Nokia Oyj — Annual Report 2020

Mar 4, 2021

Nokia Oyj

Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12.2020

01 Hallituksen toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Liiketoimintakuvaus

Hallituksen katsaus

Keskeiset tunnusluvut

Taloudellinen katsaus

Toiminnan tulos

Jatkuvat toiminnot

Lopetetut toiminnot

Segmenttien tulos

Networks

Nokia Software

Nokia Technologies

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut

Likviditeetti ja pääomaresurssit

Taloudellinen asema

Rahavirta

Rahoitusvarat ja -velat

Venture Fund -sijoitukset ja sitoumukset

Treasuryn ohjesääntö

Valuuttakurssien vaikutus

Toimintamme COVID-19-pandemian aikana

Kestävä kehitys ja vastuullisuus

Kestävän kehityksen hallintamalli

Riskienhallinta

Kestävän kehityksen strategia ja tavoitteet

Sopeutuminen COVID-19-pandemiaan

Elämän parantaminen teknologian avulla

Ilmastonmuutoksen torjuminen

Johdamme liiketoimintaamme rehellisesti

Kulttuurimme – ihmisten kunnioittaminen

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeenomistajat

Nokian yhtiöjärjestys

Riskitekijät

Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Tunnuslukujen laskentakaavat

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet. Nettokäyttöpääoma sisältää sekä lyhyt- että pitkäaikaisia eriä. Vuonna 2020 konserni ei maksanut osinkoa emoyhtiön omistajille (osinkoa maksettiin osaketta kohti 0,10 euroa vuonna 2019 ja 0,19 euroa vuonna 2018). Emoyhtiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2020.

	2020-01-01	2020-12-31	2019-01-01	2019-12-31	2018-01-01	2018-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember						549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember						549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember						549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember						549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:OtherReservesMember						549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:SharePremiumMember						549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:TreasurySharesMember						549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:CapitalReserveMember						549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:IssuedCapitalMember						549300A0JPRWG1KI7U06

	2020-01-01	2020-12-31	2019-01-01	2019-12-31	2018-01-01	2018-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember	549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember	549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember	549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember	549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:OtherReservesMember	549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:SharePremiumMember		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:TreasurySharesMember		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:CapitalReserveMember		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:IssuedCapitalMember		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06		549300A0JPRWG1KI7U06

	2018-12-31	2017-12-31	2019-12-31	2020-12-31
ifrs-full:RetainedEarningsMember	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:IssuedCapitalMember	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:SharePremiumMember	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:TreasurySharesMember	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:OtherReservesMember	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:CapitalReserveMember	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06
ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06	549300A0JPRWG1KI7U06

Nokia Oyj on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsingissä, Suomessa. Nokia Oyj on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Konsernin pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Nokia tarjoaa mobiili- ja kiinteiden verkkojen laitteistoja, ohjelmistoja ja palveluja viestintäpalvelujen tarjoajille, yrityksille ja internet-toimijoille. Kattava tuote-, palvelu-, ja lisensointivalikoimamme mahdollistaa 5G:n ja esineiden internetin infrastruktuurin. Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jolla on asiakkaita yli 100 maassa ympäri maailmaa ja toimintoja Euroopassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa, Kiinan alueella, Pohjois-Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella ja Latinalaisessa Amerikassa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) ja Pariisin pörssissä (Euronext Paris).

Hallituksen katsaus

Nokia julkisti lokakuussa uuden toimintamallin ja strategiset painopistealueet tavoitteenaan varmistaa teknologiajohtajuus, asiakkaiden ostokäyttäytymisen mukainen lähestymistapa ja kestävä taloudellinen suorituskyky. Vuosi 2020 jää historiaan vuotena, joka kiihdytti digitalisaatiota ja kasvatti kriittisten verkkojen roolia maailmanlaajuisen pandemian keskellä. Vaikka COVID-19-pandemia aiheutti ennennäkemättömiä sulkutoimia ympäri maailmaa, verkkoinfrastruktuuriratkaisut varmistivat sekä maailmantalouden rattaiden pyörimisen että käytännön arjen sujumisen. Nokian vuosi 2020 oli taloudellisesti vakaa, joka näkyi vahvistuneina bruttokate- ja liikevoittoprosentteina. Kateita nosti mobiiliradiotuotteiden parantunut kilpailukyky ja kustannusrakenne, verkkoliiketoiminnan positiivinen kehitys sekä myynnin painottuminen Pohjois-Amerikkaan, jossa marginaalit ovat korkeammat. Vapaa kassavirta vahvistui ja rahoitusasema säilyi vakaana. Vuoden tärkeisiin tapahtumiin lukeutui toimitusjohtajan seuraajahaku saattaminen päätökseen hallituksen nimitettyä Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi 2.3.2020. Lundmark aloitti tehtävässään 1.8.2020 ja Nokian pitkäaikainen toimitusjohtaja Rajeev Suri jätti tehtävänsä 31.7.2020, jatkaen hallituksen neuvonantajana 1.1.2021 saakka. Nokia julkisti lokakuussa uuden toimintamallin ja strategiset painopistealueet tavoitteenaan varmistaa teknologiajohtajuus, asiakkaiden ostokäyttäytymisen mukainen lähestymistapa ja kestävä taloudellinen suorituskyky.

---

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2020 allekirjoitus

Tilintarkastuskertomus# Nokia

Vuoden aikana k äynniste tyn stra tegiaty ön pohjalta Nokia näkee verkkor atkaisuiden arvonmuo- dostuksen siirtyvän ast eittain puolijoht eisiin, ohjelmistoihin ja palveluihin. Nokian r oolina on toimitt aa kilpailukykyisiä verkk oelementt ejä ja kok onaisra tkaisuja kriittisiin v erkkoihin, joiden var assa yhteisk unnat, yritykse t, muut or ganisaatio t ja ko titaloudet toimiv at. Vuoden 2021 alussa voimaan ast uneen toimint amallin tarkoituksena on par antaa Nokian ke tt er yyt tä, asiakasläht öisyyttä, tulosvast uullisuutta, kust annustehokkuut ta ja läpinäkyvyyt tä. Toimintamallin ytimessä ova t neljä tulosvast uullista liike toimintaryhmää, jo tka vastaav at paremmin asiakk aiden ostokä yttäytymist ä. Nokia kertoo tark emmin liike toimint ar yhmiensä str ategioist a pääomamarkkinapäivänä 18.3.2021. Kok onaisuudessaan vuosi 2020 sisälsi tärkeit ä askeleit a oikeaan suunt aan. Määrätie toise t toimenpitee t Matk apuhelinverko t -liike toimint ar yhmän tuo tekehityksessä par ansivat kilpailukyky ä ja tuot teiden kustannusr akenne tt a, mikä näkyi Mobile Access -liike toiminnan tuloksessa,v aikka työt ä  onkin vieläedessä. 5G-tuo tteiden kysynt ä  lisääntyi ja ReefShark-pohjaist entoimit usten kasvu laski osalt aan tuot ekustannuksia sekä par ansi5G-tuo tt eidenbrutt okat eprosent tia. Vuodelle 2020 ase te ttu 35 % toimit ustavoite Ree fShark-pohjaisissatuo tt eissaylit tyija vuoden loppuun mennessä päästiin 43 % osuuteen kaikista toimituksist a.Myös yritys- asiakkaita palveleva Ent erprise-liike toiminta jatk oi vahvaa k aksinumeroista k asvua ja Nokialla on jo 260 asiakasta yksityisissä langat tomissa verkoissa. Nokia on jo nyt teknologiajoh taja monella tärk eälläalueella, kut enverkk oinfrastrukt uuri- liike toimint ar yhmän FP4-pohjaisissa reititin tuot teissa. Lisäksi Nokia haki vuoden aikana pa tent teja yli 1 500 uudelle k eksinnölle, ja yli 3 500 pat enttiperhe ttä on määrit elty olennaisiksi 5G-standardien kannalta. Vuoden aik ana Nokia jatkoi ty ötään maailman sosiaalisen, ee ttisen ja ekologisen kehityksen e teen. Nokia k eskittyi esimerkiksi tuo tteidensa ener giankulut uksen pienentämiseen t avoitt eenaan vähentää tuo tteiden pääst öjä 75 % vuoteen 2030 mennessä. T ähän mennessä Nokian uusimat tukiasemat o vat tuonee t keskimäärin 58 % ener giasäästön asiakkaille. V astuullisuus kor ostui hallituksen vuosit taisten vastuullisuusta voitteiden arvioinnin lisäksi myös sen v aliokuntien ty öskent elyssä. T arkastus valiokunt a keskittyi ilmast oon liittyvän t aloudellisen raportoinnin suunnitt eluun ja tot euttamiseen sek ä konik timineraalir aportoinninseur antaan. Henkilöstöpoliittinen v aliokunt a tarkasteli ympäristö- jasosiaalist ent avoitteiden yhdistämistä tulospalkkiojärjest elmiin. Nimitysvaliok unta puolestaan arvioi vastuullisuut een liittyviä kehityssuun tia hyvän hallin tot avan näkök ulmasta. Vuoden 2020 aik ana hallituksella oli yht eensä 20 ja sen valiokunnilla yh teensä 22 k okousta. C OVID-19-pandemiasta johtuen vuoden 2020 yhtiökok ousjärjest ettiinpoikk eus- järjestelyin yh tiön pääkont torissa Espoossa 27.5.2020 eduskunnan hyv äksymän väliaikaisen lainsäädännön nojalla. Kok ouksessa oli eduste ttuna noin 43 000 osakkeenomist ajaa, jotka edustiv at noin 2 300 miljoonaa osake tta ja ään tä. Hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi v alittiin Sari Baldauf ja var apuheenjohtajaksi K ari Stadigh hallituksen pitkäaik aisen puheenjohtajan Risto Siilasmaan ilmoite tt ua aiemmin, ett ei hän enää ase tu ehdolle hallituksen jäseneksi vuoden 2020 yhtiök okouksessa. Odo tamme vuoden 2021 olevan Nokialle haastava siirtymä vuosi, jota r asittav at markkinaosuuden supistuminen ja hintaer oosio Pohjois-Amerikassa. Lisäksi tulemme tek emään lisäinvestoin teja 5G-tuo tekehitykseen, mikä puolestaan tark oittaa jossain määrin lyhy en aikav älin kannat tavuuden uhr aamista 5G-teknologiajoh tajuudenja pitkän aikav älin kannat tavuuden varmistamiseksi. Vuoden 2021 tärk eimpiä tavoit teita ova t Matk apuhelinverko t-liik etoimin taryhmän  muutosohjelman loppuunsaat taminen sekä Nokian uuden toimin tamallin tehok as täytän töönpano tulosvast uullisuutta ja innostavaa yritysk ulttuuria v ahvistaen. Kuten tilik auden 2020 tulosjulkistuksen yht eydessä to tesimme, hallitus on tyytyväinen Nokian oper atiiviseen suoritukseen ja kassan vahvistumiseen. Hallit us ei kuitenk aan ehdota osinkoa t ai pyydä osingonjak ovaltuutusta tilikauden 2020 osalta, jo tt a voimme investoida riit tävästi 5G:hen ja muihin str ategisesti tärk eisiin alueisiin samalla kun varmistamme Nokian vah van kassavirr an.

Hallituksen toimintak ertomus

K esk eiset tunnusluvut

T ämä osio sisältää yht eenvedon konsernin t aloudellisista ja muista tunnusluvuista tilik ausilta 2020, 2019 ja 2018. Tiedot perustuv at joitakin vuodelta 2018esit et täviä tietoja lukuun ot tamat tavuoden 2020 tilintark aste ttuun IFRS-konsernitilinpäät ökseenja niitä onlue ttav ayhdessä konsernitilinpää töksen k anssa.Ne vuodelta 2018 esitet tävä ttiedo t,jo tka eivät perustu vuoden 2020IFRS-k onsernitilinpäätökseen, perustuvat aiemmilta tilikausilta laadittuihin IFRS-konsernitilinpäät öksiin. Vuonna 2019 konserni ot tik äyttöön IFRS 16,V uokrasopimukse t-standar dinensimmäist äk ertaa.V uonna2018 konserni o tti käytt öönIFRS 9, Rahoit usinstrumentit jaIFRS 15,Myyn tituot ot asiakassopimuksista -standardit ensimmäistä kertaa. Kosk auusia standar dejaei ole sovellet tu takaut uvasti, aiempien tilikausien taloudellisia tie toja ei ole oikaist u uusien tilinpäätösstandar dien mukaisesti.

2020 2019 2018

1.1.‑31.12. (milj.EUR, paitsihenkilöstön k eskimääräinen lukumäärä)

	2020	2019	2018
Konsernin tuloslaskelmasta
Liike vaihto	21 852	23 315	22 563
Muutos %	-6,3 %	3,3 %	-2,5 %
Liike voitto/-tappio	885	485	-59
% liike vaihdosta	4,0 %	2,1 %	-0,3 %
Rahoit ustuoto t	156	165	85
Rahoit uskulut	-320	-506	-398
V oitto/tappio ennen ver oja	743	156	-360
Tulover ot	-3	256	-138
Jatk uvien toimintojen t appio/voitto	-2 513	18	-549
Emoyhtiön osakk eenomistajille kuuluv a tilikauden tappio/voit to	-2 520	14	-554
Määr äysvallat tomille omistajille kuuluva osuus t appiosta/voitosta	7	4	5
Osakek ohtainen t ulos (emoyhtiön omistajille k uuluvasta tappiosta/voit osta)
Laiment amaton osakek ohtainen t ulos, jatkuva t toiminnot, EUR	-0,45	0,00	-0,10
Laimenne ttu osakek ohtainen t ulos, jatkuva t toiminno t, EUR	-0,45	0,00	-0,10
Konsernitaseesta
Pitkäaik aiset varat (1)	17 976	22 320	21 246
Kassa ja lyhyt aikaise t sijoitukset (2)	8 061	6 007	6 873
Muut lyhytaik aiset varat	10 154	10 801	11 393
Myytävänä ole vat omaisuuser ät	–	–	5
V astavaa yh teensä	36 191	39 128	39 517
Emoyhtiön osakk eenomistajille kuuluv a oma pääoma	12 465	15 325	15 289
Määr äysvallat tomille omistajille kuuluva osuus omast a pääomasta	8	0	76
Kor olliset vela t (3)(4)	5 576	4 277	3 820
Kor ot tomat vela t (1)(4)(5)	18 070	19 450	20 326
V astat tavaa yht eensä	36 191	39 128	39 517

Muuta tietoa

	2020	2019	2018
Tutkimus- jak ehityskulut (6)	-4 087	-4 532	-4 777
% liike vaihdosta	-18,7 %	-19,4 %	-21,2 %
Investoinnit ainee ttomiin ja aineellisiin h yödykkeisiin	-479	-690	-672
% liike vaihdosta	-2,2 %	-3,0 %	-3,0 %
Henkilöstökulut (7)	-7 310	-7 360	-8 029
Henkilöstön k eskimääräinen lukumäär ä	92 039	98 322	103 083
Tilauskan ta, mrd. EUR	16,6	18,8	21,1

Olennaiset tunnusluvut

	2020	2019	2018
Osakek ohtainen osinko, EUR (8)	0,00	0,00	0,10
Maksetut osingot (8)	–	–	560
Sijoitetun pääoman tuotto, %	5,3 %	1,5 %	neg.
Oman pääoman tuotto, %	neg.	0,1 %	neg.
Omavar aisuusaste, %	34,7 %	39,4 %	38,9
Nettovelk aantumisaste, %	-19,8 %	-11,2 %	-19,9 %
Nettokassa ja lyhyt aikaiset sijoitukset (4)(9)	2 485	1 730	3 053
Vapaa kassavirta	1 356	-297	-199

(1) Vuonna 2020ja 2019pitkäaik aiset varat jakor ott omatvela theijastava tIFRS 16,Vuokr asopimukset-standar dinkä yttöönotonvaikutuksia 1.1.2019.
(2) Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset k oostuvat seur aavista konsernitaseen riveistä: r ahavara t ja lyhytaikaiset sijoitukset.
(3) Korollise tvelat -erä sisältääpitkä-jalyhyt aikaiset korollise tvelat.
(4)  IAS17,V uokrasopimukset -standardin mukaisestikirja tutvuokr avelatvuonna 2018on luokiteltu uudelleenkor ollisistaveloista kor ottomiin velkoihin vertailukelpoisuudenpar antamiseksi IFRS16, Vuokr asopimukset-st andardinkä yttöönoton 1.1.2019my ötä muuttuneenk orollisten velkojen javuokrav elkojenesit tämistavank anssa.T äst äjohtuen vuodelta2018 esitet tävää nettok assaja lyhyt aikaiset sijoitukse t-er ääonm yösoikaist usiten, että seei sisällävuokr avelkoja. Näistävertailutie tojenesitt ämistavanmuut oksistahuolimat taIFRS 16-standardia eiole ote ttu käyttöön takautuvasti.
(5)  Korot tomat velat-er äsisältää pitkä-ja lyhytaikaisen vieraan pääomanlukuun ottama tta pitkä-ja lyhytaikaisia korollisia velkoja.
(6)  Vuonna2020 konserniuudelleenluokit telitie ttyjät uotto- jakulueriä liike toiminnanmuista tuotoista jak uluistatoiminnoille. Vertailutiedo t2019ja 2018on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja konsernitilipää töksen liitetiedossa 2, Merkit tävät lasken taperiaatt eet.
(7) Vuosien 2019 ja 2018 vertailuluvut on muute ttu vastaamaan oik aistua uudelleenjärjestelykulujen määr ää. Katso lisätie toja liitetiedost a 9, Henkilöstökulut.
(8) Vuonna 2020 konserni ei maksanut osink oa emoyhtiön omistajille. Emoyh tiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilik audelta 2020.
(9) Ne ttokassa jalyhytaikaisetsijoitukse t-er äsisältää rahavar atja lyhytaikaiset sijoitukse tvähenne ttynäpitkä- jalyhyt aikaisillak orollisillaveloilla.# T aloudellinen katsaus

Tähän osioon sisältyvät taloudelliset tiedot tilikausilta 2020 ja 2019 on johdettu tilintarkastettua IFRS-konsernitilinpäätöksestämme. Näitä taloudellisia tietoja on luettava yhdessä konsernitilinpäätöksen kanssa, johon ne kokonaisuudessaan perustuvat.

COVID-19:n vaikutus toimintoihimme

Vuonna 2020 COVID-19-pandemialla oli merkittävä vaikutus maailmantalouteen ja kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin. Vuoden aikana COVID-19:n vaikutus taloudelliseen tulokseemme ja taloudelliseen asemaamme on liittynyt pääasiassa tilapäisiin tehtaiden sulkemisiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Tehtaiden sulkemiset liittyivät pääasiassa Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osioon sisältyvään Alcatel Submarine Networks -yksikköön ja niillä oli negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Tästä liikevaihdosta suurimman osan odotetaan siirtyvän tuleville kausille sen sijaan, että se olisi menetetty. Lisäksi COVID-19 vaikutti myös toimintakuluihimme ja rahavirtoihin esimerkiksi seuraavista tekijöistä johtuen: tilapäisesti vähentynyt matkustaminen, tilapäiset käyttöomaisuusinvestointien viivästykset sekä verohelpotuksista johtuvat alhaisemmat veroihin liittyvät ulosmenevät rahavirrat.

Mahdolliset riskit ja epävarmuudet liittyen COVID-19:n vaikutusten laajuuteen ja kestoon sekä pandemian jälkeisen talouden elpymisen vauhtiin ja siihen, kuinka se tulee tapahtumaan, ovat edelleen olemassa 31.12.2020. On mahdotonta ennustaa täsmällisesti riskien tarkkaa vaikutusta meihin, toimintaamme ja liike toimintaamme.

Toiminnan tulos

Toiminnan tulos -osiossa esitetään jatkuvien ja lopetettujen toimintojemme tulosta. Vuonna 2020 uudelleenarvioimme uudelleenjärjestelyihin, eläkejärjestelyjen supistamiseen ja muuttamiseen sekä eräisiin omaisuuserien arvonalentumisiin liittyvien tuottojen ja kulujen esittämistapaa. Tämän seurauksena uudelleenluokittelimme uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut, eläkejärjestelyjen supistamisesta ja muuttamisesta aiheutuvat tuotot ja kulut sekä tietyt arvonalen tamistappiot, jotka oli aiemmin esitetty osana liiket toiminnan muita tuottoja ja kuluja, toimintakohtaisille riveille parantaaksemme konsernin tuloslaskelmassa esitettyjen tietojen käyttökelpoisuutta. Vuotta 2019 koskevat vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

Jatk uvat toiminnot

31.12.2020 päättynyt tilik ausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.‑31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liike vaihto	21 852	100,0	23 315	100,0	- 6
Hankinnan ja valmistuksen k ulut (1)	-13 659	-62,5	-15 051	-64,6	- 9
Bruttok ate (1)	8 193	37,5	8 264	35,4	- 1
Tutkimus- ja kehityskulut (1)	-4 087	-18,7	-4 532	-19,4	-10
Myynnin ja hallinnon kulut (1)	-2 898	-13,3	-3 219	-13,8	-10
Liike toiminnan muut tuo to t ja kulut (1)	-323	-1,5	-28	-0,1	–
Liike voitto	885	4,0	485	2,1	82
Osuus osakkuusyh tiöiden ja yhteis yritysten tuloksesta	22	0,1	12	0,1	83
Rahoit ustuoto t ja -k ulut	-164	-0,8	-341	-1,5	-52
V oitto ennen veroja	743	3,4	156	0,7	–
Tulover ot	-3 256	-14,9	-138	-0,6	–
Tilik auden tappio/voitto	-2 513	-11,5	18	0,1	–
Tilik auden tappion/voiton jakautuminen
Emoyhtiön osakk eenomistajille kuuluv a osuus	-2 520	-11,5	14	0,1	–
Määr äysvallat tomille omistajille kuuluva osuus	7	–	-4	–	75

(1) Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liike toiminnan muista tuotoista ja kuluista toiminnoille. Vertailutiedot vuodelta 2019 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2, Merkittävät lasken taperiaatt eet.

T aloudellinen katsaus

Hallituksen toimintak ertomus

Liike vaihto

Liike vaihto oli 21 852 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaih to laski 1 463 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin liike vaihto oli 23 315 miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti Networks-segmentin liikevaihdon laskusta ja vähäisemmässä määrin Nokia Software- ja Nokia Technologies -segmenttien liikevaihdon laskusta. Laskua tasoitti osin Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liikevaihdon kasvu.

Seuraavissa taulukoissa esitetään liikevaihdon alueellinen jakauma sekä liikevaihdon jakauma asiakasryhmittäin vuosina 2020 ja 2019.

Alue	1.1.‑31.12. 2020 milj. EUR	2019 milj. EUR	Muutos 2020 vs. 2019 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 847	4 556	- 16
Eurooppa (1)	6 620	6 620	–
Kiinan alue	1 376	1 843	- 25
Latinalainen Amerikka	995	1 472	- 32
Lähi-itä ja Afrikka	1 893	1 876	1
Pohjois-Amerikka	7 121	6 948	2
Yhteensä	21 852	23 315	- 6

(1) Nokia Technologies-liiketoiminnan kokoimateriaalioikeuksiin ja lisensointiin liittyvä liikevaihto on kohdistettu Suomeen.

Asiakasryhmä	1.1.‑31.12. 2020 milj. EUR	2019 milj. EUR	Muutos 2020 vs. 2019 %
Viestintäpalvelujen tarjoajat	17 954	19 558	- 8
Yritykset	1 571	1 409	11
Lisenssinsaajat	1 402	1 487	- 6
Muut (1)	925	861	7
Yhteensä	21 852	23 315	- 6

(1) Sisältää Alcatel Submarine Networks (ASN) sekä Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnot, jotka toimivat erillisinä yksikköinä, sekä tiettyjä muita eriä kuten segmenttien välisten tuottojen eliminaatiot ja tietyt yrityskaupoista johtuvat hankinnan kohdentamiseen liittyvät erät. ASN:n ja RFS:n liikevaihto sisältää myös tuotot viestintäpalvelun tarjoajilta ja yritysasiakkailta.

Bruttok ate

Bruttok ate oli 8 193 miljoonaa euroa vuonna 2020. Bruttok ate laski 71 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 8 264 miljoonaa euroa. Brutto katteen lasku johtui ensisijaisesti suuremmista uudelleenjärjestelykuluista ja niihin liittyvistä kuluista, pienemmästä etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muuttamiseen liittyvästä voitosta sekä Nokia Software- ja Nokia Technologies -segmenttien sekä Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion alentuneista bruttokatteista. Bruttokatteeen laskua tasoittivat osittain Networks-segmentin bruttokatteeseen kasvu ja tuotevalikoimastrategiaan liittyvien kulujen puuttuminen.

Bruttokateprosentti oli 37,5 % vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 35,4 %. Brutto kate vuonna 2020 ei sisältänyt tuotevalikoimastrategiaan liittyviä kuluja, kun vastaavat kulut vuonna 2019 olivat 123 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 bruttokatteeseen sisältyi 393 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, kun vuonna 2019 vastaava erä oli 287 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 brutto katteeseen sisältyi etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muuttamiseen liittyvä 90 miljoonan euron voitto, kun vuonna 2019 vastaava erä oli 168 miljoonan euron voitto.

Liike toiminnan kulut

T&K-kulut olivat 4 087 miljoonaa euroa vuonna 2020. T&K-kulut laskivat 445 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 4 532 miljoonaa. T&K-kulujen osuus liikevaihdosta oli 18,7 % vuonna 2020, kun vuonna 2019 niiden osuus oli 19,4 %. T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti hankittujen aineettomien hyödykkeiden pienemmistä poistoista, Networks-segmentin T&K-kulujen laskusta sekä tuotevalikoimastrategiaan liittyvien kulujen puuttumisesta. Laskua tasoittivat osin korkeammat uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät kulut sekä T&K-kulujen kasvu Nokia Technologies -segmentissä. Vuoden 2020 T&K-kuluihin sisältyi 57 miljoonaa euroa hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja, kun vastaavat kulut olivat 571 miljoonaa euroa vuonna 2019. Vuoden 2020 T&K-kuluihin ei sisältynyt tuotevalikoimastrategiaan liittyviä kuluja, kun vastaavat kulut vuonna 2019 olivat 22 miljoonaa euroa. Vuoden 2020 T&K-kuluihin sisältyi 190 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, kun vuonna 2019 vastaava erä oli 98 miljoonaa euroa.

Myynnin ja hallinnon kulut olivat 2 898 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 321 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin kulut olivat 3 219 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 13,3 % vuonna 2020, kun vuonna 2019 osuus oli 13,8 %. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen laskusta, pienemmistä transaktio- ja integraatiokuluista, pienemmistä uudelleenjärjestelykuluista ja niihin liittyvistä kuluista sekä vähäisemmässä määrin Nokia Technologies -segmentin myynnin ja hallinnon kulujen laskusta. Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen lasku heijasti Nokian kustannussäästöohjelman etenemistä ja pienempiä matka- ja henkilöstökuluja COVID-19:n vuoksi. Myynnin ja hallinnon kulut sisälsivät vuonna 2020 transaktio- ja integraatiokuluihin liittyviä hyvityksiä 11 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 transaktio- ja integraatiokulut olivat 50 miljoonaa. Vuoden 2020 myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi 68 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, kun vuonna 2019 vastaava erä oli 117 miljoonaa euroa.

Liike toiminnan muut tuo to t ja kulut vuonna 2020 olivat 323 miljoonaa euroa nettokuluja. Kasvua oli 295 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin muut tuotot ja kulut olivat 28 miljoonaa euroa nettokulua.# Liikevaihto ja tulos

Liike toiminnan muiden tuo ttojen ja k ulujen net tovaikutukseen mme mmeen vaih telu joh tui ensisijaisesti arvonalentumistappiosta, jolla ei ollut r ahavirtavaikut usta, sekä ne ttovaik utukseltaan negatiivisesta Ne tworks-segmentin liiket oiminnanmuiden tuo ttojen ja kulujen vaih telusta. Kirjasimme vuonna 2020 liik etoiminnan muihin tuo ttoihin jak uluihin200 miljoonan euron liikearvon arvonalentumis- tappion, jolla ei ollut r ahavirtavaik utusta, kun vuonna 2019 vast aavaa tappio ta ei kirjat tu.

Taloudellinen katsaus

Liike voitto

Liike voittomme vuonna 2020 oli 885 miljoonaa eur oa. Liikevoit to kasvoi 400 miljoonaa eur oa vuot een 2019 verra ttuna, jolloin se oli 485 miljoonaaeur oa.Liik evoiton kasvu johtui ensisijaisesti T &K-kulujen sekä myynnin ja hallinnon k ulujen laskusta, jo ta ositt ain tasoittiva t liike toiminnan muiden tuo ttojen ja k ulujen net tovaikutukselt aan negatiivinen vaih telu sek ä pienempi bruttoka te. Liik evoittopr osenttimme oli 4,0 % vuonna 2020, kun vuonna 2019 se oli 2,1 %.

Rahoit ustuotot ja -kulut

Rahoit ustuotot ja-k ulutoliva t164 miljoonaa euroa net tokuluja vuonna 2020. Rahoitustuo tot ja -kulut laskivat 177 miljoonaaeur oaeli 52 % verr attuna vuo teen 2019, jolloin ne ttok uluja oli 341 miljoonaa euroa. Rahoit ustuotot ja-kulujen ne ttovaik utukseltaan positiivinen  vaiht elu johtui ensisijaisesti saamist en myyntiin liit tyvien kulujen alenemiseen sekä valuut takurssien v aihtelusta seur anneeseen ne ttohyötyyn. Konserni myy m yyntisaamisiaan ilman tak autumisoikeutt a useammalle r ahoituslaitokselle normaalin liike toiminnan mukaisesti luo ttoriskimme ja kä yttöpääomakiertomme hallitsemiseksi.

T ulos ennen veroja

V oitto ennen ver oja vuonna 2020 oli 743 miljoonaa euroa, 587 miljoonaa euroa enemmän k uin vuonna 2019, jolloin voitto ennen ver oja oli 156 miljoonaa euroa.

T uloverot

Vuonna 2020 tulo vero t olivat 3 256 miljoonaa eur oa nett okulua, mikä oli 3 118 miljoonaa euroa enemmän k uin vuonna 2019, jolloin net tokulua oli 138 miljoonaa euroa. K asvu johtui ensisijaisesti 3,0 miljar din euron kulukirjauksesta liit tyen lask ennallisten verosaamist en taseesta poiskirjaamiseen Suomessa sekä vähäisemmässä määrin kanna ttavuuden par anemisesta joht uvista suuremmista t uloveroista vuonna 2020 vuo teen 2019 verra ttuna. P oiskirjaus taseesta t ehtiin perustuen säännölliseen arviointiin, jossa tark astellaan Suomen laskennallist en verosaamist en hyödynt ämismahdollisuuksia lähitulevaisuudessa pääosin aiempien t ulosten perusteella. Laskennallisia v erosaamisia ei menet et ä, ja taseesta poiskirjaus on mahdollista perua. Näitä lask ennallisia verosaamisia voidaan edelleen hyödyn tää vero tuksessa, ja niiden taseest a poiskirjauksen ei odote ta vaikut tavan Nokian ver ot ukseen kokonaisuut ena tai sen tulover oihin liittyviin ulosmeneviin r ahavirtoihin. Lisä tietoja Suomeen liit tyvien laskennallist en verosaamist en taseesta poiskirjausesta on konsernitilinpää töksen liite tiedossa 12, Tulovero t.

Emoyhtiön osakkeenomistajat kuuluvat tulos ja osakekohtainen tulos

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluv a tappio oli 2 520 miljoonaa euroa vuonna 2020. Emo yhtiön osakkeenomist ajille kuuluva tulos laski 2 534 miljoonaa euroa v errat tuna vuot een 2019, jolloin emoyhtiön osakkeenomist ajille kuuluva voit to oli 14 miljoonaa euroa. Emoyh tiön osakkeenomist ajille kuuluvan tuloksen muutos joh tui ensisijaisesti suuremmist a tuloverok uluista, jot a osittain tasoit ti paran tunut liike voitto,sekärahoitustuott ojenja -kulujen net tovaik utukseltaan positiivinen vaiht elu.

Jatkuvientoimin tojen osakekoh tainen tulosvuonna 2020 oli-0,45 euroa (laimentamaton) ja-0,45 euroa (laimennettu), kun sevuonna 2019 oli  0,00 euroa (laimentamaton) ja 0,00 euroa (laimennettu).

Lopetetut toiminnot

Lopetetut toiminnot sisältävätHERE-liiketoiminnan sekä D&S-liiketoiminnan jatkuvat taloudelliset vaikutukset. Konserni myi  HERE-paikka- jakarttaliiketoimintansa saksalaisten autovalmistajien yhteenliittymälle, johonkuuluvat AUDI AG,BMW Groupja Daimler AG.  Myynti saatiin päätökseen 4.12.2015. K onserni myi vuonna 2014 olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille. Kauppa saatiin päätökseen 25.4.2014. T aloudellisten vaikutusten ajoitus ja määrä ovat enimmäkseen riippuvaisia ulkoisista tekijöistä kuten epävarmojen veropositioiden lopullisista tuloksista. Lisä tietoa on konsernitilinpäätöksen liite tiedossa 6, Lopetetut toiminnot.

31.12.2020 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen

Lopetettyjen toiminnot tilikauden tappio oli 3 miljoonaa euroa vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2019, jolloin tilikauden tappio oli 7 miljoonaa euroa. V uonna 2019 tilikauden tappio sisälsi 7 miljoonan euron lisäyksen D&S-liiketoiminnan myyntivoittoon ja 1 miljoonaneuron vähennyksen  HERE-liiketoiminnan myyntivoitosta verokorvauksiin liittyen.

Hallituksen toimintakertomus

Taloudellinen katsaus

Segmenttien tulos

Vuonna 2020 meillä oli k olme raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: (1) Ne tworks, (2) Nokia Software ja (3) Nokia Technologies. Lisäksi raportoimme tiettyjä segmenttitasoisia tietoja liittyen Konsernin Yhteiset toiminnot -osioon. T ässä”Segmenttien tulos”-osiossa esitetyt luvut jokaisesta raportoitavasta segmentistä ja Konsernin yhteiset toiminnot -osiosta perustuvat yhtiön johdolle raportoitaviin lukuihin. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei kohdisteta segmenteille johdon raportoinnissa. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteestasekä segmenttilukujen täsmäytyksestä Nokia-konsernin lukuihin, katso konsernitilinpäätöksen liite tieto 5, Segmentti-informaatio.

Ne tworks

31.12.2020 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.-31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liike vaihto (1)	16 852	100,0	18 209	100,0	-7
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-11 108	-65,9	-12 632	-69,4	-12
Bruttokate	5 744	34,1	5 577	30,6	3
Tutkimus- ja kehityskulut	-2 908	-17,3	-2 943	-16,2	-1
Myynnin ja hallinnon kulut	-1 745	-10,4	-1 929	-10,6	-10
Liike toiminnan muut tuotot ja kulut	-156	-0,9	-40	-0,2	–
Liike voitto	935	5,5	665	3,7	41

(1) Liikevaihto sisältää 10 630 miljoonaa euroa Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 1 759 miljoonaa euroa Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 2 768 miljoonaa euroa IP Routing -liiketoiminnan liikevaihtoa ja 1 695 miljoonaa euroa Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa. Liike vaihto vuonna 2019 sisältää 11 655 miljoonaa euroa Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 1 881 miljoonaa euroa Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 2 921 miljoonaa euroa IP Routing -liiketoiminnan liikevaihtoa ja 1 752 miljoonaa euroa Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa.

Liike vaihto

Ne tworks-segmentinliikevaihto oli 16 852miljoonaa euroa vuonna 2020. Liike vaihto laski 1 357 miljoonaa eur oa eli 7 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin liikevaihto oli 18 209 miljoonaa eur oa. Ne tworks-segmentinliikevaihdon laskujohtui pääasiassaMobile Access -liike toiminnasta ja vähäisemmässämäärin IP Routing-, Fixed Access- ja Optical Ne tworks-liiketoiminnoista. Mobile Access -liike toiminnan liikevaihto oli10 630 miljoonaaeuroa vuonna 2020. Liike vaihto laski 1 025 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2019, jolloinse oli 11655 miljoonaa euroa. IPR outing-liiketoiminnan liikevaihto oli 2 768 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 153 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 2 921miljoonaa euroa. Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihto oli  1 759 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 122 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 881 miljoonaa euroa. Optical Ne tworks -liiketoiminnan liikevaihto oli 1695 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 57 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 752 miljoonaa euroa. Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti verkkojen käyttöönotto palveluista ja vanhoista radioteknologioista, mitä 5G:n vahva kasvu osittain tasoitti. IP Routing -liiketoiminnan liikevaihdon lasku edellisvuoteen verrattuna johtui poikkeuksellisen vahvasta vuodesta 2019, joka hyötyi joidenkin uusien FP4-tuotteiden patoutuneesta kysynnästä. Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti laskusta kupariyhteysteknologioissa, palveluissa ja digitaalisen kodin tuotteissa, mitä kuituyhteysteknologioiden kasvu osittain tasoitti. Optical Ne tworks -liiketoiminnan liikevaihdon lasku edellisvuoteen verrattuna johtui poikkeuksellisen vahvasta vuodesta 2019 sekä tilapäisistä toimitusketjun rajoitteista COVID-19:nseurauksena  vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.

Bruttokate

Ne tworks-segmentinbruttokate oli5 744miljoonaa euroavuonna 2020.Bruttokatte kasvoi 167 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 5 577 miljoonaa euroa. Networks-segmentin bruttokateprosentti vuonna 2020 oli 34,1 %, kun vastaava luku vuonna 2019 oli 30,6 %. Networks-segmentin bruttokatteen kasvu johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta, mitä IP Routing- ja Fixed Access -liiketoiminnat osin tasoittivat. Mobile Access -liiketoiminnan bruttokatteen kasvu johtui pääasiassa suuremmasta bruttokateprosentista, mitä liikevaihdon lasku osin tasoitti. Mobile Access -liiketoiminnan bruttokateprosentin nousu johtui ensisijaisesti parantuneesta 5G-bruttokateprosentista ja vähäisemmässä määrin suotuisasta tuotejakautumasta, mitä projekteteihin liittyvät tappiovaraukset osin tasoittivat. Suotuisa tuotejakautuma johtui ensisijaisesti verkkojen käyttöönotopalveluiden liikevaihdon pienentyneestä osuudesta. Bruttokatte lasku sekä IP Routing- että Fixed Access -liiketoiminnoissa johtui ensisijaisesti liikevaihdon laskusta. Vuonna 2020 Networks-segmentin hankinnan ja valmistuksen kulut liittyen vuotuisiin muuttuviin palkkioihin olivat korkeammat kuin vuonna 2019.

Liiketoiminnan kulut

Networks-segmentin T&K-kulut olivat 2 908 miljoonaa euroa vuonna 2020. T&K-kulut laskivat 35 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin T&K-kulut olivat 2 943 miljoonaa euroa. Networks-segmentin T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta, mitä Optical Networks -liiketoiminta osin tasoitti. Mobile Access -liiketoiminnan T&K-kulujen lasku johtui pääasiassa Nokian kustannussäästöohjelman etenemisestä. Tätä tasoittivat osin suuremmat investoinnit 5G:n tutkimukseen ja kehitykseen tuotesuunnitelmien vauhdittamiseksi ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Optical Networks -liiketoiminnan T&K-kulujen kasvu liittyi ensisijaisesti Elenionin hankintaan liittyvistä lisääntyneistä investoinneista. Vuonna 2020 Networks-segmentin T&K-kulut liittyen vuotuisiin muuttuviin palkkioihin olivat korkeammat kuin vuonna 2019.

Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 1 745 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 184 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 1 929 miljoonaa euroa. Networksin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta, missä näkyi Nokian kustannussäästöohjelman eteneminen ja COVID-19:n vuoksi pienentyneet matka- ja henkilöstökulut. Vuonna 2020 Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulut liittyen vuotuisiin muuttuviin palkkioihin olivat korkeammat kuin vuonna 2019.

Networks-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 156 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2020. Muutos oli 116 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin vastaava luku oli 40 miljoonaa euroa kuluja. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos johtui ensisijaisesti tiettyjen myyntisaamisten tappiot a koskevien vähennyserien nettomuutoksesta.

Liikevoitto

Networks-segmentin liikevoitto vuonna 2020 oli 935 miljoonaa euroa. Kasvua oli 270 miljoonaa euroa eli 41 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 665 miljoonaa euroa. Networks-segmentin liikevoittoprosentti oli 5,5 % vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 3,7 %. Liikevoittoprosentin kasvu johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta ja vähäisemmässä määrin Fixed Networks -liiketoiminnasta, mitä IP Routing- ja Optical Networks -liiketoiminnat osin tasoittivat.

Nokia Software

31.12.2020 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen.

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.-31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liike vaihto	2 656	100,0	2 767	100,0	- 4
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-1 274	-48,0	-1 314	-47,5	- 3
Bruttokate	1 382	52,0	1 453	52,5	- 5
Tutkimus- ja kehityskulut	-459	-17,3	-458	-16,6	–
Myynnin ja hallinnon kulut	-397	-14,9	-395	-14,3	1
Liike toiminnan muut tuotot ja kulut	-19	-0,7	-11	-0,4	–
Liike voitto	507	19,1	589	21,3	-14

Liike vaihto

Nokia Software -segmentin liikevaihto oli 2 656 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevaihto laski 111 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 2 767 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti runko verkoista ja sovelluksista.

Bruttokate

Nokia Software -segmentin bruttokate oli 1 382 miljoonaa euroa vuonna 2020. Bruttokate laski 71 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 453 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin bruttokateprosentti oli 52,0 % vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 52,5 %. Nokia Software -segmentin bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti pienemmästä liikevaihdosta. Vuonna 2020 Nokia Software -segmentin hankinnan ja valmistuksen kulut liittyen vuotuisiin muuttuviin palkkioihin olivat korkeammat kuin vuonna 2019.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Software -segmentin T&K-kulut olivat 459 miljoonaa euroa vuonna 2020. T&K-kulut kasvoivat 1 miljoona euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 458 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 397 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut kasvoivat 2 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 395 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 19 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2020. Muutos oli 8 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin vastaava luku oli 11 miljoonaa euroa kuluja.

Liike voitto

Nokia Software -segmentin liikevoitto oli 507 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevoitto laski 82 miljoonaa euroa eli 14 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 589 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin liikevoittoprosentti vuonna 2020 oli 19,1 %, kun liikevoittoprosentti vuonna 2019 oli 21,3 %. Nokia Software -segmentin liikevoittoprosentin lasku vuonna 2020 johtui ensisijaisesti alhaisemmasta bruttokatteesta.

Nokia Technologies

31.12.2020 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen.

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.-31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liike vaihto	1 402	100,0	1 487	100,0	- 6
Hankinnan ja valmistuksen kulut	- 9	-0,6	-28	-1,9	-68
Bruttokate	1 393	99,4	1 459	98,1	- 5
Tutkimus- ja kehityskulut	-149	-10,6	-111	-7,5	34
Myynnin ja hallinnon kulut	-81	-5,8	-101	-6,8	-20
Liike toiminnan muut tuotot ja kulut	1	0,1	- 8	-0,5	–
Liike voitto	1 164	83,0	1 239	83,3	- 6

Liike vaihto

Nokia Technologies-segmentin liikevaihto vuonna 2020 oli 1 402 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 85 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 487 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti tavaramerkkilisensoinnin liikevaihdon laskusta ja aikaisempiin kausiin kohdistuvien tuottojen pienenemisestä.

Bruttokate

Nokia Technologies-segmentin bruttokate oli 1 393 miljoonaa euroa vuonna 2020. Bruttokate laski 66 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 1 459 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin alentunut bruttokate johtui pääasiassa liikevaihdon laskusta, jota korkeampi bruttokateprosentti osittain tasoitti. Suurempi bruttokateprosentti heijastelee kertaluonteiseen patenttiomaisuuden myyntiin liittyvien kulujen puuttumista, jotka vaikuttivat negatiivisesti vuoteen 2019.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Technologies-segmentin T&K-kulut olivat 149 miljoonaa euroa vuonna 2020. T&K-kulut nousivat 38 miljoonaa euroa eli 34 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 111 miljoonaa euroa. Nokia Technologies-segmentin T&K-kulujen kasvu johtui ensisijaisesti suuremmista investoinneista immateriaalioikeuksien luomisen edistämiseksi ja patentsalkun ylläpidon korkeammista kustannuksista. Nokia Technologies-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 81 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 20 miljoonaa euroa eli 20 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 101 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti pienentyneistä lisensointiin liittyvistä kuluista. Nokia Technologies-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 1 miljoona euroa nettotuottoja vuonna 2020. Muutos oli 9 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 8 miljoonaa euroa nettokuluja.

Liike voitto

Nokia Technologies-segmentin liikevoitto oli 1 164 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liikevoitto laski 75 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin liikevoitto oli 1 239 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin liikevoiton lasku johtui ensisijaisesti alentuneesta bruttokatteesta ja korkeammista T&K-kuluista, mitä osittain tasoittivat myynnin ja hallinnon kulujen lasku sekä netto vaikutukseltaan positiivinen liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen vaihtelu. Nokia Technologies -segmentin liikevoittoprosentti vuonna 2020 oli 83,0 %, kun se vuonna 2019 oli 83,3 %.# Taloudellinen katsaus jatkoa 10-K

Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut 31.12.2020 päättynyt tilik ausi verrattuna 31.12.2019 päättyneeseen tilikauteen

Seur aavassa taulukossa esit etään tie ttyjä eriä vuosina ja niiden suh teellinen osuus liik evaihdosta vuosina 2020 ja 2019.

	1.1.‑31.12. 2020 milj. EUR	% liikevaihdosta	2019 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2020 vs. 2019 %
Liike vaihto	982	100,0	952	100,0	3
Hankinnan ja valmistuksen k ulut	-992	-101,0	-918	-96,4	8
Bruttok ate	-10	-1,0	34	3,6	–
– Tutkimus- ja kehityskulut	-301	-30,7	-312	-32,8	- 4
Myynnin ja hallinnon kulut	-266	-27,1	-269	-28,3	- 1
Liike toiminnan muut tuo to t ja kulut	52	5,3	57	6,0	–
– Liike tappio	-525	-53,5	-490	-51,5	7

Liike vaihto

Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut -osion liik evaihto oli 982 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liik evaihto kasvoi 30 miljoonaa euroa eli 3 % verr attuna vuoteen 2019, jolloin se oli 952 miljoonaa euroa. Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut -osion liik evaihdon kasvu johtui ensisijaisesti Alcatel Submarine Networks -yksiköstä, mitä Radio Frequency Systems -yksikkö osin tasoitti.

Bruttok ate

Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut -osion bruttokate oli -10 miljoonaa euroa vuonna 2020. Bruttokate laski 44 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin se oli 34 miljoonaa euroa. Bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti Alcatel Submarine Networks -yksikön pienemmästä bruttokateprosentista. Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut -osion bruttokateprosentti oli -1,0 % vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 3,6 %.

Liike toiminnan kulut

Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut -osion T&K-kulut olivat 301 miljoonaa euroa vuonna 2020. T&K-kulut laskivat 11 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin T&K-kulut olivat 312 miljoonaa euroa.

Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut -osion myynnin ja hallinnon kulut olivat 266 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 3 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2019, jolloin kulut olivat 269 miljoonaa euroa.

Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut -osion liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2020 olivat 52 miljoonaa euroa netto tuottoja. Muutos oli 5 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin ne olivat 57 miljoonaa euroa netto tuottoja.

Liike tappio

Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut -osion liiketappio oli 525 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liiketappio kasvoi 35 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin liiketappio oli 490 miljoonaa euroa. Konsernin yht eiset toiminnot ja Muut -osion liiketappion muutos johtui ensisijaisesti pienemmästä bruttokatteesta, jota osin tasoittivat alhaisemmat T&K-kulut.

Hallituksen toimintak ertomus

Likviditeetti ja pääomaresurssit

Taloudellinen asema

Nokian kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset (muodostuen rahavaroista ja lyhytaikaisista sijoituksista) olivat 8 061 miljoonaa euroa 31.12.2020. Tämä oli 2 054 miljoonaa euroa enemmän kuin 31.12.2019, jolloin kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat yhteensä 6 007 miljoonaa euroa. Lisäys johtui ensisijaisesti liike toiminnasta saadusta 1 759 miljoonan euron nettorahavirrasta ja 1 595 miljoonan euron pitkäaikaisten velkojen nostosta. Lisäystä osin tasoitti 479 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit, pitkäaikaisten velkojen lyhennys 246 miljoonalla eurolla sekä vuokrasopimusvelkojen lyhennys 234 miljoonalla eurolla.

Nokian nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset (muodostuen kassasta ja lyhytaikaisista sijoituksista vähennettynä pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla) olivat 2 485 miljoonaa euroa 31.12.2020. Tämä oli 755 miljoonaa euroa enemmän kuin 31.12.2019, jolloin nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat 1 730 miljoonaa euroa. Lisäys johtui ensisijaisesti liike toiminnasta saadusta 1 759 miljoonan euron nettorahavirrasta, jota osin tasoitti 479 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit sekä vuokrasopimusvelkojen lyhennys 234 miljoonalla eurolla.

Nokian rahavarat olivat yhteensä 6 940 miljoonaa euroa 31.12.2020. Tämä oli 1 030 miljoonaa euroa enemmän kuin 31.12.2019, jolloin rahavarat olivat yhteensä 5 910 miljoonaa euroa.

Rahavirta

Nokian liike toiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2020 oli 1 759 miljoonaa euroa, 1 369 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2019, jolloin liike toiminnasta saatu nettorahavirta oli 390 miljoonaa euroa. Lisäys johtui pääosin vuonna 2020 vähentyneestä sitoutuneesta nettokäyttöpääomasta, 710 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2019, jolloin nettokäyttöpääomaan sitoutui 1 788 miljoonaa euroa. Lisäksi lisäykseen vaikutti 2 751 miljoonan euron tilikauden voitto, oikaistuna ei-kassavaikutteisilla erillä, ollen 113 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2019, jolloin vertailuluku oli 2 638 miljoonaa euroa. Pääasiallinen tekijä nettokäyttöpääoman sitoutumisen vähentymiseen oli velkojen vähennys 845 miljoonalla eurolla verrattuna velkojen vähen tymiseen 2 232 miljoonalla eurolla vuonna 2019, sekä vaihto-omaisuuden vähentyminen 553 miljoonalla eurolla verrattuna vaihto-omaisuuden laskuun 285 miljoonalla eurolla vuonna 2019.

Velkojen vähen tyminen johtui pääasiassa ostovelkojen pienentymisestä vaihto-omaisuuden määrän vähentymisen johdosta, myynnin jaksotusten sekä uudelleenjärjestely- ja muihin niitä koskeviin kuluihin liittyvien ulosmenevien rahavirtojen pienentymisestä. Näitä osittain tasoitti varausten sekä työsuhde-etuihin liittyvien velkojen kasvu. Vaihto-omaisuuden lasku johtui parantuneesta vaihto-omaisuuden hallinnasta sekä COVID-19:ään liittyvästä tilapäisestä dynamiikasta.

Vuonna 2020 saamiset kasvoivat 418 miljoonalla eurolla verrattuna 159 miljoonan euron pienentymiseen vuonna 2019. Liike toiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2020 sisälsi 280 miljoonaa euroa maksettuja veroja, jotka vähenivät 236 miljoonaa euroa verrattuna 516 miljoonaan euroon vuonna 2019, 33 miljoonaa euroa saatuja korkoja, verrattuna 57 miljoonaan euroon vuonna 2019, sekä 35 miljoona euroa maksettuja korkoja, verrattuna 1 miljoonaan euroon vuonna 2019.

Nokian investointeihin käyttämä nettorahavirta vuonna 2020 oli 1 517 miljoonaa euroa. Tämä oli 1 350 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2019, jolloin investointeihin käytetty nettorahavirta oli 167 miljoonaa euroa. Ulosmenevä rahavirta johtui pääasiassa 1 154 miljoonan euron lyhytaikaisista sijoituksista vuonna 2020, verrattuna 473 miljoonaa euroa vuonna 2019, sekä 479 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinneista vuonna 2020, kun vuonna 2019 käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 690 miljoonaa euroa. Keskeiset käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2020 kohdistuivat T&K-toiminnassa käytettäviin laitteisiin, testauslaitteisiin, tietoliikenne- ja pilvipalvelulaitteistoon, muutosprojekteihin liittyviin rakennuksiin ja rakennelmiin, sekä toimipisteiden korjauksiin ja parannuksiin.

Vuonna 2020 rahoitustoiminnoista saatu nettorahavirta oli 883 miljoonaa euroa, kun vuonna 2019 rahoitustoimintoihin käytetty nettorahavirta oli 479 miljoonaa euroa. Saatu nettorahavirta johtui pääasiassa pitkäaikaisten lainojen nostosta 1 349 miljoonaa euroa, mitä osin tasoitti konsernin tytäryhtiöiden määräysvaltaa käyttämättömille osakkeenomistajille maksetut osingot 148 miljoonaa euroa, verrattuna vuonna 2019 570 miljoonaan euroa pääasiassa emoyhtiön osakkeenomistajille maksettuihin osinkoihin. Vuokrasopimusvelkojen lyhennyksiä maksettiin vuonna 2020 234 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2019 221 miljoonan maksuihin.

Rahoitusvarat ja -velat

Nokian nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat 31.12.2020 yhteensä 2 485 miljoonaa euroa muodostuen 8 061 miljoonan euron kassasta ja lyhytaikaisista sijoituksista sekä 5 576 miljoonan euron pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista veloista. Nokian kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset ovat pääosin euroina. Lyhytaikaiset sijoitukset sisältävät pääosin korkealaatuisia rahamarkkina- ja kiinteätuottoisia arvopapereita tarkoin maturointiratkaisuilla. Nokialla on lisäksi 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimus likviditeettitarkoituksiin. Luottolimittisopimukseen ei liity rahoituskohteen tase-ehtoja eikä siitä ollut nostettu varoja.

31.12.2020 Nokian korollinen velka sisälsi 350 miljoonaa euroa vuonna 2021 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 750 miljoonaa euroa vuonna 2024 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa euroa vuonna 2025 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonan euron vuonna 2025 erääntyvän Euroopan investointipankilta nostetun T&K-lainan, 250 miljoonan euron Pohjoismaiden Investointipankilta nostetun T&K-lainan, jonka lopullinen eräpäivä on 2025, 750 miljoonaa euroa vuonna 2026 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2027 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa euroa vuonna 2028 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 74 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2028 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 206 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2029 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2039 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja sekä 322 miljoonaa euroa muita velkoja.Eur omääräiset vuosina 2021, 2024, 2025, 2026 ja 2028 erääntyvät joukkovelkakirjalainat sekä Yhdysvaltain dollarin määräiset vuosina 2022, 2027 ja 2039 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat Nokia Oyj:n liikkeeseenlaskemia, kun taas vuosina 2028 ja 2029 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat alunperin Lucent Technologies Inc:n, Nokia of America Corporationin edeltäjän (Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö, joka oli aiemmin nimeltään Alcatel-Lucent USA Inc.) liikkeeseenlaskemia. Lainat Pohjoismaiden Investointipankilta ja Euroopan investointipankilta ovat Nokia Oyj:n nostamia. Lisätietoja korollisista veloistamme on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 23, Korolliset velat. Helmikuussa 2020 Nokia nosti Euroopan investointipankilta 500 miljoonan euron T&K-lainan. Lainan rahoitusjärjestelysopimus allekirjoitettiin elokuussa 2018 ja nostettu laina erääntyy helmikuussa 2025. Toukokuussa 2020 Nokia toteutti pääomamarkkinatransaktioita, joihin sisältyi 500 miljoonan euron vuonna 2025 erääntyvän ja 500 miljoonan euron vuonna 2028 erääntyvän joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskut sekä Nokian takaisinosto-ostotarjouksensa mukaisesti (nimellisarvoltaan) 150 miljoonaa euroa vuonna 2021 erääntyvää joukkovelkakirjalainaa. Joukkovelkakirjalainat laskettiin liikkeelle yhtiön 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa. Taloudellinen katsaus jatkoa 14. Kesäkuussa 2020 Nokia käytti optionsa pidentää 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimuksensa maturiteettia. Pidennyksen seurauksena 1 412 miljoonan euron osuus luottolimiittisopimuksesta erääntyy kesäkuussa 2025 yhden vuoden jatko-optiolla ja 88 miljoonan euron osuus luottolimiittisopimuksesta erääntyy kesäkuussa 2024. Uskomme, että 8 061 miljoonan euron kassa ja lyhyet aikaiset sijoitukset sekä luottolimiittisopimus, josta ei ole nostettu varoja, riittävät tulevien käyttöpääomatarpeiden, käyttöömais uusinvestointien, T&K-investointien, struktur oidun rahoituksen, venture fund -sitoumusten, yritysostojen ja velanhoidon rahoittamiseen ainakin vuoden 2021 loppuun asti. Nokian tämänhetkisten luottoluokituksien, Standard & Poor’s: BB+, Moody’s: Ba2 ja Fitch: BBB-, vuoksi uskomme pääomamarkkinoiden olevan käytettävissämme, mikäli rahoitustarvetta ilmenee vuonna 2021. Nokian tavoitteena on saavuttaa uudelleen investment grade -tason luottoluokitukset.

Taseen ulkopuoliset järjestelyt

Nokialla ei ole sijoittajien kannalta merkittäviä taseen ulkopuolisia järjestelyjä, joilla on tai voisi kohtuudella olettaa olevan vaikutuksia nykyiseen tai tulevaan taloudelliseen asemaan, myyntiin tai kustannuksiin, tulokseen, likviditeettiin, käyttöomaisuusinvestointeihin tai pääomaresursseihin, lukuun ottamatta sitovia ostovelvoitteita, vuokravastuita, takauksia ja rahoitussitoumuksia, jotka on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30, Vastu usitoumus et ja oikeudelliset toimet ja liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta.

Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset

Venture fund -sitoumukset ovat rahoitussitoumuksia listaamattomiin rahastoihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Pääosaa näistä sijoituksista hallinnoi pääomasijoittaja NGP Capital, joka sijoittaa sensoreita, 5G-mobiiliteknologiaa, hybridipilvipalveluita ja tekoälyä hyödyntäviin kasvu vaiheen teknologiayrityksiin. Venture fund -sijoitustemme käypä arvo oli 745 miljoonaa euroa 31.12.2020 ja 740 miljoonaa euroa 31.12.2019. Lisätietoa on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo ja liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta. Venture fund -sitoumuksemme olivat 189 miljoonaa euroa 31.12.2020 ja 244 miljoonaa euroa 31.12.2019. Äänettömänä venture fund -osakkaana Nokia on sitoutunut sijoittamaan rahastoon pääomaa ja oikeutettu saamaan voitto-osuuksia kunkin rahaston osakassopimuksen ja rahaston toiminnan perusteella. Lisätietoa vastuusitoumuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30, Vastu usitoumukset ja oikeudelliset toimet.

Treasury-ohjesääntö

Treasury-toimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään treasury-ohjesääntöön ja sitä täydentää konsernin talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat koskien mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa sekä likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa. Treasury-toimintojen likviditeetin ja pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata riittävä likviditeetti ja rahoitus myös epäsuotuisina aikoina sekä varmistaa, ettei rahoituksen saatavuus rajoita kohtuuttomasti Nokian mahdollisuuksia toteuttaa liike toimintasuunnitelmiaan ja pitkän aikavälin strategiaansa. Konsernin treasury-toimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.

