Nokia vuonna 2014

Me Nokiassa olemme innostuneita siitä, mihin teknologia meitä johtaa. Visioimme maailmaa, jossa teknologia sulautuu osaksi elämäämme. Teknologiaa, joka toimii meitä varten, huomaamattomasti ja silti taianomaisesti taustalla, rikastuttaen elämäämme.

Mutta joillekin tämä uusi teknologian maailma, jossa kaikki ovat yhteydessä toisiinsa, voi olla haastava. Pelko teknologian yliotteesta ja teknologia, joka vaikuttaa vaikeasti ymmärrettävältä tai hallittavalta sekä valintojen moninaisuus voivat tuntua hämmentäviltä.

Tämän takia me keskitymme, ja olemme aina keskittyneet, ihmisiin. Teemme yhteistyötä kumppaneidemme, asiakkaidemme ja eri liiketoimintojemme välillä luodaksemme inhimillistä teknologiaa, joka auttaa ihmisiä menestymään. Vaivatonta, yksinkertaista ja intuitiivista teknologiaa, jonka tarkoituksena on mahdollistaa uusia ja poikkeuksellisia kokemuksia ihmisten jokapäiväisessä elämässä.

Me näemme teknologian mahdollisuudet. Sen inhimilliset mahdollisuudet.

Lue lisää verkossa: company.nokia.com/ft

Vuosi 2014 oli Nokialle perustavanlaatuisen muutoksen vuosi. Alkoi uusi luku yrityksen historiassa, joka sai alkunsa pienen puuhioketehtaan perustamisesta Etelä-Suomeen vuonna 1865. Devices & Services -liiketoiminnan myynti olennaisilta osin Microsoftille saatiin päätökseen 25.4.2014, ja tämän jälkeen uusi Nokia, johon kuuluu kolme liiketoimintaa-Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies-jatkoi toimintaansa merkittävästi vankemmalla taloudellisella pohjalla.

Nokia Networks tarjoaa luotettuja langattoman verkkotekniikan ratkaisuja ja palveluita, HERE tarjoaa kartta- ja paikkatietopalveluita ja Nokia Technologies tavoittelee uusia innovaatioita ja harjoittaa

lisensointiliiketoimintaa. Kaikki kolme ovat alansa johtavia toimijoita ja merkittäviä tekijöitä nopeasti kehittyvässä teknologian maailmassa, jossa ihmisten lisäksi myös esineet ja asiat ovat yhteydessä toisiinsa. Uskomme, että vuoteen 2025 mennessä yli 50 miljardia laitetta, moduulia ja sensoria on yhteydessä toisiinsa verkon kautta. Tämä tarjoaa huikeita mahdollisuuksia-eikä vain meille vaan koko maailmalle.

Meillä on tärkeä rooli tässä yhteyksiä hyödyntävässä maailmassa. Näemme itsemme mahdollistajana, joka avaa ja luo uusia mahdollisuuksia asiakkailleen, kumppaneilleen ja kuluttajille. Nyky-Nokian toiminnan ydin on sama kuin aina ennenkin: ihmisten yhdistäminen-connecting people. Pyriinme laajentamaan teknologian inhimillisiä mahdollisuuksia.

Sisällys

Yleiskatsaus	02
Nokia lyhyesti	02
2014 - Uusiutumisen vuosi	04
Tunnuslukuja	06
Liiketoimintakatsaus
---	---
Toimitusjohtajan katsaus
Paikkamme muuttuvassa maailmassa
Nokian strategia
Hallintotapaja johto
Nokia Networks
HERE
Nokia Technologies
Lopetetut toiminnot
Keskeiset alan trendit, jotka vaikuttavat toimintaan
Hallituksen toimintakertomus	44
---	---
Toiminnan tulos	47
Segmenttien tulos	54
Likviditeetti ja pääomaresurssit	64
Vuoden 2014 päätapahtumat	66
Hallitus ja johto	70
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
Noklassa	72
Työntekijät	73
Osakkeet ja osakepääoma	74
Osinko	74
Nokian näkymät	75
Riskitekijät	76
Hallinto	78
---	---
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	80
Palkat ja palkkiot	92
Tietoa Nokiasta	106
---	---
Nokian historia	108
Nokian yhtiöjärjestys	110
Keskeiset tunnusluvut	112
Osakkeet ja osakkeenomistajat	114
Tunnuslukujen laskentakaavat	121
Tilinpäätös	122
---	---
Konsernitilinpäätös	124
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	130
Tilinpäätöksen 2014 allekirjoitus ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi	203
Tilintarkastuskertomus	204
Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut	205
Muut tiedot	206
---	---
Tulevaisuutta koskevat lausumat	207
Vuosikertomuksessa käytetyt käsitteet	209
Tietoja sijoittajille	212
Yhteystietoja	212

NOKIA VUONNA 2014

Nokia lyhyesti

Kaikki kolme liiketoimintaamme ovat alansa johtavia toimijoita ja merkittäviä tekijöitä nopeasti kehittyvässä teknologian maailmassa, jossa ihmisten lisäksi myös esineet ja asiat ovat yhteydessä toisiinsa.

Painopisteemme

Keskitymme kolmeen liiketoimintaan: Nokia Networksin tarjoamiin verkkolaitteisiin ja -ohjelmistoihin sekä palveluihin, HEREn tarjoamiin kartta- ja paikkatietoratkaisuihin sekä Nokia Technologies -liiketoiminnassa tapahtuvaan teknologiakehitykseen ja lisensoitiin. Kukin näistä liiketoiminnoista on omalla alallaan johtava toimija.

Kolmen liiketoimintamme kautta olemme maailmanlaajuisesti toimiva yritys. Meillä on toimintoja sekä tutkimus- ja kehitys (T&K) -yksiköitä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa, myyntiä noin 140 maassa ja noin 62 000 työntekijää. Sijoitamme merkittäviä summia T&K-toimintaan: kolmen liiketoimintamme yhteenlasketut tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2014 olivat yli 2,5 miljardia euroa.

Liiketoimintakohtainen liikevaihto vuonna 2014

1 Nokia Networks
A Mobile Broadband
B Global Services
2 HERE
3 Nokia Technologies

11 198 milj. EUR (-1 %)
6 039 milj. EUR (+13 %)
5 105 milj. EUR (-11 %)
970 milj. EUR (+6 %)
578 milj. EUR (+9 %)

Vuotuinen kasvuprosentti on sulkeissa.

Liikevaihto alueittain vuonna 2014

1 Eurooppa
2 Lähi-itä ja Afrikka
3 Kiinan alue
4 Aasian ja
Tyynenmeren alue
5 Pohjois-Amerikka
6 Latinalainen Amerikka

3 886 milj. EUR (-1 %)
1 100 milj. EUR (-6 %)
1 410 milj. EUR (+17 %)
3 364 milj. EUR (-2 %)
1 919 milj. EUR (+16 %)
1 053 milj. EUR (-20 %)

140+
Myyntiä yli 140 maassa vuonna 2014

61 656
Työntekijää 31.12.2014
(2013: 55 244)

NOKIA VUONNA 2014

Yleiskatsaus

Nokia Networks

Nokia Networks on liiketoiminnoistamme suurin. Langattoman laajakaistan asiantuntijana autamme asiakkaitamme tuottamaan omille asiakkailleen entistä parempia kokemuksia, jotta he voivat maksimoida tilaajakantansa arvon ja ylläpitää erittäin tehokkaita langattomia verkkoja.

Langattomissa radioverkoissa ja niihin liittyvissä palveluissa markkinaosuudeltaan maailman kolmanneksi suurin Nokia Networks on merkittävä tekijä valitsemillaan markkinoilla. Meillä on myyntiä yli 120 maassa ja noin 54 600 työntekijää. Globaalin toiminta-alueemme ja mittakaavamme ansiosta voimme toimittaa korkealaatuisia ratkaisuja kaikista suurimmille operaattoreille.

Nokia Networksilla on yli 100 vuoden kokemus tietoliikenteestä. Alkaen 2G-teknologiasta 3G- ja 4G (LTE)-teknologioihin sekä nyt syntymässä olevaan 5G-teknologiaan asti olemme aina olleet—ja aiomme jatkossakin olla—langattoman teknologian huipulla.

HERE

HERE on kartta- ja paikkatietoliiketoiminnan globaali johtaja. HERE rakentaa teräväpiirto-(HD) -karttoja ja yhdistää ne pilviteknologiaan. Näin monipuoliset reaaliaikaiset paikkatietokokemukset saadaan yhdistettyä lukuisiin erilaisiin laitteisiin—älypuhelimista ja tableteista puettavaan teknologiaan ja ajoneuvoihin.

HERE on johtava yritys ajoneuvojen segmentissä, ja sen karttoja on neljässä viidestä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa myydystä autosta, jossa on integroitu navigointijärjestelmä.

Kaikkiaan vuonna 2014 maailmassa myytiin 13 miljoonaa autoa, joissa oli HERE-kartta. HERE tarjoaa karttoja yli 190 maassa, ajon aikaista navigointia 118 maassa ja reaaliaikaista liikennetietoa 44 maassa.

Nokia Technologies

Nokia Technologies on johtava innovoija teknologioissa, jotka mahdollistavat ohjelmoitavan maailman, missä kaikki asiat ja ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa. Nokia Technologies laajentaa Nokian menestykseklä patenttilisensointiohjelmaa ja lisenssi kehittämään teknologioita asiakkailleen, jotta nämä voivat luoda entistä parempia tuotteita.

Nokia Technologies auttaa asiakkaitaan myös hyödyntämään Nokian brändin arvoa kuluttajalaitemarkkinoilla, ensimmäisenä tuotteena Nokia N1 Android™-tabletti(2).

Nokia Technologies -liiketoiminnan hautomo-ohjelma puolestaan keskittyy uusien ideoiden ja prototyyppien kehittämiseen. Kaikkia näitä toimintoja tukee Nokia Technologies -liiketoiminnan maailman huipputasoa edustava T&K-tiimi Nokia Labs, joka jatkaa Nokian yli kaksi vuosikymmentä kestävyyttä johtajuutta multimediassa, verkkoteniikassa, sensori- ja materiaaliteknologioissa sekä kuvantamis-, ääni-, verkko- ja pilviteknologioissa.

11 198 milj. EUR
Liikevaihto vuonna 2014 (2013: 11 282 milj. EUR)

1 210 milj. EUR
Liiketulos 2014 (2013: 420 milj. EUR)

1 786 milj. EUR
T&K-kulut 2014 (2013: 1 822 milj. EUR)

970 milj. EUR
Liikevaihto vuonna 2014 (2013: 914 milj. EUR)

-32 milj. EUR
Liiketulos(1) 2014 (2013: -154 milj. EUR)

545 milj. EUR
T&K-kulut 2014 (2013: 648 milj. EUR)

578 milj. EUR
Liikevaihto vuonna 2014 (2013: 529 milj. EUR)

343 milj. EUR
Liiketulos 2014 (2013: 310 milj. EUR)

161 milj. EUR
T&K-kulut 2014 (2013: 147 milj. EUR)

Luvut perustuvat IFRS:n mukaiseen tilinpäätökseemme. (2) Android on Google Inc:n tavaramerkki.

NOKIA VUONNA 2014

2014-Uusiutumisen vuosi

NOKIA VUONNA 2014

Maaliskuu

24.3.2014
Toteutui järjestely, jossa Nokia Networks osti Mesaplexx Pty Ltd:n. Kauppaan sisältyi Mesaplexxin pienikokoinen mutta tehokas radiotaajuuksien suodatinteknologia, jonka avulla voidaan pienentää radiotukiasemien kokoa.

Huhtikuu

25.4.2014
Toteutui järjestely, jossa Nokia myi olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoiminnan Microsoftille. Kauppa, johon sisältyi myös sopimus patenttien lisensoinista Microsoftille, julkistettiin alun perin 3.9.2013.

29.4.2014
- Nokian hallitus nimitti Rajeev Surin Nokia Oyj:n toimitusjohtajaksi ja Nokian johtokunnan jäseneksi 1.5.2014 alkaen.
- Nokia julkisti uuden strategiansa, jonka perustana ovat kolme liiketoimintaa: Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies.
- Nokia ilmoitti myös tehneensä suunnitelman 5 miljardin euron pääomarakenteen optimointiohjelmasta, joka keskittyy osinkojen maksun uudelleensiaittamiseen, ylimääräisen pääoman palauttamiseen osakkeenomistajille ja korollisten velkojen lyhentämiseen.

Toukokuu

ja 15.5.2014
Seka Moody's että Standard & Poor's nostivat Nokian luottoluokitusta, mikä tukee Nokian pitkän aikavälin tavoitetta saavuttaa uudelleen investment grade -tason luottoluokitus.

28.5.2014
Toteutui järjestely, jossa HERE osti Destin. Desti auttaa matkailijoita löytämään etsimänsä kohteen tekoälyä ja luonnollisen kielen käsittelyteknologiaa hyödyntäen.

Kesäkuu

17.6.2014
Nokian varsinainen yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2013 maksetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta ja ylimääräistä osinkoa 0,26 euroa osakkeelta. Yhtiökokous valitsi myös uuden hallituksen, jonka toimikausi päättyy vuoden 2015 varsinaisessa yhtiökokouksessa. Risto Sillasmaa jatkoi hallituksen puheenjohtajana.

25.4.2014
Nokia toteutti järjestelyn, jossa olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoiminta myytiin Microsoftille. Kauppa, johon sisältyi myös sopimus patenttien lisensoinista Microsoftille, julkistettiin alun perin 3.9.2013.

Yleiskatsaus

Heinäkuu

2.7.2014
Toteutui järjestely, jossa HERE osti Medio Systems Inc:n, Medio Systems on uranuurtaja reaaliaikaisen ennakoivan analytiikan nousevalla alalla. Järjestelyn myötä HERE pystyy nopeammin saavuttamaan viisionsa tuottaa tilanteen mukaan muuttuvia kartta- ja paikkatietopalveluja eri näytöille ja käyttöjärjestelmille.

3.7.2014
Nokia Networks osti NICE Systemsiltä kehittyneen geopaikannuksen järjestelmän langattomien verkkojen suunnittelun ja optimoinnin tueksi.

24.7.2014
Nokia ilmoitti, että Ramzi Haidamus on nimitetty Nokia Technologies -liiketoiminnan johtajaksi ja Nokian johtokunnan jäseneksi.

31.7.2014
Nokia Networks ilmoitti aikovansa ostaa osan Panasonic System Networks Company. Limitedin langattomien verkkojen liiketoiminnasta vahvistaakseen langattoman laajakaistan osaamistaan. Kauppa toteutui 1.1.2015.

Elokuu

22.8.2014
Toteutui järjestely, jossa Nokia Networks osti SAC Wirelessin, SAC Wireless on merkittävä verkon toteutus- ja käyttöonottoratkaisujen tarjoaja. Järjestely pohjoittuu Nokia Networksin olemassa olevaan verkkototeutuspalveluihin liittyvään osaamiseen, ja sen odotetaan kasvattavan yhtiön markkinaosuutta tällä alalla.

Syyskuu

22.9.2014
Nokia palasi Euro STOXX 50 -infeksin.

Lokakuu

23.10.2014
Nokia ilmoitti, että Sean Feinbeck on nimitetty Nokian kartta- ja paikkatietoliiketoiminnan HEAsin johtajaksi ja Nokian johtokunnan jäseneksi.

Marraskuu

14.11.2014
Nokia järjesti Loittoossa pääomansan unapäivänsä ja esittelytapahtumassa yhtiön päivitetyn viillon strategiset painopistealueet ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet.

18.11.2014
Nokia ilmoitti tarjoamaavansa Nokia N1:n, ensimmäisen Nokia-markkisen Android-tabletin ja ensimmäisen kuluttajille myytäriin Nokia-laitteen sen jälkeen, kun Devices & Services -liiketoiminta myytiin olennaisilta osin. Nokian sopimusvalmistajakumppani aloitti tuotteen myynnin. Kiinassa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä, ja muilla markkinoilla tuote tulee myyntiin myöhemmin.

29.4.2014
Rajeev Suri nimitettiin Nokia Oyj:n toimitusjohtajaksi, Nokian johtokunta nimitettiin ja Nokian uusi strategia ja 5 miljardin euron pääomarakenteen optimointiohjelma julkistettiin.

NOKIA VUONNA 2014

Tunnuslukuja

Tässä taulukossa esitetään yhteenveto Nokian Jatkuvien toimintojen taloudellisista ja muista tunnusluvuista vuosilta 2014 ja 2013. Luvut perustuvat tässä vuosikertomuksessa esitettyyn konsernitilinpäätökseemme.

1.1.-31.12.	2014 milj. EUR	2013 milj. EUR	Muutos
Liikevaihto-ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta			3 %
Liikevaihto	12 732	12 709	0 %
Nokia Networks	11 198	11 282	-1 %
HERE	970	914	6 %
Nokia Technologies	578	529	9 %
Bruttokateprosentti	44,3 %	42,1 %	220 perusp.
Liikearvon arvonalentumiset	-1 209	-	-
Liikevoitto	170	519	-67 %
Nokia Networks	1 210	420	188 %
HERE	-1 241	-154	-
Nokia Technologies	343	310	11 %
Konsernin yhteiset toiminnot	-142	-57	149 %
Liikevoittoprosentti	1,3 %	4,1 %	-280 perusp.
Rahoitustuotot/-kulut, netto	-395	-280	41 %
Tuloverotuotot/-kulut	1 408	-202	-
Tilikauden tulos	1 171	41	-
Osakekohtainen tulos, EUR, laimennettu	0,30	0,05	-
Henkilöstö keskimäärin
Nokia Networks	50 680	52 564	-4 %
HERE	6 067	5 897	3 %
Nokia Technologies ja konsernin yhteiset toiminnot	819	872	-6 %
Yhteensä	57 566	59 333	-3 %
Liikevaihto markkina-alueittain
Eurooppa	3 886	3 940	-1 %
Lähä-itä ja Afrikka	1 100	1 169	-6 %
Kiinan alue	1 410	1 201	17 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 364	3 428	-2 %
Pohjois-Amerikka	1 919	1 656	16 %
Latinalainen Amerikka	1 053	1 315	-20 %

Organisaatiorakenne ja raportoitavat segmentit

Nokiassa on kolme liiketoimintaa ja neljä raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten. Raportoitavat segmentit ovat Nokia Networks -liiketoimintaan kuuluvat Mobile Broadband- ja Global Services -segmentit sekä HERE ja Nokia Technologies.

Konsernin yhteiset toiminnot koostuvat konsernitason toiminnoista, jotka tukevat kolmea liiketoimintaamme.

D&S-liiketoiminnan Myynnin vuoksi raportoimme tiettyjä tietoja Lopetetuille toiminnoille.

Vuoden 2013 kolmannesta neljänneksestä alkaen Nokia on raportoinut taloudelliset tiedot kahdesta Nokia Networksiin kuuluvasta raportoitavasta segmentistä, jotka ovat Mobile Broadband ja Global Services. Vuoden 2013 viimeisestä neljänneksestä lähtien Devices & Services -liiketoiminta on raportoitu lopetettuina toimintoina. Näiden muutosten vuoksi olemme uudelleenryhmitelleet historialliset tulokset vertailtavuuden mahdollistamiseksi.

Liikevaihdon ja muiden tulosten jakautuminen toiminnoittain ja maantieteellisten alueiden kesken on esitetty tähän vuosikertomukseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen kohdassa Hallituksen toimintakertomus—Liiketoiminnan tulos ja konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2, Segmentti-informaatio.

Jatkuvat toiminnot

Kolme liiketoimintaamme, Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies (joista käytetään yhteisnimitystä Jatkuvat toiminnot), esitellään sivulta 16 alkaen.

NOKIA VUONNA 2014

Yleiskatsaus

Liikevaihto (milj. EUR)

Liikevaihto
Liikevoittoprosentti (%)

Liikevaihto vuonna 2014
12,7 mrd EUR

Liiketulos vuonna 2014
170 milj. EUR

Laimennettu osakekohtainen tulos vuonna 2014
0,30 EUR

Nettokassa 31.12.2014
5 mrd EUR

Nettokassa (milj. EUR)

Nettokassa
Vapaa kassavirta

Laimennettu osakekohtainen tulos (EUR)

NOKIA VUONNA 2014

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2014 oli Nokialle merkittävä käännekohta sanan täydessä merkityksessä.

Asemamme vahvistui, ja kehityksemme kulki tappioista voittoihin ja pakenevista kassavirroista tuottoihin—nopeasti hupenevista mahdollisuuksista maailmaan, jossa tulevaisuus on loistava ja missä haasteena on pikemminkin runsaudenpula kuin kiinnostavien mahdollisuuksien puute.

Vuoden 2014 ensimmäisen puoliskon toimintamme keskittyi saattamaan päätökseen Devices & Services -liiketoimintamme myynnin olennaisilta osin Microsoftille. Myynti saatiin päätökseen huhtikuussa. Täydellisessä maailmassa Devices & Services -liiketoiminnan kohtalo olisi ollut toisenlainen, mutta menetimme asemamme muille toimijoille, jotka aiheuttivat toimialan murroksen. Siksi myynti Microsoftille oli selvästi paras vaihtoehto, varsinkin kun Nokia oli aiemmin ostanut Siemensin osuuden silloisesta Nokia Siemens Networks -yhtiöstä.

Näillä kahdella kaupalla oli keskeinen merkitys Nokian nykyisen vahvuuden luomisessa. Yhtiöllä on kolme vahvaa liiketoimintaa, joista jokainen edustaa alansa huippua: Nokia Networks on johtaja useimmissa segmenteissään, mukaan lukien 4G. HERE on ylivoimaisesti vahvin toimija autoteollisuuden karttapalvelujen alalla. Nokia Technologies -liiketoiminnan patenttiportfolio on puolestaan koko tietoliikennealan vahvimpia.

0,30 EUR

Jatkuvien toimintojen laimennettu osakekohtainen tulos vuonna 2014

1,8 mrd EUR

Palautettiin osakkeenomistajille vuonna 2014

5 mrd EUR

Nettokassa 31.12.2014

Päättyneen tilikauden tulos on osoitus uuden Nokian potentiaalista. Vuonna 2014 laimennettu osakekohtainen tulos kasvoi kuusinkertaiseksi vuoteen 2013 verrattuna ja oli 0,30 eurosenttiä. Liikevaihto pysyi suunnilleen samana ja oli 12,7 miljardia euroa. Nettokassa oli noin 5 miljardia euroa, ja kassa-asema pysyi erittäin hyvänä, vaikka osakkeenomistajille palautettiin noin 1,8 miljardia euroa. Kehitys oli myönteistä erityisesti vuoden jälkipuoliskolla, kun kaikki kolme liiketoimintaa palasivat kasvu-uralle.

Nokia Networksin kannattavuus oli vahva huolimatta suurista T&K-investoinneista, jotka olivat välttämättömiä rakentaaksemme tuote- ja palveluportfolion, joka saattaa hyvinkin olla yhtiön historian kilpailukykyisin. Portfoliomme vahvuuden osoituksena ovat vuonna 2014 tekemämme sopimukset esimerkiksi Bharti Airtelin, China Mobilen, T-Mobilen ja Vodafone kanssa. Jatkuva panostuksemme tehokkuuteen toi meille satojen miljoonien eurojen säästöt. Osa tästä summasta sijoitettiin tulevaisuuteen tähtääviin innovaatioihin. Haluamme hyödyntää mahdollisuudet, joita tarjoavat esimerkiksi LTE, ainutlaatuiset pienet solumme sekä siirtyminen virtualisointiin ja tietoliikennetason pilvipalveluihin.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

HERE palasi kasvuun vuoden
jälkipuoliskolla. Lokakuussa ilmoitimme,
että liiketoimintastrategiamme tulee
keskittymään autoteollisuuteen, jossa
mahdollisuudet ovat erinomaiset, pieniin
mutta nopeasti kasvaviin yritystoimintoihin
sekä mobiilitaitevalmistajille ja internetalan
toimijoille tarjottaviin paikkatietosisältöihin.
Tämän painotusten muutoksen seurauksena
vähensimme panostusta suoraan
kuluttajille suunnattuun tarjontaan, mutta
tarjoamme edelleen sovelluksia ja muita
palveluja kuluttajille prioriteettialueidemme
tukemiseksi. HEREn Android-sovellusta onkin
ladattu erittäin ahkerasti, ja arviot ovat olleet
hyvin myönteisiä. Parannamme myös HEREn
toiminnallista tehokkuutta yhtiön parhaiden
käytäntöjen avulla.

Nokia Technologies aloitti merkittävän
patenttiportfolionsa kaupallistamisen. Vuonna
2014 se teki uusia lisensointisopimuksia sekä
olemassa olevien että uusien asiakkaiden
kanssa, joista moni ei toimi langattoman
viestinnän alalla. Näihin lukeutuivat muiden
muassa HTC:n kanssa helmikuussa 2014
solmittu sopimus sekä Microsoftin kanssa
solmitun lisensointisopimuksen saaminen
päätökseen huhtikuussa 2014. Toimme myös
markkinoille ensimmäisen brändilisensoidun
tuotteemme, Nokia N1 Android -tabletin.
Vuonna 2014 lisäsimme investointeja
Nokia Technologies -liiketoimintaan
varmistaaksemme, että meillä on tarvittava
innovaatiokyky ja liiketoimintarakenne
menestyäksemme myös tulevaisuudessa.

Se, miten hyvin olemme valmistautuneet
tulevaan, on aivan yhtä tärkeää kuin
se, mitä saavutimme vuoden aikana.
Päivitimme kaikkien kolmen liiketoiminnan
strategioita. Nokia Business System otettiin
käyttöön investointien optimoinnin,
suoritusten johtamisen sekä henkilöstön
kykyjen ja tulevien johtajien kehittämisen
tueksi. Lisäksi hiomme tapaamme hallita
portfoliota voidaksemme allokoida resurssit
niiden arvontuottokyvyn mukaan. Uskon,
että näiden toimien ansiosta meillä on
hyvät mahdollisuudet tuottaa arvoa
tulevaisuudessa.

"...mutta vieläkin
ylpeämpi olen työstä,
jonka teimme
määrittääksemme
uudelleen yhtiön
arvot ja tavoitetilan."

Olen tyytyväinen edellä mainitsemiini
saavutuksiin, mutta vieläkin ylpeämpi olen
työstä, jonka teimme määrittääksemme
uudelleen yhtiön arvot ja tavoitetilan.

Arvomme ovat kunnioitus, saavutukset,
uudistuminen ja haastaminen. Ne tuntuvat
meistä luontevilta ja innoittavat meitä
kehittämään yhtiötä. Ne luovat myös
perustan päätöksenteolle tilanteissa, joissa
täydellisiä tietoja ei ole saatavilla, ja ohjaavat
käytöstämme ja toimintaamme. Henkilöstö
on ottanut arvot innostuneesti vastaan, ja ne
yhdistävät omalta osaltaan uutta Nokiaa.

Mutta miltä näyttää asemamme
maailmassa nyt ja tulevaisuudessa? Kolme
liiketoimintaamme ovat valmistautuneet
teknologiseen muutokseen, jonka uskomme
olevan niin syvällékyvä, että sitä voidaan
verrata internetin syntyyn. Olemme
siirtymässä jatkuvien yhteyksien maailmaan,
jossa lähes kaikki ihmiset ja kymmenet
miljardit laitteet ovat yhteydessä toisiinsa
uusilla tavoilla-tavoilla, jotka voivat luoda
ihmisille mahdollisuuksia ja hyvinvointia
ennenkokemattoman laajasti. Siksi me
Nokiassa keskitymme teknologian inhimillisiin
mahdollisuuksiin: teknologiaan, joka perustuu
ihmisten todellisiin tarpeisiin ja palvelee
aidosti ihmisiä.

Vuonna 2015 Nokia viettää
150-vuotisjuhlaansa. Vain harva yhtiö on
päässyt yhtä korkeaan ikään. Tänä vuonna
tulee kuluneeksi 150 vuotta myös Suomen
kansallissiveltäjän Jean Sibeliuksen
syntymästä. Hän on sanonut: "Älä koskaan
kirjoittako mitään tarpeetonta nuottia,
sillä jokaisen nuotin pitää elää." Tämä sopii
hyvin myös ajattelutapaamme Nokiassa.
Meillä on kunnianhimoiset tavoitteet, ja
olemme sitoutuneet rakentamaan yhtiön
tulevaisuutta brändiämme ja yhtiötämme
kohtaan osoitetun myönteisen suhtautumisen
ja kiinnostuksen pohjalle. Toimintaamme
ohjaavat kuitenkin käytännönläheisyys ja
usko siihen, että pystymme tarjoamaan
osakkeenomistajille parhaan mahdollisen
vastineen jokaiselle käyttämällemme eurolle.

Tämä on meidän haasteemme yrityksenä ja
minun haasteeni yhtiön toimitusjohtajana.
Työskenneltyäni yhtiössä lähes 20 vuotta
minulle oli suuri kunnia tulla nimitetyksi
Nokian toimitusjohtajaksi vuonna 2014.
Lupaan teille tehdä kaikkeni johtakseni
Nokian menestykseen oikealla tavalla, jota
ohjaavat nöyrä asenne, korkeat eettiset
periaatteet ja vahva usko arvojemme voimaan
ja maailmanme moniarvoisuuteen.

Rajeev Suri
Toimitusjohtaja

Nokia 150 vuotta
Nokia on 150-vuotisella
taipaleellaan saanut
monta kertaa sopeutua
markkinoiden ja
teknologian muutoksiin.
Kaikki alkoi yhdestä
puuhioketehtaasta.
Sieltä tie on johtanut
monien eri toimialojen
kautta strategiseen
päätökseen keskittyä
tietoliikenteeseen. Tämä
muutoksen ja innovaation
perintö ohjaa myös
tulevaisuuttamme.

Lue lisää
sivulta 108

NOKIA VUONNA 2014

Paikkamme muuttuvassa maailmassa

Sijoitamme teknologioihin, joilla on tärkeä rooli maailmassa, jossa miljardit laitteet ovat toisiinsa yhteydessä verkon välityksellä. Visiomme on laajentaa teknologian inhimillisiä mahdollisuuksia.

"Uskomme, että tulevien kymmenen vuoden aikana miljardit verkossa olevat laitteet muodostavat älykkäitä, ohjelmoitavia järjestelmiä, joiden avulla voidaan parantaa elämänlaatua hyvin monilla eri alueilla."

Maailma on tulossa teknologiseen käännekohtaan, jonka vaikutuksen voimakkuutta voi verrata internetin syntyyn.

Tänä päivänä useimmat ihmiset ovat verkon kautta yhteydessä toisiin ihmisiin. Nyt lähestymme nopeasti täysin uutta vaihetta, jossa ihmisten lisäksi myös esineet ja asiat ovat yhteydessä toisiinsa.

Uskomme, että vuoteen 2025 mennessä yli 50 miljardia laitetta, moduulia ja sensoria on liittynyt toisiinsa yhteyksien avulla. Ajan myötä kaikki nämä toisiinsa yhteydessä olevat asiat yhdistyvät ennennäkemättömillä tavoilla. Ohjelmisto toimii liimana, analytiikka ja tieto luovat merkityksen ja automatisoitu toiminta takaa helppouden ja tehokkuuden.

Ihmisille tästä voi olla ennennäkemättömän paljon hyötyä:

Liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden ja kuolleiden määrä vähenee merkittävästi, ja autojen päästöt pienenevät huomattavasti älykkäiden autojen myötä; lopulta autot ajavat itse itseään.
Täsmäviljelyn ja veden käytön paremman hallinnan avulla niukkoja resursseja voidaan käyttää järkevämmin.
Terveydenhoito tehostuu, kun tekniikan ansiosta potilailla on enemmän ja joustavampia mahdollisuuksia olla yhteydessä hoitohenkilökuntaan, ehkäistä sairauksien pahenemista ja hallita paremmin omaa hoitoaan.
Lääketeollisuuden, sähkönjakelun, ajoneuvokaluston hallinnan ym. tehokkuus paranee.
Ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa, kun teknologia automatisoi niitä monia pieniä asioita, jotka päivittäin vaativat aikaa ja vaivaa.

Tavoitteena pitkäaikainen johtajuus kolmella keskeisellä alueella

Uskomme, että tulevien kymmenen vuoden aikana miljardit verkossa olevat laitteet muodostavat älykkäitä, ohjelmoitavia järjestelmiä, joiden avulla voidaan parantaa elämänlaatua hyvin monilla eri alueilla, esimerkiksi liikenteessä, resurssien käytössä, terveydenhoidossa ja hyvinvoinnissa sekä lukuisilla muilla alueilla.

Uskomme, että meillä on tärkeä rooli tässä entistä enemmän yhteyksiä hyödyntävässä maailmassa. Näemme itsemme teknologiajohtajana, joka avaa ja luo uusia mahdollisuuksia asiakkailleen, kumppaneilleen ja kuluttajille. Nyky-Nokian toiminnan ydin on sama kuin aina ennenkin: ihmisten yhdistäminen—connecting people. Pyrimme laajentamaan teknologian inhimillisiä mahdollisuuksia. Tarjoutuvat mahdollisuudet ovat merkittäviä—eivät vain meille vaan koko maailmalle.

Uuden teknologian maailman edellytyksiä:

Verkot, jotka pystyvät käsittelemään valtavaa laitemäärää ja eksponentiaalisesti kasvavaa tietoliikennettä
Paikkatietopalvelut, jotka kytkevät fyysisen ja virtuaalisen ympäristön saumattomasti yhteen
Innovaatiot lukuisilla eri teknologian osa-alueilla, kuten sensoreissa, radioteknologiassa sekä matalan virrankulutuksen teknologioissa.

Nokian visio on olla pitkällä aikavälillä johtava toimija näillä osa-alueilla.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

Esineiden internetin edut
Enemmän vapaa-aikaa,
kun teknologia
automatisoi niitä monia
pieniä asioita, jotka
päivittäin vaativat aikaa
ja vaivaa.

Uusi teknologiamaailma edellyttää

Verkkoja

jotka pystyvät käsittelemään valtavaa laitemäärää ja eksponentiaalisesti kasvavaa tietoliikennettä

Paikkatietopalveluita

jotka kytkevät fyysisen ja virtuaalisen ympäristön saumattomasti yhteen sekä

Innovaatioita

lukuisilla eri teknologian osa-alueilla, kuten sensoreissa, radioteknologiassa sekä matalan virrankulutuksen teknologioissa.

Uskomme, että taloudellinen tilanteemme on hyvä ja että pystymme jatkamaan sijoituksia, joiden turvin säilytämme asemamme innovaatiojohtajana kaikissa kolmessa liiketoiminnassamme.

D&S-liiketoiminnan myynti antoi vanhan pohjan tuleville investoinneillemme, koska se myös vahvisti taloudellista asemaamme merkittävästi ja tuki tavoitettamme saavuttaa uudelleen investment grade -tason luottoluokitus.

Tässä vuosikertomuksessa kuvataan Nokian tämänhetkistä liiketoimintaa, johon kuuluu kolme jatkuvaa liiketoimintaamme. Lisäksi osiossa—Lopetetut toiminnot annetaan tietoa Devices & Services -liiketoiminnasta, joka kuului Nokia-konserniin 25.4.2014 toteutuneeseen myyntiin asti.

NOKIA VUONNA 2014

Nokian strategia

Strategiamme on kehittää kolmea liiketoimintaamme jotka ovat Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies, toteuttaaksemme visiomme teknologiajohtajuudesta ohjelmoitavassa maailmassa ja tuottaa pitkän aikavälin arvoa osakkeenomistajille.

Kolmelle liiketoiminnallemme rakentuva tavoitteemme on optimoida liiketoimintarakenteeme niin, että kaikki liiketoiminnat voivat saavuttaa strategiset tavoitteensa tehokkaasti. Liiketoimintojen yhteisiä mahdollisuuksia hyödynnetään silloin, kun se on taloudellisesti järkevää, ei kuitenkaan liiketoimintojen omien painotusten ja niiden kurinalaisen toteuttamisen kustannuksella.

Tavoitteenamme on tuottaa pitkäaikaista arvoa osakkeenomistajille keskittymällä kolmeen liiketoiminta-alueeseemme:

Nokia Networks

Nokia Networks keskittyy innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin, joita asiakkaamme tarvitsevat hallitakseen langattoman tietoliikenteen kasvua. Odotamme tietoliikenteen kasvavan noin 40 % vuosivauhtia vuoteen 2025 asti. Tulevat sijoituksemme kohdistuvat asemamme vahvistamiseen entisestään langattomissa laajakaistaradioverkoissa: 5G:ssä, pienten solujen ratkaisuissa sekä radioverkon pilvipalveluissa. Tavoitteenamme on myös olla johtava verkkojen asennuspalveluiden toimittaja sekä kasvattaa asiantuntijapalveluitamme; aiomme myös olla tietoliikennetason pilvipalveluiden yhdistäjä ja laajentaa liiketoimintaamme ohjelmisto-ohjatuissa verkoissa ja verkkojen turvallisuusratkaisuissa sekä löytää uusia mahdollisuuksia esineiden internetissä ja data-analytiikassa.

90+

Yli 90 maailman sadasta suurimmasta operaattorista on Nokia Networksin asiakas

13 miljoonaa

HERE-kartoilla varustettua autoa myytiin vuonna 2014

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

HERE

HERE-liiketoimintamme panostaa paikkatiedon pilvipalveluun. Siitä pyritään tekemään johtava paikkatiedon lähde, jonka käyttökokemus on paras useilla eri käyttökorttelijää, alustoilla ja näytöillä. Tavoitteena on keskittyä entistä voimakkaammin johtavaan autoalan teknologialiiketoimintaamme sekä pieneen mutta nopeasti kasvavaan yritysliketoimintaamme. Yhteyttä kuluttajainnovaatioihin jatketaan tekemällä yhteistyötä Samsungin kaltaisten mobiililaitevalmistajien sekä Microsoftin kaltaisten internettoimijoiden kanssa.

Edellä mainittujen painotusten vuoksi olemme vähentäneet panostusta suoraan kuluttajatarjontaan. Tavoitteenamme on myös tehostaa HEREn toimintaa, jotta merkittäville T&K-panostuksille saadaan mahdollisimman hyvä tuotto ja jotta liiketoiminnan kannattavuus kohenee pitkällä aikavälillä.

Nokia Technologies

Nokia Technologies -liiketoiminnassa tavoitteena on vahvistaa johtavaa innovaatioportfoliotamme entisestään seuraavin tavoin:

Laajentamalla menestyvää patenttilisensointiohjelmaamme
Auttamalla muita yrityksiä ja organisaatioita hyötymään innovaatioistamme teknologialiiketoiminnan kautta
Hyödyntämällä Nokia-brändiä ja yritysten kiinnostusta sen lisensointiin, ensimmäisenä esimerkkinä Nokia N1 Android -tabletin julkistus
Tuote- ja palveluhautomotoiminnalla, jonka puitteissa teemme harkittuja sijoituksia uusiin, tulevaisuuden tuotteissa ja palveluissa mahdollisesti hyödynnettäviin teknologioihin.

Nokia Security Center
Nokia Networks avasi
tietoliikenneturvallisuuteen
keskittyvän Nokia Security
Center -keskuksen Berliiniin
joulukuussa 2014.
Keskus yhdistää verkko-
operaattorit,
yhteistyökumppanit,
julkishallinnon toimijat ja
oppilaitokset, jotta ne
voivat yhdessä kehittää ja
jakaa verkkoturvallisuuteen
liittyvää osaamista.

NOKIA VUONNA 2014

Hallintotapa ja johto

Nokialla on selkeä hallintorakenne, jonka tavoitteena on luoda puitteet innovaatiolle ja kasvulle.

Vahva johto

Nokialla on vahva ja kokenut johto, jolla on monipuolinen kokemus tietoliikenteestä ja teknologiasta, talousasioista, myynnistä sekä monilta muilta alueilta. Useimmilla ylimmän johdon jäsenistä on ollut keskeinen rooli Nokian viimeaikaisessa muutoksessa ja Nokia Networksin palauttamisessa tuloksekkaaksi yksiköksi. He ovat kaikki jo aikaisemmin osoittaneet pätevyytensä Nokiassa tai muissa johtotehtävissä.

Johtokunta vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Muita avainjohtajia ovat Nokia Networksin alueellisista ja raportoitavista segmenteistä vastaavat johtajat ja konsernin muu johto.

Nokian johtokunnan jäsenet

Rajeevilla on yli 25 vuoden kansainvälinen kokemus, ja johtajana hän haluaa ennen kaikkea luoda arvoa ja kasvua sekä tarjota teknologiaa, joka vaikuttaa myönteisesti ihmisten elämään. Hän on ollut Nokian palveluksessa vuodesta 1995 ja toiminut yhtiössä monissa eri johtotehtävissä. Nykyisen Nokia Networks-liiketoiminnan toimitusjohtajana Rajeev käänsi yhtiön tuloksen selkeään nousuun, mikä tuotti merkittävästi lisää arvoa osakkeenomistajille. Rajeev asuu Helsingissä.

Timolla on juuret syvällä Nokiassa. Hän on ollut yhtiössä useissa kansainvälisissä tehtävissä vuodesta 1993 sekä kolmen vuoden jakson pankkialalla 1990-luvun lopussa. Timon vastuualueet Nokiassa ovat ulottuneet myynnistä liiketoimintayksikön johtamiseen ja riskienhallinnasta yritysrahoitukseen. Timo uskoo lujasti vahvoihin arvoihin ja visioon pohjautuvaan yrityskulttuuriin.

Samih Elhage s. 1961

Executive Vice President, talousjohtaja ja operatiivinen johtaja, Nokia Networks

Samihilla on 25 vuoden kokemus tietoliikennealalta. Hänellä on vahva kokemus monimutkaisten liiketoimintojen uudistamisesta luomalla uusia toimintamalleja, joiden avulla saavutetaan vahvempi taloudellinen tulos ja kestävää lisäarvoa. Samih aloitti NSN:n palveluksessa vuonna 2012 operatiivisena johtajana. Vuodesta 2013 alkaen hän on toiminut myös talousjohtajana. Samih on sekä Nokian että Nokia Networksin johtokunnan jäsen.

Opiskeltuaan insinööri 25 vuotta sitten Sean on yhdistänyt yrittäjähenkisyytensä ja intohimoisen kiinnostuksensa tekniikkaan. Hän tuli HEREn palvelukseen alkuvuodesta 2014 johtamaan älypuhelinsovellusten kehitystä ja tuottamaan paikkatietopalveluja muun muassa Amazonille, Microsoftille ja Samsungille. Hänestä tuli HEREn johtaja marraskuussa 2014. Ennen HEREä Sean toimi johtotehtävissä muun muassa TomTomissa, TV Compassissa, Boardbugissa ja Pogossa.

Ramzi on teknologialisensoinniin asiantuntija, joka tunnetaan liiketoiminnan osaamisestaan ja vahvasta innovaatiotaustastaan. Tehtävässään Nokia Technologies -liiketoiminnan johtajana hän jatkaa Nokian vuosikymmenien mittaista T&K-toiminnan johtajuutta ja pioneerihenkeä. Ennen tuloaan Nokiaan hän oli 17 vuotta Dolbyn palveluksessa auttaen sitä kasvamaan maailmanluokan lisensointiyritykseksi.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

Nokia Networksin avainjohtajat

Ashishilla on lähes 25 vuoden kansainvälinen kokemus yritys- ja tietoliikennesektoreilta, ja hänet tunnetaan vahvoista tuloksistaan. Ashish on johtanut useita alueellisia ja globaaleja organisaatioita ennen aloittamistaan nykyisessä tehtävässään Nokia Networksin Aasian, Lähi-idän ja Afrikan asiakasliiketoiminnan johtajana tammikuussa 2011. Hän on ollut Nokia Networksin johtokunnan jäsen vuodesta 2009.

Igor Igenice s. 1971
Executive Vice President, Global Services, Nokia Networks

Igorilla on yli 18 vuoden kokemus tietoliikennealalta. Hän aloitti nykyisessä tehtävässään vuonna 2014 saatuaan Lähi-idän ja Afrikan alueen kannattavaan kasvuun ja johdettuun Care- ja Network Planning & Optimization -liiketoimintalinjoja. Ennen aloittamistaan yhtiön palveluksessa vuonna 2007 Igor toimi useissa eri johtotehtävissä tietoliikenneoperaattori- ja palveluyrityksissä useissa maissa.

Marcilla on yli 20 vuoden kansainvälinen kokemus tietoliikennealan johtotehtävistä. Hän tuli Nokian palvelukseen vuonna 2008 ja on tehnyt yhtiöstä LTE-teknologian johtajan ja yhden maailman merkittävimmistä ohjelmistokehittäjistä. Marcilla on laaja kokemus kehittyneen mobiiliteknologian massamarkkinoille tuonnin johtamisesta.

Konsernin muu johto

Hans-Jürgen Bill s. 1960
Executive Vice President, henkilöstöjohtaja

Barry French s. 1963
Executive Vice President, markkinointi- ja yhteiskuntasuhdejohtaja

Harry tuli Nokian palvelukseen vuonna 2006, ja hänellä oli erittäin merkittävä rooli Nokia Networksia muodostettaessa ja myöhemmin sen muuttamisessa tuloksekkaaksi yksiköksi. Aikaisemmin hän on toiminut johtajana mm. teknologiaan, yritysten uudelleenjärjestelyihin ja politiikkaan liittyvissä tehtävissä. Hän asuu Lontoossa mutta työskentelee säännöllisesti yhtiön pääkonttorissa Suomessa.

Maria Varsellona s. 1970
Executive Vice President, lakiasiainjohtaja

Maria siirtyi NSN:lle vuonna 2013 Tetra Pakilta, missä hän oli konsernin lakiasioista vastaava johtaja. Sitä ennen hän toimi useita vuosia lakiasioiden johtotehtävissä GE Oil & Gasissa. Maria aloitti uransa yksityisenä lakimiarkana Englannissa ja Italiassa; hän on myös luennoinut kansainvälisestä sopimusoikeudesta Firenzen yliopistossa.

Arvomme

Haluamme olla ylpeitä paitsi saavutuksistamme myös siitä, miten olemme tavoitteisiimme päässeet.

Arvomme ohjaavat liiketoimintaamme:

Kunnioitus

liittyy siihen, miten kohtelemme toisiamme, ja teemme lujasti töitä ansaitaksemme muiden kunnioituksen.

Saavutukset

liittyvät siihen, miten teemme yhdessä töitä päästäksemme erinomaisiin tuloksiin, tarjotaksemme asiakkaillemme erinomaisia tuotteita ja palveluita ja menestyäksemme markkinoilla.

Uudistuminen

liittyy siihen, miten kehitämme itseämme, miten kasvatamme liiketoimintaamme ja miten ponnistelemme luodaksemme loistavia, markkinoilla erottuvia ja niitä uudistavia tuotteita ja palveluita.

Haastaminen

tarkoittaa, että emme ole omahyväisiä ja pyrimme aina vain parempaan suoritukseen sekä kyseenalaistamme vallitsevan tilanteen aina sekä yhtiön sisällä että sen ulkopuolella.

Kun käyttäydymme oikein, nämä neljä yksinkertaista arvoa saavat meidät tekemään oikeita asioita oikealla tavalla. Voimme haastaa, mutta sen voi tehdä kunnioittavasti. Voimme pyrkiä saavuttamaan jotain lyhyellä aikavälillä ja uudistua samalla. Arvojen noudattaminen ei ole aina helppoa, mutta se on mahdollista. Tällä tavoin toimivista ihmisistä tulee merkittäviä johtajia ja yrityksistä merkittäviä yrityksiä.

NOKIA VUONNA 2014

Askeleen edellä
kulkevaa tekniikkaa

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

Nokia Centralized RAN

Suurin
urheilutapahtumiin ja
konsertteihin osallistuu
tuhansittain ihmisiä,
joista monet tallentavat
ja jakavat kokemuksensa
älypuhelimen avulla.
Täydessä Hartwall
Areenassa Helsingissä
Nokian Centralized
RAN -ratkaisu paransi
huomattavasti
tiedonsiirtoa verkkoon
perinteisiin ratkaisuihin
verrattuna. Lisäksi
älypuhelimen
virraakulutus väheni
kolmanneksella.

2,5 kertaa

nopeampaa tiedonsiirtoa
puhelimesta verkkoon

NOKIA VUONNA 2014

Nokia Networks

Kehittämällä koneiden kykyä viestiä, tulkita tietoa ja toimia ilman ihmistä annamme ihmisille mahdollisuuden keskittyä suurimpien maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseen.

Ohjelmoitavan maailman mahdollisuudet tuntuvat rajattomilta – se tarjoaa ratkaisuja niin vanhusten hoitoon kuin turvalliseen energiantuotantoon ja kasvihuonepäästöjen vähentämiseenkin.

Nokia Networks tulee olemaan tämän maailman johtava kehittäjä. Me tarjoamme verkot, joiden kautta tietoliikenne kulkee laitteiden välillä ja ihmisille. Tarjoamme sekä yrityksille että yksityisille henkilöille myös tietojen tulkintaan ja käyttöön tarvittavat ratkaisut.

Nokia Networksin Mobile Broadband- ja Global Services -segmentit ovat luotettava yhteistyökumppani operaattoreille, joilla on yhteensä lähes viisi miljardia tilaajaa. Se on teknologiajohtaja, jolla oli vuoden 2014 lopussa 162 LTE-asiakasta sekä 200 WCDMA-/HSPA -asiakasta ja 300 GSM-asiakasta. Sen tarjoamat asiakaskokemuksen hallintaratkaisut ovat käytössä jo 170 asiakkaalla, ja maailman kymmenen suurinta operaattoria käyttää sen Operations Support Systems -tuotteita.

Nokia Networksin Global Services -tiimit ovat tähän mennessä toimittaneet 400 monitoimittajaprojektia; ne saavat uuden tukiaseman toimintakuntoon joka sadas sekunti ja hallitsevat verkkoja, jotka palvelevat 550 miljoonaa loppukäyttäjää. Se suhtautuu vakavasti asiakkaidensa investointeihin, ja sen huipputehokkaat Global Delivery Center -keskukset hallitsevat nykyään lähes miljardia verkkoelementtiä.

Mahdollisuuksia täynnä olevassa maailmassa on myös uhkia. Turvallisuustyössään Nokia Networks keskittyy verkkojen suojaamiseen. Yrityksenä se kiinnittää erittäin paljon huomiota työntekijöidensä, toimittajiensa ja yhteistyökumppaneidensa turvallisuuteen.

Tulevaisuudessa Nokia Networks laajentaa toimintaansa ja puolustaa samalla vahvaa asemaansa nykyisillä markkinoillaan. Tietoliikenteen ja tietotekniikan lähentyessä toisiaan se tukee, opastaa ja palvelee asiakkaitaan ja auttaa heitä kehittämään teknologian inhimillisiä mahdollisuuksia.

Asiakkaina yli 90 maailman 100 suurimmasta mobiilioperaattorista
Nokia Networksin asiakkailla on lähes 5 miljardia tilaajaa
Toimittaja 15:lle maailman 20 suurimmasta LTE-operaattorista
Varhaisen vaiheen johtava toimija virtualisoinnin ja pilvipalveluteknologioiden alalla – koehankkeita ja esikaupallisia hankkeita yli 60 asiakkaan kanssa vuoden 2014 loppuun mennessä
550 miljoonaa tilaajaa yli 100 operaattorin verkossa ja lähes miljardi verkkoelementtiä Global Delivery Center -keskusten hallinnassa
54 586 työntekijää 31.12.2014

Nokia Networks

Mobile Broadband

Global Services

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

Markkinakatsaus

Laajan tuote- ja palveluvalikoimansa kautta Nokia Networks toimii langattoman tietoliikenteen ja siihen liittyvien palveluiden markkinoilla. Nokia Networksin tuotteiden ja palveluiden kysyntä perustuu kaikkialla maailmassa nopeasti kasvavaan suurempien kaistanleveyksien ja verkkokapasiteetin tarpeeseen. Kaistanleveysvaatimukset kasvavat nopeasti, kun runsaasti dataa sisältävät verkkosivustot, sovellukset ja videon käyttö yleistyvät. Lisäksi monipuolista sisältöä varten optimoitujen laitteiden, muun muassa älypuhelinten ja tablettien, käyttö on kasvussa.

Liiketoimintakatsaus

Nokia Networksin tarjonta ulottuu tukiasemista ja muista mobiilioperaattoreiden verkoissa käytettävistä laitteista langattomia verkkoja tukeviin ohjelmistoratkaisuihin. Näistä yksi esimerkki on ohjelmisto, jonka avulla operaattorit hallitsevat verkkojaan. Nokia Networks tarjoaa operaattoreille myös verkkojen suunnittelu-, toteutus-, käyttö- ja päivityspalveluja.

Nokia Networksin arvioidaan olevan kohdemarkkinoidensa eli mobiili-infrastruktuurin ja siihen liittyvien palveluiden kolmanneksi suurin yritys maailmassa. Nokia Networksillä on vahva asema kaikissa radioverkkoteknologiasukupolvissa (2G, 3G ja 4G) sekä runkoverkkojen ohjelmistoissa. 3G-markkinoilla Nokia Networksin asiakkaina on enemmän operaattoreita kuin yhdelläkään kilpailijalla, ja sen 3G-verkkoja käyttää yli miljardi tilaajaa. LTE-markkinoilla Nokia Networksillä oli vuoden 2014 lopussa 162 kaupallista sopimusta, ja se on LTE-radiopalvelujen avaintoimittaja 15:lle maailman 20 suurimmasta operaattorista. Nokia Networks on myös liikevaihdolla mitattuna arvioitu maailman kolmanneksi suurimmaksi tietoliikennepalvelujen tarjoajaksi. Sen Global Delivery Center -keskuksien palveluiden piiriin kuuluu 550 miljoonaa tilaajaa yli sadassa operaattoriverkossa ja lähes miljardi verkkoelementtiä.

Mobiililaitteiden käyttäjät ja yritykset odottavat verkkojen teknisten ominaisuuksien lisääntymistä vain hieman entistä suurempaan tai samaan hintaan. Tämän seurauksena langattomien laajakaistaratkaisujen ja niihin liittyvien palvelujen markkinoiden kasvuvauhdin odotetaan pysyvä lihivuosina melko vaatimattomana. Nokia Networks sijoittaa uusiin markkinamahdollisuuksiin, joita edustavat esimerkiksi pienet solut, tietoliikennetason pilvipalvelut, data-

"Nokia Networksin tuotteiden ja palveluiden kysyntä perustuu kaikkialla maailmassa nopeasti kasvavaan suurempien kaistanleveyksien ja verkkokapasiteetin tarpeeseen."

analytiikka, turvallisuus ja esineiden internet. Nämä tukevat Nokia Networksin nykyisiä ja uusia asiakkaita näiden etsiessä itselleen uusia tulonlähteitä niin sanotuista quad-play-palveluista (kiinteät ja langattomat verkkoyhteydet, internet ja TV) sekä tavoitellessa entistä parempaa tehokkuutta pilvipalveluihin siirtymisen kautta.

Yli 600 asiakasta kautta maailman käyttää Nokia Networksin laitteita ja palveluja, ja näillä asiakkailla on on lähes 5 miljardia tilaajaa. Sen asiakaskuntaan kuuluvat useimmat maailman suurimmat mobiilioperaattorit, kuten Bharti Airtel, China Mobile, Deutsche Telekom, NTT DoCoMo, SoftBank, Sprint, Telefónica, Verizon ja Vodafone.

Nokia Networks on entinen NSN, joka aloitti toimintansa Nokia Siemens Networksinä 1.4.2007, kun Nokian verkkoliiketoiminta ja Siemens AG:n kiinteiden ja langattomien verkkojen operaattoreille suunnatut toiminnot fuusioitiin. Tämä liiketoiminta on ollut kokonaan Nokia Oyj:n omistuksessa 7.8.2013 alkaen, ja nykyään se toimii Nokia-brändin alla.

Nokia Networks -liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2014 oli 11,2 miljardia euroa ja taseen loppusumma 12,8 miljardia euroa.

Esineiden internet vaikuttaa verkkoihin

Nokia esittelee kahta
uutta mobiiliteknologiaa,
nimeltään 5G ja LTE-M,
joiden avulla verkoista
voidaan tehdä paitsi
entistä nopeampia
myös luotettavampia,
kestävämpiä ja
energiatehokkaampia.

NOKIA VUONNA 2014

Nokia Networks jatkoa

Strategia

Nokia Networksin toimialalle on tyypillistä nopea tekninen kehitys, ja pidämme alan keskeisinä trendeinä seuraavia.

Toisiinsa verkon välityksellä yhteydessä olevien laitteiden lukumäärä kasvaa merkittävästi vuoteen 2025 mennessä. Ennusteemme mukaan maailmassa on vuoteen 2025 mennessä yli 7 miljardia toisiinsa yhteydessä olevaa ihmistä ja yli 50 miljardia laitetta, mikä on meidän kannaltamme tärkeintä. Arvioimme analytiikan nousevan keskeiseen rooliin merkityksen ja arvon luojana tässä ohjelmoitavassa maailmassa.
Uskomme langattoman tietoliikenteen eksponentiaalisen kasvun jatkuvan. Ennustamme, että maailman langaton tietoliikenne kasvaa 40 % vuodessa vuoteen 2025 asti. Jokainen langattoman laajakaistan käyttäjä käyttää useita gigatavuja dataa päivittäin. Taajuuskaistoja yhdistävä Carrier aggregation -teknologia on avainasemassa mahdollistamassa valtavaa liikennemäärää äärimmäisen tiheissä LTE-verkoissa.
Verkon suorituskyky, laatu ja luotettavuus noussevat entistäkin tärkeämmiksi. Verkoissa kulkevan tietoliikenteen määrän lisääntyessä verkkojen suorituskyky on kriittisen tärkeä asia, samoin kuin niiden laatu ja luotettavuus.

Luomme tulevaisuuden verkkoja

Nokia Networksin kanssa toteutettu pilvipalvelukonsepti on tärkeä askel Orangelle sen strategiassa hyödyntää pilvipalveluiden ja verkkotoimintojen virtualisoinnin mahdollisuuksia. Tavoitteena on ketterämpi palvelujen luonti sekä itseään korjaavat verkot ja automaattiset toiminnot.

Verkon toimintojen siirtyminen pilveen todennäköisesti mahdollistaa verkkojen entistä nopeamman käyttöönoton, tuo kustannussäästöjä ja auttaa Nokia Networksin asiakkaita tarjoamaan omille asiakkailleen entistä paremman käyttökokemuksen.
Palveluiden automatisointi todennäköisesti lisääntyy verkon elinkaaren kaikissa vaiheissa, mikä parantaa palveluiden laatua ja tehokkuutta.
Monimutkaisessa ekosysteemissä kumppanuussuhteet noussevat entistä tärkeämmiksi. Kun verkot kehittyvät yhä monimutkaisemmiksi, toisiaan lähenevillä tietoliikenne- ja IT-aloilla edellytetään kumppanuutta ja yhteistyötä palveluntarjoajien kesken.

Nokia Networks on määrittänyt neljä strategista painopistealuetta, joiden avulla se vastaa näihin trendeihin ja hyödyntää vahvuuksiaan:

1. Radioteknologiajohtajuuden vahvistaminen

Nokia Networks keskittyy edelleen radioliiketoimintaan ja pyrkii kasvattaan markkinaosuuttaan LTE- ja LTE-Advanced-markkinoilla sekä saavuttamaan johtavan aseman 5G-, pienten solujen ja radioverkon pilvipalveluiden markkinoilla säilyttäen myös yleisen markkina-asemansa. Nokia Networks kehittää jatkuvasti tuotevalikoimaansa tarjotakseen kaikki tukiasemakokonaisuuden tekniset elementit, kuten antennit, backhaul- ja fronthaul-teknologian, joko omina tuotteinaan tai kumppanuuksien kautta. Nokia Networks tulee myös tarjoamaan integroituja pieniä soluja ja Wi-Fi-teknologiaa tilanteisiin, joissa on tarve käsitellä suurta määrää sisätiloissa syntyvää tietoliikennettä. Toinen esimerkki Nokia Networksin valikoiman kehittämisestä on LTE-osaamisen hyödyntäminen uusien markkina-alueiden tavoittamiseksi esimerkiksi LTE-pohjaisten viranomaisratkaisuiden kautta.

2. Asiantuntijapalvelujen laajentaminen

Nokia Networks pyrkii kasvattaan palveluliiketoimintaansa kokonaisuutena ja kehittymään johtavaksi ja parasta laatua tuottavaksi verkkototeutuspalvelujen tarjoajaksi sekä parhaaksi verkon ylläpitopalvelun tarjoajaksi. Nokia Networks on myös ryhtynyt toimenpiteisiin kasvattaakseen asiantuntijapalvelujen osuutta tuotoista: se kasvattaa esimerkiksi heterogeenisten verkkojen suunnittelun ja optimoinnin osuutta, hyödyntää 3D-geopaikannusosaamistaan ja kasvattaa järjestelmäintegraatioliiketoimintaansa operaattoritasoisin palveluin, jotka tukevat tietoliikennetason pilvipalveluratkaisuja, esineiden internetiä sekä analytiikka- ja turvallisuusratkaisuja. Nokia Networks pyrkii kasvattaan myös verkonhallinnan liiketoimintaansa tarjoamalla ennakoivaa verkkojen operointia, älykästä oppimista ja ohjelmistoja palvelumuodossa. Automaation ja etätoimitusten merkitys korostuu edelleen tehokkaan palvelutoimitusmallin elementteinä.

3. Menestykseks siirtyminen tietoliikennetason pilvipalveluihin

Nokia Networksin kolmas strateginen painopistealue perustuu tietoliikennetason pilvipalveluteknologiaan siirtymisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Nokia Networksillä on hyvät mahdollisuudet hyötyä vahvuuksistaan verkkotoimintojen virtualisoinnissa, mutta sen tavoitteena on myös nousta tietoliikennetason pilvipalveluratkaisujen yhdistäjäksi ja kasvattaa liiketoimintaansa ohjelmisto-ohjattujen verkkoratkaisujen kautta. Nokia Networksin suunnitelmissa on myös laajentaa toimintaa verkko- ja palveluorkestrointiin ja -hallintaan, mikä lisää yhtiön mahdollisuuksia kaikkien verkkoelementtien automatisoituun järjestelyyn, koordinointiin ja hallintaan. Kokonaisvaltaisen tietoliikennetason pilvipalvelutarjontansa täydentämiseksi Nokia Networks on alkanut koota vahvaa turvallisuusportfoliota. Uskomme, että siirtyminen pilviteknologiaan nostaa esiin uuden sukupolven turvallisuusuhkia ja uusia säännöksiä, ja haluamme varmistaa, että siihen siirtyminen tapahtuu asiakkaidemme kannalta turvallisesti.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

4. Esineiden internetin ja data-analytiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen

Nokia Networks laajentaa myös analytiikkaosaamistaan asiakaskokemuksen hallintaratkaisujensa avulla ja lähtee mukaan esineiden internetin markkinoille. Nämä tuotteet vastaavat keskeiseen asiakkaiden ongelmaan: kuinka parantaa loppuasiakkaiden tyytyväisyyttä. Voimme hyödyntää HEREn vuonna 2014 ostaman Medion ennakoivan analytiikan ratkaisua auttaaksemme operaattoreita kehittämään lisätuottoja. Nokia Networks voi auttaa operaattoreita loppukäyttäjiin liittyvässä analytiikassa yhdistämällä verkkotiedon paikkatietoon ja muuntyyppiseen kuluttajatietoon. Nokia Networks huolehtii myös siitä, että operaattorien verkkotuotteet ja -palvelut sekä verkon infrastruktuuri täyttävät esineiden internetin vaatimukset.

Näiden neljän strategisen painopistealueen taustalla on neljä strategista tekijää:

1. Laatu

Laatu on Nokia Networksille äärimmäisen tärkeä strateginen mahdollistaja ja erottautumiskeino, ja yhtiö pyrkii vahvistamaan laatukulttuuriaan entisestään. Tavoitteena on maailmanluokan kokonaisvaltainen laadunhallinta, moitteeton palvelun toteutus ja alan paras ohjelmistojen laatu. Kaikki tämä parantaa asiakaskokemusta.

2. Innovaatio

Innovaatio on myös tulevaisuudessa keskeisellä sijalla Nokia Networksin strategiassa, koska se vauhdittaa teknologiamurrosta operaattoreille olennaisen tärkeillä osa-alueilla, esimerkiksi siirtymisessä tietoliikennetason pilvipalveluihin, kognitiivisiin verkkoihin ja 5G-teknologiaan. Nokia Networks käyttää myös resursseja innovointiin yhdessä asiakkaidensa kanssa tuottaakseen asiakkaille entistäkin enemmän lisäarvoa.

Nokia Networks sijoitti vuonna 2014 T&K-toimintaan 1,8 miljardia euroa, ja se oli yksi tietoliikennealan suurimpia T&K-panostajia. Yhtiön T&K-tiimien työn tuloksena on saavutettu teknisiä läpimurtoja ja palkintoja.

Esimerkiksi Nokian Flexi Multiradio -tukiasemia, joita on toimitettu noin 300 asiakkaalle sen jälkeen, kun toimitukset vuonna 2008 alkoivat, kehitetään jatkuvasti. Niistä on julkistettu jatkuvasti uusia versioita, kuten palkitut Flexi Zone LTE -mikrosolu- ja pikosolutukiasemat, jotka tulivat markkinoille marraskuussa 2013 ja joita parannettiin entisestään koko vuoden 2014 ajan.

Toinen esimerkki ovat Nokia Networksin pilvivalmiit Operations Support Systems (OSS) -tuotteet: virtualisoitua NetAct-verkonhallintaratkaisua käytävien asiakkaiden määrä nousi yli kahdensadan vuonna 2014. Tietoliikennetason pilvipalveluratkaisuihin siirtymistä tukevat innovaatiot, kuten Cloud Application Manager ja Cloud Network Director, mahdollistavat verkkotoimintojen virtualisoinnin ja ohjelmisto-ohjattujen verkkojen hallinnan.

LTE Broadcast

-lähetystekniikka

Yhdessä useiden yhteistyökumppanien kanssa Nokia Networks on uuden LTE Broadcast -lähetystekniikan pioneeri. Tässä tekniikassa sama signaali välitetään samanaikaisesti monelle käyttäjälle olemassa olevien mobiiliverkkojen välityksellä sen sijaan, että videon sisältö suoratoistettaisiin jokaiselle käyttäjälle erikseen. Tällöin käyttäjät voivat katsoa televisiota laitteiltaan kuluttamatta datasopimustensa tiedonsiirtokiintiöitä.

> "Innovaatio on myös tulevaisuudessa keskeisellä sijalla Nokia Networksin strategiassa, koska se vauhdittaa teknologiamurrosta operaattoreille olennaisen tärkeillä osa-alueilla."

NOKIA VUONNA 2014

Nokia Networks jatkoa

3. Kumppanuus

Kumppanuuksien kasvattaminen on jatkossakin Nokia Networksin painopistealue, ja vuonna 2014 tätä tavoitetta tukemaan perustettiin uusi Partnering-yksikkö, joka on osa Mobile Broadband -segmenttiä. Uskomme, että tämän ansiosta Nokia Networks voi laajentaa tavoiteltavissa olevia markkinoitaan oman tuotevalikoimansa ulkopuolelle hyödyntämällä kumppaneidensa johtavia tuotteita ja palveluja, kuten IP-reitittimiä, konesaleja, ohjelmistopinoja ja järjestelmäintegraatioratkaisuja. Pyrimme myös mahdollistamaan kolmansien osapuolten laite- ja ohjelmistoelementtien liitettävyyden ja avaamme ennen suljettuina pidettyjä ohjelmointirajapintoja luotetuille kumppaneillemme mukauttaen vastaavasti omaa tarjontaamme. Uskomme tämän ansiosta pystyvämme tavoittamaan uusia asiakkaita ja markkinoita.

4. Automaatio

Nokia Networks pyrkii tehostamaan toimintaansa entisestään automaation avulla. Yhtiön analytiikkaosaaminen mahdollistaa täysin automatisoidun palvelujen käyttöönoton, ylläpidon ja verkon optimoinnin. Pyrimme hyödyntämään automaatiota myös oman operatiivisen toimintamme tehostamiseen kaikissa liiketoiminnoissamme, T&K-toiminnassa, talousjärjestelmissä ja ennusteissa.

Organisaatio

Nokia Networksin kaksi segmenttiä ovat Mobile Broadband ja Global Services.

Mobile Broadband -segmentti

Mobile Broadbandin Radio- ja Core-klusterit tarjoavat joustavia verkkoratkaisuja langattomiin ääni- ja datapalveluihin. Radioklusterin piiriin kuuluvat kaikki teknologiasukupolvet-GSM, CDMA, WCDMA ja LTE-ja se panostaa myös LTE-Advanced- ja 5G-teknologioiden tutkimukseen.

Core-klusterilla on kattava valikoima matkapuhelinverkon keskusjärjestelmiä sekä runkoverkon ääni- ja pakettivälitteisiä ratkaisuja. Coren tuotevalikoima perustuu Nokia Networksin pilvivalmiisiin ohjelmistoihin, ja se pystyy vastaamaan datan määrän kasvun ja esineiden internetin tuomiin haasteisiin, mikä antaa operaattoriasiakkaille runsaasti kapasiteettia, ketteryyttä ja suorituskykyä. Näitä tarvitaan tilaajien jatkuvasti kasvavien vaatimusten täyttämiseen.

Core-klusteri on asiantuntija asiakaskokemuksen hallinnassa, virtualisoinnissa ja ohjelmistopainotteisissa ratkaisuissa. Kaikki nämä osa-alueet auttavat Nokia Networksi tukemaan asiakkaitaan muuttuvien teknologiatrendien maailmassa. Esimerkiksi turvallisuus on operaattoreille päivän polttava asia, ja olemmekin vastikään avanneet Berliiniin langattoman laajakaistan turvallisuusasioihin keskittyvän Security Center -keskuksen, johon on keskitetty järeiden tietoliikennetason turvallisuusratkaisujen johtavaa asiantuntemusta. Keskus yhdistää verkko-operaattorit, yhteistyökumppanit, julkishallinnon toimijat ja akateemiset instituutiot, jotta ne voivat yhdessä kehittää ja jakaa verkkoturvallisuuteen liittyvää osaamista.

Muita keskeisiä trendejä, joita Mobile Broadband -segmentissä seurataan, ovat pilvipalvelut, analytiikka, big data ja multimediasiallto. Mobile Broadband -segmenttiin kuuluva Partnering-yksikkö tukee Nokia Networksin tavoitteiden saavuttamista luomalla kumppanuussuhteita tunnustettujen markkinajohtajien-parhaiden nousevien teknologiainnovaattoreiden sekä omilla aloillaan asemansa jo vakiinnuttaneiden yhtiöiden-kanssa. Uskomme, että tämän toiminnan ansiosta Nokia Networks pystyy edelleen kasvattamaan tarjontaansa asiakkailleen.

Global Services -segmentti

Nokia Networksin Global Services -segmentin tarkoitus on tarjota mobiilioperaattoreille ratkaisuja tehokkaiden verkkojen luomiseen ja ylläpitämiseen.

Global Services -segmenttiin kuuluu viisi liiketoimintalinjaa. Network Implementation palvelee asiakkaita viestintäverkkojen rakentamiseen, laajentamiseen ja modernisointiin liittyvissä asioissa. Care vastaa ohjelmistojen ja laitteiden ylläpidosta ja asiakkaiden koulutuksesta niin, että he saavat verkoistaan parhaan mahdollisen hyödyn. Managed Services tarjoaa esimerkiksi verkon ja palveluiden hallintapalveluita, jotka tukevat asiakkaita palveluiden elinkaaren tehokkaassa hallinnassa ja entistä paremman asiakaskokemuksen tuottamisessa (esimerkiksi parantamalla ennakoivia palveluita analytiikan avulla). Network Planning and Optimization keskittyy asiakkaidemme verkkojen ja palveluiden tehokkuutta, yhtenäisyyttä ja luotettavuutta parantaviin ratkaisuihin. Global Services -segmentin Systems Integration puolestaan huolehtii siitä, että langattoman laajakaistaratkaisun kaikki elementit, niin uudet kuin vanhemmatkin, teknologiat yhdistyvät toisiinsa saumattomasti.

Nokia Networksin Global Services -segmentillä on kaksi Global Delivery Center -keskusta ja viisi Global Service Delivery -keskittymää, jotka yhdistävät globaalit ja paikalliset palveluasiantuntijat ja tarjoavat keskitetyt työkalut ja arkkitehtuurin. Näiden keskusten ja keskittymien kautta tuotetaan yhä suurempi osa palveluistamme. Ne tehostavat asiakkaiden toimintaa ja tuovat operaattoreiden saataville maailmanluokan osaamista, jota Nokia Networks pystyy tarjoamaan maailmanlaajuisen toimintansa ansiosta.

Myynti ja markkinointi

Nokia Networksin myynti- ja liiketoimintatiimit toimivat noin 110 maassa. Niiden ansiosta Nokia Networks pääsee lähelle asiakkaitaan, niin maantieteellisesti kuin paikallistuntemuksenkin osalta, ja ne auttavat luomaan ja ylläpitämään asiakassuhteita.

Vuonna 2014 Nokia Networks ryhmitteli asiakasliiketoimintansa kolmeen maantieteelliseen markkina-alueeseen: Aasia, Lähi-itä ja Afrikka; Eurooppa ja Latinalainen Amerikka sekä Pohjois-Amerikka. Nämä jaettiin vielä alueisiin, joilla myynti-, liiketoiminta- ja toimitustiimit toimivat. Nokia Networks aikoo uudistaa myyntitiimiensä rakenteen 1.4.2015 alkaen niin, että kolme markkina-aluetta yhdistetään samaan globaaliin myyntiorganisaatioon, joka jakautuu alla esitettyihin seitsemään markkina-alueeseen. Uudella rakenteella pyritään nopeuttamaan ja virtaviivaistamaan Nokia Networksin toimintaa niin, että se pystyy vastaamaan asiakkaiden vaatimuksiin ja ylläpitämään nykyiset asiakassuhteet.

Aasian ja Tyynenmeren alue ja Japani on monimuotoinen alue, johon kuuluu erilaisia tietoliikennemarkkinoita aina pitkälle kehittyneistä markkinoista (kuten Japani ja Etelä-Korea) kehittyviin markkinoihin asti (kuten Bangladesh, Myanmar ja Vietnam). Nokia Networks tekee yhteistyötä tämän markkina-alueen johtavien operaattoreiden kanssa, mukaanlukien KDDI, KT, NTT DoCoMo, SKT, SoftBank ja Telkomsel.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

Euroopassa Nokia Networks toimii kaikkien suurimpien operaattoreiden kanssa, esimerkkeinä Deutsche Telekom, MegaFon, MTS Sistema, Orange, TeliaSonera ja Vodafone Group, joilla on satoja miljoonia tilaajia. Nokia Networksillä on merkittävää T&K-osaamista Euroopassa, ja Euroopassa sijaitsee myös osa sen suurimmista teknologiakeskuksista, jotka työskentelevät tulevaisuuden langattoman laajakaistateknologian parissa. Yksi Nokia Networksin Global Delivery Center -keskuksista sijaitsee Portugalissa.

Kiinan alueella muun muassa suuret operaattorit China Mobile, China Unicom ja China Telecom kuuluvat Nokia Networksin asiakkaisiin. TD-LTE-standardi on erityisen tärkeä kiinalaisille operaattoreille, ja Nokia Networks sai Kiinan kansantasavallan ystävyyspalkinnon vuonna 2014.
Intiassa Nokia Networks on vahva toimija, ja sen operaattoriasiakkaita ovat esimerkiksi Bharti Airtel, Idea Cellular ja Vodafone. Asiakaskuntaamme kuuluu yhteensä 10 intialaista operaattoria (niin yksityisiä kuin julkisiakin yrityksiä) sekä Intian puolustushallinto ja Intian rautatiet, johon kuuluu myös Kolkata Metro Railway. Meillä on Intiassa useita toimipisteitä, esimerkiksi Global Delivery Center -keskus Noidassa.
Latinalaisessa Amerikassa Nokia Networksin asiakaskuntaan kuuluvat kaikki suurimmat operaattorit, kuten América Móvil, Avantel, Nuevatel, Oi, Telefónica ja TIM.
Nokia Networks on luonut itselleen huomattavan vahvan aseman Lähi-idässä ja Afrikassa, missä sen asiakkaita ovat useat johtavat operaattorit, esimerkiksi Mobily, Etisalat, Ooredoo, STC ja Zain.
Pohjois-Amerikassa Nokia Networksin asiakaskuntaan kuuluu kahdeksan kymmenestä merkittävimmästä mobiilioperaattorista sekä paikallisia operaattoreita, suuria kaapeli-TV-yhtiöitä ja valtion yksiköitä. Elokuussa 2014 toteutunut järjestely, jossa Nokia Networks osti SAC Wirelessin, merkittävän verkkoinfrastruktuuri- ja käyttöönottoratkaisujen tarjoajan, mahdollisti verkkototeutuspalveluihin liittyvän osaamisemme vahvistamisen entisestään. Yhdysvaltain Piilaaksossa sijaitsee myös Nokia Networksin langattoman laajakaistan testaus- ja kehityskeskus Innovation Lab.

Nokia Networksin liikevaihto alueittain vuonna 2014

NOKIA VUONNA 2014

Nokia Networks jatkoa

"Immaterialiomaisuus on Nokia Networksille keskeisen tärkeää. Langattomien verkkojen sekä laajakaista- ja siirtoteknologioiden johtavana T&K-toimijana meillä on vahva patenttiportfolio."

Asiakkaiden parempaa tuntemista

Vuoden 2014 Nokia Networks CEM Executive Forumissa operaattorit oppivat kuinka parempi asiakaskokemuksen hallinta auttaa saamaan myös suurempaa taloudellista hyötyä. Toinen oppi oli, ettei tässä ole kyse vain työkaluista vaan myös oikeanlaiset ihmiset ja prosessit ovat tärkeitä. Operaattorit korostivat foorumissa, että heidän tulevat vaatimuksensa asiakaskokemuksen hallintaratkaisuille keskittyisivät myös kiinteän verkon sekä internet-palveluihin.

Infrastruktuurilaitteiden ja -tuotteiden tuotanto

Nokia Networksin Global Operations -tiimi vastaa laitteistojen, ohjelmistojen sekä laitevalmistajien valmistamien tuotteiden koko toimitusketjusta: toimitussuunnittelusta, valmistuksesta, jakelusta, hankinnasta, logistiikkasta, toimituksista sekä tuoteohjelmien verkkosuunnittelu- ja toimitusvalmiuksien luomisesta.

Vuoden 2014 lopussa Nokia Networksillä oli maailmanlaajuisesti kuusi tuotantolaitosta: neljä Kiinassa (Peking, Shanghai, Tianjin ja Suzhou), yksi Suomessa (Oulu) ja yksi Intiassa (Chennai).

Mittavan oman tuotantonsa lisäksi Nokia Networks hyödyntää myös ulkopuolisia toimittajia, jotka tuottavat tiettyjä komponentteja ja osakokoonpanoja. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi meille räätälöidyt integroidut piirit ja radiotaajuuskomponentit. Nokia Networks asentaa nämä komponentit tai osakokoonpanot lopputuotteisiin ja -ratkaisuihin, ja joissain tapauksissa toimittajat myös toimittavat tuotteet suoraan asiakkaille. Tämä järjestely tuo Nokia Networksin tuotantoon merkittävästi joustavuutta, jonka ansiosta yhtiö pystyy täyttämään kustannuksiin, saatavuuteen ja asiakasvaatimuksiin liittyvät tarpeet.

Oheisessa taulukossa esitetään Nokia Networksin infrastruktuurilaitteiden tärkeimpien tuotantolaitosten laitoskohtainen tuotantokapasiteetti 31.12.2014.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Nokia Networksillä on 11 globaalia teknologiakeskusta, joista kukin keskittyy tiettyyn teknologiaan tai erikoisalaan. Keskukset sijaitsevat Kiinassa, Suomessa, Saksassa, Kreikassa, Unkarissa, Intiassa, Filippiineillä, Puolassa ja Yhdysvalloissa.

Matalan organisaatiorakenteensa ansiosta Nokia Networksin T&K-tiimit pystyvät toimimaan kustannustehokkaasti ja nopeasti. Nokia Networks keskittyy luomaan vahvan kumppaniekosysteemin ja huolehtimaan siitä, että sen kumppanien ja toimittajien sekä näiden tuotteiden portfolioita hallitaan tehokkaasti. Mobile Broadband -segmentti vastaa suurimmasta osasta Nokia Networksin tutkimus- ja kehitystoimintaa.

Nokia Networksillä on yhteisyritys TD Tech Communication Technologies Ltd (TD Tech), joka vastaa TD-SCDMA ja LTE -teknologioiden ja niihin liittyvien tuotteiden kehittämisestä ja valmistuksesta Pekingissä, Shanghaissa ja Chengdussa. Yrityksen omistajat ovat Nokia Networks (51 %) ja Huawei Technologies Co. Ltd (49 %). Nokia omistaa järjestelmän, johon yhdessä kehitetyt tuotteet viedään. Yhteisyritys on tukenut Nokiaan markkina-aseman kasvua Kiinassa. Se osoittaa, että kumppanuudesta on ollut paljon molemminpuolista hyötyä. Tuotevalikoiman yleisimpien osien molemminpuolinen räätälöinti mahdollistaa kustannusten alentamisen ja suuremman arvon tuottamisen.

Nokia Networks on yksi tietoliikennealan suurimpia T&K-panostajia. Vuonna 2014 se sijoitti T&K-toimintaan 1,8 miljardia

Maa	Paikkakunta ja tuotteet (1)	Tuotantokapasiteetti, netto (m²) (2)
Kiina	Peking: keskusjärjestelmät ja radioverkko-ohjaimet	6 749
	Shanghai: tukiasemat, siirtojärjestelmät	15 954
	Suzhou: tukiasemat	8 968
	Tianjin (3): tukiasemat, mobiilirunkoverkkojärjestelmät, radioverkko-ohjaimet	10 000
Suomi	Oulu: tukiasemat	8 364
Intia	Chennai: tukiasemat, radioverkko-ohjaimet ja siirtojärjestelmät	11 962

(1) Nokia Networksin näkemyksen mukaan sen tuotantolaitosten tuotantokapasiteetti riittää täyttämään Nokia Networksin verkkoinfrastruktuuriliketoiminnan vaatimukset. Tuotantolaitosten käyttöaste vaihtelee laitoksittain ja ajankohdittain. Mihinkään näistä laitoksista ei kohdistu olennaisia rasitteita.
(2) Tuotantokapasiteetti on tuotantoon ja siihen liittyvien materiaalien säilytykseen varattu kokonaispinta-ala.
(3) Tianjinin tuotantolaitos myytin tammikuussa 2015.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

euroa. Uskomme, että tämän osaamisen ansiosta Nokia Networks pystyy tuottamaan innovaatioita dynaamisella tietoliikennealalla, jolla tuotekeyhyksen täytyy olla koko ajan nopeampaa ja tehokkaampaa, jotta operaattorit pystyvät vastaamaan tilaajien kasvaviin vaatimuksiin sekä tietoliikenteen eksponentiaaliseen kasvuun.

Uskomme saavamme tärkeää kilpailuetua Nokia Networksin T&K-verkoston maantieteellisestä monipuolisuudesta. Jokaisen T&K-toimipisteemme ympärillä on ekosysteemi, jonka välityksellä saamme yhteyden asiantuntijoihin kautta maailman. Tätä verkostoa täydennetään yhteistyössä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa.

Nokia Networksin Technology & Innovation -tiimi osallistuu myös T&K-toimintaan. Se keskittyy kehittämään ja testaamaan uusia ja futuristisia teknologioita ja näiden prototyyppejä, esimerkiksi 5G-teknologioita, joiden markkinoille tuloon on vielä vuosia aikaa. Tämä tiimi vastaa Nokia Networksin teknologiavisiosta, pitkäjänteisestä tutkimuksesta, innovaatiotyöstä, standardisoinnista ja immateriaalioikeuksien hallinnoinnista, ja se ajaa Nokia Networksin teknologia- ja innovaatioetuja toimimalla maailmanlaajuisesti yhteistyössä merkittävimpien asiakkaiden ja kumppaneiden sekä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja alan järjestöjen kanssa.

Patentit ja lisenssit

Immateriaalimaisuus on Nokia Networksille keskeisen tärkeää. Langattomien verkkojen, laajakaista- ja siirtoteknologioiden johtavana T&K-toimijana Nokia Networksillä on vahva patenttiportfolio, johon kuuluu patentteja useilta eri teknologian osa-alueilta. Pyrimme turvaamaan teknologiasijoituksemme asianmukaisesti. Olemme koonneet ja ylläpitäneet laajaa immateriaalioikeuksien portfoliota, johon kuuluu patentteja, muotoilupatentteja, liikesalaisuuksia, tuotemerkkejä ja tekijänoikeuksia. Tarvittaessa hankimme lisenssit standardien edellyttämiin tai muihin patenteihin, joita langattoman verkkoinfrastruktuurin laitteisto- ja ohjelmistoratkaisuissamme käytetään.

Nokia Networksin omistamaan portfolioon kuuluu nyt lähes 4 000 patenttiperhettä, jotka sisältävät noin 11 000 erillistä patenttia ja patenttihakemusta eri teknologioista. Osa näistä patenteista siirtyi Nokialta ja Siemensiltä, kun liiketoiminta perustettiin Nokia Siemens Networksina vuonna 2007. Nokia Networksin immateriaalimaisuuden portfolioon kuuluu laadukkaita standardiessentiaalipatentteja (standard-essential patents, SEP) ja patenttihakemuksia, jotka on ilmoitettu European Telecommunications Standards Institutelle ja muille standardointiorganisaatioille SEP-patentteina esimerkiksi LTE-, WCDMA-, GSM- ja muiden standardien kannalta. Lisäksi Nokia Networksillä on tekijänoikeudet tiettyihin sen tuotteiden ja palvelujen osiin.

Nokia Networks saa ja maksaa patenttien lisenssimaksuja osana normaalia liiketoimintaansa tietoliikennealan yritysten kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Nokia Networksillä on useita patenttien lisensointisopimuksia muiden suurten yritysten ja patenttien omistajien kanssa, sekä suoraan että Nokian kautta, ja yhtiön toimiessa näiden sopimusten puitteissa riski muiden osapuolten omistamien standardiessentiaalipatenttien loukkaamisesta on rajallinen.

Kilpailu

Nokia Networksin tämänhetkisen näkemyksen mukaan sen pääkilpailijoita eli merkittäviä langattoman verkkoinfrastruktuurin tarjoajia on viisi: Alcatel-Lucent, Ericsson, Huawei, Samsung ja ZTE. Nokia Networks kilpailee myös IT-yritysten, kuten Cisco Systemsin ja Oraclen, kanssa.

Rakennamme Nokia Radio Cloudin

Nokia Radio Cloud on erittäin skaalautuva, joustava ja tehokas pilvipohjaisten verkkojen arkkitehtuuri. Se allokoi käsittelykapasiteettia lähes mistä hyvänsä verkon osasta, kuten viereisestä solusta tai keskitetystä datakeskuksesta, sinne missä sitä eniten tarvitaan. Käyttämällä verkon olemassa olevaa radio- ja siirtokapasiteettia entistä tehokkaammin voidaan välttyä ylimääräisiltä infrastruktuurikustannuksilta.

NOKIA VUONNA 2014

Perustana todellisuus

Liiketoimintakatsaus

HERE

True Cars

HEREn True Car -autot ajavat viikoittain 50 000 kilometriä kuudella eri mantereellä. Miksi? Omaa teknologiaa hyödyntäen nämä autot keräävät tietoa, jonka perusteella tuotetaan tarkkoja, digitaalisia 3D-kuvauksia maailmasta. Nämä teräväpiirtokartat auttavat tekemään automatisoidusta ajamisesta todellisuutta.

2 miljoonaa kilometriä

HEREn erittäin yksityiskohtaiset 3D-kartat kattavat jo yli 2 miljoonaa kilometriä

NIMON UUDENKUO

HERE

Olemme jo kauan haaveilleet täydellisen kartan luomisesta-kartan, joka toisintaa edustamansa alueen viimeistä piirtoa myöten. Mutta, kuten monet alan toimijat ovat huomauttaneet, tämä pyrkimys on paradoksaalinen, sillä mitä tarkemmin kartta kuvastaa todellisuutta, sitä tarpeettomampi se yleensä on.

Karttojen abstraktiudelle on syynsä: ihmisen mieli pystyy käsittelemään vain rajallisen määrän tietoa. Mutta entä jos karttoja ei tehtäisikään pelkästään ihmisille vaan laitteille, jotka pystyvät hyödyntämään valtavia tietomääriä?

Tietokonekartografian kehittyessä kartat saavat uusia muotoja. HERE:lle kartta on dynaaminen, kolmiulotteinen, erittäin yksityiskohtainen digitaalinen kuvaus maailmasta, ja se sisältää runsaasti reaaliaikaista, tilannekohtaisesti kiinnostavaa tietoa sekä reaalimaailmasta että digitaalisista lähteistä.

HERE tarjoaa jo tietoa esimerkiksi pysäköinnistä, polttoaineiden hinnoista, liikenteestä ja säästä, ja näemme paljon uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden maailmassa, jossa miljardit laitteet-esimerkiksi puhelimet, tabletit ja autot-ovat yhteydessä toisiinsa. Panostammekin teknologiaan ja analytiikkaosaamiseen, jonka avulla varmistamme HEREn paikkatietopilven mahdollisuudet hyödyntää kaikkien näiden laitteiden tuottamaa arvokasta tietoa ja tarjota sen pohjalta reaaliaikaista, ennakoivaa ja tarkoituksenmukaista tietoa jokaiselle käyttäjälle. Tulevaisuudessa aiemme hyödyntää HEREn paikkatietopilve myös teräväpiirtokartoissa ja muissa palveluissa, jotka nostavat autoilijan kokemuksen aivan uudelle tasolle esimerkiksi pitkälle automatisoidun ajamisen osalta.

Yli 25 vuoden kokemus kartografiasta
Ajantasainen liikenneinformaatio 44 maasta
2,7 miljoonaa päivitystä karttoihin joka päivä pitää kartat tuoreina, täsmällisinä ja luotettavina
80 000 datalähdettä karttojen päivittämiseen
Yli 190 maan kartat
Ääniohjattu navigaatio yli 50 kielellä

4 / 5
Neljä viidestä autonavigaattorijärjestelmästä
Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa hyödyntää
HEREn karttasisältöä

6 257
Työntekijää 31.12.2014

HERE

Uudet globaalit sisäänrakennetut navigointilisenssit
Yksiköt (milj.)

Sisältää 1 209 miljoonan euron liikearvon arvonalentumistappion vuonna 2014.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

"Paikkatieto tulee olemaan olennainen elementti esimerkiksi puettavassa teknologiassa, lisätyn todellisuuden ratkaisuissa, oman aktiivisuuden seurannassa, yhteyksiä käyttävissä autoissa ja automatisoidussa ajossa."

Johtava markkina-asema
Monet maailman johtavat
autonvalmistajat
käyttävät HEREn
karttatietoa vuoden
2015 malleissaan. Tämä
osoittaa, että HERE
on hyvissä asemassa
tulevassa autoalan
kehityksessä.

Markkinakatsaus

Paikkatietopalvelumarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosina. Paikkatietopalvelujen käyttö on laajentunut kannettavista navigointilaitteista (PND) ja autonavigaattoreista useisiin eri laitteisiin ja näyttöihin, myös älypuhelimiin. Paikkatieto on nykyään keskeinen osa mobiili- ja verkkokäyttökokemusta: sen avulla voi tarkistaa vaikka metron lähtöajan, vertailla ravintola-arvosteluja, jakaa paikkamerkinnällä varustettuja kuvia sosiaalisessa mediassa tai seurata tilausten toimitusprosessin etenemistä.

Paikkatietokokemuksia tuotetaan myös uudella tavalla. Aiemmin staattiset kartat tarjottiin levyllä tai esiasennettuina laitteeseen, mutta nykyään käyttäjille tarjotaan entistä enemmän sisältöä ja palveluja reaaliaikaisesti internetin kautta pilvipalveluteknologioiden avulla. Auto-, yritys-, mobiilipalvelu- ja kulutuselektroniikkayritykset tekevät merkittäviä investointeja paikkatietopalveluihin, ja paikkatieto on ja tulee olemaan olennainen elementti esimerkiksi puettavassa teknologiassa, lisätyn todellisuuden ratkaisuissa, oman aktiivisuuden seurannassa, yhteyksiä käyttävissä autoissa ja automatisoidussa ajossa.

Liiketoimintakatsaus

HERE on paikkatietoliiketoiminnan johtava yritys, joka tuottaa erittäin tarkkoja ja ajantasaisia karttoja, paikkatietoalustan ja paikkatietokokemuksia moniin eri näyttöihin ja käyttöjärjestelmiin. HERellä on yli 25 vuoden kokemus kartta-alasta ja käytössään yli 80 000 tietolähdettä. Se tarjoaa karttoja yli 190 maasta, ääniohjattua navigointipalvelua 99 maahan yli 50 kielellä sekä ajantasaista liikennetietoa 44 maasta. Uskomme, että HEREn kartta on tarkkuudeltaan, kattavuudeltaan, monipuolisuudeltaan ja tuoreudeltaan paras digitaalinen kuvaus todellisesta maailmasta. HEREn maailmanlaajuinen maantieteellisten analyytikkojen tiimi tuottaa ja ylläpitää HEREn peruskarttaa. Lisäksi HERellä on käytössään runsaasti kehittyneitä tiedonkeruuvälineitä, joiden avulla pystytään tuottamaan karttoja senttimetrin tarkkuudella. HERE:ssa on yhteensä noin 6 000 työntekijää, ja sen tärkeimmät kehityskeskukset sijaitsevat Berlinissä ja Chicagossa.

HEREn asiakaskuntaan kuuluu useita maailman johtavia auto-, mobiilipalvelu-, internet-palvelu- ja kulutuselektroniikkayrityksiä. Autoalalla HERE on selvä markkinajohtaja, joka toimittaa integroitujen navigointijärjestelmien karttoja neljään viidesosaan Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa myydyistä uusista ajoneuvoista. Vuonna 2014 tämä tarkoitti yhteensä yli 13 miljoonaa uutta ajoneuvolisenssiä. Asiakkaamme voivat lisensoida kaikkia HEREn tuotteita: karttasisältöä, HERE-paikkatietoalustan tai määrättyjä paikkatietokokemuksia. Alusta toimii kaikilla laitteilla ja käyttöjärjestelmillä, ja se tarjoaa esimerkiksi reitti-, liikenne- ja paikannustietoa sekä digitaalisen 3D-mallin; kehitystyökaluja, joiden avulla asiakkaat voivat rakentaa kartan varaan haluamiaan kokemuksia; ja analyysityökaluja paikkaperusteisen tiedon järkeistämiseen. Koska HERE antaa mahdollisuuden valita joustavasti joko kaikki HEREn tarjoamat palvelut tai vain tietyt ominaisuudet, se pystyy palvelemaan asiakkaita, joilla on hyvin erilaisia liiketoimintamalleja ja tarpeita.

Nokia lanseerasi HERE-brändinsä vuonna 2012, mutta jo aikaisemmin HERE oli Nokia-nimen alla asemansa vakiinnuttanut toimintansa. Liiketoiminta on kehittynyt orgaanisesti ja yritysostojen kautta. Merkittävimpiä ostettuja yrityksiä ovat olleet paikkatieto-ohjelmistojen tuottaja Gate5 (2006), digitaalisten karttojen tarjoaja NAVTEQ (2008) sekä tiedonkeruuyritys Earthmine (2012).

HERE on tehnyt perustavanlaatuista karttakehitystä jo yli 25 vuoden ajan. HEREn edeltäjä NAVTEQ oli digitaalisten karttapalvelujen varhaisvaiheen uranuurtaja, ja vuonna 2006 Nokia julkisti maailman ensimmäisen matkapuhelimen, jossa oli sisäänrakennettu GPS. HERE muuttaa karttakokemusta niin, että kartta ei ole pelkästään paperikartan digitaalinen, kaksiulotteinen kopio vaan dynaaminen, kolmiulotteinen kokonaisuus, jossa on runsaasti reaaliaikaista, tilannekohtaisesti kiinnostavaa tietoa sekä reaalimaailmasta että digitaalisista lähteistä.

Viime vuosina, kun langattomat yhteydet ovat kehittyneet ja entistä ajankohtaisemman tiedon tarpeet ovat kasvaneet, HERE on myös kehittänyt aivan uudenlaisen tavan luoda ja toimittaa kartta- ja paikkatietoa. Yhä suurempi osa HEREn tuottamista paikkatietokokemuksista perustuu paikkatietopilveen, joka prosessoi ja lähettää tietoa älypuhelimiin, tabletteihin, autonavigaattoreihin ja muihin laitteisiin reaaliajassa. Näin raskaan prosessoinnin tarve itse laitteessa vähenee.

NOKIA VUONNA 2014

HERE jatkoa

Vahvempi ennakoivassa
analytiikassa

Vuonna 2014 HERE osti
Medio Systems Inc:n,
joka on uranuurtaja
reaaliaikaisen ennakoivan
analytiikan nousevalla alalla.
Järjestelyn myötä HERE
pystyy innovatiiviseen
kontekstuaaliseen
kartantekoon ja
toteuttamaan visionsa
tuottaa tilanteen mukaan
muuttuvia kartta- ja
paikkatietopalveluja
eri näytöille ja
käyttöjärjestelmille.

Strategia

HERE tarjoaa jo tietoa esimerkiksi
pysäköinnistä, polttoaineiden hinnoista,
liikenteestä ja säästä, ja yhtiö näkee paljon
uusia mahdollisuuksia tulevaisuuden
maailmassa, jossa miljardit laitteet-esimerkiksi
puhelimet, tabletit ja autot-ovat yhteydessä
toisiinsa. Panostammekin teknologiaan
ja analytiikkaosaamiseen, jonka avulla
varmistamme HEREn paikkatietopilven
mahdollisuudet hyödyntää kaikkien näiden
laitteiden tuottamaa arvokasta tietoa ja
tarjota sen pohjalta reaaliaikaista, ennakoivaa
ja tarkoituksenmukaista tietoa jokaiselle
käyttäjälle. Uskomme, että uuden sukupolven
kartan tulee olla tuore, ennakoiva ja erittäin
paljon tietoa ja ominaisuuksia sisältävä.

