Nokia Oyj — Annual Report 2019

Apr 9, 2020

Luomme teknologiaa yhdistämään koko maailman

NOKIA VUONNA 2019

Nokia vuonna 2019

Tässä se on. 5G on täällä. Verkot, yritykset ja julkiset palvelut ovat keskellä muutosta ja me olemme kehityksen kärjessä.

Rajeev Suri Toimitusjohtaja

Liiketoimintakatsaus	04
Luomme teknologiaa yhdistämään
koko maailman	04
Toimitusjohtajamme katsaus	06
Strategiaamme ohjaavat markkinatrendit	10
Strategiamme	12
Innovaatio	17
Nokia Bell Labs	19
Myynti ja markkinointi	21
Liiketoimintaryhmämme	22
Mobile Networks	22
Global Services	24
Fixed Networks	26
IP/Optical Networks	28
Nokia Software Nokia Enterprise	30 32
Nokia Technologies	36
Keskeiset alan trendit, jotka
vaikuttavat toimintaan	40
Hallituksen toimintakertomus	44
Hallituksen toimintakertomus	46
Toiminnan tulos	47
Segmenttien tulos	53
Likviditeetti ja pääomaresurssit	61
Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen	63
Kestävä kehitys ja vastuullisuus	64
Osakkeet ja osakepääoma	71
Riskitekijät	72
Hallinto	74
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	78
Palkat ja palkkiot	97
Tietoa Nokiasta Nokian historia	110 112
Nokian yhtiöjärjestys	113
Keskeiset tunnusluvut	115
Osakkeet	116
Osakkeenomistajat	118
Infrastruktuurilaitteiden
ja -tuotteiden tuotanto	120
Tilinpäätös	121
Konsernitilinpäätös	122
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Emoyhtiön tilinpäätös	128 195
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	199
Tilinpäätöksen 2019 allekirjoitus	213
Tilintarkastuskertomus	214
Muut tiedot	219
Tulevaisuutta koskevat lausumat	220
Tiettyjen käsitteiden käyttö	221
Tunnuslukujen laskentakaavat	222
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen
laskentakaavat Vuosikertomuksessa käytetyt käsitteet	223 224
Tietoja sijoittajille Yhteystiedot	227 228

Tuomme yhteen ihmiset eri yhteisöistä ja teollisuudenaloilta riippumatta siitä, missä he asuvat ja työskentelevät.

Luomme teknologiaa yhdistämään koko maailman

5G muuttaa tapaa, jolla ihmiset elävät, työskentelevät ja viestivät. Kokonaiset toimialat ovat murroksessa. Verkoista tulee nopeampia ja reagoivampia. Tekoälyn ja koneoppimisen avulla järjestelmät pystyvät aistimaan ympäristöään ja reagoimaan välittömästi. Digitalisaatio ja automaatio tekevät neljännestä teollisesta vallankumouksesta todellisuutta.

Nokia on muutoksen eturintamassa kaikkialla maailmassa. Kokonaisvaltainen ratkaisu- ja palveluvalikoimamme on ainutlaatuinen. Olemme osoittaneet kykymme työskennellä asiakkaidemme kanssa missä tahansa ja vastata heidän tarpeisiinsa. Olemme ehdottoman sitoutuneita laatuun, vastuullisuuteen ja rehellisyyteen. Teemme kaiken äärimmäisen turvallisesti.

Edistämme huomispäivän innovaatioita ja toimitamme tänään teknologiaa, joka tekee liiketoiminnoista tuottavampia, ympäristöistä puhtaampia, työpaikoista turvallisempia, talouksista vahvempia ja elämästä rikkaampaa. Asiakkaamme luottavat siihen, että pystymme vastaamaan näihin odotuksiin.

Taloudelliset pääkohdat

1.1.-31.12. Jatkuvat toiminnot	2019 milj. EUR	2018 milj. EUR	2017 milj. EUR
Liikevaihto	23 315	22 563	23 147
Bruttokate	8 326	8 446	9 139
Bruttokateprosentti	35,7 %	37,4 %	39,5 %
Liikevoitto/-tappio	485	-59	16
Liikevoitto/-tappioprosentti	2,1 %	-0,3 %	0,1 %
Jatkuvien toimintojen voitto/tappio	18	-549	-1 437
	EUR	EUR	EUR
Osakekohtainen tulos, laimennettu	0,00	-0,10	-0,26
Osakekohtainen osinko(1)	0,00	0,10	0,19
31.12.	2019 milj. EUR	2018 milj. EUR	2017 milj. EUR
Nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset	1 730	3 053	4 517

(1) Hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2019.

Globaali teknologiajohtaja

(1) Nokia Technologies –segmentin patenttilisenssitulo on kohdistettu Suomeen.

(2) Sisältää myynnin muille segmenteille. Luvut perustuvat IFRS-standardien mukaisesti laadittuun konsernitilinpäätökseemme. Vuotuinen kasvuprosentti on sulkeissa.

Meillä on maailmanlaajuinen johtoasema mobiili- ja kiinteiden verkkojen infrastruktuurissa, jonka lisäksi tarjoamme myös ohjelmistoja, palveluita sekä kehittyneitä teknologioita asiakkaillemme ympäri maailman.

Liiketoimintaryhmämme

muuttamaan ja digitalisoimaan 1 Mobile Networks Korkealaatuiset ja luotettavat mobiililaajakaistakokemukset

tukevat digitaalisen maailman 3 Fixed Networks Älykkäiden liityntäverkkojen mahdollistamat nopeammat, paremmat

ja fiksummat verkot

Älykkäät ohjelmistot,

5 Nokia Software jotka optimoivat ja automatisoivat verkkojen suorituskykyä

7 Nokia Technologies Teknologiaa, joka on suunniteltu tuomaan ihmiset lähemmäksi toisiaan

2 Global Services Autamme asiakkaitamme liiketoimintojaan

4IP/Optical Networks Äärimmäisen skaalautuvat verkot dynaamisia yhteyksiä

Raportoitavat segmentit

1.1.2019 alkaen Nokialla on kolme raportoitavaa segmenttiä. Lisäksi Nokia julkistaa segmenttikohtaisia tietoja Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta.

Networks

Nokia julkistaa liikevaihdon seuraavien liiketoimintojen osalta: Mobile Access, Fixed Access, IP Routing ja Optical Networks

Nokia Software

Nokia Technologies

Group Common and other

Lisätietoja liiketoimintamme tuloksesta:

Strategiamme: Katso sivut 10–16 Liiketoimintaryhmämme: Katso sivut 22–39 Toiminnan tulos: Katso sivut 47–52 Segmenttien tulos: Katso sivut 53–60 Tilinpäätös: Katso sivut 121–218

Toimitusjohtajamme katsaus

5G lähti nousuun vuonna 2019 ensimmäisten kaupallisten 5G-hankkeiden myötä. Nokia oli merkittävässä roolissa auttaen asiakkaita kaikilla johtavilla markkinoilla. Monet liiketoiminnoistamme suoriutuivat erittäin hyvin – esimerkiksi Nokia Enterprise -liiketoiminta saavutti kaksinumeroisen myynnin kasvun, IP Routing -liiketoiminta lisäsi merkittävästi markkinaosuuttaan ja paransi kannattavuuttaan, ja Nokia Software -segmentti paransi kannattavuuttaan huomattavasti. Kohtasimme vuoden aikana haasteita Mobile Access -liiketoiminnassa ja kassavirran tuottamisessa, mutta tiedämme, mitä meidän on korjattava. Uskomme pystyvämme parempaan vuonna 2020 ja aloittavamme vuoden 2021 huomattavasti aiempaa vahvemmista asemista.

Merkitykselliset yhteydet

Nokia luo teknologiaa yhdistämään koko maailman, ja vuonna 2019 maailman yhteydet todellakin paranivat.

Vuonna 2019 5G tuotiin massamarkkinoille – ja me istuimme ohjaimissa. Olemme ainoa yhtiö, joka toimii kaikkien 5G-toimittajansa valinneiden operattoreiden kanssa ensimmäisten käyttöönottajien markkinoilla Yhdysvalloissa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. Olemme nähneet ensimmäisten joukossa, kuinka innostuneesti kuluttajat ovat ottaneet vastaan 5G-teknologian. Esimerkiksi Koreassa odotimme käyttäjiä olevan vuoden loppuun mennessä noin kolme miljoonaa, mutta lopullinen luku oli lähempänä viittä miljoonaa.

Nämä luvut tekisivät vaikutuksen milloin tahansa. On kuitenkin pidettävä mielessä, että olemme vasta uuden teknologiasyklin alkuvaiheessa, ja kuluttajien mieltymykset ovat vain osa suurta kokonaisuutta. Kun 5G-teknologia vakiintuu entistä useammille markkinoille, sen aiempaa suurempi kapasiteetti, luotettavuus ja reagointikyky mahdollistavat neljännen teollisen vallankumouksen. Tulevaisuudessa 5G-teknologia muuttaa kaupunkien, liiketoiminnan ja julkishallinnon toimintatapoja perusteellisesti ja luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia talouskasvulle, hyvinvoinnille ja kestävälle kehitykselle.

Viimeksi mainittu asia on erittäin tärkeä. Todisteet puhuvat puolestaan: 5G-teknologia voi tarjota ratkaisuja ilmastonmuutoksen haasteeseen. Ajan mittaan 5G parantaa materiaalien, resurssien ja energian käytön tehokkuutta. Sen tuomat hyödyt ovat merkittäviä erityisesti runsaasti luonnonvaroja käyttävillä toimialoilla, kuten kaivos- ja tuotantoteollisuudessa.

Vaikka 5G-teknologia on vasta alkuvaiheessa, olemme jo saaneet esimakua nopeiden yhteyksien tarjoamasta potentiaalista. Esimerkiksi vuonna 2019 autoimme algerialaisia pienviljelijöitä kastelujärjestelmien automatisoinnissa, minkä seurauksena sekä sadon laatu että satoisuus paranivat ja vedenkulutus väheni. Autoimme japanilaista Sendain kaupunkia kriisivalmiusjärjestelmänsä kehittämisessä automaattidroonien avulla. Perussa taas teemme yhteistyötä kaivosyhtiöiden kanssa ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja työturvallisuuden parantamiseksi.

Matka kohti kestävää, parempien yhteyksien tulevaisuutta, on myös merkittävä liiketoimintamahdollisuus. Maailman talousfoorumin arvioiden mukaan 5G-teknologia yksin voi luoda maailmanlaajuisesti yli 13 biljoonaa dollaria taloudellista arvoa eri toimialoilla sekä yli 22 miljoonaa työpaikkaa vuoteen 2035 mennessä. Nokia on hyvissä asemissa tämän mahdollisuuden hyödyntämiseksi.

Palaan aiheeseen myöhemmin, mutta ensin haluan käydä läpi taloudellista suoriutumistamme vuonna 2019 ja kertoa, miten kehitämme toimintaamme alueilla, joilla olemme kohdanneet haasteita.

Kehitys haastavan vuoden aikana

Kokonaisuudessaan emme voi olla tyytyväisiä taloudellinen suoriutumisemme vuonna 2019. Nokian konsernitason liikevaihto kasvoi yhden prosentin (viisi prosenttia ilman Kiinaa) ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta, ja liikevoittoprosenttimme nousi noin kaksi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2018.

Kuitenkin samanaikaisesti meillä oli erittäin vahvoja alueita liiketoimintayksikköjemme joukossa. IP Routing -liiketoiminta jatkoi vahvaa kehitystään, lisäten merkittävästi markkinaosuuttaan ja parantaen kannattavuuttaan. Nokia Software -segmentti osoitti potentiaalinsa ja kasvatti liikevoittoprosenttiaan huomattavasti vuoteen 2018 verrattuna. Nokia Enterprise -liiketoiminta suoriutui myös erittäin hyvin tavoitteessaan saavuttaa kaksinumeroinen myynnin kasvu, markkinat päihittäen. Lisäksi Nokia Technologies -segmentin kannattavuus säilyi vahvana.

Maantieteellisestä näkökulmasta näimme myös useita hyvän suoriutumisen alueita. Myyntimme kasvoi Aasian ja Tyynenmeren alueella, Euroopassa, Latinalaisessa Amerikassa ja Pohjois-Amerikassa. Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta myynti laski kahden prosentin verran Lähi-idässä ja Afrikassa, mikä oli kuitenkin hyvä suoritus ottaen huomioon haastavan markkinadynamiikan. Kiinan alueen markkinalla on joitakin erityisiä haasteita ja myynti laski 16 prosenttia ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta.

Kuten jo aiemmin mainitsin, operaattorit, jotka ovat ottaneet 5G-verkot käyttöön ensimmäisinä johtavilla 5G-markkinoilla, ovat valinneet meidät toimittajakseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi Sprint ja Verizon Yhdysvalloissa, Softbank Japanissa sekä Korea Telecom Etelä-Koreassa. Lisäksi meidät ovat valinneet myös Orange France Ranskassa ja O2 Isossa-Britanniassa. Tästä saamme kiittää eri liiketoimintayksikköjen ihailtavaa yhteistyötä ja asiakastiimejämme. Vuonna 2020 teemme hartiavoimin töitä, jotta säilytämme asiakkaidemme luottamuksen ja kasvatamme sitä edelleen.

Mobile Access- ja Fixed Access -liiketoimintojen kehittäminen

Nokia-konsernin vuoden 2019 tuloksiin vaikuttivat vaikeudet Mobile Access- ja Fixed Access -liiketoiminnoissa. Fixed Access -liiketoiminta kohtasi edelleen haasteita markkinan siirtyessä kuparista kuituun, vaikka myönteisen kehityksen merkkejä oli nähtävissä vuoden loppua kohti. Jatkossa keskitymme edelleen kustannusten hallintaan, ja laajennamme toimintaamme valikoidusti uusille alueille, erityisesti kiinteisiin langattomiin yhteyksiin.

Kannattavuushaasteidemme ytimessä olivat Mobile Access -liiketoiminta (yhdistelmä Mobile Networks- ja Global Services -liiketoimintaryhmiämme) ja erityisesti korkeat radiotuotekustannukset 5G-teknologian varhaisessa vaiheessa. Olemme jo ryhtyneet toimenpiteisiin näiden haasteiden ratkaisemiseksi. Ensinnäkin tiimit eri puolilla yhtiötä keskittyvät 5G-tuotekustannusten optimointiin pyrkien leikkaamaan materiaalikustannuksia. Näihin kuuluvat puolijohtimet, joissa siirtymä järjestelmäpiirien "5G Powered by ReefShark" -valikoimaamme on ratkaiseva.

Toiseksi, haluamme ylläpitää mobiiliradiotuotteiden edellyttämän mittakaavan. Meidän on jatkettava sekä nykyisten 4G-asiakkaiden tuomista 5G-asiakkaiksi että uusien asiakkaiden hankkimista. Suoriuduimme tässä hyvin vuonna 2019, ja vuoden lopussa 4G+5G-markkinaosuutemme oli noin 27 prosenttia, pois lukien Kiina. Jatkossa haluamme vakiinnuttaa markkinaosuutemme suunnilleen tälle tasolle.

Toimitusjohtajamme katsaus jatkoa

Kolmanneksi, vuonna 2019 kehitimme huomattavasti asiakassopimusten hallintaa ja sopimuskurinalaisuutta suorituskykymme parantamiseksi nykyisissä sopimuksissa sekä saavuttaaksemme parempia tuloksia uusissa. Jatkamme toimintamme tehostamista tänä vuonna ja odotamme näkevämme myönteisiä vaikutuksia Mobile Access -liiketoiminnan kannattavuudessa asteittain vuoden kuluessa.

Viimeiseksi, vahvistimme edelleen palveluliiketoiminnan operatiivista suoritusta, mukaan lukien operatiivisen tehokkuuden sekä katteen ja kassavirran hallinnan parantamista. Ilokseni näin, että vuonna 2019 kova työmme alkoi kantaa hedelmää. Global Services -liiketoiminnan liikevoitto kasvoi verrattuna vuoteen 2018, vaikka emme olekaan vielä sillä tasolla, joka meidän mielestämme pitäisi saavuttaa.

Julkaisemme vuonna 2020 vuosineljänneksittäin päivitykset toimintamme tehostamisesta Mobile Access -liiketoiminnassa sekä kassavirran tuottamisesta, joka on jatkossakin yksi painopistealueistamme.

Kassavirran vahvistaminen

Vuonna 2019 käynnistimme rakenteellisen ohjelman kassa-asemamme parantamiseksi. Koko yhtiö keskittyi vapaaseen kassavirtaan ja käyttöpääoman vapauttamiseen, paransimme oleellisia sopimusehtoja sekä asiakkaiden että toimittajien kanssa ja tiukensimme toimitusketjun ja vaihto-omaisuuden hallintaa. Tämän ansiosta olemme pystyneet laskemaan vaihto-omaisuutemme alimmalle tasolle sitten vuoden 2018 alun. Vuoden päätteeksi nettokassa-asemamme oli vahva.

Jatkossa pyrimme kasvattamaan kassaa. Vaikka Nokia Technologies -segmentin rahavirtojen ajoituksiin ja uudelleenjärjestelyihin liittyviin ulosmeneviin rahavirtoihin voi liittyä haasteita vuonna 2020, odotamme niiden pienentyvän tulevina vuosina.

Pitkän aikavälin arvon luominen

Vuonna 2019 edistyimme hyvin strategisilla painopistealueillamme, ja luotan siihen, että strategiamme on oikea ja mahdollistaa pitkän aikavälin arvon luomisen Nokian osakkeenomistajille, asiakkaille, yhteistyökumppaneille ja työntekijöille.

Ensimmäinen strateginen

painopistealueemme on olla johtava huipputehokkaiden ja kokonaisvaltaisten verkkojen toimittaja viestintäpalveluiden tarjoajille. Etenimme alueella hyvin 5G-teknologian suhteen huolimatta aiemmin mainituista Mobile Access -liiketoimintaan liittyvistä haasteista. Vuoden 2019 lopussa meillä oli 62 kaupallista 5G-sopimusta ja 18 asiakkaidemme käyttöön ottamaa verkkoa. Näytimme myös ainutlaatuisen maailmanlaajuisen ja kokonaisvaltaisen tuote- ja palveluvalikoimamme voiman kasvattamalla useiden liiketoimintayksiköiden yhteisten myyntihankkeiden määrää. Laajan tuote- ja palveluvalikoimamme ansiosta meillä on hyvät mahdollisuudet hyötyä 5G-sijoitussyklistä pitkällä aikavälillä, vaikka 5G-tuotekustannukset ovatkin syöneet lyhyen aikavälin katteita.

Strategiamme toisella painopistealueella

kasvatamme yritysasiakas- ja internettoimijaliiketoimintojamme ja johdamme teollisuuden digitalisaatiota yksityisten verkkojen ja teollisen automaation myötä. Olemme viime vuosina lunastaneet lupauksemme: laajensimme verkkojen myyntiä valikoiduille vertikaalisille markkinoille ja saavutimme hyvän aseman teollisen automaation markkinalla, jonka odotamme olevan keskeinen neljännessä teollisessa vallankumouksessa. Nokia Enterprise -liiketoimintaryhmän tulokset vuodelta 2019 näyttävät lupaavilta tulevaisuuden suhteen.

Kolmannella strategisella

painopistealueellamme vahvistamme ohjelmistoliiketoimintaamme yhdellä yhteisellä ohjelmistoperustalla. Kuten aiemmin mainitsin, tällä alueella olimme vahvoja myös vuonna 2019 ja toimialan johtavat analyytikot määrittelivät Nokia Software -liiketoimintaryhmän maailman johtavaksi televiestintäohjelmistojen toimittajaksi. Viime vuosien kovan työn ansiota Nokia on noussut markkinaosuudeltaan johtavaksi toimittajaksi sekä televiestintäohjelmistoissa että palveluissa.

Olemme kehittyneet hyvin myös neljännellä strategisella painopistealueellamme, joka on lisensointiliiketoiminnan monipuolistaminen etsimällä uusia mahdollisuuksia patenteissa, esineiden internetissä ja brändissä. Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä on onnistunut luomaan uusia lisensointimahdollisuuksia kuluttajaekosysteemissä, ja näemme merkittäviä kasvumahdollisuuksia lisensointiliiketoimintamme laajentamisessa.

Toiminnallinen tehokkuus on strategisten painopistealueidemme perusta. Toteutamme aiemmin mainitut toimenpiteet liittyen kassan vahvistamiseen, asiakassopimusten kaupalliseen hallintaan ja palveluliiketoiminnan operatiivisen suorituksen ja lisäksi jatkamme erilaisia toimenpiteitä koko Nokiassa kustannusten vähentämiseksi yhteensä 500 miljoonalla eurolla vuonna 2020 verrattuna vuoteen 2018. Tämä tekee meistä jatkossa älykkäämmän, tehokkaamman ja kilpailukykyisemmän.

Rehellistä työtä

Alue, joka tuo meille lisäarvoa, ja josta olemme ylpeitä, on työtapojemme tinkimätön rehellisyys. Kerromme saavutuksistamme tarkemmin People and Planet -yhteiskuntavastuuraportissamme, joka julkaistaan huhtikuussa, mutta haluan mainita muutaman kohokohdan vuodelta 2019.

Helmikuussa rehellinen yrityskulttuurimme sekä myönteinen vaikutuksemme liiketoimintayhteisöön ja laajempiin ekosysteemeihin huomioitiin, kun Ethisphere valitsi Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä yhtiöistä jo kolmatta kertaa. Iloksemme tämä palkinto myönnettiin meille jälleen vuonna 2020, nyt jo neljännen kerran.

Syyskuussa ilmoitimme yhtenä edelläkävijöistä aikeestamme päivittää päästötavoitteemme tiedemaailman näkemyksen mukaisesti: maapallon keskimääräinen lämpeneminen on rajoitettava 1,5 asteeseen, jotta peruuttamattomat ympäristöhaitat voidaan välttää.

Toukokuussa julkistimme suunnitelmamme tasata yhtiössämme havaitut selittämättömät palkkaerot. Näillä eroilla tarkoitetaan sellaisia palkkaeroja, jotka eivät perustu Nokian käyttämiin palkkausperusteisiin, kuten suoritukseen, kokemukseen, työnimikkeisiin tai sijaintiin. Erot oli tasattu heinäkuuhun mennessä, ja varmistamme säännöllisin tarkastuksin, ettei niitä pääse syntymään uudelleen.

Katse eteenpäin

Jatkamme työtämme pitkän aikavälin arvon luomiseksi Nokialle ja asiakkaillemme sekä laajemmin eri toimialoille, yhteisöille ja yhteiskunnille. Kuten tässä katsauksessa on kerrottu, olemme määrittäneet selkeät tekijät, joiden perusteella lunastamme lupauksemme.

Mobile Access- ja Fixed Access

-liiketoimintojen lyhyen aikavälin haasteista huolimatta luotan edelleen siihen, että olemme ottamassa oikeita askeleita, jotka mahdollistavat jatkuvan parannuksen tämän vuoden aikana ja asemoivat meidät vahvempaan vuoteen 2021.

Rajeev Suri

Toimitusjohtaja

Strategiaamme ohjaavat markkinatrendit

Nokia pyrkii mahdollistamaan massiivisen kuluttajalaajakaistan ja teollisuusautomaation vallankumouksen laajamittaisten verkkojen avulla.

Vuonna 2016 tunnistimme kuusi globaalia megatrendiä, joiden uskomme edelleen vaikuttavan nykyisiin ja potentiaalisiin asiakkaisiimme, muuttavan ihmisten elämää ja vaikuttavan liiketoimintaan maailmanlaajuisesti. Nokia Bell Labsin Future X -visio on linjassa näiden megatrendien kanssa ja auttaa meitä laajentumaan uusille kasvun alueille.

Tunnistamamme megatrendit ovat:

1 Verkko, laskenta ja tallennustila

Aina ja kaikkialla saatavissa oleva, hajautettuun kaikkialla toteutettavalle tietojenkäsittelylle ja lähes ääretön tallennustila mahdollistavat

2 Esineiden Internet

3 Lisätty äly Tekoälyn ja ihmisälyn yhteistyö muuttaa kerätyn mullistaa yritysten, julkisen sektorin ja yksilöiden päätöksentekotavat perusteellisesti säästäen aikaa, vähentäen hävikkiä, tehostaen toimintaa ja tuoden uusia liiketoimintamalleja.

4 Ihmisten ja koneiden välinen vuorovaikutus

Monenlaiset uudet tekijät muuttavat ihmisten keskinäistä sekä ihmisten ja koneiden välistä implantoitavat sirut, robotiikka ja lisätty sekä virtuaalinen todellisuus.

5 Yhteiskunnan ja luottamuksen taloustiede

ja tallennuskapasiteetti sekä tekoälyn ja lohkoketjujen kaltaiset teknologiat tuovat uusia jakamiseen ja hajautettuun luottamukseen, jotka

6 Digitalisaatio ja ekosysteemit

Digitalisaation seuraava taso on enemmän lääketieteessä. Logistiikka ja tuotantoprosessit Nokia Bell Labs on kehittänyt tulevaisuuden verkkoarkkitehtuuria koskevan Future X -vision, joka käsittelee näitä megatrendejä kokonaisvaltaisesti. Visio ohjaa meitä rakentamaan verkkoja, jotka täyttävät asiakkaidemme tulevaisuuden tarpeet ja hyödyntävät megatrendien sisältämiä mahdollisuuksia. Future X -visio kattaa tulevaisuuden verkkojen avainalueet: kehitteillä olevat laitteet ja anturit, laajamittaiset yhteydet, konvergoidut reunapilvet, älykkäät verkkorakenteet, yleiset sopeutuvat runkoverkot, ohjelmoitavat verkkokäyttöjärjestelmät, lisätyn kognition järjestelmät, digitaalisen arvon alustat ja dynaamisen tietoturvan. Lisäksi olemme määrittäneet Future X:n perusteella viisi kokonaisvaltaista ratkaisua: 5G, hajautettu pilvi, verkon viipalointi, tietoturva ja teollinen automaatio.

Megatrendit ja niiden myötä verkkojen kasvava merkitys liiketoimintojen digitalisaatiolle saavat myös uudet alat investoimaan teknologiaan. Viestintäpalveluiden tarjoajat muodostavat ensisijaisen kohdemarkkinamme. Meillä on siinä johtava asema ja markkina on todella laaja, mutta sen kasvumahdollisuuksien arvioidaan pysyvän rajallisina. Pääasiallinen kasvutekijä ovat 5G-verkot.

Megatrendit kuitenkin lisäävät laajojen, korkean suorituskyvyn verkkojen kysyntää muilla keskeisillä teollisuudenaloilla. Internettoimijat investoivat entistä enemmän pilviteknologiaan ja verkkoinfrastruktuuriin. Myös muut toimintojaan digitalisoivat vertikaaliset markkinasegmentit, kuten kuljetus, energia, tuotanto ja logistiikka sekä julkinen sektori, tarvitsevat huipputehokkaita, lyhytviiveisiä tehtäväkriittisiä verkkoja.

Future X for industries -verkkoarkkitehtuuri yhdistää merkittäviä tuottavuusparannuksia tuovat teknologiat monilla eri toimialoilla. Kun lisättyä älyä tukeva reunapilvi, kehittynyt turvallisuusanalytiikka, kokonaisvaltaiset 5G-verkot ja vastaavat tekniikat ovat saatavilla, ne nopeuttavat digitalisaatiota radikaalisti monilla aloilla, kuten tuotannossa, logistiikassa, kuljetuksessa ja energiassa, mutta myös julkishallinnossa ja kaupunkisuunnittelussa. Nokian kokonaisvaltainen lähestymistapa auttaa saavuttamaan aivan uuden tason tuottavuudessa sekä ihmisen ja koneen välisessä vuorovaikutuksessa, minkä odotetaan tuottavan biljoonia dollareita seuraavan vuosikymmenen aikana.

Kasvua toimintaa tasapainottamalla -strategiamme avulla keskitymme sekä tärkeimpään markkinaamme, viestintäpalveluiden tarjoajiin, että uusiin kasvumahdollisuuksiin teollisuuden esineiden internetissä. Tämä strategia hyödyntää keskeistä vahvuuttamme, eli kykyä toimittaa laajoja, huipputehokkaita verkkoja laajentaessamme liiketoimintaamme kohdennettuihin, nopeamman kasvun ja korkeamman katteen vertikaalimarkkinoille.

Strategiamme

Painopistealueemme

"Kasvua toimintaa tasapainottamalla" -strategiamme asettaa Nokialle oikean suunnan. Olemme terävöittäneet sitä vastaamaan tähänastista kehitystä ja kiihdyttämään toteutusta tästä eteenpäin.

Johtaa

Johtaa huipputehokkaiden, kokonaisvaltaisten verkkojen toimittamisessa viestintäpalveluiden tarjoajille

Tavoitteemme, strategiamme ja asemamme

Nokian tavoitteena on olla johtava ja luotettava kokonaisvaltaisten verkkojen laitetoimittaja ja johtaa läheisissä asiakassuhteissa. Kattavan liityntä- ja siirtoverkko- sekä ohjelmistoportfoliomme ansiosta voimme hyödyntää nykyistä globaalia myyntikanavaamme ja siten luoda lisämyyntimahdollisuuksia monilla verkkoliiketoiminnan alueilla sekä varmistaa arvonluonnin koko verkkoinvestointisyklissä. Pitkällä aikavälillä pyrimme erottumaan kokonaisvaltaisilla ratkaisuilla, joiden avulla voimme tarjota asiakkaillemme tehtäväkriittistä suorituskykyä, kokonaiskustannussäästöjä, nopeamman markkinoilletulon tuomia hyötyjä ja parempaa luotettavuutta. Odotamme teknologiajohtajuutemme suojaavan meitä hintapaineilta viestintäpalveluiden tarjoajien markkinoilla, joilla keskitymme Mobile Networks-, Fixed Networks- ja Global Services -liiketoiminnoissamme kannattavuuden ja kassavirran optimointiin sekä Nokian kokonaisvaltaisen 5G-arvolupauksen maksimointiin. Työskentelemme sinnikkäästi hyötyäksemme vahvasta teknologiasta, markkinoilletuloajasta sekä alentaaksemme tuotekustannuksia 5G:ssä merkittävästi samalla, kun erottaudumme ylivertaisella 4G-verkon suorituskyvyllä ja kattavimmalla piensolujen tuote- ja palveluvalikoimalla sekä johtavalla asemallamme kiinteissä langattomissa 5G-yhteyksissä ja optiseen kuituun perustuvissa ultralaajakaistaratkaisuissa. Kehitämme IP Routing- ja Optical Networks -liiketoimintojamme kasvua varten, teknologiseen erottautumiseen ja johtajuuteen sekä hyvään markkina-asemaamme perustuen. Pyrimme laajentamaan IP Routing -liiketoimintaa FP4-piirisarjan tuotejohtajuutemme pohjalta. Optical Networks -liiketoiminta on teknologisesti vahva, ja sen asema paranee entisestään äskettäin lanseerattujen PSE-3-piirisarjojen myötä.

Painopisteemme

• Pyrimme erottumaan kokonaisvaltaisten verkkojen tuote- ja palveluvalikoimallamme, joka tuottaa hyötyjä asiakkaillemme automaation ja orkestroinnin, kokonaiskustannustason ja markkinoilletuloajan muodossa.
• Olemme määrittäneet viisi kokonaisvaltaista ratkaisua, joita olemme parhaillaan toteuttamassa: 5G, hajautettu pilvi, verkon viipalointi, turvallisuus ja teollisuusautomaatio.
• Investoimme mobiiliradioverkkotuotteidemme arkkitehtuuriin ja 5G-järjestelmäpiireihin parantaaksemme tuotteiden kustannuskilpailukykyä, joka on olennainen tekijä kannattavuuden ja bruttokateprosenttien parantamisessa konsernitasolla ajan mittaan.
• Investoimme ja teemme innovaatioita digitaalisessa palveluarkkitehtuurissa, kehittyneessä analytiikassa, koneoppimisessa, automaatiossa ja huollettavuudessa toimittaaksemme verkkoinfrastruktuuripalveluita nopeasti ja virheettömästi.
• Toimitamme toimialan johtavia kognitiivisia verkkopalveluita, jotka parantavat verkkojen suorituskykyä, toiminnallista tehokkuutta ja liittymänhaltijan käyttäjäkokemusta. Lisäksi kehitämme palveluliiketoiminnan malleja, jotka luovat uusia tulovirtoja viestintäpalveluiden tarjoajille.
• Säilytämme johtavan markkinaosuutemme kupari- ja kuituyhteyksissä, vauhditamme kehitystä kiinteissä langattomissa 5G-yhteyksissä ja yksinkertaistamme asiakkaittemme verkkotoimintoja.
• Hyödynnämme ylivertaisia tuotteitamme ja Nokian FP4-piirisarjaan perustuvaa seuraavan sukupolven IP-reititystuoteportfoliotamme. Näin voimme kasvaa sekä reuna- että runkoverkkoreitityksessä, joissa laaja portfoliomme erottuu suorituskyvyllään, joustavuudellaan, turvallisuudellaan ja laadullaan.
• Rakennamme teknologiajohtajuutta Optical Networks tuotevalikoimassamme PSE-3-piirisarjaamme hyödyntämällä.

• Kehitämme seuraavan sukupolven teknologiamurrosta liiketoimintaryhmiemme ja Nokia Bell Labsin välisellä tiiviillä yhteistyöllä.

• Vuoden 2019 loppuun mennessä Nokia oli solminut 62 kaupallista 5G-sopimusta ja lanseerannut 18 kaupallista 5G-verkkoa johtavien operaattorien kanssa erityisesti Pohjois-Amerikassa, Koreassa, Japanissa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa, Euroopassa sekä Lähi-idässä ja Afrikassa.

• Konversioasteemme 4G:stä 5G:hen toteutuneen radioliiketoimintavolyymin perusteella on vahvat 93,5 %. Manner-Kiinaa lukuun ottamatta, jossa paikallisilla toimijoilla on hallitseva markkinaosuus, painotettu sopimusten konversioaste on 103 %. Olemme siis Manner-Kiina pois lukien voittaneet suuremman osuuden 5G-sopimuksia kuin mitä meillä on ollut 4G-sopimuksia, kaikkien niiden 4G-asiakkaiden keskuudessa, jotka ovat valinneet 5G-toimittajansa.
• Mobile Networks -liiketoimintaryhmän radioratkaisujen suunnittelu- ja tuotekustannusten pienentäminen etenee, ja tuotekustannusten sekä hankinnan säästöt ovat vuositasolla merkittävät. 5G-tuotekustannuksiin liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi ja suorituskykyvaatimuksiin vastaamiseksi olemme ottaneet käyttöön uuden sukupolven radiopiirisarjat, jotka pienentävät mMIMO-tuotteidemme kokoa, painoa ja virrankulutusta. Olemme aloittaneet Nokian uudella järjestelmäpiirillä varustetun "5G Powered by ReefShark" -tukiasematuotevalikoiman käyttöönoton.
• Pohjois-Amerikan ensimmäinen pilvipohjainen (vRAN 1.0) 5G/New Radio (NR) -järjestelmä lanseerattiin yhteistyössä Nokian kanssa. Lanseeraus oli Nokian pilvipohjaisen radioliityntäverkon ensimmäinen kaupallinen käyttöönotto.
• Kupariyhteyksien liiketoiminnassamme säilytimme vahvan markkina-asemamme. Markkinaosuutemme on noin 32 %, ja olemme kasvattaneet sitä merkittävästi G.Fastissa (+13 prosenttiyksikköä), joka on seuraavan sukupolven kuparipohjaisten laajakaistayhteyksien teknologia. Olemme luoneet merkittävää kysyntää kiinteän langattoman yhteyden teknologiassa useiden käyttöönottojen myötä asiakkaiden keskuudessa, esimerkkinä Optus Australiassa, ja merkittävät uudet toimijat, kuten Rakuten, ovat valinneet meidät.
• IP Routing -liiketoiminnassa FP4-piirisarjamme menestyy vahvasti. Olemme solmineet yli 140 projektia 119 asiakkaan kanssa. Näistä yli 61 oli uusia projekteja ja 34 kilpailijoiden korvaamisia.
• Optisten verkkojen liiketoiminnassa PSE-3-piirisarjamme on otettu käyttöön valittujen asiakkaiden tuotantoverkoissa.

Kasvaa

Kasvaa yritysasiakas- ja internettoimijaliiketoiminnassa ja johtaa toimialojen digitalisaatiota yksityisillä verkoilla ja teollisuusautomaatiolla

Tavoitteemme, strategiamme ja asemamme

Nokia kiihdytti toimintaansa yritysasiakasmarkkinoilla vuonna 2019. Tunnistimme liiketoimintamme kasvupotentiaalin näillä markkinoilla ja perustimme 1.1.2019 uuden liiketoimintaryhmän, Nokia Enterprisen. Se vastaa pääomavaltaisten toimialojen toiminnan kannalta kriittisiin verkkovaatimuksiin. Rakennamme asiakkaillemme hyperluokan pilvi- ja yksityisiä verkkoja ja palvelemme seuraavia segmenttejä: internettoimijat, kuljetus, energia, tuotanto ja logistiikka, julkishallinto ja kaupunkisuunnittelu.

Nokia Enterprise -liiketoimintaryhmän kasvustrategia perustuu kolmeen painopistealueeseen – yritysverkkoliiketoimintamme kasvattamiseen, lisäkasvuun internettoimijoiden keskuudessa sekä laajentumiseen teollisuusautomaatioon yksityisillä verkoilla.

Painopisteemme

• Kasvatamme nykyistä liiketoimintaamme kuljetus- ja energia-alalla sekä julkisella sektorilla laajentumalla IP/MPLS:n, optisten yhteyksien, GSM-R-rautatieverkkojen ja muiden nykyisten portfolioiden lisäksi yksityisiin verkkoihin, tarjoten asiakkaille suorituskykyä ja tietoturvaa, joita he tarvitsevat tietoliikenneinfrastruktuurinsa ja sovellustensa digitalisoinnissa ja muuttamisessa. Jatkamme myös monipilviympäristön, esineiden internetin ja automaation käyttöönoton edistämistä strategisilla investoinneilla kehitteillä oleviin teknologioihin, kuten ohjelmistopohjaisiin verkkoihin (SDN), ohjelmistopohjaisiin laajaverkkosovelluksiin (SD-WAN) sekä datakeskuksiin.
• Jatkamme markkinaosuutemme kasvattamista internettoimijoiden segmentissä IP- ja optisten verkkojen portfolioilla, joissa rakennamme suuria ja tehokkaita verkkoja hyperluokan pilviyhteyksiä varten.

• Yksityisten langattomien verkkojen kysyntä on käännekohdassa markkinoilla, joilla tarvitaan suorituskykyisiä yksityisiä langattomia verkkoja. Operatiivisen tekniikan (OT), tietotekniikan (IT) ja verkkojen konvergenssin myötä asiakkaat näillä toimialoilla tarvitsevat suorituskykyisempiä verkkoja voidakseen automatisoida ja digitalisoida toimintojaan. Toteutamme laajentamisen ja kasvun strategiaa tuotanto- ja logistiikkasegmenteissä, joissa korkean suorituskyvyn yksityisillä langattomilla verkoilla on merkittäviä mahdollisuuksia. Strategiamme on vastata näiden asiakkaiden tarpeisiin Nokia Digital Automation Cloud -alustalla ja modulaarisella yksityisellä langattomalla verkkoratkaisullamme.

• Vuonna 2019 menestyimme hyvin valitsemillamme vertikaalisilla markkinoilla, joilla saimme yli 120 uutta asiakasta, ja nyt meillä on yli 1 300 yritysasiakasta, jotka ovat ottaneet verkkomme käyttöön eri puolilla maailmaa.

• Olemme kiihdyttäneet yksityisten langattomien verkkojen (4G/LTE) liiketoimintamme kasvua. Meillä on yli 130 asiakasta eri puolilla maailmaa ja eri toimialoilla.
• Jatkamme teknologiaan ja markkinoilletuloon liittyvän kumppaniekosysteemin laajentamista, kasvattaaksemme mittakaavaamme ja kattavuuttamme erityisesti uusissa tuotanto- ja logistiikkasegmenteissä.
• Otimme yritysprojekteja varten käyttöön uuden, yksinkertaistetun ja tehokkaan toimitusmallin, jonka uskomme parantavan yritysasiakaskokemusta ja edistävän edelleen liikevaihtomme kasvua.
• Strategian ensimmäisenä toteuttamisvuonna yritysasiakasmyyntimme kasvoi 21 %, pois lukien kolmansien osapuolten liiketoiminta, josta olemme luopumassa. Katteemme oli hyvä ja kannattavuutemme oli vakaa.

Strategiamme jatkoa

Vahvistaa

Vahvistaa ohjelmistoliiketoimintaa yhdellä yhteisellä ohjelmistoalustalla

Tavoitteemme, strategiamme ja asemamme

Nokia tunnetaan televiestintäohjelmistojen johtajana, jonka laaja tuote- ja palveluvalikoima kattaa tämän kasvumarkkinan useimmat segmentit. Tavoitteemme on vahvistaa tätä asemaa entisestään ja suoriutua tasaisesti samalla tasolla kuin yritysohjelmistojen maailmanlaajuiset johtajat. Strategiamme on auttaa asiakkaitamme modernisoimaan etenemistään jarruttavat hitaat, siiloutuneet ja monoliittiset järjestelmät ketterämmiksi, älykkäämmiksi ja kevyemmiksi ratkaisuiksi. Kaikille johtaville pilvialustoille optimoitujen moniverkkoja monitoimittajaratkaisujemme avulla asiakkaamme voivat harjoittaa liiketoimintaansa nopeasti ja älykkäästi suljetun kierron automaatiota ja älykkäitä kognitiivisia teknologioita hyödyntäen. Erottaudumme jatkuvilla investoinneilla yhteiseen ohjelmistoalustaamme ja johtavaan arkkitehtuuriimme sekä tuotekeskeisellä liiketoimintamallillamme. Olemme edistyneet huomattavasti itsenäisen ohjelmistoliiketoiminnan rakentamisessa tuotesidonnaisen ohjelmistomallin ulkopuolella. Olemme toteuttaneet merkittäviä parannuksia: uudistaneet useiden tuotteidemme arkkitehtuurin, kehittyneet aidosti pilvinatiiveiksi ja luoneet vahvan ja kokeneen ohjelmistomyyntiorganisaation. Tältä perustalta vahvistamme liiketoimintaa ja tavoittelemme kasvua.

Painopisteemme

• Rakentaa: Kiihdytämme T&K-toimintaamme keskittämällä investointimme keskeisiin 5G-sovellusten, automaation, ohjelmistopakettien ja digitaalisen innovaatioalustan kasvuaiheisiin; tuottamalla perustavanlaatuista innovaatiota ja hyödyntämällä sitä johtaaksemme pilvinatiivilla tuote- ja palveluvalikoimalla; ja virtaviivaistamalla kohti tehokkaampia ja yksinkertaisempia prosesseja.
• Myydä: Keskitymme markkinoilletuonnissa menestyksen tuottamiseen asiakkaillemme konsultoivalla myynnillä, edistämällä uutta liiketoimintaa uusien asiakkaiden parissa ja kasvattamalla jatkuvaa liikevaihtoamme.
• Toimittaa: Optimoimme palvelumme ja toimituksemme panostamalla henkilöstöön sekä digitaaliseen osaamiseen ja pilviosaamiseen,

• edistämällä työkalujen käyttöä ja automaatiota sekä kehittämällä palveluja, joita tarjoamme vastataksemme markkinoiden uusiin tarpeisiin. ■ Toteutuksemme perusta: Hyödynnämme järjestelmäintegraattorien, itsenäisten ohjelmistotoimittajien ja teknologiatoimijoiden vahvaa kumppaniekosysteemiä sekä pysymme kaupallisesti ja operatiivisesti kurinalaisina.

• Olemme integroineet mobiilirunkoverkkojen tuote- ja palveluvalikoiman onnistuneesti Nokia Software liiketoimintaryhmään.

• Johtava televiestintäohjelmistojen konsulttiyritys, Analysys Mason, on luokitellut Nokian johtavaksi televiestintäohjelmistojen toimittajaksi liikevaihdon perusteella.
• Olemme tehneet tärkeitä sopimuksia sekä sovelluksissa että runkoverkoissa esimerkiksi Bhartin, China Unicomin ja MTN South African kanssa, ja aloittaneet 5G-toimitukset useille asiakkaillemme, kuten Ooredoo Qatarille, Three UK:lle ja U.S. Cellularille.
• Päätimme vuoden ennätykselliseen liikevoittoprosenttiin ja terveeseen orgaaniseen kasvuun Nokia Software -segmentissä, mikä on osoitus strategiamme menestyksekkäästä toimeenpanosta.

Monipuolistaa

Monipuolistaa lisensointiliiketoimintaa uusilla mahdollisuuksilla autoteollisuudessa, kuluttajaelektroniikassa, IoT:ssä ja brändissä

Tavoitteemme, strategiamme ja asemamme

Aiomme vahvistaa asemaamme johtavana patenttilisensoinnin toimijana. Nokian, Nokia Siemens Networksin ja Alcatel Lucentin innovaatioihin perustuva patenttiportfoliomme on yksi matkaviestintäalan laajimmista ja vahvimmista. Vuoden 2019 lopussa patenttiportfoliossa oli noin 20 000 patenttiperhettä, ja haimme patenttia yli 1 300 uudelle keksinnölle vuonna 2019. Olemme luoneet menestyksekkäästi jatkuvia liikevaihtovirtoja kaikilta merkittäviltä mobiililaitetoimijoilta. Jatkamme investointeja perustutkimukseen ja -tuotekehitykseen ja haemme myös 5G-matkapuhelinstandardiin liittyviä patentteja varmistaaksemme johtavan asemamme ja portfoliomme uusiutumisen. Toimintatapamme on pitää patenttilisensointiliiketoimintamme mobiililaitetoimijoiden keskuudessa vahvana ja pyrkiä luomaan merkittävää kassavirtaa. Samalla monipuolistamme liiketoimintaamme uusille lisensointitoimialoille autoteollisuudessa, kuluttajaelektroniikassa ja esineiden internetissä (IoT) sekä laajennamme brändilisensointiamme ja haemme kasvua näistä toimialoista.

Painopisteemme

• Jatkamme investointeja portfolioomme ja sen uudistamiseen innovaation avulla useilla eri alueilla, varsinkin matkaviestinnän essentiaalipatenteissa, osittain Nokia Bell Labsin laaja-alaisen tutkimustoiminnan tuloksena.
• Keskitymme nykyisten patenttilisenssien uusimiseen suotuisin ehdoin ja pyrimme saavuttamaan sopimukset jäljellä olevien sopimuksettomien mobiililaitetoimijoiden kanssa.
• Jatkamme patenttilisensoinnin laajentamista uusiin segmentteihin, kuten autoteollisuuteen, kuluttajaelektroniikkaan ja esineiden internetiin.
• Lisensoimme myös ainutlaatuisia ääni- ja kuvatekniikoitamme laitekehittäjille.

• Laajennamme brändikumppanuusliiketoimintaamme mobiililaitteiden ulkopuolelle.

• Jatkoimme monivuotisten patenttilisensointisopimusten solmimista älypuhelinyritysten, kuten Vivon, TCL:n, Tinnon ja Wikon kanssa. ■ Autoteollisuudessa etenimme hyvin, ja tällä hetkellä jo yli tusinalla eri autobrändillä, jotka kuuluvat yrityksille kuten BMW Group,

• Volkswagen Group ja Volvo Cars, on lisenssi Nokian patentteihin verkottuneiden autojen osalta.
• Olemme laajentaneet lisensointitoimintaamme uusilla lisenssisopimuksilla esineiden internetin segmentissä.
• Olemme edistyneet johtavan OZO-teknologiaportfoliomme lisensoimisessa älypuhelin- ja kameranvalmistajille, joita ovat muun muassa OPPO, Axon ja HMD Global.
• Julkistimme yhteistyön GE Licensingin ja Innventuren kanssa, jonka tavoitteena on kaupallistaa Nokia Bell Labsista tulevia keksintöjä, luoden näin lisää tulolähteitä Nokialle samalla kun muut voivat rakentaa Nokian innovaatioiden päälle.
• Nokian brändikumppanuudet keskittyivät yksinoikeudellisen lisenssin matkapuhelimiin ja tabletteihin saaneen HMD Globalin tukemiseen ja brändilisensoinnin laajentamiseen uusiin tuoteryhmiin. Marraskuussa Intian johtava verkkokaupan jälleenmyyjä, Flipkart, julkisti brändilisensointisopimuksen kehittääkseen Nokia-brändättyjä älytelevisioita Intian markkinalle ja on julkistanut jo ensimmäisen 55-tuumaisen Nokia-brändätyn älytelevision.

Strategiamme jatkoa

Toiminnallinen erinomaisuus

Toiminnallinen erinomaisuus tehokkuuden ja tuottavuuden uuden tason sekä toimialan kustannusjohtajuuden saavuttamiseksi

Tavoitteemme, strategiamme ja asemamme

Nokia parantaa tuottavuuttaan ja tehokkuuttaan tullakseen toimialan kustannustehokkuusjohtajaksi.

Toiminnallinen erinomaisuus tuo meille edelleen kilpailuetua ja on strategiamme perusta. Ottaen huomioon pääasiakkaidemme eli viestintäpalveluiden tarjoajien haasteet vahvasti kasvavan liikenteen kaupallistamisessa, heidän painopisteensä pysyy verkkojen kustannustehokkaassa käyttöönotossa ja hallinnassa. Tämän myötä viestintäpalveluiden tarjoajat keskittyvät kokonaiskustannuksiin, ja meille toimittajana syntyy jatkuvaa hintapainetta. Hintapaineesta suoriutuaksemme meidän on parannettava tehokkuuttamme, tuottavuuttamme ja kustannustasoamme jatkuvasti.

Pyrimme entistä nopeammin ja tarkemmin varmistamaan kestävän kannattavuuden, kustannustehokkuuden ja kassavirran.

Parannamme suoritustamme jatkuvasti, ja odotamme käänteen vakiintuvan vuoden 2020 loppuun mennessä.

Painopisteemme

• Vahvistamme kassavirran hallintaa parantamalla hallinnointi- ja ohjausjärjestelmiä ja edistämällä kassakulttuuria.
• Parannamme kaupallisen toiminnan hallintaa ja sopimuskurinalaisuutta.
• Teemme tiivistä yhteistyötä toimittajiemme kanssa laitteidemme kokonaiskustannusten vähentämiseksi.
• Modernisoimme IT:tä ja yksinkertaistamme sekä digitalisoimme avainprosessejamme toimintatapojemme uudistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.
• Investoimme digitalisaatioon ja automaatioon palveluliiketoiminnassa verkkojen käyttöönoton tuottavuuden parantamiseksi.
• Parannamme T&K-toiminnan yhteistyötä ja tehokkuutta yhdistämällä strategisesti toimipaikkojamme.
• Toteutamme henkilöstöstrategiaamme varmistaaksemme, että meillä on tulevaisuuteen sopiva määrä osaamista ja kykyjä.

• Juurrutamme tuottavuus- ja tehokkuuskulttuurin yhtiömme ytimeen pitkällä tähtäimellä.

• Olemme toteuttaneet rakenteellisia muutoksia kassavirran tuottamisen vahvistamiseksi koko Nokiassa, ja viimeisen vuosineljänneksen vankka kassavirta paransi nettokassa-asemaamme 1,4 miljardilla eurolla, joten vuoden lopussa kirjattu nettokassa oli 1,73 miljardia euroa.

• Olemme käynnistäneet keskitetyn ohjelman varmistaaksemme koko yhtiön keskittymisen vapaaseen kassavirtaan ja käyttöpääoman vapauttamiseen. Tähän pyritään muun muassa projektien omaisuuserien optimoinnilla, parantamalla asiakkaiden ja toimittajien kanssa solmittujen sopimusten ehtoja sekä toimitusketjun ja vaihto-omaisuuden optimoinnilla. Vuonna 2019 tehdyn työn ansiosta onnistuimme pienentämään vaihto-omaisuuden alimmalle tasolle sitten vuoden 2018 alun.
• Vahvistimme sopimusten kaupallista hallintaprosessia vuoden 2019 mittaan nykyisten sopimusten kannattavuuden ja uusien sopimusten tulosten parantamiseksi. Sopimuspäätöksiä tehtäessä keskitytään nykyisin tarkasti muun muassa kassavirtaan ja sijoitetun pääoman tuottoa koskeviin mittareihin sekä sopimusehtojen parantamiseen.
• Parannamme yhtiön keskeisten prosessien tuottavuutta jatkuvasti digitalisoinnin avulla.
• Vahvistamme palveluiden operatiivista suorituskykyä samalla kun lisäämme operatiivista kurinalaisuutta ja pyrimme tehokkaampaan katteiden ja kassavirran hallintaan kurinalaisella toiminnalla ja ottamalla käyttöön standardoituja toimitusmalleja, jotka varmistavat nopeat ja onnistuneet verkkojen käyttöönotot, investoimalla digitalisaatioon ja automaatiolähtöiseen tuottavuuteen sekä tehostamalla vaihto-omaisuuden valvontaa.
• Olemme perustaneet erillisen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmän toiminnalliseen erinomaisuuteen tähtäävien hankkeiden seuraamiseksi, ja kaikille Nokian yksiköille on määritelty strategiset prioriteetit sekä tiivis toteutuksen seuranta.
• Otamme käyttöön uudistetun investointistrategian ja portfolion pääoman allokointimallin T&K-investointipäätösten ohjaamiseksi.
• Jatkamme toimipaikkojemme optimointistrategiaa pienentäen kiinteistökustannuksia sekä luoden samanaikaisesti nykyaikaisia työympäristöjä henkilöstöllemme.
• Olemme määritelleet toimintakulttuuriin liittyvän strategiamme kassavirran ja katteen parantamiseksi sekä suunnitelleet hankkeita, jotka tähtäävät uudistettuun suoriutumisen hallintarakenteeseen.

Innovaatio

Teknologiainnovaatiolla on tärkeä rooli kestävämmän planeetan ja paremman ja terveemmän elämän saavuttamisessa kaikille ihmisille.

Viemme teknologian tulevaisuutta eteenpäin ja muutamme sitä, miten ihmiset ja asiat viestivät. Johtavat tutkimus- ja kehityshankkeemme, mukaan lukien edistyksellinen Nokia Bell Labs, mahdollistavat innovaatioita, jotka uudistavat asiakkaidemme liiketoimintaa heidän tarjotessaan ainutkertaisia elämyksiä sekä yksilöille että yrityksille. Neljäs teollinen vallankumous rikastuttaa elämää, taloutta ja yhteiskuntaa, ja olemme sitoutuneet varmistamaan, että sen ennennäkemättömät vaikutukset toteutetaan eettisesti ja kestävästi.

Tutkimus ja kehitys

Olemme toimialamme suurimpia T&K-investoijia tietoliikenneteknologiassa ja edistämme innovaatioita kokonaisvaltaisesti, kattaen koko verkon. Panostamme jatkuvasti tuotekehitykseen 5G:ssä, yksityisissä langattomissa verkoissa, älykkäässä analytiikassa ja automaatiossa, esineiden internetissä sekä seuraavan sukupolven ohjelmisto-ohjattuissa verkoissa, minkä ansiosta asiakkaamme voivat vastata digitaalisesti verkottuneen maailman vaatimuksiin.

Meillä on globaali teknologiakeskusten verkosto, ja kukin keskus keskittyy tiettyyn teknologiaan tai erikoisalaan. Suurimmat teknologiakeskukset sijaitsevat Belgiassa, Kanadassa, Kiinassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa, Kreikassa, Unkarissa, Intiassa, Italiassa, Japanissa, Puolassa, Filippiineillä, Portugalissa, Romaniassa, Slovakiassa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa.

Jokaista T&K-toimipistettämme ympäröivän ekosysteemin avulla olemme yhteydessä asiantuntijoihin kaikkialla maailmassa. Täydennämme tätä verkostoa yhteistyöllä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Belgiassa, Kiinassa, Suomessa, Ranskassa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa meillä on käynnissä Nokia Bell Labsin merkittäviä tutkimushankkeita, joissa toteutamme verkottuneen maailman seuraavaan vaiheeseen keskittyvää murroksellista tutkimusta.

Open Innovation Challenge 2019 -kilpailun finalistit Nokian teknologiajohtaja Marcus Weldonin kanssa.

Future X Emulator on kolmiulotteinen virtuaalinen esitystila, joka ympäröi vierailijat ja jossa he voivat kokea todellisuutta tarkasti jäljitteleviä suuren mittakaavan ympäristöjä.

Innovaatio jatkoa

Nokia Bell Labs

Nokia Bell Labs on Nokian maailmankuulu alan tutkimusja kehitysyksikkö

Nokia Bell Labs on 94-vuotisen historiansa aikana tehnyt monta uraauurtavaa teknologiakeksintöä, joihin tieto- ja viestintäverkot sekä kaikki digitaaliset laitteet ja järjestelmät perustuvat.

Tutkimustyölle on myönnetty yhdeksän Nobelin palkintoa, neljä Turing-palkintoa, kolme Japani-palkintoa ja lukuisia Yhdysvalloissa myönnettäviä National Medals of Science and Engineering -palkintoja – sekä kolme Emmya, kaksi Grammya ja yksi Oscar teknisistä innovaatioista. Nokia Bell Labs jatkaa vakiintuneita toimintamalleja mullistavaa tutkimusta, jossa keskitytään ratkaisemaan uuden digitaalisen aikakauden haasteita ja innovoimaan seuraavan teollisen vallankumouksen teknologiaa.

Etsimme Nokia Bell Labsissa mahdollisuuksien rajoja sen sijaan, että antaisimme nykytilanteen rajoittaa itseämme.

Katsomme tulevaisuuteen ymmärtääksemme ihmisten olennaisia tarpeita sekä mahdollisia esteitä ihmiskunnan uudenlaiselle olemassaololle. Tämän jälkeen hyödynnämme ainutlaatuisen monimuotoista tutkimusälyämme, -alojamme ja -näkökulmiamme keskeisimpien ongelmien ratkaisemiseen. Murrokselliset innovaatiot avaavat uusia taloudellisia mahdollisuuksia, yhteiskunnan toimintatapoja, liiketoimintamalleja sekä palveluja – eli edistävät inhimillisiä ja teknologisia vallankumouksia.

Tutkimuksemme keskittyy keskeisimpiin tieteen, teknologian, tekniikan tai matematiikan alueisiin, jotka vaativat vähintään kymmenkertaista parannusta vähintään yhdessä ulottuvuudessa. Sen jälkeen yhdistämme nämä tutkimusalat Future X -verkkoarkkitehtuuriin, joka pyrkii tuomaan murrokselliset elementit yhteen toimialaa uudistaviksi ratkaisuiksi. Innovaatiot tuodaan markkinoille liiketoimintaryhmiemme tai teknologia- ja patenttilisensoinnin kautta. Nokia Bell Labs on myös suorassa vuorovaikutuksessa markkinoiden ja asiakkaiden kanssa. Konsultointipalvelumme auttaa määrittämään polkua tulevaisuuden verkkoon uusien liiketoimintamalli-innovaatioiden ja optimaalisten teknisten ja taloudellisten ratkaisujen avulla.

Tällainen tulevien tarpeiden määrittely ja mullistavien ratkaisujen keksiminen kriittisiin ongelmiin, näyttäen markkinoille samalla tietä eteenpäin, on aina ollut Nokia Bell Labsin missio.

Nokia Bell Labs keskittyy kolmeen keskeiseen murrosalueeseen:

■ Johtajuus patenteissa ja standardeissa: Nokia Bell Labs kanavoi jatkuvan virran innovaatioita Nokian immateriaaliomaisuusportfolioon. Näitä innovaatioita ei käytetä ainoastaan Nokian tuotteiden rakennusosien kehittämiseen, vaan ne tuovat myös merkittäviä lisensointituloja ja johtoasemamme standardoinnissa perustuu niihin. Tavoitteenamme on arvon luominen uusille ja nykyisille ekosysteemeille.

• Johtajuus tutkimuksessa: Nokia Bell Labs tutkii ohjelmistoja, laitteistoja ja soveltavia tieteitä, jotka määrittelevät tulevaisuuden yhteiskunnat. Autamme suuntautumaan kohti uutta teollista vallankumousta, jossa ihmiset saavuttavat teknologian avulla merkittäviä parannuksia tuottavuudessa kasvattaen samalla luontaisia kykyjään luovuuteen.
• Johtajuus kokonaisvaltaisissa verkoissa: Nokia Bell Labs rakentaa kokonaisvaltaisia ratkaisuja Nokian liiketoimintaryhmille. Tämä on keskeistä tulevaisuuden pitkälle automatisoitujen ja laajasti skaalautuvien verkkojen edellyttämien verkkojen ja palveluiden orkestroinnin tukemisessa. Bell Labs Consulting -konsultointipalvelu johtaa kokonaisvaltaisten verkkojen strategiaamme, tarjoten riippumatonta neuvontaa palveluntarjoajille, yrityksille ja teollisuudenaloille. Future X Labs -tiloissa puolestaan esittelemme kokonaisvaltaisten arkkitehtuurien tarjoamia lukemattomia mahdollisuuksia.

Nokia on ainoa yhtiö, joka tarjoaa kattavia 5G-ratkaisuja maailmanlaajuisesti. Future X Lab -keskuksissa asiakkaamme voivat kokea kokonaisvaltaisen 5G-verkon.

Vuoden 2019 pääkohdat

• Maailman ensimmäinen kokonaisvaltainen 5G Future X Lab avattiin vuoden 2018 lopulla Nokia Bell Labsin pääkonttoriin New Jerseyn Murray Hillissä. Siellä vieraili noin 1 700 kävijää vuonna 2019. Tämän menestyksen jatkeeksi Nokian pääkonttoriin Espoossa avattiin uusi Future X Lab syyskuussa 2019. Kunkin laboratorion avulla viestintäpalveluiden tarjoajat, yritykset ja infrastruktuurin tarjoajat voivat oppia ja ymmärtää kokonaisvaltaisen 5G-verkon teknisen ja taloudellisen vahvuuden voidakseen palvella asiakkaitaan paremmin ja tuottaakseen lisäarvoa.
• Nokia Bell Labs ja Etisalat saavuttivat uuden maailmanennätyksen 1,3 Tbps:n (1 300 000 000 000 bittiä sekunnissa) optisessa kapasiteetissa yksittäisen kuidun ylitse. Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa tehdyssä kenttäkokeessa yhden terabitin merkkipaalu saavutettiin ensimmäistä kertaa käytössä olevassa verkossa.

• Maaliskuussa Association for Computing Machinery -järjestö myönsi kahdelle entiselle Bell Labsin tutkijalle ACM A.M. Turing -palkinnon, jota usein kutsutaan tietotekniikan Nobel-palkinnoksi. Yann LeCun ja Yoshua Bengio tekivät yhteistyötä Bell Labsissa 1990-luvun alkupuolella tekoälytutkimuksen parissa, ja he jakoivat yhdessä Geoffrey Hintonin kanssa vuoden 2018 Turing-palkinnon syvien neuroverkkojen konseptija tekniikkaläpimurroista.

• Nokia laajensi sitoutumistaan verkkojen tietoturvan tiukimpiin normeihin Nokia Bell Labsin kautta vuonna 2019 julkistamalla tehostetun tietoturvaohjelman ja perustamalla kehittyneen tietoturvan testaus- ja verifiointilaboratorion. Molemmat keskittyvät kokonaisvaltaisten 5G-verkkojen kriittisten tietoturvatarpeiden hallitsemiseen.

• Nokia Bell Labs jatkaa uraauurtavaa työtään monien 5G-standardeissa käyttöön otettavien keskeisten teknologisten innovaatioiden parissa. Vuonna 2019 Nokia pystyi näiden innovaatioiden ansiosta ilmoittamaan yli 2 100 patenttiperhettä European Telecommunications Standards Institutelle (ETSI) olennaisina 5G-standardin kannalta. Tämä kuvaa yhtiön jatkuvaa johtajuutta matkaviestinteknologian tutkimusja kehitystyössä ja standardoinnissa.

• Nokia Bell Labsin tutkijat ja Advanced Materials and BioEngineering Research (AMBER) -keskuksen tutkijat Dublinin Trinity Collegesta muodostivat tutkimusryhmän, jonka luoman uuden, innovatiivisen akkurakenteen avulla akun kestoa saadaan pidennettyä 2,5-kertaiseksi verrattuna mihinkään muuhun tällä hetkellä markkinoilla olevaan ratkaisuun. Tällä uudella, mullistavalla akkurakenteella on potentiaalia auttaa tuottamaan virta tulevaisuuden 5G-maailmalle.

• Tekoäly- ja koneoppimisteknologioiden avulla luotiin vuonna 2019 uusia työkaluja, kuten Code Compass, joka yhdistää ohjelmistokehitykseen luonnollisen kielen käsittelyn ohjelmistokirjastojen käyttäytymisen samankaltaisuuksien tunnistamiseksi ja avointen moduulien suosittelemiseksi automaattisesti. Tämä nopeuttaa kehitystä merkittävästi.

• Nokia Bell Labs jatkoi kiinteän verkon laajakaistan kehittyneen vektoroinnin kehittämistä vuonna 2019. Vectoring 2.5 -nimellä kulkeva uusin T&K sisällytetään kiinteän verkon tuotteisiin G.fast-tuotteiden suorituskyvyn kasvattamiseksi erityisesti huonokuntoisissa linjoissa. Tämä parantaa verkkopalveluiden tarjoajien nykyisten kupariverkkojen käyttöikää entisestään.

Myynti ja markkinointi

Nokia huomioi asiakkaansa kahdella selvästi erottuvalla markkinalla. Pääasiallinen kohdemarkkinamme koostuu viestintäpalveluiden tarjoajista. Nykyinen yritysasiakasliiketoimintamme on suhteellisen pientä operaattoriliiketoimintaamme verrattuna, mutta kasvaa nopeasti.

Asiakasliiketoimintaorganisaatiomme (Customer Operations, CO) on tärkein rajapinta viestintäpalveluita tarjoaviin asiakkaisiimme nähden. CO Americas organisaatio vastaa Pohjois-Amerikan ja Latinalaisen Amerikan markkinoista, kun taas CO EMEA & APAC organisaatio vastaa Aasian ja Tyynenmeren alueen, Euroopan, Kiinan alueen sekä Lähi-idän ja Afrikan markkinoista.

CO-organisaatio toimii noin 120 maassa, joten se on kattavasti läsnä koko maailmassa ja sen rakenne takaa, että asiakkaat hyötyvät sekä johdon suorasta huomiosta että tiimiemme syvällisestä paikallisten markkinoiden tuntemuksesta. Näin Nokia pysyy lähellä asiakkaitaan.

CO-organisaatio vastaa myynnin lisäksi toimituksista, mikä vahvistaa asiakasrajapinnassa toimivien myynnistä ja toimituksista vastaavien tiimien palvelukykyä entisestään. Nokian yhden asiakastoimituspäällikön malli luo vahvan työparin myyntiin keskittyneille asiakastiimeillemme, mikä varmistaa, että asiakkaamme saavat saumattoman kokemuksen asioidessaan Nokian kanssa. Tämä on erittäin tärkeää, koska asiakkaat arvostavat Nokian lähestymistapaa, joka tuottaa kokonaisvaltaisia, täysin integroituja, ratkaisuja asiakkaiden ennaltamääritellyille tarpeille kuten kokonaisvaltainen turvallisuus tai tehtäväkriittiset järjestelmät.

Nokialla on myös Nokia Enterprise-liiketoimintaryhmän oma myyntiorganisaatio, joka toimii globaalisti ja on keskittynyt myymään yritysasiakkaille sekä suoraan että kanavakumppaneiden kautta. Kumppaneita ovat järjestelmäintegraattorit, konsultointiyritykset, jakelijat ja lisäarvoa tuovat jälleenmyyjät.

CO-organisaatio työskentelee myös hyvin tiiviisti Nokia Software -liiketoimintaryhmän kanssa varmistaakseen riittävän asiantuntemuksen ja kosketuksen asiakkaisiin tällä tärkeällä alueella. Lisäksi CO-organisaatio tekee läheistä yhteistyötä Nokia Enterprise -liiketoimintaryhmän kanssa, millä varmistetaan sekä viestintäpalveluiden tarjoajia että yritysasiakkaita hyödyttävien ratkaisujen kehittämisen ja myynnin tehokkuus. Nokia tukee vahvasti "palveluntarjoaja kumppanina" (SPaaP) -lähestymistapaa myyntiin, jossa tarjoamme yritysasiakkaillemme ratkaisuja yhteistyössä operaattoreiden kanssa. Tämä malli on osoittautumassa erittäin menestyksekkääksi reitiksi markkinoille sekä viestintäpalveluiden tarjoajille että Nokialle.

Myyntiorganisaatiomme on omistautunut työskentelemään tiiviisti sekä viestintäpalveluiden tarjoajien että yritysasiakkaidemme kanssa. Tuemme asiakkaitamme heidän haasteissaan ja auttaaksemme heitä löytämään uusia mahdollisuuksia nopeasti muuttuvilla globaaleilla markkinoilla.

Liiketoimintaryhmämme

Mobile Networks

Markkinakatsaus

Mobile Networks -liiketoimintaryhmämme ensisijaiseen kohdemarkkinaan kuuluvat langattomat liityntäverkko- ja mikroaaltosiirtoverkkoteknologiat. Tämä kattaa liityntäverkkoteknologiat 2G:stä 5G:hen lisensoiduilla ja lisensoimattomilla taajuuksilla sekä makroverkoissa että piensoluissa.

Liiketoiminta ja organisaatio

Mobile Networks -liiketoimintaryhmän tavoitteena on johtaa 5G-teknologiassa ja tarjota parasta arvoa asiakkaillemme näiden kehittäessä verkkojaan. Jatkamme 5G-tuotevalikoimamme kehittämistä uusimpien 3GPP-määritysten mukaisesti, olemme ilmoittaneet yli 2 100 5G-patenttiperhettä 5G:lle olennaisiksi, ja olemme ylpeitä lukuisista saavutuksistamme 5G-teknologian kaupallistamisessa ensimmäisenä toimialallamme. Riippumaton analytiikkayhtiö, IPLyptics GmbH, luokitteli Nokian toiselle sijalle 5G:n essentiaalipatenteissa marraskuussa 2019. Näemme vahvaa kysyntää 5G-teknologialle eri mobiilimarkkinoilla ja olemme ainoa kokonaisvaltaisten mobiiliverkkojen toimittaja, joka työskentelee Yhdysvaltojen, Kiinan, Etelä-Korean ja Japanin merkittävimpien operaattoreiden kanssa. Nokia tuo teknologiaa markkinoille parhaillaan, asiakkaidemme ottaessa käyttöön 5G-verkkoja.

Meillä on suuri maailmanlaajuinen 2G/3G/4G-asennuskanta, jonka odotetaan muodostavan perustan 5G-menestyksellemme. Meillä on yli 350 4G/LTE-asiakasta ja tehokas AirScale-alusta, joka voidaan päivittää 4G:stä 5G:hen. AirScale-tuotevalikoimamme, piensolut sekä ohjelmisto- ja mobiilisiirtoverkkoratkaisut on rakennettu toimimaan kaikkien teknologiasukupolvien kanssa kaikilla tarvittavilla taajuuksilla, jotta asiakkaamme voivat käyttää niitä tehokkaasti, yksinkertaistetusti ja optimoidusti. Radioverkoissa rakennamme liityntäverkkojen tuotevalikoimaamme yhteen arkkitehtuuriin perustuen: Future X toimii perustana kaikkien käyttöönottomalliemme viitearkkitehtuurille. Nokian kokonaisvaltaisessa 5G Future X -tuote- ja palveluvalikoimassa yhdistyvät korkean kapasiteetin 5G New Radio (5G NR) -verkko, runkoverkko, ohjelmisto-ohjattu "Anyhaul"-siirtoverkko, reunapilvet ja ohjelmisto-orkestrointi, joka tarjoaa täyden valikoiman toimintoja kaupallisiin 5G-verkkoihin. Future X Lab -laboratoriossa asiakkaat voivat kokea Nokian kokonaisvaltaisen 5G-laitteistojen, -ohjelmistojen ja -palvelujen valikoiman, joten viestintäpalveluiden tarjoajat, yritykset ja infrastruktuurin tarjoajat voivat oppia ja ymmärtää kokonaisvaltaisen 5G-verkon teknisen ja taloudellisen voiman palvellakseen asiakkaitaan paremmin ja tuottaakseen lisäarvoa.

Nokia oli mukana yli 100 teknisessä 5G-toimeksiannossa vuonna 2019, ja kaupallisia 5G-sopimuksia oli vuoden 2019 lopussa 62. Näistä verkoista 18 oli toiminnassa vuoden 2019 lopussa Aasian ja Tyynenmeren alueella, Yhdysvalloissa, Euroopassa, Lähi-idässä ja Afrikassa. Niiden joukossa toiminnassa olevia verkkoja oli SK Telecomilla, KT:llä ja LGU+:lla Etelä-Koreassa, missä ne palvelivat viittä miljoonaa 5G-liittymää vuoden 2019 lopussa; sekä AT&T:lla, T-Mobilella, Sprintillä ja Verizonilla Yhdysvalloissa. Vuoden 2019 lopussa meillä oli myös kaksi 5G-sopimusta yritysasiakkaiden kanssa viestintäpalveluiden tarjoajien lisäksi.

Kilpailu

Mobiiliverkkojen markkina on erittäin keskittynyt, ja siinä pääkilpailijamme ovat Huawei ja Ericsson. Lisäksi on neljä alueellista toimijaa, ZTE, Samsung, Fujitsu ja NEC, sekä muutamat uudet, pienet kilpailijat kuten Altiostar, Mavenir, Parallel Wireless, JMA Wireless ja Airspan. Mikroaaltolinkkimarkkinasegmentti on pirstaleisempi. Siinä tärkeimpiä kilpailijoitamme ovat Huawein ja Ericssonin lisäksi esimerkiksi Ceragon, NEC ja Aviat.

Vuoden 2019 pääkohdat

• Vuoden 2019 loppuun mennessä meillä oli 62 kaupallista 5G-sopimusta ja 18 5G-verkkoa oli otettu käyttöön.
• Julkistimme 2,5 GHz:n ja 3,5 GHz:n 5G/NR-keskitaajuusverkot, 28 GHz:n ja 39 GHz:n suuritaajuuksiset millimetriaaltoverkot sekä 600 MHz:n ja 850 MHz:n matalataajuusverkot.
• Julkistimme 20 MHz:n, 60 MHz:n, 80 MHz:n ja 100 MHz:n taajuusalueen sekä 200 MHz:n (2*100MHz 2CCA) ja 400 MHz:n (4*100MHz 4CCA) verkot.
• Laajensimme alle 6 GHz:n kyvykkyyksiä 40 MHz:n verkkoihin ja millimetriaaltoja 800 MHz:iin (8*100 MHz).
• Pilvinatiivi AirFrame-tuotteemme saavutti yli 100 kaupallista asiakasta.
• Toimitimme maailman ensimmäisen pilvipohjaisen 5G/NR-järjestelmän (virtual RAN 1.0) ja se on toiminnassa Washington D.C:ssä.
• Meillä oli yli 130 yksityisen LTE-verkon asiakasta ja kaksi yksityistä NR-asiakasta.
• Maailman talousfoorumi nimesi Oulussa sijaitsevan 5G-tehtaamme digitalisoinnin neljännen teollisen vallankumouksen majakaksi.

Liiketoimintaryhmämme jatkoa

Global Services

Markkinakatsaus

Global Services -liiketoimintaryhmä vastaa verkkojen käyttöönotosta ja tukee ja operoi viestintäpalveluiden tarjoajien ja yritysten 5G-aikakauden verkkoja. Tämä sisältää verkkoinfrastruktuuripalvelut ja asiantuntijapalvelut mobiiliverkoille sekä verkon hallintapalvelut kiinteille, mobiili-, IP- ja valokuituverkoille. Lisäksi uusia kasvualueita ovat verkon kognitiiviset palvelut ja analytiikka, julkisen sektorin sekä energia- ja kuljetusalan verkkojen käyttöönotto ja operointi sekä uusien liiketoimintamallien, kuten Worldwide IoT Network Grid (WING) -ratkaisun, tarjoaminen viestintäpalveluiden tarjoajille.

Liiketoimintakatsaus ja organisaatio

Global Services -liiketoimintaryhmän palvelut, ratkaisut ja monitoimittajavalmiudet ohjaavat viestintäpalveluiden tarjoajia digitaalisessa muutoksessa ja auttavat toimimaan kehittyvän teknologiaympäristön, monimutkaisten verkkoinfrastruktuurien ja datamäärän kasvun keskellä. Työskentelemme heidän kanssaan käyttökokemuksen parantamiseksi sekä päivittäisen verkon suunnittelun, toteutuksen, toiminnan ja ylläpidon tukemiseksi.

Global Services -liiketoimintaryhmän palveluiden avulla Nokia erottautuu kilpailijoistaan 5G-markkinalla ja auttaa viestintäpalveluiden tarjoajia priorisoimaan 5G:n vaatimat investoinnit ja tuomaan 5G-pohjaiset palvelut nopeammin markkinoille. Nokian digitaalinen 5G-palveluvalikoima auttaa viestintäpalveluiden tarjoajia arvioimaan teknisiä vaihtoehtoja, suunnittelemaan ja ottamaan käyttöön

5G:n erilaisten käyttötapausten, kuten pilvipelaamisen, verkkoon yhdistettyjen autojen ja autonomisten tehdasrobottien edellyttämiä kokonaisvaltaisia 5G-verkkoja.

Keskeinen painopistealue Global Services -liiketoimintaryhmässä on mahdollistaa viestintäpalveluiden tarjoajien kehittyminen digitaalisten palvelujen tarjoajiksi. Rakennamme sekä perinteisille että pilvipohjaisille verkoille uutta digitaalista arkkitehtuuria, joka kattaa suunnittelun, käyttöönoton, toiminnan ja teknisen tuen verkon koko elinkaaren ajan. Nokia AVA -alusta tarjoaa tekoälyn, kehittyneen analytiikan ja yhteisen datan (data lake) verkon suorituskyvyn, toiminnan tehokkuuden ja asiakaskokemuksen parantamista varten. Autamme myös digitaalisten palveluiden tarjoajia hyödyntämään esineiden internetin mahdollisuuksia ja laajentumaan uusille markkinoille käyttämällä Nokia Worldwide IoT Network Grid (WING) -ratkaisua, joka tarjoaa

Nokian ja AT&T:n yhteisessä IoT-innovaatiostudiossa voimme näyttää, miten esineiden internet ratkaisee liiketoiminnan haasteita.

saumattomat yhteydet yli maantieteellisten rajojen ja teknologioiden. Autamme asiakkaitamme laajentumaan uusille markkinoille nopeasti ja pienellä riskillä pay-as-you-grow -mallilla tai tulojen jakomallien avulla.

Yrityksille suunnatut palvelut ovat Global Services -liiketoimintaryhmän strateginen kasvualue. Mahdollistamme pääomavaltaisten toimialojen digitalisaation yhteyspohjaisilla palveluilla ja digitaalisilla automaatioratkaisuilla. Uusi digitaalinen palvelualustamme lyhentää myyntisyklejä ja edistää nopeaa ja toistettavaa palvelutoimitusta, mikä auttaa yritysasiakkaitamme minimoimaan monimutkaisuuden. Vastaamme yksityisten laajakaistaverkkojen käyttöönotosta nopeuttaaksemme teollisuudenalojen digitalisaatiota, joka mahdollistaa paremman tuottavuuden, toiminnan tehokkuuden ja henkilöstön sekä omaisuuden turvallisuuden. Maailmanlaajuisen palvelunhallintaosaamisemme ansiosta yritysasiakkaamme voivat hyötyä toiminnan muutoksesta, hallinnoidusta tietoturvasta ja verkon toiminnan tuesta uusille tehtäväkriittisille IP/MPLS- ja yksityisille LTE-verkoilleen.

Kilpailu

Tuotteet ja palvelut sekä verkonhallintapalvelut yhdistävällä markkinalla Nokia kilpailee perinteisten verkkolaitteiden toimittajien, kuten Ericssonin ja Huawein kanssa. Palveluvetoisilla markkinoilla, kuten kognitiivisissa, esineiden internetja yrityspalveluissa toimii myös muita kilpailijoita, kuten Cisco, HPE ja IBM.

Vuoden 2019 pääkohdat

• Global Services -liiketoimintaryhmä oli merkittävässä roolissa yli 100 teknisessä 5G-toimeksiannossa ja 62 kaupallisessa 5G-sopimuksessa vuonna 2019 sekä 532:ssa yritysasiakasliiketoiminnan myyntimahdollisuudessa.
• Nokia julkisti toimialan ensimmäisen 5G-markkinan kehitystä mittaavan indeksin, Nokia Maturity Indexin, yhteistyössä Analysys Masonin kanssa. Indeksi tarjoaa operaattoreille parhaat käytännöt 5G-palvelujen suunnitteluun, käyttöönottoon ja kaupallistamiseen.
• Nokia WING, joka on verkonhallintapalvelu esineiden internetiä varten, jatkoi menestystään. Se tuottaa saumattomat yhteydet yli maantieteellisten rajojen ja teknologioiden. Palvelun tilasivat Hutchison 3 Indonesia, Telecom Egypt ja TIM Brazil. Meillä oli 10 WING-asiakasta vuoden 2019 lopussa. Lisäksi julkistimme neljä uutta WING-käyttötapauspakettia auttamaan operaattoreita uuden liiketoiminnan hankkimisessa vertikaalisilla IoT-markkinoilla.
• Nokia ja AT&T julkistivat yhdessä uuden Münchenissä sijaitsevan IoT Innovation Studion tukemaan nykyisten ja seuraavan sukupolven esineiden Internetin (IoT) ratkaisujen kasvavaa käyttöönottoa. Studiossa vierailevat yritykset näkevät omakohtaisesti, miten IoT-ratkaisut voivat ratkaista liiketoimintaongelmia. Se toimii start-up-yrityksistä, yliopistoista ja laajemmasta eurooppalaisesta teknologiaekosysteemistä tulevien seuraavan sukupolven innovoijien keskuksena.
• Nokia esitteli Cognitive Collaboration Hub -keskuksia, jotka auttavat operaattoreita 5G-verkkojen suunnittelussa ja tekoälyn mahdollistamien käyttötapausten luomisessa. Cognitive Collaboration Hub -keskukset tuovat yhteen toimialan johtavan yhdistelmän datatieteen, televiestinnän ja pilvipalvelujen osaamista yli 75 kumppanilta.
• Data-analytiikkayhtiö GlobalData arvioi Nokian "johtaja-kategoriaan" verkonhallintapalveluissa, mikä kertoo pitkälle kehittyneestä operatiivisesta osaamisestamme.

Liiketoimintaryhmämme jatkoa

Fixed Networks

Markkinakatsaus

Viestintäpalveluiden tarjoajat muodostavat Fixed Networks -liiketoimintaryhmän ensisijaisen kohdemarkkinan. Kuitu kotiin -tekniikka on vakiinnuttanut asemansa yleisimmin käytettynä mallina, mutta kuitupohjaisten yhteyksien tekniikat (kiinteät langattomat yhteydet sekä parannetut digitaaliset tilaajayhteydet ja kaapeliyhteydet) ovat edelleen hyvä lisä. Avainasemassa universaaln "Gigabitti kotiin" -liiketoimintamallin toimimiseksi – ja jotta voidaan tarjota yhteyksiä suuremmalle joukolle kuluttajia nopeammin – on oikean työkalun valitseminen. 5G kiinteä langaton yhteys on uusi "työkalu" laajakaistavalikoimassa, ja se on herättänyt merkittävää kiinnostusta. Emme kehitä ratkaisuja ainoastaan gigabittiyhteyksien tarjoamiseksi jokaiseen kotiin, vaan tuodaksemme gigabitin elämyksen koteihin mesh Wi-Fi:n eli reitittävän langattoman verkon ratkaisun avulla. Fixed Networks -liiketoimintaryhmä on laajentanut liiketoimintaansa uusiin segmentteihin, mukaan lukien kaapeliyhteyksien monijärjestelmäoperaattorit ja ei-perinteiset toimijat, kuten infrastruktuurin tukkumyyjät ja yritykset.

Liiketoiminta ja organisaatio

Fixed Networks -liiketoimintaryhmän strategia perustuu kolmeen painopistealueeseen: kuitupohjaisten verkkojen liityntäinfrastruktuuri gigabittiyhteyksien tuomiseksi jokaiseen kotiin, Wi-Fi-ratkaisut gigabittiyhteyksien tuomiseksi kodin joka nurkkaan, ja pilvi-/ virtuaaliset ratkaisut verkon automatisointiin ja yksinkertaistamiseen.

Strategiamme ensimmäisessä painopisteessä on kyse oikeasta teknologiavalikoimasta gigabittiyhteyksien tuomiseksi suuremmalle joukolle kuluttajia kaikkialle. Valikoima koostuu kuitu- ja kiinteistä langattomista yhteyksistä sekä parannetuista digitaalisista tilaajayhteyksistä ja kaapeliyhteyksistä. Nokia on markkinajohtaja kuituyhteyksissä (johtoasema XGS-PON-tekniikassa) ja se on säilyttänyt johtavan markkinaosuutensa kupariyhteyksissä kuten VDSL ja G.fast.

Vuonna 2019 olemme laajentaneet portfoliotamme uusilla kiinteiden langattomien yhteyksien ratkaisuilla, mukaan lukien 4G/5G-vastaanottimet ulkokäyttöön ja sisätilojen yhdyskäytäviin. Kaapelioperaattoreille Nokia tarjoaa vastaavan, parannetuista kuitu kotiin- ja kaapeliratkaisuista koostuvan valikoiman, joka on alkanut herättää kiinnostusta ympäri maailmaa.

Toisessa painopisteessä eli gigabittiyhteyksien tarjoamisessa koteihin ja kotien sisätiloihin on kyse täydellisten yhteyksien takaamisesta kaikkialla kodissa. Nokia Wi-Fi -portfoliomme koostuu mesh Wi-Fi -ratkaisuista Wi-Fi-yhteyden tarjoamiseksi rakennuksen jokaiseen nurkkaan. Vuonna 2019 lisäsimme valikoimaamme myös pilvipohjaiset hallintalaitteet Wi-Fi-yhteyden hallintaan ja optimointiin sekä yksittäisessä kodissa että rakennusten välillä. Toimme markkinoille myös useita uusia vaihtoehtoja (perustason ja huippuluokan majakat), jotka ovat tuoneet tähän mennessä 34 asiakasreferenssiä viestintäpalveluiden tarjoajien keskuudessa.

Lopuksi, kun verkoissa yhdistetään erilaisia tekniikoita ja käyttöönottomalleja niistä tulee yhä monimutkaisempia. Strategiamme kolmas painopiste keskittyy toimintojen yksinkertaistamiseen ja automatisointiin, jossa pilviteknologia ja virtualisointi ovat avainasemassa. Ohjelmisto-ohjattu liityntäverkkoratkaisumme toimii avoimesti ja käytännönläheisesti konkreettisissa käyttötapauksissa kuten verkon viipalointi ja asennuskannan sujuva kehityspolku. Ensimmäiset ratkaisut otettiin käyttöön vuonna 2019.

Kilpailu

Viestintäpalveluiden tarjoajien kiinteiden verkkojen markkinoita hallitsee kaksi suurta toimijaa, Nokia ja Huawei, joilla on suurin osuus markkinoista. Kolmannella sijalla on ZTE, johon on vaikuttanut Yhdysvaltain langettama komponenttien vientikielto, joskin rajoitetussa määrin. Pienempiä toimijoita ovat esimerkiksi Calix ja Adtran Pohjois-Amerikassa sekä Fiberhome Kiinassa. Niiden kattavuus on rajallinen ja arvioitu markkinaosuus alle 10 % eikä niillä ole yhtä laajaa tuotevalikoimaa.

Vuoden 2019 pääkohdat

• Nokia säilytti asemansa yhtenä markkinajohtajista kuitu- ja kupariyhteyksissä. Olemme ainoa toimittaja, jolla on yksi johtavista markkinaosuuksista kaikkialla maailmassa, ja ainoa länsimainen toimittaja Kiinassa.
• Fixed Networks -liiketoimintaryhmän strategia kasvun hakemisesta monipuolistumisen kautta tuottaa tuloksia. Tuotevalikoimamme monipuolistuminen avaa kasvumahdollisuuksia kaapeliyhteyksissä, koko kodin Wi-Fi-yhteyksissä, kiinteissä langattomissa yhteyksissä ja virtualisoinnissa. Maantieteellinen monipuolistumisemme on tuottanut läpimurtoja Etelä-Koreassa, Intiassa ja Japanissa, ja kasvumahdollisuudet ovat hyvät. Monipuolistuminen markkinoilla avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia uusilla segmenteillä ja ei-perinteisissä asiakkaissa.
• Laajensimme valikoimaamme uusilla kiinteiden langattomien yhteyksien ratkaisuilla, mukaan lukien 4G/5G-vastaanottimet ulkokäyttöön ja sisätilojen yhdyskäytäviin. Rain ja Optus ovat jo ottaneet käyttöönsä kiinteiden langattomien yhteyksien 5G-tuotteitamme.
• Toimme markkinoille useita uusia Wi-Fi-tuotteita, sekä perustason että huippuluokan Wi-Fi-reitittimet, joiden ansiosta meillä on jo 34 asiakasreferenssiä viestintäpalvelujen tarjoajien keskuudessa.
• Otimme kaupalliseen käyttöön ohjelmisto-ohjatun liityntäverkkoratkaisumme vuonna 2019.

Liiketoimintaryhmämme jatkoa

IP/Optical Networks

Markkinakatsaus

IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmämme ensisijainen kohdemarkkina kattaa viestintäpalveluiden tarjoajille myytävät IP-, valokuitu- ja verkkoautomaatioteknologiat sekä niihin liittyvät palvelut. Kokonaisvaltaisten alueverkkoratkaisujemme (WAN) avulla viestintäpalveluiden tarjoajat voivat rakentaa ja operoida automatisoituja, turvallisia ja tehokkaita verkkoja suuressa mittakaavassa. Niillä luodaan yhteyksiä ihmisten ja esineiden välille miltä tahansa yleiseltä laajakaistamodaliteetilta mihin tahansa pilveen ja reunapilveen, internetiin ja muihin palveluihin ja datakeskuksiin. Tähän markkinaan sisältyviä teknologioita ovat esimerkiksi IP-reitittimet, IP-palveluyhdyskäytävät, optiset pakettikytkimet, optiset linjajärjestelmät ja verkon automaatioalustat.

Kasvava osa IP/Optical Networksin liikevaihdosta on peräisin rinnakkaisilta markkinoilta, joihin kuuluvat internettoimijoiden ja suuryritysten kaltaiset asiakassegmentit. Yritysasiakassegmentissä keskitymme kuljetus- ja energia-alan sekä julkisen sektorin kaltaisiin vertikaalisiin markkinoihin ja tuemme terveydenhuollon, rahoituksen ja vähittäismyyntialan ohjelmisto-ohjattuja verkkoja. Tarjoamme näille tehtäväkriittisille markkinoille samoja ratkaisuja niiden yksilöllisten vaatimusten mukaan täydennetyillä vaihtoehdoilla.

Liiketoimintakatsaus ja organisaatio

IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmä tarjoaa tehokkaita ja äärimmäisen skaalautuvia verkkoja, jotka tukevat digitaalisen maailman dynaamista yhteenliitettävyyttä. Tuotevalikoimamme kestävät ja innovatiiviset ohjelmistot, järjestelmät ja palvelut toimivat eri alueilla älykkäiden verkkojen ohjelmoitavista IPja optisista siirtoverkoista analytiikkaan ja ohjelmoitavien verkkokäyttöjärjestelmien ohjelmisto-ohjautuviin kyvykkyyksiin.

Viestintäpalveluiden tarjoajien verkkoihin kohdistuu valtava paine pilvipohjaisten sovellusten, erittäin nopean laajakaistan kehittymisen ja teollisuuden esineiden internetin myötä. IP- ja valokuituverkkoratkaisumme lyhentävät markkinoilletuontiaikaa ja pienentävät viestintäpalveluiden tarjoajien riskiä uusien palvelujen lanseerauksessa, niiden nopeassa skaalaamisessa lisääntyneeseen kysyntään vastaamiseksi sekä uusien ominaisuuksien ja toimintojen lisäämisessä tulevaisuudessa. Tietoperusteiset verkkoautomaatioratkaisumme auttavat myös varmistamaan, että verkkopalvelujen toimituksen laatu, luotettavuus ja turvallisuus ovat yhdenmukaisia ja että korjaavat toimenpiteet aloitetaan automaattisesti heti, jos mikä tahansa parametri ei pysy määritellyissä rajoissa. Nämä operaattoritason ominaisuudet vastaavat myös internettoimijoiden, kuljetusja energia-alan sekä julkisen sektorin ja suurten yritysasiakkaiden tarpeisiin, ja niitä arvostetaan.

IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmän tuotevalikoimassa on:

• Kokonaisvaltainen sarja IP-reitittimiä yhdistämis-, reuna-, runko-, datakeskusja internet-peering-sovelluksiin
• Kokonaisvaltainen sarja valokuitupakettikytkimiä, DWDM-kanavointilaitteita ja optisia linjajärjestelmiä metroyhteyksiin ja yhdistämiseen, datakeskusten liittämiseen sekä runko-, merenalaisiin ja pitkän matkan sovelluksiin
• Kehittyneet, pilvioptimoidut IP-palveluportit asunto-, yritys-, mobiilija teollisuuden esineiden internetin palveluille sekä ainutlaatuiset hybridiratkaisut, jotka mahdollistavat tulevaisuuden konvergoidut palvelut
• Kehittyneet verkon automaation alustat, jotka analysoivat, automatisoivat ja hallitsevat monitoimittaja-IP- ja optisia verkkoja
• Kehittyneet datakeskusautomaatio- ja ohjelmisto-ohjatut alueverkkoratkaisut, jotka konfiguroivat verkkoyhteydet pilvien väillä ja kaikkiin sivukonttoreihin pilvilaskennan vaivattomuudella ja tehokkuudella Nuage-portfoliomme tuotteita hyödyntäen, ja
• Laaja valikoima asiantuntijapalveluja, jotka vauhdittavat uusien teknologioiden integroimisen tuomia hyötyjä verkkojen uudistamisessa ja hyödyntävät viimeisimpiä innovaatioita ohjelmisto-ohjatuissa verkoissa, virtualisoinnissa, ohjelmoitavissa IP-pohjaisissa verkoissa ja valokuituverkoissa.

Kilpailu

Kilpailuympäristöömme kuuluvat Cisco, Juniper Networks, Huawei ja Ciena.

Liiketoimintakatsaus

Nokian kokonaisvaltaiset IP- ja optiset järjestelmät, jotka perustuvat FP4- ja PSE-silikoniin, antavat operaattoreille parempaa suorituskykyä, mittakaavaa ja automaatiota, joita tarvitaan tiukempien luotettavuusja turvallisuusvaatimusten täyttämiseksi 5G:hen siirryttäessä.

Vuoden 2019 pääkohdat

• BT otti käyttöön Nokian 7750 SR-s -alustan, joka perustuu FP4-piirisarjaamme. Sen avulla BT:n verkko saa parannettuja ominaisuuksia ja automaatiota, joita tarvitaan vastaamaan kasvavaan kapasiteetin kysyntään 5G:hen siirryttäessä. Yksinoikeussopimuksemme ansiosta BT:n konvergoitunut runkoverkko voi kasvaa ja siirtyä ohjelmoitavaan, dataperusteiseen verkkoarkkitehtuuriin, mikä luo alustan BT:n kasvulle FTTP-kuituyhteyksien ja 5G-palvelujen kysynnän kasvaessa.
• Nokia Bell Labsin keksintö Probabilistic Constellation Shaping (PCS), joka on seuraavan sukupolven superyhtenäisten digitaalisten Photonic Service Engine (PSE) -signaalinkäsittelijäprosessoreiden ytimessä, saavutti Etisalatin, Telecom Italyn, Netian ja M-netin testeissä uusia ennätyksiä optisessa suorituskyvyssä. Nokia PSE-3:n toimitukset asiakkaille ovat käynnissä, ja sillä tulee olemaan ratkaisevan tärkeä rooli siinä, miten viestintäpalveluiden ja pilvipalveluiden tarjoajat pystyvät vastaamaan äkillisesti kasvaneen video-, pilvi- ja 5G-liikenteeen asettamiin vaatimuksiin, sillä se maksimoi kuituverkkojen jokaisen linkin kapasiteetin ja suorituskyvyn.
• Softbank valitsi Nokian Cloud Packet -runkoverkkoratkaisun tarjotakseen asiakkailleen 5G:llä parannetun mobiililaajakaistapalvelun (eMBB). Yritykset hyötyvät 5G:n tarjoamista lukuisista uusista teollisuussovelluksista ja -palveluista, kuten erittäin luotettavasta matalan viiveen 5G-yhteydestä (5G Ultra Reliable Low Latency Connectivity, URLLC) ja enhanced Machine Type Communication (eMTC).
• Telefónica Spain valitsi Deepfield Cloud Intelligence -analytiikkaratkaisumme käyttäjäkokemuksen parantamiseen ja sisällön toimituksen reaaliaikaiseen vianmääritykseen. Ratkaisu tarjoaa Telefónica Spainille aiemmin saavuttamattoman näkyvyyden verkkonsa sovellus- ja palveluliikenteeseen. Tämä mahdollistaa tärkeän datapohjaisen ymmärryksen ja analytiikan koskien käytössä olevaa kapasiteettia sekä automatisoidut tapahtumat, joiden avulla palveluiden luotettavuutta ja suorituskykyä voidaan parantaa merkittävästi.
• Bahrainin johtava digitaalisten palveluiden tarjoaja, Batelco, valitsi Nuage Networksin SD-WAN 2.0 -ratkaisun tukemaan pilviyhteyksiä, automaatiota ja digitaalisen muutoksen palveluita yritysasiakkailleen Bahrainissa ja kansainvälisesti. Batelco täydentää nykyisiä liiketoimintapalveluitaan tarjomalla asiakkailleen pilvi- ja IoT-sovellusten yksinkertaistetun hallinnan ja dynaamisen tuen.

Liiketoimintaryhmämme jatkoa

Nokia Software

Markkinakatsaus

Nokia Software on televiestintäohjelmistojen markkinoiden johtava ratkaisutoimittaja.

Televiestinnän ohjelmistomarkkinoilla on käynnissä suuren mittakaavan palvelu- ja verkkotoimintojen automaatio ja digitaalinen liiketoiminnan muutos, joka tukee viestintäpalveluiden tarjoajien siirtymistä 5G:hen. Samalla 4G:n modernisointi lisää edelleen investointeja vähemmän kehittyneillä markkinoilla. Näiden vastapainona on vanhojen 3G-järjestelmien väheneminen ja hintapaine.

Liiketoimintakatsaus ja organisaatio

Nokian pilvinatiiviin yhteiseen ohjelmistoalustaan perustuvat Nokian monitoimittaja- ja moniverkko-ohjelmistoratkaisut parantavat ja turvaavat käyttäjäkokemuksia, automatisoivat toimintaa ja infrastruktuuria sekä mahdollistavat uudet tulovirrat ja kustannustehokkuudet. Nokian yhteinen ohjelmistoalusta varmistaa, että ohjelmistoratkaisumme käyttöönotto, integrointi, skaalaaminen ja huolto on helppoa. Nokia rakensi ensimmäisenä laajan mittakaavan pilvinatiivin ohjelmistoalustan televiestinnän ohjelmistomarkkinoilla.

Nokia Software -liiketoimintaryhmän liiketoimintaan kuuluu kaksi osaa, Applications (sovellukset) ja Core (runkoverkot). Nokian ohjelmistosovellukset tarjoavat ratkaisuja digitaaliseen kokemukseen, digitaaliseen älyyn ja digitaaliseen toimintoihin, ja ne kaikki on suunniteltu yhdistämään palveluntarjoajien liiketoiminta niiden verkkoihin. Tammikuussa 2019 Nokian runkoverkkojen tuoteja palveluvalikoima liitettiin osaksi Nokia Software -liiketoimintaryhmää. Nokian runkoverkkoratkaisut kattavat 5G:n, langattoman laajakaistan ja esineiden internetin (IoT); ne yksinkertaistavat toimintaa ja mahdollistavat uusia palveluja ja tulovirtoja.

Strategiamme on vahvistaa ohjelmistoliiketoimintaamme kehittämällä T&Kja toimitustoimintojamme edellen ja keskittämällä investointimme strategisiin 5G:hen, automaatioon, tuote- ja palveluvalikoiman integrointiin sekä digitaalisiin innovaatioalustoihin.

Nokia Software -liiketoimintaryhmä on johtava ratkaisutoimittaja televiestintäohjelmistojen markkinalla.

Panostus pilvinatiiviin yhteiseen ohjelmistoalustaamme sekä riippumaton monitoimittaja ja moniverkkolähestymistapamme erottavat meidät useimmista suurista kilpailijoista. Pienempiä toimijoita vastaan Nokialla on etunaan maailmanlaajuinen toimituskyky ja suuri asennuskanta, joiden tukena on laaja ja kokonaisvaltainen tuote- ja palveluvalikoima.

Kilpailu

Nokian ohjelmistokilpailijat jakautuvat kahteen ryhmään: itsenäiset ohjelmistotoimittajat (ISV:t) ja verkkolaitteiden toimittajat (NEP:t). Tärkeimmät ISV-kilpailijat ovat Amdocs, Netcracker ja Oracle. Lisäksi kilpailu pieniltä erikoistuneilta ohjelmistotoimijoilta on kasvussa. Tärkeimmät NEP-kilpailijat ovat Huawei ja Ericsson, jotka myyvät ohjelmistoja osana suuria infrastruktuurikauppoja.

Monien suurten televiestintäohjelmistokilpailijoiden on vaikeaa tuottaa lyhyen aikavälin kasvua ennen 5G-käyttöönottojen yleistymistä, kun taas pienten erikoisohjelmistotoimijoiden suuri määrä lisää kilpailua tällä markkinalla. Useimpien televiestintään liittyvien markkinoiden tapaan televiestinnän ohjelmistoissa on ostajan markkinat, joilla on merkittävä hintapaine. Ne tarjoavat kuitenkin merkittävän pitkän aikavälin mahdollisuuden toimittajille, jotka pystyvät edistämään teknologia- ja operatiivista johtajuutta ja määräämään toimialan muutoksen tahdin.

Markkinoiden sirpaloitumisen vuoksi merkittäviä kasvumahdollisuuksia on edelleen tarjolla yrityksille, jotka pystyvät yhdistämään markkinat orgaanisen kasvun ja/tai yritysostojen kautta.

Nokian ohjelmistoliiketoiminta on Applications-toiminnassa johtava toimija noin 9 prosentin arvioidulla markkinaosuudella, kun taas Core-liiketoiminnassa markkinaosuutemme on arviolta 25 prosenttia.

Vuoden 2019 pääkohdat

• Olemme edistyneet vahvasti ohjelmistoliiketoimintamme skaalaamisessa, muun muassa runkoverkkovalikoimamme onnistuneessa integroinnissa ohjelmistoliiketoimintaan.
• Analysys Masonin analyytikot luokittelivat Nokian lokakuussa 2019 markkinaosuudeltaan televiestintäohjelmistojen ykköstoimittajaksi sekä televiestintäohjelmistoissa että palveluissa.
• Nokia ilmoitti, että sen yhteinen ohjelmistoalusta tukee Amazon Web Services (AWS) -pilvipalvelua, mikä tarjoaa viestintäpalveluiden tarjoajille lisää käyttöönottovaihtoehtoja ja mahdollisuuden tuoda uusia 5G- tai digitaalisia palveluita nopeammin markkinoille.

• Nokia ja VMware ilmoittivat laajennetusta kumppanuudesta, joka sisältää integroitujen ratkaisujen kehittämisen tukemaan viestintäpalveluiden tarjoajien pyrkimyksiä toiminnan parantamiseen ja kustannustehokkuuteen suuren mittakaavan monipilvitoimintojen kautta.