Valuuttakurssien vaikutus

Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liikevaihto syntyy useissa maissa ja jonka laskutus tapahtuu useissa eri valuutoissa. Tämän vuoksi liike toimintamme ja sen tulos ovat alttiita vaihteluille raportointivaluuttamme euroon sekä muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltain dollarin ja Kiinan juanin, vaihtokursseissa. Valuuttapositioidemme suuruus vaihtelee eri markkina-alueiden liike vaihdon ja kulujen mukaan sekä näillä markkina-alueilla tapahtuvassa liike toiminnassa käytettävien valuuttojen mukaan. Merkittävillä valuuttakurssivaihteluilla saattaa olla vaikutusta myös kilpailijoihimme ja sitä kautta kilpailuasemaamme ja siihen liittyviin hintapaineisiin. Vähentääksemme valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta tulokseemme suojaamme olennaiset valuuttariskit (liikevaihto vähennettynä kuluilla kyseisessä valuutassa) yleensä 12 kuukauteen asti ulottuvalla suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa tuloslaskelman vaihteluiden vähentämiseksi. Vuonna 2020 noin 25 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista olivat euromääräisiä ja noin 50 % konsernin liike vaihdosta ja kokonaiskuluista oli Yhdysvaltain dollareissa. Vuonna 2020 noin 5 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista oli Kiinan juaneissa.

Liike vaihdon ja kokonaiskulujen keskimääräinen valuuttajakauma:

Valuutta	2020		2019
	Liikevaihto	Kokonaiskulut	Liikevaihto	Kokonaiskulut
EUR	~25 %	~25 %	~25 %	~25 %
USD	~50 %	~50 %	~50 %	~45 %
CNY	~5 %	~5 %	~5 %	~10 %
Muut	~20 %	~20 %	~20 %	~20 %
Yhteensä	~100 %	~100 %	~100 %	~100 %

Edellisvuoteen verrattuna Yhdysvaltain dollari oli vuonna 2020 kokonaisuudessaan edellisvuotta heikompi euroa vastaan. Edellisvuotta heikompi Yhdysvaltain dollari vuonna 2020 oli negatiivinen vaikutus euromääräiseen liike vaihtoomme. Heikompi Yhdysvaltain dollari kuitenkin myös laski hieman hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä liike toiminnan kuluja edellisvuoteen verrattuna. Ennen suojausta Yhdysvaltain dollarin heikentymisellä euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna oli vähäinen negatiivinen vaikutus liikevoittoomme vuonna 2020. Kiinan yuan heikkeni vuonna 2020 euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna, millä oli vähäinen negatiivinen vaikutus euromääräiseen liike vaihtoomme. Heikompi Kiinan yuan kuitenkin myös laski hieman hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä liike toiminnan kuluja edellisvuoteen verrattuna. Ennen suojausta Kiinan juanin vähäisellä heikkenemisellä euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna oli likimain neutraali vaikutus liikevoittoomme vuonna 2020. Lisätietoa instrumenteista, joita käytämme suojaustoimenpiteiden yhteydessä, on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta. Katso lisätietoa myös osiosta “Hallituksen toimintakertomus – Riskitekijät”.

Hallituksen toimintakertomus 15

Työntekijöidemme ja heidän perheidensä terveys on tärkeää

Pandemia on luonnollisesti ennen kaikkea terveyteen liittyvä hätätilanne. Nokialla oli hyvät valmiudet tukea elintärkeitä verkkoja, joiden ansiosta työteko, oppiminen ja viestintä maailmassa jatkuivat, mutta ensimmäinen prioriteettimme oli työntekijöidemme ja heidän perheidensä terveyden suojaaminen. Ryhdyimme heti useisiin toimenpiteisiin työntekijöidemme, heidän perheidensä ja asiakkaidemme suojaamiseksi, samalla kun jatkoimme työskentelyä ja pidimme verkot toiminnassa. Kerromme lisää aiheesta tämän toimintakertomuksen ”Kestävä kehitys ja vastuullisuus” -osiossa.

Pandemian levitessä internet-liikenne kasvoi räjähdysmäisesti

Pandemialla oli perustavanlaatuinen vaikutus verkon liikennemääriin. Kun ihmiset alkoivat viettää enemmän aikaa kotona työskennellen, katsoen televisiota ja pelaten, verkkoon kohdistui odottamaton rasitus ympäri maailmaa. Vuonna 2020 liikennemäärät internetissä ja palveluntarjoajien verkoissa ympäri maailmaa kasvoivat muutamassa viikossa saman verran kuin yleensä koko vuoden aikana. Tilastot kertoivat seuraavaa:

• 30–50 % kasvu verkkoliikenteessä
• 50–100 % kasvu videosuoratoistoliikenteessä
• 350 % kasvu videoneuvotteluliikenteessä
• 100–150 % kasvu peliliikenteessä
• 40–50 % kasvu hajautetuissa palvelunestohyökkäyksissä (DDoS), jotka estävät verkkosivustoja tai -palveluja toimimasta.

Ajan myötä verkoista on tullut yhä välttämättömämpiä kaikilla elämänalueilla. Käytännössä keskeytymätön verk on toiminta pandemian alkuaikoina oli todiste palveluntarjoajien verkkojen suorituskyvystä ja kestävyydestä ympäri maailmaa. Mahdollistimme verkkojen toiminnan ja tukemme Nokian henkilöstön vankkumaton sitoutuneisuus ja kaikkien asiakkaidemme – palveluntarjoajien, internettoimijoiden ja suurten digiyritysten – poikkeukselliset toimenpiteet olivat ratkaisevassa asemassa, jotta verkot saatiin pidettyä toiminnassa ja ihmiset verkossa.# C OVID-19-pandemia

C OVID-19-pandemiav aikutti jossakin määrin  lähes kaikkiin liik etoimin tapäätöksiin vuonna 2020, mutta joihinkin k äytt öönott oihin sen vaikut us oli vielä välittömämpi. V uoden 2020 alussa tiimimme avusti ensimmäisen, vain kahden päiv än kuluessa r akenne tun 5G-tukiaseman avaamisessa yhdessä  tärk eimmistäepidemiasair aaloista Wuhanissa.  Kalif ornianmaaseudulla pystyimme asiak- kaamme ta voitteen muk aisesti tarjoamaan langat toman ra tkaisun avulla nopean laajakaistan ihmisille, joilla ei aiemmin ollut verkk oyhteyt tä, jasit envast aamaanC OVID-19:n  aiheuttamiin t arpeisiin. Pennsylv aniassa teimme suuren lääkärik eskuksen hengitys- koneiden ja vuodepaikk ojen yhdistämisen mahdolliseksi po tilaiden reaaliaikaista seur antaa varten. In tiassa tot eutimme maailman suurimman Dynamic Spectrum Re farming -käyt töönot onverk onk att avuuden ja yht eyksien paran tamiseksi ja vastasimme C OVID-19:naiheut tamaan kasvav aan  kysyn tään.Algeriassa o timmek äyttöön ultr akorkean verkk okapasit eetin teknologiaa voidaksemme vasta ta mobiililiiken teen kysynnän k asvuun.

Toimintamme C OVID- 19-pandemian aikana

C OVID- 19-pandemia muutti maailmaa tavoilla, joita emme osanneet ennak oida tai odottaa. Kohtasimme ainutk ertaisen haasteen, jok a vaati valtioita, lainsäätäjiä, yrityksiä, kansalaisjärjest öjä, yhteisö jä ja yksilöitä tek emään k aikk eensa pitääkseen itsensä ja muut turvassa sek ä talouden kestä vänä ja toimivana. T ässä osiossa k eskitymme käsitt elemään C OVID- 19-pandemian vaik utuksia työnt ekijöihimme, yhteisöihin ja toimialaan. Lisätieto ja C OVID- 19-pandemian vaik utuksista toimintoihimme ja taloudelliseen tulokseemme on ”T aloudellinen katsaus” -osiossa.

16 Koh ti uutt a normaalia

Syyskuuhun mennessä liik ennemäärä t vakiint uivat tasolle, jok a oli 20–30 % pandemiaa edeltävää t tasoa kork eampi, kun o tet aan huomioon odote ttu k ausiluont einen kasvu. Nämä k asvanee t liikennemäärä t voivat olla lähitulevaisuuden ”uusinormaali”. Monien mielestä vuonna 2020 k oetut k äyttömäär ät olivat seur austa jo ennen pandemiaa käynnissä olleiden suun tausten kiih tymisestä. Kor onapandemia on haastanut myös oper aattorit t arkastelemaan aiempia ar vioitaan ja sijoitusstr ategioit aan uudessa valossa. NokiaDeep eldNe twork Intelligence Report 2020 -raportissamme esitämme lisätie toja jauusia näkök ulmiamaailman- laajuisesta verkk oliikent eestä vuonna 2020 sekä siitä, mit en palveluntarjoaja t voivat tehokk aasti valmistautua uut een normaaliin. Raport ti on saatavilla Nokian verkk osivuilla.

Sri Lankassa ja Filippiineillä o timme k äyt töön uuden sukupolven k uituverkkoja ultranopeide n laajakaista yhteyksien t uomiseksi ko teihin vuoden 2020 ennennäkemä ttömien tapaht umien aikana. Chilessä pandemia on kasva ttanut verkkojen ja IoT -laitteiden e tähallinnanmahdollista vanIMP A CT Connected Devic ePla tform -alustamme arvoa. Nykyisen tuot e-ja palveluvalik oimamme lisäksi hyödynsimme teknistä asiantun- temustamme luodaksemme uusia t apoja tehdä ty ötä ja olla yh teydessä t oisiin ihmisiin pandemian aiheuttaman k uormituksen vähent ämiseksi. Kehitimme kamer an, joka mit taa 20 ihmisen ruumiinlämmön 30 millisekunnin välein ja yhdistimme sen r atkaisuun, jok a mahdollistaa terveyden tilan reaaliaik aisen valvonnan ja seur annan. Or ganisaatio t saivat siten aut omatisoidun, helppokäyt töisen ja skaalaut uvan keinon C OVID-19-taudin oireiden tunnistamiseen ja m askie n käytön valvomiseen tiloissa, joissa on tuhansia ihmisiä. Hyödynsimme t ekoälyteknologiaa toimitusk etjumme op timoimisessa. Näin asiakkaamme voiv at vastaano ttaa tilauksensa mahdollisimman nopeasti ja pitää paikallise t ko titaloude t toimivien verkk oyhteyksien päässä.

Yht eistyö tä pandemian torjumiseksi ympäri maailmaa

Nokian henkilöstö toimi yhdessä luk uisilla eri tavoilla t ukeakseen niitä, joihin pandemia vaikut ti suoraan: Esimerkiksi yhdysvaltalaisessa Apart  Toge ther-kampanjassa myytiin t-paitoja var ojen ker äämiseksi. Suomessa osallistuimme “ Jokaiselle lapselle lounas”-k ampanjaanja lahjoitimme tuo tteit a paikallisille järjestöille varmistaaksemme, e tt ä laadukasta ruok aa oli saata villa heikossa asemassa oleville perheille. Intiassa järjestimme ruok aa sitä eniten tarvitseville paikallisissa yh teisöissä. Belgiassa jaKr eikassa 3D-tulostimme erityisiä kosk et usvapaita ovenk ahvoja toimistojen oviin viruksen le viämisen torjumiseksi. Unkarissa lahjoitimme k annet tavia tie tokoneita sää tiöille ja perustimme käyt tö tuen tukemaan paik allisia kouluja ja e täopetust a. Järjestimme myös koulut usta ko toa työsk enteleville vanhemmille. Irlannissa lahjoitimme3D-tulost et tuja nauhoja maskeihin. Romaniassa lahjoitimme 3D-tuloste ttuja kasvosuojia. Singaporessa aut oimme parant amaan asuntoloiden ja hoit olaitosten int ernet -yhteyksiä kest ävienja vakaiden int ernet -yhteyksien varmistamiseksi. Kaikkia Nokian ty öntekijöitä k annuste ttiin äänestämään, mit en Nokian C oronavirus Global Donation Fund -r ahaston  500 000 Yhdysvaltain dollaria t ulisi jakaa heidän alueellaan.

“ Koronapandemia on haastanut m yös oper aattorit tark ast elemaan aiempia ar vioitaan ja sijoit usstr at egioitaan uudessa v alossa. ”

Hallituksen toimintak ertomus

17 K estäv ä kehitys ja vast uullisuus

Uskomme, e ttä k ehittämiemme ja toimitt amiemme teknologioiden positiivise t vaikut ukset ova t huomatt avasti suuremma t kuin niiden mahdollise t negatiivise t vaikutukse t ja tarjoava t suurimmat positiivise t vaikutukse t YK:n kest ävän kehityksen t avoitteisiin (SDG:t). Viestintä teknologia t mahdollistavat par empaa tervey denhuoltoa ja koulutust a, taloudellisia mahdollisuuksia, tehokk aampaa tuot antoa ja resurssien kä yttöä sekä vievät koh tit asa- arvoisempaa turvallista yh teiskun taa sekä puhtaampaa ja t urvallisempaa maapalloa. Tuo tteemme ja r atkaisumme on suunnit eltu edistämään sosiaalista, ympäristöön liit tyvää sekä taloudellist a kehitystä. K ehitämme edelleen prosesseja, k äytänt öjä ja ohjelmia, jo tka ovat linjassa maailmanlaajuisesti arvoste ttujen ee ttisten ja v astuullisten liike toimint akäytän töjen ja viitek ehysten kanssa.

Kestä vän kehityksen hallint amalli

Nokian hallitus tark astelee kest ävän kehityksen kysymyksiä vuosit taisen vastuullisuusk atsauksen yht eydessä. Ka tsaus sisältää kest ävän kehityksen str at egian, kesk eisten tavoit teiden ja toimien sekä t ulosten tark astelun. Nokian johtoryhmä ja sen jäsene t vastaav at kest ävän kehityksen joh tamisesta ja siihen liittyvien toimien t ot euttamisesta omissa or ganisaatioissaan niiden ollessa olennaisia heidän vastuualueidensa k annalta. Vuonna 2020 markkinointijoh tajalla (Chief Mark eting Ocer) olik okonaisv astuuk estävästä kehityksestä johtoryhmässä. Kestä vän kehitykseen liit tyvien aiheiden str ategian, painopist eiden ja toimenpiteiden yhdenmukaista t ot euttamista k oko Nokialla ohjaa kest ävän kehityksen neuvost o (Sustainability Council), jok a muodostuu esimerkiksi tuo tekehityksestä, kiinteistöist ä ja hankinnoista vastaa vista johtajist a ja johdon edustajista, joilla on muun muassa ilmastonmuutokseen liit tyviä vastuualueita. Neuvoston vast uualueisiin kuuluu ilmastoon liittyvien aiheiden arviointi ja seur aaminen; olennaisuuden, tavoit teiden ja tulost en arviointi kestä vänk ehitykseneri osa-alueilla sekä vast uullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien tarkast elu. Vuonna 2020 neuvostoa joh ti vastuullisuusjohtajamme, joka r aportoi Nokian markkinointijoh tajalle (Chief Marke ting Ocer).Neuvost ok okoont uu  yleensä kahdesti vuodessa ja pyynnöst ä myös useammin. P äivittäisiä k estävän kehityksen k ysymyksiä ja toimia or ganisoivat niille omistautunut k eskite tty tiimi sekä asiantun tijat eri toiminnoissa. Toiminnoilla ja ohjelmilla on nime tyt omistajansa.

18 Lisäksi tämän toimin takertomuksen “Riskitekijä t”-osiossak erro taant ärkeimmistä toimint aamme vaikut tavista riskitekijöist ä. Näm ä ris kit sisältä vät kest ävään kehitykseen liittyviä risk ejä, kuten tuotteiden turvallisuuteen liittyv ät riskit;ympäristöv ahin- koihin, t erveyteen, yksityisyyt een, turvallisuuteen ja k yberturvallisuuteen liittyv ät riskit; tarjoamamme teknologian mahdollisen väärinkä ytönaiheut tamat ihmisoikeuslouk- kaukse t; mahdollinen piittaama ttomuus ihmisoikeuksia, oikeudenmuk aisiaty öolosuh- teita, ympärist öä ja yhteisöjä k ohtaan omissa toiminnoissamme tai toimit uske tjussamme; riskit liitty en määräyst en tai toimittajamme ja asiakkaiden ase ttamien v aatimusten noudat tamat ta jätt ämiseen; eettist en normien kut en toimintaohjeidemme (Code of C onduct) rikkominen; työv oiman levo ttomuus ja lak ot; kyvyt tömyys pitää,

Riskienhallint a

Kestä vään kehitykseen liit tyvät riskit ova t osa riskienhallinnan viitek ehystä, johon kuuluv at monialaise t koko yh tiön kat tava t riskien tunnistus-, arviointi- jahallin taprosessit. Tiedostamme mahdollise t riskit, joita voi ilme tä liike toiminnassamme, ja pyrimme vähent ämään niiden negatiivisia vaik utuksia niin teknologian, toimit uske tjun, ilmaston kuin ihmist enkin osalta. Pyrimme myös nopeuttamaan Yhdistyneiden k ansakun tien (YK:n) kest ävän kehityksen t avoitteiden saavutt amistasek äomassa liik etoimin- nassamme e ttä sen ulkopuolella. Ee ttise t toimint aohjeemme (Code of Conduct) määritt elevät toimin tat apamme, ja meillä on selkeä t toimintaperiaa ttee t ja prosessit koskien t unnistamiamme olennaisia kest ävän kehityksen risk ejä.mo tivoida, kehitt ää ja palkata asianmuk aisesti koulut et tuja työnt ekijöitä; boiko tit ja julkinen haitta brändillemme;tari eihin javer ot ukseen  liittyvä t riskit mukaan lukien ver okiistat; häiriö t tuot teiden valmistuksessa, palvelujen toimitt amisessa,logistiik assatai toimitus- ke tjussa johtuen esimerkiksiluonnon- ka tastro feista, so tilaallisistatoimist a,k ansalais- levo ttomuuksista ja k ansantervey dellisistä tai turvallisuusuhkista (muk aan lukien tautien leviäminen), joista mone t voivat kiih tyä ilmastonmuutoksesta aiheut uvien haitallisten vaikut usten kaut ta.

“ Olemme matk alla maailmaan, jossa t eknologiamme par antaa elämänlaat ua, mahdollistaa k estäv ämmän yht eisk unnan ja t er veemmän planeetan. ”

Hallituksen toimintak ertomus 19

K est äv ä kehitys ja vast uullisuus

Kest ävän k ehityksen str at egia ja tav oitt eet

Kestä vän kehityksen lähestymistapamme ytimessä on uskomme siihen, e ttä t eknologian tark oituksena on paran taa ihmisten elämää. Vuoden 2020 aik ana lanseerasimme uuden kest ävän kehityksen strat egisenlähestymis- tapamme, joka k eskittyy alueisiin, joilla uskomme ole van eniten vaik utusta kest ävään kehitykseen ja liik et oimintaamme. Meidän täytyy muk auttaa lähestymistapaamme tarpeen vaa tiessa, mutta olemme tunnistanee t kolme tärk eintä k ulmakiveä, jo tka autta vat meitä par antamaan ihmist en elämää teknologian avulla, ja joihin meidän on keskityt tävä säilyt tääksemme johtav an asemamme vastuullisuudessa. Nämä kulmakive t ova t ilmasto, rehellinen liike toimint a ja kulttuuri.

V astuullisen liike toiminnan kannalt a on lisäksi vältt ämätön tä, et tä kehitämme jatk uvasti olemassa olevia kest ävän kehityksen perusprosessejamme luodaksemme arvoa ja täyt tääksemme erilaisten sidosryhmien pyynnö t, lakisääteise t vaatimukse t, asiakkaiden odo tukse t sekä lisääntyvä t odo tukse t t ehokkaasta ja läpinäkyväst ä liike toiminnasta. P erusprosessit luov at vankan perustan sille, miten v aikutamme k estävään kehitykseen yrityksenä, ja niihin k uuluvat esimerkiksi ympäristöasioiden oper atiivinen hallinta ja kiert otalous, ty öterveys ja turvallisuus, työv oimaa koske vat kä ytännöt omassa toiminnassamme, vastuullinen hankinta ja t eknologian väärinkä ytön estäminen.

Vuonna 2020, meillä oli 20 lyhy en ja pitkän aikav älin kestäv än kehityksen tavoit et ta. Kesk eisimmät tav oitteemme on esit etty sivulla olevassa tauluk ossa. Muut kestä vän kehityksen olennaisille osa-alueillease te tut tavoit tee t löytyvät osana vuoden 2020 P eople& Planet -r aporttiamme.Pyrimme tunnistamaan syst emaattisesti k estävän kehityksen risk ejä ja mahdollisuuksia ja löytämään uusia mahdollisuuksia liike vaihdon kasva ttamiseksi ja k ustannusten säästämiseksi. Kest ävä kehitys ja siihen liittyvä t tavoit teet, t oimenpitee t ja seur antaprosessit sisältyv ät erilaisiin liike toiminnan aktivit eet teihin ja stra tegioihin. Liike toimint amallimme on kuvat tu tämän toimint akertomuksen “Liike toimintak uvaus” -osiossa.

Sopeutuminen C OVID-19-pandemiaan

Harjoitamme liik etoimin taamme maailmanlaajuisesti, ja meneillään oleva C OVID-19-pandemiaon luonnollisesti vaikut tanut liike toimintamme eri osa-alueisiin.  T arjoamamme tie toliikenneyh teyde t ovat olennaisia palveluita, joiden merkitys k orostui vuoden aikana en tistä enemmän hallitusten ase ttaessa erilaisia r ajoituksia viruksen leviämisen estämiseksi. Meidän on tä ytynyt sopeuttaa toimin tatapojamme varmistaak- semme, e ttä työn tekijämme pysyvä t turvassa samalla, kun ja tkamme liike toimin taamme. Näitä sopeutustoimia joh ti keskit etysti globaali kriisienhallintaan ja liik et oiminnan jatk uvuuteen keskit tyvä ryhmä, ja alueelliset ja maakoh taiset kriisinhallin taryhmät varmistiva t paikallisen toimeenpanon.

Ensisijainen tavoit teemme oli r ajoittaa työn tekijöidemme ja meille työsk entelevien henkilöiden altistumisen todennäk öisyyttä. T ämä tarkoit taa, et tä hyvin aikaisessa vaiheessa pandemiaa siirsimme k aikki työn tekijämme väliaikaisen e täty öpolitiikan piiriin lukuun o ttama tta henkilöitä, joiden työ teht ävä oli kriittinen eik ä sitä voinut suorittaa e tänä. Muita t oimenpiteitä oliva t matk ustamisen rajoit taminen, omaehtoisen kar ant eenin edellyttäminen työn tekijöiltä jo tka ova t olleet matk alla, vierailijoiden pääsyn kieltäminen Nokian toimipaik oille ja lopulta lähes kaikkien Nokian toimipaikk ojen sulkeminen sek ä pääsyn salliminen tiloihimme ainoastaan pieneltä määr ältä työn tekijöitä, joiden työ teht ävät oliva t kriittisiä eik ä niitä voitu suorit taa muualla.

To teuttaaksemme ty öt, joiden t ekeminen e tätyönä ei ole mahdollista – muk aan lukien ken ttä tiimeissä ja tehtailla – o timme kä yttöön erilaisia ohjeita ja pandemian leviämistä hillitseviä toimenpit eitä. Hallitusten lieven täessä rajoituksia olemme t ehneet muutoksia työ ympäristöihin ja niiden käyt töä koskeviin mene ttelyihin. Pyrimme varmistamaan, e ttä tiloissamme nouda te taan fyysistä etäis yyttä, hy gieniataso pysyy kork eana ja et tä prosessit inf ektioiden hallintaa ja k ontak tien jäljittämistä k oskien ova t käytössä. P äivitämme ohjeistustamme jatk uvasti tilant eiden muuttuessa.

Tunnistamme, e ttä pandemia voi vaik uttaa henkilöstömme työk ykyyn ja henkilökoh taiseen elämään monin eri tavoin. T arjoamme joustava t työajat, jo tta ty öntekijöidemme on helpompi täyt tää henkilökoh taiset velvollisuut ensa myös näinä haastavina aikoina. Suoritimme palkkojen tarkast elukier- roksen m yös vuonna 2020 ja jatk oimme kannustimien maksamista ty öntekijöillemme.

Keskeiset vast uullisuustavoitteemme

Painopist ealue	T avoite	T avoitt een tila
Elämän parant aminen teknologian avulla	Autamme asiakkaitamme luomaan seuraava tmiljar di verkkoyh teytt ävuosien 2016 ja 2022 välillä	Saavute tt u e tuajassa
Ilmasto	Tie teeseen perustuva päästöv ähennystavoit e (Sc ope 1 ja 2): V ähennämme kasvihuonekaasupääst öjä omissa toiminnoissamme 41 % vuosien 2014 ja 2030 välillä	Etenee suunnitellusti
Ilmasto	Tie teeseen perustuva päästöv ähennystavoit e (Sc ope 3): V ähennämme tuot teistamme aiheutuvia k asvihuonekaasupäästöjä 75 % vuosien 2014 ja 2030 välillä	Etenee suunnitellusti
Rehellinen liik etoiminta	95 % työn tekijöistämme suoritt aa eettisen liik et oiminnan koulutuksen vuoden 2020 aik ana	Saavute tt u
Kulttuuri	Kas vatamme naist en osuutta joht oteh tävissä 25 %:lla vuosien 2016 ja 2020 välillä	Ei saavute ttu

Olemme jatk aneet palkk ojen ja etuuksien maksamista my ös niille työnt ekijöille, jotka eivät v oi työskennellä k otoa k äsin ja joiden toimipaikka on sulje tt u. Lisäksi olemme varmistanee t palkallisen vapaan t ai sair ausloman työntekijöille, jo tka ov at omaehtoisessa k aran teenissa eivä tkä voi työsk ennellä etänä.

Ulk omaan komennuksella olevia k ollegoitamme tuimme pitämällä heihin jatk uvasti yht eyttä ja avustamalla heit ä majoituksen, sair aanhoidon ja paikallisiin suurlähe tystöihin rekister öitymisen suht een. Enemmistön henkilöstöstämme ja tkaessa e tätyö tä tarjoamme heille ohjausta t erveen tasapainon säilyttämiseksi työn jav apaa-ajan  välillä sekä huolehdimme heidän fyysisestä ja henkisestäh yvinvoinnistaan. Henkilökoh- tainen tukipalvelumme (P ersonal Support Service, Nokia’ sEAP) esimerkiksit arjoaa  työn tekijöille mahdollisuuksia osallistua terveyt een ja hyvinvointiin liit tyviin oppimistapaht umiin ympäri vuoden sekä tarjoaa luo ttamuksellista amma tillista tukea.

Otimme käyt töön erilliset henkilöstöjoh- tamisen ohjee t kriisin aikana, ja varmistamme e ttä työnt ekijät sekä esi-ja johtohenkilö t pysyvä t ajan tasalla pandemiaan liittyviä ohjeita k oskien. Käytössämme on luk uisia kanavia kut enw ebcast-lähe tyksiä,uutiskirjeitä, esihenkilöiden ja henkilöstö toimintojen puheluita sekä sisäinen pandemiaan keskit tyvä tiedonjako foorumi.

Kriisin keskellä perustimme CO VID-19- lahjoitusr ahastomme maaliskuussa 2020 ja teimme yh teistyö tä paikallist en or ganisaatioiden kut en sairaaloiden, yh teisöjen ja kansalaisjärjestöjen k anssa yht eensä 48 maassa,aut taenniit ätorjumaan pandemiaa ja lieven tämään sen vaikutuksia.

Elämän parantaminen teknologian a vulla

Teknologiamme yhdistää ihmise t heille tärkeisiin palveluihin, paikkoihin, mahdollisuuksiin ja ihmisiin. Yksi kesk eisistä tavoit teistamme on aut taa asiakkaitamme yhdistämään seuraav at miljardi verkkoyh- teyt tä vuot een 2022 mennessä, verra ttuna 5,5 miljardiin tilaukseen vuoden 2016 lopussa. T avoit ett a mitataan liit tymien lukumäärällä r adioverkkoasiakkaidemme v erkoissa. Vuonna 2020 r adioverkkoasiakkaidemme v erko t palveliva t yhteensä noin 6,6 miljar dia liittymää maailmanlaajuisesti. T ämä tarkoit taa, et tä saavutimme tav oitteemme e tuajassa.

Lisäksi meillä on yli 1 545 teh täväkriit tistä asiakasta, ja yksityisiä langa ttomia verkk ojamme on käytössä yli 260 asiakkaallamme maailmanlaajuisesti. Vuoden 2020 aik ana ilmoitimme uusista sopimuksista, jotk aluov at tietoliikenne- yht eyksiä yksille harvimmin asutuille ja alipalveluille alueille ja varmista vat, e ttä piene t yritykset, maatila t ja koulut saav at tie toliikenneyh teyde t. Jatk oimme myös yht eistä projektiamme UNICEFin k anssa Keniassa. Hankk een tavoit teena on saat taa yht een asiaankuuluva t osapuolet ja to teutt aa yht eistyössä parhaat r atk aisut kenialaisten koulujen yhdist ämiseksi verkkoon sekä mahdollistaa estee tön, laaduk as ja osallistava koulut us digitaalisten yht eyksien avulla erityisesti tytöille ja vammaisille lapsille. Pr ojekti alkoi vuonna 2018 ja ensimmäise t koulut yhdist et tiin verkkoon syysk uussa 2020 käyt täen meidänFix edWir elessAc cess  -r atkaisuamme.

Hallituksen toimintak ertomus 21

Ilmastonmuutoksen t orjuminen

Ilmastonmuutos on merkittävä riski yhteis- kunnalle. Tiedostamme, e ttä maailmanlaajuinen toimint amme vaikut taa ympäristöön, sillä tuo tteiden ja palvelujen t uot taminen, jakelu ja käyt tö vaa tivat ener giaa ja muita resursseja.# Olennaisimmat ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen torjunta ja vähentämistoimet

Olennaisimmat ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet liittyvät tuotteidemme energiatehokkuuteen sekä kykyymme auttaa muita toimialoja vähentämään päästöjään. Uskomme, että teknologiamme tarjoamat mahdollisuudet asiakkaillemme, teollisuudelle ja yhteiskunnalle, sekä omissa toiminnoissa toteuttamamme toimenpiteet voivat edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Oma toimintamme ei ole kovin herkkä energian hinnoittelun muutoksille tai luonnonkatastrofeille. Ilmastonmuutos voi kuitenkin vaikuttaa asiakkaisiimme ja toimitusketjuumme, maailman talouteen sekä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen vakauteen.

Olemme hyödyntäneet ilmastoaiheisia skenaarioita ilmastoon liittyvien riskien, mahdollisuuksien sekä niiden liiketoimintavaikutusten tarkastelun tukena. Olemme soveltaneet analyysissämme hallitusten välisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) julkaisemaa RCP2.6-skenaariota (Representative Concentration Pathway) sekä IEA:n 2DS-skenaariota. Analyysin tulokset ovat antaneet tietoa riskien ja mahdollisuuksien tarkasteluun, korostaneet tarvetta suurempiin ja kiireellisempiin kasvihuonekaasujen vähentämistoimiin sekä toimineet perustana tieteeseen perustuville päästövähennystavoitteillemme (Science Based Target). Olemme raportoineet ilmastoon liittyviä tietoja, mukaan lukien riskejä, tarkemmin CDP-raportissamme, joka on laadittu TCFD-suositusten (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaisesti. CDP on organisaatio, joka ylläpitää maailmanlaajuista räätälöityä raportointijärjestelmää sijoittajille, yrityksille, kaupungeille, valtioille ja alueille ympäristövaikutusten hallinnan tukemiseksi.

Energiatehokkuus ja asiakashyödyt

Pyrimme jatkuvasti vähentämään myymiemme tuotteiden energiankulutusta asiakkaidemme tietoliikenne verkoissa. Autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, sillä se muodostaa myös suurimman osan omasta hiilijalanjäljestämme. Olemme toimittaneet nollapäästö tuotteita yli 150 asiakkaalle ympäri maailmaa.

Vanhojen verkkojen modernisointi parantaa energiatehokkuutta. Vuoden 2020 aikana modernisoimamme asiakkaiden tukiasemat käyttivät keskimäärin 54 % vähemmän energiaa kuin ne tukiasemat, joita ei modernisoitu. Tämä sekä vähentää ympäristövaikutuksia että tuo asiakkaillemme taloudellisia hyötyjä.

Tavoite	Määrä
Radioverkkoasiakkaidemme verkot palvelivat yhteensä noin 6,6 miljardia liittymää maailmanlaajuisesti.	6,6 miljardia
Vuoden 2020 aikana modernisoimamme asiakkaiden tukiasemat käyttivät keskimäärin 54 % vähemmän energiaa kuin ne tukiasemat, joita ei modernisoitu.	54 %

Päästövähennystavoitteet

Vuoden 2020 aikana teimme myös kovasti töitä päivittääksemme olemassa olevat pitkän aikavälin tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteemme. Uusien tavoitteiden on määrä olla linjassa päämäärän kanssa, joka pyrkii maapallon keskilämpötilojen nousun rajoittamiseen 1,5 asteeseen. Sitouduimme päämäärään vuonna 2019, ja tarkoituksemme on viestiä päivitetyt tavoitteemme vuoden 2021 alkupuolella.

Nykyiset pitkän aikavälin tieteeseen pohjautuvat tavoitteet pyrkivät vähentämään myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvia päästöjä 75 %:lla sekä omasta toiminnastamme aiheutuvia päästöjä 41 %:lla vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna. Vuonna 2020 olemassa olevat tavoitteemme etenivät suunnitellusti. Tavoitteiden eteneminen on linkitetty vuonna 2019 solmitun valmiusluottolimittimme hinnoittelumekanismiin.

Ympäristönhallinta ja kiertotalous

Meillä on hyvin rakennettu ympäristönhallintajärjestelmä ja ympäristöpolitiikka, joita tukevat dokumentoidut prosessit ja maailmanlaajuiset menettelytavat niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Järjestelmämme auttaa meitä seuraamaan edistymistämme ja tunnistamaan kehityskohteita. Oman toimintamme ympäristöjalanjälki on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöstandardin mukaisesti, ja vuonna 2020 sertifioinnin piiriin kuului 90 % työntekijöistä.

Kiertotalous ja jätteen vähentäminen ovat myös keskeinen osa työtämme. Tarjoamme vanhojen laitteiden kunnostusta, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä olennaisena osana tuotteiden elinkaaren hallintaa. Vuonna 2020 lähetimme noin 4 700 tonnia vanhoja tietoliikenne välineitä materiaalitalteenottoa varten ja kunnostimme tai käytimme uudelleen noin 79 400 yksikköä, joiden paino oli yhteensä 570 tonnia.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa

Johdamme liiketoimintaamme rehellisesti

Pitkäaikainen maineemme peräänantamattoman rehellisenä toimijana on tärkein vahvuutemme. Nokialla jokaisella työntekijällä on velvollisuus ja vastuu noudattaa eettisiä arvojamme. Luottamus ei ole koskaan ollut tärkeämpää, ja pyrimme päivittäin ansaitsemaan ja säilyttämään asiakkaidemme, hallitusten, työntekijöidemme ja muiden sidosryhmien luottamuksen. Näinä haastavina aikoina horjumaton sitoumuksemme rehellisyyteen säilyy raudanlujana.

Tämän sitoumuksen perustana ovat toimintaohjeemme, jotka sanelevat neljä pääperiaatettamme eettiselle liiketoimintatavallemme:

• Noudatamme lakeja siellä missä teemme liiketoimintaa.
• Näytämme esimerkkiä toisillemme olemalla rehellisiä ja oikeudenmukaisia.
• Edistämme rehellisyyden kulttuuria keskinäisen kunnioituksen ja luottamuksen kautta.
• Pidämme toisiamme velvollisia noudattamaan ohjeita ja ilmoittamaan mahdollisista rikkomuksista.

Näitä ohjaavia periaatteita täydentävät myös 14 liiketoiminnan kannalta olennaista ohjetta, jotka kattavat seuraavat alueet: sopimattomat maksut/korruption vastustaminen, turistiriidat, reilu kilpailu, yksityisyydensuoja, toiminta valtion virkamiesten kanssa, immateriaalioikeudet ja luottamukselliset tiedot, alihankkijasuhteet, kansainvälistä kauppaa säätelevien lakien ja säännösten noudattaminen, sisäpiirikauppa, terveys, turvallisuus ja työolot, taloushallinto, reilu työpaikka, ihmisoikeudet ja ympäristö.

Erilliset eettiset ohjeet (Code of Ethics) sanelevat täydentäviä ohjeita koskien Nokian toimitusjohtajaa sekä ylintä talousjohtoa. Lisäksi toimintaohjeemme kolmansille osapuolille (Third-Party Code of Conduct) esittävät selkeästi odotuksemme heidän toimintansa eettisyydestä. Toimintaohjeitamme täydentävät myös erilaiset politiikat, menettelytavat ja ohjeasiakirjat, jotka kattavat laajasti eri aiheita, kuten kolmansien osapuolten seulontamenettelyt ja vieraanvaraisuutta koskevat ohjeistukset.

Vuonna 2020 jatkoimme vakiintunutta käytäntöämme tarjota työntekijöillemme jokavuotista koulutusta eettisistä liiketoimintakäytännöistä sekä muista tärkeistä aiheista, kuten laadusta, terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Eettisen liiketoiminnan koulutuksen suoritti 96,2 % työntekijöistämme, ylittäen 95 %:n tavoitteen.

Koulutus aihe	Suoritusprosentti	Tavoite
Eettisen liiketoiminnan koulutus	96,2 %	95 %

Vastauksena COVID-19-pandemiaan, kaksinkertaistimme ponnistuksemme pitää yhteyttä työntekijöihimme eri puolilla maailmaa, hyödynsimme sisäisten sosiaalisen median kanavia, lisäsimme viestintää maailmanlaajuisessa asiamiesohjelmassamme ja toteutimme useita muita virtuaalisia toimintoja. Seurasimme tarkasti pandemian vaikutuksia säännösten noudattamista valvovaan ohjelmaamme läpi vuoden 2020 ja vastasimme tarpeen mukaan siirtämällä resurssejamme ja prioriteettejamme olosuhteiden perusteella sekä suunnittelemalla jatkuvaa seurantaa ja toimenpiteitä.

Korruptionvastaisuus ja lahjonta

Emme harjoita emmekä suvaitse korruptoitunutta käytöstä työntekijöiltämme tai toimittajiltamme. Torjumme korruptiota monin eri keinoin. Meillä on selkeät periaatteet koskien lahjontaa, voitelurahaa, lahjojen antamista ja edustamista, sponsorointia ja lahjoituksia sekä muita julkisen ja yksityisen sektorin korruptioon liittyviä riskitekijöitä. Järjestämme koulutuksia ja viestimme säännöllisesti työntekijöidemme kanssa näistä riskeistä. Tarkastelemme riskejä ja niiden minimoimiseen liittyviä toimenpiteitä yrityksen ylemmän johdon ja tarkastusvaliokunnan kanssa. Teemme jaksottaisia auditointieja ja riskinarviointeja varmistaaksemme, että tunnistamme korruption riskit ja vastaamme niihin.

Säännösten noudattamisen valvonnan viitekehyksen (Compliance Controls Framework, CCF) katsauksemme ovat kattavia, alhaalta ylöspäin suuntautuvia arviointeja, jotka tunnistavat mahdollisia puutteita säännösten noudattamisen valvonnassa ohjelmassamme. Kehitämme ja toteutamme riskienhallintasuunnitelmia jokaisen katsauksen perusteella. Suoritamme myös riskiperusteisia huolellisuusperiaatteen mukaisia toimenpiteitä kolmansille osapuolille (toimittajille ja kumppaneille), jotta voimme arvioida ja hallita heidän kanssaan työskentelyyn liittyviä mahdollisia riskejä. Seulomme myös tuotteidemme loppukäyttäjät arvioidaksemme niihin liittyviä mahdollisia oikeudellisia ja maineriskejä sekä säännösten vastaista toimintaa koskevia riskejä (mukaan lukien, mutta ei rajoittuen sanktioihin ja rahanpesun torjuntaan).

Korruptiontorjuntakeskus (Anti-Corruption Center of Excellence, CoE) on osa säännösten noudattamista valvovia toimintojamme, ja sen tehtävä on arvioida ja seurata kaupallisiin kolmansiin osapuoliin, vieraanvaraisuuteen, sponsorointiin ja lahjoitusten antamiseen liittyviä riskejä. Keskuksen toiminnot ovat digitalisoituja ja perustuvat erilaisten työkaluijen käyttöön. Toiminta sisältää esimerkiksi seurantaa ja verkkokoulutuksia. Kolmansien osapuolten ei odoteta ainoastaan noudattavan kolmansien osapuolten toimintaohjeita, vaan heidän on myös allekirjoitettava vuosittain korruption vastainen sertifikaattimme.

Tiedot ja mittarit

Mittari	Vuosi	Arvo
Radioverkkoasiakkaidemme verkot palvelivat yhteensä noin liittymää maailmanlaajuisesti.	2020	6,6 miljardia
Vuoden 2020 aikana modernisoimamme asiakkaiden tukiasemat käyttivät keskimäärin vähemmän energiaa kuin ne tukiasemat, joita ei modernisoitu.	2020	54 %
Eettisen liiketoiminnan koulutuksen suoritti työntekijöistämme, ylittäen tavoitteen.	2020	96,2 %

Tarjoamme lukuisia koulutuksia ja resursseja, mukaan lukien kattavia verkkokursseja, kohdistettuja mikro-opintoja, apuvälineitä ja kasvokkain tapahtuvia koulutuksia. Vuonna 2020 korruptionvastaista koulutusta järjestettiin liiketoimintayksiköille, alueellisille ryhmille, Nokian huoltoyhtiöille, yhteisyrityksille sekä muille sidosryhmille. Yli 3 000 henkeä osallistui näihin koulutuksiin. Juhlimme Nokian Integrity Daytä lokakuussa ja toteutimme erilaisia virtuaalisia aktiviteetteja, kuten kaksi virtuaalista globaalia tapahtumaa, joita juonsivat Nokian Chief Compliance Officer sekä säännösten noudattamista valvovien toimintojen työntekijöistä koostuva paneeli. Tapahtuma antoi työntekijöille ympäri maailmaa mahdollisuuden tarkastella todellisia korkean riskin tapausskenaarioita ja ottaa yhteyttä säännösten noudattamista valvovaan tiimiin esittääkseen kysymyksiä ja keskustellakseen säännösten noudattamiseen liittyvistä aiheista. Integrity Day juhlistaa Nokian sitoutumista rehellisyyteen ja kutsuu kaikki työntekijät mukaan keskusteluun tämän keskeisen arvon merkityksestä.

Valvonta ja epäkohtien esille tuominen

Hallituksemme, tarkastusvaliokuntamme ja johtoryhmämme valvovat etiikkaamme ja sääntöjen noudattamista. Chief Compliance Officer tarjoaa määräajoin raportteja ja päivityksiä koskien säännösten noudattamista valvovaa ohjelmaamme, ilmoitettujen epäkohtien tutkintaa sekä kehittyviä riskisuuntauksista. Työntekijöiden odotetaan ilmoittavan epäillyistä eettisistä väärinkäytöksistä tai mahdollisista rikkomuksista lakia, toimintaohjeitamme tai yrityksemme politiikkojamme vastaan. Heitä myös kannustetaan tekemään niin, ja tarjoamme lukuisia kanavia ja mekanismeja raportoinnin helpottamiseksi. Epäkohdista on mahdollista ilmoittaa myös anonyymisti, edellyttäen että paikallinen lainsäädäntö sallii sen. Kulttuurimme kannalta on keskeistä varmistaa, että työntekijät tuntuvat olonsa mukavaksi ilmoittaessaan epäkohdista. Nokian maailmanlaajuinen asiamiesohjelma auttaa edistämään kulttuuria, jossa epäkohdista ilmoitetaan, sekä hälventämään työntekijöiden mahdollisesti kokemaa huolta siitä, että ilmoituksesta seuraisi kostotoimenpiteitä. Vuoden 2020 aikana vastaanotimme 776 ilmoitusta epäilystä väärinkäytöksestä, joista 329 tutkittiin Business Integrity -ryhmän toimesta epäilyinä toimintaohjeemme rikkomisesta. 106 ilmoituksen kohdalla tutkinnassa löytyi perusteita epäilyn todentamiseksi. Lisäksi kaksi ilmoituksista tutkittiin korruptionvastaisten periaatteidemme epäiltynä rikkomuksena, joissa oli osallisina kolmansia osapuolia. Ensimmäinen näistä epäilyistä ei osoittautunut todeksi, ja toisen osalta tutkinta ei ollut päättynyt vuoden 2020 loppuun mennessä. Näiden ja muiden tutkintojen seurauksena teimme korjaavia toimenpiteitä, kuten 16 irtisanomista ja 20 kirjallista varoitusta. Kurinpitotoimenpiteiden lisäksi nämä tutkimukset johtivat yksityiskohtaiseen taustalla olevien syiden analysointiin. Tunnistimme korjaavat toimenpiteet ja parannukset, ja seurasimme niiden toimeenpanoa varmistaen siten toimintojemme jatkuvan kehityksen.

Tietosuoja ja turvallisuus

Olemme luoneet kattavan, koko yhtiön laajuisen tietosuojaohjelman, joka perustuu keskeisiin lakeihin, parhaisiin käytäntöihin ja standardeihin. Ohjelma on linjassa konsernin, liiketoimintaryhmien sekä keskeisten tukifunktioiden käytäntöjen ja prosessien kanssa. Pyrimme vähentämään tietosuojariskejä keräämämme, prosessoimamme ja säilyttämämme tiedon osalta. Noudatamme tietojen minimoinnin periaatetta, eli henkilötietoa kerätään vain käyttötarkoituksen kannalta pakollinen määrä, emmekä säilytä henkilötietoja pidempään kuin tarve vaatii. Toteutamme asianmukaiset toimenpiteet varmistaaksemme, että henkilötietoihin pääsevät käsiksi vain ne henkilöt, joilla on siihen selkeä ja perusteltu tarve. Yhtiöllä on virallinen menettelytapa, jonka avulla mahdollisen tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneen tahon riskitasoa hallinnoidaan ja minimoidaan. Menettelytapoihin kuuluvat myös mekanismit valvontaviranomaisten kanssa viestimiseen, mikäli tilanne niin vaatii. Mittaamme ja seuraamme tietosuojaohjelmamme kypsyyttä ja kunnianhimoisuutta tekemällä kattavia liiketoiminnan läpileikkaavia kypsyysarviointeja. Tietoisuutta lisäävä tietosuojasuojaohjelmamme varmistaa, että huomioimme jatkuvasti ja tehokkaasti alueet, joilla on eniten vaikutusta tietosuojaan.

Turvallisuus on yksi 5G:hen, esineiden internetiin ja muihin uusiin teknologioihin liittyvistä huolenaiheista. Pyrimme kehittämään tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät tai ylittävät niihin sovellettavat turvallisuusstandardit. Tästä huolimatta me ja meidän tuotteemme saamme joutua kyberhyökkäysten kohteeksi. Hackeroinnit, virukset, haittaohjelmat ja luvattomat muokkaukset voivat aiheuttaa mahdollisia turvallisuusriskejä ja muita haittoja meille, asiakkaillemme tai kuluttajille sekä muille tuotteidemme ja palvelujemme loppukäyttäjille. Olemme kehittäneet ja panneet täytäntöön prosesseja ja työkaluja, jotka ovat kaiken tuotekehityksen taustalla ja joihin viitataan käsitteellä Design for Security tai DfSec. Ylläpidämme sisäisiä IT-turvallisuuden ja kyberturvallisuuden toimintojamme, kuten sisäisten verkkoresurssiemme valvontaa, ja valikoidut toiminnot ovat ISO27001-sertifioituja. Olemme myös luoneet käytäntöjä, prosesseja ja työkaluja tuotteiden ja palvelujen turvallisuuden edistämiseksi, kattaen myös kolmansien osapuolien turvallisuudenhallinnan.

Ihmisoikeudet – Sanan vapaus ja yksityisyys

Olemme sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita sekä OECD:n monikansallisia yhtiöitä koskevia toimintaohjeita. Kannustamme toimittajiamme ja liiketoimintakumppaneitamme jakamaan nämä arvot. Olemme tukeneet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita vuodesta 2011 saakka. Toimintaohjeemme ja ihmisoikeuspolitiikkamme määräävät lähestymistapamme ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeuksiin liittyvät prosessimme kattavat koko arvoketjun toimitusketjun hallinnasta tuotteiden loppukäyttäjiin, ja olemme asettaneet jokaiselle osa-alueelle selkeät tavoitteet. Ihmisoikeuksien huolellisuusperiaate (Human Rights Due Diligence, HRDD) on sisällytetty globaaleihin myyntiprosesseihimme. Se tarjoaa toimintaperiaatteet sekä työkalut, joiden avulla voimme tehokkaasti käsitellä tarjoamiemme tuotteiden ja teknologian mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvia huomattavimpia ihmisoikeusriskejä. Pyrimme varmistamaan, että tarjoamaamme teknologiaa ei käytetä ihmisoikeusrikkomuksiin kuten loukkaamaan oikeutta yksityisyyteen tai ilmaisun- ja kokoomisvapauteen. Ennen myynnin toteuttamista HRDD-prosessiamme käytetään tunnistamaan, mikä on teknologiamme mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvien ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyvän riskin taso kussakin tapauksessa.

Vuonna 2020 HRDD-prosessiin saapuneet tapaukset ratkaistiin seuraavasti:

• 70 % kohdalla myyntiprosessissa voitiin edetä
• 30 % kohdalla myyntiprosessissa voitiin edetä tiettyjä ehtoja noudattaen
• 0 % kohdalla myyntiprosessi keskeytettiin

Tuotteiden mahdollisen väärinkäytön lisäksi ihmisoikeusriskejä esiintyy globaalissa toimitusketjussamme. Toimitusketjun riskeistä ja toiminnasta on luettavissa lisää osiossa ”Vastuullinen hankinta” sekä nykypäivän orjuutta koskevassa erillisessä lausunnossamme.

Olemme Global Net Network Initiative (GNI) -ryhmän jäsen. GNI koostuu yrityksistä, kansalaisjärjestöistä (mukaan lukien ihmisoikeus- ja lehdistönvapausryhmiä), sijoittajista ja tutkijoista, jotka työskentelevät yhdessä suojellakseen ja edistääkseen ilmaisunvapautta ja yksityisyyttä tieto- ja viestintäteknologian toimialalla. Jäsenyyden ehtona yrityksille on GNI:n periaatteiden noudattaminen sekä suostumus GNI:n suorittamiin arviointeihin, joissa selvitetään jäsenyritysten edistymistä GNI-periaatteiden toimeenpanemisessa.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa

Vastuullinen hankinta

Odotamme toimittajamme noudattavan toimintaohjeitamme ja esitämme heille myös toimittajavaatimuksemme, mukaan lukien Responsible Business Alliance (RBA) -organisaation toimintaohjeet sekä ylimääräiset Nokian määrittelemät vastuullisuusvaatimukset. Vaatimukset koskevat esimerkiksi ympäristöä, työterveyttä ja turvallisuutta, yksityisyyttä, riskienhallintaa, työvoiman oikeuksien hallintaa sekä etiikkaa. Varmistaaksemme, että toimittajamme vastaavat eettisiin vaatimuksiimme sekä parantavat jatkuvasti suoritustaan, järjestämme heille myös arviointeja, auditointeja ja koulutuksia. Vuonna 2020 lisäsimme toimittajien Diamond Awards -ohjelmaan vastuullisuuskategorian antaaksemme tunnustusta kestävän kehityksen innovaatioille.

Vuonna 2020 teimme toimitusketjussamme 391 auditointia (332 vuonna 2019), joihin kuului:

• 24 vastuullisuusauditointia paikan päällä
• 27 toimittajavaatimuksiin liittyvää auditointia paikan päällä
• 340 EcoVadis-pisteitykseen perustuvaa arviointia

Järjestimme toimittajillemme myös koulutustyöpajoja, jotka järjestettiin tänä vuonna etäyhteyksillä. Koulutukset käsittelivät muun muassa ilmastonmuutosta, konfliktivapaata hankintaa, nykypäivän orjuutta ja työterveyttä ja turvallisuutta, ja niihin osallistui yhteensä yli 1 300 toimittajiemme työntekijää.# Hallituksen toimintakertomus

Kestävä kehitys ja vastuullisuus

Toimittajiemme vastuullisuus

Etnisten ja muiden vähemmistöjen huonoon kohteluun liittyvät huolenaiheet kasvoivat, minkä seurauksena olemme järjestäneet toimittajillemme nykypäivän orjuutta käsittelevää kertaavaa koulutusta, tehneet riskinarviointeja ja vahvistaneet vastuullisuuteen liittyviä auditointiohjeitamme viestiäksemme Nokian vaatimuksista liittyen etnisten ja muiden vähemmistöjen kohteluun sekä asianmukaisten toimien toteuttamiseksi.

Jatkoimme työtämme Joint Audit Cooperation:in (JAC) kanssa. JAC on ryhmä tärkeitä asiakkaitamme, jotka osallistuvat toimitusketjun hallinnan parantamiseen ja sen läpinäkyvyyden lisäämiseen.

Suurimmat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit koskevat kenttätyötä, jota suorittavat pääosin alihankkijamme. Riskit liittyvät esimerkiksi työskentelyyn korkeissa paikoissa, työpaikalle ajamiseen sekä sähkötöiden tekemiseen. Tämän vuoksi olemme asettaneet tiukat mittarit toimittajiemme turvallisuudelle, jota arvioidaan toimittajien terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviointiprosessimme avulla. Vuoden 2020 loppuun mennessä 97 % korkean riskin toimintaa harjoittaville toimittajillemme oli tehty terveyden ja turvallisuuden kypsyysarvio, ja 99 % näistä arvioiduista toimittajista täytti niille asetetut vaatimukset työterveydestä ja -turvallisuudesta.

Vuonna 2020 teimme myös vaikutusarviointeja 96 %:lle korkean riskin projekteista. 99 % näistä projekteista täytti vähimmäisvaatimuksemme.

Elektronisissa komponenteissa tarvittavien mineraalien lähteenä käytetään metalleja, joiden louhintaan ja kauppaan liittyy mahdollisia riskejä kuten sotilaallisiin konflikteihin ja ihmisoikeusrikkomuksiin liittyviä vaikutuksia sekä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Tämä on yksi syy siihen, miksi materiaaliemme jäljitettävyys ja tuotteidemme konfliktivapauden varmistaminen on meille tärkeää. Tämä käy ilmi konfliktimineraalipolitiikastamme, joka löytyy verkkosivuiltamme.

Huolellisuusvelvoitteemme piiriin kuuluvat metallit ovat tina, tantaali, volframi, kulta ja koboltti. Vuonna 2020 98 % toimittajistamme oli saavuttanut täyden näkyvyyden toimitusketjuamme osana oleviin sulattoihin, ja kaikista toimittajistamme 95 %:n toimitusketjussa oli ainoastaan sellaisia sulattoja, jotka oli validoitu konfliktivapaiksi tai joiden kohdalla validointiprosessi oli käynnissä. Kaikista osaksi Nokian toimitusketjua tunnetuista sulatoista 80 % on validoitu konfliktivapaiksi tai on parhaillaan validointiprosessissa.

Konfliktimineraaliraporttimme päivitettiin jälleen vuoden 2020 aikana.

Jatkoimme CDP Supply Chain -ohjelmaa toimitusketjumme kanssa luodaksemme ympäristön parantamiseen tähtääviä ohjelmia ja vähentääksemme oman toimintamme aiheuttamia epäsuoria päästöjä toimitusketjussa. Vuonna 2020 430 avaintoimittajaamme vastasi CDP:n pyyntöön ilmoittaa ilmastoon liittyviä tietoja suorituskyvystään. 262 näistä toimittajista myös asetti päästövähennystavoitteita. Lisäksi 275 toimittajaa vastasi kysymyksiin vedestä CDP-ohjelman kautta. Ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi kannustimme myös toimittajia asettamaan ilmastotavoitteet seuraavalle tasolle Science Based Targets -aloitteen mukaisesti.

“Pyrimme jatkuvasti vähentämään asiakkaidemme viestintäverkoissa käyttämien tuotteidemme energiankulutusta.”

Kulttuurimme – ihmisten kunnioittaminen

Uskomme, että työntekijät ovat tärkein voimavaramme, ja pyrimme mahdollistamaan työpaikkakulttuurin, joka kannustaa hyvään suoritukseen, rehellisyyteen ja osallistamiseen. Kilpailu osaavista työntekijöistä jatkuu toimialallamme edelleen hyvin kiivaana. Henkilöstömme määrä on vaihdellut viime vuosina, koska olemme muokanneet strategiaamme vastaamaan paremmin liiketoimintamme tavoitteita ja toimintaamme. Tämänkaltaiset muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä ja jopa uupumusta työntekijöiden keskuudessa. On ensiarvoisen tärkeää, että jatkamme motivoivan, kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjoavan sekä luovuutta ja jatkuvaa oppimista vaalivan yrityskulttuurin rakentamista.

Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä vuonna 2020 oli 92 039 (98 322 vuonna 2019 ja 103 083 vuonna 2018). Alla oleva taulukko esittelee työntekijöiden keskimääräisen lukumäärän alueittain vuonna 2020:

Alue	Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä
Suomi	6 098
Muut Euroopan maat	32 686
Lähi-itä ja Afrikka	3 319
Kiina	13 749
Aasian ja Tyynenmeren alue	20 511
Pohjois-Amerikka	12 002
Latinalainen Amerikka	3 674
Yhteensä	92 039

Toimitusjohtajamme vaihtuessa vuonna 2020 otimme asiaksemme päivittää näkemyksemme työntekijäkokemuksesta. Pekka Lundmarkin ensimmäisenä työpäivänä käynnistimme maailmanlaajuisen kyselyn, jossa kysyimme tuntisivatko työntekijämme ylpeyttä Nokialla työskentelystä ja kokivatko he työilmapiirin sellaiseksi, että se antaa heille mahdollisuuden antaa parhaan työpanoksensa. Kysely keräsi yli 50 000 vastausta. 88,7 % työntekijöistä vastasi olevansa ylpeitä Nokialla työskentelystä, ja 75,1 % oli sitä mieltä, että työilmapiiri mahdollisti heidän antamaan parhaan työpanoksensa.

Olemme sitoutuneet työntekijöidemme ja heidän uransa kehittämiseen. Vuonna 2020, monet ohjatut koulutuksemme muutettiin virtuaaliseen muotoon COVID-19-pandemian vuoksi. Järjestimme johtamisen ohjelmiamme, jotka on kohdennettu uusille esihenkilöille ja johdolle. Näihin ohjelmiin osallistui yli 1 100 henkeä. Jatkoimme myös johtajien valmennustaitojen kehittämistä järjestämällä virtuaalista Coaching for Success -ohjelmaamme. Meillä on lähes 300 sisäistä mentoria, jotka ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Vuoden 2020 aikana yli 7000 työntekijää opiskeli johtamista virtuaalisten ratkaisujen ja videoiden avulla. Meneillään olevan pandemian vuoksi keskityimme myös tukemaan esihenkilöitä ja työntekijöitä viidellä pikaoppaalla, kattaen aiheita kuten resilienssi ja hyvinvointi, virtuaalitiimien johtaminen ja kotona työskentely.

Osallistaminen ja monimuotoisuus

Osallisuutta korostettiin ratkaisevan tärkeänä käytöksenä vuoden 2020 turnaround-suunnitelmassamme. Uskomme, että toimimalla osallistavasti voimme hyödyntää työntekijöiden eroavaisuuksia saavuttaaksemme kasvua ja parempia liike toiminnan tuloksia. Järjestimme Navigating bias with inclusion -työpajoja varmistaaksemme, että johtajamme ymmärtävät, miten ennakkoluulot voivat vaikuttaa haitallisesti heidän tehdessä ihmisiin liittyviä päätöksiä ja toimia. Vuoden 2020 aikana nämä virtuaaliset työpajat tavoittivat yli 85 % kaikista johtajistamme, ja ohjelman tyytyväisyysaste oli 98%.

