Jatkoimme myös johtajien valmennustaitojen kehittämistä järjestämällä virtuaalista Coaching for Success -ohjelmaamme. Meillä on lähes 300 sisäistä mentoria, jotka ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Vuoden 2020 aikana yli 7000 työntekijää opiskeli johtamista virtuaalisten ratkaisujen ja videoiden avulla. Meneillään olevan pandemian vuoksi keskityimme myös tukemaan esihenkilöitä ja työntekijöitä viidellä pikaoppaalla, kattaen aiheita kuten resilienssi ja hyvinvointi, virtuaalitiimien johtaminen ja kotona työskentely.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa

Osallistaminen ja monimuotoisuus

Osallisuutta korostettiin ratkaisevan tärkeänä käytöksenä vuoden 2020 turnaround-suunnitelmassamme. Uskomme, että toimimalla osallistavasti voimme hyödyntää työntekijöiden eroavaisuuksia saavuttaaksemme kasvua ja parempia liike toiminnan tuloksia. Järjestimme Navigating bias with inclusion -työpajoja varmistaaksemme, että johtajamme ymmärtävät, miten ennakkoluulot voivat vaikuttaa haitallisesti heidän tehdessä ihmisiin liittyviä päätöksiä ja toimia. Vuoden 2020 aikana nämä virtuaaliset työpajat tavoittivat yli 85 % kaikista johtajistamme, ja ohjelman tyytyväisyysaste oli 98 %. Osana monimuotoisuuden ja osallistamisen strategiaamme toimeenpanoa jatkoimme myös naisjohtajille suunnat tttua ohjelmaamme. Ohjelmaa sponsoroi ylin johto ja se sisälsi mentorointia ja valmennusta. Lisäksi järjestimme Out Leader -ohjelman, joka sisältää ulkoista verkostoitumista ja mentorointia tähdäten seksuaalivähemmistöjen laajempaan osallisuuteen.

Olemme sitoutuneet kohtelemma työntekijöitämme tasa-arvoisesti. Tämän sitoumuksen kulmakivenä seuraamme vuosittain palkkojen tasa-arvoa ja tarpeen vaatiessa korotamme palkkoja varmistaaksemme, että selittämätön palkkaero, joka suljettiin ensimmäisen kerran vuonna 2019, pysyy suljettuna vuonna 2020 ja myös tulevina vuosina. Vuonna 2020, 23,5 % Nokian johtoryhmästä oli naisia, kun taas kaikista johtoasemassa olevista työntekijöistämme noin 15,3 % oli naisia. Naisten osuus kaikista työntekijöistämme oli 22,2 %. Vuonna 2016 asetimme tavoitteeksi nostaa johto tehtävissä työskentelevien naisten osuutta 25 %:lla vuoden 2020 loppuun mennessä. Kukin liiketoimintaryhmä on onnistunut palkkaamaan ja pitämään naistyöntekijöitä, mutta naisten urapolku ylempiin johtotehtäviin on edelleen heikko ja suuri osa naisista on edelleen keskijohdossa. Siksi emme päässeet tavoitteeseen.

Työterveys, -turvallisuus ja työolot

Työoloidemme perusta on määritelty toimintaohjeessamme, jota täydentävät monet globaalit henkilöstöperiaatteet ja -menettelyt, jotka puolestaan mahdollistavat reilun työllistämisen. Noudatamme Kansainvälisen työjärjestön (International Labor Organization, ILO) työelämän yleismaailmallisten perusoikeuksien julistusta sekä työlainsäädäntöä ja työehtoja kaikkialla, missä toimimme. Monissa tilanteissa, joissa se on mahdollista, pyrimme myös ylittämään lainsäädännön ja sääntelyn edellyttämän tason. Työskentelemme ahkerasti varmistaaksemme kunnolliset työolot ja reilun työllistämisen, ottaen huomioon sekä kansainväliset että paikalliset lait ja ohjeistot.

Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmämme on koko ohjelman perusta sekä olennainen osa työtveyden ja -turvallisuuden hallintaa. Nokia on sertifioitu kansainvälisesti tunnetun OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, ja vuonna 2020 aloitimme siirtymisen uuteen ISO45001 standardiin. Sertifioinnin suorittaa kolmas osapuoli, Bureau Veritas, ja se kattaa kaikki verkkoliike toiminnan toiminnot, asiakastoiminnot sekä konsernin tukitoiminnot. Järjestämme koulutuksia, analyyseja, arviointeja ja seurusten hallintaa varautuaksemme työhön liittyviin terveys- ja turvallisuusriskeihin. Meillä on laaja kirjo terveyden ja turvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen liittyviä ohjelmia. Lisäksi kannustamme työntekijöitä ja alihankkijoita raportoimaan vaara- ja läheltä piti -tilanteet.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksissa.# Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhtiön osakepääoma 31.12.2020 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkaiden kokonaismäärä 5 653 886 159. Osakkeiden kokonaismäärästä konserniyhtiöiden hallussa oli yhteensä 36 389 799 osaketta, joiden osuus kaikkien osakkaiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 0,6 %. Vuonna 2020 Nokia antoi itselleen maksuttomassa osakeannissa hallituksen valtuutuksen nojalla 13 350 000 uutta osaketta käytettäväksi Nokian osakepalkkiojärjestelmän sitoumusten täyttämiseksi. Vuonna 2020 annoimme hallituksen valtuutuksen nojalla yhteensä 11 915 070 omaa osakettamme työntekijöillemme, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille, Nokian osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella. Osakkeet annettiin vastikkeetta ja ohjelmien ehtojen mukaisesti. Hallituksen jäsenten hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 1 033 100 Nokian osaketta ja ADS-osaketallennustodistusta, jotka edustivat 0,02 %:a liikkeeseenlasketuista osakkeistamme ja kokonaisäänimäärästä lukumukematta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Toimitusjohtajan hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 788 850 Nokian osaketta. Lisätietoja Nokian osakkeista on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 20, Emoyhtiön osakkeet. Nokialla ei ole vähimmäis- tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

	31.12.2020	2019	2018	2017	2016
Osakepääoma, milj. EUR	246	246	246	246	246
Osakkeet (1 000)	5 653 886	5 640 536	5 635 945	5 839 404	5 836 055
Konserniyhtiöiden hallussa olevat omat osakkeet (1 000)	36 390	34 955	42 783	259 887	115 552
Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000)	5 617 496	5 605 581	5 593 162	5 579 517	5 720 503
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita
— Laimentamaton (1 000) (1)	5 612 418	5 599 912	5 588 020	5 651 814	5 732 371
— Laimentettu (1 000) (1)	5 612 418	5 626 375	5 588 020	5 651 814	5 741 117
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä (2)	246 886	248 526	243 409	247 717	237 700

(1) Käytetty emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvan osakekohtaisen tuloksen laskennassa.
(2) Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Keskeiset tunnusluvut 1.1.–31.12.

	Jatkuvat toiminnot	2020	2019	2018	2017	2016
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR		-0,45	0,00	-0,10	-0,26	-0,13
Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR		-0,45	0,00	-0,10	-0,26	-0,13
Hinta/voittosuhde, laimentamaton (1)		neg.	neg.	neg.	neg.	neg.
Osakekohtainen osinko, EUR (2)		0,00	0,00	0,10	0,19	0,17
Maksetut osingot, milj. EUR (2)		–	–	560	1 063	963
Osinko tuloksesta, % (2)		–	–	neg.	neg.	neg.
Osinkotuotto, % (1)(2)		–	–	1,99	4,88	3,70

	31.12.2020	2019	2018	2017	2016
Osakekohtainen oma pääoma, EUR	2,22	2,73	2,73	2,89	3,51
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR (1)	17 701	18 476	28 134	21 704	26 257

(1) Perustuu Nasdaq Helsingin Nokian osakkeen vuoden päätöskurssiin.
(2) Emoyhtiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2020. Tilikausilta 2019, 2018, 2017 ja 2016 esitetyt luvut kuvaavat maksettuja osinkoja emoyhtiön omistajille.

Osake vaihto 1.1.–31.12.

	2020	2019	2018	2017	2016
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä (1 000) (1)	13 903 762	11 003 630	8 960 687	8 839 680	9 604 722
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000)	5 612 418	5 599 912	5 588 020	5 651 814	5 732 371
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	248	196	160	156	168

(1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto ja Euronext Paris (marraskuusta 2016 alkaen).

Osakkeilla käydään kauppaa pääasiassa Nasdaq Helsingissä ja Euronext Pariisissa osakkeilla ja New Yorkin pörssissä ADR-osaketallennustodistuksilla.

Kurssikehitys

Ajanjakso	Nasdaq Helsinki	New Yorkin pörssi	Euronext Paris
	Ylin Alin Arvo	Ylin Alin Arvo	Ylin Alin Arvo
EUR USD EUR
Koko vuosi 2020 alin/ylin	4,34 2,08 5,14	2,34 4,35 2,08	4,35 2,08
Koko vuosi 2020 keskiarvo (painotettu)	3,39	3,98	3,44
Vuoden lopun arvo 31.12.2020	3,15	3,91	3,14
Vuoden lopun arvo 31.12.2019	3,30	3,71	3,31
Muutos välillä 31.12.2019-31.12.2020	(4,5) %	5,4 %	(5,1) %

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella

Vuosi (1)	Optioiden alalaji	Merkintähinta EUR	Uusien osakkeiden määrä (1 000)	Maksupäivä	Nettotuotto milj. EUR	Uusi osakepääoma milj. EUR
2018	Nokian optio-ohjelma 2012 1Q	3,48	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 2Q	2,08	128	2018	0,27	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 3Q	1,82	170	2018	0,31	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 4Q	1,76	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 1Q	2,58	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 2Q	2,35	127	2018	0,30	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 3Q	2,72	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 4Q	5,41	0	2018	0,00	–
	Yhteensä		425		0,87
2019	Nokian optio-ohjelma 2013 1Q	2,58	0	2019	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 2Q	2,35	23	2019	0,05	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 3Q	2,72	0	2019	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 4Q	5,41	0	2019	0,00	–
	Yhteensä		23		0,05

(1) 2019 vuoden jälkeen Nokia ei ole hallinnoinut yhtään globaalia optio-ohjelmaa. Lisätietoja Liitetiedossa 26, Osakeperusteiset maksut.

Hallituksen toimintakertomus

Osingot

Osakkeenomistajille jaettava osinko on Nokian ensisijainen varojenjako tapa. Nokia alkoi jakaa osinkoja vuosineljänneksittäin tilikaudesta 2018 alkaen. Hallitus päätti 24.10.2019 keskittää osingonjaon. Näin voidaan a) taata Nokian kyky lisätä 5G-investointeja, b) jatkaa investointeja kasvaviin yritysliiketoiminnan ja ohjelmistojen strategisille painopistealueille sekä c) vahvistaa Nokian kassa-asemaa. Tämä oli linjassa Nokian osinkopolitiikan kanssa, jonka mukaan osinkopäätökset tehdään Nokian kassa-asema ja odotettavissa oleva kassavirta huomioiden.

Hallitus on tyytyväinen Nokian viimeaikaisen operatiiviseen suoritukseen ja sen aloittamaan kestävän kassavirran kerryttämiseen. Hallitus on tyytyväinen siihen, että Nokia on vahvistanut kassaansa. Hallitus keskittyy kuitenkin jatkossakin varmistamaan Nokian kyvyn lisätä investointeja 5G:hen ja strategisille alueille ja jatkaa samalla kestävän kassavirran tuottamista. Tämän vuoksi hallitus ei ehdota osinkoa tai osingonjakovaltuutusta tilikaudelta 2020. Jaamme mahdolliset kertyneet voitovarat osakeyhtiölain, kuten määritelty jäljempänä, mukaisesti.

Laadimme ja laskemme mahdollisen voitonjaon joko käteisosingoina, varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, osakkeiden takaisinostoina, jossain muussa muodossa tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jaettavien voittovarojen määrittämiseen ei ole olemassa tiettyä kaavaa, mutta alla käsitellään tiettyjä lainsäädännön asettamia rajoituksia. Mahdollisten tulevien kertyneiden voittovarojen jakamisen ajoitus ja määrä riippuvat yhtiön tulevista tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta.

Osakeyhtiölain mukaan voimme jakaa osakkeistamme kertyneitä voittovaroja ja/tai varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ainoastaan osakkeenomistajien päätöksellä ja hallituksen esittämää määrää mukaisesti rajoitetuin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määrä rajoittuu emoyhtiön jaettavien voittovarojen määrään osakkeenomistajien hyväksymän edellisen tilinpäätöksen mukaan, ottaen huomioon olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa tilanteessa edellisen tilikauden päätyttyä sekä lakisääteiset vaatimukset siitä, että varojenjako ei saa johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen. Voitonjako ei saa ylittää hallituksen esittämää määrää, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen vaatia vähimmäisosingon jakoa.

Osakkaiden Suomessa

31.12.2020 rekisteröidyt osakkaat omistivat noin 24 % ja hallintarekisteröidyt osakkaat noin 76 % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2020 oli yhteensä 246 886. Jokainen tilinhoitajayhteisö (14) sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkaat 31.12.2020 (1)

Osakkeenomistaja	Osakemäärä yhteensä (1 000)	% kaikista osakkeista	% äänimäärästä
Solidium Oy	296 000	5,24	5,24
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	79 800	1,41	1,41
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	78 952	1,40	1,40
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	44 307	0,78	0,78
Valtion Eläkerahasto	42 000	0,74	0,74
Schweizerische Nationalbank	27 112	0,48	0,48
Nordea Bank Abp	16 962	0,30	0,30
Oy Lival Ab	16 700	0,30	0,30
Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f.	15 678	0,28	0,28
Danske Invest Finnish Equity Fund	15 300	0,27	0,27

(1) Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 24 931 138 Nokian osaketta.

Osakeomistuksen jakauma 31.12.2020 (1)

Omistettujen osakkeiden lukumäärä	Osakkeenomistajat	% osakkeenomistajista	Osakemäärä yhteensä	% kaikista osakkeista
1–100	55 705	22,56	2 970 824	0,05
101–1 000	116 103	47,03	52 207 178	0,92
1 001–10 000	66 069	26,76	206 558 643	3,65
10 001–100 000	8 472	3,43	206 905 293	3,66
100 001–500 000	424	0,17	83 320 702	1,47
500 001–1 000 000	42	0,02	30 352 097	0,54
1 000 001–5 000 000	49	0,02	127 487 410	2,26
Yli 5 000 000	22	0,01	4 944 084 012	87,45
Yhteensä	246 886	100,00	5 653 886 159	100,00

(1) Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (14) sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistusta.# Nokian Yhtiöjärjestys

Osakkeenomistajien omistusosuus ja äänivalta

Kansallisuuden mukaan % kaikista osakkeista
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat 76,17
Suomalaiset osakkeenomistajat 23,83
Yhteensä 100,00

Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat) % kaikista osakkeista
Yritykset 2,35
Kotitaloudet 8,19
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 2,22
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,24
Julkisyhteisöt (mukaan lukien työeläkelaitokset) 9,83
Yhteensä 23,83

ADS-osaketallennustodistuksia oli 31.12.2020 yhteensä 770 246 104 (joka vastaa samaa määrää osakkeita tai noin 14 prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista), joista 114 939 oli rekisteröityjen osakkeenomistajien hallussa Yhdysvalloissa. Tiedämme, että monet ADS-todistukset ovat välittäjien ja muiden nimellisten osakkeenomistajien rekisteröimiä, joten edellä mainittu omistajien lukumäärä ei välttämättä edusta ADS-todistusten todellisten edunsaajien varsinaista lukumäärää tai tällaisten henkilöiden omistamien ADS-todistusten määrää. Broadridge Financial Solutions, Inc.:ltä saadun tiedon mukaan ADS-todistusten varsinaisia omistajia oli 31.12.2020 yhteensä 522 361.

Tiedossamme oli 29.1.2021, että Blackrock, Inc. omisti 31.12.2020 yhteensä 333 048 530 Nokian osaketta, jotka tuolloin vastasivat noin 5,9 prosenttia Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä.

Nokian saaman liputusilmoituksen mukaan Solidium Oy:n omistusosuus Nokiasta saavutti 283 000 000 osakkeen rajan 3.9.2020 vastaten noin 5,01 %:n omistusosuutta Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä.

Tietojemme mukaan Nokia ei ole minkään muun yhtiön tai minkään hallituksen suorassa eikä välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jotka saattaisivat johtaa määräysvallan muut tumiseen Nokiassa.

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja optio-oikeudet

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 4 480 039 Nokian osaketta ja ADS-osaketallennustodistusta, jotka edustivat 0,08 prosenttia liikkeeseen lasketuista osakkeista ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

Tarjouksesta ja listauksesta

Pääomamme koostuu osakkeista, joilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella NOKIA ja Euronext Pariisissa kaupankäyntitunnuksella NOKIA. American Depositary Share -osaketallennustodistuksillamme, joista jokainen edustaa yhtä osakettamme, käydään kauppaa New Yorkin pörssissä kaupankäyntitunnuksella NOK. ADS-osaketallennustodistusten todisteena on American Depositary Receipt -todistus, jonka Citibank, N.A. antaa.

Nokian yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestyksemme muutos vaatii yhtiökokouksen päätöksen, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkaista. Yhtiöjärjestyksemme sisältää lausekkeen koskien lunastusvelvollisuutta. Yhtiöjärjestyksen 13§:n ”Lunastusvelvollisuus” muuttaminen edellyttää, että päätöstä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkaista.

Y-tunnus

Nokia on Suomen lakien mukaisesti perustettu yhtiö, jonka Y-tunnus on 0112038-9. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön toimialana on kehittää, valmistaa, markkinoida ja myydä tuotteita, ohjelmistoja ja palveluja monilla kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla. Nämä tuotteet, ohjelmistot ja palvelut liittyvät muun muassa teleoperaattoreiden ja muiden yhtiöiden verkon infrastruktuuriin, esineiden internettiin, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, multimediaan, big dataan ja analytiikkaan, mobiililaitteisiin, puettaviin laitteisiin ja muuhun elektroniikkaan. Lisäksi yhtiö voi luoda, hankkia ja lisensoida aineetonta omaisuutta ja ohjelmistoja sekä harjoittaa muuta teollista toimintaa ja liiketoimintaa. Yhtiö voi myös harjoittaa arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa. Yhtiö voi harjoittaa liike toimintaansa suoraan tai tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kautta.

Hallituksen jäsenten äänivaltaisuus

Suomen lain mukaisesti hallituksen päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Hallituksen jäsenet eivät saa osallistua heidän ja yhtiön tai kolmannen osapuolen välisen sopimuksen käsittelyyn tai muiden sellaisten asioiden käsittelyyn, joista voi olla heille merkittävää hyötyä ja jotka voivat olla yhtiön edun vastaisia. Suomen laki ei aseta ikärajoja hallituksen jäsenille, eikä Suomen laissa vaadita, että hallituksen jäsenen tulisi omistaa tietty vähimmäismäärä yhtiön osakkeita. Kuitenkin, yhtiön nykyisen käytännön mukaisesti hallituksen jäsenille vuosittain maksettavista palkkioista noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti käyttämällä Nokian omia osakkeita, ja hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kolmen ensimmäisen palvelusvuotensa aikana hankitut osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot).

Osakkeenomistajien oikeudet, etuoikeudet ja rajoitukset

Jokainen osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen ääneen yhtiökokouksissa. Suomen lain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee pitää viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisen tilikauden päättymisestä. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhtiökokous koolle katsoessaan tämän tarpeelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat yhdessä vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista ulkona olevista osakkeista, sitä vaativat.

Yhtiöjärjestyksemme mukaisesti hallituksen jäsenet valitaan vähintään kerran vuodessa toimikaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päät tymiseen asti.

Suomen lain mukaan osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Suomessa yhtiöt eivät tavallisesti jaa osakkeenomistajilleen valtakirjalomakkeita, joten Nokiankaan ei tee niin. ADS-osaketallennustodistusten hallintarekisteriin merkityt omistajat ja tosiasialliset edunsaajat saavat kuitenkin valtakirjalomakkeet tallennusyhteisöltä (Depositary).

Yhtiökokoukseen voi osallistua ja siellä voi äänioikeuttaan käyttää osakkeenomistaja, joka on rekisteröitynä osakkeenomistajaksi Suomen lain mukaisesti ylläpidettävään osakasluetteloon viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana päivänä. Jos ADS-osaketallennustodistusten hallintarekisteriin merkitty omistaja tai tosiasiallinen edunsaaja haluaa käyttää varsinaisessa yhtiökokouksessa äänioikeuttaan, hänen tulee rekisteröityä tilapäisesti osakasluetteloon omalla nimellään. Täsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta. ADS-osaketallennustodistusten omistaja voidaan rekisteröidä tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yhtiökokousta varten, mikäli hän toimittaa tallennusyhteisölle henkilökohtaisesti tai välittäjänsä tai omaisuudensäilyttäjänsä kautta määräaikaan mennessä tallennusyhteisöltä saamiensa ohjeiden mukaisen valtakirjan, jossa on seuraavat tiedot: ADS-osaketallennustodistusten omistajan nimi, osoite ja henkilötunnus, äänioikeuden antavien osakkeiden määrä sekä äänestysohjeet. Yhtiökokouksen osakasluettelo täsmäytyspäivän tilanteen mukaan on julkista tietoa kyseisen kokouksen päättymiseen asti. Muut hallintarekisteriin merkityt osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan ohjeistamalla välittäjäänsä tai muuta omaisuudensäilyttäjää rekisteröimään osakkeet tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon ja antamalla äänestysohjeet välittäjältä tai omaisuudensäilyttäjältä saamassaan ilmoituksessa kuvatulla tavalla.

Täyttämällä ja palauttamalla tallennusyhteisöltä saamansa valtakirjan ADS-osaketallennustodistusten omistaja valtuuttaa myös tallennusyhteisön ilmoittamaan meille, yhtiöjärjestyksemme edellyttämällä tavalla, omistajan aikomuksesta osallistua yhtiökokoukseen.

Jokainen osakkeemme antaa yhtäläisen oikeuden jaettaessa yhtiön varoja. Oikeus osinkoon vanhenee kolmen vuoden jälkeen, jos osinkoa ei ole tuona aikana nostettu. Nostamattomat osingot jäävät Nokialle.

Suomen lain mukaan yhtiön osakkeiden tuottamat oikeudet perustuvat osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Suomen laki tai yhtiöjärjestyksemme ei aseta rajoituksia Nokian osakkeiden omistukselle, kuten ulkomaisten osakkeenomistajien oikeudelle omistaa osakkeita tai käyttää niihin perustuvia äänioikeuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

Osakeomistusta tai äänivaltaa koskeva ilmoitusvelvollisuus

1.1.2013 voimaan tulleen arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa, ylittää tai vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % kohdeyhtiön kaikkien osakkeiden kokonaismäärästä tai äänimäärästä. ”Omistus” tarkoittaa osakkeenomistajan ja tämän lähipiirin osakeomistuksia ja äänimäärää arvopaperimarkkinalain mukaisesti laskettuna. Ilmoitus on annettava myös, kun osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaisi näiden rajojen saavuttamiseen, ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen ilmoitusajan alle. Yhtiön tulee julkistaa saamansa ilmoitukset pörssitiedotteena viipymättä.# Lunastussvelvollisuus

Yhtiöjärjestyksemme mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista saavuttaa tai ylittää kolmasosan tai puolet, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta heidän osakkeensa aikaisempien kaupankäyntikurssien painotettuun keskurssiin. Osakkeenomistajalla, johon tällainen lunastusvelvollisuus kohdistuu, on myös velvollisuus lunastaa kaikki yhtiön liikkeeseen laskemat merkintä- ja optio-oikeudet sekä vaihtovelkakirjat, jos niiden omistaja näin vaatii.

Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden lunastushinta on korkeampi seuraavista:

(a) osakkeen kaupankäyntikurssien painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän aikana Helsingin pörssissä ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä tarkoitetun omistusrajan saavuttamisesta tai ylittymisestä tai, sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, yhtiön hallitus sai siitä muutoin tiedon; tai

(b) osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut hankkimistaan tai muutoin saamistansa osakkeista viimeisten 12 kuukauden aikana ennen edellä kohdassa (a) tarkoitettua päivää.

Arvopaperimarkkinalain mukaisesti osakkeenomistajan, jonka ääniosuus kasvaa yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin kohdeyhtiön osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun kohdeyhtiön osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle, on tehtävä kuukauden kuluessa julkinen osto tarjous kaikista muista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista ja niihin oikeuttavista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista arvopapereista, kuten merkintä- ja optio-oikeuksista tai vaihtovelkakirjoista.

Tarjousvastikkeena pakollisessa osto tarjouksessa on maksettava käypä hinta. Käypää hintaa määritettäessä lähtökohtana pidetään korkein tarjousvelvollisen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimivien henkilöiden tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksamaa hintaa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä.

Jos tarjousvelvollinen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimiva henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana hankkinut tarjouksen kohteena olevia arvopapereita, käyvän hinnan määrittämisen lähtökohtana pidetään tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kolmen kuukauden aikana säännellyn markkinan kaupankäynnissä tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä.

Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Käypä hinta määritetään muun muassa viimeaikaisen osakekurssin perusteella. Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely eroaa, ja lunastushinta voi erota, edellä esitetystä Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesta lunastusmenettelystä ja -hinnasta.

Kun lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt arvopaperimarkkinalain mukaisessa pakollisessa tai vapaaehtoisessa julkisessa osto tarjouksessa ja lunastaja on tarjouksen perusteella saanut haltuunsa vähintään yhdeksän kymmenesosaa tarjouksen kohteena olleista osakkeista, käypänä hintana pidetään julkisessa ostotarjouksessa tarjottua hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä.

Merkintäetuoikeudet

Nykyisillä osakkeenomistajilla on osakeannin yhteydessä etuoikeus merkitä yhtiön uusia osakkeita osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa. Osakeannissa voidaan yhtiökokouksen päätöksellä poiketa merkintäetuoikeudesta, jos sitä puoltavilla osakkeenomistajilla on vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista ja siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Ulkomaalaisten yritysostojen seuranta

Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa koskevan lain (2012/172, muutoksineen) mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa ilmoitus, mikäli ulkomainen ostaja hankkii suoraan tai epäsuorasti vähintään yhden kymmenesosan yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osakeyhtiössä. Työ- ja elinkeinoministeriön on vahvistettava yritysosto, jollei se voi vaarantaa erittäin tärkeää kansallista etua, jolloin ministeriö voi siirtää vahvistamista tai vahvistamatta jättämistä koskevan asian valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi.

Jos yritysoston kohteena on puolustusteollisuusyritys, ulkomaisen omistajan on haettava työ- ja elinkeinoministeriöltä etukäteen vahvistus yritysostolle. Yritysostolle ei tarvita vahvistusta, jos ulkomainen omistaja merkitsee seurantaa kohteena olevan osakeyhtiön osakkeita osakepääoman korotuksen yhteydessä samassa suhteessa kuin hän ennestään omistaa yhtiön osakkeita. Vahvistusvaatimus ei myöskään koske Euroopan talousalueeseen tai vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden asukkaita, paitsi oikeushenkilöitä joiden osakkeista Euroopan talousalueen tai vapaakauppaliittoon kuulumattoman valtion asukas omistaa vähintään yhden kymmenesosan.

Hallituksen toimintakertomus

33 Riskitekijät

Alla on kuvattu riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaamme. Osakkeenomistajien ja sijoitusta harkitsevien tulee tutustua huolellisesti seuraaviin riskitekijöihin tässä toimintakertomuksessa esitettyjen muiden tietojen lisäksi. Toimintaamme liittyy useita riskejä ja epävarmuustekijöitä, eikä alla kuvattuja riskitekijöitä tule pitää tyhjentävänä kuvauksena riskeistä. Kuvattujen riskien lisäksi voi olla muitakin riskejä, jotka eivät ole tiedossamme tai jotka voivat osoittautua olennaisiksi, vaikka niitä ei tällä hetkellä pidetä sellaisina.

Lisätietoja oikeudenkäynneistä, joissa Nokia on osapuolena, löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 30, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.

Tämä toimintakertomus sisältää myös tulevaisuutta koskevia lausuntoja, joihin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä. Ellei toisin mainita tai ellei asia yhteys vaadi muuta, näissä riskitekijöissä ilmauksia “Nokia”, “Nokia-konserni”, “konserni”, “me”, “meitä” ja “meidän” tarkoittavat Nokian konsolidoituja operatiivisia segmenttejä.

Alla luetellut riskit ja riskitekijät voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme, kilpailukykyymme, Nokia-brändiin tai maineeseemme ja osakkeemme hintaan, emmekä välttämättä onnistu toteuttamaan menestyksekkäästi strategisia suunnitelmiamme, ylläpitämään tai parantamaan liiketoimintaryhmiemme operatiivista ja taloudellista tulosta tai taloudellista asemaamme, tunnistamaan tai hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia tai muutoin kasvattamaan liiketoimintaamme tai parantamaan kilpailukykyämme ja markkinaosuuttamme. Tietyt riskit tai tapahtumat voivat olla merkityksellisempiä Nokialle tai vain tietylle liiketoimintaryhmälle, liiketoiminnalle tai konsernin osalle.

Riskitekijät koskien strategiaa ja sen toteuttamista

• Menestyksemme toimintatapamme uudistamisessa uuden toimintamallin kautta.
• Kyvymme saavuttaa/varmistaa teknologiajohtajuus segmenteissä, joissa päätämme kilpailla.
• Kehityssuunta kohti avoimia rajapintoja, virtualisointia, pilvinatiiveja ohjelmistoja ja siirtyminen vähitellen pois monoliittisista järjestelmistä sekä näiden mahdollinen vaikutus tuote- ja palveluportfolioomme, kilpailukenttään, liiketoimintamalleihin ja liiketoiminnan tuottoprofiiliin.
• Investointiemme kyky tuottaa teknologioita, tuotteita tai palveluita, jotka saavuttavat tai säilyttävät laajan hyväksynnän markkinoilla, vastaavat asiakkaidemme kasvaviin tarpeisiin tai johtavat innovatiivisiin läpimurtoihin, joita voimme muutoin hyödyntää liiketoiminnassamme.
• Menestyksemme toimintamme ja tehokkuutemme parantamiseen tähtäävissä tuotekehitysinvestoinneissa, lisenssointisopimuksissa, yritysjärjestelyissä, teknologiahankinnoissa, partneroinneissa tai yhteisyrityksissä ja niiden muodostamisessa tai osaavan henkilökunnan palkkaamisessa.

Riskit ja epävarmuustekijät johtuen yleisestä taloustilanteesta, rahoitusmarkkinaolosuhteista sekä kehityksestä toimimillamme toimialoilla ja markkinoilla

• Yleinen globaali taloustilanne, rahoitusmarkkinaolosuhteet sekä muu kehitys maissa tai toimialoilla, joissa me, asiakkaamme ja alihankkijamme toimimme.
• Riippuen COVID-19-pandemian kestosta ja kyseistä virusta vastaan käytettävien toimenpiteiden luonteesta ja vaikutuksista, pandemialla voi edelleen olla negatiivisia vaikutuksia toimintaamme ja taloudelliseen tulokseemme.
• Tietotekniikka- ja viestintäalan sekä niihin liittyvien palvelumarkkinoiden syklisyys ja niihin vaikuttavat useat tekijät, mukaan lukien kilpailijoiden käyttäytyminen, asiakkaiden mahdollinen sulautuminen, palveluntarjoajien, kuluttajien ja yritysten ostokäyttäytyminen, järjestelmien käyttöönotto, käyttöönottojen ajoitukset ja hankintojen määrä.
• Ankara kilpailu verkkolaite toimittajien kesken sekä kilpailu asiakkaidemme kentällä ajavat hintaeroosiota toimialallamme.
• Hintakilpailykykymme tai muu kehitys koskien hinnoittelua tai sopimusehtoja, kuten asiakasrahoituksen epäsuotuisa kehitys tai pidennetyt maksuehdot.# Riskitekijät

Kilpailukykyymme liittyvät riskit

• Mahdollinen liike toimintamallien muuttuminen, teknologiset muutokset sekä näiden mukana tulevat uudet kilpailijat.
• Emme välttämättä pysty toteuttamaan suunniteltuja yritysjärjestelyjä, tai voimme epäonnistua suunnitelluissa yritysjärjestelyissä, yritysjärjestelyjä tai niiden solmimisessa, kumppanuussopimuksissa tai kyseisistä transaktioista odotettujen hyötyjen, synergiaetujen, kulusäästöjen ja/tai tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.
• Emme välttämättä onnistu panostamaan tehokkaasti ja kannattavasti uusiin korkealaatuisiin ja kilpailukykyisiin tuotteisiin, palveluihin, päivityksiin ja teknologioihin, jotka saavuttavat laajan hyväksynnän markkinoilla tai tuovat niitä markkinoille oikea-aikaisesti.
• Voimme kohdata vaikeuksia ja haasteita 5G-teknologian tuotekehityksessä, markkinoille viemisessä sekä 5G-liitännäisten palvelujen kaupallistamisessa.
• Toimenpiteemme tuotteiden ja palvelujen koko toimintaketjun kustannusten hallitsemiseksi tai kilpailukyvyn, taloudellisen tai operatiivisen tehokkuuden tai tuloksen kehittämiseksi eivät välttämättä johda tavoiteltuihin tuloksiin, hyötyihin, kustannussäästöihin tai parannuksiin.

Riskitekijät liittyen immateriaalioikeuksiin, teknologia- ja Nokia-tavaramerkin lisensointiin

• Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme ovat riippuvaisia kehittämistämme immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista ja kyvykkyydestämme luoda uusia teknologioita, tuotteita tai palveluita ja suojata immateriaalioikeuksiamme ja patenttiportfoliomme kilpailukykyä.
• Patenttilisensointituotot ovat riippuvaisia kyvystämme säilyttää immateriaalioikeuksiin liittyvien tuottojen nykyiset lähteet ja sopimusehdot, luoda uusia tulonlähteitä, sekä kyvystämme suojata immateriaalioikeuksiamme loukkauksilta. Haasteensa luo epävarmuus immateriaalioikeuksien säätelyn kehityksestä kansainvälisesti lisäksi mahdollisten patenttiloukkauksiin liittyvien oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennakoida.
• Suhteellisen merkittävä osa nykyisistä patenttilisensointituotoista on peräisin älypuhelinmarkkinoilta, jotka muuttuvat nopeasti ja joilla toimii rajallinen määrä suuria toimijoita.
• Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä tavoittelee liikevaihtoa ja kannattavuutta Nokia-tavaramerkin, teknologioiden ja patenttien lisensoinnilla. Olemme mukana myös muissa liiketoimintahankkeissa kuten teknologiainnovoinneissa ja hautomoissa. Näihin liittyvät tuotto-odotukset eivät välttämättä toteudu suunnitelmien mukaisesti tai ollenkaan.
• Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme eivät ole riippuvaisia ainoastaan kehittämistämme immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista, mutta myös tiettyjen kolmansien osapuolten meille lisensoimista teknologioista. Tämän seurauksena käyttämämme tai harkitsemamme teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi on yhä haastavampaa, ja odotamme kohtaavamme jatkossakin väitteitä siitä, että olisimme rikkoneet kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia. Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa lisensointikustannustemme kasvuun, rajoittaa kykyämme käyttää tiettyjä teknologioita tuotteissamme ja/tai aiheuttaa kalliita ja aikaa vieviä oikeudenkäyntejä.

Riskit ja epävarmuustekijät koskien geopoliittista, lainsäädännöllistä ja eettistä liiketoimintaympäristöämme

• Maailmanlaajuiseen liiketoimintaan kohdistetaan suoraa ja epäsuoraa säätelyä ja olemme alttiina poliittisille, lainsäädännöllisille ja muille alueellisille riskeille, kuten esimerkiksi muutoksille talous- ja kauppapolitiikassa tai niihin liittyvissä menettelytavoissa, säädöksille koskien kansallista turvallisuutta, tietoturvaa tai kilpailua ja toimenpiteille osana korruption tai muun vilpillisen toiminnan vastaista taistelua.
• Epävarmuutta lisäävät muutokset nykyisiä tai uusia teknologioita tai tuotteita koskevissa erilaisissa säädöksissä tai niiden soveltamisessa, sekä mahdolliset uudet säännöstöt (esimerkiksi koskien digitaalista taloutta tai kestävää rahoitusta), joiden vaikutus on vielä epäselvä.
• Voimme kohdata haasteita tuotteidemme tai palvelujemme laatu-, terveys- ja turvallisuusstandardien ja vaatimuksien täyttämisessä maailmanlaajuisesti.
• Liiketoimintamallimme tukeutuu palvelujen ja ohjelmistojen jakelussa sekä tiedon tallennuksessa käytettäviin ratkaisuihin, joihin liittyy väistämättä soveltuvaan säätelyyn, tietoturvaloukkauksiin ja muuhun mahdolliseen luvattomaan verkkotiedon käyttöön liittyviä riskejä tai muita mahdollisia turvallisuusriskejä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme tai uhata yksityistä tietosuojaa.
• Hallintoomme, sisäiseen valvontaan ja säädösten noudattamiseen liittyvät prosessimme ja kontrollimekanismimme eivät välttämättä pysty estämään virheitä tai väärinkäytöksiä sekä säätelyyn perustuvia seuraamuksia yhtiö tasolla, operatiivisissa tytäryhtiöissämme ja yhteisyrityksissämme.
• Liiketoimintaamme liittyvien oikeudenkäyntien, välimiesmenettelyiden, sopimusriitojen tai tuotevastuuta koskevien väitteiden lopputulokset voivat olla epäsuotuisia. Voimme joutua tutkinnan tai muiden menettelyjen kohteeksi, joiden laajuutta ja lopputulosta on vaikea ennustaa millään varmuudella, ja meille voidaan määrätä merkittäviä sakkoja, rangaistusmaksuja tai muita seuraamuksia tällaisten tutkimusten perusteella.

Operatiivisen toiminnan riskit

• Sekä me että toimittajamme voimme kohdata ongelmia tai häiriöitä tuotannossa, palvelujen tuottamisessa, toimituksissa, logistiikassa tai toimitusketjussa. Tällaisia ovat esimerkiksi haasteet kysyntää vastaavan volyymin takaamisessa, tuotannon sopeuttamisessa, vaaditun tehokkuuden ja joustavuuden saavuttamisessa sekä virheet tuotteissa/ohjelmistoissa/palveluissa. On mahdollista, että vaatimuksistamme huolimatta jotkut toimittajistamme eivät täytä korkeita tuotelaatu-, terveys-, turvallisuus- tai muita vaatimuksia tai rikkovat lakeja, kuten ympäristö- tai työtäsäveleviä lakeja.
• Geopoliittiset häiriöt, luonnonkatastrofit sekä ihmisen aiheuttamat olosuhteet, levottomuudet ja terveysuhat voivat vaikuttaa olennaisesti palvelujemme tuottamiseen, tuotantolaitoksiimme tai toimittajiemme tuotantolaitoksiin, jotka ovat maantieteellisesti keskittyneitä.
• Emme voi välttää tietotekniikkajärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien tehottomuutta, tietoturvaloukkauksilta, toimintahäiriöiltä tai käyttökattoksilta. Koska tuotamme palvelut ja operatiivinen toimintamme, ulkoistetut toiminnot mukaan lukien, ovat riippuvaisia monimutkaisista IT-järjestelmistä, verkoista ja niihin liittyvistä palveluista, riippuvuutemme kolmansien osapuolien kyvystä IT-järjestelmien, verkkojen ja palvelujen tuottajana ja niihin liittyvien varotoimien luotettavuudesta on suuri. Tästä johtuen kolmansien osapuolien IT-järjestelmien, verkkojen tai palvelujen käyttökatkokset voivat vaikuttaa haitallisesti myös meidän liiketoimintaamme.
• Todelliset tai väitetyt tietoturvaongelmat, kuin myös viat, virheet tai heikkoudet meidän tai kolmansien osapuolten teknologioissa, voivat vaikuttaa toimintaamme markkinoilla.
• Liiketoimintaamme kuuluu merenalaisten tietoliikennekaapeliverkkojen asentaminen ja ylläpito. Tämän toiminnan yhteydessä saatamme vahingoittaa aikaisemmin asennettua merenalaista infrastruktuuria, josta meitä voidaan viime kädessä pitää vastuussa.
• Emme välttämättä pysty sitouttamaan, motivoimaan, kehittämään ja rekrytoimaan työntekijöitä, joilla on tarvittavat taidot tai tasapainottamaan henkilöstöä tarpeiden mukaan. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme sekä parantamaan tehokkuuttamme, minkä työntekijämme voivat kokea uuvuttavana, motivaatiota ja energia tasoa laskevana. CO VID-19-pandemian myötä etätyöhön siirtyminen tapahtui äkillisesti ja nopeasti, jättäen niukasti aikaa terveys ja turvallisuus ohjeistusten, käytäntöjen ja prosessien sopeuttamiseen.
• Olemme mukana yhteisyrityksissä ollen näin alttiina riskeille, joita väistämättä esiintyy yhteisessä hallinnassa olevissa yrityksissä.

Verotus ympäristöön, toimintamme rahoitukseen ja Nokian osakkeiden omistamiseen liittyvät riskit ja riskitekijät

• Toimimme useissa maissa eri verotussäädösten alla, minkä vuoksi saatamme kohdata monimutkaisia vero-ongelmia ja kiistoja.
• Toteutunut tuloksemme tai tuloksen tekoon liittyvät odotukset, muiden tekijöiden ohella, voivat heikentää kykyämme hyödyntää taseeseen kirjattuja ja taseen ulkopuolisia verosaamisia.
• Emme välttämättä saa lainattua pääomaa edullisilla ehdoilla tai emme lainkaan.
• Emme välttämättä onnistu palauttamaan luottoluokitustamme investment grade -tasolle tai säilyttämään luottoluokituksiamme.

• Toimimme maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi liikevaihtoomme, kustannuksiimme ja liiketoiminnan tulokseen sekä osinkojemme arvoon ja ADS-osake talletustodistusten markkina-arvoon Yhdysvaltain dollareissa.# Riskitekijät jatkoa

• Meihin kohdistuu eläkeohjelmiin, työn tekijärahast oihin ja työnt ekijöiden tervey denhuoltoon kytköksissä olevia riskejä, emmekä välttämättä pysty välttämään tai hallitsemaan niihin liittyviä kuluja tai lisäänt yviä rahoitustarpeita.

• Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä voi alittaa liikearvon kirjanpitoarvon, mikä voi johtaa tuntuviin arvonalennuskirjauksiin.
• Kultakin tilikaudelta osakkeenomistajille maksettavan osingon ja/tai pääomanpalautuksen määrä on epävarma ja riippuu muun muassa yhtiömme kassavirran vahvuudesta, tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
• Osakkeidemme ja ADR-osaketodistusten arvo arvopaperimarkkinoilla voi heilahdella arvaamattomasti, myös meistä riippumattomista syistä.
• Ulkomaalaiset osakkeenomistajat voivat joutua antamaan aikaisempaa tarkempia tietoja edullisempaa osinkotulojen lähdeverokohtelua varten.

Muutoksia organisaatiorakenteeseen

Strategia työhönsä liittyen

Nokia otti käyttöön 1.1.2021 uuden toimintamallin, joka auttaa yhtiötä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin sekä käynnissä olevaan markkinamuutokseen. Uusi toimintamalli sisältää neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka vastaavat aiempaa paremmin asiakkaiden ostokäyttäytymistä: (i) Matkapuhelinverkot (Mobile Networks), (ii) Verkkoinfrastruktuuri (Network Infrastructure), (iii) Pilvi- ja verkkopalvelut (Cloud and Network Services) ja (iv) Teknologia (Nokia Technologies). Lisäksi Nokia esittää segmenttikohtaisia tietoja Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta. Uusi toimintamalli parantaa tulosvastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä, yksinkertaistaa rakennetta sekä parantaa kustannustehokkuutta.

Joukkolainojen lunastus

Tammikuussa 2021 Nokia käytti liikkeellelaskijan optio-oikeuden lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikoroksen joukkolainojen kokonaisuudessaan. Lunastuspäivä oli 15. helmikuuta 2021.

Kehittyvien markkinoiden asiakkaan pyytämä velkajärjestely

Helmikuussa 2021 eräs konsernin kehittyvien markkinoiden asiakas aloitti neuvottelut velkojensa uudelleenjärjestelyksi välttääkseen maksukyvyttömyyden. Vaikka tämä tapahtui tilikauden päättymisen jälkeen, se vahvisti asiakkaan luottokelpoisuuden olleen heikentynyt 31.12.2020. Tämän seurauksena konserni kirjasi rahoituskuluihin asiakkaalle myöntämäänsä lainaan liittyen 58 miljoonan euron lisäyksen odotettuihin luottotappioihin. Lisäksi konserni arvioi, että asiakkaalta olevien saatavien perintä ei ole enää todennäköistä, joten se kirjasi tähän liittyen yhteensä 34 miljoonan euron oikaisun liikevaihtoon, hankinnan ja valmistuksen kuluihin sekä liike toiminnan muihin kuluihin.

Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Hallituksen toimintakertomus

Tunnuslukujen laskenta

Tunnusluku	Määritelmä	Tarkoitus
Sijoitetun pääoman tuotto, %	Voitto ennen veroja + korkokulut korollisista veloista / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin + korolliset velat keskimäärin	Sijoitetun pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti konserni käyttää pääomiaan tuottaakseen voittoa.
Oman pääoman tuotto, %	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin	Oman pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti konserni käyttää osakkeenomistajien sijoittamia pääomia tuottaakseen voittoa.
Omavaraisuusaste, %	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus / Var at yhteensä	Omavaraisuusaste kertoo osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla rahoitettujen varojen suhteellisen osuuden konsernin kokonaisvaroista.
Nettovelkaantumisaste, %	Korolliset velat – rahavarat ja lyhytaikaiset sijoitukset / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	Nettovelkaantumisaste kuvaa osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla ja korollisella vieraalla pääomalla rahoitettujen varojen suhdetta ja kertoo konsernin liike toiminnan velkaantumisesta.
Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset (kassa)	Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset koostuvat seuraavista konsernitaseen riveistä: rahavarat ja lyhytaikaiset sijoitukset.	Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan niiden varojen määrä, joita konserni voi käyttää nykyisten liike toimintojensa tarpeisiin ja tuleviin liiketoiintoihin investoimiseen sekä tuotton maksamiseen arvopaperien haltijoille.
Nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset (nettokassa)	Nettokassaan ja lyhytaikaisiin sijoituksiin sisältyvät kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset vähennettynä pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla.	Nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan konsernin likviditeettiasemasta sen jälkeen, kun rahavaroista on maksettu korolliset velat.
Vapaa kassavirta	Liiketoiminnan nettorahavirta – investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (käyttöomaisuusinvestoinnit) + aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti – pitkäaikaisten sijoitusten lisäys + pitkäaikaisten sijoitusten myynti	Vapaa kassavirta on se rahavirta, jonka konserni tuottaa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä pitkäaikaisiin sijoituksiin tehtyjen nettoinvestointien jälkeen ja kuvaa konsernin arvopaperien haltijoille jaettavissa olevaa rahamäärää. Luku mittaa liike toiminnan rahavarojen tuottokykyä, käyttöpääoman tehokkuutta ja pääomien hallinnan kestävyyttä.
Käyttöomaisuusinvestoinnit	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (ilman yritysten yhteenliittymien kautta hankittuja omaisuuseriä).	Käytämme käyttöomaisuusinvestointeja tulevaisuuden tuottoja kerryttävään toimintaan tehtyjen sijoitusten mittarina.