Koska uskomme, että paikkatiedot ovat olennainen osa ohjelmoitavaa maailmaa,
HERE kohdistaa investointinsa kolmelle osa-alueelle: 1) autoteollisuuteen, jossa
tarjoamme paikkatietosisältöä ja -teknologiaa
älykkäisiin, verkkoon yhdistettyihin ja
automatisoituihin autoihin; 2) yrityksiin, joita
paikkatietoihin perustuva analytiikka auttaa
tekemään parempia liiketoimintapäätöksiä; ja
3) kuluttajiin, joille tarjoamme ekosysteemin
toimijoiden kautta pilvipohjaisia palveluja
ja saumattomasti eri näytöillä näkyviä
henkilökohtaisia liikkuvuus- ja paikkatietoja.

Auto- ja yritysmarkkinat ovat HERElle
tärkeitä kasvukohteita. Automarkkinoilla yhä
useammissa ajoneuvoissa on teknologiaa,
joka mahdollistaa yhteyden verkkoon, ja
kunnianhimoinen tavoitteemme on yhdistää
nämä ajoneuvot HEREn paikkatietopilveen.
HERE kehittää esimerkiksi yhteistyössä
BMW:n kanssa paikkatietoon perustuvien
palvelujen kokonaisuutta autoihin sekä
mahdollisuuksia integroida autot nykyaikaisiin
kaupunkiliikenteen järjestelmiin. BMW:n
Intelligent Drive -ominaisuus hyödyntää
HEREn paikkatietopilven kehittyneimpiä
mahdollisuuksia ajoneuvon teknologian

personointiin. Se tarjoaa älykkäitä suosituksia
pysäköintiin ja tankkaukseen, antaa autoilijoille
mahdollisuuden jakaa tietoa määränpäästään
ja saapumisajastaan sekä vastaanottaa
tietoa vaaroista, nopeusrajoituksista ja
liikennemääristä.

Tulevaisuudessa aiomme hyödyntää HEREn
paikkatietopliveä myös HD-kartoissa ja
muissa palveluissa, jotka nostavat autoilijan
kokemuksen aivan uudelle tasolle esimerkiksi
pitkälle automatisoidun ajamisen osalta.
Alan toimijat ja hallintoelimet pyrkivät
parhaillaan ratkaisemaan joukon teknisiä,
lainsäädännöllisiä, sääntelyyn liittyviä ja
eettisiä kysymyksiä varmistaakseen, että
tulevaisuudessa pitkälle automatisoidun
ajamisen mahdollisuus toteutuisi ja
saisi laajan hyväksynnän markkinoilla.
Automatisointi liikenteessä edellyttää
sitä, että ajoneuvot viestivät sekä suoraan
toisten ajoneuvojen kanssa että epäsuorasti
pilvipalveluteknologian ja tienvarsi-
infrastruktuurin kautta. HERE kannattaakin
uutta kansainvälistä sääntelyrakennetta,
joka mahdollistaisi sen, että yritykset ja
organisaatiot voisivat käyttää näitä tietoja
tuottaakseen uusia turvallisuuteen ja
kestävään kehitykseen liittyviä hyötyjä
tienkäyttäjille. Hyödyt voivat olla merkittäviä,
koska suurin osa tieliikenneonnettomuuksista
johtuu inhimillisistä virheistä. Tutkimuksessa
ja kehityksessä HERE keskittyy
ajoneuvoautomatisoinnin keskeisiin
teknisiin vaatimuksiin, kuten siihen, miten
täydentämällä ajoneuvon sensoreita
HD-kartoilla voidaan edistää ajoneuvon
sijainnin tarkkaa määrittäjät. HERE on jo
osallistunut useisiin automatisoidun ajamisen
pilottitesteihin yhdessä merkittävien
autonvalmistajien, muun muassa Mercedes-
Benzin, kanssa.

Yritysmarkkinoilla puolestaan pyrimme
hyödyntämään HEREn peruskarttaa, alustaa
ja ajoneuvo-ominaisuuksia, joiden avulla
tuotamme paikkatietoon perustuvaa sisältöä
ja palveluja useille eri toimialoille. Uskomme,
että HEREn tarkka karttatieto, monipuoliset
karttaominaisuudet ja syvällinen analytiikka
voidaan valjastaa yritysten käyttöön niin,
että ne saavat uudenlaista tietoa
toimintansa tueksi.

"Panostamme teknologiaan, jonka avulla
varmistamme HEREn paikkatietopilven
mahdollisuudet hyödyntää verkon
avulla toisiinsa yhteydessä olevien
laitteiden tuottamaa tietoa ja tarjota
sen pohjalta reaaliaikaista, ennakoivaa
ja tarkoituksenmukaista tietoa
jokaiselle käyttäjälle."

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

Auto- ja yritysmarkkinoiden lisäksi panostamme kasvumahdollisuuksiin internet- ja kuluttajaelektroniikkamarkkinoilla. Vuoden 2014 loppupuoliskolla HERE tarkensi strategiaansa tällä alalla vähentämällä panostusta tiettyihin suoraan kuluttajille suunnattuihin toimiin ja keskittämällä enemmän resursseja kuluttajamarkkinoilla toimivien asiakkaiden, kuten Microsoftin ja Samsungin, palvelemiseen. Suoraan kuluttajille suunnatussa liiketoiminnassa HERE:llä on aikomus pysyä verkko- ja mobiilisovelluksilla, jotka esittelevät yhtiön keskeistä osaamista. Näitä sovelluksia ja niiden taustalla olevaa kehitystyötä hyödynnetään myös auto- ja yritysmarkkinoiden asiakkaisiin liittyvien toimien tukemisessa.

Myynti ja markkinointi

HEREn ydinliiketoimintaa on sisältö- ja alustateknologioiden lisensointi, ja sillä on tällä hetkellä sopimukset useimpien maailman johtavien autonvalmistajien kanssa: autoalalta sen asiakaskuntaan kuuluvat esimerkiksi BMW, Continental, Daimler, Nissan, Toyota, Volkswagen ja Volvo, ja lisäksi sen asiakkaina on muiden alojen johtavia yrityksiä, kuten FedEx, Oracle ja SAP, sekä internet- ja teknologiayrityksiä, kuten Amazon, Baidu, Microsoft, Samsung ja Yahoo.

HEREn karttasisältöä käytetään neljässä viidestä autonavigaattorista Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, ja sen paikkatietoalustaa käyttävät johtavat internet-yritykset.

Tutkimus ja kehitys

HEREn liiketoiminta on T&K-valtaista, ja sen T&K-kulut vuonna 2014 olivat 545 miljoonaa euroa. HERE-tiimi keskittyy luomaan ja monipuolistamaan peruskarttaansa sekä kehittämään alusta- ja pilvitekno logioita, joiden avulla HERE voi tehokkaasti toimittaa kartta- ja paikkatietopalvelunsa asiakkaille missä tahansa laitteessa käytettäväksi.

HERE kerää tietoa omilla ajoneuvoillaan, ja lisäksi käytössä on 80 000 muuta tietolähdettä, joista saadaan tietoa esimerkiksi pysäköinnistä, polttoaineiden hinnoista, liikenteestä, säästä ja kiinnostavista kohteista. Karttojen ajantasaisuuden varmistamiseksi HERE kokoaa, testaa ja julkaisee karttatietoa jatkuvasti. Käyttötiedoista HERE kerää miljardeja tietopisteitä päivittääkseen reaaliaikaisia liikennetieto-, reittitieto- ja hakukoneitaan.

HEREn T&K-toiminnan ensisijainen pitkän aikavälin tavoite on kehittää ohjelmisto-, pilvi- ja data-analytiikkaosaamistaan hyödynnettäväksi pitkälle automatisoidussa ajamisessa, jonka arvioidaan toteutuvan jo tällä vuosikymmenellä. HERE panostaa erityisesti kolmeen tekniseen haasteeseen, joita se pitää kaikkein kriittisimpina: kuinka ajoneuvo pystyy tarkasti määrittämään sijaintinsa tiellä, mitä ajoneuvolla on edessään ja kuinka HERE-tekno logialla varustetut ajoneuvot saadaan ohjelmoitua ajamaan kuin ihmiset, eikä kuin robotit, mutta kuitenkin niin, että ne ovat ihmisiä paremmin tietoisia olosuhteista ja tapahtumista ja pystyvät reagoimaan niihin nopeammin.

Kilpailu

HERE, Google Maps ja TomTom ovat suurimmat karttatiedon toimittajat, jotka palvelevat useita eri toimialoja. Alalla toimii myös Inrix, joka on TomTomin ja Googlen tavoin HEREn kilpailija liikennepalveluiden markkinoilla. HERE käyttää karttatietojensa ja alustansa tarjonnassa lisensointimallia, kun taas Google käyttää mainospohjaista mallia, jonka avulla kuluttajat ja yrittäjät voivat käyttää karttatietoa ja siihen liittyviä palveluita maksutta. Google, joka on hyödyntänyt Google Maps -palvelua Android-käyttöjärjestelmänsä erottautumistekijänä, pyrkii tuomaan Android-alustan myös autokäyttöön Open Automotive Alliancen kautta. Open Automotive Alliance on teknologia- ja autoalan yritysten yhteenliittymä, joka myös tutkii automatisoidun ajamisen mahdollisuuksia ja toteuttaa parhaillaan pilottitestejä itsenäisesti ajavilla ajoneuvoilla.

Tähän mennessä Google on kilpaillut HEREn kanssa autoalalla tuottamalla älypuhelinten ja tablettien kautta käytettäviä erillisiä navigointiratkaisuja. Tällaisissa erillisissä ratkaisuissa HERE kilpailee tarjoamalla karttapalveluja PND-toimittajien, kuten Garminin, välityksellä, sekä omia älypuhelin- ja tablettisovelluksiaan. Vaikka erilliset ratkaisut ovat yleistyneet varsinkin älypuhelinten ja tablettien käytön lisääntyessä viime vuosina, HERE on havainnut, että

autoteollisuus käyttää yhä enemmän integroituja navigointiratkaisuja, mikä näkyy tehdasasenteisilla järjestelmillä varustettujen autojen osuutena kaikista myydyistä uusista autoista. Sisällön merkitys on edelleen suuri, mutta HERE keskittyy yhä enemmän alustateknologioihin, joiden varaan voi toteuttaa entistä tarkemmin yksittäiselle käyttäjälle kohdennettuja ajantasaisia ja ennakoivia karttoja, ja uskomme, että tällä osa-alueella ainoa kilpailukykyinen tuote HERE-alustalle on Googlen alusta.

TomTom, joka on tällä hetkellä HEREn pääkilpailija autoteollisuuden sisäänrakennetuissa navigointiratkaisuissa, lisensoi karttatietoa sen ja muiden alojen käyttöön, kuten kuluttajamarkkinoille, ja sen asiakaskuntaan kuuluu esimerkiksi Apple. Apple tarjoaa myös omaa karttapalveluaan, ja se on pyrkinyt vahvistamaan paikkatietovarojaan ja -osaamistaan kohdennetuin yritysjärjestelyin ja orgaanisen kasvun kautta.

NOKIA VUONNA 2014

TEEMME EDISTYNEESTÄ TEKNologiasta yksinkertaista

BIBLIOTECKIA 2014

Liiketoimintakatsaus

Nokia Technologies
Z Launcher

Nokia Technologiesin kehittämä Z Launcher oppii käyttäjän valinnoista ja mukautuu niihin. Sen avulla sovelluksiin pääsee yhdellä kosketuksella, ja sen nopea, helppo ja intuitiivinen navigaatio perustuu kirjoitettujen kirjainten tunnistamiseen.

500 000+
Yli 500 000 Z Launcherin beta-version aktivointio

10th & 5000000000000000000000000000000000000000000

Nokia Technologies

Nokia Technologies -liiketoiminnan patenttisalkkuun kuuluu noin 10 000 patenttiperhettä, jotka pitävät sisällään noin 30 000 yksittäistä patenttia ja patenttihakemusta. Kahden viime vuosikymmenen aikana Nokia on sijoittanut yli 50 miljardia euroa sellaisen teknologian kehittämiseen, jota hyödyntämään käytännössä kaikissa tämän päivän mobiililaitteissa.

Nokia Technologies -liiketoiminnan ytimessä asiantuntijat kehittävät uusia ratkaisuja projektitiimeissä ja tekevät tiivistä globaalia yhteistyötä johtavien yliopistojen ja teknologiakumppaneiden kanssa. Nokia Technologies -liiketoiminnan suurimmat kehityskeskukset sijaitsevat Espoossa ja Tampereella, Ison-Britannian Cambridgessa sekä Yhdysvaltain Piilaaksossa.

Nokia Z Launcher on intuitiivinen Android-käynnistysohjelma, joka mukautuu käyttäjän syötteisiin ja tuoreisiin kussakin tilanteessa hyödyllisiä sovelluksia ja sisältöjä. Mihin tahansa sovellukseen pääsee välittömästi helppokäyttöisen käsinkirjoitukseen perustuvan toiminnon avulla.

Nokia Technologies on johtava innovaatiotuottaja keskeisissä matkaviestinnän standardeissa sekä langattomassa LANissa, NFC:ssa ja erilaisissa ääni-, puhe- ja videokoodekeissa.

T&K-ydintiimimme kehittämät teknologiastandardit koskevat mobiililaitteiden lisäksi laajalti eri toimialoja. H.265-videokompressointistandardi, jonka kehitystä Nokia johti ja jonka 3GPP-standardointielin otti käyttöön, tarjoaa erinomaisen kuvanlaadun ja on noin kaksi kertaa edeltävää standardia tehokkaampi. H.265 (HEVC—High Efficiency Video Coding) on integroitu joihinkin uusimpiin ultra-high definition (UHD) -näyttöihin.

Patentti-, teknologia- ja brändilisensointia
Johtava innovoija keskeisissä matkaviestinnän standardeissa sekä langattomassa LANissa, NFC:ssa ja useissa ääni-, puhe- ja videokoodekeissa
Tärkeimmät teknologiakeskukset sijaitsevat Espoossa ja Tampereella, Cambridgessa, Isossa-Britanniassa ja Piilaaksossa Yhdysvalloissa

60+

Yli 60 lisenssiasiakasta

Nokia Technologies

NOKIA VUORIMA 2014

Liiketoimintakatsaus

"Insinööriemme, tieteentekijöidemme ja tutkijoidemme työn painopiste siirtyy entistä laajempien markkinoiden mahdollisuuksiin, joihin liittyy paljon muutakin kuin mobiililaitteita."

Markkinakatsaus

Nokia Technologies haluaa olla johtava toimija teknologian kehityksessä ja lisensoinnissa. Sen toiminta perustuu aikaisempaan Chief Technology Office- (CTO-) yksikköön ja immateriaalioikeuksien lisensointiin liittyvään toimintaan. Osana uutta Nokia Technologies -liiketoimintakokonaisuutta insinööriemme, tieteentekijöidemme ja tutkijoidemme työn painopiste siirtyy entistä laajempien markkinoiden mahdollisuuksiin, joihin liittyy paljon muutakin kuin mobiililaitteita. Uskomme kehitykseen, jonka myötä miljardit laitteet—suuret, pienet ja pikkuruiset—ovat yhteydessä toisiinsa muodostaen älykkäitä järjestelmiä, ja näemme tässä maailmassa valtavasti potentiaalia omille teknologioillemme ja immateriaalimaisuudellemme.

Liiketoimintakatsaus

Nokia Technologies kehittää ja lisensoi teknologioita, joiden uskomme rakentavan ohjelmoitavaa maailmaa. Pyrimme tuottamaan sijoituksillemme arvoa laajentamalla menestyvää patenttilisensointiohjelmaamme sekä auttamalla muita yrityksiä ja organisaatioita hyötymään innovaatioistamme vakiintuneen, menestyvän lisensointitoimintamme kautta. Lisäksi selvitämme mahdollisuuksia hyödyntää uusia teknologioita omissa tulevaisuuden tuotteissamme ja palveluissamme.

Nokia Technologies syntyi D&S-liiketoiminnan Myynnin myötä. Nokia Technologies -liiketoiminta perustuu Nokian entisen CTO-yksikön huipputiimiin ja ainutlaatuisiin immateriaalioikeuksiimme liittyviin toimiin. Liiketoiminnan perustana ovat Nokian yhteensä yli 50 miljardin euron sijoitukset T&K-toimintaan kahden viime vuosikymmenen aikana.

T&K-toimintamme tuloksina syntyneet innovaatiot ovat luoneet ja muokanneet perusteknologiaa, jota käytetään kaikissa tämän päivän langattomissa tuotteissa ja monissa langattomissa viestintäteknologioissa. Jatkamme tätä kehitystä edelleen ja tuotamme uusia innovaatioita, jotka keskittyvät multimediaan, yhdistettävyyteen, sensori- ja materiaalitekniikkaan sekä kuva-, ääni-, verkko- ja pilviteknologioihin.

Vuonna 2014 Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihto koostui pääasiallisesti immateriaalioikeuksien tuotoista. Suurin osa liikevaihdosta perustui standardiessentiaalipatenttien lisensointiin. Nokia Technologies on johtava innovaatiotuottaja keskeisissä matkaviestinnän standardeissa sekä langattoman LANin, NFC:n ja erilaisten ääni-, puhe- ja videokoodekkien kehittämisessä. Uskomme, että standardiessentiaalipatenttien lisensointi on jatkossakin Nokia Technologies -liiketoiminnan vahvuus.

50+ mrd EUR

T&K-investoinnit kahden viime vuosikymmenen aikana

10 000

Patenttiperhettä

30 000

Patenttia

NOKIA VUONNA 2014

Nokia Technologies jatkoa

Strategia

Nokia Technologies -liiketoiminnan strategia koostuu 1) patenttilisensoinista, jossa keskitytään lisensoimaan standardiessentiaali- ja muita patenteja mobiililaitemarkkinoilla ja niiden ulkopuolella toimiville yrityksille; 2) teknologialisensoinista, jossa keskitytään kehittämisemme teknologioiden lisensointiin, jotta asiakkaamme voivat kehittää yhä parempia tuotteita; 3) brändilisensoinista, jonka ansiosta asiakkaamme voivat hyödyntää Nokia-brändin arvoa kuluttajalaitteissa; tästä ensimmäinen esimerkki on vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä julkistettu Nokia N1 Android -tabletti; sekä 4) hautomotoiminnasta, jossa keskitytään kehittämään uusia ideoita ja prototyyppejä maailmanluokan T&K-tiimissämme Nokia Labsissa.

Esimerkkejä siitä, miten Nokia Technologies on edennyt strategiassaan, on esitetty osiossa Hallituksen toimintakertomus—Vuoden 2014 päätapahtumat—Nokia Technologies -liiketoiminnan toiminnalliset pääkohdat.

Myynti ja markkinointi

Nokia Technologies on uusi liiketoiminta, mutta sillä on merkittävää, pitkäaikaista T&K-toimintaa ja vakiintunut patenttilisensointiohjelma. Nokia Technologies hoitaa immateriaalimaisuuttaan teknologiaomaisuutena ja hakee tuottoa sijoituksilleen tarjoamalla innovaatioitaan markkinoille lisensoinin ja muiden järjestelyjen kautta. Nokia Technologies -liiketoiminnalla on tällä hetkellä yli 60 lisenssiasiakasta, joista suurin osa käyttää Nokian standardiessentiaalipatentteja.

Nokia Technologies näkee lisämahdollisuuksia teknologioidensa, immateriaalimaisuutensa ja brändinsä lisensoinissa tietoliikennealalle ja muille vastaaville toimijoille. Kymmenen viime vuoden aikana Nokia on myös järjestelmällisesti lisensoinut tiettyjä kehittämään teknologioita, jotka on päätetty antaa myös yrityksen ulkopuoliseen käyttöön. Näin lukuisat yritykset ja liiketoiminnat ovat hyötyneet Nokian innovaatioista esimerkiksi yhdistettävyyden ja kuvanmuodostuksen aloilla.

Tutkimus ja kehitys

Nokia Technologies -tiimiin kuuluu suuri määrä maailmanluokan tutkijoita ja insinöörejä, joiden ansioksi voidaan lukea yli puolet Nokian viimeaikaisista patenttihakemuksista. Monet heistä ovat saaneet tunnustusta johtavia asiantuntijoina tulevaisuuden ohjelmoitavan maailman kannalta keskeisillä aloilla, kuten vähällä virralla toimivissa älykkäissä monisensorijärjestelmissä, hajautetuissa sensoriratkaisuissa ja erityyppisten radioteknologioiden älykkäässä yhteistoiminnassa.

Nokia Technologies -tiimin panos on ollut erityisen vahva esimerkiksi 3G- ja 4G-innovaatioissa, mediakoodekeissa ja kuvanmuodostuksessa. Soveltavan T&K-työnsä ansiosta Nokia Technologies on tuottanut useita tärkeitä ja arvokkaita keksintöjä niillä teknologian osa-alueilla, joita pidämme keskeisinä ohjelmoitavan maailman kannalta, ja myös tuleviin kuluttajakokemuksiin liittyen.

Nokia N1

Nokia Technologies
-liiketoiminnan kehittämässä
ensimmäisessä Nokia-
tuotemerkillä varustetussa
N1-Android-tabletissa on
yksinkertainen käyttöliittymä
ja ainutlaatuinen
yksiosainen alumiinirunko.
Siinä on innovatiivinen ja
ennakoiva Nokia Z Launcher
-käyttöliittymä, ja ohutta ja
kevyttä laitetta on helppo
pitää kädessä.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

Nokia Technologies harjoittaa edistynyttä T&K-toimintaa esimerkiksi Suomessa, Isossa-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Lisäksi Nokia Technologies tekee avointa innovaatioyhteistyötä yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kautta maailman.

Nokia Technologies on keskeisessä roolissa useissa standardointielimissä, ja se osallistuu standardointityöhön tekemällä teknisiä ehdotuksia, joista merkittävät hyväksytään osiksi standardeja. Lisäksi Nokia Technologies kehittää viitetoteutuksia standardimäärittelyn tueksi, ja näistä syntyy merkittäviä innovaatioita omistusoikeudella suojattuihin teknologiatoteutuksiin.

Esimerkkejä Nokia Technologies
-liiketoiminnan vuoden 2014 T&K-saavutuksista on esitetty osiossa Hallituksen toimintakertomus—Vuoden 2014 päätapahtumat—Nokia Technologies
-liiketoiminnan toiminnalliset pääkohdat.

Patentit ja lisenssit

Immateriaalimaisuuden portfolioomme kuuluu noin 10 000 patenttiperhettä, jotka pitävät sisällään noin 30 000 yksittäistä patenttia ja patenttihakemusta. Alan mittakaavassa portfoliomme on suhteellisen nuori; kaksi kolmasosaa nykyisistä patenteistamme on edelleen voimassa kymmenen vuoden kuluttua. Patenttiportfoliomme uudistuu jatkuvasti vahvan T&K-tiimimme tuottamien innovaatioiden ansiosta.

Kilpailu

Nykyinen patenttiportfoliomme sisältää useita erityyppisiä teknologioita, joihin kuuluvat radioviestintä ja -verkot, multimedia, käyttöliittymät sekä ohjelmistot, laitteistot ja kartta- ja paikkatietopalvelut. Kun Nokia Technologies ulottaa menestyksekkään lisensointiohjelmansa myös sellaisiin patenteihin, joita ei toistaiseksi ole laajalti lisensoitu, sekä omiin teknologioihinsa ja muuhun immateriaalimaisuuteensa, se voi kohdata kilpailua vaihtoehtoisten teknologioiden tai ratkaisujen taholta. On kuitenkin liian aikaista vielä arvioida, mitkä näistä ovat tulevaisuudessa merkittäviä.

Nokia Technologiesin immateriaalimaisuuden jakauma

1 Radio, verkot ja palvelut 43 %
2 Multimedia, käyttöliittymät ja ohjelmistot 27 %
3 Tuotteet, kartat ja paikkatieto 30 %

"Nokia Technologies
näkee mahdollisuuksia
omistusoikeudella
suojattujen teknologioidensa, immateriaalimaisuutensa ja
brändivarojensa lisensoinnissa
tietoliikennealalle ja muille
vastaaville toimijoille."

NOKIA VUONNA 2014

Lopetetut toiminnot

Devices & Services
-liiketoiminta myytiin olennaisilta osin Microsoftille

Segmenttiesittely

D&S-liiketoiminnan Myynnin toteutumisen myötä Nokia poistui matkapuhelinmyynnin markkinoilta. Ennen tätä järjestelyä Nokia kehitti tuotteita käytännössä kaikille väestöryhmille, ja näitä tuotteita myytiin yli 160 maassa. Devices & Services -liiketoimintaan kuului kaksi liiketoimintayksikköä: Mobile Phones, joka keskittyi massamarkkinoiden peruspuhelimiin, monitoimipuhelimiin sekä edullisiin älypuhelimiin, sekä Smart Devices, joka keskittyi kehittyneisiin tuotteisiin, kuten Windows Phone -käyttöjärjestelmää hyödyntäviin älypuhelimiin.

Mobile Phones

Mobile Phones -yksikkö kehitti erittäin edullisia puhelimia, monitoimipuhelimia sekä edullisia älypuhelimia, joista useimmat käyttävät Nokia Asha -ohjelmistoalustaa ja Series 30+ -käyttöjärjestelmää. Alkuvuodesta 2014 yksikkö esitteli myös ensimmäiset edulliset älypuhelimensa, jotka perustuivat Android-sovellusten käytön mahdollistavaan Nokia X -ohjelmistoalustaan. Mobile Phones -yksikön suurimmat kehitysyksiköt sijaitsivat Pekingissä ja Oulussa.

Mobile Phones -yksikön strategiana oli tarjota edullisia käyttökokemuksia internetissä matkapuhelimella, ja tähän pyrittiin hyödyntämällä yrityksen innovaatioita ja vahvuuksia kasvumarkkinoilla. Edullisimmat tuotteet oli kohdennettu kuluttajille, joille kestävyys, hyvä akun kesto ja hinta ovat tärkeimpiä tekijöitä. Mobile Phones -liiketoimintayksikkö tuotti myös edullisia älypuhelimia, joiden laitteisto, ohjelmisto ja palvelut oli optimoitu—laadusta tinkimättä—edulliseen hintaluokkaan.

D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä Microsoft lisensoi Nokia-brändin rajoitetuksi ajaksi käytettäväksi tietyissä Mobile Phones -tuotteissa ja osti Asha-brändin, jonka nimissä Nokia markkinoi joitain Mobile Phones -tuotteitaan.

Smart Devices

Smart Devices -yksikkö, jonka Microsoft osti kokonaisuudessaan, keskittyi kehittämään Microsoftin Windows Phone -käyttöjärjestelmää hyödyntäviä älypuhelimia.

Nokia toi ensimmäiset Windows Phone -tuotteensa markkinoille Lumia-brändin alla vuonna 2011, useita kuukausia sen jälkeen, kun yritys oli solminut strategisen kumppanuussuhteen Microsoftin kanssa. Tämän jälkeen Lumia-tuotesarjaa syvennettiin ja laajennettiin, ja Windows Phonesta tuli maailman kolmanneksi suurin ekosysteemi vuonna 2013. D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä Microsoft osti Lumia-brändin, ja järjestelyn toteutumisen jälkeen se on esitellyt uusia älypuhelinmalleja tämän brändin alla.

Myynti ja markkinointi

Matkapuhelinten liikevaihto tuli pääasiallisesti myynnistä verkko-operaattoreille ja jakelijoille, kun taas itsenäisten jälleenmyyjien, yritysasiakkaiden ja kuluttajien osuus oli pienempi. Markkinointitoimien tavoitteena oli luoda kuluttajauskollisuutta, kohentaa Nokia-brändiä ja kasvattaa myyntiä. Matkapuhelinten markkinoinnissa keskityttiin lisäämään tietoisuutta tuotteidemme ja palvelujemme keskeisistä erottautumistekijöistä, kuten laadukkaiden älypuhelintemme kuvausmahdollisuuksista tai edullisimpien monitoimipuhelintemme lujasta laadusta ja hyvästä akun kestosta. Käytimme kuluttajien tavoittamiseen myös omia sosiaalisen median kanaviamme, kuten Nokia Conversations -yritysblogia.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

Matkapuhelintuotanto

Ennen D&S-liiketoiminnan Myynnin toteutumista Nokialla oli yhteensä kahdeksan tuotantolaitosta, joissa valmistettiin ja räätälöitiin matkapuhelimia. Nämä tuotantolaitokset sijaitsivat Brasilian Manausissa, Kiinan Pekingissä ja Dongguanissa, Unkarin Komäromissa, Intian Chennaissa, Meksikon Reynosassa, Korean Masanissa, ja Vietnamin Hanoissa.

D&S-liiketoiminnan Myynnin toteutumisen jälkeen Nokian tuotantolaitokset siirtyivät Microsoftille lukuun ottamatta Chennain ja Masanin laitoksia Intiassa ja Koreassa. Intian viranomaiset ovat asettaneet Intiassa sijaitsevan tuotantolaitoksen hukkaamiskieltoon meneillään olevan verokiistan vuoksi, eikä kyseinen laitos siirtynyt Microsoftin omistukseen D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä. Laitos jatkoi laitteiden valmistamista Microsoftin kanssa tehdyn sopimuksen nojalla D&S-liiketoiminnan Myynnin jälkeen, mutta tuotanto pysäytettiin marraskuussa 2014 tilausten puutteen takia. Koreassa Nokia ja Microsoft päättivät jättää Masanissa sijaitsevan tehtaan yritysjärjestelyn ulkopuolelle, ja Nokia sulki tehtaan vuonna 2014. Mihinkään näistä laitoksista ei kohdistu olennaisia rasitteita, lukuun ottamatta Chennain matkapuhelintuotantolaitosta, jolle Intian veroviranomaiset ovat asettaneet hukkaamiskiellon, joka estää Nokiaa siirtämästä tätä laitosta.

NOKIA VUONNA 2014

Keskeiset alan trendit, jotka vaikuttavat toimintaan

Segmentteihimme vaikuttavat

Nokia Networks

Nokia Networks on johtava toimija mobiiliverkkojen markkinoilla, joille se tuottaa hyvin monenlaisia tuotteita verkko-operaattorien verkoissaan käyttämistä laitteistoista verkkojen sujuvaa vuorovaikutusta tukeviin ohjelmistoratkaisuihin sekä palveluita, jotka liittyvät langattomien verkkojen suunnitteluun, optimointiin, toteutukseen, käyttöön ja päivittämiseen. Nokia Networks panostaa innovatiivisiin tuotteisiin ja palveluihin, joita tietoliikenneoperaattorit tarvitsevat hallitukseen langattoman tietoliikenteen kasvua. Nokia Networksin suunnitelmissa on kohdentaa tulevat sijoituksensa toimintaan, joka lujittaa yhtiön vahvaa asemaa langattoman laajakaistan ja siihen liittyvien palvelujen markkinoilla, ja vahvistaa johtajuuttaan uuden sukupolven verkkoteknologioissa, joiden se uskoo olevan merkittävässä roolissa luotaessa tulevaisuuden verkkoja kymmenien miljardien laitteiden välille. Katso lisätietoja Nokia Networks -liiketoiminnasta edellä kohdasta Nokia Networks.

Alan trendit

Viime vuosien trendeistä voimakkaimmin Nokia Networksin toimintaan on vaikuttanut langattomien datapalvelujen käytön lisääntyminen ja siitä seurannut tietoliikenteen eksponentiaalinen kasvu, joka puolestaan on kasvattanut verkkojen suorituskyvyn, laadun ja luotettavuuden merkitystä. Tietoliikenteen jatkuva kasvu ei kuitenkaan ole suoraan heijastunut operaattoreiden tuottoihin. Tämä on lisääntynyt myös tehostamisen tarvetta niin operaattoreiden, verkkoinfrastruktuurin kuin palveluntarjoajienkin osalta. Kustannussäästöjen tavoittelemisen lisäksi operaattorit haluavat parantaa toimintansa ketteryyttä tietoliikennetason pilvipalveluiden ja verkon virtualisointiteknologioiden avulla. Myös operaattoreiden laajemman palveluntarjonnan tarve ja siitä johtuva kiinteiden ja mobiiliverkkojen operaattoreiden yhdistyminen on tärkeä trendi, joka vaikuttaa Nokia Networks -liiketoimintaan. Katso lisätietoja kohdasta Nokia Networks.

Hinnoittelu ja hintaeroosio

Hinnoittelutilanne oli vuonna 2014 haastava. Kilpailu jatkui kiivaana, ja siitä aiheutunut hintaeroosio vaikutti Nokia Networks -liiketoiminnan liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

Tuotevalikoima

Nokia Networks -liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa myös tuotevalikoima sekä ohjelmistojen osuus myynnin kokonaisjakaumassa. Tuotteilla ja palveluilla on erilaisia kannattavuusprofiileja. Mobile Broadband -segmentti tarjoaa laitteistojen ja ohjelmistojen yhdistelmiä. Ohjelmistotuotteilla on yleensä korkeammat bruttokateprosentit, mutta vastaavasti ne edellyttävät myös merkittävästi suurempia T&K-investointeja. Global Services -segmentin tarjonta puolestaan on työvoimavaltaista eikä edellytä suuria T&K-investointeja, ja sen bruttokateprosentitkin jäävät suhteellisen pieniksi verrattuna Mobile Broadband -segmentin laitteisto- ja ohjelmistotuotteisiin.

Projektien sesonkiluonteisuus ja syklisyys

Nokia Networksin myyntiin vaikuttaa verkko-operaattoreiden investointisyklien sesonkiluonteisuus: viimeisen neljänneksen myynti on yleensä suurempi kuin seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen myynti. Alan toiminta on normaalisti sesonkiluonteista, ja lisäksi suurten infrastruktuuriprojektien käyttöönotossa on normaaleja ruuhka- ja aallonpohjavaiheita. Näiden projektien ajoitus riippuu uuden radiotaajuusspektrin jakamisesta, verkkojen päivitysykleistä ja uusien kuluttajalaitteiden saatavuudesta, mikä puolestaan vaikuttaa Nokia Networksin myyntiin. Nokia Networksin kannattavuuteen voivat vaikuttaa myyntivolyymien muutokset sekä suurten komponenttimäärien hankinta lyhyellä varoitusajalla, mikä voi vaikuttaa hankinnan ja valmistuksen kuluihin tai komponenttipuutteiden ilmetessä liikevaihtoon.

Jatkuva toimintojen tehostaminen

Vuonna 2014 siirtyminen tehokkaaseen toimintamalliin auttoi Nokia Networks -liiketoimintaa saavuttamaan alan parhaimmat katteet ja tehostamaan T&K-toimintaa. Nokia Networks keskittyy edelleen toimintojen tehostamiseen kaikessa liiketoiminnassaan. Yhtiön Smarter-ohjelmalla on tärkeä rooli siinä, että Nokia Networks kehittyy jatkuvasti yhä tehokkaammaksi ja suorituskykyisemmäksi yhtiöksi, jolla on edellytykset pitkän aikavälin menestykseen. Ohjelman tavoitteena on entisestään vahvistaa yhtiön tuottavuutta, tehokkuutta ja kilpailukykyistä kustannusrakennetta, ja Nokia Networks ottaa käyttöön suorituskyvyn kehittämismenetelmiä, muun muassa Kaizen-, Lean- ja Six Sigma -menetelmiä, kaikissa liiketoiminnoissaan. Lisäksi Nokia Networks pyrkii entistä parempaan tehokkuuteen parantamalla Global Services -segmentin toimitusten ja muiden osa-alueiden automaatiota sekä kehittämällä edelleen tutkimus- ja kehitystyön tehokkuutta ja ketteryyttä.

Verkko toimii jopa suurimmissa massatapahtumissa

Nokia Networksin Smart Scheduler -ohjelmiston avulla voidaan optimoida solun kapasiteettia ja verkon tehokkuutta. Se oli tärkeässä roolissa, kun Nokia Networks toimitti saumattomat televiestintäpalvelut Shanghaissa järjestettyyn suureen moottoriurheilutapahtumaan. Smart Scheduler -ohjelmiston avulla hallitaan mobiililaitteiden verkkoon aiheuttamia häiriöitä, signalointikapasiteettia ja kuormanjakoa, ja ratkaisu takasi palveluiden häiriöttömän toiminnan koko tapahtuman ajan.

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

Komponenttien ja raaka-aineiden kustannukset

Useat eri tekijät vaikuttavat Nokia Networksin kannattavuuteen. Toiminnan laajuus, tehokkuus sekä hinnoittelu- ja kulukuri ovat olleet, ja ovat edelleen, tärkeitä kannattavuuteen ja kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. Nokia Networksin tuotekustannukset koostuvat muun muassa komponentti-, valmistus-, työvoima- ja yleiskustannuksista, rojalteista ja lisenssimaksuista, tuotannon koneiden poistoista, logistiikkakustannuksista sekä takuukustannuksista ja muista laatukustannuksista.

Tavoitteet ja prioriteetit

Pitkällä aikavälillä Nokia pyrkii kasvattamaan Nokia Networksin liikevaihtoa hieman markkinakasvua nopeammin.

Nokia arvioi Nokia Networksin
liikevoittoprosentin koko vuonna 2015 olevan
Nokia Networksin pitkän aikavälin
liikevoittoprosenttitavoitteen
8–11 % mukainen, pois lukien kertaluonteiset
erät sekä hankintamenon kohdentamiseen
liittyvät erät. Tämän lisäksi Nokia arvioi Nokia
Networksin liikevaihdon kasvavan vuonna
2015 edellisvuoteen verrattuna. Tämä näkymä
perustuu Nokian arvioihin useista eri
tekijöistä, joihin kuuluvat

toimialan kilpailukykyä
tuotevalikoiman painottuminen ja alueellinen jakauma
laajojen uusien verkkojen rakennushankkeiden ajoittuminen
arvioitu Nokia Networksin muutosohjelmien myönteisen kehityksen jatkuminen.

HERE

Nokian HERE-liiketoiminta tarjoaa eri näytöille ja käyttöjärjestelmille soveltuvia karttoja ja paikkatietokokemuksia ja pyrkii tuottamaan mahdollisimman tarkkaa ja tuoretta karttasisältöä, jota voi käyttää useilla eri laitteilla ja käyttöjärjestelmillä. HERE investoi edelleen johtavaan paikkatiedon pilvipalveluun. Siitä pyritään tekemään paikkatiedon lähde, jonka käyttökokemus on hyvä useilla eri käyttöjärjestelmillä, alustoilla ja näytöillä. Koska uskomme, että paikkatiedot ovat olennainen osa ohjelmoitavaa maailmaa, HERE kohdentaa investointinsa kolmelle osa-alueelle: 1) autoteollisuuteen, jossa tarjoamme paikkatietosisältöä ja -teknologiaa älykkäisiin, verkkoon yhdistettyihin ja automatisoituihin autoihin; 2) yrityksiin, joita paikkatietoihin perustuva analytiikka auttaa tekemään parempia liiketoimintapäätöksiä; ja 3) kuluttajiin, eli ekosysteemin toimijoihin, joille tarjoamme pilvipohjaisia palveluja ja saumattomasti eri näytöillä näkyviä henkilökohtaisia liikkuvuus- ja paikkatietoja. Katso lisätietoja HERE-liiketoiminnasta kohdasta—HERE.

Sesonkiluonteisuus

HEREn autoalalle kohdistuvaan myyntiin vaikuttaa auto-, navigointilaite- ja mobiililaitemarkkinoiden sesonkiluonteisuus: HEREn viimeisen neljänneksen myynti on yleensä suurempi kuin seuraavan vuoden ensimmäisen neljänneksen myynti.

Toimialojen sisäiset ja väliset mahdollisuudet karttasisällössä, alustassa ja sovelluksissa

HERE on karttasisällön johtava tarjoaja. Se on keskittynyt tarjoamaan kattavimpia, tarkimpia ja ajantasaisimpia karttoja, koska juuri kyseiset ominaisuudet ovat yhä tärkeämpiä kuluttajille ja paikkatietopalvelujen tarjoajille. HERE pystyy tarjoamaan erillisiä ratkaisuja arvoketjun eri tasoille, mikä tarjoaa toimialojen sisäisiä ja välisiä mahdollisuuksia. HERE:lle se, että yhtiö pystyy tarjoamaan ratkaisuja eri ekosysteemeihin, niiden eri tasoille sekä erityyppisiin laitteisiin, on mahdollisuus.

HEREn karttatiedot muodostavat vahvan perustan, ja HEREn pilvipohjainen kartta-alusta antaa yhtiölle mahdollisuuden kilpailla paikkatietopalveluiden arvoketjun monilla eri tasoilla ja tehdä yhteistyötä muun muassa autoalan myyjien ja internetpalveluyritysten kanssa, joiden tarjonnat poikkeavat toisistaan.

Parhaat kartat maailman suosituimmalle mobiililaitteiden alustalle
Vuonna 2014 HERE julkisti
ensimmäisen Android-
sovelluksensa, jonka avulla
tarkat kartat ovat
käytettävissä aina, jopa
ilman internetyhteyttä.
Paikannukseen käytetään
GPS:ää, ja sovelluksen
avulla käyttäjät voivat selata
karttoja, etsiä paikkoja
ja navigoida myös silloin,
kun verkkoyhteys ei ole
käytettävissä.

NOKIA VUONNA 2014

Keskeiset alan trendit, jotka vaikuttavat toimintaan jatkoa

Globaalit palvelut

Nokia Networks hallinnoi Vodafone Australian usean teknologian ja toimittajan verkkoja Global Delivery Center -keskuksessaan Intiassa.

"Uskomme, että paikkatietoon perustuvilla palveluilla voidaan tukea esineiden internetiä."

HERE-kartta-alustan avulla paikkatietoja ja kokemuksia voidaan jakaa pilvessä ja käyttää useilla eri käyttöjärjestelmillä, alustoilla ja näytöillä. Näin alustan käyttäjät voivat lisensoida HEREn valikoiman tiettyjä osia, kuten sisällön, paikkatietopalvelut sekä toimintoja, esimerkiksi reitityksen ja paikannuksen. Alustan avulla käyttäjät voivat myös rakentaa erityisiä sovelluksia paikkatietoon liittyviä palveluja varten.

Autoteollisuus ja muut toimialat

Autoteollisuudessa ja muilla paikkatietoja vaativilla toimialoilla on edelleen nähtävissä mahdollisuuksia. Autoteollisuus on kiinnostava osa-alue, jossa HERE keskittyy perinteisen navigoinnin sijaan älykkään ohjauksen valikoiman kehittämiseen – verkkoon yhdistettyihin ajoratkaisuihin auton sisä- ja ulkopuolelle – sekä myöhemmin älyautojen automatisoidun ajokonseptin kehittämiseen. Koska kyseiset osa-alueet ovat täysin uusia, kehitystyön muuntaminen myynniksi riippuu näiden konseptien kaupallisesta kehittymisestä sekä HEREn kyvystä valmistaa tuotteita, jotka ovat teollisuuden näkökulmasta houkuttelevia.

Yleisesti ottaen uskomme, että suunta on yhä enemmän kohti verkkoon tukeutuvaa maailmaa. Uskomme, että paikkatietoihin perustuvat palvelut voivat olla tässä kehityksessä avainroolissa ja että HERE:llä on laajoine valikoimineen hyvät mahdollisuudet tarttua kasvumahdollisuuksiin esimerkiksi Samsungin kanssa tekemämme yhteistyön avulla.

Autoteollisuus on merkittävä osa HEREn myyntiä, joten taloustilanteen kehittyminen ja sen vaikutus uusien autojen myyntiin on tärkeä tekijä HEREn tulevan menestyksen kannalta. Myös autojen navigointituotteiden ja -palvelujen käyttöasteella on merkitystä. Yleisesti ottaen tämäntyyppisten tuotteiden käyttö on lisääntynyt ja käytön odotetaan lisääntyvän edelleen, kun verkkoyhteys yleistyy autoissa. Autojen verkkoyhteyksien yleistyessä avautuu myös mahdollisuus tarjota autoteollisuudelle lisäarvoa tuottavia palveluja.

Tavoitteet ja prioriteetit

Nokia arvioi HEREn liikevaihdon kasvavan vuonna 2015 edellisvuoteen verrattuna. HEREn koko vuoden 2015 liikevoittoprosentin arvioidaan olevan 7–12, pois lukien kertaluonteiset erät sekä hankintamenon kohdentamiseen liittyvät erät.

Nokia Technologies

Nokia Technologies pyrkii löytämään liiketoimintamahdollisuuksia, jotka pohjautuvat Nokian innovaatioihin ja Nokia-brändiin. Nokia Technologies kehittää ja lisensoi huippuluokan innovaatioita, jotka vauhdittavat tietokone- ja mobiilialan seuraavaa vallankumousta. Nokia Technologies -liiketoiminnan strategia koostuu 1) patenttilisensoinista, jossa keskitytään lisensoimaan standardien edellyttämiä patenteja ja muita patenteja mobiililaitemarkkinoilla ja niiden ulkopuolella toimiville yrityksille; 2) teknologialisensoinista, jossa keskitytään patentoitujen teknologioiden lisensointiin, jotta asiakkaamme voivat kehittää yhä parempia tuotteita; 3) brändilisensoinista, jonka ansiosta asiakkaamme voivat hyödyntää Nokia-brändin arvoa kuluttajalaitteissa; sekä 4) hautomotoiminnasta, jossa keskitytään kehittämään uusia ideoita ja prototyyppejä maailmanluokan T&K-timimme Labsin tuella. Katso lisätietoja Nokia Technologies -liiketoiminnasta—Nokia Technologies.

Immateriaalioikeuksia koskevat monetisointistrategiat

Menestyminen teknologiateollisuudessa edellyttää merkittäviä T&K-investointeja, joista syntyvillä patenteilla ja muilla immateriaalioikeuksilla suojataan kyseisiä investointeja ja niihin liittyviä keksintöjä sekä varmistetaan näistä investoinneista ja keksinnöistä syntyvät tuotot. Viime vuosina mobiililaitealalle on tullut uusia toimijoita, joista monilla ei ole lisenssejä patenteihimme. Tavoitteenamme on lähestyä kyseisiä yrityksiä ja hyödyntää yhtä tai useampaa monetisointikeinoa. Uskomme, että meillä on hyvät mahdollisuudet suojata ja kehittää nykyistä alan johtavaa patenttiportfoliotamme ja tarjota siten lisäarvoa osakkeenomistajille.

Meillä on kolme eri tapaa monetisoida innovaatioitamme: 1) patenttilisensointi, 2) teknologialisensointi ja 3) brändilisensointi. Lisäksi hautomotoimintamme voi toisinaan johtaa konsepteihin, joita voimme itse harkita lisensoivamme tai tuovamme markkinoille tuotteina tai palveluina.

Patenttilisensoinnin tärkeimpiä tavoitteitamme ovat 1) nykyisten lisenssisopimusten uusiminen ja uusien lisenssisopimusten solmiminen mobiililaitvalmistajien kanssa sekä 2) lisensointitoimintojen laajentaminen muille toimialoille, etenkin

NOKIA VUONNA 2014

Liiketoimintakatsaus

mobiiliviestintäteknologioita hyödyntäville aloille. Emme enää tarvitse aiemman Devices & Services -liiketoimintamme patenttilisenssejä, minkä ansiosta pystymme parantamaan sisäisen ja ulkoisen patenttilisensoinnin välistä tasapainoa.

Teknologialisensoinnin mahdollisuudet ovat nähdäksemme pitkäaikaisempia, mutta pyrimme lisensoimaan teknologioita, joita Nokia Technologies on kehittänyt ja joita toimitetaan kumppaneille ratkaisuina tai teknologiapaketteina, jotka voidaan integroida kumppaneiden tuotteisiin ja palveluihin ohjelmoitavan maailman mahdollistamiseksi.

Brändilisensoinnissa pyrimme edelleen löytämään mahdollisuuksia tuoda Nokia-brändi kuluttajalaitteisiin lisensoimalla brändiämme ja muuta immateriaalimaisuutta sekä esimerkiksi teollista muotoilua.

Edellä mainittujen liiketoimintaohjelmien kasvattaminen edellyttää investointeja niitä tukeviin kaupallisiin voimavaroihin.

Immateriaalioikeuksien lisensoinnin yleiset suuntaukset

Immateriaalioikeuksien suojaamiseen ja lisensointiin on yleisesti ottaen panostettu yhä enemmän, ja suuntauksen odotetaan jatkuvan. Uudet sopimukset ovat yleensä pitkien neuvottelujen ja mahdollisten oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen tulosta, joten sopimusten aikataulua ja lopputulosta saattaa olla vaikea ennustaa. Patenttien lisensointisopimusten rakenteen takia maksut voivat olla hyvin epäsäännöllisiä ja toisinaan takautuvia, ja lisenssisopimusten pituudet voivat vaihdella.

Lisäksi patentoitujen innovaatioiden suojaamisessa ja lisensoimisessa on selkeitä alueellisia eroja. Osa lisenssinsaajista pyrkii aktiivisesti välttämään lisenssimaksuja ja osa lisenssinantajista käyttää maksujen perinnässä aggressiivisia keinoja. Molempien käytäntöjen sääntelyä on mietittävä. Odotamme lisensoinnin sääntelyä koskevan keskustelun jatkuvan sekä globaalilla että alueellisella tasolla. Osa näistä sääntelymuutoksista voi olla haitallisia teknologian kehittäjille ja patentinhaltijoille, mukaan lukien Nokia.

Tutkimus, kehitys ja patenttiportfolion kehitys

Koska uuden teknologiaomaisuuden ja patentoitujen innovaatioiden luominen on keskittynyt voimakkaasti T&K-toimintaan, jossa lisätuottoja voidaan odottaa vasta pitkän ajan kuluttua, kohtaamme ajoittain strategisesti merkittäviä investointimahdollisuuksia. Tämä vaikuttaa yleensä toimintakuluihin, ennen kuin myynnissä näkyy kyseisten investointien tuotto.

Tavoitteet ja prioriteetit

Nokia arvioi Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihdon koko vuonna 2015 kasvavan edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta mahdollisia summia liittyen odotettuun ratkaisuun Nokian ja Samsungin välisessä välimiesmenettelyssä. Nokia arvioi edelleen Nokia Technologies -liiketoiminnan toimintakulujen, lukuun ottamatta kertaluonteisia eri ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri, koko vuonna 2015 kasvavan huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkemmin ottaen Nokia arvioi Nokia Technologies -liiketoiminnan neljänneskohtaisten toimintakulujen, lukuun ottamatta kertaluonteisia eri ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri, vuonna 2015 olevan noin vuoden 2014 viimeisen neljänneksen tasolla. Tämä johtuu suuremmista investoinneista lisensointiaktiviteetteihin, lisensoitaviin teknologioihin sekä liiketoiminnan mahdollistaviin tekijöihin, mukaan lukien tuotteen markkinoille tuonnin mahdollistava osaaminen, jotka tavoittelevat uusia ja merkittäviä kasvumahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.

Kaikkiin liiketoimintoihimme vaikuttavat trendit

Vaihtokurssit

Nokia on maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liikevaihto syntyy useissa maissa ja jonka laskutus tapahtuu useissa eri valuutossaa. Tästä johtuen liiketoimintamme ja liiketoimintamme tulos ovat alttiita vaihteluille raportointivaluuttamme euron sekä muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltojen dollarin, Japanin jenin sekä Kiinan juanin vaihtokursseissa. Valuuttapositioidemme suuruus vaihtelee riippuen liikevaihdostamme ja kuluista eri maissa sekä näillä markkina-alueilla tapahtuvassa liiketoiminnassa käytettävistä valuutosta. Katso myös Tietoa Nokiasta—Keskeiset tunnusluvut—Vaihtokurssitiedot.

Vähentäksemme valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta tuloksemme suojaamme olennaiset valuuttariskit (liikevaihto vähennettyyn kuluilla kyseisessä valuutassa). Suojaamme arvioidut nettorahavirrat yleensä 12 kuukauteen asti ulottuvalla suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa tuloslaskelman vaihteluiden vähentämiseksi.

Vuonna 2014 noin 30 % Nokian jatkuvien toimintojen liikevaihdosta ja noin 35 % Nokian jatkuvien toimintojen kuluista oli euromääräistä. Vuonna 2014 Nokian jatkuvien toimintojen liikevaihdosta noin kolmasosa oli Yhdysvaltojen dollareissa, noin 10 % Japanin jeneissä ja noin 10 % Kiinan juaneissa.

Yhdysvaltojen dollari vahvistui euroa vastaan vuonna 2014, millä oli positiivinen vaikutus euromääräiseen liikevaihtoomme. Vahvempi Yhdysvaltojen dollari kuitenkin myös nosti hankinnan ja valmistuksen kuluja ja toimintakuluja, sillä noin kolmannes kuluistamme oli Yhdysvaltojen dollareissa. Ennen suojausta Yhdysvaltojen dollarin muutoksella euroa vastaan oli pieni positiivinen kokonaisvaikutus liikevoittoomme vuonna 2014.

Japanin jeni heikkeni euroa vastaan vuonna 2014, millä oli negatiivinen vaikutus euromääräiseen liikevaihtoomme. Heikompi Japanin jeni kuitenkin myös laski hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä toimintakuluja, sillä noin 5 % Nokian jatkuvien toimintojen kuluista oli jenimääräistä. Ennen suojausta Japanin jenin heikkenemisellä euroa vastaan oli pieni negatiivinen kokonaisvaikutus liikevoittoomme vuonna 2014.

Kiinan juan vahvistui euroa vastaan vuonna 2014, millä oli positiivinen vaikutus euromääräiseen liikevaihtoomme. Vahvempi Kiinan juan kuitenkin myös nosti hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä toimintakuluja, sillä noin 10 % Nokian jatkuvien toimintojen kuluista oli Kiinan juaneissa. Ennen suojausta Kiinan juanin vahvistumisella euroa vastaan oli pieni negatiivinen kokonaisvaikutus liikevoittoomme vuonna 2014.

Merkittävät valuuttakurssivaihtelut saattavat kilpailijoihimme vaikuttamisen kautta vaikuttaa myös kilpailuasemaamme ja siihen liittyviin hintapaineisiin.

Lisätietoa instrumenteista, joita Nokia käyttää suojaustoimenpiteiden yhteydessä, on tähän vuosikertomukseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35, Riskienhallinta. Katso lisätietoa kohdasta Hallituksen toimintakertomus—Riskitekijöitä—Nokiaan liittyviä riskejä.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Sisällys

Toiminnan tulos 47
Jatkuvat toiminnot 47
Lopetetut toiminnot 52

Segmenttien tulos 54
Nokia Networks 54
HERE 59
Nokia Technologies 62
Konsernin yhteiset toiminnot 63

Likviditeetti ja pääomaresurssit 64
Taloudellinen tilanne 64
Rahavirta 64
Rahoitusvarat ja velat 65
Pääomarakenteen optimointiohjelma 65
Strukturoitu rahoitus 65
Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset 65

Vuoden 2014 päätapahtumat 66
Nokia Oy:n ja konsernin toiminnalliset päätapahtumat 66
Nokia Networksin toiminnalliset päätapahtumat 67
HERE-liiketoiminnan toiminnalliset päätapahtumat 68
Nokia Technologies -liiketoiminnan toiminnalliset päätapahtumat 69

Hallitus ja johto 70
Hallitus, johtokunta ja toimitusjohtaja 70
Kestävä kehitys ja vastuullisuus Nokiassa 72
Ihmisten arvostaminen kaikessa, mitä teemme 72
Ympäristön suojeleminen 72
Teknologian hyödyntäminen ihmisten hyväksi 73
Yhdessä tekeminen muutoksen aikaansaamiseksi 73
Vastuullisuusraportointi 73
Työntekijät 73
Osakkeet ja osakepääoma 74
Osinko 74
Nokian näkymät 75
Riskitekijät 76
Nokiaan liittyviä riskejä 76
Erityisesti Nokia Networksiin liittyviä riskejä 77
Erityisesti HEREen liittyviä riskejä 77
Erityisesti Nokia Technologies -liiketoimintaan liittyviä riskejä 77

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Nokia uudistui vuonna 2014. Vuosi tarjosi yhtiölle mahdollisuuden ottaa ensimmäiset askeleensa uudenlaisena yhtiönä saatuamme päätökseen olennaisilta osin koko Nokia Devices & Services -liiketoiminnan myynnin huhtikuussa.

Hallitus käytti paljon aikaa ja harkintaa yhtiön visioon: millainen yhtiö haluamme olla, minkä strategian avulla saavutamme tavoitteemme ja millaista johtoa tämän strategian toteuttaminen edellyttää.

Perusteellisen rekrytointiprosessin jälkeen hallitus nimitti Rajeev Surin Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen ja nimitti uuden johtokunnan. Hallitus päätti myös Nokian uudesta strategiasta ja 5 miljardin euron ohjelmasta, jonka tarkoituksena on optimoida Nokian pääomarakenne. Ohjelmaan kuuluu myös osinkojen maksun uudelleen aloittaminen ja suunnitelma Nokian osakkeiden takaisinostosta. Nämä muutokset julkistettiin 29.4.2014. Lisäksi kesäkuussa pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitusta vahvistettiin verkkoliiketoiminnan asiantuntemuksella.

Näkökulma on kaikki kaikessa tulevaisuutta suunnitellessa. 150-vuotisen historiansa aikana Nokia on todistanut kykenevänsä muuttumaan kerta toisensa jälkeen, ja vuosi 2014 oli viimeisin kappale muutosta käsittelevässä tarinassamme. Olemme jälleen matkalla uuteen, jännittävään suuntaan, joka tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia luoda arvoa osakkeenomistajille samalla kun keskitymme vakaasti voittamaan ohjelmoitavassa maailmassa.

NOKIA VUONNA 2014

Halituksen toimintakertomus

Toiminnan tulos

Tähän hallituksen toimintakertomukseen sisältyvät taloudelliset tiedot 31.12.2013 ja 31.12.2014 päättyneiltä vuosilta sekä 31.12.2014 päättyneen kolmivuotiskauden vuosilta on johdettu tilintarkastetusta konsernitilinpäätöksestämme, joka löytyy tästä vuosikertomuksesta.

Taloudellisia tietoja 31.12.2013 ja 31.12.2014 päättyneiltä vuosilta sekä 31.12.2014 päättyneen kolmivuotiskauden vuosilta on luettava tilintarkastetun konsernitilinpäätöksemme kanssa, ja ne perustuvat kokonaisuudessaan siihen.

Jatkuvat toiminnot

31.12.2014 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2013 päättyneeseen vuoteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2014 milj. EUR	% liikevaihdosta	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2014 vs. 2013 %
Liikevaihto	12 732	100,0	12 709	100,0	0
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-7 094	-55,7	-7 364	-57,9	-4
Bruttokate	5 638	44,3	5 345	42,1	6
Tutkimus- ja kehityskulut	-2 493	-19,6	-2 619	-20,6	-5
Myynnin ja hallinnon kulut	-1 634	-12,8	-1 671	-13,1	-2
Liikearvon arvonalentumiset	-1 209	-9,5	-	-
Muut tuotot ja kulut	-132	-1,0	-536	-4,2	-75
Liikevoitto	170	1,3	519	4,1	-67

Liikevaihto

Jatkuvien toimintojen liikevaihto vuonna 2014 oli 12 732 miljoonaa euroa. Kasvua oli 23 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013, jolloin liikevaihto oli 12 709 miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti HEREn ja Nokia Technologiesin kasvaneesta liikevaihdosta. Kasvua tasoitti Nokia Networksin liikevaihdon hienoinen lasku.

HEREn liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti korkeammasta myynnistä autoteollisuuden asiakkaille sekä Microsoftin kasvaneesta merkityksestä HEREn palveluiden lisenssinsaajana. Nokia Technologies-liiketoiminnan liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti tietyiltä lisenssinsaajilta saaduista korkeammista patenttituloista sekä Microsoftin kasvaneesta merkityksestä Nokian patenttien lisenssinsaajana D&S-liiketoiminnan Myynnin johdosta. Nokia Networksin liikevaihdon hienoinen lasku johtui ensisijaisesti Global Services -segmentin liikevaihdon laskusta, divestoitujen liiketoimintojen myynnin puuttumisesta sekä tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta vuonna 2013. Global Services -segmentin liikevaihdon laskua tasoitti osin Mobile Broadband -segmentin liikevaihdon kasvu.

Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakautuminen alueittain määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2014 milj. EUR	2013 milj. EUR	Muutos 2014 vs. 2013 %
Eurooppa(1)	3 886	3 940	-1
Lähi-itä ja Afrikka	1 100	1 169	-6
Kiinan alue	1 410	1 201	17
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 364	3 428	-2
Pohjois-Amerikka	1 919	1 656	16
Latinalainen Amerikka	1 053	1 315	-20
Yhteensä	12 732	12 709	0

(1) Koko Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihto on kohdistettu Suomeen.
Liikevaihdon keskeiset muutokset alueittain on ilmaistu osiossa Segmenttien tulos—Nokia Networks.

Bruttokateprosentti

Jatkuvien toimintojen bruttokateprosentti vuonna 2014 oli 44,3 %, kun vuonna 2013 bruttokateprosentti oli 42,1 %. Jatkuvien toimintojen bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti Nokia Networksin bruttokateprosentin kasvusta. Kasvua tasoitti osin HEREn bruttokateprosentin lasku.

Nokia Networksin bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti Mobile Broadband -segmentin suuremmasta osuudesta myynnin kokonaisjakaumassa sekä Global Services -segmentin bruttokateprosentin kasvusta, ja kasvua tasoitti osin Mobile Broadband -segmentin bruttokateprosentin hienoinen lasku. HEREn bruttokateprosentin lasku johtui ensisijaisesti tietyistä jatkuvista kuluista, joista aiemmin vastasi Devices & Services -liiketoiminta.

NOKIA VUONNA 2014

Toiminnan tulos jatkoa

Liiketoiminnan kulut

Jatkuvien toimintojen T&K-kulut vuonna 2014 olivat 2 493 miljoonaa euroa. Laskua oli 126 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 2 619 miljoonaa euroa. T&K-kulujen osuus liikevaihdosta oli 19,6 % vuonna 2014, kun vuonna 2013 osuus oli 20,6 %. T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti HEREn ja Nokia Networksin tutkimus- ja kehityskulujen laskusta, ja laskua tasoittivat osin Nokia Technologies -liiketoiminnan korkeammat T&K-kulut.

HEREn T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti NAVTEQin osto seuranneista hankintamenon kohdentamiseen liittyvien merkittävien erien poistoista (168 miljoonaa euroa vuonna 2013), joista suurin osa oli tehty vuoden 2013 loppuun mennessä. Nokia Networksin T&K-kulujen lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmista alihankintakuluista, ja laskua tasoittivat osin suuremmat investoinnit tietyillä kasvualueilla ja etenkin LTE-tekniikassa, pienissä soluissa ja tietoliikennetason pilvipalveluissa. Nokia Technologies -liiketoiminnan T&K-kulujen kasvu johtui ensisijaisesti investoinneista liiketoimiin, kuten teknologia- ja brändilisensointiyksiköiden kehittämiseen, jotka tähtäävät uusiin ja merkittäviin pitkäaikaisiin kasvumahdollisuuksiin.

T&K-kuluihin sisältyi 36 miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri vuonna 2014, kun vastaavat erät olivat 188 miljoonaa euroa vuonna 2013. Lisäksi T&K-kuluihin sisältyi 23 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä henkilöstökuluja, kun vastaavat kulut olivat 15 miljoonaa euroa vuonna 2013.

Jatkuvien toimintojen myynnin ja hallinnon kulut vuonna 2014 olivat 1 634 miljoonaa euroa, laskua oli 37 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 1 671 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 12,8 % vuonna 2014, kun vuonna 2013 osuus oli 13,1 %. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Nokia Networksin myynnin ja hallinnon kulujen laskusta. Laskua tasoitti osin konsernin yleisten toimintojen ja Nokia Technologies -liiketoiminnan myynnin ja hallinnon kulujen kasvu.

Nokia Networksin myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui ensisijaisesti Nokia Networksin globaalin uudelleenjärjestelyohjelman rakenteellisista kustannussäästöistä. Konsernin yhteisten toimintojen myynnin ja hallinnon kulujen kasvu johtui ensisijaisesti D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluista. Nokia Technologies -liiketoiminnan myynnin ja hallinnon kulujen kasvu johtui ensisijaisesti lisääntyneistä toimista odotettavissa ja käynnissä oleviin patenttilisensointitoimiin liittyen.

Myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi 40 miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri vuonna 2014, kun vastaavat erät olivat 93 miljoonaa euroa vuonna 2013. Vuonna 2014 myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi 31 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluja.

Vuoden 2014 kolmannella vuosineljänneksellä kirjattiin 1 209 miljoonaa euroa liikearvon arvonalentumiskuluja. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 10, Arvonalentumiset.

Jatkuvien toimintojen muut tuotot ja -kulut vuonna 2014 olivat 132 miljoonaa euroa (nettokulu). Laskua oli 404 miljoonaa euroa eli 75 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin muut tuotot ja -kulut olivat 536 miljoonaa euroa (nettokulu). Muiden tuottojen ja kulujen lasku johtui ensisijaisesti Nokia Networksin uudelleenjärjestelykulujen ja niihin liittyvien kulujen laskusta, ja laskua tasoitti osin konsernin yhteisten toimintojen muiden tuottojen lasku. Vuonna 2014 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 57 miljoonaa euroa Nokia Networksin uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, 36 miljoonaa euroa HEREn kustannustenvähennysohjelmaan liittyviä kuluja sekä 31 miljoonaa euroa Nokia Networksin odotettavissa olevia sopimusten oikaisuun liittyviä kuluja. Vuonna 2013 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 602 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja sekä 18 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluja.

Liikevoitto/-tappio

Jatkuvien toimintojen liikevoitto vuonna 2014 oli 170 miljoonaa euroa, laskua oli 349 miljoonaa euroa eli 67 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin liikevoitto oli 519 miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku johtui ensisijaisesti HEREn liikearvon arvonalentumistappiosta ja konsernin yhteisten toimintojen suuremmista kuluista. Laskua tasoitti osin Nokia Networks- ja Nokia Technologies -liiketoimintojen liikevoiton kasvu. Vuonna 2014 liikevoitto sisälsi 1 209 miljoonaa euroa HERE-liiketoimintaan liittyviä arvonalentumisia. Lisäksi liikevoitto sisälsi 253 miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri, uudelleenjärjestelykuluja ja muita kertaluonteisia eri, kun vastaavat kulut ja erät olivat 917 miljoonaa euroa vuonna 2013. Liikevoittoprosenttimme vuonna 2014 oli 1,3 %, kun vastaava luku oli 4,1 % vuonna 2013.

Rahoitustuotot ja -kulut

Jatkuvien toimintojen nettorahoituskulut vuonna 2014 olivat 395 miljoonaa euroa, kun vuonna 2013 vastaavat kulut olivat 280 miljoonaa euroa. Kasvua oli 115 miljoonaa euroa eli 41 %. Vuoden 2014 korkeammat nettorahoituskulut johtuivat ensisijaisesti 123 miljoonan euron kertaluonteisesta kuluerästä, joka liittyi kaikkien olennaisen Nokia Networksin lainojen lunastamiseen, sekä 57 miljoonan euron suuruisesta ei-kassavaikutteisesta kuluerästä, joka liittyi Microsoftille liikkeeseen laskettujen 1,5 miljardin euron vaihtovulkakirjalainojen takaisinmaksuun vuoden 2014 toisella neljänneksellä. Näitä kuluja tasoittivat osin alhaisemmat korkokulut vuoden jälkimmäisellä vuosipuoliskolla sekä alhaisemmat valuuttakurssivaihteluihin liittyvät nettotappiot.

Lisätietoa löytyy alla osiossa Likviditeetti ja pääomaresurssit.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Voitto/tappio ennen veroja

Jatkuvien toimintojen tappio ennen veroja vuonna 2014 oli 237 miljoonaa euroa, eli laskua oli 480 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013, jolloin voitto ennen veroja oli 243 miljoonaa euroa.

Tuloverot

Jatkuvien toimintojen tuloverojen nettohyöty vuonna 2014 oli 1 408 miljoonaa euroa. Muutos oli 1 610 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013, jolloin tuloveroista kertyi 202 miljoonaa euroa nettokuluja. Tuloverojen nettohyöty johtui ensisijaisesti 2 126 miljoonan euron laskennallisten verosaamisten kirjaamisesta, kun Suomen ja Saksan verosaamisten hyödynnettävyyttä arvioitiin uudelleen vuonna 2014. Tämän johdosta vuoden 2014 kolmannelle neljännekselle syntyi 2 034 miljoonan euron ei-kassavaikutteinen verohyöty. Viimeaikaisen kannattavuuden ja tuonhetkisten ennusteiden perusteella olemme pystyneet riittävästi osoittamaan, että kumulatiiviset tappiot, ulkomaiset veronhyvitykset ja muut väliaikaiset erot voidaan Suomessa ja Saksassa hyödyntää. Merkittävä osa Suomen ja Saksan laskennallisista verosaamisistamme ei vanhene ja on käytettävissä Suomen ja Saksan verotettavaa tuloa vastaan tulevaisuudessa. Vuonna 2014 saatua 2 034 miljoonan euron ei-kassavaikutteista verohyötyä tasoitti osin HERE-liiketoiminnan Alankomaiden laskennallisiin verosaamisiin liittyvän 341 miljoonan euron nettokirjanpitoarvon vähennyksen kirjaaminen. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 13, Tuloverot, sekä liitetiedosta 14, Laskennalliset verot.

Jatkuvien toimintojen tilikauden verotettavaan tuloon perustuva verokulu oli 374 miljoonaa euroa 31.12.2014 päättyneenä vuonna, kun vastaava kulu 31.12.2013 päättyneenä vuonna oli 354 miljoonaa euroa. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 13, Tuloverot.

Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus

Jatkuvien toimintojen määräysvallattomille omistajille kuuluva voitto vuonna 2014 oli 8 miljoonaa euroa. Kasvua oli 153 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013, jolloin määräysvallattomille omistajille kuuluva tappio oli 145 miljoonaa euroa. Muutos johtui ensisijaisesti Siemensin omistusosuuden ostamisesta Nokia Networksistä (aiemmin Nokia Siemens Networks) elokuussa 2013, mikä pienensi merkittävästi määräysvallattomille omistajille kuuluva osuutta kyseisessä liiketoiminnassa.

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio ja osakekohtainen tulos

Nokia-konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva voitto vuonna 2014 oli 3 462 miljoonaa euroa. Kasvua oli 4 077 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013, jolloin tulos oli 615 miljoonan euron tappio. Tähän sisältyi 3 175 miljoonan euron voitto D&S-liiketoiminnan Myynnistä. Jatkuvat toiminnot tuottivat emoyhtiön omistajille kuuluva tulosta 1 163 miljoonaa euroa vuonna 2014, kun vuonna 2013 voitto oli 186 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 Nokia-konsernin osakekohtainen tulos nousi 0,94 euroon (laimentamaton) ja 0,85 euroon (laimennettu), kun se vuonna 2013 oli -0,17 euroa (laimentamaton) ja -0,17 euroa (laimennettu). Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos nousi 0,31 euroon (laimentamaton) ja 0,30 euroon (laimennettu) vuonna 2014, kun se oli 0,05 euroa (laimentamaton) ja 0,05 euroa (laimennettu) vuonna 2013.

31.12.2013 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2012 päättyneeseen vuoteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	2012 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2013 vs. 2012 %
Liikevaihto	12 709	100,0	15 400	100,0	-17
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-7 364	-57,9	-9 841	-63,9	-25
Bruttokate	5 345	42,1	5 559	36,1	-4
Tutkimus- ja kehityskulut	-2 619	-20,6	-3 081	-20,0	-15
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-974	-7,7	-1 372	-8,9	-29
Hallinnon kulut	-697	-5,5	-690	-4,5	-1
Muut tuotot ja kulut	-536	-4,2	-1 237	-8,0	-57
Liikevoitto/-tappio	519	4,1	-821	-5,3	163

NOKIA VUONNA 2014

Toiminnan tulos jatkoa

Liikevaihto

Nokian Jatkuvien toimintojen liikevaihto laski 17 % vuonna 2013 ja oli 12 709 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 oli 15 400 miljoonaa euroa. Jatkuvien toimintojen liikevaihdon lasku vuonna 2013 johtui ensisijaisesti Nokia Networksin ja HEREn pienemmästä liikevaihdosta. Nokia Networksin liikevaihdon lasku johtui osittain Nokia Networksin strategiaa tukemattomien liiketoimintojen divestoinneista ja tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta. Kun näitä kahta edellä mainittua tekijää ei oteta huomioon, Nokia Networksin liikevaihto pieneni vuonna 2013 noin 13 %, ensisijaisesti langattomien verkkojen rakennushankkeiden vähenemisen vuoksi, mikä vaikutti sekä Mobile Broadband- että Global Services -segmentteihin. HERE-liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti sisäisen' liikevaihdon laskusta, joka oli seurausta alhaisemmasta myynnin jaksotuksen tuloutuksesta liittyen älypuhelintemme myyntiin. Tätä tasoitti osin ulkoisen liikevaihdon kasvu, joka oli seurausta korkeammasta myynnistä autoteollisuuden asiakkaille. Myös valuuttakurssivaihtelut vaikuttivat kielteisesti Nokia Networksin ja HERE-liiketoiminnan liikevaihtoon.

Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian liikevaihdon jakautuminen alueittain tilikausilla 2013 ja 2012.

1.1.-31.12.	2013 milj. EUR	2012 milj. EUR	Muutos 2013 vs. 2012 %
Eurooppa(1)	3 940	4 892	-19
Lähi-itä ja Afrikka	1 169	1 362	-14
Kiinan alue	1 201	1 341	-10
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 428	4 429	-23
Pohjois-Amerikka	1 656	1 628	2
Latinalainen Amerikka	1 315	1 748	-25
Yhteensä	12 709	15 400	-17

(1) Koko Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihto on kohdistettu Suomeen.

Bruttokateprosentti

Jatkuvien toimintojen bruttokateprosentti vuonna 2013 oli 42,1 %, kun vuonna 2012 bruttokateprosentti oli 36,1 %. Bruttokateprosentin kasvu vuonna 2013 johtui ensisijaisesti korkeammasta Nokia Networksin bruttokateprosentista. Nokia Networksin bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti Global Services -segmentin tehokkuuden parannuksesta, parantuneesta kokonaismyynnin jakaumasta, joka sisälsi suuremman osuuden korkeamman kateprosentin omaavia tuotteita, sekä kannattamattomampien liiketoimintojen divestoinnista.

Liiketoiminnan kulut

T&K-kulumme olivat 2 619 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun ne olivat 3 081 miljoonaa euroa vuonna 2012. T&K-kulujen osuus liikevaihdosta oli 20,6 % vuonna 2013, kun vuonna 2012 osuus oli 20,0 %. T&K-kuluihin sisältyi 188 miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri vuonna 2013, kun vastaavat erät olivat 375 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tämä lasku johtui ensisijaisesti alemmista HERE-liiketoiminnan hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoista. Lisäksi tutkimus- ja tuotekehityskuluihin sisältyi 15 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluja.

Myynnin ja markkinoinnin kulumme vuonna 2013 olivat 974 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 1 372 miljoonaa euroa. Myynnin ja markkinoinnin kulujen osuus liikevaihdostamme vuonna 2013 oli 7,7 %, kun vuonna 2012 osuus oli 8,9 %. Myynnin ja markkinoinnin kulujen pienentyminen johtui alemmista hankintamenon kohdentamiseen liittyvistä eristä sekä yleisestä kustannusten alentumisesta Nokia Networks- ja HERE-liiketoiminnoissa. Myynnin ja markkinoinnin kuluihin sisältyi 93 miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri vuonna 2013, kun vastaavat erät olivat 313 miljoonaa euroa vuonna 2012. Lasku johtui ensisijaisesti Nokia Networksin perustamiseen liittyvien erien poistojen loppumisesta vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa.

Hallinnon kulut olivat 697 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 690 miljoonaa euroa. Hallinnon kulujen osuus liikevaihdostamme oli 5,5 % vuonna 2013, kun vuonna 2012 osuus oli 4,5 %. Hallinnon kulujen prosenttiosuuden nousu suhteessa liikevaihtoon heijasti liikevaihdon laskua vuonna 2013. Hallinnon kuluihin ei sisältynyt hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri vuonna 2013 tai vuonna 2012.

Muista tuotoista ja kuluista kertyi 536 miljoonaa euroa nettokuluja vuonna 2013, kun nettokulut vuonna 2012 olivat 1 237 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 602 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja sekä 18 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluja. Vuonna 2012 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 1 265 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, mukaan lukien maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvä 42 miljoonan euron kulu, omaisuuserien arvonalentumiset 2 miljoonaa euroa, 4 miljoonan euron negatiivinen oikaisu hankintamenon kohdentamiseen liittyen Motorolalta saatuun lopulliseen suoritukseen, liiketoimintojen hankintaan liittyvät poistot aineettomista hyödykkeistä 23 miljoonaa euroa ja voitto kiinteistön myynnistä 79 miljoonaa euroa.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Liikevoitto/-tappio

Liikevoittomme oli 519 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 821 miljoonan euron liiketappioon vuonna 2012. Liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti uudelleenjärjestelykulujen sekä hankintamenon kohdentamiseen liittyvien kulujen yleisestä pienenemisestä sekä Nokia Networksin ja HERE-liiketoiminnan operatiivisen tuloksen parantumisesta. Nokian liikevoitto vuonna 2013 sisälsi hankintamenon kohdentamiseen liittyvien erien, uudelleenjärjestelykulujen ja muiden kertaluonteisten erien yhteensä 917 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen, verrattuna 1 963 miljoonan euron negatiiviseen vaikutukseen vuonna 2012. Vuonna 2013 Nokian liikevoittoprosentti oli 4,1 %, kun se vuonna 2012 oli -5,3 %. Liikevoittoprosentin parantuminen johtui ensisijaisesti bruttokateprosentin parantumisesta ja alemmista liiketoiminnan muista kuluista.

Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoituskulut (netto) olivat 280 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 357 miljoonaan euroon vuonna 2012. Vuoden 2013 alemmat nettokulut johtuivat pääosin pienemmistä valuuttakurssitappioista.

Lisätietoja on alla osiossa Likviditeetti ja pääomaresurssit.

Voitto/tappio ennen veroja

Nokian Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja oli 243 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun vuonna 2012 tappio oli 1 179 miljoonaa euroa. Verot olivat 202 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 304 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus

Jatkuvien toimintojen määräysvallattomille omistajille kuuluva tappio oli 145 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun tappio oli 712 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tämä muutos johtui ensisijaisesti Nokia Networksin tuloksen parantumisesta sekä Siemensin omistusosuuden ostamisesta Nokia Networksistä.

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio ja osakekohtainen tulos

Nokia-konsernin emoyhtiön omistajille kuuluva tappio oli 615 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 3 105 miljoonan euron tappioon vuonna 2012. Jatkuvat toiminnot tuottivat emoyhtiön omistajille kuuluva voittoa 186 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun vuonna 2012 tappio oli 771 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Nokia-konsernin osakekohtainen tulos nousi -0,17 euroon (laimentamaton) ja -0,17 euroon (laimennettu), kun se vuonna 2012 oli -0,84 euroa (laimentamaton) ja -0,84 euroa (laimennettu). Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos nousi 0,05 euroon (laimentamaton) ja 0,05 euroon (laimennettu) vuonna 2013, kun se oli -0,21 euroa (laimentamaton) ja -0,21 euroa (laimennettu) vuonna 2012.

NOKIA VUONNA 2014

Toiminnan tulos jatkoa

Lopetetut toiminnot

31.12.2014 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2013 päättyneeseen vuoteen

Koska D&S-liiketoiminnan Myynti saatiin päätökseen 25.4.2014, vuonna 2014 Lopetettujen toimintojen taloudellinen tulos ei ole verratavissa. Lopetettujen toimintojen taloudelliseen tulokseen vuonna 2013.

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2014 (1) milj. EUR	% liikevaihdosta	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2014 vs. 2013 %
Liikevaihto	2 458	100,0	10 735	100,0	-77
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-2 086	-84,9	-8 526	-79,4	-76
Bruttokate	372	15,1	2 209	20,6	-83
Tutkimus- ja kehityskulut	-354	-14,4	-1 130	-10,5	-69
Myynnin ja hallinnon kulut	-447	-18,2	-1 560	-14,5	-71
D&S-liiketoiminnan Myyntivoitto	3 175	129,2	-	-	-
Muut tuotot ja kulut	-107	-4,4	-109	-1,0	-2
Liikevoitto/-tappio	2 639	107,4	-590	-5,5	547

(1) Kuvaa Devices & Services -liiketoiminnan tuloksia 25.4.2014 asti, D&S-liiketoiminnan Myyntivoittoa sekä myyntiä seurannella lopettamistoimia. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 3, Lopetettuina toimintoina käsitellyt liiketoimintojen myynnin.

Liikevaihto

Lopetettujen toimintojen liikevaihto oli 25.4.2014 päättyneellä jaksolla 2 458 miljoonaa euroa. Laskua oli 8 277 miljoonaa euroa eli 77 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin liikevaihto oli 10 735 miljoonaa euroa.

Bruttokateprosentti

Lopetettujen toimintojen bruttokateprosentti laski 25.4.2014 päättyneellä jaksolla 15,1 %, kun bruttokateprosentti vuonna 2013 oli 20,6 %. Bruttokateprosentin lasku johtui ensisijaisesti sekä Smart Devices- että Mobile Phones -yksikköjen alhaisemmasta bruttokateprosentista.

Liiketoiminnan kulut

Lopetettujen toimintojen toimintakulut olivat 25.4.2014 päättyneellä jaksolla 908 miljoonaa euroa, eli laskua oli 1 891 miljoonaa euroa eli 68 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin toimintakulut olivat 2 799 miljoonaa euroa.

Liikevoitto/-tappio

Lopetettujen toimintojen liikevoitto oli 25.4.2014 päättyneellä jaksolla 2 639 miljoonaa euroa. Kasvua oli 3 229 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013, jolloin tulos oli 590 miljoonan euron liiketappio.

Lopetettujen toimintojen liikevoiton kasvu vuonna 2014 johtui ensisijaisesti 3 175 miljoonan euron tuotosta, joka saatiin D&S-liiketoiminnan Myynnistä.

Tilikauden voitto/tappio

Lopetettujen toimintojen voitto oli 25.4.2014 päättyneellä jaksolla 2 305 miljoonaa euroa. Kasvua oli 3 085 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013, jolloin tappio oli 780 miljoonaa euroa.

Lopetettujen toimintojen liikevoiton kasvu 25.4.2014 päättyneellä jaksolla johtui ensisijaisesti 3 175 miljoonan euron tuotosta, joka saatiin D&S-liiketoiminnan Myynnistä. Kasvua tasoitti osin D&S-liiketoiminnan Myynnistä aiheutunut 127 miljoonan euron verokulu, joka koostuu pääasiassa tietyille ulkomaalaisille yhtiöille määrätyistä luovutusvoiton veroista sekä tiettyjen yhtiöiden uudelleenjärjestelystä aiheutuneesta verovaikutuksesta. D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 3, Lopetettuina toimintoina käsitellyt liiketoimintojen myynnin.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

31.12.2013 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2012 päättyneeseen vuoteen

1.1.-31.12.	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	2012 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2013 vs. 2012 %
Liikevaihto	10 735	100,0	15 152	100,0	-29
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-8 526	-79,4	-12 320	-81,3	-31
Bruttokate	2 209	20,6	2 832	18,7	-22
Tutkimus- ja kehityskulut	-1 130	-10,5	-1 658	-10,9	-32
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-1 345	-12,5	-1 857	-12,3	-28
Hallinnon kulut	-215	-2,0	-286	-1,9	-25
Muut tuotot ja kulut	-109	-1,0	-510	-3,4	-79
Liiketappio	-590	-5,5	-1 479	-9,8	-60

Liikevaihto

Lopetettujen toimintojen liikevaihto laski 29 % ja oli 10 735 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 oli 15 152 miljoonaa euroa. Lopetettujen toimintojen liikevaihdon lasku vuonna 2013 johtui ensisijaisesti alhaisemmasta Mobile Phones -yksikön liikevaihdosta ja vähemmässä määrin alhaisemmasta Smart Devices -yksikön liikevaihdosta. Mobile Phones -yksikön liikevaihdon lasku johtui alemmasta kappalemääräisestä myynnistä ja alemmasta keskimääräisestä myyntihinnasta, joihin vaikuttivat toimialan kilpailudynamiikka, mukaan lukien intensiivinen kilpailu entistä alemman hintaluokan älypuhelimissa ja intensiivinen kilpailu edullisimman hintaluokan matkapuhelimissa. Smart Devices -yksikön liikevaihdon lasku johtui alemmasta kappalemääräisestä myynnistä, johon vaikuttivat toimialan kilpailudynamiikka, mukaan lukien kilpailevien älypuhelinalustojen voimakas eteneminen ja siirtymisemme Symbian-laitteista Lumia-älypuhelimiin.

Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihtomme jakautuminen alueittain tilikausilla 2013 ja 2012.

1.1.-31.12.	2013 milj. EUR	2012 milj. EUR	Muutos 2013 vs. 2012 %
Eurooppa	3 266	4 498	-27
Lähi-itä ja Afrikka	1 689	2 712	-38
Kiinan alue	816	1 519	-46
Aasian ja Tyynenmeren alue	2 691	3 655	-26
Pohjois-Amerikka	623	532	17
Latinalainen Amerika	1 650	2 236	-26
Yhteensä	10 735	15 152	-29

Bruttokateprosentti

Lopetettujen toimintojen bruttokateprosentti nousi 20,6 %:iin vuonna 2013, kun se vuonna 2012 oli 18,7 %. Bruttokateprosentin kasvu vuonna 2013 johtui ensisijaisesti korkeammasta Smart Devices -yksikön bruttokateprosentista, jota osin tasoitti hieman alhaisempi Mobile Phones -yksikön bruttokateprosentti. Smart Devices -yksikön bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti alemmista vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvistä kuluista, jotka vaikuttivat kielteisesti bruttokateprosenttiin vuonna 2012.

Liiketoiminnan kulut

Lopetettujen toimintojen toimintakulut olivat 2 799 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun ne olivat 4 311 miljoonaa euroa vuonna 2012. Toimintakulujen 35 % lasku vuonna 2013 johtui Mobile Phones- ja Smart Devices -yksikköjen alhaisemmista toimintakuluista, jotka puolestaan johtuivat ensisijaisesti rakenteellisista kustannussäästöistä ja yleisestä kulukontrollista.

Liikevoitto/-tappio

Lopetettujen toimintojen liikevoittoprosentti nousi -5,5 %:iin vuonna 2013, kun se vuonna 2012 oli -9,8 %. Parannus johtui ensisijaisesti rakenteellisista kustannussäästöistä sekä yleisestä kulukontrollista ja parantuneesta bruttokateprosentista.

NOKIA VUONNA 2014

Segmenttien tulos

Nokia Networks

31.12.2014 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2013 päättyneeseen vuoteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2014 milj. EUR	% liikevaihdosta	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2014 vs. 2013 %
Liikevaihto	11 198	100,0	11 282	100,0	-1
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-6 862	-61,3	-7 148	-63,4	-4
Bruttokate	4 336	38,7	4 134	36,6	5
Tutkimus- ja kehityskulut	-1 786	-15,9	-1 822	-16,1	-2
Myynnin ja hallinnon kulut	-1 236	-11,0	-1 310	-11,6	-6
Muut tuotot ja kulut	-104	-0,9	-582	-5,2	-82
Liikevoitto	1 210	10,8	420	3,7	188

Segmentti-informaatio

1.1.-31.12. milj. EUR	Mobile Broadband	Global Services	Nokia Networks Muut	Nokia Networks yhteensä
2014
Liikevaihto	6 039	5 105	54	11 198
Kulut	-5 346	-4 442	-96	-9 884
Muut tuotot ja kulut	-10	-10	-84	-104
Liikevoitto/-tappio	683	653	-126	1 210
% liikevaihdosta	11,3	12,8	-233,3	10,8
2013
Liikevaihto	5 347	5 753	182	11 282
Kulut	-4 927	-5 060	-295	-10 282
Muut tuotot ja kulut	-	-	-580	-580
Liikevoitto/-tappio	420	693	-693	420
% liikevaihdosta	7,9	12,0	-380,8	3,7

Nokia Networks Muut -osio sisältää muiden kuin ydinliiketoimintojen liikevaihdon, hankintamenot ja toimintakulut, IPR-liikevaihdon ja siihen liittyvät kulut sekä Optical Networks -osion 6.5.2013 asti, jolloin sen myynti saatettiin loppuun. Se sisältää myös Nokia Networks -liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät kulut.

Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 2, Segmentti-informaatio.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Liikevaihto

Nokia Networksin liikevaihto vuonna 2014 oli 11 198 miljoonaa euroa. Laskua oli 84 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin liikevaihto oli 11 282 miljoonaa euroa. Nokia Networksin liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti Global Services -segmentin liikevaihdon laskusta, divestoitujen liiketoimintojen myynnin puuttumisesta sekä tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta vuonna 2013. Laskua tasoitti osin Mobile Broadband -segmentin liikevaihdon kasvu.

Mobile Broadband -segmentin liikevaihto vuonna 2014 nousi 6 039 miljoonaan euroon eli 13 % verrattuna 5 347 miljoonaan euroon vuonna 2013. Kasvu johtui ensisijaisesti radio- ja runkoverkkoteknologioiden liikevaihdon kasvusta. Radioteknologian liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti LTE:n kasvusta. Kasvua tasoitti osin vanhempien radioteknologioiden liikevaihdon lasku.

Global Services -segmentin liikevaihto vuonna 2014 laski 5 105 miljoonaan euroon eli 11 % verrattuna 5 753 miljoonaan euroon vuonna 2013. Lasku johtui ensisijaisesti verkkojen toteutuksen ja ylläpitopalveluiden liikevaihdon laskusta, kuten tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta, sekä asiakaspalveluliiketoiminnan laskusta. Laskua tasoitti osin järjestelmäintegraatioliiketoiminnan liikevaihdon kasvu.

Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakautuminen alueittain määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2014 milj. EUR	2013 milj. EUR	Muutos 2014 vs. 2013 %
Eurooppa	2 929	3 041	-4
Lähi-itä ja Afrikka	1 053	1 111	-5
Kiinan alue	1 380	1 185	16
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 289	3 354	-2
Pohjois-Amerikka	1 538	1 334	15
Latinalainen Amerikka	1 009	1 257	-20
Yhteensä	11 198	11 282	-1

Nokia Networksin liikevaihto Latinalaisessa Amerikassa laski vuonna 2014 20 % vuodesta 2013. Lasku johtui ensisijaisesti tietyistä asiakassopimuksista luopumisesta sekä verkkojen rakennushankkeiden vähenemisestä Brasiliassa, Chilessa ja Meksikossa. Euroopassa liikevaihto laski 4 % johtuen ensisijaisesti verkkojen rakennushankkeiden vähenemisestä Länsi-Euroopassa. Laskua tasoitti osittain verkkojen rakennushankkeiden lisääntyminen Itä-Euroopassa. Aasian ja Tyynenmeren alueella liikevaihto laski 2 % johtuen ensisijaisesti verkkojen rakennushankkeiden vähenemisestä Japanissa. Laskua tasoitti osittain verkkojen rakennushankkeiden lisääntyminen Intiassa ja Koreassa. Lähi-idässä ja Afrikassa liikevaihto laski 5 % johtuen ensisijaisesti verkkojen rakennushankkeiden vähenemisestä. Kiinan alueella liikevaihto kasvoi 16 % ensisijaisesti lisääntyneiden LTE-verkkojen rakennushankkeiden ansiosta. Pohjois-Amerikassa liikevaihto kasvoi 15 % ensisijaisesti suurten asiakkaiden LTE-verkkojen rakennushankkeiden ansiosta.

Bruttokateprosentti

Nokia Networksin bruttokateprosentti vuonna 2014 oli 38,7 %, kun vastaava luku oli 36,6 % vuonna 2013. Nokia Networksin bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti Mobile Broadband -segmentin suuremmasta osuudesta myynnin kokonaisjakaumassa sekä Global Services -segmentin bruttokateprosentin kasvusta, jota osittain tasoitti Mobile Broadband -segmentin bruttokateprosentin hienoinen lasku.

Mobile Broadband -segmentin bruttokateprosentin lasku johtui ensisijaisesti vanhempien radioteknologioiden alhaisemmasta bruttokateprosentista. Laskua tasoittivat osin LTE:n ja runkoverkkoteknologian korkeammat bruttokateprosentit. Lisäksi Mobile Broadband -segmentin bruttokateprosenttiin vaikutti myönteisesti se, että vuodelle 2014 kirjattiin vähemmän kuluja, jotka liittyvät ennakoituun TD-LTE-tekniikkaan siirtymiseen ja jotka vaikuttivat kielteisesti Mobile Broadband-segmentin vuoden 2013 bruttokateprosenttiin.

Global Services -segmentin bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti entistä suotuisammasta myynnin kokonaisjakaumasta, kuten alhaisemmasta verkon ylläpitopalveluiden osuudesta ja suuremmasta järjestelmäintegraatiopalveluiden osuudesta myynnin kokonaisjakaumassa, sekä järjestelmäintegraatiopalveluiden paremmasta katteesta. Kasvua tasoitti osin verkkojen huoltopalveluiden, verkkojen toteutuksen sekä verkkojen suunnittelun ja optimoinnin alhaisempi bruttokateprosentti.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Networksin T&K-kulut vuonna 2014 olivat 1 786 miljoonaa euroa. Ne laskivat 36 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 1 822 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmista alihankintakuluista. Laskua tasoitti osin henkilöstömäärän kasvu, joka liittyi pääosin yrityksen oman henkilöstön käytön lisäämiseen. Nokia Networks jatkaa investoimista valikoituihin kasvualueisiin, etenkin LTE:hen, pieniin soluihin ja tietoliikennetason pilvipalveluihin, ja vähentää samalla investointeja vanhempiin teknologioihin.

Nokia Networksin myynnin ja hallinnon kulut vuonna 2014 olivat 1 236 miljoonaa euroa. Ne laskivat 74 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 1 310 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti Nokia Networksin globaalin uudelleenjärjestelyohjelman rakenteellisista kustannussäästöistä. Laskua tasoitti osin henkilöstömäärän kasvu liiketoiminnan kasvutavoitteisiin liittyen.

Nokia Networksin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut laskivat vuonna 2014 ja olivat 104 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2013 olivat 582 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 57 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja sekä 31 miljoonaa euroa odotettavissa olevia sopimusten oikaisukuluja. Vuonna 2013 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja 570 miljoonaa euroa.

NOKIA VUONNA 2014

Segmenttien tulos jatkoa

Liikevoitto/-tappio

Nokia Networksin liikevoitto vuonna 2014 oli 1 210 miljoonaa euroa. Kasvua oli 790 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013, jolloin liikevoitto oli 420 miljoonaa euroa. Nokia Networksin liikevoittoprosentti vuonna 2014 oli 10,8 %, kun vastaava luku oli 3,7 % vuonna 2013. Liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti Mobile Broadband -segmentin liikevoiton kasvusta. Kasvua tasoitti osin Global Services -segmentin liikevoiton lasku.

Mobile Broadband -segmentin liikevoitto nousi vuoden 2013 tuloksesta, 420 miljoonasta eurosta, 683 miljoonaan euroon vuonna 2014. Liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti suuremmasta bruttokatteesta.

Global Services -segmentin liikevoitto laski vuoden 2013 tuloksesta, 693 miljoonasta eurosta, 653 miljoonaan euroon vuonna 2014. Liikevoiton lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmasta bruttokatteesta. Laskua tasoittivat osin alhaisemmat toimintakustannukset.

Strategia ja uudelleenjärjestelyohjelma

Nokia Networks kertoi marraskuussa 2011 strategiastaan keskittyä langattomaan laajakaistaan ja siihen liittyviin palveluihin. Lisäksi ilmoitettiin maailmanlaajuisen uudelleenjärjestelyohjelman aloittamisesta, jonka tavoitteena oli alentaa liiketoiminnan vuosittaisia toimintakustannuksia ja tuotantokustannuksia, lukuun ottamatta kertaluonteisia eri ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri, 1 miljardilla eurolla vuoden 2013 loppuun mennessä vuoden 2011 lopun tasoon verrattuna. Tammikuussa 2013 tätä tavoitetta nostettiin 1,5 miljardiin euroon, ja heinäkuussa 2013 tavoitetta nostettiin edelleen yli 1,5 miljardiin euroon. Vaikka näiden säästöjen odotettiin tulevan suurelta osin organisaation uudelleenjärjestelyistä, säästötoimien kohteena olevia alueita olivat myös kiinteistöt, tietotekniikka, tuotteiden ja palveluiden hankintakustannukset sekä hallinnon kustannukset. Lisäksi tavoitteena oli vähentää merkittävästi alihankkijoiden määrää kustannusten alentamiseksi ja laadun parantamiseksi. Vuonna 2013 Nokia Networks saavutti tavoitteensa vähentää toimintakuluja ja tuotantokustannuksia, lukuun ottamatta kertaluonteisia eri ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri, yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2013 loppuun mennessä vuoden 2011 lopun tasoon verrattuna.

Vuonna 2014 Nokia Networksin uudelleenjärjestelyohjelmasta johtuneet kuluerät ja muut niihin liittyvät kertaerat olivat 57 miljoonaa euroa, ja kumulatiiviset kuluerät olivat yhteensä noin 1 900 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 loppuun mennessä Nokia Networksin uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvät ulosmenevät kokonaisrahavirrat olivat noin 1 550 miljoonaa euroa. Nokia Networks arvioi, että tähän uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvät ulosmenevät rahavirrat ovat seuraavien kahden vuoden aikana noin 200 miljoonaa euroa.