Osana monimuotoisuuden ja osallistamisen strategiamme toimeenpanoa jatkoimme myös naisjohtajille suunnattua ohjelmaamme. Ohjelmaa sponsoroi ylin johto ja se sisälsi mentorointia ja valmennusta. Lisäksi järjestimme Out Leader -ohjelman, joka sisältää ulkoista verkostoitumista ja mentorointia tähtäen seksuaalivähemmistöjen laajempaan osallisuuteen.

Olemme sitoutuneet koHtelemaan työntekijöitämme tasa-arvoisesti. Tämän sitoumuksen kulmakivenä seuraamme vuosittain palkkojen tasa-arvoa ja tarpeen vaatiessa korotamme palkkoja varmistaaksemme, että selittämätön palkkaero, joka suljettiin ensimmäisen kerran vuonna 2019, pysyy suljettuna vuonna 2020 ja myös tulevina vuosina.

Vuonna 2020, 23,5 % Nokian johtoryhmästä oli naisia, kun taas kaikista johtoasemassa olevista työntekijöistämme noin 15,3 % oli naisia. Naisten osuus kaikista työntekijöistämme oli 22,2 %.

Vuonna 2016 asetimme tavoitteeksi nostaa johto tehtävissä työskentelevien naisten osuutta 25 %:lla vuoden 2020 loppuun mennessä. Kukin liiketoimintaryhmä on onnistunut palkkaamaan ja pitämään naistyöntekijöitä, mutta naisten urapolku ylempiin johtotehtäviin on edelleen heikko ja suuri osa naisista on edelleen keskijohdossa. Siksi emme päässeet tavoitteeseen.

Työterveys, -turvallisuus ja työolot

Työolojemme perusta on määritelty toimintaohjeessamme, jota täydentävät monet globaalit henkilöstöperiaatteet ja -menettelyt, jotka puolestaan mahdollistavat reilun työllistämisen. Noudatamme Kansainvälisen työjärjestön (International Labor Organization, ILO) työelämän yleismaailmallisten perusoikeuksien julistusta sekä työlainsäädäntöä ja työehtoja kaikkialla, missä toimimme. Monissa tilanteissa, joissa se on mahdollista, pyrimme myös ylittämään lainsäädännön ja sääntelyn edellyttämän tason. Työskentelemme ahkerasti varmistaaksemme kunnolliset työolot ja reilun työllistämisen, ottaen huomioon sekä kansainväliset että paikalliset lait ja ohjeistot.

Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmämme on koko ohjelman perusta sekä olennainen osa työterveyden ja -turvallisuuden hallintaa. Nokia on sertifioitu kansainvälisesti tunnetun OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, ja vuonna 2020 aloitimme siirtymisen uuteen ISO45001 standardiin. Sertifioinnin suorittaa kolmas osapuoli, Bureau Veritas, ja se kattaa kaikki verkkoliiketoiminnan toiminnot, asiakastoiminnot sekä konsernin tukitoiminnot. Järjestämme koulutuksia, analyyseja, arviointeja ja seurantaa varautuaksemme työhön liittyviin terveys- ja turvallisuusriskeihin. Meillä on laaja kirjo terveyden ja turvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen liittyviä ohjelmia. Lisäksi kannustamme työntekijöitä ja alihankkijoita raportoimaan vaara- ja läheltä piti -tilanteet.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksissa.# Osakkeet ja osakkeenomistajat

Yhtiön osakepääoma 31.12.2020 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 5 653 886 159. Osakkeiden kokonaismäärästä konserniyhtiöiden hallussa oli yhteensä 36 389 799 osaketta, joiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 0,6 %. Vuonna 2020 Nokia antoi itselleen maksuttomassa osakeannissa hallituksen valtuutuksen nojalla 13 350 000 uutta osaketta käytettäväksi Nokian osakepalkkiojärjestelmän sitoumusten täyttämiseksi. Vuonna 2020 annoimme hallituksen valtuutuksen nojalla yhteensä 11 915 070 omaa osakettamme työntekijöillemme, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille, Nokian osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella. Osakkeet annettiin vastikkeetta ja ohjelmien ehtojen mukaisesti. Hallituksen jäsenten hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 1 033 100 Nokian osaketta ja ADS-osaketallennustodistusta, jotka edustivat 0,02 %:a liikkeeseenlasketuista osakkeistamme ja kokonaisäänimäärästä lukumatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Toimitusjohtajan hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 788 850 Nokian osaketta. Lisätietoja Nokian osakkeista on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 20, Emoyhtiön osakkeet. Nokialla ei ole vähimmäis- tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

	31.12 2020	2019	2018	2017	2016
Osakepääoma, milj. EUR	246	246	246	246	246
Osakkeet (1 000)	5 653 886	5 640 536	5 635 945	5 839 404	5 836 055
Konserniyhtiöiden hallussa olevat omat osakkeet (1 000)	36 390	34 955	42 783	259 887	115 552
Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000)	5 617 496	5 605 581	5 593 162	5 579 517	5 720 503
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita
Laimentamaton (1 000) (1)	5 612 418	5 599 912	5 588 020	5 651 814	5 732 371
Laimentettu (1 000) (1)	5 612 418	5 626 375	5 588 020	5 651 814	5 741 117
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä (2)	246 886	248 526	243 409	247 717	237 700

(1) Käytetty emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvan osakekohtaisen tuloksen laskennassa.
(2) Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Keskeiset tunnusluvut

1.1.-31.12.

Jatkuvat toiminnot	2020	2019	2018	2017	2016
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR	-0,45	0,00	-0,10	-0,26	-0,13
Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR	-0,45	0,00	-0,10	-0,26	-0,13
Hinta/voittosuhde, laimentamaton (1)	neg.	neg.	neg.	neg.	neg.
Osakekohtainen osinko, EUR (2)	0,00	0,00	0,10	0,19	0,17
Maksetut osingot, milj. EUR (2)	–	–	560	1 063	963
Osinko tuloksesta, % (2)	–	–	neg.	neg.	neg.
Osinkotuotto, % (1)(2)	–	–	1,99	4,88	3,70

31.12.

	2020	2019	2018	2017	2016
Osakekohtainen oma pääoma, EUR	2,22	2,73	2,73	2,89	3,51
Osakeannin markkina-arvo, milj. EUR (1)	17 701	18 476	28 134	21 704	26 257

(1) Perustuu Nasdaq Helsingin Nokian osakkeen vuoden päätöskurssiin.
(2) Emoyhtiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2020. Tilikausilta 2019, 2018, 2017 ja 2016 esitetyt luvut kuvaavat maksettuja osinkoja emoyhtiön omistajille.

Osakevaihto

1.1.–31.12.

	2020	2019	2018	2017	2016
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä (1 000) (1)	13 903 762	11 003 630	8 960 687	8 839 680	9 604 722
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000)	5 612 418	5 599 912	5 588 020	5 651 814	5 732 371
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	248	196	160	156	168

(1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto ja Euronext Paris (marraskuusta 2016 alkaen).

Osakkeilla käydään kauppaa pääasiassa Nasdaq Helsingissä ja Euronext Pariisissa osakkeilla ja New Yorkin pörssissä ADR-osaketallennustodistuksilla.

Kurssikehitys

Ajanjakso	Nasdaq Helsinki	New Yorkin pörssi	Euronext Pariisi
	Alin	Ylin	Arvo
Koko vuosi 2020	2,08	4,34	5,14
Koko vuosi 2020 keskiarvo (painotettu)	3,39		3,98
Vuoden lopun arvo 31.12.2020	3,15		3,91
Vuoden lopun arvo 31.12.2019	3,30		3,71
Muutos välillä 31.12.2019-31.12.2020	(4,5) %		5,4 %

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella

Vuosi (1)	Optioiden alalaji	Merkintähinta EUR	Uusien osakkeiden määrä (1 000)	Maksupäivä	Nettotuotto milj. EUR	Uusi osakepääoma milj. EUR
2018	Nokian optio-ohjelma 2012 1Q	3,48	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 2Q	2,08	128	2018	0,27	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 3Q	1,82	170	2018	0,31	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 4Q	1,76	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 1Q	2,58	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 2Q	2,35	127	2018	0,30	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 3Q	2,72	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 4Q	5,41	0	2018	0,00	–
	Yhteensä		425		0,87
2019	Nokian optio-ohjelma 2013 1Q	2,58	0	2019	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 2Q	2,35	23	2019	0,05	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 3Q	2,72	0	2019	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 4Q	5,41	0	2019	0,00	–
	Yhteensä		23		0,05

(1) 2019 vuoden jälkeen Nokia ei ole hallinnoinut yhtään globaalia optio-ohjelmaa. Lisätietoja Liitetiedossa 26, Osakeperusteiset maksut.

Osingot

Osakkeenomistajille jaettava osinko on Nokian ensisijainen varojenjako tapa. Nokia alkoi jakaa osinkoja vuosineljänneksittäin tilikaudesta 2018 alkaen. Hallitus päätti 24.10.2019 keskittyä osingonjakoon. Näin voidaan a) taata Nokian kyky lisätä 5G-investointeja, b) jatkaa investointeja kasvaviin yritystoiminnan ja ohjelmistojen strategisiin painopistealueille sekä c) vahvistaa Nokian kassa-asemaa. Tämä oli linjassa Nokian osinkopolitiikan kanssa, jonka mukaan osinkopäätökset tehdään Nokian kassa-asema ja odotettavissa oleva kassavirta huomioiden.

Hallitus on tyytyväinen Nokian viimeaikaiseen operatiiviseen suoritukseen ja sen aloittamaan kestävän kassavirran kerryttämiseen. Hallitus on tyytyväinen siihen, että Nokia on vahvistanut kassaansa. Hallitus keskittyy kuitenkin jatkossakin varmistamaan Nokian kyvyn lisätä investointeja 5G:hen ja strategisille alueille ja jatkaa samalla kestävän kassavirran tuottamista. Tämän vuoksi hallitus ei ehdota osinkoa tai osingonjakovaltuutusta tilikaudelta 2020. Jaamme mahdolliset kertyneet voittovarat osakeyhtiölain, kuten määritelty jäljempänä, mukaisesti.

Laadimme ja laskemme mahdollisen voitonjaon joko käteisosinkoina, varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, osakkeiden takaisinostoina, jossain muussa muodossa tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jaettavien voittovarojen määrittämiseen ei ole olemassa tiettyä kaavaa, mutta alla käsitellään tiettyjä lainsäädännön asettamia rajoituksia. Mahdollisten tulevien kertyneiden voittovarojen jakamisen ajoitus ja määrä riippuvat yhtiön tulevista tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta.

Osakeyhtiölain mukaan voimme jakaa osakkeistamme kertyneitä voittovaroja ja/tai varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ainoastaan osakkeenomistajien päätöksellä ja hallituksen esittämän määrän mukaisesti rajoitetuin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määrä rajoittuu emoyhtiön jaettavien voittovarojen määrään osakkeenomistajien hyväksymän edellisen tilinpäätöksen mukaan, ottaen huomioon olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa tilanteessa edellisen tilikauden päätyttyä sekä lakisääteiset vaatimukset siitä, että varojenjako ei saa johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen. Voitonjako ei saa ylittää hallituksen esittämää määrää, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen vaatia vähimmäisosingon jakoa.

Osakkaat Suomessa

31.12.2020 rekisteröidyt osakkaat omistivat noin 24 % ja hallintarekisteröidyt osakkaat noin 76 % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2020 oli yhteensä 246 886. Jokainen tilinhoitajayhteisö (14) sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkaat 31.12.2020

Osakkeenomistaja	Osakemäärä yhteensä (1 000)	% kaikista osakkeista	% äänimäärästä
Solidium Oy	296 000	5,24	5,24
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	79 800	1,41	1,41
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	78 952	1,40	1,40
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	44 307	0,78	0,78
Valtion Eläkerahasto	42 000	0,74	0,74
Schweizerische Nationalbank	27 112	0,48	0,48
Nordea Bank Abp	16 962	0,30	0,30
Oy Lival Ab	16 700	0,30	0,30
Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f.	15 678	0,28	0,28
Danske Invest Finnish Equity Fund	15 300	0,27	0,27

(1) Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 24 931 138 Nokian osaketta.

Osakeomistuksen jakauma 31.12.2020

Omistettujen osakkeiden lukumäärä	Osakkeenomistajat	% osakkeenomistajista	Osakemäärä yhteensä	% kaikista osakkeista
1–100	55 705	22,56	2 970 824	0,05
101–1 000	116 103	47,03	52 207 178	0,92
1 001–10 000	66 069	26,76	206 558 643	3,65
10 001–100 000	8 472	3,43	206 905 293	3,66
100 001–500 000	424	0,17	83 320 702	1,47
500 001–1 000 000	42	0,02	30 352 097	0,54
1 000 001–5 000 000	49	0,02	127 487 410	2,26
Yli 5 000 000	22	0,01	4 944 084 012	87,45
Yhteensä	246 886	100,00	5 653 886 159	100,00

(1) Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (14) sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistusta.# K ansallisuuden mukaan

% kaikista osakkeista	Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat	76,17
	Suomalaiset osakkeenomistajat	23,83
	Yhteensä	100,00

Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat)

% kaikista osakkeista	Yritykset	2,35
	Kotitaloudet	8,19
	Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2,22
	Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,24
	Julkisyhteisöt (mukaan lukien työeläkelaitokset)	9,83
	Yhteensä	23,83

ADS-osaketallennustodistuksia oli 31.12.2020 yhteensä 770 246 104 (joka vastaa samaa määrää osakkeita tai noin 14 prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista), joista 114 939 oli rekisteröityjen osakkeenomistajien hallussa Yhdysvalloissa. Tiedämme, että monet ADS-todistukset ovat välittäjien ja muiden nimellisten osakkeenomistajien rekisteröimiä, joten edellä mainittu omistajien lukumäärä ei välttämättä edusta ADS-todistusten todellisten edunsaajien varsinaista lukumäärää tai tällaisten henkilöiden omistamien ADS-todistusten määrää. Broadridge Financial Solutions, Inc.:ltä saadun tiedon mukaan ADS-todistusten varsinaisia omistajia oli 31.12.2020 yhteensä 522 361.

Tiedossamme oli 29.1.2021, että Blackrock, Inc. omisti 31.12.2020 yhteensä 333 048 530 Nokian osaketta, jotka tuolloin vastasivat noin 5,9 prosenttia Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä.

Nokian saaman liputusilmoituksen mukaan Solidium Oy:n omistusosuus Nokiasta saavutti 283 000 000 osakkeen rajan 3.9.2020 vastaten noin 5,01 %:n omistusosuutta Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä.

Tietojemme mukaan Nokia ei ole minkään muun yhtiön tai minkään hallituksen suorassa eikä välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jotka saattaisivat johtaa määräysvallan muut tumiseen Nokiassa.

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja optio-oikeudet

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 4 480 039 Nokian osaketta ja ADS-osaketallennustodistusta, jotka edustivat 0,08 prosenttia liikkeeseenlasketuista osakkeista ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

Tieto tarjouksesta ja listauksesta

Pääomamme koostuu osakkeista, joilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella NOKIA ja Euronext Pariisissa kaupankäyntitunnuksella NOKIA. American Depositary Share -osaketallennustodistuksillamme, joista jokainen edustaa yhtä osakettamme, käydään kauppaa New Yorkin pörssissä kaupankäyntitunnuksella NOK. ADS-osaketallennustodistusten todisteena on American Depositary Receipt -todistus, jonka Citibank, N.A. antaa.

Hallituksen toimintakertomus 31

Nokian yhtiöjärjestys

Nokian yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestyksemme muutos vaatii yhtiökokouksen päätöksen, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestyksemme sisältää lausekkeen koskien lunastusvelvollisuutta. Yhtiöjärjestyksen 13§:n ”Lunastusvelvollisuus” muuttaminen edellyttää, että päätöstä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

Y-tunnus

Nokia on Suomen lakien mukaisesti perustettu yhtiö, jonka Y-tunnus on 0112038-9. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön toimialana on kehittää, valmistaa, markkinoida ja myydä tuotteita, ohjelmistoja ja palveluja monilla kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla. Nämä tuotteet, ohjelmistot ja palvelut liittyvät muun muassa teleoperaattoreiden ja muiden yhtiöiden verkkoinfrastruktuuriin, esineiden internettiin, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, multimediaan, big dataan ja analytiikkaan, mobiililaitteisiin, puettaviin laitteisiin ja muuhun elektroniikkaan. Lisäksi yhtiö voi luoda, hankkia ja lisensoida aineetonta omaisuutta ja ohjelmistoja sekä harjoittaa muuta teollista toimintaa ja liiketoimintaa. Yhtiö voi myös harjoittaa arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa. Yhtiö voi harjoittaa liike toimintaansa suoraan tai tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kautta.

Hallituksen jäsenten äänivaltaisuus

Suomen lain mukaisesti hallituksen päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Hallituksen jäsenet eivät saa osallistua heidän ja yhtiön tai kolmannen osapuolen välisen sopimuksen käsittelyyn tai muiden sellaisten asioiden käsittelyyn, joista voi olla heille merkittävää hyötyä ja jotka voivat olla yhtiön edun vastaisia. Suomen laki ei aseta ikärajoja hallituksen jäsenille, eikä Suomen laissa vaadita, että hallituksen jäsenen tulisi omistaa tietty vähimmäismäärä yhtiön osakkeita. Kuitenkin, yhtiön nykyisen käytännön mukaisesti hallituksen jäsenille vuosittain maksettavista palkkioista noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti käyttämällä Nokian omia osakkeita, ja hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kolmen ensimmäisen palvelusvuotensa aikana hankitut osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot).

Osakkeenomistajien oikeudet, etuoikeudet ja rajoitukset

Jokainen osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen ääneen yhtiökokouksissa. Suomen lain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee pitää viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisen tilikauden päättymisestä. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhtiökokous koolle katsoessaan tämän tarpeelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat yhdessä vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista ulkona olevista osakkeista, sitä vaativat. Yhtiöjärjestyksemme mukaisesti hallituksen jäsenet valitaan vähintään kerran vuodessa toimikaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päätymiseen asti.

Suomen lain mukaan osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Suomessa yhtiöt eivät tavallisesti jaa osakkeenomistajilleen valtakirjalomakkeita, joten Nokiankaan ei tee niin. ADS-osaketallennustodistusten hallintarekisteriin merkityt omistajat ja tosiasialliset edunsaajat saavat kuitenkin valtakirjalomakkeet tallennusyhteisöltä (Depositary).

Yhtiökokoukseen voi osallistua ja siellä voi äänioikeuttaan käyttää osakkeenomistaja, joka on rekisteröitynä osakkeenomistajaksi Suomen lain mukaisesti ylläpidettävään osakasluetteloon viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana päivänä. Jos ADS-osaketallennustodistusten hallintarekisteriin merkitty omistaja tai tosiasiallinen edunsaaja haluaa käyttää varsinaisessa yhtiökokouksessa äänioikeuttaan, hänen tulee rekisteröityä tilapäisesti osakasluetteloon omalla nimellään. Täsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta. ADS-osaketallennustodistusten omistaja voidaan rekisteröidä tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yhtiökokousta varten, mikäli hän toimittaa tallennusyhteisölle henkilökohtaisesti tai välittäjänsä tai omaisuudensäilyttäjänsä kautta määräaikaan mennessä tallennusyhteisöltä saamien ohjeiden mukaisen valtakirjan, jossa on seuraavat tiedot: ADS-osaketallennustodistusten omistajan nimi, osoite ja henkilötunnus, äänioikeuden antavien osakkeiden määrä sekä äänestysohjeet. Yhtiökokouksen osakasluettelo täsmäytyspäivän tilanteen mukaan on julkista tietoa kyseisen kokouksen päätymiseen asti. Muut hallintarekisteriin merkityt osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan ohjeistamalla välittäjäänsä tai muuta omaisuudensäilyttäjää rekisteröimään osakkeet tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon ja antamalla äänestysohjeet välittäjältä tai omaisuudensäilyttäjältä saamassaan ilmoituksessa kuvatulla tavalla.

32

Täyttämällä ja palauttamalla tallennusyhteisöltä saamansa valtakirjan ADS-osaketallennustodistusten omistaja valtuuttaa myös tallennusyhteisön ilmoittamaan meille, yhtiöjärjestyksemme edellyttämällä tavalla, omistajan aikomuksesta osallistua yhtiökokoukseen.

Jokainen osakkeemme antaa yhtäläisen oikeuden jaettaessa yhtiön varoja. Oikeus osinkoon vanhenee kolmen vuoden jälkeen, jos osinkoa ei ole tuona aikana nostettu. Nostamattomat osingot jäävät Nokialle.

Suomen lain mukaan yhtiön osakkeiden tuottamat oikeudet perustuvat osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Suomen laki tai yhtiöjärjestyksemme ei aseta rajoituksia Nokian osakkeiden omistukselle, kuten ulkomaisten osakkeenomistajien oikeudelle omistaa osakkeita tai käyttää niihin perustuvia äänioikeuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

Osakeomistusta tai äänivaltaa koskeva ilmoitusvelvollisuus

1.1.2013 voimaan tulleen arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja äämiosuutensa kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa, ylittää tai vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % kohdeyhtiön kaikkien osakkeiden kokonaismäärästä tai äänimäärästä. "Omistus" tarkoittaa osakkeenomistajan ja tämän lähipiirin osakeomistuksia ja äänimäärää arvopaperimarkkinalain mukaisesti laskettuna. Ilmoitus on annettava myös, kun osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaisi näiden rajojen saavuttamiseen, ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen ilmoitusajan alle. Yhtiön tulee julkistaa saamansa ilmoitukset pörssitiedotteena viipymättä.Lunast usvelvollisuus

Yhtiöjärjestyksemme mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista saavuttaa tai ylittää kolmasosan tai puolet, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta heidän osakkeensa aikaisempien kaupankäyntikurssien painotettuun kes kurssiin. Osakkeenomistajalla, johon tällainen lunastusvelvollisuus kohdistuu, on myös velvollisuus lunastaa kaikki yhtiön liikkeeseen laskemat merkintä- ja optio-oikeudet sekä vaihtovelkakirjat, jos niiden omistaja näin vaatii.

Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden lunastushinta on korkeampi seuraavista:

(a) osakkeen kaupankäyntikurssien painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän aikana Helsingin pörssissä ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä tarkoitetun omistusrajan saavuttamisesta tai ylittymisestä tai, sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, yhtiön hallitus sai siitä muutoin tiedon; tai

(b) osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut hankkimistaan tai muutoin saamist aan osakkeista viimeisten 12 kuukauden aikana ennen edellä kohdassa (a) tarkoitettua päivää.

Arvopaperimarkkinalain mukaisesti osakkeenomistajan, jonka ääniosuus kasvaa yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin kohdeyhtiön osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun kohdeyhtiön osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle, on tehtävä kuukauden kuluessa julkinen osto tarjous kaikista muista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista ja niihin oikeuttavista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista arvopapereista, kuten merkintä- ja optio-oikeuksista tai vaihtovelkakirjoista. Tarjousvastikkeena pakollisessa osto tarjouksessa on maksettava käypä hinta. Käypää hintaa määritettäessä lähtökohtana pidetään korkein tarjousvelvollisen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimivien henkilöiden tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksamaa hintaa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä. Jos tarjousvelvollinen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimiva henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana hankkinut tarjouksen kohteena olevia arvopapereita, käyvän hinnan määrittelemisen lähtökohtana pidetään tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kolmen kuukauden aikana säännellyn markkinan kaupankäynnissä tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettu keskiarvoa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä.

Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Käypä hinta määritetään muun muassa viimeaikaisen osakekurssin perusteella. Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely eroaa, ja lunastushinta voi erota, edellä esitetystä Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesta lunastusmenettelystä ja -hinnasta. Kun lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt arvopaperimarkkinalain mukaisessa pakollisessa tai vapaaehtoisessa julkisessa osto tarjouksessa ja lunastaja on tarjouksen perusteella saanut haltuunsa vähintään yhdeksän kymmenesosaa tarjouksen kohteena olleista osakkeista, käypänä hintana pidetään julkisessa ostotarjouksessa tarjottua hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä.

Merkintäetuudet

Nykyisillä osakkeenomistajilla on osakeannin yhteydessä etuoikeus merkitä yhtiön uusia osakkeita osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa. Osakeannissa voidaan yhtiökokouksen päätöksellä poiketa merkintäetuudesta, jos sitä puoltavilla osakkeenomistajilla on vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista ja siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Ulkomaalaisten yritysostojen seuranta

Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa koskevan lain (2012/172, muutoksineen) mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa ilmoitus, mikäli ulkomainen ostaja hankkii suoraan tai epäsuorasti vähintään yhden kymmenesosan yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osakeyhtiössä. Työ- ja elinkeinoministeriön on vahvistettava yritysosto, jollei se voi vaarantaa erittäin tärkeää kansallista etua, jolloin ministeriö voi siirtää vahvistamista tai vahvistamatta jättämistä koskevan asian valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi. Jos yritysoston kohteena on puolustusteollisuusyritys, ulkomaisen omistajan on haettava työ- ja elinkeinoministeriöltä etukäteen vahvistus yritysostolle. Yritysostolle ei tarvita vahvistusta, jos ulkomainen omistaja merkitsee seurannan kohteena olevan osakeyhtiön osakkeita osakepääoman korotuksen yhteydessä samassa suhteessa kuin hän ennuudestaan omistaa yhtiön osakkeita. Vahvistusvaatimus ei myöskään koske Euroopan talousalueeseen tai vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden asukkaita, paitsi oikeushenkilöitä joiden osakkeista Euroopan talousalueen tai vapaakauppaliittoon kuulumattoman valtion asukas omistaa vähintään yhden kymmenesosan.

Hallituksen toimintakertomus

33 Riskitekijät

Alla on kuvattu riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaamme. Osakkeenomistajien ja sijoitusta harkitsevien tulee tutustua huolellisesti seuraaviin riskitekijöihin tässä toimintakertomuksessa esitettyjen muiden tietojen lisäksi. Toimintaamme liittyy useita riskejä ja epävarmuustekijöitä, eikä alla kuvattuja riskitekijöitä tule pitää tyhjentävänä kuvauksena riskeistä. Kuvattujen riskien lisäksi voi olla muitakin riskejä, jotka eivät ole tiedossamme tai jotka voivat osoittautua olennaisiksi, vaikka niitä ei tällä hetkellä pidetä sellaisina. Lisätietoja oikeudenkäynneistä, joissa Nokia on osapuolena, löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedostosta 30, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet. Tämä toimintakertomus sisältää myös tulevaisuutta koskevia lausuntoja, joihin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä. Ellei toisin mainita tai ellei asia yhteys vaadi muuta, näissä riskitekijöissä ilmauksket "Nokia", "Nokia-konserni", "konserni", "me", "meitä" ja "meidän" tarkoittavat Nokian konsolidoituja operatiivisia segmenttejä.

Alla luetellut riskit ja riskitekijät voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme, kilpailukykyymme, Nokia-brändiin tai maineeseemme ja osakkeen hintaan, emmekä välttämättä onnistu toteuttamaan menestyksekkäästi strategisia suunnitelmiamme, ylläpitämään tai parantamaan liiketoimintaryhmiemme operatiivista ja taloudellista tulosta tai taloudellista asemaamme, tunnistamaan tai hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia tai muutoin kasvattamaan liiketoimintaamme tai parantamaan kilpailukykyämme ja markkinaosuuttamme. Tietyt riskit tai tapahtumat voivat olla merkityksellisempiä Nokialle tai vain tietylle liiketoimintaryhmälle, liiketoiminnalle tai konsernin osalle.

Riskitekijät koskien strategiaa ja sen toteuttamista
* Menestyksemme toimintatapamme uudistamisessa uuden toimintamallin kautta.
* Kykymme saavuttaa/varmistaa teknologiajohtajuus segmenteissä, joissa päätämme kilpailla.
* Kehityssuunta kohti avoimia rajapintoja, virtualisointia, pilvinatiiveja ohjelmistoja ja siirtyminen vähitellen pois monoliittisista järjestelmistä sekä näiden mahdollinen vaikutus tuote- ja palveluportfolioomme, kilpailuentään, liiketoimintamalleihin ja liiketoiminnan tuottoprofiiliin.
* Investointiemme kyky tuottaa teknologioita, tuotteita tai palveluita, jotka saavuttavat tai säilyttävät laajan hyväksynnän markkinoilla, vastaavat asiakkaidemme kasvaviin tarpeisiin tai johtavat innovatiivisiin läpimurtoihin, joita voimme muutoin hyödyntää liiketoiminnassamme.
* Menestyksemme toimintamme ja tehokkuutemme parantamiseen tähtäävissä tuotekehitysinvestoinneissa, lisenssointisopimuksissa, yritysjärjestelyissä, teknologiahankinnoissa, partneroinneissa tai yhteisyrityksissä ja niiden muodostamisessa tai osaavan henkilökunnan palkkaamisessa.

Riskit ja epävarmuustekijät johtuen yleisestä taloustilanteesta, rahoitusmarkkinaolosuhteista sekä kehityksestä toimimillamme toimialoilla ja markkinoilla
* Yleinen globaali taloustilanne, rahoitusmarkkinaolosuhteet sekä muu kehitys maissa tai toimialoilla, joissa me, asiakkaamme ja alihankkijamme toimimme.
* Riippuen COVID-19-pandemian kestosta ja kyseistä virusta vastaan käytettävien toimenpiteiden luonteesta ja vaikutuksista, pandemialla voi edelleen olla negatiivisia vaikutuksia toimintaamme ja taloudelliseen tulokseemme.
* Tietotekniikka- ja viestintäalan sekä niihin liittyvien palvelumarkkinoiden syklisyys ja niihin vaikuttavat useat tekijät, mukaan lukien kilpailijoiden käyttäytyminen, asiakkaiden mahdollinen sulautuminen, palveluntarjoajien, kuluttajien ja yritysten ostokäyttäytyminen, järjestelmien käyttöönotto, käyttöönottojen ajoitukset ja hankintojen määrä.
* Ankarä kilpailu verkkolaite toimittajien kesken sekä kilpailu asiakkaidemme kentällä ajavat hintaeroosiota toimialallamme.
* Hintakilpailukykymme tai muu kehitys koskien hinnoittelua tai sopimusehtoja, kuten asiakasrahoituksen epäsuotuisa kehitys tai pidennetyt maksuehdot.# Riskitekijät

Mikäli pankit tai vastaavat instituutiot olisivat haluttomia antamaan takauksia, vakuuksia, asiakasrahoitusta tai ostamaan saataviamme, se voisi heikentää mahdollisuuksiamme saada uusia asiakkaita sekä hallinnoida luottoriskiä ja maksuvalmiuttamme.

Olemme riippuvaisia rajallisesta määrästä asiakkaita sekä laajoista monivuotisista sopimuksista, minkä seurauksena yksittäisen asiakkaan tai sopimuksen menettämisellä, operaattoreiden keskittymisellä tai yksittäisiin sopimuksiin liittyvillä epäedullisilla sopimusehdoilla ja muilla ongelmilla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus.

Kilpailukykyymme liittyvät riskit

• Mahdollinen liiketoimintamallien muuttuminen, teknologiset muutokset sekä näiden mukana tulevat uudet kilpailijat.
• Emme välttämättä pysty toteuttamaan suunniteltuja yritysjärjestelyjä, tai voimme epäonnistua suunnitelluissa yritysjärjestelyissä, yritysjärjestelyjä tai niiden solmimisessa, kumppanuussopimuksissa tai kyseisistä transaktioista odotettujen hyötyjen, synergiaetujen, kulusäästöjen ja/tai tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.
• Emme välttämättä onnistu panostamaan tehokkaasti ja kannattavasti uusiin korkealaatuisiin ja kilpailukykyisiin tuotteisiin, palveluihin, päivityksiin ja teknologioihin, jotka saavuttavat laajan hyväksynnän markkinoilla tai tuovat niitä markkinoille oikea-aikaisesti.
• Voimme kohdata vaikeuksia ja haasteita 5G-teknologian tuotekehityksessä, markkinoille viemisessä sekä 5G-liitännäisten palvelujen kaupallistamisessa.
• Toimenpiteemme tuotteiden ja palvelujen koko ketjun kustannusten hallitsemiseksi tai kilpailukyvyn, taloudellisen tai operatiivisen tehokkuuden tai tuloksen kehittämiseksi eivät välttämättä johda tavoiteltuihin tuloksiin, hyötyihin, kustannussäästöihin tai parannuksiin.

Riskitekijät liittyen immateriaalioikeuksiin, teknologia- ja Nokia-tavaramerkin lisensointiin

• Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme ovat riippuvaisia kehittämistämme immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista ja kyvykkyydestämme luoda uusia teknologioita, tuotteita tai palveluita ja suojata immateriaalioikeuksiamme ja patenttiportfoliomme kilpailukykyä.
• Patenttilisensointituotot ovat riippuvaisia kyvystämme säilyttää immateriaalioikeuksiin liittyvien tuottojen nykyiset lähteet ja sopimusehdot, luoda uusia tulonlähteitä, sekä kyvystämme suojata immateriaalioikeuksiamme loukkauksilta. Haasteensa luo epävarmuus immateriaalioikeuksien sääntelyn kehityksestä kansainvälisesti lisäksi mahdollisten patenttiloukkauksiin liittyvien oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennakoida.
• Suhteellisen merkittävä osa nykyisistä patenttilisensointituotoista on peräisin älypuhelinmarkkinoilta, jotka muuttuvat nopeasti ja joilla toimii rajallinen määrä suuria toimijoita.
• Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä tavoittelee liikevaihtoa ja kannattavuutta Nokia-tavaramerkin, teknologioiden ja patenttien lisensoinnilla. Olemme mukana myös muissa liiketoimintahankkeissa kuten teknologiainnovoinneissa ja hautomoissa. Näihin liittyvät tuotto-odotukset eivät välttämättä toteudu suunnitelmien mukaisesti tai ollenkaan.
• Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme eivät ole riippuvaisia ainoastaan kehittämistämme immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista, mutta myös tiettyjen kolmansien osapuolten meille lisensoimista teknologioista. Tämän seurauksena käyttämämme tai harkitsemamme teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi on yhä haastavampaa, ja odotamme kohtaavamme jatkossakin väitteitä siitä, että olisimme rikkoneet kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia. Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa lisensointikustannustemme kasvuun, rajoittaa kykyämme käyttää tiettyjä teknologioita tuotteissamme ja/tai aiheuttaa kalliita ja aikaa vieviä oikeudenkäyntejä.

Riskit ja epävarmuustekijät koskien geopoliittista, lainsäädännöllistä ja eettistä liiketoimintaympäristöämme

• Maailmanlaajuiseen liiketoimintaamme kohdistetaan suoraa ja epäsuoraa sääntelyä ja olemme alttiina poliittisille, lainsäädännöllisille ja muille alueellisille riskeille, kuten esimerkiksi muutoksille talous- ja kauppapolitiikassa tai niihin liittyvissä menettelytavoissa, säädöksille koskien kansallista turvallisuutta, tietoturvaa tai kilpailua ja toimenpiteille osana korruption tai muun vilpillisen toiminnan vastaista taistelua.
• Epävarmuutta lisäävät muutokset nykyisiä tai uusia teknologioita tai tuotteita koskevissa erilaisissa säädöksissä tai niiden soveltamisessa, sekä mahdolliset uudet säännöstöt (esimerkiksi koskien digitaalista taloutta tai kestävää rahoitusta), joiden vaikutus on vielä epäselvä.
• Voimme kohdata haasteita tuotteidemme tai palvelujemme laatu-, terveys- ja turvallisuusstandardien ja vaatimuksien täyttämisessä maailmanlaajuisesti.
• Liiketoimintamallimme tukeutuu palvelujen ja ohjelmistojen jakelussa sekä tiedon tallennuksessa käytettäviin ratkaisuihin, joihin liittyy väistämättä soveltuvaan sääntelyyn, tietoturvaloukkauksiin ja muuhun mahdolliseen luvattomaan verkkotiedon käyttöön liittyviä riskejä tai muita mahdollisia turvallisuusriskejä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme tai uhata yksityistä tietosuojaa.
• Hallintoomme, sisäiseen valvontaan ja säädösten noudattamiseen liittyvät prosessimme ja kontrollimekanismimme eivät välttämättä pysty estämään virheitä tai väärinkäytöksiä sekä sääntelyyn perustuvia seuraamuksia yhtiötasolla, operatiivisissa tytäryhtiöissämme ja yhteisyrityksissämme.
• Liiketoimintaamme liittyvien oikeudenkäyntien, välimiesmenettelyiden, sopimusriitojen tai tuotevastuuta koskevien väitteiden lopputulokset voivat olla epäsuotuisia. Voimme joutua tutkintaan tai muiden menettelyjen kohteeksi, joiden laajuutta ja lopputulosta on vaikea ennustaa millään varmuudella, ja meille voidaan määrätä merkittäviä sakkoja, rangaistusmaksuja tai muita seuraamuksia tällaisten tutkimusten perusteella.

Operatiivisen toiminnan riskit

• Sekä me että toimittajamme voimme kohdata ongelmia tai häiriöitä tuotannossa, palvelujen tuottamisessa, toimituksissa, logistiikassa tai toimitusketjussa. Tällaisia ovat esimerkiksi haasteet kysyntää vastaavan volyymin takaamisessa, tuotannon sopeuttamisessa, vaaditun tehokkuuden ja joustavuuden saavuttamisessa sekä virheet tuotteissa/ohjelmistoissa/palveluissa. On mahdollista, että vaatimuksista huolimatta jotkut toimittajistamme eivät täytä korkeita tuotelaatu-, terveys-, turvallisuus- tai muita vaatimuksia tai rikkovat lakeja, kuten ympäristö- tai työtä säveleviä lakeja.
• Geopoliittiset häiriöt, luonnonkatastrofit sekä ihmisen aiheuttamat olosuhteet, levottomuudet ja terveysuhkat voivat vaikuttaa olennaisesti palvelujemme tuottamiseen, tuotantolaitoksiimme tai toimittajiemme tuotantolaitoksiin, jotka ovat maantieteellisesti keskittyneitä.
• Emme voi välttyä tietotekniikkajärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien tehottomuudelta, tietoturvaloukkauksilta, toimintahäiriöiltä tai käyttökattoksilta. Koska tuotamme palvelut ja operatiivinen toimintamme, ulkoistetut toiminnot mukaan lukien, ovat riippuvaisia monimutkaisista IT järjestelmistä, verkoista ja niihin liittyvistä palveluista, riippuvuutemme kolmansien osapuolien kyvystä IT-järjestelmien, verkkojen ja palvelujen tuottajana ja niihin liittyvien varotoimien luotettavuudesta on suuri. Tästä johtuen kolmansien osapuolien IT-järjestelmien, verkkojen tai palvelujen käyttökatkokset voivat vaikuttaa haitallisesti myös meidän liiketoimintaamme.
• Todelliset tai väitetyt tietoturvaongelmat, kuin myös viat, virheet tai heikkoudet meidän tai kolmansien osapuolten teknologioissa, voivat vaikuttaa toimintaamme markkinoilla.
• Liiketoimintaamme kuuluu merenalaisten tietoliikennekaapeliverkkojen asentaminen ja ylläpito. Tämän toiminnan yhteydessä saatamme vahingoittaa aikaisemmin asennettua merenalaista infrastruktuuria, josta meitä voidaan viime kädessä pitää vastuussa.
• Emme välttämättä pysty sitouttamaan, motivoimaan, kehittämään ja rekrytoimaan työntekijöitä, joilla on tarvittavat taidot tai tasapainottamaan henkilöstöä tarpeiden mukaan. Pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme sekä parantamaan tehokkuuttamme, minkä työntekijämme voivat kokea uuvuttavana, motivaatiota ja energia tasoa laskevana. CO VID-19-pandemian myötä etätyöhön siirtyminen tapahtui äkillisesti ja nopeasti, jättäen niukasti aikaa terveys ja turvallisuus ohjeistusten, käytäntöjen ja prosessien sopeuttamiseen.
• Olemme mukana yhteisyrityksissä ollen näin alttiina riskeille, joita väistämättä esiintyy yhteisessä hallinnassa olevissa yrityksissä.

Verotus ympäristöön, toimintamme rahoitukseen ja Nokian osakkeiden omistamiseen liittyvät riskit ja riskitekijät

• Toimimme useissa maissa eri verotussäädösten alla, minkä vuoksi saatamme kohdata monimutkaisia vero-ongelmia ja kiistoja.
• Toteutunut tuloksemme tai tuloksen tekemiseen liittyvät odotukset, muiden tekijöiden ohella, voivat heikentää kykyämme hyödyntää taseeseen kirjattuja ja taseen ulkopuolisia verosaamisia.
• Emme välttämättä saa lainattua pääomaa edullisilla ehdoilla tai emme lainkaan.
• Emme välttämättä onnistu palauttamaan luottoluokitustamme investment grade -tasolle tai säilyttämään luottoluokituksiamme.
• Toimimme maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi liikevaihtoomme, kustannuksiimme ja liiketoiminnan tulokseen sekä osinkojemme arvoon ja ADS-osaketallennustodistusten markkina-arvoon Yhdysvaltain dollareissa.# Nokia Corporation

Risk Factors

Risks Related to Nokia and Its Business

We are exposed to risks related to our pension plans, employee funds, and employee healthcare, and we may not be able to avoid or manage the associated costs or increased funding requirements.
The recoverable amount of goodwill may be less than the carrying amount of goodwill, which may lead to significant impairment charges.
The amount of dividends and/or capital repayment payable to shareholders for each financial year is uncertain and depends, among other things, on our company’s cash flow strength, profit, and financial position.
The value of our shares and ADRs on the securities markets may fluctuate unpredictably, for reasons beyond our control.
Foreign shareholders may be required to provide more detailed information for a more favorable withholding tax rate on dividend income.

Risk Factors Continued

Changes in Organizational Structure

Strategy Related to Work

Nokia implemented a new operating model on January 1, 2021, to better meet customer needs and the ongoing market change. The new operating model includes four reportable segments that better reflect customer purchasing behavior: (i) Mobile Networks, (ii) Network Infrastructure, (iii) Cloud and Network Services, and (iv) Nokia Technologies. In addition, Nokia presents segment-specific information in the "Group common functions and Other" section. The new operating model improves accountability and transparency, simplifies the structure, and enhances cost efficiency.

Redemption of a Bond

In January 2021, Nokia exercised the issuer’s option to redeem in full the 350 million euro 1.00% coupon bond maturing in March 2021. The redemption date was February 15, 2021.

Customer Debt Restructuring Requested by Developing Markets Customer

In February 2021, a developing markets customer of the Group initiated negotiations for the restructuring of its debt to avoid insolvency. Although this occurred after the end of the financial year, it confirmed that the customer’s creditworthiness had weakened as of December 31, 2020. As a result, the Group recorded an additional €58 million in expected credit losses related to a loan granted to the customer in financial expenses. In addition, the Group estimated that the collection of receivables from the customer is no longer probable, and therefore, it recorded a total adjustment of €34 million related to this in turnover, cost of acquisition and manufacturing, and other operating expenses.

Significant Events After the Financial Year

Management Report

Earnings per Share (Undiluted)

Profit/loss attributable to parent company shareholders
Weighted average number of shares outstanding during the year

Earnings per Share (Diluted)

Adjusted profit/loss attributable to parent company shareholders
Weighted average number of diluted shares outstanding during the year

Price/Earnings Ratio (P/E Ratio)

Share price as of 31.12.

Earnings per Share (Undiluted) from Continuing Operations

Dividend from profit, %
Dividend per share

Earnings per Share (Undiluted) from Continuing Operations

Dividend yield, %
Dividend per share

Share Price as of 31.12.

Equity per Share

Equity attributable to parent company shareholders
Number of shares as of 31.12. – number of own shares as of 31.12.

Market value of shares (Number of shares as of 31.12. – number of own shares as of 31.12.) x share price as of 31.12.

Share turnover development, %

Number of shares traded during the year
Average number of shares during the year

Calculation of Key Figures

Note on Key Figures

The financial key figures presented in this report are not financial performance, financial position, or cash flow indicators defined in IFRS standards. Since IFRS standards do not define these key figures, they are not necessarily directly comparable with financial key figures used by other companies, even within the same industry. These key figures are presented because management uses them to measure the Group’s financial performance and believes that these key figures provide additional information about the development of the Group’s business performance. These key figures should not be considered separately from or instead of the corresponding IFRS key figures.

Key Figure	Definition	Purpose
Return on Invested Capital, %	Profit before tax + interest expenses on interest-bearing debt / Average equity attributable to parent company shareholders + Average non-controlling interest + Average interest-bearing debt	Return on invested capital indicates how effectively the Group uses its capital to generate profit.
Return on Equity, %	Profit attributable to parent company shareholders / Average equity attributable to parent company shareholders	Return on equity indicates how effectively the Group uses the capital invested by shareholders to generate profit.
Gearing Ratio, %	Equity attributable to parent company shareholders + Non-controlling interest / Total assets	The gearing ratio indicates the relative proportion of assets financed by equity invested by shareholders in the Group's total assets.
Net Gearing Ratio, %	Interest-bearing debt – cash and short-term investments / Equity attributable to parent company shareholders + Non-controlling interest	The net gearing ratio reflects the ratio of assets financed by shareholders' equity and interest-bearing debt and indicates the Group’s leverage.
Cash and Short-Term Investments (Cash)	Cash and short-term investments consist of the following items in the Group's consolidated financial statements: cash and cash equivalents and short-term investments.	The cash and short-term investments key figure is used to indicate the amount of assets that the Group can use for its current business operations, investments in future business operations, and payments to securities holders.
Net Cash and Short-Term Investments (Net Cash)	Cash and short-term investments minus long-term and short-term interest-bearing debt.	The net cash and short-term investments key figure is used to indicate the Group’s liquidity position after interest-bearing debt has been paid from cash reserves.
Free Cash Flow	Net cash flow from operations – investments in tangible and intangible assets (capital expenditure) + sale of tangible and intangible assets – increase in long-term investments + sale of long-term investments	Free cash flow is the cash flow that the Group generates after net investments in tangible and intangible assets and long-term investments, and it represents the amount of money distributable to the Group's securities holders. The figure measures the cash generation capacity of operating activities, the efficiency of working capital, and the criticality of capital management.
Capital Expenditure	Investments in tangible and intangible assets (excluding assets acquired through business combinations).	We use capital expenditure as a measure of investments made to generate future returns.

Calculation of Alternative Key Figures

Management Report

Financial Statements

Consolidated Financial Statements

Consolidated Income Statement

Consolidated Statement of Comprehensive Income

Consolidated Balance Sheet

Consolidated Statement of Cash Flows

Statement of Changes in Consolidated Equity

Notes to the Consolidated Financial Statements

1. Information about the Group
2. Significant Accounting Policies
3. New and Amended Standards and Interpretations
4. Use of Estimates and Critical Accounting Judgments
5. Segment Information
6. Discontinued Operations
7. Revenue Recognition
8. Expense by Nature Analysis
9. Personnel Expenses
10. Other Operating Income and Expenses
11. Finance Income and Expenses
12. Income Taxes
13. Earnings Per Share
14. Intangible Assets
15. Tangible Assets
16. Lease Agreements
17. Impairments
18. Inventories
19. Receivables and Prepayments
20. Parent Company Shares
21. Other equity, revaluation reserve and other reserves
22. Other comprehensive income items
23. Interest-bearing Liabilities
24. Fair Value of Financial Instruments
25. Derivatives
26. Share-based Payments
27. Pensions and Other Post-Employment Benefits
28. Deferred Income, Revenue Recognition and Other Liabilities
29. Provisions
30. Commitments and Contingent Liabilities
31. Notes to the Consolidated Statement of Cash Flows
32. Group Companies
33. Significant Subsidiaries
34. Interests in Associates and Joint Ventures
35. Related Party Transactions
36. Financial Risk Management
37. Events After the Financial Year

Parent Company Financial Statements

Parent Company Income Statement

Parent Company Balance Sheet

Parent Company Statement of Cash Flows

Notes to the Parent Company Financial Statements

1. Accounting Policies
2. Personnel Expenses
3. Auditor's Fees
4. Other Operating Income and Expenses
5. Finance Income and Expenses# Tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

1.1.-31.12.
| Liite | milj. EUR | milj. EUR | milj. EUR |
|---|---|---|---|
| | 2020 | 2019 | 2018 |
| Liikevaihto | 5, 7 | 21 852 | 23 315 | 22 563 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut (1) | 8 | -13 659 | -15 051 | -14 251 |
| Bruttokate (1) | 8 | 193 | 8 264 | 8 312 |
| Tutkimus- ja kehityskulut (1) | 8 | -4 087 | -4 532 | -4 777 |
| Myynnin ja hallinnon kulut (1) | 8 | -2 898 | -3 219 | -3 549 |
| Liiketoiminnan muut tuotot (1) | 10 | 150 | 237 | 267 |
| Liiketoiminnan muut kulut (1) | 8, 10 | -473 | -265 | -312 |
| Liikevoitto/-tappio | 8 | 885 | 485 | -59 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta | 34 | 22 | 12 | 12 |
| Rahoitustuotot | 11 | 156 | 165 | 85 |
| Rahoituskulut | 11 | -320 | -506 | -398 |
| Voitto/tappio ennen veroja | 743 | 156 | -360 |
| Tuloverot | 12 | -3 256 | -138 | -189 |
| Jatkuvien toimintojen tappio/voitto | 2 513 | 18 | -549 |
| Lopetettujen toimintojen tappio/voitto | 6 | -3 | -7 | 214 |
| Tilikauden tappio/voitto | -2 516 | 11 | -335 |
| Tilikauden tappion/voiton jakautuminen | | | | |
| Emoyhtiön osakkeomistajat | | -2 523 | 7 | -340 |
| Määräysvallattomat omistajat | | 7 | 4 | 5 |

Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille

EUR	EUR	EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot	-0,45	0,00
Tilikauden tappio/voitto	-0,45	0,00
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot	-0,45	0,00
Tilikauden tappio/voitto	-0,45	0,00

(1) Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista toimintoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet. Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

Konsernin laaja tuloslaskelma

1.1.-31.12.
| Liite | milj. EUR | milj. EUR | milj. EUR |
|---|---|---|---|
| | 2020 | 2019 | 2018 |
| Tilikauden tappio/voitto | -2 516 | 11 | -335 |
| Muut laajan tuloksen erät | | | |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | | | |
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen | 624 | 414 | 388 |
| Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | -140 | -95 | -90 |
| Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi | | | |
| Muuntoerot | -1 232 | 260 | 401 |
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus | 266 | -58 | -73 |
| Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat | 15 | -2 | -53 |
| Käypään arvo on muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat | 47 | 8 | -45 |
| Muut lisäykset, netto | 3 | – | 1 |
| Tuloverot eristä, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi | 25 | 11 | 33 |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | 22 | -392 | 538 | 562 |
| Tilikauden laaja tulos | -2 908 | 549 | 227 |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: | | | |
| Emoyhtiön osakkeenomista jille | -2 914 | 545 | 221 |
| Määräysvallattomille omistajille | 6 | 4 | 6 |

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

Konsernitase

31.12.
| Liite | milj. EUR | milj. EUR |
|---|---|---|
| | 2020 | 2019 |
| VASTAAVAA | | |
| Pitkäaikaiset varat | | |
| Aineettomat hyödykkeet | 14, 17 | 7 027 | 7 956 |
| Aineelliset hyödykkeet | 15, 17 | 1 783 | 1 856 |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 16, 17 | 805 | 912 |
| Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä | 17, 34 | 233 | 165 |
| Pitkäaikaiset sijoitukset | 24 | 745 | 740 |
| Laskennalliset verosaamiset | 12 | 1 822 | 5 124 |
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat | 17, 24, 36 | 306 | 445 |
| Etuuspohjaiset eläkevarat | 27 | 5 038 | 4 830 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 19 | 217 | 292 |
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 17 976 | 22 320 |
| Lyhytaikaiset varat | | |
| Vaihto-omaisuus | 18 | 2 242 | 2 936 |
| Myyntisaamiset | 24, 36 | 5 503 | 5 025 |
| Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät | 7, 36 | 1 080 | 1 489 |
| Siirtosaamiset ja ennakkomaksut | 19 | 850 | 908 |
| Tuloverosaamiset | 12 | 265 | 279 |
| Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat | 24, 25, 36 | 214 | 164 |
| Lyhytaikaiset sijoitukset | 24, 36 | 1 121 | 97 |
| Rahavarat | 24, 36 | 6 940 | 5 910 |
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 18 215 | 16 808 |
| Vastaavaa yhteensä | 36 | 191 | 39 128 |
| VASTATTAVAA | | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | | |
| Osakepääoma | 20 | 246 | 246 |
| Ylikurssirahasto | 443 | 427 |
| Omat osakkeet | -352 | -352 |
| Muuntoerot | 21 | -1 295 | -372 |
| Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot | 21 | 1 910 | 1 382 |
| Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | 15 | 656 | 15 607 |
| Kertyneet voittovarat | -4 143 | -1 613 |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | 12 465 | 15 325 |
| Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus | 80 | 76 |
| Oma pääoma yhteensä | 12 545 | 15 401 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma | | |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | 23, 24, 36 | 5 015 | 3 985 |
| Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 23 | 721 | 771 |
| Laskennalliset verovelat | 12 | 260 | 390 |
| Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsopimuksen päättymisen jälkeiset etuudet | 27 | 4 046 | 4 343 |
| Asiakassopimuksiin perustuvat velat | 7 | 566 | 915 |
| Myynnin jaksotukset ja muut pitkäaikaiset velat | 24, 28 | 541 | 712 |
| Varaukset | 29 | 736 | 556 |
| Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 11 885 | 11 672 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma | | |
| Lyhytaikaiset korolliset velat | 23, 24, 36 | 561 | 292 |
| Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 23 | 189 | 259 |
| Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat | 24, 25, 36 | 738 | 803 |
| Tuloverovelat | 12 | 188 | 187 |
| Ostovelat | 24, 36 | 3 174 | 3 786 |
| Asiakassopimuksiin perustuvat velat | 7 | 2 394 | 2 752 |
| Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat | 28 | 3 721 | 3 323 |
| Varaukset | 29 | 796 | 653 |
| Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 11 761 | 12 055 |
| Vieras pääoma yhteensä | 23 646 | 23 727 |
| Vastattavaa yhteensä | 36 | 191 | 39 128 |

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

Konsernin rahavirtalaskelma

1.1.-31.12.
| Liite | milj. EUR | milj. EUR | milj. EUR |
|---|---|---|---|
| | 2020 | 2019 | 2018 |
| Liiketoiminnan rahavirta | | | |
| Tilikauden tappio/voitto | -2 516 | 11 | -335 |
| Oikaisut yhteensä | 31 | 5 267 | 2 627 | 2 093 |
| Nettokäyttöpääoman muutokset (1) | | | | |
| Saamisten lisäys/vähennys | -418 | 159 | 246 |
| Vaihto-omaisuuden vähennys/lisäys | 553 | 285 | -544 |
| Korottomien velkojen vähennys | -845 | -2 232 | -645 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 2 041 | 850 | 815 |
| Saadut korot | 33 | 57 | 68 |
| Maksetut korot | 16, 23 | -35 | -1 | -159 |
| Maksetut tuloverot, netto | -280 | -516 | -364 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 1 759 | 390 | 360 |
| Investointien rahavirta | | | |
| Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta | -479 | -690 | -672 |
| Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti | 13 | 39 | 88 |
| Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | -104 | – | -31 |
| Myydyt liiketoiminnat vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla | 11 | 19 | -18 |
| Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys | -1 154 | -473 | -2 104 |
| Lyhytaikaisten sijoitusten erääntyminen ja myynti | 123 | 991 | 2 397 |
| Pitkäaikaisten sijoitusten lisäys | -59 | -180 | -145 |
| Pitkäaikaisten sijoitusten myynti | 122 | 144 | 170 |
| Muut | 10 | -17 | – |
| Investointien nettorahavirta | -1 517 | -167 | -315 |
| Rahoituksen rahavirta | | | |
| Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella | – | – | 1 |
| Tytäryhtiöiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankinta | -1 | -1 | 1 |
| Pitkäaikaisten velkojen nosto | 23 | 1 595 | 1 039 | 139 |
| Pitkäaikaisten velkojen lyhennys | 23 | -246 | -766 | -29 |
| Lyhytaikaisten velkojen lyhennys/nosto | 23 | -83 | 40 | 2 |
| Vuokrasopimusvelkojen lyhennys | 16, 23 | -234 | -221 | -2 |
| Osingonjako | -148 | -570 | -1 081 |
| Rahoituksen nettorahavirta | 883 | -479 | -969 |
| Muuntoerot | -95 | -95 | -184 |
| Rahavarojen lisäys/vähennys | 1 030 | -351 | -1 108 |
| Rahavarat 1.1. | 5 910 | 6 261 | 7 369 |
| Rahavarat 31.12. | 6 940 | 5 910 | 6 261 |

(1) Nettokäyttöpääoma sisältää sekä lyhyt- että pitkäaikaisia eriä. Konsernin rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa konsernitaseesta useista syistä, pääasiassa valuuttakurssien muutoksista sekä konsernirakenteen muutoksista. Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat. Lisätietoja lopetettuihin toimintoihin liittyvistä rahavirroista, katso liitetieto 6, Lopetetut toiminnot. Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

milj. EUR
| Liite | Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Omat osakkeet | Muuntoerot | Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Kertyneet tappiot | Emoyhtiön omistajien osuus | Määräysvallattomien omistajien osuus | Oma pääoma yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2018 | 246 | 447 | -1 480 | -932 | 842 | 15 616 | 1 345 | 16 084 | 80 | 16 164 |
| Tilikauden tappio | | | | | | | -340 | -340 | 5 | -335 |
| Muut laajan tuloksen erät | 21, 22 | 341 | 221 | -1 561 | 1 562 | | | | | |
| Tilikauden laaja tulos | – | – | – | 341 | 221 | – | -341 | 221 | 6 | 227 |
| Osakeperusteiset maksut | | | | | | 68 | | 68 | | 68 |
| Verohyöty osakeperusteisista maksuista | | | | | | 6 | | 6 | | 6 |
| Osakeperusteisten maksujen suorittaminen | -85 | 72 | -11 | -24 | | | | -24 | | -24 |
| Omien osakkeiden mitätöinti | 1 | 000 | -1 000 | | | | | | | |
| Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella | 1 | | | | | 1 | | 1 | | 1 |
| Osingonjako (1) | -1 063 | | | | | | | -1 063 | -5 | -1 068 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta | -1 | | | | | | | -1 | 1 | – |
| Muut muutokset | -1 | -2 | | | | | | -3 | | -3 |
| Tapahtumat omistajien kanssa | – | -11 | 1 072 | -1 | | -10 | -2 | 1 066 | -1 | 1 065 |
| 31.12.2018 | 246 | 436 | -408 | -592 | 1 063 | 15 606 | -1 062 | 15 289 | 82 | 15 371 |
| IFRS 16 -standardin käyttöönotto | | | | | 4 | 4 | | 4 | | 4 |
| 1.1.2019 | 246 | 436 | -408 | -592 | 1 063 | 15 606 | -1 058 | 15 293 | 82 | 15 375 |
| Tilikauden voitto | | | | | | 7 | | 7 | 4 | 11 |
| Muut laajan tuloksen erät | 21, 22 | 220 | 319 | -1 538 | 538 | | | | | |
| Tilikauden laaja tulos | – | – | – | 220 | 319 | – | 6 | 545 | 4 | 549 |
| Osakeperusteiset maksut | | | | | | 81 | | 81 | | 81 |
| Verohyöty osakeperusteisista maksuista | | | | | | -7 | | -7 | | -7 |
| Osakeperusteisten maksujen suorittaminen | -83 | 56 | 1 | -26 | | | | -26 | | -26 |
| Osingonjako (1) | -560 | | | | | | | -560 | -10 | -570 |
| Muut muutokset | -1 | -1 | | | | | | -1 | | -1 |
| Tapahtumat omistajien kanssa | – | -9 | 56 | | | 1 | -561 | -513 | -10 | -523 |
| 31.12.2019 | 246 | 427 | -352 | -372 | 1 382 | 15 607 | -1 613 | 15 325 | 76 | 15 401 |
| Tilikauden tappio | | | | | | -2 523 | | -2 523 | 7 | -2 516 |
| Muut laajan tuloksen erät | 21, 22 | -922 | 528 | 3 | -391 | | | | | |
| Tilikauden laaja tulos | – | – | – | -922 | 528 | – | -2 520 | -2 914 | 6 | -2 908 |
| Osakeperusteiset maksut | | | | | | 76 | | 76 | | 76 |
| Verohyöty osakeperusteisista maksuista | | | | | | 2 | | 2 | | 2 |
| Osakeperusteisten maksujen suorittaminen | -62 | 49 | -13 | | | | | -13 | | -13 |
| Osingonjako (1) | – | | | | | | -5 | -5 | | -5 |
| Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta | -10 | | | | | | | -10 | | -10 |# Nokia Oyj

31.12.2020

	Määräysvallattomien omistajien sijoitus tytäryhtiöön	Muut muutokset	Tapahtumat omistajien kanssa
-10	-10	-1	-1
16	–	–	-49
-10	54	-2	52
31.12.2020	246	443	-352
-1	295	1	910
15	656	-4	143
12	465	80	12
545

(1) Vuonna 2020 konserni ei maksanut osinkoa emoyhtiön omistajille (osinkoa maksettiin osaketta kohti 0,10 euroa vuonna 2019 ja 0,19 euroa vuonna 2018). Emoyhtiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2020.