Huomautus: Tässä raportissa esitetyt taloudelliset tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa määriteltyjä taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja osoittavia tunnuslukuja. IFRS-standardit eivät määrittele näitä tunnuslukuja, mistä syystä ne eivät välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia muiden, vaikkakin saman toimialan, yhtiöiden käyttämien taloudellisten tunnuslukujen kanssa. Nämä tunnusluvut esitetään, koska johto käyttää niitä konsernin taloudellisen suorituskyvyn mittaamiseen ja uskoo, että nämä tunnusluvut antavat täydentävää tietoa konsernin liike toiminnan tuloksen kehityksestä. Näitä tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista tai niiden sijasta.

Hallituksen toimintakertomus

Tilinpäätös

• Konsernitilinpäätös
  • Konsernin tuloslaskelma
  • Konsernin laaja tuloslaskelma
  • Konsernitase
  • Konsernin rahavirtalaskelma
  • Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
  • Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
    1. Tietoa konsernista
    2. Merkittävät laskentaperiaatteet
    3. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat
    4. Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet
    5. Segmentti-informaatio
    6. Lopetetut toiminnot
    7. Tulouttaminen
    8. Kululajikohtainen erittely
    9. Henkilöstökulut
    10. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
    11. Rahoitustuotot ja -kulut
    12. Tuloverot
    13. Osakekohtainen tulos
    14. Aineettomat hyödykkeet
    15. Aineelliset hyödykkeet
    16. Vuokrasopimukset
    17. Arvonalentumiset
    18. Vaihto-omaisuus
    19. Siirtosaamiset ja ennakkomaksut
    20. Emoyhtiön osakkeet
    21. Muut taseen erät, arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
    22. Muut laajan tuloksen erät
    23. Korolliset velat
    24. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
    25. Johdannaiset
    26. Osakeperusteiset maksut
    27. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
    28. Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat
    29. Varausket
    30. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet
    31. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
    32. Konserniyhtiöt
    33. Merkittävät, osittain omiste tut tytäryhtiöt
    34. Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
    35. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat
    36. Rahoitusriskien hallinta
    37. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
• Emoyhtiön tilinpäätös
  • Emoyhtiön tuloslaskelma
  • Emoyhtiön tase
  • Emoyhtiön rahavirtalaskelma
  • Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
    1. Laskentaperiaatteet
    2. Henkilöstökulut
    3. Tilintarkastajan palkkiot
    4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
    5. Rahoitustuotot ja -kulut# Liitetiedot

41 Tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

Liite milj. EUR	2020	2019	2018
Liikevaihto	21 852	23 315	22 563
Hankinnan ja valmistuksen kulut (1)	-13 659	-15 051	-14 251
Bruttokate (1)	8 193	8 264	8 312
Tutkimus- ja kehityskulut (1)	-4 087	-4 532	-4 777
Myynnin ja hallinnon kulut (1)	-2 898	-3 219	-3 549
Liiketoiminnan muut tuotot (1)	150	237	267
Liiketoiminnan muut kulut (1)	-473	-265	-312
Liikevoitto/-tappio	885	485	-59
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta	34	22	12
Rahoitustuotot	11	156	85
Rahoituskulut	-320	-506	-398
Voitto/tappio ennen veroja	743	156	-360
Tuloverot	-3 256	-138	-189
Jatkuvien toimintojen tappio/voitto	-2 513	18	-549
Lopetettujen toimintojen tappio/voitto	6	-3	-7
Tilikauden tappio/voitto	-2 516	11	-335
Tilikauden tappion/voiton jakautuminen
Emoyhtiön osakkeistomistajat	-2 523	7	-340
Määräysvallattomat omistajat	7	4	5
Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille
EUR	EUR	EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot	-0,45	0,00	-0,10
Tilikauden tappio/voitto	-0,45	0,00	-0,06
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot	-0,45	0,00	-0,10
Tilikauden tappio/voitto	-0,45	0,00	-0,06

(1) Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tietyt tuotto- ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet. Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

Konsernin laaja tuloslaskelma

Liite milj. EUR	2020	2019	2018
Tilikauden tappio/voitto	-2 516	11	-335
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen	624	414	388
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	-140	-95	-90
Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	-1 232	260	401
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus	266	-58	-73
Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat	15	-2	-53
Käypään arvo on muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat	47	8	-45
Muut lisäykset, netto	3	–	1
Tuloverot eristä, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi	25	11	33
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-392	538	562
Tilikauden laaja tulos	-2 908	549	227
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	-2 914	545	221
Määräysvallattomille omistajille	6	4	6

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

Konsernitase

Liite milj. EUR	2020	2019
VASTATTAVAA
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	7 027	7 956
Aineelliset hyödykkeet	1 783	1 856
Käyttöoikeusomaisuuserät	805	912
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä	233	165
Pitkäaikaiset sijoitukset	24	745
Laskennalliset verosaamiset	1 822	5 124
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	306	445
Etuuspohjaiset eläkevarat	5 038	4 830
Muut pitkäaikaiset varat	217	292
Pitkäaikaiset varat yhteensä	17 976	22 320
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	2 242	2 936
Myyntisaamiset	5 503	5 025
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	1 080	1 489
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut	850	908
Tuloverosaamiset	265	279
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	214	164
Lyhytaikaiset sijoitukset	1 121	97
Rahavarat	6 940	5 910
Lyhytaikaiset varat yhteensä	18 215	16 808
Vastaavaa yhteensä	36 191	39 128
VASTATTAVAA
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	246	246
Ylikurssirahasto	443	427
Omat osakkeet	-352	-352
Muuntoerot	-1 295	-372
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot	1 910	1 382
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15 656	15 607
Kertyneet voittovarat	-4 143	-1 613
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	12 465	15 325
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	80	76
Oma pääoma yhteensä	12 545	15 401
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset korolliset velat	5 015	3 985
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	721	771
Laskennalliset verovelat	260	390
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsopimuksen päättymisen jälkeiset etuudet	4 046	4 343
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	566	915
Myynnin jaksotukset ja muut pitkäaikaiset velat	541	712
Varaukset	736	556
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	11 885	11 672
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikaiset korolliset velat	561	292
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	189	259
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	738	803
Tuloverovelat	188	187
Ostovelat	3 174	3 786
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	2 394	2 752
Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat	3 721	3 323
Varaukset	796	653
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	11 761	12 055
Vieras pääoma yhteensä	23 646	23 727
Vastattavaa yhteensä	36 191	39 128

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

Konsernin rahavirtalaskelma

Liite milj. EUR	2020	2019	2018
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tappio/voitto	-2 516	11	-335
Oikaisut yhteensä	31 5	267	2 093
Nettokäyttöpääoman muut os (1)
Saamisten lisäys/vähennys	-418	159	246
Vaihto-omaisuuden vähennys/lisäys	553	285	-544
Korottomien velkojen vähennys	-845	-2 232	-645
Liiketoiminnan rahavirta	2 041	850	815
Saadut korot	33	57	68
Maksetut korot	-35	-1	-159
Maksetut tuloverot, netto	-280	-516	-364
Liiketoiminnan nettorahavirta	1 759	390	360
Investointien rahavirta
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta	-479	-690	-672
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	13	39	88
Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	-104	–	-31
Myydyt liiketoiminnat vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla	11	19	-18
Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys	-1 154	-473	-2 104
Lyhytaikaisten sijoitusten erääntyminen ja myynti	123	991	2 397
Pitkäaikaisten sijoitusten lisäys	-59	-180	-145
Pitkäaikaisten sijoitusten myynti	122	144	170
Muut	10	-17	–
Investointien nettorahavirta	-1 517	-167	-315
Rahoituksen rahavirta
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella	–	–	1
Tytäryhtiöiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankinta	-1	-1	1
Pitkäaikaisten velkojen nosto	1 595	1 039	139
Pitkäaikaisten velkojen lyhennys	-246	-766	-29
Lyhytaikaisten velkojen lyhennys/nosto	-83	40	2
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys	-234	-221	-2
Osingonjako	-148	-570	-1 081
Rahoituksen nettorahavirta	883	-479	-969
Muuntoerot	-95	-95	-184
Rahavarojen lisäys/vähennys	1 030	-351	-1 108
Rahavarat 1.1.	5 910	6 261	7 369
Rahavarat 31.12.	6 940	5 910	6 261

(1) Nettokäyttöpääoma sisältää sekä lyhyt- että pitkäaikaisia eriä. Konsernin rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa konsernitaseesta useista syistä, pääasiassa valuuttakurssien muutoksista sekä konsernirakenteen muutoksista. Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat. Lisätietoja lopetettuihin toimintoihin liittyvistä rahavirroista, katso liitetieto 6, Lopetetut toiminnot. Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

milj. EUR	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Omat osakkeet	Muuntoerot	Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet tappiot	Emoyhtiön omistajien osuus	Määräysvallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
1.1.2018	246	447	-1 480	-932	842	15 616	1 345	16 084	80	16 164
Tilikauden tappio							-340	-340	5	-335
Muut laajan tuloksen erät 21, 22				341	221	-1 561		1 562		1 562
Tilikauden laaja tulos				341	221	-1 561	-340	1 222	5	1 227
Osakeperusteiset maksut								68		68
Verohyöty osakeperusteisista maksuista								6		6
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen				-85	72			-11		-11
Omien osakkeiden mitätöinti			1 000					1 000		1 000
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella						1		1		1
Osingonjako (1)							-1 063	-1 063	-5	-1 068
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta								-1	-1	-2
Muut muutokset		-1	-2					-3		-3
Tapahtumat omistajien kanssa		-11	1 072	-1	293	15 617	-1 403	692	-1	691
31.12.2018	246	436	-408	-592	1 063	15 606	-1 062	15 289	82	15 371
IFRS 16 -standardin käyttöönotto						4		4		4
1.1.2019	246	436	-408	-592	1 063	15 606	-1 058	15 293	82	15 375
Tilikauden voitto							7	7	4	11
Muut laajan tuloksen erät 21, 22				220	319	-1 538		538		538
Tilikauden laaja tulos				220	319	-1 538	7	545	4	549
Osakeperusteiset maksut								81		81
Verohyöty osakeperusteisista maksuista								-7		-7
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen				-83	56			-26		-26
Osingonjako (1)							-560	-560	-10	-570
Muut muutokset		-1						-1		-1
Tapahtumat omistajien kanssa		-9		-83	56		-560	-466	-6	-472
31.12.2019	246	427	-352	-372	1 382	15 607	-1 613	15 325	76	15 401
Tilikauden tappio							-2 523	-2 523	7	-2 516
Muut laajan tuloksen erät 21, 22				-922	528			-391		-391
Tilikauden laaja tulos				-922	528		-2 523	-2 914	7	-2 908
Osakeperusteiset maksut								76		76
Verohyöty osakeperusteisista maksuista								2		2
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen				-62	49			-13		-13
Osingonjako (1)								-5		-5
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta									-10	-10
## 2. Muut muutokset
-1 -1 1 – Tapahtumat omistajien kanssa – 16 – -1 – 49 -10 54 -2 52 31.12.2020 246 443 -352 -1 295 1 910 15 656 -4 143 12 465 80 12 545

(1) Vuonna 2020 konserni ei maksanut osinkoa emoyhtiön omistajille (osinkoa maksettiin osaketta kohti 0,10 euroa vuonna 2019 ja 0,19 euroa vuonna 2018). Emoyhtiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2020.

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

46 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

127

1. Tietoa konsernista

Nokia Oyj (emoyhtiö) on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsingissä, Suomessa. Nokia Oyj on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Konserni on maailmanlaajuinen langattoman ja kiinteän verkon ratkaisujen toimittaja yhdistäen laitteet, ohjelmistot ja palvelut sekä immateriaalioikeuksien lisensoinnin, patentit, teknologiat ja Nokia-brändin. Konsernin pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) ja Pariisin pörssissä (Euronext Paris).

Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2020 julkistettavaksi 4.3.2021.

2. Merkittävät laskentaperiaatteet

Esitysperiaatteet ja lausuma standardien noudattamisesta

Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemien ja EU:n käyttöön hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina (milj. EUR), ellei toisin ole mainittu, ja ne perustuvat liiketoimintojen alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laskentaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot noudattavat myös Suomen tilinpäätöslainsäädäntöä.

Vuonna 2020 konserni uudelleenarvioi uudelleenjärjestelyihin, eläkejärjestelyjen supistamiseen ja muuttamiseen sekä eräisiin omaisuuserien arvonalentumisiin liittyvien tuottojen ja kulujen esittämistapaa. Tämän seurauksena konserni uudelleenluokitteli uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut, eläkejärjestelyjen supistamisesta ja muuttamisesta aiheutuvat tuotot ja kulut sekä tietyt arvonalentumistappiot, jotka oli aiemmin esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja ja kuluja, toimintokohtaisille riveille parantaakseen konsernin tuloslaskelmassa esitettyjen tietojen käyttökelpoisuutta. Vuosia 2019 ja 2018 koskevat vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti.

Vuoden 2019 osalta uudelleenluokittelun seurauksena konsernin hankinnan ja valmistuksen kulut kasvoivat 62 miljoonalla eurolla, tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 121 miljoonalla eurolla, myynnin ja hallinnon kulut kasvoivat 118 miljoonalla eurolla, liiketoiminnan muut tuotot pienenivät 187 miljoonalla eurolla ja liiketoiminnan muut kulut pienenivät 488 miljoonalla eurolla verrattuna aiemmin raportoituihin eri in.

Vuoden 2018 konsernin hankinnan ja valmistuksen kulut kasvoivat 134 miljoonalla eurolla, tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 157 miljoonalla eurolla, myynnin ja hallinnon kulut kasvoivat 86 miljoonalla eurolla, liiketoiminnan muut tuotot pienenivät 23 miljoonalla eurolla ja liiketoiminnan muut kulut pienenivät 400 miljoonalla eurolla verrattuna aiemmin raportoituihin eri in.

Muut tiedot

Tämä osio koskee Saksassa noudatettavaa paikallista tilinpäätöslainsäädäntöä. Täysin konsolidoitu saksalainen tytäryhtiö, Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG, joka on rekisteröity Münchenin kaupparekisteriin yritysrekisteriasiakirjalla HRA 88537, on soveltanut Saksan kauppaoikeuden (HGB) 264b §:n ja 291 §:n mukaista vapautusta.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tilinpäätöksen sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa sillä on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin, kun konserni altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä määräysvaltaansa. Jos konsernilla ei ole kohteessa äänienemmistöä tai vastaavia oikeuksia, se ottaa määräysvaltansa arvioidessaan huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien sopimukselliset järjestelyt sekä konsernin äänivallan ja potentiaalisen äänivallan. Konserni arvioi määräysvaltaansa uudelleen, jos tosiseikat ja olosuhteet osoittavat, että yhdessä tai useammassa määräysvallan perustana olevasta kolmesta osatekijästä on tapahtunut muutoksia.

Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä alkaen, kun konserni saa siihen määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa. Tilikauden aikana hankitun tai myydyn tytäryhtiön omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut sisällytetään konsernitilinpäätökseen alkaen siitä päivästä, jona määräysvalta tytäryhtiöön siirtyy konsernille ja päättyen siihen päivään, jona konsernin määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa.

Muutos tytäryhtiön omistusosuudessa käsitellään oman pääomaa koskevana liiketoimena silloin, kun määräysvaltaa ei menetetä. Jos konserni menettää määräysvallan tytäryhtiöön, siihen liittyvät omaisuuserät, velat, määräysvallattomien omistajien osuus ja muut oman pääoman erät kirjataan pois taseesta ja mahdollinen voitto tai tappio esitetään konsernituloslaskelmassa. Entiseen tytäryhtiöön mahdollisesti jäävä sijoitus arvostetaan käypään arvoon.

Kaikki konsernin sisäiset liiketoimet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana nettotuloksen eränään ja osana omaa pääomaa konsernitaseessa.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät menot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan kuluksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja niihin liittyvät palvelut vastaanotetaan. Poikkeuksen muodostavat oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun välittömästi liittyvät menot, jotka kirjataan oman pääoman vähennyksiksi. Yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Konserni valitsee jokaisen liiketoimintojen yhdistämisen kohdalla erikseen, arvostaako se hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden käypään arvoon vai määräysvallattomien omistajien suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Se määrä, jolla luovutetun vastikkeen ja määräysvallattomien omistajien osuuden yhteen laskettu määrä ylittää hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden hankinta-ajankohdan käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi.

47 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

128

Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua osakkuusyhtiön rahoitusta koskevaan ja operatiiviseen päätöksentekoon, mutta kuitenkaan ei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tällaisiin päätöksiin. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksyntää.

Konsernin osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa osakkuusyhtiöihin tai yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä. Sijoitusten kirjanpitoa arvoa oikaistaan muutoksilla, joita on tapahtunut konsernin osuudessa osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen nettovarallisuudesta hankinta-ajankohdan jälkeen. Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan liikevoiton tai -tappion alapuolelle. Kaikki osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten muissa laajan tuloksen erissä tapahtuneet muutokset esitetään konsernin muissa laajan tuloksen erissä.

Pääomaosuusmenetelmän soveltamisen jälkeen konserni määrittää jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä osakkuusyhtiöön tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen arvon alentumisesta. Jos tällaista näyttöä on, konserni kirjaa arvonalentumistappion, joka lasketaan osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen kerrytettävissä olevan rahamäärän ja kirjanpitoarvon erotuksena. Arvonalentumistappio esitetään konsernin tuloslaskelman osiossa osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisen omaisuuserän myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän tapauksessa varat tai velat, esitetään konsernitaseessa erillään ja arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi.Myytävänä oleviksi tai luovutettaviksi erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja. Lopetetut toiminnot esitetään erikseen silloin, kun konsernin osa, joka koostuu toiminnoista ja rahavirroista, jotka ovat selvästi erotettavissa konsernin muista osista sekä toiminnallisesti että taloudellista raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, tai tämä osa edustaa keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta ja on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Konsernin tuloslaskelmassa lopetetun toimintojen tulos raportoidaan erikseen jatkuvien toimintojen tuloksesta ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella tavalla. Lopetetun toimintojen rahavirrat esitetään erikseen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Jatkuvien ja lopetetun toimintojen väliset sisäiset tuotot ja kulut eliminoidaan lukuun ottamatta niitä tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan myös lopetetun toimintojen luovutuksen jälkeen.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Konserni käsittelee asiakassopimuksen kirjanpidossaan, kun sopimusosapuolet ovat hyväksyneet sopimuksen kirjallisesti, jolloin osapuolet tyypillisesti sitoutuvat täyttämään omat velvoitteensa, luovutettaviin tavaroihin ja palveluihin liittyvät oikeudet, maksuehdot mukaan lukien pystytään yksilöimään, sopimuksella on kaupallista merkitystä ja odotetun vastikemäärän saamisen katsotaan olevan todennäköistä. Johto huomioi vain täytäntöönpantavissa olevat oikeudet arvioidessaan myyntituottojen kirjaamista asiakassopimuksista. Puitesopimuksiin, jotka eivät sellaisenaan luo täytäntöönpantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita, perustuva myynti kirjataan vasta myöhemmin laillisesti sitovien tilausten perusteella. Sopimusmuutos tai tilaus käsitellään erillisenä sopimuksena, jos sopimuksen soveltamisala laajenee sen vuoksi, että siihen lisätään erotettavissa olevia tavaroita tai palveluja, ja sopimuksen mukainen hinta nousee vastikemäärällä, joka kuvastaa erillismyyntihintoja kyseisille lisäsuoritevelvoitteille. Mikäli lisätavarat ja -palvelut ovat erotettavissa olevia, mutta niistä saatava vastike määrä ei vastaa niiden erillismyyntihintoja, sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa ikään kuin se olisi olemassa olevan sopimuksen päättäminen ja uuden sopimuksen syntyminen. Mikäli lisätavarat ja -palvelut eivät ole erotettavissa olevia, sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa ikään kuin se olisi osa olemassa olevaa sopimusta ja sopimusmuutoksen vaikutus transaktiohintaan ja konsernin määrittämään koko suoritevelvoitteen täyttymisasteeseen kirjataan myyntituottojen oikaisuksi sopimusmuutoksen ajankohtana.

Konserni kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan luvattujen tavaroiden ja palvelujen luovutusta vastaavasti sen vastikemäärän mukaisesti, jonka konserni odottaa olevan oikeutettu asiakkaalle luovutettavia luvattuja tavaroita tai palveluja vastaan. Vastikemäärä saattaa sisältää muuttuvan rahamäärän, jolloin konserni arvioi muuttuvan vastikkeen todennäköisimmän rahamäärän. Muuttuvuutta saattavat aiheuttaa myyntimääriin perustuvat alennukset ja myyntiin tai käyttöön perustuvat rojalit. Konserni sisällyttää transaktiohintaan muuttuvan vastikkeen vain siihen määrään asti kuin on erittäin todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruuntusta. Transaktiohinta ei sisällä kolmansien osapuolten puolesta kerättyjä määriä.

Konsernin maksuehdot ovat keskimäärin 100 päivää. Laskutus tapahtuu yleensä määräysvallan siirtymisen yhteydessä tai sitä mukaa kuin palveluja tuotetaan. Muussa tapauksessa konserni kirjaa joko asiakassopimukseen perustuvan omaisuuserän tai –velan riippuen maksujen ajoittumisesta määräysvallan siirtymiseen nähden. Jos maksujen ajankohdat tarjoavat joko asiakkaalle tai konsernille merkittävän rahoitushyödyn, transaktiohintaa oikaistaan rahoituskomponentin vaikutuksella ja vastaava korkotuotto tai korkokulu esitetään myyntituotoista erillään. Käyttämänsä käytännön apukeinon mukaisesti konserni ei kuitenkaan oikaise transaktiohintaa rahoituskomponentin vaikutuksilla, jos sopimuksen syntymisajankohtana on odotettavissa, että vastikemäärä vastaanotetaan yhden tai alle yhden vuoden kuluessa ennen tai jälkeen, kun luvattu tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle.

48 129

Konsernin asiakassopimukset voivat koostua erilaisista laitteiden, palvelujen ja immateriaalioikeuksien yhdistelmistä. Sopimuksista kirjattavien myyntituottojen kirjaaminen riippuu toimitettavien tavaroiden ja palvelujen luonteesta. Sopimuksessa luvatut tavarat tai palvelut voivat pitää sisällään tuotteiden myyntiä, immateriaalioikeuksien lisensointia sekä osto-optioita uusille tuotteille tai palveluille, jotka antavat asiakkaalle merkityksellisen oikeuden. Konserni arvioi sopimuksen syntyessä mitkä asiakassopimuksessa luvatut tavarat ja palvelut ovat erotettavissa olevia suoritevelvoitteita. Konserni pitää tavaroita ja palveluita omina suoritevelvoitteinaan, jos asiakas voi hyötyä tuotteesta tai palvelusta joko yksinään tai yhdessä muiden asiakkaalle helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa, ja jos lupaus tavaran tai palvelun luovuttamisesta asiakkaalle on yksilöitävissä erillään muista sopimukseen sisältyvistä lupauksista.

Konserni kohdistaa transaktiohinnoan jokaiselle erotettavissa olevalle suoritevelvoitteelle niiden suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella. Mikäli erillismyyntihinta ei ole suoraan havaittavissa, se arvioidaan. Transaktiohinta saattaa sisältää alennuksen tai muuttuvan rahamäärän, joka yleensä kohdistetaan kaikille sopimuksen suoritevelvoitteille suhteellisesti, ellei konsernilla ole havaittavissa olevaa näyttöä alennuksen kohdistumisesta vain yhteen tai useampaan, muttei kaikkiin suoritevelvoitteisiin.

Konserni kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan, kun tai sitä mukaa kuin se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun, jolloin asiakas saa määräysvallan tuotteesta tai palvelusta. Myynti tuloutetaan täytetylle suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella kohdistetun transaktiohinnan mukaisesti. Suoritevelvoite voidaan täyttää joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Konsernin myymät laitteistot ja ohjelmistot sisältävät takuun, jonka katsotaan olevan varmennusta siitä, että tuotteet ovat sovittujen vaatimusten mukaisia. Kyseinen standarditakuu on kirjanpidossa katettu keskitetyllä takuuvarauksella, katso liitetieto 29, Varaukset. Jos standarditakuu annetaan tavallista pidemmälle ajanjaksolle tai kyseessä on palvelu, joka annetaan asiakkaalle edellä mainitun standarditakuun lisäksi, kyseessä on erillinen suoritevelvoite. Myynti kohdennetaan jokaiselle suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella. Suoritevelvoitteiden erillismyyntihinta määritetään esimerkiksi tarkastelemalla kyseisen suoritevelvoitteen hintaa tilanteessa, jossa vain kyseinen tavara tai palvelu myytäisiin asiakkaalle, tai verrokkihintojen puutteessa erillismyyntihinta voidaan määrittää lisäämällä odotettuihin kustannuksiin järkevä kate. Suoritevelvoitteille kohdennettu myynnin osuus kirjataan, kun myynnin kirjaamisen kriteerit kyseisen suoritevelvoitteen osalta täyttyvät.

Konserni kirjaa jokaisesta asiakassopimuksesta konsernitaseeseen joko omaisuuserän tai –velan riippuen konsernin suoritteen ja siitä kerättävän vastikkeen suhteesta. Asiakassopimukseen perustuva omaisuuserä kirjataan nettoperusteisesti, kun konserni on siirtänyt tavaran tai palvelun asiakkaalle ennen kuin asiakas on suorittanut maksun tai maksu on erääntynyt. Asiakassopimukseen perustuva velka puolestaan kirjataan nettoperusteisesti, kun asiakas on maksanut vastikkeen tai maksu on erääntynyt, mutta konserni ei ole vielä luovuttanut tavaraa tai palvelua asiakkaalle. Asiakassopimukseen perustuvat omaisuuserät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia, kun taas asiakassopimukseen perustuvat velat voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia. Laskutettuihin saamisiin liittyvä oikeus saada vastike on ehdoton, minkä vuoksi kyseiset saamiset on esitetty konsernitaseessa erillään asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja –veloista myyntisaamisina.

Myyntituotot tuotteista

Konserni valmistaa ja myy laajaa valikoimaa verkkolaitteita vastaten kattavasti verkko-operaattoreiden tarpeisiin. Myynti tuloutetaan, kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt asiakkaalle. Määräysvallan siirtymisen määrittäminen saattaa vaatia harkintaa. Määräysvalta siirtyy standardituotteiden kohdalla tyypillisimmin toimituksen yhteydessä. Monimutkaisempien tuoteratkaisujen kohdalla määräysvalta siirtyy puolestaan yleisimmin asiakkaan hyväksynnästä. Tietyissä järjestelyissä, lähinnä merikaapelijärjestelmiin liittyen, konsernin suoritteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä, jolloin konserni tulouttaa liikevaihdon ajan kuluessa käyttämällä tuotokseen perustuvaa menetelmää, joka kuvaa omaisuuserän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle kuten myös konsernin oikeutta korvaukseen tähänastisesta työsuoritteesta. Konsernin valitsema tuotokseen perustuvan menetelmän mittaustapa saattaa vaihdella sopimuksesta toiseen ottaen huomioon sopimuksen luonteen.

Myyntituotot palveluista

Konserni tarjoaa verkkolaitteisiin liittyviä palveluita aina asiakkaan verkon hallinnosta ja tuotteiden ylläpitopalveluista verkon asennukseen, integrointiin ja optimointiin. Myynti kirjataan jokaiselle palvelusuoritevelvoitteelle, kun tai sitä mukaa kuin asiakas hyötyy konsernin suoritteesta.# Palveluihin liittyvä myynti

Tuloutetaan ajanjakson kuluessa asiakkaan verkon hallinnointiin liittyvistä palveluista ja kunnossapitopalveluista, sillä näiden kohdalla konserni tuottaa suoritetta koko määräaikaisen sopimuksen ajan ja asiakas samanaikaisesti sekä saa että käyttää konsernin suoritteesta koituvan hyödyn sitä mukaa, kun konserni suoritetta tuottaa. Joissakin tapauksissa konserni tarjoaa palveluita, jotka asiakkaan tulee hyväksyä ja tämä hyväksyntä on todettu oikeaksi tuloutushetkeksi.

Myyntituotot lisensseistä ja ohjelmistoista

Konserni tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa immateriaalioikeuksiin myöntämällä ohjelmistolisenssejä sekä myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää konsernin immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan. Kun ohjelmistolisenssi myydään, myynti tuloutetaan toimituksen tai asiakashyväksynnän perusteella sillä konserni on todennut jokaisen ohjelmistoversion olevan erillinen muista, ja lisenssi koskee ohjelmistoa siinä tilassa kuin se on luovutushetkellä.

Konsernin myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää konsernin immateriaalioikeuksia, vastaavat lisenssimaksutuotot kirjataan suoriteperusteisesti niihin liittyvien sopimusten sisällön mukaisesti. Suurimmassa osassa sopimuksia konsernille jää velvollisuus jatkaa kehitystyötä ja tarjota asiakkaalle viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden aikana, jolloin tuotto kirjataan jaksottamalla tasaiselle ajalle, jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet täytetään. Kyseisen myynnin jaksotustapaa katsotaan kuvaavan konsernin suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotka ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana melko vakaan tutkimus- ja kehitystyön seurauksena.

Tietyissä sopimuksissa konsernilla ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun lisenssisopimuksen solmimisajankohtaan immateriaalioikeuteen on myönnetty, eikä saatua lisenssimaksua tarvitse missään olosuhteissa palauttaa. Näissä tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan lisenssisopimuskauden alussa.

49

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

130 Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että konserni täyttää niihin liittyvät ehdot ja avustukset tullaan saamaan. Sellaiset julkiset avustukset, jotka saadaan korvauksena jo toteutuneista kuluista tai tappioista, vähennetään konsernin tuloslaskelmassa niitä vastaavista kuluista. Omaisuuseriin liittyvät julkiset avustukset esitetään konsernin taseessa tuloennakoina ja kirjataan tuotoiksi omaisuuserän poistoaikana.

Tutkimus- ja kehittämismenoihin liittyvät veronhyvitykset käsitellään julkisina avustuksina ja vähennetään tutkimus- ja kehittämiskuluista siinä tapauksessa, että veronhyvitys liittyy konsernin tutkimus- ja kehittämismenoihin, ja konserni saa veronhyvitystä vastaavan määrän rahasuorituksena, mikäli konsernilla ei ole vastaavaa tuloverovelkaa. Tutkimus- ja kehittämismenoihin liittyvät veronhyvitykset, jotka eivät täytä molempia edellä mainittuja ehtoja, kirjataan verotuotoksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Konserniyhtiöillä on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, jotka noudattavat sijaintimaiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt rahoitetaan pääsääntöisesti suorituksina vakuutusyhtiöille tai säätiöiden hallinnoimille rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti. Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite rajoittuu summaan, jonka maksamisesta rahastoon on sovittu.

Konsernin maksupohjaisiin, usean työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden kautta järjestettyihin eläkejärjestelyihin tekemät maksusuoritukset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota suoritus koskee. Jos eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä konsernilla ole siihen liittyvää oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä, joihin sisältyy eläkejärjestelyjä sekä eläköitymisen jälkeisiä sairaus- ja henkivakuutuksia, kulut on laskettu käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): menot on kirjattu konsernin tuloslaskelmaan kuluksi ja etuus työntekijöiden palvelusajalle. Etuuspohjainen velvoite määritetään arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona käyttämällä diskonttokorkona maturiteetiltaan vastaavien yritysten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion joukkovelkakirjalainojen korkoa.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka syntyvät kokemusperäisistä oikaisuista ja muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, kirjataan omaan pääomaan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jolla ne syntyvät. Konsernin taseeseen kirjattavat velat tai varat vastaavat tilinpäätöshetken etuuspohjaista velvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla omaisuuserän mahdollisen enimmäismäärän vaikutus mukaan lukien.

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot sekä aiempaan työsuoritukseen perustuvat eläkejärjestelyjen muuttamisista aiheutuvat menot, eläkejärjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot on kaikki esitetty osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja sekä myynnin ja hallinnon kuluja konsernin tuloslaskelmassa. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan järjestelyn muutoksen, supistamisen tai velvoitteen täyttämisen tapahtuessa.

Nettokorkokulut, sisältäen korot, jotka lasketaan kertomalla diskonttokorolla etuuspohjainen nettovelka tai nettovarallisuus omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus huomioiden, ja järjestelyn hallinnointikustannukset niiltä osin kuin niitä ei ole jo huomioitu omaisuuden tuotoissa, esitetään osana rahoitustuottoja ja -kuluja konsernin tuloslaskelmassa.

Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät, jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton, poislukien nettokorkoihin kirjattavat määrät, kirjataan välittömästi tapahtumakaudella konsernitaseeseen sekä vastakirjauksena konserniin laajan tuloksen erien kautta veloittaen tai hyvittäen eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahastoa omassa pääomassa. Uudelleenmäärittämisestä johtuvia eriä ei luokitella uudelleen konsernin tuloslaskelmaan tulevilla kausilla. Konsernin etuuspohjaisille työsuhteen päättymisen jälkeisille järjestelyille tehdään vakuutusmatemaattiset arvostukset vuosittain tai järjestelyn merkittävän supistamisen tai velvoitteiden täyttämisen yhteydessä.

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet maksetaan työsuhteen päättyessä ennen normaalia eläkeikää tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Konserni kirjaa työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet, kun se on todistettavasti sitoutunut nykyisten työntekijöiden työsuhteen päättämiseen yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti ilman mahdollisuutta peräytyä. Etuudet kirjataan myös, jos konserni myöntää työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Nämä etuudet on kirjattu työsuhteen päättämiseen liittyvinä etuina osana uudelleenjärjestelyvarauksia.

Paikallisen lainsäädännön mukaan työntekijöillä voi olla oikeus työnantajan maksamiin etuuksiin irtisanomisen yhteydessä riippumatta siitä, onko kyse vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta vai ei. Erotus sen korkeamman etuuden, joka annetaan työsuhteen päättyessä konsernin pyynnöstä, ja etuuden, joka annetaan työsuhteen päättyessä työntekijän pyynnöstä, on työsuhteen päättämiseen liittyvä etu. Sitä osuutta tällaisista irtisanomisetuauksista, jonka konserni on velvollinen maksamaan työntekijälle vapaaehtoisen irtisanoutumisen yhteydessä, käsitellään sopimuspohjaisena tai paikallisen lainsäädännön mukaisena velvoitteena, ja se kirjataan edellä eläkkeitä koskevassa osiossa kuvattuna etuuspohjaisena järjestelynä.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kolme erilaista globaalia työntekijöille suunnattua osakeperusteista kannustinjärjestelmää: tulosperusteiset osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden osakesäästöohjelma. Henkilöstön työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys määritetään suhteessa oman pääomanehtoisen instrumentin käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-markkinaperusteisten ansaintakohteiden vaikutusta.

Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintakohteet sisältyvät oletuksiin, jotka tehdään työntekijöiden saaminen osakkeiden lukumäärästä. Konserni arvioi säännöllisesti tehdyt oletukset ja tarvittaessa korjaa arviota suoritettavien osakkeiden lukumäärästä. Ohjelmat, joissa on käytössä porrastettu toteutuminen, käsitellään kirjanpidossa jaksotettua ansaintamallia käyttäen.

Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan ansaintajakson kuluessa.

50

131 Tuloverot

Tuloverot koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity muihin laajan tuloksen eriin, tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin tulovero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.# Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen ja kunakin raportointipäivänä säädettyihin tai käytännössä hyväksyttyihin paikallisiin verolakeihin ja verokantoi hin perustuen. Konserniyhtiöiden puolesta tulosta pidätetyt lähdeverot kirjataan tuloveroihin silloin kun niiden katsotaan perustuvan nettotuloksesta laskettuun veroon. Laskennallinen verosaaminen tai -velka lasketaan taselähtöisellä velkamenetelmällä kaikista yksittäisten varojen ja velkojen konsernitilinpäätöksessä esitettävän kirjanpitoarvon ja niiden verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa. Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Jos olosuhteet osoittavat laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen olevan epätodennäköistä, niiden määrää oikaistaan hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Laskennallinen verovelka kirjataan veronalaista väliaikaisista eroista, ja liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen yksilöivissä olevien omaisuuserien käypien arvojen ja niiden verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään kirjanpidossa toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat vero saamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velan samanaikaisesti tulevilla kausilla, joilla merkittäviä määriä laskennallisia verovelkoja tai -saamisia odotetaan suoritettaviksi tai hyödynnettäväksi. Laskennallisia verovelkoja ei kirjataan silloin, kun ne syntyvät liikearvon alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verovelka, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei diskontata. Konserni arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön liittyy tulkinnanvaraisuutta. Kirjatut tuloveroja oikaistaan, jos pidetään todennäköisenä (toteutuminen on todennäköisempää kuin toteutumatta jääminen), että veroviranomainen ei täysin hyväksy tiettyjä veropositioita. Kirjatut määrät perustuvat raportointipäivän arvioon lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai odotettavissa olevasta painotetusta keskimääräisestä arvosta, perustuen siihen kumpi menettelytapa parhaiten ennustaa konsernin mielestä epävarmuuden toteutumista.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat toimintavaluuttaan eli sen taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan, jossa konserniyhtiö pääasiallisesti toimii. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Raportointikauden päättyessä avoimena olevat ulkomaan rahanmääräiset monetariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden lopun valuuttakursseihin. Tase-erien arvostuksesta ja niihin liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Muihin kuin monetarisiin pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvät realisoitumattomat kurssivoitot tai -tappiot sisältyvät kyseisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen ja kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa sellaisten ulkomaisten yksiköiden, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, varat ja velat muunnetaan euroiksi tilikauden lopun valuuttakursseihin ja tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi tilikauden keskikursseihin. Kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden yhdistelystä konsernitilinpäätökseen, kirjataan muuntoeroiksi muihin laajan tuloksen eriin. Luovuttaessa ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen yksikköön kohdistuvat kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi.

Aineettomat hyödykkeet

Erillisenä hankittu aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden hankintameno on hankintapäivän käypä arvo. Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet, pois lukien kehittämismenot, jotka voidaan aktivoida, kirjataan kuluksi syntyessään. Kehittämismenot aktivoidaan vain, jos konserni voi osoittaa, että hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa, sillä on kyky ja aikomus käyttää hyödykettä tai myydä se, hyödyke tulee tuottamaan taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, käytettävissä on voimavaroja hyödykkeen valmiiksi saattamiseksi ja sillä on kyky määrittää luotettavasti hyödykkeen kehitysvaiheen menot. Lukuun ottamatta liikearvoa, konsernin aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallinen aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Konsernin aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3-10 vuotta. Tasapoistomenetelmä kuvastaa parhaiten tapaa, miten konserni odottaa käyttävänsä hyväkseen omaisuuserään liittyvää vastaista taloudellista hyötyä. Aineettomien hyödykkeiden poistot esitetään osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja sekä myynnin ja hallinnon kuluja konsernin tuloslaskelmassa.

51 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

132 Aineelliset hyödykkeet

Aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:

Nimike	Vaikutusaika
Rakennukset ja rakennelmat	20–33 vuotta
Kevyet rakennukset ja rakennelmat	3–20 vuotta
Koneet ja kalusto
Tuotannon koneet, mittaus- ja testauskalusto	1–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja. Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä kuluksi tilikaudella, jolla ne syntyvät. Edellisestä poiketen suuria perusparannusmenoja lisätään hankintamenoon ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Vuokrasopimukset

Konserni otti 1.1.2019 käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin, jonka mukaan vuokralle ottaja kirjaa konsernitaseeseen käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat kaikista vuokrasopimuksista. Käyttöoikeusomaisuuserä edustaa vuokralle ottajan oikeutta käyttää kohdeomaisuuserää kun taas vuokravelka edustaa vuokralle ottajan velvollisuutta suorittaa vuokramaksuja. Sopimuksen syntymisajankohtana konserni arvioi, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tiettynä ajanjaksona vastiketta vastaan. Sopimuksen alkamisajankohtana konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan kaikista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika ylittää 12 kuukautta. Sopimuksen alkamisajankohta on päivä, jona vuokralle antaja antaa vuokratun kohdeomaisuuserän konsernin käytettäväksi. Konserni soveltaa käytön helpotusta, jonka mukaisesti konserni ei kirjaa taseeseen vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on sopimuksen alkamisajankohtana enintään 12 kuukautta (lyhytaikainen vuokrasopimus). Sen sijaan konserni kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokramaksut kuluksi tasaiserinä vuokra-ajan kuluessa. Lisäksi konsernin valitsemana käytännön apukeinona konserni ei erottele vuokrasopimuskomponentteja ja tiettyjä muita sopimuskomponentteja, vaan käsittelee sen sijaan jokaisen vuokrasopimuskomponentin sekä muun kuin vuokrasopimuskomponentin yhtenä vuokrasopimuskomponenttina. Muut kuin vuokrasopimuskomponentit, kuten vuokratun kohteen huollosta ja palvelusta suoritettavat maksut, sisältyvät vuokrasopimusvelkaan silloin, kun nämä ovat vuokrasopimuksessa määriteltyjä kiinteitä maksuja.# Muut kuin vuokrasopimuskomponentit, jotka ovat käytöstä riippuvia muuttuvia kuluja kuten esimerkiksi kiinteistöverot, vakuutusmaksut ja kiinteistön muuttuvat hoitokulut, kirjataan kuluksi suoriteperusteisesti. Merkittävä osa konsernin vuokrasopimuksista liittyy toim itiloihin ja teollisuuskiinteistöihin kuten tutkimus- ja kehittämistiloihin, tuotantorakennuksiin ja toimitiloihin. Konsernilla on vuokralla myös työsuhde-etuina tarjottuja sekä yhtiön omassa käytössä olevia ajoneuvoja. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot, ja jota oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusoimaisuuserän hankinta menoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, alussa välittömät menot ja sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina sopimuksen vuokra-aikana seuraavasti:

• Rakennukset 3–10 vuotta
• Muut 3–5 vuotta

Vuokrasopimusvelka arvostetaan vuokra-aikana suoritettavien vuokramaksujen nykyarvoon. Konserni määrittää vuokra-ajan ajanjaksoksi, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa, mukaan lukien mahdollisen vuokrasopimuksen jatko-option kattamat ajanjaksot, jos kyseisen option käyttö on kohtuullisen varmaa, sekä vuokrasopimuksen päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni ei käytä kyseistä optiota. Vuokramaksut sisältävät kiinteät vuokramaksut ja tietyt kiinteät muut kuin vuokrasopimuskomponentit vähennettyinä mahdollisilla saatavilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla, muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta sekä maksut vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista silloin, kun vuokra-aika on määritetty siten, että konserni käyttää vuokrasopimuksen päättämisoption. Konsernilla ei tyypillisesti ole vuokrasopimuksia, joiden muuttuva vuokra olisi sidottu suorittamiseen tai kohdeomaisuuserän käyttöön. Sopimuksen alkamisajankohtaan jälkeen vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä, jossa vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo kasvaa koron määrällä ja pienenee maksettujen vuokrien määrällä. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo määritetään uudelleen, jos vuokrasopimus muuttuu, vuokra-aikaa oikaistaan tai tulevissa vuokrissa tapahtuu muutos, joka johtuu kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin tai hintatason muutoksesta. Korkokomponentin osuus kirjataan korkokuluksi rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Konserni käyttää lisäluoton korkoon perustuvaa diskonttauskorkoa vuokramaksujen nykyarvon määrittämisessä, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä. Konserni arvioi neljännesvuosittain lisäluoton koron perustuen arvioituun korkoon, jota konserni joutuisi maksamaan lainatessaan vuokra-aikaa vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisilla vakuuksilla varat, jotka vaaditaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Konserni arvostaa kaikki vuokrasopimukset jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä sen vuosineljänneksen saatavilla olevaa diskonttauskorkoa, jona vuokrasopimus alkaa. Kun vuokrasopimus muuttuu tai vuokrasopimusvelka uudelleenarvioidaan vuokra-ajan muuttuessa, konserni määrittää vuokrasopimusvelan nykyarvon uudelleen sopimusmuutoksen tai uudelleenarvioinnin hetkellä saatavilla olevalla diskonttauskorolla.

52 133

Konserni toimii pääosin vuokralle ottajana. Konserni kuitenkin edelleen vuokraa vuokrattuja tai omistettuja kiinteistöjä, jotka eivät ole konsernin käytössä, pisimmillään 10 vuoden vuokra-ajalla kattaakseen tai pienentääkseen näiden kiinteistöjen välttämättömiä kuluja. Näissä tapauksissa konserni luokittelee jokaisen edelleenvuokrasopimuksensa rahoitusleasing sopimukseksi silloin, kun edelleenvuokrasopimus siirtää kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin vuokralle ottajalle. Kaikki muut edelleenvuokrasopimukset luokitellaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi. Konserni kirjaa taseen muihin rahoitusvaroihin kaikista rahoitusleasing sopimuksista nettosijoituksen vuokrasopimukseen, joka arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Sopimuksen alkamisajankohtana jälkeen nettosijoitus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä, jossa nettosijoituksen kirjanpitoarvo kasvaa korkotuoton määrällä ja pienenee edelleenvuokrauksesta saatujen maksujen määrällä. Operatiivisista edelleenvuokrasopimuksista saatavat vuokrat kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tasaisina vuokra-ajan kuluessa.

Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentuminen

Konserni määrittää liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien kerrytettävissä olevan rahamäärän, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että niiden arvot saattavat olla alentuneita. Tämän lisäksi konserni testaa liikearvon kirjanpitoarvon arvonalentumisen varalta vuosittain, vaikka mahdollisesta arvonalentumisesta ei olisi viitteitä. Konsernin huomioon ottamia tekijöitä sen arvioidessaan viitteitä arvonalentumisesta, ovat muun muassa omaisuuserän alisuoriutuminen verrattuna sen historialliseen tai ennustettuun tulokseen, merkittävät muutokset omaisuuserän käyttötar- koituksessa tai muutokset liiketoimintastrategiassa sekä merkittävät epäsuotuisat toimialan tai yleisen talouden kehityssuunnat.

Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä ja jotka vastaavat alinta tasoa, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten. Rahavirtaa tuottava yksikkö, kuten se määritellään konsernin liikearvon arvonalentumistestausta varten, on pienin omaisuuserien ryhmä, jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien tuottamista rahavirroista. Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo sisältää osuudet siihen kohdistuvista konsernin yhteisistä omaisuuseristä kohtuullisella ja johdon mukaisella perusteella kohdistettuina. Kun yhden tai useamman liikearvoa sisältävän rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän rakenne muuttuu, liikearvo kohdistetaan uudelleen käypien arvojen suhteessa niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joihin tämä muutos vaikuttaa.

Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä omaisuuserän, rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on korkeampi seuraavista: käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvoon. Jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on alhaisempi kuin sen kirjanpitoarvo, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen arvoa alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiot esitetään konsernin tuloslaskelmassa hankinnan ja valmistuksen kuluissa, tutkimus- ja kehityskuluissa tai myynnin ja hallinnon kuluissa lukuun ottamatta liikearvon arvonalentumistappioita, jotka esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai sitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Hankintameno määritetään käyttämällä standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen (first-in first-out) mukaisesti laskettua hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo on tavanomaisen liiketoiminnan käypä hintataso vähennettynä tavanomaisilla myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty raaka-aineiden hankintamenon ja välittömän työn kustannusten lisäksi myös sille kuuluva osuus tuotannon yleiskustannuksista. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ylimääräisen vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenon tai sitä alemman nettorealisointiarvon perusteella.

Vaihto-omaisuus luokitellaan raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin, valmiisiin tuotteisiin, ja keskeneräisiin asiakasprojekteihin. Raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin kuuluvat tuotannossa käytettävät ostetut materiaalit, komponentit ja tarvikkeet. Valmiisiin tuotteisiin kuuluvat konsernin tai alihankkijoiden valmistamat ja myyntivalmiit tavarat sekä jälleen myyntiä varten ostetut tavarat. Keskeneräisiin asiakasprojekteihin sisältää tähän mennessä aiheutuneita kustannuksia asiakassopimuksista, joissa sopimuksen suoritevelvoitteita ei vielä ole täytetty. Keskeneräiset asiakasprojektit kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin, kun konserni täyttää suoritevelvoitteensa asiakkaalle.

Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostaminen

Monet rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkina osapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanomaisessa liiketoimessa.# Omaisuuserän tai velan käypä arvo määritetään sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa mukaisesti käyttämällä markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asiaan kuuluvia arvostusmalleja.

Konserni käyttää käyvän arvon määrittämisessä arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa riittävästi tietoa, hyödyntämällä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kaikki rahoitusvarat ja -velat, joiden käyvät arvot määritetään tai esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta olennaisen syöttötiedon perusteella seuraavasti:

• Taso 1 – toimivilla markkinoilla samanlaisille pörssinoteeratuille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat.
• Taso 2 – arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa; ja
• Taso 3 – arvostusmenetelmät, joiden merkittävät syöttötiedot eivät ole havainnoitavissa.

Konserni luokittelee käypään arvoon toistuvasti arvostettavat varat ja velat asiaan kuuluville käyvän arvon hierarkian tasoille kunkin raportointikauden lopussa.

53

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

134

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Konsernin vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat jaotellaan kolmeen eri luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Konsernin oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tehdään konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella. Konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan johtamiseen.

Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen hallussa pito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli niitä ei arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta.

Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa, mikäli rahoitusvara on osa suojaussuhdetta (ks. Suojauslaskenta).

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, eli päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusvaran.

Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun kaikki rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle.

Pitkäaikaiset sijoitukset

Pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund -rahastoihin. Nämä oman pääoman ja vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon. Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia menetelmiä: markkinahintanoteeraus; samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo; kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuviin arvioihin sekä kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla.

Konserni käyttää harkintaa sovellettavan arvostusmenelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella.

Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoidut voitot ja tappiot näistä sijoituksista kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Myytyjen sijoitusten hankintamenon laskennassa käytetään painotetun keskihinnan menetelmää.

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät tietyt käyttörajotusten alaiset varat ja muut saamiset, lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta sekä tietyt muut pitkäaikaiset sijoitukset. Käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset sisältävät pankkitalletukset liittyen pääosin työsuhde-etuuksiin sekä muut lainasaamiset. Nämä varat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näiden varojen tappiota koskeva vähennyserä lasketaan kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan pois sijoituksen kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Asiakas- ja toimittajalainasaamisia hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja. Ne kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Arvioidut luottotappiot perustuvat tavallisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin nostettujen lainojen ja arvioitujen lisänostojen osalta kauden aikana, katso lisätietoja kappaleesta ”Arvon alentuminen”. Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa vähentäen käyvän arvon tappiota laajassa tuloslaskelmassa. Mikäli saaminen myydään, odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutus puretaan ja koko kertynyt tuotto tai tappio kirjataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muiden luonteeltaan pitkäaikaisten sijoitusten sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Nämä sijoitukset arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoidut voitot ja tappiot sijoitusten myynneistä kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisen osuuden muista pitkäaikaisista rahoitusvaroista, lyhytaikaiset lainasaamiset sekä johdannaisvarat, jotka käsitellään erikseen kappaleessa ”Johdannaissopimukset”. Lyhytaikaiset lainasaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan pois sijoituksen kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

54

135

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset syntyvät asiakkaiden kanssa tehdyistä sopimuksista ja edustavat ehdotonta oikeutta saada korvaus, jonka saaminen on ainoastaan ajankulumisesta kiinni. Konserni myy myyntisaamisiaan ilman takautumisoikeutta useammalle rahoituslaitokselle normaalin liiketoiminnan mukaisesti luottoriskimme ja käyttöpääomakiertomme hallitsemiseksi. Liiketoimintamalli myyntisaamisten hallinnointiin perustuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseen ja saamisten myymiseen. Myyntisaamiset kirjataan alun perin ja myöhemmin uudelleen arvostetaan käypään arvoon käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muihin laajan tuloksen eriin.

Konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaamisten ja asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien tappiota koskevan vähennyserän osalta perustuen sellaisten myyntisaamisten ja asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien, joilla ei ole merkittäviä rahoituskomponentteja, koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Liitetiedosta 4, Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet, löytyy tietoa arvioiden käytöstä ja olennaisista kirjanpidollisista harkinnanvaraisuuksista, jotka ovat olennaisia kyseisten tappiota koskevien vähennyserien arvioimisessa.

Myyntisaamisiin ja asiakassopimukseen perustuviin omaisuuseriin liittyviä tappioita koskevat vähennyserät kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Mikäli myyntisaamiset myydään, poiskirjattavan kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen välinen erotus kirjataan rahoituskuluksi konsernin tuloslaskelmassa.# Lyhytaikaiset sijoitukset

Konserni sijoittaa osan likvidaan liiketoiminnan ennustettujen ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Lyhytaikaiset sijoitukset voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitukset johdannais transaktioiden vakuuksina käytettäviin talletuksiin kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuutta kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.

Sijoitukset pankkitalletuksiin sekä kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen kuukauden päästä ja jotka eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on pitää sijoitukset hallussa rahavirtojen kerryttämiseksi sekä sijoitusten myymiseksi. Nämä varat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on pääasiassa kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat. Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain likviditeetin ja markkinarisk in hallinnan johdosta.

Sijoitusten käypä arvo määritellään käyttämällä raportointipäivän markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asiaan kuuluvia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Kun sijoitus myydään, siihen liittyvät kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan pois laajan tuloksen eristä rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Myytyjen kiinteätuottoisten arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO-menetelmää.

Konsernin sijoitusportfolion korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen arvioidut luottotappiot perustuvat tyypillisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin. Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain ja kirjataan muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa vähentäen käyvän arvon voittoja ja tappioita laajan tuloslaskelmassa.

Sijoitukset voivat sisältää myös rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia, sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä täydentävistä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat, pääoman takaisinmaksu ja arvonnousu. Sijoitukset voidaan myydä koska tahansa. Nämä sijoitukset arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä erittäin likvidit kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevana määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta sekä pankkitalletukset, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettaviksi ajanjaksolla, joka on hankintahetkellä enintään kolme kuukautta. Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä maturiteetista johtuen arvot-muutosriski on merkityksetön. Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.

Sijoitukset, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Kaikki muut sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Konsernin rahoitusvelat jaotellaan kahteen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat. Konsernin johdannaisvelat sekä Nokia Shanghai Belliin liittyvä ehdollinen velvoite on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja kaikki muut velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon, velkojen osalta vähennettynä transaktiomenoilla. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet on täytetty, kumottu tai niiden voimassaolo on lakannut. Mikäli olemassa olevan rahoitusvelan ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, konserni kirjaa alkuperäisen rahoitusvelan pois taseesta ja uuden rahoitusvelan taseeseen. Mikäli rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja maksusuorituksen välinen erotus kirjataan korkokuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

55 Tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Korolliset velat

Pitkäaikaiset korolliset velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista, ja johdannaistransaktioiden vakuudet kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiomenot, efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat sisältävät pääasiassa ehdollisen velvoitteen China Hua Xinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta, jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa kokonaisuudessaan konsernille myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Ehdolliseen velvoitteeseen liittyvä rahoitusvelka arvostetaan perustuen arvioituun myöhemmin suoritettavaan käteissuoritukseen. Muutokset arvioidussa myöhemmin suoritettavassa käteissuorituksessa kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Muut rahoitusvelat sisältävät myös johdannaisvelkoja, jotka käsitellään erikseen kappaleessa ”Johdannaisopimukset”.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Arvonalentumiset rahoitusvaroista pois lukien myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

Arvon alentumista koskevien vaatimusten mukaisesti konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita (Expected Credit Losses, ECL) varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä lainatakaussopimuksista ja luottositoumuksista. Konserni arvostaa rahoitusinstrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa kvartaaleittain käyttäen seuraavanlaista menettelyä:

• Odotettavissa olevat luottotappiot = maksukyvyttömyyden todennäköisyys x tappio-osuus x maksukyvyttömyydelle altistunut määrä
• Maksukyvyttömyyden todennäköisyys (Probability of Default, PD) arvioidaan erikseen keskitetylle sijoitusportfoliolle ja ei-keskitetyille sijoituksille. Arvio perustuu sijoitusten luottoluokitusprofiiliin sekä soveltuvilta osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin, mikäli tiedossa ei ole sellaista tapahtumaa, joka osoittaisi luottoluokituksen olevan epäasianmukainen perusta luottoriskin arviointiin raportointipäivänä.
• Tappio-osuuden (Loss Given Default, LGD) takaisinperintäaste arvioidaan myös erikseen keskitetylle sijoitusportfoliolle ja ei-keskitetyille sijoituksille, ja se perustuu sijoituksen luokkaan ja soveltuvilta osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin sekä sijoitukseen liittyviin mahdollisiin vakuusjärjestelyihin.
• Maksukyvyttömyydelle altistunut määrä (Exposure at Default, EAD) on tavallisesti sijoituksen tai lainatakahauksen nimellisarvo. Lainasitou muksiin liittyvä maksukyvyttömyydelle altistunut määrä perustuu arvioitujen nostojen suuruuteen seuraavan 12 kuukauden aikana.

Kaikki konsernin lyhytaikaiset sijoitukset, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, käsitellään matalan korkoriskin sijoituksina, ja kirjattava tappiota koskeva vähennyserä kauden aikana on rajattu 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin. Rahoitusinstrumentit, joilla on nk. Investment Grade -tason luottoluokitus, käsitellään matalan korkoriskin instrumentteina tämän arvioinnin osalta.

Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen, lainojen, lainasitoumusten ja kolmansien osapuolten puolesta annettujen lainatakaussopimusten osalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan erikseen merkittäville vastapuolille käyttäen edellä mainittua menetelmää ottaen huomioon mahdolliset vakuusjärjestelyt ja muut luottoriskiä lieventävät tekijät. Arvio perustuu 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin, mikäli tietyn vastapuolen luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen, jolloin yhtiö soveltaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.# Sopimusrik komus, luottoluokitukse n heikentyminen sekä muut luottokelpoisuutee n liittyvät määreet ovat tyypilli siä tekijöitä, jotka konserni ottaa huomioon arvioi dessaan, onko rahoitusinstrume nttiin liittyvä luottoriski kasva nut merkit tävästi alkuperäisen taseesee n kirjaamisen jäl keen. Muutokset odotettavissa olevien luottotappioiden tappiota koskevan v ähennyserän määrässä kirjataan arvon alentumis- tuottona tai -ta ppiona rahoitustuottoihin ja -ku luihin konsernin tuloslaskelma a. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettuj en varojen tappi ota koskeva vähen nyserä kirjataan ni iden kirjanpitoar voon. Käypään arvo on muiden laajan tulo ksen erien kautta arvostettujen var ojen tappiota koskeva vähennyserä kirjataa n muiden laajan tuloksen eriin sen sijaan , että se kirjattaisiin varojen jo aiemmin käyp ään arvoon kirjattuun kirjanpitoarv oon. Lainatakauss opimusten osalta tappi ota koskeva vähennyserä kirjataan muuksi velaksi konsernin taseeseen.

Johdannaissopimukset

Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäiv änä, ja myöhempi arvostamine n tapahtuu käypään arvoon . Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johda nnaisiin suojausl askentaa. Suojauksen rahavirrat luokitellaa n liiketoiminna n rahavirr oiksi konsernin r ahavirtalaskelmass a, mikäli suojatut erät l iittyvät konsernin liiketoimintaan . Mikäli johdannaisen void aan määritellä suojaavan tiet tyä rahoitus- tai s ijoitustoimintaa n liittyvää positi ota, sopimuksen raha virrat luokitellaa n samalla tavalla kuin suojattavan position rahavir rat. Tietyt johdannaiset suoj aavat konsernia kassa position va luuttarisk iltä ja niiden rahavirrat sisältyvät muuntoeroihin konsernin rahavirt alaskelmassa.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvost ettavat johdannaissopimukset, joih in ei sovelleta suo jauslaskentaa

Valuuttatermiin ien käypä arvo lasketaan arv ostamalla termiinisopimus tilinpäätöshe tke llä markkinaterm iinikurssii n. Käyvän a rvon muutos lask etaan vertaama lla näitä k ursseja sopimuskurssiin. Valuut taoptiot arvostetaan raportoi ntihetkellä Garman & Kohlh agen -arvonmääritysmall illa. Käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelma an. Korkoterm iini-, korko-optio- ja kor kofutuurisopimuste n sekä johdannaispörssiss ä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttämällä raportointipäiv än markkinahintoja. Koronva ihto- s ekä koron- ja va luutanvaihtosopimusten käypä arvo arvi oidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perus teella. Käyvän arvon muutokset kir jataan konsernin tuloslaskelmaan .

56 137

Voitot ja tapp iot johdannais ista, joihin ei sove lleta suojauslaskenta a mutta joilla suojat aan tiettyjä enna koituja r i skejä, kuten en nakoituja valuuttamääräi siä myyntejä ja o stoja, kirjataan liike toiminnan muihin tuot toihin ja kuluihin konsernin tuloslas kelmassa. Voitot ja tappiot muista johdannaisista , joih in ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan rahoit ustuottoihin ja -kuluihin konsernin tul oslaskelmassa.

Konserni seuraa mahdoll isia sopimuksiin kytkettyjä johdannaisia. Kytketyt j ohdannaiset, joiden pääsopimus ei ole rah oitusvaroihin kuuluva erä ja jotka eivät läheisesti liity sopimukseen, ero tetaan ja kirjataa n käypään arvoon rapo rtointipäivänä . Tällaisten kytket tyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Sopimukset, joissa on kytketty johdan nainen ja joiden pääsopimus on raho itusvaroihin kuuluva erä, arvostet aan kokonaisuudessaan käypään arvoon raportointip äivänä. Tällaisten kytkett yjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan r ahoitustu ot toihin ja -k uluihin ko nsernin tuloslaskelm assa.

Suojauslaskenta

Suojauslasken nassa käytettäviä johda nnaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrat egiat sekä korkojohdannais et. Suojauslasken taa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nett omääräinen preemio on n olla tai maksettu. Optiorakenteiden os alta ostettuj en optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi ku in myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat sam at.

Valuuttatermiin isopimuksen kä y vän arvon määrittäm isessä konserni erottaa spot-osuuden ja ko rko-osuuden, joka pitää sisällään v aluuttojen välisen viit ekoronvaihtosopimu ksen preemion sekä termiinipisteet ja joka kirj ataan valuuttatermiinisopimuksen suojauskus tannukseksi. Valuutt aoptiosopimuksen käyvän arvon määrittämisessä konser ni erottaa perusarvon sekä aika-arvon ja m äärittää aika-arvon valuu ttaoptiosopimukse n suojauskustannukseksi. Koron- ja va luutanvaihtosopimusten käyvän arvo n määr ittämisessä konserni er ottaa valuuttojen välisen vii tekoronvaihtosopim uksen preemion ja määrittää sen koron- ja valuutan vaihtosopimuk sen suojaus kustannuksek si.

Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojau s

Konserni sove ltaa suojauslaske ntaa rahavirtojen suo jauksessa pääasiassa e nnakoituihin liiket oimiin liittyvään rahavirran valuuttaris kiin, joka syntyy erit täin todennäköisi stä liiketoimi ntatransaktioista . Ri skienhallintastrategian muka an konserni suojaa materiaalisen ne ttor iskin (myynteih in liittyvä tunnistettu riski vähennettynä osto ihin liittyvällä tunniste tulla riskillä) valuuttate rmiineillä ja -optioilla kerroksitta in noudatt aen ennalta määriteltyjä suojausa st etta ja -maturiteetteja kvartaal eittain. Suojattav an erän tulee olla erittä in todennäköinen ja altistaa raha virran vaihteluille, jotka voiv at viime kädessä olla tulosvaikutteisia.

Konserni määrittää ai noastaan valuutta termiiniso pimuksen spot- osuuden arvonmuutoksen suojausins trumentiksi. Valuuttaopt ioita tai optiostrat egioita voidaan käyttää myös rah avirtojen suojaamiseen, jolloin ainoastaa n option perusarvon muutos määr itetään suojausinstrume ntiksi. Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja kvart aaleittain koko su ojaussuhteen voimassa olon ajan, jotta voidaan varmistu a taloudellisen suhteen olemassaolosta. Konsernin määrittäm issä suojau ssuhteissa keskeiset ehd ot ovat yhdenmukaise t, joten tehokkuuden arvi ointi suoritetaan kvalitat iivisesti.

Valuuttat ermiinien, valuutt aoptioiden ja o ptiostrategioi den käyvän arvon m uutos, joka heijastaa diskontatu n spot-kurssin muutosta, kirjataan suoj ausrahastoon muiden laajan tulo ksen eriin. Muutokset suojau slaskennan vaatimukset täyttäv ien valuuttatermiinien korko-osuudessa ja valuutta option aika-arvossa kirjataan su ojauskustannusrahastoon muih in laajan tuloksen e riin ja myöhemmin kirj ataan samalla tapaa kui n spot-osuus ja perusarvo.

Konserni arvio i kvartaaleittain, odotetaanko ennakoitujen myyntien ja ostojen yhä tapa htuvan. Mikäli osan suojatui sta rahavirroista ei odoteta enää tapahtuvan, kaikki siihen liitty vät voitot tai tapp iot kirjataan välittömästi pois mui den laajan tuloksen eristä liiketoiminnan muihin tuot toihin ja kuluihin konsernin tuloslas kelmassa suojauslaske ntaedellytysten la katessa. Jos suojatun r ahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuv an , siihen liittyvä kertyn yt arvostustulos jä tetään muun laajan tuloksen eriin, kunnes suojatulla rah avirralla on tulosvaikutus. Konsernin riskienha llinnan tavoitteena on suoj ata ennakoidut rahavirrat, kunnes niihin liitty vä tuotto on kirjattu. Suojaussuhde lopetetaan sen kv artaalin aikana, joka on määr itelty suojattavaks i ja jolloin suoja kin erääntyy. Kertyneet rahavirta suojien tuotot tai tappiot kirjataan tällöin li iketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsern in tuloslaskelmassa. Mikäli en nakoitua tuottoa ei kirjata kvarta alin aikana, kvartaal ille osoitettujen rahavirtasuojien kertyneet tuotot tai kulut yhä kirjataan, mutta s e osuus, joka liittyy ki rjaamattomaan enna koituun tuottoon, esitetään suojauksen tehottomuute na. Koska rahavirran suojausi nstrumentit erääntyvät pääosin samassa kvartaal issa kuin suoja ttavat erätkin , rahan aika-a rvosta ei synny merkittävää epätehokkuutta. Konserni tarkistaa kvartaaleitta in muiden laajan tuloksen eriin ki rjattujen tu ottojen tai kulujen määrään li ittyvän disko nttauksen va ikutuksen. Konserni käyttää my ös valuuttate rmiinejä liittyen enn akoituihin myynteihin ja ostoih in, jotka eivät ole erittäin t o dennäköis iä transaktioit a eiv ätkä siten täytä suojauslaske nnan vaatimuksia. Näiden valuutta termiinien voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuot toihin ja kuluihin konsernin tuloslas kelmassa.

57 Tilinpäät ös Konsernitilinpäätökse n liitetiedot jatkoa

Rahavirtojen suojaus: tulevien korkojen rahavirtojen suojaus

Konserni soveltaa myös rahavirtojen suojaa mista tulevien korkojen rahavirtaan vi eraassa valuutassa liittyen liikk eeseen laskettuihin joukkov elkakirjalain oihin. Nämä tulevien kork ojen rahavirrat suojataan koron- ja valuu tanvaihto sopimuksin, jotka on määritetty osittain kä yvän arvon suojiksi ja osittain rahavir ran suojiksi niin, e ttä korkojen rahavirtojen ri skitön osuus suojataan käyvän arvon suojilla ja yhtiökohtainen luot toriskiosuus suojataan raha virran suojilla. Koron- ja valuutan vaihtosopimus ten kertyneet tuotot tai k ulut kirjataan su ojausrahastoon j a siirretään tulosvaikutte isiksi silloin, kun korkojen rahav irrat toteutuvat. Konsern i erottaa koron- ja valuutanvaiht osopimusten valuuttoje n välisen viitekoronvaih- tosopimuksen p reemion ja määrittää sen su ojauskustannukseksi, joka alun perin ja myöhemmin arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan su ojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen eriin.

Käyvän arvon suojaus: valuuttariskin suojaus

Tietyissä ta pauksissa, pääasi assa liittyen pitk äaikaisiin rak ennus- projekteihin, konserni soveltaa käyvän arvon suojauslasken taa valuuttaris kiin tavoitteena a n vähentää valuut takurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoi sten sitoumusten käyvän arvo n muutosten vaikutusta.# Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvä n arvon mu utos spot- ja korko-osuuksissa sekä suojattavien kiinteäeht oisten si toumusten käyvän arvon muutos, joka joht uu suojattava sta riskistä , kirjataan ra hoitustuottoi hin ja -kuluihin konsernin tuloslaske lmassa.

Käyvän arvon suojaus: korkori skin suojaus

Konserni sove ltaa käyvän arvon suojauslas kentaa vähentääksee n korkotas on ja valuuttakurs sien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arv on muutoste n vaikutusta. Konserni käyttää koronva ihtosopimuksia sekä k oron- ja val uutanvaihtosopimuksia suojaam aan korko- ja valuutta riskiä. Konserni n pitkäaikaise t velat ovat pääa siassa kiinteäko rkoisia ja osa niistä on vaihde ttu vaihtuvakorkoi siksi määritetyn tavoitekor koprofiilin mukaisest i.

Konserni pyrkii vähent ämään koron vaihtelun vaikutuksia halli tsemalla rahoitusva rojen ja -velkojen nettokorkoalt istumaa asettamalla asianmukaiset riskienhall intatavoitteet ja risk irajat. Suojatuksi eräksi määritellää n koronvaiht osopimusten nimellisarv oa vastaava osuus lainasta riskienhallinna n tavoitteen mukaisesti. Konsernin käyttämie n koronvaihtos opimusten keskeiset sopimusehdot, kuten viitekur ssi, korontark istuspäivät, maksup äivät, maturiteetit ja nimellisarvo, ovat yhdenmukaise t suojatu n erän kanss a ja siten konserni arvioi tehottomuuden olevan merkity ksetön. Konsernilla ei ole koronvaihtos opimuksia, joista se maksaisi kiinte ää korkoa.

Konsernin velat arvostetaan ja ksotettuun hankintamenoon. Käyvän arvon suojau ksessa käytettävien johdannaisten käyvä n arvon muutos se kä käyvän arvon suojauslas kennan piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon m uutoksen se osuus, joka syntyy suojattavan r iskin vaikutuksesta, kirj ataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaske lmassa.

Konserni erottaa valuuttojen välisen viitekoronvai htosopimuksen preemion koron- ja valuutanv aihtosopimuksis ta ja jättää sen suojauss uhteen ulkopuolelle suojaus kustannukseksi , joka kirjataan a lun perin ja myöhemmin kä ypään arvoon suojauskustann usrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskenn an kriteereitä, suojausla skenta lopetetaan, ja suojauskustannusrah astoon kirjattu suojauskustannus kirjat aan kuluksi sekä suo jattavan rahoitusinstrum entin kirjanpitoarvo on kirjattu käyvän a rvon muutos jaksotetaan rahoit ustuottoihin ja -kuluihin efektiivisen koron menetelmällä.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Konserni sove ltaa suojauslaske ntaa tiettyihin ulkomaisiin yksiköihi n tehtyihin valuut tamääräisten nettosijoitusten suojau kseen. Suojattu erä voi olla nettovaral lisuuden suuruinen, joka on yhtä suuri tai pi enempi kuin kyseisen ulkom aisen yksikön nettovarallisuuden kirjanpitoarvo konsernin tilinpäätöksessä. Riskienhal linnan tarkoituksena on suojata se osuus nettosijoituksen euromääräises tä vasta-arvosta, jonka odotetaan mate rialisoituvan ei-euromääräisinä kot iutettavina varoina tulevaisuudessa.

Konserni määrittää ainoastaan v aluuttatermii nisopimukse n spot-osuuden suojausinstrumenti ksi. Valuuttaoptioita tai -optiostrategioita käytet ään myös nettosijoituksen suojaamise en, jolloin konser ni määrittää ainoasta an perusarvon suojausin- strumentiksi. Suojaustehokkuutta a rvioidaan alun peri n ja kvartaaleitt ain koko suojaussuhte en voimassaolon aj an, jotta voidaan varmistua ta loudellisen suhteen olemassaolosta.

Konsernin määrittäm issä suojau ssuhteissa keskeiset ehd ot ovat yhdenmukaise t, joten teho kkuuden arviointi suor itetaan qualitatii visesti olettaen tehot tomuuden olevan merkityk setöntä.

Valuuttatermiinien, valuutt aoptioiden ja o ptiostrategioi den käyvän arvon muutos, joka heijastaa spot-kurssin muut osta, kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Va luuttatermiinisopimuksen korko-osuu den käyvän arvon muutos se kä option aika-arvon käy vän arvo n muutos kirjataan suojauskustannuksena suojauskustannusrahastoon mui den l aaja n tul okse n eri in.

Valuuttatermiini- tai optiosopimuksen suojauskustannus jaksotetaan inst rumentin pitoaikana rahoitustuott oihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näin ollen jokaisella ra portointikaudel la valuuttatermiinisop imuksen kork o-osuuden käyvän arvon muutos sekä optiosopi muksen aika-arvon käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannusrah astoon, kun taas jaksotettu osuus kirjataan tulosvaikutteisesti p ois su ojausk ustannusraha stosta.

Kertyneen arvostustuloksen muut os siirretään oman pääoman muuntoeroista tuloslas kelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö tai osa siitä m yydään, puretaan, luovute taan tai sen oma p ääoma maksetaan taka isin. Luovutet tua osuutta vastaa va kumulatiivinen määrä tai suh teellinen osuus ne ttosijoituksen suoj aamiseen käytettyjen ins trumenttien oman pääoman mu untoeroihin kirjatusta tul oksesta siirretään tuloslas kelmaan.

58 139 Varaukset

Varaus kirjataan , kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena olemas s a oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velv oite, velvoitt een täyttäminen toden näköisesti edellyttää vo imavarojen siirtymist ä pois konsernista ja velvoi tteen määrä on arvioitav issa luotettavasti. Ku n konserni odottaa saavansa kor vauksen varaukseen liittyvä n velvoitteen täyttämisen menoihin, kor vaus kirjataan omaisuuse räksi vasta kun sen saaminen on käyt ännössä varmaa. Konsern i arvio i olemassa olevien varausten riittä vyyden ja tarvi ttaessa oik aisee varaust en määrää viimeisimmän toteumatiedo n ja tulev aisuutta koskevien arvioiden muutosten perusteella jokaisena raport ointipäivän ä. Eri varausluo kista esitetään ku vaukset liitetiedos sa 29. Varaukset.

Ehdolliset velat

Konserni kert oo jatkuvasti oik eudellisista asio ista, jotka liitty vät mahdollisiin velvoitteisiin joiden olem assaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma, ei kokonaan yri tyksen määräysvallassa oleva tapahtuma toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Näitä asio ita arvioidaan säänn öllisesti, jotta t iedetään onko taloudellista hyöt yä ilmentävien voimavarojen poistuminen todennäköistä ja jollo in varaus tulee merkitä taseeseen.

Omat osakkeet

Konserni kirjaa hankitut om at osakkeet oman pääoman vähenny kseksi hankin tamenoon. Mitätö idessä tai l uovutettaessa eteenpäin omien osakkeiden hanki n tameno ki rjataan ke rtyneisiin voittovaroihin tai muuhun jakokelpoisee n oman pääoman rahastoon.

Osingonjako

Vuoteen 2018 asti, hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot kirjatti in konsernitilinpäätökseen, kun varsina inen yhtiökokou s oli ne hyväksynyt . Vuodesta 2019 alkae n, ja ensimmäistä kertaa koskien varoje njakoa vuodelta 2018, osingot ja pääoman palautu kset kirjataan konsernitilinpäätökseen, kun yhtiökokouksen valtuutukse en perustuen hallitus on hyväksynyt ne ljännesvuosittaisen maksun.

3. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat

Konserni otti käy ttöön 1. 1.2020 seuraa vat IASB :n julkai semat ja EU:ssa s ovellettavaksi hyv äksytyt muutokset tilinpäätössta ndardeihin. Muutoksilla ei ole olennaista vaikutust a konsernin tilinpäätökseen.

• Muutokset IFRS 3:een (Liiketoimintoje n yhdistäminen)
• Muutokset IFRS 9:ään, IAS 39:ään ja IFRS 7:ään (Korkokantojen vertailuarvoje n uudistus)
• Muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan (Olennai sen määritelmä)
• Muutokset IFRS-standarde ihin sisältyviin Käsitteellistä viitekehystä kosk eviin viittauksiin

Konserni ei ole soveltanut sell aisia uusia tai muuttuneita standardeja tai tulkint oja, jotka on jul kaistu, mutta jotka eivät ole tulleet voim aan. Uusilla ja muuttu neilla standardeilla ja tulkinnoilla, jotka IASB on julkaissut, mutta jotka tulevat voimaan myöhemmillä raportointik ausilla, ei odoteta olevan olen naista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen niit ä sovellettaessa. Ko nserni aikoo ottaa nämä uudet ja muuttuneet standard it ja tulkin nat käyttöön, mikäli ne koskevat konsernia, kun ne tulevat voimaa n ja hyväksytään sovellettav aksi EU:ssa.

4. Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet

Konsernitilinpäätöksen l aatiminen edellyttää johdon harkinnan käyttämistä va littaessa ja sovellettaessa laskentaperi aatteita sekä tehtäess ä arvioita, jotka sisältävät ole tuksia tulevaisuudesta. Näillä harkintaan perustuvilla ratkaisuilla , arvioilla ja oletuksil la voi olla merkittävä vaik utus konsernin konsernitilinpäät ökseen.

Varojen ja ve lkojen kirjanpit oarvojen määrittämi seen liittyvät arviot, joih in liittyy epäv armuustekijöitä, perustu vat aiempaan kokemukse n, odotettavissa olevi in lopputulemiin ja muihin oletuksiin, jo tka olivat saatavilla tät ä konsernitilinpäätöst ä laadittaessa ja joiden katsotaan olevan asia nmukaisia kyseisissä olosuhteissa. Arvioi ta tarkistetaan, jos olosuhteiss a tapahtuu muutoksia tai arvioihin liittyen saad aan uutta tietoa tai kokemusta. Koska arvioihin sisältyy luontaisesti eri iasteista epävarmuutta, todellinen loppu tulema voi poiketa arvioidust a ja tästä voi aiheutua oikaisu ja varojen ja velkojen kirjanp itoarvoihin.

Johto katsoo, että seuraaviin la adin taperiaatteisiin sisältyviin arvioihin, ol etuksiin ja harkintaan perustuviin ra tkaisuihin liittyy eniten sellais ia epävarmuustekijöitä ja ole nnaista harkinnan- varaisuutta, joi lla voi olla vaikutus kons ernin tilinpäätökseen.

COVID-19

COVID-19-pande mialla oli merkittävä vaikutus maailmantal outeen ja kansainvälisiin ra hoitusm arkkinoihin vuonna 2020. Vaikka COVID-19:n suora vaikutu s konsernin taloudelliseen tulokseen ja taloudelliseen asemaan on l iittyny t pääasiassa t ilapäisiin tehtaiden sulkemisiin e nsimmäisellä vuosipuoliskol la, epävarmuus pandemian kestosta sekä sen jälkeise n talo uden elpymisen va uhdista ja siitä kuin ka se tulee tapahtum aa n, on ent isestään vaikeuttanut tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten t ekemistä, mikä on kasvattanut riskiä siitä, ett ä todelliset tulem at voivat poiketa merkittäväst i arvioidusta.# Kuten aina, varoje n ja velkojen raportointip äivän kirjanpitoarvo a määritettäessä kä ytetyt arviot ja oletukset e dustavat parasta j a viimeisintä saat avilla olevaa informaatiot a ja niide n katsotaan olevan asianm ukaisia kyseisissä ol osuhteissa. Erityisesti ensimmäisellä vuosipuo liskolla koetusta voimakkaasta COVID-19:n aihe uttamasta markkinaheilunn asta johtuen konserni on vuoden aikana seurannut tarkasti sellaisten omaisuuserien arvostusta, joid en arvon määrittäminen perust uu pitkälti syöttötietoihin, jotka eivät ole havainnoitavissa, kuten venture fund -sijoitukset ja tietyt eläkejärj estelyjen varat, ja todennut niiden arvostuk sen 31.12.2020 olevan asianmu kainen. Lisäksi konserni huomioi COVI D-19:n vaikutuksen vuosittaisessa liikearvon ar vonalentumistestis sä ja arvioidessaan laskenn allisten verosaamisten hy ödynnettävyyttä. Huolimatt a siitä, että konserni kirjasi ar vonalentumistappion F ixed Networks -toim intasegmentille kohdistetusta liikearvosta ja Suomeen liitty vät laskennalliset verosaami set pois taseesta , kummankaan näi stä tapaht umista ei katsottu johtuvan COVI D-19:stä. Katso lisätietoja lasken nallisista verosaamis ista liitetiedosta 12, Tuloverot, ja liikearvon arvonalen- tumistestistä liitetiedost a 17, Arvonalentumiset.

59 Tilinpäät ös
Konsernitilinpäätökse n liitetiedot jatkoa

140 Myynnin tuloutusperiaatteet

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Sopimusmuutosten kirjaaminen
Merkittävä osa konsernin liiketoim innasta toteutuu puitesopimusten alla, joiss a ei ole kiinteää s itoumusta koko projekt in laajuudelle. Tämän vuoksi katsot aan arvion siitä, kuinka my öhemmät tilaukset käsitellään kirjanpidossa , olevan olennai nen kirjanpido llinen harkinnanvarais uus. Myöhemmät tilaukset voidaan käs itellä joko erillisinä s opimuksina tai niiden vo idaan katsoa olevan muutoks ia olemassa olevan sopimukseen, jolloin sopimuksia tarkastellaan yhdistelmänä kirja npidossa. Päätöksellä käsit ellä sopimuksia joko eril lisinä tai yhdisteltynä voi olla olennai nen vaikutus tilikaudelle kirjat tavaan myyntiin, kun järjestely yn sisältyy useita suoritevel voitteita, mukaan lukien asiakkaalle ta rjotut merkitykselliset oikeudet , sillä transaktiohinta kohdennetaan sopimuksessa tu nni stetuille suoritevelvo itteille.

Transaktiohinnan määrittäminen ja kohdentaminen

Konsernin sopimusjärjeste lyt ovat monimutkaisia, joista osa on sitomattomia puitesopimuksia, joissa on eri asi akkaiden tarpeisiin räätälöityjä monimu tkaisia alennusjärj estelyjä tai hinnoittelurake nteita. Alennu sten ja muiden muuttuvien rahamäärien asianmukainen tunn istaminen ja kohdentaminen kuten myös erillisten suoritevel voitteiden erillis myyntihinnan määrittämine n ovat olennaisia harkinn anvaraisuuksia, joill a on suora vaikutus lii kevaihdon tuloutusajankoht aan ja tuloutettavaan määrään. Erillismyyntihint ojen määrittäminen sopimukse ssa oleville suoritevel voitteille ja v ielä käyttämättömille ost o-optioille vai kuttaa myös konserni n johtopäätökseen siitä, si sältääkö sopi muksen sitomaton osa merkityksellisiä oikeuksia, jotk a tulisi ottaa huomioon sopimukse n kirjanpitokäs ittelyssä. Tunnistetut merkitykselliset oikeudet käCelltypeään kirjanpidoss a suoritevelvoittein a, jolloin niille kohdistetaan osa transaktiohinnasta suhte ellisen erillismyyntihinnan metodia käyttäen.

Erillisten suoritevelvoitteiden tunnistaminen ja suoritevelvoitteen täyttämi sajankohdan määr ittäminen

Konsernin as iakassopimukset sisäl tävät säännöllises ti useita eri suoritevelv oitteita, joihin liitty y erilaisia tuotteita, palve luita sekä ohjelmistoja, joita konserni myy. Erillisten suoritevelvoitteiden tunnistaminen tämänkaltais issa järjestelyissä on olenn ainen harkinnanvar aisuus, sillä suor itevelvo itteen virheellinen määrittäminen saatt aa johtaa liikevaihdon tulouttamiseen väärällä tilikaudella tai väär änsuuruisena.

Etäkkeisiin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät vastuut ja kulut

Keskeinen epävarmuustekijä

Etuuspohjaisiin e läkejärjestelyihin ja mu ihin työsuhteen päättymisen jäl keisiin etuuksiin liitty vien velvoitteiden ja kuluje n määrittäm inen riippuu useista arv ioista ja oletuks ista liittyen muun muassa diskonttoko rkoon, kuolevuusoletuksiin, tulevien korva usten kasvuun vuositasolla, terveydenhoidon kustan nusten kehitykseen sekä siihen, ku inka paljon terve ydenhoitopalveluja käytetään Yhdysvalloissa, miss ä suurin os a työsuhteen päättymisen jälkeistä terveydenhoi toa koskevista jä rjestelyistämme on. Muutokset arvioissa tai va kuutusmatemaattisissa ole tuksissa voivat merkittäväst i vaikuttaa etuusve lvoitteen määrään, tulev iin etuuskuluihin ja tulev iin rahavirtoihin. Näihin arv ioihin ja oletuksiin perustuen etuuspohjaiset velvoitt eet ova t 23 501 miljoonaa eu roa (24 780 miljoonaa euroa vu onna 2019) ja järjestelyihin sis ältyvien varojen kä ypä arvo 25 668 milj oonaa euroa (26 297 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Etuuspohjaisten järjestelyjen ra hastoidun ylijäämän osalta konserni analysoi m ahdollisuuksia ylijäämän palautukseen j oko maksujen palautuksi na järjestelystä ta i vastai sten järjestelyyn suoritetta vien maksujen vähennyksenä, jon ka pohjalta määritetään onk o tarpeen rajoittaa ylijäämän kir jaamista. Konsernilla on kaks i järjestelyä Yhdysvalloissa, yksi järje stely Isossa-Br itanniassa ja yks i järje stely Belgiassa, jotk a ovat merkittävästi ylijäämäi siä ja joiden nettovarat olivat 6 147 m iljoonaa euroa 31 .12.2020 (5 794 miljoonaa euroa 2019). Konsernin ar vion mukaan ylijäämän palautukseen liittyy rajoitteita rap ortointipäivänä yhdessä jär jestelyssä Yhdysvallo issa. Muiden järjes telyjen osalta mahdol lisuudet ylijäämän palautukseen täyttävät asetet ut vaatimukset. Omaisuuden enimmäismäärä n rajoitus liit tyen ylijäämän palau tuksen rajoitteita s isältävään järjestelyyn Yhdysvalloissa oli 1 125 miljoonaa euroa 31.12.2020 (975 miljoonaa euroa 2019). Katso lisät ietoja liitetiedost a 27 , Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Tuloverot

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Konserni käyttää harkin taa arvioidessaan kirjattavien laskennallisten verosaamisten määr ää. Laskennalliset veros aamiset kirjataa n, mikäli on t odennäköist ä, että tulevaisuudessa synty y riittävästi ver otettavaa tuloa, jota vastaan vähennyskelpoiset väliaikaiset erot, käyt tämättömät verotukselliset tappiot ja käyttämät tömät veronhyvityk et voidaan hyödyntä ä ennen käyttämättöm ien verotuksellisten tappioiden ja käyttämättömien veronhyvityksie n vanhentumista. Tämä arvio e dellyttää kyseisen yhtiön tai ve rokonsernin, jolle laskennallinen verosaaminen on kirjat tu, tulevan ta loudellisen su oriutumise n arviointia. Merkittävä osa konser nin kirjatuist a laskennallisista verosaamisista liittyy käyttämättömii n verotuksellisiin tappioihin , veronhyvitykisiin ja vähennys kelpoisiin välia ikaisii n eroihin Yhdysvalloissa yhteen sä 753 miljoonaa euroa 31.12 .2020 (1 076 miljoonaa euroa vuonna 2019). Lisäksi konsernilla on 31 . 12.2020 33 620 miljoonaa euroa (20 426 miljoonaa euroa vu onna 2019) väliaikaisia eroja, verotuksellisia tappioita ja veronhy vityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista ve rosaamista, koska kyseisten erien hyödyntäm inen on epävarmaa. Suurin osa kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista liittyy Rans kaan ja Suomeen. Katso lisätietoja tuloveroista liitetiedosta 12, Tuloverot.

Vuokrasopimukset

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Konserni käyttää harkin taa arvioidessaan vuokrasopimuksen vuokra-aikaa. Useat konsernin merkit tävimmistä kiin teistöjen vuokrasopi muksista sisält ävät optioita jatkaa vuokra-aikaa t ai päättää vuokrasopimu s ennen sen päättymispäivää. Nämä opti ot tarjoavat konse rnille taloudellisen joustavuude n, jota tarvitaan sen globaalin toim itila- ja teollisuus kiinteistöportfolion sovittamisessa eri liiketoimintojen muuttuvi in kä yttöt arpeisiin. Tämä taloudellinen joustavuus vaikuttaa konsernin vu okrakiinteistöistä kirjaamien käyttöoikeus omaisuuserän ja vu okrasopimusvelan arv ostamiseen siinä määrin kun johto päättää, e ttä jatko-optioiden käyttö ei ole kohtuullisen varmaa. Arvioidessaan onko jatko- ja päättämisoptioi den käyttö kohtuullisen varmaa, johto käyttä ä harkintaa ta rkastellessaan kaikkia merkit yksellisiä tosiseikko ja, jotka synnyttävät konsernille taloudellisen kannustimen vuokra s opimuksen jatko-optio n tai päättämisopt ion käyttämiseen. Konserni arvioi, että jatko-option käyttäminen vu okra-ajan pidentämiseksi yli e i-purettavissa olevan ajanjakson on kohtuullisen v armaa, kun kohteena oleva kii nteistö on merkittävästi räätäl öity konsernin tiettyä käyttötarkoitust a varten, konserni on tehnyt vuokrakohteeseen merkittäviä 60 141 parannustöitä, joita hyöd ynnetään vuokra-aikana, tai optioon perustuvan ajan jakson vuokrat ovat merki ttävästi odotettua markkinahintaa alhaisemm at. Vuokrasopimuksen alkamisajan- kohdan jälkeen konserni arvioi uudelleen vuokra-ajan vain sellaisen merkittävän tap ahtuman tai merkittävän olosu hteiden muutoksen toteutuessa, joka on konsern in määräysvallassa ja vaikutt aa sen arvioon käyttää t ai jättää käyttämättä op tio. 31.12.2020 konserni lla on vuokraso pimusvelkaan sisältymättö miä, mahdol lisia tulevia disk onttaamattomia vu okramaksuja 468 milj oonaa euroa (560 miljoonaa euroa vuonna 2019) jatko-optioista, jota ei ole arvioitu käytett ävän, ja 51 miljoonaa euroa (79 miljoonaa euroa vuonna 2019) mahdollisia vu okra maksuja päättämisoptioista, joita ei o doteta käytettävän. Katso lisät ietoja vuokrasopimu ksista liitetiedost a 16, Vuokrasopimukset.

Liikearvon kirjanpitoarvoa vast aavan määrän kertyminen

Keskeinen epävarmuustekijä

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamä ärät on määritetty käyvän arvon perusteella, vähennettynä myy nnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon hierarkiata so on 3.Kerrytettävissä olevat rahamäärät on arvioitu diskontattujen rahavirtojen periaatteella. Kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ennustejakson. Kolmen vuoden ennustejaksoa seuraavan seitsemän lisävuoden rahavirtaennusteet heijastavat asteittaista siirtymää loppuarvon rahavirtaennusteisiin. Arvioiden tekemistä ja johdon harkintaa edellytetään määritettäessä kerrytettävissä olevan rahamäärän laskennan osatekijöitä, mukaan lukien muun muassa diskonttauskorko, loppuarvon kasvutekijä ja liikevoiton loppuarvo. Diskonttauskorko heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja olennaisista markkinariskipreemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Loppuarvon kasvuprosentit kuvastavat pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua sillä alalla ja niissä taloudellisissa ympäristöissä, missä rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat. Vuonna 2020 konserni on ottanut huomioon meneillään olevan COVID-19-pandemian vaikutukset arvioidessaan tulevia kassavirtoja, liikevaihdon kasvuprosentteja, bruttokateprosentteja ja liikevoittoprosentteja, ja nämä näkökohdat on huomioitu suoritetussa liikearvon arvonalentumistestauksessa. Konserni suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä laaditun pitkän aikavälin suunnitelman perusteella ja päätyi siihen, että Fixed Networks – toimintasegmentin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi. Tämän seurauksena konserni kirjasi 200 miljoonaa euron arvonalentumiskulun, johon ei liity maksutapahtumaa, ja joka vähensi Fixed Networks – toimintasegmentin liikearvoa. Seuraavat muutokset erillisestä arvioituna aiheuttaisivat merkittävän lisäarvonalentumisen Fixed Networks – toimintasegmentin liikearvossa:
* Diskonttauskoron nousu 7,4 prosentista 8,4 prosenttiin
* Loppuarvon liikevoiton lasku 25 miljoonaa euroa

Jokseenkin mahdollinen muutos kaikkien muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien arvostuksessa käytetyissä keskeisissä oletuksissa ei johtaisi arvonalentumiseen. Katso liitetieto 14, Aineettomat hyödykkeet, ja liitetieto 17, Arvonalentumiset.