• Three UK ja Nokia julkistivat maailman ensimmäisen 5G-valmiin, täysin integroidun, pilvipohjaisen runkoverkon. Uusi 5G-valmis runkoverkko toimii virtuaaliympäristössä ja tarjoaa paremman tietoturvan, joustavuutta ja kustannussäästöjä, minkä ansiosta Three voi kasvattaa toimintaansa nopeammin ja tehokkaammin. Se on Threelle kriittinen tekijä Ison-Britannian nopeimman 5G-verkon toimittamisessa.

• Julkistimme NetGuard Adaptive Security Operations -ratkaisun. Se tarjoaa viestintäpalveluiden tarjoajille pitkälle automatisoidun kokonaisvaltaisen järjestelmän, joka täyttää 5G-verkkoyhteyksien vaatimukset ja vastaa internetiin liitettyjen laitteiden kasvaviin kyberturvallisuusuhkiin.
• Jatkuvana osoituksena ohjelmistovalikoimamme vahvuudesta ja laajuudesta solmimme sopimuksia eri maantieteellisillä alueilla ja tuoteryhmissä. Sopimuksia solmittiin seuraavien asiakkaiden kanssa: Bharti, China Unicom, Grameenphone, M1, MTN South Africa, Orange, Ooredoo Qatar, Rakuten, Telefonica Brazil, U.S. Cellular ja Vodafone Egypt.

Liiketoimintaryhmämme jatkoa

Nokia Enterprise

Markkinakatsaus

Nokia kiihdytti toimintaansa yritysasiakasmarkkinassa vuonna 2019. Tunnistimme liiketoimintamme kasvumahdollisuudet tällä markkinalla ja perustimme 1.1.2019 uuden liiketoimintaryhmän, Nokia Enterprisen. Se keskittyy vastaamaan pääomavaltaisten toimialojen liiketoiminnan kannalta kriittisiin verkkovaatimuksiin. Rakennamme hyperluokan pilvi- ja yksityisiä verkkoja asiakkaillemme seuraavissa segmenteissä: internettoimijat, kuljetus-, energia-, tuotanto- ja logistiikka-alat sekä julkishallinto ja kaupungit.

Liiketoimintakatsaus ja organisaatio

Nokialla on vahvat näytöt yritysten auttamisesta monenlaisten toimintojen hallintaan ja valvontaan käytettävien tiedonsiirtoverkkojen uudistamisessa. Hyödynnämme Nokian langattomien ja kiinteiden liityntäverkkojen ja IP- ja optisten verkkojen teknologioita sekä ohjelmisto- ja palveluvalikoimaa yhdessä digitaalisen automaation, analytiikan ja esineiden internetin (IoT) yrityskohtaisten tuotteiden kanssa. Korkean suorituskyvyn verkot ovat asiakkaidemme kriittisten tarpeiden keskiössä. Ne vastaavat kaikkialla saatavissa olevien yhteyksien tarpeeseen yksityisellä (yhä useammin langattomalla) verkkoinfrastruktuurilla, joka mahdollistaa katkeamattomat yhteydet, datan hallinnan ja analytiikan tarkoituksenmukaisten ja konkreettisten tulosten edistämiseksi liiketoiminnassa. Yritysasiakkaat pyrkivät hyödyntämään tietoliikenteen ja teollisuuden esineiden internetin (IIoT) teknologioita ja hyötymään digitalisaatiosta, tehokkaammasta omaisuudenhallinnasta, kehittyneistä prosesseista, syvemmistä verkkoturvallisuuden tasoista, työntekijöiden turvallisuudesta sekä jatkuvasti käytettävissä olevien yhteyksien mahdollistamista uusista liiketoimintamalleista. Käytännössä testattu yritysasiakkaille suunnattu tuote- ja palveluvalikoimamme tarjoaa perustan yli 1 300 tehtäväkriittiselle verkolle eri toimialoilla.

Nokian yritysasiakkaille suunnattu tuoteja palveluvalikoima tukee Nokia Bell Labsin kehittämää Future X for Industries -verkkoarkkitehtuuria, tulevien teollisuuden verkkojen suunnitelmaa, joka yhdistää korkean suorituskyvyn, kaikkialla läsnäolevan käytettävyyden ja älykkäät IP/optiset verkot älykkäästi ketteriin monipilviratkaisuihin, analytiikkaan perustuviin digitaalisiin arvoalustoihin ja liiketoimintasovelluksiin teollisuuden automaation tueksi – mukaan lukien kaikille tasoille sisäänrakennetut tietoturvaominaisuudet. Future X for Industries -arkkitehtuuri tarjoaa strategiset puitteet yrityksille suunnatulle tuoteja palveluvalikoimallemme.

Eräs merkittävä ja strateginen saavutus vuonna 2019 oli yrityksille suunnatun tuoteja palveluvalikoimamme laajentaminen, erityisesti yksityisissä verkoissa. Täydentämällä IP/MPLS-, optisia, GSM-R-rautatieverkkoja muita nykyisiä valikoimiamme yksityisillä verkoilla tarjoamme asiakkaillemme suorituskyvyn ja tietoturvan, joita he tarvitsevat tietoliikenneinfrastruktuurinsa ja sovellustensa digitalisoinnissa ja muutoksessa. Jatkamme myös monipilviympäristön, esineiden internetin ja automaation edistämistä strategisilla investoinneilla muun muassa ohjelmisto-ohjattujen verkkojen (SDN), SD-WAN-sovellusten ja datakeskusten kaltaisiin uusiin teknologioihin.

Kuljetus

Kuljetusalalla Nokia jatkaa markkinaosuuden kasvattamista rautatie-, maantie-, lentoliikenne- ja merenkulkualoilla. Toimitamme tehtäväkriittisiä verkkoja ja analytiikkaa, jotka tukevat rautateiden merkinantojärjestelmiä, lentokenttäviestintää, lennonjohtoa, digitaalisia liikennemerkkejä ja tietullien keräystä sekä laajakaistan ja infotainmentin tarjoamista matkustajille.

Energia

Energia-alalla Nokia tarjoaa tehtäväkriittisen tietoverkkoinfrastruktuurin ja automaation, jotka ovat keskeisiä siirryttäessä seuraavan sukupolven automatisoituihin energiaverkkoihin. Tarjoamme myös öljy-, kaasu- ja kaivosyhtiöille yksityisiä verkkoja, joiden avulla saavutetaan uusia suorituskyvyn ja tietoturvan tasoja moniin tehtäväkriittisiin toimintoihin, suojellaan ihmishenkiä ja lisätään tuottavuutta.

Julkishallinto ja kaupungit

Nokia vastaa julkisen sektorin tarpeisiin monista tärkeistä näkökulmista. Nokian pelastustoimelle suunnattu tuote- ja palveluvalikoima tarjoaa pelastustyöntekijöille reaaliaikaiset, tehtäväkriittiset laajakaistayhteydet, jotka auttavat pelastamaan henkiä ja hallitsemaan kriisitilanteita. Nämä ratkaisut tukevat perinteistä kaksisuuntaista radioviestintää ja luovat samalla perustan kehittyneille hälytyskeskuksille ja runsaasti dataa sisältäville langattomille laajakaistapalveluille, jotka lisäävät tilannekohtaista tietoa ja tehostavat toimintaa.

Kaupunkien pyrkiessä parantamaan asukkaidensa turvallisuutta ja elämänlaatua, Nokia tarjoaa yhteyksien, tietojen jakamisen ja käytön valvonnan tueksi alustapohjaisen lähestymistavan, jota tarvitaan esimerkiksi älykkäämmissä pysäköinti-, valaistus-, liikenteenhallinta- ja muissa kunnallisissa palveluissa. Jatkamme yhteistyötä viranomaisten ja uusien verkkotoimittajien kanssa laajakaistayhteyksien tarjoamiseksi syrjäseuduille, joissa sitä ei ole tai jonka saatavuus on heikko.

Tuotanto ja logistiikka

Nokia jatkaa toimintojensa monipuolistamista teolliselle sektorille mahdollistamalla Teollisuus 4.0:aan liittyvän muutoksen yksityisillä verkoilla ja digitaalisilla automaatioratkaisuilla tuotannossa ja logistiikassa. Teollisuustason esineiden internetin alustamme, automaatioalustamme ja yksityisten langattomien verkkojen ratkaisumme auttavat näitä asiakkaita kasvattamaan tuottavuuttaan ja vähentämään kustannuksiaan toimintajärjestelmien digitalisoinnilla ja automatisoinnilla.

Internettoimijat

Internettoimijat ovat rajattu joukko, joka käsittelee päivittäin miljoonia tapahtumia, tarvitsee äärimmäisen tehokasta sisällön toimitusta ja tukee erityisiä kokemuksia verkossa. Autamme näitä yhtiöitä skaalaamaan palvelunsa älykkäästi ja välittömästi automaattisten pilvipohjaisten, globaalien ja vahvat kyberturvallisuusominaisuudet tarjoavien palvelualustojen kautta. Hyödynnämme tässä älykkäitä IP- ja optisten verkkojen ratkaisujamme.

Kilpailu

Yritysasiakasliiketoiminnan kilpailuympäristö on laaja sisältäen monia erikoistuneita, tietyille markkinoille keskittyneitä toimijoita. Tästä laajasta näkökulmasta tärkeimpiä korkean suorituskyvyn verkkojen ja tehtäväkriittisten kiinteiden ja langattomien viestintäteknologioiden toimittajia eri toimialoilla ovat muun muassa Nokia, Cisco, Juniper, Huawei ja Ericsson. Nokian strategista painopistettä ajatellen markkina voidaan jakaa tarkemmin perinteisiin yksityisiin verkkoihin ja yksityisiin langattomiin verkkoihin. Yksityisten langattomien verkkojen markkinalla keskeiset toimijat ovat Nokia, Ericsson, Huawei ja Commscope. Teknologian näkökulmasta yksityiset langattomat verkot kilpailevat Wi-Fi-teknologian kanssa ja jossain määrin korvaavat sen. Näin ollen Wi-Fi-teknologian toimittajat, kuten Cisco, HPE Aruba ja Ruckus, ovat myös kilpailijoitamme.

Liiketoimintaryhmämme jatkoa

Vuoden 2019 pääkohdat

• Yksityisten langattomien verkkojen (4G/ LTE) liiketoimintamme kasvu kiihtyi ja meillä on nyt yli 130 asiakasta eri puolilla maailmaa ja eri toimialoilla.
• Energia-alalla Nokia vahvisti johtajuuttaan yksityisten langattomien verkkojen markkinoilla kaivosten digitalisaation ja automaation myötä. Tämä on tärkeä käyttötapaus kaivosten turvallisuuden, tuottavuuden ja kestävyyden parantamiseksi. Vuonna 2019 Nokia esitteli kyvykkyytensä sekä maanalaisissa kaivosajoneuvoissa että avokaivoksilla. Rakensimme yksityisen langattoman verkon Minera Las Bambas S.A:lle Telefonican kanssa Perussa. Lisäksi rakensimme Komatsun kanssa Arizonan osavaltiossa Yhdysvalloissa maailman ensimmäisen miehittämättömien kuorma-autojen järjestelmän, Autonomous Haulage Systemsin (AHS), jonka myös yksityinen LTE-verkko mahdollistaa.

• Julkaisimme erilaisia innovatiivisia älykaupunkihankkeita. Testasimme esimerksiksi Sendain kaupungissa Japanissa ensimmäisenä maailmassa yksityisellä langattomalla verkolla liitettyjen droonien käyttöä tsunamija muissa katastrofihälytyksissä, jotta voidaan ehkäistä ja lievittää katastrofien vaikutusta. Yksityisen LTE-verkon toimitti Nokian digitaalinen automaatiopilvi, Nokia Digital Automation Cloud (NDAC).

• Kuljetusalalla rakennamme yksityisiä langattomia verkkoja Kokkolan satamalle, Oulun satamalle ja Wienin lentokentälle.

• Aloitimme yhteistyön myös Deutsche Messe AG:n kanssa, jolle toimitimme 5G-verkon maailman suurimpien teollisuusmessujen, Hannover Messen, ajaksi käyttäen Qualcomm Technologiesin mobiilitestilaitteita. Toimiva 5G-verkkomme mahdollisti kuusitoista teollisuusautomaation käyttötapausta tuotantoteollisuuden huipputoimijoiden, kuten Bosch Rexrothin, Zeissin, Siemensin ja Weidmüllerin kanssa.
• Maailman talousfoorumi valitsi Nokian Oulussa sijaitsevan 5G- "tulevaisuuden tehtaan" kehittyneeksi neljännen teollisen vallankumouksen majakaksi. Olemme erittäin ylpeitä siitä, että yksi maailman nykyaikaisimmista tehtaista on varustettu omalla Nokia Digital Automation Cloud -teknologiallamme. Oulun tehtaamme paransi tuottavuuttaan 30 prosenttia ja lyhensi uusien tuotteiden markkinoilletuontiaikaa 50 prosenttia.
• Nokia ja Microsoft ilmoittivat strategisesta yhteistyöstä, joka on ensimmäinen näiden yritysten välillä. Kumppanuus yhdistää Microsoftin pilviratkaisut (Azure, Azure IoT, Azure IT ja koneoppimisratkaisut) ja Nokian osaamisen tehtäväkriittisissä verkoissa (LTE/5G-valmiit yksityiset langattomat ratkaisut, IP, SD-WAN ja IoT-yhteyksien valikoiman) palveluntarjoajien ja yritysten tarpeisiin.
• Hyperluokan yritysten osalta allekirjoitimme aiesopimuksen Marubenin kanssa maailmanlaajuisten IoT-palveluiden tarjoamiseksi sen yritysasiakkaille viidessä liiketoimintaryhmässä, jotka sisältävät elintarvikkeet ja kuluttajatuotteet, kemian- ja metsätaloudentuotteet, energian ja metallit, hyödykkeet ja liikenteen sekä teollisuuden koneistuksen. Palvelut voivat sisältää kaluston hallintaa, teollisuuslaitteiden etävalvontaa, omaisuudenhallintaa sekä kansainvälistä logistiikkaa. Kehitämme, testaamme ja toimitamme seuraavan sukupolven esineiden internetiä Nokian maailmanlaajuiseen WING-IoT-alustaan perustuen.

Nokia Enterprise -liiketoimintaryhmä vastaa pääomavaltaisten teollisuudenalojen tehtävä- ja liiketoimintakriittisiin verkkotarpeisiin korkean suorituskyvyn verkoilla ja digitaalisen automaation ratkaisuilla.

Liiketoimintaryhmämme jatkoa

Nokia Technologies

Markkinakatsaus

Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä keskittyy lisensoimaan Nokian immateriaaliomaisuutta, kuten patentteja, teknologioita ja Nokia-brändiä. Toiminta perustuu Nokian jatkuviin innovaatioihin ja vuosikymmenien T&K-johtajuuteen teknologioissa, joita käytetään lähes kaikissa verkkoyhteyttä käyttävissä laitteissa.

Liiketoimintakatsaus ja organisaatio

Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä keskittyy lisensointiin.

• Jatkamme patenttilisensointi- ja kaupallistamistoimintamme kasvattamista. Se tuottaa valtaosan Nokia Technologies -segmentin liikevaihdosta. Tähän sisältyy menestyksekäs mobiililaitteiden lisensointiohjelma, jossa useimmat suuret älypuhelintoimijat ovat tällä hetkellä mukana.
• Meillä on myös patenttilisensointiohjelmia muille markkinoille, joilla käytetään standardoituja teknologioitamme. Näitä ovat muun muassa kuluttajaelektroniikka ja televisio, verkkoon yhdistetyt autot, älymittarit, maksupäätteet, omaisuuden seuranta ja muut esineiden internet -laitteet sekä niihin liittyvät toimialat.

• Nokia Technologies mahdollistaa Nokia Bell Labsin ja muiden Nokian liiketoimintaryhmien valikoitujen perustavanlaatuisten keksintöjen kaupallistamisen uusilla alueilla strategisessa yhteistyössä muiden yritysten kanssa.

• Jatkamme innovatiivisten OZO -spatiaalisten audiovisuaalisten teknologioiden lisensointia älypuhelin- ja kameravalmistajille teknologialisensointi-liiketoiminnan kautta.

• Brändikumppanuusliiketoimintamme jatkaa yhteistyötä HMD Globalin kanssa, jolla on yksinoikeus käyttää Nokia-brändiä puhelimissa ja tableteissa. Lisämahdollisuuksia brändin lisensointiin muissa tuoteryhmissä tutkitaan.
• Nokia Technologies hallitsee Nokian patenttiportfoliota yhteistyössä kaikkien muiden Nokian liiketoimintojen kanssa ja myös edistää kehittynyttä audio- ja videotutkimusta ja -standardointia Media Technologies Research -yksikkömme kautta.

Myynti ja markkinointi

Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä vastaa Nokian immateriaaliomaisuuden kaupallistamisesta ja tarjoaa innovaatioitamme markkinoille lisensoinnin ja muiden järjestelyjen kautta.

Nokia Technologies jatkaa globaalia myynti- ja markkinointitoimintaa, joka tukee innovatiivisten audiovisuaalisten ratkaisujemme, kuten OZO Audion teknologialisensointia.

Tutkimus ja kehitys

Soveltavan T&K-työnsä ansiosta Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän Suomessa toimiva Media Technologies Research -yksikkö on tuottanut useita merkityksellisiä ja arvokkaita keksintöjä niissä teknologioissa, joita pidämme tärkeinä uusien kuluttajakokemusten kannalta. Näitä ovat muun muassa äänen ja videon standardointi.

Vuonna 2019 tehtyjen patenttihakemusten jakauma teknologioittain

2 Palvelut, sovellukset ja multimedia	9 %
3 Kiinteät ja optiset verkot	19 %
4 Kehittyvät teknologiat
ja laitteistot	11 %

Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä keskittyy lisensoimaan Nokian immateriaalioikeuksia, mukaan lukien patentteja, teknologioita ja Nokian brändiä, jatkuvien innovaatioidemme ja vuosikymmeniä kestäneen tutkimus-ja tuotekehitysjohtajuutemme pohjalta.

Liiketoimintaryhmämme jatkoa

Patentit ja lisenssit

Olemme yli 20 vuoden ajan määritelleet monia perustavanlaatuisia teknologioita, joita käytetään lähes kaikissa mobiililaitteissa. Meillä on ollut johtava rooli standardien luomisessa. Olemme johtavia 2G-, 3G-, 4Gja 5G-standardien essentiaalipatentteja omistavia yrityksiä. Matkapuhelinten essentiaalipatenttiportfoliomme on jatkanut kasvuaan viime vuosina ja sisältää yli 2 800 patenttiperhettä, jotka on ilmoitettu yhteen tai useaan standardiin. Niistä yli 2 100 koskee 5G:tä.

Osana aktiivista portfolion hallintaamme arvioimme jatkuvasti yhteistä varallisuuttamme ja teemme toimenpiteitä optimoidaksemme kokonaisportfoliomme koon säilyttäen samalla patenttiemme korkean laadun. Vuoden 2019 lopussa portfoliossamme oli noin 20 000 patenttiperhettä, jotka perustuvat yhteensä 129 miljardin euron T&K-investointeihin viimeisen 20 vuoden ajalta.

Jatkamme portfoliomme täydentämistä ja uudistamista kaikissa Nokian liiketoiminnoissa tehtävän T&K-työn pohjalta, ja jätimme yli 1 300 uusiin keksintöihin liittyvää patenttihakemusta vuonna 2019.

Vuoden 2019 pääkohdat

• Nokia allekirjoitti vuoden aikana useita patenttilisensointisopimuksia älypuhelinyhtiöiden kuten Vivon, TLC:n, Tinnon ja Wikon kanssa.
• Autoteollisuudessa etenimme hyvin, ja tällä hetkellä jo yli tusinalla eri autobrändillä, jotka kuuluvat yrityksille kuten BMW Group, Volkswagen Group ja Volvo Cars, on lisenssi Nokian patentteihin verkottuneiden autojen osalta.
• Nokia laajensi lisensointitoimiaan uusilla esineiden internetin alueeseen liittyvillä lisensointisopimuksilla.
• Olemme edistyneet johtavan OZO-teknologiaportfoliomme lisensoimisessa älypuhelin- ja kameravalmistajille kuten OPPO, Axon ja HMD Global.
• Ilmoitimme yhteistyöstä GE Licensingin ja Innventuren kanssa Nokia Bell Labsistä lähtöisin olevien keksintöjen kaupallistamiseksi. Tämä tuo lisää tulolähteitä Nokialle samalla, kun se mahdollistaa muille Nokian innovaatioiden hyödyntämisen.
• Marraskuussa Intian johtava verkkokauppa Flipkart julkisti brändilisensointisopimuksen Nokia-brändillä varustettujen älytelevisioiden tuomisesta Intian markkinoille ja julkisti ensimmäisen 55-tuumaisen Nokia-brändätyn älytelevision.

Lisensoimme innovatiivisia OZO-teknologioitamme älypuhelin- ja kameravalmistajille.

Keskeiset alan trendit, jotka vaikuttavat toimintaan

Liiketoimintakohtaiset trendit

Networks- ja Nokia Software -segmentit

Olemme johtava toimija tietoliikenneverkkojen, IP-infrastruktuurin, ohjelmistojen ja liitännäisten palvelujen markkinoilla. Tuotamme hyvin monenlaisia tuotteita verkko-operaattoreiden – ja yhä enemmän myös valituissa vertikaalisegmenteissä operoivien asiakkaiden – verkoissaan käyttämistä laitteistoista ohjelmistoratkaisuihin sekä palveluita, jotka liittyvät langattomien verkkojen suunnitteluun, optimointiin, toteutukseen, käyttöön ja päivittämiseen. Networks-segmenttiimme kuuluvat seuraavat liiketoiminnat: Mobile Access, Fixed Access, IP Routing ja Optical Networks. Näiden liiketoimintojen yhdessä Nokia Softwaren kanssa tuottaman kattavan laitteisto-, ohjelmisto- ja palveluvalikoiman ansiosta pystymme tarjoamaan asiakkaillemme uuden sukupolven johtavat verkkoratkaisut ja palvelut. Tavoitteemme on olla innovaatiojohtaja ja hyödyntää johtavia T&K-valmiuksiamme kehittääksemme asiakkaillemme johtavia tuotteita ja palveluita sekä varmistaa kykymme luoda lisäarvoa pitkällä aikavälillä.

Alan trendit

Verkko-, IP-infrastruktuuri- ja ohjelmistoalalla sekä niihin liittyvässä palveluliiketoiminnassa on viime vuosina nähty tiettyjä merkittäviä trendejä, jotka ovat vaikuttaneet myös verkkoliiketoimintaamme. Ensinnäkin datapalvelujen käytön lisääntyminen ja siitä seurannut tietoliikenteen eksponentiaalinen kasvu ovat kasvattaneet verkkojen suorituskyvyn, korkean laadun ja luotettavuuden merkitystä. Tämä trendi on ollut yksi keskeisimpiä taustatekijöitä 5G-syklin alkamiselle, jota tietoliikenneoperaattorit ovat kiihdyttäneet. Tietoliikenteen jatkuva kasvu ei kuitenkaan ole suoraan heijastunut operaattoreiden tuottoihin. Tämä on lisännyt myös tehokkuuden ja kustannustehokkuuden tarvetta niin operaattoreiden, verkkoinfrastruktuurin kuin palveluntarjoajienkin osalta.

Toinen tärkeä trendi on operaattoreiden jatkuva yhdistyminen, kun ne haluavat tarjota yhä laajempia palveluita erityisesti lisäämällä erilaisten teknologioiden konvergenssia kiinteissä verkoissa sekä mobiili-, IP- ja valokuituverkoissa. Verkkojensa peittoalueen, kapasiteetin ja laadun parantamiseksi verkkooperaattorit jatkavat siirtymistä kokonaan IP-pohjaiseen arkkitehtuuriin painottaen nopeita valokuitu-, LTE- ja 5G- yhteyksiä sekä uusien digitaalisten palveluiden tarjoamista. Näemme vastaavia trendejä myös kaapelioperaattoreissa, jotka investoivat erittäin nopeiden verkkojen käyttöönottoon.

Kolmanneksi perinteisen verkko-operaattorimarkkinan ulkopuolella näemme kasvavan tarpeen suurille korkean suorituskyvyn verkoille tietyillä alueilla, jotka määrittelemme valikoiduiksi vertikaalimarkkinoiksemme. Internettoimijat ja suuret teknologiayritykset, kuten Apple, Facebook, Google, Alibaba ja Amazon, investoivat pilviteknologioihin sekä verkkoinfrastruktuuriin rakentaakseen huippunopeita ja turvallisia verkkoja. Toisaalla toimijat energia-, kuljetusliiketoimintaja julkissektorilla investoivat toiminnan kannalta kriittisten operaattoritason verkkojen rakentamiseen.

Strategiamme kolme ensimmäistä painopistealuetta on Networks- ja Nokia Softwaresegmenttien osalta yhdenmukaistettu näiden trendien kanssa. Jatkamme strategiamme hyvää toteutusta keskittyen erityisesti suorituskykyisiin ja koko tuotevalikoimamme kattaviin verkkoihin, laajentumiseen uusille valikoiduille vertikaalimarkkinoille ja uuden ohjelmistoliiketoiminnan luomiseen. Lisätietoja näistä suunnitelmista on kohdassa "Liiketoimintakatsaus—Strategiamme".

Vuonna 2019 näimme lisäksi tiettyjen asiakkaidemme arvioivan uudelleen toimittajiensa valintatapoja ottaen huomioon vallitsevat turvallisuuskysymykset. Emme ole nähneet tästä merkittäviä vaikutuksia liiketoimintaan tai markkinaosuuteemme vuonna 2019, mutta trendillä voi olla vaikutus toimittajien voimasuhteisiin tietyillä alueilla ja teknologian osa-alueilla.

Erityisesti Kiinassa, jossa markkinaosuuden tavoitteluun liittyy merkittäviä kannattavuushaasteita ja markkinadynamiikassa on joitakin yksilöllisiä piirteitä, toimimme selkeänä strategisena tavoitteenamme parantaa liiketoimintamme jakaumaa alueella. Tämän vuoksi odotamme olevamme valikoivia 5G:ssä ja keskittyvämme houkuttelevampiin mahdollisuuksiin operaattoriasiakkaiden kanssa muilla liiketoimintamme alueilla, kuten runkoverkoissa, reitityksessä, siirrossa, kiinteissä yhteyksissä ja LTE-verkoissa, sekä yritys- ja internettoimija-asiakkaisiimme.

Hinnoittelu ja hintaeroosio

Hintaeroosion voimakkuus vaihtelee eri liiketoiminnoissamme, ollen erityisen selvää Mobile Networks -liiketoimintaryhmässä johtuen liiketoiminta-alueen korkeasta standardoinnista. Vuonna 2019 havaitsimme lisääntynyttä kilpailua tietyissä asiakassuhteissa kilpailijoidemme pyrkiessä kasvattamaan markkinaosuuttaan 5G:n aikaisessa vaiheessa. Yleensä teknologiasyklin tässä vaiheessa 4G-tuotteiden korkeat katteet tasoittaisivat 5G:n kilpailupainetta. Kun kuitenkin varhaiset 5G-sopimukset usein sisältävät myös 4G-tuotteita, 4G-tuotteidemme katteet laskivat vuonna 2019.

Tuotevalikoima

Networks ja Nokia Software -segmenttien kannattavuuteen vaikuttaa tuotevalikoimamme sekä ohjelmistojen osuus myynnin kokonaisjakaumassa. Tämä näkyy erityisesti suurten teknologiasyklien aikana, sillä ensimmäisissä käyttöönotoissa laitteiden ja palvelujen osuus on suurempi ja ohjelmistojen pienempi. Koska käyttöönottojen alkuvaiheet ovat yleensä pienempikatteisia, tätä korvaa edellisen sukupolven teknologioiden käyttöönoton jatkuminen, jossa kannattavuus on yleensä parempi. Tämä suhde siirtyy kohti paremman katteen ohjelmistoja syklin edetessä, kun lisäkapasiteettia ja ominaisuuksia otetaan käyttöön. Vuonna 2019 koimme suhteellisen korkeita 5G-tuotekustannuksia Networksissa, ja käyttöönottopalveluiden määrä kohosi, mikä on ollut odotettavissa 5G:n varhaisessa vaiheessa.

Tuotteilla ja palveluilla on myös erilaisia kannattavuusprofiileja. Esimerkiksi Networks ja Nokia Software -segmenttimme tarjoavat laitteistojen, ohjelmistojen ja palveluiden yhdistelmiä. Laitteilla ja ohjelmistotuotteilla on yleensä korkeammat bruttokateprosentit, mutta vastaavasti ne edellyttävät myös merkittäviä T&K-investointeja, kun taas palveluliiketoiminta on työvoimavaltaista eikä edellytä suuria T&K-investointeja, ja sen bruttokateprosentit jäävät suhteellisen pieniksi verrattuna laitteistoja ohjelmistotuotteisiin.

Projektien sesonkiluonteisuus ja syklisyys

Networks ja Nokia Software -segmenttien liikevaihtoon vaikuttaa verkko-operaattoreiden investointisyklien sesonkiluonteisuus: vuoden viimeisen neljänneksen myynti on yleensä suurempi kuin seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen myynti.

Olemme hiljattain myös todenneet näiden segmenttien tuottavan suurimman osan käyttökatteestaan ja vapaasta kassavirrastaan neljännen vuosineljänneksen aikana. Alan toiminta on normaalisti sesonkiluonteista, ja lisäksi suurissa verkkoprojekteissa on normaaleja ruuhka- ja aallonpohjavaiheita. Esimerkiksi 5G-teknologiasykli on nopeutunut kuluneen vuoden aikana, kun kaupalliset käyttöönotot kiihtyivät vuonna 2019 ja niiden odotetaan jatkuvan vuonna 2020 ja sen jälkeen. Näiden projektien ajoitus riippuu monista tekijöistä, kuten uusien radiotaajuuksien jakamisesta, verkkojen päivityssykleistä ja uusien kuluttajalaitteiden ja palveluiden saatavuudesta, mikä puolestaan voi vaikuttaa liikevaihtoomme.

Keskeiset alan trendit, jotka vaikuttavat toimintaan jatkoa

Toiminnan jatkuva tehostaminen

Vuonna 2018, Alcatel Lucentin integroinnin ja siihen liittyneen kustannussäästöohjelman päätyttyä, ilmoitimme uudesta kustannustenvähennysohjelmasta, jonka avulla pyrimme saavuttamaan merkittäviä säästöjä ja jatkamaan samalla investointeja tulevan kasvun ja paremman tuoton edistämiseksi. Nokia tavoittelee säästöjä laajalta alueelta, muun muassa investoimalla digitalisaatioon automaation ja tuottavuuden lisäämiseksi; yksinkertaistamalla prosesseja ja työkaluja entisestään; supistamalla keskitettyjä tukitoimintoja merkittävästi luokkansa parhaan kustannustason saavuttamiseksi; priorisoimalla T&K-ohjelmia parhaan pitkän aikavälin arvon luomiseksi; vähentämällä voimakkaasti vanhojen tuotteiden tutkimusta ja kehitystä; hakemalla tehokkuutta hyödyntämällä entistä enemmän ohjelmistoperustaamme ja innovatiivisia ohjelmistokehitystekniikoitamme; yhdistämällä valittuja yhteisiä toimintoja; sekä pienentämällä kiinteistökustannuksia ja muita yleiskustannuksia lisää.

Vuonna 2019 edistyimme hyvin kustannussäästöissä yllä kuvatuin keinoin. Ottaen huomioon tarpeet lisätä investointeja 5G:hen kehityssuunnitelmien nopeuttamiseksi ja tuotekustannusten alentamiseksi, sekä sisäisten prosessien digitalisaatioon yleisen tuottavuuden parantamiseksi, odotamme tämän kustannustenvähennysohjelman nyt tuottavan 500 miljoonan euron hyödyt aikaisemmin odottamamme 700 miljoonan euron sijaan.

Komponenttien ja raaka-aineiden kustannukset

Verkkoliiketoimintamme kannattavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavat monet tärkeät tekijät: toiminnan laajuus, tehokkuus sekä hinnoittelu- ja kulukuri. Verkkojemme tuotekustannukset koostuvat muun muassa komponentti-, valmistus-, henkilöstö- ja yleiskustannuksista, rojalti- ja lisenssimaksuista, tuotannon koneiden poistoista, logistiikkakustannuksista sekä takuukustannuksista ja muista laatukustannuksista.

Kannattavuuteen voivat vaikuttaa myyntivolyymien muutokset sekä suurten komponenttimäärien hankinta lyhyellä varoitusajalla, mikä voi vaikuttaa hankinnan ja valmistuksen kuluihin tai komponenttipuutteiden ilmetessä liikevaihtoon.

Tuotteiden suunnittelu ja huollettavuus

Myös tuotteiden suunnittelu ja huollettavuus vaikuttavat Networksin kulurakenteeseen. Esimerkiksi tuotesuunnittelun ratkaisut, kuten järjestelmäpiirien käyttäminen mobiiliverkkotuotteissamme, mahdollistavat tuotekustannustemme parantumisen järjestelmäpiirien osuuden kasvaessa tuotteissamme. Kuluja voidaan alentaa myös parantamalla tuotteiden huollettavuutta. Vuonna 2019 nämä tekijät vaikuttivat Networks-segmenttiämme haitanneeseen suhteellisen korkeaan 5G-tuotteiden tuotekustannustasoon.

Nokia Technologies -segmentti

Nokia Technologies keskittyy etsimään uusia lisensointimahdollisuuksia arvokkaalle immateriaaliomaisuudellemme, joka sisältää patentteja, innovatiivisia teknologioita ja osaamista sekä Nokia-tuotemerkin.

Immateriaalioikeuksien lisensoinnin yleiset suuntaukset

Immateriaalioikeuksien suojaamiseen ja lisensointiin on yleisesti ottaen panostettu yhä enemmän ja suuntauksen odotetaan jatkuvan. Uudet sopimukset ovat yleensä pitkien neuvottelujen ja mahdollisten oikeudenkäyntien tai välimiesmenettelyjen tulosta, joten sopimusten aikataulua ja lopputulosta saattaa olla vaikea ennustaa. Patenttilisenssisopimusten rakenteen takia maksut voivat olla hyvin epäsäännöllisiä ja toisinaan takautuvia, ja lisenssisopimusten pituudet voivat vaihdella.

Lisäksi patentoitujen innovaatioiden suojaamisessa ja lisensoimisessa on selkeitä alueellisia eroja. Osa lisenssinsaajista pyrkii aktiivisesti välttämään lisenssimaksuja, ja osa lisenssinantajista käyttää maksujen perinnässä aggressiivisia keinoja. Molemmat käytännöt ovat herättäneet sääntelyviranomaisten huomion. Odotamme lisensoinnin sääntelyä koskevan keskustelun jatkuvan niin maailmanlaajuisesti kuin alueellisesti. Kaikki sääntelymuutokset eivät välttämättä ole teknologiakehittäjien ja patentinhaltijoiden, Nokia mukaan luettuna, intressien mukaisia.

Rahoitusmarkkinoiden trendit

Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liikevaihto syntyy useissa maissa ja jonka laskutus tapahtuu useissa eri valuutoissa. Tämän vuoksi liiketoimintamme ja sen tulos ovat alttiita vaihteluille raportointivaluuttamme euron sekä muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltojen dollarin ja Kiinan juanin, vaihtokursseissa. Valuuttapositioidemme suuruus vaihtelee liikevaihtomme ja eri maiden kulujemme mukaan sekä näillä markkina-alueilla tapahtuvassa liiketoiminnassa käytettävien valuuttojen mukaan. Merkittävät valuuttakurssivaihtelut saattavat kilpailijoihimme kohdistuvan vaikutuksen kautta vaikuttaa myös kilpailuasemaamme ja siihen liittyviin hintapaineisiin.

Vähentääksemme valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta tulokseemme suojaamme olennaiset valuuttariskit (liikevaihto vähennettynä kuluilla kyseisessä valuutassa) yleensä 12 kuukauteen asti ulottuvalla suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa tuloslaskelman vaihteluiden vähentämiseksi.

Vuonna 2019 noin 25 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista olivat euromääräisiä, ja noin 50 % konsernin liikevaihdosta ja 45 % konsernin kokonaiskuluista oli Yhdysvaltojen dollareissa. Vuonna 2019 noin 5 % konsernin liikevaihdosta ja 10 % konsernin kokonaiskuluista oli Kiinan juaneissa.

Vuoden 2019 aikana Yhdysvaltojen dollari vahvistui ensin euroa vastaan, millä oli merkittävä positiivinen vaikutus euromääräiseen liikevaihtoomme. Vahvempi Yhdysvaltojen dollari kuitenkin myös nosti hankinnan ja valmistuksen kuluja ja hieman liiketoiminnan kuluja. Ennen suojausta Yhdysvaltojen dollarin vahvistumisella euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna oli hieman positiivinen vaikutus liikevoittoomme vuonna 2019.

Edellisvuoteen verrattuna vuonna 2019 Kiinan juan oli kokonaisuudessaan edellisvuotta vahvempi euroa vastaan. Ennen suojausta Kiinan juanin vahvistumisella euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna oli likimain neutraali vaikutus liikevaihtoomme, tuotekustannuksiimme, toimintakustannuksiimme ja liikevoittoomme vuonna 2019.

Lisätietoa instrumenteista, joita käytämme suojaustoimenpiteiden yhteydessä, on tähän vuosikertomukseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta. Katso lisätietoa myös osiosta "Hallituksen toimintakertomus – Riskitekijät".

Liikevaihdon ja kokonaiskulujen keskimääräinen valuuttajakauma:

Valuutta		2019	2018
	Liikevaihto	Kokonaiskulut	Liikevaihto	Kokonaiskulut
EUR	~25%	~25%	~25%	~30%
USD	~50%	~45%	~45%	~45%
CNY	~5%	~10%	~10%	~10%
Muut	~20%	~20%	~20%	~15%
Yhteensä	100%	100%	100%	100%

Hallituksen toimintakertomus

Nokia luo koko maailmaa yhdistävää teknologiaa, ja se on edelleen saattanut asiakkaita uusien teknologioiden pariin sekä vakuuttanut uusia asiakkaita pyrkiessään muuttamaan tapaa, joilla ihmiset elävät, tekevät työtä ja viestivät.

Nokia Oyj:n hallitus

Hallituksen toimintakertomus	46
Toiminnan tulos	47
Jatkuvat toiminnot	47
Lopetetut toiminnot	52
Segmenttien tulos	53
Networks	53
Nokia Software	55
Nokia Technologies	57
Konsernin yhteiset toiminnot
ja Muut	59
Likviditeetti ja pääomaresurssit	61
Taloudellinen asema	61
Rahavirta	61
Rahoitusvarat ja -velat	62
Strukturoitu rahoitus	62
Venture fund -sijoitukset
ja sitoumukset	63
Treasuryn ohjesääntö	63
Merkittävät tapahtumat tilikauden
päättymisen jälkeen	63
Kestävä kehitys ja vastuullisuus	64
Tärkeimmät saavutukset
vuonna 2019	65
Ympäristön suojeleminen	65
Johdamme liiketoimintaamme
rehellisesti	66
Ihmisten kunnioittaminen	70
Osakkeet ja osakepääoma	71
Osakkeet	71
Osinko	71
Yhtiöjärjestys	71
Riskitekijät	72

Hallituksen toimintakertomus

Vuosi 2019 oli Nokialle haasteellinen, mutta monet liiketoiminnoistamme suoriutuivat hyvin. Vuoden lopussa yhtiöllä oli selkeä suunnitelma, jonka odotetaan tuovan parannuksia vuoden 2020 aikana ja vahvemman lähtökohdan vuoteen 2021.

Vaikka Nokian taloudellinen tulos oli vuonna 2019 alle odotusten Mobile Access -liiketoiminnan ja kassavirran haasteiden vuoksi, yhtiö päätti vuoden vahvaan neljännekseen ja valmiiksi laadittuun suunnitelmaan. Lisäksi Nokia jatkoi hyvää edistymistä strategiansa neljällä painopistealueella, jotka ovat: olla johtava huipputehokkaiden ja kokonaisvaltaisten verkkojen toimittaja viestintäpalveluiden tarjoajille; kasvattaa yritysasiakas- ja internettoimijaliiketoimintoja ja johtaa teollisuuden digitalisaatiota; vahvistaa ohjelmistoliiketoimintaa yhdellä yhteisellä ohjelmistoperustalla; sekä kehittää lisensointiliiketoiminnasta monipuolisempaa uusien mahdollisuuksien avulla.

Erityisen vahvoihin alueisiin kuului muun muassa Nokia Enterprise, joka vahvisti asemaansa teollisen automaation markkinoilla vuonna 2019 ja edisti osaltaan neljättä teollista vallankumousta. Nokian yritysasiakkaat ovat nyt ottaneet käyttöön yli 1 300 teollisuuden verkkoa maailmanlaajuisesti. Nokia Enterprise saavutti vuoden lopulla kaksinumeroisen myynnin kasvutavoitteensa ja menestyi markkinaa paremmin.

Lisäksi edistyminen jatkui muun muassa IP Routing -liiketoiminnassa, jonka markkinaosuus kasvoi ja kannattavuus parani, sekä Nokia Software -segmentissä, jonka liikevoittoprosentti kasvoi voimakkaasti vuodesta 2018.

5G-tekniikka tuli massamarkkinoille vuonna 2019, ja Nokia vahvisti rooliaan merkittävänä 5G-toimijana. Nokia on ainoa yhtiö, joka toimii kaikkien 5G-toimittajansa valinneiden operattoreiden kanssa ensimmäisten käyttöönottajien markkinoilla Yhdysvalloissa, Etelä-Koreassa ja Japanissa. Vuoden 2019 loppuun mennessä Nokia oli lyönyt lukkoon 62 kaupallista 5G-sopimusta ja ottanut käyttöön 18 verkkoa. Nokian ainutlaatuinen, kokonaisvaltainen tuote- ja palveluvalikoima

vetosi edelleen asiakkaisiin, ja useiden liiketoimintaryhmien yhteisten myyntihankkeiden määrä kasvoi. Vaikka 5G-tuotekustannukset syövätkin Nokian lyhyen aikavälin katteita, yhtiön laajan tuote- ja palveluvalikoiman ansiosta sillä on hyvät mahdollisuudet hyötyä 5G-sijoitussyklistä pitkällä aikavälillä.

Nokia luo koko maailmaa yhdistävää teknologiaa, ja se on edelleen saattanut asiakkaita uusien teknologioiden pariin sekä vakuuttanut uusia asiakkaita pyrkiessään muuttamaan tapaa, joilla ihmiset elävät, tekevät työtä ja viestivät. Niinpä on ilahduttavaa nähdä, että viestintäpalveluja tarjoavat Nokian asiakkaat mahdollistavat nykyään yli 6,4 miljardia liittymää maailmanlaajuisesti.

Hallitus kokoontui 20 kertaa vuonna 2019, lukuun ottamatta valiokuntien kokouksia. Hallitus tapasi osakkeenomistajamme toukokuussa järjestetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jossa osakkeenomistajat, joilla oli hallussaan ennätyksellisen suuri määrä, lähes 50 prosenttia, liikkeelle lasketuista osakkeistamme, käyttivät päätöksenteko-oikeuttaan ja oikeuttaan kysyä kysymyksiä hallitukselta ja johdolta. Vuoden 2019 aikana veimme myös päätökseen tilintarkastusyhteisön rotaatioprosessin ja varsinainen yhtiökokous valitsi Deloitten uudeksi tilintarkastusyhteisöksi tilikaudelle 2020. Lisäksi vuoden 2019 aikana henkilöstövaliokunta jatkoi keskustelua suurimpien osakkeenomistajiemme kanssa koskien johdon palkitsemista sekä siihen liittyvää hallintoa ja tiedottamiskäytäntöjä. Joulukuussa 2019 Risto Siilasmaa ilmoitti hallitukselle jättävänsä paikkansa Nokian hallituksessa 12 vuoden hallitusjäsenyyden ja kahdeksan vuoden puheenjohtajuuden jälkeen vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Lähes vuoden mittaisen seuraajasuunnittelun jälkeen hallituksen nimitysvaliokunta ehdottaa varapuheenjohtaja Sari Baldaufia Nokian

hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi ja Kari Stadighia hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi, edellyttäen että varsinainen yhtiökokous valitsee heidät uudelleen hallitukseen.

Hallituksen keskeisiin tehtäviin kuuluu myös yhtiön toimitusjohtajan tehtävien seuraajasuunnittelu. Rajeev Suri, Nokian tämänhetkinen toimitusjohtaja, on antanut aiemmin yhtiön hallituksen ymmärtää, että hän harkitsee tehtävänsä jättämistä jossain vaiheessa tulevaisuudessa edellyttäen, että selkeä suunnitelma seuraajan osalta on olemassa. Nokian hallitus on toteuttanut järjestelmällisen seuraajahaun ja toiminut läheisessä yhteistyössä Surin kanssa kehittääkseen sisäisiä ja löytääkseen ulkopuolisia seuraajaehdokkaita. Prosessi kulminoitui 2.3.2020, kun hallitus nimitti Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi. Lundmark aloittaa uudessa roolissaan arviolta 1.9.2020, Surin jättäessä nykyisen tehtävänsä 31.8.2020 ja jatkaessa hallituksen neuvonantajana 1.1.2021 asti.

Kuten ilmoitettiin 24.10.2019 ja 6.2.2020, hallitus päätti, ettei tilikauden 2018 osinkojen kolmatta ja neljättä neljännesvuosittaista erää makseta ja on ehdottanut, ettei tilikaudelta 2019 makseta osinkoa. Näin voidaan a) taata Nokian kyky lisätä 5G-investointeja, b) jatkaa investointeja kasvaville yritysasiakasliiketoiminnan ja ohjelmistojen strategisille painopistealueille ja c) vahvistaa Nokian kassa-asemaa. Tämä on linjassa Nokian osinkokäytännön kanssa, jonka mukaan osinkopäätökset tehdään Nokian kassa-asema ja odotettavissa oleva kassavirta huomioiden. Hallitus odottaa osingonjaon jatkuvan, kun Nokian nettokassa-asema paranee noin 2 miljardiin euroon, Nokian odotettavissa oleva kassavirta huomioiden.

Toiminnan tulos

Nokia luo teknologiaa yhdistämään koko maailman. Meillä on maailmanlaajuinen johtoasema mobiili- ja kiinteiden verkkojen infrastruktuurissa, jonka lisäksi tarjoamme myös ohjelmistoja, palveluita sekä kehittyneitä teknologioita asiakkaillemme ympäri maailman. Nokia on edelläkävijä älykkäisiin ja virtuaalisiin verkkoihin siirtymisen mahdollistamisessa luomalla kaikille palveluille yhden saumattoman verkon, joka yhdistää mobiili- ja kiinteän laajakaistan, IP-reitityksen ja optiset verkot sekä niiden hallintaan tarvittavat ohjelmistot ja palvelut.

Nokia kehittää mullistavaa tulevaisuuden teknologiaa ihmisten muuttuviin tarpeisiin rakentamalla infrastruktuurin 5G-teknologialle ja esineiden internetille. Kattava tuote-, palvelu- ja lisensointivalikoimamme sekä laaja osaamisemme mahdollistavat, että asiakkaamme voivat tarjota lyömättömiä palveluita ja kokemuksia omille asiakkailleen. Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jolla on toimintoja Euroopassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa, Kiinan alueella, Pohjois-Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella ja Latinalaisessa Amerikassa.

Tähän osioon, "Hallituksen toimintakertomus", sisältyvät taloudelliset tiedot 31.12.2019 ja 31.12.2018 päättyneiltä tilikausilta sekä kolmelta edelliseltä 31.12. päättyneeltä tilikaudelta (2019, 2018, 2017) on johdettu tilintarkastetusta konsernitilinpäätöksestämme, joka sisältyy tähän vuosikertomukseen. Taloudellisia tietoja 31.12.2019 ja 31.12.2018 päättyneiltä tilikausilta sekä kolmelta edelliseltä 31.12. päättyneeltä tilikaudelta (2019, 2018, 2017) on luettava yhdessä tilintarkastetun konsernitilinpäätöksemme kanssa, johon ne kokonaisuudessaan perustuvat.

Vuonna 2019 meillä oli kolme raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: (1) Networks, (2) Nokia Software ja (3) Nokia Technologies. Lisäksi raportoimme tiettyjä segmenttitason tietoja liittyen Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut- sekä Lopetetut toiminnot -osioihin. Konserni otti nykyisen toiminta- ja raportointirakenteensa käyttöön 1.1.2019. Raportointirakennetta uudistettiin vastaamaan paremmin yhtiön strategiaa, organisaatiorakennetta ja tapaa, jolla johto arvioi toiminnan tulosta ja kohdistaa resursseja. Aiemmin meillä oli kaksi liiketoimintaa: Nokian verkkoliiketoiminta ja Nokia Technologies sekä neljä raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: Nokian verkkoliiketoimintaan sisältyvät (1) Ultra Broadband Networks-, (2) Global Services- ja (3) IP Networks ja Applications -segmentit sekä (4) Nokia Technologies. Vertailukelpoisuuden vuoksi vuosien 2018 ja 2017 segmenttitiedot on muutettu vastaamaan uutta toiminta- ja raportointirakennetta. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteesta, katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 5, Segmentti-informatio.

Vuonna 2019 konserni on ottanut käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin ensimmäistä kertaa. Taloudellisia tietoja 31.12.2018 ja 31.12.2017 päättyneiltä tilikausilta ei ole oikaistu uusien tilinpäätösstandardien mukaisesti. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3, Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat.

Jatkuvat toiminnot

31.12.2019 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2018 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2019 ja 2018.

1.1.-31.12.	2019	milj. EUR % liikevaihdosta	2018	milj. EUR % liikevaihdosta	Muutos 2019 vs. 2018 %
Liikevaihto	23 315	100,0	22 563	100,0	3
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-14 989	-64,3	-14 117	-62,6	6
Bruttokate	8 326	35,7	8 446	37,4	-1
Tutkimus- ja kehityskulut	-4 411	-18,9	-4 620	-20,5	-5
Myynnin ja hallinnon kulut	-3 101	-13,3	-3 463	-15,3	-10
Muut tuotot ja kulut	-329	-1,4	-422	-1,9	–
Liikevoitto/-tappio	485	2,1	-59	-0,3	–
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista	12	0,1	12	0,1	–
Rahoitustuotot ja -kulut	-341	-1,5	-313	-1,4	9
Voitto/-tappio ennen veroja	156	0,7	-360	-1,6	–
Tuloverot	-138	-0,6	-189	-0,8	-27
Tilikauden voitto/tappio	18	0,1	-549	-2,4	–
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus	14	0,1	-554	-2,5	–
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	4	–	5	–	-20

Liikevaihto

Liikevaihto oli 23 315 miljoonaa euroa vuonna 2019. Liikevaihto kasvoi 752 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin liikevaihto oli 22 563 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti Networks-segmentin liikevaihdon kasvusta ja vähäisemmässä määrin Nokia Software -segmentin liikevaihdon kasvusta. Kasvua tasoitti osin Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion sekä Nokia Technologies -segmentin liikevaihdon lasku.

Seuraavissa taulukoissa esitetään liikevaihdon alueellinen jakauma sekä liikevaihdon jakauma asiakasryhmittäin vuosina 2019 ja 2018.

1.1.-31.12.	2019 milj. EUR	2018 milj. EUR	Muutos 2019 vs. 2018 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	4 556	4 081	12
Eurooppa(1)	6 620	6 489	2
Kiinan alue	1 843	2 165	-15
Latinalainen Amerikka	1 472	1 380	7
Lähi-itä ja Afrikka	1 876	1 874	–
Pohjois-Amerikka	6 948	6 574	6
Yhteensä	23 315	22 563	3

(1) Nokia Technologies -liiketoiminnan koko immateriaalioikeuksiin ja lisensointiin liittyvä liikevaihto on kohdistettu Suomeen.

Toiminnan tulos jatkoa

1.1.-31.12.	2019 milj. EUR	2018 milj. EUR	Muutos 2019 vs. 2018 %
Viestintäpalvelujen tarjoajat	19 558	18 955	3
Yritykset	1 409	1 167	21
Lisenssinsaajat	1 487	1 476	1
Muut(1)	861	965	-11
Yhteensä	23 315	22 563	3

(1) Sisältää Alcatel Submarine Networks (ASN) sekä Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnot, jotka toimivat erillisinä yksikköinä, sekä tiettyjä muita eriä kuten segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit ja tiettyjä yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä. ASN:n ja RFS:n liikevaihto sisältää myös tuotot viestintäpalvelun tarjoajilta ja yritysasiakkailta.

Bruttokate

Bruttokate oli 8 326 miljoonaa euroa vuonna 2019. Bruttokate laski 120 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin se oli 8 446 miljoonaa euroa. Bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti Networks-segmentin, Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion sekä Nokia Technologies -segmentin alentuneista bruttokatteista. Bruttokatteen laskua osittain tasoittivat alhaisemmat tuotevalikoiman integrointiin liittyvät kulut ja Nokia Software -segmentin bruttokatteen kasvu. Bruttokateprosentti oli 35,7 % vuonna 2019, kun se vuonna 2018 oli 37,4 %. Bruttokate vuonna 2019 sisälsi 123 miljoonaa euroa tuotevalikoiman integraatioon liittyviä kuluja, kun vastaavat kulut vuonna 2018 olivat 548 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan kulut

T&K-kulut olivat 4 411 miljoonaa euroa vuonna 2019. T&K-kulut laskivat 209 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 4 620 miljoonaa euroa. T&K-kulujen osuus liikevaihdosta oli 18,9 % vuonna 2019, kun vuonna 2018 niiden osuus oli 20,5 %. T&K-kulujen lasku johtui Networks-segmentin ja vähäisemmässä määrin Nokia Software- ja Nokia Technologies -segmenttien T&K-kulujen laskusta. Laskua tasoitti osin T&K-kulujen kasvu Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiossa.

Myynnin ja hallinnon kulut olivat 3 101 miljoonaa euroa vuonna 2019. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 362 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin kulut olivat 3 463 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 13,3 % vuonna 2019, kun vuonna 2018 osuus oli 15,3 %. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen laskusta, pienemmistä transaktio- ja integraatiokuluista sekä vähäisemmässä määrin Nokia Software- ja Nokia Technologies -segmenttien myynnin ja hallinnon kulujen laskusta. Laskua tasoitti osin Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion myynnin ja hallinnon kulujen kasvu. Myynnin ja hallinnon kulut sisälsivät transaktio- ja integraatiokuluja 50 miljoonaa euroa vuonna 2019, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 207 miljoonaa euroa.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2019 olivat 329 miljoonaa euroa nettokulua. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut laskivat 93 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2018, jolloin muut tuotot ja kulut olivat 422 miljoonaa euroa nettokulua. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen muuttamiseen liittyvästä voitosta, aikaisempaan toimintaan liittyvän IPR-rahaston käyvän arvon muutoksiin liittyvien kulujen puuttumisesta ja liiketoimintojen myyntiin liittyvien kulujen laskusta. Näitä osittain tasoittivat kasvaneet uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät kulut ja Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu. Muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyi 435 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyja muita niihin liittyviä kuluja vuonna 2019, kun vuonna 2018 vastaava erä oli 319 miljoonaa euroa.

Vuonna 2019 kirjasimme liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin 29 miljoonan euron arvonalentumistappion, jolla ei ollut rahavirtavaikutusta, kun vuonna 2018 vastaava kirjaus oli 48 miljoonaa euroa.

Liikevoitto/-tappio

Liikevoittomme vuonna 2019 oli 485 miljoonaa euroa, joka vastasi 544 miljoonan euron muutosta verrattuna vuoteen 2018, jolloin liiketappio oli 59 miljoonaa euroa. Muutos johtui ensisijaisesti myynnin ja hallinnon sekä T&K-kulujen laskusta ja liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivisesta vaihtelusta, mitä osin tasoitti pienempi bruttokate. Liikevoittoprosenttimme oli 2,1 % vuonna 2019, kun vuonna 2018 se oli noin nolla.

Seuraavassa taulukossa esitetään segmenteille kohdistamattomien erien vaikutus liikevoittoon/-tappioon.

milj. EUR	2019	2018
Segmenttiliikevoitto yhteensä(1)	2 003	2 180
Hankittujen aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden poistot	-924	-940
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin
liittyvät kulut	-502	-321
Etuuspohjaisen järjestelyn muuttamisesta
johtuva voitto	168	–
Tuotevalikoimastrategiaan liittyvät kulut	-163	-583
Transaktiokulut ja niihin liittyvät kulut mukaan
lukien Alcatel Lucentin hankintaan liittyvät
integraatiokulut	-48	-220
Omaisuuserien arvon alentuminen	-29	-48
Toimintamallin yhdistäminen	-12	–
Hankintaan liittyvien myynnin jaksotuksiin ja
vaihto-omaisuuteen kohdistuvien käyvän
arvon oikaisujen purku	-6	-16
Liiketoimintojen myynti	-2	-39
Aikaisempaan toimintaan liittyvän IPR-rahaston
käyvän arvon muutokset	–	-57
Muut	–	-15
Liikevoitto/-tappio yhteensä	485	-59

(1) Ei sisällä Alcatel Lucent -hankintaan ja integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut olivat 341 miljoonaa euroa nettokuluja vuonna 2019. Rahoitustuotot ja -kulut kasvoivat 28 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin nettokulut olivat 313 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnetystä lainasta kirjatusta arvonalentumistappiosta, vuokrasopimuksiin liittyvien korkokulujen kirjaamisesta rahoituskuluihin vuonna 2019 tapahtuneen IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin käyttöönoton seurauksena sekä saatavien myyntiin liittyvien kulujen kasvusta vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna. Konserni myy myyntisaamisiaan ilman takautumisoikeutta useammalle rahoituslaitokselle normaalin liiketoiminnan mukaisesti luottoriskimme ja käyttöpääomakiertomme hallitsemiseksi. Nettovaikutukseltaan negatiivista vaihtelua osittain tasoitti rahoitustuottoihin kirjattu tuotto Nokia Shanghai Belliin liittyvän rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta.

Tulos ennen veroja

Voitto ennen veroja vuonna 2019 oli 156 miljoonaa euroa, 516 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018, jolloin tappio oli 360 miljoonaa euroa.

Tuloverot

Vuonna 2019 tuloverot olivat 138 miljoonaa euroa nettokulua, 51 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018, jolloin tuloverot olivat 189 miljoonaa euroa nettokulua. Muutos tuloveroissa johtui ensisijaisesti vuonna 2018 kirjatuista laskennallisten verosaamisten arvonalentumisesta aiheutuneista laskennallisista verokuluista, jotka liittyivät pääasiassa ulkomaisten lähdeverojen hyvityksiin Suomessa. Tätä osittain tasoitti suuremmat tuloverot liittyen kannattavuuden parantumiseen ja tuloksemme maantieteelliseen jakaumaan vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna.

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos ja osakekohtainen tulos Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto oli 14 miljoonaa euroa vuonna 2019, 568 miljoona euroa enemmän kuin vuonna 2018, jolloin emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio oli 554 miljoonaa euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan tuloksen muutos johtui ensisijaisesti parantuneesta liikevoitosta ja vähäisemmässä määrin alhaisemmista tuloveroista. Tätä osittain tasoitti rahoitustuottojen ja -kulujen nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu.

Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos vuonna 2019 oli 0,00 euroa (laimentamaton) ja 0,00 euroa (laimennettu), kun se vuonna 2018 oli -0,10 euroa (laimentamaton) ja -0,10 euroa (laimennettu).

Kustannussäästöohjelma

Ilmoitimme vuonna 2018 Alcatel Lucent -integraation ja siihen liittyvän kustannussäästöohjelman päättymisen jälkeen uudesta kustannussäästöohjelmasta, jonka avulla pyrimme saavuttamaan merkittäviä säästöjä ja jatkamaan samalla investointeja tulevan kasvun ja paremman tuoton edistämiseksi. Tämän kustannussäästöohjelman odotetaan tuottavan 500 miljoonan euron nettosäästöt. Vuoden 2019 loppua kohti saavutimme vahvasti vuoden 2020 tavoitetta, ja toteutimme noin 200 miljoonan euron säästöt. Loput säästöistä odotetaan toteutuvan vuonna 2020.

Vuonna 2019 kirjasimme nykyiseen ja edellisiin

kustannussäästöohjelmiin liittyen noin 450 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja. Vuonna 2019 meillä oli noin 450 miljoonaa euroa kustannussäästöohjelmaan liittyviä ulosmeneviä rahavirtoja, jotka koskivat uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja.

31.12.2018 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2017 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2018 ja 2017.

1.1.-31.12.	2018 milj. EUR	% liikevaihdosta	2017 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2018 vs. 2017 %
Liikevaihto	22 563	100,0	23 147	100,0	-3
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-14 117	-62,6	-14 008	-60,5	1
Bruttokate	8 446	37,4	9 139	39,5	-8
Tutkimus- ja kehityskulut	-4 620	-20,5	-4 916	-21,2	-6
Myynnin ja hallinnon kulut	-3 463	-15,3	-3 615	-15,6	-4
Muut tuotot ja kulut	-422	-1,9	-592	-2,6	–
Liiketappio/-voitto	-59	-0,3	16	0,1	–
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista	12	0,1	11	–	9
Rahoitustuotot ja -kulut	-313	-1,4	-537	-2,3	-42
Tappio ennen veroja	-360	-1,6	-510	-2,2	-29
Tuloverokulut	-189	-0,8	-927	-4,0	-80
Tilikauden tappio	-549	-2,4	-1 437	-6,2	-62
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus	-554	-2,5	-1 473	-6,4	-62
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	5	–	36	0,2	-86

Toiminnan tulos jatkoa

Liikevaihto

Liikevaihto oli 22 563 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevaihto laski 584 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 23 147 miljoonaa euroa. Liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti Networks-segmentin liikevaihdon laskusta ja vähäisemmässä määrin Nokia Technologies -segmentin, Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion sekä Nokia Software -segmentin liikevaihdon laskusta.

Seuraavissa taulukoissa esitetään liikevaihdon alueellinen jakauma sekä liikevaihdon jakauma asiakasryhmittäin vuosina 2018 ja 2017.

1.1.-31.12.	2018 milj. EUR	2017 milj. EUR	Muutos 2018 vs. 2017 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	4 081	4 228	-3
Eurooppa(1)	6 489	6 833	-5
Kiinan alue	2 165	2 516	-14
Latinalainen Amerikka	1 380	1 279	8
Lähi-itä ja Afrikka	1 874	1 907	-2
Pohjois-Amerikka	6 574	6 384	3
Yhteensä	22 563	23 147	-3

(1) Nokia Technologies -liiketoiminnan koko immateriaalioikeuksiin ja lisensointiin liittyvä liikevaihto on kohdistettu Suomeen.

	2018	2017	Muutos 2018
1.1.-31.12.	milj. EUR	milj. EUR	vs. 2017 %
Viestintäpalvelujen tarjoajat	18 955	19 378	-2
Yritykset	1 167	1 135	3
Lisenssinsaajat	1 476	1 606	-8
Muut(1)	965	1 028	-6
Yhteensä	22 563	23 147	-3

(1) Includes net sales of Alcatel Submarine Networks and Radio Frequency Systems, both of which are being managed as separate entities, and certain other items, such as eliminations of inter-segment revenues and certain items related to purchase price allocation. Alcatel Submarine Networks and Radio Frequency Systems net sales include also revenue from communications service providers and enterprise customers.

Bruttokate

Bruttokate oli 8 446 miljoonaa euroa vuonna 2018. Bruttokate laski 693 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 9 139 miljoonaa euroa. Bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti Networks-, Nokia Technologies- sekä Nokia Software -segmenttien alhaisemmasta bruttokatteesta sekä korkeammista tuotevalikoiman integraatioon liittyvistä kuluista, joita pienemmät käyttöpääomaan liittyvät hankintamenon kohdistamiset osittain tasoittivat. Bruttokateprosentti oli 37,4 % vuonna 2018, kun se oli 39,5 % vuonna 2017. Bruttokate vuonna 2018 sisälsi 548 miljoonaa euroa tuoteja palveluvalikoiman integraatioon liittyviä kuluja ja 16 miljoonaa euroa käyttöpääomaan liittyviä hankintamenon kohdentamisia. Bruttokate vuonna 2017 sisälsi 453 miljoonaa euroa tuotevalikoiman integraatioon liittyviä kuluja ja 55 miljoonaa euroa käyttöpääomaan liittyviä hankintamenon kohdentamisia.

Liiketoiminnan kulut

T&K-kulut olivat 4 620 miljoonaa euroa vuonna 2018. T&K-kulut laskivat 296 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin T&K-kulut olivat 4 916 miljoonaa euroa. T&K-kulujen osuus liikevaihdosta oli 20,5 % vuonna 2018, kun vuonna 2017 niiden osuus oli 21,2 %. T&K-kulujen lasku johtui Nokia Technologies-, Nokia Software- ja Networks-segmenttien T&K-kulujen laskusta ja pienemmistä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoista sekä tuotevalikoiman integraatioon liittyvistä kuluista. T&K-kulut sisälsivät 576 miljoonaa euroa aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja vuonna 2018, kun vuonna 2017 poistot olivat 633 miljoonaa euroa, sekä 28 miljoonaa euroa tuotevalikoiman integraatioon liittyviä kuluja vuonna 2018, kun vuonna 2017 kulut olivat 57 miljoonaa euroa.

Myynnin ja hallinnon kulut olivat 3 463 miljoonaa euroa vuonna 2018. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 152 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin kulut olivat 3 615 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 15,3 % vuonna 2018, kun vuonna 2017 osuus oli 15,6 %. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Nokia Technologies -segmentin alhaisemmista myynnin ja hallinnon kuluista, pienemmistä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoista sekä Networks-segmentin ja Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion alhaisemmista myynnin ja hallinnon kuluista. Myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi 358 miljoonaa euroa aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja vuonna 2018, kun vuonna 2017 poistot olivat 394 miljoonaa euroa.

Muut tuotot ja kulut olivat 422 miljoonaa euroa nettokulua vuonna 2018, laskua oli 170 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2017, jolloin muut tuotot ja kulut olivat 592 miljoonaa euroa nettokulua. Muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti alhaisemmista uudelleenjärjestely- ja muista niihin liittyvistä kuluista, pienemmistä arvonalentumistappioista ja Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivisesta vaihtelusta. Näitä tasasivat osittain Networks-segmentin muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu, aikaisempaan toimintaan liittyvän IPR-rahaston kulut ja liiketoimintojen myyntiin liittyvät kulut. Muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyi 319 miljoonaa euroa uudelleenjärjestely- ja muita niihin liittyviä kuluja vuonna 2018, kun vuonna 2017 vastaava erä oli 576 miljoonaa euroa.

Kirjasimme vuonna 2018 muihin tuottoihin ja kuluihin 48 miljoonan euron arvonalentumistappion, jolla ei ollut rahavirtavaikutusta, kun vuonna 2017 arvonalentumistappiota kirjattiin 141 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 arvonalentumistappio johtui Nokia Technologies -segmenttiin kuuluvan digitaalisen terveydenhuollon liiketoiminnan liikearvon alentumisesta. Arvonalentumistappio kohdennettiin digitaalisen terveydenhuollon rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvon kirjanpitoarvoon, joka kirjattiin nollaan.

Liiketappio/-voitto

Liiketappiomme vuonna 2018 oli 59 miljoonaa euroa, joka vastasi 75 miljoonan euron muutosta verrattuna vuoteen 2017, jolloin liikevoitto oli 16 miljoonaa euroa. Muutos johtui ensisijaisesti alhaisemmasta bruttokatteesta, jota tasoittivat osittain alhaisemmat tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut, muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen vaihtelu sekä alhaisemmat myynnin ja hallinnon kulut. Liikevoittoprosenttimme oli noin nolla sekä vuonna 2018 että vuonna 2017.

Seuraavassa taulukossa esitetään segmenteille kohdistamattomien erien vaikutus liiketulokseen.

milj. EUR	2018	2017
Segmenttiliikevoitto yhteensä(1)	2 180	2 587
Hankittujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot	-940	-1 033
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut	-321	-579
Tuotevalikoimastrategiaan liittyvät kulut	-583	-536
Transaktiokulut ja niihin liittyvät kulut mukaan lukien Alcatel Lucentin hankintaan liittyvät
integraatiokulut	-220	-206
Omaisuuserien arvon alentuminen Hankintaan liittyvien myynnin jaksotuksiin ja vaihto-omaisuuteen kohdistuvien käyvän	-48	-173
arvon oikaisujen purku	-16	-55
Liiketoimintojen myynti	-39	–
Aikaisempaan toimintaan liittyvän IPR-rahaston
käyvän arvon muutokset	-57	–
Muut	-15	11
Liiketappio/-voitto yhteensä	-59	16

(1) Ei sisällä Alcatel Lucent -hankintaan ja integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja eikä eräitä muita eriä.

Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut olivat 313 miljoonaa euroa nettokuluja vuonna 2018. Rahoitustuotot ja -kulut laskivat 224 miljoonaa euroa eli 42 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin nettokulut olivat 537 miljoonaa euroa. Rahoitustuottojen ja -kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti niiden 220 miljoonan euron kulujen puuttumisesta, jotka liittyivät Nokian ostotarjouksiin liittyen 15.1.2028 erääntyvien 6,50 %:n joukkovelkakirjalainojen, 15.3.2029 erääntyvien 6,45 %:n joukkovelkakirjalainojen, 4.2.2019 erääntyvien 6,75 %:n joukkovelkakirjalainojen ja 15.5.2019 erääntyvien 5,375 %:n joukkovelkakirjalainojen hankintaan, ja jotka vaikuttivat negatiivisesti vuonna 2017; alhaisemmista valuuttakurssimuutoksiin liittyvistä tappioista; sekä vuoteen 2017 negatiivisesti vaikuttaneen rahoitusvarojen myyntitappion puuttumisesta. Tätä tasoittivat osittain venture fund -sijoitusten voittojen puuttuminen, sillä niitä ei enää kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin vuonna 2018 IFRS 9, Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönoton seurauksena, ja asiakassaataviin ja myöhästyneisiin maksuihin liittyvien kulujen sisällyttäminen rahoitustuottoihin ja -kuluihin IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin käyttöönoton seurauksena.

Tappio ennen veroja

Tappio ennen veroja vuonna 2018 oli 360 miljoonaa euroa, 150 miljoona euroa vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin tappio oli 510 miljoonaa euroa.

Tuloverot

Vuonna 2018 tuloverot olivat 189 miljoonaa euroa nettokulua, 738 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018, jolloin tuloverot olivat 927 miljoonaa euroa nettokulua. Muutos tuloveroissa johtui ensisijaisesti seuraavista vuonna 2017 kirjatuista kuluista: Yhdysvaltojen yritystuloverokannan muutoksesta aiheutuneesta 777 miljoonan euron laskennallisesta verokulusta, Nokian ja Alcatel Lucentin liiketoimintamallien integroinnista aiheutuneesta 245 miljoonan euron kertaverokulusta sekä aiempiin vuosiin kohdistuvista 139 miljoonan euron tuloveroista liittyen aikaisemman Alcatel Lucentin railway signaling -liiketoiminnan myyntiin vuonna 2006 Thalèsille. Tämä tasoittui osittain kolmesta syystä: suuremmat tuloverot liittyen kannattavuuden parantumiseen ja tuloksemme maantieteelliseen jakaumaan vuonna 2018 vuoteen 2017 verrattuna, vuodesta 2018 lähtien sovellettavasta, Yhdysvaltojen verouudistuksen osana määrätystä Base Erosion and Anti-Abuse Tax -verosta sekä laskennallisten verosaamisten arvonalentumisesta aiheutuneista laskennallisista verokuluista vuonna 2018 liittyen pääasiassa ulkomaisten lähdeverojen hyvityksiin Suomessa. Lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 12, Tuloverot.

Toiminnan tulos jatkoa

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos ja osakekohtainen tulos Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio oli 554 miljoonaa euroa vuonna 2018, 919 miljoona euroa vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio oli 1 473 miljoonaa euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan tuloksen muutos johtui ensisijaisesti alhaisemmista tuloveroista sekä rahoitustuottojen ja -kulujen nettovaikutukseltaan positiivisesta vaihtelusta. Tätä osin tasoitti vuodelta 2018 kirjattu liiketappio verrattuna vuodelta 2017 kirjattuun liikevoittoon.

Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos vuonna 2018 oli -0,10 euroa (laimentamaton) ja -0,10 euroon (laimennettu), kun se vuonna 2017 oli -0,26 euroa (laimentamaton) ja -0,26 euroa (laimennettu).

Kustannussäästöohjelma

6.4.2016 julkistimme uuden kustannussäästöohjelman, jolla tavoittelimme noin 1 200 miljoonan euron jatkuvia vuotuisia kustannussäästöjä koko vuonna 2018. Saimme kustannussäästöohjelmaamme liittyvät uudelleenjärjestelytoimet päätökseen vuoden 2018 lopussa, ja saavutimme tavoittelemamme 1 200 miljoonan euron jatkuvat vuotuiset kustannussäästöt. Saatuamme päätökseen Alcatel Lucent -integraatioon liittyvän kustannussäästöohjelman vuoden 2018 lopussa, julkistimme uuden kustannussäästöohjelman, jonka avulla pyrimme saavuttamaan merkittäviä säästöjä ja jatkamaan samalla investointeja tulevan kasvun ja paremman tuoton edistämiseksi. Uuden ohjelman odotetaan päättyvän vuoden 2020 lopussa.

Kirjasimme kustannussäästöohjelmaan liittyen noin 300 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja vuonna 2018. Kumulatiivisesti olemme kirjanneet noin 1 600 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja. Uudelleenjärjestelykuluihin ja muihin niihin liittyviin kuluihin liittyvät ulosmenevät rahavirrat olivat noin 500 miljoonaa euroa vuonna 2018. Kumulatiivisesti uudelleenjärjestelykuluihin ja muihin niihin liittyviin kuluihin liittyvät ulosmenevät rahavirrat olivat noin 1 450 miljoonaa euroa.

Lopetetut toiminnot

Lopetetut toiminnot sisältävät HERE-liiketoiminnan sekä D&S-liiketoiminnan jatkuvat taloudelliset vaikutukset. Konserni myi HERE-paikka- ja karttaliiketoimintansa saksalaisten autovalmistajien yhteenliittymälle, johon kuuluvat AUDI AG, BMW Group ja Daimler AG. Myynti saatiin päätökseen 4.12.2015. Konserni myi vuonna 2014 olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille. Kauppa saatiin päätökseen 25.4.2014. Taloudellisten vaikutusten ajoitus ja määrä ovat enimmäkseen riippuvaisia ulkoisista tekijöistä kuten epävarmojen veropositioiden lopullisista tuloksista. Lisätietoa on vuosikertomukseen sisältyvässä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6, Lopetetut toiminnot.

31.12.2019 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2018 päättyneeseen tilikauteen

Lopetettujen toimintojen tilikauden tappio oli 7 miljoonaa euroa vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018, jolloin tilikauden voitto oli 214 miljoonaa euroa. Vuonna 2019 tilikauden tappio sisälsi 7 miljoonan euron lisäyksen D&S-liiketoiminnan myyntivoittoon ja 1 miljoonan euron vähennyksen HERE-liiketoiminnan myyntivoitosta verokorvauksiin liittyen. Vuoden 2018 tilikauden voitto liittyi lähinnä ratkaisuun verokiistassa, joka koski Nokia India Private Limitedin Nokia Oyj:lle maksamien käyttöjärjestelmäohjelmistojen lähdeverotusta D&S-liiketoiminnassa, sekä HERE-liiketoimintaan liittyvien epävarmojen tuloverovelkojen purkamiseen.

31.12.2018 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2017 päättyneeseen tilikauteen

Lopetettujen toimintojen tilikauden voitto oli 214 miljoonaa euroa vuonna 2018 verrattuna vuoteen 2017, jolloin tilikauden tappio oli 21 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 tilikauden voitto liittyi lähinnä ratkaisuun verokiistassa, joka koski Nokia India Private Limitedin Nokia Oyj:lle maksamien käyttöjärjestelmäohjelmistojen lähdeverotusta D&S-liiketoiminnassa, sekä HERE-liiketoimintaan liittyvien epävarmojen tuloverovelkojen purkamiseen.

Networks

31.12.2019 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2018 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2019 ja 2018.

1.1.-31.12.	2019	milj. EUR % liikevaihdosta	2018	milj. EUR % liikevaihdosta	Muutos 2019 vs. 2018 %
Liikevaihto	18 209	100,0	17 404	100,0	5
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-12 632	-69,4	-11 369	-65,3	11
Bruttokate	5 577	30,6	6 035	34,7	-8
Tutkimus- ja kehityskulut	-2 943	-16,2	-3 091	-17,8	-5
Myynnin ja hallinnon kulut	-1 929	-10,6	-2 140	-12,3	-10
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	-40	-0,2	-31	-0,2	–
Liikevoitto	665	3,7	773	4,4	-14

(1) Liikevaihto sisältää 11 655 miljoonaa euroa Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 1 881 miljoonaa euroa Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 2 921 miljoonaa euroa IP Routing -liiketoiminnan liikevaihtoa ja 1 752 miljoonaa euroa Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa. Liikevaihto vuonna 2018 sisältää 11 273 miljoonaa euroa Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 1 980 miljoonaa euroa Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihtoa, 2 545 miljoonaa euroa IP Routing -liiketoiminnan liikevaihtoa ja 1 606 miljoonaa euroa Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa.

Liikevaihto

Networks-segmentin liikevaihto oli 18 209 miljoonaa euroa vuonna 2019. Liikevaihto kasvoi 805 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin liikevaihto oli 17 404 miljoonaa euroa. Networks-segmentin liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti Mobile Access- ja IP Routing -liiketoiminnoista sekä vähäisemmässä määrin Optical Networks -liiketoiminnasta, mitä Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihdon lasku osittain tasoitti. Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihto oli 11 655 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kasvua oli 382 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin liikevaihto oli 11 273 miljoonaa euroa. IP Routing -liiketoiminnan liikevaihto oli 2 921 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kasvua oli 376 miljoonaa euroa eli 15 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin liikevaihto oli 2 545 miljoonaa euroa. Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 752 miljoonaa euroa vuonna 2019. Kasvua oli 146 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin liikevaihto oli 1 606 miljoonaa euroa. Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 881 miljoonaa euroa vuonna 2019. Laskua oli 99 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin liikevaihto oli 1 980 miljoonaa euroa.

Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti 5G-radioteknologioista ja verkkojen käyttöönottopalveluista, mitä vanhojen radioteknologioiden lasku osin tasoitti.

IP Routing -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti markkinoiden johtavasta tuote- ja palveluvalikoimastamme sekä toimitusketjun parantuneesta toiminnasta.

Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti markkinoiden johtavasta tuote- ja palveluvalikoimastamme.

Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti laajakaistayhteyksistä sekä digitaaliseen kotiin liittyvistä järjestelmistä ja palveluista.

Bruttokate

Networks-segmentin bruttokate oli 5 577 miljoonaa euroa vuonna 2019. Bruttokate laski 458 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin se oli 6 035 miljoonaa euroa. Networks-segmentin bruttokateprosentti vuonna 2019 oli 30,6 %, kun vastaava luku vuonna 2018 oli 34,7 %. Networks-segmentin bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta ja vähäisemmässä määrin Fixed Access -liiketoiminnasta, mitä IP Routing- ja Optical Networks -liiketoiminnat osin tasoittivat. Mobile Access -liiketoiminnan bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti pienemmästä bruttokateprosentista, mitä liikevaihdon kasvu osittain tasoitti. Mobile Access -liiketoiminnan alentunut bruttokateprosentti johtui ensisijaisesti

suhteellisen korkeista 5G-tuotekustannuksista ja käyttöönottopalveluiden kohonneesta määrästä, mikä on odotettavissa 5G:n varhaisessa vaiheessa. Fixed Access -liiketoiminnan bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti bruttokateprosentin ja liikevaihdon laskusta. IP Routing -liiketoiminnan bruttokatteen kasvu johtui ensisijaisesti liikevaihdon ja bruttokateprosentin kasvusta. Optical Networks -liiketoiminnan bruttokatteen kasvu johtui ensisijaisesti liikevaihdon ja bruttokateprosentin kasvusta. Vuonna 2019 Networks-segmentin bruttokate hyötyi myös alhaisemmista kannustinpalkkiojaksotuksista vuoteen 2018 verrattuna.

Liiketoiminnan kulut

Networks-segmentin T&K-kulut olivat 2 943 miljoonaa euroa vuonna 2019. T&K-kulut laskivat 148 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin T&K-kulut olivat 3 091 miljoonaa euroa. Networks-segmentin T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta. Mobile Access -liiketoiminnan T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti Nokian kustannussäästöohjelman etenemisestä, mitä kasvaneet 5G-investoinnit osittain tasasivat. Vuonna 2019 Networks-segmentin T&K-kuluja pienensivät myös alhaisemmat kannustinpalkkiojaksotukset vuoteen 2018 verrattuna.

Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 1 929 miljoonaa euroa vuonna 2019. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 211 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 2 140 miljoonaa euroa. Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta. Mobile Access -liiketoiminnan myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Nokian kustannussäästöohjelman etenemisestä. Vuonna 2019 Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kuluja pienensivät myös alhaisemmat kannustinpalkkiojaksotukset vuoteen 2018 verrattuna.

Networks-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 40 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2019. Muutos oli 9 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 31 miljoonaa euroa kuluja.

Liikevoitto

Networks-segmentin liikevoitto oli 665 miljoonaa euroa vuonna 2019. Liikevoitto laski 108 miljoonaa euroa eli 14 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin se oli 773 miljoonaa euroa. Networks-segmentin liikevoittoprosentti oli 3,7 % vuonna 2019, kun se vuonna 2018 oli 4,4 %. Liikevoittoprosentin lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnan ja vähäisemmässä määrin Fixed Access -liiketoiminnan liikevoittoprosentin laskusta, mitä IP Routing- ja Optical Networks -liiketoimintojen kasvaneet liikevoittoprosentit osin tasoittivat.

Segmenttien tulos jatkoa

31.12.2018 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2017 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2018 ja 2017.

1.1.-31.12.	2018	milj. EUR % liikevaihdosta	2017	milj. EUR % liikevaihdosta	Muutos 2018 vs. 2017
Liikevaihto	17 404	100,0	17 725	100,0	-2
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-11 369	-65,3	-11 194	-63,2	2
Bruttokate	6 035	34,7	6 531	36,8	-8
Tutkimus- ja kehityskulut	-3 091	-17,8	-3 163	-17,8	-2
Myynnin ja hallinnon kulut	-2 140	-12,3	-2 162	-12,2	-1
Muut tuotot ja kulut	-31	-0,2	91	0,5	-
Liikevoitto	773	4,4	1 297	7,3	-40

(1) Liikevaihto vuonna 2018 sisältää 11 273 miljoonaa euroa Mobile Access-liiketoimintaryhmän liikevaihtoa, 1 980 miljoonaa euroa Fixed Networks -liiketoimintaryhmän liikevaihtoa, 2 545 miljoonaa euroa IP Routing -liiketoimintaryhmän liikevaihtoa ja 1 606 miljoonaa euroa Optical Networks -liiketoimintaryhmän liikevaihtoa.

Liikevaihto

Networks-segmentin liikevaihto oli 17 404 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevaihto laski 321 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 17 725 miljoonaa euroa. Networks-segmentin liikevaihdon lasku johtui Mobile Access-, IP Routing- ja Fixed Access -liiketoiminnoista, mitä Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu osittain tasoitti. Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihto oli 11 273 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevaihto laski 184 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 11 457 miljoonaa euroa. IP Routing -liiketoiminnan liikevaihto oli 2 545 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevaihto laski 149 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 2 694 miljoonaa euroa. Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 980 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevaihto laski 95 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 2 075 miljoonaa euroa. Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 606 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevaihto nousi 107 miljoonaa euroa eli 7 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 1 499 miljoonaa euroa.

Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti radioverkoista ja verkkojen asennuksesta, mitä osittain tasoitti kasvu piensoluissa, mikroaalloissa ja verkonhallintapalveluissa.

IP Routing -liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti toimitusketjumme komponenttipulasta, jossa näkyi paranemisen merkkejä vuoden 2018 jälkipuoliskolla.

Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti laajakaistayhteyksistä, palveluista ja digitaaliseen kotiin liittyvistä järjestelmistä.

Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti vahvasta tuotevalikoimastamme sekä edistymisestä suuryritysten vertikaalisella markkinalla ja internettoimija-asiakkaidemme keskuudessa.

Bruttokate

Networks-segmentin bruttokate oli 6 035 miljoonaa euroa vuonna 2018. Bruttokate laski 496 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 6 531 miljoonaa euroa. Networks-segmentin bruttokateprosentti vuonna 2018 oli 34,7 %, kun vastaava luku oli 36,8 % vuonna 2017. Networks-segmentin bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta ja vähäisemmässä määrin IP Routing -liiketoiminnasta, mitä Optical Networks -liiketoiminta osin tasoitti. Mobile Access -liiketoiminnan bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti bruttokateprosentin ja liikevaihdon laskusta. IP Routing -liiketoiminnan bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti bruttokateprosentin ja liikevaihdon laskusta. Optical Networks -liiketoiminnan bruttokatteen kasvu johtui ensisijaisesti liikevaihdon kasvusta, mitä pienentynyt bruttokateprosentti osittain tasoitti.

Liiketoiminnan kulut

Networks-segmentin T&K-kulut olivat 3 091 miljoonaa euroa vuonna 2018. T&K-kulut laskivat 72 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 3 163 miljoonaa euroa. Networks-segmentin T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access- ja IP Routing -liiketoiminnoista, mitä Optical Networks -liiketoiminta osin tasoitti. Mobile Access -liiketoimintaryhmän alhaisemmat T&K-kulut johtuivat ensisijaisesti alhaisemmista henkilöstökuluista, mikä on osoitus kustannussäästöohjelmamme etenemisestä ja alhaisemmista tulospalkkiojaksotuksista. IP Routing -liiketoiminnan T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti nettovaikutukseltaan positiivisista valuuttakurssimuutoksista sekä alhaisemmista tulospalkkiojaksotuksista. Optical Networks -liiketoiminnan T&K-kulujen kasvu johtui ensisijaisesti lisääntyneistä investoinneista tulevan kasvun ja paremman tuoton edistämiseksi.

Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 2 140 miljoonaa euroa vuonna 2018. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 22 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 2 162 miljoonaa euroa. Networks-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnasta, mitä Optical Networks -liiketoiminta osin tasoitti. Mobile Access -liiketoiminnan myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Nokian kustannussäästöohjelman etenemisestä, mitä 5G-koehankkeisiin liittyvät suuremmat kulut osittain tasoittivat. Mobile Access -liiketoiminnan myynnin ja hallinnon kuluja pienensivät myös alhaisemmat tulospalkkiojaksotukset vuonna 2018. Optical Networks -liiketoiminnan myynnin ja hallinnon kulujen kasvu johtui ensisijaisesti lisääntyneistä investoinneista tulevan kasvun ja paremman tuoton edistämiseksi.

Networks-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 31 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2018. Muutos oli 122 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 91 miljoonaa euroa tuottoja. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti valuuttakurssisuojauksista ja korkeammista myyntisaamisten arvonalentumistappioista.

Liikevoitto

Networks-segmentin liikevoitto oli 773 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevoitto laski 524 miljoonaa euroa eli 40 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 1 297 miljoonaa euroa. Networks-segmentin liikevoittoprosentti oli 4,4 % vuonna 2018, kun se vuonna 2017 oli 7,3 %. Liikevoittoprosentin lasku johtui ensisijaisesti Mobile Access -liiketoiminnan ja vähäisemmässä määrin IP Routing -liiketoiminnan liikevoittoprosentin laskusta, mitä Fixed Access -liiketoiminnan korkeampi liikevoittoprosentti osin tasoitti.

Nokia Software

31.12.2019 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2018 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2019 ja 2018.

1.1.-31.12.	2019	milj. EUR % liikevaihdosta	2018	milj. EUR % liikevaihdosta	Muutos 2019 vs. 2018 %
Liikevaihto	2 767	100,0	2 713	100,0	2
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-1 314	-47,5	-1 346	-49,6	-2
Bruttokate	1 453	52,5	1 367	50,4	6
Tutkimus- ja kehityskulut	-458	-16,6	-485	-17,9	-6
Myynnin ja hallinnon kulut	-395	-14,3	-429	-15,8	-8
Muut tuotot ja kulut	-11	-0,4	-3	-0,1	-
Liikevoitto	589	21,3	450	16,6	31

Liikevaihto

Nokia Software -segmentin liikevaihto vuonna 2019 oli 2 767 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 54 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin liikevaihto oli 2 713 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti sovelluksista ja vähäisemmässä määrin runkoverkoista. Sovelluksissa kasvu johtui digitaalisesta älystä, itseohjautuvista verkoista ja palveluista.

Bruttokate

Nokia Software -segmentin bruttokate oli 1 453 miljoonaa euroa vuonna 2019. Bruttokate kasvoi 86 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin se oli 1 367 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin bruttokateprosentti oli 52,5 % vuonna 2019, kun se vuonna 2018 oli 50,4 %. Nokia Software -segmentin bruttokatteen kasvu johtui ensisijaisesti kasvaneesta liikevaihdosta sovelluksissa, korkeammasta bruttokateprosentista ja kasvaneesta liikevaihdosta runkoverkoissa sekä alhaisemmista kannustinpalkkiojaksotuksista vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Software -segmentin T&K-kulut olivat 458 miljoonaa euroa vuonna 2019. T&K-kulut laskivat 27 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 485 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti tutkimus- ja kehitystoiminnan tuottavuuden tehostumisesta, joka saavutettiin investoinneilla yhteiseen ohjelmistoperustaan ja resurssien lisäoptimoinnilla, sekä alhaisemmista kannustinpalkkiojaksotuksista vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna.

Nokia Software -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 395 miljoonaa euroa vuonna 2019. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 34 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 429 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti runkoverkkojen integraatiosta ja uudelleenjärjestelyistä osaksi nykyistä erikoisohjelmistojen myyntiorganisaatiotamme sekä alhaisemmista kannustinpalkkiojaksotuksista vuonna 2019 vuoteen 2018 verrattuna.

Nokia Software -segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 11 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2019. Muutos oli 8 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 3 miljoonaa euroa kuluja.

Liikevoitto

Nokia Software -segmentin liikevoitto oli 589 miljoonaa euroa vuonna 2019. Liikevoitto kasvoi 139 miljoonaa euroa eli 31 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin se oli 450 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin liikevoittoprosentti vuonna 2019 oli 21,3 %, kun liikevoittoprosentti vuonna 2018 oli 16,6 %. Nokia Software -segmentin liikevoittoprosentin kasvu vuonna 2019 johtui ensisijaisesti korkeammasta bruttokatteesta sekä pienemmistä T&K-kuluista ja myynnin ja hallinnon kuluista.

Segmenttien tulos jatkoa

31.12.2018 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2017 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2018 ja 2017.

1.1.-31.12.	2018	milj. EUR % liikevaihdosta	2017	milj. EUR % liikevaihdosta	Muutos 2018 vs. 2017 %
Liikevaihto	2 713	100,0	2 798	100,0	-3
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-1 346	-49,6	-1 396	-49,9	-4
Bruttokate	1 367	50,4	1 402	50,1	-2
Tutkimus- ja kehityskulut	-485	-17,9	-567	-20,3	-14
Myynnin ja hallinnon kulut	-429	-15,8	-425	-15,2	1
Muut tuotot ja kulut	-3	-0,1	4	0,1	–
Liikevoitto	450	16,6	414	14,8	9

Liikevaihto

Nokia Software -segmentin liikevaihto oli 2 713 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevaihto laski 85 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin liikevaihto oli 2 798 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti runkoverkoista. Tätä tasoittivat osin sovellukset, joissa kasvua oli digitaalisissa verkoissa, CloudBand NFV -hallinnassa ja -orkestroinnissa, NetGuard-turvallisuussovelluksissa, verkonhallinnassa ja itseohjautuvissa verkoissa (SON). Nokia Software -segmentin liikevaihdon kehitystä vauhdittivat edelleen investoinnit erityisen ohjelmistomyyntiorganisaation ja yhteiseen 5G-valmiiseen ja pilvinatiiviin ohjelmistoperustaan perustuvan markkinoiden johtavan ohjelmistoportfoliomme yhä vahvempi kysyntä.

Bruttokate

Nokia Software -segmentin bruttokate oli 1 367 miljoonaa euroa vuonna 2018. Bruttokate laski 35 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 1 402 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin bruttokateprosentti oli 50,4 % vuonna 2018, kun se oli 50,1 % vuonna 2017. Nokia Software -segmentin bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmasta liikevaihdosta ja bruttokateprosentista runkoverkoissa, mitä korkeampi bruttokateprosentti ja liikevaihto sovelluksissa osin tasoitti.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Software -segmentin T&K-kulut olivat 485 miljoonaa euroa vuonna 2018. T&K-kulut laskivat 82 miljoonaa euroa eli 14 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin T&K-kulut olivat 567 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti kannattavuuden paranemisesta erityisesti sovelluksissa yhteisen ohjelmistoperustan onnistuneen toteutuksen tuloksena.

Nokia Software -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 429 miljoonaa euroa vuonna 2018. Myynnin ja hallinnon kulut kasvoivat 4 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 425 miljoonaa euroa.

Nokian Software -segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 3 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2018. Muutos oli 7 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 4 miljoonaa euroa tuottoja.

Liikevoitto

Nokia Software -segmentin liikevoitto oli 450 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevoitto kasvoi 36 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 414 miljoonaa euroa. Nokia Software -segmentin liikevoittoprosentti vuonna 2018 oli 16,6 %, kun se vuonna 2017 oli 14,8 %. Nokia Software -segmentin liikevoittoprosentin kasvu johtui ensisijaisesti alhaisemmista T&K-kuluista, mitä alhaisempi bruttokate osittain tasoitti.

Nokia Technologies

31.12.2019 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2018 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2019 ja 2018.

1.1.-31.12.	2019	milj. EUR % liikevaihdosta	2018	milj. EUR % liikevaihdosta	Muutos 2019 vs. 2018
Liikevaihto	1 487	100,0	1 501	100,0	-1
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-28	-1,9	-22	-1,5	27
Bruttokate	1 459	98,1	1 479	98,5	-1
Tutkimus- ja kehityskulut	-111	-7,5	-145	-9,7	-23
Myynnin ja hallinnon kulut	-101	-6,8	-127	-8,5	-20
Muut tuotot ja kulut	-8	-0,5	-4	-0,3	–
Liikevoitto	1 239	83,3	1 203	80,1	3

Liikevaihto

Nokia Technologies -segmentin liikevaihto oli 1 487 miljoonaa euroa vuonna 2019. Liikevaihto laski 14 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin se oli 1 501 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 liikevaihto, 1 487 miljoonaa euroa, liittyi kokonaisuudessaan patentti- ja brändilisensointitoimintaan. Vuoden 2018 liikevaihdosta 1 476 miljoonaa euroa liittyi patentti- ja brändilisensointitoimintaan ja 25 miljoonaa euroa digitaaliseen terveydenhuoltoon ja digitaaliseen mediaan. Nokia Technologies -segmentin liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti digitaalisen terveydenhuollon liiketoiminnan myynnistä vuonna 2018, mitä osin tasoittivat uuteen lisenssisopimukseen liittyvä suurempi kertaluonteinen aikaisempiin kausiin liittyvä liikevaihto ja tiettyjen patenttien myynti.

Bruttokate

Nokia Technologies -segmentin bruttokate oli 1 459 miljoonaa euroa vuonna 2019. Bruttokate laski 20 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin se oli 1 479 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti pienemmästä liikevaihdosta ja pienemmästä bruttokateprosentista. Pienempi bruttokateprosentti heijastelee kertaluonteiseen patenttiomaisuuden myyntiin liittyviä kuluja, mitä vuonna 2018 myytyyn digitaalisen terveydenhuollon liiketoimintaan liittyvien kulujen puuttuminen osittain tasoitti.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Technologies -segmentin T&K-kulut olivat 111 miljoonaa euroa vuonna 2019. T&K-kulut laskivat 34 miljoonaa euroa eli 23 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 145 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti digitaaliseen terveydenhuoltoon liittyvien kulujen puuttumisesta johtuen digitaalisen terveydenhuollon liiketoiminnan myynnistä vuonna 2018 sekä pienemmistä patenttiportfoliokuluista.

Nokia Technologies -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 101 miljoonaa euroa vuonna 2019. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 26 miljoonaa euroa eli 20 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 127 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti digitaaliseen terveydenhuoltoon liittyvien kulujen puuttumisesta johtuen digitaalisen terveydenhuollon liiketoiminnan myynnistä vuonna 2018, alhaisemmista lisensointiin liittyvistä oikeudenkäyntikuluista sekä pienemmistä liiketoiminnan tukikuluista.

Nokia Technologies -segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 8 miljoonaa euroa nettokuluja vuonna 2019. Muutos oli 4 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2018, jolloin vastaava erä oli 4 miljoonaa euroa nettokuluja.

Liikevoitto

Nokia Technologies -segmentin liikevoitto oli 1 239 miljoonaa euroa vuonna 2019. Liikevoitto kasvoi 36 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin liikevoitto oli 1 203 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti pienemmistä T&K-kuluista ja myynnin ja hallinnon kuluista, mitä pienempi bruttokate osittain tasoitti. Nokia Technologies -segmentin liikevoittoprosentti vuonna 2019 oli 83,3 %, kun se vuonna 2018 oli 80,1 %.

Segmenttien tulos jatkoa

31.12.2018 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2017 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2018 ja 2017.

	2018		2017		Muutos
1.1.-31.12.		milj. EUR % liikevaihdosta		milj. EUR % liikevaihdosta	2019 vs. 2018
Liikevaihto	1 501	100	1 654	100	-9
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-22	-1,5	-71	-4,3	-69
Bruttokate	1 479	98,5	1 583	95,7	-7
Tutkimus- ja kehityskulut	-145	-9,7	-235	-14,2	-38
Myynnin ja hallinnon kulut	-127	-8,5	-218	-13,2	-42
Muut tuotot ja kulut	-4	-0,3	-6	-0,4	–
Liikevoitto	1 203	80,1	1 124	68,0	7

Liikevaihto

Nokia Technologies -segmentin liikevaihto oli 1 501 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevaihto laski 153 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin liikevaihto oli 1 654 miljoonaa euroa. Vuoden 2018 liikevaihdosta 1 476 miljoonaa euroa liittyi patentti- ja brändilisensointitoimintaan ja 25 miljoonaa euroa digitaaliseen terveydenhuoltoon ja digitaaliseen mediaan. Vuoden 2017 liikevaihdosta 1 602 miljoonaa euroa liittyi patentti- ja brändilisensointitoimintaan ja 52 miljoonaa euroa digitaaliseen terveydenhuoltoon ja digitaaliseen mediaan. Nokia Technologies -segmentin liikevaihdon aleneminen johtui ensisijaisesti kertaluonteisen liikevaihdon pienenemisestä, mitä osittain tasoitti lisensointitoiminnan jatkuvan liikevaihdon kasvu.

Bruttokate

Nokia Technologies -segmentin bruttokate oli 1 479 miljoonaa euroa vuonna 2018. Bruttokate laski 104 miljoonaa euroa eli 7 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 1 583 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin alempi bruttokate johtui ensisijaisesti alemmasta liikevaihdosta, jota osittain tasoitti bruttokateprosentin nousu, mikä oli seurausta digitaalisen median tuotteiden liiketoimintamme lopettamisesta ja vuonna 2018 myytyyn digitaalisen terveydenhuollon liiketoimintaan liittyvien kulujen puuttumisesta.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Technologies -segmentin T&K-kulut olivat 145 miljoonaa euroa vuonna 2018. T&K-kulut laskivat 90 miljoonaa euroa eli 38 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 235 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti pienemmistä investoinneista digitaaliseen mediaan ja digitaaliseen terveydenhuoltoon liittyvien kulujen puuttumisesta johtuen digitaalisen terveydenhuollon liiketoiminnan myynnistä vuonna 2018 sekä pienemmistä patenttiportfoliokuluista.

Nokia Technologies -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 127 miljoonaa euroa vuonna 2018. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 91 miljoonaa euroa eli 42 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 218 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti pienentyneistä lisensointiin liittyvistä oikeudenkäyntikuluista sekä digitaalisen median ja digitaalisen terveydenhuollon liiketoimintojen lopettamisen seurauksena alentuneista kustannuksista.

Nokia Technologies -segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 4 miljoonaa euroa nettokuluja vuonna 2018. Muutos oli 2 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 6 miljoonaa euroa nettokuluja.

Liikevoitto

Nokia Technologies -segmentin liikevoitto oli 1 203 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevoitto kasvoi 79 miljoonaa euroa eli 7 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin liikevoitto oli 1 124 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -segmentin liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti alhaisemmista myynnin ja hallinnon kuluista ja T&K-kuluista, mitä alhaisempi bruttokate osittain tasoitti. Nokia Technologies -segmentin liikevoittoprosentti oli 80,1 % vuonna 2018, kun se vuonna 2017 oli 68,0 %.

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut

31.12.2019 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2018 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä vuosina 2019 ja 2018.

1.1.-31.12.	2019	milj. EUR % liikevaihdosta	2018	milj. EUR % liikevaihdosta	Year-on-year change %
Liikevaihto	952	100	1 025	100	-7
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-918	-96,4	-871	-85,0	5
Bruttokate	34	3,6	154	15,0	-78
Tutkimus- ja kehityskulut	-312	-32,8	-293	-28,6	6
Myynnin ja hallinnon kulut	-269	-28,3	-200	-19,5	35
Muut tuotot ja kulut	57	6,0	93	9,1	–
Liiketappio	-490	-51,5	-246	-24,0	99

Liikevaihto

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liikevaihto oli 952 miljoonaa euroa vuonna 2019. Liikevaihto laski 73 miljoonaa euroa eli 7 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin se oli 1 025 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti Radio Frequency Systems -yksiköstä, mitä Alcatel Submarine Networks -yksikkö osittain tasoitti.

Bruttokate

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion bruttokate oli 34 miljoonaa euroa vuonna 2019. Bruttokate laski 120 miljoonaa euroa eli 78 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin se oli 154 miljoonaa euroa. Bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti Radio Frequency Systems -yksiköstä, Alcatel Submarine Networks -yksiköstä sekä sisäisten prosessien digitalisointiin tähtäävistä investoinneista. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion bruttokateprosentti oli 3,6 % vuonna 2019, kun se vuonna 2018 oli 15,0 %.

Liiketoiminnan kulut

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion T&K-kulut olivat 312 miljoonaa euroa vuonna 2019. T&K-kulut kasvoivat 19 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 293 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion T&K-kulujen kasvu johtui ensisijaisesti sisäisten prosessien digitalisointiin tähtäävistä investoinneista, mitä tasoittivat osittain alhaisemmat kannustinpalkkiojaksotukset vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018.

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion myynnin ja hallinnon kulut olivat 269 miljoonaa euroa vuonna 2019. Myynnin ja hallinnon kulut kasvoivat 69 miljoonaa euroa eli 35 % verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 200 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion myynnin ja hallinnon kulujen kasvu johtui ensisijaisesti sisäisten prosessien digitalisointiin tähtäävistä investoinneista, mitä tasoittivat osittain alhaisemmat kannustinpalkkiojaksotukset vuonna 2019 verrattuna vuoteen 2018.

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 57 miljoonaa euroa nettotuottoja vuonna 2019. Muutos oli 36 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2018, jolloin ne olivat 93 miljoonaa euroa nettotuottoja. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti venture fund -sijoitusten pienemmistä voitoista.

Liiketappio

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liiketappio oli 490 miljoonaa euroa vuonna 2019. Liiketappio kasvoi 244 miljoonaa euroa vuodesta 2018, jolloin liiketappio oli 246 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liiketappion muutos johtui ensisijaisesti pienemmästä bruttokatteesta, suuremmista myynnin ja hallinnon kuluista, liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen negatiivisesta vaihtelusta sekä suuremmista T&K-kuluista.

Segmenttien tulos jatkoa

31.12.2018 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2017 päättyneeseen tilikauteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä eriä vuosina 2018 ja 2017.