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

46

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Tietoa konsernista

Nokia Oyj (emoyhtiö) on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsingissä, Suomessa. Nokia Oyj on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Konserni on maailmanlaajuinen langattoman ja kiinteän verkon ratkaisujen toimittaja yhdistäen laitteet, ohjelmistot ja palvelut sekä immateriaalioikeuksien lisensoinnin, patentit, teknologiat ja Nokia-brändin. Konsernin pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) ja Pariisin pörssissä (Euronext Paris).

Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2020 julkistettavaksi 4.3.2021.

2. Merkittävät laskentaperiaatteet

Esitysperiaatteet ja lausuma standardien noudattamisesta

Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemien ja EU:n käyttöön hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina (milj. EUR), ellei toisin ole mainittu, ja ne perustuvat liiketoimintojen alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laskentaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot noudattavat myös Suomen tilinpäätöslainsäädäntöä.

Vuonna 2020 konserni uudelleenarvioi uudelleenjärjestelyihin, eläkejärjestelyjen supistamiseen ja muuttamiseen sekä eräisiin omaisuuserien arvonalentumisiin liittyvien tuottojen ja kulujen esittämistapaa. Tämän seurauksena konserni uudelleenluokitteli uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut, eläkejärjestelyjen supistamisesta ja muuttamisesta aiheutuvat tuotot ja kulut sekä tietyt arvonalentumistappiot, jotka oli aiemmin esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja ja kuluja, toimintokohtaisille riveille parantaakseen konsernin tuloslaskelmassa esitettyjen tietojen käyttökelpoisuutta. Vuosia 2019 ja 2018 koskevat vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti.

Vuoden 2019 osalta uudelleenluokittelun seurauksena konsernin hankinnan ja valmistuksen kulut kasvoivat 62 miljoonalla eurolla, tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 121 miljoonalla eurolla, myynnin ja hallinnon kulut kasvoivat 118 miljoonalla eurolla, liiketoiminnan muut tuotot pienenivät 187 miljoonalla eurolla ja liiketoiminnan muut kulut pienenivät 488 miljoonalla eurolla verrattuna aiemmin raportoituihin eriin.

Vuoden 2018 konsernin hankinnan ja valmistuksen kulut kasvoivat 134 miljoonalla eurolla, tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 157 miljoonalla eurolla, myynnin ja hallinnon kulut kasvoivat 86 miljoonalla eurolla, liiketoiminnan muut tuotot pienenivät 23 miljoonalla eurolla ja liiketoiminnan muut kulut pienenivät 400 miljoonalla eurolla verrattuna aiemmin raportoituihin eriin.

Muut tiedot Tämä osio koskee Saksassa noudatettavaa paikallista tilinpäätöslainsäädäntöä. Täysin konsolidoitu saksalainen tytäryhtiö, Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG, joka on rekisteröity Münchenin kaupparekisteriin yritysrekisteriasiakirjalla HRA 88537, on soveltanut Saksan kauppaoikeuden (HGB) 264b §:n ja 291 §:n mukaista vapautusta.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tilinpäätöksen sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa sillä on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin, kun konserni altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä määräysvaltaansa. Jos konsernilla ei ole kohteessa äärienemmistöä tai vastaavia oikeuksia, se ottaa määräysvaltansa arvioidessaan huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien sopimukselliset järjestelyt sekä konsernin äänivallan ja potentiaalisen äänivallan. Konserni arvioi määräysvaltaansa uudelleen, jos tosiseikat ja olosuhteet osoittavat, että yhdessä tai useammassa määräysvallan perustana olevasta kolmesta osatekijästä on tapahtunut muutoksia.

Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä alkaen, kun konserni saa siihen määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa. Tilikauden aikana hankitun tai myydyn tytäryhtiön omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut sisällytetään konsernitilinpäätökseen alkaen siitä päivästä, jona määräysvalta tytäryhtiöön siirtyy konsernille ja päättyen siihen päivään, jona konsernin määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa.

Muutos tytäryhtiön omistusosuudessa käsitellään oman pääomaa koskevana liiketoimena silloin, kun määräysvaltaa ei menetetä. Jos konserni menettää määräysvallan tytäryhtiöön, siihen liittyvät omaisuuserät, velat, määräysvallattomien omistajien osuus ja muut oman pääoman erät kirjataan pois taseesta ja mahdollinen voitto tai tappio esitetään konsernituloslaskelmassa. Entiseen tytäryhtiöön mahdollisesti jäävä sijoitus arvostetaan käypään arvoon.

Kaikki konsernin sisäiset liiketoimet eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana nettotuloksen eränään ja osana omaa pääomaa konsernitaseessa.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät menot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan kuluksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja niihin liittyvät palvelut vastaanotetaan. Poikkeuksen muodostavat oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun välittömästi liittyvät menot, jotka kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Konserni valitsee jokaisen liiketoimintojen yhdistämisen kohdalla erikseen, arvostaako se hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden käypään arvoon vai määräysvallattomien omistajien suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Se määrä, jolla luovutetun vastikkeen ja määräysvallattomien omistajien osuuden yhteen laskettu määrä ylittää hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden hankinta-ajankohdan käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi.

47

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

128

Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua osakkuusyhtiön rahoitusta koskevaan ja operatiiviseen päätöksentekoon, mutta kuitenkin ilman määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tällaisiin päätöksiin. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksyntää.

Konsernin osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa osakkuusyhtiöihin tai yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä. Sijoitusten kirjanpitoa arvoa oikaistaan muutoksilla, joita on tapahtunut konsernin osuudessa osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen nettovarallisuudesta hankinta-ajankohdan jälkeen. Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan liikevoiton tai -tappion alapuolelle. Kaikki osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten muissa laajan tuloksen erissä tapahtuneet muutokset esitetään konsernin muissa laajan tuloksen erissä.

Pääomaosuusmenetelmän soveltamisen jälkeen konserni määrittää jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä osakkuusyhtiöön tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen arvon alentumisesta. Jos tällaista näyttöä on, konserni kirjaa arvonalentumistappion, joka lasketaan osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen kerrytettävissä olevan rahamäärän ja kirjanpitoarvon erotuksena. Arvonalentumistappio esitetään konsernin tuloslaskelman osiossa osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen.

Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän tapauksessa varat tai velat, esitetään konsernitaseessa erillään ja arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi.# Myytävänä oleviksi tai luovutettaviksi erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja.

Lopetetut toiminnot esitetään erikseen silloin, kun konsernin osa, joka koostuu toiminnoista ja rahavirroista, jotka ovat selvästi erotettavissa konsernin muista osista sekä toiminnallisesti että taloudellista raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, tai tämä osa edustaa keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta ja on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Konsernin tuloslaskelmassa lopetetun toimintojen tulos raportoidaan erikseen jatkuvien toimintojen tuloksesta ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella tavalla. Lopetettujen toimintojen rahavirrat esitetään erikseen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen väliset sisäiset tuotot ja kulut eliminoidaan lukuun ottamatta niitä tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan myös lopetettujen toimintojen luovutuksen jälkeen.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Konserni käsittelee asiakassopimuksen kirjanpidossaan, kun sopimuspuolet ovat hyväksyneet sopimuksen kirjallisesti, jolloin osapuolet tyypillisesti sitoutuvat täyttämään omat velvoitteensa, luovutettaviin tavaroihin ja palveluihin liittyvät oikeudet, maksuehdot mukaan lukien pystytään yksilöimään, sopimuksella on kaupallista merkitystä ja odotetun vastikemäärän saamisen katsotaan olevan todennäköistä. Johto huomioi vain täytäntöön pantavissa olevat oikeudet arvioidessaan myyntituottojen kirjaamista asiakassopimuksista. Puitesopimuksiin, jotka eivät sellaisenaan luo täytäntöön pantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita, perustuva myynti kirjataan vasta myöhemmin laillisesti sitovien tilausten perusteella.

Sopimusmuutos tai tilaus käsitellään erillisenä sopimuksena, jos sopimuksen soveltamisala laajenee sen vuoksi, että siihen lisätään erotettavissa olevia tavaroita tai palveluja, ja sopimuksen mukainen hinta nousee vastikemäärällä, joka kuvastaa erillismyyntihintoja kyseisille lisäsuoritevelvoitteille. Mikäli lisätavarat ja -palvelut ovat erotettavissa olevia, mutta niistä saatava vastike määrä ei vastaa niiden erillismyyntihintoja, sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa ikään kuin se olisi olemassa olevan sopimuksen päättäminen ja uuden sopimuksen syntyminen. Mikäli lisätavarat ja -palvelut eivät ole erotettavissa olevia, sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa ikään kuin se olisi osa olemassa olevaa sopimusta ja sopimusmuutoksen vaikutus transaktiohintaan ja konsernin määrittämään koko suoritevelvoitteen täyttymisasteeseen kirjataan myyntituottojen oikaisuksi sopimusmuutoksen ajankohtana.

Konserni kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan luvattujen tavaroiden ja palvelujen luovutusta vastaavasti sen vastikemäärän mukaisesti, jonka konserni odottaa olevan saanut oikeutetuksi asiakkaalle luovutettavia luvattuja tavaroita tai palveluja vastaan. Vastikemäärä saattaa sisältää muuttuvan rahamäärän, jolloin konserni arvioi muuttuvan vastikkeen todennäköisimmän rahamäärän. Muuttuvuutta saattavat aiheuttaa myyntimääriin perustuvat alennukset ja myyntiin tai käyttöön perustuvat rojalit. Konserni sisällyttää transaktiohintaan muuttuvan vastikkeen vain siihen määrään asti kuin on erittäin todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta. Transaktiohinta ei sisällä kolmansien osapuolten puolesta kerättyjä määriä.

Konsernin maksuehdot ovat keskimäärin 100 päivää. Laskutus tapahtuu yleensä määräysvallan siirtymisen yhteydessä tai sitä mukaa kuin palveluja tuotetaan. Muussa tapauksessa konserni kirjaa joko asiakassopimukseen perustuvan omaisuuserän tai -velan riippuen maksujen ajoittumisesta määräysvallan siirtymiseen nähden. Jos maksujen ajankohdat tarjoavat joko asiakkaalle tai konsernille merkittävän rahoitushyödyn, transaktiohintaa oikaistaan rahoituskomponentin vaikutuksella ja vastaava korkotuotto tai korkokulu esitetään myyntituotoista erillään. Käyttämänsä käytännön apukeinon mukaisesti konserni ei kuitenkaan oikaise transaktiohintaa rahoituskomponentin vaikutuksilla, jos sopimuksen syntymisajankohtana on odotettavissa, että vastikemäärä vastaanotetaan yhden tai alle yhden vuoden kuluessa ennen tai jälkeen, kun luvattu tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle.

48 129

Konsernin asiakassopimukset voivat koostua erilaisista laitteiden, palvelujen ja immateriaalioikeuksien yhdistelmistä. Sopimuksista kirjattavien myyntituottojen kirjaaminen riippuu toimitettavien tavaroiden ja palvelujen luonteesta. Sopimuksessa luvatut tavarat tai palvelut voivat pitää sisällään tuotteiden myyntiä, immateriaalioikeuksien lisensointia sekä osto-optioita uusille tuotteille tai palveluille, jotka antavat asiakkaalle merkityksellisen oikeuden. Konserni arvioi sopimuksen syntyessä mitkä asiakassopimuksessa luvatut tavarat ja palvelut ovat erotettavissa olevia suoritevelvoitteita. Konserni pitää tavaroita ja palveluita omina suoritevelvoitteinaan, jos asiakas voi hyötyä tuotteesta tai palvelusta joko yksinään tai yhdessä muiden asiakkaalle helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa, ja jos vapaus tavaran tai palvelun luovuttamisesta asiakkaalle on yksilöitävissä erillään muista sopimukseen sisältyvistä lupauksista.

Konserni kohdistaa transaktiohinnan jokaiselle erotettavissa olevalle suoritevelvoitteelle niiden suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella. Mikäli erillismyyntihinta ei ole suoraan havaittavissa, se arvioidaan. Transaktiohinta saattaa sisältää alennuksen tai muuttuvan rahamäärän, joka yleensä kohdistetaan kaikille sopimuksen suoritevelvoitteille suhteellisesti, ellei konsernilla ole havaittavissa olevaa näyttöä koko alennuksen kohdistumisesta vain yhteen tai useampaan, muttei kaikkiin suoritevelvoitteisiin.

Konserni kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan, kun tai sitä mukaa kuin se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun, jolloin asiakas saa määräysvallan tuotteesta tai palvelusta. Myynti tuloutetaan täytetylle suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella kohdistetun transaktiohinnan mukaisesti. Suoritevelvoite voidaan täyttää joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa.

Konsernin myymät laitteistot ja ohjelmistot sisältävät takuun, jonka katsotaan olevan varmennusta siitä, että tuotteet ovat sovittujen vaatimusten mukaisia. Kyseinen standarditakuu on kirjanpidossa katettu keskitetyllä takuuvarauksella, katso liitetieto 29, Varaukset. Jos standarditakuu annetaan tavallista pidemmälle ajanjaksolle tai kyseessä on palvelu, joka annetaan asiakkaalle edellä mainitun standarditakuun lisäksi, kyseessä on erillinen suoritevelvoite.

Myynti kohdennetaan jokaiselle suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella. Suoritevelvoitteiden erillismyyntihinta määritetään esimerkiksi tarkastelemalla kyseisen suoritevelvoitteen hintaa tilanteessa, jossa vain kyseinen tavara tai palvelu myytäisiin asiakkaalle, tai verrokkihintojen puutteessa erillismyyntihinta voidaan määrittää lisäämällä odotettuihin kustannuksiin järkevä kate. Suoritevelvoitteille kohdennettu myynnin osuus kirjataan, kun myynnin kirjaamisen kriteerit kyseisen suoritevelvoitteen osalta täyttyvät.

Konserni kirjaa jokaisesta asiakassopimuksesta konsernitaseeseen joko omaisuuserän tai -velan riippuen konsernin suoritteen ja siitä kerättävän vastikkeen suhteesta. Asiakassopimukseen perustuva omaisuuserä kirjataan nettoperusteisesti, kun konserni on siirtänyt tavaran tai palvelun asiakkaalle ennen kuin asiakas on suorittanut maksun tai maksu on erääntynyt. Asiakassopimukseen perustuva velka puolestaan kirjataan nettoperusteisesti, kun asiakas on maksanut vastikkeen tai maksu on erääntynyt, mutta konserni ei ole vielä luovuttanut tavaraa tai palvelua asiakkaalle. Asiakassopimukseen perustuvat omaisuuserät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia, kun taas asiakassopimukseen perustuvat velat voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia. Laskutettuihin saamisiin liittyvä oikeus saada vastike on ehdoton, minkä vuoksi kyseiset saamiset on esitetty konsernitaseessa erillään asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja -veloista myyntisaamisina.

Myyntituotot tuotteista

Konserni valmistaa ja myy laajaa valikoimaa verkkolaitteita vastaten kattavasti verkko-operaattoreiden tarpeisiin. Myynti tuloutetaan, kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt asiakkaalle. Määräysvallan siirtymisen määrittäminen saattaa vaatia harkintaa. Määräysvalta siirtyy standardituotteiden kohdalla tyypillisimmin toimituksen yhteydessä. Monimutkaisempien tuoteratkaisujen kohdalla määräysvalta siirtyy puolestaan yleisimmin asiakkaan hyväksynnästä. Tietyissä järjestelyissä, lähinnä merikaapelijärjestelmiin liittyen, konsernin suoritteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä, jolloin konserni tulouttaa liikevaihdon ajan kuluessa käyttämällä tuotokseen perustuvaa menetelmää, joka kuvaa omaisuuserän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle kuten myös konsernin oikeutta korvaukseen tähänastisesta työsuoritteesta. Konsernin valitsema tuotokseen perustuvan menetelmän mittaustapa saattaa vaihdella sopimuksesta toiseen ottaen huomioon sopimuksen luonteen.

Myyntituotot palveluista

Konserni tarjoaa verkkolaitteisiin liittyviä palveluita aina asiakkaan verkon hallinnoimisesta ja tuotteiden ylläpitopalveluista verkon asennukseen, integrointiin ja optimointiin. Myynti kirjataan jokaiselle palvelusuoritevelvoitteelle, kun tai sitä mukaa kuin asiakas hyötyy konsernin suoritteesta.# Palveluihin liittyvä myyn ti

Tuloutetaan aja n kuluessa asiakkaan verkon hal linnointiin liittyvistä palveluista ja kunnossapitopalv eluista, sillä näid en kohdalla konserni tu ottaa suoritetta kok o määräaikaisen sop imuksen ajan ja asiakas samanaikaisesti se kä saa et tä kuluttaa konsernin suoritteesta koituvan hyödy n sitä mukaa, kun konserni suoritetta tuottaa. Joissa kin tapauksis sa konserni tarjoaa palveluita, jotka asiakkaan tulee h yväksyä ja tämä hyväksyntä on todettu oikeaksi tuloutu shetkeksi.

Myyntituotot lisensseistä ja o hjelmistoista

Konserni tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiin sa immateriaa lioikeuksiin myöntä mällä ohjelmistolise nssejä sekä myöntämällä as iakkaille oikeuksi a hyöd yntää konsernin immateriaalioike uksia omissa tuotteissaan. Kun ohje lmistolisenssi myydään, myy nti tuloutetaan toim ituksen tai asiakashyv äksynnän perusteella sillä konserni o n to dennut jokaise n ohjelmistoversion olevan erill inen muista, ja lisenssi koskee oh jelmistoa siinä tilassa kuin se on luovut ushetkellä.

Konserni n myöntäessä asi akkaille lis enssin hyödyn tää konsernin immateriaalioike uksia, vastaava t lisenssimaksut uotot kirjataan suoriteperuste isesti niihin liittyvien sop imusten sisällön muka isesti. Suurimmassa osassa sopimuksi sta konsernille jää velvollisuus jatkaa kehi tystyötä ja tarj ota asiakkaalle vii meisimmät lisäykset immateriaalioi keuksiin sopi muskauden aikana , jolloin tuo tto kirjataa n jaksottamalla ta saerin sille ajalle , jonka kuluessa jälj ellä olevat suoritevelvoitteet täy tetään. Kyseisen myynnin jaksotustava n katsotaan kuvaavan konsernin suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisen soitujen i mmate riaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotk a ovat erit täin riippuva isia toisistaan ja voimakkaasti yh teydessä toisiinsa, katsotaa n syntyvän jatkuvan ja tilikauden a ikana melko va kaan tutkimus- ja kehitystyön seurauksena.

Tietyissä sopimuksissa konsernilla ei ol e suoritevelvoitetta sen jälkeen , kun lisenssi sopimuksen solmimisaj ankohdan immateria alioikeuteen on myönnetty, e ikä saatua lisenssimaksua tarvitse missään olosuht eissa palaut taa. Näissä tapauksissa myyntituo tto kirjat aan kokonais uudessaan lisenssisopimus kauden alussa.

49

Tilinpäät ös

Konsernitilinpäätökse n liitetiedot jatkoa

130 Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjat aan, kun on kohtuullisen varmaa, että konserni tä yttää niihin liittyvät ehdot ja avu stukset tullaan saamaan. Sellais et julkiset avustukset, jo tka saadaan korvaukse na jo toteutuneista kuluista tai ta ppioista, vähenn etään konsernin tuloslaskelm assa niitä vastaavista kuluista. Omaisuuseri in liittyvät julkiset avustukset esitetää n ko nsernin taseessa tuloenn akoina ja kirjataan tu otoiksi omaisuuse rän poistoaika na.

Tutkimus- ja kehit tämismenoihin liittyvät veronhyv itykset käsitellään jul kisina avustuksin a ja vä hennetään tutkimus- ja kehittämisku luista siinä tapau ksessa, että veronh yvitys liittyy konsernin tutkimus- ja kehittämismenoihin, ja konserni saa veronhyv itystä vastaava n määrän rahas uorituksena, mik äli konsernilla ei ole vastaavaa t uloverovelkaa. Tut kimus- ja kehittämi smenoihin liittyv ät vero nhyvitykset, jotka eivät täytä molempia ed ellä mainittuja eht oja, kirjataan verotu otoksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Konserniyh tiöillä on useita työsuhteen päättymi sen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, jotka noudattavat sij aintimaiden paikallisia sä ännöstöjä ja käytäntöjä. Nä mä järjestelyt rahoitetaan pääsää ntöisesti suor ituksina vakuut usyhtiöille tai säätiöide n hallitsemille r ahastoille aktuaarie n kausittaisten laskelmien mukai sesti. Maksupohjaisessa järjestelyss ä konsernin oikeudellinen ta i tosiasiallinen velv oite rajoitt uu summaan, jonka maksamisesta rahastoon on sovittu .

Konsernin maksupohjaisiin, usean työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden kautta järje stettyihin eläkejärjestelyihin tekemät maksusuoritu kset kirjataan konsernin tuloslaskelm aan sille tilikaude lle, jota suoritus k oskee. Jos eläkejärjestely on rahoi tettu vakuutussopimuksen kautta eikä konsernilla ole siihen liitty vää oikeudellista tai tosiasiallista velvoitett a, kyseinen järjestely kä sitellään maksupohja isena järjestelyn ä. Järjestelyt, jotk a ei vät täytä näitä ehtoja, käsitel lään etuuspohjaisin a järjestelyinä.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä, joih in sisältyy eläkejärjestely itä sekä eläköitymisen jälk eis iä sairaus- ja hen kivakuutuksia, kulut o n laskettu käyttämä llä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (proje cted unit credit method): me not on kirjattu konsernin tuloslas kelmaan kuluksi ja kamalla etuus työn tekijöiden palvelusajalle. Etuuspohjainen ve lvoite määritetään arvioitujen tulevien rahavirtoj en nykyarvona käy ttämällä disk onttokorkona maturiteetiltaan vastaa vien yritysten korkeala atuisten joukkove lkakirjalainojen ta i valtion joukkovelk akirjalainoje n korkoa. Vakuutusmatemaattiset voit ot ja tappiot, jotka syn tyvät kokemus- peräisistä oi kaisuista ja muut oksista vakuutusmatemaattisissa oletuksi ssa, kirjataan omaa n pääomaan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudel la, jolla ne syntyvät. Konserni taseeseen kirjattavat velat tai varat vast aavat tilinpäätöshetken etu uspohjaista velvoitetta vähennett yn ä järjestely yn kuuluvien varojen kä yvällä arvolla omaisuu serän mahdollisen enimm äismäärän vaikutus mukaan lukie n.

Kauden työsuoritukseen perust uvat menot sekä aiempaan työsuoritukseen perustuvat eläkejä rjestelyjen muuttamisista aiheutuvat menot, e läkejärjestelyjen supistam iset ja velvoitteide n täyttämisestä aiheutuvat v oitot ja tappiot on kaikki esitetty osana hankinna n ja valmistuksen kulu ja, tutkimus- ja kehi tyskuluja sekä myynnin ja hallinnon kuluja kons ernin tul oslaskelmassa. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittöm ästi konsernin tuloslaskelmaan järjestelyn muutoksen, supistamisen tai velvoitteen täyttämisen tap ahtue ssa.

Nettokorkokulut, s isältäen korot, jot ka lasketaan kertom alla diskonttokoro lla etuuspohjainen nettovelka tai nettovarallisuus omaisuuser än enimm äismäärän vaikutus huom ioiden, ja järjestelyn hallinn ointikustannukset niiltä osin kun ni itä ei ole jo hu omioitu omaisuu den tuotoissa, esitetään osana rahoitust uottoja ja -kuluja konsern in tuloslaskelmassa. Uudelleenmäär ittämisestä johtuvat erät, jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset v oitot ja tappiot, omaisuu serän enimmäismäärän vaikutukset sekä järjestelyy n kuuluvien varojen tuotto, pois lukien nett okorkoihin kirjattavat mä ärät, kirjataan välittömästi tapahtum akaudella konsernitaseeseen sekä vastakirja uksena konserniin laajan tulo ksen erien kautta veloittaen tai hyvittäe n eläkkeiden uudelle enmäärittämisrahast oa omassa pääomassa. Uu delleenmäärittämise stä johtuvia eriä ei luokite lla uudelleen konsernin tuloslaske lmaan tulevilla kausilla.

Konsernin etuuspohjaisille työsuhteen päättymisen jälkeisill e järjestely ille tehdään vakuut usmatema attiset arvostukset vuosittain tai jär jestelyn merkittävän supis tamisen tai velvoitte iden täyttämisen yhteyde ssä.

Työsuhteen päättämiseen liitt yvät etuudet

Työsuhteen päättämiseen liittyv ä t etuudet maksetaan työsuhteen päättyessä enne n normaalia eläkeikää tai ku n henkilö suostuu irtisanoutumaa n vapaaehtoisesti nä itä etuuksia vastaan. Konserni kirjaa työsuhteen päättä miseen liittyvät etuudet, kun se on todistettavasti sitoutunut nykyisten työnte kijöiden työsuhteen päättämiseen yksityiskoht aisen suunnitelman mukaisesti ilma n mahdollisuutta perään tyä. Etuudet kirjataan myös, jos konserni myöntää työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumise n edistäm iseksi te hdyn tarjouksen se urauksena. Nämä etuudet on kirjattu työsuhteen päättämiseen liittyvinä etuina osana uudellenjärjestelyvarauksia.

Paikall isen lainsäädännön mukaan työntekijöil lä voi olla oikeus työnantajan maksamiin etuuksiin irtisanomisen yht eydessä riippumatta siitä, onko k yse vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta vai ei. Erotus sen korke amman etuuden, joka annetaan työsu hteen päättyessä konsernin pyynnöstä, ja etuuden, jotka annetaan työsuhteen pää ttyessä työntekijän pyynnöstä, on työsuhteen päätt ämiseen liittyvä etu. Sitä osuutta tällaisista irtisanomisetuu ksista, jonka kons erni on velvollinen ma ksamaan työntekijälle v apaaehtoisen irtisanoutum isen yhteydessä, käsitellään sop imuspohjaisena tai paikallisen lainsäädännön mukaisena velvoitteena, ja se kirjataa n edellä eläkkeitä koskevassa osiossa kuvattuna etuuspohjai sena järjestelynä.

Osakeperusteiset maksut

Konsernill a on kolme erilaist a globaalia työnte kijöille suunnattua osakeperusteista kannustinjä rjestelmää: tulosperusteiset osakepalk kiot, ehdolliset osakepal kkiot ja työntekijöiden osakesäästöohjel ma. Henkilöstön työsuor itus ja vastaava oman pääoman lisäys määritetään su hteessa oman pääomanehtoi sen instrumentin käypään ar voon myöntämishetk ellä, lukuun ottamatta e i- markkinaperusteisten ansaintaehto jen vaikutusta. Tulosperusteisiin osakepalk kioihin liittyvät e i-markkinaperusteise t ansaintaehdot sisältyvät oletuksiin, jotka te hdään työntekijöiden saamien osakkeide n lukumäärästä. Kon serni arvioi sään nöllisesti tehdyt oletuk set ja tarvi ttaessa ko rjaa ar viota suo ritettavien osakkeiden lukumäärästä . Ohjelmat, joissa on käy tössä porrastettu toteutuminen, käsitellään kirjanpi dossa jaksote ttua ansaintamallia käyttäen. Osakeperusteiset palkk iot kirjataan kuluksi konsernin tulosla skelmaan ansai nta-ajan kulu essa.

50

131 Tuloverot

Tuloverot koostuvat kauden verotett avaan tuloon perustuvista veroista ja laske nnallisista vero ista. Tuloverot kirjata an konsernin tuloslaskelm aan, ellei tulovero liity mu ihin laajan tuloksen eriin, tai suoraan om aan pääomaan kirjattuihin eriin, jol loin tulovero kirjataan v astaavasti muihin laajan tuloksen erii n tai suoraan omaan pääoma an.# Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen ja kunakin raportointipäivänä säädetyihin tai käytännössä hyväksyttyihin paikallisiin verolakeihin ja verokantoihin perustuen. Konserniyhtiöiden puolesta tulosta pidätetyt lähdeverot kirjataan tuloveroihin silloin, kun niiden katsotaan perustuvan nettotuloksesta laskettuun veroon. Laskennallinen verosaaminen tai -velka lasketaan taselähtöisellä velkamenetelmällä kaikista yksittäisten varojen ja velkojen konsernitilinpäätöksessä esitettävän kirjanpitoarvon ja niiden verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa. Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Jos olosuhteet osoittavat laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen olevan epätodennäköistä, niiden määrää oikaistaan hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Laskennallinen verovelka kirjataan veronalaisista väliaikaisista eroista, ja liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen yksilöitävissä olevien omaisuuserien käypien arvojen ja niiden verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään kirjanpidossa toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat vero saamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velan samanaikaisesti tulevilla kausilla, joilla merkittäviä määriä laskennallisia verovelkoja tai -saamisia odotetaan suoritettaviksi tai hyödynnettäväksi. Laskennallisia verovelkoja ei kirjata silloin, kun ne syntyvät liikearvon alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verovelka, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei diskontata. Konserni arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön liittyy tulkinnanvaraisuutta. Kirjatut tuloveroja oikaistaan, jos pidetään todennäköisenä (toteutuminen on todennäköisempää kuin toteutumatta jääminen), että veroviranomainen ei täysin hyväksy tiettyjä veropositioita. Kirjatut määrät perustuvat raportointipäivän arvioon lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai odotettavissa olevasta painotetusta keskimääräisestä arvosta, perustuen siihen kumpi menettelytapa parhaiten ennustaa konsernin mielestä epävarmuuden toteutumista.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat toimintavaluuttaan eli sen taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan, jossa konserniyhtiö pääasiallisesti toimii. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Raportointikauden päättyessä avoimena olevat ulkomaan rahanmääräiset monetariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden lopun valuuttakursseihin. Tase-erien arvostuksesta ja niihin liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Muihin kuin monetarisiin pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvät realisoitumattomat kurssivoitot tai -tappiot sisältyvät kyseisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen ja kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Konsernitilinpäätös laadittaessa sellaisten ulkomaisten yksiköiden, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, varat ja velat muunnetaan euroiksi tilikauden lopun valuuttakursseihin ja tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi tilikauden keskikursseihin. Kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden yhdistelystä konsernitilinpäätökseen, kirjataan muuntoeroiksi muihin laajan tuloksen eriin. Luovuttaessa ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen yksikköön kohdistuvat kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi.

Aineettomat hyödykkeet

Erillisenä hankittu aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden hankintameno on hankintapäivän käypä arvo. Sisäisesti aikaan saadut aineettomat hyödykkeet, pois lukien kehittämismenot, jotka voidaan aktivoida, kirjataan kuluksi syntyessään. Kehittämismenot aktivoidaan vain, jos konserni voi osoittaa, että hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa, sillä on kyky ja aikomus käyttää hyödykettä tai myydä se, hyödyke tulee tuottamaan taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, käytettävissä on voimavaroja hyödykkeen valmiiksi saattamiseksi ja sillä on kyky määrittää luotettavasti hyödykkeen kehitysvaiheen menot. Lukuun ottamatta liikearvoa, konsernin aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallinen aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumilla. Konsernin aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3-10 vuotta. Tasapoistomenetelmä kuvastaa parhaiten tapaa, miten konserni odottaa käyttävänsä hyväkseen omaisuuserään liittyvää vastaista taloudellista hyötyä. Aineettomien hyödykkeiden poistot esitetään osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja sekä myynnin ja hallinnon kuluja konsernin tuloslaskelmassa.

51 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:

Nimike	Poistoaika (vuotta)
Rakennukset ja rakennelmat	20–33
Kevyet rakennukset ja rakennelmat	3–20
Tuotannon koneet, mittaus- ja testauskalusto	1–5
Muut koneet ja kalusto	3–10

Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja. Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä kuluksi tilikaudella, jolla ne syntyvät. Edellisestä poiketen suuria perusparannusmenoja lisätään hankintamenoon ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Vuokrasopimukset

Konserni otti 1.1.2019 käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin, jonka mukaan vuokralle ottaja kirjaa konsernitaseeseen käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat kaikista vuokrasopimuksista. Käyttöoikeusomaisuuserä edustaa vuokralle ottajan oikeutta käyttää kohdeomaisuuserää kun taas vuokravelka edustaa vuokralle ottajan velvollisuutta suorittaa vuokramaksuja. Sopimuksen syntymisajankohtana konserni arvioi, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Sopimuksen alkamisajankohtana konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan kaikista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika ylittää 12 kuukautta. Sopimuksen alkamisajankohta on päivä, jona vuokralle antaja antaa vuokratun kohdeomaisuuserän konsernin käytettäväksi. Konserni soveltaa käytännön helpotusta, jonka mukaisesti konserni ei kirjaa taseeseen vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on sopimuksen alkamisajankohtana enintään 12 kuukautta (lyhytaikainen vuokrasopimus). Sen sijaan konserni kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokramaksut kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Lisäksi konsernin valitsemana käytännön apukeinona konserni ei erottele vuokrasopimuskomponentteja ja tiettyjä muita sopimuskomponentteja, vaan käsittelee sen sijaan jokaisen vuokrasopimuskomponentin sekä muun kuin vuokrasopimuskomponentin yhtenä vuokrasopimuskomponenttina. Muut kuin vuokrasopimuskomponentit, kuten vuokratun kohteen huollosta ja palvelusta suoritettavat maksut, sisältyvät vuokrasopimusvelkaan silloin, kun nämä ovat vuokrasopimuksessa määriteltyjä kiinteitä maksuja.Muut kuin vuokrasopimuskomponentit, jotka ovat käytöstä riippuvia muuttuvia kuluja kuten esimerkiksi kiinteistöverot, vakuutusmaksut ja kiinteistön muuttuvat hoitokulut, kirjataan kuluksi suoriteperusteisesti. Merkittävä osa konsernin vuokrasopimuksista liittyy toimistotiloihin ja teollisuuskiinteistöihin kuten tutkimus- ja kehittämistiloihin, tuotantorakennuksiin ja toimitiloihin. Konsernilla on vuokralla myös työsuhde-etuina tarjottuja sekä yhtiön omassa käytössä olevia ajoneuvoja.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot, ja jota oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusoimaisuuserän hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, alkuvaiheen välittömät menot ja sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina sopimuksen vuokra-aikana seuraavasti:
* Rakennukset 3–10 vuotta
* Muut 3–5 vuotta

Vuokrasopimusvelka arvostetaan vuokra-aikana suoritettavien vuokramaksujen nykyarvoon. Konserni määrittää vuokra-ajan ajanjaksoksi, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa, mukaan lukien mahdollisen vuokrasopimuksen jatko-option kattamat ajanjaksot, jos kyseisen option käyttö on kohtuullisen varmaa, sekä vuokrasopimuksen päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni ei käytä kyseistä optiota.

Vuokramaksut sisältävät kiinteät vuokramaksut ja tietyt kiinteät muut kuin vuokrasopimuskomponentit vähennettyinä mahdollisilla saatavilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla, muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta sekä maksut vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista silloin, kun vuokra-aika on määritetty siten, että konserni käyttää vuokrasopimuksen päättämisoption. Konsernilla ei tyypillisesti ole vuokrasopimuksia, joiden muuttuva vuokra olisi sidottu suoriutumiseen tai kohdeomaisuuserän käyttöön. Sopimuksen alkamisajankohtaan jälkeen vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä, jossa vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo kasvaa koron määrällä ja pienenee maksettujen vuokrien määrällä. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo määritetään uudelleen, jos vuokrasopimus muuttuu, vuokra-aikaa oikaistaan tai tulevissa vuokrissa tapahtuu muutos, joka johtuu kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin tai hintatason muutoksesta. Korkokomponentin osuus kirjataan korkokuluksi rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konserni käyttää lisäluoton korkoon perustuvaa diskonttokorkoa vuokramaksujen nykyarvon määrittämisessä, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä. Konserni arvioi neljännesvuosittain lisäluoton korkoa perustuen arvioituun korkoon, jota konserni joutuisi maksamaan lainatessaan vuokra-aikaa vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisilla vakuuksin varat, jotka vaaditaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Konserni arvostaa kaikki vuokrasopimukset jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä sen vuosineljänneksen saatavilla olevaa diskonttauskorkoa, jona vuokrasopimus alkaa. Kun vuokrasopimus muuttuu tai vuokrasopimusvelka uudelleenarvioidaan vuokra-ajan muuttuessa, konserni määrittää vuokrasopimusvelan nykyarvon uudelleen sopimusmuutoksen tai uudelleenarvioinnin hetkellä saatavilla olevalla diskonttauskorolla.

52 133
Konserni toimii pääosin vuokralle ottajana. Konserni kuitenkin edelleen vuokraa vuokrattuja tai omistettuja kiinteistöjä, jotka eivät ole konsernin käytössä, pisimmillään 10 vuoden vuokra-ajalla kattaakseen tai pienentääkseen näiden kiinteistöjen välttämättömiä kuluja. Näissä tapauksissa konserni luokittelee jokaisen edelleenvuokrasopimuksensa rahoitusleasing-sopimukseksi silloin, kun edelleenvuokrasopimus siirtää kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin vuokralle ottajalle. Kaikki muut edelleenvuokrasopimukset luokitellaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi.

Konserni kirjaa taseen muihin rahoitusvaroihin kaikista rahoitusleasing-sopimuksista nettosijoituksen vuokrasopimukseen, joka arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Sopimuksen alkamisajankohtaan jälkeen nettosijoitus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä, jossa nettosijoituksen kirjanpitoarvo kasvaa korkotuoton määrällä ja pienenee edelleenvuokrauksesta saatujen maksujen määrällä. Operatiivisista edelleenvuokrasopimuksista saatavat vuokrat kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tasaisina vuokra-ajan kuluessa.

Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentuminen

Konserni määrittää liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien kerrytettävissä olevan rahamäärän, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että niiden arvot saattavat olla alentuneita. Tämän lisäksi konserni testaa liikearvon kirjanpitoarvon arvonalentumisesta vuosi ttain, vaikka mahdollisesta arvonalentumisesta ei olisi viitteitä.

Konsernin huomioon ottamia tekijöitä sen arvioidessaan viitteitä arvonalentumisesta, ovat muun muassa omaisuuserän alisuoriutuminen verrattuna sen historialliseen tai ennustettuun tulokseen, merkittävät muutokset omaisuuserän käyttötar- koituksessa tai muutokset liiketoimintastrategiassa sekä merkittävät epäsuotuisat toimialan tai yleisen talouden kehityssuunnat.

Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan saavan synergiaetuj a liiketoimintojen yhdistämisestä ja jotka vastaavat alinta tasoa, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten. Rahavirtaa tuottava yksikkö, kuten se määritellään konsernin liikearvon arvonalentumistestausta varten, on pienin omaisuuserien ryhmä, jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien tuottamista rahavirroista. Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo sisältää osuudet siihen kohdistuvista konsernin yhteisistä omaisuuseristä kohtuullisella ja johdon mukaisella perusteella kohdistettuina. Kun yhden tai useamman liikearvoa sisältävän rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän rakenne muuttuu, liikearvo kohdistetaan uudelleen käypien arvojen suhteessa niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joihin tämä muutos vaikuttaa.

Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä omaisuuserän, rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on korkeampi seuraavista: käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvoon. Jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on alhaisempi kuin sen kirjanpitoarvo, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen arvoa alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Arvonalentumistappiot esitetään konsernin tuloslaskelmassa hankinnan ja valmistuksen kuluissa, tutkimus- ja kehityskuluissa tai myynnin ja hallinnon kuluissa lukuun ottamatta liikearvon arvonalentumistappioita, jotka esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai sitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Hankintameno määritetään käyttämällä standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen (first-in first-out) mukaisesti laskettua hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo on tavanomaisen liiketoiminnan käypä hintataso vähennettynä tavanomaisilla myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty raaka-aineiden hankintamenon ja välittömän työn kustannusten lisäksi myös sille kuuluva osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ylimääräisen vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenon tai sitä alemman nettorealisointiarvon perusteella. Vaihto-omaisuus luokitellaan raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin, valmiisiin tuotteisiin, ja keskeneräisiin asiakasprojekteihin. Raaka-aineisiin ja puolivalmisteisiin kuuluvat tuotannossa käytettävät ostetut materiaalit, komponentit ja tarvikkeet. Valmiisiin tuotteisiin kuuluvat konsernin tai alihankkijoiden valmistamat ja myyntivalmiit tavarat sekä jälleen myytäväksi ostetut tavarat. Keskeneräisiin asiakasprojekteihin sisältyy tähän mennessä aiheutuneita kustannuksia asiakassopimuksista, joissa sopimuksen suoritevelvoitteita ei vielä ole täytetty. Keskeneräiset asiakasprojektit kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin, kun konserni täyttää suoritevelvoitteensa asiakkaalle.

Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostaminen

Monet rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkina osapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanomaisessa liiketoimessa.Omaisuuserän tai velan käypä arvo määritetään sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa mukaisesti käyttämällä markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asiaan kuuluvia arvostusmalleja. Konserni käyttää käyvän arvon määrittämisessä arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa riittävästi tietoa, hyödyntämällä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kaikki rahoitusvarat ja -velat, joiden käyvät arvot määritetään tai esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta olennaisen syöttötiedon perusteella seuraavasti: Taso 1 – toimivilla markkinoilla samanlaisille pörssinoteeratuille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat. Taso 2 – arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havaittavissa; ja Taso 3 – arvostusmenetelmät, joiden merkittävät syöttötiedot eivät ole havainnoitavissa. Konserni luokittelee käypään arvoon toistuvasti arvostettavat varat ja velat asiaan kuuluville käyvän arvon hierarkian tasoille kunkin raportointikauden lopussa.

53 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

134 Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Konsernin vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat jaotellaan kolmeen eri luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Konsernin oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisiin rahoitusvaroihin. Luokittelu tehdään konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella. Konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen hallussa pito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli niitä ei arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa, mikäli rahoitusvara on osa suojaussuhdetta (ks. Suojauslaskenta). Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, eli päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusvaran. Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun kaikki rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle.

Pitkäaikaiset sijoitukset

Pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund -rahastoihin. Nämä oman pääoman ja vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon. Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia menetelmiä: markkinahintanoteeraus; samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo; kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuviin arvioihin sekä kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Konserni käyttää harkintaa sovellettavan arvostusmenelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot näistä sijoituksista kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Myytyjen sijoitusten hankintamenon laskennassa käytetään painotetun keskihinnan menetelmää.

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät tietyt käyttörajotusten alaiset varat ja muut saamiset, lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta sekä tietyt muut pitkäaikaiset sijoitukset. Käyttörajotusten alaiset varat ja muut saamiset sisältävät pankkitalletukset liittyen pääosin työsuhde-etuuksiin sekä muut lainasaamiset. Nämä varat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näiden varojen tappiota koskeva vähennyserä lasketaan kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan pois sijoituksen kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Asiakas- ja toimittajalainasaamisia hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja. Ne kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Arvioidut luottotappiot perustuvat tavallisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin nostetuista lainojen ja arvioitujen lisänostojen osalta kauden aikana, katso lisätietoja kappaleesta ”Arvon alentuminen”. Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa vähentäen käyvän arvon tappiota laajassa tuloslaskelmassa. Mikäli saaminen myydään, odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutus puretaan ja koko kertynyt tuotto tai tappio kirjataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Muiden luonteeltaan pitkäaikaisten sijoitusten sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Nämä sijoitukset arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot sijoitusten myynneistä kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisen osuuden muista pitkäaikaisista rahoitusvaroista, lyhytaikaiset lainasaamiset sekä johdannaisvarat, jotka käsitellään erikseen kappaleessa ”Johdannaissopimukset”. Lyhytaikaiset lainasaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan pois sijoituksen kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

54 135 Myyntisaamiset

Myyntisaamiset syntyvät asiakkaiden kanssa tehdyistä sopimuksista ja edustavat ehdotonta oikeutta saada korvaus, jonka saaminen on ainoastaan ajan kulumisesta kiinni. Konserni myy myyntisaamisiaan ilman takautumisoikeutta useammalle rahoituslaitokselle normaalin liiketoiminnan mukaisesti luottoriskimme ja käyttöpääomamme hallitsemiseksi. Liiketoimintamalli myyntisaamisten hallinnointiin perustuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseen ja saamisten myymiseen. Myyntisaamiset kirjataan alun perin ja myöhemmin uudelleen arvostetaan käypään arvoon käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaamisten ja asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien tappiota koskevan vähennyserän osalta perustuen sellaisten myyntisaamisten ja asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien, joilla ei ole merkittäviä rahoituskomponentteja, koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Liitetiedosta 4, Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet, löytyy tietoa arvioiden käytöstä ja olennaisista kirjanpidollisista harkinnanvaraisuuksista, jotka ovat olennaisia kyseisten tappioita koskevien vähennyserien arvioimisessa. Myyntisaamisiin ja asiakassopimukseen perustuviin omaisuuseriin liittyviä tappioita koskevat vähennyserät kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Mikäli myyntisaamiset myydään, poiskirjattavan kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen välinen erotus kirjataan rahoituskuluksi konsernin tuloslaskelmassa.# Lyhytaikaiset sijoitukset

Konserni sijoittaa osan ja tkuvan liiketoiminnan ennustettujen ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Lyhytaikaiset sijoitukset voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitukset johdannaisransaktioiden vakuuksina käytettäviin talletuksiin kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.

Sijoitukset pankkitalletuksiin sekä kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen kuukauden päästä ja jotka eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on pitää sijoitukset hallussa rahavirtojen kerryttämiseksi sekä sijoitusten myymiseksi. Nämä varat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on pääasiassa kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat. Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain likviditeetin ja markkinariskin hallinnan johdosta.

Sijoitusten käypä arvo määritellään käyttämällä raportointipäivän markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asiaankuuluvia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Kun sijoitus myydään, siihen liittyvät kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan pois laajan tuloksen eristä rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Myytyjen kiinteätuottoisten arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO-menetelmää.

Konsernin sijoitusportfolion korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen arvioidut luottotappiot perustuvat tyypillisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin. Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain ja kirjataan muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa vähentäen käyvän arvon voittoja ja tappioita laajan tuloslaskelmassa.

Sijoitukset voivat sisältää myös rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia, sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä täydentävistä ja tyypillisesti vastakkaisista riskitekijöistä sisältävistä johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat, pääoman takaisinmaksu ja arvoennousu. Sijoitukset voidaan myydä koska tahansa. Nämä sijoitukset arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä erittäin likvidit kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta sekä pankkitalletukset, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettaviksi ajanjaksolla, joka on hankintahetkellä enintään kolme kuukautta. Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä maturiteetista johtuen arvonmuutosriski on merkityksetön. Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.

Sijoitukset, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Kaikki muut sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Konsernin rahoitusvelat jaotellaan kahteen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat. Konsernin johdannaisvelat sekä Nokia Shanghai Bell -yhtiöön liittyvä ehdollinen velvoite on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja kaikki muut velat on luokiteltu jaaksotettuun hankintamenoon.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon, velkojen osalta vähennettynä transaktiomenoilla. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet on täytetty, kumottu tai niiden voimassaolo on lakannut. Mikäli olemassa olevan rahoitusvelan ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, konserni kirjaa alkuperäisen rahoitusvelan pois taseesta ja uuden rahoitusvelan taseeseen. Mikäli rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja maksusuorituksen välinen erotus kirjataan korkokuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

136 Korolliset velat

Pitkäaikaiset korolliset velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista, ja johdannaistransaktioiden vakuudet kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Transaktiomenot, efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat sisältävät pääasiassa ehdollisen velvoitteen China Hua Xinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta, jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa kokonaisuudessaan konsernille myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Ehdolliseen velvoitteeseen liittyvä rahoitusvelka arvostetaan perustuen arvioituun myöhemmin suoritettavaan käteissuoritukseen. Muutokset arvioidussa myöhemmin suoritettavassa käteissuorituksessa kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Muut rahoitusvelat sisältävät myös johdannaisvelkoja, jotka käsitellään erikseen kappaleessa ”Johdannaissopimukset”.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Arvonalentumiset rahoitusvaroista pois lukien myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

Arvonalentumista koskevien vaatimusten mukaisesti konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita (Expected Credit Losses, ECL) varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä lainatakuusopimuksista ja luottosopimuksista. Konserni arvostaa rahoitusinstrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa kvartaaleittain käyttäen seuraavanlaista menettelyä:

• Odotettavissa olevat luottotappiot = maksukyvyttömyyden todennäköisyys x tappio-osuus x maksukyvyttömyydelle altistunut määrä
• Maksukyvyttömyyden todennäköisyys (Probability of Default, PD) arvioidaan erikseen keskitetylle sijoitusportfoliolle ja ei-keskitetyille sijoituksille. Arvio perustuu sijoitusten luottoluokitusprofiiliin sekä soveltuvilta osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin, mikäli tiedossa ei ole sellaista tapahtumaa, joka osoittaisi luottoluokituksen olevan epäasianmukainen perusta luottoriskin arviointiin raportointipäivänä.
• Tappio-osuuden (Loss Given Default, LGD) takaisinperintäaste arvioidaan myös erikseen keskitetylle sijoitusportfoliolle ja ei-keskitetyille sijoituksille, ja se perustuu sijoituksen luokkaan ja soveltuvilta osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin sekä sijoitukseen liittyviin mahdollisiin vakuusjärjestelyihin.
• Maksukyvyttömyydelle altistunut määrä (Exposure at Default, EAD) on tavallisesti sijoituksen tai lainatakuun nimellisarvo. Lainasopimuksiin liittyvä maksukyvyttömyydelle altistunut määrä perustuu arvioitujen nostojen suuruuteen seuraavan 12 kuukauden aikana.

Kaikki konsernin lyhytaikaiset sijoitukset, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, käsitellään matalan korkoriskin sijoituksina, ja kirjattava tappiota koskeva vähennyserä kauden aikana on rajattu 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin. Rahoitusinstrumentit, joilla on nk. Investment Grade -tason luottoluokitus, käsitellään matalan korkoriskin instrumentteina tämän arvioinnin osalta.

Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen, lainojen, lainasopimusten ja kolmansien osapuolien puolesta annettujen lainatakuusopimusten osalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan erikseen merkittäville vastapuolille käyttäen edellä mainittua menetelmää ottaen huomioon mahdolliset vakuusjärjestelyt ja muut luottoriskiä lieventävät tekijät. Arvio perustuu 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin, mikäli tietyn vastapuolen luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen, jolloin yhtiö soveltaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita.# Sopimusrikkomus, luottoluokituksen heikentyminen sekä muut luottokelpoisuuteen liittyvät määreet ovat tyypillisiä tekijöitä, jotka konserni ottaa huomioon arvioidessaan, onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen. Muutokset odotettavissa olevien luottotappioiden tappiota koskevan vähennyserän määrässä kirjataan arvon alentumistuottona tai -tappiona rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen varojen tappiota koskeva vähennyserä kirjataan niiden kirjanpitoarvoon. Käypään arvo on muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettujen varojen tappiota koskeva vähennyserä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sen sijaan, että se kirjattaisiin varojen jo aiemmin käypään arvoon kirjattuun kirjanpitoarvoon. Lainatakaussopimusten osalta tappiota koskeva vähennyserä kirjataan muuksi velaksi konsernin taseeseen.

Johdannaissopimukset

Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.

Suojauksen rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi konsernin rahavirtalaskelmassa, mikäli suojatut erät liittyvät konsernin liiketoimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä suojaavan tiettyä rahoitus- tai sijoitustoimintaan liittyvää positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin suojattavan position rahavirrat. Tietyt johdannaiset suojaavat konsernia kassaposition valuuttariskiltä ja niiden rahavirrat sisältyvät muuntoeroihin konsernin rahavirtalaskelmassa.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin. Käyvän arvon muutos lasketaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan. Korkotermiiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä johdannaispörsseissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttämällä raportointipäivän markkinahintoja. Koronvaihto- sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

56

137 Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa mutta joilla suojataan tiettyjä ennakoituja riskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Voitot ja tappiot muista johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Konserni seuraa mahdollisia sopimuksiin kytkettyjä johdannaisia. Kytketyt johdannaiset, joiden pääsopimus ei ole rahoitusvaroihin kuuluva erä ja jotka eivät läheisesti liity sopimukseen, erotetaan ja kirjataan käypään arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Sopimukset, joissa on kytketty johdannainen ja joiden pääsopimus on rahoitusvaroihin kuuluva erä, arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Suojauslaskenta

Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiorakenteiden osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.

Valuuttatermiinisopimuksen käyvän arvon määrittämisessä konserni erottaa spot-osuuden ja korko-osuuden, joka pitää sisällään valuuttojen välisen viitekorkovaihtosopimuksen preemion sekä termiinipisteet ja joka kirjataan valuuttatermiinisopimuksen suojauskustannukseksi. Valuuttaoptiosopimuksen käyvän arvon määrittämisessä konserni erottaa perusarvon sekä aika-arvon ja määrittää aika-arvon valuuttaoptiosopimuksen suojauskustannukseksi. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon määrittämisessä konserni erottaa valuuttojen välisen viitekorkovaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen koron- ja valuutanvaihtosopimuksen suojauskustannukseksi.

Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojaus

Konserni soveltaa suojauslaskentaa rahavirtojen suojauksessa pääasiassa ennakoituihin liiketoimiin liittyvään rahavirran valuuttariskiin, joka syntyy erittäin todennäköisistä liiketoimitransaktioista. Riskienhallintastrategian mukaan konserni suojaa materiaalisen nettoriskin (myynteihin liittyvä tunnistettu riski vähennettynä ostoihin liittyvällä tunnistetulla riskillä) valuuttatermiineillä ja -optioilla kerroksittain noudattaen ennalta määriteltyjä suojausastetta ja -maturiteetteja kvartaaleittain. Suojattavan erän tulee olla erittäin todennäköinen ja altistaa rahavirran vaihteluille, jotka voivat viime kädessä olla tulosvaikutteisia.

Konserni määrittää ainoastaan valuuttatermiinisopimuksen spot-osuuden arvonmuutoksen suojausinstrumentiksi. Valuuttaoptioita tai optiostrategioita voidaan käyttää myös rahavirtojen suojaamiseen, jolloin ainoastaan option perusarvon muutos määritetään suojausinstrumentiksi.

Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja kvartaaleittain koko suojaussuhteen voimassa olon ajan, jotta voidaan varmistua taloudellisen suhteen olemassaolosta. Konsernin määrittämissä suojaussuhteissa keskeiset ehdot ovat yhdenmukaiset, joten tehokkuuden arviointi suoritetaan kvalitatiivisesti.

Valuuttatermiinien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden käyvän arvon muutos, joka heijastaa diskontatun spot-kurssin muutosta, kirjataan suojausrahastoon muihin laajan tuloksen eriin. Muutokset suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien korko-osuudessa ja valuuttaoption aika-arvossa kirjataan suojauskustannusrahastoon muihin laajan tuloksen eriin ja myöhemmin kirjataan samalla tapaa kuin spot-osuus ja perusarvo.

Konserni arvioi kvartaaleittain, odotetaanko ennakoitujen myyntien ja ostojen yhä tapahtuvan. Mikäli osan suojatuista rahavirroista ei odoteta enää tapahtuvan, kaikki siihen liittyvät voitot tai tappiot kirjataan välittömästi pois muiden laajan tuloksen eristä liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa suojauslaskentapoikkeamisen lakatessa. Jos suojatun rahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, siihen liittyvä kertynyt arvostustulos jätetään muun laajan tuloksen eriin, kunnes suojatulla rahavirralla on tulosvaikutus.

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on suojata ennakoidut rahavirrat, kunnes niihin liittyvä tuotto on kirjattu. Suojaussuhde lopetetaan sen kvartaalin aikana, joka on määritelty suojattavaksi ja jolloin suojauskin erääntyy. Kertyneet rahavirtasuojien tuotot tai tappiot kirjataan tällöin liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Mikäli ennakoitua tuottoa ei kirjata kvartaalin aikana, kvartaalille osoitettujen rahavirtasuojien kertyneet tuotot tai kulut kirjataan, mutta se osuus, joka liittyy kirjaamattomaan ennakoituun tuottoon, esitetään suojauksen tehottomuutena. Koska rahavirran suojausinstrumentit erääntyvät pääosin samassa kvartaalissa kuin suojattavat erätkin, rahan aika-arvosta ei synny merkittävää epätehokkuutta. Konserni tarkistaa kvartaaleittain muiden laajan tuloksen eriin kirjattujen tuottojen tai kulujen määrään liittyvän diskonttauksen vaikutuksen.

Konserni käyttää myös valuuttatermiinejä liittyen ennakoituihin myynteihin ja ostoihin, jotka eivät ole erittäin todennäköisiä transaktioita eivätkä siten täytä suojauslaskennan vaatimuksia. Näiden valuuttatermiinien voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

57

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

138 Rahavirtojen suojaus: tulevien korkojen rahavirtojen suojaus

Konserni soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on määritetty osittain käyvän arvon suojiksi ja osittain rahavirran suojiksi niin, että korkojen rahavirtojen riskitön osuus suojataan käyvän arvon suojilla ja yhtiökohtainen luottoriskiosuus suojataan rahavirran suojilla. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat. Konserni erottaa koron- ja valuutanvaihtosopimusten valuuttojen välisen viitekorkovaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen suojauskustannukseksi, joka alun perin ja myöhemmin arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen eriin.

Käyvän arvon suojaus: valuuttariskin suojaus

Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin rakennusprojekteihin, konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta.# Käyvän arvon suojaukset ja riskienhallinta

Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos spot- ja korko-osuuksissa sekä suojattavien kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutos, joka johtuu suojattavasta riskistä, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Käyvän arvon suojaus: korkoriskin suojaus

Konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Konserni käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia suojaamaan korko- ja valuuttariskiä. Konsernin pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Konserni pyrkii vähentämään koron vaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset riskienhallintatavoitteet ja riskirajat.

Suojatuksi eräksi määritellään koronvaihtosopimusten nimellisarvoa vastaava osuus lainasta riskienhallinnan tavoitteen mukaisesti. Konsernin käyttämien koronvaihtosopimusten keskeiset sopimusehdot, kuten viitekorko, korontarkistuspäivät, maksupäivät, maturiteetit ja nimellisarvo, ovat yhdenmukaiset suojatun erän kanssa ja siten konserni arvioi tehottomuuden olevan merkityksetön. Konsernilla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa. Konsernin velat arvostetaan luotettuun hankintamenoon.

Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Konserni erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvo on kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin efektiivisen koron menetelmällä.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Konserni soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suojattu erä voi olla nettovarallisuuden suuruinen, joka on yhtä suuri tai pi enempi kuin kyseisen ulkomaisen yksikön nettovarallisuuden kirjanpitoarvo konsernin tilinpäätöksessä. Riskienhallinnan tarkoituksena on suojata se osuus nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina varoina tulevaisuudessa.

Konserni määrittää ainoastaan valuuttatermiinisopimuksen spot-osuuden suojausinstrumentiksi. Valuuttaoptioita tai -optiostrategioita käytetään myös nettosijoituksen suojaamiseen, jolloin konserni määrittää ainoastaan perusarvon suojausin-strumentiksi. Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja kvartaaleittain koko suojaussuhteen voimassaolon ajan, jotta voidaan varmistua taloudellisen suhteen olemassaolosta.

Konsernin määrittämissä suojaussuhteissa keskeiset ehdot ovat yhdenmukaiset, joten tehokkuuden arviointi suoritetaan kvalitatiivisesti olettaen tehottomuuden olevan merkityksetöntä.

Valuuttatermien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden käyvän arvon muutos, joka heijastaa spot-kurssin muutosta, kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden käyvän arvon muutos sekä option aika-arvon käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannuksena suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Valuuttatermiini- tai optiosopimuksen suojauskustannus jaksotetaan instrumentin pitoaikana rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näin ollen jokaisella raportointikaudella valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden käyvän arvon muutos sekä optiosopimuksen aika-arvon käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannusrahastoon, kun taas jaksotettu osuus kirjataan tulosvaikutteisesti poissuojauskustannusrahastosta.

Kertyneen arvostustuloksen muutos siirretään oman pääoman muuntoeroista tuloslaskelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö tai osa siitä myydään, puretaan, luovutetaan tai sen oma pääoma maksetaan takaisin. Luovutetusta osuutta vastaava kumulatiivinen määrä tai suhteellinen osuus nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen instrumenttien oman pääoman muuntoeroihin kirjattua tuloksesta siirretään tuloslaskelmaan.

58 139 Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen todennäköisesti edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kun konserni odottaa saavansa korvauksen varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen menoihin, korvaus kirjataan omaisuuseräksi vasta kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Konserni arvioi olemassa olevien varausten riittävyyden ja tarvittaessa oikaisee varausten määrää viimeisimmän toteumatiedon ja tulevaisuutta koskevien arvioiden muutosten perusteella jokaisena raportointipäivänä. Eri varausluokista esitetään kuvaukset liitetiedossa 29. Varaukset.

Ehdolliset velat

Konserni kertoo jatkuvasti oikeudellisista asioista, jotka liittyvät mahdollisiin velvoitteisiin, joiden olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma, ei kokonaan yrityksen määräysvallassa oleva tapahtuma toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Näitä asioita arvioidaan säännöllisesti, jotta tiedetään onko taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen poistuminen todennäköistä ja milloin varaus tulee merkitä taseeseen.

Omat osakkeet

Konserni kirjaa hankitut omat osakkeet oman pääoman vähennykseksi hankintamenoon. Mitätöidessä tai luovutettaessa eteenpäin omien osakkeiden hankintameno kirjataan kertyneisiin voittovaroihin tai muuhun jakokelpoiseen oman pääoman rahastoon.

Osingonjako

Vuoteen 2018 asti, hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot kirjattiin konsernitilinpäätökseen, kun varsinainen yhtiökokous oli ne hyväksynyt. Vuodesta 2019 alkaen, ja ensimmäistä kertaa koskien varojanjakoa vuodelta 2018, osingot ja pääoman palautukset kirjataan konsernitilinpäätökseen, kun yhtiökokouksen valtuutukseen perustuen hallitus on hyväksynyt neljännesvuosittaisen maksun.

3. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat

Konserni otti käyttöön 1.1.2020 seuraavat IASB:n julkaisemat ja EU:ssa sovellettavaksi hyväksytyt muutokset tilinpäätösstandardeihin. Muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

• Muutokset IFRS 3:een (Liiketoimintojen yhdistäminen)
• Muutokset IFRS 9:ään, IAS 39:ään ja IFRS 7:ään (Korkokantojen vertailuarvojen uudistus)
• Muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan (Olennnaisen määritelmä)
• Muutokset IFRS-standardeihin sisältyviin Käsitteellistä viitekehystä koskeviin viittauksiin

Konserni ei ole soveltanut sellaisia uusia tai muuttuneita standardeja tai tulkintoja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole tulleet voimaan. Uusilla ja muuttuneilla standardeilla ja tulkinnoilla, jotka IASB on julkaissut, mutta jotka tulevat voimaan myöhemmillä raportointikausilla, ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen niitä sovellettaessa. Konserni aikoo ottaa nämä uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat käyttöön, mikäli ne koskevat konsernia, kun ne tulevat voimaan ja hyväksytään sovellettavaksi EU:ssa.

4. Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon harkinnan käyttämistä valittaessa ja sovellettaessa laskentaperiaatteita sekä tehtäessä arvioita, jotka sisältävät oletuksia tulevaisuudesta. Näillä harkintaan perustuvilla ratkaisuilla, arvioilla ja oletuksilla voi olla merkittävä vaikutus konsernin konsernitilinpäätökseen. Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen määrittämiseen liittyvät arviot, joihin liittyy epävarmuustekijöitä, perustuvat aiempaan kokemukseen, odotettavissa oleviin lopputulemiin ja muihin oletuksiin, jotka olivat saatavilla tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa ja joiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä olosuhteissa. Arvioita tarkistetaan, jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai arvioihin liittyen saadaan uutta tietoa tai kokemusta. Koska arvioihin sisältyy luontaisesti eriasteista epävarmuutta, todellinen lopputulema voi poiketa arvioidusta ja tästä voi aiheutua oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin.

Johto katsoo, että seuraaviin laadintaperiaatteisiin sisältyviin arvioihin, oletuksiin ja harkintaan perustuviin ratkaisuihin liittyy eniten sellaisia epävarmuustekijöitä ja olennaista harkinnanvaraisuutta, joilla voi olla vaikutus konsernin tilinpäätökseen.

COVID-19

COVID-19-pandemialla oli merkittävä vaikutus maailmantalouteen ja kansainvälisiin rahoitusmarkkinoihin vuonna 2020. Vaikka COVID-19:n suora vaikutus konsernin taloudelliseen tulokseen ja taloudelliseen asemaan on liittynyt pääasiassa tilapäisiin tehtaiden sulkemisiin ensimmäisellä vuosipuoliskolla, epävarmuus pandemian kestosta sekä sen jälkeisen talouden elpymisen vauhdista ja siitä kuinka se tulee tapahtumaan, on entisestään vaikeuttanut tulevaisuutta koskevien arvioiden ja oletusten tekemistä, mikä on kasvattanut riskiä siitä, että todelliset tulemat voivat poiketa merkittävästi arvioidusta.# Kuten aina, varoje n ja velkojen raportointip äivän kirjanpitoarvo a määritettäessä kä ytetyt arviot ja oletukset e dustavat parasta j a viimeisintä saat avilla olevaa informaatiot a ja niide n katsotaan olevan asianm ukaisia kyseisissä ol osuhteissa. Erityisesti ensimmäisellä vuosipuo liskolla koetusta voimakkaasta COVID-19:n aihe uttamasta markkinaheilunn asta johtuen konserni on vuoden aikana seurannut tarkasti sellaisten omaisuuserien arvostusta, joid en arvon määrittäminen perust uu pitkälti syöttötietoihin, jotka eivät ole havainnoitavissa, kuten venture fund -sijoitukset ja tietyt eläkejärj estelyjen varat, ja todennut niiden arvostuk sen 31.12.2020 olevan asianmu kainen. Lisäksi konserni huomioi COVI D-19:n vaikutuksen vuosittaisessa liikearvon ar vonalentumistestis sä ja arvioidessaan laskenn allisten verosaamisten hy ödynnettävyyttä. Huolimatta siitä, että konserni kirjasi ar vonalentumistappion Fix ed Networks -toim intasegmentille kohdistetusta liikearvosta ja Suomeen liitty vät laskennalliset verosaami set pois taseesta, kummankaan näi stä tapaht umista ei katsottu johtuvan COVI D-19:stä. Katso lisätietoja lasken nallisista verosaamis ista liitetiedost a 12, Tuloverot, ja liikearvon arvonalen- tumistestistä liitetiedost a 17, Arvonalentumiset.

59 Tilinpäät ös Konsernitilinpäätökse n liitetiedot jatkoa

140 Myynnin tuloutusperiaatteet

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Sopimusmuutosten kirjaaminen Merkittävä osa konsernin liiketoim innasta toteutuu puitesopimusten alla, joiss a ei ole kiinteää s itoumusta koko projekt in laajuudelle. Tämän vuoksi katsot aan arvion siitä, kuinka my öhemmät tilaukset käsitellään kirjanpidossa, olevan olennai nen kirjanpido llinen harkinnanvaraisuus. Myöhemmät tilaukset voidaan käsitellä joko erillisinä s opimuksina tai niiden void aan katsoa olevan muutoks ia olemassa ole vaan sopimukseen, jolloin sopimuksia tarkastellaan yhdistelmänä kirja npidossa. Päätöksellä käsit ellä sopimuksia joko eril lisinä tai yhdisteltynä voi olla olennai nen vaikutus tilikaudelle kirjat tavaan myyntiin, kun järjestelyyn sisältyy useita suoritevel voitteita, mukaan lukien asiakkaalle tarjotut merkitykselliset oikeudet, sillä transaktiohinta kohdennetaan sopimuksessa tunni stetuille suoritevelvo itteille.

Transaktiohinnan määrittäminen ja kohdentaminen

Konsernin sopimusjärjes telyt ovat monimutkaisia, joista osa on sitomattomia puitesopimuksia, joissa on eri asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä monimutkaisia alennusjärjestelyjä tai hinnoittelurakenteita. Alennusten ja muiden muuttuvien rahamäärien asianmukainen tunnistaminen ja kohdentaminen kuten myös erillisten suoritevel voitteiden erillis myyntihinnan määrittäminen ovat olennaisia harkinnanvaraisuuksia, joilla on suora vaikutus liikevaihdon tuloutusajankohtaan ja tuloutettavaan määrään. Erillismyyntihint ojen määrittäminen sopimuksessa oleville suoritevelvoitteille ja vielä käyttämättömille osto-optioille vaikuttaa myös konsernin johtopäätökseen siitä, sisältääkö sopimuksen sitomaton osa merkityksellisiä oikeuksia, jotka tulisi ottaa huomioon sopimuksen kirjanpitokäsittelyssä. Tunnistetut merkitykselliset oikeudet käsitellään kirjanpidossa suoritevelvoitteina, jolloin niille kohdistetaan osa transaktiohinnasta suhteellisen erillismyyntihinnan metodia käyttäen.

Erillisten suoritevelvoitteiden tunnistaminen ja suoritevelvoitteen täyttämisajankohdan määrittäminen

Konsernin asiakassopimukset sisältävät säännöllisesti useita eri suoritevelvoitteita, joihin liitty y erilaisia tuotteita, palveluita sekä ohjelmistoja, joita konserni myy. Erillisten suoritevelvoitteiden tunnistaminen tämänkaltaisissa järjestelyissä on olennainen harkinnanvaraisuus, sillä suoritevelvoitteen virheellinen määrittäminen saattaa johtaa liikevaihdon tulouttamiseen väärällä tilikaudella tai väärän suuruisena.

Etäkkeisiin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät vastuut ja kulut

Keskeinen epävarmuustekijä

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvien velvoitteiden ja kulujen määrittäminen riippuu useista arvioista ja oletuksista liittyen muun muassa diskonttokorkoon, kuolevuusoletuksiin, tulevien korvausten kasvuun vuositasolla, terveydenhoidon kustannusten kehitykseen sekä siihen, kuinka paljon terveydenhoitopalveluja käytetään Yhdysvalloissa, missä suurin osa työsuhteen päättymisen jälkeistä terveydenhoitoa koskevista järjestelyistämme on. Muutokset arvioissa tai vaikutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa etuusvelvoitteen määrään, tuleviin etuuskuluihin ja tuleviin rahavirtoihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen etuuspohjaiset velvoitteet ovat 23 501 miljoonaa euroa (24 780 miljoonaa euroa vuonna 2019) ja järjestelyihin sisältyvien varojen käypä arvo 25 668 miljoonaa euroa (26 297 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Etuuspohjaisten järjestelyjen rahastoidun ylijäämän osalta konserni analysoi mahdollisuuksia ylijäämän palautukseen joko maksujen palautuksena järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä, jonka pohjalta määritetään onko tarpeen rajoittaa ylijäämän kirjaamista. Konsernilla on kaksi järjestelyä Yhdysvalloissa, yksi järjestely Isossa-Britanniassa ja yksi järjestely Belgiassa, jotka ovat merkittävästi ylijäämäisiä ja joiden nettovarat olivat 6 147 miljoonaa euroa 31.12.2020 (5 794 miljoonaa euroa 2019). Konsernin arvion mukaan ylijäämän palautukseen liittyy rajoitteita raportointipäivänä yhdessä järjestelyssä Yhdysvalloissa. Muiden järjestelyjen osalta mahdollisuudet ylijäämän palautukseen täyttävät asetetut vaatimukset. Omaisuuden enimmäismäärän rajoitus liittyen ylijäämän palautuksen rajoitteita sisältävään järjestelyyn Yhdysvalloissa oli 1 125 miljoonaa euroa 31.12.2020 (975 miljoonaa euroa 2019). Katso lisätietoja liitetiedost a 27, Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Tuloverot

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Konserni käyttää harkintaa arvioidessaan kirjattavien laskennallisten verosaamisten määrää. Laskennalliset verosaamiset kirjataan, mikäli on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan vähennyskelpoiset väliaikaiset erot, käyttämättömät verotukselliset tappiot ja käyttämättömät veronhyvitykset voidaan hyödyntää ennen käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja käyttämättömien veronhyvitysten vanhentumista. Tämä arvio edellyttää kyseisen yhtiön tai verokonsernin, jolle laskennallinen verosaaminen on kirjattu, tulevan taloudellisen suoriutumisen arviointia. Merkittävä osa konsernin kirjatuista laskennallisista verosaamisista liittyy käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin, veronhyvityksiin ja vähennyskelpoisiin väliaikaisiin eroihin Yhdysvalloissa yhteensä 753 miljoonaa euroa 31.12.2020 (1 076 miljoonaa euroa vuonna 2019). Lisäksi konsernilla on 31.12.2020 33 620 miljoonaa euroa (20 426 miljoonaa euroa vuonna 2019) väliaikaisia eroja, verotuksellisia tappioita ja veronhyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa. Suurin osa kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista liittyy Ranskaan ja Suomeen. Katso lisätietoja tuloveroista liitetiedost a 12, Tuloverot.

Vuokrasopimukset

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Konserni käyttää harkintaa arvioidessaan vuokrasopimuksen vuokra-aikaa. Useat konsernin merkittävimmistä kiinteistöjen vuokrasopimuksista sisältävät optioita jatkaa vuokra-aikaa tai päättää vuokrasopimus ennen sen päättymispäivää. Nämä optiot tarjoavat konsernille taloudellisen joustavuuden, jota tarvitaan sen globaalin toimitila- ja teollisuuskiinteistöportfolion sovittamisessa eri liiketoimintojen muuttuviin käyttötarkoituksiin. Tämä taloudellinen joustavuus vaikuttaa konsernin vuokrakiinteistöistä kirjaamien käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan arvostamiseen siinä määrin kuin johto päättää, että jatko-optioiden käyttö ei ole kohtuullisen varmaa. Arvioidessaan onko jatko- ja päättämisoptioiden käyttö kohtuullisen varmaa, johto käyttää harkintaa tarkastellessaan kaikkia merkityksellisiä tosiseikkoja, jotka synnyttävät konsernille taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option tai päättämisoption käyttämiseen. Konserni arvioi, että jatko-option käyttäminen vuokra-ajan pidentämiseksi yli ei-purettavissa olevan ajanjakson on kohtuullisen varmaa, kun kohteena oleva kiinteistö on merkittävästi räätälöity konsernin tiettyä käyttötarkoitusta varten, konserni on tehnyt vuokrakohteeseen merkittäviä parannustöitä, joita hyödynnetään vuokra-aikana, tai optioon perustuvan ajan jakson vuokrat ovat merkittävästi odotettua markkinahintaa alhaisemmat. Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen konserni arvioi uudelleen vuokra-ajan vain sellaisen merkittävän tapauksen tai merkittävän olosuhteiden muutoksen toteutuessa, joka on konsernin määräysvallassa ja vaikuttaa sen arvioon käyttää tai jättää käyttämättä optio. 31.12.2020 konsernilla on vuokrasopimusvelkaan sisältymättömiä, mahdollisia tulevia diskonttaamattomia vuokramaksuja 468 miljoonaa euroa (560 miljoonaa euroa vuonna 2019) jatko-optioista, jota ei ole arvioitu käytettävän, ja 51 miljoonaa euroa (79 miljoonaa euroa vuonna 2019) mahdollisia vuokramaksuja päättämisoptioista, joita ei odoteta käytettävän. Katso lisätietoja vuokrasopimuksista liitetiedost a 16, Vuokrasopimukset.

Liikearvon kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen

Keskeinen epävarmuustekijä

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyvän arvon perusteella, vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon hierarkiassa taso 3.Kerrytettävissä olevat rahamäärät on arvioitu diskontattujen rahavirtojen periaatteella. Kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ennustejakson. Kolmen vuoden ennustejaksoa seuraavan seitsemän lisävuoden rahavirtaennusteet heijastavat asteittaista siirtymää loppuarvon rahavirtaennusteisiin. Arvioiden tekemistä ja johdon harkintaa edellytetään määritettäessä kerrytettävissä olevan rahamäärän laskennan osatekijöitä, mukaan lukien muun muassa diskonttaus korko, loppuarvon kasvutekijä ja liikevoiton loppuarvo. Diskonttauskorot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja olennaisista markkinariskipreemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Loppuarvon kasvuprosentit kuvastavat pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua sillä alalla ja niissä taloudellisissa ympäristöissä, missä rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat. Vuonna 2020 konserni on ottanut huomioon meneillään olevan COVID-19-pandemian vaikutukset arvioidessaan tulevia kassavirtoja, liikevaihdon kasvuprosentteja, bruttoateprosentteja ja liikevoitto-prosentteja, ja nämä näkökohdat on huomioitu suoritetussa liikearvon arvonalentumistestauksessa. Konserni suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä laaditun pitkän aikavälin suunnitelman perusteella ja päätyi siihen, että Fixed Networks –toimintas egmentin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi. Tämän seurauksena konserni kirjasi 200 miljoonaa euron arvonalentumiskulun, johon ei liity maksutapahtumaa, ja joka vähensi Fixed Networks – toimintasegmentin liikearvoa. Seuraavat muutokset erillisesti arvioituna aiheuttaisivat merkittävän lisäarvonalentumisen Fixed Networks – toimintasegmentin liikearvossa:
* Diskonttauskoron nousu 7,4 prosentista 8,4 prosenttiin
* Loppuarvon liikevoiton lasku 25 miljoonaa euroa

Jokseenkin mahdollinen muutos kaikkien muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien arvostuksessa käytetyissä keskeisissä oletuksissa ei johtaisi arvonalentumiseen. Katso liitetieto 14, Aineettomat hyödykkeet, ja liitetieto 17, Arvonalentumiset.

Tason 3 rahoitusvarojen käypä arvo

Keskeinen epävarmuustekijä

Tason 3 rahoitusvarojen käypä arvo määritetään arvostusmalleilla käyttämällä materiaalisia syöttötietoja, jotka eivät ole havaittavissa aktiivisilla markkinoilla tapahtuvista transaktioista, vaatien arviointia ja harkintaa valittaessa asianmukaista arvostusmenetelmää sekä määritettäessä taustaoletuksia. Listaamattomien venture fund -sijoitusten ja listaamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu useaan osatekijään, kuten samankaltaisten instrumenttien markkina-arvoon; viimeisimpiin kohdeyhtiön osakkeilla riippumattomien osapuolten välillä tehtyjen transaktioiden arvoon; ja/tai kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuvaan arvoon verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Muutokset näissä oletuksissa voivat aiheuttaa arvonalentumisia tai tappioita tulevina kausina. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen tason 3 rahoitusvarojen käypä arvo on 727 miljoonaa euroa (746 miljoonaa euroa vuonna 2019), mikä vastaa 7 % käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista (9 % vuonna 2019). Katso liitetieto 24, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo.

Varaukset ja oikeudelliset vastuut

Keskeinen epävarmuustekijä

Arvioiden käyttöä edellytetään määritettäessä velvoitteen arvoa. Varaukseksi kirjattava määrä perustuu raportointikauden lopun parhaaseen arvioon väistämättömistä kuluista, joita edellytetään velvoitteen täyttämiseksi. Määrää arvioitaessa johto voi joutua tarkastelemaan joukkoa mahdollisia tulemia ja niiden todennäköisyyksiä, riskejä ja epävarmuustekijöitä koskien tapahtumia ja olosuhteita sekä tekemään oletuksia maksujen ajankohdasta. Kulujen ajoitusta ja määrää koskeviin arvioihin voidaan joutua tekemään muutoksia ajan kuluessa ja/tai kun tarkempia tietoja on saatavilla. Se, että johto käyttää arvioita ja oletuksia voi johtaa olennaisiin muutoksiin varausten kokonaisarvossa mutta minkään yksittäisen varauksen arvio ei odoteta edellyttävän olennaista muutosta varausten kokonaisarvoon. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen varaukset ovat yhteensä 1 532 miljoonaa euroa 31.12.2020 (1 209 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Konserni kirjaa varauksen, kun sille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen todennäköisesti edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Aika ajoin johdon harkintaa edellytetään määritettäessä onko todenköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois konsernista. Konserni on säännöllisesti osallisena erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa eri asioihin liittyen. Johdon harkintaa edellytetään arvioitaessa eri tulemien todennäköisyyksiä, ja varaus kirjataan kun epäsuotuisan tuleman toteutuminen on todennäköisempi kuin sen toteutumatta jääminen, ja siihen liittyvä velvoite voidaan riittävän luotettavasti arvioida. Katso liitetieto 29, Varaukset, ja liitetieto 30, Vastu ussitoumukset ja oikeudelliset toimet.

61 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

5. Segmentti-informaatio

Konsernilla on kolme raportoivaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: (1) Networks, (2) Nokia Software ja (3) Nokia Technologies. Lisäksi esitämme segmenttikohtaisia tietoja myös Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta. Networks -segmentti koostuu neljästä yhdistetystä toimintasegmentistä: (1) Mobile Networks, (2) Global Services, (3) Fixed Networks ja (4) IP/Optical Networks. Yhdistetyillä toimintasegmenteillä on samankaltaiset taloudelliset ominaispiirteet kuten samankaltaiset katteet pidemmällä aikavälillä sekä samankaltaiset tuotteet, tuotantoprosessit, jakelussa käytettävät menetelmät ja asiakkaat. Ne myös toimivat samankaltaisessa sääntely-ympäristössä. Lisäksi Konserni julkaisee liikevaihdon seuraavien liiketoimintojen osalta: (i) Mobile Access (koostuu Mobile Networks ja Global Services -toimintasegmenteistä), (ii) Fixed Access (koostuu Fixed Networks -toimintasegmentistä), (iii) IP Routing (koostuu osasta IP/Optical Networks -toimintas egmenttiä) ja (iv) Optical Networks (koostuu osasta IP/Optical Networks -toimintasegmenttiä).

Toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja seuraa toiminta- ja raportoitavien segmenttien operatiivista tulosta tehdäkseen resurssien kohdistamiseen ja suoriutumisen arviointiin liittyviä päätöksiä. Segmenttien keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä liikevaihto ja segmenttien liikevoitto. Segmenttien suoriutumisen arvioiminen ja resurssien kohdistaminen perustuu segmenttien liikevoittoon (1). Segmenttien laadintaperiaatteet ovat liitetiedon 2, Merkittävät laskentaperiaatteet mukaiset. Konserni käsittelee segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja kuin ne olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa eli vallitsevien markkinahintojen perusteella. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei kohdisteta segmenteille (1).

Segmenttien kuvaukset

• Networks
  Networks -segmentti sisältää Mobile Networks, Global Services, Fixed Networks ja IP/Optical Networks -toimintasegmentit. Mobile Networks -toimintas egmentin tarjonta keskittyy mobiiliradioratkaisuihin, mukaan luettuna makroradio- ja piensoluratkaisut ja pilvinatiivit radi oratkaisut viestintäpalvelujen tarjoajille ja yrityksille. Global Services -toimintas egmentti tarjoaa laajan valikoiman asiantuntijapalveluja laitetoimittajasta riippumatta kattaen verkonsuunnittelun ja optimoinnin, verkkojen asennuksen, järjestelmäintegraation sekä koko yhtiön kattavat verkonhallintapalvelut. Fixed Networks -toiminta seg mentti tarjoaa kupari- ja valokuituyhteisiin pohjautuvia tuotteita, ratkaisuja ja palveluita. Tuotevalikoima mahdollistaa asiakkaille räätälöidyt eri teknologioita yhdistävät ratkaisut, jotka tuovat kuidun asiakkaalle taloudellisesti kannattavimpaan pisteeseen. IP/Optical Networks -toimintas egmentti tarjoaa IP-reititykseen ja optiseen siirtoon liittyviä järjestelmiä, joista kullakin on omat ohjelmistot ja palvelut erittäin suurikapasiteettisten maailmanlaajuisten internet- ja tietoliikenneverkkoinfrastruktuurien rakentamiseen.

• Nokia Software
  Nokia Software -toimintas egmentti tarjoaa pilvipohjaisia runkoverkko-ohjelmistoja sekä sovelluksia, jotka käsittävät asiakaskokemuksen hallinnan, verkkotoimintojen käytön ja hallinnan, viestintä- ja yhteistyöratkaisut sekä laskutusjärjestelmät. Lisäksi Nokia Software toimintas egmentti tarjoaa alustoja pilvipalvelujen, esineiden internetin, turvallisuuden ja analytiikan alueille. Tuotevalikoima mahdollistaa sen, että digitaalisten palvelujen toimittajat ja yritykset voivat edistää innovaatiovauhtiaan, kaupallistaa palveluitaan ja optimoida asiakaskokemustaan.

• Nokia Technologies
  Nokia Technologies - toimintas egmentti perustuu vuosikymmenten innovointiin ja T&K-johtajuuteen lähes kaikissa nykyisin käytössä olevissa mobiililaitteissa käytettävissä teknologioissa. Nokia Technologies laajentaa Nokian patenttilisensointiliiketoimintaa, vauhdittaa Nokia-tavaramerkin paluuta älypuhelimiin tavaramerkkilisensoinnin kautta ja rakentaa teknologialisensointiliiketoimintaa. Suurin osa patenttiportfolioden lisensointiin ja patentointiin liittyvästä liikevaihdosta ja niihin liittyvistä kuluista kirjataan Nokia Technologies -segmentin yhteyteen.# Liitetiedot

5. Segmenttitiedot

Jokainen raportoitava segmentti kirjaa erikseen tutkimus- ja kehityskulunsa. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut Nokia esittää lisäksi tietyt segmenttikohtaiset tiedot Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osio sisältää Alcatel Submarine Networks- sekä Radio Frequency Systems -liiketoiminnot, jotka toimivat erillisinä yksikköinä. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osio sisältää lisäksi Nokia Bell Labsin toimintakulut sekä tietyt yhtymätasoiset ja keskitetysti hallitut toimintakulut.

(1) Segmenttien tulokset eivät sisällä Alcatel-Lucent -hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Kohdista-mattomat erät (2)	Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut	Nokia Networks (1)	Nokia Software	Nokia Technologies	Eliminoinnit	Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
2020
Myynti ulkoisille asiakkaille	21 854	16 847	2 656	1 388	963	–
Myynti muille segmenteille	–	5	–	14	19	-38
Poistot	-1 132	-557	-81	-32	-55	-725
Liikearvon arvonalentumistappiot	-200	–	–	–	–	–
Liikevoitto/-tappio	885	935	507	1 164	-525	–
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta	22	25	–	1	-4	–
2019
Myynti ulkoisille asiakkaille	23 315	18 207	2 767	1 473	897	–
Myynti muille segmenteille	–	2	–	14	55	-71
Poistot	-1 660	-566	-85	-31	-54	-736
Liikevoitto/-tappio	485	665	589	1 239	-490	–
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta	12	12	–	–	–	–
2018
Myynti ulkoisille asiakkaille	22 563	17 403	2 713	1 486	978	–
Myynti muille segmenteille	–	1	–	15	47	-63
Poistot	-1 455	-383	-65	-21	-46	-515
Liikevoitto/-tappio	-59	773	450	1 203	-246	–
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta	12	12	–	–	–	–

(1) Sisältää Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa 10 630 miljoonaa euroa (11 655 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 11 273 miljoonaa euroa vuonna 2018) ja Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 759 miljoonaa euroa (1 881 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 1 980 miljoonaa euroa vuonna 2018), IP Routing -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 768 miljoonaa euroa (2 921 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 2 545 miljoonaa euroa vuonna 2018) ja Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 695 miljoonaa euroa (1 752 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 1 606 miljoonaa euroa vuonna 2018).

(2) Sisältää Alcatel-Lucent -hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Segmenttien liikevoiton täsmäytys liikevoittoon/-tappioon

milj. EUR	2020	2019	2018
Segmenttien liikevoitto yhteensä	2 081	2 003	2 180
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut	-651	-502	-321
Hankittujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot	-407	-924	-940
Omaisuuserien arvon alentuminen ja arvon alentumisten peruutukset	-241	-29	-48
Etuuspohjaisen järjestelyn muuttamisesta johtuva voitto	90	168	–
Transaktiokulut ja niihin liittyvät kulut sekä integraatiokulut	11	-48	-220
Hankintaan liittyvien myynnin jaksotuksen ja vaihto-omaisuuteen kohdistuvien käyvän arvon oikaisujen purku	-2	-6	-16
Liiketoimintojen myynti	-2	-2	-39
Tuotevalikoimastrategiaan liittyvät kulut	–	-163	-583
Toimintomallin yhdistäminen	–	-12	–
Aikaisempaan toimintaan liittyvän IPR-rahaston käyvän arvon muutokset	–	–	-57
Muut	6	–	-15
Liikevoitto/-tappio yhteensä	885	485	-59

Maantieteelliset tiedot

Liikevaihto ulkoisille asiakkaille ja pitkäaikaiset varat maittain

milj. EUR	2020	2019	2018	2020	2019
	Liikevaihto (1)	Liikevaihto (1)	Liikevaihto (1)	Pitkäaikaiset varat (2)	Pitkäaikaiset varat (2)
Suomi (3)	1 480	1 552	1 556	1 382	1 477
Yhdysvallat	6 751	6 609	6 204	4 843	5 505
Ranska	1 444	1 229	1 179	1 857	1 997
Intia	944	1 348	1 629	170	178
Kiina	906	1 506	1 754	346	400
Muut	10 327	11 071	10 241	1 017	1 167
Yhteensä	21 852	23 315	22 563	9 615	10 724

(1) Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain perustuu asiakkaan sijaintiin.
(2) Sisältää liikearvon ja muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.
(3) Nokia Technologies –segmentin patenttilisenssitulo on kohdistettu Suomeen.

Mikään yksittäinen asiakas ei edusta yli kymmentä prosenttia konsernin liikevaihdosta.

6. Lopetetut toiminnot

Lopetetut toiminnot sisältävät sekä HERE-liiketoiminnan että D&S-liiketoiminnan jatkuvat taloudelliset vaikutukset. Konserni myi HERE-paikka- ja karttaliiketoiminnan saksalaisten autovalmistajien yhteenliittymälle, johon kuuluvat AUDI AG, BMW Group ja Daimler AG. Myynti saatiin päätökseen 4.12.2015. Konserni myi olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoiminnan Microsoftille kaupassa, joka saatiin päätökseen 25.4.2014. Taloudellisten vaikutusten ajoitus ja määrä ovat enimmäkseen riippuvaisia ulkoisista tekijöistä, kuten tulevista veroista, joihin liittyy epävarmuutta.

Lopetetut toiminnot

milj. EUR	2020	2019	2018
Liikevaihto	–	–	–
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–	–	–
Bruttokate	–	–	–
Tutkimus- ja kehityskulut	–	–	–
Myynnin ja hallinnon kulut	-2	-6	-9
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	2	-1	17
Liikevoitto/-tappio	–	-7	8
Rahoitustuotot ja -kulut	-4	-5	81
Tappio/voitto ennen veroja	-4	-12	89
Tuloverot	1	-1	125
Tavanomaisen toiminnan tappio/voitto (1)	-3	-13	214
Myyntivoitto verojen jälkeen (2)	–	6	–
Tilikauden tappio/voitto	-3	-7	214

(1) Vuonna 2018 lopetettujen toimintojen tulos liittyy pääasiassa Intian D&S-liiketoimintaa koskevassa verokiistassa saavutetun ratkaisun sekä HERE-liiketoimintaan liittyvien epävarmojen veropositioiden purkautumiseen. D&S-liiketoimintaa koskeva verokiista liittyi Nokia India Private Limited:in Nokia Oyj:lle maksamien käyttöjärjestelmäohjelmistojen lähdeverotukseen.
(2) Vuonna 2019 kirjattiin 7 miljoonan euron lisäys D&S-liiketoiminnan myyntivoittoon ja 1 miljoonan euron vähennys HERE-liiketoiminnan myyntivoitosta verokorvauksiin liittyen.

Lopetetut toiminnot rahavirrat

milj. EUR	2020	2019	2018
Liiketoiminnan nettoraha virta	6	-7	-33
Investointien nettorahavirta	7	9	10
Tilikauden nettorahavirta	13	2	-23

7. Tulouttaminen

Johto on todennut konsernin raportoimien maantieteellisten alueiden kuvaavan sitä, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen luonteeseen, määrään ja ajoittumiseen liittyviin epävarmuustekijöihin. Konsernin pääasiallinen asiakaskunta koostuu yksittäisessä maassa tai tietyllä maantieteellisellä alueella toimivista yrityksistä. Vaikka konsernin teknologiasykli on maailmanlaajuisesti samanlainen, jokainen maa tai maantieteellinen alue on luonnostaan syklin eri vaiheessa, mihin usein vaikuttaa kunkin maan tai maantieteellisen alueen vallitsevat makrotaloudelliset olosuhteet. Jokaisella raportoitavalla segmentillä, jotka on kuvattu liitetiedossa 5, Segmentti-informaatio, on asiakkaita, joilla on toimintaa kaikilla maantieteellisillä alueilla. Yhdelläkään toimintasegmentillä ei ole maantieteellisiä myyntituottojen keskittymiä, paitsi Nokia Technologies- segmentillä, jonka myynti sisältyy Euroopan lukuihin.

Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain

milj. EUR	2020	2019	2018
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 847	4 556	4 081
Eurooppa	6 620	6 620	6 489
Kiinan alue	1 376	1 843	2 165
Latinalainen Amerikka	995	1 472	1 380
Lähi-itä ja Afrikka	1 893	1 876	1 874
Pohjois-Amerikka	7 121	6 948	6 574
Yhteensä	21 852	23 315	22 563

(1) Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain perustuu asiakkaan sijaintiin.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät vähentyvät, kun ne siirretään esitettäväksi myyntisaamisissa sitä mukaa kuin konsernin oikeus vastikkeeseen muuttuu ehdottomaksi. Asiakassopimuksiin perustuvat velat vähenevät, kun konserni täyttää niihin liittyvät suoritevelvoitteet ja liikevaihto kirjataan. Tilikaudella ei tehty olennaisia kumulatiivisia korjauksia kertyneisiin myyntituottoihin transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten, määritetyissä täyttämisasteissa tapahtuneiden muutosten, tai muuttuvassa rahamäärässä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Konserni on kirjannut vuoden aikana myyntituotoiksi 2,1 miljardia euroa (1,9 miljardia euroa vuonna 2019) tilikauden alussa taseeseen sisältyneistä lyhytaikaisista asiakassopimuksiin perustuvista veloista.

Tilauskanta

31.12.2020 osittain tai kokonaan täyttämättömille suoritevelvoitteille transaktiohinnasta kohdistettu kokonaissumma oli 16,6 miljardia euroa (18,8 miljardia euroa vuonna 2019). Johto on arvioinut näiden täyttämättömien suoritevelvoitteiden tuloutuvan seuraavasti:

	2020	2019
Vuoden sisällä	68 %	69 %
2-3 vuotta	31 %	27 %
Yli 3 vuotta	1 %	4 %
Yhteensä	100 %	100 %

Arvioitu suoritevelvoitteiden täyttämisajankohta saattaa muuttua monen sellaisen tekijän takia, joihin konsernilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Tällaisia tekijöitä saattavat olla esimerkiksi muutokset asiakkaiden ja tietoverkkojen tarpeessa, markkinaolosuhteissa, tai joissakin tapauksissa esimerkiksi sääolosuhteiden aiheuttamat rajoitteet, tai muut projektilogistiikkaa hankaloittavat tekijät. Tilikauden aikana kirjattu myynti aiempina tilikausina täytetyistä tai osittain täytetyistä suoritevelvoitteista, esimerkiksi transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten takia, ei ollut olennainen.# Kokonaan toteutetut sopimukset

Konserni solmi huhtikuussa 2014 tiettyjen konsernin omistamien teknologiapatenttien (ja patenttisovellusten) lisensointisopimuksen. Kyseistä lisenssiä ei ole myönnetty lisenssin ostajalle yksinoikeudella, ja se on voimassa sopimuksen voimaantulosta eteenpäin kymmenen vuoden ajan (Lisenssisopimus). Samanaikaisesti, ja Lisenssisopimuksen ehtojen mukaisesti, konserni antoi lisenssin ostajalle option jatkaa lisenssijaksoa lisensoitujen patenttien eliniän loppuun. Konserni vastaanotti koko kauppasumman kymmenvuotisesta lisenssistä ja jatko-optiosta Lisenssisopimuksen allekirjoitushetkellä.

Johto on tullut siihen johtopäätökseen, että IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardiin siirtyessään Lisenssisopimus on kokonaan toteutettu sopimus. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti konserni soveltaa aikaisempaa tuloutuskäytäntöä, joka pohjautuu IAS 18, Tuotot -standardiin. Konserni kirjaa liikevaihtoa Lisenssisopimuksen voimassaolo aikana tämän käytännön mukaisesti. Konsernitaseeseen 31.12.2020 kirjattu, Lisenssisopimukseen liittyvä myynnin jaksotus on 515 miljoonaa euroa (670 miljoonaa euroa vuonna 2019), joka odotetaan kirjattavan liikevaihdoksi vuoteen 2024 mennessä.

65 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

8. Kululajikohtainen erittely

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Henkilöstökulut (1)	7 310	7 360	8 029
Materiaalikulut	6 016	8 148	7 544
Alihankinta ja muut asiakassopimuksiin liittyvät kulut	4 887	4 003	3 782
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot	1 132	1 660	1 455
IT-palvelut	343	362	491
Arvonalentumistappiot	241	38	55
Muut	1 188	1 496	1 533
Liiketoiminnan kulut yhteensä (2)	21 117	23 067	22 889

(1) Vuosien 2019 ja 2018 vertailuluvut on muutettu vastaamaan oikaistua uudelleenjärjestelykulujen määrää. Katso lisätietoja liitetiedosta 9, Henkilöstökulut.
(2) Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

Liiketoiminnan kuluihin sisältyy saadut julkisia avustuksia ja tukia sekä tuotekehitykseen liittyviä veronhyvityksiä yhteensä 98 miljoonaa euroa (83 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 124 miljoonaa euroa vuonna 2018), jotka pääosin on konsernin tuloslaskelmassa kirjattu vähentämään tutkimus- ja kehityskuluja.

Uudelleenjärjestelykulut toiminnoittain

(1) milj. EUR	2020	2019	2018
Hankinnan ja valmistuksen kulut	245	227	115
Tutkimus- ja kehityskulut	189	105	119
Myynnin ja hallinnon kulut	67	117	77
Uudelleenjärjestelykulut yhteensä	501	449	311

(1) Uudelleenjärjestelykulut sisältävät etuuspohjaisten järjestelyjen supistamiseen liittyvät tuotot ja kulut.

9. Henkilöstökulut

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Palkat (1)(2)	6 055	6 094	6 517
Osakeperusteiset maksut (3)	76	77	62
Eläke- ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset edut, netto (4)	362	242	465
Muut henkilösivukulut (1)	817	947	985
Yhteensä	7 310	7 360	8 029

(1) Palkkoja ja muita henkilösivukuluja koskevat vertailutiedot on muutettu vastaamaan oikaistua uudelleenjärjestelykulujen määrää. Vuonna 2019 kasvua oli palkkojen osalta 141 miljoonaa euroa ja muiden henkilösivukulujen osalta 28 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 kasvua oli palkkojen osalta 161 miljoonaa euroa ja muiden henkilösivukulujen osalta 33 miljoonaa euroa.
(2) Sisältää työsopimuksen päättämiseen liittyvät etuudet.
(3) Esitetään vähennettynä niihin liittyvillä sosiaalikuluilla, katso liitetieto 26, Osakeperusteiset maksut. Sisältää 76 miljoonaa euroa omana pääomana suoritettavia osakepalkkioita (77 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 62 miljoonaa euroa vuonna 2018).
(4) Sisältää 58 miljoonan euron nettovoiton eläkejärjestelyjen muuttamiseen ja supistamiseen sekä eläkevastuiden täyttämiseen liittyen (131 miljoonaa euroa nettovoittoa vuonna 2019 ja 52 miljoonaa euroa nettotappiota vuonna 2018).

Henkilöstön keskimääräinen luku määrä on 92 039 (98 322 vuonna 2019 ja 103 083 vuonna 2018).

66 147

10. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Liiketoiminnan muut tuotot (1)
Venture fund -sijoitusten voitot	80	87	162
Kurssivoitot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta, netto	5	–	–
Voitot aineellisten hyödykkeiden myynneistä	3	18	21
Saadut avustukset ja julkiset tuet	3	8	8
Muutokset tappioita koskevissa vähennyserissä ja arvonalentumistappiot myyntisaamisista, netto	–	28	–
Muut	59	96	76
Yhteensä	150	237	267
Liiketoiminnan muut kulut (1)
Liikearvon arvonalentumistappiot	-200	–	–
Muutokset tappioita koskevissa vähennyserissä ja arvonalentumistappiot myyntisaamisista, netto	-171	–	-45
Venture fund -sijoitusten tappiot ja kulut	-19	-36	-118
Käytöstä poistaminen ja tappiot aineellisten hyödykkeiden myynneistä	-10	-27	-52
Varausten muutokset	-5	-47	-13
Kurssitappiot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta, netto	–	-88	-27
Muut	-68	-67	-57
Yhteensä	-473	-265	-312

(1) Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

11. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Rahoitustuotot
Korkotuotot rahoitussijoituksista	21	31	39
Korkotuotot muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista	38	42	37
Muut rahoitustuotot (1)	97	92	9
Yhteensä	156	165	85
Rahoituskulut
Korkokulut korollisista veloista	-127	-99	-105
Korkokulut muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista (2)	-83	-172	-162
Korkokulut vuokrasopimusveloista (3)	-25	-28	–
Etuuspohjaisten järjestelyjen nettokorkokulut	–	-9	-15
Tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista sijoituksista, netto	–	-2	-1
Tappiot omaisuuseristä, joihin sovelletaan korkoriskin käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	-122	-133	-7
Voitot johdannaisista, joihin sovelletaan korkoriskin käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	118	141	9
Valuuttakurssitappiot, netto	-8	-106	-100
Muut rahoituskulut (4)(5)	-73	-98	-17
Yhteensä	-320	-506	-398

(1) Sisältää vuonna 2020 Nokia Shanghai Belliin liittyvän 79 miljoonan euron (64 miljoonaa euroa vuonna 2019) tuoton johtuen rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta. Katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
(2) Sisältää vuonna 2020 myyntisaamisten myyntiin liittyvän korkokulun 31 miljoonaa euroa (94 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 66 miljoonaa euroa vuonna 2018).
(3) Korkokulut vuokrasopimusveloista esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa vuoden 2019 alussa käyttöön otetun IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin seurauksena.
(4) Sisältää vuonna 2020 eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnettyihin lainoihin liittyvän 58 miljoonan euron tappiota koskevan vähennyserän kasvun. Katso liitetieto 37, Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat.
(5) Sisältää vuonna 2019 sopimuksen päättämiseen liittyen 64 miljoonan euron arvonalentumistappion eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnetystä lainasta.

67 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

12. Tuloverot

Tuloverojen erittely

milj. EUR	2020	2019	2018
Jatkuvat toiminnot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-295	-367	-530
Laskennalliset verot	-2 961	229	341
Yhteensä	-3 256	-138	-189

Tuloverojen täsmäytys

Suomen voimassa olevan 20 prosentin verokannan mukaan lasketettujen verojen vertailu konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:

milj. EUR	2020	2019	2018
Tuloverokulu/-tuotto voimassa olevalla verokannalla	-149	-31	72
Pysyvät erot	90	53	-22
Kuluksi kirjatut lähdeverot	-37	-31	-24
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	26	-13	26
Muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	-39	-8	-18
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus (1)	-3	202	-99
Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista	105	29	46
Tuloverovelkojen, joihin liittyy epävarmuutta, nettomuutos	-12	-6	-43
Muutokset tuloverokannoissa	-12	-30	-45
Tuloverot jakamattomista voittovaroista	-26	-2	26
Muut	–	–	-2
Yhteensä	-3 256	-138	-189

(1) Vuonna 2020 sisältää Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten pois kirjaamisen taseelta ja vuonna 2018 liittyy pääasiassa ulkomaisten lähdeverojen hyvityksiin Suomessa.

Tuloverovelat ja -saamiset sisältävät nettona 149 miljoonaa euroa (154 miljoonaa euroa vuonna 2019) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta. Näihin eriin liittyvien ulosmenevien rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä määrittämään. Joidenkin konserniyhtiöiden edellisten vuosien veroilmoitukset ovat paikallisten veroviranomaisten tarkasteltavana. Konsernilla on meneillään verotarkastuksia ja muita verotukseen liittyviä prosesseja useissa maissa, muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Intiassa, Brasiliassa ja Etelä-Koreassa. Konsernin liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta, kuten epäsuotuisaa tai ennakoimatonta verokohtelua. Verokulun tai -tuoton määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastukset ja verotukseen liittyvät prosessit eivät tule aiheuttamaan mitään merkittäviä lisäveroja jo varatun lisäksi, lopputulos tai todelliset kustannukset voivat merkittävästi erota arvioidusta määrästä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

milj.	2020	2019
Laskennalliset	Laskennalliset	Laskennalliset

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

EUR
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset (1) | | | | | | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset | 720 | – | – | 1 301 | – | – |
| Jakamattomat voittovarat | – | -104 | – | – | -83 | – |
| Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet (1) | 1 020 | -291 | – | 3 257 | -279 | – |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | – | -197 | – | 2 | -221 | – |
| Etuuspohjaiset eläkevarat | 3 | -1 233 | – | 55 | -1 150 | – |
| Muut pitkäaikaiset varat | 27 | -40 | – | 62 | -53 | – |
| Vaihto-omaisuus | 120 | -8 | – | 216 | -24 | – |
| Muut lyhytaikaiset varat | 98 | -46 | – | 164 | -32 | – |
| Vuokrasopimusvelat | 164 | -3 | – | 220 | – | – |
| Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 1 045 | -7 | – | 1 006 | -29 | – |
| Muut pitkäaikaiset velat | – | – | – | 32 | – | – |
| Varaukset | 251 | -86 | – | 213 | -51 | – |
| Muut lyhytaikaiset velat | 200 | -63 | – | 182 | -126 | – |
| Muut väliaikaiset erot | 5 | -13 | – | 99 | -27 | – |
| Yhteensä ennen netotusta | 3 653 | -2 091 | 1 562 | 6 809 | -2 075 | 4 734 |
| Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus | -1 831 | 1 831 | – | -1 685 | 1 685 | – |
| Yhteensä netotuksen jälkeen | 1 822 | -260 | 1 562 | 5 124 | -390 | 4 734 |

(1) Laskennallisten verosaamisten vähennys verrattuna edelliseen vuoteen johtuu pääasiassa Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten pois kirjaamiseen taseelta.

Laskennallisten verojen nettomäärän muutos vuoden aikana:

milj. EUR
| | 2020 | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|
| 1.1. | 4 734 | 4 561 | 4 169 |
| Uusien tilinpäätösstandardien käyttöönotto (1) | – | -1 | 19 |
| Kirjattu tuloslaskelmaan, Jatkuvat toiminnot | -2 961 | 229 | 341 |
| Kirjattu tuloslaskelmaan, Lopetetut toiminnot | 1 | – | 29 |
| Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan | -115 | -84 | -57 |
| Kirjattu omaan pääomaan | 2 | -7 | 6 |
| Hankitut liiketoiminnat ja myynnit | 4 | – | – |
| Muuntoerot | -103 | 36 | 54 |
| 31.12. | 1 562 | 4 734 | 4 561 |

(1) Vuonna 2019 liittyy IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin käyttöönottoon. Vuonna 2018 liittyy IFRS 9, Rahoitusinstrumentit ja IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardien käyttöönottoon.

Väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia:

milj. EUR
| | 2020 | 2019 |
|---|---|---|
| Väliaikaiset erot | 14 258 | 1 716 |
| Verotukselliset tappiot | 19 021 | 18 609 |
| Veronhyvitykset | 341 | 101 |
| Yhteensä | 33 620 | 20 426 |

Konserni arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuisia että epäsuotuisia seikkoja tässä arvioinnissa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa. Merkittävä osa konsernin kirjatuista laskennallisista verosaamisista liittyy käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin, veronhyvityksiin ja vähennyskelpoisiin väliaikaisiin eroihin Yhdysvalloissa yhteensä 753 miljoonaa euroa 31.12.2020 (1 076 miljoonaa euroa vuonna 2019). Yhdysvaltojen osalta konsernin toteutunut veronlainen tulos on riittävä osoittamaan olevan todennäköistä, että laskennalliset verosaamiset hyödynnetään.

31.12.2020 konserni ei pidä tekemänsä arvioinnin perusteella todennäköisenä, että se pystyy hyödyntämään verotuksessa käyttämättömät tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot Suomessa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Arviointi on tehty pääosin aiempien tulosten perusteella. Tämän seurauksena, konserni kirjasi pois taseesta 2 918 miljoonaa euroa Suomeen liittyviä laskennallisia verosaamisia. Vuoden 2020 lopussa tehdyn arvion perusteella viime vuosien kumulatiivinen kannattavuus Suomessa, ilman eräitä Alcatel-Lucent-hankinnan integraatioon liittyviä kertaluonteisia kuluja, on vaihtumassa kumulatiivisesta voitosta kumulatiiviseksi tappioksi.

Mikäli yhtiö on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota maassa, johon laskennallinen verosaatava liittyy, se kirjaa käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä veronhyvityksistä laskennallisen verosaamisen vain siihen määrään asti kuin sillä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia eroja tai kuin sillä on muuta vakuuttavaa näyttöä siitä, että syntyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan se pystyy hyödyntämään käyttämättömät verotukselliset tappiot tai käyttämättömät veronhyvitykset tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kertyvälle verotettavalle tulolle suotuisana näyttönä voidaan antaa vähemmän painoarvoa arvioitaessa laskennallisen verosaatavan kirjaamista, jos on muuta epäsuotuisaa näyttöä, kuten kertyneitä tappioita, joita voidaan pitää vahvana osoituksena siitä, että tulevaisuudessa ei ehkä ole käytettävissä verotettavaa tuloa.

Konserni jatkaa laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen arviointia, erityisesti toteutuneen voiton seurant aa, tulevina kausina ja se voi mahdollisesti kirjata Suomeen liittyvän laskennallisen verosaamisen takaisin taseeseensa, jos riittävä verotuksellinen kannattavuus saavutetaan uudelleen. Suurin osa kirjaamattomista väliaikaisista eroista, verotuksellisista tappioista ja veronhyvityksistä liittyy Ranskaan ja Suomeen. Näiden laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen on epävarmaa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, johtuen aiempien vuosien verotuksellisista tappioista Ranskassa ja kumulatiivisesta kannattavuudesta Suomessa vuoden 2020 lopussa sekä muun vakuuttavan näytön puutteesta siitä, että verotettavaa tuloa olisi riittävästi tulevina vuosina. Merkittävä osa Ranskan kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja on käytettävissä tulevia verovelkoja vastaan. Ranskassa tappioita voidaan vähentää vuosittain 50 prosenttia verotettavasta tulosta. Suurin osa Suomen laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja voidaan käyttää tulevia Suomen verovelkoja vastaan.

Käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja veronhyvitysten vanhentuminen:

2020	2019
milj. EUR	Kirjatut
Verotukselliset tappiot
10 vuoden sisällä	163
Myöhemmin	7
Ei vanhene	1 810
Yhteensä	1 980
Veronhyvitykset
10 vuoden sisällä	29
Myöhemmin	36
Ei vanhene	206
Yhteensä	271

Konsernilla on jakamattomia voittovaroja 645 miljoonaa euroa (1 104 miljoonaa euroa vuonna 2019), joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

13. Osakekohtainen tulos

milj. EUR
| | 2020 | 2019 | 2018 |
|---|---|---|---|
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio | | | |
| Jatkuvat toiminnot | -2 520 | 14 | -554 |
| Lopetetut toiminnot | -3 | -7 | 214 |
| Tilikauden tappio/voitto | -2 523 | 7 | -340 |
| | 1 000 osaketta | 1 000 osaketta | 1 000 osaketta |
| Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | 5 612 418 | 5 599 912 | 5 588 020 |
| Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus | | | |
| Tulosperusteiset osakepalkkiot | 19 780 | 24 072 | 20 577 |
| Ehdolliset osakepalkkiot ja muut | 3 884 | 2 390 | 3 656 |
| Optiot | – | 1 224 | – |
| Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus yhteensä | 23 664 | 26 463 | 24 457 |
| Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo | 5 636 082 | 5 626 375 | 5 612 477 |

Osakekohtainen tulos
| | EUR | EUR | EUR |
|---|---|---|---|
| Laimentamaton | | | |
| Jatkuvat toiminnot | -0,45 | 0,00 | -0,10 |
| Lopetetut toiminnot | 0,00 | 0,00 | 0,04 |
| Tilikauden tappio/voitto | -0,45 | 0,00 | -0,06 |
| Laimennettu | | | |
| Jatkuvat toiminnot | -0,45 | 0,00 | -0,10 |
| Lopetetut toiminnot | 0,00 | 0,00 | 0,04 |
| Tilikauden tappio/voitto | -0,45 | 0,00 | -0,06 |

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön osakkeen omistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota sekä tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskiarvoa kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutuksella. Potentiaalisia kantaosakkeita ei huomioida laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa siinä tapauksessa, että niillä katsotaan olevan vahventava vaikutus. Vuonna 2020 ja 2018 laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutus jätettiin huomioimatta laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa, koska niillä katsottiin olevan vahventava vaikutus jatkuvien toimintojen tappiollisuudesta johtuen.

14. Aineettomat hyödykkeet

milj. EUR
| | Liikearvo | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno | | | |
| 1.1.2019 | 6 360 | 9 424 | 15 784 |
| Muuntoerot | 75 | 82 | 157 |
| Lisäykset | – | 52 | 52 |
| Myynnit ja käytöstä poistaminen | – | -92 | -92 |
| 31.12.2019 | 6 435 | 9 466 | 15 901 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | | | |
| 1.1.2019 | -908 | -6 071 | -6 979 |
| Muuntoerot | – | -41 | -41 |
| Arvonalentumistappiot | – | -12 | -12 |
| Myynnit ja käytöstä poistaminen | – | 71 | 71 |
| Poistot | – | -984 | -984 |
| 31.12.2019 | -908 | -7 037 | -7 945 |
| Kirjanpitoarvo | | | |
| 1.1.2019 | 5 452 | 3 353 | 8 805 |
| 31.12.2019 | 5 527 | 2 429 | 7 956 |
| | | | |
| Hankintameno | | | |
| 1.1.2020 | 6 435 | 9 466 | 15 901 |
| Muuntoerot | -331 | -359 | -690 |
| Lisäykset | – | 39 | 39 |
| Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset (1) | 78 | 72 | 150 |
| Myynnit ja käytöstä poistaminen | – | -31 | -31 |
| 31.12.2020 | 6 182 | 9 187 | 15 369 |
| Kertyneet poistot ja arvonalentumiset | | | |
| 1.1.2020 | -908 | -7 037 | -7 945 |
| Muuntoerot | – | 256 | 256 |
| Arvonalentumistappiot | -200 | -9 | -209 |
| Myynnit ja käytöstä poistaminen | – | 28 | 28 |
| Poistot | – | -472 | -472 |
| 31.12.2020 | -1 108 | -7 234 | -8 342 |
| Kirjanpitoarvo | | | |
| 1.1.2020 | 5 527 | 2 429 | 7 956 |
| 31.12.2020 | 5 074 | 1 953 | 7 027 |

(1) Konserni hankki 100% omistusosuuden Eleni on Technologies -yhtiöstä. Liikearvo kohdistettiin IP/Optical Networks -toimintasegmentille.

Muiden aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo, hyödykeluokan mukaan (1) :

milj.# Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

15. Aineelliset hyödykkeet

EUR milj.	Maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat	Koneet, kalusto ja muut hankinnat	Keskeneräiset	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2019	1 219	2 863	91	4 173
Muuntoerot	17	22	–	39
Lisäykset	63	339	143	545
Uudelleenluokittelu	28	62	-90	–
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-60	-268	-1	-329
Hankintameno 31.12.2019	1 267	3 018	143	4 428
Kertyneet poistot
1.1.2019	-386	-1 997	–	-2 383
Muuntoerot	-8	-16	–	-24
Arvonalentumistappiot	–	-4	–	-4
Myynnit ja käytöstä poistaminen	33	257	–	290
Poistot	-90	-361	–	-451
Kertyneet poistot 31.12.2019	-451	-2 121	–	-2 572
Kirjanpitoarvo
1.1.2019	833	866	91	1 790
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	816	897	143	1 856
Hankintameno
1.1.2020	1 267	3 018	143	4 428
Muuntoerot	-63	-102	-4	-169
Lisäykset	36	290	123	449
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset	–	2	–	2
Uudelleenluokittelu	61	64	-125	–
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-36	-137	–	-173
Hankintameno 31.12.2020	1 265	3 135	137	4 537
Kertyneet poistot
1.1.2020	-451	-2 121	–	-2 572
Muuntoerot	33	72	–	105
Myynnit ja käytöstä poistaminen	22	128	–	150
Poistot	-86	-351	–	-437
Kertyneet poistot 31.12.2020	-482	-2 272	–	-2 754
Kirjanpitoarvo
1.1.2020	816	897	143	1 856
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	783	863	137	1 783

16. Vuokrasopimukset

Käyttöoikeusomaisuuserät edustavat konsernin oikeutta käyttää kohdeomaisuuserää.

EUR milj.	Rakennukset	Muut	Yhteensä
Hankintameno
1.1.2019	898	77	975
Lisäykset, netto (1)	150	44	194
Hankintameno 31.12.2019	1 048	121	1 169
Kertyneet poistot
1.1.2019	–	–	–
Arvonalentumistappiot	-32	–	-32
Poistot	-177	-48	-225
Kertyneet poistot 31.12.2019	-209	-48	-257
Kirjanpitoarvo
1.1.2019	898	77	975
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	839	73	912
Hankintameno
1.1.2020	1 048	121	1 169
Lisäykset, netto (1)	89	59	148
Käytöstä poistaminen	-31	–	-31
Hankintameno 31.12.2020	1 106	180	1 286
Kertyneet poistot
1.1.2020	-209	-48	-257
Arvonalentumistappiot	-32	–	-32
Käytöstä poistaminen	31	–	31
Poistot	-176	-47	-223
Kertyneet poistot 31.12.2020	-386	-95	-481
Kirjanpitoarvo
1.1.2020	839	73	912
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	720	85	805

(1) Lisäykset, netto sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.