31.12.2013 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2012 päättyneeseen vuoteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	2012 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2013 vs. 2012 %
Liikevaihto	11 282	100,0	13 779	100,0	-18
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-7 148	-63,4	-9 610	-69,7	-26
Bruttokate	4 134	36,6	4 169	30,3	-1
Tutkimus- ja kehityskulut	-1 822	-16,1	-2 046	-14,8	-11
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-821	-7,3	-1 158	-8,4	-29
Hallinnon kulut	-489	-4,3	-470	-3,4	4
Muut tuotot ja kulut	-582	-5,2	-1 290	-9,4	-55
Liikevoitto/-tappio	420	3,7	-795	-5,8	153

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Segmentti-informaatio

1.1.-31.12. milj. EUR	Mobile Broadband	Global Services	Nokia Networks Muut	Nokia Networks yhteensä
2013
Liikevaihto	5 347	5 753	182	11 282
Kulut	420	693	-693
% liikevaihdosta	7,9	12,0	-381,9
Liikevoitto				420
% liikevaihdosta				3,7
2012
Liikevaihto	6 043	6 929	807	13 779
Kulut	490	334	-1 619
% liikevaihdosta	8,1	4,8	-200,6
Liiketappio				-795
% liikevaihdosta				-5,8

Liikevaihto

Nokia Networksin liikevaihto laski 18 % vuonna 2013 ja oli 11 282 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2012 oli 13 779 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti vähentyneistä langattomien verkkojen rakennushankkeista, mikä vaikutti sekä Mobile Broadband- että Global Services -segmentteihin, Nokia Networksin strategiaa tukemattomien liiketoimintojen divestoinneista, valuuttakurssien vaihtelusta sekä tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta.

Mobile Broadband -segmentin liikevaihto laski 12 % ja oli 5 347 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 6 043 miljoonaan euroon vuonna 2012. Tämä johtui laskusta WCDMA-, CDMA- ja GSM-teknologioissa, jota osin tasoitti FD-LTE- ja TD-LTE-teknologioiden kasvu, joka heijastaa teollisuuden alan siirtymistä 4G-teknologiaan. Runkoverkotechnologian liikevaihto laski, sillä asiakasfokus siirtyi radiotechnologioihin.

Global Services -segmentin liikevaihto laski 17 % ja oli 5 753 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 6 929 miljoonaan euroon vuonna 2012. Lasku johtui ensisijaisesti tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta Nokia Networksin strategian mukaisesti sekä verkkoasennusten vähentyneestä määrästä Japanissa ja Euroopassa.

Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakautuminen alueittain määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2013 milj. EUR	2012 milj. EUR	Muutos 2013 vs. 2012 %
Eurooppa	3 041	3 896	-22
Lähi-itä ja Afrikka	1 111	1 287	-14
Kiinan alue	1 185	1 278	-7
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 354	4 347	-23
Pohjois-Amerikka	1 334	1 294	3
Latinalainen Amerikka	1 257	1 677	-25
Yhteensä	11 282	13 779	-18

Bruttokateprosentti

Nokia Networksin bruttokateprosentti oli 36,6 % vuonna 2013, kun se vuonna 2012 oli 30,3 %. Parannus johtui Global Services -segmentin tehokkuuden parantumisesta, parantuneesta kokonaismyynnin jakaumasta, joka sisälsi suuremman osuuden korkeamman kateprosentin tuotteita, sekä kannattamattomampien liiketoimintojen divestoinneista.

Mobile Broadband -segmentin bruttokateprosentti parani vuonna 2013, mikä johtui lisääntyneestä ohjelmiston osuudesta myynnin kokonaisjakaumassa. Kasvua tasoittivat ennakoituun TD-LTE-tekniikkaan siirtymiseen liittyvät kustannukset.

Global Services -segmentin bruttokateprosentti parani merkittävästi vuonna 2013. Se johtui uudelleenjärjestelyohjelman avulla tehostetusta segmentin toiminnasta sekä tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta Nokia Networksin parempaan kannattavuuteen tähtäävän strategian mukaisesti.

NOKIA VUONNA 2014

Segmenttien tulos jatkoa

Liiketoiminnan kulut

Vuonna 2013 Nokia Networksin T&K-kulut laskivat 11 % ja olivat 1 822 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 2 046 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti liiketoimintojen divestoinneista ja vähentyneistä investoinneista liiketoimintoihin, jotka eivät kuulu Nokia Networksin strategiaan, sekä tehostuneesta T&K-työstä. Laskua tasoittivat osin Nokia Networksin strategian mukaiset kasvaneet investoinnit erityisesti LTE-tekniikkaan.

Vuonna 2013 Nokia Networksin myynnin ja markkinoinnin kulut laskivat 29 % ja olivat 821 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 1 158 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti Nokia Networksin uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvistä rakenteellisista säästöistä sekä pienemmistä hankintamenon kohdentamiseen liittyvistä eristä Nokia Networksin perustamiseen liittyvien erien poistojen loputtua vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Vuonna 2013 Nokia Networksin hallinnon kulut kasvoivat 4 % ja olivat 489 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 470 miljoonaa euroa. Kasvu johtui tietohallintoon ja muihin projekteihin liittyvistä konsultointikuluista, ja kasvua tasoittivat osin rakenteelliset kustannussäästöt.

Nokia Networksin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut laskivat vuonna 2013 ja olivat 582 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2012 olivat 1 290 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 570 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, joista 52 miljoonaa euroa liittyi maa- ja sopimusvähennyksiin ja 157 miljoonaa euroa liiketoimintojen divestointeihin. Vuonna 2012 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 1 226 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, mukaan lukien maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvä 42 miljoonan euron kuluerä, 50 miljoonaa euroa liittyen liiketoimintojen divestointeihin, omaisuuserien arvonalentumiset 2 miljoonaa euroa sekä 4 miljoonan euron oikaisu kauppahinnan kohdentamiseen liittyen Motorolalta saatuun lopulliseen suoritukseen, sekä liiketoimintojen hankintaan liittyvät poistot aineettomista hyödykkeistä 23 miljoonaa euroa.

Liikevoitto/-tappio

Vuonna 2013 Nokia Networksin liikevoitto oli 420 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 liiketappio oli 795 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 Nokia Networksin liikevoittoprosentti oli 3,7 %, kun vastaava luku oli -5,8 % vuonna 2012. Liikevoiton kasvu johtui ensisijaisesti Global Services -segmentin osuuden kasvusta sekä Nokia Networksin uudelleenjärjestelyohjelman pienemmistä kuluista, jotka olivat pääsääntöisesti uudelleenjärjestelykuluja. Tämän lisäksi Nokia Networksin perustamiseen liittyvien hankintamenojen kohdistamiseen liittyvien erien poistot loppuivat vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Mobile Broadband -yksikön liiketulos pieneni vuoden 2012 tasosta, 490 miljoonasta eurosta, 420 miljoonaan euroon vuonna 2013 johtuen ensisijaisesti laskeneesta liikevaihdosta, jota osin tasoittivat parantunut bruttokateprosentti sekä pienentyneet toimintakulut.

Global Services -yksikön liiketulos kasvoi vuoden 2012 tasosta, 334 miljoonasta eurosta, 693 miljoonaan euroon vuonna 2013, ja kasvaneen bruttokateprosentin vaikutuksen oli pienentynyttä liikevaihtoa suurempi. Lisäksi kasvuun vaikuttivat pienentyneet toimintakulut.

Strategia ja uudelleenjärjestelyohjelma

Vuonna 2013 Nokia Networksin uudelleenjärjestelyohjelmasta johtuneet kuluerät ja muut niihin liittyvät kertaerat olivat 550 miljoonaa euroa ja kumulatiiviset kuluerät olivat yhteensä noin 1 850 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 loppuun mennessä Nokia Networksin uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvät ulosmenevät kokonaisrahavirrat olivat noin 1 250 miljoonaa euroa. Nokia Networks arvioi, että tähän uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvät ulosmenevät kokonaisrahavirrat ovat noin 450 miljoonaa euroa vuonna 2014.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

HERE

31.12.2014 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2013 päättyneeseen vuoteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2014 milj. EUR	% liikevaihdosta	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2014 vs. 2013 %
Liikevaihto	970	100,0	914	100,0	6
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-239	-24,6	-208	-22,8	15
Bruttokate	731	75,4	706	77,2	4
Tutkimus- ja kehityskulut	-545	-56,2	-648	-70,9	-16
Myynnin ja hallinnon kulut	-181	-18,7	-188	-20,6	-4
Liikearvon arvonalentumiset	-1 209	-124,6	–	0,0	–
Muut tuotot ja kulut	-37	-3,8	-24	-2,6	54
Liiketappio	-1 241	-127,9	-154	-16,8	706

Liikevaihto

Vuonna 2014 HEREn liikevaihto kasvoi 56 miljoonaa euroa 970 miljoonaan euroon. Kasvua oli 6 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin liikevaihto oli 914 miljoonaa euroa. HEREn liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti korkeammasta myynnistä autoteollisuuden asiakkaille sekä Microsoftin kasvaneesta merkityksestä HEREn palveluiden lisensoijana. Kasvua tasoitti osin alhaisempi myynnin tuloutus liittyen entisen Devices & Services -liiketoimintamme älypuhelinten myyntiin sekä henkilökohtaisten navigointilaitteiden alhaisempi myynti, joka heijasteli henkilökohtaisten navigointilaitemarkkinoiden laskua.

Vuonna 2014 HERE myi 13,1 miljoonaa uutta lisenssiä autojen navigointijärjestelmiä varten, kun vuonna 2013 myytyjen lisenssien määrä oli 10,7 miljoonaa. Kasvu johtui ensisijaisesti autojen navigointijärjestelmien yleistymisestä ja autojen myynnin kasvusta.

Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakautuminen alueittain määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2014 milj. EUR	2013 milj. EUR	Muutos 2014 vs. 2013 %
Eurooppa	394	384	3
Lähi-itä ja Afrikka	47	57	-18
Kiinan alue	29	17	71
Aasian ja Tyynenmeren alue	75	75	0
Pohjois-Amerikka	382	322	19
Latinalainen Amerikka	43	59	-27
Yhteensä	970	914	6

NOKIA VUONNA 2014

Segmenttien tulos jatkoa

Bruttokateprosentti

HEREn bruttokateprosentti vuonna 2014 oli 75,4 %, kun se oli 77,2 % vuonna 2013. HEREn bruttokateprosentin lasku johtui ensisijaisesti tietyistä jatkuvista kuluista, jotka kirjataan nyt HEREn hankinnan ja valmistuksen kuluiksi, kun ne aiemmin kirjattiin Devices & Services -liiketoiminnan hankinnan ja valmistuksen kuluiksi.

Liiketoiminnan kulut

HEREn T&K-kulut vuonna 2014 olivat 545 miljoonaa euroa. Laskua oli 103 miljoonaa euroa eli 16 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 648 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti NAVTEQin osto seuranneista hankintamenon kohdentamiseen liittyvien merkittävien erien poistoista (168 miljoonaa euroa vuonna 2013), joita ei enää tehty vuoden 2013 jälkeen. Laskua tasoittivat osin suuremmat investoinnit valikoituihin kasvualueisiin.

HEREn myynnin ja hallinnon kulut vuonna 2014 olivat 181 miljoonaa euroa. Ne laskivat 7 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 188 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti siitä, että NAVTEQin osto seuranneista hankintamenon kohdentamiseen liittyvien merkittävien erien poistoista suurin osa oli tehty vuoden 2013 loppuun mennessä.

Vuoden 2014 kolmannella vuosineljänneksellä kirjattiin 1 209 miljoonaa euroa liikearvon arvonalentumistappio. Arvonalentumistappio oli ennakoidun taloudellisen tuloksen ja nettorahavirtojen tulos, ja tämän seurauksena liikevaihtoennuste laski. Arvioinnissa otettiin huomioon odotettua hitaampi liikevaihdon kasvu myynnissä suoraan kuluttajille sekä konsernin suunnitelmat rajoittaa investointeja tiettyihin suuremman riskin ja pidemmän aikavälin kasvumahdollisuuksiin. Se kuvasti myös nykyistä arviota riskeistä, jotka liittyvät edelleen tavoittelemiimme kasvumahdollisuuksiin. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 10, Arvonalentumiset.

HEREn liiketoiminnan muut kulut vuonna 2014 kasvoivat 37 miljoonaan euroon verrattuna vuoteen 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 24 miljoonaa euroa. Kasvu johtui ensisijaisesti kustannustenvähennysohjelmaan liittyvistä suuremmista kuluista.

Liikevoitto/-tappio

HEREn liiketappio vuonna 2014 oli 1 241 miljoonaa euroa. Se kasvoi 1 087 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2013, jolloin liiketappio oli 154 miljoonaa euroa. HEREn liikevoittoprosentti vuonna 2014 oli -127,9 %, kun vuoden 2013 liikevoittoprosentti oli -16,8 %. Liiketappion kasvu johtui ensisijaisesti 1 209 miljoonan euron liikearvon arvonalentumistappiosta, joka kirjattiin vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 10, Arvonalentumiset. Kuluja tasoitti osittain se, että NAVTEQin osto seuranneista hankintamenon kohdentamiseen liittyvien merkittävien erien poistoista suurin osa oli tehty vuoden 2013 loppuun mennessä.

Maailmanlaajuinen kustannustenvähennysohjelma

Vuonna 2014 Nokia ilmoitti terävöittävänsä HERE-liiketoiminnan strategiaa ja päivittävänsä siihen liittyvää pitkän aikavälin toimintasuunnitelmaa. Osana päätöstään rajoittaa investointeja tiettyihin korkeamman riskin ja pidemmän aikavälin kasvumahdollisuuksiin HERE aloitti vuoden 2014 neljännellä vuosineljänneksellä kustannustenvähennysohjelman. Ohjelmaan liittyen HERE kirjasi noin 36 miljoonaa euroa kuluja ja noin 12 miljoonaa euroa ulosmeneviä rahavirtoja vuonna 2014. Arvioimme kokonaiskulujen olevan noin 36 miljoonaa euroa ja niihin liittyvien ulosmenevien rahavirtojen olevan noin 24 miljoonaa euroa. Arvioitua ajoitusta tai kulujen määrää ja niihin liittyviä rahavirtoja voi olla tarpeen muuttaa ohjelman toteutuksen aikana.

31.12.2013 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2012 päättyneeseen vuoteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	2012 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2013 vs. 2012 %
Liikevaihto	914	100,0	1 103	100,0	-17
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-208	-22,8	-228	-20,7	-9
Bruttokate	706	77,2	875	79,3	-19
Tutkimus- ja kehityskulut	-648	-70,9	-883	-80,0	-27
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-119	-13,0	-186	-16,9	-36
Hallinnon kulut	-69	-7,5	-77	-7,0	-10
Muut tuotot ja kulut	-24	-2,6	-30	-2,7	-20
Liiketappio	-154	-16,8	-301	-27,3	-49

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Liikevaihto

HEREn liikevaihto laski 17 % ja oli 914 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna 1 103 miljoonaan euroon vuonna 2012. HEREn sisäinen liikevaihto laski 59 % ja oli 154 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna 374 miljoonaan euroon vuonna 2012. HEREn ulkoinen liikevaihto kasvoi 4 % ja oli 760 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna 729 miljoonaan euroon vuonna 2012. Sisäisen liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmasta myynnin jaksotuksen tuloutuksesta liittyen älypuhelintemme myyntiin. HEREn ulkoisen liikevaihdon kasvu vuonna 2013 johtui ensisijaisesti korkeammasta myynnistä autoteollisuuden asiakkaille, jota osin tasoitti henkilökohtaisten navigointilaitteiden pienempi myynti. HEREn liikevaihtoon vaikuttivat negatiivisesti myös valuuttakurssien vaihtelut.

Seuraavassa taulukossa esitetään HEREn liikevaihto ja vuosittainen kasvu alueittain tilikausilta 2013 ja 2012.

1.1.-31.12.	2013 milj. EUR	2012 milj. EUR	Muutos 2013 vs. 2012 %
Eurooppa	384	477	-19
Lähi-itä ja Afrikka	57	74	-23
Kiinan alue	17	63	-73
Aasian ja Tyynenmeren alue	75	82	-9
Pohjois-Amerikka	322	335	-4
Latinalainen Amerikka	59	72	-18
Yhteensä	914	1 103	-17

Bruttokateprosentti

HERE-liiketoiminnan bruttokateprosentti laski vuonna 2013 ja oli 77,2 %, kun se vuonna 2012 oli 79,3 %. Lasku johtui ensisijaisesti autojen navigointijärjestelmien päivitysversioiden suhteellisesti suuremmasta myynnin osuudesta, jossa on matalampi bruttokateprosentti. Laskua tasoittivat osin matalammat palveluiden toimittamisen kustannukset.

Liiketoiminnan kulut

HERE-liiketoiminnan T&K-kulut laskivat 27 % ja olivat 648 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun ne vuonna 2012 olivat 883 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti pienemmistä hankintamenon kohdentamiseen liittyvistä eristä, jotka olivat 168 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 355 miljoonaa euroa vuonna 2012, sekä kustannustenvähennystoimista.

HERE-liiketoiminnan myynnin ja markkinoinnin kulut laskivat 36 % ja olivat 119 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna 186 miljoonaan euroon vuonna 2012. Lasku johtui ensisijaisesti pienemmistä hankintamenon kohdentamiseen liittyvistä eristä, jotka olivat 11 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 68 miljoonaa euroa vuonna 2012, sekä kustannustenvähennystoimista ja alhaisemmista markkinointikuluista.

HERE-liiketoiminnan hallinnon kulut laskivat 10 % ja olivat 69 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna 77 miljoonaan euroon vuonna 2012. Lasku johtui ensisijaisesti kustannustenvähennystoimista.

Vuonna 2013 HERE-liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vaikuttivat lievän positiivisesti kannattavuuteen vuositasolla pienentyen vuoden 2012 tasosta, 30 miljoonasta eurosta, 24 miljoonaan euroon vuonna 2013. Vuonna 2013 kirjasimme HERE-liiketoiminnassa 22 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut, kun vuoden 2012 uudelleenjärjestelykulut olivat 31 miljoonaa euroa.

Liikevoitto/-tappio

HERE-liiketoiminnan liiketappio pieneni 154 miljoonaan euroon vuonna 2013 verrattuna 301 miljoonan euron liiketappioon vuonna 2012. HERE-liiketoiminnan liikevoittoprosentti vuonna 2013 oli -16,8 % verrattuna vuoden 2012 liikevoittoprosenttiin -27,3 %. Vuoden 2013 liikevoittoprosentin parantuminen edellisvuodesta johtui ensisijaisesti siitä, että NAVTEQin ostoa seuranneista hankintamenon kohdentamiseen liittyvien merkittävien erien poistoista suurin osa oli tehty vuoden 2013 loppuun mennessä.

NOKIA VUONNA 2014

Segmenttien tulos jatkoa

Nokia Technologies

31.12.2014 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2013 päättyneeseen vuoteen

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

1.1.-31.12.	2014 milj. EUR	% liikevaihdosta	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2014 vs. 2013 %
Liikevaihto	578	100,0	529	100,0	9
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-8	-1,4	-14	-2,6	-43
Bruttokate	570	98,6	515	97,4	11
Tutkimus- ja kehityskulut	-161	-27,9	-147	-27,8	10
Myynnin ja hallinnon kulut	-65	-11,2	-56	-10,6	16
Muut tuotot ja kulut	-1	-0,2	-2	-0,4	-50
Liikevoitto	343	59,3	310	58,6	11

Liikevaihto

Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2014 kasvoi 49 miljoonalla eurolla 578 miljoonaan euroon, eli kasvua oli 9 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin liikevaihto oli 529 miljoonaa euroa. Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu johtui ensisijaisesti tietyiltä lisenssinsaajilta saaduista korkeammista patenttituloista sekä Microsoftin kasvaneesta merkityksestä Nokian patenttien lisenssijana sen jälkeen, kun D&S-liiketoiminnan Myynti saatiin päätökseen. Kasvua tasoittivat osin alhaisemmat muut patenttitulot, jotka johtuivat tiettyjen lisenssinsaajien liiketoiminnan supistumisesta, sekä vuoteen 2013 verrattuna alhaisemmat kertaluonteiset immateriaalioikeuksien tuotot.

Bruttokateprosentti

Nokia Technologies -liiketoiminnan bruttokateprosentti vuonna 2014 oli 98,6 %, kun se oli 97,4 % vuonna 2013. Nokia Technologies -liiketoiminnan bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti patenttidivestointiin liittyvän kertaluonteisen kulun puuttumisesta, joka vaikutti negatiivisesti bruttokateprosenttiin vuonna 2013.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Technologies -liiketoiminnan T&K-kulut vuonna 2014 olivat 161 miljoonaa euroa. Kasvua oli 14 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 147 miljoonaa euroa. T&K-kulujen kasvu johtui ensisijaisesti investoinneista liiketoimiin (esimerkiksi teknologia- ja brändilisensointiyksiköiden kehittämiseen), jotka tähtäävät uusiin ja merkittäviin pitkäaikaisiin kasvumahdollisuuksiin.

Nokia Technologies -liiketoiminnan myynnin ja hallinnon kulut vuonna 2014 olivat 65 miljoonaa euroa. Kasvua oli 9 miljoonaa euroa eli 16 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 56 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen kasvu johtui ensisijaisesti lisääntyneistä toimista, kuten teknologia- ja brändilisensointiyksiköiden rakentamisesta, odotettavissa ja käynnissä oleviin patenttilisensointitapauksiin liittyen sekä korkeammista liiketoimintaa tukevista kuluista.

Nokia Technologies -liiketoiminnan muut kulut vuonna 2014 olivat 1 miljoonaa euroa. Ne laskivat 1 miljoonalla eurolla eli 50 % vuodesta 2013, jolloin vastaavat kulut olivat 2 miljoonaa euroa.

Liikevoitto/-tappio

Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevoitto vuonna 2014 oli 343 miljoonaa euroa. Kasvua oli 33 miljoonaa euroa eli 11 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin liikevoitto oli 310 miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvu johtui pääosin bruttokatteen kasvusta. Korkeammat toimintakulut tasoittivat osin kasvua. Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevoittoprosentti vuonna 2014 oli 59,3 %, kun vastaava luku oli 58,6 % vuonna 2013.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niihin liittyviä liikevaihdon prosenttiosuuksia määritetyiltä vuosilta.

31.12.2013 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2012 päättyneeseen vuoteen

1.1.-31.12.	2013 milj. EUR	% liikevaihdosta	2012 milj. EUR	% liikevaihdosta	Muutos 2013 vs. 2012 %
Liikevaihto	529	100,0	534	100,0	-1
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-14	-2,6	-7	-1,3	100
Bruttokate	515	97,4	527	98,7	-2
Tutkimus- ja kehityskulut	-147	-27,8	-153	-28,7	-4
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-34	-6,4	-24	-4,5	42
Hallinnon kulut	-22	-4,2	-22	-4,1	-
Muut tuotot ja kulut	-2	-0,4	-3	-0,5	-33
Liikevoitto	310	58,6	325	60,9	-5

Liikevaihto

Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihto pysyi vakaana vuodesta 2012 vuoteen 2013. Liikevaihto oli 529 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 534 miljoonaa euroa vuonna 2012. Vakaa tilanne johtui ensisijaisesti 50 miljoonan euron kertaluonteisesta lisenssimaksusta vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä, jota osin tasoitti lisensseistä saatavien rojaltimaksujen nettomuutos.

Bruttokateprosentti

Nokia Technologies -liiketoiminnan bruttokateprosentti laski 97,4 %:iin vuonna 2013, kun vastaava luku oli 98,7 % vuonna 2012.

Liiketoiminnan kulut

Nokia Technologies -liiketoiminnan T&K-kulut laskivat 4 % ja olivat 147 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun ne vuonna 2012 olivat 153 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti alentuneista kustannuksista, joita osin tasoitivat D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyvät 15 miljoonan euron kustannukset.

Nokia Technologies -liiketoiminnan myynnin ja markkinoinnin kulut kasvoivat 42 % ja olivat 34 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun ne olivat 24 miljoonaa euroa vuonna 2012. Kasvu johtui ensisijaisesti lisensointiin liittyvistä oikeudenkäyntikuluista. Vuonna 2013 myynnin ja markkinoinnin kuluihin sisältyi 2 miljoonaa euroa kustannuksia D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyen.

Nokia Technologies -liiketoiminnan hallinnon kulut olivat 22 miljoonaa euroa sekä vuonna 2013 että vuonna 2012.

Muut tuotot ja kulut olivat lähes muuttumattomat, ja ne sisälsivät uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja 2 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 3 miljoonaa euroa vuonna 2012.

Liikevoitto/-tappio

Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevoitto laski 310 miljoonaan euroon vuonna 2013, kun liikevoitto oli 325 miljoonaa euroa vuonna 2012. Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevoittoprosentti oli 58,6 % vuonna 2013 ja 60,9 % vuonna 2012. Liikevoittoprosentin laskuun vaikuttivat ensisijaisesti D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyvät 17 miljoonan euron kustannukset, joita pienentyneet uudelleenjärjestelykulut osin tasoitivat.

Konsernin yhteiset toiminnot

31.12.2014 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2013 päättyneeseen vuoteen

Konsernin yhteisten toimintojen liiketappio vuonna 2014 oli 142 miljoonaa euroa. Kasvua oli 85 miljoonaa euroa eli 149 % verrattuna vuoteen 2013, jolloin liiketappio oli 57 miljoonaa euroa. Liiketappion kasvu johtui ensisijaisesti siitä, että konsernin yhteisiä toimintoja vuonna 2013 hyödyttänyttä listaamattomasta rahastosta saatua 59 miljoonan euron voitonjakoa ei ollut, koska Waze Ltd:hen tehdystä sijoituksesta luovuttiin. Vuonna 2014 konsernin yhteisiintoimintoihin sisältyi 21 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluja. Vuonna 2013 konsernin yhteisiintoimintoihin sisältyi uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä arvonalenemisia 10 miljoonaa euroa sekä 18 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluja.

31.12.2013 päättynyt vuosi verrattuna 31.12.2012 päättyneeseen vuoteen

Konsernin yhteisten toimintojen liiketappio oli 57 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun se vuonna 2012 oli 50 miljoonaa euroa. Vuonna 2013 konsernin yhteisiintoimintoihin sisältyi uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä arvonalenemisia 10 miljoonaa euroa sekä 18 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan myyntiin liittyviä kuluja. Vuonna 2013 konsernin yhteiset toiminnot hyötyivät listaamattomasta rahastosta saadusta 59 miljoonan euron voitonjaosta, joka liittyi Waze Ltd:hen tehtyyn sijoitukseen. Vuonna 2012 konsernin yhteiset toiminnot saivat 79 miljoonaa euroa kiinteistöjen myyntivoittoa ja sisälsivät 6 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja.

NOKIA VUONNA 2014

Likviditeetti ja pääomaresurssit

Taloudellinen tilanne

31.12.2014 Nokian kassa ja muut likvidit varat (jotka sisältävät rahat ja pankkisaamiset; available-for-sale-sijoitukset, rahavarat; available-for-sale-sijoitukset, likvidit varat sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatut sijoitukset, likvidit varat) olivat yhteensä 7 715 miljoonaa euroa. Tämä oli 1 256 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2013, jolloin kassa ja muut likvidit varat olivat yhteensä 8 971 miljoonaa euroa. Vähennys johtui ensisijaisesti rahoitustoimintojen negatiivisista rahavirroista liittyen yhteensä 1 750 miljoonan euron suuruisten velkojen takaisinmaksuun vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä sekä Nokia Networksin noin 950 miljoonan euron lainojen lunastukseen vuoden 2014 toisella neljänneksellä. 31.12.2012 Nokian kassa ja muut likvidit varat olivat yhteensä 9 909 miljoonaa euroa.

31.12.2014 Nokian nettokassa ja muut likvidit varat (kassa ja muut likvidit varat vähennettynä pitkäaikaisilla korollisilla veloilla ja lyhytaikaisilla rahoituslainoilla) olivat 5 023 miljoonaa euroa. Tämä oli 2 714 miljoonaa euroa enemmän kuin 31.12.2013, jolloin nettokassa ja muut likvidit varat olivat 2 309 miljoonaa euroa. Lisäys johtui ensisijaisesti D&S-liiketoiminnan Myynnistä saadusta tuotoista ja liiketoiminnan nettorahavirrasta. Lisäystä tasoitti osin pääomarakenteen optimointiohjelman käynnistäminen, mukaan lukien osingon ja ylimääräisen osingon maksaminen, sekä omien osakkeiden takaisinostot. Nokian nettokassaan ja muiden likvidien varojen vähennykseen vaikuttivat lisäksi yritysostoiihin ja käyttöomaisuusinvestointeihin käytetyt rahavirrat. 31.12.2012 Nokian nettokassa ja muut likvidit varat olivat yhteensä 4 360 miljoonaa euroa.

31.12.2014 Nokian rahavarat (jotka sisältävät rahat ja pankkisaamiset, available-for-sale-sijoitukset, rahavarat) olivat yhteensä 5 170 miljoonaa euroa. Tämä oli 2 463 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2013, jolloin rahavarat olivat yhteensä 7 633 miljoonaa euroa. 31.12.2012 Nokian rahavarat olivat yhteensä 8 952 miljoonaa euroa.

Rahavirta

Nokian liiketoiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2014 oli 1 275 miljoonaa euroa. Tämä oli 1 203 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013, jolloin liiketoiminnasta saatu nettorahavirta oli 72 miljoonaa euroa. Lisäys johtui ensisijaisesti 1 214 miljoonan euron nettotuloksesta oikaistuna ei-kassavaikutteisilla erillä sekä nettokäyttöpääoman vähentymisellä 1 153 miljoonalla eurolla. Ensisijainen tekijä nettokäyttöpääoman vähentymiseen oli 1 650 miljoonan euron positiivinen rahavirta, joka liittyi Microsoftin kanssa solmitun 10-vuotisen patenttien lisensointisopimuksen etukäteismaksuun sekä optioon laajentaa patenttien lisensointisopimus pysyväksi. Nettokäyttöpääoman vähennystä tasoittivat osittain Jatkuvien toimintojen noin 320 miljoonan euron negatiiviset rahavirrat liittyen uudelleenjärjestelyihin sekä Lopetettujen toimintojen noin 210 miljoonan euron negatiiviset rahavirrat.

Vuonna 2014 Nokian rahoitustuottoihin ja -kuluihin sekä tuloveroihin käyttämä rahavirta oli 1 092 miljoonaa euroa, joka on 935 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013, jolloin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sekä tuloveroihin käytetty rahavirta oli 157 miljoonaa euroa. Lisäys johtui ensisijaisesti noin 84 miljoonan euron Nokia Networksin lainojen ennenaikaisesta takaisinmaksamisesta, noin 180 miljoonan euron valuuttakurssimuutosten suojauksiin liittyvistä eristä ja noin 636 miljoonan euron tuloveroihin liittyvistä eristä, joista noin 300 miljoonaa euroa oli Lopetettuihin toimintoihin liittyviä negatiivisia kassavirtoja.

Nokian liiketoiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2013 oli 72 miljoonaa euroa. Tämä oli 426 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012, jolloin liiketoimintaan käytetty nettorahavirta oli 354 miljoonaa euroa. Lisäys johtui ensisijaisesti kannattavuuden ja muiden rahoitustuottojen ja -kulujen nettolisäyksestä sekä maksettujen tuloverojen vähentymisestä. Lisäystä tasoitti osin nettokäyttöpääoman kasvu.

Nokian investoinneista saatu nettorahavirta vuonna 2014 oli 886 miljoonaa euroa. Tämä oli 1 577 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013, jolloin investoinneihin käytetty nettorahavirta oli 691 miljoonaa euroa. Lisäys johtui ensisijaisesti noin 4 010 miljoonan euron D&S-liiketoiminnan Myynnistä saadusta tuotosta. Tähän sisältyivät ne rahavirrat, jotka käytettiin Microsoftille liikkeeseen-laskettujen vaihtovelkakirjalainojen takaisinmaksuun, sekä lyhytaikaisten available-for-sale-sijoitusten, likvidit varat, erääntyminen ja myynti. Lisäystä tasoitti osin lyhytaikaisten available-for-sale sijoitusten, likvidit varat, lisäys. Investoinnista saadun nettorahavirran lisäykseen vaikutti myös 44 miljoonan euron aineellisten hyödykkeiden myynnistä saatu erä. Lisäystä tasoittivat 311 miljoonan käyttöomaisuusinvestoinnit sekä 175 miljoonan euron yritysostot.

Nokian käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2014 olivat 311 miljoonaa euroa. Tämä oli 96 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013, jolloin käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 407 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 Nokian käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 461 miljoonaa euroa. Keskeiset käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2014 kohdistuivat tuotantolinjoihin, ensisijaisesti T&K-toiminnassa käytettäviin testauslaitteisiin ja tietokonelaitteistoihin, toimisto- ja tuotantotiloihin sekä palveluihin ja ohjelmistoihin liittyviin aineettomiin hyödykkeisiin.

Nokian investoinneihin käyttämä nettorahavirta vuonna 2013 oli 691 miljoonaa euroa. Tämä oli 1 253 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin investoinneista saatu nettorahavirta oli 562 miljoonaa euroa. Vähennys johtui ensisijaisesti merkittävästi pienemmistä tuotoista, jotka liittyvivät lyhytaikaisten available-for-sale sijoitusten, likvidit varat, erääntymiseen ja myyntiin, joita tasoitti lyhytaikaisten available-for-sale sijoitusten, likvidit varat, vähennys.

Nokian rahoitustoimintoihin käyttämä nettorahavirta vuonna 2014 oli 4 576 miljoonaa euroa. Tämä oli 4 099 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013, jolloin rahoitustoimintoihin käytetty rahavirta oli 477 miljoonaa euroa. Rahoitustoimintoihin käytetyt rahavirrat liittyivät ensisijaisesti 2 791 miljoonan euron korollisten velkojen takaisinmaksuun, osingon maksamiseen (0,11 euroa osakkeelta), yhteensä 408 miljoonaa euroa, ja ylimääräisen osingon maksamiseen (0,26 euroa osakkeelta), yhteensä 966 miljoonaa euroa, sekä 427 miljoonan euron rahavirtoihin liittyen omien osakkeiden takaisinostoon. Lisäksi Nokia hankkii tytäryhtiöiden osuuksia määräysvallattomien osuuksien omistajilta ja maksoi määräysvallattomien oikeuksien omistajille osinkona noin 60 miljoonaa euroa vuonna 2014.

Nokian rahoitustoimintoihin käyttämä nettorahavirta vuonna 2013 oli 477 miljoonaa euroa. Tämä oli 12 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012, jolloin rahoitustoimintoihin käytetty nettorahavirta oli 465 miljoonaa euroa. Rahoitustoimintoihin käytetyt rahavirrat liittyivät ensisijaisesti NSN:n osakkeiden ostoon 1 707 miljoonalla eurolla, pitkäaikaisten velkojen vähennykseen 862 miljoonalla eurolla, lyhytaikaisten velkojen vähennykseen 128 miljoonalla eurolla sekä osingonmaksuihin 71 miljoonalla eurolla. Näitä tasapainotti 2 291 miljoonan euron rahavirta pitkäaikaisista veloista, joihin sisältyi Microsoftille liikkeeseenlaskettuja vaihtovelkakirjalainoja 1 500 miljoonalla eurolla sekä Nokia Networksin liikkeeseenlaskemat 450 miljoonan ja 350 miljoonan vaihtovelkakirjalainat, jotka erääntyvät vuosina 2018 ja 2020.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Rahoitusvarat ja velat

Nokian nettokassa ja muut likvidit varat olivat 31.12.2014 yhteensä 5 023 miljoonaa euroa, josta kassa ja muut likvidit varat olivat 7 715 miljoonaa euroa ja pitkäaikaiset korolliset velat ja lyhytaikaiset rahoituslainat 2 692 miljoonaa euroa.

Nokian kassa ja muut likvidit varat ovat pääosin euroina. Likvidit varat on pääosin sijoitettu korkealaatuisiin rahamarkkina- ja kiinteätuottoisiin arvopapereihin tarkoin maturiteettirajoituksin. Nokialla on lisäksi 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimus likviditeettitarkoituksiin.

Nokian korollinen velka sisälsi 750 miljoonaa euroa vuonna 2017 erääntyviä vaihtovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa euroa vuonna 2019 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 1 000 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2019 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2039 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja ja 206 miljoonaa euroa muita velkoja. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 35, Riskienhallinta.

Vuonna 2014 Nokia maksoi takaisin 1 250 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan ja 500 miljoonan euron lainan Euroopan Investointipankilta (EIP). Lisäksi Microsoftille liikkeeseen kosketut 1 500 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainat vähennettiin D&S-liiketoiminnan Myynnistä saaduista tuotoista. Lisäksi Nokia maksoi ennakkoon kaikki Nokia Networksin materiaaliset korolliset velat, mukaan lukien vuosina 2018 ja 2020 erääntyvät 450 miljoonan euron ja 350 miljoonan euron joukkovelkakirjalainat, 88 miljoonan euron eläkelainan, Euroopan Investointipankin 50 miljoonan lainan, Pohjoismaiden Investointipankin 16 miljoonan euron lainan sekä tiettyjä muita velkoja. Uusia velkoja ei laskettu liikkeeseen vuonna 2014. Nokialla ei ole materiaalisia erääntyviä velkoja vuonna 2015.

Nokialla on 7 715 miljoonan euron kassa ja likvidit varat sekä 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimus, joten uskomme, että Nokialla on käytettävissään riittävät varat tulevia käyttö-pääomatarpeita, hyödykeinvestointeja, tutkimus- ja kehitystyötä, hankintoja ja velanhoitovaatimuksia varten vähintään vuodeksi 2015. Nokian tämänhetkisillä Standard & Poor'sin BB-luokituksella ja Moody'sin Ba2-luokituksella on positiiviset näkymät, joten uskomme, että pääomamarkkinat ovat käytettävissämme, mikäli rahoitustarvetta ilmenee vuonna 2015. Nokian tavoitteena on saavuttaa uudelleen investment grade -tason luottoluokitus.

Nokialla ei ole sijoittajien kannalta merkittäviä taseen ulkopuolisia järjestelyjä joilla on, tai voisi kohtuudella olettaa olevan, vaikutuksia nykyiseen tai tulevaan taloudelliseen asemaan, myyntiin tai kustannuksiin, tulokseen, likviditeettiin, käyttöomaisuusinvestointeihin tai pääomaresursseihin.

Pääomarakenteen optimointiohjelma

Taloudellisen tilanteemme ja tuloskehitysnäkymiemme parannuttua merkittävästi D&S-liiketoiminnan Myynnin jälkeen käynnistimme 5 miljardin euron pääomarakenteen optimointiohjelman, jonka tavoitteena on parantaa Nokian pääomarakenteen tehokkuutta. Ohjelmaan sisältyy yhteensä 3 miljardia euroa pääoman palautuksia osakkeenomistajille osinkoina ja osakkeiden takaisinostoina sekä 2 miljardia velanvähennyksiä vuoden 2016 toisen neljänneksen loppuun mennessä.

Pääomarakenteen optimointiohjelman mukaisesti vuonna 2014 Nokia maksoi 1 374 miljoonaa euroa osinkoja (0,37 euroa osaketta kohden), jotka sisälsivät 408 miljoonaa euroa (0,11 euroa osaketta kohden) osinkoja sekä 966 miljoonaa euroa (0,26 euroa osaketta kohden) ylimääräisiä osinkoja.

1,25 miljardin euron osakkeiden takaisinosto-ohjelman mukaisesti Nokia hankki 67 miljoonaa osaketta 427 miljoonalla eurolla vuonna 2014.

Vuonna 2014 Nokia lyhensi korollista velkaa noin 950 miljoonaa euroa pääomarakenteen optimointiohjelman käynnistämisen jälkeen.

Strukturoitu rahoitus

Strukturoitu rahoitus sisältää asiakasrahoituksen ja muun kolmansien osapuolten rahoituksen. Verkko-operaattorit vaativat toisinaan toimittajiaan, mukaan lukien meitä, järjestämään, helpottamaan tai tarjoamaan pitkäaikaista rahoitusta ehtona infrastruktuuriprojektien saamiselle.

31.12.2014 kokonaisasiakasrahoitus, nostamaton ja nostettu, oli 156 miljoonaa euroa, joka on 92 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2013, jolloin kokonaisasiakasrahoitus oli 64 miljoonaa euroa. 31.12.2012 kokonaisasiakasrahoitus, nostamaton ja nostettu, oli 108 miljoonaa euroa. Asiakasrahoitus koostui ensisijaisesti rahoitussitoumuksista verkko-operaattoreille.

Lisätietoa nostamattomasta ja nostetusta asiakasrahoituksesta löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 35, Riskienhallinta.

Arvioimme, että asiakasrahoitussitoumuksemme rahoitetaan pääosin kateisen ja likvidien varojen sekä liiketoimintojen rahavirran avulla.

31.12.2014 Nokian toimitustakaukset sisältävät 465 miljoonaa euroa eräiden Nokia Networksin operaattoriasiakkaiden hyväksi annettuja pankkitakauksia tai Nokia Networksin antamia yritystakauksia. Asiakas voi vaatia suoritusta näiden takausten perusteella, jos Nokia Networks ei ole täyttänyt sopimusvelvoitteitaan tietoliikenneverkkojen toimitussopimuksiin liittyen. Instrumentin luonteesta riippuen suoritus on maksettavissa joko pyynnöstä tai maksuvelvollisuuden todistavaan menettelyyn perustuen.

Taloudelliset takaukset ja pantatut arvopaperit, joita voimme antaa asiakkaiden hyväksi, ovat takuita, jotka liittyvät tiettyjen Nokia Networksin asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolten lainojen maksuihin kyseisen asiakkaan tai muiden kolmansien osapuolten ja heidän luotonantajiensa välillä. Nokian kyseisiä takauksia koskevat velvoitteet poistuvat takauksen voimassaolon päättymisen yhteydessä tai asiakkaan tai kolmannen osapuolen ennakkomaksun yhteydessä.

Lisätietoa vastuusitoumuksista löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 30, Vastuusitoumukset.

Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset

Venture fund -sitoumukset ovat rahoitussitoumuksia rahastoihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Pääosaa näistä sijoituksista hallinnoi Nokia Growth Partners, joka erikoistuu kasvuvaiheen sijoituksiin ja etsii yrityksiä, jotka muuttavat mobiilialaa. 31.12.2014 venture fund -sijoitustemme käypä arvo oli 778 miljoonaa euroa, kun vastaavien sijoitusten arvo 31.12.2013 oli 627 miljoonaa euroa. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 19, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo.

31.12.2014 venture fund -sitoumuksemme olivat 274 miljoonaa euroa, kun vastaavien sitoumusten arvo 31.12.2013 oli 215 miljoonaa euroa. Äänettömänä venture fund -osakkaana Nokia on sitoutunut sijoittamaan rahastoon pääomaa ja oikeutettu saamaan voitto-osuuksia kunkin rahaston osakassopimuksen ja rahaston toiminnan perusteella. Lisätietoa vastuusitoumuksista löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 30, Vastuusitoumukset.

NOKIA VUONNA 2014

Vuoden 2014 päätapahtumat

"Nokia julkisti uuden strategiansa, jonka perustana ovat Nokian kolme liiketoimintaa: Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies."

Nokia Oyj:n ja konsernin päätapahtumat

Huhtikuussa 2014 Nokia sai päätökseen D&S-liiketoiminnan Myynnin. Yritysjärjestely, johon sisältyi myös sopimus patenttien lisensoinnista Microsoftille, julkistettiin alun perin 3.9.2013. Yritysjärjestelyn toteutumisen yhteydessä Nokia maksoi takaisin Microsoftille liikkeeseen lasketut noin 1,5 miljardin euron vaihtovelkakirjalainat.
Yritysjärjestelyn toteuduttua Nokia on tiedotti useista muutoksista, kuten seuraavat:
Nokian hallitus nimitti Rajeev Surin Nokian toimitusjohtajaksi ja nimitti uuden johtokunnan 1.5.2014 alkaen. Lisätietoja Nokian johdon muutoksista vuonna 2014 on jäljempänä osiossa Hallitus ja johto-Muutokset johtokunnassa.
Nokia julkisti uuden strategiansa, jonka perustana ovat Nokian kolme liiketoimintaa: Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies.
Nokia esitteli suunnittelemansa 5 miljardin euron pääomarakenteen optimointiohjelman, joka keskittyy osinkojen maksun uudelleenaloittamiseen, ylimääräisen pääoman palauttamiseen osakkeenomistajille ja korollisten velkojen vähentämiseen. Myöhemmin vuoden 2014 toisella neljänneksellä Nokia lunasti osana tätä ohjelmaa ja velanvähentämissuunnitelmaa takaisin noin 950 miljoonan euron suuruiset Nokia Networksin velat, mukaan lukien Nokia Solutions and Networks Finance B.V:n liikkeeseen laskemat 800 miljoonan euron joukkovelkakirjalainat. Nokia Solutions and Networks Finance B.V. on Nokia Networks -liiketoiminnan rahoitusyhtiö.

Innovaatioita tehokkaampiin verkkoihin

Uuden sukupolven teknologiainnovaatioidemme tarkoituksena on auttaa verkko-operaattoreita siirtämään enemmän tietoa verkoissaan ja vähentämään olennaisesti kustannuksia parantamalla verkkojen tehokkuutta ja hyödyntämällä nykyistä kapasiteettia paremmin.

Luottoluokittajat Moody's ja Standard & Poor's nostivat toukokuussa 2014 Nokian luottoluokitusta, mikä tukee Nokian pitkän aikavälin tavoitetta saavuttaa uudelleen investment grade -tason luottoluokitus. Standard & Poor's nosti Nokian luokituksen tasolta B+ tasolle BB positiivisin näkymin, ja Moody's nosti Nokian luokituksen tasolta B1 tasolle Ba2 sekä lisäsi positiiviset näkymät marraskuussa 2014.
Toukokuussa 2014 Nokia julkisti 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin suuruisen Connected Car -sijoitusrahaston, jota hallinnoi Nokian pääomasijoitusyhtiö Nokia Growth Partners. Sijoitusrahasto etsii ja sijoittaa yhtiöihin, joiden innovaatiot ovat tärkeitä älykkäiden ja verkkoon yhteydessä olevien autojen kehittämisessä. Rahasto tekee tiivistä yhteistyötä Nokian HERE-liiketoiminnan kanssa ja etsii sijoitusmahdollisuuksia, jotka tukevat HEREn kartta- ja sijaintipalveluiden ja -tuotteiden ekosysteemin kasvua.
17.6.2014 pidetty Nokian varsinainen yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2013 maksetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta ja että ylimääräistä osinkoa maksetaan 0,26 euroa osakkeelta.
Nokia sijoittui kuudenneksi kesäkuussa 2014 julkaistussa Interbrandin vuosittaisessa Best Global Green Brands 2014 -raportissa, joka arvioi johtavien globaalien brändien ympäristövastuullisuutta.
Syyskuussa 2014 Nokia palasi EURO STOXX 50 -osakeindeksiin.
Lokakuussa 2014 Nokia sai tunnustusta ilmastotystään Carbon Disclosure Projectin (CDP:n) ilmastovertailussa.
Marraskuussa 2014 Nokia järjesti Lontoossa pääomamarkkinapäivänsä ja esitteli tapahtumassa yhtiön päivitetyn vision, strategiset painopistealueet ja pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet.
2.1.2014 yksi Nokian suomalaisista tytäryhtiöistä, Nokia Asset Management Oy, sulautui Nokia Oyj:hin.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Nokia Networksin toiminnalliset päätapahtumat

Nokia Networks solmi vuoden 2014 aikana useita merkittäviä langattoman laajakaistan verkkojen ja palveluiden sopimuksia, mukaan lukien sopimus maailman suurimman matkapuhelinoperaattorin, China Mobilen, kanssa operaattorin TD-LTE-verkon rakentamisesta; sopimus T-Mobile USA:n kanssa LTE-Advanced-laitteiden ja niihin liittyvien palveluiden toimittamisesta sen maanlaajuisen LTE-verkon laajennukseen; viisivuotinen sopimus Vodafone kanssa operaattorin Project Spring -verkon päivittämissprojektista; sopimus Everything Everywheren LTE-verkon laajentamisesta Isossa-Britanniassa; kolmivuotinen sopimus espanjalaisen Telefónica kanssa LTE-radioverkkolaitteiden ja asiantuntijapalveluiden toimittamisesta; sekä viisivuotinen sopimus suomalaisen Elisan kanssa operaattorin ainoana LTE-verkkotoimittajana.

Vuoden 2014 lopussa Nokia Networksillä oli 162 kaupallista LTE-sopimusta, ja se oli keskeinen radioverkkotoimittaja 15:lle maailman 20 suurimmasta LTE-operaattorista.

Lisäksi Nokia Networks solmi useita langattoman laajakaistan sopimuksia, mukaan lukien kaksi 3G-verkko- ja palvelusopimusta Intiassa.

Nokia Networks jatkoi 4G-radioteknologian johtavana yrityksenä ja saavutti lähes 4 Gbps:n tiedonsiirtonopeuden korealaisen SK Telecomin kanssa ja 2,6 Gbps:n tiedonsiirtonopeuden yhdessä sektorissa Sprintin TD-LTE-verkossa. Nokia Networks testasi ensimmäisenä maailmassa LTE:tä kansalliseen televisiolähetykseen Saksassa. Lisäksi Nokia Networks täydensi LTE-tuotevalikoimaansa useilla julkistuksilla. Näihin lukeutuivat maailman ensimmäinen 3,5 GHz:n taajuuskaistojen yhdistämiseen kykenevä radio; ratkaisu, joka mahdollistaa WiMAX-verkkojen sujuvan migraation TD-LTE-Advanced-verkoiksi; sekä kolme taajuuskaistaa yhdistävä, 450 Mbps:n nopeuteen kykenevä LTE-A-ratkaisu, joka on valmis kaupallisten päätelaitteiden tullessa markkinoille.

Nokia Networks jatkoi panostusta innovaatioihin ja kehitti edelleen LTE-tukiasemien Nokia Smart Scheduler -ratkaisua, jonka ansiosta nopeus verkosta laitteeseen päin radiosolun reuna-alueella on jopa 30 % suurempi; Nokia Networks julkisti myös Centralized RAN -ohjelmiston,

jolla pystytään kaksinkertaistamaan LTE-verkon kapasiteetti puhelimesta verkkoon päin kytkemällä yhteen useita tukiasemia sekä muuntamalla radioverkon häiriöt hyödylliseksi liikenteeksi; lisäksi Nokia Networks lanseerasi uusia edistyksellisiä Single RAN Advanced -ominaisuuksia sekä lisäsi uusia ohjelmisto-ominaisuuksia Liquid Radio Software Suite -ohjelmistoonsa.

Nokia Networks laajensi pienten solujen Flexi Zone -arkkitehtuuriaan, joka on sisätilakäyttöön ja kaikkiin käyttötarkoituksiin sopiva pienten solujen ratkaisu. Esiteltyjä innovaatioita pienten solujen tuotevalikoimassa olivat kapasiteetiltaan kaksinkertainen Flexi Zone G2 Pico -tukiasema ja 3D-geopaikannusta hyväksi käyttävä sisätilojen suunnittelupalvelu.

Nokia Networks uusi verkonhallintasopimuksensa Saudi Telecom Companyn, Etisalat Nigerian ja saudiarabialaisen Mobility (Etihad Etisalat Companyn) kanssa.

Nokia Networks ja NTT DoCoMo sopivat tekevänsä yhteistyötä 5G-teknologioiden tutkimuksessa ja standardoinnissa ja työstävänsä yhdessä 5G proof of concept -järjestelmää. Nokia Networks isännöi ensimmäistä Brooklyn 5G Summitia yhdessä NYU Wireless Research Centerin kanssa.

Nokia Networks ja HP julkistivat yhteistyön ETSI NFV -periaatteiden mukaisen tietoliikennetason pilvipalveluratkaisun kehittämisessä. Yritykset aikovat laajentaa yhteistyötään toimittaakseen integroidun ratkaisun pilvipalveluoperaattoreille. Yhteistyöhön sisältyvät laitteisto- ja ohjelmistoratkaisujen lisäksi sellaiset tekniset, kaupalliset ja palveluominaisuudet, jotka mahdollistavat tietoliikennetason pilvipalvelun toimittamisen, ylläpidon ja operoinnin. Nokia Networks ilmoitti myös laajentavansa pitkäaikaista yhteistyötään Juniperin ja RedHatin kanssa edistääkseen langattoman laajakaistan pilvipalveluratkaisuja. NTT DoCoMo sai päätökseen verkkotoimintojen virtualisoinnin toteutettavuustestauksen käyttäen Nokia Networksin ohjelmistoja ja laitteita. Venäjällä Nokia toteutti yhdessä MTS:n kanssa ensimmäisen Voice over LTE -puhelun pilvipalveluna käyttäen LTE-radioverkkoaan, pilvipohjaista runkoverkkoteknologiaansa sekä asiantuntijapalveluitaan.

Nokia Networks perusti uuden Partnering-yksikön kasvattaakseen vahvan kumppaniverkoston. Yksikkö varmistaa, että Nokia Networks kykenee käyttämään hyödykseen kumppaneiden ratkaisuja oman tuotevalikoimansa täydentämiseksi ja avaamaan tiettyjä rajapintoja sisällyttääkseen kumppaneiden ratkaisut saumattomasti langattoman laajakaistan tuotevalikoimaansa.

Nokia Networks avasi tietoliikennetason järeisiin turvallisuusratkaisuihin keskittyvän langattoman laajakaistan turvallisuuskeskuksen Berliiniin. Keskuksessa on täydellinen LTE-testiverkko, ja se mahdollistaa yhteistyön matkapuhelinverkon operaattoreiden, yhteistyökumppaneiden, julkishallinnon toimijoiden ja akateemisten instituutioiden kanssa turvallisuusratkaisujen ja tietotaidon kehittämiseksi ja jakamiseksi, jotta operaattoreita voidaan auttaa taistelemaan verkkojen kasvavia turvallisuusuhkia vastaan.

Nokia Networks

Global Services

Vuoden 2014 loppuun mennessä Nokia Networksin Global Services -segmentti oli toimittanut ja optimoinut yli 21 000 uutta LTE-tukiasemaa ja modernisoinut yli 18 000 2G-/3G-tukiasemaa T-Mobile USA:lle. Kiireisimpään aikaan toimitimme yli 1 000 tukiasemaa kuukaudessa onnistuen samalla pitämään asiakkaat vähintään yhtä tyytyväisinä kuin aikaisemminkin.

NOKIA VUONNA 2014

Vuoden 2014 päätapahtumat jatkoa

"Nokia Networks perusti uuden Partnering-yksikön kasvattaakseen vahvan kumppaniverkoston ja hyödyntääkseen kumppaneiden ratkaisuja oman tuotevalikoimansa täydentämiseksi."

Vuoden 2014 aikana Nokia Networks voitti useita tietoliikennealan palkintoja. Nokia Networks ja O2 (Telefónica UK) saivat GSMA Global Mobile Awards 2014 -tapahtumassa pääpalkinnon Best Mobile Infrastructure -sarjassa iSON Automation for Operations -ratkaisuistaan. Samalle ratkaisulle myönnettiin myös Global Telecoms Business Innovation Award 2014 -palkinto. Muita tietoliikennealan palkintoja vuonna 2014 olivat Leading Lights -palkinto Centralized RAN -ratkaisulle ja Pipeline 2014 COMET Innovation -palkinto pienten solujen Flexi Zone -ratkaisulle, Telecommunication Development Industry Alliancen tunnustus Nokian panokselle time division (TD-) -teknologian edistäjänä, Global TD-LTE Initiativen palkinto Liquid Applicationsille sekä Economic Times Telecom Awards 2014 -palkinto Predictive Operations -ratkaisulle innovaatioista verkon hallinta- ja operointipalveluissa.
Nokia Networks sai päätökseen verkkojen suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottopalveluita tuottavan SAC Wirelessin sekä australialaisen Mesaplexx Pt Ltd:n oston. Yhtiö kehittää pienikokoista mutta tehokasta radiotaajuuksien suodatinteknologiaa, jonka avulla tukiasemien kokoa voidaan pienentää.
Pian vuoden 2014 päättymisen jälkeen Nokia Networks sai päätökseen Panasonicin langattoman verkkoliiketoiminnan oston, joka julkistettiin heinäkuussa 2014.

HERE-liiketoiminnan toiminnalliset päätapahtumat

Vuonna 2014 HERE-liiketoiminta solmi sopimuksia useiden uusien ja nykyisten asiakkaiden kanssa karttaisidätöjen ja -tietojen toimittamisesta, mukaan lukien viranomaistahojen, johtavien B2B- ja kuluttajasektorilla toimivien yritysten sekä merkittävien autovalmistajien kanssa. HERE kertoi marraskuussa 2014, että sen karttatiedot ovat käytössä lähes kaikissa johtavien autovalmistajien vuoden 2015 malleissa ja osoitti näin, että se on hyvässä asemassa vastatakseen tulevaan kehitykseen autoteollisuuden segmentissä, joka vastaa suurinta osaa HEREn liikevaihdosta.
HERE jatkoi investointeja parantaakseen entisestään autoille suunnittelemissa karttojen laatua. Osana näitä investointeja HERE muun muassa kasvatti edistyksellisten, karttatietoa keräävien autojensa määrää sekä lisäsi automaatiotyökalujen käyttöä täydentäen näin oman laajan, korkeasti koulutettujen analyytikoiden verkostonsa tekemää työtä.
HEREn johtavan paikkatietoalustan käyttö lisääntyi vuonna 2014 uusien asiakkaiden, kuten Hondan ja Volvon, myötä. Vuoden 2014 lopussa HEREn paikkatietoalusta oli myös seuraavien yhtiöiden käytössä: Amazon, BMW, Daimler, Digicore, Garmin, Microsoft, Oracle, PTV Group, Rand McNally, SAP, Toyota ja Yahoo!.
Vuoden 2014 lopussa HEREn reaaliaikaista liikennetietoa tarjoava HERE Traffic -palvelu oli saatavilla 44 maassa.
HERE jatkoi uuden osaamisen, tiedon ja taitojen hankkimista strategianssa tukemiseksi. Tähän lukeutui muun muassa Yhdysvalloissa Seattlessa toimivan Medio-yrityksen ostaminen. Medio on edelläkävijä yleistyvässä reaaliaikaisessa, ennakoivassa analytiikassa.
HERE ja Continental Corporation syvensivät yhteistyötään verkkoon yhteydessä olevien autojen palveluiden saralla. Yhteistyö keskittyy Electronic Horizon -sovellukseen, itsenäisen ajon tulevaisuudessa mahdollistaviin toiminnallisuuksiin sekä älykkäisiin kuljetusratkaisuihin (Intelligent Transportation Systems). Osana yhteistyötä HERE tulee toimittamaan Continentalille kaistojen tasolle tarkentavan tiemallinnuksen, joka tarjoaa yksityiskohtaisempaa tietoa teistä kuin yksikään nykyinen autojen navigointijärjestelmä, mukaan lukien nopeusrajoitukset, ohituskieliot, kaistojen liittymistiedot sekä muut kaistoja koskevat tiedot. Uskomme, että tätä tietoa hyödyntämällä kaiken tyyppiset ajoneuvot pystyvät tulevaisuudessa luotettavasti ja automaattisesti reagoimaan muuttuviin olosuhteisiin, kuten vaihtuviin nopeusrajoituksiin. Continental tulee myös hyötymään HEREn ainutlaatuisesta, sijaintipalveluihin liittyvästä osaamisesta.
HERE sai globaalin tutkimus- ja konsultointiyhtiö Frost & Sullivanin tunnustuksen uraauurtavista saavutuksistaan verkkoon yhteydessä olevien ajoneuvojen teknologioiden kehittämisessä.
sija

Interbrandin vuosittaisessa Best Global Green Brands 2014 -raportissa

100 milj. USD

Connected Car -sijoitusrahasto etsii sijoituskohteiksi yhtiöitä, joiden innovaatiot ovat tärkeitä älykkäiden ja verkkoon yhteydessä olevien autojen kehittämisessä

44 maassa

Voi käyttää HEREn reaaliaikaista liikennetietoa tarjoavaa HERE Traffic -palvelua

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

"Nokia esitteli marraskuussa 2014 N1:n, joka on ensimmäinen Nokia-tuotemerkillä varustettu Android-tabletti sekä Nokian ensimmäinen kuluttajille myytävä Nokia-laite D&S-liiketoiminnan Myynnin jälkeen."

HERE ilmoitti solmineensa lisenssisopimuksen Samsungin kanssa kartta- ja paikkatietoalustapalveluiden tuomisesta Tizen-käyttöjärjestelmää hyödyntäviin Samsungin älylaitteisiin, mukaan lukien äskettäin julkistettu Samsung Gear S. HERE kehitti lisäksi Samsungin Android-pohjaiselle Galaxy-tuoteperheelle HERE-kumppanisovelluksen betaversiona, joka tuli saataville Samsungin sovelluskauppaan. Myöhemmin HERE esitteli myös kaikille yhteensopiville Android-älypuhelimille suunnitellun Android-sovelluksen betaversiona, joka tuli saataville Google Play -sovelluskauppaan.

Nokia Technologies -liiketoiminnan toiminnalliset päätapahtumat

Nokia ja HTC sopivat helmikuussa 2014 kaikkien yhtiöiden välillä olevien patenttioikeudenkäyntien lopettamisesta ja tekivät sopimuksen patentti- ja teknologiayhteistyöstä. HTC suorittaa maksuja Nokialle, ja yhteistyö kattaa HTC:n LTE-teknologiaan liittyvät patentit ja vahvistaa siten Nokian lisensointitarjontaa entisestään. Yhtiöt kertoivat myös kartoittavansa teknologiayhteistyöhön liittyviä mahdollisuuksia.

Osana pyrkimyksiään kehittää innovaatioita, joita voidaan hyödyntää mahdollisissa tulevissa palveluissa, Nokia Technologies julkisti kesäkuussa 2014 Z-Launcher-sovelluksen rajattuna esibeta-versiona. Z-launcher-sovellus korvaa Android-käyttöjärjestelmää käyttävien älypuhelinten aloitusnäytön ja nostaa sihen sovelluksia, yhteystietoja ja verkkosivuja perustuen käyttäjätietoon sekä muihin kontekstuaalisiin seikkoihin.

Nokia Technologies kehitti vuoden 2014 toisen neljänneksen aikana proof-of-concept-projektina grafeenista tehdyn joustavan virtapiirin osoittaen edistystä useissa teknisissä haasteissa liittyen tämän ultraohuen, läpinäkyvän ja joustavan materiaalin käyttöön.

Vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä 3rd Generation Partnership Project (3GPP) -yhteisö valitsi äänen laatua parantavan Enhanced Voice Service (EVS) -puheen pakkaus- ja purkuimplementaation. Nokia on panostanut standardin kehittämiseen monivuotisella tutkimuksella sekä kehittämällä puheen pakkaus- ja purkuohjelmien referenssiohjelmiston, joka on testattaessa saavuttanut erinomaisia kuuntelutuloksia.

Nokia esitteli marraskuussa 2014 Nokia N1:n, joka on ensimmäinen Nokia-tuotemerkillä varustettu Android-tabletti sekä Nokian ensimmäinen kuluttajille myytävä Nokia-laite D&S-liiketoiminnan Myynnin jälkeen. Pian vuoden 2014 päättymisen jälkeen Nokian sopimusvalmistajakumppani aloitti Nokia N1 Android -tabletin myynnin Kiinassa vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Muilla markkinoilla tuote tulee myyntiin myöhemmin.

ISO/IEC- ja ITU-T-standardointijärjestöt viimeistelivät vuoden 2014 viimeisellä neljänneksellä H.265-videokoodausstandardin (High Efficiency Video Coding, HEVC) toisen version, joka sisältää laajennuksia varierottelukyvyn parantamiseksi, kolmiulotteisen videon pakkaamiseksi ja videokuvan mukauttamiseksi vastaanotinlaitteen ja/tai verkon ominaisuuksien mukaisesti. 3GPP-standardointijärjestön Release 12 sisältää tuen H.265-standardille ja tarjoaa tehokkaan tavan videotiedostojen lataamiseen, suoratoistoon ja videoneuvotteluihin. Nokialla on ollut merkittävä rooli H.265-standardin kehittämisessä.

Vähemmän liikenteessä

vietettyä aikaa

Vuonna 2014 julkistettu Predictive Traffic hyödyntää yli sataa liikennekäyttäytymisprofiilia tieosuutta kohden. Ne yhdistetään reaaliaikaisiin tieolosuhdetietoihin, mikä mahdollistaa ajantasaisten liikenne-ennusteiden tarjoamisen. Palvelua käyttävät kuljettajat saavuttivat jopa 20 % tarkemmat saapumisaika-arviot yli 30 minuuttia kestävillä matkoilla.

NOKIA VUONNA 2014

Hallitus ja johto

Hallitus, johtokunta ja toimitusjohtaja

Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän ja enintään 12 jäsentä. Nokian varsinainen yhtiökokous, joka kokoontuu joka vuosi viimeistään 30.6., valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Hallitus on vastuussa toimitusjohtajan, talousjohtajan sekä muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta. Timo Ihamuotila otti hoitaakseen väliaikaisen toimitusjohtajan tehtävät 3.9.2013 ja toimi samalla edelleen talousjohtajana. Risto Siilasmaa otti hoitaakseen väliaikaisen pääjohtajan tehtävät ja jatkoi tehtävässään hallituksen puheenjohtajana. Hallitus nimitti Rajeev Surin Nokian toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen.

Tiedot hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten palkkioista, omistamista osakkeista ja optio-oikeuksista löytyvät osiosta Hallinto-Palkat ja palkkiot.

Lisätietoa yhtiön hallinnosta on osiossa Hallinto-Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Nokian verkkosivustolla osoitteessa company.nokia.com/fi/tietoa-nokiasta/hallinto.

Muutokset johtokunnassa

Timo Ihamuotila toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 3.9.2013–30.4.2014 samalla kun hän toimi rahoitus- ja talousjohtajana. Tänä aikana hän myös toimi johtokunnan puheenjohtajana.

Vuonna 2014 Nokian johtokunnassa tapahtui seuraavat muutokset:

Rajeev Surin nimitettiin Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi sekä johtokunnan puheenjohtajaksi 1.5.2014 alkaen.
Samih Elhage nimitettiin Networksin talousjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.5.2014 alkaen.
Ramzi Haidamus nimitettiin Nokia Technologies -liiketoiminnan johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 3.9.2014 alkaen.
Sean Fernback nimitettiin HERE-liiketoiminnan johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.11.2014 alkaen.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Lisäksi vuonna 2014 seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät tehtävänsä:

Stephen Elop jätti tehtävänsä Devices & Services -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Jo Harlow jätti tehtävänsä Smart Devices -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Juha Putkiranta jätti tehtävänsä Operations-yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Timo Toikkanen jätti tehtävänsä Mobile Phones -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Chris Weber jätti tehtävänsä Sales and Marketing -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Louise Pentland jätti tehtävänsä lakiasiainjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014.
Juha Äkräs jätti tehtävänsä henkilöstöjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014.
Kai Öistämö jätti tehtävänsä kehitysjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014.
Michael Halbherr jätti tehtävänsä HEREn toimitusjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.9.2014.
Henry Tirri, joka oli toiminut Executive Vice Presidentinä ja teknologiajohtajana 30.4.2014 asti, ja Executive Vice Presidentinä ja Nokia Technologies -liiketoiminnan virkaa tekevänä johtajana 1.5.2014 alkaen, jätti tehtävänsä ja paikkansa johtokunnassa 3.9.2014. Hän jatkaa Nokian toimitusjohtajan neuvonantajana teknologia-asioissa.

"Hallitus on vastuussa toimitusjohtajan, rahoitus- ja talousjohtajan sekä muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta."

NOKIA VUONNA 2014

Kestävä kehitys ja vastuullisuus Nokiassa

Tässä osiossa käsitellään niitä eettisiä ja yhteiskunta- ja ympäristövastuuseen liittyviä kysymyksiä, joita pidimme keskeisimpinä liiketoimintamme ja sidosryhmiemme kannalta vuonna 2014.

50 %
Vuonna 2014 käyttämästämme sähköstä oli peräisin uusiutuvista energianlähteistä

Ainakin 130:n
eri kansallisuuden edustajia työskenteli Nokiassa vuonna 2014

Haluamme olla ylpeitä paitsi saavutuksistamme myös siitä, miten olemme tavoitteisiimme päässeet. Olemme sitoutuneet arvostamaan ja kunnioittamaan sekä ihmisiä että ympäristöä kaikessa toiminnassamme. Uskomme, että sitouttamalla muita ja tekemällä yhteistyötä muiden kanssa voimme saavuttaa entistä parempia tuloksia.

Vastuullisuustyömme perusperiaatteet ovat
- ihmisten arvostaminen kaikessa, mitä teemme
- ympäristön suojeleminen
- teknologian hyödyntäminen ihmisten hyväksi ja
- yhdessä tekeminen muutoksen aikaansaamiseksi.

Näiden periaatteiden avulla pidämme yllä ohjelmia, jotka edistävät ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestävää kehitystä. Kun sisällytämme kestävää kehitystä tukevia prosesseja ja toimintatapoja liiketoimintamme, kestävästä kehityksestä tulee lopulta tärkeä osa kaikkien nokialaisten työtä.

Ihmisten arvostaminen kaikessa, mitä teemme

Tavoitteenamme on luoda organisaatio, jossa eettinen liiketoiminta ja työvoiman monimuotoisuus ovat ylpeydenaiheita ja jossa työntekijöillä on turvallinen ja motivoiva työympäristö.

Nokian toimintaohjeissa määritellään sitoutumisemme eettisiin standardeihin kaikessa toiminnassamme. Annamme työntekijöillemme vuosittain koulutusta eettisestä liiketoiminnasta, ja mahdollisista ongelmista voi ja tulee raportoida. Tarvittaessa tämän voi tehdä nimettömästi, vakiintuneiden ilmoituskanavien kautta. Eettisten ohjeiden noudattamista valvova osastomme tutkii huolellisesti kaikki ilmoitukset.

Palkkaamme työntekijöiksemme sekä miehiä että naisia eri kulttuureista ja erilaisista etnisistä taustoista. Vuonna 2014 työntekijämme edustivat ainakin 130:tä eri kansallisuutta. Nokian johtokunnassa oli vuoden 2014 päättyessä jäseniä seuraavista maista: Singapore, Kanada, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Suomi, ja 13 % Nokian ylimmissä johtotehtävissä työskentelevistä oli naisia. Ylimmissä johtotehtävissä työskentelevistä 72 % oli muita kuin suomalaisia.

Työntekijöidemme ja sopimuskumppaniemme terveys, turvallisuus ja hyvinvointi ovat meille liiketoiminnassamme keskeistä. Nokian toimintaohjeet asettavat työolosuhteiden standardit, ja meillä on kattavat, maailmanlaajuiset henkilöstöohjeet työntekijöidemme tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi. Työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmämme on sertifioitu kansainvälisen OHSAS 18001 -standardin mukaisesti, joka takaa, että pyrimme arvioimaan riskejä varmistaaksemme työntekijöiden ja sopimuskumppanien turvallisuuden.

Uskomme, että viestintäverkoilla on tärkeä rooli ihmisoikeuksien edistämisessä, sillä ne edistävät esimerkiksi ilmaisunvapautta, tiedon saantia, ideoiden vaihtamista ja taloudellista kehitystä. Toimitamme teknologioita ja palveluja tietoyhteiskunnalle ja tiedostamme, että meillä on vastuu pyrkiä edistämään ainoastaan sitä, että kyseisiä teknologioita ja palveluja käytetään ihmisoikeuksia kunnioittaen, ei loukaten. Tämä korostuu myös ihmisoikeuspolitiikassamme, jossa korostetaan sitoutumistamme tuotteidemme ja palveluidemme väärinkäytön ehkäisyyn ilmaisunvapauteen ja yksityisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Vuonna 2014 työntekijämme saivat ihmisoikeuksiin liittyvää koulutusta eettisen liiketoiminnan koulutuksissa, ja lisäksi järjestimme erillistä koulutusta valikoiduille asiakastiimeille.

Ympäristön suojeleminen

Ympäristötyömme keskittyy liiketoimintamme mahdollisen haitallisen ympäristövaikutuksen minimointiin, ja se perustuu korkeimpiin mahdollisiin standardeihin ja periaatteisiin, jotka pyrimme integroimaan suoraan toimintoihimme.

Ympäristötyömme tärkeimmät osa-alueet liittyvät Nokia Networksin liiketoimintaan ja perustuvat toiminnan aiheuttamaan ympäristövaikutukseen ja kykyymme hallita sitä. Ensisijainen tavoitteemme on suunnitella tuotteita ja palveluja, jotka auttavat operaattoreita pienentämään verkkojensa ympäristövaikutusta. Lisäksi pyrimme jatkuvasti minimoimaan omien toimintojemme ympäristövaikutuksen kaikissa liiketoiminnoissamme. Nokia Networksin ympäristönhallintajärjestelmän avulla voimme valvoa edistymistä ja määritellä tapoja kehittää toimintaamme ympäristöystävällisemmäksi. Ympäristöhallintajärjestelmämme on sertifioitu ISO 14001 -standardin mukaan. Vuoden 2014 edistysaskeliin kuuluu muun muassa kuormalavatoimitusmenetelmän käytön lisääminen. Menetelmässä laatikot lastataan suoraan kuormalavalle ilman

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

ylimääräisiä pakkauksia, mikä vähentää käytettävän pakkausmateriaalin määrää. Muutos pienensi pakkaamistilavuutta, mikä puolestaan vähensi hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia.

Teknologian hyödyntäminen ihmisten hyväksi

Uskomme, että teknologiamme voivat auttaa edistämään sosiaalista ja taloudellista kehitystä ja samalla vähentämään monien toimialojen ympäristövaikutusta.

Sen lisäksi, että HERE on kartta- ja paikkatietoliiketoiminnan globaali johtaja, HERE auttaa rakentamaan teknologian avulla yhä osallistavampia, kestävämpiä ja tehokkaampia kaupunkeja. Teemme yhteistyötä eri sidosryhmien, kuten kemian sektorin, konsulttiyritysten ja valtioiden kanssa. Autamme löytämään yhteistyömahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologian sekä energian ja kuljetusten hallinnan kesken kehittäjäksemme innovatiivisia ratkaisuja niihin ympäristöä, yhteiskuntaa ja terveyttä koskeviin haasteisiin, joita kaupungit kohtaavat. Vuonna 2014 HERE jatkoi edelleen panostusta toimintoihin liittyen älykkäämpään logistiikkaan, turvallisempiin ja tehokkaampiin matkoihin sekä päästöjen vähentämiseen edistyksellisten liikenne- ja navigointituotteiden ja -palvelujen avulla.

Miljardit ihmiset ovat yhteydessä Nokian verkkojen kautta. Mobiiliteknologialla on tärkeä rooli siinä, että ihmiset saavat äänensä kuuluviin ja pääsevät käsiksi tietoon ja koulutukseen. Vuonna 2014 Nokia aloitti kolmivuotisen maailmanlaajuisen yhteistyön Pelastakaa Lapset ry:n kanssa parantaakseen lasten mahdollisuuksia käydä koulua ja oppia teknologian avulla Myanmarissa. Lisäksi Nokia ja Pelastakaa Lapset ry ilmoittivat, että tavoitteena on parantaa lasten ja heidän yhteisöjensä kykyä selvitä katastrofeista erityisten katastrofiriskien minimoimiseen tähtäävien ohjelmien avulla Intiassa ja Myanmarissa.

Yhdessä tekeminen muutoksen aikaansaamiseksi

Mielestämme yhteistyö on usein tehokkain tapa lähestyä kestävää kehitystä.

Vaadimme toimittajamme täyttämään heille asetetut eettiset, työvoimaa ja ympäristöä koskevat vaatimukset ennen kuin teemme heidän kanssaan yhteistyötä.

Teemme säännöllisiä ja tarkkoja arviointeja, joiden avulla valvomme vaatimusten noudattamista, ja toimimme yhdessä toimittajamme kanssa parantaaksemme suorituskykyä tarpeen mukaan. Vuonna 2014 teimme 155 toimittajatarkastusta tai arviointia yritysvastuuseen liittyen, ja arvioimme 141:tä toimittajaa erityisesti niiden ympäristövaikutuksen osalta. Järjestimme myös neljä koulutustyöpajaa toimittajille korkean riskin maissa lisätäksemme heidän tietoisuuttaan toimittajavaatimustemme eri osa-alueista-mukaan lukien työolot ja konfliktialueiden mineraalit-ja kehittäjäksemme heidän kykyään täyttää nämä vaatimukset. Laadimme myös ensimmäisen konfliktimineraaliraportin, johon on liitetty täydellinen sulattamolista sekä konfliktivapaan hankinnan tunnusluvut. Raportti on saatavilla verkkosivustollamme osoitteessa company.nokia.com/fi/ihmiset-ymparisto.

Teemme yhteistyötä kestävää kehitystä edistävien organisaatioiden kanssa ja osallistumme yhteisten menettelytapojen kehittämiseen maailmanlaajuisesti. Vuonna 2014 osallistumme seuraaviin aloitteisiin ja hankkeisiin: YK:n Global Compact, Global e-Sustainability Initiative, Carbon Disclosure Project (CDP), The Telecommunications Industry Dialogue -ryhmän toimintaan, Climate Leadership Council, Digital Europe sekä useisiin standardisointi- ja yliopistoyhteistyöryhmiin. Teimme yhteistyötä myös kansalaisjärjestöjen, kuten Pelastakaa Lapset ry:n, Planin, Oxfamin ja WWF:n kanssa.

Vastuullisuusraportointi

Jo yli vuosikymmenen ajan olemme julkaissasi tarkkoja raportteja edistymisestämme kestävän kehityksen ja yritysvastuun saralla. Raportit ovat saatavilla verkkosivustollamme osoitteessa www.nokia.com/people&planet

Lisäksi useat ulkoiset tahot arvioivat meitä. Esimerkiksi vuonna 2014 Nokia sijoittui kuudenneksi Interbrandin Best Global Green Brands -raportissa ja sai huippuarvosanan sekä ilmastotyöstään että raportoinnistaan CDP:n ilmastoraportissa.

Työntekijät

Vuoden 2014 aikana Nokian jatkuvien toimintojen palveluksessa oli keskimäärin 57 566 henkilöä (59 333 vuonna 2013 ja 71 808 vuonna 2012). 31.12.2014 Nokian jatkuvien toimintojen palveluksessa oli yhteensä 61 656 henkilöä (55 244 henkilöä 31.12.2013 ja 65 547 henkilöä 31.12.2012). Jatkuvien toimintojen vuoden 2014 palkat olivat yhteensä 3 215 miljoonaa euroa (3 432 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 4 295 miljoonaa euroa vuonna 2012).

Alla olevassa taulukossa esitetään vuoden 2014 keskimääräinen henkilöstön määrä liiketoiminnoittain ja alueittain:

Liiketoiminta	Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä
Nokia Networks	50 680
HERE	6 067
Nokia Technologies ja konsernin yhteiset toiminnot	819
Yhteensä	57 566
Alue	Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä
Suomi	6 855
Muut Euroopan maat	15 523
Lähii-itä ja Afrikka	2 482
Kiina	8 608
Aasian ja Tyynenmeren alue	15 838
Pohjois-Amerikka	5 136
Latinalainen Amerikka	3 124
Yhteensä	57 566

Yhteistyö Pelastakaa
Lapset -järjestön kanssa
Vuonna 2014 Nokia ja
Pelastakaa Lapset aloittivat
yhteistyön lasten
oikeuksien edistämiseksi.

Kuva: Jonathan Hyams/
Pelastakaa Lapset

NOKIA VUONNA 2014

Osakkeet ja osakepääoma
Osinko

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen äänen Nokian yhtiökokouksissa.

31.12.2014 Nokian osakkeiden kokonaismäärä oli 3 745 044 246 ja osakepääoma 245 896 461,96 euroa.
31.12.2014 Nokian hallussa oli yhteensä 96 900 800 Nokian osaketta, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 2,6 %.

Nokia ei mitätöinyt osakkeita vuonna 2014.

Vuonna 2014 Nokia osti takaisin hallituksen valtuutuksen ja pääomarakenteen optimointiohjelman mukaisesti yhteensä 66 903 682 osaketta, joiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli 31.12.2014 noin 1,8 %. Osakkeista maksettu hinta perustui Nokian osakkeen vallitsevaan markkinahintaan arvopaperimarkkinoilla takaisinostohetkellä. Kuten odotettu, takaisinostetut osakkeet mitätöitiin 4.2.2015.

Vuonna 2014 Nokia laski liikkeeseen 49 904 uutta osaketta henkilöstölle annettujen optio-oikeuksien perusteella. Osakkeet annettiin Nokian vuoden 2011 optio-ohjelman mukaisesti, jonka varsinainen yhtiökokous hyväksyi 3.5.2011. Uusien osakkeiden liikkeeseen lasku ei vaikuttanut yhtiön osakepääomaan. Osakkeiden liikkeeseen laskulla ei ollut merkittävää vaikutusta muiden Nokian osakkeenomistajien omistukseen tai äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

Vuonna 2014 Nokia antoi hallituksen valtuutuksen nojalla yhteensä 2 570 499 hallussaan ollutta Nokian osaketta Nokian osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisesti ohjelmiin osallistuneille Nokian työntekijöille, mukaan lukien eräät johtokunnan jäsenet. Osakkeet annettiin vastikkeetta, ja 31.12.2014 niiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 0,07 %. Osakkeiden liikkeellalaskulla ei ollut merkittävää vaikutusta muiden Nokian osakkeenomistajien omistukseen tai äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

Tietoa Nokian hallituksella vuonna 2014 olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja hankkimisesta sekä tietoa lähipiiritapahtumista, osakkeenomistajista, optio-oikeuksista, osakekohtaisesta omasta pääomasta, osinkotuotosta, hinta/voittosuhteesta, osakkeen kurssikehityksestä, osakekannan markkina-arvosta, osakevaihdosta ja keskimääräisistä osakemääristä löytyy osioista Hallinto-Palkat ja palkkiot, Tilinpäätös ja Tietoa Nokiasta-Osakkeet ja osakkeenomistajat.

Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2014 maksetaan osinkoa 0,14 euroa osakkeelta.

Ehdotettu osinko on pääomarakenteen optimointiohjelman mukainen

Jaamme mahdolliset kertyneet voittovarat osakeyhtiölain (kuten määritelty jäljempänä) mukaisesti. Laadimme ja laskemme mahdollisen voitonjaon joko käteisosinkoina, osakkeiden takaisinostoina, jossain muussa muodossa tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jaettavien voittovarojen määrittämiseen ei ole olemassa mitään tiettyä kaavaa, mutta jäljempänä käsitellään tiettyjä lainsäädännön asettamia rajoituksia. Mahdollisten tulevien kertyneiden voittovarojen jakamisen ajoitus ja määrä riippuvat yhtiön tulevista tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta.

Osakeyhtiölain mukaan voimme jakaa osakkeistamme kertyneitä voittovaroja ainoastaan osakkeenomistajien päätöksellä ja hallituksen esittämän määrän mukaisesti, rajoitetuin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määrä rajoittuu emoyhtiön jaettavien voittovarojen määrään osakkeenomistajien hyväksymän edellisen tilinpäätöksen mukaan ottaen huomioon olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa tilanteessa edellisen tilikauden päätyttyä sekä lakisääteiset vaatimukset siitä, että varojenjako ei saa johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen. Voitonjako ei saa ylittää hallituksen esittämää määrää lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen vaatia vähimmäisosingon jakoa.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Nokian näkymät

Nokia arvioi edelleen Nokia Networksin liikevaihdon koko vuonna 2015 kasvavan edelliseen vuoteen verrattuna.
Nokia arvioi edelleen Nokia Networksin liikevoittoprosentin koko vuonna 2015 olevan Nokia Networksin pitkän aikavälin liikevoittoprosentin vaihteluvälin 8–11 mukainen, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä.
Nokian näkymät koskien Nokia Networksin liikevaihtoa ja liikevoittoprosenttia, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä, perustuvat arvioihin useista eri tekijöistä, joihin kuuluvat:
toimialan kilpailukyymäiikka;
tuotevalikoiman painottuminen ja alueellinen jakauma;
merkittävien verkkojen rakennushankkeiden ajoittuminen; ja
arvioitu jatkuva toimintojen tehostuminen.
Nokia arvioi edelleen HERE-liiketoiminnan liikevaihdon koko vuonna 2015 kasvavan edelliseen vuoteen verrattuna.
Nokia arvioi edelleen HERE-liiketoiminnan ei-IFRS-liikevoittoprosentin koko vuonna 2015 olevan 7–12 perustuen HEREn johtavaan markkina-asemaan, toimialan myönteiseen kehitykseen sekä HEREn lisääntyneeseen kustannustehokkuuden tavoitteluun.
Nokia arvioi edelleen Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihdon koko vuonna 2015 kasvavan edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta mahdollisia summia liittyen odotettuun ratkaisuun Nokian ja Samsungin välisessä välimiesmenettelyssä. Välimiesmenettely arvioidaan saatavan päätökseen vuonna 2015.
Nokia arvioi edelleen Nokia Technologies -liiketoiminnan toimintakulujen, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä, koko vuonna 2015 kasvavan huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna. Tarkemmin ottaen Nokia arvioi Nokia Technologies -liiketoiminnan neljänneskohtaisten toimintakulujen, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä, vuonna 2015 olevan noin vuoden 2014 viimeisen neljänneksen toimintakulujen tasolla. Tämä johtuu suuremmista investoinneista lisensointiaktiviteetteihin, lisensoitaviin teknologioihin sekä liiketoiminnan mahdollistaviin tekijöihin, mukaan lukien tuotteen markkinoille tuonnin mahdollistava osaaminen, jotka tavoittelevat uusia ja merkittäviä kasvumahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.
Nokia arvioi edelleen konsernin käyttöomaisuusinvestointien olevan noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2015. Käyttöomaisuusinvestoinni liittyvät pääasiassa Nokia Networksin käyttöomaisuusinvestointeihin.
Nokia arvioi edelleen konsernin rahoitustuottojen ja -kulujen, mukaan lukien nettokorkokulut ja valuuttakurssimuutosten vaikutukset tiettyihin tase-eriin, olevan noin 160 miljoonaa euroa kuluja vuonna 2015 riippuen valuuttakurssimuutoksista ja korollisten velkojen määrästä.
Nokia arvioi edelleen konsernin yhteisten toimintojen toimintakulujen olevan noin 120 miljoonaa euroa vuonna 2015, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä.
Nokian tavoitteena on edelleen kirjata konsernin tuloslaskelmassa verokulut noin 25 %:n pitkän aikavälin efektiivisellä verokannalla. Nokian tavoitteena on kuitenkin, että sen vuosittain maksettavat verot pysyvät noin 250 miljoonassa eurossa, kunnes Nokian laskennalliset verosaamiset on täysin hyödynnetty. Maksettavan veron määrä voi vaihdella riippuen tuloksen jakautumisesta eri maiden välillä sekä lisenssituloista mahdollisesti maksettavien lähdeverojen määrästä.

NOKIA VUONNA 2014

Riskitekijät

Jäljempänä on esitetty kuvaus riskitekijöistä, joilla voi olla vaikutusta Nokiaan. Näiden riskitekijöiden lisäksi saattaa kuitenkin olla olemassa myös muita riskejä, joista Nokia ei ole tietoinen, ja muita riskejä, joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, mutta jotka voivat myöhemmin osoittautua merkittäviksi.

Näillä riskeillä, joko yhdessä tai erikseen, saattaa olla ajoittain haitallinen vaikutus meidän liiketoimintamme, liikevaihtoomme, kannattavuuteemme, liiketoimintamme tulokseen, taloudelliseen asemaamme, kuluihimme, kustannuksiimme, likviditeettimme, markkinaosuuteemme, brändimme arvoon, maineeseemme ja osakkeemme hintaan. Ellei toisin mainita tai asiayhteydestä muuta johdu, viittaukset "Nokia", "me" ja "meidän" tarkoittavat kaikkia Nokian toimintasegmenttejä ja viittaavat Nokian Jatkuviin toimintoihin. Kuvaamme Nokia-konserniinvaikuttavia tai kaikkiin Nokian liiketoimintoihin liittyviä riskejä tämän osion alussa ja annamme tietoa muista riskeistä, jotka liittyvät pääosin Nokian yksittäisiin liiketoimintoihin: Nokia Networksiin, HEREen ja Nokia Technologiesiin, ja ovat kuvattu erikseen kunkin otsikon alla. Tämä vuosikertomus sisältää myös tulevaisuutta koskevia lausumia, joihin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka on esitetty jäljempänä osiossa Tulevaisuutta koskevat lausumat.

Nokiaan liittyviä riskejä

Nokian strategia on olla johtava teknologiatoimija ohjelmoitavassa maailmassa. Siihen liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, mukaan lukien, että Nokia ei välttämättä kykene säilyttämään tai parantamaan operatiivista tai taloudellista tulosta tai tunnistamaan tai menestyksekkäästi luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Yleisellä taloudellisella tilanteella ja markkinaolosuhteilla voi olla haitallinen vaikutus meihin.
Olemme yhtiö, jolla on globaaleja toimintoja ja myyntiä joka on peräisin useista eri maista, mikä altistaa meidät lainsäädäntöön liittyville riskeille, poliittisille riskeille sekä muuhun kehitykseen liittyville riskeille useissa maissa ja useilla alueilla.
Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme perustuvat kehittämiemme teknologioiden immateriaalioikeuksiin sekä tiettyjen kolmansien osapuolten meille lisensoimien teknologioiden immateriaalioikeuksiin. Tämän seurauksena näiden teknologioihin liittyvien oikeuksien, joita käytämme tai aiomme käyttää, arviointi on yhä vaikeampaa, ja uskomme meihin kohdistettujen väitettyjen kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksien loukkaamiseen perustuvien vaatimusten esiintyvän vastaisuudessa. Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa suurempiin lisenssikuluihin, rajoituksiin tällaisen teknologioiden käyttämisessä meidän tuotteissamme ja/tai kalliisiin ja aikaa vieviin oikeudenkäynteihin.
Meillä on toimintaa lukuisissa maissa, minkä seurauksena kohtaamme monitahoisia veroihin liittyviä kysymyksiä ja voimme joutua maksamaan lisää veroja eri lainkäyttöalueilla.
Meidän tuloksemme tai oletettu tuloksemme, muiden tekijöiden ohella, voi vähentää kykyämme käyttää hyväksi laskennallisia verosaamisia.
Emme välttämättä onnistu pitämään palveluksessamme, kannustamaan, kehittämään ja rekrytoimaan osaavia työntekijöitä.
Mikäli yhtiöt, joiden kanssa meillä on kumppanuusjärjestelyitä ja joiden kanssa teemme yhteistyötä eivät suoriudu odotetulla tavalla, tai jos emme onnistu solmimaan menestymiseen tarvittavia yhteistyö- tai kumppanuussopimuksia, se voi vaikuttaa kielteisesti toimintaamme tai emme välttämättä saa tuotua tuotteitamme, palvelujamme ja teknologioitamme markkinoille menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti.
Meidän liikevaihtoomme, kuluihimme ja liiketoimintamme tulokseen sekä osinkojen ja American Depositary Shares -osaketalletustodistusten (ADS) dollarimääräiseen arvoon vaikuttavat valuuttakurssien vaihtelut erityisesti raportointivaluuttamme euron ja Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin ja Kiinan juanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä.
Epäsuotuisat lopputulokset oikeudenkäynneissä, sopimuksiin liittyvissä riidoissa ja syytökset terveyshaitoista liittyen liiketoimintoihimme voivat olennaisen haitallisesti vaikuttaa meihin.
Meidän toimintamme on riippuvainen monimutkaisten ja keskitettyjen tietoteknisten järjestelmien ja tietoverkkojen tehokkaasta ja häiriöttömästä toiminnasta, ja tallennamme tiettyjä henkilö- ja kuluttajatietoja osana liiketoimintaamme. Järjestelmien tai verkkojen tehottomuus, kybertietoturvamurto, toimintahäiriö tai -katkos voi aiheuttaa huomattavaa haittaa liiketoiminnallemme ja liiketoimintamme tulokselle.
Emme välttämättä kykene menestyksekkäästi toteuttamaan suunniteltuja yritysjärjestelyjä, kuten hankintoja, fuusioita tai yhteistoimintayrityksiä, tai saamaan niistä tavoitettua hyötyä johtuen esimerkiksi siitä, että kohteiden valinnassa tai järjestelyiden toteuttamisessa ei onnistuta tai järjestelyihin liittyy ennalta odottamattomia vastuita.
Tavoitteemme hallita ja parantaa taloudellista ja operatiivista tulosta, säästää kuluissa ja lisätä kilpailukykyä eivät välttämättä johda tavoiteltuihin tuloksiin ja parannuksiin.
Emme välttämättä kykene optimoimaan pääomarakennettamme suunnitellusti tai saavuttamaan uudelleen investment grade -tason luottoluokitusta.

NOKIA VUONNA 2014

Hallituksen toimintakertomus

Erityisesti Nokia Networksiin liittyviä riskejä

Tässä osiossa kuvattujen riskien lisäksi seuraavat riskit liittyvät erityisesti Nokia Networks -liiketoimintaan.

Nokia Networks keskittyy langattomiin laajakaistoihin ja vastaavasti sen liikevaihto ja kannattavuus riippuvat sen menestyksestä langattomien laajakaistojen infrastruktuuri ja siihen liittyvillä palvelumarkkinalla. Nokia Networks voi epäonnistua strategiansa toteuttamisessa tai tehokkaasti ja kannattavasti sopeuttamaan toimintajansa ja liiketoimintaansa oikea-aikaisesti vastaamaan asiakkaiden kasvavaan tarpeeseen erilaisten sovellusten tai teknisen kehityksen suhteen.
Nokia Networks kohtaa markkinoilla kovaa kilpailua, ja Nokia Networks ei välttämättä onnistu tehokkaasti ja kannattavasti sijoittamaan uusiin kilpailukykyisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin, palveluihin, uudistuksiin ja teknologioihin tai tuomaan niitä markkinoille oikea-aikaisesti.
Nokia Networks on riippuvainen rajoitetusta määrästä asiakkaita ja laajoista monivuotisista sopimuksista, ja yhden asiakkaan menetyksellä, operaattoreiden lisäkonsolidaatiolla tai yhteen sopimukseen liittyvillä seikoilla voi olla huomattava vaikutus sille.
Emme välttämättä kykene hallitsemaan tuotantoa, palveluiden luomista ja toimituksia sekä logistiikkaa tehokkaasti ja keskeytyksittä, tai rajoitettu määrä toimittajia, joista olemme riippuvaisia, eivät välttämättä kykene toimittamaan riittävää määrää täysin toimivia tuotteita ja komponentteja tai toimittamaan ajoissa palveluita, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeita.
Asiakasrahoituksen epäsuotuisa kehitys tai asiakkaiden maksuehtojen pidentäminen voi vaikuttaa haitallisesti Nokia Networksiin.

Erityisesti HEREen liittyviä riskejä

Tässä osiossa kuvattujen riskien lisäksi seuraavat riskit liittyvät erityisesti HERE -liiketoimintaan.

HERE -liiketoimintaamme kohdistuu riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten HEREn kohtaama kova kilpailu, eikä HERE välttämättä onnistu tehokkaasti ja kannattavasti sijoittamaan uusiin kilpailukykyisiin ja korkealaatuisiin palveluihin ja dataan tai tuomaan niitä markkinoille oikea-aikaisesti tai sopeuttamaan toimintaansa tehokkaasti.
HERE -liiketoimintamme myynti on riippuvainen yleisestä automarkkinan kehityksestä sekä asiakkaiden liiketoimintaolosuhteista.
HERE -liiketoimintamme myynti ja etenkin myynti autoteollisuudelle on peräisin rajoitetulta määrältä asiakkaita ja laajoista monivuotisista sopimuksista, ja yhden asiakkaan menetyksellä tai yhteen sopimukseen liittyvillä seikoilla voi olla olennainen vaikutus HERE-liiketoimintaan.

Erityisesti Nokia Technologies -liiketoimintaan liittyviä riskejä

Tässä osiossa kuvattujen riskien lisäksi seuraavat riskit liittyvät erityisesti Technologies -liiketoimintaan.

Patenttilisensointituloihin ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyviin tuottoihin kohdistuu riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä haitallisia vaikutuksia, mikäli emme kykene säilyttämään nykyisiä immateriaalioikeuksiin liittyviä tulonlähteitä tai luomaan uusia lähteitä. Lisäksi patenttilisenssitulomme ovat riippuvaisia rajoitetusta määrästä tärkeitä lisenssinsaajia, joiden suhteellinen osuus patenttilisenssituloista on merkittävä. Samsung on yksi Nokian tärkeistä lisenssinsaajista, joten sitovan välimiesmenettelyn lopputuloksella, josta odotetaan päätöstä vuonna 2015, voi olla merkittävä vaikutus Nokian tuleviin patenttilisenssituloihin.
Patenttien ja muiden immateriaalioikeuksien lisensointi ja immateriaaliomaisuuden monetisointi edellyttää riittävää lainsäädännöllistä suojaa patentoiduille ja muille omistusoikeudella suojatuille teknologioille.
Nokia Technologies -liiketoiminta pyrkii luomaan liikevaihtoa ja kannattavuutta liiketoiminta-alueiden, kuten teknologialisensoinnin, Nokia-brändin lisensoinnin ja muiden liiketoimintahankkeiden, kuten teknologiainnovoinnin ja hautomoiden, avulla, jotka eivät välttämättä toteudu suunnitellusti tai lainkaan.

Hallitus, Nokia Oyj
19.3.2015

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Sisällys

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä	80	Palkat ja palkkiot	92
Säädöstausta	80	Hallitus	92
Nokian hallintoelimet	80	Johdon palkitseminen	93
Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen		Palkitsemisen hallinnointi	97
valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä	85	Rajeev Surin toimitusjohtajasopimus 1.5.2014 alkaen	98
Hallituksen jäsenet	86	Nokian johtokunnan irtisanomisehdot	98
Johtokunnan jäsenet	89	Palkkiotaulukko	99
		Osakepohjaiset palkkiot	100
		Aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohjelmat	102
		Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus	103

NOKIA VUONNA 2014

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 pykälän (2012/746, muutoksineen) sekä suomalaisen, vuoden 2010 listayhtiöiden hallinnointikoodin ("Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi") suosituksen 54 mukaisesti, ja se annetaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta.