1.1.-31.12.	2018	milj. EUR % liikevaihdosta	2017	milj. EUR % liikevaihdosta	Muutos 2018 vs. 2017
Liikevaihto	1 025	100	1 114	100	-8
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-871	-85,0	-956	-85,8	-9
Bruttokate	154	15,0	158	14,2	-3
Tutkimus- ja kehityskulut	-293	-28,6	-260	-23,3	13
Myynnin ja hallinnon kulut	-200	-19,5	-219	-19,7	-9
Muut tuotot ja kulut	93	9,1	73	6,6	–
Liiketappio	-246	-24,0	-248	-22,3	-1

Liikevaihto

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liikevaihto oli 1 025 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liikevaihto laski 89 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin liikevaihto oli 1 114 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti Alcatel Submarine Networks -yksiköstä, mitä Radio Frequency Systems -yksikkö osittain tasoitti.

Bruttokate

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion bruttokate oli 154 miljoonaa euroa vuonna 2017. Bruttokate laski 4 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin se oli 158 miljoonaa euroa. Bruttokatteen lasku johtui ensisijaisesti Alcatel Submarine Networks -yksiköstä, mitä Radio Frequency Systems -yksikkö osittain tasoitti. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion bruttokateprosentti oli 15,0 % vuonna 2018, kun se vuonna 2017 oli 14,2 %.

Liiketoiminnan kulut

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion T&K-kulut olivat 293 miljoonaa euroa vuonna 2018. T&K-kulut kasvoivat 33 miljoonaa euroa eli 13 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 260 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion T&K-kulujen nousu johtui ensisijaisesti korkeammista Nokia Bell Labsin kuluista.

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion myynnin ja hallinnon kulut olivat 200 miljoonaa euroa vuonna 2018. Myynnin ja hallinnon kulut laskivat 19 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 219 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmista tukitoimintojen kuluista, mikä on osoitus kustannussäästöohjelmamme etenemisestä.

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat 93 miljoonaa euroa nettotuottoja vuonna 2018. Muutos oli 20 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2017, jolloin ne olivat 73 miljoonaa euroa nettotuottoja. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti suuremmista venture fund -sijoitusten voitoista, mitä tasoittivat osittain jälleenvakuutussopimuksen purkamisen puuttuminen ja aiemman Alcatel-Lucentin optio-oikeuksiin liittyvän velan erääntyminen, jotka molemmat vaikuttivat myönteisesti vuoteen 2017.

Liiketappio

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liiketappio oli 246 miljoonaa euroa vuonna 2018. Liiketappio laski 2 miljoonaa euroa vuodesta 2017, jolloin liiketappio oli 248 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osion liiketappion muutos johtui ensisijaisesti liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen positiivisesta vaihtelusta ja alhaisemmista myynnin ja hallinnon kuluista, joita korkeammat T&K-kulut osittain tasoittivat.

Likviditeetti ja pääomaresurssit

Taloudellinen asema

Nokian kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset (jotka sisältävät rahavarat ja lyhytaikaiset sijoitukset) olivat 6 007 miljoonaa euroa 31.12.2019. Tämä oli 866 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2018, jolloin kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat yhteensä 6 873 miljoonaa euroa. Vähennys johtui ensisijaisesti 690 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinneista sekä 570 miljoonan euron osinkojen maksamisesta. Nokian kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat 31.12.2017 yhteensä 8 280 miljoonaa euroa.

Nokian nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset (kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset vähennettynä pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla) olivat 1 730 miljoonaa euroa 31.12.2019. Tämä oli 1 323 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2018, jolloin nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat 3 053 miljoonaa euroa. Vähennys johtui pääasiassa edellä kuvatuista tekijöistä, jotka vaikuttivat Nokian kassaan. Nokian nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat 31.12.2017 yhteensä 4 517 miljoonaa euroa.

Nokian rahavarat olivat yhteensä 5 910 miljoonaa euroa 31.12.2019. Tämä oli 351 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2018, jolloin rahavarat olivat yhteensä 6 261 miljoonaa euroa. Nokian rahavarat olivat 31.12.2017 yhteensä 7 369 miljoonaa euroa.

Rahavirta

2019

Nokian liiketoiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2019 oli 390 miljoonaa euroa. Tämä oli 30 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2018, jolloin liiketoiminnasta saatu nettorahavirta oli 360 miljoonaa euroa. Lisäys johtui pääosin 2 638 miljoonan euron tilikauden voitosta, oikaistuna ei-kassavaikutteisilla erillä, ollen 880 miljoonaa euroa suurempi kuin vuonna 2018, jolloin vertailuarvo oli 1 758 miljoonaa euroa. Tätä osin tasoitti 1 788 miljoonan euron sitoutuminen nettokäyttöpääomaan vuonna 2019, kun taas vuonna 2018 nettokäyttöpääomaan sitoutui 943 miljoonaa euroa. Pääasiallinen tekijä nettokäyttöpääoman sitoutumisen kasvuun oli velkojen vähennys 2 232 miljoonalla eurolla verrattuna velkojen vähentymiseen 645 miljoonalla eurolla vuonna 2018, sekä vaihto-omaisuuden vähentyminen 285 miljoonalla eurolla verrattuna vaihto-omaisuuden kasvuun 544 miljoonalla eurolla vuonna 2018. Velkojen vähentyminen johtui pääasiassa ostovelkojen pienentymisestä, uudelleenjärjestely- ja muihin niitä koskeviin kuluihin liittyvästä ulosmenevästä rahavirrasta, työsuhde-etuuksiin liittyvien velkojen pienentymisestä, sekä myynnin jaksotusten pienentymisestä. Vaihto-omaisuuden lasku johtui parantuneesta vaihto-omaisuuden hallinnasta. Saamiset pienenivät 159 miljoonalla eurolla verrattuna 246 miljoonan euron pienentymiseen vuonna 2018.

Liiketoiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2019 sisälsi 516 miljoonaa euroa maksettuja veroja, jotka kasvoivat 152 miljoonaa euroa verrattuna 364 miljoonaan euroon vuonna 2018, 57 miljoonaa euroa saatuja korkoja, jotka vähenivät 11 miljoonaa euroa verrattuna 68 miljoonaan euroon vuonna 2018, sekä 1 miljoona euroa maksettuja korkoja, jotka vähenivät 158 miljoonaa euroa verrattuna 159 miljoonaan euroon vuonna 2018.

Nokian investointeihin käyttämä nettorahavirta vuonna 2019 oli 167 miljoonaa euroa. Tämä oli 148 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018, jolloin investointeihin käytetty nettorahavirta oli 315 miljoonaa euroa. Ulosmenevä rahavirta johtui pääasiassa 690 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinneista, joita tasoitti osittain 518 miljoonan euron saatu nettorahavirta liittyen lyhytaikaisten sijoitusten erääntymiseen ja myyntiin 991 miljoonalla eurolla ja lyhytaikaisten sijoitusten lisäykseen 473 miljoonalla eurolla. Keskeiset käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2019 kohdistuivat T&K-toiminnassa käytettäviin laitteisiin, testauslaitteisiin, tietoliikenneja pilvipalvelulaitteistoon, muutosprojekteihin liittyviin rakennuksiin ja rakennelmiin, sekä toimipisteiden korjauksiin ja parannuksiin.

Nokian rahoitustoimintoihin käyttämä nettorahavirta vuonna 2019 oli 479 miljoonaa euroa. Tämä oli 490 miljoonaa euroa vähemmän kuin 2018, jolloin rahoitustoimintoihin käytetty nettorahavirta oli 969 miljoonaa euroa. Vähennys johtui pääasiassa 570 miljoonan euron maksetuista osingoista verrattuna 1 081 miljoonan euron maksettuihin osinkoihin vuonna 2018. Vähennystä osin tasoitti 273 miljoonan euron nettokassavirta pitkäaikaisista veloista sekä 221 miljoonan maksut liittyen vuokravelkojen lyhentämiseen. IFRS 16 -standardin, Vuokrasopimukset, käyttöönotosta johtuen pääosaan Nokian vuokrasopimuksista liittyvät ulosmenevät kassavirrat ovat osa rahoituksen rahavirtaa vuonna 2019, kun taas ne olivat osa liiketoiminnan rahavirtaa vuonna 2018.

2018

Nokian liiketoiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2018 oli 360 miljoonaa euroa. Tämä oli 1 451 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2017, jolloin liiketoiminnasta saatu nettorahavirta oli 1 811 miljoonaa euroa. Vähennys johtui pääosin 943 miljoonan euron sitoutumisesta nettokäyttöpääomaan, kun taas vuonna 2017 nettokäyttöpääomasta vapautui 504 miljoonaa euroa, sekä 1 758 miljoonan euron nettotuloksesta oikaistuna ei-kassavaikutteisilla erillä. Nettotulos oikaistuna ei-kassavaikutteisilla erillä oli 460 miljoonaa euroa pienempi kuin vuonna 2017, jolloin vertailuarvo oli 2 218 miljoonaa euroa. Pääasiallinen tekijä nettokäyttöpääoman kasvuun oli velkojen vähennys 645 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2017, jolloin velkojen kasvu oli 1 221 miljoonaa euroa, sekä vaihto-omaisuuden kasvu 544 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2017, jolloin vaihto-omaisuuden kasvu oli 296 miljoonaa euroa. Velkojen väheneminen johtui pääasiassa uudelleenjärjestely- ja muihin niitä koskeviin kuluihin liittyvästä ulosmenevästä rahavirrasta, myynnin jaksotusten vähenemisestä sekä vuoden 2017 kannustinpalkkioiden maksusta työntekijöille. Näitä osittain tasoitti ostovelkojen kasvu. Vaihto-omaisuuden kasvu johtui pääasiassa päätöksestämme varmistaa riittävä joustavuus erityisesti 5G:hen liittyvän laitemyynnin kasvua varten. Velkojen vähenemistä ja vaihto-omaisuuden kasvua osittain tasoitti saatavien väheneminen 246 miljoonalla eurolla.

Liiketoiminnasta saatu nettorahavirta sisälsi 159 miljoonaa euroa maksettuja korkoja, jotka vähenivät 250 miljoonaa euroa verrattuna 409 miljoonaan euroon vuonna 2017, 364 miljoonaa euroa maksettuja veroja, jotka vähenivät 191 miljoonaa euroa verrattuna 555 miljoonaan euroon vuonna 2017, sekä 68 miljoonaa euroa saatuja korkoja, jotka kasvoivat 15 miljoonaa euroa verrattuna 53 miljoonaan euroon vuonna 2017. Vuonna 2018 maksetuista veroista, 364 miljoonaa euroa, noin 100 miljoonaa euroa oli kertaluonteista ja liittyi Intian verokiistan päätökseen. Vuonna 2018 maksetuista koroista, 159 miljoonaa euroa, noin 40 miljoonaa euroa oli kertaluonteista ja liittyi entisen Alcatel Lucentin Railway Signaling -liiketoiminnan myyntiin Thalésille vuonna 2006.

Nokian investointeihin käyttämä nettorahavirta vuonna 2018 oli 315 miljoonaa euroa. Tämä oli 325 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2017, jolloin investoinneista saatu nettorahavirta oli 10 miljoonaa euroa. Ulosmenevä rahavirta johtui pääasiassa 672 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinneista, joita tasoitti osittain 293 miljoonan euron saatu nettorahavirta liittyen lyhytaikaisten sijoitusten erääntymiseen ja myyntiin 2 397 miljoonalla eurolla ja lyhytaikaisten sijoitusten lisäykseen 2 104 miljoonalla eurolla.

Likviditeetti ja pääomaresurssit jatkoa

Keskeiset käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2018 kohdistuivat T&K-toiminnassa käytettäviin laitteisiin, testauslaitteisiin, tietoliikenneja pilvipalvelulaitteistoon, muutosprojekteihin liittyviin rakennuksiin ja rakennelmiin, sekä toimipisteiden korjauksiin ja parannuksiin.

Nokian rahoitustoimintoihin käyttämä nettorahavirta vuonna 2018 oli 969 miljoonaa euroa. Tämä oli 780 miljoonaa euroa vähemmän kuin 2017, jolloin rahoitustoimintoihin käytetty nettorahavirta oli 1 749 miljoonaa euroa. Vähennys johtui ensisijaisesti Nokian omien osakkeiden oston puuttumisesta liittyen vuonna 2017 päättyneeseen kaksivuotiseen pääomarakenteen optimointiohjelmaan. Vähennystä tasoitti osittain 1 081 miljoonan euron maksetut osingot verrattuna vuoteen 2017, jolloin maksetut osingot olivat 970 miljoonaa euroa.

Rahoitusvarat ja -velat

Nokian nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat 31.12.2019 yhteensä 1 730 miljoonaa euroa, josta kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset olivat 6 007 miljoonaa euroa sekä pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset korolliset velat 4 277 miljoonaa euroa.

Nokian kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset ovat pääosin euroina. Lyhytaikaiset sijoitukset sisältävät pääosin korkealaatuisia rahamarkkina- ja kiinteätuottoisia arvopapereita tarkoin maturiteettirajoituksin. Nokialla on lisäksi 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimus likviditeettitarkoituksiin.

31.12.2019 Nokian korollinen velka sisälsi 500 miljoonaa euroa vuonna 2021 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 750 miljoonaa euroa vuonna 2024 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 250 miljoonan euron Pohjoismaiden Investointipankilta nostetun T&K lainan, jonka lopullinen eräpäivä on 2025, 750 miljoonaa euroa vuonna 2026 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2027 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 74 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2028 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 206 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2029 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2039 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja sekä 332 miljoonaa euroa muita velkoja. Vuosina 2021, 2022, 2024, 2026, 2027 ja 2039 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat Nokian liikkeeseenlaskemia, kun taas vuosina 2028 ja 2029 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat alun perin Lucent Technologies Inc:n, Nokia of America Corporationin edeltäjän (Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö, joka oli aiemmin nimeltään Alcatel-Lucent USA Inc.) liikkeeseenlaskemia. Lisätietoa korollisista veloistamme on esitetty tähän vuosikertomukseen sisältyvässä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 23, Korolliset velat.

Euroopan investointipankin kanssa elokuussa 2018 allekirjoitettu 500 miljoonan euron T&K rahoitusjärjestely oli nostamatta 31.12.2019. Laina keskimääräinen maturiteetti on noin viisi vuotta nostosta ja sen nostoaika päättyy helmikuussa 2020.

Vuonna 2019 Nokia maksoi pois eräpäivinään helmikuussa erääntyneen 231 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja toukokuussa erääntyneen 581 miljoonan Yhdysvaltain dollarin joukkovelkakirjalainan.

Maaliskuussa 2019 Nokia laski liikkeeseen vuonna 2026 erääntyvän 750 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.

Toukokuussa 2019 Nokia nosti Pohjoismaiden Investointipankilta 250 miljoonan euron T&K lainan. Sopimus rahoitusjärjestelystä oli allekirjoitettu joulukuussa 2018 ja laina maksetaan takaisin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2023, 2024 ja 2025.

Kesäkuussa 2019 Nokia uudelleenrahoitti kesäkuussa 2020 erääntyvän 1 579 miljoonan euron luottolimiittisopimuksensa, josta ei ollut nostettu varoja, uudella 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimuksella, joka erääntyy kesäkuussa 2024. Uudessa luottolimiittisopimuksessa on kaksi yhden vuoden jatko-optiota, sen hinnoittelu on sidottu Nokian kahteen keskeiseen kestävän kehityksen tavoitteiseen ja lisäksi luottoluokitukseen, siihen ei liity rahoituskovenantteja, eikä siitä ole nostettu varoja 31.12.2019.

Uskomme, että 6 007 miljoonan euron kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset sekä rahoitusjärjestelymme, joista ei ole nostettu varoja, riittävät tulevien käyttöpääomatarpeiden, käyttöomaisuusinvestointien, T&K-investointien, strukturoidun rahoituksen, venture fund -sitoumusten, yritysostojen ja velanhoidon rahoittamiseen ainakin vuoden 2020 loppuun asti. Nokian tämänhetkisten luottoluokituksien (Standard & Poor's BB+, Moody's Ba2 ja Fitch BBB-) vuoksi uskomme, että pääomamarkkinat ovat käytettävissämme, mikäli rahoitustarvetta ilmenee vuonna 2020.

Nokian tavoitteena on saavuttaa uudelleen investment grade -tason luottoluokitus.

Taseen ulkopuoliset järjestelyt

Nokialla ei ole sijoittajien kannalta merkittäviä taseen ulkopuolisia järjestelyjä, joilla on tai voisi kohtuudella olettaa olevan vaikutuksia nykyiseen tai tulevaan taloudelliseen asemaan, myyntiin tai kustannuksiin, tulokseen, likviditeettiin, käyttöomaisuusinvestointeihin tai pääomaresursseihin, lukuun ottamatta tähän vuosikertomukseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30, Vastuusitoumukset, esitettyjä sitovia ostovelvoitteita, vuokravastuita, takauksia ja rahoitussitoumuksia.

Strukturoitu rahoitus

Strukturoitu rahoitus sisältää asiakasrahoituksen ja muun kolmansien osapuolten rahoituksen. Verkko-operaattorit vaativat toisinaan toimittajiaan, mukaan lukien meitä, järjestämään tai tarjoamaan pitkäaikaista rahoitusta ehtona infrastruktuuriprojektien saamiselle.

Nostamaton ja nostettu kokonaisasiakasrahoituksemme 31.12.2019 oli 579 miljoonaa euroa, joka on 80 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2018, jolloin vastaava luku oli 499 miljoonaa euroa. Nostamaton ja nostettu kokonaisasiakasrahoitus 31.12.2017 oli 655 miljoonaa euroa. Asiakasrahoitus koostui ensisijaisesti rahoitussitoumuksista verkko-operaattoreille. Arvioimme, että asiakasrahoitussitoumuksemme rahoitetaan pääosin kassan ja lyhytaikaisten sijoitusten sekä liiketoimintojen rahavirran avulla.

Lisätietoa nostamattomasta ja nostetusta asiakasrahoituksesta on esitetty tähän vuosikertomukseen sisältyvässä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta.

Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen

Nokian toimitustakaukset 31.12.2019 sisälsivät 1 721 miljoonaa euroa eräiden Nokian asiakkaiden hyväksi annettuja pankkitakauksia (1 570 miljoonaa euroa 31.12.2018). Nokian yhtiöt ovat antaneet takauksia (ensisijainen vastuu) suoraan Nokian asiakkaille 969 miljoonaa euroa (1 041 miljoonaa euroa 31.12.2018). Asiakas voi vaatia suoritusta näiden takausten perusteella, jos Nokia ei ole täyttänyt tietoliikenneverkkojen toimitussopimuksiin liittyviä velvoitteitaan. Instrumentin luonteesta riippuen suoritus on maksettavissa joko vaatimuksesta tai maksuvelvollisuuden todentavaan erilliseen menettelyyn perustuen.

Lisätietoa vastuusitoumuksista on esitetty tähän vuosikertomukseen sisältyvässä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30, Vastuusitoumukset.

Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset

Venture fund -sitoumukset ovat rahoitussitoumuksia listaamattomiin rahastoihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Pääosaa näistä sijoituksista hallinnoi pääomasijoittaja NGP Capital, joka sijoittaa sensoreita, 5G-mobiiliteknologiaa, hybridipilvipalveluita ja tekoälyä hyödyntäviin kasvuvaiheen teknologiayrityksiin.

Venture fund -sijoitustemme käypä arvo oli 740 miljoonaa euroa 31.12.2019 ja 682 miljoonaa euroa 31.12.2018. Lisätietoa on esitetty tähän vuosikertomukseen sisältyvässä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo.

Venture fund -sitoumuksemme olivat 244 miljoonaa euroa 31.12.2019 ja 314 miljoonaa euroa 31.12.2018. Äänettömänä venture fund -osakkaana Nokia on sitoutunut sijoittamaan rahastoon pääomaa ja oikeutettu saamaan voitto-osuuksia kunkin rahaston osakassopimuksen ja rahaston toiminnan perusteella. Lisätietoa vastuusitoumuksista on esitetty tähän vuosikertomukseen sisältyvässä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30, Vastuusitoumukset.

Treasuryn ohjesääntö

Treasury-toimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään treasuryn ohjesääntöön ja sitä täydentää konsernin talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat koskien mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa sekä likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa. Treasury-toimintojen likviditeetin ja pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata riittävä likviditeetti ja rahoitus myös epäsuotuisina aikoina sekä varmistaa, ettei rahoituksen saatavuus rajoita kohtuuttomasti Nokian mahdollisuuksia toteuttaa liiketoimintasuunnitelmiaan ja pitkän aikavälin strategiaansa. Konsernin treasury-toimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.

Rahoitustransaktiot

24.2.2020 konserni nosti Euroopan investointipankilta (EIP) elokuussa 2018 solmitun 500 miljoonan euron lainan, joka erääntyy helmikuussa 2025.

Toimitusjohtajan vaihtuminen

Nokian hallitus nimitti 2.3.2020 Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi ja hän aloittaa uudessa roolissaan arviolta 1.9.2020. Rajeev Suri jättää nykyisen tehtävänsä toimitusjohtajana 31.8.2020 ja jatkaa Nokian hallituksen neuvonantajana 1.1.2021 asti.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus

Luomme teknologiaa yhdistämään koko maailman vastuullisesti.

Kehittämiemme ja toimittamiemme teknologioiden positiiviset vaikutukset ovat huomattavasti suuremmat kuin niiden mahdolliset negatiiviset vaikutukset. Viestintäteknologiat mahdollistavat parempaa terveydenhuoltoa ja koulutusta, taloudellisia mahdollisuuksia, tehokkaampaa tuotantoa ja resurssien käyttöä sekä vievät kohti tasa-arvoisempaa turvallista yhteiskuntaa sekä puhtaampaa ja turvallisempaa maapalloa.

Tuotteemme ja ratkaisumme on suunniteltu edistämään sosiaalista, ympäristöön liittyvää sekä taloudellista kehitystä. Kehitämme edelleen prosesseja, käytäntöjä ja ohjelmia, jotka ovat linjassa maailmanlaajuisesti arvostettujen eettisten ja vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen ja viitekehysten kanssa. Tiedostamme mahdolliset riskit, joita voi ilmetä liiketoiminnassamme, ja pyrimme vähentämään niiden negatiivisia vaikutuksia niin teknologian, toimitusketjun, ilmaston kuin ihmistenkin osalta. Pyrimme myös vauhdittamaan Yhdistyneiden kansakuntien (YK:n) kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista sekä omassa liiketoiminnassamme että sen ulkopuolella.

Lyhyesti sanottuna; edistämme kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista parhaiten teknologioidemme avulla. 5G, esineiden internet, pilviteknologia ja tekoäly ovat tehokkaampien, turvallisempien, puhtaampien ja riskittömämpien älykaupunkien rakennusaineita. Ne mahdollistavat myös luonnonvarojen paremman hallinnan digitaalisilla työkaluilla, jotka ohjaavat kohti arvopohjaista talousmallia. Ymmärrämme myös, kuinka tärkeää on tarjota teknologisia innovaatioita eettisesti ja vastuullisesti.

Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen ovat kenties aikamme uhkaavimmat yhteiskunnalliset ja liiketoiminnalliset riskit. Ilmastonmuutos voi vaikuttaa asiakkaisiimme, omiin toimintoihimme, toimitusketjuumme ja maailmantalouteen. Sen seurauksilla voi olla vaikutuksia myös tuotantoon mahdollisesti energian hintojen nousun, laajemman sääntelyn ja materiaalien niukkuuden myötä.

Muita liiketoimintaamme ja maineeseemme kohdistuvia riskejä ovat asiakkaidemme, toimittajiemme tai omien työntekijöidemme mahdollinen epäeettinen toiminta, tarjoamamme teknologian mahdollisen väärinkäytön aiheuttamat ihmisoikeusloukkaukset sekä piittaamattomuus ihmisoikeuksia, oikeudenmukaisia työolosuhteita, ympäristöä ja yhteisöjä kohtaan omissa toiminnoissamme tai toimitusketjussamme.

Meillä on järjestelmällinen ja strukturoitu lähestymistapa riskienhallintaan, kattaen liiketoiminta-alueet ja prosessit. Toimintaohjeemme (Code of Conduct) ohjaa kaikkea toimintaamme, ja meillä on selkeät käytännöt, prosessit ja mittarit koskien kaikkia tunnistamiamme kestävään kehitykseen liittyviä riskejä. Näitä käsitellään tarkemmin seuraavissa kappaleissa.

Meillä on vahva ja vakiintunut kestävän kehityksen hallintamalli ulottuen hallituksesta toiminnanomistajiin. Hallitus ja johtoryhmä arvioivat ja antavat palautetta tarpeen mukaan. Johtoryhmässä kestävästä kehityksestä vastaa markkinointijohtaja (Chief Marketing Officer). Toiminnoilla ja ohjelmilla on nimetyt vastuuhenkilöt, ja kestävän kehityksen kysymyksiä ja toimintoja organisoi niille omistautunut keskitetty tiimi. Lisäksi asiantuntija-alueilla on omat vastuuhenkilönsä.

6,4 mrd

Asiakkaillemme toimittamamme radioverkot palvelevat noin 6,4 miljardia liittymää maailmanlaajuisesti ja työskentelemme saavuttaaksemme seuraavat miljardi liittymää

46 %

Modernisoimamme verkot toivat keskimäärin 46 % energiasäästön asiakkaillemme

Tärkeimmät saavutukset vuonna 2019

Kestävän kehityksen painopisteinä säilyivät ihmisten elämän parantaminen teknologian avulla, ympäristön suojeleminen, liiketoiminnan johtaminen rehellisesti sekä ihmisten kunnioittaminen.

Vuonna 2019 keskityimme ilmastoon, etiikkaan, ihmisoikeuksiin sekä sukupuoli- ja tasa-arvokysymyksiin. Tuimme aloitteita ja hankkeita, jotka liittyivät monimuotoisuuteen ja osallistamiseen, energiatehokkuuteen, nykypäivän orjuuteen, teknologian väärinkäytön vähentämiseen, toimitusketjun vastuullisuuteen ja läpinäkyvyyteen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden sitouttamiseen.

Meillä oli 28 lyhyen ja pitkän aikavälin vastuullisuustavoitetta. Yksi päätavoitteistamme on auttaa asiakkaitamme luomaan seuraavat miljardi liittymää vuoteen 2022 mennessä verrattuna noin 5,5 miljardiin liittymään vuoden 2016 lopussa. Mittaamme tätä lukua liittymien määrällä radioverkkoasiakkaidemme verkoissa.Vuonna 2019 asiakkaillemme toimittamamme radioverkot palvelivat noin 6,4 miljardia liittymää maailmanlaajuisesti, mikä on 0,3 miljardia enemmän edellisvuoteen verrattuna. Energiatehokkuustavoitteisiin liittyen vuoden 2019 aikana modernisoimamme verkot toivat keskimäärin 46 prosentin energiasäästön asiakkaillemme. Muut kestävän kehityksen olennaisille osa-alueille asetetut tavoitteet löytyvät vuoden 2019 People and Planet -raportistamme.

Ympäristön suojeleminen

Ilmastonmuutos on yhä merkittävä riski yhteiskunnalle, mutta uskomme keskeisten päästövähennystoimien voivan tarjota myös liiketoimintamahdollisuuksia ympäristöystävällisemmille teknologioille. Tiedostamme, että maailmanlaajuinen toimintamme vaikuttaa ympäristöön, sillä tuotteiden ja palvelujen tuottaminen, jakelu ja käyttö vaativat energiaa ja muita resursseja. Uskomme kuitenkin, että teknologiamme tarjoamat mahdollisuudet asiakkaillemme, teollisuudelle ja yhteiskunnalle, sekä omissa toiminnoissa toteuttamamme toimenpiteet, edistävät osaltaan ilmastonmuutoksen torjuntaa.

Pyrimme jatkuvasti vähentämään myymiemme tuotteiden energiankulutusta asiakkaidemme tietoliikenneverkoissa. Autamme asiakkaitamme pienentämään hiilijalanjälkeään, sillä se muodostaa myös suurimman osan omasta hiilijalanjäljestämme. Syyskuussa 2019 liityimme osaksi 86 muun yrityksen joukkoa ja ilmoitimme sitoutuneemme asettamaan uudet tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. Tavoitteemme ovat linjassa pyrkimykseen rajoittaa keskiarvolämpötilojen nousu 1,5 asteeseen. Sitouduimme laskemaan uudelleen nykyiset pitkän aikavälin tieteeseen pohjautuvat tavoitteet, jotka pyrkivät myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämiseen 75 %:lla, sekä oman toimintamme päästöjen vähentämiseen 41 %:lla vuoteen 2030 mennessä, vuoden 2014 lähtötasoon verrattuna. Vuonna 2019 toimitimme nollapäästötuotteita noin 150 asiakkaalle maailmanlaajuisesti, auttaen heitä näin vähentämään päästöjään.

Vanhojen verkkojen modernisointi parantaa energiatehokkuutta. Vuoden 2019 aikana modernisoimamme asiakkaiden tukiasemat käyttivät keskimäärin 46 % vähemmän energiaa kuin ne tukiasemat, joita ei modernisoitu. Tämä sekä vähentää ympäristövaikutuksia että tuo asiakkaillemme taloudellisia hyötyjä.

Olemme raportoineet ilmastoon liittyviä tietoja, mukaan lukien riskejä, tarkemmin CDP-raportissamme, joka on laadittu TCFD-suositusten (Task Force on Climate-related Financial Disclosures) mukaisesti. CDP on johtava globaali organisaatio, joka ylläpitää maailmanlaajuista raportointijärjestelmää, jonka avulla sijoittajat, yritykset, kaupungit, valtiot ja alueet voivat hallita ympäristövaikutuksiaan.

Meillä on hyvin rakennettu ympäristönhallintajärjestelmä ja ympäristöpolitiikka, joita tukevat dokumentoidut prosessit ja maailmanlaajuiset menettelytavat niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Järjestelmämme auttaa meitä seuraamaan edistymistämme ja tunnistamaan kehityskohteita. Oman toimintamme ympäristöjalanjälki on sertifioitu ISO 14001:2015 -ympäristöstandardin mukaisesti, ja vuonna 2019 sertifioinnin piiriin kuului 85 % työntekijöistä. Kiertotalous ja jätteen vähentäminen ovat myös keskeinen osa työtämme. Tarjoamme vanhojen laitteiden kunnostusta, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä olennaisena osana tuotteiden elinkaaren hallintaa. Vuonna 2019 lähetimme noin 4 000 tonnia vanhoja tietoliikennevälineitä materiaalin talteenottoa varten ja kunnostimme tai käytimme uudelleen noin 56 300 yksikköä.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa

Johdamme liiketoimintaamme rehellisesti

Pitkäaikainen maineemme peräänantamattoman rehellisenä toimijana on tärkein vahvuutemme. Olemme sitoutuneet vahvaan rehellisyyden kulttuuriin, jossa jokaisella työntekijällä on velvollisuus ja vastuu noudattaa eettisiä arvojamme. Läpinäkyvyyttä ja rehellistä liiketoimintaa koskevat vaatimukset kasvavat entisestään, ja samalla sääntelyn määrää lisääntyy. Säännönmukaista toimintaa koskevat ohjelmamme ja prosessimme ovat pysyneet ajan tasalla riskien muuttuessa jatkuvasti tällä haastavalla aikakaudella, jolla yksityisyydestä, tietoturvasta ja kansainvälistä kauppaa säätelevien lakien ja säännösten noudattamisesta on tullut entistäkin monimutkaisempia kysymyksiä. Korruptio, epäeettinen toiminta sekä piittaamattomuus ihmisoikeuksista ja reiluista työoloista ovat monissa maissa suuria kehityksen esteitä. Mielestämme näitä ongelmia ei voi jättää huomiotta. Tähtäämme korkeiden eettisten ja ihmisoikeuksia koskevien standardien ylläpitämiseen sekä omissa toiminnoissamme että läpi arvoketjumme, ympäri maailman.

Toimintaohjeemme (Code of Conduct) ohjaa kaikkea toimintaamme. Näin voimme suojella mainettamme, minimoida riskejä sekä vahvistaa rehellisyyttä koko henkilökuntamme keskuudessa, ylimmästä johdosta yksittäisiin työntekijöihin. Toimintaohjettamme täydentävät eettiset ohjeet (Code of Ethics), jotka koskevat Nokian toimitusjohtajaa, talous- ja rahoitusjohtajaa sekä talousjohtajaa. Toimintaohje sanelee pääperiaatteet ja -käytännöt eettiselle liiketoimintatavallemme ja tarjoaa selkeän ohjeistuksen työntekijöillemme ja muille sidosryhmille, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Toimintaohjetta täydentävät myös 14 liiketoiminnan kannalta olennaista aihetta, jotka kattavat seuraavat alueet: sopimattomat maksut/korruption vastustaminen, eturistiriidat, reilu kilpailu, yksityisyydensuoja, toiminta valtion virkamiesten kanssa, immateriaalioikeudet ja luottamukselliset tiedot, alihankkijasuhteet, kansainvälistä kauppaa säätelevien lakien ja säännösten noudattaminen, sisäpiirikauppa, terveys, turvallisuus ja työolot, taloushallinto, reilu työpaikka, ihmisoikeudet ja ympäristö. Lisäksi kolmannen osapuolen tarkastuksiin sekä edustuskäytäntöihin on olemassa operatiiviset ohjeistukset. Erillinen toimintaohjeemme kolmansille osapuolille esittää selkeästi odotuksemme heidän toimintansa eettisyydestä.

Vuonna 2019 jatkoimme myös työntekijöidemme sitouttamista eettisiin käytäntöihin. Eettisen liiketoiminnan koulutus oli edelleen pakollinen kaikille työntekijöillemme. 96.7 % työntekijöistämme suoritti koulutuksen vuonna 2019, ylittäen 95 % tavoitteen.

Korruptionvastaisuus ja lahjonta

Toimintaohjeemme sanelee kantamme, jonka mukaan emme siedä korruptiota työntekijöiltämme emmekä toimittajiltamme. Se myös tarjoaa ohjeistusta korruption torjuntaan sekä lahjontaan liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi Nokian sisäiset korruptionvastaiset ohjeet antavat lisäohjeistusta eettisen toiminnan tueksi. Torjumme korruptiota monin eri keinoin. Meillä on selkeät periaatteet koskien lahjontaa, voitelurahaa, lahjojen antamista ja edustamista, sponsorointia ja lahjoituksia sekä muita julkisen ja yksityisen sektorin korruptioon liittyviä riskitekijöitä. Järjestämme koulutuksia ja viestimme säännöllisesti työntekijöidemme kanssa näistä riskeistä. Tarkastelemme riskejä ja niiden minimoimiseen liittyviä toimenpiteitä yrityksen ylemmän johdon ja tarkastusvaliokunnan kanssa. Teemme jaksoittaisia auditointeja ja riskinarviointeja varmistaaksemme, että tunnistamme korruption riskit ja vastaamme niihin. Alhaalta ylöspäin suuntautuvaan sisäisen valvonnan viitekehykseemme (Compliance Controls Framework, CCF) kuuluu sisäisiä puuteanalyysityöpajoja ja paikallista riskinhallintasuunnittelua. Vuonna 2019 suoritimme 23 CCF-tarkastusta yhdessä asianomaisten ylempien johtajien kanssa. Suoritamme riskiperusteisia huolellisuusperiaatteen mukaisia toimenpiteitä kolmansille osapuolille (toimittajille ja kumppaneille), jotta voimme arvioida ja hallita heidän kanssaan työskentelyyn liittyviä mahdollisia riskejä. Seulomme myös tuotteidemme loppukäyttäjät arvioidaksemme niihin liittyviä mahdollisia oikeudellisia ja maineriskejä sekä säännönmukaisuuden vastaista toimintaa koskevia riskejä (mukaan lukien, mutta ei rajoittuen sanktioihin ja rahanpesun torjuntaan). Tarjoamme lukuisia koulutuksia ja resursseja, mukaan lukien kattavia verkkokursseja, kohdistettuja mikro-opintoja, apuvälineitä ja kasvokkain tapahtuvia koulutuksia. Vuonna 2019 korruptionvastaista koulutusta järjestettiin liiketoimintayksiköille, asiaankuuluville sidosryhmille, alueellisille ryhmille (mukaan lukien maakohtaiset koulutukset) sekä palveluyrityksille. Yli 8 900 henkilöä osallistui koulutukseen 231 koulutustilaisuudessa ympäri maailmaa. Juhlimme Nokian Integrity Daytä 17. syyskuuta 2019. Tuolloin yli 130 toimipisteessä ympäri maailmaa järjestettiin lukuisia tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä tapahtumia, joihin osallistui arviolta yhteensä 10 000 työntekijää.

Valvonta ja epäkohtien esille tuominen

Vuonna 2019 Nokian hallitus ja tarkastusvaliokunta valvoivat eettistä toimintaa ja käsittelivät eettisyyteen ja säännönmukaisuuteen liittyviä aiheita kokouksissaan. Työntekijöitä ja ulkoisia sidosryhmiä kannustetaan raportoimaan kaikki eettiset rikkomukset siihen varatuissa Nokia EthicsPoint -kanavissa sähköpostin, puhelimen tai verkon välityksellä, halutessaan nimettömänä.

Vuoden 2019 aikana Ethics & Compliance -toimintomme vastaanotti 994 ilmoitusta, joista 289 tutkittiin Business Integrity -ryhmän toimesta epäilyinä toimintaohjeemme rikkomisesta. Näiden ja muiden tutkintojen seurauksena teimme korjaavia toimenpiteitä, kuten 32 irtisanomista ja 30 kirjallista varoitusta. Kaksi ilmoituksista tutkittiin korruptionvastaisten periaatteidemme epäiltynä rikkomuksena, joissa oli osallisina kolmansia osapuolia. Kumpikaan näistä epäilyistä ei osoittautunut todeksi. Asiamiesohjelmamme vahvistaa edelleen suoraan puhumisen kulttuuriamme. Yli 225 paikallisen asiamiehen laaja verkosto toteuttaa ohjelmaa aktiivisesti ja toimii luottamuksellisena ja puolueettomana tukena työntekijöille, joilla on kysymyksiä tai ilmoitettavaa vaatimustenmukaisuuteen liittyen. Vuonna 2019 Ethics Helpline -tapauksista 65 raportoitiin asiamieskanaviemme kautta.

Tietosuoja ja turvallisuus

Olemme luoneet kattavan, koko yhtiön laajuisen tietosuojaohjelman, joka perustuu keskeisiin lakeihin, parhaisiin käytäntöihin ja standardeihin. Ohjelma on linjassa konsernin, liiketoimintaryhmien sekä keskeisten tukifunktioiden käytäntöjen ja prosessien kanssa. Pyrimme vähentämään tietosuojariskejä keräämämme, prosessoimamme ja säilyttämämme tiedon osalta. Noudatamme tietojen minimoinnin periaatetta, eli henkilötietoa kerätään vain käyttötarkoituksen kannalta pakollinen määrä, emmekä säilytä henkilötietoja pidempään kuin tarve vaatii. Toteutamme asianmukaiset toimenpiteet varmistaaksemme, että henkilötietoihin pääsevät käsiksi vain ne henkilöt, joilla on siihen selkeä ja perusteltu tarve. Yhtiöllämme on virallinen menettelytapa, jonka avulla mahdollisen tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneen tahon riskitasoa hallinnoidaan ja minimoidaan. Menettelytapoihin kuuluvat myös mekanismit valvontaviranomaisten kanssa viestimiseen, mikäli tilanne niin vaatii. Tietoisuutta lisäävä tietosuojasuojaohjelmamme varmistaa, että huomioimme jatkuvasti ja tehokkaasti alueet, joilla on eniten vaikutusta tietosuojaan.

Turvallisuus on yksi 5G:hen, esineiden internetiin ja muihin uusiin teknologioihin liittyvistä huolenaiheista. Pyrimme kehittämään tuotteita ja palveluja, jotka täyttävät tai ylittävät niihin sovellettavat turvallisuusstandardit. Tästä huolimatta me ja meidän tuotteemme saatamme joutua kyberhyökkäysten kohteeksi. Hakkerointi, virukset, haittaohjelmat ja luvattomat muokkaukset voivat aiheuttaa mahdollisia turvallisuusriskejä ja muita haittoja meille, asiakkaillemme tai kuluttajille sekä muille tuotteidemme ja palvelujemme loppukäyttäjille. Olemme kehittäneet ja panneet täytäntöön prosesseja ja työkaluja, jotka ovat kaiken tuotekehityksen taustalla ja joihin viitataan käsitteellä Design for Security tai DfSec. Ylläpidämme sisäisiä IT-turvallisuuden ja kyberturvallisuuden toimintojamme, kuten sisäisten verkkoresurssiemme valvontaa. Olemme myös panneet täytäntöön käytäntöjä, prosesseja ja työkaluja tuotteiden ja palveluiden turvallisuuden edistämiseksi. Nämä kattavat myös kolmansien osapuolien turvallisuudenhallinnan.

Ihmisoikeudet – Sananvapaus ja yksityisyys

Olemme sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita. Kannustamme toimittajiamme ja liiketoimintakumppaneitamme jakamaan nämä arvot. Olemme tukeneet YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita vuodesta 2011 saakka. Toimintaohjeemme ja ihmisoikeuspolitiikkamme määräävät lähestymistapamme ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeuksiin liittyvät prosessimme kattavat koko arvoketjun toimitusketjun hallinnasta tuotteiden loppukäyttäjiin, ja olemme asettaneet jokaiselle osa-alueelle selkeät tavoitteet. Ihmisoikeuksien huolellisuusperiaate (Human Rights Due Diligence, HRDD) on sisällytetty globaaleihin myyntiprosesseihimme. Se tarjoaa toimintaperiaatteet sekä työkalut, joiden avulla voimme tehokkaasti käsitellä tarjoamiemme tuotteiden ja teknologian mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvia huomattavimpia ihmisoikeusriskejä. Pyrimme varmistamaan, että tarjoamaamme teknologiaa ei käytetä ihmisoikeusrikkomuksiin kuten loukkaamaan oikeutta yksityisyyteen tai ilmaisun- ja kokoontumisvapauteen. Tuotteiden mahdollisen väärinkäytön lisäksi ihmisoikeusriskejä on globaalissa toimitusketjussamme. Toimitusketjun riskeistä ja toiminnasta on luettavissa lisää alla olevassa osiossa Vastuullinen hankinta sekä nykypäivän orjuutta koskevassa erillisessä lausunnossamme.

Pyrimme varmistamaan, että tarjoamaamme teknologiaa ei käytetä ihmisoikeusrikkomuksiin kuten loukkaamaan oikeutta yksityisyyteen tai ilmaisunja kokoontumisvapauteen.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa

Sisäinen tuotteisiin liittyvä ihmisoikeusvaikutusten arviointimme (Human Rights Impact Assessment) valmistui vuoden 2019 aikana. Arvioinnin suoritti ulkoinen ihmisoikeusasiantuntija. Se korosti ihmisoikeuskäytäntömme yleistä tehokkuutta, mutta auttoi meitä myös tunnistamaan asioita, joita tulee kehittää. Olemme Global Network Initiative (GNI) -ryhmän jäsen. GNI koostuu yrityksistä, kansalaisjärjestöistä (mukaan lukien ihmisoikeus- ja lehdistönvapausryhmiä), sijoittajista ja tutkijoista, jotka työskentelevät yhdessä suojellakseen ja edistääkseen ilmaisunvapautta ja yksityisyyttä tieto- ja viestintätekniikan toimialalla. Jäsenyyden ehtona yrityksille on GNI:n periaatteiden noudattaminen sekä suostumus GNI:n suorittamiin arviointeihin, joissa selvitetään jäsenyritysten edistymistä GNI-periaatteiden toimeenpanemisessa. Ensimmäinen GNI-arviointimme valmistui lokakuussa 2019 ja sen suoritti riippumaton arvioija Foley Hoag LLP. Meillä on kunnia ilmoittaa, että GNI:n hallituksen näkemyksen mukaan Nokia on pyrkinyt vilpittömästi toteuttamaan ja edistämään GNI:n sananvapautta ja yksityisyyttä koskevia periaatteita.

Vastuullinen hankinta

Kannustamme toimittajiamme noudattamaan toimintaohjeitamme ja esitämme heille myös toimittajavaatimuksemme. Toimittajavaatimuksemme on sisällytetty toimittajasopimusten liitteisiin, ja niissä kerrotaan yksityiskohtaisesti vaatimuksistamme toimittajiamme kohtaan. Vaatimukset koskevat esimerkiksi ympäristöä, turvallisuutta, yksityisyyttä, riskienhallintaa, ihmisoikeuksia sekä terveyttä. Varmistaaksemme, että toimittajamme vastaavat eettisiin vaatimuksiimme sekä parantavat jatkuvasti suoritustaan, järjestämme heille myös arviointeja, auditointeja ja koulutuksia.

Vuonna 2019 teimme toimitusketjussamme 332 auditointia (364 vuonna 2018), joihin kuului 45 vastuullisuusauditointia paikan päällä, 46 toimittajavaatimuksiin liittyvää auditointia paikan päällä ja 241 EcoVadispisteytykseen perustuvaa arviointia. Järjestimme myös koulutustyöpajoja korkean riskin maissa toimiville toimittajille, mukaan lukien verkkokoulutusta esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, konfliktivapaasta hankinnasta ja yritysvastuusta. Lisäksi järjestimme kasvokkain tapahtuvia koulutustyöpajoja, joissa laadittiin parannussuunnitelmia ja -toimia. Näitä koulutuksia järjestettiin kaikkiaan 255 toimittajalle. Jatkoimme työtämme Joint Audit Cooperation:in (JAC) kanssa. JAC on ryhmä tärkeitä asiakkaitamme, jotka osallistuvat toimitusketjun hallinnan parantamiseen ja sen läpinäkyvyyden lisäämiseen.

Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmämme on koko ohjelman perusta sekä olennainen osa työterveyden ja -turvallisuuden hallintaa. Nokia on sertifioitu kansainvälisesti tunnetun OHSAS 18001 -standardin mukaisesti kolmannen osapuolen, Bureau Veritaksen, toimesta. Sertifikaatti kattaa kaikki verkkoliiketoiminnan toiminnot, asiakastoiminnot sekä konsernin tukitoiminnot. Työterveys ja -turvallisuus ovat meille edelleen ensiarvoisen tärkeitä. Järjestämme koulutuksia, analyyseja, arviointeja ja seurausten hallintaa varautuaksemme työhön liittyviin terveys- ja turvallisuusriskeihin. Meillä on laaja kirjo terveyden ja turvallisuuden jatkuvaan kehittämiseen liittyviä ohjelmia. Lisäksi kannustamme työntekijöitä ja alihankkijoita raportoimaan vaara- ja läheltä piti -tilanteet. Suurimmat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit koskevat alihankkijoitamme, jotka esimerkiksi työskentelevät korkeissa paikoissa, kuljettavat ajoneuvoja tai tekevät sähkötöitä. Tämän vuoksi olemme asettaneet tiukat tavoitteet toimittajien terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviointiprosessillemme. Vuoden 2019 loppuun mennessä 97 % korkean riskin toimintaa harjoittaville toimittajillemme oli tehty terveyden ja turvallisuuden kypsyysarvio, ja 99 % näistä arvioiduista toimittajista täytti niille asetetut vaatimukset työterveydestä ja -turvallisuudesta. Vuonna 2019 teimme myös vaikutusarviointeja 99 %:lle korkean riskin projekteista. 100 % näistä projekteista täytti vähimmäisvaatimuksemme.

Elektronisissa komponenteissa tarvittavien mineraalien lähteenä käytetään metalleja, joiden louhintaan ja kauppaan liittyy mahdollisia riskejä kuten sotilaallisiin konflikteihin ja ihmisoikeusrikkomuksiin liittyviä vaikutuksia sekä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Tämä on yksi syy siihen, miksi materiaaliemme jäljitettävyys ja tuotteidemme konfliktivapauden varmistaminen on meille tärkeää. Tämä käy ilmi konfliktimineraalipolitiikastamme, joka löytyy verkkosivuiltamme. Huolellisuusvelvoitteemme piiriin kuuluvat metallit ovat tina, tantaali, volframi, kulta ja koboltti.

Vuonna 2019 96 % toimittajistamme on saavuttanut täyden näkyvyyden toimitusketjuamme osana oleviin sulattoihin. 82 % sulatoista, jotka on tunnistettu osaksi Nokian toimitusketjua, on validoitu konfliktivapaiksi tai on parhaillaan validointiprosessissa. Konfliktimineraaliraporttimme päivitettiin jälleen vuoden 2019 aikana.

Jatkoimme CDP Supply Chain -ohjelmaa toimitusketjumme kanssa luodaksemme ympäristön parantamiseen tähtääviä ohjelmia ja vähentääksemme oman toimintamme aiheuttamia epäsuoria päästöjä toimitusketjussa. Vuonna 2019 404 avaintoimittajaamme vastasi CDP:n pyyntöön ilmoittaa ilmastoon liittyviä tietoja suorituskyvystään. 234 näistä toimittajista myös asetti päästövähennystavoitteita. Lisäksi 237 toimittajaa vastasi kysymyksiin vedestä CDP-ohjelman kautta.

Kannustamme alihankkijoitamme noudattamaan toimintaohjettamme (Code of Conduct). Hankintamme vastuullisuuden varmistamiseksi olemme asettaneet alihankkijoillemme vaatimuksia koskien ympäristöä, turvallisuutta, yksityisyydensuojaa, riskienhallintaa, ihmisoikeuksia sekä terveyttä.

Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa

Ihmisten kunnioittaminen

Kilpailu osaavista työntekijöistä jatkuu toimialallamme edelleen hyvin kiivaana. Henkilöstömme määrä on vaihdellut viime vuosina, koska olemme muokanneet strategiaamme vastaamaan paremmin liiketoimintamme tavoitteita ja toimintaamme. Tämän kaltaiset muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä ja jopa uupumusta työntekijöiden keskuudessa. On ensiarvoisen tärkeää, että jatkamme motivoivan, kaikille yhtäläisiä mahdollisuuksia tarjoavan sekä luovuutta ja jatkuvaa oppimista vaalivan yrityskulttuurin rakentamista.

Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä vuonna 2019 oli 98 322 (103 083 vuonna 2018 ja 101 731 vuonna 2017). Alla oleva taulukko esittelee työntekijöiden keskimääräisen lukumäärän alueittain vuonna 2019:

Alue	Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä
Suomi	5 992
Muut Euroopan maat	33 710
Lähi-itä ja Afrikka	3 538
Kiina	15 707
Aasian ja Tyynenmeren alue	22 230
Pohjois-Amerikka	13 013
Latinalainen Amerikka	4 132
Yhteensä	98 322

Vuonna 2019 mittasimme jälleen työntekijöiden mielipidettä yritykseen ja sen kulttuuriin liittyvistä asioista nimettömällä kyselyllä. 78,2 % työntekijöistä suhtautui yritykseen myönteisesti, mikä tarkoittaa 1,3 prosenttiyksikön laskua edellisvuodesta verrattuna kahden aihetta mittaavan kysymyksen keskiarvoon. 76,7 % vastauksista kysymykseen "Nokia yrityksenä on menossa oikeaan suuntaan" oli myönteisiä, missä laskua oli 3,2 prosenttiyksikköä vuoteen 2018 verrattuna. Vastauksista toiseen kysymykseen "Nokian kulttuuri on menossa oikeaan suuntaan" 79,6 % oli myönteisiä, missä nousua oli 0,6 prosenttiyksikköä vuodesta 2018.

Olemme sitoutuneet työntekijöidemme ja heidän uransa kehittämiseen. Vuonna 2019 järjestimme johtamisen ohjelmia, jotka on kohdennettu uusille linjaesimiehille ja johdolle; 74 tilaisuutta ja yli 2 000 osallistujaa NokiaEDUn kautta (linjaesimiehistä ylimpään johtoon) sekä 22 tilaisuutta, jotka oli suunnattu korkean potentiaalin työntekijöille, johtajille sekä naisjohtaja-ohjelmaamme kuuluville työntekijöillemme. Lisäksi yli 8 000 työntekijää on opiskellut johtamista verkkoratkaisujen ja videoiden avulla. Olemme toteuttaneet jo yli sata palautekeskustelua 360 asteen palautemenetelmää käyttäen ja yli 70 tiimiä on käyttänyt Insight-mallia. Meillä on yli 300 sisäistä mentoria, jotka ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Olemme myös keskittyneet varmistamaan, että työntekijämme tiedot ja taidot ovat ajan tasalla liiketoiminnallemme kriittisillä osa-alueilla. NokiaEDU tekee yhteistyötä liiketoimintaryhmiemme johtajien kanssa määrittääkseen tärkeimmät oppimisalueet, mikä on mahdollistanut sen, että työntekijämme voivat seurata henkilökohtaisia oppimistavoitteitaan oppimisindeksin kautta. Toukokuussa NokiaEDUn järjestämä työntekijöille suunnattu "Skills for the Future" -tapahtuma houkutteli yli 20 000 osallistujaa.

Osallistaminen ja monimuotoisuus olivat liiketoimintamme painopisteitä vuonna 2019. Nokia uskoo, että osallistamalla työntekijöitämme voimme hyödyntää heidän yksilöllisiä ominaisuuksiaan sekä saavuttaa parempaa liiketoiminnan tulosta ja kasvua. Keskityimme koulutukseen varmistaaksemme, että Nokiassa hyödynnetään kaikkien työntekijöiden osaaminen. Käynnistimme tänä vuonna pakollisen koulutuksen kaikille työntekijöillemme; pelillistetyn sovelluksen, jonka avulla tiimit voivat keskustella ja ymmärtää paremmin, miltä poissulkeminen ja osallistaminen näyttävät arkipäivän tilanteissa. Lisäksi järjestimme johtajille suunnatun työpajan, jotta he ymmärtäisivät, miten ennakkoluulot voivat haitallisesti vaikuttaa heidän päätöksiinsä. Todisteena sitoutumisestamme monimuotoisuuteen analysoimme konsultointiyritys Mercerin kanssa työntekijöidemme palkkojen tasa-arvoa ja löysimme pienen, mutta tilastollisesti merkitsevän, selittämättömän palkkaeron. Hankkeelle myönnettiin erillinen budjetti, ja palkkaerot vuodelta 2019 kurottiin umpeen. Aiomme pitää vuosittain palkkojen tasa-arvoa käsittelevän katsauksen varmistaaksemme, että mahdolliset erot kurotaan umpeen ja että ne myös pysyvät suljettuina. Vuonna 2019 koulutimme 1 512 esimiestä osallistavan johtamisen parhaista käytännöistä. Johtoasemassa olevista työntekijöistämme noin 15 % oli naisia. Kaikista työntekijöistämme naisia oli 22 %.

Työolot

Työolojemme perusta on määritelty toimintaohjeessamme, jota täydentävät monet globaalit henkilöstöperiaatteet ja -menettelyt, jotka puolestaan mahdollistavat reilun työllistämisen. Noudatamme Kansainvälisen työjärjestön (International Labor Organization, ILO) työelämän yleismaailmallisten perusoikeuksien julistusta sekä työlainsäädäntöä ja työehtoja kaikkialla, missä toimimme. Monissa tilanteissa, joissa se on mahdollista, pyrimme myös ylittämään lainsäädännön ja sääntelyn edellyttämän tason. Työskentelemme ahkerasti varmistaaksemme kunnolliset työolot ja reilun työllistämisen, ottaen huomioon sekä kansainväliset että paikalliset lait ja ohjeistot.

Työntekijöidemme terveys ja turvallisuus on meille myös ensisijaisen tärkeää. Henkilökohtainen tukipalvelumme (Personal Support Service, Nokia's EAP) tarjoaa työntekijöille mahdollisuuksia osallistua terveyteen ja hyvinvointiin liittyviin oppimistapahtumiin ympäri vuoden sekä tarjoaa luottamuksellista ammatillista tukea.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeet

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksissa.

Nokian osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2019 oli 5 640 536 159 ja osakepääomamme oli 245 896 461,96 euroa. Nokian ja sen tytäryhtiöiden hallussa oli yhteensä 34 954 869 Nokian osaketta, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 0,6 %.

Tiedot hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten palkkioista, omistamista osakkeista ja optio-oikeuksista löytyvät osioista "Hallinto—Selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä ja —Palkat ja palkkiot". Lisätietoja Nokian hallinnosta on osiossa "Hallinto—Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä" sekä Nokian verkkosivulla osoitteessa www.nokia.com/fi_fi/sijoittajat/hallinto.

Vuonna 2019 annoimme 23 000 uutta osaketta hallituksen valtuutuksen nojalla, kun optio-oikeuksien haltijat merkitsivät osakkeita vuonna 2013 annettujen optio-oikeuksien nojalla. Lisäksi, vuonna 2019 Nokia antoi itselleen maksuttomassa osakeannissa 4 568 000 uutta osaketta käytettäväksi Nokian osakepalkkiojärjestelmän sitoumusten täyttämiseksi.

Vuonna 2019 annoimme hallituksen valtuutuksen nojalla yhteensä 12 396 097 omaa osakettamme työntekijöillemme, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille, Nokian osakepalkkio-ohjelmien sekä Alcatel Lucentin työntekijöiden osakepalkkiojärjestelyn perusteella. Osakkeet annettiin vastikkeetta ja osakepalkkio-ohjelmien ehtojen mukaisesti. Annettujen omien osakkeiden kokonaismäärä vastasi 0,2 %:ia kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä 31.12.2019. Osakeanneilla ei ollut merkittävää vaikutusta muiden osakkeenomistajien suhteelliseen omistukseen tai äänivaltaan.

Tietoa Nokian hallituksella vuonna 2019 olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja hankkimisesta sekä tietoa lähipiiritapahtumista, osakkeenomistajista, optio-oikeuksista, osakekohtaisesta omasta pääomasta, osinkotuotosta, hinta/ voittosuhteesta (P/E-luvusta), osakkeen kurssikehityksestä, markkina-arvosta, osakevaihdosta ja keskimääräisistä osakemääristä on esitetty osioissa "Hallinto—Palkat ja palkkiot", "Tilinpäätös", "Tietoa Nokiasta—Osakkeet".

Lisätietoja Nokian osakkeista on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 20, Emoyhtiön osakkeet.

Osinko

Tilikaudelta 2018 jaettavasta osingosta alkaen Nokia suunnittelee maksavansa mahdolliset osinkonsa neljännesvuosittain. Tilikaudelta 2018 Nokia maksoi osinkoa yhteensä 0,10 euroa per osake kahdessa vuosineljänneksittäisessä erässä. Nokia hallitus päätti 24.10.2019, ettei tilikauden 2018 osinkojen kolmatta ja neljättä vuosineljänneksittäistä erää makseta, jotta voidaan a) taata Nokian kyky lisätä 5G-investointeja, b) jatkaa investointeja kasvaville yritysasiakasliiketoiminnan ja ohjelmistojen strategisille painopistealueille ja c) vahvistaa Nokian kassa-asemaa. Hallitus odottaa osingonjaon jatkuvan, kun Nokian nettokassa-asema paranee noin 2 miljardiin euroon. Hallitus on ehdottanut yhtiökokoukselle, ettei tilikaudelta 2019 makseta osinkoa, eikä hallitus hae valtuutusta osingon maksamiseen.

Osakkeenomistajille jaettava osinko on Nokian ensisijainen varojenjakotapa. Pitkällä aikavälillä Nokian tavoitteena on kasvattaa osinkoa palauttamalla osakkeenomistajille noin 40–70 % osakekohtaisesta tuloksesta, lukuun ottamatta kohdistamattomia eriä(1), ottaen huomioon Nokian kassatilanteen sekä odotetun kassavirtakehityksen.

Jaamme mahdolliset kertyneet voittovarat osakeyhtiölain (kuten määritelty jäljempänä) mukaisesti. Laadimme ja laskemme mahdollisen voitonjaon joko käteisosinkoina, varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, osakkeiden takaisinostoina, jossain muussa muodossa tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jaettavien voittovarojen määrittämiseen ei ole olemassa tiettyä kaavaa, mutta alla käsitellään tiettyjä lainsäädännön asettamia rajoituksia. Mahdollisten tulevien kertyneiden voittovarojen jakamisen ajoitus ja määrä riippuvat yhtiön tulevista tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta.

Osakeyhtiölain mukaan voimme jakaa osakkeistamme kertyneitä voittovaroja ja/tai varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ainoastaan osakkeenomistajien päätöksellä ja hallituksen esittämän määrän mukaisesti rajoitetuin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määrä rajoittuu emoyhtiön jaettavien voittovarojen määrään osakkeenomistajien hyväksymän edellisen tilinpäätöksen mukaan, ottaen huomioon olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa tilanteessa edellisen tilikauden päätyttyä sekä lakisääteiset vaatimukset siitä, että varojenjako ei saa johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen. Voitonjako ei saa ylittää hallituksen esittämää määrää, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen vaatia vähimmäisosingon jakoa.

Yhtiöjärjestys

Yhtiöjärjestyksemme on saatavilla verkkosivuillamme https://www.nokia.com/fi_fi/ tietoa-nokiasta/sijoittajat/hallinto/. Yhtiöjärjestyksemme muutos vaatii yhtiökokouksen päätöksen, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Lisätietoja Nokian yhtiöjärjestyksestä on osiossa "Tietoa Nokiasta—Yhtiöjärjestys".

Yhtiöjärjestyksemme sisältää lausekkeen koskien lunastusvelvollisuutta. Yhtiöjärjestyksen 13§:n "Lunastusvelvollisuus" muuttaminen edellyttää, että päätöstä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

⁽¹⁾ Sisältää Alcatel Lucent -hankintaan ja integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Riskitekijät

Alla on kuvattu riskitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa meidän liiketoimintaamme.

Osakkeenomistajien ja sijoitusta harkitsevien tulee tutustua huolellisesti seuraaviin riskitekijöihin tässä vuosikertomuksessa esitettyjen muiden tietojen lisäksi. Alla kuvattuja riskitekijöitä ei tule pitää tyhjentävänä kuvauksena riskeistä. Kuvattujen riskien lisäksi voi olla muitakin riskejä, jotka eivät ole tiedossamme tai jotka voivat osoittautua olennaisiksi, vaikka niitä ei tällä hetkellä pidetä sellaisina.

Nämä riskit voivat yhdessä tai erikseen vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme, liikevaihtoomme, kannattavuuteemme, liiketoimintamme tulokseen, taloudelliseen asemaamme, kilpailukykyymme, kustannuksiimme, kuluihimme, likviditeettiimme, markkinaosuuteemme, brändiimme, maineeseemme ja osakkeen hintaan. Ellei toisin mainita tai ellei asiayhteys vaadi muuta, näissä riskitekijöissä ilmaukset "Nokia", "Nokia-konserni", "konserni", "me", "meitä" ja "meidän" tarkoittavat Nokian konsolidoituja operatiivisia segmenttejä. Tietyt riskit tai tapahtumat voivat olla merkityksellisempiä Nokialle tai tietylle liiketoimintaryhmälle, liiketoiminnalle tai konsernin osalle.

Tämä vuosikertomus sisältää myös tulevaisuutta koskevia lausuntoja, joihin liittyviä riskejä ja epävarmuustekijöitä on kuvattu osiossa "Muut tiedot—Tulevaisuutta koskevat lausumat".

Nokian strategia

• Strategiaamme liittyy useita riskejä ja epävarmuustekijöitä emmekä välttämättä onnistu toteuttamaan menestyksekkäästi strategisia suunnitelmiamme, ylläpitämään tai parantamaan liiketoimintaryhmiemme operatiivista ja taloudellista tulosta, tunnistamaan tai hyödyntämään liiketoimintamahdollisuuksia tai muutoin kasvattamaan liiketoimintaamme.
• Emme välttämättä pysty toteuttamaan suunniteltuja yritysjärjestelyitä, tai yritysjärjestelyt voivat johtaa vastuisiin.
• Emme välttämättä pysty saavuttamaan yrityshankinnoista odotettuja hyötyjä, synergiaetuja, kulusäästöjä tai tehokkuustavoitteita, ja saatamme kohdata hankaluuksia tai tehottomuutta liittyen organisaatioomme ja toimintarakenteeseemme. Voimme myös epäonnistua toteuttaessamme liiketoimintasuunnitelmiamme.

Yleinen taloustilanne, rahoitusmarkkinaolosuhteet sekä kehitys toimialoilla ja markkinoilla, joilla toimimme

• Yleinen globaali taloustilanne, rahoitusmarkkinaolosuhteet sekä muu taloudellinen kehitys maissa, joissa toimimme, voivat vaikuttaa meihin olennaisesti ja haitallisesti. Markkinoihin, asiakkaisiimme ja heidän liiketoimintaansa sekä Nokian tuottajaketjuun ja omaan liiketoimintaan voivat vaikuttaa myös luonnonkatastrofit sekä ihmisen aiheuttamat olosuhteet, geopoliittiset häiriöt, levottomuudet ja terveysuhat (kuten uusi koronavirus)
• Kohtaamme ankaraa kilpailua ja olemme riippuvaisia toimialojemme ja niihin liittyvien markkinoiden kehityksestä. Tietotekniikka- ja viestintäala sekä niihin liittyvät palvelumarkkinat ovat syklisiä ja niihin vaikuttavat useat tekijät, mukaan lukien yleinen taloustilanne, teknologiset muutokset, kilpailijoiden käyttäytyminen sekä palveluntarjoajien, kuluttajien ja yritysten ostokäyttäytyminen, järjestelmien käyttöönotto, käyttöönottojen ajoitukset ja hankintojen määrä.
• Asiakasrahoituksen epäsuotuisa kehitys tai pidennetyt maksuehdot, joita tarjoamme asiakkaillemme, voivat vaikuttaa meihin haitallisesti.

■ Olemme riippuvaisia rajallisesta määrästä asiakkaita sekä laajoista monivuotisista sopimuksista, minkä seurauksena yksittäisen asiakkaan tai sopimuksen menettämisellä, operaattoreiden keskittymisellä tai yksittäisiin sopimuksiin liittyvillä epäedullisilla sopimusehdoilla ja muilla ongelmilla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus liiketoimintaamme ja taloudelliseen asemaamme.

Kilpailukykymme

• Emme välttämättä onnistu panostamaan tehokkaasti ja kannattavasti uusiin korkealaatuisiin ja kilpailukykyisiin tuotteisiin, palveluihin, päivityksiin ja teknologioihin tai tuomaan niitä markkinoille oikea-aikaisesti. Voimme myös törmätä vaikeuksiin vastatessamme muuttuviin liiketoimintamalleihin.
• Voimme kohdata vaikeuksia ja haasteita 5G teknologian tuotekehityksessä, markkinoille viemisessä sekä 5G-liitännäisten palveluiden kaupallistamisessa.
• Toimenpiteemme kilpailukyvyn, taloudellisen tai operatiivisen tuloksen hallitsemiseksi tai parantamiseksi eivät välttämättä johda tavoiteltuihin tuloksiin, hyötyihin, kustannussäästöihin tai parannuksiin.

Immateriaalioikeudet, teknologia ja brändilisensointi

• Patenttilisensointituottoihin ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyviin tuottoihin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten kykymme säilyttää immateriaalioikeuksiin liittyvien tuottojen nykyiset lähteet tai luoda uusia tulonlähteitä ja kykymme suojata immateriaalioikeuksiamme loukkauksilta. Suhteellisen merkittävä osa nykyisistä patenttilisensointituotoista on peräisin älypuhelinmarkkinoilta, jotka muuttuvat nopeasti ja joilla toimii rajallinen määrä suuria toimijoita. Mahdollisien patenttiloukkauksiin liittyvien oikeudenkäyntien lopputulosta on vaikea ennakoida.
• Nokia Technologies -liiketoimintaryhmä tavoittelee liikevaihtoa ja kannattavuutta Nokia-tavaramerkin ja teknologioiden ja patenttien lisensoinnilla. Olemme mukana myös muissa liiketoimintahankkeissa kuten teknologiainnovoinneissa ja hautomoissa. Näihin liittyvät tuotto-odotukset eivät välttämättä toteudu suunnitelmien mukaisesti tai ei ollenkaan.

■ Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme ovat riippuvaisia kehittämistämme immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista sekä tiettyjen kolmansien osapuolten meille lisensoimista teknologioista. Tämän seurauksena käyttämiimme tai harkitsemiimme teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi on yhä haastavampaa, ja odotamme kohtaavamme jatkossakin väitteitä siitä, että olisimme rikkoneet kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia. Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa lisensointikustannustemme kasvuun, rajoittaa kykyämme käyttää tiettyjä teknologioita tuotteissamme ja/tai aiheuttaa kalliita ja aikaa vieviä oikeudenkäyntejä.

Geopoliittinen, lainsäädännöllinen ja eettinen liiketoimintaympäristömme

• Maailmanlaajuiseen liiketoimintaamme kohdistetaan suoraa ja epäsuoraa sääntelyä ja olemme alttiina poliittisille, lainsäädännöllisille ja muille alueellisille riskeille, mukaan lukien epäsuotuisille tai yllättäville tapahtumille, jotka liittyvät kaupankäynnin sanktioihin, tulleihin, verotukseen, vientirajoituksiin, valuuttakontrolliin ja muihin rajoituksiin. Muutokset erilaisissa säädöksissä tai niiden soveltamisessa sekä nykyisiä tai uusia teknologioita tai tuotteita koskevissa talous- ja kauppapolitiikassa tai menettelytavoissa voivat vaikuttaa haitallisesti liiketoimintamme ja liiketoiminnan tulokseen. Lisäksi hallintoomme, sisäiseen valvontaan ja säädösten noudattamiseen liittyvät prosessimme eivät välttämättä pysty estämään sääntelyyn perustuvia seuraamuksia yhtiötasolla, operatiivisissa tytäryhtiöissämme ja yhteisyrityksissämme.
• Toimimme erilaisissa sääntelykehyksissä ja useilla eri lainkäyttöalueilla, joilla säännellään vilpillistä toimintaa sekä talous- ja kauppapakotteita ja periaatteita. Voimme joutua tutkinnan tai muiden menettelyjen kohteeksi, joiden laajuutta ja lopputulosta on vaikea ennustaa millään varmuudella, ja meille voidaan määrätä merkittäviä sakkoja, rangaistusmaksuja tai muita seuraamuksia tällaisten tutkimusten perusteella.

■ Liiketoimintaamme liittyvien oikeudenkäyntien, välimiesmenettelyiden, sopimusriitojen tai tuotevastuuta koskevien väitteiden epäsuotuisilla lopputuloksilla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus meihin.

Liikkeenjohto ja operatiivinen toiminta

• Voimme kohdata ongelmia tai häiriöitä tuotannossa, palvelujen tuottamisessa, toimituksissa, logistiikassa tai toimitusketjussa. Lisäksi epäsuotuisilla tapahtumilla voi olla olennainen vaikutus tuotantolaitoksiimme tai toimittajiemme tuotantolaitoksiin, jotka ovat maantieteellisesti keskittyneitä.
• Tietotekniikkajärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien tehottomuudella, tietoturvaloukkauksilla, toimintahäiriöillä tai käyttökatkoksilla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus liiketoimintaamme ja liiketoiminnan tulokseen. Koska operatiivinen toimintamme, mukaan lukien ulkoistetut toiminnat, ovat riippuvaisia monimutkaisista IT järjestelmistä, verkoista ja niihin liittyvistä palveluista, riippuvuutemme kolmansien osapuolien kyvystä IT järjestelmien, verkkojen ja palvelujen tuottajana ja niihin liittyvien varotoimien luotettavuudesta kasvaa entisestään. Tästä johtuen kolmansien osapuolien IT järjestelmien, verkkojen tai palveluiden käyttökatkokset voivat vaikuttaa haitallisesti myös meidän liiketoimintaamme.
• Puutteet liikekumppaneidemme toiminnassa ja epäonnistuminen kumppanuussopimusten solmimisessa kolmansien osapuolten kanssa voivat vaikuttaa meihin haitallisesti.
• Meihin kohdistuu tietoturvaan liittyviä riskejä. Liiketoimintamallimme tukeutuu palvelujen ja ohjelmistojen jakelussa sekä tiedontallennuksessa käytettäviin ratkaisuihin, joihin liittyy väistämättä soveltuvaan sääntelyyn, tietoturvaloukkauksiin ja muuhun mahdolliseen luvattomaan verkkotiedon käyttöön liittyviä riskejä tai muita mahdollisia turvallisuusriskejä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme tai uhata yksityistä tietosuojaa.
• Meidän liiketoimintaamme kuuluu merenalaisten tietoliikennekaapeliverkkojen asentaminen ja ylläpito. Tämän toiminnan yhteydessä saatamme vahingoittaa aikaisemmin asennettua merenalaista infrastruktuuria, josta meitä voidaan viime kädessä pitää vastuussa.
• Emme välttämättä pysty sitouttamaan, motivoimaan, kehittämään ja rekrytoimaan työntekijöitä, joilla on tarvittavat taidot.

■ Olemme mukana yhteisyrityksissä ja altistumme riskeille, joita väistämättä esiintyy yhteisessä hallinnassa olevissa yrityksissä.

Veroympäristö, rahoitus ja Nokian osakkeiden omistaminen

• Toimimme useissa maissa, ja tämän seurauksena saatamme kohdata monimutkaisia vero-ongelmia ja kiistoja.
• Toteutunut tai odotettu tuloksemme muiden tekijöiden ohella voi heikentää kykyämme hyödyntää laskennallisia verosaamisia.
• Emme välttämättä saa lainattua pääomaa edullisilla ehdoilla tai emme lainkaan.
• Emme välttämättä onnistu palauttamaan luottoluokitustamme investment grade tasolle tai säilyttämään luottoluokituksiamme.
• Toimimme maailmanlaajuisesti, joten valuuttakurssien vaihtelu vaikuttaa liikevaihtoomme, kustannuksiimme ja liiketoimintamme tulokseen sekä osinkojemme arvoon ja ADS-osaketalletustodistusten markkina-arvoon Yhdysvaltain dollareissa.
• Meihin kohdistuu riskejä jotka liittyvät eläkeohjelmiin, työntekijärahastoihin ja työntekijöiden terveydenhuoltoon emmekä välttämättä pysty välttämään tai hallitsemaan niihin liittyviä lisääntyviä rahoitustarpeita.
• Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä voi alittaa liikearvon kirjanpitoarvon.
• Kultakin tilikaudelta osakkeenomistajille maksettavan osingon ja/tai pääomanpalautuksen määrä on epävarma.
• Ulkomaalaiset osakkeenomistajat voivat joutua antamaan tarkempia tietoja edullisempaa osinkotulojen lähdeverokohtelua varten.

Hallitus, Nokia Oyj

5.3.2020

Hallinto

Olemme arvokeskeinen ja eettisesti toimiva yritys, mikä näkyy vahvassa hallintoja ohjausjärjestelmässämme.

Rajeev Suri Toimitusjohtaja

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä 78 Johdanto 78 Säädöstausta 80 Nokian hallintoelimet 80 Yhtiökokous 80 Hallitus 81 Johtokunta ja toimitusjohtaja 88 Nokian riskienhallinnan, sisäisen tarkastuksen järjestelmät 93 Riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet 93 Taloudelliseen raportointiprosessiin järjestelmien pääpiirteet 93 Sisäisen tarkastuksen organisaatio 94 Lähipiiriliiketoimet 94 Sisäpiirihallinnon pääpiirteet 95 Hallituksen ja johtokunnan osakeomistus 95 Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut 96 Palkat ja palkkiot 97 Pääkohdat 97 tervehdys 97 palkitsemiseen 99 Palkitsemispolitiikka 2019 99 Palkitsemisraportti 102 Palkitsemisen hallinnointi 104 Nokian johtokunta 106 Tulospalkkio-ohjelmiemme arviointi 108 Nokian osakepalkkiojärjestelmä 109

Vuonna 2019 jatkoimme Nokian sitoutumista vahvaan hallintoon ja siihen liittyviin käytäntöihin.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 pykälän (2012/746, muutoksineen) sekä vuoden 2020 listayhtiöiden hallinnointikoodin (Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi) mukaisesti.

Johdanto

Vuonna 2019 jatkoimme Nokian sitoutumista vahvaan hallintoon ja siihen liittyviin käytäntöihin. Hallituksen toiminnot järjestettiin tukemaan strategiaa ja mahdollistamaan hallituksen tuki johdolle strategian toteuttamiseksi läpinäkyvän hallintoviitekehyksen puitteissa. Sen lisäksi, että hallitus kaikissa kokouksissa käsitteli liiketoiminta- ja taloudellisia katsauksia, alla oleva taulukko esittää yleisellä tasolla hallituksen ja sen valiokuntien pääasialliset fokusalueet vuoden aikana.

Lisäksi tapasimme osakkeenomistajiamme toukokuussa pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jossa osakkeenomistajat käyttivät päätöksenteko-oikeuttaan ja oikeuttaan kysyä kysymyksiä hallitukselta ja johdolta. Päätimme myös tilintarkastusyhteisön valintaprosessin. Nokia oli velvollinen järjestämään EU:n tilintarkastusasetuksen mukaisen tilintarkastusyhteisön valintamenettelyn tilikauden 2020 tilintarkastusta koskien (tilintarkastajan pakollinen rotaatio). Johtuen käytännön vaatimuksista EU:n tilintarkastusasetuksen mukaisen valintamenettelyn järjestämiseksi sekä velvollisuudesta sisällyttää vähintään

	Tammikuu	Maaliskuu	Huhtikuu
Hallitus	– Kiinan strategiakatsaus – Compliance – Johdon jatkuvuuden suunnittelu – Hallituksen arviointi	– Kiinan strategia ja syväkatsaus markkinaan – Yhtiökokousehdotukset ja yhtiökokouksen koolle kutsuminen

– Toimitusjohtajan palkitseminen Henkilöstö-poliittinen – Kannustinpalkkioiden valiokunta tarkoitus ja tavoitteet – Nokian osakepalkkiojärjestelmä – Johdon jatkuvuuden suunnittelu – Tilinpäätöskatsaus – Ensimmäisen neljänneksen Tarkastus-valiokunta – Viimeisen neljänneksen ja koko vuoden 2018 katsaus – Tilintarkastajan katsaus katsaus – Verokatsaus – Yhtiökokousehdotukset – Compliance -katsaus, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen – Compliance -katsaus, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen katsaukset katsaukset – Vuosittainen – Tilintarkastuspalveluiden tilintarkastussuunnitelma tarkastelu – Tilintarkastuspalveluiden katsaus – Oikeudenkäyntikatsaus – Kyberturvallisuus – Strategisten Teknologia-valiokunta teknologia-aloitteiden tarkstelu – Katsaus merkittäviin innovaatio ja teknologiatrendeihin	Nimitysvaliokunta	– Hallituksen kokoonpano ja palkitseminen – Hallituksen arvioinnin tulokset – Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä – Vuosittainen hallituksen ja nimitysvaliokunnan työjärjestyksen arviointi	– Yhtiökokousehdotukset

kaksi ehdokasta tarkastusvaliokunnan ehdotukseen, hallitus uudelleenarvioi tilintarkastajan valinnan aikataulua. Tämän seurauksena osakkeenomistajat valitsivat uuden tilintarkastajan tilikaudeksi 2020 jo vuoden 2019 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus aikoo tulevissa varsinaisissa yhtiökokouksissa edelleen ehdottaa tilintarkastajan valintaa samassa järjestyksessä, jolloin jokainen varsinainen yhtiökokous valitsisi tilintarkastajan valinta-ajankohtaa seuraavaksi tilikaudeksi. Lisäksi vuonna 2019 henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja tapasi suurimpia osakkeenomistajiamme keskustellakseen

johdon palkitsemisesta sekä siihen liittyvästä hallinnosta sekä tiedottamiskäytännöistä. Joulukuussa 2019 Risto Siilasmaa kertoi hallitukselle, että hän jättää paikkansa Nokian hallituksessa vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa 12 vuoden hallitusjäsenyyden ja kahdeksan vuoden puheenjohtajuuden jälkeen. Lähes vuoden mittaisen seuraajasuunnittelun jälkeen hallituksen nimitysvaliokunta ehdottaa hallituksen varapuheenjohtajaa Sari Baldaufia Nokian hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi ja Kari Stadighia uudeksi varapuheenjohtajaksi edellyttäen, että yhtiökokous valitsee heidät uudelleen hallitukseen.

Toukokuu	Heinäkuu	Syyskuu/Lokakuu	Joulukuu
– Alue- ja yksikkökohtaiset katsaukset ja strategiat – Kiinan strategia – Yritysasiakasliiketoiminnan strategia – Viestintäpalveluntarjoajien markkinan analyysi – Hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajien nimittäminen ja valiokuntien asettaminen	– Transformaatiokatsaus – Kestävyyden arviointi – IT-katsaus – Tietosuoja ja kyberturvallisuus	– Vuosittainen strategiakokous – Osaamisen kehittäminen ja johdon jatkuvuus	– 2020 vuosisuunnitelma ja pitkän aikavälin suunnitelma – Riskien hallinta – Treasury ja likviditeetti – Transformaatiokatsaus – Kiinan riskit
– Ehdotus hallituksen järjestäytymiseksi ja valiokuntien kokoonpanoksi – Hallituksen kokoonpano tulevaisuudessa		– Hallituksen palkkiot – Hallituksen kokoonpano – Hallituksen arvioinnin suunnittelu – Hallinnointia koskeva Corporate Governance -katsaus	– Hallituksen kokoonpano – Hallituksen arvioinnin katsaus – Yhtiökokouskatsaus
	– Johtokunnan palkitseminen – Palkitsemispolitiikka – Osaamisen kehittäminen – Työntekijöiden demografia ja monimuotoisuuskatsaus – Palkitsemisen kenttä	– Palkitsemisen riskien tarkastelu – Sijoittajien palaute – Palkitsemisen vertailu	– Yrityskulttuuriselvitys – 2020 Kannustinpalkkioiden viitekehys – Palkitsemisselvitys ja raportti vuodelle 2019
	– Toisen neljänneksen katsaus – Tilintarkastuspalveluiden katsaus – Compliance -katsaus, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen katsaukset	– Kolmannen neljänneksen katsaus – Tilintarkastuspalveluiden katsaus – Compliance -katsaus, sisäisen valvonnan ja tarkastuksen katsaukset – IT- ja kyberturvallisuus – Tilintarkastusyhteisön rotaatio	– Taloudellinen katsaus – Eläkevastuut – 20-F- ja vuosikertomuskatsaus
– Strategisten teknologia-aloitteiden tarkastelu – Katsaus merkittäviin innovaatio ja teknologiatrendeihin		– Tulevaisuuden strategiset näkymät – Tulevaisuuden tuotevalikoiman kehittyminen

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Säädöstausta

Noudatamme hallinnossamme Suomen lainsäädäntöä ja yhtiöjärjestystämme. Noudatamme myös Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka on saatavissa osoitteesta www.cgfinland.fi. Hallinnointikoodin mukaan sen noudattamista on myös se, että yhtiö poikkeaa yksittäisistä suosituksista edellyttäen, että poikkeamat on selostettu ja perusteltu.

Vuonna 2019 noudatimme Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, mutta poikkesimme koodin suosituksesta 24, sillä ehdolliset osakepalkkio-ohjelmamme eivät sisältäneet suoritus- tai tuloskriteereitä vaan olivat ainoastaan aikaan rajattuja. Ehdolliset osakepalkkiot on tarkoitettu poikkeuksellisiin sitouttamis- ja rekrytointitarkoituksiin varmistaaksemme, että pystymme pitämään palveluksessamme ja palkkaamaan tulevan menestyksemme kannalta keskeisiä lahjakkuuksia. Hallitus hyväksyy, hallituksen henkilöstövaliokunnan suosituksesta, pitkän aikavälin kannustinohjelmat ja kaikki osakepalkkio-ohjelmat, -järjestelmät ja vastaavat merkittävät järjestelyt, jotka yhtiö tarjoaa työntekijöilleen.

Noudatamme Nasdaq Helsingin hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevia sääntöjä, joita sovelletaan meihin, koska osakkeemme on listattu pörssissä. Lisäksi, koska Nokian American Depositary Shares -osaketalletustodistukset (ADS-osaketalletustodistus) on listattu New Yorkin pörssissä (NYSE) ja olemme rekisteröityneet Yhdysvaltain vuoden 1934 arvopaperimarkkinoita koskevan lain (Securities Exchange Act of 1934) mukaisesti, noudatamme Yhdysvaltojen liittovaltion arvopaperimarkkinalainsäädäntöä, mukaan lukien vuoden 2002 Sarbanes-Oxley Act -lakia sekä New Yorkin pörssin sääntöjä, erityisesti hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevia sääntöjä (kappale 303A, New York Stock Exchange Listed Company Manual), jotka ovat saatavilla osoitteesta http://nysemanual.nyse. com/ lcm/. Noudatamme näitä sääntöjä siinä laajuudessa kuin ne sitovat meitä.

Mikäli ulkomaisen säännön noudattaminen olisi ristiriidassa Suomen lain kanssa, olemme velvollisia noudattamaan Suomen lakeja ja sääntöjä. Nokian soveltama hallintotapa ei poikkea merkittävästi yhdysvaltalaisten yhtiöiden soveltamasta New Yorkin pörssin hallintotavan mukaisesta hallintotavasta, lukuun ottamatta sitä, että Nokia noudattaa Suomen lainsäädäntöä osakepohjaisten kannustinjärjestelmien hyväksymisen suhteen. Suomen lain mukaan optio-ohjelmien käyttöönotto edellyttää osakkeenomistajien hyväksyntää. Kaikki muut ohjelmat, joihin sisältyy yhtiön osakkeiden antaminen uusina osakkeina tai omina osakkeina, edellyttävät osakkeenomistajien hyväksyntää osakkeiden toimitushetkellä, ellei osakkeenomistajien hyväksyntää ole annettu hallituksen valtuutuksena enintään viisi vuotta aiemmin. New Yorkin pörssin hallinto- ja ohjausjärjestelmiä koskevat säännöt edellyttävät sitä,

että yhtiön osakkeenomistajat hyväksyvät osakepohjaiset kannustinjärjestelmät. Nokia pyrkii minimoimaan Suomen lakien ja ulkomaisten sääntöjen ristiriidat ja niiden seuraukset.

Hallitus on hyväksynyt Corporate Governance -ohjeen, joka kuvastaa sitoutumistamme hyvään hallintotapaan. Corporate Governance -ohjeemme, koskevat muun muassa hallituksen jäsenten tehtäviä ja hallituksen ja sen valiokuntien kokoonpanoa ja valintaa, sekä tiettyjä muita hallinnointiin liittyviä asioita. Lisäksi hallituksen valiokunnat ovat hyväksyneet toimintaohjeet, jotka määrittävät valiokuntien pääasiallisia vastuita ja toimintaperiaatteita. Meillä on myös kaikkiin työntekijöihimme, hallituksen jäseniin ja johtoon sovellettavat toimintaohjeet sekä toimitusjohtajaan, talous- ja rahoitusjohtajaan ja talousjohtajaan sovellettava Code of Ethics -ohjeistus. Nämä asiakirjat ovat saatavilla verkkosivustollamme osoitteessa https://www.nokia.com/fi_fi/tietoa-meista/ sijoittajat/hallinto/.

Nokian hallintoelimet

Osakeyhtiölain (2006/624, muutoksineen) ja Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan Nokian johto ja valvonta on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen, toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan johtaman johtokunnan kesken.

Yhtiökokous

Nokian osakkeenomistajat ovat tärkeässä asemassa yhtiön hallinnoinnissa, ja varsinainen yhtiökokous tarjoaa säännöllisen mahdollisuuden heille kuuluvan päätösvallan käyttämiseen yhtiössä. Tämän lisäksi osakkeenomistajat voivat käyttää oikeuttaan käyttää puheenvuoroja ja esittää kysymyksiä. Jokainen Nokian osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksissa. Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkkioistaan, tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton jakamisesta, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta. Vuoden 2020 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaen palkitsemispolitiikka esitetään yhtiökokoukselle ainakin joka neljäs vuosi ja palkitsemisraportti vuosittain vuodesta 2021 alkaen. Politiikkaa ja raporttia koskevat päätökset ovat neuvoa-antavia.

Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi ylimääräinen yhtiökokous tulee järjestää, mikäli hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun osakeyhtiölain säännökset niin määräävät.

Hallitus

Hallitus vastaa Nokian toiminnasta Suomen osakeyhtiölain, Nokian yhtiöjärjestyksen ja hallituksen määrittelemien hallinnollisten ohjeiden, kuten Corporate Governance -ohjeen, sekä hallituksen valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.

Hallituksen valinta ja kokoonpano sekä hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten valinta Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseemme kuuluu vähintään seitsemän ja enintään 12 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan vähintään kerran vuodessa varsinaisessa yhtiökokouksessa annettujen äänien yksinkertaisella enemmistöllä. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää hänet valinneen yhtiökokouksen päättymisestä tai muusta yhtiökokouksen päättämästä myöhemmästä ajankohdasta seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Varsinainen yhtiökokous kokoontuu vuosittain viimeistään 30.6.

Nokian hallitusta johtavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan nimitysvaliokunnan suosituksesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. Hallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu tiettyjä Suomen laissa ja Corporate Governance

-ohjeessamme määriteltyjä velvollisuuksia. Hallituksen varapuheenjohtaja on vastuussa puheenjohtajan velvollisuuksien hoitamisesta, mikäli puheenjohtaja on itse estynyt hoitamasta velvollisuuksiaan.

Hallitus valitsee myös hallituksen valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat jäsenvaatimukset täyttävien hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. Valinnat tehdään hallituksen järjestäytymiskokouksessa yhtiökokouksen jälkeen.

Hallituksen monimuotoisuus Hallitus on hyväksynyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet osoituksena sitoutumisestamme edistää monimuotoista hallituskokoonpanoa ja kuvaamaan miten monimuotoisuus on osa prosessejamme ja käytäntöjämme, kun tunnistamme ja ehdotamme uusia jäseniä hallitukseen ja nykyisten hallituksen jäsenten uudelleenvalintaa.

Nokian hallituksen monimuotoisuus koostuu useista eri tekijöistä, mukaan lukien sukupuoli, ikä, kansallisuus, kulttuuritausta, koulutus, taidot ja kokemus. Monimuotoisuus ei ole Nokiassa muuttumaton käsite, vaan kulloinkin tarkoituksenmukainen yhdistelmä elementtejä huomioiden koko hallituksen kokoonpano, joka kehittyy ajan ja muun muassa liiketoimintatavoitteidemme ja tulevaisuuden tarpeidemme mukaisesti. Hallituksen monimuotoisuudella tarkoitetaan tapaa tulla paremmaksi ja kehittyä pikemmin kuin päämäärää.

Nokia huomioi ja kannattaa valtioneuvoston 17.2.2015 päivättyä periaatepäätöstä sukupuolten tasapuolisen edustuksen toteutumisesta suomalaisten suurten ja keskisuurten pörssiyhtiöiden hallituksissa. Raportoimme vuosittain tavoitteistamme sukupuolten tasapuolisen edustuksen toteuttamiseksi, toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ja miten tavoitteiden toteutumisessa on edistytty. Olemme saavuttaneet tavoittelemamme hallituskokoonpanon, jossa kumpaakin sukupuolta edustaa vähintään 40 % hallituksen jäsenistä.

Tällä hetkellä hallituksessamme on edustettuna kuusi eri kansallisuutta ja 40 % hallituksen jäsenistä on naisia.

Risto Siilasmaa	Baldauf	Bruce Brown	Jeanette Horan	Edward Kozel	Elizabeth Nelson	Olivier Piou	Søren Skou	Carla Smits Nusteling	Kari Stadigh
Mies	Nainen	Mies	Nainen	Mies	Nainen	Mies	Mies	Nainen	Mies
1966	1955	1958	1955	1955	1960	1958	1964	1966	1955
suoma lainen	suoma lainen	amerikka lainen	englanti lainen	amerikka lainen	amerikka lainen	ranska lainen	tanska lainen	hollanti lainen	suoma lainen
2008	2018	2012	2017	2017	2012	2016	2019	2016	2011
11	1	7	2	2	7	3	–	3	8
			Sari

Johtaminen ja liiketoiminta	Rahoitus ja laskentatoimi
Toimitusjohtaja, pääjohtaja	Viestintäpalveluiden tarjoajat
Talous- ja rahoitusjohtaja	Yritysliiketoiminta
Teknologiajohtaja	Teknologia

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Hallituksen jäsenet

21.5.2019 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen seuraavat kymmenen jäsentä toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä: Sari Baldauf, Bruce Brown, Jeanette Horan, Edward Kozel, Elizabeth Nelson, Olivier Piou, Risto Siilasmaa, Søren Skou, Carla Smits-Nusteling ja Kari Stadigh. Yhtiökokouksen jälkeen hallitus valitsi Risto Siilasmaan uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Sari Baldaufin hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi.

Hallituksen nykyiset jäsenet eivät kuulu yhtiön toimivaan johtoon. Varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaneella toimikaudella kaikki hallituksen jäsenehdokkaat todettiin riippumattomiksi Nokiasta ja merkittävistä osakkeenomistajista sekä suomalaisten hallintotapaa koskevien sääntöjen, että New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna.

Meillä ei ole toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan roolien yhdistämistä tai erottamista koskevaa ohjesääntöä, vaan johtorakenne on riippuvainen tarpeistamme, arvonmuodostuksesta osakkeenomistajille sekä muista tekijöistä noudattaen parhaimpia hallinnointikäytäntöjä. Vuonna 2019 Rajeev Suri toimi toimitusjohtajana ja Risto Siilasmaa hallituksen puheenjohtajana.

Tietoja nykyisistä hallituksen jäsenistämme

Puheenjohtaja Risto Siilasmaa s. 1966

Nokian hallituksen puheenjohtaja. Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2008 ja puheenjohtaja vuodesta 2012. Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja ja teknologiavaliokunnan jäsen.

Diplomi-insinööri (tuotantotalous), Teknillinen korkeakoulu.

F-Secure Oyj:n toimitusjohtaja 1988–2006.

F-Secure Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Futurice Oy:n ja Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallitusten jäsen. European Roundtable of Industrialists -järjestön jäsen. Global Tech -paneelin jäsen, EU:n korkean edustajan Federica Mogherinin aloite.

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen jäsen 2013–2016 ja varapuheenjohtaja 2017–2018. Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja 2013–2015 ja puheenjohtaja 2016–2018. Elisa Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 2008–2012.

Varapuheenjohtaja Sari Baldauf s. 1955

Nokian hallituksen varapuheenjohtaja. Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2018 ja varapuheenjohtaja vuodesta 2019. Henkilöstövaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen.

Kauppatieteen maisteri, Helsingin kauppakorkeakoulu. Kandidaatin tutkinto taloustieteissä, Helsingin kauppakorkeakoulu. Tekniikan kunniatohtori (Teknillinen korkeakoulu), kauppatieteiden kunniatohtori (Turun kauppakorkeakoulu ja Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu).

Nokian verkkoliiketoiminnan johtaja 1998–2005. Useita johtotehtäviä Nokiassa Suomessa ja Yhdysvalloissa 1983–1998.

Daimler AG:n hallintoneuvoston ja nimitysvaliokunnan jäsen. Daimler Trucks AG:n hallintoneuvoston jäsen. Aalto yliopiston hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Vexve Armatury Oy:n hallituksen puheenjohtaja. DevCo Partners Oy:n Senior Advisor. Demos Helsingin hallituksen jäsen.

Deutsche Telekom AG:n hallintoneuvoston jäsen 2012–2018. Fortum Oyj:n hallituksen puheenjohtaja 2011–2018. Akzo Nobelin hallituksen jäsen 2012–2017.

Bruce Brown

s. 1958 Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan ja teknologiavaliokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (markkinointi ja rahoitus), Xavier University, Yhdysvallat. Kandidaatin tutkinto (kemian tekniikka), Polytechnic Institute of New York University, Yhdysvallat.

Jätti tehtävänsä The Procter and Gamble Companyssa vuonna 2014. The Procter & Gamble Companyn teknologiajohtaja 2008–2014. Useita johto- ja esimiestehtäviä The Procter & Gamble Companyn Baby Care-, Feminine Care- ja Beauty Care -yksiköissä vuodesta 1980 lähtien Yhdysvalloissa, Saksassa ja Japanissa.

P. H. Glatfelter Companyn hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen.

Medpace, Inc:in hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 2016–2019. Agency for Science, Technology & Researchin (A*STAR) hallituksen jäsen Singaporessa 2011–2018.

Jeanette Horan

s. 1955

Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2017. Tarkastusvaliokunnan ja teknologiavaliokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (hallinto ja johtaminen) Boston University, Yhdysvallat. Kandidaatin tutkinto (matematiikka) University of London, Iso-Britannia.

Useita johto- ja esimiestehtäviä IBM:ssä 1998–2015. Digital Equipment Corporationin johtaja 1994–1998. Open Software Foundationin johtaja 1989–1994.

Wolters Kluwerin hallintoneuvoston jäsen ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja. Jane Doe No Moren neuvoa-antavan komitean jäsen, voittoa tavoittelematon organisaatio.

Cybereasonin neuvoa-antavan komitean jäsen 2017–2018. West Corporationin hallituksen jäsen 2016–2017. Microvisionin hallituksen jäsen 2006–2017.

s. 1955

Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2017. Teknologiavaliokunnan puheenjohtaja ja tarkastusvaliokunnan jäsen.

Tutkinto sähkö- ja tietotekniikasta, University of California, Yhdysvallat.

Range Networksin toimitusjohtaja 2013–2014, Open Rangen omistaja 2000–2013, Deutsche Telekomin teknologia ja innovaatiojohtaja sekä johtoryhmän jäsen 2010–2012, Skyriderin toimitusjohtaja 2006–2008, Integrated Financen toimitusjohtaja 2005–2006, Ciscon Senior Vice President liiketoiminnan kehityksessä, teknologiajohtaja ja hallituksen jäsen 1989–2001.

Telia Venturesin neuvoa-antavan toimikunnan jäsen.

Useita hallitusten jäsenyyksiä 1999-2009.

Elizabeth Nelson

s. 1960

Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2012. Tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (rahoitus), The Wharton School, University of Pennsylvania, Yhdysvallat. Kandidaatin tutkinto (kansainvälinen politiikka), Georgetown University, Yhdysvallat.

Macromedia Inc.:in johtaja ja talousjohtaja 1997–2005. Macromedia Inc.:in yritystoiminnan kehityksestä vastaava johtaja 1996–1997. Hewlett-Packard Company, erilaisissa tehtävissä yritystoiminnan kehittämisen ja kansainvälisen rahoituksen aloilla 1988–1996.

DAI:n hallituksen puheenjohtaja. Upwork Inc.:n riippumaton hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.

Zendesk Inc:n riippumaton hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2013–2019. Pandora Median hallituksen jäsen 2013–2017.

Puheenjohtaja Risto Siilasmaa Edward Kozel Varapuheenjohtaja Sari Baldauf

Bruce Brown Jeanette Horan

Edward Kozel Elizabeth Nelson

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Olivier Piou

s. 1958

Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2016. Tarkastusvaliokunnan ja teknologiavaliokunnan jäsen.

Insinööri, École Centrale de Lyon, Ranska.

Gemalto N.V.:n toimitusjohtaja 2006–2016. Axalto N.V.:n toimitusjohtaja 2004–2006. Schlumberger Ltd:ssä useita teknologiaan, markkinointiin ja liiketoimintaan liittyviä johtotehtäviä Ranskassa ja Yhdysvalloissa 1981–2004.

TechnipFMC:n, Valeo S.A.:n ja PESH-säätiön hallitusten jäsen.

Gemalto N.V.:n hallituksen jäsen 2006–2019. Alcatel Lucent SA:n hallituksen jäsen 2008–2016.

Søren Skou

s. 1964

A.P. Møller Mærsk A/S:n toimitusjohtaja. Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2019. Henkilöstövaliokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (honours), IMD, Sveitsi. Liiketaloustiede, Copenhagen Business School, Tanska. Maersk International Shipping Education (M.I.S.E.).

Maersk Line, Kööpenhamina, toimitusjohtaja 2012–2016. Maersk Tankers, Kööpenhamina, toimitusjohtaja 2001–2011. Maersk Tankers, Kööpenhamina, johtaja Crude and Product -toiminnoissa 1999–2001. Maersk Line, Kööpenhamina, yksikön johtaja 1997–1998. Maersk Line, Peking, operatiivinen johtaja 1994–1996. Maersk Line, Kööpenhamina ja New Jersey, rahtaaja ja muita rooleja 1983–1994.

International Council of Containership Operators (ICCO) jäsen.

Carla Smits-Nusteling

s. 1966

Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2016. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen.

Maisterin tutkinto (liiketaloustiede), Erasmus University Rotterdam, Alankomaat. Executive MBA-tutkinto (rahoitus- ja tarkastus), Vrije University Amsterdam, Alankomaat.

KPN:n hallituksen jäsen ja talousjohtaja 2009–2012. Useita rahoitukseen liittyviä tehtäviä, KPN 2000–2009. Useita rahoitukseen ja operatiiviseen liiketoimintaan liittyviä tehtäviä, TNT/PTT Post 1990–2000.

ASML:n hallintoneuvoston jäsen vuodesta 2013 ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. TELE2 AB:n hallituksen puheenjohtaja. Lautamies Amsterdamin valitustuomioistuimen yritysjaostossa vuodesta 2015.

Kari Stadigh

s. 1955 Nokian hallituksen jäsen vuodesta 2011. Henkilöstövaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen.

Diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu. Diplomiekonomi, Hanken Svenska handelshögskolan, Helsinki.

Sampo Oyj:n konsernijohtaja 2009–2019. Sampo Oyj, konsernijohtajan varamies 2001–2009. Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo, toimitusjohtaja 1999–2000. Henkivakuutusosakeyhtiö Novan toimitusjohtaja 1996–1998. Jaakko Pöyry -yhtiöiden toimitusjohtaja ja operatiivinen johtaja 1991–1996.

Metso Oyj:n hallituksen jäsen. Waypoint Capital Group Holdings SA:n hallituksen jäsen.

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja 2001–2019. If Skadeförsäkring Holding AB (publ) hallituksen puheenjohtaja 2002–2019. Nordea Bank AB:n (publ) hallituksen jäsen 2010-2018 ja hallituksen riskivaliokunnan (BRIC) puheenjohtaja 2011–2018. Niilo Helanderin Säätiön hallituksen jäsen 2005-2018.

Olivier Piou

Søren Skou

Carla Smits-Nusteling

Kari Stadigh

Hallituksen tehtävät

Hallitus edustaa Nokian osakkeenomistajia ja vastaa toimistaan heille. Vaikka hallituksen vastuu viime kädessä sääntelyn mukaan kohdistuu osakkeenomistajiin, hallitus ottaa myös huomioon yhtiön muiden sidosryhmien intressit. Hallituksen vastuu ja tehtävät ovat aktiivisia, eivät passiivisia, ja ne sisältävät velvollisuuden arvioida säännöllisesti Nokian strategiaa ja hallintojärjestelmiä sekä johdon tehokkuutta niiden toimeenpanossa. Hallituksen jäsenten velvollisuutena on toimia huolellisesti ja vilpittömässä mielessä ja tehdä liiketoimintaan liittyvät päätökset riittävien tietojen pohjalta tavalla, jonka he uskovat olevan Nokian ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista. Tätä velvollisuutta täyttäessään hallituksen jäsenten tulee hankkia kaikki merkityksellinen, kohtuudella saatavissa oleva tieto. Hallitus ja kukin sen valiokunnista voi palkata riippumattomia oikeudellisia, taloudellisia tai muita asiantuntijoita tarpeen mukaan. Yhtiö antaa riittävän rahoituksen hallitukselle ja sen valiokunnille niiden toiminnan järjestämiseksi ja niiden käyttämien asiantuntijoiden palkkioiden maksamiseksi.

Hallitus on viime kädessä vastuussa ja sen tehtäviin kuuluu seurata ja arvioida Nokian taloudellista raportointijärjestelmää, siihen liittyvien valvonnan ja tarkastuksen tehokkuutta, tilintarkastajan riippumattomuutta ja seurata yhtiön tilintarkastusta. Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu seurata ylimmän johtomme rakennetta ja kokoonpanoa sekä valvoa toiminnan lainmukaisuutta ja toimintoihimme liittyvien riskien hallintaa. Tässä tarkoituksessa

hallitus voi asettaa pääoman käytölle, sijoituksille, liiketoiminnan luovutuksille sekä muille taloudellisille tai ei-taloudellisille sitoumuksille vuosittaisia reunaehtoja ja/tai yksittäisiä rajoja, joita ei saa ylittää ilman hallituksen erillistä hyväksyntää.