Tuloslaskelmaan kirjattu

EUR milj.	2020	2019
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	-223	-225
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	-22	-26
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-25	-28
Tuotot edelleenvuokratuista ja omistetuista kiinteistöistä (1)	4	9
Myynti- ja takaisinvuokrauksesta syntyneet voitot	–	9
Yhteensä (2)	-266	-261

(1) Sisältää vuokratuotot operatiivisista edelleenvuokrasopimuksista ja rahoitustuotot nettosijoituksista rahoitusleasingsopimuksista.
(2) Ei sisällä käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumistappioita, jotka on esitetty liitetiedossa 17, Arvonalentumiset, eikä laskennallisia veroja, jotka on esitetty liitetiedossa 12, Tuloverot.

Rahavirtalaskelmassa esitetty

EUR milj.	2020	2019
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys	-234	-221
Vuokrasopimusvelkojen korko	-25	-28
Yhteensä	-259	-249

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta. Tulevien vuokrasopimusten vastuusitoumukset ovat esitetty liitetiedossa 30, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.

17. Arvonalentumiset

Liikearvo

Konserni on kohdistanut liikearvon toimintasegmenteilleen, jotka ovat rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmiä ja joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvista synergiaeduista. Katso liitetieto 5, Segmentti-informaatio.

Liikearvon kohdistus

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.:

milj. EUR	2020	2019
Mobile Networks	729	776
Fixed Networks	609	856
Global Services	958	1 020
IP/Optical Networks	1 865	1 914
Nokia Software	914	961

Kerrytettävissä olevat rahamäärät

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyvän arvon perusteella, vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon hierarkiataso on 3 ja kerrytettävissä olevat rahamäärät arvioitiin diskontattujen rahavirtojen perusteella. Rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ennustejakson. Seitsemän vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirtaennusteet heijastavat asteittaista siirtymää loppuarvon rahavirtaennusteisiin. Loppuarvon kasvuprosentit kuvastavat pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua toimialalla ja niissä taloudellisissa ympäristöissä, joissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat. Diskonttauskorot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja olennaisista markkinariski preemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Muut rahavirtaennusteiden keskeiset muuttujat sisältävät oletuksia myynnin arvioidusta kasvusta, bruttokatteprosentista ja liikevoittoprosentista. Kaikki rahavirtaennusteet ovat yhdenmukaisia markkinaosapuolten oletusten kanssa.

Kunkin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän arvonalentumistestauksen loppuarvon kasvuprosentti ja diskonttauskorko verojen jälkeen:

	Keskeinen oletus %	Loppuarvon kasvuprosentti	Diskonttauskorko verojen jälkeen
	2020	2019	2020
Mobile Networks	1,2	1,1	8,0
Fixed Networks	0,8	1,1	7,4
Global Services	1,1	0,9	7,6
IP/Optical Networks	1,4	1,4	7,9
Nokia Software	1,5	1,5	7,0

Konserni suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä laaditun pitkän aikavälin suunnitelman perusteella ja päätyi siihen, että Fixed Networks -toimintasegmentin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi. Tämän seurauksena konserni kirjasi liiketoiminnan muihin kuluihin 200 miljoonan euron arvonalentumistappion, johon ei liity maksutapahtumaa, ja joka vähensi Fixed Networks -toimintasegmentin liikearvoa. Konsernin liikearvon arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon.

Arvonalentumistappiot omaisuuseräryhmittäin

milj. EUR	2020	2019	2018
Liikearvo	200	–	–
Muut aineettomat hyödykkeet	9	12	16
Aineelliset hyödykkeet	–	4	39
Käyttöoikeusomaisuuserät (1)	32	20	–
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä	4	2	–
Rahoitusvarat	1	64	–
Yhteensä	246	102	55

(1) Konserni otti käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin 1.1.2019. 20 miljoonaan euron arvonalentumistappio on esitetty vähennettynä tappiollisista vuokrasopimuksista tehtyjen varausten peruutuksilla vuonna 2019. Konserni kirjasi vuonna 2020 200 miljoonan euron arvonalentumistappion liittyen Fixed Networks -toimintasegmentin liikearvoon. Konserni kirjasi vuonna 2019 sopimuksen päättämiseen liittyen 64 miljoonan arvonalentumistappion eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnetystä lainasta. Vuosien 2020, 2019 ja 2018 muut arvonalentumistappiot eivät ole olennaisia konsernitilinpäätöksen kannalta.

18. Vaihto-omaisuus

milj. EUR	2020	2019 (1)
Raaka-aineet ja puolivalmisteet	552	636
Valmiit tuotteet	940	1 258
Keskeneräiset asiakasprojektit	750	1 042
Yhteensä	2 242	2 936

(1) Konserni on tarkentanut vaihto-omaisuuden luokittelua edellisestä vuodesta vastaamaan paremmin vaihto-omaisuuden luonnetta. Vaihto-omaisuuden kustannuksia on kirjattu kuluna tilikauden aikana ja sisällytetty hankinnan ja valmistuksen kuluihin 6 115 miljoonaa euroa (8 181 miljoonaa euroa vuonna 2019 ja 7 569 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvarausmuutokset 31.12. päättyneiltä tilikausilta:

milj. EUR	2020	2019	2018
1.1.	505	521	432
Kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan	71	83	153
Vähennykset (1)	-96	-99	-64
31.12.	480	505	521

(1) Vähennykset sisältävät varausten käytön ja purun.

19. Siirtosaamiset ja ennakkomaksut

Pitkäaikainen

milj. EUR	2020	2019
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset ja muut välilliset verosaatavat	129	156
Talletukset	47	58
Muut	41	78
Yhteensä	217	292

Lyhytaikainen

milj. EUR	2020	2019
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset, ALV- ja muut välilliset verosaatavat	483	543
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät saatavat	23	33
Talletukset	19	20
Muut	325	312
Yhteensä	850	908

20. Emoyhtiön osakkeet

Osakkeet ja osakepääoma

Emoyhtiöllä on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä yhtiöllä ole vähimmäis- tai enimmäisosakepääomaa tai osakkeiden vähimmäis- tai enimmäismäärää. Yhtiön osakepääoma 31.12.2020 oli 245 896 461,96 euroa (245 896 461,96 euroa vuonna 2019) ja se koostui 5 653 886 159 (5 640 536 159 vuonna 2019) kokonaan maksetusta osakkeesta.

Omat osakkeet

Emoyhtiön osakkeista oli konserniyhtiöiden hallussa 31.12.# 2020 yhteensä 36 389 799 (34 954 869 vuonna 2019) osaketta, mikä vastaa 0,6% (0,6% vuonna 2019) osakepääomasta ja yhteenlasketusta äänimäärästä. Vuonna 2020 emoyhtiö antoi itselleen maksuttomassa osakeannissa hallituksen valtuutuksen nojalla 1 3350 000 uutta osaketta käytettäväksi emoyhtiön osakepalkkiojärjestelmän sitoumusten täyttämiseksi. Vuonna 2020 emoyhtiö antoi hallituksen valtuutuksen nojalla yhteensä 11 915 070 omaa osakettamme työntekijöillemme, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille, emoyhtiön osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella. Osakkeet annettiin vastikkeetta ja ohjelmien ehtojen mukaisesti.

Osakkeiden määrä (1000)

	2020	2019	2018
1.1.	5 605 581	5 593 162	5 579 517
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen	11 915	12 396	13 221
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella	–	23 424	31
31.12.	5 617 496	5 605 581	5 593 162

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Osakkeenomistajat valtuuttivat 27.5.2020 pidätyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 550 miljoonan osakkeen antamisesta yhdellä tai useammalla osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden sekä erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutusta voidaan käyttää emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, emoyhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 7.10.2021 saakka, ja se päätti aikaisemmat osakeannin ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisvaltuudet.

Valtuutus päättää omien osakkeiden hankinnasta

Osakkeenomistajat valtuuttivat 27.5.2020 pidätyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 550 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeiden määrä vastaa alle 10 prosenttia emoyhtiön kaikista osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia mitätöitäväksi, pidettäväksi yhtiön hallussa, luovutettavaksi edelleen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallitus päättäisi muista yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 7.10.2021 saakka, ja se päätti aikaisemman omien osakkeiden hankkimisvaltuutuksen.

21. Muuntoerot, arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

	Eläkkeiden uudelleenmäärittäminen milj. EUR	Muuntoerot	Suojausrahasto	Arvonmuutosrahasto	Suojauskustannus- rahasto
1.1.2018	-932	838	37	-10	-23
Muuntoerot	444	–	–	–	–
Nettosijoituksen suojaustappio	-66	–	–	3	–
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen	–	293	–	–	–
Käyvän arvon muut os, nettokulut	–	–	-28	-8	-116
Siirto tuloslaskelmaan	-37	–	-30	23	78
Muu vähennys/lisäys	-1	6	–	–	3
31.12.2018	-592	1 137	-21	8	-61
Muuntoerot	259	–	–	–	–
Nettosijoituksen suojaustappio	-40	–	–	-6	–
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen	–	319	–	–	–
Käyvän arvon muut os, nettokulut	–	–	-17	-34	-101
Siirto tuloslaskelmaan	1	–	32	18	107
Muu lisäys	–	1	–	–	–
31.12.2019	-372	1 457	-6	-14	-55
Muuntoerot	-1 231	–	–	–	–
Nettosijoituksen suojausvoitto	307	–	–	1	–
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen	–	484	–	–	–
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut	–	–	13	-13	-175
Siirto tuloslaskelmaan	–	–	-5	16	208
Muu vähennys	-1	–	–	–	–
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta	2	-1	–	–	–
31.12.2020	-1 295	1 940	2	-10	-22

Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden muuntamisesta euroiksi, joka on konsernin tilinpäätöksen esittämisvaluutta, sekä ulkomaisiin yksiköihin tehdyjen nettosijoitusten suojausvoitot ja -tappiot. Konsernin etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahasto sisältää vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton ja muutokset omaisuusmääriä enimmäismäärän vaikutuksissa ilman nettokorkoon sisältyviä määriä. Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutoksen, joka vastaa rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten spot-kurssin muutosta tehokkaaksi todetujen suojausten osalta. Suojauskustannusrahasto sisältää rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten korko-osuuden ja valuuttaoptioiden aika-arvon liittyen ennakoituihin valuuttamääräisiin ostoihin ja myynteihin. Lisäksi suojauskustannusrahasto sisältää nettosijoituksen suojauksessa käytettävien termiinisopimusten korko-osuuden ja optiosopimuksen aika-arvon käyvän arvon muutoksen sekä termiinisopimuksen korko-osuuden ja optiosopimuksen aika-arvon jaksotuksen välisen eron. Suojauskustannusrahasto sisältää myös valuuttojen välisten viitekorkovaihtosopimusten preemion käyvän arvon liittyen vieraan valuutan määräisten joukkovelkakirjalainojen käyvän arvon suojaukseen. Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon muutokset sellaisista rahoitusinstrumenteista, jotka hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Näiden instrumenttien käyvän arvon rahastoon kirjatuista käyvistä arvoista vähennetään tappiota koskeva vähennyserä. Lisätietoja muuntoeroihin, arvonmuutosrahastoon ja muihin rahastoihin kirjatuista eristä, katso liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

22. Muut laajan tuloksen erät

milj. EUR	Ennen veroja	Verot jälkeen veroja	Ennen Veroje n	Verot jälkeen veroja	Ennen Verojen	Verot jälkeen veroja
2020			2019		2018
Eläkkeiden uudelleenmäärittäminen
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenmäärittäminen	624	-140	484	414	-95	319
Tilikauden nettomuutos	624	-140	484	414	-95	319
Muuntoerot
Ulkomaisten yksiköiden muuntoerot	-1 232	1	-1 231	259	–	259
Siirto tuloslaskelmaan	–	–	–	1	–	1
Tilikauden nettomuutos	-1 232	1	-1 231	260	–	260
Nettosijoituksen suojaus (1)
Nettosijoituksen suojauksen arvostustuotot/-tappiot	266	42	308	-58	12	-46
Siirto tuloslaskelmaan	–	–	–	–	–	–
Tilikauden nettomuutos	266	42	308	-58	12	-46
Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat (2)
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot	1	-	1	–	-64	13
Siirto tuloslaskelmaan	14	-	3	11	62	-12
Tilikauden nettomuutos	15	-4	11	-2	1	-1
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutos, nettottappiot	-213	38	-175	-126	25	-101
Siirto tuloslaskelmaan tappiota koskeviin vähennyseriiin liittyen	229	-46	183	40	-8	32
Siirto tuloslaskelmaan luovutuksen yhteydessä	31	-	6	25	94	-19
Tilikauden nettomuutos	47	-14	3	3	8	-2
Muut muutokset, netto	3	–	3	–	–	–
Yhteensä	-277	-115	-392	622	-84	538

(1) Vuonna 2020 nettosijoituksen suojauksen arvostustuottoihin liittyvät tuloverot sisältävät 94 miljoonaa euroa liittyen laskennallisten verosaamisten pois kirjaamiseen taseesta Suomessa. Katso liitetieto 12, Tuloverot.
(2) Sisältää muutokset rahavirtojen suojausrahastossa ja suojauskustannusrahastossa.

23. Korolliset velat

Liikkeeseenlaskija/velallinen	Rahoitusväline	Valuutta	Lopullinen eräpäivä	Nimellisarvo (milj.) 2020	Kirjanpitoarvo milj. EUR (5) 2020	Kirjanpitoarvo milj. EUR (5) 2019
Nokia Oyj	1,00 % velkakirja (1)(2)	EUR	Maaliskuu 2021	350	350	499
Nokia Oyj	3,375 % velkakirja	USD	Kesäkuu 2022	500	417	445
Nokia Oyj	2,00 % velkakirja	EUR	Maaliskuu 2024	750	762	766
Nokia Oyj	EIP T&K laina (3)	EUR	Helmikuu 2025	500	500	–
Nokia Oyj	NIB T&K laina (4)	EUR	Toukokuu 2025	250	250	250
Nokia Oyj	2,375 % velkakirja (1)	EUR	Toukokuu 2025	500	497	–
Nokia Oyj	2,00 % velkija	EUR	Maaliskuu 2026	750	762	765
Nokia Oyj	4,375 % velkakirja	USD	Kesäkuu 2027	500	448	452
Nokia of America Corporation	6,50 % velkakirja	USD	Tammikuu 2028	74	61	66
Nokia Oyj	3,125 % velkakirja (1)	EUR	Toukokuu 2028	500	497	–
Nokia of America Corporation	6,45 % velkakirja	USD	Maaliskuu 2029	206	169	185
Nokia Oyj	6,625 % velkakirja	USD	Toukokuu 2039	500	541	517
Nokia Oyj ja useat tytäryhtiöt	Muut velat				322	332
Yhteensä				5 576		4 277

(1) Konserni laski toukokuussa 2020 liikkeeseen 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa vuonna 2025 erääntyvän 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jonka vuotuinen kuponkikorko on 2,375 prosenttia ja vuonna 2028 erääntyvän 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jonka vuotuinen kuponkikorko on 3,125 prosenttia. Uusista joukkovelkakirjalainoista saaduista varoista 150 miljoonaa euroa käytettiin vuonna 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan osittaiseen takaisinostoon.
(2) Tammikuussa 2021 konserni käytti liikkeellelaskijan optio-oikeuden lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Lunastuspäivä oli 15.2.2021. Katso liitetieto 37, Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat.
(3) Konserni nosti Euroopan investointipankilta (EIP) 500 miljoonan euron lainan helmikuussa 2020.
(4) Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) nostettu laina maksetaan takaisin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2023, 2024 ja 2025.(5) Kirjanpitoarvo sisältää lopetettu ihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin liittyen 235 miljoonan euron (138 miljoonaa euroa vuonna 2019) käyvän arvon oikaisun, joka jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.

78

159 Konsernin merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat

Rahoitusjärjestely	Valuutta	Nime llisarvo (milj.)	31.12.: Nostettu (milj. EUR)	Sitoutunut/sitoutumaton
Luottolimiittisopimus (1)	EUR	1 500	–	Sitoutunut
Suomalainen yritystodistusohjelma	EUR	750	–	Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma	EUR	1 500	–	Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma (2)	EUR	5 000	2 850	Sitoutumaton
Yhteensä			2 850

(1) Konserni käytti kesäkuussa 2020 option luottolimiittisopimuksensa eräpäivän pidentämiseen, minkä seurauksena sopimus erääntyy kesäkuussa 2025 yhden vuoden jatko-optiolla, lukuun ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.
(2) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.

Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.

Hallitakseen konsernin korollisiin velkoihin liittyviä korko- ja valuuttariskejään, konserni on määrittänyt seuraavat koron- ja valuutanvaihtosopimukset käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennassa.

Yhtiö	Rahoitusväline (1)	Valuutta	Nimellisarvo (milj.) (2)	Lopullinen eräpäivä	31.12.: Käypä arvo milj. EUR
			2020	2019	2020
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus	USD	500	Kesäkuu 2022	500
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus	USD	250	Kesäkuu 2027	500
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus	USD	250	Toukokuu 2039	400
Yhteensä					-154

(1) Kaikissa koron- ja valuutanvaihtosopimuksissa konserni maksaa vaihtuvaa korkoa.
(2) Vuonna 2020 ja 2019 konserni purki EUR/USD valuutan- ja koronvaihtosopimukset sekä toteutti vastaavanlaiset sopimukset eri hintatasolla säilyttäen saman valuutta- ja korkoriskiasemansa. Suojauslaskenta lakkautettiin ja uudet suojaussuhteet määritettiin uusille EUR/USD koron- ja valuutanvaihtosopimuksille.

Konsernin rahoituksen rahavirtoihin sisältyvien vuokrasopimusvelkojen, korollisten velkojen ja niihin liittyvien johdannaisten muutokset:

milj. EUR	1.1.2019	Rahavirrat	Muut muutokset: Valuuttakurssien muutokset	Käyvän arvon muutokset	Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä	Nettolisäykset (3)	Muut (4)	31.12.2019
Pitkäaikaiset korolliset velat	2 826	253	43	131	738	–	-6	3 985
Lyhytaikaiset korolliset velat	994	40	1	–	-738	–	-5	292
Pitkäaikaisia velkoja suojaavat johdannaiset (1)	57	20	-25	-142	–	–	140	50
Vuokrasopimusvelat (2)	1 066	-221	19	–	–	194	-9	1 030
Yhteensä	4 943	92	38	-11	0	194	120	5 357

milj. EUR	Rahavirrat	Muut muutokset: Hankitut liiketoiminnat	Valuuttakurssien muutokset	Käyvän arvon muutokset	Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä	Nettolisäykset (3)	Muut (4)	31.12.2020
Pitkäaikaiset korolliset velat	1 401	10	-133	102	-350	–	–	5 015
Lyhytaikaiset korolliset velat	-83	30	-7	–	350	–	-21	561
Pitkäaikaisia velkoja suojaavat johdannaiset (1)	-52	–	123	-102	–	–	135	154
Vuokrasopimusvelat (2)	-234	–	-37	–	–	147	4	910
Yhteensä	1 032	40	-14	0	0	147	118	6 640

(1) Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia johdannaisia sekä sellaisia johdannaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia velkoja.
(2) Sisältää pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat.
(3) Sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien vuokrasopimusten muutokset ja uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät.
(4) Sisältää vuonna 2020 pitkäaikaisten velkojen suojaamisessa käytettävien tiettyjen korkojohdannaissopimusten purkamiseen liittyvän 135 miljoonan euron (138 miljoonaa euroa vuonna 2019) positiivisen rahavirran, joka sisältyy maksetuihin korkoihin konsernin rahavirtalaskelmassa.

79

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

160 24. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän perusteella. Kolme hierarkiatasoa perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä syöttötietojen arviointia tarvitaan sitä enemmän, mitä ylemmälle tasolle siirrytään. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Konserni luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaisille käyvän arvon hierarkian tasoille. Seuraavassa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.

milj. EUR	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo (1)	Käypään arvoon Jaksotettu tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	hankintameno	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Yhteensä
2020
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	31	714	–	–	–	745	745
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	115	–	99	5	–	87	–	306	306
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältäen johdannaiset	22	–	169	8	–	15	–	214	214
Myyntisaamiset	–	–	–	–	–	5 503	–	5 503	5 503
Lyhytaikaiset sijoitukset	134	–	882	–	–	105	–	1 121	1 121
Rahavarat	4 333	–	2 607	–	–	–	–	6 940	6 940
Rahoitusvarat yhteensä	4 604	31	3 757	727	–	5 710	–	14 829	14 829
Pitkäaikaiset korolliset velat	5 015	–	–	–	–	–	–	5 015	5 140
Muut pitkäaikaiset velat	–	–	–	19	–	–	–	19	19
Lyhytaikaiset korolliset velat	561	–	–	–	–	–	–	561	561
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältäen johdannaiset	–	–	318	420	–	–	–	738	738
Ostovelat	3 174	–	–	–	–	–	–	3 174	3 174
Rahoitusvelat yhteensä	8 750	–	318	439	–	–	–	9 507	9 632

milj. EUR	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo (1)	Käypään arvoon Jaksotettu tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	hankintameno	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Yhteensä
2019
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	–	–	740	–	–	–	740	740
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	165	–	171	6	–	103	–	445	430
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältäen johdannaiset	46	–	81	–	–	37	–	164	164
Myyntisaamiset	–	–	–	–	–	5 025	–	5 025	5 025
Lyhytaikaiset sijoitukset	42	–	51	–	–	4	–	97	97
Rahavarat	4 090	–	1 820	–	–	–	–	5 910	5 910
Rahoitusvarat yhteensä	4 343	–	2 123	746	–	5 169	–	12 381	12 366
Pitkäaikaiset korolliset velat	3 985	–	–	–	–	–	–	3 985	4 056
Muut pitkäaikaiset velat	–	–	10	20	–	–	–	30	30
Lyhytaikaiset korolliset velat	292	–	–	–	–	–	–	292	292
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältäen johdannaiset	–	–	164	639	–	–	–	803	803
Ostovelat	3 786	–	–	–	–	–	–	3 786	3 786
Rahoitusvelat yhteensä	8 063	–	174	659	–	–	–	8 896	8 967

(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten velkojen, mukaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Katso liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

80

161 Vuokrasopimusvelat eivät sisälly rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin.

Taso 1 sisältää rahoitusvarat ja -velat, joiden arvostus perustuu täysin julkisiin markkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla. Rahoitusinstrumentti katsotaan noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sisältyvät vain pörssinoteeratut tuotteet.

Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todennettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu varoja ja velkoja, joiden markkinahinnat ovat julkisia, mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa konsernin listatuista joukkovelkakirjoista ja muista arvopapereista, vapaasti ostettavat ja myytävät johdannaiset, myyntisaamiset sekä eräitä muita tuotteita.

Taso 3 sisältää suuren määrän sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin rahastoihin, mukaan lukien kasvuvaiheen sijoituksiin erikoistuneen NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset. Tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai useammalla arvostustekniikalla: markkinälähtöisessä lähestymistavassa käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja tuottopohjainen lähestymistapa perustuu odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Listaamattomien rahastojen tapauksessa rahastonhoitaja saattaa valita sopivat arvostustekniikat syöttötietojen saatavuuden ja luotettavuuden perusteella. Joissakin tapauksissa tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää useita arvostustekniikoita.Tason 3 käyvä n arvon määrittämisess ä käytettäviä syöt tötietoja ovat muun m uassa alkuperäinen tr ansaktiohinta, samo illa tai vast aavil la instrumenteil la viime aikoina tehdyt transak tiot, toteutetut tai valmiste illa olevat ulkopuoliste n osapuolten tai vastaavie n li ikkeeseen- laskijoiden transaktiot taustalla olevalla sijoituks ella, rahoit uskierrokset, pääomitus tai lii kkeeseenlaskijan toteu ttamat muut transaktiot, liikkeesee nlaskut osake- tai velkamarkkinoill a sekä muutokset ta loudellisissa tunnusluvui ssa tai rahavirroiss a oikaistuna tarpe en muk aan maksuvalmiute en, luottokelpoi suuteen, markkinoihin ja /tai muihin tekij öihin liittyvillä ri skeillä. Käypää ar voa saatetaan oik ai sta heikon markkinalikvidit eetin ja/tai luovutuskelpoisuude n perusteella, j a sijoitukse n hoi taja voi arvioida arvon alentumisen määrä n, mi käli markkinatietoja ei ole saatavilla. Tason 3 sijoitu kset arvostetaan jokaisena raportoint ipäivänä otta en huomioon muutokset arvi oissa , ennustei ssa ja oletuksissa sekä muutokset taloude llisissa ja muissa as iaankuuluvis sa olosuhteissa. Suu rin osa venture fund - rahastoista sijoittaa digitaal isen terveydenhuo llon-, ohjelmistoliiket oiminnan- ja yrityssek torin toimialoille, j a vaikk a 31.12 .2020 julkaisemattomiin sy öttötieto ihin liittyy lisääntynyt tä epävarmuutta johtuen COVID-19 : n aiheuttamasta valli tsevasta markkina tilanteesta, vaik utus venture fund -si joitust en käypään arvoon on tois taiseksi katsottu olevan määrältään rajalli nen. Tason 3 sijoitukset sis ältävät noin neljäkymmentä erillistä venture fund -rahastoa, jotka sijoittavat satoihin yksittä isiin, useilla eri toim ialoilla ja maantie teellisillä alueill a toimiviin yrityks iin. Siten arviot ja oletukset, joita sijoituksen hoit aja käyttää julkaistu jen syöttötietojen puuttumise n takia, voivat vaikuttaa yks ittäisten sijoi tust en käypään arvoon, mutta mil lään yksittäisell ä syöttötiedolla e i ole merkit tävää vaikutusta tason 3 sijoituste n käyvän arvon kokonaismäärä än. Tason 3 raho itusvelkoihin sisält yy rahoitusvelka Chin a Huaxinille osan a Nokia Shanghai Be ll -transaktion lopull ista sopimusta, jossa China Huaxin oikeu tettiin siirtämä än omistusosuutensa k okonaisuudessaan konse rnille myöhemmin s uoritettavaa kät eissuoritusta vasta an. Rahoitusvel an käypä arvo määritetään od ot etun tulevan käteissuor ituksen mukaan. Rahoitusvelan arvostukseen sisältyy arv io option toteutushinnast a ja ylimääräisten käteisva rojen jakamisesta option toteutushetkellä. Muihin kuin hava in noitavi ssa oleviin syöttötiet oihin lukeutuvat eräät Nokia Shanghai Bellin taloudelliseen suorituskykyy n perustuvat luvut. Millää n yksittäisellä syöttöti edolla ei ole merkittävää vaikutusta taso n 3 velkojen käyvän arvon kokonais määrään. Katso liitetieto 33, Merkittävät, ositta in omistetut tytä ry htiöt. Laskelma tason 3 käypää n arvoon arvostettujen rahoituserien al ku- ja loppusaldojen muutoksista:

milj. EUR

Tason 3 rahoitusvarat	Tason 3 rahoitusvelat
1.1.2019	688
Nettovoitt o tuloslaskelm assa	49
Lisäykset	90
Vähennykset	-79
Muut muutokset	-2
31.12.2019	746
Nettovoitt o tuloslaskelm assa	19
Lisäykset	49
Vähennykset	-85
Siirrot pois t asolta	3
126
Muut muutokset	3
31.12.2020	727

Tason 3 venture fund -sijoitust en ja muiden vastaavien sijoitusten v oitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Muiden tason 3 rah oitusvarojen ja -velkojen voitot ja tappiot kirjata an rahoitustuottoihin ja -kuluihin. 31.12.2020 tase eseen s isältyvistä tason 3 rahoitusinstrumente ista kirjattiin konsernin tuloslaskelmaan 102 m iljoonan euron nettovoitto vuonna 2020 (73 m iljoonan euron nettovoitto vu onna 2019) .

81 Tilinpäät ös

Konsernitilinpäätökse n liitetiedot jatkoa

162

25. Johdannaiset

Vastaavaa		Vastatt avaa
milj. EUR	Käypä arvo (1)	Nimellisarvo (2)	Käypä arvo (1)	Nimellisarvo (2)
2020
Ulkomaisiin yksikköihin tehty jen nettosijoitus ten suojat
Valuuttatermiinit	1	1 423	-3	559
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit	34	933	-16	736
Ostetut valuuttaoptiot	1	108	–	–
Myydyt valuuttaopt iot	–	–	–	6
Käyvän arvon suojaus
Valuuttatermiinit	83	1 340	-14	588
Kiinteäehtoiset sitoumukset	19	468	-101	1 105
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset (3)
Koron- ja valuutan vaihtosopimuk set	–	–	-154	815
Johdannaiset, joihin ei sovellet a su ojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelma ssa
Valuuttatermiinit	29	3 716	-16	3 917
Ostetut valuuttaoptiot	2	171	–	–
Muut johdannaiset	–	–	–	9
Yhteensä	169	8 159	-304	7 735
2019
Ulkomaisiin yksikköihin tehty jen nettosijoitus ten suojat
Valuuttatermiinit	36	3 807	-2	517
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit	7	660	-18	749
Ostetut valuuttaoptiot	1	343	–	–
Käyvän arvon suojaus
Valuuttatermiinit	7	697	-7	549
Kiinteäehtoiset sitoumukset	6	606	-2	255
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset (3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	–	–	-49	1 246
Johdannaiset, joihin ei sovellet a su ojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelma ssa
Valuuttatermiinit	17	3 491	-72	8 070
Ostetut valuuttaoptiot	7	654	–	–
Muut johdannaiset	–	–	-7	84
Yhteensä	81	10 258	-157	11 470

(1) Sisällytetty konsernita seessa muihin ly hytaikaisiin rahoitusvaroihin j a muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2) Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot ka ikist a sellaisista sopimuksista, joita ei ole vielä suo ritettu tai peruttu. Nimell isarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltun a anna kuvaa riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin enna koitujen rahavirtojen suojau sinstrumenteiksi .

82

163

26. Osakeperusteiset maksut

Konsernill a on useita johdolle ja muille ohjelmiin oikeutetuille työnte kijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia . Ohjelmiin kuulu vat tulosperusteiset osakepalkkio-oh jelmat, ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat ja työntekijö iden osakesäästöoh jelm at. Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden toteutuminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen j atkumista sekä kunk in ohjelman ehdoiss a määritelty jen tulokseen perus tuvien sekä muide n ehtojen toteutum ist a. Osakepohjaisista kann ustinohjelmista aiheutuneet kulut, m ukaan lukien henkilösivukulut, olivat konsernin tuloslas kelmassa yhteensä 76 mil joonaa euroa vuonna 2020 (77 m iljoonaa euroa vuonn a 2019 ja 62 milj oonaa euroa vuonn a 2018).

Aktiiviset osakepohjaiset kannustinjärjestelmät instrumenteittain

Tulosperusteiset osak epalkkiot		Ehdo lliset osakepalkkiot
Ulkona olevat tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoitemäärä)	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR (1)	Ulkona olevat ehdolliset osakepalkkiot	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR (1)
1.1.2018	60 516	243	5 568	702
Myönnetty	36 943	251	4,39	1 479
Menetetty	-4	146	246	-1
Oikeus syntynyt (2)	-10	169	717	-2
31.12.2018	83	143	531	3
Myönnetty	31	979	747	4,02
Menetetty	-4	964	055	-451
Oikeus syntynyt (2)	-18	933	700	-1
31.12.2019	91	225	523	3
Myönnetty	38	753	394	2,63
Menetetty	-4	752	172	-1
Oikeus syntynyt (2)	-25	754	552	-1
31.12.2020 (3)	99	472	193	4

(1) Vuosien 2017-2019 tulospe rusteisten osakepalkkioiden ja kaikkien ehdollisten osakepalkkioide n käyvät arvot arvioidaan Nokian osakkeen myöntämispäivän m arkkinahinnan perusteella vähennettynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla. Vuoden 2020 tulo sperusteisten osakepalkkioi den käypä arvo arvioidaan Noki an osakkeen palkkio-ohjelman toteutuspäivän osinko-oikaistun markkinahi n nan ja tavoitemaksutasojen peru steella.
(2) Tulosperusteise t osakepalkkiot (tavoite), joihin on syntynyt oikeus, on kerrottu kyseise n osakepalkkio-ohjelman vahvistetul la palkkiolla (% määrä tavoittees ta), kun lasketaan maksettavaksi tulevien Nokian osakkeiden määrä.
(3) Sisältää 31 549 004 kappaletta tu losperusteisia osakepalkkioita vuoden 2018 tulosperuste isesta osakepalkkio-ohjelmasta ja 380 567 kappaletta e hdollisista osakepalkkio-ohjelmista, joihin syntyi oikeus 1.1.2021.

83

Tilinpäät ös

Konsernitilinpäätökse n liitetiedot jatkoa

164

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuonna 2020 konserni hallinnoi neljää globaal ia t ulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa: vuosien 2017, 2018, 2019 ja 2020 tulosp erusteisia osakepalkkio-o hjelmia. Tulosperusteinen osakepalkk io edustaa kons ernin velvoitetta antaa työntekijöille Nokian osakkei ta myöhem pänä ajankohtan a, mikäli ennalta m ääritetyt tavoitte et saavutetaan. Vuoden 2020 tulosperusteinen o sakepalkkio-ohjelma on kolmevuoti nen ohjelma, jossa konse rnin todellista osakkeen kokonaistuottoa verrataan osakkeen koko naistuoton tavoitteeseen määritettäessä an nettavien Nokia n osakkeiden luku määrää . Osakkee n kokonaistuott o lasketaan o sakepalkkio-ohjel man aikaisen Nokian osakekurssin kasv un ja mahdollis ten maksettujen osinkojen perusteella. Vuoden 2 020 osakepalk kio-ohjelma ei sisä llä vähimmäispalkkiot akuuta.

Tietoja globaaleista tu lo sperusteisista osakepalkk io-oh j elmista 31.12.2020:

Liikkeeseen lasketut tulosperusteiset	Vahvistettu palkkio	Ohjelma	osake palkkiot (tavoite)	(% määrä tavoitteessa)	Suorituskausi	Sitouttamiskausi	Maksuvuosi
2017	–	29	2017-2018	2019	2020
2018	31 549 004	57	2018-2019	2020	2021
2019	29 358 795	–	2019-2021	N/A	2022
2020	38 564 394	–	2020-2023	N/A	2023

Vuosien 2017, 2018 ja 201 9 tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien osakep alkkioiden määr ä tulostavoitteen kohdalla on se määrä osallistujil le myönnettyjä tu losperusteisia os akepalkkioita, jok a maksetaan, jos tav oitetaso saavutetaan suoritustavoitteiden o salta. Tavoitemäärän mahdol lisesti ylittävän maksun määrä m ääritetään vertaamall a suorituskausien aikana saavut ettua taloudellista tul osta asetettuihin su oritustavoitteisiin.# Mikäli maksimitas o saavutetaa n, ma ksettava määrä on kaksinkertainen tav oitemäärään nähd en. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tul o sperusteisiin osakepalk kioihin ei liity mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksi a kuten äänioikeu tta tai oikeutta osin koon. Työntekijä p ääsääntöisesti menettä ä tulos perusteiset osakepalk kionsa, mikäli hänen työsuhte ensa konsernin palveluksess a päättyy ennen osakepal kkio-ohjelman sitouttamis kauden päättymistä. Vuoden 2019 tulosperusteinen o sakepalkkio-ohjelma koostuu kolmev uotisesta su orituskaudesta (2019-2021). Maksettavien osakkeiden lukumäärä mä äräytyy suoritustavoitte iden perusteella suoritus jakson aikana. Vuoden 2019 tulosper usteisen osakepal kkio-ohjelman suorituskritee rit ovat: Nokian os akekohtainen tulo s (laimennettu), vapaa kassavirta ja liikev aihto suhteessa mark kinaan (markki naosuus). Tavoitteet eivät sisällä Alcatel- Lucent-hank intaan ja -integraa tioon liittyviä kuluja, lii kearvon arvonalentumis kuluja, aineett omi en hyödykkeiden poisto ja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankinta hinnan kohdenta miseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liitt yviä kuluja sekä er äitä muita eriä. Vuoden 2019 tulosperusteinen osakepalkkio-ohj elma sisältää ta kuun vähimmäi spalkkiomäärästä mui lle kuin ylimmälle j ohdolle. Osakkeiden luku määrän minimitaso on 25 prose nttia myönnetystä määräst ä riippumatta siitä saavutetaanko s uoritustavoitteet. Vuod en 2019 tulosperusteise n osakepalkkio-o hjelman myönnetty ihin palkkioihin yl immälle johdolle ei liity takuuta palkki on vähimmäismää rästä.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna 2020 konserni hallinno i neljää globaalia ehd ollista osakepalkkio-ohjelmaa: vuosien 2 017, 2018, 2019 ja 2020 ehdollisia osakepalkkio -ohjelmia. Eh dollisia osakepalkk ioita myönnetään rajo itetusti konsernin tulevan me nestyksen kannalta keskeisten osa ajien palkkaamise ksi ja sitouttamisek si. Ohjelmissa ansa intajakso on porrastettu siten, ett ä ne tulevat maksuun kolmessa saman suurui sessa erässä yhden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua palkkio n myöntämi sestä edellytt äen, että työsuhde jatk uu. Ennen kuin Nokian osak keet on annettu, ehdollisii n osakepalkkioihin ei liity mitään o sakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia ku ten äänioikeutta tai o ikeutta osinkoon. Työntekijä p ääsääntöisesti men ettää ehdolliset os akepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa konsernin pa lveluksessa päättyy en nen soveltuvan e rän tai erien sitou ttamiskausien päätt ymistä.

Työntekijöiden osakesäästöohjelma

Konserni ta rjoaa vapaaehtoista t yöntekijöiden osa kesäästöohjelma a konsernin työntekijöille. Työntekijät voivat kuukausittain kä yttää 12 kuukauden s äästökauden ajan osan verojen jälkeisest ä palkastaan Nokian os akkeiden hankkimise en. Konserni antaa kullekin ohje lmaan osallistuval le työntekijälle y hden lisäosakkeen jok aista sellaist a kahta ostet tua osaketta kohden, jotka työntekijällä on halluss aan kun osakesäästöoh jelman kausi päättyy. Vuonna 20 20 annettiin 6 340 859 osaketta vuoden 2019 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille työnte kijöille (4 524 101 os aketta vuoden 2018 osakes äästöohjelmasta vu onna 2019 ja 3 980 286 osaketta vuoden 2 017 osakesäästöohjelmas ta vuonna 2018).

84

Aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohjelmat

Optio-oikeudet

Vuonna 2020 konser ni ei enää hallinnoinut yhtään g lobaalia optio-ohjelmaa. Viimeinen konsernin hallinnoim a optio-ohjelma oli vuoden 2011 optio-oh jelma. Viimeiset optio- oikeudet tästä optio- ohjelmasta myönne ttiin vuonna 2 013. Viimeinen merkintäaja njakso päättyi 27.12.2019. Jokainen optio- oikeus oikeutti merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Opt i o-oikeudet olivat siirtokelvottomia ja niitä voitiin kä yttää vain osakemerk intään. Osakkeet oi keuttivat osinkoon si ltä tilikaudelta, j onka aikana osakke iden merkintä oli t a pahtunut. Muut osakkeenomistajill e kuuluvat oikeudet alkoivat siitä pä ivästä, jona merkityt osakkeet t ulivat merkityiksi kaupparekisterii n. Työntekijä pääsääntöisesti menetti op t io-oikeutensa, mikä li hänen työsuht een sa konsernin palvelu ksessa päättyi.

Ulkona olevien ja toteutettavissa ol evien optio-oikeuk sien täsmäytys:

Optio-oikeuksien Osakemäärä	Merkintähinnan keskiarvo EUR	Toteutettavissa olevat Merkintähinnan painotettu keskiarvo EUR	Painotettu määrä EUR
1.1.2018 447 500	2,07	447 500	2,07
Toteutettu -424 500	2,06	5,07
31.12.2018 23 000	2,35	23 000	2,35
Toteutettu -23 000	2,35	5,34
31.12.2019 –	–	–	–
31.12.2020 –	–	–	–

27. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Konserni lla on useita ty ösuhteen päätty misen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä er i maissa, ja ne sisältävät sekä etuusp o hjaisia että maksupohjaisia jä rjestelyjä. Kons ernin etuuspohjaiset järjestel yt käsittävät merk ittäviä eläkejärjestelyjä ja merkittäv iä eläkö itymisen jälkeisiä so siaalietuusjärjestel yjä joista maksetaan terveyde nhuo llon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymis en jälkeen tie tyille työntekijäryhmille. Etuuspohjaiset järj este lyt alti stavat konsernin erilais ille riskeille, kuten sijoitusris kille, korkoriskill e ja odotettavissa olevaan elinikään l iittyvälle riskille sekä sääntel yn noudattamise en li ittyville riskeille . Erilaisten risk ien piirteet ja laaj uus vaihtele vat kunkin maan lainsäädännöllisen , verotuksellisen ja ta loudellisen ympäristön mukaan. Konsernin tuloslaskelmaa n kirjatut etuuspoh jai siin järjestelyihin liit tyvät kulu t olivat 153 miljoonaa euroa ( 31 miljoonaa euroa 2019 ja 234 m iljoonaa euroa 2018). Lisäksi kon sernilla on maksup ohjaisia, useiden työn antajien kanssa jae ttuja sekä vakuutusp ohjaisia järjestelyj ä joihin liittyvä t maksusuoritukset kirjat aan konsernin tulosl askelmaan sille t ilikaudelle, jota suori tus koskee. Maksupoh jaisessa järjeste lyssä k onsernin oikeudelline n tai tosiasialline n velvoite rajoittuu summaan, jonka maks amisesta järjeste lyyn on sovittu. M aksupohjaisiin jär jes telyihin liittyvistä maksu suorituksista konsernin tu loslaskelmaa n kirjatut kulut oliv at 209 miljoonaa eu roa (220 miljoonaa euroa 2019 ja 246 miljoonaa euroa 2018) .

Etuuspohjaiset järjestelyt

Etuuspohjaisten järjestelyjen yhteensä 992 m iljoonan euron (487 miljoon aa euron nettovarat vuon na 2019) nettovarat koostuvat 4 046 miljoonan euron (4 343 miljoon aa euroa vuonna 2019) eläke- ja muista työsuhteen päät tymisen jälkeisistä etuuksista aiheut uvasta nettovelasta sekä 5 038 miljoonan euron (4 830 miljoonaa euroa vuonna 2019) eläke- ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyi hin kuuluvista nettovaroist a. Konsernin merkittävimmät e tuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Yh dy svalloissa, Saks assa ja Isossa -Brita nniassa. Yhdess ä ne katta vat 91 % (92 % vuonna 2019) konsernin etuuspohjaisesta velvoitteesta ja 91 % (91 % vuonna 20 19) konsernin järjestelyihin kuuluvien varoj en kokonaismäär ästä.

Etuuspohjaiset velvoitteet, järje stelyjen varojen käyvät arvot, oma isuuserän enimmäism äärän vaikutukse t sekä etuuspohjaist en järjestely jen nettomäärä 31.12.:

	2020	2019
	Järjestelyn Omaisuuserän Etuuspohjai sen Järjestelyn Omaisuuserän Etuuspohjaisen
	varojen käypä enimmäismäärä n järjestelyn varojen käypä enimmäismäärän
	milj. EUR velvoite arvo vaikutus nettomäärä velvoite arvo vaikutus nettomäärä
Yhdysvallat (1)	-17 379 20 328 -1 125 1 824 -18 774 21 023 -975 1 274
Saksa	-2 847 1 244 – -1 603 -2 808 1 232 – -1 576
Iso-Britannia	-1 231 1 716 – 485 -1 147 1 612 – 465
Muut	-2 044 2 400 -70 286 -2 051 2 430 -55 324
Yhteensä	-23 501 25 688 -1 195 992 -24 780 26 297 -1 030 487

(1) Etuuspohjaisten velvoitteide n ja järjestelyn varojen käyvän arvon vertailutie toja vuodelta 2019 on muutettu 117 miljoonalla eurolla vastaamaan tammikuu ssa maksettuja joulukuu n etuusmaksuja.

85

Tilinpäät ös

Konsernitilinpäätökse n liitetiedot jatkoa

Yhdysvallat

Konsernilla on Yhdysvalloissa merkittäviä etuuspo hjaisia eläkejär jestelyjä sekä merkit tävä el äköitymisen jälkeinen sosiaalietuu sjärjeste ly (Opeb), josta maksetaan terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen. Eläkejärjestelyt sisältävät sekä perinteisiä palvelussuhteeseen perustuvia ohjelmia että rahamaksuihin perustuvia jä rjestelyjä. Kuukausipa lkkaisille ammatt iliittoihin kuulu mattomille työntekijöille tarjota a n raham aksuihin perust uvia järjestelyjä. Kaikki muut vanhat oh jelmat mukaan lukien palvelussuhteeseen pe rustuvat ohjelmat jäädytettiin 31.12.20 09 mennessä. Entisi lle ammattiliittoih in kuuluneille työte kijöille konsern i ylläpitää kahta pe rin teistä palvelussuhteeseen perustuvaa etuuspo hjaista järjestelyä. Näi stä suurempi ohjelma, joka kattaa 98% vastuist a, on suljettu ohjel ma. Eläköitymise n jälkeisiä sosiaalie tuusjärjestelyjä ylläpide tään ti etyille eläköi tyneille entisille työntek ijöille. Communication s Workers of America (CWA) ja Int ernational Brotherhood of Electrical Workers (IBEW) -ammatti liittojen kanssa on olemassa sopimus, jonka muk aisesti eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon etuu ksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista jatketaan niille työntekijöille, joita nä m ä kaksi ammattiliittoa a iemmin edustivat. Tämä ammattiliittojen kanssa tehty sopimus uudistettiin vuonna 2020 ja umpeutuu 31.12.2027.

Saksa

Konsernill a on Saksassa kaksi pä äasiallista järjes telyä, jotka kattav at suurimman osan a ktiivisista työnte kijöistä: rahamaksu ih in perustuva Beitragsorie ntierte Altersversorgu ng Plan (BAP) eläkejärjeste ly ja samankaltainen r ahamaksuihin perustuva ohje lma (AVK Basis-/Matching k onto) entisille Alca te l-Lucentin työnteki jöille. Yk sittäiset etuudet ovat yle e nsä riippuvaisia etuuteen oi keuttavasta palkkata sosta, asemasta konsernin or ganisaatioss a sekä palvelus vuosista. Nä mä järjestelyt ovat osittain rahoitettuja et uuspohja isia eläkejärjestelyjä, joi sta maksettaville etuuksille konserni taka a vähi mmäistuoton.# B. Defined-Benefit Pension Plans

BAP is financed through NSN Pension Trust e.V. (NSN Pension Trust). NSN Pension Trust is legally separate from the Group and manages the System’s assets in accordance with its trust agreement. All other arrangements have been frozen or closed and replaced with cash-based arrangements. Benefits are paid as annual instalments, monthly old-age pensions, or lump-sum payments equivalent to the accrued pension and guaranteed minimum pension upon retirement. United Kingdom The Group maintains a pension plan in the United Kingdom, “Nokia Retirement Plan for former NSN & ALU employees,” following a merger in 2019, where member benefits were transferred to the Alcatel-Lucent pension fund. The combined fund has a Defined Contribution (DC) component that guarantees a certain minimum pension (GMP) and final pension-based components, all of which have been closed to new contributions and benefits as of April 30, 2012 (former Nokia arrangement) and April 30, 2018 (former Alcatel-Lucent arrangement). Individual pension-based benefits depend on the amount of pensionable salary and bonuses, as well as years of service. The Defined Contribution component guaranteeing a certain minimum pension is based on the greater of: the GMP amount at retirement or the pension amount based on the employee’s invested assets. The fund manages all investments for the combined pension arrangements. Impact on the Consolidated Financial Statements Changes in the present value of defined benefit obligation, fair value of plan assets, and asset ceiling impacts Changes in the present value of defined benefit obligation for the years ended December 31:

mlj. EUR	United States Defined Benefit Plans	United States Other Post-retirement Benefit Plans	Total	United States Defined Benefit Plans	United States Other Post-retirement Benefit Plans	Total
As at January 1,
2020	-16 449	-2 325	-6 006	-24 780	-16 086	-2 384	-5 609
Current service cost	-118	–	-93	-211	-66	–	-87
Interest cost	-375	-54	-83	-512	-553	-79	-121
Past service cost (2)	-55	89	29	63	-46	167	19
Settlements of pension liabilities	–	–	10	10	–	–	149
Total	-548	35	-137	-650	-665	88	-40
Remeasurements:
Gain/(loss) due to change in demographic assumptions	202	20	66	288	759	49	5
Gain/(loss) due to change in financial assumptions	-1 427	-203	-377	-2 007	-1 677	-231	-483
Experience gains/(losses)	30	85	-15	100	37	39	-5
Total	-1 195	-98	-326	-1 619	-881	-143	-483
Translation differences	1 451	196	125	1 772	-335	-53	-92
Contributions from plan participants	–	-92	-29	-121	–	-105	-25
Benefits paid	1 401	260	245	1 906	1 518	284	242
Other	–	-15	6	-9	–	-12	1
Total	2 852	349	347	3 548	1 183	114	126
As at December 31,	-15 340	-2 039	-6 122	-23 501	-16 449	-2 325	-6 006

(1) Comparative information for defined benefit obligations and fair value of plan assets has been adjusted for €124 million at the beginning of 2019 and €117 million at the end of 2019 to account for December benefit payments made in January.
(2) Comprises costs arising from global restructurings, specific termination benefits for certain employees in the United States, and continuation of healthcare benefits in the United States for union members based on negotiations with the union.

The present value of obligations includes €16,959 million (€17,899 million in 2019) for fully funded obligations, €5,412 million (€5,660 million in 2019) for partially funded obligations, and €1,130 million (€1,221 million in 2019) for unfunded obligations.

Changes in the fair value of plan assets for the years ended December 31:

mlj. EUR	United States Defined Benefit Plans	United States Other Post-retirement Benefit Plans	Total	United States Defined Benefit Plans	United States Other Post-retirement Benefit Plans	Total
As at January 1,
2020	20 560	464	5 273	26 297	19 343	397	4 863
Interest income	480	8	77	565	674	11	108
Administration costs and asset ceiling charge	-19	–	-7	-26	-18	–	-7
Settlements of pension liabilities	–	–	-15	-15	–	–	-158
Total	461	8	55	524	656	11	-57
Remeasurements:
Return on plan assets, excluding amounts included in interest income	2 227	16	233	2 476	1 834	43	414
Total	2 227	16	233	2 476	1 834	43	414
Translation differences	-1 832	-41	-139	-2 012	386	9	111
Contributions:
From employers	26	6	67	99	27	14	57
From participants	–	92	29	121	–	105	25
Benefits paid	-1 401	-260	-152	-1 813	-1 518	-284	-139
Section 420 transfer (2)	-160	160	–	–	-169	169	–
Other	-12	14	-6	-4	1	–	-1
Total	-3 379	-29	-201	-3 609	-1 273	13	53
As at December 31,	19 869	459	5 360	25 688	20 560	464	5 273

(1) Comparative information for defined benefit obligations and fair value of plan assets has been adjusted for €124 million at the beginning of 2019 and €117 million at the end of 2019 to account for December benefit payments made in January.
(2) Section 420 transfer. See description in Future cash flows section.

Changes in the asset ceiling impact for the years ended December 31:

mlj. EUR	United States Defined Benefit Plans	United States Other Post-retirement Benefit Plans	Total	United States Defined Benefit Plans	United States Other Post-retirement Benefit Plans	Total
As at January 1,
2020	-975	–	-55	-1 030	-573	–	-54
Interest cost	-27	–	–	-27	-24	–	–
Remeasurements:
Change in asset ceiling, excluding amounts included in interest cost	-216	–	-17	-233	-370	–	–
Translation differences	93	–	2	95	-8	–	-1
As at December 31,	-1 125	–	-70	-1 195	-975	–	-55

Net defined benefit liability for the years ended December 31:

	United States Defined Benefit Plans	United States Other Post-retirement Benefit Plans	Total	United States Defined Benefit Plans	United States Other Post-retirement Benefit Plans	Total
mlj. EUR	Post-retirement Plans	Post-retirement Plans		Post-retirement Plans	Post-retirement Plans
As at December 31,
2020	3 404	-1 580	-832	992	3 136	-1 861
2019	87

Financial Statements
Notes to the Consolidated Financial Statements

168
Asset Ceiling Limitation
The Group can recognize a funded surplus to the extent that it corresponds to a future economic benefit, either as a refund of contributions from the plan or as a reduction in future plan contributions. The Group’s most significant asset ceiling limitation relates to the funded US defined benefit pension plan for former unionized employees. For other countries, asset ceiling limitations are not significant. Changes in the asset ceiling limitation are recognized in the Group’s statement of comprehensive income, excluding items recognized in interest cost. The Group recognized an asset ceiling limitation of €1,195 million (€1,030 million in 2019).

Recognized in the Statement of Income
| mlj. EUR | 2020 | 2019 | 2018 |
| :-------------------------------------------------- | :------- | :------- | :------- |
| Current service cost (1) | 211 | 153 | 163 |
| Past service cost (1) | -63 | -140 | 52 |
| Interest, net (2) | – | 9 | 15 |
| Settlements of pension liabilities (1) | 5 | 9 | – |
| Other | – | – | 4 |
| Total | 153 | 31 | 234 |

(1) Included in operating expenses in the Group’s statement of income.
(2) Included in finance costs in the Group’s statement of income.

Recognized in Other Comprehensive Income
| mlj. EUR | 2020 | 2019 | 2018 |
| :-------------------------------------------------- | :------- | :------- | :------- |
| Return on plan assets, excluding amounts included in interest income | 2 476 | 2 291 | -987 |
| Gain due to change in demographic assumptions | 288 | 813 | 80 |
| Loss/(gain) due to change in financial assumptions | -2 007 | -2 391 | 1 298 |
| Experience gains | 100 | 71 | 79 |
| Change in asset ceiling, excluding amounts included in interest cost | -233 | -370 | -82 |
| Total | 624 | 414 | 388 |

Actuarial Assumptions and Sensitivity Analysis

Actuarial Assumptions
Assumptions about future mortality are based on published statistics for each country and based on actuarial advice reflecting experience. Discount rates and mortality tables used in the most significant plans:

	2020	2019	2020
%	Discount rate		Mortality tables
United States	1.9	2.8	Pri–2012 w/MP–2020 mortality projection scale
Germany	0.4	0.8	Heubeck 2018G
United Kingdom (1)	1.3	1.9	CMI 2019
Weighted average for all countries	1.7	2.5

(1) Tables are adjusted with a long-term positive development of 1.5 percent.

Key actuarial assumptions used in determining the defined benefit obligation (reported as weighted averages):

	%	2020	2019
Discount rate for determining present values		1.7	2.5
Future salary increases		1.9	1.9
Future pension increases		0.3	0.3
Inflation		1.8	1.9
Expected rate of healthcare cost development for the next year (1)		4.9	6.1
Expected rate of healthcare cost development for the next year (excluding post-retirement dental benefits) (1)		5.0	6.2
Ultimate rate of increase (1)		4.4	4.4
Year in which the development rate reaches the ultimate rate of increase (1)		2028	2028
Weighted average duration of defined benefit obligations		11 years	10 years

(1) Actuarial assumptions used in determining defined benefit obligations – United States.# 88 169 Herkkyysanalyysi

Laskettaessa etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä suhteessa merkittäviin vakuutusmatemaattisiin oletuksiin, etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method) käyttäen. Herkkyysanalyysi perustuu yhden oletuksen muutokseen samalla kun muut oletukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten todellisista vaikutuksista. Jos useampi oletus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten yhteisvaikutus ei välttämättä olisi sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos oletukset muuttuvat eri tasolle kuin esitetyt, vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ei ole välttämättä lineaarinen. Oletusten nostaminen ja laskeminen laskettaessa etuuspohjaista velvoitetta ei vaikuta symmetrisesti etuuspohjaiseen velvoitteeseen johtuen pääosin korkoa korolle -vaikutuksesta määritettäessä tulevan etuuden nykyarvoa.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille pääasiallisissa oletuksissa:

Oletuksen muutos	Oletuksen kasvun vaikutus (1) milj. EUR	Oletuksen vähennyksen vaikutus (1) milj. EUR
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi 1,0 %	2 240	-2 749
Palkankorotusten vuotuinen kasvuvauhti 1,0 %	-127	111
Eläkkeiden kasvuvauhti 1,0 %	-551	438
Inflaatio 1,0 %	-596	501
Terveydenhuoltokustannusten kehitysvauhti 1,0 %	-20	19
Elinajanodote 1 vuotta	-978	908

(1) Positiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä ja negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen kasvua.

Sijoitusstrategiat

Konsernin eläkesijoitustoiminnan tavoite on säilyttää tai parantaa järjestelyjen rahastoitua asemaa toteuttamalla sijoitusstrategiaa, joka maksimoi tuottoa ja minimoi rahastoituun asemaan kohdistuvaa riskiä. Varojen allokaatiosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon useita tekijöitä mukaan lukien, mutta niihin rajoittumatta, pitkän aikavälin riski- ja tuotto-odotus eri varallisuusluokille, järjestelyjen demografisia tekijöitä koskevat nykyiset ja monivuotiset ennusteet, järjestelyistä suoritetut etuusmaksut, maksusuoritukset järjestelyihin ja järjestelyjen rahastoitu asema. Paikallisten säätiöiden hallitusten vastuulla on tarvittaessa suorittaa varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyviä selvityksiä (Asset-Liability Study), järjestelyjen varojen sijoittamisen valvomin en ja niihin liittyvien riskien seuranta ja hallinta yhtiön valvonnan alaisuudessa ja paikallisia lakeja noudattaen. Varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen tulokset toteutetaan kunkin järjestelmän tasolla erikseen. Eläkesijoituksista vastaavat salkunhoitajat voivat käyttää markkinariskin hallinnoimiseen johdannaisia, joihin kuuluvat futuurit, termiinit, optiot ja koronvaihtosopimukset. Sijoitusten tuottoa ja riskiprofiilia seurataan jatkuvasti sekä yksittäin että osana laajempaa portfoliota. Yksi riskeistä on järjestelyn rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai etuuspohjaisten velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen seurauksena. Varojen ja velkojen yhteensovittamisella pyritään tästä johtuvien riskien minimointiin.

Järjestelyjen varojen jakautuminen

	2020			2019
	milj. EUR			milj. EUR
	Noteeratut	Noteeraamattomat	Yhteensä	%	Noteeratut	Noteeraamattomat
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit (1)	1 198	110	1 308	5	1 039	114
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit (1)	18 666	139	18 805	73	19 294	133
Vakuutussopimukset	–	793	793	3	–	841
Kiinteistöt (1)	101	1 094	1 195	5	103	1 095
Lyhytaikaiset sijoitukset (1)(2)	738	173	911	4	902	75
Pääomasijoitukset ja muut	130	2 546	2 676	10	131	2 570
Yhteensä	20 833	4 855	25 688	100	21 469	4 828

(1) Vertailutiedot vuodelta 2019 on muutettu vastaamaan oikaistua luokittelua yhdessä eläkesäätiössä seuraavasti: noteeratut oman pääoman ehtoiset arvopaperit kasvoivat 76 miljoonaa euroa, noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset arvopaperit kasvoivat 114 miljoonaa euroa, noteeraamattomat vieraan pääoman arvopaperit kasvoivat 20 miljoonaa euroa, noteeratut kiinteistöt kasvoivat 103 miljoonaa euroa, noteeraamattomat kiinteistöt laskivat 340 miljoonaa euroa ja noteeratut lyhytaikaiset sijoitukset kasvoivat 27 miljoonaa euroa.