Säädöstausta

Nokia noudattaa hallinnossaan Suomen lainsäädäntöä ja Nokian yhtiöjärjestystä. Nokia noudattaa myös Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi, alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.

Nokia poikkesi vuonna 2014 Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 39, sillä Nokian ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat eivät sisältäneet suoritus- tai tuloskriteereitä vaan olivat ainoastaan aikaan rajattuja sisältäen vähintään kolmen vuoden sitouttamiskauden osakepalkkion myöntämispäivästä lukien. Ehdollisia osakepalkkioita annetaan vain poikkeuksellisissa tapauksissa sitouttamis- ja rekrytointitarkoituksiin, jotta Nokia pystyy pitämään palveluksessaan ja palkkaamaan yhtiön tulevan menestyksen kannalta keskeisiä lahjakkuuksia. Vuoden 2014 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman mukaan annettavien osakkeiden määrää vähennettiin merkittävästi, eikä niitä anneta enää säännöllisesti. Vastaavasti, vuoden 2015 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman mukaan ehdollisia osakepalkkioita käytetään erittäin rajoitetusti ja vain poikkeuksellisissa tapauksissa sitouttamis- ja rekrytointitarkoituksiin.

Nokia noudattaa myös muita sovellettavia hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia sääntöjä, jotka johtuvat Nokian osakkeen listauksesta Nasdaq Helsingin pörssissä. Lisäksi johtuen Nokian osakkeen listauksesta New Yorkin pörssissä (myös "NYSE") ja Nokian rekisteröinnistä Yhdysvaltain vuoden 1934 arvopaperimarkkinoita koskevan lain (Securities Exchange Act of 1934) mukaisesti, Nokia noudattaa Yhdysvaltojen liittovaltion arvopaperimarkkinalainsäädäntöä, mukaan lukien vuoden 2002 Sarbanes-Oxley Act -lakia sekä NYSE:n sääntöjä, erityisesti hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia sääntöjä (kappale 303A, New York Stock Exchange Listed Company Manual), jotka ovat saatavilla osoitteesta http://nysemanual.nyse.com/lcm/. Nokia noudattaa näitä sääntöjä siinä laajuudessa kuin ne sitovat ulkomaisia yhtiöitä.

Mikäli ulkomaisen säännön noudattaminen olisi ristiriidassa Suomen lain kanssa, Nokia on velvollinen noudattamaan Suomen lakeja ja sääntöjä. Nokian soveltama hallintotapa ei poikkea merkittävästi yhdysvaltalaisen yhtiöiden soveltamasta, New Yorkin pörssin hallintotavan mukaisesta hallintotavasta, lukuun ottamatta sitä, että Nokia noudattaa Suomen lainsäädännön vaatimuksia osakepohjaisten kannustinjärjestelmien hyväksymisen suhteen. Suomen lain mukaan optio-ohjelmien käyttöönotto edellyttää osakkeenomistajien hyväksyntää. Kaikki muut ohjelmat, joihin sisältyy yhtiön osakkeiden antaminen uusina osakkeina tai omina osakkeina, edellyttävät osakkeenomistajien hyväksyntää osakkeiden toimitushetkellä, ellei osakkeenomistajien hyväksyntää ole annettu hallituksen valtuutuksena enintään viisi vuotta aiemmin. New Yorkin pörssin hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevat säännöt edellyttävät sitä, että yhtiön osakkeenomistajat hyväksyvät osakepohjaiset kannustinjärjestelmät. Nokia pyrkii minimoimaan Suomen lakien ja ulkomaisten sääntöjen ristiriidat ja niiden seuraukset.

Hallitus on ottanut käyttöön Corporate Governance -ohjeen, joka kuvastaa Nokian sitoutumista hyvään hallintotapaan. Corporate Governance -ohje on saatavilla Nokian verkkosivustolla osoitteessa company.nokia.com/fi/tietoa-nokiasta/hallinto.

Nokian hallintoelimet

Osakeyhtiölain (2006/624, muutoksineen) ja Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan Nokian johto ja valvonta on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen, toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan johtaman johtokunnan kesken.

Yhtiökokous

Osakkeenomistajat voivat käyttää yhtiökokouksessa heille kuuluvaa päätösvaltaa sekä oikeuttaan käyttää puheenvuoroja ja esittää kysymyksiä. Jokainen Nokian osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen äänen Nokian yhtiökokouksissa. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee kutsua koolle vuosittain viimeistään 30.6. Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkkioistaan, tilinpäätöksen vahvistamisesta,

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Hallintokehys

taseen osoittaman voiton jakamisesta, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta.

Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi ylimääräinen yhtiökokous tulee järjestää, mikäli hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun osakeyhtiölain säännökset niin määräävät.

Hallitus

Hallitus vastaa Nokian toiminnasta Suomen osakeyhtiölain, Nokian yhtiöjärjestyksen ja hallituksen määritteleminen hallinnollisten ohjeiden, kuten Corporate Governance -ohjeen ja siihen liittyvien hallituksen valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.

Hallituksen tehtävät

Hallitus edustaa Nokian osakkeenomistajia ja on vastuussa toimistaan heille. Hallituksen vastuu ja tehtävät ovat aktiivisia, eivät passiivisia ja ne sisältävät velvollisuuden arvioida säännöllisesti Nokian strategiaa ja hallintojärjestelmiä sekä johdon tehokkuutta niiden toimeenpanossa. Hallituksen jäsenten velvollisuutena on toimia huolellisesti ja vilpittömässä mielessä ja tehdä liiketoimintaan liittyvät päätökset riittävien tietojen pohjalta tavalla, jonka he uskovat olevan Nokian ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista. Tätä velvollisuutta täyttäessään hallituksen jäsenten tulee hankkia kaikki merkityksellinen, kohtuudella saatavissa oleva tieto. Hallitus ja

kukin sen valiokunnista voi palkata ajoittain riippumattomia oikeudellisia, taloudellisia tai muita asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu seurata Nokian ylimmän johdon rakennetta ja kokoonpanoa sekä valvoa toiminnan lainmukaisuutta ja Nokian toimintoihin liittyvien riskien hallintaa. Tässä tarkoituksessa hallitus voi asettaa pääoman käytölle, sijoituksille, liiketoiminnan luovutuksille sekä muille taloudellisille sitoumuksille vuosittaisia reunaehtoja ja/tai yksittäisiä rajoja, joita ei saa ylittää ilman hallituksen erillistä hyväksyntää.

Riskienhallinnassa hallituksen tehtäviin kuuluu riskien analysointi ja arviointi taloudellisten ja strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien katsausten, selvitysten ja päätösehdotusten yhteydessä. Riskienhallintamenettelyt ja -käytännöt ovat erottamaton osa hallituksen toimintaa. Nokian riskienhallintaan liittyviä periaatteita ja käytäntöjä on kuvattu tarkemmin jäljempänä kohdassa Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Hallitus on vastuussa toimitusjohtajan sekä muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta. Nokia julkisti uuden strategiansa ja ilmoitti muutoksista yhtiön johdossa 29.4.2014. Hallitus nimitti Rajeev Surin Nokian toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen. Toimitusjohtajalle kuuluvat Suomen laissa toimitusjohtajalle määritetyt tehtävät, ja lisäksi toimitusjohtaja toimii Nokian johtokunnan puheenjohtajana.

Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat henkilöstöpolitiisten valiokunnan suosituksesta toimitusjohtajalle maksettavat palkat ja palkkiot sekä hänen toimisuuteensa ehdot. Muiden johtokunnan jäsenten palkat ja palkkiot sekä työsuhteiden ehdot hyväksyy henkilöstöpolitiisten valiokunta toimitusjohtajan suosituksesta.

Hallituksella on kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstöpolitiisten valiokunta ja nimitysvaliokunta, jotka avustavat hallitusta sen tehtävissä valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Hallitus valitsee hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta nimitysvaliokunnan suosituksesta ja kunkin valiokunnan jäsenvaatimusten mukaisesti. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat valinnat. Hallitus voi myös asettaa tilapäisiä valiokuntia hallituksen hyväksyttäviksi tulevien asioiden yksityiskohtaista analysointia ja käsittelyä varten.

Hallitus ja kukin sen valiokunnista arvioi vuosittain toimintaansa Nokian Corporate Governance -ohjeen mukaisesti. Vuonna 2014 hallituksen arviointiprosessi koostui itsearvioinneista, vertaisarvioinneista ja haastatteluista. Osana arviointiprosessia pyydettiin palautetta myös valikoiduilta johdon jäseniltä. Arvioinnin tuloksista keskusteltiin hallituksessa.

NOKIA VUONNA 2014

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Hallituksen valinta ja kokoonpano
Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän ja enintään 12 jäsentä. Hallituksen jäsenet valitaan yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan, ja hallituksen jäsenen toimikausi kestää siten varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Nokian varsinainen yhtiökokous kokoontuu vuosittain viimeistään 30.6.

17.6.2014 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen seuraavat yhdeksän jäsentä: Vivek Badrinath, Bruce Brown, Elizabeth Doherty, Jouko Karvinen, Mårten Mickos, Elizabeth Nelson, Risto Siilasmaa, Kari Stadigh ja Dennis Strigl. Lisätietoja hallituksen jäsenistä on vuosikertomuksen sivulla 104 ja 105 sekä verkkosivustollamme osoitteessa company.nokia.com/fi/tietoa-nokiasta/hallinto.

Nokian hallitusta johtavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan nimitysvaliokunnan suosituksesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat.

17.6.2014 riippumattomat hallituksen jäsenet valitsivat Risto Siilasmaan uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Jouko Karvisen varapuheenjohtajaksi. Hallituksen puheenjohtajan tehtäviin kuuluu tiettyjä Suomen laissa ja Nokian Corporate Governance -ohjeessa määriteltyjä velvollisuuksia. Hallituksen varapuheenjohtaja on vastuussa puheenjohtajan velvollisuuksien hoitamisesta, mikäli puheenjohtaja on itse estynyt hoitamasta velvollisuuksiaan.

Nokialla ei ole toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan roolien yhdistämistä tai erottamista koskevaa ohjesääntöä,

vaan hallituksen rakenne on riippuvainen yhtiön tarpeista, arvonmuodostuksesta osakkeenomistajille sekä muista tekijöistä noudattaen parhaimpia hallinnointikäytäntöjä. Vuonna 2014 (30.4.2014 asti) Timo Ihamuotila toimi samanaikaisesti väliaikaisena toimitusjohtajana ja talous- ja rahoitusjohtajana ja Risto Siilasmaa väliaikaisena pääjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Rajeev Suri nimitettiin toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen, ja Risto Siilasmaa jatkoi hallituksen puheenjohtajana.

Hallituksen nykyiset jäsenet eivät kuulu yhtiön toimivaan johtoon. Hallitus on todennut, että vuoden 2014 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkaneella toimikaudella seitsemän yhtiön yhdeksästä toimivaan johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä on riippumattomia sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin että New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna. Mårten Mickosin ei katsottu olevan riippumaton Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin eikä New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna johtuen hänen toimitusjohtajan asemastaan Eucalyptus Systems, Inc:ssä, jolla oli liikesuhde Nokian kanssa. Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan ei todettu olevan riippumaton Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin mukaan arvioituna, koska hän toimi Nokian väliaikaisena pääjohtajana 3.9.2013–30.4.2014. New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna Siilasmaa on ollut riippumaton sen jälkeen, kun hänen tehtävänsä väliaikaisena pääjohtajana päättyi. Vuoden 2015 varsinaisesta yhtiökokouksesta alkavalle toimikaudelle kaikki hallituksen

jäsenehdokkaat on todettu riippumattomiksi sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin että New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna. Kuten on tapana, mahdolliset riippumattomuusarviointiin vaikuttavat muutokset arvioidaan uudelleen varsinaisena yhtiökokouspäivänä.

Hallituksen kokoukset

Hallitus kokoontui 17 kertaa vuonna 2014, pois lukien valiokuntien kokoukset. Kokouksista noin puolet oli säännöllisiä kokouksia, joissa jäsenet olivat henkilökohtaisesti paikalla, ja loput järjestettiin videokonferenssina, puhelimitse tai muilla keinoin. Lisäksi yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuivat vuonna 2014 ilman johtoa säännöllisesti pidettyjen hallitusten kokousten yhteydessä. Lisäksi riippumattomat hallituksen jäsenet kokoontuivat kerran vuonna 2014.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti vuonna 2014 hallituksen ja valiokuntien kokouksissa lukuun ottamatta niitä kokouksia, jotka järjestettiin ainoastaan yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomien tai ainoastaan hallituksen riippumattomien jäsenten kesken:

	Hallituksen kokoukset %	Tarkastus-valiokunnan kokoukset %	Henkilöstöpolitiisen valiokunnan kokoukset %	Nimitys-valiokunnan kokoukset %
Vivek Badrinath (17.6.2014 alkaen)	100	100	-	-
Bruce Brown	100	-	100	100
Elizabeth Doherty	100	90	-	-
Henning Kagermann (17.6.2014 saakka)	86	-	100	100
Jouko Karvinen	100	100	-	100
Helge Lund (17.6.2014 saakka)	57	-	75	75
Mårten Mickos	100	-	-	-
Elizabeth Nelson	94	100	-	-
Risto Siilasmaa	100	-	-	-
Kari Stadigh	100	-	86	100
Dennis Strigl (17.6.2014 alkaen)	90	-	100	-

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Lisäksi useat hallituksen jäsenet ottivat osaa äänioikeudettomina osallistujina sellaisten valiokuntien kokouksiin, joiden jäseniä he eivät olleet.

Hallituksen käytännön mukaan yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat jokaisen säännöllisesti pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä. Näiden kokousten puheenjohtajana toimii yhtiön toimivaan johtoon kuulumaton hallituksen puheenjohtaja tai, hänen ollessa estynyt, hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi riippumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat keskenään vähintään kerran vuodessa.

Kaikki hallituksen jäsenet, jotka olivat hallituksen jäseniä varsinaisen yhtiökokouksen 2014 päättymiseen saakka, lukuun ottamatta Bruce Brownia, olivat läsnä Nokian 17.6.2014 järjestetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa suositellaan, että hallituksen puheenjohtaja ja riittävä määrä hallituksen jäseniä ovat läsnä yhtiökokouksessa, jotta osakkeenomistajat voivat käyttää oikeuttaen esittää kysymyksiä yhtiön hallitukselle ja johdolle.

Lisätietoja

Nokian Corporate Governance -ohje, joka koskee muun muassa hallituksen jäsenten tehtäviä ja hallituksen ja sen valiokuntien kokoonpanoa ja valintaa, sekä tiettyjä muita hallinnointiin liittyviä asioita, on saatavilla Nokian verkkosivustolla osoitteessa company.nokia.com/fi/tietoa-nokiasta/hallinto. Nokialla on myös Nokian kaikkiin työntekijöihin, hallituksen jäseniin ja johtoon sovellettavat toimintaohjeet sekä toimitusjohtajaan, Nokia Oyj:n talous- ja rahoitusjohtajaan sekä Corporate Controlleriin sovellettava Code of Ethics -ohjeistus. Nämä asiakirjat sekä tarkastusvaliokunnan, nimitysvvaliokunnan ja henkilöstöpolitiiden valiokuntien työjärjestykset ovat saatavilla Nokian verkkosivustolla osoitteessa company.nokia.com/fi/tietoa-nokiasta/hallinto.

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset sekä muut vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja Nasdaq Helsingin ja New Yorkin pörssien säännöissä. Tarkastusvaliokuntaan ovat kuuluneet 17.6.2014 alkaen seuraavat neljä hallituksen jäsentä: Jouko Karvinen (puheenjohtaja), Vivek Badrinath, Elizabeth Doherty ja Elizabeth Nelson.

Hallituksen perustaman tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa Nokian kirjanpidon ja taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuutta sekä yhtiön tilintarkastusta. Valiokunta avustaa hallitusta sen tehtävässä valvoa (1) yhtiön tilinpäätöksen ja siihen liittyvien julkistettavien tietojen laatua ja yhdenmukaisuutta, (2) yhtiön tilinpäätöksen tilintarkastusta, (3) ulkoisen tilintarkastajan pätevyyttä ja riippumattomuutta, (4) ulkoisen tilintarkastajan toimien lainmukaisuutta. Suomen lain mukaan arvioituna, (5) yhtiön sisäisten valvontajärjestelmien ja riskienhallinnan toimivuutta, (6) sisäisen tarkastuksen toimivuutta ja (7) yhtiön sovellettavien lakien ja säännösten noudattamista sekä yhtiön ethics and compliance -ohjelman toimivuutta. Valiokunnan tehtäviin kuuluvat myös kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan tai tilintarkastukseen liittyvien valitusten vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyvien prosessien ylläpitäminen sekä sellaisten prosessien ylläpitäminen, joiden mukaisesti Nokian työntekijät voivat luottamuksellisesti ja nimettömästi esittää huolensa kirjanpitoon tai tilintarkastukseen liittyvistä asioista. Nokian julkistuskontrolleja ja -käytäntöjä ("Disclosure controls and procedures") koskeva ohjeistus, joka on tarkastusvaliokunnan tarkastama ja toimitusjohtajan ja Nokia Oyj:n talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymä, kuten myös yhtiön sisäiset valvontatoimet, on suunniteltu varmistamaan yhtiön tilinpäätösten ja julkistettavien tietojen laatu ja oikeellisuus.

Lisätietoja taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvästä sisäisestä valvonnasta on jäljempänä kohdassa Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteistä.

Suomen lain mukaan Nokian osakkeenomistajat valitsevat yhtiön tilintarkastajan yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan. Tarkastusvaliokunta tekee osakkeenomistajille tilintarkastajan valintaa tai uudelleen valintaa koskevan ehdotuksen, joka perustuu valiokunnan arvioon ehdotettavan tilintarkastajan pätevyyden ja riippumattomuudesta. Suomen lain mukaan yhtiön osakkeenomistajat hyväksyvät myös yhtiön tilintarkastajan palkkion yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tarkastusvaliokunta tekee osakkeenomistajille yhtiön tilintarkastajan palkkiota koskevan ehdotuksen ja hyväksyy tilintarkastajan vuosittaisen tilintarkastuspalkkion yhtiön osakkeenomistajien varsinaisessa yhtiökokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Lisätietoja Nokian vuonna 2014 tilintarkastajalleen PricewaterhouseCoopers Oy:lle maksamista palkkioista on kohdassa Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut jäljempänä.

NOKIA VUONNA 2014

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Täytäessä valvontatehtäväänsä valiokunnalla on käytettävissä yhtiön kirjanpito, tositteet, tilat ja henkilöstö. Valiokunta voi nimittää ulkopuolisia asiantuntijoita, tilintarkastajia tai muita neuvonantajia oman harkintansa mukaan ja sen on saatava Nokialta tarkastusvaliokunnan määrittelemää asianmukaista rahoitusta ulkopuolisten neuvonantajien palkkioiden maksamiseksi.

Hallitus on päättänyt, että kaikki tarkastusvaliokunnan jäsenet puheenjohtaja Jouko Karvinen mukaan lukien ovat "tarkastusvaliokunnan taloudellisia asiantuntijoita", kuten määritelty U.S Securities and Exchange Commissionille ("SEC") toimitettavan, yhdysvaltalaisen vuosiraporttimme Form 20-F:n, kohdan 16A vaatimusten mukaisesti. Karvinen ja kaikki muut tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat "riippumattomia hallituksen jäseniä" New York Stock Exchange Listed Company Manual -ohjeen kappaleen 303A mukaisesti.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa valiokunnan nimittämisen jälkeen pidettävässä kokouksessa sovittavan aikataulun mukaisesti. Valiokunta tapaa erikseen Nokian johdon edustajia, sisäisen tarkastuksen sekä ethics and compliance -yksikön johtajan ja ulkopuolisen tilintarkastajan jokaisen säännöllisesti pidetyn kokouksen yhteydessä. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi milloin tahansa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta.

Tarkastusvaliokunta kokoontui 10 kertaa vuonna 2014. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 98. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan ottaa osaa tarkastusvaliokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana.

Henkilöstöpolitiitinen valiokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja Nasdaq Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset. Henkilöstöpolitiitisen valiokuntaan ovat kuuluneet 17.6.2014 alkaen seuraavat kolme hallituksen jäsentä: Bruce Brown (puheenjohtaja), Kari Stadigh ja Dennis Strigl.

Henkilöstöpolitiitisen valiokunnan ensisijaisena tehtävänä on valvoa Nokian henkilöstöpolitiikkaa ja -käytäntöjä valiokunnan työjärjestyksen mukaisesti. Se avustaa hallitusta kaikissa ylimmän johdon työsuhteisiin ja palkitsemiseen, myös osakepohjaisiin kannustimiin, liittyvissä tehtävissä. Valiokunnan tehtäviin kuuluu arvioida, päättää ja tehdä ehdotuksia hallitukselle koskien (1) ylimmän johdon palkitsemista ja työsuhteiden ehtoja, (2) kaikkia osakepohjaisia kannustinohjelmia, (3) ylimmän johdon kannustinohjelmia, -politiikkaa ja -järjestelmiä, sekä (4) mahdollisia muita merkittäviä kannustinohjelmia. Valiokunta valvoo palkitsemisperiaatteita ja huolehtii siitä, että kannustinjärjestelmät ovat suoritukseen perustuvia, yhtiön pitkän tähtäimen arvonmuodostusta edistäviä ja osakkeenomistajien edun mukaisia, ylintä johtoa riittävästi motivoivia ja Nokian strategiaa tukevia. Valiokunta on lisäksi vastuussa ylimmän johdon kehittymisen arvioinnista ja suunnitelmista ylimmän johdon seuraajiksi.

Henkilöstöpolitiitinen valiokunta kokoontui vuonna 2014 seitsemän kertaa. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 92. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan ottaa osaa henkilöstöpolitiitisen valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana.

Lisätietoja henkilöstöpolitiitisen valiokunnan toiminnasta on osiossa Hallinto—Palkat ja Palkkiot sivulla 97.

Nimitysvialiokuntaan kuuluu kolmesta viiteen hallituksen jäsentä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja Nasdaq Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset. Nimitysvialiokuntaan ovat kuuluneet 17.6.2014 alkaen seuraavat kolme hallituksen jäsentä: Jouko Karvinen (puheenjohtaja), Bruce Brown ja Kari Stadigh.

Nimitysvialiokunnan tehtävänä on (1) valmistella yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten palkkioista, ja (2) seurata hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyviä asioita ja käytäntöjä sekä tarpeen mukaan tehdä niihin liittyviä aloitteita.

Valiokunta täyttää velvollisuutensa (1) tunnistamalla aktiivisesti yksilöitä, joilla on hallituksen jäsenyyteen tarvittava pätevyys sekä arvioimalla hallituksen jäsenten palkkiotasoa ja -rakennetta, (2) tekemällä osakkeenomistajille ja varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallitukseen valittavista henkilöistä ja hallituksen jäsenten palkkioista, (3) seuraamalla hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään ja julkisen yhtiön hallituksen jäsenten tehtäviin ja vastuuseen liittyvää merkittävää lainsäädännön ja käytännön kehitystä, (4) avustamalla hallitusta ja sen valiokunta vuosittaisessa arvioinnissa mukaan lukien arvioinneissa sovellettavien kriteerien asettamisessa, (5) kehittämällä ja hallinnoimalla yhtiön Corporate Governance -ohjetta ja antamalla hallitukselle suosituksia siihen liittyen ja (6) tarkastamalla Nokian hallinto- ja ohjausjärjestelmästä antaman selvityksen tiedot.

Valiokunta voi käyttää ulkopuolisia henkilöstöhakuyrityksiä tai konsultteja sopivien jäsenehdokkaiden löytämiseksi. Valiokunta voi myös ajoittain ja tarpeen mukaan nimittää ulkopuolisia asiantuntijoita tai muita neuvonantajia. Valiokunnalla on yksinomainen oikeus ottaa palvelukseen tai irtisanoa henkilöstöhakuyrityksiä, konsultteja, asiantuntijoita tai muita neuvonantajia ja arvioida ja hyväksyä tällaisen yritysten ja neuvonantajien palkkiot ja muut palveluksen ehdot. Valiokunnan tapana on käyttää henkilöstöhakuyritystä uusien jäsenehdokkaiden etsimisessä.

Nimitysvialiokunta kokoontui vuonna 2014 kuusi kertaa. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 95. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan ottaa osaa nimitysvialiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana.

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Nokian johtokunta ja toimitusjohtaja

Nokia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan Nokialla on johtokunta, joka vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittää johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Johtokunnan puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Toimitusjohtajalle kuuluvat Suomen laissa toimitusjohtajalle määritetyt tehtävät.

Lisätietoja Nokian johtokunnasta on sivuilla 90–91 sekä verkkosivustollamme osoitteessa company.nokia.com/fi/tietoa-nokiasta/hallinto.

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Hallituksen tarkastusvaliokunta on vastuussa muun muassa taloudelliseen raportointijärjestelmään liittyvästä riskienhallinnasta, ja se avustaa hallitusta riskienhallinnan valvonnassa. Nokia noudattaa tarkastusvaliokunnan hyväksymiä sisäisiä riskienhallinnan ohjeita, joissa määritellään laajemmin Nokian riskienhallintaan liittyvät periaatteet ja käytännöt. Riskien valvonta on erottamaton osa hallituksen toimintaa. Riskienhallinnassa hallituksen tehtäviin kuuluu riskien analysointi ja arviointi taloudellisten ja strategiaan ja liiketoimintaan liittyvien katsausten, selvitysten ja päätösehdotusten yhteydessä. Nokia soveltaa riskienhallintaan järjestelmällisiä menettelytapoja kaikissa liiketoiminnoissa ja menettelyissä hallituksen hyväksymän strategian ja taloudellisten suunnitelmien mukaisesti. Riskienhallinta ei ole Nokiassa erillinen menettely, vaan osa tavallista päivittäistä liiketoimintaa ja hallinnointia.

Johto on vastuussa riittävien sisäisten valvontaprosessien ylläpitämisestä yhtiön taloudelliseen raportointiin liittyen. Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa Nokian johdolle ja hallitukselle riittävä varmuus siitä, että taloudellinen raportointi tapahtuu luotettavasti ja että julkistettavat tilinpäätökset laaditaan ja esitetään asianmukaisesti.

Johto arvioi vuosittain Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuutta COSON (Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) (2013 versio) ja CoBiTin (Control Objectives for Information and related Technology) asettamien viitekehyksien mukaisesti. Vuonna 2014 suoritettiin ylhäältä alas suuntautuva tilinpäätöksen riskiarviointi sisältäen merkittävät tilit, prosessit ja toimialueet, yhtiötason kontrollit, kontrollikäytännöt ja tietojärjestelmien kontrollit.

Arvioinnin osana johto dokumentoi:

yhtiötason kontrollit, jotka luovat toiminnalliset puitteet ja sisältävät Nokian arvot sekä toimintaohjeet. Ne luovat pohjan päätöksenteolle ja työtavoille. Valikoidut seikat Nokian toiminta- ja hallinnointiperiaatteista dokumentoidaan erikseen yhtiötason kontrolleina.
kontrollikäytännöt, jotka koostuvat ohjeista ja käytännöistä, joilla pyritään varmistamaan johdon ohjeiden toteutuminen ja niihin liittyvien dokumenttien säilyttäminen Nokian käytäntöjen ja paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
tietojärjestelmien kontrollit, joilla pyritään varmistamaan, että yhtiöllä on käytössään riittävät tietotekniikkaan liittyvät kontrollit, kuten muutosten hallinnointi, tietojärjestelmien kehittäminen ja toiminta sekä järjestelmiin pääsy ja käyttöoikeudet.
merkittävät prosessit, mukaan lukien Nokian määrittelemät seitsemän taloudellista prosessia ja tietotekniikan prosessi, jotka mahdollistavat Nokian ylhäältä alas suuntautuvan riskienhallinnan. Nämä prosessit sisältävät tulo-, varasto-, osto-, rahoitus-, henkilöstöhallinto-, kirjausten raportointi-, verotus- sekä tietotekniikkaprosessit. Nämä prosessit on suunniteltu (1) antamaan kokonaiskuva kaikista taloudellisista toiminnoista, (2) tunnistamaan tärkeimmät kontrollipisteet, (3) tunnistamaan mukana olevat toimijat, (4) varmistamaan tärkeimpien tilien ja tilinpäätöksessä olevien väittämien kattaminen ja (5) mahdollistamaan sisäisen valvonnan suorittaminen Nokiassa.

Lisäksi johto

arvioi kontrollien rakenteen ja kattavuuden pienentääkseen taloudellisen raportoinnin riskejä
testasi tärkeimpien kontrollien toiminnan
arvioi kaikki vuoden loppuun mennessä havaitut osavuosikatsausten taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan puutteet ja
suoritti laadun tarkastuksen arviointiasiakirjoista ja antoi parannusehdotuksia.

Tämän arvioinnin nojalla johto on arvioinut Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden 31.12.2014 ja todennut, että sisäinen valvonta on tehokasta.

Nokialla on myös sisäisen tarkastuksen toiminto, joka itsenäisesti tarkastaa ja arvioi yhtiön sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus kuuluu talousjohtajan organisaatioon, ja se raportoi myös hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötäväikutusta.

NOKIA VUONNA 2014

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Nokian nykyiset hallituksen jäsenet valittiin 17.6.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti.

Samana päivänä hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet.

Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä yksivuotiskaudelle seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

Hallituksen jäsenet

Puheenjohtaja Risto Siilasmaa, s. 1966

Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja.
Hallituksen jäsen vuodesta 2008.
Puheenjohtaja vuodesta 2012.

Dipl. ins. (tuotantotalous), Teknillinen korkeakoulu.

Toimitusjohtaja, F-Secure Oyj 1988–2006.

F-Secure Oyj, hallituksen puheenjohtaja.
Suomen Teknologiateollisuus ry, hallituksen varapuheenjohtaja.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen.

Elisa Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2008–2012.

Vivek Badrinath, s. 1969

Varatoimitusjohtaja, Accor Group.
Hallituksen jäsen 17.6.2014 alkaen.
Tarkastusvaliokunnan jäsen.

École Polytechnique, ENST.

Varatoimitusjohtaja, Orange, 2013–2014.
Yrityspalvelujen johtaja, Orange, 2010–2013.
Toimitusjohtaja, Thomson India, 2000–2004.
Useita teknisiin toimintoihin liittyviä tehtäviä Orange Groupin pitkän kantaman verkkojen osastolla 1996–2000.

Varapuheenjohtaja Jouko Karvinen, s. 1957

Riippumaton hallituksen jäsen. Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Varapuheenjohtaja vuodesta 2013. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja.

Dipl. ins., Tampereen teknillinen korkeakoulu.

Toimitusjohtaja, Stora Enso Oyj 2007–2014.
Toimitusjohtaja, Philips Medical Systems -divisioona 2002–2006. Royal Philips Electronics, johtoryhmän jäsen 2006 ja konsernijohdon jäsen 2002–2006. ABB Group Limited, useita johtotehtäviä vuodesta 1987 lähtien, mm. Executive Vice President, automaatioteknologia-divisioona ja konsernin johtoryhmän jäsen 2000–2002.

Aktiebolaget SKF, hallituksen jäsen vuodesta 2010 lähtien.

Bruce Brown, s. 1958

Riippumaton hallituksen jäsen. Hallituksen jäsen vuodesta 2012. Henkilöstöpolitiisen valiokunnan puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (markkinointi ja rahoitus), Xavier University. B.S. (kemian tekniikka), Polytechnic Institute of New York University.

Jäi eläkkeelle The Procter and Gamble Companysta syyskuussa 2014.
Teknologiajohtaja, The Procter & Gamble Company, 2008–2014. Useita johto- ja esimiestehtäviä The Procter & Gamble Companyn Baby Care-, Feminine Care- ja Beauty Care-yksiköissä vuodesta 1980 lähtien Yhdysvalloissa, Saksassa ja Japanissa.

Agency for Science, Technology & Research (A*STAR), hallituksen jäsen, Singapore. Xavier University, hallituksen jäsen. P. H. Glatfelter Company, hallituksen, tarkastusvaliokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen.

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Elizabeth Doherty, s. 1957

Riippumaton hallituksen jäsen.
Hallituksen jäsen vuodesta 2013.
Tarkastusvaliokunnan jäsen.

Bachelor of Science, University of Manchester. FCMA (Fellow of the Chartered Institute of Management Accountants).

Talousjohtaja ja hallituksen jäsen, Reckitt Benckiser Group plc, 2011-2013.
Talousjohtaja ja hallituksen jäsen, Brambles Industries Ltd, 2007-2009. Konsernin kansainvälinen talousjohtaja, Tesco plc, 2001-2007. Unilever plc, useita johtotehtäviä 1979-2001, mm. rahoitusjohtaja, Keski- ja Itä-Eurooppa; kaupallinen johtaja, Unilever Thai Holdings Ltd; kaupallinen johtaja, Frigo España SA; johtaja, Supply Chain, Mattessons Walls Ltd; ja sisäisen tarkastuksen johtaja.

Dunelm Group Plc, hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan jäsen sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Delhaize SA, hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen.

SAB Miller plc, hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2004-2011.

Mårten Mickos, s. 1962

Senior Vice President ja johtaja (General Manager), Cloud Business, Hewlett-Packard Company. Hallituksen jäsen vuodesta 2012.

Dipl. ins., Teknillinen korkeakoulu.

Toimitusjohtaja, Eucalyptus Systems, Inc., 2010-2014. Senior Vice President, Database Group, Sun Microsystems, 2008-2009.
Toimitusjohtaja, MySQL AB, 2001-2008.
Puheenjohtaja, Vexillum Ab, 2000-2001.
Toimitusjohtaja, MatchON Sports Ltd, 1999-2000. Toimitusjohtaja, Intellitel Communications Ltd, 1997-1999.

Elizabeth Nelson, s. 1960

Riippumaton hallituksen jäsen.
Hallituksen jäsen vuodesta 2012.
Tarkastusvaliokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (rahoitus), The Wharton School, University of Pennsylvania. B.S. (kansainvälinen politiikka), Georgetown University.

Executive Vice President ja talousjohtaja (Chief Financial Officer), Macromedia, Inc., 1997-2005. Vice President, Corporate Development, Macromedia, Inc., 1996-1997. Erilaiset tehtävät yritystoiminnan kehittämisen ja kansainvälisen rahoituksen aloilla, Hewlett-Packard Company, 1988-1996. Associate, Robert Nathan Associates, 1982-1986.

DAI, hallituksen puheenjohtaja. Zendesk Inc., riippumaton hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen. Pandora Media, hallituksen jäsen sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja.

Brightcove Inc., 2010-2014, SuccessFactors, Inc., 2007-2012, Ancestry.com, Inc., 2009-2012 ja Autodesk, Inc., 2007-2010, hallituksen jäsen.

Kari Stadigh, s. 1955

Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, Sampo Oyj. Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Henkilöstöpolitiisen valiokunnan jäsen. Nimitysvaliokunnan jäsen.

Dipl. ins., Teknillinen korkeakoulu. Dipl. ekon., Svenska handelshögskolan, Helsinki.

Konsernijohtajan varamies, Sampo Oyj, 2001-2009. Toimitusjohtaja, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo, 1999-2000. Toimitusjohtaja, Henkivakuutusosakeyhtiö Nova, 1996-1998. Toimitusjohtaja, Jaakko Pöyry -yhtiöt, 1991-1996.

Nordea Bank AB (publ), hallituksen jäsen ja hallituksen riskienhallintavaliokunnan puheenjohtaja. If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, hallitusten puheenjohtaja. Finanssialan keskusliitto (FK), hallituksen varapuheenjohtaja. Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen.

Alma Media Oyj, hallituksen puheenjohtaja, 2005-2011.

NOKIA VUONNA 2014

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Hallituksen jäsenet jatkoa

Dennis Strigl, s. 1946

Eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja, Verizon Wireless, kirjailija ja konsultti. Hallituksen jäsen 17.6.2014 alkaen. Henkilöstöpolitiisten valiokunnan jäsen.

Tohtorintutkinto, Humane Letters (Honorary) Canisius College, MBA-tutkinto, Farleigh Dickinson University, B.S. (liiketalous), Canisius College.

Toimitusjohtaja, Verizon Communications Corporation, 2007–2009. Toimitusjohtaja, Verizon Wireless, ja Executive Vice President, Verizon Communications, 2000–2007. Toimitusjohtaja, Bell Atlantic Mobile, 1991–2000. Toimitusjohtaja, Bell Atlantic Global Wireless, 1995–2000. Vice President ja operatiivinen johtaja, New Jersey Bell 1990. Vice President, Product Management, Bell Atlantic Corporation, 1989. Erilaisia johtotehtäviä langattoman tietoliikenteen alalla, muun muassa toimitusjohtaja, Applied Data Research, Ameritech Communications Corporation, 1987–1988, ja johtaja, Ameritech Mobile, 1984–1986.

Anadigics, Inc., PNC Financial Services Group ja PNC Bank, hallitusten jäsen. Dosentti, Princeton University.

Eastman Kodak Company, hallituksen jäsen, 2008–2013.

Seuraavat henkilöt toimivat hallituksen jäseninä Nokian 17.6.2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka:

Henning Kagermann, s. 1947

Hallituksen jäsen 2007–2014.

Henkilöstöpolitiisten valiokunnan puheenjohtaja ja nimitysvaliokunnan jäsen 17.6.2014 asti.

Helge Lund, s. 1962

Hallituksen jäsen 2011–2014.

Henkilöstöpolitiisten valiokunnan ja nimitysvaliokunnan jäsen 17.6.2014 asti.

Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen jäseniksi vuonna 2015

Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti 29.1.2015 hallituksen jäsenten valintaa koskevan ehdotuksensa 5.5.2015 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Valinta tehdään vuoden toimikaudeksi, joka kestää varsinaisen yhtiökokouksen 2016 päättymiseen asti. Nimitysvaliokunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä on kahdeksan ja että seuraavat hallituksen nykyiset jäsenet valitaan uudelleen yhden vuoden toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä: Vivek Badrinath, Bruce Brown, Elizabeth Doherty, Jouko Karvinen, Elizabeth Nelson, Risto Siilasmaa ja Kari Stadigh.

Lisäksi nimitysvaliokunta ehdottaa, että Simon Jiang nimitetään hallituksen uudeksi jäseneksi samalle toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2016 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten valinta

Uusi hallitus valitsee joukostaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimitysvaliokunnan suosituksesta, ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nimityksen. Hallitus valitsee myös hallituksen valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat jäsenvaatimukset täyttävien hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. Valinnat tehdään hallituksen järjestäytymiskokouksessa vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Nimitysvaliokunta julkisti 29.1.2015, että se tulee ehdottamaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 5.5.2015 pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Risto Siilasmaan valintaa hallituksen puheenjohtajaksi ja Jouko Karvisen valintaa hallituksen varapuheenjohtajaksi.

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Nokia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta vastaa Nokian operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittaja johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Rajeev Suri on Nokia Oyj:n toimitusjohtaja sekä johtokunnan puheenjohtaja.

Johtokunnan jäsenet

Timo Ihamuotila toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 3.9.2013–30.4.2014 samalla, kun hän toimi talous- ja rahoitusjohtajana. Tänä aikana hän myös toimi johtokunnan puheenjohtajana.

Vuonna 2014 seuraavat henkilöt nimitettiin Nokian johtokuntaan:

Rajeev Suri nimitettiin Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi sekä johtokunnan puheenjohtajaksi 1.5.2014 alkaen.
Samih Elhage nimitettiin Nokia Networksin talousjohtajaksi ja operatiiviseksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.5.2014 alkaen.
Ramzi Haidamus nimitettiin Nokia Technologies -liiketoiminnan johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 3.9.2014 alkaen.
Sean Fernback nimitettiin HERE-liiketoiminnan johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.11.2014 alkaen.

Lisäksi vuonna 2014 seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät tehtävänsä:

Stephen Elop jätti tehtävänsä Devices & Services -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Jo Harlow jätti tehtävänsä Smart Devices -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Juha Putkiranta jätti tehtävänsä Operations-yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Timo Toikkanen jätti tehtävänsä Mobile Phones -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Chris Weber jätti tehtävänsä Sales and Marketing -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014.
Louise Pentland jätti tehtävänsä lakiasiainjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014.
Juha Äkräs jätti tehtävänsä henkilöstöjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014.
Kai Öistämö jätti tehtävänsä kehitysjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014.
Michael Halbherr jätti tehtävänsä HERE:n toimitusjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.9.2014.
Henry Tirri, joka oli toiminut Executive Vice Presidentinä ja teknologiajohtajana 30.4.2014 asti ja Executive Vice Presidentinä ja Nokia Technologies -liiketoiminnan virkaa tekevänä johtajana 1.5.2014 alkaen, jätti tehtävänsä ja paikkansa johtokunnassa 3.9.2014. Hän jatkaa Nokian toimitusjohtajan neuvonantajana teknologia-asioissa.

NOKIA VUONNA 2014

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä jatkoa

Johtokunnan jäsenet jatkoa

Rajeev Suri, s. 1967

Nokia Oyj:n toimitusjohtaja.
Johtokunnan puheenjohtaja ja jäsen vuodesta 2014 alkaen. Nokian palveluksessa vuodesta 1995.

Bachelor of Engineering (Electronics and Telecommunications), Manipal Institute of Technology, Mangalore University, Karnataka, Intia.

Toimitusjohtaja, NSN, 2009–2014.
Palveluliiketoimintojen johtaja, NSN, 2007–2009. Aasian ja Tyynenmeren toimintojen johtaja, Nokia Siemens Networks, 2007.
Aasian ja Tyynenmeren toimintojen johtaja (Senior Vice President), Nokia Networks, 2005–2007. Hutchison-asiakastiimin johtaja (Vice President), Nokia Networks, 2004–2005. Liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja (General Manager), Nokia Networks Asia Pacific, 2003. Myyntijohtaja (Sales Director), vastuualueenaan globaalit BT-, O2- ja Hutchison-asiakkuudet, Nokia Networks, 2002. Teknologiasta ja sovelluksista vastaava johtaja (Director), BT Global Customer, Nokia Networks, 2000–2001. Kilpailijaseurannasta vastaava johtaja, Nokia Networks, 1999–2000. Johtaja, Tuoteosaamiskeskus, Nokia Networks South Asia, 1997–1999. Järjestelmämarkkinointipäällikkö, Cellular Transmission, Nokia Networks India, 1995–1997. Hankintatoimen johtaja, tuonti ja erityisprojektit, Churchgate Group, Nigeria, 1993–1995. Avainasiakaspäällikkö – siirtojärjestelmät / päällikkö, strateginen suunnittelu, ICL India (ICIM), 1990–1993. Tuotantoinsinööri, Calcom Electronics, 1989.

Timo Ihamuotila, s. 1966

Executive Vice President ja Nokia Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja. Johtokunnan jäsen vuodesta 2007. Nokian palveluksessa 1993–1996 ja uudelleen vuodesta 1999.

Kauppat. maist., Helsingin kauppakorkeakoulu. Lisensiaatti (rahoitus), Helsingin kauppakorkeakoulu.

Executive Vice President, Myynti, Markets, Nokia 2008–2009. Executive Vice President, Myynti ja Portfolion hallinta, Mobile Phones, Nokia 2007. Senior Vice President, CDMA-liiketoimintayksikkö, Mobile Phones, Nokia 2004–2007. Vice President, Nokian rahoitusyksikkö, 2000–2004. Director, Nokian yritysrahoitus, 1999–2000. Vice President, Nordic Derivatives Sales, Citibank Plc, 1996–1999. Manager, Nokian kaupankäynti ja riskienhallinta, 1993–1996. Rahoituksen varainhallinnan analyytikko, Kansallis-Osake-Pankki, 1990–1993.

Uponor Oyj, hallituksen jäsen.
Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen.

Samih Elhage, s. 1961

Executive Vice President, talousjohtaja ja operatiivinen johtaja (Chief Financial and Operating Officer), Nokia Networks. Johtokunnan jäsen vuodesta 2014. NSN:n palveluksessa vuodesta 2012.

Bachelor of Electrical Engineering (telecommunications), University of Ottawa, Kanada. Bachelor of Economics, University of Ottawa, Kanada. Master of Electrical Engineering (telecommunications), École Polytechnique de Montréal, Kanada.

Talousjohtaja, NSN, 2013–2014. Chief Operating Officer, Nokia Siemens Networks, 2012–2013. Neuvonantaja (Senior Advisor) useissa johtavissa liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneissa yrityksissä, 2011–2012. Toimitusjohtaja, Carrier Voice over IP and Applications Solutions (CVAS) -divisioona, Nortel, 2008–2010. Johtotehtäviä Nortelin Operations-, Business Transformation-, Broadband Networks-, Optical Networks- ja Core Data Networks -yksiköissä, 1998–2008. Lukuisia johtotehtäviä Bell Canadian Network Development -toiminnoissa, 1990–1998.

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Sean Fernback, s. 1963

HERE-liiketoiminnan johtaja. Johtokunnan jäsen vuodesta 2014. Nokian palveluksessa vuodesta 2014.

Tutkinto (Micro Electronics Engineering), University of Hertfordshire, Iso-Britannia.

Senior Vice President, Everyday Mobility, HERE, 2014. Suunnittelu- ja tuotekehitystoimintojen johtaja (Senior Vice President), TomTom, 2008-2014. Laitesuunnittelun johtaja (Vice President), TomTom, 2006-2007. Chief Technology Officer, TV Compass Ltd, London, 2003-2006. Chief Technology Officer, virkaa tekevä, Boardbug Ltd, London, 2003. Chief Information Officer, Pogo Technology Ltd / Pogo Mobile Solutions Ltd, London, 2000-2003. Perustaja ja toimitusjohtaja, Motionworks, 1989-2000.

Ramzi Haidamus, s. 1964

Nokia Technologies -liiketoiminnan johtaja. Johtokunnan jäsen vuodesta 2014. Nokian palveluksessa vuodesta 2014.

Master of Science (sähkötekniikka), University of the Pacific, Kalifornia.

Executive Vice President, markkinoinnin ja liiketoiminnan kehityksen yksikkö, Dolby Laboratories, Inc., 2012-2014. Executive Vice President, myynnin ja markkinoinnin yksikkö, Dolby Laboratories, Inc., 2007-2012. Senior Vice President ja General Manager, Dolby Labs Licensing Corporation, 2006-2007. President ja perustaja, Via Licensing Corporation, 2002-2006. Director, Business Development, Dolby Laboratories, Inc., 2000-2002. Technology Business Strategist, Dolby Laboratories, Inc., 1999-2000. Manager, Digital Technologies Licensing, Dolby Laboratories, Inc., 1997-1999. Senior Licensing Engineer, Digital Technologies, Dolby Laboratories, Inc., 1996-1997. Design Engineer, Stanford Research Systems, 1989-1996.

NOKIA VUONNA 2014

Palkat ja palkkiot

Hallitus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen ja valiokuntien jäsenille maksetut, yhtiökokouksissa vuosina 2014, 2013 ja 2012 päättetyt palkkiot.

Asema	2014 EUR	2013 EUR	2012 EUR
Puheenjohtaja	440 000	440 000	440 000
Varapuheenjohtaja	150 000	150 000	150 000
Jäsen	130 000	130 000	130 000
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	25 000	25 000	25 000
Tarkastusvaliokunnan jäsen	10 000	10 000	10 000
Henkilöstöpolitiitsen valiokunnan puheenjohtaja	25 000	25 000	25 000
Yhteensä(1)	1 580 000	1 570 000	1 700 000

(1) Muutokset hallituksen yhteenlasketuissa palkkiosummissa eri vuosina johtuvat hallituksen jäsenten määrän ja valiokuntajäsenyyksien vaihtelusta. Tehtävistä maksetut palkkiot ovat pysyneet samoina määritettyinä vuosina.

Nokian käytännön mukaisesti hallituksen jäsenten palkkio koostuu yksinomaan vuosipalkkiosta eikä kokouspalkkioita makseta. Noin 40 % hallituksen jäsenten palkkioista maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina tai yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla. Palkkion loppuosa maksetaan rahapalkkiona, josta suurin osa menee käytännössä palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen. Lisäksi hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki hallituksen jäsenyydestä palkkioina saamansa Nokian osakkeet jäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta sellaisia osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuneet kulut, mukaan lukien verot). Lisäksi yhtiön toimintatapana on, että toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu yhtiön kannustinohjelmiin eivätkä saa tulosperusteisia osakepalkkioita, ehdollisia osakepalkkioita tai muita osakepohjaisia tai muuttuvia korvauksia tehtävistään hallituksen jäseninä.

Osakkeenomistajat päättävät hallituksen jäsenten palkkioista vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Päätös tehdään varsinaisessa yhtiökokouksessa edustettuina olevien äänten yksinkertaisella enemmistöllä hallituksen nimitysvalliokunnan ehdotuksesta. Palkkio määritetään toimikaudeksi, joka alkaa kyseisestä varsinaisesta yhtiökokouksesta ja jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Laatiessaan yhtiökokoukselle ehdotusta hallituksen palkkioiksi, nimitysvalliokunnan toimintatapana on ottaa huomioon ja verrata hallituksen palkkiotasoja ja -kriteerejä sellaisissa globaaleissa vertailuyhtiöissä, jotka liikevaihdoltaan ja liiketoiminnan monimuotoisuudeltaan vastaavat Nokiaa. Nimitysvalliokunnan tavoitteena on taata, että yhtiöllä on tehokas, kansainvälisistä ammattilaisista koostuva hallitus, jonka jäsenillä on monipuoliset taidot ja kokemus. Yksi tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa on kilpailukykyinen palkkio hallituksen jäsenille.

Hallituksen palkkiot vuonna 2014

Vuonna 2014 hallituksen jäsenten yhteenlaskettujen palkkioiden määrä, joka maksettiin heidän tehtäviään hallituksessa ja sen valiokunnissa, oli 1 580 000 euroa.

Seuraavassa taulukossa esitetään hallituksen jäsenille heidän palveluksestaan vuodelta 2014 maksetut palkkiot 17.6.2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Tietoa hallituksen jäsenten osakeomistuksista löytyy osiosta Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus-Hallituksen jäsenten osakeomistus.

	Vuosi	Maksetut palkkiot, yhteensä EUR(1)
Risto Siilasmaa, puheenjohtaja(2)	2014	440 000
Jouko Karvinen, varapuheenjohtaja(3)	2014	175 000
Vivek Badrinath(4)	2014	140 000
Bruce Brown(5)	2014	155 000
Elizabeth Doherty(6)	2014	140 000
Henning Kagermann, hallituksen jäsen 17.6.2014 asti(7)	2014	–
Helge Lund, hallituksen jäsen 17.6.2014 asti(7)	2014	–
Mårten Mickos	2014	130 000
Elizabeth Nelson(8)	2014	140 000
Kari Stadigh	2014	130 000
Dennis Strigl	2014	130 000
Yhteensä		1 580 000

(1) Noin 40 % vuosipalkkiosta maksettiin markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana. Nykyiset hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin tai saa muita muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.

(2) Risto Siilasmaan palkkio hallituksen puheenjohtajana toimimisesta. Tämä taulukko ei sisällä Siilasmaalle väliaikaisena pääjohtajana toimimisesta maksettuja palkkioita, jotka on eritelty jäljempänä osiossa — Johdon palkitseminen — Palkkiotaulukko.

(3) Jouko Karvinen palkkio, josta 150 000 euroa perustui hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen.

(4) Vivek Badrinathin palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

(5) Bruce Brownin palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa henkilöstöpolitiitsen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.

(6) Elizabeth Dohertyin palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

(7) Henning Kagermann ja Helge Lund toimivat hallituksen jäseninä vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Heidän vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen loppuun päättyneen toimikautensa palkkio maksettiin kokonaisuudessaan vuoden 2013 aikana, eikä heille maksettu palkkiota vuodelta 2014.

(8) Elizabeth Nelsonin palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen palkkioiksi vuonna 2015

Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti 29.1.2015 ehdotuksensa 5.5.2015 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen vuoden 2015 palkkioiksi. Valiokunta ehdottaa, että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksettaisiin vuoden 2016 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä toimikaudelta samansuuruinen vuosipalkkio kuin edellisiltä seitsemältä vuodelta: hallituksen puheenjohtajalle 440 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 150 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle 130 000 euroa. Lisäksi ehdotetaan maksettavaksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja henkilöstöpolitiisten valiokunnan puheenjohtajalle ylimääräisenä vuosipalkkiona 25 000 euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle 10 000 euroa.

Ohjaavana periaatteena valiokunnan ehdotuksessa on yhdenmukaistaa hallituksen jäsenten intressit osakkeenomistajien intressien kanssa palkitsemalla hallituksen jäseniä ensisijaisesti Nokian osakkeilla, jotka heidän tulee säilyttää omistuksessaan jäsenyyden ajan. Nimitysvaliokunta ehdottaa edelleen yhtiön Corporate Governance -ohjeen mukaisesti, että palkkioista noin 40 % maksettaisiin markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti käyttämällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallituksen jäsenten tulee yhtiön voimassa olevan toimintatavan mukaan säilyttää palkkioksi saadut osakkeet omistuksessaan hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot). Osakkeet ostettaisiin hallituksen jäsenten puolesta, tai käytettäessä yhtiön omia osakkeita, siirrettäisiin näille, niin pian kuin käytännössä mahdollista yhtiökokouksen jälkeen. Palkkion loppuosa maksettaisiin rahapalkkiona, josta suurin osa menee käytännössä palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen.

Valiokunnan tavoitteena on taata, että yhtiöllä on tehokas, kansainvälisistä ammattilaisista koostuva hallitus, jonka jäsenillä on monipuoliset taidot ja kokemus. Yksi tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa on kilpailukykyinen palkkio hallituksen jäsenille.

Ehdotettavan palkkion määrittämisessä valiokunnan toimintatapana on ottaa huomioon ja verrata hallituksen palkkiotasoja ja -kriteerejä sellaisissa globaaleissa vertailuyhtiöissä, jotka liikevaihdoltaan ja liiketoiminnan monimuotoisuudeltaan vastaavat Nokiaa. Yhtiön toimintatapana on, että palkkio sisältää vain vuosipalkkion eikä kokouspalkkioita makseta. Yhtiön toimintatapana on myös, että noin 40 % hallituksen jäsenten palkkioista maksetaan yhtiön osakkeina, jotka ostetaan markkinoilta, tai luovuttamalla yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallituksen jäsenen tulee yhtiön tämän hetkisen toimintatavan mukaan säilyttää palkkiona saamansa Nokian osakkeet omistuksessaan jäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot). Lisäksi yhtiön toimintatapana on, että toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu yhtiön kannustinohjelmiin eivätkä saa tulosperusteisia osakepalkkioita, ehdollisia osakepalkkioita tai muita osakepohjaisia tai muuttuvia korvauksia tehtäviä hallituksen jäseninä.

Johdon palkitseminen

Johdanto

Vuosi 2014 oli Nokialle perustavanlaatuisen muutoksen vuosi. Saatua päätökseen D&S-liiketoiminnan Myynnin, Nokia jatkoi toimintaansa kolmella liiketoiminnalla-Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies.

Näiden muutosten ja Nokian päivitetyn strategian myötä olemme ottaneet käyttöön uudet arvot sekä päivittäneet johdon palkitsemiskäytäntöjä ja -ohjeita.

Seuraavassa esitellään johdon palkitsemista koskevat tärkeimmät päivitykset.

Kannustaa suoritukseen

Olemme päivittäneet useita palkkioelementtejä kattavan kokonaisuutemme vastaamaan liikevaihdoltaan ja liiketoiminnan monimuotoisuudeltaan samankaltaisten yhtiöiden markkinakäytäntöjä.
Tulosperusteisia osakepalkkioita käytetään nyt ensisijaisina pitkän aikavälin tulospalkkioina.

Oikeanlaisen osaamisen houkutteleminen ja sitouttaminen

Olemme päivittäneet vertailuryhmän, jota vasten arvioimme palkitsemispakettiemme kilpailukykyä ja rakennetta uusiutuneen liiketoimintamme ja strategiamme mukaisesti.

Osakkeenomistajien ja johdon intressien yhdenmukaistaminen

Osakeomistusta ja muuttuvien palkkioiden takaisinperintää koskevia sääntöjä on vahvistettu osana palkitsemisjärjestelmämme arviointia, jotta voimme varmistaa johdon ja osakkeenomistajien intressien yhdenmukaisuuden sekä edistää yhtiön kestävää, pitkän aikavälin menestystä.

NOKIA VUONNA 2014

Palkat ja palkkiot jatkoa

Nokian johtokunta

Tässä osiossa on tietoa Nokian palkitsemisstrategiasta, palkitsemista koskevista periaatteista, toimintatavoista, ohjelmista ja käytännöistä sekä Nokian johtokuntaa koskevia tietoja. Seuraavat henkilöt kuuluvat johtokuntaamme 31.12.2014:

Nimi	Asema vuonna 2014	Nimityspäivämäärä
Rajeev Suri	Toimitusjohtaja	1.5.2014
Timo Ihamuotila	Nokia Oyj:n rahoitus- ja talousjohtaja	1.9.2011
Samih Elhage	Nokia Networks-liiketoiminnan talous- ja operatiivinen johtaja	1.5.2014
Ramzi Haidamus	Nokia Technologies -liiketoiminnan johtaja	3.9.2014
Sean Fernback	HERE-liiketoiminnan johtaja	1.11.2014

Palkitsemisperiaatteet, -malli ja -strategia

Palkitsemisohjelmiemme tarkoituksena on houkutella, sitouttaa ja motivoida osaavia ja kyvykkäitä johtajia sekä edistää kulttuuria, joka palkitsee suorituksesta. Palkitseminen mukautetaan yhtiön strategiaan soveltamalla kiinteiden ja muuttuvien palkkioiden yhdistelmää, jonka avulla voimme sitouttaa ja motivoida työntekijöitä ja varmistaa johdon ja osakkeenomistajien intressien yhdenmukaisuuden.

Koko Nokiassa käytetään yhtä palkitsemisviitekehystä, jossa on kullekin tasolle erilaisia kiinteitä ja muuttuvia palkkioita. Korkeampia tulosperusteisia palkkioita ja osakepohjaisia palkkioita käytetään johdon palkitsemiseen pitkän aikavälin kestävästä kasvusta sekä arvon tuottamisesta osakkeenomistajille.

Nokia pyrkii tarjoamaan kilpailukykyiset palkkiot kooltaan tai liiketoiminnan monimuotoisuudeltaan samankaltaisiin yhtiöihin verrattuna. Määrittäessään Nokian toimitusjohtajan ja johtokunnan palkkioita hallituksen henkilöstöpolittinen valiokunta ottaa huomioon palkkiotasot muissa yhtiöissä, jotka toimivat huipputeknologian, tietoliikenteen ja internetpalvelujen aloilla sekä muilla aloilla toimivissa yhtiöissä, joiden pääkonttori sijaitsee Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Henkilöstöpolittinen valiokunta määrittelee vertailuryhmän, joka arvioitiin uudelleen vuonna 2014 sen varmistamiseksi, että Nokia-konsernin uusi painopiste näkyy asianmukaisesti vertailuryhmässä D&S-liiketoiminnan Myynnin ja Nokia Networks-organisaation integroinnin jälkeen.

Nokian muuttuvien palkkio-ohjelmien suunnittelun tavoitteena on ollut

soveltaa tarkoin määriteltyä suorituksen arvioimisen menetelmiä, jotka edistävät strategiamme toteuttamista
tarjota asianmukainen tulosperusteinen muuttuva palkanosa lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta
tasapainottaa palkkiot asianmukaisesti ottaen huomioon sekä yhtiön että henkilön oma suoritus ja
vaalia omistajakulttuuria, joka edistää kestävää pitkän aikavälin arvon luomista sekä yhdenmukaistaa ohjelmiin osallistujien ja osakkeenomistajien intressit.

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Palkitsemisrakenne ja tavoitteiden asettaminen

Yleisten palkitsemisperiaatteiden mukaisesti johtaja palkitaan kiinteillä ja muuttuvilla palkkioilla.

Nokian johtokunnan palkitsemisrakenteen elementit esitellään tarkemmin seuraavassa:

Elementti	Periaatteet	Tarkoitus
Peruspalkka	Kiinteä, rahana maksettava palkkio vertailuryhmän mediaanin mukaan; peruspalkka voi poiketa markkinoiden tasosta yksilön suorituksen, kokemuksen, tehtävässä työskentelyajan ja osakepalkkioita koskevan sisäisen harkinnan mukaan. Peruspalkat arvioidaan vuosittain ottamalla huomioon markkinaolosuhteet, kohtuullisuus ja yksilöllinen suorituskyky.	Peruspalkka on korvaus tiedoista, taidoista ja kokemuksesta, jotka jokainen henkilö tuo tehtäväänsä, sekä tehtävään kuuluvasta vastuusta. Se tarjoaa taloudellista turvaa ja vakautta, jonka avulla voimme sitouttaa osaavia työntekijöitä.
Lyhyen aikavälin tulospalkkio	Vuosittainen, rahana maksettava palkkio, jonka on tarkoitus palkita yhtiön, liiketoimintayksikön ja henkilön omasta suorituksesta ennalta määritettyihin suoritustavoitteisiin nähden. Tavoitteena olevan lyhyen aikavälin tulospalkkion ja peruspalkan avulla pyritään tarjoamaan vertailuryhmän palkkioon verrattavissa oleva vuosittainen mediaanipalkkio.	Lyhyen aikavälin tulospalkkio on palkkio keskeisten liiketoiminnan suorituskriteerien täyttämisestä saavuttamalla taloudelliset ja strategiset tavoitteet tilikauden aikana.
Pitkän aikavälin tulospalkkio	Osakepohjainen palkkio-osuus, joka on sidottu Nokian pitkän aikavälin menestykseen ja joka annetaan tulosperusteisena osakepalkkiona.	Pitkän aikavälin tulospalkkio on palkkio kestävästä, pitkän aikavälin suorituskyvystä sekä ylimmän johdon ja osakkeenomistajien intressien yhdenmukaistamisesta. Sen on myös tarkoitus edistää sitoutumista.
	Pitkän aikavälin tulospalkkioiden tarkoituksena on tarjota kilpailukykyinen kannustinpalkkio vertailuryhmään verrattuna yhdessä peruspalkan ja lyhyen aikavälin tulospalkkion kanssa.
	Palkkion lopullinen arvo riippuu yhtiön osakkeen hinnasta ja liiketoiminnan suorituksesta ennalta määritettyihin suoritusmittareihin nähden.
	Osaajien rekrytointiin ja sitouttamiseen käytetään valikoiden ja erittäin rajallisesti myös ehdollisia osakepalkkioita. Annettavien osakkeiden määrä on ennalta määritetty, mutta lopullinen arvo nousee tai laskee osakkeen hinnan vaihtelun mukaan.
	Lisäksi eräät aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohjelmat ovat edelleen voimassa, kuten kuvattu osiossa —Aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohjelmat.
Luontoisedut	Nokian johtokunnan jäsenille tarjotaan samat edut kuin työntekijöille yleisesti kyseisessä maassa. Lisäksi voidaan tarvittaessa tarjota turvaetuja. Johtokunnan jäsenille voidaan ajoittain tarjota myös tiettyjä muita valikoituja etuja, joilla ei ole olennaista rahallista arvoa.	Luontoisedut tarjotaan osana palkitsemiskokonaisuutta, jonka avulla yhtiö pyrkii houkuttelemaan, sitouttamaan ja suojaamaan työntekijöitä ja johtaja.
Siirtyminen ja liikkuvuus	Tarkoituksena on helpottaa kansainvälistä liikkuvuutta tarjoamalla asianmukaisia etuja johtajien siirtymisten tueksi. Liikkuvuuskäytäntöjen avulla tuetaan johtajien ja heidän huollettaviensa siirtymistä tai kohtuullisia työmatkakustannuksia. Edut ovat markkinakohtaisia eivätkä ne ole korvausta tehtävän suorittamisesta, vaan niiden tarkoitus on kattaa kotimaan ulkopuolelle muuttamisesta aiheutuvia kustannuksia ja ylimääräistä taakkaa.	Tarkoituksena on edistää liikkuvuutta kaikkialla Nokiassa sen varmistamiseksi, että oikeat henkilöt pystyvät toteuttamaan strategiaamme oikeissa paikoissa.
Eläkeohjelmat	Tarkoituksena on tarjota paikallisen markkinan mukainen lakisääteinen eläke, yleensä maksupohjaisten eläkejärjestelyjen tai paikallisesti hyväksyttyjen eläkeohjelmien kautta. Lisäeläkejärjestelyjä ei tarjota.	Tavoitteena on tarjota markkinatasoon nähden kilpailukykyinen tulotaso eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Määräysvallan muuttuminen (Change of control)	Määräysvallan muuttumiseen liittyviä järjestelyjä tarjotaan hyvin rajoitetusti ja ne perustuvat siihen, että sekä tietty määräysvallan muutos että henkilön työsopimuksen päättäminen tulee tapahtua, jotta järjestelyn mukaiset korvaukset tulevat maksettavaksi. Lisätietoja osiossa —Nokian johtokunnan irtisanomisehdot.	Tarkoituksena on varmistaa johdon jatkuvuus mahdollisen määräysvallan muutostapahtuman yhteydessä.

NOKIA VUONNA 2014

Palkat ja palkkiot jatkoa

Nokian johtokunnan palkkiot vuonna 2014

Palkitsemiskokonaisuus

Alla esitellään toimitusjohtajan ja muiden Nokian johtokunnan jäsenten tavoitepalkitsemiskokonaisuus. Yhtiön suorituksesta palkitsemista korostavan periaatteen mukaisesti merkittävä osuus johtokunnan palkkioista maksetaan muuttuvina palkkioina ja johtokunnan jäseniä palkitaan suorituksesta sekä johdon ja osakkeenomistajien intressien yhdenmukaistamisesta.

Yhteenveto palkitsemiskokonaisuuspaketista (%)

Toimitusjohtaja
- Peruspalkka
- Lyhyen aikavälin tulospalkkiot
- Pitkän aikavälin tulospalkkiot

Johtokunnan muut jäsenet (keskiarvo)
- Peruspalkka
- Lyhyen aikavälin tulospalkkiot
- Pitkän aikavälin tulospalkkiot

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot

Nokian toimitusjohtajan ja johtokunnan lyhyen aikavälin tulospalkkiot vuonna 2014 perustuvat seuraaviin arviointikriteereihin. Johtokunnan jäsenten suoritusta arvioidaan taloudellisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen nähden. Kyseisten tavoitteiden avulla varmistetaan, että Nokia soveltaa oikeaa strategiaa, kulttuuria ja toimintamallia mahdollistaakseen yhtiön tulevan menestymisen.

Asema	Prosenttiosuus peruspalkasta			Arviointikriteerit
	Vähimmäis-suoritus	Tavoite-suoritus	Enimmäis-suoritus
Toimitusjohtaja	0 %	125 %	250 %	Keskeiset taloudelliset tavoitteet (mukaan lukien liikevaihto, liikevoitto ja vapaa kassavirta) sekä keskeiset strategiset tavoitteet, jotka liittyvät Nokian uuden toimintamallin strategiaan, kulttuuriin ja infrastruktuuriin
Muut Nokian johtokunnan jäsenet	0 %	75–100 %	150–200 %	Yhtiön ja liiketoiminnan keskeiset taloudelliset tavoitteet kussakin tehtävässä (mukaan lukien liikevaihto, liikevoitto tai EBITDA ja vapaa kassavirta) sekä keskeiset strategiset tavoitteet, jotka liittyvät kunkin liiketoimintamme prioriteetteihin

Vuoden 2014 lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman tavoitteiden saavuttaminen esitetään jäljempänä, ja kyseisen vuoden vahva taloudellinen suoritus heijastuu maksujen määrässä.

% vuonna 2014 ansaitusta lyhyen aikavälin tulospalkkiotavoitteesta

1 Toimitusjohtaja
2 Johtokunnan muut jäsenet (keskiarvo)

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Pitkän aikavälin tulospalkkiot

Pitkän aikavälin tulospalkkioidemme tarkoitus on varmistaa johdon ja osakkeenomistajien intressien yhdenmukaisuus ja edistää yhtiön kestävää menestystä. Pitkän aikavälin tulospalkkiot maksettiin pääsääntöisesti tulosperusteisina osakepalkkiona, josta on tarkempia tietoja osiossa —Osakepohjaiset palkkiot. Pitkän aikavälin tulospalkkion tavoitetason lisäksi Rajeev Surille ja Samih Elhagelle myönnettiin kertaluontoinen tulosperusteinen osakepalkkio.

Nokian johtokunnan jäsenten eläkejärjestelyt

Nokian toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläkejärjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Suomessa asuvat johtokunnan jäsenet, Rajeev Suri, Timo Ihamuotila ja Samih Elhage, kuuluvat lakisääteiseen suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, jota säätelee Työntekijän eläkelaki (395/2006, muutoksineen) ja jossa työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. Lisäeläkejärjestelyjä ei tarjota. TyEL-eläkejärjestelmässä eläkepalkaksi luetaan edunsaajan peruspalkka, kannustinpalkkiot ja muut mahdolliset verotettavat palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68-vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan prosentin mukaan. Ramzi Haidamus osallistuu Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjelmaan ("Nokia's Retirement Savings and Investment Plan" tai "401(k) Plan"). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät määräävät palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksuosuuden, ja Nokian maksuosuus on 8 %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksuusorituksesta 25 %:a vastaava määrä siirtyy vuosittain ohjelmaan kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Sean Fernback osallistuu HEREn eläkeohjelmaan, joka on 100 % yhtiön rahoittama. Maksut perustuvat eläkkeeseen oikeuttaviin ansioihin, eläketaulukkoon ja eläkeikään.

Muut järjestelyt

Nokian korkeiden eettisten vaatimusten mukaisesti yhtiö on ottanut käyttöön uuden ja entistä tiukemman muuttuvien palkkioiden takaisinperintämenettelyn. Tämän menettelyn mukaan muuttuva palkkio voidaan periä takaisin johtajilta, joita menettely koskee, mikäli kyseiset henkilöt syyllistyvät väärinkäytöksiin tai olennaisiin, moitittaviin tekoihin.

Palkitsemisen hallinnointi

Hallitus

hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat toimitusjohtajalle maksettavat palkat ja palkkiot henkilöstöpolitiisten valiokunnan suosituksesta.
hyväksyy henkilöstöpolitiisten valiokunnan suositukset, jotka liittyvät pitkän aikavälin tulospalkkioihin, osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin ja muihin vastaaviin merkittäviin järjestelyihin, joita yhtiö perustaa työntekijöillensä.
päättää osakkeiden antamisesta yhtiön osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisten velvoitteiden täyttämiseksi palkkioiden suorittamiseen liittyen.

Henkilöstöpolitiisten valiokunta

Vastuualueensa mukaisesti henkilöstöpolitiisten valiokunta avustaa hallitusta kaikissa sen vastuulla olevissa tehtävissä, jotka liittyvät ylimmän johdon palkitsemiseen, mukaan lukien osakepohjaisiin kannustimiin, ja työsuhteisiin:

suosittelee hallitukselle toimitusjohtajan palkkion kannalta merkityksellisiä tavoitteita, arvioi toimitusjohtajan suoritusta etukäteen asetettuja päämääriä ja tavoitteita vasten sekä tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajan palkkiosta;
tarkistaa ajoittain vertailuryhmän ja hyväksyy muutokset siihen palkkiojärjestelmämme kilpailukyvyn arvioimiseksi;
hyväksyy ja valvoo toimitusjohtajan ehdotukset muiden Nokian johtokunnan jäsenten ja muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien johtajien palkkioiksi;
arvioi ja hyväksyy muiden johtokunnan jäsenten ja muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien johtajien palkitsemisen kannalta merkitykselliset tavoitteet sekä arvioi heidän suoritustensa arvioinnin tuloksia suhteessa hyväksyttyihin tavoitteisiin;
arvioi ja tekee hallitukselle ajoittain ehdotuksia pitkän aikavälin tulospalkkiojärjestelyiden ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien käyttämiseen ja muutoksiin liittyen;
tarkistaa osakeomistusta koskevan käytännön sisällön ja varmistaa käytäntöjen noudattamisen.

Riippumaton asiantuntija

Henkilöstöpolitiisten valiokunta voi käyttää apunaan riippumatonta ulkopuolista asiantuntijaa tarkistassaan ja määrittäessään johdon palkkioita. Ulkopuolinen asiantuntija työskentelee suoraan henkilöstöpolitiisten valiokunnan alaisuudessa ja tapaa henkilöstöpolitiisten valiokunnan vuosittain ilman yhtiön johdon läsnäoloa antaakseen valiokunnalle

markkinatietoa ja arvioinnin johdon laatimien palkitsemistietojen tarkoituksenmukaisuudesta
tietoa yhtiön palkitsemisohjelman tarkoituksenmukaisuudesta ja kilpailukyvystä markkinoiden tasoon ja käytäntöihin nähden
tietoa johdon palkitsemisen suuntauksista ja kehityksestä.

Henkilöstöpolitiisten valiokunta on arvioinut ja todennut, että henkilöstöpolitiiselle valiokunnalle työskentelevä asiantuntija on Nokiasta riippumaton eikä hänellä ole mitään muuta liiketoimintasuhdetta Nokiaa.

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajalla on aktiivinen rooli palkitsemisen hallinnassa ja suorituskyvyn hallintaprosesseissa sekä omien suorien alaistensa että muiden Nokian työntekijöiden osalta.

Toimitusjohtaja ei ole henkilöstöpolitiisten valiokunnan jäsen eikä hän äänestä henkilöstöpolitiisten valiokunnan kokouksissa tai osallistu omaa palkitsemistaan koskeviin keskusteluihin.

NOKIA VUONNA 2014

Palkat ja palkkiot jatkoa

Rajeev Surin toimitusjohtajasopimus 1.5.2014 alkaen

Surin toimitusjohtajasopimuksen mukainen peruspalkka, jonka hallitus arvioi vuosittain ja jonka hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat, on 1 000 000 euroa ja hänen tulospalkkionsa tavoitemäärä on 12,5 % peruspalkasta. Suri on oikeutettu tavanomaisiin luontoisetuihin, jotka ovat linjassa ylimpään johtoon sovellettavien ohjesääntöjen kanssa, kuitenkin siten, että osa niistä maksetaan verot sisältäen. Suri on myös oikeutettu osallistumaan Nokian pitkän aikavälin osakepohjaisiin kannustinohjelmiin Nokian ohjesääntöjen ja periaatteiden sekä hallituksen päätösten mukaisesti. Toimitusjohtajasopimuksensa mukaisesti Suri jatkaa osallistumistaan Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelmaan, jota on kuvattu tarkemmin osiossa Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelma.

Surin toimitusjohtajasopimus voidaan päättää seuraavasti:

Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Surista johtuvasta syystä. Jos Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Surista johtuvasta syystä, Suri on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan 18 kuukaudelta (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion) ja hän menettää kaikki maksamattomat osakepalkkionsa.
Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen Surista johtuvasta syystä. Jos Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen Surista johtuvasta syystä, hän ei ole oikeutettu ylimääräisiin palkkioihin ja hän menettää kaikki maksamattomat osakepalkkionsa.
Suri päättää toimitusjohtajasopimuksen mistä tahansa syystä. Suri voi päättää toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Nokia voi maksaa kertakorvauksen irtisanomisajalta tai pyytää Suria työskentelemään irtisanomisajan loppuun asti. Kummassakin tapauksessa Suri on oikeutettu kuuden kuukauden irtisanomisajan palkkaan (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen kannustinpalkkion) ja hän menettää kaikki maksamattomat osakepalkkionsa.
Suri päättää toimitusjohtajasopimuksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen. Jos Suri päättää toimitusjohtajasopimuksen ja välimiesoikeuden lopullinen tuomio toteaa, että Nokia on syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomukseen, Suri on oikeutettu 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaan (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion) ja hän menettää kaikki maksamattomat osakepalkkionsa.
Toimitusjohtajasopimuksen päättäminen johtuen erityisestä syystä. Surin toimitusjohtajasopimus sisältää erityisiä ehtoja määräysvallan muuttumista seuraavan irtisanomisen varalta. Nämä ehdot perustuvat siihen, että sekä määräysvallan muutoksen että henkilön sopimuksen päättymisen tulee tapahtua, jotta ehdon mukaiset korvaukset tulevat maksettavaksi. Tarkemmin sanottuna, jos määräysvalta yhtiössä muuttuu, sopimuksessa määritellyllä tavalla, ja joko Nokia tai sen seuraaja päättää Surin tehtävän Nokiassa 18 kuukauden sisällä kyseisestä määräysvallan muuttumisesta, ilman Surista johtuvaa syytä, tai jos Suri päättää toimitusjohtajasopimuksen "erityisestä syystä", Suri on oikeutettu 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaan (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen kannustinpalkkion) ja suhteellisen osuuden hänen maksamattomista osakepalkkiosta, mukaan lukien Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelman perusteella suoritettavat maksut ja mahdolliset ehdollisen osakepalkkion osakkeet, tulosperusteisen osakepalkkion osakkeet ja optio-oikeudet. "Erityinen syy", johon edellä viitattiin, käsittää palkkioiden merkittävän alentumisen tai tehtävien ja vastuiden merkittävän vähentymisen, kuten toimitusjohtajasopimuksessa on tarkemmin määritelty ja kuten hallitus ne määrittelee.

Tämän lisäksi toimitusjohtajasopimus sisältää erityisen rajoitetun irtisanomistilanteen, joka on voimassa 30.6.2016 asti. Jos Surin tehtävä Nokiassa päättyy olosuhteissa, jotka on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa, Suri on oikeutettu saamaan normaalisti maksettavien irtisanomiskorvausten, jotka maksetaan Nokian irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen ilman Surista johtuvaa syytä, lisäksi suhteellisen osuuden maksamattomista osakepalkkiosta Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelman mukaisesti. Edellytyksenä maksulle on, että toimitusjohtajasopimuksen päättäminen tapahtuu kuuden kuukauden kuluessa erityisen rajoitetun irtisanomistilanteen tapahtumisesta (ja ennen tai viimeistään 30.6.2016). Tämän Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelmaan sisältyvän aikarajoituksen mukaisesti Suri menettää kaikki muut maksamattomat osakepalkkionsa.

Surilla on 12 kuukauden kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä tai siitä kun hänet vapautetaan tehtävistään ja velvoitteistaan, lukien siitä kumpi tapahtuu aikaisemmin.

Nokian johtokunnan irtisanomisehdot

Vakaan ja tehokkaan johtokunnan ylläpitäminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta Nokian ja sen osakkeenomistajien etuja voidaan suojata ja edistää. Kannustaaksemme Nokian johtokunnan jäseniä keskittymään ja sitoutumaan heille määritettyihin tehtäviin ilman häiriötekijöitä, jotka johtuvat mahdollisista Nokiassa tapahtuvista määräysvallan muutoksista, joista seuraa työsuhteiden irtisanomisia, johtokunnan jäsenille on tarjolla tiettyjä järjestelyjä. Toimitusjohtajan irtisanomisehdot on esitetty osiossa Rajeev Surin toimitusjohtajasopimus 1.5.2014 alkaen.

Mikäli johtaja irtisanotaan johtajasta johtuvasta syystä, palkkiota ei makseta eikä maksamattomia osakepalkkioita anneta.

Mikäli yhtiö maksaa palkkioita irtisanomisajan palkan sijaan, luontoisedut ja lyhyen aikavälin tulospalkkiot otetaan huomioon. Lisäksi Timo Ihamuotilalle ennen D&S-liiketoiminnan Myyntiä myönnettyjen osakepalkkioiden käsittelyyn liittyy erityisehtoja siinä tapauksessa, että Nokia päättää hänen johtajasopimuksensa muusta kuin Ihamuotilasta johtuvasta syystä, kuolemantapauksesta tai eläköitymisestä.

Nokian johtokunnan jäsenillä on Nokian kanssa johtajasopimuksen liitteenä sopimukset koskien määräysvallan muutostilanteita. Nämä ehdot perustuvat siihen, että sekä määräysvallan muutos että henkilön sopimuksen päättäminen tulee tapahtua, jotta ehdon mukaiset korvaukset tulevat maksettavaksi. Tarkemmin sanottuna, jos määräysvalta yhtiössä muuttuu, kuten sopimuksessa on määritelty, ja henkilön työsuhde yhtiössä päätetään 18 kuukauden sisällä määräysvallan muuttumisesta, joko Nokian tai sen seuraajan toimesta ilman henkilöstä johtuvaa syytä, tai jos henkilö päättää toimitusjohtajasopimuksen "erityisestä syystä" (kuten siitä syystä, että tehtävät ja vastuut ovat merkittävästi vähentyneet), henkilö on oikeutettu 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaan (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja tavoitteiden mukaisen kannustinpalkkion) ja käteiskorvauksen maksamattomista osakepalkkioistaan mukaan lukien ehdollisen osakepalkkion ja tulosperusteisen osakepalkkion osakkeet, optio-oikeudet ja Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelman alla myönnetyt osakkeet. Nokian hallitus voi milloin vain yksin päättää määräysvallan muuttumista koskevien sopimusten päättämisestä tai muuttamisesta.

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Palkkiotaulukko

Seuraavassa palkkiotaulukossa esitetään vuonna 2014 rahana Nokian johtokunnan jäseninä vuoden 2014 lopussa toimineille henkilöille maksetut palkkiot ja ansaitut etuudet sekä pitkäaikaisten osakepohjaisten kannustimien arvo. Lisäksi palkkiotaulukossa esitetään jokaisen toimitusjohtajana tai talousjohtajana jossain vaiheessa vuotta toimineen henkilön palkkiot sekä palkkiot enintään kahdelle sellaiselle muulle Nokian johtokunnan jäsenelle, jotka olisivat olleet kolmen korkeimmin palkatun jäsenen joukossa, mikäli he olisivat edelleen vuoden lopussa toimineet Nokian johtokunnan jäseninä.

Merkittävä määrä palkkiotaulukossa esitetyistä johtokunnan jäsenille myönnetyistä osakkeista on sidottu yhtiön tulokseen, yhdenmukaistaen ohjelmiin osallistujien intressit yhtiön osakkeenomistajien saaman arvon kanssa. Tästä johtuen esitetyt määrät eivät edusta määriä, jotka tulevat toteutumaan (esitetyt määrät ovat kirjanpidollisia arvoja edustaan myöntämispäivän käypää arvoa, jonka mukaisesti määrät tulee palkkiotaulukossa raportoida). Todellisuudessa määrä, joka toteutuu kultakin raportoitavalta vuodelta, on pienempi kuin määrä, joka vaaditaan raportoitavaksi palkkiotaulukossa.

	Vuosi	Palkka	Lyhyen aikavälin tulospalkkio(4)	Osake-palkkiot(5)	Optio-oikeudet(5)	Muutos eläke-vastuissa(4)	Maksut etuuspohjaisiin eläke-ohjelmiin(4)	Kaikki muut palkkiot	Yhteensä(15)
		EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR
Nimi ja asema(7)
Rajeev Suri	2014	932 666	1 778 105	3 759 936	0	0	686 206	168 645(1)	7 325 558
Toimitusjohtaja
Risto Siilasmaa	2014	0	0	0	0	0	191 475	1 126 323(6)	1 317 798
Väliaikainen pääjohtaja	2013	0	0	0	0	0	0	500 000	500 000
3.9.2013-30.4.2014/hallituksen puheenjohtaja
Timo Ihamuotila	2014	621 277	945 579	954 444	0	0	213 277	113 337(7)	2 847 914
Väliaikainen toimitusjohtaja	2013	578 899	628 909	1 136 530	547 748	0	152 689	314 066	3 358 841
3.9.2013-30.4.2014/Nokia Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja	2012	570 690	57 750	539 300	106 575	0	122 093	40 146	1 436 554
Samih Elhage	2014	593 333	703 221	1 388 288	0	0	96 554(8)	154 183(8)	2 935 579
Talous- ja operatiivinen johtaja, Nokia Networks
Ramzi Haidamus(9)(10)	2014	158 998	169 490	716 220	0	0	1 663	10 796(11)	1 057 167
Nokia Technologies -liiketoiminnan johtaja
Sean Fernback	2014	321 555	267 259	620 432	0	73 967	0	127 428(12)	1 410 641
HERE-liiketoiminnan johtaja
Stephen Elop	2014	338 088	0	0	0	0	229 213	24 489 143(13)	25 056 444
Entinen toimitusjohtaja/entinen johtaja, Devices and Services	2013	1 105 171	769 217	5 385 660	2 197 691	0	196 992	121 765	9 776 496
	2012	1 079 500	0	2 631 400	497 350	0	247 303	69 395	4 524 948
Louise Pentland(9)(10)	2014	282 776	0	0	0	0	9 485	2 835 913(14)	3 128 174
Entinen lakiasiainjohtaja	2013	441 499	476 027	905 120	427 329	0	9 324	530	2 259 829
	2012	466 653	46 321	407 730	81 708	0	9 787	12 974	1 025 173

(1) Taulukossa esitetyt asemat ovat Nokian johtokunnan jäsenten asemat tilikauden lopussa. Stephen Elopin ja Louise Pentlandin osalta taulukossa esitetään heidän asema ajalta, jolloin he olivat Nokian johtokunnan jäseniä.
(2) Lyhyen aikavälin tulospalkkiot ovat osa Nokian lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelmaa. Summa koostuu kyseisen tilikauden aikana ansaituista ja Nokian maksamista tai maksettaviksi tulleista vuosittaisista lyhyen aikavälin tulospalkkioista ja/tai muista lyhyen aikavälin kannustinpalkkioista.
(3) Esitetyt summat edustavat kullakin tilikaudella annettujen osakepohjaisten kannustinten myöntämispäivän käypää arvoa. Optio-oikeuksien käypä arvo on myöntämispäivän arvioitu käypä arvo laskettuna Black-Scholes-mallia käyttäen. Tuloperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo on niiden myöntämispäivän arvioitu käypä arvo. Arvioitu käypä arvo perustuu Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettyä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan. Tuloperusteisten osakepalkkioiden arvo on taulukossa esitetty myönnettyjen osakekannustimien määrälle, joka on kaksi kertaa tuloperusteisten osakkeiden kynnysmäärä. Tuloperusteisten osakepalkkioiden maksimiarvo (netjä kertaa osakkeiden kynnysmäärä) jokaiselle nimetylle johtajalle on seuraava: Rajeev Suri 7 519 872 euroa; Timo Ihamuotila 1 908 888 euroa; Samih Elhage 2 766 576 euroa; Sean Fernback 986 903 euroa; Ramzi Haidamus 1 432 440 euroa. Merkittävä määrä näistä Nokian johtokunnalle myönnetyistä osakkeista on sidottu Nokian tulokseen, ja ohjelmiin osallistujien intressit on yhdenmukaistettu yhtiön osakkeenomistajien saaman arvon kanssa. Tästä johtuen palkkiotaulukossa esitetyt määrät eivät edusta määriä, jotka tulevat toteutumaan (esitetyt määrät ovat kirjanpidollisia arvoja edustaan myöntämispäivän käypää arvoa, jonka mukaisesti määrät tulee palkkiotaulukossa raportoida).
(4) Eläkejärjestelyt Suomessa ja Yhdysvalloissa ovat IAS 19 mukaisia etuusopimuksia eläkejärjestelyjä. Suomessa asuvat johtajat kuuluvat lakisääteiseen TyEL-eläkejärjestelyyn. Yhdysvalloissa asuvat johtajat kuuluvat tämän taulukon alaviitteessä 10 kuvattuun järjestelyyn. Sean Fernback kuuluu Nokian Saksassa soveltamaan etuusopimukseen eläkejärjestelyyn, jossa eläke määräytyy hänen peruspalkkansa, ikänsä ja palvelusvuosiensa mukaan.
(5) Rajeev Surin muut palkkiot vuonna 2014 sisältävät 62 628 euron asumisedun, 1 080 euron kodinturvan, 31 576 euroa matkustusavustusta, 34 055 euroa alaikäisten lasten koulunkäyntimaksuihin, 17 038 euroa veropalveluista ja 22 268 euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettajaista.
(6) Risto Siilasmaan muut palkkiot sisältävät avoimilta markkinoilta palkkioksi Siilasmaan saavutuksista väliaikaisena pääjohtajana ostettujen osakkeiden arvon. Summa määritettiin osakkeina sen jälkeen, kun siitä oli vähennetty palkkioon liittyvät verot ja sosiaaliturvamaksut.
(7) Timo Ihamuotilan muut palkkiot vuonna 2014 sisältävät 10 320 euron autoedun, 292 euroa turvallisuuspalveluihin, 2 725 euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettajaista. 100 000 euroa niistä ylimääräisistä velvollisuuksista, joista Ihamuotila huolehtii toimiessaan väliaikaisena toimitusjohtajana ja Nokian johtokunnan puheenjohtajana 3.9.2013-30.4.2014 samalla, kun hän jatkoi tehtävässään talousjohtajana. Ihamuotilan johtajasopimus kattoi hänen tehtävänsä talousjohtajana. Näiden lisävelvollisuuksien hoitamisesta Ihamuotilalle maksettiin yhteensä 250 000 euroa viidessä 50 000 euron kuukausierässä lokakuussa 2013 alkaen, kahden erän maksun tapahtuvassa vuoden 2014 puolella. Hänen palkkioihinsa ei tehty muita muutoksia hänen väliaikaisen toimitusjohtajan tehtävänsä seurauksena.

NOKIA VUONNA 2014

Palkat ja palkkiot jatkoa

(8) Samih Elhagenin muut palkkiot vuonna 2014 sisältävät 140 325 euroa kansainvälisiin tehtäviin liittyvien korvauksiin, 3 750 euron autoedun, 4 420 euroa veropalveluihin, 5 688 euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä matkapuhelimesta. Samih Elhagen eläkemaksuihin sisältyy yhtiön kansainväliseen osakesäästöohjelmaan maksetut määrät, jotka liittyvät hänen kansainväliseen tehtäväänsä Saksassa sekä maksut pakolliseen Suomen TyEL-järjestelmään, jotka liittyvät hänen toimeensa Suomessa.

(9) Ramzi Haidamuksen ja Louise Pentlandin palkat, palkkiot ja luontoisedut on maksettu ja määritetty Yhdysvaltain dollareissa. Määrät muunnettiin käyttämällä vuoden 2014 lopun USD/EUR-vaihtokurssia 1,25. Vuosien 2012 ja 2013 osalta summat on muunnettu euroiksi käyttäen kyseisten vuosien lopun USD/EUR-vaihtokurssia, joka oli 1,37 vuonna 2012 ja 1,28 vuonna 2013.

(10) Haidamus ja Pentland kuuluvat Nokian Yhdysvalloissa sovellettavaan eläkejärjestelyyn (U.S Retirement Savings and Investment Plan). Tähän 401(k)-ohjelmaan kuuluvat työntekijät määräävät palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksuosuuden, ja Nokian maksuosuus on 8 %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksuusorituksesta 25 %:a vastaava määrä siirtyy ohjelmaan kuuluville työntekijöille vuosittain näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Tämän ohjelman lisäksi Nokia tarjoaa määrätyt Yhdysvaltain verottajan asettamat vuosituonajat ylittäville työntekijöille lisäeläkejärjestelyn (Restoration and Deferral Plan), jossa työntekijä voi halutessaan siirtää myöhemmin maksettavaksi enimmillään 50 % palkastaan ja 100 % lyhyen aikavälin tulospalkkioistaan. Nokian maksuosuus tässä lisäeläkejärjestelyssä on 8 %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus vähennettynä edellä mainittuun eläkeohjelmaan tehdyllä maksuilla. Nokian ohjelmien alla suorittamat maksut sisältyvät Muut palkkiot -sarakkeeseen ja yksilöidään alla.

(11) Ramzi Haidamuksen muut palkkiot vuonna 2014 sisältävät 10 796 euroa liikkuvuuteen liittyviä korvauksia.

(12) Sean Fernbackin muut palkkiot vuonna 2014 sisältävät 2 428 euroa autoon ja polttoaineeseen sekä 125 000 euroa maksuja niiden bonusten sijaan, jotka Fernback menetti lähtiessään entisen työnantajansa palveluksesta.

(13) Stephen Elopin muut palkkiot vuonna 2014 sisältävät 12 217 euron asumisedun, 12 102 euroa veropalveluihin, 74 euroa kodinturvaan ja 1 071 euroa verotettava tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettaja. 24 248 059 euron irtisanomiskorvaus. 215 620 euroa korvausta pitämättömiä lomapäivistä paikallisen lakisääteisten vaatimusten mukaisesti. Microsoftin kanssa solmitun D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyvän sopimuksen mukaan Nokia kattaa 30 % irtisanomiskorvauksesta eli 7,3 miljoonaa euroa ja Microsoft loput 70 %.

(14) Louise Pentlandin muut palkkiot vuonna 2014 sisältävät 3 365 euroa Nokian Yhdistyneessä kuningaskunnassa sovellettavan kansainvälisiä tehtäviä koskevan käytännön mukaisesti sekä 2 832 548 euron irtisanomiskorvauksen.

(15) Merkittävä määrä palkkiotaulukossa esitetyistä johtokunnan jäsenille myönnetyistä osakkeista on sidottu yhtiön tulokseen, yhdenmukaistaen ohjelmiin osallistujien intressit yhtiön osakkeenomistajien saaman arvon kanssa. Tästä johtuen esitetyt määrät eivät edusta määrä, jotka tulevat toteutumaan (esitetyt määrät ovat kirjanpidollisia arvoja edustaan myöntämispäivän käypää arvoa, jonka mukaisesti määrät tulee palkkiotaulukossa raportoida). Todellisuudessa määrä, joka toteutuu kultakin raportoitavalta vuodelta, on pienempi kuin määrä, joka vaaditaan raportoitavaksi palkkiotaulukossa.

Vuonna 2014 myönnetyt osakepohjaiset kannustimet

Osakepalkkiot vuonna 2014 31.12.2014 johtokunnassa toimineille Nokian johtokunnan jäsenille myönnettiin seuraavat osakepalkkiot. Vuonna 2014 Nokian johtokunnan jäsenille ei myönnetty optio-oikeuksia. Taulukossa on esitetty kunkin henkilön 31.12.2014 mukaiset tehtävät.

Nimi ja asema	Myöntämispäivä^{(1)}	Tulosperusteiset osakepalkkiot, kynnysmäärä lukumäärä	Tulosperusteiset osakepalkkiot, maksimimäärä lukumäärä	Ehdolliset osakepalkkiot lukumäärä	Myönnetty käypä arvo EUR^{(2)}
Rajeev Suri, toimitusjohtaja	28.5.2014	340 020	1 360 078	–	3 759 936
Timo Ihamuotila, Nokia Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja	28.5.2014	86 313	345 250	–	954 444
Samih Elhage, talous- ja operatiivinen johtaja, Nokia Networks	28.5.2014	125 546	502 184	–	1 388 288
Ramzi Haidamus, Nokia Technologies -liiketoiminnan johtaja	12.11.2014	57 500	230 000	–	716 220
Sean Fernback, HERE-liiketoiminnan johtaja	28.5.2014			48 126^{(2)}	253 961
	10.9.2014	16 350	65 400		202 675
	12.11.2014	13 150	52 600		163 796

(1) Sisältää kaikki vuoden 2014 aikana myönnetyt osakepohjaiset palkkiot. Osakepohjaiset palkkiot on myönnetty Nokian vuoden 2014 tulosperusteisen osakepohjainen ja vuoden 2014 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella.

(2) Tulossaan HERE:n palvelukseen tammikuussa 2014 Sean Fernback sai ehdollisen osakepalkkion korvauksena osakepalkkioista, jotka hän menetti lähtiessään edellisen työnantajansa palveluksesta.

(3) Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo on niiden myöntämispäivän arvioitu käypä arvo. Arvioitu käypä arvo perustuu Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä ansaintajakson aikana maksettavaksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan. Tulosperusteisten osakepalkkioiden arvo on taulukossa esitetty annettujen osakepalkkioiden määrälle, joka on kaksi kertaa osakepalkkioiden kynnysmäärä.

Osakepohjaiset palkkiot

Osakepohjainen palkkio-ohjelma

Nokialla on useita osakepohjaisia kannustinohjelmia, joiden yhteisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa ohjelmiin osallistujien intressit yhtiön osakkeenomistajien intressien kanssa. Kaikkien palkkioiden toteutuminen edellyttää työsuhteen jatkumista Nokiassa. Suorituksesta palkitsemista korostavien periaatteidemme mukaisesti ensisijainen osakepohjainen järjestelmä on tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma, johon sisältyy Nokian pitkän aikavälin menestykseen liittyviä toteutumisehtoja.

Vuoden 2014 aktiiviset osakepohjaiset kannustinjärjestelmät voidaan esittää yhteenvetona seuraavasti:

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä
Tiedot	Tulosperusteiset osakepalkkiot	Ehdolliset osakepalkkiot	Työntekijöiden osakesäästöohjelma
Osallistumaan oikeutetut työntekijät	Tehtävätason perustuva kelpoisuus, mukaan lukien Nokian johtokunnan jäsenet	Tehtävätason perustuva kelpoisuus, mukaan lukien Nokian johtokunnan jäsenet	Kaikki työntekijät ohjelmaan osallistuvissa maissa
Tarkoitus	Pitkän aikavälin vuosittainen tulospalkkio on palkkio kestävästä, pitkän aikavälin suorituskyvystä sekä ylimmän johdon ja osakkeenomistajien intressien yhdenmukaistamisesta. Sen on myös tarkoitus edistää valittujen työntekijöiden sitoutumista.	Rekrytointi ja sitouttaminen poikkeuksellisissa tapauksissa	Osakeomistuksen edistäminen Nokian henkilöstön keskuudessa sekä sitoutumisen ja omistajuuden tunteen vahvistaminen yhtiössä
Aikataulu	Kahden vuoden ansaintajakso ja yhden vuoden sitouttamisjakso	Tulevat maksuun kolmen vuoden kuluttua niiden myöntämisestä	Lisäosakkeet annetaan 12 kuukauden säästökauden päätyttyä

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Lisäksi Nokialla on kaksi optio-ohjelmaa, joita ei enää käytetä uusien optio-oikeuksien myöntämiseen mutta joihin sisältyy käytettävissä olevia optio-oikeuksia aiemmilta vuosilta. Näitä ohjelmia on kuvattu aiempia osakepohjaisia palkkio-ohjelmia käsittelevässä osiossa.

