Nokia Oyj — Annual Report 2013

Apr 30, 2014

Vuoden 2013 pääkohdat 2
Tunnuslukuja 4

Konsernin tuloslaskelma, IFRS 22
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 23
Konsernitase, IFRS 24
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 25
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 26
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 28
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 82
Emoyhtiön tase, FAS 82
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 83
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 84
Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat 90
Nokia 2009–2013, IFRS 96
Tunnuslukujen laskentaperusteet 98
Tilinpäätöksen 2013 allekirjoitus
ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi 99
Tilintarkastuskertomus 100

Kriittiset laskentaperiaatteet 102
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallinto 108
Hallitus 114
Johtokunta 117
Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot 119
Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut 140
Tietoja sijoittajille 141
Yhteystietoja 143

VUODEN 2013 PÄÄKOHDAT MUUTOKSEN VUOSI NOKIALLE

19.11.

Nokian ylimääräinen yhtiökokous vahvistaa ja hyväksyy Devices & Services -liiketoiminnan olennaisten osien myynnin Microsoftille.

22.10.

Nokia julkistaa ensimmäisen Windows-tablettinsa, Nokia Lumia 2520:n, jossa on integroitu HERE Maps-palvelu, sekä ensimmäiset suurinäyttöiset älypuhelimensa, Nokia Lumia 1520- ja Nokia Lumia 1320 -laitteet.

9.9.

HERE aloittaa yhteistyön Mercedes-Benzin kanssa älykarttojen luomiseksi kuskittomille autoille ja julkistaa kumppanuudet Magneti Marellin ja Continentalin kanssa.

31.12.

Integroidut navigointijärjestelmät yli 10 miljoonassa uudessa autossa vuonna 2013 sisältävät HERE-kartat korostaen HERE:n johtoasemaa navigointi- ja karttaratkaisuiden toimittajana autoteollisuudelle.

NSN solmii sopimuksen Sprintin TD-LTE-verkon toimittamisesta. Muita NSN:n tärkeitä vuoden 2013 aikana solmimia sopimuksia ovat mm. China Mobilen ja China Telecommunications Corporationin kanssa tehdyt sopimukset.

30.8.

HERE esittelee Connected Driving -sovellusperheen.

3.9.

Nokia kertoo myyvänsä olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille ja ilmoittaa muutoksista yhtiön johdossa.

tunnus lukuja

Tunnusluvut perustuvat kansainvälisen laskentasäännöstön IFRS:n mukaiseen tilinpäätökseen.

Tärkeimmät valuutat,
vuoden 2013 lopun kurssit

1 EUR	USD	1,3751
	GBP	0,8444
	CNY	8,3498
	INR	85,1620
	RUB	45,2264
	JPY	141,80

Nokia jatkuvat toiminnot, milj. EUR	2013	2012	Muutos, %
Liikevaihto	12 709	15 400	–17
Liiketulos	519	–821
Tulos ennen veroja	243	–1 179
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto	186	–771
Tutkimus ja kehitys	2 619	3 081	–15
Nokia-yhtymä, %	2013	2012
Sijoitetun pääoman tuotto	neg.	neg.
Velkaantumisaste (gearing)	–35	–47
EUR	2013	2012	Muutos, %
Nokia jatkuvat toiminnot
Tulos/osake, laimentamaton	0,05	–0,21
Nokia-yhtymä
Tulos/osake, laimentamaton	–0,17	–0,84	–80
Osinko/osake	0,37 *	0,00
Osakkeita keskimäärin (1 000 kpl)	3 712 079	3 710 845
* Hallituksen esitys
Nokian liiketoiminnat, milj. EUR	2013	2012	Muutos, %
Networks
Liikevaihto	11 282	13 779	–18
Liiketulos	420	–795
HERE
Liikevaihto	914	1 103	–17
Liiketulos	–154	–301	–49
Technologies
Liikevaihto	529	534	–1
Liiketulos	310	325	–5
Henkilöstö, 31.12.	2013	2012	Muutos, %
Networks	48 628	58 411	–17
HERE	5 741	6 186	–7
Technologies ja
yhtymän yhteiset toiminnot	875	950	–8
Nokia-yhtymä jatkuvat toiminnot	55 244	65 547	–16
10 suurinta markkina-aluetta, liikevaihto, milj. EUR
Jatkuvat toiminnot	2013	2012
Yhdysvallat	1 542	1 498
Japani	1 388	2 176
Kiina	896	1 077
Intia	656	757
Saksa	609	844
Suomi	594	659
Brasilia	511	805
Venäjä	421	476
Indonesia	410	418
Iso-Britannia	392	540

4 NOKIA vu onna 2013

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013

Vuosi 2013 oli merkittävä Nokian lähes 150-vuotisen historian aikana kahden suuren yritysjärjestelyn muokatessa yritystä. Ensimmäisessä yritysjärjestelyssä Nokia osti loput puoliksi jo omistamastaan johtavasta verkkoteknologiayhtiöstä. Toisessa Nokia myi matkapuhelinliiketoimintansa, josta oli kolmen viime vuosikymmenen aikana muodostunut kaikkien tuntema tuotemerkki. Kyseessä on ollut perusteellisen muutoksen vuosi Nokialle, sen osakkeenomistajille, työntekijöille ja muille sidosryhmille. Uskomme kuitenkin, että tekemämme muutokset olivat Nokian ja sen osakkeenomistajien etujen mukaisia, ja uskomme, että yhtiö on nyt uudella polulla ja että sillä on jälleen mahdollisuudet menestyä.

Olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoiminnan myynti Microsoftille

Prosessi, joka johti Nokian ilmoitukseen 3.9.2013 myydä olennaisilta osin koko sen Devices & Services -liiketoiminta Microsoftille ja lopulta yritysjärjestelyn toteutumiseen 25.4.2014, sai alkunsa vuoden 2013 alussa, kun Microsoft lähestyi Nokiaa ja ilmoitti kiinnostuksestaan ostaa Devices & Services -liiketoimintamme joko osittain tai kokonaan. Tämän yhteydenoton jälkeen toteutimme perusteellisen strategisen arvioinnin ja harkitsimme useita strategisia vaihtoehtoja ja skenaarioita Nokialle. Arviointi sisälsi muun muassa perusteellisen analyysin siitä, millaisia mahdollisuuksia Nokialla olisi menestyä niin Microsoft-kumppanuuden puitteissa kuin itsenäisesti sekä siitä, mikä olisi Nokian liiketoimintojen ja omaisuuserien arvo eri skenaarioissa.

Tämän prosessin aikana ja neuvottelujemme edetessä konsultoimme niin ylintä johtoamme kuin ulkopuolisia lainopillisia ja taloudellisia neuvonantajia. Neuvottelut Microsoftin kanssa johtivat lopulta Microsoftin tekemään tarjoukseen Nokian Devices & Services -liiketoiminnan ostosta ja patenttiemme lisensoinnista. Huolellisen harkinnan jälkeen Nokian hallitus päätti 2.9.2013 pidetyssä kokouksessaan, että ehdotettu yritysjärjestely olisi suositeltava, perusteltu ja Nokian sekä sen osakkeenomistajien etujen mukainen. Päätimme sopia yritysjärjestelystä ja saattaa se Nokian osakkeenomistajien hyväksyttäväksi ja vahvistettavaksi.

Syyskuun 3. päivänä 2013 Nokia ilmoitti allekirjoittaneensa sopimuksen järjestelystä, jossa Nokia myy Microsoftille olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa, mukaan lukien Mobile Phones- ja Smart Phones -yksiköt; toimialan johtavan Design-tiimin; toiminnot, joihin kuuluvat Nokian Devices & Services -liiketoiminnan tehtaat; Devices & Services -liiketoimintaan kuuluvat myynti- ja markkinointitoiminnot; ja liiketoimintaa tukevat muut toiminnot. Osana järjestelyä Nokia teki myös Microsoftin kanssa 10-vuotisen ei-eksklusiivisen sopimuksen järjestelyn toteutumishetkellä

Nokian omistamien patenttien lisensoinnista. Vastavuoroisesti Microsoft lisensoi Nokialle HERE-palveluihin liittyviä patentteja. Kokonaiskauppahinta oli 5,44 miljardia euroa, josta 3,79 miljardia euroa liittyi Devices & Services -liiketoiminnan olennaisien osien myyntiin ja 1,65 miljardia euroa liittyi molemmin puoliseen patenttisopimukseen ja sen jatkomahdollisuuteen (jäljempänä yritysjärjestelyyn viitataan D&S-liiketoiminnan Myyntinä). Lisäksi Microsoftista tuli HERE-paikkatietoalustan strateginen lisenssinsaaja yhtiön maksaessa 4 vuoden lisenssistä Nokialle.

Nokian osakkeenomistajat vahvistivat ja hyväksyivät yritysjärjestelyn 19.11.2013 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa Helsingissä. Olimme erittäin tyytyväisiä osakkeenomistajiltamme saamaamme vahvaan tukeen, kun yli 99 % ylimääräisessä yhtiökokouksessa annetuista äänistä kannatti ehdotusta. Yritysjärjestely saatiin päätökseen 25.4.2014 saatuamme osakkeenomistajiemme ja viranomaistahojen hyväksynnän sekä muiden tavanomaisten kauppaehtojen täytyttyä.

Siemensin osuuden osto Nokia Siemens Networksistä

Kesällä 2013 onnistuimme etenemään neuvotteluissa Siemensin kanssa koskien heidän osuutensa ostoa yhteisyrityksestämme Nokia Siemens Networksistä. Näimme potentiaalia NSN:n johtavassa asemassa seuraavan sukupolven teknologioissa, kuten LTE:ssa, sekä NSN:n vakuuttavassa tulosparannuksessa, joka oli seurausta sen keskitetystä strategiasta ja uudelleenjärjestelyohjelman onnistuneesta toteutuksesta. Näimme mahdollisuuden ostaa Siemensin osuus hyvään hintaan ja luoda arvoa osakkeenomistajillemme. Kerroimme kaupasta 1.7.2013 ja saimme sen päätökseen 7.8.2013.

Väliaikainen hallintorakenne

Kertoessaan Microsoftin kanssa solmimastaan yritysjärjestelystä syyskuussa 2013, hallitus katsoi myös tarpeelliseksi arvioida uudelleen Nokian hallintorakennetta ja johdon rooleja. Koska oli sovittu, että Stephen Elop siirtyisi Microsoftille kaupan toteutumisen myötä, hän jätti Nokian toimitusjohtajan tehtävät sekä paikkansa Nokian hallituksessa ja siirtyi Devices & Services -liiketoiminnan johtajaksi 3.9.2013 alkaen välttääkseen tulkintoja mahdollisista eturistiriidoista.

Samana päivänä Risto Siilasmaa nimitettiin väliaikaiseksi pääjohtajaksi ja Timo Ihamuotila nimitettiin Nokian väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi. Väliaikaisten rooliensa lisäksi Risto Siilasmaa jatkoi Nokian hallituksen puheenjohtajana ja Timo Ihamuotila Nokian talous- ja rahoitusjohtajana.

Nokia julkisti uuden strategiansa ja muutoksista yhtiön johdossa 29.4.2014. Nokian hallitus nimitti Rajeev Surin Nokian toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen.

Hallitustyöskentely

Nokian hallitus ja sen valiokunnat kokoontuivat niin kasvotusten kuin puhelimitse yhteensä noin 60 kertaa vuoden 2013 aikana. Kokousten suuri lukumäärä oli perusteltua ottaen huomioon, kuinka tarkkaan ja perusteellisesti arvioimme yhtiön strategista suuntaa sekä kahta yllä mainittua yritysjärjestelyä muun hallitustyön ohessa.

Nokia jatkossa

Nokia omistaa jatkossakin Nokia-brändin ja vastaa siitä myös yritysjärjestelyn toteuduttua. Yritysjärjestelyn sopimusehtojen mukaisesti Microsoftilla ja Nokialla on 10 vuoden pituinen lisenssisopimus, jonka mukaan Microsoft käyttää Nokia-brändia nykyisissä ja myöhemmin markkinoille tulevissa Series 30- ja Series 40 -ohjelmistoalustoille pohjautuvissa laitteissa. Nokia ei voi lisensoida Nokia-brändiä matkaviestinteollisuudessa 30 kuukauteen eikä käyttää Nokia-brändia Nokian omissa matkaviestimissä ennen 31.12.2015.

Nämä merkittävät tapahtumat vuoden 2013 ja alkuvuoden 2014 aikana tarkoittivat myös, että Nokian tuli arvioida, miltä yhtiön strategia ja identiteetti yhtiönä tulisi näyttämään tulevaisuudessa. Tässä arvioinnissa keskeisessä asemassa oli pohtia, mitkä teknologiat tulisivat nousemaan seuraavan kymmenen vuoden aikana keskeiseen asemaan ja millainen rooli Nokialla voisi olla tässä toimiympäristössä. Arvioimme jokaisen Nokian kolmen liiketoiminnan strategian, niiden väliset mahdolliset synergiat sekä Nokialle parhaiten soveltuvan yhtiö- ja pääomarakenteen yritysjärjestelyn toteutumisen jälkeen. Nokia julkisti tämän arvioinnin tulokset sekä yhtiön uuden strategian 29.4.2014.

Nokialla on jatkossa kolme liiketoimintaa, joista kukin kuuluu alansa johtajiin. Nämä liiketoiminnat ovat verkkoratkaisuihin keskittyvä Networks (aiemmin Nokia Solutions and Networks tai NSN), kartta- ja paikkatietopalveluihin keskittynyt HERE ja teknologiakehitykseen ja -lisensointiin keskittynyt Technologies (aiemmin Advanced Technologies).

Nokian historia ulottuu matkapuhelimia paljon pidemmälle. Lähes 150 vuoden aikana yhtiön nimi on liitetty niin kaapeleihin, kumisaappaisiin, autonrenkaisiin kuin televisioihinkin. Nokia on aina elänyt muutosten keskellä, kohdannut vaikeuksia ja tehnyt isoja päätöksiä - ja selviytynyt. Nokian hallitus jatkaa työtään vuonna 2014 ja keskittyy rakentamaan Nokian menestyksen seuraavaa vaihetta.

TOIMINNAN TULOS

Nokiassa on kolme liiketoimintaa: Networks, HERE, ja Technologies, ja neljä toiminnallista ja raportoivaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: Mobile Broadband- ja Global Services -yksiköt, jotka kuuluvat Networks-liiketoimintaan, HERE sekä Technologies. Seuraavassa on lisätietoja neljästä raportoitavasta segmentistä.

• Mobile Broadband -yksikkö tarjoaa operaattoreille radioverkkotuotteita- ja ohjelmistoja, joita tarvitaan langattomiin ääni- ja datapalveluihin.
• Global Services -yksikkö tarjoaa operaattoreille laajan valikoiman palveluita, joihin muun muassa kuuluvat verkon toimitus-, asennus- ja ylläpitopalvelut sekä asiakastukipalvelut.
• HERE–liiketoiminta keskittyy paikkatietopalveluiden ja paikallisten kaupankäyntipalveluiden kehittämiseen.
• Technologies-liiketoimintamme perustuu nykyiseen Chief Technology Office ("CTO") -yksikköön ja IPR (Intellectual Property Rights) – ja lisensointitoimintoihin.

Networks sisältää myös Networks Muut -segmentin, joka sisältää muiden kuin ydinliiketoimintojen liikevaihdon, hankintamenot ja toimintakulut sekä Optical Networks -osion 6.5.2013 asti, jolloin sen myynti saatettiin loppuun. Se sisältää myös Networks liiketoiminnan uudelleenjärjestelykuluja ja siihen liittyviä kuluja. Lisäksi, D&S-liiketoiminnan Myynnin johdosta, raportoimme eräitä tietoja liittyen lopetettuihin toimintoihin.

Nokia sai päätökseen Siemensin osuuden oston Nokian ja Siemensin yhteisyritys Nokia Siemens Networksistä 7.8.2013 ja nimesi yhtiön Nokia Solutions and Networksiksi, josta käytetään myös lyhennettä NSN. Devices & Services -liiketoiminnan myynnin myötä NSN:n uudeksi nimeksi tuli Networks. Ennen yritysjärjestelyä Networksin tulos raportoitiin yhtenä raportoitavana segmenttinä Nokian taloudellisessa raportoinnissa. Vuoden 2013 kolmannesta neljänneksestä lähtien Nokia on raportoinut taloudellista tietoa kahta Networksin raportoitavaa segmenttiä koskien, jotka ovat Mobile Broadband ja Global Services. Vuoden 2013 viimeisestä neljänneksestä lähtien Devices & Services -liiketoiminta on raportoitu lopetettuna toimintona. Tämän vuoksi olemme uudelleenryhmitelleet historiallista tulostietoa vertailtavuuden mahdollistamiseksi. Kuten on tavanomaista, historiallista tulostietoa uudelleenryhmiteltäessä ja eriä allokoitaessa on tehty tiettyjä harkintaan perustuvia valintoja.

Kun raportoimme tietoja liittyen 31.12.2013 päättyneeseen vuoteen ja vertailutietoa sitä aiemmilta ajanjaksoilta, viittaamme yleisesti tässä raportissa liiketoimintoihimme ja raportoitaviin segmentteihimme nimillä, jotka niillä oli 31.12.2013. Voimme kuitenkin käyttää termejä "Networks", "Nokia Solutions and Networks" tai "NSN" sekä "Technologies" ja "Advanced Technologies" vaihtelevasti tässä raportissa.

Nokian jatkuvat toiminnot

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja tilikausilta 2013 ja 2012.

milj. EUR	2013	2012	Muutos
Liikevaihto	12 709	15 400	– 17 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–7 364	–9 841	–25 %
Bruttokate	5 345	5 559	–4 %
Tutkimuksen ja tuote kehityksen kulut	–2 619	–3 081	–15 %
Myynnin ja markki noinnin kulut	–974	–1 372	–29 %
Hallinnon kulut	–697	–690	1 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	–536	–1 237	–57 %
Liikevoitto (-tappio)	519	–821

LIIKEVAIHTO

Nokian jatkuvien toimintojen liikevaihto pieneni 17 %, ollen 12 709 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 15 400 miljoonaan euroon vuonna 2012. Muutos johtui ensisijaisesti NSN:n ja HEREn pienemmästä liikevaihdosta. NSN:n liikevaihdon lasku johtui osittain NSN:n strategiaa tukemattomien liiketoimintojen divestoinneista ja tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta. Kun näitä kahta edellä mainittua tekijää ei oteta huomioon, NSN:n liikevaihto pieneni noin 13 %, ensisijaisesti vähentyneistä langattomien verkkojen rakennushankkeista, mikä vaikutti sekä Mobile Broadband- että Global Services -yksiköihin. HERE-liiketoiminnan liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti sisäisen1 liikevaihdon laskusta, joka oli seurausta alhaisemmasta myynnin jaksotuksen tuloutuksesta liittyen älypuhelintemme myyntiin. Tätä osin tasoitti ulkoisen liikevaihdon kasvu, joka oli seurausta autojen navigointilaitteiden myynnin kasvusta. NSN:n ja HERE-liiketoiminnan liikevaihtoon vaikutti kielteisesti lisäksi myös valuuttakurssivaihtelut.

Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian liikevaihdon jakautuminen alueittain tilikausilla 2013 ja 2012.

Liikevaihto alueittain

milj. EUR	2013	2012
Eurooppa	3 940	4 892
Lähi-idän ja Afrikan alue	1 169	1 362
Kiinan alue	1 201	1 341
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 428	4 429
Pohjois-Amerikka	1 656	1 628
Latinalainen Amerikka	1 315	1 748
Yhteensä	12 709	15 400

Kymmenen liikevaihdoltaan suurinta markkina-aluetta vuonna 2013 suurimmasta pienimpään lueteltuina olivat Yhdysvallat, Japani, Kiina, Intia, Saksa, Suomi, Brasilia, Venäjä, Indonesia ja Iso-Britannia, joiden osuus Nokian liikevaihdosta vuonna 2013 oli yhteensä noin 58 %. Vuonna 2012 kymmenen liikevaihdoltaan Nokian suurinta markkina-aluetta olivat Japani, Yhdysvallat, Kiina, Saksa, Brasilia, Intia, Suomi, Iso-Britannia, Venäjä ja Indonesia, joiden osuus Nokian liikevaihdosta vuonna 2012 oli yhteensä noin 60 %.

BRUTTOKATEPROSENTTI

Nokian jatkuvien toimintojen bruttokateprosentti vuonna 2013 oli 42,1, kun vuonna 2012 bruttokateprosentti oli 36,1. Bruttokateprosentin kasvu vuonna 2013 johtui ensisijaisesti korkeammasta NSN:n bruttokateprosentista. NSN:n bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti Global Services -yksikön korkeammasta bruttokateprosentista, joka oli seurausta NSN:n uudelleenjärjestelyohjelmasta seuranneesta merkittävästä parannuksesta yksikön tehokkuudessa, parantuneesta kokonaismyynnin jakaumasta, joka sisälsi korkeamman osuuden korkeamman kateprosentin omaavia tuotteita, sekä kannattamattomampien liiketoimintojen divestoinnista.

TOIMINTAKULUT

Nokian jatkuvien toimintojen tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut vuonna 2013 olivat 2 619 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 3 081 miljoonaa euroa. Tutkimusja tuotekehityskustannusten osuus liikevaihdosta oli 20,6 % vuonna 2013, kun vuonna 2012 osuus oli 20,0 %. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kuluihin sisältyi 188 miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä vuonna 2013, kun vastaavat erät olivat 375 miljoonaa euroa vuonna 2012. Tämä lasku johtui ensisijaisesti alemmista HERE-liiketoimintaan liittyvien aineettomien hyödykkeiden poistoista. Lisäksi tutkimus- ja tuotekehityskustannuksiin sisältyi 15 miljoonaa euroa D&S- liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluja.

Nokian myynnin ja markkinoinnin kulut vuonna 2013 olivat 974 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 1 372 miljoonaa euroa. Myynnin ja markkinoinnin kulujen osuus Nokian liikevaihdosta vuonna 2013 oli 7,7 %, kun vuonna 2012 osuus oli 8,9 %. Myynnin ja markkinoinnin kulujen pienentyminen johtui alemmista hankintamenon kohdentamiseen liittyvistä eristä, sekä yleisestä kustannusten alentumisesta NSNsekä HERE-liiketoiminnoissa. Myynnin ja markkinoinnin kuluihin sisältyi 93 miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä vuonna 2013, verrattuna 313 miljoonaan euroon vuonna 2012, johtuen ensisijaisesti NSN:n perustamiseen liittyvien erien poistojen loputtua vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

1 HEREn sisäinen liikevaihto viittaa myyntiin meidän lopetetuille toiminnoille (aiemmin Devices & Services -liiketoiminta), jonka tuotteissa hyödynnettiin eräitä HEREn palveluita. Saatettuamme loppuun D&S-liiketoiminnan Myynnin, HERElle ei enää synny uutta, vastaavanlaista sisäistä liikevaihtoa, mutta se jatkaa aiemman myynnin jaksotuksen tuloutusta korkeintaan 24 kuukautta D&S-liiketoiminnan Myynnin jälkeen. Osana D&S-liiketoiminnan myyntiä, Microsoftista tulee HERE-paikkatietoalustan starteginen lisenssinsaaja yhtiön maksaessa neljän vuoden lisenssistä HERElle. Tämä tullaan kirjaamaan HERE:n ulkoisena liikevaihtona tasaisesti lisenssointiajanjaksolle.

Hallinnon kulut olivat 697 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 690 miljoonaa euroa. Hallinnon kulujen osuus Nokian liikevaihdosta oli 5,5 % vuonna 2013, kun vuonna 2012 osuus oli 4,5 %. Hallinnon kulujen prosenttiosuuden nousu suhteessa liikevaihtoon heijasti liikevaihdon laskua vuonna 2013. Hallinnon kuluihin ei sisältynyt hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä vuonna 2013, tai vuonna 2012.

Vuonna 2013 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut olivat pienempi kulu vuonna 2013, ollen 536 miljoonaa euroa, verrattuna vuoden 2012 kuluun, joka oli 1 237 miljoonaa euroa. Vuonna 2013, liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 602 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, sekä 18 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluja. Vuonna 2012 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 1 265 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, mukaan lukien maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvä 42 miljoonan euron kulu, omaisuuserien arvonalentumiset 2 miljoonaa euroa, 4 miljoonan euron oikaisu hankintamenon kohdentamiseen liittyen Motorolalta saatuun lopulliseen suoritukseen, liiketoimintojen hankintaan liittyvät poistot aineettomista hyödykkeistä 23 miljoonaa euroa ja voitto kiinteistön myynnistä 79 miljoonaa euroa.

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

Nokian jatkuvien toimintojen liikevoitto oli 519 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 821 miljoonan euron liiketappioon vuonna 2012. Kasvanut liikevoitto johtui ensisijaisesti uudelleenjärjestelykulujen sekä hankintamenon kohdistamiseen liittyvien kulujen yleisestä pienenemisestä, sekä NSN:n operatiivisen tuloksen parantuminen, jota osin tasoitti HEREn operatiivisen tuloksen lasku. Nokian liikevoitto vuonna 2013 sisälsi hankintamenon kohdentamiseen liittyvien erien, uudelleenjärjestelykulujen ja muiden kertaluonteisten erien yhteensä 917 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen, verrattuna 1 963 miljoonan euron negatiiviseen vaikutukseen vuonna 2012. Vuonna 2013 Nokian liikevoittoprosentti oli 4,1 verrattuna vuoden 2012 liikevoittoprosenttiin -5,3. Liikevoittoprosentin parantuminen johtui pääasiassa bruttokateprosentin parantumisesta ja alemmista liiketoiminnan muista kuluista.

YHTYMÄN YHTEISET TOIMINNOT

Yhtymän yhteisten toimintojen liiketappio oli 57 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 50 miljoonaan euroon vuonna 2012. Vuonna 2013 yhtymän yhteisiin toimintoihin sisältyi uudelleenjärjestelykuluja niihin liittyviä arvonalenemisia 10 miljoonaa euroa, sekä 18 miljoonaa euroa D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyviä kuluja. Vuonna 2012 yhtymän yhteiset toiminnot hyötyivät 79 miljoonan euron myyntivoitosta liittyen kiinteistöön, sekä sisälsivät 6 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja.

RAHOITUSKULUT

Rahoituskulut (netto) olivat 280 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 357 miljoonaan euroon vuonna 2012. Vuoden 2013 alemmat nettokulut johtuivat pääosin pienemmistä valuuttakurssitappioista.

Nokian lainojen suhde omaan pääomaan oli negatiivinen 35 % vuoden 2013 lopussa, verrattuna negatiiviseen 46 % vuoden 2012 lopussa.

VOITTO (TAPPIO) ENNEN VEROJA

Nokian jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja oli 243 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna vuoden 2012 tappioon 1 179 miljoonaa euroa. Verot olivat 202 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 304 miljoonaa euroa vuonna 2012.

MÄÄRÄYSVALLATTOMILLE OMISTAJILLE KUULUVA OSUUS TULOKSESTA

Määräysvallattomille omistajille kuuluva tappio oli 145 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 712 miljoonan euron määräysvallattomille kuuluvaan tappioon vuonna 2012. Tämä muutos johtui ensisijaisesti Nokia Solutions and Networksin tuloksen parantumisesta, sekä Siemensin omistusosuuden ostamisesta Nokia Siemens Networkisistä.

EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA TULOS JA OSAKEKOHTAINEN TULOS

Emoyhtiön omistajille kuuluva tappio oli 615 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 3 105 miljoonan euron tappioon vuonna 2012. Nokian jatkuvat toiminnot tuottivat emoyhtiön omistajille kuuluvan 186 miljoonan euron voiton vuonna 2013, verrattuna 771 miljoonan euron tappioon vuonna 2012. Osakekohtainen tulos parantui vuonna 2013 -0,17 euroon (laimentamaton ja laimennettu), kun se vuonna 2012 oli -0,84 euroa (laimentamaton ja laimennettu). Osakekohtainen tulos Nokian jatkuvista toiminnoista kasvoi ollen 0,05 euroa (laimentamaton ja laimennettu) vuonna 2013, verrattuna -0,21 euroon (laimentamaton ja laimennettu) vuonna 2012.

KASSAVIRTA JA TALOUDELLINEN TILANNE

Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian jatkuvien toimintojen kassavirta tilikausilta 2013 ja 2012 sekä vertailu vuoden 2013 ja 2012 välillä.

milj. EUR	2013	2012	Muutos
Liiketoiminnan nettorahavirta	72	–354
Kassa ja muut likvidit varat	8 971	9 909	–9 %
Nettokassa ja muut likvidit varat 1	2 309	4 360	–47 %

1 Kassa ja muut likvidit varat vähennettynä korollisilla veloilla.

Alla kuvatut erät vaikuttivat ensisijaisesti Nokian jatkuvien toimintojen nettokassan ja muiden likvidien varojen 2,05 miljardin euron laskuun vuonna 2013:

• Nokian jatkuvien toimintojen nettotulos oikaistuna ei-kassavaikutteisilla erillä 1,3 miljardia euroa;
• Nokian jatkuvien toimintojen 1,7 miljardin euron ulosmenevä rahavirta liittyen Siemensin osuuden ostoon Nokia Siemens Networksistä;
• Nokian jatkuvien toimintojen nettokäyttöpääomaan liittyvät noin 70 miljoonan euron ulosmenevät kassavirrat, joihin sisältyi noin 600 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyihin liittyviä ulosmeneviä kassavirtoja;
• NSN:n nettokäyttöpääomaan liittyvät noin 260 miljoonan euron ulosmenevät kassavirrat, joihin sisältyi noin 600 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelyihin liittyviä ulosmeneviä kassavirtoja. Kun mukaan ei lasketa uudelleenjärjestelyihin liittyviä ulosmeneviä kassavirtoja, NSN:n nettokäyttöpääomaan liittyvät noin 340 miljoonan euron sisääntulevat kassavirrat johtuivat ensisijaisesti lyhytaikaisten saamisten ja varastojen laskusta, jota osin tasoitti lyhytaikaisten korottomien velkojen määrän lasku.
• HERE-liiketoiminnan nettokäyttöpääomaan liittyvä noin 120 miljoonan euron sisääntuleva nettorahavirta;
• Advanced Technologies -liiketoiminnan nettokäyttöpääomaan liittyvä noin 70 miljoonan euron sisääntuleva nettorahavirta;
• Nokian jatkuvien toimintojen rahoituseriin liittyvä noin 220 miljoonan euron sisääntuleva nettorahavirta
• Nokian jatkuvien toimintojen noin 250 miljoonan euron maksetut verot;
• Nokian jatkuvien toimintojen tuotot liittyen listaamattomiin rahastoihin, noin 80 miljoonaa euroa
• Nokian jatkuvien toimintojen noin 210 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit;
• Nokian jatkuvien toimintojen noin 60 miljoonan euron ulosmenevät kassavirrat liittyen liiketoimintojen divestointeihin;
• Nokian jatkuvien toimintojen noin 80 miljoonan euron sisääntuleva rahavirta liittyen kiinteän omaisuuden myyntiin;
• Nokian jatkuvien toimintojen saamat rahavarat liittyen Microsoftin vaihtovelkakirjan oman pääoman komponenttiin, noin 150 miljoonaa euroa;
• Nokian jatkuvien toimintojen nettokassaan kielteisesti vaikuttanut valuuttakurssimuutos, noin 230 miljoonaa euroa; ja
• Nokian lopetettujen toimintojen noin 1,2 miljardin euron ulosmenevä kassavirta.

TULOS SEGMENTEITTÄIN

Nokia Solutions and Networks

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja tilikausilta 2013 ja 2012.

milj. EUR	2013	2012	Muutos
Liikevaihto	11 282	13 779	–18 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–7 148	–9 610	–26 %
Bruttokate	4 134	4 169	–1 %
Tutkimuksen ja tuote kehityksen kulut	–1 822	–2 046	–11 %
Myynnin ja markki noinnin kulut	–821	–1 158	–29 %
Hallinnon kulut	–489	–470	4 %
Liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut	–582	–1 290	–55 %
Liikevoitto (-tappio)	420	–795

Segmentti-informaatio

2013	Mobile Broadband S	Global ervices NSN	Muut NSN
Liikevaihto	5 347	5 753	182	11 282
Liikevoitto (-tappio)	420	693	–693	420
2012
Liikevaihto	6 043	6 929	807	13 779
Liikevoitto (-tappio)	490	334	–1 619	–795

NSN Muut sisältää liikevaihdon ja siihen liittyvät hankinnan ja valmistuksen kulut sekä toimintakulut liittyen strategiaa tukemattomiin liiketoimintoihin, sekä Optical Networks -liiketoimintaan 6.5.2013 asti, jolloin sen myynti toteutui. Lisäksi se sisältää uudelleenjärjestely- ja siihen liittyviä kuluja NSN:ään liittyen.

LIIKEVAIHTO

NSN:n liikevaihto laski 18 % ollen 11 282 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 13 779 miljoonaan euroon vuonna 2012. Lasku johtui ensisijaisesti vähentyneistä langattomien verkkojen rakennushankkeista, mikä vaikutti sekä Mobile Broadband- että Global Services -yksiköihin, NSN:n strategiaa tukemattomien liiketoimintojen divestoinneista, valuuttakurssien vaihtelusta sekä tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta.

Mobile Broadband -yksikön liikevaihto laski 12 %, ollen 5 347 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 6 043 miljoonaan euroon vuonna 2012, johtuen laskusta WCDMA-, CDMA- ja GSM-tekniikoissa, jota osin tasoitti sekä FD-LTE, sekä TD-LTEtekniikan kasvu, heijastaen teollisuuden alan siirtymistä 4Gteknologiaan. Runkoverkkotekniikan liikevaihto pieneni johtuen asiakkaiden keskittymisestä radiotekniikkaan.

Global Services -yksikön liikevaihto laski 17 %, ollen 5 753 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 6 929 miljoonaan euroon vuonna 2012. Lasku johtui ensisijaisesti tietyistä asiakassopimuksista maakohtaisista markkinoista luopumisesta NSN:n strategian mukaisesti, sekä verkkoasennusten vähentyneestä määrästä Japanissa ja Euroopassa.

Seuraavassa taulukossa esitetään NSN:n liikevaihdon jakautuminen alueittain tilikausilla 2013 ja 2012.

NSN:n liikevaihto alueittain

milj. EUR	2013	2012	Muutos
Eurooppa	3 041	3 896	–22 %
Lähi-itä ja Afrikka	1 111	1 287	–14 %
Kiinan alue	1 185	1 278	–7 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 354	4 347	–23 %
Pohjois-Amerikka	1 334	1 294	3 %
Latinalainen Amerikka	1 257	1 677	–25 %
Yhteensä	11 282	13 779	–18 %

BRUTTOKATEPROSENTTI

NSN:n bruttokateprosentti oli 36,6 vuonna 2013, kun se vuonna 2012 oli 30,3. Parannus johtui Global Services -yksikön korkeammasta bruttokateprosentista, joka oli seurausta NSN:n uudelleenjärjestelyohjelmasta seuranneesta merkittävästä parannuksesta yksikön tehokkuudessa, parantuneesta kokonaismyynnin jakaumasta, joka sisälsi korkeamman osuuden korkeamman kateprosentin omaavia tuotteita, sekä kannattamattomampien liiketoimintojen divestoinneista.

Mobile Broadband -yksikön bruttokateprosentti parani vuonna 2013, johtuen lisääntyneestä ohjelmiston osuudesta myynnin jakaumassa, jota tasoitti ennakoituun TD-LTEtekniikkaan siirtymiseen liittyvät kustannukset.

Global Services -yksikön bruttokateprosentti parani merkittävästi vuonna 2013 johtuen NSN:n uudelleenjärjestelyohjelmasta seuranneesta parannuksesta yksikön tehokkuudessa, sekä tietyistä asiakassopimuksista ja maakohtaisista markkinoista luopumisesta NSN:n parempaan kannattavuuteen tähtäävän strategian mukaisesti.

TOIMINTAKULUT

NSN:n toimintojen tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut laskivat 11 %, ollen vuonna 2013 1 822 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 2 046 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti liiketoimintojen divestoinneista ja vähentyneistä investoinneista liiketoimintoihin, jotka eivät kuulu NSN:n strategiaan, sekä tehostuneesta tutkimus ja tuotekehitystyöstä, joita tasoitti osittain kasvaneet NSN:n strategian mukaiset investoinnit, erityisesti LTE-tekniikkaan.