(2) Etuuspohjaisten velvoitteiden ja järjestelyn varojen käyvän arvon vertailutietoja vuodelta 2019 on muutettu 117 miljoonalla eurolla vastaamaan tammikuussa maksettuja joulukuun etuusmaksuja.

Lähes kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, mukaan lukien käteisvarat sekä oman ja vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, on toimivilla markkinoilla noteeratut markkinahinnat. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisältävät sijoituksia osakerahastoihin ja suuria sijoituksia, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat sijoituksia valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoihin sekä sijoituksia korkorahastoihin, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Rahastomuo toisten sijoitusten lisäksi vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia voidaan tehdä myös suoraan arvopapereihin. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen lainsäädännön puitteissa rakennettuja tavanomaisia eläkevakuutussopimuksia. Kiinteistösijoitukset ovat sijoituksia liikekiinteistöihin ja kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat hajautetusti kiinteistöihin. Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan tavoiteltaessa taktista varojen uudelleenkohdistamista. Pääomasijoitukset ja muut sisältää raaka-ainesijoituksia sekä vaihtoehtoisia sijoituksia, mukaan lukien johdannaissopimukset.

89 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

170 Yhdysvaltojen järjestelyjen varat

Yhdysvaltojen järjestelyjen varojen tavoiteltu ja toteutunut kohdistumisen vaihteluväli eläke- ja eläköitymisen jälkeisten järjestelyiden osalta omaisuuseräryhmittäin 31.12.2020:

	Eläkejärjestelyjen tavoiteltu kohdistuminen	Osuus eläkejärjestelyn varoista	Eläköitymisen jälkeisten järjestelyiden tavoiteltu kohdistuminen	Osuus järjestelyn varoista
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit	0 - 6 %	3	47 %	47
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	77 - 87 %	80	15 %	15
Kiinteistöt	4 - 8 %	5	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	–	–	38 %	38
Pääomasijoitukset ja muut	6 - 13 %	12	–	–
Yhteensä	100	100	100	100

Suurin osa konsernin Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varoista on pääeläkesäätiössä. Eläköitymisen jälkeisen järjestelyn (OPEB) varat ovat kahdessa erillisessä säätiössä. Eläkkeiden ja Etuuksien Sijoituskomitea hyväksyy virallisesti tavoitellun varojen allokaation sallitun vaihteluvälin muutaman vuoden välein ulkopuolisten neuvonantajien ja sisäisen sijoitusjohdon suorittaman varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen (Asset-Liability Study) valmistuessa. Yhdysvaltain eläkejärjestelyn varojen kokonaisportfoliossa 31.12.2020 sijoitukset ovat jakautuneet noin 20/80 oman pääoman ehtoisten instrumenttien, mukaan lukien vaihtoehtoiset sijoitukset tätä tarkoitusta varten, ja vieraan pääoman ehtoisten arvopapereiden välillä.

Tulevat rahavirrat

Suoritukset

Konserni suorittaa maksuja eläke- ja muihin eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyihin mahdollistaakseen tulevia etuusmaksuja järjestelyyn osallistuville. Rahastoinnin periaatteena on työsuhde-etuuksia koskevien lakien ja verolakien määrittelemien minimirahastointivaatimusten saavuttaminen sekä konsernin mahdollisesti tarkoituksenmukaisiksi arvioimien lisäsummien rahastointi. Suoritukset etuusjärjestelyihin tehdään yksinomaan järjestelyjen osallistujien hyväksi. Työnantajan maksettavaksi tulevien suoritusten odotetaan olevan 83 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt

Rahastointimenetelmät

Yhdysvaltojen kolmen merkittävän eläkejärjestelyn rahastointivaatimukset määräytyvät sovellettavan lainsäädännön, eli vuoden 1974 Employee Retirement Income Security Act:in (ERISA), vuoden 1986 Internal Revenue Code:n ja Internal Revenue Service:n (IRS) säätämien säännösten perusteella. Rahastointivaatimuksia määritettäessä ERISA sallii varojen arvostamisen markkina-arvoon tai keskimääräiseen arvoon tietyn ajanjakson aikana ja velkojen arvostamisen perustuen vallitsevaan korkotasoon tai keskimääräisiin korkoihin tietyn ajanjakson aikana. Ammattiliittoihin kuuluvien, ammattiliittoihin kuulumattomien sekä aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyn osalta konserni ei odota tulevaisuudessa rahastointivaatimuksia säännöksiin perustuviin rahastointitarkoituksiin ottaen huomioon järjestelyn varojen jakautumisen ja varojen määrän suhteessa velkojen määrään. Työsuhteen päättymisen jälkeisten terveydenhuoltoetuuksien osalta sekä ammattiliittoihin kuulumattomien että aiemmin ammattiliittoon kuuluneiden eläköityneiden etuuksille on asetettu yläraja 1.3.1990 tai sitä ennen eläköityneiden henkilöiden osalta. Etuusvelvoite, joka liittyy tähän eläköityneiden ryhmään, on 94 % koko Yhdysvaltain eläköityneiden terveydenhuoltovelvoitteen määrästä 31.12.2020. Yhdysvaltojen hallituksen Medicare-ohjelma on ensisijainen maksaja 65-vuotiaiden ja vanhempien osalta, mikä tarkoittaa lähes kaikkia sellaisia eläköityneitä, joita mainittu yläraja ei koske.

Section 420 -siirrot

U.S. Internal Revenue Code Section 420 (Section 420) sallii eläkejärjestelyn varojen siirron määriteltyjen rahastointivelvoitteiden raja-arvojen ylittävältä osalta (eläkejärjestelyn ylijäämä) eläkejärjestelyn terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien kattamista varten hallinnoitaville tileille tai toiselle näistä tileistä.# Kuten määritelty Section 420:ssä, eläkejärjestelyssä hallinnoitavia varoja voidaan käyttää eläköityneiden työntekijöiden terveydenhuolto- ja henkivakuutusosuuksien, sekä heidän puolisoidensa ja huollettavien henkilöiden terveydenhuoltoetujen maksamiseen tai kyseisten kulujen korvaamiseen työnantajalle. Section 420:n pohjalta konsernin edellytetään jatkavan terveys- ja henkivakuutusosuuksien tarjoamista tietyille eläkeläisryhmille sääntelyn edellyttämällä tasolla ja määritettävän ajanjakson (cost maintenance period) verran. CWA- ja IBEW-ammattiliittoihin kuuluneiden eläkeläisten terveydenhuolto- ja henkivakuutusvastuut konserni odottaa kattavansa kokonaisuudessaan Section 420 -siirroilla ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyn ylijäämästä. Tämä katsotaan palautukseksi eläkejärjestelystä omaisuuserän enimmäismäärää arvioitaessa. CWA- ja IBEW-ammattiliittoihin kuulumattomien eläkeläisten osalta konserni odottaa aika ajoin voivan rahoittaa osan eläkeläisten henkivakuutusvelvoitteesta Section 420 -siirroilla ammattiliittoon kuulumattomien eläkejärjestelyn ylijäämästä rahastoidun aseman ollessa riittävä. Section 420 on tällä hetkellä määritetty päättyväksi 31.12.2025.

90

171 Etuusmaksut

Seuraavassa taulukossa esitetään odotettavissa olevat etuusmaksut eläke- ja eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyistä sekä muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2030 asti. Toteutuneet etuusmaksut voivat poiketa odotetuista etuusmaksuista.

Suorat etuusmaksut	Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat	Eläköitymisen jälkeiset järjestelyt, Yhdysvallat	Muut maat	Yhteensä	Ammattiliittojen Ehdot täyttävä Järjestelyt, aiemmin Ammattiliittoihin Ehdot täyttävä työntekijöiden jotka eivät edustamien kuulumattom ien milj. EUR johdon järjestely järjestely täytä ehtoja järjestelyt järjestelyt
2021	1 061	264	23	111	50
2022	941	224	23	101	51
2023	900	212	22	87	52
2024	860	199	22	73	52
2025	819	187	21	63	53
2026-2030	3 526	761	97	298	269

Etuusmaksuja maksetaan järjestelyn varoista silloin, kun ne riittävät kattamaan etuusvelvoitteen. Konserni maksaa suoraan järjestelyn varat ylittävät maksut. Vuonna 2021 odotetaan maksettavan suoria etuusmaksuja yhteensä 97 miljoonaa euroa.

28. Siirtovelat, myynnin ja katsotukset ja muut velat

Pitkäaikainen

milj. EUR	2020	2019
Myynnin jaksotukset (1)	460	615
Palkat ja sosiaaliturvamaksusvelat	45	45
Muut	36	52
Yhteensä	541	712

Lyhytaikainen

milj. EUR	2020	2019
Myynnin jaksotukset (1)	155	155
Palkat ja sosiaaliturvamaksusvelat	1 362	1 236
ALV ja muut välilliset verot	337	359
Alennukset ilman suoritevelvoitetta (2)	747	385
Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat	475	496
Muut	645	692
Yhteensä	3 721	3 323

(1) Pitkäaikaiset myynnin jaksotukset 460 miljoonaa euroa (615 miljoonaa euroa vuonna 2019) ja lyhytaikaiset myynnin jaksotukset 155 miljoonaa euroa (155 miljoonaa euroa vuonna 2019) liittyvät lisenssisopimukseen, jonka katsotaan olevan IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin siirtymäsäännöissä määritelty kokonaan toteutettu sopimus.

(2) Alennukset ilman suoritevelvoitetta ovat asiakkaille annettuja hyvityksiä joihin ei liity myöhempiä suoritevelvoitteita. Muut siirtovelat sisältävät jaksotettuja logistiikka-, tutkimus- ja kehittämiskuluja, IT-, korko- ja rojaltikuluja sekä kuluja, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

91

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

29. Varaukset

| milj. EUR | Liiketoimintojen myynteihin liittyvät varaukset | Sitovien osto sopimusten tappioista | Oikeuden- toimintojen Uudelleen- käynteihin myynteihin järjestely- Takuu- liittyvät Ympäristö- Projekti- liittyvät varaukset varaukset varaukset varaus tappiot varaukset | Muut | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1.1.2020 | 377 | 167 | 75 | 127 | 50 | 51 | 81 | 281 | 1 209 |
| Muuntoerot | -2 | – | -8 | -7 | - | 2 | - | -1 | -34 | -54 |
| Uudelleenluokittelu | – | – | – | – | – | – | – | 8 | 8 |
| Kirjattu tuloslas kelmaan: Lisäykset | 503 | 201 | 25 | 7 | 244 | – | 143 | 54 | 1 177 |
| Peruutukset | -49 | -23 | - | 6 | – | -2 | - | 2 | -56 | -43 | -181 |
| Kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä | 454 | 178 | 19 | 7 | 242 | -2 | 87 | 11 | 996 |
| Käytetty tilikauden aikana (1) | -388 | -125 | - | 13 | - | 14 | – | 37 | -36 | -627 |
| 31.12.2020 | 441 | 220 | 73 | 113 | 276 | 4 | 9 | 130 | 230 | 1 532 |
| Pitkäaikaiset | 263 | 20 | 14 | 88 | 161 | 43 | 33 | 114 | 736 |
| Lyhytaikaiset | 178 | 200 | 59 | 25 | 115 | 6 | 97 | 116 | 796 |

(1) Uudelleenjärjestelyvarausten käyttöön sisältyy siirtoja siirtovelkoihin, joista 81 miljoonaa euroa oli siirtovelossa 31.12.2020.

Uudelleenjärjestelyvaraus

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, johto on sen hyväksynyt ja se on julkistettu. Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön uudelleenjärjestelykuluista. Muut merkittävät erät ovat kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut sekä tiettyjen muiden välittömästi uudelleenjärjestelyihin liittyvien sopimusten päättämisestä johtuvat kulut. 31.12.2020 uudelleenjärjestelyvaraus oli 441 miljoonaa euroa sisältäen henkilöstö- ja muita uudelleenjärjestelykuluja. Varaus koostuu pääasiassa 6.4.2016 ja 25.10.2018 ohjelmajulkaisuihin liittyvistä eristä. Suurin osa uudelleenjärjestelyihin liittyvistä kassavirroista odotetaan toteutuvan seuraavien kahden vuoden aikana.

Takuuvaraukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista kuluista, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin. Takuuvaraukset tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan 18 kuukauden kuluessa.

Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat oikeudenkäyntejä. Oikeudenkäynteihin liittyvien varausten käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakautuu yleensä usealle kaudelle. Katso liitetieto 30, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet, jossa on esitetty tietyt oikeudelliset asiat, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa konserniin.

Ympäristövaraus

Konserni kirjaa varauksen maaperään, pohjaveteen, pintaveteen ja sedimenttiin liittyvien ympäristövaikutusten korjaamisen arvioiduista menoista, kun konsernin oikeudelliseksi tai tosiasialliseksi velvoitteeksi tulee korjata ympäristövahingot tai tehdä kunnostustoimenpiteitä. Ympäristövaraus sisältää tarpeenmukaisia saastuneiden maa-alueiden arvioituja siivous- ja kunnostuskustannuksia, sekä tarpeen mukaan niiden maa-alueiden jatkuvasta seurannasta aiheutuvia kustannuksia, joissa alttius ympäristön kunnostukselle ei ole niin merkittävää. Ympäristövaraukseen liittyvien erien käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakautuu yleensä usealle kaudelle.

Projektitappiot

Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista perustuen joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai menoihin, joilla sopimus voidaan lakkauttaa, sen mukaan kumpi on pienempi. Tappiollinen sopimus on sopimus, jonka mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn. Projektitappiovaraukset liittyvät asiakassopimuksiin ja ne arvioidaan sopimustasolla. Suurin osa projektitappiovarauksista tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan kahden vuoden kuluessa.

Liiketoimintojen myynteihin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen korvauksista, jotka se joutuu maksamaan myytyjen toimintojensa ostajille. Liiketoimintojen myynteihin liittyvien varausten käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa.

Varaukset sitovien osto sopimusten tappioista

Konserni kirjaa sitovista vaihto-omaisuuteen liittyvistä ostosopimuksista varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan määrän kunkin raportointipäivänä. Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan 12 kuukauden kuluessa.

Muut varaukset

Konserni kirjaa oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin liittyviä varauksia kuten välillisiin veroihin liittyviä varauksia, henkilöstöön liittyviä varauksia, jotka eivät ole uudelleenjärjestelyvarauksia, sekä hyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyviä velvoitteita varten tehtäviä varauksia. Muut varaukset tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan kahden vuoden aikana.

92

173

30. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet

Sopimusvelvoitteet

Sopimusvelvoitteiden erääntyvät maksut 31.12.2020 eräpäivien mukaan esitettyinä:

milj. EUR	Alle 1 vuosi	1-3 vuotta	3-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Sitovat ostovelvoitteet (1)	2 780	159	109	4	3 052

(1) Sisältää vaihto-omaisuuden ja palveluiden sitovat ostosopimukset ja ulkoistamisjärjestelyt. Lisäksi konsernilla on sitovia vuokrasopimuksia, jotka eivät olleet vielä alkaneet 31.12.2020. Ei-purettavissa olevista vuokrasopimuksista vuoden kuluessa erääntyvät vuokramaksut ovat 4 miljoonaa euroa, yli yhden ja korkeintaan viiden vuoden kuluessa erääntyvät vuokramaksut ovat 71 miljoonaa euroa ja yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät vuokramaksut ovat 106 miljoonaa euroa.

Takaukset ja muut vastuusitoumukset

milj. EUR	2020	2019
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Rahoituslaitosten antamat takaukset
Kaupalliset takaukset (1)	1 107	1 190
Ei-kaupalliset takaukset	450	531
Yhtiötakaukset (2)
Kaupalliset takaukset (1)	453	969
Ei-kaupalliset takaukset	53	54
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset (3)	180	303
Venture fund -sitoumukset (4)	189	244
Muut vastuu- ja rahoitussitoumukset (5)
Muut takaukset ja rahoitussitoumukset	11	15

(1) Kaupallisissa takauksissa konserni raportoi yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen konserni asiakkaille sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi annetut takaukset kuten tarjoustakaukset, toimitustakaukset ja takuuajan takaukset.# Oikeudelliset asiat

Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan, osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksista syntyviä tuloja, tuotevastuuta, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kaupallisia kiistoja, työsuhdeasioita sekä laittomia irtisanomisia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, osakemarkkinakysymyksiä, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, ympäristöä, verotusta, kansainvälistä kauppaa ja yksityisyydensuojaa koskevia oikeusprosesseja. Näiden seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, joita vakuutussuoja ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja maineeseen. Vaikka johto ei odotakaan minkään oikeusprosesseista, joista se on tällä hetkellä tietoinen, vaikuttavan olennaisen haitallisesti konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin liittyy olennaisesti lopputuloksen vaikea ennakoitavuus. Siksi konserni saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia konsernin toiminnan tulokselle ja rahavirroille.

Oikeudenkäynnit ja käsittelyt

Työsuhdeasioihin liittyvä ryhmäkanne Brasiliassa

Konserni on vastaajana useissa vaateissa eri Brasilian työtuomioistuimissa. Kantajat ovat entisiä työntekijöitä, joiden sopimukset päättyivät konsernin luovuttua tietyistä palvelusopimuksista. Vaateet koskevat lähinnä maksuja, jotka suoritettiin irtisanottujen työsopimusten mukaisesti tai niiden yhteydessä. Konserni on saanut suurimman osan tapauksista ratkaistua joko sovintoratkaisuin tai tuomioistuinten päätöksillä.

Asbestiin liittyvä oikeudenkäynti Yhdysvalloissa

Konserni on vastaajana noin 300 asbestiin liittyvässä riita-asiassa, jotka ovat eri oikeudenkäyntivaiheissa. Vaateet perustuvat tiloihin ja urakoitsijoihin liittyviin vastuisiin sekä tuotevastuuseen. Vaateet liittyvät myös asianomaisten väitteisiin erilaisista diagnosoiduista sairauksista mukaan lukien, mutta ei ainoastaan, asbestoosi, keuhkosyöpä ja mesoteliooma.

Arvopaperimarkkinakanne

Konsernia ja tiettyjä johtohenkilöitä vastaan on nostettu 19.4.2019 Yhdysvalloissa kanne, jossa väitetään konsernin antaneen vääriä ja harhaanjohtavia lausuntoja sekä jättäneen kertomatta tietoja Alcatel-Lucent-integraation kehityksestä, sisältäen säännösten noudattamiseen liittyvät käytännöt, jotka tunnistettiin integraatioprosessissa ja joista esitettiin tietoja U.S. Securities and Exchange Commissionille (SEC) toimitettavassa konsernin yhdysvaltalaisessa vuosiraportissa Form 20-F, joka on julkaistu 21.3.2019. Kanteeseen sisällytettiin myöhemmin väitteitä, että konserni olisi antanut vääriä ja harhaanjohtavia lausuntoja sekä jättänyt kertomatta konsernin valmiudesta viidennen sukupolven langattomaan teknologiaan siirtymiseen.

Immateriaalioikeuksia koskevat oikeusprosessit

Daimler-oikeudenkäynnit

Maaliskuussa 2019 konserni aloitti patenttioikeudenkäynnit Daimleriä vastaan Saksassa. Konserni on nostanut kanteet kymmenen 3G ja 4G-standardiin liittyvän patentin pohjalta kolmessa Saksan aluellisessa tuomioistuimessa Daimlerin verkkoon liitetyitä autoja vastaan. Daimler on todettu loukanneen kahta Nokian patenttia ja niitä koskien on myönnetty kieltotuomiot. Konserni ei ole pyrkinyt täytäntöönpanemaan kumpaakaan kieltotuomiota ja oikeudenkäynnit (valitukset mukaan lukien) ovat edelleen käynnissä. Marraskuussa 2020 yhden kanteen käsittelyä lykättiin Euroopan unionin tuomioistuimelle tehdyn standardi-essentiaalipatenttioikeudenkäyntejä koskevia kysymyksiä käsittelevän ennakkoratkaisupyynnön ajaksi.

Continentalin Yhdysvaltain oikeudenkäynti

Toukokuussa 2019 Continental Automotive Systems nosti kanteen Yhdysvalloissa konsernia sekä kolmea muuta vastaajaa vastaan liittyen väitettyyn FRAND-velvollisuuksien rikkomiseen sekä väitettyyn komponenttitoimittajien lisensioimisesta kieltäytymiseen. Syyskuussa 2020 kaikki kilpailuoikeudelliset sekä osavaltion lakien pohjalta nostetut vaateet hylättiin piirioikeudessa konsernin ja muiden vastaajien hyväksi. Continental on valittanut päätöksestä.

Lenovo

Syys- ja lokakuun 2019 aikana konserni nosti patentinloukkauskanteita Lenovoa vastaan Saksassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa, ja aloitti lisäksi heinäkuussa 2020 oikeustoimet Yhdysvaltain kansainvälisen kaupan komissiossa (USITC) ja Brasiliassa. Näissä kanteissa on mukana yhteensä 19 Nokian patenttia. Patentit kattavat Lenovon kannettavissa tietyissä tietokoneissa sekä PC- ja tablettituotteissa käytettyjä videokoodausteknologioita. Syyskuussa 2020 yhdysvaltalainen piirioikeus määräsi kaikki määräajat jäädytettäviksi kunnes kansainvälisen kaupan komission tutkinnassa on saatu lopullinen päätös. Syyskuussa 2020 Saksan alueellinen tuomioistuin totesi Lenovon loukkaavan yhtä Nokian standardiessentiaalipatenttia ja antoi kieltotuomion. Lokakuussa 2020 Nokia haki kieltotuomion täytäntöönpanoa Lenovola vastaan. Korkeampi saksalainen aluetuomioistuin jäädytti täytäntöönpanon valituksen ajaksi. Joulukuussa 2020 Lenovo nosti konsernia vastaan Yhdysvalloissa kanteen, joka sisältää useampia vaateita joissa Lenovo väittää konsernin syyllistyneen RAND-velvollisuuksien rikkomiseen sekä vaatii että patentit tulisi todeta täytäntöönpanokelvottomiksi.

31. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot

milj. EUR

	2020	2019	2018
Oikaisut (1)
Poistot	1 132	1 660	1 455
Osakeperusteiset maksut	76	81	68
Arvonalentumistappiot	246	102	55
Uudelleenjärjestelykulut (2)	454	397	238
Pitkäaikaisten sijoitusten tuotto	-61	-50	-44
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, netto	-3	-15	-16
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta	-26	-12	-12
Rahoitustuotot ja -kulut	167	283	232
Tuloverokulut	3 254	140	64
Liiketoimintojen myynti voitot/-tappiot	–	-4	24
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	28	45	29
Yhteensä	5 267	2 627	2 093

(1) Oikaisut jatkuviin ja lopetettuihin liiketoimiin liittyen.
(2) Edustaa sitä osuutta konsernin tuloslaskelmaan kirjatuista uudelleenjärjestelykuluista, joilla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.

Konsernilla ei ollut esitetyinä vuosina merkittäviä investointien tai rahoituksen rahavirtoja, joihin ei liittynyt maksutapahtumaa.

32. Konserniyhtiöt

Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2020:

Rekisteröimisvaltio	Yhtiön nimi	Emoyhtiön omistusosuus %	Konsernin omistusosuus %
Suomi	Comptel Communications Oy	–	100,0
Suomi	Comptel Oy	–	100,0
Suomi	Nokia Innovations Oy	100,0	100,0
Suomi	Nokia Investments Oy	100,0	100,0
Suomi	Nokia Solutions and Networks Asset Management Oy	–	100,0
Suomi	Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy	–	100,0
Suomi	Nokia Solutions and Networks Oy	100,0	100,0
Suomi	Nokia Technologies Oy	100,0	100,0
Suomi	Nokia Teknologia Oy	100,0	100,0
Suomi	Vertu Holdings Oy	100,0	100,0
Afganistan	Nokia Siemens Networks Afghanistan LLC	–	100,0
Alankomaat	Alcatel-Lucent RT International B.V.	–	50,0
Alankomaat	Alcatel-Lucent Services International B.V.	–	100,0
Alankomaat	Nokia Solutions and Networks B.V.	–	100,0
Alankomaat	Nokia Solutions and Networks Nederland B.V.	–	100,0
Alankomaat	SRA Computer C.V.	–	100,0
Algeria	Nokia Siemens Networks Algérie SARL	–	100,0
Angola	Alcatel-Lucent Angola, Limitada	–	100,0
Arabiemiirikunnat	Alcatel Lucent Middle East North Africa DMCC	–	100,0
Arabiemiirikunnat	Nokia Solutions and Networks MEA FZ-LLC	–	100,0
Argentiina	Nokia Solutions and Networks Argentina S.A.	–	100,0
Armenia	Nokia Solutions and Networks CJSC	–	100,0
Australia	Mesaplexx Pty Ltd	–	100,0
Australia	Nokia Services Limited	–	100,0
Australia	Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd	–	100,0
Australia	Radio Frequency Systems Pty Limited	–	50,0
Azerbaidzan	Nokia Solutions and Networks Baku LLC	–	100,0
Bangladesh	Nokia Solutions and Networks Bangladesh Limited	–	100,0
Belgia	Nokia Bell NV	–	100,0
Belgia	Nokia International Belgium BV	–	100,0
Benin	Alcatel-Lucent Benin SA	–	100,0
Bolivia	Nokia Solutions and Networks Bolivia S.A.	–	100,0
Bosnia-Hertsegovina	Nokia Solutions and Networks d.o.o. Banja Luka	–	100,0
Bosnia-Hertsegovina	Nokia Solutions and Networks d.o.o., Sarajevo	–	100,0
Brasilia	Alcatel Submarine Networks Brazil Ltda.	–	100,0
Brasilia	Nokia Solutions and Networks do Brasil Telecomunicações Ltda.	–	100,0
Brasilia	RFS Brasil Telecomunicacoes Ltda	–	50,0
Bulgaria	Comptel Communications EOOD	–	100,0
Bulgaria	Nokia Solutions and Networks EOOD	–	100,0
Chile	Nokia Solutions and Networks Chile Ltda.	–	100,0
Costa Rica	Alcatel Centroamerica S.A.	–	100,0
Costa Rica	Nokia Costa Rica S.A.	–	100,0
Dominikaaninen tasavalta	Nokia Dominican Republic, S.A.S.	–	100,0
Ecuador	Nokia Solutions and Networks Ecuador S.A.	–	100,0
Egypti	Nokia Egypt S.A.E.	–	100,0
El Salvador	Nokia El Salvador, S.A. de C.V.	–	100,0
Espanja	Nokia Spain, S.A.	–	100,0
## Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

33. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt

Alcatel-Lucent China Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent Group Holdings (Shanghai) Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent Holdings (China) Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent International Holdings Inc. – 100,0
Alcatel-Lucent Investment Management Limited – 100,0
Alcatel-Lucent Management Services (Shanghai) Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent Network Technology (Shanghai) Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent Shanghai Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent Software (Shanghai) Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent Systems (Shanghai) Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent Technology (Shanghai) Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent Trading (Shanghai) Co., Ltd. – 100,0
Alcatel-Lucent Vietnam Limited – 100,0
Bell Laboratories Inc. – 100,0
Elenion Technologies LLC – 100,0
ETA Devices, Inc. – 100,0
Intellisync LLC – 100,0
Lucent Technologies GRL LLC – 100,0
Lucent Venture Partners Inc. – 100,0
MRAC, Inc. – 100,0
Nassau Metals Corporation – 100,0
Nokia Apps Distribution LLC – 100,0
Nokia Innovations US LLC – 100,0
Nokia Investment Management Corporation – 100,0
Nokia of America Corporation – 100,0
Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. – 50,0
Nokia Solutions and Networks Neusoft CommTech Co., Ltd. – 27,0
Nokia Solutions and Networks OÜ – 100,0
Nokia Solutions and Networks Technical Services Vietnam Company Limited – 100,0
Nokia US Holdings Inc. – 100,0
Noksel Celik Boru Sanayi A.S. – 20,0
Radio Frequency Systems, Inc. – 50,0
SAC AE Design Group, Inc. – 100,0
SAC Wireless of CA, Inc. – 100,0
SAC Wireless, LLC – 100,0
Shanghai Alcatel Network Support Systems Co., Ltd. – 25,5
TETRON Sicherhetsnetz Erri chtungs-und BetriebsgmbH – 35,0
Thales Rail Signalling Solutions S. L.U. ve Alcatel Lucent Teletas A.S. Is Ortakligi – 25,6
Velocix Solutions Limited – 20,0
Western Electric Company, Inc. – 100,0
Western Electric International Inc. – 100,0
Yhdysvallat Alcatel Submarine Networks USA Inc. – 100,0
Yhdysvallat Alcatel-Lucent Americas Holdings Inc. – 100,0

(1) Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. on Nokia Shangh ai Bell -konsernin emoyhtiö, jossa Nokia-kons ernilla on 50 prosentin ja yhden osakkeen om istusosuus. Yhtiön toinen omistaja on Kiinan hallituksen kontrolloima yhtiö, China Huaxin. Katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

Konsernin osakkuusyhtiöt 31.12.2020:

Rekisteröimisvaltio	Yhtiön nimi	Emoyhtiön omistusosuus %	Konsernin omistusosuus %
Suomi	HMD global Oy	–	10,1
Alankomaat	Mob iRail V.O.F.	–	50,0
Hong Kong	TD Tech Holding Limited	–	51,0
Irlanti	Tango Telecom Limited	–	20,0
Iso-Britannia	Velocix Solutio ns Limited	–	20,0
Itävalta	TETRON S icherheitsnetz E rri chtungs-und BetriebsgmbH	–	35,0
Kiina	Alcatel Shenyang Telecommunicat ion Co., Ltd.	–	27,5
Kiina	Beijing Wang Nuo Xing Yun Technology Co., Ltd.	–	2 5,0
Kiina	Fujian FUNO Mobile Communicat i on Technology Co.,Ltd	–	49,0
Kiina	Nokia Solutions and Networks Neusoft CommTech Co., Ltd.	–	27,0
Kiina	Shanghai Alcatel Network Su pport Systems Co., Ltd.	–	25,5
Kiina	Zhejiang Bell Technical Co., Ltd.	–	20,0
Kuuba	Copal, S.A.	–	49,0
Nigeria	ITT Nigeria Limited	–	40,0
Puola	Nexera Holding Sp. Z.o.o.	–	14,4
Ranska	Cibair S.A.S.	–	19,0
Ranska	III - V LAB	–	40,0
Saksa	Logistics Warehousing Systems GmbH	–	20,0
Saudi-Arabia	Nokia Solutions and N e tworks Al-Saudia Co. Limited	–	49,0
Singapore	Innovis Holdings Pte	–	27,3
Turkki	Noksel Celik Boru Sanayi A.S.	20,0	20,0
Turkki	Thales Rail Signalling Solutions S. L.U. ve Alcatel Lucent Teletas A.S. Is Ortakligi	–	25,6
Yhdysvallat	MobileMedia Ideas LLC	–	40,0

Konsernilla on yksi sivuliike Nokia Oy j, Succursale de Lancy, joka sijaitsee Sveitsissä.

33. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt

Konsernin omistusosuus Nokia Shangh ai Bellin emoyhtiöstä, Nokia Sh anghai Bell Co., Ltd.:stä (NSB), on 50 pros enttia plus yksi o sake ja China Huaxin P ost & Telec ommunication Economy Deve lopment Ce nter (China H uaxin) omistaa loput. Konserni käytti harkin taa arvioidessaan , että si llä on määräysvalta NSB: ssä. Arviointi kattoi use ita tekijöitä , mukaan lukien ky ky nimitt ää johtohenkilöstöä, päätöksentekoa NSB:n toiminnan hallintaan liit tyen sekä konsernin altistumista NSB :n muuttuville tuotoi lle. Vuonna 2017 tehty sopimusjärjestely oikeu ttaa China Huaxinin siirtämään omistusosuutensa NSB:ssä koko naisuudessaan konsernille ja konsernin ostamaan China Huaxinin omistusosuus konsernille myöhemmin suori tettavaa käteisvastiketta vast aan. Konserni kirjasi täten NSB:n määräysvallattomille omistajille kuuluvan osuuden pois konsernitaseestaan ja kirjasi odotettavissa olevan käteismaksun rahoitusvelaksi. Rahoitusvelkaa arvostetaan odotettavissa olevaan NSB:n määräysva llattomien omistajien osuudesta maksettavaan käteismaksuun perustuen. Rahoi tusvelan arvostus on monimutkaista, kos ka siihen sisältyy arvio option toteutushinnasta ja yli määräisten käteisvarojen jakamisesta option toteutushetkellä. Konserni oikaisi tulevan käteismaksun määrää koskevaa arviota, minkä seurauksena rahoitusvelka aleni ja konsernin tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjattiin 79 miljoonan euron voitto (64 miljoonaa euroa vuon na 2019). 31.12.2020 odotettavissa oleva käteismaksu oli 420 miljoonaa euroa (639 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudellisia tunnuslukuja (1) :

	milj. EUR	2020	2019
Tiivistetty tuloslaskelma
Liikevaihto (2)		1 376	2 013
Liiketappio		-3	-26
Tilikauden tappio		-14	-47
Tilikauden tappio Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio		-14	-47
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tappiosta (3)		–	–
Tiivistetty tase
Pitkäaikaiset varat		577	651
Pitkäaikaiset velat		-150	-192
Pitkäaikaiset nettovarat		427	459
Lyhytaikaiset varat (4)		1 984	2 669
Lyhytaikaiset velat		-1 228	-1 637
Lyhytaikaiset nettovarat		756	1 032
Nettovarallisuus (5)		1 183	1 491
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus (3)		–	–
Tiivistetty rahavirtalaskelma
Liiketoiminnan nettorahavirta		189	125
Investointien nett rahavirta		-26	-87
Rahoituksen nett orahavirta (6)		-376	38
Nettorahavirta		-213	76

(1) Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudelliset tiedot eivät sisällä Nokia Shanghai Bell -konsernin yhtiöiden välisiä sisäisiä liiketapahtumia, mutta sisältävät muut konsernin sisäiset liiketapahtumat.
(2) Sisältää 104 miljoonaa euroa (100 miljoonaa euroa vuonna 2019) myyntiä muille konserniyhtiöille.
(3) China Huaxinin kanssa solmittujen sopimusehtojen mukaisesti konserni ei kirjaa määräysvallattomille omistajille kuuluvaa osuutta NSB:stä.
(4) Sisältää yhteensä 604 miljoonaa euroa (819 miljoonaa euroa vuonna 2019) rahavaroja ja lyhytaikaisia sijoituksia.
(5) NSB:n voitonjakoon vaaditaan osakkeenomistajien erityinen päätös, jota on kannattanut kahden kolmasosan enemmistö, kuitenkin aina niin, että vähintään 50 prosenttia jaettavissa olevasta voitosta (verojen jälkeen) tulee jakaa vuosittain osinkona.
(6) Sisältää 144 miljoonan euron maksetun osingon China Huaxinille vuonna 2020.

34. Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

	milj. EUR	2020	2019
Kirjanpitoarvo 1.1.		165	145
Muuntoerot		-10	3
Hankinnat ja lisäykset (1)		68	13
Myynnit ja vähennykset		-7	–
Arvonalentumiset (2)		-4	-2
Osuus tuloksesta (2)		26	12
Osingonjako		-5	-6
Kirjanpitoarvo 31.12.		233	165

(1) Vuonna 2020 Nokia hankki omistusosuuden HMD global Oy:stä konvertoimalla vaihtovelkakirjalainan omaksi pääomaksi. Katso liitetieto 35, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.
(2) Vuonna 2020 arvonalentumiset ja osuus tuloksesta sisältyvät konsernin tuloslaskelman erään osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta. Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä sisältävät sijoituksia listaamattomiin yhtiöihin.

35. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat

Konsernilla on lähipiiriin liittyviä tapahtumia eläkerahastojen, osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa sekä konsernin johdon ja hallituksen kanssa. Liiketapahtumat ja saldot konsernin määräysvallassa olevien yritysten kanssa on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Katso liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet, ja liitetieto 32, Konserniyhtiöt.

Liiketoimet eläkerahaston kanssa

Konsernilla on 43 miljoonan euron (69 miljoonaa euroa vuonna 2019) velka konsernin saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Unterstützungsgesellschaft mbH:lle, joka on erillinen juridinen yksikkö. Velan vuosikorko on 6 %, ja sen voimassaolo riippuu velkasuhteen osapuolista, joilla on oikeus eräännyttää laina 90 päivän irtisanomisajalla. Lainasopimukseen tehtiin vuoden 2020 aikana lisäys, joka mahdollisti lainan netotuksen siihen liittyvien korkomaksujen ylittävillä maksusuorituksilla, korolla ja etuusmaksuilla. Laina sisältyy konsernitaseessa lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Katso lisätietoja konsernin eläkejärjestelyistä liitetiedossa 27, Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa

	milj. EUR	2020	2019	2018
Osuus tuloksesta		22	12	12
Saadut osingot		5	6	1
Osuus omasta pääomasta		233	165	145
Myynnit		115	153	167
Ostot		-177	-193	-159
Myyntisaamiset		31	22	58
Ostovelat		-26	-38	-32

Konsernilla on 6 miljoonan euron rahoitussitoumus (10 miljoonaa euroa vuonna 2019) osakkuusyhtiön puolesta. Vuonna 2016 Nokia ja HMD global Oy solmivat strategisen tavaramerkki- ja patenttilisenssisopimuksen, jonka pohjalta konserni totesi, että se käytti huomattavaa vaikutusvaltaa HMD global Oy:ssä, vaikka sillä ei ollut omistukseen perustuvaa äänioikeutta. Sopimus antaa HMD global Oy:lle maailmanlaajuisen yksinoikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa kymmenen vuoden ajan. Vuonna 2019 konserni myönsi HMD global Oy:lle 60 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan. Lainasopimus sisälsi sekä pakottavia ehtoja liittyen lainan konvert ointiin omaksi pääomaksi että konsernille option muuttaa laina HMD global Oy:n osakkeiksi. Vuonna 2020 Nokia hankki omistusosuuden HMD global Oy:stä konvertoimalla vaihtovelkakirjalainan omaksi pääomaksi. Konvertoinnin seurauksena Nokia kirjasi osakkuusyhtiösijoituksen, joka vastaa konvertoidun lainan kirjanpitoarvoa 63 miljoonaa euroa.

Johdon palkkiot

Toimitusjohtajan palkkiotiedot:

EUR	Peruspalkka/ palkkio	Tulospalkkiot	Osakeperusteiset maksut (1)	Eläkekulut	Yhteensä
2020
Pekka Lundmark, 1.8.2020 alkaen	541 667	573 068	1 063 164	211 050	2 388 949
Rajeev Suri, 31.7.2020 asti (2)	759 365	945 697	1 276 825	341 591	3 323 478
2019
Rajeev Suri	1 300 000	637 163	2 265 547	353 846	4 556 556
2018
Rajeev Suri	1 050 000	873 862	1 978 268	312 607	4 214 737

(1) Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista osakepohjaisista kannustinohjelmien kuluista.
(2) Rajeev Surin jättäessä toimitusjohtajan tehtävänsä, konserni kirjasi 5 122 317 euroa työsuhteen päättymiseen liittyviä etuuksia hänen irtautumissopimuksensa ehtojen mukaisesti.

Konsernin johtokunnan palkkiot tehtävässä olon ajalle:

	milj.
2020
2019
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet 27 24 23
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet (1) 2 1 1
Osakeperusteiset maksut 9 8 6
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet (2) 10 – 5
Yhteensä 48 33 35

(1) Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä maassa, jossa he asuvat vakituisesti.
(2) Sisältää sekä työsuhteen päättämiseen liittyviä maksuja että käteismaksuja mitätöidyistä osakepohjaisista kannustimista.

Hallituksen palkkiot

Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt:

	2020	2019	2018
	Kokouspalkkio	Saadut osakkeet (3)	Kokouspalkkio
	EUR	lukumäärä	EUR
Sari Baldauf, puheenjohtaja	440 000	5 000	48
Kari Stadigh, varapuheenjohtaja	185 000	11 000	20 401
Bruce Brown (4)	190 000	22 000	20 953
Thomas Dannenfeldt (5)	175 000	–	19 299
Jeanette Horan (5)	175 000	20 000	19 299
Louis R. Hughes	–	–	–
Edward Kozel (5)(6)	195 000	17 000	21 504
Jean C. Monty	–	–	–
Elizabeth Nelson (5)	175 000	17 000	19 299
Olivier Piou	–	11 000	–
Risto Siilasmaa	–	–	–
Søren Skou	160 000	11 000	17 644
Carla Smits-Nusteling (5)	190 000	17 000	20 953
Yhteensä	1 885 000	131 000

(1) Vuosipalkkiot muodostuvat palkkioista hallituksen jäsenenä toimimisesta sekä palkkioista valiokuntien puheenjohtajana ja jäsenenä toimimisesta.
(2) Kokouspalkkiot sisältävät kaikki kokouspalkkiot toimikaudelta, joka päättyi 27.5.2020 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen sekä kokouspalkkiot, jotka kertyivät ja maksettiin vuonna 2020 toimikaudelta, joka alkoi samasta yhtiökokouksesta.
(3) Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana.
(4) Bruce Brownin vuosipalkkiot sisältävät 30 000 euron palkkion henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta.
(5) Vuosipalkkiot sisältävät 30 000 euron palkkion Carla Smits-Nustelingille tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta sekä 15 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille, Jeanette Horanille, Edward Kozelille ja Elizabeth Nelsonille tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(6) Edward Kozelin vuosipalkkiot sisältävät 20 000 euron palkkion teknologiavaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta.

Liiketoimet hallituksen ja johtokunnan kanssa

Konsernin johtokunnan ja hallituksen jäsenille ei myönnetty lainoja vuosina 2020, 2019 eikä vuonna 2018.

Toimitusjohtajan irtisanomista koskevat ehdot

Rajeev Suri jätti tehtävänsä 31.7.2020. Nokian hallitus nimitti Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi ja hän aloitti uudessa tehtävässään 1.8.2020.

Toimitusjohtaja Pekka Lundmark voi päättää toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja on oikeutettu saamaan Nokian harkinnan mukaisesti joko palkan ja luontoisedut irtisanomisaikana tai niitä vastaavan kertakorvauksen. Lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisaikana mahdollisesti maksettavaksi tuleviin lyhyen tai pitkän aikavälin tulospalkkioihin. Tehtävien päättymisen jälkeen hän menettää osakepalkkiot, jotka eivät vielä oikeuta maksuun.

Jos toimitusjohtaja päättää toimitusjohtajasopimuksen ja välimiesoikeuden lopullinen tuomio toteaa, että Nokia on syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomukseen, toimitusjohtaja on oikeutettu enintään 12 kuukauden irtisanomisajan palkkaan (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen tulospalkkion). Tehtävien päättymisen jälkeen hän menettää osakepalkkiot, jotka eivät vielä oikeuta maksuun.

36. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan yleiset periaatteet

Meillä on systeemaattinen ja strukturoitu riskienhallintakonsepti. Keskeiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ensisijaisesti suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiimme, joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana strategista ja taloudellista suunnittelua. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan ja seurataan osana liiketoiminnan suorituskyvyn seurantaa riskienhallintahenkilöstön tuella. Nokian hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka edellyttää, että riskienhallinta sisällytetään osaksi avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.

Riskienhallintakonseptimme perustuu sellaisten keskeisten riskien hallintaan, jotka saattavat estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme, sen sijaan, että pyrkisimme eliminoimaan kaikki riskit. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen periaatteiden lisäksi riskienhallintaa, rahoitusriskien hallinta mukaan lukien, toteutetaan käytännössä myös muiden tärkeimpien toimintaohjeiden ja menettelytapojen kautta.

Rahoitukselliset riskit

Rahoitustoimintojen pääasiallinen tavoitteena on turvata riittävä rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja hallita rahoituksellisia riskejä. Rahoitustoiminnot tukevat tätä tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin kannattavuuteen ja hallitsemalla konsernin pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja rahoitusvelkojen suhdetta. Rahoitustoimintojen hallinta perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta. Konsernin talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa, likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa sekä johdannaissopimusten käyttöä varten. Konsernin rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.

Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuutta- ja korkoriskin), luottoriskiin (kattaen liiketoimintaan liittyvän sekä rahoituksellisen luottoriskin) ja likviditeettiriskiin.

Markkinariski

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin sekä transaktioihin että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuutan vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja rahavirtoihin. Konsernin rahoitustoimintojen yksikkö soveltaa kansainvälistä lähestymistapaa valuuttariskien hallintaan hyväksyttyjen ohjeiden ja rajojen puitteissa. Ulkomaan valuuttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan valuuttamääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat transaktioriskiä. Transaktioriskiä hallitaan konsernin ulkomais ten tytäryhtiöiden paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden. Olennaisten transaktioiden valuuttariski suojataan, ellei suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin ja/tai suojauskustannusten takia. Valuuttariskit määritetään transaktioiden nimellisarvoon perustuen.

Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla kuten valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla. Valuuttariskiltä suojaavat rahoitusinstrumentit erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Kerroksittaista suojaustapaa sovelletaan usein erittäin todennäköisten vieraan valuutan määräisten rahavirtojen suojaamiseen niin, että suojattu erä määritetään vuosineljännesittäin perustuen kunkin peräkkäisen vuosineljänneksen tavoitteeksi asetettuun suojausasteeseen. Vuosineljännekselle määritetyt suojatut erät suojataan valuuttatermiinisopimuksilla ja valuuttaoptioilla suojaussuhteen ollessa 1:1. Suojaustasot tarkastetaan, suojausinstrumentit määritetään ja dokumentaatio päivitetään tarvittaessa kuukausittain. Mikäli suojat ylittävät tavoitteeksi asetetun suojausasteen jollakin vuosineljänneksellä, kyseisen vuosineljänneksen suojausportfolio mukautetaan vastaavasti.

Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin rakennusprojekteihin, konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta. Riskiä suojataan pääasiassa valuuttatermiineillä ja suojausinstrumentit yleensä erääntyvät vuoden sisällä. Konserni hallinnoi suojausinstrumenttiportfoliottaan jatkuvasti niin, että se on asianmukaisesti linjassa suojattujen erien portfolion kanssa suojaussuhteen ollessa 1:1.

Konsernin oma pääoma altistuu valuuttakurssivaihteluille, sillä konsernilla on yksiköitä, joiden toimintavaluutta on jokin muu kuin euro. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä. Riskienhallintastrategian tarkoituksena on suojata se osuus nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina varoina tulevaisuudessa. Konserni suojaa riskiä pääasiassa johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja -optioilla, jotka erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Suojatut erät määritellään perustuen konservatiivisiin ja harkinnanvaraisiin odotuksiin kotiutettavista rahavirroista.Nettosijoituksiin liittyvät riskit tarkastetaan, suojatut erät määritetään ja suojaustasot mukautetaan vähintään vuosineljännestäittäin suojaussuhteen ollessa 1:1. Tämän lisäksi suojaustasot mukautetaan aina silloin, kun jonkin yksittäisen tapahtuman odotetaan merkittävästi vaikuttavan kotiutettaviin rahavirtoihin. Vieraan valuutan määraisistä korollisista veloista syntyvä korkoriski suojataan pääasiassa käyttäen koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, joita käytetään myös konsernin korkoprofiilin hallinnointiin, ks. alla oleva korkoriski-osio.

Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Nimellisarvot valuutoissa, jotka muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien ja muiden suojattujen erien valuuttajakaumasta

31.12.:	EUR	USD	GBP	CNY	JPY	EUR	USD	GBP
2020
Rahavirtojen suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto (1)	313	238	–	369		628	379	–
Käyvän arvon suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto (2)	705	-52	–	–		423	-70	–
Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski (3)	392	136	746	–		2	547	93
Korollisten velkojen valuuttariski (4)	-1	207	–	–		-1	314	–
Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto	88	-148	-894	130		-2	855	-81
Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto (5)	-324	120	714	-95		2	607	86
2019

(1) Sisältää valuuttariskin, joka syntyy myyntien ja ostojen ennakoiduista rahavirroista. Joissakin valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konsernilla on merkittäviä valuuttariskejä sekä ulosmenevissä että sisääntulevissa ennakoiduissa rahavirroissa. Nämä valuuttariskit on suojattu.
(2) Sisältää kiinteäehtoisista sitoumuksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on merkittäviltä osin suojattu.
(3) Sisältää nettosijoituksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on suojattu.
(4) Sisältää korolliset velat, jotka on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sekä valuuttatermiineillä. Katso liitetieto 23, Korolliset velat.
(5) Osa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Value-at-Risk

Konserni käyttää Value-at-Risk (VaR) -menetelmää valuuttariskien arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa.

Konsernin valuuttariskin VaR lasketaan käyttämällä Monte Carlo -menetelmää, joka simuloi satunnaisia markkinahintaskenaarioita ottaen huomioon tiettyjen valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset. VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on laskettu historiallisesta markkinainformaatiosta tehdyn otoksen perusteella 95 prosentin luottamustasolla yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttäen asianmukaista tasoituskerrointa.

Tässä VaR-mallissa voidaan päätellä, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta 95 prosentissa mahdollisista tapauksista. Loput 5 prosentissa mahdollisista tapauksista mahdollinen tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi.

VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten sellaisia, että riskejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa, riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet, markkinariskihin vaikuttavien tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan estimoituja parametreja ja tarkastellut riskit eivät muutu tarkasteluaikaon aikana. Näin ollen on mahdollista, että tiettynä kuukautena mahdolliset tappiot 95 prosentin luottamustasolla ovat erilaisia ja saattavat olla merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman tulos.

VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset rahoitusinstrumentit: lyhytaikaiset sijoitukset, laina- ja myyntisaamiset, rahat ja pankkisaamiset, lainat ja ostovelat; muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti ja joita käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan valuuttariskin suojaamiseen sekä valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja, käypää arvoa tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja edellä mainittujen suojaussuhteiden suojatut erät.

Konsernin VaR-luvut rahoitusinstrumenteista johtuvalle valuuttariskille on esitetty alla olevan taulukon ”VaR yhteensä” -sarakkeessa sekä havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulosvaikutus”, ”Vaikutus laajaan tulokseen” ja ”Vaikutus kertyneisiin muuntoeroihin” -sarakkeissa.

	2020	2019
	Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen	Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
	VaR yhteensä	Tulos
milj. EUR 31.12.	9	15
Vuoden keskiarvo	9	18
Vuoden vaihtelu väli	6-18	8-32

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille konsernin tase-erien arvomuutosten eli hintariskin ja korkotuottojen ja -kulujen muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa korollisista veloista ja varoista, mutta myös ennakoidut rahavirtojen ja taserakenteen muutokset aiheuttavat konsernille korkoriskiä.

Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia konsernin tuloslaskelmaan, rahavirtaan sekä rahoitusvaroihin ja -velkoihin huomioimalla samalla myös konsernin tavoiteltu pääomarakenne ja nettokorkoriski asema.

Konsernin pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoite korkoprofiilin mukaisesti. Konsernilla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa. Konserni pyrkii vähentämään koronvaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset riskienhallintatavoitteet ja riskirajat.

Korkoriskin hallinnan alaisten erien korkoprofiili mukaan lukien konsernin nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset sekä niihin liittyvät johdannaiset:

	31.12.:
milj. EUR	2020		2019
	Kiinteä korko	Vaihtuva korko (1)	Kiinteä korko	Vaihtuva korko (1)
Lyhytaikaiset sijoitukset	104	1	017	4	93
Rahavarat	324	6	616	80	5
Korolliset velat	-4 687	-889	-3 872	-405
Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannaisia	-4 259	6 744	-3 788	5 518
Korkojohdannaiset	661	-661	1 197	-1 197
Rahoitusvarat ja -velat johdannaisten jälkeen	-3 598	6 083	-2 591	4 321

(1) Kaikkien kolmen kuukauden sisällä erääntyvien rahavarojen sekä johdannaisiin liittyvien vakuussopimusten katsotaan olevan vaihtuvakorkoisia korkoriskihallinnan näkökulmasta.

Konsernin rahoitustoimintojen yksikkö valvoo ja hallinnoi korkoriskiä keskitetysti. Konserni käyttää valikoituja herkkyysanalyysejä arvioidakseen ja mitatakseen korkoriskiä, joka muodostuu pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin liittyvistä johdannaisista. Herkkyysanalyysi muodostaa arvion markkinoiden muutoksille herkivien instrumenttien käyvän arvon mahdollisesta muutoksesta vaihdellen korkotasoa valuutoissa, joissa konsernilla on merkittäviä määriä rahoitusvaroja ja -velkoja, pitäen muut muuttuvat tekijät vakioina. Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty alla oleviin lukuihin.

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen korkoriskiherkkyys on esitetty alla olevan taulukon ”Vaikutus käypään arvoon” -sarakkeessa sekä havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulosvaikutus” ja ”Vaikutus laajaan tulokseen” -sarakkeissa.

	2020	2019
	Vaikutus käypään arvoon	Vaikutus laajaan tulokseen
milj. EUR	Tulosvaikutus
Korko – kasvu 100 peruspisteellä	190	14
Korko – lasku 50 peruspisteellä	-100	-1

Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen

Konserni käyttää useita suojauslaskentaohjelmia valuutta- ja korkoriskien hallintaan, lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet. Näiden ohjelmien vaikutukset konsernin taloudelliseen asemaan ja tulokseen:

31.12.:	milj. EUR
Rahavirtojen suojaus (Valuuttatermiinit ja -optiot) (1)
Nettosijoitusten suojaus (Valuuttatermiinit ja -optiot) (1)
Käyvän arvon suojaus (Valuuttatermiinit) (1)
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus (Koronvaihtosopimukset sekä koron- ja valuutanvaihtosopimukset) (1)
2020
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo	19
Suojausinstrumenttien nimellisarvo	-787
Suojauskohteiden nimellisarvo	787
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1.

186 Merkittävimmät valuuttariskin hallinnassa käytettävät rahavirtojen -, nettosijoitusten - ja käyvän arvon suojauslaskennan alaiset instrumentit

31.12.: Maturiteettijakauma nettonimellisarvoista (milj. EUR)

Valuutta	Instrumentti	Käypä arvo (milj. EUR)	Painotettu keskimääräinen suojaustaso	Yhteensä	Erääntyy 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3-12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1-3 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 3 vuoden kuluttua
2020
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP	Valuuttatermiinit	-0	0,8951	-163	-42	-97	-24	–
GBP	Valuuttaoptiot	1	0,9262	-75	-24	-47	-4	–
JPY	Valuuttatermiinit	7	122,0685	-185	-47	-138	–	–
JPY	Valuuttaoptiot	0	128,3026	-19	0	-19	–	–
KRW	Valuuttatermiinit	-2	1 347,3221	-132	-29	-103	–	–
KRW	Valuuttaoptiot	0	1 412,5000	-7	-7	–	–	–
PLN	Valuuttatermiinit	-2	4,4876	153	46	107	–	–
USD	Valuuttatermiinit	17	1,1809	-268	-64	-204	–	–
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY	Valuuttatermiinit	4	7,9625	-746	-746	–	–	–
GBP	Valuuttatermiinit	-1	0,9061	-136	-136	–	–	–
INR	Valuuttatermiinit	-1	89,8000	-182	-182	–	–	–
USD	Valuuttatermiinit	-6	1,2158	-392	-392	–	–	–
Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta
USD	Valuuttatermiinit	70	1,1490	-705	-114	-66	-487	-38
2019
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP	Valuuttatermiinit	-8	0,8780	-207	-53	-126	-28	–
GBP	Valuuttaoptiot	1	0,9058	-172	-40	-99	-33	–
JPY	Valuuttatermiinit	-2	122,1697	-167	-44	-123	–	–
KRW	Valuuttatermiinit	-1	1 310,0412	-129	-15	-114	–	–
KRW	Valuuttaoptiot	0	1 336,2500	-46	-31	-15	–	–
PLN	Valuuttatermiinit	2	4,2926	139	45	94	–	–
USD	Valuuttatermiinit	0	1,1171	-280	0	-280	–	–
USD	Valuuttaoptiot	0	1,1489	-125	-67	-58	–	–
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY	Valuuttatermiinit	0	7,8003	-981	-981	–	–	–
INR	Valuuttatermiinit	6	78,4807	-346	-346	–	–	–
USD	Valuuttatermiinit	28	1,1076	-2 547	-2 547	–	–	–
Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta
USD	Valuuttatermiinit	0	1,1082	-423	-171	-270	18	–

(1) Valuuttasuojan negatiivinen nimellisarvo viittaa valuutan myyntiin ja positiivinen valuutan ostoon.

Lisätietoja suojauslaskennan vaikutuksesta omaan pääomaan, katso liitetieto 21, Muuntoerot, arvonalennusrahasto ja muut rahastot. Lisätietoa käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisista suojausinstrumenteista, jotka liittyvät konsernin korollisiin velkoihin, katso liitetieto 23, Korolliset velat. Lisätietoa johdannaisinstrumenteista, katso liitetieto 25, Johdannaiset.

187 Muu markkinariski

Joillain kehittyvillä markkinoilla on paikallisia valuutanvaihton valvontasäännöksiä, jotka rajoittavat rajat ylittäviä varojen siirtoja, sekä muita säännöksiä, jotka vaikuttavat konsernin mahdollisuuksiin hallita nettovarojaan näissä maissa.

Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan, ja tämän seurauksena konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin liittyvät saatavat, lainatakaukset ja muut sitoumukset sekä rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset, lainasaamiset, kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset sekä johdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen.

Liiketoimintaan liittyvä luottoriski

Konserni pyrkii varmistamaan mahdollisimman korkean laadun niin myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien, kuin asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille myönnettyjen lainojen osalta. Konsernitasoiset puitteet ja toimintaohjeet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnan osalta hyväksyy konsernin talousjohtaja. Kyseiset toimintaohjeet edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat eri liiketoiminta-alueiden asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien asiakassaatavien osalta luottoluokitukseen sekä konsernin sisäisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti asetettuihin luottorajoihin. Asiakkaiden merkittävät luottorajat hyväksytään konsernitasolla.

Luottoriskiä valvotaan kaikissa liiketoiminnoissa ja riskiä pienennetään tarvittaessa käyttämällä rembursseja, takauksia, vakuuksia, vakuutuksia sekä myymällä saatavia valikoidusti. Konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien tappiota koskevan vähennyserän osalta perustuen koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin sellaisten myyntisaamisten kohdalla, joihin ei liity merkittäviä rahoituskomponentteja. Konserni on määritellyt kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin perusteella myyntisaamisiin kohdistuvan luottoriskin alhaiseksi. Kvantitatiivisessa analyysissä keskitytään tarkastelemaan historiallisia tappiotasoja, suhteutetaan historiallista ja ennustettua myyntiä niistä syntyneisiin ja syntyviin myyntisaamisiin sekä tarkastellaan erääntyneitä myyntisaamisia ja niihin liittyviä merkkejä maksukyvyn huononemisesta. Kvalitatiivisen analyysin avulla pyritään edelleen tarkentamaan arviota koko voimassaoloajalta odotettavissa olevista luottotappioista ottamalla huomioon kaikki olennaiset tekijät, kuten asiakkaan luottoluokitus, maakohtainen luottoluokitus ja poliittinen tilanne.

Tilikaudella 2020 konsernin kirjaamat luottotappiot olivat 1,1 % liikevaihdosta (0,6 % vuonna 2019). Luottoriskiksi määritellään myyntisaamisten, sopimukseen perustuvien omaisuuserien, asiakkaiden avointen lainasaamisten sekä rahoitussitoumusten yhteissumma. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakkaittain.

Kolmen suurimman asiakkaan osuus konsernin kaikista myyntisaamisista, sopimukseen perustuvista omaisuuseristä sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista 31.12.2020 oli 10,5 %, 5,1 % ja 4,6 % (vuoden 2019 lopussa 4,6 %, 4,3 % ja 3,8 %).