Riskienhallinnassa hallituksen tehtäviin kuuluu riskien analysointi ja arviointi taloudellisten ja strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien katsausten, selvitysten ja päätösehdotusten yhteydessä. Riskienhallintamenettelyt ja -käytännöt ovat erottamaton osa hallituksen toimintaa, ja hallitukselle toimitetaan säännöllisesti riskienhallintaa koskevia päivityksiä. Riskienhallintaamme liittyviä periaatteita ja käytäntöjä on kuvattu tarkemmin jäljempänä kohdassa "Nokian riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen järjestelmät—Riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet".

Hallitus on vastuussa toimitusjohtajan, pääjohtajan, talous- ja rahoitusjohtajan ja lakiasiainjohtajan nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta. Rajeev Suri on toiminut toimitusjohtajana toukokuusta 2014. Toimitusjohtajalle kuuluvat Suomen laissa toimitusjohtajalle määritetyt tehtävät, ja lisäksi toimitusjohtaja toimii johtokunnan puheenjohtajana.

Nokian hallitus nimitti 2.3.2020 Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi, ja hän aloittaa uudessa roolissaan arviolta 1.9.2020. Suri jättää nykyisen tehtävänsä 31.8.2020 ja jatkaa Nokian hallituksen neuvonantajana 1.1.2021 asti.

Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat henkilöstövaliokunnan suosituksesta toimitusjohtajalle maksettavat palkat ja palkkiot sekä hänen toimisuhteensa ehdot ottaen huomioon Suomen lakiin perustuvat vaatimukset. Muiden johtokunnan jäsenten palkat ja palkkiot sekä työsuhteiden ehdot hyväksyy henkilöstövaliokunta toimitusjohtajan suosituksesta.

Hallituksen arviointi

Corporate Governance -ohjeemme mukaisesti hallitus arvioi vuosittain toimintaansa, valiokuntien toimintaa, hallituksen ja valiokuntien puheenjohtajien sekä yksittäisten hallitusten jäsenten toimintaa. Samassa yhteydessä hallitus arvioi toimitusjohtajan toimintaa. Vuonna 2019 hallituksen arviointiprosessi koostui hallituksen jäsenten itsearvioinneista, vertaisarvioinneista ja haastatteluista sekä toimitusjohtajan arvioinnista. Arviointiprosessi koostui numeroasteikolla annettavasta arvioinnista sekä mahdollisuudesta antaa yksityiskohtaisempia kirjallisia ja suullisia kommentteja. Osana hallituksen arviointiprosessia pyydettiin palautetta myös valikoiduilta johdon jäseniltä. Arvioinnin tuloksista keskustellaan ja niitä analysoidaan vuosittain hallituksessa ja parannusehdotuksista sovitaan näiden keskustelujen pohjalta.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontui 20 kertaa vuonna 2019, lukuun ottamatta valiokuntien kokouksia. Kokouksista noin 50 % oli säännöllisiä kokouksia, joissa jäsenet olivat henkilökohtaisesti paikalla ja joita ajoittain täydennettiin videon tai puhelimen välityksellä. Muut kokoukset pidettiin kirjallisina.

	Varsinaiset kokoukset	Kirjalliset kokoukset	Osallistuminen kokouksiin %
Koko hallitus	10	10	98
Tarkastusvaliokunta	9	1	96
Nimitysvaliokunta	5	–	100
Henkilöstövaliokunta	4	1	96
Teknologiavaliokunta	3	–	100

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Alla olevassa taulukossa on kuvattu hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti vuonna 2019 hallituksen ja valiokuntien kokouksissa:

	Hallituksen kokoukset %	Tarkastusvaliokunnan kokoukset %	Nimitysvaliokunnan kokoukset %	Henkilöstövaliokunnan kokoukset %	Teknologiavaliokunnan kokoukset %
Risto Siilasmaa (puheenjohtaja)	100		100		100
Sari Baldauf (varapuheenjohtaja)	100		100	100
Bruce Brown	100		100	100	100
Jeanette Horan	100	100			100
Louis Hughes (21.5.2019 saakka)	83	67
Edward Kozel	100	100			100
Elizabeth Nelson	100	100		100
Olivier Piou	100	90			100
Søren Skou (21.5.2019 alkaen)	79			75
Carla Smits-Nusteling	100	100	100
Kari Stadigh	100		100	100

Lisäksi useat hallituksen jäsenet osallistuivat äänioikeudettomina osallistujina sellaisten valiokuntien kokouksiin, joiden jäseniä he eivät olleet.

Hallituksen jäsenet kokoontuvat ilman yhtiön toimivaa johtoa jokaisen säännöllisen kokouksen aikaan. Hallituksen käytännön mukaan, vain yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet osallistuvat kokouksiin, joissa yhtiön johto ei ole paikalla. Näiden kokousten puheenjohtajana toimii yhtiön toimivaan johtoon kuulumaton hallituksen puheenjohtaja tai, hänen ollessa estynyt, toimivaan johtoon kuulumaton hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi riippumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat keskenään vähintään kerran vuodessa. Kaikki vuoden 2019 aikana toimineet hallituksen jäsenet todettiin riippumattomiksi Nokiasta ja merkittävistä osakkeenomistajista sekä suomalaista hallintotapaa koskevien sääntöjen että New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna.

Kaikki hallituksen jäsenet, Louis Hughesia lukuun ottamatta, jotka olivat hallituksen jäseniä varsinaisen yhtiökokouksen 2019 päättymiseen saakka olivat läsnä Nokian varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.5.2019.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella on neljä valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, nimitysvaliokunta, henkilöstövaliokunta ja teknologiavaliokunta, jotka avustavat hallitusta sen tehtävissä valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Hallitus voi myös asettaa tilapäisiä valiokuntia hallituksen hyväksyttäviksi tulevien asioiden yksityiskohtaista analysointia ja käsittelyä varten. Valiokuntien jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan ottaa osaa äänioikeudettomana osallistujana sellaisten valiokuntien kokouksiin, joissa he eivät ole jäsenenä.

Tarkastusvaliokunta

Valiokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset sekä muut vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja Nasdaq Helsingin ja New Yorkin pörssien säännöissä. Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat 21.5.2019 alkaen seuraavat viisi hallituksen jäsentä: Carla Smits-Nusteling (puheenjohtaja), Jeanette Horan, Edward Kozel, Olivier Piou ja Elizabeth Nelson.

Hallituksen perustaman tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa Nokian kirjanpidon ja taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuutta sekä yhtiön tilintarkastusta. Valiokunta avustaa hallitusta sen tehtävässä valvoa:

• yhtiön tilinpäätöksen ja siihen liittyvien julkistettavien tietojen laatua ja yhdenmukaisuutta,
• yhtiön tilinpäätöksen tilintarkastusta,

• ulkoisen tilintarkastajan pätevyyttä ja riippumattomuutta,

• ulkoisen tilintarkastajan toimien lainmukaisuutta Suomen lain mukaan arvioituna,

• yhtiön sisäisten valvontajärjestelmien ja riskienhallinnan toimivuutta, sisäisen tarkastuksen toimivuutta ja
• sisäisen tarkastuksen toimivuutta ja
• yhtiöön sovellettavien lakien ja säännösten noudattamista sekä yhtiön ethics and compliance -ohjelman toimivuutta.

Täyttäessään valvontatehtäväänsä tarkastusvaliokunnalla on käytettävissään yhtiön kirjanpito, tositteet, tilat ja henkilöstö. Valiokunnan tehtäviin kuuluvat myös kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan tai tilintarkastukseen liittyvien valitusten vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyvien prosessien ylläpitäminen sekä sellaisten prosessien ylläpitäminen, joiden mukaisesti työntekijämme voivat luottamuksellisesti ja nimettömästi esittää huolensa kirjanpitoon tai tilintarkastukseen liittyvistä asioista. Nokian julkistuskontrolleja ja -käytäntöjä (Disclosure controls and procedures) koskeva ohjeistus, joka on tarkastusvaliokunnan tarkastama ja toimitusjohtajan ja talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymä, kuten myös yhtiön sisäiset valvontatoimet, on suunniteltu varmistamaan yhtiön tilinpäätösten ja julkistettavien tietojen laatu ja oikeellisuus. Lisätietoja taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvästä sisäisestä valvonnasta on jäljempänä kohdassa "Nokian riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen järjestelmät—Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan järjestelmien pääpiirteet".

Suomen lain mukaan yhtiön tilintarkastaja valitaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Tarkastusvaliokunta valmistelee osakkeenomistajille tilintarkastajan valintaa tai uudelleen valintaa koskevan ehdotuksen, joka perustuu valiokunnan arvioon ehdotettavan tilintarkastajan pätevyydestä ja riippumattomuudesta. Suomen lain mukaan yhtiön osakkeenomistajat hyväksyvät myös yhtiön tilintarkastajan palkkion yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tarkastusvaliokunta valmistelee osakkeenomistajille yhtiön tilintarkastajan palkkiota koskevan ehdotuksen ja hyväksyy tilintarkastajan vuosittaisen tilintarkastuspalkkion yhtiön osakkeenomistajien varsinaisessa yhtiökokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja Nokian vuonna 2019 tilintarkastajalleen PricewaterhouseCoopers Oy:lle maksamista palkkioista on jäljempänä kohdassa "Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut".

Hallitus katsoo, että kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet puheenjohtaja Carla Smits-Nusteling mukaan lukien ovat "tarkastusvaliokunnan taloudellisia asiantuntijoita", kuten määritelty U.S Securities and Exchange Commissionille (SEC) toimitettavan yhdysvaltalaisen vuosiraporttimme Form 20 F:n kohdan 16A vaatimusten mukaisesti. Smits-Nusteling ja kaikki muut tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat "riippumattomia hallituksen jäseniä" Suomen lain, Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin ja New Yorkin pörssin Listed Company Manual -ohjeen kappaleen 303A.02 mukaisesti.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa valiokunnan nimittämisen jälkeen pidettävässä kokouksessa sovittavan aikataulun mukaisesti. Valiokunta tapaa erikseen Nokian johdon edustajia, sisäisen tarkastuksen sekä ethics and compliance -yksikön johtajan ja ulkopuolisen tilintarkastajan jokaisen säännöllisesti pidetyn kokouksen yhteydessä. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi milloin tahansa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta.

Tilintarkastajien toimeksiantojen hyväksymismenettely

Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa ulkoisen tilintarkastajan riippumattomuuden valvonta soveltuvien lakien puitteissa. Tarkastusvaliokunta on vahvistanut ohjeet, joissa se on etukäteen hyväksynyt konsernin riippumattomilta tilintarkastajilta ostettavat tilintarkastuspalvelut sekä emoyhtiön tilintarkastajalta ostettavat sallitut muut palvelut (Hyväksymisohje).

Hyväksymisohjeen mukaan ehdotetut toimeksiannot (i) voivat olla etukäteen hyväksyttyjä niissä palvelukategorioissa, jotka on kuvattu ohjeessa (yleinen hyväksyntä) tai (ii) voivat vaatia hyväksynnän toimeksiantokohtaisesti (erityinen hyväksyntä). Hyväksymisohjeesta käyvät ilmi ne tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, vero- ja muut palvelut, jotka ovat tarkastusvaliokunnan yleisesti hyväksymiä. Kaikki muut kuin tarkastusvaliokunnan vahvistamat edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat palvelut, mukaan lukien kaikki sisäiseen valvontaan ja merkittäviin yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut, vaativat tarkastusvaliokunnan toimeksiantokohtaisen hyväksynnän. Kaikki toimeksiantopyynnöt koskien yleisen hyväksynnän nojalla hyväksyttyjä palveluita toimitetaan tarkastusvaliokunnan nimittämälle johdon jäsenelle, joka määrittää ovatko palvelut yleisen hyväksynnän rajoissa. Tarkastusvaliokunta tarkistaa hyväksymisohjeen vuosittain.

Tarkastusvaliokunta asettaa vuosittain kustannusrajat kullekin hyväksymisohjeen mukaiselle palveluryhmälle (tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verokonsultointipalvelut ja muut palvelut). Tilintarkastaja raportoi kussakin tarkastusvaliokunnan säännöllisessä kokouksessa tarjoamistaan palveluista sekä niiden kustannuksista.

Nimitysvaliokunta

Valiokuntaan kuuluu kolmesta viiteen hallituksen jäsentä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja Nasdaq Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset. Nimitysvaliokuntaan kuuluivat 21.5.2019 alkaen seuraavat viisi hallituksen jäsentä: Risto Siilasmaa (puheenjohtaja), Sari Baldauf, Bruce Brown, Carla Smits-Nusteling ja Kari Stadigh.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on valmistella yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten palkkioista, ja seurata hallinnointija ohjausjärjestelmään liittyviä asioita ja käytäntöjä sekä tarpeen mukaan tehdä niihin liittyviä aloitteita.

Valiokunta täyttää velvollisuutensa:

• tunnistamalla aktiivisesti yksilöitä, joilla on hallituksen jäsenyyteen tarvittava pätevyys sekä arvioimalla hallituksen jäsenten palkkiotasoa ja -rakennetta,
• valmistelemalla osakkeenomistajille ja yhtiökokouksille ehdotuksen hallitukseen valittavista henkilöistä ja hallituksen jäsenten palkkioista,
• seuraamalla hallinnointi- ja ohjausjärjestelmien ja julkisen yhtiön hallituksen jäsenten tehtäviin ja vastuuseen liittyvää merkittävää lainsäädännön ja käytännön kehitystä,
• avustamalla hallitusta ja sen valiokuntia vuosittaisessa arvioinnissa, mukaan lukien arvioinneissa sovellettavien kriteerien asettamisessa,
• kehittämällä ja hallinnoimalla yhtiön Corporate Governance -ohjetta ja antamalla hallitukselle suosituksia siihen liittyen ja
• tarkastamalla Nokian hallinto- ja ohjausjärjestelmistä antaman selvityksen tiedot.

Valiokunta voi ja sillä on tapana käyttää ulkopuolisia henkilöstöhakuyrityksiä sopivien hallituksen jäsenehdokkaiden löytämiseksi.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Henkilöstövaliokunta

Valiokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja Nasdaq Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset. Henkilöstövaliokuntaan kuuluivat 21.5.2019 alkaen seuraavat viisi hallituksen jäsentä: Bruce Brown (puheenjohtaja), Sari Baldauf, Elizabeth Nelson, Søren Skou ja Kari Stadigh.

Henkilöstövaliokunnan ensisijaisena tehtävänä on valvoa Nokian henkilöstöpolitiikkaa ja -käytäntöjä valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti. Se avustaa hallitusta kaikissa ylimmän johdon työsuhteisiin ja palkitsemiseen, myös osakepohjaisiin kannustimiin, liittyvissä tehtävissä. Valiokunnan tehtäviin kuuluu arvioida, päättää ja tehdä ehdotuksia hallitukselle koskien:

• ylimmän johdon palkitsemista ja työsuhteiden ehtoja,
• kaikkia osakepohjaisia kannustinohjelmia,
• ylimmän johdon kannustinohjelmia, -politiikkaa ja -järjestelmiä, sekä
• mahdollisia muita merkittäviä kannustinohjelmia.

Valiokunta valvoo palkitsemisperiaatteita ja huolehtii siitä, että kannustinjärjestelmät ovat suoritukseen perustuvia, yhtiön pitkän tähtäimen arvonmuodostusta edistäviä ja osakkeenomistajien edun mukaisia, ylintä johtoa riittävästi motivoivia ja Nokian strategiaa tukevia.

Teknologiavaliokunta

Valiokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja Nasdaq Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset ja joilla on hallituksen aika ajoin tarkoituksenmukaiseksi määrittelemää innovaatio-, teknologia- ja tieteellistä osaamista. Teknologiavaliokuntaan kuuluivat 21.5.2019 alkaen seuraavat viisi hallituksen jäsentä: Edward Kozel (puheenjohtaja), Bruce Brown, Jeanette Horan, Olivier Piou ja Risto Siilasmaa.

Teknologiavaliokunnan ensisijaisena tehtävänä on valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti käydä vuoropuhelua johdon kanssa ja tarjota johdolle ajatuksia ja neuvoja yhtiön merkittävistä innovaatio- ja teknologiastrategioista, jotka johto on laatinut ja toteuttanut. Vuoropuhelussaan johdon kanssa sekä johdolle tarjoamissaan ajatuksissa ja neuvoissa valiokunta käsittelee ajoittain:

• yhtiön näkökantaa merkittäviin teknologiainnovaatioihin,
• disruptiivisiin uhkiin tai mahdollisuuksiin johtavia keskeisiä teknologiasuuntauksia,
• yhtiön tutkimus- ja kehitysohjelmiin liittyviä korkean tason riskejä ja mahdollisuuksia, sekä
• yhtiön teknologista kilpailukykyä ja uusia strategisia teknologia-aloitteita.

Johtokunta ja toimitusjohtaja

Johtokuntamme vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittää johtokunnan puheenjohtajan. Johtokunnan puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalle kuuluvat Suomen laissa toimitusjohtajalle määritetyt tehtävät.

Tietoja Nokian johtokunnan nykyisistä ja nimitetyistä jäsenistä

Rajeev Suri

s. 1967

Nokian toimitusjohtaja, Nokian johtokunnan puheenjohtaja, 31.8.2020 saakka. Nokian palveluksessa vuodesta 1995.

Kandidaatin tutkinto, insinööri (elektroniikka ja tietoliikenne), Manipal Institute of Technology, Karnataka, Intia.

Toimitusjohtaja, Nokia Solutions and Networks, 2009–2014. Palveluliiketoimintojen johtaja, Nokia Siemens Networks, 2007–2009. Aasian ja Tyynenmeren toimintojen johtaja, Nokia Siemens Networks, huhtikuu 2007. Aasian ja Tyynenmeren toimintojen johtaja (Senior Vice President), Nokia Networks Asia Pacific, 2005–2007. Hutchison-asiakastiimin johtaja (Vice President), Nokia Networks, 2004–2005. Liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja (General Manager), Nokia Networks Asia Pacific, 2003. Myyntijohtaja (Sales Director), vastuualueenaan globaalit BT-, O2 ja Hutchison-asiakkuudet, Nokia Networks, 2002. Teknologiasta ja sovelluksista vastaava johtaja (Director), BT Global Customer, Nokia Networks, 2000–2001. Kilpailijaseurannasta vastaava johtaja, Nokia Networks, 1999–2000. Johtaja, Tuoteosaamiskeskus, Nokia Networks South Asia, 1997–1999. Järjestelmämarkkinointipäällikkö, Cellular Transmission, Nokia Networks India, 1995–1997. Hankintatoimen johtaja, tuonti ja erityisprojektit, Churchgate Group, Nigeria, 1993–1995. Avainasiakaspäällikkö – siirtojärjestelmät / päällikkö, strateginen suunnittelu, ICL India (ICIM), 1990–1993. Tuotantoinsinööri, Calcom Electronics, 1989.

Hallituksen jäsen Stryker Corporation.

Pekka Lundmark

s. 1963 Nimitetty Nokian toimitusjohtajaksi. Aloittaa tehtävässä arviolta 1.9.2020.

Diplomi-insinööri, teknillisen fysiikan laitos, Teknillinen korkeakoulu.

Fortumin toimitusjohtaja (31.8.2020 saakka).

Konecranes Oyj:n toimitusjohtaja 2005–2015. Konecranes Plc:n varatoimitusjohtaja 2004–2005. Hackman Oyj:n toimitusjohtaja 2002–2004. Startupfactory Oy:n Managing Partner 2000–2002. Useita johtotehtäviä Nokia Oyj:ssä 1990–2000.

Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja. East Office of Finnish Industriesin, Climate Leadership Councilin ja Suomen Urheiluliiton hallitusten jäsen. Fortumin Säätiön hallituksen puheenjohtaja.

Nassib Abou-Khalil s. 1972

Lakiasiainjohtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2019. Nokian palveluksessa vuodesta 2014.

Kandidaatin tutkinto (yleislakitiede ja politiikan tutkimus), University of Ottawa, Kanada. Maisterin tutkinto (kansainvälinen kauppaja siviilioikeus), University of Ottawa, Kanada.

Lakiasiainjohtaja, Customer Operations, Nokia 2016-2019. Johtaja, lakiasiat ja compliance, Lähi-itä ja Afrikka, Nokia 2014- 2015. Johtaja (Head of Public Policy ja General Counsel), Lähi-itä ja Afrikka, Yahoo! 2010-2014. Lakimies, Lähi-itä, Afrikka ja Intia, GE Oil & Gas 2007-2010. Lakimies (Regulatory Counsel), Etisalat 2006-2007. Useita tehtäviä lakimiehenä, TMF Netherlands 2002-2006. Legal articling – Fasken Martineau 1999-2001.

Basil Alwan

s. 1962 IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmän johtaja (Co-President). Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2016. Nokian palveluksessa vuodesta 2016.

Kandidaatin tutkinto (tietotekniikka), University of Illinois, Urbana-Champaign, Yhdysvallat.

IP Routing and Transport -liiketoiminnan johtaja, Alcatel Lucent, 2012–2016. IP-liiketoiminnasta vastaava johtaja, Alcatel Lucent, 2003–2012. Toimitusjohtaja ja perustaja, TiMetra Networks, 2000–2003. Johtaja (Vice President & General Manager), Bay Networksin (Nortelin ostama) Enterprise Products -divisioona, 1997–2000. Johtaja (Vice President of Product Management and Marketing), Rapid City Communications, 1996–1997.

Kathrin Buvac

s. 1980 Nokia Enterprise -liiketoimintaryhmän johtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2016. Nokia Siemens Networksin palveluksessa vuodesta 2007.

Maisterin tutkinto (tietojenkäsittelyoppi), University of Cooperative Education, Saksa. BBA-tutkinto, Open University, Lontoo, Iso-Britannia.

Strategiajohtaja, Nokia, 2016-2019, Strategiajohtaja, Nokia Networks, 2014–2016. Toimitusjohtajaorganisaation henkilöstöpäällikkö, Nokia Solutions and Networks, 2011–2013. Strategiajohtaja, Business Solutions, Nokia Siemens Networks, 2009–2011. Johtaja (General Manager), Integration Programme, Nokia Siemens Networks, 2007–2009. Johtaja (General Manager), sisäinen tarkastus, Siemens Holding S.p.A., 2006–2007. Talouspäällikkö, kansainvälinen liiketoiminta, Siemens Communications, 2003–2006. Johtaja (Performance Controlling USA), Siemens Communications, 2002–2003. Liiketoimintaprosessien johtaja (Global IT Strategy), Siemens Communications, 2001–2002. Analyytikko, EADS Aerospace and Defence, 1999–2000.

Rajeev Suri

Pekka Lundmark

Nassib Abou-Khalil

Basil Alwan

Kathrin Buvac

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Ricky Corker

s. 1967 Asiakasliiketoimintaorganisaation Amerikan-alueen johtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2019. Nokian palveluksessa vuodesta 1993.

Viestintä- ja sähkötekniikan kandidaatintutkinto, Australian Royal Melbourne Institute of Technology, Australia.

Pohjois-Amerikan johtaja (Executive Vice President) Nokia 2011–2018. Aasian ja Tyynenmeren alueen johtaja, Nokia Siemens Networks 2009–2011. Myyntijohtaja, Aasian ja Tyynenmeren alue, Nokia Siemens Networks 2009. Pohjois-Aasian johtaja, Nokia Siemens Networks 2008–2009. Hutchisonin globaali asiakkuusjohtaja, Nokia Siemens Networks 2007–2008. Vice President, Aasian ja Tyynenmeren alue, Nokia Networks 2005–2007. Lead Sales Director, Aasian ja Tyynenmeren alue, Nokia Networks 2004–2005. Telstran asiakkuusjohtaja, Nokia Networks 2002–2003. Vodafone Australian ja Uuden-Seelannin asiakkuusjohtaja, Nokia Networks 2001–2002. British Telecom-asiakkuuden globaali kaupallinen johtaja, Nokia Networks 2001. Myynnin ja markkinoinnin tehtäviä, Nokia 1993–2001.

Barry French

s. 1963 Markkinointijohtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2016. Nokian palveluksessa vuodesta 2006.

Maisterin tutkinto (kansainväliset suhteet), Columbia University's School of International and Public Affairs, New York, Yhdysvallat. Kandidaatin tutkinto (valtiotiede), Political Science, Bates Colleges, Lewiston, Maine, Yhdysvallat.

Markkinoinnista ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia, 2014–2016. Markkinoinnista ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Siemens Networks, 2010–2014. Viestintäjohtaja, Nokia Siemens Networks, 2006–2010. Yhtymäviestintäjohtaja (Vice President), United Airlines, 2004–2006. Yhtymäviestintäjohtaja (Director), Dell, 2000–2004. Viestintään ja yhteiskuntasuhteisiin liittyviä tehtäviä ja johtotehtäviä, Engineering Animation, Raytheon, KRC Research ja Sawyer/Miller Group.

HMD Globalin hallituksen jäsen.

Sanjay Goel

s. 1967

Global Services -liiketoimintaryhmän ja Nokia Operations -yksikön johtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2018. Nokia palveluksessa vuodesta 2001.

Kandidaatin tutkinto, insinööri (elektroniikka ja tietoliikenne), Manipal Institute of Technology, Karnataka, Intia.

Johtaja (Senior Vice President) Global Services Sales, Global Services -liiketoimintaryhmä, Nokia 2015–2018. Johtaja (Vice President), Services, Customer Operations -yksikkö, Aasia, Lähi-itä & Afrikka, Nokia Networks 2012–2015. Johtaja, Global Services -yksikkö (Tyynenmeren alue & Japani), Nokia Siemens Networks 2009–2012. Johtaja, Managed Services -yksikkö, (Tyynenmeren alue ml. Intia ja Japani), Nokia Siemens Networks

2007–2009. Useita johtotason tehtäviä Nokia Networksissä 2001–2007. Johtaja (manager), IBM India, 1996–2001. Useita insinöörin tehtäviä Asea Brown Boveri Ltd:ssä 1990–1996.

Bhaskar Gorti

s. 1966 Nokia Software -liiketoimintaryhmän johtaja ja digitalisaatiojohtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2016. Nokian palveluksessa vuodesta 2016.

Maisterin tutkinto (sähkötekniikka), Virginia Polytechnic Institute and State University, Blacksburg, Yhdysvallat. Kandidaatin tutkinto (teknologia ja sähkötekniikka), National Institute of Technology, Warangal, Intia.

Aiemmin IP Platforms -liiketoiminnasta vastaava johtaja, Alcatel Lucent, 2015–2016. Johtaja (Senior Vice President & General Manager), Communications Global Business Unit, Oracle, 2006–2015. Johtaja (Senior Vice President), Portal Software, 2002–2006.

Telemanagement Forum –toimialastandardielimen hallituksen jäsen.

Ricky Corker

Barry French

Sanjay Goel

Bhaskar Gorti

Federico Guillén

Jenni Lukander

Sandra Motley

Kristian Pullola

Sri Reddy

Federico Guillén s. 1963

Asiakasliiketoimintaorganisaation johtaja, EMEA ja Aasia. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2016. Nokian palveluksessa vuodesta 2016.

Tietoliikennetekniikan tutkinto, ETSIT Universidad Politécnica de Madrid, Espanja. Maisterin tutkinto (tietoliikennearkkitehtuuri), ETSIT Universidad Politécnica de Madrid, Espanja. Maisterin tutkinto (kansainvälinen johtaminen), ESC Lyon ja Alcatel, Ranska.

Fixed Networks

-liiketoimintaryhmän johtaja, Nokia 2016-2018. Fixed Networks -liiketoiminnasta vastaava johtaja, Alcatel Lucent, 2013–2016. Alcatel Lucent Spain -yksikön toimitusjohtaja & Global Account Manager Telefonica, Alcatel Lucent, 2009–2013. Johtaja, (Vice President Sales of Vertical Market Sales in Western Europe), Alcatel Lucent, 2009. Johtaja, Fixed Access-divisioonan alueellinen tukitoiminta (Etelä-Eurooppa, Intia, Lähi-itä & Afrikka), Alcatel Lucent, 2007–2009. Toimitusjohtaja, Alcatel-Mexico & Global Account Manager, Telmex, 2003–2007. Useita johtotason tehtäviä tuotekehityksessä ja myynnissä Telettrassa sekä Alcatelilla Espanjassa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa 1989–2003.

Sandra Motley

s. 1959 Fixed Networks -liiketoimintaryhmän johtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2019. Nokian palveluksessa vuodesta 2016.

MBA-tutkinto rahoituksesta, Farleigh Dickinsonin yliopisto, Yhdysvallat. Executive Business Program -tutkinto, Smith College, Yhdysvallat. Konetekniikan tutkinto, State University of New York at Buffalo, Yhdysvallat. Kanditaatin ja maisterin tutkinnot konetekniikassa, Columbian yliopisto, Yhdysvallat.

Operatiivinen johtaja, Fixed Networks -liiketoimintaryhmä, Nokia 2016–2017. Operatiivinen johtaja, Wireless Business, Alcatel-Lucent 2011–2013. Johtaja (Vice President Sales) U.S. Wireless Accounts, Alcatel-Lucent 2019–2011. Johtaja (Vice President & General Manager) CDMA-tuoteyksikkö, Alcatel-Lucent 2007–2009. Useita rooleja Alcatel-Lucentin langattoman teknologian liiketoiminnassa.

Neuvoa-antavan komitean jäsen, Light Reading's Women in Communications.

Kristian Pullola s. 1973

Talous- ja rahoitusjohtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2017. Nokian palveluksessa vuodesta 1999.

Kauppatieteiden maisteri (taloustiede), Hanken Svenska handelshögskolan, Helsinki. Rahoituksen tutkinto, Tukholman kauppakorkeakoulu, Tukholma, Ruotsi.

Yhtiön talousjohtaja (Senior Vice President), Nokia, 2011–2016. Johtaja, rahoitus ja sijoittajasuhteet, Nokia 2009–2011. Johtaja ja konsernin rahoitusjohtaja, Nokia, 2006–2008. Johtaja, rahoitusja valvontayksikkö, Nokia, 2003–2006. Useita rooleja Nokian rahoitusyksikössä, 1999–2003. Associate, Citibank International, 1998–1999.

Hallituksen jäsen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Sri Reddy

s. 1964 IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmän johtaja (Co-President). Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2018. Nokian palveluksessa vuodesta 2016.

MBA-tutkinto (rahoitus), Santa Claran yliopistosta, Yhdysvallat. Maisterin tutkinto (sähkötekniikka ja tietojenkäsittelytiede), Oregon State yliopisto, Yhdysvallat. Kandidaatin tutkinto (sähkötekniikka) Jawaharlal Nehru Technological University, Intia.

Johtaja (Senior Vice President) IP-reititinliiketoimintayksikkö, Nokia, 2016–2018. Johtaja (Vice President) IP-reititys, Alcatel-Lucent, 2003–2016. Johtaja (Vice President, Engineering), Timetra, 2000–2003. Johtaja (Vice President, Engineering), Bay Networks, 1991–1999.

Jenni Lukander s. 1974

Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän johtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2019. Nokian palveluksessa vuodesta 2007.

Oikeustieteen maisteri, Helsingin Yliopisto, Helsinki.

Johtaja (Senior Vice President), Patenttiliiketoiminta, Nokia 2018– 2019. Johtaja (Vice President), Patenttilisensointi, Nokia 2018. Johtaja (Vice President), oikeudenkäynnit ja kilpailuoikeus, Nokia 2016–2018. Johtaja (Head of Regulatory and Competition Law), Nokia 2015–2016. Johtaja, kilpailuoikeus, Nokia 2011–2015. Johtava lakimies, Nokia 2007–2011. Vieraileva lakimies, Nokia 2001. Lakimies, Roschier 1999–2007.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Gabriela Styf Sjöman s. 1969

Strategiajohtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2019. Nokian palveluksessa vuodesta 2019.

Maisterin tutkinto, Durham Business School, Iso-Britannia. Sähköinsinöörin tutkinto, Thorildsplan College (Ruotsi) ja oikeustieteiden ja sosiaalitieteiden tutkinto, Uppsalan yliopisto, Ruotsi.

Vice President, Head of Group Network Systems and Delivery, Telia Company, Ruotsi 2019. Vice President, Head of Group Networks and Deputy Head of Global Services and Operations (COO), Telia Company, Ruotsi 2017–2019. Vice President, Engineering & TIM Labs, Telecom Italia, Italia 2015–2017. Vice President, Product Line IP Network Management, Ericsson, Yhdysvallat 2011–2014. Vice President, Product Development Unit Mobile Core, Ericsson, Saksa2007–2011. General Manager, Service Layer & Systems Integration, Ericsson, Kiina 2004–2007. Johtaja, Product Marketing, Teligent AB, Ruotsi, 2004. Managing Director, Athena Solutions/Ansi Consult, Ruotsi 2002–2004. Manager, Sales & Marketing, Melody Solutions, Ruotsi 2000–2002. Strategic Product Manager, Ericsson, Ruotsi 2000. Product Manager, Ericsson, Hong Kong 1995–1998. Field Support Engineer, Project Manager, Product Manager, Ericsson, Yhdysvallat, Espanja, Hollanti 1989–1995.

Tommi Uitto

s. 1969

Mobile Networks -liiketoimintaryhmän johtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2019. Nokian palveluksessa vuodesta 1996.

Diplomi-insinööri, Teknillinen korkeakoulu, Suomi. Maisterintutkinto (operaatiojohtaminen) Michiganin teknillinen yliopisto, Yhdysvallat.

Johtaja (Senior Vice President) Global Product Sales, Mobile Networks, 2016–2018. Johtaja (Senior Vice President) Global MBB Sales, Customer Operations, Nokia Networks, 2015–2016. Johtaja (Senior Vice President) West Europe, Customer Operations, Nokia Networks, 2013–2015. Head of Radio Cluster (SVP), Mobile Broadband, Nokia Siemens Networks, 2012–2013. Head of Global LTE Radio Access Business Line (VP), Mobile Broadband, Nokia Siemens Networks, 2011–2012. Head of Quality, Mobile Broadband, 2012. Head of Product Management, Network Systems, Nokia Siemens Networks, 2010. Head of Product Management, Radio Access, Nokia Siemens Networks, 2009. Head of WCDMA/HSPA and Radio Platforms Product Management, Nokia Siemens Networks, 2008. Head of WCDMA/HSPA Product Line Management, Nokia Siemens Networks, 2007. General Manager, Radio Controller Product Management, Nokia Networks 2005–2007. Director, myynti ja markkinointi (Lead Sales Director), France Telecom/Orange Nokia Networks, 2002–2005. Operations Director, Northeast Europe, Central & Eastern Europe and Middle East, Nokia Networks, 1999–2002.

Marcus Weldon

s. 1968

Teknologiajohtaja ja Nokia Bell Labsin johtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2017. Nokian palveluksessa vuodesta 2016.

Tohtori (fysikaalinen kemia) Harvardin yliopisto, Cambridge, Massachusetts, Yhdysvallat. Kandidaatin tutkinto (tietotekniikka ja kemia, yhdistetty tutkinto), King's College, Lontoo, Yhdistynyt Kuningaskunta.

Yhtiön teknologiajohtaja ja Bell Labsin vastaava johtaja, Alcatel Lucent (sittemmin Nokia), 2013–2016. Teknologiajohtaja, Alcatel Lucent, 2009–2013. Teknologiajohtaja, Broadband Networks & Solutions -yksikkö,

Alcatel Lucent, 2006–2009. Tekninen asiantuntija, Bell Labs, Lucent Technologies, 1997–2006.

Keen Venture Partnersin neuvonantaja. Mundi Venturesin neuvonantaja.

Stephanie Werner

vuodesta 1998.

s. 1972 Henkilöstöjohtaja. Nokian johtokunnan jäsen vuodesta 2020. Nokian palveluksessa

Tutkinto soveltavista kielistä ja liikeviestinnästä (Kiina) ja kansainvälisestä liiketoiminnasta, soveltavien tieteenalojen yliopisto, Bremen, Saksa.

Johtaja (Vice President), Global Center of Expertise, Saksa, Nokia, 2018-2019. Johtaja, liiketoimintojen henkilöstöhallinto, Nokia Corporate Functions, Saksa, Nokia, 2016-2018. Toimitusjohtaja, International Management GmbH, Saksa, Nokia, 2013-2017. Liiketoiminnan henkilöstöhallinnon johtaja, CFO organisaatio, Saksa, Nokia, 2012-2015. Johtaja, NSN lahjakkuuksien, johtajuuden ja organisaation kehittäminen, Saksa, NSN, 2011-2012. Johtaja, Henkilöstöhallinto, Saksa, Nokia Radio Access 2007-2011. Johtaja, kehittyvien markkinoiden henkilöstöhallinto, Romania, Nokia, 2007. Vanhempi henkilöstöpäälllikkö, strategiset projektit, USA, Nokia, 2004-2006. Henkilöstöpäällikkö, Global Platforms, Saksa, Nokia, 2001-2004. Henkilöstöhallinnon maajohtaja, Filippiinit, Nokia, 1999-2001. Henkilöstöpäällikkö, Nokia Networks, Sveitsi, Nokia, 1998-1999.

Gabriela Styf Sjöman

Tommi Uitto

Marcus Weldon

Stephanie Werner

Nokian johtokuntaan nimitettiin seuraavat uudet jäsenet vuonna 2019 ja sen jälkeen:

• Ricky Corker nimitettiin asiakasliiketoimintaorganisaation Amerikan-alueen johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.1.2019 alkaen,
• Tommi Uitto, Mobile Networks -liiketoimintaryhmän johtaja, nimitettiin johtokunnan jäseneksi 31.1.2019 alkaen,
• Sandra Motley, Fixed Networks -liiketoimintaryhmän johtaja nimitettiin johtokunnan jäseneksi 31.1.2019 alkaen,
• Nassib Abou-Khalil nimitettiin lakiasiainjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.8.2019 alkaen,
• Jenni Lukander nimitettiin Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.8.2019 alkaen,
• Gabriela Styf Sjöman nimitettiin strategiajohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.12.2019 alkaen,
• Stephanie Werner nimitettiin henkilöstöjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.1.2020 alkaen, ja
• Pekka Lundmark nimitettiin toimitusjohtajaksi 2.3.2020. Hän aloittaa tehtävässään arviolta 1.9.2020.

Vuonna 2019 ja sen jälkeen seuraavat henkilöt luopuivat johtokunnan jäsenyydestä:

• Maria Varsellona, lakiasiainjohtaja ja Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän johtaja luopui johtokunnan jäsenyydestä 31.7.2019 alkaen,
• Joerg Erlemeier, operatiivinen johtaja luopui johtokunnan jäsenyydestä 31.12.2019 alkaen,
• Hans-Jürgen Bill, henklöstöjohtaja luopui johtokunnan jäsenyydestä 31.12.2019 alkaen, ja
• Rajeev Suri, toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja, luopuu johtokunnan jäsenyydestä 31.8.2020.

Lisäksi vuonna 2019 ja sen jälkeen johtokunnassa tapahtuivat seuraavat muutokset:

• Kathrin Buvac, strategiajohtaja (30.11.2019 saakka) ja johtokunnan jäsen nimitettiin Nokia Enterprise -liiketoimintaryhmän johtajaksi 1.1.2019 alkaen,
• Federico Guillén, Fixed Networks -liiketoimintaryhmän johtaja ja johtokunnan jäsen nimitettiin asiakasliiketoimintaorganisaation EMEA ja Aasia alueiden johtajaksi 1.1.2019 alkaen,
• Sanjay Goel, Global Services -liiketoimintaryhmän johtaja ja johtokunnan jäsen nimitettiin lisäksi Nokia Operations -yksikön johtajaksi 1.1.2020 alkaen, ja
• Bhaskar Gorti, Nokia Software -liiketoimintaryhmän johtaja ja johtokunnan jäsen nimitettiin lisäksi digitalisaatiojohtajaksi 1.1.2020 alkaen.

Nokian riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen järjestelmät

Riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteet

Meillä on systemaattinen ja strukturoitu riskienhallintakonsepti. Keskeiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ensisijaisesti suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiimme, joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana strategista ja taloudellista suunnittelua. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan ja seurataan osana liiketoiminnan suorituskyvyn seurantaa riskienhallintahenkilöstön tuella.

Nokian hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka edellyttää, että riskienhallinta sisällytetään osaksi avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Riskienhallintakonseptimme perustuu sellaisten keskeisten riskien hallintaan, jotka saattavat estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme, sen sijaan, että pyrkisimme eliminoimaan kaikki riskit. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen periaatteiden lisäksi riskienhallintaa toteutetaan myös muiden tärkeimpien toimintaohjeiden kautta.

Johtokunta ja hallitus käyvät läpi ja arvioivat keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia, jotta liiketoimintariskien näkyvyys voidaan varmistaa ja riskien hallintatoimenpiteitä voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. Riskien valvonta on erottamaton osa hallituksen toimintaa. Hallituksen tarkastusvaliokunta on vastuussa muun muassa taloudelliseen raportointijärjestelmään liittyvästä riskienhallinnasta, ja se avustaa hallitusta riskienhallinnan valvonnassa. Riskienhallinnassa hallituksen tehtäviin kuuluu riskien analysointi ja arviointi taloudellisten, strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien katsausten, selvitysten ja päätösehdotusten yhteydessä.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan järjestelmien pääpiirteet

Johto on vastuussa riittävien sisäisten valvontaprosessien ylläpitämisestä yhtiön taloudelliseen raportointiin liittyen. Taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa johdolle ja hallitukselle riittävä varmuus siitä, että taloudellinen raportointi tapahtuu luotettavasti ja että julkistettavat tilinpäätökset laaditaan ja esitetään asianmukaisesti.

Johto arvioi vuosittain Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuutta Committee of Sponsoring Organizations -viitekehyksen (COSO-viitekehys, 2013) ja Control Objectives for Information and related technology (COBIT) -viitekehyksen mukaisesti. Arviointi suoritetaan ylhäältä alas suuntautuva tilinpäätöksen riskiarviointina sisältäen merkittävät tilit, prosessit ja toimialueet, yhtiötason kontrollit ja tietojärjestelmien kontrollit.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Arvioinnin osana johto on dokumentoinut:

• yhtiötason kontrollit, jotka luovat toiminnalliset puitteet ja sisältävät Nokian arvot sekä toimintaohjeet. Ne luovat pohjan päätöksenteolle ja työtavoille. Valikoidut seikat toiminta- ja hallinnointiperiaatteistamme dokumentoidaan erikseen yhtiötason kontrolleina.
• merkittävät prosessit (i) antamaan kokonaiskuva kaikista taloudellisista toiminnoista, (ii) tunnistamaan tärkeimmät kontrollikohteet, (iii) tunnistamaan mukana olevat toimijat, (iv) varmistamaan tärkeimpien tilien ja tilinpäätöksessä olevien väittämien kattaminen ja (v) mahdollistamaan sisäisen valvonnan suorittaminen Nokiassa.
• kontrollikäytännöt, jotka koostuvat ohjeista ja käytännöistä, joilla pyritään varmistamaan johdon ohjeiden toteutuminen ja niihin liittyvien dokumenttien säilyttäminen käytäntöjemme ja paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
• tietojärjestelmien kontrollit, joilla pyritään varmistamaan, että yhtiöllä on käytössään riittävät tietotekniikkaan liittyvät kontrollit, kuten muutosten hallinnointi, tietojärjestelmien kehittäminen ja toiminta sekä järjestelmiin pääsy ja käyttöoikeudet.

Lisäksi johto on:

• arvioinut kontrollien rakenteen ja kattavuuden pienentääkseen taloudellisen raportoinnin riskejä;
• testannut tärkeimpien kontrollien toiminnan; ja
• arvioinut kaikki vuoden loppuun mennessä havaitut osavuosikatsausten taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan puutteet.

Vuonna 2019 Nokia toteutti yllä kuvatut menettelyt ja raportoi arvioinnista johdolle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuosineljänneksittäin.

Sisäisen tarkastuksen organisaatio

Meillä on myös sisäisen tarkastuksen toiminto, joka itsenäisesti tarkastaa ja arvioi sisäisen valvontamme riittävyyttä ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus kuuluu talous- ja rahoitusjohtajan organisaatioon, ja se raportoi myös hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta. Sisäinen tarkastus saa kaikki toimivaltuutensa hallitukselta. Sisäinen tarkastus kohdistuu liiketoimintaan alueittain, liiketoiminnoittain ja toiminnoittain.

Sisäiselle tarkastukselle laaditaan vuosittain suunnitelma, jossa otetaan huomioon johdon kannanotot, keskeiset liiketoimintariskit ja ulkoiset tekijät. Suunnitelman hyväksyy tarkastusvaliokunta. Tarkastuksia tehdään liiketoiminnan eri osissa keskittyen toimipaikkatasoon, asiakastasoon, liiketoimintojen projektitasoon, IT-järjestelmien toteutukseen, IT-turvallisuuteen, toimintotasoon tai konsernitoimintojen tasoon. Jokaisen tarkastuksen tulokset raportoidaan johdolle tuoden esiin havaitut ongelmat, mahdolliset taloudelliset vaikutukset sekä toteuttavat korjaavat toimenpiteet. Sisäinen tarkastus ilmoittaa neljännesvuosittain sisäisen tarkastuksen suunnitelman toteuttamisen etenemisestä ja esittää valmistuneiden tarkastusten tulokset tarkastusvaliokunnalle.

Sisäinen tarkastus toimii tiiviissä yhteistyössä ethics and compliance -yksikön kanssa, jotta taloudellisia ongelmakohtia voidaan tarkastella eri kanavien valossa, ja silloin kun se on asianmukaista, Enterprise Risk Management -toimintomme kanssa varmistaaksemme, että tärkeimmät riskialueet arvioidaan tarkastuksen avulla.

Vuonna 2019 sisäisen valvonnan suunnitelma toteutettiin loppuun saakka, ja kaikkien tarkastusten tulokset raportoitiin johdolle ja tarkastusvaliokunnalle.

Lähipiiriliiketoimet

Määrittelemme ja seuraamme lähipiiriämme kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IAS 24) ja muiden soveltuvien säännösten mukaisesti. Ylläpidämme tietoa lähipiiristämme sekä seuraamme ja arvioimme lähipiiriliiketoimia. Pääsääntöisesti kaikki liiketoimet suoritetaan liiketaloudellisin perustein ja ne kuuluvat yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan. Poikkeuksellisissä tapauksissa, joissa näistä periaatteista poikettaisiin, yhtiö toimeenpanee erillisen prosessin lähipiirin määrittämiseksi ja asiaan kuuluvien hyväksyntien saamiseksi sisäisten ohjeiden ja soveltuvan sääntelyn mukaisesti.

Sisäpiirihallinnon pääpiirteet

Sisäpiirihallintomme perustuu soveltuvaan Euroopan unionin ja Suomen lainsäädäntöön ja muuhun sääntelyyn. Lisäksi Nokian hallitus on hyväksynyt Nokian sisäpiiriohjeen, jossa on määritelty koko Nokiaa koskevat säännöt ja käytännöt sen varmistamiseksi, että soveltuvia sääntöjä noudatetaan ja että sisäpiiritieto tunnistetaan ja sitä käsitellään asianmukaisella tavalla. Sisäpiiriohje koskee kaikkia Nokian työntekijöitä.

Johtotehtävissä toimivat henkilöt

Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenet on määritelty Nokian johtotehtävissä toimiviksi henkilöiksi. Johtotehtävissä toimivien henkilöiden sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden on ilmoitettava Nokialle ja Finanssivalvonnalle Nokian rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet. Nokia julkistaa liiketoimi-ilmoitukset.

Lisäksi Nokian sisäpiiriohjeen mukaan, johtotehtävissä toimivien henkilöiden on etukäteen hyväksytettävä Nokian rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet Corporate Legal -yksikön vetäjällä. On myös suositeltavaa, että Nokian rahoitusvälineillä tehtävät liiketoimet tehdään sellaisena aikana, jolloin markkinoilla oleva tieto on mahdollisimman täydellistä.

Suljettu ikkuna

Johtotehtävissä toimivia henkilöitä koskee osavuosikatsauksia ja tilinpäätöksiä edeltävä 30 kalenteripäivän suljettu ikkuna -ajanjakso, jota sovelletaan myös julkaisupäivään. Ajanjakson aikana johtotehtävissä toimivat henkilöt eivät saa käydä kauppaa Nokian rahoitusvälineillä.

Nokia on ulottanut suljetun ikkunan koskemaan myös erikseen nimettyjä taloudelliseen raportointiin osallistuvia henkilöitä, jotka toistuvasti osallistuvat osavuosikatsausten ja tilinpäätösten valmisteluun. Näille henkilöille ilmoitetaan henkilökohtaisesti asemastaan nimenomaisina taloudelliseen raportointiin osallistuvina henkilöinä.

Sisäpiirirekisterit

Nokia ei ylläpidä pysyvää sisäpiirekisteriä. Sisäpiiriläiset määritetään tapauskohtaisesti yksittäisiin hankkeisiin ja heille ilmoitetaan henkilökohtaisesti sisäpiiriasemasta. Hankekohtaiseen sisäpiirirekisteriin merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa Nokian rahoitusvälineillä ennen kuin hanke on päättynyt tai julkistettu.

Valvonta

Sisäpiirihallintomme vastaa muun muassa sisäpiiriasioihin ja kaupankäyntirajoituksiin liittyvästä sisäisestä viestinnästä, sisäpiirirekistereidemme luomisesta ja ylläpidosta, näihin liittyvän koulutuksen järjestämisestä sekä sisäpiirisääntöjen noudattamisen seurannasta.

Nokian sisäpiiriohjeen rikkomisesta on raportoitava Corporate Legal -yksikön vetäjälle. Nokian työntekijät voivat käyttää myös Nokian toimintaohjeissa mainittuja kanavia väitettyjen sisäpiiririkkomusten raportointiin.

Hallituksen ja johtokunnan osakeomistus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenten osakkeiden ja ADS-osaketalletustodistusten omistus 31.12.2019, jolloin hallituksen jäsenten hallussa oli yhteensä 2 496 107 Nokian osaketta ja ADS-osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,04 %:a liikkeeseenlasketuista osakkeistamme ja kokonaisäänimäärästä lukuun ottamatta Nokian hallussa olevia omia osakkeita.

Nimi	Osakkeet(1)	ADSs osaketalletus todistukset(1)
Risto Siilasmaa (Puheenjohtaja)	1 386 629
Sari Baldauf (varapuheenjohtaja)	114 697
Bruce Brown		144 835
Jeanette Horan	41 331
Edward Kozel	44 669	20 525
Elizabeth Nelson		88 239
Olivier Piou	295 575
Søren Skou	14 063
Carla Smits-Nusteling	57 755
Kari Stadigh	287 789

(1) Hallituspalkkioina saatujen osakkeiden ja ADS-osaketalletustodistusten lisäksi luvuissa ovat mukana myös muulla tavoin hankitut osakkeet ja ADS-osaketalletustodistukset. Optio-oikeudet tai muut sovellettavien SEC-sääntöjen perusteella omistetuiksi katsotut osakepalkkiot eivät ole mukana luvuissa. Hallituksen jäsenyydestä palkkiona saadut osakkeet ja ADS-osaketalletus-todistukset on eritelty Palkat ja palkkiot -osiossa sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Seuraavassa taulukossa on esitetty toimitusjohtajan ja muiden toimessa olevien johtokunnan jäsenten osakeomistus 31.12.2019, jolloin johtokunnan kaikkien jäsenten hallussa oli yhteensä 5 520 978 Nokian osaketta, jotka edustivat 0,10 %:a liikkeeseen lasketuista osakkeistamme ja kokonaisäänimäärästä lukuun ottamatta Nokian hallussa olevia omia osakkeita.

Nimi	Asema vuonna 2019	Osakkeet(1)	ADSs(1)
Rajeev Suri	Toimitusjohtaja	2 798 146
Nassib Abou-Khalil	Lakiasiainjohtaja	32 863
Basil Alwan	IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmän johtaja (Co-president)	206 333	81 000
Hans-Jürgen Bill	Henkilöstöjohtaja	261 742
Kathrin Buvac	Enterprise-liiketoimintaryhmän johtaja ja strategiajohtaja	147 570
Rick Corker	Asiakasliiketoimintaorganisaation johtaja	175 597
Joerg Erlemeier	Operatiivinen johtaja	136 833
Barry French	Markkinointijohtaja	302 789
Sanjay Goel	Global Services -liiketoimintaryhmän johtaja	175 963
Bhaskar Gorti	Nokia Software -liiketoimintaryhmän johtaja	269 698
Federico Guillén	Asiakasliiketoimintaorganisaation johtaja, EMEA ja APAC	194 767
Jenni Lukander	Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän johtaja	7 609
Sandra Motley	Fixed Networks -liiketoimintaryhmän johtaja	15 298
Kristian Pullola	Talous- ja rahoitusjohtaja	347 029
Sri Reddy	IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmän johtaja	171 150	100 000
Gabriela Styf Sjӧman	Strategiajohtaja	4 000
Tommi Uitto	Mobile Networks -liiketoimintaryhmän johtaja	27 364
Marcus Weldon	Teknologiajohtaja ja Nokia Bell Labsin johtaja	65 227

(1) Palkkioina saatujen osakkeiden lisäksi luvuissa ovat mukana myös muulla tavoin hankitut osakkeet ja ADS-osaketalletustodistukset. Optio-oikeudet tai muut sovellettavien SEC-sääntöjen perusteella omistetuiksi katsotut osakepalkkiot eivät ole mukana luvuissa. Lisätietoja palkkioista Palkat ja palkkiot -osiossa.

Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Nokian tilintarkastajana kunkin kolmen viimeisen tilikauden aikana, joista viimeisin päättyi 31.12.2019. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tilikaudeksi kerrallaan. Hallituksen tarkastusvaliokunta tekee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajan valinnasta tai uudelleenvalinnasta arvioituaan ehdotetun tilintarkastajan pätevyyden ja riippumattomuuden.

Seuraavassa taulukossa on esitetty PricewaterhouseCoopers Oy:lle palvelutyypeittäin vuosina 2019 ja 2018 suoritetut palkkiot:

milj. EUR	2019	2018
Tilintarkastuspalkkiot(1)	22,7	24,9
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot(2)	1,2	2,1
Verokonsultointipalkkiot(3)	1,9	1,8
Muut palkkiot(4)	–	0,2
Yhteensä	25,8	29,0

(1) Tilintarkastuspalkkiot koostuvat yhtiön konsernitilinpäätöksen ja yhtiön tytäryhtiöiden lakisääteisten tilinpäätösten vuosittaisesta tarkastuksesta maksetuista palkkioista.

(2) Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot koostuvat palkkioista, jotka on maksettu sellaisista varmennuspalveluista, jotka kohtuudella liittyvät yhtiön tilintarkastuksen suorittamiseen tai jotka riippumaton tilintarkastaja tavanomaisesti suorittaa. Näitä palveluita ovat mm. kirjanpito- ja raportointistandardeihin liittyvä konsultointi, veroraportointiin ja paikallisiin lakisääteisiin kirjanpitovaatimuksiin liittyvä konsultointi, yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin ja uudelleenjärjestelyihin liittyvät due diligence -tarkastukset, raportit liittyen lainasopimusten kovenantteihin, työntekijöiden kannustinjärjestelmien tarkastukset ja arviot sekä lainmukaisuusvalvontaan liittyvät tutkimukset ennen oikeudenkäyntiä ja lainmukaisuusohjelmat. Tilintarkastuspalkkioihin sisältyy myös muista tilintarkastuspalveluista maksettuja palkkioita. Tällaisia ovat palvelut, joita vain riippumaton tilintarkastaja voi kohtuudella tarjota, kuten tukikirjeiden (comfort letter) ja suostumusten antaminen lakisääteisten raportointien yhteydessä sekä viranomaisille toimitettavien asiakirjojen tarkastaminen.

(3) Verokonsultointipalkkioihin sisältyy palkkioita seuraavista toimista: (i) veroasioiden hoitaminen, mukaan lukien veroilmoitusten laatiminen ja erilaisten todistusten ja lomakkeiden antaminen viranomaisille ja konsultointi liittyen veroilmoituksiin ja avustaminen liittyen veroviranomaisten tiedusteluihin; tulleihin liittyvät tarkastukset ja neuvonanto; lainmukaisuuteen liittyvät arvioinnit, neuvonanto ja avustaminen liittyen muihin välillisiin veroihin; ja transaktiokuluanalyysit; (ii) palvelut liittyen verotarkastuksiin; (iii) henkilöverotukseen liittyvien asioiden hoitaminen (johtoon kuulumattomien työntekijöiden veroilmoitusten laatiminen ja jättäminen viranomaisille, avustaminen oleskelu-, työ- ja oleskelulupahakemusten ja verotuksellisen aseman selvittämisen yhteydessä); (iv) palvelut liittyen veroasioiden tekniseen ohjeistukseen; (v) palvelut liittyen siirtohinnoitteluun ja avustaminen veroselvitystodistuksissa; ja (vi) verokonsultointi ja -suunnittelu (neuvonanto koskien osakepohjaisia palkkioita, paikallisia työ- ja sosiaaliturvalakeja ja palkitsemisjärjestelmiä, sekä lyhytaikaisten ulkomaankomennusten veroseuraamuksia).

(4) Muihin palkkioihin sisältyy palkkioita liittyen yhtiöiden perustamisiin ja purkamisiin, väärinkäytösepäilyihin liittyviin selvityksiin, tietoturvallisuuteen, muihin konsultointipalveluihin ja satunnaisiin koulutuksiin sekä erinäisiin aineistoihin ja palveluihin.

Palkat ja palkkiot

Tässä osassa esitämme, kuinka hallinnoimme palkitsemista, palkitsemisperiaatteemme sekä kuinka niitä Nokiassa toteutetaan. Lisäksi esitämme palkitsemisraporttimme, jossa kerromme hallituksemme ja toimitusjohtajamme palkkiot erikseen sekä johtokuntamme palkkiot kokonaistasolla ilman toimitusjohtajaa vuonna 2019. Raportoimme johdon palkkiotiedot suomalaisen sääntelyn ja Yhdysvaltain arvopaperimarkkinaviranomaisen asettamien vaatimusten mukaisesti.

Pääkohdat

• Vuonna 2019 toimitusjohtajan palkat ja palkkiot laskivat 16 prosenttia 3 897 625 euroon johtuen alle tavoitetason jääneestä vuoden 2016 pitkän aikavälin tulospalkkiosta sekä tavoitteesta jääneestä vuoden 2019 lyhyen aikavälin tulospalkkiosta (39 % tavoitteesta) heijastaen liiketoiminnan suorituksen jäämistä tavoitteden alle. Suhtaudumme edelleen hyvin positiivisesti liiketoiminnan näkymiin, sillä 5G-toimintamme odotetaan jatkavan kasvuaan.
• Vuoden 2019 tulosperusteisen palkkio-ohjelman osalta suorituskautta pidennettiin kolmeen vuoteen osakkeenomistajilta saadun palautteen perusteella.
• Osakkeenomistajia pyydetään vahvistamaan Nokian palkitsemispolitiikka vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Politiikka on pysynyt melko muuttumattoman vuonna 2018 tehtyjen muutosten jälkeen. Kuulimme jälleen vuonna 2019 suurimpia osakkeenomistajiamme, jotka huomioivat vuonna 2018 tehdyt muutokset ja suhtautuivat myönteisesti vähäisiin teknisiin muutoksiin, joilla parannetaan palkitsemisen operatiivista joustavuutta seuraavan neljän vuoden aikana. Osakkeenomistajille esitettävä palkitsemispolitiikka on saatavilla verkkosivustollamme.
• Mikä tärkeää, meillä ei enää ole selittämätöntä palkkaeroa sukupuolten välillä, mikä tarkoittaa sitä, että naisille ja miehille maksetaan tasapuolisesti sekä markkinoiden ja heidän osaamisensa ja kokemuksensa mukaisesti. Nokialla oli vielä pieni historiallinen ero naisten ja miesten palkoissa, joten vuonna 2019 toteutimme aktiivisia toimenpiteitä ja poistimme sen. Jatkamme tilanteen seuraamista.
• Luotamme edelleen siihen, että liiketoimintamme ja ohjelmamme avulla voidaan saavuttaa osakkeenomistajiemme odottama tuotto. Palkitsemisohjelmillamme kannustetaan johtoa toteuttamaan haluttu strategia ja tulokset, palkitaan johtoa tuloksista sekä varmistetaan osakkeenomistajien ja työntekijöiden etujen yhdenmukaisuus ja avaintyöntekijöiden sitouttaminen.

Hallituksen henkilöstövaliokunnan puheenjohtajan tervehdys

Hyvät osakkeenomistajat

vuosi 2019 toi mukanaan hyvää ja huonoa, kun 5G lähti toden teolla lentoon ja tietyt liiketoimintamme suoriutuivat hyvin. Samalla kohtasimme myös haasteita operatiivisella tasolla Nokian liikevoiton ja rahavirran jäädessä alle tavoitteen. Tämä näkyi vaikutuksina osakekurssiimme. Liiketoiminnan kassahaasteet ja 5G-toiminnan edistämiseksi vaadittavat T&K-lisäinvestoinnit huomioiden hallitus päätti keskeyttää osingonjaon. Näin voidaan a) taata Nokian kyky lisätä 5G-investointeja, b) jatkaa kasvuinvestointeja yritysliiketoiminnan ja ohjelmistojen strategisille painopistealueille ja c) vahvistaa Nokian

kassa-asemaa. Hallitus odottaa osingonjaon jatkuvan, kun Nokian nettokassa-asema paranee noin kahteen miljardiin euroon.

Alle tavoitteen jäänyt suoritus heijastuu palkitsemisohjelmien tuloksissa. Vuoden 2019 lyhyen aikavälin tulospalkkio toimitusjohtajalle jää 39 prosenttiin tavoitteesta. Suhtaudumme edelleen hyvin positiivisesti liiketoiminnan näkymiin, sillä 5G-toimintamme odotetaan jatkavan kasvuaan, strategisilla Nokia Enterprise-, Nokia Softwareja IP Routing alueilla on saavutettu rohkaisevaa kehitystä ja Nokia Technologiesin menestys on jatkunut.

Osakkeenomistajia pyydetään vahvistamaan Nokian palkitsemispolitiikka vuoden 2020 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Vuoden 2019 palkitsemispolitiikka on pysynyt melko muuttumattoman vuonna 2018 tehtyjen muutosten jälkeen. Kuulimme jälleen vuonna 2019 suurimpia osakkeenomistajiamme, jotka huomioivat vuonna 2018 tehdyt muutokset ja suhtautuivat myönteisesti vähäisiin teknisiin muutoksiin, joilla parannetaan palkitsemisen operatiivista joustavuutta seuraavan neljän vuoden aikana. Päivitetty vuoden 2020 palkitsemispolitiikka tulee verkkosivustollemme saataville ennen varsinaista yhtiökokousta.

Liiketoiminta

Alle tavoitteen jääneeseen suoritukseen vaikuttivat markkinapaineet Kiinassa, 5G-toiminnan odotettua hitaampi kasvu sekä 5G:n tuotekehityshaasteet. IP Routingin, Nokia Enterprisen, Nokia Softwaren ja Nokia Technologiesin menestys ei riittänyt tasapainottamaan Mobile Access-liiketoiminnan haasteita

Strategia ja palkitseminen

Nokian palkitsemisfilosofian ytimessä on kaksi periaatetta:

• tuloksesta maksaminen ja työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen yhdenmukaistaminen; ja
• sen varmistaminen, että palkitsemisohjelmat ja politiikat tukevat strategian toteuttamista ja luovat pitkän aikavälin kestävää osakkeenomistaja-arvoa.

Keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä pyrimme kasvattamaan tulosta paremman kannattavuuden avulla ja kasvattamaan rahavarojamme jatkaaksemme osingon maksamista osakkeenomistajillemme sekä rahoittaaksemme investoinnit liiketoimintamme tulevaan kasvuun. Tämän tukemiseksi lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelmien mittarit keskittyvät liikevaihtoon, tulokseen ja rahavirtaan ja pitkän aikavälin tulospalkkio-ohjelmat arvon luomiseen osakkeenomistajille (mitattuna absoluuttisena osakkeenomistajan kokonaistuottona).

Valiokunta käsitteli tulospalkkiojärjestelmiemme kannustavuutta ympäristövastuullisuuteen ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyvien painopistealueiden toteutumisessa. Näkemyksemme mukaan näitä keskeisiä painopistealueita edistetään painottamalla pitkän aikavälin tulospalkkioiden osakekurssielementtiä, joka on merkittävä tekijä ylemmän johdon palkitsemiskokonaisuudesta. ESG-aloitteiden vaikutukset tapaamme toteuttaa liiketoimintaa ovat monimutkaisia, eikä mikään yksittäinen ESG-mittari määritä liiketoimintaamme sellaisenaan. Näin ollen hallitus katsoo, että Nokian ylempi johto on oikea taho käsittelemään näitä asioita yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa. Tarkemman käsityksen Nokian ESG-ohjelman laajuudesta ja syvyydestä saa Nokian People & Planet -raportista.

Yhteydenpito osakkeenomistajiin

Vuoden 2019 aikana tapasimme suurimpia osakkeenomistajiamme kuullaksemme näiden näkemyksiä palkitsemiskäytännöistämme ja ohjelmistamme ja niihin liittyvästä raportoinnista. Olemme ottaneet kyseiset näkemykset huomioon sekä vuoden 2020 tulospalkkio-ohjelmiin liittyvissä toimenpiteissä että palkitsemispolitiikassa, joka esitellään osakkeenomistajille varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Palkat ja palkkiot jatkoa

Vuoden 2019 palkkiorakenne

Vuonna 2019 palkkiojärjestelyihin tehtiin muutoksia kahdella keskeisellä osa-alueella, jotta ne vastaisivat paremmin tahtotilaamme ja jotta ylemmän johdon edut olisivat entistä yhdenmukaisemmat osakkeenomistajiemme edun kanssa.

Kolmen vuoden suorituskausi

Suorituksen arviointimenetelmiksi muutettiin vuonna 2018 markkinaosuus, osakekohtainen tulos ja vapaa rahavirta, ja vuonna 2019 päätettiin, että ohjelman arviointijaksoa pidennetään kolmeen vuoteen vuoden 2019 suoriteperusteisten osakepalkkioiden osalta, jotka perustuvat tilikausien 2019–2021 suoritukseen.

Muutokset toimitusjohtajan palkitsemisessa

Toimitusjohtajan palkitsemisen kokonaistavoite vuodelle 2019 nousi 2 %, mikä oli hänelle ensimmäinen kokonaistavoitteen korotus tammikuun 2016 jälkeen. Osana toimenpidettä muutimme myös palkitsemiskokonaisuutta yli 85 %:iin kasvaneen tulosperusteisen osuuden pienentämiseksi. On huomioitava, että vaikka toimitusjohtajalle mahdollisesti maksettavien palkkioiden määrä kasvoi, noin 80 % palkkioista on suorassa yhteydessä yhtiön tuloksiin, mikä johti toimitusjohtajan todellisten palkkioiden laskuun.

Vuoden 2019 palkitsemisen lopputulokset

Toimitusjohtajan saamat palkat ja palkkiot laskivat kokonaisuudessaan 3 897 625 euroon eli yli 16 % vuoteen 2018 verrattuna suorana seurauksena yhtiön suorituksesta.

• Lyhyen aikavälin tulospalkkio oli pienempi eli 637 163 euroa (39 % tavoitepalkkiosta) heijastaen haastavaa vuotta.
• Pitkän aikavälin tulospalkkio oli pienempi eli 1 841 843 euroa (46,25 % tavoitteesta) tilikausien 2016 ja 2017 suoritukseen perustuen.

Toimitusjohtajalle maksettiin myös viimeinen erä vuonna 2016 myönnetystä erityisestä pitkän aikavälin tulospalkkiosta, jonka tavoitteena on kannustaa Alcatel-Lucentin hankinnan synergioiden saavuttamiseen. Palkkio maksettiin Nokian osakkeina, joten vaikka osakkeiden määrä ei ole muuttunut, palkkion arvo on laskenut Nokian osakkeen kurssilaskun myötä.

Osakeomistusvaatimus

Toimitusjohtajan on omistettava vähintään kolme kertaa peruspalkkansa verran Nokian osakkeita, ja tällä hetkellä hän ylittää tämän vaatimuksen huomattavasti. Suri omistaa tällä hetkellä 2 951 551 Nokian osaketta. Näistä osakkeista Suri on hankkinut vuodesta 2016 lähtien yli miljoona osaketta niiden osakkeiden lisäksi, jotka hän on saanut osana Nokian tulospalkkio-ohjelmia. Surin tulosperusteiset palkkiot ja oma osakeomistus merkitsevät, että hänen intressinsä ovat hyvin linjassa osakkeenomistajien etujen kanssa.

Katse vuoteen 2020

Palkkiorakenteeseen vuosina 2018 ja 2019 tehdyt muutokset sekä suorituskriteerien tarkistaminen vuodelle 2020 ovat yhdenmukaistaneet toimitusjohtajan palkitsemista oikean vertailuryhmän, liiketoiminnan strategisten tarpeiden sekä sijoittajien odotusten kanssa. Tulospalkkioihin vuodelle 2020 tehdyt muutokset keskittyvät selkeästi rahavirran ja kannattavan liiketoiminnan edistämiseen, ja uskomme, että tulospalkkio-ohjelmiimme sisältyvien toimenpiteiden menestyksekäs toteutus johtaa toivottuihin pitkän aikavälin tuloksiin Nokian hyväksi. Markkinamme ovat edelleen haasteelliset, mutta panostaminen toiminnan suunnitelmallisuuteen ja kasvun edistämiseen esimerkiksi Nokia Enterprise-, Nokia Software- ja IP Routing toiminnoissa kantaa vielä hedelmää ratkaistessamme 5G-ympäristön haasteita.

Palkitsemispolitiikka

Vaikka vuoden 2019 tulokset ovat olleet pettymys, nykyinen politiikkamme on varmistanut johdon palkitsemisen yhdenmukaisuuden yhtiön suorituksen kanssa. Vuodelle 2020 esitetty palkitsemispolitiikka on hyvin samankaltainen kuin nykyinen politiikka, ja se esitetään varsinaiselle yhtiökokoukselle. Toivon, että annatte sille tukenne.

Lyhyen ja pitkän aikavälin tulospalkkiot vuonna 2020

Vuoden 2020 tulospalkkio-ohjelmamme ovat seuraavan rakenteen mukaisia:

Kestävän arvon luominen – pitkän aikavälin tulospalkkio

Absoluuttinen osakkeenomistajan kokonaistuotto 100 %

Painopiste osakekurssin nostamisessa ja osingon palauttamisessa

Strategisen suunnitelman mukaisten seuraavan vuoden tavoitteiden toteuttaminen – lyhyen aikavälin tulospalkkio
Liikevaihto 20 %	Liikevoitto 40 %	Vapaa rahavirta 40 %
Vuosisuun nitelman mukaisen liikevaihdon	Vuosisuunnitelman mukaisen kannat tavuuden	Suunnitellun vuotuisen vapaan rahavirran to-teuttaminen

Vuoden 2020 pitkän aikavälin tulospalkkio perustuu suoritukseen kolmivuotisen kauden aikana erääntyen vuonna 2023. Mittarina on absoluuttinen osakkeenomistajan kokonaistuotto. Tätä mittaria käyttämällä kannustamme johtoa toteuttamaan liiketoiminnan toivotut tulokset sekä tukemaan osingon palautusta.

Vuoden 2018 pitkän aikavälin tulospalkkiona maksetaan 56,82 % tavoitepalkkiosta perustuen liikevaihtoon ja osakekohtaiseen tulokseen liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen tilikausista 2017 ja 2018 muodostuvan suorituskauden aikana. Osakkeet erääntyvät maksettavaksi 1.1.2021. Vuoden 2018 ohjelma oli kaksivuotisten suorituskausien ohjelmista viimeinen.

Tulospalkkioihin vuodelle 2020 tehdyt muutokset merkitsevät, että lyhyen aikavälin tulospalkkiot keskittyvät vastedes enemmän liikevoittoon ja rahavirtaan ja pitkän aikavälin tulospalkkiot osakekurssin nostamiseen ja osingon palauttamiseen.

On laiha lohtu, että tulospalkkio-ohjelmiemme maksut olivat tänä vuonna pienemmät yhtiön suorituksesta johtuen, mutta on rauhoittavaa tietää, että johdon, työntekijöiden ja osakkeenomistajien etujen välillä on yhdenmukaisuutta. Painopisteemme on edelleen yhtiön suorituksen parantamisessa ja osakkeenomistajien odottamien tuottojen saavuttamisessa. Jatkamme työtä sen varmistamiseksi, että palkitsemisohjelmamme kannustavat johtoa asianmukaisesti strategian toteuttamisessa ja että osakkeenomistajien ja johdon edut ovat jatkossakin yhdenmukaiset. Lisäksi pyrimme edelleen lisäämään palkitsemisohjelmiimme ja käytäntöihimme liittyvää avoimuutta ja ymmärrystä sekä jakamaan analyysimme niiden vaikuttavuudesta. Teemme töitä selkeyttääksemme palkitsemiseen liittyvää raportointia ja jatkaaksemme dialogia osakkeenomistajien kanssa, ja odotamme yhteistyötä teidän, osakkeenomistajiemme, kanssa, kun siirrymme uuteen aikakauteen Suomessa ja Euroopassa osakkeenomistajien osallistuessa johdon palkitsemisesta päättämiseen.

Bruce Brown, Puheenjohtaja, Henkilöstövaliokunta

Yleiskatsaus toimitusjohtajan palkitsemiseen

Elementti	1.1-31.12.2020, edellyttää erikseen julkistettavan palkitsemispolitiikan esittämistä vuoden 2020 varsinaiselle yhtiökokoukselle.	1.1-31.12.2019
Peruspalkka	1 300 000 euroa	1 300 000 euroa
Lyhyen aikavälin	Tavoitepalkkio: 125 % peruspalkasta	Tavoitepalkkio: 125 % peruspalkasta
tulospalkkio(1)	Vähimmäistaso 0 % peruspalkasta	Vähimmäistaso 0 % peruspalkasta
	Enimmäistaso 281.25 % peruspalkasta	Enimmäistaso 281.25 % peruspalkasta
	Suorituskriteerit:	Suorituskriteerit:
	■ 100 % Nokian tuloskortti	■ 80 % Nokian tuloskortti
	– 20 % liikevaihto	– ⅓ liikevaihto
	– 40 % liiketulos	– ⅓ liiketulos
	– 40 % vapaa rahavirta	– ⅓ vapaa rahavirta (poislukien uudelleenjärjestelyt)
	Näissä tavoitteissa saavutetut tulokset kerrotaan	■ 20% henkilökohtaiset strategiset tavoitteet
	liiketoiminnan tulosta koskevalla kertoimella (liiketulos), joka on ratkaiseva mittari.	Näissä tavoitteissa saavutetut tulokset kerrotaan liiketoiminnan tulosta koskevalla kertoimella (liiketulos), joka on ratkaiseva mittari.
Pitkän aikavälin	Tavoitepalkkio: 200% peruspalkasta (2 600 000 euroa)	Tavoitepalkkio: 200 % peruspalkasta (2 600 000 euroa)
tulospalkkiot (Tulosperusteinen	Vähimmäistaso 0 % peruspalkasta	Vähimmäistaso 0 % peruspalkasta
osakepalkkio	Enimmäistaso 400 % peruspalkasta(2)	Enimmäistaso 400 % peruspalkasta(2)
ohjelma) (1)	Suorituskriteeri: Absoluuttinen osakkeenomistajan	Suorituskriteerit:
	kokonaistuotto	■ Markkinaosuus
		■ Osakekohtainen tulos
		■ Vapaa rahavirta
Eläkemaksut	Maksut lakisääteiseen TyEL -eläkejärjestelmään Suomessa.	Maksut lakisääteiseen TyEL -eläkejärjestelmään Suomessa.
Luontoisedut ja liikkuminen	Liikkumiseen liittyvät edut, henki- ja kriittiseen sairastumiseen liittyvät vakuutukset ja henkilökohtainen sairaskuluvakuutus.	Liikkumiseen liittyvät edut, henki- ja kriittiseen sairastumiseen liittyvät vakuutukset ja henkilökohtainen sairaskuluvakuutus.
Tavoitepalkkio kokonaisuudessaan	7 541 000 euroa	7 541 000 euroa
Osakeomistus vaatimus	Tavoite: kolme kertaa peruspalkka Tavoite (määrä): 3 900 000 euroa	Tavoite: kolme kertaa peruspalkka Tavoite (määrä): 3 900 000 euroa

(1) Liikevaihtoa, liikevoittoa ja osakekohtaista tulosta koskevat tunnusluvut eivät sisällä Alcatel Lucent -hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien

hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä. (2) Pitkän aikavälin tulospalkkion enimmäismaksu on 200 % myönnetystä määrästä. Tavoitepalkkion tasolla, joka on 200 % peruspalkasta tämä voisi johtaa enimmäismaksuun, joka on 400 % peruspalkasta jos osakekurssin muutoksia ei oteta huomioon.

Palkitsemispolitiikka 2019

Tässä osiossa kuvaamme vuonna 2019 voimassa ollutta toimitusjohtajaa ja hallitusta koskevaa palkitsemispolitiikkaamme.

Lähestymme ensimmäistä palkitsemispolitiikan esittämistä vuoden 2020 varsinaiselle yhtiökokoukselle ja julkaisemme internetsivuillamme uuden 2020 palkitsemispolitiikkaamme osana varsinaisen yhtiökokouksen asiakirjoja. Tätä palkitsemispolitiikkaa, joka sisältää vain vähäisiä muutoksia vuoden 2019 politiikkaan verrattuna, sovelletaan toimitusjohtajaan ja hallitukseen. Voimassa olevan käytännön mukaisesti, osakkeenomistajat päättävät vuosittain hallituksen palkkioista.

Alla kuvaamme erikseen myös johtokuntamme, pois lukien toimitusjohtaja, palkitsemiseen liittyviä periaatteita.

Vaikka olemme suomalainen yhtiö, kilpailemme teknologiatoimialan osaajista globaalilla markkinalla. Politiikkaa luodessamme otamme huomioon osakkeenomistajien näkökannat ja yhtiön tarpeet houkutella, sitouttaa ja motivoida henkilöitä, joilla on Nokian johtamiseen tarvittava osaaminen ja kokemus. Otamme huomioon myös yhtiön tuloksen ja soveltuvin osin henkilöt silloin kun arvioimme mahdollisia muutoksia markkinakäytännöissä ja olosuhteissa sekä työntekijöillemme yleensä maksetut palkkiot.

Hallitus seuraa säännöllisesti tulospalkkio-ohjelmissamme käytettyjä mittareita varmistaakseen, että ne ovat yhdenmukaisia ja tukevat yhtiön strategiaa.

Palkat ja palkkiot jatkoa

Liikevaihtoa, liikevoittoa ja osakekohtaista tulosta koskevat tunnusluvut, joihin tässä politiikassa viitataan, eivät sisällä Alcatel Lucent -hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajan vuoden 2019 palkitsemisrakenteen pääasialliset elementit esitetään seuraavassa taulukossa.

Element	Tarkoitus	Toteutus	Mahdollisuus
Peruspalkka	Maksaa kilpailukykyistä peruspalkkaa, jolla voidaan	Peruspalkkaa tarkastellaan vuosittain ja tarkastelussa otetaan huomioon useita tekijöitä kuten:	Palkankorotukset tehdään työntekijöiden palkkojen korotusten ja Nokian
	houkutella ja sitouttaa paras henkilö, jolla on	■ yhtiön ja henkilön suoritus	vertaisryhmän muutosten kontekstissa. Muutokset eivät perustu pelkästään
	liiketoimintojemme	■ ulkoisen verrokkiryhmän palkitseminen	parantuneeseen suoritukseen, vaan myös
	johtamiseen vaadittava osaaminen, taidot	■ muutokset henkilökohtaisissa vastuissa	pätevyyden ja osaamisen lisääntymiseen, kuten kenellä tahansa Nokian työntekijällä.
	ja kokemus.	työntekijöiden palkkojen korotukset Nokiassa ja paikallisella markkinalla.
Lyhyen	Kannustaa ja palkita	Lyhyen aikavälin tulospalkkiot perustuvat suoritukseen	Vähimmäistaso 0 % peruspalkasta.
aikavälin tulospalkkiot	vuosittaisten liiketoimintasuunnitelman	suhteessa yhdeksi vuodeksi asetettuihin tavoitteisiin ja ne maksetaan rahana.	Tavoitetaso 125 % peruspalkasta.
	mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta.	Lyhyen aikavälin tulospalkkioiden tavoitteet asetetaan vuoden alussa ulkopuolisten analyytikkojen odotusten ja vuosisuunnitelman puitteissa valiten mittareita, jotka yhdistyvät Nokian strategian toteuttamiseen. Suoritusta arvioidaan vuoden lopussa.	Enimmäistaso 281,25 % peruspalkasta.
		Lyhyen aikavälin tulospalkkioihin sovelletaan takaisinperintäehtoja (ks. alla).
Pitkän	Palkita kestävästä, pitkän	Vuosittaiset pitkän aikavälin tulospalkkiot	Vähimmäistaso 0 % peruspalkasta.
aikavälin tulospalkkiot	aikavälin suorituskyvystä, yhdistää toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien edut sekä edistää sitoutumista.	myönnetään tulosperusteisina osakepalkkioina ja ne maksetaan pitkän aikavälin tavoitteiden	Tavoitetaso 200 % peruspalkasta.
		saavuttamisesta.	Enimmäistaso 400 % peruspalkasta.
		Tavoitteet asetetaan Nokian pitkän aikavälin suunnitelmien ja analyytikkojen ennusteiden perusteella varmistaen, että ne ovat sekä vaativia että motivoivia.	Henkilöstövaliokunta voi harkintansa mukaan myöntää kaksi kertaa tätä suurempia palkkioita erityistilanteissa, kuten rekrytoinnin, merkittävien
		Pitkän aikavälin tulospalkkioihin sovelletaan takaisinperintäehtoja (ks. alla).	vastuumuutosten, merkittävien strategiamuutosten tai vastaavien tilanteiden yhteydessä. Tällaiset päätökset perustellaan päätöksen hetkellä.
Luontoisedut	Houkutella, sitouttaa ja suojata toimitusjohtajaa.	Tarjotaan samat luontoisedut kuin työntekijöille yleisesti kyseisessä maassa. Lisäksi voidaan tarjota turvallisuuteen liittyviä etuja.	Luontoisedun arvo on sen aiheuttama kustannus yhtiölle.
Siirtyminen ja liikkuvuus	Tukea kansainvälistä liikkuvuutta ja varmistaa, että oikea henkilö on liiketoiminnan vaatimusten suhteen oikeassa paikassa.	Tukea voidaan tarjota siirtymisestä ja muualla kuin kotimaassa tehtävästä liiketoiminnan tarpeista johtuvasta työstä syntyvien ylimääräisten kulujen kattamiseen. Liikkuvuuskäytäntöjen avulla tuetaan henkilön ja hänen huollettaviensa muuttoa tai kohtuullisia työmatkakustannuksia.	Edut ovat markkinakohtaisia eivätkä ne ole korvausta tehtävän suorittamisesta, vaan niiden tarkoitus on kattaa kotimaan ulkopuolelle muuttamisesta aiheutuvia kustannuksia ja ylimääräistä taakkaa.
Eläkeoh jelmat	Mahdollistaa turvattu eläkkeelle siirtyminen.	Eläkeikä ja eläkkeet ovat sijaintimaan käytännön mukaiset; Suomessa tämä tarkoittaa lakisääteistä TyEL-eläkejärjestelmää.	Suomen lainsäädännön mukaan Nokia on velvollinen suorittamaan TyEL-eläkejärjestelmän mukaisia maksuja toimitusjohtajan osalta. Tällaisia maksuja
		TyEL-järjestelmässä peruspalkka, tulospalkkiot ja muut verolliset palkanlisät sisällytetään eläkkeen perustana oleviin tuloihin, mutta osakkeisiin sidotuista suunnitelmista saatuja tuloja ei sisällytetä.	voidaan luonnehtia maksupohjaisiksi eläkemaksuiksi. Niiden määrä ilmoitetaan palkkioraportissa.
		Suomessa ei tarjota lisäeläkejärjestelyjä.

Toimitusjohtajan palkkioraketeen vaihteluväli

Alla oleva kuva havainnollistaa toimitusjohtajan palkkiorakennetta minimi-, tavoite- ja enimmäismäärän toteutuessa.

Toimitusjohtajan palkkiorakenteen vaihteluväli (milj. EUR)

Peruspalkka

Lyhyen aikavälin tulospalkkio

Pitkän aikavälin tulospalkkio

Osakeomistusvaatimus

Nokian mukaan on toivottavaa, että sen ylin johto omistaa Nokian osakkeita yhdenmukaistaakseen intressinsä osakkeenomistajien kanssa ja taatakseen, että johdon päätökset ovat yhtiön pitkän aikavälin edun mukaisia. Osakeomistukseen liittyvän ohjeemme mukaan toimitusjohtajan on omistettava vähintään kolme kertaa peruspalkkansa verran Nokian osakkeita. Toimitusjohtajan on viiden vuoden kuluessa nimityksestään kyseiseen tehtävään hankittava mainittu osakeomistus.

Palkkiot rekrytoinnissa

Toimintatapamme rekrytoinnissa on tarjota palkkiokokonaisuus, joka on riittävä houkuttelemaan, sitouttamaan ja motivoimaan henkilön, jolla on oikea osaaminen tarjolla olevaan tehtävään. Tarjouksemme voidaan olettaa olevan linjassa yllä kuvatun viitekehyksen kanssa.

Toisinaan saatamme tarjoutua lunastamaan palkkioita, jotka ehdokkaalla oli ennen Nokiaan siirtymistä, mutta jotka raukesivat hänen lähtiessään edellisen työnantajansa palveluksesta. Tällaisten palkkioiden mahdollinen arvo ja ajoitus arvioidaan huolellisesti ottaen huomioon kyseisiin palkkoihin liittyvät ehdot ja ehtojen toteutumisen todennäköisyys.

Takaisinperintä

Toimitusjohtajaamme sovelletaan takaisinperintään liittyvää toimintatapaa, jonka mukaan taloudellisessa tuloksessa oleva oikaistava virhe voi johtaa sellaisen aiemman suorituksen takaisinperintään, joka perustui sittemmin olennaisesti oikaistulle tulokselle. Takaisinperittävässä määrässä ja siihen soveltuvan ajan määrittämisessä otetaan huomioon virheen olosuhteet ja kesto. Siinä tapauksessa, että oikaistava virhe olisi vahinko, edellisen kolmen vuoden aikana tehdyt maksut voivat tulla takaisinperinnän piiriin henkilöstövaliokunnan harkinnan mukaan.

Työsuhteen päättyessä maksettavat korvaukset

Työsuhteen päättyessä maksettava korvaus määritellään paikalliseen sääntelyyn perustuvien oikeudellisten ohjeiden, maan toimintatapojen, sopimusvelvoitteiden sekä soveltuvien tulospalkkio- ja etuohjelmien sääntöjen perustella. Toimitusjohtajan voimassaolevat irtisanomisehdot on kuvattu kohdassa "Toimitusjohtajan irtisanomisehdot".

Määräysvallan muuttumiseen liittyviä järjestelyjä tarjotaan hyvin rajoitetusti ja ne perustuvat siihen, että sekä tietty määräysvallan muutos että henkilön työsopimuksen päättäminen tulee tapahtua, jotta järjestelyn mukaiset korvaukset tulevat maksettavaksi.

Hallitus

Hallituksen nimitysvaliokunta tarkastelee ajoittain hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkiotasoja sellaisissa yhtiöissä, jotka kooltaan ja liiketoiminnan monimuotoisuudeltaan vastaavat Nokiaa taatakseen, että Nokian hallituksen jäsenillä on tarvittavat monipuoliset taidot ja kokemus osakkeenomistajien arvonmuodostuksen maksimoimiseksi.

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen puheenjohtajan ja jäsenten palkkioista. Viimeisin hallituksen puheenjohtajan palkkion muutos tapahtui vuonna 2008. Hallituksen jäsenten vuosipalkkioita muutettiin viimeksi vuonna 2016 ja sitä ennen vuonna 2007. Hallituksen palkitsemisen rakenne kuluvalle toimikaudelle on esitetty alla.

Palkkiot	Palkkiot koostuvat vuosipalkkioista ja kokouspalkkioista.
	Noin 40% vuosipalkkiosta maksetaan Nokian osakkeina, jotka ostetaan markkinoilta hallituksen jäsenten lukuun tai vaihtoehtoisesti antamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Loput palkkiosta maksetaan rahana, josta suurin osa käytetään palkkiosta syntyvien verojen kattamiseen.
	Kokouspalkkiot maksetaan rahana.
	Hallituksen puheenjohtajalle ei makseta kokouspalkkioita.
Palkkio ohjelmat	Toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu yhtiön kannustinohjelmiin eivätkä saa tulosperusteisia osakepalkkioita, ehdollisia osakepalkkioita tai muita osakepohjaisia tai muuttuvia korvauksia tehtävistään hallituksen jäseninä.
Eläke	Toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian eläkeohjelmiin.
Osakeomistus vaatimus	Hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki hallituksen jäsenyydestä palkkiona kolmen ensimmäisen hallitusvuotensa aikana saamansa Nokian osakkeet jäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta sellaisia osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuneet kulut, mukaan lukien verot).
Muut	Hallituksen jäsenille korvataan matka- ja majoituskulut sekä muut välittömästi hallitus- ja valiokuntatyöstä aiheutuneet kulut. Kulut korvataan rahana.

Palkat ja palkkiot jatkoa

Hallituksen jäsenten palkkiot muodostuvat seuraavasti toimikaudelta, joka alkoi 21.5.2019 pidetystä varsinaisesta yhtiökokouksesta ja päättyy vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä:

Vuosipalkkio	EUR
Hallituksen puheenjohtaja	440 000
Hallituksen varapuheenjohtaja	185 000
Hallituksen jäsen	160 000
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	30 000
Tarkastusvaliokunnan jäsen	15 000
Henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja	30 000
Teknologiavaliokunnan puheenjohtaja	20 000
Kokouspalkkio(1)	EUR
Mannerten välistä matkustamista edellyttävä kokous	5 000
Mantereen sisäistä matkustamista edellyttävä kokous	2 000

(1) Maksetaan enintään seitsemältä kokoukselta toimikauden aikana. Hallituksen puheenjohtajalle ei makseta kokouspalkkioita.

Palkitsemisraportti

Palkitsemisraportti on laadittu Nokiaan tilikaudelta 2019 sovellettavien säännösten mukaisesti ja sisältää tiedot toimitusjohtajan ja hallituksen palkkioista 1.1.–31.12.2019. Lisäksi kuvaamme alla johtokuntamme, pois lukien toimitusjohtaja, palkitsemista. Liikevaihtoa, liikevoittoa ja osakekohtaista tulosta koskevat tunnusluvut, joihin palkitsemisraportissa viitataan, eivät sisällä Alcatel Lucent -hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Toimitusjohtaja

Alla oleva taulukko esittää toimitusjohtajan vuosina 2019 ja 2018 saamat palkkiot. Pitkän aikavälin tulospalkkioiden maksut kuvastavat todellisia maksuja kyseisinä vuosina. Maksut ovat seurausta Nokian vuoden 2016 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman maksamisesta vuonna 2019 (vertailuluku sisältää vuoden 2015 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman maksamisen vuonna 2018) sekä erityisestä Alcatel Lucentin hankintaan liittyvien synergiahyötyjen toimittamiseen liittyvästä pitkän aikavälin kannustinpalkkiosta, joka maksetaan kolmessa erässä vuosina 2017, 2018 ja 2019.

Yhteensä	3 897 625	4 651 009
Muut palkkiot(2)	118 619	129 721
Pitkän aikavälin tulospalkkio	1 841 843	2 597 426
Lyhyen aikavälin tulospalkkio(1)	637 163	873 862
Peruspalkka	1 300 000	1 050 000
EUR	2019	2018

(1) Lyhyen aikavälin tulospalkkiot kuvastavat tilikaudella ansaittuja palkkioita, jotka maksetaan seuraavan vuoden huhtikuussa.

(2) Muut palkkiot sisältävät 48 049 euron asumisedun (45 890 euroa vuonna 2018), 16 813 euroa matkustusavustusta (35 454 euroa vuonna 2018), 16 826 euroa veropalveluista (12 230 euroa vuonna 2018) ja 36 931 euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettajasta (36 147 euroa vuonna 2018).

Toimitusjohtaja kuuluu lakisääteiseen suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, joka on maksuperusteinen eläkejärjestelmä. Vuonna 2019 maksut TyEL-eläkejärjestelmään olivat 353 846 euroa (312 607 euroa vuonna 2018).

Lyhyen aikavälin tulospalkkio

Toimitusjohtajan vuoden 2019 lyhyen aikavälin tulospalkkioiden viitekehys perustui kolmeen ydinkriteeriin: liikevaihtoon, liikevoittoon ja vapaaseen rahavirtaan.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin tulospalkkiot perustuvat keskeisten taloudellisten ja muiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseen yllä kuvatun mukaisesti. Maksettava palkkio määritetään kertomalla näissä tavoitteissa saavutetut tulokset liiketoiminnan tulosta koskevalla kertoimella, joka toimii useimpien työntekijöiden tapauksessa kannustinohjelman rahoitustekijänä.

Lyhyen aikavälin tulospalkkioiden tavoitteet ja saavutukset heijastivat haastavaa markkinaa, mutta myös liiketoiminnan operatiivista kestävyyttä. Nokian vuoden 2019 suorituksen mukaisesti toimitusjohtajan lyhyen aikavälin tulospalkkio oli 637 163 euroa tai 39 % tavoitteesta, mikä heijasti tavoitetason ylittänyttä suoritusta liikevaihdon suhteen, mutta alle tavoitetason suoriutumista liikevoiton ja vapaan rahavirran suhteen. Suoriutuminen kullakin lyhyen aikavälin tulospalkkion osa-alueella oli seuraava:

Kriteeri		Paino Tavoite milj. EUR	Suoritus
Liikevaihto	27 %	22 748	100.56 %
Liikevoitto	27 %	2 423	34.92 %
Vapaa rahavirta	27 %	1 028	25.00 %

Pitkän aikavälin tulospalkkio

Vuoden 2016 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma, jonka maksukerroin oli 46,25 % tavoitemäärästä maksettiin vuonna 2019 ja ohjelman arvo toimitusjohtajalle oli 1 618 530 euroa. Ohjelma perustui tilikausien 2016 ja 2017 suoritukselle.

Vuonna 2016 toimitusjohtajalle myönnettiin osakepalkkio, jonka maksaminen oli ehdollinen Nokian ja Alcatel Lucentin yhdistymiseen liittyvien ennalta asetettujen ja vaativien suoritustavoitteiden saavuttamisesta. Tämä osakepalkkio tulee maksuun kolmessa saman suuruisessa erässä, joista viimeinen maksettiin vuonna 2019 ja jonka arvo oli 223 313 euroa.

Vuonna 2019 toimitusjohtajalle myönnettiin seuraavat Nokian osakepalkkiojärjestelmän mukaiset osakepalkkiot:

Osakepalkkio(1)	Myönnetty määrä	Käypä arvo myöntämispäivänä (EUR)	Myöntämispäivä	Maksuun oikeuttava päivä
Tavallinen tulosperusteinen osakepalkkio	650 699	2 627 002	3.7.2019	1.1.2022

(1) Vuoden 2019 tulosperusteisella osakepalkkio-ohjelmalla on kolmevuotinen taloudellisiin tavoitteisiin perustuva suorituskausi. Suorituksen jäädessä alle kynnystason, toimitusjohtaja ei ole oikeutettu vähimmäismaksuun. Enimmäismäärä 200 % maksettaisiin, mikäli kaikkien suoritustavoitteiden osalta saavutetaan enimmäistaso. Maksuun tulemisen edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen yhtiössä.

Osakeomistus

Osakeomistukseen liittyvän ohjeemme mukaan toimitusjohtajan on omistettava vähintään kolme kertaa peruspalkkansa verran Nokian osakkeita, jotta varmistetaan toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien etujen yhteensovittaminen pitkällä aikavälillä. Osakeomistusvaatimus on täyttynyt.

Yhteensä	4 641 043	15 315 442
Nokian osakepalkkio-ohjelmien nojalla tulevaisuudessa maksuun tulevat osakkeet(3)	1 689 492	5 575 323
toimitetut osakkeet(2)	153 405	506 237
Maksuun tulleet vuoden 2017 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman nojalla 13.2.2020
Omistetut osakkeet 31.12.2019	2 798 146	9 233 882
	Yksikköä	Arvo(1) (EUR)

(1) Arvo perustuu Nokian osakkeen 3,30 euron päätöskurssiin Nasdaq Helsingissä 30.12.2019.

(2) Toimitettaessa osakkeiden arvo perustui Nokian osakkeen 3,99 euron päätöskurssiin Nasdaq Helsingissä 13.2.2020, jolloin toimitettujen osakkeiden arvo oli 612 086 euroa. Toimitettava osakemäärä määräytyy sen jälkeen, kun verot on vähennetty osakkeina toimitusjohtajalle maksuun tulleiden osakkeiden kokonaismäärästä.

(3) Edustaa vielä maksuun tulemattomien osakepalkkioiden määrää 31.12.2019 mukaan lukien vuoden 2018 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman maksukerroin ja pois lukien vuoden 2017 ehdollinen osakepalkkio-ohjelma, joka tuli maksuun 1.1.2020.

Toimitusjohtajan irtisanomisehdot

Tämän hetkiset toimitusjohtajasopimuksen irtisanomisehdot määrittelevät sopimuksen päättymisen vaihtoehtoja ja niihin liittyviä korvauksia seuraavasti:

Sopimuksen päättäjä	Syy	Irtisanomisaika	Korvaus
Nokia	Toimitusjohtajasta johtuva	–	Toimitusjohtaja ei ole oikeutettu ylimääräisiin palkkioihin ja tehtävien päättymisen jälkeen hän menettää kaikki osakepalkkionsa, jotka eivät vielä oikeuta suoritukseen.
Nokia	Muusta kuin toimitusjohtajasta johtuva	Enintään 18 kuukautta	Toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan enintään 18 kuukaudelta (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon tulospalkkion) ja tehtävien päättymisen jälkeen hän menettää kaikki osakepalkkionsa, jotka eivät vielä oikeuta suoritukseen.
Toimitus johtaja	Mikä tahansa syy	Kuusi kuukautta	Toimitusjohtaja voi päättää toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Tällöin hän saisi Nokian harkinnan mukaisesti joko palkan ja luontoisedut irtisanomisaikana tai niitä vastaavan kertakorvauksen. Lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisaikana mahdollisesti maksettavaksi tuleviin muuttuviin lyhyen tai pitkän aikavälin palkkioihin. Tehtävien päättymisen jälkeen hän menettää kaikki osakepalkkionsa, jotka eivät vielä oikeuta suoritukseen.
Toimitus johtaja	Nokian olennainen sopimusrikkomus	Enintään 18 kuukautta	Jos toimitusjohtaja päättää toimitusjohtajasopimuksen ja välimiesoikeuden lopullinen tuomio toteaa, että Nokia on syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomukseen, toimitusjohtaja on oikeutettu enintään 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaan (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon tulospalkkion). Tehtävien päättymisen jälkeen hän menettää kaikki osakepalkkionsa, jotka eivät vielä oikeuta suoritukseen.

Toimitusjohtajasopimus sisältää erityisiä ehtoja määräysvallan muuttumista seuraavan irtisanomisen varalta. Nämä ehdot perustuvat siihen, että sekä määräysvallan muutoksen että henkilön sopimuksen päättymisen tulee tapahtua, jotta ehdon mukaiset korvaukset tulevat maksettavaksi. Tarkemmin sanottuna, jos määräysvalta yhtiössä muuttuu sopimuksessa määritellyllä tavalla ja joko Nokia tai sen seuraaja päättää toimitusjohtajan tehtävän Nokiassa 18 kuukauden sisällä kyseisestä määräysvallan muuttumisesta ilman toimitusjohtajasta johtuvaa syytä, tai jos toimitusjohtaja päättää toimitusjohtajasopimuksen "erityisestä syystä", toimitusjohtaja on oikeutettu enintään 18 kuukauden irtisanomisajalta korvaukseen,

joka sisältää vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen tulospalkkion, sekä suhteellisen osuuden hänelle maksamattomista osakepalkkioista, mukaan lukien mahdolliset ehdolliset osakepalkkiot, tulosperusteiset osakepalkkiot ja optio-oikeudet. "Erityinen syy", johon edellä viitattiin, käsittää palkkiotason merkittävän alentumisen tai tehtävien ja vastuiden merkittävän vähentymisen, kuten toimitusjohtajasopimuksessa on tarkemmin määritelty ja kuten hallitus ne määrittelee.

Toimitusjohtajalla on 12 kuukauden kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä tai siitä, kun hänet vapautetaan tehtävistään ja velvoitteistaan siitä lukien, kumpi tapahtuu aikaisemmin.

Palkat ja palkkiot jatkoa

Hallitus

Vuonna 2019 hallituksen jäsenten yhteenlaskettujen palkkioiden määrä, joka maksettiin heidän palveluksestaan hallituksessa ja sen valiokunnissa, oli 2 219 000 euroa.

Varsinainen yhtiökokous päätti 21.5.2019 valita hallitukseen kymmenen jäsentä. Seuraavat hallituksen jäsenet valittiin uudelleen toimikaudeksi, joka päättyisi vuoden 2020 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä: Sari Baldauf, Bruce Brown, Jeanette Horan, Edward Kozel, Elizabeth Nelson, Olivier Piou, Risto Siilasmaa, Carla Smits-Nusteling ja Kari Stadigh. Søren Skou valittiin hallitukseen uutena jäsenenä samaksi toimikaudeksi. Lisätietoja yhtiökokouksen päättämistä palkkioista

meneillään olevaksi toimikaudeksi on osiossa Palkitsemispolitiikka 2019 kohdassa Hallitus.

Seuraavassa taulukossa esitetään hallituksen jäsenille heidän palveluksestaan vuonna 2019 kokonaisuudessaan maksetut palkkiot varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Taulukko ei sisällä vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päättämiä kokouspalkkioita. Kokouspalkkiot soveltuvista vuonna 2019 pidetyistä hallituksen ja valiokuntien kokouksista maksetaan vuonna 2020. Tietoa hallituksen jäsenten osakeomistuksesta Nokiassa on Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä kohdassa Hallituksen ja johtokunnan osakeomistus.

	Vuosipalkkio (EUR)	Kokouspalkkio (EUR)	Kokonaispalkkio (EUR)	Osakkeet (noin 40%:ia vuosipalkkiosta)
Risto Siilasmaa, puheenjohtaja	440 000	–	440 000	38 675
Sari Baldauf, varapuheenjohtaja	185 000	12 000	197 000	16 261
Bruce Brown	190 000	27 000	217 000	16 700
Jeanette Horan	175 000	22 000	197 000	15 382
Louis R. Hughes	–	22 000	22 000	–
Edward Kozel	195 000	20 000	215 000	17 140
Elizabeth Nelson	175 000	25 000	200 000	15 382
Olivier Piou	175 000	14 000	189 000	15 382
Søren Skou	160 000	–	160 000	14 063
Carla Smits-Nusteling	190 000	20 000	210 000	16 700
Kari Stadigh	160 000	12 000	172 000	14 063
Yhteensä			2 219 000	179 748

Palkitsemisen hallinnointi

Hallinnoimme palkitsemista tarkasti määriteltyjen prosessien sekä selkeiden hallinnointiperiaatteiden kautta. Varmistamme, ettei kukaan osallistu omaa palkitsemistaan koskevaan päätöksentekoon ja että kaikkia palkitsemispäätöksiä valvotaan asianmukaisesti. Hallituksen palkkiot tuodaan vuosittain osakkeenomistajien päätettäviksi yhtiökokouksessa, ja hallitus hyväksyy toimitusjohtajan palkkion.

Hallituksen jäsenten palkkiot tuodaan vuosittain osakkeenomistajien hyväksyttäväksi varsinaisessa yhtiökokouksessa. Hallitus tekee edotuksen yhtiökokoukselle nimitysvaliokunnan suosituksen perusteella. Nimitysvaliokunta harkitsee ja arvioi aktiivisesti hallituksen jäsenten palkkioiden tasoa sekä rakennetta. Osakkeenomistajat myös valtuuttavat hallituksen ehdotuksesta hallituksen päättämään osakeannista muun muassa yhtiön osakeperusteisten kannustinohjelmien maksamiseksi.

Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat toimitusjohtajalle maksettavat palkat ja palkkiot hallituksen henkilöstövaliokunnan suosituksesta.Henkilöstövaliokunta konsultoi säännöllisesti toimitusjohtajaa ja henkilöstöjohtajaa, mutta he eivät osallistu kokouksiin, joissa heidän omaa palkitsemistaan käsitellään. Tämä mahdollistaa henkilöstövaliokunnan näkyvyyden laajemman työntekijäjoukon palkitsemiseen ja työehtoihin. Valiokunta voi itsenäisesti käyttää ulkopuolisia palkitsemisen asiantuntijoita, joilla on erityisosaamista avustaa valiokuntaa sen arvioidessa ylimmän johdon palkitsemista.

Henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja keskustelee osakkeenomistajien kanssa palkkioista ja muista asioista kuullakseen heidän mielipiteensä palkitsemiseen liittyvistä toimintatavoistamme, ohjelmista ja niihin liittyvästä tiedottamisesta sekä ottaa huomioon nämä keskustelut. Pidensimme esimerkiksi suorituskauttamme kolmeen vuoteen vastauksena osakkeenomistajien palautteelle.

Toimitusjohtajaan ja hallitukseen sovellettava palkitsemispolitiikka esitetään vuoden 2020 varsinaiselle yhtiökokoukselle ja sen odotetaan olevan voimassa neljä vuotta.

Henkilöstövaliokunnan työ

Henkilöstövaliokunta kokoontui neljä kertaa vuonna 2019, ja jokaisella tapaamisella oli yleisluontoinen teema. Lisäksi valiokunta piti yhden kirjallisen kokouksen.

1 Päätökset & raportointi

• 2 Periaatteet & rakenne
• 3 Pitkän aikavälin suunta & markkina-katsaus
• 4 Suunnittelu

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajalla on aktiivinen rooli palkitsemisen hallinnoinnissa ja tulosjohtamisen prosesseissa niin johtokunnan kuin Nokian henkilöstön osalta laajemminkin.

Toimitusjohtaja ei ole henkilöstövaliokunnan jäsen, eikä hän äänestä henkilöstövaliokunnan kokouksissa tai osallistu omaa palkitsemistaan koskeviin keskusteluihin.

Tammikuu:

• Toimitusjohtajan palkitsemisen arviointi
• Vuoden 2018 suorituksen arviointi ja lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman maksujen hyväksyminen mukaan lukien toimitusjohtajan suorituksen arviointi
• Nokian vuoden 2019 osakepalkkiojärjestelmän budjetin hyväksyminen sekä vuoden 2017 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman tuloksen arviointi
• Johtokunnan jatkuvuussuunnittelun tarkastelu

Heinäkuu:

• Tarkasteltiin:
• johtokunnan palkkioita
• EU:n osakkeenomistajien oikeudet II – direktiiviä
• Johtokunnan osaamista
• Työntekijöiden demografiaa
• Katsaus markkina- ja oikeudelliseen ympäristöön sekä markkinakäytäntöihin

Asiantuntijat

Henkilöstövaliokunta käyttää Willis Towers Watsonia, riippumatonta ulkopuolista asiantuntijaa, asiantuntijanaan tarkastellessaan ja määrittäessään johdon palkkioita ja palkitsemisen rakennetta. Lisäksi Willis Towers Watson tarjoaa valiokunnalle näkemyksiä markkinatrendeistä ja sääntelyn kehittymisestä.

Syyskuu: ■ Riskien tarkastelu

• Alcatel Lucentin vuoden 2015
• tulosperusteisen osakepalkkioohjelman tarkastelu
• Katsaus osakkeenomistajien tapaamisiin
• Tutkimus pitkän aikavälin kannustinohjelmissa käytettävistä mittareista teknologia-alalla ja laajemmassa yhtiökentässä

Joulukuu:

• Tarkasteltiin:
• kulttuuri
• vuoden 2020 lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän viitekehystä
• vuoden 2020 pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän viitekehystä
• vuoden 2019 Palkkaja palkkioselvitystä

Palkat ja palkkiot jatkoa

Nokian johtokunta

Vuoden 2019 lopussa johtokuntamme koostui 18 henkilöstä Suomessa, muissa Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa.

Nimi	Asema vuonna 2019	Nimityspäivä
Rajeev Suri(1)	Toimitusjohtaja	1.5.2014
Nassib Abou-Khalil	Lakiasiainjohtaja	1.8.2019
Basil Alwan	IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmän johtaja (Co-president)	8.1.2016
Hans-Jürgen Bill	Henkilöstöjohtaja	8.1.2016
Kathrin Buvac(2)	Enterprise-liiketoimintaryhmän johtaja ja strategiajohtaja	8.1.2016
Rick Corker	Asiakasliiketoimintaorganisaation johtaja, Amerikat	1.1.2019
Joerg Erlemeier	Operatiivinen johtaja	11.12.2017
Barry French	Markkinointijohtaja	8.1.2016
Sanjay Goel(3)	Global Services -liiketoimintaryhmän johtaja	1.4.2018
Bhaskar Gorti(4)	Nokia Software -liiketoimintaryhmän johtaja	8.1.2016
Federico Guillén	Asiakasliiketoimintaorganisaation johtaja, EMEA ja APAC	8.1.2016
Jenni Lukander	Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän johtaja	1.8.2019
Sandra Motley	Fixed Networks -liiketoimintaryhmän johtaja	31.1.2019
Kristian Pullola	Talous- ja rahoitusjohtaja	1.1.2017
Sri Reddy	IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmän johtaja (Co-president)	15.5.2018
Gabriela Styf Sjӧman	Strategiajohtaja	1.12.2019
Tommi Uitto	Mobile Networks -liiketoimintaryhmän johtaja	31.1.2019
Marcus Weldon	Teknologiajohtaja ja Nokia Bell Labsin johtaja	1.4.2017

(1) Rajeev Suri jättää nykyisen roolinsa 31.8.2020. Nokian hallitus on nimittänyt Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi ja hän aloittaa uudessa roolissaan arviolta 1.9.2020.

(2) Kathrin Buvac nimitettiin Nokia Enterprise -liiketoimintaryhmän johtajaksi 1.1.2019 alkaen ja jatkoi strategiajohtajana 30.11.2019 saakka,

(3) Sanjay Goel, Global Services -liiketoimintaryhmän johtaja ja johtokunnan jäsen nimitettiin lisäksi Nokia Operations -yksikön johtajaksi 1.1.2020 alkaen.

(4) Bhaskar Gorti, Nokia Software -liiketoimintaryhmän johtaja ja johtokunnan jäsen nimitettiin lisäksi digitalisaatiojohtajaksi 1.1.2020 alkaen.

Seuraavat henkilöt jättivät johtokunnan vuonna 2019.

ja määritellyt strategiset tavoitteet.

Nimi	Asema vuonna 2019	Nimityspäivä	Lopetuspäivä
	Nokia Technologies -liiketoimintaryhmän johtaja ja
Maria Varsellona	lakiasiainjohtaja	8.1.2016	31.7.2019
Joerg Erlemeier	Operatiivinen johtaja	11.12.2017	31.12.2019
Hans-Jürgen Bill(1)	Henkilöstöjohtaja	8.1.2016	31.12.2019

(1) Hans-Jurgen Bill oli johtokunnan jäsen 31.12.2019 saakka. Stephanie Werner nimitettiin henkilöstöjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.1.2020 alkaen.

Johtokunnan jäsenten (pois lukien toimitusjohtaja) palkkiot koostuvat peruspalkasta, luotoiseduista sekä lyhyen ja pitkän aikavälin tulospalkkioista ja seuraavat samaa palkitsemisperiaatteiden viitekehystä kuin toimitusjohtajan ja muiden palkkioihin oikeutettujen työntekijöiden palkitseminen, mutta palkkioiden määrä vaihtelee tehtävän mukaan. Lyhyen aikavälin kannustinohjelmat perustuvat liiketoiminnan tulokseen sekä joidenkin tai kaikkien seuraaviin tunnuslukuihin perustuvien tavoitteiden saavuttamiseen johtokunnan jäsenen roolista riippuen: liikevaihto, liikevoitto, vapaa rahavirta

Palkkiot rekrytoinnissa

Toimintatapamme rekrytoinnissa on tarjota palkkiokokonaisuus, joka on riittävä houkuttelemaan, sitouttamaan ja motivoimaan yksilöitä, joilla on oikea osaaminen tarjolla olevaan tehtävään. Toisinaan saatamme tarjoutua lunastamaan palkkioita, jotka ehdokkaalla oli ennen Nokiaan siirtymistä, mutta jotka raukesivat hänen lähtiessään edellisen työnantajansa palveluksesta. Tällaisten palkkioiden mahdollinen arvo ja ajoitus arvioidaan huolellisesti ottaen huomioon kyseisiin palkkoihin liittyvät ehdot ja ehtojen toteutumisen todennäköisyys.

Takaisinperintä

Johtajiimme sovelletaan takaisinperintään liittyvää toimintatapaa, jonka mukaan taloudellisessa tuloksessa oleva oikaistava virhe voi johtaa sellaisen aiemman suorituksen takaisinperintään, joka perustui sittemmin olennaisesti oikaistulle tulokselle. Takaisinperittävässä määrässä ja siihen soveltuvan ajan määrittämisessä otetaan huomioon virheen olosuhteet ja kesto.

Osakeomistusvaatimus

Osakeomistukseen liittyvän ohjeemme mukaan johtokunnan jäsenten on omistettava vähintään kaksi kertaa peruspalkkansa verran Nokian osakkeita. Osakeomistus on hankittava viiden vuoden kuluessa nimityksestä kyseiseen tehtävään.

Nokian johtokunnan eläkejärjestelyt

Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläkejärjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Suomessa asuvat johtokunnan jäsenet kuuluvat lakisääteiseen suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään.

Suomen ulkopuolella työskentelevät osallistuvat sijaintinsa määrittämään eläkejärjestelmään. Eläkejärjestelyt vaihtelevat maittain ja sisältävät etuuspohjaisia, maksupohjaisia sekä cash balance -järjestelyjä. Johtoryhmän jäsenten eläkeikä vaihtelee 60 ja 65 vuoden välillä.

Nokian johtokunnan palkkiot vuonna 2019

Johtokunnan palkkiot (pois lukien toimitusjohtaja) kokonaistasolla olivat seuraavat vuosina 2019 ja 2018:

Nokian johtokunnan irtisanomisehdot

Mikäli johtaja irtisanotaan johtajasta johtuvasta syystä, korvausta ei makseta eikä maksamattomia osakepalkkioita anneta.

Mikäli johtaja irtisanotaan muusta kuin johtajasta riippuvasta syystä, ja Nokia maksaa korvausta irtisanomisajan palkan sijaan, luontoisedut ja lyhyen aikavälin tulospalkkiot otetaan huomioon.

Jos liiketoimintaa kohtaa merkittävä epävarmuus, Nokian hallitus voi päättää määräysvallan muuttumista koskevien sopimusten käyttöönotosta, vakaan ja tehokkaan johtajuuden mahdollistamiseksi kyseisinä aikoina, esimerkiksi sulautumisen yhteydessä. Vuoden 2019 lopussa johtokunnan jäsenillä ei ollut määräysvallan muuttumista koskevia sopimuksia.

	2019 milj. EUR(1)	2018 milj. EUR(1)
Palkat, lyhyen aikavälin tulospalkkiot ja muut palkkiot(2)	21,7	20,5
Osakeperusteiset tulospalkkiot(3)	4,4	3,6
Yhteensä	26,1	24,1

(1) Luvut heijastavat kunkin johtokunnan jäsenen aikaa johtokunnassa.

(2) Lyhyen aikavälin tulospalkkiot kuvastavat vuoden 2019 perusteella ansaittuja palkkioita. Muut palkkiot sisältävät liikkuvuuteen liittyviä maksuja, paikallisia etuja ja tiettyjä eläkekuluja.

(3) Maksut kuvastavat vuonna 2019 maksuun tulleita osakepalkkioita.

Johtokunnan jäsenille (pois lukien toimitusjohtaja) myönnettiin seuraavat Nokian osakepalkkiojärjestelmän mukaiset osakepalkkiot vuonna 2019:

Osakepalkkio	Myönnetty määrä(1)	Käypä arvo myöntämispäivänä EUR	Myöntämispäivä	Maksuun oikeuttava päivä
Tulosperusteinen osakepalkkio(2)	1 993 548	7 931 654	3.7.2019, 2.10.2019 ja 11.12.2019	1.1.2022
Ehdolliset osakepalkkiot(3)	93 300	438 930	24.4.2019	1.7.2020, 2021 ja 2022

(1) Sisältää vuonna 2019 johtokunnassa toimineille henkilöille myönnetyt määrät.

(2) Vuoden 2019 tulosperusteisella osakepalkkio-ohjelmalla on kolmevuotinen taloudellisiin tavoitteisiin perustuva suorituskausi. Suorituksen jäädessä alle kynnystason, ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt eivät ole oikeutettuja vähimmäismaksuun. Enimmäismäärä 200 % maksettaisiin, mikäli kaikkien suoritustavoitteiden osalta saavutetaan enimmäistaso. Maksuun tulemisen edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen yhtiössä.

(3) Nokia ja tietyt ylimpään johtoon kuuluvat henkilöt tekivät sopimuksen, jossa heille myönnetyt ehdolliset osakepalkkiot erääntyvät maksettaviksi vain, jos etukäteen asetetut 5G:n kehitykseen liittyvät suoritusehdot täyttyvät.

Maksamattomat johtokunnan jäsenten osakepalkkiot, mukaan lukien toimitusjohtaja

Alla olevassa taulukossa esitetään toimitusjohtajan ja muiden toimessa olevien johtokunnan jäsenten osakepohjaisiin palkkioihin perustuva potentiaalinen omistusosuus 31.12.2019.

	Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakepalkkiot, myönnetty määrä	Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakepalkkiot, maksimimäärä(4)	Ehdollisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakkeet
Johtokunnan jäsenten osakepalkkiot ja osakepohjaiset kannustimet(1)	7 877 129	15 754 258	761 462
Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakkeista(2)	0,14 %	0,28 %	0,01 %
Prosenttiosuus myönnetyistä osakepohjaisista kannustimista
(per kannustinlaji)(3)	8,63 %	8,63 %	23,25 %

(1) Sisältää 18 johtokunnan jäsentä, jotka olivat toimessa 31.12.2019.

(2) Prosenttiosuudet on laskettu suhteessa Nokian liikkeeseen laskemien osakkeiden määrään ja kokonaisäänimäärään 31.12.2019 lukuun ottamatta Nokian hallussa olevia omia osakkeita. Kukaan johtokunnan jäsenistä ei omista yli 1 %:a osakkeista.

(3) Prosenttiosuudet on laskettu suhteessa osakepohjaisten kannustimien kokonaismäärään kannustinlajeittain.

(4) 31.12.2019 mennessä myönnettyjen, mutta vielä maksamattomien tulosperusteisten osakepalkkioiden enimmäismaksu olisi 200 % ja taulukko kuvastaa tätä mahdollista enimmäismäärää. Vuoden 2017 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman sitouttamiskausi ja vuoden 2018 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suorituskausi päättyivät 31.12.2019, ja Nokian tulos ylitti ohjelmissa asetetut vähimmäistasot ohjelmien säännöissä asetettuihin itsenäisiin suoritustavoitteisiin nähden arvioituna. Vuoden 2017 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman nojalla toimitettiin osakkeita ohjelman osallistujille helmikuussa 2020 ja vuoden 2018 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman nojalla toimitetaan osakkeita ohjelmaan osallistuneille työntekijöille vuoden 2021 alussa sitouttamiskauden päätyttyä.

Palkat ja palkkiot jatkoa

Tulospalkkio-ohjelmiemme arviointi

Seuraamme vuosittain tulospalkkio-ohjelmiemme tuloksia vertaamalla niitä ohjelmille asetettuihin tavoitteisiin, osakkeenomistajien kokonaistuottoon sekä ohjelmien vaikutukseen kokonaispalkkiotasoon vertailuryhmäämme verrattuna.

Tavoitteiden asettaminen

Lyhyen aikavälin tulospalkkioiden tavoitteet asetetaan vuosittain vuoden alussa tai ennen sitä siten, että vaatimus arvonluomisesta on tasapainossa johtokunnan motivoimisen ja suoritukseen kannustamisen kanssa. Tavoitteet valitaan sellaisten strategisten mittareiden joukosta, jotka ovat linjassa pitkäkestoisen osakkeenomistaja-arvon tuottamisen kanssa ja jotka asetetaan markkinaodotusten ja analyytikoiden ennusteiden kontekstissa. Pitkän aikavälin tulospalkkioiden tavoitteet asetetaan ja lukitaan vastaavin perustein suorituskauden alussa koko ohjelmakauden ajaksi.

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot

Lyhyen aikavälin tulospalkkioiden tavoitteet ja niiden saavuttaminen perustuivat liikevaihdon, liikevoiton, rahavirran ja henkilökohtaisten tavoitteiden yhdistelmään. Nämä tavoitteet mitataan joko konsernin tasolla tai vaihtoehtoisesti sekoituksena Nokia konsernin ja liiketoimintaryhmän tasolla liiketoimintaryhmien johtajien kohdalla. Vuoden 2019 maksujen tasot kuvastavat haastavaa liiketoimintaympäristöä, jossa Nokia on toiminut. Mediaanimaksut olivat 37,49 % tavoitemäärästä.

Pitkän aikavälin tulospalkkiot

Tarkastelemme palkkioita vuosittain olennaisimpia mittareita kuten osakkeenomistajan kokonaistuottoa ja osakekurssia vasten, jotta voimme varmistua osakepalkkio-ohjelmiemme tehokkuudesta.

Vuoden 2016 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma tuli maksuun 1.1.2019. Perustuen suorituskaudella saavutettuihin liikevaihtoon ja osakekohtaiseen tulokseen perustuviin tavoitteisiin maksukerroin oli 46,25 % tavoitemäärästä (suorituskausi 2016 ja 2017).

Vuoden 2017 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma tuli maksuun 1.1.2020. Perustuen suorituskaudella saavutettuihin liikevaihtoon ja osakekohtaiseen tulokseen perustuviin tavoitteisiin maksukerroin on 28,9 % tavoitemäärästä (suorituskausi 2017 ja 2018).

Vuoden 2018 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma tulee maksuun 1.1.2021. Perustuen suorituskaudella saavutettuihin markkinaosuuteen, osakekohtaiseen tulokseen ja vapaaseen rahavirtaan perustuviin tavoitteisiin maksukerroin on 56,82 % tavoitemäärästä (suorituskausi 2018 ja 2019).

Tuloksesta maksaminen

Palkitsemisperiaatteidemme ydin on tuloksesta maksaminen.

Tarkastelemme vuosittain, että osakkeenomistajan kokonaistuotto on verrannollinen pitkän aikavälin tulospalkkioidemme maksuihin kuvaamalla palkkio-ohjelmiemme suoritusta osakkeenomistajan kokonaistuottoa vasten.

Osakkeenomistajan kokonaistuotto verrattuna pitkän aikavälin tulospalkkioihin

Tavoite saavutettu

Tavoite ylitetty Nokian osakkeenomistajan kokonaistuotto

* Suorituskausi ei ole vielä päättynyt.

Kun tarkastelemme pitkän aikavälin tulospalkkio-ohjelmiemme suoritusta suhteessa osakkeenomistajien kokonaistuottoon, nähdään että osakkeenomistajan kokonaistuoton pienentyessä myös tulospalkkio-ohjelmiemme tulos on laskenut. Suuntaviivat ovat melko yhdenmukaiset.

Varmistaakseen, että pitkän aikavälin tulospalkkio-ohjelmamme luovat arvoa osakkeenomistajille, hallitus jatkaa niiden seurantaa senkin jälkeen kun pitkän aikavälin tulospalkkio-ohjelmamme suorituskriteereitä vuonna 2019 muutettiin vastaamaan paremmin liiketoiminnan tarpeita.

Vertailuryhmämme

Kun harkitsemme sopivia vertailuyhtiöitä, näemme itsemme eurooppalaisena teknologiayhtiönä ja tarkastelemme yhtiöitä, jotka ovat saman suuruisia, globaaleja ja vastaavat Nokiaa liiketoiminnan monimuotoisuuden osalta, kuten:

ABB	Deutsche Telekom
ASML	Ericsson
Airbus	Infineon
Atos	Kone
BAe Systems	Phillips
BT	SAP
Cap Gemini	Vodafone

Yllä oleva on edelleen sopiva vertailuryhmä ja sen odotetaan pysyvän samana vuonna 2020.

Nokian osakepalkkiojärjestelmä

Nokian tämänhetkiset osakepalkkiojärjestelmät koostuu seuraavista osakepalkkioista:

	Tulosperusteiset osakepalkkiot	Ehdolliset osakepalkkiot	Työntekijöiden osakesäästöohjelma (Share in Success)
Osallistumaan oikeutetut työntekijät	Tehtävätasoon perustuva kelpoisuus	Tehtävätasoon perustuva kelpoisuus	Työntekijät ohjelmaan osallistuvissa maissa
Tarkoitus	Vuosittainen pitkän aikavälin tulospalkkio-ohjelma palkitsemaan vakaasta, pitkän aikavälin suorituskyvystä. Ohjelma myös yhdenmukaistaa työntekijöiden ja osakkeenomistajien intressejä ja edistää avainhenkilöiden sitoutumista.	Rajoitettu käyttö rekrytoinnissa ja sitouttamisessa	Osakeomistuksen edistäminen Nokian henkilöstön keskuudessa sekä sitoutumisen ja omistajuuden tunteen vahvistaminen yhtiössä
Maksuaikataulu	Kolmevuotinen taloudellisiin tavoitteisiin tai tavoitteeseen perustuva suorituskausi. Ennen vuotta 2019 kaksivuotinen taloudellisiin tavoitteisiin perustuva suorituskausi ja yhden vuoden sitouttamiskausi.	Tulevat maksuun kolmessa saman suuruisessa erässä yhden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua palkkion myöntämisestä. Vuodesta 2020 erittäin poikkeuksellisissa tapauksissa kaikki erät voivat erääntyä 18 kuukauden aikana.	Lisäosakkeet annetaan 12 kuukauden säästökauden päätyttyä
Suorituskausi	Kolme vuotta	Palkkion myöntämiselle voidaan asettaa ehtoja	–
Osakkeisiin liittyvät oikeudet	Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.	Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon	Osakkeisiin liittyvät oikeudet kuuluvat välittömästi ohjelman nojalla markkinoilta hankittuihin osakkeisiin. Ennen kuin Nokian osakkeina toimitettavat lisäosakkeet on annettu, lisäosakkeisiin ei liity osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon

Tietoa Nokiasta

Yli 150 vuoden ajan olemme luoneet teknologiaa maailman yhdistämiseksi.

Rajeev Suri Toimitusjohtaja

Nokian historia	112
Nokian yhtiöjärjestys	113
Keskeiset tunnusluvut	115
Osakkeet	116
Osakkeenomistajat	118
Infrastruktuurilaitteiden ja -tuotteiden
tuotanto	120

Tietoa Nokiasta

Nokian historia

Nokian muuntautumiskyky, innovointi uusien teknologioiden alueella ja taito sopeutua markkinoilla tapahtuviin muutoksiin hakevat vertaistaan yritysmaailmassa. Aina ensimmäisen puusellutehtaan avaamisesta lähtien vuonna 1865 Nokia on menestyksekkäästi toiminut monilla eri teollisuudenaloilla, mukaan lukien kaapeli-, metsä-, kumi-, sähköntuotanto-, televiestintä- ja elektroniikkateollisuus.

Nokian menestys eri aloilla johti myös maantieteelliseen kasvuun. 1980-luvulle tultaessa Nokia oli muuttunut Suomeen keskittyneestä yhtiöstä Pohjoismaiseksi toimijaksi, ja suunnannut katseensa pidemmälle Eurooppaan. Nokia kasvoi merkittäväksi eurooppalaiseksi yritykseksi 1990-luvun alkuvuosina ja saman vuosikymmenen puolivälistä lähtien Nokia on ollut globaali suuryritys. Alcatel Lucentin, Gainspeedin, Deepfieldin ja Comptelin hankintojen myötä meillä on kokonaisvaltainen verkkoinfrastruktuurin tuote- ja palveluvalikoima ja toimimme maailmanlaajuisesti.

Nokia on valmistanut tietoliikenneteknologiaa 1880-luvulta lähtien – lähes puhelimen keksimisestä asti.

Tapahtumarikas menneisyys

Kaivosinsinööri Fredrik Idestam perusti ensimmäisen puusellutehtaansa Etelä-Suomessa vuonna 1865. Samalla hän loi peruskiven Nokian innovaatioihin ja jatkuvaan kehitykseen keskittyvälle liiketoiminnalle. Muutamaa vuotta myöhemmin – arvioituaan sellun kysynnän kasvavan – hän pystytti toisen tehtaansa Nokianvirran varteen. Sijaintipaikka oli inspiraationa hänen antaessaan yritykselleen nimeksi Nokia Ab.

Idestamin kunnianhimoinen asenne on vallinnut Nokiassa läpi yhtiön historian.

1960 luvulla Nokiasta tuli monialayritys, joka toimi kumi-, kaapeli-, metsä-, elektroniikka- ja sähköntuotantoteollisuudessa. Tämä oli seurausta muun muassa Idestamin perustaman Nokia Ab:n, ja vuonna 1912 perustetun puhelin- ja sähkökaapeleita valmistavan Suomen Kaapelitehtaan yhdistymisestä.

Uuden muutoksen aika

Muutosten aika oli kuitenkin jo edessä.

Euroopan televiestintämarkkinoiden sääntelyn purkaminen 1980 luvulla lisäsi kilpailua ja tarjosi uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

Vuonna 1982 Nokia toimitti ensimmäisen täysin digitaalisen puhelinkeskuksen Euroopassa ja samana vuonna esittelimme maailman ensimmäisen autopuhelimen analogiselle NMT-standardille. 1980 luvulla kehitetty GSM-standardi mahdollisti korkealaatuiset äänipuhelut, hyödynsi entistä tehokkaammin radiotaajuuksia ja tarjosi korkealaatuisemman äänentoiston. Ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Nokian matkapuhelimella yhtiön Radiolinja-operaattorille rakentamassa verkossa vuonna 1991.

Samoihin aikoihin Nokia teki strategisen päätöksen keskittyä televiestintälaitteisiin. Nokian muut liiketoiminnot, mukaan lukien alumiini-, kaapeli-, kemikaali-, paperi-, kumi-, sähköntuotanto- ja televisiotoiminnot myytiin.

Vuoteen 1998 mennessä Nokia oli maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, ja yhtiö piti kiinni tästä johtoasemastaan yli 10 vuoden ajan.

Liiketoimintaympäristö ja teknologia jatkoivat kuitenkin kehittymistään, ja näin teki myös Nokia.

Muuttuva toimiala

Vuonna 2007 Nokia yhdisti verkkoinfrastruktuuritoimintonsa Siemensin kanssa, ja näin syntyi yhteisyritys Nokia Siemens Networks (NSN). Vuonna 2013 Nokia osti Siemensin osuuden NSN:stä, jonka onnistunut strategiamuutos oli lähestymässä loppuaan. Samaan aikaan Nokian ennakoima ohjelmoitava maailma, jossa ihmisten lisäksi myös esineet ovat yhteydessä toisiinsa verkon välityksellä, alkoi käydä toteen.

Vuonna 2011 Nokia yhdisti voimansa Microsoftin kanssa vahvistaakseen asemaansa erittäin kilpailluilla älypuhelinmarkkinoilla. Kolme vuotta myöhemmin Nokia ilmoitti myyvänsä olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille, ja yrityskauppa saatiin päätökseen huhtikuussa 2014. Transaktion jälkeen Nokian taloudellinen tilanne oli vahva ja yhtiöllä oli kolme alojensa johtavaa liiketoimintaa: Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies. Nokia oli valmis tarttumaan ohjelmoitavan maailman mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin.

Nokian muodonmuutos ei kuitenkaan ollut vielä valmis. Yhtiön digitaalisia kartta- sekä sijaintipalveluita tarjoava HERE-yksikkö, joka oli ollut osa Nokiaa vuodesta 2006 alkaen, oli edelleenkin olennainen osa yhtymän liiketoimintaa. Alcatel Lucentin hankinnan suunnittelun yhteydessä vuonna 2015 aloitettiin HERE-liiketoiminnan strategisten vaihtoehtojen arviointi, jonka lopputulemana HERE myytiin autonvalmistajien yhteenliittymälle joulukuussa 2015.

Alcatel Lucent -hankinta

Alcatel Lucent -hankinta, joka saatiin päätökseen vuonna 2016, teki Nokiasta innovaatiojohtajan uuden sukupolven teknologioissa ja palveluissa.

Vahvaa innovointikykyämme lujittaa entisestään Bell Labs, joka tunnetaan nykyään nimellä Nokia Bell Labs. Nokia Bell Labs toimii yhteistyössä Nokian muiden tuotekehitysyksiköiden kanssa, joiden tuhannet insinöörit ja patenttiperheet ovat tuottaneet vuosien saatossa suuria hyötyjä kuluttajille, yrityksille ja yhteiskunnalle.

Yrityskaupan myötä olemme vahva toimija alan murroksessa, jossa digitalisaation seurauksena ohjelmoitava maailma on todellisuutta, ja miljardit ihmiset, laitteet sekä sensorit ovat yhteyksissä toisiinsa verkon välityksellä. Tämä teknologinen vallankumous avaa lukemattomia uusia mahdollisuuksia. Uusien teknologisten ratkaisujen avulla meidän on mahdollista luoda turvallisempi, puhtaampi, terveempi, vastuullisempi, tehokkaampi ja tuottavampi maailma.

Nokian pitkä historia on muutosten ja uudelleen keksimisen sävyttämä. Me Nokiassa olemme aina olleet innostuneita siitä, mihin teknologia meitä johtaa. Teemme työtämme laajentaaksemme ohjelmoitavan maailman inhimillisiä mahdollisuuksia. Jatkamme uuden teknologian luomista, teknologian, joka toimii meitä varten – huomaamattomasti ja rikastuttaen päivittäistä elämäämme.

Nokian yhtiöjärjestys

Y-tunnus

Nokia on Suomen lakien mukaisesti perustettu yhtiö, jonka Y-tunnus on 0112038 9. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön toimialana on kehittää, valmistaa, markkinoida ja myydä tuotteita, ohjelmistoja ja palveluja monilla kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla. Nämä tuotteet, ohjelmistot ja palvelut liittyvät muun muassa teleoperaattoreiden ja muiden yhtiöiden verkkoinfrastruktuuriin, esineiden internetiin, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, multimediaan, big dataan ja analytiikkaan, mobiililaitteisiin, puettaviin laitteisiin ja muuhun elektroniikkaan. Lisäksi yhtiö voi luoda, hankkia ja lisensoida aineetonta omaisuutta ja ohjelmistoja sekä harjoittaa muuta teollista toimintaa ja liiketoimintaa. Yhtiö voi myös harjoittaa arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa. Yhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa suoraan tai tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kautta.

Hallituksen jäsenten äänivaltaisuus

Suomen lain mukaisesti hallituksen päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Hallituksen jäsenet eivät saa osallistua heidän ja yhtiön tai kolmannen osapuolen välisen sopimuksen käsittelyyn tai muiden sellaisten asioiden käsittelyyn, joista voi olla heille merkittävää hyötyä ja jotka voivat olla yhtiön edun vastaisia. Suomen laki ei aseta ikärajoja hallituksen jäsenille, eikä Suomen laissa vaadita, että hallituksen jäsenen tulisi omistaa tietty vähimmäismäärä yhtiön osakkeita. Kuitenkin, yhtiön nykyisen käytännön mukaisesti hallituksen jäsenille vuosittain maksettavista palkkioista noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti käyttämällä Nokian omia osakkeita, ja hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kolmen ensimmäisen palvelusvuotensa aikana hankitut osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot).

Osakkeenomistajien oikeudet, etuoikeudet ja rajoitukset

Jokainen osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen ääneen yhtiökokouksissa. Suomen lain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee pitää viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisen tilikauden päättymisestä. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhtiökokous koolle katsoessaan tämän tarpeelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat yhdessä vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista ulkona olevista osakkeista, sitä vaativat. Yhtiöjärjestyksemme mukaisesti hallituksen jäsenet valitaan vähintään kerran vuodessa toimikaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

Suomen lain mukaan osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Suomessa yhtiöt eivät tavallisesti jaa osakkeenomistajilleen valtakirjalomakkeita, joten Nokiakaan ei tee niin. ADS-osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkityt omistajat ja tosiasialliset edunsaajat saavat kuitenkin valtakirjalomakkeet talletusyhteisöltä (Depositary).

Yhtiökokoukseen voi osallistua ja siellä voi äänioikeuttaan käyttää osakkeenomistaja, joka on rekisteröitynä osakkeenomistajaksi Suomen lain mukaisesti ylläpidettävään osakasluetteloon viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana päivänä. Jos ADS-osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkitty omistaja tai tosiasiallinen edunsaaja haluaa käyttää varsinaisessa yhtiökokouksessa äänioikeuttaan, hänen tulee rekisteröityä tilapäisesti osakasluetteloon omalla nimellään.

Täsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta. ADS-osaketalletustodistusten omistaja voidaan rekisteröidä tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yhtiökokousta varten, mikäli hän toimittaa talletusyhteisölle henkilökohtaisesti tai välittäjänsä tai omaisuudensäilyttäjänsä kautta määräaikaan mennessä talletusyhteisöltä saamiensa ohjeiden mukaisen valtakirjan, jossa on seuraavat tiedot: ADS-osaketalletustodistusten omistajan nimi, osoite ja henkilötunnus, äänioikeuden antavien osakkeiden määrä sekä äänestysohjeet. Yhtiökokouksen osakasluettelo täsmäytyspäivän tilanteen mukaan on julkista tietoa kyseisen kokouksen päättymiseen asti. Muut hallintarekisteriin merkityt osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan ohjeistamalla välittäjäänsä tai muuta omaisuudensäilyttäjää rekisteröimään osakkeet tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon ja antamalla äänestysohjeet välittäjältä tai omaisuudensäilyttäjältä saamassaan ilmoituksessa kuvatulla tavalla.

Täyttämällä ja palauttamalla talletusyhteisöltä saamansa valtakirjan ADS-osaketalletustodistusten omistaja valtuuttaa myös talletusyhteisön ilmoittamaan meille, yhtiöjärjestyksemme edellyttämällä tavalla, omistajan aikomuksesta osallistua yhtiökokoukseen.

Jokainen osakkeemme antaa yhtäläisen oikeuden jaettaessa yhtiön varoja. Oikeus osinkoon vanhenee kolmen vuoden jälkeen, jos osinkoa ei ole tuona aikana nostettu. Nostamattomat osingot jäävät Nokialle.

Suomen lain mukaan yhtiön osakkeiden tuottamat oikeudet perustuvat osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Suomen laki tai yhtiöjärjestyksemme ei aseta rajoituksia Nokian osakkeiden omistukselle, kuten ulkomaisten osakkeenomistajien oikeudelle omistaa osakkeita tai käyttää niihin perustuvia äänioikeuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

Osakeomistusta tai äänivaltaa koskeva ilmoitusvelvollisuus

1.1.2013 voimaan tulleen arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa, ylittää tai vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % kohdeyhtiön kaikkien osakkeiden kokonaismäärästä tai äänimäärästä. "Omistus" tarkoittaa osakkeenomistajan ja tämän lähipiirin osakeomistuksia ja äänimäärää arvopaperimarkkinalain mukaisesti laskettuna. Ilmoitus on annettava myös, kun osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaisi näiden rajojen saavuttamiseen, ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen ilmoitusrajan alle. Yhtiön tulee julkistaa saamansa ilmoitukset pörssitiedotteena viipymättä.

Tietoa Nokiasta jatkoa

Lunastusvelvollisuus

Yhtiöjärjestyksemme mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista saavuttaa tai ylittää kolmasosan tai puolet, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta heidän osakkeensa aikaisempien kaupankäyntikurssien painotettuun keskikurssiin. Osakkeenomistajalla, johon tällainen lunastusvelvollisuus kohdistuu, on myös velvollisuus lunastaa kaikki yhtiön liikkeeseen laskemat merkintä- ja optio-oikeudet sekä vaihtovelkakirjat, jos niiden omistaja näin vaatii. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden lunastushinta on korkeampi seuraavista (a) osakkeen kaupankäyntikurssien painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän aikana Helsingin pörssissä ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä tarkoitetun omistusrajan saavuttamisesta tai ylittymisestä tai, sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, yhtiön hallitus sai siitä muutoin tiedon; tai (b) osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut hankkimistaan tai muutoin saamistaan osakkeista viimeisten 12 kuukauden aikana ennen edellä kohdassa (a) tarkoitettua päivää.

Arvopaperimarkkinalain mukaisesti osakkeenomistajan, jonka ääniosuus kasvaa yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin kohdeyhtiön osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun kohdeyhtiön osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle, on tehtävä kuukauden kuluessa julkinen ostotarjous kaikista muista kohdeyhtiön liikkeeseenlaskemista osakkeista ja niihin oikeuttavista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista arvopapereista, kuten merkintä- ja optio-oikeuksista tai vaihtovelkakirjoista. Tarjousvastikkeena pakollisessa ostotarjouksessa on maksettava käypä hinta. Käypää hintaa määritettäessä lähtökohtana pidetään korkeinta tarjousvelvollisen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimivien henkilöiden tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksamaa hintaa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä. Jos tarjousvelvollinen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimiva henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana hankkinut tarjouksen kohteena olevia arvopapereita, käyvän hinnan määrittämisen lähtökohtana pidetään tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kolmen kuukauden aikana säännellyn markkinan kaupankäynnissä tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä.

Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Käypä hinta määritetään muun muassa viimeaikaisen osakekurssin perusteella. Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely eroaa, ja lunastushinta voi erota, edellä esitetystä Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesta lunastusmenettelystä ja -hinnasta. Kun lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt arvopaperimarkkinalain mukaisessa pakollisessa tai vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa ja lunastaja on tarjouksen perusteella saanut haltuunsa vähintään yhdeksän kymmenesosaa tarjouksen kohteena olleista osakkeista, käypänä hintana pidetään julkisessa ostotarjouksessa tarjottua hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä.

Merkintäetuoikeudet

Nykyisillä osakkeenomistajilla on osakeantien yhteydessä etuoikeus merkitä yhtiön uusia osakkeita osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa. Osakeannissa voidaan yhtiökokouksen päätöksellä poiketa merkintäetuoikeudesta, jos sitä puoltavilla osakkeenomistajilla on vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista ja siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Ulkomaalaisten yritysostojen seuranta

Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa koskevan lain (2012/172, muutoksineen) mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa ilmoitus, mikäli ulkomainen ostaja hankkii suoraan tai epäsuorasti vähintään yhden kymmenesosan yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osakeyhtiössä. Työ- ja elinkeinoministeriön on vahvistettava yritysosto, jollei se voi vaarantaa erittäin tärkeää kansallista etua, jolloin ministeriö voi siirtää vahvistamista tai vahvistamatta jättämistä koskevan asian valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi. Jos yritysoston kohteena on puolustusteollisuusyritys, ulkomaisen omistajan on haettava työ- ja elinkeinoministeriöltä etukäteen vahvistus yritysostolle. Yritysostolle ei tarvita vahvistusta, jos ulkomainen omistaja merkitsee seurannan kohteena olevan osakeyhtiön osakkeita osakepääoman korotuksen yhteydessä samassa suhteessa kuin hän entuudestaan omistaa yhtiön osakkeita. Vahvistusvaatimus ei myöskään koske Euroopan talousalueeseen tai vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden asukkaita, paitsi oikeushenkilöitä joiden osakkeista Euroopan talousalueen tai vapaakauppaliittoon kuulumattoman valtion asukas omistaa vähintään yhden kymmenesosan.

Keskeiset tunnusluvut

Tässä taulukossa esitetään yhteenveto taloudellisista ja muista tunnusluvuista tilikausilta 2019, 2018 ja 2017. Tiedot perustuvat joitakin vuodelta 2017 esitettäviä tietoja lukuun ottamatta tähän vuosikertomukseen sisältyvään, IFRS-standardien mukaan laadittuun konsernitilinpäätökseemme ja niitä on luettava yhdessä konsernitilinpäätöksen kanssa. Ne vuodelta 2017 esitettävät tiedot, jotka eivät perustu tähän vuosikertomukseen sisältyvään konsernitilinpäätökseen, perustuvat aiemmilta tilikausilta IFRS-standardien mukaan laadittuihin konsernitilinpäätöksiimme.

Vuonna 2019 konserni on ottanut käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin ensimmäistä kertaa. Taloudellisia tietoja 31.12.2018 ja 31.12.2017 päättyneiltä tilikausilta ei ole oikaistu uusien tilinpäätösstandardien mukaisesti. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 3, Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat.

	2019	2018	2017
1.1.-31.12.		(milj. EUR, paitsi henkilöstön keskimääräinen lukumäärä)
Konsernin tuloslaskelmasta
Liikevaihto	23 315	22 563	23 147
Muutos %	3,3 %	-2,5 %	-2,1 %
Liikevoitto/-tappio	485	-59	16
% liikevaihdosta	2,1 %	-0,3 %	0,1 %
Rahoitustuotot ja -kulut	-341	-313	-537
Voitto/tappio ennen veroja	156	-360	-510
Tuloverot	-138	-189	-927
Jatkuvien toimintojen voitto/tappio	18	-549	-1 437
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio	14	-554	-1 473
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus voitosta/tappiosta	4	5	36
Osakekohtainen tulos (emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta)
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	0,00	-0,10	-0,26
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	0,00	-0,10	-0,26
Konsernitaseesta
Pitkäaikaiset varat(1)	22 320	21 246	21 160
Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset(2)	6 007	6 873	8 280
Muut lyhytaikaiset varat	10 801	11 393	11 561
Myytävänä olevat omaisuuserät	–	5	23
Vastaavaa yhteensä	39 128	39 517	41 024
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma	15 325	15 289	16 138
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta	76	82	80
Korolliset velat(3)(4)	4 277	3 820	3 763
Korottomat velat(1)(4)(5)	19 450	20 326	21 043
Vastattavaa yhteensä	39 128	39 517	41 024
Muuta tietoa
Tutkimus- ja kehityskulut	-4 411	-4 620	-4 916
% liikevaihdosta	-18,9 %	-20,5 %	-21,2 %
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-690	-672	-601
% liikevaihdosta	-3,0 %	-3,0 %	-2,6 %
Henkilöstökulut	-7 191	-7 835	-7 845
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä	98 322	103 083	101 731
Olennaiset tunnusluvut
Osakekohtainen osinko, EUR(6)	0,00	0,10	0,19
Maksetut osingot(6)	–	560	1 063
Sijoitetun pääoman tuotto, %	0,3 %	neg.	neg.
Oman pääoman tuotto, %	0,1 %	neg.	neg.
Omavaraisuusaste, %	39,4 %	38,9 %	39,5 %
Nettovelkaantumisaste, %	-11,2 %	-19,9 %	-27,9 %
Nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset(4)(7)	1 730	3 053	4 517
Vapaa rahavirta	-297	-199	1 380

(1) Vuonna 2019, pitkäaikaiset varat ja korottomat velat heijastavat IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin käyttöönoton vaikutuksia.

(2) Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset koostuvat seuraavista konsernitaseen riveistä: rahavarat ja lyhytaikaiset sijoitukset.

(3) Korolliset velat sisältää pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat.

(4) IAS 17, Vuokrasopimukset -standardin mukaisesti kirjatut vuokravelat tilikausilta 2018 ja 2017 on luokiteltu uudelleen korollisista veloista korottomiin velkoihin vertailukelpoisuuden parantamiseksi IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin käyttöönoton 1.1.2019 myötä muuttuneen korollisten velkojen ja vuokravelkojen esittämistavan kanssa. Tästä johtuen tilikausilta 2018 ja 2017 esitettävää nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset -erää on myös oikaistu siten, että se ei sisällä vuokravelkoja. Näistä vertailutietojen esittämistavan muutoksista huolimatta IFRS 16 -standardia ei ole otettu käyttöön takautuvasti.

(5) Korottomat velat sisältää pitkä- ja lyhytaikaisen vieraan pääoman lukuun ottamatta pitkä- ja lyhytaikaisia korollisia velkoja.

(6) Hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2019. Luvut tilikausilta 2018 ja 2017 kuvaavat maksettuja osinkoja kyseiseltä tilikaudelta.

(7) Nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset sisältää rahavarat ja lyhytaikaiset sijoitukset vähennettynä pitkä- ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla.

Tietoa Nokiasta jatkoa

Osakkeet

Osakkeet ja osakepääoma

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksissa.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2019 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 5 640 536 159. Osakkeiden kokonaismäärästä konserniyhtiöiden hallussa oli 31.12.2019 yhteensä 34 954 869 osaketta, joiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 0,6 %.

Nokialla ei ole vähimmäis- tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

2019	2018	2017	2016	2015
246	246	246	246	246
5 640 536	5 635 945	5 839 404	5 836 055	3 992 864
34 955	42 783	259 887	115 552	53 669
5 605 581	5 593 162	5 579 517	5 720 503	3 939 195
5 599 912	5 588 020	5 651 814	5 732 371	3 670 934
5 626 375	5 588 020	5 651 814	5 741 117	3 949 312
248 526	243 409	247 717	237 700	209 509

(1) Käytetty emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvan osakekohtaisen tuloksen laskennassa.

(2) Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Keskeiset tunnusluvut

31.12. Jatkuvat toiminnot	2019	2018	2017	2016	2015
Osakekohtainen tulos perustuen emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaan tappioon/voittoon
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR	0,00	-0,10	-0,26	-0,13	0,32
Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR	0,00	-0,10	-0,26	-0,13	0,31
Hinta/voittosuhde, laimentamaton(1)	0	neg.	neg.	neg.	20,63
Osakekohtainen osinko, EUR(2)	0,00	0,10	0,19	0,17	0,26
Maksetut osingot, milj. EUR(2)(3)	–	560	1 063	963	1 501
Osingonjakosuhde, laimentamaton(2)	–	neg.	neg.	neg.	0,81
Osinkotuotto, %(1)(2)	–	1,99	4,88	3,70	3,94
31.12.	2019	2018	2017	2016	2015
Osakekohtainen oma pääoma, EUR(3)	2,73	2,73	2,89	3,51	2,67
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR(1)(3)	18 476	28 134	21 704	26 257	25 999

(1) Perustuu Nasdaq Helsingin Nokian osakkeen vuoden päätöskurssiin.

(2) Hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2019. Tilikausilta 2018, 2017, 2016 ja 2015 esitetyt luvut kuvaavat maksettuja osinkoja.

(3) Ei sisällä konserniyhtiöiden hallussa olevia omia osakkeita.

Osakevaihto

31.12.	2019	2018	2017	2016	2015
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä (1000)(1)	11 003 630	8 960 687	8 839 680	9 604 722	8 490 823
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1000)	5 599 912	5 588 020	5 651 814	5 732 371	3 670 934
Osakkeiden vaihdon kehitys, %	196	160	156	168	231

(1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto ja Euronext Paris (marraskuusta 2015 alkaen).

Osakkeilla käydään kauppaa pääasiassa Nasdaq Helsingissä ja Euronext Pariisissa osakkeilla ja New Yorkin pörssissä ADR-osaketalletustodistuksilla.

Kurssikehitys

		Nasdaq Helsinki			New York Stock pörssi			Euronext Paris
	Ylin	Alin	Arvo	Ylin	Alin	Arvo	Ylin	Alin	Arvo
Ajanjakso	EUR		USD			EUR
Koko vuosi 2019 alin/ylin	5,74	3,02		6,65	3,33		5,76	3,02
Koko vuosi 2019 keskiarvo (painotettu)			4,45			5,08			4,31
Vuoden lopun arvo 31.12.2019			3,30			3,71			3,31
Vuoden lopun arvo 31.12.2018			5,03			5,82			5,06
Muutos välillä 31.12.2018-31.12.2019			-34,5 %			-36,3 %			-34,7 %

Tietoa Nokiasta jatkoa

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella 2017–2019

Vuosi	Stock option category	Merkintähinta EUR	Uusien osakkeiden määrä (1 000)	Maksupäivä	Nettotuotto milj. EUR	Uusi osakepääoma milj. EUR
2017	Nokian optio-ohjelma 2011 2Q	5,66	0	2017	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2011 3Q	3,40	0	2017	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2011 4Q	4,48	5	2017	0,02	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 1Q	3,48	0	2017	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 2Q	2,08	61	2017	0,13	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 3Q	1,82	148	2017	0,27	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 4Q	1,76	9	2017	0,02	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 1Q	2,58	0	2017	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 2Q	2,35	193	2017	0,45	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 3Q	2,72	0	2017	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 4Q	5,41	0	2017	0,00	–
	Yhteensä		416		0,89
2018	Nokian optio-ohjelma 2012 1Q	3,48	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 2Q	2,08	128	2018	0,27	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 3Q	1,82	170	2018	0,31	–
	Nokian optio-ohjelma 2012 4Q	1,76	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 1Q	2,58	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 2Q	2,35	127	2018	0,30	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 3Q	2,72	0	2018	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 4Q	5,41	0	2018	0,00	–
	Yhteensä		425		0,87
2019	Nokian optio-ohjelma 2013 1Q	2,58	0	2019	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 2Q	2,35	23	2019	0,05	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 3Q	2,72	0	2019	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2013 4Q	5,41	0	2019	0,00	–
	Yhteensä		23		0,05

Osakkeenomistajat

Suomessa 31.12.2019 rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat noin 22 % ja hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat noin 78 % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2019 oli yhteensä 248 526. Jokainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2019(1)

Osakkeenomistaja	Osakemäärä yhteensä (1 000)	% kaikista osakkeista	% äänimäärästä
Solidium Oy	217 000	3,85	3,85
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	76 030	1,35	1,35
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	49 502	0,88	0,88
Valtion Eläkerahasto	34 000	0,60	0,60
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	32 165	0,57	0,57
Schweizerische Nationalbank	29 891	0,53	0,53
KEVA	18 397	0,33	0,33
Oy Lival Ab	16 903	0,30	0,30
Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f.	15 678	0,28	0,28
OP-Suomi-Sijoitusrahasto	14 088	0,25	0,25

(1) Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2019 yhteensä 23 496 208 Nokian osaketta.

Osakeomistuksen jakauma 31.12.2019(1)

Omistettujen osakkeiden lukumäärä	osakkeenomistajat	% osakkeenomistajista	Osakemäärä yhteensä	% kaikista osakkeista
1–100	53 487	21,52	2 943 371	0,05
101–1 000	118 872	47,83	53 620 740	0,95
1 001–10 000	67 080	26,99	209 391 855	3,71
10 001–100 000	8 534	3,43	209 645 058	3,72
100 001–500 000	440	0,18	87 560 587	1,55
500 001–1 000 000	38	0,02	27 031 992	0,48
1 000 001–5 000 000	45	0,02	103 422 948	1,83
Yli 5 000 000	30	0,01	4 946 919 608	87,70
Yhteensä	248 526	100,00	5 640 536 159	100,00

(1) Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (13) sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistusta.

Kansallisuuden mukaan	% kaikista osakkeista
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat	77,92
Suomalaiset osakkeenomistajat	22,08
Yhteensä	100,00
Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat)	% kaikista osakkeista
Yritykset	2,30
Kotitaloudet	8,25
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2,41
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,29
Julkisyhteisöt (mukaan lukien työeläkelaitokset)	7,83
Yhteensä	22,08

ADS-osaketalletustodistuksia oli 31.12.2019 yhteensä 728 458 602 (joka vastaa samaa määrää osakkeita tai noin 12,91 prosenttia kaikista liikkeeseenlasketuista osakkeista), joista 119 424 oli rekisteröityjen osakkeenomistajien hallussa Yhdysvalloissa. Tiedämme, että monet ADS-todistukset ovat välittäjien ja muiden nimellisten osakkeenomistajien rekisteröimiä, joten edellä mainittu omistajien lukumäärä ei välttämättä edusta ADS-todistusten todellisten edunsaajien varsinaista lukumäärää tai tällaisten henkilöiden omistamien ADS-todistusten määrää. Automatic Data Processing, Inc:lta saadun tiedon mukaan ADS-todistusten varsinaisia omistajia oli 31.12.2019 yhteensä 398 227.

Tiedossamme oli 5.2.2020, että Blackrock, Inc. omisti 31.12.2019 yhteensä 311 907 753 Nokian osaketta, jotka tuolloin vastasivat noin 5,5 prosenttia Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä.

Tietojemme mukaan Nokia ei ole minkään muun yhtiön tai minkään hallituksen suorassa eikä välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jotka saattaisivat johtaa määräysvallan muuttumiseen Nokiassa.

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja optio-oikeudet

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten hallussa oli 31.12.2019 yhteensä 8 017 085 Nokian osaketta ja ADS-osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,14 prosenttia liikkeeseenlasketuista osakkeista ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

Tiedot tarjouksesta ja listauksesta

Pääomamme koostuu osakkeista, joilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella NOKIA ja Euronext Pariisissa kaupankäyntitunnuksella NOKIA. American Depositary Share -osaketalletustodistuksillamme, joista jokainen edustaa yhtä osakettamme, käydään kauppaa New Yorkin pörssissä kaupankäyntitunnuksella NOK. ADS-osaketalletustodistusten todisteena on American Depositary Receipt -todistus, jonka Citibank, N.A. antaa.

Tietoa Nokiasta jatkoa

Infrastruktuurilaitteiden ja -tuotteiden tuotanto

Operations-tiimimme vastaa laitteistojen, ohjelmistojen sekä laitevalmistajien valmistamien tuotteiden koko toimitusketjusta. Tämä sisältää toimitussuunnittelun, valmistuksen, jakelun, hankinnan, logistiikan ja toimitukset.

Vuoden lopulla, 31.12.2019, Nokialla oli maailmanlaajuisesti kymmenen tuotantolaitosta: yksi Australiassa, yksi Brasiliassa, yksi Intiassa, yksi Kiinassa, kaksi Ranskassa, yksi Saksassa, yksi Suomessa, yksi Isossa-Britanniassa ja yksi Yhdysvalloissa.

Merkittävä osa tuotannostamme ja kokoamistyöstämme on ulkoistettu, ja jäljelle jäävän osuuden hoidamme itse tuotantolaitoksissamme. Tämä järjestely tuo meille tuotantoon merkittävästi joustavuutta, jonka ansiosta pystymme täyttämään kustannuksiin, saatavuuteen ja asiakasvaatimuksiin liittyvät tarpeet.

Seuraavassa taulukossa esitetään tuotantolaitostemme tärkeimpien infrastruktuurilaitteiden laitoskohtainen tuotantokapasiteetti 31.12.2019.

Maa	Sijainti ja tuotteet(1)	Tuotantokapasi teetti, netto (m2) (2)
Australia	Kilsyth: radiotaajuusjärjestelmät	5 400
Brasilia	Embu: radiotaajuusjärjestelmät	8 100
Intia	Chennai: tukiasemat, radioverkko-ohjaimet ja siirtojärjestelmät	12 000
Kiina	Suzhou: radiotaajuusjärjestelmät	16 600
Ranska	Calais: merikaapelit	63 000
Ranska	Trignac: radiotaajuusjärjestelmät	7 300
Saksa	Hannover: radiotaajuusjärjestelmät	23 500
Suomi	Oulu: tukiasemat	13 800
Iso-Britannia	Greenwich: merikaapelit	19 500
Yhdysvallat	Meriden: radiotaajuusjärjestelmät	31 000

(1) Näkemyksemme mukaan tuotantolaitostemme tuotantokapasiteetti riittää täyttämään meidän verkkoinfrastruktuuriliiketoimintamme vaatimukset. Tuotantolaitosten käyttöaste vaihtelee laitoksittain

ja ajankohdittain. Mihinkään näistä laitoksista ei kohdistu olennaisia rasitteita.

(2) Tuotantokapasiteetti on tuotantoon ja siihen liittyvien materiaalien säilytykseen varattu kokonaispinta-ala.

Tilinpäätös

Sisällysluettelo

	Konsernitilinpäätös	122
	Konsernin tuloslaskelma	122
	Konsernin laaja tuloslaskelma	123
	Konsernitase	124
	Konsernin rahavirtalaskelma	125
	Laskelma konsernin oman
	pääoman muutoksista	126
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	128
1.	Tietoa konsernista	128
2.	Merkittävät laskentaperiaatteet	128
3.	Uudet ja muuttuneet standardit
	ja tulkinnat	140
4.	Arvioiden käyttö ja olennaiset
	kirjanpidolliset
	harkinnanvaraisuudet	142
5.	Segmentti-informaatio	144
6.	Lopetetut toiminnot	147
7.	Tulouttaminen	147
8.	Kululajikohtainen erittely	148
9.	Henkilöstökulut	149
	10. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	149
	11. Rahoitustuotot ja -kulut	150
	12. Tuloverot	150
	13. Osakekohtainen tulos	153
	14. Aineettomat hyödykkeet	154
	15. Aineelliset hyödykkeet	155
	16. Vuokrasopimukset	156
	17. Arvonalentumiset	157
	18. Vaihto-omaisuus	158
	19. Siirtosaamiset ja ennakkomaksut	159
	20. Emoyhtiön osakkeet	159
	21. Muuntoerot, käyvän arvon rahasto
	ja muut rahastot	160
	22. Muut laajan tuloksen erät	161
	23. Korolliset velat	162
	24. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo	164
	25. Johdannaiset	166
	26. Osakeperusteiset maksut	167
	27. Eläkkeet ja muut työsuhteen
	päättymisen jälkeiset etuudet	169
	28. Siirtovelat, myynnin jaksotukset
	ja muut velat	178
	29. Varaukset	179
	30. Vastuusitoumukset	181
	31. Konsernin rahavirtalaskelman
	liitetiedot	181
	32. Merkittävimmät konserniyhtiöt	182
	33. Merkittävät, osittain omistetut
	tytäryhtiöt	183
	34. Osuudet osakkuusyhtiöissä
	ja yhteisyrityksissä	183
	35. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat	184
	36. Rahoitusriskien hallinta	186
	37. Tilikauden päättymisen
	jälkeiset tapahtumat	194

Emoyhtiön tilinpäätös	195
Emoyhtiön tuloslaskelma	195
Emoyhtiön tase	196
Emoyhtiön rahoituslaskelma	198
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	199
1. Laskentaperiaatteet	199
2. Henkilöstökulut	202
3. Tilintarkastajan palkkio	202
4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	202
5. Rahoitustuotot ja -kulut 6. Konserniavustukset	203 203
7. Tuloverot	203
8. Aineelliset hyödykkeet	204
9. Sijoitukset	205
10. Siirtosaamiset ja maksetut
ennakkomaksut	205
11. Oma pääoma	206
12. Jakokelpoinen vapaa oma pääoma	206
13. Käyvän arvon rahasto	206
14. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo	207
15. Johdannaiset	209
16. Pakolliset varaukset	210
17. Korollinen vieras pääoma	210
18. Siirtovelat ja muut velat	211
19. Vakuudet ja vastuusitoumukset	211
20. Johdolle myönnetyt lainat	211
21. Rahoituslaskelman liitetiedot	211
22. Merkittävimmät tytäryhtiöt	212
23. Emoyhtiön osakkeet	212
24. Rahoitusriskien hallinta	212
25. Tilikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat	212
Tilinpäätöksen 2019 allekirjoitus	213
Tilintarkastuskertomus	214

Konsernin tuloslaskelma

	2019	2018	2017
Liite 1.1.-31.12.	milj. EUR	milj. EUR	milj. EUR
5, 7 Liikevaihto Hankinnan ja valmistuksen kulut	23 315 -14 989	22 563	23 147
8		-14 117	-14 008
Bruttokate Tutkimus- ja kehityskulut 8	8 326 -4 411	8 446 -4 620	9 139 -4 916
Myynnin ja hallinnon kulut 8	-3 101	-3 463	-3 615
Liiketoiminnan muut tuotot 10	424	290	363
Liiketoiminnan muut kulut 8, 10	-753	-712	-955
Liikevoitto/-tappio Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista 34	485 12	-59 12	16 11
Rahoitustuotot ja -kulut 11	-341	-313	-537
Voitto/tappio ennen veroja Tuloverot 12	156 -138	-360 -189	-510 -927
Jatkuvien toimintojen voitto/tappio	18	-549	-1 437
Jatkuvien toimintojen voitto/tappio
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio	14	-554	-1 473
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus voitosta/tappiosta	4	5	36
Jatkuvien toimintojen voitto/tappio	18	-549	-1 437
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio/voitto	-7	214	-21
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tappiosta/voitosta	–	–	–
6 Lopetettujen toimintojen tappio/voitto	-7	214	-21
Tilikauden voitto/tappio
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto	7	-340	-1 494
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus voitosta	4	5	36
Tilikauden voitto/tappio	11	-335	-1 458
13 Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille	EUR	EUR	EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot	0,00	-0,10	-0,26
Lopetetut toiminnot	0,00	0,04	0,00
Tilikauden voitto/tappio	0,00	-0,06	-0,26
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot	0,00	-0,10	-0,26
Lopetetut toiminnot	0,00	0,04	0,00
Tilikauden voitto/tappio	0,00	-0,06	-0,26
13 Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä	1000 osaketta	1000 osaketta	1000 osaketta
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot	5 599 912	5 588 020	5 651 814
Lopetetut toiminnot	5 599 912	5 588 020	5 651 814
Tilikauden voitto/tappio	5 599 912	5 588 020	5 651 814
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot	5 626 375	5 588 020	5 651 814
Lopetetut toiminnot	5 599 912	5 612 477	5 651 814
Tilikauden voitto/tappio	5 626 375	5 588 020	5 651 814

Konsernin laaja tuloslaskelma

		2019	2018	2017
1.1.-31.12.	Liite	milj. EUR	milj. EUR	milj. EUR
Tilikauden voitto/tappio		11	-335	-1 458
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen		414	388	723
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi		-95	-90	-58
Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot		260	401	-1 819
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus		-58	-73	440
Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat		-2	-53	35
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat		8	-45	–
Available-for-sale-sijoitukset		–	–	-88
Muut lisäykset/vähennykset, netto		–	1	-1
Tuloverot eristä, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi		11	33	-92
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	22	538	562	-860
Laaja tulos		549	227	-2 318
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva laaja tulos		545	221	-2 304
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus laajasta tuloksesta		4	6	-14
Laaja tulos		549	227	-2 318
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan laajan tuloksen jakautuminen
Jatkuvat toiminnot		552	7	-2 283
Lopetetut toiminnot		-7	214	-21
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva laaja tulos		545	221	-2 304
Määräysvallattomille omistajille kuuluvan laajan tuloksen jakautuminen
Jatkuvat toiminnot		4	6	-14
Lopetetut toiminnot		–	–	–
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus laajasta tuloksesta		4	6	-14

Konsernitase

	Liite	2019 2018 milj. EUR milj. EUR
31.12. VASTAAVAA
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	14, 17	7 956 8 805
Aineelliset hyödykkeet	15, 17	1 856 1 790
Käyttöoikeusomaisuuserät	16, 17	912 –
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä	17, 34	165 145
Pitkäaikaiset sijoitukset	24	740 690
Laskennalliset verosaamiset	12	5 124 4 911
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	17, 24, 36	445 373
Etuuspohjaiset eläkevarat	27	4 830 4 224
Muut pitkäaikaiset varat	19	292 308
Pitkäaikaiset varat yhteensä	22 320	21 246
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	2 936 3 168
Myyntisaamiset	24, 36	5 025 4 856
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	7, 36	1 489 1 875
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut	19	908 1 024
Tuloverosaamiset	12	279 227
		164 243
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	24, 25, 36
Lyhytaikaiset sijoitukset	24, 36	97 612
Rahavarat	24, 36	5 910 6 261
Lyhytaikaiset varat yhteensä	16 808	18 266
Myytävänä olevat omaisuuserät		– 5
Vastaavaa yhteensä	39 128	39 517
VASTATTAVAA
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	20	246 246
Ylikurssirahasto		427 436
Omat osakkeet		-408 -352
Muuntoerot	21	-372 -592
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot	21	1 382 1 063
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15 607	15 606
Kertyneet voittovarat	-1 613	-1 062
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	15 325	15 289
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus		76 82
Oma pääoma yhteensä	15 401	15 371
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset korolliset velat	23, 24, 36	3 985 2 826
Pitkäaikaiset vuokravelat	16	771 2
Laskennalliset verovelat	12	390 350
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	27	4 343 4 327
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	7	915 1 113
Myynnin jaksotukset ja muut pitkäaikaiset velat	24, 28	712 852
Varaukset	29	556 572
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	11 672	10 042
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikaiset korolliset velat	23, 24, 36	292 994
Lyhytaikaiset vuokravelat	16	259 –
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	24, 25, 36	803 891
Tuloverovelat	12	187 268
Ostovelat	24, 36	3 786 4 773
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	7	2 752 2 383
Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat	28	3 323 3 940
Varaukset	29	653 855
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	12 055	14 104
Vieras pääoma yhteensä	23 727	24 146
Vastattavaa yhteensä	39 128	39 517

Konsernin rahavirtalaskelma

	2019	2018	2017
Liite 1.1.-31.12. Liiketoiminnan rahavirta	milj. EUR	milj. EUR	milj. EUR
Tilikauden voitto/tappio	11	-335	-1 458
Oikaisut yhteensä	31 2 627	2 093	3 676
Nettokäyttöpääoman muutos(1)
Saamisten vähennys/lisäys	159	246	-421
Vaihto-omaisuuden vähennys/lisäys	285
		-544	-296
Korottomien velkojen vähennys/lisäys	-2 232	-645	1 221
Liiketoiminnan rahavirta	850	815	2 722
Saadut korot	57	68	53
Maksetut korot 16, 23	-1	-159	-409
Maksetut tuloverot, netto	-516	-364	-555
Liiketoiminnan nettorahavirta	390	360	1 811
Investointien rahavirta
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinta	-690	-672	-601
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti	39	88	67
Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla	–	-31	-394
Myydyt liiketoiminnat vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla	19	-18	-16
Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys	-473	-2 104	-2 729
Lyhytaikaisten sijoitusten erääntyminen ja myynti	991	2 397	3 589
Pitkäaikaisten sijoitusten lisäys	-180	-145	-104
Pitkäaikaisten sijoitusten myynti	144	170	207
Muiden pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys	-21	-1	-2
Muut	4	1	-7
Investointien nettorahavirta	-167	-315	10
Rahoitustoimintojen rahavirta
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella	–	1	1
Omien osakkeiden hankinta	–	–	-785
Tytäryhtiöiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankinta	-1	1	-38
Pitkäaikaisten velkojen nosto	1 039 23	139	2 129
Pitkäaikaisten velkojen lyhennys	23 -766	-29	-2 041
Lyhytaikaisten velkojen nosto/lyhennys	40 23	2	-38
Vuokravelkojen lyhennys	16 -221	-2	-7
Osingonjako	-570	-1 081	-970
Rahoitustoimintojen nettorahavirta	-479	-969	-1 749
Muuntoerot	-95	-184	-200
Rahavarojen vähennys	-351	-1 108	-128
Rahavarat 1.1.	6 261	7 369	7 497
Rahavarat 31.12.	5 910	6 261	7 369

(1) Nettokäyttöpääoma sisältää sekä lyhyt- että pitkäaikaisia eriä.

Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä Jatkuviin että Lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat.

Konsernin rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa konsernitaseesta mm. tilikauden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

							Arvon	Sijoitetun
							muutos	vapaan
							rahasto ja	oman		Emoyhtiön	Määräys
		Osakemäärä	Osake	Ylikurssi	Omat		muut	pääoman	Kertyneet	omistajien	vallaton
milj. EUR	Liite	1000	pääoma	rahasto		osakkeet Muuntoerot	rahastot	rahasto	voittovarat	osuus		osuus Yhteensä
1.1.2017		5 720 503	246	439	-881	483	488	15 731	3 588	20 094		881 20 975
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
uudelleenmäärittäminen,
verojen jälkeen	21						662			662		662
Muuntoerot	21					-1 768				-1 768		-50 -1 818
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen suojaus,
verojen jälkeen	21					352				352		352
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen	21						28			28		28
Available-for-sale -sijoitukset,
verojen jälkeen	21						-86			-86		-86
Muut lisäykset, netto							2			2		2
Tilikauden tappio									-1 494	-1 494		36 -1 458
Tilikauden laaja tulos			–	–	–	-1 416	606	–	-1 494	-2 304		-14 -2 318
Osakeperusteiset maksut				92						92		92
Verohyöty osakeperusteisista maksuista				-7						-7		-7
Tulosperusteisten ja ehdollisten
osakepalkkioiden suorittaminen	20	12 199		-79	170			-116		-25		-25
Omien osakkeiden osto	20	-153 601			-769					-769		-769
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien
perusteella	20	416						1		1		1
Osingonjako(1)									-963	-963	-7	-970
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta
toteutuneet hankinnat										–	17	17
Määräysvallattoman osuuden hankinta									12	12	-788	-776
Tytäryhtiöiden myynnit										–	-9	-9
Muut muutokset				2		1			4	7		7
Muut muutokset yhteensä			–	8	-599	1	–	-115	-947	-1 652		-787 -2 439
31.12.2017		5 579 517	246		447 -1 480	-932	1 094	15 616	1 147	16 138		80 16 218
IFRS 9- ja IFRS 15 -standardien
käyttöönotto			–	–	–	–	-252	–	198	-54	–	-54
1.1.2018		5 579 517	246		447 -1 480	-932	842	15 616	1 345	16 084		80 16 164
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
uudelleenmäärittäminen,
verojen jälkeen	21						293			293		293
Muuntoerot	21					402				402		402
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen suojaus,
verojen jälkeen	21					-61	3			-58		-58
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen	21						-43			-43		-43
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat rahoitusvarat,
verojen jälkeen
	21						-38			-38		-38
Muut lisäykset/vähennykset, netto							6		-1	5	1	6
Tilikauden tappio									-340	-340	5	-335
Tilikauden laaja tulos			–	–	–	341	221	–	-341	221	6	227
Osakeperusteiset maksut				68						68		68
Verohyöty osakeperusteisista maksuista				6						6		6
Tulosperusteisten ja ehdollisten
osakepalkkioiden suorittaminen	20	13 221		-85	72			-11		-24		-24
Omien osakkeiden mitätöinti	20				1 000				-1 000	–		–
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien
perusteella	20	424						1		1		1
Osingonjako(1)									-1 063	-1 063		-5 -1 068
Määräysvallattoman osuuden hankinta									-1	-1	1	–
Muut muutokset				–		-1			-2	-3		-3
Muut muutokset yhteensä 31.12.2018		5 593 162	– 246	-11 436	1 072 -408	-1 -592	– 1 063	-10 15 606	-2 066 -1 062	-1 016 15 289		-4 -1 020 82 15 371

						Arvon	Sijoitetun
						muutos	vapaan
						rahasto ja	oman		Emoyhtiön	Määräys
Liite	Osakemäärä 1000	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat	osakkeet Muuntoerot	muut rahastot	pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	omistajien osuus	vallaton osuus	Yhteensä
milj. EUR 31.12.2018	5 593 162	246	436	-408	-592	1 063	15 606	-1 062	15 289	82	15 371
IFRS 16 -standardin käyttöönotto								4	4		4
1.1.2019	5 593 162	246	436	-408	-592	1 063	15 606	-1 058	15 293	82	15 375
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
uudelleenmäärittäminen,
verojen jälkeen 21						319			319		319
Muuntoerot 21					260				260		260
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen suojaus,
verojen jälkeen 21					-40	-6			-46		-46
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen 21						-1			-1		-1
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat rahoitusvarat,
verojen jälkeen 21						6			6		6
Muut lisäykset/vähennykset, netto						1		-1	–		–
Tilikauden tappio								7	7	4	11
Tilikauden laaja tulos		–	–	–	220	319	–	6	545	4	549
Osakeperusteiset maksut			81						81		81
Verohyöty osakeperusteisista maksuista			-7						-7		-7
Tulosperusteisten ja ehdollisten
osakepalkkioiden suorittaminen 20	12 396		-83	56			1		-26		-26
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien
perusteella 20	23								–		–
(1) Osingonjako								-560	-560	-10	-570
Muut muutokset								-1	-1		-1
Muut muutokset yhteensä		–	-9	56	–	–	1	-561	-513	-10	-523
31.12.2019	5 605 581	246	427	-352	-372	1 382	15 607	-1 613	15 325	76	15 401

(1) Vuonna 2019 konserni maksoi osinkoa 0,10 euroa (0,19 euroa vuonna 2018 ja 0,17 euroa vuonna 2017) osaketta kohti. Hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2019.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Tietoa konsernista

Nokia Oyj (emoyhtiö), Helsingissä, Suomessa, perustettu ja sijaitseva julkinen osakeyhtiö, on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (Nokia tai konserni). Konsernin pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Konserni on listattu Nasdaq Helsingin pörssissä, New Yorkin pörssissä ja Euronext Pariisin pörssissä. Konserni on johtava maailmanlaajuinen langattoman- ja kiinteän verkkoinfrastruktuurin toimittaja yhdistäen laitteet, ohjelmistot ja palvelut sekä edistykselliset teknologiat ja lisensoinnin, jotka yhdistävät ihmiset ja esineet.

Hallitus hyväksyi vuoden 2019 konsernitilinpäätöksen julkistettavaksi 5.3.2020.

2. Merkittävät laskentaperiaatteet

Esitysperiaatteet ja lausuma standardien noudattamisesta

Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemien ja EU:n käyttöön hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina (milj. EUR), ellei toisin ole mainittu, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laskentaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot noudattavat myös Suomen tilinpäätöslainsäädäntöä.

Muut tiedot

Tämä osio koskee Saksassa noudatettavaa paikallista tilinpäätöslainsäädäntöä. Täysin konsolidoitu saksalainen tytäryhtiö, Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG, joka on rekisteröity Münchenin kaupparekisteriin yritysrekisteriasiakirjalla HRA 88537, on soveltanut Saksan kauppaoikeuden (HGB) 264b §:n ja 291 §:n mukaista vapautusta.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tilinpäätöksen sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa sillä on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin, kun konserni altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä määräysvaltaansa. Jos konsernilla ei ole kohteessa äänienemmistöä tai vastaavia oikeuksia, se ottaa määräysvaltaansa arvioidessaan huomioon kaikki tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien sopimukselliset järjestelyt sekä konsernin äänivallan ja potentiaalisen äänivallan. Konserni arvioi määräysvaltaansa uudelleen, jos tosiseikat ja olosuhteet osoittavat, että yhdessä tai useammassa määräysvallan perustana olevasta kolmesta osatekijästä on tapahtunut muutoksia.

Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä alkaen, kun konserni saa siihen määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa. Tilikauden aikana hankitun tai myydyn tytäryhtiön omaisuuserät, velat, tuotot ja kulut sisällytetään konsernitilinpäätökseen alkaen siitä päivästä, jona määräysvalta tytäryhtiöön siirtyy konsernille ja päättyen siihen päivään, jona konsernin määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa. Muutos tytäryhtiön omistusosuudessa käsitellään omaa pääomaa koskevana liiketoimena silloin, kun määräysvaltaa ei menetetä. Jos konserni menettää määräysvallan tytäryhtiöön, siihen liittyvät omaisuuserät, velat, määräysvallattomien omistajien osuus ja muut oman pääoman erät kirjataan pois taseesta ja mahdollinen voitto tai tappio esitetään konsernituloslaskelmassa. Entiseen tytäryhtiöön mahdollisesti jäävä sijoitus arvostetaan käypään arvoon.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana nettotuloksen eränään ja osana omaa pääomaa konsernitaseessa.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät menot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan kuluksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja niihin liittyvät palvelut vastaanotetaan. Poikkeuksen muodostavat oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun välittömästi liittyvät menot, jotka kirjataan oman pääoman vähennyksiksi.

Yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Konserni valitsee jokaisen liiketoimintojen yhdistämisen kohdalla erikseen, arvostaako se hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden käypään arvoon vai määräysvallattomien omistajien suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Se määrä, jolla luovutetun vastikkeen ja määräysvallattomien omistajien osuuden yhteenlaskettu määrä ylittää hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden hankinta-ajankohdan käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi.

Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa valtaa osallistua osakkuusyhtiön rahoitusta koskevaan ja operatiiviseen päätöksentekoon, mutta ei kuitenkaan määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa tällaisiin päätöksiin.

Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksyntää.

Konsernin osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä käsitellään pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa osakkuusyhtiöihin tai yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä. Sijoitusten kirjanpitoarvoa oikaistaan muutoksilla, joita on tapahtunut konsernin osuudessa osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen nettovarallisuudesta hankinta-ajankohdan jälkeen. Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan liikevoiton tai -tappion alapuolelle. Kaikki osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten muissa laajan tuloksen erissä tapahtuneet muutokset esitetään konsernin muissa laajan tuloksen erissä.

Pääomaosuusmenetelmän soveltamisen jälkeen konserni määrittää jokaisena raportointipäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä osakkuusyhtiöön tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen arvon alentumisesta. Jos tällaista näyttöä on, konserni kirjaa arvonalentumistappion, joka lasketaan osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen kerrytettävissä olevan rahamäärän ja kirjanpitoarvon erotuksena. Arvonalentumistappio esitetään konsernin tuloslaskelman osiossa osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän tapauksessa varat tai velat, esitetään konsernitaseessa erillään ja arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja.

Lopetetut toiminnot esitetään erikseen silloin, kun konsernin osa, joka koostuu toiminnoista ja rahavirroista, jotka ovat selvästi erotettavissa konsernin muista osista sekä toiminnallisesti että taloudellista raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, tai tämä osa edustaa keskeistä liiketoimintaaluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta ja on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toimintaalueesta. Konsernin tuloslaskelmassa lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuloksesta ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella tavalla. Lopetettujen toimintojen rahavirrat esitetään erikseen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Jatkuvien ja Lopetettujen toimintojen väliset sisäiset tuotot ja kulut eliminoidaan lukuun ottamatta niitä tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan myös Lopetettujen toimintojen luovutuksen jälkeen.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Konserni käsittelee asiakassopimuksen kirjanpidossaan, kun sopimusosapuolet ovat hyväksyneet sopimuksen kirjallisesti, jolloin osapuolet tyypillisesti sitoutuvat täyttämään omat velvoitteensa, luovutettaviin tavaroihin ja palveluihin liittyvät oikeudet maksuehdot mukaan lukien pystytään yksilöimään, sopimuksella on kaupallista merkitystä ja odotetun vastikemäärän saamisen katsotaan olevan todennäköistä. Johto huomioi vain täytäntöön pantavissa olevat oikeudet arvioidessaan myyntituottojen kirjaamista asiakassopimuksista. Puitesopimuksiin, jotka eivät sellaisenaan luo täytäntöön pantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita, perustuva myynti kirjataan vasta myöhemmin laillisesti sitovien tilausten perusteella.

Sopimusmuutos tai tilaus käsitellään erillisenä sopimuksena, jos sopimuksen soveltamisala laajenee sen vuoksi, että siihen lisätään erotettavissa olevia tavaroita tai palveluja, ja sopimuksen mukainen hinta nousee vastikemäärällä, joka kuvastaa erillismyyntihintoja kyseisille lisäsuoritevelvoitteille. Mikäli lisätavarat ja -palvelut ovat erotettavissa olevia, mutta niistä saatava vastikemäärä ei vastaa niiden erillismyyntihintoja, sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa ikään kuin se olisi olemassa olevan sopimuksen päättäminen ja uuden sopimuksen syntyminen. Mikäli lisätavarat ja -palvelut eivät ole erotettavissa olevia, sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa ikään kuin se olisi osa olemassa olevaa sopimusta ja sopimusmuutoksen vaikutus transaktiohintaan ja konsernin määrittämään koko suoritevelvoitteen täyttämisasteeseen kirjataan myyntituottojen oikaisuksi sopimusmuutoksen ajankohtana.

Konserni kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan luvattujen tavaroiden ja palveluiden luovutusta vastaavasti sen vastikemäärän mukaisesti, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia luvattuja tavaroita tai palveluja vastaan. Vastikemäärä saattaa sisältää muuttuvan rahamäärän, jolloin konserni arvioi muuttuvan vastikkeen todennäköisimmän rahamäärän. Muuttuvuutta saattavat aiheuttaa myyntimääriin perustuvat alennukset ja myyntiin tai käyttöön perustuvat rojaltit. Konserni sisällyttää transaktiohintaan muuttuvan vastikkeen vain siihen määrään asti kuin on erittäin todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta. Transaktiohinta ei sisällä kolmansien osapuolten puolesta kerättyjä määriä.

Konsernin maksuehdot ovat keskimäärin 90-180 päivää. Laskutus tapahtuu yleensä määräysvallan siirtymisen yhteydessä tai sitä mukaa kuin palveluja tuotetaan. Muussa tapauksessa konserni kirjaa joko asiakassopimukseen perustuvan omaisuuserän tai –velan riippuen maksujen ajoittumisesta määräysvallan siirtymiseen nähden. Jos maksujen ajankohdat tarjoavat joko asiakkaalle tai konsernille merkittävän rahoitushyödyn, transaktiohintaa oikaistaan rahoituskomponentin vaikutuksella ja vastaava korkotuotto tai korkokulu esitetään myyntituotoista erillään. Käyttämänsä käytännön apukeinon mukaisesti konserni ei kuitenkaan oikaise transaktiohintaa rahoituskomponentin vaikutuksella, jos sopimuksen syntymisajankohtana on odotettavissa, että vastikemäärä vastaanotetaan yhden tai alle yhden vuoden kuluessa ennen tai jälkeen, kun luvattu tavara tai palvelu luovutetaan asiakkaalle.

Konsernin asiakassopimukset voivat koostua erilaisista laitteiden, palveluiden ja immateriaalioikeuksien yhdistelmistä. Sopimuksista kirjattavien myyntituottojen kirjaaminen riippuu toimitettavien tavaroiden ja palveluiden luonteesta. Sopimuksessa luvatut tavarat tai palvelut voivat pitää sisällään tuotteiden myyntiä, immateriaalioikeuksien lisensointia sekä osto-optioita uusille tuotteille tai palveluille, jotka antavat asiakkaalle merkityksellisen oikeuden. Konserni arvioi sopimuksen syntyessä mitkä asiakassopimuksessa luvatut tavarat ja palvelut ovat erotettavissa olevia suoritevelvoitteita. Konserni pitää tavaroita ja palveluita omina suoritevelvoitteinaan, jos asiakas voi hyötyä tuotteesta tai palvelusta joko yksinään tai yhdessä muiden asiakkaalle helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa, ja jos lupaus tavaran tai palvelun luovuttamisesta asiakkaalle on yksilöitävissä erillään muista sopimukseen sisältyvistä lupauksista.

Konserni kohdistaa transaktiohinnan jokaiselle erotettavissa olevalle suoritevelvoitteelle niiden suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella. Mikäli erillismyyntihinta ei ole suoraan havainnoitavissa, se arvioidaan. Transaktiohinta saattaa sisältää alennuksen tai muuttuvan rahamäärän, joka yleensä kohdistetaan kaikille sopimuksen suoritevelvoitteille suhteellisesti, ellei konsernilla ole havainnoitavissa olevaa näyttöä koko alennuksen kohdistumisesta vain yhteen tai useampaan, muttei kaikkiin suoritevelvoitteisiin.

Konserni kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan, kun tai sitä mukaa kuin se täyttää suoritevelvoitteen luovuttamalla luvatun tavaran tai palvelun, jolloin asiakas saa määräysvallan tuotteesta tai palvelusta. Myynti tuloutetaan täytetylle suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella kohdistetun transaktiohinnan mukaisesti. Suoritevelvoite voidaan täyttää joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Konsernin myymät laitteistot ja ohjelmistot sisältävät takuun, jonka katsotaan olevan varmennusta siitä, että tuotteet ovat sovittujen vaatimusten mukaisia. Kyseinen standarditakuu on kirjanpidossa katettu keskitetyllä takuuvarauksella, katso liitetieto 29, Varaukset. Jos standarditakuu annetaan tavallista pidemmälle ajanjaksolle tai kyseessä on palvelu, joka annetaan asiakkaalle edellä mainitun standarditakuun lisäksi, kyseessä on erillinen suoritevelvoite. Myynti kohdennetaan jokaiselle suoritevelvoitteelle erillismyyntihintojen perusteella. Suoritevelvoitteiden erillismyyntihinta määritetään esimerkiksi tarkastelemalla kyseisen suoritevelvoitteen hintaa tilanteessa, jossa vain kyseinen tavara tai palvelu myytäisiin asiakkaalle, tai verrokkihintojen puutteessa erillismyyntihinta voidaan määrittää lisäämällä odotettuihin kustannuksiin järkevä kate. Suoritevelvoitteille kohdennettu myynnin osuus kirjataan, kun myynnin kirjaamisen kriteerit kyseisen suoritevelvoitteen osalta täyttyvät.

Konserni kirjaa jokaisesta asiakassopimuksesta konsernitaseeseen joko omaisuuserän tai -velan riippuen konsernin suoritteen ja siitä kerättävän vastikkeen suhteesta. Asiakassopimukseen perustuva omaisuuserä kirjataan nettoperusteisesti, kun konserni on siirtänyt tavaran tai palvelun asiakkaalle ennen kuin asiakas on suorittanut maksun tai maksu on erääntynyt. Asiakassopimukseen perustuva velka puolestaan kirjataan nettoperusteisesti, kun asiakas on maksanut vastikkeen tai maksu on erääntynyt, mutta konserni ei ole vielä luovuttanut tavaraa tai palvelua asiakkaalle. Asiakassopimukseen perustuvat omaisuuserät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia, kun taas asiakassopimukseen perustuvat velat voivat olla lyhyttai pitkäaikaisia. Laskutettuihin saamisiin liittyvä oikeus saada vastike on ehdoton, minkä vuoksi kyseiset saamiset on esitetty konsernitaseessa erillään asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja -veloista myyntisaamisina.

Myyntituotot tuotteista

Konserni valmistaa ja myy laajaa valikoimaa verkkolaitteita vastaten kattavasti verkko-operaattoreiden tarpeisiin. Myynti tuloutetaan, kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt asiakkaalle. Määräysvallan siirtymisen määrittäminen saattaa vaatia harkintaa. Määräysvalta siirtyy standardituotteiden kohdalla tyypillisimmin toimituksen yhteydessä. Monimutkaisempien tuoteratkaisujen kohdalla määräysvalta siirtyy puolestaan yleisimmin asiakkaan hyväksynnästä.

Tietyissä järjestelyissä, lähinnä merikaapelijärjestelmiin liittyen, konsernin suoritteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä, jolloin konserni tulouttaa liikevaihdon ajan kuluessa käyttämällä tuotokseen perustuvaa menetelmää, joka kuvaa omaisuuserän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle kuten myös konsernin oikeutta korvaukseen tähänastisesta työsuoritteesta. Konsernin valitsema tuotokseen perustuvan menetelmän mittaustapa saattaa vaihdella sopimuksesta toiseen ottaen huomioon sopimuksen luonteen.

Myyntituotot palveluista

Konserni tarjoaa verkkolaitteisiin liittyviä palveluita aina asiakkaan verkon hallinnoimisesta ja tuotteiden ylläpitopalveluista verkon asennukseen, integrointiin ja optimointiin. Myynti kirjataan jokaiselle palvelusuoritevelvoitteelle, kun tai sitä mukaa kuin asiakas hyötyy konsernin suoritteesta. Palveluihin liittyvä myynti tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan verkon hallinnointiin liittyvistä palveluista ja kunnossapitopalveluista, sillä näiden kohdalla konserni tuottaa suoritetta koko määräaikaisen sopimuksen ajan ja asiakas samanaikaisesti sekä saa että kuluttaa konsernin suoritteesta koituvan hyödyn sitä mukaa, kun konserni suoritetta tuottaa. Joissakin tapauksissa konserni tarjoaa palveluita, jotka asiakkaan tulee hyväksyä ja tämä hyväksyntä on todettu oikeaksi tuloutushetkeksi.

Myyntituotot lisensseistä ja ohjelmistoista Konserni tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa immateriaalioikeuksiin myöntämällä ohjelmistolisenssejä sekä myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää konsernin immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan. Kun ohjelmistolisenssi myydään, myynti tuloutetaan toimituksen tai asiakashyväksynnän perusteella sillä konserni on todennut jokaisen ohjelmistoversion olevan erillinen muista, ja lisenssi koskee ohjelmistoa siinä tilassa kuin se on luovutushetkellä.

Konsernin myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää konsernin immateriaalioikeuksia, vastaavat lisenssimaksutuotot kirjataan suoriteperusteisesti niihin liittyvien sopimusten sisällön mukaisesti. Suurimmassa osassa sopimuksista konsernille jää velvollisuus jatkaa kehitystyötä ja tarjota asiakkaalle viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden aikana, jolloin tuotto kirjataan jaksottamalla tasaerin sille ajalle, jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet täytetään. Kyseisen myynnin jaksotustavan katsotaan kuvaavan konsernin suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotka ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana melko vakaan tutkimus- ja kehitystyön seurauksena. Tietyissä sopimuksissa konsernilla ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun lisenssi sopimuksen solmimisajankohdan immateriaalioikeuteen on myönnetty, eikä saatua lisenssimaksua tarvitse missään olosuhteissa palauttaa. Näissä tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan lisenssisopimuskauden alussa.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että konserni täyttää niihin liittyvät ehdot ja avustukset tullaan saamaan. Sellaiset julkiset avustukset, jotka saadaan korvauksena jo toteutuneista kuluista tai tappioista, vähennetään konsernin tuloslaskelmassa niitä vastaavista kuluista. Omaisuuseriin liittyvät julkiset avustukset esitetään konsernin taseessa tuloennakoina ja kirjataan tuotoiksi omaisuuserän poistoaikana.

Tutkimus- ja kehittämismenoihin liittyvät veronhyvitykset käsitellään julkisina avustuksina ja vähennetään tutkimus- ja kehittämiskuluista siinä tapauksessa, että veronhyvitys liittyy konsernin tutkimus- ja kehittämismenoihin, ja konserni saa veronhyvitystä vastaavan määrän rahasuorituksena, mikäli konsernilla ei ole vastaavaa tuloverovelkaa. Tutkimus- ja kehittämismenoihin liittyvät veronhyvitykset, jotka eivät täytä molempia edellä mainittuja ehtoja, kirjataan verotuotoksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Konserniyhtiöillä on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, jotka noudattavat sijaintimaiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt rahoitetaan pääsääntöisesti suorituksina vakuutusyhtiöille tai säätiöiden hallitsemille rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti.

Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite rajoittuu summaan, jonka maksamisesta rahastoon on sovittu. Konsernin maksupohjaisiin, usean työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden kautta järjestettyihin eläkejärjestelyihin tekemät maksusuoritukset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota suoritus koskee. Jos eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä konsernilla ole siihen liittyvää oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä, joihin sisältyy eläkejärjestelyitä sekä eläköitymisen jälkeisiä sairaus- ja henkivakuutuksia, kulut on laskettu käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): menot on kirjattu konsernin tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla etuus työntekijöiden palvelusajalle. Etuuspohjainen velvoite määritetään arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona käyttämällä diskonttokorkona maturiteetiltaan vastaavien yritysten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion joukkovelkakirjalainojen korkoa. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka syntyvät kokemusperäisistä oikaisuista ja muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, kirjataan omaan pääomaan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jolla ne syntyvät. Konsernitaseeseen kirjattavat velat tai varat vastaavat tilinpäätöshetken etuuspohjaista velvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla omaisuuserän mahdollisen enimmäismäärän vaikutus mukaan lukien.

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot on osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja sekä myynnin ja hallinnon kuluja konsernin tuloslaskelmassa, ja korkokulut on kirjattu rahoitustuotoissa ja -kuluissa konsernin tuloslaskelmassa. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut ja velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan osana kauden työsuoritukseen perustuvaa menoa järjestelyn muutoksen tai supistamisen tai velvoitteen täyttämisen tapahtuessa. Etuuspohjaisen velan ja omaisuuserän uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät sisältävät kokemusperäisistä oikaisuista syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, muutokset vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, omaisuuserän enimmäismäärän muutoksen vaikutukset sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien nettokorkoihin kirjattavat määrät. Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät kirjataan välittömästi tapahtumakaudella konsernitaseeseen sekä vastakirjauksena konserniin laajan tuloksen erien kautta veloittaen tai hyvittäen eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahastoaerään. Uudelleenmäärittämisestä johtuvia eriä ei luokitella uudelleen konsernin tuloslaskelmaan tulevilla kausilla.

Konsernin etuuspohjaisille työsuhteen päättymisen jälkeisille järjestelyille tehdään vakuutusmatemaattiset arvostukset vuosittain tai järjestelyn merkittävän supistamisen tai velvoitteiden täyttämisen yhteydessä.

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet maksetaan työsuhteen päättyessä ennen normaalia eläkeikää tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Konserni kirjaa työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet, kun se on todistettavasti sitoutunut nykyisten työntekijöiden työsuhteen päättämiseen yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti ilman mahdollisuutta perääntyä. Etuudet kirjataan myös, jos konserni myöntää työsuhteen päättämiseen liittyviä etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Nämä etuudet on kirjattu työsuhteen päättämiseen liittyvinä etuina osana uudellenjärjestelyvarauksia. Paikallisen lainsäädännön mukaan työntekijöillä voi olla oikeus työnantajan maksamiin etuuksiin irtisanomisen yhteydessä riippumatta siitä, onko kyse vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta vai ei. Erotus sen korkeamman etuuden, joka annetaan työsuhteen päättyessä konsernin pyynnöstä, ja etuuden, jotka annetaan työsuhteen päättyessä työntekijän pyynnöstä, on työsuhteen päättämiseen liittyvä etu. Sitä osuutta tällaisista irtisanomisetuuksista, jonka konserni on velvollinen maksamaan työntekijälle vapaaehtoisen irtisanoutumisen yhteydessä, käsitellään sopimuspohjaisena tai paikallisen lainsäädännön mukaisena velvoitteena, ja se kirjataan edellä eläkkeitä koskevassa osiossa kuvattuna etuuspohjaisena järjestelynä.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kolme erilaista globaalia työntekijöille suunnattua osakepohjaista kannustinjärjestelmää: tulosperusteiset osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden osakesäästöohjelma.

Henkilöstön työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys määritetään suhteessa oman pääomanehtoisen instrumentin käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta eimarkkinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta. Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintaehdot sisältyvät oletuksiin, jotka tehdään työntekijöiden saamien osakkeiden lukumäärästä. Konserni arvioi säännöllisesti tehdyt oletukset ja tarvittaessa korjaa arviota suoritettavien osakkeiden lukumäärästä. Ohjelmat, joissa on käytössä porrastettu toteutuminen, käsitellään kirjanpidossa jaksotettua ansaintamallia käyttäen. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa.

Tuloverot

Tuloverot koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity muihin laajan tuloksen eriin, tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin tulovero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen ja kunakin raportointipäivänä säädettyihin tai käytännössä hyväksyttyihin paikallisiin verolakeihin ja verokantoihin perustuen. Konserniyhtiöiden puolesta tulosta pidätetyt lähdeverot kirjataan tuloveroihin silloin kun ne perustuvat nettotuloksesta laskettuun veroon.

Laskennallinen verosaaminen tai -velka lasketaan taselähtöisellä velkamenetelmällä kaikista yksittäisten varojen ja velkojen konsernitilinpäätöksessä esitettävän kirjanpitoarvon ja niiden verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, käyttämättömistä veronhyvityksistä ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista siihen määrän asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa. Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Jos olosuhteet osoittavat laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen olevan epätodennäköistä, niiden määrää oikaistaan hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Laskennallinen verovelka kirjataan veronalaisista väliaikaisista eroista, ja liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen yksilöitävissä olevien omaisuuserien käypien arvojen ja verotuksessa huomioon otettujen tasearvojen välisistä väliaikaisista eroista.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään kirjanpidossa toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat joko kuitata verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja suorittaa velan samanaikaisesti tulevilla kausilla, joilla merkittäviä määriä laskennallisia verovelkoja tai -saamisia odotetaan suoritettaviksi tai hyödynnettäväksi.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Laskennallisia verovelkoja ei kirjata silloin, kun ne syntyvät liikearvon alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verovelka, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei diskontata.

Konserni arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön liittyy tulkinnanvaraisuutta. Kirjattuja tuloveroja oikaistaan, jos pidetään todennäköisenä (toteutuminen on todennäköisempää kuin toteutumatta jääminen), että veroviranomainen ei täysin hyväksy tiettyjä veropositioita. Kirjatut määrät perustuvat raportointipäivän arvioon lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai odotettavissa olevasta painotetusta keskimääräisestä arvosta, perustuen siihen kumpi menettelytapa parhaiten ennakoi konsernin mielestä epävarmuuden toteutumista.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat toimintavaluuttaan eli sen taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan, jossa konserniyhtiö pääasiallisesti toimii. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Raportointikauden päättyessä avoimena olevat ulkomaanrahanmääräiset monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden lopun valuuttakursseihin. Tase-erien arvostuksesta ja niihin liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Muihin kuin monetaarisiin pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvät realisoitumattomat kurssivoitot tai -tappiot sisältyvät kyseisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen ja kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa sellaisten ulkomaisten yksiköiden, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, varat ja velat muunnetaan euroiksi tilikauden lopun valuuttakursseihin ja tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi tilikauden keskikursseihin. Kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden yhdistelystä konsernitilinpäätökseen, kirjataan muuntoeroiksi muihin laajan tuloksen eriin. Luovuttaessa ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen yksikköön kohdistuvat kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi.

Aineettomat hyödykkeet

Erillisenä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä hankittujen aineettomien hyödykkeiden hankintameno on hankintapäivän käypä arvo. Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet, pois lukien kehittämismenot, jotka voidaan aktivoida, kirjataan kuluksi syntyessään. Kehittämismenot aktivoidaan vain, jos konserni voi osoittaa, että hyödykkeen valmiiksi saattaminen on teknisesti toteutettavissa, sillä on kyky ja aikomus käyttää hyödykettä tai myydä se, hyödyke tulee tuottamaan taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, käytettävissä on voimavaroja hyödykkeen valmiiksi saattamiseksi ja sillä on kyky määrittää luotettavasti hyödykkeen kehitysvaiheen menot.

Lukuun ottamatta liikearvoa, konsernin aineettomien hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen. Rajallinen aineeton hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Konsernin aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3-10 vuotta. Tasapoistomenetelmä kuvastaa parhaiten tapaa, miten konserni odottaa käyttävänsä hyväkseen omaisuuserään liittyvää vastaista taloudellista hyötyä. Aineettomien hyödykkeiden poistot esitetään osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja sekä myynnin ja hallinnon kuluja konsernin tuloslaskelmassa.

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat
Rakennukset ja rakennelmat	20–33 vuotta
Kevyet rakennukset ja rakennelmat	3–20 vuotta
Koneet ja kalusto
Tuotannon koneet, mittaus- ja testauskalusto	1–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä kuluksi tilikaudella, jolla ne syntyvät. Edellisestä poiketen suuria perusparannusmenoja lisätään hankintamenoon ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Vuokrasopimukset

Konserni otti 1.1.2019 käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin. Standardin mukaan vuokralle ottaja kirjaa konsernitaseeseen käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat kaikista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika ylittää 12 kuukautta. Käyttöoikeusomaisuuserä edustaa vuokralle ottajan oikeutta käyttää kohdeomaisuuserää kun taas vuokravelka edustaa vuokralle ottajan velvollisuutta suorittaa vuokramaksuja.

Sopimuksen syntymisajankohtana konserni arvioi, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan. Sopimuksen alkamisajankohtana konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokravelan kaikista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika ylittää 12 kuukautta. Sopimuksen alkamisajankohta on päivä, jona vuokralle antaja antaa vuokratun kohdeomaisuuserän konsernin käytettäväksi.

Konserni soveltaa IFRS 16 -standardin käytännön helpotusta, jonka mukaisesti konserni ei kirjaa taseeseen vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on sopimuksen alkamisajankohtana enintään 12 kuukautta (lyhytaikainen vuokrasopimus). Sen sijaan konserni kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokramaksut kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Lisäksi konsernin valitsemana käytännön apukeinona konserni ei erottele vuokrasopimuskomponentteja ja tiettyjä muita sopimuskomponentteja, vaan käsittelee sen sijaan jokaisen vuokrasopimuskomponentin sekä muun kuin vuokrasopimuskomponentin yhtenä vuokrasopimuskomponenttina. Muut kuin vuokrasopimuskomponentit, kuten vuokratun kohteen huollosta ja palvelusta suoritettavat maksut, sisältyvät vuokravelkaan silloin, kun nämä ovat vuokrasopimuksessa määriteltyjä kiinteitä maksuja. Muut kuin vuokrasopimuskomponentit, jotka ovat käytöstä riippuvia muuttuvia kuluja kuten esimerkiksi kiinteistöverot, vakuutusmaksut ja kiinteistön muuttuvat hoitokulut, kirjataan kuluksi suoriteperusteisesti.

Merkittävä osa konsernin vuokrasopimuksista liittyy toimitiloihin ja teollisuuskiinteistöihin kuten tutkimus- ja kehittämistiloihin, tuotantorakennuksiin ja toimitiloihin. Konsernilla on vuokralla myös työsuhde-etuina tarjottuja sekä yhtiön omassa käytössä olevia ajoneuvoja.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot, ja jota oikaistaan mahdollisilla vuokravelan uudelleen määrittämisestä johtuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään vuokravelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, alkuvaiheen välittömät menot ja sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat vähennettyinä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina sopimuksen vuokra-aikana seuraavasti:

Rakennukset	3–10 vuotta
Muut	3–5 vuotta

Konserni soveltaa käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentumisessa IAS 36, Omaisuuserien arvon alentuminen -standardin vaatimuksia. Katso "Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentuminen".

Vuokravelka arvostetaan vuokra-aikana suoritettavien vuokramaksujen nykyarvoon. Konserni määrittää vuokra-ajan ajanjaksoksi, jona vuokrasopimus ei ole purettavissa, mukaan lukien mahdollisen vuokrasopimuksen jatko-option kattamat ajanjaksot, jos kyseisen option käyttö on kohtuullisen varmaa, sekä vuokrasopimuksen päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni ei käytä kyseistä optiota. Vuokramaksut sisältävät kiinteät vuokramaksut ja tietyt kiinteät muut kuin vuokrasopimuskomponentit vähennettyinä mahdollisilla saatavilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla, muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai hintatasosta sekä maksut vuokrasopimuksen päättämisestä aiheutuvista sanktioista silloin, kun vuokra-aika on määritetty siten, että konserni käyttää

vuokrasopimuksen päättämisoption. Konsernilla ei tyypillisesti ole vuokrasopimuksia, joiden muuttuva vuokra olisi sidottu suoriutumiseen tai kohdeomaisuuserän käyttöön.

Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen vuokravelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä, jossa vuokravelan kirjanpitoarvo kasvaa koron määrällä ja pienenee maksettujen vuokrien määrällä. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokravelan kirjanpitoarvo määritetään uudelleen, jos vuokrasopimus muuttuu, vuokra-aikaa oikaistaan tai tulevissa vuokrissa tapahtuu muutos, joka johtuu kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin tai hintatason muutoksesta. Vuokrien koron osuus kirjataan korkokuluksi rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konserni käyttää lisäluoton korkoon perustuvaa diskonttauskorkoa vuokramaksujen nykyarvon määrittämisessä, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä. Konserni arvioi neljännesvuosittain lisäluoton koron perustuen arvioituun korkoon, jota konserni joutuisi maksamaan lainatessaan vuokra-aikaa vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka vaaditaan käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Konserni arvostaa kaikki vuokrasopimukset jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä sen vuosineljänneksen saatavilla olevaa diskonttauskorkoa, jona vuokrasopimus alkaa. Kun vuokrasopimus muuttuu tai vuokrasopimusvelka uudelleenarvioidaan vuokra-ajan muuttuessa, konserni määrittää vuokravelan nykyarvon uudelleen sopimusmuutoksen tai uudelleenarvioinnin hetkellä saatavilla olevalla diskonttauskorolla.