Toimitusjohtajalle myönnetyt tulosperusteiset osakepalkkiot perustuvat henkilöstöpolitiitsen valiokunnan ehdotukseen, jonka hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat.

Johtokunnan jäsenille ja toimitusjohtajalle suoraan raportoiville työntekijöille myönnetyt tulosperusteiset osakepalkkiot hyväksyy henkilöstöpolitiitisen valiokunta.

Muille osallistumaan oikeutetuille työntekijöille myönnetyt osakepalkkiot hyväksyy toimitusjohtaja neljännesvuosittain hallituksen hänelle antaman valtuutuksen perusteella.

Jo myönnettyjen Nokian optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden kokonaislaimennusvaikutus 31.12.2014 oli yhteensä noin 1,37 % täyden laimennusvaikutuksen oletuksella. Vuoden 2015 osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mahdollinen enimmäislaimennusvaikutus olisi lisäksi noin 0,97 %.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Tulosperusteinen osakepalkkio tarkoittaa Nokian velvollisuutta antaa työntekijälle Nokian osakkeita myöhempänä ajankohtana, mikäli Nokia saavuttaa ennalta asetetut suoritustavoitteet. Osakkeilla on kaksivuotinen ansaintajakso ja sen jälkeen yhden vuoden sitouttamisjakso, minkä jälkeen palkkiot tulevat maksuun. Alla oleva taulukko kuvaa vuosien 2012–2014 tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien suoritustavoitteita.

Suoritustavoite	2014	2013	2012
Nokia-konsernin työntekijöille (pois lukien HERE-työntekijät)
Keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (ei-IFRS (1)), Nokia-konserni	Kyllä	Kyllä (2)	Kyllä
Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (ei-IFRS (1)), Nokia-konserni	Kyllä	Kyllä	Kyllä
HERE-työntekijöille (3)
Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (ei-IFRS (1)), Nokia-konserni	Kyllä	–	–
Keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (ei-IFRS (1)), HERE	Kyllä	–	–
Keskimääräinen vuosittainen liikevoitto (ei-IFRS (1)), HERE	Kyllä	–	–
Vähimmäismäärä, kun suoritus on alle kynnystason (4)	25 %	0 %	0 %

(1) Ei-IFRS -tunnusluvut eivät sisällä olennaisia kertaluonteisia eri minään raportointijaksona. Lisäksi ei-IFRS-tunnusluvut eivät sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri, jotka johtuvat yrityskaupoista.

(2) Tulosehtoa muutettiin D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä vastaamaan liiketoiminnan uutta profiilia ja uuden liiketoiminnan erilaisia vuosittaisen liikevaihdon tasoja. Muutoksessa otettiin käyttöön mittari, joka perustuu kaksivuotisen ansaintajakson kattavaan keskimääräisen liikevaihdon indeksiin ja joka korvaa keskimääräisen vuosittaisen liikevaihdon perusteella määritetyt mittarin. Liikevaihdon indeksi liittyy lopulliseen vuosittaiseen ei-IFRS-liikevaihtoon, joka saavutetaan Nokia-konsernin (pois lukien Nokia Networks) liiketoiminnoissa suhteessa vuoteen 2013 ja Nokia Networksin, HEREn ja Nokia Technologies -liiketoiminnan osalta suhteessa vuoteen 2014 ja ilmaistaan prosenttiosuutena kullekin vuodelle asetetusta vuositavoitteesta. Erillinen vuosittaisen liikevaihdon indeksi lasketaan vuosille 2013 ja 2014. Näiden kahden indeksin keskiarvo lasketaan vuoden 2014 päätyttyä, ja sitä käytetään osittain määritettäessä lopullinen ohjelman perusteella, yhden vuoden sitouttamisjakson jälkeen vuonna 2016 suoritettava maksu.

(3) HERE-työntekijöille otettiin käyttöön erilliset suoritustavoitteet vuonna 2014.

(4) Vuonna 2014 otettiin käyttöön vähimmäismaksutaso, jolla tuettiin ohjelman sitouttamisvaikutusta tarjoamalla turvaa Nokian palveluksessa edelleen oleville työntekijöille yhtiön muuttuessa D&S-liiketoiminnan myynnin ja Nokia Networks -integroinnin jälkeen.

Ennen kuin osakepalkkiot ovat tulleet maksuun ja niihin perustuvat osakkeet on annettu osallistujille, niihin ei liity äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkiossa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista.

Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma vuonna 2015

Johdon ja muiden valittujen työntekijöiden ensisijainen osakepohjainen kannustininstrumentti vuonna 2015 on jälleen tulosperusteinen osakepalkkio. Nokian vuoden 2015 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella myönnettäväksi suunniteltujen osakkeiden arvioitu enimmäismäärä on 32 220 000. Myönnettävien osakkeiden vähimmäismäärä on 8 055 000.

Kuten vuonna 2014, sitouttamisjakson jälkeen annettavien osakkeiden määrä alkaa 25 %:sta myönnetystä määrästä, minkä jälkeen mahdollinen maksun määrä määritetään vertaamalla kaksivuotisen ansaintajakson aikana saavutettua taloudellista tulosta asetettuihin suoritustavoitteisiin.

Nokian vuoden 2015 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma sisältää kaksivuotisen ansaintajakson (2015–2016) ja näiden jälkeen yhden vuoden sitouttamisjakson. Siten kahden vuoden (2015–2016) taloudellisen suorituksen perusteella määräytyvä osakemäärä annetaan vuoden 2017 päätyttyä. Suoritustavoitteet ja -asteikko Nokia-konsernin työntekijöille (pois lukien HERE-työntekijät) on kuvattu alla:

Suoritustavoite	Painotus	Kynnystaso	Maksimitaso	Suoritusasteikko
Nokian keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (ei-IFRS (1)) ajanjaksolla 1.1.2015–31.12.2016	50 %	12 389 milj. EUR	14 736 milj. EUR	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)
Nokian keskimääräinen osakekohtainen tulos (ei-IFRS (1)) ajanjaksolla 1.1.2015–31.12.2016	50 %	0,23 EUR	0,37 EUR	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)

NOKIA VUONNA 2014

Palkat ja palkkiot jatkoa

Suoritustavoitteet ja -asteikko HERE-työntekijöille on kuvattu alla:

Suoritustavoite	Painotus	Kynnystaso	Maksimitaso	Suoritusasteikko
Nokian keskimääräinen osakekohtainen tulos (ei-IFRS^{(1)}) ajanjaksolla 1.1.2015-31.12.2016	25 %	0,23 EUR	0,37 EUR	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)
HEREn keskimääräinen vuosittainen liiketulos (ei-IFRS^{(1)}) ajanjaksolla 1.1.2015-31.12.2016	25 %	66,5 milj. EUR	172 milj. EUR	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)
HEREn keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (ei-IFRS^{(1)}) ajanjaksolla 1.1.2015-31.12.2016	50 %	953,5 milj. EUR	1 133,5 milj. EUR	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)

Suoritustavoitteet on asetettu niin, että ne olisivat haastavia mutta silti saavutettavissa, jotta voidaan varmistaa, että johtajat ovat motivoituneita. Annettavien osakkeiden määrä kynnystasolla on huomattavasti annettujen osakepalkkioiden lukumäärää pienempi ja maksimipalkkion saavuttaminen vaatisi, että yhtiön suoritus ylittäisi huomattavasti tämän hetken markkinoiden odotukset.

Maksimisuorituksen saavuttaminen suoritustavoitteissa johtaisi enimmillään 32,2 miljoonan Nokian osakkeen antamiseen. Maksimisuoritustavoitteen ylittäminen ei kasvattaa annettavien osakkeiden määrää. Kaikkien kynnystasojen saavuttaminen johtaa noin 8,1 miljoonan osakkeen antamiseen, mikä on ohjelman mukainen suorituksen vähimmäismäärä. Vähimmäismäärä, 4,05 miljoonaa osaketta, tulee maksettavaksi, vaikka kynnystasoa ei saavutettaisi, maksettavan vähimmäismäärän ollessa 25 %. Ennen kuin osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna 2014 ehdollisia osakepalkkioita käytettiin valikoiden Nokian tulevan menestyksen kannalta tärkeiden työntekijöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen. Ehdolliset osakepalkkiot tulevat maksuun kolmen vuoden kuluttua niiden myöntämisestä edellyttäen, että henkilön työsuhde Nokiassa jatkuu. Ennen kuin ehdolliset osakepalkkiot tulevat maksuun, niihin ei liity äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.

Nokian vuoden 2015 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkioita käytetään entistä kohdennetummin. Osakepalkkioissa keskitytään avainhenkilöiden sitouttamiseen ja rekrytointiin paikoissa, joissa paikallinen käytäntö tukee niitä, kuten Piilaaksossa ja Yhdysvaltain muissa osissa, joissa Nokialla on merkittävä läsnäolo. Osakepalkkiot tulevat maksuun kolmena yhtä suurena eränä kolmen vuoden aikana yhden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua myöntämisestä. Maksuun tulemisen edellytyksenä on työsuhteen jatkuminen yhtiössä.

Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.

Työntekijöiden osakesäästöohjelma

Työntekijöiden osakesäästöohjelmaan oikeutetut työntekijät voivat valintansa mukaan käyttää osan kuukausittaisesta palkastaan yhtiön osakkeiden hankkimiseen. Tämä osuus työntekijän palkasta ei kuitenkaan saa ylittää 1 200 euron vuosittaista enimmäismäärää. Osakkeet ostetaan markkinahintaan ennalta määritettyinä päivinä kuukausittain 12 kuukauden säästökauden aikana. Nokia antaa yhden osakkeen jokaista kahta hankittua osaketta kohden, jotka ovat työntekijän hallussa viimeisen kuukausittaisen oston tapahduttua 12 kuukauden säästökauden päätyttyä. Ohjelmaan osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.

Aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohjelmat

Uusia palkkioita ei ole myönnetty seuraavissa osakepohjaisissa kannustinohjelmissa vuonna 2014, mutta aiempina vuosina myönnetyt palkkiot ovat edelleen voimassa.

Optio-oikeudet

Vaikka optio-oikeuksien myöntäminen päättyi vuoden 2013 lopussa, vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmien perusteella myönnetyt optiot ovat edelleen voimassa.

Näissä ohjelmissa jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen, optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia ja niitä voi käyttää vain osakemerkintään. Nämä kaksi ohjelmaa eroavat toisistaan merkintäajan suhteen seuraavasti:

Ohjelma	Merkintäaika
Vuoden 2007 optio-ohjelma	25 % 12 kk myöntämisen jälkeen
Tämän jälkeen 6,25 % neljänneksittäin
Kesto noin 5 vuotta
Vuoden 2011 optio-ohjelma	50 % kolmen vuoden kuluttua myöntämisestä
50 % neljän vuoden kuluttua myöntämisestä
Kesto noin 6 vuotta

Osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aikana osakkeiden merkintä on tapahtunut. Muut osakkeenomistajille kuuluvat oikeudet alkavat siitä päivästä, jolloin merkityt osakkeet ovat tulleet merkityksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsääntöisesti menettää optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen optio-oikeuden käyttämistä osakemerkintään.

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelma

Nokia Siemens Networksin hallitus perusti Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelman vuonna 2012 ennen kuin Nokia hankki Nokia Networksin kokonaan omistukseensa. Tämän ohjelman puitteissa Rajeev Surille, Samih Elhagelle ja noin 65 muulle Networksin työntekijälle myönnettiin optio-oikeuksia Networksin osakkeisiin.

Sekä Nokia että Siemens pohtivat tuolloin mahdollista irtautumista Nokia Siemens Networksista. Ohjelmalla oli kaksi tavoitetta: (1) Networksin arvon kasvattaminen ja (2) irtautumismahdollisuuden luominen molemmille sen omistajayhtiöille. Networksin tuloksen parannuttua huomattavasti ensimmäinen tavoite on saavutettu. Toinen tavoite ei ole toteutunut ja Nokian strategiamuutos huomioiden yhtiön myynnin tai listautumisen todennäköisyys on vähentynyt.

Osakkeiden merkintä optioilla tapahtuu niiden antamishetkellä Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelman tarkoitusta varten määriteltyyn Networksin osakkeen hintaan. Optiot maksetaan rahassa, paitsi listautumistilanteessa, jossa ne konvertoidaan optioiksi, joilla merkitään osakkeita.

Mahdollisesti maksettavat määrät lasketaan Networksin liiketoiminnan arvon mukaan ja ne voivat viime kädessä pudota nollaan, jos yhtiön arvo laskee alle tietyn tason. Ohjelmassa on myös yläraja, joka rajoittaa kaikkien ohjelmaan osallistuvien suurinta mahdollista hyötyä.

Mikäli ohjelman toista tavoitetta ei saavuteta ja jos irtautumista ei tapahdu, selvitys tapahtuu rahassa ja optioiden haltija on oikeutettu puoleen osakkeen arvosta, joka perustuu merkintähintaan ja osakkeen arvioituun arvoon merkintäpäivänä. Jos epätodennäköinen listautuminen tai irtautuminen tapahtuisi, olisi haltija oikeutettu optioiden täyteen arvoon. Koska myynnin tai listautumisen todennäköisyys on laskenut, Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelman perusteella mahdollisesti suoritettavien maksujen odotetaan pienenevän 50 %:lla.

Jos myyntiä tai listautumista ei ole tapahtunut, Surin saaman kokonaismaksun määrä rajoittuisi 10,8 miljoonaan euroon. Jos epätodennäköinen listautuminen tai yhtiön myynti tapahtuisi, niin optioiden arvo voisi ylittää tämän maksimin.

30 % optioista on käytettävissä kolmen vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja loput neljän vuoden kuluttua niiden myöntämisestä tai kaikki optiot ovat käytettävissä aikaisemmin tiettyjen yhtiötapahtumien yhteydessä, kuten yhtiön listautuessa ("Yritysjärjestely").

Jos yritysjärjestelyä ei ole tapahtunut kuuden vuoden kuluessa optioiden myöntämisestä, lunastetaan jäljellä olevat optio-oikeudet. Jos listautuminen on tapahtunut, optiot ovat käytettävissä kymmenen vuotta niiden myöntämisestä.

Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus

Yleistä

Seuraavassa osiossa on kuvattu 31.12.2014 tilanteen mukaista Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistusta sekä, johtokunnan osalta, osakepohjaisiin kannustimiin perustuvaa mahdollista tulevaa osakeomistusta.

Hallituksen palkkioista noin 40 % maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina. Yhtiön käytännön mukaisesti hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki hallituksen jäsenyydestä palkkioina saamansa Nokian osakkeet jäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta sellaisia osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuneet kulut, mukaan lukien verot). Lisäksi yhtiön käytännön mukaisesti yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperusteisia osakepalkkioita, ehdollisia osakepalkkioita tai muitakaan osakeperusteisia tai muutoin muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.

Kuvaus hallituksen palkkioista on yllä kohdassa Hallitus.

Nokian johtokunnan jäsenet saavat osakeperusteisia palkkioita tulosperusteisten osakepalkkioiden muodossa. Optio-oikeuksia ei enää myönnetä ja ehdollisia osakepalkkioita myönnetään ainoastaan erikoistilanteissa. Kuvaus työntekijöille ja johdolle suunnatusta osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä on kohdassa Osakepohjaiset palkkiot.

Hallituksen jäsenten osakeomistus

Hallituksemme jäsenten hallussa oli 31.12.2014 yhteensä 1 435 231 Nokian osaketta ja ADS-todistusta, jotka edustivat 0,04 %:a liikkeeseen lasketuista osakkeistamme ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokian hallussa olevia omia osakkeita. Kukaan Nokian johtokunnan jäsenistä ei omista yli 1 %:a osakkeista.

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenten osake- ja ADS-omistus 31.12.2014.

Nimi^{(1)}	Osakkeet^{(2)}	ADS-todistukset^{(3)}
Risto Siilasmaa	962 995	–
Vivek Badrinath	9 922	–
Bruce Brown	–	64 514
Elizabeth Doherty	21 421	–
Jouko Karvinen	61 056	–
Mårten Mickos	108 242	–
Elisabeth Nelson	–	77 975
Kari Stadigh	119 892	–
Dennis Strigl	9 214	–

(1) Henning Kagermannen hallitusjäsenyys päättyi 17.6.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jolloin hän omisti 200 708 osaketta. Helge Lundin hallitusjäsenyys päättyi 17.6.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jolloin hän omisti 57 274 osaketta.

(2) Hallituspalkkioina saatujen osakkeiden ja ADS-todistusten lisäksi luvuissa ovat mukana myös muulla tavoin hankitut osakkeet ja ADS-todistukset. Optio-oikeudet tai muut sovellettavien SEC-sääntöjen perusteella omistetuksi katsotut osakepalkkiot eivät ole mukana luvussa. Hallituksen jäsenyydestä palkkiona saadut osakkeet ja ADS-todistukset on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34, Lähipiriin liittyvät tapahtumat, joka sisältyy tähän vuosikertomukseen.

NOKIA VUONNA 2014

Palkat ja palkkiot jatkoa

Nokian johtokunnan jäsenten osakeomistus

Seuraavassa taulukossa on esitetty Nokian johtokunnan jäsenten osakeomistus sekä jäsenten hallussa oleviin osakepohjaisiin kannustimiin perustuva mahdollinen tuleva osakeomistus 31.12.2014.

	Osakkeet	Optio-oikeuksien perusteella saatavat osakkeet	Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakepalkkiot, kynnysmäärä(4)	Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakepalkkiot, maksimimäärä(4)	Ehdollisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakkeet
Nokian johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja osakepohjaiset kannustimet(1)	176 482	910 000	753 963	3 015 846	314 912
Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakkeista(2)	0,01	0,02	0,02	0,08	0,01
Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakepohjaisista kannustimista (per kannustinlaji)(3)	-	0,12	0,09	0,09	0,04

(1) Sisältää 5 Nokian johtokunnan jäsentä vuoden lopussa. Luvut eivät sisällä vuoden 2014 aikana Nokian johtokunnan jättäneitä entisiä johtokunnan jäseniä.
(2) Prosenttiosuudet on laskettu suhteessa Nokian liikkeeseen laskemien osakkeiden määrään ja kokonaisäänmäärään, lukuun ottamatta Nokian hallussa olevia omia osakkeita. Kukaan johtokunnan jäsenistä ei omista yli 1 %:a osakkeista.
(3) Prosenttiosuudet on laskettu suhteessa osakepohjaisten kannustimien kokonaismäärään kannustinlajeittain.
(4) Vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystason kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on 0.
(5) Vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystason kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on 0. Vuosien 2013 ja 2014 tulosperusteisten osakeohjelmien perusteella annettavien osakkeiden maksimimäärä on nelinkertainen tulosperusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärään nähden. Tulosperusteisen osakeohjelman 2013 ansaintajakso päättyi 31.12.2014, ja suoritustavoitteet liikevaihto ja osakekohtainen tulos saavutettiin, joten osakeohjelman perusteella tehdään osakesuorituksia vuonna 2016.

Seuraavassa taulukossa on esitetty Nokian johtokunnan yksittäisten jäsenten osakeomistus 31.12.2014. Kukaan Nokian johtokunnan jäsenistä ei omistanut ADS-todistuksia 31.12.2014.

	Edellytety omistus
	Osakkeet(5)	prosenttiosuutena palkasta
Rajeev Suri	29 297	300 %
Timo Ihamuotila	147 185	200 %
Samih Elhage	-	200 %
Ramzi Haidamus	-	200 %
Sean Fernback	-	200 %

(1) Optio-oikeudet tai muut sovellettavien SEC-sääntöjen perusteella omistetuiksi katsotut osakepalkkiot eivät ole mukana luvuissa.

1.1.2015 voimaan tullut uusi osakeomistussääntö edellyttää, että Nokian johtokunnan jäsenet kartuttavat osakeomistustaan Nokiassa edellä mainitulla tavalla. Johdolla on viisi vuotta aikaa kartuttaa osakeomistustaan edellytetylle tasolle, eivätkä he saa myydä maksuun tulleita osakepalkkioita muutoin kuin kattaakseen niihin liittyvät verot ja sosiaaliturvamaksut ennen kuin osakeomistusvaatimus täyttyy.

Nokian johtokunnan tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot Nokian johtokunnan jäsenten tulosperusteisista osakepalkkioista sekä ehdollisista osakepalkkioista 31.12.2014. Nämä osakepalkkiot on myönnetty vuosien 2012, 2013 ja 2014 tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien sekä vuosien 2012, 2013 ja 2014 ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella. Lisätietoa tulosperusteisista osakepalkkioistamme ja ehdollisista osakepalkkioistamme löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 25, Osakeperusteiset maksut.

	Tulosperusteiset osakepalkkiot				Ehdolliset osakepalkkiot
	Ohjelman nimi	Määrä(1)		Perusarvo 31.12.2014(6)	Ohjelman nimi	Määrä(1)	Perusarvo 31.12.2014(6)
Nimi		Kynnysmäärä(4)	Enimmäismäärä(4)	EUR			EUR
Rajeev Suri	2014	340 020	1 360 078	-	-	-	-
Timo Ihamuotila	2012	0	0	0	2012	104 622	686 320
	2013	115 084	460 334	1 302 285(4)	2013	162 164	1 063 796
	2014	86 313	345 250	-	2014	-	-
Samih Elhage	2014	125 546	502 184	-	-	-	-
Ramzi Haidamus	2014	57 500	230 000	-	-	-	-
Sean Fernback	2014	29 500	118 000	-	2014	48 126	315 707

(1) Ennen 30.6.2014 myönnettyjen palkkioiden perusteella hallussa olevien osakepalkkioiden määrää oikaistiin niin, että siinä näkyy vuoden 2014 aikana maksetun ylimääräisen osingon vaikutus.
(2) Kynnysmäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli ennalta asetetut kynnystason suoritustavoitteet saavutetaan. Vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta vuonna 2014, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystason suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on 0.
(3) Maksimimäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli ennalta asetetut maksimisuoritustavoitteet saavutetaan. Maksimimäärä annettavia osakkeita on nelinkertainen kynnysmäärään nähden. Nokian vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut maksimitason suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on 0.
(4) Vuoden 2013 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella annettujen suoritusperusteisten osakkeiden arvo perustuu yhtiön arvioon ohjelmien perusteella annettaviksi tulevien osakkeiden lukumäärästä kerrottuna Nokian osakkeen päätöskurssilla, kuten alla olevassa huomautuksessa (5) mainitaan.
(5) Perusarvo perustuu Nokian osakkeen 6,56 euron päätöskurssiin Nasdaq Helsingissä 30.12.2014.

NOKIA VUONNA 2014

Hallinto

Nokian johtokunnan jäsenten optio-oikeuksien omistus

Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja Nokian johtokunnan jäsenten optio-oikeuksista 31.12.2014. Optio-oikeudet on annettu Nokian optio-ohjelmien 2007 ja 2011 perusteella. Lisätietoa optio-ohjelmistamme löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 25, Osakeperusteiset maksut.

Nimi	Luokka	Voimassaolon päättymisaika	Merkintähinta, EUR	Määrä(1)		Perusarvo yhteensä 31.12.2014, EUR(1)
				Merkintäaika alkanut	Merkintäaika ei alkanut	Merkintäaika alkanut	Merkintäaika ei alkanut
Timo Ihamuotila	2009 2Q	31.12.2014	10,92	0	0	0	0
	2009 4Q	31.12.2014	8,50	0	0	0	0
	2010 2Q	31.12.2014	8,60	70 000	0	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	5,76	35 000	35 000	28 000	28 000
	2011 3Q	27.12.2017	3,50	100 000	100 000	306 000	306 000
	2012 2Q	27.12.2018	2,18	0	150 000	0	657 000
	2013 2Q	27.12.2019	2,45	0	370 000	0	1 520 700
	2013 4Q	27.12.2019	5,51	0	50 000	0	52 500

(1) Taulukossa esitettyjen optio-oikeuksien määrä on sama kuin niiden osakkeiden määrä, jotka optio-oikeuksien perusteella voidaan merkitä. Vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmien optio-oikeuksilla on eri merkintäajat. Vuoden 2007 optio-ohjelmassa merkintäaika alkaa seuraavasti: 25 %:n osalta merkintäaika alkaa vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä, ja loppujen osalta merkintäaika alkaa vuosineljänneksittäin 6,25 %:n suuruisissa erissä. Kaikki optiot tulevat käytettäviksi neljän vuoden aikana. Vuoden 2011 optio-ohjelmassa merkintäaika alkaa seuraavasti: 50 %:n osalta merkintäaika alkaa kolmen vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen 50 %:n osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä. (2) Optio-oikeuksien perusarvo perustuu optio-oikeuden merkintähinnan ja Nokian osakkeen päätöskurssin (6,56 euroa Nasdaq Helsingissä 30.12.2014) väliseen erotukseen.
* Nokian johtokunnan jäsenille optio-oikeuksien perusteella tehdyistä osakkeiden merkinnöistä realisoituneet tulot on esitetty alla taulukossa Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät.
** Vaikka Rajeev Surilla ja Samih Elhagella ei ole Nokian optio-oikeuksia, heillä on Nokia Solutions and Networks B.V.:n osakeoptioita, jotka myönnettiin Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelman perusteella 2012 kuten kuvattu osiossa Nokia Networksin osakepalkkio-ohjelma.

Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot Nokian johtokunnan jäsenten optio-oikeuksien perusteella merkitsemistä osakkeista sekä osakepalkkioiden perusteella tehdyistä osakesuorituksista vuonna 2014.

Nimi(1)	Optio-oikeuspalkkiot(1)		Tulosperusteiset osakepalkkiot(2)		Ehdolliset osakepalkkiot
	Merkinnällä saatujen osakkeiden määrä	Merkittyjen osakkeiden arvo, EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Annettujen osakkeiden arvo, EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Annettujen osakkeiden arvo, EUR
Rajeev Suri	0	0	0	0	0	0
Timo Ihamuotila	0	0	0	0	75 000	399 750(3)
					50 000	267 500(4)
Samih Elhage	0	0	0	0
Ramzi Haidamus	0	0	0	0
Sean Fernback	0	0	0	0

(1) Optio-oikeuksien perusteella merkittyjen osakkeiden arvo perustuu Nokian osakkeen hinnan ja optio-ohjelman ehtojen mukaisen merkintähinnan väliseen erotukseen.
(2) Vuosien 2011 ja 2012 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta vuonna 2014, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystason kummankaan suoritustavoitteen osalta.
(3) Vuoden 2010 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella annetut osakkeet. Arvo perustuu Nokian osakkeen 5,33 euron keskikurssiin Nasdaq Helsingissä 19.2.2014.
(4) Vuoden 2011 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella annetut osakkeet. Arvo perustuu Nokian osakkeen 5,35 euron keskikurssiin Nasdaq Helsingissä 23.4.2014.

Nokian sisäpiiriohje

Nokian hallitus on hyväksynyt sisäpiiriohjeen koskien kaupankäyntiä Nokian osakkeilla. Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenet ovat ensisijaisia pysyviä sisäpiiriläisiä ("primary insiders"). Nokian lakimääräisten ensisijainen pysyvien sisäpiirilaisten osakeomistus Nokiassa katsotaan olevan julkista ja se on nähtävillä sekä Euroclear Finland Oy:ssä että Nokian internetsivuilta. Edellä mainittuihin ensisijaisiin pysyviin sisäpiiriläisiin ja yhtiön määrittelemiin muihin pysyviin sisäpiiriläisiin ("secondary insiders") soveltuu kaupankäyntirajoituksia ja -sääntöjä, mukaan lukien kielto käydä kauppaa Nokian arvopapereilla Nokian osavuosikatsauksen ja Nokian tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävän neljän viikon "suljetun ikkunan" ajanjaksona, mukaan lukien julkistamispäivät. Säännöllisten rajoitusten ohella Nokia asettaa tarvittaessa hankekohtaisia kaupankäyntirajoituksia. Päivitämme sisäpiiriohjettamme ajoittain, ja tarjoamme sisäpiiriohjetta koskevaa koulutusta. Nokian sisäpiiriohje on Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjeen vaatimusten mukainen asettaen myös sitä pidemmälle meneviä sääntöjä.

Muut lähipiiriin liittyvät tapahtumat

Viimeisen kolmen vuoden aikana ei ole tehty olennaisia liiketoimia, jossa olisi osapuolena hallituksen jäsen, johtaja tai 5 % osakkeista omistava osakkeenomistaja tai edellä mainitun sukulainen tai puoliso. Kellään hallituksen jäsenellä, johtajalla tai 5 % osakkeista omistavalla osakkeenomistajalla ei ole merkittäviä maksamattomia velkoja Nokialle.

Olennaisia liiketoimia ei ole yhtiöiden kanssa, joilla on Nokiaan määräysvalta, joihin Nokialla on määräysvalta tai joihin Nokialla tai sen osakkuusyrityksillä on yhteinen määräysvalta. Lisätietoa löytyy tähän vuosikertomukseen sisältyvästä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 34, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.

NOKIA VUONNA 2014

Tietos Nokiasta

Tietoa Nokiasta

Sisällys

Nokian historia 108
Nokian yhtiöjärjestys 110
Keskeiset tunnusluvut 114
Osakkeet ja osakkeenomistajat 114
Tunnuslukujen laskentaperusteet 121

Nokian viisauspaikka 107

Tietoa Nokiasta

Nokian historia

Nokian pitkää historiaa leimaavat muutokset, innovaatiot sekä sopeutuminen markkinoissa ja teknologioissa tapahtuneisiin muutoksiin. Nokian tarina alkoi vuonna 1865 vaatimattomasta puuhioketehtaasta, jonka jälkeen yhtiö on harjoittanut liiketoimintaa useilla eri toimialoilla. Nokia on toiminut muun muassa kaapeleiden, paperituotteiden, kumisaappaiden, kuluttaja- ja teollisuuselektroniikan, muovin, kemikaalien ja tietoliikenneinfrastruktuurin parissa. 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2014 asti Nokia tunnettiin parhaiten matkapuhelimistaan, jotka löysivät tiensä maailman joka kolkkaan. Huhtikuussa 2014 Nokian historiassa aloitettiin uusi luku myymällä Devices and Services -liiketoiminta. Nokia on jälleen kerran uudistunut, muuttanut kurssia ja ilmoittanut keskittyvänsä strategisesti niin kutsutun ohjelmoitavan maailman tarjoamiin mahdollisuuksiin.

150 vuotta uudistumista

Nokian toiminta käynnistyi vuonna 1865, kun kaivosinsinööri Fredrik Idestam perusti ensimmäisen puusellutehtaansa Tammerkosken rannalle Lounais-Suomessa. Muutamaa vuotta myöhemmin hän pystyttä toisen tehtaansa Nokianvirran varteen. Sijaintipaikka oli inspiraationa hänen antaessaan yritykselleen nimeksi Nokia Ab vuonna 1871.

Nokia Oyj sai nykymuotonsa vuonna 1967 Idestamin perustaman Nokia Ab:n, vuonna 1898 perustetun kumisaappaita, autonrenkaita ja muita kumituotteita valmistaneen Suomen Gummitehtaan ja vuonna 1912 perustetun puhelin- ja sähkökaapeleita valmistaneen Suomen Kaapelitehtaan yhdistyttyä. Uudella Nokia Oy:llä oli viisi liiketoiminta-aluetta: kumi-, kaapeli-, metsä-, elektroniikka- ja sähköntuotantoteollisuus.

Nokia aloitti toimintansa televiestintälaitteiden parissa vuonna 1960, kun Suomen Kaapelitehtaalle perustettiin elektroniikkayksikkö, joka keskittyi radiolaitteiden valmistukseen.

Sääntely- ja teknologiauudistuksilla on ollut suuri merkitys Nokian menestykselle. Euroopan televiestintämarkkinoiden sääntelyn purkaminen lisäsi kilpailua ja vahvisti kuluttajakysyntää. Vuonna 1982 yhtiö toimitti ensimmäisen täysin digitaalisen puhelinkeskuksen Euroopassa ja esitteli samana vuonna maailman ensimmäisen autopuhelimen analogiselle NMT-standardille. Korkealaatuiset äänipuhelut mahdollistava, entistä tehokkaammin taajuuksia hyödyntävä ja paremman kapasiteetin tarjoava GSM-standardi teki läpimurron, kun se valittiin digitaalisen mobiiliteknologian eurooppalaiseksi standardiksi vuonna 1987. Ensimmäinen GSM-puhelu soitettiin Nokia-laitteella Nokian Radiolinjalle rakentamassa verkossa 1.7.991. Samana vuonna Nokia valittiin GSM-verkkojen toimittajaksi muidenkin Euroopan maiden operaattoreille.

1990-luvun alussa Nokia teki strategisen päätöksen keskittyä televiestintälaitteisiin, ja yhtiön tavoitteena oli saavuttaa johtoasema kaikilla maailman merkittävillä markkina-alueilla. Perusteollisuus- ja muut toiminnot, mukaan lukien paperi-, tietokone-, kumi-, jalkine-, kemikaali-, ydinvoima-, kaapeli-, alumiini- ja televisiotoiminnot, myyntiin pois vähitellen vuosina 1989–1996. Vuoteen 1998 mennessä Nokia oli maailman johtava matkapuhelinvalmistaja, ja yhtiö piti tämän johtoasemansa yli 10 vuoden ajan.

Sijoitettua karttaosaamiseen jo vuosien ajan Nokia osti karttaohjelmistojen asiantuntijayhtiön Gate5:n vuonna 2006 ja yhdysvaltalaisen, digitaalisia karttoja ja navigointiohjelmistoja valmistavan NAVTEQin vuonna 2008. Nykyään Nokia tarjoaa alan johtavia kartta- ja sijaintipalveluita vuonna 2012 lanseeramansa HERE-brändin alla.

Vuonna 2007 Nokia yhdisti verkkoinfrastruktuuritoimintonsa Siemensin kanssa, ja näin sai alkunsa yhteisyritys Nokia Siemens Networks eli NSN. NSN:stä kehittyi maailman johtava tietoliikenneinfrastruktuurin ja palveluiden tarjoaja, joka keskittyi innovatiivisiin langattoman laajakaistan teknologioihin ja palveluihin.

Vuonna 2011 Nokia yhdisti voimansa Microsoftin kanssa vahvistaakseen asemaansa erittäin kilpaillulla älypuhelinmarkkinalla. Nokia otti käyttöön Windows Phone -käyttöjärjestelmän älypuhelimissaan, ja strategisen yhteistyön tavoitteena oli luoda kilpaileva vaihtoehto iOS- ja Android-ekosysteemeille. Vuonna 2011 Nokia myös teki toimintoihinsa ja yrityskulttuuriinsa lukuisia muutoksia, jotka seuraavan parin vuoden kuluessa auttoivat yhtiötä kehittämään tuotteita entistä nopeammin, tekemään laadukkaampia tuotteita ja vastaamaan paremmin markkinakysyntään.

Vuonna 2013 Nokia aloitti jälleen uuden vaiheen yhtiön historiassa kahden käänteentekevän yritysjärjestelyn myötä. Ensimmäinen näistä oli Siemensin osuuden osto NSN:stä, jonka mittava uudelleenjärjestelyohjelma ja perusteellinen muutos olivat lähestymässä loppuaan. Toisessa yritysjärjestelyssä Nokia ilmoitti myyvänsä D&S-liiketoimintansa. Nokian ja Microsoftin välisestä yritysjärjestelystä kerrottiin ensimmäisen kerran 3.9.2013, ja järjestely saatiin päätökseen 25.4.2014.

Yritysjärjestelyn toteuduttua Nokia julkisti uuden visionsa ja strategiansa, jotka perustuvat yhtiön kolmeen liiketoimintaan: Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies. Teknologian nopea kehitys tarjoaa kontekstin Nokian visiolle ja strategialle, joiden painopisteenä on asioiden ja ihmisten yhdistäminen. Yhtiön arvion mukaan vuoteen 2025 mennessä yli 50 miljardia laitetta on liittynyt toisiinsa verkon kautta. Nokia näkee itsensä yhtenä tämän muutoksen keskipisteessä olevista yhtiöistä, joka luo uusia mahdollisuuksia asiakkailleen, liikekumppaneilleen ja kuluttajille.

Ohjelmoitavassa maailmassa Nokia aikoo luottaa vahvuuksiinsa, kuten Nokia Networksin mobiiliverkkoasiantuntemukseen sekä vahvaan operaattoriyhteistyöhön; HERE:n autojen yhteysteknologioihin liittyvään asiantuntemukseen ja kumppanisuhteisiin autonvalmistajien kanssa; sekä Nokia Technologies -liiketoiminnan sensoreita ja uusia teknologioita koskevaan tietämykseen ja innovaatiokykyyn. Näiden vahvojen resurssien ansiosta Nokia on 150-vuotisen historiansa jälkeen valmiina uuteen vaiheeseen.

Siemensin osuuden osto NSN:stä

Nokia julkisti ensimmäisen vuonna 2013 toteutusta kahdesta yritysjärjestelystä 1.7.2013. Tuolloin yhtiö ilmoitti sopineensa Siemensin kanssa, että Nokia ostaisi Siemensin 50 %:n osuuden Nokian ja Siemensin yhteisyrityksestä Nokia Siemens Networksista Siemens AG:n, Siemens International Holding B.V:n, Nokia Finance International B.V:n ja Nokia Oyj:n välillä 1.7.2013 solmitun osakkeidenostosopimuksen mukaisesti. Siemensin osuuden kauppahinta oli 1,7 miljardia euroa, ja kauppa saatiin päätökseen 7.8.2013. Yritysjärjestelyn myötä NSN:stä tuli Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö.

Yritysjärjestelyn toteuduttua Siemensin nimi poistui vaiheittain käytöstä Nokia Siemens Networksin nimestä ja brändistä. Uudeksi nimeksi tuli Nokia Solutions and Networks eli NSN. 29.4.2014 julkistetun uuden strategian myötä NSN tunnetaan nykyisin Nokia Networksina, ja se toimii Nokia-brändin alaisuudessa.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta

Nokian Devices & Services -liiketoiminnan myynti Microsoftille

Nokia ilmoitti 3.9.2013 allekirjoittaneensa sopimuksen järjestelystä, jossa Nokia myisi Microsoftille olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa, mukaan lukien Mobile Phones- ja Smart Phones -yksiköt, toimialan johtavan design-tiimin, toiminnot, joihin kuuluvat Nokian Devices & Services -liiketoiminnan tehtaat, Devices & Services -liiketoimintaan kuuluvat myynti- ja markkinointitoiminnot ja liiketoimintaa tukevat muut toiminnot Nokia Oyj:n ja Microsoft International Holdings B.V:n solmiman, 2.9.2013 päivätyn osakkeiden ja varojen kauppasopimuksen mukaisesti. Osana järjestelyä Nokia teki myös Microsoftin kanssa 10-vuotisen ei-eksklusivisen sopimuksen järjestelyn toteutumishetkellä Nokian omistamien patenttien ja patenttihakemuksen lisensoinnista. Vastavuoroisesti Microsoft lisensoi Nokialle HERE-palveluihin eli kartta- ja paikkatietopalveluihin liittyviä patenteja. Kokonaiskauppahinta oli 5,44 miljardia euroa, josta 3,79 miljardia euroa liittyi Devices & Services -liiketoiminnan olennaisten osien myyntiin ja 1,65 miljardia euroa molemminpuoliseen 10-vuotiseen patenttien lisensointisopimukseen ja sen jatkomahdollisuuteen. Lisäksi Microsoftista tuli HERE-paikkatietoalustan strateginen lisenssinsaaja, joka maksaa 4 vuoden lisenssistä Nokialle. Nokian osakkeenomistajat vahvistivat ja hyväksyivät yritysjärjestelyn 19.11.2013 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa Helsingissä. Yli 99 % yhtiökokouksessa annetuista äänistä puoli ehdotusta. Yritysjärjestely saatiin päätökseen 25.4.2014 Nokian saatua osakkeenomistajiensa ja viranomaistahojen hyväksynnän sekä muiden tavanomaisten kauppaehtojen täytyttyä.

Devices & Services -liiketoiminnan resurssit, Nokian aiempi CTO (Chief Technology Office) -yksikkö ja Nokian patenttisalkku säilyivät Nokian omistuksessa ja kuuluvat tällä hetkellä Nokia Technologies -liiketoimintaan. Microsoftille siirtyneen liiketoiminnan osuus Nokian koko vuoden 2013 liikevaihdosta oli 10,7 miljardia euroa eli noin 46 %. Vuonna 2014 näiden toimintojen liikevaihto oli 2,5 miljardia euroa.

Kuten tämän kaltaisissa laajoissa ja monitahoisissa yritysjärjestelyissä on tavanomaista, Nokia ja Microsoft tekivät lisäksi tiettyjä oikaisuja alun perin kaupan myötä Microsoftille siirtyväksi suunniteltuihin varoihin. Näihin oikaisuihin sisältyivät Intian Chennassa sekä Korean Masanissa sijaitsevat Nokian tuotantolaitokset, jotka eivät siirtyneet yritysjärjestelyn myötä Microsoftille.

Intian viranomaiset ovat jäädyttäneet Nokian varoja, mukaan lukien Intiassa sijaitsevan tuotantolaitoksen, meneillään olevan verokiistan vuoksi. Microsoft ja Nokia solmivat siirtosopimuksen, jonka mukaisesti Nokia valmistaisi Microsoftille matkapuhelimia, mutta Microsoft päätti sopimuksen lokakuun 2014 lopussa, ja tuotanto tehtaalla pysäytettiin 1.11.2014. Nokia on pyytänyt Intian hallitusta kumoamaan varojen jäädytyksen, jotta yhtiö voisi selvittää mahdollisuutta myydä tehdas sopivalle ostajalle. Katso lisätietoa kohdasta Hallituksen toimintakertomus-Riskitekijät-Nokiaan liittyviä riskejä.

Koreassa Nokia ja Microsoft päättivät jättää Masanissa sijaitsevan tehtaan yritysjärjestelyn ulkopuolelle, ja Nokia sulki tehtaan vuonna 2014.

Näiden oikaisujen myötä noin 25 000 työntekijää siirtyi Microsoftin palvelukseen yritysjärjestelyn toteutumisen yhteydessä 25.4.2014.

Nokia omistaa jatkossakin Nokia-brändin ja vastaa siitä myös yritysjärjestelyn toteuduttua. Yritysjärjestelyn sopimusehtojen mukaisesti Microsoftilla ja Nokialla on 10 vuoden pituinen lisenssisopimus, jonka mukaan Microsoft käyttää Nokia-brändiä tietyissä matkapuhelinlaitteissa. Lisäksi Nokia ei voi lisensoida Nokia-brändiä matkaviestinteollisuudessa 30 kuukauteen eikä käyttää Nokia-brändiä omissa matkaviestimissään ennen 31.12.2015.

Nokian pääkonttori on edelleen Suomessa, ja yritysjärjestelyn toteutumisen myötä se siirrettiin Espoon Karaporttiin.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta jatkoa

Nokian yhtiöjärjestys

Y-tunnus

Nokia on Suomen lakien mukaisesti perustettu yhtiö, jonka Y-tunnus on 0112038-9. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön toimialana on harjoittaa tietoliikenne- ja muuta elektroniikkateollisuutta sekä niihin liittyvää palveluliiketoimintaa, mukaan lukien matkaviestimien, muiden elektroniikkatuotteiden ja tietoliikennejärjestelmien ja -laitteiden sekä niihin liittyvien langattomien, internet-, tietoliikenneverkko- ja muiden kuluttaja- ja yrityspalveluiden kehittäminen, tuotanto, markkinointi ja myynti. Lisäksi yhtiö voi luoda, hankkia ja lisensoida aineetonta omaisuutta ja ohjelmistoja sekä harjoittaa muuta teollista toimintaa ja liiketoimintaa. Yhtiö voi myös harjoittaa arvopaperikauppaa ja muuta sijoitustoimintaa.

Hallituksen jäsenten äänivaltaisuus

Suomen lain ja Nokian yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallituksen päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä. Hallituksen jäsenet eivät saa osallistua heidän ja yhtiön tai kolmannen osapuolen välisen sopimuksen käsittelyyn tai muiden sellaisten asioiden käsittelyyn, joista voi olla heille merkittävää hyötyä ja jotka voivat olla yhtiön edun vastaisia. Suomen laki ei aseta ikärajoja hallituksen jäsenille, eikä Suomen laissa vaadita, että hallituksen jäsenen tulisi omistaa tietty vähimmäismäärä yhtiön osakkeita. Nokian hallitus on kuitenkin määrittänyt hallituksen jäsenten ohjeelliseksi eläkkeellesiirtymisiäksi 70 vuotta, eikä nimitysvaliokunta ilman erityistä syytä esitä 70 vuotta täyttäneen henkilön uudelleenvalintaa hallituksen jäseneksi. Lisäksi yhtiön nykyisen käytännön mukaisesti hallituksen jäsenille vuosittain maksettavista palkkioista noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina, jotka hallituksen jäsenten tule säilyttää omistuksessaan hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot).

Osakkeenomistajien oikeudet, etuoikeudet ja rajoitukset

Jokainen osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen äänen yhtiökokouksissa. Suomen lain mukaan hallituksen tulee kutsua varsinainen yhtiökokous koolle viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisen tilikauden päättymisestä. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen yhtiökokous koolle, jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat yhdessä vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista ulkona olevista osakkeista, sitä vaativat. Yhtiöjärjestyksemme mukaisesti hallituksen jäsenet valitaan kulloinkin yhden vuoden toimikaudeksi, joka kestää varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

Suomen lain mukaan osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Suomessa yhtiöt eivät tavallisesti ja osakkeenomistajilleen valtakirjalomakkeita, joten Nokiakaan ei tee niin. ADS-osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkityt omistajat ja tosiasialliset edunsaajat saavat kuitenkin valtakirjalomakkeet talletuspaikalta (Depository).

Yhtiökokoukseen voi osallistua ja siellä voi äänioikeuttaan käyttää osakkeenomistaja, joka on rekisteröitynä osakkeenomistajaksi Suomen lain mukaisesti ylläpidettävään osakasluetteloon viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana päivänä. Jos ADS-osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkityt omistaja tai tosiasiallinen edunsaaja haluaa käyttää varsinaisessa yhtiökokouksessa äänioikeuttaan, hänen tulee rekisteröityä tilapäisesti osakasluetteloon omalla nimellään.

Täsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta. ADS-osaketalletustodistusten omistaja voidaan rekisteröidä tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yhtiökokousta varten, mikäli hän toimittaa talletuspaikalle henkilökohtaisesti tai välittäjänsä tai omaisuudensäilyttäjänä kautta määräaikaan mennessä talletuspaikalta saamiensa ohjeiden mukaisen valtakirjan, jossa on seuraavat tiedot: ADS-todistusten omistajan nimi, osoite ja henkilötunnus, äänioikeuden antavien osakkeiden määrä sekä äänestysohjeet. Yhtiökokouksen osakasluettelo täsmäytyspäivänä on julkista tietoa kyseisen kokouksen päättymiseen asti. Muut hallintarekisteriin merkityt osakkeenomistajat voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan ohjeistamalla välittäjään tai muuta omaisuudensäilyttäjää rekisteröimään osakkeet tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon ja antamalla äänestysohjeet välittäjältä tai omaisuudensäilyttäjältä saamassaan ilmoituksessa kuvatulla tavalla.

Täyttämällä ja palauttamalla talletuspaikalta saamansa valtakirjan ADS-osaketalletustodistusten omistaja valtuuttaa myös talletuspaikan ilmoittamaan meille, yhtiöjärjestyksemme edellyttämällä tavalla, omistajan aikomuksesta osallistua yhtiökokoukseen.

Kaikki yhtiön osakkeet tuottavat yhtäläiset oikeudet yhtiön jakokelpoisiin varoihin. Kuvaus osakkeiden tuottamista osinko-oikeuksista on kohdassa Osakkeet ja osakkeenomistajat. Oikeus osinkoihin raukeaa kolmen vuoden kuluttua, jos osinkoa kyseiseltä jaksolta ei ole lunastettu. Lunastamaton osinko jää tällöin Nokialle.

Suomen lain mukaan yhtiön osakkeiden tuottamat oikeudet perustuvat osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta

Osakeomistusta tai äänivaltaa koskeva ilmoitusvelvollisuus

1.1.2013 voimaan tulleen arvopaperimarkkinalain (746/2012, muutoksineen) mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa tai ylittää taikka vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % kohdeyhtiön äänimäärästä tai osakkeiden kokonaismäärästä. "Omistus" tarkoittaa osakkeenomistajan ja tämän kanssa yksissä tuumin toimivien henkilöiden osakeomistuksia ja äänimäärää arvopaperimarkkinalain mukaisesti laskettuna. Ilmoitus on annettava myös, kun osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa järjestelyissä, joka toteutuessaan johtaisi näiden rajojen saavuttamiseen, ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen ilmoitusrajan alle. Yhtiön tulee julkistaa saamansa ilmoitukset pörssitiedotteena viipymättä.

Lunastusvelvollisuus

Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista saavuttaa tai ylittää kolmasosan tai puolet, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta heidän osakkeensa aikaisempien kaupankäyntikurssien painotettuun keskikurssiin. Osakkeenomistajalla, johon tällainen lunastusvelvollisuus kohdistuu, on myös velvollisuus lunastaa kaikki yhtiön liikkeeseen laskemat merkintä- ja optio-oikeudet sekä vaihtovelkakirjat, jos niiden omistaja näin vaatii. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden lunastushinta on korkeampi seuraavista (a) osakkeen kaupankäyntikurssien painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän aikana Helsingin pörssissä ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä tarkoitetun omistusrajan saavuttamisesta tai ylittymisestä tai, sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa saapumatta, yhtiön hallitus sai siitä muutoin tiedon; tai (b) osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut hankkimistaan tai muutoin saamistaan osakkeista viimeisten 12 kuukauden aikana ennen edellä kohdassa (a) tarkoitettua päivää.

Arvopaperimarkkinalain mukaisesti osakkeenomistajan, jonka ääniosuus kasvaa yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin kohdeyhtiön osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun kohdeyhtiön osake on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle, on tehtävä kuukauden kuluessa julkinen ostotarjous kaikista muista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista ja niihin oikeuttavista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista arvopapereista, kuten merkintä- ja optio-oikeuksista tai vaihtovelkakirjoista. Tarjousvastikkeena pakollisessa ostotarjouksessa on maksettava käypä hinta. Käypää hintaa määritettäessä lähtökohtana pidetään korkeinta tarjousvelvollisen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimivien henkilöiden tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksamaa hintaa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä. Jos tarjousvelvollinen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimiva henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden aikana hankkinut tarjouksen kohteena olevia arvopapereita, käyvän hinnan määrittämisen lähtökohtana pidetään tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kolmen kuukauden aikana säännellyn markkinan kaupankäynnissä tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä.

Osakeyhtiölain mukaan (muutoksineen) osakkeenomistaja, jolla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Käypä hinta määritetään muun muassa viimeaikaisen osakekurssin perusteella. Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely eroaa, ja lunastushinta voi erota, edellä esitetystä Suomen arvopaperimarkkinalain mukaisesta lunastusmenettelystä ja -hinnasta. Kun lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt arvopaperimarkkinalain mukaisessa pakollisessa tai vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa ja lunastaja on tarjouksen perusteella saanut haltuunsa vähintään yhdeksän kymmenesosaa tarjouksen kohteena olleista osakkeista, käypänä hintana pidetään julkisessa ostotarjouksessa tarjottua hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä.

Merkintäetuoikeudet

Nykyisillä osakkeenomistajilla on osakeantien yhteydessä etuoikeus merkitä yhtiön uusia osakkeita osakeomistuksensa mukaisessa suhteessa. Osakeannissa voidaan yhtiökokouksen päätöksellä poiketa merkintäetuoikeudesta, jos sitä puoltavilla osakkeenomistajilla on vähintään kaksi kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista ja siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa koskevan lain (2012/172, muutoksineen) mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriölle tulee toimittaa ilmoitus, mikäli ulkomainen ostaja hankkii suoraan tai epäsuorasti vähintään yhden kymmenesosan yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan osakeyhtiössä. Työ- ja elinkeinoministeriön on vahvistettava yritysosto, jollei se voi vaarantaa erittäin tärkeää kansallista etua, jolloin ministeriö voi siirtää vahvistamista tai vahvistamatta jättämistä koskevan asian valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi. Jos yritysoston kohteena on puolustusteollisuusyritys, ulkomaisen omistajan on haettava työ- ja elinkeinoministeriöltä etukäteen vahvistus yritysostolle. Yritysostolle ei tarvita vahvistusta, jos ulkomainen omistaja merkitsee seurannan kohteena olevan osakeyhtiön osakkeita osakepääoman korotuksen yhteydessä samassa suhteessa kuin hän entuudestaan omistaa yhtiön osakkeita. Vahvistusvaatimus ei myöskään koske Euroopan talousalueen tai vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden asukkaita.

Tilintarkastetut konsernitilinpäätökset, joista valikoidut alla esitetyt konsernin taloudelliset tiedot on johdettu, on laadittu IFRS-standardien mukaisesti.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta jatkoa

Keskeiset tunnusluvut

Tässä taulukossa esitetään yhteenveto Jatkuvien toimintojemme taloudellisista ja muista tunnusluvuista vuosilta 2013 ja 2014. Luvut perustuvat tässä vuosikertomuksessa esitettyyn konsernitilinpäätökseemme. Vuoden 2012 luvut perustuvat tilintarkastettuun konsernitilinpäätökseemme, joka ei ole mukana tässä vuosikertomuksessa. Taloudellisia tietoja 31.12.2013 ja 31.12.2014 päättyneiltä vuosilta sekä 31.12.2014 päättyneen kolmivuotiskauden vuosilta on luettava tilintarkastetun konsernitilinpäätöksemme kanssa, ja ne perustuvat kokonaisuudessaan siihen.

	2014	2013	2012
1.1.-31.12.	(milj. EUR, paitsi osake-, prosentti- ja henkilöstötiedot)
Konsernin tuloslaskelmasta-Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto	12 732	12 709	15 400
Muutos %	0,2 %	-17,5 %	-3,6 %
Liikevoitto/-tappio	170	519	-821
% liikevaihdosta	1,3 %	4,1 %	-5,3 %
Rahoitustuotot ja -kulut	-395	-280	-357
Tappio/voitto ennen veroja	-237	243	-1 179
Tuloverotuotot/-kulut	1 408	-202	-304
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio	1 163	186	-771
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus voitosta/tappiosta	8	-145	-712
Jatkuvien toimintojen voitto/tappio	1 171	41	-1 483
Osakekohtainen tulos (emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta)
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR	0,31	0,05	-0,21
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR	0,30	0,05	-0,21
Konsernitaseesta(1)
Aineettomat hyödykkeet	7 339	6 048	9 323
Raha- ja muut likvidit varat(2)	7 715	8 971	9 909
Muut lyhytaikaiset varat	6 009	4 825	10 752
Myytävänä olevat aineelliset hyödykkeet ja lopetettujen toimintojen varat	–	5 347	–
Vastaavaa yhteensä	21 063	25 191	29 984
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	8 611	6 468	7 937
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	58	192	1 302
Korottomat velat(3)*	9 702	7 141	15 196
Korolliset velat(4)	2 692	6 662	5 549
Lopetettujen toimintojen velat	–	4 728	–
Vastattavaa yhteensä	21 063	25 191	29 984
Muuta tietoa
Tutkimus- ja kehityskulut	2 493	2 619	3 081
% liikevaihdosta	19,6 %	20,6 %	20,0 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit(5)	280	214	290
% liikevaihdosta	2,2 %	1,7 %	1,9 %
Palkat, eläkkeet ja muut henkilösivukulut	3 788	4 041	5 034
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin	57 566	59 333	71 808
Olennaiset tunnusluvut
Osakekohtainen osinko, EUR(6)	0,14	0,37	–
Osingot	511	1 374	–
Sijoitetun pääoman tuotto, %**	1,2 %	3,9 %	neg.
Oman pääoman tuotto, %	15,4 %	2,6 %	neg.
Omavaraisuusaste, %**	49,1 %	28,1 %	32,9 %
Nettovelkaantumisaste, %	-57,9 %	-34,7 %	-47,2 %
Nettokassa	5 023	2 309	4 360
Vapaa kassavirta	964	-335	-815

(1) 2012 luvut sisältävät Lopetetut toiminnot.
(2) Sisältää Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat, Available-for-sale sijoitukset, likvidit varat, Available-for-sale sijoitukset, rahavarat ja Rahat ja pankkisaamiset.
(3) Sisältää Myynnin jaksotukset ja muut pitkäaikaiset velat, Varaukset, Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, Tuloverovelat, Laskennalliset verovelat, Ostovelat ja Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat.
(4) Sisältää Pitkäaikaiset korolliset velat, Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja Lyhytaikaiset velat.
(5) Sisältää jatkuvien toimintojen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ostot.
(6) 2014 osakekohtaisen osingon maksu edellyttää osakkeenomistajien hyväksyntää.
* 2012 vertaavat luvut on laskettu uudelleen vertailukelpoisuuden vuoksi.
** 2013 vertaavat luvut on laskettu uudelleen vertailukelpoisuuden vuoksi.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta

Vaihtokurssitiedot

Liiketoimintaamme ja liiketoimintamme tulokseen vaikuttavat ajoittain vaihtokurssivaihtelut, erityisesti raportointivaluuttamme euron sekä muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltojen dollarin, Kiinan yuanin ja Japanin jenin vaihtokursseissa. Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja vuosien 2010–2014 sekä 27.2.2015 päättyneen puolivuotiskauden kuukausien keskipäivän ostokursseista ilmaistuna Yhdysvaltain dollareina euroa kohden. Vuoden keskikurssi tarkoittaa vaihtokurssien keskiarvoa kunkin kuukauden viimeisenä päivänä vuoden aikana. Kuukauden keskikurssi tarkoittaa päivittäisten vaihtokurssien keskiarvoa kyseisen kuukauden aikana.

	Vaihtokurssit
	Kurssi kauden lopussa	Keskikurssi	Korkein kurssi	Alin kurssi
31.12. (ellei toisin mainita):	(Yhdysvaltain dollareina euroa kohden)
2010	1,3269	1,3216	1,4536	1,1959
2011	1,2973	1,4002	1,4875	1,2926
2012	1,3186	1,2909	1,3463	1,2062
2013	1,3779	1,3303	1,3816	1,2774
2014	1,2101	1,3210	1,3927	1,2101
30.9.2014	1,2628	1,2889	1,3136	1,2628
31.10.2014	1,2530	1,2677	1,2812	1,2517
28.11.2014	1,2438	1,2473	1,2554	1,2394
31.12.2014	1,2101	1,2329	1,2504	1,2101
31.1.2015	1,1290	1,1615	1,2015	1,1279
27.2.2015	1,1197	1,1350	1,1462	1,1197

13.3.2015 keskipäivän ostokurssi oli 1,0524 Yhdysvaltain dollaria 1,00 euroa kohden.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta jatkoa

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen äänen Nokian yhtiökokouksissa.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2014 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 3 745 044 246. Määrä sisältää 2.1.2015 rekisteröidyt 11 513 osaketta. Osakkeiden kokonaismäärästä konserniyhtiöiden hallussa oli 31.12.2014 yhteensä 96 900 800 osaketta, joiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 2,6 %.

Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

31.12.	2014	2013	2012	2011	2010
Osakepääoma, milj. EUR	246	246	246	246	246
Osakkeet (1 000)	3 745 044	3 744 994	3 744 956	3 744 956	3 744 956
Konserniyhtiöiden hallussa olevat omat osakkeet (1 000)	96 901	32 568	33 971	34 767	35 826
Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000)	3 648 143	3 712 427	3 710 985	3 710 189	3 709 130
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000), laimentamaton	3 698 723	3 712 079	3 710 845	3 709 947	3 708 816
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000), laimennettu	4 131 602	3 712 079	3 710 845	3 709 947	3 713 250
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä(1)	216 830	225 587	250 799	229 096	191 790

(1) Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

31.12. Jatkuvat toiminnot	2014	2013	2012	2011	2010
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR	0,31	0,05	-0,21	-0,34	-0,28
Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR	0,30	0,05	-0,21	-0,34	-0,28
Hinta/voittosuhde, laimentamaton(1)	21,16	116,40	neg.	neg.	neg.
(Nimellis)osinko/osake, EUR	0,14(2)	0,37	0,00	0,20	0,40
Osingonjako, milj. EUR(2)	5 11(2)	1 374	0	742	1 484
Osingonjakosuhde, laimentamaton	0,45(2)	7,40	0,00	neg.	neg.
Efektiivinen osinkotuotto, %	2,13(2)	6,36	0,00	5,30	5,17
Osakekohtainen oma pääoma, milj. EUR(4)	2,36	1,74	2,14	3,20	3,88
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR(4)	23 932	21 606	10 873	13 987	28 709

(1) Perustuu Nokian osakkeen vuoden päätöskurssiin.
(2) Perustuu hallituksen osingonjakoehdotukseen vuodelta 2014, edellyttää vielä 5.5.2015 kokoontuvan varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen.
(3) Osinkona jaettava enimmäismäärä, joka laskettu kaikkien osakkeiden lukumäärälle vuoden lopussa, pois lukien konserniyhtiöiden hallussa olevat omat osakkeet. Aiempien vuosien luvut kuvaavat tosiasiallisesti maksettuja osinkoja.
(4) Ei sisällä konserniyhtiöiden hallussa olevia omia osakkeita.

Osakepääoman alentaminen ja osakkeiden mitätöinnit

Alentamistapa	Vuosi	Osakkeiden määrä (1 000)	Osake-pääoman alentamisen määrä milj. EUR	Sidotun pääoman alentamisen määrä milj. EUR	Kertyneiden voittovarojen alentamisen määrä milj. EUR
Osakkeiden mitätöiminen	2010	-	-	-	-
Osakkeiden mitätöiminen	2011	-	-	-	-
Osakkeiden mitätöiminen	2012	-	-	-	-
Osakkeiden mitätöiminen	2013	-	-	-	-
Osakkeiden mitätöiminen	2014	-	-	-	-

29.1.2015 ilmoitetun mukaisesti hallitus päätti mitätöidä yhtiön hallussa olevat 66 903 682 Nokian osaketta. Osakkeiden mitätöinti ei vaikuttanut yhtiön osakepääomaan.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta

Osakevaihto

	2014	2013	2012	2011	2010
Osakevaihto (1 000) (1)	9 278 853	16 748 295	19 995 211	15 651 671	12 273 862
Osakekanta (1 000)	3 745 044	3 744 956	3 744 956	3 744 956	3 744 956
% osakekannasta	248 %	447 %	534 %	418 %	328 %

(1) Lähteet: Nasdaq Helsinki ja New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto.

Osakkeilla käydään kauppaa pääasiassa New Yorkin pörssissä ADR-osaketalletustodistusten osalta ja osakkeiden osalta Nasdaq Helsingissä.

Pörssikurssit (1)

EUR	2014	2013	2012	2011	2010
Alin/ylin	4,89/6,97	2,30/6,03	1,33/4,46	3,33/8,48	6,58/11,82
Keskiarvo (2)	5,99	3,57	2,62	5,19	8,41
Vuoden loppu	6,56	5,82	2,93	3,77	7,74

(1) Lähde: Nasdaq Helsinki.
(2) Euromääräinen kokonaisvaihto jaettuna kappalemääräisellä kokonaisvolyymilla.

Pörssikurssit (1)

USD (ADS)	2014	2013	2012	2011	2010
Alin/ylin	6,64/8,73	3,02/8,18	1,63/5,87	4,46/11,75	8,00/15,89
Keskiarvo (2)	7,79	4,82	3,41	7,14	11,12
Vuoden loppu	7,86	8,11	3,95	4,82	10,32

(1) Lähde: New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto.
(2) Euromääräinen kokonaisvaihto jaettuna kappalemääräisellä kokonaisvolyymilla.

Nokian osakkeen kurssi euroissa ja Yhdysvaltain dollareissa 2010–2014
Nokian osakkeen kurssi (EUR) (1)

Nokian osakkeen kurssi (USD) (1)
(1) Lähde: Nasdaq Helsinki

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta jatkoa

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella 2010–2014

Vuosi	Optioiden alalaji	Merkintähinta EUR	Uusien osakkeiden määrä (1 000)	Maksu-päivä	Nettotuotto milj. EUR	Uusi osakepääoma milj. EUR
2010	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2010	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2010	0,00	–
	Yhteensä		0		0,00
2011	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 4Q	8,76	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 1Q	10,11	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 2Q	8,86	0	2011	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 3Q	7,29
	Yhteensä		0		0,00

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta

Vuosi	Optioiden alalaji	Merkintähinta EUR	Uusien osakkeiden määrä (1 000)	Maksu-päivä	Nettotuotto milj. EUR	Uusi osakepääoma milj. EUR
2012	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 4Q	8,76	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 1Q	10,11	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 2Q	8,86	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 3Q	7,29	0	2012	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 4Q	7,59	0	2012	0,00	–
	Yhteensä		0		0,00
2013	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 4Q	8,76	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 1Q	10,11	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 2Q	8,86	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 3Q	7,29	0	2013	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 4Q	7,59	0	2013	0,00	–
	Yhteensä		0		0,00
2014	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,56	0	2014	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	10,92	0	2014	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,02	0	2014	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2009 4Q	8,50	0	2014	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 1Q	9,85	0	2014	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 2Q	8,60	0	2014	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 3Q	7,03	0	2014	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2010 4Q	7,33	0	2014	0,00	–
	Nokian optio-ohjelma 2011 2Q	5,76	50	2014	0,29	–
	Nokian optio-ohjelma 2011 3Q	3,50	0	2014	0,00	–
	Yhteensä		50		0,29

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta jatkoa

Osakkeenomistajat

31.12.2014 Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat 23,11 % ja hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat 76,89 % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2014 oli yhteensä 216 830. Jokainen tilinhoitajayhteisö (18) sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2014(1)

Osakkeenomistaja	Osakemäärä yhteensä (1 000)	% kaikista osakkeista	% äänimäärästä
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	72 222	1,93	1,98
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	54 719	1,46	1,50
Valtion Eläkerahasto	24 000	0,64	0,66
Schweizerische Nationalbank	22 057	0,59	0,60
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	19 100	0,51	0,52
Svenska Litteratursällskapet i Finland rf	14 312	0,38	0,39
Keva (Kuntien Eläkevakuutus)	11 951	0,32	0,33
Folketrygdfondet	11 752	0,31	0,32
Sijoitusrahasto Nordea Fennia	10 300	0,28	0,28
Sigrid Juseluksen säätiö	7 000	0,19	0,19

(1) Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2014 yhteensä 96 900 800 Nokian osaketta.

Osakeomistuksen jakauma, 31.12.2014(1)

Omistettujen osakkeiden mukaan	Osakkeenomistajien määrä	% osakkeenomistajista	Osakemäärä yhteensä	% kaikista osakkeista
1–100	45 802	21,12	2 717 211	0,07
101–1 000	107 564	49,61	49 372 569	1,32
1 001–10 000	56 419	26,02	172 737 546	4,61
10 001–100 000	6 642	3,06	161 978 774	4,33
100 001–500 000	303	0,14	61 277 043	1,64
500 001–1 000 000	37	0,02	24 786 347	0,66
1 000 001–5 000 000	43	0,02	85 200 175	2,28
Yli 5 000 000	20	0,01	3 186 974 581	85,10
Yhteensä	216 830	100,00	3 745 044 246	100,00
Kansallisuuden mukaan	% osakkeista
---	---
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat	76,89
Suomalaiset osakkeenomistajat	23,11
Yhteensä	100,00
Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat)
---	---
	% osakkeista
Yritykset	4,25
Kotitaloudet	9,96
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2,00
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,62
Julkisyhteisöt	5,28
Yhteensä	23,11

(1) Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (18) sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistusta.

31.12.2014 ADR-osaketalletustodistuksia oli yhteensä 573 064 227 (joka vastaa samaa määrää osakkeita tai noin 15,30 %:a kaikista ulkona olevista osakkeista), joista 11 279 oli rekisteröityjen osakkeenomistajien hallussa Yhdysvalloissa. Tiedämme, että monet ADR-todistukset ovat välittäjien ja muiden nimellisten osakkeenomistajien rekisteröimiä ja niinpä edellä mainittu omistajien lukumäärä ei välttämättä edusta ADR-todistusten todellisten edunsaajien varsinaista lukumäärää tai tällaisen henkilöiden omistamien ADR-todistusten määrää. Automatic Data Processing, Inc:lta saadun tiedon mukaan ADR-todistusten varsinaisia omistajia oli 31.12.2014 286 359.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta

Tiedossamme oli 18.3.2015, että Blackrock, Inc. omisti 24.10.2014 yhteensä 187 784 314 Nokian osaketta ja vaihtovelkakirjalainoja, jotka tuolloin vastasivat noin 5,01 %:a Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä. Tiedossamme oli 18.3.2015, että Dodge & Cox omisti 26.2.2015 yhteensä 184 510 814 Nokian osaketta ja ADR-todistusta, jotka tuolloin vastasivat noin 5,02 %:a Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä.

Tietojemme mukaan Nokia ei ole minkään muun yhtiön tai minkään hallituksen suorassa eikä välillisessä omistuksessa tai hallinnassa eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jotka saattaisivat aiheuttaa Nokian hallinnan muutoksia.

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja optio-oikeudet

Hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat 31.12.2014 yhteensä 1 611 713 osaketta, joka vastasi noin 0,04 %:a koko osake- ja äänimäärästä. Tämän lisäksi he omistivat sekä käytettävissä että ei-käytettävissä olevia optio-oikeuksia, joiden nojalla voitaisiin merkitä yhteensä 910 000 osaketta, mikä vastasi noin 0,02 %:a koko osake- ja äänimäärästä 31.12.2014.

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisoikeuksien antamisesta

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 17.6.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden sekä erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 17.12.2015 saakka.

Vuoden 2014 lopussa hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää uusien osakkeiden antamisesta eikä vaihtovelkakirjalainojen, muiden merkintäoikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskusta.

Valtuutus päättää omien osakkeiden hankkimisesta

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 17.6.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 370 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Määrä vastaa alle 10:tä % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, ja osakkeita oletetaankin hankittavaksi mitätöintiä varten. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muutoin edelleen luovutettaviksi. Valtuutus on voimassa 17.12.2015 saakka.

Kausi	Hankittujen osakkeiden määrä	Keskimääräinen hinta osakkeelta, EUR	Julkistettujen ohjelmien nojalla hankitut osakkeet(1)	Ohjelmien nojalla vielä hankittavien osakkeiden enimmäisarvo, EUR
Tammikuu	–	–	–	–
Helmikuu	–	–	–	–
Maaliskuu	–	–	–	–
Huhtikuu	–	–	–	–
Toukokuu	–	–	–	–
Kesäkuu	–	–	–	–
28.–31. heinäkuuta	3 293 157	6,07	3 293 157	1 230 000 015
1.–29. elokuuta	17 540 685	5,99	17 540 685	1 125 013 500
1.–26. syyskuuta	15 189 798	6,58	15 189 798	1 025 020 757
27.–31. lokakuuta	3 692 555	6,62	3 692 555	1 000 587 415
3.–28. marraskuuta	14 746 614	6,50	14 746 614	904 671 469
1.–23. joulukuuta	12 440 873	6,54	12 440 873	823 273 540
Yhteensä	66 903 682	6,38	66 903 682

(1) 1,25 miljardin euron omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma julkistettiin pääomarakenteen optimointiohjelman yhteydessä.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta jatkoa

Hallituksen valtuutusehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2015

Kuten julkistettu 29.1.2015, hallitus ehdottaa 5.5.2015 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään enintään 365 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä, joka voidaan hankkia, vastaa alle 10:tä % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita voitaisiin hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, ja osakkeita oletetaankin hankittavaksi mitätöintiä varten. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin tarkoituksiin. Osakkeet voitaisiin hankkia joko tekemällä ostotarjous kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin tai muussa suhteessa kuin nykyisten osakeomistusten mukaisesti. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 5.11.2016 saakka, ja se päättäisi tämänhetkisen varsinaisen yhtiökokouksen 17.6.2014 hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankinnasta.

Lisäksi Nokia julkisti 29.1.2015, että hallitus ehdottaa 5.5.2015 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään yhteensä enintään 730 miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus ehdottaa valtuutusta käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 5.11.2016 saakka, ja sen ehdotetaan päättävän varsinaisen yhtiökokouksen 17.6.2014 antaman osakeantia ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.

Tiedot tarjouksesta ja listauksesta

Pääomamme koostuu osakkeista, joilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella NOK1V. American Depositary Share -osaketalletustodistuksillamme, joista jokainen edustaa yhtä osakettamme, käydään kauppaa New Yorkin pörssissä kaupankäyntitunnuksella NOK. ADS eli American Depositary Share -osaketalletustodistusten todisteena on American Depositary Receipt -todistus, jonka Citibank, N.A. antaa talletuspaikkana 28.3.2000 päivätyn muutetun ja päivitetyn Nokian, Citibank, N.A:n ja ADR-osakkeiden silloisten omistajien välisen talletussopimuksen (muutoksineen) ja 6.2.2008 tehtyjen muutosten mukaisesti.

Seuraavassa taulukossa on esitetty osakkeidemme ylimmät ja alimmat pörssikurssit Nasdaq Helsingissä ja ADS-muotoisten osakkeiden ylimmät ja alimmat pörssikurssit kuten ilmoitettu New Yorkin pörssin yhdistetyssä tilastossa, taulukossa määritetyillä ajanjaksoilla.

	Nasdaq Helsinki, hinta osakkeelta		New Yorkin pörssi yhdistetty tilasto, hinta ADR-todistukselta
	Ylin	Alin	Ylin	Alin
	EUR		USD
2010	11,82	6,58	15,89	8,00
2011	8,48	3,33	11,75	4,46
2012	4,46	1,33	5,87	1,63
2013
1. neljännes	3,64	2,45	4,90	3,19
2. neljännes	3,01	2,30	4,12	3,02
3. neljännes	5,10	2,88	6,78	3,81
4. neljännes	6,03	4,64	8,18	6,22
Koko vuosi	6,03	2,30	8,18	3,02
2014
1. neljännes	6,11	4,89	8,20	6,64
2. neljännes	6,01	5,13	8,35	7,00
3. neljännes	6,89	5,38	8,73	7,30
4. neljännes	6,97	5,95	8,58	7,58
Koko vuosi	6,97	4,89	8,73	6,64
Kuusi viime kuukautta
Syyskuu 2014	6,89	6,26	8,73	8,24
Lokakuu 2014	6,97	5,95	8,58	7,58
Marraskuu 2014	6,79	6,14	8,44	7,63
Joulukuu 2014	6,84	6,05	8,37	7,61
Tammikuu 2015	7,23	6,33	8,13	7,40
Helmikuu 2015	7,20	6,63	8,09	7,49

NOKIA VUONNA 2014

Tietoa Nokiasta

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevoitto

Voitto ennen veroja ja rahoitustuottoja – ja kuluja

Osakekohtainen tulos (laimentamaton)

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

vuoden aikana

Hinta/voittosuhde (P/E luku)

Osakkeen päätöskurssi 31.12.

Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista

Osinko tuloksesta, %

Osakekohtainen osinko

Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista

Efektiivinen osinkotuotto, %

Osakekohtainen osinko

Osakkeen päätöskurssi 31.12.

Osakekohtainen oma pääoma

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.

Osakekannan markkina-arvo

(Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.) x osakkeen päätöskurssi 31.12.

Osakkeiden vaihdon kehitys, %

Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana

Korolliset velat

Pitkäaikaiset korolliset velat (mukaan lukien lyhytaikainen osuus) + lyhytaikaiset velat

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Voitto ennen veroja + rahoituskulut

Emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluva keskimääräinen oma pääoma + korolliset velat keskimäärin

Oman pääoman tuotto, %

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto

Emoyhtiön omistajille kuuluva keskimääräinen oma pääoma

Omavaraisuusaste, %

Emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluva oma pääoma

Taseen loppusumma – saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste, %

Korolliset velat – raha – ja muut likvidit varat

Emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille kuuluva oma pääoma

Nettokassa

Raha – ja muut likvidit varat – korolliset velat

Vapaa kassavirta⁽¹⁾

Liiketoiminnan nettorahavirta – aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ostot

⁽¹⁾ Konsernin rahavirtalaskelman erin sisältyvät sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Sisällys

Konsernin tuloslaskelma	124	13. Tuloverot	153	32. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot	173
Konsernin laaja tuloslaskelma	125	14. Laskennalliset verot	154	174	174
Konsernitase	126	15. Osakekohtainen tulos	155	33. Merkittävimmät konserniyhtiöt	174
Konsernin rahavirtalaskelma	127	16. Aineettomat hyödykkeet	156	34. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat	175
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	128	17. Aineelliset hyödykkeet	157	35. Riskienhallinta	177
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	130	18. Osuudet osakkuusyhtiöissä	158	Emoyhtiön tuloslaskelma	186
1. Laskentaperiaatteet	130	19. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo	158	Emoyhtiön tase	187
2. Segmentti-informaatio	140	20. Johdannaiset	162	Emoyhtiön rahavirtalaskelma	189
3. Lopetettuina toimintoina käsitellyt liiketoimintojen myynnin	142	21. Vaihto-omaisuus	163	Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	190
4. Hankitut liiketoiminnat	143	22. Myyntisaamisten arvonalentumiset	163	1. Laskentaperiaatteet	190
5. Tulouttaminen	144	23. Siirtosaamiset ja ennakkomaksut	163	2. Segmentti-informaatio	192
6. Kululajikohtainen erittely	145	24. Emoyhtiön osakkeet	164	3. Henkilöstökulut	192
7. Henkilöstökulut	145	25. Osakeperusteiset maksut	165	4. Toimintokohtaiset poistot	193
8. Eläkkeet	145	26. Muuntoerot	168	5. Tilintarkastajan palkkiot	193
9. Toimintokohtaiset poistot	149	27. Arvonmuutosrahasto	169	6. Liiketoiminnan muut tuotot	194
10. Arvonalentumiset	149	28. Varaukset	170	7. Liiketoiminnan muut kulut	194
11. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	151	29. Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat	172	8. Rahoitus tuotot ja -kulut	194
12. Rahoitustuotot ja -kulut	152	30. Vastuusitoumukset	172	9. Tuloverot	194
		31. Sopimusvelvoitteet	173	10. Laskennalliset verot	195
				11. Aineettomat hyödykkeet	195

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Aineelliset hyödykkeet 196
Sijoitukset 196
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut 197
Oma pääoma 197
Jaettavissa olevat varat 197
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo 198
Pitkäaikainen vieras pääoma 199
Siirtovelat ja saadut ennakot 199
Pakolliset varaukset 199
Vakuudet ja vastuusitoumukset 200
Leasingvastuut 200
Johdolle myönnetyt lainat 200
Rahavirtalaskelman liitetiedot 200
Merkittävimmät tytäryhtiöt 201
Emoyhtiön osakkeet 201
Tilinpäätöksen 2014 allekirjoitus ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi 203
Tilintarkastuskertomus 204
Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut 205

NOKIA VUONNA 2014

Konsernin tuloslaskelma

1.1.-31.12.	Liite	2014 milj. EUR	2013 milj. EUR	2012 milj. EUR
Liikevaihto	5	12 732	12 709	15 400
Hankinnan ja valmistuksen kulut	6	-7 094	-7 364	-9 841
Bruttokate		5 638	5 345	5 559
Tutkimus- ja kehityskulut	6	-2 493	-2 619	-3 081
Myynnin ja hallinnon kulut	6	-1 634	-1 671	-2 062
Liikearvon armonalentumiset	10	-1 209	-	-
Liiketoiminnan muut tuotot	11	136	272	276
Liiketoiminnan muut kulut	11	-268	-808	-1 513
Liikevoitto/-tappio		170	519	-821
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	18	-12	4	-1
Rahoitustuotot ja -kulut	12	-395	-280	-357
Tappio/voitto ennen veroja		-237	243	-1 179
Tuloverotuotot/-kulut	13	1 408	-202	-304
Jatkuvien toimintojen voitto/tappio		1 171	41	-1 483
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio		1 163	186	-771
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus voitosta/tappiosta		8	-145	-712
		1 171	41	-1 483
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio		2 299	-801	-2 334
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus voitosta/tappiosta		6	21	31
	3	2 305	-780	-2 303
Tilikauden voitto/tappio
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio		3 462	-615	-3 105
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus voitosta/tappiosta		14	-124	-681
		3 476	-739	-3 786
Osakekohtainen tulos Jatkuvista ja Lopetetuista toiminnoista (emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta)	15	EUR	EUR	EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot		0,31	0,05	-0,21
Lopetetut toiminnot		0,62	-0,22	-0,63
Tilikauden voitto/tappio		0,94	-0,17	-0,84
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot		0,30	0,05	-0,21
Lopetetut toiminnot		0,56	-0,22	-0,63
Tilikauden voitto/tappio		0,85	-0,17	-0,84
Osakkeita keskimäärin		(1 000 osaketta)	(1 000 osaketta)	(1 000 osaketta)
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot		3 698 723	3 712 079	3 710 845
Lopetetut toiminnot		3 698 723	3 712 079	3 710 845
Tilikauden voitto/tappio		3 698 723	3 712 079	3 710 845
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot		4 131 602	3 733 364	3 710 845
Lopetetut toiminnot		4 131 602	3 712 079	3 710 845
Tilikauden voitto/tappio		4 131 602	3 712 079	3 710 845

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Konsernin laaja tuloslaskelma

| 1.1.-31.12. | Liite | 2014
milj. EUR | 2013
milj. EUR | 2012
milj. EUR |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Tilikauden voitto/tappio | | 3 476 | -739 | -3 786 |
| Muut laajan tuloksen erät | | | | |
| Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | | | | |
| Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenarvostus | 8 | -275 | 83 | -228 |
| Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | | 96 | -3 | 22 |
| Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi | | | | |
| Muuntoerot | 26 | 820 | -496 | 41 |
| Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus | 26 | -167 | 114 | -58 |
| Rahavirtojen suojaus | 27 | -30 | 3 | -41 |
| Available-for-sale sijoitukset | 27 | 106 | 49 | 35 |
| Muut lisäykset | | 40 | 5 | 10 |
| Tuloverot eristä, jotka siirretään myöhemmin
tulosvaikutteisiksi | 26, 27 | 16 | 1 | 12 |
| Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen | | 606 | -244 | -207 |
| Laaja tulos | | 4 082 | -983 | -3 993 |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | | | | |
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos | | 4 061 | -863 | -3 281 |
| Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta | | 21 | -120 | -712 |
| | | 4 082 | -983 | -3 993 |
| Emoyhtiön omistajille kuuluvan laajan tuloksen jakautuminen: | | | | |
| Jatkuvat toiminnot | | 1 563 | 34 | -831 |
| Lopetetut toiminnot | | 2 498 | -897 | -2 450 |
| | | 4 061 | -863 | -3 281 |
| Määräysvallattomille omistajille kuuluvan laajan tuloksen jakautuminen: | | | | |
| Jatkuvat toiminnot | | 16 | -139 | -740 |
| Lopetetut toiminnot | | 5 | 19 | 28 |
| | | 21 | -120 | -712 |

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitase

31.12. Liite milj. EUR 2013 milj. EUR
VASTAAVAA
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	16	2 563	3 295
Muut aineettomat hyödykkeet	16	350	296
Aineelliset hyödykkeet	17	716	566
Osuudet osakkuusyhtiöissä	18	51	65
Available-for-sale sijoitukset	19	828	741
Laskennalliset verosaamiset	14	2 720	890
Pitkäaikaiset lainasaamiset	19, 35	34	96
Muut sijoitukset		77	99
		7 339	6 048
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	21	1 275	804
Myyntisaamiset, oikaistuna arvonalentumiskirjauksilla	19, 22, 35	3 430	2 901
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut	23	913	660
Tuloverosaamiset		124	146
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	19, 35	1	29
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	19, 20, 35	266	285
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	19, 35	418	382
Available-for-sale sijoitukset, likvidit varat	19, 35	2 127	956
Available-for-sale sijoitukset, rahavarat	19, 35	2 643	3 957
Rahat ja pankkisaamiset	35	2 527	3 676
		13 724	13 796
Myytävänä olevat aineelliset hyödykkeet	17	-	89
Lopetettujen toimintojen varat	3	-	5 258
Vastaavaa yhteensä		21 063	25 191
VASTATTAVAA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma	24	246	246
Ylikurssirahasto		439	615
Omat osakkeet		-988	-603
Muuntoerot	26	1 099	434
Arvonmuutosrahasto	27	22	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		3 083	3 115
Kertyneet voittovarat		4 710	2 581
		8 611	6 468
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus		58	192
Oma pääoma yhteensä		8 669	6 660
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset korolliset velat	19, 35	2 576	3 286
Laskennalliset verovelat	14	32	195
Myynnin jaksotukset ja muut pitkäaikaiset velat	29	2 197	630
Varaukset	28	301	242
		5 106	4 353
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista	19, 35	1	3 192
Lyhytaikaiset velat	19, 35	115	184
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	19, 20, 35	174	35
Tuloverovelat	13	481	484
Ostovelat	19, 35	2 313	1 842
Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat	29	3 632	3 033
Varaukset	28	572	680
		7 288	9 450
Lopetettujen toimintojen velat	3	-	4 728
Vieras pääoma yhteensä		12 394	18 531
Vastattavaa yhteensä		21 063	25 191

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Konsernin rahavirtalaskelma

| 1.1.-31.12. | Liite | 2014
milj. EUR | 2013
milj. EUR | 2012
milj. EUR |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Liiketoiminnan rahavirta | | | | |
| Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio | | 3 462 | -615 | -3 105 |
| Oikaisut yhteensä | 32 | -2 248 | 1 789 | 3 841 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | 32 | 1 153 | -945 | 119 |
| Liiketoiminnan rahavirta | | 2 367 | 229 | 855 |
| Saadut korot | | 45 | 92 | 130 |
| Maksetut korot | | -336 | -208 | -277 |
| Muut rahoituserät | | -165 | 345 | -584 |
| Maksetut tuloverot | | -636 | -386 | -478 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | | 1 275 | 72 | -354 |
| Investointien rahavirta | | | | |
| Hankitut liiketoiminnat, vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | | -175 | - | 13 |
| Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys, likvidit varat | | -2 977 | -1 021 | -1 708 |
| Pitkäaikaisten available-for-sale sijoitusten lisäys | | -73 | -53 | -55 |
| Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys/lisäys | | 7 | -1 | - |
| Lyhytaikaisten saamisten vähennys | | 20 | 4 | 24 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | | -311 | -407 | -461 |
| Myydyt liiketoiminnat vähennettynä myyntihetken rahavaroilla(1) | | 2 508 | -63 | -15 |
| Myydyt/ostetut osakkuusyhtiöt | | 7 | -8 | 4 |
| Sijoitusten erääntyminen ja myynti, likvidit varat | | 1 774 | 586 | 2 441 |
| Pitkäaikaisten available-for-sale sijoitusten myynti | | 62 | 129 | 37 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti | | 44 | 138 | 279 |
| Saadut osingot | | - | 5 | 3 |
| Investointien nettorahavirta | | 886 | -691 | 562 |
| Rahoitustoimintojen rahavirta | | | | |
| Omien osakkeiden hankinta | | -427 | - | - |
| Tytäryhtiön oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankinta | | -45 | -1 707 | - |
| Pitkäaikaisten velkojen lisäys | | 79 | 2 291 | 752 |
| Pitkäaikaisten velkojen vähennys | | -2 749 | -862 | -266 |
| Lyhytaikaisten velkojen vähennys | | -42 | -128 | -196 |
| Osingonjako ja muut maksut osakkeenomistajille | | -1 392 | -71 | -755 |
| Rahoitustoimintojen nettorahavirta | | -4 576 | -477 | -465 |
| Muuntoero-oikaisu | | -48 | -223 | -27 |
| Rahavarojen vähennys | | -2 463 | -1 319 | -284 |
| Rahavarat tilikauden alussa | | 7 633 | 8 952 | 9 236 |
| Rahavarat tilikauden lopussa | | 5 170 | 7 633 | 8 952 |
| Rahavarat sisältävät: | | | | |
| Rahat ja pankkisaamiset | | 2 527 | 3 676 | 3 504 |
| Available-for-sale sijoitukset, rahavarat | | 2 643 | 3 957 | 5 448 |
| Yhteensä | | 5 170 | 7 633 | 8 952 |

(1) D&S -liiketoiminnan Myyntituotto esitetään vähennettynä takaisinmaksettujen vaihtoelkärjalainojen pääoman ja kertyneiden korkojen määrällä.
Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä Jatkuviin että Lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat. Katso liitetieto 3, Lopetettuina toimintoina käsitellyt liiketoimintojen myynnit.
Konsernin rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen tytäryhtiöiden ja valuuttakurssien muutosten takia.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

NOKIA VUONNA 2014

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

milj. EUR	Liite	Osakemäärä (1 000)	Osake-pääoma	Yli-kurssi-rahasto	Omat osakkeet	Muunto-erot	Arvon-muutos-rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voitovarat	Emoyhtiön omistajien osuus	Määräys-vallaton osuus	Oma pääoma yhteensä
1.1.2012		3 710 189	246	362	-644	771	153	3 148	7 837	11 873	2 036	13 909
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus, verojen jälkeen	27						-127			-127	-79	-206
Muuntoerot	26					42				42	-2	40
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojausken arvostuskulut, verojen jälkeen	26					-67				-67		-67
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen	27						-67			-67	47	-20
Available-for-sale sijoitukset, verojen jälkeen	27						36			36		36
Muut lisäykset									7	7	3	10
Tilikauden tappio									-3 105	-3 105	-681	-3 786
Tilikauden laaja tulos			-	-	-	-25	-158	-	-3 098	-3 281	-712	-3 993
Osakeperusteiset maksut				1						1		1
Verohyöty osakeperusteisista maksuista				3						3		3
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen		796		-5	15			-12		-2		-2
Osingonjako									-742	-742	-22	-764
Vaihtovelkakirjalaina – oman pääoman osuus				85						85		85
Muut muutokset yhteensä			-	84	15	-	-	-12	-742	-655	-22	-677
31.12.2012		3 710 985	246	446	-629	746	-5	3 136	3 997	7 937	1 302	9 239
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus, verojen jälkeen	27						55			55	25	80
Muuntoerot	26					-468				-468	-28	-496
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojausken arvostuskulut, verojen jälkeen	26					114				114		114
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen							-3			-3	7	4
Available-for-sale sijoitukset, verojen jälkeen	27						49			49	-	49
Muut lisäykset									5	5	-	5
Tilikauden tappio									-615	-615	-124	-739
Tilikauden laaja tulos			-	-	-	-354	101	-	-610	-863	-120	-983
Osakeperusteiset maksut				25						25		25
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen		1 404		-7	26			-21		-2		-2
Osingonjako										-	-37	-37
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta	26, 27			-3		42	-16		-806	-783	-924	-1 707
Muut muutokset määräysvallattomien omistajien osuudessa										-	-29	-29
Vaihtovelkakirjalaina – oman pääoman osuus				154						154		154
Vaihtovelkakirjalaina – konvertointi omaksi pääomaksi		38
Muut muutokset yhteensä			-	169	26	42	-16	-21	-806	-606	-990	-1 596
31.12.2013		3 712 427	246	615	-603	434	80	3 115	2 581	6 468	192	6 660

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

milj. EUR	Liite	Osakemäärä (1 000)	Osake-pääoma	YS-kurssi-rahasto	Omat osakkeet	Muunto-erot	Arvon-muutos-rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajien osuus	Määräys-vallaton osuus	Oma pääoma yhteensä
31.12.2013		3 712 427	246	615	-603	434	80	3 115	2 581	6 468	192	6 660
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus, verojen jälkeen	27						-142		-46	-188		-188
Muuntoerot	26					813				813	7	820
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen	26					-148				-148		-148
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen							-30			-30		-30
Available-for-sale sijoitukset, verojen jälkeen	27						103			103		103
Muut lisäykset							10		39	49		49
Tilikauden voitto									3 462	3 462	14	3 476
Tilikauden laaja tulos			-	-	-	665	-59	-	3 455	4 061	21	4 082
Osakeperusteiset maksut				4						4		4
Verohyöty osakeperusteisista maksuista				10						10		10
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen		2 570		-25	47			-32		-10		-10
Omien osakkeiden hankinta		-66 904			-427					-427		-427
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella	24	50								-		-
Osingonjako									-1 374	-1 374	-9	-1 383
Tytäryhtiöiden myynnit										-	-109	-109
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta									-7	-7	-38	-45
Vaihtovelkakirjalaina – oman pääoman osuus				-114						-114		-114
Muut muutokset				-51	-5		1		55	-	1	1
Muut muutokset yhteensä			-	-176	-385	-	1	-32	-1 326	-1 918	-155	-2 073
31.12.2014		3 648 143	246	439	-988	1 099	22	3 083	4 710	8 611	58	8 669

Osakehohtainen osinko on 0,14 euroa vuodelta 2014 edellyttäen osakkeenomistajien hyväksyntää (0,11 euroa vuodelta 2013). Ylimääräinen osakehohtainen osinko 0,26 euroa maksettiin vuodelta 2013. Osinkoa ei maksettu vuodelta 2012.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Tietoa konsernista

Nokia Oyj, Helsingissä perustettu ja sijaitseva osakeyhtiö, on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö ("Nokia" tai "konserni"). Konsernin pääkonttori on Espoossa, Suomessa. Konserni on listattu Nasdaq Helsingin pörssissä ja New Yorkin pörssissä.

Konserni on johtava maailmanlaajuinen verkkoinfrastruktuurin ja siihen liittyvien palveluiden toimittaja, jonka toiminta keskittyy langattomiin laajakaistapalveluihin, paikkatieto- ja karttapalveluihin sekä edistyksellisen teknologian kehittämiseen ja lisensointiin.

Hallitus hyväksyi vuoden 2014 konsernitilinpäätöksen 19.3.2015.

Esitysperiaatteet

Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting Standards Boardin ("IASB") julkaisemien ja EU:n käyttöön hyväksymien IFRS-standardien mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina ("milj. EUR"), ellei toisin ole mainittu, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa laskentaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot noudattavat myös suomalaista tilinpäätöslainsäädäntöä.

Vuonna 2014 olennaisilta osin Devices & Services -liiketoiminta myytiin olennaisilta osin Microsoftille. Tähän on viitattu "D&S -liiketoiminnan Myyntinä". Katso liitetieto 3, Lopetettuina toimintoina käsitellyt liiketoimintojen myynnit.

Vuonna 2014 tietyt konsernin tuloslaskelman ja taseen erät on luokiteltu uudelleen kuluneen vuoden raportoinnin mukaisesti.

Muut tiedot

Tämä kappale koskee Saksassa noudatettavaa paikallista tilinpäätöslainsäädäntöä. Täysin konsolidoitu saksalainen tytäryhtiö, Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG, joka on rekisteröity Münchenin kaupparekisteriin yritysrekisteriasiakirjalla HRA 88537, on soveltanut Saksan kauppaoikeuden ("HGB") 264b §:n mukaista vapautusta.

Uusien IFRS-standardien käyttöönotto

Konserni on ottanut kuluvana vuonna käyttöön kaikki seuraavat IASB:n julkaisemat uudet ja päivitetyt laskentastandardit sekä muutokset ja tulkinnat olemassa oleviin laskentastandardeihin, jotka ovat merkityksellisiä sen liiketoiminnan kannalta ja jotka ovat tulleet voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkaville tilikausille.

Standardin IAS 32, Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kuittaaminen toisiaan vastaan, muutos selvensi sen tulkintaa, milloin yhteisöllä on "laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisiaan vastaan".

Muiden kuin rahoitusvarojen kerryttävässä olevasta rahamäärästä annettavat tiedot (IAS 36 -standardin muutokset) lisäsi standardin IAS 36, Omaisuuserien arvon alentuminen, ohjeistusta esittämisvaatimuksista kerryttävässä olevien rahamääräisten ja diskonttauskoron osalta.

Johdannaissopimusten uudistaminen ja suojauslaskennan jatkaminen (IAS 39 -standardin muutokset) teki selväksi, ettei standardi IAS 39, Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen edellytä suojauslaskennan keskeyttämistä johdannaissopimuksia uudistettaessa, mikäli tietyt kriteerit täyttyvät.

Etuuspohjaiset järjestelyt: Työntekijöiden maksusuoritukset (IAS 19 -standardin muutokset) selvensi standardin IAS 19, Työsuhde-etuudet, vaatimuksia siitä, miten työsuorituksiin liittyvät maksusuoritukset työntekijöiltä tai ulkopuolisilta tahoilta tulisi kohdistaa palvelusvuosille.

IAS 37, Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat -standardin tulkinta IFRIC 21, Julkiset maksut, selvensi sitä, että julkisen maksun kirjausvelvoitteen synnyttävä tapahtuma on se tapahtuma, joka laukaisee maksuvelvollisuuden.

Lisäksi IASB:n vuosittaisen parannusprojektin seurauksena lukuisiin standardeihin tuli muutoksia, jotka konserni otti käyttöön tilikaudella. Edellä selostettujen muutosten ja tulkintojen käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Tarvittavat lisätiedot on esitetty tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Merkittävät laskentaperiaatteet

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Nokia Oyj:n ("emoyhtiö") tilinpäätöksen sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin, kun konserni altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä määräysvaltaansa. Jos konsernilla ei ole kohteessa äänienemmistöä tai vastaavia oikeuksia, konserni ottaa määräysvaltaansa arvioidessaan huomioon kaikki olennaiset tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien sopimukselliset järjestelyt sekä konsernin äänivallan ja potentiaalisen äänivallan. Konserni arvioi määräysvaltaansa uudelleen, jos tosiseikat ja olosuhteet osoittavat, että yhdessä tai useammassa määräysvallan perustana olevasta kolmesta osatekijästä on tapahtunut muutoksia.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omana nettotuloksen eränään ja osana omaa pääomaa konsernitaseessa.

Hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpäätökseen päivästä, jona määräysvalta nettovaroihin ja liiketoimiin siirtyy konsernille. Vastaavasti myydyt yhtiöt tai liiketoiminnat sisältyvät konsernitilinpäätökseen vain myyntipäivään asti.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää hankittujen yhtiöiden tai liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät menot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan kuluksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan. Yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan erikseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon.

Hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan erikseen käypään arvoon tai määräysvallattomien omistajien osuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Osuus, joka vastaa luovutetun vastikkeen ja hankinta-ajankohdan käypään arvoon arvostetun hankitun nettovarallisuuden välistä erotusta, kirjataan liikearvoksi.

Osuudet osakkuusyhtiöissä

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta tarkoittaa sitä, että konsernilla on valta osallistua osakkuusyhtiön rahoitusta koskevaan ja operatiiviseen päätöksentekoon, mutta konsernilla ei ole kuitenkaan määräysvaltaa tai jaettua määräysvaltaa tällaisiin päätöksiin. Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa osakkuusyhtiöihin tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan muutoksilla, joita on tapahtunut konsernin osuudessa osakkuusyhtiön nettovarallisuudesta hankinta-ajankohdan jälkeen. Jos konsernin osuuden kirjanpitoarvo pienenee nollaan, kun kyseessä on tappiota tuottava sijoitus, tappioiden kirjaamista jatketaan, mikäli voidaan katsoa tosiasiallisen velvoitteen olevan olemassa.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Erillisestä yksiköstä tai liiketoiminnasta luopuminen
Jos konserni luovutusliiketoimen yhteydessä menettää määräysvallan erillisessä yksikössä tai liiketoiminnassa, konserni kirjaa luovutusvoiton tai -tappion määräysvallan menettämisen hetkellä. Luovutusvoitto tai -tappio määritetään saadun vastikkeen käyvän arvon sekä erilliseen yksikköön tai liiketoimintaan liittyvien taseesta pois kirjattujen emoyhtiön omistajille sekä määräysvallattomille omistajille kohdistettujen nettovarojen kirjanpitoarvojen erotuksena, jota oikaistaan laajaan tulokseen aikaisemmin kirjatuilla tähän erilliseen yksikköön tai liiketoimintaan liittyvillä erillä.

Lopetetut toiminnot ja myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät
Lopetetut toiminnot esitetään erikseen silloin, kun konsernin osa, joka koostuu toiminnoista ja rahavirroista, jotka ovat selvästi erotettavissa konsernin muista osista sekä toiminnallisesti että taloudellista raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, tai tämän osan tulee edustaa keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta tai olla osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Konsernin tuloslaskemassa Lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään Jatkuvien toimintojen tuloksesta ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella tavalla. Lopetettujen toimintojen rahavirrat esitetään erikseen konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa. Jatkuvien ja Lopetettujen toimintojen väliset sisäiset tuotot ja kulut eliminoidaan lukuun ottamatta niitä tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan myös Lopetettujen toimintojen luovutuksen jälkeen.

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän tapauksessa varat tai velat, esitetään konsernitaseessa erillään ja arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja.

Myynnin tuloutusperiaatteet
Myynti tuloutetaan, kun seuraavat liiketapahtuman ehdot ovat täyttyneet: omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle; konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin; tuotot on määritettävissä luotettavasti; liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu todennäköisesti konsernin hyväksi; ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat kulut ovat määritettävissä luotettavasti. Tuotot kirjataan saadun tai saatavana olevan vastikkeen käypään arvoon alennuksilla, välittömästi myynnin määrään perustuvilla ja kolmansien osapuolten puolesta kerätyillä maksuilla vähennettynä.

Toistuvista palveluista saatavat tuotot, jotka tyypillisesti sisältävät asiakastuki- ja ylläpitopalveluita, kirjataan tasaerinä sovitun ajanjakson aikana, ellei ole näyttöä siitä, että jokin muu menetelmä kuvastaisi paremmin palvelun suorittamista.

Konsernin myyntisopimukset voivat koostua erilaisista laitteiden, ohjelmistojen ja palveluiden yhdistelmistä. Näissä useita suoritteita sisältävissä järjestelyissä erilliset suoritteet tunnistetaan ja niitä käsitellään luonteensa mukaisesti huomioiden koko järjestelyn kaupallinen sisältö. Tuotot kohdistetaan kullekin erikseen yksilöitävissä olevalle suoritteelle sen suhteellisen käyvän arvon perusteella. Kunkin suoritteena käypä arvo määritetään huomioimalla erilaisia tekijöitä, kuten suoritteen erilismyyntihinta, sekä sellaisen puuttuessa suoritteen kulun ja kohtuullisen katteen yhteissumma. Jokaiselle yksilöitävissä olevalle suoritteelle allokoitu vastike tuloutetaan silloin, kun sen myyntiin liittyvät myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet.

Lopetetussa Devices and Services -liiketoiminnassa useita suoritteita sisältävissä järjestelyissä suoritteiden käypä arvo kohdistettiin aluksi ohjelmistoille ja palveluille ja yli jäävä arvo laitteille jäännösarvomenetelmää käyttäen.

Tuotot sopimuksista, joihin sisältyy jonkin omaisuuserän tai toisiinsa läheisesti liittyvien tai toisistaan riippuvaisten omaisuuserien yhdistelmän rakentaminen asiakkaan määritysten mukaisesti, tuloutetaan valmistusasteen mukaisesti. Valmistusaste määritellään tuloutusajankohtaan mennessä toteutuneiden kulujen osuutena kunkin sopimuksen arvioiduista kokonaiskuluista.

Lisenssimaksutuotot kirjataan suoriteperusteisesti niihin liittyvien sopimusten sisällön mukaisesti. Jos konsernilla ei alkuperäisen lisenssiliiketapahtuman jälkeen ole jäljellä suoritevelvoitteita eikä lisenssimaksuja voida palauttaa, tuotto kirjataan kun kyseinen omaisuuserä on toimitettu asiakkaan käyttöön. Jos konsernille jää lisensoituun omaisuuserään liittyviä velvoitteita alkuperäisen liiketapahtuman jälkeen, tuotto kirjataan yleensä sille ajalle, jona jäljellä olevat velvoitteet täytetään. Tiettyjen lisenssiliiketapahtumien osalta konserni käyttää useita suoritteita sisältävissä järjestelyissä jäännösarvomenetelmää hinnoitteluvertailukohtien puuttuessa.

Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät.

Työsuhde-etuudet
Eläkkeet
Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat sijaintimaiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt rahoitetaan pääsääntöisesti suorituksia vakuutusyhtiöille tai säätiöiden hallitsemille rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti.

Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernin oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite rajoittuu summaan, jonka maksamisesta rahastoon on sovittu. Konsernin maksupohjaisiin, usean työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden kautta järjestettyihin eläkejärjestelyihin tekemät maksusuoritukset kirjataan konsernin tuloslaskemaan sille tilikaudelle, jota suoritus koskee. Jos eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä konsernilla ole siihen liittyvää oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut on laskettu käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuva menetelmää (projected unit credit method): eläkemenot on kirjattu konsernin tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle. Eläkevastuu lasketaan arvioitujen rahavirtojen nykyarvosta käyttämällä diskonttokorkona yritysten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai maturiteetiltaan vastaavien valtion joukkovelkakirjalainojen korkoa. Vakuutusmateriaalit set voitot ja tappiot, jotka syntyvät kokemusperäisistä oikaisuista ja muutoksista vakuutusmateriaalit sissa oletuksissa, kirjataan omaan pääomaan muihin laajan tuloksen erin sillä kaudella, jolla ne syntyvät. Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut ja velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan osana kauden työsuoritukseen perustuvaa menoa järjestelyn muutoksen tai supistamisen tai eläkevastuiden täyttämisen tapahtuessa. Supistamisesta aiheutuvat voitot tai tappiot kirjataan takautuvaan työsuoritukseen perustuvina menoina.

Konsernitaseeseen kirjattavat velat tai varat vastaavat tilinpäätöshetken eläkevelvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla omaisuuserän mahdollisen ylärajan vaikutus mukaan lukien.

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, joihin sisältyvät vakuutusmateriaalit set voitot ja tappiot, omaisuuserän ylärajan muutoksen vaikutus sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, nettokorkoihin kirjattavat määrät pois lukien, kirjataan välittömästi tapahtumakaudellaan konsernitaseeseen sekä vastakirjauksena kertyneitä voittovaroja muiden laajan tuloksen erien kautta veloittaen tai hyvittäen. Uudelleen määrittämisestä johtuvia eri ei luokitella uudelleen konsernin tuloslaskelmaan tulevilla kausilla.

Konsernin etuuspohjaisille eläkejärjestelyille tehdään vakuutusmateriaalit set arvostukset vuosittain tai järjestelyn merkittävän supistamisen tai velvoitteiden täyttämisen yhteydessä.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet maksetaan työsuhteen päättyessä ennen normaalia eläkeikää tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Konserni kirjaa irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet, kun se on todistettavasti sitoutunut nykyisten työntekijöiden työsuhteen päättämiseen yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti ilman mahdollisuutta perääntyä. Etuudet kirjataan myös, jos konserni myöntää irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Paikallisen lainsäädännön mukaan työntekijöillä voi olla oikeus työnantajan maksamiin etuuksiin irtisanomisen yhteydessä riippumatta siitä, onko kyse vapaaehtoisesta irtisanoutumisesta vai ei. Näiden irtisanomisetuuksien yhteydessä osuutta, jonka konserni on velvollinen maksamaan työntekijälle vapaaehtoisen irtisanoutumisen yhteydessä, käsitellään paikallisen lainsäädännön mukaisena tosiasiallisena velvoitteena, ja se kirjataan edellä eläkeitä koskevassa osiossa kuvattuna etuuspohjaisena järjestelyinä.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on kolme erilaista globaalia työntekijöille suunnattua osakepohjaista kannustinjärjestelmää: optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot.

Henkilöstön työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys määritetään suhteessa oman pääomanehtoisen instrumentin käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta. Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintaehdot sisältyvät oletuksiin, jotka tehdään työntekijöiden saamien osakkeiden lukumäärästä. Konserni arvioi säännöllisesti tehdyt oletukset ja tarvittaessa korjaa arviota suoritettavien osakkeiden lukumäärästä. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa.

Konserni on myöntänyt käteisvaroina maksettavia optioita. Vastaanotetut työsuhteeseen sidot palvelut ja niiden maksamista koskevat velat arvostetaan käypään arvoon. Optioiden käypä arvo perustuu osakkeen tilinpäätöshetken markkina-arvoon vähennettynä optioiden merkintähinnalla. Velka arvostetaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä sekä maksupäivänä, ja vastaava käyvän arvon muutos jaksotetaan tuloslaskelmaan työntekijöiden palvelusajalle.

Tuloverot

Tuloverot koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan konserniyhtiöiden tilikauden tulosten ja paikallisten verosäännösten perusteella. Tuloverot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity muihin laajan tuloksen erin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin erin, jolloin tulovero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen erin tai suoraan omaan pääomaan.

Konserni arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön liittyy tulkinnanvaraisuutta. Tarvittaessa kirjattuja määriä oikaistaan vastaamaan odotettavia veroviranomaisille maksettavaksi tulevia määriä. Tuloveroista, joihin liittyy epävarmuutta kirjataan tuloverovelka, jos on todennäköisempää, että tietyt veronäkemykset tullaan haastamaan eikä niitä tulla täysin hyväksymään verotarkastuksissa. Kirjatut määrät perustuvat arvioon tulevista maksuista tilinpäätöspäivänä.

Laskennallinen verosaaminen tai -velka lasketaan velkamenetelmällä kaikista yksittäisten varojen ja velkojen konsernitilinpäätöksessä esitettävän kirjanpitoarvon ja niiden verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan kertyneistä, verotuksessa käyttämättömistä tappioista, käyttämättömistä veronhyvityksistä ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista, mikäli on todennäköistä, että vastaava määrä verotettavaa tuloa syntyy näitä tappioita, käyttämättömiä veronhyvityksiä ja vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja kattamaan. Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä. Jos olosuhteet osoittavat laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen olevan epätodennäköistä, oikaistaan niiden määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä konserni kirjaa laskennallisen verovelan hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypien arvojen ja verotuksessa huomioon otettujen tasearvojen välisille väliaikaisille eroille. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään kirjanpidossa toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta ja kun saamiset ja velat on tarkoitus hoitaa nettoperusteella tai realisoida saaminen ja suorittaa velka yhtäaikaisesti tulevilla kausilla, joilla merkittäviä laskennallisia verovelkoja tai -saamisia odotetaan suoritettaviksi tai saataviksi.

Laskennallisia verovelkoja ei kirjata silloin, kun ne syntyvät liikearvon alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan jaksotettu verovelka, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat toimintavalvuttaan eli sen taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan, jossa konserniyhtiö pääasiallisesti toimii. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Tilikauden päättyessä avoimena olevat ulkomaanrahanmääräiset monetaariset varat ja velat arvostetaan tilikauden lopun valuuttakursseihin. Tase-erien arvostuksesta ja niihin liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Pitkäaikaisiin available-for-sale sijoituksiin, kuten pääomasijoituksiin, liittyvät realisoitumattomat kurssivoitot tai -tappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Kaikki ulkomaanrahan määräisten konserniyhtiöiden tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin. Kaikki ulkomaanrahan määräisten konserniyhtiöiden varat ja velat muunnetaan euroiksi tilikauden lopun valuuttakursseihin. Erot, jotka syntyvät tuottojen ja kulujen muuntamisesta keskikurssiin sekä varojen ja velkojen muuntamisesta tilikauden lopun kurssiin, kirjataan muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin. Konserniyhtiöiden tai niiden osan myynnistä, likvidoinnista, luopumisesta tai oman pääoman takaisinmaksusta kertyneiden muuntoerojen täysimääräinen tai suhteellinen osuus kirjataan tulokseen samanaikaisesti, kun vastaava luovutusvoitto tai -tappio kirjataan.

Ulkomaiset konserniyhtiöt hyperinflatorisissa talouksissa

Niiden ulkomaanrahan määräisten konserniyhtiöiden tilinpäätökset, joiden toimintavalvutta on hyperinflatorisen talouden valuutta, oikaistaan ostovoiman muutosten mukaisesti. Taseen ei-monetaariset erät ja kaikki tuloslaskelman erät oikaistaan käyttämällä yleistä hintaindeksiä ja muuntamalla erät euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän mukaista mittayksikköä. Monetaarisesta nettopositista inflaation seurauksena syntyvä voitto tai tappio kirjataan konsernin tuloslaskelmaan voittoina ja tappioina. Vertailulukuja, jotka on esitetty kuluvan vuoden summina vakaisissa valuutoissa aiempien vuosien tilinpäätöksissä, ei ole oikaistu.

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liikearvon kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen

Konserni suorittaa liikearvon arvonalentumistestauksen vuosittain tai useammin, jos olosuhteiden muutokset tai muut erityiset tapahtumat viittaavat siihen, että liikearvon kirjanpitoarvo on kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi. Aineettomien hyödykkeiden ja pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden arvonalentumista testataan, jos olosuhteiden muutokset tai muut erityiset tapahtumat viittaavat siihen, että kirjanpitoarvo on kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi. Arvonalentumistestauksen suorittamiseen voivat johtaa muun muassa historiallisia tuloksia tai arvioituja tulosodotuksia huomattavasti huonompi suoriutuminen, merkittävät muutokset hyödykkeiden käyttötarkoituksissa, muutokset liiketoimintastrategiassa sekä huomattavat negatiiviset teollisuuden ja kansantalouden trendit.

Liikearvo allokoidaan arvonalentumistestausta varten niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä. Rahavirtaa tuottava yksikkö, joka määritellään konsernin liikearvon arvonalentumisen testausta varten, on pienin omaisuuserien ryhmä, liikearvo mukaan lukien, jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien tuottamista rahavirroista.

Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on korkeampi seuraavista: omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käytöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon. Rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarojen kirjanpitoarvo määritetään allokoimalla olennaiset nettovarat rahavirtaa tuottaville yksiköille sopivin ja johdonmukaisin perustein. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on sen kirjanpitoarvoa pienempi.

Muut aineettomat hyödykkeet

Hankittujen patenttien, tuotemerkkien, lisenssien, sisäiseen käyttöön tulevien ohjelmistolisenssien, asiakassuhteiden ja kehitetyn teknologian hankintamenot aktivoidaan ja poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3–7 vuotta. Kun omaisuuden arvon alentumisesta on viitteitä, aineettoman hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Mahdollisesti syntyvät arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan.

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoiset, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat
Rakennukset ja rakennelmat	20–33 vuotta
Kevyet rakennukset ja rakennelmat	3–20 vuotta
Koneet ja kalusto
Tuotannon koneet, mittaus- ja testauskalusto	1–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja. Myytävänä olevista omaisuuseristä ei tehdä poistoja, sillä ne arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä kuluksi tilikaudella, jolla ne syntyvät. Edellisestä poiketen suuria perusparannusmenoja lisätään hankintamenoon ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon tai -tappioon.

Vuokrasopimukset

Konserni on solminut lukuisia käyttölaesingsopimuksia. Käyttölaesingmaksuja käsitellään vuokrakuluina, ja ne kirjataan konsernin tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa, ellei jokin toinen johdonmukainen menetelmä kuvaa paremmin konsernin saamaa hyötyä.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

NOKIA VUONNA 2014

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutushinnan määränä. Hankintameno määritetään käyttämällä standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen mukaisesti laskettua todellista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden luovutushinta on tavanomaisen liiketoiminnan käypä hintataso vähennettyä tavanomaisilla myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty raaka-aineiden hankintamenon ja välittömän työn kustannusten lisäksi myös asiaan kuuluva osuus tuotannon yleiskustannuksista. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ylimääräisen vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenon tai sitä alemman kerrytettävissä olevan rahamäärän perusteella.

Käypään arvoon arvostaminen

Monet rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Omaisuuserän tai velan käypä arvo määritetään sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa mukaisesti käyttämällä markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asiaan kuuluvia arvostusmalleja. Konserni käyttää käyvän arvon arvostuksessa arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa riittävästi tietoa, käyttämällä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kaikki varat ja velat, joiden käyvät arvot määritetään tai esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta olennaisen syöttötiedon perusteella seuraavasti:

Taso 1 – toimivilla markkinoilla samanlaisille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat.
Taso 2 – arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.
Taso 3 – arvostusmenetelmät, joiden merkittävät syöttötiedot eivät ole havainnoitavissa.

Konserni luokittelee käypään arvoon toistuvasti arvostettavat varat ja velat asiaan kuuluville käyvän arvon hierarkian tasoille kunkin raportointikauden lopussa.

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat seuraaviin kategorioihin: available-for-sale sijoitukset, johdannaiset ja muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, lainat, saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä rahat ja pankkisaamiset. Johdannaisia on kuvattu omassa kappaleessa.

Available-for-sale sijoitukset

Konserni sijoittaa osan Jatkuvaan liiketoimintaan tulevaisuudessa tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin ja joihinkin oman pääoman ehtoisin sijoituksiin. Seuraavat sijoitukset luokitellaan available-for-sale-kategoriaan hankintatarkoituksen ja omistuksen tavoitteiden perusteella: (1) erittäin likvidit, kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on kolme kuukautta tai vähemmän, luokitellaan konsernitaseessa kategoriaan available-for-sale sijoitukset, rahavarat. Koska sijoitusten luottokelpoisuus on korkea ja juoksuaika lyhyt, riski niiden arvon muutoksille on merkityksetön.

(2) Samankaltaiset sijoitukset kuin ensimmäisessä kohdassa, joiden erääntymiseen hankintahetkellä on yli kolme kuukautta, luokitellaan taseessa kategoriaan lyhytaikaiset available-for-sale sijoitukset, likvidit varat. (3) Sijoitukset teknologiaan liittyviin julkisesti noteerattuihin osakkeisiin, listaamattomiin osakkeisiin tai listaamattomiin rahastoihin luokitellaan taseessa kategoriaan pitkäaikaiset available-for-sale sijoitukset.

Lyhytaikaiset kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä markkinoilla noteerattuja hintoja, diskontatun rahavirran analyyseja ja muita soveltuvia arvostusmalleja tilinpäätöspäivänä. Sijoitukset julkisesti noteerattuihin oman pääoman ehtoisin osakkeisiin arvostetaan käypään arvoon käyttämällä pörssien noteeraamia ostokursseja. Muut käypään arvoon arvostetut available-for-sale sijoitukset sisältävät sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin. Niiden käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia menetelmiä: samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo; kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuviin arvoihin, kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Konserni käyttää harkintaa sovellettavan arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella. Muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa siihen, että konserni kirjaa arvonalentumistappioita tulevina kausina.

Muut available-for-sale sijoitukset kirjataan hankintamenoon vähennettyä arvonalennuksilla. Nämä ovat teknologiaan liittyviä sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin, joiden käypää arvoa ei pystytä luotettavasti määrittelemään, koska julkisia markkinoita tai luotettavia arvostusmenetelmiä ei ole.

Sijoitusten myynnit ja ostot huomioidaan kirjanpidossa kaupantekopäivänä eli päivänä, jona konserni sitoutuu ostamaan tai myymään sijoituksen.

Available-for-sale sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon osana muita laajan tuloksen eri pois lukien efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssien muutoksista johtuva available-for-sale sijoitusten arvon muutos, jotka kirjataan suoraan konsernin tuloslaskelmaan. Available-for-sale sijoituksiin sisältyvistä osakesijoituksista saatavat osingot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun konsernin oikeus osinkotuottoon on syntynyt. Kun sijoitus myydään, sihen liittyvät kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan muista laajan tuloksen eristä ja kirjataan tulosvaikutteisesti. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien myytyjen arvopaperien arvon määrityksessä käytetään painotetun keskihinnan menetelmää. Myytyjen kiinteätuottoisten arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO -menetelmää. Arvonalentuminen kirjataan, jos available-for-sale sijoituksen kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitu käypä arvo ja arvonalentumisen peruste on esimerkiksi vastapuolen konkurssi tai muu tekijä, jonka perusteella voidaan riippumattomasti todeta, että syntynyt arvonalentuminen on luonteeltaan pysyvä. Omaisuuserään kohdistuneet kertyneet tappiot perutaan omasta pääomasta ja esitetään tuloslaskelmassa tilikaudella. Jos käypään arvoon taseeseen merkityn muun sijoituksen kuin osakesijoituksen käypä arvo kasvaa myöhemmällä tilikaudella ja jos kasvun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän tappion tulosvaikutteisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, tappio peruutetaan ja peruutus kirjataan tuloslaskelmaan.

Tilinpäätös

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat

Eräät erittäin likvidit rahoitusvarat on hankintahetkellä määritetty käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin sijoituksiin, likvideihin varoihin. Näiden sijoitusten on täytettävä toinen seuraavista kriteereistä: määritys poistaa tai merkittävästi vähentää epäjohdonmukaisuutta, joka seurasi rahoituserien käyvän arvon ja/tai voittojen ja tappioiden kirjaamisesta erilaisilla perusteilla; tai varat ovat osa laajempaa joukkoa rahoitusvaroja, joita hallinnoidaan ja seurataan käyvän arvon perusteella dokumentoidun riskienhallinta- tai investointistrategian mukaisesti. Nämä sijoitukset kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon, ja niiden myöhempi arvostaminen tapahtuu niin ikään käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Lainasaamiset

Lainasaamisiin sisältyy lainoja asiakkaille ja toimittajille. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon, ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää vähennettynä arvonalennuksilla. Lainasaatavien perintäkelpoisuutta sekä lainoille saatuja vakuuksia seurataan jatkuvasti. Mikäli on nähtävissä, että lainan takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena, arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin lainasaatavan luonteen mukaisesti kirjanpitoarvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välisenä erotuksena. Korkotuotot lainasaamisista kirjataan muihin tuottoihin tai rahoitustuottoihin efektiivisen koron menetelmällä.

Rahat ja pankkisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset sisältävät asiakkailta laskutetut summat sekä summat, joissa myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet, mutta asiakkaita ei ole vielä laskutettu. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen asiakaslaskutuksen määräisenä vähennettynä epävarmoilla saatavilla. Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, aiempia maksuväivästyksiä, vallitsevia taloudellisia trendejä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Jos velkaa ei todennäköisesti saada perityksi, arvonalentumistappio kirjataan ja sisällytetään liiketoiminnan muihin kuluihin. Konserni kirjaa myyntisaamisen pois taseesta vain siinä tapauksessa, että sopimukselliset oikeudet omaisuuserästä kertymään rahavirtoihin päättyvät tai omaisuuserä ja siten myös siihen liittyvät riskit ja hyödyt luovutetaan toiselle yhtiölle.

Rahoitusvelat

Konserni luokittelee rahoitusvelat seuraaviin kategorioihin: johdannaisvelat ja muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, yhdistelmäinstrumentit, rahoituslainat ja ostovelat. Johdannaisia on kuvattu omassa kappaleessa.

Yhdistelmäinstrumentit

Instrumentin liikkeellelaskijan kannalta yhdistelmäinstrumentit sisältävät sekä vieraan pääoman että oman pääoman komponentin. Komponentit määritellään rahoitusinstrumentin ehtojen perusteella ja esitetään sekä arvostetaan erikseen niiden sisällön mukaisesti. Vieraan pääoman komponentti arvostetaan alun perin käypään arvoon ja jäännösarvo kohdistetaan oman pääoman komponentille. Allokointi on sama koko yhdistelmäinstrumentin taloudellisen pitoajan. Konserni on laskenut liikkeeseen vaihtovelkakirjalainoja, joissa vieraan pääoman komponentit käsitellään rahoituslainoina.

Rahoituslainat

Rahoituslainat kirjataan taseeseen velaksi määrään, joka on saatu liikkeelle laskettaessa vähennettynä transaktiomenoilla. Myöhempinä tilikausina rahoituslainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Transaktiomenot ja lainan korot kirjataan tuloslaskelmassa rahoituskuluihin instrumentin pitoaikana.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Johdannaissopimukset

Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäivänä ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa. Useimmiten suojauksen rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi konsernin rahavirtalaskelmassa, koska suojattujen erien rahavirrat liittyvät konsernin operatiiviseen toimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä suojaavan tiettyä rahoitus- tai investointitoimintaan liittyvää positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin suojattavan position rahavirrat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinkurssiin. Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin. Valuuttaopitot arvostetaan tilinpäätöshetkellä Garman & Kohlhagen-arvonmääritys mallilla. Käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofuturisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa mutta joilla suojataan tiettyjä valuuttariskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, kirjataan tuloslaskelmaan muihin tuottoihin ja kuluihin. Voitot ja tappiot muista johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konserni tunnistaa ja seuraa mahdollisia kytkettyjä johdannaisia ja kirjaa ne käypään arvoon tilinpäätöspäivänä. Arvonmuutokset kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Suojauslaskenta

Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiostrategian osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.

Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojaus

Konserni soveltaa suojauslaskentaa, mikäli soveltamisedellytykset täyttyvät. Konserni soveltaa suojauslaskentaa asianmukaisesti dokumentoiduille ja tehokkaille ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksille, jotka täyttävät standardissa IAS 39, Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen esitetyt vaatimukset. Suojattavan rahavirran tulee olla erittäin todennäköinen ja altistaa rahavirran muutoksille, jotka voivat viime kädessä olla tulosvaikutteisia. Suojauksen täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien käyvän arvon muutos, joka heijastaa avistakurssin muutosta sekä valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden perusarvon muutosta, kirjataan arvonmuutosrahastoon tehokkaaksi todettujen suojausten osalta. Tehoton osuus kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan. Käyvän arvon muutoksina ilmoitettavat suojauskulut, jotka aiheutuvat valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksesta vähennettynä valuuttatermiinien avistakurssien muutoksella tai valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden aika-arvon muutoksella, kirjataan konsernin tuloslaskelmaan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kertynyt arvostustuloksen muutos siirretään arvonmuutosrahastosta konsernin tuloslaskelman myynnin ja oston oikaisueriin sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu myynti tai osto kirjataan tuloslaskelmaan. Ennakoitujen myyntien ja ostojen suojaustulos kirjataan konsernin tuloslaskelmaan pääsääntöisesti vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Jos ennakoidun transaktion ei enää odoteta toteutuvan, sihen liittyvä arvostustulos siirretään välittömästi konsernin tuloslaskelmaan. Jos suojatun rahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, sihen liittyvä kertynyt arvostustulos jätetään arvonmuutosrahastoon, kunnes suojatulla rahavirralla on tulosvaikutus.

Rahavirtojen suojaus: erittäin todennäköisten liiketoimintojen hankintojen ja muiden transaktioiden suojaus

Konserni suojaa rahavirtoja aika ajoin valuuttakurssiriskiltä, joka liittyy erittäin todennäköisiin liiketoimintojen hankintoihin ja muihin ennakoituihin transaktioihin, joiden seurauksena taseeseen kirjataan muuta kuin rahoitusomaisuutta. Kun tällainen omaisuuserä kirjataan konsernitaseeseen, arvonmuutosrahastoon kirjattu suojausinstrumenttien arvostustulos kirjataan alkuperäisen hankintahinnan lisäykseksi tai vähennykseksi. Arvostustulos kirjataan lopulta konsernin tuloslaskelmaan liiketoimintojen hankintojen osalta liikearvon arvioinnin kautta ja muiden omaisuuserien osalta poistojen kautta. Suojauslaskennan soveltaminen edellyttää, että ennakoidun transaktion täytyy olla erittäin todennäköinen ja suojaus on tehokas sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

Rahavirtojen suojaus: vaihtuvakorkoisten velkojen rahavirtojen suojaus

Konserni soveltaa ennakoitujen rahavirtojen suojausta tiettyjen vaihtuvakorkoisten velkojen korkoriskin suojaamiseen. Vaihtuvakorkoisten velkojen suojaamiseen käytettyjen koronvaihtosopimusten arvostustuloksen tehokas osuus kirjataan arvonmuutosrahastoon. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan. Jos suojausinstrumentti suljetaan ennen suojattavan velan eräpäivää, suojauslaskenta keskeytetään ja arvonmuutosrahastoon kertyneet voitot ja tappiot kirjataan vähitellen konsernin tuloslaskelmaan kullakin kaudella, jolla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon suojaus

Konserni käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Mikäli suojaus ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan ja suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin ja kuluihin efektiivisen koron menetelmällä instrumentin voimassaoloajalle.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Konserni soveltaa suojauslaskentaa ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suojausten tulee olla asianmukaisesti dokumentoituja ja tehokkaita sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien käyvän arvon muutos, joka on valuuttatermiinien avistakurssin muutos sekä valuuttaoptioiden perusarvon muutos, kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Käyvän arvon muutokset, jotka aiheutuvat valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksesta vähennettynä avistakursseilla sekä valuuttaoptioiden aika-arvon muutoksella, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Jos suojauksena käytetään ulkomaan valuuttamääräisiä lainoja, kaikki transaktiosta syntyvät kurssivoitot ja -tappiot kirjataan muuntoeroihin. Tehoton osuus kirjataan välittömästi konsernin tuloslaskelmaan.

Kertyneen arvostustuloksen muutos siirretään oman pääoman muuntoeroista tuloslaskelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö tai osa siitä myydään, puretaan, luovutetaan tai sen oma pääoma maksetaan takaisin. Luovutettua osuutta vastaava suhteellinen osuus nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen instrumenttien oman pääoman muuntoeroihin kirjatusta tuloksesta siirretään tuloslaskelmaan samalla kun luovutusvoitto tai -tappio kirjataan.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoum, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kun konserni odottaa saavansa korvauksen varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen menoihin, korvaus kirjataan omaisuuseräksi vasta kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Konserni arvioi olemassa olevien varausten riittävyyden ja tarvittaessa oikaisee varausten määrää viimeisimmän toteumatiedon ja tulevaisuutta koskevien arvioiden muutosten perusteella jokaisena tilinpäätöspäivänä.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, johto on sen hyväksynyt ja se on julkistettu. Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön uudelleenjärjestelykuluista. Muita pääkomponentteja ovat tuotantolaitosten sulkemiseen ja kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut sekä yritysmyynteihin liittyvät kulut.

Takuuvaraukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista kuluista, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu historiallisin korjaus- ja vaihtokuluihin.

Projektitappiovaraukset

Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista perustuen joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai menoihin, joilla sopimus voidaan lakkauttaa, sen mukaan kumpi on pienempi.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Oikeudenkäynteihin ja immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat oikeudenkäyntejä sekä immateriaalioikeuksien loukkauksia ja väitettyjä loukkauksia. Varaus perustuu tapauksen arvioituun todennäköiseen lopputulokseen tilinpäätöspäivänä.

Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista

Konserni kirjaa sitovista ostosopimuksista varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan määrän tilinpäätöspäivänä.

Muut varaukset

Konserni kirjaa arvioiduista sopimusvelvoitteista varauksen odotettavissa olevan sopimusvelvoitteen täyttämisestä aiheutuvien kustannusten määräisenä.

Omat osakkeet

Konserni kirjaa hankitut omat osakkeet hankintahinnalla oman pääoman vähennykseksi hankintamenoon. Mitä töinnin yhteydessä omien osakkeiden hankintameno kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot kirjataan konsernitilinpäätökseen, kun varsinainen yhtiökokous on ne hyväksynyt.

Arvioiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet

Konsernitilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta harkintaa valittaessa olennaisia oletuksia taloudellisten arvioiden laskemiseksi. Johdon arviot perustuvat historialliseen kokemukseen, odotettavissa oleviin lopputulemiin ja muihin olettamiin, joiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä tilanteissa. Nämä arviot muodostavat perustan kirjattavien varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen sekä kirjattavien tuottojen ja kulujen määrille, jotka eivät välttämättä ilmene muista lähteistä. Olennaisia arvioita tarkistetaan, jos niihin liittyvissä olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai niistä saadaan uutta tietoa tai kokemuksia. Koska ennusteisiin sisältyy eriasteista epävarmuutta, todellinen lopputulema voi poiketa ennusteista ja tästä voi aiheutua konsernin tuloslaskelmaan lisäkuluja tai -hyvityksiä.

Johto huomioi, että seuraaviin laadintaperiaatteisiin liittyy eniten arvioiden epävarmuutta ja olennaista harkinnanvaraisuutta, joilla voi olla vaikutus konsernin taloudellisiin tietoihin.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Konserni soveltaa erillisten yksiköiden tai liiketoimintojen ostoihin hankintamenetelmää. Niiden käypien arvojen määrittäminen ja sen allokointi kullekin yksilöitävissä olevalle omaisuuserälle ja siirtyneille vastuille edellyttää arvioiden tekemistä ja johdon harkintaa määritettäessä hankinnan käypä arvo, mukaan lukien diskonttauskorko, loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon rahavirtaennusteet pohjautuvat, sekä olettamukset ja arviot määriteltäessä rahavirtoja. Diskonttauskorko heijastaa kulloistakin arviota rahan aika-arvosta, relevanteista markkinariskipreemioista sekä alaa koskevista vertailuista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Olettamukset perustuvat hankintahetkellä saatavilla olevaan informaatioon, ja toteumat voivat poiketa ennusteesta merkittävästikin, kun lisää tietoa tulee saataville. Katso liitetieto 4, Hankitut liiketoiminnat.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Konsernilla on myyntitransaktioita, joihin voi sisältyä niin laitteita, palveluita kuin ohjelmistojakin. Konserni määrittää erilliset suoritteet ja arvioi niiden suhteellista käypää arvoa ottamalla huomioon koko sopimuksen kaupallisen sisällön. Kunkin suoritteen käypä arvo määritetään huomioimalla erilaisia tekijöitä, kuten suoritteen erillismyyntihinta sekä sellaisen puuttuessa suoritteen kulun ja kohtuullisen katteen yhteisömme. Käyvän arvon määrittely ja kohdistaminen kullekin erillisenä yksilöitävissä olevalle liiketapahtuman suoritevelvoitteelle edellyttää arvioiden ja harkinnan käyttöä, millä voi olla merkittävä vaikutus tilikaudelle kirjattavien tuottojen ajoitukseen ja määrään. Katso liitetieto 5, Tulouttaminen.

Eläkevastuut ja -kulut

Eläkevastuiden ja -kulujen määrittäminen etuuspohjaisia järjestelyjä varten riippuu useista arvioista ja oletuksista, kuten diskonttokorosta, kuolleisuusastetta koskevista arvioista sekä tulevien korvausten kasvusta vuositasolla. Osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu oman pääoman ehtoisiin osake- ja velkapapereihin, joiden arvoon vaikuttavat osakemarkkinoiden heilahtelut. Muutokset arvioissa tai vakuutusmateriaaliteissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevelkaan ja tuleviin eläkekuluihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen eläkevastuut ovat 1 884 miljoonaa euroa (1 453 miljoonaa euroa vuonna 2013 Jatkuvista liiketoiminnoista) ja järjestelmään sisältyvien varojen käypä arvo 1 387 miljoonaa euroa (1 261 miljoonaa euroa vuonna 2013 Jatkuvista toiminnoista). Katso liitetieto 8, Eläkkeet.

Tuloverot

Konserni on tuloverovelvollinen Suomessa ja useissa muissa valtioissa. Harkintaa edellytetään määriteltäessä tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron, epävarmojen veronäkemysten, laskennallisen verosaatavan ja -velan määrää ja sitä, missä määrin laskennallista verosaatavaa voidaan aktivoida taseeseen. Arviot perustuvat odotettavissa oleviin verotettaviin tuloihin ja verosuunnittelustrategioihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen vahvistettuja tappioita, väliaikaisia eroja ja käyttämättömiä veronhyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa, on yhteensä 2 386 miljoonaa euroa (10 693 miljoonaa euroa vuonna 2013).

Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen edellyttää, että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät veronalaisien väliaikaisten erojen purkautumisesta kertyvän tulon. Laskennalliset verosaamiset kirjataan, mikäli on todennäköisempää, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi veronalaista tuloa, josta väliaikaiset erot ja verotukselliset tappiot voidaan vähentää. Tämän vuoksi laskennallisten verosaamisten kirjaaminen edellyttää kyseisen yhtiön tai verokonsernin, jolle laskennallisen verosaaminen on kirjattu, tulevan taloudellisen tuloksen arviointia.

Vaikka konserniyhtiöiden veroilmoituksissa esitetyt vaatimukset ovat perusteltavissa, on mahdollista, että veroviranomaiset eivät hyväksy joitain esitettyjä vaatimuksia sellaisenaan. Tuloverovelat, joihin liittyy epävarmuutta perustuvat arvioihin tai oletuksiin aiheutuvan velvoitteen määrästä ja todennäköisyydestä sekä maksun ajankohdasta. Konserniyhtiöissä on meneillään verotarkastuksia useissa maissa, muun muassa Intiassa. Koska verotarkastusten tulosta on vaikea ennakoida, lopputulema ja todellinen kustannus voivat vaihdella huomattavasti arvioiduista. Katso liitetieto 13, Tuloverot, ja 14, Laskennalliset verot.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

HERE- rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo

HERE- rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennetyn käyvän arvon perusteella. Arvioita ja harkintaa vaaditaan määriteltäessä kerrytettävissä olevan rahamäärän laskennan osatekijöitä, mukaan lukien diskonttauskorko, loppuarvo, arvioitu liikevaihdon kasvu, katetuotto, myynnistä aiheutuvat kulut ja liiketoiminnankulujen ja pääomasijoitusten määrä. Diskonttauskorko heijastaa kulloistakin arviota rahan aika-arvosta, olennaisista markkinariskipreemioista sekä alaa koskevista vertailuista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Vuonna 2014 konserni kirjasi 1 209 miljoonan euron arvonalentumistappion, jolla vähennettiin HERE-liiketoiminnan kirjanpitoarvoa vastaamaan sille määriteltyä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. HERE-liiketoiminnan jäljellä oleva kirjanpitoarvo on 2 273 miljoonaa euroa. Koska HERE-liiketoiminnan kirjanpitoarvoa on vähennetty vastaamaan sille määriteltyä kerrytettävissä olevaa rahamäärää, diskonttauskoron nousu, loppuarvon lasku tai muiden arvostukseen liittyvien oletusten merkittävä muutos voi lisätä arvonalentumista. Katso liitetieto 10, Arvonalentumiset.

Myyntisaamisten arvonalentumistappiot

Saatavista vähennetään epävarmoina saatavina määrä, jonka arvioidaan vastaavan tappioita, jotka johtuvat asiakkaiden kykenemättömyydestä suoriutuva vaadituista maksuista. Epävarmojen saatavien arvon määrittely kunkin tilinpäätöspäivänä edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Arvioidessaan kirjattujen epävarmojen saatavien riittävyyttä johto analysoi erityisesti myyntisaatavia ja toteutuneita luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, aiemmin myöhästyneitä saatavia, vallitsevia talouden trendejä sekä muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Epävarmojen saatavien määrää voidaan joutua tulevina tilikausina lisäämään, mikäli asiakkaiden taloudellinen tilanne ja maksukyky heikkenevät. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen epävarmat saatavat ovat 103 miljoonaa euroa (124 miljoonaa euroa vuonna 2013 Jatkuvista toiminnoista), mikä vastaa noin 3 % myyntisaamisista (4 % vuonna 2013). Katso liitetieto 22, Myyntisaamisten arvonalentumiset.

Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus

Vaihto-omaisuuden mahdollista ylijäämää, epäkuranttiutta sekä markkina-arvon mahdollista pienentymistä alle hankintamenon seurataan, ja tarvittaessa kirjataan ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus. Ylijäämä- ja epäkuranttiusvarauksen arvon määrittely kunkin tilinpäätöspäivänä edellyttää arvioiden tekemistä ja harkintaa. Johto analysoi tällöin erityisesti arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä oletuksissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen vaihto-omaisuuden ylijäämästä ja epäkuranttiudesta kirjattava vähennys on 204 miljoonaa euroa (178 miljoonaa euroa vuonna 2013 Jatkuvista toiminnoista), mikä vastaa noin 14 % vaihto-omaisuudesta (18 % vuonna 2013). Katso liitetieto 21, Vaihto-omaisuus.

Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa aktiivisilla markkinoilla, esimerkiksi listaamattomat oman pääoman ehtoiset instrumentit, käypä arvo määritetään käyttämällä arvostusmalleja. Arvioita ja harkintaa vaaditaan valittaessa asianmukaista arvostusmenetelmää sekä määritettäessä taustaoletuksia. Jos listaamattomille osakkeille ei ole saatavilla noteerattuja markkinahintoja, niiden käypä arvo perustuu useaan

osatekijään, kuten samankaltaisten instrumenttien markkina-arvoon; kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuva arvoon; ja/tai kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvoon verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Mahdolliset muutokset näissä oletuksissa voivat aiheuttaa arvonalentumisia tai tappioita tulevina kausina. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen johdannaissopimusten ja muiden rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa aktiivisilla markkinoilla, käypä arvo julkaisemattomien tietojen mukaan laskettuna (käyvän arvon hierarkian 3. taso) on 556 miljoonaa euroa (429 miljoonaa euroa vuonna 2013 Jatkuvista toiminnoista), mikä vastaa noin 9 % käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroista (7 % vuonna 2013). Katso liitetieto 19, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoum, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Harkintaa edellytetään aika ajoin sen määrittämisessä, onko konsernilla voimassa olevia velvoitteita; arviointia vaaditaan velvoitteiden arvon määrittelyssä. Vaikka varaukset perustuvat parhaaseen mahdolliseen arvioon kustannuksista, jotka ovat väistämättömiä, johto voi joutua tekemään useita oletuksia vastuiden määrästä ja todennäköisyydestä sekä maksuajankohdasta. Ajoitusta ja aiheutuvien kustannusten määrää koskeviin arvioihin voidaan joutua tekemään muutoksia ajan mittaan ja/tai kun tarkempia tietoja on saatavilla. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen varaukset ovat yhteensä 873 miljoonaa euroa (922 miljoonaa euroa vuonna 2013 Jatkuvista toiminnoista). Katso liitetieto 28, Varaukset.

Oikeudelliset vastuut

Konserni on parhaillaan osallisena oikeudenkäynneissä tai sitä vastaan on uhattu nostaa kanteita eri lainkäyttöalueilla. Varaus kirjataan, jos on todennäköistä, että oikeudenkäynnin lopputulos on epäsuotuisa, ja väistämättömän velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Koska oikeudenkäyntien luonnetta on vaikea ennakoida, oikeudenkäynnin lopputulema ja todelliset kustannukset voivat poiketa huomattavasti arvioiduista. Katso liitetieto 28, Varaukset.

Uudet IFRS-standardit

Konserni aikoo soveltaa seuraavia IASB:n julkaisemia uusia ja päivitettyjä standardeja, muutoksia olemassa oleviin standardeihin sekä niiden tulkintoja, joiden uskotaan olevan merkityksellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta:

IFRS 9, Rahoitusinstrumentit, julkistettiin heinäkuussa 2014, ja se korvaa standardin IAS 39, Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen. Konserni aikoo ottaa standardin käyttöön viimeistään sen voimaantulopäivänä 1.1.2018. Uuden standardin käyttöönotto vaikuttaa konsernin rahoitusvarojen luokittelun ja arvostamiseen ja tuo uuden suojauslaskentamallin. Konserni arvioi parhaillaan IFRS 9 -standardin vaikutuksia.

IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista, julkaistiin toukokuussa 2014. Se sisältää viisivaiheisen mallin asiakassopimuksesta saatavien myyntituottojen tuloutukseen. IFRS 15:n mukaisesti myyntituotot kirjataan määrään, joka odotetaan saatavan vastikkeena, kun tavaran tai palvelun määräysvalta on siirtynyt asiakkaalle. Uuden standardin käyttöönotto vaikuttaa todennäköisesti tapaan, jolla myyntituottoja kirjataan. Vaikka standardi on lupa ottaa käyttöön etuajassa, konserni ei todennäköisesti tee näin. IFRS 15 -standardin täydellisiä vaikutuksia arvioidaan parhaillaan.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Seuraavassa kuvatut muutokset ja parannukset otetaan käyttöön 1.1.2015, ja niillä ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Standardin IAS 19 muutokset, Etuuspohjaiset järjestelyt: Työntekijöiden maksusuoritukset, liittyvät siihen, miten etuuspohjaisten järjestelyjen laskennassa on otettava huomioon työntekijöiden tai kolmansien osapuolten maksusuoritukset. Kun maksusuoritukset liittyvät takautuvin työsuorituksiin, ne on kohdistettava palvelusvuosille negatiivisena etuutena. Nämä muutokset selventävät, että jos maksusuoritusten määrä ei ole riippuvainen palvelusvuosien määrästä, yritys voi kirjata ne vähennyksenä takautuvin työsuorituksiin perustuvista kuluista palvelusvuosilta sen sijaan, että maksusuoritukset jaettaisiin palvelusvuosille.

Standardin IFRS 2, Osakeperusteiset maksut, muutos selventää oikeuden syntymisehtoihin liittyvien tulos- ja palveluehtojen ongelmia: tulosehdon on sisällettävä palveluehto, tulostavoitteen on täytettävä vastapuolen ollessa palveluksessa, tulostavoite voi liittyä yrityksen tai samaan konserniin kuuluvan toisen yrityksen liiketoimintoihin tai muuhun toimintaan, tulosehto voi olla markkinaehtoinen tai muihin tekijöihin perustuva, ja jos vastapuoli mistä tahansa syystä eroaa palveluksesta oikeuden syntymisehtojen aikana, palveluehto ei täytyy.

Standardin IFRS 3, Liiketoimintojen yhdistäminen, muutos selventää sitä, että ehdollista vastiketta koskevat järjestelyt, jotka voidaan luokitella liiketoimintojen yhdistämisestä aiheutuviksi vastuiksi (tai omaisuuseriksi), tulisi tulevilla jaksoilla kirjata käypään arvoon tulosvaikutteisesti riippumatta siitä, kuuluvatko ne IFRS 9 -standardin (tai soveltuvilta osin IAS 39 -standardin) piiriin.

Standardin IFRS 8, Toimintasegmentit, muutos selventää, että yrityksen on julkistettava johdon harkinta, kun IFRS 8 -standardin 12 kohdassa mainittuja yhdistämiskriteerejä sovelletaan arvioitaessa segmenttien "samankaltaisuutta". Segmentin omaisuuserien täsmäyttäminen muihin omaisuuseriin on esitettävä vain, jos se raportoidaan yrityksen pääasialliselle operatiiviselle päätöksentekijälle samoin kuin segmenttivastuista annetuvien tietojen kohdalla.

Standardin IAS 24, Lähipiiri koskevat tiedot, muutos selventää, että hallintoyksikkö (pääasiallinen hallintopalveluita tarjoava yksikkö) luetaan lähipiiriin kuuluvaksi lähipiiritietoja julkistettaessa. Lisäksi hallintoyksikköä käyttävän yksikön on raportoitava hallintopalveluista aiheutuvat kulut.

Standardin IFRS 13, Käyvän arvon määrittäminen, muutos selventää, että standardin rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmää koskevaa poikkeusta voidaan soveltaa rahoitusvarojen ja -velkojen lisäksi myös muihin sopimuksiin, jotka kuuluvat IFRS 9 -standardin (tai soveltuvilta osin IAS 39 -standardin) piiriin.

Standardien IAS 16 ja IAS 38 muutokset: Hyväksyttävien poisto- ja jaksotusmenetelmien selventäminen, selventävät standardien periaatetta, jonka mukaan liikevaihto heijastaa liiketoiminnan (johon omaisuuserä kuuluu) harjoittamisesta syntyviä taloudellisia etuja eikä niinkään omaisuuserän käytön yhteydessä kulutettavia taloudellisia etuja. Muutos poistaa liikevaihtoon perustuvan poistomenetelmän aineellisilta hyödykkeiltä ja sallii sen vain hyvin rajoitetusti aineettomissa hyödykkeissä. Muutokset tulevat voimaan ei-takautuvasti 1.1.2016 ja sen jälkeisillä tilikausilla.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

2. Segmentti-informaatio

Konsernilla on neljä toiminta- ja raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: Nokia Networks -liiketoimintaan kuuluvat Mobile Broadband- ja Global Services -segmentit sekä HERE ja Nokia Technologies. Devices & Services -liiketoiminta, joka esitetään Lopetettuina toimintoina, muodosti toiminta- ja raportoitavan segmentin 25.4.2014 asti, jolloin sen myynti toteutui.

Konserni otti nykyisen liiketoiminnallisen ja raportointirakenteensa käyttöön vuonna 2013. Konserni ilmoitti 7.8.2013 saaneensa päätökseen Siemensin osuuden oston Nokia Networksistä. Siihen asti Nokia Networks raportoitiin yhtenä toiminta- ja raportoitavana segmenttinä. Yritysjärjestelyn toteutumisen seurauksena Nokia Networks -liiketoiminta muodostuu kahdesta toiminta- ja raportoitavasta segmentistä, jotka ovat Mobile Broadband ja Global Services. Konserni allekirjoitti 2.9.2013 sopimuksen järjestelystä, jossa konserni myi D&S -liiketoimintansa Microsoftille. Saatua osakkeenomistajiensa vahvistuksen ja hyväksynnän kaupalle marraskuussa 2013 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa konserni ryhtyi raportoimaan Devices & Services -liiketoimintansa olennaisilta osin kokonaan Lopetettuina toimintoina ja aiemmin Devices & Services -liiketoimintaan kuuluneen Nokia Technologies -liiketoiminnan toiminta- ja raportoitavana segmenttinä. Katso liitetieto 3, Lopetettuina toimintoina käsitellyt liiketoimintojen myynnit.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä saa kuukausittain taloudellista tietoa konsernin raportoitavista segmenteistä. Raportoitavien segmenttien keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä liikevaihto sekä liikevoitto. Ylin operatiivinen päätöksentekijä arvioi segmenttien suoriutumista ja allokoi niille resursseja liikevoiton perusteella. Mobile Broadband- ja Global Services -segmenttien sekä HERE- ja Nokia Technologies -liiketoimintojen liikevoitto muodostuu liikevaihdosta, hankinnan ja valmistuksen kuluista sekä toimintakuluista. Mobile Broadband- ja Global Services -segmenttien liikevoitto ei sisällä uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, hankintamenon kohdentamiseen liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita eriä, jotka eivät välittömästi liity näihin segmentteihin. Tämä on yksi konsernin ei-IFRS tunnuslukuja.

Mobile Broadband tarjoaa Radio- ja Core-liiketoimintalinjojensa kautta mobiilioperaattoreille joustavia verkkoratkaisuja langattomiin ääni- ja datapalveluihin. Radio-liiketoiminta käsittää 2G-5G-teknologiasukupolvet. Core-liiketoiminnalla on kattava valikoima matkapuhelinverkon keskusjärjestelmiä sekä runkoverkon ääni- ja pakettivälitteisiä ratkaisuja.

Global Services tarjoaa mobiilioperaattoreille palveluja tehokkaiden verkkojen luomiseen ja ylläpitämiseen. Näitä ovat muun muassa verkon toimitus-, huolto- ja asiakastukipalvelut, verkkojen suunnittelu ja optimointi sekä järjestelmäintegraatio.

Nokia Networks Muut -osio sisältää muiden kuin ydinliiketoimintojen liikevaihdon, hankinnan ja valmistuksen kulut ja toimintakulut, immateriaalioikeuksien liikevaihdon ja niihin liittyvät kulut sekä Optical Nokia Networks -liiketoiminnan 6.5.2013 asti, jolloin sen myynti toteutui. Se sisältää myös Nokia Networks -liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät kulut.

HERE-liiketoiminta keskittyy paikkatietopalveluiden ja paikallisten kaupankäyntipalveluiden kehittämiseen. HERE-brändi otettiin käyttöön kuvaamaan paikkatieto- ja karttapalveluita vuonna 2012, ja 1.1.2013 alkaen konsernin entinen Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoitava segmentti nimettiin HERE:ksi.

Nokia Technologies keskittyy kehittyneen teknologian kehittämiseen ja lisensointiin, ja se sisältää sekä immateriaalioikeuksien lisensseihin että teknologialisensointiin liittyvän liikevaihdon.

Konsernin yhteiset toiminnot muodostuvat konsernin tukitoiminnoista.

Devices & Services -liiketoiminta keskittyi Windows Phone -pohjaisten älypuhelinten, monitoimipuhelinten ja edullisten älypuhelinten kehittämiseen ja myyntiin.

Segmenttien laskentaperiaatteet ovat liitetiedon 1, Laskentaperiaatteet mukaiset. Konserni käsittelee segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja kuin ne olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa eli vallitsevien markkinahintojen perusteella.

Mikään yksittäinen asiakas ei edusta yli kymmentä prosenttia konsernin liikevaihdosta.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Segmenttiedot

Segmentti	Mobile	Global	Nokia Networks	Nokia Networks	HERE(1)	Nokia Technologies(1)	Konsernin yhteiset toiminnot	Eliminoinnit	Yhteensä
milj. EUR	Broadband(1)	Services(1)	Muut	Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
2014
Myynti ulkoisille asiakkaille(2)	6 038	5 105	54	11 197	970	564	1		12 732
Myynti muille segmenteille	1	–	–	1	–	14	–	-15	–
Poistot	179	52	1	232	57	1	7		297
Arvonalentumiset(3)	–	–	–	–	1 209	–	15		1 224
Liikevoitto/-tappio	683	653	-126	1 210	-1 241	343	-142		170
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	–	–	-9	-9	–	–	-3		-12
2013
Myynti ulkoisille asiakkaille(2)	5 346	5 752	182	11 280	914	515	–		12 709
Myynti muille segmenteille	1	1	–	2	–	14	–	-16	–
Poistot	217	94	2	313	241	3	3		560
Arvonalentumiset(3)	1	1	6	8	–	–	12		20
Liikevoitto/-tappio	420	693	-693	420	-154	310	-57		519
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	–	–	8	8	1	–	-5		4
2012
Myynti ulkoisille asiakkaille(2)	6 042	6 928	807	13 777	1 103	520	–		15 400
Myynti muille segmenteille	1	1	–	2	–	14	–	-16	–
Poistot	351	198	38	587	496	3	2		1 088
Arvonalentumiset(3)	8	–	29	37	–	–	33		70
Liikevoitto/-tappio	490	334	-1 619	-795	-301	325	-50		-821
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	–	–	8	8	1	–	-10		-1

(1) Kuvaa toiminta- ja raportoivaa segmenttiä.
(2) Sisältää HERE:n 31 miljoonan euron myynnin Lopetetuille toiminnolle (154 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 374 miljoonaa euroa vuonna 2012).
(3) Sisältää HERE:n liikearvon arvonalentumistappion vuodelta 2014. Katso liitetieto 10, Arvonalentumiset.

Liikevaihto markkina-alueittain ulkoisten asiakkaiden sijainnin mukaan

milj. EUR	2014	2013	2012
Suomi(1)	697	594	659
Yhdysvallat	1 789	1 542	1 498
Japani	1 194	1 388	2 176
Kiina	1 021	896	1 077
Intia	772	656	757
Venäjä	550	421	476
Saksa	446	609	844
Taiwan	389	305	265
Indonesia	385	410	418
Italia	369	339	411
Muut	5 120	5 549	6 819
Yhteensä	12 732	12 709	15 400

(1) Koko Nokia Technologies -liiketoiminnan liikevaihto on kohdistettu Suomeen.

Pitkäaikaiset varat sijainnin mukaan(1)

milj. EUR	2014	2013
Suomi	574	529
Yhdysvallat	2 686	3 371
Kiina	117	94
Intia	71	58
Muut	181	194
Yhteensä	3 629	4 246

(1) Sisältää liikearvon ja muut aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä myytävänä olevat aineelliset hyödykkeet.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpätöksen liitetiedot jatkoa

3. Lopetettuina toimintoina käsitellyt liiketoimintojen myynnit

D&S -liiketoiminnan Myynti

Konserni julkisti syyskuussa 2013 myyvänsä D&S -liiketoiminnan Microsoftille. Myynti hyväksyttiin marraskuussa 2013 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, minkä jälkeen Devices & Services -liiketoiminnan tulos ryhdyttiin esittämään Lopetettuina toimintoina lopulliseen kauppaan kuulumattomat kohteet, Intian Chennassa ja Korean Masanissa sijaitsevat lopetetut tuotantolaitokset, mukaan lukien. Devices & Services -liiketoiminta koostui kahdesta aiemmasta raportoitavasta segmentistä, Smart Devices ja Mobile Phones -segmenteistä, sekä Devices & Services Muut -osiosta. Smart Devices keskittyi kehittyneempiin tuotteisiin, mukaan lukien Windows Phone -ohjelmistoalustaan perustuvat älypuhelimet. Mobile Phones keskittyi massamarkkinoiden peruspuhelimiin sekä edullisiin älypuhelimiin. Devices & Services Muut -osio sisälsi varaosat, myydyn Vertu-liiketoiminnan sekä merkittävät Devices & Services -liiketoimintaan liittyvät uudelleenjärjestelyohjelmat.

D&S -liiketoiminnan Myynti toteutui 25.4.2014. Hankintahinta on 5 440 miljoonaa eroa, joka koostuu D&S -liiketoiminnan Myynnistä ja 10 vuoden ei-eksklusiivisesta patenttien lisenssoinnista ja oikeudesta pidentää patenttilisenssisopimuksen voimassaoloaikaa pysyväksi. D&S -liiketoiminnan Myynnille kohdistettu arvo on 3 790 miljoonaa euroa ja patenttilisenssisopimuksen ja oikeuden pidentää patenttilisenssisopimuksen voimassaoloaikaa pysyväksi käypä arvo on 1 650 miljoonaa euroa. Myynnistä kirjattiin 3 175 miljoonan euron myyntivoitto. Myyntivoitto voi muuttua tulevina kausina riippuen tiettyjen vastuiden kehityksestä, joita konserni on velvollinen korvaamaan Microsoftille.

D&S -Liiketoiminnan Myyntivoitto

	milj. EUR
Myyntituottojen käypä arvo vähennettyinä myynnistä aiheutuvilla kuluilla(1)	5 167
Myyty nettovarallisuus	-2 347
Windows Phone -rojaltien suorittaminen(2)	383
Muut	-28
Yhteensä	3 175

(1) Koostuu 3 790 miljoonan euron myyntihinnasta, 1 114 miljoonan euron nettorahaerien oikaisusta ja 263 miljoonan euron muista oikaisuista.
(2) Kirjattu kun lisenssiyhteistyösopimus Microsoftin kanssa liittyen Windows Phone älypuhelimiin purettiin D&S -liiketoiminnan Myynnin yhteydessä.

Varat ja velat

Alla olevassa taulukossa on esitetty myytyjen toimintojen varat ja velat 25.4.2014 sekä myytäviksi luokiteltujen Lopetettujen toimintojen varat ja velat 31.12.2013.

milj. EUR	25.4.2014	31.12.2013
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet	1 427	1 426
Aineelliset hyödykkeet	534	559
Laskennalliset verosaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset	371	381
Vaihto-omaisuus	374	347
Myynti- ja muut saamiset	541	691
Ennakkomaksut ja muut lyhytaikaiset saamiset	1 638	1 854
Rahat ja pankkisaamiset ja lyhytaikaiset available-for-sale sijoitukset	1 114	-
Varat yhteensä	5 999	5 258
Laskennalliset verovelat ja muut pitkäaikaiset velat	203	114
Ostovelat ja muut velat	1 340	1 381
Siirtovelat	1 205	2 220
Varaukset	795	1 013
Velat yhteensä	3 543	4 728
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta	109	-
Myyty nettovarallisuus	-2 347	-

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Lopetettujen toimintojen tulos

milj. EUR	2014	2013	2012
Liikevaihto	2 458	10 735	15 152
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-2 086	-8 526	-12 320
Bruttokate	372	2 209	2 832
Tutkimus- ja kehityskulut	-354	-1 130	-1 658
Myynnin ja hallinnon kulut	-447	-1 560	-2 143
D&S -liiketoiminnan Myyntivoitto	3 175	-	-
Muut tuotot ja kulut	-107	-109	-510
Liikevoitto/-tappio	2 639	-590	-1 479
Rahoitustuotot ja -kulut(1)	-207	10	18
Tuloverot(2)	-127	-200	-842
Tilikauden voitto/tappio	2 305	-780	-2 303
Kulut sisältävät:
Poistot	-	168	238
Arvonalentumistappiot	111	-	39

(1) Vuosi 2014 sisältää 212 miljoonaa euroa muuntorroja, jotka on luokiteltu myynnin vuoksi uudelleen muista laajan tuloksen eristä konsernin tuloslaskelmaan.
(2) Vuoden 2014 kulu koostuu pääasiassa tietyille ulkomaalaisille yhtiöille määrätyistä luovutusvoiton veroista sekä tiettyjen yhtiöiden uudelleenjärjestelystä aiheutuneesta verovaikutuksesta D&S -liiketoiminnan Myynnin yhteydessä.

Lopetettujen toimintojen rahavirrat

milj. EUR	2014	2013	2012
Liiketoiminnan nettorahavirta	-1 054	-1 062	-2 252
Investointien nettorahavirta	2 480	-130	-68
Rahoitustoimintojen nettorahavirta	-9	-21	-
Tilikauden nettorahavirta	1 417	-1 213	-2 320

Kun D&S -liiketoiminnan Myynti saatiin päätökseen 25.4.2014, konsernin Microsoftille liikkeellelaskemat 500 miljoonan euron 1,125 %:n vaihtovelkakirjalainat, jotka erääntyvät syyskuussa 2018, 500 miljoonan euron 2,5 %:n vaihtovelkakirjalainat, jotka erääntyvät syyskuussa 2019, ja 500 miljoonan euron 3,625 %:n vaihtovelkakirjalainat, jotka erääntyvät syyskuussa 2020, eräännytettiin ja netotettiin kauppahintaa vastaan nimellisarvostaan lisättynä kertyneillä koroilla. Katso liitetieto 35, Riskienhallinta.

4. Hankitut liiketoiminat

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2014

Konserni hankki neljä liiketoimintaa vuonna 2014. Yhteenlaskettu hankintahinta on 175 miljoonaa euroa. Hankinnoista syntynyt liikearvo on 76 miljoonaa euroa, ja se edustaa työvoimaa sekä synergiaetuja, joiden odotetaan muodostuvan hankintojen seurauksena. Konserni arvioi, että suurin osa liikearvosta on verovähennyskelvotonta.

Tilikauden hankinnat:

Yhtiö/liiketoiminta	Kuvaus
SAC Wireless(1)	SAC Wireless tarjoaa verkkojen suunnittelu-, toteutus- ja käyttöönottopalveluita. Konserni hankki 100% omistusosuuden yhtiöstä 22.8.2014.
Medio Systems Inc.	Medio Systems Inc. on erikoistunut reaaliaikaiseen ennakoivaan analytiikkaan. Konserni hankki 100% omistusosuuden yhtiöstä 2.7.2014.
Desti(2)	Desti on erikoistunut tekoälyyn ja luonnollisen kielen käsittelyteknologiaan. Konserni osti liiketoiminnan 28.5.2014.
Mesaplexx Pty Ltd	Mesaplexx Pty Ltd on erikoistunut kompaktin, suurikapasiteettisen radiofiltteriteknologian kehittämiseen. Konserni hankki 100% omistusosuuden yhtiöstä 24.3.2014.

(1) Hankitut juridiset yhtiöt ovat SAC Wireless LLC ja HCP Wireless LLC.
(2) Liiketoimintakauppa.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Yhteenveto maksetusta hankintahinnasta, aineettomien hyödykkeiden käyvistä arvoista, muusta hankitusta nettovarallisuudesta sekä muodostuneesta liikearvosta kunakin kaupantekopäivänä:

milj. EUR	Yhteenlasketut käyvät arvot
Hankintahinta yhteensä	175
Yksilöitävissä olevat aineettomat hyödykkeet	77
Muu nettovarallisuus	22
Yksilöitävissä oleva nettovarallisuus yhteensä	99
Liikearvo	76
Yhteensä	175

Aineettomat hyödykkeet ovat asiakkaisiin ja markkinointiin liittyviä sekä teknologiaan perustuvia aineettomia hyödykkeitä. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tai ryhmille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä. Katso liitetieto 10, Arvonalentumiset. Hankintoihin liittyviä kustannuksia on kirjattu 3 miljoonaa euroa myynnin ja hallinnon kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2013

Nokia Networksin määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta Siemensiltä

Konserni sai 7.8.2013 päätökseen Siemensin 50 % osuuden oston Nokia Networks (aiemmin Nokia Siemens Networks, Nokia Solutions and Networks) -yhteisyrityksestä 1 700 miljoonan euron hankintahintaan. Kauppaan liittyvät kulut olivat 7 miljoonaa euroa. Kaupan seurauksena Nokia Networks -liiketoiminnan emoyhtiöstä, Nokia Siemens Networks B.V.:stä, tuli konsernin täysin omistama tytäryhtiö. Kaupan myötä määräysvallassa ei tapahtunut muutoksia. Määräysvallattoman osuuden hankinta käsiteltiin oman pääoman tapahtumana. Kauppa pienensi konsernin omaa pääomaa 783 miljoonaa euroa, mikä vastaa Siemensin määräysvallattoman osuuden hankinta-ajankohdan 924 miljoonan euron kirjanpitoarvon ja kokonaiskauppahinnan erotusta. Katso liitetieto 2, Segmentti-informaatio.

5. Tulouttaminen

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto tuotteista ja lisensoinnista(1)	7 427	6 399	6 509
Nokia Networks	5 884	4 960	4 874
HERE	965	910	1 101
Nokia Technologies	578	529	534
Palvelujen liikevaihto	4 966	5 314	5 476
Nokia Networks	4 961	5 310	5 474
HERE	5	4	2
Valmistusasteen mukaisesti tuloutettu liikevaihto	353	1 012	3 431
Nokia Networks	353	1 012	3 431
Eliminoinnit ja konsernin yhteiset toiminnot	-14	-16	-16
Yhteensä	12 732	12 709	15 400

(1) Sisältää HERE:n 31 miljoonan euron myynnin. Lopetetuille toiminnoille (154 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 374 miljoonaa euroa vuonna 2012).

Keskeneräisten valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien sopimusten myynnin tuloutukseen liittyvät erät 31.12.:

milj. EUR	2014		2013
	Varat	Velat	Varat	Velat
Asiakaslaskutusta edeltävä tuloutus	82		162
Toteutuneet kulut ylittävä laskutus		40		99
Saadut ennakot		1		14
Pidätetty määrä	12		23

Varat sisältyvät myyntisaamisiin ja velat siirtovelkoihin konsernitaseessa.

Keskeneräisten valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien sopimusten kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot, kirjatuilla tappiolla vähennettynä, olivat 4 219 miljoonaa euroa 31.12.2014 (13 049 miljoonaa euroa vuonna 2013), joista suurin osa liittyy valmistumassa oleviin projekteihin. Kertyneiden toteutuneiden menojen ja kirjattujen voittojen vähentyminen on yhdenmukainen valmistusasteen mukaisesti tuloutettavan myynnin vähentymisen kanssa.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Kululajikohtainen erittely

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
Henkilöstökulut	3 812	3 857	4 108
Materiaalikulut	3 046	2 835	3 820
Alihankintakulut(1)	2 374	2 799	3 372
Poistot	297	560	1 088
Kiinteistökulut	274	351	446
Muut(1)	1 418	1 252	2 150
Yhteensä	11 221	11 654	14 984

(1) Vuosina 2013 ja 2012 tietyt erät on luokiteltu uudelleen muista kuluista alihankintakuluihin kuluneen vuoden esitystavan mukaisesti.

Vuokrakulut ovat 193 miljoonaa euroa (256 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 361 miljoonaa euroa vuonna 2012).

Henkilöstökulut

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
Palkat	3 215	3 432	4 295
Osakeperusteiset maksut (liitetieto 25)	65	42	11
Eläkekulut, netto	207	206	232
Muut henkilösivukulut	366	403	507
Yhteensä	3 853	4 083	5 045

Henkilöstökuluihin sisältyy irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia. Eläkekulut sisältävät usean työnantajan järjestelyihin, vakuutettuihin sekä maksupohjaisiin järjestelyihin liittyviä kuluja 162 miljoonaa euroa (160 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 193 miljoonaa euroa vuonna 2012). Loput eläkekuluista liittyvät etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin.

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
Nokia Networks	50 680	52 564	64 052
HERE	6 067	5 897	6 441
Nokia Technologies ja konsernin yhteiset toiminnot	819	872	1 315
Yhteensä	57 566	59 333	71 808

Eläkkeet

Konsernilla on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä eri maissa, ja ne sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Nämä järjestelyt altistavat konsernin vakuutusmateriaaliteille riskeille, joita ovat muun muassa sijoitusriski, korkoriski ja odotettavissa olevaan elinikään liittyvä riski. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen piirteet ja niihin liittyvät riskit vaihtelevat kunkin maan lainsäädännöllisen, verotuksellisen ja taloudellisen ympäristön mukaan. Näitä piirteitä ja riskejä kuvataan seuraavassa tarkemmin kunkin konsernin. Jatkuviin toimintoihin sisältyvän järjestelyn osalta.

Vuosien 2014 ja 2013 tiedot koskevat ainoastaan konsernin Jatkuvia toimintoja. Vuoden 2012 vertailutilikauteen liittyvät tiedot käsittävät koko konsernin ennen D&S -liiketoiminnan Myyntiä. Siten vuosien 2014 ja 2013 tulokset eivät ole suoraan vertailukelpoisia vuoden 2012 kanssa.

Yhteensä 500 miljoonan euron (199 miljoonaa euroa vuonna 2013) nettoeläkevelka koostuu muihin pitkäaikaisiin velkoihin sisältyvästä 530 miljoonan euron velasta (237 miljoonaa euroa vuonna 2013) sekä muihin pitkäaikaisiin varoihin sisältyvistä 30 miljoonan euron ennakkomaksuista (38 miljoonaa euroa vuonna 2013).

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Saksassa, Isossa-Britanniassa, Intiassa ja Sveitsissä. Yhdessä ne kattavat 91 % (91 % vuonna 2013) konsernin etuuspohjaisesta velvoitteesta ja 92 % (92 % vuonna 2013) konsernin järjestelyihin kuuluvien varojen kokonaismäärästä.

Etuuspohjaiset eläkevelvoitteet, järjestelyjen varojen käyvät arvot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä etuuspohjaisten järjestelyjen nettomäärä 31.12. Jatkuvien toimintojen osalta:

milj. EUR	2014	2013	2014	2013	2014	2013	2014	2013
	Etuuspohjainen eläkevelvoite		Järjestelyn varojen käypä arvo		Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus		Etuuspohjaisen järjestelyn nettomäärä
Saksa	-1 381	-1 062	965	904			-416	-158
Iso-Britannia	-122	-98	130	108			8	10
Intia	-117	-85	112	82	-1	-1	-6	-4
Sveitsi	-102	-78	70	63			-32	-15
Muut	-162	-130	110	104	-2	-6	-54	-32
Yhteensä	-1 884	-1 453	1 387	1 261	-3	-7	-500	-199

Saksa

Suurin osa konsernin työntekijöistä Saksassa on mukana Beitragsorientierte Altersversorgung ("BAP") eläkejärjestelyssä, aiemmin Beitragsorientierte Siemens Alterversorgung ("BSAV"). Yksittäiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen oikeuttavasta palkkatasosta, asemasta konsernin organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Tämä järjestely on osittain rahoitettu etuuspohjainen eläkejärjestely, josta maksettaville etuuksille konserni takaa vähimmäistuoton. BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust e.V.) kautta. Säätiö on lakitekniisesti erillinen konsernista ja hallinnoi järjestelyn varoja konsernin kanssa solmittujen säätiösopimusten mukaisesti. Saksan etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen riskit liittyvät muutoksiin järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden kuolleisuudessa sekä järjestelyn varojen sijoitustuotoissa. Vuonna 2013 Saksan eläkejärjestelyistä kirjattavat tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot sisälsivät järjestelyjen supistamisista aiheutuneita voittoja johtuen työvoiman vähentämisestä vuonna 2013 ja suunnitelluista vähennyksistä vuonna 2014.

Iso-Britannia

Konsernilla on Isossa-Britanniassa etuuspohjainen eläkejärjestely, joka on jaettu kahteen osaan, joista molemmat, sekä maksuilla hankittava osuus että lopulliseen palkkaan perustuva osuus, on suljettu uusilta maksuilta ja siirroilta 30.4.2012 alkaen. Henkilökohtaiset eläke-etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen oikeuttavasta palkkatasosta, palvelusvuosista eläkejärjestelyn etuuspohjaisessa osassa ja henkilökohtaisista sijoitus päätöksistä eläkejärjestelyn maksupohjaiseen osaan liittyen. Eläkejärjestely rahoitetaan säätiöpohjaisesti toimivan NSN Pension Planin kautta.

Intia

Hallituksen valtuuttamat palvelusraha ja säästöjärjestelyt (gratuity and provident plans) tarjoavat etuuksia palvelusrahajärjestelyssä siihen eriyttämispäivänä ennustetun palkkatason ja palvelusvuosien perusteella ja säästöjärjestelyssä hallituksen määrittelemässä Provident Fund säätiössä oleville sijoituksille taatun korkotuoton kautta. Palvelusrahajärjestelyn varat on sijoitettu, ja niitä hallinnoidaan vakuutussopimuksen kautta. NSN PF Trustees hallinnoi säästöjärjestelyn varoja hallituksen määrittelemän mallin mukaisesti erilaisiin kiinteän koron arvopapereihin tehtyinä sijoituksia.

Sveitsi

Konsernin sveitsiläisiä eläkejärjestelyjä koskee Swiss Federal Law on Occupational Retirements, Survivors' and Disability Pension Plans ("BVG"), jonka mukaan eläkejärjestelyjä hallinnoivan yksikön tulee olla itsenäinen ja lakitekniisesti autonominen. Sveitsissä yksittäiset etuudet järjestetään yhteisen Profond-rahaston kautta. Järjestelyn etuudet perustuvat ikään, palvelusvuosiin, palkkaan sekä henkilökohtaiseen vanhan iän tiliin. Eläkejärjestely rahoitetaan Profond Vorsorgeeinrichtungenin kautta. Vuonna 2013 yhteinen rahasto Profond päätti alentaa konversioker toimiaan (eläkkeen määrä prosentteina eläkesäästöistä) viiden vuoden aikana asteittain 7,2 %:sta 6,8 %:iin, mikä vähentää eläköidyttäessä odotettavissa olevien etuuksien määrää kaikkien työntekijöiden kohdalla. Tämä päätös täytti järjestelyn muutoksen määritelmän, ja siitä aiheutuva aiemmin kirjatun työsuoritukseen perustuvan tuoton 1 miljoonan euron muutos sisällytettiin välittömästi vuoden 2013 työsuoritukseen perustuviin menoihin.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvossa, järjestelyjen varojen käyvissä arvoissa sekä vähimmäisrahastointivaatimuksen/ omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset Jatkuvien toimintojen osalta:

milj. EUR	2014						2013
	Eläke-velvoitteen nykyarvo	Järjestelyn varojen käypä arvo	Vähimmäis-rahastointi-vaatimuksen-/omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus	Yhteensä	Eläke-velvoitteen nykyarvo	Järjestelyn varojen käypä arvo	Vähimmäis-rahastointi-vaatimuksen-/omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus	Yhteensä
1.1.	-1 453	1 261	-7	-199	-2 073	1 808	-3	-268
Siirto Lopetettuihin toimintoihin				-	445	-516	-	-71
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	-39	-	-	-39	-44	-	-	-44
Korkokulut/-tuotot	-59	52	-	-7	-54	43	-	-11
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut ja järjestelyjen supistamiset	-	-	-	-	5	-	-	5
Eläkevastuuiden täyttämiset	9	-8	-	1	12	-8	-	4
	-89	44	-	-45	-81	35	-	-46
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuotoon sisältyviä eriä	-	44	-	44	-	15	-	15
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto/tappio	-1	-	-	-1	4	-	-	4
Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto/tappio	-321	-	-	-321	93	-	-	93
Kokemusperusteiset voitot/tappiot	-16	-	-	-16	6	-	-	6
Omaisuuserän ylärajan muutos lukuun ottamatta korkokuluun/-tuottoon sisältyviä eriä	-	-	4	4	-	-	-4	-4
	-338	44	4	-290	103	15	-4	114
Valuuttakurssierot	-31	28	-	-3	30	-27	-	3
Maksusuoritukset:
Työnantajilta	-	28	-	28	-	33	-	33
Järjestelyyn osallistuvilta	-12	12	-	-	-13	13	-	-
Järjestelyistä suoritetut maksut:
Etuudet	55	-35	-	20	53	-28	-	25
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä	-1	1	-	-	83	-72	-	11
Muut muutokset(1)	-15	4	-	-11	-	-	-	-
	-4	38	-	34	153	-81	-	72
31.12.	-1 884	1 387	-3	-500	-1 453	1 261	-7	-199

(1) Muut muutokset liittyvät siihen, että etuuspohjaiseen eläkevelvoitteeseen sisällytettiin työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, jotka on aikaisemmin raportoitu muina pitkäaikaisina henkilöstövelkoina joissakin Lähi-sään ja Afrikan maissa.

Velvoiteiden nykyarvo sisältää 407 miljoonaa euroa (425 miljoonaa euroa vuonna 2013) täysin rahastoituja velvoitteita, 1 408 miljoonaa euroa (979 miljoonaa euroa vuonna 2013) osittain rahastoituja velvoitteita sekä 69 miljoonaa euroa (49 miljoonaa euroa vuonna 2013) rahastoimattomia velvoitteita.

Konsernin tuloslaskelman henkilöstökuluihin sisältyvät määrät ovat seuraavat 31.12. päättyneillä tilikausilla (Jatkuvat toiminnot vuonna 2014 ja 2013 ja konserni vuonna 2012):

milj. EUR	2014	2013	2012
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	39	44	58
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut ja järjestelyjen supistamiset	-	-5	-23
Korkokulut	7	11	5
Eläkevastuiden täyttämiset	-1	-4	-3
Yhteensä	45	46	37

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Eläkkeiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan tuloksen erissä 31.12. päättyneillä tilikausilla (Jatkuvat toiminnot vuonna 2014 ja 2013 ja konserni vuonna 2012):

milj. EUR	2014	2013	2012
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä	44	15	62
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva tappio/voitto	-1	4	–
Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva tappio/voitto	-321	93	-264
Kokemusperusteiset tappiot/voitot	-16	6	-25
Omaisuuserän ylärajan muutos	4	-4	-1
Yhteensä	-290	114	-228

Vakuutusmatemaattiset olettamukset

Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset olettamukset (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina):

%	2014	2013
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi	2,6	4,0
Vuotuinen, tuleva palkankorotusolettamus	1,9	2,4
Tulevat eläkkeiden korotukset	1,4	1,7
Inflaatio	1,6	2,0

Tulevaa kuolleisuutta koskevat oletukset on määritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen pohjautuvan aktuaarisen neuvonnan perusteella. Merkittävimmissä järjestelyissä käytetyt diskonttauskorot ja kuolleisuustaulukot:

	2014	2013	2014
	Diskonttauskorko %		Kuolleisuustaulukko
Saksa	2,0	3,6	Richttafeln 2005 G
Iso-Britannia	3,5	4,5	S2PA-taulukko, oikaistu(1)
			IALM (2006-2008)
Intia	7,9	9,0	Ultimate
Sveitsi	0,9	2,2	BVG2010G
Kaikkien maiden painotettu keskiarvo yhteensä	2,6	4,0

(1) Taulukot ovat oikaisemattomia miehille ja alennettu kahdella vuodella naisille.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille pääasiallisissa olettamuksissa.

	Oletuksen muutos	Oletuksen kasvu milj. EUR	Oletuksen vähennys milj. EUR
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi	1,0 %	252	-332
Vuotuinen, tuleva palkankorotusolettamus	1,0 %	-28	24
Tulevat eläkkeiden korotukset	1,0 %	-188	172
Inflaatio	1,0 %	-197	189
Odotettavissa oleva elinikä	1 vuosi	-42	35

Yllä kuvattu herkkyysanalyysi perustuu yhden olettamuksen muutokseen samalla, kun muut olettamukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten todellisista vaikutuksista. Jos useampi olettamus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten yhteisvaikutus ei välttämättä olisi sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos olettamukset muuttuvat toisin kuin yllä kuvatuissa määrin, ei vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ole välttämättä lineaarinen. Herkkyysanalyysin toteuttamistapa ja sen laatimisessa käytetyt olettamukset ovat samat kuin aikaisemmalla kaudella.

Määritettäessä etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä tärkeimmille vakuutusmatemaattisille olettamuksille on käytetty samaa menetelmää kuin laskettaessa konsernitaseeseen kirjattavaa etuuspohjaista eläkevelvoitetta, eli etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvo on määritetty käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytettyjen olettamusten muutosten eli diskonttauskoron korotuksen tai laskun, tulevan palkankorotusolettamuksen, eläkkeiden korotusprosentin tai inflaation muutoksilla ei ole symmetristä vaikutusta etuuspohjaiseen velvoitteeseen, mikä johtuu pääasiassa tulevan velvoitteen nykyarvoa määritettäessä syntyvästä korkoa korolle -vaikutuksesta.

Sijoitusstrategiat

Sijoitustoiminnan tavoitteena on maksimoida määrä, jolla järjestelyjen varat ylittävät ennustetut etuusvelvoitteet ja saavuttaa vähintään korkokuluja vastaava varojen tuotto tulevien työnantajan maksusuoritusten minimoimiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi konserni käyttää varojen ja velkojen yhteensovittamisen viitekehystä ("asset-liability matching"), joka muodostaa perustan kunkin järjestelyn varojen kohdistamisen strategialle. Diskonttauskoron lisäksi konserni huomioi myös muita tekijöitä, kuten inflaation ja pitkäkestoisuuden. Varojen ja velkojen yhteensovittamisen vaikutukset pannaan käytäntöön kunkin järjestelyn tasolla erikseen.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Konsernin eläkejärjestelyjen hallinnointitapa ei salli suoria sijoituksia ja edellyttää, että kaikki sijoitukset tehdään joko rahastoihin tai että ammattimaisesti toimivat rahastonhoitajat tekevät ne. Johdannaiset ovat sallittuja, ja niitä käytetään Saksan järjestelyjen varojen riskiominaisuuksien muuttamiseen. Sijoitusten tuottoja ja riskiprofiljeja seurataan jatkuvasti sekä yksittäisinä että laajemman portfolion osina. Yksi merkittävistä riskeistä on järjestelyn rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai etuuspohjaisten velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen seurauksena. Varojen ja velkojen yhteensovittamisen selvittäminen tähtää tällaisten riskien minimointiin.

Järjestelyihin kuuluvien varojen koostumus

Järjestelyihin kuuluvien varojen koostumus omaisuuseräryhmittäin:

milj. EUR	2014			2013
	Noteeratut	Noteeraa-mattomat	Yhteensä	%	Noteeratut	Noteeraa-mattomat
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit	296		296	22	300	300
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	665	104	769	55	564	121
Vakuutussopimukset		74	74	5		70
Kiinteistöt		68	68	5		57
Lyhytaikaiset sijoitukset	108		108	8	92
Muut		72	72	5		57
Yhteensä	1 069	318	1 387	100	956	305

Kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, käteissijoitukset mukaan lukien, oman pääoman ehtoisilla arvopapereilla ja lähes kaikilla kiinteätuottoisilla arvopapereilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisältävät sijoituksia pääomarahastoihin ja suoria sijoituksia, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat sijoituksia valtion ja yritysten velkakirjoihin sekä sijoituksia korkorahastoihin, joille on löydettävissä markkinahintanoteeraukset toimivilta markkinoilta. Vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset voivat sisältää myös rahastosijoituksia ja suoria sijoituksia. Kiinteistösijoitukset ovat sijoituksia kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat monipuolisesti erityyppisiin kiinteistöihin. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen lainsäädännön puitteissa rakennettuja tavanmukaisia eläkevakuutussopimuksia. Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan ensisijaisen tavoitteen ollessa taktisen varojen kohdistamisen hallinta. Muut-ryhmä sisältää markkinahyödykkeitä sekä vaihtoehtoisia sijoituksia, mukaan lukien johdannaissopimukset.

Eläkejärjestelyjen varat sisältävät konsernin saksalaisen eläkesäätiön antaman lainan, jonka arvo on 69 miljoonaa euroa (69 miljoonaa euroa vuonna 2013). Katso liitetieto 34, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.

Tulevat rahavirrat

Työnantajan suoritukset, joiden odotetaan tulevan maksettaviksi työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin vuonna 2015, ovat 28 miljoonaa euroa, ja etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen keston painotettu keskiarvo on 16 vuotta 31.12.2014.

Jatkuvien toimintojen diskonttaamattomien etuuspohjaisten etuuksien maksujen odotettavissa oleva maturiteettijakauma on seuraava:

milj. EUR	2015	2016	2017	2018	2019	2020–2024
Eläke-etuudet	42	43	45	48	50	316

9. Toimintokohtaiset poistot

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
Hankinnan ja valmistuksen kulut	61	88	119
Tutkimus- ja kehityskulut(1)	129	293	525
Myynnin ja hallinnon kulut(2)	107	179	444
Yhteensä	297	560	1 088

(1) Sisältää 36 miljoonaa euroa hankituista aineettomista oikeuksista tehtyjä poistoja (188 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 375 miljoonaa euroa vuonna 2012).
(2) Sisältää 40 miljoonaa euroa hankituista aineettomista oikeuksista tehtyjä poistoja (93 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 313 miljoonaa euroa vuonna 2012).

10. Arvonalentumiset

Arvonalentumistappiot omaisuuseräryhmittäin:

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
Liikearvo	1 209	–	–
Muut aineettomat hyödykkeet	–	–	8
Aineelliset hyödykkeet	–	12	23
Osuudet osakkuusyhtiöissä	–	–	8
Available-for-sale sijoitukset	15	8	31
Yhteensä	1 224	20	70

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Liikearvo

HERE-rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestaus suoritettiin 30.9.2014. Edellinen testauspäivä oli 1.10.2013. Arviointipäivää aikaistettiin 30.9.2014 HERE-strategian säädön ja siihen liittyvän uuden pitkän aikavälin toteutussuunnitelman takia, jossa otetaan huomioon odotettua hitaampi liikevaihdon kasvu myynnissä suoraan kuluttajille sekä konsernin suunnitelmat rajoittaa investointeja tiettyihin suuremman riskin ja pidemmän aikavälin kasvumahdollisuuksiin. Kyseessä oli laukaiseva tekijä, mikä johti arvonalentumistestaukseen kesken kauden sen arvioimiseksi, viittaavatko jotkin tapahtumat tai olosuhteiden muutokset siihen, että HERE-liikearvon kirjanpitoarvo on kerryttävissä olevaa rahamäärää korkeampi. HERE-rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvon arvonalentumistestaus siirrettiin 1.10.2014 vuotuisen arviointipäivämäärän mukaisesti. Nokia Networks Radio Access Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle Mobile Broadband -segmentissä sekä Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle tehtiin liikearvon arvonalentumistestaus 30.11.2014 (30.11. vuonna 2013).

Konsernin kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo arvonalentumistestauksen ajankohtana kyseisinä vuosina:

milj. EUR	2014	2013
HERE(1)	2 273	3 219
Global Services	106	91
Radio Access Networks Mobile Broadband -segmentissä	96	88
Devices & Services (Lopetetut toiminnot)	-	1 417

(1) Liikearvon kirjanpitoarvo vuoden 2014 arvonalentumistappion jälkeen.

Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerryttävissä olevat rahamäärät on määritetty myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennetyn käyvän arvon perusteella. Havainnoitavissa olevien markkinahintojen puuttuessa kerryttävissä olevat rahamäärät arvioitiin tulomenetelmällä, tarkemmin ottaen diskontattujen rahavirtojen periaatteella. Arvostusmenetelmä on edellisten vuosien mukainen, paitsi että rahavirran ennusteajanjakso on viisi vuotta aiemmin käytetyn kymmenen vuoden sijasta. Kerryttävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat viiden vuoden ennustejakson ja kuvastavat sitä hintaa, joka saataisiin rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Käyvän arvon hierarkiataso, johon käyvän arvon määrittäminen luokitellaan, on taso 3. Käyvän arvon hierarkia: katso liitetieto 19, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo.

HERE-rahavirtaa tuottavan yksikön kerryttävissä oleva rahamäärä 30.9.2014 oli 2 031 miljoonaa euroa, josta aiheutui 1 209 miljoonan euron arvonalentumistappio. Arvonalentumistappio on HERE-rahavirtaa tuottavan yksikön ennakoidun taloudellisen tuloksen ja nettorahavirtojen tulos, ja se kohdistettiin kokonaan HERE:n liikearvon kirjanpitoarvoon. Arvioinnissa otetaan huomioon odotettua hitaampi liikevaihdon kasvu myynnissä suoraan kuluttajille sekä konsernin suunnitelmat rajoittaa investointeja tiettyihin suuremman riskin ja pidemmän aikavälin kasvumahdollisuuksiin. Se kuvastaa myös nykyistä arviota johdon edelleen tavoittelemiin kasvumahdollisuuksiin liittyvistä riskeistä sekä näihin liittyviin loppuarvon kasvuolettamuksiin. Otettuaan huomioon kaikki olennaiset tekijät johto alensi HERE- rahavirtaa tuottavan yksikön liikevaihtoennustetta erityisesti arvostusjakson viimeisten vuosien osalta. HERE- rahavirtaa tuottava yksikkö vastaa HERE-toiminta- ja raportoitavaa segmenttiä. Katso liitetieto 2, Segmentti-informaatio.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestausanalyyseissä sovelletut keskeiset oletukset:

Keskeinen oletus %	2014	2013	2014	2013	2014	2013
	HERE-rahavirtaa tuottava yksikkö	Radio Access Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä Mobile Broadband-segmentissä			Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä
Loppuravon kasvuvauhti(1)	1,2	1,7	2,6	1,5	1,6	0,5
Diskonttauskorko verojen jälkeen	11,0	10,6	9,4	10,8	9,1	10,1

(1) Perustuu viiden vuoden ennustejaksoon (kymmenen vuoden ennustejakso vuonna 2013).

Loppuravon kasvuprosentit kuvastaa alan pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua sillä alalla ja niissä taloudellisissa ympäristöissä, missä rahavirtaa tuottavat yksiköt toimivat. Diskonttauskorot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja olennaisista markkinariskipreemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Muut rahavirtaennusteiden keskeiset muuttujat sisältävät oletuksia myynnin arvioidusta kasvusta, bruttokateprosentista ja liikevoittoprosentista. Kaikki rahavirtaennusteet ovat yhdenmukaisia ulkoisten tietolähteiden kanssa, milloin suinkin mahdollista.

Johto on määritellyt, että HERE -rahavirtaa tuottavan yksikön kerryttävissä oleva rahamäärä on herkin sekä diskonttokoron että loppuravon kasvuvauhdin muutoksille. Koska HERE -rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo on vähennetty vastaamaan sille määritellytä kerryttävissä olevaa rahamäärää, diskonttauskoron nousu tai loppuravon kasvunopeuden aleneminen lisäisi arvonalentumista. Johdon arviot autoteollisuuden volyymeistä sekä markkinaosuudesta, asiakkaiden uuden paikannustietoalustan ja siihen liittyvän palvelutarjonnan omaksumisesta ja hinnoitteluun liittyvistä oletuksista ovat HERE-rahavirtaennusteiden keskeisimmät oletukset. Konsernin rahavirtaennusteet heijastavat nykyistä strategista näkemystä siitä, että lisenssimaksuperusteinen tuottomalli on edelleen tärkeä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Johto arvioi, että ohjelmistoilla ja palveluilla täydennetyt lisenssimaksuperusteiset tuottomallit kasvavat tulevaisuudessa, kun asiakkaat vaativat kokonaisvaltaisempia paikannusratkaisuja ja kun tietojenkäsittely pilvessä sekä pilvipalvelut saavuttavat laajempaa hyväksymää markkinoilla. Toteutuneet lyhyen ja pitkän aikavälin tulokset voivat poiketa johdon ennusteista ja siten vaikuttaa tulevaisuuden arvioihin kerryttävissä olevasta rahamäärästä.

Johto on määrittänyt diskonttauskoron ja loppuravon kasvuvauhdin keskeisiksi oletuksiksi Nokia Networks Radio Access Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle ja Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle. Herkistettyjen oletusten perusteella lasketut kerryttävissä olevat rahamäärät eivät viittaa arvonalentumiseen vuosina 2014 tai 2013. Lisäksi mitkään perustellusti mahdolliset muutokset muissa keskeisissä oletuksissa, joihin johdon määritys kerryttävissä olevista rahamääristä perustuu, eivät johtaisi arvonalentumiseen vuosina 2014 tai 2013.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Vuoden 2013 aikana Devices & Services -rahavirtaa tuottavan yksikön kerryttäviissä oleva rahamäärä arvioitiin myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettyyn käypään arvoon sovitun ostohinnan perusteella, josta vähennettiin patenteille tai patenttihakemuksille kohdistettava osuus kauppahinnasta.

Muut aineettomat hyödykkeet

Vuonna 2012 Nokia Networks kirjasi 8 miljoonan euron arvonalentumistappion aineettomista hyödykkeistä, mikä johtui päätöksestä siirtää tiettyjä toimintoja ylläpitotilaan. Nämä kulut kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin.

Aineelliset hyödykkeet

Vuonna 2013 Nokia Networks kirjasi 6 miljoonan euron arvonalentumistappion (23 miljoonaa euroa vuonna 2012) liittyen myytävissä olevan Optical Networks -ryhmän uudelleenarvostukseen myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettyyn käypään arvoon. Vuonna 2013 konserni kirjasi 6 miljoonan euron arvonalentumistappion, joka liittyi eräisiin kiinteistöihin, jotka kuuluvat konsernin yhteisiin toimintoihin.

Osuudet osakkuusyhtiöissä

Vuonna 2012 konserni kirjasi 8 miljoonan euron arvonalentumistappion, jotta konsernin sijoitus osakkuusyhtiöihin vastaisi kerryttäviissä olevaa rahamäärää. Nämä kulut kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin ja sisällytettiin konsernin yhteisiin toimintoihin.

Available-for-sale sijoitukset

Konserni kirjasi 15 miljoonan euron arvonalentumistappion (8 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 31 miljoonaa euroa vuonna 2012), kun tiettyjen available-for-sale sijoituksina käsiteltyjen oman pääoman ehtoisten sekä korollisten arvopapereiden käypä arvo laski merkittävästi tai pitkäaikaisesti. Nämä kulut kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin ja rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
Muut tuotot
Korkotuotot asiakassaatavista ja viivästyskortot	23	27	10
Vuokratuotot	22	25	20
Listaamattomien pääomarahastojen voitonjako	18	97	22
Avustukset ja julkiset tuet	15	6	–
Kiinteistöjen myyntivoitot	8	6	79
Voitot aineellisten hyödykkeiden myynnistä	8	26	28
Liiketoimintojen myynnit	8	–	–
ALV- ja muut välillisten verojen palautukset	7	7	–
Kurssivoitot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta	–	36	26
Eläkejärjestelyjen supistamiset	–	–	12
Muut sekalaiset tuotot	27	42	79
Yhteensä	136	272	276
Muut kulut
Uudelleenjärjestelykulut, kustannustenvähennysohjelmat ja muut niihin liittyvät kulut	-97	-395	-1 174
Saatavien myyntitapahtumat	-39	-53	-44
Ennakoidut sopimusvelvoitteista johtuvat kulut	-31	–	–
ALV:iin ja muihin välillisiin veroihin liittyvät arvonalentumiset ja varaukset	-15	-37	-25
Kurssitappiot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta	-15	-24	-18
Tappiot aineellisten hyödykkeiden myynnistä	-13	-20	-40
Arvonalentumistappiot	-13	-13	-29
Ympäristövelvoitteet	-5	–	–
D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyvät kulut	4	-18	–
Saatavien arvonalentumiset	5	-30	-34
Liiketoimintojen myynnit	–	-157	-50
Maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvät kulut	–	-52	-42
Osakkuusyhtiöosakkeiden arvonalentumiset	–	–	-8
Muut sekalaiset kulut	-49	-9	-49
Yhteensä	-268	-808	-1 513

Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyy nettona uudelleenjärjestely- ja kustannustenvähennysohjelmien kuluja sekä niihin liittyviä kuluja 93 miljoonaa euroa (395 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 1 174 miljoonaa euroa vuonna 2012), joka käsittää pääasiassa irtisanomisten yhteydessä suoritettuja etuuksia. Vuonna 2014 uudelleenjärjestelykuluista, kustannustenvähennysohjelmista ja muista niihin liittyvistä kuluista 57 miljoonaa euroa liittyy Nokia Networksiin (361 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 1 134 miljoonaa euroa vuonna 2012) ja 36 miljoonaa euroa HERE-liiketoimintaan (22 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 31 miljoonaa euroa vuonna 2012). Vuonna 2013 uudelleenjärjestely- ja kustannustenvähennysohjelmien kuluista sekä niihin liittyvistä kuluista 2 miljoonaa euroa liittyy Nokia Technologies-liiketoimintaan (3 miljoonaa euroa vuonna 2012) ja 10 miljoonaa euroa konsernin yhteisiin toimintoihin (6 miljoonaa euroa vuonna 2012).