NSN:n myynnin ja markkinoinnin kulut laskivat 29 %, ollen vuonna 2013 821 miljoonaa euroa, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 1 158 miljoonaa euroa. Lasku johtui ensisijaisesti rakenteellisista säästöistä liittyen NSN:n uudelleenjärjestelyohjelmaan sekä pienemmistä hankintamenon kohdentamiseen liittyvistä eristä NSN:n perustamiseen liittyvien erien poistojen loputtua vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Hallinnon kulut kasvoivat 4 %, ollen 489 miljoonaa euroa vuonna 2013, kun vuonna 2012 vastaavat kulut olivat 470 miljoonaa euroa. Kasvu johtui tietohallinto- ja muihin projekteihin liittyvistä konsultointikuluista, jota osin tasoitti rakenteelliset kustannussäästöt.

Vuonna 2013 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut laskivat vuonna 2013, ollen 582 miljoonaa euroa, verrattuna vuoden 2012 kuluun, joka oli 1 290 miljoonaa euroa. Vuonna 2013, liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 570 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, sisältäen 52 miljoonaa euroa liittyen maa- ja sopimusvähennyksiin, sekä 157 miljoonaa euroa liittyen liiketoimintojen divestointeihin. Vuonna 2012 liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät 1 226 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, mukaan lukien maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvä 42 miljoonan euron kuluerä, 50 miljoonaa euroa liittyen liiketoimintojen divestointeihin, omaisuuserien arvonalentumiset 2 miljoonaa euroa sekä 4 miljoonan euron oikaisu kauppahinnan kohdentamiseen liittyen Motorolalta saatuun lopulliseen suoritukseen, sekä liiketoimintojen hankintaan liittyvät poistot aineettomista hyödykkeistä 23 miljoonaa euroa.

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

NSN:n liikevoitto oli 420 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 795 miljoonan euron liiketappioon vuonna 2012. NSN:n liikevoittoprosentti oli 3,7 vuonna 2013, verrattuna -5,8 vuonna 2012. Kasvanut liikevoitto johtui ensisijaisesti Global Services -yksikön kasvaneesta kontribuutiosta, sekä muutosohjelman pienemmistä kuluista, jotka olivat pääsääntöisesti uudelleenjärjestelykuluja. Tämän lisäksi NSN:n perustamiseen liittyvien hankintamenojen kohdistamiseen liittyvien erien poistot loppuivat vuoden 2013 ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Mobile Broadband -yksikön kontribuutio pieneni 490 miljoonasta eurosta vuonna 2012 420 miljoonaan euroon vuonna 2013, johtuen ensisijaisesti laskeneesta liikevaihdosta, jota osin tasoitti parantunut bruttokateprosentti sekä pienentyneet toimintakulut.

Global Services -yksikön kontribuutio kasvoi 334 miljoonasta eurosta vuonna 2012 693 miljoonaan euroon vuonna 2013, kasvaneen bruttokateprosentin vaikutuksen ollessa pienentynyttä liikevaihtoa suurempi. Lisäksi kasvuun vaikutti pienentyneet toimintakulut.

STRATEGIA JA UUDELLEENJÄRJESTELYOHJELMA

Nokia Solutions and Networks kertoi marraskuussa 2011 strategiastaan keskittyä langattomaan laajakaistaan ja palveluihin sekä maailmanlaajuisen uudelleenjärjestelyohjelman aloittamisesta, tavoitteena alentaa liiketoiminnan vuosittaisia toimintakuluja ja välillisiä tuotantokustannuksia, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä, 1 miljardilla eurolla vuoden 2013 loppuun mennessä vuoden 2011 lopun tasoon verrattuna. Tammikuussa 2013, tätä tavoitetta nostettiin 1,5 miljardiin euroon, ja heinäkuussa 2013 tavoitetta nostettiin edelleen, yli 1,5 miljardiin euroon. Vaikka näiden säästöjen odotettiin tulevan suurelta osalta organisaation uudelleenjärjestelyistä, säästötoimien kohteena olevia alueita olivat myös kiinteistöt, tietotekniikka, tuotteiden ja palveluiden hankintakustannukset, hallinnon kustannukset sekä merkittävä alihankkijoiden määrän vähentäminen kustannusten alentamiseksi ja laadun parantamiseksi. Vuonna 2013, NSN saavutti tavoitteensa vähentää toimintakuluja ja tuotantokustannuksia, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä, yli 1,5 miljardilla eurolla vuoden 2013 loppuun mennessä vuoden 2011 lopun tasoon verrattuna.

NSN:n uudelleenjärjestelyohjelmasta johtuneet kuluerät ja muut niihin liittyvät kertaerät olivat 550 miljoonaa euroa vuonna 2013 kumulatiivisten kuluerien ollessa yhteensä noin 1 850 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 loppuun mennessä NSN:n uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvät ulosmenevät kokonaiskassavirrat olivat noin 1 250 miljoonaa euroa. NSN arvioi, että tähän uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvät ulosmenevät kokonaiskassavirrat ovat noin 450 miljoonaa euroa vuonna 2014.

HERE

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja tilikausilta 2013 ja 2012.

milj. EUR	2013	2012	Muutos
Liikevaihto	914	1 103	–17 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–208	–228	–9 %
Bruttokate	706	875	–19 %
Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut	–648	–883	–27 %
Myynnin ja markkinoinnin kulut	–119	–186	–36 %
Hallinnon kulut	–69	–77	–10 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	–24	–30	–20 %
Liikevoitto (-tappio)	–154	–301

LIIKEVAIHTO

HERE-liiketoiminnan liikevaihto laski 17 % ollen 914 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 1 103 miljoonaan euroon vuonna 2012. HERE-liiketoiminnan sisäinen liikevaihto laski 59 % ollen 154 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 374 miljoonaan euroon vuonna 2012. HERE-liiketoiminnan ulkoinen liikevaihto kasvoi 4 % ollen 760 miljoonaa vuonna 2013, verrattuna 729 miljoonaan euroon vuonna 2012. Sisäisen liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmasta myynnin jaksotuksen tuloutuksesta liittyen älypuhelintemme myyntiin. HERE-liiketoiminnan ulkoisen liikevaihdon kasvu vuonna 2013 verrattuna vuoteen 2012 johtui ensisijaisesti autojen navigointilaitteiden korkeammasta myynnistä, jota osin tasoitti henkilökohtaisten navigointilaitteiden alempi myynti. Lisäksi liikevaihtoon vaikutti negatiivisesti valuuttakurssien vaihtelu.

Seuraavassa taulukossa esitetään HERE-liiketoiminnan liikevaihto alueittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien 2013 ja 2012 vertailu.

HERE-liiketoiminnan liikevaihto alueittain

milj. EUR	2013	2012	Muutos
Eurooppa	384	477	–19 %
Lähi-itä ja Afrikka	57	74	–23 %
Kiinan alue	17	63	–73 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	75	82	–9 %
Pohjois-Amerikka	322	335	–4 %
Latinalainen Amerikka	59	72	–18 %
Yhteensä	914	1 103	–17 %

BRUTTOKATEPROSENTTI

HERE-liiketoiminnan bruttokateprosentti laski vuonna 2013, ollen 77,2 verrattuna vuoden 2012 bruttokateprosenttiin 79,3. Lasku johtui ensisijaisesti autojen navigointijärjestelmien päivitysversioiden, jotka yleisesti ottaen omaavat matalamman bruttokateprosentin, suhteellisesti suuremmasta osuudesta myynnistä, jota osin tasoitti matalammat kustannukset palvelujen toimittamiseen liittyen.

TOIMINTAKULUT

HERE-liiketoiminnan tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut laskivat 27 %, ollen 648 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 883 miljoonaan euroon vuonna 2012, johtuen ensisijaisesti pienemmistä hankintamenon kohdentamiseen liittyvistä eristä, jotka olivat 168 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 355 miljoonaan euroon vuonna 2012, sekä kustannusten hallintahankkeista.

HERE-liiketoiminnan myynnin ja markkinoinnin kulut laskivat 36 %, ollen 119 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 186 miljoonaan euroon vuonna 2012, johtuen ensisijaisesti pienemmistä hankintamenon kohdentamiseen liittyvistä eristä, jotka olivat 11 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 68 miljoonaan euroon vuonna 2012, sekä kustannusten hallintahankkeista ja alhaisemmista markkinointikuluista.

HERE-liiketoiminnan hallinnon kulut laskivat 10 %, ollen 69 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 77 miljoonaan euroon vuonna 2012, johtuen ensisijaisesti kustannusten hallintahankkeista.

Vuonna 2013 HERE-liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vaikuttivat lievän positiivisesti kannattavuuteen vuositasolla, pienentyen 30 miljoonasta eurosta vuonna 2012 24 miljoonaan euroon vuonna 2013. Vuonna 2013 kirjasimme HERE -liiketoiminnassa 22 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulut, verrattuna vuoden 2012 uudelleenjärjestelykuluihin, jotka olivat 31 miljoonaa euroa.

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

HERE-liiketoiminnan liiketappio pieneni 154 miljoonaan euroon vuonna 2013 verrattuna 301 miljoonan euron liiketappioon vuonna 2012. HERE-liiketoiminnan liikevoittoprosentti vuonna 2013 oli– 16,8 verrattuna vuoden 2012 liikevoittoprosenttiin -27,3. Liikevoittoprosentin parantuminen vuodesta 2012 vuoteen 2013 johtui ensisijaisesti siitä, että NAVTEQin ostoon liittyvien hankintamenon kohdentamiseen liittyvien merkittävien erien poistoja ei enää tehty vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä.

Advanced Technologies

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja tilikausilta 2013 ja 2012.

milj. EUR	2013	2012	Muutos
Liikevaihto	529	534	–1 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–14	–7	100 %
Bruttokate	515	527	–2 %
Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut	–147	–153	–4 %
Myynnin ja markkinoinnin kulut	–34	–24	42 %
Hallinnon kulut	–22	–22	0 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	–2	–3	–33 %
Liikevoitto (-tappio)	310	325	–5 %

LIIKEVAIHTO

Advanced Technologies -liiketoiminnan liikevaihto oli tasainen vuodesta 2012 vuoteen 2013, ollen 529 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 534 miljoonaa euroa vuonna 2012.

BRUTTOKATEPROSENTTI

Advanced Technologies -liiketoiminnan bruttokateprosentti laski 97,4 %:iin vuonna 2013, ollen 98,7 % vuonna 2012.

TOIMINTAKULUT

Advanced Technologies -liiketoiminnan tutkimus ja tuotekehityskustannukset laskivat 4 %, ollen 147 miljoonaa euroa vuonna, verrattuna 153 miljoonaan euroon vuonna 2012. Lasku johtui ensisijaisesti alentuneista kustannuksista, joita osin

tasoitti D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyvät 15 miljoonan euron kustannukset.

Advanced Technologies -liiketoiminnan myynnin ja markkinoinnin kulut kasvoivat 42 %, ollen 34 miljoonaa euroa vuonna 2013 verrattuna 24 miljoonaan euroon vuonna 2012, johtuen ensisijaisesti lisensointiin liittyvistä oikeudellisista kuluista. Vuonna 2013 myynnin ja markkinoinnin kuluihin sisältyi D&Sliiketoiminnan Myyntiin liittyvät 2 miljoonan euron kustannukset.

Advanced Technologies -liiketoiminnan hallinnon kulut olivat 22 miljoonaa euroa sekä vuonna 2013 että vuonna 2012.

Muut tuotot ja kulut olivat lähes muuttumattomat, ja sisälsivät uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja 2 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 3 miljoonaa euroa vuonna 2012.

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

Advanced Technologies -liiketoiminnan liikevoitto laski 310 miljoonaan euroon vuonna 2013, verrattuna 325 miljoonaan euroon vuonna 2012. Liikevoittoprosentti oli 58,6 vuonna 2013, verrattuna 60,9 vuonna 2012. Liikevoittoprosentin laskuun vaikutti ensisijaisesti D&S-liiketoiminnan Myyntiin liittyvät 17 miljoonan euron kustannukset, joita osin tasoitti pienentyneet uudelleenjärjestelykustannukset.

Lopetetut toiminnot

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja tilikausilta 2013 ja 2012.

milj. EUR	2013	2012	Muutos
Liikevaihto	10 735	15 152	–29 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–8 526	–12 320	– 31 %
Bruttokate	2 209	2 832	–22 %
Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut	–1 130	–1 658	–32 %
Myynnin ja markkinoinnin kulut	–1 345	–1 857	– 28 %
Hallinnon kulut	–215	–286	– 25 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	–109	–510	–79 %
Liikevoitto (-tappio)	– 590	– 1 479

LIIKEVAIHTO

Lopetettujen toimintojen liikevaihto pieneni 29 %, ollen 10 735 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna 15 152 miljoonaan euroon vuonna 2012. Liikevaihdon lasku vuonna 2013 johtui ensisijaisesti alhaisemmasta Mobile Phones -yksikön liikevaihdosta ja vähemmässä määrin alhaisemmasta Smart Devices -yksikön liikevaihdosta. Mobile Phones -yksikön liikevaihdon lasku johtui alemmasta kappalemääräisestä myynnistä ja alemmasta keskimääräisestä myyntihinnasta, joihin vaikutti kilpailudynamiikka, mukaan lukien intensiivinen kilpailu entistä alemman hintaluokan älypuhelimissa ja intensiivinen kilpailu edullisimman hintaluokan matkapuhelimissa. Smart Devices -yksikön liikevaihdon lasku johtui alemmasta kappalemääräisestä myynnistä, johon vaikutti toimialan kilpailudynamiikka, mukaan lukien kilpailevien älypuhelinalustojen voimakas eteneminen ja siirtymisemme Symbian-laitteista Lumia-älypuhelimiin.

Seuraavassa taulukossa esitetään HERE-liiketoiminnan liikevaihto alueittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien 2013 ja 2012 vertailu.

Lopetettujen toimintojen liikevaihto alueittain

milj. EUR	2013	2012	Muutos
Eurooppa	3 266	4 498	–27 %
Lähi-itä ja Afrikka	1 689	2 712	–38 %
Kiinan alue	816	1 519	–46 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	2 691	3 655	–26 %
Pohjois-Amerikka	623	532	17 %
Latinalainen Amerikka	1 650	2 236	–26 %
Yhteensä	10 735	15 152	–29 %

BRUTTOKATEPROSENTTI

Lopetettujen toimintojen bruttokateprosentti parani ollen 20,6 vuonna 2013 verrattuna 18,7 vuonna 2012. Bruttokateprosentin kasvu vuonna 2013 johtui ensisijaisesti korkeammasta Smart Devices -yksikön bruttokateprosentista, jota osin tasoitti hieman alhaisempi Mobile Phones -yksikön bruttokateprosentti. Smart Devices -yksikön bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti alemmista vaihto-omaisuuden arvostukseen liittyvistä kuluista, jotka vaikuttivat kielteisesti bruttokateprosenttiin vuonna 2012.

TOIMINTAKULUT

Lopetettujen toimintojen toimintakulut olivat noin 2 800 miljoonaa euroa vuonna 2013, verrattuna noin 4 300 miljoonaan euroon vuonna 2012. Toimintakulujen 35 % lasku vuonna 2013 johtui Mobile Phones ja Smart Devices -yksikköjen alhaisemmista toimintakuluista johtuen pääasiallisesti rakenteellisista kustannussäästöistä ja yleisestä kulukontrollista.

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

Lopetettujen toimintojen liikevoittoprosentti parani, ollen – 5,5 % vuonna 2013, verrattuna –9,8 % vuonna 2012. Parannus johtui ensisijaisesti rakenteellisista kustannussäästöistä, sekä yleisestä kustannuskontrollista ja parantuneesta bruttokateprosentista.

VUODEN 2013 PÄÄTAPAHTUMAT

Nokia

• Nokia sai päätökseen Siemensin osuuden oston Nokia Siemens Networksistä 7.8.2013, jonka jälkeen siitä tuli Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö. Yritysjärjestely julkistettiin 1.7.2013 ja yritysjärjestelyn myötä Nokia Siemens Networksin nimestä ja brändistä poistui Siemensin nimi. Yhtiö uudelleennimettiin Nokia Solutions and Networksiksi, josta käytettiin myös lyhennettä NSN. NSN-lyhennettä käytettiin myös taloudellisessa raportoinnissa.
• ■ Nokia ilmoitti 3.9.2013 allekirjoittaneensa sopimuksen järjestelystä, jossa Nokia myy olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa ja lisensoi patenttejaan Microsoftille.
• ■ Nokian ylimääräinen yhtiökokous, joka pidettiin 19.11.2013, vahvisti ja hyväksyi D&S-liiketoiminnan Myynnin Microsoftille Nokian hallituksen ehdotuksen ja suosituksen mukaisesti. Yritysjärjestely saatiin päätökseen 25.4.2014.
• Nokia ilmoitti yritysjärjestelystä johtuvista muutoksista yhtiön ylimmässä johdossa syyskuussa. Välttääkseen tulkintoja mahdollisista eturistiriidoista yritysjärjestelyn julkistamisen ja sen päätökseen saattamisen välisenä aikana Stephen Elop jätti Nokian toimitusjohtajan tehtävät sekä paikkansa Nokian hallituksessa ja hänestä tuli Devices & Services -liiketoiminnan johtaja. Risto Siilasmaa nimitettiin Nokian väliaikaiseksi pääjohtajaksi jatkaen samalla Nokian hallituksen puheenjohtajana. Timo Ihamuotila nimitettiin Nokian väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi siirtymäkauden ajaksi ja hän jatkoi samalla tehtävässään Nokian talousjohtajana. Ihamuotilasta tuli myös Nokian johtokunnan puheenjohtaja. Väliaikainen hallintorakenne päättyi 1.5.2014, Nokian julkistettua uuden strategiansa ja sen myötä muutoksia johtoon, mukaan lukien uusi toimitusjohtaja, Rajeev Suri.
• Johtuen D&S-liiketoiminnan Myynnistä Nokian hallitus teki strategia-arvioinnin yritysjärjestelyn allekirjoittamisen jälkeen, jonka tulokset julkistettiin 29.4.2014. Nokia kertoi suunnitelmistaan keskittyä kolmeen liiketoimintaan: verkkoinfrastruktuuriin ja palveluihin keskittynyt Networks, karttaja paikkatietopalveluihin keskittynyt HERE- ja Technologies -liiketoiminta, joka rakentuu useista toiminnoista, jotka liittyvät Nokian CTO (Chief Technology Office) -yksikköön ja immateriaalioikeuksiin.

Networksin toiminnalliset päätapahtumat

■ Solmimme kaupalliset sopimukset China Mobilen ja China Telecomin maanlaajuisista TD-LTE -verkoista sekä merkittävän TD-LTE -sopimuksen yhdysvaltalaisen Sprintin kanssa ja LTE-sopimukset taiwanilaisen Chunghwa Telecomin ja malesialaisen Celcomin kanssa. Vuoden 2013 aikana solmittuihin langattoman laajakaistan sopimuksiin kuuluivat myös US Cellularin toisen vaiheen LTE-palvelujen toteutus, sopimukset Tim Brasilin ja Oi Brasilin kanssa näiden 4G-verkkojen rakentamisesta, sopimukset chileläisten Movistarin ja Claron kanssa, sopimus MTS:n kanssa Moskovaan ja Keski-Venäjälle rakennettavista LTE-verkoista sekä sopimukset LTEverkoista SFR:lle Pariisissa, Tele2:lle Hollannissa, Vodafonelle Uudessa Seelannissa ja Ooredoolle Qatarissa.

• Jatkoimme langattoman laajakaistan kehityksen kärjessä ja päivitimme Radio Base Station Smart Schedulerin, lanseerasimme suurikapasiteettisen TD-LTE -tukiaseman radiomoduulin sekä esittelimme uudet (FlexiZone-) mikrosolu- ja pikosolutukiasemat.
• Networks ja China Mobile toteuttivat maailman ensimmäisen suoran TV-lähetyksen TD-LTE -verkossa, ja NSN ja singaporelainen operaattori StarHub soittivat Kaakkois-Aasian ensimmäisen 3GPP-standardin mukaisen Voice over LTE -puhelun kaupallisessa verkossa. Japanilainen NTT DoCoMo valitsi Networksin ja Panasonic Mobile Communicationsin kehittämään mobiililaajakaistan seuraavan sukupolven LTE-Advanced -verkkoarkkitehtuuria. Lisäksi Networks auttoi Korean kolmea tärkeintä operaattoria – SK Telecom, LG U+ ja Korea Telecom – lanseeraamaan ensimmäisinä maailmassa kaupalliset LTE-Advanced -palvelut.
• Networks ja eteläkorealainen SK Telecom esittelivät ensi kertaa Liquid Applications -ratkaisua LTE-verkossa, ja Networks esitteli menestyksekkäästi kyvykkyyttään tietoliikennetason pilvipalveluiden kehittäjänä yhdessä SK Telecomin kanssa pakettiväliteisen runkoverkon virtualisoinnissa.
• Libanonilainen operaattori touch valitsi meidän Operations Support Systems (OSS) -tuotteet ja niihin liittyvät integrointipalvelut. Zain Kuwait otti käyttöön meidän Customer Experience Management- (CEM-) ratkaisun. Asiakaskokemuksen hallinnan CEM-sopimusta Beijing Mobilen kanssa laajennettiin.
• Ilmoitimme tutkimusyhteistyöstä China Mobilen tutkimuslaitoksen China Mobile Research Instituten kanssa, sovimme myös NYU Wireless -tutkimuskeskuksen kanssa usean vuoden 5G-tutkimusyhteistyöstä ja ilmoittimme osallistuvamme perustajajäsenenä julkisen ja yksityisen sektorin 5G public-private partnershipiin Euroopan Unionin ja 5G PPP Associationin kesken.
• ■ Kesäkuussa 2013 ABI Research luokitteli meidät ykköseksi makrotukiasematoimittajien vertailussa. Lisäksi markkinatutkimusyhtiö Gartner sijoitti meidät toisena perättäisenä vuotena johtavien yritysten joukkoon Magic Quadrant for LTE Network Infrastructure -selvityksessään.

HERE toiminnalliset päätapahtumat

• HERE julkaisi kattavan Connected Driving -tarjonnan, joka sisältää HERE Auto-, HERE Auto Cloud- ja HERE Auto Companion -palvelut. Palvelu on tällä hetkellä ainoa markkinoilla oleva kokonaisvaltainen ajo- ja kuljetusratkaisu, joka auttaa auto- ja lisälaiteteknologiavalmistajia yhdistämään auton pilvipalveluun.
• HERE paransi radikaalisti HERE Traffic -liikennetietotuotettaan rakentamalla uuden järjestelmän, joka prosessoi tietoa nopeammin ja tarkemmin kuin koskaan ennen.
• Continental Corporation hyödyntää HERE 3D-sisältöä uudessa navigointi- ja viihdealustassaan. Autovalmistajat voivat lisätä kartta- ja navigointipalveluihinsa yksityiskohtaisia 3D-maamerkkejä, satelliittikuvia jaetulla näytöllä ja reaaliaikaista liikennetietoa. Tämä edistää liikennekonseptia, jossa useampia synkronoituja mobiililaitteita käytetään yhdessä antaen kuljettajille mahdollisuuden synkronoida reittiprofiilinsa autojensa integroituihin navigointijärjestelmiin, älypuhelimiin, tableteille sekä PC:lle.
• Garmin vahvisti asiakkuuttaan HEREn kanssa ottamalla Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa käyttöönsä Natural Guidance -tuotteen, joka mahdollistaa reittiohjeistuksen samalla tavalla, jolla ihmiset ohjeistavat reittejä toisilleen. Tämä hyödyntää paikallista tietotaitoa ja markkinatutkimusta tuoden paikallistiedon referenssivihjeisiin, kuten rakennuksen värin tai ravintolan nimen.
• HERE teki yhteistyötä Mercedes-Benzin kanssa kehittääkseen yhdessä älykkäitä karttoja verkkoon yhdistetyille autoille sekä myöhemmin itseohjaaville autoille, jotka hyödyntävät pilvipalveluteknologiaa.
• ■ Integroidut navigointijärjestelmät yli 10 miljoonassa uudessa autossa vuonna 2013 sisältävät HERE-kartat. Tämä merkkipaalu alleviivaa HEREn johtajuutta toimittaa navigointi- ja karttaratkaisuja autoteollisuudelle.
• HERE jatkoi suositun ja kiitetyn Windows Phone -paikkatietopalveluperheen vahvistamista useilla päivityksillä läpi vuoden tuoden uusia toimintoja ja vahvisti edelleen Windows Phone 8 -ekosysteemiä tuomalla paikkatietosovelluksensa saataville kaikille Windows Phone 8 -laitteille.

Technologies-liiketoiminnan toiminnalliset päätapahtumat

■ Nokia oli yksi EU:n grafeeniin keskittyvän lippulaivahanketta perustamassa olleista teollisuudenalan kumppaneista. Kyseessä on EU:n historian suurin tutkimushanke, jonka tarkoituksena on viedä grafeeni akateemista tutkimuksesta kaupalliseen käyttöön seuraavan kymmenen vuoden aikana. Grafeeni on ainutlaatuisia ominaisuuksia omaava nanoteknologian materiaali. Nokian osallistumista hankkeeseen johdetaan Ison-Britannian Cambridgessa sijaitsevasta Nokia Research Centeristä.

■ Marraskuussa Nokia ilmoitti, että Samsung on jatkanut Nokian ja Samsungin välistä patenttilisenssisopimusta viidellä vuodella. Patenttilisenssisopimus olisi päättynyt vuoden 2013 lopussa. Sopimuksen mukaan Samsung maksaa lisäkorvauksia Nokialle 1.1.2014 alkavasta ajanjaksosta, ja korvausten suuruus määräytyy sitovassa välimiesmenettelyssä, johon odotetaan ratkaisua vuoden 2015 kuluessa.

Lopetettujen toimintojen toiminnalliset päätapahtumat

• Nokian uusi tuotantoyksikkö Hanoissa Vietnamissa aloitti täysimittaisen toimintansa vuoden 2013 kolmannen neljänneksen aikana.
• Nokia julkisti sen ensimmäisen Windows-tabletin, Nokia Lumia 2520:n, sekä ensimmäiset suurinäyttöiset älypuhelimensa, Nokia Lumia 1520- ja Nokia Lumia 1320 -laitteet.
• ■ Nokia julkisti Nokia Lumia 1020 -älypuhelimen, joka asettaa uuden vertailukohdan älypuhelinten kuvausominaisuuksille, sekä Nokia Lumia 925:n, joka on ensimmäinen Lumiaälypuhelin, jonka ulkokuoressa on käytetty metallia.
• ■ Nokia aloitti edullisimman Nokia 105 -puhelimensa toimitukset. Puhelimen suositushinta on 15 euroa.

HENKILÖSTÖ

Vuoden 2013 aikana Nokian jatkuvien toimintojen palveluksessa oli keskimäärin 59 333 henkilöä (71 808 vuonna 2012 ja 80 856 vuonna 2011), josta HERE-liiketoiminnan palveluksessa oli 5 897 henkilöä ja NSN:n palveluksessa 52 564. Vuoden 2013 lopussa Nokian jatkuvien toimintojen palveluksessa oli 55 244 henkilöä (65 547 henkilöä vuoden 2012 lopussa ja 81 914 vuoden 2011 lopussa), josta HERE-liiketoiminnan palveluksessa 5 741 henkilöä ja NSN:n palveluksessa 48 628 henkilöä. Nokian jatkuvien toimintojen vuoden 2013 palkat olivat yhteensä 3 432 miljoonaa euroa (4 295 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 3 875 miljoonaa euroa vuonna 2011).

Vuoden 2013 aikana Nokia lopetettujen toimintojen palveluksessa oli keskimäärin 31 055 henkilöä (40 448 vuonna 2012 ja 53 314 vuonna 2011). Vuoden 2013 lopussa Nokian lopetettujen toimintojen palveluksessa oli 31 218 henkilöä (32 251 henkilöä vuoden 2012 lopussa ja 48 136 henkilöä vuoden 2011 lopussa). Nokian lopetettujen toimintojen vuoden 2013 palkat olivat yhteensä 1 159 miljoonaa euroa (1 765 miljoonaa euroa vuonna 2012 ja 2 409 miljoonaa euroa vuonna 2011).

KESTÄVÄ KEHITYS NOKIASSA

Pyrimme integroimaan kestävän kehityksen kaikkeen, mitä teemme. Haluamme, että kestävää kehitystä edistävällä työllämme on merkitystä ihmisille ja ympäristölle, mutta myös Nokialle yhtiönä. Perusperiaatteemme ovat: Ihmisten arvostaminen kaikessa, mitä teemme; Ympäristön kunnioittaminen; Teknologian hyödyntäminen ihmisten ja ympäristön hyväksi; Yhdessä tekeminen muutoksen aikaansaamiseksi.

Teemme paljon työtä integroidaksemme kestävän kehityksen ja eettiset toimintatavat kaikkeen toimintaamme, ja edellytämme samaa myös toimitusketjultamme. Olemme jo pitkään edistäneet monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia. Emme hyväksy korruptiota millään tasolla - emme talon sisällä emmekä asiakassuhteissamme. Tämän lisäksi pyrimme edistämään työntekijöidemme terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia.

Ympäristötyömme keskittyy mahdollisen negatiivisen ympäristövaikutuksen minimointiin ja perustuu korkeimpiin mahdollisiin standardeihin ja periaatteisiin, mitkä pyrimme integroimaan suoraan toimintoihimme. Parannamme toimistojamme, tehtaitamme, logistiikkatoimintojamme ja pyrimme hyödyntämään teknologiaa tavoin, millä voimme säästää energiaa ja pienentää päästöjä. Tämän lisäksi parannamme jatkuvasti tuotteidemme ympäristöominaisuuksia.

Mobiiliteknologialla on merkittävä rooli ihmisten elämän parantamisessa erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Teknologiamme voi auttaa esimerkiksi koulutuksen ja elintason parantamisessa. Tämän lisäksi ihmiset voivat pienentää heidän ekologista jalanjälkeään käyttämällä mobiiliteknologiaa kekseliäästi.

Uskomme, että yhteistyö muiden toimijoiden kanssa on usein tehokkain tapa edistää kestävää kehitystä. Tästä johtuen teemme yhteistyötä organisaatioiden kanssa, jotka keskittyvät edistämään kestävää kehitystä, ja osallistumme yhteisten menettelytapojen kehittämiseen maailmanlaajuisesti.

Vuonna 2013 kestävän kehityksen kohokohtiin kuuluivat:

• ■ Työntekijöistämme 83 % pitää Nokiaa vastuullisena yrityksenä mukaan lukien ympäristö- ja yhteiskuntavastuun. Tämä on meille tärkeä saavutus, koska arvostamme työntekijöidemme palautetta tavastamme toimia ja he ovat meidän yksi tärkeimmistä sidosryhmistämme.
• Paransimme toimintaamme työturvallisuusasioissa.
• Käytimme kierrätettyä muovia ensimmäistä kertaa tuotteen kuoriosassa Lumia 1520 black -variantissa.

• Pystyimme ylläpitämään uusiutuvan energian määrän hyvällä tasolla toimipisteissämme (38 %) siitä huolimatta, että saatavuuden kanssa on ollut haasteita tietyillä alueilla.

• Nokia sijoittui toiseksi Dow Jones Sustainability Indeksisissä viestintälaitteiden kategoriassa ja Interbrand listasi Nokian heidän parhaiden vihreiden brändien listalla yhdeksänneksi.

• Nokia sai huippuarvosanan sekä työstään että raportoinnistaan Carbon Disclosure Project (CDP)Nordic 260 Climate Change -raportissa ja sijoittui toiseksi teknologiasektorin FTSE ESG -luokituksessa.

Lisätietoja Nokian vastuullisuudesta voi lukea osoitteessa www.company.nokia.com/fi/tietoa-nokiasta/ihmiset-ymparisto sekä vuosittain julkaistavasta yhteiskuntavastuuraportistamme, joka on saatavilla englanninkielisenä verkkosivuillamme www.company.nokia.com/about-us/people-planet.

JOHTO JA HALLITUS

Hallitus, johtokunta ja toimitusjohtaja

Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän ja enintään 12 jäsentä. Nokian varsinainen yhtiökokous, joka kokoontuu vuosittain viimeistään 30.6., valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

7.5.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen seuraavat kymmenen jäsentä: Bruce Brown, Elizabeth Doherty, Stephen Elop, Henning Kagermann, Jouko Karvinen, Helge Lund, Mårten Mickos, Elizabeth Nelson, Risto Siilasmaa ja Kari Stadigh. Stephen Elop erosi hallituksesta 3.9.2013, jonka jälkeen hallitukseen on kuulunut yhdeksän jäsentä.

Hallitus on vastuussa toimitusjohtajan, talousjohtajan sekä muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta. Stephen Elop toimi 3.9.2013 asti toimitusjohtajana, jolloin Nokia ilmoitti muutoksista yhtiön ylimpään johtoon samana päivänä julkistetusta D&S-liiketoiminnan Myynnistä johtuen. Risto Siilasmaa nimitettiin Nokian väliaikaiseksi pääjohtajaksi 3.9.2013 alkaen, samalla kun hän jatkoi tehtävässään Nokian hallituksen puheenjohtajana. Timo Ihamuotila nimitettiin Nokian väliaikaiseksi toimitusjohtajaksi 3.9.2013 alkaen, samalla kun hän jatkoi tehtävässään Nokian talousjohtajana. Nokian hallitus nimitti 1.5.2014 alkaen uudeksi toimitusjohtajaksi Rajeev Suri.

Tiedot hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten omistamista osakkeista ja optio-oikeuksista löytyvät tämän Nokia vuonna 2013 -julkaisun Lisätietojaosassa olevasta selvityksestä "Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot".

Lisätietoa yhtiön hallinnosta on saatavilla tämän Nokia vuonna 2013 -julkaisun Lisätietoja-osassa olevasta selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Nokian internetsivuilta, www.company.nokia.com/fi/tietoa-nokiasta.

Muutokset johtokunnassa

Vuonna 2013, ja sen jälkeen Nokian johtokunnassa tapahtui seuraavat muutokset:

• ■ Stephen Elop jätti tehtävänsä toimitusjohtajana 3.9.2013, mutta jatkoi johtokunnassa Devices & Services -yksikön johtajana. Hän jätti tehtävänsä Devices & Services -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä.
• Timo Ihamuotila toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 3.9.2013–30.4.2014 samalla, kun hän toimi talousjohtajana. Tänä aikana hän myös toimi johtokunnan puheenjohtajana.
• Marko Ahtisaari jätti tehtävänsä Design-yksikön johtajana ja johtokunnan jäsenenä 1.11.2013 ja jatkaa siirtymäroolissa 31.5.2014 saakka.
• Jo Harlow jätti tehtävänsä Smart Devices -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä.
• Juha Putkiranta jätti tehtävänsä Operations-yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä.
• Timo Toikkanen jätti tehtävänsä Mobile Phones -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä.
• Chris Weber jätti tehtävänsä Sales and Marketing -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin yhteydessä.
• Louise Pentland jätti tehtävänsä lakiasiainjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014 ja jatkaa neuvonantajan roolissa siirtymäkauden yli.
• Juha Äkräs jätti tehtävänsä henkilöstöjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014 ja jatkaa neuvonantajan roolissa siirtymäkauden yli.
• Kai Öistämö jätti tehtävänsä Corporate Development -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014 ja jatkaa neuvonantajan roolissa siirtymäkauden yli.
• Rajeev Suri nimitettiin Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi, sekä johtokunnan puheenjohtajaksi 1.5.2014 alkaen.
• Samih Elhage nimitettiin Networksin talousjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.5.2014 alkaen.

YHTIÖJÄRJESTYS

Nokian yhtiöjärjestys on saatavilla internetsivuillamme www. company.nokia.com. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

Nokian yhtiöjärjestys sisältää lunastuslausekkeen. Yhtiöjärjestyksen 13 §:n "Lunastusvelvollisuus" muuttaminen edellyttää, että päätöstä kannattaa vähintään kolmen neljänneksen enemmistö annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

OSAKKEET, OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEENOMISTAJAT

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksessa.

Nokia ei mitätöinyt eikä hankkinut omia osakkeitaan vuonna 2013. Nokia ei laskenut liikkeelle yhtään uutta osaketta vuonna 2013.

Nokia antoi vuonna 2013 yhteensä 1 403 501 hallussaan ollutta Nokian osaketta Nokian osakeohjelmien mukaisesti ohjelmiin osallistuneille Nokian työntekijöille, mukaan lukien eräät johtokunnan jäsenet. Osakkeet annettiin vastikkeetta ja annettujen osakkeiden yhteismäärä vastasi noin 0,04 % kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä. Luovutuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta muiden osakkeenomistajien omistukseen tai äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

Nokian konserniyhtiöiden hallussa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 32 567 617 Nokian osaketta, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 0,9 %. Vuoden 2013 lopussa Nokian osakkeiden kokonaismäärä oli yhteensä 3 744 994 342 ja osakepääoma 245 896 461,96 euroa.