Konsernin luottoriskiä kolmen suurimman maan osuus konsernin kaikista myyntisaamisista, sopimukseen perustuvista omaisuuseristä sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista 31.12.2020 oli 24,0 %, 9,6 % ja 8,6 % (vuoden 2019 lopussa 12,4 %, 11,4 % ja 9,7 %). 24,0 %:n luottoriski liittyy Yhdysvaltojen myyntisaamisiin (12,4 % Kiinasta vuonna 2019).

Konserni kirjaa tappiota koskevia vähennyseritä tarpeen mukaan erääntymättömistä myyntisaamisista, asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä sekä lainasaamisista asiakkailta tai muilta kolmansilta osapuolilta perustuen velallisen luottokelpoisuuden ja maksuhistorian analysointiin. Konsernin kirjaamat tappiota koskevat vähennyserät perustuvat arvioon odotetuista taloudellisista menetyksistä tilinpäätöshetkellä. Erääntyneitä saamisia asiakkailta ja muilta kolmansilta osapuolilta käsitellään yksittäistapauksina tappiota koskevia vähennyseriä määritettäessä.

Erääntyneet saamiset asiakkailta 31.12.2020 ovat yhteensä 7 124 miljoonaa euroa (6 936 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen ikäjakauma

31.12.:

	Eräpäivästä kulunut 1-30 päivää	Eräpäivästä kulunut 31-180 päivää	Eräpäivästä kulunut yli 180 päivää	Yhteensä
milj. EUR	Lyhytaikaiset
31.12.2020
Myyntisaamiset	5 190	93	199	320
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	1 080	–	–	–
Asiakkaille myönnetyt lainat	178	–	–	64
Yhteensä	6 448	93	199	384
31.12.2019
Myyntisaamiset	4 364	156	306	345
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	1 489	–	–	–
Asiakkaille myönnetyt lainat	224	–	17	35
Yhteensä	6 077	156	323	380

Tappiota koskevissa vähennyserissä tapahtuneet muutokset, jotka kaikki liittyvät myyntisaamisiin, ovat 31.12. päättyneiltä tilikausilta seuraavat:

milj. EUR	2020	2019	2018
1.1.	147	195	192
Kirjattu tuloslaskelmaan	183	41	86
Vähennykset (1)	-30	-89	-83
31.12.	300	147	195

(1) Vähennykset sisältävät tappioita koskevien vähennyserien käytön ja purun.

Konsernin altistuminen luottoriskeille asiakkaille myönnetyssä rahoituksessa 31.12.:

milj. EUR	2020	2019
Annetut lainasitoumukset	180	303
Asiakkaalle myönnetyt lainat	242	276
Yhteensä	422	579

Asiakkaiden rahoitukseen liittyvien lainojen arvioidut luottotappiot perustuvat tavallisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin nostettujen lainojen ja arvioitujen lisänostojen osalta kauden aikana. Tappioita koskevat vähennyserät on laskettu vuosneljänneksittäin perustuen arvioihin perintäkelpoisuudesta sekä saatavilla oleviin vakuuksiin ja kirjattu pois konsernin muiden laajan tuloksen eristä muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Asiakasrahoitukseen liittyvien lainasaamisten tappiota koskevat vähennyserät olivat 134 miljoonaa euroa (76 miljoonaa euroa vuonna 2019). Tappiota koskevat vähennyserät kasvoivat 58 miljoonaa euroa (69 miljoonaa euroa vuonna 2019) johtuen erään kehittyvien markkinoiden asiakkaan luottoluokituksen merkittävästä heikkenemisestä. Vuonna 2019 muutos tappiota koskevissa vähennyserissä johtui pääosin arvonalentumistappiosta liittyen eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnettyyn lainaan. Lisätietoja liitetiedossa 17, Arvonalentumiset.# 108 Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden markkina-arvo muuttuu johtuen vastapuolen luottokelpoisuuden heikkenemisestä tai riski tappioista kasvaa, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Konsernin rahoitustoimintojen yksikkö mittaa ja valvoo rahoituksellista luottoriskiä keskistetysti. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti rajoittamalla vastapuolien määrää riittävän moneen johtavaan pankkiin ja rahoituslaitokseen sekä valvomalla luottokelpoisuuden ja riskien kehittymistä jatkuvasti. Lisäksi konserni sopii kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa netotusjärjestelystä, joka antaa kuittausoikeuden, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Konserni sopii joidenkin vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä, joka edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan. Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja maturiteettikriteereihin konsernin rahoituspolitiikkaan liittyvien rahoitustoimintojen toimintaohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta konsernilla ei ole ollut raportointivuosina merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan. Konsernilla ei ollut 31.12. hallinnassaan yhtään erääntynyttä rahamarkkinasijoitusta, jonka arvoa ei olisi alennettu. Konsernin sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen näiden sijoitusten odotettavissa olevat luottotappiot ovat merkityksettömiä.

Lyhytaikaisten sijoitusten ja rahavarojen jakauma luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu Standard & Poor’s -luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin 31.12.:

Rahat ja pankkisaamiset milj. EUR Luotto luokitus (1)	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua	Yhteensä (2)(3)
2020
AAA	–	1 411	–	–	–	1 411
AA+ - AA-	895	352	–	–	–	1 247
A+ - A-	1 685	2 593	50	70	155	50
BBB+ - BBB-	106	490	100	–	–	696
BB+ - BB-	36	–	1	–	–	37
B+ - B-	26	–	–	–	–	26
CCC+ - CCC-	3	–	–	–	–	3
Non-rated	30	8	–	–	–	38
Yhteensä	2 781	4 854	151	70	155	50
2019
AAA	–	800	–	–	–	800
AA+ - AA-	663	143	–	–	–	806
A+ - A-	2 007	1 377	20	20	25	–
BBB+ - BBB-	445	360	13	–	–	818
BB+ - BB-	8	–	–	–	–	8
B+ - B-	22	–	–	–	–	22
Non-rated	100	3	1	–	–	104
Yhteensä	3 245	2 683	34	20	25	–

(1) Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.
(2) Lyhytaikaisiin sijoituksiin ja rahavaroihin lukeutuu pankkitalletukset, strukturioidut talletukset, sijoitukset rahamarkkinarahastoihin ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin.
(3) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Instrumentit, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 325 miljoonaa euroa (77 miljoonaa euroa vuonna 2019) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.

Konsernilla on muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa käyttörajoitusten alaisia pankkitalletuksia pääosin työsuhde-etuuksiin liittyen 107 miljoonaa euroa (126 miljoonaa euroa vuonna 2019). Konserni on arvioinut näiden rahoitusvarojen vastapuoliriskin ja todennäköisten odotettujen luottotappioiden olevan merkityksettömiä.

Rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus 31.12.:

milj. EUR	Taseeseen merkittyjen netotettujen rahoitusvelkojen/ -varojen bruttomäärä	Taseeseen merkittyjen rahoitusvarojen/ -velkojen nettomäärä	Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen
2020	Käteisvakuus saatu/annettu	Nettomäärä
Johdannaisvarat	169	–	169
Johdannaisvelat	-304	–	-304
Yhteensä	-135	–	-135
2019
Johdannaisvarat	81	–	81
Johdannaisvelat	-157	–	-157
Yhteensä	-76	–	-76

Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus, ei ole vähennetty konsernitaseessa toisistaan, mikäli tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti.

109 Tilinpäätös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

190 Likviditeettiriski

Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta. Konserni pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla kassanhallinnalla sekä sijoittamalla pääosin erittäin likvideihin rahamarkkinasijoituksiin. Likviditeetti-asemasta riippuen konserni saattaa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat ennen sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille on saatavilla osto- ja myyntinoteeraukset markkinoilta. Liiketoiminnan muutosvauhdin takia konserni pyrkii säilyttämään joustavat rahoitusjärjestelyt ylläpitämällä sitoutuneita ja sitoutumattomia rahoitusjärjestelyjä ja -ohjelmia. Lisätietoja liitetiedossa 23, Korolliset velat.

Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttaamaton, sopimuksiin pohjautuva rahavirta-analyysi konsernitaseessa esitetyistä vuokrasopimusveloista, rahoitusvaroista ja -veloista sekä annetuista ja saaduista sitoumuksista kuten lainasitoumuksista ja sitovista vuokrasopimusveloista, jotka eivät ole vielä alkaneet. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa konsernitaseesta.

milj. EUR	Yhteensä	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
2020
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat (1)	188	–	–	66	79	43
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset (1)	39	2	37	–	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	1 121	1 020	101	–	–	–
Rahavarot (2)	6 944	6 618	50	70	156	50
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	7 810	5 873	1 299	599	39	–
Johdannaiset – velat	-7 682	-5 813	-1 258	-573	-38	–
Myyntisaamiset	5 802	4 674	974	154	–	–
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	-5 920	-39	-97	-794	-2 194	-2 796
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	-750	–	–	-338	-220	-192
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	-564	-552	-12	–	–	–
Lyhytaikaiset vuokrasopimus velat	-232	-65	-167	–	–	–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat poislukien johdannaiset (3)	-434	-420	-14	–	–	–
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	6 926	4 870	883	525	45	603
Johdannaiset – velat	-6 999	-4 906	-882	-563	-35	-613
Ostovelat	-3 174	-3 049	-122	-2	–	-1
Annetut ja saadut sitoumukset
Annetut lainasitoumukset (4)	-180	-26	-26	-128	–	–
Saadut lainasitoumukset (5)	1 482	–	1	-3	-8	1 494
Sitovat vuokrasopimukset, jotka eivät ole vielä alkaneet	-182	-1	-3	-43	-29	-106
2019
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat (1)	252	–	3	115	54	80
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset (2)	53	21	32	–	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	97	95	2	–	–	–
Rahavarot (3)	5 913	5 835	33	20	25	–
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	9 660	7 582	1 993	85	–	–
Johdannaiset – velat	-9 639	-7 548	-2 005	-86	–	–
Myyntisaamiset	5 019	3 873	1 088	58	–	–
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	-4 990	-43	-75	-1 209	-1 113	-2 550
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	-841	–	–	-375	-251	-215
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	-294	-212	-82	–	–	–
Lyhytaikaiset vuokrasopimus velat	-276	-81	-195	–	–	–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat poislukien johdannaiset (4)	-646	-638	-8	–	–	–
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	11 725	9 003	828	616	86	1 192
Johdannaiset – velat	-11 517	-9 078	-808	-569	-43	-1 019
Ostovelat	-3

(1) Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset sisältävät pääasiassa lainasaamisia asiakkailta.
(2) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 325 miljoonaa euroa instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kulussa.
(3) Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen hetkeen, jolloin merkintäaika on avoinna.
(4) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(5) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.

110

191

milj. EUR	Yhteensä	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
2019
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat (1)	252	–	3	115	54	80
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset (2)	53	21	32	–	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	97	95	2	–	–	–
Rahavarot (3)	5 913	5 835	33	20	25	–
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	9 660	7 582	1 993	85	–	–
Johdannaiset – velat	-9 639	-7 548	-2 005	-86	–	–
Myyntisaamiset	5 019	3 873	1 088	58	–	–
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat	-4 990	-43	-75	-1 209	-1 113	-2 550
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	-841	–	–	-375	-251	-215
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat	-294	-212	-82	–	–	–
Lyhytaikaiset vuokrasopimus velat	-276	-81	-195	–	–	–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat poislukien johdannaiset (4)	-646	-638	-8	–	–	–
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	11 725	9 003	828	616	86	1 192
Johdannaiset – velat	-11 517	-9 078	-808	-569	-43	-1 019
Ostovelat	-3

Liite	milj. EUR	milj. EUR
	2020	2019
Liikevaihto (1)	220	246
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-18	-11
Bruttokate	202	235
Myynnin ja hallinnon kulut	-46	-46
Liiketoiminnan muut tuotot	4	23
Liiketoiminnan muut kulut	12	-3
Liikevoitto	-34	-34
Rahoitustuotot ja -kulut
Korko- ja muut rahoitustuotot 5	176	167
Korko- ja muut rahoituskulut 5	165	131
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	341	298
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset 6	-440	-390
Tappio ennen veroja	-99	-92
Tuloverot 7	-37	17
Tilikauden tappio	-136	-75

(1) Nokia Technologies -liiketoiminnasta tuleva liikevaihto. Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

Emoyhtiön tase

Liite	milj. EUR	milj. EUR
	2020	2019
	31.12.	31.12.
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	2	2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	2	2
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet	8	9
Rakennukset ja rakennelmat	83	71
Koneet ja kalusto	8	3
Muut aineelliset hyödykkeet	10	11
Kesken erilaiset hankinnat	–	14
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	105	105
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yhtiöissä	9	18 657
Osuudet osakkuusyhtiöissä	9	–
Pitkäaikaiset sijoitukset	9, 14	1
Sijoitukset yhteensä	18 658	18 635
Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	14	2 644
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä	14	1
Muut pitkäaikaiset saamiset		28
Laskennalliset verosaamiset		–
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	2 673	3 008
Pysyvät vastaavat yhteensä	21 438	21 750
Vaihtuvat vastaavat
Myyntisaamiset saman konsernin yhtiöiltä		369
Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä		–
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	14	4 728
Muut rahoitusvarat saman konsernin yhtiöiltä	14, 15	49
Muut rahoitusvarat muilta yhtiöiltä	14, 15	149
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut saman konsernin yhtiöiltä	10	101
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	10	453
Lyhytaikaiset sijoitukset	14	1 070
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	6 919	9 694
Rahavarat	14	5 043
Vastaavaa yhteensä	33 400	34 352

Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

Liite	milj. EUR	milj. EUR
	2020	2019
	31.12.	31.12.
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	11	246
Ylikurssirahasto	11	46
Omat osakkeet	11, 12	-344
Käyvän arvon rahasto	11, 12, 13	-18
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	11, 12	15 248
Kertyneet voittovarat	11, 12	1 963
Tilikauden tappio	11, 12	-136
Oma pääoma yhteensä	17 005	17 110
Pakolliset varaukset	16	43
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset korolliset velat	14, 17	4 697
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä		460
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	5 157	4 329
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille	14, 17	8 942
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	14, 17	448
Konserni avustus saman konsernin yhtiöille		440
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille	14	144
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille	14	623
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä		155
Ostovelat saman konsernin yhtiöille		268
Ostovelat muille yhtiöille		22
Siirtovelat ja muut velat saman konsernin yhtiöille	18	44
Siirtovelat ja muut velat muille yhtiöille	18	109
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	11 195	12 858
Vieras pääoma yhteensä	16 352	17 187
Vastattavaa yhteensä	33 400	34 352

Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

Emoyhtiön rahoituslaskelma

Liite	milj. EUR	milj. EUR
	2020	2019
	1.1.-31.12.	1.1.-31.12.
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tappio	-136	-75
Oikaisut yhteensä	21 356	187
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäys	-58	-21
Korottomien lyhytaikaisten velkojen vähennys	-28	-92
Korottomien pitkäaikaisten velkojen vähennys	-155	-155
Liiketoiminnan rahavirta	-21	-156
Saadut korot	267	237
Maksetut korot	-8	-6
Maksetut muut rahoituserät, netto	-163	91
Maksetut tuloverot, netto	3	-3
Liiketoiminnan rahavirta	78	163
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja lyhytaikaisiin sijoituksiin	-24	-43
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	-6	-14
Aineellisten ja muiden aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	1	–
Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys	151	394
Lyhytaikaisten saamisten lisäys/vähennys	3 682	-2 328
Lyhytaikaisten sijoitusten ostot	-1 044	–
Lyhytaikaisten sijoitusten myynnit	16	447
Investointien rahavirta	2 776	-1 544
Rahoitustoimintojen rahavirta
Pitkäaikaisten velkojen lisäys	1 288	970
Lyhytaikaisten velkojen vähennys /lisäys	-1 617	1 007
Osingonjako	–	-560
Konserniavustukset	-390	-332
Rahoitustoimintojen rahavirta	-719	1 085
Rahavarojen vähennys	2 135	-296
Rahavarat tilikauden alussa	2 908	3 204
Rahavarat tilikauden lopussa	5 043	2 908

Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Esitysperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolain-säädännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaan. Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä. Emoyhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavat konsernin liiketoiminta- ja organisaatiomallien muutoksista johtuvat sisäisen ja ulkoisen rahoitustarpeen muutokset. Emoyhtiön tilinpäätösluvut pitävät sisällään myös Sveitsin sivuliikkeen.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Emoyhtiö tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa immateriaalioikeuksiin myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan. Emoyhtiön myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää emoyhtiön immateriaalioikeuksia, vastaavat lisenssimaksutuotot kirjataan suoriteperusteisesti niihin liittyvien sopimusten sisällön mukaisesti. Suurimmassa osassa sopimuksista konsernille jää velvollisuus jatkaa kehitystyötä ja tarjota asiakkaalle viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden aikana, jolloin tuotto kirjataan jaksottamalla tasaerissä sille ajalle, jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet täytetään.# Kyseisen myynnin jaksotettavan katsotaan kuvaavan emoyhtiön suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen immateriaaliolikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotka ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana melko vakaan tutkimus- ja kehitystyön seurauksena. Tietyissä sopimuksissa emoyhtiöllä ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun lisenssisopimuksen solmisimjakohdan immateriaalioikeuteen on myönnetty, eikä saatua lisenssimaksua tarvitse missään olosuhteissa palauttaa. Näissä tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan lisenssisopimuskauden alussa.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euromääräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Osakeperusteiset maksut

Emoyhtiöllä on kolme erilaista työntekijöille suunnattua osakepohjaista kannustinjärjestelmää: tulosperusteiset osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden osakesäästöohjelma.

Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan, kun osakkeet toimitetaan työntekijöille. Maksu sisältää verot sekä veroluonteiset maksut.

Eläkkeet

Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Eläkekulut on esitetty noudattaen paikallista lainsäädäntöä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot.

Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:

Aineettomat hyödykkeet 3–7 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat 20–33 vuotta

Koneet ja kalusto 1–10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.

Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muut yhteensä vastaavat EVL-poistoja.

Rahoitusvälineiden luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö noudattaa rahoitusvälineiden esittämisessä soveltuvin osin käyvän arvon periaatetta kirjanpitolain 5:2 a § mukaan ja siten samaa arvostus- ja laskentaperiaatetta kuin konserni.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö luokittelee rahoitusvarat seuraaviin luokkiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvostetut rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutt eisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Luokittelu tehdään emoyhtiön rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella.

Rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla.

Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan johtamiseen.

Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista.

Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli niitä ei arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta.

Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa, mikäli rahoitusvara on osa suhdeusuhdetta (ks. suojauslaskenta).

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin emoyhtiö sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusvaran.

117 Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

198 Myyntisaamiset

Myyntisaamiset sisältävät asiakkailta laskutetut summat ja summat, joissa myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet, mutta asiakkaita ei vielä ole laskutettu.

Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen asiakaslaskutuksen määräisenä vähennettynä epävarmuutta saavilla.

Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, aiempia maksuviivästyksiä, vallitsevia taloudellisia trendejä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa.

Jos saatavaa ei todennäköisesti saada perityksi, arvonalentumistappio kirjataan ja sisällytetään liiketoiminnan muihin kuluihin.

Emoyhtiö kirjaa myyntisaamisen pois taseesta vain siinä tapauksessa, että sopimukselliset oikeudet omaisuuserästä kertyviin rahavirtoihin päättyvät tai omaisuuserä ja siten myös siihen liittyvät riskit ja hyödyt luovutetaan toiselle yhtiölle.

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä on arvostettu hankintamenoon tai alempaan arvonalentumisella oikaistuun arvoon, jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi hankintamenoa pienempi.

Pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät pääosin teknologiaan liittyviä sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Nämä sijoitukset kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon.

Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia menetelmiä:

* markkinoilla noteeratut hinnat

* samanlaisten instrumenttien tilinpäätöshetken markkina-arvo

* kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuvin arvioihin sekä kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla.

Emoyhtiö käyttää harkintaa sovellettavan arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella.

Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot sijoituksista kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa.

Lyhytaikaiset sijoitukset koostuvat pääosin erittäin likvideistä korollisista sijoituksista, kuten korko- ja rahamarkkinasijoituksista, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on yli kolme kuukautta.

Sijoitukset eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja niiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.

Sijoituksia hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja.

Käyvän arvon muutokset kirjataan käyvän arvon rahaston kautta.

Sijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä markkinahinta noteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asianmukaisia arvostusmalleja.

Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, jotka eivät lukeudu kassavaroiksi, sekä sijoitukset korko- ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät yli kolmen kuukauden päästä ja jotka pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai ne sisältyvät sellaisiin sijoitusrakenteisiin, jotka muodostuvat arvopapereista ja johdannaisista, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat, pääoman takaisinmaksu ja arvonnousu, ja sijoitukset voidaan myydä koska tahansa.

Lyhytaikaiset sijoitukset sisältävät myös johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettävät määräaikaistalletukset. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon.

Korkotuotot sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvarat

Lainasaamisiin sisältyy lainoja konserniyhtiöille ja kolmansille osapuolille, jotka arvostetaan nimellisarvoon ja enintään todennäköiseen arvoon.

Lainsaamien perintäkelpoisuutta sekä lainoille saatuja vakuuksia seurataan kvartaaleittain.

Mikäli on nähtävissä, että lainan takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena, arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin lainasaatavan luonteen mukaisesti kirjanpitoarvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välisenä erotuksena.

Korkotuotot lainasaamisista kirjataan rahoitustuottoihin- ja kuluihin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa sekä erittäin likvidit korko- ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta, sekä pankkitalletuksista, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettavaksi enintään kolmen kuukauden päästä hankintahetkestä.

Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä maturiteetista johtuen sijoitusten arvonmuutosriski on merkityksetön.

Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Arvon alentumista koskevien vaatimusten mukaisesti emoyhtiö kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta sekä lainatakaussopimuksista ja luottositoumuksista.

Emoyhtiö arvostaa rahoitusinstrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa kvartaaleittain.

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.# Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö luokittelee rahoitusvelat seuraaviin luokkiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat. Kirjanpitolain 5:2a § mukaisesti emoyhtiö luokittelee johdannaisvelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja kaikki muut rahoitusvelat nimellisarvoon.

Korolliset velat

Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja johdannaistransaktioiden vakuudet, kirjataan nimellisarvoon. Transaktiokulut kirjataan siirtosaamisiin ja jaksotetaan tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä lainan korot kirjataan rahoituskuluihin ja -tuottoihin instrumentin pitoaikana.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti.

118

199

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauksen käytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin. Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Korkojohdannaisista aiheutuvat korkotuotot tai -kulut jaksotetaan tuloslaskelmaan tilikauden aikana.

Suojauslaskenta

Suojauslaskennassa käytettävissä olevia johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiostrategian osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.

Emoyhtiö käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Koronvaihtosopimuksia sekä korko- ja valuutanvaihtojohdannaisia käytetään suojaamaan korko- ja valuuttariskiä. Emoyhtiön velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen sellainen käyvän arvon muutoksen osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.

Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoron vaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon omaan pääomaan. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmällä.

Emoyhtiö soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeksi laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan korko- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on määritelty osittain käyvän arvon suojiksi ja osittain rahavirran suojiksi. Korko- ja valuutanvaihtosopimusten kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja siirretään tulosvaikutteiseksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat.

Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon omaan pääomaan.

Laskennalliset verot

Yhtiö arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuisia että epäsuotuisia seikkoja tässä arvioinnissa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Arvioinnissa otetaan huomioon, että Nokian Suomen-yhtiöiden välillä verotettavaa tuloa voidaan tasata konserniavustuksen avulla.

Yhtiö ei pidä 31.12.2020 mennessä tekemänsä arvion perusteella todennäköisenä, että se pystyy hyödyntämään käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tämän seurauksena yhtiö kirjasi poistavansa taseesta laskennallisia verosaamisia vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä. Viime vuosien kumulatiivinen kannattavuus Suomessa, ilman eräitä Alcatel-Lucent-hankinnan integraatioon liittyviä kertaluonteisia kuluja, on vaihtumassa kumulatiivisesta voitosta kumulatiiviseksi tappioksi.

Mikäli yhtiö on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, se kirjaa käyttämättömistä verotuksellisista tappioista sekä verotukseen liittyvistä hyvityksistä laskennallisen verosaamisen vain siihen määrään asti kuin sillä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia eroja tai kuin sillä on muuta vakuuttavaa näyttöä siitä, että syntyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan se pystyy hyödyntämään käyttämättömät verotukselliset tappiot tai verotukseen liittyvät hyvitykset tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa kertyvälle verotettavalle tulolle suotuisana näyttönä voidaan antaa vähemmän painoarvoa arvioitaessa laskennallisen verosaatavan kirjaamista, jos on muuta epäsuotuista näyttöä, kuten kertyneitä tappioita, joita voidaan pitää vahvana osoituksena siitä, että tulevaisuudessa ei ehkä ole käytettävissä verotettavaa tuloa.

Yhtiö jatkaa laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen arviointia, erityisesti toteutuneen voiton seurantaa, tulevina kausina ja se voi mahdollisesti kirjata laskennallisen verosaamisen takaisin taseeseensa, jos riittävä verotuksellinen kannattavuus saavutetaan uudelleen.

119

Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

200

2. Henkilöstökulut

milj. EUR	2020	2019
Palkat	41	38
Osakeperusteiset maksut	2	9
Eläkekulut	1	3
Henkilösivukulut	1	1
Yhteensä	45	51

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä

	2020	2019
Markkinointi	72	69
Hallinto	151	151
Yhteensä	223	220

Henkilöstö 31.12. 222 219

Johdon palkkiot

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 35, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.

3. Tilintarkastajan palkkiot

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Nokian tilintarkastajana tilikauden aikana, joista viimeisin päättyi 31.12.2019 ja Deloitte Oy tilikautena 1.1.-31.12.2020. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tilikaudeksi, joka alkaa valintaa seuraavana tilikautena.

Seuraavassa taulukossa on esitetty PricewaterhouseCoopers Oy:lle (2019) ja Deloitte Oy:lle (2020) palvelutyypeittäin kyseisten vuosien päättyessä suoritetut palkkiot:

Emoyhtiö	Nokia konserni
milj. EUR	2020	2019	2020
Tilintarkastuspalkkiot	10	4	22
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot	–	–	–
Veropalveluihin liittyvät palkkiot	–	–	1
Muut palkkiot	2	–	2
Yhteensä	12	4	25

Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 1 700 tuhannella eurolla vuonna 2020. Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 20 tuhannella eurolla ja muita palveluita 1 680 tuhannella eurolla.

Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle ja konserniyhtiöille 1 700 tuhannella eurolla vuonna 2020. Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 20 tuhannella eurolla ja muita palveluita 1 680 tuhannella eurolla.

PricewaterhouseCoopers Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 190 tuhannella eurolla vuonna 2019. Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä tarkoitettuja toimeksiantoja 0 tuhannella eurolla ja muita palveluita 190 tuhannella eurolla.

PricewaterhouseCoopers Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastusp alveluita emoyhtiölle ja konserniyhtiöille 252 tuhannella eurolla vuonna 2019. Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitettuja toimeksiantoja 47 tuhannella eurolla ja muita palveluita 205 tuhannella eurolla.

4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

milj. EUR	2020	2019
Muut tuotot
Verokorvaukset ja korkotuotto	11	6
Vuokratuotot	2	1
Pitkäaikaisten sijoitusten myyntivoitto	–	1
Muut tuotot	10	4
Yhteensä	23	12
Muut kulut
Pitkäaikaisten sijoitusten myyntitappio	–	-22
Tappio aineellisista hyödykkeiden käytöstäpoistamisesta	–	-9
Myyntisaamisten alaskirjaukset	-1	-2
Muut kulut	-2	-1
Yhteensä	-3	-34

120

201

5. Rahoitustuotot ja -kulut

milj.## EUR 2020 2019

Korko- ja muut rahoitustuotot

	2020	2019
Korkotuotot saman konsernin yhtiöiltä	261	238
Korkotuotot muilta yhtiöiltä	11	64
Kurssivoitot/tappiot, netto	56	87
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä	–	2
Yhteensä	328	391

Korko- ja muut rahoituskulut

	2020	2019
Korkokulut saman konsernin yhtiöille	-31	-92
Korkokulut muille yhtiöille	-125	-163
Muut rahoituskulut muille yhtiöille	-7	-5
Yhteensä	-163	-260

Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät 118 miljoonaa euroa tuottoa koskien johdannaisia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa (129 miljoonaa euroa tuottoa vuonna 2019) ja 122 miljoonaa euroa kulua koskien velkoja, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa (133 miljoonaa euroa kulua vuonna 2019).

6. Konserniavustukset

	milj. EUR	2020	2019
Myönnetty		-440	-390
Yhteensä		-440	-390

7. Tuloverot

	milj. EUR	2020	2019
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot		6	-3
Laskennalliset verot (1)		-43	20
Yhteensä		-37	17
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta		-132	-60
Tuloverot tilinpäätössiirroista		88	78
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta		7	-1
Yhteensä		-37	17

Laskennalliset verot

	milj. EUR	2020	2019
		Laskennalliset verosaamiset	Laskennalliset verovelat
Yhteensä ennen netotusta		–	–
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus		–	–
Yhteensä netotuksen jälkeen		–	–

(1) Laskennallinen vero sisältää laskennallisten verosaamisten kirjauksen pois taseesta, katso liitetieto 1, Laskentaperiaatteet.

121 Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

8. Aineelliset hyödykkeet

milj. EUR	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	8	163	19	15	1	206
Lisäykset	1	–	–	–	14	15
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	-17	-6	–	–	-23
Uudelleenluokittelu	–	1	–	–	-1	–
Hankintameno 31.12.2019	9	147	13	15	14	198
Kertyneet poistot 1.1.2019	-1	-78	-17	-3	–	-99
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	8	6	–	–	14
Poistot (1)	–	-6	-1	-1	–	-8
Kertyneet poistot 31.12.2019	-1	-76	-12	-4	–	-93
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	7	85	2	12	1	107
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	8	71	1	11	14	105
Hankintameno 1.1.2020	9	147	13	15	14	198
Lisäykset	1	4	2	–	–	7
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-1	–	–	–	–	-1
Uudelleenluokittelu	–	13	1	–	-14	–
Hankintameno 31.12.2020	9	164	16	1	–	204
Kertyneet poistot 1.1.2020	–	-76	-12	-4	–	-92
Poistot (1)	–	-5	-1	-1	–	-7
Kertyneet poistot 31.12.2020	–	-81	-13	-5	–	-99
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	8	71	1	11	14	105
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	9	83	3	10	–	105

(1) Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin.

122

9. Sijoitukset

milj. EUR		2020	2019
Osuudet saman konsernin yhtiöissä	Hankintameno 1.1.	18 633	18 590
	Lisäykset	24	43
	Kirjanpitoarvo 31.12.	18 657	18 633
Osuudet osakkuusyhtiöissä	Hankintameno 1.1.	1	1
	Arvonalentumistappiot	-1	–
	Kirjanpitoarvo 31.12.	–	1
Pitkäaikaiset sijoitukset	Hankintameno 1.1.	1	22
	Arvonalentumistappiot	–	-21
	Kirjanpitoarvo 31.12.	1	1

Osuudet osakkuusyhtiöissä

Osakkuusyhtiö	Omistusosuus %	Kirjanpitoarvo milj. EUR
Noksel A.S.	20	–

10. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut

milj. EUR	2020	2019
Odotettavissa oleva Nokia Shanghaï Bellin määräysvallettomien omistajien osuudesta maksettava käteismaksu (1)	420	631
Jaksotetut korkotuotot	56	70
Kertyneet rojaltituotot	7	11
Muut siirtosaamiset saman konsernin yhtiöiltä	44	13
Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	27	23
Yhteensä	554	748

(1) Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

123

Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

11. Oma pääoma

milj. EUR	Osakepääoma	Ylikurssi-rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet (1)	Käyvän arvon rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
1.1.2019	246	46	-401	-2	15	197	2 599
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen	–	–	57	–	2	-1	58
Käyvän arvon rahaston muutos, nettotuotot/-kulut	–	–	–	2	–	–	2
Osingonjako	–	–	–	–	–	-560	-560
Tilikauden tappio	–	–	–	–	–	-75	-75
31.12.2019	246	46	-344	–	15	199	1 963
1.1.2020	246	46	-344	–	15	199	1 963
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen	–	–	–	49	–	–	49
Käyvän arvon rahaston muutos, nettotuotot/-kulut	–	–	–	-18	–	–	-18
Tilikauden tappio	–	–	–	–	–	-136	-136
31.12.2020	246	46	-344	-18	15	248	1 827

(1) Omat osakkeet vähentävät kertyneitä voittovaroja.

12. Jakokelpoiset varat

milj. EUR	2020	2019
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15 248	15 199
Kertyneet voittovarat	1 963	2 038
Omat osakkeet	-344	-344
Tilikauden tappio	-136	-75
Vapaa oma pääoma yhteensä	16 730	16 818
Käyvän arvon rahasto	-18	–
Jakokelpoiset varat yhteensä	16 712	16 818

13. Käyvän arvon rahasto

milj. EUR	Verojen Ennen veroja	Vero jälkeen	Ennen veroja	Vero jälkeen	Ennen veroja	Vero jälkeen	Ennen veroja	Vero jälkeen
1.1.2019	-4	1	-3	–	–	–	1	-3
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut	8	-2	6	8	-2	6	–	–
Siirto tuloslaskelmaan	-2	–	-2	-10	2	-8	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset
Käyvän arvon rahaston muutos, nettotuotot/-kulut	–	–	–	–	–	–	-1	-1
31.12.2019	2	–	2	-2	–	-2	–	–
1.1.2020	2	–	2	-2	–	-2	–	–
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut	-18	–	-18	-7	1	-6	–	–
Siirto tuloslaskelmaan	–	–	–	7	-1	6	–	–
31.12.2020	-16	–	-16	-2	–	-2	–	–

124

205

14. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän perusteella. Kolme hierarkiataa soa perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä syöttötietojen arviointia tarvitaan sitä enemmän, mitä ylemmälle tasolle siirrytään. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Konserni luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle. Oheisessa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.

milj. EUR	Kirjanpitoarvo hankintameno	Käypä arvo (1) Taso 1	Käypä arvo (1) Taso 2	Käypä arvo (1) Taso 3	Jaksotettu tulosvaikutteisesti Taso 1	Jaksotettu tulosvaikutteisesti Taso 2	Jaksotettu tulosvaikutteisesti Taso 3	Käypään arvon rahaston kautta Yhteensä	Yhteensä
31.12.2020
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	–	–	1	–	–	–	1	1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	2 644	–	–	–	–	–	–	2 644	2 644
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä	1	–	–	–	–	–	–	1	1
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	4 728	–	–	–	–	–	–	4 728	4 728
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset saman konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaise t	–	–	49	–	–	–	–	49	49
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaise t	–	–	149	–	–	–	–	149	149
Lyhytaikaiset sijoitukset	134	–	836	–	–	100	–	1 070	1 070
Rahavarat	2 502	–	2 541	–	–	–	–	5 043	5 043
Rahoitusvarat yhteensä	10 009	–	3 575	1	–	100	–	13 685	13 685
Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	4 697	–	–	–	–	–	–	4 697	4 779
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille	8 942	–	–	–	–	–	–	8 942	8 942
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	448	–	–	–	–	–	–	448	448
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille sisältäen johdannaise t	–	–	144	–	–	–	–	144	144
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen johdannaise t	–	–	203	420	–	–	–	623	623
Rahoitusvelat yhteensä	14 087	–	347	420	–	–	–	14 854	14 936

125

Tilinpäätös

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

206

milj. EUR	Kirjanpitoarvo hankintameno	Käypä arvo (1) Taso 1	Käypä arvo (1) Taso 2	Käypä arvo (1) Taso 3	Jaksotettu tulosvaikutteisesti Taso 1	Jaksotettu tulosvaikutteisesti Taso 2	Jaksotettu tulosvaikutteisesti Taso 3	Käypään arvon rahaston kautta Yhteensä	Yhteensä
31.12.2019
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	–	–	1	–	–	–	1	1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	2 915	–	–	–	–	–	–	2 915	2 915
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä	7	–	–	–	–	–	–	7	7
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	8 427	–	–	–	–	–	–	8 427	8 427
Muut lyhytaikais et rahoitussaamiset saman konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaise t	–	–	53	–	–	–	–	53	53
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaise t	–	–	80	–	–	–	–	80	80
Lyhytaikaiset sijoitukset	43	–	–	–	–	–	–	43	43
Rahavarat	1 306	–	1 602	–	–	–	–	2 908	2 908
Rahoitusvarat yhteensä	12 698	–	1 735	1	–	–	–	14 434	14 434
Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	3 714	–	–	–	–	–	–	3 714	3 751
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille	10 997	–	–	–	–	–	–	10 997	10 997
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	5	–	–	–	–	–	–	5	5
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille sisältäen johdannaise t	–	–	70	–	–	–	–	70	70
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen johdannaise t	–	–	151	631	–	–	–	782	782
Rahoitusvelat yhteensä	14 716	–	220	631	–	–	–	15 568	15 605

(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.## Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu varoja ja velkoja, joiden markkinahinnat ovat julkisia, mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa emoyhtiön listatuista joukkovelkakirjoista ja muista arvopapereista, vapaasti ostettavat ja myytävät johdannaiset, sekä eräitä muita tuotteita. Taso 3 sisältää suuren määrän sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin rahastoihin. Tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai useammalla arvostustekniikalla: markkin alähtöisessä lähestymistavassa käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja tuottopohjainen lähestymistapa perustuu odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Listaamattomien rahastojen tapauksessa rahastonhoitaja saattaa valita sopivat arvostustekniikat syöttötietojen saatavuuden ja luotettavuuden perusteella. Joissakin tapauksissa tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää useita arvostustekniikoita. Tason 3 käyvän arvon määrittämisessä käytettäviä syöttötietoja ovat muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoin tai vastaavilla instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot, toteutetut tai valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten tai vastaavien liikkeeseenlaskijoiden transaktiot taustalla olevalla sijoituksella, rahoituskierrokset, pääomitus tai liikkeeseenlaskijan toteuttamat muut transaktiot, liikkeeseenlaskut osake- tai velkamarkkinoilla sekä muutokset taloudellisissa tunnusluvuissa tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen mukaan maksuvalmiuteen, luottokelpoisuuteen, markkinoihin ja/tai muihin tekijöihin liittyvillä riskeillä. Käypää arvoa saatetaan oikaista heikon markkinanlikviditeetin ja/tai luovutuskelpoisuuden perusteella, ja sijoituksen hoitaja voi arvioida arvon alentumisen määrän, mikäli markkinatietoja ei ole saatavilla. Tason 3 sijoitukset arvostetaan jokaisena raportointipäivänä ottaen huomioon muutokset arvioissa, ennusteissa ja oletuksissa sekä muutokset taloudellisissa ja muissa asiaan kuuluvissa olosuhteissa. Suurin osa venture fund -rahastoista sijoittaa digitaalisen terveydenhuollon-, ohjelmistoliiketoiminnan- ja yrityssektorin toimialoille, ja vaikka 31.12.2020 julkaisemattomiin syöttötietoihin liittyy lisääntynyt epävarmuutta johtuen COVID-19 aiheuttamasta vallitsevasta markkinatilanteesta, vaikutus venture fund -sijoitusten käypään arvoon on toistaiseksi katsottu olevan määrältään rajallinen. Tason 3 sijoitukset sisältävät venture fund -rahastoja, jotka sijoittavat satoihin yksittäisiin, useilla eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla toimiviin yrityksiin. Siten arviot ja oletukset, joita sijoituksen hoitaja käyttää julkaistujen syöttötietojen puuttumisen takia, voivat vaikuttaa yksittäisten sijoitusten käypään arvoon, mutta millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta tason 3 sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään. Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy rahoitusvelka China Huaxinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion loppulisopimusta, jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa kokonaisuudessaan emoyhtiölle myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Tason 3 rahoitusvelan käypä arvo määritetään odotetun tulevan käteissuorituksen nykyarvon mukaan. Kyseisellä rahoitusvelalla ei ole tuloslaskelmavaikutusta. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

Laskelmat tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:

Taso 3 rahoitusvarat (milj. EUR)	Taso 3 rahoitusvelat (milj. EUR)
1.1.2019 22	1.1.2019 -618
Nettotappio tuloslaskelmassa -21	Nettotappio tuloslaskelmassa –
Muut muutokset –	Muut muutokset -13
31.12.2019 1	31.12.2019 -631
1.1.2020 1	1.1.2020 -631
Muut muutokset –	Muut muutokset 211
31.12.2020 1	31.12.2020 -420

Tason 3 venture fund -sijoitusten ja muiden vastaavien sijoitusten voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. 31.12.2020 taseeseen sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista kirjattiin tuloslaskelmaan 0 miljoonan euron nettovoitto/-tappio (21 miljoonan nettotappio vuonna 2019).

15. Johdannaiset

	Vastattava a (milj. EUR)
	Käypä arvo (1)	Nimellisarvo (2)
31.12.2020
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset (3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	–	–	-154
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt	147	7 359	-49
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt	49	3 032	-141
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt	3	279	–
Ostetut valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	6	–
Myydyt valuuttaoptiot, muut yhtiöt	–	–	6
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	–	-3
Yhteensä	199	10 676	-347
31.12.2019
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset (3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	–	–	-49
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt	71	8 654	-101
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt	53	3 082	-65
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt	9	996	–
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	–	-5
Yhteensä	133	12 732	-220

(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2) Sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruutettu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojauksin instrumenteiksi. Johdannaisten luokittelu ylläolevassa taulukossa suojauslaskennan soveltamisen mukaan perustuu johdannaisten käyttöön ja kirjaamiseen yhtiön erillisellä tilinpäätöstä varten. Luokittelu voi olla erilainen konsernitilinpäätöksessä. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 25, Johdannaiset.

16. Pakolliset varaukset

milj. EUR	2020	2019
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät	32	45
Muut	11	10
Yhteensä	43	55

17. Korollinen vieras pääoma

Kirjanpitoarvo milj. EUR	Liikkeeseenlaskija/velallinen	Rahoitusväline	Valuutta	Nimellisarvo (milj.)	Lopullinen eräpäivä	2020	2019
Nokia Oyj	1,00 % velkakirja (1)(2)	EUR	350	Maaliskuu 2021	350	500
Nokia Oyj	3,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2022	418	447
Nokia Oyj	2,00 % velkakirja	EUR	750	Maaliskuu 2024	766	770
Nokia Oyj	EIP T&K laina (3)	EUR	500	Helmikuu 2025	500	–
Nokia Oyj	NIB T&K laina (4)	EUR	250	Toukokuu 2025	250	250
Nokia Oyj	2,375 % velkakirja (1)	EUR	500	Toukokuu 2025	500	–
Nokia Oyj	2,00 % velkakirja	EUR	750	Maaliskuu 2026	767	771
Nokia Oyj	4,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2027	451	456
Nokia Oyj	3,125 % velkakirja (1)	EUR	500	Toukokuu 2028	500	–
Nokia Oyj	6,625 % velkakirja	USD	500	Toukokuu 2039	545	520
Nokia Oyj	Muut velat saman konsernin yhtiöille					942	997
Nokia Oyj	Muut velat muille yhtiöille					98	5
Yhteensä						14 087	14 716

(1) Nokia laski toukokuussa 2020 liikkeeseen 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa vuonna 2025 erääntyvän 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jonka vuotuinen kuponkikorko on 2,375 prosenttia ja vuonna 2028 erääntyvän 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jonka vuotuinen kuponkikorko on 3,125 prosenttia. Uusista joukkovelkakirjalainoista saaduista varoista 150 miljoonaa euroa käytettiin vuonna 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan osittaiseen takaisinostoon.
(2) Tammikuussa 2021 konserni käytti liikkeellelaskijan optio-oikeuden lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Lunastuspäivä oli 15.2.2021. Katso liitetieto 25, Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat.
(3) Nokia nosti Euroopan investointipankilta (EIP) 500 miljoonan euron lainan helmikuussa 2020.
(4) Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) nostettu laina maksetaan takaisin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2023, 2024 ja 2025.

Merkittävät rahoitusjärjestelyt ja ohjelmat:

Rahastojärjestely	Valuutta	Nimellisarvo (milj.)	Nostettu (milj. EUR) 31.12.2020	Nostettu (milj. EUR) 31.12.2019	Sitoutunut / Sitoutumaton
Luottolimiittisopimus (1)	EUR	1 500	–	–	Sitoutunut
Suomalainen yritys todistusohjelma	EUR	750	–	–	Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper Note -ohjelma	EUR	1 500	–	–	Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma (2)	EUR	5 000	2 850	2 000	Sitoutumaton
Yhteensä			2 850	2 000

(1) Nokia käytti kesäkuussa 2020 option luottolimiittisopimuksensa eräpäivän pidentämiseen, minkä seurauksena sopimus erääntyy kesäkuussa 2025 yhden vuoden jatko-optiolla, lukuun ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.
(2) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat lasketaan liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa. Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.

18. Siirtovelat ja muut velat

milj. EUR	2020	2019
Jaksotetut korkokulut	47	29
Palkat ja sosiaalikulut	21	14
ALV ja muut välilliset verot	19	23
Muut siirtovelat saman konsernin yhtiöille	44	42
Muut siirtovelat muille yhtiöille	22	15
Yhteensä	153	123

19. Vakuudet ja vastuusitoumuksetEUR 2020 2019

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta
Vuokratakaukset 274 245
Muut takaukset 1 225 1 412
Vastuusitoumukset muiden yh tiöiden puolesta
Muut takaukset 5 5
Leasing- ja muu t vuokravastuut olivat y hteensä 2 miljoonaa euroa 31.12.2020 (2 miljoonaa euroa vuonna 2019).

1. Johdolle myönnetyt lainat
   Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei ollut myönnettyjä lainoja 31.12.2020 eikä 31.12.2019.

2. Rahoituslaskelman liitetiedot
   milj. EUR | 2020 | 2019
   ------- | -------- | --------
   Oikaisut | |
   Poistot | 7 | 8
   Tuloverot | 41 | -17
   Rahoitustuotot - ja kulut, netto | -182 | -233
   Arvonalentumistappiot | 1 | 21
   Hyödykkeiden käytöstä poistamiset | 1 | 9
   Osakeperusteiset maksut | 49 | 9
   Konserniavustukset | 440 | 390
   Yhteensä | 356 | 187
   129 | |
   Tilinpäätöksen Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa | 210 |

3. Tytäryhtiöt
   Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 32, Konserniyhtiöt.

4. Emoyhtiön osakkeet
   Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 20, Emoyhtiön osakkeet.

5. Rahoitusriskien hallinta
   Konsernilla on systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa rahoitusriskien hallintaan koskien kaikkia liiketoimintoja ja -prosesseja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät toimintatavat ja prosessit ovat konsernitasoisia, eikä emoyhtiöllä ole omia tai erillisiä rahoitusriskien hallintaan liittyviä toimintatapoja tai prosesseja. Näin ollen kaikki sisäiset ja ulkoiset rahoitusriskialtistukset ja transaktiot käsitellään konsernin rahoitusriskien hallintastrategian yhteydessä. Emoyhtiö toimii keskitetysti konsernin pääyhtiönä ulkoisten rahoitusriskien hallinnassa. Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä ja toteuttaa kaikki merkittävät rahoitustransaktiot pankkien kanssa sekä vastaavat sisäiset rahoitustransaktiot konsernin sisällä. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 36, Rahoitusriskien hallinta.

6. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
   Joukkovelkakirjalainan lunastus
   Tammikuussa 2021 konserni käytti liikkeellelaskijan optio-oikeuden lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Lunastuspäivä oli 15.2.2021.

130
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2020 allekirjoitus
Emoyhtiön 31.12.2020 taseen mukaan jakokelpoiset varat olivat 16 712 miljoonaa euroa. Emoyhtiö raportoi tappion tilikaudelle 2020. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että ei tilikaudelta 2020 jaeta osinkoa. Ehdotettu varojenjako on linjassa yhtiön voitonjakoperiaatteiden kanssa. Vuoden 2020 tilinpäätöksen antamisen hetkellä yhtiön osakemäärä on 5 675 461 159. (1)
(1) Yhtiön osakkeiden lukumäärä 31.12.2020 oli 5 653 886 159, minkä jälkeen yhtiö on rekisteröinyt 21 575 000 uutta osaketta.

1. maaliskuuta 2021
   Sari Baldauf
   Hallituksen puheenjohtaja
   Bruce Brown
   Jeannette Horan
   Elizabeth Nelson
   Carla Smits-Nusteling
   Kari Stadigh
   Thomas Dannenfelt
   Edward Kozel
   Søren Skou
   Pekka Lundmark
   Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 4. maaliskuuta 2021
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT

131
Allekirjoitukset
Tilintarkastuskertomus
Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenvedon merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntoomme esitämme, että
* konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
* tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle antaman lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa. Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja ymmärryksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 3 kohdassa Tilintarkastajan palkkiot. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Soveltamamme olennaisuus
Määrittelimme olennaisuuden sen kokoluokan virheellisyytenä tilinpäätöksessä, joka todennäköisesti vaikuttaisi taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella. Käytimme olennaisuutta sekä suunnitellessa työmme laajuutta että arvioidessamme työmme tuloksia. Ammatilliseen harkintaamme perustuen, olemme päättäneet konsernitilinpäätöksen olennaisuuden seuraavasti:

Konsernitilinpäätöksen olennaisuus
Olennaisuus	€170 miljoonaa
Olennaisuuden määrittämisen vertailukohde	0,8 % konsernin liikevaihdosta ja 2,1 % bruttokatteesta
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Huomioiden liikevaihdon ja bruttokatteen merkitys sijoittajille ja muille tilinpäätöksen käyttäjille olemme käyttäneet näitä pääasiallisina vertailukohtina olennaisuuden määrittämiselle. Johtuen konsernin tulostason vaihtelevuudesta viimeisinä vuosina, tappion ennen veroja hyödyntämistä ei pidetty kohtuullisena.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. Olemme ottaneet tarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuva olennaisen virheellisyyden riski.

132
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
---|---
Fixed Networks -toimintasegmentin liikearvo - pitkän aikavälin ennuste sekä loppuarvon liikevoittoarvostusmallissa | Katso liitetiedot, 2, 4, 14 sekä 17 tilinpäätöksessä. Konsernin liikearvo on syntynyt pääosin Alcatel-Lucentin hankinnan yhteydessä ja sisältää liikearvoa myös useista muista liiketoimintojen yhdistämisistä. Liikearvon määrä Fixed Networks -toimintasegmentissä oli 609 miljoonaa euroa ja sisältyy yhtiön kokonaisliikearvoon, joka oli 5 074 miljoonaa euroa 31. joulukuuta 2020. Konsernin johdon arvioon liikearvon arvonalentumisesta sisältyy rahavirtaa tuottavien yksiköiden käypien arvojen vertaamista niiden kirjanpitoarvoihin vähintään vuosittain kansainvälisen tilinpäätösstandardin (IAS) 36 Omaisuuserien arvon alentuminen mukaisesti. Johdon käyttämä diskontattujen rahavirtojen malli käyttää yksityiskohtaista kolmen vuoden ennustejaksoa sekä seuraavan seitsemän vuoden rahavirtaennusteita, jotka heijastavat asteittaista siirtymää loppuarvon rahavirtaennusteisiin. Konsernin käyttämä malli sisältää useita olettamia, mukaan lukien diskonttauskannan sekä kasvuennusteen ja on erityisen herkkä liikevoiton muutoksille. Mallin herkkyys on erityisen ilmeinen Fixed Networks -toimintasegmentissä, jossa kirjanpitoarvon ja käyvän arvon välinen ero on pysynyt alhaisena koko vuoden 2020. Tästä johtuen on olemassa riski, että konsernin johdon liikearvon arvonalentumisesta_laskenta Fixed Networks -toimintasegmentin osalta käyttää pitkän aikavälin ennusteissa ja loppuarvossa kannattavuuden osalta oletamia, jotka johtaisivat väärään johtopäätökseen arvonalenemisen osalta tai arvonalenemisen kirjaamiseen liian pienenä. Liikearvon käyvän arvon määrittäminen sisältää merkittävästi johdon harkintaa liikevoiton pitkän aikavälin ennusteissa sekä loppuarvossa. Tämä edellytti merkittävää harkintaa myös tilintarkastajalta ja lisäsivät tilintarkastustoimenpiteiden työmäärää sekä vaativat käyvän arvon erityisasiantuntijoiden ja toimialasiantuntijoiden mukaan ottamisen. Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.# Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastustoimenpiteemme liittyen konsernin johdon liikevoiton ennusteisiin Fix ed Networks – toimin tasegmentin pitk än aikavälin ennusteisiin sek ä arvostusmallin loppuarvossa, sisälsivät muun muassa seuraavaa:

• Olemme testanneet liikearvon kontrollien asianmukaisuutta ja toiminnan tehokkuutta, erityisesti liittyen kirjanpitoarvon ja käyvän arvon määrittämiseen sekä ennustamiseen;
• Olemme haastatelleet johdon avainhenkilöitä ymmärtääksemme ennusteprosessia, mukaan lukien pääoletuksia siitä, miten liikevoitto on määritetty;
• Olemme arvioineet käyvän arvon erityisasiantuntijoidemme avustuksella mallin matemaattisen oikeellisuuden, arvioineet arvostuksessa käytettyjä oletuksia ja arvioineet tiettyjen oletusten kohtuullisuutta Fixed Network -toimin tasegmentissä (esim. diskonttauskorkokanta, loppuarvon liikevoitto, verrokk
  yhtiöt jne.);
• Olemme arvioineet ennustettua liikevoittoa pitkän aikavälin ennusteessa sekä loppuarvossa vertaamalla näitä (1) historialliseen ja ennustettuun verrokk
  yhtiöiden dataan (2) aiempien vuosien toteumaan sekä (3) edellisen vuoden ennusteeseen;
• Olemme lukeneet analyytikkojen raportteja havaitaksemme tukevaa tai ristiriitaista informaatiota liittyen konsernin johdon käyttämiin oletuksiin määritettäessä liikevoittoa. Kaikki ristiriitainen informaatio arvioitiin ja suoritimme lisätiedusteluja ja -toimenpiteitä tarvittaessa;
• Arvioimme tiettyjä konsernin johdon oletuksia ennusteissa perustuen keskusteluihin Fixed Networks -toimialan asiantuntijoiden kanssa ja
• Teimme trendianalyysiä liikevoittoennusteista Fixed Network toimintasegmentin liike toimintayksiköille, jotka ovat yksi yksikkö toimintasegmenttiä alempana, havaitaksemme muutoksia tai epäjohdonmukaisuuksia liiket oiminta
  ymmärrykseemme nähden.

133

Tilintarkastuskertomus jatkoa

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Liikevaihdon tuloutus - Suoritevelvoitteiden määrittäminen Nokia Networks ja Nokia Software liiket oimintojen osalta

Katso liitetiedot 2, 4 ja 7 tilinpäätöksessä. Yhtiö tulouttaa liikevaihtoa sopimuksista IFRS15, Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisesti, mikä sisältää usein monia yksilöitäviä suoritevelvoitteita liittyen muun muassa laitteistoon, ohjelmistoihin ja palveluihin. Sopimuksen mukainen transaktiohinta on kohdistettu näille yksilöitäville suoritevelvoitteille erillismyyntihinnan perusteella, jonka yhtiön johto on määrit
t
änyt. Erillismyyntihinnan määrittämiseen liittyy merkittävää arvionvaraisuutta, paljon erilaista informaatiota ja taustalaskelmia. Kaikilla edellä mainituilla tekijöillä on suora vaikutus tuloutettavan liikevaihdon määrään ja ajoitukseen.

Erillismyyntihinnan määrittämisessä vaaditaan vieläkin merkittävämpää arvionvaraisuutta silloin, kun yhtiöllä on vain rajallisesti kokemusta vastaavan tuotteen myymisestä aiemmin. Tällainen tilanne on esimerkiksi 5G-teknologialla tietyillä markkinoilla.

Ot
t
aen huomioon edellä mainitun erillismyyntihintoihin liittyvän arvionvaraisuuden, myös tilintarkastajalta vaaditaan erityistä harkintaa erillismyyntihintojen oikeellisuuden varmistamisessa. Koska yksittäisen sopimuksen erillismyyntihinnan määrityksessä on käytetty laajasti erilaista informaatiota sekä laskentaa ja erilaiset sopimukset poikkeavat toisistaan, tilintarkastajalta vaaditaan myös merkittävää panostusta oikean ja riittävän tilintarkastusevidenssin hankintaan.

Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Olemme toteuttaneet erillismyyntihintojen määrittämiseen ja transaktiohinnan kohdistamiseen liittyen muun muassa seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Olemme arvioineet yhtiön johdon laatimia yleisiä laskentaperiaatteita liittyen transaktiohinnan kohdistamiseen varmistaaksemme, että laskentaperiaatteet ovat IFRS15 Myyntituotot asiakassopimuksista standardin mukaisia;
• Olemme testanneet myynnin tulouttamiseen liittyvien kontrollien toiminnallista tehokkuutta keskittyen erityisesti kontrolleihin, jotka liittyvät erillismyyntihintojen määrittämiseen suurimpien ja monimutkaisimpien sopimusten osalta;
• Olemme hyödyntäneet analytiikkaa tunnistaaksemme riskillisimmät sopimukset perustuen rahalliseen arvoon, monimutkaisuutteen sekä sopimuksen sisältämiin uusiin tuotteisiin. Viimeksi mainittuja ovat esimerkiksi 5G-teknologiaa sisältävät sopimukset, sillä 5G-teknologiaa sisältävien sopimusten erillismyyntihintoja varten on saatavilla vain rajallinen määrä objektiivista tarkastusevidenssiä. Analytiikan perusteella riskiksi tunnistettujen sopimusten osalta olemme käyneet lävitse sopimusten ehdot ja johdon näiden perusteella määrittelemät sopimuskohtaiset laskentaperiaatteet ja arvioineet, että nämä ovat IFRS15 standardin mukaisia;
• Olemme arvioineet edellä mainittujen sopimusten erillismyyntihintojen määrittämisessä käytettyjen sopimuskohtaisten laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta varmistaaksemme, että laskentaperiaatteet ovat IFRS15 standardin mukaisesti yksilöitävien suoritevelvoitteiden luonne huomioiden;
• Olemme testanneet edellä mainittujen sopimusten erillismyyntihintojen määrittämisessä käytetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla vastaaviin asiakkaisiin tai vastaaviin myyntitapahtumiin arvioidaksemme erillismyyntihintojen määrittämisen yhdenmukaisuutta konsernissa;
• Olemme testanneet edellä mainittujen sopimusten osalta laskentaa, jolla transaktiohinta on kohdistettu yksilöitäville suoritevelvoitteille erillismyyntihinnan perusteella ja
• Olemme testanneet liikevaihtokirjauksia matemaattisen oikeellisuuden varmistaaksemme, että erillismyyntihintojen allokaatio on tehty johdon määrit
  t
  ämien sopimuskohtaisten laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyty
t
t
en kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

134

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritetussa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaisen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.# Tilintarkastuskertomus

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu tilinpäätöksestä ja muusta informaatiosta

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomio epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettyihin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaavat tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitetyt tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoi-mia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoi-mintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puut-teellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana. Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varo-toimista. Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävi-mpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, että kyseisestä seikasta ei viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvollisuudet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen 21.5.2019 valitsemana tilintarkastajana tilikaudella 1.1.-31.12.2020, yh-täjaksoisesti yhden (1) vuoden.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpää-töstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Tilinpää-töstä koskeva lausuntomme ei kata muutakaan informaatiota. Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpää-töksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tie-dämyksen kanssa tai vaikuttaako se muuten olevan olennaisesti virheellistä. Toimintaker-tomuksen osalta velvollisuutemme on lisäksi arvioida, onko toimintaker-tomus laadittu sen laa-timiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Lausunnossamme esitämme, että toimintaker-tomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimin-takertomus on laadittu toimin-takertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti. Jos teemme suorittamaamme työn perusteella joh-topäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä, 4. maaliskuuta 2021

Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö

Marika Nevalainen
KHT 135

Copyright © Nokia 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia on Nokia Oyj:n rekisteröity tavaramerkki.
www.nokia.com