Tason 3 rahoitusvarojen käypä arvo

Keskeinen epävarmuustekijä

Tason 3 rahoitusvarojen käypä arvo määritetään arvostusmalleilla käyttämällä materiaalisia syöttötietoja, jotka eivät ole havaittavissa aktiivisilla markkinoilla tapahtuvista transaktioista, vaatien arviointia ja harkintaa valittaessa asianmukaista arvostusmenetelmää sekä määritettäessä taustaoletuksia. Listaamattomien venture fund -sijoitusten ja listaamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu useaan osatekijään, kuten samankaltaisten instrumenttien markkina-arvoon; viimeisimpiin kohdeyhtiön osakkeilla riippumattomien osapuolten välillä tehtyjen transaktioiden arvoon; ja/tai kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuvaan arvoon verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Muutokset näissä oletuksissa voivat aiheuttaa arvonalentumisia tai tappioita tulevina kausina. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen tason 3 rahoitusvarojen käypä arvo on 727 miljoonaa euroa (746 miljoonaa euroa vuonna 2019), mikä vastaa 7 % käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista (9 % vuonna 2019). Katso liitetieto 24, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo.

Varaukset ja oikeudelliset vastuut

Keskeinen epävarmuustekijä

Arvioiden käyttöä edellytetään määritettäessä velvoitteen arvoa. Varaukseksi kirjattava määrä perustuu raportointikauden lopun parhaaseen arvioon väistämättömistä kuluista, joita edellytetään velvoitteen täyttämiseksi. Määrää arvioitaessa johto voi joutua tarkastelemaan joukkoa mahdollisia tulemia ja niiden todennäköisyyksiä, riskejä ja epävarmuustekijöitä koskien tapahtumia ja olosuhteita sekä tekemään oletuksia maksujen ajankohdasta. Kulujen ajoitusta ja määrää koskeviin arvioihin voidaan joutua tekemään muutoksia ajan kuluessa ja/tai kun tarkempia tietoja on saatavilla. Se että johto käyttää arvioita ja oletuksia voi johtaa olennaisiin muutoksiin varausten kokonaisarvossa mutta minkään yksittäisen varauksen arvio ei odoteta edellyttävän olennaista muutosta varausten kokonaisarvoon. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen varaukset ovat yhteensä 1 532 miljoonaa euroa 31.12.2020 (1 209 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Konserni kirjaa varauksen, kun sille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen todennäköisesti edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Ajan kuluessa johdon harkintaa edellytetään määritettäessä onko todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois konsernista. Konserni on säännöllisesti osallisena erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa eri asioihin liittyen. Johdon harkintaa edellytetään arvioitaessa eri tulemien todennäköisyyksiä, ja varaus kirjataan kun epäsuotuisan tuleman toteutuminen on todennäköisempää kuin sen toteutumatta jääminen, ja siihen liittyvä velvoite voidaan riittävän luotettavasti arvioida. Katso liitetieto 29, Varaukset, ja liitetieto 30, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.

61

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

5. Segmentti-informaatio

Konsernilla on kolme raportoivaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: (1) Networks, (2) Nokia Software ja (3) Nokia Technologies. Lisäksi esitämme segmenttikohtaisia tietoja myös Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta. Networks -segmentti koostuu neljästä yhdistetystä toimintasegmentistä: (1) Mobile Networks, (2) Global Services, (3) Fixed Networks ja (4) IP/Optical Networks. Yhdistetyillä toimintasegmenteillä on samankaltaiset taloudelliset ominaispiirteet kuten samankaltaiset katteet pidemmällä aikavälillä sekä samankaltaiset tuotteet, tuotantoprosessit, jakelussa käytettävät menetelmät ja asiakkaat. Ne myös toimivat samankaltaisessa sääntely-ympäristössä. Lisäksi Konserni julkaisee liikevaihdon seuraavien liiketoimintojen osalta: (i) Mobile Access (koostuu Mobile Networks ja Global Services -toimintasegmenteistä), (ii) Fixed Access (koostuu Fixed Networks -toimintasegmentistä), (iii) IP Routing (koostuu osasta IP/Optical Networks -toimintasegmenttiä) ja (iv) Optical Networks (koostuu osasta IP/Optical Networks -toimintasegmenttiä).

Toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja seuraa toiminta- ja raportoitavien segmenttien operatiivista tulosta tehdäkseen resurssien kohdistamiseen ja suoriutumisen arviointiin liittyviä päätöksiä. Segmenttien keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä liikevaihto ja segmenttien liikevoitto. Segmenttien suoriutumisen arvioiminen ja resurssien kohdistaminen perustuu segmenttien liikevoittoon (1). Segmenttien laadintaperiaatteet ovat liitetiedon 2, Merkittävät laskentaperiaatteet mukaiset. Konserni käsittelee segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja kuin ne olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa eli vallitsevien markkinahintojen perusteella. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei kohdisteta segmenteille (1).

Segmenttien kuvaukset

Networks
Networks -segmentti sisältää Mobile Networks, Global Services, Fixed Networks ja IP/Optical Networks -toimintasegmentit. Mobile Networks -toimintasegmentin tarjonta keskittyy mobiiliradioratkaisuihin, mukaan luettuna makroradio- ja piensoluratkaisut ja pilvinatiivit radioratkaisut viestintäpalvelujen tarjoajille ja yrityksille. Global Services -toimintasegmentti tarjoaa laajan valikoiman asiantuntijapalveluja laitetoimittajasta riippumatta kattaen verkonsuunnittelun ja optimoinnin, verkkojen asennuksen, järjestelmäintegraation sekä koko yhtiön kattavat verkonhallintapalvelut. Fixed Networks -toimintasegmentti tarjoaa kupari- ja valokuituyhteyksiin pohjautuvia tuotteita, ratkaisuja ja palveluita. Tuotevalikoima mahdollistaa asiakkaille räätälöidyt eri teknologioita yhdistävät ratkaisut, jotka tuovat kuidun asiakkaalle taloudellisesti kannattavimpaan pisteeseen. IP/Optical Networks -toimintasegmentti tarjoaa IP-reititykseen ja optiseen siirtoon liittyviä järjestelmiä, joista kullakin on omat ohjelmistot ja palvelut erittäin suurikapasiteettisten maailmanlaajuisten internet- ja tietoliikenneverkkoinfrastruktuurien rakentamiseen.

Nokia Software
Nokia Software -toimintasegmentti tarjoaa pilvipohjaisia runkoverkko-ohjelmistoja sekä sovelluksia, jotka käsittävät asiakaskokemuksen hallinnan, verkkotoimintojen käytön ja hallinnan, viestintä- ja yhteistyöratkaisut sekä laskutusjärjestelmät. Lisäksi Nokia Software toimintasegmentti tarjoaa alustoja pilvipalvelujen, esineiden internetin, turvallisuuden ja analytiikan alueille. Tuotevalikoima mahdollistaa sen, että digitaalisten palvelujen toimittajat ja yritykset voivat edistää innovaatiovauhtiaan, kaupallistaa palveluitaan ja optimoida asiakaskokemustaan.

Nokia Technologies
Nokia Technologies - toimintasegmentti perustuu vuosikymmenten innovointiin ja T&K-johtajuuteen lähes kaikissa nykyisin käytössä olevissa mobiililaitteissa käytettävissä teknologioissa. Nokia Technologies laajentaa Nokian patenttilisensointiliiketoimintaa, vauhdittaa Nokia-tavaramerkin paluuta älypuhelimiin tavaramerkkilisensoinnin kautta ja rakentaa teknologialisensointiliiketoimintaa. Suurin osa patenttiportfoloiden lisensointiin ja patentointiin liittyvästä liikevaihdosta ja niihin liittyvistä kuluista kirjataan Nokia Technologies -segmentin yhteyteen.# Liitetiedot 63

Segmenttien tiedot

Konsernin yhteiset
Kohdista- Nokia Nokia toiminnot Segmentit mattomat milj. EUR Networks (1) Software Technologies j a Muut Eliminoinnit yhteensä erät (2) Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
2020
Myynti ulkoisille asiakkaille 16 847 2 656 1 388 963 – 21 854 -2 21 852
Myynti muille segmenteille 5 – 14 19 -38 – – –
Poistot -557 -81 -32 -55 – -725 -407 -1 132
Liikearvon arvonalentumistappiot – – – – – – -200 -200
Liikevoitto/-tappio 935 507 1 164 -525 – 2 081 -1 196 885
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta 25 – 1 - 4 – 22 – 22

2019
Myynti ulkoisille asiakkaille 18 207 2 767 1 473 897 – 23 344 -29 23 315
Myynti muille segmenteille 2 – 14 55 -71 – – –
Poistot -566 -85 -31 -54 – -736 -924 -1 660
Liikevoitto/-tappio 665 589 1 239 -490 – 2 003 -1 518 485
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta 12 – – – – 12 – 12

2018
Myynti ulkoisille asiakkaille 17 403 2 713 1 486 978 – 22 580 -17 22 563
Myynti muille segmenteille 1 – 15 47 -63 – – –
Poistot -383 -65 -21 -46 – -515 -940 -1 455
Liikevoitto/-tappio 773 450 1 203 -246 – 2 180 -2 239 -59
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta 12 – – – – 12 – 12

(1) Sisältää Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa 10 630 miljoonaa euroa (11 655 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 11 273 miljoonaa euroa vuonna 2018) ja Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 759 miljoonaa euroa (1 881 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 1 980 miljoonaa euroa vuonna 2018), IP Routing -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 768 miljoonaa euroa (2 921 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 2 545 miljoonaa euroa vuonna 2018) ja Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 695 miljoonaa euroa (1 752 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 1 606 miljoonaa euroa vuonna 2018).
(2) Sisältää Alcatel-Lucent -hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Segmenttien liikevoiton täsmäytys liikevoittoon/-tappioon

milj. EUR	2020	2019	2018
Segmenttien liikevoitto yhteensä	2 081	2 003	2 180
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut	-651	-502	-321
Hankittujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot	-407	-924	-940
Omaisuuserien arvon alentuminen ja arvon alentumisten peruutukset	-241	-29	-48
Etuuspohjaisen järjestelyn muuttamisesta johtuva voitto	90	168	–
Transaktiokulut ja niihin liittyvät kulut sekä integraatiokulut	11	-48	-220
Hankintaan liittyvien myynnin jaksotuksiin ja vaihto-omaisuuteen kohdistuvien käyvän arvon oikaisujen purku	-2	-6	-16
Liiketoimintojen myynti	-2	-2	-39
Tuotevalikoimastrategiaan liittyvät kulut	–	-163	-583
Toimintamallin yhdistäminen	–	-12	–
Aikaisempaan toimintaan liittyvän IPR-rahaston käyvän arvon muutokset	–	–	-57
Muut	6	–	-15
Liikevoitto/-tappio yhteensä	885	485	-59

63
Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa 144

Maantieteelliset tiedot

Liikevaihto ulkoisille asiakkaille ja pitkäaikaiset varat maittain

milj. EUR	2020	2019	2018	2020	2019
	Liikevaihto (1)	Liikevaihto (1)	Liikevaihto (1)	Pitkäaikaiset varat (2)	Pitkäaikaiset varat (2)
Suomi (3)	1 480	1 552	1 556	1 382	1 477
Yhdysvallat	6 751	6 609	6 204	4 843	5 505
Ranska	1 444	1 229	1 179	1 857	1 997
Intia	944	1 348	1 629	170	178
Kiina	906	1 506	1 754	346	400
Muut	10 327	11 071	10 241	1 017	1 167
Yhteensä	21 852	23 315	22 563	9 615	10 724

(1) Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain perustuu asiakkaan sijaintiin.
(2) Sisältää liikearvon ja muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.
(3) Nokia Technologies –segmentin patenttilisenstulo on kohdistettu Suomeen. Mikään yksittäinen asiakas ei edusta yli kymmentä prosenttia konsernin liikevaihdosta.

6. Lopetetut toiminnot

Lopetetut toiminnot sisältävät sekä HERE -liiketoiminnan että D&S-liiketoiminnan jatkuvat taloudelliset vaikutukset. Konserni myi HERE-paikka- ja karttaliiketoiminnan saksalaisten autovalmistajien yhteenliittymälle, johon kuuluvat AUDI AG, BMW Group ja Daimler AG. Myynti saatiin päätökseen 4.12.2015. Konserni myi olennaisesti koko Devices & Services -liiketoiminnan Microsoftille kaupassa, joka saatiin päätökseen 25.4.2014. Taloudellisten vaikutusten ajoitus ja määrä ovat enimmäkseen riippuvaisia ulkoisista tekijöistä, kuten tuloveroista, joihin liittyy epävarmuutta.

Lopetetut toiminnot

milj. EUR	2020	2019	2018
Liikevaihto	–	–	–
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–	–	–
Bruttokate	–	–	–
Tutkimus- ja kehityskulut	–	–	–
Myynnin ja hallinnon kulut	-2	-6	-9
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	2	-1	17
Liikevoitto/-tappio	–	-7	8
Rahoitustuotot ja -kulut	-4	-5	81
Tappio/voitto ennen veroja	-4	-12	89
Tuloverot	1	-1	125
Tavanomaisen toiminnan tappio/voitto (1)	-3	-13	214
Myyntivoitto verojen jälkeen (2)	–	6	–
Tilikauden tappio/voitto	-3	-7	214

(1) Vuonna 2018 lopetettujen toimintojen tulos liittyy pääasiassa Intian D&S-liiketoimintaa koskevassa verokiistassa saavutetun ratkaisuun sekä HERE-liiketoimintaan liittyvien epävarmojen veropositioiden purkautumiseen. D&S-liiketoimintaa koskeva verokiista liittyi Nokia India Private Limited:in Nokia Oyj:lle maksamien käyttöjärjestelmäohjelmistojen lähdeverotukseen.
(2) Vuonna 2019 kirjattiin 7 miljoonan euron lisäys D&S-liiketoiminnan myyntivoittoon ja 1 miljoonan euron vähennys HERE-liiketoiminnan myyntivoitosta verokorvauksiin liittyen.

Lopetetut toiminnot

milj. EUR	2020	2019	2018
Liiketoiminnan nettorahavirta	6	-7	-33
Investointien nettorahavirta	7	9	10
Tilikauden nettorahavirta	13	2	-23

64
145

7. Tulouttaminen

Johto on todennut konsernin raportoimien maantieteellisten alueiden kuvaavan sitä, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen luonteeseen, määrään ja ajoittumiseen liittyviin epävarmuustekijöihin. Konsernin pääasiallinen asiakaskunta koostuu yksittäisessä maassa tai tietyllä maantieteellisellä alueella toimivista yrityksistä. Vaikka konsernin teknologiasykli on maailmanlaajuisesti samanlainen, jokainen maa tai maantieteellinen alue on luonnostaan syklin eri vaiheessa, mihin usein vaikuttaa kunkin maan tai maantieteellisen alueen vallitsevat makrotaloudelliset olosuhteet. Jokaisella raportoitavalla segmentillä, jotka on kuvattu liitetiedossa 5, Segmentti-informaatio, on asiakkaita, joilla on toimintaa kaikilla maantieteellisillä alueilla. Yhdelläkään toimintasegmentillä ei ole maantieteellisiä myyntituottojen keskittymiä, paitsi Nokia Technologies- segmentillä, jonka myynti sisältyy Euroopan lukuihin.

Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain (1)

milj. EUR	2020	2019	2018
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 847	4 556	4 081
Eurooppa	6 620	6 620	6 489
Kiinan alue	1 376	1 843	2 165
Latinalainen Amerikka	995	1 472	1 380
Lähi-itä ja Afrikka	1 893	1 876	1 874
Pohjois-Amerikka	7 121	6 948	6 574
Yhteensä	21 852	23 315	22 563

(1) Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain perustuu asiakkaan sijaintiin.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät vähentyvät, kun ne siirretään esitettäväksi myyntisaamisissa sitä mukaa kuin konsernin oikeus vastikkeeseen muuttuu ehdottomaksi. Asiakassopimuksiin perustuvat velat vähenevät, kun konserni täyttää niihin liittyvät suoritevelvoitteet ja liikevaihto kirjataan. Tilikaudella ei tehty olennaisia kumulatiivisia korjauksia kertyneisiin myyntituottoihin transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten, määritetyissä täyttämisasteissa tapahtuneiden muutosten, tai muuttuvassa rahamäärässä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Konserni on kirjannut vuoden aikana myyntituotoiksi 2,1 miljardia euroa (1,9 miljardia euroa vuonna 2019) tilikauden alussa taseeseen sisältyneistä lyhytaikaisista asiakassopimuksiin perustuvista veloista.

Tilauskanta

31.12.2020 osittain tai kokonaan täyttämättömille suoritevelvoitteille transaktiohinnasta kohdistettu kokonaissumma oli 16,6 miljardia euroa (18,8 miljardia euroa vuonna 2019). Johto on arvioinut näiden täyttämättömien suoritevelvoitteiden tuloutuvan seuraavasti:

	2020	2019
Vuoden sisällä	68 %	69 %
2-3 vuotta	31 %	27 %
Yli 3 vuotta	1 %	4 %
Yhteensä	100 %	100 %

Arvioitu suoritevelvoitteiden täyttämisajankohta saattaa muuttua monen sellaisen tekijän takia, joihin konsernilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Tällaisia tekijöitä saattavat olla esimerkiksi muutokset asiakkaiden ja tietoverkkojen tarpeissa, markkinaolosuhteissa, tai joissakin tapauksissa esimerkiksi sääolosuhteiden aiheuttamat rajoitteet, tai muut projektilogistiikkaa hankaloittavat tekijät. Tilikauden aikana kirjat tu myynti aiempina tilikausina täytetyistä tai osittain täytetyistä suoritevelvoitteista, esimerkiksi transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten takia, ei ollut olennainen.# Kokonaan toteutetut sopimukset

Konserni solmi huhtikuussa 2014 tiettyjen konsernin omistamien teknologiapatenttien (ja patenttisovelusten) lisensointisopimuksen. Kyseistä lisenssiä ei ole myönnetty lisenssin ostajalle yksinoikeudella, ja se on voimassa sopimuksen voimaantulosta eteenpäin kymmenen vuoden ajan (Lisenssisopimus). Samanaikaisesti, ja Lisenssisopimuksen ehtojen mukaisesti, konserni antoi lisenssin ostajalle option jatkaa lisenssijaksoa lisensoitujen patenttien eliniän loppuun. Konserni vastaanotti koko kauppasumman kymmenvuotisesta lisenssistä ja jatko-optiosta Lisenssisopimuksen allekirjoitushetkellä.

Johto on tullut siihen johtopäätökseen, että IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardiin siirryttäessä Lisenssisopimus on kokonaan toteutettu sopimus. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti konserni soveltaa aiempaa tuloutuskäytäntöä, joka pohjautuu IAS 18, Tuotot -standardiin. Konserni kirjaa liikevaihtoa Lisenssisopimuksen voimassaoloaikana tämän käytännön mukaisesti.

Konsernitaseeseen 31.12.2020 kirjattu, Lisenssisopimukseen liittyvä myynnin jaksotus on 515 miljoonaa euroa (670 miljoonaa euroa vuonna 2019), joka odotetaan kirjattavan liikevaihdoksi vuoteen 2024 mennessä.

65 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

8. Kululajikohtainen erittely

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Henkilöstökulut (1)	7 310	7 360	8 029
Materiaalikulut	6 016	8 148	7 544
Alihankinta ja muut asiakassopimuksiin liittyvät kulut	4 887	4 003	3 782
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot	1 132	1 660	1 455
IT-palvelut	343	362	491
Arvonalentumistappiot	241	38	55
Muut	1 188	1 496	1 533
Liiketoiminnan kulut yhteensä (2)	21 117	23 067	22 889

(1) Vuosien 2019 ja 2018 vertailuluvut on muutettu vastaamaan oikaistua uudelleenjärjestelykulujen määrää. Katso lisätietoja liitetiedosta 9, Henkilöstökulut.
(2) Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

Liiketoiminnan kuluihin sisältyy saadut julkisia avustuksia ja tukia sekä tuotekehitykseen liittyviä veronhyvityksiä yhteensä 98 miljoonaa euroa (83 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 124 miljoonaa euroa vuonna 2018), jotka pääosin on konsernin tuloslaskelmassa kirjattu vähentämään tutkimus- ja kehityskuluja.

Uudelleenjärjestelykulut toiminnoittain

(1) milj. EUR	2020	2019	2018
Hankinnan ja valmistuksen kulut	245	227	115
Tutkimus- ja kehityskulut	189	105	119
Myynnin ja hallinnon kulut	67	117	77
Uudelleenjärjestelykulut yhteensä	501	449	311

(1) Uudelleenjärjestelykulut sisältävät etuuspohjaisten järjestelyjen supistamiseen liittyvät tuotot ja kulut.

9. Henkilöstökulut

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Palkat (1)(2)	6 055	6 094	6 517
Osakeperusteiset maksut (3)	76	77	62
Eläke- ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset edut, netto (4)	362	242	465
Muut henkilösivukulut (1)	817	947	985
Yhteensä	7 310	7 360	8 029

(1) Palkkoja ja muita henkilösivukuluja koskevat vertailutiedot on muutettu vastaamaan oikaistua uudelleenjärjestelykulujen määrää. Vuonna 2019 kasvua oli palkkojen osalta 141 miljoonaa euroa ja muiden henkilösivukulujen osalta 28 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 kasvua oli palkkojen osalta 161 miljoonaa euroa ja muiden henkilösivukulujen osalta 33 miljoonaa euroa.
(2) Sisältää työsopimuksen päättämiseen liittyvät etuudet.
(3) Esitetään vähennettynä niihin liittyvillä sosiaalikuluilla, katso liitetieto 26, Osakeperusteiset maksut. Sisältää 76 miljoonaa euroa omana pääomana suoritettavia osakepalkkioita (77 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 62 miljoonaa euroa vuonna 2018).
(4) Sisältää 58 miljoonan euron nettovoiton eläkejärjestelyjen muuttamiseen ja supistamiseen sekä eläkevastuiden täyttämiseen liittyen (131 miljoonaa euroa nettovoittoa vuonna 2019 ja 52 miljoonaa euroa nettotappiota vuonna 2018).

Henkilöstön keskimääräinen luku määrä on 92 039 (98 322 vuonna 2019 ja 103 083 vuonna 2018).

10. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Liiketoiminnan muut tuotot (1)
Venture fund -sijoitusten voitot	80	87	162
Kurssivoitot ennakoitujen valuutt
amääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta, netto	5	–	–
Voitot aineellisten hyödykkeiden myynneistä	3	18	21
Saadut avustukset ja julkiset tuet	3	8	8
Muutokset tappioita koskevissa
vähennyserissä ja arvonalentumistappiot myyntisaamisista, netto	–	28	–
Muut	59	96	76
Yhteensä	150	237	267
Liiketoiminnan muut kulut (1)
Liikearvon arvonalentumistappiot	-200	–	–
Muutokset tappioita koskevissa
vähennyserissä ja arvonalentumistappiot myyntisaamisista, netto	-171	–	-45
Venture fund -sijoitusten tappiot ja kulut	-19	-36	-118
Käytöstä poistaminen ja tappiot
aineellisten hyödykkeiden myynneistä	-10	-27	-52
Varausten muutokset	-5	-47	-13
Kurssitappiot ennakoitujen valuutt
amääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta, netto	–	-88	-27
Muut	-68	-67	-57
Yhteensä	-473	-265	-312

(1) Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

11. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Rahoitustuotot
Korkotuotot rahoitussijoituksista	21	31	39
Korkotuotot muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista	38	42	37
Muut rahoitustuotot (1)	97	92	9
Yhteensä	156	165	85
Rahoituskulut
Korkokulut korollisista veloista	-127	-99	-105
Korkokulut muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista (2)	-83	-172	-162
Korkokulut vuokrasopimusveloista (3)	-25	-28	–
Etuuspohjaisten järjestelyjen nettokorkokulut	–	-9	-15
Tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista sijoituksista, netto	–	-2	-1
Tappiot omaisuuseristä, joihin sovelletaan korkoriskin käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	-122	-133	-7
Voitot johdannaisista, joihin sovelletaan korkoriskin käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	118	141	9
Valuuttakurssitappiot, netto	-8	-106	-100
Muut rahoituskulut (4)(5)	-73	-98	-17
Yhteensä	-320	-506	-398

(1) Sisältää vuonna 2020 Nokia Shanghai Belliin liittyvän 79 miljoonan euron (64 miljoonaa euroa vuonna 2019) tuoton johtuen rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta. Katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
(2) Sisältää vuonna 2020 myyntisaamisten myyntiin liittyvän korkokulun 31 miljoonaa euroa (94 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 66 miljoonaa euroa vuonna 2018).
(3) Korkokulut vuokrasopimusveloista esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa vuoden 2019 alussa käyttöön otetun IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin seurauksena.
(4) Sisältää vuonna 2020 eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnettyihin lainoihin liittyvän 58 miljoonan euron tappiota koskevan vähennyserän kasvun. Katso liitetieto 37, Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat.
(5) Sisältää vuonna 2019 sopimuksen päättämiseen liittyen 64 miljoonan euron arvonalentumistappion eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnetystä lainasta.

12. Tuloverot

Tuloverojen erittely

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-295	-367	-530
Laskennalliset verot	-2 961	229	341
Yhteensä	-3 256	-138	-189

Tuloverojen täsmäytys

Suomen voimassa olevan 20 prosentin verokannan mukaan lasket tujen verojen vertailu konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:

milj. EUR	2020	2019	2018
Tuloverokulu/-tuotto voimassa olevalla verokannalla	-149	-31	72
Pysyvät erot	90	53	-22
Kuluksi kirjatut lähdeverot	-37	-31	-24
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	26	-13	26
Muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	-39	-8	-18
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus (1)	-3	202	-99
Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista	105	29	46
Tuloverovelkojen, joihin liittyy epävarmuutta, nettomuutos	-12	-6	-43
Muutokset tuloverokannoissa	-12	-30	-45
Tuloverot jakamattomista voittovaroista	-26	-2	26
Muut	–	–	-2
Yhteensä	-3 256	-138	-189

(1) Vuonna 2020 sisältää Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten pois kirjaamisen taseelta ja vuonna 2018 liittyy pääasiassa ulkomaisten lähdeverojen hyvityksiin Suomessa.

Tuloverovelat ja -saamiset sisältävät nettoina 149 miljoonaa euroa (154 miljoonaa euroa vuonna 2019) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta. Näihin eriin liittyvien ulosmenevien rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä määrittämään.

Joidenkin konserniyhtiöiden edellisten vuosien veroilmoitukset ovat paikallisten veroviranomaisten tarkasteltavana. Konsernilla on meneillään verotarkastuksia ja muita verotukseen liittyviä prosesseja useissa maissa, muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Koreassa. Konsernin liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta, kuten epäsuotuisaa tai ennakoimatonta verokohtelua.

Verokulun tai -tuoton määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastukset ja verotukseen liittyvät prosessit eivät tule aiheuttamaan mitään merkittäviä lisäveroja jo varatun lisäksi, lopputulos tai todelliset kustannukset voivat merkittävästi erota arvioidusta määrästä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

milj.	2020	2019
	Laskennalliset Laskennalliset	Laskennalliset Laskennalliset

(1) Laskennallisten verosaamisten vähennys verrattuna edelliseen vuoteen johtuu pääasiassa Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten pois kirjaamiseen taseelta.

68 149

Laskennallisten verojen nettomäärän muutos vuoden aikana:

milj. EUR

	2020	2019	2018
1.1.	4 734	4 561	4 169
Uusien tilinpäätösstandardien käyttöönotto (1)	–	-1	19
Kirjattu tuloslaskelmaan, Jatkuvat toiminnot	-2 961	229	341
Kirjattu tuloslaskelmaan, Lopetetut toiminnot	1	–	29
Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan	-115	-84	-57
Kirjattu omaan pääomaan	2	-7	6
Hankitut liiketoiminnat ja myynnit	4	–	–
Muuntoerot	-103	36	54
31.12.	1 562	4 734	4 561

(1) Vuonna 2019 liittyy IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin käyttöönottoon. Vuonna 2018 liittyy IFRS 9, Rahoitusinstrumentit ja IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardien käyttöönottoon.

Väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia:

milj. EUR

	2020	2019
Väliaikaiset erot	14 258	1 716
Verotukselliset tappiot	19 021	18 609
Veronhyvitykset	341	101
Yhteensä	33 620	20 426

Konserni arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuisia että epäsuotuisia seikkoja tässä arvioinnissa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa. Merkittävä osa konsernin kirjatuista laskennallisista verosaamisista liittyy käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin, veronhyvityksiin ja vähennyskelpoisiin väliaikaisiin eroihin Yhdysvalloissa yhteensä 753 miljoonaa euroa 31.12.2020 (1 076 miljoonaa euroa vuonna 2019). Yhdysvaltojen osalta konsernin toteutunut veronlainen tulos on riittävä osoittamaan olevan todennäköistä, että laskennalliset verosaamiset hyödynnetään.

31.12.2020 konserni ei pidä tekemänsä arvioinnin perusteella todennäköisenä, että se pystyy hyödyntämään verotuksessa käyttämättömät tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot Suomessa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Arviointi on tehty pääosin aiempien tulosten perusteella. Tämän seurauksena, konserni kirjasi pois taseesta 2 918 miljoonaa euroa Suomeen liittyviä laskennallisia verosaamisia. Vuoden 2020 lopussa tehdyn arvion perusteella viime vuosien kumulatiivinen kannattavuus Suomessa, ilman eräitä Alcatel-Lucent-hankinnan integraatioon liittyviä kertaluonteisia kuluja, on vaihtumassa kumulatiivisesta voitosta kumulatiiviseksi tappioksi. Mikäli yhtiö on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota maassa, johon laskennallinen verosaatava liittyy, se kirjaa käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä veronhyvityksistä laskennallisen verosaamisen vain siihen määrään asti kuin sillä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia eroja tai kuin sillä on muuta vakuuttavaa näyttöä siitä, että syntyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan se pystyy hyödyntämään käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät veronhyvitykset tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kertyvälle verotettavalle tulolle suotuisana näyttönä voidaan antaa vähemmän painoarvoa arvioitaessa laskennallisen verosaatavan kirjaamista, jos on muuta epäsuotuisaa näyttöä, kuten kertyneitä tappioita, joita voidaan pitää vahvana osoituksena siitä, että tulevaisuudessa ei ehkä ole käytettävissä verotettavaa tuloa.

Konserni jatkaa laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen arviointia, erityisesti toteutuneen voiton seurant aa, tulevina kausina ja se voi mahdollisesti kirjata Suomeen liittyvän laskennallisen verosaamisen takaisin taseeseensa, jos riittävä verotuksellinen kannattavuus saavutetaan uudelleen. Suurin osa kirjaamattomista väliaikaisista eroista, verotuksellisista tappioista ja veronhyvityksistä liittyy Ranskaan ja Suomeen. Näiden laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen on epävarmaa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, johtuen aiempien vuosien verotuksellisista tappioista Ranskassa ja kumulatiivisesta kannattavuudesta Suomessa vuoden 2020 lopussa sekä muun vakuuttavan näytön puutteesta siitä, että verotettavaa tuloa olisi riittävästi tulevina vuosina. Merkittävä osa Ranskan kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja on käytettävissä tulevia verovelkoja vastaan. Ranskassa tappioita voidaan vähentää vuosittain 50 prosenttia verotettavasta tulosta. Suurin osa Suomen laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja voidaan käyttää tulevia Suomen verovelkoja vastaan.

69

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

150 Käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja veronhyvitysten vanhentuminen:

2020

	Kirjatut	Kirjaamattomat	Yhteensä
Verotukselliset tappiot
10 vuoden sisällä	163	2 364	2 527
Myöhemmin	7	–	7
Ei vanhene	1 810	16 657	18 467
Yhteensä	1 980	19 021	21 001
Veronhyvitykset
10 vuoden sisällä	29	326	355
Myöhemmin	36	2	38
Ei vanhene	206	13	219
Yhteensä	271	341	612

2019

	Kirjatut	Kirjaamattomat	Yhteensä
Verotukselliset tappiot
10 vuoden sisällä	2 181	1 609	3 790
Myöhemmin	–	6	6
Ei vanhene	1 728	16 994	18 722
Yhteensä	3 909	18 609	22 518
Veronhyvitykset
10 vuoden sisällä	251	88	339
Myöhemmin	237	2	239
Ei vanhene	13	11	24
Yhteensä	501	101	602

Konsernilla on jakamattomia voittovaroja 645 miljoonaa euroa (1 104 miljoonaa euroa vuonna 2019), joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

13. Osakekohtainen tulos

milj. EUR

	2020	2019	2018
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio
Jatkuvat toiminnot	-2 520	14	-554
Lopetetut toiminnot	-3	-7	214
Tilikauden tappio/voitto	-2 523	7	-340

1 000 osaketta

	2020	2019	2018
Ulonla olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	5 612 418	5 599 912	5 588 020
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus
Tulosperusteiset osakepalkkiot	19 780	24 072	20 577
Ehdolliset osakepalkkiot ja muut	3 884	2 390	3 656
Optiot	–	1 224	–
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus yhteensä	23 664	26 463	24 457
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo	5 636 082	5 626 375	5 612 477

Osakekohtainen tulos EUR

	2020	2019	2018
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot	-0,45	0,00	-0,10
Lopetetut toiminnot	0,00	0,00	0,04
Tilikauden tappio/voitto	-0,45	0,00	-0,06
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot	-0,45	0,00	-0,10
Lopetetut toiminnot	0,00	0,00	0,04
Tilikauden tappio/voitto	-0,45	0,00	-0,06

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota sekä tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskiarvoa kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutuksella. Potentiaalisia kantaosakkeita ei huomioida laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa siinä tapauksessa, että niillä katsotaan olevan vahventava vaikutus. Vuonna 2020 ja 2018 laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutus jätettiin huomioimatta laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa, koska niillä katsottiin olevan vahventava vaikutus jatkuvien toimintojen tappiollisuudesta johtuen.

70

151 14. Aineettomat hyödykkeet

milj. EUR

	Liikearvo	Muut	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2019	6 360	9 424	15 784
Muuntoerot	75	82	157
Lisäykset	–	52	52
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	-92	-92
Hankintameno 31.12.2019	6 435	9 466	15 901
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2019	-908	-6 071	-6 979
Muuntoerot	–	-41	-41
Arvonalentumistappiot	–	-12	-12
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	71	71
Poistot	–	-984	-984
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	-908	-7 037	-7 945
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	5 452	3 353	8 805
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	5 527	2 429	7 956
Hankintameno
1.1.2020	6 435	9 466	15 901
Muuntoerot	-331	-359	-690
Lisäykset	–	39	39
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset (1)	78	72	150
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	-31	-31
Hankintameno 31.12.2020	6 182	9 187	15 369
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
1.1.2020	-908	-7 037	-7 945
Muuntoerot	–	256	256
Arvonalentumistappiot	-200	-9	-209
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	28	28
Poistot	–	-472	-472
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020	-1 108	-7 234	-8 342
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	5 527	2 429	7 956
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	5 074	1 953	7 027

(1) Konserni hankki 100% omistusosuuden Eleni on Technologies -yhtiöstä. Liikearvo kohdistettiin IP/Optical Networks -toimintasegmentille.

Muiden aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo, hyödykeluokan mukaan (1):# 71 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

15. Aineelliset hyödykkeet

milj. EUR	Maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat	Koneet, kalusto ja muut hankinnat	Keskeneräiset	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2019	1 219	2 863	91	4 173
Muuntoerot	17	22	–	39
Lisäykset	63	339	143	545
Uudelleenluokittelu	28	62	-90	–
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-60	-268	-1	-329
Hankintameno 31.12.2019	1 267	3 018	143	4 428
Kertyneet poistot
1.1.2019	-386	-1 997	–	-2 383
Muuntoerot	-8	-16	–	-24
Arvonalentumistappiot	–	-4	–	-4
Myynnit ja käytöstä poistaminen	33	257	–	290
Poistot	-90	-361	–	-451
Kertyneet poistot 31.12.2019	-451	-2 121	–	-2 572
Kirjanpitoarvo
1.1.2019	833	866	91	1 790
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	816	897	143	1 856
Hankintameno
1.1.2020	1 267	3 018	143	4 428
Muuntoerot	-63	-102	-4	-169
Lisäykset	36	290	123	449
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset	–	2	–	2
Uudelleenluokittelu	61	64	-125	–
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-36	-137	–	-173
Hankintameno 31.12.2020	1 265	3 135	137	4 537
Kertyneet poistot
1.1.2020	-451	-2 121	–	-2 572
Muuntoerot	33	72	–	105
Myynnit ja käytöstä poistaminen	22	128	–	150
Poistot	-86	-351	–	-437
Kertyneet poistot 31.12.2020	-482	-2 272	–	-2 754
Kirjanpitoarvo
1.1.2020	816	897	143	1 856
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	783	863	137	1 783

EUR 2020 2019
Asiakassuhteet 1 401 1 788
Patentit ja lisenssit 232 264
Teknologiat ja hankitut keskeneräiset T&K-projektit 155 160
Kauppanimet ja tavaramerkit 90 145
Muut 75 72
Yhteensä 1 953 2 429

(1) Suurimmat muutokset johtuivat poistoista ja muuntoeroista lukuun ottamatta teknologioita ja hankittuja keskeneräisiä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja (IPR&D), jotka kasvoivat 72 miljoonaa euroa johtuen hankituista teknologioista vuonna 2020. 31.12.2020 päättyneellä tilikaudella asiakassuhteiden poistoajan painotettu keskiarvo on 5 vuotta, patenttien ja lisenssien 6 vuotta, teknologioiden ja hankittujen keskeneräisten T&K-projektien 3 vuotta, kauppanimien ja tavaramerkkien 2 vuotta, ja muiden 1 vuotta.

16. Vuokrasopimukset

Käyttöoikeusomaisuuserät

Käyttöoikeusomaisuuserät edustavat konsernin oikeutta käyttää kohdeomaisuuserää.

EUR milj.	Rakennukset	Muut	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2019	898	77	975
Lisäykset, netto (1)	150	44	194
Hankintameno 31.12.2019	1 048	121	1 169
Kertyneet poistot
1.1.2019	–	–	–
Arvonalentumistappiot	-32	–	-32
Poistot	-177	-48	-225
Kertyneet poistot 31.12.2019	-209	-48	-257
Kirjanpitoarvo
1.1.2019	898	77	975
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	839	73	912
Hankintameno
1.1.2020	1 048	121	1 169
Lisäykset, netto (1)	89	59	148
Käytöstä poistaminen	-31	–	-31
Hankintameno 31.12.2020	1 106	180	1 286
Kertyneet poistot
1.1.2020	-209	-48	-257
Arvonalentumistappiot	-32	–	-32
Käytöstä poistaminen	31	–	31
Poistot	-176	-47	-223
Kertyneet poistot 31.12.2020	-386	-95	-481
Kirjanpitoarvo
1.1.2020	839	73	912
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	720	85	805

(1) Lisäykset, netto sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.

Tuloslaskelmaan kirjattu	EUR milj.	2020	2019
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot		-223	-225
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut		-22	-26
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut		-25	-28
Tuotot edelleenvuokratuista ja omistetuista kiinteistöistä (1)		4	9
Myynti- ja takaisinvuokrauksesta syntyneet voitot		–	9
Yhteensä (2)		-266	-261

(1) Sisältää vuokratuotot operatiivisista edelleenvuokrasopimuksista ja rahoitustuotot nettosijoituksista rahoitusleasingsopimuksista.
(2) Ei sisällä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistappioita, jotka on esitetty liitetiedossa 17, Arvonalentumiset, eikä laskennallisia veroja, jotka on esitetty liitetiedossa 12, Tuloverot.

Rahavirtalaskelmassa esitetty	EUR milj.	2020	2019
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys		-234	-221
Vuokrasopimusvelkojen korko		-25	-28
Yhteensä		-259	-249

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta. Tulevien vuokrasopimusten vastuusitoumukset ovat esitetty liitetiedossa 30, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.

17. Arvonalentumiset

Liikearvo

Konserni on kohdistanut liikearvon toimintasegmenteilleen, jotka ovat rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmiä ja joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvista synergiaeduista. Katso liitetieto 5, Segmentti-informaatio.

Liikearvon kohdistus	Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.:
milj. EUR	2020
Mobile Networks	729
Fixed Networks	609
Global Services	958
IP/Optical Networks	1 865
Nokia Software	914

Kerättävissä olevat rahamäärät

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerättävissä olevat rahamäärät on määritetty käyvän arvon perusteella, vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon hierarkiataso on 3 ja kerättävissä olevat rahamäärät arvioitiin diskontattujen rahavirtojen perusteella.

Kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ennustejakson. Seitsemän vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirtaennusteet heijastavat asteittaista siirtymää loppuarvon rahavirtaennusteisiin. Loppuarvon kasvuprosentit kuvastavat pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua toimialalla ja niissä taloudellisissa ympäristöissä, joissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat. Diskonttauskorkot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja olennaisista markkinariski preemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Muut rahavirtaennusteiden keskeiset muuttujat sisältävät oletuksia myynnin arvioidusta kasvusta, bruttoasteprosentista ja liikevoittoprosentista. Kaikki rahavirtaennusteet ovat yhdenmukaisia markkinaosapuolten oletusten kanssa.

Kunkin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän arvonalentumistestauksen loppuarvon kasvuprosentti ja diskonttauskorko verojen jälkeen:

	Keskeinen oletus %
	Loppuarvon kasvuprosentti	Diskonttauskorko verojen jälkeen
	2020	2019	2020
Mobile Networks	1,2	1,1	8,0
Fixed Networks	0,8	1,1	7,4
Global Services	1,1	0,9	7,6
IP/Optical Networks	1,4	1,4	7,9
Nokia Software	1,5	1,5	7,0

Konserni suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä laaditun pitkän aikavälin suunnitelman perusteella ja päätyi siihen, että Fixed Networks -toimintasegmentin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerättävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi. Tämän seurauksena konserni kirjasi liiketoiminnan muihin kuluihin 200 miljoonan euron arvonalentumistappion, johon ei liity maksutapahtumaa, ja joka vähensi Fixed Networks -toimintasegmentin liikearvoa.

Konsernin liikearvon arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerättävissä olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistappiot omaisuuseräryhmittäin	milj. EUR	2020	2019	2018
Liikearvo		200	–	–
Muut aineettomat hyödykkeet		9	12	16
Aineelliset hyödykkeet		–	4	39
Käyttöoikeusomaisuuserät (1)		32	20	–
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä		4	2	–
Rahoitusvarat		1	64	–
Yhteensä		246	102	55

(1) Konserni otti käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin 1.1.2019. 20 miljoonaan euron arvonalentumistappio on esitetty vähennettynä tappiollisista vuokrasopimuksista tehtyjen varausten peruutuksilla vuonna 2019.

Konserni kirjasi vuonna 2020 200 miljoonan euron arvonalentumistappion liittyen Fixed Networks -toimintasegmentin liikearvoon. Konserni kirjasi vuonna 2019 sopimuksen päättämiseen liittyen 64 miljoonan arvon alentumistappion erälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnetystä lainasta. Vuosien 2020, 2019 ja 2018 muut arvonalentumistappiot eivät ole olennaisia konsernitilinpäätöksen kannalta.

18. Vaihto-omaisuus

milj. EUR	2020	2019
(1) Raaka-aineet ja puolivalmisteet	552	636
Valmiit tuotteet	940	1 258
Keskeneräiset asiakasprojektit	750	1 042
Yhteensä	2 242	2 936

(1) Konserni on tarkentanut vaihto-omaisuuden luokittelua edellisestä vuodesta vastaamaan paremmin vaihto-omaisuuden luonnetta.

Vaihto-omaisuuden kustannuksia on kirjattu kuluna tilikauden aikana ja sisällytetty hankinnan ja valmistuksen kuluihin 6 115 miljoonaa euroa (8 181 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 7 569 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvarausten muutokset 31.12. päättyneiltä tilikausilta:	milj. EUR	2020	2019	2018
1.1.		505	521	432
Kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan		71	83	153
Vähennykset (1)		-96	-99	-64
31.12.		480	505	521

(1) Vähennykset sisältävät varausten käytön ja purun.

19. Siirtosaamiset ja ennakkomaksut

Pitkäaikainen

milj. EUR	2020	2019
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset ja muut välilliset verosaamiset	129	156
Talletukset	47	58
Muut	41	78
Yhteensä	217	292

Lyhytaikainen

milj. EUR	2020	2019
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset, ALV- ja muut välilliset verosaamiset	483	543
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät saatavat	23	33
Talletukset	19	20
Muut	325	312
Yhteensä	850	908

20. Emoyhtiön osakkeet

Osakkeet ja osakepääoma

Emoyhtiöllä on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksissa. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä yhtiöllä ole vähimmäis- tai enimmäisosakepääomaa tai osakkeiden vähimmäis- tai enimmäismäärää. Yhtiön osakepääoma 31.12.2020 oli 245 896 461,96 euroa (245 896 461,96 euroa vuonna 2019) ja se koostui 5 653 886 159 (5 640 536 159 vuonna 2019) kokonaan maksetusta osakkeesta.

Omat osakkeet

Emoyhtiön osakkeista oli konserniyhtiöiden hallussa 31.12.# YHTIÖ KOSKEVAT TIEDOT

Osakepääoma ja osakkeet

2020 yhteensä 36 389 799 (34 954 869 vuonna 2019) osaketta, mikä vast a a 0,6% (0,6% vuonna 2019) os akepääomasta ja yhteenlasketusta äänimäärästä.