Tietoa Nokian hallituksella vuonna 2013 olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja hankkimisesta sekä tietoa lähipiiriin liittyvistä tapahtumista, osakkeenomistajista, optio-oikeuksista, osakekohtaisesta omasta pääomasta, osinkotuotosta, hinta/voittosuhteesta, osakkeen kurssikehityksestä, osakekannan markkina-arvosta, osakevaihdosta ja keskimääräisistä osakemääristä löytyy Tilinpäätös- ja Lisätietoja-osioista.

NOKIAN NÄKYMÄT

Jatkuvat toiminnot

• Nokia arvioi Networksin liikevoittoprosentin koko vuonna 2014 asettuvan kohti Networksin pitkän aikavälin tavoitteen 5–10 % yläpäätä. Tämän lisäksi Nokia arvioi Networksin liikevaihdon kasvavan vuoden 2014 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tämä näkymä perustuu Nokian arvioihin useista eri tekijöistä, joihin kuuluvat
• toimialan kilpailudynamiikka;
• tuotevalikoiman painotus ja alueellinen jakauma;
• laajojen uusien verkkojen rakennushankkeiden ajoittuminen; ja
• arvioitu Networksin muutosohjelmien myönteisen kehityksen jatkuminen.
• Nokia arvioi HERE-liiketoiminnan investoivan vuonna 2014 pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksiin. Tämän arvioidaan vaikuttavan kielteisesti HERE-liiketoiminnan vuoden 2014 liikevoittoprosenttiin.
• Nokia arvioi Technologies-liiketoiminnan liikevaihdon kasvavan vuositasolla laskettuna noin 600 miljoonaan euroon vuoden 2014 aikana Microsoftin tultua merkittävämmäksi patenttilisenssinsaajaksi, kun olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoiminnan myynti saatiin päätökseen.
• Kunnes verotuksellinen kannattavuus on uudelleen saavutettu Suomessa, Nokia arvioi kirjaavansa noin 250 miljoonan euron verokulun vuosittain jatkuvien liiketoimintojen osalta. Tämä vastaa Networksin-, HERE- ja Technologies -liiketoimintojen arvioituja maksettavia veroja. Kun verotuksellinen kannattavuus on uudelleen saavutettu Suomessa, Nokia arvioi kirjaavansa verot noin 25 %:n verokannalla, mutta Nokian vuosittain maksettavien verojen arvioidaan kuitenkin pysyvän noin 250 miljoonassa eurossa, kunnes Nokian Suomen laskennalliset verosaamiset, joita ei ole kirjattu tilinpäätökseen, ovat täysin käytetty.
• Nokia arvioi jatkuvien toimintojen käyttöomaisuusinvestointien vuonna 2014 olevan noin 200 miljoonaa euroa liittyen pääasiassa Networksiin.

RISKITEKIJÖITÄ

Seuraavassa on kuvaus riskitekijöistä, joilla voi olla vaikutusta Nokiaan. Näiden riskitekijöiden lisäksi saattaa kuitenkin olla olemassa myös muita riskejä, joista Nokia ei ole tietoinen, ja riskejä, joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, mutta jotka voivat myöhemmin osoittautua merkittäviksi. Näillä riskeillä, yhdessä tai erikseen, saattaa olla ajoittain haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liikevaihtoon, kannattavuuteen, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan, likviditeettiin, markkinaosuuteen, tuotemerkin arvoon, maineelle ja osakkeen hintaan. Ellei toisin sanota tai asiayhteydestä voi muuta päätellä, viittaukset "Nokia", "me" ja "meidän" tarkoittavat kaikkia Nokian operatiivisia segmenttejä.

• Nokia on julkistanut uuden strategian, johon liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä, mukaan lukien se, että Nokia ei välttämättä pysty säilyttämään tai parantamaan jatkuvien liiketoimintojen toimintaa tai taloudellista tulosta tai oikein identifioimaan tai menestyksekkäästi harjoittamaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
• Networksin strategia keskittyy mobiililaajakaistoihin ja vastaavasti sen liikevaihto ja kannattavuus riippuvat menestyksestä mobiililaajakaistojen infrastruktuurissa ja siihen liittyvillä palvelumarkkinoilla. Networks voi epäonnistua strategiansa toteuttamisessa tai siinä, ettei se kykene kyseisellä markkinalla oikeaan aikaan tehokkaasti ja kannattavasti sopeuttamaan toimintojansa ja liiketoimintaansa ja vastaamaan asiakkaiden kasvavaan tarpeeseen erilaisiin sovelluksiin tai tekniseen kehitykseen.
• Kilpailu mobiililaajakaistaverkkojen markkinoilla on kovaa ja Networks ei välttämättä onnistu tehokkaasti ja kannattavasti sijoittamaan uusiin kilpailukykyisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin, palveluihin, uudistuksiin ja teknologioihin ja tuomaan niitä markkinoille oikea-aikaisesti.
• Nokian teollisuusoikeuksien salkku sisältää useita patentoituja standardoituja tai Nokian omia teknologioita, joista tuotteemme ja palvelumme ovat riippuvaisia ja joita käytämme myös tuottamaan liikevaihtoa. Kolmannet osapuolet saattavat käyttää teollisuusoikeuksiamme ilman lisenssiä ja laittomasti, tai ryhtyä toimenpiteisiin mitätöidäkseen näihin teknologioihin liittyviä teollisoikeuksia, tai emme välttämättä pysty keksimään uusia teknologioita, tuotteita tai palveluita kehittääksemme tai ylläpitääksemme teollisuusoikeuksien salkkua, tai pysty säilyttämään olemassa olevia teollisuusoikeuksista syntyviä tulonlähteitä tai perustamaan uusia tulonlähteitä.
• HERE-liiketoimintamme liittyy useita riskejä ja epävarmuustekijöitä, kuten se, että emme ehkä pysty ylläpitämään tämänhetkisiä ajoneuvo-segmentin tulonlähteitä, josta

HERE- liiketoiminta on historiallisesti saanut valtaosan liikevaihdostaan, tai että emme onnistu luomaan menestyksekästä paikkatietoalustaa, laajentamaan paikkatietopalveluamme kattamaan yhä useampia laitteita ja käyttöjärjestelmiä tai luomaan uusia tulonlähteitä.

• Nokian liikevaihto, kannattavuus ja kassavirrat ovat riippuvaisia langattoman viestinnän ja viestinnän toimialojen kehityksestä useilla eri markkinoilla, sekä yleisestä maailmanlaajuisesta ja alueellisesta taloudellisesta tilanteesta.
• Networks on riippuvainen rajoitetusta määrästä asiakkaita ja laajoista useampivuotisista sopimuksista ja yhden asiakkaan menetyksellä tai yhteen sopimukseen liittyvillä seikoilla voi olla huomattava vaikutus Networksiin.
• Emme välttämättä onnistu pitämään palveluksessamme, kannustamaan, kehittämään ja rekrytoimaan osaavia työntekijöitä.
• Meillä on toimintaa useissa maissa, minkä seurauksena kohtaamme monitahoisia veroihin liittyviä seikkoja ja voimme joutua maksamaan lisää veroja useilla lainkäyttöalueilla. Lisäksi meidän tuloksemme tai oletettu tuloksemme, muiden tekijöiden ohella, voi vähentää kykyämme käyttää hyväksi laskennallisia verosaamisia.
• Emme välttämättä pysty hoitamaan tuotantoamme, palvelunkehittämistämme ja palveluiden toimitusta sekä logistiikkaamme tehokkaasti ja keskeytyksittä, tai rajoitettu määrä toimittajia, joista olemme riippuvaisia ei välttämättä pysty toimittamaan riittävää määrää täysin toimivia tuotteita ja komponentteja tai ajoissa toimittamaan palveluita, jotka vastaavat asiakkaidemme tarpeita.
• D&S-liiketoiminnan Myynti voi altistaa meidät taseen ulkopuolisille vastuille ja sopimukset, joita olemme tehneet Microsoftin kanssa voivat sisältää ehtoja, jotka osoittautuvat meille epäedullisiksi.
• Nokian toiminta on riippuvainen monimutkaisten ja keskitettyjen tietoteknisten järjestelmien ja tietoverkkojen tehokkaasta ja häiriöttömästä toiminnasta ja tallennamme tiettyjä henkilö- ja kuluttaja tietoja osana liiketoimintaamme. Järjestelmien tai verkkojen tehottomuus, tietoturvavirhe, virhetoiminta tai toimintahäiriö voi aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian liiketoiminnalle ja liiketoiminnan tulokselle.
• Tavoitteemme hallinnoida ja parantaa taloudellista tulosta, säästää kuluissa ja lisätä kilpailukykyisyyttä eivät välttämättä johda tavoiteltuihin tuloksiin ja parannuksiin.

• Negatiivisella kehityksellä tarjotussa asiakasrahoituksessa tai asiakkaiden maksuehtojen pidentämisellä voi olla haitallinen vaikutus Networksiin.

• Mikäli yhtiöt, joiden kanssa meillä on kumppanuusjärjestelyitä tai teemme yhteistyötä eivät suoriudu suunnitellulla tavalla tai emme onnistu solmimaan menestymiseen tarvittavia yhteistyö- tai kumppanuusjärjestelyitä, emme välttämättä saa tuotua tuotteitamme markkinoille menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti.

• Nokian tarjoamat tuotteet sisältävät yhä enemmän monimutkaisia teknologioita, joihin sisältyy Nokian kehittämiä tai kolmansien osapuolten Nokialle lisensoimia teknologioita. Tämän seurauksena niiden teknologioiden, joita Nokia käyttää tai aikoo käyttää, suojaamisen arviointi on yhä vaikeampaa, ja kolmansien osapuolten Nokiaan kohdistamien teollisoikeuksien väitettyyn loukkaamiseen perustuvien vaatimusten riski on suurempi. Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa suurempiin lisenssikuluihin, rajoituksiin tällaisten teknologioiden käyttämisessä Nokian tuotteissa ja/tai kalliisiin ja aikaa vieviin oikeudenkäynteihin.
• Olemme yhtiö, jolla on globaalit toiminnot ja saamme tuloja useasta maasta, mikä altistaa meidät lainsäädäntöön liittyvälle riskille, poliittisille riskille sekä muuhun kehitykseen liittyvälle riskille useissa maissa ja alueilla.
• Nokian liikevaihtoon, kuluihin ja liiketoiminnan tulokseen sekä osinkojen ja ADS:ien dollarimääräiseen arvoon vaikuttavat valuuttakurssien vaihtelut erityisesti Nokian raportointivaluutan euron ja Yhdysvaltojen dollarin, Japanin jenin ja Kiinan yuanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä.
• Emme välttämättä pysty menestyksekkäästi toteuttamaan suunniteltuja yritysjärjestelyjä, kuten yrityskauppoja, fuusioita tai yhteistoimintayrityksiä, tai saamaan niistä tavoiteltua hyötyjä johtuen esimerkiksi siitä, että kohteiden valinnassa tai järjestelyiden toteuttamisessa ei onnistuta tai järjestelyihin liittyy ennalta odottamattomia vastuita.
• Epäsuotuisa oikeudenkäynnin lopputulos, sopimuksiin liittyvät riidat ja syytökset terveyshaitoista liittyen liiketoimintaamme voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian liiketoiminnalle, liiketoiminnan tulokselle, taloudelliselle asemalle tai maineelle.

OSINKO JA SUUNNITELTU 5 MILJARDIN EURON PÄÄOMArakenteen KEHITTÄMISOHJELMA

Kuten tiedotettiin 29.4.2014, sekä Nokian taloudellinen asema että tuloskehitysnäkymät ovat parantuneet merkittävästi D&S-liiketoiminnan Myynnin toteuduttua. Tämän lisäksi Nokian hallitus on suorittanut perusteellisen arvion mahdollisista Nokian pääomarakenteen vaatimuksista. Tähän arvioon perustuen Nokian hallituksen näkemyksen mukaan yhtiöllä on taloudellista vahvuutta ja joustavuutta jatkaakseen pitkän aikavälin investointeja, jotka ovat edellytyksenä tulevaisuuden toimialajohtajuudelle.

Kehittääkseen yhtiön pääomarakennetta Nokian hallitus on lisäksi ilmoittanut tehneensä suunnitelman 5 miljardin euron pääomarakenteen kehittämisohjelmasta, joka keskittyy osinkojen maksun uudelleenaloittamiseen, ylimääräiseksi katsotun pääoman palauttamiseen osakkeenomistajille ja korollisten velkojen lyhentämiseen.

Laaja ohjelma koostuu seuraavista tekijöistä:

• Osinkojen maksun uudelleenaloittaminen, tavallista osinkoa suunnitellaan maksettavaksi vähintään 800 miljoonaa euroa vuosina 2013 ja 2014 seuraavasti:
• ▪ Tavallista osinkoa maksetaan 0,11 euroa osakkeelta (noin 400 miljoonaa euroa) vuodelta 2013 edellyttäen osakkeenomistajien hyväksyntää vuonna 2014; ja
• Tavallista osinkoa suunnitellaan maksettavan vähintään 0,11 euroa osakkeelta vuodelta 2014 (vähintään noin 400 miljoonaa euroa) edellyttäen osakkeenomistajien hyväksyntää vuonna 2015;
• ■ Ylimääräistä osinkoa maksetaan 0,26 euroa osakkeelta (noin 1 miljardi euroa) edellyttäen osakkeenomistajien hyväksyntää vuonna 2014;
• ■ 1,25 miljardin euron omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma, joka edellyttää osakkeenomistajien valtuutusta hallitukselle vuonna 2014; ja
• ■ Noin 2 miljardin euron velanlyhennykset vuoden 2016 toisen neljänneksen loppuun mennessä.

Osana pääomarakenteen kehittämisohjelmaa Nokian hallitus ehdottaa 17.6.2014 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö maksaisi jälleen tavallista osinkoa osakkeenomistajilleen. Nokian hallitus ehdottaa vuoden 2014 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö maksaisi 0,11 euroa osinkoa osakkeelta vuodelta 2013. Tämä vastaa noin puolta Nokian jatkuvien toimintojen tilikauden 2013 tuloksesta, pois lukien kertaluonteiset erät ja kauppahinnan tilinpäätöskäsittelyyn liittyviä erät. Tavallinen osinko vuodelta 2013 arvioidaan maksettavan 3.7.2014.

Nokian hallitus suunnittelee lisäksi ehdottavansa keväällä 2015 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2014 maksettaisiin tavallista osinkoa vähintään 0,11 euroa osakkeelta.

Nokian hallitus ehdottaa vuoden 2014 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiö maksaisi ylimääräistä osinkoa 0,26 euroa osakkeelta (noin 1 miljardi euroa). Ylimääräinen osinko arvioidaan maksettavan 3.7.2014.

Nokian hallitus lisäksi ehdottaa, että hallitus valtuutetaan päättämään suunnitellusta 1,25 miljardin euron arvoisesta omien osakkeiden hankkimisesta kahden vuoden aikana. Hallitus ehdottaa, että vuoden 2014 yhtiökokous valtuuttaa hallituksen päättämään enintään 370 miljoonan Nokian osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakemäärä on alle 10 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa enintään Suomen lain salliman puolitoista vuotta, ja Nokian hallituksen odotetaan ehdottavan sitä uudelleen vuoden 2015 varsinaiselle yhtiökokoukselle. Arvioimme, että osakkeet mitätöidään. Osakkeiden hankinta voi tapahtua joko julkisilta markkinoilta, yksityisesti neuvotelluissa järjestelyissä, toteuttamalla johdannaissopimuksia tai kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin osoitetulla ostotarjouksella. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 17.12.2015 saakka, ja se päättäisi varsinaisen yhtiökokouksen 7.5.2013 hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen. Hallitus suunnittelee aloittavansa osakkeiden hankinnan sen jälkeen, kun Nokia on julkistanut vuoden 2014 toisen neljänneksen tuloksensa.

Nokia suunnittelee lisäksi lyhentävänsä korollisia velkojaan noin 2 miljardilla eurolla vuoden 2016 toisen neljänneksen loppuun mennessä. Velanlyhennysten toteuduttua niiden odotetaan tuovan vähintään 100 miljoonan euron säästöt vuositasolla laskettuna jatkuvissa korkokustannuksissa. Bruttovelkatason laskeminen tukee myös tavoitettamme palata investment grade -tason sijoituskohteeksi. Nokia suunnittelee vähentävänsä korollisia velkojaan hyödyntämällä sovellettavia erääntymispäiviä, ensimmäisiä mahdollisia lunastuspäiviä sekä muita ehtoja, jotka mahdollistaisivat aikaisemman lunastuksen tai velan takaisinmaksun tai tekemällä julkisessa kaupankäynnissä tarjouksen velan takaisinostosta.

Hallitus, Nokia Oyj 30.4.2014

Konsernin tuloslaskelma, IFRS 22
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 23
Konsernitase, IFRS 24
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 25
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 26
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 28
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 82
Emoyhtiön tase, FAS 82
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 83
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 84
Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat 90
Nokia 2009–2013, IFRS 96
Tunnuslukujen laskentaperusteet 98
Tilinpäätöksen 2013 allekirjoitus
ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi 99
Tilintarkastuskertomus 100

Konsernin tuloslaskelma, IFRS

		2013	2012 *	2011 *
1.1.–31.12.	Liite	milj. EUR	milj. EUR	milj. EUR
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto		12 709	15 400	15 968
Hankinnan ja valmistuksen kulut		–7 364	–9 841	–10 408
Bruttokate		5 345	5 559	5 560
Tutkimus- ja kehityskulut		–2 619	–3 081	–3 334
Myynnin ja markkinoinnin kulut		–974	–1 372	–1 608
Hallinnon kulut		–697	–690	–735
Liikearvon arvonalentumiset	9	—	—	–1 090
Liiketoiminnan muut tuotot	8	272	276	151
Liiketoiminnan muut kulut	8, 9	–808	–1 513	–332
Liikevoitto/-tappio	2–11, 25	519	–821	–1 388
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	16, 32	4	–1	–23
Rahoitustuotot ja -kulut	9, 12	–280	–357	–131
Tulos ennen veroja		243	–1 179	–1 542
Tuloverot	13	–202	–304	–73
Jatkuvien toimintojen tulos		41	–1 483	–1 615
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos			–771	–1 272
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta		186 –145	–712	–343
		41	–1 483	–1 615
Lopetettujen toimintojen tulos	3	–780	–2 303	128
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos		–801	–2 334	109
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta		21	31	19
		–780	–2 303	128
Tulos		–739	–3 786	–1 487
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos		–615	–3 105	–1 163
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta		–124	–681 –3 786	–324 –1 487
		–739
Tulos/osake		2013	2012	2011
(emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta)	29	EUR	EUR	EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot		0,05	–0,21	–0,34
Lopetetut toiminnot		–0,22	–0,63	0,03
Yhteensä		–0,17	–0,84	–0,31
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot Lopetetut toiminnot		0,05 –0,22	–0,21 –0,63	–0,34 0,03
Yhteensä		–0,17	–0,84	–0,31
Osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta)	29
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot		3 712 079	3 710 845	3 709 947
Lopetetut toiminnot Yhteensä		3 712 079 3 712 079	3 710 845 3 710 845	3 709 947 3 709 947
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot		3 733 364	3 710 845	3 709 947
Lopetetut toiminnot		3 712 079	3 710 845	3 717 034
Yhteensä		3 712 079	3 710 845	3 709 947

* Sisältää muutetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin takautuvan soveltamisen vaikutuksen.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS

1.1.–31.12.	Liite	2013 milj. EUR	2012 * milj. EUR	2011 * milj. EUR
Tulos		–739	–3 786	–1 487
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus	6	83	–228	–36
Erät, jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	23	–496	41	9
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen
suojaus	23	114	–58	–37
Rahavirtojen suojaus	22	3	–41	116
Available-for-sale -sijoitukset	22	49	35	70
Muut lisäykset/vähennykset		5	10	–17
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	22, 23	–2	34	–4
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		–244	–207	101
Laaja tulos		–983	–3 993	–1 386
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos		–863	–3 281	–1 089
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta		–120	–712	–297
		–983	–3 993	–1 386
Emoyhtiön omistajille kuuluvan laajan tuloksen jakautuminen:
Jatkuvat toiminnot		34	–831	–1 200
Lopetetut toiminnot		–897	–2 450	111
		–863	–3 281	–1 089

* Sisältää muutetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin takautuvan soveltamisen vaikutuksen.

Konsernitase, IFRS

VASTAAVAA Pitkäaikaiset varat Liikearvo 3 295 4 876 14 Muut aineettomat hyödykkeet 647 296 14 Aineelliset hyödykkeet 1 431 566 15 Osuudet osakkuusyhtiöissä 58 65 16 Available-for-sale -sijoitukset 689 741 17 Laskennalliset verosaamiset 1 279 890 26 Pitkäaikaiset lainasaamiset 96 125 17, 35 Muut sijoitukset 218 99 9 323 6 048 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 1 538 804 19, 21 Myyntisaamiset (sisältää luottotappiovarauksen 124 milj. euroa vuonna 2013 ja 248 milj. euroa vuonna 2012) 2 901 5 551 17, 21, 35 Siirtosaamiset ja ennakkomaksut 2 682 660 20 Tuloverosaamiset 495 146 Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista 35 29 17, 35 Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat 451 285 17, 18, 35 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat 415 382 17, 35 Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat 956 542 17, 35 Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat 3 957 5 448 17, 35 Rahat ja pankkisaamiset 3 504 3 676 35 13 796 20 661 Myytävänä olevat aineelliset hyödykkeet — 89 15, 17 Lopetettujen toimintojen varat — 5 258 3 25 191 29 984 Yhteensä VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 246 246 24 Ylikurssirahasto 446 615 Omat osakkeet –629 –603 Muuntoerot 746 434 23 Arvonmuutosrahasto 80 –5 22 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 3 115 3 136 Kertyneet voittovarat 3 997 2 581 Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 7 937 6 468 1 302 Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus 192 Oma pääoma yhteensä 6 660 9 239 Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat 3 286 5 087 17, 35 Laskennalliset verovelat 701 195 26 Muut pitkäaikaiset velat 997 630 Varaukset 304 242 28 7 089 4 353 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista 3 192 201 17, 35 Lyhytaikaiset rahoituslainat 261 184 17, 35 Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat 90 35 17, 18, 35 Tuloverovelat 499 484 13 Ostovelat 4 394 1 842 17, 35 Siirtovelat 6 223 3 033 27 Varaukset 680 1 988 28 13 656 9 450 Lopetettujen toimintojen velat — 4 728 3 25 191 29 984 Yhteensä	31.12.	Liite	2013 milj. EUR	2012 * milj. EUR

* Sisältää muutetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin takautuvan soveltamisen vaikutuksen

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

1.1. - 31.12.	Liite	2013 milj. EUR	2012 * milj. EUR	2011 * milj. EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos		–615	–3 105	–1 163
Oikaisut yhteensä	33	1 789	3 841	3 488
Nettokäyttöpääoman muutos	33	–945	119	–641
Liiketoiminnan rahavirta		229	855	1 684
Saadut korot		92	130	190
Maksetut korot		–208	–277	–283
Muut rahoituserät		345	–584	264
Maksetut verot		–386	–478	–718
Liiketoiminnan nettorahavirta		72	–354	1 137
Investointien rahavirta
Hankitut liiketoiminnat, vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		—	13	–817
Lyhytaikaisten available-for-sale -sijoitusten lisäys, likvidit varat		–1 021	–1 668	–3 676
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien sijoitusten lisäys, likvidit varat		—	–40	–607
Pitkäaikaisten available-for-sale -sijoitusten lisäys		–53	–55	–111
Hankitut osuudet osakkuusyhtiöissä		–8	–1	–2
Muiden pitkäaikaisten saamisten lisäys		–1	—	–14
Lyhytaikaisten saamisten vähennys (+)/lisäys (–)		4	24	–31
Investoinnit aineellisiin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin		–407	–461	–597
Myydyt liiketoiminnat vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		–63	–15	–2
Myydyt osakkuusyhtiöt		—	5	4
Lyhytaikaisten available-for-sale -sijoitusten erääntyminen ja myynti, likvidit varat		586	2 355	6 090
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien sijoitusten erääntyminen ja myynti		—	86	1 156
Pitkäaikaisten available-for-sale -sijoitusten myynti		129	37	57
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti		138	279	48
Saadut osingot		5	3	1
Investointien nettorahavirta		–691	562	1 499
Rahoitustoimintojen rahavirta
Muut maksut osakkeenomistajille		—	—	546
Tytäryrityksen oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankinta		–1 707	—	—
Pitkäaikaisten velkojen lisäys		2 291	752	1
Pitkäaikaisten velkojen vähennys		–862	–266	–51
Lyhytaikaisten velkojen vähennys		–128	–196	–59
Osingonjako ja muut maksut osakkeenomistajille		–71	–755	–1 536
Rahoitustoimintojen nettorahavirta		–477	–465	–1 099
Muuntoero-oikaisu		–223	–27	107
Rahavarojen vähennys (–)/lisäys (+)		–1 319	–284	1 644
Rahavarat tilikauden alussa		8 952	9 236	7 592
Rahavarat tilikauden lopussa		7 633	8 952	9 236
Rahavarat sisältävät:
Rahat ja pankkisaamiset		3 676	3 504	1 957
Lyhytaikaiset available-for-sale -sijoitukset, rahavarat	17, 35	3 957	5 448	7 279
		7 633	8 952	9 236

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen

liiketoimintojen ja valuuttakurssien muutosten takia.

* Sisältää muutetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin takautuvan soveltamisen vaikutuksen.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

							Sijoitetun
	Osakemäärä		Osake- Ylikurssi-		Omat Muunto- muutos- pääoman	Arvon-	vapaan oman		Emoyhtiön Määräys- Kertyneet omistajien	vallaton	Oma pääoma
Oma pääoma 31.12.2010	(1 000 kpl) pääoma 3 709 130	246	312	rahasto osakkeet –663	erot 825	rahasto 9	3 161	rahasto voittovarat 10 500	osuus 14 390	1 858	osuus yhteensä 16 248
Etuuspohjaisten eläkkeiden
uudelleenarvostus, verojen jälkeen						–7			–7	–17	–24
Muuntoerot					–26				–26	35	9
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen					–28				–28		–28
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen						84			84	10	94
Available-for-sale -sijoitukset, verojen jälkeen						67			67		67
Muut lisäykset/vähennykset								–16	–16	–1	–17
Tilikauden tulos								–1 163	–1 163	–324	–1 487
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	–54	144	—	–1 179	–1 089	–297	–1 386
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus			18						18		18
Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista			–3						–3	–1	–4
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	1 059		–11	19			–13		–5		–5
Muut maksut osakkeenomistajilta			46						46	500	546
Osingonjako								–1 484	–1 484	–39	–1 523
Hankitut määräysvallattomien osakkenomistajien osuudet ja muut muutokset									—	15	15
Muut muutokset		—	50	19	—	—	–13	–1 484	–1 428	475	–953
Oma pääoma 31.12.2011	3 710 189	246	362	–644	771	153	3 148	7 837	11 873	2 036	13 909
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus, verojen jälkeen						–127			–127	–79	–206
Muuntoerot					42				42	–2	40
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen					–67				–67		–67
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen						–67			–67	47	–20
Available-for-sale -sijoitukset, verojen jälkeen						36			36		36
Muut lisäykset/vähennykset								7	7	3	10
Tilikauden tulos								–3 105	–3 105	–681	–3 786
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	–25	–158	—	–3 098	–3 281	–712	–3 993
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus			1						1		1
Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista			3						3		3
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	796		–5	15			–12		–2		–2
Osingonjako								–742	–742	–22	–764
Vaihtovelkakirjalaina – oman pääoman osuus			85						85		85
Muut muutokset		—	84	15	—	—	–12	–742	–655	–22	–677
Oma pääoma 31.12.2012	3 710 985	246	446	–629	746	–5	3 136	3 997	7 937	1 302	9 239

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS (jatkuu)

							Sijoitetun
	Osakemäärä (1 000 kpl) pääoma		Osake- Ylikurssi-	rahasto osakkeet	Omat Muunto- muutos- pääoman erot	Arvon- rahasto	vapaan oman	rahasto voittovarat	Emoyhtiön Määräys- Kertyneet omistajien osuus	vallaton	Oma pääoma osuus yhteensä
Oma pääoma 31.12.2012	3 710 985	246	446	–629	746	–5	3 136	3 997	7 937	1 302	9 239
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus, verojen jälkeen						55			55	25	80
Muuntoerot					–468				–468	–28	–496
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen					114				114		114
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen						–3			–3	7	4
Available-for-sale -sijoitukset, verojen jälkeen						49			49	—	49
Muut lisäykset/vähennykset								5	5	—	5
Tilikauden tulos								–615	–615	–124	–739
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	–354	101	—	–610	–863	–120	–983
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus			25						25		25
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	1 404		–7	26			–21		–2		–2
Osingonjako								—	—	–37	–37
Määräysvallattoman osuuden hankinta			–3		42	–16		–806	–783	–924	–1 707
Muut muutokset määräys vallattomien osuudessa									—	–29	–29
Vaihtovelkakirjalaina - oman pääoman osuus			154						154		154
Lainojen konvertointi omaksi pääomaksi	38						—		—		—
Muut muutokset		—	169	26	42	–16	–21	–806	–606	–990	–1 596
Oma pääoma 31.12.2013	3 712 427	246	615	–603	434	80	3 115	2 581	6 468	192	6 660

Osakekohtainen osinko on 0,37 euroa vuodelta 2013 edellyttäen osakeomistajien hyväksyntää (0,00 euroa vuodelta 2012 ja 0,20 euroa vuodelta 2011). Ks. konsernitilinpäätöksen liitetiedot.

1. LASKENTAPERIAATTEET

Nokian konsernitilinpäätös on laadittu EU:n käyttöön hyväksymien kansainvälisten laskentastandardien (International Financial Reporting Standards – IFRS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei ole erikseen toisin mainittu alla olevissa laskentaperiaatteissa. Liitetietoinformaatio vastaa myös suomalaista laskentasäännöstöä. Nokian Hallitus hyväksyi vuoden 2013 konsernitilinpäätöksen 30.4.2014.

Aiempana vuotena konsernin toiminnallinen rakenne sisälsi kolme liiketoimintaa: Devices & Services, HERE ja Nokia Siemens Networks, josta käytetään myös lyhennettä NSN. Taloudellisen raportoinnin tarkoituksiin konserni raportoitoi aikaisemmin neljä toiminnallista segmenttiä: Devices & Services -liiketoiminnan Smart Devices ja Mobile Phones -yksiköt, HERE ja NSN.

7.8.2013 Nokia sai päätökseen Siemensin osuuden oston Nokia Siemens Networksistä, joka oli aiemmin tytäryhtiönä yhdistetty Nokian ja Siemensin yhdessä omistama liiketoiminta. Yritysjärjestelyn myötä liiketoiminnan nimeksi tuli Nokia Solutions and Networks, josta käytetään myös lyhennettä NSN. Yritysjärjestelyn myötä NSN:stä tuli Nokian täysin omistama tytäryhtiö ja Nokia raportoi kaksi toimintasegmenttiä NSNliiketoiminnassa: Mobile Broadband ja Global Services -yksiköt.

3.9.2013 Nokia ilmoitti allekirjoittaneensa sopimuksen järjestelystä, jossa Nokia myy olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille. Saatuaan osakkeenomistajiensa vahvistuksen ja hyväksynnän yritysjärjestelylle marraskuussa 2013 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa Devices & Services -liiketoiminnan katsottiin olevan olennaisilta osin kokonaan lopetettu toiminto. Lopetettavien toimintojen taloudellinen tulos raportoidaan nyt erikseen IFRS 5 -standardin mukaisesti yhdessä luksuspuhelinliiketoiminta Vertun, joka myytiin vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä, kanssa. D&S-liiketoiminnan myynti toteutui 25.4.2014.

Yllä esitettyjen tapahtumien yhteydessä konserni tarkasteli sitä, miten toiminnan tulos raportoidaan johdolle ja ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle, ja miten nämä sitä arvioivat. Konserni määritteli neljä toiminnallista ja raportoitavaa segmenttiä: NSN-liiketoiminnan Mobile Broadband ja Global Services, HERE ja Advanced Tecnologies.

HERE-brändi otettiin käyttöön kuvaamaan paikkatieto- ja karttapalveluita vuonna 2012 ja 1.1.2013 alkaen entinen Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoitava segmentti nimettiin HERE:ksi.

Kuten ilmoitimme 29.4.2014, Nokia teki tiettyjä muutoksia sen liiketoimintojen ja raportoitavien segmenttien nimiin. Esittäessämme taloudellista tietoa 31.12.2013 lähtien sekä vertailutietoa edellisiä ajanjaksoja koskien viittaamme liiketoimintoihimme käyttämällä niistä nimiä, jotka olivat voimassa 31.12.2013. Käytämme kuitenkin termejä "Networks", "Nokia Solutions and Networks" tai "NSN" sekä "Technologies" ja "Advanced Technologies" vaihtelevasti tässä vuosikertomuksessa.

Konsernitaseen ja eräiden liitetietojen esittämistapa on muuttunut. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi vuosien välillä, vertailukauden tiedot on muutettu vastaamaan nykyistä esittämistapaa.

Uusien IFRS-standardien käyttöönotto

Nokia on ottanut kuluvana vuonna käyttöön kaikki IASB:n julkaisemat uudet ja päivitetyt laskentastandardit sekä muutokset ja tulkinnat olemassa oleviin laskentastandardeihin, jotka ovat merkityksellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta ja jotka ovat olleet voimassa 1.1.2013.

IFRS 10, Konsernitilinpäätös, vahvistaa konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja esitystavan, kun emoyhtiöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa yksikössä.

IFRS 11, Yritysjärjestelyt, toteaa, että järjestelyn oikeudellisen muodon ei pitäisi olla ensisijainen tekijä kirjanpitokäsittelyä määriteltäessä. Sopimusosapuolet määrittelevät kyseisen yhteisjärjestelyn muodon arvioimalla siihen liittyvät oikeudet sekä velvoitteet ja käsittelevät järjestelyn kirjanpidossa näiden oikeuksien ja velvoitteiden mukaisesti.

IFRS 12, Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä, asettaa liitetietovaatimuksia, joiden tarkoituksena on auttaa tilinpäätöksen käyttäjiä arvioimaan yhtiön omistuksien luonnetta ja riskejä sekä omistuksiin liittyvien etujen vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtoihin.

IFRS 13, Käyvän arvon määrittäminen, korvaa yksittäisiin standardeihin sisältyneen käyvän arvon arvostamisen ohjeistuksen yhdellä yhdenmukaisella käyvän arvon määritelmällä yhdessä IFRS-standardissa. Uusi standardi luo viitekehyksen käyvän arvon määrittämiselle ja siihen liittyville liitetietovaatimuksille käypään arvoon arvostamisesta sekä esittää lisää vahvistettuja soveltamisohjeita käyvän arvon määrittämiseen tehottomilla markkinoilla.

Yllä kuvattujen standardien käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen. Uusien standardien edellyttämät lisätiedot on esitetty liitetiedoissa.

Muutettu IAS 19, Työsuhde-etuudet, lopettaa "putkimenetelmän" käytön ja uudelleenmäärittämisen vaikutukset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Nettokorkomeno, joka määritetään kertomalla diskonttauskorolla oikaistu nettoeläkevelka tilikauden alussa, kirjataan tuloslaskelmaan, kun taas järjestelyn varojen tuotto, johon ei sisälly nettokorkomenoon sisällytettyjä eriä, sisältyy uudelleenmäärittämisen vaikutuksiin muissa laajan tuloksen erissä. Aiemmin kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet käsitellään samankaltaisesti, vaikka muutokset kirjatuissa erissä otetaan huomioon tulosvaikutteisesti. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavien etuuksien käsittely, erityisesti ajankohta, jolloin yhteisö kirjaa vastuun irtisanomisen yhteydessä suoritettavista etuuksista on myös tarkemmin määritelty.

Muutetun standardin käyttöönotolla oli vaikutusta vuosien 2012 ja 2011 nettoeläkevelkaan ja muihin laajan tuloksen eriin

lähinnä "putkimenetelmän" takautuvan poistamisen seurauksena. Vuonna 2012 nettoeläkevelka kasvoi yhteensä 232 milj. eurolla (9 milj. euroa vuonna 2011) ja muut laajan tuloksen erät laskivat verojen jälkeen 206 milj. eurolla (24 milj. euroa vuonna 2011).