Konserni toimii pääosin vuokralle ottajana. Konserni kuitenkin edelleen vuokraa vuokrattuja tai omistettuja kiinteistöjä, jotka eivät ole konsernin käytössä, pisimmillään 10 vuoden vuokra-ajalla kattaakseen tai pienentääkseen näiden kiinteistöjen välttämättömiä kuluja. Näissä tapauksissa konserni luokittelee jokaisen edelleenvuokrasopimuksensa rahoitusleasingsopimukseksi silloin, kun edelleenvuokrasopimus siirtää kohdeomaisuuserän omistamiselle ominaiset riskit ja edut kaikilta olennaisilta osin vuokralle ottajalle. Kaikki muut edelleenvuokrasopimukset luokitellaan operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi.

Konserni kirjaa taseen muihin rahoitusvaroihin kaikista rahoitusleasingsopimuksista nettosijoituksen vuokrasopimukseen, joka arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen nettosijoitus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä, jossa nettosijoituksen kirjanpitoarvo kasvaa korkotuoton määrällä ja pienenee edelleenvuokrauksesta saatujen maksujen määrällä. Operatiivisista edelleenvuokrasopimuksista saatavat vuokrat kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien arvonalentuminen

Konserni määrittää liikearvon, muiden aineettomien hyödykkeiden, aineellisten hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien kerrytettävissä olevan rahamäärän, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että niiden arvot saattavat olla alentuneita. Tämän lisäksi konserni testaa liikearvon kirjanpitoarvon arvonalentumisen varalta vuosittain, vaikka mahdollisesta arvonalentumisesta ei olisi viitteitä.

Konsernin huomioon ottamia tekijöitä sen arvioidessaan viitteitä arvonalentumisesta, ovat muun muassa omaisuuserän alisuoriutuminen verrattuna sen historialliseen tai ennustettuun tulokseen, merkittävät muutokset omaisuuserän käyttötarkoituksessa tai muutokset liiketoimintastrategiassa sekä merkittävät epäsuotuisat toimialan tai yleisen talouden kehityssuunnat.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä ja jotka vastaavat alinta tasoa, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten. Rahavirtaa tuottava yksikkö, kuten se määritellään konsernin liikearvon arvonalentumistestausta varten, on pienin omaisuuserien ryhmä, liikearvo mukaan lukien, jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien tuottamista rahavirroista. Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo sisältää osuudet siihen kohdistuvista konsernin yhteisistä omaisuuseristä kohtuullisella ja johdonmukaisella perusteella kohdistettuina. Kun yhden tai useamman liikearvoa sisältävän rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän rakenne muuttuu, liikearvo kohdistetaan uudelleen käypien arvojen suhteessa niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joihin tämä muutos vaikuttaa.

Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on korkeampi seuraavista: käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon. Jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on alhaisempi kuin sen kirjanpitoarvo, omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen arvoa alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiot esitetään konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muissa kuluissa tai erillisenä rivinä silloin, kun ne ovat merkittäviä.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai sitä alemman nettorealisointiarvon määräisenä. Hankintameno määritetään käyttämällä standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFOperiaatteen (first-in first-out) mukaisesti laskettua hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo on tavanomaisen liiketoiminnan käypä hintataso vähennettynä tavanomaisilla myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on sisällytetty raaka-aineiden hankintamenon ja välittömän työn kustannusten lisäksi myös sille kuuluva osuus tuotannon yleiskustannuksista. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ylimääräisen vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenon tai sitä alemman nettorealisointiarvon perusteella.

Käypään arvoon arvostaminen

Monet rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanomaisessa liiketoimessa. Omaisuuserän tai velan käypä arvo määritetään sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa mukaisesti käyttämällä markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asiaan kuuluvia arvostusmalleja. Konserni käyttää käyvän arvon määrittämisessä arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa riittävästi tietoa, hyödyntämällä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kaikki rahoitusvarat ja -velat, joiden käyvät arvot määritetään tai esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta olennaisen syöttötiedon perusteella seuraavasti:

Taso 1 – toimivilla markkinoilla samanlaisille pörssinoteeratuille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat.

Taso 2 – arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa; ja

Taso 3 – arvostusmenetelmät, joiden merkittävät syöttötiedot eivät ole havainnoitavissa.

Konserni luokittelee käypään arvoon toistuvasti arvostettavat varat ja velat asiaan kuuluville käyvän arvon hierarkian tasoille kunkin raportointikauden lopussa.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Konsernin vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat jaotellaan kolmeen eri luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Konsernin oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin. Luokittelu tehdään konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella.

Konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja, että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli niitä ei arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa, mikäli rahoitusvara on osa suojaussuhdetta (ks. Suojauslaskenta).

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, eli päivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusvaran. Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun kaikki rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle.

Pitkäaikaiset sijoitukset

Pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät sijoitukset teknologiaan liittyviin listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund -rahastoihin. Nämä oman pääoman ja vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon.

Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia menetelmiä: markkinahintanoteeraus; samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo; kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuviin arvioihin sekä kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Konserni käyttää harkintaa sovellettavan arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella.

Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot näistä sijoituksista kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Myytyjen sijoitusten hankintamenon laskennassa käytetään painotetun keskihinnan menetelmää.

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät tietyt käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset, lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta sekä tietyt muut pitkäaikaiset sijoitukset.

Käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset sisältävät pankkitalletukset liittyen pääosin työsuhde-etuuksiin sekä muut lainasaamiset. Nämä varat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näiden varojen tappiota koskeva vähennyserä lasketaan kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan pois sijoituksen kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Asiakas- ja toimittajalainasaamisia hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja. Ne kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Arvioidut luottotappiot perustuvat tavallisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin nostettujen lainojen ja arvioitujen lisänostojen osalta kauden aikana, katso lisätietoja kappaleesta "Arvon alentuminen". Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa vähentäen käyvän arvon tappiota laajassa tuloslaskelmassa. Mikäli saaminen myydään, odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutus puretaan ja koko kertynyt tuotto tai tappio kirjataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muiden luonteeltaan pitkäaikaisten sijoitusten sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Nämä sijoitukset arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot sijoitusten myynneistä kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisen osuuden muista pitkäaikaisista rahoitusvaroista, lyhytaikaiset lainasaamiset sekä johdannaisvarat, jotka käsitellään erikseen kappaleessa "Johdannaissopimukset".

Lyhytaikaiset lainasaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan pois sijoituksen kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset syntyvät asiakkaiden kanssa tehdyistä sopimuksista ja edustavat ehdotonta oikeutta saada korvaus, jonka saaminen on ainoastaan ajan kulumisesta kiinni. Konserni myy myyntisaamisiaan ilman takautumisoikeutta useammalle rahoituslaitokselle normaalin liiketoiminnan mukaisesti luottoriskimme ja käyttöpääomakiertomme hallitsemiseksi. Liiketoimintamalli myyntisaamisten hallinnointiin perustuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseen ja saamisten myymiseen. Myyntisaamiset kirjataan alun perin ja myöhemmin uudelleen arvostetaan käypään arvoon käyttäen diskontattujen rahavirtojen menetelmää. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaamisten ja asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien tappiota koskevan vähennyserän osalta perustuen sellaisten myyntisaamisten ja asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien, joilla ei ole merkittäviä rahoituskomponentteja, koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin. Liitetiedosta 4 löytyy tietoa arvioiden käytöstä ja olennaisista kirjanpidollisista harkinnanvaraisuuksista, jotka ovat olennaisia kyseisten tappiota koskevien vähennyserien arvioimisessa. Myyntisaamisiin ja asiakassopimukseen perustuviin omaisuuseriin liittyviä tappioita koskevat vähennyserät kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Mikäli myyntisaamiset myydään, poiskirjattavan kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen välinen erotus kirjataan rahoituskuluksi konsernin tuloslaskelmassa.

Lyhytaikaiset sijoitukset

Konserni sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Lyhytaikaiset sijoitukset voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin talletuksiin kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.

Sijoitukset pankkitalletuksiin sekä kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen kuukauden päästä ja jotka eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on pitää sijoitukset hallussa rahavirtojen kerryttämiseksi sekä sijoitusten myymiseksi. Nämä varat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta. Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on pääasiassa kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat. Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain maturiteettijakauman tasapainottamisen sekä likviditeetin ja markkinariskin hallinnan johdosta.

Sijoitusten käypä arvo määritellään käyttämällä raportointipäivän markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asiaan kuuluvia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Kun sijoitus myydään, siihen liittyvät kertyneet käyvän arvon muutokset kirjataan pois laajan tuloksen eristä rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Myytyjen kiinteätuottoisten arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO-menetelmää.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Konsernin sijoitusportfolion korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen arvioidut luottotappiot perustuvat tyypillisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin. Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain ja kirjataan muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa vähentäen käyvän arvon voittoja ja tappioita laajassa tuloslaskelmassa.

Sijoitukset voivat sisältää myös rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia, sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat, pääoman takaisinmaksu ja arvonnousu. Sijoitukset voidaan myydä koska tahansa.

Nämä sijoitukset arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen raportointipäivän markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä erittäin likvidit kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta sekä pankkitalletukset, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettaviksi ajanjaksolla, joka on hankintahetkellä enintään kolme kuukautta. Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä maturiteetista johtuen arvonmuutosriski on merkityksetön. Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi. Sijoitukset, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Kaikki muut sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Konsernin rahoitusvelat jaotellaan kahteen luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat. Konsernin johdannaisvelat sekä Nokia Shanghai Belliin liittyvä ehdollinen velvoite on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja kaikki muut velat on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon, velkojen osalta vähennettynä transaktiomenoilla. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet on täytetty, kumottu tai niiden voimassaolo on lakannut. Mikäli olemassa olevan rahoitusvelan ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, konserni kirjaa alkuperäisen rahoitusvelan pois taseesta ja uuden rahoitusvelan taseeseen. Mikäli rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja maksusuorituksen välinen erotus kirjataan korkokuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Korolliset velat

Pitkäaikaiset korolliset velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista, ja johdannaistransaktioiden vakuudet kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Transaktiomenot, efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat sisältävät pääasiassa ehdollisen velvoitteen China Huaxinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta, jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa kokonaisuudessaan konsernille myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Ehdolliseen velvoitteeseen liittyvä rahoitusvelka arvostetaan perustuen arvioituun myöhemmin suoritettavaan käteissuoritukseen. Muutokset arvioidussa myöhemmin suoritettavassa käteissuorituksessa kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvelat sisältävät myös johdannaisvelkoja, jotka käsitellään erikseen kappaleessa "Johdannaissopimukset".

Ostovelat

Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Arvonalentumiset rahoitusvaroista pois lukien myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

Arvon alentumista koskevien vaatimusten mukaisesti konserni kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita (Expected Credit Losses, ECL) varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta sekä lainatakaussopimuksista ja luottositoumuksista. Konserni arvostaa rahoitusinstrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa kvartaaleittain käyttäen seuraavanlaista menetelmää:

• Odotettavissa olevat luottotappiot = maksukyvyttömyyden todennäköisyys x tappio-osuus x maksukyvyttömyydelle altistunut määrä
• Maksukyvyttömyyden todennäköisyys (Probability of Default, PD) arvioidaan erikseen keskitetylle sijoitusportfoliolle ja ei-keskitetyille sijoituksille. Arvio perustuu sijoitusten luottoluokitusprofiiliin sekä soveltuvilta osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin, mikäli tiedossa ei ole sellaista tapahtumaa, joka osoittaisi luottoluokituksen olevan epäasianmukainen perusta luottoriskin arviointiin raportointipäivänä.
• Tappio-osuuden (Loss Given Default, LGD) takaisinperintäaste arvioidaan myös erikseen keskitetylle sijoitusportfoliolle ja eikeskitetyille sijoituksille, ja se perustuu sijoituksen luokkaan ja soveltuvilta osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin sekä sijoitukseen liittyviin mahdollisiin vakuusjärjestelyihin.
• Maksukyvyttömyydelle altistunut määrä (Exposure at Default, EAD) on tavallisesti sijoituksen tai lainatakauksen nimellisarvo. Lainasitoumuksiin liittyvä maksukyvyttömyydelle altistunut määrä perustuu arvioitujen nostojen suuruuteen seuraavan 12 kuukauden aikana.

Kaikki konsernin lyhytaikaiset sijoitukset, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, käsitellään matalan korkoriskin sijoituksina, ja kirjattava tappiota koskeva vähennyserä kauden aikana on rajattu 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin. Rahoitusinstrumentit, joilla on nk. Investment Grade -tason luottoluokitus, käsitellään matalan korkoriskin instrumentteina tämän arvioinnin osalta.

Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen, lainojen, lainasitoumusten ja kolmansien osapuolien puolesta annettujen lainatakaussopimusten osalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan erikseen merkittävimmille vastapuolille käyttäen edellä mainittua menetelmää ottaen huomioon mahdolliset vakuusjärjestelyt ja muut luottoriskiä lieventävät tekijät. Arvio perustuu 12 kuukauden odotettavissa oleviin luottotappioihin, mikäli tietyn vastapuolen luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen, jolloin yhtiö soveltaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Sopimusrikkomus, luottoluokituksen heikentyminen sekä muut luottokelpoisuuteen liittyvät määreet ovat tyypillisiä tekijöitä, jotka konserni ottaa huomioon arvioidessaan, onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen.

Muutokset odotettavissa olevien luottotappioiden tappiota koskevan vähennyserän määrässä kirjataan arvonalentumistuottona tai -tappiona rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen varojen tappiota koskeva vähennyserä kirjataan niiden kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettujen varojen tappiota koskeva vähennyserä kirjataan muiden laajan tuloksen eriin sen sijaan, että se kirjattaisiin varojen jo aiemmin käypään arvoon kirjattuun kirjanpitoarvoon. Lainatakaussopimusten osalta tappiota koskeva vähennyserä kirjataan muuksi velaksi konsernin taseeseen.

Johdannaissopimukset

Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.

Suojauksen rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi konsernin rahavirtalaskelmassa, mikäli suojatut erät liittyvät konsernin liiketoimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä suojaavan tiettyä rahoitus- tai sijoitustoimintaan liittyvää positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin suojattavan position rahavirrat. Tietyt johdannaiset suojaavat konsernia kassaposition valuuttariskiltä ja niiden rahavirrat sisältyvät muuntoeroihin konsernin rahavirtalaskelmassa.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin. Käyvän arvon muutos lasketaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttämällä raportointipäivän markkinahintoja. Koronvaihto- sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella. Käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa mutta joilla suojataan tiettyjä ennakoituja riskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Voitot ja tappiot muista johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Konserni seuraa mahdollisia sopimuksiin kytkettyjä johdannaisia. Kytketyt johdannaiset, joiden pääsopimus ei ole rahoitusvaroihin kuuluva erä ja jotka eivät läheisesti liity sopimukseen, erotetaan ja kirjataan käypään arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Sopimukset, joissa on kytketty johdannainen ja joiden pääsopimus on rahoitusvaroihin kuuluva erä, arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Suojauslaskenta

Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiorakenteiden osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.

Valuuttatermiinisopimuksen käyvän arvon määrittämisessä konserni erottaa spot-osuuden ja korko-osuuden, joka pitää sisällään valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion sekä termiinipisteet ja joka kirjataan valuuttatermiinisopimuksen suojauskustannukseksi. Valuuttaoptiosopimuksen käyvän arvon määrittämisessä konserni erottaa perusarvon sekä aika-arvon ja määrittää aika-arvon valuuttaoptiosopimuksen suojauskustannukseksi. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon määrittämisessä konserni erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen koron- ja valuutanvaihtosopimuksen suojauskustannukseksi.

Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojaus

Konserni soveltaa suojauslaskentaa rahavirtojen suojauksessa pääasiassa ennakoituihin liiketoimiin liittyvään rahavirran valuuttariskiin, joka syntyy erittäin todennäköisistä liiketoimintatransaktioista. Riskienhallintastrategian mukaan konserni suojaa materiaalisen nettoriskin (myynteihin liittyvä tunnistettu riski vähennettynä ostoihin liittyvällä tunnistetulla riskillä) valuuttatermiineillä ja -optioilla kerroksittain noudattaen ennalta määriteltyjä suojausastetta ja -maturiteetteja kvartaaleittain. Suojattavan erän tulee olla erittäin todennäköinen ja altistaa rahavirran vaihteluille, jotka voivat viime kädessä olla tulosvaikutteisia.

Konserni määrittää ainoastaan valuuttatermiinisopimuksen spot-osuuden arvonmuutoksen suojausinstrumentiksi. Valuuttaoptioita tai optiostrategioita voidaan käyttää myös rahavirtojen suojaamiseen, jolloin ainoastaan option perusarvon muutos määritetään suojausinstrumentiksi. Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja kvartaaleittain koko suojaussuhteen voimassaolon ajan, jotta voidaan varmistua taloudellisen suhteen olemassaolosta. Konsernin määrittämissä suojaussuhteissa keskeiset ehdot ovat yhdenmukaiset, joten tehokkuuden arviointi suoritetaan kvalitatiivisesti.

Valuuttatermiinien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden käyvän arvon muutos, joka heijastaa diskontatun spot-kurssin muutosta, kirjataan suojausrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Muutokset suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien korko-osuudessa ja valuuttaoption aika-arvossa kirjataan suojauskustannusrahastoon muihin laajan tuloksen eriin ja myöhemmin kirjataan samalla tapaa kuin spot-osuus ja perusarvo.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Konserni arvioi kvartaaleittain, odotetaanko ennakoitujen myyntien ja ostojen yhä tapahtuvan. Mikäli osan suojatuista rahavirroista ei odoteta enää tapahtuvan, kaikki siihen liittyvät voitot tai tappiot kirjataan välittömästi pois muiden laajan tuloksen eristä liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa suojauslaskentaedellytysten lakatessa. Jos suojatun rahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, siihen liittyvä kertynyt arvostustulos jätetään muun laajan tuloksen eriin, kunnes suojatulla rahavirralla on tulosvaikutus.

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on suojata ennakoidut rahavirrat, kunnes niihin liittyvä tuotto on kirjattu. Suojaussuhde lopetetaan sen kvartaalin aikana, joka on määritelty suojattavaksi ja jolloin suojakin erääntyy. Kertyneet rahavirtasuojien tuotot tai tappiot kirjataan tällöin liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Mikäli ennakoitua tuottoa ei kirjata kvartaalin aikana, kvartaalille osoitettujen rahavirtasuojien kertyneet tuotot tai kulut yhä kirjataan, mutta se osuus, joka liittyy kirjaamattomaan ennakoituun tuottoon, esitetään suojauksen tehottomuutena.

Koska rahavirran suojausinstrumentit erääntyvät pääosin samassa kvartaalissa kuin suojattavat erätkin, rahan aika-arvosta ei synny merkittävää epätehokkuutta. Konserni tarkistaa kvartaaleittain muiden laajan tuloksen eriin kirjattujen tuottojen tai kulujen määrään liittyvän diskonttauksen vaikutuksen.

Konserni käyttää myös valuuttatermiinejä liittyen ennakoituihin myynteihin ja ostoihin, jotka eivät ole erittäin todennäköisiä transaktioita eivätkä siten täytä suojauslaskennan vaatimuksia. Näiden valuuttatermiinien voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Rahavirtojen suojaus: tulevien korkojen rahavirtojen suojaus Konserni soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on määritetty osittain käyvän arvon suojiksi ja osittain rahavirran suojiksi niin, että korkojen rahavirtojen riskitön osuus suojataan käyvän arvon suojilla ja yhtiökohtainen luottoriskiosuus suojataan rahavirran suojilla. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat. Konserni erottaa koron- ja valuutanvaihtosopimusten valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen suojauskustannukseksi, joka alun perin ja myöhemmin arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen eriin.

Käyvän arvon suojaus: valuuttariskin suojaus

Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin rakennusprojekteihin, konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos spot- ja korko-osuuksissa sekä suojattavien kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutos, joka johtuu suojattavasta riskistä, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Käyvän arvon suojaus: korkoriskin suojaus Konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Konserni käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia suojaamaan korko- ja valuuttariskiä.

Konsernin pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Konserni pyrkii vähentämään koron vaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset riskienhallintatavoitteet ja riskirajat. Suojatuksi eräksi määritellään koronvaihtosopimusten nimellisarvoa vastaava osuus lainasta riskienhallinnan tavoitteen mukaisesti. Konsernin käyttämien koronvaihtosopimusten keskeiset sopimusehdot, kuten viitekurssi, korontarkistuspäivät, maksupäivät, maturiteetit ja nimellisarvo, ovat yhdenmukaiset suojatun erän kanssa ja siten konserni arvioi tehottomuuden olevan merkityksetön. Konsernilla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa.

Konsernin velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Konserni erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin efektiivisen koron menetelmällä.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus Konserni soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin ulkomaisiin yksiköihin tehtyihin valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suojattu erä voi olla nettovarallisuuden suuruinen, joka on yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisen ulkomaisen yksikön nettovarallisuuden kirjanpitoarvo konsernin tilinpäätöksessä. Riskienhallinnan tarkoituksena on suojata se osuus nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina varoina tulevaisuudessa.

Konserni määrittää ainoastaan valuuttatermiinisopimuksen spot-osuuden suojausinstrumentiksi. Valuuttaoptioita tai -optiostrategioita käytetään myös nettosijoituksen suojaamiseen, jolloin konserni määrittää ainoastaan perusarvon suojausinstrumentiksi. Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja kvartaaleittain koko suojaussuhteen voimassaolon ajan, jotta voidaan varmistua taloudellisen suhteen olemassaolosta. Konsernin määrittämissä suojaussuhteissa keskeiset ehdot ovat yhdenmukaiset, joten tehokkuuden arviointi suoritetaan kvalitatiivisesti olettaen tehottomuuden olevan merkityksetöntä.

Valuuttatermiinien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden käyvän arvon muutos, joka heijastaa spot-kurssin muutosta, kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Valuuttatermiinisopimuksen korkoosuuden käyvän arvon muutos sekä option aika-arvon käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannuksena suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Valuuttatermiini- tai optiosopimuksen suojauskustannus jaksotetaan instrumentin pitoaikana rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näin ollen jokaisella raportointikaudella valuuttatermiinisopimuksen korkoosuuden käyvän arvon muutos sekä optiosopimuksen aika-arvon käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannusrahastoon, kun taas jaksotettu osuus kirjataan tulosvaikutteisesti pois suojauskustannusrahastosta.

Kertyneen arvostustuloksen muutos siirretään oman pääoman muuntoeroista tuloslaskelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö tai osa siitä myydään, puretaan, luovutetaan tai sen oma pääoma maksetaan takaisin. Luovutettua osuutta vastaava kumulatiivinen määrä tai suhteellinen osuus nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen instrumenttien oman pääoman muuntoeroihin kirjatusta tuloksesta siirretään tuloslaskelmaan

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen todennäköisesti edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Kun konserni odottaa saavansa korvauksen varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen menoihin, korvaus kirjataan omaisuuseräksi vasta kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Konserni arvioi olemassa olevien varausten riittävyyden ja tarvittaessa oikaisee varausten määrää viimeisimmän toteumatiedon ja tulevaisuutta koskevien arvioiden muutosten perusteella jokaisena raportointipäivänä.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, johto on sen hyväksynyt ja se on julkistettu. Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön uudelleenjärjestelykuluista. Muut merkittävät erät ovat kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut sekä tiettyjen muiden välittömästi uudelleenjärjestelyihin liittyvien sopimusten päättämisestä johtuvat kulut.

Takuuvaraukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista kuluista, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin.

Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat oikeudenkäyntejä. Varaus perustuu tapauksen arvioituun todennäköiseen lopputulokseen.

Ympäristövaraukset

Konserni kirjaa varauksen maaperään, pohjaveteen, pintaveteen ja sedimenttiin liittyvien ympäristövaikutusten korjaamisen arvioiduista menoista, kun konsernin oikeudelliseksi tai tosiasialliseksi velvoitteeksi tulee korjata ympäristövahingot tai tehdä kunnostustoimenpiteitä.

Projektitappiovaraukset

Projektitappiovaraukset liittyvät asiakassopimuksiin ja ne arvioidaan sopimustasolla. Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista perustuen joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai menoihin, joilla sopimus voidaan lakkauttaa, sen mukaan kumpi on pienempi. Tappiollinen sopimus on sopimus, jonka mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn.

Liiketoimintojen myynteihin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen korvauksista, joita se joutuu maksamaan myytyjen toimintojensa ostajille.

Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista

Konserni kirjaa sitovista ostosopimuksista varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan määrän kunakin raportointipäivänä.

Muut varaukset

Konserni kirjaa epävarmoista vero-, muista lakisääteisistä tai muuten velvoittavista sitoumuksista varauksen velvoitteen täyttämisestä odotettavasti aiheutuvien kustannusten määräisenä.

Omat osakkeet

Konserni kirjaa hankitut omat osakkeet oman pääoman vähennykseksi hankintamenoon. Mitätöinnin yhteydessä omien osakkeiden hankintameno kirjataan kertyneisiin voittovaroihin tai muuhun jakokelpoiseen oman pääoman rahastoon.

Osingonjako

Vuoteen 2018 asti, hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot kirjattiin konsernitilinpäätökseen, kun varsinainen yhtiökokous oli ne hyväksynyt. Vuodesta 2019 alkaen, ja ensimmäistä kertaa koskien varojenjakoa vuodelta 2018, osingot ja pääoman palautukset kirjataan konsernitilinpäätökseen, kun yhtiökokouksen valtuutukseen perustuen hallitus on hyväksynyt neljännesvuosittaisen maksun.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

3. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat

Konserni otti 1.1.2019 käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin. Uuden standardin sisältöä, sen käyttöönoton vaikutusta konsernitilinpäätökseen sekä käyttöönoton seurauksena tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin tehtyjä muutoksia on kuvattu yksityiskohtaisesti alla.

Muilla 1.1.2019 voimaan tulleilla muutoksilla ja tulkinnoilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Sellaisilla IASB:n julkaisemilla uusilla ja muuttuneilla standardeilla sekä muutoksilla ja tulkinnoilla olemassa oleviin standardeihin, jotka eivät vielä ole voimassa, ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

IFRS 16 Vuokrasopimukset

IFRS 16, Vuokrasopimukset, julkaistiin tammikuussa 2016, ja siinä esitetään periaatteet vuokrasopimusten kirjaamiselle, arvostamiselle, esittämistavalle ja tilinpäätöksessä esitettäville tiedoille. Standardin mukaan kaikki vuokralle ottajien vuokrasopimukset käsitellään samalla tavalla niin, että vuokralle ottaja kirjaa konsernitaseeseen käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat kaikista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika ylittää 12 kuukautta.

Konserni otti IFRS 16 -standardin käyttöön sen tullessa voimaan 1.1.2019 soveltaen yksinkertaistettua menettelytapaa. IFRS 16 -standardin käyttöönotto-ohjeistuksen mukaisesti vertailutietoja ei oikaistu. Standardin soveltamista koskevat olennaiset arviot ja harkinnanvaraisuudet liittyvät pääasiassa vuokrakauden arviointiin sekä diskonttauskoron käyttöön (Katso liitetieto 4, Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet).

IFRS 16 -standardi sallii yhtiöiden valita tiettyjä käytännön apukeinoja helpottaakseen standardin käyttöönottoa. IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä 1.1.2019:

• Konserni sovelsi IFRS 16 -standardia sopimuksiin, jotka olivat aiemmin IAS 17, Vuokrasopimukset (IAS 17) ja IFRIC 4, Miten määritellään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen -standardeja sovellettaessa tunnistettu vuokrasopimuksiksi;
• Konserni oikaisi käyttöoikeusomaisuuserät tappiollisista vuokrasopimuksista tehdyillä varauksilla, jotka oli kirjattu 31.12.2018 päivättyyn konsernitaseeseen IAS 37, Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti;
• Konserni jätti alkuvaiheen välittömät menot käyttöoikeusomaisuuserän arvostuksen ulkopuolelle; ja
• Konserni käytti jälkiviisautta vuokra-ajan määrittämisessä olemassa oleviin vuokrasopimuksiin käyttöönottohetkellä 1.1.2019.

IFRS 16 vaikutus avaavaan taseeseen

IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä, kaikki vuokravelat ja niihin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät kirjattiin yhtä suureen määrään. Tämän jälkeen käyttöoikeusomaisuuseriä oikaistiin tappiollisia vuokrasopimuksia varten tehdyillä varauksilla ja siirtyvillä vuokrilla, jotka oli kirjattu taseeseen välittömästi ennen standardin käyttöönottoa, sekä nettosijoituksilla edelleenvuokrasopimuksiin, jotka kirjattiin standardin käyttöönoton yhteydessä.

Vuokravelat, jotka kirjattiin IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä, luokiteltiin aikaisemmin operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi aikaisemman IAS 17 -standardin mukaisesti. Konsernilla ei ollut ennen IFRS 16 käyttöönottoa merkittäviä IAS 17 -standardin mukaisia taseessa esitettäviä rahoitusleasingjärjestelyjä.

IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä konserni tunnisti väliaikaisia eroja käyttöoikeusomaisuuserän, vuokravelan ja niiden verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on kirjattu IAS 12 -standardin kirjaamis- ja netotusperiaatteiden mukaisesti.

Seuraavassa taulukossa esitetään kullekin soveltuvalle konsernitaseen riville tehty oikaisu. Taseen rivejä, joihin IFRS 16 -standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta, ei ole esitetty, ja tästä johtuen taulukossa esitettäviä summia ja välisummia ei ole mahdollista laskea esitetyillä luvuilla.

Konsernitase (ote):

EUR milj.	31.12.2018	IFRS 16	1.1.2019
VASTAAVAA
Käyttöoikeusomaisuuserät	–	975	975
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	373	15	388
Pitkäaikaiset varat	21 246	990	22 236
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	243	16	259
Lyhytaikaiset varat	18 266	16	18 282
Vastaavaa yhteensä	39 517	1 006	40 523
VASTATTAVAA
Kertyneet voittovarat	-1 062	4	-1 058
Oma pääoma yhteensä	15 371	4	15 375
Pitkäaikaiset vuokravelat	–	800	800
Laskennalliset verovelat	350	1	351
Varaukset	572	-17	555
Pitkäaikainen vieras pääoma	10 042	784	10 826
Lyhytaikaiset vuokravelat	–	266	266
Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat	3 940	-28	3 912
Varaukset	855	-20	835
Lyhytaikainen vieras pääoma	14 104	218	14 322
Vastattavaa yhteensä	39 517	1 006	40 523

Vuoden 2019 liikevoitto oli suurempi johtuen vuokravelkojen 28 miljoonan euron korkokomponentin kirjaamisesta korkokuluksi rahoitustuottoihin- ja kuluihin sekä konsernin rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirta oli suurempi, koska vuokravelkojen 221 miljoonan euron lyhennys esitettiin rahoituksen rahavirrassa.

IAS 17 operatiivisista vuokrasopimuksista johtuvien ei-peruutettavissa olevien vuokravastuiden täsmäytys IFRS 16 vuokravelkaan IAS 17 -standardin vaatimusten mukaisesti konserni esitti vuokravastuut ei-peruutettavissa olevista operatiivisista vuokrasopimuksista vuoden 2018 tilinpäätöksen liitetiedossa 30, Vastuusitoumukset. 1.1.2019 konserni kirjasi vuokravelat IFRS 16 -standardin mukaisesti vuokrasopimuksista, jotka olivat aikaisemmin luokiteltu operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi IAS 17 -standardin vaatimusten mukaisesti. IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä kirjatut vuokravelat arvostettiin vuokramaksujen nykyarvoon käyttämällä konsernin arvioituun lisäluoton korkoon perustuvaa diskonttauskorkoa. 1.1.2019 painotettu keskimääräinen diskonttauskorko oli 2,6%.

IAS 17 operatiivisista vuokrasopimuksista esitetyt vuokravastuut 31.12.2018 Diskonttauksen vaikutus	1 099 -83 1 016
IAS 17 operatiivisten vuokrasopimusten diskontatut vuokravastuut 1.1.2019
Lisätään
Vuokrasopimusten jatko-optiot, joiden käyttäminen on kohtuullisen varmaa	266
Vuokravelkoihin sisällytetyt muut kuin vuokrasopimuskomponentit	41
Vähennetään
Vuokrasopimukset, joiden alkamisajankohta on 1.1.2019 jälkeen	-238
Vuokravastuut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	-21
Muut	2
IFRS 16 Vuokravelat 1.1.2019	1 066

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

4. Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet Konserni otti 1.1.2019 käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset

Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon harkinnan käyttämistä valittaessa ja sovellettaessa laskentaperiaatteita sekä tehtäessä arvioita, jotka sisältävät oletuksia tulevaisuudesta. Näillä harkintaan perustuvilla ratkaisuilla, arvioilla ja oletuksilla voi olla merkittävä vaikutus konsernin konsernitilinpäätökseen. -standardin. Uuden standardin sisältöä, sen käyttöönoton vaikutusta konsernitilinpäätökseen sekä käyttöönoton seurauksena tilinpäätöksen laatimisperiaatteisiin tehtyjä muutoksia on kuvattu yksityiskohtaisesti alla. Muilla 1.1.2019 voimaan tulleilla muutoksilla ja tulkinnoilla ei ollut

Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen määrittämiseen liittyvät arviot, joihin liittyy epävarmuustekijöitä, perustuvat aiempaan kokemukseen, odotettavissa oleviin lopputulemiin ja muihin oletuksiin, jotka olivat saatavilla tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa ja joiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä olosuhteissa. Arvioita tarkistetaan, jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai arvioihin liittyen saadaan uutta tietoa tai kokemusta. Koska arvioihin sisältyy luontaisesti eriasteista epävarmuutta, todellinen lopputulema voi poiketa arvioidusta ja tästä voi aiheutua konsernin tuloslaskelmaan lisäkuluja tai -hyvityksiä. olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Sellaisilla IASB:n julkaisemilla uusilla ja muuttuneilla standardeilla sekä muutoksilla ja tulkinnoilla olemassa oleviin standardeihin, jotka eivät vielä ole voimassa, ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. IFRS 16 Vuokrasopimukset IFRS 16, Vuokrasopimukset, julkaistiin tammikuussa 2016, ja siinä esitetään periaatteet vuokrasopimusten kirjaamiselle, arvostamiselle, esittämistavalle ja tilinpäätöksessä esitettäville tiedoille. Standardin mukaan kaikki vuokralle ottajien vuokraso-

Johto katsoo, että seuraaviin laadintaperiaatteisiin sisältyviin arvioihin, oletuksiin ja harkintaan perustuviin ratkaisuihin liittyy eniten sellaisia epävarmuustekijöitä ja olennaista harkinnanvaraisuutta, joilla voi olla vaikutus konsernin tilinpäätökseen. pimukset käsitellään samalla tavalla niin, että vuokralle ottaja kirjaa konsernitaseeseen käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat kaikista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika ylittää 12 kuukautta. Konserni otti IFRS 16 -standardin käyttöön sen tullessa voimaan

Myynnin tuloutusperiaatteet 1.1.2019 soveltaen yksinkertaistettua menettelytapaa. IFRS 16 -standardin käyttöönotto-ohjeistuksen mukaisesti vertailutietoja

Sopimusmuutosten kirjaaminen ei oikaistu. Standardin soveltamista koskevat olennaiset arviot ja

Merkittävä osa konsernin liiketoiminnasta toteutuu puitesopimusten alla, joissa ei ole kiinteää sitoumusta koko projektin laajuudelle. Tämän vuoksi katsotaan arvion siitä, kuinka myöhemmät tilaukset käsitellään kirjanpidossa, olevan olennainen kirjanpidollinen harkinnanvaraisuus. Myöhemmät tilaukset voidaan käsitellä joko erillisinä sopimuksina tai niiden voidaan katsoa olevan muutoksia olemassa olevaan sopimukseen, jolloin sopimuksia tarkastellaan yhdistelmänä kirjanpidossa. harkinnanvaraisuudet liittyvät pääasiassa vuokrakauden arviointiin sekä diskonttauskoron käyttöön (Katso liitetieto 4, Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet). IFRS 16 -standardi sallii yhtiöiden valita tiettyjä käytännön apukeinoja helpottaakseen standardin käyttöönottoa. IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä 1.1.2019: Konserni sovelsi IFRS 16 -standardia sopimuksiin, jotka

Päätöksellä käsitellä sopimuksia joko erillisinä tai yhdisteltynä voi olla olennainen vaikutus tilikaudelle kirjattavaan myyntiin, kun järjestelyyn sisältyy useita suoritevelvoitteita, mukaan lukien asiakkaalle tarjotut merkitykselliset oikeudet, sillä transaktiohinta kohdennetaan sopimuksessa tunnistetuille suoritevelvoitteille. olivat aiemmin IAS 17, Vuokrasopimukset (IAS 17) ja IFRIC 4, Miten määritellään, sisältääkö järjestely vuokrasopimuksen -standardeja sovellettaessa tunnistettu vuokrasopimuksiksi; Konserni oikaisi käyttöoikeusomaisuuserät tappiollisista vuokrasopimuksista tehdyillä varauksilla, jotka oli kirjattu

Transaktiohinnan määrittäminen ja kohdentaminen Konsernin sopimusjärjestelyt ovat monimutkaisia, joista osa on sitomattomia puitesopimuksia, joissa on eri asiakkaiden tarpeisiin räätälöityjä monimutkaisia alennusjärjestelyjä tai hinnoittelurakenteita. Alennusten ja muiden muuttuvien rahamäärien asianmukainen tunnistaminen ja kohdentaminen kuten myös erillisten suoritevelvoitteiden erillismyyntihinnan määrittäminen ovat olennaisia harkinnanvaraisuuksia, joilla on suora vaikutus liikevaihdon tuloutusajankohtaan ja tuloutettavaan määrään. Erillismyyntihintojen määrittäminen sopimuksessa oleville suoritevelvoitteille ja vielä käyttämättömille osto-optioille vaikuttaa myös konsernin johtopäätökseen siitä, sisältääkö sopimuksen sitomaton osa merkityksellisiä oikeuksia, jotka tulisi ottaa huomioon sopimuksen kirjanpitokäsittelyssä. Tunnistetut merkitykselliset oikeudet käsitellään kirjanpidossa suoritevelvoitteina, jolloin niille kohdistetaan osa transaktiohinnasta suhteellisen erillismyyntihinnan metodia käyttäen. 140 3. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat 31.12.2018 päivättyyn konsernitaseeseen IAS 37, Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin mukaisesti; Konserni jätti alkuvaiheen välittömät menot käyttöoikeusomaisuuserän arvostuksen ulkopuolelle; ja Konserni käytti jälkiviisautta vuokra-ajan määrittämisessä olemassa oleviin vuokrasopimuksiin käyttöönottohetkellä 1.1.2019.

Erillisten suoritevelvoitteiden tunnistaminen ja suoritevelvoitteen täyttämisajankohdan määrittäminen Konsernin asiakassopimukset sisältävät säännöllisesti useita eri suoritevelvoitteita, joihin liittyy erilaisia tuotteita, palveluita sekä ohjelmistoja, joita konserni myy. Erillisten suoritevelvoitteiden tunnistaminen tämänkaltaisissa järjestelyissä on olennainen harkinnanvaraisuus, sillä suoritevelvoitteen virheellinen määrittäminen saattaa johtaa liikevaihdon tulouttamiseen väärällä tilikaudella tai vääränsuuruisena. IFRS 16 vaikutus avaavaan taseeseen IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä, kaikki vuokravelat ja niihin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät kirjattiin yhtä suureen määrään. Tämän jälkeen käyttöoikeusomaisuuseriä oikaistiin tappiollisia vuokrasopimuksia varten tehdyillä varauksilla ja siirtyvillä vuokrilla, jotka oli kirjattu taseeseen välittömästi ennen standardin käyttöönottoa, sekä nettosijoituksilla edelleenvuokrasopimuksiin, jotka kirjattiin standardin käyttöönoton yhteydessä. Vuokravelat, jotka kirjattiin IFRS 16 -standardin käyttöönoton

Eläkkeisiin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvät vastuut ja kulut yhteydessä, luokiteltiin aikaisemmin operatiivisiksi vuokrasopimuksiksi aikaisemman IAS 17 -standardin mukaisesti. Konsernilla

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin liittyvien velvoitteiden ja kulujen määrittäminen riippuu useista arvioista ja oletuksista, kuten diskonttokorosta, kuolevuusastetta koskevista arvioista, tulevien korvausten kasvusta vuositasolla, terveydenhoidon kustannusten kehityksestä sekä siitä, kuinka paljon terveydenhoitopalveluja käytetään Yhdysvalloissa, missä suurin osa työsuhteen päättymisen jälkeisistä terveydenhoitoa koskevista järjestelyistämme ylläpidetään. Osa järjestelyihin kuuluvista varoista on sijoitettu osake- ja velkainstrumentteihin, joiden arvoon vaikuttavat osakemarkkinoiden heilahtelut. Muutokset arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa etuusvelvoitteeseen, tuleviin etuuskuluihin ja tuleviin rahavirtoihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen etuuspohjaiset velvoitteet ovat 24 663 miljoonaa euroa (23 955 miljoonaa euroa vuonna 2018) ja järjestelyihin sisältyvien varojen käypä arvo 26 180 miljoonaa euroa (24 479 miljoonaa euroa vuonna 2018). Katso liitetieto 27, Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet. ei ollut ennen IFRS 16 käyttöönottoa merkittäviä IAS 17 -standardin mukaisia taseessa esitettäviä rahoitusleasingjärjestelyjä. IFRS 16 -standardin käyttöönoton yhteydessä konserni tunnisti väliaikaisia eroja käyttöoikeusomaisuuserän, vuokravelan ja niiden verotuksellisen arvon välillä. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on kirjattu IAS 12 -standardin kirjaamis- ja netotusperiaatteiden mukaisesti. Seuraavassa taulukossa esitetään kullekin soveltuvalle konsernitaseen riville tehty oikaisu. Taseen rivejä, joihin IFRS 16 -standardin käyttöönotolla ei ollut vaikutusta, ei ole esitetty, ja tästä johtuen taulukossa esitettäviä summia ja välisummia ei ole mahdollista laskea esitetyillä luvuilla.

Tuloverot

Konserni on tuloverovelvollinen niissä maissa, joissa sillä on toimintaa. Harkintaa edellytetään määritettäessä tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron, epävarmojen veropositioiden, laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrää ja sitä, missä määrin laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata taseeseen.

Arviot liittyen laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen perustuvat odotettavissa olevaan verotettavaan tuloon ja verosuunnittelustrategioihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen konsernilla on 20 426 miljoonaa euroa (20 465 miljoonaa euroa vuonna 2018) väliaikaisia eroja, käyttämättömiä verotuksellisia tappioita ja käyttämättömiä veronhyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa. Suurin osa kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista liittyy Ranskaan. Katso liitetieto 12, Tuloverot.

Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen edellyttää, että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät veronalaisten väliaikaisten erojen purkautumisesta kertyvän tulon. Laskennalliset verosaamiset kirjataan, mikäli on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi veronalaista tuloa, jota vastaan vähennyskelpoiset väliaikaiset erot, käyttämättömät verotukselliset tappiot ja käyttämättömät veronhyvitykset voidaan hyödyntää ennen käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja käyttämättömien veronhyvityksien vanhentumista. Tämän vuoksi laskennallisten verosaamisten kirjaaminen edellyttää kyseisen yhtiön tai verokonsernin, jolle laskennallinen verosaaminen on kirjattu, tulevan taloudellisen suoriutumisen arviointia.

Tuloveroista, joihin liittyy epävarmuutta, kirjataan tuloverovelka, jos pidetään todennäköisenä, että veroviranomainen ei täysin hyväksy tiettyjä veropositioita. Tällaisen tuloverovelan määrittäminen edellyttää arviointia velvoitteen määrästä ja todennäköisyydestä. Konsernilla on meneillään verotarkastuksia ja muita verotukseen liittyviä prosesseja useissa maissa, kuten muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Intiassa, Saudi-Arabiassa ja Etelä-Koreassa. Koska verotarkastusten ja verotukseen liittyvien prosessien tulosta on tyypillisesti vaikea ennakoida, lopputulema ja todellinen kustannus voivat muuttua huomattavasti arvioiduista. Katso liitetieto 12, Tuloverot.

Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardin soveltamista koskevat olennaiset arviot ja harkinnanvaraisuudet liittyvät pääasiassa vuokra-ajan arviointiin sekä diskonttauskoron käyttöön.

Useat konsernin merkittävimmistä kiinteistöjen vuokrasopimuksista sisältävät optioita jatkaa vuokra-aikaa tai päättää vuokrasopimus ennen sen päättymispäivää. Nämä optiot tarjoavat konsernille taloudellisen joustavuuden, jota tarvitaan sen globaalin toimitilaja teollisuuskiinteistöportfolion sovittamisessa eri liiketoimintojen muuttuviin käyttötarpeisiin. Tämä taloudellinen joustavuus vaikuttaa konsernin vuokrakiinteistöistä kirjaamien käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokravelan arvostamiseen siinä määrin kun johto päättää, että jatko-optioiden käyttö ei ole kohtuullisen varmaa.

Arvioidessaan onko jatko- ja päättämisoptioiden käyttö kohtuullisen varmaa, johto käyttää harkintaa tarkastellessaan kaikkia merkityksellisiä tosiseikkoja, jotka synnyttävät konsernille taloudellisen kannustimen vuokrasopimuksen jatko-option tai päättämisoption käyttämiseen. Konserni arvioi, että jatko-option käyttäminen vuokra-ajan pidentämiseksi yli ei-peruutettavissa olevan ajanjakson on kohtuullisen varmaa, kun kohteena oleva kiinteistö on merkittävästi räätälöity konsernin tiettyä käyttötarkoitusta varten, konserni on tehnyt vuokrakohteeseen merkittäviä parannustöitä, joita hyödynnetään vuokra-aikana, tai optioon perustuvan ajanjakson vuokrat ovat merkittävästi odotettua markkinahintaa alhaisemmat. Vuokrasopimuksen alkamisajankohdan jälkeen konserni arvioi uudelleen vuokra-ajan vain sellaisen merkittävän tapahtuman tai merkittävän olosuhteiden muutoksen toteutuessa, joka on konsernin määräysvallassa ja vaikuttaa sen arvioon käyttää tai jättää käyttämättä optio. 31.12.2019 konsernilla on vuokravelkaan sisältymättömiä, mahdollisia tulevia diskonttaamattomia vuokramaksuja 560 miljoonaa euroa jatko-optioista, jota ei ole arvioitu käytettävän, ja 79 miljoonaa euroa mahdollisia vuokramaksuja päättämisoptioista, joita ei odoteta käytettävän. Taseeseen kirjattu vuokravelka 31.12.2019 on 1 030 miljoonaa euroa (nykyarvo).

Konserni määrittää lisäluoton koron arvostaessaan vuokravelan vuokramaksujen nykyarvoon, koska vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä. Lisäluoton koron arviointi edellyttää harkintaa, jotta varmistetaan, että se heijastaa asianmukaisesti korkoa, jota konserni joutuisi maksamaan rahoittaessaan vuokrattua omaisuuserää vastaavan omaisuuserän hankinnan huomioiden kohdeomaisuuserän luonne, arvo ja sijainti, vuokraajan pituus sekä maksujen tiheys. Lisäluoton koron arviointi vaikuttaa taseeseen kirjattavan vuokravelan ja käyttöoikeusomaisuuserän arvoon sekä vuokra-ajalta tuloslaskelmaan kirjattavien koron ja poistojen osuuteen.

Katso lisätietoja vuokrasopimuksista liitetiedosta 16, Vuokrasopimukset.

Liikearvon kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyvän arvon perusteella, vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon hierarkiataso on 3. Kerrytettävissä olevat rahamäärät on arvioitu diskontattujen rahavirtojen periaatteella. Kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ennustejakson. Kolmen vuoden ennustejaksoa seuraavan seitsemän lisävuoden rahavirtaennusteet heijastavat asteittaista siirtymää loppuarvon rahavirtaennusteisiin. Arvioiden tekemistä ja johdon harkintaa edellytetään määritettäessä kerrytettävissä olevan rahamäärän laskennan osatekijöitä, mukaan lukien diskonttauskorko, loppuarvon kasvutekijä, arvioitu liikevaihdon kasvu, bruttokateprosentti ja liikevoittoprosentti. Diskonttauskorot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja olennaisista markkinariskipreemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Loppuarvon kasvuprosentit kuvastavat pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua sillä alalla ja niissä taloudellisissa ympäristöissä, missä rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat.

Konsernin liikearvon arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon. Liikearvo oli yhteensä 5 527 miljoonaa euroa 31.12.2019 (5 452 miljoonaa euroa vuonna 2018). Katso liitetieto 14, Aineettomat hyödykkeet, ja liitetieto 17, Arvonalentumiset.

Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien tappiota koskevat vähennyserät

Tappiota koskeva vähennyserä kirjataan odotettavissa olevien luottotappioiden määrän mukaisesti silloin, kun asiakkaat eivät kykene suoriutumaan vaadituista maksuista. Konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä kirjatessaan tappiota koskevan vähennyserän koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien tappioiden mukaisesti myyntisaamisista, jotka eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Tappiota koskevien vähennyserien arvon määrittäminen kunakin raportointipäivänä edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Määrittäessään tappiota koskevan vähennyserän arvoa johto analysoi erityisesti myyntisaamisia ja toteutuneita luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, erääntyneitä saatavia, vallitsevia taloudellisia trendejä sekä muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Aikaisempien tapahtumien ja vallitsevien olosuhteiden lisäksi tappiota koskevan vähennyserän määrittämisessä otetaan huomioon myös järkevät ja perusteltavissa olevat ennusteet perintäkelpoisuudesta. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien tappiota koskevat vähennyserät ovat 147 miljoonaa euroa 31.12.2019 (195 miljoonaa euroa vuonna 2018), mikä vastaa 2 % myyntisaamisista ja asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä (3 % vuonna 2018). Katso liitetieto 36, Rahoitusriskien hallinta.

Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus

Vaihto-omaisuuden mahdollista ylijäämää, epäkuranttiutta sekä nettorealisointiarvon mahdollista pienentymistä alle hankintamenon seurataan, ja tarvittaessa kirjataan ylijäämäja epäkuranttiusvaraus. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely kunakin raportointipäivänä edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Johto analysoi tällöin erityisesti arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Muutokset näissä oletuksissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen vaihtoomaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus on 505 miljoonaa euroa 31.12.2019 (521 miljoonaa euroa vuonna 2018), mikä vastaa 15 % vaihto-omaisuudesta (14 % vuonna 2018). Katso liitetieto 18, Vaihto-omaisuus.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Tason 3 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritetään arvostusmalleilla käyttämällä materiaalisia syöttötietoja, jotka eivät ole havainnoitavissa aktiivisilla markkinoilla tapahtuvista transaktioista, vaatien arviointia ja harkintaa valittaessa asianmukaista arvostusmenetelmää sekä määritettäessä taustaoletuksia.

Listaamattomien osakkeiden käypä arvo perustuu useaan osatekijään, kuten samankaltaisten instrumenttien markkinaarvoon; viimeisimpiin kohdeyhtiön osakkeilla riippumattomien osapuolten välillä tehtyjen transaktioiden arvoon; ja/tai kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuvaan arvoon verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Muutokset näissä oletuksissa voivat aiheuttaa arvonalentumisia tai tappioita tulevina kausina. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen tason 3 rahoitusvarojen käypä arvo on 746 miljoonaa euroa (688 miljoonaa euroa vuonna 2018), mikä vastaa 9 % käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista (8 % vuonna 2018).

Tason 3 rahoitusvelat sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille osana Nokia Shanghai Bellin lopullista sopimusta, joka oikeutti China Huaxinin siirtämään omistusosuutensa Nokia Shanghai Bellissä kokonaisuudessaan konsernille myöhemmin suoritettavaa käteisvastiketta vastaan. Ehdolliseen velvoitteeseen liittyvä velka arvostetaan perustuen myöhemmin suoritettavaan käteisvastikkeeseen, joka on pääosin riippuvainen Nokia Shanghai Bellin taloudellisen suorituskyvyn mittaristosta. Tason 3 rahoitusvelkojen määrä on 659 miljoonaa euroa 31.12.2019 (707 miljoonaa euroa vuonna 2018), mikä vastaa 79 % (78 % vuonna 2018) kaikista käypään arvoon arvostetuista rahoitusveloista. Katso liitetieto 24, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo.

Varaukset

Konserni kirjaa varauksen, kun sille on syntynyt aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen todennäköisesti edellyttää voimavarojen siirtymistä pois konsernista ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. Aika ajoin johdon harkintaa edellytetään määritettäessä onko todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois konsernista.

Arvioiden käyttöä edellytetään määritettäessä velvoitteen arvoa. Varaukseksi kirjattava määrä perustuu raportointikauden lopun parhaaseen arvioon väistämättömistä kuluista, joita edellytetään velvoitteen täyttämiseksi. Määrää arvioitaessa johto voi joutua tarkastelemaan joukkoa mahdollisia tulemia ja niiden todennäköisyyksiä, riskejä ja epävarmuustekijöitä koskien tapahtumia ja olosuhteita sekä tekemään oletuksia maksujen ajankohdasta. Kulujen ajoitusta ja määrää koskeviin arvioihin voidaan joutua tekemään muutoksia ajan kuluessa ja/tai kun tarkempia tietoja on saatavilla. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen varaukset ovat yhteensä 1 209 miljoonaa euroa 31.12.2019 (1 427 miljoonaa euroa vuonna 2018). Katso liitetieto 29, Varaukset.

Oikeudelliset vastuut

Konserni on säännöllisesti osallisena erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa eri asioihin liittyen. Johdon harkintaa edellytetään arvioitaessa eri tulemien todennäköisyyksiä, ja varaus kirjataan kun epäsuotuisan tuleman toteutuminen on todennäköisempää kuin sen toteutumatta jääminen, ja siihen liittyvä velvoite voidaan riittävän luotettavasti arvioida. Katso liitetieto 29, Varaukset.

5. Segmentti-informaatio

Konsernilla on kolme raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: (1) Networks, (2) Nokia Software ja (3) Nokia Technologies. Lisäksi esitämme segmenttikohtaisia tietoja myös Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta.

Networks -segmentti koostuu neljästä yhdistetystä toimintasegmentistä: (1) Mobile Networks, (2) Global Services, (3) Fixed Networks ja (4) IP/Optical Networks. Yhdistetyillä toimintasegmenteillä on samankaltaiset taloudelliset ominaispiirteet kuten samankaltaiset katteet pidemmällä aikavälillä sekä samankaltaiset tuotteet, tuotantoprosessit, jakelussa käytettävät menetelmät ja asiakkaat. Ne myös toimivat samankaltaisessa sääntely-ympäristössä.

Lisäksi Konserni julkistaa liikevaihdon seuraavien liiketoimintojen osalta: (i) Mobile Access (koostuu Mobile Networks ja Global Services -toimintasegmenteistä), (ii) Fixed Access (koostuu Fixed Networks -toimintasegmentistä), (iii) IP Routing (koostuu osasta IP/Optical Networks -toimintasegmenttiä) ja (iv) Optical Networks (koostuu osasta IP/Optical Networks -toimintasegmenttiä).

Konserni otti nykyisen toiminta- ja raportointirakenteensa käyttöön 1.1.2019. Raportointirakennetta uudistettiin vastaamaan paremmin yhtiön strategiaa, organisaatiorakennetta ja tapaa, jolla johto arvioi toiminnan tulosta ja kohdistaa resursseja. Aiemmin konsernilla oli kaksi liiketoimintaa: Nokian verkkoliiketoiminta ja Nokia Technologies sekä neljä raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: Nokian verkkoliiketoimintaan sisältyvät (1) Ultra Broadband Networks-, (2) Global Services- ja (3) IP Networks ja Applications -segmentit sekä (4) Nokia Technologies. Ultra Broadband Networks -segmentti sisälsi kaksi yhdistettyä toimintasegmenttiä: Mobile Networks ja Fixed Networks ja IP Networks ja Applications -segmenttiin sisältyi kaksi yhdistettyä toimintasegmenttiä: IP/Optical Networks ja Nokia Software. Merkittävimmät toiminta- ja raportointirakenteeseen tehdyt muutokset olivat seuraavat: Nokia Software -toimintasegmentti irrotettiin IP Networks ja Applications -raportoitavasta segmentistä omaksi raportoitavaksi segmentikseen ja pilvipohjaisiin runkoverkkoratkaisuihin liittyvät toiminnot uudelleenryhmiteltiin Mobile Networks ja Global Services -toimintasegmenteistä Nokia Software -raportoitavaan segmenttiin. Lisäksi Mobile Networks, Global Services, Fixed Networks ja IP/Optical Networks -toimintasegmentit yhdistettiin yhdeksi raportoitavaksi segmentiksi nimeltään Networks. Vertailukelpoisuuden vuoksi vuosien 2018 ja 2017 segmenttitiedot on muutettu vastaamaan uutta toiminta- ja raportointirakennetta.

Toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja seuraa toiminta- ja raportoitavien segmenttien operatiivista tulosta tehdäkseen resurssien kohdistamiseen ja suoriutumisen arviointiin liittyviä päätöksiä. Segmenttien keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä liikevaihto ja liikevoitto. Segmenttien suoriutumisen arvioiminen ja resurssien kohdistaminen perustuu segmenttien liikevoittoon(1).

Segmenttien laadintaperiaatteet ovat liitetiedon 2, Merkittävät laskentaperiaatteet mukaiset. Konserni käsittelee segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja kuin ne olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa eli vallitsevien markkinahintojen perusteella. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei kohdisteta segmenteille(1).

⁽¹⁾ Segmenttien tulokset eivät sisällä Alcatel Lucent -hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Segmenttien kuvaukset

Networks

Networks -segmentti sisältää Mobile Networks, Global Services, Fixed Networks ja IP/Optical Networks -toimintasegmentit.

Mobile Networks -toimintasegmentin tarjonta keskittyy mobiiliradioratkaisuihin, mukaan luettuina makroradio- ja piensoluratkaisut ja pilvinatiivit radioratkaisut viestintäpalvelujen tarjoajille ja yrityksille.

Global Services -toimintasegmentti tarjoaa laajan valikoiman asiantuntijapalveluja laitetoimittajasta riippumatta kattaen verkonsuunnittelun ja optimoinnin, verkkojen asennuksen, järjestelmäintegraation sekä koko yhtiön kattavat verkonhallintapalvelut.

Fixed Networks -toimintasegmentti tarjoaa kupari- ja valokuituyhteyksiin pohjautuvia tuotteita, ratkaisuja ja palveluita. Tuotevalikoima mahdollistaa asiakkaille räätälöidyt eri teknologioita yhdistävät ratkaisut , jotka tuovat kuidun asiakkaalle taloudellisesti kannattavimpaan pisteeseen.

IP/Optical Networks -toimintasegmentti tarjoaa IP-reititykseen ja optiseen siirtoon liittyviä järjestelmiä, joista kullakin on omat ohjelmistot ja palvelut erittäin suurikapasiteettisten maailmanlaajuisten internet- ja tietoliikenneverkkoinfrastruktuurien rakentamiseen.

Nokia Software

Nokia Software -toimintasegmentti tarjoaa pilvipohjaisia runkoverkko-ohjelmistoja sekä sovelluksia, jotka käsittävät asiakaskokemuksen hallinnan, verkkotoimintojen käytön ja hallinnan, viestintä- ja yhteistyöratkaisut sekä laskutusjärjestelmät. Lisäksi Nokia Software toimintasegmentti tarjoaa alustoja pilvipalvelujen, esineiden internetin, turvallisuuden ja analytiikan alueille. Tuotevalikoima mahdollistaa sen, että digitaalisten palvelujen toimittajat ja yritykset voivat edistää innovaatiovauhtiaan, kaupallistaa palveluitaan ja optimoida asiakaskokemustaan.

Nokia Technologies

Nokia Technologies -toimintasegmentti perustuu vuosikymmenten innovointiin ja T&K-johtajuuteen lähes kaikissa nykyisin käytössä olevissa mobiililaitteissa käytettävissä teknologioissa. Nokia Technologies laajentaa Nokian patenttilisensointiliiketoimintaa, vauhdittaa Nokia-tavaramerkin paluuta älypuhelimiin tavaramerkkilisensoinnin kautta ja rakentaa teknologialisensointiliiketoimintaa. Suurin osa Nokia Technologies-, Networks-, ja Nokia Software -segmenttien sekä Nokia Bell Labsin erillisten patenttiportfolioiden lisensointiin ja patentointiin liittyvästä liikevaihdosta ja niihin liittyvistä kuluista kirjataan Nokia Technologies -segmentin yhteyteen. Jokainen raportoitava segmentti jatkaa erikseen tutkimus- ja kehityskulujensa kirjaamista.

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut

Nokia esittää lisäksi tietyt segmenttikohtaiset tiedot Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osio sisältää Alcatel Submarine Networks- sekä Radio Frequency Systems -liiketoiminnot, jotka toimivat erillisinä yksikköinä. Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osio sisältää lisäksi Nokia Bell Labsin toimintakulut sekä tietyt yhtymätasoiset ja keskitetysti hallitut toimintakulut.

Segmenttitiedot

		Nokia	Nokia	Konsernin yhteiset toiminnot		Segmentit	Kohdista mattomat
milj. EUR	Networks(1)	Software	Technologies	ja Muut	Eliminoinnit	yhteensä	erät(2)	Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
2019
Myynti ulkoisille asiakkaille	18 207	2 767	1 473	897	–	23 344	-29	23 315
Myynti muille segmenteille	2	–	14	55	-71	–	–	–
Poistot	-566	-85	-31	-54	–	-736	-924	-1 660
Liikevoitto/-tappio	665	589	1 239	-490	–	2 003	-1 518	485
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista	12	–	–	–	–	12	–	12
2018
Myynti ulkoisille asiakkaille	17 403	2 713	1 486	978	–	22 580	-17	22 563
Myynti muille segmenteille	1	–	15	47	-63	–	–	–
Poistot	-383	-65	-21	-46	–	-515	-940	-1 455
Liikevoitto/-tappio	773	450	1 203	-246	–	2 180	-2 239	-59
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksista	12	–	–	–	–	12	–	12
2017
Myynti ulkoisille asiakkaille	17 725	2 798	1 639	1 060	–	23 222	-75	23 147
Myynti muille segmenteille	–	–	15	54	-69	–	–	–
Poistot	-446	-52	-12	-48	–	-558	-1 033	-1 591
Liikevoitto/-tappio	1 297	414	1 124	-248	–	2 587	-2 571	16
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksista	21	–	-10	–	–	11	–	11

(1) Sisältää Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa 11 655 miljoonaa euroa (11 273 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 11 457 miljoonaa euroa vuonna 2017) ja Fixed Access -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 881 miljoonaa euroa (1 980 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 2 075 miljoonaa euroa vuonna 2017), IP Routing -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 921 miljoonaa euroa (2 545 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 2 694 miljoonaa euroa vuonna 2017) ja Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 752 miljoonaa euroa (1 606 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 1 499 miljoonaa euroa vuonna 2017).

(2) Ei sisällä Alcatel Lucent -hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Segmenttien liikevoiton täsmäytys liikevoittoon/-tappioon

milj. EUR	2019	2018	2017
Segmenttien liikevoitto yhteensä	2 003	2 180	2 587
Hankittujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot	-924	-940	-1 033
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut	-502	-321	-579
Etuuspohjaisen järjestelyn muuttamisesta johtuva voitto	168	–	–
Tuotevalikoimastrategiaan liittyvät kulut	-163	-583	-536
Transaktiokulut ja niihin liittyvät kulut mukaan lukien Alcatel Lucentin hankintaan liittyvät integraatiokulut	-48	-220	-206
Omaisuuserien arvon alentuminen, vähennettynä arvonalennusten peruutuksilla	-29	-48	-173
Toimintamallin yhdistäminen	-12	–	–
Hankintaan liittyvien myynnin jaksotuksiin ja vaihto-omaisuuteen kohdistuvien käyvän arvon oikaisujen purku	-6	-16	-55
Liiketoimintojen myynti	-2	-39	–
Aikaisempaan toimintaan liittyvän IPR-rahaston käyvän arvon muutokset	–	-57	–
Muut	–	-15	11
Liikevoitto/-tappio yhteensä	485	-59	16

Maantieteelliset tiedot

Liikevaihto ulkoisille asiakkaille ja pitkäaikaiset varat maittain

		Liikevaihto(1)			Pitkäaikaiset varat(2)
milj. EUR	2019	2018	2017	2019	2018
Suomi(3)	1 552	1 556	1 698	1 477	1 462
Yhdysvallat	6 609	6 204	5 991	5 505	5 818
Kiina	1 506	1 754	2 082	400	350
Intia	1 348	1 629	1 455	178	122
Ranska	1 229	1 179	1 295	1 997	1 938
Muut	11 071	10 241	10 626	1 167	905
Yhteensä	23 315	22 563	23 147	10 724	10 595

(1) Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain perustuu asiakkaan sijaintiin.

(2) Vuonna 2019 sisältää liikearvon ja muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät. Vuonna 2018 sisälsi liikearvon ja muut aineettomat hyödykkeet sekä aineelliset hyödykkeet.

(3) Nokia Technologies –segmentin patenttilisenssitulo on kohdistettu Suomeen.

Mikään yksittäinen asiakas ei edusta yli kymmentä prosenttia konsernin liikevaihdosta.

6. Lopetetut toiminnot

Lopetetut toiminnot sisältävät sekä HERE-liiketoiminnan että D&S-liiketoiminnan jatkuvat taloudelliset vaikutukset. Konserni myi HEREpaikka- ja karttaliiketoiminnan saksalaisten autovalmistajien yhteenliittymälle, johon kuuluvat AUDI AG, BMW Group ja Daimler AG. Myynti saatiin päätökseen 4.12.2015. Konserni myi olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoiminnan Microsoftille. Kauppa saatiin päätökseen 25.4.2014. Taloudellisten vaikutusten ajoitus ja määrä ovat enimmäkseen riippuvaisia ulkoisista tekijöistä, kuten tuloveroista, joihin liittyy epävarmuutta.

Lopetettujen toimintojen tulos

milj. EUR	2019	2018	2017
Liikevaihto	–	–	–
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–	–	–
Bruttokate	–	–	–
Tutkimus- ja kehityskulut	–	–	–
Myynnin ja hallinnon kulut	-6	-9	-7
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	-1	17	-15
Liiketappio/-voitto	-7	8	-22
Rahoitustuotot ja -kulut	-5	81	6
Tappio/voitto ennen veroja	-12	89	-16
Tuloverokulut/-tuotot	-1	125	-10
Tavanomaisen toiminnan tappio/voitto(1)	-13	214	-26
Myyntivoitto verojen jälkeen(2)	6	–	5
Tilikauden tappio/voitto	-7	214	-21

(1) Vuonna 2018 lopetettujen toimintojen tulos liittyy pääasiassa Intian D&S-liiketoimintaa koskevassa verokiistassa saavutettuun ratkaisuun sekä HERE-liiketoimintaan liittyvien epävarmojen veropositioiden purkautumiseen. D&S-liiketoimintaa koskeva verokiista liittyi Nokia India Private Limited:in Nokia Oyj:lle maksamien käyttöjärjestelmäohjelmistojen lähdeverotukseen.

(2) Vuonna 2019 kirjattiin 7 miljoonan euron lisäys D&S-liiketoiminnan myyntivoittoon ja 1 miljoonan euron vähennys HERE-liiketoiminnan myyntivoitosta verokorvauksiin liittyen. Vuonna 2017 kirjattiin 5 miljoonan euron lisäys HERE-liiketoiminnan myyntivoittoon verokorvauksiin liittyen.

Lopetettujen toimintojen rahavirrat

milj. EUR	2019	2018	2017
Liiketoiminnan nettorahavirta	-7	-33	-14
Investointien nettorahavirta	9	10	-16
Tilikauden nettorahavirta	2	-23	-30

7. Tulouttaminen

Johto on todennut konsernin raportoimien maantieteellisten alueiden kuvaavan sitä, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen luonteeseen, määrään ja ajoittumiseen liittyviin epävarmuustekijöihin. Konsernin pääasiallinen asiakaskunta koostuu yksittäisessä maassa tai tietyllä maantieteellisellä alueella toimivista yrityksistä. Vaikka konsernin teknologiasykli on maailmanlaajuisesti samanlainen, jokainen maa tai maantieteellinen alue on luonnostaan syklin eri vaiheessa, mihin usein vaikuttaa kunkin maan tai maantieteellisen alueen vallitsevat makrotaloudelliset olosuhteet.

Jokaisella raportoitavalla segmentillä, jotka on kuvattu liitetiedossa 5, Segmentti-informaatio, on asiakkaita, joilla on toimintaa kaikilla maantieteellisillä alueilla. Yhdelläkään toimintasegmentillä ei ole maantieteellisiä myyntituottojen keskittymiä, paitsi Nokia Technologiessegmentillä, jonka myynti sisältyy Euroopan lukuihin.

Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain(1)

1 876 6 948	1 874 6 574	1 907 6 384
1 472	1 380	1 279
1 843	2 165	2 516
6 620	6 489	6 833
4 556	4 081	4 228
2019	2018	2017

(1) Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain perustuu asiakkaan sijaintiin.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät vähentyvät, kun ne siirretään esitettäväksi myyntisaamisissa sitä mukaa kuin konsernin oikeus vastikkeeseen muuttuu ehdottomaksi. Asiakassopimuksiin perustuvat velat vähentyvät, kun konserni täyttää niihin liittyvät suoritevelvoitteet ja liikevaihto kirjataan. Tilikaudella ei tehty olennaisia kumulatiivisia korjauksia kertyneisiin myyntituottoihin transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten, määritetyissä täyttämisasteissa tapahtuneiden muutosten, tai muuttuvassa rahamäärässä tapahtuneiden muutosten vuoksi.

Konserni on kirjannut vuoden aikana myyntituotoiksi 1,9 miljardia euroa (1,7 miljardia euroa vuonna 2018) tilikauden alussa taseeseen sisältyneistä lyhytaikaisista asiakassopimuksiin perustuvista veloista.

Tilauskanta

31.12.2019 osittain tai kokonaan täyttämättömille suoritevelvoitteille transaktiohinnasta kohdistettu kokonaissumma oli 18,8 miljardia euroa (21,1 miljardia euroa vuonna 2018). Johto on arvioinut näiden täyttämättömien suoritevelvoitteiden tuloutuvan seuraavasti:

	2019	2018
Vuoden sisällä	69%	59%
2-3 vuotta	27%	34%
Yli 3 vuotta	4%	7%
Yhteensä	100%	100%

Arvioitu suoritevelvoitteiden täyttämisajankohta saattaa muuttua monen sellaisen tekijän takia, joihin konsernilla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Tällaisia tekijöitä saattavat olla esimerkiksi muutokset asiakkaiden ja tietoverkkojen tarpeissa, markkinaolosuhteissa, tai joissakin tapauksissa esimerkiksi sääolosuhteiden aiheuttamat rajoitteet, tai muut projektilogistiikkaa hankaloittavat tekijät. Tilikauden 2019 aikana kirjattu myynti aiempina tilikausina täytetyistä tai osittain täytetyistä suoritevelvoitteista, esimerkiksi transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten takia, ei ollut olennainen.

Kokonaan toteutetut sopimukset

Konserni solmi huhtikuussa 2014 tiettyjen konsernin omistamien teknologiapatenttien (ja patenttisovellusten) lisensointisopimuksen. Kyseistä lisenssiä ei ole myönnetty lisenssin ostajalle yksinoikeudella, ja se on voimassa sopimuksen voimaantulosta eteenpäin kymmenen vuoden ajan (Lisenssisopimus). Samanaikaisesti, ja Lisenssisopimuksen ehtojen mukaisesti, konserni antoi lisenssin ostajalle option jatkaa lisenssijaksoa lisensoitujen patenttien eliniän loppuun. Konserni vastaanotti koko kauppasumman kymmenvuotisesta lisenssistä ja jatkooptiosta Lisenssisopimuksen allekirjoitushetkellä. Johto on tullut siihen johtopäätökseen, että IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardiin siirryttäessä Lisenssisopimus on kokonaan toteutettu sopimus. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti konserni soveltaa sen vuoksi aiempaa tuloutuskäytäntöä, joka pohjautuu IAS 18, Tuotot -standardiin. Konserni kirjaa liikevaihtoa Lisenssisopimuksen voimassaoloaikana tämän käytännön mukaisesti.

Konsernitaseeseen 31.12.2019 kirjattu Lisenssisopimukseen liittyvä myynnin jaksotus on 670 miljoonaa euroa (825 miljoonaa euroa vuonna 2018), joka odotetaan kirjattavan liikevaihdoksi vuoteen 2024 mennessä.

8. Kululajikohtainen erittely

milj. EUR	2019	2018	2017
Jatkuvat toiminnot
Materiaalikulut	8 148	7 544	7 776
Henkilöstökulut	7 191	7 835	7 845
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot	1 660	1 455	1 591
IT-palvelut	362	491	526
Tutkimus-ja kehityskulujen alihankinta	207	240	226
Vuokrakulut(1)	90	338	339
Arvonalentumistappiot	38	55	210
Muut	5 558	4 954	4 981
Liiketoiminnan kulut yhteensä	23 254	22 912	23 494

(1) IFRS 16 -standardia sovellettaessa 1.1.2019 alkaen, konserni kirjaa poisto- ja korkokulut käyttöoikeusomaisuuserille ja vuokraveloille kaikista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika ylittää 12 kuukautta. Konserni kirjaa liiketoiminnan kuluihin vuokramaksut vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta ja maksut tietyistä vuokrasopimuksiin liittyvistä eivuokrasopimuskomponenteista. Katso liitetieto 3, Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat ja liitetieto 16, Vuokrasopimukset.

Liiketoiminnan kuluihin sisältyy saatuja julkisia avustuksia ja tukia sekä tuotekehitykseen liittyviä veronhyvityksiä yhteensä 83 miljoonaa euroa (124 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 140 miljoonaa euroa vuonna 2017), jotka on konsernin tuloslaskelmassa kirjattu tutkimusja kehityskuluja vastaan.

9. Henkilöstökulut

milj. EUR	2019	2018	2017
Jatkuvat toiminnot
Palkat(1)	5 953	6 356	6 456
Osakeperusteiset maksut(2)	77	62	99
Eläke- ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset edut, netto(3)	242	465	445
Muut henkilösivukulut	919	952	845
Yhteensä	7 191	7 835	7 845

(1) Sisältää työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

(2) Esitetään vähennettynä niihin liittyvillä sosiaalikuluilla, katso liitetieto 26, Osakeperusteiset maksut. Sisältää 77 miljoonaa euroa omana pääomana suoritettavia osakepalkkioita (62 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 97 miljoonaa euroa vuonna 2017).

(3) Sisältää 131 miljoonan euron nettovoiton eläkejärjestelyjen muuttamiseen ja supistamiseen sekä eläkevastuiden täyttämiseen liittyen, katso liitetieto 27, Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on 98 322 (103 083 vuonna 2018 ja 101 731 vuonna 2017).

10. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

milj. EUR	2019	2018	2017
Jatkuvat toiminnot
Liiketoiminnan muut tuotot
Eläkejärjestelyiden supistamisesta ja muutoksista aiheutuvat tuotot	187	23	38
Listaamattomien pääomarahastojen toteutuneet voitot(1)	87	162	51
Muutokset tappioita koskevissa vähennyserissä ja arvonalentumistappiot myyntisaamisista, netto	28	–	–
Voitot aineellisten hyödykkeiden myynneistä	18	21	19
Saadut avustukset ja julkiset tuet	8	8	2
Kurssivoitot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta, netto	–	–	93
Korkotuotot asiakassaatavista ja viivästyskorot(2)	–	–	25
Optio-oikeuksiin liittyvän velan erääntyminen	–	–	18
Muut	96	76	117
Yhteensä	424	290	363
Liiketoiminnan muut kulut
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut	-391	-266	-568
Kurssitappiot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta, netto	-88	-27	–
Eläkejärjestelyiden supistamisesta ja muutoksista aiheutuvat kulut	-56	-79	-41
Varausten muutokset	-47	-13	–
Arvonalentumistappiot	-38	-55	-210
Listaamattomien pääomarahastojen toteutuneet tappiot ja kulut(1)	-36	-118	-6
Käytöstä poistaminen ja tappiot aineellisten hyödykkeiden myynneistä	-27	-52	-23
Muutokset tappioita koskevissa vähennyserissä ja arvonalentumistappiot myyntisaamisista, netto	–	-45	-24
Saatavien myyntitapahtumista aiheutuvat kulut(2)	–	–	-37
Muut	-70	-57	-46
Yhteensä	-753	-712	-955

(1) Vuodesta 2018 lähtien kaikki listaamattomien pääomarahastojen toteutuneet voitot ja tappiot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa IFRS 9, Rahoitusinstrumentit -standardin

käyttöönoton seurauksena. Vuonna 2017 tietyt listaamattomien pääomarahastojen toteutuneet voitot ja tappiot esitettiin rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

(2) Asiakassopimusten rahoituskomponentteihin liittyvät korkotuotot ja -kulut kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin vuodesta 2018 eteenpäin.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

11. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR	2019	2018	2017
Jatkuvat toiminnot
Korkotuotot muista kuin käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista sijoituksista	31	39	35
Korkotuotot muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista	42	37	–
Korkokulut korollisista veloista(1)	-99	-105	-391
Korkokulut muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista(2)	-172	-162	-81
Korkokulut vuokraveloista(3)	-28	–	–
Etuuspohjaisten järjestelyjen korkokulut	-9	-15	-37
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavien sijoitusten realisoituneet luovutustappiot, netto(4)	–	–	-33
Tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavista sijoituksista, netto	-2	-1	–
Tappiot/voitot omaisuuseristä, joihin sovelletaan korkoriskin käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	-133	-7	42
Voitot/tappiot johdannaisista, joihin sovelletaan korkoriskin käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	141	9	-23
Kurssitappiot, netto	-106	-100	-157
Muut rahoitustuotot(5)	92	9	172
Muut rahoituskulut(6)	-98	-17	-64
Yhteensä	-341	-313	-537

(1) Sisältää vuonna 2017 220 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä liittyen konsernin ostotarjoukseen lunastaa 300 miljoonan Yhdysvaltain dollarin 6,50 prosentin nimelliskorkoisen tammikuussa 2028 erääntyvän lainan, 1 360 miljoonan Yhdysvaltain dollarin 6,45 prosentin nimelliskorkoisen maaliskuussa 2029 erääntyvän lainan, 500 miljoonan euron 6,75 prosentin nimelliskorkoisen helmikuussa 2019 erääntyvän lainan ja 1 000 miljoonan Yhdysvaltain dollarin 5,375 prosentin nimelliskorkoisen toukokuussa 2019 erääntyvän lainan.

(2) Sisältää vuonna 2019 myyntisaamisten myyntiin liittyvän 94 miljoonan euron (66 miljoonaa euroa vuonna 2018) korkokulun. Sisältää vuonna 2017 epävarmojen verojen muutokseen liittyvän 69 miljoonan euron korkokulun.

(3) Korkokulut vuokraveloista esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa vuoden 2019 alussa käyttöön otetun IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin seurauksena.

(4) Sisältää vuonna 2017 32 miljoonan euron kertaluontoisen kulun liittyen eräiden rahoitusvarojen myyntiin.

(5) Sisältää vuonna 2019 64 miljoonan euron tuoton johtuen Nokia Shanghai Belliin liittyvän rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta, katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt. Voitot ja tappiot venture fund -sijoituksista esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa vuonna 2018 käyttöön otetun IFRS 9, Rahoitusinstrumentit -standardin seurauksena. Sisältää vuonna 2017 pitkäaikaisiin available-for-sale-sijoituksiin kirjatuilta venture fund -sijoituksilta saatua voitonjakoa 80 miljoonaa euroa sekä 64 miljoonan euron tuoton johtuen Nokia Shanghai Belliin liittyvän rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta, katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

(6) Sisältää vuonna 2019 sopimuksen päättämiseen liittyen 64 miljoonan euron arvonalentumistappion eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnetystä lainasta. Voitot ja tappiot venture fund -sijoituksista esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa vuonna 2018 käyttöön otetun IFRS 9, Rahoitusinstrumentit -standardin seurauksena. Sisältää vuonna 2017 34 miljoonan euron arvonalentumistappion liittyen pitkäaikaisiin available-for-sale-sijoituksiin luokiteltuihin rahastosijoituksiin. Katso liitetieto 17, Arvonalentumiset.

12. Tuloverot

Tuloverojen erittely

milj. EUR	2019	2018	2017
Jatkuvat toiminnot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-367	-530	-261
Laskennalliset verot	229	341	-666
Yhteensä	-138	-189	-927

Tuloverojen täsmäytys

Suomen voimassa olevan 20 prosentin verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:

Yhteensä	-138	-189	-927
Muut	–	-2	2
Tuloverot jakamattomista voittovaroista	-2	26	-42
Muutokset tuloverokannoissa(4)	-30	-45	-738
Tuloverovelkojen, joihin liittyy epävarmuutta, nettomuutos	-6	-43	–
Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista	29	46	56
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus(3)	-99	-205	-164
Muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus	-38	-31	178
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta(2)	-13	26	-132
Kuluksi kirjatut lähdeverot	-31	-24	-29
Toimintamallin muutosten verovaikutus(1)	30	13	-245
Pysyvät erot	53	-22	85
Tuloverokulu/-tuotto voimassa olevalla verokannalla	-31	72	102
milj. EUR	2019	2018	2017

(1) Vuonna 2017 konserni jatkoi entisen Nokian ja Alcatel Lucentin toimintamallien yhdistämistä. Konserni siirsi osana tätä yhdistämistä tietyt aineettomat oikeudet Suomen ja Yhdysvaltojen toimintojen välillä kirjaten 245 miljoonan euron verokulun. Nämä toimenpiteet laskivat laskennallisia verosaamisia Yhdysvalloissa ja kasvattivat laskennallisia verosaamisia Suomessa. (2) Vuonna 2017 konserni kirjasi Saksassa 139 miljoonan euron tuloverovelan, johon liittyy epävarmuutta. Tämä liittyy aikaisemman Alcatel Lucentin Railway Signaling -liiketoiminnan myyntiin

vuonna 2006 Thalèsille.

(3) Vuonna 2018 liittyy pääasiassa ulkomaisten lähdeverojen hyvityksiin Suomessa.

(4) Johtuu olennaisesti verokannanmuutoksesta Yhdysvalloissa vuonna 2017. Yhdysvaltojen liittovaltion yritysverokannan alennuksen takia Yhdysvaltoihin liittyvät laskennalliset verosaamiset ja -velat uudelleenarvostettiin, minkä johdosta konserni kirjasi ylimääräisen 777 miljoonan euron verokulun.

Tuloverovelat ja -saamiset sisältävät nettona 154 miljoonaa euroa (177 miljoonaa euroa vuonna 2018) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta. Näihin eriin liittyvien ulosmenevien rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä määrittämään.

Joidenkin konserniyhtiöiden edellisten vuosien veroilmoitukset ovat paikallisten veroviranomaisten tarkasteltavana. Konsernilla on meneillään verotarkastuksia ja muita verotukseen liittyviä prosesseja useissa maissa, muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Intiassa, Saudi-Arabiassa ja Etelä-Koreassa. Konsernin liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta, kuten epäsuotuisaa tai ennakoimatonta verokohtelua. Verokulun tai -tuoton määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastukset ja verotukseen liittyvät prosessit eivät tule aiheuttamaan mitään merkittäviä lisäveroja jo varatun lisäksi, lopputulos tai todelliset kustannukset voivat merkittävästi erota arvioidusta määrästä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

		2019			2018
	Laskennalliset	Laskennalliset		Laskennalliset	Laskennalliset
milj. EUR	verosaamiset	verovelat	Netto	verosaamiset	verovelat	Netto
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset	1 301	–	–	1 300	–	–
Jakamattomat voittovarat	–	-83	–	–	-80	–
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	3 257	-279	–	2 922	-299	–
Käyttöoikeusomaisuuserät(1)	2	-221	–	–	–	–
Etuuspohjaiset eläkevarat	55	-1 150	–	51	-1 028	–
Muut pitkäaikaiset varat	62	-53	–	28	-21	–
Vaihto-omaisuus	216	-24	–	196	-16	–
Muut lyhytaikaiset varat	164	-32	–	178	-16	–
Vuokravelat(1)	220	–	–	–	–	–
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	1 006	-29	–	962	–	–
Muut pitkäaikaiset velat	32	–	–	30	-10	–
Varaukset	213	-51	–	205	-47	–
Muut lyhytaikaiset velat	182	-126	–	220	-84	–
Muut väliaikaiset erot	99	-27	–	77	-7	–
Yhteensä ennen netotusta	6 809	-2 075	4 734	6 169	-1 608	4 561
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-1 685	1 685	–	-1 258	1 258	–
Yhteensä netotuksen jälkeen	5 124	-390	4 734	4 911	-350	4 561

(1) Konserni otti käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin 1.1.2019. Katso liitetieto 3, Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat ja liitetieto 16, Vuokrasopimukset.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Laskennallisten verojen nettomäärän muutos vuoden aikana:

milj. EUR	2019	2018	2017
1.1.	4 561	4 169	5 298
Uusien tilinpäätösstandardien käyttöönotto(1)	-1	19	–
Kirjattu tuloslaskelmaan, Jatkuvat toiminnot	229	341	-666
Kirjattu tuloslaskelmaan, Lopetetut toiminnot	–	29	2
Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan	-84	-57	-150
Kirjattu omaan pääomaan	-7	6	-7
Hankitut liiketoiminnat ja myynnit	–	–	-29
Muuntoerot	36	54	-279
31.12.	4 734	4 561	4 169

(1) Vuonna 2019 liittyy IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin käyttöönottoon. Vuonna 2018 liittyy IFRS 9, Rahoitusinstrumentit ja IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardien käyttöönottoon.

Väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia:

milj. EUR	2019	2018
Väliaikaiset erot	1 716	1 600
Verotukselliset tappiot	18 609	18 757
Veronhyvitykset	101	108
Yhteensä	20 426	20 465

Pääosa kirjaamattomista väliaikaisista eroista ja verotuksellisista tappioista liittyy Ranskaan. Näiden laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen on epävarmaa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, johtuen aikaisempien vuosien verotuksellisista tappioista ja muun vakuuttavan näytön puutteesta siitä, että verotettavaa tuloa olisi riittävästi tulevina vuosina. Merkittävä osa Ranskan kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja on käytettävissä tulevia verovelkoja vastaan. Ranskassa tappioita voidaan vähentää vuosittain 50 prosenttia verotettavasta tulosta.

Laskennalliset verosaamiset on kirjattu siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy veronalaista tuloa, jota vastaan verotuksessa käyttämättömät tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa. Valtaosa konsernin kirjatuista laskennallisista verosaamisista liittyy käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin, veronhyvityksiin ja vähennyskelpoisiin väliaikaisiin eroihin Suomessa 2,8 miljardia euroa (2,5 miljardia euroa vuonna 2018) ja Yhdysvalloissa 1,1 miljardia euroa (1,2 miljardia euroa vuonna 2018).

Konserni arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä. Suomen osalta konserni on harkinnut seuraavia myönteisiä ja epäsuotuisia asioita tässä arvioinnissa:

• Viime vuosien kumulatiivinen kannattavuus Suomessa ilman eräitä, vuonna 2016 tapahtuneen Alcatel Lucent -konsernin hankinnan integraatioon liittyviä kertaluonteisia kuluja.
• Nokia Technologies -toimintasegmentin toteutunut ja tulevaisuudessa ennakoitu myönteinen vaikutus Suomessa syntyvään veronalaiseen tulokseen.
• 5G-liiketoiminnan käynnistysvaiheeseen liittyvät riskit ja investoinnit.
• Laskennallisten verosaamisten taustalla olevilla veroerillä ei ole olennaisilta osin vanhenemisaikaa.

Arvioinnin perusteella konserni pitää todennäköisenä, että se pystyy hyödyntämään verotuksessa käyttämättömät tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot Suomessa. Konserni jatkaa näiden asioiden, erityisesti toteutuneen voiton, seurantaa tulevina kausina.

Yhdysvaltojen osalta Nokian toteutunut veronalainen tulos on riittävä osoittamaan olevan todennäköistä, että laskennalliset verosaamiset hyödynnetään.

Käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja veronhyvitysten vanhentuminen:

		2019			2018
milj. EUR		Kirjatut Kirjaamattomat	Yhteensä		Kirjatut Kirjaamattomat	Yhteensä
Verotukselliset tappiot
10 vuoden sisällä	2 181	1 609	3 790	2 195	1 698	3 893
Myöhemmin	–	6	6	353	58	411
Ei vanhene	1 728	16 994	18 722	1 497	17 001	18 498
Yhteensä	3 909	18 609	22 518	4 045	18 757	22 802
Veronhyvitykset
10 vuoden sisällä	251	88	339	249	92	341
Myöhemmin	237	2	239	204	5	209
Ei vanhene	13	11	24	11	11	22
Yhteensä	501	101	602	464	108	572

Konsernilla on jakamattomia voittovaroja 1 104 miljoonaa euroa (709 miljoonaa euroa vuonna 2018), joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

13. Osakekohtainen tulos

	2019	2018	2017
	milj. EUR	milj. EUR	milj. EUR
Laimentamaton ja laimennettu
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio
Jatkuvat toiminnot	14	-554	-1 473
Lopetetut toiminnot	-7	214	-21
Tilikauden voitto/tappio	7	-340	-1 494
	1 000 osaketta	1 000 osaketta	1 000 osaketta
Laimentamaton
Osakkeiden painotettu keskimääräinen lukumäärä	5 599 912	5 588 020	5 651 814
Laimennettu
Laimentavien osakkeiden vaikutus
Osakepohjaisten kannustinohjelmien vaikutus
Ehdolliset osakepalkkiot ja muut	2 390	3 656	–
Tulosperusteiset osakepalkkiot	24 072	20 577	–
Optiot	1	224	–
Osakepohjaisten kannustinohjelmien vaikutus yhteensä	26 463	24 457	–
Laimentavien osakkeiden vaikutus yhteensä	26 463	24 457	–
Osakkeiden oikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä
ja oletetut merkinnät	5 626 375	5 612 477	5 651 814
Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille
Laimentamaton	EUR	EUR	EUR
Jatkuvat toiminnot	0,00	-0,10	-0,26
Lopetetut toiminnot	0,00	0,04	0,00
Tilikauden voitto/tappio	0,00	-0,06	-0,26
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot	0,00	-0,10	-0,26
Lopetetut toiminnot	0,00	0,04	0,00
Tilikauden voitto/tappio	0,00	-0,06	-0,26

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota sekä tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskiarvoa kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutuksella. Potentiaalisia kantaosakkeita käsitellään laimentavina vain kausina, joilla on raportoitu voittoa.

Vuonna 2019, osakekohtaista tulosta laskettaessa huomioitiin 2 miljoonan ehdollisen osakepalkkion (4 miljoonaa vuonna 2018 ja 5 miljoonaa vuonna 2017) laimentava vaikutus siinä tapauksessa, kun toiminnan tulos oli voitollinen, mutta jätettiin huomioimatta siinä tapauksessa, kun toiminnan tulos oli tappiollinen, sillä jälkimmäisessä tapauksessa vaikutuksen katsotaan olevan vahventava.

Vuonna 2019, osakekohtaista tulosta laskettaessa huomioitiin 24 miljoonan tulosperusteisen osakepalkkion (21 miljoonaa vuonna 2018 ja 14 miljoonaa vuonna 2017) laimentava vaikutus siinä tapauksessa, kun toiminnan tulos oli voitollinen, mutta jätettiin huomioimatta siinä tapauksessa, kun toiminnan tulos oli tappiollinen, sillä jälkimmäisessä tapauksessa vaikutuksen katsotaan olevan vahventava.

Vuonna 2019, osakekohtaista tulosta laskettaessa huomioitiin alle miljoonaa osaketta vastaavan option (alle miljoona vuosina 2018 ja 2017) laimentava vaikutus siinä tapauksessa, kun toiminnan tulos oli voitollinen, mutta jätettiin huomioimatta siinä tapauksessa, kun toiminnan tulos oli tappiollinen, sillä jälkimmäisessä tapauksessa vaikutuksen katsotaan olevan vahventava.

14. Aineettomat hyödykkeet

milj. EUR	Liikearvo	Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	6 297	8 997	15 294
Muuntoerot	172	175	347
Lisäykset	–	277	277
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset	32	–	32
Myynnit ja käytöstä poistaminen(1)	-141	-25	-166
Hankintameno 31.12.2018	6 360	9 424	15 784
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2018	-1 049	-5 026	-6 075
Muuntoerot	–	-80	-80
Arvonalentumistappiot	–	-16	-16
Myynnit ja käytöstä poistaminen(1)	141	15	156
Poistot	–	-964	-964
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2018	-908	-6 071	-6 979
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	5 248	3 971	9 219
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	5 452	3 353	8 805
Hankintameno 1.1.2019	6 360	9 424	15 784
Muuntoerot	75	82	157
Lisäykset	–	52	52
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	-92	-92
Hankintameno 31.12.2019	6 435	9 466	15 901
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2019	-908	-6 071	-6 979
Muuntoerot	–	-41	-41
Arvonalentumistappiot	–	-12	-12
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	71	71
Poistot	–	-984	-984
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2019	-908	-7 037	-7 945
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	5 452	3 353	8 805
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	5 527	2 429	7 956

(1) Sisältää vuonna 2018 Digital Health -liiketoiminnan myyntiin liittyviä, myynteihin ja käytöstä poistamiseen sisältyvää liikearvoa, jonka hankintameno ja kertyneet arvonalennukset olivat 141 miljoona euroa.

Muiden aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo, hyödykeluokan mukaan:

Yhteensä	2 429	3 353
Muut	455	517
Kauppanimet ja tavaramerkit	145	191
Teknologiat	41	582
Asiakassuhteet	1 788	2 063
milj. EUR	2019	2018

31.12.2019 päättyneellä tilikaudella asiakassuhteiden poistoajan painotettu keskiarvo on 6 vuotta, kehitetyn teknologian 2 vuotta, kauppanimien ja tavaramerkkien 3 vuotta ja muiden 4 vuotta.

15. Aineelliset hyödykkeet

	Rakennukset ja	Koneet ja		Keskeneräiset
milj. EUR	rakennelmat	kalusto	Muut	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	1 065	2 649	106	86	3 906
Muuntoerot	8	6	2	–	16
Lisäykset	65	366	–	88	519
Uudelleenluokittelu	31	49	–	-80	–
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-25	-237	-3	-3	-268
Hankintameno 31.12.2018	1 144	2 833	105	91	4 173
Kertyneet poistot 1.1.2018	-271	-1 768	-14	–	-2 053
Muuntoerot	-5	-5	–	–	-10
Arvonalentumistappiot	-33	-7	–	–	-40
Myynnit ja käytöstä poistaminen	15	194	2	–	211
Poistot	-92	-397	-2	–	-491
Kertyneet poistot 31.12.2018	-386	-1 983	-14	–	-2 383
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	794	881	92	86	1 853
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	758	850	91	91	1 790
Hankintameno 1.1.2019	1 144	2 833	105	91	4 173
Muuntoerot	15	22	2	–	39
Lisäykset	63	339	–	143	545
Uudelleenluokittelu	27	62	1	-90	–
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-55	-267	-6	-1	-329
Hankintameno 31.12.2019	1 194	2 989	102	143	4 428
Kertyneet poistot 1.1.2019	-386	-1 983	-14	–	-2 383
Muuntoerot	-8	-16	–	–	-24
Arvonalentumistappiot	–	-4	–	–	-4
Myynnit ja käytöstä poistaminen	33	257	–	–	290
Poistot	-90	-359	-2	–	-451
Kertyneet poistot 31.12.2019	-451	-2 105	-16	–	-2 572
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	758	850	91	91	1 790
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	743	884	86	143	1 856

Vuonna 2014 Intian veroviranomaiset asettivat hukkaamiskiellon, joka esti konsernia siirtämästä Chennain matkapuhelintuotantolaitosta Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä. Hukkaamiskielto on edelleen voimassa 31.12.2019 ja tämän johdosta konsernilla ei ole lupaa siirtää laitosta kolmansille osapuolille.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

16. Vuokrasopimukset

Käyttöoikeusomaisuuserät

Käyttöoikeusomaisuuserät edustavat konsernin oikeutta käyttää kohdeomaisuuserää.

EUR milj.	Rakennukset	Muut	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	898	77	975
Lisäykset, netto	150	44	194
Hankintameno 31.12.2019	1 048	121	1 169
Kertyneet poistot 1.1.2019	–	–	–
Arvonalentumistappiot	-32	–	-32
Poistot	-177	-48	-225
Kertyneet poistot 31.12.2019	-209	-48	-257
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	898	77	975
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	839	73	912

Tuloslaskelmaan kirjattu

EUR milj.	2019
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot	-225
Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvät kulut	-26
Vuokravelkojen korkokulut	-28
Tuotot edelleenvuokratuista ja omistetuista kiinteistöistä(1)	9
Myynti- ja takaisinvuokrauksesta syntyneet voitot	9
Yhteensä	-261

(1) Tuotot sisältävät vuokratuotot operatiivisista edelleenvuokrasopimuksista ja rahoitustuotot nettosijoituksista rahoitusleasingsopimuksista.

Rahavirtalaskelmaan kirjattu

EUR milj.	2019
Vuokravelkojen lyhennys	-221
Vuokravelkojen korko	-28
Yhteensä	-249

Konsernin rahoitustoimintoihin sisältyvien vuokravelkojen muutokset

EUR milj.	2019
1.1.2019	1 066
Rahavirrat	-221
Muut muutokset
Lisäykset, netto	194
Muut	-9
31.12.2019	1 030

Vuokravelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 36, Rahoitusriskien hallinta.

17. Arvonalentumiset

Liikearvo

Konserni on kohdistanut liikearvon toimintasegmenteilleen, jotka ovat rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmiä ja joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvista synergiaeduista. Katso liitetieto 5, Segmentti-informaatio.

Liikearvon kohdistus

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo arvonalentumistestauksen ajankohtana 1.10.:

milj. EUR	2019	2018
Mobile Networks(1)	794	963
Fixed Networks	876	836
Global Services(1)	1 043	1 306
IP/Optical Networks	1 954	1 871
Nokia Software(1)	982	434

(1) 1.1.2019 konserni kohdisti uudelleen 205 miljoonan euron liikearvon Mobile Networks -toimintasegmentiltä ja 310 miljoonan euron liikearvon Global Services -toimintasegmentiltä Nokia Software -toimintasegmentille pilvipohjaisten runkoverkkoratkaisuihin liittyvien toimintojen uudelleenjärjestelyn seurauksena. Katso liitetieto 5, Segmentti-informaatio.

Kerrytettävissä olevat rahamäärät

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyvän arvon perusteella, vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon hierarkiataso on 3 ja kerrytettävissä olevat rahamäärät arvioitiin diskontattujen rahavirtojen periaatteella. Kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden ennustejakson.

Seitsemän vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirtaennusteet heijastavat asteittaista siirtymää loppuarvon rahavirtaennusteisiin. Loppuarvon kasvuprosentit kuvastavat alan pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua toimialalla ja niissä taloudellisissa ympäristöissä, joissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat. Diskonttauskorot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja olennaisista markkinariskipreemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Muut rahavirtaennusteiden keskeiset muuttujat sisältävät oletuksia myynnin arvioidusta kasvusta, bruttokateprosentista ja liikevoittoprosentista. Kaikki rahavirtaennusteet ovat yhdenmukaisia markkinaosapuolten oletusten kanssa.

Konsernin liikearvon arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon. Kunkin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän arvonalentumistestauksen keskeiset oletukset arvonalentumistestauksen ajankohtana 1.10.:

	2019	2018(1)	2019	2018(1)
Keskeinen oletus %	Loppuarvon kasvuprosentti		Diskonttauskorko verojen jälkeen
Mobile Networks	1,1	1,1	8,4	9,2
Fixed Networks	1,1	1,1	7,6	7,9
Global Services	0,9	1,0	8,0	8,6
IP/Optical Networks	1,4	1,3	8,2	9,1
Nokia Software	1,5	1,6	7,6	8,7

(1) Vuoden 2018 keskeiset oletukset vastaavat vuonna 2018 käytössä ollutta toiminta- ja raportointirakennetta. Katso lisätietoja organisaatiomuutoksista vuonna 2019 liitetiedosta 5, Segmentti-informaatio.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Arvonalentumistappiot omaisuuseräryhmittäin

milj. EUR	2019	2018	2017
Liikearvo	–	–	141
Muut aineettomat hyödykkeet	12	16	33
Aineelliset hyödykkeet	4	39	25
Käyttöoikeusomaisuuserät(1)	20	–	–
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä	2	–	–
Rahoitusvarat	64	–	45
Yhteensä	102	55	244

(1) Konserni otti käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin 1.1.2019. Katso liitetieto 3, Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat ja liitetieto 16, Vuokrasopimukset. 20 miljoonan euron arvonalentumistappio on esitetty vähennettynä tappiollisista vuokrasopimuksista tehtyjen varausten peruutuksilla vuonna 2019.

Konserni kirjasi vuonna 2019 sopimuksen päättämiseen liittyen 64 miljoonan arvonalentumistappion eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnetystä lainasta.

Haastavan markkinatilanteen seurauksena konserni kirjasi 141 miljoonan euron arvonalentumistappion liittyen Digital Health -rahavirtaa tuottavaan yksikköön vuonna 2017. Arvonalentumistappio kohdistettiin kokonaisuudessaan Digital Health -rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvoon, jonka kirjanpitoarvo kirjattiin nollaan. Konserni myi Digital Health -liiketoimintansa vuonna 2018.

Vuonna 2017 konserni kirjasi 45 miljoonan euron arvonalentumistappiot, pääosin johtuen tiettyjen yksityisten immateriaalioikeuksiin sijoittavien rahastojen arvonalennuksista. Rahastot sisältyivät pitkäaikaisiin available-for-sale-sijoituksiin vähennettynä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistappiot kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sekä muihin rahoitustuottoihin tai -kuluihin. IFRS 9, Rahoitusinstrumentit -standardin 1.1.2018 käyttöönoton seurauksena nämä rahastot luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja niihin liittyvät voitot ja tappiot esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Vuosien 2019, 2018 ja 2017 muut arvonalentumistappiot eivät ole olennaisia konsernitilinpäätöksen kannalta.

18. Vaihto-omaisuus

milj. EUR	2019	2018
Aineet, tarvikkeet ja muut	568	462
Keskeneräiset tuotteet	1 281	1 398
Valmiit tuotteet	1 087	1 308
Yhteensä	2 936	3 168

Vaihto-omaisuuden kustannuksia on kirjattu kuluna tilikauden aikana ja sisällytetty hankinnan ja valmistuksen kuluihin 8 181 miljoonaa euroa (7 569 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 7 803 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvarausten muutokset 31.12. päättyneiltä tilikausilta:

milj. EUR	2019	2018	2017
1.1.	521	432	456
Kirjattu tuloslaskelmaan	83	153	100
Vähennykset(1)	-99	-64	-124
31.12.	505	521	432

(1) Vähennykset sisältävät varausten käytön ja purun.