Vuonna 2020 e moyhtiö antoi itsellee n maks uttomassa osakeanniss a hallituksen valtuutu ksen nojalla 1 3 350 000 uutta osaketta käytettäväksi e moyhtiön osakepalkkioj ärjestelmän sitoumusten täyttäm iseksi.

Vuonna 2020 emoyhtiö antoi h all ituksen valtuutuksen nojalla yhteensä 11 915 070 om aa osakettamme työnteki jöillemme, mukaan lu ki en eräille joht oryhmän jäsenille, em oyht iön osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella. Osakkeet ann ettiin vastikkeetta ja ohjel m ien ehtojen mukaise sti.

Osakkeiden määrä (1000)

	2020	2019	2018
1.1.	5 605 581	5 593 162	5 579 517
Osakeperusteisten maksujen suoritt aminen	11 915	12 396	13 221
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuk sien perusteella	–	23 424	31.12.
31.12.	5 617 496	5 605 581	5 593 162

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oi keuttavien erityisten oikeuk sien antamisesta

Osakkeenomistajat valtuut tivat 27.5.2020 pide tyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hal litukse n päättämään enintään 550 miljoonan osakkeen ant amisesta yhdellä tai useamma lla osakeannilla tai antam alla osakkeisiin oikeutta via erityisiä oikeuksia yhde ssä tai useammassa erässä. Hallitu s voi päättää antaa joko uusia os akkeita tai emoyhtiön ha llussa olevia omia osakkeit a.

Valtuutus sisältää hallit uksen oikeuden päättää kaikis ta osakkeiden sekä erityis ten oikeuksien antamisECTION ehdoista, mukaan lukien oikeuden anta a osakkeita tai e rityisiä oikeuksia osakkeenomistaji en merkintäetuoikeudesta poiketen. Va ltuutusta voidaan käyttää emoyhtiön pää omarakenteen kehittämisee n, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen ta i muiden järjes tel yiden rahoittamiseen tai toteuttam iseen, emoyhtiön osakepoh j aisten kannustinohjelmien t oteuttam i seen tai muihin ha llituksen päättämi in tarkoituksiin.

Valtuutus on vo imassa 7.10.2021 saakka, ja s e päätti aikaisemm at osakeannin ja os akkeisiin oikeutt a vien erityi sten oikeuk sien antamisval tuudet.

Valtuutus päättää omien osakkeiden hankinnasta

Osakkeenomistajat valtuuttivat 27. 5.2020 pidetyssä var sinaisessa yh tiökokouksessa hallit ukse n päättämään enintään 550 miljoonan oman osakkee n hankkimisesta. Osakke iden määrä vastaa alle 10 prosen ttia emoyhtiön kaikis ta osakkeista. Osakkeit a voidaan hankki a mitätöi täväksi, pidettäväksi yhtiön hallussa , luovutettavaksi edel leen tai muihin hall ituksen päättämii n tarkoituksiin. Hal litu s päättäisi muista yht iön omien osakke iden hankkimiseen liittyvistä seikoi sta.

Valtuutus on voima ssa 7.10.2021 saakk a, ja se päätti aikais e mman omien osakkeiden hankkimisv altuutuksen.

76

157

21. Muuntoerot, arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

milj. EUR	1.1.2018	Muuntoerot	Eläkkeiden uudelleen Suojauskustannus- määrittäminen	Arvonmuutos- rahasto	Suojausrahasto	rahasto
1.1.2018	-932	838	37	-10	-23	-
Muuntoerot	444	–	–	–	–	–
Nettosijoituksen suojaustappio	-66	–	–	3	–	–
Etuuspohjaisten eläkejärjestely jen uudelleenmäärittäminen	–	293	–	–	–	–
Käyvän arvon m uut os, nettokulut	–	–	-28	-8	-116	–
Siirto tuloslaske lmaan	-37	–	-30	23	78	–
Muu vähennys/lisäys	-1	6	–	–	3	–
31.12.2018	-592	1 137	-21	8	-61	–
Muuntoerot	259	–	–	–	–	–
Nettosijoituksen suojaustappio	-40	–	–	-6	–	–
Etuuspohjaisten eläkejärjestely jen uudelleenmäärittäminen	–	319	–	–	–	–
Käyvän arvon m uut os, nettokulut	–	–	-17	-34	-101	–
Siirto tuloslaske lmaan	1	–	32	18	107	–
Muu lisäys	–	1	–	–	–	–
31.12.2019	-372	1 457	-6	-14	-55	–
Muuntoerot	-1 231	–	–	–	–	–
Nettosijoituksen suojausvoitto	307	–	–	1	–	–
Etuuspohjaisten eläkejärjestely jen uudelleenmäärittäminen	–	484	–	–	–	–
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut	–	–	13	-13	-175	–
Siirto tuloslaske lmaan	–	–	-5	16	208	–
Muu vähennys	-1	–	–	–	–	–
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta	2	-1	–	–	–	–
31.12.2020	-1 295	1 940	2	-10	-22	–

Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurssierot, jotka syntyvät ulko maisten yks iköiden muuntamis esta euroiksi, joka on konserni n tili npäätöksen esittämisvaluu tta, sekä ulkomai siin yksiköihin te hty jen nettosijoitusten suoj ausvoitot ja -tappiot.

Konsernin etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenmäärittä misrahasto sisältää va kuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjeste lyyn kuuluvien varoje n tuoton ja muutokset omaisuu serän enimmäismäärän v aikutuksissa ilman nettokor koon sisältyviä määriä.

Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutokse n, joka vastaa rahavirtasuojauksessa käyt ettävien valuuttatermi inisopimusten spot- kurssin muutosta tehokkaaksi todettu jen suojausten osalta.

Suojauskus tannusrahasto sisäl tää rahavirta suojauksessa käytett ävien valuuttatermi inisopimusten ko rko-osuuden ja val uuttaoptioid en aika-arvon li ittyen ennakoituihin valuut tamääräisiin ostoih in ja myynteihin. Lisäksi suo jauskustannusrahast o sisäl tää nettosijo ituksen suojauksess a käytettävien termi inisopimusten kork o-osuuden ja optios opimuksen aika-arv on käyvän arvon mu utoksen sekä termiinisopimuksen korko-osuuden ja optios opimuksen aika-arvon jaksot uksen välisen eron.

Suojauskusta nnusrahasto sisält ää myös valuuttojen v älisten viitekoron vaihtosopimusten pre emion käyvän arvo n liittyen vieraan valuutan määräisten joukkovelkakirjal ain ojen käyvän arvon suojauksee n.

Arvonmuutosrahasto sisält ää käyvän arvon mu utokset sel laisista raho itusinstrumentei sta, jotka h allinnoidaan port foliossa, jon ka liiketoimint amallin tavoitteen a on sekä kerätä sopimu kseen perustuvia rah avirtoja että myydä sellaisia rahoitu svaroja, joiden r ahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maks usta. Näiden instrumenttien käyvän arvon rahastoon kirjatuista käyvistä arvo ista vähennetään tappiota kos keva vähennyserä.

Lisätietoja muuntoeroihin, arvonmuutosrahastoon ja mu ihin rahastoihin kirjatuista eristä, katso liitetieto 2, Merkittävät laske ntaperiaatteet.

77

Tilinpäät ös

Konsernitilinpäätökse n liitetiedot jatkoa

158

22. Muut laajan tuloksen erät

milj. EUR	2020 Ennen veroja	2020 Verot jälkeen veroja	2019 Ennen veroje n	2019 Verot jälkeen veroja	2018 Ennen Verojen	2018 Verot jälkeen veroja
Eläkkeiden uudelleenmäärittäminen
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenmäärittäminen	624	-140	484	414	-95	319
Tilikauden nettomuutos	624	-140	484	414	-95	319
Muuntoerot
Ulkomaisten yksiköiden muuntoerot	-1 232	1	-1 231	259	–	259
Siirto tuloslaske lmaan	–	–	–	1	–	1
Tilikauden nettomuutos	-1 232	1	-1 231	260	–	260
Nettosijoituksen suojaus (1)
Nettosijoituksen suojauksen arvostustuot ot/-tappiot	266	42	308	-58	12	-46
Siirto tuloslaske lmaan	–	–	–	–	–	6
Tilikauden nettomuutos	266	42	308	-58	12	-46
Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelm at (2)
Käyvän arvon m uutos, nettotuotot/-tappiot	1	-	1	–	-64	13
Siirto tuloslaske lmaan	14	-	3	11	62	-12
Tilikauden nettomuutos	15	-4	11	-2	1	-1
Käypään arvoon muiden laaj an tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutos, nett otappiot	-213	38	-175	-126	25	-101
Siirto tuloslaskelma an tappiota koskeviin vähennyseriin liittyen	229	-46	183	40	-8	32
Siirto tuloslaske lmaan luovutuksen yhteydessä	31	-	6	25	94	-19
Tilikauden nettomuutos	47	-14	3	3	8	-2
Muut muutokset, netto	3	–	3	–	–	1
Yhteensä	-277	-115	-392	622	-84	538

(1) Vu onna 2020 nettosijoituksen suojau ksen arvostustuottoihin liittyvä t tuloverot sisältävät 94 mi ljoonaa e uroa liittyen laskennal listen verosaa misten pois kirjaamiseen tasee sta Suomessa. Katso liitetieto 12, Tuloverot.

(2) Sisältää muutokset ra havirtojen suojausrahastossa ja suojauskustannusrahastossa .

619 | -57 | 562 |

23. Korolliset velat

Nimellisarvo (milj.)	Kirjanpitoarvo milj. EUR (5)	Liikkeeseenlaskija/velallinen	Ra hoitusväline	Valuutta	Lopullinen eräpäivä	2020	2019
1,00 % velkakirja (1)(2)	EUR	350	Maaliskuu 2021	350	499	Nokia Oyj
3,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2022	417	445	Nokia Oyj
2,00 % velkakirja	EUR	750	Maaliskuu 2024	762	766	Nokia Oyj
EIP T&K laina (3)	EUR	500	H elmikuu 202 5	500	–	Nokia Oyj
NIB T&K laina (4)	EUR	250	Toukok uu 2025	250	250	Nokia Oyj
2,375 % velkakirja (1)	EUR	500	Toukokuu 2025	497	–	Nokia Oyj
2,00 % velkakirja	EUR	750	Maaliskuu 2026	762	765	Nokia Oyj
4,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2027	448	452	Nokia Oyj
6,50 % velkakirja	USD	74	Tammikuu 2028	61	66	Nokia of America Corp oration
3,125 % velkakirja (1)	EUR	500	Toukok uu 2028	497	–	Nokia Oyj
6,45 % velkakirja	USD	206	Maaliskuu 2029	169	185	Nokia of America Corpor ation
6,625 % velkakirja	USD	500	Toukokuu 2039	541	517	Nokia Oyj
Muut v elat						322	332
Yhteensä						5 576	4 277

(1) Konserni laski toukokuu ssa 2020 liikkeeseen 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitu sohjelman puitteissa vuonna 2025 erääntyvän 5 00 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jonka vuotuinen ku ponkikorko on 2,375 prosenttia ja vuonna 2028 e rääntyvän 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jon ka vuotuinen kuponkikorko on 3,125 prosenttia. Uu sista joukkovelkakirjalainoista saaduista varoista 150 miljoonaa euroa kä ytettiin vuonna 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkiko rkoisen joukkovelkakirjalainan osittaiseen takaisinostoon.

(2) Tammikuussa 2021 konse rni käytti liikk eellelaskijan optio-oikeu den lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Luna stuspäivä oli 15.2.2021. Katso liitetieto 37, Tilikau den päättymisen jälkeiset ta pahtumat.

(3) Konserni nosti Euroopan inve stointipankilta (EIP) 500 miljoonan euron lainan helmikuussa 2020.

(4) Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) noste ttu laina maksetaan takaisin kolmessa yhtä suu ressa maksuerässä vuosina 2023, 2024 ja 2025.(5) Kirjanpitoarvo sisältää lopetetun liitännäiskäytön käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin liittyen 235 miljoonan euron (138 miljoonaa euroa vuonna 2019) käyvän arvon oikaisun, joka jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.

78

159 Konsernin merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat

Rahoitusjärjestely	Valuutta	Nimellisarvo (milj.)	31.12.: Nostettu (milj. EUR) 2020	31.12.: Nostettu (milj. EUR) 2019	Sitoutunut/sitoutumaton
Luottolimiittisopimus (1)	EUR	1 500	–	–	Sitoutunut
Suomalainen yritystodistusohjelma	EUR	750	–	–	Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma	EUR	1 500	–	–	Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma (2)	EUR	5 000	2 850	2 000	Sitoutumaton
Yhteensä			2 850	2 000

(1) Konserni käytti kesäkuussa 2020 option luottolimiittisopimuksensa eräpäivän pidentämiseen, minkä seurauksena sopimus erääntyy kesäkuussa 2025 yhden vuoden jatko-optiolla, lukuun ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.

(2) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa. Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.

Hallitakseen konsernin korollisiin velkoihin liittyviä korko- ja valuuttariskejä, konserni on määrittänyt seuraavat koron- ja valuutanvaihtosopimukset käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennassa.

Yhtiö	Rahoitusväline (1)	Valuutta	Nimellisarvo (milj.) 2020	Nimellisarvo (milj.) 2019	Lopullinen eräpäivä	Käypä arvo milj. EUR 2020	Käypä arvo milj. EUR 2019
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus	USD	500	500	Kesäkuu 2022	-48	-11
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus	USD	250	500	Kesäkuu 2027	-28	-18
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus	USD	250	400	Toukokuu 2039	-78	-20
Yhteensä						-154	-49

(1) Kaikissa koron- ja valuutanvaihtosopimuksissa konserni maksaa vaihtuvaa korkoa.

(2) Vuonna 2020 ja 2019 konserni purki EUR/USD valuutan- ja koronvaihtosopimukset sekä toteutti vastaavanlaiset sopimukset eri hintatasolla säilyttäen saman valuutta- ja korkoriskiaseman. Suojauslaskenta lakkautettiin ja uudet suojaussuhteet määritettiin uusille EUR/USD koron- ja valuutanvaihtosopimuksille.

Konsernin rahoituksen rahavirtoihin sisältyvien vuokrasopimusvelkojen, korollisten velkojen ja niihin liittyvien johdannaisten muutokset:

milj. EUR	1.1.2019	Rahavirrat	Muut muutokset: Valuuttakurssien muutokset	Muut muutokset: Käyvän arvon muutokset	Muut muutokset: Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä	Muut muutokset: Nettolisäykset (3)	Muut muutokset: Muut (4)	31.12.2019
Pitkäaikaiset korolliset velat	2 826	253	43	131	738	–	-6	3 985
Lyhytaikaiset korolliset velat	994	40	1	–	-738	–	-5	292
Pitkäaikaisia velkoja suojaavat johdannaiset (1)	57	20	-25	-142	–	–	140	50
Vuokrasopimusvelat (2)	1 066	-221	19	–	–	194	-9	1 030
Yhteensä	4 943	92	38	-11	0	194	120	5 357

milj. EUR	Rahavirrat	Muut muutokset: Hankitut liiketoiminnat	Muut muutokset: Valuuttakurssien muutokset	Muut muutokset: Käyvän arvon muutokset	Muut muutokset: Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä	Muut muutokset: Nettolisäykset (3)	Muut muutokset: Muut (4)	31.12.2020
Pitkäaikaiset korolliset velat	1 401	10	-133	102	-350	–	–	5 015
Lyhytaikaiset korolliset velat	-83	30	-7	–	350	–	-21	561
Pitkäaikaisia velkoja suojaavat johdannaiset (1)	-52	–	123	-102	–	–	135	154
Vuokrasopimusvelat (2)	-234	–	-37	–	–	147	4	910
Yhteensä	1 032	40	-14	0	0	147	118	6 640

(1) Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia johdannaisia sekä sellaisia johdannaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia velkoja.
(2) Sisältää pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat.
(3) Sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien vuokrasopimusten muutokset ja uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät.
(4) Sisältää vuonna 2020 pitkäaikaisten velkojen suojaamisessa käytettävien tiettyjen korkojohdannaissopimusten purkamiseen liittyvän 135 miljoonan euron (138 miljoonaa euroa vuonna 2019) positiivisen rahavirran, joka sisältyy maksettuihin korkoihin konsernin rahavirtalaskelmassa.

79

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

160

1. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän perusteella. Kolme hierarkiatasoa perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä syöttötietojen arviointia tarvitaan sitä enemmän, mitä ylemmälle tasolle siirrytään. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Konserni luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaisille käyvän arvon hierarkian tasoille. Seuraavassa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.

milj. EUR	Kirjanpitoarvo Yhteensä	Käypä arvo (1) Yhteensä	Käypään arvoon Jaksotettu tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta hanki ntameno	Taso 1	Taso 2	Taso 3
2020
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	745	–	745	31	–	714
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	115	306	87	219	–	99	5
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältäen johdannaiset	22	214	15	199	–	169	8
Myyntisaamiset	–	5 503	–	5 503	–	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	134	1 121	105	1 016	–	882	–
Rahavarat	4 333	6 940	–	6 940	–	2 607	–
Rahoitusvarat yhteensä	4 604	14 829	207	14 622	31	3 588	727
Pitkäaikaiset korolliset velat	5 015	5 015	–	5 140	–	–	–
Muut pitkäaikaiset velat	–	19	–	19	–	–	19
Lyhytaikaiset korolliset velat	561	561	–	561	–	–	–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältäen johdannaiset	–	738	–	738	–	318	420
Ostovelat	3 174	3 174	–	3 174	–	–	–
Rahoitusvelat yhteensä	8 750	9 507	–	9 632	–	318	439

milj. EUR	Kirjanpitoarvo Yhteensä	Käypä arvo (1) Yhteensä	Käypään arvoon Jaksotettu tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta hanki ntameno	Taso 1	Taso 2	Taso 3
2019
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	740	–	740	–	–	740
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	165	445	103	342	–	171	6
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältäen johdannaiset	46	164	37	127	–	81	–
Myyntisaamiset	–	5 025	–	5 025	–	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	42	97	4	93	–	51	–
Rahavarat	4 090	5 910	–	5 910	–	1 820	–
Rahoitusvarat yhteensä	4 343	12 381	144	12 237	–	2 052	746
Pitkäaikaiset korolliset velat	3 985	3 985	–	4 056	–	–	–
Muut pitkäaikaiset velat	–	30	–	30	–	10	20
Lyhytaikaiset korolliset velat	292	292	–	292	–	–	–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältäen johdannaiset	–	803	–	803	–	164	639
Ostovelat	3 786	3 786	–	3 786	–	–	–
Rahoitusvelat yhteensä	8 063	8 967	–	9 197	–	174	659

(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten velkojen, mukaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksukaajan perusteella. Katso liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

80

161 Vuokrasopimusvelat eivät sisälly rahoitusinstrumenttien käyviin arvoihin.

Taso 1 sisältää rahoitusvarat ja -velat, joiden arvostus perustuu täysin julkisiin markkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla. Rahoitusinstrumentti katsotaan noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sisältyvät vain pörssinoteeratut tuotteet.

Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todetuissa olevien markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu varoja ja velkoja, joiden markkinahinnat ovat julkisia, mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa konsernin listatuista joukkovelkakirjoista ja muista arvopapereista, vapaasti ostettavat ja myytävät johdannaiset, myyntisaamiset sekä eräitä muita tuotteita.

Taso 3 sisältää suuren määrän sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin rahastoihin, mukaan lukien kasvuvaiheen sijoituksiin erikoistuneen NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset. Tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai useammalla arvostustekniikalla: markkinälähtöisessä lähestymistavassa käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja tuottopohjainen lähestymistapa perustuu odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Listaamattomien rahastojen tapauksessa rahastonhoitaja saattaa valita sopivat arvostustekniikat syöttötietojen saatavuuden ja luotettavuuden perusteella. Joissakin tapauksissa tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää useita arvostustekniikoita.# 3. Käypään arvoon arvostetut ja mittaamattomat erät

3.1. Käypään arvoon arvostetut erät

Liitteen 3.1. mukaisesti määritetään käypään arvoon arvostettujen erien kirjanpitoarvo, joka määräytyy ensisijaisesti sijoitusten ja johdannaisten arvostuksen perusteella. Tason 3 käypään arvoon arvostettujen erien arvonmäärityksessä käytettäviä syöttötietoja ovat muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoilla tai vastaavilla instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot, toteutetut tai valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten tai vastaavien liikkeeseenlaskijoiden transaktiot taustalla olevalla sijoituksella, rahoituskierrokset, pääomitus tai liikkeeseenlaskijan toteuttamat muut transaktiot, liikkeeseenlaskut osake- tai velkamarkkinoilla sekä muutokset taloudellisissa tunnusluvuissa tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen mukaan maksuvalmiuteen, luottokelpoisuuteen, markkinoihin ja/tai muihin tekijöihin liittyvillä riskeillä. Käypää arvoa saatetaan oikaista heikon markkinalikviditeetin ja/tai luovutuskelpoisuuden perusteella, ja sijoituksen hoitaja voi arvioida arvon alentumisen määrän, mikäli markkinatietoja ei ole saatavilla. Tason 3 sijoitukset arvostetaan jokaisena raportointipäivänä ottaen huomioon muutokset arvioissa, ennusteissa ja oletuksissa sekä muutokset taloudellisissa ja muissa asiaankuuluvissa olosuhteissa. Suurin osa venture fund -rahastoista sijoittaa digitaalisen terveydenhuollon, ohjelmistoliiketoiminnan ja yrityssektorin toimialoille, ja vaikka 31.12.2020 julkaisemattomiin syöttötietoihin liittyy lisääntynyt epävarmuus johtuen COVID-19:n aiheuttamasta vallitsevasta markkinatilanteesta, vaikutus venture fund -sijoitusten käypään arvoon on toistaiseksi katsottu olevan määrältään rajallinen. Tason 3 sijoitukset sisältävät noin neljäkymmentä erillistä venture fund -rahastoa, jotka sijoittavat satoihin yksittäisiin, useilla eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla toimiviin yrityksiin. Siten arviot ja oletukset, joita sijoituksen hoitaja käyttää julkaistujen syöttötietojen puuttumisen takia, voivat vaikuttaa yksittäisten sijoitusten käypään arvoon, mutta millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta tason 3 sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään. Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy rahoitusvelka China Huaxinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta, jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa kokonaisuudessaan konsernille myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Rahoitusvelan käypä arvo määritetään odotetun tulevan käteissuorituksen mukaan. Rahoitusvelan arvostukseen sisältyy arvio option toteutushinnasta ja ylimääräisten käteisvarojen jakamisesta option toteutushetkellä. Muihin kuin havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin lukeutuvat eräät Nokia Shanghai Bellin taloudelliseen suorituskykyyn perustuvat luvut. Millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta tason 3 velkojen käyvän arvon kokonaismäärään. Katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:
milj. EUR | Tason 3 rahoitusvarat | Tason 3 rahoitusvelat
------- | -------- | --------
1.1.2019 | 688 | -707
Nettovoitto tuloslaskelmassa | 49 | 35
Lisäykset | 90 | –
Vähennykset | -79 | 1
Muut muutokset | -2 | 12
31.12.2019 | 746 | -659
Nettovoitto tuloslaskelmassa | 19 | 94
Lisäykset | 49 | –
Vähennykset | -85 | 2
Siirrot pois tasolta | 3 | -5
126 Muut muutokset | 3 | -2
31.12.2020 | 727 | -439

Tason 3 venture fund -sijoitusten ja muiden vastaavien sijoitusten voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Muiden tason 3 rahoitusvarojen ja -velkojen voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. 31.12.2020 taseeseen sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista kirjattiin konsernin tuloslaskelmaan 102 miljoonan euron nettovoitto vuonna 2020 (73 miljoonan euron nettovoitto vuonna 2019).

25. Johdannaiset

Vastaavaa	Vastattavaa
milj. EUR	Käypä arvo (1)

2020

Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat	Valuuttatermiinit	1	1 423	-3
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus	Valuuttatermiinit	34	933	-16
	Ostetut valuuttaoptiot	1	108	–
	Myydyt valuuttaoptiot	–	–	–
Käyvän arvon suojaus	Valuuttatermiinit	83	1 340	-14
	Kiinteäehtoiset sitoumukset	19	468	-101
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset (3)	Koron- ja valuutan vaihtosopimukset	–	–	-154
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa	Valuuttatermiinit	29	3 716	-16
	Ostetut valuuttaoptiot	2	171	–
	Muut johdannaiset	–	–	–
Yhteensä		169	8 159	-304

2019

Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat	Valuuttatermiinit	36	3 807	-2
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus	Valuuttatermiinit	7	660	-18
	Ostetut valuuttaoptiot	1	343	–
Käyvän arvon suojaus	Valuuttatermiinit	7	697	-7
	Kiinteäehtoiset sitoumukset	6	606	-2
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset (3)	Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	–	–	-49
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa	Valuuttatermiinit	17	3 491	-72
	Ostetut valuuttaoptiot	7	654	–
	Muut johdannaiset	–	–	-7
Yhteensä		81	10 258	-157

(1) Sisältytetty konsernitaseeseen muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2) Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sellaisista sopimuksista, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojauksin instrumenteiksi.

26. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on useita johdolle ja muille ohjelmiin oikeutetuille työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia. Ohjelmiin kuuluvat tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat, ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat ja työntekijöiden osakesäästöohjelmat. Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden toteutuminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista sekä kunkin ohjelman ehdoissa määriteltyjen tulokseen perustuvien sekä muiden ehtojen toteutumista. Osakepohjaisista kannustinohjelmista aiheutuneet kulut, mukaan lukien henkilösivukulut, olivat konsernin tuloslaskelmassa yhteensä 76 miljoonaa euroa vuonna 2020 (77 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 62 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Aktiiviset osakepohjaiset kannustinjärjestelmät instrumenteittain

	Tulosperusteiset osakepalkkiot	Ehdolliset osakepalkkiot			Ehdolliset osakepalkkiot
	Ulkona olevat tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoitemäärä)	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR (1)	Ulkona olevat ehdolliset osakepalkkiot	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR (1)
1.1.2018	60 516 243	5 568 702
Myönnetty	36 943 251	4,39	1 479 350	4,47
Menetetty	-4 146 246		-1 431 215
Oikeus syntynyt (2)	-10 169 717		-2 034 789
31.12.2018	83 143 531	3 582 048
Myönnetty	31 979 747	4,02	2 060 342	4,18
Menetetty	-4 964 055		-451 540
Oikeus syntynyt (2)	-18 933 700		-1 915 675
31.12.2019	91 225 523	3 275 175
Myönnetty	38 753 394	2,63	3 830 700	3,06
Menetetty	-4 752 172		-1 100 107
Oikeus syntynyt (2)	-25 754 552		-1 478 175
31.12.2020 (3)	99 472 193	4 527 593

(1) Vuosien 2017-2019 tulosperusteisten osakepalkkioiden ja kaikkien ehdollisten osakepalkkioiden käyvät arvot arvioidaan Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahinnan perusteella vähennettynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla. Vuoden 2020 tulosperusteisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan Nokian osakkeen palkkio-ohjelman toteutuspäivän osinko-oikaistun markkinahinnan ja tavoitemaksujen tasojen perusteella.
(2) Tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoite), joihin on syntynyt oikeus, on kerrottu kyseisen osakepalkkio-ohjelman vahvistetulla palkkiolla (% määrä tavoitteesta), kun lasketaan maksettavaksi tulevien Nokian osakkeiden määrä.
(3) Sisältää 31 549 004 kappaletta tulosperusteisia osakepalkkioita vuoden 2018 tulosperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta ja 380 567 kappaletta ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista, joihin syntyi oikeus 1.1.2021.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuonna 2020 konserni hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa: vuosien 2017, 2018, 2019 ja 2020 tulosperusteisia osakepalkkio-ohjelmia. Tulosperusteinen osakepalkkio edustaa konsernin velvoitetta antaa työntekijöille Nokian osakkeita myöhemmin ajankohtana, mikäli ennalta määritetyt tavoitteet saavutetaan. Vuoden 2020 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma on kolmevuotinen ohjelma, jossa konsernin todellista osakkeen kokonaistuottoa verrataan osakkeen kokonaistuoton tavoitteeseen määritettäessä annettavien Nokia osakkeiden lukumäärää. Osakkeen kokonaistuotto lasketaan osakepalkkio-ohjelman aikaisen Nokian osakekurssin kasvun ja mahdollisten maksettujen osinkojen perusteella. Vuoden 2020 osakepalkkio-ohjelma ei sisällä vähimmäispalkkiota kakkua.

Tietoja globaaleista tulosperusteisista osakepalkkio-ohjelmista 31.12.2020:

Ohjelma	Liikkeeseen lasketut tulosperusteiset osake palkkiot (tavoite)	Vahvistettu palkkio (% määrä tavoitteessa)	Suorituskausi	Sitouttamiskausi	Maksuvuosi
2017	–	29	2017-2018	2019	2020
2018	31 549 004	57	2018-2019	2020	2021
2019	29 358 795	–	2019-2021	N/A	2022
2020	38 564 394	–	2020-2023	N/A	2023

Vuosien 2017, 2018 ja 2019 tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien osakepalkkioiden määrä tulostavoitteen kohdalla on se määrä osallistujille myönnettyjä tulosperusteisia osakepalkkioita, joka maksetaan, jos tavoitetaso saavutetaan suoritustavoitteiden osalta. Tavoitemäärän mahdollisesti ylittävän maksun määrä määritetään vertaamalla suorituskausien aikana saavutettua taloudellista tulosta asetettuihin suoritustavoitteisiin.Mikäli maksimitaso saavutetaan, maksettava määrä on kaksinkertainen tavoitemäärään nähden. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa konsernin palveluksessa päättyy ennen osakepalkkio-ohjelman sitouttamiskauden päättymistä. Vuoden 2019 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma koostuu kolmevuotisesta suorituskaudesta (2019-2021). Maksettavien osakkeiden lukumäärä määritetään suoritustavoitteiden perusteella suoritusjakson aikana. Vuoden 2019 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suorituskriteerit ovat: Nokian osakekohtainen tulos (laimennettu), vapaa kassavirta ja liikevaihto suhteessa markkinaan (markkinaosuus). Tavoitteet eivät sisällä Alcatel-Lucent-hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä. Vuoden 2019 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma sisältää takuun vähimmäispalkkiomäärästä muille kuin ylimmälle johdolle. Osakkeiden lukumäärän minimitaso on 25 prosenttia myönnetystä määrästä riippumatta siitä saavutetaanko suoritustavoitteet. Vuoden 2019 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman myönnettyihin palkkioihin ylimmälle johdolle ei liity takuuta palkkion vähimmäismäärästä.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna 2020 konserni hallinnoi neljää globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa: vuosien 2017, 2018, 2019 ja 2020 ehdollisia osakepalkkio-ohjelmia. Ehdollisia osakepalkkioita myönnetään rajoitetusti konsernin tulevan menestyksen kannalta keskeisten osaajien palkkaamiseksi ja sitouttamiseksi. Ohjelmissa ansaintajakso on porrastettu siten, että ne tulevat maksuun kolmessa saman suuruisessa erässä yhden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua palkkion myöntämisestä edellyttäen, että työsuhde jatkuu. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa konsernin palveluksessa päättyy ennen soveltuvan erän tai erien sitouttamiskausien päättymistä.

Työntekijöiden osakesäästöohjelma

Konserni tarjoaa vapaaehtoista työntekijöiden osakesäästöohjelmaa konsernin työntekijöille. Työntekijät voivat kuukausittain käyttää 12 kuukauden säästökauden ajan osan verojen jälkeisestä palkastaan Nokian osakkeiden hankkimiseen. Konserni antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden, jotka työntekijällä on hallussaan kun osakesäästöohjelman kausi päättyy. Vuonna 2020 annettiin 6 340 859 osaketta vuoden 2019 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille työntekijöille (4 524 101 osaketta vuoden 2018 osakesäästöohjelmasta vuonna 2019 ja 3 980 286 osaketta vuoden 2017 osakesäästöohjelmasta vuonna 2018).

84

Aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohjelmat

Optio-oikeudet

Vuonna 2020 konserni ei enää hallinnoinut yhtään globaalia optio-ohjelmaa. Viimeinen konsernin hallinnoima optio-ohjelma oli vuoden 2011 optio-ohjelma. Viimeiset optio-oikeudet tästä optio-ohjelmasta myönnettiin vuonna 2013. Viimeinen merkintäaikajakso päättyi 27.12.2019. Jokainen optio-oikeus oikeutti merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet olivat siirtokelvottomia ja niitä voitiin käyttää vain osakemerkintään. Osakkeet oikeuttivat osinkoon siitä tilikaudelta, jonka aikana osakkeiden merkintä oli tapahtunut. Muut osakkeenomistajille kuuluvat oikeudet alkoivat siitä päivästä, jona merkityt osakkeet tulivat merkityiksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsääntöisesti menetti optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuhteensa konsernin palveluksessa päättyi.

Ulkona olevien ja toteutettavissa olevien optio-oikeuksien täsmäytys:

	Ulkona olevat Optio-oikeuksien Osakemäärä	Toteutettavissa olevat Merkintähinnan keskiarvo EUR	Painotettu Merkintähinnan painotettu keskiarvo EUR	Painotettu kesikurssi EUR
1.1.2018	447 500	2,07	447 500	2,07
Toteutettu	-424 500	2,06	5,07
31.12.2018	23 000	2,35	23 000	2,35
Toteutettu	-23 000	2,35	5,34
31.12.2019	–	–	–	–
31.12.2020	–	–	–	–

27. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Konsernilla on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä eri maissa, ja ne sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Konsernin etuuspohjaiset järjestelmät käsittävät merkittäviä eläkejärjestelyjä ja merkittäviä eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä joista maksetaan terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen tietyille työntekijäryhmille. Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat konsernin erilaisille riskeille, kuten sijoitusriskille, korkoriskille ja odotettavissa olevaan elinikään liittyvälle riskille sekä sääntelyn noudattamiseen liittyville riskeille. Erilaisten riskien piirteet ja laajuus vaihtelevat kunkin maan lainsäädännöllisen, verotuksellisen ja taloudellisen ympäristön mukaan. Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut olivat 153 miljoonaa euroa (31 miljoonaa euroa 2019 ja 234 miljoonaa euroa 2018). Lisäksi konsernilla on maksupohjaisia, useiden työnantajien kanssa jaettuja sekä vakuutuspohjaisia järjestelyjä joihin liittyvät maksusuoritukset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota suoritus koskee. Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite rajoittuu summaan, jonka maksamisesta järjestelyyn on sovittu. Maksupohjaisiin järjestelyihin liittyvistä maksusuorituksista konsernin tuloslaskelmaan kirjatut kulut olivat 209 miljoonaa euroa (220 miljoonaa euroa 2019 ja 246 miljoonaa euroa 2018).

Etuuspohjaiset järjestelyt

Etuuspohjaisten järjestelyjen yhteensä 992 miljoonan euron (487 miljoonaa euron nettovarat vuonna 2019) nettovarat koostuvat 4 046 miljoonan euron (4 343 miljoonaa euroa vuonna 2019) eläke- ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista aiheutuvasta nettovelasta sekä 5 038 miljoonan euron (4 830 miljoonaa euroa vuonna 2019) eläke- ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin kuuluvista nettovaroista. Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Yhdessä ne kattavat 91 % (92 % vuonna 2019) konsernin etuuspohjaisesta velvoitteesta ja 91 % (91 % vuonna 2019) konsernin järjestelyihin kuuluvien varojen kokonaismäärästä.

Etuuspohjaiset velvoitteet, järjestelyjen varojen käyvät arvot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä etuuspohjaisten järjestelyjen nettomäärä 31.12.:

	2020	2019
	Järjestelyn Omaisuuserän Etuuspohjaisen Järjestelyn Omaisuuserän Etuuspohjaisen
	varojen käypä enimmäismäärän järjestelyn Etuuspohjainen varojen käypä enimmäismäärän järjestelyn
	milj. EUR velvoite arvo vaikutus nettomäärä velvoite arvo vaikutus nettomäärä
Yhdysvallat (1)	-17 379 20 328 -1 125 1 824 -18 774 21 023 -975 1 274
Saksa	-2 847 1 244 – -1 603 -2 808 1 232 – -1 576
Iso-Britannia	-1 231 1 716 – 485 -1 147 1 612 – 465
Muut	-2 044 2 400 -70 286 -2 051 2 430 -55 324
Yhteensä	-23 501 25 688 -1 195 992 -24 780 26 297 -1 030 487

(1) Etuuspohjaisten velvoitteiden ja järjestelyn varojen käyvän arvon vertailutietoja vuodelta 2019 on muutettu 117 miljoonalla eurolla vastaamaan tammikuussa maksettuja joulukuun etuusmaksuja.

85

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

166 Yhdysvallat

Konsernilla on Yhdysvalloissa merkittäviä etuuspo hjaisia eläkejärjestelyjä sekä merkittävä eläköitymisen jälkeinen sosiaalietuusjärjestely (OPEB), josta maksetaan terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen. Eläkejärjestelyt sisältävät sekä perinteisiä palvelussuhteeseen perustuvia ohjelmia että rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kuukausipalkkaisille ammattiliittoihin kuulumattomille työntekijöille tarjotaan rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kaikki muut vanhat ohjelmat mukaan lukien palvelussuhteeseen perustuvat ohjelmat jäädytettiin 31.12.2009 mennessä. Entisille ammattiliittoihin kuuluneille työntekijöille konserni ylläpitää kahta perinteistä palvelussuhteeseen perustuvaa etuuspohjaista järjestelyä. Näistä suurempi ohjelma, joka kattaa 98% vastuista, on suljettu ohjelma. Eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä ylläpidetään tietyille eläköityneille entisille työntekijöille. Communications Workers of America (CWA) ja International Brotherhood of Electrical Workers (IBEW) -ammattiliittojen kanssa on olemassa sopimus, jonka mukaisesti eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon etuuksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista jatketaan niille työntekijöille, joita nämä kaksi ammattiliittoa aiemmin edustivat. Tämä ammattiliittojen kanssa tehty sopimus uudistettiin vuonna 2020 ja umpeutuu 31.12.2027.

Saksa

Konsernilla on Saksassa kaksi pääasiallista järjestelyä, jotka kattavat suurimman osan aktiivisista työntekijöistä: rahamaksuihin perustuva Beitragsorientierte Altersversorgung Plan (BAP) eläkejärjestely ja samankaltainen rahamaksuihin perustuva ohjelma (AVK Basis-/Matching konto) entisille Alcatel-Lucentin työntekijöille. Yksittäiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen oikeuttavasta palkkatasosta, asemasta konsernin organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Nämä järjestelyt ovat osittain rahoitettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joista maksettaville etuuksille konserni takaa vähimmäistuoton.# BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust e.V.) kautta. NSN Eläkesäätiö on juridisesti erillinen konsernista ja hallinnoi järjestelmän varoja säätiösopimustensa mukaisesti. Kaikki muut järjestelyt on aiemmin jäädytetty tai suljettu ja korvattu rahamaksuihin perustuvilla järjestelyillä. Etuuksia maksetaan vuosittaisina erinä, kuukausittaisina vanhuuseläkkeinä tai eläköitymisen yhteydessä kertyneitä eläkkeitä ja taattua korkoa vastaavina kertakorvauksina.

Iso-Britannia

Konserni ylläpitää Isossa-Britanniassa yhtä eläkesäätiötä ”Nokia Retirement Plan for former NSN & ALU employees” vuonna 2019 tapahtuneessa fuusiossa, jossa jäsenten etuudet siirrettiin Alcatel-Lucentin eläkesäätiöön. Yhdistetyssä säätiössä on maksuilla hankittava osuus, joka takaa tietyn vähimmäiseläkkeen (GMP), ja lopulliseen palkkaan perustuvia osuuksia, jotka kaikki on suljettu uusilta maksuilta ja etuuksilta 30.4.2012 alkaen (Nokian entinen järjestely) ja 30.4.2018 alkaen (Alcatel-Lucentin entinen järjestely). Yksittäiset palkkaan perustuvat etuudet riippuvat etuuksiin oikeuttavan palkan ja palkkioiden määrästä sekä palveluvuosista. Tietyn vähimmäiseläkkeen takaavan maksuilla hankittavan osuuden etuudet perustuvat suurempaan seuraavista: taatun vähimmäiseläkkeen määrä eläköitymishetkellä tai työntekijän sijoitettuihin varoihin perustuva eläke. Säätiö hallinnoi yhdistettyjen eläkejärjestelyjen kaikkia sijoituksia.

Vaikutus konsernitilinpäätökseen

Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvossa, järjestelyjen varojen käyvissä arvoissa sekä omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset.

Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvossa 31.12. päättyneillä tilikausilla:

milj. EUR	Yhdysvallat eläkkeet (1)	Yhdysvallat Muut eläkkeet	Yhteensä	Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	Yhdysvallat Muut eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	Yhteensä
2020	-16 449	-2 325	-6 006	-24 780	-16 086	-2 384
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	-118	–	-93	-211	-66	–
Korkokulut	-375	-54	-83	-512	-553	-79
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot (2)	-55	89	29	63	-46	167
Eläkevastuiden täyttämiset	–	–	10	10	–	–
Yhteensä	-548	35	-137	-650	-665	88
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto/tappio	202	20	66	288	759	49
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva voitto/tappio	-1 427	-203	-377	-2 007	-1 677	-231
Kokemusperusteiset voitot/tappiot	30	85	-15	100	37	39
Yhteensä	-1 195	-98	-326	-1 619	-881	-143
Muuntoerot	1 451	196	125	1 772	-335	-53
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	–	-92	-29	-121	–	-105
Maksetut etuudet	1 401	260	245	1 906	1 518	284
Muut	–	-15	6	-9	–	-12
Yhteensä	2 852	349	347	3 548	1 183	114
31.12.	-15 340	-2 039	-6 122	-23 501	-16 449	-2 325

(1) Etuuspohjaisten velvoitteiden ja järjestelyn varojen käyvän arvon vertailutietoja on muutettu vuoden 2019 alun osalta 124 miljoonalla eurolla ja vuoden 2019 lopun osalta 117 miljoonalla eurolla vastaamaan tammikuussa maksettuja joulukuun etuusmaksuja.
(2) Koostuu maailmanlaajuisista uudelleenjärjestelyistä aiheutuvista järjestelyjen supistamisista, erityisistä työsuhteen päättymiseen liittyvistä eduista tietyille työntekijöille Yhdysvalloissa ja terveydenhoitoetujen jatkamisesta Yhdysvalloissa ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvien osalta ammattiyhdistysliikkeen kanssa käytyjen neuvotteluihin pohjalta.

Velvoitteiden nykyarvo sisältää 16 959 miljoonaa euroa (17 899 miljoonaa euroa vuonna 2019) täysin rahastoidun velvoitteita, 5 412 miljoonaa euroa (5 660 miljoonaa euroa vuonna 2019) osittain rahastoidut velvoitteita sekä 1 130 miljoonaa euroa (1 221 miljoonaa euroa vuonna 2019) rahastoimattomia velvoitteita.

Muutokset järjestelyjen varojen käyvissä arvoissa 31.12. päättyneillä tilikausilla:

milj. EUR	Yhdysvallat eläkkeet	Yhdysvallat Muut eläkkeet	Yhteensä	Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	Yhdysvallat Muut eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	Yhteensä
2020	20 560	464	5 273	26 297	19 343	397
Korkotuotot	480	8	77	565	674	11
Hallintokulut ja korko omaisuuserän enimmäismäärälle	-19	–	-7	-26	-18	–
Eläkevastuiden täyttämiset	–	–	-15	-15	–	–
Yhteensä	461	8	55	524	656	11
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuunottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä	2 227	16	233	2 476	1 834	43
Yhteensä	2 227	16	233	2 476	1 834	43
Muuntoerot	-1 832	-41	-139	-2 012	386	9
Maksusuoritukset:
Työnantajalta	26	6	67	99	27	14
Järjestelyyn osallistuvilta	–	92	29	121	–	105
Maksetut etuudet	-1 401	-260	-152	-1 813	-1 518	-284
Section 420 -siirto (2)	-160	160	–	–	-169	169
Muut	-12	14	-6	-4	1	–
Yhteensä	-3 379	-29	-201	-3 609	-1 273	13
31.12.	19 869	459	5 360	25 688	20 560	464

(1) Etuuspohjaisten velvoitteiden ja järjestelyn varojen käyvän arvon vertailutietoja on muutettu vuoden 2019 alun osalta 124 miljoonalla eurolla ja vuoden 2019 lopun osalta 117 miljoonalla eurolla vastaamaan tammikuussa maksettuja joulukuun etuusmaksuja.
(2) Section 420 - siirto. Katso kuvaus Tulevat rahavirrat - osiosta.

Muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksessa 31.12. päättyneillä tilikausilla:

milj. EUR	Yhdysvallat eläkkeet	Yhdysvallat Muut eläkkeet	Yhteensä	Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	Yhdysvallat Muut eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	Yhteensä
2020	-975	–	-55	-1 030	-573	–
Korkokulut	-27	–	–	-27	-24	–
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyviä eriä	-216	–	-17	-233	-370	–
Muuntoerot	93	–	2	95	-8	–
31.12.	-1 125	–	-70	-1 195	-975	–

Etuuspohjaisten järjestelyjen nettomäärä yhteensä 31.12. päättyneillä tilikausilla:

milj. EUR	Yhdysvallat eläkkeet	Yhdysvallat Muut eläkkeet	Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	Yhteensä	Yhdysvallat eläkkeet	Yhdysvallat Muut eläkkeet	Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	Yhteensä
31.12.	3 404	-1 580	-832	992	3 136	-1 861	-788	487

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Omaisuuserän enimmäismäärän rajoitus

Konserni voi kirjata rahastoidun ylijäämän niiltä osin, kun se vastaa hyödynnettävissä olevaa taloudellista etua joko maksujen palautuksina järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä. Konsernin merkittävin omaisuuserän enimmäismäärän rajoitus liittyy Yhdysvaltojen ylijäämäiseen aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden työntekijöiden eläkejärjestelyyn. Muiden maiden osalta omaisuuserän enimmäismäärää koskevat rajoitukset eivät ole merkittäviä.