Lisäksi IASB:n vuosittaisen parannusprojektin seurauksena lukuisiin standardeihin tuli muutoksia, jotka konserni otti käyttöön tilikaudella. Näiden muutosten käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää Nokia Oyj:n tilinpäätöksen sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin, kun konserni altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta sisällytetään konsernin tulokseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli 20 % yhtiön äänivallasta.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Konsernitaseessa määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien. Vastaavasti tilikauden aikana myydyt yhtiöt tai liiketoiminnat sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen asti.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää hankittujen yhtiöiden tai liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan. Yksilöitävissä olevat varat, ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan erikseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan erikseen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Konserni kirjaa liikearvoksi emoyhtiön omistajien osuuden määrästä, joka vastaa luovutetun vastikkeen ja hankinta-ajankohdan käypään arvoon arvostetun hankitun nettovarallisuuden välistä erotusta.

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liikearvon kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen

Liikearvo allokoidaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä, josta liikearvo on muodostunut.

Konserni suorittaa liikearvon arvonalentumistestauksen vuosittain tai useammin, jos on olemassa viitteitä, kuten muutoksia olosuhteissa tai muita erityisiä tapahtumia, että liikearvon kirjanpitoarvo on kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi. Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen aineettomien oikeuksien ja pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden osalta, jos on olemassa viitteitä, kuten muutoksia olosuhteissa tai muita erityisiä tapahtumia, että kirjanpitoarvo on kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi. Esimerkiksi historiallisia tuloksia tai arvioituja tulosodotuksia huomattavasti huonompi suoriutuminen, huomattavat muutokset hyödykkeiden käyttötarkoituksissa, muutokset liiketoimintastrategiassa sekä huomattavat negatiiviset teollisuuden ja kansantalouden trendit voivat johtaa arvonalentumistestauksen suorittamiseen.

Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, tai sitä korkeampi käyttöarvo. Jos ei ole syytä uskoa, että rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo on olennaisesti suurempi kuin sen käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, konserni voi käyttää käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen kerrytettävissä olevana rahamääränä.

Rahavirtaa tuottava yksikkö, joka määritellään konsernin liikearvon arvonalentumisen testausta varten, on pienin hyödykkeiden ryhmä (sis. liikearvon), jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai varojen ryhmistä. Konserni tunnistaa arvonalentumistestauksen yhteydessä kaikki yrityksen varat, jotka liittyvät rahavirtaa tuottavaan yksikköön tai yksikköihin. Nämä varat jaetaan johdonmukaisesti asiaankuuluvien yksiköiden kesken. Yhteenlaskettua kirjanpitoarvoa, mukaan lukien yhtiön yksiköille kohdistettua omaisuutta, verrataan sen kerrytettävissä olevaan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Erillisestä yksiköstä tai liiketoiminnasta luopuminen

Kun konserni luovutusliiketoimen yhteydessä luopuu määräysvallasta erillisessä yksikössä tai liiketoiminnassa, konserni kirjaa luovutusvoiton tai -tappion luovutushetkellä. Luovutusvoitto tai -tappio määritetään saadun vastikkeen käyvän arvon sekä erilliseen yksikköön tai liiketoimintaan liittyvien taseesta pois kirjattujen emoyhtiön omistajille sekä määräysvallattomille

omistajille kohdistettujen nettovarojen kirjanpitoarvojen erotuksena, jota oikaistaan laajaan tulokseen aikaisemmin kirjatuilla tähän erilliseen yksikköön tai liiketoimintaan liittyvillä erillä.

Lopetetut toiminnot ja myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Lopetetut toiminnot esitetään erikseen silloin, kun yhteisön osa, joka koostuu toiminnoista ja rahavirroista, jotka ovat selvästi erotettavissa muista osista toiminnallisesti ja taloudellista raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan myytävänä olevaksi. Lisäksi tämän yhteisön osan tulee (1) edustaa keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toimintaaluetta tai (2) olla osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoimintaalueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Konsernin tuloslaskelmassa, lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuloksesta ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella tavalla. Lopetettujen toimintojen rahavirrat esitetään erikseen Liitteessä 3. Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen taloudellisten vaikutusten esittämiseksi, konsernin sisäisistä liiketapahtumista syntyvät tuotot ja kulut on eliminoitu lukuun ottamatta niitä tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan myös lopetettujen toimintojen luovutuksen jälkeen.

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, kun sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Jotta näin olisi, omaisuuserän tai luovutettavien erien ryhmän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja myynnin on oltava erittäin todennäköinen. Pitkäaikaiset myytävissä oleviksi luokitellut omaisuuserät ja luovutettavien erien ryhmät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä ole alempi.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat toimintavaluuttaan, joka on sen taloudellisen toimintaympäristön valuutta, jossa kukin konserniyhtiö pääasiallisesti toimii. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on Nokia Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivänkurssia. Tilikauden päättyessä avoimena olevat ulkomaanrahanmääräiset monetaariset varat ja velat arvostetaan käyttäen tilikauden lopun valuuttakursseja. Tase-erien arvostuksesta johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Pitkäaikaisiin available-for-sale -sijoituksiin liittyvät

realisoitumattomat kurssierot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräisten konserniyhtiöiden tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi käyttäen kuukausittaisia keskikursseja. Ulkomaanrahan määräisten konserniyhtiöiden kaikki varat ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden lopun valuuttakursseja. Muuntoero, joka syntyy tuottojen ja kulujen sekä varojen ja velkojen muuntamisesta eri kurssilla, kirjataan muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin osaksi konsernin omaa pääomaa. Tilikauden aikana konserniyhtiöiden tai niiden osan myynnistä, likvidoinnista, luopumisesta tai oman pääoman takaisinmaksusta kertyneiden muuntoerojen täysimääräinen tai suhteellinen osuus kirjataan tulokseen samanaikaisesti, kun vastaava myyntivoitto tai -tappio kirjataan.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Konserni tulouttaa suoritteiden myynnin yleensä silloin, kun omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Kun johto määrittelee, että nämä kriteerit on täytetty, tuotot kirjataan.

NSN-liiketoiminnassa solmitaan myös liiketapahtumia, jotka sisältävät useita osatekijöitä, kuten laitteita, palveluita ja ohjelmistoja eri yhdistelminä. Näissä järjestelyissä erilliset osatekijät tunnistetaan ja niitä käsitellään osatekijöiden luonteeseen ja käypään arvoon perustuen ja ottaen huomioon koko järjestelyn taloudellinen sisältö. Tuotot kohdistetaan kullekin erillisenä yksilöitävissä olevalle osatekijälle perustuen kunkin osatekijän suhteelliseen käypään arvoon. Kunkin osatekijän käypä arvo määritetään ottaen huomioon sellaisia tekijöitä kuin myyntihinnan, jolla osatekijää myydään erikseen sekä hinnoitteluvertailukohtien puuttuessa osatekijän kulun ja kohtuullisen katteen yhteissumman. Tämä käyvän arvon määrittely ja kohdistaminen kullekin erillisenä yksilöitävissä olevalle liiketapahtuman osatekijälle edellyttää arvioiden ja harkinnan käyttöä, millä voi olla merkittävä vaikutus tilikaudelle kirjattavien tuottojen ajoitukseen ja määrään. Palveluista saatavat tuotot, jotka tyypillisesti sisältävät konsultointi- ja ylläpitopalveluita, kirjataan tasaerinä määritellyn ajanjakson aikana, ellei ole näyttöä siitä, että jokin muu menetelmä kuvastaisi paremmin palvelun suorittamista.

Myös NSN-liiketoiminnassa kirjataan tiettyjä tuottoja sopimuksista, joihin liittyy monimutkaisia telekommunikaatiolaitteita muuntamalla aikaansaatuja ratkaisuja, valmistusasteen mukaisesti, kun sopimuksen lopputulos on luotettavasti arvioitavissa. Kirjattuja tuottoja ja arvioituja voittoja voidaan muuttaa projektin aikana, mikäli oletukset projektin kokonaistuloksesta muuttuvat. Kunkin kauden myynti- ja voittoarviot

voivat muuttua olennaisesti johtuen pitkäaikaisen projektin aikaisesta vaiheesta, uudesta teknologiasta, projektin määritelmän muutoksista, kulujen muuttumisesta, ajoitusmuutoksista, asiakkaan suunnitelmien muuttumisesta, sanktioiden toteutumisesta ja muiden vastaavien tekijöiden vuoksi.

HERE-liiketoiminnassa olennainen enimmäisosa tuotoista syntyy HERE-tietokannan lisensoinnista. Tuotot, jotka koostuvat käyttöön perustuvista lisenssimaksuista (mukaan lukien sen osuuden lisenssimaksuista, joka ylittää ei-palautuskelpoisten vähimmäismaksujen määrän), kirjataan kaudelle, jolla lisenssipalkkiot ovat arvioitavissa. Ei-palautuskelpoiset vähimmäisvuosilisenssimaksut saadaan yleensä etukäteen ja ne edustavat vähimmäistakuuta kyseiseltä lisenssinhaltijalta saatavien maksujen määrästä järjestelykauden aikana. Asiakkaalta saadun etukäteismaksun kokonaismäärä jaksotetaan yleensä suhteellisesti järjestelyn keston ajalle. Jos käy ilmi, että ansaittujen lisenssimaksujen todellinen määrä ylittää jaksotusmenetelmällä kirjatun tuoton kumulatiivisen määrän, kirjaamme lisää lisenssimaksutuottoa. Tämän lisäksi HEREliiketoiminnassa jotkin lisenssijärjestelyt sisältävät useita osatekijöitä, joita voivat olla data, ohjelmistot, palvelut ja päivitykset. Tuotto kohdistetaan kullekin osatekijälle perustuen sen suhteelliseen käypään arvoon ja kirjataan kun osatekijä on toimitettu ja velvoite on täytetty.

Advanced Technologies -liiketoiminnan patenttien lisensointisopimukset ovat monivuotisia järjestelyjä kattaen yleensä sekä lisenssin saajan aikaisemmat että tulevat myynnit tiettyyn sovittuun päivään asti, jolloin lisenssi raukeaa. Kun patenttien lisensointisopimus allekirjoitetaan, sisältyy sopimukseen joko sopimus tai suoritus aiemmista rojalteista, joihin lisenssin antajalla on oikeus. Tällainen aikaisempiin kausiin liittyvä tuotto kirjataan välittömästi. Lisenssimaksut liittyen tuleviin rojalteihin kirjataan jäljellä olevan sopimuskauden aikana, tyypillisesti 5–10 vuodessa. Lisenssin saajat maksavat usein kiinteän lisenssimaksun yhdessä tai useammassa erässä ja juoksevaa rojaltia perustuen lisensoitujen tuotteiden myyntiin. Lisenssin saajat raportoivat ja maksavat juoksevat rojaltit yleensä neljännesvuosittain kunkin vuosineljänneksen loputtua ja Nokian tuottojen kirjaaminen tapahtuu siksi rojaltiraporttien saamisajankohtana.

Lopetettuna toimintona raportoitavan Devices & Services -liiketoiminnassa laitteiden myynti voi sisältää useita osatekijöitä, jotka koostuvat laitteiden, palvelujen ja ohjelmistojen yhdistelmistä. Jokaisen liiketapahtuman yksilöitävissä olevan osatekijän taloudellista vaikutusta arvioidaan kunkin liiketapahtuman osatekijän oikean laskentakäsittelyn määrittämiseksi. Saatu kokonaisvastike kohdistetaan yksittäisille osatekijöille niiden arvioituun käypään arvoon perustuen. Kunkin osatekijän käypä arvo määritetään ottaen huomioon sellaisia tekijöitä kuin myyntihinnan, jolla osatekijää myydään erikseen, samankaltaisen osatekijän myyntihinnan ulkopuolisen tahon myydessä sitä sekä hinnoitteluvertailukohtien puuttuessa kulujen ja kohtuullisen katteen yhteissumman. Arvioidut käyvät arvot kohdistetaan ensin ohjelmistoille ja palveluille, minkä jälkeen jäännösarvo kohdistetaan laitteille. Yllä kuvatun tulouttamisperiaatteen soveltaminen johtaa yleensä laitteisiin liittyvien tuottojen kirjaamiseen toimituksen yhteydessä, ja ohjelmistoista ja palveluista saatavien tuottojen kirjaamiseen tasaerinä niiden kestoajan aikana.

Myös Devices & Services -liiketoiminnassa arvioidut tulojen vähennykset erityisistä hintasopimus- ja muista myynnin volyymiin perustuvista alennuksista kirjataan myyntihetkellä. Myynnin volyymiin perustuvista alennusohjelmista syntyvät myynnin oikaisut arvioidaan suurelta osin perustuen historialliseen toimintaan samankaltaisten ohjelmien puitteissa.

Lähetys- ja käsittelykulut

Tuotteiden lähettämisestä ja jakelusta aiheutuneet kulut sisältyvät hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät, koska kriteerit aktivoinnille tuotekehitysmenoihin eivät ole täyttyneet.

Muut aineettomat hyödykkeet

Hankittujen patenttien, tuotemerkkien, lisenssien, sisäiseen käyttöön tulevien ohjelmistolisenssien, asiakassuhteiden ja kehitetyn teknologian hankintamenot aktivoidaan ja poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3–7 vuotta. Jos omaisuuden arvon alentumisesta on viitteitä, aineettoman hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Mahdollisesti syntyvät arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet

Konserniyhtiöillä on useita eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat sijaintimaiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt rahoitetaan pääsääntöisesti suorituksina vakuutusyhtiöille tai säätiöiden hallitsemille rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti.

Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, mikäli maksunsaajalla ei ole riittävästi varoja eläkevelvoitteen suorittamiseen. Konsernin maksupohjaisiin, usean työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden kautta järjestettyihin eläkejärjestelyihin tekemät maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Mikäli eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä konsernilla ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta järjestelyyn liittyen, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): eläkemenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle. Eläkevastuu määritetään laskemalla

arvioitujen rahavirtojen nykyarvo käyttäen diskonttokorkona yritysten liikkeellelaskemien korkealaatuisten vastaavan maturiteetin omaavien joukkovelkakirjalainojen korkoa. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka syntyvät kokemusperäisistä oikaisuista ja muutoksista vakuutusmatemaattisissa oletuksissa kirjataan omaan pääomaan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jolloin ne syntyvät.

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut ja järjestelyjen supistamisesta aiheutuvat voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tulokseen osana kauden työsuoritukseen perustuvaa menoa järjestelyn muutoksen tai supistamisen tapahtuessa.

Konsernitaseeseen kirjattava velka (tai varat) vastaa tilinpäätöshetken eläkevelvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla omaisuuserän mahdollisen ylärajan vaikutus huomioiden.

Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät, joihin sisältyvät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, omaisuuserän ylärajan muutos sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto (lukuun ottamatta korkoa) kirjataan välittömästi tapahtumakaudellaan taseeseen sekä vastakirjauksena kertyneitä voittovaroja muiden laajan tuloksen erien kautta veloittaen tai hyvittäen. Uudelleen määrittämisestä johtuvia eriä ei uudelleen luokitella tulokseen tulevilla kausilla.

Konsernin etuuspohjaisille eläkejärjestelyille tehdään vakuutusmatemaattiset arvostukset vuosittain. Tämän lisäksi vakuutusmatemaattiset arvostukset tehdään etuuspohjaisten järjestelyjen supistamisen tai eläkevastuiden täyttämisen tapahtuessa.

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet maksetaan työsuhteen päättyessä ennen normaalia eläkeikää tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Konserni kirjaa irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet, kun se on todistettavasti sitoutunut nykyisten työntekijöiden työsuhteen päättämiseen yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti ilman mahdollisuutta peräytyä. Etuudet kirjataan myös, jos konserni myöntää irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena.

Aineelliset hyödykkeet ja poistot

Aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelmanmukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Tavallisimmat poistoajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	20–33 vuotta
Kevyet rakennukset ja rakennelmat	3–20 vuotta
Tuotannon koneet, mittaus- ja testauskalusto	1–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja. Myytävänä olevista omaisuuseristä ei tehdä poistoja, sillä ne arvostetaan käypään arvoon.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Edellisestä poiketen suuria perusparannusmenoja aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokraaikana.

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.

Vuokrasopimukset

Konserni on solminut lukuisia käyttöleasingsopimuksia. Käyttöleasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina ja ne kirjataan konsernin tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa, ellei jokin toinen menetelmä kuvaa paremmin taloudellista vaikutusaikaa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutushinnan määräisenä. Hankintameno määritetään noudattaen standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen mukaisesti laskettua todellista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden luovutushinta on tavanomaisen liiketoiminnan käypä hintataso vähennettynä tavanomaisilla myyntikuluilla.

Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty raaka-aineiden hankintamenon ja välittömän työn kustannusten lisäksi myös asiaan kuuluva osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ylimääräisen vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenoon tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään perustuen.

Käypään arvoon arvostaminen

Monet rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa. Omaisuuserän tai velan käypä arvo määritetään sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa mukaisesti käyttäen markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita asiaan kuuluvia arvostusmalleja. Konserni käyttää käyvän arvon arvostuksessa arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa riittävästi tietoa, käyttäen mahdollisimman paljon

merkityksellisiä havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kaikki varat ja velat, joiden käyvät arvot määritetään tai esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käypien arvojen hierarkiassa perustuen alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta olennaisen syöttötiedon mukaisesti:

• ■ Taso 1 Toimivilla markkinoilla samanlaisille varoille tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat.
• ■ Taso 2 Arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa.
• ■ Taso 3 Arvostusmenetelmät, joiden merkittävät syöttötiedot eivät ole havainnoitavissa.

Konserni luokittelee käypään arvoon arvostettavat varat ja velat asiaan kuuluville käypien arvojen hierarkian tasoille kunkin raportointikauden lopussa.

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat seuraaviin kategorioihin: available-for-sale -sijoitukset, lainat ja saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä rahat ja pankkisaamiset.

Available-for-sale -sijoitukset

Konserni sijoittaa osan jatkuvaan toimintaan tulevaisuudessa tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin ja joihinkin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. Seuraavat sijoitukset luokitellaan available-for-sale -kategoriaan hankintatarkoituksen ja omistuksen tavoitteiden perusteella: (1) Erittäin likvidit rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on 3 kuukautta tai vähemmän, luokitellaan taseessa kategoriaan lyhytaikaiset available-for-sale -sijoitukset, rahavarat. Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä juoksuajasta johtuen riski niiden arvon muutoksille on merkityksetön. (2) Samankaltaiset sijoitukset kuin kohdassa (1), joiden erääntymiseen hankintahetkellä on kuitenkin yli 3 kuukautta, luokitellaan taseessa kategoriaan lyhytaikaiset available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat. (3) Sijoitukset teknologiaan liittyviin julkisesti noteerattuihin osakkeisiin, listaamattomiin osakkeisiin tai listaamattomiin rahastoihin luokitellaan taseessa kategoriaan pitkäaikaiset available-forsale -sijoitukset.

Sijoitukset julkisesti noteerattuihin oman pääoman ehtoisiin osakkeisiin arvostetaan käypään arvoon käyttäen pörssien noteeraamia käypiä arvoja. Muihin käypään arvoon arvostettuihin available-for-sale -sijoituksiin sisältyy sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin, joiden käyvän arvon määritykseen käytetään erilaisia tekijöitä, esimerkiksi: (1) samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo, (2) kohdeyhtiöiden viime aikaiseen riippumattomien osapuolten välillä toteutettuun rahoitustransaktioon perustuva arvo, tai (3) kohdeyhtiöiden markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Konserni käyttää harkintaa soveltuvan arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa olemassa olevan markkinakäytännön ja olosuhteiden perusteella. Muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa siihen, että konserni kirjaa arvonalentumistappioita tulevina kausina.

Loput available-for-sale -sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, esitetään hankintahintaan, tai sitä alempaan arvonalentumistappioilla alennettuun arvoon. Nämä ovat teknologiaan liittyviä sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin, joiden arvoa ei pystytä luotettavasti määrittelemään, koska julkisia markkinoita tai luotettavia arvostusmenetelmiä näiden rahoitusvarojen arvon määrittämiseen ei ole.

Sijoitusten myynnit ja ostot huomioidaan kirjanpidossa kaupantekopäivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään sijoituksen.

Available-for-sale -sijoitusten käyvän arvon muutokset huomioidaan oman pääoman arvostuserissä pois lukien efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssien muutoksista johtuva rahoitusvarojen arvon muutos, jotka kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Available-for-sale -sijoituksiin sisältyvistä osakesijoituksista saatavat osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun konsernin oikeus osinkotuottoon on syntynyt. Kun sijoitus myydään, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos poistetaan omasta pääomasta ja kirjataan tulosvaikutteisesti. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien myytyjen arvopaperien arvon määrityksessä käytetään painotetun keskihinnan menetelmää. Konsernin myymien kiinteätuottoisten arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO (First-in First-out) -menetelmää.

Arvonalentuminen kirjataan, kun available-for-sale -sijoituksen kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitu käypä arvo, ja arvonalentumisen peruste on esimerkiksi vastapuolen konkurssi tai muu tekijä, jonka perusteella voidaan riippumattomasti todeta, että syntynyt arvonalentuminen on luonteeltaan pysyvä. Omaisuuserään kohdistuneet kertyneet tappiot perutaan omasta pääomasta ja esitetään tuloslaskelmassa tilikaudella. Jos käypään arvoon taseeseen merkityn muun available-forsale -sijoituksen kuin osakesijoituksen käypä arvo kasvaa myöhemmällä tilikaudella, ja jos kasvun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän tappion tulosvaikutteisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, tappio peruutetaan ja peruutus kirjataan tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, lyhytaikaiset varat

Eräät erittäin likvidit rahoitusvarat on hankintahetkellä määritetty käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset täyttävät vähintään toisen seuraavista kriteereistä: (1) määritys poistaa tai merkittävästi vähentää epäjohdonmukaisuutta, joka seuraisi rahoituserien käyvän arvon ja/tai voittojen ja tappioiden kirjaamisesta erilaisilla perusteilla; tai (2) varat ovat osa laajempaa joukkoa rahoitusvaroja, joita hallinnoidaan ja seurataan käypään arvoon perustuen dokumentoidun riskienhallinta- tai investointistrategian mukaisesti.

Nämä investoinnit kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon. Sijoitusten myöhempi arvostaminen tapahtuu niin ikään käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Lainasaamiset

Lainasaamisiin sisältyy lainoja asiakkaille ja toimittajille. Alunperin lainasaamiset kirjataan taseeseen käypään arvoon. Myöhempi arvostaminen tapahtuu käyttäen efektiivisen koron menetelmää vähennettynä arvonalennuksilla. Lainasaatavien luottoriskiä sekä lainoille saatuja vakuuksia seurataan jatkuvasti ja perusteellisesti. Mikäli on nähtävissä, että lainojen takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena, alkuperäisen arvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välinen erotus kirjataan saamisten vähennykseksi. Korkotuotot lainasaamisista kirjataan korkotuottoihin. Pitkäaikainen osuus lainasaamisista esitetään konsernitaseessa pitkäaikaisissa lainasaamisissa ja lyhytaikainen osuus erässä "Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista".

Rahat ja pankkisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on arvostettu niiden alkuperäisen asiakassaatavamäärän mukaisesti, vähennettynä epävarmoilla saamisilla, minkä katsotaan olevan niiden käypä arvo. Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan kuukausittain analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, vallitsevia taloudellisia trendejä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa niiden saatavien osalta, joiden maksuun liittyy merkittävää epävarmuutta. Myyntisaamisten arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Rahoitusvelat

Yhdistelmäinstrumentit

Instrumentin liikkeellelaskijan kannalta yhdistelmäinstrumentit sisältävät sekä vieraan pääoman että oman pääoman komponentin. Komponentit määritellään rahoitusinstrumentin ehtojen perusteella ja esitetään sekä arvostetaan erikseen niiden sisällön mukaisesti. Yhdistelmäinstrumentin alkuperäisen kirjanpitoarvon määrittelyn yhteydessä vieraan pääomankomponentti arvostetaan käypään arvoon ja jäännösarvo kohdistetaan oman pääoman komponentille. Tätä luokittelua ei myöhemmin muuteta. Konsernin liikkeelle laskemat vaihtovelkakirjalainat ovat yhdistelmäinstrumentteja, ja niiden vieraan pääoman komponentit käsitellään rahoituslainoina.

Rahoituslainat

Rahoituslainat kirjataan taseeseen velaksi määrään, joka on saatu liikkeelle laskettaessa vähennettynä transaktiomenoilla. Myöhempinä tilikausina rahoituslainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Transaktiomenot ja lainan korot kirjataan korkokuluihin instrumentin kestoiän aikana. Pitkäaikainen osuus lainoista esitetään konsernitaseessa rivillä "Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat" ja lyhytaikainen osuus rivillä "Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista".

Ostovelat

Ostovelat kirjataan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Johdannaissopimukset

Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksentekopäivänä ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa vai ei.

Useimmiten suojien rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi konsernin rahavirtalaskelmassa, koska suojattujen erien rahavirrat liittyvät yhtiön operatiiviseen toimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä suojaavan tiettyä rahoitus- tai investointitoimintaan liittyvää positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin suojattavan position rahavirrat.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin. Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan tilinpäätöshetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden arvostustuloksen muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Edellä mainittujen sopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, mutta joilla suojataan tiettyjä valuuttariskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Voitot ja tappiot muista johdannaisista kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konserni tunnistaa ja seuraa kytkettyjä johdannaisia ja soveltaa niihin tilinpäätöshetkellä käyvän arvon laskentaa. Arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Suojauslaskenta

Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu, optiostrategian ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.

Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojaus

Konserni soveltaa suojauslaskentaa asianmukaisesti dokumentoiduille ja tehokkaille ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksille. Suojattavan rahavirran tulee olla erittäin todennäköinen ja altistaa konserni rahavirran muutoksille, joilla tulee olla viime kädessä tuloslaskelmavaikutus. Suojauksen tulee olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien käyvän arvon muutos, joka on spot-kurssin (eli päivän kurssin) muutos sekä valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden perusarvon muutos, kirjataan arvonmuutosrahastoon tehokkaaksi todettujen suojausten osalta. Kaikissa tapauksissa, tehottomaksi todettujen suojausten arvonmuutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Suojauskulut, jotka aiheutuvat valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksesta tai valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden aika-arvon muutoksesta, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kertynyt arvostustuloksen muutos siirretään arvonmuutosrahastosta tuloslaskelman myynnin ja oston oikaisueriin sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu myynti tai osto kirjataan tuloslaskelmaan. Ennakoitujen myyntien ja ostojen suojaustulos kirjataan tuloslaskelmaan pääsääntöisesti vuoden kuluessa tilinpäätöspäivämäärästä.

Mikäli suojatun rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, siihen liittyvä suojausinstrumentista kertynyt, arvonmuutosrahastoon merkitty arvostustulos siirretään välittömästi tuloslaskelmaan. Jos suojatun rahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, jätetään tällöin siihen liittyvä kertynyt arvostustulos arvonmuutosrahastoon, kunnes rahavirta toteutuu.

Rahavirtojen suojaus: erittäin todennäköisten liiketoimintojen hankintojen ja muiden transaktioiden suojaus

Konserni suojaa ajoittain valuuttakurssiriskiä liittyen erittäin todennäköisiin liiketoimintojen hankintoihin ja muihin ennakoituihin transaktioihin, joiden seurauksena taseeseen kirjataan muuta kuin rahoitusomaisuutta. Kun tällainen omaisuuserä kirjataan konsernitaseeseen, arvonmuutosrahastoon kirjattu suojausinstrumenttien arvostustulos kirjataan alkuperäisen hankintahinnan lisäykseksi tai vähennykseksi. Arvostustulos kirjataan lopulta tuloslaskelmaan liiketoimintojen hankintojen osalta liikearvon arvioinnin kautta ja muiden omaisuuserien osalta poistojen kautta. Suojauslaskennan soveltaminen

edellyttää, että ennakoidun transaktion täytyy olla erittäin todennäköinen. Suojauksen täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

Rahavirtojen suojaus: vaihtuvakorkoisten velkojen rahavirtojen suojaus

Konserni soveltaa ennakoitujen rahavirtojen suojausta tiettyjen vaihtuvakorkoisten velkojen korkoriskin suojaamiseen. Vaihtuvakorkoisten velkojen suojaamiseen käytettyjen koronvaihtosopimusten arvostustuloksen tehokas osuus kirjataan arvonmuutosrahastoon. Tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Mikäli suojausinstrumentti suljetaan ennen suojattavan velan eräpäivää, suojauslaskenta keskeytetään välittömästi siitä päivästä alkaen. Arvonmuutosrahastoon kertyneet voitot ja tappiot kirjataan vähitellen tulokseen kullakin kaudella, jolla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon suojaus

Konserni käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tuloslaskelmaan kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin myös käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta.

Mikäli suojausinstrumentti ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan ja suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen instrumentin voimassaoloajalle.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Konserni soveltaa suojauslaskentaa ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suojausten tulee olla asianmukaisesti dokumentoituja ja tehokkaita sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien arvostustuloksen muutos spot-kurssin muutoksen osalta sekä valuuttaoptioiden perusarvon muutos kirjataan omaan pääomaan muuntoeroihin. Valuuttatermiinien korkoeron muutos ja valuuttaoptioiden aika-arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Mikäli suojausinstrumenttina käytetään valuuttamääräistä lainaa, kaikki kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroihin. Kaikissa tapauksissa, tehottomaksi todettujen suojausten arvonmuutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Kertyneen arvostustuloksen muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö tai osa siitä myydään, puretaan, luovutetaan tai sen oma pääoma maksetaan takaisin. Luovutettua osuutta vastaava suhteellinen osuus nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen instrumenttien omaan pääomaan muuntoeroihin kirjatusta tuloksesta siirretään tuloslaskelmaan samalla kun luovutusvoitto tai -tappio kirjataan.

Tuloverot

Tuloverot koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan konserniyhtiöiden tilikauden tulosten ja paikallisten verosäännösten perusteella. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin vastaavasti tulovero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Johto arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä sellaisissa tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön liittyy epävarmuutta. Tarvittaessa kirjattuja määriä oikaistaan vastaamaan odotettavia veroviranomaisille maksettavaksi tulevia määriä. Kirjattuja määriä oikaistaan mikäli on todennäköisempää, että tietyt veroilmoituksissamme ottamamme veronäkemykset tullaan haastamaan eikä niitä tulla täysin hyväksymään verotarkastuksissa kuin että näin ei tapahtuisi huolimatta siitä, että johto uskoo, että veroilmoituksissa otetut näkemykset ovat perusteltavissa. Kirjatut määrät perustuvat arvioituihin tuleviin maksuihin tilinpäätöspäivänä. Tuloverovelat ja tuloverosaamiset esitetään erikseen taseessa ja sellaiset tuloverovelat, joihin liittyy epävarmuutta esitetään erikseen osana tuloverovelkoja.

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan kertyneistä, verotuksessa käyttämättömistä tappioista, käyttämättömistä verohyvityksistä ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista mikäli on todennäköistä, että vastaava määrä verotettavaa tuloa syntyy näitä tappioita, käyttämättömiä verohyvityksiä ja vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja kattamaan. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi oikaistaan laskennallisen verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä konserni kirjaa laskennallisen verovelan tai -saamisen hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypien arvojen ja verotuksessa huomioon otettujen tasearvojen välisille eroille. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta ja kun saamiset ja velat on tarkoitus hoitaa nettoperusteella.

Laskennallisia verovelkoja ei kirjata silloin, kun ne syntyvät liikearvon alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan las-

kennallinen verovelka, paitsi jos konserni pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kun konserni odottaa saavansa korvauksen varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen menoihin, korvaus kirjataan omaisuuseräksi vasta kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Jokaisena raportointipäivänä konserni arvioi olemassa olevien varausten riittävyyden ja tarvittaessa oikaisee varausten määrää viimeisimmän toteumatiedon ja tulevaisuutta koskevien arvioiden muutosten perusteella.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, suunnitelma on julkistettu ja summasta voidaan tehdä luotettava arvio.

Projektitappiovaraukset

Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista perustuen joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai menoihin, joilla sopimus voidaan lakkauttaa, sen mukaan kumpi on pienempi.

Takuuvaraukset

Arvioidut kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kirjataan taseeseen varauksena silloin, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka lasketaan historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin, volyymeihin sekä tuoteportfolioon perustuen.

Tappiot sitovista ostosopimuksista

Konserni kirjaa sitoviin ostosopimuksiin liittyen varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan määrän.

Immateriaalioikeuksiin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat immateriaalioikeuksien loukkauksia ja väitettyjä loukkauksia. Varaus perustuu tapauksen arvioituun todennäköiseen lopputulokseen tilinpäätöspäivänä.

Muut varaukset

Konserni kirjaa arvioiduista sopimus- ja muista velvoitteista varauksen odotettavissa olevien sopimuksen tai muun velvoitteen täyttämisestä aiheutuvien kustannusten määräisenä.

Osakeperusteiset palkkiot

Konsernilla on kolme erilaista globaalia työntekijöille suunnattua osakepohjaista kannustinjärjestelmää: optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot.

Henkilöstön työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys määritetään suhteessa oman pääomanehtoisen instrumentin käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta. Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintaehdot sisältyvät oletuksiin, jotka tehdään työntekijöiden saamien osakkeiden lukumäärästä. Konserni arvioi säännöllisesti tehdyt oletukset ja tarvittaessa korjaa arviota suoritettavien osakkeiden lukumäärästä. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa.

Konserni on lisäksi myöntänyt käteisvaroina maksettavia optioita. Vastaanotetut työsuhteeseen sidotut palvelut ja niiden palveluiden maksamista koskeva velka arvostetaan käypään arvoon. Optioiden käypä arvo perustuu osakkeen tilinpäätöshetken markkina-arvoon, vähennettynä optioiden merkintähinnalla. Velka arvostetaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä sekä maksupäivänä ja vastaava käyvän arvon muutos jaksotetaan tuloslaskelmaan työntekijöiden palvelusajalle.

Omat osakkeet

Konserni kirjaa hankitut omat osakkeet oman pääoman vähennykseksi hankintamenoon. Mitätöinnin yhteydessä omien osakkeiden hankintameno kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, pois lukien konsernin kauden aikana hankkimat ja hallussa pitämät omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tilikauden voitosta tai tappiosta pois vaihtovelkakirjalainojen korkokulut sekä oikaisemalla osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa optioiden laimennusvaikutuksella, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakkeiden ulkona olevalla määrällä tilikauden aikana sekä vaihtovelkakirjalainojen oletetuilla vaihdoilla.

Ennusteiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset oletukset

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta ennusteiden ja oletusten tekemistä niiden taloudellisten arvioiden laskemiseksi, jotka sisältävät luonnostaan jonkin asteista epävarmuutta. Johdon arviot perustuvat

kokemukseen sekä muihin olettamiin, joiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä tilanteissa. Nämä olettamat ovat perustana päätöksenteolle sellaisten varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen sekä tuottojen ja kulujen raportoitujen määrien arvioinnissa, jotka eivät ole muuten selvitettävissä. Konsernin johto tarkistaa olennaisia arvioita, jos niihin liittyvissä olettamissa tapahtuu muutoksia, tai konserni saa olettamuksiin liittyvää uutta tietoa tai kokemusta. Todellinen lopputulema voi poiketa näistä ennusteista toisenlaisissa olosuhteissa tai toisenlaisia olettamia käyttäen.

Alla olevat aihealueet vaativat merkittävää arvioiden käyttöä, joilla saattaa olla vaikutusta raportoituun tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Pääosin konserni tulouttaa suoritteiden myynnin, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi, ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Liikevaihto saattaa merkittävästi muuttua, jos johdon arvio tuloutuskriteereistä muuttuu. Konsernilla on kaikkia eri osatekijöiden yhdistelmiä sisältäviä myyntitransaktioita; osatekijöitä ovat laitteet, palvelut ja ohjelmistot. Tällaisista myyntitransaktioista saatu vastike kohdistetaan jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle. NSN:n kohdistusmenetelmä perustuu käypien arvojen suhteellisiin osuuksiin, kun taas lopetettuna toimintona raportoitavassa Devices & Services -liiketoiminnassa useita osatekijöitä sisältävien liiketapahtumien kohdistusmenetelmä perustuu jäännösarvomenetelmään. Jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle allokoitu vastike tuloutetaan silloin, kun kaikki osatekijän myyntiin liittyvät myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet. Kunkin osatekijän käyvän arvon määrittäminen edellyttää olettamusten ja arvioiden käyttöä liittyen muun muassa hintaan, jolla konserni erikseen myy osatekijää, sekä hintaan, jolla konserni tai ulkopuolinen taho myy samankaltaista osatekijää. Näillä olettamuksilla voi olla merkittävä vaikutus myynnin tuloutuksen ajoitukseen ja tuloutettavan myynnin määrään.