19. Siirtosaamiset ja ennakkomaksut

Pitkäaikainen

T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset ja muut välilliset verosaatavat 156 Talletukset 58 Muut 78	milj. EUR	2019	2018
			155
			56
			97
	Yhteensä	292	308

Lyhytaikainen

milj. EUR	2019	2018
Sosiaaliturvamaksusaatavat, T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset, ALV- ja muut
välilliset verosaatavat	543	514
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät saatavat	33	67
Talletukset	20	35
Muut	312	408
Yhteensä	908	1 024

20. Emoyhtiön osakkeet

Osakkeet ja osakepääoma

Nokia Oyj:llä (emoyhtiö) on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Yhtiön osakepääoma 31.12.2019 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä oli 5 640 536 159. Osakkeiden kokonaismäärästä konsernin hallussa oli 31.12.2019 yhteensä 34 954 869 osaketta, joiden osuus yhtiön kaikista osakkeista ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli 0,6 prosenttia. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

2.12.2015 pidetty ylimääräinen yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhteensä enintään 2 100 miljoonan osakkeen antamisesta suunnatulla osakeannilla osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden antamiseen liittyvistä ehdoista. Valtuutusta voidaan käyttää emoyhtiön osakkeiden antamiseen Alcatel Lucentin osakkeiden, American Depository Share -osaketalletustodistuksien ja vaihtovelkakirjalainojen haltijoille sekä Alcatel Lucentin osakepalkkiojärjestelyihin osallistuville työntekijöille transaktion toteuttamiseksi Alcatel Lucentin kanssa, mukaan lukien Alcatel Lucentin osakkeenomistajille tehtävien julkisten vaihtotarjousten ja muiden konsernin ja Alcatel Lucentin välisen Memorum of Understanding -sopimuksen mukaisten transaktioiden toteuttaminen, ja/tai muutoin konsernin ja Alcatel Lucentin yhdistymisen toteuttamiseksi. Valtuutus on voimassa 2.12.2020 saakka.

Osakkeenomistajat valtuuttivat 30.5.2018 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 550 miljoonan osakkeen antamisesta yhdellä tai useammalla osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden sekä erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutusta voidaan käyttää emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, emoyhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus oli alun perin voimassa 30.11.2019 asti, mutta se päättyi 21.5.2019 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä.

Osakkeenomistajat valtuuttivat 21.5.2019 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 550 miljoonan osakkeen antamisesta yhdellä tai useammalla osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden sekä erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutusta voidaan käyttää emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, emoyhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 21.11.2020 saakka.

Vuonna 2019 emoyhtiö antoi hallituksen valtuutuksen nojalla 23 000 uutta osaketta, kun optio-oikeuksien haltijat merkitsivät osakkeita henkilöstölle vuonna 2013 annettujen optio-oikeuksien nojalla.

Vuonna 2019 emoyhtiö antoi itselleen maksuttomassa osakeannissa 4 568 000 uutta osaketta käytettäväksi Nokian osakepalkkiojärjestelmien sitoumusten täyttämiseksi.

Vuonna 2019 emoyhtiö antoi hallituksen valtuutuksen, emoyhtiön osakepalkkio-ohjelmien ja osakesäästöohjelman sekä Alcatel Lucentin työntekijöiden osakepalkkiojärjestelyn nojalla yhteensä 12 396 097 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta työntekijöille, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille. Osakkeet annettiin vastikkeetta ja ohjelmien ja järjestelyn ehtojen mukaisesti.

31.12.2019 hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää osakkeiden, vaihtovelkakirjalainojen, warranttien tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskusta.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Muut valtuutukset

Osakkeenomistajat valtuuttivat 30.5.2018 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 550 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeiden määrä vastaa alle 10 prosenttia emoyhtiön kaikista osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia emoyhtiön pääomarakenteen optimoimiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia oman pääoman ehtoisiksi rahoitusvälineiksi vaihdettavissa olevista vieraan pääoman ehtoisista rahoitusvälineistä johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi, konsernin tai sen osakkuusyhtiöiden osakeperusteisten kannustinohjelmien velvoitteiden täyttämiseksi tai muutoin luovutettaviksi esimerkiksi yrityskauppojen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi. Valtuutus oli alun perin voimassa 30.11.2019 asti, mutta se päättyi 21.5.2019 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä.

Osakkeenomistajat valtuuttivat 21.5.2019 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 550 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Osakkeiden määrä vastaa alle 10 prosenttia emoyhtiön kaikista osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia mitätöitäväksi, pidettäväksi yhtiön hallussa, luovutettavaksi edelleen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Hallitus päättäisi muista yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 21.11.2020 saakka.

21. Muuntoerot, arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

			Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
		Eläkkeiden uudelleen		Suojauskustannus	Arvonmuutos-
milj. EUR	Muuntoerot	määrittäminen	Suojausrahasto	rahasto	`rahasto(1)
1.1.2017	483	173	10	–	305
Muuntoerot	-1 830	–	–	–	–
Nettosijoituksen suojauksen arvostustuotot	352	–	–	–	–
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenmäärittäminen	–	662	–	–	–
Käyvän arvon muutos, nettotuotot	–	–	103	–	18
Siirto tuloslaskelmaan	12	–	-75	–	-104
Muu lisäys/vähennys	1	3	-1	–	–
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta	50	–	–	–	–
31.12.2017	-932	838	37	–	219
IFRS 9 -standardin käyttöönotto	–	–	–	-10	-242
1.1.2018	-932	838	37	-10	-23
Muuntoerot	444	–	–	–	–
Nettosijoituksen suojauksen arvostustappiot	-66	–	–	3	–
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenmäärittäminen	–	293	–	–	–
Käyvän arvon muutos, nettokulut	–	–	-28	-8	-116
Siirto tuloslaskelmaan	-37	–	-30	23	78
Muu vähennys/lisäys	-1	6	–	–	–
31.12.2018	-592	1 137	-21	8	-61
Muuntoerot	259	–	–	–	–
Nettosijoituksen suojauksen arvostustappiot	-40	–	–	-6	–
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenmäärittäminen	–	319	–	–	–
Käyvän arvon muutos, nettokulut	–	–	-17	-34	-101
Siirto tuloslaskelmaan	1	–	32	18	107
Muu lisäys	–	1	–	–	–
31.12.2019	-372	1 457	-6	-14	-55

(1) Vuonna 2017 arvonmuutosrahasto sisälsi available-for-sale-sijoitusten käyvän arvon muutokset.

Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden muuntamisesta euroiksi, joka on konsernin tilinpäätöksen esittämisvaluutta, sekä ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausten arvostustulokset.

Konsernin etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahasto sisältää vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton ja muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksissa ilman nettokorkoon sisältyviä määriä.

Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutoksen, joka vastaa rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten spotkurssin muutosta tehokkaaksi todettujen suojausten osalta.

Suojauskustannusrahasto sisältää rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten korko-osuuden ja valuuttaoptioiden aika-arvon liittyen ennakoituihin valuuttamääräisiin ostoihin ja myynteihin. Lisäksi suojauskustannusrahasto sisältää nettosijoituksen suojauksessa käytettävien termiinisopimusten korko-osuuden ja optiosopimuksen aika-arvon käyvän arvon muutoksen sekä termiinisopimuksen korko-osuuden ja optiosopimuksen aika-arvon jaksotuksen välisen eron. Suojauskustannusrahasto sisältää myös valuuttojen välisten viitekoronvaihtosopimusten preemion käyvän arvon liittyen vieraan valuutan määräisten joukkovelkakirjalainojen käyvän arvon suojaukseen.

Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon muutokset sellaisista rahoitusinstrumenteista, jotka hallinnoidaan portfoliossa. Portfolion liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Näiden instrumenttien käyvistä arvoista vähennetään tappiota koskeva vähennyserä.

Lisätietoja muuntoeroihin, käyvän arvon on ja muihin rahastoihin kirjatuista eristä, katso liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

22. Muut laajan tuloksen erät

		2019			2018			2017
	Ennen		Verojen	Ennen		Verojen	Ennen		Verojen
milj. EUR	veroja	Verot	jälkeen	veroja	Verot	jälkeen	veroja	Verot	jälkeen
Eläkkeiden uudelleenmäärittäminen
Etuuspohjaisten eläkkeiden
uudelleenmäärittäminen	414	-95	319	388	-90	298	723	-58	665
Tilikauden nettomuutos	414	-95	319	388	-90	298	723	-58	665
Muuntoerot
Ulkomaisten yksiköiden muuntoerot	259	–	259	443	1	444	-1 831	1	-1 830
Siirto tuloslaskelmaan	1	–	1	-42	–	-42	12	–	12
Tilikauden nettomuutos	260	–	260	401	1	402	-1 819	1	-1 818
Nettosijoituksen suojaus
Nettosijoituksen suojauksen
arvostustappiot/-tuotot	-58	12	-46	-79	16	-63	440	-88	352
Siirto tuloslaskelmaan	–	–	–	6	-1	5	–	–	–
Tilikauden nettomuutos	-58	12	-46	-73	15	-58	440	-88	352
Rahavirtojen suojaus ja muut
suojausohjelmat
Käyvän arvon muutos, nettotappiot/-tuotot	-64	13	-51	-44	8	-36	129	-26	103
Siirto tuloslaskelmaan	62	-12	50	-9	2	-7	-94	19	-75
Tilikauden nettomuutos	-2	1	-1	-53	10	-43	35	-7	28
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat rahoitusvarat(1)
Käyvän arvon muutos, nettotappiot	-126	25	-101	-144	28	-116	–	–	–
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	40	-8	32	33	-8	25	–	–	–
Siirto tuloslaskelmaan luovutuksen yhteydessä	94	-19	75	66	-13	53	–	–	–
Tilikauden nettomuutos	8	-2	6	-45	7	-38	–	–	–
Available-for-sale-sijoitukset(1)
Käyvän arvon muutos, nettotuotot	–	–	–	–	–	–	19	-1	18
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	–	–	–	–	–	–	14	-1	13
Siirto tuloslaskelmaan luovutuksen yhteydessä	–	–	–	–	–	–	-121	4	-117
Tilikauden nettomuutos	–	–	–	–	–	–	-88	2	-86
Muut muutokset, netto	–	–	–	1	–	1	-1	–	-1
Yhteensä	622	-84	538	619	-57	562	-710	-150	-860

(1) IFRS 9, Rahoitusinstrumentit -standardin käyttöönoton yhteydessä vuonna 2018 available-for-sale -sijoituksiin luokitellut sijoitukset listaamattomiin osakkeisiin, teknologiaan liittyviin julkisesti noteerattuihin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund -rahastoihin luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tietyt lyhytaikaiset sijoitukset, lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta sekä myyntisaamiset luokitellaan käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9, Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

23. Korolliset velat

					Kirjanpitoarvo milj. EUR(5)
Liikkeellelaskija/lainaaja	Rahoitusväline	Valuutta	Nimellisarvo (milj.)	Lopullinen eräpäivä	2019	2018
Nokia Oyj	6,75 % velkakirja(1)	EUR	231	Helmikuu 2019	–	232
Nokia Oyj	5,375 % velkakirja(2)	USD	581	Toukokuu 2019	–	507
Nokia Oyj	1,00 % velkakirja	EUR	500	Maaliskuu 2021	499	499
Nokia Oyj	3,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2022	445	423
Nokia Oyj	2,00 % velkakirja	EUR	750	Maaliskuu 2024	766	750
Nokia Oyj	NIB T&K laina(3)	EUR	250	Toukokuu 2025	250	–
Nokia Oyj	2,00 % velkakirja(4)	EUR	750	Maaliskuu 2026	765	–
Nokia Oyj	4,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2027	452	415
Nokia of America Corporation	6,50 % velkakirja	USD	74	Tammikuu 2028	66	65
Nokia of America Corporation	6,45 % velkakirja	USD	206	Maaliskuu 2029	185	182
Nokia Oyj	6,625 % velkakirja	USD	500	Toukokuu 2039	517	455
Nokia Oyj ja useat tytäryhtiöt	Muut velat				332	292
Yhteensä					4 277	3 820

(1) Helmikuussa 2019 konserni maksoi pois 231 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainansa, jonka vuotuinen kuponkikorko oli 6,75 prosenttia.

(2) Toukokuussa 2019 konserni maksoi pois 581 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisen joukkovelkakirjalainansa, jonka vuotuinen kuponkikorko oli 5,375 prosenttia.

(3) Toukokuussa 2019 konserni nosti Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) lainan, joka maksetaan takaisin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2023, 2024 ja 2025 (4) Maaliskuussa 2019 konserni laski liikkeeseen vuonna 2026 erääntyvän 750 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman

puitteissa. Lainan vuotuinen kuponkikorko on 2,00 prosenttia. (5) Kirjanpitoarvo sisältää lopetettuihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin liittyen 138 miljoonan euron (11 miljoonaa euroa vuonna 2018) käyvän arvon oikaisun, joka jaksotetaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.

Konsernin merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat 31.12.:

				Nostettu
Sitoutunut / Sitoutumaton	Rahoitusjärjestely	Valuutta	Nimellisarvo (milj.)	2019	2018
Sitoutunut	Luottolimiittisopimus(1)	EUR	1 500	–	–
Sitoutunut	EIP T&K rahoitusjärjestely(2)	EUR	500	–	–
Sitoutumaton	Suomalainen yritystodistusohjelma	EUR	750	–	–
Sitoutumaton	Euro Medium-Term Note -ohjelma(3)	EUR	5 000	2 000	1 250
Yhteensä				2 000	1 250

(1) Kesäkuussa 2019 konserni uudelleenrahoitti kesäkuussa 2020 erääntyvän 1 579 miljoonan euron luottolimiittinsä 1 500 miljoonan euron luottolimiitillä. Uusi luottolimiitti on viisivuotinen kahdella yhden vuoden jatko-optiolla.

(2) Euroopan investointipankin (EIP) kanssa solmittiin 500 miljoonan euron rahoitusjärjestely elokuussa 2018, ja sen keskimääräinen maturiteetti on noin viisi vuotta nostosta. Lainaa ei ole nostettu 31.12.2019, ja nostoaika päättyy helmikuussa 2020.

(3) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium-Term Note -ohjelman puitteissa.

Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.

Konserni käyttää seuraavia käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia konsernin korollisten velkojen korko- ja valuuttariskien hallintaan 31.12.:

					Käypä arvo milj. EUR
Yhtiö	Rahoitusväline(1)	Valuutta	Nimellisarvo (milj.)	Lopullinen eräpäivä	2019	2018
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus	USD	581	Toukokuu 2019	–	-29
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus(2)	USD	500	Kesäkuu 2022	-11	-16
Nokia Oyj	Koronvaihtosopimus(3)	EUR	–	Maaliskuu 2024	–	7
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus(2)	USD	500	Kesäkuu 2027	-18	-22
Nokia Oyj	Koron- ja valuutanvaihtosopimus(2)	USD	400	Toukokuu 2039	-20	20
Yhteensä					-49	-40

(1) Kaikissa koronvaihtosopimuksissa sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksissa konserni maksaa vaihtuvaa korkoa.

(2) Vuonna 2019 konserni purki EUR/USD valuutan- ja koronvaihtosopimukset sekä toteutti vastaavanlaiset sopimukset eri hintatasolla säilyttäen saman valuutta- ja korkoriskiaseman.

Suojauslaskenta lakkautettiin ja uudet suojaussuhteet määritettiin uusille EUR/USD koron- ja valuutanvaihtosopimuksille. (3) Vuonna 2019 konserni määritti kiinteän koron 750 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaan, joka erääntyy maaliskuussa 2024 ja jonka kuponkikorko on 2,00 prosenttia, purkamalla lainaan liittyvät koronvaihtosopimukset, joista konserni maksoi vaihtuvaa korkoa.

Konsernin rahoitustoimintoihin sisältyvien korollisten velkojen ja niihin liittyvien johdannaisten muutokset (vuokravelkojen muutokset liitetiedossa 16, Vuokrasopimukset):

		Pitkäaikaisia Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset velkoja suojaavat johdannaiset(1) korolliset velat korolliset velat 3 457 309 135 28 2 92 89 -1 -138 -4 – -32 -739 739 – -5 -55 –
				Yhteensä
1.1.2018				3 901
Rahavirrat				122
Muut muutokset:
Valuuttakurssien muutokset				-50
Käyvän arvon muutokset				-36
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä				–
Muut				-60
31.12.2018	2 826	994	57	3 877
Rahavirrat	253	40	20	313
Muut muutokset:
Valuuttakurssien muutokset	43	1	-25	19
Käyvän arvon muutokset	131	–	-142	-11
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä	738	-738	–	–
Muut(2)	-6	-5	140	129
31.12.2019	3 985	292	50	4 327

(1) Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia johdannaisia sekä sellaisia johdannaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia velkoja.

(2) Sisältää pitkäaikaisten velkojen suojaamisessa käytettävien tiettyjen korkojohdannaissopimusten purkamiseen liittyvän 138 miljoonan euron positiivisen rahavirran, joka sisältyy maksettuihin korkoihin konsernin rahavirtalaskelmassa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

24. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän perusteella. Kolme hierarkiatasoa perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä syöttötietojen arviointia tarvitaan sitä enemmän, mitä ylemmälle tasolle siirrytään. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Konserni luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaisille käyvän arvon hierarkian tasoille. Seuraavassa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.

				Kirjanpitoarvo					Käypä arvo(1)
	Jaksotettu		Käypään arvoon			Käypään arvoon muiden laajan
	hankintameno		tulosvaikutteisesti			tuloksen erien kautta
milj. EUR		Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Yhteensä
2019
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	–	–	740	–	–	–	740	740
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	165	–	171	6	–	103	–	445	430
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältäen johdannaiset	46	–	81	–	–	37	–	164	164
Myyntisaamiset	–	–	–	–	–	5 025	–	5 025	5 025
Lyhytaikaiset sijoitukset	42	–	51	–	–	4	–	97	97
Rahavarat	4 090	–	1 820	–	–	–	–	5 910	5 910
Rahoitusvarat yhteensä	4 343	–	2 123	746	–	5 169	–	12 381	12 366
Pitkäaikaiset korolliset velat	3 985	–	–	–	–	–	–	3 985	4 056
Muut pitkäaikaiset velat	–	–	10	20	–	–	–	30	30
Lyhytaikaiset korolliset velat	292	–	–	–	–	–	–	292	292
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältäen johdannaiset	–	–	164	639	–	–	–	803	803
Ostovelat	3 786	–	–	–	–	–	–	3 786	3 786
Rahoitusvelat yhteensä	8 063	–	174	659	–	–	–	8 896	8 967

				Kirjanpitoarvo					Käypä arvo(1)
	Jaksotettu		Käypään arvoon			Käypään arvoon muiden laajan
	hankintameno		tulosvaikutteisesti			tuloksen erien kautta
milj. EUR		Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Yhteensä
2018
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	8	–	682	–	–	–	690	690
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	188	–	94	6	–	85	–	373	357
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältäen johdannaiset	20	–	131	–	–	92	–	243	243
Myyntisaamiset	–	–	–	–	–	4 856	–	4 856	4 856
Lyhytaikaiset sijoitukset	106	–	52	–	–	454	–	612	612
Rahavarat	4 531	–	1 730	–	–	–	–	6 261	6 261
Rahoitusvarat yhteensä	4 845	8	2 007	688	–	5 487	–	13 035	13 019
Pitkäaikaiset korolliset velat	2 826	–	–	–	–	–	–	2 826	2 818
Muut pitkäaikaiset velat	–	–	–	14	–	–	–	14	14
Lyhytaikaiset korolliset velat	994	–	–	–	–	–	–	994	997
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältäen johdannaiset	–	–	198	693	–	–	–	891	891
Ostovelat	4 773	–	–	–	–	–	–	4 773	4 773
Rahoitusvelat yhteensä	8 593	–	198	707	–	–	–	9 498	9 493

(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten velkojen, mukaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Katso liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.

Vuokravelat eivät sisälly rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin.

Taso 1 sisältää rahoitusvarat ja -velat, joiden arvostus perustuu täysin julkisiin markkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla. Rahoitusinstrumentti katsotaan noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sisältyvät vain pörssinoteeratut tuotteet.

Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu varoja ja velkoja, joiden markkinahinnat ovat julkisia, mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa konsernin listatuista joukkovelkakirjoista ja muista arvopapereista, vapaasti ostettavat ja myytävät johdannaiset, myyntisaamiset sekä eräitä muita tuotteita.

Taso 3 sisältää suuren määrän sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin rahastoihin, mukaan lukien kasvuvaiheen sijoituksiin erikoistuneen NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset. Tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai useammalla arvostustekniikalla: markkinalähtöisessä lähestymistavassa käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja tuottopohjainen lähestymistapa perustuu odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Listaamattomien rahastojen tapauksessa rahastonhoitaja saattaa valita sopivat arvostustekniikat syöttötietojen saatavuuden ja luotettavuuden perusteella. Joissakin tapauksissa tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää useita arvostustekniikoita.

Tason 3 käyvän arvon määrittämisessä käytettäviä syöttötietoja ovat muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoilla tai vastaavilla instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot, toteutetut tai valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten tai vastaavien liikkeeseenlaskijoiden transaktiot taustalla olevalla sijoituksella, rahoituskierrokset, pääomitus tai liikkeeseenlaskijan toteuttamat muut transaktiot, liikkeeseenlaskut osake- tai velkamarkkinoilla sekä muutokset taloudellisissa tunnusluvuissa tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen mukaan maksuvalmiuteen, luottokelpoisuuteen, markkinoihin ja/tai muihin tekijöihin liittyvillä riskeillä. Tason 3 sijoitukset arvostetaan neljännesvuosittain ottaen huomioon muutokset, ennusteet ja olettamukset sekä muutokset taloudellisissa ja muissa merkityksellisissä olosuhteissa. Käypää arvoa saatetaan oikaista heikon markkinalikviditeetin ja/tai luovutuskelpoisuuden perusteella, ja sijoituksen hoitaja voi arvioida arvon alentumisen määrän, mikäli markkinatietoja ei ole saatavilla. Olettamukset, joita sijoituksen hoitaja käyttää julkaistujen syöttötietojen puuttumisen takia, voivat vaikuttaa yksittäisten sijoitusten käypään arvoon, mutta millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta tason 3 sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään.

Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy rahoitusvelka China Huaxinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta, jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa kokonaisuudessaan konsernille myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Tason 3 rahoitusvelan käypä arvo määritetään odotetun tulevan käteissuorituksen nykyarvon mukaan. Merkittävimpiin muihin kuin havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin lukeutuvat eräät Nokia Shanghai Bellin taloudelliseen suorituskykyyn perustuvat luvut. Millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta tason 3 velkojen käyvän arvon kokonaismäärään. Katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:

	Tason 3	Tason 3
milj. EUR	rahoitusvarat	rahoitusvelat
31.12.2017	552	-672
IFRS 9 -standardin käyttöönotto(1)	122	–
1.1.2018	674	-672
Nettovoitto/-tappio tuloslaskelmassa	49	-34
Lisäykset	119	–
Vähennykset	-150	8
Muut muutokset	-4	-9
31.12.2018	688	-707
Nettovoitto tuloslaskelmassa	49	35
Lisäykset	90	–
Vähennykset	-79	1
Muut muutokset	-2	12
31.12.2019	746	-659

(1) Pitkäaikaiset available-for-sale-sijoitukset, joiden käyvän arvon on katsottu olevan sama kuin kirjanpitoarvo kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla IAS 39 mukaisesti, koska näille yksityisiin rahastoihin tehdyille sijoituksille ei ole luotettavaa tapaa arvioida käypää arvoa, luokitellaan IFRS 9, Rahoitusinstrumentit -standardin mukaisesti tason 3 rahoitusinstrumenteiksi arvostettuna käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Tason 3 venture fund -sijoitusten ja muiden vastaavien sijoitusten voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Muiden tason 3 rahoitusvarojen ja -velkojen voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. 31.12.2019 taseeseen sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista kirjattiin konsernin tuloslaskelmaan 73 miljoonan euron nettovoitto (96 miljoonan euron nettotappio vuonna 2018).

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

25. Johdannaiset

	Vastaavaa		Vastattavaa
milj. EUR	Käypä arvo(1)	Nimellisarvo(2)	Käypä arvo(1)	Nimellisarvo(2)
2019
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat
Valuuttatermiinit	36	3 807	-2	517
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit	7	660	-18	749
Ostetut valuuttaoptiot	1	343	–	–
Käyvän arvon suojaus
Valuuttatermiinit	7	697	-7	549
Kiinteäehtoiset sitoumukset	6	606	-2	255
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	–	–	-49	1 246
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit	17	3 491	-72	8 070
Ostetut valuuttaoptiot	7	654	–	–
Muut johdannaiset	–	–	-7	84
Yhteensä	81	10 258	-157	11 470
2018
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat
Valuuttatermiinit	11	2 559	-23	4 075
Ostetut valuuttaoptiot	1	240	–	–
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit	5	621	-26	818
Ostetut valuuttaoptiot	9	522	–	44
Myydyt valuuttaoptiot	–	–	–	15
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset	7	600	–	–
Valuuttatermiinit	2	218	-6	548
Kiinteäehtoiset sitoumukset	14	466	-1	234
(3) Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	22	260	-69	1 512
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit	59	6 230	-43	5 329
Ostetut valuuttaoptiot	1	103	–	–
Muut johdannaiset	–	–	-10	104
Yhteensä	131	11 819	-178	12 679

(1) Sisällytetty konsernitaseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

(2) Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sellaisista sopimuksista, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.

(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.

26. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on useita johdolle ja muille ohjelmiin oikeutetuille työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia. Ohjelmiin kuuluvat tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat, ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat ja työntekijöiden osakesäästöohjelmat. Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden toteutuminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista sekä kunkin ohjelman ehdoissa määriteltyjen tulokseen perustuvien sekä muiden ehtojen toteutumista. Osakepohjaisista kannustinohjelmista aiheutuneet kulut, mukaan lukien henkilösivukulut, olivat konsernin tuloslaskelmassa yhteensä 77 miljoonaa euroa vuonna 2019 (62 miljoonaa euroa vuonna 2018 ja 99 miljoonaa euroa vuonna 2017).

Aktiiviset osakepohjaiset kannustinjärjestelmät instrumenteittain

	Tulosperusteiset osakepalkkiot		Ehdolliset osakepalkkiot
	Ulkona olevat tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoitemäärä)	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR(1)	Ulkona olevat ehdolliset osakepalkkiot	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR(1)
1.1.2017	43 417 550		5 969 537
Myönnetty	29 983 190	5,08	2 366 008	4,90
Menetetty	-2 589 904		-807 556
Oikeus syntynyt(2)	-10 294 593		-1 959 287
31.12.2017	60 516 243		5 568 702
Myönnetty	36 943 251	4,39	1 479 350	4,47
Menetetty	-4 146 246		-1 431 215
Oikeus syntynyt(2)	-10 169 717		-2 034 789
31.12.2018	83 143 531		3 582 048
Myönnetty	31 979 747	4,02	2 060 342	4,18
Menetetty	-4 964 055		-451 540
Oikeus syntynyt(2)	-18 933 700		-1 915 675
(3) 31.12.2019	91 225 523		3 275 175

(1) Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden käyvät arvot arvioidaan Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahinnan perusteella vähennettynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla.

(2) Tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoite), joihin on syntynyt oikeus, on kerrottu kyseisen osakepalkkio-ohjelman vahvistetulla palkkiolla (% määrä tavoitteesta), kun lasketaan maksettavaksi tulevien Nokian osakkeiden määrä.

(3) Sisältää 25 706 652 kappaletta tulosperusteisia osakepalkkioita vuoden 2017 tulosperusteisesta osakepalkkio-ohjelmasta ja 388 914 kappaletta ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista, joihin syntyi oikeus 1.1.2020.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuonna 2019 konserni hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa: vuosien 2016, 2017, 2018 ja 2019 tulosperusteisia osakepalkkio-ohjelmia. Tulosperusteinen osakepalkkio edustaa konsernin velvoitetta antaa työntekijöille Nokian osakkeita myöhempänä ajankohtana, mikäli ennalta määritetyt suoritustavoitteet saavutetaan. Tulosperusteisten osakepalkkioiden määrä tulostavoitteen kohdalla on se määrä osallistujille myönnettyjä tulosperusteisia osakepalkkioita, joka maksetaan, jos tavoitetaso saavutetaan suoritustavoitteiden osalta. Tavoitemäärän mahdollisesti ylittävän maksun määrä määritetään vertaamalla suorituskausien aikana saavutettua taloudellista tulosta asetettuihin suoritustavoitteisiin. Mikäli maksimitaso saavutetaan, maksettava määrä on kaksinkertainen tavoitemäärään nähden. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa konsernin palveluksessa päättyy ennen osakepalkkio-ohjelman sitouttamiskauden päättymistä.

Vuoden 2019 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman myönnettyihin palkkioihin sisältyy takuu palkkion vähimmäismäärästä muille kuin ylimmälle johdolle. Osakkeiden lukumäärän minimitaso on 25 prosenttia myönnetystä määrästä riippumatta siitä saavutetaanko suoritustavoitteet. Vuoden 2019 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman myönnettyihin palkkioihin ylimmälle johdolle ei liity takuuta palkkion vähimmäismäärästä.

Tietoja globaaleista tulosperusteisista osakepalkkio-ohjelmista 31.12.2019:

Ohjelma	Liikkeeseen lasketut tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoite)	Vahvistettu palkkio (% määrä tavoitteessa)	Suorituskausi(1)	Sitouttamiskausi(2)	Maksuvuosi
2016	–	46	2016-2017	2018	2019
2017	25 706 652	29	2017-2018	2019	2020
2018	33 932 724	57	2018-2019	2020	2021
2019	31 586 147	–	2019-2021	N/A	2022

(1) Vuoden 2019 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma koostuu kolmevuotisesta suorituskaudesta, ilman sitouttamiskautta

(2) Sitouttamiskausi kestää aina vähintään yhden vuoden suorituskauden päättymisestä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Vuoden 2019 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma koostuu kolmevuotisesta suorituskaudesta (2019-2021). Maksettavien osakkeiden lukumäärä määräytyy suoritustavoitteiden perusteella suoritusjakson aikana. Vuoden 2019 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suorituskriteerit ovat: Nokian osakekohtainen tulos (laimennettu), vapaa rahavirta ja liikevaihto suhteessa markkinaan (markkinaosuus). Tavoitteet eivät sisällä Alcatel Lucent -hankintaan ja -integraatioon liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentumiskuluja, aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä eräitä muita eriä.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna 2019 konserni hallinnoi neljää globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa: vuosien 2016, 2017, 2018 ja 2019 ehdollisia osakepalkkio-ohjelmia. Ehdollisia osakepalkkioita myönnetään rajoitetusti konsernin tulevan menestyksen kannalta keskeisten osaajien palkkaamiseksi

ja sitouttamiseksi. Ohjelmissa ansaintajakso on porrastettu siten, että ne tulevat maksuun kolmessa saman suuruisessa erässä yhden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua palkkion myöntämisestä edellyttäen, että työsuhde jatkuu. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa konsernin palveluksessa päättyy ennen soveltuvan erän tai erien sitouttamiskausien päättymistä.

Työntekijöiden osakesäästöohjelma

Konserni tarjoaa vapaaehtoista työntekijöiden osakesäästöohjelmaa konsernin työntekijöille. Työntekijät voivat kuukausittain käyttää 12 kuukauden säästökauden ajan osan verojen jälkeisestä palkastaan Nokian osakkeiden hankkimiseen. Konserni antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden, jotka työntekijällä on hallussaan kun osakesäästöohjelman kausi päättyy. Vuonna 2019 annettiin 4 524 101 osaketta vuoden 2018 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille työntekijöille (3 980 286 osaketta vuoden 2017 osakesäästöohjelmasta vuonna 2018 ja 2 920 204 osaketta vuoden 2016 osakesäästöohjelmasta vuonna 2017).

Aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohjelmat

Optio-oikeudet

Vuonna 2019 konserni hallinnoi yhtä globaalia optio-ohjelmaa: vuoden 2011 optio-ohjelmaa. Viimeiset optio-oikeudet tästä optioohjelmasta myönnettiin vuonna 2013. Viimeinen merkintäajanjakso päättyi 27.12.2019. Jokainen optio-oikeus oikeutti merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet olivat siirtokelvottomia ja niitä voitiin käyttää vain osakemerkintään. Osakkeet oikeuttivat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aikana osakkeiden merkintä oli tapahtunut. Muut osakkeenomistajille kuuluvat oikeudet alkoivat siitä päivästä, jona merkityt osakkeet tulivat merkityiksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsääntöisesti menetti optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuhteensa konsernin palveluksessa päättyi.

Annettujen ja käytettävissä olevien optio-oikeuksien täsmäytys:

		Merkintähinnan painotettu	Painotettu	Optio-oikeuksien määrä,	Merkintähinnan painotettu
		keskiarvo	keskikurssi	merkintäaika	keskiarvo
Optio-oikeudet	Osakemäärä	EUR	EUR	alkanut	EUR
1.1.2017	1 601 021	3,34		1 197 771	3,56
Toteutettu	-415 750	2,13	4,93
Menetetty	-215 000	2,71
Erääntynyt	-522 771	5,65
31.12.2017	447 500	2,07		447 500	2,07
Toteutettu	-424 500	2,06	5,07
31.12.2018	23 000	2,35		23 000	2,35
Toteutettu	-23 000	2,35	5,34
31.12.2019	–	–		–	–

Alcatel Lucent likviditeettisopimus

Nokian ja Alcatel Lucentin välisen 15.4.2015 päivätyn Memorandum of Understanding -sopimuksen, muutoksineen, mukaisesti Nokia on tehnyt likviditeettisopimuksen Alcatel Lucentin vuoden 2015 tulosperusteiseen osakepalkkio-ohjelmaan osallistuvien kanssa. Täyttääkseen edellä mainitun sopimuksen mukaiset velvoitteensa, 1 314 468 Nokian osaketta annettiin ohjelman osallistujille vuonna 2019.

27. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Konsernilla on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä eri maissa, ja ne sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Konsernin etuuspohjaiset järjestelyt käsittävät merkittäviä eläkejärjestelyjä ja merkittäviä eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä joista maksetaan terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen tietyille työntekijäryhmille. Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat konsernin erilaisille riskeille, kuten sijoitusriskille, korkoriskille ja odotettavissa olevaan elinikään liittyvälle riskille sekä sääntelyn noudattamiseen liittyville riskeille. Erilaisten riskien piirteet ja laajuus vaihtelevat kunkin maan lainsäädännöllisen, verotuksellisen ja taloudellisen ympäristön mukaan. Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut olivat 31 miljoonaa euroa (234 miljoonaa euroa 2018 ja 214 miljoonaa euroa 2017).

Lisäksi konsernilla on maksupohjaisia, useiden työnantajien kanssa jaettuja sekä vakuutuspohjaisia järjestelyjä joihin liittyvät maksusuoritukset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota suoritus koskee. Maksupohjaisessa järjestelyssä konsernin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite rajoittuu summaan, jonka maksamisesta järjestelyyn on sovittu. Maksupohjaisiin järjestelyihin liittyvistä maksusuorituksista konsernin tuloslaskelmaan kirjatut kulut olivat 220 miljoonaa euroa (246 miljoonaa euroa 2018 ja 231 miljoonaa euroa 2017).

Etuuspohjaiset järjestelyt

Etuuspohjaisten järjestelyjen yhteensä 487 miljoonan euron (103 miljoonaa euron nettovelka vuonna 2018) nettovarat koostuvat 4 343 miljoonan euron (4 327 miljoonaa euroa vuonna 2018) eläke- ja muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä etuuksista aiheutuvasta nettovelasta sekä 4 830 miljoonan euron (4 224 miljoonaa euroa vuonna 2018) eläke- ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin kuuluvista nettovaroista.

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Yhdessä ne kattavat 92 % (92 % vuonna 2018) konsernin etuuspohjaisesta velvoitteesta ja 91 % (91 % vuonna 2018) konsernin järjestelyihin kuuluvien varojen kokonaismäärästä.

Etuuspohjaiset velvoitteet, järjestelyjen varojen käyvät arvot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä etuuspohjaisten järjestelyjen nettomäärä 31.12.:

			2019				2018
	Etuuspohjainen	Järjestelyn varojen käypä	Omaisuuserän enimmäismäärän	Etuuspohjaisen järjestelyn	Etuuspohjainen	Järjestelyn varojen käypä	Omaisuuserän enimmäismäärän	Etuuspohjaisen järjestelyn
milj. EUR	velvoite	arvo	vaikutus	nettomäärä	velvoite	arvo	vaikutus	nettomäärä
Yhdysvallat	-18 657	20 906	-975	1 274	-18 346	19 616	-573	697
Saksa	-2 808	1 232	–	-1 576	-2 650	1 145	–	-1 505
Iso-Britannia	-1 147	1 612	–	465	-1 122	1 459	–	337
Muut	-2 051	2 430	-55	324	-1 837	2 259	-54	368
Yhteensä	-24 663	26 180	-1 030	487	-23 955	24 479	-627	-103

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Yhdysvallat

Konsernilla on Yhdysvalloissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä sekä merkittävä eläköitymisen jälkeinen sosiaalietuusjärjestely (Opeb), josta maksetaan terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen. Eläkejärjestelyt sisältävät sekä perinteisiä palvelussuhteeseen perustuvia ohjelmia että rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kuukausipalkkaisille ammattiliittoihin kuulumattomille työntekijöille tarjotaan rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kaikki muut vanhat ohjelmat mukaan lukien palvelussuhteeseen perustuvat ohjelmat jäädytettiin 31.12.2009 mennessä. Ammattiyhdistykseen kuuluville nykyisille tai entisille työtekijöille konserni ylläpitää kahta perinteistä palvelussuhteeseen perustuvaa etuuspohjaista järjestelyä. Näistä suurempi ohjelma, joka kattaa 96% vastuista, on suljettu ohjelma. Eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä ylläpidetään tietyille eläköityneille entisille työntekijöille. Communications Workers of America (CWA) ja International Brotherhood of Electrical Workers (IBEW) -ammattiliittojen kanssa on olemassa sopimus, jonka mukaisesti eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon etuuksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista jatketaan niille työntekijöille, joita nämä kaksi ammattiliittoa aiemmin edustivat. Tämä ammattiliittojen kanssa tehty sopimus uudistettiin vuonna 2019 ja umpeutuu 31.12.2024.

Yhdysvalloissa olevien etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteet, järjestelyjen varojen käyvät arvot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä etuuspohjaisten järjestelyjen nettomäärä 31.12.:

			2019				2018
milj. EUR	Etuuspohjainen velvoite	Järjestelyn varojen käypä arvo	Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus	Etuuspohjaisen järjestelyn nettomäärä	Etuuspohjainen velvoite	Järjestelyn varojen käypä arvo	Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus	Etuuspohjaisen järjestelyn nettomäärä
Eläke-etuudet
Johto	-13 186	15 686	–	2 500	-12 860	14 617	–	1 757
Työntekijät	-2 795	4 757	-975	987	-2 766	4 602	-573	1 263
Täydentävät	-351	–	–	-351	-336	–	–	-336
Yhteensä	-16 332	20 443	-975	3 136	-15 962	19 219	-573	2 684
Eläköitymisen jälkeiset etuudet
Ammattiliittoihin kuulumattomien terveydenhuolto	-49	–	–	-49	-66	–	–	-66
Ammattiliittojen aiemmin edustamien terveydenhuolto	-731	257	–	-474	-972	184	–	-788
Ammattiliittoihin kuulumattomien ryhmähenkivakuutus	-1 038	139	–	-899	-885	149	–	-736
Ammattiliittojen aiemmin edustamien
ryhmähenkivakuutus	-507	68	–	-439	-460	64	–	-396
Muut	–	–	–	–	-1	–	–	-1
Yhteensä	-2 325	464	–	-1 861	-2 384	397	–	-1 987

Saksa

Konsernilla on Saksassa kaksi pääasiallista järjestelyä, jotka kattavat suurimman osan aktiivisista työntekijöistä: rahamaksuihin perustuva Beitragsorientierte Altersversorgung Plan (BAP) eläkejärjestely ja samankaltainen rahamaksuihin perustuva ohjelma (AVK Basis-/Matchingkonto) entisille Alcatel Lucentin työntekijöille. Yksittäiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen oikeuttavasta palkkatasosta, asemasta konsernin organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Nämä järjestelyt ovat osittain rahoitettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joista maksettaville etuuksille konserni takaa vähimmäistuoton. BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust e.V.) kautta. NSN Eläkesäätiö on juridisesti erillinen konsernista ja hallinnoi järjestelyn varoja säätiösopimustensa mukaisesti.

Kaikki muut järjestelyt on aiemmin jäädytetty tai suljettu ja korvattu rahamaksuihin perustuvilla järjestelyillä. Etuuksia maksetaan vuosittaisina erinä, kuukausittaisina vanhuuseläkkeinä tai eläköitymisen yhteydessä kertynyttä eläkettä ja taattua korkoa vastaavina kertakorvauksina.

Iso-Britannia

Konsernin eläkesäätiö Isossa-Britanniassa fuusioitiin ja jäsenten etuudet siirrettiin Alcatel-Lucentin eläkesäätiöön vuonna 2019. Uuden yhdistetyn eläkesäätiön nimeksi tuli "Nokia Retirement Plan for former NSN & ALU employees". Yhdistetyssä säätiössä on maksuilla hankittava osuus, joka takaa tietyn vähimmäiseläkkeen (GMP), ja lopulliseen palkkaan perustuvia osuuksia, jotka kaikki on suljettu uusilta maksuilta ja etuuksilta 30.4.2012 alkaen (Nokian entinen järjestely) ja 30.4.2018 alkaen (Alcatel-Lucentin entinen järjestely). Yksittäiset palkkaan perustuvat etuudet riippuvat etuuksiin oikeuttavan palkan ja palkkioiden määrästä sekä palveluvuosista. Tietyn vähimmäiseläkkeen takaavan maksuilla hankittavan osuuden etuudet perustuvat suurempaan seuraavista: taatun vähimmäiseläkkeen määrä eläköitymishetkellä tai työntekijän sijoitettuihin varoihin perustuvan eläkkeen määrä. Säätiö hallinnoi yhdistettyjen eläkejärjestelyjen kaikkia sijoituksia.

Vaikutus konsernitilinpäätökseen

Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvossa, järjestelyjen varojen käyvissä arvoissa sekä omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset

Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvossa 31.12. päättyneillä tilikausilla:

		2019				2018
		Yhdysvallat eläköitymisen				Yhdysvallat eläköitymisen
milj. EUR	Yhdysvallat eläkkeet	jälkeiset järjestelyt	Muut eläkkeet	Yhteensä	Yhdysvallat eläkkeet	jälkeiset järjestelyt	Muut eläkkeet	Yhteensä
1.1.	-15 962	-2 384	-5 609	-23 955	-17 096	-2 518		-5 883 -25 497
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	-66	–	-87	-153	-70	–	-93	-163
Korkokulut	-553	-79	-121	-753	-540	-79	-106	-725
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot	-46	167	19	140	-44	–	-8	-52
Eläkevastuiden täyttämiset	–	–	149	149	–	–	-1	-1
Yhteensä	-665	88	-40	-617	-654	-79	-208	-941
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta
johtuva voitto/tappio	759	49	5	813	36	23	21	80
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva	-1 677	-231	-483	-2 391	938	155	205	1 298
voitto/tappio
Kokemusperusteiset voitot/tappiot	37	39	-5	71	56	-10	33	79
Yhteensä	-881	-143	-483	-1 507	1 030	168	259	1 457
Muuntoerot	-335	-53	-92	-480	-717	-105	15	-807
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	–	-105	-25	-130	–	-115	-23	-138
Maksetut etuudet	1 511	284	242	2 037	1 475	278	235	1 988
Muut	–	-12	1	-11	–	-13	-4	-16
Yhteensä	1 176	114	126	1 416	758	45	223	1 026
31.12.	-16 332	-2 325	-6 006	-24 663	-15 962	-2 384		-5 609 -23 955

Velvoitteiden nykyarvo sisältää 17 782 miljoonaa euroa (17 593 miljoonaa euroa vuonna 2018) täysin rahastoituja velvoitteita, 5 660 miljoonaa euroa (5 162 miljoonaa euroa vuonna 2018) osittain rahastoituja velvoitteita sekä 1 221 miljoonaa euroa (1 200 miljoonaa euroa vuonna 2018) rahastoimattomia velvoitteita.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Muutokset järjestelyjen varojen käyvissä arvoissa 31.12. päättyneillä tilikausilla:

		2019				2018
		Yhdysvallat eläköitymisen				Yhdysvallat eläköitymisen
milj. EUR	Yhdysvallat eläkkeet	jälkeiset järjestelyt	Muut eläkkeet	Yhteensä	Yhdysvallat eläkkeet	jälkeiset järjestelyt	Muut eläkkeet	Yhteensä
1.1.	19 219	397	4 863	24 479	19 967	532	5 036	25 535
Korkotuotot	674	11	108	793	635	15	95	745
Hallintokulut ja korko omaisuuserän enimmäismäärälle	-18	–	-7	-25	-17	–	-1	-18
Eläkevastuiden täyttämiset	–	–	-158	-158	–	–	-3	-3
Yhteensä	656	11	-57	610	618	15	91	724
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto
lukuunottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä	1 834	43	414	2 291	-775	-25	-187	-987
Yhteensä	1 834	43	414	2 291	-775	-25	-187	-987
Muuntoerot	386	9	111	506	868	19	-21	866
Maksusuoritukset:
Työnantajilta	27	14	57	98	26	6	65	97
Järjestelyyn osallistuvilta	–	105	25	130	–	115	23	138
Maksetut etuudet	-1 511	-284	-139	-1 934	-1 475	-278	-145	-1 898
Section 420 -siirto(1)	-169	169	–	–	-13	13	–	–
Muut	1	–	-1	–	3	–	1	4
Yhteensä	-1 266	13	53	-1 200	-591	-125	-77	-793
31.12.	20 443	464	5 273	26 180	19 219	397	4 863	24 479

(1) Section 420 -siirto. Katso kuvaus Tulevat rahavirrat -osiosta.

Muutokset rahastoidussa asemassa 31.12. päättyneillä tilikausilla:

		2019				2018
		Yhdysvallat				Yhdysvallat
	Yhdysvallat	eläköitymisen jälkeiset	Muut		Yhdysvallat	eläköitymisen jälkeiset	Muut
milj. EUR	eläkkeet	järjestelyt	eläkkeet	Yhteensä	eläkkeet	järjestelyt	eläkkeet	Yhteensä
1.1.	3 257	-1 987	-746	524	2 871	-1 986	-847	38
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	-66	–	-87	-153	-70	–	-93	-163
Korkotuotot/-kulut	103	-68	-20	15	78	-64	-12	2
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot	-46	167	19	140	-44	–	-8	-52
Eläkevastuiden täyttämiset	–	–	-9	-9	–	–	-4	-4
Yhteensä	-9	99	-97	-7	-36	-64	-117	-217
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto
lukuunottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä	1 834	43	414	2 291	-775	-25	-187	-987
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta
johtuva voitto/tappio	759	49	5	813	36	23	21	80
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva
voitto/tappio	-1 677	-231	-483	-2 391	938	155	205	1 298
Kokemusperusteiset voitot/tappiot	37	39	-5	71	56	-10	33	79
Yhteensä	953	-100	-69	784	255	143	72	470
Muuntoerot	51	-44	19	26	151	-86	-6	59
Maksusuoritukset työnantajalta	27	14	57	98	26	6	65	97
Maksetut etuudet	–	–	103	103	–	–	90	90
Section 420 -siirto(1)	-169	169	–	–	-13	13	–	–
Muut	1	-12	–	-11	3	-13	-3	-13
Yhteensä	-90	127	179	216	167	-80	146	233
31.12.	4 111	-1 861	-733	1 517	3 257	-1 987	-746	524

(1) Section 420 -siirto. Katso kuvaus Tulevat rahavirrat -osiosta.

Muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksessa 31.12. päättyneillä tilikausilla:

		2019				2018
		Yhdysvallat				Yhdysvallat
		eläköitymisen				eläköitymisen
	Yhdysvallat	jälkeiset	Muut		Yhdysvallat	jälkeiset	Muut
milj. EUR	eläkkeet	järjestelyt	eläkkeet	Yhteensä	eläkkeet	järjestelyt	eläkkeet	Yhteensä
1.1.	-573	–	-54	-627	-453	–	-46	-499
Korkokulut	-24	–	–	-24	-16	–	-1	-17
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:	–	–	–		–	–	–
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos
lukuunottamatta korkokuluun sisältyviä eriä	-370	–	–	-370	-76	–	-6	-82
Muuntoerot	-8	–	-1	-9	-28	–	-1	-29
31.12.	-975	–	-55	-1 030	-573	–	-54	-627

Etuuspohjaisten järjestelyjen nettomäärä yhteensä 31.12. päättyneillä tilikausilla:

		2019				2018
		Yhdysvallat				Yhdysvallat
		eläköitymisen				eläköitymisen
	Yhdysvallat	jälkeiset	Muut		Yhdysvallat	jälkeiset	Muut
milj. EUR	eläkkeet	järjestelyt	eläkkeet	Yhteensä	eläkkeet	järjestelyt	eläkkeet	Yhteensä
31.12	3 136	-1 861	-788	487	2 684	-1 987	-800	-103

Omaisuuserän enimmäismäärän rajoitus

IAS 19, Työsuhde-etuudet, rajoittaa yhtiön kirjaaman rahastoidun ylijäämän määrään, jonka se voi hyödyntää palautuksina järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä. Konsernin merkittävin omaisuuserän enimmäismäärän rajoitus liittyy Yhdysvaltojen ylijäämäiseen aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden työntekijöiden eläkejärjestelyyn. Muiden maiden osalta omaisuuserän enimmäismäärää koskevat rajoitukset eivät ole merkittäviä. Muutokset omaisuuserän enimmäismäärän rajoituksessa kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan lukuunottamatta eriä, jotka on kirjattu korkokuluihin. Konserni kirjasi omaisuuserän enimmäismäärää koskevana oikaisuna 1 030 miljoonaa euroa (627 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Tuloslaskelmaan kirjattu

Konsernin tuloslaskelmaan kirjattu 31.12. päättyneillä tilikausilla:

milj. EUR	2019	2018	2017
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot(1)	153	163	180
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot(2)	-140	52	-3
Korkokulut(3)	9	15	37
Eläkevastuiden täyttämiset(2)	9	–	–
Muut	–	4	–
Yhteensä	31	234	214
Joka liittyy seuraaviin:
Yhdysvallat eläkkeet	33	52	55
Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	-99	64	83
Muut eläkkeet	97	118	76

(1) Sisältyy liiketoiminnan kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

(2) Sisältyy liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. (3) Sisältyy rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu

Muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattu 31.12. päättyneillä tilikausilla:

milj. EUR	2019	2018	2017
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuunottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä	2 291	-987	1 589
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto	813	80	136
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva voitto/tappio	-2 391	1 298	-1 036
Kokemusperusteiset voitot	71	79	267
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuunottamatta korkokuluun sisältyviä eriä	-370	-82	-233
Yhteensä	414	388	723
Joka liittyy seuraaviin:
Yhdysvallat eläkkeet	583	179	599
Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt	-100	143	133
Muut eläkkeet	-69	66	-9

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Vakuutusmatemaattiset oletukset ja herkkyysanalyysi

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Tulevaa kuolevuutta koskevat oletukset on määritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen pohjautuvan aktuaarisen neuvonnan perusteella.

Merkittävimmissä järjestelyissä käytetyt diskonttauskorot ja kuolevuustaulukot:

	2019	2018	2019
		Diskonttauskorko %	Kuolevuustaulukot
			Pri–2012 w/MP–2019
Yhdysvallat	2,8	3,9	mortality projection scale
Saksa	0,8	1,6	Heubeck 2018G
Iso-Britannia(1)	1,9	2,7	S2PA Light
Kaikkien maiden painotettu keskiarvo	2,5	3,5

(1) Taulukkoja on oikaistu 1,5 prosentin pitkäaikaisella positiivisella kehityksellä.

Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset oletukset (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina):

%	2019	2018
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi	2,5	3,5
Vastaiset palkankorotukset	1,9	1,9
Vastaiset eläkkeiden korotukset	0,3	0,4
Inflaatio	1,9	2,1
Etuuspohjaisten velvoitteiden keston painotettu keskiarvo	10 vuotta	11 vuotta

Vakuutusmatemaattiset oletukset - Yhdysvallat

Etuuspohjaisen velvoitteen määrittelyssä käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset:

%	2019	2018
Etuusvelvoite, diskonttauskorko
Eläkkeet	2,8	3,9
Eläköitymisen jälkeinen terveydenhuolto ja muut	2,6	3,7
Eläköitymisen jälkeinen ryhmähenkivakuutus	2,9	4,0
Vastaiset palkankorotukset	2,06	2,05
Oletetut terveydenhuoltokustannusten kehitysvauhdit	–	–
Seuraavalle vuodelle oletettu terveydenhuoltokustannusten kehitysvauhti	6,1	6,3
Seuraavalle vuodelle oletettu terveydenhuoltokustannusten kehitysvauhti (pois lukien eläköitymisen
jälkeiset hammashoitoetuudet)	6,2	6,4
Loppuarvon kasvuvauhti	4,4	4,9
Vuosi, jona kehitysvauhti saavuttaa loppuarvon kasvuvauhdin	2028	2028

Herkkyysanalyysi

Laskettaessa etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä suhteessa merkittäviin vakuutusmatemaattisiin oletuksiin, etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method) käyttäen. Herkkyysanalyysi perustuu yhden oletuksen muutokseen samalla kun muut oletukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten todellisista vaikutuksista. Jos useampi oletus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten yhteisvaikutus ei välttämättä olisi sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos oletukset muuttuvat eri tasolle kuin esitetyt, vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ei ole välttämättä lineaarinen. Oletusten nostaminen ja laskeminen laskettaessa etuuspohjaista velvoitetta ei vaikuta symmetrisesti etuuspohjaiseen velvoitteeseen johtuen pääosin korkoa korolle -vaikutuksesta määritettäessä tulevan etuuden nykyarvoa.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille pääasiallisissa oletuksissa:

		Oletuksen kasvu(1)	Oletuksen vähennys(1)
	Oletuksen muutos	milj. EUR	milj. EUR
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi	1,0 %	2 282	-2 776
Palkankorotusten vuotuinen kasvuvauhti	1,0 %	-134	111
Eläkkeiden kasvuvauhti	1,0 %	-542	420
Inflaatio	1,0 %	-580	475
Terveydenhuoltokustannusten kehitysvauhti	1,0 %	-30	28
Elinajanodote	1 vuotta	-811	756

(1) Positiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä ja negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen kasvua.

Sijoitusstrategiat

Konsernin eläkesijoitustoiminnan tavoite on säilyttää tai parantaa järjestelyjen rahastoitua asemaa toteuttamalla sijoitusstrategiaa, joka maksimoi tuottoa ja minimoi rahastoituun asemaan kohdistuvaa riskiä. Varojen allokaatiosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon useita tekijöitä mukaan lukien, mutta niihin rajoittumatta, pitkän aikavälin riski- ja tuotto-odotus eri varallisuusluokille, järjestelyjen demografisia tekijöitä koskevat nykyiset ja monivuotiset ennusteet, järjestelyistä suoritetut etuusmaksut, maksusuoritukset järjestelyihin ja järjestelyjen rahastoitu asema. Paikallisten säätiöiden hallitusten vastuulla on tarvittaessa suorittaa varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyviä selvityksiä (Asset-Liability Study), järjestelyjen varojen sijoittamisen valvominen ja niihin liittyvien riskien seuranta ja hallinta yhtiön valvonnan alaisuudessa ja paikallisia lakeja noudattaen. Varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen tulokset toteutetaan kunkin järjestelyn tasolla erikseen.

Eläkesijoituksista vastaavat salkunhoitajat voivat käyttää markkinariskin hallinnoimiseen johdannaisia, joihin kuuluvat futuurit, termiinit, optiot ja koronvaihtosopimukset. Sijoitusten tuottoa ja riskiprofiilia seurataan jatkuvasti sekä yksittäin että osana laajempaa portfoliota. Yksi riskeistä on järjestelyn rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai etuuspohjaisten velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen seurauksena. Varojen ja velkojen yhteensovittamisella pyritään tästä johtuvien riskien minimointiin.

Järjestelyjen varojen jakautuminen

		2019				2018
		Noteeraa				Noteeraa
milj. EUR	Noteeratut	mattomat	Yhteensä	%	Noteeratut	mattomat	Yhteensä	%
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit	963	–	963	4	1 735	23	1 758	7
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	19 294	113	19 407	74	17 195	203	17 398	71
Vakuutussopimukset	–	841	841	3	–	901	901	4
Kiinteistöt	–	1 435	1 435	6	–	1 332	1 332	5
Lyhytaikaiset sijoitukset	758	75	833	3	515	40	555	2
Pääomasijoitukset ja muut	131	2 570	2 701	10	114	2 421	2 535	11
Yhteensä	21 146	5 034	26 180	100	19 559	4 920	24 479	100

Lähes kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, mukaan lukien käteisvarat sekä oman ja vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, on toimivilla markkinoilla noteeratut markkinahinnat. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisältävät sijoituksia osakerahastoihin ja suoria sijoituksia, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat sijoituksia valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoihin sekä sijoituksia korkorahastoihin, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Rahastomuotoisten sijoitusten lisäksi vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia voidaan tehdä myös suoraan arvopapereihin. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen lainsäädännön puitteissa rakennettuja tavanmukaisia eläkevakuutussopimuksia. Kiinteistösijoitukset ovat sijoituksia liikekiinteistöihin ja kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat hajautetusti kiinteistöihin. Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan tavoiteltaessa taktista varojen uudelleenkohdistamista. Pääomasijoitukset ja muut sisältää raaka-ainesijoituksia sekä vaihtoehtoisia sijoituksia, mukaan lukien johdannaissopimukset.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Yhdysvaltojen järjestelyjen varat

Yhdysvaltojen järjestelyjen varojen tavoiteltu ja toteutunut kohdistumisen vaihteluväli eläke- ja eläköitymisen jälkeisten järjestelyiden osalta omaisuuseräryhmittäin 31.12.2019:

	Eläkejärjestelyiden		Eläköitymisen jälkeisten	Osuus eläköitymisen
	tavoiteltu kohdistumisen	Osuus järjestelyn	järjestelyiden tavoiteltu	jälkeisen järjestelyn
%	vaihteluväli	varoista	kohdistuminen	varoista
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit	0 - 6	1	42	42
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	77 - 87	83	14	14
Kiinteistöt	4 - 8	5	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	–	–	44	44
Pääomasijoitukset ja muut	6 - 13	11	–	–
Yhteensä	100	100	100	100

Suurin osa konsernin Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varoista on pääeläkesäätiössä. Eläköitymisen jälkeisen järjestelyn (Opeb) varat ovat kahdessa erillisessä säätiössä. Eläkkeiden ja Etuuksien Sijoituskomitea hyväksyy virallisesti tavoitellun varojen allokaation sallitun vaihteluvälin muutaman vuoden välein ulkopuolisten neuvonantajien ja sisäisen sijoitusjohdon suorittaman varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen (Asset-Liability Study) valmistuessa. Yhdysvaltain eläkejärjestelyn varojen kokonaisportfoliossa sijoitukset ovat jakautuneet noin 17/83 oman pääoman ehtoisten instrumenttien, mukaan lukien vaihtoehtoiset sijoitukset tätä tarkoitusta varten, ja vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien välillä.

Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varat sisältävät 0.1 miljoonaa euroa Nokian osakkeita ja 0.5 miljoonaa euroa Nokian velkakirjoja 31.12.2019 (0,2 miljoonaa euroa Nokian osakkeita ja 0,5 miljoonaa euroa Nokian velkakirjoja vuonna 2018).

Merkittävät tapahtumat vuonna 2019

Järjestelyjen muuttamiset

Yhdysvaltojen eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuoltoa ja hammashuoltoa tarjoavaa sopimusta uudistettu

Konsernilla on Yhdysvalloissa sopimus kahden ammattiliiton kanssa, Communications Workers of America (CWA) ja International Brotherhood of Electrical Workers (IBEW), joka tarjoaa eläköitymisen jälkeistä terveydenhuoltoa ja hammashuoltoa sekä henkivakuutusetuuksia ammattiliittoihin kuuluneille eläköityneille työntekijöille. Tämä sopimus oli erääntymässä 31.12.2019. Konserni solmi 10.9.2019 uuden sopimuksen CWA:n ja IBEW:n kanssa jatkaen kyseisten etuuksien tarjoamista 31.12.2024 saakka. Uusi sopimus mahdollistaa konsernin jatkavan taloudellisten velvoitteiden vähentämistä 36 miljoona eurolla vuodessa kyseisten etuuksien suhteen. Koska velvoite perustuu konsernin alkuperäiseen sitoumukseen ennen velvoitteen vähentämistä, uusi sopimus johti velvoitteen nykyarvon pienenemiseen 168 miljoonalla eurolla. Tämä raportoitiin järjestelyjen muuttamisesta johtuvana tuottoja pienentäen aiempaan työsuoritukseen perustuvia kuluja konsernin tuloslaskelmassa.

Yhdysvaltojen kuolevuustaulukkojen uusiminen

US Society of Actuaries (SoA) julkaisi 23.10.2019 uudet kuolevuustaulukot käytettäviksi yksityisen sektorin eläkejärjestelyissä (the Pri-2012 mortality tables). Samanaikaisesti SoA julkaisi uuden kuolleisuuden paranemisasteikon (MP-2019). Uuden kuolevuustaulukon ja kuolevuuden paranemisasteikon pohjalta konserni otti käyttöön Pri-2012 ("white collar" johtavassa asemassa oleville työntekijöille ja "blue collar" ammatillisille työntekijöille) ja MP-2019 taulukot arvostettaessa eläkevelvoitetta 31.12.2019. Tämä johti eläkevelvoitteen pienenemiseen Yhdysvalloissa ja vakuutusmatemaattiseen 775 miljoonan euron tuottoon, joka raportoitiin uudelleenmäärittämisestä johtuvissa erissä osana konsernin laajaa tuloslaskelmaa.

Iso-Britannian eläkesäätiöiden yhdistäminen ja siihen liittyvät Pension Increase Exchange (PIE) sekä Buy-Out toimenpiteet Vuonna 2019 Lucentin eläkeläisille tehtiin PIE -tarjous kattamaan osa heidän eläke-etuudestaan. Äskettäin eläköityneiden Lucentin työntekijöiden vielä vakuuttamattomat edut siirrettiin eläkesäätiöstä vakuutusyhtiölle yhdessä aiemmin vakuutettujen eläkeläisten kanssa (Buy-Out järjestely). Nämä toimenpiteet johtivat nettomääräisesti 140 miljoonan euron suuruiseen etuuspohjaisen velvoitteen pienemiseen 31.12.2019 ja 4 miljoonan euron kuluun, joka raportoitiin aiempaan työsuoritukseen perustuvana kuluna/eläkevastuiden täyttämisenä konsernin tuloslaskelmassa.

Tulevat rahavirrat

Suoritukset

Konserni suorittaa maksuja eläke- ja muihin eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyihin mahdollistaakseen tulevia etuusmaksuja järjestelyyn osallistuville. Rahastoinnin periaatteena on työsuhde-etuuksia koskevien lakien ja verolakien määrittelemien minimirahastointivaatimusten saavuttaminen sekä konsernin mahdollisesti tarkoituksenmukaisiksi arvioimien lisäsummien rahastointi. Suoritukset etuusjärjestelyihin tehdään yksinomaan järjestelyjen osallistujien hyväksi. Työnantajan maksettavaksi tulevien suoritusten odotetaan olevan 92 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt

Rahastointimenetelmät

Yhdysvaltojen kolmen merkittävän eläkejärjestelyn rahastointivaatimukset määräytyvät sovellettavan lainsäädännön, eli vuoden 1974 Employee Retirement Income Security Act:in (ERISA), vuoden 1986 Internal Revenue Code:n ja Internal Revenue Service:n (IRS) säätämien säännösten perusteella.

Rahastointivaatimuksia määritettäessä ERISA sallii varojen arvostamisen markkina-arvoon tai keskimääräiseen arvoon tietyn ajanjakson aikana ja velkojen arvostamisen perustuen vallitsevaan korkotasoon tai keskimääräisiin korkoihin tietyn ajanjakson aikana. Ammattiliittoihin kuuluvien, ammattiliittoihin kuulumattomien sekä aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyn osalta konserni ei odota tulevaisuudessa rahastointivaatimuksia säännöksiin perustuviin rahastointitarkoituksiin ottaen huomioon järjestelyn varojen jakautumisen ja varojen määrän suhteessa velkojen määrään.

Työsuhteen päättymisen jälkeisten terveydenhuoltoetuuksien osalta sekä ammattiliittoihin kuulumattomien että aiemmin ammattiliittoon kuuluneiden eläköityneiden etuuksille on asetettu yläraja 1.3.1990 tai sen jälkeen eläköityneiden henkilöiden osalta. Etuusvelvoite, joka liittyy tähän eläköityneiden ryhmään, on noin 73 % koko Yhdysvaltain eläköityneiden terveydenhuoltovelvoitteen määrästä 31.12.2019. Yhdysvaltojen hallituksen Medicare-ohjelma on ensisijainen maksaja 65-vuotiaiden ja vanhempien osalta, mikä tarkoittaa lähes kaikkia sellaisia eläköityneitä, joita mainittu yläraja ei koske.

Section 420 -siirrot

US Internal Revenue Code Section 420 (Section 420) sallii eläkejärjestelyn varojen siirron määriteltyjen rahastointivelvoitteiden rajaarvojen ylittävältä osalta käytettäväksi järjestelyn eläköityneiden osallistujien terveydenhuolto- ja henkivakuutuskustannusten kattamiseksi. Section 420:n pohjalta konsernin edellytetään tarvittaessa jatkavan terveys- ja henkivakuutusetujen tarjoamista tietyille eläkeläisryhmille sääntelyn edellyttämällä tasolla ja määrittämän ajanjakson verran.

CWA- ja IBEW- ammattiliittoihin kuuluneiden eläkeläisten terveydenhuolto- ja henkivakuutusvastuut konserni odottaa kattavansa kokonaisuudessaan Section 420- siirroilla ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyn ylijäämästä. Tämä katsotaan palautukseksi eläkejärjestelystä omaisuuserän enimmäismäärää arvioitaessa. Ammattiliittoon kuulumattomien eläkeläisten osalta konserni odottaa aika ajoin voivansa rahoittaa osan eläkeläisten henkivakuutusvelvoitteesta Section 420-siirroilla ammattiliittoon kuulumattomien eläkejärjestelyn ylijäämästä rahastoidun aseman ollessa riittävä.

Section 420 on tällä hetkellä määritetty päättyväksi 31.12.2025.

Suoritukset

Seuraavassa taulukossa esitetään odotettavissa olevat suoritukset konsernin eläke- ja muihin eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyihin vuodelta 2020 ja Yhdysvaltojen eläke- ja eläköitymisen jälkeisten etuuksien sekä muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2029 asti. Näihin lukuihin sisältyy korvaus, jonka konserni odottaa saavansa tarjoamastaan turvasta sellaisille järjestelyn osallistujille, jotka ovat oikeutettuja Medicare Prescription drug -etuuteen. Konserni ei tehnyt suorituksia ehdot täyttäviin eläkejärjestelyihinsä vuonna 2019, eikä odota tekevänsä mitään suorituksia vuonna 2020. Toteutuneet suoritukset voivat poiketa odotetuista suorituksista johtuen monista tekijöistä, kuten järjestelyn varojen kehityksestä, korkotasoista ja muutoksista lainsäädännössä.

	Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat	Muut eläköitymisen jälkeiset järjestelyt, Yhdysvallat	Muut maat	Yhteensä
		Ammattiliittoihin		Medicare-korvaus(1)
	Järjestelyt, jotka	kuulumattomien	Muut	ammattiliittojen aiemmin
milj. EUR	eivät täytä ehtoja	järjestelyt	etuusjärjestelyt	edustamien järjestelyt
2020	26	8	3	-13	55	79
2021	26	8	3	-12
2022	25	7	3	-11
2023	25	7	53	-11
2024	24	6	56	-10
2025-2029	110	23	285	-41

(1) Medicare-korvaus on esitetty muissa muutoksissa etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvon täsmäytyslaskelmassa

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Etuusmaksut

Seuraavassa taulukossa esitetään odotettavissa olevat etuusmaksut eläke- ja eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyistä sekä muista työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2029 asti. Toteutuneet etuusmaksut voivat poiketa odotetuista etuusmaksuista. Yhdysvaltain järjestelyjen osalta summat on esitetty nettona ilman odotettavissa olevia järjestelyyn osallistuvien maksuja sekä vuosittaista Medicare Part D -tukea, joka on noin 13 miljoonaa euroa.

		Suorat etuusmaksut
		Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat			Eläköitymisen jälkeiset järjestelyt, Yhdysvallat	Muut maat	Yhteensä
	Ehdot täyttävä	Ehdot täyttävä työntekijöiden	Järjestelyt, jotka eivät	Ammattiliittojen aiemmin edustamien	Ammattiliittoihin kuulumattomien
milj. EUR	johdon järjestely	järjestely	täytä ehtoja	järjestelyt	järjestelyt
2020	1 222	290	26	132	61	263	1 994
2021	1 066	257	26	125	61	269	1 804
2022	1 019	243	25	110	62	265	1 724
2023	976	230	25	92	62	304	1 689
2024	932	217	24	79	62	275	1 589
2025-2029	4 040	891	110	442	308	1 444	7 235

Etuusmaksuja maksetaan järjestelyn varoista silloin, kun ne riittävät kattamaan etuusvelvoitteen. Konserni maksaa suoraan järjestelyn varat ylittävät maksut. Vuonna 2020 odotetaan maksettavan suoria etuusmaksuja yhteensä 102 miljoonaa euroa.

28. Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat

Pitkäaikainen

milj. EUR	2019	2018
Myynnin jaksotukset(1)	615	770
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat	45	54
Muut	52	28
Yhteensä	712	852

Lyhytaikainen

Muut	692	751
Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat	496	617
Alennukset ilman suoritevelvoitetta(2)	385	604
ALV ja muut välilliset verot	359	387
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat	1 236	1 426
Myynnin jaksotukset(1)	155	155
milj. EUR	2019	2018

(1) Pitkäaikaiset myynnin jaksotukset 615 miljoonaa euroa (770 miljoonaa euroa vuonna 2018) ja lyhytaikaiset myynnin jaksotukset 155 miljoonaa euroa (155 miljoonaa euroa vuonna 2018) liittyvät lisenssisopimukseen, jonka katsotaan olevan IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista - standardin siirtymäsäännöissä määritelty kokonaan toteutettu sopimus.

(2) Alennukset ilman suoritevelvoitetta ovat asiakkaille annettuja hyvityksiä joihin ei liity myöhempiä suoritevelvoitteita.

Muut siirtovelat sisältävät jaksotettuja rojalteja, tutkimus- ja kehittämiskuluja, markkinointi- ja korkokuluja sekä kuluja, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

29. Varaukset

						Liiketoi	Varaukset
			Oikeuden			mintojen	sitovien
	Uudelleen		käynteihin		Projekti	myynteihin	ostosopi
milj. EUR	järjestely varaukset	Takuu varaukset	liittyvät varaukset	Ympäristö varaus	tappiot	liittyvät varaukset	musten tappioista	Muut	Yhteensä
1.1.2018	722	210	130	107	76	76	66	501	1 888
Muuntoerot	2	–	-11	4	1	-5	2	3	-4
Uudelleenluokittelu	-18	–	9	-1	–	–	-1	11	–
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Lisäykset	289	171	32	11	–	–	81	86	670
Muutokset arvionvaraisissa erissä(1)	-51	-75	-9	-3	-10	-5	-51	-206	-410
Kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä	238	96	23	8	-10	-5	30	-120	260
Käytetty tilikauden aikana(2)	-451	-111	-42	-10	-12	–	-25	-66	-717
31.12.2018	493	195	109	108	55	66	72	329	1 427
Muuntoerot	1	–	-1	2	–	1	1	–	4
Uudelleenluokittelu(3)	-43	–	-1	–	–	–	–	-9	-53
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Lisäykset	442	122	18	32	–	–	79	76	769
Muutokset arvionvaraisissa erissä	-57	-46	-11	-8	–	-16	-38	-58	-234
Kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä	385	76	7	24	–	-16	41	18	535
Käytetty tilikauden aikana(2)	-459	-104	-39	-7	-5	–	-33	-57	-704
31.12.2019	377	167	75	127	50	51	81	281	1 209

(1) Muiden varausten muutokset arvionvaraisissa erissä sisältää varauksen purkua 110 miljoonaa euroa johtuen verokiistapäätöksestä lopetetuissa toiminnoissa.

(2) Uudelleenjärjestelyvarausten käyttöön sisältyy siirtoja siirtovelkoihin, joista 78 miljoonaa euroa oli siirtoveloissa 31.12.2019 (55 miljoonaa euroa 31.12.2018).

(3) Uudelleenjärjestelyvarauksiin liittyvä uudelleenluokittelu perustuu IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin käyttöönottoon. Lisätietoja liitetiedosta 3, Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat.

31.12.2019 uudelleenjärjestelyvaraus 377 miljoonaa euroa sisältää henkilöstöön ja muihin uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja kuten kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyviä kuluja. Varaus koostuu 343 miljoonan euron maailmanlaajuisesta uudelleenjärjestelyvarauksesta liittyen 6.4.2016 ja 25.10.2018 ohjelmajulkaisuihin sekä 34 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvarauksesta, jotka on kirjattu aikaisemmin julkistettujen uudelleenjärjestelyohjelmien johdosta. Suurimman osan uudelleenjärjestelykuluvarauksesta oletetaan toteutuvan seuraavien kahden vuoden aikana.

Takuuvaraukset liittyvät myytyihin tuotteisiin. Takuuvaraukset tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan 18 kuukauden kuluessa.

Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset perustuvat arvioon todennäköisesti toteutuvista sovintokustannuksista. Oikeudenkäynteihin liittyvien varausten käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakaantuu yleensä usealle kaudelle.

Ympäristövaraus koostuu tarpeenmukaisista saastuneiden maa-alueiden arvioiduista siivous- ja kunnostuskustannuksista, sekä tarpeen mukaan niiden maa-alueiden, joissa alttius ympäristön kunnostukselle ei ole niin merkittävää, jatkuvaa seurantaa. Ympäristövaraukseen liittyvien erien käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakaantuu yleensä usealle kaudelle.

Projektitappiovaraukset liittyvät tappiollisiin asiakasprojekteihin. Projektitappiovarausten käytön ajoitus on tyypillisesti epävarma.

Liiketoimintojen myynteihin liittyviin varauksiin sisältyy tiettyjä velkoja, jotka konserni on velvollinen korvaamaan ostajille. Korvauksiin liittyvien erien käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa.

Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista liittyvät ostositoumuksiin toimittajien kanssa. Tappio kirjataan mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan määrän kunakin raportointipäivänä. Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista odotetaan käytettävän seuraavan 12 kuukauden aikana.

Muut varaukset koostuvat varauksista, jotka liittyvät erilaisiin sopimuksellisiin velvoitteisiin, muihin velvoitteisiin sekä epävarmoihin veropositioihin. Muut varaukset odotetaan käytettävän kahden seuraavan vuoden aikana.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Oikeudelliset asiat

Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan, osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksista syntyviä tuloja, tuotevastuuta, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kaupallisia kiistoja, työsuhdeasioita sekä laittomia irtisanomisia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, osakemarkkinakysymyksiä, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, ympäristöä, verotusta, kansainvälistä kauppaa ja yksityisyydensuojaa koskevia oikeusprosesseja. Näiden seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, joita vakuutussuoja ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja maineeseen. Vaikka johto ei odotakaan minkään näistä oikeusprosesseista vaikuttavan olennaisen haitallisesti konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin liittyy olennaisesti lopputuloksen vaikea ennakoitavuus. Siksi konserni saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia konsernin toiminnan tulokselle ja rahavirroille.

Oikeudenkäynnit ja käsittelyt

Työsuhdeasioihin liittyvä ryhmäkanne Brasiliassa

Konserni on vastaajana merkittävässä määrässä vaateita eri Brasilian työtuomioistuimissa. Kantajat ovat entisiä työntekijöitä, joiden sopimukset päättyivät konsernin luovuttua tietyistä palvelusopimuksista. Vaateet koskevat lähinnä maksuja, jotka suoritettiin irtisanottujen työsopimusten mukaisesti tai niiden yhteydessä. Konserni on saanut suurimman osan tapauksista ratkaistua joko sovintoratkaisuina tai tuomioistuinten päätöksillä. Useimpien jäljellä olevien avoimien tapausten odotetaan ratkeavan muutaman seuraavan vuoden aikana.

Asbestiin liittyvä oikeudenkäynti Yhdysvalloissa

Konserni on vastaajana noin 300:ssa asbestiin liittyvässä riita-asiassa, jotka ovat eri oikeudenkäyntivaiheissa. Vaateet perustuvat tiloihin ja urakoitsijoihin liittyviin vastuisiin sekä tuotevastuuseen. Vaateet liittyvät myös asianomistajien väitteisiin erilaisista diagnosoiduista sairauksista mukaan lukien, mutta ei ainoastaan, asbestoosi, keuhkosyöpä ja mesoteliooma.

Arvopaperimarkkinakanne

Konsernia ja tiettyjä johtohenkilöitä vastaan on nostettu 19.4.2019 Yhdysvalloissa kanne, jossa väitetään konsernin antaneen vääriä ja harhaanjohtavia lausuntoja sekä jättäneen kertomatta tietoja Alcatel-Lucent-integraation kehityksestä, sisältäen säännösten noudattamiseen liittyvät käytännöt, jotka tunnistettiin integraatioprosessissa ja joista esitettiin tietoja U.S Securities and Exchange Commissionille (SEC) toimitettavassa konsernin yhdysvaltalaisessa vuosiraportissa Form 20-F. Kanteeseen sisällytettiin myöhemmin väitteitä, että konserni olisi antanut vääriä ja harhaanjohtavia lausuntoja sekä jättänyt kertomatta konsernin valmiudesta viidennen sukupolven langattomaan teknologiaan siirtymiseen.

Immateriaalioikeuksia koskevat oikeusprosessit

Daimler-oikeudenkäynnit

Maaliskuussa 2019 konserni aloitti patenttioikeudenkäynnit Daimleria vastaan Saksassa. Konserni on nostanut kanteet kymmenen 3Gja 4G-standardiin liittyvän patentin pohjalta kolmessa Saksan alueellisessa tuomioistuimessa Daimlerin verkkoon liitettyjä autoja vastaan.

Continentalin Yhdysvaltain oikeudenkäynti

Toukokuussa 2019 Continental Automotive Systems nosti kanteen konsernia sekä kolmea muuta vastaajaa vastaan liittyen väitettyyn FRAND-velvollisuuksien rikkomiseen sekä väitettyyn komponenttitoimittajien lisensioimisesta kieltäytymiseen.

Lenovo

Syys- ja lokakuun 2019 aikana konserni nosti patentinloukkauskanteita Lenovoa vastaan Saksassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Näissä kanteissa on mukana yhteensä 19 Nokian patenttia. Patentit kattavat Lenovon kannettavissa tietokoneissa sekä PC- ja tablettituotteissa käytettyjä videokoodausteknologioita.

30. Vastuusitoumukset

Sopimusvelvoitteet

Sopimusvelvoitteiden erääntyvät maksut 31.12.2019 eräpäivien mukaan esitettyinä:

milj. EUR	Alle 1 vuosi	1-3 vuotta	4-5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Sitovat ostovelvoitteet(1)	2 681	176	46	11	2 914

(1) Sisältää vaihto-omaisuuden ja palveluiden sitovat ostosopimukset ja ulkoistamisjärjestelyt.

Lisäksi konserni on sitoutunut vuokrasopimuksiin, jotka eivät olleet vielä alkaneet 31.12.2019. Ei-peruutettavissa olevista vuokrasopimuksista viiden vuoden kuluessa erääntyvät vuokramaksut ovat 34 miljoonaa euroa ja yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät vuokramaksut ovat 126 miljoonaa euroa.

Vastuusitoumukset

milj. EUR	2019	2018
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta(1)
Rahoituslaitosten antamat takaukset	1 721	1 570
Muut takaukset	54	505
Vastuusitoumukset kolmansien osapuolten puolesta
Muut takaukset	5	25
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset(2)	303	313
Rahoitussitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta	10	20
Venture fund -sitoumukset(3)	244	314

(1) Sisältää kolmansille osapuolille annetut takaukset, jotka liittyvät tavanomaiseen liiketoimintaan. Nämä ovat pääsääntöisesti konsernin asiakkaille sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi annettuja takauksia kuten rahoituslaitosten puolestamme antamia tarjoustakauksia, toimitustakauksia ja takuuajan takauksia. Takauksen luonteesta riippuen korvaus tulee maksettavaksi joko vaadittaessa tai kun suoritusvelvoitteiden laiminlyönti on osoitettu. Lisäksi konserni on myöntänyt suoraan asiakkaille takauksia, joiden osalta se on ensisijaisessa takausvastuussa. Tällaisia takauksia on myönnetty 969 miljoonaa euroa (1 041 miljoonaa euroa vuonna 2018). Lisäksi Muissa takauksissa raportoimme liiketoimintaa tukeviin sopimuksiin liittyvät ei-kaupalliset takaukset. Takauksien antaminen on perustunut yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja aktiiviseen takauskannan hallinnointiin, minkä vuoksi takauksiin liittyviä merkittäviä maksuvaatimuksia ei ole viime vuosien aikana yhtiölle esitetty.

(2) Asiakasrahoitussitoumukset liittyvät asiakkaille myönnettyihin lainoihin. Sitoumuksen käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan sovittuja rahoitusehtoja ja liiketoimintaan liittyviä muita ehtoja sekä noudattaa sovittuja hallinnollisia ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen. Katso liitetieto 36, Rahoitusriskien hallinta.

(3) Konserni on NGP Capitalin ja tiettyjen muiden teknologiaan sijoittavien rahastojen äänetön osakas, mihin liittyen se on sitoutunut pääomamaksuihin ja on oikeutettu rahavarojen jakoon kunkin osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mukaan.

Vastuusitoumukset on esitetty suurimpaan mahdolliseen arvoonsa.

31. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot

milj. EUR	2019	2018	2017
Oikaisut(1)
Poistot	1 660	1 455	1 591
Osakeperusteiset maksut	81	68	92
Arvonalentumistappiot	102	55	244
Uudelleenjärjestelykulut(2)	397	238	522
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja pitkäaikaisten sijoitusten myyntivoitot	-65	-60	-121
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista (liitetieto 34)	-12	-12	-11
Rahoitustuotot ja -kulut	283	232	402
Tuloverokulut	140	64	937
Liiketoimintojen myyntivoitot/-tappiot	-4	24	-5
Muut tuotot ja kulut	45	29	25
Yhteensä	2 627	2 093	3 676

(1) Oikaisut Jatkuviin ja Lopetettuihin liiketoimiin liittyen.

(2) Edustaa sitä osuutta konsernin tuloslaskelmaan kirjatuista uudelleenjärjestelykuluista, joilla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.

Vuosina 2019, 2018 ja 2017 konsernilla ei ollut merkittäviä investointien tai rahoituksen rahavirtoja, joihin ei liittynyt maksutapahtumaa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

32. Merkittävimmät konserniyhtiöt

Konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt 31.12.2019:

		Emoyhtiön	Konsernin
		omistusosuus	omistusosuus
Yhtiön nimi	Rekisteröimisvaltio	%	%
Nokia Solutions and Networks Oy	Suomi	100,0	100,0
Nokia of America Corporation	Yhdysvallat	–	100,0
Nokia Shanghai Bell Co., Ltd(1)	Kiina	–	50,0
Nokia Technologies Oy	Suomi	100,0	100,0
Nokia Solutions and Networks India Private Limited	Intia	–	100,0
Nokia Solutions and Networks B.V.	Alankomaat	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Japan G.K.	Japani	–	100,0
Alcatel-Lucent International SA	Ranska	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy	Suomi	–	100,0
Alcatel Submarine Networks SAS	Ranska	–	100,0
Nokia Solutions and Networks do Brasil Telecomunicações Ltda.	Brasilia	–	100,0
Alcatel-Lucent Participations SA	Ranska	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.	Etelä-Korea	–	100,0
Nokia Spain, S.A.	Espanja	–	100,0
Nokia UK Limited	Iso-Britannia	–	100,0
Nokia Canada Inc.	Kanada	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Italia S.p.A.	Italia	–	100,0
Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG	Saksa	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd	Australia	–	100,0
PT Nokia Solutions and Networks Indonesia	Indonesia	–	100,0
Alcatel Lucent SAS	France	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Taiwan Co., Ltd.	Taiwan	–	100,0

(1) Nokia Shanghai Bell Co., Ltd on Nokia Shanghai Bell -konsernin emoyhtiö, jossa konsernilla on 50 prosentin ja yhden osakkeen omistusosuus. Yhtiön toinen omistaja on Kiinan hallituksen kontrolloima yhtiö, China Huaxin. Katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

33. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt

Konsernin omistusosuus Nokia Shanghai Bellin emoyhtiöstä, Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.:stä, on 50 prosenttia plus yksi osake ja China Huaxin Post & Telecommunication Economy Development Center (China Huaxin) omistaa loput. Vuonna 2017 tehty sopimusjärjestely oikeuttaa China Huaxinin siirtämään omistusosuutensa Nokia Shanghai Bellissä kokonaisuudessaan konsernille ja konsernin ostamaan China Huaxinin omistusosuus konsernille myöhemmin suoritettavaa käteisvastiketta vastaan. Konserni kirjasi täten Nokia Shanghai Bellin määräysvallattomille omistajille kuuluvan osuuden pois konsernitaseestaan ja kirjasi odotettavissa olevan käteismaksun rahoitusvelaksi.

Rahoitusvelka arvostetaan odotettavissa olevaan Nokia Shanghai Bellin määräysvallattomien omistajien osuudesta maksettavaan käteismaksuun perustuen. Konserni kirjasi 19 miljoonaa euroa korkokuluksi liittyen rahoitusvelan diskonttausvaikutuksen purkautumiseen myyntioption toteutusajan alkamiseen asti heinäkuussa 2019 (39 miljoonaa euroa vuonna 2018). Lisäksi konserni oikaisi tulevan käteismaksun määrää koskevaa arviota, minkä seurauksena rahoitusvelka aleni ja konsernin tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjattiin 64 miljoonan euron voitto (6 miljoonaa euroa vuonna 2018). 31.12.2019 odotettavissa oleva käteismaksu oli 639 miljoonaa euroa (693 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudellisia tunnuslukuja(1):

milj. EUR	2019	2018
Tiivistetty tuloslaskelma
Liikevaihto(2)	2 013	2 518
Liiketappio/-voitto	-26	54
Tilikauden tappio/voitto	-47	25
Tilikauden tappio/voitto
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio/voitto	-47	25
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tappiosta/voitosta(3)	–	–
Tiivistetty tase
Pitkäaikaiset varat	651	600
Pitkäaikaiset velat	-192	-127
Pitkäaikaiset nettovarat	459	473
Lyhytaikaiset varat(4)	2 669	3 340
Lyhytaikaiset velat	-1 637	-2 209
Lyhytaikaiset nettovarat	1 032	1 131
Nettovarallisuus(5)	1 491	1 604
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus(3)	–	–
Tiivistetty rahavirtalaskelma
Liiketoiminnan nettorahavirta	125	-103
Investointien nettorahavirta	-87	-92
Rahoitustoimintojen nettorahavirta	38	-63
Nettorahavirta	76	-258

(1) Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudelliset tiedot eivät sisällä Nokia Shanghai Bell -konsernin yhtiöiden välisiä sisäisiä liiketapahtumia, mutta sisältävät muut konsernin sisäiset liiketapahtumat.

(2) Sisältää 100 miljoonaa euroa (268 miljoonaa euroa vuonna 2018) myyntiä muille konserniyhtiöille.

(3) China Huaxinin kanssa solmittujen sopimusehtojen mukaisesti konserni ei kirjaa määräysvallattomille omistajille kuuluvaa osuutta Nokia Shanghai Bellistä.

(4) Sisältää yhteensä 819 miljoonaa euroa (738 miljoonaa euroa vuonna 2018) rahavaroja ja lyhytaikaisia sijoituksia.

(5) Nokia Shanghai Bell Co., Ltd:n voitonjakoon vaaditaan osakkeenomistajien erityinen päätös, jota on kannattanut kahden kolmasosan enemmistö, kuitenkin aina niin, että vähintään 50 prosenttia jaettavissa olevasta voitosta (verojen jälkeen) tulee jakaa vuosittain osinkona.

34. Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

milj. EUR	2019	2018
Kirjanpitoarvo 1.1.	145	128
Muuntoerot	3	4
Lisäykset	13	2
Arvonalennukset	-2	–
Osuus tuloksista	12	12
Osingonjako	-6	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	165	145

Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä eivät sisällä julkisesti noteerattuja yhtiöitä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

35. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat

Konsernilla on lähipiiriin liittyviä tapahtumia eläkerahaston, osakkuusyhtiöiden, yhteisyritysten ja muiden yhteisöjen kanssa, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, sekä konsernin johdon ja hallituksen kanssa. Liiketapahtumat ja saldot konsernin määräysvallassa olevien yritysten kanssa on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Katso liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet, ja liitetieto 32, Merkittävimmät konserniyhtiöt.

Liiketoimet eläkerahaston kanssa

Konsernilla on 69 miljoonan euron (69 miljoonaa euroa vuonna 2018) velka konsernin saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Unterstützungsgesellschaft mbH:lle, joka on erillinen juridinen yksikkö. Velan vuosikorko on 6 %, ja sen voimassaolo riippuu velkasuhteen osapuolista, joilla on oikeus eräännyttää laina 90 päivän irtisanomisajalla. Laina sisältyy konsernitaseessa lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Katso lisätietoja konsernin eläkejärjestelyistä liitetiedossa 27, Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.

Muut yhteisöt, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta

Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten lisäksi konserni on todennut, että se käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa HMD global Oy:ssä (HMD) vaikka sillä ei ole omistukseen perustuvaa äänioikeutta. Nokia solmi vuonna 2016 strategisen tavaramerkki- ja patenttilisenssisopimuksen, joka antaa HMD:lle maailmanlaajuisen yksinoikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa kymmenen vuoden ajan. Sopimuksen perusteella Nokia Technologies saa HMD:ltä sekä tavaramerkkeihin että teollisoikeuksiin liittyviä rojaltimaksuja Nokian tavaramerkillä myytävistä mobiililaitteista. HMD:n hallituksessa on Nokian edustaja.

Vuonna 2019 konserni myönsi 60 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan HMD:lle. Laina-aika on enintään kolme vuotta ja lainan vuosikorko on 6 %. Lainasopimus sisältää sekä pakottavia ehtoja liittyen lainan konvertointiin omaksi pääomaksi mahdollisten HMD:n liiketoimien seurauksena että konsernille option muuttaa laina HMD:n osakkeiksi tietyissä tilanteissa. Jos vaihtovelkakirjalaina muutetaan osakkeiksi, osakesijoitus kirjataan konsernissa osuudeksi osakkuusyhtiöissä ja siihen sovelletaan pääomaosuusmenetelmää. Laina sisältyy konsernitaseessa erään muut pitkäaikaiset rahoitusvarat.

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden, yhteisyritysten ja muiden yhteisöjen kanssa, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta

milj. EUR	2019	2018	2017
Osuus tuloksista	12	12	11
Saadut osingot	6	1	1
Osuus omasta pääomasta	165	145	128
Myynnit	153	167	117
Ostot	-193	-159	-252
Myyntisaamiset	22	58	41
Ostovelat	-38	-32	-19

Konsernilla on 10 miljoonan euron rahoitussitoumus (20 miljoonaa euroa vuonna 2018) osakkuusyhtiön puolesta.

Johdon palkkiot

Toimitusjohtajan palkkiotiedot:

EUR	2019	2018	2017
Peruspalkka/palkkio	1 300 000	1 050 000	1 050 000
Tulospalkkiot	637 163	873 862	997 369
Osakeperusteiset maksut(1)	2 265 547	1 978 268	2 606 613
Eläkekulut	353 846	312 607	338 787
Yhteensä	4 556 556	4 214 737	4 992 769

(1) Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista osakepohjaisten kannustinohjelmien kuluista.

Konsernin johtokunnan palkkiot tehtävässä olon ajalle:

milj. EUR	2019	2018	2017
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	24	23	22
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet(1)	1	1	1
Osakeperusteiset maksut	8	6	7
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet(2)	–	5	4
Yhteensä	33	35	34

(1) Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä maassa, jossa he asuvat vakituisesti.

(2) Sisältää sekä työsuhteen päättämiseen liittyviä maksuja että käteismaksuja mitätöidyistä osakepohjaisista kannustimista.

Hallituksen palkkiot

Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt:

		2019		2018	2017
	Brutto vuosipalkkio(1) EUR	Saadut osakkeet(2) lukumäärä	Brutto vuosipalkkio(1) EUR	Saadut osakkeet(2) lukumäärä	Brutto vuosipalkkio(1) EUR	Saadut osakkeet(2) lukumäärä
Risto Siilasmaa, puheenjohtaja	440 000	38 675	440 000	34 749	440 000	30 497
Sari Baldauf, varapuheenjohtaja(3)	197 000	16 261	160 000	12 636	–	–
Bruce Brown(4)	217 000	16 700	214 000	15 005	209 000	13 169
Jeanette Horan(5)	197 000	15 382	195 000	13 820	175 000	12 129
Louis R. Hughes(6)	22 000	–	199 000	13 820	194 000	12 129
Edward Kozel(7)	215 000	17 140	217 000	15 400	175 000	12 129
Jean C. Monty	–	–	14 000	–	174 000	11 090
Elizabeth Nelson(8)	200 000	15 382	192 000	13 820	207 000	13 169
Olivier Piou(9)	189 000	15 382	196 000	14 610	199 000	12 823
Søren Skou(10)	160 000	14 063	–	–	–	–
Carla Smits-Nusteling(11)	210 000	16 700	206 000	15 005	195 000	12 129
Kari Stadigh(12)	172 000	14 063	170 000	12 636	170 000	11 090
Yhteensä	2 219 000	–	2 203 000		2 138 000

(1) Kokouspalkkiot toimikaudelta, joka päättyi vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päätyessä, maksettiin rahana ja ne sisältyvät yllä olevaan taulukkoon. Vuoden 2019 varsinaisen yhtiökokouksen päättämät kokouspalkkiot kuluvalle toimikaudelle maksetaan rahana vuonna 2020 eivätkä ne siten sisälly yllä olevaan taulukkoon.

(2) Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana.

(3) Muodostuu 185 000 euron palkkiosata hallituksen varapuheenjohtajana toimimisesta ja 12 000 euron kokouspalkkiosta.

(4) Muodostuu 160 000 euron palkkiosta hallituksen jäsenenä toimimisesta, 30 000 euron palkkiosta henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta ja 27 000 euron kokouspalkkioista.

(5) Muodostuu 160 000 euron palkkiosta hallituksen jäsenenä toimimisesta, 15 000 euron palkkiosta tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta ja 22 000 euron kokouspalkkioista.

(6) Toimi hallituksen jäsenenä vuoden 2019 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Vuotuista palkkiota ei vuoden 2019 aikana maksettu, mutta vuonna 2018 maksetun vuotuisen palkkion kattama

kausi ulottui vuoden 2019 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti sisältäen 22 000 euron kokouspalkkion.

(7) Muodostuu 160 000 euron palkkiosta hallituksen jäsenenä toimimisesta, 20 000 euron palkkiosta teknologiavaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta, 15 000 euron palkkiosta tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta ja 20 000 euron kokouspalkkioista.

(8) Muodostuu 160 000 euron palkkiosta hallituksen jäsenenä toimimisesta, 15 000 euron palkkiosta tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta ja 25 000 euron kokouspalkkioista.

(9) Muodostuu 160 000 euron palkkiosta hallituksen jäsenenä toimimisesta, 15 000 euron palkkiosta tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta ja 14 000 euron kokouspalkkioista.

(10) Muodostuu 160 000 euron palkkiosta hallituksen jäsenenä toimimisesta.

(11) Muodostuu 160 000 euron palkkiosta hallituksen jäsenenä toimimisesta, 30 000 euron palkkiosta tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta ja 20 000 euron kokouspalkkioista. (12) Muodostuu 160 000 euron palkkiosta hallituksen jäsenenä toimimisesta ja 12 000 euron kokouspalkkioista

Liiketoimet hallituksen ja johtokunnan kanssa

Konsernin johtokunnan ja hallituksen jäsenille ei myönnetty lainoja vuosina 2019, 2018 eikä vuonna 2017.

Toimitusjohtajan irtisanomista koskevat ehdot

Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri voi päättää sopimuksensa milloin tahansa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Konserni voi irtisanoa hänen sopimuksensa ilman Surista johtuvaa syytä milloin tahansa 18 kuukauden irtisanomisajalla. Jos määräysvalta konsernissa muuttuu kuten on määritelty Surin sopimuksessa ja sopimus irtisanotaan, joko konsernin tai sen seuraajan aloitteesta ilman Surista johtuvaa syytä tai Surin omasta aloitteesta "erityisestä syystä", Suri on oikeutettu saamaan 18 kuukauden palkkion suuruisen irtisanomiskorvauksen ja käteiskorvauksen pro rata -periaatteen mukaan maksamattomista osakepalkkioista, mikäli sopimus irtisanotaan 18 kuukauden kuluessa kyseisestä määräysvallan muuttumisesta.

Rajeev Suri jättää nykyisen roolinsa toimitusjohtajana 31.8.2020. Nokian hallitus on nimittänyt Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi ja hän aloittaa uudessa roolissaan arviolta 1.9.2020.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

36. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan yleiset periaatteet

Meillä on systemaattinen ja strukturoitu riskienhallintakonsepti. Keskeiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ensisijaisesti suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiimme, joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana strategista ja taloudellista suunnittelua. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, taloudelliset ja vahinkoriskit. Keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan ja seurataan osana liiketoiminnan suorituskyvyn seurantaa riskienhallintahenkilöstön tuella. Nokian hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka edellyttää, että riskienhallinta sisällytetään osaksi avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Riskienhallintakonseptimme perustuu sellaisten keskeisten riskien hallintaan, jotka saattavat estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme, sen sijaan, että pyrkisimme eliminoimaan kaikki riskit. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen periaatteiden lisäksi riskienhallintaa, rahoitusriskien hallinta mukaan lukien, toteutetaan käytännössä myös muiden tärkeimpien toimintaohjeiden ja menettelytapojen kautta.

Rahoitukselliset riskit

Rahoitustoimintojen päätavoitteena on turvata riittävä rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja hallita rahoituksellisia riskejä. Rahoitustoiminnot tukevat tätä tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin kannattavuuteen ja hallitsemalla konsernin pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja rahoitusvelkojen suhdetta. Rahoitustoimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta. Konsernin talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa, likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa sekä johdannaissopimusten käyttöä varten. Konsernin rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.

Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuutta- ja korkoriskin), luottoriskiin (kattaen liiketoimintaan liittyvän sekä rahoituksellisen luottoriskin) ja likviditeettiriskiin.

Markkinariski

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin sekä transaktioihin että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on vähentää valuutan vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen ja rahavirtoihin. Konsernin rahoitustoimintojen yksikkö soveltaa kansainvälistä lähestymistapaa valuuttariskien hallintaan hyväksyttyjen ohjeiden ja rajojen puitteissa.

Ulkomaan valuuttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan valuuttamääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat transaktioriskiä. Transaktioriskiä hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden. Olennaisten transaktioiden valuuttariski suojataan, ellei suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin ja/tai suojauskustannusten takia. Valuuttariskit määritetään transaktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla kuten valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla. Valuuttariskiltä suojaavat rahoitusinstrumentit erääntyvät yleensä vuoden sisällä.

Kerroksittaista suojaustapaa sovelletaan usein erittäin todennäköisten vieraan valuutan määräisten rahavirtojen suojaamiseen niin, että suojattu erä määritetään vuosineljänneksittäin perustuen kunkin peräkkäisen vuosineljänneksen tavoitteeksi asetettuun suojausasteeseen. Vuosineljännekselle määritetyt suojatut erät suojataan valuuttatermiinisopimuksilla ja valuuttaoptioilla suojaussuhteen ollessa 1:1. Suojaustasot tarkastetaan, suojausinstrumentit määritetään ja dokumentaatio päivitetään tarvittaessa kuukausittain. Mikäli suojat ylittävät tavoitteeksi asetetun suojausasteen jollakin vuosineljänneksellä, kyseisen vuosineljänneksen suojausportfolio mukautetaan vastaavasti.

Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin rakennusprojekteihin, konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta. Riskiä suojataan pääasiassa valuuttatermiineillä ja suojausinstrumentit yleensä erääntyvät vuoden sisällä. Konserni hallinnoi suojausinstrumenttiportfoliotaan jatkuvasti niin, että se on asianmukaisesti linjassa suojattujen erien portfolion kanssa suojaussuhteen ollessa 1:1.

Konsernin oma pääoma altistuu valuuttakurssivaihteluille, sillä konsernilla on yksiköitä, joiden toimintavaluutta on jokin muu kuin euro. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä. Riskienhallintastrategian tarkoituksena on suojata se osuus nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina varoina tulevaisuudessa. Konserni suojaa riskiä pääasiassa johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja -optioilla, jotka erääntyvät yleensä vuoden sisällä.

Suojatut erät määritellään perustuen konservatiivisiin ja harkinnanvaraisiin odotuksiin kotiutettavista rahavirroista. Nettosijoituksiin liittyvät riskit tarkastetaan, suojatut erät määritetään ja suojaustasot mukautetaan vähintään vuosineljänneksittäin suojaussuhteen ollessa 1:1. Tämän lisäksi suojaustasot mukautetaan aina silloin, kun jonkin yksittäisen tapahtuman odotetaan merkittävästi vaikuttavan kotiutettaviin rahavirtoihin.

Vieraan valuutan määräisistä korollisista veloista syntyvä korkoriski suojataan pääasiassa käyttäen koron- ja valuutanvaihtosopimuksia, joita käytetään myös konsernin korkoprofiilin hallinnointiin, ks. alla oleva korkoriski-osio.

Nimellisarvot valuutoissa, jotka muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien ja muiden suojattujen erien valuuttajakaumasta 31.12.:

GBP	CNY	INR
		–
		–
		346
		–
		-294
86	711	346
		–
		–
		544
		–
		-299
102	886	596
	379 -70 93 – -81 374 -93 61 – -63	– – 981 – -868 – – 944 – -978

(1) Sisältää valuuttariskin, joka syntyy myyntien ja ostojen ennakoiduista rahavirroista. Joissakin valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konsernilla on merkittäviä valuuttariskejä sekä ulosmenevissä että sisääntulevissa ennakoiduissa rahavirroissa. Nämä valuuttariskit on suojattu.

(2) Sisältää kiinteäehtoisista sitoumuksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on merkittäviltä osin suojattu.

(3) Sisältää nettosijoituksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on suojattu.

(4) Sisältää korolliset velat, jotka on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sekä valuuttatermiineillä. Katso liitetieto 23, Korolliset velat.

(5) Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Value-at-Risk

Konserni käyttää Value-at-Risk (VaR) -menetelmää valuuttariskien arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa. Konsernin valuuttariskin VaR lasketaan käyttämällä Monte Carlo -menetelmää, joka simuloi satunnaisia markkinahintaskenaarioita ottaen huomioon tiettyjen valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset. VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on laskettu historiallisesta markkinainformaatiosta tehdyn otoksen perusteella 95 prosentin luottamustasolla yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttäen asianmukaista tasoituskerrointa. Tässä VaR-mallissa voidaan päätellä, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta 95 prosentissa mahdollisista tapauksista. Lopuissa 5 prosentissa mahdollisista tapauksista mahdollinen tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi. VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten sellaisia, että riskejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa, riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet, markkinariskeihin vaikuttavien tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan estimoituja parametreja ja tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson aikana. Näin ollen on mahdollista, että tiettynä kuukautena mahdolliset tappiot 95 prosentin luottamustasolla ovat erilaisia ja saattavat olla merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman tulos.

VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset rahoitusinstrumentit: lyhytaikaiset sijoitukset, laina- ja myyntisaamiset, rahat ja pankkisaamiset, lainat ja ostovelat; muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti ja joita käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan valuuttariskin suojaamiseen sekä valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja, käypää arvoa tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja edellä mainittujen suojaussuhteiden suojatut erät.

Konsernin VaR-luvut rahoitusinstrumenteista johtuvalle valuuttariskille on esitetty alla olevan taulukon "VaR yhteensä" -sarakkeessa sekä havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty "Tulosvaikutus", "Vaikutus laajaan tulokseen" ja "Vaikutus kertyneisiin muuntoeroihin" -sarakkeissa.