Muutokset omaisuuserän enimmäismäärän rajoituksessa kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan lukuun ottamatta eriä, jotka on kirjattu korkokuluihin. Konserni kirjasi omaisuuserän enimmäismäärää koskevana rajoituksena 1 195 miljoonaa euroa (1 030 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Tuloslaskelmaan kirjattu

milj. EUR	2020	2019	2018
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot (1)	211	153	163
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot (1)	-63	-140	52
Korot, netto (2)	–	9	15
Eläkevastuiden täyttämiset (1)	5	9	–
Muut	–	–	4
Yhteensä	153	31	234

(1) Sisältyy liiketoiminnan kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
(2) Sisältyy rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu

Muihin laajan tuloslaskelman eri in kirjattu milj. EUR	2020	2019	2018
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä	2 476	2 291	-987
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto	288	813	80
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva tappio/voitto	-2 007	-2 391	1 298
Kokemusperusteiset voitot	100	71	79
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuunottamatta korkokuluun sisältyviä eriä	-233	-370	-82
Yhteensä	624	414	388

Vakuutusmatemaattiset oletukset ja herkkyysanalyysi

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Tulevaa kuolevuutta koskevat oletukset on määritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen pohjautuvan aktuaarisen neuvonnan perusteella. Merkittävimmissä järjestelyissä käytetyt diskonttauskoro t ja kuolevuustaulukot:

	2020	2019	2020
Diskonttauskorko %	Kuolevuustaulukot
Yhdysvallat	1,9	2,8	Pri–2012 w/MP–2020 mortality projection scale
Saksa	0,4	0,8	Heubeck 2018G
Iso-Britannia (1)	1,3	1,9	CMI 2019
Kaikkien maiden painotettu keskiarvo	1,7	2,5

(1) Taulukoita on oikaistu 1,5 prosentin pitkäaikaisella positiivisella kehityksellä.

Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset oletukset (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina):

%	2020	2019
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi	1,7	2,5
Vastaiset palkan korotukset	1,9	1,9
Vastaiset eläkkeiden korotukset	0,3	0,3
Inflaatio	1,8	1,9
Seuraavalle vuodelle oletettu terveydenhuoltokustannusten kehitysvauhti (1)	4,9	6,1
Seuraavalle vuodelle oletettu terveydenhuoltokustannusten kehitysvauhti (pois lukien eläköitymisen jälkeiset hammashoitotuudet) (1)	5,0	6,2
Loppuarvon kasvuvauhti (1)	4,4	4,4
Vuosi, jona kehitysvauhti saavuttaa loppuarvon kasvuvauhdin (1)	2028	2028
Etuuspohjaisten velvoitteiden keston painotettu keskiarvo	11 vuotta	10 vuotta

(1) Etuuspohjaisen velvoitteen määrittelyssä käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset - Yhdysvallat.# 88

169 Herkkyysanalyysi

Laskettaessa etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä suhteessa merkittäviin vakuutusmatemaattisiin oletuksiin, etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method) käyttäen. Herkkyysanalyysi perustuu yhden oletuksen muutokseen samalla kun muut oletukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten todellisista vaikutuksista. Jos useampi oletus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten yhteisvaikutus ei välttämättä olisi sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos oletukset muuttuvat eri tasolle kuin esitetyt, vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ei ole välttämättä lineaarinen. Oletusten nostaminen ja laskeminen laskettaessa etuuspohjaista velvoitetta ei vaikuta symmetrisesti etuuspohjaiseen velvoitteeseen johtuen pääosin korkoa korolle -vaikutuksesta määritettäessä tulevan etuuden nykyarvoa.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille pääasiallisissa oletuksissa:

Oletuksen muutos	Oletuksen kasvun vaikutus (1)	Oletuksen vähennyksen vaikutus (1)
Milj. EUR	Milj. EUR
Diskonttaus korko nykyarvojen määrittämiseksi	1,0 %	2 240
Palkankorotusten vuotuinen kasvuvauhti	1,0 %	-127
Eläkkeiden kasvuvauhti	1,0 %	-551
Inflaatio	1,0 %	-596
Terveydenhuoltokustannusten kehitysvauhti	1,0 %	-20
Elinajanodote	1 vuotta	-978

(1) Positiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä ja negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen kasvua.

Sijoitusstrategiat

Konsernin eläkesijoitustoiminnan tavoite on säilyttää tai parantaa järjestelyjen rahastoitua asemaa toteuttamalla sijoitusstrategiaa, joka maksimoi tuottoa ja minimoi rahastoituun asemaan kohdistuvaa riskiä. Varojen allokaatiosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon useita tekijöitä mukaan lukien, mutta niihin rajoittumatta, pitkän aikavälin riski- ja tuotto-odotus eri varallisuusluokille, järjestelyjen demografisia tekijöitä koskevat nykyiset ja monivuotiset ennusteet, järjestelyistä suoritetut etuusmaksut, maksusuoritukset järjestelyihin ja järjestelyjen rahastoitu asema. Paikallisten säätiöiden hallitusten vastuulla on tarvittaessa suorittaa varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyviä selvityksiä (Asset-Liability Study), järjestelyjen varojen sijoittamisen valvontamine ja niihin liittyvien riskien seuranta ja hallinta yhtiön valvonnan alaisuudessa ja paikallisia lakeja noudattaen. Varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen tulokset toteutetaan kunkin järjestelmän tasolla erikseen. Eläkesijoituksista vastaavat salkunhoitajat voivat käyttää markkinariskin hallinnoimiseen johdannaisia, joihin kuuluvat futuurit, termiinit, optiot ja koronvaihtosopimukset. Sijoitusten tuottoa ja riskiprofiilia seurataan jatkuvasti sekä yksittäin että osana laajempaa portfoliota. Yksi riskeistä on järjestelyn rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai etuuspohjaisten velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen seurauksena. Varojen ja velkojen yhteensovittamisella pyritään tästä johtuvien riskien minimointiin.

Järjestelyjen varojen jakautuminen

	2020			2019
Milj. EUR	Noteeratut	Noteeraamattomat	Yhteensä	%	Noteeratut	Noteeraamattomat
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit (1)	1 198	110	1 308	5	1 039	114
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit (1)	18 666	139	18 805	73	19 294	133
Vakuutussopimukset	–	793	793	3	–	841
Kiinteistöt (1)	101	1 094	1 195	5	103	1 095
Lyhytaikaiset sijoitukset (1)(2)	738	173	911	4	902	75
Pääomasijoitukset ja muut	130	2 546	2 676	10	131	2 570
Yhteensä	20 833	4 855	25 688	100	21 469	4 828

(1) Vertailutiedot vuodelta 2019 on muutettu vastaamaan oikaistua luokittelua yhdessä eläkesäätiössä seuraavasti: noteeratut oman pääoman ehtoiset arvopaperit kasvoivat 76 miljoonaa euroa, noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset arvopaperit kasvoivat 114 miljoonaa euroa, noteeraamattomat vieraan pääoman arvopaperit kasvoivat 20 miljoonaa euroa, noteeratut kiinteistöt kasvoivat 103 miljoonaa euroa, noteeraamattomat kiinteistöt laskivat 340 miljoonaa euroa ja noteeratut lyhytaikaiset sijoitukset kasvoivat 27 miljoonaa euroa.

(2) Etuuspohjaisten velvoitteiden ja järjestelyn varojen käyvän arvon vertailutietoja vuodelta 2019 on muutettu 117 miljoonalla eurolla vastaamaan tammikuussa maksettuja joulukuun etuusmaksuja.

Lähes kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, mukaan lukien käteisvarat sekä oman ja vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, on toimivilla markkinoilla noteeratut markkinahinnat. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisältävät sijoituksia osakerahastoihin ja suoria sijoituksia, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat sijoituksia valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoihin sekä sijoituksia korkorahastoihin, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Rahastomuo toisten sijoitusten lisäksi vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia voidaan tehdä myös suoraan arvopapereihin. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen lainsäädännön puitteissa rakennettuja tavanomaisia eläkevakuutussopimuksia. Kiinteistösijoitukset ovat sijoituksia liikekiinteistöihin ja kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat hajautetusti kiinteistöihin. Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan tavoiteltaessa taktista varojen uudelleenkohdistamista. Pääomasijoitukset ja muut sisältää raaka-ainesijoituksia sekä vaihtoehtoisia sijoituksia, mukaan lukien johdannaissopimukset.

89

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

170 Yhdysvaltojen järjestelyjen varat

Yhdysvaltojen järjestelyjen varojen tavoiteltu ja toteutunut kohdistumisen vaihteluväli eläke- ja eläköitymisen jälkeisten järjestelyiden osalta omaisuuseräryhmittäin 31.12.2020:

Omaisuuseräryhmä	Eläkejärjestelyjen tavoiteltu kohdistuminen	Osuus eläkejärjestelyn varoista	Eläköitymisen jälkeisten järjestelyiden tavoiteltu kohdistuminen	Osuus järjestelyn varoista
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit	0 - 6 %	3	47 - 47 %	47
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	77 - 87 %	80	15 - 15 %	15
Kiinteistöt	4 - 8 %	5	– – %	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	– – %	–	38 - 38 %	38
Pääomasijoitukset ja muut	6 - 13 %	12	– – %	–
Yhteensä	100 %	100	100 %	100

Suurin osa konsernin Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varoista on pääeläkesäätiössä. Eläköitymisen jälkeisen järjestelyn (OPEB) varat ovat kahdessa erillisessä säätiössä. Eläkkeiden ja Etuuksien Sijoituskomitea hyväksyy virallisesti tavoitellun varojen allokaation sallitun vaihteluvälin muutaman vuoden välein ulkopuolisten neuvonantajien ja sisäisen sijoitusjohdon suorittaman varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen (Asset-Liability Study) valmistuessa. Yhdysvaltain eläkejärjestelyn varojen kokonaisportfoliossa 31.12.2020 sijoitukset ovat jakautuneet noin 20/80 oman pääoman ehtoisten instrumenttien, mukaan lukien vaihtoehtoiset sijoitukset tätä tarkoitusta varten, ja vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien välillä.

Tulevat rahavirrat

Suoritukset

Konserni suorittaa maksuja eläke- ja muihin eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyihin mahdollistaakseen tulevia etuusmaksuja järjestelyyn osallistuville. Rahastoinnin periaatteena on työsuhde-etuuksia koskevien lakien ja verolakien määrittelemien minimirahastointivaatimusten saavuttaminen sekä konsernin mahdollisesti tarkoituksenmukaisiksi arvioimien lisäsummien rahastointi. Suoritukset etuusjärjestelyihin tehdään yksinomaan järjestelyjen osallistujien hyväksi. Työnantajan maksettavaksi tulevien suoritusten odotetaan olevan 83 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt

Rahastointimenetelmät

Yhdysvaltojen kolmen merkittävän eläkejärjestelyn rahastointivaatimukset määräytyvät sovellettavan lainsäädännön, eli vuoden 1974 Employee Retirement Income Security Act:in (ERISA), vuoden 1986 Internal Revenue Code:n ja Internal Revenue Service:n (IRS) säätämien säännösten perusteella. Rahastointivaatimuksia määritettäessä ERISA sallii varojen arvostamisen markkina-arvoon tai keskimääräiseen arvoon tietyn ajanjakson aikana ja velkojen arvostamisen perustuen vallitsevaan korkotasoon tai keskimääräisiin korkoihin tietyn ajanjakson aikana. Ammattiliittoihin kuuluvien, ammattiliittoihin kuulumattomien sekä aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyn osalta konserni ei odota tulevaisuudessa rahastointivaatimuksia säännöksiin perustuviin rahastointitarkoituksiin ottaen huomioon järjestelyn varojen jakautumisen ja varojen määrän suhteessa velkojen määrään. Työsuhteen päättymisen jälkeisten terveydenhuoltoetuuksien osalta sekä ammattiliittoihin kuulumattomien että aiemmin ammattiliittoon kuuluneiden eläköityneiden etuuksille on asetettu yläraja 1.3.1990 tai sitä ennen eläköityneiden henkilöiden osalta. Etuusvelvoite, joka liittyy tähän eläköityneiden ryhmään, on 94 % koko Yhdysvaltain eläköityneiden terveydenhuoltovelvoitteen määrästä 31.12.2020. Yhdysvaltojen hallituksen Medicare-ohjelma on ensisijainen maksaja 65-vuotiaiden ja vanhempien osalta, mikä tarkoittaa lähes kaikkia sellaisia eläköityneitä, joita mainittu yläraja ei koske.

Section 420 -siirrot

U.S. Internal Revenue Code Section 420 (Section 420) sallii eläkejärjestelyn varojen siirron määriteltyjen rahastointivelvoitteiden raja-arvojen ylittävältä osalta (eläkejärjestelyn ylijäämä) eläkejärjestelyn terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien kattamista varten hallinnoitaville tileille tai toiselle näistä tileistä.# Kuten määritetty Section 420:ssä, eläkejärjestelyssä hallinnoitavia varoja voidaan käyttää eläköityneiden työntekijöiden terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien, sekä heidän puolisoidensa ja huollettavien henkilöidensä terveydenhuoltoetuuksien maksamiseen tai kyseisten kulujen korvaamiseen työnantajalle. Section 420:n pohjalta konsernin edellytetään jatkavan terveys- ja henkivakuutusetujen tarjoamista tietyille eläkeläisryhmille sääntelyn edellyttämällä tasolla ja määritettävän ajanjakson (cost maintenance period) verran. CWA- ja IBEW-ammattiliittoihin kuuluneiden eläkeläisten terveydenhuolto- ja henkivakuutusvastuut konserni odottaa kattavansa kokonaisuudessaan Section 420 -siirroilla ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyn ylijäämästä. Tämä katsotaan palautukseksi eläkejärjestelystä omaisuuserien enimmäismäärää arvioitaessa. CWA- ja IBEW-ammattiliittoihin kuulumattomien eläkeläisten osalta konserni odottaa aika ajoin voivan rahoittaa osan eläkeläisten henkivakuutusvelvoitteesta Section 420-siirroilla ammattiliittoihin kuulumattomien eläkejärjestelyn ylijäämästä rahastoidun aseman ollessa riittävä. Section 420 on tällä hetkellä määritetty päättyväksi 31.12.2025.

171 Etuusmaksut

Seuraavassa taulukossa esitetään odotettavissa olevat etuusmaksut eläke- ja eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyistä sekä muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2030 asti. Toteutuneet etuusmaksut voivat poiketa odotetuista etuusmaksuista.

Suorat etuusmaksut (milj. EUR)	Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat	Eläköitymisen jälkeiset järjestelyt, Yhdysvallat	Muut maat	Yhteensä	Ammattiliittojen Ehdot täyttävä Järjestelyt, aiemmin Ammattiliittoihin kuulumattomien työntekijöiden järjestelyt	Ehdot täyttävä johtojen järjestely	jotka eivät edusta ammattiliittoja järjestelyt	järjestelyt
2021	1 061	264	23	111	50	288	1 797
2022	941	224	23	101	51	272	1 612
2023	900	212	22	87	52	329	1 602
2024	860	199	22	73	52	283	1 489
2025	819	187	21	63	53	290	1 433
2026-2030	3 526	761	97	298	269	1 489	6 440

Etuusmaksuja maksetaan järjestelyn varoista silloin, kun ne riittävät kattamaan etuusvelvoitteen. Konserni maksaa suoraan järjestelyn varat ylittävät maksut. Vuonna 2021 odotetaan maksettavan suoria etuusmaksuja yhteensä 97 miljoonaa euroa.

28. Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat

Pitkäaikainen (milj. EUR)

	2020	2019
Myynnin jaksotukset (1)	460	615
Palkat ja sosiaaliturvamaksunvelat	45	45
Muut	36	52
Yhteensä	541	712

Lyhytaikainen (milj. EUR)

	2020	2019
Myynnin jaksotukset (1)	155	155
Palkat ja sosiaaliturvamaksunvelat	1 362	1 236
ALV ja muut välilliset verot	337	359
Alennukset ilman suoritevelvoitetta (2)	747	385
Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat	475	496
Muut	645	692
Yhteensä	3 721	3 323

(1) Pitkäaikaiset myynnin jaksotukset 460 miljoonaa euroa (615 miljoonaa euroa vuonna 2019) ja lyhytaikaiset myynnin jaksotukset 155 miljoonaa euroa (155 miljoonaa euroa vuonna 2019) liittyvät lisenssisopimukseen, jonka katsotaan olevan IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin siirtymäsäännöissä määritelty kokonaan toteutettu sopimus.

(2) Alennukset ilman suoritevelvoitetta ovat asiakkaille annettuja hyvityksiä, joihin ei liity myöhempiä suoritevelvoitteita. Muut siirtovelat sisältävät jaksotettuja logistiikka-, tutkimus- ja kehittämiskuluja, IT-, korko- ja rojaltikuluja sekä kuluja, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

91 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

172 29. Varaukset

milj. EUR	Liike- varaukset	sitovien osto- sopimusten tappiosta	Oikeuden- toimintojen käynteihin	Uudelleen- järjestely- myynteihin	Takuu- liittyvät varaukset	Ympäristö- varaukset	Projekti- liittyvät tappiot	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2020	377	167	75	127	50	51	81	281	1 209
Muuntoerot	-2	–	-8	-7	-2	–	-1	-34	-54
Uudelleenluokittelu	–	–	–	–	–	–	8	8
Kirjattu tuloslas kelmaan: Lisäykset	503	201	25	7	244	–	143	54	1 177
Peruutukset	-49	-23	-6	–	-2	-2	-56	-43	-181
Kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä	454	178	19	7	242	-2	87	11	996
Käytetty tilikauden aikana (1)	-388	-125	-13	-14	-14	–	-37	-36	-627
31.12.2020	441	220	73	113	276	4	9	130	1 532
Pitkäaikaiset	263	20	14	88	161	43	33	114	736
Lyhytaikaiset	178	200	59	25	115	6	97	116	796

(1) Uudelleenjärjestelyvarausten käyttöön sisältyy siirtoja siirtovelkoihin, joista 81 miljoonaa euroa oli siirtoveloisssa 31.12.2020.

Uudelleenjärjestelyvaraus

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, johto on sen hyväksynyt ja se on julkistettu. Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön uudelleenjärjestelykuluista. Muut merkittävät erät ovat kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut sekä tiettyjen muiden välittömästi uudelleenjärjestelyihin liittyvien sopimusten päättämisestä johtuvat kulut. 31.12.2020 uudelleenjärjestelyvaraus oli 441 miljoonaa euroa sisältäen henkilöstö- ja muita uudelleenjärjestelykuluja. Varaus koostuu pääasiassa 6.4.2016 ja 25.10.2018 ohjelmajulkaisuihin liittyvistä eristä. Suurin osa uudelleenjärjestelyihin liittyvistä kassavirroista odotetaan toteutuvan seuraavien kahden vuoden aikana.

Takuuvaraukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista kuluista, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin. Takuuvaraukset tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan 18 kuukauden kuluessa.

Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat oikeudenkäyntejä. Oikeudenkäynteihin liittyvien varausten käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakautuu yleensä usealle kaudelle. Katso liitetieto 30, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet, jossa on esitetty tietyt oikeudelliset asiat, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa konserniin.

Ympäristövaraus

Konserni kirjaa varauksen maaperään, pohjaveteen, pintaveteen ja sedimenttiin liittyvien ympäristövaikutusten korjaamisen arvioiduista menoista, kun konsernin oikeudelliseksi tai tosiasialliseksi velvoitteekseen tulee korjata ympäristövahingot tai tehdä kunnostustoimenpiteitä. Ympäristövaraus sisältää tarpeenmukaisia saastuneiden maa-alueiden arvioituja siivous- ja kunnostuskustannuksia, sekä tarpeen mukaan niiden maa-alueiden jatkuvasta seurannasta aiheutuvia kustannuksia, joissa alttius ympäristön kunnostukselle ei ole niin merkittävää. Ympäristövaraukseen liittyvien erien käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakautuu yleensä usealle kaudelle.

Projektitappiot

Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista perustuen joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai menoihin, joilla sopimus voidaan lakkauttaa, sen mukaan kumpi on pienempi. Tappiollinen sopimus on sopimus, jonka mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn. Projektitappiovaraukset liittyvät asiakassopimuksiin ja ne arvioidaan sopimustasolla. Suurin osa projektitappiovarauksista tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Liiketoimintojen myynteihin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen korvauksista, jotka se joutuu maksamaan myytyjen toimintojensa ostajille. Liiketoimintojen myynteihin liittyvien varausten käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa.

Varaukset sitovien osto sopimusten tappioista

Konserni kirjaa sitoviin vaihto-omaisuuteen liittyvistä ostosopimuksista varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan määrän, kunakin raportointipäivänä. Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan 12 kuukauden kuluessa.

Muut varaukset

Konserni kirjaa oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin liittyviä varauksia kuten välillisiin veroihin liittyviä varauksia, henkilöstöön liittyviä varauksia, jotka eivät ole uudelleenjärjestelyvarauksia, sekä hyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyviä velvoitteita varten tehtyjä varauksia. Muut varaukset tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan kahden vuoden aikana.

92 173 30. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet

Sopimusvelvoitteet

Sopimusvelvoitteiden erääntyvät maksut 31.12.2020 eräpäivien mukaan esitettyinä:

milj. EUR	Alle 1 vuosi	1-3 vuotta	3-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Sitovat ostovelvoitteet (1)	2 780	159	109	4	3 052

(1) Sisältää vaihto-omaisuuden ja palveluiden sitovat ostosopimukset ja ulkoistamisjärjestelyt. Lisäksi konsernilla on sitovia vuokrasopimuksia, jotka eivät olleet vielä alkaneet 31.12.2020. Ei-purettavissa olevista vuokrasopimuksista vuoden kuluessa erääntyvät vuokramaksut ovat 4 miljoonaa euroa, yli yhden ja korkeintaan viiden vuoden kuluessa erääntyvät vuokramaksut ovat 71 miljoonaa euroa ja yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät vuokramaksut ovat 106 miljoonaa euroa.

Takaukset ja muut vastuusitoumukset (milj. EUR)

	2020	2019
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Rahoituslaitosten antamat takaukset
Kaupalliset takaukset (1)	1 107	1 190
Ei-kaupalliset takaukset	450	531
Yhtiötakaukset (2)
Kaupalliset takaukset (1)	453	969
Ei-kaupalliset takaukset	53	54
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset (3)	180	303
Venture fund -sitoumukset (4)	189	244
Muut vastuu- ja rahoitussitoumukset (5)
Muut takaukset ja rahoitussitoumukset	11	15

(1) Kaupallisissa takauksissa konserni raportoi yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen konsernin asiakkaille sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi annetut takaukset kuten tarjoustakaukset, toimitustakaukset ja takuuajan takaukset.# 31. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot

milj. EUR

	2020	2019	2018
Oikaisut
(1) Poistot	1 132	1 660	1 455
Osakeperusteiset maksut	76	81	68
Arvonalentumistappiot	246	102	55
Uudelleenjärjestelykulut
(2)	454	397	238
Pitkäaikaisten sijoitusten tuotto	-61	-50	-44
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, netto	-3	-15	-16
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta	-26	-12	-12
Rahoitustuotot ja -kulut	167	283	232
Tuloverokulut	3 254	140	64
Liiketoimintojen myynti voitot/-tappiot	–	-4	24
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	28	45	29
Yhteensä	5 267	2 627	2 093

(1) Oikaisut jatkuviin ja lopetettuihin liiketoimiin liittyen.
(2) Edustaa sitä osuutta konsernin tuloslaskelmaan kirjatuista uudelleenjärjestelykuluista, joilla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.
Konsernilla ei ollut esitetyinä vuosina merkittäviä investointien tai rahoituksen rahavirtoja, joihin ei liittynyt maksutapahtumaa.

93
174

32. Konserniyhtiöt

Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2020:

Yhtiön nimi	Rekisteröimisvaltio	Emoyhtiön omistusosuus %	Konsernin omistusosuus %
Comptel Communications Oy	Suomi	–	100,0
Comptel Oy	Suomi	–	100,0
Nokia Innovations Oy	Suomi	100,0	100,0
Nokia Investments Oy	Suomi	100,0	100,0
Nokia Solutions and Networks Asset Management Oy	Suomi	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy	Suomi	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Oy	Suomi	100,0	100,0
Nokia Technologies Oy	Suomi	100,0	100,0
Nokia Teknologia Oy	Suomi	100,0	100,0
Vertu Holdings Oy	Suomi	100,0	100,0
Nokia Siemens Networks Afghanistan LLC	Afganistan	–	100,0
Alcatel-Lucent RT International B.V.	Alankomaat	–	50,0
Alcatel-Lucent Services International B.V.	Alankomaat	–	100,0
Nokia Solutions and Networks B.V.	Alankomaat	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Nederland B.V.	Alankomaat	–	100,0
SRA Computer C.V.	Alankomaat	–	100,0
Nokia Siemens Networks Algérie SARL	Algeria	–	100,0
Alcatel-Lucent Angola, Limitada	Angola	–	100,0
Alcatel Lucent Middle East North Africa DMCC	Arabiemiirikunnat	–	100,0
Nokia Solutions and Networks MEA FZ-LLC	Arabiemiirikunnat	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Argentina S.A.	Argentiina	–	100,0
Nokia Solutions and Networks CJSC	Armenia	–	100,0
Mesaplexx Pty Ltd	Australia	–	100,0
Nokia Services Limited	Australia	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd	Australia	–	100,0
Radio Frequency Systems Pty Limited	Australia	–	50,0
Nokia Solutions and Networks Baku LLC	Azerbaidzan	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Bangladesh Limited	Bangladesh	–	100,0
Nokia Bell NV	Belgia	–	100,0
Nokia International Belgium BV	Belgia	–	100,0
Alcatel-Lucent Benin SA	Benin	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Bolivia S.A.	Bolivia	–	100,0
Nokia Solutions and Networks d.o.o. Banja Luka	Bosnia-Hertsegovina	–	100,0
Nokia Solutions and Networks d.o.o., Sarajevo	Bosnia-Hertsegovina	–	100,0
Alcatel Submarine Networks Brazil Ltda.	Brasilia	–	100,0
Nokia Solutions and Networks do Brasil Telecomunicações Ltda.	Brasilia	–	100,0
RFS Brasil Telecomunicacoes Ltda	Brasilia	–	50,0
Comptel Communications EOOD	Bulgaria	–	100,0
Nokia Solutions and Networks EOOD	Bulgaria	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Chile Ltda.	Chile	–	100,0
Alcatel Centroamerica S.A.	Costa Rica	–	100,0
Nokia Costa Rica S.A.	Costa Rica	–	100,0
Nokia Dominican Republic, S.A.S.	Dominikaaninen tasavalta	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Ecuador S.A.	Ecuador	–	100,0
Nokia Egypt S.A.E.	Egypti	–	100,0
Nokia El Salvador, S.A. de C.V.	El Salvador	–	100,0
Nokia Spain, S.A.	Espanja	–	100,0

Oikeudelliset asiat

Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvinkin todennäköisesti tulevat jatkossa olemaan, osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksista syntyviä tuloja, tuotevastuuta, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kaupallisia kiistoja, työsuhdeasioita sekä laittomia irtisanomisia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, osakemarkkinakysymyksiä, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, ympäristöä, verotusta, kansainvälistä kauppaa ja yksityisyydensuojaa koskevia oikeusprosesseja. Näiden seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, joita vakuutussuoja ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja maineeseen. Vaikka johto ei odotakaan minkään oikeusprosesseista, joista se on tällä hetkellä tietoinen, vaikuttavan olennaisesti haitallisesti konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin liittyy olennaisesti lopputuloksen vaikea ennakoitavuus. Siksi konserni saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia konsernin toiminnan tulokselle ja rahavirroille.

Oikeudenkäynnit ja käsittelyt

Työsuhdeasioihin liittyvä ryhmäkanne Brasiliassa

Konserni on vastaajana useissa vaateissa eri Brasilian työtuomioistuimissa. Kantajat ovat entisiä työntekijöitä, joiden sopimukset päättyivät konsernin luovuttua tietyistä palvelusopimuksista. Vaateet koskevat lähinnä maksuja, jotka suoritettiin irtisanottujen työsopimusten mukaisesti tai niiden yhteydessä. Konserni on saanut suurimman osan tapauksista ratkaistua joko sovintoratkaisuin tai tuomioistuinten päätöksillä.

Asbestiin liittyvä oikeudenkäynti Yhdysvalloissa

Konserni on vastaajana noin 300 asbestiin liittyvässä riita-asiassa, jotka ovat eri oikeudenkäyntivaiheissa. Vaateet perustuvat tiloihin ja urakoitsijoihin liittyviin vastuisiin sekä tuotevastuuseen. Vaateet liittyvät myös asianomaisten väitteisiin erilaisista diagnosoiduista sairauksista mukaan lukien, mutta ei ainoastaan, asbestoosi, keuhkosyöpä ja mesoteliooma.

94
175

Arvopaperimarkkinakanne

Konsernia ja tiettyjä johtohenkilöitä vastaan on nostettu 19.4.2019 Yhdysvalloissa kanne, jossa väitetään konsernin antaneen vääriä ja harhaanjohtavia lausuntoja sekä jättäneen kertomatta tietoja Alcatel-Lucent-integraation kehityksestä, sisältäen säännösten noudattamiseen liittyvät käytännöt, jotka tunnistettiin integraatioprosessissa ja joista esitettiin tietoja U.S. Securities and Exchange Commissionille (SEC) toimitettavassa konsernin yhdysvaltalaisessa vuosiraportissa Form 20-F, joka on julkaistu 21.3.2019. Kanteeseen sisällytettiin myöhemmin väitteitä, että konserni olisi antanut vääriä ja harhaanjohtavia lausuntoja sekä jättänyt kertomatta konsernin valmiudesta viidennen sukupolven langattomaan teknologiaan siirtymiseen.

Immateriaalioikeuksia koskevat oikeusprosessit

Daimler-oikeudenkäynnit

Maaliskuussa 2019 konserni aloitti patenttioikeudenkäynnit Daimleriä vastaan Saksassa. Konserni on nostanut kanteet kymmenen 3G ja 4G-standardiin liittyvän patentin pohjalta kolmessa Saksan aluellisessa tuomioistuimessa Daimlerin verkkoon liitettyjä autoja vastaan. Daimlerin on todettu loukanneen kahta Nokian patenttia ja niitä koskien on myönnetty kieltotuomiot. Konserni ei ole pyrkinyt täytäntöönpanemaan kumpaakaan kieltotuomiota ja oikeudenkäynnit (valitukset mukaan lukien) ovat edelleen käynnissä. Marraskuussa 2020 yhden kanteen käsittelyä lykättiin Euroopan unionin tuomioistuimelle tehdyn standardiessentiaalipatenttioikeudenkäyntejä koskevia kysymyksiä käsittelevän ennakkoratkaisupyynnön ajaksi.

Continentalin Yhdysvaltain oikeudenkäynti

Toukokuussa 2019 Continental Automotive Systems nosti kanteen Yhdysvalloissa konsernia sekä kolmea muuta vastaajaa vastaan liittyen väitettyyn RAND-velvollisuuksien rikkomiseen sekä väitettyyn komponenttitoimittajien lisensioimisesta kieltäytymiseen. Syyskuussa 2020 kaikki kilpailuoikeudelliset sekä osavaltion lakien pohjalta nostetut vaateet hylättiin piirioikeudessa konsernin ja muiden vastaajien hyväksi. Continental on valittanut päätöksestä.

Lenovo

Syys- ja lokakuun 2019 aikana konserni nosti patentinloukkauskanteita Lenovoa vastaan Saksassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa, ja aloitti lisäksi heinäkuussa 2020 oikeustoimet Yhdysvaltain kansainvälisen kaupan komissiossa (USITC) ja Brasiliassa. Näissä kanteissa on mukana yhteensä 19 Nokian patenttia. Patentit kattavat Lenovon kannettavissa joissain tietokoneissa sekä PC- ja tablettituotteissa käytettyjä videokoodausteknologioita. Syyskuussa 2020 yhdysvaltalainen piirioikeus määräsi kaikki määräajat jäädytettäviksi kunnes kansainvälisen kaupan komission tutkinnassa on saatu lopullinen päätös. Syyskuussa 2020 Saksan alueellinen tuomioistuin totesi Lenovon loukkaavan yhtä Nokian standardiessentiaalipatenttia ja antoi kieltotuomion. Lokakuussa 2020 Nokia haki kieltotuomion täytäntöönpanoa Lenovoa vastaan. Korkeampi saksalainen aluetuomioistuin jäädytti täytäntöönpanon valituksen ajaksi. Joulukuussa 2020 Lenovo nosti konsernia vastaan Yhdysvalloissa kanteen, joka sisältää useampia vaateita joissa Lenovo väittää konsernin syyllistyneen RAND-velvollisuuksien rikkomiseen sekä vaatii että patentit tulisi todeta täytäntöönpanokelvottomiksi.| Rekisteröimisvaltio | Yhtiön nimi | Omistusosuus % | Omistusosuus % |
| :------------------ | :---------- | :------------ | :------------ |
| Etelä-Afrikka | Nokia Solutions and Networks South Africa Pty. Ltd. | 100,0 | |
| | Nokia South Africa (Pty) Ltd | | 100,0 |
| | Radio Frequency Systems (Africa) Pty Ltd | 69,9 | |
| Etelä-Korea | Nokia Solutions and Networks Korea Ltd. | | 100,0 |
| Filippiinit | Comptel Palvelut Philippines Inc. | | 100,0 |
| | Lucent Technologies Philippines Inc. | | 100,0 |
| | Nokia Shanghai Bell Philippines, Inc. | | 50,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Philippines, Inc. | | 100,0 |
| | Nokia Technology Center Philippines, Inc. | | 100,0 |
| Guatemala | Nokia Operations de Guatemala, S.A. | | 100,0 |
| Honduras | Nokia Solutions and Networks Honduras, S.A. | | 100,0 |
| Hongkong | Alcatel Submarine Networks Hong Kong Limited | | 100,0 |
| | Alcatel-Lucent China Limited | | 100,0 |
| | Nokia Shanghai Bell (Hong Kong) Limited | | 50,0 |
| | Nokia Solutions and Networks H.K. Limited | | 100,0 |
| | OZ Communicatio ns HK Limited | | 100,0 |
| Indonesia | P.T. Lucent Technologies Network Systems Indonesia | | 100,0 |
| | P.T. Nokia Solutions and Networks Indonesi a | | 100,0 |
| Intia | Alcatel-Lucent India Limited | | 100,0 |
| | Alcatel-Lucent Managed Solutions India Private Limited | | 100,0 |
| | C-Dot Alcat el-Lucent Research Centre Private Limited | | 51,0 |
| | Comptel Communications India Private Limi ted | | 100,0 |
| | Mformation Software Technologies India Pvt Ltd | | 100,0 |
| | Nokia India Private Limi ted | 100,0 | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks India Private Limited | | 100,0 |
| | RFS India Teleco m Private Limited | | 50,0 |
| Iran | Pishahang Communications Networks Developmen t Company (Private Joint Stock) | | 90,0 |
| Irlanti | Nokatus Insurance Company Designat ed Activity Company (DAC) | 100,0 | 100,0 |
| | Nokia Ireland Limited | | 100,0 |
| Iso-Britannia | Alcad Limited | | 100,0 |
| | Alcatel IP Networks Limited | | 100,0 |
| | Alcatel Submarine Networks UK Ltd | | 100,0 |
| | Alcatel-Lucent Centro Caribbean Holding Li mited | | 100,0 |
| | Alcatel-Lucent Pension Trustees Li mited | | 99,0 |
| | Alcatel-Lucent UK Limited | | 100,0 |
| | Apertio Ltd. | | 100,0 |
| | Comptel Communications Holdings Li mited | | 100,0 |
| | Comptel Communications Limited | | 100,0 |
| | Epistrophe Limited | | 100,0 |
| | Europe*Star Li mited | | 95,0 |
| | Invergence Ltd. | | 100,0 |
| | IRIS Service Delivery UK Ltd | | 100,0 |
| | Mesaplexx Limited | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks UK Limited | | 100,0 |
| | Nokia Technologies (UK) Limited | | 100,0 |
| | Nokia UK Limited | | 100,0 |
| | R.F.S. (UK) Limited | | 50,0 |
| | STC | | 100,0 |
| | Symbi an Limited | | 100,0 |
| Israel | Nokia Solutions a nd Networks Ethernet Services Ltd. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Israel Ltd. | | 100,0 |
| Italia | Nokia Soluti ons a nd Networks Italia S.p.A. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks S.p.A. | | 100,0 |
| | RFS Italia SRL | | 50,0 |
| Itävalta | IRIS Telecommunication Austria GmbH | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Holding Österreich GmbH | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Österreich GmbH | | 100,0 |
| Jamaica | Nokia Jamaica Limited | | 100,0 |
| Japani | Nokia Innovations Japan G.K. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Japan G.K. | | 100,0 |
| Kamerun | Societe de Telecommunication Camerounaise - Sot elcam | | 99,6 |
| Kanada | Nokia Canada Inc. | | 100,0 |
| Kap Verde | Alcatel-Lucent Submarine Networks (Cabo Verde), Lda | | 100,0 |
| Kazakstan | "Nokia Solutions and Networks Kazakhstan" LLP | | 100,0 |
| Kenia | Alcatel-Lucent East Africa Limited | | 100,0 |
| Kiina | Al catel-Lucent Beijing Te chnologies Co., Ltd | | 50,0 |
| | Alcatel-Lucent Shanghai Bell Inform ation Products Co., Ltd . | | 50,0 |
| | Alcatel-Lucent Sichuan Bel l Communication System Co., Ltd. | | 50,0 |
| | Hunan Huanuo Technology Co. Ltd. | | 50,0 |
| | Lucent Technologies Investment Co. Ltd. | | 100,0 |
| | Lucent Technologies Nanjing Telecommunications Co., Ltd. | | 100,0 |
| | Lucent Technologies Optical Networks (China) Ltd. | | 100,0 |
| | Lucent Technologies Qingdao Telecommunications Enterprises Co., Ltd. | | 100,0 |
| | Lucent Technologies Qingdao Telecommunications Equipment, Ltd. | | 100,0 |
| | Lucent Technologies Qi ngdao Tele communicati ons Systems Ltd. | | 51,0 |
| | Nokia (Shanghai) Enterprise Management Co., Ltd. | | 100,0 |
| | Nokia Networks (Cheng du) Co.,Ltd. | | 50,0 |
| | Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.(1) | | 50,0 |
| | Nokia Shanghai Bell Software Co., Ltd. | | 50,0 |
| | Nokia Solutions and Networks (Shanghai) Ltd. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Co., Ltd. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Supply Chain Service Co., Ltd. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Investment (China) Co. Ltd. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions an d Networks System Te chnology (Beijing) C o., Ltd. | | 50,0 |
| | Nokia Technologies (Be ijing) Co., Ltd. | | 100,0 |
| | RFS Radio Frequency Systems (Shanghai) Co., Ltd . | | 50,0 |
| | RFS Radio Frequency Systems (Suzhou) Co., Ltd. | | 50,0 |
| Kolumbia | Nokia Solutions and Networks Colombia Ltda. | | 100,0 |
| Kreikka | Nokia Solutions and Networks Hellas Single Member S.A. | | 100,0 |
| Kroatia | Nokia Solutions and Networks d.o.o. | | 100,0 |
| Kuwait | Nokia Solutions and Networks Kuwait Company W.L.L | | 49,0 |
| Latvia | Nokia Solutions and Networks SIA | | 100,0 |
| Laosin demokraattinen kansantasavalta | Nokia Shanghai Bell Lao Sole Co. Ltd. | | 50,0 |
| Liettua | UAB Nokia Solutions and Networks | | 100,0 |
| Luxemburg | Telettra International SA | | 100,0 |
| Malesia | Comptel Communications Sdn Bhd | | 100,0 |
| | Nokia Services and Networks Malaysia Sdn. Bhd. | | 100,0 |
| Marokko | Nokia Solutions and Networks Morocco SARL | | 100,0 |
| Meksiko | Nokia Operations de México S.A. de C.V. | | 100,0 |
| | Radio Frequency Systems de Mexico S.A. de C.V. | | 50,0 |
| Moldova | "Nokia Solutions and Networks" S.R.L. | | 100,0 |
| Myanmar | Nokia Solutions and Networks Myan mar Limited | | 100,0 |
| Nicaragua | Lucent Technologies Nicaragua, S.A. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Nicaragua S.A. | | 100,0 |
| Nigeria | Alcatel-Lucent Nigeria Limited | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Nigeria Ltd. | | 100,0 |
| Norja | Alcatel Submarine Networks Norway AS | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Norge AS | | 100,0 |
| Pakistan | Alcatel-Lucent Pakistan Limited | | 90,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Pakistan (Private) Limited | | 100,0 |
| Paraguay | Nokia Paraguay S.A. | | 100,0 |
| Peru | Nokia Solutions and Networks Peru S.A. | | 100,0 |
| Portugali | Alcatel-Lucent Portugal, S.A. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Portugal S.A. | | 100,0 |
| Puerto Rico | Nokia Puerto Rico Inc. | | 100,0 |
| Puola | IRIS Telecommunication Poland sp. z o.o. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Sp. z.o.o | | 100,0 |
| Ranska | Alcatel Lucent S.A.S. | | 100,0 |
| | Alcatel Submarine Networks Marine S.A.S. | | 100,0 |
| | Alcatel Submarine Networks S.A.S. | | 100,0 |
| | Alcatel-Lucent International, S.A. | | 100,0 |
| | Alcatel-Lucent Participat ions Chine S.A.S. | | 100,0 |
| | Alcatel-Lucent Participations S.A. | | 100,0 |
| | Antelec S.A.S. | | 100,0 |
| | Camilec S.A.S . | | 100,0 |
| | Dixhuitelec S. A.S. | | 100,0 |
| | Dixneufelec S.A. S. | | 100,0 |
| | Electro Finance S.A. | | 100,0 |
| | Evolium S.A.S. | | 100,0 |
| | IRIS Telecommunication France SAS | | 100,0 |
| | Nokia Bell Labs France S.A.S. | | 100,0 |
| | Radio Frequency Systems France S.A.S. | | 50,0 |
| Romania | Nokia Networks S.R.L. | | 99,2 |
| | S.C. Datatim SA | | 94,0 |
| Ruotsi | Mobile Imaging In Sweden AB i likvi da tion | 100,0 | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks AB | | 100,0 |
| Saksa | Alcatel SEL Unterstützungs GmbH | | 100,0 |
| | ATG Germany GmbH | | 100,0 |
| | Intellisync Deuts chland GmbH | | 100,0 |
| | IRIS Telecommuni cation GmbH | | 100,0 |
| | Nokia Asset Verwaltungsgesellschaft mbH | | 100,0 |
| | Nokia Display Te chnics GmbH i.L. | | 100,0 |
| | Nokia Electroni cs Bochum GmbH i.L. | | 100,0 |
| | Nokia Kunststofftechnik GmbH i.L. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks International Holding GmbH | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Management GmbH | | 100,0 |
| | Nokia Technology GmbH | | 100,0 |
| | Nokia Unterstützungsge sellschaft GmbH | | 100,0 |
| | Radio Frequency Systems GmbH | | 50,0 |
| | RFS Holding GmbH | | 50,0 |
| Saudi-Arabia | Alcatel-Lucent Saudi Arab ia Co., Ltd. | | 100,0 |
| Senegal | Nokia West and Central Africa SA | | 100,0 |
| Serbia | Nokia Solutions and Networks Serbi a d.o.o. Beogra d | | 100,0 |
| Singapore | Nokia Solutions and Networks Singapore Pte. Ltd. | | 100,0 |
| | Radio Frequency Systems (S) Pte Ltd | | 50,0 |
| Slovakia | Nokia Slova kia, A.S. | | 100,0 |
| Slovenia | Nokia Solutions and Networks, telekomunikacijske resitve, d.o.o. | | 100,0 |
| Sri Lanka | Nokia Solutions and Networks Lanka (Private) Limited | | 100,0 |
| Sveitsi | Alcatel-Lucent Trade International AG | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Schweiz AG | | 100,0 |
| Taiwan | Nokia Solutions and Networks Taiwan Co., Ltd . | | 100,0 |
| | Taiwan International Standard Electronics Limited | | 60,0 |
| Tansania | Nokia Solutions and Networks Tanzania Limited | | 100,0 |
| Tanska | Alcatel Submarine Networks Denmark ApS | | 100,0 |
| | Nokia Denmark A/S | | 100,0 |
| Thaimaa | Lucent Technologies Network s (Thailand) Limited | | 27,0 |
| | Nokia (Thailand) Co., Ltd. | | 100,0 |
| Tsekki | Nokia Solutions and Networks Czech Republic, s.r.o. | | 100,0 |
| Tunisia | Nokia Solutions and Networks CCC | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Tunisia SA | | 100,0 |
| Turkki | Alcatel Lucent Teletas Telekomunikasyon A.S. | | 65,0 |
| | IRIS Telekomünikasyon Mühend islik Hi zmetleri A.S. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions Networks Iletisim A.S. | | 100,0 |
| Ukraina | Alcatel-Lucent Ukraine SC | | 100,0 |
| | LLC "Nokia Solutions and Networks Ukraine" | | 100,0 |
| Unkari | Nokia Solutions and Networks Kft. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks TraffiCOM Kft. | | 99,0 |
| Uruguay | Nokia Uruguay S.A. | | 100,0 |
| Uusi-Seelanti | Nokia New Zealand Limited | | 100,0 |
| Uzbekistan | Nokia Solutions and Networks Tashkent LLC | | 100,0 |
| Valko-Venäjä | Nokia Solutions and Networks LLC | | 100,0 |
| Venäjä | Alcatel-Lucent T raining Center | | 66,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Joint Stock Company | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Limited Liability Company | | 100,0 |
| | OOO "RTK - Netw ork Technologies" | | 49,0 |
| | OOO Alcatel-Lucent RT | | 50,0 |
| Venezuela | Alcatel de Venezuela C.A. | | 100,0 |
| | Nokia Solutions and Networks Venezuela C.A. | | |# 100,0 Vietnam Alcatel-Lucent Vietnam Limited – 100,0 Nokia Solutions and Networks Technical Services Vietnam Company Limited – 100,0 Viro Nokia Solutions and Networks OÜ – 100,0 Yhdysvallat Alcatel Submarine Networks USA Inc. – 100,0 Alcatel-Lucent Americas Holdings Inc. – 100,0 Alcatel-Lucent International Holdings Inc. – 100,0 Bell Laboratories Inc. – 100,0 Elenion Technologies LLC – 100,0 ETA Devices, Inc. – 100,0 Intellisync LLC 100,0 100,0 Lucent Technologies GRL LLC – 100,0 Lucent Venture Partners Inc. – 100,0 MRAC, Inc. – 100,0 Nassau Metals Corporation – 100,0 Nokia Apps Distribution LLC – 100,0 Nokia Innovations US LLC – 100,0 Nokia Investment Management Corporation – 100,0 Nokia of America Corporation – 100,0 Nokia US Holdings Inc. – 100,0 Radio Frequency Systems, Inc. – 50,0 SAC AE Design Group, Inc. – 100,0 SAC Wireless of CA, Inc. – 100,0 SAC Wireless, LLC – 100,0 Western Electric Company, Inc. – 100,0 Western Electric International Inc. – 100,0 (1) Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. on Nokia Shanghai Bell -konsernin emoyhtiö, jossa Nokia-konsernilla on 50 prosentin ja yhden osakkeen omistusosuus. Yhtiön toinen omistaja on Kiinan hallituksen kontrolloima yhtiö, China Huaxin. Katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

Konsernin osakkuusyhtiöt 31.12.2020:

Rekisteröimisvaltio	Yhtiön nimi	Emoyhtiön omistusosuus %	Konsernin omistusosuus %
Suomi	HMD global Oy	–	10,1
Alankomaat	MobiRail V.O.F.	–	50,0
Hong Kong	TD Tech Holding Limited	–	51,0
Irlanti	Tango Telecom Limited	–	20,0
Iso-Britannia	Velocix Solutions Limited	–	20,0
Itävalta	TETRON Sicherheitsnetz Erri chtungs-und BetriebsgmbH	–	35,0
Kiina	Alcatel Shenyang Telecommunication Co., Ltd.	–	27,5
	Beijing Wang Nuo Xing Yun Technology Co., Ltd.	–	25,0
	Fujian FUNO Mobile Communication Technology Co.,Ltd	–	49,0
	Nokia Solutions and Networks Neusoft CommTech Co., Ltd.	–	27,0
	Shanghai Alcatel Network Support Systems Co., Ltd.	–	25,5
	Zhejiang Bell Technical Co., Ltd.	–	20,0
Kuuba	Copal, S.A.	–	49,0
Nigeria	ITT Nigeria Limited	–	40,0
Puola	Nexera Holding Sp. Z.o.o.	–	14,4
Ranska	Cibair S.A.S.	–	19,0
	III - V LAB	–	40,0
Saksa	Logistics Warehousing Systems GmbH	–	20,0
Saudi-Arabia	Nokia Solutions and Networks Al-Saudia Co. Limited	–	49,0
Singapore	Innovis Holdings Pte	–	27,3
Turkki	Noksel Celik Boru Sanayi A.S.	20,0	20,0
	Thales Rail Signalling Solutions S.L.U. ve Alcatel Lucent Teletas A.S. Is Ortakligi	25,6	–
Yhdysvallat	MobileMedia Ideas LLC	–	40,0

Konsernilla on yksi sivuliike Nokia Oyj, Succursale de Lancy, joka sijaitsee Sveitsissä.