Tuotot sopimuksista, joihin liittyy monimutkaisia telekommunikaatiolaitteita muuntamalla aikaansaatuja ratkaisuja, kirjataan valmistusasteen mukaisesti, kun sopimuksen lopputulos on luotettavasti arvioitavissa. Kirjattuja tuottoja ja arvioituja voittoja voidaan muuttaa projektin aikana, mikäli oletukset projektin kokonaistuloksesta muuttuvat. Kunkin kauden myynti- ja voittoarviot voivat muuttua olennaisesti johtuen pitkäaikaisen projektin aikaisesta vaiheesta, uudesta teknologiasta, projektin määritelmän muutoksista, kulujen muuttumisesta, ajoitusmuutoksista, asiakkaan suunnitelmien muuttumisesta, sanktioiden toteutumisesta ja muiden vastaavien tekijöiden vuoksi.

Asiakasrahoitus

Konserni on järjestänyt tai myöntänyt rajoitetun määrän asiakasrahoitusta ja pidennettyjä maksuaikoja tietyille asiakkaille. Jos asiakkaiden todellinen taloudellinen asema tai yleinen taloudellinen tilanne poikkeaa yhtiön olettamuksista, saatetaan lopullisten saatavien perittävyys joutua arvioimaan uudelleen, mikä saattaa johtaa näiden saamisten arvonalentumisiin tulevien tilikausien aikana ja siten vaikuttaa negatiivisesti konsernin tulokseen tulevaisuudessa. Konserni pyrkii ajoittain vähentämään tätä riskiä siirtämällä takautumattomasti näihin transaktioihin liittyviä saatavia kolmansille osapuolille, lähinnä rahoituslaitoksille, etukäteen suoritettavaa käteismaksua vastaan.

Epävarmat saatavat

Saatavista vähennetään epävarmoina saatavina määrä, jonka arvioidaan vastaavan tappioita, jotka johtuvat asiakkaiden kykenemättömyydestä suoriutua vaadituista maksuista. Mikäli asiakkaiden taloudellinen tilanne heikkenisi huonontaen heidän maksukykyään, voidaan tulevina tilikausina joutua lisäämään epävarmojen saatavien määrää.

Vaihto-omaisuuteen liittyvät vähennyserät ja varaukset

Konserni tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista ylimäärää, epäkuranttiutta sekä vaihto-omaisuuden markkina-arvojen mahdollista pienentymistä alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa epäkuranttiusvarauksen. Nämä tarkastelut edellyttävät johdon arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä oletuksissa voivat aiheuttaa korjauksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina. Konserni kirjaa arvioidun velan sitoville ostositoumuksille vaihto-omaisuuteen siltä osin kun ne ylittävät ennustetun kysynnän kunakin tilinpäätöspäivänä.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Konserni kirjaa varauksen arvioitujen uudelleenjärjestelyihin liittyvien ohjelmien kustannusten perusteella. Uudelleenjärjestelyvaraus perustuu johdon parhaaseen arvioon. Muutokset arvioissa koskien ajoitusta tai aiheutuvia kuluja saattavat tulla tarpeellisiksi uudelleenjärjestelyohjelman toteutuksen yhteydessä.

Projektitappiovaraukset

Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista perustuen joko sopimuksen toteutuksesta aiheutuvaan ennakoituun kustannukseen tai sitä alempaan sopimuksen päättämisestä aiheutuvaan arvioituun kustannukseen. Projektisopimusten pitkäaikaisesta luonteesta johtuen kustannusennusteiden muuttaminen ja siten myös tappioiden arvioiminen voi tulla välttämättömäksi projekteja toteutettaessa.

Takuuvaraukset

Arvioidut kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kirjataan säännöllisesti taseeseen varauksena samalla hetkellä, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus lasketaan perustuen parhaaseen arvioon takuuvarauksen tasosta, joka tarvitaan, jotta suoriuduttaisiin tulevista ja jo olemassa olevista myytyihin tuotteisiin liittyvistä vaateista tilinpäätöspäivänä. Koska säännöllisesti markkinoille tulevat yhtiön uudet tuotteet sisältävät monimutkaisia teknologioita ja paikalliset käytännöt ja säännökset saattavat muuttua, myös takuuvarauksen määrityksen taustalla olevissa arvioissa saattaa tapahtua muutoksia. Muutokset arvioissa voivat johtaa varauksen lisäykseen tai muutoksiin varauksessa tulevina kausina.

Immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista aikaisemmista kuluista, jotka koskevat väitettyjä immateriaalioikeuksien loukkauksia. Varaus perustuu laskettuun arvioon todennäköisistä toteutuvista sovintoratkaisuista. Lopulliseen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauksissa voi kestää vaihtelevan pituisen ajan, minkä johdosta varauksen käyttö vaihtelee vuosittain. Sovintoratkaisujen lopputulema ja lopulliset kustannukset voivat poiketa alkuperäisestä arviosta.

Mahdolliset oikeudelliset vastuut

Konserni on parhaillaan osallisena käynnissä olevissa oikeudenkäynneissä tai sitä vastaan on uhattu nostaa kanne eri tahojen toimesta. Mikäli konserni arvioi oikeudenkäynnin tuloksen olevan sille epäsuotuisa ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti, kirjataan tästä varaus. Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin lopputulema ja todellinen kustannus voi vaihdella huomattavasti arvioiduista.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneidenvelkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääomanehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankitun osapuolen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat on arvostettu erikseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun liiketoiminnan yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta.

Käypien arvojen kohdistaminen yksilöitävissä oleville hankituille varoille sekä saaduille veloille perustuu useisiin arvostusoletuksiin, jotka vaativat johdon harkintaa. Ennustetut määrät voivat tulevaisuudessa poiketa toteumasta ja poikkeamat voivat olla olennaisia. Katso myös liitetieto 10.

Pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen

Pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistettavien odotettujen rahavirtojen perusteella, jotka on diskontattu nykyarvoon. Kerrytettävissä olevan rahamäärän määrityslaskelmien tärkeimpiin oletuksiin kuuluvat diskonttokorko, ennustejakson pituus, arvioidut kasvuprosentit, kannattavuusprosentit ja investointien määrä. Ennustetut määrät voivat tulevaisuudessa poiketa toteumasta ja poikkeamat voivat olla olennaisia. Katso myös liitetieto 9.

Tuloverot

Johdon arviointia edellytetään määriteltäessä tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron, epävarmojen veronäkemysten, laskennallisen verosaatavan ja –velan määrää ja sitä, missä määrin laskennallista verosaatavaa voidaan aktivoida taseeseen. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi oikaistaan laskennallisten verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Mikäli laskennallisia verosaamisia tulisi joskus uudelleen kirjattaviksi, ne analysoitaisiin yksityiskohtaisesti mahdolliseen lopulliseen kirjattavaan summaan olevan vaikutuksen arvioimiseksi.

Nokian Suomen jatkuvien toimintojen laskennalliset nettoverosaamiset, joita ei ole kirjattu tilinpäätökseen johtuen laskennallisten verosaamisten kirjanpitoarvon vähennyksestä olivat vuoden 2013 lopussa noin 2,3 miljardia euroa (laskettu käyttäen Suomen 20 %:n tuloverokantaa). Merkittävä osa Nokian Suomen kirjaamattomista verosaatavista ei vanhene ja on käytettävissä Suomen verotettavaa tuloa vastaan tulevaisuudessa. Konserni tulee jatkamaan näiden laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen tarkkaa seurantaa mukaan lukien Suomen jatkuvien toimintojen tulevan tuloksellisuuden arvioinnin. Mikäli jatkuvien toimintojen viimeaikainen tuloksen paraneminen jatkuu, kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset voidaan tulevaisuudessa kirjata joko kokonaan tai osittain.

Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen Hollannissa ja eräissä muissa maissa edellyttää, että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät veronalaisten väliaikaisten erojen purkautumisesta kertyvän tulon. Laskennalliset verosaatavat kirjataan mikäli on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi veronalaista tuloa, josta väliaikaiset erot ja verotukselliset tappiot voidaan vähentää. Tästä johtuen laskennallisten verosaatavien kirjaaminen edellyttää tietyn yhtiön tai verokonsernin tulevaisuuden taloudellisen tuloksen arviointia.

Vaikka konserniyhtiöiden veroilmoituksissa esitetyt vaatimukset ovat perusteltavissa, on mahdollista, että veroviranomaiset eivät hyväksy joitain esitettyjä vaatimuksia sellaisenaan. Tuloverovelat, joihin liittyy epävarmuutta perustuvat arvioon konsernille aiheutuvasta velvoitteesta. Lisäksi konsernilla on meneillään verotarkastuksia useissa maissa sisältäen

Intian. Mikäli lopulliset veroratkaisut eroavat siitä, mitä on alunperin kirjattu, voi tämä vaikuttaa verokuluun sillä kaudella kuin ratkaisu tehdään.

Eläkkeet ja muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Konsernin eläkevastuiden ja -kulujen määrittäminen etuuspohjaisia järjestelyjä varten riippuu tietyistä yhtiön valitsemista oletuksista, joita aktuaarit käyttävät laskiessaan eläkevastuiden ja -kulujen määrää. Nämä oletukset sisältävät muiden muassa diskonttokoron ja vuotuisen, tulevan palkankorotusoletuksen. Osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin, joiden arvoon vaikuttavat osakemarkkinoiden heilahtelut. Muutokset arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevelkaan ja tuleviin eläkekuluihin. Katso myös liite 6.

Uudet IFRS-standardit

Konserni aikoo soveltaa seuraavia IASB:n julkaisemia uusia ja päivitettyjä standardeja, muutoksia olemassa oleviin standardeihin sekä niiden tulkintoja, joiden uskotaan olevan merkityksellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta:

IFRS 9, Rahoitusinstrumentit, edustaa IASB:n IAS 39, Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, standardin korvaamiseen tähtäävän työn ensimmäistä vaihetta ja tuo muutoksia konsernin rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen sekä uuden suojauslaskentamallin. Konserni aikoo ottaa standardin käyttöön sen muutetun voimaantuloajan mukaisesti aikaisintaan 1.1.2018. Konserni arvioi IFRS 9:n kokonaisvaikutusta, kun kaikki vaiheet on saatettu päätökseen ja lopullinen standardi julkaistu.

Seuraavassa kuvatut muutokset otetaan käyttöön 1.1.2014 ja niillä ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan tai liiketoiminnan tulokseen.

Muutos standardiin IAS 32, Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen kuittaaminen toisiaan vastaan, selventää sen tulkintaa, milloin yhteisöllä on "laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kirjatut erät toisiaan vastaan".

IAS 36, Omaisuuserien arvon alentuminen, standardin muutos Muiden kuin rahoitusvarojen kerrytettävissä olevasta rahamäärästä annettavat tiedot, lisää ohjeistusta esittämisvaatimuksista koskien kerrytettävissä olevia rahamääriä ja diskonttauskorkoja.

IAS 39, Rahoitusinstrumentit: Kirjaaminen ja arvostaminen, standardin muutos Johdannaissopimusten uudistaminen ja suojauslaskennan jatkaminen tekee selväksi, ettei johdannaissopimuksen uudistaminen johda suojauslaskennan keskeyttämiseen tiettyjen kriteerien täyttyessä.

IAS 19, Työsuhde-etuudet, standardin muutos liittyen työntekijöiden maksusuorituksiin selventää, että standardin vaatimuksia liittyen siihen, miten työsuorituksiin liittyviin maksusuorituksiin työntekijöiltä tai ulkopuolisilta tahoilta tulisi kohdistaa palvelusvuosille.

IFRIC 21, Julkiset maksut, on IAS 37, Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat standardin tulkinta ja selventää sitä, että julkisen maksun kirjausvelvoitteen synnyttävä tapahtuma on se tapahtuma, joka laukaisee maksuvelvollisuuden.

2. SegmentTI-informaatio

Nokiassa on kolme jatkavaa liiketoimintaa: NSN (aiemmin Nokia Siemens Networks), HERE ja Advanced Technologies sekä neljä toiminta- ja raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: Mobile Broadband ja Global Services, jotka sisältyvät Nokia Solutions and Networks -liiketoimintaan, HERE ja Advanced Technologies. Myös Devices & Services -liiketoiminta, joka esitetään lopetettuina toimintoina, muodostaa toiminta- ja raportoitavan segmentin.

Nokia otti nykyisen liiketoiminnallisen ja raportointirakenteensa käyttöön vuonna 2013:

• ■ 7.8.2013 Nokia ilmoitti saaneensa päätökseen Siemensin osuuden oston Nokia Siemens Networksistä, josta käytetään myös lyhennettä NSN. Tähän päivään asti Nokia Siemens Networks raportoitiin yhtenä raportoitavana segmenttinä. Yritysjärjestelyn seurauksena Nokia Solutions and Networksistä, josta käytetään myös lyhennettä NSN (aiemmin Nokia Siemens Networks -liiketoiminta) tuli Nokian täysin omistama tytäryhtiö ja ylin operatiivinen päätöksentekijä ryhtyi arvioimaan liiketoimintaa enemmänkin tuotteiden näkökulmasta. Tämän seurauksena, Nokia Solutions and Networks -liiketoiminta muodostuu kahdesta toiminta- ja raportoitavasta segmentistä, Mobile Broadband ja Global Services -yksiköistä
• ■ 2.9.2013 Nokia allekirjoitti sopimuksen järjestelystä, jossa Nokia myy olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille ("D&S-liiketoiminnan Myynti"). Saatuaan osakkeenomistajiensa vahvistuksen ja hyväksynnän yritysjärjestelylle 19.11.2013 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa Nokia ryhtyi raportoimaan Devices & Services -liiketoimintansa olennaisilta osin kokonaan lopetettuina toimintoina ja Advanced Technologies -liiketoiminnan toiminta- ja raportoitavana segmenttinä. Aiemmin Advanced Technologies oli osa Devices & Services -liiketoimintaa. D&S-liiketoiminnan Myynti toteutettiin 25.4.2014.
• ■ Aiempi Devices & Services -liiketoiminta on olennaisilta osin esitetty lopetettuna toimintona ja muodostaa samalla toiminta- ja raportoitavan segmentin. Lopetettua liiketoimintaa kuvataan tarkemmin liitteessä 3.

Edellisten vuosien tulokset on uudelleenryhmitelty ja oikaistu uuden liiketoiminnallisen ja raportointirakenteen mukaiseksi vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi.

Nokian raportoitavat segmentit edustavat niitä strategisia yksiköitä, jotka tarjoavat erilaisia tuotteita ja palveluita. Ylin operatiivinen päätöksentekijä saa kuukausittain taloudellista tietoa näistä liiketoimintayksiköistä. Raportoitavien segmenttien keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä liikevaihto sekä toimintakate/liiketulos. Mobile Broadband ja Global Services -segmenttien toimintakate koostuu liikevaihdosta, myynnin kuluista ja toimintakuluista, eikä sisällä uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, hankintamenon

kohdentamiseen liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita eriä, jotka eivät välittömästi liity segmentteihin. Advanced Technologies ja HERE-liiketoimintojen osalta Nokia esittää liiketuloksen. Ylin operatiivinen päätöksentekijä arvioi segmenttien suoriutumista ja allokoi niille resursseja liiketuloksen/toimintakatteen perusteella.

Mobile Broadband -yksikkö tarjoaa operaattoreille radioverkkotuotteita- ja ohjelmistoja, joita tarvitaan langattomiin ääni- ja datapalveluihin.

Global Services tarjoaa operaattoreille laajan valikoiman palveluita verkon suunnittelusta ja optimoinnista aina verkon käyttöönottoon, järjestelmäintegraatioon ja ylläpitopalveluihin, sekä asiakastukipalveluihin verkko- ja palvelutoiminnoille.

Nokia Solutions and Networks Muu -osio pitää sisällään muiden kuin ydinliiketoimintojen liikevaihdon, hankinnan ja valmistuksen kulut ja toimintakulut sekä Optical Networks -liiketoiminnan 6.5.2013 asti, jolloin sen myynti saatettiin loppuun. Se sisältää myös Nokia Solutions and Networks -liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät muut kustannukset, hankintamenon kohdistamiseen liittyvät kulut sekä tietyt muut kulut.

HERE-liiketoiminta keskittyy paikkatietopalveluiden ja paikallisten kaupankäyntipalveluiden kehittämiseen. HEREbrändi esiteltiin vuonna 2012 kartta- ja paikkatietopalveluille ja 1.1.2013 alkaen aiempi Location & Commerce -liiketoiminta nimettiin uudelleen HEREksi.

Advanced Technologies -liiketoiminta perustuu Nokian Chief Technology Officen ("CTO") -yksikköön ja IPR (Intellectual Property Rights) -toimintoihin. Advanced Technologies keskittyy teknologian kehittämiseen ja lisensiointiin. Samalla Advanced Technologies suunnittelee jatkavansa Nokian patenttisalkun kehittämistä, ja sen tavoitteena on laajentaa teknologialisensointia. Advanced Technologies pitää sisällään liikevaihdon liittyen immateriaalioikeuksien lisensseihin sekä teknologialisensointiin.

Yhteiset toiminnot muodostuvat konsernitoiminnoista. Devices & Services -liiketoiminta keskittyy Windows Phone -pohjaisten älypuhelinten, peruspuhelinten ja edullisten älypuhelinten kehittämiseen ja myyntiin.

Segmenttien laskentaperiaatteet ovat liitetieto 1 mukaiset. Nokia käsittelee segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja, kuten ne olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa eli vallitseviin markkinahintoihin perustuen.

Mikään yksittäinen asiakas ei edusta yli kymmentä prosenttia konsernin liikevaihdosta.

S M 2013, milj. EUR	obile Broad-	Global band 1 Services 1 M	Nokia olutions and S Networks uut	Nokia olutions A and Networks	HERE 1	dvanced T echno- logies 1	Yhtymän yhteiset toiminnot sekä allokoimat- tomat erät	Elimi	noinnit Yhteensä
Myynti ulkoisille asiakkaille 2	5 346	5 752	182	11 280	914	515	—		12 709
Myynti muille segmenteille	1	1	—	2	—	14	—	–16	—
Poistot	217	94	2	313	241	3	3		560
Arvonalentumiset	1	1	6	8	—	—	12		20
Liikevoitto (+)/-tappio (–)	420	693	–693	420	–154	310	–57		519
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	—	—	8	8	1	—	–5		4
2012, milj. EUR
Myynti ulkoisille asiakkaille 2	6 042	6 928	807	13 777	1 103	520	—		15 400
Myynti muille segmenteille	1	1	—	2	—	14	—	–16	—
Poistot	351	198	38	587	496	3	2		1 088
Arvonalentumiset	8	—	29	37	—	—	33		70
Liikevoitto (+)/-tappio (–)	490	334	–1 619	–795	–301	325	–50		–821
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	—	—	8	8	1	—	–10		–1
2011, milj. EUR
Myynti ulkoisille asiakkaille 2	6 335	6 737	969	14 041	1 091	836	—		15 968
Myynti muille segmenteille	—	—	—	—	—	14	—	–14	—
Poistot	403	190	118	711	491	3	113		1 318
Arvonalentumiset	—	—	19	19	1 091	—	134		1 244
Liikevoitto (+)/-tappio (–) 3	216	230	–743	–297	–1 526	609	–174		–1 388
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	—	—	–17	–17	1	—	–7		–23

1 Kuvaa toiminta- ja raportointisegmenttiä.

2 Myynti ulkoisille asiakkaille sisältää HEREn myynnin lopetettaville toiminnoille (154 milj. euroa vuonna 2013, 374 milj. euroa vuonna 2012 ja 393 milj. euroa vuonna 2011).

3 HEREn vuoden 2011 liiketappio sisältää 1 090 milj. euron liikearvon arvonalentumistappion.

Liikevaihto markkina-alueittain ulkoisten asiakkaiden sijainnin
mukaan, milj. EUR	2013	2012	2011
Suomi 4	594	659	955
Yhdysvallat	1 542	1 498	1 199
Japani	1 388	2 176	1 533
Kiina	896	1 077	1 384
Intia	656	757	929
Saksa	609	844	946
Brasilia	511	805	845
Venäjä	421	476	542
Indonesia	410	418	475
Muut	5 682	6 690	7 160
Yhteensä	12 709	15 400	15 968

Pitkäaikaiset varat markkina-alueittain varojen

sijainnin mukaan 5, milj. EUR	2013	2012
Suomi	529	1 662
Yhdysvallat	3 371	4 166
Kiina	94	387
Intia	58	151
Muut	194	588
Yhteensä	4 246	6 954

5 Sisältää liikearvon ja muut aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä myytävänä olevat aineelliset hyödykkeet.

4 Kaikki Advanced Technologies -segmentin myynti on kohdistettu Suomeen.

3. Lopetetut toiminnot

Nokia ilmoitti 3.9.2013 allekirjoittaneensa sopimuksen järjestelystä, jossa Nokia myy olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa ja lisensoi patenttejaan Microsoftille. Nokian osakkeenomistajat hyväksyivät yritysjärjestelyn marraskuussa 2013 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa, minkä jälkeen Devices & Services -liiketoiminnan tulos ryhdyttiin esittämään lopetettuina toimintoina. Järjestely toteutui 25.4.2014.

Devices & Services muodostui aiemmin kahdesta raportoitavasta segmentistä, Smart Devices ja Mobile Phones -yksiköistä, sekä lisäksi Devices & Services Muu -osiosta. Smart Devices keskittyy Nokian kehittyneimpiin tuotteisiin mukaan lukien Windows Phone -ohjelmistoalustaan perustuviin älypuhelimiin, ja yksiköllä on tulosvastuu sekä kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta, mukaan lukien tuotekehitys, tuotehallinta ja tuotemarkkinointi. Mobile Phones keskittyy massamarkkinoiden peruspuhelimiin sekä edullisiin älypuhelimiin. Yksiköllä on tulosvastuu sekä kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta, mukaan lukien peruspuhelinten, palvelujen ja sovellusten tuotekehitys, tuotehallinta ja tuotemarkkinointi. Devices & Services Muu -osio sisältää varaosien liikevaihdon, näihin liittyvät hankinnan ja valmistuksen kulut ja toimintakulut sekä Vertu-liiketoiminnan liikevaihto 12.10.2012 asti, jolloin liiketoiminta myytiin. Devices & Services Muu -osio sisältää merkittäviä uudellenjärjestelyhankkeita/-ohjelmia Devices & Services -liiketoimintaan liittyen sekä muita kohdistamattomia eriä.

Lopetettujen toimintojen tulos,

milj. EUR	2013	2012	2011
Liikevaihto	10 735	15 152	23 091
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–8 526	–12 320	–17 292
Bruttokate	2 209	2 832	5 799
Tutkimus- ja kehityskulut	–1 130	–1658	–2 211
Myynnin ja markkinoinnin kulut	–1 345	–1 857	–2 179
Hallinnon kulut	–215	–286	–370
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	–109	–510	–723
Liiketulos	–590	–1 479	316
Rahoitustuotot ja -kulut	10	18	28
Tuloverot	–200	–842	–216
Tulos	–780	–2 303	128
Poistot yhteensä	168	238	244
Lopetettujen toimintojen rahavirrat, milj. EUR	2013	2012	2011
Liiketoiminnan nettorahavirta	–1 062	–2 252	–95
Investointien nettorahavirta	–130	–68	–206
Rahoitustoimintojen nettorahavirta	–21	—	—
Vuoden nettorahavirta	–1 213	–2 320	–301

Luovutuksen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan, milj. EUR 2013 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 1 426 Aineelliset hyödykkeet 559 Laskennalliset verosaamiset ja muut pitkäaikaiset saamiset 381 Vaihto-omaisuus 347 Myynti- ja muut saamiset 691 Ennakkomaksut ja muut lyhytaikaiset saamiset 1 854 Lopetettujen toimintojen varat 5 258 Laskennalliset verovelat ja muut pitkäaikaiset velat 114 Ostovelat ja muut velat 1 381 Siirtovelat 2 220 Varaukset 1 013

4. Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

Valmistusasteen mukaan tuloutettu liikevaihto oli 1 012 milj. euroa vuonna 2013 (3 431 milj. euroa vuonna 2012 ja 4 769 milj. euroa vuonna 2011). Palveluiden liikevaihto operaattoripalveluja verkkoylläpitosopimuksista oli 2 318 milj. euroa vuonna 2013 (2 655 milj. euroa vuonna 2012 ja 2 994 milj. euroa vuonna 2011).

Lopetettujen toimintojen velat 4 728

Siirtovelkoihin ja muihin velkoihin sisältyviä valmistusasteen mukaisesti tuloutettaviin sopimuksiin liittyviä ennakkomaksuja oli saatu 14 milj. euroa 31.12.2013 (58 milj. euroa 31.12.2012). Myyntisaamisiin sisältyvää asiakaslaskutusta edeltävää tuloutusta oli 162 milj. euroa 31.12.2013 (700 milj. euroa 31.12.2012). Syntyneitä kuluja ylittävää laskutusta, joka sisältyy asiakaslaskutusta edeltävään tuloutukseen oli 99 milj. euroa 31.12.2012 (216 milj. euroa 31.12.2012).

Keskeneräisten valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien avoinna olevien sopimuksien kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot (kirjatuilla tappiolla vähennettynä) olivat 31.12.2013 loppuun mennessä 13 049 milj. euroa (18 107 milj. euroa 31.12.2012 mennessä).

Myyntisaamisiin sisältyvä valmistuasteen mukaisesti tuloutettaviin sopimuksiin liittyvä pidätetty määrä oli 23 milj. euroa 31.12.2013 (100 milj. euroa 31.12.2012).

5. Henkilöstökulut

Jatkuvat toiminnot, milj. EUR	2013	2012	2011
Palkat	3 432	4 295	3 875
Osakeperusteiset palkitsemiskulut	42	11	6
Eläkekulut, netto	206	232	220
Muut henkilösivukulut	403	507	517
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	4 083	5 045	4 618

Henkilöstökuluihin sisältyy irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia.

Eläkekulut sisältävät usean työnantajan järjestelyihin, vakuutettuihin sekä maksupohjaisiin järjestelyihin liittyviä kuluja 160 milj. euroa vuonna 2013 (193 milj. euroa vuonna 2012 ja 175 milj. euroa vuonna 2011). Loput eläkekuluista liittyvät etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin.

Henkilöstö keskimäärin	2013	2012	2011
NSN	52 564	64 052	71 825
HERE	5 897	6 441	7 187
Advanced Technologies ja Yhtymän yhteiset toiminnot	872	1 315	1 844
Nokia konserni, jatkuvat toiminnot	59 333	71 808	80 856

6. Eläkkeet

Konsernilla on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä useissa eri maissa sisältäen sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä. Nämä järjestelyt altistavat konsernin vakuutusmatemaattisille riskeille, kuten sijoitusriski, korkoriski, odotettavissa olevaan elinikään liittyvät riskit ja palkkariski. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen piirteet ja niihin liittyvät riskit vaihtelevat riippuen kunkin maan lainsäädännöllisestä, verotuksellisesta ja taloudellisesta ympäristöstä. Näitä piirteitä ja riskejä kuvataan tarkemmin kunkin konsernin jatkuviin toimintoihin sisältyvän järjestelyn osalta.

Kaikki seuraavassa esitetyt vuoden 2013 liitetiedot koskevat ainoastaan jatkuvia toimintoja. Liitetiedot, jotka liittyvät vuosien 2012 ja 2011 vertailutilikausiin käsittävät koko Nokia konsernin. Siten kuluvan vuoden tulos ei ole suoraan vertailukelpoinen aiempien kausien kanssa.

Laskentaperiaatteen muutos

Konserni on ottanut 1.1.2013 alkaen käyttöön muutetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin. Muutetun standardin mukaan vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot tulee kirjata välittömästi kokonaisuudessaan laajaan tulokseen, eikä näitä muutoksia myöhemmin enää kirjata konsernin tuloslaskelmaan. Aikaisemmin vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot jaksotettiin putkimenetelmän mukaisesti.

Muutettu standardi yksinkertaistaa eläkekulun määrittelyä ja tämän vaikutukset konsernin vertailulukuina esitettyihin historiallisiin tappioihin ovat vähäisiä. Tärkeimmät oikaisut liittyvät vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden täyteen kirjaamiseen, mikä vaikuttaa kyseisten eläkejärjestelyjen nettovaroihin tai velkoihin sekä laajan tuloksen eriin.

Uudistettu IAS 19 edellyttää takautuvaa soveltamista kaikkiin esitettäviin tilinpäätöslukuihin. Standardin käyttöönotosta syntyvät oikaisut on eritelty alla olevissa taulukoissa vuosille 2011 ja 2012.

1.1.2011 Oma pääoma milj. EUR	Nokia Konserni K raportoitu O	ikaisut	Nokia onserni oikaistu
Oma pääoma yhteensä	16 231	17	16 248
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	14 384	6	14 390
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	1 847	11	1 858
Vuosi 2011 milj. EUR	Nokia Konserni K raportoitu O	ikaisut	Nokia onserni oikaistu
Vaikutus konsernitaseeseen:
Etuuspohjaiset eläkevarat	106	15	121
Laskennalliset verosaamiset	1 848	5	1 853
Etuuspohjaiset eläkevelat	176	24	200
Laskennalliset verovelat	800	3	803
Oma pääoma yhteensä	13 916	–7	13 909
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	11 873	—	11 873
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	2 043	–7	2 036
Vaikutus konsernin tuloslaskelmaan ja muihin laajan tuloksen eriin:
Tulos	–1 488	1	–1 487
Konsernin laaja tuloslaskelma
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus	—	–36	–36
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	–16	12	–4
Vuosi 2012 milj. EUR	Nokia Konserni K raportoitu O	ikaisut	Nokia onserni oikaistu
Vaikutus konsernitaseeseen:
Etuuspohjaiset eläkevarat	142	10	152
Laskennalliset verosaamiset	1 254	25	1 279
Etuuspohjaiset eläkevelat	178	242	420
Laskennalliset verovelat	700	1	701
Oma pääoma yhteensä	9 447	–208	9 239
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	8 061	–124	7 937
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	1 386	–84	1 302
Vaikutus konsernin tuloslaskelmaan ja muihin laajan tuloksen eriin:
Tulos	–3 789	3	–3 786
Konsernin laaja tuloslaskelma
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus	—	–228	–228
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	12	22	34

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Saksassa, Isossa-Britanniassa, Intiassa ja Sveitsissä. Yhdessä ne kattavat 91 % (92 % vuonna 2012) konsernin etuuspohjaisesta velvoitteesta ja 92 % (93 % vuonna 2012) konsernin järjestelyihin kuuluvien varojen kokonaismäärästä.

Saksa

Suurin osa konsernin työntekijöistä Saksassa on mukana Beitragsorientierte Altersversorgung ("BAP") eläkejärjestelyssä, aiemmin Beitragsorientierte Siemens Alterversorgung ("BSAV"). Yksittäiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen oikeuttavasta palkkatasosta, asemasta konsernin organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Tämä järjestely on osittain rahoitettu etuuspohjainen eläkejärjestely, josta maksettaville etuuksille konserni takaa vähimmäistuoton. BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust e.V.) kautta. Säätiö on lakiteknisesti erillinen konsernista ja hallinnoi järjestelyn varoja konsernin kanssa solmittujen säätiösopimusten mukaisesti. Saksan etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen riskit liittyvät muutoksiin järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden kuolleisuudessa sekä järjestelyn varojen sijoitustuotoista. Vuonna 2013 Saksan eläkejärjestelyistä kirjattavat tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot sisälsivät järjestelyjen supistamisista aiheutuneita voittoja johtuen työvoiman vähentämisestä vuonna 2013 ja suunnitelluista vähennyksistä vuonna 2014.

Iso-Britannia

Konsernilla on Isossa-Britanniassa etuuspohjainen eläkejärjestely, joka on jaettu kahteen osaan, joista molemmat, sekä maksuilla hankittava osuus että lopulliseen palkkaan perustuva osuus on suljettu uusilta maksuilta ja siirroilta 30.4.2012 alkaen. Henkilökohtaiset eläke-etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen oikeuttavasta palkkatasosta, palvelusvuosista eläkejärjestelyn etuuspohjaisessa osassa ja henkilökohtaisista sijoituspäätöksistä eläkejärjestelyn maksupohjaiseen osaan liittyen. Eläkejärjestely rahoitetaan säätiöpohjaisesti toimivan NSN Pension Plan:in kautta.

Intia

Hallituksen valtuuttamat palvelusraha ja säästöjärjestelyt (gratuity and provident plans) tarjoavat etuuksia palvelusrahajärjestelyssä siihen eriyttämispäivänä ennustetun palkkatason ja palvelusvuosien perusteella ja säästöjärjestelyssä hallituksen määrittelemässä Provident Fund säätiössä oleville sijoituksille taatun korkotuoton kautta. Palvelusrahajärjestelyn varat on sijoitettu ja niitä hallinnoidaan vakuutussopimuksen kautta. NSN PF Trustees hallinnoi säästöjärjestelyn varoja hallituksen määrittelemän mallin mukaisesti erilaisiin kiinteän koron arvopapereihin tehtyinä sijoituksina.

Sveitsi

Konsernin sveitsiläisiä eläkejärjestelyjä koskee Swiss Federal Law on Occupational Retirements, Survivors' and Disability Pension plans (BVG), jonka mukaan eläkejärjestelyjä hallinnoivan yksikön tulee olla itsenäinen ja lakiteknisesti autonominen. Sveitsissä yksittäiset etuudet järjestetään yhteisen Profondrahaston kautta. Järjestelyn etuudet perustuvat ikään, palvelusvuosiin, palkkaan sekä henkilökohtaiseen vanhan iän tiliin. Eläkejärjestely rahoitetaan Profond Vorsorgeeinrichtungin kautta. Vuonna 2013 yhteinen rahasto Profond on päättänyt alentaa konversiokertoimiaan (eläkkeen määrä prosentteina eläkesäästöistä) viiden vuoden aikana asteittain 7,2 %:sta 6,8 %:iin, mikä vähentää eläköidyttäessä odotettavissa olevien etuuksien määrää kaikkien työntekijöiden kohdalla. Tämä päätös täyttää järjestelyn muutoksen määritelmän ja siitä aiheutuva aiemmin kirjatun työsuoritukseen perustuvan tuoton 1 miljoonan euron muutos sisällytettiin välittömästi tilikauden työsuoritukseen perustuviin menoihin.

Seuraavassa taulukossa esitetään etuuspohjaiset eläkevelvoitteet, järjestelyjen varojen käyvät arvot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä etuuspohjaisten järjestelyjen nettomäärä 31.12.2013 jatkuvien toimintojen osalta ja 31.12.2012 koko konsernille (oikaistu).