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

12. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
Korkotuotot sijoituksista ja lainasaamisista^{(1)}	50	108	130
Korkokulut johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, netto	-4	-4	-4
Korkokulut rahoitusveloista^{(2)}	-387	-319	-263
Available-for-sale sijoitusten luovutusvoitot/-tappiot, netto	1	2	-1
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista, netto	20	-29	27
Tappiot/voitot muista käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista johdannaisista, netto	-20	32	-11
Tappiot/voitot omaisuuseristä, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	-18	69	-15
Voitot/tappiot johdannaisista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	17	-63	23
Kurssivoitot/-tappiot, netto^{(3)}
Johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa	162	-28	-42
Tase-ERien arvostuksesta	-216	-74	-223
Muut rahoitustuotot^{(4)}	15	49	54
Muut rahoituskulut^{(5)}	-15	-23	-32
Yhteensä	-395	-280	-357

(1) Vuonna 2014 vähennys johtu lähinnä vuotta 2013 pienemmästä rahavarojen ja muiden likvidien varojen määrästä sekä korkojen jatkuneesta laskusta. Vuonna 2013 korkotuotot vähentävät lähinnä siksi, että rahavarojen ja muiden likvidien varojen määrä oli vuotta 2012 alhaisempi ja korot laskivat erässä valuutoissa, joissa konsernilla on sijoituksia.

(2) Vuonna 2014 lisäys johtu 57 miljoonan euron kertaluonteisesta laskennallisesta korkokuluerästä, joka liittyi Microsoftille liikkeeseen laskettujen 1,5 miljardin vaihtovelkakirjalainojen takaisinmaksuun, kun D&S -liiketoiminnan Myynti oli saatu päätökseen, sekä 123 miljoonan euron kertaluontoisista kuluista liittyen kaikkien olennaisten Nokia Networksin lainojen lunastamiseen. Vuonna 2013 korkokulut kasvoivat vuoteen 2012 verrattuna korkeamman lainojen määrän sekä Nokia Networksin määräysvallattomien omistajien osuuden hankinnasta Siemensiltä aiheutuneiden kulujen myötä.

(3) Alentuneet suojauskustannukset vaikuttivat positiivisesti. Vuonna 2013 vuotta 2012 alemmat suojauskustannukset vaikuttivat positiivisesti, samoin kuin alempi volatiliteetti tietyissä kehittyvien markkinoiden vakuutoissa.

(4) Sisältää pitkäaikaisiin available-for-sale sijoituksiin kirjautulta yksityisiltä rahastoilta saatua voitonjakoa 14 miljoonaa euroa (44 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 49 miljoonaa euroa vuonna 2012).

(5) Sisältää 2 miljoonan euron arvonalentumisen pitkäaikaisiin available-for-sale sijoituksiin kirjautusta sijoituksista yksityisiin rahastoihin (nolla vuonna 2013 ja 7 miljoonaa euroa vuonna 2012), koska ennakoidut tulevat rahavirrat rahastoista ovat muuttuneet voitonjaon ja muiden tekijöiden takia. Katso liitetieto 11, Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, ja liitetieto 10, Arvonalentumiset.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Tuloverot

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
Tuloverotuotot/-kulut
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	-374	-354	-329
Laskennalliset verot	1 782	152	25
Yhteensä	1 408	-202	-304
Suomen yhtiöt	1 840	-87	-147
Yhtiöt muissa maissa	-432	-115	-157
Yhteensä	1 408	-202	-304

Voimassa olevan 20 % verokannan (24,5 % vuosina 2013 ja 2012) mukaan laskettujen verojen vertailu konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:

milj. EUR	2014	2013	2012
Tuloverotuotot/-kulut voimassa olevalla verokannalla	47	-60	289
Pysyvät erot	-23	22	-67
Verotuksessa vähennyskelvoton liikearvon arvonalentuminen^{(1)}	-242	-	-
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	-18	22	78
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	-35	-5	-15
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus^{(2)}	-373	-138	-609
Hyöty aiemmin kirjaamattomista verotappioista, veronhyvityksistä ja väliaikaisista eroista^{(3)}	2 081	-	-
Tuloverovelkojen, joihin liittyy epävarmuutta, nettolasku/-nousu	5	-14	14
Muutokset tuloverokannoissa	-1	-7	-4
Tuloverot jakamattomista voittovaroista	5	21	24
Muut erät	-38	-43	-14
Tuloverotuotot/-kulut yhteensä	1 408	-202	-304
Omaan pääomaan kirjatut verot	-7	6	3
---	---	---	---

(1) Liittyy HERE:n liikearvon arvonalentumiseen. Katso liitetieto 10, Arvonalentumiset.
(2) Vuonna 2014 liittyy pääasiassa HERE:n Alankomaiden verotappioihin ja väliaikaisiin eroihin, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa. Vuosina 2013 ja 2012 liittyy pääasiassa vastaavasti Nokia Networksin Suomen ja Saksan kirjaamattomiin laskennallisiin verosaamisiin verotuksellisista tappioista, käyttämättömistä veronhyvityksistä ja väliaikaisista eroista.
(3) Liittyy pääasiassa konsernin Suomen verotappioihin, käyttämättömiin veronhyvityksiin ja väliaikaisiin eroihin, joista kirjattiin laskennallinen verosaatava. Katso liitetieto 14, Laskennalliset verot.

Tuloverovelat sisältävät 387 miljoonaa euroa (394 miljoonaa euroa vuonna 2013) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta. Näiden erien käytön ajoitusta ei erän luonteesta johtuen pystytä määrittämään.

Joissakin konserniyhtiöissä on meneillään aikaisempia vuosia koskevia paikallisia verotarkastuksia. Konsernin liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta. Syynä tähän voi olla muun muassa epäsuotuisia tai ennakoimaton verokohtelu. Verokulun tai -hyödyn määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastukset eivät tule aiheuttamaan mitään merkittäviä lisäveroja sen lisäksi, mitä jo on varattu, lopputulos tai todelliset kustannukset voivat merkittävästi erota alun perin arvioidusta.

Vuonna 2013 Intian veroviranomaiset käynnistivät tarkastuksen, joka koskee Nokia India Private Limitedin Nokia Oyj:lle maksamien käyttöjärjestelmäohjelmistojen lähdeverotusta. Myöhemmin viranomaiset laajensivat tarkastuksen koskemaan muita asiaan liittyviä verovaikutuksia ja toimittivat jälkiverotuksia. Oikeusprosessi ja asian käsittely ovat vielä kesken. Nokia on kiistänyt kaikki syytökset ja puolustaa edelleen itseään oikeudenkäynneissä Intiassa sekä Intian että kansainvälisen lainsäädännön puitteissa, toimien hyvässä yhteistyössä viranomaisten kanssa.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpätöksen liitetiedot jatkoa

Laskennalliset verot

milj. EUR	2014	2013
Jatkuvat toiminnot
Laskennalliset verosaamiset:
Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät veronhyvitykset^{(1)}	967	446
Eläkkeet^{(2)}	332	211
Varaukset^{(3)}	246	126
Kertyneet poistoterot^{(1, 2)}	1 386	451
Sisäinen varastokate	87	48
Muut väliaikaiset erot^{(2)}	156	100
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotuksesta johtuva uudelleenluokittelu	-454	-492
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	2 720	890
Laskennalliset verovelat:
Eläkkeet^{(2)}	-177	-180
Kertyneet poistoterot^{(2)}	-266	-433
Jakamattomat voittovarat	-18	-68
Muut väliaikaiset erot^{(2)}	-25	-6
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotuksesta johtuva uudelleenluokittelu	454	492
Laskennalliset verovelat yhteensä	-32	-195
Nettomäärä	2 688	695

(1) Lisäys vuodesta 2013 johtuu pääasiassa laskennallisten verosaatavien kirjaamisesta osittain netotettuna tämän jälkeen käytetyillä tappioilla Suomessa.
(2) Eläkkeisiin liittyvät laskennalliset verot on luokiteltu uudelleen kertyneistä poistoteroista ja muista väliaikaisista eroista eläkkeisiin ja luokiteltu uudelleen vertailutarkoituksessa vuonna 2013.
(3) Takuuvaraus ja muut varaukset on yhdistetty ja esitetty varauksina ja luokiteltu uudelleen vertailutarkoituksessa vuonna 2013.

Konsernilla oli vahvistettuja verotappioita 3 213 miljoonaa euroa (6 295 miljoonaa euroa vuonna 2013), joista 2 215 miljoonaa euroa (5 117 miljoonaa euroa vuonna 2013) vanhenee 10 vuodessa.

Konsernilla oli vahvistettuja verotappioita, väliaikaisia eroja ja veronhyvityksiä 2 386 miljoonaa euroa (10 693 miljoonaa euroa vuonna 2013), josta ei kirjattu laskennallista verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia ja josta 792 miljoonaa euroa (4 882 miljoonaa euroa vuonna 2013) vanhenee 10 vuodessa. Vuonna 2014 konserni palautti 2 126 miljoonan euron laskennallisen verosaamisen konsernitaseeseen viimeaikaisen kannattavuuden ja uusimpien taloudellista tulosta koskevien ennusteiden perusteella, joiden ansiosta konserni pystyi riittävästi osoittamaan, että sillä on riittävästi verotettavaa tuloa, jotta kumulatiiviset tappiot, ulkomaisen veron hyvitykset ja muut väliaikaiset erot voidaan hyödyntää Suomessa ja Saksassa. Vuonna 2014 HERE-liiketoiminnan historiallinen tulos Alankomaissa muuttui kertyneestä voitosta kertyneeseen tappioon. Tämän ja tulevaisuuden veronalaisia tuloja koskevien odotusten muuttumisen takia konserni on katsonut että aiemmin kirjattuja HERE:n laskennallisia verosaamisia Alankomaissa ei voida hyödyntää ja kyseiset erät on vastaavasti alaskirjattu. Katso liitetieto 13, Tuloverot.

Jäljellä olevien laskennallisten verosaamisten kirjaamista tukee niiden netottaminen laskennallisia verovelkoja vastaan, tuloshistoria sekä tulosennusteet kyseisissä maissa.

Konsernilla on jakamattomia voittovaroja 732 miljoonaa euroa (614 miljoonaa euroa vuonna 2013), joista laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Osakekohtainen tulos

milj. EUR	2014	2013	2012
Laimentamaton
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio
Jatkuvat toiminnot	1 163	186	-771
Lopetetut toiminnot	2 299	-801	-2 334
Yhteensä	3 462	-615	-3 105
Laimennettu
Vaihtovelkakirjalainojen verojen jälkeisen koron eliminointi	60	-	-
Voitto/tappio, jota käytetään määriteltäessä laimennettu osakekohtainen tulos
Jatkuvat toiminnot	1 223	186	-771
Lopetetut toiminnot	2 299	-801	-2 334
Yhteensä	3 522	-615	-3 105
1 000
Laimentamaton
Painotettu keskimääräinen osakkeiden määrä	3 698 723	3 712 079	3 710 845
Laimentavien osakkeiden vaikutus
Ehdolliset osakepalkkiot	14 419	19 307	-
Optiot	3 351	1 978	-
Tulosperusteiset osakepalkkiot	1 327	-	-
	19 097	21 285	-
Vaihtovelkakirjalainojen oletetut vaihdot	413 782	-	-
	432 879	21 285	-
Laimennettu
Oikaistu painotettu keskimääräinen osakemäärä ja oletetut merkinnät
Jatkuvat toiminnot	4 131 602	3 733 364	3 710 845
Lopetetut toiminnot	4 131 602	3 712 079	3 710 845
Yhteensä	4 131 602	3 712 079	3 710 845
Osakekohtainen tulos (emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta)	EUR	EUR	EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot	0,31	0,05	-0,21
Lopetetut toiminnot	0,62	-0,22	-0,63
Tilikauden voitto/tappio	0,94	-0,17	-0,84
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot	0,30	0,05	-0,21
Lopetetut toiminnot	0,56	-0,22	-0,63
Tilikauden voitto/tappio	0,85	-0,17	-0,84

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, pois lukien konsernin kauden aikana hankkimat ja hallussa pitämät omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiölle kuuluva voitto/tappio vaihtovelkakirjojen koroilla ja oikaisemalla tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää kauden aikana ulkona olleiden optioiden, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden sekä vaihtovelkakirjalainojen oletettujen vaihtojen laimentavalla vaikutuksella.

Laskelman ulkopuolelle ei ole jätetty yhtään ulkona olevaa ehdollista osakepalkkiota (19 miljoonaa vuonna 2013 ja 4 miljoonaa vuonna 2012), jolla tulevaisuudessa saattaisi olla laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen.

Yhteensä 2 miljoonalla (16 miljoonalla vuonna 2013 ja 22 miljoonalla vuonna 2012) optioilla on katsottu olevan vahventava vaikutus, eikä niitä ole huomioitu laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa.

Alle 1 miljoonaa tulosperusteista osakepalkkiota (4 miljoonaa osaketta vuonna 2013 ja 2 miljoonaa osaketta vuonna 2012) on jätetty laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulkopuolelle sen takia, että niihin liittyvät suoritusehdot eivät ole täyttyneet.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpätöksen liitetiedot jatkoa

Microsoftille syyskuussa 2013 liikkeeseenlasketut vaihtovelkakirjalainat lunastettiin kokonaisuudessaan huhtikuussa 2014, kun D&S -liiketoiminnan Myynti saatiin päätökseen. 116 miljoonaa vaihtovelkakirjalainaan liittyvää mahdollista osaketta on sisällytetty laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelmaan, koska niillä on katsottu olevan laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen. Mahdolliset osakkeet jätettiin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulkopuolelle vuonna 2013, koska niillä katsottiin olevan vahventava vaikutus. Koko lainan vaihtaminen osakkeisiin olisi johtanut 368 miljoonan osakkeen liikkeellelaskuun.

Vuoden 2012 vaihtovelkakirjalaina sisältää vapaaehtoisen vaihto-oikeuden. Vaihtohinta nousi kesäkuussa 2014, ja 298 miljoonaa mahdollista osaketta on sisällytetty laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelmaan, koska niillä on katsottu olevan laimentava vaikutus. Koko lainan vapaaehtoinen vaihtaminen osakkeisiin johtaisi 307 miljoonan uuden osakkeen liikkeellelaskuun. 287 miljoonaa mahdollista osaketta jätettiin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulkopuolelle vuosina 2013 ja 2012, koska niillä katsottiin olevan vahventava vaikutus.

16. Aineettomat hyödykkeet

milj. EUR	2014	2013
Jatkuvat toiminnot
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	5 293	6 874
Siirto Lopetettujen toimintojen varoihin	–	-1 428
Kurssierot	401	-153
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet hankinnat	76	–
Hankintameno 31.12.	5 770	5 293
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	-1 998	-1 998
Arvonalentumiset	-1 209	–
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	–3 207	–1 998
Kirjanpitoarvo 1.1.	3 295	4 876
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 563	3 295
Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	5 214	5 753
Siirto Lopetettujen toimintojen varoihin	–	-282
Kurssierot	334	-127
Lisäykset	32	24
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet hankinnat	77	–
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-11	-154
Hankintameno 31.12.	5 646	5 214
Kertyneet poistot 1.1.	–4 918	–5 106
Siirto Lopetettujen toimintojen varoihin	–	245
Kurssierot	-290	107
Myynnit ja käytöstä poistaminen	10	146
Poistot	-98	-310
Kertyneet poistot 31.12.	–5 296	–4 918
Kirjanpitoarvo 1.1.	296	647
Kirjanpitoarvo 31.12.	350	296

Muut pitkävaikutteiset menot sisältävät asiakassuhteita, joiden kirjanpitoarvo on 177 miljoonaa euroa (139 miljoonaa euroa vuonna 2013), kehitettyä teknologiaa, jonka kirjanpitoarvo on 99 miljoonaa euroa (100 miljoonaa euroa vuonna 2013), ja kauppanimien sekä tavaramerkkien käyttölisenssejä, joiden kirjanpitoarvo on 10 miljoonaa euroa (5 miljoonaa euroa vuonna 2013). Asiakassuhteiden jäljellä olevat poistoajat ovat keskimäärin 3–7 vuotta, kehitetyn teknologian 1–6 vuotta ja kauppanimien ja tavaramerkkien käyttölisenssien 1–7 vuotta.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Aineelliset hyödykkeet

milj. EUR	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet(1)	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
Hankintameno 1.1.2013	1 129	3 694	77	73	4 973
Siirto Lopetettujen toimintojen varoihin	-422	-1 528	-10	-38	-1 998
Kurssierot	-44	-122	-3	-5	-174
Lisäykset	21	154	4	11	190
Uudelleenluokitukset	7	7	-	-14	-
Arvonalentumiset	-	-6	-1	-	-7
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-355	-451	-27	-3	-836
Hankintameno 31.12.2013	336	1 748	40	24	2 148
Kertyneet poistot 1.1.2013	-469	-3 043	-30	-	-3 542
Siirto Lopetettujen toimintojen varoihin	150	1 335	4	-	1 489
Kurssierot	19	107	1	-	127
Myynnit ja käytöstä poistaminen	191	397	6	-	594
Poistot	-48	-200	-2	-	-250
Kertyneet poistot 31.12.2013	-157	-1 404	-21	-	-1 582
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	660	651	47	73	1 431
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	179	344	19	24	566
Hankintameno 1.1.2014	336	1 748	40	24	2 148
Siirto myytävänä olevista aineellisista hyödykkeistä	76	3	4	-	83
Kurssierot	25	103	-	1	129
Lisäykset	28	205	-	15	248
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet hankinnat	-	2	-	-	2
Uudelleenluokitukset	12	6	1	-21	-2
Myynnit ja käytöstä poistaminen	-39	-213	-4	-	-256
Hankintameno 31.12.2014	438	1 854	41	19	2 352
Kertyneet poistot 1.1.2014	-157	-1 404	-21	-	-1 582
Kurssierot	-13	-75	1	-	-87
Myynnit ja käytöstä poistaminen	30	202	-	-	232
Poistot	-40	-157	-2	-	-199
Kertyneet poistot 31.12.2014	-180	-1 434	-22	-	-1 636
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	179	344	19	24	566
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	258	420	19	19	716
milj. EUR				2014	2013
Myytävänä olevat aineelliset hyödykkeet
Kirjanpitoarvo 1.1.				89	-
Uudelleenluokittelu aineellisiin hyödykkeisiin				-83	-
Lisäykset				-	94
Arvonalentumiset				-	-5
Myynnit ja käytöstä poistaminen				-6	-
Kirjanpitoarvo 31.12.				-	89

(1) Maa- ja vesialueet ja muut aineelliset hyödykkeet on vuonna 2014 yhdistetty eräksi Muut aineelliset hyödykkeet, ja ne on yhdistetty vertailua varten myös vuodelle 2013.

Vuonna 2013 tietyt kiinteistöt luokiteltiin myytävänä oleviksi omaisuuseriksi. Nämä pitkäaikaiset varat olivat myynnissä osana meneillään olevia uudelleenjärjestelyjä. Konserni ennakoi näiden kiinteistöjen myynnin toteutuvan seuraavien kahdentoista kuukauden kuluessa. Vuonna 2014 konserni tuli johtopäätökseen, ettei sillä ollut kiinteistöjä, jotka olisivat täyttäneet myytävänä olevien omaisuuserien ehdot (vuonna 2013 käypä arvo oli 89 miljoonaa euroa). Näiden omaisuuserien arvostaminen perustui ulkopuolisen kiinteistönvälittäjän arvion, jossa otettiin huomioon sekä konsernin myyntistrategia että olennaiset markkinatekijät. Koska arviossa käytettiin julkistamattomia tietoja, näiden omaisuuserien katsottiin olevan tason 3 kertaluonteisesti käypään arvoon arvostettavia omaisuuseriä. Käyvän arvon hierarkia: katso liitetieto 19, Rahoitusinstrumenttien käypä arvo.

Intian veroviranomaiset ovat asettaneet hukkaamiskiellon, joka esti konsernia siirtämästä Chennain matkapuhelintuotantolaitoksen Microsoftille D&S -liiketoiminnan Myynnin yhteydessä.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

18. Osuudet osakkuusyhtiöissä

milj. EUR	2014	2013
Jatkuvat toiminnot
Kirjanpitoarvo 1.1.	65	58
Kurssierot	5	-1
Lisäykset	–	9
Vähennykset	-7	–
Osuus tuloksesta	-12	4
Osingonjako	–	-5
Kirjanpitoarvo 31.12.	51	65

Osuudet osakkuusyhtiöissä eivät sisällä julkisesti noteerattuja yhtiöitä.

19. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

milj. EUR	Kirjanpitoarvo						Käypä arvo^{19}
	Lyhytaikaiset available-for-sale rahoitusvarat	Pitkäaikaiset available-for-sale rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusinstrumentit	Lainat ja saatavat kirjattuina efektiivisen koron menetelmällä	Rahoitusvelat kirjattuina efektiivisen koron menetelmällä	Yhteensä	Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
2014
Available-for-sale sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	–	14	–	–	–	14	14
Available-for-sale sijoitukset kirjattuina käypään arvoon	–	570	–	–	–	570	570
Available-for-sale sijoitukset kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla	–	244	–	–	–	244	244
Pitkäaikaiset lainasaamiset	–	–	–	34	–	34	28
Myyntisaamiset	–	–	–	3 430	–	3 430	3 430
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	–	–	–	1	–	1	1
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	–	–	241	–	–	241	241
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, muut	–	–	–	25	–	25	25
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	–	–	418	–	–	418	418
Available-for-sale sijoitukset, likvidit varat	2 127	–	–	–	–	2 127	2 127
Available-for-sale sijoitukset, rahavarat	2 643	–	–	–	–	2 643	2 643
Rahoitusvarat yhteensä	4 770	828	659	3 490	–	9 747	9 741
Pitkäaikaiset korolliset velat^{(2)}	–	–	–	–	2 576	2 576	4 058
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista^{(2)}	–	–	–	–	1	1	1
Lyhytaikaiset rahoituslainat	–	–	–	–	115	115	115
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset	–	–	174	–	–	174	174
Ostovelat	–	–	–	–	2 313	2 313	2 313
Rahoitusvelat yhteensä	–	–	174	–	5 005	5 179	6 661

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

milj. EUR	Kirjanpitoarvo						Käypä arvo(1)
	Lyhytaikaiset available-for-sale rahoitusvarat	Pitkäaikaiset available-for-sale rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusinstrumentit	Lainat ja saatavat kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä	Rahoitusvelat kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä	Yhteensä	Yhteensä
2013
Available-for-sale sijoitukset julkisesti noterattuihin osakkeisiin	–	11	–	–	–	11	11
Available-for-sale sijoitukset kirjattuna käypään arvoon	–	503	–	–	–	503	503
Available-for-sale sijoitukset kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla	–	227	–	–	–	227	227
Pitkäaikaiset lainasaamiset	–	–	–	96	–	96	85
Myyntisaamiset	–	–	–	2 901	–	2 901	2 901
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	–	–	–	29	–	29	29
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	–	–	191	–	–	191	191
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, muut	–	–	–	94	–	94	94
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	–	–	382	–	–	382	382
Available-for-sale sijoitukset, likvidit varat	956	–	–	–	–	956	956
Available-for-sale sijoitukset, rahavarat	3 957	–	–	–	–	3 957	3 957
Rahoitusvarat yhteensä	4 913	741	573	3 120	–	9 347	9 336
Pitkäaikaiset korolliset velat(2)	–	–	–	–	3 286	3 286	4 521
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista(2)	–	–	–	–	3 192	3 192	3 385
Lyhytaikaiset rahoituslainat	–	–	–	–	184	184	184
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset	–	–	35	–	–	35	35
Ostovelat	–	–	–	–	1 839	1 839	1 839
Rahoitusvelat yhteensä	–	–	35	–	8 501	8 536	9 964

(1) Käyvän arvon on katsottu olevan sama kuin kirjanpitoarvo available-for-sale sijoituksille kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla, koska näille yksityisiin rahastoihin tehdyille sijoituksille ei ole toimivia markkinoita eikä siten luotettavaa tapaa arvioida käypää arvoa. Näiden varojen arvonalentumistestaus perustuu diskontattujen rahavirtojen analyysiin. Lainasaamisten ja velkojen käypä arvo on arvioitu vastaavantyyppisten rahoitusinstrumenttien markkina-arvon perusteella (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoreisiin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Katso liitetieto 1, Laskentaeriaatteet.
(2) Euromääräisten vaihtovelkakirjalainojen lyhteensä 1 500 miljoonaa euroa, erääntyvät 2018–2020 käypä arvo vuoden 2013 lopussa perustui siihen, että velkakirjat on lunastettu nimellisarvostaan lisättynä kertyneellä korolla, D&S -liiketoiminnan Myynnin yhteydessä (taso 3). Muiden korollisten pitkäaikaisten velkojen käyvät arvot perustuvat niiden rahavirtojen nykyarvoon (taso 2) tai noteerattuihin hintoihin (taso 1).

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Käyvän arvon hierarkia

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän perusteella. Kolme hierarkiatasoa perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä syöttötietojen arviointia tarvitaan sitä enemmän, mitä ylemmälle tasolle siirrytään. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu markkina-arvon perusteella, ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Konserni luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaisille käyvän arvon hierarkian tasoille. Käypään arvoon toistuvasti arvostettavat erät 31.12:

milj. EUR	Instrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määräytyvä hinta (taso 1)	Julkiseen tietoon perustuva arvostusmenetelmä (taso 2)	Julkaisemattomaan tietoon perustuva arvostusmenetelmä (taso 3)	Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
2014
Available-for-sale sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	14	–	–	14
Available-for-sale sijoitukset kirjattuina käypään arvoon	1	13	556	570
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset(1)	–	241	–	241
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	418	–	–	418
Available-for-sale sijoitukset, likvidit varat	2 116	11	–	2 127
Available-for-sale sijoitukset, rahavarat	2 643	–	–	2 643
Yhteensä	5 192	265	556	6 013
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset(1)	–	174	–	174
Velat yhteensä	–	174	–	174
2013
Available-for-sale sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	11	–	–	11
Available-for-sale sijoitukset kirjattuina käypään arvoon	56	18	429	503
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset(1)	–	191	–	191
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	382	–	–	382
Available-for-sale sijoitukset, likvidit varat	945	11	–	956
Available-for-sale sijoitukset, rahavarat	3 957	–	–	3 957
Yhteensä	5 351	220	429	6 000
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset(1)	–	35	–	35
Velat yhteensä	–	35	–	35

(1) Liitetiedossa 20, Johdannaiset, esitetään jako suojauslaskennan piirissä oleviin ja muihin johdannaisiin.

Taso 1 sisältää rahoitusvarat ja -velat, jotka arvostetaan kokonaan tai merkittävin osin perustuen julkisiin markkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla. Rahoitusinstrumentti katsotaan noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä, välittäjältä, meklarilta, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvontaviranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sisältyvät julkisesti noteeratut joukkovelkakirjat ja muut arvopaperit sekä pörssinoteeratut osakkeet ja johdannaiset.

Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin kuuluu sijoituksia, joiden markkinahinnat ovat julkisia mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa konsernin noteeraamattomista johdannaisista sekä muita instrumentteja, joilla ei ole aktiivisia markkinoita.

Taso 3 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka perustuvat julkistamattomiin tietoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että käyvät arvot on määritetty kokonaan tai osittain käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu oletuksiin, jotka eivät perustu julkisiin hintoihin vastaavan instrumentin markkinatransaktioista eivätkä muuhunkaan markkinoilta julkisesti saatavissa olevaan tietoon. Käyvän arvon määrittelyn tavoite on kuitenkin edelleen sama, eli tarkoituksena on arvioida, millä hinnalla konserni voi päättää sitoumuksensa.

Tason 3 sijoituksiin sisältyy lähinnä listaamattomia osakesijoituksia sekä listaamattomia pääomarahastoja, joissa käypä arvo määritetään perustuen merkityksellisiin tietoihin, kuten liiketoiminnan tuloksellisuuteen, viimeaikaisiin transaktioihin ja vertailukelpoisista yhtiöistä saatavissa olevaan markkinatietoon. Millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta käyvän arvon kokonaismäärään.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:

milj. EUR	Muut available-for-sale sijoitukset kirjattuina käypään arvoon
1.1.2013	370
Netto voitto tuloslaskelmassa	81
Netto voitto, joka kirjataan laajaan tulokseen	52
Ostot	47
Myynnit	-123
Muut siirrot	2
31.12.2013	429
Netto voitto tuloslaskelmassa	5
Netto voitto, joka kirjataan laajaan tulokseen	72
Ostot	78
Myynnit	-58
Muut siirrot	30
31.12.2014	556

Tason 3 tiettyjen rahoitusinstrumenttien voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, koska näiden sijoitusten hankinta- ja luovutuspäätökset tehdään liiketoiminnallisin perustein. Muissa tapauksissa voitot ja tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. 31.12.2014 saldoon sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista on kirjattu konsernin tuloslaskelmaan 2 miljoonan euron nettotappio (4 miljoonan euron nettotappio vuonna 2013).

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

20. Johdannaiset

milj. EUR	Vastaavaa		Vastattavaa
	Käypä arvo(1)	Nimellisarvo(2)	Käypä arvo(1)	Nimellisarvo(2)
Jatkuvat toiminnot
2014
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat:
Valuuttatermiinit	3	217	-56	1 813
Ostetut valuuttaoptiot	–	78	–	–
Myydyt valuuttaoptiot	–	–	-1	83
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Valuuttatermiinit	–	–	-14	742
Käyvän arvon suojaus:
Koronvaihtosopimukset	72	382	–	–
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset:(3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	63	378	–	–
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelmassa:
Valuuttatermiinit	101	3 779	-68	2 364
Ostetut valuuttaoptiot	2	397	–	–
Myydyt valuuttaoptiot	–	–	–	62
Koronvaihtosopimukset	–	–	-35	372
Yhteensä	241	5 231	-174	5 436
2013
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat:
Valuuttatermiinit	–	2 035	-3	1 086
Ostetut valuuttaoptiot	1	152	–	–
Myydyt valuuttaoptiot	–	–	–	53
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Valuuttatermiinit	–	308	–	453
Käyvän arvon suojaus:
Koronvaihtosopimukset	76	750	-3	73
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset:(3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	8	378	–	–
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelmassa:
Valuuttatermiinit	94	3 687	-7	1 691
Ostetut valuuttaoptiot	5	332	–	–
Myydyt valuuttaoptiot	–	–	–	18
Koronvaihtosopimukset	7	109	-22	249
Yhteensä	191	7 751	-35	3 623

(1) Sisällytetty konsernitilaisessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2) Tässä esitetyt johdannaissopimusten nimellisarvot sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Vaihto-omaisuus

milj. EUR	2014	2013
Jatkuvat toiminnot
Aineet, tarvikkeet ja muut	228	147
Keskeneräiset tuotteet	441	136
Valmiit tuotteet	606	521
Yhteensä	1 275	804

Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvarausten muutokset 31.12. päättyneiltä tilikausilta:

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
1.1.	178	471	457
Siirto Lopetettujen toimintojen varoihin	–	-192	–
Kirjattu tuloslaskelmaan	107	39	403
Vähennykset(1)	-81	-140	-389
31.12.	204	178	471

(1) Vähennykset sisältävät varausten käytön ja purun.

Myyntisaamisten arvonalentumiset

Myyntisaamisten arvonalentumisten muutokset 31.12. päättyneiltä tilikausilta:

milj. EUR	2014	2013	2012
Jatkuvat toiminnot
1.1.	124	248	284
Siirto Lopetettujen toimintojen varoihin	–	-120	–
Kirjattu tuloslaskelmaan	24	40	53
Vähennykset(1)	-45	-44	-89
31.12.	103	124	248

(1) Vähennykset sisältävät varausten käytön ja purun.

Siirtosaamiset ja ennakkomaksut

milj. EUR	2014	2013
Jatkuvat toiminnot
Sosiaaliturvamaksusaatava, ALV- ja muut välilliset verosaatavat	362	286
Divestointiin liittyvät saatavat	206	–
Vakuustalletukset	59	43
Korkotuotot	37	33
Ennakkoon maksetut vakuutusmaksut	22	22
Ennakkoon maksetut vuokrat	20	15
Jaksotetut hankinnan ja valmistuksen kulut(1)	30	28
Muut(1)	177	233
Yhteensä	913	660

(1) Vuoden 2013 luvussa 14 miljoonaa euroa on uudelleenluokiteltu muista siirtosaamisista ja ennakkomaksuista jaksotettuihin hankinnan ja valmistuksen kuluihin, jotta esitystapa on yhdenmukainen vuoden 2014 kanssa.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpätöksen liitetiedot jatkoa

24. Emoyhtiön osakkeet

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Nokia Oyj:llä ("emoyhtiö") on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen äänen Nokian yhtiökokouksessa. Yhtiön osakepääoma 31.12.2014 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 3 745 044 246. Osakkeiden kokonaismäärästä konsernin hallussa oli 31.12.2014 yhteensä 96 900 800 osaketta, joiden osuus yhtiön kaikista osakkeista ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli 2,6 %. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta yhdellä tai useammalla osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus saattoi päättää antaa joko uusia osakkeita tai emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisälsi hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden päättää siitä, kenelle osakkeita tai erityisiä oikeuksia voitiin antaa. Valtuutusta voitiin käyttää emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, emoyhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus, joka olisi ollut voimassa 30.6.2016 saakka, päättyi 17.6.2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

Osakkeenomistajat valtuuttivat 17.6.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta yhdellä tai useammalla osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden sekä erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuokkuudesta poiketen. Valtuutusta voidaan käyttää emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, emoyhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 17.12.2015 saakka.

Vuonna 2014 Nokia Oyj laski liikkeelle 49 904 uutta osaketta, kun optio-oikeuksien haltijat merkitsivät osakkeita henkilöstölle vuonna 2011 annettujen optio-oikeuksien nojalla.

26.10.2012 Nokia laski liikkeelle 750 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan yhtiökokouksen antaman, osakeannista päättämistä ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen nojalla. Varsinainen yhtiökokous antoi valtuutuksen 6.5.2010, ja valtuutus päättyi 7.5.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä. Lainan maturiteetti on viisi vuotta ja sille maksetaan puolivuosittain 5,0 % suuruista vuotuista korkoa. Alkuperäinen vaihtohinta oli 2,6116 euroa osakkeelta. 18.6.2014 vaihtohinta tarkistettiin 2,44 euroon osakkeelta johtuen osingon ja ylimääräisen osingon jakamisesta 17.6.2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä. Vaihtovelkakirjalainan ehdot edellyttävät vaihtohinnan muutoksia osinkoja jaettaessa. Vaihtohinnan muutoksen seurauksena hallitus päätti laskea velkakirjalainan vaihdon yhteydessä liikkeelle 20 192 323 uutta osaketta varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella ja osakkeenomistajien merkintäetuokkuudesta poiketen. Uuden 2,44 euron vaihtohinnan perusteella osakkeiden enimmäismäärä, jonka konserni voi laskea liikkeelle vaihdettaessa velkakirjoja osakkeisiin, on 307,3 miljoonaa osaketta, joka vastaa 8,4 % konsernin kaikista osakkeista 31.12.2014, pois lukien konsernin omistamat omat osakkeet. Oikeus vaihtaa velkakirjat osakkeisiin alkoi 6.12.2012 ja päättyy 18.10.2017. Velkakirjoja vaihdettiin 100 000 euron arvosta 15.3.2013, joka vastasi 38 290 Nokian osakketa.

23.9.2013 Nokia laski liikkeelle kolme 500 miljoonan euron suuruista vaihtovelkakirjalainaa Microsoftille yhtiökokouksen antaman, osakeannista päättämistä ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen perusteella. Varsinainen yhtiökokous antoi valtuutuksen 7.5.2013, ja valtuutus päättyi varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä 17.6.2014. Osakkeiden enimmäismäärä, jonka konserni olisi voinut laskea liikkeeseen vaihdettaessa velkakirjoja osakkeisiin, olettaen että minkään erän alkuperäiseen vaihtohintaan ei olisi tehty mitään muutoksia, oli noin 367,5 miljoonaa osaketta. Kun D&S -liiketoiminnan Myynti saatiin päätökseen, velkakirjat lunastettiin takaisin ja pääoma ja kertyneet korot vähennettiin kaupasta saaduista tuotoista.

31.12.2014 hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää uusien osakkeiden antamisesta eikä vaihtovelkakirjalainojen, muiden merkintäoikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskusta.

Muut valtuutukset

Osakkeenomistajat valtuuttivat 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 370 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Konserni ei hankkinut tämän valtuutuksen nojalla yhtään osaketta. Valtuutus olisi ollut voimassa 30.6.2014 saakka, mutta se päättyi 17.6.2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

Osakkeenomistajat valtuuttivat 17.6.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 370 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Määrä vastaa alle 10 % kaikista Nokian osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita voitaisiin hankkia emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, ja osakkeita oletetaankin hankittavaksi mitätöintiä varten. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, emoyhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 17.12.2015 saakka. Hallitus päätti 18.6.2014 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla aloittaa osakkeiden takaisinostot. Hallitus päätti hankkia enintään 370 miljoonaa osaketta 1,25 miljardilla eurolla. 31.12.2014 konserni oli ostanut takaisin 66 903 682 osaketta. Nokia julkisti 29.1.2015, että Nokian hallitus oli päättänyt mitätöidä kyseiset omat osakkeet. Osakkeiden mitätöinti ei vaikuta emoyhtiön osakepääomaan.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Hallituksen valtuutusehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2015

Nokian 29.1.2015 julkistuksen mukaisesti, hallitus ehdottaa 5.5.2015 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään enintään 365 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä, joka voidaan hankkia, vastaa alle 10 % kaikista Nokian osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita voitaisiin hankkia emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, ja osakkeita oletetaankin hankittavaksi mitätöintiä varten. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, emoyhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin tarkoituksiin. Osakkeet voitaisiin hankkia joko tekemällä ostotarjous kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin tai muussa kuin nykyisten osakeomistusten suhteessa. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 5.11.2016 saakka, ja sen ehdotetaan päättävän varsinaisen yhtiökokouksen 17.6.2014 antaman osakkeiden takaisinhankintaa koskevan valtuutuksen.

Nokian 29.1.2015 julkistuksen mukaisesti, hallitus ehdottaa 5.5.2015 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajat valtuuttaisivat hallituksen päättämään yhteensä enintään 730 miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus ehdottaa, että valtuutusta voidaan käyttää emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättäjä kaikista osakeannin sekä erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 5.11.2016 saakka, ja sen ehdotetaan päättävän varsinaisen yhtiökokouksen 17.6.2014 antaman osakeantia ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.

25. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia. Kannustinohjelmiin kuuluvat tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat, ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat, työntekijöiden osakesäästöohjelmat ja optio-ohjelmat. Sekä johto että työntekijät osallistuvat näihin ohjelmiin. Esitetyistä vuosista vuosina 2011–2013 Nokian osakepohjaisia kannustinohjelmia on tarjottu Devices & Services -liiketoiminnan, konsernin yhteisten toimintojen, HERE-liiketoiminnan ja Nokia Technologies -liiketoiminnan työntekijöille. Vuonna 2014 Nokia Networksin työntekijät otettiin mukaan osakepohjaisiin kannustinohjelmiin Nokia Networksin liiketoiminnan muutosten seurauksena. Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden toteutuminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista sekä kunkin ohjelman ehdoissa määriteltyjen tulokseen ja palveluksen suorittamiseen perustuvien sekä muiden ehtojen toteutumista. Osakepohjaisista kannustinohjelmista aiheutuneet kulut Jatkuville toiminnoille ovat 65 miljoonaa euroa (42 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 11 miljoonaa euroa vuonna 2012). Osakepohjaisista kannustinohjelmista aiheutuneet kulut Lopetetuille toiminnoille olivat 8 miljoonaa euroa (15 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 1 miljoonaa euroa vuonna 2012).

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuonna 2014 konserni hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa, eli vuosien 2011, 2012, 2013 ja 2014 tulosperusteisia osakepalkkio-ohjelmia. Tulosperusteinen osakepalkkio edustaa konsernin velvoitetta antaa työntekijöille Nokian osakkeita myöhempänä ajankohtana, mikäli ennalta määritetyt suoritustavoitteet saavutetaan.

Vuonna 2014 tulosperusteisia osakepalkkioita annettiin kahden suoritustavoitteen perusteella, jotka oli erikseen määritelty eri liiketoimintayksiköille. Vuoden 2014 ohjelmassa otettiin käyttöön taattu palkkion vähimmäismäärä. Tulosperusteisten osakepalkkioiden määrä tuloskynnyksen kohdalla on se määrä osallistujille myönnettyjä tulosperusteisia osakepalkkioita, jotka toteutetaan, jos kynnystaso saavutetaan suoritustavoitteiden osalta. Vuonna 2014 käyttöönotetusta palkkion vähimmäismäärästä seuraa, että suorituskauden lopuksi määritetty sitouttamiskauden jälkeen toteutettavien osakkeiden lukumäärän minimitaso on 50 % määrästä tuloskynnyksen kohdalla. Kynnysmäärän mahdollisesti ylittävän maksun määrä määritetään vertaamalla kaksivuotisen suorituskauden aikana saavutettua taloudellista tulosta asetettuihin suoritustavoitteisiin. Mikäli maksimitaso saavutetaan, toteutettava määrä on nelinkertainen kynnysmäärään nähden.

Tietoja globaaleista tulosperusteisista osakepalkkio-ohjelmista 31.12.2014:

Ohjelma	Liikkeeseenlasketut tulosperusteiset osakepalkkiot tuloskynnyksen kohdalla (tuhansia)	Vahvistettu palkkio (% määrä tuloskynnyksen kohdalla)	Suorituskausi	Sitouttamiskausi	Toteuttamisvuosi
2011	–	0 %, ei suoritusta	2011–2013	–	2014
2012	–	0 %, ei suoritusta	2012–2013	2014	2015
2013	1 822 432	173 %	2013–2014	2015	2016
2014	6 794 601		2014–2015	2016	2017

Vuoden 2013 ohjelman suoritustavoitteita muokattiin vuonna 2014 Jatkuvien toimintojen liiketoimintojen mukaisiksi D&S -liiketoiminnan Myynnin jälkeen. Vuoden 2013 ohjelman muokattuihin suoritustavoitteisiin perustuva palkkiokerroin on 173 % tuloskynnyksen kohdalla myönnettävästä määrästä.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Suoritustavoitteet 31.12.2014 päättyneenä vuonna:

Suoritustavoitteet vuoden 2014 ohjelmassa		Kynnystaso	Maksimitaso	Painotus
Konsernin työntekijät (pois lukien HERE)	Keskimääräinen vuosittainen ei-IFRS(1) -liikevaihto (Nokia-konserni)	11 135 milj. EUR	15 065 milj. EUR	50 %
	Keskimääräinen vuosittainen laimennettu ei-IFRS(1) -osakekohtainen tulos (Nokia-konserni)	0,11 EUR	0,38 EUR	50 %

HERE-liiketoiminnan työntekijät	Keskimääräinen vuosittainen ei-IFRS(1) -liikevaihto (HERE)	950 milj. EUR	1 150 milj. EUR	50 %
	Keskimääräinen vuosittainen ei-IFRS(1) -liikevoitto (HERE)	0 milj. EUR	130 milj. EUR	25 %
	Keskimääräinen vuosittainen laimennettu ei-IFRS(1) -osakekohtainen tulos (Nokia-konserni)	0,11 EUR	0,38 EUR	25 %

(1) Ei-IFRS-tunnusluvut eivät sisällä olennaisia kertaluonteisia eri minään raportointijaksona. Lisäksi ei-IFRS-tunnusluvut eivät sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eri, jotka johtuvat yrityskaupoista.

Ennen kuin osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkiona, mikäli hänen työsuhteensa konsernin palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista. D&S -liiketoiminnan Myynnin yhteydessä Microsoftin palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden tulosperusteiset osakepalkkiot, joihin heille ei vielä ollut syntynyt oikeutta, on mitätöity.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna 2014 konserni hallinnoi neljää globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa, eli vuosien 2011, 2012, 2013 ja 2014 osakepalkkio-ohjelmia. Vuodesta 2014 lähtien ehdollisia osakepalkkioita on myönnetty aiempia vuosia valikoidummin, ja vain poikkeuksellisiin sitouttamis- ja rekrytointitarkoituksiin, jotta konserni pystyy pitämään palveluksessaan ja palkkaamaan tulevan menestyksensä kannalta keskeisiä osaajia. Kaikissa ehdollisissa osakepalkkio-ohjelmissa on kolmen vuoden sitoutumiskausi. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkiona, mikäli hänen työsuhteensa konsernin palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista. D&S -liiketoiminnan Myynnin yhteydessä Microsoftin palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden ehdolliset osakepalkkiot, joihin heille ei vielä ollut syntynyt oikeutta, on mitätöity.

Aktiiviset osakepohjaiset kannustinjärjestelmät intrubmenteittain

	Liikkeeseenlaskettujen tulosperusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärä(1)		Liikkeeseenlasketut ehdolliset osakepalkkiot(1)
	Tulosperusteiset osakepalkkiot tuloskynnyksen kohdalla	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR(2)	Liikkeeseenlasketut ehdolliset osakepalkkiot	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR(2)
1.1.2012	7 582 534		16 586 091
Myönnetty	5 785 875	1,33	12 999 131	1,76
Lunastettu	-2 718 208		-4 580 182
Oikeus syntynyt	-2 076 116		-1 324 508
31.12.2012	8 574 085		23 680 532
Myönnetty	6 696 241	2,96	12 347 931	3,05
Lunastettu	-1 512 710		-3 490 913
Oikeus syntynyt	-2 767 412		-2 180 700
31.12.2013	10 990 204		30 356 850
Myönnetty	6 967 365	6,07	1 013 466	5,62
Lunastettu	-9 338 036		-19 546 605
Oikeus syntynyt	-2 500		-4 228 306
31.12.2014(2)	8 617 033		7 595 405

(1) Sisältää tulosperusteisia ja ehdollisia osakepalkkioita muista kuin globaaleista kannustinohjelmista.
(2) Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden käyvät arvot arvioidaan Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahinnan perusteella vähennettynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla.
(3) Sisältää 249 943 kappaletta vuoden 2011 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman mukaisesti vuoden 2011 viimeisen neljänneksen aikana myönnettyjä ehdollisia osakepalkkioita, jotka toteutuvat 1.1.2015.

Työntekijöiden osakesäästöohjelma

Vuosina 2014 ja 2013 konserni tarjosi vapaaehtoista työntekijöiden osakesäästöohjelmaa Devices & Services -liiketoiminnan, HERE-liiketoiminnan, Nokia Technologies -liiketoiminnan ja konsernin yhteisten toimintojen työntekijöille. Vuoden 2014 ohjelman mukaisesti työntekijät voivat käyttää 12 kuukauden säästökauden ajan osan kuukausipalkastaan Nokian osakkeiden hankkimiseen. Jokaista kahta hankittua osaketta kohden, jotka ovat työntekijän hallussa viimeisen kuukausittaisen oston tapahduttua kesäkuussa 2015 lasketaan liikkeelle yksi osake. Vuonna 2014 laskettiin liikkeelle 133 341 osaketta vuoden 2013 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille työntekijöille. Vuoden 2013 ohjelmaan osallistuneet ja D&S -liiketoiminnan Myynnin yhteydessä Microsoftin palvelukseen siirtyneet työntekijät ovat saaneet vuonna 2014 kateismaksun ohjelman mukaisesti kertyneistä osakkeista.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohjelmat

Optio-oikeudet

Vuonna 2014 konserni hallinnoi kahta globaalia optio-ohjelmaa, vuoden 2007 ja vuoden 2011 optio-ohjelmia, jotka yhtiön osakkeenomistajat ovat hyväksyneet varsinaisessa yhtiökokouksessa kunkin ohjelman käynnistämisvuonna. Vuonna 2014 hallitus päätti olla ehdottamatta optio-ohjelmaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, eikä uusia optioita tarjottu.

Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia ja niitä voidaan käyttää vain osakemerkintään. Osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aikana osakkeiden merkintä on tapahtunut. Muut osakkeenomistajille kuuluvat oikeudet alkavat siitä päivästä, jona merkityt osakkeet ovat tulleet merkityksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsääntöisesti menettää optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuhteensa konsernin palveluksessa päättyy. D&S -liiketoiminnan Myynnin yhteydessä Microsoftin palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden optio-oikeudet, joiden perusteella oikeus osakemerkintään ei ollut alkanut, mitätöitiin.

Annetut ja käytettävissä olevat optio-oikeudet:

Optio-oikeudet^{(1)}	Osakemäärä	Merkintähinnan painotettu keskiarvo, EUR	Painotettu keskikurssi, EUR	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR^{(2)}	Optio-oikeuksien määrä, merkintäaika alkanut	Merkintähinnan painotettu keskiarvo, EUR
1.1.2012	23 390 030	9,07			6 904 331	14,01
Myönnetty	10 258 400	2,32		0,76
Käytetty	-627	0,97	2,08
Lunastettu	-4 246 222	6,60
Erääntyneet	-3 555 213	15,26
31.12.2012	25 846 368	5,95			5 616 112	11,96
Myönnetty	8 334 200	2,77		1,23
Lunastettu	-3 705 512	4,06
Erääntyneet	-2 474 864	14,78
31.12.2013	28 000 192	4,47			4 339 341	9,66
Käytetty	-56 623	5,75	6,69
Lunastettu	-16 839 593	3,39
Erääntyneet	-3 759 953	9,94
31.12.2014	7 344 023	4,81			1 913 537	10,43

(1) Sisältää optio-oikeuksia myös muista kuin globaaleista osakepohjaisista kannustinohjelmista, pois lukien Nokia Networksin osakepohjainen kannustinohjelma.
(2) Optio-oikeuksien käypä arvo lasketaan Black-Scholes-mallia käyttäen.

Nokia Networkin osakepalkkio-ohjelma

Nokia Networks laati vuonna 2012 osakepohjaisen kannustinohjelman (Nokia Networks Equity Incentive Plan "ohjelma"), jonka nojalla Nokia Solutions and Networks B.V.:n osakeoptioita myönnettiin Nokia Networksin ylimmän johdon valikoiduille työntekijöille, joista osa valittiin Nokia-konsernin johtokuntaan vuonna 2014. Sen jälkeen, kun konserni osti Siemensin osuuden Nokia Networksistä ja myi D&S -liiketoiminnan, hallitus hyväksyi 14.2.2014 ohjelman muutoksen, joka mahdollistaa sen, että 30 % optioista on käytettävissä kolmen vuoden kuluessa niiden myöntämisestä ja loput jäävät käytettäviksi neljän vuoden kuluttua niiden myöntämisestä tai aikaisemmin, mikäli tapahtuu yritysjärjestely. Osakkeiden merkintähinta perustuu optioiden myöntämispäivän osakkeen hintaan, joka määritellään ohjelman ehtojen mukaisesti. Optiot käsitellään rahana maksettavana osakeperusteisena velvoitteena 31.12.2014 olosuhteiden perusteella. Velan käypä arvo perustuu osakkeiden arvioituun käypään arvoon vähennettynä optioiden merkintähinnalla raportointipäivänä. Osakepalkkio-ohjelman kokonaisvelka on 80 miljoonaa euroa (41 miljoonaa euroa vuonna 2013), ja se sisältyy konsernitaseessa ryhmään Siirtovelat ja muut velat.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Muuntoerot

milj. EUR	Muuntoerot			Nettosijoituksen suojaus			Yhteensä
	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen
1.1.2012	918	4	922	-211	60	-151	707	64	771
Muuntoerot, ulkomaiset yksiköt	42	-1	41	-	-	-	42	-1	41
Siirto tuloslaskelmaan	-1	-	-1	-	-	-	-1	-	-1
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut	-	-	-	-58	-9	-67	-58	-9	-67
Määräysvallattomien omistajien osuus	2	-	2	-	-	-	2	-	2
31.12.2012	961	3	964	-269	51	-218	692	54	746
Muuntoerot, ulkomaiset yksiköt	-496	-	-496	-	-	-	-496	-	-496
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut	-	-	-	114	-	114	114	-	114
Määräysvallattoman osuuden hankinta	42	-	42	-	-	-	42	-	42
Määräysvallattomien omistajien osuus	28	-	28	-	-	-	28	-	28
31.12.2013	535	3	538	-155	51	-104	380	54	434
Muuntoerot, ulkomaiset yksiköt	628	-	628	-	-	-	628	-	628
Siirto tuloslaskelmaan(1)	192	-	192	-	-	-	192	-	192
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut/-tuotot	-	-	-	-187	34	-153	-187	34	-153
Siirto tuloslaskelmaan(1)	-	-	-	20	-15	5	20	-15	5
Määräysvallattomien omistajien osuus	-7	-	-7	-	-	-	-7	-	-7
31.12.2014	1 348	3	1 351	-322	70	-252	1 026	73	1 099

(1) Luokitetu uudelleen muista laajan tuloksen eristä konsernin tuloslaskelmaan pääasiassa D&S -liiketoiminnan Myynnin takia.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Arvonmuutosrahasto

milj. EUR	Eläkkeiden uudelleenarvostus			Suojausrahasto			Available-for-sale sijoitukset			Yhteensä
	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero	Verojen jälkeen
1.1.2012	-2	1	-1	78	-21	57	96	1	97	172	-19	153
Eläkkeiden uudelleenarvostus:
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus	-228	22	-206							-228	22	-206
Rahavirtojen suojaus:
Käyvän arvon muutos, nettokulut/-tuotot				-25	21	-4				-25	21	-4
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin				390		390				390	-	390
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin				-406		-406				-406	-	-406
Available-for-sale sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot							32	1	33	32	1	33
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen							24		24	24	-	24
Purku tulokseen myynnin yhteydessä							-21		-21	-21	-	-21
Määräysvallattomien omistajien osuus	83	-4	79	-47		-47				36	-4	32
31.12.2012	-147	19	-128	-10	-	-10	131	2	133	-26	21	-5
Eläkkeiden uudelleenarvostus:
Siirto Lopetettuihin toimintoihin(1)	31	-11	20							31	-11	20
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus	114	-6	108							114	-6	108
Rahavirtojen suojaus:
Siirto Lopetettuihin toimintoihin(1)				48		48				48	-	48
Käyvän arvon muutos, nettotuotot				124		124				124	-	124
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin				-130		-130				-130	-	-130
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin				-23		-23				-23	-	-23
Available-for-sale sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot							139		139	139	-	139
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen							5		5	5	-	5
Purku tulokseen myynnin yhteydessä							-95		-95	-95	-	-95
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta	-63	3	-60	44		44	-1		-1	-20	3	-17
Määräysvallattomien omistajien osuus	-28	3	-25	-6		-6				-34	3	-31
31.12.2013	-93	8	-85	47	-	47	179	2	181	133	10	143
Eläkkeiden uudelleenarvostus:
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus	-290	101	-189							-290	101	-189
Rahavirtojen suojaus:
Käyvän arvon muutos, nettokulut				-20	-5	-25				-20	-5	-25
Arvostuserien lisäys/vähennys myynnin oikaisueriin				-25	5	-20				-25	5	-20
Available-for-sale sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut							121	-4	117	121	-4	117
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen							15		15	15	-	15
Purku tulokseen myynnin yhteydessä							-29		-29	-29	-	-29
31.12.2014	-383	109	-274	2	-	2	286	-2	284	-95	107	12

(1) Lopetettuihin toimintoihin tehdyn siirron jälkeen vuosista 2014 ja 2013 on esitetty vain Jatkuvien toimintojen muutokset. Luvut 31.12.2013 sisältävät Jatkuvat toiminnot.

Konsernilla on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Vakuutusmateriaalitiset voitot ja tappiot, jotka syntyvät kokemusperäisistä oikaisuista ja muutoksista vakuutusmateriaalitissa oletuksissa etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen suhteen, kirjataan eläkkeiden uudelleenarvostusrahastoon. Katso liitetieto 1, Laskentaperiaatteet, ja liitetieto 8, Eläkkeet.

Konserni soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin valuuttatermineihin, jotka on määritetty rahavirtojen suojaukseksi. Käyvän arvon muutos, joka heijastaa avistakurssin muutosta, kirjataan suojausrahastoon tehokkaaksi todettujen suojausten osalta. Katso liitetieto 1, Laskentaperiaatteet.

Konserni sijoittaa osan Jatkuvaan liiketoimintaan tulevaisuudessa tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin ja joihinkin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. Näiden available-for-sale sijoitusten käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon osana muita laajan tuloksen eri pois lukien efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssien muutoksista johtuva available-for-sale sijoitusten arvon muutos, jotka kirjataan suoraan konsernin tuloslaskelmaan. Katso liitetieto 1, Laskentaperiaatteet.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Varaukset

milj. EUR	Uudelleen-järjestely-varaukset	Divestointiin liittyvä	Takuu-varaukset	Projekti-tappiot	Oikeudenkäynnit ja immateriaalioikeuksien loukkaukset^{(1)}	Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista	Muut	Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
1.1.2013	747	–	407	149	421	242	326	2 292
Siirto Lopetettujen toimintojen velkoihin^{(2)}	–165	–	–333	–	–371	–207	–214	–1 290
Muuntoerot	–2	–	–2	–	–4	–	–6	–14
Uudelleenluokittelu^{(3)}	25	–	–	–	–	–	–	25
Lisäykset	283	–	65	170	28	6	79	631
Muutokset arvionvaraisissa erissä	–63	–	–12	–57	–1	–6	–13	–152
Kirjattu tuloslaskelmaan	220	–	53	113	27	–	66	479
Vuoden aikana käytety	–382	–	–31	–110	–3	–16	–28	–570
31.12.2013	443	–	94	152	70	19	144	922
Muuntoerot	2	–	3	–	–1	–	3	7
Uudelleenluokittelu^{(4)}	7	94	–	17	–7	–	–17	94
Lisäykset	116	72	70	64	15	28	87	452
Muutokset arvionvaraisissa erissä	–56	–5	–10	–30	–6	–9	–15	–131
Kirjattu tuloslaskelmaan	60	67	60	34	9	19	72	321
Vuoden aikana käytety	–265	–24	–40	–96	–3	–14	–29	–471
31.12.2014	247	137	117	107	68	24	173	873

(1) Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset on luokiteltu uudelleen muista varauksista oikeudenkäynteihin ja immateriaalioikeuksien loukkauksiin vuonna 2014 sekä luokiteltu uudelleen vuoden 2013 osalta vertailua varten.
(2) Varausten määrät ennen kauden aikana kirjattavia muutoksia.
(3) Kyseessä on siirtovelkojen uudelleenluokittelu liittyen Adtran Inc:n kanssa käytävän sovintomenettelyn vaateisiin, jotka koskevat laajakaistaverkkotoiminnan myynnin yhteydessä siirrettyjä varoja ja velkoja.
(4) Muiden varausten uudelleenluokittelu koostuu 17 miljoonan euron projektitappioista, jotka liittyvät asiakkaan kanssa tehtyyn sovintoratkaisuun. Oikeudenkäynteihin ja immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvien varausten uudelleenluokittelu koostuu 7 miljoonan euron siirrosta uudelleenjärjestelyvarauksiin. 94 miljoonan euron varauksen uudelleenluokittelu on siirto siirtoveloista divestointiin liittyviin varauksiin.

Uudelleenjärjestelyvarauksesta 247 miljoonaa euroa (437 miljoonaa euroa vuonna 2013) liittyy Nokia Networksin uudelleenjärjestelyyn ja sisältää muun muassa henkilöstöön ja muihin uudelleenjärjestelyihin liittyvät kustannukset, kuten kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut. Suurimman osan uudelleenjärjestelykulvarauksista oletetaan toteutuvan seuraavien kahden vuoden aikana. Nokia Networksin uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät muut kulut olivat yhteensä 57 miljoonaa euroa (570 miljoonaa euroa vuonna 2013), ja ne sisälsivät pääasiassa henkilöstökuluja sekä uuden avainmarkkinoihin ja -tuotesegmentteihin keskittyviän strategian mukaisiin maa- ja sopimusvähennyksiin liittyviä kuluja ja liiketoimintojen luopumisista aiheutuvia kulueriä.

Divestointiin liittyvät varaukset liittyvät D&S -liiketoiminnan Myyntiin ja niihin sisältyy tiettyjä velkoja, jotka konserni on velvollinen korvaamaan Microsoftille. Korvauksiin liittyvien erien käyttöä ei erän luonteesta johtuen pystytä määrittämään.

Takuuvaraukset liittyvät myytyihin tuotteisiin. Konserni olettaa, että takuuvaraukset tullaan käyttämään seuraavan 18 kuukauden kuluessa.

Projektitappiovaraukset liittyvät Nokia Networksin projekteihin. Konserni olettaa, että projektitappiovaraukset tullaan käyttämään seuraavien 12 kuukauden kuluessa.

Oikeudenkäynteihin ja immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvät varaukset perustuvat arvioon todennäköisesti toteutuvista sovintokustannuksista. Oikeudenkäynteihin ja immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvien varausten käyttö on niiden luonteesta johtuen epävarmaa ja jakaantuu yleensä usealle kaudelle.

Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista liittyvät sopimuksiin toimittajien kanssa. Konserni olettaa, että nämä varaukset tullaan käyttämään seuraavien 12 kuukauden aikana.

Muut varaukset koostuvat varauksista, jotka liittyvät erilaisiin sopimuksellisiin velvoitteisiin ja muihin velvoitteisiin. Konserni olettaa, että muut varaukset tullaan käyttämään seuraavien kahden vuoden aikana.

Oikeudelliset asiat

Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan, osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksista syntyviä tuloja, tuotevastuuta, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kaupallisia kiistoja, työsuhdeasioita sekä laittomia irtisanomisia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, osakemarkkinakysymyksiä, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, ympäristöä, verotusta, kansainvälistä kauppaa ja yksityisyydensuojaa koskevia oikeusprosesseja. Näiden seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä kustannuksia, joita vakuutussuoja ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja maineeseen. Vaikka johto ei odotakaan minkään näistä oikeusprosesseista vaikuttavan olennaisen haitallisesti konsernin taloudelliseen asemaan, riita-asioihin liittyy olennaisesti lopputuloksen vaikea ennakoitavuus. Siksi konserni saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia konsernin toiminnan tulokselle ja rahavirroille.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Oikeudenkäynnit ja käsittelyt

Beijing Capital

Vuonna 2010 Beijing Capital Co., Ltd. ("Beijing Capital"), joka on kiinalaisen yhteisyrityksen Nokia Capital Telecommunications Ltd:n entinen osakkeenomistaja, käynnisti välimiesmenettelyn Nokia China Investment Co., Ltd:tä ("Nokia China") vastaan koskien osinkoja, jotka Nokia on yhtiön mukaan sille velkaa. Konserni kiistää, että Nokia China olisi velvollinen maksamaan osinkoja tai muutoin velkaa Beijing Capitalille. Asiassa järjestettiin kuuleminen kesäkuussa 2014, ja tuomiota odotetaan vuonna 2015.

Irish Broadband

Vuonna 2010 Imagine-konserni (IBB Internet Services & Irish Broadband Internet Services, toiminimi Imagine Networks) ("IBB") valitti Irlannin kauppatuomioistuimeen Motorola Limited -yhtiön kohdistuvasta sopimusrikkomuksesta ja vahingonkorvausvaatimuksesta. Valitusta muutettiin myöhemmin siten, että Imagine Communications -konserni lisättiin kantajaksi. Vuonna 2011 Nokia Siemens Networks hankki Motorola Solutions Inc. -yhtiöltä ("Motorola") tiettyjä varoja ja velkoja, mukaan lukien kyseisen asian. IBB väittää muun muassa, että Motorolalta ostettu WiMax-verkkolaitteisto ei toiminut luvatulla tavalla. Konserni kiistää nämä väitteet. Asia on yhä alkuvaiheessa eikä oikeudenkäynnin ajankohtaa ole määrätty.

Vertu

Vertu oli konsernin luksuspuhelimiin erikoistunut liiketoimintayksikkö Isossa-Britanniassa. Konserni myi Vertu-liiketoiminnan Crown Bidco Ltd:lle vuonna 2013. Huhtikuussa 2014 Crown Bidco Ltd valitti Lontoon markkinatuomioistuimeen sopimusrikkomuksesta, jonka se väitti tapahtuneen IT-omaisuuden siirron yhteydessä, sekä kauppasopimuksessa annettujen vakuutusten rikkomisesta. Konserni kiistää nämä väitteet. Oikeudenkäynnin ajankohta on tammikuussa 2016.

Pars Iratel

Maaliskuussa 2005 Pars Iratel palkattiin Mobile Communications Company of Iranin ("MCCI") pääurakoitsijaksi toimittamaan ja toteuttamaan osan verkon laajennuksesta Iranissa. Konserni tarjosi Pars Iratelille välineitä ja tiettyjä palveluja. Pars Iratel joutui vahingonkorvausvastuuseen MCCI:lle ja kärsi muita tappioita. Pars Iratel on konsernille velkaa joistakin välineistä ja tietyistä palveluista ja on tehnyt konsernista valituksen koskien tappioita, joita se väittää kärsineensä. 18.11.2010 Nokia Siemens Tietoliikenne Oy ("NSTL") aloitti kansainvälisen kauppakamarin (ICC) välimiesmenettelyn Pars Iratelia vastaan. Asia käsiteltiin Zürichissä elokuussa 2013. Osapuolet odottavat välimiesmenettelyn päätöstä.

Immateriaalioikeuksia koskevat oikeudenkäynnit

HTC

Vuonna 2012 konserni nosti patenttiloukkauskanteen HTC:tä vastaan Saksassa Mannheimin, Münchenin ja Düsseldorfin alioikeuksissa (District Court) koskien 21:tä implementaatiopatenttia, ITC:ssä Washington DC:ssä koskien yhdeksää implementaatiopatenttia sekä Yhdysvaltain Delaware alioikeudessa 18:aa implementaatiopatenttia koskien. HTC vastasi kanteisiin hakemalla patenttien mitätöintiä liittovaltion patenttiloikeudelta Münchenissä (Federal Patent Court), aloitti prosessit konsernin 18 implementaatiopatentin mitätöimiseksi Ison-Britannian siviilioikeustuomioistuimessa (High Court) sekä nosti patenttiloukkauskanteen yhden implementaatiopatentin loukkaamisesta Nokia GmbH:ta vastaan Mannheimin alioikeudessa sekä Nokia Oyj:tä vastaan Münchenin alioikeudessa. S3 Graphics Co. Ltd, HTC:n tytäryhtiö nosti myös patenttiloukkauskanteet yhden implementaatiopatentin loukkaamisesta Nokia GmbH:ta vastaan Mannheimin alioikeudessa sekä Nokia Oyj:tä vastaan Düsseldorfin alioikeudessa. HTC aloitti Isossa-Britanniassa välimiesmenettelyn, jossa se esitti väitteen, että joitain konsernin sitä vastaan käyttämiä patentteja olisi jo lisensoitu osana aikaisempaa standardiessentiaalipatenttisopimusta. HTC keskeytti myöhemmin tämän välimiesmenettelyn.

Tämän jälkeen konserni nosti vastakanteet liittyen HTC:n Isossa-Britanniassa esittämiin mitätöimisvaateisiin, nosti uusia patenttikanteita HTC:tä vastaan kahdeksaa implementaatiopatenttia koskien Mannheimin, Münchenin ja Düsseldorfin alioikeuksissa, kolmea implementaatiopatenttia koskien Ranskassa Pariisin tuomioistuimessa (Court), kahta implementaatiopatenttia koskien Haagin alueoikeudessa Alankomaissa (Regional Court), kahta implementaatiopatenttia koskien Rooman tuomioistuimessa Italiassa, sekä neljää implementaatiopatenttia koskien Tokion alioikeudessa Japanissa. Konserni nosti myös patenttikanteen HTC:tä vastaan koskien seitsemää implementaatiopatenttia ITC:ssä Washington DC:ssä Yhdysvalloissa sekä kymmentä implementaatiopatenttia koskien Yhdysvaltain Kalifornian osavaltion eteläisen piirikunnan alioikeudessa.

Konserni sai päätökset kielto tuomioista HTC:tä vastaan Mannheimin alioikeudelta liittyen virranhallintapatenttiin sekä patenttiin, joka mahdollistaa nykyaikaisten mobiililaitteiden toiminnan vanhemmissa verkoissa sekä Münchenin alioikeudelta USB-toiminnallisuuspanttiin sekä patenttiin joka mahdollistaa verkon resurssi-informaation siirron mobiililaitteiden välillä. Ison-Britannian siviilioikeustuomioistuin päätyi lokakuussa 2013 vahvistamaan konsernin patentin liittyen modulaattorirakenteeseen ja totesi HTC:n loukanneen sitä sekä antoi kieltomääräyksen. Alustavassa päätöksessään syyskuussa 2013 ITC totesi, että HTC oli loukannut kahta patenttia jotka koskivat radiovastaanotinten ja -lähettimien parannuksia. Tokion alioikeus antoi yksipuolisen tuomion HTC:tä vastaan koskien kalenterinäyttöpatenttia. Ensimmäiset kaksi S3:n ja HTC:n kanteista hylättiin Mannheimin alioikeudessa. Osapuolet sopivat kaikki heidän välillään vireillä olleet patenttiloikeudenkäynnit 7.2.2014 ja solmivat patentti- ja teknologiayhteistyösopimuksen. HTC maksaa konsernille korvauksia ja yhteistyö kattaa HTC:n LTE-patenttiportfolion. Yksityiskohtaiset sopimusehdot ovat luottamuksellisia.

Samsung

Vuonna 2013 konserni ja Samsung sopivat jatkavansa olemassa olevaa patenttilisenssisopimustaan viidellä vuodella alkaen 31.12.2013. Sopimuksen mukaan Samsung maksaa konsernille lisäkorvausta 1.1.2014 alkaen. Korvauksen määrä tullaan lopullisesti sopimaan sitovassa välimiesmenettelyssä.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpätöksen liitetiedot jatkoa

29. Siirtovelat, myynnin jaksotukset ja muut velat

Pitkäaikaiset velat

milj. EUR	2014	2013
Jatkuvat toiminnot
Immateriaalioikeuksien tuottojen jaksotukset(1)	1 573	332
Etuuspohjaiset eläkevelat (liitetieto 8)	530	237
Muut	94	61
Yhteensä	2 197	630

(1) Vuonna 2014 immateriaalioikeuksien tuottojen jaksotuksiin sisältyi 1 390 miljoonan euron ennakkomaksu, joka liittyy kymmenvuotiseen keskinäiseen patenttien lisensointisopimukseen Microsoftin kanssa. Katso liitetieto 3, Lopetettuina toimintoina käsitellyt liiketoimintojen myynnin.

Lyhytaikaiset velat

milj. EUR	2014	2013
Jatkuvat toiminnot
Ennakkomaksut(1)	869	572
Myynnin jaksotukset(1)	960	604
Palkat	807	710
Sosiaaliturvamaksuvelat, ALV- ja muut välilliset verovelat	282	312
Asiakasprojekteihin liittyvät kulut	202	234
Muut	512	601
Yhteensä	3 632	3 033

(1) Ennakkomaksut ja myynnin jaksotukset esitetään vuonna 2014 erikseen, ja ne on erotettu myös vuoden 2013 tiedoissa yhdenmukaisuuden vuoksi. Vuoden 2013 vertailuluvuissa 13 miljoonaa euroa on uudelleenluokiteltu muista siirtoveloista myynnin jaksotuksiin.

Muut siirtovelat sisältää alennuksia, rojalteja, tutkimus- ja kehittämiskuluja, markkinointi- ja korkokuluja sekä useita pieniä eriä, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

30. Vastuusitoumukset

milj. EUR	2014	2013
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit	10	38
Vastuusitoumukset konserniyhtiöiden puolesta
Muut takaukset(1)	673	743
Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta
Lainatakaukset	13	16
Muut vastuusitoumukset
Lainatakaukset kolmansien osapuolien lukuun(2)	6	12
Muut takaukset(1)	165	102
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset(2)	155	25
Venture fund -sitoumukset	274	215

(1) Vuonna 2014 tietyt vuokratakaukset on jätetty pois Muista takauksista ja vertailusyistä ne on jätetty pois myös vuoden 2013 muista takauksista.
(2) Katso liitetieto 35, Risikenhallinta.

Vastuusitoumukset on esitetty suurimpaan mahdolliseen arvoonsa.

Muut takaukset sisältävät 465 miljoonaa euroa (463 miljoonaa euroa vuonna 2013) eräiden Nokia Networksin asiakkaiden hyväksi annettuja pankkitakauksia tai yritystakauksia. Asiakas voi vaatia konsernilta korvausta näiden takausten perusteella, jos se ei ole täyttänyt tietoliikenneverkkojen toimitussopimuksiin liittyviä sopimusvelvoitteitaan. Takauksen luonteesta riippuen korvaus maksetaan joko pyynnöstä tai maksuvelvollisuuden todistavaan menettelyyn perustuen.

Muut vastuusitoumukset ovat 165 miljoonaa euroa (102 miljoonaa euroa vuonna 2013). Kasvu liittyy pääasiassa takausten siirtoihin eräiden liiketoimintojen luovutusten yhteydessä. Näissä tapauksissa sopimuksiin liittyvät riskit ja tuotot ovat siirtyneet, mutta osa asiakkaille annetuista takauksista on vielä juridisesti siirtämättä.

Asiakasrahoitussitoumukset ovat 155 miljoonaa euroa (25 miljoonaa euroa vuonna 2013), ja ne liittyvät Nokia Networksin asiakkaille myönnettyihin lainoihin. Sitoumuksen käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan sovittuja rahoitusehtoja ja liiketoimintaan liittyviä muita ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen.

Venture fund -sitoumukset, 274 miljoonaa euroa (215 miljoonaa euroa vuonna 2013), ovat rahoitussitoumuksia rahastoihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Äänettömänä osakkaana konserni on sitoutunut sijoittamaan rahastoon pääomaa ja on oikeutettu saamaan voitto-osuuksia kunkin rahaston osakassopimuksen ja rahaston toiminnan perusteella.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

31. Sopimusvelvoitteet

Jatkuvien toimintojen sopimusvelvoitteiden erääntyvät maksut 31.12.2014 eräpäivien mukaan esitettyinä:

milj. EUR	Alle 1 vuosi	1–3 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta	Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
Pitkäaikainen vieras pääoma (1)	1	735	1 421	514	2 671
Sitovat ostovelvoitteet (2)	832	116	9	–	957
Leasingvastuut (3)	133	164	103	142	542
Yhteensä	966	1 015	1 533	656	4 170

(1) Sisältää pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaisen osuuden. Katso liitetieto 35, Riskienhallinta.
(2) Sisältää vaihto-omaisuuden ja palveluiden sitovat ostosopimukset ja ulkoistamisjärjestelyt.
(3) Sisältää vuokraakulut, jotka liittyvät toimisto-, tehdas- ja varastorakennusten vuokraamiseen erityyppisiin ei-purettaviin vuokrasopimuksiin. Tietyt sopimukset voidaan uusia eripituisiksi ajanjaksoiksi.

Tässä yhteydessä ei esitetä etuuksien maksuja sellaisista etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, joissa on rahoitusvaje, koska maksujen ei odoteta olevan olennaisia tulevaisuudessa. Katso liitetieto 8, Eläkkeet.

32. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot

milj. EUR	2014	2013	2012
Oikaisut (1)
Poistot	297	728	1 326
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja available-for-sale sijoitusten myyntitappiot/-voitot	-56	40	-131
Tuloverotuotot/-kulut	-1 281	401	1 145
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista (liitetieto 18)	12	-4	1
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta	14	-124	-681
Rahoitustuotot ja -kulut	600	264	333
Arvostuserien purku myynnin sekä hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin	-10	-87	-16
Arvonalentumistappiot	1 335	20	109
D&S-liiketoiminnan Myyntivoitto	-3 386	–	–
Käytöstä poistamiset	8	24	31
Osakeperusteiset maksut	37	56	13
Uudelleenjärjestelykulut (2)	115	446	1 659
Muut tuotot ja kulut	67	25	52
Yhteensä	-2 248	1 789	3 841
Nettokäyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten vähennys	115	1 655	2 118
Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys	-462	193	707
Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys/vähennys	1 500	-2 793	-2 706
Yhteensä	1 153	-945	119

(1) Oikaisut Jatkuviin ja Lopetettuihin liiketoimiin liittyen. Katso liitetieto 3, Lopetettuina toimintoina käsitellyt liiketoiminnan myynnin.
(2) Uudelleenjärjestelykulujen oikaisuudesta sisältää osuutta konsernin tuloslaskelmaan kirjatuista uudelleenjärjestelykuluista, joilla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.

Microsoftille syyskuussa 2013 liikkeeseenlasketut vaihtovelkakirjalainat netotettiin D&S -liiketoiminnan Myyntituottoa vastaan vuonna 2014. Vuosina 2013 ja 2012 konsernilla ei ollut merkittäviä investointeja, joilla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

33. Merkittävimmät konserniyhtiöt

Konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt 31.12.2014:

Yhtiön nimi	Valtio, jossa rekisteröity ja kotipaikka	Liiketoiminnan ensisijainen luonne	Emoyhtiön omistusosuus %	Konsernin omistusosuus %
Nokia Solutions and Networks B.V.	Haag, Alankomaat	Holding-yhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Oy	Helsinki, Suomi	Myynti- ja tuotantoyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks US LLC	Delaware, Yhdysvallat	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Japan Corp.	Tokio, Japani	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks India Private Limited	New Delhi, Intia	Myynti- ja tuotantoyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks System Technology (Beijing) Co., Ltd.	Peking, Kiina	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy	Helsinki, Suomi	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.	Soul, Etelä-Korea	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks do Brasil Telecomunicações Ltda.	Sao Paolo, Brasília	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Technology Service Co., Ltd.	Peking, Kiina	Myyntiyhtiö	–	100,0
HERE Holding Corporation	Delaware, Yhdysvallat	Holding-yhtiö	–	100,0
HERE Global B.V.	Veldhoven, Alankomaat	Holding-yhtiö	1,82	100,0
HERE Europe B.V.	Veldhoven, Alankomaat	Myynti- ja holding-yhtiö	–	100,0
HERE North America LLC	Delaware, Yhdysvallat	Myynti- ja kehitysyhtiö	–	100,0
HERE Deutschland GmbH	Berlini, Saksa	Kehitysyhtiö	–	100,0
Nokia Finance International B.V.	Haarlem, Alankomaat	Holding- ja rahoitusyhtiö	100,0	100,0
Nokia Technologies Oy (1)	Helsinki, Suomi	Myynti- ja kehitysyhtiö	100,0	100,0

(1) Yhtiö perustettiin 26.11.2014.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

34. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat

Konsernilla on lähipiiriin liittyviä tapahtumia eläkerahaston, osakkuusyhtiöiden sekä konsernin johdon ja hallituksen kanssa. Liiketapahtumat ja saldot konsernin määräysvallassa olevien yritysten kanssa on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Katso liitetieto 1, Laskentaperiaatteet, ja liitetieto 33, Merkittävimmät konserniyhtiöt.

Liiketoimet eläkerahaston kanssa

Konsernilla on 69 miljoonan euron (69 miljoonan euron vuonna 2013) velka Nokian saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Unterstützungsgesellschaft GmbH:lle, joka on erillinen juridinen yksikkö. Velan vuosikorko on 6 % ja sen voimassaolo riippuu velkasuhteen osapuolista, joilla on oikeus eräännyttää laina 90 päivän irtisanomisajalla. Laina sisältyy konsernitaseessa pitkäikaisiin korollisiin velkoihin.

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa

milj. EUR	2014	2013	2012
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista, kulut/tuotot	-12	4	-1
Saadut osingot	–	5	–
Osuus osakkuusyhtiöiden omasta pääomasta	51	53	46
Myynnit osakkuusyhtiöille	1	6	12
Ostot osakkuusyhtiöiltä	305	178	150
Saamiset osakkuusyhtiöiltä	–	–	1
Velat osakkuusyhtiöille	35	12	32

Konsernilla on 13 miljoonan euron (16 miljoonaa euroa vuonna 2013) ulkona oleva lainatakaus osakkuusyhtiön puolesta.

Johdon palkkiot

Konserni ilmoitti vuosina 2013 ja 2014 konsernin johtoa koskevista muutoksista, jotka liittyvät 3.9.2013 julkistettuun D&S -liiketoiminnan Myyntiin. Johtoa koskevien muutosten tarkoituksena oli taata konsernille soveltuva hallintorakenne julkistetusta yritysjärjestelystä alkaneen siirtymäkauden aikana.

Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja rahoitus- ja talousjohtaja Timo Ihamuotila ottivat hoidettavakseen lisävastuita. Risto Siilasmaa toimi väliaikaisena pääjohtajana ja Timo Ihamuotila väliaikaisena toimitusjohtajana 3.9.2013 alkaen 1.5.2014 asti, jolloin Rajeev Suri nimitettiin konsernin toimitusjohtajaksi.

Oheisessa taulukossa esitetään konsernin pää- ja toimitusjohtajan palkkiotiedot.

EUR	Peruspalkka/palkkio(1)	Tulos-palkkiot	Osake-perusteiset maksut	Eläkekulut
2014
Rajeev Suri, toimitusjohtaja 1.5.2014 alkaen	666 667	1 778 105	3 896 308	366 989
Risto Siilasmaa, väliaikainen pääjohtaja 3.9.2013–1.5.2014(2)	1 126 323			191 475
Timo Ihamuotila, väliaikainen toimitusjohtaja 3.9.2013–1.5.2014(3)	100 000		72 643	17 000
2013
Risto Siilasmaa, väliaikainen pääjohtaja 3.9.2013–1.5.2014(2)	500 000
Timo Ihamuotila, väliaikainen toimitusjohtaja 3.9.2013–1.5.2014(3)	150 000		12 107	42 500
Stephen Elop, toimitusjohtaja 3.9.2013 asti	753 911	769 217	2 903 226	263 730
2012
Stephen Elop, toimitusjohtaja 3.9.2013 asti	1 079 500	–	1 597 496	247 303

(1) Peruspalkat on kohdistettu pro rata -periaatteella tehtävässä olon ajalle. Tulospalkkiot vastaavat koko vuoden aikana ansaittuja konsernin lyhytaikaisten kannustinohjelmien maksuja. Väliaikaisissa rooleissa peruspalkka on vain tehtävään liittyvistä vastuista maksettavaa korvausta.
(2) Koostuu 200 000 lisävastuista korvaukseksi annetun osakkeen arvosta. Summa määritettiin osakkeina sen jälkeen, kun siitä oli vähennetty palkkioon liittyvät verot ja sosiaaliturvamaksut.
(3) Sisältää 100 000 euroa korvausta lisävastuista (150 000 euroa vuonna 2013). Sisältää myös osakepalkkion Nokian optio-oikeuksia ja Nokian ehdollisina osakepalkkioina, joiden arvioitu kokonaisarvo myöntöpäivänä oli 250 000 euroa. Näitä myönnettyjä optio-oikeuksia ja osakepalkkioita koskevat konsernin osakepalkkio-ohjelmien normaali ehdot sekä oikeuden syntymisaikataulut. Katso liitetieto 25, Osakeperusteiset maksut.

D&S -liiketoiminnan Myynnin toteuduttua konsernin johtokunnan kokoonpano muuttui merkittävästi. Konsernin johtokunnan palkkiot tehtävässä olon ajalle olivat yhteensä 16 234 381 euroa (9 710 848 vuonna 2013 ja 12 045 471 vuonna 2012), jotka muodostuivat peruspalkoista, tulospalkkioista ja irtisanomiskorvauksista. Konsernin tuloslaskelman mukaiset osakepohjaiset palkkiot olivat yhteensä 25 519 721 euroa (7 913 633 euroa vuonna 2013 ja 3 213 047 vuonna 2012). Kulut konsernin johtokunnan osakepohjaisista palkkioista nousivat vuoteen 2013 verrattuna johtuen Stephen Elopille ja muille johtokunnan jäsenille työsuhteen päättymisen yhteydessä maksetuista osakepohjaisista palkkioista. Näitä kuluja tasoittivat osittain muut johtokunnassa tapahtuneet muutokset, jotka johtivat merkittäviin myönnettyjen osakepohjaisten kannustininstrumenttien mitätöinteihin.

Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä maassa, jossa he asuvat vakituisesti.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpätöksen liitetiedot jatkoa

Hallituksen palkkiot
Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt:

	2014		2013		2012
	Brutto vuosipalkkio EUR(1)	Saadut osakkeet lukumäärä	Brutto vuosipalkkio EUR(1)	Saadut osakkeet lukumäärä	Brutto vuosipalkkio EUR(1)	Saadut osakkeet lukumäärä
Risto Siilasmaa, puheenjohtaja 3.5.2012 alkaen(2)	440 000	31 186	440 000	77 217	440 000	70 575
Dame Marjorie Scardino, varapuheenjohtaja 7.5.2013 asti	–	–	–	–	150 000	24 062
Jouko Karvinen, varapuheenjohtaja 7.5.2013 alkaen(3)	175 000	12 403	175 000	14 374	155 000	24 860
Vivek Badrinath(4)	140 000	9 922	–	–	–	–
Bruce Brown(5)	155 000	10 986	130 000	10 678	130 000	20 850
Elisabeth Doherty(6)	140 000	9 922	140 000	11 499	–	–
Henning Kagerman(7)	–	–	155 000	12 731	155 000	24 860
Helge Lund(7)	–	–	130 000	10 678	130 000	20 850
Isabel Marey-Semper	–	–	–	–	140 000	22 454
Mårten Mickos	130 000	9 214	130 000	10 678	130 000	20 850
Elizabeth Nelson(8)	140 000	9 922	140 000	11 499	140 000	22 454
Kari Stadigh	130 000	9 214	130 000	10 678	130 000	20 850
Dennis Strigl	130 000	9 214	–	–	–	–
Yhteensä	1 580 000		1 570 000		1 700 000

(1) Noin 40 % hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina. Loput noin 60 % maksetaan rahana. Hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisin kannustinohjelmiin eivätkä saa muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.
(2) Palkkio hallituksen puheenjohtajana toimimisesta. Ei sisällä palkkiota väliaikaisena pääjohtajana toimimisesta. Katso johdon palkkioita käsittelevä tämän liitetiedon osio.
(3) Palkkiosta 150 000 euroa perustuu hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
(4) Palkkiosta 130 000 euroa perustuu hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
(5) Palkkiosta 130 000 euroa perustuu hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa henkilöstöpolitiikan valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
(6) Palkkiosta 130 000 euroa perustuu hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
(7) Hallituksen jäsenenä vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.
(8) Palkkiosta 130 000 euroa perustuu hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Liiketoimet hallituksen ja johtokunnan kanssa
Konsernin johtokunnalle tai hallitukselle myönnettyjä lainoja ei ollut vuosina 2014, 2013 eikä 2012.

Konsernin toimitusjohtajan irtisanomista koskevat ehdot
Konsernin toimitusjohtaja Rajeev Suri voi päättää toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Konserni voi irtisanoa hänen toimitusjohtajasopimuksensa ilman Surista johtuvaa syytä milloin tahansa 18 kuukauden irtisanomisajalla. Jos määräysvalta konsernissa muuttuu ja Surin toimitusjohtajasopimus irtisanotaan joko konsernin aloitteesta ilman Surista johtuvaa syytä tai Surin omasta aloitteesta "erityisestä syystä", Surin maksamattomat osakepalkkiot voidaan siirtää pro rata -periaatteen mukaan, mikäli sopimus irtisanotaan 18 kuukauden kuluessa kyseisestä määräysvallan muuttumisesta. Mikäli Suri irtisanotaan erityisen rajoitetun irtisanomistilanteen nojalla ennen 30.6.2016 (Surin toimitusjohtajasopimuksessa määritetyn mukaisesti), Suri on oikeutettu suhteelliseen osuuteen Nokia Networks kannustinohjelman mukaisista optioistaan, mikäli hänen työsopimuksensa päätetään kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä tapahtumasta.

Entiselle toimitusjohtajalle irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet
Konsernin entiselle toimitusjohtajalle Stephen Elopille maksettiin 24,2 miljoonan euron suuruinen irtisanomis-palkkio, joka sisälsi hänen peruspalkkansa ja johdon kannustinpalkkion 4,1 miljoonaa euroa sekä osakepalkkioita 20,1 miljoonaa euroa. Microsoftin kanssa tehdyn D&S -liiketoiminnan Myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti konserni kattoi irtisanomis-palkkiosta 30 % eli 7,3 miljoonaa euroa, ja loput 70 % kattoi Microsoft.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

35. Riskienhallinta

Riskienhallinnan periaatteet

Konsernilla on järjestelmällinen ja jäsennetty riskienhallintakonsepti kaikille liiketoiminnoille ja prosesseille. Liiketoiminnan tavoitteiden kannalta keskeiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelua. Keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan, seurataan ja tunnistetaan osana liiketoiminnan tuloksellisuuden seurantaa riskienhallintahenkilöstön tuella. Konsernin riskienhallintakonsepti perustuu riskien eliminoinnin sijaan sellaisten keskeisten riskien hallintaan, jotka saattavat estää konsernia saavuttamasta tavoitteitaan. Nokian hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka edellyttää, että riskienhallinta sisällytetään osaksi avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä omien rooliensa ja tehtäviensä puitteissa. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, rahoitus- ja vahinkoriskit. Konsernin johtokunta ja hallitus käyvät läpi ja arvioivat keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia, jotta liiketoimintariskien näkyvyys voidaan varmistaa ja riskien hallintatoimenpiteitä voidaan laittaa tärkeysjärjestykseen. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen periaatteiden lisäksi riskienhallintaa toteutetaan käytännössä myös muiden tärkeimpien toimintaohjeiden kautta.

Rahoitukselliset riskit

Nokian rahoitustoimintojen päätavoitteena on turvata riittävä rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja hallita rahoituksellisia riskejä. Rahoitustoiminnot tukevat tätä tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin kannattavuuteen ja hallitsemalla konsernin pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja rahoitusvelkojen suhdetta. Rahoitustoimintojen hallinto perustuu konsernin toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta. Konsernin rahoitus- ja talousjohtajan hyväksymät menettelytavat on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa, likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa sekä johdannaissopimusten käyttöä varten. Konsernin rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.

Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuuttariskin, korkoriskin sekä osakehintariskin), luottoriskiin (kattaen liiketoimintaan liittyvän sekä rahoituksellisen luottoriskin) ja likviditeettiriskiin.

Markkinariski

Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Value-at-Risk

Konserni käyttää Value-at-Risk ("VaR")-menetelmää valuutta-, korko- ja osakehintariskien arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa. Konsernin valuuttariskin VaR lasketaan käyttämällä Monte Carlo-simulointia riittävällä määrällä satunnaisia markkinahintaskenaarioita, jotta tiettyjen valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset tulisi otettua oikein huomioon. Varianssi-kovarianssimenetelmää käytetään korkoriskin ja osakkeiden hintariskin arviointiin ja mittaamiseen.

VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on laskettu yhden vuoden historiallisen markkinainformaation perusteella 95 % luottamustasolla yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttäen asianmukaista tasoituskerrointa. Tässä VaR-mallissa voidaan päätellä, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta 95 % mahdollisista tapauksista. Lopussa 5 % mahdollisista tapauksista mahdollinen tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi. VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten että riskejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa olettaen, että riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet; markkinariskeihin vaikuttavien tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan estimoituja historiallisia muutoksia; tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson aikana. Näin ollen on mahdollista, että tiettyä kuukautena mahdolliset tappiot 95 % luottamustasolla ovat erilaisia ja saattavat olla merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman tulos.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin sekä transaktioihin että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Ulkomaan valuuttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan valuuttamääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat transaktioriskiä. Transaktioriskiä hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden. Konsernin valuuttariskipolitiikkaa koskevat toimintaohjeet ovat samat kuin edellisenä vuonna. Olennaisten transaktioiden valuuttariski suojataan ellei suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin ja/tai suojauskustannusten takia. Valuuttariskit määritetään transaktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla, kuten valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla. Valuuttariskilta suojaavat rahoitusinstrumentit ovat kestoltaan pääosin alle vuoden mittaisia. Konserni ei suojaa ennakoituja rahavirtoja yli kahden vuoden pään.

Koska konsernilla on yksiköitä, joiden toimintavaluutta on jokin muu kuin euro, oma pääoma altistuu valuuttakurssivaihteluille. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä. Konserni voi käyttää aika ajoin valuuttatermiinejä, -optioita ja valuuttamääräisiä lainoja valuuttamääräisistä tytäryhtiöinvestoinneista syntyvän nettosijoitusposition suojaamiseen.

Konsernilla on joitakin yksiköitä, joiden toimintavaluutta on hyperinflatorisen talouden valuutta. Vuonna 2014 konserni kirjasi 17 miljoonan euron kulut, pääosin rahoitustuottoihin ja -kuluihin, konsernin Venezuelan yhtiön hyperinflatorisen kirjanpidon vaikutuksen arvioinnin tuloksena. Vaikutus ei ollut olennainen vuosina 2013 ja 2012. Liiketoimintaan hyperinflatorisissa talouksissa kohdistuu riski monetaaristen varojen ja velkojen arvon heikkenemisestä tulevaisuudessa. Tältä riskiltä ei voi suojautua.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Valuutat, jotka muodostavat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien valuuttajakaumasta 31.12.:

milj. EUR	USD	JPY	CNY	KRW
2014
Ennakoitujen rahavirtojen suojina käytettävät valuuttajohdannaiset, netto(1)	-198	-365	–	–
Nettosijoitusten suojina käytettävät valuuttajohdannaiset, netto(2)	-1 808	–	–	–
Tase-erien aiheuttama valuuttariski, netto(3)	-2 272	224	325	127
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto(3)	1 670	-272	-371	-159
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	440	–	–	–
milj. EUR	USD	JPY	CNY	KRW
2013
Ennakoitujen rahavirtojen suojina käytettävät valuuttajohdannaiset, netto(1)	-409	-232	–	–
Nettosijoitusten suojina käytettävät valuuttajohdannaiset, netto(2)	-724	-14	-358	-62
Tase-erien aiheuttama valuuttariski, netto(3)	-217	36	-47	57
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto(3)	-367	-116	81	-94
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	390	–	–	–

(1) Käytetään suojaamaan valuuttariskiä, joka syntyy myyntien ja ostojen sekä yrityskauppojen erittäin todennäköisistä ennakoiduista rahavirroista. Joissain valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konsernilla on merkittävä valuuttariskejä sekä ulosmenevissä että sisääntulevissa ennakoiduissa rahavirroissa. Näiden valuuttajohdannaisten suojaamia valuuttariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrumentteja.
(2) Käytetään suojaamaan konsernin nettosijoituksia. Näiden valuuttajohdannaisten suojaamia valuuttariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrumentteja.
(3) Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräästen tase-erien ja eräiden ennakoitujen todennäköisten valuuttavirtojen suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Konsernin VaR-luvut rahoitusinstrumenteista johtuvalle valuuttariskille on esitetty alla olevassa taulukossa. VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset rahoitusinstrumentit: available-for-sale sijoitukset, lainat ja saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahamarkkinasijoitukset, rahavarat, lainat ja ostovelat; muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti ja joita käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan valuuttariskin suojaamiseen sekä valuuttajohdannaiset, joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Näillä valuuttajohdannaisilla on suurin vaikutus VaR-lukuihin, sillä niiden suojaamat ennakoidut rahavirrat ja ulkomaisiin yksiköihin tehdyt nettosijoitukset eivät ole rahoitusinstrumentteja IFRS 7, Rahoitusinstrumentit: liitetiedot, tarkoittamassa mielessä ja näin ollen niitä ei ole sisällytetty VaR-laskelmaan.

	2014	2013
milj. EUR	Rahoitusinstrumenttien VaR
31.12.	79	42
Vuoden keskiarvo	54	114
Vuoden vaihteluväli	30-94	42-188

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille toisaalta konsernin tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin ja toisaalta korkotulojen ja -menojen muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa korollisista veloista ja varoista. Myös ennakoidut rahavirtojen ja taserakenteen muutokset aiheuttavat konsernille korkoriskiä. Korkoriskien hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen vaihtelun vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan, rahavirtaan sekä rahoitusvaroihin ja -velkoihin huomioimalla samalla myös konsernin tavoitetu pääomarakenne ja mahdollinen nettokorkoriski.

Korollisten saatavien ja velkojen korkoprofiili 31.12.:

milj. EUR	2014		2013
	Kiinteä korko	Vaihtuva korko	Kiinteä korko	Vaihtuva korko
Varat	3 494	4 243	4 400	4 739
Velat	-2 681	-1	-5 947	-630
Varat ja velat ennen johdannaisia	813	4 242	-1 547	4 109
Korkojohdannaiset	552	-469	954	-926
Varat ja velat johdannaisien jälkeen	1 365	3 773	-593	3 183

Korkoriskia valvotaan ja hallitaan keskitetysti. Konserni käyttää VaR-menetelmää täydennettynä valikoiduilla herkkyysanalyyseillä korkoriskin hallintaan ja mittaamiseen. Korkoriski muodostuu pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin liittyvistä johdannaisista. Rahamarkkinainstrumenttien korkoriskin VaR on esitetty alla olevassa taulukossa. Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty alla oleviin lukuihin.

milj. EUR	2014	2013
31.12.	31	42
Vuoden keskiarvo	32	45
Vuoden vaihteluväli	25-54	20-84

Osakehintariski

Konserni altistuu osakehintariskille joidenkin julkisesti noteerattujen osakeomistustensa takia. Näiden sijoitusten käypä arvo on 12 miljoonaa euroa (11 miljoonaa euroa vuonna 2013). Konsernin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin tekemien sijoitusten VaR on merkityksetön. Yksityiset rahastot, joihin konserni on sijoittanut, voivat ajoittain sisältää sijoituksia julkisesti noteerattuihin osakkeisiin. Nämä sijoitukset eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin.