99 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

180 33. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt

Konsernin omistusosuus Nokia Shangh ai Bellin emoyhtiöstä, Nokia Shan ghai Bell Co., Ltd.:stä (NSB), on 50 pros enttia plus yksi o sake ja China Huaxin P ost & Telec ommunication Economy Deve lopment Ce nter (China H uaxin) omistaa loput. Konserni käytti harkin taa arvioidessaan , että si llä on määräysvalta NSB: ssä. Arviointi kattoi use ita tekijöitä , mukaan lukien ky ky nimitt ää johtohenkilöstö, päätöksenteko NSB:n toiminnan hallintaan liit tyen sekä konsernin al tistuminen NSB :n muuttuviin tuotoi lle. Vuonna 2017 tehty sopimusjärjestely oikeu ttaa China Huaxinin siirtämään omistusosuutensa NSB:ssä koko naisuudessaan konsernille ja konsernin ostamaan China Huaxinin omistusosuus konsernille my öhemmin suoritettavaa käteisvastiketta vast aan. Konserni kirjas i täten NSB:n määräysvallattomille omistajille kuuluvan osuuden pois konsernitaseestaan ja kirjasi odotettavissa olevan käteismaksun rahoitusvelaksi. Rahoitusvelka a rvostetaan odotettavissa olevaan NSB:n määräysva llattomien omistajien osuudesta maksettavaan käteismaksuun perustuen. Rahoi tusvelan arvostus on monimutkaista, k oska siihen sisält yy arvio option toteut ushinnasta ja yli määräisten käteis varojen jakamisesta option toteutushetkellä. Konserni oikai si tulevan käteismaksun määrää koskev aa arviota, minkä seurauksena rahoitusvelka aleni ja konsernin tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjattiin 7 9 miljoonan euron voitto (64 miljoo naa euroa vuon na 2019). 31.12.2020 odotettavissa oleva käteismaksu oli 420 miljoonaa euroa (639 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudellisia tunnuslukuja (1):

milj. EUR	2020	2019
Tiivistetty tuloslaskelma
Liikevaihto (2)	1 376	2 013
Liiketappio	-3	-26
Tilikauden tappio	-14	-47
Tilikauden tappio Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio	-14	-47
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tappiosta (3)	–	–
Tiivistetty tase
Pitkäaikaiset varat	577	651
Pitkäaikaiset velat	-150	-192
Pitkäaikaiset nettovarat	427	459
Lyhytaikaiset varat (4)	1 984	2 669
Lyhytaikaiset velat	-1 228	-1 637
Lyhytaikaiset nettovarat	756	1 032
Nettovarallisuus (5)	1 183	1 491
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus (3)	–	–
Tiivistetty rahavirtalaskelma
Liiketoiminnan nettorahavirta	189	125
Investointien nettovahavirta	-26	-87
Rahoituksen nettovahavirta (6)	-376	38
Nettorahavirta	-213	76

(1) Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudelliset tiedot eivät sisällä Nokia Shanghai Bell -konsernin yhtiöiden välisiä sisäisiä liiketapahtumia, mutta sisältävät muut konsernin sisäiset liiketapahtumat.
(2) Sisältää 104 miljoonaa euroa (100 miljoonaa euroa vuonna 2019) myyntiä muille konserniyhtiöille.
(3) China Huaxinin kanssa solmittujen sopimusehtojen mukaisesti konserni ei kirjaa määräysvallattomille omistajille kuuluvaa osuutta NSB:stä.
(4) Sisältää yhteensä 604 miljoonaa euroa (819 miljoonaa euroa vuonna 2019) rahavaroja ja lyhytaikaisia sijoituksia.
(5) NSB:n voitonjakoon vaaditaan osakkeenomistajien erityinen päätös, jota on kannattanut kahden kolmasosan enemmistö, kuitenkin aina niin, että vähintään 50 prosenttia jaettavissa olevasta voitosta (verojen jälkeen) tulee jakaa vuosittain osinkona.
(6) Sisältää 144 miljoonan euron maksetun osingon China Huaxinille vuonna 2020.

100 181 34. Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

milj. EUR	2020	2019
Kirjanpitoarvo 1.1.	165	145
Muuntoerot	-10	3
Hankinnat ja lisäykset (1)	68	13
Myynnit ja vähennykset	-7	–
Arvonalentumiset (2)	-4	-2
Osuus tuloksesta (2)	26	12
Osingonjako	-5	-6
Kirjanpitoarvo 31.12.	233	165

(1) Vuonna 2020 Nokia hankki omistusosuuden HMD global Oy:stä konvertoimalla vaihtovelkakirjalainan omaksi pääomaksi. Katso liitetiedot 35, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.
(2) Vuonna 2020 arvonalentumiset ja osuus tuloksesta sisältyvät konsernin tuloslaskelman erään osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta. Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä sisältävät sijoituksia listaamattomiin yhtiöihin.

35. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat

Konsernilla on lähipiiriin liittyviä tapahtumia eläkerahastojen, osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa sekä konsernin johdon ja hallituksen kanssa. Liiketapahtumat ja saldot konsernin määräysvaltaassa olevien yritysten kanssa on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Katso liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet, ja liitetieto 32, Konserniyhtiöt.

Liiketoimet eläkerahaston kanssa

Konsernilla on 43 miljoonan euron (69 miljoonaa euroa vuonna 2019) velka konsernin saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Unterstützungsgesellschaft mbH:lle, joka on erillinen juridinen yksikkö. Velan vuosikorko on 6 %, ja sen voimassaolo riippuu velkasuhteen osapuolista, joilla on oikeus eräännyttää laina 90 päivän irtisanomisajalla. Lainasopimukseen tehtiin vuoden 2020 aikana lisäys, joka mahdollisti lainan netotuksen siihen liittyvien korkomaksujen ylittävillä maksusuorituksilla, korolla ja etuusmaksuilla. Laina sisältyy konsernitaseessa lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Katso lisätietoja konsernin eläkejärjestelyistä liitetiedossa 27, Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa

milj. EUR	2020	2019	2018
Osuus tuloksesta	22	12	12
Saadut osingot	5	6	1
Osuus omasta pääomasta	233	165	145
Myynnit	115	153	167
Ostot	-177	-193	-159
Myyntisaamiset	31	22	58
Ostovelat	-26	-38	-32

Konsernilla on 6 miljoonan euron rahoitussitoumus (10 miljoonaa euroa vuonna 2019) osakkuusyhtiön puolesta. Vuonna 2016 Nokia ja HMD global Oy solmivat strategisen tavaramerkki- ja patenttilisenssisopimuksen, jonka pohjalta konserni totesi, että se käytti huomattavaa vaikutusvaltaa HMD global Oy:ssä, vaikka sillä ei ollut omistukseen perustuvaa äänioikeutta. Sopimus antaa HMD global Oy:lle maailmanlaajuisen yksinoikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2019 konserni myönsi HMD global Oy:lle 60 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan. Lainasopimus sisälsi sekä pakottavia ehtoja liittyen lainan konvertointiin omaksi pääomaksi että konsernille option muuttaa laina HMD global Oy:n osakkeiksi. Vuonna 2020 Nokia hankki omistusosuuden HMD global Oy:stä konvertoimalla vaihtovelkakirjalainan omaksi pääomaksi. Konvertoinnin seurauksena Nokia kirjasi osakkuusyhtiösijoituksen, joka vastaa konvertoidun lainan kirjanpitoarvoa 63 miljoonaa euroa.

Johdon palkkiot

EUR	Peruspalkka/palkkio	Tulospalkkiot	Osakeperusteiset maksut (1)	Eläkekulut	Yhteensä
2020
Pekka Lundmark, 1.8.2020 alkaen	541 667	573 068	1 063 164	211 050	2 388 949
Rajeev Suri, 31.7.2020 asti (2)	759 365	945 697	1 276 825	341 591	3 323 478
2019
Rajeev Suri	1 300 000	637 163	2 265 547	353 846	4 556 556
2018
Rajeev Suri	1 050 000	873 862	1 978 268	312 607	4 214 737

(1) Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista osakepohjaisisten kannustinohjelmien kuluista.
(2) Rajeev Surin jättäessä toimitusjohtajan tehtävänsä, konserni kirjasi 5 122 317 euroa työsuhteen päättymiseen liittyviä etuuksia hänen irtautumissopimuksensa ehtojen mukaisesti.

101 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa 182

Konsernin johtokunnan palkkiot tehtävässään olon ajalle:

| milj. EUR |
|-----------|## EUR 2020 2019 2018

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	27	24	23
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (1)	2	1	1
Osakeperusteiset maksut	9	8	6
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet (2)	10	–	5
Yhteensä	48	33	35

(1) Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä maassa, jossa he asuvat vakituisesti.
(2) Sisältää sekä työsuhteen päättämiseen liittyviä maksuja että käteismaksuja mitätöidyistä osakepohjaisista kannustimista.

Hallituksen palkkiot

Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt:

EUR	2020	2019	2018
	Kokouspalkkio	Saadut osakkeet	Kokouspalkkio
Vuosipalkkio (1)	EUR	EUR	lukumäärä
Sari Baldauf, puheenjohtaja	440 000	5 000	48
Kari Stadigh, varapuheenjohtaja	185 000	11 000	20 401
Bruce Brown (4)	190 000	22 000	20 953
Thomas Dannenfeldt (5)	175 000	–	19 299
Jeanette Horan (5)	175 000	20 000	19 299
Louis R. Hughes	–	–	–
Edward Kozel (5)(6)	195 000	17 000	21 504
Jean C. Monty	–	–	–
Elizabeth Nelson (5)	175 000	17 000	19 299
Olivier Piou	–	11 000	–
Risto Siilasmaa	–	–	–
Søren Skou	160 000	11 000	17 644
Carla Smits-Nusteling (5)	190 000	17 000	20 953
Yhteensä	1 885 000	131 000

(1) Vuosipalkkiot muodostuvat palkkioista hallituksen jäsenenä toimimisesta sekä palkkioista valiokuntien puheenjohtajana ja jäsenenä toimimisesta.
(2) Kokouspalkkiot sisältävät kaikki kokouspalkkiot toimikaudelta, joka päättyi 27.5.2020 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen sekä kokouspalkkiot, jotka kertyivät ja maksettiin vuonna 2020 toimikaudelta, joka alkoi samasta yhtiökokouksesta.
(3) Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana.
(4) Bruce Brownin vuosipalkkiot sisältävät 30 000 euron palkkion henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta.
(5) Vuosipalkkiot sisältävät 30 000 euron palkkion Carla Smits-Nustelingille tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta sekä 15 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille, Jeanette Horanille, Edward Kozelille ja Elizabeth Nelsonille tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(6) Edward Kozelin vuosipalkkiot sisältävät 20 000 euron palkkion teknologiavaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta.

Liiketoimet hallituksen ja johtokunnan kanssa

Konsernin johtokunnan ja hallituksen jäsenille ei myönnetty lainoja vuosina 2020, 2019 eikä vuonna 2018.

Toimitusjohtajan irtisanomista koskevat ehdot

Rajeev Suri jätti tehtävänsä 31.7.2020. Nokian hallitus nimitti Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi ja hän aloitti uudessa tehtävässään 1.8.2020. Toimitusjohtaja Pekka Lundmark voi päättää toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja on oikeutettu saamaan Nokian harkinnan mukaisesti joko palkan ja luontoisedut irtisanomisaikana tai niitä vastaavan kertakorvauksen. Lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisajan aikana mahdollisesti maksettavaksi tuleviin lyhyen tai pitkän aikavälin tulospalkkioihin. Tehtävien päättymisen jälkeen hän menettää osakepalkkiot, jotka eivät vielä oikeuta maksuun. Jos toimitusjohtaja päättää toimitusjohtajasopimuksen ja välimiesoikeuden lopullinen tuomio toteaa, että Nokia on syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomukseen, toimitusjohtaja on oikeutettu enintään 12 kuukauden irtisanomisajan palkkaan (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen tulospalkkion). Tehtävien päättymisen jälkeen hän menettää osakepalkkiot, jotka eivät vielä oikeuta maksuun.

36. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan yleiset periaatteet

Meillä on systemaattinen ja strukturoitu riskienhallintakonsepti. Keskeiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ensisijaisesti suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiimme, joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana strategista ja taloudellista suunnittelua. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan ja seurataan osana liiketoiminnan suorituskyvyn seurantaa riskienhallintahenkilöstön tuella. Nokian hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka edellyttää, että riskienhallinta sisällytetään osaksi avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Riskienhallintakonseptimme perustuu sellaisten keskeisten riskien hallintaan, jotka saattavat estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme, sen sijaan, että pyrkisimme eliminoimaan kaikki riskit. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen periaatteiden lisäksi riskienhallintaa, rahoitusriskien hallinta mukaan lukien, toteutetaan käytännössä myös muiden tärkeimpien toimintaohjeiden ja menettelytapojen kautta.

Rahoitukselliset riskit

Rahoitustoimintojen päätavoitteena on turvata riittävä rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja hallita rahoituksellisia riskejä. Rahoitustoiminnot tukevat tätä tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin kannattavuuteen ja hallitsemalla konsernin pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja rahoitusvelkojen suhdetta. Rahoitustoimintojen hallinta perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta. Konsernin talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa, likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa sekä johdannaissopimusten käyttöä varten. Konsernin rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä. Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuutta- ja korkoriskin), luottoriskiin (kattaen liiketoimintaan liittyvän sekä rahoituksellisen luottoriskin) ja likviditeettiriskiin.

Markkinariski

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin sekä transaktioihin että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuutan vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja rahavirtoihin. Konsernin rahoitustoimintojen yksikkö soveltaa kansainvälistä lähestymistapaa valuuttariskien hallintaan hyväksyttyjen ohjeiden ja rajojen puitteissa. Ulkomaan valuuttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan valuuttamääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat transaktioriskiä. Transaktioriskiä hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden. Olennaisten transaktioiden valuuttariski suojataan, ellei suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin ja/tai suojauskustannusten takia. Valuuttariskit määritetään transaktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla kuten valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla. Valuuttariskiltä suojaavat rahoitusinstrumentit erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Kerroksittaista suojaustapaa sovelletaan usein erittäin todennäköisten vieraan valuutan määräisten rahavirtojen suojaamiseen niin, että suojattu erä määritetään vuosineljänneksittäin perustuen kunkin peräkkäisen vuosineljänneksen tavoitteeksi asetettuun suojausasteeseen. Vuosineljännekselle määritetyt suojatut erät suojataan valuuttatermiinisopimuksilla ja valuuttaoptioilla suojaus suhteen ollessa 1:1. Suojaustasot tarkastetaan, suojausinstrumentit määritetään ja dokumentaatio päivitetään tarvittaessa kuukausittain. Mikäli suojat ylittävät tavoitteeksi asetetun suojausasteen jollakin vuosineljänneksellä, kyseisen vuosineljänneksen suojausportfolio mukautetaan vastaavasti. Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin rakennusprojekteihin, konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta. Riskiä suojataan pääasiassa valuuttatermiineillä ja suojaus instrumentit yleensä erääntyvät vuoden sisällä. Konserni hallinnoi suojausinstrumenttiportfoliottaan jatkuvasti niin, että se on asianmukaisesti linjassa suojattujen erien portfolion kanssa suojaussuhteen ollessa 1:1. Konsernin oma pääoma altistuu valuuttakurssivaihteluille, sillä konsernilla on yksiköitä, joiden toimintavaluutta on jokin muu kuin euro. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä. Riskienhallintastrategian tarkoituksena on suojata se osuus nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina varoina tulevaisuudessa. Konserni suojaa riskiä pääasiassa johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja -optioilla, jotka erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Suojatut erät määritellään perustuen konservatiivisiin ja harkinnanvaraisiin odotuksiin kotiutettavista rahavirroista.Nettosijoituksiin liittyvät riskit tarkastetaan, suojatut erät määritetään ja suojaustasot mukautetaan vähintään vuosineljännesittäin suojaussuhteen ollessa 1:1. Tämän lisäksi suojaustasot mukautetaan aina silloin, kun jonkin yksittäisen tapahtuman odotetaan merkittävästi vaikuttavan kotiutettaviin rahavirtoihin. Vieraan valuutan määräisistä korollisista veloista syntyvä korkoriski suojataan pääasiassa käyttäen koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, joita käytetään myös konsernin korkoprofiilin hallinnointiin, ks. alla oleva korkoriski-osio.

103 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

184 Nimellisarvot valuutoissa, jotka muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien ja muiden suojattujen erien valuuttajakaumasta

	31.12.:					2020
	milj. EUR	USD	GBP	CNY	JPY	milj. EUR	USD	GBP	CNY	INR
Rahavirtojen suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto (1)	313	238	–	369	–	628	379	–	–	–
Käyvän arvon suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto (2)	705	-52	–	–	–	423	-70	–	–	–
Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski (3)	392	136	746	–	–	2 547	93	981	346	–
Korollisten velkojen valuuttariski (4)	-1	207	–	–	–	-1	314	–	–	–
Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto	88	-148	-894	130	–	-2 855	-81	-868	-294	–
Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto (5)	-324	120	714	-95	–	2 607	86	711	346	–

(1) Sisältää valuuttariskin, joka syntyy myyntien ja ostojen ennakoiduista rahavirroista. Joissakin valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konsernilla on merkittäviä valuuttariskejä sekä ulosmenevissä että sisääntulevissa ennakoiduissa rahavirroissa. Nämä valuuttariskit on suojattu.
(2) Sisältää kiinteäehtoisista sitoumuksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on merkittäviltä osin suojattu.
(3) Sisältää nettosijoituksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on suojattu.
(4) Sisältää korolliset velat, jotka on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sekä valuuttatermiineillä. Katso liitetieto 23, Korolliset velat.
(5) Osa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Value-at-Risk

Konserni käyttää Value-at-Risk (VaR) -menetelmää valuuttariskien arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa. Konsernin valuuttariskin VaR lasketaan käyttämällä Monte Carlo -menetelmää, joka simuloi satunnaisia markkinahintaskenaarioita ottaen huomioon tiettyjen valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset. VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on laskettu historiallisesta markkinainformaatiosta tehdyn otoksen perusteella 95 prosentin luottamustasolla yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttäen asianmukaista tasoituskerrointa. Tässä VaR-mallissa voidaan päätellä, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta 95 prosentissa mahdollisista tapauksista. Loput 5 prosentissa mahdollisista tapauksista mahdollinen tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi.

VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten sellaisia, että riskejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa, riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet, markkinariskeihin vaikuttavien tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan estimoituja parametreja ja tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson aikana. Näin ollen on mahdollista, että tiettynä kuukautena mahdolliset tappiot 95 prosentin luottamustasolla ovat erilaisia ja saattavat olla merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman tulos.

VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset rahoitusinstrumentit: lyhytaikaiset sijoitukset, laina- ja myyntisaamiset, rahat ja pankkisaamiset, lainat ja ostovelat; muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti ja joita käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan valuuttariskin suojaamiseen sekä valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja, käypää arvoa tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja edellä mainittujen suojaussuhteiden suojatut erät.

Konsernin VaR-luvut rahoitusinstrumenteista johtuvalle valuuttariskille on esitetty alla olevan taulukon ”VaR yhteensä” -sarakkeessa sekä havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulosvaikutus”, ”Vaikutus laajaan tulokseen” ja ”Vaikutus kertyneisiin muuntoeroihin” -sarakkeissa.

milj. EUR	31.12.	VaR yhteensä	Tulos	Laaja tulos	Kertyneet muuntoerot	VaR yhteensä	Tulos	Laaja tulos	Kertyneet muuntoerot
		2020				2019
Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen		9	15	21	–	8	10	18	–
Vuoden keskiarvo		9	18	30	–	11	10	22	1
Vuoden vaihtelu väli		6-18	8-32	15-41	0-0	7-25	4-17	13-31	0-4

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille konsernin tase-erien arvouutosten eli hintariskin ja korkotuottojen ja -kulujen muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa korollisista veloista ja varoista, mutta myös ennakoidut rahavirtojen ja taserakenteen muutokset aiheuttavat konsernille korkoriskiä. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia konsernin tuloslaskelmaan, rahavirtaan sekä rahoitusvaroihin ja -velkoihin huomioimalla samalla myös konsernin tavoiteltu pääomarakenne ja nettokorkoriski asema.

Konsernin pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Konsernilla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa. Konserni pyrkii vähentämään koronvaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset riskienhallintatavoitteet ja riskirajat.

Korkoriskin hallinnan alaisten erien korkoprofiili mukaan lukien konsernin nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset sekä niihin liittyvät johdannaiset

	31.12.:					2020
	milj. EUR	USD	GBP	CNY	JPY	milj. EUR	USD	GBP	CNY	INR
	Kiinteä korko	Vaihtuva korko (1)	Kiinteä korko	Vaihtuva korko (1)
Lyhytaikaiset sijoitukset	104	1 017	4	93
Rahavarat	324	6	616	80
Korolliset velat	-4 687	-889	-3 872	-405
Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannaisia	-4 259	6 744	-3 788	5 518
Korkojohdannaiset	661	-661	1 197	-1 197
Rahoitusvarat ja -velat johdannaisten jälkeen	-3 598	6 083	-2 591	4 321

(1) Kaikkien kolmen kuukauden sisällä erääntyvien rahavarojen sekä johdannaisiin liittyvien vakuussopimusten katsotaan olevan vaihtuvakorkoisia korkoriskien hallinnan näkökulmasta.

Konsernin rahoitustoimintojen yksikkö valvoo ja hallinnoi korkoriskiä keskitetysti. Konserni käyttää valikoituja herkkyysanalyysejä arvioidakseen ja mitatakseen korkoriskiä, joka muodostuu pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin liittyvistä johdannaisista. Herkkyysanalyysi muodostaa arvion markkinoiden muutoksille herkkien instrumenttien käyvän arvon mahdollisesta muutoksesta vaihdellen korkotasoa valuutoissa, joissa konsernilla on merkittäviä määriä rahoitusvaroja ja -velkoja, pitäen muut muuttuvat tekijät vakioina. Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty alla oleviin lukuihin.

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen korkoriskiherkkyys on esitetty alla olevan taulukon ”Vaikutus käypään arvoon” -sarakkeessa sekä havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulosvaikutus” ja ”Vaikutus laajaan tulokseen” -sarakkeissa.

milj. EUR	2020	Vaikutus käypään arvoon	Tulosvaikutus	Vaikutus laajaan tulokseen	2019	Vaikutus käypään arvoon	Tulosvaikutus	Vaikutus laajaan tulokseen
Korko – kasvu 100 peruspisteellä	190	1	4	112	1	2
Korko – lasku 50 peruspisteellä	-100	-1	-2	-58	-1	-1

Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen

Konserni käyttää useita suojauslaskentaojelmia valuutta- ja korkoriskien hallintaan, lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet. Näiden ohjelmien vaikutukset konsernin taloudelliseen asemaan ja tulokseen

milj. EUR	31.12.:	2020	2019
Rahavirtojen suojaus (Valuutta termiinit ja -optiot) (1)	Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo	19	–
	Suojausinstrumenttien nimellisarvo	-787	-636
	Suojauskohteiden nimellisarvo	787	635
Nettosijoitusten suojaus (Valuutta termiinit ja -optiot) (1)	Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo	-2	–
	Suojausinstrumenttien nimellisarvo	-1 620	815
	Suojauskohteiden nimellisarvo	1 620	-815
Käyvän arvon suojaus (Valuuttatermiinit) (1)	Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo	69	–
	Suojausinstrumenttien nimellisarvo	-636	–
	Suojauskohteiden nimellisarvo	635	–
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus (Koronvaihtosopimukset sekä koron- ja valuutanvaihtosopimukset) (1)	Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo	-154	–
	Suojausinstrumenttien nimellisarvo	815	–
	Suojauskohteiden nimellisarvo	-815	–
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1.
## Tilinpäätös
### Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

186 Merkittävimmät valuuttariskin hallinnassa käytettävät rahavirtojen -, nettosijoitusten - ja käyvän arvon suojauslaskennan alaiset instrumentit 31.12.:

Maturiteettijakauma nettonimellisarvoista (milj. EUR)

Valuutta	Instrumentti	Käypä arvo (milj. EUR)	Painotettu keskimääräinen suojaustaso	Yhteensä	Erääntyy 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3-12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1-3 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 3 vuoden kuluttua
2020
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP	Valuuttatermiinit	-0	0,8951	-163	-42	-97	-24	–
GBP	Valuuttaoptiot	1	0,9262	-75	-24	-47	-4	–
JPY	Valuuttatermiinit	7	122,0685	-185	-47	-138	–	–
JPY	Valuuttaoptiot	0	128,3026	-19	0	-19	–	–
KRW	Valuuttatermiinit	-2	1 347,3221	-132	-29	-103	–	–
KRW	Valuuttaoptiot	0	1 412,5000	-7	-7	–	–	–
PLN	Valuuttatermiinit	-2	4,4876	153	46	107	–	–
USD	Valuuttatermiinit	17	1,1809	-268	-64	-204	–	–
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY	Valuuttatermiinit	4	7,9625	-746	-746	–	–	–
GBP	Valuuttatermiinit	-1	0,9061	-136	-136	–	–	–
INR	Valuuttatermiinit	-1	89,8000	-182	-182	–	–	–
USD	Valuuttatermiinit	-6	1,2158	-392	-392	–	–	–
Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta
USD	Valuuttatermiinit	70	1,1490	-705	-114	-66	-487	-38
2019
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP	Valuuttatermiinit	-8	0,8780	-207	-53	-126	-28	–
GBP	Valuuttaoptiot	1	0,9058	-172	-40	-99	-33	–
JPY	Valuuttatermiinit	-2	122,1697	-167	-44	-123	–	–
KRW	Valuuttatermiinit	-1	1 310,0412	-129	-15	-114	–	–
KRW	Valuuttaoptiot	0	1 336,2500	-46	-31	-15	–	–
PLN	Valuuttatermiinit	2	4,2926	139	45	94	–	–
USD	Valuuttatermiinit	0	1,1171	-280	0	-280	–	–
USD	Valuuttaoptiot	0	1,1489	-125	-67	-58	–	–
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY	Valuuttatermiinit	0	7,8003	-981	-981	–	–	–
INR	Valuuttatermiinit	6	78,4807	-346	-346	–	–	–
USD	Valuuttatermiinit	28	1,1076	-2 547	-2 547	–	–	–
Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta
USD	Valuuttatermiinit	0	1,1082	-423	-171	-270	18	–

(1) Valuuttasuojan negatiivinen nimellisarvo viittaa valuutan myyntiin ja positiivinen valuutan ostoon.

Lisätietoja suojauslaskennan vaikutuksesta omaan pääomaan, katso liitetieto 21, Muuntoerot, arvonmuutosrahasto ja muut rahastot. Lisätietoa käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisista suojausinstrumenteista, jotka liittyvät konsernin korollisiin velkoihin, katso liitetieto 23, Korolliset velat. Lisätietoja johdannaissinstrumenteista, katso liitetieto 25, Johdannaiset.

187 Muu markkinariski

Joillain kehittyvillä markkinoilla on paikallisia valuutanvaihd on valvontasäännöksiä, jotka rajoittavat rajat ylittäviä varojen siirtoja, sekä muita säännöksiä, jotka vaikuttavat konsernin mahdollisuuksiin hallita nettovarojaan näissä maissa.

Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan, ja tämän seurauksena konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin liittyvät saatavat, lainatakaukset ja muut sitoumukset sekä rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset, lainasaamiset, kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset sekä johdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen.

Liiketoimintaan liittyvä luottoriski

Konserni pyrkii varmistamaan mahdollisimman korkean laadun niin myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien, kuin asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille myönnettyjen lainojen osalta. Konsernitasoiset puitteet ja toimintaohjeet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnan osalta hyväksyy konsernin talousjohtaja. Kyseiset toimintaohjeet edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat eri liiketoiminta-alueiden asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien asiakassaatavien osalta luottoluokitukseen sekä konsernin sisäisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti asetettuihin luottorajoihin. Asiakkaiden merkittävät luottorajat hyväksytään konsernitasolla. Luottoriskiä valvotaan kaikissa liiketoiminnoissa ja riskiä pienennetään tarvittaessa käyttämällä rembursseja, takauksia, vakuuksia, vakuutuksia sekä myymällä saatavia valikoidusti.

Konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien tappiota koskevan vähennyserän osalta perustuen koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin sellaisten myyntisaamisten kohdalla, joihin ei liity merkittäviä rahoituskomponentteja. Konserni on määritellyt kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin perusteella myyntisaamisiin kohdistuvan luottoriskin alhaiseksi. Kvantitatiivisessa analyysissä keskitytään tarkastelemaan historiallisia tappiotasoja, suhteutetaan historiallista ja ennustettua myyntiä niistä syntyneisiin ja syntyviin myyntisaamisiin sekä tarkastellaan erääntyneitä myyntisaamisia ja niihin liittyviä merkkejä maksukyvyn huononemisesta. Kvalitatiivisen analyysin avulla pyritään edelleen tarkentamaan arviota koko voimassaoloajalta odotettavissa olevista luottotappioista ottamalla huomioon kaikki olennaiset tekijät, kuten asiakkaan luottoluokitus, maakohtainen luottoluokitus ja poliittinen tilanne.

Tilikaudella 2020 konsernin kirjaamat luottotappiot olivat 1,1 % liikevaihdosta (0,6 % vuonna 2019). Luottoriskiksi määritellään myyntisaamisten, sopimukseen perustuvien omaisuuserien, asiakkaiden avointen lainasaamisten sekä rahoitussitoumusten yhteissumma. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakkaisiin. Kolmen suurimman asiakkaan osuus konsernin kaikista myyntisaamisista, sopimukseen perustuvista omaisuuseristä sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista 31.12.2020 oli 10,5 %, 5,1 % ja 4,6 % (vuoden 2019 lopussa 4,6 %, 4,3 % ja 3,8 %). Konsernin luottoriskiistä kolmen suurimman maan osuus konsernin kaikista myyntisaamisista, sopimukseen perustuvista omaisuuseristä sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista 31.12.2020 oli 24,0 %, 9,6 % ja 8,6 % (vuoden 2019 lopussa 12,4 %, 11,4 % ja 9,7 %). 24,0 %:n luottoriski liittyy Yhdysvaltojen myyntisaamisiin (12,4 % Kiinasta vuonna 2019).

Konserni kirjaa tappiota koskevia vähennyseritä tarpeen mukaan erääntymättömistä myyntisaamisista, asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä sekä lainasaamisista asiakkailta tai muilta kolmansilta osapuolilta perustuen velallisen luottokelpoisuuden ja maksuhistorian analysointiin. Konsernin kirjaamat tappiota koskevat vähennyserät perustuvat arvioon odotetuista taloudellisista menetyksistä tilinpäätöshetkellä. Erääntyneitä saamisia asiakkailta ja muilta kolmansilta osapuolilta käsitellään yksittäistapauksina tappiota koskevia vähennyseritä määritettäessä. Erääntyneet saamiset asiakkailta 31.12.2020 ovat yhteensä 7 124 miljoonaa euroa (6 936 miljoonaa euroa vuonna 2019).

107

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

188 Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen ikäjakauma 31.12.:

milj. EUR	Lyhytaikaiset 1-30 päivää	Eräpäivästä kulunut 31-180 päivää	Eräpäivästä kulunut yli 180 päivää	Yhteensä
31.12.2020
Myyntisaamiset	5 190	93	199	320
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	1 080	–	–	–
Asiakkaillle myönnetyt lainat	178	–	–	64
Yhteensä	6 448	93	199	384
31.12.2019
Myyntisaamiset	4 364	156	306	345
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	1 489	–	–	–
Asiakkaillle myönnetyt lainat	224	–	17	35
Yhteensä	6 077	156	323	380

Tappiota koskevissa vähennyserissä tapahtuneet muutokset, jotka kaikki liittyvät myyntisaamisiin, ovat 31.12. päättyneiltä tilikausilta seuraavat:

milj. EUR	2020	2019	2018
1.1.	147	195	192
Kirjattu tuloslaskelmaan	183	41	86
Vähennykset (1)	-30	-89	-83
31.12.	300	147	195

(1) Vähennykset sisältävät tappioita koskevien vähennyserien käytön ja purun.

Konsernin altistuminen luottoriskeille asiakkaille myönnetyssä rahoituksessa 31.12.:

milj. EUR	2020	2019
Annetut lainasitoumukset	180	303
Asiakkaillle myönnetyt lainat	242	276
Yhteensä	422	579

Asiakkaiden rahoitukseen liittyvien lainojen arvioidut luottotappiot perustuvat tavallisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin nostettujen lainojen ja arvioitujen lisänostojen osalta kauden aikana. Tappiot koskevat vähennyserät on laskettu vuosineljänneksittäin perustuen arvioihin perintäkelpoisuudesta sekä saatavilla oleviin vakuuksiin ja kirjattu pois konsernin muiden laajan tuloksen eri stä muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Asiakasrahoitukseen liittyvien lainasaamisten tappiota koskevat vähennyserät olivat 134 miljoonaa euroa (76 miljoonaa euroa vuonna 2019). Tappiota koskevat vähennyserät kasvoivat 58 miljoonaa euroa (69 miljoonaa euroa vuonna 2019) johtuen erään kehittyvien markkinoiden asiakkaan luottoluokituksen merkittävästä heikkenemisestä. Vuonna 2019 muutos tappiota koskevissa vähennyserissä johtui pääosin arvonalentumistappiosta liittyen erään kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnettyyn lainaan. Lisätietoja liitetiedossa 17, Arvonalentumiset.# 108 189 Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden markkina-arvo muuttuu johtuen vastapuolen luottokelpoisuuden heikkenemisestä tai riski tappioista kasvaa, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Konsernin rahoitustoimintojen yksikkö mittaa ja valvoo rahoituksellista luottoriskiä keskitetysti. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti rajoittamalla vastapuolien määrää riittävän moneen johtavaan pankkiin ja rahoituslaitokseen sekä valvomalla luottokelpoisuuden ja riskien kehittymistä jatkuvasti. Lisäksi konserni sopii kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa netotusjärjestelystä, joka antaa kuittausoikeuden, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Konserni sopii joidenkin vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä, joka edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaisomaisuutta vastaan.

Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja maturiteettikriteereihin konsernin rahoituspolitiikkaan liittyvien rahoitustoimintojen toimintaohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta konsernilla ei ole ollut raportointivuosina merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan. Konsernilla ei ollut 31.12. hallinnassaan yhtään erääntynyttä rahamarkkinasijoitusta, jonka arvoa ei olisi alennettu. Konsernin sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen näiden sijoitusten odotettavissa olevat luottotappiot ovat merkityksettömiä.

Lyhytaikaisten sijoitusten ja rahavarojen jakauma luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu Standard & Poor’s -luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin 31.12.:

Rahat ja pankkisaamiset milj. EUR	Luotto luokitus (1)	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua	Yhteensä (2)(3)
2020	AAA	–	1 411	–	–	–	1 411
	AA+ - AA-	895	352	–	–	–	1 247
	A+ - A-	1 685	2 593	50	70	155	50
	BBB+ - BBB-	106	490	100	–	–	–
	BB+ - BB-	36	–	1	–	–	–
	B+ - B-	26	–	–	–	–	–
	CCC+ - CCC-	3	–	–	–	–	–
	Non-rated	30	8	–	–	–	–
	Yhteensä	2 781	4 854	151	70	155	50
2019	AAA	–	800	–	–	–	–
	AA+ - AA-	663	143	–	–	–	–
	A+ - A-	2 007	1 377	20	20	25	–
	BBB+ - BBB-	445	360	13	–	–	–
	BB+ - BB-	8	–	–	–	–	–
	B+ - B-	22	–	–	–	–	–
	Non-rated	100	3	1	–	–	–
	Yhteensä	3 245	2 683	34	20	25	–

(1) Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.
(2) Lyhytaikaisiin sijoituksiin ja rahavaroihin lukeutuu pankkitalletukset, struktur oidut talletukset, sijoitukset rahamarkkinarahastoihin ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin.
(3) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Instrumentit, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 325 miljoonaa euroa (77 miljoonaa euroa vuonna 2019) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.

Konsernilla on muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa käyttörajoitusten alaisia pankkitalletuksia pääosin työsuhde-etuuksiin liittyen 107 miljoonaa euroa (126 miljoonaa euroa vuonna 2019). Konserni on arvioinut näiden rahoitusvarojen vastapuoliriskin ja todellisten odotettujen luottotappioiden olevan merkityksettömiä.

Rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus 31.12.:

milj. EUR	Rahoitusvarojen/ -velkojen bruttomäärä	Käteisvakuus saatu/annettu	Nettomäärä	Taseeseen merkittyjen netotettujen rahoitusvelkojen/ -varojen bruttomäärä	Taseeseen merkittyjen rahoitusvarojen/ -velkojen nettomäärä	Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen
2020	Rahoitusinstrumentit varat/velat
Johdannaisvarat	169	–	169	73	89	7
Johdannaisvelat	-304	–	-304	-153	-134	-17
Yhteensä	-135	–	-135	-80	-45	-10
2019	Rahoitusinstrumentit varat/velat
Johdannaisvarat	81	–	81	76	–	5
Johdannaisvelat	-157	–	-157	-83	-37	-37
Yhteensä	-76	–	-76	-7	-37	-32

Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus, ei ole vähennetty konsernitaseessa toisistaan, mikäli tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti.

109 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

190 Likviditeettiriski

Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana.

Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta. Konserni pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla kassanhallinnalla sekä sijoittamalla pääosin erittäin likvideihin rahamarkkinasijoituksiin. Likviditeettiaseesta riippuen konserni saattaa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat ennen sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille on saatavilla osto- ja myyntinoteeraukset markkinoilta.

Liiketoiminnan muutosvauhdin takia konserni pyrkii säilyttämään joustavat rahoitusjärjestelyt ylläpitämällä sitoutuneita ja sitoutumattomia rahoitusjärjestelyjä ja -ohjelmia. Lisätietoja liitetiedossa 23, Korolliset velat.

Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttaamaton, sopimuksiin pohjautuva rahavirta-analyysi konsernitaseessa esitetyistä vuokrasopimusveloista, rahoitusvaroista ja -veloista sekä annetuista ja saaduista sitoumuksista kuten lainasitoumuksista ja sitovista vuokrasopimusveloista, jotka eivät ole vielä alkaneet. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa konsernitaseesta.

milj. EUR	Yhteensä	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
2020
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat (1)	188	–	–	66	79	43
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset (1)	39	2	37	–	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	1 121	1 020	101	–	–	–
Rahavarot (2)	6 944	6 618	50	70	156	50
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	7 810	5 873	1 299	599	39	–
Johdannaiset – velat	-7 682	-5 813	-1 258	-573	-38	–
Myyntisaamiset	5 802	4 674	974	154	–	–
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	-5 920	-39	-97	-794	-2 194	-2 796
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	-750	–	–	-338	-220	-192
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	-564	-552	-12	–	–	–
Lyhytaikaiset vuokrasopimus velat	-232	-65	-167	–	–	–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat poislukien johdannaiset (3)	-434	-420	-14	–	–	–
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	6 926	4 870	883	525	45	603
Johdannaiset – velat	-6 999	-4 906	-882	-563	-35	-613
Ostovelat	-3 174	-3 049	-122	-2	-	-1
Annetut ja saadut sitoumukset
Annetut lainasitoumukset (4)	-180	-26	-26	-128	–	–
Saadut lainasitoumukset (5)	1 482	-	-3	-8	1 494	–
Sitovat vuokrasopimukset, jotka eivät ole vielä alkaneet	-182	-1	-3	-43	-29	-106
2019
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat (1)	252	–	3	115	54	80
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset (2)	53	21	32	–	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	97	95	2	–	–	–
Rahavarot (3)	5 913	5 835	33	20	25	–
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	9 660	7 582	1 993	85	–	–
Johdannaiset – velat	-9 639	-7 548	-2 005	-86	–	–
Myyntisaamiset	5 019	3 873	1 088	58	–	–
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	-4 990	-43	-75	-1 209	-1 113	-2 550
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	-841	–	–	-375	-251	-215
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	-294	-212	-82	–	–	–
Lyhytaikaiset vuokrasopimus velat	-276	-81	-195	–	–	–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat poislukien johdannaiset (4)	-646	-638	-8	–	–	–
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	11 725	9 003	828	616	86	1 192
Johdannaiset – velat	-11 517	-9 078	-808	-569	-43	-1 019
Ostovelat	-3

(1) Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset sisältävät pääasiassa lainasaamisia asiakkailta.
(2) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 325 miljoonaa euroa instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kulussa.
(3) Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen hetkeen, jolloin merkintäaika on avoinna.
(4) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(5) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.

110# 786 -3 653 -111 -21 -1

Annetut ja saadut sitoumukset

Annetut lainasitoumukset (5)	-303	-32	-77	-194	–	–
Saadut lainasitoumukset (6)	1 971	499	-4	-11	-11	1 498
Sitovat vuokrasopimukset, jotka eivät ole vielä alkaneet	-160	–	–	-11	-23	-126

(1) Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät pitkäaikaiset lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta sekä tietyt muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka on esitetty muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa konsernin taseessa. Vaihdettavissa olevat instrumentit on esitetty sopimuksen lopullisen erääntymisen mukaan.

(2) Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset sisältävät lyhytaikaiset lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta, jotka on esitetty muissa lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa konsernin taseessa.

(3) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 77 miljoonaa euroa instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.

(4) Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen hetkeen, jolloin merkintäaika on avoinna.

(5) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.

(6) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.

111 Tilinpäätös Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

37. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Tapahtumat, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia on oikaistu

Kehittyvien markkinoiden asiakkaan pyytämä velkajärjestely Helmikuussa 2021 eräs konsernin kehittyvien markkinoiden asiakas aloitti neuvottelut velkojensa uudelleenjärjestelyksi välttääkseen maksukyvyttömyyden. Vaikka tämä tapahtui tilikauden päättymisen jälkeen, se vahvisti asiakkaan luottokelpoisuuden olleen heikentynyt 31.12.2020. Tämän seurauksena konserni kirjasi rahoituskuluihin asiakkaalle myöntämäänsä lainaan liittyen 58 miljoonan euron lisäyksen odotettuihin luottotappioihin. Lisäksi konserni arvioi, että asiakkaalta olevien saatavien perintä ei ole enää todennäköistä, joten se kirjasi tähän liittyen yhteensä 34 miljoonan euron oikaisun liikevaihtoon, hankinnan ja valmistuksen kuluihin sekä liiketoiminnan muihin kuluihin.

Tapahtumat, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei ole oikaistu

Muutoksia organisaatiorakenteeseen Strategiatyöhönsä liittyen Nokia otti käyttöön 1.1.2021 uuden toimintamallin, joka auttaa yhtiötä vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin sekä käynnissä olevaan markkinamuutokseen. Uusi toimintamalli sisältää neljä raportoitavaa segmenttiä, jotka vastaavat aiempaa paremmin asiakkaiden ostokäyttäytymistä: (i) Matkapuhelinverkot (Mobile Networks), (ii) Verkkoinfrastruktuuri (Network Infrastructure), (ii i) Pilvi- ja verkkopalvelut (Cloud and Network Services) ja (iv) Teknologia (Nokia Technologies). Lisäksi Nokia esittää segmenttikohtaisia tietoja Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta. Uusi toimintamalli parantaa tulosvastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä, yksinkertaistaa rakennetta sekä parantaa kustannustehokkuutta.

Joukkovelkakirjalainan lunastus Tammikuussa 2021 konserni käytti liikkeellelaskijan optio-oikeuden lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Lunastuspäivä oli 15.2.2021.