		Etuuspohjainen eläkevelvoite		O Järjestelyn varojen käypä arvo	maisuuserän enimmäismäärän vaikutus		Etuuspohjaisen järjestelyn nettomäärä
milj. EUR	2013	2012	2013	2012	2013	2012	2013	2012
Saksa	–1 062	–1 305	904	996	—	—	–158	–309
Iso-Britannia	–98	–405	108	527	—	—	10	122
Intia	–85	–115	82	110	–1	—	–4	–5
Sveitsi	–78	–91	63	57	—	—	–15	–34
Muut	–130	–157	104	118	–6	–3	–32	–42
Nokia konserni yhteensä	–1 453	–2 073	1 261	1 808	–7	–3	–199	–268

Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvossa, järjestelyjen varojen käyvässä arvoissa sekä vähimmäisrahastointivaatimuksen/omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset ovat seuraavat jatkuvien toimintojen osalta vuonna 2013 ja koko konsernille vuonna 2012 (oikaistu):

V milj. EUR	Eläkevelvoitteen nykyarvo	Järjestelyn O varojen käypä arvo Yhteensä		ähimmäis- rahastointi- vaatimuksen/ maisuuserän enimmäismäärän vaikutus	Etuus- pohjaiset eläkkeet, netto
Kirjapitoarvo 1.1.2012	–1 737	1 657	–80	–2	–82
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	–58	—	–58	—	–58
Korkokulut (–)/tuotot (+)	–89	84	–5	—	–5
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut ja järjestelyjen supistamiset	23	—	23	—	23
Eläkevastuiden täyttämiset	13	–10	3	—	3
	–111	74	–37	—	–37
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkokuluun (–) tai -tuottoon sisältyviä eriä	—	62	62	—	62
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto	—	—	—	—	—
Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva tappio (–)	–264	—	–264	—	–264
Kokemusperusteiset tappiot (–)	–25	—	–25	—	–25
Omaisuuserän ylärajan muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyviä eriä	—	—	—	–1	–1
	–289	62	–227	–1	–228
Valuuttakurssierot	–7	10	3	—	3
Maksusuoritukset:
Työnantajilta	—	50	50	—	50
Järjestelyyn osallistuvilta	–14	14	—	—	—
Järjestelyistä suoritetut maksut: Etuudet	68	–50	18	—	18
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä	14	–12	2	—	2
Muut muutokset	3	3	4	—	4
	64	15	79	—	79
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	–2 073	1 808	–265	–3	–268
Kirjanpitoarvo 1.1.2013	–2 073	1 808	–265	–3	–268
Siirto lopetettaviin toimintoihin	445	–516	–71	—	–71
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	–44	—	–44	—	–44
Korkokulut (–)/tuotot (+)	–54	43	–11	—	–11
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut ja järjestelyjen supistamiset	5	—	5	—	5
Eläkevastuiden täyttämiset	12	–8	4	—	4
	–81	35	–46	—	–46
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät: Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta
korkokuluun (–) tai -tuottoon sisältyviä eriä	—	15	15	—	15
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto	4	—	4	—	4
Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva voitto	93	—	93	—	93
Kokemusperusteiset voitot	6	—	6	—	6
Omaisuuserän ylärajan muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyviä eriä	—	—	—	–4	–4
	103	15	118	–4	114
Valuuttakurssierot	30	–27	3	—	3
Maksusuoritukset:
Työnantajilta	—	33	33	—	33
Järjestelyyn osallistuvilta	–13	13	—	—	—
Järjestelyistä suoritetut maksut:
Etuudet	53	–28	25	—	25
Hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä	83	–72	11	—	11
Muut muutokset	— 153	— –81	— 72	— —	— 72
Kirjanpitoarvo 31.12.2013	–1 453	1 261	–192	–7	–199

Velvoitteiden nykyarvo sisältää 425 milj. euroa (571 milj euroa vuonna 2012) täysin rahastoituja velvoitteita, 979 milj. euroa osittain rahastoituja velvoitteita (1 442 milj. euroa vuonna 2012) sekä 49 milj. euroa (60 milj. euroa vuonna 2012) rahastoimattomia velvoitteita (lukuihin sisältyvät jatkuvat toiminnot vuonna 2013 ja koko konserni (oikaistu) vuonna 2012).

Yllä esitetty jatkuvien toimintojen nettoeläkevelka koostuu 237 milj. euron pitkäaikaisiin velkoihin sisältyvästä velasta ( 420 milj. euroa koko konsernille (oikaistu) vuonna 2012) sekä muihin pitkäaikaisiin varoihin sisältyvistä 38 milj. euron ennakkomaksuista (152 milj. euroa koko konsernille (oikaistu) vuonna 2012).

Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut määrät ovat seuraavat (sisältäen jatkuvat toiminnot vuonna 2013 ja koko konsernin (oikaistu) vuosina 2012 ja 2011):

milj. EUR	2013	2012	2011
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot	44	58	59
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut ja järjestelyjen supistamiset	–5	–23	–8
Korkokulut	11	5	3
Eläkevastuiden täyttämiset	–4	–3	–6
Yhteensä, sisältyy
henkilöstökuluihin	46	37	48

Eläkkeiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan tuloksen erissä ovat seuraavat (esitetyt erät sisältävät jatkuvat toiminnot vuonna 2013 ja koko konsernin (oikaistu) vuosina 2012 ja 2011:

2013	2012	2011
15	62	–18
4	—	—
93	–264	–43
6	–25	19
–4	–1	6
		–36
	114	–228

Vakuutusmatemaattiset olettamukset

Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seuraavat (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina):

%	2013	2012
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi	4,0	3,7
Vuotuinen, tuleva palkankorotus olettamus	2,4	2,4
Tulevat eläkkeiden korotukset	1,7	1,9
Inflaatio	2,0	1,8

Tulevaa kuolleisuutta koskevat oletukset on määritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen pohjautuvan aktuaarisen neuvonnan perusteella. Seuraavia diskonttauskorkoja ja kuolleisuustaulukoita on käytetty Nokian merkittävimmissä maissa:

D	iskonttauskorko K		uolleisuustaulukko
	2013	2012	2013
Saksa	3,6 %	3,2 %	Richttafeln 2005 G
Iso-Britannia	4,5 %	4,1 %	S1NA Light *
Intia	9,0 %	8,3 %	LIC (2006-08) Ultimate
Sveitsi	2,2 %	1,6 %	BVG 2010 G
Kaikkien maiden painotettu
keskiarvo yhteensä 4,0 %		3,7 %

* Taulukot ovat oikaisemattomia miehille ja alennettu kahdella vuodella naisille.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille pääasiallisissa olettamuksissa on esitetty alla.

	Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
	Oletuksen O muutos %	letuksen O kasvu milj. EUR	letuksen vähennys milj. EUR
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi	1,0	173	-225
Vuotuinen, tuleva palkankorotusolettamus	1,0	–24	21
Tulevat eläkkeiden korotukset	1,0	–127	123
Inflaatio	1,0	–136	126
Jäljellä oleva elinikä	1 vuosi	–27	26

Yllä kuvattu herkkyysanalyysi perustuu yhden olettamuksen muutokseen samalla, kun muut olettamukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten todellisista vaikutuksista. Jos useampi olettamus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten yhteisvaikutus ei välttämättä olisi sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos olettamukset muuttuvat toisin kuin yllä kuvatuissa määrin, ei vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ole välttämättä lineaarinen. Herkkyysanalyysin toteuttamistapa ja sen laatimisessa käytetyt olettamukset ovat samat kuin aikaisemmalla kaudella.

Määritettäessä etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä tärkeimmille vakuutusmatemaattisille olettamuksille on käytetty samaa menetelmää kuin laskettaessa taseeseen kirjattavaa etuuspohjaista eläkevelvoitetta, eli etuuspohjaisen eläkevelvoitteen nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method) käyttäen. Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytettyjen olettamusten muutosten eli diskonttauskoron korotuksen tai laskun, tulevalla palkankorotusolettamuksen, eläkkeiden korotusprosentin tai inflaation muutoksilla ei ole symmetrinen vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen pääasiassa johtuen korkoa korolle vaikutuksesta, joka syntyy tulevan velvoitteen nykyarvoa määritettäessä.

Sijoitusstrategiat

Sijoittamistoiminnan tavoitteena on maksimoida määrä, jolla järjestelyjen varat ovat suuremmat kuin ennustetut etuusvelvoitteet ja saavuttaa vähintäänkin korkokuluja vastaava varojen tuotto tulevien työnantajan maksusuoritusten tarpeen minimoimiseksi. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi konserni käyttää varojen ja velkojen yhteensovittamisen (asset-liability matching) viitekehystä, joka muodostaa perustan kunkin järjestelyn varojen kohdistamisen strategialle. Diskonttauskoron lisäksi konserni huomioi myös muita tekijöitä, kuten inflaation ja pitkäkestoisuuden. Varojen ja velkojen yhteensovittamisen vaikutukset pannaan käytäntöön kunkin järjestelyn tasolla erikseen.

Konsernin eläkejärjestelyjen hallinnointitapa ei salli suoria sijoituksia ja edellyttää, että kaikki sijoitukset tehdään joko rahastoihin tai ammattimaisesti toimivien omaisuudenhoita-

jien toimesta. Johdannaiset ovat sallittuja ja niitä käytetään Saksan järjestelyjen varojen riskiominaisuuksien muuttamiseen. Sijoitusten tuottoja ja riskiprofiileja seurataan jatkuvasta sekä yksittäisinä että laajemmasta portfolio näkökulmasta. Eräs merkittävistä riskeistä on järjestelyn rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai etuuspohjaisten velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen vuoksi. Varojen ja velkojen yhteensovittamisen selvittäminen tähtää tällaisten riskien minimoimiseen.

Konsernin riskienhallintaprosessissa ei ole tapahtunut muutoksia aikaisempiin kausiin verrattuna.

Järjestelyihin kuuluvien varojen koostumus

Eläkejärjestelyjen varojen koostumus on seuraava:

			2013				2012
	Noteeratut milj. EUR	Noteeraa- mattomat milj. EUR	Yhteensä milj. EUR	%	Noteeratut milj. EUR	Noteeraa- mattomat milj. EUR	Yhteensä milj. EUR	%
Omaisuuseräryhmä:
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit	300	—	300	24 %	397	—	397	22 %
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	564	121	685	54 %	973	116	1 089	60 %
Vakuutussopimukset	—	70	70	6 %	—	137	137	8 %
Kiinteistöt	—	57	57	5 %	—	62	62	3 %
Lyhytaikaiset sijoitukset	92	—	92	7 %	49	—	49	3 %
Muut	—	57	57	4 %	—	74	74	4 %
Yhteensä	956	305	1 261	100 %	1 419	389		1 808 100 %

Kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, oman pääoman ehtoisilla ja lähes kaikilla kiinteän tuoton arvopapereilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisältävät sijoituksia pääomarahastoihin ja suoria sijoituksia, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat sijoituksia valtion ja yritysten velkakirjoihin sekä sijoituksia korkorahastoihin, joille on löydettävissä markkinahintanoteeraukset toimivilta markkinoilta. Vieraan pääoman ehtoiset sijoitukset voivat sisältää myös rahastosijoituksia ja suoria sijoituksia. Kiinteistösijoitukset ovat sijoituksia kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat monipuolisesti erityyppisiin kiinteistöihin. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen lainsäädännön puitteissa rakennettuja tavanmukaisia eläkevakuutussopimuksia. Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan ensisijaisen tavoitteen ollessa taktisen varojen kohdistamisen hallinta. Muut-ryhmä sisältää markkinahyödykkeitä sekä vaihtoehtoisia sijoituksia, mukaan lukien johdannaissopimukset.

Eläkejärjestelyjen varat sisältävät konsernin saksalaisen eläkesäätiön Nokialle antaman lainan, jonka arvo on 69 milj. euroa (69 milj. euroa vuonna 2012). Katso liite 32.

Tulevat rahavirrat

Jatkuvien toimintojen työnantajan suoritukset, joiden odotetaan tulevan maksettavaksi työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin järjestelyihin vuonna 2014, ovat 23 milj. euroa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen duraation painotettu keskiarvo on 13,9 vuotta 31.12.2013.

Jatkuvien toimintojen diskonttaamattomien etuuspohjaisten etuuksien maksujen odotettavissa oleva maturiteettijakauma on seuraava:

Eläke-etuudet, milj. EUR

Yhteensä	3 114
yli 20 vuotta	1 840
10–20 vuotta	826
5–10 vuotta	264
1–5 vuotta	150
alle 1 vuosi	34

7. Kululajikohtainen erittely

milj. EUR	2013	2012	2011
Jatkuvat toiminnot
Materiaalikulut	2 835	3 820	4 201
Henkilöstökulut	3 857	4 108	4 510
Alihankintakulut	2 427	3 070	2 742
Kiinteistökulut	351	446	408
Poistot	560	1 088	1 318
Takuukorjauskulut	52	21	59
Muut kulut	1 572	2 431	2 847
Hankinnan ja valmistuksen kulut, tutkimus- ja kehityskulut, myynnin ja markkinoinnin kulut sekä hallinnon kulut, yhteensä	11 654	14 984	16 085

8. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Jatkuvat toiminnot milj. EUR	2013	2012	2011
Muut tuotot
Listaamattomien pääoma rahastojen voitonjako	97	22	26
Kurssivoitot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta	36	26	2
Vuokratuotot	25	20	30
Voitot aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnistä	26	28	18
Kiinteistöjen myyntivoitot	6	79	9
Korkotuotot asiakassaatavista ja viivästyskorot	27	10	11
Eläkejärjestelyjen supistamiset	—	12	—
Muut sekalaiset tuotot	55	79	55
Muut tuotot, yhteensä	272	276	151

Muut kulut

Uudelleenjärjestelukulut ja muut niihin liittyvät kulut	–395	–1 174	–169
Maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvät kulut	–52	–42	—
Liiketoiminojen myynnit	–157	–50	–19
Tappiot aineellisten hyödykkeiden myynnistä	–20	–40	–9
Osakkuusyhtiöosakkeiden arvonalentumiset	—	–8	–41
Muut arvonalentumiset	–13	–29	–66
Saatavien myyntitransaktiot	–53	–44	–33
Saatavien arvonalentumiset	–30	–34	33
Kurssitappiot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta	–24	–18	8
ALV:iin ja muihin välillisiin veroihin liittyvät arvon alentumiset ja varaukset	–37	–25	–35
D&S -liiketoiminnan myyntiin liittyvät transaktiokulut	–18	—	—
Muut sekalaiset kulut	–9	–49	–1
Muut kulut, yhteensä	–808	–1 513	–332

Jatkuvan liiketoiminnan muut kulut sisältävät vuonna 2013 uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja 395 milj. euroa, jotka sisältävät pääasiassa irtisanomisten yhteydessä suoritettuja etuuksia. Uudelleenjärjestelykuluista ja muista niihin liittyvistä kuluista 361 milj. euroa liittyy Nokia Solutions and Networksiin ja on kirjattu Nokia Solutions and Networksissa, muut, 2 milj. euroa Advanced Technologies -liiketoimintaan, 22 milj. euroa liittyy HERE:n liiketoimintaan ja 10 milj. euroa liittyy konsernin yhteisiin toimintoihin.

Vuonna 2012 muut kulut sisälsivät uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja 1 174 milj. euroa, jotka sisälsivät pääasiassa irtisanomisten yhteydessä suoritettuja etuuksia. Uudelleenjärjestelykuluista ja muista niihin liittyvistä kuluista 1 134 milj. euroa liittyy NSN:ään, 31 milj. euroa liittyy HERE:n liiketoimintaan, 3 milj. euroa Advanced Technologies -liiketoimintaan ja 6 milj. euroa liittyy konsernin yhteisiin toimintoihin.

Vuoden 2011 muut kulut sisälsivät uudelleenjärjestelykuluja 169 milj. euroa. Uudelleenjärjestelykuluista 126 milj. euroa liittyy Nokia Solutions and Networksiin ja on kirjattu Nokia Solutions and Networksissa, muut, 25 milj. euroa liittyy HEREliiketoimintaan, 13 milj. euroa Advanced Technologies -liiketoimintaan ja 5 milj. euroa konsernin yhteisiin toimintoihin.

9. Arvonalentumiset

milj. EUR	2013	2012	2011
Liikearvo	—	—	1 090
Muut aineettomat hyödykkeet	—	8	2
Aineelliset hyödykkeet	12	23	10
Vaihto-omaisuus	—	—	7
Sijoitukset osakkuusyhtiöissä	—	8	41
Available-for-sale -sijoitukset	8	31	94
Jatkuvat toiminnot, netto	20	70	1 244
Lopetetut toiminnot, netto	—	39	94

Liikearvo

Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestausta varten. Kohdistus on tehty niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän synergiaeduista liittyen liiketoimintojen yhdistämiseen, joista liikearvo on syntynyt. Solmittuaan Ostosopimuksen Devices & Services -liiketoiminnan myymisestä Microsoftille sekä hankittuaan Siemensin osuuden Nokia Siemens Networksista, konserni arvioi uudelleen rahavirtaa tuottavien yksiköiden rakenteen.

Microsoftin kanssa solmitun Ostosopimuksen seurauksena Smart Devices ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavat yksiköt on yhdistetty yhdeksi Devices & Services -rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi myytävän liiketoiminnan laajuutta vastaavasti. Vuoden 2013 arvonalentumistestausta varten liikearvo, joka oli aiemmin kohdistettu kahdelle erilliselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, kohdistettiin yhdistetylle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Uudelle, uutta toiminta- ja raportoitavaa segmenttiä vastaavalle Advanced Technology -rahavirtaa tuottavalle yksikölle ei kohdistettu liikearvoa.

Aiempina vuosina konserni oli määritellyt NSN:n toimintasegmentin yhdeksi rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi. Nokian hankittua Siemensin vähemmistöosuuden NSN:ssä ja tästä seuranneen raportoitavien segmenttien muutoksen myötä konserni on tunnistanut kaksi NSN-liiketoimintaan liittyvää rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmää, joille liikearvoa on kohdistettu: Mobile Broadband toimintasegmentin Radio Access Networks sekä Global Services.

IAS 36 edellyttää liikearvon arvioimista vuosittain arvonalentumistappioiden varalta, ellei ennen vuosittaista testauspäivää havaita mahdolliseen arvonalentumiseen viittaavia tapahtumia, jolloin edellytetään ylimääräistä arviointia. Devices & Services ja HERE -rahavirtaa tuottavien yksiköiden vuosittaiset arvonalentumistestaukset suoritetaan 1. lokakuuta. NSN:ään liittyvien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaukset on suoritettu 30. syyskuuta. Tämän jälkeen, 30. marraskuuta 2013 suoritettiin ylimääräinen arvonalentumistestaus Nokia Solutions and Networks -segmentin rahavirtaa tuottaville yksiköille vuosittaisen testauspäivän

siirtämiseksi sellaiseen ajankohtaan joka paremmin vastaa vuosittaista taloudellisen suunnittelun sykliä.

Johdon arvion mukaan olennaisilta osiltaan kaiken Devices & Services -liiketoiminnan myynnistä Microsoftin kanssa tehdyn sopimuksen allekirjoittaminen laukaisi kesken kauden tapahtuvan arvonalentumistestauksen tarpeen Devices & Services ja HERE -rahavirtaa tuottavien yksiköiden kohdalla. Arvonalentumistappioiden kirjaamiseen ei päädytty minkään rahavirtaa tuottavan yksikön kohdalla kesken kauden tapahtuneen tai vuosittaisen arvonalentumistestauksen seurauksena.

Konserni kohdisti liikearvoa rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestauksen ajankohtana kyseisinä vuosina kuten seuraavassa taulukossa on esitetty:

		2011
	899	862
—	530	502
1 417	—	—
3 219	3 270	3 274
88	—	—
91	—	—
—	183	173
4 815	4 882	4 811
	2013 —	2012

1 Smart Devices ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavat yksiköt on yhdistetty yhdeksi Devices & Services -rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi vuonna 2013.

2 Nokia Solutions and Networksilla on kaksi rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmää, joihin on kohdistettu liikearvoa vuonna 2013.

Smart Devices ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät arvostettiin aikaisemmin käyttöarvon perusteella. Käyttöarvoarvostus perustui järkeviin ja perusteltavissa oleviin oletuksiin, jotka edustavat johdon parasta arviota, niistä taloudellisista olosuhteista, jotka vallitsevat omaisuuserän jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana ("vakaassa tilassa"). Vuoden 2013 aikana Devices & Services -rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioitiin myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettyyn käypään arvoon perustuen Microsoftin kanssa solmitussa Ostosopimuksessa määriteltyyn ostohintaan, josta vähennettiin patenteille tai patenttihakemuksille kohdistettava osuus kauppahinnasta.

Vuoden 2013 vuosittaisen arvonalentumistestauksen päivänä myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettyyn käypään arvoon perustuvat kerrytettävissä olevat rahamäärät olivat HERE-rahavirtaa tuottavalle yksikölle 3 803 milj. euroa, Radio Access Networks -rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmälle 3 096 milj. euroa sekä Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmälle 3 910 milj. euroa. Arvostusperiaatteet ovat pysyneet muuttumattomina aikaisemmista vuosista. Myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennetty käypä arvo arvioitiin diskontattujen rahavirtojen menetelmällä. Johto määritti diskontattujen rahavirtojen laskennassa hyödynnetyt rahavirtaennusteet perustuen tietoon siitä, minkä hinnan yhtiö voisi saada myymällä kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvostuspäivänä erikseen tavanmukaisessa liiketoimessa markkinaosapuolten välillä arvioitujen myynnistä syntyvien kulujen vähentämisen jälkeen. Myynnistä syntyvillä kuluilla vähennetyn käyvän arvon arviot luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.

Diskontattuja rahavirtoja mallinnettiin Nokia Solutions and Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille ja HERErahavirtaa tuottavalle yksikölle kymmenen tilikauden ajalle. Kasvuprosentit, joita käytetään siirryttäessä kuvaamaan arvioitua pitkän aikavälin kasvua, eivät ylitä pitkän aikavälin keskimääräisiä kasvuprosentteja niille teollisille ja taloudellisille ympäristöille, joissa rahavirtaa tuottavat yksiköt toimivat. Kaikki rahavirtaennusteet ovat yhdenmukaisia ulkoisten tietolähteiden kanssa, milloin suinkin mahdollista.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön vuoden 2013 arvonalentumistestausanalyyseissä sovelletut keskeiset oletukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Devices & Services -rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevasta rahamäärästä ei ole sisällytetty mitään tietoa, sillä sitä ei määritetty diskontattujen rahavirtojen mallia soveltaen ja rahavirtaa tuottava yksikkö sisältyy lopetettaviin toimintoihin:

		HERE	Radio Access Networks group of CGUs in Mobile Broadband 1		Global Services group of CGUs 1		NSN
%	2013	2012	2013	2012	2013	2012	2013	2012
Loppuarvon kasvuvauhti	1,7	1,7	1,5	—	0,5	—	—	0,7
Diskonttauskorko verojen jälkeen	10,6	9,9	10,8	—	10,1	—	—	10,3

1 NSN-rahavirtaa tuottava yksikkö on jaettu kahteen rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmään vuonna 2013: Radio Access Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä Mobile Broadband toimintasegmentissä sekä Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä.

Myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla vähennetty käypä arvo HERE-rahavirtaa tuottavalle yksikölle, Radio Access Networksille ja Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille on määritetty käyttäen veron jälkeisiä oletuksia mukaan lukien ennustetut rahavirrat ja diskonttauskorko.

Yllä kuvattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden tai niiden ryhmien arvonalentumistestauksessa sovelletut diskonttauskorot on määritetty pääomarakenteesta riippumattomasti heijastaen tämän hetkisiä arvioita rahan aika-arvosta ja relevanteista markkinariskipreemioista. Diskonttausprosentin määrittämisessä huomioidut riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista.

Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä konserni kirjasi 1 090 milj. euron arvonalentumistappion, jolla vähennettiin HERE-liiketoiminnan kirjanpitoarvoa vastaamaan sille määriteltyä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappio on kokonaisuudessaan kohdistettu taseessa olevaan liikearvoon. Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen 31.12.2013 ja 31.12.2012 päättyneillä tilikausilla.

HERE-rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon pienellä marginaalilla testauspäivänä. Tähän liittyvä arvonmääritys on herkin diskonttauskoron ja pitkän aikavälin kasvuprosenttioletuksien muutoksille. Yli 0,5 prosenttiyksikön diskonttokoron nousu tai yli 1,1 prosenttiyksikön pitkän aikavälin kasvun väheneminen johtaisi arvonalentumistappioon HERE-rahavirtaa tuottavassa yksikössä.

Johdon arviot autoteollisuuden volyymeistä sekä konsernin markkinaosuudesta, asiakkaiden uuden paikannustietoalustan ja siihen liittyvän palvelutarjonnan omaksumisesta, Microsoftille myytävien palveluiden ennustetusta arvosta ja hinnoitteluun liittyvistä oletuksista sekä jatkuva kustannustehokkuuteen keskittyminen ovat HERE-rahavirtaennusteiden tärkeimmät oletukset. Konsernin rahavirtaennusteet heijastavat nykyistä strategista näkemystä siitä, että lisenssimaksuperusteinen tuottomalli on edelleen tärkeä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Johto arvioi, että ohjelmistoilla ja palveluilla täydennetyt lisenssimaksuperusteiset tuottomallit, jotka realisoituvat lisenssimaksujen, toimitusmaksujen tai mainonnan kautta, kasvavat tulevaisuudessa, kun asiakkaat enenevissä määrin vaativat kokonaisvaltaisia paikannusratkaisuja ja kun tietojenkäsittely pilvessä sekä pilvipalvelut keräävät laajempaa hyväksyntää markkinoilla. Toteutuneet lyhyen ja pitkän aikavälin saavutukset voivat poiketa johdon ennusteista ja siten vaikuttaa tulevaisuuden arvioihin kerrytettävissä olevasta rahamäärästä. Koska kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon vain pienellä marginaalilla, olennaiset haitalliset muutokset kuten markkinoiden heikentyminen tai muutokset kilpailutilanteessa voivat vaikuttaa johdon arvioihin rahavirtaennusteiden tärkeimmistä oletuksista ja aiheuttaa arvonalentumistappion.

Muutoin kuin HERE-rahavirtaa tuottavan yksikön osalta on yllä kuvattu, johto uskoo, ettei mikään jokseenkin mahdollinen muutos yhdessäkään yllä kuvatuissa keskeisissä oletuksissa aiheuttaisi sitä, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.

Muut aineettomat hyödykkeet

Vuonna 2013 ei kirjattu arvonalentumistappioita.

Vuonna 2012 kirjattiin 8 milj. euron arvonalentumistappio aineettomista hyödykkeistä johtuen päätöksestä siirtää tiettyjä toimintoja ylläpitotilaan Nokia Solutions and Networksissa. Kaikki nämä kulut kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin.

Aineelliset hyödykkeet

Vuoden 2013 aikana NSN kirjasi 6 milj. euroa lisää arvonalentumistappiota (23 milj. euroa vuonna 2012) aineellisista hyödykkeistä liittyen myytävissä olevaan Optical Networks -ryhmän uudelleenarvostukseen myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettyyn käypään arvoon, ennen myynnin varmistumista. Tämän lisäksi konserni kirjasi 6 milj. euron arvonalentumistappion liittyen eräisiin kiinteistöihin, jotka kuuluvat konsernin yhteisiin toimintoihin.

Sijoitukset osakkuusyhtiöissä

Vuonna 2013 ei kirjattu olennaisia arvonalentumistappioita.

Pääomaosuusmenetelmän soveltamisen jälkeen, kun konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta on kirjattu, konserni päätyi siihen, että 8 milj. euroa arvonalentumistappioita tuli kirjata vuonna 2012 (41 milj. euroa vuonna 2011), jotta konsernin sijoitus osakkuusyhtiöihin vastaisi niistä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Nämä kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin ja sisältyvät konsernin yhteisiin toimintoihin.

Available-for-sale -sijoitukset

Vuonna 2013 konsernin tiettyjen available-for-sale -sijoituksina käsiteltyjen oman pääoman ehtoisten sekä korollisten arvopapereiden käypä arvo laski merkittävästi tai pitkäaikaisesti ja tämä johti 8 milj. euron arvonalentumistappion kirjaamiseen (31 milj. euroa vuonna 2012 ja 94 milj. euroa vuonna 2011). Nämä arvonalentumistappiot sisältyvät rahoituskuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Katso myös liitetieto 12.

10. Hankitut liiketoiminnat

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2013

Nokia Siemens Networksin määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta Siemensiltä

Nokia sai päätökseen 7. elokuuta 2013 Siemensin 50 % osuuden oston Nokia Siemens Networks (uudelleen nimettynä Nokia Solutions and Networks) yhteisyrityksestä 1 700 milj. euron hintaan. Kauppahinnasta 1 200 milj. euroa maksettiin käteisellä kaupan päätökseen saattamisen yhteydessä. Loput 500 milj. euroa rahoitettiin Siemensin myöntämällä vakuudellisella lainalla, joka maksettiin takaisin syyskuussa 2013. Kauppaan liittyvät kulut olivat 7 milj. euroa.

Kaupan myötä NSN-liiketoiminnan emoyhtiöstä, Nokia Siemens Networks B.V.:stä, tuli Nokian täysin omistama tytäryhtiö. Nokialla on edelleen määräysvalta ja se sisällyttää edelleen Nokia Siemens Networksin tuloksen ja taseen konsernitilinpäätökseensä. Siemensin määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta on käsitelty oman pääoman tapahtumana. Kauppa pienensi konsernin omaa pääomaa 783 milj. euroa, mikä vastaa Siemensin määräysvallattoman osuuden

hankinta-ajankohdan 924 milj. euron kirjanpitoarvon ja 1 707 milj. euron kokonaiskauppahinnan erotusta. Vaikutus kuhunkin oman pääoman erään on esitetty "Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta" -rivillä laskelmassa oman pääoman muutoksista sekä sen liitetiedoissa.

Hankinta johti muutoksiin NSN-liiketoiminnan raportointirakenteessa, mistä on kerrottu yksityiskohtaisemmin liitteessä 2, Segmentti-informaatio.

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2012

Vuonna 2012 konserni saattoi päätökseen vähäisiä liiketoimintojen hankintoja, joilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Maksetut hankintahinnat olivat 56 milj. euroa ja hankinnoista muodostunut liikearvon määrä oli 45 milj. euroa. Näistä hankinnoista muodostunut liikearvo edustaa työvoimaa ja synergiaetuja, joiden odotetaan syntyvän hankintojen seurauksena.

• Scalado AB, joka sijaitsee Lundissa, Ruotsissa, tarjoaa ja kehittää kuvaussovelluksia ja -kokemuksia. Konserni hankki kuvausasiantuntijoita, kuvausteknologian ja aineetonta omaisuutta Scaladolta 20.7.2012.
• earthmine Inc., joka sijaitsee Kaliforniassa, Yhdysvalloissa, kehittää 3D-kuvaston keräämiseen ja prosessointiin tarkoitettua teknologiaa. Konserni hankki 100 % omistusosuuden earthmine Inc:sta 19.11.2012.

11. Poistot

milj. EUR	2013	2012	2011
Toimintokohtaiset poistot
Hankinta ja valmistus	88	119	151
Tutkimus ja kehitys 1	293	525	586
Myynti ja markkinointi 2	95	334	435
Hallinto	84	110	146
Yhteensä	560	1 088	1 318

1 Vuonna 2013 tutkimukseen ja kehitykseen kohdistetut poistot sisälsivät 188 milj. euroa hankituista aineettomista oikeuksista tehtyjä poistoja (375 milj. euroa vuonna 2012 ja 404 milj. euroa vuonna 2011).

2 Vuonna 2013 myyntiin ja markkinointiin kohdistetut poistot sisälsivät 93 milj. euroa hankitutuista aineettomista oikeuksista tehtyjä poistoja (313 milj. euroa vuonna 2012 ja 421 milj. euroa vuonna 2011).

12. Rahoitustuotot ja -kulut

2013	2012	2011
1	3	1
95	119	169
7	3	1
6	8	18
		–12
	–263	–255
2	–1	–4
–29	27	102
32	–11	–121
69	–15	–82
–63	23	72
–28	–42	100
–74	–223	–90
48	51	48
–23	–32	–78
–280	–357	–131
	–4 –319	–4

1 Vuonna 2013 korkotuotot vähenivät lähinnä johtuen vuotta 2012 pienemmästä rahavarojen määrästä sekä matalammista korkotasoista eräissä valuutoissa, joissa konsernilla on sijoituksia. Korkokulut kasvoivat korkeamman lainojen määrän myötä samoin kuin NSN:n määräysvallattomien omistajien osuuden hankinnasta Siemensiltä aiheutuneiden kulujen myötä. Vuonna 2012 korkotuotot vähenivät lähinnä johtuen vuotta 2011 alhaisemmasta rahavarojen määrästä ja alemmista korkokuluista eräissä valuutoissa, joissa konsernilla on sijoituksia.

• 2 Kurssivoittoihin/-tappioihin vaikuttivat positiivisesti vuotta 2012 alhaisemmat suojauskustannukset samoin kuin alempi volatiliteetti tietyissä kehittyvien markkinoiden valuutoissa. Vuonna 2012 kurssivoittoihin/-tappioihin vaikuttivat negatiivisesti vuotta 2011 korkeammat suojauskustannukset, samoin kuin eräiden kehittyvien markkinoiden valuuttakurssien merkittävä heikentyminen.
• 3 Muut rahoitustuotot sisältävät pitkäaikaisiin available-for-sale -sijoituksiin kirjatulta yksityiseltä rahastolta saatua voitonjakoa 44 milj. euroa (49 milj. euroa vuonna 2012 ja 45 milj. euroa vuonna 2011).
• 4 Muut rahoituskulut sisältävät 0 milj. euron arvonalentumisen konsernin sijoituksista yllä mainittuun yksityiseen rahastoon (7 milj. euron vuonna 2012 ja 38 milj. euron vuonna 2011), koska ennakoidut tulevat rahavirrat rahastosta ovat muuttuneet voitonjaon ja muiden tekijöiden takia. Konserni ei vuosina 2013 ja 2012 kirjannut muihin rahoituskuluihin arvonalentumista sijoituksiinsa vakuudellisiin arvopapereihin (Asset Backed Security). Konserni kirjasi näistä sijoituksista 15 milj. euron arvonalentumisen vuonna 2011. Katso lisätietoja liitteestä 9 sekä liitteestä 17.

13. Tuloverot

milj. EUR	2013	2012	2011
Jatkuvat toiminnot
Tuloverot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	–354	–329	–340
Laskennalliset verot	152	25	267
Yhteensä	–202	–304	–73
Suomen yhtiöt	–87	–147	–102
Muut maat	–115	–157	29
Yhteensä	–202	–304	–73

Voimassa olevan verokannan, joka oli 24,5 % vuonna 2013 ja 2012 (26 % vuonna 2011), mukaan laskettujen verojen vertailu tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:

milj. EUR	2013	2012	2011
Verot voimassa olevalla verokannalla	60	–289	–401
Pysyvät erot	–22	67	–98
Verotuksessa vähennyskelvoton liikearvon arvonalentuminen (Liite 9) Verot aikaisemmilta tilikausilta	—	— –78	283 –16
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	–22 5	15	–22
Muutokset laskennallisten verosaatavien hyödyntämisessä 1	138	609	279
Tuloverovelkojen, joihin liittyy epävarmuutta, nettomuutos	14	–14	3
Muutokset verokannoissa	7	4	11
Verot jakamattomista voittovaroista	–21	–24	9
Muut erät	43	14	25
Verot tuloslaskelmassa	202	304	73

1 Tämä erä liittyy pääasiassa NSN:n Suomen verotappioihin, käyttämättömiin veronhyvityksiin ja väliaikaisiin eroihin, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa. Vuonna 2012 tämä erä liittyy myös NSN:n Saksan verotappioihin ja väliaikaisiin eroihin, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa.

Lyhytaikaisiin verovelkoihin sisältyy 394 milj. euroa (327 milj. euroa vuonna 2012) sellaisia verovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta. Näiden erien käytön ajoitusta ei erän luonteesta johtuen pystytä määrittämään.

Joissakin konserniyhtiöissä on meneillään verotarkastuksia, jotka koskevat aikaisempia vuosia. Liiketoimintamme ja sijoituksemme erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattaa aiheuttaa epävarmuutta sisältäen epäsuotuisan tai arvaamattoman verokohtelun. Verokulun määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka konserni ei usko, että verotarkastukset aiheuttaisivat mitään merkittäviä lisäveroja sen lisäksi mitä jo on varattu, avoinna olevien asioiden lopulliset ratkaisut voivat merkittävästi erota siitä mitä on alunperin kirjattu.