Muu markkinariski

Joillain kehittyvillä markkinoilla on paikallisia valuutanvaihdon valvontasäännöksiä, jotka rajoittavat rajat ylittäviä varojen siirtoja, sekä muita säännöksiä, jotka vaikuttavat konsernin mahdollisuuksiin hallita nettovarojaan näissä maissa.

Luottoriski

Luottoriskilla tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan ja tämän seurauksena konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin liittyvät saatavat, rahoitustakaukset ja muut sitoumukset sekä rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset, lainasaamiset, rahamarkkinasijoitukset ja rahoitusjohdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen.

Seuraavassa taulukossa kahdella ensimmäisellä rivillä esitettyjä luottoriskejä lukuun ottamatta rahoituserien suurin mahdollinen luottoriski on näiden erien konsernitaseessa esitetty kirjanpitoarvo:

milj. EUR	2014	2013
Lainatakaukset asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolien puolesta	6	12
Käyttämättömät annetut lainasitoumukset	155	25
Asiakkaille myönnetyt lainat	1	39
Yhteensä	162	76

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Liiketoimintaan liittyvä luottoriski

Konserni pyrkii varmistamaan saataviensa laadun sekä myyntisaatavien että asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille myönnettyjen lainojen ja rahoitussitoumusten osalta. Konsernin toimitusjohtajan hyväksymä konsernin luottopolitiikka ja konsernin rahoitus- ja talousjohtajan hyväksymät toimintaohjeet määrittävät puitteet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnalle. Luottopolitiikka ja siihen liittyvät toimintaohjeet edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien riskien osalta myös luottoluokitukseen määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Olennaiset luottoriskit edellyttävät konsernitason hyväksyntää. Luottoriskeja valvotaan kaikissa liiketoiminnoissa, ja mikäli tarkoituksenmukaista, luottoriskiä pienennetään käyttämällä rembursseja, takauksia, vakuutuksia tai valikoitujen saatavien myyntiä.

Luottoriskiksi määritellään myyntisaatavien, asiakkaiden avoimien lainasaatavien sekä rahoitussitoumusten yhteissumma. Myyntisaataviin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakkaittain. Kolmen suurimman asiakkaan osuus konsernin kaikista myyntisaatavista sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnettyistä lainoista 31.12.2014 oli noin 3,5 %, 2,9 % ja 2,8 % (vuoden 2013 lopussa 4,0 %, 3,6 % ja 3,3 %). Konsernin luottoriskista kolmen suurimman maan osuus konsernin kaikista myyntisaatavista sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnettyistä lainoista 31.12.2014 oli noin 18,0 %, 7,4 % ja 5,6 % (vuoden 2013 lopussa 20,9 %, 6,3 % ja 5,7 %). 18,0 %:n luottoriski liittyy Kiinan myyntisaamisiin (20,9 % vuonna 2013).

Konserni kirjaa myyntisaamisten arvonalentumisia tarpeen mukaan erääntymättömistä myyntisaatavista sekä lainasaatavista asiakkailta tai muilta kolmansilta osapuolilta perustuen velallisen luottokelpoisuuden ja maksuhistorian analysointiin. Konsernin tekemät myyntisaamisten arvonalentumiskiraukset perustuvat arvioon odotetuista taloudellisista menetyksistä tilinpäätöshetkellä. Erääntyneitä saatavia asiakkailta ja muilta kolmansilta osapuolilta käsitellään yksittäistapauksina myyntisaamisten arvonalentumisia määritettäessä. Erääntyneet saatavat asiakkailta ovat yhteensä 3 432 miljoonaa euroa (2 929 miljoonaa euroa vuonna 2013). Myyntisaamisten bruttomääräinen kirjanpitoarvo liittyen asiakassaamisiin, joista on kirjattu arvonalentumisia, on 1 200 miljoonaa euroa (1 075 miljoonaa euroa vuonna 2013). Näiden myyntisaamisten arvonalentumiset sekä hankitut saatavat, joiden odotetaan olevan perintäkelvottomia, ovat 103 miljoonaa euroa (132 miljoonaa euroa vuonna 2013). Katso liitetieto 22, Myyntisaamisten arvonalentumiset.

Erääntyneiden saatavien ikääntyminen, joiden arvon ei ole katsottu alentuneen 31.12.:

milj. EUR	2014	2013
Eräpäivästä kulunut 1–30 päivää	68	53
Eräpäivästä kulunut 31–180 päivää	42	43
Eräpäivästä kulunut yli 180 päivää	35	13
Yhteensä	145	109

Vahinkoriski

Konserni pyrkii varmistamaan, että kaikkia konsernia ja sen asiakkaita uhkaavia taloudellisia, yrityskuvaan liittyviä tai muita tappioita hallitaan ennakoivan riskienhallinnan avulla. Vakuutuksia ostetaan sellaisille riskeille, joita ei voida konsernin omin toimenpitein tehokkaasti hallita ja joihin vakuutusmarkkinoilla on tarjolla tuotteita hyväksyttävillä ehdoilla. Tavoitteena on, että konsernin vahinkoriskit, liittyivät päänä ne aineelliseen, kuten rakennuksiin, tai aineettomaan omaisuuteen, kuten Nokia-brändiin, tai mahdollisiin vastuuiin, kuten tuotevastuuseen, on katettu asianmukaisin vakuutuksiin ottaen huomioon sekä kustannukset että omavastuut. Konserni ostaa sekä vuoden mittaisia vakuutussopimuksia tietyille riskeille että monivuotisia yhdistelmävakuutuksia, mikäli niitä on saatavissa.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden markkina-arvo muuttuu johtuen siitä, että vastapuolen luottokelpoisuus heikkenee, tai riski tappioista johtuen siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Konsernin Treasury-yksikkö mittaa ja valvoo rahoituksellista luottoriskä keskitetysti. Vastapuoliriskiä minimoidaan tekemällä sopimuksia riittävän monien johtavien pankkien ja rahoituslaitosten kanssa ja valvomalla riskien kehittymistä jatkuvasti. Lisäksi konserni sopii kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa netotusjärjestelystä, joka antaa konsernille kuittausoikeuden, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Konserni sopii joidenkin vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä, joka edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan.

Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja maturiteettikriteereihin konsernin rahoituspolitiikkaan liittyvien rahoitustoiminnon toimintaohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta konsernilla ei ole ollut raportointivuosina merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan.

Rahamarkkinasijoitusten jakauma sektoreittain ja luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu Moody's-luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin 31.12.:

milj. EUR	Luottoluokitus(1)	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua	Yhteensä(2)(3)
2014
Pankit	Aaa	1 227					1 227
	Aa1-Aa3	162					162
	A1-A3	587		330			917
	Baa1-Baa3	332	325			1	658
	Ei luokitusta	108				2	110
Valtiot	Aaa	130	556	423	26	385	1 520
	Aa1-Aa3	50		421	25	88	584
Muut	Baa1-Baa3					11	11
Yhteensä		2 596	881	1 174	51	487	5 189
2013
Pankit	Aaa	795					795
	Aa1-Aa3	738					738
	A1-A3	1 281					1 281
	Baa1-Baa3	826		2			828
	Ei luokitusta	159					159
Valtiot	Aaa	405	193	202		111	911
	Aa1-Aa3	176	39	357			572
Muut	A1-A3		11				11
Yhteensä		4 380	243	561	-	111	5 295

(1) Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Joillain kehittyvillä markkinoilla pankkien tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.
(2) Rahamarkkinasijoituksiin luetaan määräaikaiset talletukset, strukturoidut talletukset, likviditeettirahastot ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, jotka luokitellaan available-for-sale sijoituksiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi sijoituksiksi. Likviditeettirahastot, jotka sijoittavat ainoastaan valtion velkakirjoihin, on luokiteltu kohtaan valtiot. Muut likviditeettirahastot on luokiteltu kohtaan pankit.
(3) Rahamarkkinasijoitukset sisältävät 11 miljoonaa euroa (39 miljoonaa euroa vuonna 2013) sijoituksia, jotka eivät ole konsernin käytettävissä. Käytön rajoitukset johtuvat sopimuksellisista tai juridisista velvoitteista.

98 % konsernin rahoista ja pankkisaamisista (98 % vuonna 2013) on pankeissa, joilla on investment grade -tason luottoluokitus.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus 31.12.:

milj. EUR	Rahoitusvarojen/ (velkojen) bruttomäärä	Taseeseen merkittyjen netotettujen rahoitusvelkojen/ (-varojen) bruttomäärä	Taseeseen merkittyjen rahoitusvarojen/ (-velkojen) nettomäärä	Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen		Nettomäärä
				Rahoitusinstrumentit varat/(velat)	Käteisvakuus saatu/(annettu)
2014
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	241		241	124	85	32
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset	-174		-174	-124		-50
Yhteensä	67	-	67	-	85	-18
2013
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	191		191	34	66	91
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset	-35		-35	-34		-1
Yhteensä	156	-	156	-	66	90

Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus, ei ole vähennetty konsernitaseessa toisistaan, mikäli tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta.

Konserni pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla kassanhallinnalla sekä sijoittamalla likvideihin korkoinstrumentteihin. Likviditeettiasemasta riippuen konserni saattaa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat ennen sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille on saatavilla osto- ja myyntinoteeraukset markkinoilta.

Liiketoiminnan muutosvauhdin takia konserni pyrkii ylläpitämään joustavia rahoitusjärjestelyjä ylläpitämällä sitoutuneita ja sitoutumattomia luottolimiittisopimuksia. Luottolimiitit olivat 31.12.2014 yhteensä 1 500 miljoonaa euroa (2 250 miljoonaa euroa vuonna 2013).

Merkittävimmät voimassa olevat pitkäaikaiset rahoitusohjelmat 31.12.2014:

Liikkeellalaskija:	Ohjelma:	Nostettu
Nokia Oyj	Euro Medium Term Note -ohjelma, yhteensä 5 000 milj. EUR	1 750 milj. EUR

Merkittävimmät voimassa olevat lyhytaikaiset rahoitusohjelmat 31.12.2014:

Liikkeellalaskijat:	Ohjelma:	Nostettu
Nokia Oyj	Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä 750 milj. EUR	-
Nokia Oyj	US Commercial Paper -ohjelma, yhteensä 4 000 milj. USD	-
Nokia Oyj ja Nokia Finance International B.V.	Euro Commercial Paper -ohjelma, yhteensä 4 000 milj. USD	-
Nokia Solutions and Networks Finance B.V.	Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä 500 milj. EUR	-

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Korollisten velkojen koostumus 31.12.:

milj. EUR	Liikkeellelaskija/lainaaja	Lopullinen eräpäivä	2014	2013
Luottolimiittisopimus (1 500 milj. EUR)	Nokia Oyj	Maaliskuu 2016	–	–
USD velkakirja 2039 (500 milj. USD, 6,625 %)	Nokia Oyj	Toukokuu 2039	412	364
USD velkakirja 2019 (1 000 milj. USD, 5,375 %)	Nokia Oyj	Toukokuu 2019	824	727
EUR velkakirja 2019 (500 milj. EUR, 6,75 %)	Nokia Oyj	Helmikuu 2019	500	500
EUR vaihtovelkakirja 2017 (750 milj. EUR, 5 %)	Nokia Oyj	Lokakuu 2017	750	750
EUR velkakirja 2014 (1 250 milj. EUR, 5,5 %)	Nokia Oyj	Helmikuu 2014	–	1 250
EUR EIP-tuotekehityslaina	Nokia Oyj	Helmikuu 2014	–	500
Ennakkoon maksetut velat(1)	Nokia Oyj	Huhtikuu 2014	–	1 500
	Nokia Solutions and Networks Finance B.V. ja Nokia Solutions and Networks Oy	Kesäkuu 2014	–	958
Ennakkoon maksetut velat(2)	Nokia Oyj		21	-182
Velkakirjojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon väliset erot(3)	Nokia Oyj		185	295
Muut korolliset velat(4)	Nokia Oyj ja useat tytäryhtiöt
Yhteensä			2 692	6 662

(1) Konserni sai päätökseen D&S -liiketoiminnan Myynnin ja konsernin liikkeellelaskemat 500 miljoonan euron 1,125 %:n vaihtovelkakirjalainat, jotka erääntyvät syyskuussa 2018, 500 miljoonan euron 2,5 %:n vaihtovelkakirjalainat, jotka erääntyvät syyskuussa 2019, ja 500 miljoonan euron 3,625 %:n vaihtovelkakirjalainat, jotka erääntyvät syyskuussa 2020, eräännytettiin ja netotettiin kauppahintaa vastaan nimellisarvostaan lisättynä kertyneillä koroilla.
(2) 19.6.2014 Nokia Solutions and Networks Finance B.V. lunasti huhtikuussa 2018 erääntyvät 450 miljoonan euron 6,75 %:n velkakirjat ja huhtikuussa 2020 erääntyvät 350 miljoonan euron 7,125 %:n velkakirjat. Vuoden 2014 toisella neljänneksellä Nokia Solutions and Networks Finance B.V. maksoi ennakkoon lokakuussa 2015 erääntyvän 88 miljoonan euron suomalaisen eläkelainan, Euroopan investointipankin 50 miljoonan euron tuotekehityslainan, Pohjoismaiden investointipankin 16 miljoonan euron lainan ja perui kesäkuussa 2015 erääntyvän 750 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen.
(3) Sisältää lähinnä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien joukkovelkakirjojen käyvän arvon oikaisut sekä vaihtovelkakirjalainan nimellisarvon ja lainakomponentin kirjanpitoarvon erotuksen.
(4) Sisältää myös 8 miljoonaa euroa (76 miljoonaa euroa vuonna 2013) korottomia velkoja, jotka liittyvät tilapäisesti konsernin hallussa oleviin käteisvaroihin liittyen divestoitulhin liiketoimintoihin, joissa Nokia Networks jatkaa palveluiden tuottamista tietyssä sopimuksin määritellyssä laajuudessa ja tietyllä ajanjaksolla.

Edellä mainittujen lunastusten ja peruutusten toteutuessa Nokia Oyj on kaikkien olennaisten lainojen liikkeellelaskija tai lainaaja. Kaikki kyseiset lainat ovat vakuudettomia ja niihin ei liity rahoituskovenantteja.

NOKIA VUONNA 2014

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttaamaton rahavirta-analyysi konsernitaseessa esitetyistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä taseen ulkopuolisista vastuista, kuten lainasitoumuksista, jäljellä olevan sopimuskauden mukaisesti. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa konsernitaseesta.

milj. EUR	Yhteensä	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
2014
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset lainasaamiset	38	–	–	22	–	16
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	2	1	1	–	–	–
Lyhytaikaiset lainasaamiset	24	24	–	–	–	–
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	501	1	5	261	10	224
Available-for-sale sijoitukset(1)	4 806	2 609	904	926	68	299
Rahat ja pankkisaamiset	2 527	2 527	–	–	–	–
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat: Johdannaiset – saatavat	127	17	-4	27	34	53
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat: Johdannaiset – saatavat	4 982	4 439	54	44	445	–
Johdannaiset – velat	-4 800	-4 355	-38	-17	-390	–
Myyntisaamiset(2)	2 727	2 135	592	–	–	–
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat	-3 786	-34	-113	-1 044	-1 520	-1 075
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista	–	–	–	–	–	–
Lyhytaikaiset velat	-115	-113	-2	–	–	–
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat: Johdannaiset – velat	-101	–	-4	-8	-8	-81
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat: Johdannaiset – saatavat	5 065	5 065	–	–	–	–
Johdannaiset – velat	-5 203	-5 203	–	–	–	–
Ostovelat	-2 313	-2 212	-101	–	–	–
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset(4)	-155	-8	-49	-68	-30	–
Saadut lainasitoumukset(5)	1 493	-1	-2	1 496	–	–

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

milj. EUR	Yhteensä	Erääntyy alle 3 kk:n kuluessa	Erääntyy 3–12 kk:n kuluessa	Erääntyy 1–3 vuoden kuluessa	Erääntyy 3–5 vuoden kuluessa	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
2013
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset lainasaamiset	189	1	3	34	6	145
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	30	4	26	–	–	–
Lyhytaikaiset lainasaamiset	94	94	–	–	–	–
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	478	1	5	261	9	202
Available-for-sale sijoitukset	4 935	4 392	253	290	–	–
Rahat ja pankkisaamiset	3 676	3 676	–	–	–	–
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	–3	39	–11	13	13	–57
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	6 985	5 835	699	39	39	373
Johdannaiset – velat	–6 853	–5 776	–659	–18	–18	–382
Myyntisaamiset(2)	2 286	1 722	564	–	–	–
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat	–4 894	–35	–161	–561	–1 505	–2 632
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista(3)	–3 431	–1 844	–1 587	–	–	–
Lyhytaikaiset velat	–185	–185	–	–	–	–
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – velat	62	–	3	5	5	49
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat	3 301	3 146	155	–	–	–
Johdannaiset – velat	–3 311	–3 155	–156	–	–	–
Ostovelat	–1 839	–1 701	–138	–	–	–
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset(4)	–25	–7	–13	–5	–	–
Saadut lainasitoumukset(5)	2 227	–4	–10	2 241	–	–

(1) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan.
(2) Myyntisaatavien erääntymisanalyysin ei ole sisällytetty siirtosaamisia, joita on yhteensä 703 miljoonaa euroa (615 miljoonaa euroa vuonna 2013).
(3) Vuonna 2013 Microsoftille liikkeellelasketuille euromääräisille vaihtovelkakirjalainoille (yhteensä 1 500 miljoonaa euroa erääntyen 2018–2020) esitetty erääntymisanalyysi perustuu velkakirjojen lunastukseen nimellisarvostaan lisättynä kertyneellä korolla, kun D&S -liiketoiminta on Myyty.
(4) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(5) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.

NOKIA VUONNA 2014

Emoyhtiön tuloslaskelma

1.1.-31.12.	Liite	2014 milj. EUR	2013 milj. EUR
Liikevaihto	2	3 141	11 177
Hankinnan ja valmistuksen kulut	3, 4	-2 569	-9 865
Bruttokate		572	1 312
Tutkimus- ja kehityskulut	3, 4	-538	-1 516
Myynnin ja hallinnon kulut	3, 4	-437	-762
Liiketoimen muut tuotot	6	27	65
Liiketoimen muut kulut	7	-80	-39
Liiketappio		-456	-940
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista	8	2 176	1 726
Muut korko- ja rahoitustuotot	8	9	27
Kurssitappiot	8	-202	-17
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	8	-3 812	-1 240
Korkokulut ja muut rahoituskulut	8	-145	-177
		-1 974	319
Tulos ennen satunnaisia eri ja veroja		-2 430	-621
Satunnaiset erät
Konserniavustukset		-728	75
Myyntivoitot myydyistä osakkeista ja liiketoiminnoista		8 483	-
		7 755	75
Tulos/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		5 325	-546
Tuloverot	9	58	-23
Tilikauden voitto/tappio		5 383	-569

Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Emoyhtiön tase

| 31.12. | Liite | 2014
milj. EUR | 2013
milj. EUR |
| --- | --- | --- | --- |
| VASTAAVAA | | | |
| Pysyvät vastaavat | | | |
| Aineettomat hyödykkeet | | | |
| Aineettomat oikeudet | 11 | 3 | 7 |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 11 | – | 50 |
| | | 3 | 57 |
| Aineelliset hyödykkeet | | | |
| Maa- ja vesialueet | 12 | 8 | – |
| Rakennukset | 12 | 87 | – |
| Koneet ja kalusto | 12 | 6 | – |
| Keskeneräiset hankinnat | 12 | 2 | – |
| | | 103 | – |
| Sijoitukset | | | |
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 13 | 10 151 | 10 625 |
| Osuudet osakkuus yhtiöissä | 13 | 3 | 3 |
| Muut sijoitukset | 13 | 105 | 108 |
| Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | | – | 53 |
| | | 10 259 | 10 789 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | | | |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | | 156 | – |
| Laskennalliset verosaamiset | 10 | 191 | – |
| | | 347 | – |
| | | 10 712 | 10 846 |
| Vaihtuvat vastaavat | | | |
| Vaihto-omaisuus | | | |
| Aineet ja tarvikkeet | | – | 3 |
| Keskeneräiset tuotteet | | – | 24 |
| Valmiit tuotteet | | – | 55 |
| | | – | 82 |
| Laskennalliset verosaamiset | 10 | 22 | – |
| Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä | | 150 | 775 |
| Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä | | 116 | 61 |
| Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä | | 4 154 | 2 020 |
| Siirtosaamiset ja ennakkomaksut saman konsernin yrityksiltä | 14 | – | 714 |
| Siirtosaamiset ja ennakkomaksut muilta yhtiöiltä | 14 | 118 | 1 224 |
| | | 4 560 | 4 794 |
| Rahoitusarvopaperit | | 2 | 5 |
| Rahat ja pankkisaamiset | | 347 | 31 |
| | | 4 909 | 4 912 |
| Vastaavaa yhteensä | | 15 621 | 15 759 |

NOKIA VUONNA 2014

Emoyhtiön tase jatkoa

31.12.	Liite	2014 milj. EUR	2013 milj. EUR
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	15	246	246
Ylikurssirahasto	15	46	46
Omat osakkeet	15	-988	-608
Käyvän arvon rahasto	15, 16	11	-19
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15, 16	3 067	3 099
Kertyneet voittovarat	15, 16	826	2 773
Tilikauden voitto/tappio	15, 16	5 383	-569
Oma pääoma yhteensä		8 591	4 968
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma	18	2 841	2 590
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä		1 573	-
		4 414	2 590
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma saman konsernin yrityksiltä		1 002	802
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma muilta yhtiöiltä		-	3 253
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä		392	543
Ostovelat saman konsernin yrityksille		216	1 301
Ostovelat muille yhtiöille		16	623
Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut saman konsernin yrityksiltä	19	769	125
Siirtovelat ja saadut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä	19	113	1 554
		2 508	8 201
Pakolliset varaukset	20	108	-
Vieras pääoma yhteensä		7 030	10 791
Vastattavaa yhteensä		15 621	15 759

Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Emoyhtiön rahavirtalaskelma

| 1.1.-31.12. | Liite | 2014
milj. EUR | 2013
milj. EUR |
| --- | --- | --- | --- |
| Liiketoiminnan rahavirta | | | |
| Tilikauden voitto/tappio | | 5 383 | -569 |
| Oikaisut yhteensä | 24 | -5 063 | -171 |
| Rahavirta ennen nettokäyttöpäoman muutosta | | 320 | -740 |
| Nettokäyttöpääoman muutos | 24 | 832 | 271 |
| Liiketoiminnan rahavirta | | 1 152 | -469 |
| Saadut korot | | 9 | 17 |
| Maksetut korot | | -185 | -335 |
| Muut rahoituserät, maksettu netto | | -58 | -33 |
| Maksetut tuloverot/saadut veronpalautukset | | -188 | 48 |
| Rahavirta ennen satunnaisia eriä | | 730 | -772 |
| Satunnaiset erät | | 75 | 204 |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | | 805 | -568 |
| Investointien rahavirta | | | |
| Investoinnit osakkeisiin | | -2 723 | -320 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | | -10 | -4 |
| Osakkeiden myynti ja myydyt liiketoiminnot | | 6 985 | 2 |
| Aineellisten ja muiden aineettomien hyödykkeiden myynti | | 23 | 1 |
| Muiden pitkäaikaisten saamistenvähennys/lisäys | | 7 | -5 |
| Lyhytaikaisten saamisten lisäys/vähennys | | -2 223 | 820 |
| Saadut osingot | | 783 | 925 |
| Investointien nettorahavirta | | 2 842 | 1 419 |
| Rahoitustoimintojen rahavirta | | | |
| Omien osakkeiden hankinta | | -427 | - |
| Lyhytaikaisten velkojen lisäykset | | 201 | 944 |
| Pitkäaikaisten velkojen vähennykset | | -1 729 | -1 837 |
| Osingonjako | | -1 374 | - |
| Tuki Nokia Säätiölle | | -3 | - |
| Rahoitustoimintojen nettorahavirta | | -3 332 | -893 |
| Rahavarojen lisäys/vähennys | | 315 | -42 |
| Rahat ja rahavarat tilikauden alussa | | 35 | 77 |
| Rahat ja rahavarat tilikauden lopussa | | 350 | 35 |

Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.

NOKIA VUONNA 2014

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Esitysperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen lainsäädännön (Finnish Accounting Standards, FAS) mukaan.

1.1.2014 Nokia Asset Management Oy, joka oli aiemmin yhtiön täysin omistama tytäryhtiö, sulautettiin yhtiöön. 25.4.2014 yhtiö sai päätökseen Devices & Services liiketoimintakaupan Microsoftille. 31.12.2014 yhtiö toteutti liiketoimintakaupan, jossa se myi Technologies-liiketoiminnan tätä varten perustetulle ja täysin omistamalleen tytäryhtiölleen Nokia Technologies Oy:lle. Tilinpäätös vuodelta 2014 ei siten ole täysin vertailukelpoinen tilinpäätökseen vuodelta 2013.

Vuonna 2014 tiettyjä eri emoyhtiön rahavirtalaskelmassa on luokiteltu uudelleen kuvaamaan päättyneen tilikauden esitystapaa.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Myynti tuloutetaan, kun seuraavat liiketapahtuman ehdot ovat täyttyneet: omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle; emoyhtiölle ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin; tuotot on määritettävissä luotettavasti; liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu todennäköisesti emoyhtiön hyväksi; ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat kulut ovat määriteltävissä luotettavasti.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolla ne syntyvät.

Eläkkeet

Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuoritukset kirjataan tuloslaskemaan sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet

Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistot on tehty hyödykkeen käyttöönottokuukaudesta alkaen.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:

Aineettomat hyödykkeet	3-7 vuotta
Rakennukset	20-33 vuotta
Koneet ja kalusto	1-10 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot ja poistoeron muutos yhteensä vastaavat EVL-poistoja. Poistoeron muutos on käsitelty tilinpäätössiirtoina.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutushinnan määräisenä. Hankintameno määritetään käyttämällä standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen mukaisesti laskettua todellista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden luovutushinta on tavanomaisen liiketoiminnan käypä hintataso vähennettynä tavanomaisilla myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty raaka-aineiden hankintamenon ja välittömän työn kustannusten lisäksi myös asiaan kuuluva osuus tuotannon yleiskustannuksista. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ylimääräisen vaihto-omaisuuden sekä epäkurantiiden osalta hankintamenon tai sitä alemman kerrytettävissä olevan rahamäärän perusteella.

Lainasaamiset

Rahat ja pankkisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset sisältävät asiakkailta laskutetut summat sekä summat, joissa myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet, mutta asiakkaita ei ole vielä laskutettu. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen asiakaslaskutuksen määräisenä vähennettynä epävarmoilla saatavilla. Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, aiempia maksuväivästyksiä, vallitsevia taloudellisia trendejä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Jos velkaa ei todennäköisesti saada perityksi, arvonalentumistappio kirjataan ja sisällytetään liiketoiminnan muihin kuluihin. Yhtiö kirjaa myyntisaamisen pois taseesta vain siinä tapauksessa, että sopimukselliset oikeudet omaisuuserästä kertymään rahavirtoihin päättyvät tai omaisuuserä ja siten myös siihen liittyvät riskit ja hyödyt luovutetaan toiselle yhtiölle.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Rahoituslainat

Ostovelat

Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Johdannaissopimukset

Korkojohdannaisista aiheutuvat korkotuotot tai -kulut jaksotetaan tuloslaskelmaan tilikauden aikana. Tilinpäätöksessä avoimet korkotermiini-, korkofutuuri-, korko-optio- ja korko-swap-sopimukset arvostetaan käypään arvoon ja kirjataan tuloslaskelmaan. Valuuttatermiinit arvostetaan tilinpäätöspäivän termiinikurssiin. Avoimien johdannaissopimusten kurssierot kirjataan rahoituseriin. Valuuttaoptiosopimukset arvostetaan optiohinnoittelumallia käyttäen tilinpäätöspäivänä ja kirjataan rahoituseriin. Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofuturisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka ja -saaminen on laskettu verotuksen ja tilinpäätöksen välisille eroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua seuraavien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen arvioidun todennäköisen saamisen suuruisena.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu euro-määräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.

NOKIA VUONNA 2014

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

2. Segmentti-informaatio

milj. EUR	2014	2013
Nokia Technologies	572	532
Devices & Services	2 569	10 645
Yhteensä	3 141	11 177

3. Henkilöstökulut

milj. EUR	2014	2013
Palkat	175	423
Osakeperusteiset maksut	49	21
Eläkekulut	23	66
Muut henkilösivukulut	6	14
Yhteensä	253	524
Henkilöstön lukumäärä	2014	2013
Henkilöstö keskimäärin
Tuotanto	63	209
Markkinointi	176	463
Tutkimus ja kehitys	1 098	2 827
Hallinto	505	1 330
Yhteensä	1 842	4 829
Henkilöstö 31.12.	534	4 544

Johdon palkkiot

Konserni ilmoitti vuosina 2013 ja 2014 konsernin johtoa koskevista muutoksista, jotka liittyivät 3.9.2013 julkistettuun D&S -liiketoiminnan Myyntiin. Johtoa koskevien muutosten tarkoituksena oli taata konsernille soveltuva hallintorakenne julkistetusta yritysjärjestelystä alkaneen siirtymäkauden aikana.

Oheisessa taulukossa esitetään konsernin pää- ja toimitusjohtajan palkkiotiedot.

EUR	Palkka(1)	Tulospalkkiot	Kulu osakepohjaisista palkkioista	Eläkekulut

2014
Rajeev Suri, toimitusjohtaja alkaen 1.5.2014	666 667	1 778 105	3 896 308	366 989
Risto Siilasmaa, väliaikainen pääjohtaja alkaen 3.9.2013-1.5.2014(2)	1 126 323			191 475
Timo Ihamuotila, väliaikainen toimitusjohtaja alkaen 3.9.2013-1.5.2014(3)	100 000		72 643	17 000
2013
Risto Siilasmaa, väliaikainen pääjohtaja alkaen 3.9.2013(2)	500 000
Timo Ihamuotila, väliaikainen toimitusjohtaja alkaen 3.9.2013(3)	150 000		12 107	42 500
Stephen Elop, toimitusjohtaja 3.9.2013 saakka	753 911	769 217	2 903 226	263 730

D&S -liiketoiminnan Myynnin toteuduttua konsernin johtokunnan kokoonpano muuttui merkittävästi. Konsernin johtokunnan palkkiot tehtävässä olon ajalle olivat yhteensä 16 234 381 euroa (9 710 848 vuonna 2013), jotka muodostuivat peruspalkoista, tulospalkkioista ja irtisanomiskorvauksista. Konsernin tuloslaskelman mukaiset osakepohjaiset palkkiot olivat yhteensä 25 519 721 euroa (7 913 633 euroa vuonna 2013). Kulut konsernin johtokunnan osakepohjaisista palkkioista nousivat vuoteen 2013 verrattuna johtuen Stephen Elopille ja muille johtokunnan jäsenille työsuhteen päättymisen yhteydessä maksetuista osakepohjaisista palkkioista. Näitä kuluja tasoittivat osittain muut johtokunnassa tapahtuneet muutokset, jotka johtivat merkittäviin myönnettyjen osakepohjaisten kannustininstrumenttien mitätönteihin.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä maassa, jossa he asuvat vakituisesti.

Hallitus

Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt:

	2014		2013
	Vuosipalkkio EUR (1)	Osakkeiden lukumäärä	Vuosipalkkio EUR (1)	Osakkeiden lukumäärä
Risto Siilasmaa, Puheenjohtaja alkaen 3.5.2012(2)	440 000	31 186	440 000	77 217
Jouko Karvinen, Varapuheenjohtaja alkaen 7.5.2013(3)	175 000	12 403	175 000	14 374
Vivek Badrinath(4)	140 000	9 922	–	–
Bruce Brown(5)	155 000	10 986	130 000	10 678
Elisabeth Doherty(6)	140 000	9 922	140 000	11 499
Henning Kagermann(7)	–	–	155 000	12 731
Helge Lund(7)	–	–	130 000	10 678
Märten Mickos	130 000	9 214	130 000	10 678
Elizabeth Nelson(8)	140 000	9 922	140 000	11 499
Kari Stadigh	130 000	9 214	130 000	10 678
Dennis Strigl	130 000	9 214	–	–
Yhteensä	1 580 000		1 570 000

(1) Noin 40 % hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina. Loput noin 60 % maksetaan rahana. Hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin eivätkä saa muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.
(2) Palkkio hallituksen puheenjohtajana toimimisesta. Ei sisällä palkkiota väliaikaisena pääjohtajana toimimisesta. Katso johdon palkkioita käsittelevä tämän liitetiedon osio.
(3) Palkkiosta 150 000 euroa perustuu hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
(4) Palkkiosta 130 000 euroa perustuu hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
(5) Palkkiosta 130 000 euroa perustuu hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa henkilöstöpolitiikan valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
(6) Palkkiosta 130 000 euroa perustuu hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
(7) Hallituksen jäsenenä vuoden 2014 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.
(8) Palkkiosta 130 000 euroa perustuu hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Liiketoimet hallituksen ja johtokunnan kanssa

Konsernin johtokunnalle tai hallitukselle myönnettyjä lainoja ei ollut vuosina 2014 eikä 2013.

Konsernin toimitusjohtajan irtisanomista koskevat ehdot

Konsernin toimitusjohtaja Rajeev Suri voi päättää toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Konserni voi irtisanoa hänen toimitusjohtajasopimuksensa ilman Surista johtuvaa syytä milloin tahansa 18 kuukauden irtisanomisajalla. Jos määräysvalta konsernissa muuttuu ja Surin toimitusjohtajasopimus irtisanotaan joko konsernin aloitteesta ilman Surista johtuvaa syytä tai Surin omasta aloitteesta "erityisestä syystä", Surin maksamattomat osakepalkkiot voidaan siirtää pro rata -periaatteen mukaan, mikäli sopimus irtisanotaan 18 kuukauden kuluessa kyseisestä määräysvallan muuttumisesta. Mikäli Suri irtisanotaan erityisen rajoitetun irtisanomistilanteen nojalla ennen 30.6.2016 (Surin toimitusjohtajasopimuksessa määritetyn mukaisesti), Suri on oikeutettu suhteellisen osuuteen Nokia Networks kannustinohjelman mukaisista optioistaan, mikäli hänen työsopimuksensa päätetään kuuden kuukauden kuluessa kyseisestä tapahtumasta.

Entiselle toimitusjohtajalle irtisanomisen yhteydessä suoritetut etuudet

Konsernin entiselle toimitusjohtajalle Stephen Elopille maksettiin 24,2 miljoonan euron suuruinen irtisanomispalkkio, joka sisälsi hänen peruspalkkansa ja johdon kannustinpalkkion 4,1 miljoonaa euroa sekä osakepalkkioita 20,1 miljoonaa euroa. Microsoftin kanssa tehdyn D&S -liiketoiminnan Myyntisopimuksen ehtojen mukaisesti konserni kattoi irtisanomispalkkiosta 30 % eli 7,3 miljoonaa euroa, ja loput 70 % kattoi Microsoft.

4. Toimintokohtaiset poistot

milj. EUR	2014	2013
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–	1
Tutkimus- ja kehityskulut	3	115
Myynnin ja hallinnon kulut	5	10
Yhteensä	8	126

Tilikaudella 2014 ei ole kirjattu olennaisia tai poikkeuksellisia arvonalentumisia.

5. Tilintarkastajan palkkiot

milj. EUR	2014	2013
Tilintarkastus	-4	-4
Yhteensä	-4	-4

NOKIA VUONNA 2014

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

6. Liiketoiminan muut tuotot

milj. EUR	2014	2013
Tuotot aineellisten hyödykkeiden myynnistä	12	–
Vuokratuotot	2	–
Voitot kartellivaatimusten sopimisesta	–	33
Rojaltituotot	–	19
Tuotot muista sijoituksista	–	5
Muut	13	8
Yhteensä	27	65

7. Liiketoiminnan muut kulut

milj. EUR	2014	2013
Uudelleenjärjestelykulut	10	–31
Osakkeiden, lainasaamisten ja muiden sijoitusten arvonalentumiset	–44	–
Tappiolliset sopimukset	–16	–
Muut	–30	–8
Yhteensä	–80	–39

8. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR	2014	2013
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	2 183	1 720
Korkotuotot muilta yhtiöiltä	–7	6
	2 176	1 726
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä	8	9
Korkotuotot muilta yhtiöiltä	1	7
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä	–	11
	9	27
Kurssitappiot, netto	–202	–17
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	–3 812	–1 240
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille	28	–2
Korkokulut muille yhtiöille	–145	–233
Muut rahoituskulut	–28	58
	–145	–177
Yhteensä	–1 974	319

9. Tuloverot

milj. EUR	2014	2013
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot	–149	–23
Laskennalliset verot	207	–
Yhteensä	58	–23
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	1 127	–61
Tuloverot satunnaisista eristä	–1 083	–
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	14	38
Yhteensä	58	–23

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Laskennalliset verot

milj. EUR	2014	2013
Pitkäaikaiset laskennalliset verosaamiset	191	–
Lyhytaikaiset laskennalliset verosaamiset	22	–
Yhteensä	213	–
Käyttämättömistä veron hyvityksistä ja väliaikaisista eroista	213	–
Total	213	–

Laskennallisia veroja on kirjattu vuonna 2014 laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyden uudelleenarvioinnin tuloksena.

Aineettomat hyödykkeet

milj. EUR	Aineettomat oikeudet	pitkävaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2013	228	753	981
Lisäykset, muut	4	–	4
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–75	–2	–77
Hankintameno 31.12.2013	157	751	908
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.2013	–214	–587	–801
Myynnit ja käytöstä poistaminen	75	–	75
Poistot	–11	–114	–125
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 31.12.2013	–150	–701	–851
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	14	166	180
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	7	50	57
Hankintameno 1.1.2014	157	751	908
Lisäykset, muut	2	–	2
Lisäykset, sulautuminen	7	–	7
Arvonalentumiset	–24	–58	–82
Myynnit ja käytöstä poistaminen	–137	–693	–830
Hankintameno 31.12.2014	5	–	5
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.2014	–150	–701	–851
Lisäykset, sulautuminen	–1	–	–1
Arvonalentumiset	24	58	82
Myynnit ja käytöstä poistaminen	128	645	773
Poistot	–3	–2	–5
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 31.12.2014	–2	–	–2
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	7	50	57
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	3	–	3

NOKIA VUONNA 2014

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Aineelliset hyödykkeet

milj. EUR	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset käyttöomaisuus-hankinnat	Yhteensä
Lisäykset, muut	–	–	2	1	2	5
Lisäykset, sulautuminen	9	177	40	2	–	228
Arvonalentumiset	–	–	–1	–	–	–1
Myynnit ja käytöstä poistaminen(1)	–1	–34	–18	–2	–	–55
Hankintameno 31.12.2014	8	143	23	1	2	177
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.2014	–	–	–	–1	–	–1
Lisäykset, muut	–	–	–	–	–	–
Lisäykset, sulautuminen	–	–82	–33	–1	–	–116
Arvonalentumiset	–	–	1	–	–	1
Myynnit ja käytöstä poistaminen(1)	–	28	16	1	–	45
Poistot	–	–2	–1	–	–	–3
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 31.12.2014	–	–56	–17	–1	–	–74
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	–	–	–	–	–	–
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	8	87	6	–	2	103

(1) Vähennykset liittyvät ensisijaisesti transaktion, jossa tietyt varat ja velat myytiin Nokia Technologies Oy:lle

Sijoitukset

milj. EUR	2014	2013
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	10 625	11 548
Lisäykset(1)	4 970	354
Arvonalentumiset(2)	–3 800	–1 240
Vähennykset(3)	–1 644	–37
Kirjanpitoarvo 31.12.	10 151	10 625
Osuudet osakkuus yhtiöissä
Hankintameno ja kirjanpitoarvo 1.1. ja 31.12.	3	3
Sijoitukset muihin osakkeisiin
Hankintameno 1.1.	108	105
Lisäykset	15	7
Arvonalentumiset	–12	–
Vähennykset	–6	–4
Kirjanpitoarvo 31.12.	105	108

(1) Vuonna 2014 liittyy perustettuun yhtiöön Nokia Technologies Oy:öön.
(2) Vuonna 2014 tehdyn arvion perusteella tytäryhtiöosakkeista on kirjattu arvonalentuminen Nokia Inc:n ja HERE liiketoiminnan osakkeisiin.
(3) Vuonna 2014 liittyy D&S liiketoimintakauppaan.

Osuudet osakkuus yhtiöissä koostuvat seuraavasti:

Yhtiö	Omistusosuus %	Kirjanpitoarvo EURk
Sapura-Nokia Telecommunication Sdn Bhd	40	1 242
Noksel A.S	20	986
Sapura Nokia Software Sdn Bhd	50	375

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Siirtosaamiset ja ennakkomaksut

milj. EUR	2014	2013
Kertyneet rojaltituotot	55	54
Ennakkoverot	3	32
Korkotuotot	1	3
Osinkosaamiset	–	701
Muut	59	1 148
Yhteensä	118	1 938

Oma pääoma

milj. EUR	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Omat osakkeet	Käyvän arvon rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
1.1.2013	246	46	-634	-46	3 120	2 773	5 505
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	–	–	26	–	-21	–	5
Käyvän arvon rahaston lisäykset	–	–	–	27	–	–	27
Tilikauden tappio	–	–	–	–	–	-569	-569
31.12.2013	246	46	-608	-19	3 099	2 204	4 968
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	–	–	47	–	-32	–	15
Omien osakkeiden hankinta			-427				-427
Käyvän arvon rahaston lisäykset	–	–	–	30	–	–	30
Osingonjako	–	–	–	–	–	-1 374	-1 374
Muut muutokset						-4	-4
Tilikauden voitto	–	–	–	–	–	5 383	5 383
31.12.2014	246	46	-988	11	3 067	6 209	8 591

Jaettavissa olevat varat

milj. EUR	2014	2013
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	3 067	3 099
Käyvän arvon rahasto	–	-19
Kertyneet voittovarat	826	2 773
Tilikauden voitto/tappio	5 383	-569
Kertyneet voittovarat, yhteensä	9 276	5 284
Omat osakkeet	-988	-608
Yhteensä	8 288	4 676

NOKIA VUONNA 2014

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

milj. EUR	Kirjanpitoarvo					Käypä arvo(1)
	Lyhytaikaiset myytävissä olevat rahoitusvarat	Pitkäaikaiset myytävissä olevat rahoitusvarat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	Lainat ja saamiset kirjattuna jaksotettuun hankintamenoon	Rahoitusvelat kirjattuna jaksotettuun hankinta-menoon	Yhteensä	Yhteensä
2014
Muut sijoitukset		105				105	105
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä				150		150	150
Myyntisaamiset multta yhtiöiltä				116		116	116
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä, johdannaiset			168			168	168
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä, muut				3 986		3 986	3 986
Lyhytaikaiset sijoitukset	2					2	2
Rahat ja pankkisaamiset	83					83	83
Rahoitusvarat yhteensä	85	105	168	4 252	–	4 610	4 610
Pitkäaikaiset rahoitusvelat muille yhtiölle(2)					2 558	2 558	3 976
Pitkäaikaiset rahoitusvelat saman konsernin yrityksille(2)					283	283	283
Lyhytaikaiset rahoitusvelat saman konsernin yrityksille, johdannaiset			63			63	63
Lyhytaikaiset rahoitusvelat saman konsernin yrityksille, muut					939	939	939
Ostovelat saman konsernin yrityksille					216	216	216
Ostovelat muille yhtiölle	–	–	–	–	16	16	16
Rahoitusvelat yhteensä	–	–	63	–	4 012	4 075	5 493
2013
Muut sijoitukset		108				108	108
Pitkäaikaiset lainasaamiset multta yhtiöiltä				53		53	53
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä				775		775	775
Myyntisaamiset multta yhtiöiltä				61		61	61
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä, johdannaiset			142			142	142
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä, muut				1 878		1 878	1 878
Lyhytaikaiset sijoitukset	5					5	5
Rahoitusvarat yhteensä	5	108	142	2 767	–	3 022	3 022
Pitkäaikaiset rahoitusvelat muille yhtiölle(2)					2 390	2 390	3 457
Pitkäaikaiset rahoitusvelat saman konsernin yrityksille(2)					200	200	200
Pitkäaikaiset rahoitusvelat muille yhtiölle(2)					3 253	3 253	3 299
Lyhytaikaiset rahoitusvelat saman konsernin yrityksille, johdannaiset			38			38	38
Lyhytaikaiset rahoitusvelat saman konsernin yrityksille, muut					764	764	764
Ostovelat saman konsernin yrityksille					1 301	1 301	1 301
Ostovelat muille yhtiölle					623	623	623
Rahoitusvelat yhteensä	–	–	38	–	8 531	8 569	9 682

(1) Käyvän arvon on katsottu olevan sama kuin kirjanpitoarvo available-for-sale sijoituksille kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla, koska näille yksityisiin rahastoihin tehdylle sijoituksille ei ole toimivia markkinoita eikä siten luotettavaa tapaa arvioida käypää arvoa. Näiden varojen arvonalentumistestaus perustuu diskontattujen rahavirtojen analyysiin. Lainasaamisten ja velkojen käypä arvo on arvioitu vastaavantyyppisten rahoitusinstrumenttien markkina-arvon perusteella (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Katso liitetieto 1, Laskentaperiaatteet.
(2) Euromääräisten vaihtovulkakirjalainojen lyhteensä 1 500 miljoonaa euroa, erääntyvät 2018–2020 käypä arvo vuoden 2013 lopussa perustui siihen, että velkakirjat on lunastettu nimellisarvostaan lisättynä kertyneellä korolla, D&S -liiketoiminnan Myynnin yhteydessä (taso 3). Muiden korollisten pitkäaikaisten velkojen käyvät arvot perustuvat niiden rahavirtojen nykyarvoon (taso 2) tai noteerattuihin hintoihin (taso 1).

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän perusteella. Kolme hierarkiatasoa perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvoa määritettäessä syöttötietojen arviointia tarvitaan sitä enemmän, mitä ylemmälle tasolle siirrytään. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu markkina-arvon perusteella, ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Emoyhtiö luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaisille käyvän arvon hierarkian tasoille.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Pitkäaikainen vieras pääoma

milj. EUR	2014	2013
Joukkovelkakirjalainat	1 813	1 645
Vaihtovelkakirjalainat	745	745
Velat saman konsernin yrityksille	283	200
Yhteensä	2 841	2 590

Pitkäaikaiset korolliset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

	Nimellisarvo milj.	Korko %	2014 milj. EUR	2013 milj. EUR
Joukkovelkakirjalainat
2009-2014	1 250 EUR	5.534	–	–
2009-2019	1 000 USD	5.572	847	747
2009-2019	500 EUR	6.792	548	545
2009-2039	500 USD	6.775	418	353
Yhteensä			1 813	1 645
Vaihtovelkakirjalainat
2012-2017	750 EUR	7.920	745	745
2013-2018	500 EUR	1.125(1)	–	–
2013-2019	500 EUR	2.500(1)	–	–
2013-2020	500 EUR	3.625(1)	–	–
Yhteensä			745	745

(1) Sisältyy lyhytaikaiseen vieraaseen pääoman. Huhtikuun 25. päivänä 2014 yhtiö sai päätökseen Devices & Services liiketoimintakaupan Microsoftille, jolloin Nokia Oyj:n Microsoftille myöntämät syyskuussa 2018 erääntyvä, nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron 1.125% vaihtovelkakirjalaina, syyskuussa 2019 erääntyvä nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron 2.5% vaihtovelkakirjalaina ja syyskuussa 2020 erääntyvä, nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron 3.625% vaihtovelkakirjalaina maksettiin ja netotettiin liiketoimintakaupan myyntivoittoa vastaan pääomien ja kertyneiden korkojen arvosta.

Siirtovelat ja saadut ennakot

milj. EUR	2014	2013
Konsernivustusvelat	728	–
Korot	47	–
Ulkomaiset verovelat	36	–15
Palkat sosiaalikuluineen	11	68
Verot	–4	25
Ennakkomaksut IPR-sopimuksista ja rojaltituotoista	–	680
Suoriteperusteiset myyntikulut	–	709
Muut siirtovelat saman konsernin yrityksille	41	–
Muut siirtovelat muille yhtiöille	23	212
Yhteensä	882	1 679

Pakolliset varaukset

milj. EUR	2014	2013
Divestointiin liittyvä	103	–
Uudelleenjärjestelyvaraus	3	–
Työttömyysvastuuvaraus	1	–
Muut	1	–
Yhteensä	108	–

NOKIA VUONNA 2014

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

21. Vakuudet ja vastuusitoumukset

milj. EUR	2014	2013
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit	–	3
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Lainatakaukset	–	2
Leasing-takaukset	79	143
Muut takaukset	16	55
Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta
Lainatakaukset	13	16
Vastuusitoumukset muiden yhtiöiden puolesta
Lainatakaukset	6	12
Muut takaukset	17	24

Tiettyihin myyntisaataviin Intiasta liittyy maksurajoituksia käynnissä olevan verokäsittelyn takia.

22. Leasingvastuut

Emoyhtiön leasingvastuut 31.12.2014 olivat yhteensä 5 miljoonaa euroa (22 miljoonaa euroa vuonna 2013).

23. Johdolle myönnetyt lainat

Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei ollut myönnettyjä lainoja 31.12.2014.

24. Rahavirtalaskelman liitetiedot

milj. EUR	2014	2013
Oikaisu
Poistot	8	126
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja myytävissä olevien sijoitusten myyntivoitto	-14	–
Tuloverotuotot/-kulut	-58	23
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-1 850	-1 504
Arvonalentumistappiot	3 812	1 278
Myyntivoitot myydyistä liiketoiminnoista	-8 483	–
Käytöstäpoistamiset	1	–
Osakeperusteiset maksut	26	21
Muut tuotot ja kulut, netto	1 495	-115
Oikaisut yhteensä	-5 063	-171
Nettokäyttöpääoman muutoksen erittely
Lyhytaikaisten saamisten lisäys/vähennys	-129	1 005
Vaihto-omaisuuden vähennys/lisäys	2	-25
Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys/vähennys	959	-709
Nettokäyttöpääoman muutos yhteensä	832	271

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

25. Merkittävimmät tytäryhtiöt

Konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt 31.12.2014:

Yhtiön nimi	Valtia, jossa rekisteröity ja kotipaikka	Liiketoiminnan ensisijainen luonne	Emoyhtiön omistusosuus %	Konsernin omistusosuus %
Nokia Solutions and Networks B.V.	Haag, Alankomaat	Holding yhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Oy	Helsinki, Suomi	Myynti- ja tuotantoyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks US LLC	Delaware, Yhdysvallat	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Japan Corp.	Tokio, Japani	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks India Private Limited	New Delhi, Intia	Myynti- ja tuotantoyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks System Technology (Beijing) Co., Ltd.	Peking, Kiina	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy	Helsinki, Suomi	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.	Seoul, Etelä-Korea	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks do Brasil
Telecomunicações Ltda.	Sao Paolo, Brasília	Myyntiyhtiö	–	100,0
Nokia Solutions and Networks Technology Service Co., Ltd.	Peking, Kiina	Myyntiyhtiö	–	100,0
HERE Holding Corporation	Delaware, Yhdysvallat	Holding yhtiö	–	100,0
HERE Global B.V	Veldhoven, Alankomaat	Holding yhtiö	1,82	100,0
HERE Europe B.V.	Veldhoven, Alankomaat	Myynti- ja holdingyhtiö	–	100,0
HERE North America LLC	Delaware, Yhdysvallat	Myynti- ja kehitysyhtiö	–	100,0
HERE Deutschland GmbH	Berlini, Saksa	Kehitysyhtiö	–	100,0
Nokia Finance International B.V.	Haarlem, Alankomaat	Holding- ja rahoitusyhtiö	100,0	100,0
Nokia Technologies Oy(1)	Helsinki, Suomi	Myynti- ja kehitysyhtiö	100,0	100,0

(1) Yhtiö perustettiin 26.11.2014.

Konserniyhtiöiden lista kokonaisuudessaan on liitetty rekisteröityyn tilinpäätökseen.

26. Emoyhtiön osakkeet

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Nokia Oyj:llä ("emoyhtiö") on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksessa. Yhtiön osakepääoma 31.12.2014 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 3 745 044 246. Osakkeiden kokonaismäärästä konsernin hallussa oli 31.12.2014 yhteensä 96 900 800 osaketta, joiden osuus yhtiön kaikista osakkeista ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli 2,6 %. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Osakkeenomistajat valtuuttivat 17.6.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta yhdellä tai useammalla osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden sekä erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutusta voidaan käyttää emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, emoyhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 17.12.2015 saakka.

Vuonna 2014 Nokia Oyj laski liikkeelle 49 904 uutta osaketta, kun optio-oikeuksien haltijat merkitsivät osakkeita henkilöstölle vuonna 2011 annettujen optio-oikeuksien nojalla.

NOKIA VUONNA 2014

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa

26.10.2012 Nokia laski liikkeelle 750 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan yhtiökokouksen antaman, osakeannista päättämistä ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen nojalla. Varsinainen yhtiökokous antoi valtuutuksen 6.5.2010, ja valtuutus päättyi 7.5.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä. Lainan maturiteetti on viisi vuotta ja sille maksetaan puolivuosittain 5,0 % suuruista vuotuista korkoa. Alkuperäinen vaihtohinta oli 2,6116 euroa osakkeelta. 18.6.2014 vaihtohinta tarkistettiin 2,44 euroon osakkeelta johtuen osingon ja ylimääräisen osingon jakamisesta 17.6.2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä. Vaihtovelkakirjalainan ehdot edellyttävät vaihtohinnan muutoksia osinkoja jaettaessa. Vaihtohinnan muutoksen seurauksena hallitus päätti laskea velkakirjalainan vaihdon yhteydessä liikkeelle 20 192 323 uutta osaketta varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen perusteella ja osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Uuden 2,44 euron vaihtohinnan perusteella osakkeiden enimmäismäärä, jonka emoyhtiö voi laskea liikkeelle vaihdettaessa velkakirjoja osakkeisiin, on 307,3 miljoonaa osaketta, joka vastaa 8,4 % emoyhtiön kaikista osakkeista 31.12.2014, pois lukien konsernin omistamat omat osakkeet. Oikeus vaihtaa velkakirjat osakkeisiin alkoi 6.12.2012 ja päättyy 18.10.2017. Velkakirjoja vaihdettiin 100 000 euron arvosta 15.3.2013, joka vastasi 38 290 Nokian osaketta.

23.9.2013 Nokia laski liikkeelle kolme 500 miljoonan euron suuruista vaihtovelkakirjalainaa Microsoftille yhtiökokouksen antaman, osakeannista päättämistä ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen perusteella. Varsinainen yhtiökokous antoi valtuutuksen 7.5.2013, ja valtuutus päättyi varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä 17.6.2014. Osakkeiden enimmäismäärä, jonka emoyhtiö olisi voinut laskea liikkeeseen vaihdettaessa velkakirjoja osakkeisiin, olettaen että minkään erän alkuperäiseen vaihtohintaan ei olisi tehty mitään muutoksia, oli noin 367,5 miljoonaa osaketta. Kun D&S -liiketoiminnan Myynti saatiin päätökseen, velkakirjat lunastettiin takaisin ja pääoma ja kertyneet korot vähennettiin kaupasta saaduista tuotoista.

31.12.2014 hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää uusien osakkeiden antamisesta eikä vaihtovelkakirjalainojen, muiden merkintäoikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeeseen laskusta.

Muut valtuutukset

Osakkeenomistajat valtuuttivat 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 370 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Emoyhtiö ei hankkinut tämän valtuutuksen nojalla yhtään osaketta. Valtuutus olisi ollut voimassa 30.6.2014 saakka, mutta se päättyi 17.6.2014 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

Osakkeenomistajat valtuuttivat 17.6.2014 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 370 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta. Määrä vastaa alle 10 % kaikista Nokian osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita voitaisiin hankkia emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, ja osakkeita oletetaankin hankittavaksi mitätöintiä varten. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, emoyhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 17.12.2015 saakka. Hallitus päätti 18.6.2014 varsinaisen yhtiökokouksen valtuutuksen nojalla aloittaa osakkeiden takaisinostot. Hallitus päätti hankkia enintään 370 miljoonaa osaketta 1,25 miljardilla eurolla. 31.12.2014 emoyhtiö oli ostanut takaisin 66 903 682 osaketta. Nokia julkisti 29.1.2015, että Nokian hallitus oli päättänyt mitätöidä kyseiset omat osakkeet. Osakkeiden mitätöinti ei vaikuta emoyhtiön osakepääomaan.

Hallituksen valtuutusehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2015

Nokian 29.1.2015 julkistuksen mukaisesti, hallitus ehdottaa 5.5.2015 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osakkeenomistajat valtuuttaisivat hallituksen päättämään yhteensä enintään 730 miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus ehdottaa, että valtuutusta voidaan käyttää emoyhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättä kaikista osakeannin sekä erityisten oikeuksien antamisen ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 5.11.2016 saakka, ja sen ehdotetaan päättävän varsinaisen yhtiökokouksen 17.6.2014 antaman osakeantia ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.

NOKIA VUONNA 2014

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen 2014 allekirjoitus ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi

Emoyhtiön 31.12.2014 taseen mukaan jaettavissa olevat varat ovat 8 288 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että kertyneistä voittovaroista jaetaan yhtiön osakkeille osinkona 0,14 euroa osakkeelta. 31.12.2014 yhtiön osinkoon oikeuttavien osakkeiden lukumäärä oli 3 745 044 246, jonka perusteella osinkona jaettava enimmäismäärä oli 524 miljoonaa euroa.

Ehdotettu osinko on linjassa yhtiön voitonjakoperiaatteiden sekä pääomarakenteen optimointiohjelman kanssa, jonka toteuttamisesta yhtiön hallitus päätti huhtikuussa 2014.

Espoossa 19. maaliskuuta 2015

| Risto Siilasmaa
Hallituksen puheenjohtaja | Vivek Badrinath | Bruce Brown |
| --- | --- | --- |
| Elizabeth Doherty | Jouko Karvinen | Mårten Mickos |
| Elizabeth Nelson | Kari Stadigh | Dennis Strigl |
| Rajeev Suri
Toimitusjohtaja | | |

NOKIA VUONNA 2014

Tilintarkastuskertomus

Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2014. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Espoossa 19. päivänä maaliskuuta 2015

PricewaterhouseCoopers Oy
KHT-yhteisö

Heikki Lassila
KHT

NOKIA VUONNA 2014

Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut

Tilinpäätös

Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Nokian riippumattomana tilintarkastajana kunkin kolmen viimeisen tilikauden aikana, joista viimeisin päättyi 31.12.2014. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tilikaudeksi kerrallaan. Hallituksen tarkastusvaliokunta tekee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajan valinnasta tai uudelleenvalinnasta arvioituaan ehdotetun tilintarkastajan pätevyyden ja riippumattomuuden.

Seuraavassa taulukossa on esitetty PricewaterhouseCoopers Oy:lle palvelutyypeittäin vuosina 2014 ja 2013 suoritetut palkkiot:

milj. EUR	2014	2013
Tilintarkastus-palkkiot^{(1)}	14,8	16,8
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot^{(2)}	0,6	10,0
Verokonsultointi-palkkiot^{(3)}	0,8	1,7
Muut palkkiot^{(4)}	2,9	1,1
Yhteensä	19,1	29,6

(1) Tilintarkastuspalkkiot koostuvat yhtiön konsernitilinpäätöksen ja yhtiön tytäryhtiöiden lakisääteisten tilinpäätösten vuosittaisesta tarkastuksesta maksetuista palkkioista.

(2) Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot koostuvat palkkioista, jotka on maksettu sellaisista varmennuspalveluista, jotka kohtuudella liittyvät yhtiön tilintarkastuksen suorittamiseen tai jotka riippumaton tilintarkastaja tavanomaisesti suorittaa. Näitä palveluita ovat mm. kirjanpito- ja raportointistandardeihin liittyvä konsultointi, veroraportointiin ja paikallisiin lakisääteisiin kirjanpitovaatimuksiin liittyvä konsultointi, yrityskauppoihin liittyvät due diligence -tarkastukset, asiakasrahoitukseen liittyvät taloudelliset due diligence -tarkastukset, raportit liittyen lainasopimusten kovenentteihin, työntekijöiden kannustinjärjestelmien tarkastukset ja arviot sekä lainmukaisuusvalvontaan liittyvät tutkimukset ja lainmukaisuusohjelmat. Tilintarkastuspalkkioihin sisältyy myös muista tilintarkastuspalveluista maksettuja palkkioita. Tällaisia ovat palvelut, joita vain riippumaton tilintarkastaja voi kohtuudella tarjota, kuten tukikirjeiden (comfort letter) ja suostumusten antaminen lakisääteisten raportointien yhteydessä sekä viranomaisille toimitettavien asiakirjojen tarkastaminen.

(3) Verokonsultointipalkkioihin sisältyy palkkioita seuraavista toimista: (i) veroasioiden hoitaminen mukaan lukien verolmoitusten laatiminen ja erilaisten todistusten ja lomakkeiden antaminen viranomaisille ja konsultointi liittyen verolmoituksiin ja avustaminen liittyen veroviranomaisten tiedusteluihin; (ii) neuvonanto liittyen siirtohinnoittelun ja avustaminen viranomaispäätösten kanssa; (iii) tulleihin liittyvät tarkastukset ja neuvonanto; (iv) konsultointi ja verotarkastukset (avustaminen teknisten verotedusteluiden sekä verotarkastusten ja -valitusten osalta sekä neuvonanto yrityskauppoihin ja -järjestelyihin liittyen); (v) henkilöverotukseen liittyvien asioiden hoitaminen (johtoon kuulumattomien työntekijöiden verolmoitusten laatiminen ja jättäminen viranomaisille, avustaminen oleskelu-, työ- ja oleskelulupahakemusten ja verotuksellisen aseman selvittämisen yhteydessä); ja (vi) konsultointi ja verosuunnittelu (neuvonanto koskien osakepohjaisia palkkioita, paikallisia työ- ja sosiaaliturvakkeja ja palkitsemisjärjestelmiä, sekä lyhytaikaisten ulkomaankomennusten veroseuraamuksia).

(4) Muihin palkkioihin sisältyy palkkioita liittyen yhtiöiden perustamisiin, väärinkäytösepäilyihin liittyviin selvityksiin, tietoturvallisuuteen, asiakkaiden lisenssijärjestelyiden tutkimuksiin ja tarkastuksiin, muihin konsultointipalveluihin ja satunnaisiin koulutuksiin sekä erinäisiin aineistoihin ja palveluihin.

Tilintarkastajien toimeksiantojen hyväksymismenettely

Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu mm. tilintarkastajan toiminnan valvonta Suomen lakien puitteissa. Tarkastusvaliokunta on vahvistanut ohjeet, joiden mukaan riippumattomilta tilintarkastajilta ostettavat tilintarkastus- tai muut palvelut on hyväksyttävä etukäteen ("hyväksymisohje").

Hyväksymisohjeen mukaan tarkastusvaliokunta voi joko hyväksyä ehdotetut toimeksiannot (i) niissä palvelukategorioissa, jotka on kuvattu ohjeen liitteissä tai (ii) toimeksiantokohtaisesti. Tarkastusvaliokunta voi kummassakin tapauksessa valtuuttaa yhden tai useamman jäsenensä hyväksymään toimeksiannot puolestaan. Hyväksymisohjeen liitteestä käyvät ilmi ne tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verokonsultointipalvelut ja muut palvelut, jotka ovat tarkastusvaliokunnan yleisesti hyväksymiä. Kaikki muut kuin tarkastusvaliokunnan vahvistamat edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat palvelut, mukaan lukien kaikki sisäiseen valvontaan (internal control) ja merkittäviin yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut, vaativat tarkastusvaliokunnan toimeksiantokohtaisen hyväksynnän. Kaikki toimeksiantopyynnöt koskien yleisen hyväksynnän nojalla hyväksyttyjä palveluita toimitetaan Corporate Controllerille, joka määrittää ovatko palvelut yleisen hyväksynnän rajoissa. Tarkastusvaliokunta tarkistaa hyväksymisohjeen ja sen liitteet vuosittain.

Tarkastusvaliokunta asettaa vuosittain kustannusrajat kullekin hyväksymisohjeen mukaiselle palveluryhmälle (tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verokonsultointipalvelut ja muut palvelut). Sekä tilintarkastaja että Corporate Controller esittävät tilintarkastajan palveluita koskevat hyväksymispyynnöt tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastaja raportoi kussakin tarkastusvaliokunnan säännöllisessä kokouksessa tarjoamistaan palveluista, niiden sen hetkisestä tilasta ja kustannuksista.

NOKIA VUONNA 2014

Muut tiedot

Sisällys

Tulevaisuutta koskevat lausumat 207
Vuosikertomuksessa käytetyt käsitteet 209
Tietoja sänttäjille 212
Yhteystietoja 212

NOMA VUONNA 2014

Muit tiedot

Tulevaisuutta koskevat lausumat

On otettava huomioon, että Nokiain ja sen liiketoimintoihin liittyvät erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä ja tietyt tässä esitetyt lausumat, muut kuin jo toteutuneita seikkoja koskevat lausumat, ovat tulevaisuutta koskevia lausumia. Näitä ovat esimerkiksi:

A) oletukset, suunnitelmat tai hyödyt liittyen Nokian strategioihin;
B) oletukset, suunnitelmat tai hyödyt liittyen Nokian liiketoimintojen, Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies, tulevaan tulokseen;
C) oletukset, suunnitelman ja hyödyt liittyen muutoksiin johdossamme ja muussa johdossamme, toiminnallisessa rakenteessamme ja toimintamallissamme;
D) oletukset markkinoiden kehittymisestä ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja rakenteellisista muutoksista;
E) oletukset ja tavoitteet koskien tuloksia, mukaan lukien oletukset ja tavoitteet koskien markkinaosuuksia, hintoja, liikevaihtoa ja tuotteidemme ja palveluidemme katteita;
F) tuotteidemme ja palveluidemme toimitusten ajoitus;
G) oletukset ja tavoitteet koskien tuloskehitystämme, liiketoiminnan kulujamme, veroja, kustannussäästöjä ja kilpailukykyä sekä liiketoiminnan tulosta;
H) oletukset ja tavoitteet koskien yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyitä;
I) vireillä olevien ja mahdollisesti tulevien oikeudenkäyntien, välimiesmenettelyiden, riita-asioiden, hallinnollisten menettelyjen ja viranomaistutkimusten lopputulokset;
J) oletukset koskien uudelleenjärjestelyitä, investointeja, yritysjärjestelyistä saatavien tulojen käyttöä, yrityskauppoja ja divestointeja, ja kykyme saavuttaa näiden uudelleenjärjestelyjen, investointien, divestointien ja yrityskauppojen yhteydessä asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, mukaan lukien oletukset, suunnitelmat ja hyödyt liittyen tai johtuen yrityskaupasta, jossa Nokia myi olennaisilta osin koko sen Devices & Services liiketoiminnan Microsoftille 25.4.2014; ja
K) lausumat, jotka sisältävät tai joita edeltää "uskoa", "odottaa", "ennakoida", "ennustaa", "näkee", "tavoitella", "arvioida", "on tarkoitettu", "tähdätä", "suunnitella", "aikoja", "keskittyä", "jatkaa", "arviomme mukaan", "pitäisi", "tulee" tai muut vastaavat ilmaisut.

Tällaiset lausumat perustuvat johdon parhaaseen arvioon ja uskoon sen tiedon valossa, joka sillä on kyseisellä hetkellä ollut saatavilla. Koska tällaisiin lausumiin sisältyy riskejä ja epävarmuuksia, todelliset tulokset voivat poiketa olennaisesti niistä tuloksista, joita tällä hetkellä odotamme. Kuvaamme riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat Nokia-konserniin tai liittyvät kaikkiin Nokian liiketoimintoihin tämän osion alussa ja esitämme lopussa muita riskejä, jotka liittyvät pääasiassa Nokian yksittäisiin liiketoimintoihin: Nokia Networksiin, HEREen ja Nokia Technologiesiin. Tekijöitä, mukaan lukien riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattaisivat aiheuttaa tällaisia poikkeamia voivat olla esimerkiksi:

1) kykyme tunnistaa markkinatrendejä ja liiketoimintamahdollisuuksia valitaksemme ja toteuttaaksemme strategiat onnistuneesti ja oikea-aikaisesti, ja kykyme menestyksellisesti sopeuttaa toimintajamme ja toimintamallejamme;
2) kykyme säilyttää tai parantaa liiketoimintojamme operatiivista tai taloudellista tulosta sekä onnistuneesti tunnistaa tai menestyksekkäästi luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia;
3) riippuvuutemme yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja markkinaolosuhteista;

4) altistumisemme lainsäädäntöön liittyville riskeille, poliittiselle riskille tai muulle kehitykselle eri maissa tai alueilla;
5) kykyme keksiä uusia relevantteja teknologioita, tuotteita ja palveluita, kehittääksemme ja ylläpitääksemme immateriaalioikeussalkkuamme ja ylläpitääksemme nykyisiä immateriaalioikeuksien tulonlähteitä sekä kehittää uusia lähteitä;
6) kykyme suojata immateriaalioikeuksiamme ja suojautua kolmansien osapuolten oikeudenoukkauksilta ja puolustautua väitetyiltä immateriaalioikeuksien loukkauksilta, sekä mahdollisten lisensiointikulujen, tiettyjen teknologioiden käyttöön liittyvien rajoitusten ja teollisuusoikeuksiin liittyvien oikeudenkäyntien vaikutukset;
7) mahdolliset monitahoiset veroihin liittyvät seikat, verokiistat ja -velvoitteet, joiden nojalla meille voi tulla maksettavaksi lisää veroja eri lainkäyttöalueilla, sekä se, että todellinen tai oletettu tuloksemme, muiden tekijöiden ohella, voi vähentää kykyämme käyttää hyväksi laskennallisia verosaamisia;
8) kykyme pitää palveluksessamme, kannustamaan, kehittämään ja rekrytoimaan osaavia työntekijöitä;
9) yhteistyökumppaneidemme ja partnereidemme, mukaan lukien rahoituslaitosten suorituskyky sekä kykyme solmia menestyksekkäitä yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyjä;
10) valuuttakurssien vaihtelut, erityisesti vaihtelut raportointivaluuttamme euron ja Yhdysvaltain dollarin, Japanin jenin, Kiinan juanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä;
11) epäsuotuisat lopputulokset oikeudenkäynneissä, välimiesmenettelyissä, sopimuksiin liittyvissä riidoissa ja syytökset terveyshaitoista liittyen liiketoimintoihimme; ja
12) mikä tahansa tehottomuus, toimintahäiriö tai -katkos tietoliikennejärjestelmissä tai verkoissa, joista toimintamme on riippuvaista tai mahdollisen kybertietoturvamurron mahdolliset vaikutukset;
13) kykyme saavuttaa tavoitellut hyödyt toteuttamalla menestyksekkäästi suunniteltuja yritysjärjestelyjä kuten hankintoja, divestointeja, fuusioita, yhteistoimintayrityksiä, ja hallita niihin liittyviä odottamattomia vastuita;
14) kykyme hallita liiketoiminnan kuluja ja saavuttaa asetetut tavoitteet toimin, jotka ovat suunnattuja tulosparannusten saavuttamiseksi, esimerkiksi kulusäästöin tai muilla toimin lisätä kilpailukykyä;
15) kykyme optimoida pääomarakennettamme suunnitellusti tai saavuttamaan uudelleen investment grade -tason luottoluokituksen;
16) kykyme toteuttaa Nokia Networksin strategia tai tehokkaasti, kannattavasti ja oikea-aikaisesti sopeuttaa sen liiketoiminta vastaamaan asiakkaiden kasvavaan tarpeeseen erilaisten sovellusten tai teknisen kehityksen suhteen;
17) kykyme Nokia Networksin liiketoiminnassa tehokkaasti, kannattavasti ja oikea-aikaisesti sijoittaa uusiin kilpailukykyisiin ja korkealatuisiin tuotteisiin, palveluihin, uudistuksiin ja teknologioihin;
18) Nokia Networksin riippuvuus rajallisesta asiakasmäärästä ja laajoista monivuotisista sopimuksista, ja haitalliset vaikutukset operaattoreiden lisäkonsolidaatiosta johtuen;
19) Nokia Networksin kyky hallita tuotantoa, palveluiden luomista ja toimituksia sekä logistiikkaa tehokkaasti ja keskeytyksittä;

NOKIA VUONNA 2014

Tulevaisuutta koskevat lausumat jatkoa

20) Nokia Networksin riippuvuus rajallisesta toimittajien määrästä, jotka eivät välttämättä kykene toimittamaan riittävää määrää täysin toimivia tuotteita ja komponentteja tai toimittaa palveluita ajoissa, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeita;

21) Asiakasrahoituksen epäsuotuisa kehitys tai pidennetyt maksuehdot, joita Nokia Networks tarjoaa asiakkailleen;

22) HEREn kohtaama kova kilpailu ja sen kyky tehokkaasti ja kannattavasti sijoittaa uusiin kilpailukykyisiin korkealaatuisiin palveluihin ja dataan, ja tuoda niitä oikea-aikaisesti markkinoille tai sopeuttamaan toimintaansa tehokkaasti;

23) HEREn riippuvuus yleisestä automarkkinan kehityksestä ja asiakkaiden liiketoimintaolosuhteista;

24) HEREn riippuvuus rajallisesta määrästä suuria asiakkaita, erityisesti myynnissä autoteollisuudelle, ja laajoista minimuotisista sopimuksista;

25) Nokia Technologiesin kyky säilyttää olemassa olevia immateriaalioikeuksiin liittyviä tulonlähteitä tai luomaan uusia lähteitä;

26) Nokia Technologiesin riippuvuus rajoitetusta määrästä lisenssinsa, joiden suhteellinen osuus patenttilisenssituloista on merkittävä, mukaan lukien sitovan välitystuomion lopputulosta Samsungin kanssa, josta odotetaan päätöstä vuonna 2015;

27) Nokia Technologiesin riippuvuus riittävästä patentoitujen tai muilla omistusoikeuksilla suojattujen teknologioiden lainsäädännöllisestä suojasta; ja

28) Nokia Technologiesin kyky toteuttaa suunnitelmansa liiketoiminta-alueilla, kuten teknologialisensoinnin, Nokia-brändin lisensoinnin ja muiden liiketoimintahankkeiden, kuten teknologiainnovoinnin ja hautomoiden, avulla,

sekä ne riskitekijät, jotka mainitaan Nokian viimeisimmässä Yhdysvaltojen arvopaperisäännösten mukaisessa asiakirjassa (Form 20-F) sivuilla 74–89 otsikon Operating and Financial Review and Prospects—Risk Factors alla. Muut tuntemattomat tai odottamattomat tekijät tai vaariksi osoittautuvat oletukset voivat aiheuttaa todellisten tulosten olennaisen poikkeamisen tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitetyistä odotuksista. Nokia ei sitoudu julkisesti päivittämään tai muuttamaan tulevaisuutta koskevia lausumia uuden tiedon, tulevaisuuden tapahtumien tai muun syyn johdosta, paitsi siltä osin kuin sillä on siihen lainmukainen velvollisuus..

Tiettyjen käsitteiden käyttö

Nokia Oyj on Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö. Tässä asiakirjassa viittaukset "me", "meitä", "konserni" tai "Nokia" tarkoittavat yhteisesti Nokia Oyj:tä ja sen tytäryhtiöitä ja viittaavat yleisesti Nokian jatkuviin toimintoihin, paitsi missä erikseen täsmennämme, että käsite Nokia Oyj tarkoittaa ainoastaan tiettyä tytäryhtiötä tai liiketoimintasegmenttiä tai lopetettuja toimintoja, ja paitsi että viittaukset "meidän osakkeisiin", asioihin jotka liittyvät osakkeisiimme tai hallintoasioihin viittaavat Nokia Oyj:n osakkeisiin ja hallintoon.

Nokia Oyj on julkaissut konsernitilinpäätöksensä euroissa 1.1.1999 alkavalta tilikaudelta ja sen jälkeisiltä jaksoilta. Tässä vuosikertomuksessa viittaukset "EUR", "euro" tai "€" viittaavat Euroopan talous- ja rahaliiton yhteisvaluuttaan, ja viittaukset, "dollari", "Yhdysvaltain dollari", "USD" tai "$" viittaavat Yhdysvaltain valuuttaan.

NOKIA VUONNA 2014

Muut tiedot

Vuosikertomuksessa käytetyt käsitteet

3G (kolmannen sukupolven matkaviestinjärjestelmä): Kolmannen sukupolven matkaviestinstandardit, joiden mukaisesti ääntä ja dataa välitetään WCDMA-tekniikalla tai sen muunnoksilla.

3GPP (kolmannen sukupolven kumppanuusprojekti): Useiden televiestintästandardien kehittämisorganisaatioiden yhteishanke, johon Nokia osallistuu ja joka pyrkii kehittämään 3G-matkaviestinteknologioihin globaalisti sovellettavia määrityksiä, kuten koodekkeja ja palvelun laatua.

4G (neljännen sukupolven matkaviestinjärjestelmä): LTE-tekniikkaan perustuvat neljännen sukupolven matkaviestinstandardit, joka tarjoavat vain IP-datayhteyksiä. 4G-tekniikalla voidaan muodostaa langaton laajakaistayhteys. Katso myös LTE.

5G (viidennen sukupolven matkaviestinjärjestelmä):
Matkaviestinstandardien seuraava merkittävä kehitysvaihe. 5G viittaa teknisiin komponentteihin ja järjestelmiin, joita tarvitaan uusien vaatimusten täyttämiseksi ja nykyisiin järjestelmiin sisältyvien rajoitusten poistamiseksi.

Alusta: Ohjelmistoalustalla viitataan käyttöjärjestelmään tai ohjelmointiympäristöön tai molempiin.

CDMA (koodijakokanavointi): Tekniikka, jossa samaa taajuuskaistaa käyttävät radiolähetykset koodataan siten, että tietystä lähettimestä tuleva signaali voidaan avata vain tietyissä vastaanottimissa.

CEM (Customer experience management): Ohjelmistopaketti, jolla voidaan hallita ja parantaa asiakaskokemusta asiakasta, laitteita ja verkkoyhteyksiä koskevien tietojen avulla.

Centralized RAN: Nokia Centralized RAN -ohjelmisto on innovaatio, jonka avulla voidaan kytkeä yhteen LTE-tukiasemia ja muuntaa siten käyttäjien laitteiden aiheuttamaa häiriötä hyödylliseksi liikenteeksi. Näin voidaan kaksinkertaistaa yläsuuntaisen linkin suorituskyky.

Devices & Services: Nokian entinen matkapuhelinliiketoiminta, joka myytiin olennaisilta osin Microsoftille.

Digitaalinen: Signalointitekniikka, jossa signaali koodataan numeromuotoon siirtoa varten.

Ekosysteemi: Alan termi yhä suuremmille kaikkia osapuolia hyödyttäville kumppaniyhteisöille, joita osapuolet, kuten laitevalmistajat, ohjelmistotoimittajat, sovelluskehittäjät, julkaisijat, viihdetarjoajat, mainostajat ja sähköisen kaupan asiantuntijat muodostavat saadakseen tarjoamansa tuotteet markkinoille. Matkaviestinlaitteiden ja niihin liittyvien palveluiden alalla tärkeimpien ekosysteemien ytimessä on käyttöjärjestelmä ja kehitysalusta, jolle palvelut rakentuvat.

Esineiden internet: Kaikki internetiin yhteydessä olevat esineet kuten autot, käyttämämme vaatteet, kodinkoneet ja tehtaiden koneet, jotka voivat automaattisesti oppia ja järjestäytyä.

ETSI (European Telecommunications Standards Institute): ETSI:n standardit sisältävät tekniset määritelmät, joiden mukaan matkaviestinlaitteiden ominaisuuksia kehitetään.

EVS (Enhanced Voice Service): 3GPP-yhteisön valitsema puheen pakkaus- ja purkuohjelmien referenssiohjelmisto, jonka kehittämiseen Nokia on panostanut monivuotisella tutkimuksella. EVS tarjoaa huomattavasti paremman äänen laadun ja verkon kapasiteetin, lisäominaisuuksia äänensiirtopalveluihin LTE-verkossa sekä muita 3GPP-standardoituja radioliityntäteknologioita.

FD-LTE (taajuusjakoinen LTE) eli FDD (taajuusjakoinen dupleksi): Langattomien LTE-laajakaistaverkkojen standardi. Taajuusjakoinen tarkoittaa sitä, että data siirretään tukiasemasta päätelaitteeseen ja päinvastoin erillisiä rinnakkaisia yhteyksiä pitkin.

Flexi Multiradio -tukiasema: Järjestelmämoduulialusta, joka on kehitetty tukemaan suurempaa GSM-, HSPA+-, LTE- ja LTE-A-kapasiteettia ja monipuolisempia tukiasemakokoonpanoja pienimmällä mahdollisella laitemäärällä ja pienemmällä virrankulutuksella.

Flexi Zone: Useita pieniä Flexi-soluja, jotka voidaan yhdistää toimimaan yhtenä, mutta hajautettuna makrosoluna.

Global Delivery Center: Palveluasiantuntijoita, automatisoituja työkaluja ja standardoituja prosesseja tarjoava palvelukeskus, jonka avulla voidaan varmistaa, että palveluja toimitetaan koko verkon elinkaaren ajan operaattoreille ympäri maailmaa.

Global Services: Nokia Networksiin kuuluva segmentti. Global Services tarjoaa mobiilioperaattoreille laajan valikoiman palveluja, mukaan lukien asiantuntijapalveluja, verkkojen toteutuksia ja asiakaspalvelua.

GPS (Global Positioning System): Satelliittipaikannusjärjestelmä, joka selvittää maantieteellisen sijainnin ja jota voidaan käyttää lähteenä kellonajan tarkistamisessa.

GSM (Global System for Mobile Communications): Digitaalinen matkaviestinjärjestelmä, joka perustuu laajalti hyväksyttyyn standardiin ja toimii yleensä 900, 1 800 ja 1 900 MHz:n taajuuksilla.

HERE: Nokian paikkatietojärjestelmiin erikoistunut yritys.

HSPA (High-Speed Packet Access): WCDMA- tai 3G-ominaisuus, joka viittaa sekä alasuuntaisen nopean 3GPP-linkin että yläsuuntaisen linkin suorituskykyyn.

NOKIA VUONNA 2014

Vuosikertomuksessa käytetyt käsitteet jatkoa

Immateriaalioikeus: Juridinen oikeus, joka suojaa immateriaalimaisuuden eli ihmisälyn tuotosten (esim. patenttien), joilla on taloudellista arvoa, hyödyntämistä taloudellisissa tarkoituksissa.

Immateriaalioikeuksien lisensointi: Yleiskäsitteenä sopimus, jolla yritys salli toiselle yritykselle immateriaalimaisuutensa (esim. patenttien, tavaramerkkien ja tekijänoikeuksien) käytön tietyin ehdoin.

Immateriaalimaisuus: Immateriaalimaisuus syntyy yrityksen omasta luovasta toiminnasta ja sihen sisältyvät esimerkiksi patentit, tekijänoikeuksilla suojatut materiaalit, tavaramerkit sekä liiketoimintamallit ja -suunnitelmat.

IP Multimedia Subsystem: Arkkitehtuuri, jonka kautta tarjotaan IP-pohjaisia multimediapalveluita telealan yritysverkoissa. 3GPP-standardoitu.

Jatkuvat toiminnot: Viittaa Nokiassa jatkuviin toimintoihin sen jälkeen, kun Devices & Services -liiketoiminta myytiin olennaisilta osin Microsoftille. Nokian jatkuvat toiminnot käsittävät kolme liiketoimintaa: Nokia Networks, HERE ja Nokia Technologies.

Kaistanleveys: Datansiirtokanavan leveys, joka vaikuttaa kanavan siirtonopeuteen.

Käyttöjärjestelmä: Ohjelmisto, joka ohjaa tietokoneen tai mobiililaitteen perustoimintaa, kuten suorittimen ja muistin hallintaa. Termillä viitataan usein myös yleisemmin laitteen sisältämään ohjelmistoon, mukaan lukien käyttöliittymään.

Laajakaista: Suuremman kaistanleveyden datayhteys, jossa käytettävät siirtokanavat tukevat 9,6 kbit/s:n perusnopeutta suurempia datansiirtonopeuksia.

Langaton laajakaista: Viittaa nopeisiin langattomiin internetyhteyksiin ja satunnaisista sijainneista käytettäviin palveluihin.

Lopetetut toiminnot: Viittaa pääasiassa Microsoftille myytyihin toimintoihin.

LTE (Long-Term Evolution): 3GPP-radioteknologian kehityskarkkitehtuuri ja nopeaan datansiirtoon kykenevien langattomien yhteyksien standardi. Kutsutaan myös nimellä 4G.

LTE-A (LTE Advanced): LTE:n seuraava versio, jonka avulla operaattorit voivat käyttää useaa spektrikaistaa rinnakkain ja joka määrittää joukon tekniikoita, joilla voidaan parantaa langattoman laajakaistan käyttökokemusta sekä pienentää bittikohtaisia kustannuksia.

Mikrosolu: Matkapuhelinverkon solu, joka käyttää pienitehoista tukiasemaa. Sen kantama on rajoitettu, yleensä enintään kaksi kilometriä.

Mobile Broadband: Nokia Networksiin sisältyvä segmentti. Mobile Broadband -segmentti tarjoaa operaattoreille radioverkkotuotteita- ja ohjelmistoja, joita tarvitaan langattomiin ääni- ja datapalveluihin.

Mobiiliverkko: Matkapuhelinten käyttämä verkko, joka koostuu välityskeskuksista, radiotukiasemista ja siirtolaitteista.

Monitoimipuhelin: Matkaviestinalitteet, jotka tukevat monenlaisia toimintoja ja sovelluksia, kuten internetyhteyttä ja palveluiden käyttöä, mutta joihin ei yleensä voida asentaa yhtä tehokasta ohjelmistoa kuin älypuhelimiin. Nokian valmistamat monitoimipuhelimet ennen Devices & Services -liiketoimintojen myyntiä perustuivat pääasiassa Series 30+ -käyttöjärjestelmään.

Multiradio: Ratkaisu, joka tukee useita erilaisia radioverkkoteknologioita.

NFC (Near Field Communication): Lyhyen kantaman langaton teknologia, jonka avulla NFC-laitteella voidaan muodostaa yhteys toiseen samanlaiseen laitteeseen tai lukea NFC-tunniste. Tuomalla NFC-matkaviestinalite toisen NFC-laitteen tai NFC-tunnisteen lähelle voidaan helposti jakaa sisältöä, käsitellä tietoja ja palveluita sekä maksaa ostoksia.

NFV (Network Functions Virtualization, verkkotoimintojen virtualisointi): Verkon toimintojen erottaminen käytettävistä laitteistoista hyödyntämällä virtuaalista laitteiston erottamista.

Nokia Networks: Nokian liiketoiminta, joka keskittyy langattoman verkkoinfrastruktuurin ohjelmistoihin, laitteisiin ja palveluihin.

Nokia Technologies: Nokian liiketoiminta, joka keskittyy edistyksellisen teknologian kehittämiseen ja lisensointiin.

NSN: Nokia Solutions and Networks, Nokia Networks -liiketoiminnan entinen nimi. NSN tunnettiin aiemmin myös Nokia Siemens Networksina, kunnes Nokia osti Siemensin 50 %:n osuuden yhteisyrityksestä vuonna 2013.

Ohjelmisto-ohjatut verkot: Verkot, joissa verkkojen hallinta- ja siirtotoiminnot on erotettu toisistaan. Näin hallintakerroksesta saadaan ohjelmoitava ja sen alla oleva laitteisto abstrahoitua.

Ohjelmoitava maailma: Tulevaisuuden visiomme; maailma, jossa yhteydet laajenevat valtavasti ja jossa ihmiset ja sadat miljardit fyysiset esineet – kuten autot, kodinkoneet, älypuhelimet, puettavat laitteet, teollisuuslaitteet ja terveydentarkkailulaitteet – ovat yhteydessä toisiinsa. Ohjelmoitava maailma eroaa esineiden internetistä siinä, että tieto on älykästä. Ihmiset voivat tulkita ja käyttää tietoa sen sijaan, että tietoa pelkästään tallennettaisiin.

Paketti: Pakettikytkentäisessä verkossa siirrettävän sanoman osa.

Pienet solut: Pienitehoisia radioliityntä soluja (mikro- tai pikosoluja). Ne ovat erittäin tärkeitä alueilla, joilla dataliikenne on tiheää. 3G- ja LTE-yhteyksillä pienet solut käyttävät operaattorin lisensoimaa spektria; Wi-Fi käyttää lisensoimatonta spektria, joka ei siten ole operaattorin hallinnassa.

Pikosolu: Pieni matkapuhelintukiasema, jonka kantama on yleensä pieni, enintään 200 metriä. Käytetään yleensä kantaman laajentamiseen sisätiloissa tai verkkokapasiteetin lisäämiseen alueilla, joilla matkapuhelimia käytetään erittäin paljon, esimerkiksi rautatieasemilla.

PND (kannettava navigointilaite): Termi kannettaville tai ajoneuvoon integroiduille laitteille, joita käytetään pääasiassa navigointiin. Myös älypuhelimet ja monitoimipuhelimet voivat sisältää navigointitoimintoja, mutta niitä ei yleensä kutsuta PND-laitteiksi.

NOKIA VUONNA 2014

Muut tiedot

RAN (Radioverkko): Matkaviestinjärjestelmä, joka koostuu radiotukiasemista ja siirtolaitteista.

Runkoverkko: Keskukset ja perussiirtolaitteet, jotka yhdessä muodostavat verkkopalveluiden perustan.

SEP (Standardiessentiaalipatentti): Yleisesti standardeihin perustuvien tuotteiden valmistuksessa tarvittavat patentit, joita yritykset pitävät olennaisen tärkeinä ja jotka ne suostuvat lisensoimaan reiluun, kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Siirto: Signaalien kuljettaminen yhdestä pisteestä toiseen tai useampaan pisteeseen.

Single RAN: Single RAN -verkossa yhdestä tukiasemasta pystytään välittämään dataa samanaikaisesti erilaisilla radioteknologioilla.

TD-LTE (aikajakoinen LTE) eli TDD (aikajakoinen dupleksi): Langattomien LTE-laajakaistaverkkojen vaihtoehtoinen standardi. Aikajakoinen tarkoittaa sitä, että data siirretään tukiasemasta päätelaitteeseen ja päinvastoin samassa siirtokanavassa ajallisesti lomitettuina.

TD-SCDMA (aikajakoinen SCDMA): Vaihtoehtoinen 3G-standardi.

Teknologialisensointi: Viittaa yleensä sopimukseen tai järjestelyyn, jolla yritys tarjoaa tietyin ehdoin toiselle yritykselle teknologiaansa ja mahdollisesti tietotaitoaan, joka voi olla suojattu immateriaalioikeuksin, käytettäväksi toisen yrityksen tarjoamissa tuotteissa tai palveluissa.

Tietoliikennetason pilvipalvelut: Pilvilaskennan, ohjelmisto-ohjattujen verkkojen ja verkkotoimintojen virtualisoinnin periaatteiden soveltaminen tietoverkkoympäristöön, mikä tarkoittaa sovellusohjelmiston erottamista käytettävistä laitteistoista ja automaattisia ohjelmoitavia rajapintoja samalla kun säilytetään tietoliikenteen vaatimukset kuten verkon luotettavuus ja nopea vasteaika.

Tukiasema: Matkapuhelinverkon lähetin-vastaanotinasema, johon matkapuhelimet ovat radioyhteydessä.

WCDMA (Wideband Code Division Multiple Access): Kolmannen sukupolven langaton mobiiliyhteysteknologia, joka mahdollistaa nopean datansiirron matkapuhelimiin ja kannettaviin langattomiin laitteisiin.

Wi-Fi: Teknologia, jolla elektroniikkalaite voi siirtää dataa langattomasti verkossa, myös nopeilla internetyhteyksillä.

WiMAX (Worldwide Interoperability for Microwave Access): Langaton verkkoteknologia, joka noudattaa IEEE:n 802.16-standardia.

Ydin: Laitteisto ja ohjelmisto, jotka suorittavat datansiirto- tai sovellustehtävien olennaiset ydintoiminnot. Matkaviestinlaitteen ytimessä ovat esimerkiksi piirilevyt, radiotaajuuskomponentit, peruselektroniikka ja perusohjelmistot.

NOKIA VUONNA 2014

Tietoja sijoittajille
Yhteystietoja

Tietoja sijoittajille

Tietoja verkosta

company.nokia.com/fi

Internetistä löytyy tietoa taloudellisista katsauksista, Nokian johdon jäsenistä, sijoittajasuhdemateriaalia ja tietoja tapahtumista, lehdistötiedotteita sekä ympäristö- ja yhteiskunnalliseen raportointiin liittyvää tietoa, kuten Nokian yritysvastuuraportti, Code of Conduct -toimintaohjeet, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä palkka- ja palkkioselvitys.

Sijoittajasuhteet

[email protected]

Varsinainen yhtiökokous

Päivämäärä: Tiistai 5.5.2015 klo 16.00
Osoite: Helsingin Messukeskus, Messuaukio 1, Helsinki

Osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2014 maksetaan osinkoa 0,14 euroa osakkeelta.

Taloudelliset katsaukset

Nokia suunnittelee julkistavansa vuoden 2015 osavuosikatsaukset 30.4., 30.7. ja 29.10. Vuoden 2015 tulos on suunniteltu julkistettavaksi tammikuussa 2016.

Nokian tiedotteet vuonna 2014

Kaikki Nokian vuonna 2014 julkaisemat pörssi- ja lehdistötiedotteet löytyvät Nokian verkkosivuilta osoitteesta www.company.nokia.com/fi/uutiset.

Pörssit

Nokia Oyj:n osake noteerataan seuraavissa arvopaperipörssissä:

	Tunnus	Kaupankäynti-valuutta
Nasdaq Helsinki (vuodesta 1915)	NOK1V	EUR
New York Stock Exchange (vuodesta 1994)	NOK	USD

Nokian pääkonttori

Karaportti 3
02610 Espoo
PL 226, FI-00045 Nokia Group
Suomi
Puh. +358 (0) 10 44 88 000
Fax. +358 (0) 10 44 81 002

NOKIA VUONNA 2014

Design ja tuotanto: CONRAN DESIGN GROUP

Painotalo CPI Colour

Tämä vuosikertomus on painettu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tuotetulle materiaalille kasvipohjaisilla painoväreillä. Sekä paperin valmistanut tehdas että painotalo on sertifioitu seuraavien standardien mukaisesti: ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmä ja Forest Stewardship Council® (FSC) chain-of-custody. CPI Colour on myös hiilineutraali painotalo, ja se on sitoutunut vähentämään nettohiilidioksidipäästönsä nollaan The CarbonNeutral Protocol:n mukaisesti. Tämä päästöhyvitysjärjestelmä tukee Uchindile Mapandan metsitysohjelmaa Tansaniassa. Ohjelma on ympäristöprojekti, jonka tavoitteena on perustaa kaupallisia metsiä kahdelle paikkakunnalle Afrikassa.

Tämä vuosikertomus on kierrätettävä ja biohajoava. Jos olet lukenut sen loppuun etkä enää halua säilyttää sitä, anna se jollekulle toiselle kiinnostuneelle lukijalle tai hävitä se kierrätyspaperijätteenä. Kiitos.

NOKIA

company.nokia.com

AI assistant

Nokia Oyj — Annual Report 2014

3231_rns_2015-03-27_394d19b2-6f97-4c52-92f3-e0a44799e9d6.pdf

Sisällys

Nokia lyhyesti

Painopisteemme

Nokia Networks

HERE

Nokia Technologies

Maaliskuu

Huhtikuu

Toukokuu

Kesäkuu

Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu

Lokakuu

Marraskuu

Organisaatiorakenne ja raportoitavat segmentit

Jatkuvat toiminnot

Toimitusjohtajan katsaus

Paikkamme muuttuvassa maailmassa

Tavoitteena pitkäaikainen johtajuus kolmella keskeisellä alueella

Uusi teknologiamaailma edellyttää

Verkkoja

Paikkatietopalveluita

Innovaatioita

Nokian strategia

Nokia Networks

HERE

Nokia Technologies

Hallintotapa ja johto

Vahva johto

Nokian johtokunnan jäsenet

Samih Elhage s. 1961

Nokia Networksin avainjohtajat

Konsernin muu johto

Arvomme

Kunnioitus

Saavutukset

Uudistuminen

Haastaminen

2,5 kertaa

Kehittämällä koneiden kykyä viestiä, tulkita tietoa ja toimia ilman ihmistä annamme ihmisille mahdollisuuden keskittyä suurimpien maailmanlaajuisten haasteiden ratkaisemiseen.

Markkinakatsaus

Liiketoimintakatsaus

Strategia

Luomme tulevaisuuden verkkoja

1. Radioteknologiajohtajuuden vahvistaminen

2. Asiantuntijapalvelujen laajentaminen

3. Menestykseks siirtyminen tietoliikennetason pilvipalveluihin

4. Esineiden internetin ja data-analytiikan mahdollisuuksien hyödyntäminen

1. Laatu

2. Innovaatio

LTE Broadcast

3. Kumppanuus

4. Automaatio

Organisaatio

Mobile Broadband -segmentti

Global Services -segmentti

Myynti ja markkinointi

Infrastruktuurilaitteiden ja -tuotteiden tuotanto

Tutkimus- ja kehitysmenot

Patentit ja lisenssit

Kilpailu

Rakennamme Nokia Radio Cloudin

2 miljoonaa kilometriä

Markkinakatsaus

Liiketoimintakatsaus

Strategia

Myynti ja markkinointi

Tutkimus ja kehitys

Kilpailu

Markkinakatsaus

Liiketoimintakatsaus

Strategia

Myynti ja markkinointi

Tutkimus ja kehitys

Nokia N1

Patentit ja lisenssit

Nokia Oyj Annual Report 2014