		2019				2018
			Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen				Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
	VaR			Kertyneet	VaR			Kertyneet
milj. EUR	yhteensä	Tulos	Laaja tulos	muuntoerot	yhteensä	Tulos	Laaja tulos	muuntoerot
31.12.	8	10	18	–	16	21	33	6
Vuoden keskiarvo	11	10	22	1	14	18	38	5
Vuoden vaihteluväli	7-25	4-17	13-31	0-4	5-24	7-27	25-58	0-8

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille konsernin tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin ja korkotulojen ja -menojen muutosten eli jälleenrahoitustai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa korollisista veloista ja varoista, mutta myös ennakoidut rahavirtojen ja taserakenteen muutokset aiheuttavat konsernille korkoriskiä.

Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia konsernin tuloslaskelmaan, rahavirtaan sekä rahoitusvaroihin ja -velkoihin huomioimalla samalla myös konsernin tavoiteltu pääomarakenne ja nettokorkoriskiasema. Konsernin pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Konsernilla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa. Konserni pyrkii vähentämään koron vaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset riskienhallintatavoitteet ja riskirajat.

Korkoriskin hallinnan alaisten erien korkoprofiili mukaan lukien konsernin nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset sekä niihin liittyvät johdannaiset 31.12.:

	2019		2018
milj. EUR		Kiinteä korko Vaihtuva korko(1)	Kiinteä korko Vaihtuva korko(1)
Lyhytaikaiset sijoitukset	4	93	145	466
Rahavarat	80	5 830	497	5 765
Korolliset velat	-3 872	-405	-3 612	-208
Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannaisia	-3 788	5 518	-2 970	6 023
Korkojohdannaiset	1 197	-1 197	2 332	-2 332
Rahoitusvarat ja -velat johdannaisten jälkeen	-2 591	4 321	-638	3 691

(1) Kaikkien kolmen kuukauden sisällä erääntyvien rahavarojen sekä johdannaisiin liittyvien vakuussopimusten katsotaan olevan vaihtuvakorkoisia korkoriskin hallinnan näkökulmasta.

Konsernin rahoitustoimintojen yksikkö valvoo ja hallinnoi korkoriskiä keskitetysti. Konserni käyttää valikoituja herkkyysanalyysejä arvioidakseen ja mitatakseen korkoriskiä, joka muodostuu pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin liittyvistä johdannaisista. Herkkyysanalyysi muodostaa arvion markkinoiden muutoksille herkkien instrumenttien käyvän arvon mahdollisesta muutoksesta vaihdellen korkotasoa valuutoissa, joissa konsernilla on merkittäviä määriä rahoitusvaroja ja –velkoja, pitäen muut muuttuvat tekijät vakioina. Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty alla oleviin lukuihin.

Konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen korkoriskiherkkyys on esitetty alla olevan taulukon "Vaikutus käypään arvoon" -sarakkeessa sekä havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty "Tulosvaikutus" ja "Vaikutus laajaan tulokseen" -sarakkeissa.

		2019		2018
	Vaikutus		Vaikutus	Vaikutus		Vaikutus
	käypään		laajaan	käypään		laajaan
milj. EUR	arvoon	Tulosvaikutus	tulokseen	arvoon	Tulosvaikutus	tulokseen
Korko – kasvu 100:lla peruspisteellä	112	1	2	34	3	4
Korko – lasku 50:llä peruspisteellä	-58	-1	-1	-17	-1	-2

Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen

Konserni käyttää useita suojauslaskentaohjelmia valuutta- ja korkoriskien hallintaan, lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet. Näiden ohjelmien vaikutukset konsernin taloudelliseen asemaan ja tulokseen 31.12.:

				Käyvän arvon ja
	Rahavirtojen	Nettosijoitusten		rahavirtojen suojaus
	suojaus	suojaus	Käyvän arvon	(Koronvaihtosopimukset
	(Valuuttatermiinit	(Valuuttatermiinit	suojaus	sekä koron- ja valuutanvaih
milj. EUR	ja -optiot)(1)	ja -optiot)(1)	(Valuuttatermiinit)(1)	tosopimukset)(1)(2)
2019
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo	-10	34	1	-51
Suojausinstrumenttien nimellisarvo	-1 029	-4 106	-348	1 246
Suojauskohteiden nimellisarvo	1 043	4 106	351	-1 246
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen	-31	-51	-4	132
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden
määrittämiseksi	32	51	3	-133
2018
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo	-13	-11	-4	-46
Suojausinstrumenttien nimellisarvo	-1 451	-4 129	-226	2 330
Suojauskohteiden nimellisarvo	1 451	4 129	231	-2 330
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen	-44	-83	-13	9
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden
määrittämiseksi	45	83	17	-7

(1) Esitettävien vuosien aikana ei ole tapahtunut merkittävää epätehokuutta ja taloudelliset suhteet ovat olleet täysin tehokkaita.

(2) Vuonna 2019 suojausinstrumenttien käyvän arvon muutos konsernin tuloslaskelmassa sisältää lisäksi 9 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen päätettyjen suojaussuhteiden

suojauskustannuksesta, katso liitetieto 11, Rahoitustuotot ja -kulut ja liitetieto 23, Korolliset velat.

Merkittävimmät valuuttariskin hallinnassa käytettävät rahavirtojen -, nettosijoitusten - ja käyvän arvon suojauslaskennan alaiset instrumentit 31.12.:

							Maturiteettijakauma nettonimellisarvoista
				Painotettu			(milj. EUR)(1)	Erääntyy yli
			Käypä arvo	keskimääräinen		Erääntyy 3	Erääntyy 3-12	vuoden
	Valuutta	Instrumentti	(milj. EUR)	suojaustaso	Yhteensä	kk:n kuluessa	kk:n kuluessa	kuluttua
2019
Rahavirtojen suojauslaskenta
	GBP	Valuuttatermiinit	-8	0,8780	-207	-53	-126	-28
	GBP	Valuuttaoptiot	1	0,9058	-172	-40	-99	-33
	JPY	Valuuttatermiinit	-2	122,1697	-167	-44	-123	–
	KRW	Valuuttatermiinit		-1 1 310,0412	-129	-15	-114	–
	KRW	Valuuttaoptiot		0 1 336,2500	-46	-31	-15	–
	PLN	Valuuttatermiinit	2	4,2926	139	45	94	–
	USD	Valuuttatermiinit	0	1,1171	-280	-0	-280	–
	USD	Valuuttaoptiot	0	1,1489	-125	-67	-58	–
Nettosijoitusten suojauslaskenta
	CNY	Valuuttatermiinit	0	7,8003	-981	-981	–	–
	INR	Valuuttatermiinit	6	78,4807	-346	-346	–	–
	USD	Valuuttatermiinit	28	1,1076 -2 547		-2 547	–	–
Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta
	USD	Valuuttatermiinit	0	1,1082	-423	-171	-270	18
2018
Rahavirtojen suojauslaskenta
	GBP	Valuuttatermiinit	3	0,8866	-184	-38	-93	-53
	GBP	Valuuttaoptiot	7	0,9064	-191	-48	-90	-53
	JPY	Valuuttatermiinit	-4	130,0618	-150	-51	-99	–
	PLN	Valuuttatermiinit	1	4,2966	149	46	102	–
	USD	Valuuttatermiinit	-19	1,1653	-655	-140	-515	–
	USD	Valuuttaoptiot	2	1,2029	-297	-87	-210	–
Nettosijoitusten suojauslaskenta
	CNY	Valuuttatermiinit	4	7,8333	-944	-944	–	–
	INR	Valuuttatermiinit	-15	81,5362	-544	-544	–	–
	USD	Valuuttatermiinit	-2	1,1414 -2 246		-2 246	–	–
	USD	Valuuttaoptiot	1	1,1703	-240	-240	–	–
Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta
	USD	Valuuttatermiinit	-3	1,1478	-314	-378	64	–

(1) Valuuttasuojan negatiivinen nimellisarvo viittaa valuutan myyntiin ja positiivinen valuutan ostoon.

Lisätietoja suojauslaskennan vaikutuksesta omaan pääomaan, katso liitetieto 21, Muuntoerot, arvonmuutosrahasto ja muut rahastot. Lisätietoa käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisista suojausinstrumenteista, jotka liittyvät konsernin korollisiin velkoihin, katso liitetieto 23, Korolliset velat. Lisätietoja johdannaisinstrumenteista, katso liitetieto 25, Johdannaiset.

Muu markkinariski

Joillain kehittyvillä markkinoilla on paikallisia valuutanvaihdon valvontasäännöksiä, jotka rajoittavat rajat ylittäviä varojen siirtoja, sekä muita säännöksiä, jotka vaikuttavat konsernin mahdollisuuksiin hallita nettovarojaan näissä maissa.

Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan, ja tämän seurauksena konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin liittyvät saatavat, lainatakaukset ja muut sitoumukset sekä rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset, lainasaamiset, kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset sekä johdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Liiketoimintaan liittyvä luottoriski

Konserni pyrkii varmistamaan mahdollisimman korkean laadun niin myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien, kuin asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille myönnettyjen lainojen osalta. Konsernitasoiset puitteet ja toimintaohjeet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnan osalta hyväksyy konsernin talousjohtaja. Kyseiset toimintaohjeet edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat eri liiketoiminta-alueiden asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien asiakassaatavien osalta luottoluokitukseen sekä konsernin sisäisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti asetettuihin luottorajoihin. Asiakkaiden merkittävät luottorajat hyväksytään konsernitasolla. Luottoriskejä valvotaan kaikissa liiketoiminnoissa ja riskiä pienennetään tarvittaessa käyttämällä rembursseja, takauksia, vakuuksia, vakuutuksia sekä myymällä saatavia valikoidusti.

Konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien tappiota koskevan vähennyserän osalta perustuen koko voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin sellaisten myyntisaamisten kohdalla, joihin ei liity merkittäviä rahoituskomponentteja. Konserni on määritellyt kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin perusteella myyntisaamisiin kohdistuvan luottoriskin alhaiseksi. Kvantitatiivisessa analyysissä keskitytään tarkastelemaan historiallisia tappiotasoja, suhteutetaan historiallista ja ennustettua myyntiä niistä syntyneisiin ja syntyviin myyntisaamisiin sekä tarkastellaan erääntyneitä myyntisaamisia ja niihin liittyviä merkkejä maksukyvyn huononemisesta. Kvalitatiivisen analyysin avulla pyritään edelleen tarkentamaan arviota koko voimassaoloajalta odotettavissa olevista luottotappioista ottamalla huomioon kaikki olennaiset tekijät, kuten asiakkaan luottoluokitus, maakohtainen luottoluokitus ja poliittinen tilanne. Tilikausilla 2019 ja 2018 konsernin kirjaamat luottotappiot jäivät alle 1%:n liikevaihdosta.

Luottoriskiksi määritellään myyntisaamisten, sopimukseen perustuvien omaisuuserien, asiakkaiden avoimien lainasaamisten sekä rahoitussitoumusten yhteissumma. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakkaittain. Kolmen suurimman asiakkaan osuus konsernin kaikista myyntisaamisista, sopimukseen perustuvista omaisuuseristä sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista 31.12.2019 oli noin 4,6 %, 4,3 % ja 3,8 % (vuoden 2018 lopussa 4,2 %, 3,7 % ja 3,5 %). Konsernin luottoriskistä kolmen suurimman maan osuus konsernin kaikista myyntisaamisista, sopimukseen perustuvista omaisuuseristä sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista 31.12.2019 oli noin 12,4 %, 11,4 % ja 9,7 % (vuoden 2018 lopussa 16,2 %, 11,0 % ja 7,9 %). 12,4 %:n luottoriski liittyy Kiinan myyntisaamisiin (16,2 % vuonna 2018).

Konserni kirjaa tappiota koskevia vähennyseriä tarpeen mukaan erääntymättömistä myyntisaamisista, asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä sekä lainasaamisista asiakkailta tai muilta kolmansilta osapuolilta perustuen velallisen luottokelpoisuuden ja maksuhistorian analysointiin. Konsernin kirjaamat tappiota koskevat vähennyserät perustuvat arvioon odotetuista taloudellisista menetyksistä tilinpäätöshetkellä. Erääntyneitä saamisia asiakkailta ja muilta kolmansilta osapuolilta käsitellään yksittäistapauksina tappiota koskevia vähennyseriä määritettäessä. Erääntyneet saamiset asiakkailta 31.12.2019 ovat yhteensä 6 936 miljoonaa euroa (7 112 miljoonaa euroa vuonna 2018).

Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen ikäjakauma 31.12.:

		Eräpäivästä kulunut	Eräpäivästä kulunut	Eräpäivästä kulunut
milj. EUR	Lyhytaikaiset	1-30 päivää	1-30 päivää	yli 180 päivää	Yhteensä
31.12.2019
Myyntisaamiset	4 364	156	306	345	5 171
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	1 489	–	–	–	1 489
Asiakkaille myönnetyt lainat	224	–	17	35	276
Yhteensä	6 077	156	323	380	6 936
31.12.2018	–	–	–	–	–
Myyntisaamiset	4 224	243	300	284	5 051
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	1 875	–	–	–	1 875
Asiakkaille myönnetyt lainat	186	–	–	–	186
Yhteensä	6 285	243	300	284	7 112

Tappiota koskevissa vähennyserissä tapahtuneet muutokset, jotka kaikki liittyvät myyntisaamisiin, ovat 31.12. päättyneiltä tilikausilta seuraavat:

-89	-83	-37
41	86	61
195	192	168
2019	2018	2017

(1) Vähennykset sisältävät tappioita koskevien vähennyserien käytön ja purun.

Konsernin altistuminen luottoriskeille asiakkaille myönnetyssä rahoituksessa 31.12.:

milj. EUR	2019	2018
Annetut lainasitoumukset	303	313
Asiakkaille myönnetyt lainat	276	186
Yhteensä	579	499

Asiakkaiden ja toimittajien rahoitukseen liittyvien lainojen arvioidut luottotappiot perustuvat tavallisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin nostettujen lainojen ja arvioitujen lisänostojen osalta kauden aikana. Tappiota koskevat vähennyserät on laskettu vuosineljänneksittäin perustuen arvioihin perintäkelpoisuudesta sekä saatavilla oleviin vakuuksiin ja kirjattu pois konsernin muiden laajan tuloksen eristä muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muutokset tappiota koskevissa vähennyserissä lainasaamisista asiakkailta ja toimittajilta olivat 76 miljoonaa euroa vuonna 2019 (7 miljoonaa euroa vuonna 2018). 69 miljoonan euron muutos tappiota koskevassa vähennyserissä johtuu pääosin arvonalentumistappiosta liittyen kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnettyyn lainaan.

Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden markkina-arvo muuttuu johtuen vastapuolen luottokelpoisuuden heikkenemisestä tai riski tappioista kasvaa, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Konsernin rahoitustoimintojen yksikkö mittaa ja valvoo rahoituksellista luottoriskiä keskitetysti. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti rajoittamalla vastapuolien määrää riittävän moneen johtavaan pankkiin ja rahoituslaitokseen sekä valvomalla luottokelpoisuuden ja riskien kehittymistä jatkuvasti. Lisäksi konserni sopii kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa netotusjärjestelystä, joka antaa kuittausoikeuden, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Konserni sopii joidenkin vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä, joka edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan.

Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja maturiteettikriteereihin konsernin rahoituspolitiikkaan liittyvien rahoitustoiminnon toimintaohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta konsernilla ei ole ollut raportointivuosina merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan. Konsernilla ei ollut 31.12. hallinnassaan yhtään erääntynyttä rahoitusvaraa, jonka arvoa ei olisi alennettu. Konsernin sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen näiden sijoitusten odotettavissa olevat luottotappiot ovat merkityksettömiä.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Lyhytaikaisten sijoitusten ja rahavarojen jakauma luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu Standard & Poor's luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin 31.12.:

milj. EUR	Luottoluokitus(1)(2)	Rahat ja pankkisaamiset	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden	kuluttua Yhteensä(3)(4)
2019
	AAA	–	800	–	–	–	–	800
	AA+ - AA-	663	143	–	–	–	–	806
	A+ - A-	2 007	1 377	20	20	25	–	3 449
	BBB+ - BBB-	445	360	13	–	–	–	818
	BB+ - BB-	8	–	–	–	–	–	8
	B+ - B-	22	–	–	–	–	–	22
	Non-rated	100	3	1	–	–	–	104
Yhteensä		3 245	2 683	34	20	25	–	6 007
2018
	AAA	–	317	–	–	–	–	317
	AA+ - AA-	762	176	3	–	–	–	941
	A+ - A-	1 718	1 930	310	140	207	–	4 305
	BBB+ - BBB-	373	427	189	–	–	–	989
	BB+ - BB-	6	–	–	–	–	–	6
	B+ - B-	24	18	–	–	–	–	42
	Non-rated	260	10	3	–	–	–	273
Yhteensä		3 143	2 878	505	140	207	–	6 873

(1) Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.

(2) 2018 vuoden luottokelpoisuusluokat, jotka aiemmin perustuivat Moody'sin luottokelpoisuusluokituksiin, on mukautettu Standard & Poor'sin luottokelpoisuusluokitusten mukaisiksi.

(3) Lyhytaikaisiin sijoituksiin ja rahavaroihin lukeutuu pankkitalletukset, strukturoidut talletukset, sijoitukset rahamarkkinarahastoihin ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin.

(4) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Instrumentit, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 77 miljoonaa euroa (472 miljoonaa euroa vuonna 2018) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.

Konsernilla on muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa käyttörajoitusten alaisia pankkitalletuksia pääosin työsuhde-etuuksiin liittyen 126 miljoonaa euroa (158 miljoonaa euroa vuonna 2018). Konserni on arvioinut näiden rahoitusvarojen vastapuoliriskin ja todennut odotettujen luottotappioiden olevan merkityksettömiä.

Rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus 31.12.:

				Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen
milj. EUR	Rahoitusvarojen/ -velkojen bruttomäärä	Taseeseen merkittyjen netotettujen rahoitusvelkojen/ -varojen bruttomäärä	Taseeseen merkittyjen rahoitusvarojen/ -velkojen nettomäärä	Rahoitusin strumentit varat/velat	Käteisvakuus saatu/annettu	Nettomäärä
2019
Johdannaisvarat	81	–	81	76	–	5
Johdannaisvelat	-157	–	-157	-83	-37	-37
Yhteensä	-76	–	-76	-7	-37	-32
2018
Johdannaisvarat	131	–	131	104	15	12
Johdannaisvelat	-178	–	-178	-103	-72	-3
Yhteensä	-47	–	-47	1	-57	9

Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus, ei ole vähennetty konsernitaseessa toisistaan, mikäli tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta.

Konserni pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla kassanhallinnalla sekä sijoittamalla pääosin erittäin likvideihin rahamarkkinasijoituksiin. Likviditeettiasemasta riippuen konserni saattaa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat ennen sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille on saatavilla osto- ja myyntinoteeraukset markkinoilta. Liiketoiminnan muutosvauhdin takia konserni pyrkii säilyttämään joustavat rahoitusjärjestelyt ylläpitämällä sitoutuneita ja sitoutumattomia rahoitusjärjestelyitä ja -ohjelmia. Lisätietoja liitetiedossa 23, Korolliset velat.

Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttaamaton rahavirta-analyysi konsernitaseessa esitetyistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä taseen ulkopuolisista varoista ja veloista, kuten lainasitoumuksista. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa konsernitaseesta.

milj. EUR	Yhteensä	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
2019
Pitkäaikaiset varat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat(1)	252	–	3	115	54	80
Lyhytaikaiset varat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset(2)	53	21	32	–	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	97	95	2	–	–	–
Rahavarat(3)	5 913	5 835	33	20	25	–
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	9 660	7 582	1 993	85	–	–
Johdannaiset – velat	-9 639	-7 548	-2 005	-86	–	–
Myyntisaamiset	5 019	3 873	1 088	58	–	–
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat	-4 990	-43	-75	-1 209	-1 113	-2 550
Pitkäaikaiset vuokravelat(4)	-841	–	–	-375	-251	-215
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	-294	-212	-82	–	–	–
Lyhytaikaiset vuokravelat(4)	-276	-81	-195	–	–	–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat poislukien johdannaiset(5)	-646	-638	-8	–	–	–
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	11 725	9 003	828	616	86	1 192
Johdannaiset – velat	-11 517	-9 078	-808	-569	-43	-1 019
Ostovelat	-3 786	-3 653	-111	-21	-1	–
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset(6)	-303	-32	-77	-194	–	–
Saadut lainasitoumukset(7)	1 971	499	-4	-11	-11	1 498
Sitovat vuokrasopimukset, jotka eivät ole vielä alkaneet(4)	-160	–	–	-11	-23	-126

(1) Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät pitkäaikaiset lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta sekä tietyt muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka on esitetty muissa pitkäaikaisissa

rahoitusvaroissa konsernin taseessa. Vaihdettavissa olevat instrumentit on esitetty sopimuksen lopullisen erääntymisen mukaan.

(2) Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset sisältävät lyhytaikaiset lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta, jotka on esitetty muissa lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa konsernin taseessa. (3) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 77 miljoonaa euroa instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.

(4) Vuoden alussa käyttöönotetun IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin seurauksena vuokravelat ja sitovat vuokrasopimukset, jotka eivät ole vielä alkaneet, esitettään

likviditeettiriskitaulukossa vuonna 2019.

(5) Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen hetkeen, jolloin merkintäaika on avoinna.

(6) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.

(7) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

		Erääntyy alle 3 kk:n	Erääntyy 3–12 kk:n	Erääntyy 1–3 vuoden	Erääntyy 3–5 vuoden	Erääntyy yli 5 vuoden
milj. EUR 2018	Yhteensä	kuluessa	kuluessa	kuluessa	kuluessa	kuluttua
Pitkäaikaiset varat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat(1)	146	23	–	48	25	50
Lyhytaikaiset varat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien
johdannaiset(2)	97	35	62	–	–	–
Lyhytaikaiset sijoitukset	612	231	381	–	–	–
Rahavarat(3)	6 271	5 796	125	142	208	–
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	22	3	-6	8	8	9
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	11 428	9 506	1 017	151	46	708
Johdannaiset – velat	-11 093	-9 463	-1 008	-124	-17	-481
Myyntisaamiset	4 851	3 998	774	79	–	–
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat	-3 916	-28	-72	-730	-604	-2 482
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset korolliset velat	-1 024	-470	-554	–	–	–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat poislukien
johdannaiset(4)	-731	–	-731	–	–	–
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	12 251	9 863	1 335	68	482	503
Johdannaiset – velat	-12 236	-9 944	-1 347	-20	-459	-466
Ostovelat	-4 773	-4 645	-104	-23	–	-1
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset(5)	-313	-14	-30	-153	-77	-39
Saadut lainasitoumukset(6)	2 323	249	-3	2 077	–	–

(1) Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät pitkäaikaiset lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta sekä tietyt muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka on esitetty muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa konsernin taseessa.

(2) Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannaiset sisältävät lyhytaikaiset lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta, jotka on esitetty muissa lyhytaikaisissa rahoitusvaroissa konsernin taseessa. (3) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme

kuukautta, sisältävät 472 miljoonaa euroa instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa. (4) Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa perustuen merkintä-ajan alkamiseen.

(5) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.

(6) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.

37. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei ole oikaistu

Rahoitustransaktiot

24.2.2020 konserni nosti Euroopan investointipankilta (EIP) elokuussa 2018 solmitun 500 miljoonan euron lainan, joka erääntyy helmikuussa 2025.

Toimitusjohtajan vaihtuminen

Nokian hallitus nimitti 2.3.2020 Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi ja hän aloittaa uudessa roolissaan arviolta 1.9.2020. Rajeev Suri jättää nykyisen tehtävänsä toimitusjohtajana 31.8.2020 ja jatkaa Nokian hallituksen neuvonantajana 1.1.2021 asti.

Emoyhtiön tuloslaskelma

	2019	2018
Liite	milj. EUR	milj. EUR
	246	689
	-11	-7
	235	682
	-46	-50
4	12	6
4	-34	-10
		628
5	391	348
5	-260	-241
	131	107
	298	735
6	-390	-332
		403
7	17	-243
	-75	160
		167 -92

(1) Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihto. Vuonna 2018 liikevaihto sisälsi lisenssituloa, joka vuonna 2019 on tuloutettu toisessa Nokia konserniin kuuluvassa yhtiössä, johtuen konsernin sisäisestä immateriaalioikeuksien siirrosta.

Emoyhtiön tase

31.12.	Liite	2019 milj. EUR	2018 milj. EUR
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet		2	2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		2	2
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet	8	8	7
Rakennukset ja rakennelmat	8	71	85
Koneet ja kalusto	8	1	2
Muut aineelliset hyödykkeet	8	11	12
Keskeneräiset hankinnat	8	14	1
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		105	107
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yhtiöissä	9	18 633	18 590
Osuudet osakkuusyhtiöissä	9	1	1
Pitkäaikaiset sijoitukset	9, 14	1	22
Sijoitukset yhteensä		18 635	18 613
Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	14	2 915	3 275
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä	14	7	7
Muut pitkäaikaiset saamiset		43	63
Laskennalliset verosaamiset		43	24
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		3 008	3 369
Pysyvät vastaavat yhteensä		21 750	22 091
Vaihtuvat vastaavat
Myyntisaamiset saman konsernin yhtiöiltä		336	223
Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä		7	11
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	14	8 427	5 678
Konserniavustus saman konsernin yhtiöiltä		–	443
Muut rahoitusvarat saman konsernin yhtiöiltä	14, 15	53	64
Muut rahoitusvarat muilta yhtiöiltä	14, 15	80	117
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut saman konsernin yhtiöiltä	10	83	93
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	10	665	663
Lyhytaikaiset sijoitukset	14	43	489
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		9 694	7 781
Rahavarat	14	2 908	3 204
Vastaavaa yhteensä		34 352	33 076

	2019	2018
31.12. Liite VASTATTAVAA	milj. EUR	milj. EUR
Oma pääoma
11 Osakepääoma	246	246
11 Ylikurssirahasto	46	46
11, 12 Omat osakkeet	-344	-401
11, 12, 13 Käyvän arvon rahasto	–	-2
11, 12 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15 199	15 197
11, 12 Kertyneet voittovarat	2 038	2 439
11, 12 Tilikauden tappio/voitto	-75	160
Oma pääoma yhteensä	17 110	17 685
16 Pakolliset varaukset	55	68
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
14, 17 Pitkäaikaiset korolliset velat	3 714	2 558
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	615	770
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	4 329	3 328
Lyhytaikainen vieras pääoma
14, 17 Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille	10 997	8 938
14, 17 Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	5	754
Konserniavustus saman konsernin yhtiöille	390	775
14 Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille	70	64
14 Muut rahoitusvelat muille yhtiöille	782	784
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	155	155
Ostovelat saman konsernin yhtiöille	301	362
Ostovelat muille yhtiöille	35	29
18 Siirtovelat ja muut velat saman konsernin yhtiöille	42	39
18 Siirtovelat ja muut velat muille yhtiöille	81	95
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	12 858	11 995
Vieras pääoma yhteensä	17 187	15 323
Vastattavaa yhteensä	34 352	33 076

Emoyhtiön rahoituslaskelma

1.1.-31.12.	Liite	2019 milj. EUR	2018 milj. EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tappio/voitto		-75	160
Oikaisut yhteensä	21	187	665
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäys/vähennys		-21	262
Korottomien lyhytaikaisten velkojen vähennys		-92	-360
Korottomien pitkäaikaisten velkojen vähennys		-155	-155
Liiketoiminnan rahavirta		-156	572
Saadut korot		237	213
Maksetut korot		-6	-116
Maksetut muut rahoituserät, netto		91	151
Maksetut tuloverot, netto		-3	-155
Liiketoiminnan rahavirta		163	665
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja lyhytaikaisiin sijoituksiin		-43	-1
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-14	-1
Osakkeiden myynti ja myydyt liiketoiminnat		–	1
Aineellisten ja muiden aineettomien hyödykkeiden myynti		–	1
Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys/lisäys		394	-1 370
Lyhytaikaisten saamisten lisäys/vähennys		-2 328	4 085
Lyhytaikaisten sijoitusten ostot		–	-1 905
Lyhytaikaisten sijoitusten myynnit		447	2 224
Investointien rahavirta		-1 544	3 034
Rahoitustoimintojen rahavirta
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella		–	1
Pitkäaikaisten velkojen lisäys		970	5
Lyhytaikaisten velkojen lisäys/vähennys		1 007	-2 818
Osingonjako		-560	-1 063
Konserniavustukset		-332	-264
Rahoitustoimintojen rahavirta		1 085	-4 139
Rahavarojen vähennys		-296	-440
Rahavarat tilikauden alussa		3 204	3 644
Rahavarat tilikauden lopussa		2 908	3 204

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Esitysperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolainsäädännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaan.

Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä. Emoyhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavat konsernin liiketoiminta- ja organisaatiomallien muutoksista johtuvat sisäisen ja ulkoisen rahoitustarpeen muutokset.

Emoyhtiön tilinpäätösluvut pitävät sisällään myös Sveitsin sivuliikkeen.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Emoyhtiö tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa immateriaalioikeuksiin myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan. Emoyhtiön myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää emoyhtiön immateriaalioikeuksia, vastaavat lisenssimaksutuotot kirjataan suoriteperusteisesti niihin liittyvien sopimusten sisällön mukaisesti. Suurimmassa osassa sopimuksista konsernille jää velvollisuus jatkaa kehitystyötä ja tarjota asiakkaalle viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden aikana, jolloin tuotto kirjataan jaksottamalla tasaerin sille ajalle, jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet täytetään. Kyseisen myynnin jaksotustavan katsotaan kuvaavan emoyhtiön suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotka ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana melko vakaan tutkimus- ja kehitystyön seurauksena. Tietyissä sopimuksissa emoyhtiöllä ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun lisenssi sopimuksen solmimisajankohdan immateriaalioikeuteen on myönnetty, eikä saatua lisenssimaksua tarvitse missään olosuhteissa palauttaa. Näissä tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan lisenssisopimuskauden alussa.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euromääräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

Osakeperusteiset maksut

Emoyhtiöllä on kolme erilaista työntekijöille suunnattua osakepohjaista kannustinjärjestelmää: tulosperusteiset osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden osakesäästöohjelma. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan, kun osakkeet toimitetaan työntekijöille. Maksu sisältää verot sekä veroluonteiset maksut.

Eläkkeet

Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Eläkekulut on esitetty noudattaen paikallista lainsäädäntöä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:

3–7 vuotta
20–33 vuotta
1–10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutos yhteensä vastaavat EVL-poistoja.

Rahoitusvälineiden luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö noudattaa rahoitusvälineiden esittämisessä soveltuvin osin käyvän arvon periaatetta kirjanpitolain 5:2a § mukaan ja siten samaa arvostus- ja laskentaperiaatetta kuin konserni.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö luokittelee rahoitusvarat seuraaviin luokkiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, käypään arvoon arvonmuutosrahaston kautta arvostetut rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään emoyhtiön rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella.

Rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli niitä ei arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon arvonmuutosrahaston kautta. Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa, mikäli rahoitusvara on osa suojaussuhdetta (ks. suojauslaskenta).

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin emoyhtiö sitoutuu ostamaan tai myymään rahoitusvaran.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset sisältävät asiakkailta laskutetut summat ja summat, joissa myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet, mutta asiakkaita ei vielä ole laskutettu. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen asiakaslaskutuksen määräisenä vähennettynä epävarmoilla saatavilla. Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, aiempia maksuviivästyksiä, vallitsevia taloudellisia trendejä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Jos saatavaa ei todennäköisesti saada perityksi, arvonalentumistappio kirjataan ja sisällytetään liiketoiminnan muihin kuluihin. Emoyhtiö kirjaa myyntisaamisen pois taseesta vain siinä tapauksessa, että sopimukselliset oikeudet omaisuuserästä kertyviin rahavirtoihin päättyvät tai omaisuuserä ja siten myös siihen liittyvät riskit ja hyödyt luovutetaan toiselle yhtiölle.

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä on arvostettu hankintamenoon tai alempaan arvonalentumisella oikaistuun arvoon, jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi hankintamenoa pienempi. Pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät pääosin teknologiaan liittyviä sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Nämä sijoitukset kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon.

Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia menetelmiä: markkinoilla noteeratut hinnat; samankaltaisten instrumenttien tilinpäätöshetken markkina-arvo; kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuviin arvioihin sekä kohdeyhtiön markkinaanalyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Emoyhtiö käyttää harkintaa sovellettavan arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella.

Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot sijoitusten järjestelystä kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tuloslaskelmassa.

Lyhytaikaiset sijoitukset koostuvat pääosin erittäin likvideistä korollisista sijoituksista, kuten korko- ja rahamarkkinasijoituksista, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on yli kolme kuukautta. Sijoitukset eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja niiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Sijoituksia hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahaston kautta. Sijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asianmukaisia arvostusmalleja.

Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, jotka eivät lukeudu kassavaroiksi, sekä sijoitukset korko- ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät yli kolmen kuukauden päästä ja jotka pidetään kaupankäyntitarkoituksessa tai ne sisältyvät sellaisiin sijoitusrakenteisiin, jotka muodostuvat arvopapereista ja johdannaisista, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat, pääoman takaisinmaksu ja arvonnousu, ja sijoitukset voidaan myydä koska tahansa.

Lyhytaikaiset sijoitukset sisältävät myös johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettävät määräaikaistalletukset. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon. Korkotuotot sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvarat

Lainasaamisiin sisältyy lainoja konserniyhtiöille ja kolmansille osapuolille, jotka arvostetaan nimellisarvoon ja enintään todennäköiseen arvoon. Lainasaatavien perintäkelpoisuutta sekä lainoille saatuja vakuuksia seurataan kvartaaleittain. Mikäli on nähtävissä, että lainan takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena, arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin lainasaatavan luonteen mukaisesti kirjanpitoarvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välisenä erotuksena. Korkotuotot lainasaamisista kirjataan muihin tuottoihin tai rahoitustuottoihin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa sekä erittäin likvidit korko- ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta, sekä pankkitalletuksista, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettavaksi enintään kolmen kuukauden päästä hankintahetkestä. Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä maturiteetista johtuen sijoitusten arvonmuutosriski on merkityksetön. Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.

Arvon alentuminen

Arvon alentumista koskevien vaatimusten mukaisesti emoyhtiö kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon arvonmuutosrahaston kautta sekä lainatakaussopimuksista ja luottositoumuksista. Emoyhtiö arvostaa rahoitusinstrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa kvartaaleittain. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2. Merkittävät laskentaperiaatteet.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö luokittelee rahoitusvelat seuraaviin luokkiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat. Kirjanpitolain 5:2a § mukaisesti emoyhtiö luokittelee johdannaisvelat käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja kaikki muut rahoitusvelat nimellisarvoon.

Korolliset velat

Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja johdannaistransaktioiden vakuudet, kirjataan nimellisarvoon. Transaktiokulut kirjataan siirtosaamisiin ja jaksotetaan tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä lainan korot kirjataan rahoituskuluihin ja -tuottoihin instrumentin pitoaikana.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti.

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin. Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Korkojohdannaisista aiheutuvat korkotuotot tai -kulut jaksotetaan tuloslaskelmaan tilikauden aikana.

Suojauslaskenta

Suojauslaskennassa käytettävissä olevia johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiostrategian osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.

Emoyhtiö käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtojohdannaisia käytetään suojaamaan korko- ja valuuttariskiä.

Emoyhtiön velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen sellainen käyvän arvon muutoksen osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon omassa pääomassa. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmällä.

Emoyhtiö soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on määritetty osittain käyvän arvon suojiksi ja osittain rahavirran suojiksi. Koronja valuutanvaihtosopimusten kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat. Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon omassa pääomassa.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka ja -saaminen lasketaan kirjanpidon ja verotuksen välisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua tai käytännössä hyväksyttyä verokantaa, jota odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan. Laskennallinen verovelka ja -saaminen merkitään taseeseen erikseen lyhytaikaisiin ja pitkäaikaisiin velkoihin ja saamisiin. Laskennallinen verosaaminen merkitään taseeseen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat vähennetään kirjanpidossa toisistaan, koska yhtiöllä on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään.

Esitystavan yhdenmukaistaminen

Tilinpäätöksessä esitystapaa on yhdenmukaistettu 2018 erien vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

2. Henkilöstökulut

milj. EUR	2019	2018
Palkat	38	37
Osakeperusteiset maksut	9	7
Eläkekulut	3	3
Henkilösivukulut	1	–
Yhteensä	51	47
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä	2019	2018
Markkinointi	69	73
Hallinto	151	163
Yhteensä	220	236
Henkilöstö 31.12.	219	232

Johdon palkkiot

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 35, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.

3. Tilintarkastajan palkkiot

milj. EUR	Emoyhtiö			Nokia konserni
	2019	2018	2019	2018
Tilintarkastus	4	4	23	25
Tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä tarkoitetut toimeksiannot	–	–	–	–
Veropalvelu	–	–	2	2
Muut palvelut	–	–	1	2
Yhteensä	4	4	26	29

PricewaterhouseCoopers Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 190 tuhannella eurolla vuonna 2019 (329 tuhannella eurolla vuonna 2018). Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä tarkoitettuja toimeksiantoja 0 tuhannella eurolla (18 tuhannella eurolla vuonna 2018 ) ja muita palveluita 190 tuhannella eurolla (311 tuhannella eurolla vuonna 2018).

PricewaterhouseCoopers Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle ja konserniyhtiöille 252 tuhannella eurolla vuonna 2019 (343 tuhannella eurolla vuonna 2018). Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitettuja toimeksiantoja 47 tuhannella eurolla (31 tuhannella eurolla vuonna 2018) ja muita palveluita 205 tuhannella eurolla (311 tuhannella eurolla vuonna 2018).

4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

milj. EUR	2019	2018
Muut tuotot
Verokorvaus	6	–
Pitkäaikaisten sijoitusten myyntivoitto	1	2
Vuokratuotot	1	1
Muut tuotot	4	3
Yhteensä	12	6
Muut kulut
Pitkäaikaisten sijoitusten myyntitappio	-22	-7
Tappio aineellisten hyödykkeiden käytöstäpoistamisesta	-9	–
Myyntisaamisten alaskirjaukset	-2	–
Muut kulut	-1	-3
Yhteensä	-34	-10

5. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR	2019	2018
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yhtiöiltä	238	238
Korkotuotot muilta yhtiöiltä	64	11
Kurssivoitot/tappiot, netto	87	71
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä	2	28
Yhteensä	391	348
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yhtiöille	-92	-112
Korkokulut muille yhtiöille	-163	-120
Muut rahoituskulut muille yhtiöille	-5	-9
Yhteensä	-260	-241

Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät 129 miljoonaa euroa tuottoa koskien johdannaisia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa (21 miljoonaa euroa tuottoa vuonna 2018) ja 133 miljoonaa euroa kulua koskien velkoja, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa (7 miljoonaa euroa kulua vuonna 2018).

6. Konserniavustukset

milj. EUR	2019	2018
Myönnetty	-390	-775
Saatu	–	443
Yhteensä	-390	-332

7. Tuloverot

milj. EUR	2019	2018
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-3	-150
Laskennalliset verot	20	-93
Yhteensä	17	-243
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-60	-208
Tuloverot tilinpäätössiirroista	78	66
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	-1	-101
Yhteensä	17	-243

Laskennalliset verot

	2019		2018
milj. EUR	Laskennalliset verosaamiset	Laskennalliset verovelat	Laskennalliset verosaamiset	Laskennalliset verovelat
Yhteensä ennen netotusta	46	-3	34	-10
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-3	3	-10	10
Yhteensä netotuksen jälkeen	43	–	24	–

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

8. Aineelliset hyödykkeet

	Maa- ja	Rakennukset		Koneet ja Muut aineelliset	Keskeneräiset
milj. EUR	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2018	8	163	19	15	1	206
Lisäykset	–	–	–	–	–	–
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	–	–	–	–	–
Uudelleenluokittelu	–	–	–	–	–	–
Hankintameno 31.12.2018	8	163	19	15	1	206
Kertyneet poistot 1.1.2018	–	-72	-16	-2	–	-90
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	–	–	–	–	–
Poistot(1)	-1	-6	-1	-1	–	-9
Kertyneet poistot 31.12.2018	-1	-78	-17	-3	–	-99
Kirjanpitoarvo 1.1.2018	8	91	3	13	1	116
Kirjanpitoarvo 31.12.2018	7	85	2	12	1	107
Hankintameno 1.1.2019	8	163	19	15	1	206
Lisäykset	1	–	–	–	14	15
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	-17	-6	–	–	-23
Uudelleenluokittelu	–	1	–	–	-1	–
Hankintameno 31.12.2019	9	147	13	15	14	198
Kertyneet poistot 1.1.2019	-1	-78	-17	-3	–	-99
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–	8	6	–	–	14
(1) Poistot	–	-6	-1	-1	–	-8
Kertyneet poistot 31.12.2019	-1	-76	-12	-4	–	-93
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	7	85	2	12	1	107
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	8	71	1	11	14	105

(1) Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin.

9. Sijoitukset

milj. EUR	2019	2018
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
Hankintameno 1.1.	18 590	18 591
Lisäykset(1)	43	27 312
Vähennykset(1)	–	-27 313
Kirjanpitoarvo 31.12.	18 633	18 590
Osuudet osakkuusyhtiöissä
Hankintameno 1.1.	1	1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	1
Pitkäaikaiset sijoitukset
Hankintameno 1.1.	22	27
Lisäykset	–	1
Arvonalentumistappiot	-21	–
Muut muutokset	–	-5
Vähennykset	–	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	22

(1) Vuoden 2018 lisäykset ja vähennykset liittyvät osakesiirtoihin, jotka tehtiin konsernin juridisten yhtiöiden optimoimiseksi vuonna 2016 tapahtuneen Alcatel Lucent -hankinnan jälkeen.

Osuudet osakkuusyhtiöissä

		Kirjanpito
	Omistus	arvo milj.
Osakkuusyhtiö	osuus %	EUR
Noksel A.S	20	1

10. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut

Yhteensä	748	756
Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	23	25
Muut siirtosaamiset saman konsernin yhtiöiltä	13	32
Jaksotetut korkotuotot	70	61
Liiketoimintojen myyntiin liittyvät saatavat	–	9
Kertyneet rojaltituotot	11	11
Odotettavissa oleva Nokia Shanghai Bellin määräysvallattomien omistajien osuudesta maksettava käteismaksu(1)	631	618
milj. EUR	2019	2018

(1) Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

11. Oma pääoma

					Sijoitetun
					vapaan oman
milj. EUR	Osakepääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet(1)	Käyvän arvon rahasto	pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
1.1.2018	246	46	-1 473	-9	15 207	4 503	18 520
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	–	–	72	–	-10	–	62
Omien osakkeiden mitätöinti	–	–	1 000	–	–	-1 000	–
Käyvän arvon muutos, lisäykset	–	–	–	7	–	–	7
Osingonjako	–	–	–	–	–	-1 063	-1 063
Tilikauden voitto	–	–	–	–	–	160	160
31.12.2018	246	46	-401	-2	15 197	2 599	17 685
1.1.2019	246	46	-401	-2	15 197	2 599	17 685
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	–	–	57	–	2	-1	58
Käyvän arvon muutos, lisäykset	–	–	–	2	–	–	2
Osingonjako	–	–	–	–	–	-560	-560
Tilikauden tappio	–	–	–	–	–	-75	-75
31.12.2019	246	46	-344	–	15 199	1 963	17 110

(1) Omat osakkeet vähentävät kertyneitä voittovaroja

12. Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

milj. EUR	2019	2018
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15 199	15 197
Kertyneet voittovarat	2 038	2 439
Tilikauden tappio/voitto	-75	160
Vapaa oma pääoma	17 162	17 796
Omat osakkeet	-344	-401
Käyvän arvon rahasto	–	-2
Yhteensä	16 818	17 393

13. Käyvän arvon rahasto

		Suojausrahasto			Suojauskustannus			Käyvän arvon rahasto			Yhteensä
	Ennen		Verojen	Ennen		Verojen	Ennen		Verojen	Ennen		Verojen
milj. EUR	veroja	Vero	jälkeen	veroja	Vero	jälkeen	veroja	Vero	jälkeen	veroja	Vero	jälkeen
1.1.2018	-13	3	-10	–	–	–	1	–	1	-12	3	-9
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, netto
tuotot/-kulut	9	-2	7	–	–	–	–	–	–	9	-2	7
Lyhytaikaiset sijoitukset
Käyvän arvon muutos, netto
tuotot/-kulut	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
Siirto tuloslaskelmaan	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
31.12.2018	-4	1	-3	–	–	–	1	–	1	-3	1	-2
1.1.2019	-4	1	-3	–	–	–	1	–	1	-3	1	-2
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon rahaston muutos, netto
tuotot/-kulut	8	-1	7	8	-2	6	–	–	–	16	-3	13
Siirto tuloslaskelmaan	-2	–	-2	-10	2	-8	–	–	–	-12	2	-10
Lyhytaikaiset sijoitukset
Käyvän arvon muutos, netto tuotot/-
kulut	–	–	–	–	–	–	-1	–	-1	-1	–	-1
Siirto tuloslaskelmaan	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
31.12.2019	2	–	2	-2	–	-2	–	–	–	–	–	–

14. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän perusteella. Kolme hierarkiatasoa perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä syöttötietojen arviointia tarvitaan sitä enemmän, mitä ylemmälle tasolle siirrytään. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Konserni luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle. Oheisessa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.

				Kirjanpitoarvo				Käypä arvo(1)
	Jaksotettu		Käypään arvoon tulosvaikutteisesti			Käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta
milj. EUR	hankintameno	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Yhteensä
31.12.2019
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	–	–	1	–	–	–	1	1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	2 915	–	–	–	–	–	–	2 915	2 915
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä	7	–	–	–	–	–	–	7	7
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	8 427	–	–	–	–	–	–	8 427	8 427
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset saman konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaiset	–	–	53	–	–	–	–	53	53
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaiset	–	–	80	–	–	–	–	80	80
Lyhytaikaiset sijoitukset	43	–	–	–	–	–	–	43	43
Rahavarat	1 306	–	1 602	–	–	–	–	2 908	2 908
Rahoitusvarat yhteensä	12 698	–	1 735	1	–	–	–	14 434	14 434
Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin	3 714	–	–	–	–	–	–	3 714	3 751
yhtiöille	10 997	–	–	–	–	–	–	10 997	10 997
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	5	–	–	–	–	–	–	5	5
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille sisältäen johdannaiset	–	–	70	–	–	–	–	70	70
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen johdannaiset	–	–	151	631	–	–	–	782	782
Rahoitusvelat yhteensä	14 716	–	220	631	–	–	–	15 568	15 605

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

				Kirjanpitoarvo				Käypä arvo(1)
			Käypään arvoon			Käypään arvoon
	Jaksotettu		tulosvaikutteisesti			arvonmuutosrahaston kautta
milj. EUR	hankintameno	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä	Yhteensä
31.12.2018
Pitkäaikaiset sijoitukset	–	–	–	22	–	–	–	22	22
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä	3 275	–	–	–	–	–	–	3 275	3 275
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä	7	–	–	–	–	–	–	7	7
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin
yhtiöiltä	5 678	–	–	–	–	–	–	5 678	5 678
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset saman
konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaiset	–	–	64	–	–	–	–	64	64
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta
yhtiöiltä sisältäen johdannaiset	–	–	117	–	–	–	–	117	117
Lyhytaikaiset sijoitukset	103	–	–	–	–	386	–	489	489
Rahavarat	1 629	–	1 575	–	–	–	–	3 204	3 204
Rahoitusvarat yhteensä	10 692	–	1 756	22	–	386	–	12 856	12 856
Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	2 558	–	–	–	–	–	–	2 558	2 536
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin
yhtiöille	8 938	–	–	–	–	–	–	8 938	8 938
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille	754	–	–	–	–	–	–	754	756
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille
sisältäen johdannaiset	–	–	64	–	–	–	–	64	64
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen
johdannaiset	–	–	166	618	–	–	–	784	784
Rahoitusvelat yhteensä	12 250	–	230	618	–	–	–	13 098	13 078

(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo perustuu ensisijaisesti kolmansien osapuolten hinnoittelupalveluista saataviin noteerauksiin (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet

Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu varoja ja velkoja, joiden markkinahinnat ovat julkisia, mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa emoyhtiön listatuista joukkovelkakirjoista ja muista arvopapereista, vapaasti ostettavat ja myytävät johdannaiset, sekä eräitä muita tuotteita.

Taso 3 sisältää suuren määrän sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin rahastoihin. Tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai useammalla arvostustekniikalla: markkinalähtöisessä lähestymistavassa käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja tuottopohjainen lähestymistapa perustuu odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Listaamattomien rahastojen tapauksessa rahastonhoitaja saattaa valita sopivat arvostustekniikat syöttötietojen saatavuuden ja luotettavuuden perusteella. Joissakin tapauksissa tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää useita arvostustekniikoita.

Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy rahoitusvelka China Huaxinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta, jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa kokonaisuudessaan emoyhtiölle myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Tason 3 rahoitusvelan käypä arvo määritetään odotetun tulevan käteissuorituksen nykyarvon mukaan. Kyseisellä rahoitusvelalla ei ole tuloslaskelmavaikutusta. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 33, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.

Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:

	Tason 3	Tason 3
milj. EUR	rahoitusvarat	rahoitusvelat
1.1.2018	27	-556
Nettotappio tuloslaskelmassa	-5	–
Lisäykset	1	–
Vähennykset	-1	–
Muut muutokset	–	-62
31.12.2018	22	-618
1.1.2019	22	-618
Nettotappio tuloslaskelmassa	-21	–
Nettovoitto tuloslaskelmassa	–	–
Lisäykset	–	–
Vähennykset	–	–
Muut muutokset	–	-13
31.12.2019	1	-631

Tason 3 venture fund sijoitusten ja muiden vastaavien sijoitusten voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. 31.12.2019 taseeseen sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista kirjattiin tuloslaskelmaan 21 miljoonan eruon nettotappio (67 miljoonan nettotappio vuonna 2018).

15. Johdannaiset

	Vastaavaa		Vastattavaa
milj. EUR	Käypä arvo(1)	Nimellisarvo(2)	Käypä arvo(1)	Nimellisarvo(2)
31.12.2019
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset	–	–	–	–
ja käyvän arvon suojaukset(3) Ennakoitujen rahavirtojen
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	–	–	-49	1 246
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt	71	8 654	-101	9 840
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt	53	3 082	-65	6 885
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt	9	996	–	–
Ostetut valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	–	–	–
Myydyt valuuttaoptiot, muut yhtiöt	–	–	–	–
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	–	-5	774
Yhteensä	133	12 732	-220	18 745
31.12.2018
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset	7	600	–	–
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	22	260	-69	1 512
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt	78	9 558	-98	10 719
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt	64	6 344	-53	5 314
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt	10	865	–	44
Ostetut valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	15	–	–
Myydyt valuuttaoptiot, muut yhtiöt	–	–	–	15
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt	–	44	-10	865
Yhteensä	181	17 686	-230	18 469

(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

(2) Sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.

(3) Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Johdannaisten luokittelu ylläolevassa taulukossa suojauslaskennan soveltamisen mukaan perustuu johdannaisten käyttöön ja kirjaamiseen yhtiön erillistä tilinpäätöstä varten. Luokittelu voi olla erilainen konsernitilinpäätöksessä. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 25, Johdannaiset.

16. Pakolliset varaukset

milj. EUR	2019	2018
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät	45	58
Muut	10	10
Yhteensä	55	68

17. Korollinen vieras pääoma

					Kirjanpitoarvo milj. EUR
Liikkeellelaskija/lainaaja	Rahoitusväline	Valuutta Nimellisarvo (milj.)		Lopullinen eräpäivä	2019	2018
Nokia Oyj	6,75 % velkakirja(1)	EUR	231	Helmikuu 2019	–	232
Nokia Oyj	5,375 % velkakirja(2)	USD	581	Toukokuu 2019	–	508
Nokia Oyj	1,00 % velkakirja	EUR	500	Maaliskuu 2021	500	500
Nokia Oyj	3,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2022	447	425
Nokia Oyj	2,00 % velkakirja	EUR	750	Maaliskuu 2024	770	755
Nokia Oyj	NIB T&K laina(3)	EUR	250	Toukokuu 2025	250	–
Nokia Oyj	2,00 % velkakirja(4)	EUR	750	Maaliskuu 2026	771	–
Nokia Oyj	4,375 % velkakirja	USD	500	Kesäkuu 2027	456	418
Nokia Oyj	6,625 % velkakirja	USD	500	Toukokuu 2039	520	459
Nokia Oyj	Muut velat saman konsernin yhtiöille				10 997	8 938
Nokia Oyj	Muut velat muille yhtiöille				5	15
Yhteensä					14 716	12 250

(1) Helmikuussa 2019 Nokia Oyj maksoi pois 231 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainansa, jonka vuotuinen kuponkikorko oli 6,75 prosenttia.

(2) Toukokuussa 2019 Nokia Oyj maksoi pois 581 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisen joukkovelkakirjalainansa, jonka vuotuinen kuponkikorko oli 5,375 prosenttia.

(3) Toukokuussa 2019 Nokia Oyj nosti Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) lainan, joka maksetaan takaisin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2023, 2024 ja 2025.

(4) Maaliskuussa 2019 Nokia Oyj laski liikkeeseen vuonna 2026 erääntyvän 750 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa. Lainan vuotuinen kuponkikorko on 2,00 prosenttia.

Merkittävät rahoitusjärjestelyt-ja ohjelmat:

				Nostettu	Nostettu
Sitoutunut/Sitoutumaton	Rahoitusjärjestely	Valuutta	Nimellisarvo (milj.)	31.12.2019	31.12.2018
Sitoutunut	Luottolimiittisopimus(1)	EUR	1 500	–	–
Sitoutunut	EIP T&K rahoitusjärjestely(2)	EUR	500	–	–
Sitoutumaton	Kotimainen yritystodistusohjelma	EUR	750	–	–
Sitoutumaton	Euro Medium-Term Note -ohjelma(3)	EUR	5 000	2 000	1 250
Yhteensä				2 000	1 250

(1) Kesäkuussa 2019 Nokia uudelleenrahoitti kesäkuussa 2020 erääntyvän 1 579 miljoonan euron luottolimiittinsä 1 500 miljoonan euron luottolimiitillä. Uusi luottolimiitti on viisivuotinen kahdella yhden vuoden jatko-optiolla.

(2) Euroopan investointipankin (EIP) kanssa solmittiin 500 miljoonan euron rahoitusjärjestely elokuussa 2018, ja sen keskimääräinen maturiteetti on noin viisi vuotta nostosta. Lainaa ei ole nostettu 31.12.2019, ja nostoaika päättyy helmikuussa 2020.

(3) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium-Term Note -ohjelman puitteissa.

Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.

18. Siirtovelat ja muut velat

milj. EUR	2019	2018
ALV ja muut välilliset verot	23	21
Jaksotetut korkokulut	29	39
Palkat ja sosiaalikulut	14	13
Liiketoiminnan myynteihin liittyvät velat	–	7
Muut siirtovelat saman konsernin yhtiöille	42	39
Muut siirtovelat muille yhtiöille	15	15
Yhteensä	123	134

19. Vakuudet ja vastuusitoumukset

milj. EUR	2019	2018
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta
Vuokratakaukset	245	257
Muut takaukset	1 412	1 239
Vastuusitoumukset muiden yhtiöiden puolesta
Muut takaukset	5	24

Leasing- ja muut vuokravastuut olivat yhteensä 1 miljoonaa euroa 31.12.2019 (1 miljoonaa euroa vuonna 2018).

20. Johdolle myönnetyt lainat

Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei ollut myönnettyjä lainoja 31.12.2019 eikä 31.12.2018.

21. Rahoituslaskelman liitetiedot

milj. EUR	2019	2018
Oikaisut
Poistot	8	9
Tuloverot	-17	243
Rahoitustuotot- ja kulut, netto	-233	16
Arvonalentumistappiot	21	–
Mýyntitappiot osakkeista ja myydyistä liiketoiminnoista	–	6
Hyödykkeiden käytöstä poistamiset	9	–
Osakeperusteiset maksut	9	59
Konserniavustukset	390	332
Yhteensä	187	665

Konsernissa on tehty sisäisiä tytäryhtiöosakkeiden siirtoja Alcatel Lucent SA:n hankinnan jälkeen juridisten yhtiöiden yhdistämiseksi vuonna 2018. Siirrot tehtiin osakevaihdoilla, jolla ei ollut vaikutusta rahavaroihin.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

22. Merkittävimmät tytäryhtiöt

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 32, Merkittävimmät konserniyhtiöt.

Konserniyhtiöiden lista kokonaisuudessaan on liitetty rekisteröityyn tilinpäätökseen.

23. Emoyhtiön osakkeet

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 20, Emoyhtiön osakkeet.

24. Rahoitusriskien hallinta

Konsernilla on systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa rahoitusriskien hallintaan koskien kaikkia liiketoimintoja ja -prosesseja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät toimintatavat ja prosessit ovat konsernitasoisia, eikä emoyhtiöllä ole omia tai erillisiä rahoitusriskien hallintaan liittyviä toimintatapoja tai prosesseja. Näin ollen kaikki sisäiset ja ulkoiset rahoitusriskialtistukset ja transaktiot käsitellään konsernin rahoitusriskien hallintastrategian yhteydessä. Emoyhtiö toimii keskitetysti konsernin pääyhtiönä ulkoisten rahoitusriskien hallinnassa. Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä ja toteuttaa kaikki merkittävät rahoitustransaktiot pankkien kanssa sekä vastaavat sisäiset rahoitustransaktiot konsernin sisällä. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 36, Rahoitusriskien hallinta.

25. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Rahoitustransaktiot

24.2.2020 Nokia Oyj nosti Euroopan investointipankilta (EIP) elokuussa 2018 solmitun 500 miljoonan euron lainan, joka erääntyy helmikuussa 2025.

Toimitusjohtajan vaihtuminen

Nokian hallitus nimitti 2.3.2020 Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi ja hän aloittaa uudessa roolissaan arviolta 1.9.2020. Rajeev Suri jättää nykyisen tehtävänsä toimitusjohtajana 31.8.2020 ja jatkaa Nokian hallituksen neuvonantajana 1.1.2021 asti.

Tilinpäätös

Sari Baldauf

Jeanette Horan

Elizabeth Nelson

Søren Skou

Kari Stadigh

Tilinpäätöksen 2019 allekirjoitus

Emoyhtiön 31.12.2019 taseen mukaan jakokelposet varat olivat 16 818 miljoonaa euroa. Hallitus aikoo ehdottaa yhtiökokoukselle, ettei tilikaudelta 2019 jaeta osinkoa. Vuoden 2019 tilinpäätöksen antamisen hetkellä yhtiön osakemäärä on 5 653 886 159.(1) Ehdotettu varojenjako on linjassa yhtiön voitonjakoperiaatteiden kanssa. (1) Yhtiön osakkeiden lukumäärä 31.12.2019 oli 5 640 536 159, minkä jälkeen yhtiö on liikkeeseenlaskenut 13 350 000 uutta osaketta.

5. maaliskuuta 2020

Risto Siilasmaa Hallituksen puheenjohtaja

Bruce Brown

Edward Kozel

Olivier Piou

Carla Smits-Nusteling

Rajeev Suri Toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2019. Tilinpäätös sisältää:

• konsernitaseen, konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista, konsernin rahavirtalaskelman ja konsernitilinpäätöksen liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedossa 3 kohdassa Tilintarkastajan palkkiot.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa Yhteenveto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	125 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 125 miljoonaa euroa)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	0,5 % konsernin liikevaihdosta
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Konsernin tulos oli lähellä nollaa ja tästä syystä tulokseen perustuva vertailukohde ei ole soveltuvin perusta olennaisuuden määrittämiseen.
	Tulokseen perustuvan vertailukohteen sijasta määritimme olennaisuuden liikevaihdon perusteella. Valitsimme prosenttiosuuden liikevaihdosta perustuen tilinpäätöksen käyttäjien näkökulmiin ja odotuksiin yhtiöstä ja yhtiön toimintaympäristöstä muodos tamamme käsityksen mukaisesti.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen Räätälöimme tilintarkastuksemme laajuuden suorittaaksemme riittävästi työtä voidaksemme muodostaa käsityksen konsernitilinpäätöksestä kokonaisuudessaan, ottaen huomioon konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konserni toimii maailmanlaajuisesti erittäin monen juridisen yhtiön tai 'raportointiyksikön' kautta. Määrittelimme raportointiyksiköissä vaadittavan työn määrän, ajankohdan ja laadun. Näihin liittyvän työn suoritti joko konsernitiimi tai paikallinen PwC-ketjun tilintarkastaja ("raportointiyksikön tilintarkastaja") antamiemme ohjeiden mukaisesti. Milloin tilintarkastuksen suorittivat raportointiyksiköiden tilintarkastajat, laadimme näille tilintarkastajille yksityiskohtaiset ohjeet, jotka sisälsivät riskianalyysimme, olennaisuuden ja tilintarkastuksen maailmanlaajuisen, keskitettyjä prosesseja ja järjestelmiä koskevan lähestymistavan. Vierailimme kaikissa merkittävissä raportointiyksiköissä ja pidimme säännöllisesti yhteyttä kaikkiin raportointiyksiköiden tilintarkastajiin tilintarkastuksen aikana. Suoritimme taloudellisen informaation tilintarkastuksen yksittäin tarkasteltuna merkittävissä raportointiyksiköissä. Lisäksi suoritimme tilintarkastuksia, jotka kohdistuivat yhteen tai useampaan tilinpäätöserään tai erityisiä tilintarkastustoimenpiteitä muissa merkittävissä raportointiyksiköissä yleisen riskiarviomme sekä olennaisuuden perusteella.

Suoritimme myös kohdennettuja tarkastustoimenpiteitä muissa, vähemmän merkittävissä raportointiyksiköissä saadaksemme laajemman kattavuuden konsernin liikevaihdon ja konsolidointiprosessin tarkastuksen osalta. Jäljelle jäävistä raportointiyksiköistä yksikään ei yksittäin tuottanut enempää kuin 2,5 % konsernin liikevaihdosta tai konsernin taseen loppusummasta. Konserninlaajuisten sisäisten kontrollien tarkastamiseksi suoritetun työn lisäksi suoritimme näiden yksiköiden osalta analyyttisiä toimenpiteitä, jotka vahvistivat arviomme siitä, että näistä yksiköistä ei aiheutunut kohtuullista olennaisen virheellisyyden riskiä. Suorittamalla yllä mainitut toimenpiteet raportointiyksiköissä, sekä lisätoimenpiteitä konsernitasolla, olemme hankkineet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä koko konsernin taloudellisesta informaatiosta konsernitilinpäätöksestä annettavan lausuntomme perustaksi.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkatuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa

Suoritevelvoitteiden identifiointi liittyen Networks ja Nokia Software liiketoimintoihin

Konsernitilinpäätöksen liitetieto 4. Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet, Konsernitilinpäätöksen liitetieto 7. Tulouttaminen

Tiettyihin Networks ja Nokia Software liiketoimintojen myyntisopimuksiin sisältyy useita eri suoritevelvoitteita. Esimerkiksi, myyntiin liittyvässä järjestelyssä saattaa yhdistyä laitteisto- ja ohjelmistotoimituksia, immateriaalioikeuksiin liittyviä lisenssejä ja palvelujen tuottamista. Myynnin tulouttaminen tällaisista sopimuksista riippuu tarjottujen tavaroiden ja palveluiden luonteesta. Konserni arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, mitkä asiakassopimuksessa luvatut tavarat ja palvelut ovat erotettavissa yksittäisiksi suoritevelvoitteiksi. Tavara tai palvelu on erotettavissa yksittäiseksi suoritevelvoitteeksi, mikäli asiakas pystyy saamaan hyötyä tavarasta tai palvelusta joko yksinään tai yhdessä muiden asiakkaalle helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa, ja mikäli yhteisön lupaus tavaran tai palvelun luovuttamisesta asiakkaalle on yksilöitävissä erillään muista sopimukseen sisältyvistä lupauksista. Näistä sopimuksista voi aiheutua olennaisen virheellisyyden riski, joka liittyy suoritevelvoitteiden tunnistamiseen ja kunkin suoritevelvoitteen tulouttamisajankohtaan.

Olemme arvioineet, että tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Suunnittelimme tilintarkastustoimenpiteet vastaamaan tähän riskiin.

Muodostimme käsityksen myyntituottojen kirjaamisprosessista. Arvioimme tulouttamiseen liittyvien kontrollien rakennetta ja testasimme niiden toiminnan tehokkuutta, painottaen kontrolleja, jotka liittyvät myyntisopimuksiin sisältyvien suoritevelvoitteiden tunnistamiseen ja kunkin suoritevelvoitteen tulouttamisajankohdan määrittämiseen.

Teimme tuloutukseen liittyviä tarkastustoimenpiteitä konsernitasolla sekä niissä raportointiyksiköissä, joissa myynnin tuloutus kuului konsernitarkastuksen laajuuteen. Kohdistimme yksityiskohtaisia tarkastustoimenpiteitä myyntisopimuksiin, jotka valitsimme niiden koon ja monimutkaisuuden perusteella. Tarkastuksessa arvioimme, ovatko johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut suoritevelvoitteista, käyvän arvon määrittelemisestä ja tulouttamiseen vaikuttavista tekijöistä asianmukaisia.

Tarkastimme otoksen tilikauden aikana kirjatuista myyntitapahtumista. Vertasimme tapahtumia niiden tukena olevaan toimituksia ja hyväksymistä koskevaan aineistoon ja arvioimme tilikaudella kirjattua myyntiä vertaamalla sitä sopimusehtoihin.

Arvioimme noudattavatko konsernin tuloutusta koskevat laadintaperiaatteet IFRS-standardien vaatimuksia.

Tilintarkastuskertomus jatkoa

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen Suomessa Konsernitilinpäätöksen liitetieto 4. Arvioiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet, Konsernitilinpäätöksen liitetieto 12. Tuloverot Laskennallisten verosaamisten nettomäärä 31. joulukuuta 2019 oli 4,7 miljardia euroa, joista 2,8 miljardia euroa liittyy Suomeen. Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen perustuu arvi-oon syntyykö tulevaisuudessa todennäköisesti riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan kirjanpidon ja verotuksen väliaikaisten erojen purkautumiset, käyttämättömät vero-tukselliset tappiot sekä käyttämättömät verotukseen liitty-vät hyvitykset voidaan hyödyntää ennen niiden erääntymis-tä. Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä kos-keva analyysi oli merkittävä tilintarkastuksen kannalta, koska määrät ovat olennaisia, arvioprosessi edellyttää harkintaa, ja se perustuu olettamiin, joihin vaikuttavat odotetut tulevat markkinaolosuhteet, erityisesti liittyen tulevaan suoriutumiskykyyn Suomessa. Olemme arvioineet, että tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski. kuuluivat: voimassaolo ennusteet ■ arvioimme liitetietojen riittävyyttä

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme, eikä EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Suunnittelimme tilintarkastustoimenpiteet vastaamaan tähän riskiin.

Muodostimme käsityksen johdon käyttöön ottamasta laskennallisten verosaamisten kirjaamisprosessista. Arvioimme myös kontrollien rakennetta ja testasimme niiden toiminnan tehokkuutta tällä alueella.

Teimme aineistotarkastustoimenpiteitä, joilla varmensimme, että laskennalliset verosaamiset on kirjattu IFRS:n mukaan ottaen huomioon kullakin oikeuspaikalla voimassa olevat verolait.

Tarkastustyöhömme laskennallisten verosaamisten arvostuksen osalta osallistui veroasiantuntijoita. Yksittäisiin tilintarkastustoimenpiteisiin

• veroattribuuttien täydellisyyden ja oikeellisuuden validointi
• verolakien oikean soveltamisen varmentaminen laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseksi, mukaan lukien veroattribuuttien
• arvioimme yhtiön kykyä tuottaa riittävää verotettavaa tuloa laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseksi. Tämä arvio ottaa huomioon yhtiön historiallisen kannattavuuden ja tulevaisuuden

Lisäksi arvioimme noudattavatko konsernin laskennallisia verosaamisia koskevat laskentaperiaatteet IFRS-standardien vaatimuksia.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

■ tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Tilintarkastuskertomus jatkoa

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 25.3.1987 alkaen yhtäjaksoisesti 33 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia
• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausumat

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilipäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 5.3.2020

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Pasi Karppinen KHT

Muut tiedot

Sisällysluettelo

Tulevaisuutta koskevat lausumat	220
Tiettyjen käsitteiden käyttö	221
Tunnuslukujen laskentakaavat	222
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen
laskentakaavat	223
Vuosikertomuksessa käytetyt käsitteet	224
Tietoja sijoittajille	227
Yhteystiedot	228

Tulevaisuutta koskevat lausumat

Tietyt tässä vuosiraportissa esitetyt lausumat ovat tulevaisuutta koskevia lausumia. Tulevaisuutta koskevat lausumat heijastavat Nokian tämänhetkisiä odotuksia tulevaisuuden tapahtumista perustuen tietyille oletuksille, ja sisältävät lausumia, jotka eivät suoraan liity nykyiseen tai historialliseen tosiasiaan. Sanat kuten "uskoa", "odottaa", "odotukset", "ennakoida", "ennustaa", "nähdä", "tavoitella", "arvioida", "tähdätä", "suunnitella", "aikoa", "vaikuttaa", "oletus", "keskittyä", "jatkaa", "pitäisi", "tulisi", "tulee" tai muut vastaavat ilmaisut, siltä osin kuin ne liittyvät meihin tai meidän johtoomme, on tarkoitettu tunnistamaan näitä tulevaisuutta koskevia lausumia. Näitä ovat esimerkiksi:

• A) liiketoimintastrategiamme sisältäen neljä painopistealuettamme "Johtaa", "Laajentaa", "Rakentaa" ja "Luoda", markkinoiden laajentumisen, kasvun hallinnan, ja tulevaisuutta koskevat trendit ja megatrendit ja suunnitelmamme tarttua niihin, mukaan lukien Future X;
• B) liiketoimintojemme tuleva suorituskyky ja odotettavissa olevat varojen jaot ja osingot;
• C) odotukset ja tavoitteet, jotka koskevat tuloskehitystämme, tulostamme, liiketoiminnan kuluja, veroja, valuuttakursseja, suojauksia, kustannussäästöjä ja kilpailukykyä sekä liiketoiminnan tulosta, mukaan lukien tavoitellut synergiat ja tavoitteet, jotka koskevat markkinaosuuksia, hintoja, liikevaihtoa, tuloja ja katteita;
• D) odotukset, suunnitelmat, aikataulut tai hyödyt, jotka liittyvät muutoksiin toiminnallisessa rakenteessamme ja toimintamallissamme;
• E) markkinoiden kehittyminen nykyisillä ja tulevilla markkinoillamme sekä niiden kausiluonteisuus ja syklisyys, mukaan lukien viestintäpalveluiden tarjoajat, sekä yleinen taloudellinen tilanne ja tuleva lainsäädännön kehitys;
• F) asemamme markkinoilla, käsittäen tuoteportfoliomme ja maantieteellisen toiminta-alueemme, sekä kykymme käyttää näitä kehittääksemme tärkeitä liiketoimintojamme tai markkinoitamme ja säilyttää tilauksiemme määrät ajan mittaan;
• G) mahdolliset tulevat yhteistyömahdollisuudet tai yhteistyösopimukset tai patenttilisenssisopimukset tai välimiesmenettelyratkaisut, mukaan lukien tulo, joka tultaisiin saamaan yhteistyöstä, kumppanuudesta, sopimuksesta tai välimiesmenettelyn nojalla;
• H) tuotteidemme ja palveluidemme toimitusten ja kehityksen ajoitus, mukaan lukien lyhyen ja pitkän aikavälin oletukset 5G-käyttöönotosta ja kykymme hyötyä kyseisestä käyttöönotosta sekä maailmanlaajuisen teknologiapohjamme käyttö 5G-menestyksen alustana; sekä 5G ekosysteemin kokonaisvalmius;
• I) vireillä olevien ja mahdollisesti tulevien oikeudenkäyntien, välimiesmenettelyiden, riita-asioiden, hallinnollisten menettelyjen ja viranomaistutkimusten lopputulokset;
• J) uudelleenjärjestelyt, investoinnit, pääomarakenteen optimointitavoitteet, divestoinnit ja kykymme saavuttaa taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteemme, jotka asetamme uudelleenjärjestelyiden, investointien ja pääomarakenteen optimointitavoitteiden yhteydessä, mukaan lukien 2019-2020 kustannussäästöohjelmamme;
• K) tulevaisuuden pääomakustannukset, väliaikaiset lisäkustannukset tai muut tutkimus- ja tuotekehityskustannukset uusien tuotteiden kehittämiseksi tai markkinoille tuomiseksi, mukaan lukien 5G; ja
• L) kestävä kehitys ja vastuullisuus, jotka sisältyvät tämän vuosiraportin Kestävä kehitys ja vastuullisuus -osioon.

Nämä lausumat perustuvat johdon parhaaseen arvioon ja käsitykseen niiden tietojen valossa, jotka sillä on kyseisellä hetkellä ollut saatavilla. Koska tällaisiin lausumiin liittyy useita riskejä ja epävarmuustekijöitä, joista useat ovat vaikutusvaltamme ulkopuolella, todelliset tulokset voivat poiketa olennaisesti näistä lausunnoista. Nämä lausumat ovat vain ennusteita, jotka perustuvat meidän tämänhetkisiin odotuksiimme ja näkemyksiimme tulevaisuuden tapahtumista ja kehityksestä ja niihin liittyy erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita on vaikeaa ennustaa, koska ne liittyvät tulevaisuuden tapahtumiin ja olosuhteisiin. Riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattavat vaikuttaa näihin lausumiin sisältyvät, mutta eivät ole rajoitettuja riskitekijöihin, jotka on yksilöity tämän vuosikertomuksen osiossa "Hallituksen toimintakertomus – Riskitekijät" ja muissa viranomaisille toimittamissamme asiakirjoissa. Muut tuntemattomat ja odottamattomat tekijät tai myöhemmin vääriksi todetut oletukset voivat aiheuttaa sen, että todelliset tulokset voivat poiketa olennaisesti niistä tuloksista, joita tällä hetkellä odotamme. Nokia ei sitoudu julkisesti päivittämään tai muuttamaan tulevaisuutta koskevia lausumia uuden tiedon, tulevaisuuden tapahtumien tai muun syyn johdosta, paitsi siltä osin kuin sillä on lainmukainen velvollisuus.

Tiettyjen käsitteiden käyttö

Nokia Oyj on Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Tässä asiakirjassa viittaukset "me", "meitä", "konserni" tai "Nokia" tarkoittavat yhteisesti Nokia Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä ja viittaavat yleisesti Nokian jatkuviin toimintoihin, paitsi missä erikseen täsmennämme, että käsite Nokia Oyj tarkoittaa ainoastaan tiettyä tytäryhtiötä tai liiketoimintasegmenttiä tai lopetettuja toimintoja. Viittaukset "meidän osakkeisiin", asioihin jotka liittyvät osakkeisiimme tai hallintoasioihin viittaavat Nokia Oyj:n osakkeisiin ja hallintoon.

Nokia Oyj on julkaissut konsernitilinpäätöksensä euroissa 1.1.1999 alkavalta tilikaudelta ja sen jälkeisiltä jaksoilta. Tässä vuosikertomuksessa viittaukset "EUR", "euro" tai "€" viittaavat Euroopan talous- ja rahaliiton yhteisvaluuttaan, viittaukset "dollari", "Yhdysvaltain dollari", "USD" tai "\$" viittaavat Yhdysvaltain valuuttaan ja viittaukset "renminbi", "juan" tai "CNY" viittaavat Kiinan valuuttaan.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Osakekohtainen tulos (laimentamaton)

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana

Osakekohtainen tulos (laimennettu)

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oikaistu voitto Osakkeiden laimennettu keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana

Hinta/voitto -suhde (P/E luku)

Osakkeen päätöskurssi 31.12. Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista

Osinko tuloksesta, %

Osakekohtainen osinko Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista

Efektiivinen osinkotuotto, %

Osakekohtainen osinko Osakkeen päätöskurssi 31.12.

Osakekohtainen oma pääoma Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.

Osakekannan markkina-arvo

(Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.) x osakkeen päätöskurssi 31.12.

Osakkeiden vaihdon kehitys, %

Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tietyt tässä vuosikertomuksessa esitetyt taloudelliset tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa määriteltyjä taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja osoittavia tunnuslukuja. IFRS-standardit eivät määrittele näitä tunnuslukuja, mistä syystä ne eivät välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia muiden, vaikkakin saman toimialan, yhtiöiden käyttämien taloudellisten tunnuslukujen kanssa. Nämä tunnusluvut esitetään, koska lait ja säädökset edellyttävät niiden esittämistä konsernin vuosikertomuksessa tai johto uskoo, että nämä tunnusluvut antavat täydentävää tietoa konsernin liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Näitä tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista tai niiden sijasta.

Tunnusluku	Määritelmä	Tarkoitus
Sijoitetun pääoman tuotto, %	Voitto ennen veroja + rahoituskulut / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin + korolliset velat keskimäärin	Sijoitetun pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti konserni käyttää pääomiaan tuottaakseen voittoa.
Oman pääoman tuotto, %	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin	Oman pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti konserni käyttää osakkeenomistajien sijoittamia pääomia tuottaakseen voittoa.
Omavaraisuusaste, %	Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus / Varat yhteensä	Omavaraisuusaste kertoo osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla rahoitettujen varojen suhteellisen osuuden konsernin kokonaisvaroista.
Nettovelkaantumisaste, %	Korolliset velat – rahavarat ja lyhytaikaiset sijoitukset / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	Nettovelkaantumisaste kuvastaa osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla ja korollisella vieraalla pääomalla rahoitettujen varojen suhdetta ja kertoo konsernin liiketoiminnan velkaantuneisuudesta.
Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset	Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset koostuvat seuraavista konsernitaseen riveistä: rahavarat ja lyhytaikaiset sijoitukset.	Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan niiden varojen määrää, joita konserni voi käyttää nykyisten liiketoimintojensa tarpeisiin ja tuleviin liiketoimintoihin investoimiseen sekä tuoton maksamiseen arvopaperien haltijoille.
Nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset	Nettokassaan ja lyhytaikaisiin sijoituksiin sisältyvät kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset vähennettynä pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla.	Nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan konsernin likviditeettiasemasta sen jälkeen, kun rahavaroista on maksettu korolliset velat.
Vapaa rahavirta	Liiketoiminnan nettorahavirta – investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (käyttöomaisuusinvestoinnit) + aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti – pitkäaikaisten sijoitusten lisäys + pitkäaikaisten sijoitusten myynti	Vapaa rahavirta on se rahavirta, jonka konserni tuottaa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä pitkäaikaisiin sijoituksiin tehtyjen nettoinvestointien jälkeen ja kuvaa konsernin arvopaperien haltijoille jaettavissa olevaa rahamäärää. Luku mittaa liiketoiminnan rahavarojen tuottokykyä, käyttöpääoman tehokkuutta ja pääomien hallinnan kurinalaisuutta.
Käyttöomaisuus investoinnit	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (ilman yritysten yhteenliittymien kautta hankittuja omaisuuseriä).	Käytämme käyttöomaisuusinvestointeja tulevaisuuden tuottoja kerryttävään toimintaan tehtyjen sijoitusten mittarina.

Vuosikertomuksessa käytetyt käsitteet

2G (toisen sukupolven matkaviestinjärjestelmä): Käytetään myös termiä GSM (Global System for Mobile Communications): Digitaalinen matkaviestinjärjestelmä, joka perustuu laajalti hyväksyttyyn standardiin ja toimii yleensä 900 MHz:n, 1 800 MHz:n ja 1 900 MHz:n taajuuksilla.

3G (kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä): Kolmannen sukupolven matkaviestinstandardit, joiden mukaisesti puhetta ja dataa välitetään WCDMA-tekniikalla tai sen läheisillä muunnoksilla. Katso myös WCDMA.

4G (neljännen sukupolven matkaviestinjärjestelmä): LTE-tekniikkaan perustuvat neljännen sukupolven matkaviestinstandardit, jotka tarjoavat vain IP-datayhteyksiä ja langattoman laajakaistayhteyden internetiin. Katso myös LTE.

5G (viidennen sukupolven matkaviestinjärjestelmä):

Matkaviestinstandardien seuraava merkittävä kehitysvaihe. Siinä verkkoarkkitehtuuri suunnitellaan kokonaan uusiksi, jotta siitä saadaan joustava ja mukautuva tulevaisuuden palveluiden tarpeisiin. Sen avulla saavutetaan suuremmat nopeudet ja kapasiteetti, erittäin lyhyt viive ja parempi luotettavuus.

AI (artificial intelligence): Tekoäly. Koneiden autonominen ja mukautuva älykkyys, jossa koneilla on kyky suorittaa tehtäviä monimutkaisissa ympäristöissä ilman käyttäjän jatkuvaa ohjausta ja kyky parantaa suorituskykyä oppimalla kokemuksesta.

Airframe: 5G-valmis datakeskus, joka yhdistää pilviteknologioiden hyödyt tietoliikennealan runko- ja radioverkkojen vaatimuksiin. Se on saatavilla Rackmount- ja Open Compute Project (OCP) -laitetelineisiin sopivana. Tämä mahdollistaa hyvän skaalautuvuuden (alkaen) pienistä hajautetuista datakeskuksista, jotka on optimoitu viiveen vähentämiseksi, aina suuriin keskitettyihin datakeskusratkaisuihin.

AirScale Radio Access: 5G-valmis radioverkkokokonaisuus, joka auttaa operaattoreita vastaamaan nykyisiin ja tulevaisuuden vaatimuksiin. Ratkaisu muodostuu Nokia AirScale -tukiasemasta, jonka radiot ja järjestelmämoduulit tukevat useita taajuuksia; Nokia AirScale -aktiiviantenneista; pilveen rakennetusta radioverkosta (AirScale Cloud RAN), johon kuuluvat Nokia AirScale -pilvitukiasema ja pilvipohjainen 3G-radioverkko-ohjain; Nokia AirScale Wi-Fi:stä; yhteisestä ohjelmistosta; ja palveluista, jotka käyttävät älykästä analytiikkaa ja äärimmäistä automaatiota maksimoidakseen hybridiverkkojen suorituskyvyn.

Alcatel Lucent SA tai Alcatel Lucent: Alcatel Lucent, Nokian tytäryhtiö.

Alusta: Ohjelmistoalustalla viitataan käyttöjärjestelmään tai ohjelmointiympäristöön tai molempiin.

Anyhaul: Langaton siirtoverkkoratkaisu 5G-verkoille kattaen mikroaalto-, IP-, optiset ja laajakaistaverkot.

CloudBand: Nokian pilvihallinnan ja -orkestroinnin ratkaisut, jotka mahdollistavat yhtenäisen NFV-pilvirakenteen ja -alustan.

Devices & Services: Nokian entinen matkapuhelinliiketoiminta, joka myytiin olennaisilta osin Microsoftille.

Digitaalinen: Signalointitekniikka, jossa signaali koodataan numeromuotoon siirtoa varten.

Ekosysteemi: Alan termi yhä suuremmille kaikkia osapuolia hyödyttäville kumppaniyhteisöille, joita osapuolet, kuten laitevalmistajat, ohjelmistotoimittajat, sovelluskehittäjät, julkaisijat, viihdetarjoajat, mainostajat ja sähköisen kaupan asiantuntijat muodostavat saadakseen tarjoamansa tuotteet markkinoille. Matkaviestinlaitteiden ja niihin liittyvien palveluiden alalla tärkeimpien ekosysteemien ytimessä on käyttöjärjestelmä ja kehitysalusta, jolle palvelut rakentuvat.

Esineiden internet (IoT, Internet of Things): Kaikki internetiin yhteydessä olevat esineet kuten autot, käyttämämme vaatteet, kodinkoneet ja tehtaiden koneet, jotka voivat automaattisesti oppia ja järjestäytyä.

Essentiaalipatentti (SEP): Yleisesti standardeihin perustuvien tuotteiden valmistuksessa tarvittavat patentit, joita yritykset pitävät olennaisen tärkeinä ja jotka ne suostuvat lisensoimaan reiluin, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

ETSI (European Telecommunications Standards Institute): Eurooppalainen telealan standardisoimisjärjestö. ETSI: n tuottamat standardit sisältävät teknisiä määritelmiä, joilla vahvistetaan telekommunikaatiotuotteiden vaadittavat ominaisuudet.

Fixed Networks: Nokian Fixed Networks -liiketoimintaryhmä tarjoaa kupari- ja valokuituyhteyksiin perustuvia tuotteita, ratkaisuja ja palveluita.

Future X: Verkkoarkkitehtuuri, joka on äärimmäisen hajautettu, kognitiivinen, jatkuvasti sopeutuva, oppiva ja optimoiva, ja joka yhdistää ihmiset, aistit, esineet, järjestelmän, infrastruktuurin sekä prosessit.

G.fast: Kiinteä laajakaistateknologia, jolla päästään jopa 1 Gb/s:n nopeuksiin hyvin lyhyillä etäisyyksillä (esimerkiksi rakennuksen sisällä, tämän nimityksenä on myös Fiber-to-the-Building, FTTB). Vuonna 2014 esitelty G.fast käyttää enemmän taajuuksia ja G.fast Vectoring -tekniikoita suurempien nopeuksien saavuttamiseksi.

Global Services: Global Services -liiketoimintaryhmä tarjoaa laajan kirjon palveluita viestintäpalveluiden tarjoajille ja yrityksille kattaen verkkoinfrastruktuuri- ja asiantuntijapalvelut, verkonhallintapalvelut, verkon kongnitiiviset palvelut ja analytiikan.

GPON (Gigabit Passive Optical Networking): Kuituyhteysteknologia, jolla päästään 2,5 Gb/s:n nopeuteen yksittäistä valokuitua pitkin useisiin päätepisteisiin kuten koteihin ja yrityksiin.

GSM (Global System for Mobile Communications): Digitaalinen matkaviestinjärjestelmä, joka perustuu laajalti hyväksyttyyn standardiin ja toimii yleensä 900 MHz:n, 1 800 MHz:n ja 1 900 MHz:n taajuuksilla. Tunnetaan myös 2G:nä.

GSM-R (GSM-Railway): Kansainvälinen langaton viestintästandardi rautatieviestinnälle ja -sovelluksille. Euroopan rautatieliikenteen hallintajärjestelmän (ERTMS) osajärjestelmä, jota käytetään viestintään juna- ja rautatiejärjestelmien ohjauskeskusten välillä.

HERE: Nokian paikkatietojärjestelmiin erikoistunut yritys, joka myytiin autonvalmistajien yhteenliittymälle vuonna 2015.

IFRS (International Financial Reporting Standards): Euroopan Unionissa käytössä oleva International Accounting Standards Boardin luoma kansainvälinen standardi tilinpäätöstietojen julkaisuun.

Immateriaalioikeuksien lisensointi: Yleiskäsitteenä sopimus, jolla yritys sallii toiselle yritykselle immateriaaliomaisuutensa (esim. patenttien, tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien) käytön tietyin ehdoin.

Immateriaalioikeus: Juridinen oikeus, joka suojaa immateriaaliomaisuuden eli ihmisälyn tuotosten (esim. patenttien), joilla on taloudellista arvoa, hyödyntämistä taloudellisissa tarkoituksissa.

Immateriaaliomaisuus: Immateriaaliomaisuus syntyy luovasta toiminnasta, ja siihen sisältyvät esimerkiksi patentit, tekijänoikeuksilla suojatut materiaalit, tavaramerkit sekä liiketoimintamallit ja -suunnitelmat.

Internettoimijat (Webscale companies): Yritykset kuten Google, Microsoft ja Alibaba, jotka tarvitsevat massiivisia tehtäväkriittisiä verkkoja ja investoivat kasvavassa määrin pilviteknologiaan ja verkon infrastruktuuriin.

IoT: Kaikki internetiin yhteydessä olevat esineet kuten autot, käyttämämme vaatteet, kodinkoneet ja tehtaiden koneet, jotka voivat automaattisesti oppia ja järjestäytyä. Katso myös esineiden internet.

IP (Internet Protocol): Internetprotokolla on verkkotason protokolla, joka tarjoaa yhteydettömän Internet-työpalvelun ja on osa TCP/ IP-protokollaa.

IP/MPLS: IP/MPLS on reititystekniikka tietoliikenneverkoissa, joka ohjaa dataa yhdestä solmusta toiseen lyhyiden reittimerkintöjen eikä pitkien verkko-osoitteiden perusteella, näin vältetään monimutkaisia hakuja reititystaulukossa ja nopeutetaan liikennevirtoja.

IP/Optical Networks: Nokian IP/Optical Networks -liiketoimintaryhmä tarjoaa keskeisiä IP-reititykseen ja optiseen siirtoon liittyviä järjestelmiä, ohjelmistoja ja palveluja, joita käytetään internetissä ja globaaleissa yhteyksissä tarvittavissa erittäin suorituskykyisissä verkoissa.

Jatkuvat toiminnot: Viittaa Nokian Jatkuviin toimintoihin Alcatel Lucentin hankinnnan, HERE-liiketoiminnan myynnin ja Devices and Services -liiketoiminnan myynnin jälkeen.

Kaistanleveys: Datansiirtokanavan leveys, joka vaikuttaa kanavan siirtonopeuteen.

Käyttöjärjestelmä: Ohjelmisto, joka ohjaa tietokoneen tai mobiililaitteen perustoimintaa, kuten suorittimen ja muistin hallintaa. Termillä viitataan usein myös yleisemmin laitteen sisältämään ohjelmistoon, mukaan lukien käyttöliittymään.

Konvergenssi: Kahden tai useamman erillisen toimintamallin tai teknologian yhdentyminen. Esimerkiksi IP-konvergenssi, lankaja mobiiliverkon yhdentyminen sekä laitekonvergenssi.

Konvergoitunut runkoverkko: Konvergoitunut runkoverkko viittaa langattoman ja kiinteän yhteysverkon konvergenssiin runkoverkossa. Kun siirrymme kohti itsenäistä 5G-runkoverkkoa, palveluntarjoajat voivat käyttää runkoverkon yhteisiä ohjaustason toimintoja sekä langattomien että kiinteiden käyttäjätason toimintojen hallintaan. Yhtenäinen ohjaustaso yksinkertaistaa toimintoja ja tarjoaa riippumattomat sijainti-, skaalaus- ja elinkaaren hallintaominaisuudet.

Laajakaista: Suuremman kaistanleveyden datayhteys, jossa käytettävät siirtokanavat tukevat 9,6 kb/s:n perusnopeutta suurempia datansiirtonopeuksia.

Liityntäverkko (access network): Paikallisen keskuksen ja tilaaja-aseman välinen televiestintäverkko

Lopetetut toiminnot: Lopetettuihin toimintoihin kuuluvat HERE-liiketoiminnan ja Devices & Services -liiketoiminnan jatkuvat taloudellisen vaikutukset. HERE-liiketoiminta myytiin autonvalmistajien yhteenliittymälle ja Devices & Services -liiketoiminta myytiin olennaisilta osin Microsoftille.

LTE (Long-Term Evolution): 3GPP-radioteknologian seuraavan vaiheen arkkitehtuuri ja nopeaan datansiirtoon kykenevien langattomien yhteyksien standardi. Kutsutaan myös nimellä 4G.

Mobiililaajakaista: Viittaa nopeisiin langattomiin internetyhteyksiin ja eri paikoista käytettäviin palveluihin.

Mobile Networks: Nokian Mobile Networks -liiketoimintaryhmä tarjoaa toimialan johtavan kattavien mobiiliverkkoratkaisujen portfolion, joka käsittää radioliityntäverkkoratkaisuja, mukaan lukien 2G, 3G, 4G, 5G ja Single-RAN, mikroaaltoradioyhteydet sekä pilvilaskenta-alustat.

Networks: Yksi kolmesta raportoitavasta segmentistämme, joka julkistaa seuraavien liiketoimintojen liikevaihdon: Mobile Access (joka muodostuu Mobile Networks- ja Global Services -liiketoimintaryhmistä), Fixed Access, IP Routing, Optical Networks.

NFV (Network Functions Virtualization, verkkotoimintojen virtualisointi): Verkon toimintojen erottaminen käytettävistä laitteistoista hyödyntämällä virtuaalista laitteiston erottamista.

Nokia Bell Labs: Nokian tutkimusorganisaatio, joka etsii ja kehittää ihmiskunnan seuraavan vaiheen tarvitsemia teknologisia ratkaisuja sekä tutkii ja ratkaisee monimutkaisia ongelmia verkkojen muodonmuutosta varten.

Nokia Enterprise: Tunnistimme mahdollisuudet kasvattaa liiketoimintaamme yritysasiakassegmentissä ja perustimme 1.1.2019 Nokia Enterprise -liiketoimintaryhmän. Se keskittyy vastaamaan kuljetus-, energia-, valmistus- ja logistiikka-alojen kaltaisten pääomavaltaisten alojen liiketoiminnan kannalta tehtäväkriittisiin verkkovaatimuksiin sekä tarjoamaan palvelujaan julkishallinnolle ja kaupungeille.

Nokia Networks: Nokian aiempi liiketoiminta, joka keskittyi mobiiliverkkojen ohjelmistoihin, laitteisiin ja palveluihin.

Nokia Software: Yksi kolmesta raportoitavasta segmentistämme ja Nokian liiketoimintaryhmä, joka tarjoaa operaattoritason sovelluksia ja alustoja operatiivisiin ja tukijärjestelmiin, palvelujen kehittämiseen, toimittamiseen, optimointiin ja taloudelliseen hyödyntämiseen sekä asiakaskokemuksen parantamiseen.

Nokia Technologies: Yksi kolmesta raportoitavasta segmentistämme ja Nokian liiketoimintaryhmä, joka keskittyy edistyksellisen teknologian kehittämiseen ja lisensointiin.

NSN: Lyhenne Nokia Solutions and Networksista, joka oli Nokia Networks -liiketoiminnan entinen nimi. NSN tunnettiin vuodesta 2007 alkaen Nokia Siemens Networksina, kunnes Nokia osti Siemensin 50 %:n osuuden yhteisyrityksestä vuonna 2013.

Nuage Networks: Nokia-tuotemerkki, joka keskittyy ohjelmisto-ohjattujen verkkoratkaisujen luomiseen, jotka yksinkertaistavat ja automatisoivat Telco Cloud -pilvipalveluverkkoja ja yrityksille tarkoitettuja ohjelmisto-ohjattuja alueverkkoja (SD-WAN).

Ohjelmisto-ohjatut verkot (SDN, Software Defined Networking): Verkko-ohjauksen ja tiedonsiirron irrottaminen toisistaan yhteyksien yksinkertaistamiseksi ja automatisoimiseksi datakeskuksissa, pilvissä ja laajalla alueella.

Ohjelmoitava maailma: Maailma, jossa yhteydet laajenevat valtavasti ja jossa ihmiset ja sadat miljardit fyysiset esineet – kuten autot, kodinkoneet, älypuhelimet, puettavat laitteet, teollisuuslaitteet ja terveydenseurantalaitteet – ovat yhteydessä toisiinsa. Ohjelmoitava maailma eroaa esineiden internetistä siinä, että tieto on älykästä. Ihmiset voivat tulkita ja käyttää tietoa sen sijaan, että tietoa pelkästään tallennettaisiin.

Paketti: Pakettikytkentäisessä verkossa siirrettävän sanoman osa.

Piensolut: Pienitehoisia radioliityntäsoluja (mikro- tai pikosoluja). Ne ovat erittäin tärkeitä alueilla, joilla dataliikenne on tiheää. 3Gja LTE-yhteyksillä piensolut käyttävät operaattorin lisensoimaa spektriä; Wi-Fi käyttää lisensoimatonta spektriä, joka ei siten ole operaattorin hallinnassa.

Vuosikertomuksessa käytetyt käsitteet jatkoa

Pilvi: Pilvilaskentamalli mahdollistaa kaikkialla saatavilla olevien, helppokäyttöisten ja tarpeen mukaan muodostavien verkkoyhteyksien luomisen muokattavien laskentaresurssien muodostamaan kokonaisuuteen (esimerkiksi verkot, palvelimet, tallennuslaitteet, sovellukset ja palvelut). Kokonaisuuteen kuuluvia osia voidaan ottaa nopeasti käyttöön ja vapauttaa minimaalisilla hallintatoimenpiteillä.

PON (Passive Optical Networking): Kuituyhteysarkkitehtuuri, jossa käytettävät valokuitujakajat toimivat ilman sähköä ja mahdollistavat useiden päätepisteiden palvelemisen yksittäisellä optisella kuidulla sen sijaan, että keskittimen ja asiakkaan välille pitäisi asentaa erillisiä kuituja.

PSE-3: PSE-3-piirisarja on ensimmäinen koherentti digitaalinen signaaliprosessori, joka toteuttaa todennäköisyyskonstellaation muodostumisen (probabilistic constellation shaping, PCS), joka on modulaatiotekniikka, jonka edelläkävijä on Nokia Bell Labs.

RAN (Radio Access Network, radioverkko): Matkaviestinjärjestelmä, joka koostuu radiotukiasemista ja siirtolaitteista.

Runkoverkko (core network): Keskukset ja perussiirtolaitteet, jotka yhdessä muodostavat verkkopalveluiden perustan.

Siirtoverkko (transport network): Signaalien kuljettaminen yhdestä pisteestä toiseen tai useampaan pisteeseen.

Single RAN: Single RAN -verkossa yhdestä tukiasemasta pystytään välittämään dataa samanaikaisesti erilaisilla radioteknologioilla.

Tehtäväkriittinen viestintä/verkko (mission critical communication/ network): Yksi 5G:n keskeisimmistä elementeistä. Tehtäväkriittinen tietoliikenne täyttää pelastustyöntekijöiden kuten hätäkeskusten, palolaitosten, hälytysajoneuvojen, poliisin sekä etsintä- ja pelastuspalveluiden tarpeet, korvaten vanhentuneen radion uusilla viestintämahdollisuuksilla, jotka ovat älypuhelinkäyttäjien saatavilla.

Teknologialisensointi: Viittaa yleensä sopimukseen tai järjestelyyn, jolla yritys tarjoaa tietyin ehdoin toiselle yritykselle teknologiaansa ja mahdollisesti tietotaitoaan, joka voi olla suojattu immateriaalioikeuksin, käytettäväksi toisen yrityksen tarjoamissa tuotteissa tai palveluissa.

Tietoliikennetason pilvipalvelut: Pilvilaskennan, ohjelmistoohjattujen verkkojen ja verkkotoimintojen virtualisoinnin periaatteiden soveltaminen tietoverkkoympäristöön, mikä tarkoittaa sovellusohjelmiston erottamista käytettävistä laitteistoista ja automaattisia ohjelmoitavia rajapintoja samalla kun säilytetään tietoliikenteen vaatimukset kuten verkon luotettavuus ja nopea vasteaika.

Tukiasema: Matkapuhelinverkon lähetin-vastaanotinasema, johon matkapuhelimet ovat radioyhteydessä.

VDSL2 (Very High Bit Rate Digital Subscriber Line 2): Kiinteä laajakaistateknologia, joka on ADSL:n seuraaja. VDSL2 esiteltiin vuonna 2007, ja sillä päästään tyypillisesti 30 Mb/s:n nopeuteen jakokeskuksesta (tätä kutsutaan myös nimellä Fiber-to-the-Node) olemassa olevia puhelinlinjoja pitkin.

VDSL2 Vectoring: Vuonna 2011 esitelty kiinteä laajakaistateknologia, jolla päästään jopa 100 Mb/s:n nopeuteen VDSL2 linjaa pitkin käyttämällä häiriönpoistotekniikoita, joilla poistetaan ylikuuluminen vierekkäisten VDSL2 linjojen väillä.

Virtuaalitodellisuus (VR): Kolmiulotteisen kuvan tai ympäristön simulaatio, jonka kanssa ihminen voi olla kanssakäymisessä erityisen teknologisen välineistön avulla, johon voi kuulua esimerkiksi näytöllinen kypärä tai sensoreita sisältävät käsineet.

VoLTE (Voice over LTE): Teknologia, jota tarvitaan puhepalvelujen tarjoamiseksi täysin IP-pohjaisessa LTE-verkossa. Siinä käytetään yleensä IP Multimedia Subsystemiä (IMS), joka on 3GPP-standardoitu arkkitehtuuri, jonka kautta televerkoissa tarjotaan IP-pohjaisia multimediapalveluita.

WAN (Wide Area Networking, laajaverkko): Laajaverkko on yksityinen tiedonsiirtoverkko, joka yhdistää lähiverkot yhdeksi suureksi verkoksi.

WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access): Kolmannen sukupolven mobiililaajakaistateknologia, joka tarjoaa suuret tiedonsiirtonopeudet mobiililaitteisiin ja kannettaviin langattomiin laitteisiin. Käytetään myös termiä 3G.

Yhteinen ohjelmistoalusta (Common Software Foundation): Yhtenäisenä ohjelmistopakettina Nokian pilvipohjainen yhteinen ohjelmistoalusta on suunniteltu toimittamaan laitteistoista ja toimittajista riippumattomia sovelluksia, jotka on helppo ottaa käyttöön, integroida, käyttää ja päivittää.

Tietoja sijoittajille

Tietoja verkosta

www.nokia.com

Verkkosivuillamme on taloudellisia katsauksia, tietoja johtokunnan jäsenistä, sijoittajasuhdemateriaalia, tietoja tapahtumista, lehdistötiedotteita sekä ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen liittyvää tietoa, kuten Nokian yritysvastuuraportti, Code of Conduct -toimintaohjeet, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys.

Sijoittajasuhteet

investor.relations@nokia.com

Varsinainen yhtiökokous

Päivämäärä: Keskiviikko 8.4.2020

Paikka: Helsinki

Osinko

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, ettei tilikaudelta 2019 makseta osinkoa.

Taloudelliset katsaukset

Nokia suunnittelee julkistavansa vuoden 2020 osavuosikatsaukset 30.4.2020, 31.7.2020 ja 29.10.2020. Vuoden 2020 tulos on suunniteltu julkistettavaksi helmikuussa 2021.

Nokian tiedotteet vuonna 2019

Kaikki Nokian vuonna 2019 julkaisemat pörssi- ja lehdistötiedotteet löytyvät Nokian verkkosivuilta osoitteesta www.nokia.com/fi/uutiset.

Pörssit

Nokia Oyj:n osake noteerataan seuraavissa arvopaperipörsseissä:

	Tunnus	Kaupankäyntivaluutta
Nasdaq Helsinki (vuodesta 1915)	NOKIA	EUR
New York Stock Exchange (vuodesta 1994)	NOK	USD
Euronext Paris (vuodesta 2015)	NOKIA	EUR

Yhteystiedot

Nokian pääkonttori

Karakaari 7 FI 02610 Espoo, Finland

FINLAND Puh. +358 (0) 10 44 88 000 Faksi +358 (0) 10 44 81 002

Tämä vuosikertomus on painettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuotetulle materiaalille kasvipohjaisilla painoväreillä. Sekä paperin valmistanut tehdas että painotalo on sertifioitu seuraavien standardien mukaisesti: ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmä ja Forest Stewardship Council® (FSC®) chain-of-custody. CPI Colour on myös hiilineutraali painotalo, ja se on sitoutunut vähentämään nettohiilidioksidipäästönsä nollaan The CarbonNeutral Protocol:n mukaisesti. Tämä päästöhyvitysjärjestelmä tukee Uchindile Mapandan metsitysohjelmaa Tansaniassa. Ohjelma on ympäristöprojekti, jonka tavoitteena on perustaa kaupallisia metsiä kahdelle paikkakunnalle Afrikassa.

Tämä vuosikertomus on kierrätettävä ja biohajoava. Jos olet lukenut sen loppuun etkä enää halua säilyttää sitä, anna se jollekulle toiselle kiinnostuneelle lukijalle tai hävitä se kierrätyspaperijätteenä. Kiitos.

Copyright © Nokia 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Nokia on Nokia Oyj:n rekisteröity tavaramerkki.

www.nokia.com