112 Emoyhtiön tuloslaskelma

	Liite	milj. EUR (2020)	milj. EUR (2019)
Liikevaihto (1)		220	246
Hankinnan ja valmistuksen kulut		-18	-11
Bruttokate		202	235
Myynnin ja hallinnon kulut		-46	-46
Liiketoiminnan muut tuotot	12	4	23
Liiketoiminnan muut kulut		-3	-34
Liikevoitto		176	167
Rahoitustuotot ja -kulut
Korko- ja muut rahoitustuotot	5	328	391
Korko- ja muut rahoituskulut	5	-163	-260
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		165	131
Voitto ennen tilinpäätöksiä siirtoja ja veroja		341	298
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset	6	-440	-390
Tappio ennen veroja		-99	-92
Tuloverot	7	-37	17
Tilikauden tappio		-136	-75

(1) Nokia Technologies -liiketoiminnasta tuleva liikevaihto. Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

113 Tilinpäätös Emoyhtiön tase

	31.12. (2020)	31.12. (2019)
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	2	2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	2	2
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet	8	9
Rakennukset ja rakennelmat	83	71
Koneet ja kalusto	3	1
Muut aineelliset hyödykkeet	10	11
Kesken erilaiset hankinnat	–	14
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	105	105
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yhtiöissä	18 657	18 633
Osuudet osakkuusyhtiöissä	–	1
Pitkäaikaiset sijoitukset	1	1
Sijoitukset yhteensä	18 658	18 635
Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	2 644	2 915
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä	1	7
Muut pitkäaikaiset saamiset	28	43
Laskennalliset verosaamiset	–	43
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	2 673	3 008
Pysyvät vastaavat yhteensä	21 438	21 750
Vaihtuvat vastaavat
Myyntisaamiset saman konsernin yhtiöiltä	369	336
Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä	–	7
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	4 728	8 427
Muut rahoitusvarat saman konsernin yhtiöiltä	49	53
Muut rahoitusvarat muilta yhtiöiltä	149	80
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut saman konsernin yhtiöiltä	101	83
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	453	665
Lyhytaikaiset sijoitukset	1 070	43
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	6 919	9 694
Rahavarat	5 043	2 908
Vastaavaa yhteensä	33 400	34 352

Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

114

	31.12. (2020)	31.12. (2019)
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	246	246
Ylikurssirahasto	46	46
Omat osakkeet	-344	-344
Käyvän arvon rahasto	-18	–
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15 248	15 199
Kertyneet voittovarat	1 963	2 038
Tilikauden tappio	-136	-75
Oma pääoma yhteensä	17 005	17 110
Pakolliset varaukset	43	55
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset korolliset velat	4 697	3 714
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	460	615
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	5 157	4 329
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille	8 942	10 997
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	448	4
Konserni avustus saman konsernin yhtiöille	440	390
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille	144	70
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille	623	782
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	155	155
Ostovelat saman konsernin yhtiöille	268	301
Ostovelat muille yhtiöille	22	35
Siirtovelat ja muut velat saman konsernin yhtiöille	18	44
Siirtovelat ja muut velat muille yhtiöille	109	81
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	11 195	12 858
Vieras pääoma yhteensä	16 352	17 187
Vastattavaa yhteensä	33 400	34 352

Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

115

116 Emoyhtiön rahoituslaskelma

	1.1.-31.12. (2020)	1.1.-31.12. (2019)
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tappio	-136	-75
Oikaisut yhteensä	21 356	187
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäys	-58	-21
Korottomien lyhytaikaisten velkojen vähennys	-28	-92
Korottomien pitkäaikaisten velkojen vähennys	-155	-155
Liiketoiminnan rahavirta	-21	-156
Saadut korot	267	237
Maksetut korot	-8	-6
Maksetut muut rahoituserät, netto	-163	91
Maksetut tuloverot, netto	-3	-3
Liiketoiminnan rahavirta	78	163
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja lyhytaikaisiin sijoituksiin	-24	-43
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	-6	-14
Aineellisten ja muiden aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	1	–
Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys	151	394
Lyhytaikaisten saamisten lisäys/vähennys	3 682	-2 328
Lyhytaikaisten sijoitusten ostot	-1 044	–
Lyhytaikaisten sijoitusten myynnit	16 447	–
Investointien rahavirta	2 776	-1 544
Rahoitustoimintojen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen lisäys	1 288	970
Lyhytaikaisten velkojen vähennys /lisäys	-1 617	1 007
Osingonjako	–	-560
Konserniavustukset	-390	-332
Rahoitustoimintojen rahavirta	-719	1 085
Rahavarojen vähennys	2 135	-296
Rahavarat tilikauden alussa	2 908	3 204
Rahavarat tilikauden lopussa	5 043	2 908

Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

1. Laskentaperiaatteet

Esitysperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolain- säädännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaan. Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä. Emoyhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavat konsernin liiketoiminta- ja organisaatiomallien muutoksista johtuvat sisäisen ja ulkoisen rahoitustarpeen muutokset. Emoyhtiön tilinpäätösluvut pitävät sisällään myös Sveitsin sivuliikkeen.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Emoyhtiö tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa immateriaali-oikeuksiin myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan. Emoyhtiön myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää emoyhtiön immateriaalioikeuksia, vastaavat lisenssimaksutuotot kirjataan suorite perusteisesti niihin liittyvien sopimusten sisällön mukaisesti. Suurimmassa osassa sopimuksista konsernille jää velvollisuus jatkaa kehitystyötä ja tarjota asiakkaalle viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden aikana, jolloin tuotto kirjataan jaksottamalla tasaerissä sille ajalle, jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet täytetään.# Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

198 Myyntisaamiset

Myyntisaamiset sisältävät asiakkailta laskutetut summat ja summat, joissa myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet, mutta asiakkaita ei vielä ole laskutettu. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen asiakaslaskutuksen määräisenä vähennettynä epävarmolla saatavilla. Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, aiempia maksuviivästyksiä, vallitsevia taloudellisia trendejä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Jos saatavaa ei todennäköisesti saada perityksi, arvonalentumistappio kirjataan ja sisällytetään liiketoiminnan muihin kuluihin. Emoyhtiö kirjaa myyntisaamisen pois taseesta vain siinä tapauksessa, että sopimukselliset oikeudet omaisuuserästä kertyviin rahavirtoihin päättyvät tai omaisuuserä ja siten myös siihen liittyvät riskit ja hyödyt luovutetaan toiselle yhtiölle.

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä on arvostettu hankintamenoon tai alempaan arvon alentumisella oikaistuun arvoon, jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi hankintamenoa pienempi. Pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät pääosin teknologiaan liittyviä sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Nämä sijoitukset kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon. Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia menetelmiä: markkinoilla noteeratut hinnat; samankaltaisten instrumenttien tilinpäätöshetken markkina-arvo; kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuviin arvioihin sekä kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Emoyhtiö käyttää harkintaa sovellettavan arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot sijoituksista kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa.

Lyhytaikaiset sijoitukset koostuvat pääosin erittäin likvideistä korkollisista sijoituksista, kuten korko- ja rahamarkkinasijoituksista, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on yli kolme kuukautta. Sijoitukset eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja niiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Sijoituksia hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja. Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahaston kautta. Sijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä markkinahinta noteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asianmukaisia arvostusmalleja. Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, jotka eivät lukeudu kassavaroiksi, sekä sijoitukset korko- ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät yli kolmen kuukauden päästä ja jotka pidetään kaupankäyntitaroituksessa tai ne sisältyvät sellaisiin sijoitusrakenteisiin, jotka muodostuvat arvopapereista ja johdannaisista, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat, pääoman takaisinmaksu ja arvonnousu, ja sijoitukset voidaan myydä koska tahansa. Lyhytaikaiset sijoitukset sisältävät myös johdannais-transaktioiden vakuuksina käytettävät määräaikaistalletukset. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon. Korkotuotot sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvarat

Lainasaamisiin sisältyy lainoja konserniyhtiöille ja kolmansille osapuolille, jotka arvostetaan nimellisarvoon ja enintään todennäköiseen arvoon. Lainsaamien perintäkelpoisuutta sekä lainoille saatuja vakuuksia seurataan kvartaaleittain. Mikäli on nähtävissä, että lainan takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena, arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin lainasaatavan luonteen mukaisesti kirjanpitoarvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välisenä erotuksena. Korkotuotot lainasaamisista kirjataan rahoitustuottoihin- ja kuluihin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa sekä erittäin likvidit korko- ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta, sekä pankkitalletuksista, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettavaksi enintään kolmen kuukauden päästä hankintahetkestä. Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä maturiteetista johtuen sijoitusten arvonmuutosriski on merkityksetön. Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Arvon alentumista koskevien vaatimusten mukaisesti emoyhtiö kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta sekä lainatakaussopimuksista ja luottositoumuksista. Emoyhtiö arvostaa rahoitusinstrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa kvartaaleittain. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

Kyseisen myynnin jaksotettavan

katsotaan kuvaavan emoyhtiön suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotka ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana melko vakaan tutkimus- ja kehitystyön seurauksena. Tietyissä sopimuksissa emoyhtiöllä ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun lisenssi sopimuksen solmisajankohdan immateriaalioikeuteen on myönnetty, eikä saatua lisenssimaksua tarvitse missään olosuhteissa palauttaa. Näissä tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan lisenssisopimuskauden alussa.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euromääräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Osakeperusteiset maksut

Emoyhtiöllä on kolme erilaista työntekijöille suunnattua osakepohjaista kannustinjärjestelmää: tulosperusteiset osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden osakesäästöohjelma. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan, kun osakkeet toimitetaan työntekijöille. Maksu sisältää verot sekä veroluonteiset maksut.

Eläkkeet

Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Eläkekulut on esitetty noudattaen paikallista lainsäädäntöä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:

Hyödyke	Vuotta
Aineettomat hyödykkeet	3–7
Rakennukset ja rakennelmat	20–33
Koneet ja kalusto	1–10

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muut os yhteensä vastaavat EVL-poistoja.

Rahoitusvälineiden luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö noudattaa rahoitusvälineiden esittämisessä soveltuvin osin käyvän arvon periaatetta kirjanpitolain 5:2 a § mukaan ja siten samaa arvostus- ja laskentaperiaatetta kuin konserni.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö luokittelee rahoitusvarat seuraaviin luokkiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvostetut rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutt eisesti arvostet tavat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään emoyhtiön rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella. Rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan johtamiseen.

Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista.

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli niitä ei arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta.

Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa, mikäli rahoitusvara on osa suojaus-suhdetta (ks. suojauslaskenta). Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin emoyhtiö sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusvaran.# Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö luokittelee rahoitusvelat seuraaviin luokkiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat. Kirjanpitolain 5:2a § mukaisesti emoyhtiö luokittelee johdannaisvelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja kaikki muut rahoitusvelat nimellisarvoon.

Korolliset velat

Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja johdannaisransaktioiden vakuudet, kirjataan nimellisarvoon. Transaktiokulut kirjataan siirtosaamisiin ja jaksotetaan tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä lainan korot kirjataan rahoituskuluihin ja -tuottoihin instrumentin pitoaika na.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti.

118

199

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjaus käytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin. Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Korkotermiiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Korkojohdannaisista aiheutuvat korkotuotot tai -kulut jaksotetaan tuloslaskelmaan tilikauden aikana.

Suojauslaskenta

Suojauslaskennassa käytettävissä olevia johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettämääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiostrategian osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.

Emoyhtiö käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Koronvaihtosopimuksia sekä korko- ja valuutanvaihtojohdannaisia käytetään suojaamaan korko- ja valuuttariskiä. Emoyhtiön velat arvostetaan ja jaksotetaan hankintamenoon. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen sellainen käyvän arvon muutoksen osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoron vaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon omassa pääomassa.

Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmällä.

Emoyhtiö soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan korko- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on määritelty osittain käyvän arvon suojiksi ja osittain rahavirran suojiksi. Korko- ja valuutanvaihtosopimusten kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat. Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon omassa pääomassa.

Laskennalliset verot

Yhtiö arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuisia että epäsuotuisia seikkoja tässä arvioinnissa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Arvioinnissa otetaan huomioon, että Nokian Suomen-yhtiöiden välinen verotettavaa tuloa voidaan tasata konserniavustuksen avulla.

Yhtiö ei pidä 31.12.2020 mennessä tekemänsä arvion perusteella todennäköisenä, että se pystyy hyödyntämään käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tämän seurauksena yhtiö kirjasi poistaseesta laskennallisia verosaamisia vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä. Viime vuosien kumulatiivinen kannattavuus Suomessa, ilman eräitä Alcatel-Lucent-hankinnan integraatioon liittyviä kertaluonteisia kuluja, on vaihtumassa kumulatiivisesta voitosta kumulatiiviseksi tappioksi. Mikäli yhtiö on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, se kirjaa käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä verotukseen liittyvistä hyvityksistä laskennallisen verosaamisen vain siihen määrään asti kuin sillä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia eroja tai kuin sillä on muuta vakuuttavaa näyttöä siitä, että syntyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan se pystyy hyödyntämään käyttämättömät verotukselliset tappiot tai verotukseen liittyvät hyvitykset tulevaisuudessa.

Tulevaisuudessa kertyvälle verotettavalle tulolle suotuisana näyttönä voidaan antaa vähemmän painoarvoa arvioitaessa laskennallisen verosaatavan kirjaamista, jos on muuta epäsuotuista näyttöä, kuten kertyneitä tappioita, joita voidaan pitää vahvana osoituksena siitä, että tulevaisuudessa ei ehkä ole käytettävissä verotettavaa tuloa. Yhtiö jatkaa laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen arviointia, erityisesti toteutuneen voiton seurantaa, tulevina kausina ja se voi mahdollisesti kirjata laskennallisen verosaamisen takaisin taseeseensa, jos riittävä verotuksellinen kannattavuus saavutetaan uudelleen.

119

Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

200

2. Henkilöstökulut

milj. EUR	2020	2019
Palkat	41	38
Osakeperusteiset maksut	2	9
Eläkekulut	1	3
Henkilösivukulut	1	1
Yhteensä	45	51

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä

	2020	2019
Markkinointi	72	69
Hallinto	151	151
Yhteensä	223	220

Henkilöstö 31.12. | 222 | 219

Johdon palkkiot

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 35, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.

3. Tilintarkastajan palkkiot

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Nokian tilintarkastajana tilikauden aikana, joista viimeisin päättyi 31.12.2019 ja Deloitte Oy tilikautena 1.1.-31.12.2020. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tilikaudeksi, joka alkaa valintaa seuraavana tilikautena.

Seuraavassa taulukossa on esitetty PricewaterhouseCoopers Oy:lle (2019) ja Deloitte Oy:lle (2020) palvelutyypeittäin kyseisten vuosien päättyessä suoritetut palkkiot:

Emoyhtiö	Nokia konserni
milj. EUR	2020	2019	2020
Tilintarkastuspalkkiot	10	4	22
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot	–	–	–
Veropalveluihin liittyvät palkkiot	–	–	1
Muut palkkiot	2	–	2
Yhteensä	12	4	25

Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 1 700 tuhannella eurolla vuonna 2020. Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 20 tuhannella eurolla ja muita palveluita 1 680 tuhannella eurolla.

Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle ja konserniyhtiöille 1 700 tuhannella eurolla vuonna 2020. Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 20 tuhannella eurolla ja muita palveluita 1 680 tuhannella eurolla.

PricewaterhouseCoopers Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 190 tuhannella eurolla vuonna 2019. Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä tarkoitettuja toimeksiantoja 0 tuhannella eurolla ja muita palveluita 190 tuhannella eurolla.

PricewaterhouseCoopers Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalkveluita emoyhtiölle ja konserniyhtiöille 252 tuhannella eurolla vuonna 2019. Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitettuja toimeksiantoja 47 tuhannella eurolla ja muita palveluita 205 tuhannella eurolla.

4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

milj. EUR	2020	2019
Muut tuotot
Verokorvaukset ja korkotuotto	11	6
Vuokratuotot	2	1
Pitkäaikaisten sijoitusten myyntivoitto	–	1
Muut tuotot	10	4
Yhteensä	23	12
Muut kulut
Pitkäaikaisten sijoitusten myyntitappio	–	-22
Tappio aineellisten hyödykkeiden käytöstäpoistamisesta	–	-9
Myyntisaamisten alaskirjaukset	-1	-2
Muut kulut	-2	-1
Yhteensä	-3	-34

120

201

5. Rahoitustuotot ja -kulut

| milj. EUR |## EUR 2020 2019 Korko- ja muut rahoitustuotot

	2020	2019
Korkotuotot saman konsernin yhtiöiltä	261	238
Korkotuotot muilta yhtiöiltä	11	64
Kurssivoitot/tappiot, netto	56	87
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä	–	2
Yhteensä	328	391

Korko- ja muut rahoituskulut

	2020	2019
Korkokulut saman konsernin yhtiöille	-31	-92
Korkokulut muille yhtiöille	-125	-163
Muut rahoituskulut muille yhtiöille	-7	-5
Yhteensä	-163	-260

Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät 118 miljoonaa euroa tuottoa koskien johdannaisia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa (129 miljoonaa euroa tuottoa vuonna 2019) ja 122 miljoonaa euroa kulua koskien velkoja, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa (133 miljoonaa euroa kulua vuonna 2019).

6. Konserniavustukset

	milj. EUR	2020	2019
Myönnetty		-440	-390
Yhteensä		-440	-390

7. Tuloverot

	milj. EUR	2020	2019
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot		6	-3
Laskennalliset verot (1)		-43	20
Yhteensä		-37	17
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta		-132	-60
Tuloverot tilinpäätössiirroista		88	78
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta		7	-1
Yhteensä		-37	17

Laskennalliset verot

	milj. EUR	2020	2019
		Laskennalliset verosaamiset	Laskennalliset verovelat
Yhteensä ennen netotusta		–	–
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus		–	–
Yhteensä netotuksen jälkeen		–	–

(1) Laskennallinen vero sisältää laskennallisten verosaamisten kirjauksen pois taseesta, katso liitetieto 1, Laskentaperiaatteet.

8. Aineelliset hyödykkeet

milj. EUR	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	8	163	19	15	1	206
Lisäykset	1	–	–	–	14	15
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	-17	-6	–	–	-23
Uudelleenluokittelu	–	1	–	–	-1	–
Hankintameno 31.12.2019	9	147	13	15	14	198
Kertyneet poistot 1.1.2019	-1	-78	-17	-3	–	-99
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	8	6	–	–	14
Poistot (1)	–	-6	-1	-1	–	-8
Kertyneet poistot 31.12.2019	-1	-76	-12	-4	–	-93
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	7	85	2	12	1	107
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	8	71	1	11	14	105
Hankintameno 1.1.2020	9	147	13	15	14	198
Lisäykset	1	4	2	–	–	7
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-1	–	–	–	–	-1
Uudelleenluokittelu	–	13	1	–	-14	–
Hankintameno 31.12.2020	9	164	16	1	–	204
Kertyneet poistot 1.1.2020	–	-76	-12	-4	–	-92
Poistot (1)	–	-5	-1	-1	–	-7
Kertyneet poistot 31.12.2020	–	-81	-13	-5	–	-99
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	8	71	1	11	14	105
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	9	83	3	10	–	105

(1) Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin.

9. Sijoitukset

	milj. EUR	2020	2019
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
Hankintameno 1.1.		18 633	18 590
Lisäykset		24	43
Kirjanpitoarvo 31.12.		18 657	18 633
Osuudet osakkuusyhtiöissä
Hankintameno 1.1.		1	1
Arvonalentumistappiot		-1	–
Kirjanpitoarvo 31.12.		–	1
Pitkäaikaiset sijoitukset
Hankintameno 1.1.		1	22
Arvonalentumistappiot		–	-21
Kirjanpitoarvo 31.12.		1	1

Osuudet osakkuusyhtiöissä

Osakkuusyhtiö	milj. EUR	Osakkuusosuus %	Kirjanpitoarvo
Noksel A.S.		20	–

10. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut

	milj. EUR	2020	2019
Odotettavissa oleva Nokia Shangha i Bellin määräysvallattomien omistajien osuudesta maksettava käteismaksu (1)		420	631
Jaksotetut korkotuotot		56	70
Kertyneet rojaltituotot		7	11
Muut siirtosaamiset saman konsernin yhtiöiltä		44	13
Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä		27	23
Yhteensä		554	748

(1) Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

11. Oma pääoma

milj. EUR	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Omat osakkeet (1)	Käyvän arvon rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
1.1.2019	246	46	-401	-2	15 197	17 685
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen	–	–	57	–	2	58
Käyvän arvon rahaston muutos, nettotuotot/-kulut	–	–	–	2	–	2
Osingonjako	–	–	–	–	-560	-560
Tilikauden tappio	–	–	–	–	-75	-75
31.12.2019	246	46	-344	–	14 576	17 110
1.1.2020	246	46	-344	–	14 576	17 110
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen	–	–	–	–	49	49
Käyvän arvon rahaston muutos, nettotuotot/-kulut	–	–	–	-18	–	-18
Tilikauden tappio	–	–	–	–	-136	-136
31.12.2020	246	46	-344	-18	14 489	17 005

(1) Omat osakkeet vähentävät kertyneitä voittovaroja.

12. Jakokelpoiset varat

	milj. EUR	2020	2019
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		15 248	15 199
Kertyneet voittovarat		1 963	2 038
Omat osakkeet		-344	-344
Tilikauden tappio		-136	-75
Vapaa oma pääoma yhteensä		16 730	16 818
Käyvän arvon rahasto		-18	–
Jakokelpoiset varat yhteensä		16 712	16 818

13. Käyvän arvon rahasto

milj. EUR	Verojen määrä	Verojen jälkeen	Verojen määrä	Verojen jälkeen	Verojen määrä	Verojen jälkeen	Verojen määrä	Verojen jälkeen	Yhteensä
1.1.2019	-4	1	-3	–	–	1	-3	-2	-3
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut	8	7	8	6	–	–	16	13	16
Siirto tuloslaskelmaan	-2	-2	-10	-8	–	–	-12	-10	-12
Lyhytaikaiset sijoitukset
Käyvän arvon rahaston muutos, nettotuotot/-kulut	–	–	–	–	-1	-1	-1	-1	-1
31.12.2019	2	2	-2	-2	–	–	–	–	–
1.1.2020	2	2	-2	-2	–	–	–	–	–
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut	-18	-18	-7	-6	–	–	-25	-24	-25
Siirto tuloslaskelmaan	–	–	7	6	–	–	7	6	7
31.12.2020	-16	-16	-2	-2	–	–	–	–	–

14. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän perusteella. Kolme hierarkiatasoa perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä syöttötietojen arviointia tarvitaan sitä enemmän, mitä ylemmälle tasolle siirrytään. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Konserni luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle. Oheisessa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.

31.12.2020

milj. EUR	Kirjanpitoarvo hankintameno	Käypä arvo (1) Taso 1	Käypä arvo (1) Taso 2	Käypä arvo (1) Taso 3	Jaksotettu Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Taso 1	Jaksotettu Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Taso 2	Jaksotettu Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Taso 3	Käypään arvon rahaston kautta Yhteensä	Yhteensä
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	–	–	1	–	–	–	1	1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	2 644	–	–	–	–	–	–	2 644	2 644
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä	1	–	–	–	–	–	–	1	1
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	4 728	–	–	–	–	–	–	4 728	4 728
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset saman konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaise t	–	–	49	–	–	–	–	49	49
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaise t	–	–	149	–	–	–	–	149	149
Lyhytaikaiset sijoitukset	134	–	836	–	–	100	–	1 070	1 070
Rahavarat	2 502	–	2 541	–	–	–	–	5 043	5 043
Rahoitusvarat yhteensä	10 009	–	3 575	1	–	100	–	13 685	13 685
Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	4 697	–	–	–	–	–	–	4 697	4 779
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille	8 942	–	–	–	–	–	–	8 942	8 942
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	448	–	–	–	–	–	–	448	448
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille sisältäen johdannaise t	–	–	144	–	–	–	–	144	144
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen johdannaise t	–	–	203	420	–	–	–	623	623
Rahoitusvelat yhteensä	14 087	–	347	420	–	–	–	14 854	14 936

31.12.2019

milj. EUR	Kirjanpitoarvo hankintameno	Käypä arvo (1) Taso 1	Käypä arvo (1) Taso 2	Käypä arvo (1) Taso 3	Jaksotettu Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Taso 1	Jaksotettu Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Taso 2	Jaksotettu Käypään arvoon tulosvaikutteisesti Taso 3	Käypään arvon rahaston kautta Yhteensä	Yhteensä
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	–	–	1	–	–	–	1	1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	2 915	–	–	–	–	–	–	2 915	2 915
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä	7	–	–	–	–	–	–	7	7
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	8 427	–	–	–	–	–	–	8 427	8 427
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset saman konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaise t	–	–	53	–	–	–	–	53	53
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaise t	–	–	80	–	–	–	–	80	80
Lyhytaikaiset sijoitukset	43	–	–	–	–	–	–	43	43
Rahavarat	1 306	–	1 602	–	–	–	–	2 908	2 908
Rahoitusvarat yhteensä	12 698	–	1 735	1	–	–	–	14 434	14 434
Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	3 714	–	–	–	–	–	–	3 714	3 751
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille	10 997	–	–	–	–	–	–	10 997	10 997
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	5	–	–	–	–	–	–	5	5
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille sisältäen johdannaise t	–	–	70	–	–	–	–	70	70
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen johdannaise t	–	–	151	631	–	–	–	782	782
Rahoitusvelat yhteensä	14 716	–	220	631	–	–	–	15 568	15 605

(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todetuissa markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu varoja ja velkoja, joiden markkinahinnat ovat julkisia, mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa emoyhtiön listatuista joukkovelkakirjoista ja muista arvopapereista, vapaasti ostettavat ja myytävät johdannaiset, sekä eräitä muita tuotteita. Taso 3 sisältää suuren määrän sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin rahastoihin. Tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai useammalla arvostustekniikalla: markkinalähtöisessä lähestymistavassa käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja tuottopohjainen lähestymistapa perustuu odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Listaamattomien rahastojen tapauksessa rahastonhoitaja saattaa valita sopivat arvostustekniikat syöttötietojen saatavuuden ja luotettavuuden perusteella. Joissakin tapauksissa tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää useita arvostustekniikoita. Tason 3 käyvän arvon määrittämisessä käytettäviä syöttötietoja ovat muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoilla tai vastaavilla instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot, toteutetut tai valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten tai vastaavien liikkeeseenlaskijoiden transaktiot taustalla olevalla sijoituksella, rahoituskierrokset, pääomitus tai liikkeeseenlaskijan toteuttamat muut transaktiot, liikkeeseenlaskut osake- tai velkamarkkinoilla sekä muutokset taloudellisissa tunnusluvuissa tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen mukaan maksuvalmiuteen, luottokelpoisuuteen, markkinoihin ja/tai muihin tekijöihin liittyvillä riskeillä. Käypää arvoa saatetaan oikaista heikon markkinanikviditeetin ja/tai luovutuskelpoisuuden perusteella, ja sijoituksen hoitaja voi arvioida arvon alenemisen määrän, mikäli markkinatietoja ei ole saatavilla. Tason 3 sijoitukset arvostetaan jokaisena raportointipäivänä ottaen huomioon muutokset arvioissa, ennusteissa ja oletuksissa sekä muutokset taloudellisissa ja muissa asiaan kuuluvissa olosuhteissa. Suurin osa venture fund -rahastoista sijoittaa digitaalisen terveydenhuollon-, ohjelmistoliiketoiminnan- ja yrityssektorin toimialoille, ja vaikka 31.12.2020 julkaisemattomiin syöttötietoihin liittyy lisääntynyt epävarmuutta johtuen COVID-19 aiheuttamasta vallitsevasta markkinatilanteesta, vaikutus venture fund -sijoitusten käypään arvoon on toistaiseksi katsottu olevan määrältään rajallinen. Tason 3 sijoitukset sisältävät venture fund -rahastoja, jotka sijoittavat satoihin yksittäisiin, useilla eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla toimiviin yrityksiin. Siten arviot ja oletukset, joita sijoituksen hoitaja käyttää julkaistujen syöttötietojen puuttumisen takia, voivat vaikuttaa yksittäisten sijoitusten käypään arvoon, mutta millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta tason 3 sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään. Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy rahoitusvelka China Huaxinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion loppusopimusta, jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa kokonaisuudessaan emoyhtiölle myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Tason 3 rahoitusvelan käypä arvo määritetään odotetun tulevan käteissuorituksen nykyarvon mukaan. Kyseisellä rahoitusvelalla ei ole tuloslaskelmavaikutusta. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

126 207 Laskelmat tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:

	Tason 3 rahoitusvarat (milj. EUR)	Tason 3 rahoitusvelat (milj. EUR)
1.1.2019	22	-618
Nettotappio tuloslaskelmassa	-21	–
Muut muutokset	–	-13
31.12.2019	1	-631
1.1.2020	1	-631
Muut muutokset	–	211
31.12.2020	1	-420

Tason 3 venture fund -sijoitusten ja muiden vastaavien sijoitusten voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. 31.12.2020 taseeseen sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista kirjattiin tuloslaskelmaan 0 miljoonan euron nettovoitto/-tappio (21 miljoonan nettotappio vuonna 2019).

15. Johdannaiset

milj. EUR	Käypä arvo (1)	Nimellisarvo (2)	Käypä arvo (1)	Nimellisarvo (2)
31.12.2020	Vastaavaa	Vastaavaa	Vastattavaa	Vastattavaa
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset (3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	–	–	-154	815
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt	147	7 359	-49	5 721
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt	49	3 032	-141	5 551
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt	3	279	–	–
Ostetut valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	6	–	–
Myydyt valuuttaoptiot, muut yhtiöt	–	–	–	6
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	–	-3	279
Yhteensä	199	10 676	-347	12 372
31.12.2019	Vastaavaa	Vastaavaa	Vastattavaa	Vastattavaa
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset (3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	–	–	-49	1 246
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt	71	8 654	-101	9 840
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt	53	3 082	-65	6 885
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt	9	996	–	–
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	–	-5	774
Yhteensä	133	12 732	-220	18 745

(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2) Sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruutettu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojauksin instrumentiksi. Johdannaisten luokittelu yllä olevassa taulukossa suojauslaskennan soveltamisen mukaan perustuu johdannaisten käyttöön ja kirjaamiseen yhtiön erillisessä tilinpäätöksessä. Luokittelu voi olla erilainen konsernitilinpäätöksessä. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 25, Johdannaiset.

127 Tilinpäätös Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

208 16. Pakolliset varaukset

milj. EUR	2020	2019
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät	32	45
Muut	11	10
Yhteensä	43	55

17. Korollinen vieras pääoma

Kirjanpitoarvo (milj. EUR)	Liikkeeseenlaskija/velallinen	Rahoitusväline	Valuutta	Nimellisarvo (milj.)	Lopullinen eräpäivä	2020	2019
	Nokia Oyj	1,00 % velkakirja (1)(2)	EUR	350	Maaliskuu 2021	350	500
	Nokia Oyj	3,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2022	418	447
	Nokia Oyj	2,00 % velkakirja	EUR	750	Maaliskuu 2024	766	770
	Nokia Oyj	EIP T&K laina (3)	EUR	500	Helmikuu 2025	500	–
	Nokia Oyj	NIB T&K laina (4)	EUR	250	Toukokuu 2025	250	250
	Nokia Oyj	2,375 % velkakirja (1)	EUR	500	Toukokuu 2025	500	–
	Nokia Oyj	2,00 % velkakirja	EUR	750	Maaliskuu 2026	767	771
	Nokia Oyj	4,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2027	451	456
	Nokia Oyj	3,125 % velkakirja (1)	EUR	500	Toukokuu 2028	500	–
	Nokia Oyj	6,625 % velkakirja	USD	500	Toukokuu 2039	545	520
	Nokia Oyj	Muut velat saman konsernin yhtiöille				8 942	10 997
	Nokia Oyj	Muut velat muille yhtiöille				98	5
Yhteensä						14 087	14 716

(1) Nokia laski toukokuussa 2020 liikkeeseen 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa vuonna 2025 erääntyvän 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jonka vuotuinen kuponkikorko on 2,375 prosenttia ja vuonna 2028 erääntyvän 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jonka vuotuinen kuponkikorko on 3,125 prosenttia. Uusista joukkovelkakirjalainoista saaduista varoista 150 miljoonaa euroa käytettiin vuonna 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan osittaiseen takaisinostoon.
(2) Tammikuussa 2021 konserni käytti liikkeellelaskijan optio-oikeuden lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Lunastuspäivä oli 15.2.2021. Katso liitetieto 25, Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat.
(3) Nokia nosti Euroopan investointipankilta (EIP) 500 miljoonan euron lainan helmikuussa 2020.
(4) Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) nostettu laina maksetaan takaisin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2023, 2024 ja 2025.

Merkittävät rahoitusjärjestelyt ja ohjelmat:

Rahoitusjärjestely	Valuutta	Nimellisarvo (milj.)	Nostettu (milj. EUR) 31.12.2020	Nostettu (milj. EUR) 31.12.2019	Sitoutunut / Sitoutumaton
Luottolimiittisopimus (1)	EUR	1 500	–	–	Sitoutunut
Suomalainen yritys todistusohjelma	EUR	750	–	–	Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper Note -ohjelma	EUR	1 500	–	–	Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma (2)	EUR	5 000	2 850	2 000	Sitoutumaton
Yhteensä			2 850	2 000

(1) Nokia käytti kesäkuussa 2020 optiolla luottolimiittisopimuksensa eräpäivän pidentämiseen, minkä seurauksena sopimus erääntyy kesäkuussa 2025 yhden vuoden jatko-optiolla, lukuun ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.
(2) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat lasketaan liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa. Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.

128 209 18. Siirtovelat ja muut velat

milj. EUR	2020	2019
Jaksotetut korkokulut	47	29
Palkat ja sosiaalikulut	21	14
ALV ja muut välilliset verot	19	23
Muut siirtovelat saman konsernin yhtiöille	44	42
Muut siirtovelat muille yhtiöille	22	15
Yhteensä	153	123

19. Vakuudet ja vastuusitoumuksetEUR 2020 2019

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta
Vuokratakaukset 274 245
Muut takaukset 1 225 1 412
Vastuusitoumukset muiden yhtiöiden puolesta
Muut takaukset 5 5
Leasing- ja muut vuokravastuut olivat yhteensä 2 miljoonaa euroa 31.12.2020 (2 miljoonaa euroa vuonna 2019).

1. Johdolle myönnetyt lainat
   Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei ollut myönnettyjä lainoja 31.12.2020 eikä 31.12.2019.

2. Rahoituslaskelman liitetiedot
   milj. EUR | 2020 | 2019
   ---|---|---|
   Oikaisut | | |
   Poistot | 7 | 8
   Tuloverot | 41 | -17
   Rahoitustuotot - ja kulut, netto | -182 | -233
   Arvonalentumistappiot | 1 | 21
   Hyödykkeiden käytöstä poistamiset | 1 | 9
   Osakeperusteiset maksut | 49 | 9
   Konserniavustukset | 440 | 390
   Yhteensä | 356 | 187 | 129

Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

210

1. Tytäryhtiöt
   Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 32, Konserniyhtiöt.

2. Emoyhtiön osakkeet
   Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 20, Emoyhtiön osakkeet.

3. Rahoitusriskien hallinta
   Konsernilla on systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa rahoitusriskien hallintaan koskien kaikkia liiketoimintoja ja -prosesseja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät toimintatavat ja prosessit ovat konsernitasoisia, eikä emoyhtiöllä ole omia tai erillisiä rahoitusriskien hallintaan liittyviä toimintatapoja tai prosesseja. Näin ollen kaikki sisäiset ja ulkoiset rahoitusriskialtistukset ja transaktiot käsitellään konsernin rahoitusriskien hallintastrategian yhteydessä. Emoyhtiö toimii keskitetysti konsernin pääyhtiönä ulkoisten rahoitusriskien hallinnassa. Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä ja toteuttaa kaikki merkittävät rahoitustransaktiot pankkien kanssa sekä vastaavat sisäiset rahoitustransaktiot konsernin sisällä. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 36, Rahoitusriskien hallinta.

4. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Joukkovelkakirjalainan lunastus
Tammikuussa 2021 konserni käytti liikkeellelaskijan optio-oikeuden lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Lunastuspäivä oli 15.2.2021.

130

Tilinpäätös ja toimintakertomus 2020 allekirjoitus
Emoyhtiön 31.12.2020 taseen mukaan jakokelpoiset varat olivat 16 712 miljoonaa euroa. Emoyhtiö raportoi tappion tilikaudelle 2020. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että ei tilikaudelta 2020 jaeta osinkoa. Ehdotettu varojenjako on linjassa yhtiön voitonjakoperiaatteiden kanssa. Vuoden 2020 tilinpäätöksen antamisen hetkellä yhtiön osakemäärä on 5 675 461 159. (1) (1) Yhtiön osakkeiden lukumäärä 31.12.2020 oli 5 653 886 159, minkä jälkeen yhtiö on rekisteröinyt 21 575 000 uutta osaketta.

1. maaliskuuta 2021
   Sari Baldauf
   Hallituksen puheenjohtaja
   Bruce Brown
   Jeannette Horan
   Elizabeth Nelson
   Carla Smits-Nusteling
   Kari Stadigh
   Thomas Dannenfelt
   Edward Kozel
   Søren Skou
   Pekka Lundmark
   Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 4. maaliskuuta 2021
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT

131

Allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus
Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenvedon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Lausunnossamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle antaman lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa 3 kohdassa Tilintarkastajan palkkiot. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Soveltamamme olennaisuus
Määrittelen olennnaisuuden sen kokoluokan virheellisyytenä tilinpäätöksessä, joka todennäköisesti vaikuttaisi taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Käytämme olennnaisuutta sekä suunnitellessa työmme laajuutta sekä arvioidessamme työmme tuloksia. Ammatilliseen harkintaamme perustuen, olemme päättäneet konsernitilinpäätöksen olennaisuuden seuraavasti:

Konsernitilinpäätöksen olennaisuus
Olennaisuus	€170 miljoonaa
Olennaisuuden määrittämisen vertailukohde	0,8 % konsernin liikevaihdosta ja 2,1 % bruttokatteesta

Perustelut vertailukohteen valinnalle
Huomioiden liikevaihdon ja bruttokatteiden merkitys sijoittajille ja muille tilinpäätöksen käyttäjille olemme käyttäneet näitä pääasiallisina vertailukohteina olennaisuuden määrittämiselle. Johtuen konsernin tulostason vaihtelevuudesta viimeisinä vuosina, tappion ennen veroja hyödyntämistä ei pidetty kohtuullisena.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuva olennaisen virheellisyyden riski.

132

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Fixed Networks -toimintasegmentin liikearvo - pitkän aikavälin ennuste sekä loppuarvon liikevoittoarvostusmallissa

Katso liitetiedot, 2, 4, 14 sekä 17 tilinpäätöksessä. Konsernin liikearvo on syntynyt pääosin Alcatel-Lucentin hankinnan yhteydessä ja sisältää liikearvoa myös useista muista liiketoimintojen yhdistämisistä. Liikearvon määrä Fixed Networks -toimintasegmentissä oli 609 miljoonaa euroa ja sisältyy yhtiön kokonaisliikearvoon, joka oli 5 074 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2020. Konsernin johdon arvioon liikearvon arvonalentumisesta sisältyy rahavirtaa tuottavien yksiköiden käypien arvojen vertaamista niiden kirjanpitoarvoihin vähintään vuosittain kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IAS) 36 Omaisuuserien arvon alentuminen mukaisesti. Johdon käyttämä diskontattujen rahavirtojen malli käyttää yksityiskohtaista kolmen vuoden ennustejaksoa sekä seuraavan seitsemän vuoden rahavirtaennusteita, jotka heijastavat asteittaista siirtymää loppuarvon rahavirtaennusteisiin. Konsernin käyttämä malli sisältää useita olettamia, mukaan lukien diskonttauskorkokannan sekä kasvuennusteen ja on erityisen herkkä liikevoiton muutoksille. Mallin herkkyys on erityisen ilmeinen Fixed Networks -toimintasegmentissä, jossa kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välinen ero on pysynyt alhaisena koko vuoden 2020. Tästä johtuen on olemassa riski, että konsernin johdon liikearvon arvonalentumistestaus Fixed Networks -toimintasegmentin osalta käyttää pitkän aikavälin ennusteissa ja loppuarvossa kannattavuuden osalta olettamia, jotka johtaisivat väärään johtopäätökseen arvonalentumisen osalta tai arvonalentumisen kirjaamiseen liian pienenä. Liikearvon käyvän arvon määrittäminen sisältää merkittävästi johdon harkintaa liikevoiton pitkän aikavälin ennusteissa sekä loppuarvossa. Tämä edellytti merkittävää harkintaa myös tilintarkastajalta ja lisäsivät tilintarkastustoimenpiteiden työmäärää sekä vaativat käyvän arvon erityisasiantuntijoiden ja toimialasiantuntijoiden mukaan ottamisen. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastustoimenpiteemme liittyen konsernin johdon liikevoiton ennusteisiin Fix ed Networks – toimintasegmentin pitkän aikavälin ennusteisiin sekä arvostusmallin loppuarvossa, sisälsivät muun muassa seuraavaa:

• Olemme testanneet liikearvon kontrollien asianmukaisuutta ja toiminnan tehokkuutta, erityisesti liittyen kirjanpitoarvon ja käyvän arvon määrittämiseen sekä ennustamiseen;
• Olemme haastatellut johdon avainhenkilöitä ymmärtääksemme ennusteprosessia, mukaan lukien pääoletuksia siitä, miten liikevoitto on määritetty;
• Olemme arvioineet käyvän arvon erityisasiantuntijoidemme avustuksella mallin matemaattisen oikeellisuuden, arvioineet arvostuksessa käytettyjä oletuksia ja arvioineet tiettyjen oletusten kohtuullisuutta Fix ed Network -toimintasegmentissä (esim. diskonttokorkokanta, loppuarvon liikevoitto, verrokkuyhtiöt jne.);
• Olemme arvioineet ennustettua liikevoittoa pitkän aikavälin ennusteessa sekä loppuarvossa vertaamalla näitä (1) historialliseen ja ennustettuun verrokkuyhtiöiden dataan (2) aiempien vuosien toteumaan sekä (3) edellisen vuoden ennusteeseen;
• Olemme lukeneet analyytikkojen raportteja havaitaksemme tukevaa tai ristiriitaista informaatiota liittyen konsernin johdon käyttämiin oletuksiin määritettäessä liikevoittoa. Kaikki ristiriitainen informaatio arvioitiin ja suoritimme lisätiedusteluja ja -toimenpiteitä tarvittaessa;
• Arvioimme tiettyjä konsernin johdon oletuksia ennusteissa perustuen keskusteluihin Fix ed Networks -toimiala-asiantuntijoiden kanssa ja
• Teimme trendianalyysiä liikevoittoennusteista Fixed Network -toimintasegmentin liike toimintayksiköille, jotka ovat yksi yksikkö toimintasegmenttiä alempana, havaitaksemme muutoksia tai epäjohdonmukaisuuksia liike toiminta ymmärrykseemme nähden.

133

Tilintarkastuskertomus jatkoa

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tuloutus - Suoritevelvoitteiden määrittäminen Nokia Networks ja Nokia Software liiketoimintojen osalta

Katso liitetiedot 2, 4 ja 7 tilinpäätöksessä. Yhtiö tulouttaa liikevaihdon sopimuksista IFRS15, Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisesti, mikä sisältää usein monia yksilöitäviä suoritevelvoitteita liittyen muun muassa laitteistoon, ohjelmistoihin ja palveluihin. Sopimuksen mukainen transaktiohinta on kohdistettu näille yksilöitäville suoritevelvoitteille erillismyyntihinnan perusteella, jonka yhtiön johto on määritellyt. Erillismyyntihinnan määrittämiseen liittyy merkittävää arvionvaraisuutta, paljon erilaista informaatiota ja taustalaskelmia. Kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on suora vaikutus tuloutettavan liikevaihdon määrään ja ajoitukseen. Erillismyyntihinnan määrittämisessä vaaditaan vieläkin merkittävämpää arvionvaraisuutta silloin, kun yhtiöllä on vain rajallisesti kokemusta vastaavan tuotteen myymisestä aiemmin. Tällainen tilanne on esimerkiksi 5G-teknologialla tietyillä markkinoilla.

Ottaen huomioon edellä mainitun erillismyyntihintoihin liittyvän arvionvaraisuuden, myös tilintarkastajalta vaaditaan erityistä harkintaa erillismyyntihintojen oikeellisuuden varmistamisessa. Koska yksittäisen sopimuksen erillismyyntihinnan määrityksessä on käytetty laajasti erilaista informaatiota sekä laskentaa ja erilaiset sopimukset poikkeavat toisistaan, tilintarkastajalta vaaditaan myös merkittävää panostusta oikean ja riittävän tilintarkastusevidenssin hankintaan. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c-kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Olemme toteuttaneet erillismyyntihintojen määrittämiseen ja transaktiohinnan kohdistamiseen liittyen muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Olemme arvioineet yhtiön johdon laatimia yleisiä laskentaperiaatteita liittyen transaktiohinnan kohdistamiseen varmistaaksemme, että laskentaperiaatteet ovat IFRS15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisia;
• Olemme testanneet myynnin tulouttamiseen liittyvien kontrollien toiminnallista tehokkuutta keskittyen erityisesti kontrolleihin, jotka liittyvät erillismyyntihintojen määrittämiseen suurimpien ja monimutkaisimpien sopimusten osalta;
• Olemme hyödyntäneet analytiikkaa tunnistaaksemme riskillisimmät sopimukset perustuen rahalliseen arvoon, monimutkaisuutteen sekä sopimuksen sisältämiin uusiin tuotteisiin. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi 5G-teknologiaa sisältävät sopimukset, sillä 5G-teknologiaa sisältävien sopimusten erillismyyntihintoja varten on saatavilla vain rajallinen määrä objektiivista tarkastusevidenssiä. Analytiikan perusteella riskiksi tunnistettujen sopimusten osalta olemme käyneet lävitse sopimusten ehdot ja johdon näiden perusteella määrittelemät sopimuskohtaiset laskentaperiaatteet ja arvioineet, että nämä ovat IFRS15 standardin mukaisia;
• Olemme arvioineet edellä mainittujen sopimusten erillismyyntihintojen määrittämisessä käytettyjen sopimuskohtaisten laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta varmistaaksemme, että laskentaperiaatteet ovat IFRS15 standardin mukaisesti yksilöitävien suoritevelvoitteiden luonne huomioiden;
• Olemme testanneet edellä mainittujen sopimusten erillismyyntihintojen määrittämisessä käytetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla vastaaviin asiakkaisiin tai vastaaviin myyntitapahtumiin arvioidaksemme erillismyyntihintojen määrittämisen yhdenmukaisuutta konsernissa;
• Olemme testanneet edellä mainittujen sopimusten osalta laskentaa, jolla transaktiohinta on kohdistettu yksilöitäville suoritevelvoitteille erillismyyntihinnan perusteella ja
• Olemme testanneet liikevaihtokirjauksia matemaattisen oikeellisuuden varmistaaksemme, että erillismyyntihintojen allokaatio on tehty johdon määritämien sopimuskohtaisten laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c-kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

134

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritetussa tilintarkastuksessa.

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.# Tilintarkastuskertomus

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuualueet

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomio epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntoamme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaavat tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnittelusta, laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvollisuudet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen 21.5.2019 valitsemana tilintarkastajana tilikaudella 1.1.-31.12.2020, yh

täjaksoisesti yhden (1) vuoden.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausunnossamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme suoritettavan työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä, 4. maaliskuuta 2021

Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö

Marika Nevalainen
KHT 135

Copyright © Nokia 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia on Nokia Oyj:n rekisteröity tavaramerkki. www.nokia.com