14. Aineettomat hyödykkeet

milj. EUR	2013	2012
Aktivoidut tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1.	1 028	1 035
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin	–284	—
Käytöstä poistaminen	–6	–7
Hankintameno 31.12.	738	1 028
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	–1 028	–1 029
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin	284	—
Käytöstä poistaminen	6	7
Poistot	—	–6
Hankintameno 31.12.	–738	–1 028
Kirjanpitoarvo 1.1.	—	6
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	—
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	6 874	6 836
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin	–1 428	—
Kurssierot	–153	–16
Hankitut liiketoiminnat	—	54
Hankintameno 31.12.	5 293	6 874
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	–1 998	–1 998
Arvonalentumiset	—	—
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	–1 998	–1 998
Kirjanpitoarvo 1.1.	4 876	4 838
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 295	4 876
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	5 753	5 877
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin	–282	—
Kurssierot	–127	–20
Lisäykset	24	46
Hankitut liiketoiminnat	—	11
Käytöstä poistaminen	–92	–52
Arvonalentumiset	—	–65
Vähennykset	–62	–44
Hankintameno 31.12.	5 214	5 753
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	–5 106	–4 471
Siirto myytävänä oleviin omaisuuseriin	245	—
Kurssierot	107	19
Käytöstä poistaminen	89	48
Arvonalentumiset	—	49
Vähennykset	57	33
Poistot	–310	–784
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. –4 918		–5 106
Kirjanpitoarvo 1.1.	647	1 406
Kirjanpitoarvo 31.12.	296	647

15. Aineelliset hyödykkeet

milj. EUR	2013	2012
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	33	62
Siirto myytävänä oleviin aineellisiin hyödykkeisiin	–6	—
Kurssierot	–1	—
Lisäykset	4	—
Arvonalentumiset	–1	–4
Vähennykset	–17	–25
Hankintameno 31.12.	12	33
Kirjanpitoarvo 1.1.	33	62
Kirjanpitoarvo 31.12.	12	33
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	1 129	1 380
Siirto myytävänä oleviin aineellisiin hyödykkeisiin	–422	—
Kurssierot	–44	–1
Lisäykset	—	80
Arvonalentumiset	—	–36
Vähennykset	–327	–294
Hankintameno 31.12.	336	1 129
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	–469	–519
Siirto myytävänä oleviin aineellisiin
hyödykkeisiin	150	—
Kurssierot	19	-3
Arvonalentumiset	—	15
Vähennykset	191	134
Poistot	–48	–96
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. –157		–469
Kirjanpitoarvo 1.1.	660	861
Kirjanpitoarvo 31.12.	179	660
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	3 694	4 078
Siirto myytävänä oleviin aineellisiin hyödykkeisiin	–1 528	—
Kurssierot	–122	–1
Lisäykset	138	329
Hankitut liiketoiminnat	—	–8
Arvonalentumiset	–6	–131
Vähennykset	–428	–573
Hankintameno 31.12.	1 748	3 694
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	–3 043	–3 257
Siirto myytävänä oleviin aineellisiin
hyödykkeisiin	1 335	—
Kurssierot	107	–1
Arvonalentumiset	—	102
Vähennykset	397	550
Poistot	–200	–437
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.–1 404		–3 043
Kirjanpitoarvo 1.1.	651	821
Kirjanpitoarvo 31.12.	344	651

milj. EUR	2013	2012
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	44	57
Siirto myytävänä oleviin aineellisiin hyödykkeisiin –4		—
Kurssierot	–2	1
Lisäykset	—	6
Vähennykset	–10	–20
Hankintameno 31.12.	28	44
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	–30	–34
Siirto myytävänä oleviin aineellisiin hyödykkeisiin 4		—
Kurssierot	1	–1
Vähennykset	6	8
Poistot	–2	–3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	–21	–30
Kirjanpitoarvo 1.1.	14	23
Kirjanpitoarvo 31.12.	7	14
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Kirjanpitoarvo 1.1.	73	75
Kurssierot	–5	–4
Lisäykset	11	58
Vähennykset	–3	–5
Siirrot:
Muihin pitkävaikutteisiin menoihin	—	–8
Maa- ja vesialuesiin	33	—
Rakennuksiin ja rakennelmiin	31	–23
Koneisiin ja kalustoon	11	–18
Muihin aineellisiin hyödykkeisiin	—	–2
Myytävänä olevat aineelliset hyödykkeet	–127	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	24	73
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	566	1 431
Myytävänä olevat aineelliset hyödykkeet
Kirjanpitoarvo 1.1.	—	—
Lisäykset	94	—
Arvonalentumiset	–5	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	89	—

16. Osuudet osakkuusyhtiöissä

milj. EUR	2013	2012
Kirjanpitoarvo 1.1.	58	67
Kurssierot	–1	3
Lisäykset	9	1
Vähennykset	—	–4
Arvonalentumiset (liite 9)	—	–8
Osuus tuloksesta	4	–1
Osingonjako	–5	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	65	58

Osuudet osakkuusyhtiöissä eivät sisällä julkisesti noteerattuja yhtiöitä esitetyillä tilikausilla.

17. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo

K	irjanpitoarvo
K L	yhytaikaiset P available- for-sale -rahoitus-	itkäaikaiset for-sale -rahoitus-	äypään L arvoon available- tulosvaikut- teisesti kirjattavat	ainat ja saatavat kirjattuna efektiivisen koron	Rahoitus- velat kirjattuna efektiivisen Kirjanpito- koron		arvo Käypä
Jatkuvat toiminnot	varat	varat		sijoitukset menetelmällä menetelmällä		yhteensä	arvo 1
31.12.2013, milj. EUR
Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	—	11	—	—	—	11	11
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon	—	503		—	—	503	503
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla	—	227	—	—	—	227	227
Pitkäaikaiset lainasaamiset	—	—	—	96	—	96	85
Myyntisaamiset	—	—	—	2 901	—	2 901	2 901
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	—	—	—	29	—	29	29
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	—	—	191	—	—	191	191
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, muut	—	—	—	94	—	94	94
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	—	—	382	—	—	382	382
Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat	956	—	—	—	—	956	956
Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat	3 957	—	—	—	—	3 957	3 957
Rahoitusvarat yhteensä	4 913	741	573	3 120	—	9 347	9 336
Pitkäaikaiset korolliset velat 2	—	—	—	—	3 286	3 286	4 521
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista 2	—	—	—	—	3 192	3 192	3 385
Lyhytaikaiset rahoituslainat	—	—	—	—	184	184	184
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	—	—	35	—	—	35	35
Ostovelat	—	—	—	—	1 842	1 842	1 842
Rahoitusvelat yhteensä	—	—	35	—	8 504	8 539	9 967
31.12.2012, milj. EUR
Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	—	11	—	—	—	11	11
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon	—	447	—	—	—	447	447
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla	—	231	—	—	—	231	231
Pitkäaikaiset lainasaamiset	—	—	—	125	—	125	113
Myyntisaamiset	—	—	—	5 551	—	5 551	5 551
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	—	—	—	35	—	35	35
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	—	—	448	—	—	448	448
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, muut	—	—	—	3	—	3	3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	—	—	415	—	—	415	415
Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat	542	—	—	—	—	542	542
Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat	5 448	—	—	—	—	5 448	5 448
Rahoitusvarat yhteensä	5 990	689	863	5 714	—	13 256	13 244
Pitkäaikaiset korolliset velat 2	—	—	—	—	5 087	5 087	5 298
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista 2	—	—	—	—	201	201	201
Lyhytaikaiset rahoituslainat	—	—	—	—	261	261	261
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	—	—	90	—	—	90	90
Ostovelat	—	—	—	—	4 394	4 394	4 394
Rahoitusvelat yhteensä	—	—	90	—	9 943	10 033	10 244

1 Liitteessä 1 on esitetty tietoja käypään arvoon arvostettujen erien arvostusperiaatteista. Käyvän arvon on katsottu olevan sama kuin kirjanpitoarvo available-for-sale -sijoituksille kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla, koska näille yksityisiin rahastoihin tehdyille sijoituksille ei ole toimivia markkinoita ja näin luotettavaa tapaa arvioida käypää arvoa. Näiden varojen arvonalentumistestaus perustuu odotettavissa olevien voitto-osuuksien diskontattujen rahavirtojen analysointiin. Lainasaamisten ja velkojen käypä arvo on arvioitu vastaavantyyppisten rahoitusinstrumenttien markkina-arvon perusteella. Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella.

lunastettu nimellisarvostaan lisättynä kertyneellä korolla, kun Nokian D&S -liiketoiminta on myyty Microsoftille (taso 3). Muiden korollisten pitkäaikaisten velkojen käyvät arvot perustuvat niiden rahavirtojen nykyarvoon (taso 2) tai noteerattuihin hintoihin (taso 1).

Nokia luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaisille käyvän arvon hierarkian tasoille. Oheisessa taulukossa on esitetty käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien arvostuksessa käytetyt arvostusmenetelmät:

2 Euromääräisten vaihtovelkakirjalainojen (yhteensä 1 500 milj. euroa, erääntyen 2018–2020) käypä arvo perustuu siihen, että velkakirjat on

	Instrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määräytyvä hinta (taso 1)		Julkiseen tietoon perustuva arvostus- menetelmä (taso 2)	Julkaisemattomaan tietoon perustuva arvostus menetelmä (taso 3)	Yhteensä
31.12.2013, milj. EUR
Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin		11		— —	11
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon		56		18 429	503
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset 1		—	191	—	191
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat		382		— —	382
Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat		945		11 —	956
Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat		3 957		— —	3 957
Varat yhteensä		5 351	220	429	6 000
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset 1		—	35	—	35
Velat yhteensä		—	35	—	35
31.12.2012, milj. EUR
Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin		11		— —	11
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon		57		20 370	447
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset 1		—	448	—	448
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat		415		— —	415
Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat		532		10 —	542
Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat		5 448		— —	5 448
Varat yhteensä		6 463	478	370	7 311
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset 1		—	90	—	90
Velat yhteensä		—	90	—	90

1 Liitteessä 18 esitetään jako suojauslaskennan piirissä oleviin ja muihin johdannaisiin.

Taso 1 sisältää rahoitusvarat ja velat, jotka arvostetaan kokonaan tai merkittävin osin perustuen julkisiin markkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla. Rahoitusinstrumentti katsotaan noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä, välittäjältä, meklarilta, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvontaviranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sisältyvät julkisesti noteeratut joukkovelkakirjat ja muut arvopaperit sekä pörssinoteeratut osakkeet ja johdannaiset.

Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin kuuluu sijoituksia, joiden markkinahinnat ovat julkisia mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset

perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa konsernin jatkuviin toimintoihin sisältyvistä noteeraamattomista johdannaisista sekä muita instrumentteja, joilla ei ole aktiivisia markkinoita.

Taso 3 sisältää rahoitusvaroja ja velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmiä, jotka eivät perustu markkinoilta havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin. Tämä tarkoittaa sitä, että käyvät arvot on määritetty kokonaan tai osittain käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu oletuksiin, jotka eivät perustu julkisiin hintoihin vastaavan instrumentin markkinatransaktioista eivätkä muuhunkaan markkinoilta julkisesti saatavissa olevaan tietoon. Käyvän arvon määrittelyn tavoite on kuitenkin edelleen sama, eli tarkoituksena on arvioida, millä hinnalla konsernin jatkuvat toiminnot voivat päättää sitoumuksensa. Tärkeimmät rahoitusvarat tässä kategoriassa ovat listaamattomat osakesijoitukset ja listaamattomat pääomarahastot.

Tason 3 sijoituksiin sisältyy lähinnä suuri määrä listaamattomia osakesijoituksia sekä listaamattomia pääomarahastoja, joissa käypä arvo määritetään perustuen merkityksellisiin tietoihin, kuten liiketoiminnan tuloksellisuuteen, viimeaikaisiin transaktioihin ja vertailukelpoisista yhtiöistä saatavissa olevaan markkinatietoon. Millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta käyvän arvon kokonaismäärään.

Seuraavassa taulukossa on esitetty laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:

milj. EUR	Muut available-for-sale sijoitukset kirjattuna käypään arvoon
Tase 31.12.2011	346
Voitot (+)/tappiot (–) tuloslaskelmassa	–8
Voitot (+)/tappiot (–) jotka kirjataan laajaan tulokseen	34
Ostot	41
Myynnit	–35
Muut siirrot	–8
Tase 31.12.2012	370
Voitot (+)/tappiot (–) tuloslaskelmassa	81
Voitot (+)/tappiot (–) jotka kirjataan laajaan tulokseen	52
Ostot	47
Myynnit	–123
Muut siirrot	2
Tase 31.12.2013	429

Tason 3 rahoitusinstrumenttien voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, koska näiden sijoitusten hankinta- ja luovutuspäätökset tehdään liiketoiminnallisin perustein. 31.12.2013 saldoon sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteistä on kirjattu 4 milj. euroa tappiota, netto, vuonna 2013 (23 milj. euroa vuonna 2012).

Vuoden 2013 viimeisen neljänneksen aikana Nokia konsernin johto luokitteli tietyt kiinteistöt myytävänä oleviksi pitkäaikaisiksi omaisuuseriksi. Nämä pitkäaikaiset varat ovat myynnissä osana meneillään olevia uudelleenjärjestelyjä. Nokia ennakoi näiden kiinteistöjen myynnin toteutuvan seuraavan kahdentoista kuukauden kuluessa. 31.12.2013 näiden omaisuuserien käypä arvo on 89 miljoonaa euroa. Näiden omaisuuserien arvostaminen perustuu ulkopuolisen kiinteistönvälittäjän arvioon jossa otetaan huomioon sekä Nokian myyntistrategia että olennaiset markkinatekijät. Koska arviossa on käytetty julkistamattomia tietoja, näiden omaisuuserien katsotaan olevan tason 3 kertaluonteisesti käypään arvoon arvostettavia omaisuuseriä.

18. Johdannaiset

	Vastaavaa V		astattavaa
Jatkuvat toiminnot K 2013, milj. EUR	äypä arvo 1	Nimellis- K arvo 2	äypä arvo 1	Nimellis arvo 2
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat:
Valuuttatermiinit	—	2 035	–3	1 086
Ostetut valuuttaoptiot	1	152	—	—
Myydyt valuuttaoptiot	—	—	—	53
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Valuuttatermiinit	—	308	—	453
Käyvän arvon suojaus:
Koronvaihto- sopimukset	76	750	–3	73
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset: 3
Valuuttojen väliset koronvaihto- sopimukset	8	378	—	—
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa:
Valuuttatermiinit	94	3 687	–7	1 691
Ostetut valuuttaoptiot	5	332	—	—
Myydyt valuuttaoptiot	—	—	—	18
Koronvaihto- sopimukset	7	109	–22	249
	191	7 751	–35	3 623

		Vastaavaa V	astattavaa
K 2012, milj. EUR	äypä arvo 1	Nimellis- K arvo 2	äypä arvo 1	Nimellis arvo 2
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat:
Valuuttatermiinit	24	2 164	–11	1 182
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Valuuttatermiinit	7	2 968	–6	3 158
Käyvän arvon suojaus:
Koronvaihto- sopimukset	174	1 626	—	—
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset: 3 Valuuttojen väliset koronvaihto- sopimukset	42	378	—	—
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa:
Valuuttatermiinit	185	7 111	–18	3 337
Ostetut valuuttaoptiot	16	1 107	—	—
Myydyt valuuttaoptiot	—	—	–6	289
Koronvaihto- sopimukset	—	150	–48	513
Muut johdannaiset	—	—	–1	9
	448	15 504	–90	8 488

1 Johdannaisten käypä arvo on sisällytetty muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

2 Tässä esitetyt johdannaissopimusten nimellisarvot sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.

3 Nämä valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.

19. Vaihto-omaisuus

milj. EUR	2013	2012
Aineet ja tarvikkeet sekä ennakkomaksut	147	409
Keskeneräiset tuotteet	136	352
Valmiit tuotteet	521	777
Yhteensä	804	1 538

Myytävänä olevan toiminnan varoihin 31.12.2013 sisältyvän vaihto-omaisuuden kokonaismäärä on nettorealisointiarvoa vastaavaan arvoon tehtyjen arvonalentumiskirjausten jälkeen 347 milj. euroa.

Vuonna 2012 konserni kirjasi hankinnan ja valmistuksen kuluihin 55 milj. euron kulun (0 milj. euroa vuonna 2011), jolla alennettiin vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa nettorealisointiarvoa vastaavaksi. Arvon alentaminen liittyy lopetettavien toimintojen vaihto-omaisuuteen.

20. Siirtosaamiset ja ennakkomaksut

milj. EUR	2013	2012
Sosiaaliturvamaksusaatava, ALV- ja
muut verosaatavat	286	875
Talletukset	43	71
Korkotuotot	33	45
Jaksotetut hankinnan ja valmistuksen kulut	14	145
Vuokrat	15	34
Muut siirtosaamiset ja ennakkomaksut	269	1 512
Yhteensä	660	2 682

Siirtosaamiset ja ennakkomaksut sisältävät myös muita siirtosaamisia ja ennakkomaksuja, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

Myytäväksi luokiteltujen lopetettavien toimintojen varoihin sisältyvien siirtosaamisten ja ennakkomaksujen kokonaismäärä 31.12.2013 on 1 716 milj. euroa, josta 829 milj. euroa liittyy Qualcommin ennakkomaksuun.

Tilikauden veroihin liittyvät siirtosaamiset ja ennakkomaksut on vuoden 2013 taseessa sisällytetty erään Lyhytaikaiset verosaatavat. Vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi myös vuoden 2012 erät on uudelleenluokiteltu.

21. Arvostuserät

Varojen vähennykseksi kirjatut varaukset , milj. EUR	Kirjattu S tilikauden alussa	iirto K lopetettuihin toimintoihin	irjattu K tulos-	laskelmaan Vähennykset 1	irjattu tilikauden lopussa
2013
Myyntisaamisten arvonalentumiset	248	–120	40	–44	124
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus	471	–192	39	–140	178
2012
Myyntisaamisten arvonalentumiset	284	—	53	–89	248
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus	457	—	403	–389	471
2011
Myyntisaamisten arvonalentumiset	363	—	131	–210	284
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus	301	—	345	–189	457

1 Vähennykset sisältävät varausten käytön ja purun.

22. Arvonmuutosrahasto

		Eläkkeiden uudellenarvostus		Rahavirtojen A suojaus		vailable-for-sale A -sijoitukset		rvonmuutosrahasto yhteensä
milj. EUR	Ennen veroja Vero		Verojen jälkeen	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen	Ennen veroja Vero		Verojen jälkeen	Ennen veroja V		Verojen ero jälkeen
Tase 31.12.2010	10	–4	6	–30	3	–27	26	4	30	6	3	9
Eläkkeiden uudelleenarvostus:
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus	–36	12	–24	—	—	—	—	—	—	–36	12	–24
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	106	–25	81	—	—	—	106	–25	81
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin	—	—	—	–166	42	–124	—	—	—	–166	42	–124
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin	—	—	—	162	–36	126	—	—	—	162	–36	126
Arvostuserien purku omaisuuserien ostohinnan oikaisuksi 1	—	—	—	14	–3	11	—	—	—	14	–3	11
Available-for-sale -sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	—	—	—	67	—	67	67	—	67
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	—	—	—	—	—	—	22	–2	20	22	–2	20
Nettotuottojen (+)/-kulujen (–) purku tulokseen myynnin yhteydessä	—	—	—	—	—	—	–19	–1	–20	–19	–1	–20
Määräysvallattomien omistajien osuus	24	–7	17	–8	–2	–10	—	—	—	16	–9	7
Tase 31.12.2011	–2	1	–1	78	–21	57	96	1	97	172	–19	153
Eläkkeiden uudelleenarvostus:
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus	–228	22	–206	—	—	—	—	—	—	–228	22	–206
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	–25	21	–4	—	—	—	–25	21	–4
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin	—	—	—	390	—	390	—	—	—	390	—	390
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin	—	—	—	–406	—	–406	—	—	—	–406	—	–406
Arvostuserien purku omaisuuserien ostohinnan oikaisuksi 1	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Available-for-sale -sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	—	—	—	32	1	33	32	1	33
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	—	—	—	—	—	—	24	—	24	24	—	24
Nettotuottojen (+)/-kulujen (–) purku tulokseen
myynnin yhteydessä	—	—	—	—	—	—	–21	—	–21	–21	—	–21
Määräysvallattomien omistajien osuus	83	–4	79	–47	—	–47	—	—	—	36	–4	32
Tase 31.12.2012	–147	19	–128	–10	—	–10	131	2	133	–26	21	–5
Eläkkeiden uudelleenarvostus:
Siirto lopetettuihin toimintoihin 2	31	–11	20	—	—	—	—	—	—	31	–11	20
Etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenarvostus	114	–6	108	—	—	—	—	—	—	114	–6	108
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Siirto lopetettuihin toimintoihin 2	—	—	—	48	—	48	—	—	—	48	—	48
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	124	—	124	—	—	—	124	—	124
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin	—	—	—	–130	—	–130	—	—	—	–130	—	–130
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin	—	—	—	–23	—	–23	—	—	—	–23	—	–23
Arvostuserien purku omaisuuserien ostohinnan oikaisuksi 1	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Available-for-sale -sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	—	—	—	139	—	139	139	—	139
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	—	—	—	—	—	—	5	—	5	5	—	5
Nettotuottojen (+)+/-kulujen (–) purku tulokseen myynnin yhteydessä	—	—	—	—	—	—	–95	—	–95	–95	—	–95
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta	–63	3	–60	44	—	44	–1	—	–1	–20	3	–17
Määräysvallattomien omistajien osuus	–28	3	–25	–6	—	–6	—	—	—	–34	3	–31
Tase 31.12.2013 2	–93	8	–85	47	—	47	179	2	181	133	10	143

1 Oikaisu liittyy vuonna 2011 tehtyihin hankintoihin.

2 Lopetettuihin toimintoihin tehdyn siirron jälkeen vuonna 2013 on esitetty vain jatkuvien toimintojen muutokset. 31.12.2013 taseessa on esitetty vain jatkuvat toiminnot.

23. Muuntoerot

	Muuntoerot			Nettosijoituksen suojaus			Yhteensä
milj. EUR	Ennen V veroja Vero		erojen jälkeen	Ennen V		erojen veroja Vero jälkeen	Ennen V		erojen veroja Vero jälkeen
Tase 31.12.2010	944	4	948	–174	51	–123	770	55	825
Muuntoerot:
Muuntoerot	17	—	17	—	—	—	17	—	17
Muutoerojen purku rahoituseriin	–8	—	–8	—	—	—	–8	—	–8
Nettosijoituksen suojaus:
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	–37	9	–28	–37	9	–28
Arvostuserien purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Määräysvallattomien omistajien osuus	–35	—	–35	—	—	—	–35	—	–35
Tase 31.12.2011	918	4	922	–211	60	–151	707	64	771
Muuntoerot:
Muuntoerot	42	–1	41	—	—	—	42	–1	41
Muutoerojen purku rahoituseriin	–1	—	–1	—	—	—	–1	—	–1
Nettosijoituksen suojaus:
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	–58	–9	–67	–58	–9	–67
Arvostuserien purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Määräysvallattomien omistajien osuus	2	—	2	—	—	—	2	—	2
Tase 31.12.2012	961	3	964	–269	51	–218	692	54	746
Muuntoerot:
Muuntoerot	–496	—	–496	—	—	—	–496	—	–496
Muutoerojen purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettosijoituksen suojaus:
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	114	—	114	114	—	114
Arvostuserien purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta	42	—	42	—	—	—	42	—	42
Määräysvallattomien omistajien osuus	28	—	28	—	—	—	28	—	28
Tase 31.12.2013	535	3	538	–155	51	–104	380	54	434

24. EMOYHTIÖN OSAKKEET

Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksessa.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2013 oli 245 896 461,96 euroa sekä osakkeiden kokonaismäärä 3 744 994 342.

Osakkeiden kokonaismäärästä konsernin hallussa oli 31.12.2013 yhteensä 32 567 617 osaketta, joiden osuus yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä oli noin 0,9 %.

Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäistai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

Hallituksen valtuutukset

VALTUUTUS KOROTTAA OSAKEPÄÄOMAA

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 6.5.2010 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optiooikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden päättää siitä, kenelle osakkeita tai erityisiä oikeuksia voidaan antaa. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Tämä valtuutus olisi ollut 6.5.2010 pidetyn yhtiökokousen päätöksen mukaisesti voimassa 30.6.2013 saakka mutta se päättyi 7.5.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

26.10.2012 Nokia laski 6.5.2010 pidetyn yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella liikkeelle 750 miljoonan euron suuruisen vaihtovelkakirjalainan. Laina erääntyy viiden vuoden kuluttua ja sille maksetaan puolivuosittain 5,00 % suuruista vuotuista korkoa. Lainan alkuperäinen vaihtohinta on 2,6116 euroa. Osakkeiden enimmäismäärä (olettaen, että vaihtohintaan ei ole tehty mitään muutoksia), jonka Nokia voi laskea liikkeeseen vaihdettaessa velkakirjoja osakkeisiin, on noin 287,2 miljoonaa osaketta. Oikeus vaihtaa velkakirjat osakkeisiin alkoi 6.12.2012 ja päättyy 18.10.2017. Velkakirjoja vaihdettiin 100 000 euron arvosta yhtiön 38 290 osakkeeseen 15.3.2013.

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden päättää siitä, kenelle osakkeita tai erityisiä oikeuksia voidaan antaa. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 asti.

23.9.2013 Nokia laski 7.5.2013 pidetyn yhtiökokouksen antaman valtuutuksen peruusteella liikkeelle kolme 500 miljoonan euron suuruista vaihtovelkakirjalainaa. Ensimmäinen 500 miljoonan euron suuruinen laina erääntyy viiden vuoden kuluttua ja sille maksetaan puolivuosittain 1,125 % suuruista vuotuista korkoa ja sen alkuperäinen vaihtohinta on 3,9338 euroa. Toinen 500 miljoonan euron suuruinen laina erääntyy kuuden vuoden kuluttua ja sille maksetaan puolivuosittain 2,5 % suuruista vuotuista korkoa ja sen alkuperäinen vaihtohinta on 4,0851 euroa. Kolmas 500 miljoonan euron suuruinen laina erääntyy seitsemän vuoden kuluttua ja sille maksetaan puolivuosittain 3,625 % suuruista vuotuista korkoa ja sen alkuperäinen vaihtohinta on 4,2364 euroa.

Osakkeiden enimmäismäärä (olettaen, että vaihtohintaan ei ole tehty mitään muutoksia) jonka Nokia olisi voinut laskea liikkeeseen vaihdettaessa velkakirjoja osakkeisiin, oli noin 367,5 miljoonaa osaketta. D&S -liiketoiminnan myynnin toteuttamisen yhteydessä lainat eräännytettiin ja nettoutettiin kauppahintaa vastaan nimellisarvostaan lisättynä kertyneillä koroilla.

Vuoden 2013 lopussa hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää uusien osakkeiden antamisesta, vaihtovelkakirjalainojen, muiden merkintäoikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskusta.

MUUT VALTUUTUKSET

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 3.5.2012 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 360 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Nokia ei hankkinut tämän valtuutuksen nojalla yhtään osaketta. Valtuutus olisi ollut varsinaisen yhtiökokouksen 3.5.2012 tekemän päätöksen mukaan voimassa 30.6.2013 saakka, mutta se päättyi 7.5.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 370 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakemäärä vastaa alle 10 % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osake-pohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen, tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka.

HALLITUKSEN VALTUUTUSEHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2014

Nokia julkisti 29.4.2014, että hallitus ehdottaa 17.6.2014 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään enintään 370 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä, joka voidaan hankkia, vastaa alle 10 % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita voitaisiin hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi ja osakkeita oletetaankin hankittavaksi mitätöintiä varten. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin tarkoituksiin. Osakkeet voitaisiin hankkia joko tekemällä ostotarjous kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin tai hankkimalla osakkeita niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 17.12.2015 saakka ja se päättäisi tämän hetkisen varsinaisen yhtiökokouksen 7.5.2013 hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankinnasta.

Lisäksi Nokia julkisti 29.4.2014, että hallitus ehdottaa 17.6.2014 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään yhteensä enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus ehdottaa valtuutusta käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä erityisten oikeuksien antamisen ehdoista mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 17.12.2015 saakka ja sen ehdotetaan päättävän 7.5.2013 varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantia ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.

25. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia. Kannustinohjelmiin kuuluvat tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat, optio-ohjelmat ja ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat. Sekä yhtiön johto että työntekijät osallistuvat näihin ohjelmiin. Nokian globaaleja osakepohjaisia kannustinohjelmia on esitettävien vuosien aikana tarjottu työntekijöille Devices & Services, HERE ja Advanced Technologies liiketoiminnoissa sekä konsernin yhteisissä toiminnoissa, mutta ei Nokia Solutions and Networksin työntekijöille johtuen Nokia Solutions and Networks -liiketoiminnan aiemmasta omistusrakenteesta.

Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden toteutuminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista Nokiassa sekä kunkin ohjelman ehdoissa määriteltyjen tulokseen ja palveluksen suorittamiseen perustuvien sekä muiden ehtojen toteutumista.

Osakepohjaisista kannustinohjelmista aiheutuneet kulut Nokian jatkuville toiminnoille olivat 42 milj. euroa vuonna 2013 (11 milj. euroa vuonna 2012 ja 6 milj. euroa vuonna 2011).

Kaikki liikkeellelasketut optio-oikeudet 31.12.2013 ¹

Optio-oikeudet

Vuonna 2013 Nokia hallinnoi kahta globaalia optio-ohjelmaa. Kunkin ohjelman perustamisvuonna yhtiön osakkeenomistajat ovat yhtiökokouksessa hyväksyneet vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot.

Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia ja niitä voidaan käyttää vain osakemerkintään. Globaalin optioohjelman kautta merkityt osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aikana osakkeiden merkintä on tapahtunut. Muut osakkeenomistajalle kuuluvat oikeudet alkavat siitä, kun merkityt osakkeet ovat tulleet merkityksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsääntöisesti menettää optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen optio-oikeuden käyttämistä osakemerkintään. Devices & Services -liiketoiminnan myynnin yhteydessä Microsoftin palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden optio-oikeudet, joihin heille ei vielä ole syntynyt oikeutta, on mitätöity.

M M O	ptioiden lukumäärä	erkintähinnan painotettu K keskiarvo, EUR	eskihinta EUR	yöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo, EUR 2
Optio-oikeudet 1.1.2011	21 945 296	14,04
Myönnetty	11 801 907	5,50		0,92
Käytetty	6 208	5,07	7,69
Lunastettu	2 441 876	9,05
Erääntyneet	7 909 089	17,53
Optio-oikeudet 31.12.2011	23 390 030	9,07
Myönnetty	10 258 400	2,32		0,76
Käytetty	627	0,97	2,08
Lunastettu	4 246 222	6,60
Erääntyneet	3 555 213	15,26
Optio-oikeudet 31.12.2012	25 846 368	5,95
Myönnetty	8 334 200	2,77		1,23
Käytetty	—	—	—
Lunastettu	3 705 512	4,06
Erääntyneet	2 474 864	14,78
Optio-oikeudet 31.12.2013	28 000 192	4,47
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2010 (osakkeet) 11 376 937		17,07
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2011 (osakkeet)	6 904 331	14,01
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2012 (osakkeet)	5 616 112	11,96
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2013 (osakkeet)	4 339 341	9,66

1 Sisältää optio-oikeuksia myös muista kuin globaaleista kannustinohjelmista, ei kuitenkaan Nokia Solutions and Networksin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä.

2 Optio-oikeuksien käyvät arvot on laskettu käyttäen Black-Scholes -mallia.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuonna 2013 Nokia hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien 2010, 2011, 2012 ja 2013 ohjelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot.

Tulosperusteinen osakepalkkio tarkoittaa Nokian velvollisuutta antaa työntekijälle Nokian osakkeita myöhempänä ajankohtana, mikäli Nokia saavuttaa ennalta asetetut suoritustavoitteet.

Työntekijä saa osakkeita vain, mikäli konserni saavuttaa kynnystason vähintään toisessa kahdesta toisistaan riippumattomasta ja ennalta asetetusta suoritustavoitteesta, jotka perustuvat liikevaihtoon ja osakekohtaiseen tulokseen.

Vuosien 2010 ja 2011 ohjelmissa on kolmen vuoden suorituskausi. Osakepalkkiot toteutuvat kyseisen suorituskauden päätyttyä. Vuosien 2012 ja 2013 ohjelmissa on kahden vuoden

suorituskausi, jota seuraa yhden vuoden sitouttamiskausi, jonka jälkeen osakepalkkiot toteutuvat. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista. Devices & Services -liiketoiminnan myynnin yhteydessä Microsoftin palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden osakepalkkiot, joihin heille ei vielä ole syntynyt oikeutta, on mitätöity.

Seuraava taulukko esittää tietoja Nokian globaaleista tulosperusteisista osakeohjelmista.

O Ohjelma	hjelmaan O kuuluvien osakkeiden kynnys- määrä 1	hjelmaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä S (noin)	kausi	uoritus- Lopullinen suoritus
2010	—	3 000	2010–2012	2013
2011	—		2 200 2011–2013	2014
2012	4 476 263		2 800 2012–2013 2	2015
2013	6 513 941		3 500 2013–2014 3	2016

1 Vuoden 2011 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot toteutuivat 31.12.2013 ja niitä ei siten ole sisällytetty taulukon osakemääriin. Vuoden 2012 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot ovat edelleen voimassa, mutta niiden perusteella ei tulla antamaan osakkeita, sillä kumpikaan ohjelman suoritustavoitteista ei täyttynyt.

2 Vuoden 2012 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma sisältää kahden vuoden suorituskauden, jonka jälkeen ohjelmassa on yhden vuoden sitouttamiskausi.

3 Vuoden 2013 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma sisältää kahden vuoden suorituskauden, jonka jälkeen ohjelmassa on yhden vuoden sitouttamiskausi.

Liikkeellelasketut tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2013 ¹

	M Tulosperusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärä	yöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR 2
Tulosperusteiset osakepalkkiot 1.1.2011	5 720 123
Myönnetty	5 410 211	3,66
Lunastettu	1 538 377
Toteutunut 3	2 009 423
Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2011	7 582 534
Myönnetty	5 785 875	1,33
Lunastettu	2 718 208
Toteutunut 4	2 076 116
Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2012	8 574 085
Myönnetty	6 696 241	2,96
Lunastettu	1 512 710
Toteutunut 5	2 767 412
Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2013 10 990 204

1 Sisältää tulosperusteisia osakepalkkioita myös muista kuin globaaleista kannustinohjelmista. Katso lisätietoja alta kohdasta "Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat".

2 Tulosperusteisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla.

• 3 Sisältää vuoden 2009 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka toteutuivat 31.12.2011. Tämän ohjelman perusteella ei annettu osakkeita, sillä kumpikaan suoritustavoitteiden raja-arvoista ei täyttynyt.
• 4 Sisältää vuoden 2010 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka toteutuivat 31.12.2012. Sisältää osakepalkkiot, jotka kuuluvat erityiseen toimitusjohtajan kertakannustinohjelmaan, jotka toteutuivat 31.12.2012. Erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman perusteella ei annettu Nokian osakkeita, koska suoritustavoitteita ei saavutettu.
• 5 Sisältää vuoden 2011 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka toteutuivat 31.12.2013. Vuoden 2011 ohjelman perusteella ei annettu osakkeita, eikä vuoden 2012 ohjelmallakaan tulla antamaan osakkeita, sillä kumpikaan osakekohtaiseen tulokseen tai liikevaihtoon liittyvistä suoritustavoitteiden raja-arvoista ei ylittynyt.

Vuoden 2011 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella ei maksettu osakkeita eikä myöskään vuoden 2012 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella tulla maksamaan osakkeita, koska kumpaakaan ennalta määrättyä suoritustavoitetta liittyen osakekohtaiseen tulokseen ja keskimääräiseen vuosittaiseen liikevaihtoon ei saavutettu.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna 2013 Nokia hallinnoi neljää globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien 2010, 2011, 2012 ja 2013 ohjelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot.

Ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoiden Nokian tulevan menestyksen kannalta tärkeiden, tehtävissään vahvaa eritysosaamista osoittavien henkilöiden ja muiden keskeisten työntekijöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen.

Kaikissa ehdollisissa osakepalkkioissa on kolmen vuoden sitouttamiskausi. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen kuin osakepalkkiot ovat toteutuneet. Devices & Services -liiketoiminnan myynnin yhteydessä Microsoftin palvelukseen siirtyneiden työntekijöiden ehdolliset osakepalkkiot, joihin heille ei vielä ole syntynyt oikeutta on mitätöity.

Liikkeellelasketut ehdolliset osakepalkkiot 31.12.2013 ¹

	Ehdollisten osakepalkkioiden kynnysmäärä	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR 2
Tulosperusteiset osakepalkkiot 1.1.2011	12 359 896
Myönnetty	8 024 880	3,15
Lunastettu	2 063 518
Toteutunut	1 735 167
Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2011 3	16 586 091
Myönnetty	12 999 131	1,76
Lunastettu	4 580 182
Toteutunut	1 324 508
Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2012 4	23 680 532
Myönnetty	12 347 931	3,05
Lunastettu	3 490 913
Toteutunut	2 180 700
Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2013 5	30 356 850

• 1 Sisältää ehdollisia osakepalkkioita myös muista kuin globaaleista kannustinohjelmista.
• 2 Ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä suorituskauden aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan.
• 3 Sisältää 901 900 kappaletta vuoden 2008 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman alla vuonna 2008 neljännen vuosineljänneksen aikana myönnettyjä osakepalkkioita, jotka toteutuivat 1.1.2012.
• 4 Sisältää 1 960 700 kappaletta vuoden 2009 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman alla vuonna 2009 neljännen vuosineljänneksen aikana myönnettyjä osakepalkkioita, jotka toteutuivat 1.1.2013.
• 5 Sisältää 2 409 700 kappaletta vuoden 2010 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman alla vuonna 2010 neljännen vuosineljänneksen aikana myönnettyjä osakepalkkioita, jotka toteutuivat 1.1.2014.

Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat

Vuosina 2011–2012 Nokialla oli myös erityinen toimitusjohtajan kertakannustinohjelma, jonka tarkoituksena oli yhdenmukaistaa Stephen Elopin palkkio osakkeenomistaja-arvon kanssa ja sitoa osa palkitsemisesta suoraan Nokian osakekurssin kehitykseen vuosina 2011–2012. Elopilla oli mahdollisuus ansaita 125 000–750 000 Nokian osaketta vuoden 2012 loppuun mennessä riippuen kahden toisistaan riippumattoman suorituskriteerin saavuttamisesta: osakkeenomistajien kokonaistuotosta verrattuna vertailuryhmän yhtiöihin kahden vuoden aikana sekä Nokian absoluuttisesta osakkeen arvosta vuoden 2012 lopussa. Koska kummankaan suorituskriteerin vähimmäistasoa ei saavutettu, ohjelman perusteella ei annettu osakkeita.

Nokia Solutions and Networks otti vuonna 2012 käyttöön osakepohjaisen kannustinohjelman, jonka perusteella valituille Nokia Solutions Networks B.V.:n työntekijöille annetaan optioita, jotka oikeuttavat Nokia Solutions Networks B.V:n osakkeisiin. Yleisesti ottaen optiot tulevat käytettäviksi, kun neljä vuotta on kulunut optio-oikeuden antamisesta tai jo aikaisemmin tiettyjen yhtiötransaktioiden (kuten listautumisanti) tapahtuessa. Osakkeiden merkintähinta perustuu optioiden myöntämispäivän osakkeen hintaan, joka määritellään ohjelman ehtojen mukaisesti. Osakkeet maksetaan merkittäessä rahana, ellei listautumisantia ole tapahtunut. Listautumisannista lähtien optiot oikeuttavat osakemerkintään. Optiot käsitellään rahana maksettavana osakeperusteisina velvoitteena 31.12.2013 olosuhteiden perusteella. Velan käypä arvo perustuu osakkeen arvioituun käypään arvoon vähennettynä optioiden merkintähinnalla raportointipäivänä. Osakepohjaisen ohjelman kokonaisvelka oli 31.12.2013 yhteensä 41 miljoonaa euroa (11 milj. euroa vuonna 2012) ja se sisältyy taseessa Siirtovelat ja muut velat ryhmään.

Nokia esitteli vuonna 2013 vapaaehtoisen osakesäästöohjelman (Employee Share Purchase Plan), jota tarjottiin vuonna 2013 Nokian työntekijöille Devices & Services, HERE ja Advanced Technologies -liiketoiminnoissa sekä konsernin yhteisissä toiminnoissa. Osakesäästöohjelman perusteella työntekijät voivat ohjata 12 kuukauden ajan osan kuukausipalkastaan Nokian osakkeiden ostoon. Nokia antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden, jotka työntekijällä on hallussaan vielä viimeisen osakeoston tapahduttua kesäkuussa 2014. Devices & Services -liiketoiminnan myynnin yhteydessä Microsoftin palvelukseen siirtyneet työntekijät saavat käteismaksun ohjelman ehtojen mukaisesti.

26. Laskennalliset verot

milj. EUR	2013	2012
Laskennalliset verosaamiset:
Sisäinen varastokate	48	58
Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät veronhyvitykset	446	564
Takuuvaraus	6	47
Muut varaukset	120	261
Kertyneet poistoerot	660	893
Muut väliaikaiset erot	102	145
Laskennallisten verojen netotus	–492	–689
Laskennalliset verosaamiset	890	1 279

Laskennalliset verovelat:

Omaan pääomaan kirjatut verot:	6	3
Laskennalliset verosaamiset, netto	695	578
Laskennalliset verovelat	–195	–701
Laskennallisten verojen netotus	492	689
Muut väliaikaiset erot	–10	–184
Jakamattomat voittovarat	–68	–313
Kertyneet poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	–609	–893

Konsernilla oli 31.12.2013 vahvistettuja tappioita 6 295 milj. euroa (6 528 milj. euroa vuonna 2012), joista 5 117 milj. euroa (4 554 milj. euroa vuonna 2012) vanhenee 10 vuodessa.

Konsernilla oli 31.12.2013 vahvistettuja tappioita, väliaikaisia eroja ja käyttämättömiä veronhyvityksiä yhteensä 10 693 milj euroa (10 446 milj. euroa vuonna 2012), joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa. Näistä 4 882 milj. euroa (4 392 milj. euroa vuonna 2012) vanhenee 10 vuodessa.

Jäljellä olevien laskennallisten verosaatavien kirjaamista tukee niiden netottaminen laskennallisia verovelkoja vastaan, tuloshistoria sekä tulosennusteet kyseisissä maissa.

Konsernilla oli 31.12.2013 jakamattomia voittovaroja 614 milj. euroa (347 milj. euroa vuonna 2012), joista laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

27. Siirtovelat

milj. EUR	2013	2012
Ennakkomaksut	1 163	1 747
Palkat ja palkkiot	710	1 031
Sosiaaliturvamaksuvelka, ALV- ja muut verovelat	312	555
Nokia Solutions and Networks'in asiakasprojekteihin liittyvät	234	378
Muut	614	2 512
Yhteensä	3 033	6 223

Muut siirtovelat sisältää alennuksia, rojalteja, tutkimus- ja kehittämismenoja, markkinointi- ja korkokuluja sekä useita pieniä eriä, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

Myytäväksi luokiteltujen lopetettavien toimintojen siirtovelat 31.12.2013 olivat 2 113 milj. euroa.

Tilikauden kertyneet verovelat on esitetty erikseen vuoden 2013 taseessa ja ne on vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi luokiteltu uudelleen myös vuodelta 2012.

28. Varaukset Tappiot

milj. EUR	Uudelleen- P järjestely	rojekti- T tappiot	akuu- varaukset	sitovista I ostosopi- muksista	mmateriaali- oikeuksien loukkaukset M	uut	Yhteensä
1.1.2012	483	205	688	125	431	396	2 328
Kurssierot	—	—	3	4	—	– 7	—
Lisäykset	1 566	247	340	300	38	51	2 542
Muutokset arvionvaraisissa erissä	– 124	–65	–28	–85	–63	–61	–426
Kirjattu tuloslaskelmaan	1 442	182	312	215	–25	–10	2 116
Vuoden aikana käytetyt	– 1 178	–238	– 596	– 102	– 18	–20	–2 152
31.12.2012	747	149	407	242	388	359	2 292
Siirto lopetettujen toimintojen velkoihin 1	– 165	—	– 333	–207	– 371	–214	– 1 290
Kurssierot	–2	—	–2	—	—	– 10	– 14
Lisäykset	283	170	65	6	—	107	631
Muutokset arvionvaraisissa erissä	– 38	– 57	– 12	–6	– 1	–13	– 127
Kirjattu tuloslaskelmaan	245	113	53	—	– 1	94	504
Vuoden aikana käytetyt	– 382	– 110	– 31	– 16	– 1	– 30	– 570
31.12.2013	443	152	94	19	15	199	922

1 Varausten määrät ennen kauden aikana kirjattavia muutoksia.

milj. EUR	2013	2012
Varausten jaottelu 31.12.
Pitkäaikainen	242	304
Lyhytaikainen	680	1 988

Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy vuonna 2013 pääosin NSN:n uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin. Suurimman osan uudelleenjärjestelykuluvarauksista oletetaan toteutuvan seuraavan kahden vuoden aikana. Vuonna 2013 NSN:n uudelleenjärjestelyvarauksen jäljellä oleva määrä on 437 miljoonaa euroa. (568 miljoonaa euroa vuonna 2012).

Nokia Solutions and Networksin uudelleenjärjestelyt ja niihin liittyvät muut kulut olivat yhteensä 570 milj. euroa vuonna 2013 (1 226 milj. euroa vuonna 2012) sisältäen pääasiassa henkilöstökuluja sekä uuden avainmarkkinoille ja -tuotesegmentteihin keskittyvän strategian mukaisiin maa- ja sopimusvähennyksiin liittyviä kuluja ja liiketoimintojen luopumisista aiheutuvia kulueriä.

Vuonna 2013 HERE-liiketoiminnan uudelleenjärjestelyvarausta oli jäljellä 4 milj. euroa. Vuosina 2011 ja 2012 julkistettujen suunnitelmien lisäksi HERE ilmoitti vuoden 2013 aikana lisäsuunnitelmistaan henkilöstön vähentämiseksi kartta-aineiston keräämiseen ja prosessointiin liittyvässä liiketoiminnassaan.

Tappiovaraus keskeneräisistä projekteista liittyy Nokia Solutions and Networksin projekteihin. Projektien tappiovarausten käytön odotetaan tapahtuvan tulevan 12 kuukauden aikana.

Yhtiö olettaa, että takuuvaraukset käytetään seuraavan 18 kuukauden kuluessa.

Sitovat ostosopimukset liittyvät sopimuksiin toimittajien kanssa. Yhtiö olettaa, että nämä varaukset käytetään seuraavan 12 kuukauden aikana.

Immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvä varaus perustuu arvioon todennäköisesti toteutuvista sovintokustannuksista. Lopullinen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauksista kestää yleensä useamman tilikauden ajan.

Muut varaukset koostuvat varauksista, jotka liittyvät erilaisiin sitoviin velvoitteisiin ja oikeudenkäynteihin. Muiden varausten käytön odotetaan tavallisimmin tapahtuvan seuraavan kahden vuoden aikana. Projektien tappiovaraukset ja muut varaukset koostuvat sopimuksiin perustuvista vaateista ja varojen arvonalentumisista johtuvista kirjauksista, jotka liittyvät useiden asiakassopimusten päättämisiin NSN:n strategisten painotusten mukaisesti tai haastavan poliittisen tai liiketoiminnallisen toimintaympäristön vuoksi. Nämä varaukset on arvostettu perustuen tällä hetkellä saatavilla olevaan tietoon

ja voivat muuttua asiakkaiden kanssa käytävien neuvottelujen, kaupallisten sanktioiden ympäristön tai muiden asiaan liittyvien olosuhteiden kehittyessä.

Tilikauden veroihin liittyvät epävarmat verovelat sisältyvät taseen Lyhytaikaisiin verovelkoihin vuonna 2013 ja ne on luokiteltu vertailukelpoisuuden parantamiseksi uudelleen myös vuoden 2012 osalta.

Lopetettujen toimintojen velkoihin 31.12.2013 sisältyvät varaukset olivat 1 013 milj. euroa.

Oikeudelliset asiat

Jotkin Nokia konsernin yhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan, osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa, joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksista syntyviä tuloja, tuotevastuuta, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kaupallisia kiistoja, työsuhdeasioita sekä laittomia irtisanomisia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, osakemarkkinakysymyksiä, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, ympäristöä, verotusta, kansainvälistä kauppaa ja yksityisyydensuojaa koskevia oikeusprosesseja. Näiden seurauksena konsernille voi aiheutua merkittäviä velvoitteita, joita vakuutussuojamme ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaamme ja maineeseemme. Vaikka Nokia ei uskokaan, että millään näistä oikeusprosesseista tulisi olemaan olennaista haitallista vaikutusta yhtiön taloudelliseen asemaan, oikeudenkäynnit ovat luonteeltaan vaikeasti ennakoitavissa ja merkittäviäkin tuomioistuinten päätöksiä toteutuu ajoittain. Siksi Nokia saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia yhtiön toiminnan tulokselle ja rahavirroille.

Verotukseen liittyvät oikeudenkäynnit ja käsittelyt

Verotukselliset käsittelyt Intiassa

Alkuvuodesta 2013 Nokian Intian yhtiössä alkoi verotarkastus, joka keskittyi Nokian Intian yhtiön Suomen emoyhtiölle maksamien toimintaohjelmistomaksujen lähdeverotusta Intiassa. Myöhemmin viranomaiset Intiassa ovat laajentaneet tarkastuksen koskemaan muita asiaan liittyviä veroseuraamuksia, kuten esitettyjä väitteitä siitä, että Nokia Oyj:llä olisi verotuksellinen kiinteä toimipaikkaIntiassa, siirtohinnoitteluun liittyviä kysymyksiä sekä eräiden ohjelmistomaksujen mahdollista vähennyskelvottomuutta Intian yritysverotuksessa. Esittäessään näitä väitteitä ja perustuen mahdollisiin tuleviin väitettyihin verosaataviin Nokia India Private Limited:ltä ja Nokia Oyj:ltä, Intian veroviranomaiset ovat myös asettaneet Nokia India Private Limited:n ja Nokia Oyj:n Intiassa olevia varoja hukkaamiskieltoon. Nämä hukkaamiskiellot ovat estäneet Nokiaa siirtämästä Chennain tehdasta ja eräitä muita varoja Intiassa Microsoftille D&S -liiketoiminnan myynnin toteutumisen yhteydessä. Viranomaiset Intiassa ovat lisäksi määränneet, että Nokia India Private Limited:ssä on suoritettava erityistilintarkastus samalla, kun he pyrkivät saattamaan meneillään olevat verotarkastukset päätökseen.

Tähän päivään mennessä Nokia on saanut lopullisen verotuspäätöksen vuonna 2013 alkuperäisestä lähdeverotapauksesta ja yhtiön on valittanut päätöksestäDelhin Income Tax Tribunal:iin. Muut asiaan liittyvät edellä mainitut verotusprosessit ovat kesken. Puolustaessaan voimakkaasti kaikin tarvittavin tavoin oikeuksiaan Intian ja kansainvälisen lainsäädännön puitteissa, Nokia myös toimii hyvässä yhteistyössä tuloveroviranomaisten ja erityistilintarkastajien kanssa saattaakseen vireillä olevat verotusprosessit päätökseen.

Immateriaalioikeuksia koskevat oikeudenkäynnit

HTC

Vuonna 2012 Nokia nosti patenttiloukkauskanteen HTC:tä vastaan Saksassa Mannheimin, Münchenin ja Düsseldorfin piirioikeuksissa (District Court) koskien 21:tä implementaatiopatenttia, ITC:ssä Washington DC:ssä koskien yhdeksää implementaatiopatenttia sekä Yhdysvaltain Delawaren piirioikeudessa (United States District Court for the District of Delaware) 18:aa implementaatiopatenttia koskien.

HTC vastasi kanteisiin hakemalla patenttien mitätöintiä liittovaltion patenttioikeudelta Münchenissä (Federal Patent Court), aloitti prosessit 18 Nokian implementaatiopatentin mitätöimiseksi Ison-Britannian siviilioikeustuomioistuimessa (High Court) sekä nosti patenttiloukkauskanteen yhden implementaatiopatentin loukkaamisesta Nokia GmbH:ta vastaan Mannheimin piirioikeudessa (District Court) sekä Nokia Oyj:tä vastaan Münchenin piirioikeudessa (District Court) vuonna 2012. S3 Graphics Co. Ltd, HTC:n tytäryhtiö nosti myös patenttiloukkauskanteet yhden implementaatiopatentin loukkaamisesta Nokia GmbH:ta vastaan Mannheim piirioikeudessa (District Court) sekä Nokia Oyj:tä vastaan Düsseldorfin paikallisoikeudessa (District Court). HTC aloitti Isossa-Britanniassa välimiesmenettelyn, jossa se esitti väitteen, että joitain Nokian sitä vastaan käyttämiä patentteja olisi jo lisensoitu osana aikaisempaa standardiessentiaalipatenttisopimusta. HTC keskeytti myöhemmin tämän välimiesmenettelyn.

Tämän jälkeen Nokia nosti vastakanteet liittyen HTC:n Isossa-Britanniassa esittämiin mitätöimisvaateisiin, nosti uusia patenttikanteita HTC:tä vastaan yhdeksää implementaatiopatenttia koskien Mannheimin, Münchenin ja Düsseldorfin piirioikeuksissa (District Courts), kolmea implementaatiopatenttia koskien Ranskassa Pariisin oikeusistuimessa (Court), kahta implementaatiopatenttia koskien Haagin alueoikeudessa Alankomaissa (Regional Court), kahta implementaatiopatenttia koskien Rooman oikeusistuimessa Italiassa, sekä neljää implementaatiopatenttia koskien Tokion piirioikeudessa Japanissa (District Court). Nokia nosti myös patenttikanteen HTC:tä vastaan koskien seitsemää implementaatiopatenttia ITC:ssä Washington DC:ssä sekä kymmentä implementaatiopatenttia koskien Yhdysvaltain Kalifornian osavaltion eteläisen piirikunnan oikeudessa (United States District Court for the Southern District of California).

Nokia sai päätökset kieltotuomioista HTC:tä vastaan Mannheimin piirioikeudelta (District Court) liittyen virranhallintapatenttiin sekä patenttiin, joka mahdollistaa nykyaikaisten mobiililaitteiden toiminnan vanhemmissa verkoissa sekä Münchenin piirioikeudelta (District Court) USB-toiminnallisuuspatenttiin sekä patenttiin joka mahdollistaa verkon resurssi-information siirron mobiililaitteiden välillä. Ison-Britannian siviilioikeustuomioistuin (High Court) päätyi lokakuussa 2013 vahvistamaan Nokian patentin liittyen modulaattorirakenteeseen ja totesi HTC:n loukanneen sitä. Alustavassa päätöksessään syyskuussa 2013 ITC totesi, että HTC oli loukannut kahta patenttia jotka koskivat radiovastaanotinten ja -lähettimien parannuksia. Tokion piirioikeus (District Court) antoi yksipuolisen tuomion HTC:tä vastaan koskien kalenterinäyttöpatenttia. Ensimmäiset kaksi S3:n ja HTC:n kanteista hylättiin Mannheimin piirioikeudessa (District Court).

Osapuolet sopivat kaikki heidän välillään vireillä olleet patenttioikeudenkäynnit 7. helmikuuta 2014 ja solmivat patentti- ja teknologiayhteistyösopimuksen. HTC maksaa Nokialle korvauksia ja yhteistyö kattaa HTC:n LTE patenttiportfolion. Yksityiskohtaiset sopimusehdot ovat luottamuksellisia.

Samsung

Elo- ja syyskuussa 2013 Nokia ja Samsung sopivat jatkavansa olemassa olevaa patenttien lisensointisopimustaan viidellä vuodella alkaen 31. joulukuuta 2013. Sopimuksen mukaan Samsung maksaa Nokialle lisäkorvausta 1. tammikuuta 2014 alkaen ja tämän korvauksen määrä tullaan lopullisesti sopimaan sitovassa välimiesmenettelyssä. Osapuolet ovat aloittaneet välimiesmenettelyn ja odottavat saavansa lopullisen päätöksen asiasta vuonna 2015.

ERISA & Securities Litigation

1. ja 21. huhtikuuta 2010 kaksi yksityishenkilöä jätti erilliset ryhmäkanteet Nokia Inc:ä ja sen johtoa, toimihenkilöitä sekä eräitä muita yhtiön työntekijöitä ja edustajia vastaan, esittäen edustavansa kaikkia henkilöitä, jotka olivat jäseninä tai edunsaajina Nokian eläkesäästö- ja investointijärjestelyssä (Nokia Retirement Savings and Investment Plan, "järjestely") 1.1.2008 alkaen nykyhetkeen asti, ja joiden säästötilit sisälsivät sijoituksia Nokian osakkeisiin. Kantajat väittävät, että vastaajat eivät noudattaneet kaikkia heidän lakisääteisiä ja luottamustehtäviensä mukaisia velvoitteitaan jättäessään Nokian osakkeen poistamatta järjestelyssä valittavissa olevista investointivaihtoehdoista. Kanteet yhdistettiin "Majad vastaan Nokia" kanteeksi ja täydennetty yhdistelmäkanne jätettiin tuomioistuimeen 15. syyskuuta 2010. Täydennetyssä kanteessa väitetään, että nimetyt henkilöt olivat tietoisia yllä esitetyssä arvopapereihin liittyvässä kanteessa väitetyistä seikoista, että kyseiset seikat merkittävästi lisäsivät Nokian osakkeen omistamiseen liittyvää riskiä ja että tämän tietämyksen seurauksena nimettyjen vastaajien olisi tullut poistaa Nokian osake järjestelyn valittavissa olevista investointivaihtoehdoista. 5. syyskuuta 2011 kantajien väitteet kumottiin kokonaisuudessaan. 13. syyskuuta 2012 oikeus eväsi kantajien lykkäyshakemuksen vaatimuksiensa täydentämiseksi toistamiseen ja tuomitsi Nokian hyväksi. 23. lokakuuta 2012 kantajat hakivat muutosta piirioikeuden (District Court) Nokian hyväksi antamaan tuomioon. Toinen oikeusaste (Second Circuit) piti 21. kesäkuuta 2013 ennallaan Yhdysvaltain New Yorkin osavaltion eteläisen piirikunnan oikeuden (US District Court for the Southern District of New York) aiemmin, 13. syyskuuta 2012 antaman tuomion kaikkien ERISA-kanteessa Javad Majadin ja Ryan Sharifin vastaajille, joihin kuuluu Nokia Inc ja Nokia Inc. Retirement Plan, esittämien vaateiden hylkäämisestä. Kantajilla oli 23. syyskuuta 2013 saakka aikaa hakea valitusoikeutta toisen oikeusasteen päätökseen (Second Circuit) Yhdysvaltain korkeimmalta oikeudelta (US Supreme Court). Kantajat eivät hakeneet valitusoikeutta ja oikeustapaus on loppuun käsitelty.

2. syyskuuta 2012 nostettiin ryhmäkanne "Romero vastaan Nokia" perustuen Yhdysvaltain Employee Retirement Income Security -säännökseen ("ERISA") Yhdysvaltain New Yorkin osavaltion eteläisen piirikunnan oikeudessa (United States District Court for the Southern District of New York). Kanteessa nimettiin vastaajiksi Nokia Oyj, tietyt Nokia Oyj:n hallituksen jäsenet, Fidelity Management Trust Co., Nokia Retirement Savings & Investment Plan Committee ja Linda Fonteneaux sekä Nokia Retirement Savings & Investment Plan Committeesta tiettyjä yksityishenkilöitä, joiden henkilöllisyys ei ollut kantajien tiedossa. Kanteen väitettiin edustavan kaikkia henkilöitä, jotka olivat jäseninä tai edunsaajina Nokian eläkesäästö- ja investointijärjestelyssä (Nokia Retirement Savings and Investment Plan, "järjestely") 19.1.2012 alkaen nykyhetkeen asti, ja joiden säästötilit sisälsivät sijoituksia Nokian osakerahastoon. Kanteessa väitettiin, että nimetyt henkilöt rikkoivat luottamustehtäviensä mukaisia velvoitteitaan muun muassa salliessaan järjestelyn tarjota osakerahastoa investointivaihtoehtona, salliessaan järjestelyn sijoittaa osakerahastoon sekä salliessaan osakerahaston sijoittaa ja pysyä sijoittajana Nokia Oyj:n ADR:issä (American Depository Receipts of Nokia Corporation) samalla, kun vastaajien väitettiin olleen tietoisia siitä, että osakerahasto ja Nokian osakkeet olivat äärimmäisen riskialttiita sijoituksia. Kantajalle toimitettiin järjestelyn asiakirjoja ja ilmoitettiin, että kantaja oli virheellisesti yksilöinyt vastaajat kanteessaan. 10. joulukuuta 2012 kantaja haki kanteen hylkäämistä kaikkia syytettynä olleita tahoja vastaan varaten kuitenkin oikeuden uuteen kanteeseen ja ilmoitti aikeestaan nostaa uusi kanne Kaliforniassa, missä Nokia Retirement Savings and Investment -järjestelyä nykyisin hallinnoidaan.

Romero nosti 10. joulukuuta 2012 uuden kanteen Yhdysvaltain Kalifornian osavaltion pohjoisen piirikunnan oikeudessa (United States District Court for the Northern District of California), nimeten vastaajiksi Nokia Inc:n, Nokia Retirement Savings and Investment Plan Committeen sekä useita henkilöitä, joiden väitettiin olevan järjestelyn luottamustehtävien haltijoita, väittäen edustavansa kaikkia henkiöitä jotka olivat osallistujina tai edunsaajina Nokian eläkesäästö- ja investointijärjestelyssä (Nokia Retirement Savings and Investment Plan, "järjestely") 19.1.2012 alkaen nykyhetkeen asti, ja joiden säästötilit sisälsivät sijoituksia Nokian osakerahastoon. Kanteessa väitetään, että nimetyt henkilöt rikkoivat luottamustehtäviensä mukaisia velvoitteitaan muun muassa salliessaan järjestelyn tarjota osakerahastoa investointivaihtoehtona, salliessaan järjestelyn sijoittaa osakerahastoon sekä salliessaan osakerahaston sijoittaa ja pysyä sijoittajana Nokia Oyj:n ADR:issä (American Depository Receipts of Nokia Corporation) samalla, kun vastaajien väitettiin olleen tietoisia siitä, että osakerahasto ja Nokian osakkeet olivat äärimmäisen riskialttiita sijoituksia. 15. toukokuuta 2013 Nokia ja kanteessa nimetyt vastaajat esittivät kaikkien vaateiden hylkäämistä ja odottavat oikeuden päätöstä. 15. lokakuuta 2013 oikeus päätti, että kaikki Nokiaa ja kanteessa nimettyjä vastaajia kohtaan esitetyt vaateet hylätään ilman oikeutta nostaa uutta kannetta. Kantaja ei valittanut tuomiosta ja asia on loppuun käsitelty.

Kilpailuoikeudelliset riita-asiat

LCD ja CRT kartellikanteet

Marraskuussa 2009 Nokia Oyj nosti yhdessä Nokia Inc:n kanssa kaksi kannetta, yhden Ison-Britannian korkeimmassa oikeudessa (High Court of Justice) ja toisen Yhdysvaltain Kalifornian osavaltion pohjoisen piirikunnan oikeudessa (United States District Court for the Northern District of California), tiettyjä nestekidenäyttöjen ("LCD") valmistajia vastaan. Molemmat kanteet perustuivat samoille syytteille: vastaajat muun kilpailun vastaisen toiminnan lisäksi rikkoivat kartelli- ja kilpailulakeja solmimalla maailmanlaajuisen salaliiton LCD-näyttöjen hintojen nostamiseksi ja/tai ylläpitämiseksi arviolta tammikuusta 1996 alkaen joulukuuhun 2006 saakka ("Kartelliaika").

Kanteen vastaajat Sharp Corporation, LG Display Co. Ltd., Chunghwa Picture Tubes, Ltd., Hitachi Displays Ltd. ja Epson Imaging Devices Corporation sekä lisäksi ei-vastaajana olevat Chi Mei Optoelectronics, ja Hannstar Display Corporation, ovat tunnustaneet syyllisyytensä Yhdysvalloissa osallisuudesta salaliittoon tiettyjen LCD-hintojen sopimiseksi ja ovat myöntyneet maksamaan yhteensä noin 900 milj. USD:n sakot. Lisäksi Yhdysvaltain oikeusministeriö syyttää AU Optronics Corporationia ja sen yhdysvaltalaista tytäryhtiötä AU Optronics Corporation Americaa osallistumisesta maailmanlaajuiseen TFT-LCD näyttöjen hintojen sopimiseen 14. syyskuuta 2001 ja 1. joulukuuta 2006 välisenä aikana myytyjen näyttöjen osalta.

Myös marraskuussa 2009 Nokia Oyj esitti kanteen Ison-Britannian siviilioikeustuomioistuimessa (High Court) tiettyjä katodisädeputkien ("CRT") valmistajia vastaan. Tässä kanteessa Nokian väittää vastaajien muun kilpailun vastaisen toiminnan lisäksi rikkoneen kartelli- ja kilpailulakeja solmimalla maailmanlaajuisen salaliiton CRT:den hintojen nostamiseksi ja/tai ylläpitämiseksi alkaen viimeistään maaliskuusta 1995 ja päättyen marraskuuhun 2007.

Kaikki vastaajat ovat sittemmin sopineet Nokian kanssa niitä vastaan esitetyt vaateet luottamuksellisin sopimusehdoin.

Olemme myös osapuolena eräissä muissa tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä, samoin kuin vahingonkorvauskanteissa asiakkaiden tai toimittajien kanssa. Tämänhetkisen tiedon perusteella yhtiömme johto ei usko, että näihin tapauksiin liittyvät velvoitteet voisivat todennäköisesti olla merkityksellisiä Nokian rahoitusaseman tai tuloksen kannalta.

29. Tulos/osake

	2013	2012	2011
Osoittaja/milj. EUR
Laimentamaton:
Emoyhtiön osakkeen omistajille kuuluva tulos
Jatkuvien toimintojen tulos	186	–771	–1 272
Lopetettujen toimintojen tulos	–801	–2 334	109
Nokia-konserni yhteensä	–615	–3 105	–1 163
Laimennettu:
Vaihtovelkakirjalainojen verojen jälkeisen koron eliminointi	—	—	—
Tulos, jota käytetään määriteltäessä laimennettu osakekohtainen tulos
Jatkuvien toimintojen tulos	186	–771	–1 272
Lopetettujen toimintojen tulos	–801	–2 334	109
Nokia-konserni yhteensä	–615	–3 105	–1 163
Nimittäjä/1 000 kpl
Laimentamaton:
Painotettu keski määräinen osakkeiden määrä		3 712 079 3 710 845 3 709 947
Laimentavien osakkeiden vaikutus:
Optiot	1 978	—	473
Tulosperusteiset osakepalkkiot	—	—	—
Ehdolliset osakepalkkiot	19 307	—	6 614
	21 285		7 087
Vaihtovelkakirjalainojen oletetut vaihdot	—	—	—
	21 285	—	7 087
Laimennettu:
Oikaistu painotettu keski määräinen osakemäärä ja oletetut merkinnät
Jatkuvien toimintojen tulos		3 733 364 3 710 845 3 709 947
Lopetettujen toimintojen tulos		3 712 079 3 710 845 3 717 034
Nokia-konserni yhteensä	3 712 079		3 710 845 3 709 947

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimääräisellä osakkeiden määrällä poislukien Nokian ja sen tytäryhtiöiden omistuksessa olevat omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiölle kuuluva tulos vaihtovelkakirjojen koroilla ja oikaisemalla tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää kauden aikana ulkona olleiden optioiden, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden sekä vaihtovelkakirjalainojen oletetettujen vaihtojen laimentavalla vaikutuksella.

Vuonna 2013 yhteensä 16 miljoonalla (yhteensä 22 miljoonalla vuonna 2012 ja 16 miljoonalla vuonna 2011) optioilla katsottiin olevan vahventava vaikutus, eikä niitä huomioitu laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa.

Lisäksi vuonna 2013 4 miljoonaa tulosperusteista osaketta (2 miljoonaa osaketta 31.12.2012 ja 2 miljoonaa osaketta 31.12.2011) jätettiin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulkopuolelle sen takia, että niihin liittyvät suoritusehdot eivät täyttyneet.

31.12.2013 laskelman ulkopuolelle oli jätetty 19 miljoonaa (4 miljoonaa 31.12.2012 ja 7 miljoonaa 31.12.2011) ulkona olevaa ehdollista osakepalkkiota, joilla tulevaisuudessa saattaisi olla laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen.

Vaihtovelkakirjalainat, jotka laskettiin liikkeelle Microsoftille syyskuussa 2013, jätettiin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulkopuolelle, koska lainoihin liittyvillä vaihtooikeuksilla katsottiin olevan vahventava vaikutus. Vaihtooikeuden täysimääräinen käyttö johtaisi 368 miljoonan uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Devices & Services -liiketoiminnan myynnin toteutuessa vaihtovelkakirjat erääntyvät.

Vuoden 2012 vaihtovelkakirjalaina sisältää vapaaehtoisen vaihto-oikeuden. Alkuperäisen vaihtohinnan perusteella koko lainan vapaaehtoinen vaihto-oikeuden käyttö johtaisi 287 miljoonan uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Mahdolliset osakkeet liittyen vaihtovelkakirjalainaan on jätetty laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulkopuolelle vuosina 2013 ja 2012, koska näillä osakkeilla katsottiin olevan vahventava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen 31.12.2013 ja 31.12.2012.

30. Vastuusitoumukset

milj. EUR	2013 1	2012 2
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit	38	38
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Muut takaukset	778	937
Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta
Lainatakaukset	16	11
Muut vastuusitoumukset
Lainatakaukset 3	12	12
Muut takaukset	103	68
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset 3	25	34
Venture fund -sitoumukset	215	282

1 Jatkuvat toiminnot

2 Nokia konserni

3 ks. liite 35

Vastuusitoumukset on esitetty suurimpaan mahdolliseen arvoonsa.

Muut takaukset sisältävät 463 milj. euroa vuonna 2013 (598 milj. euroa vuonna 2012) eräiden Nokia Solutions and Networksin operaattoriasiakkaiden hyväksi annettuja pankkitakauksia tai Nokia Solutions and Networks konsernin antamia yritystakauksia. Asiakas voi vaatia suoritusta näiden takausten perusteella, jos Nokia Solutions and Networks ei ole täyttänyt sopimusvelvoitteitaan tietoliikenneverkkojen toimitussopimuksiin liittyen. Takauksen luonteesta riippuen suoritus on maksettavissa pyynnöstä tai maksuvelvollisuuden todistavaan menettelyyn perustuen. Muiden takausten määrä on vähentynyt lähinnä johtuen takausten voimassaolon erääntymisestä.

Muut vastuusitoumukset olivat 103 milj. euroa vuonna 2013 (68 milj. euroa vuonna 2012). Määrän kasvu liittyy pääasiassa takausten siirtoihin eräiden liiketoimintojen luovutusten yhteydessä. Näissä tapauksissa sopimuksiin liittyvät riskit ja tuotot ovat siirtyneet, mutta osa asiakkaille annetuista takauksista on vielä juridisesti siirtämättä.

Asiakasrahoitussitoumukset 25 milj. euroa vuonna 2013 (34 milj. euroa vuonna 2012) liittyvät Nokia Solutions and Networksin operaattoriasiakkaille myönnettyihin lainoihin. Sitoumusten käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan laina-asiakirjoissa määriteltyjä rahoitus- ja liiketoimintaan liittyviä ja muita ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen.

Venture fund -sitoumukset 215 milj. euroa vuonna 2013 (282 milj. euroa vuonna 2012) ovat rahoitussitoumuksia rahastoihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Äänettömänä osakkaana Nokia on sitoutunut sijoittamaan rahastoon pääomaa ja on oikeutettu saamaan voitto-osuuksia kunkin rahaston osakassopimuksen ja rahaston toiminnan perusteella.

Vuoden 2013 lopussa Nokian jatkuvilla toiminnoilla oli 772 milj. euron arvosta sitovia vaihto-omaisuuden ja palveluiden ostosopimuksia liittyen pääasiassa vuoden 2014 ostoihin (koko konsernilla 2 042 milj. euroa vuonna 2012).

Nokia on osapuolena sen tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä mukaan lukien patenttien loukkauksiin, lisenssisopimusten rikkomuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyviin asioihin liittyvät vaateet, kanteet ja oikeudenkäynnit, jotka kolmannet osapuolet ja Nokia ovat panneet alulle, sekä menettelyt koskien tuotteita, sopimuksia ja arvopapereita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan ei ole tämänhetkisen tiedon perusteella todennäköistä, että näihin oikeudenkäynteihin liittyvät, kirjanpidossa jo tehtyjen varausten määrän ylittävät mahdolliset vastuut yhteensä olisivat merkityksellisiä Nokian rahoitusaseman tai tuloksen kannalta. Katso myös liite 28.

31. Leasingvastuut

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksia erityyppisin ei-purettavin vuokrasopimuksin. Tietyt sopimukset voidaan uusia eripituisiksi ajanjaksoiksi

Ei-purettavat leasingsopimukset erääntyvät seuraavasti:

Jatkuvat toiminnot Maksut vuodelta, milj. EUR	Käyttöleasing
2014	139
2015	98
2016	66
2017	51
2018	45
Myöhemmin	151
Yhteensä	550

Vuokrakulut olivat 256 milj. euroa vuonna 2013 (361 milj. euroa vuonna 2012 ja 313 milj. euroa vuonna 2011).

32. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat

31.12.2013 konsernilla oli 69 milj. euroa (69 milj. euroa vuonna 2012) velkaa Nokian saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Unterstützungsgesellschaft mbH, joka on oma juridinen yksikkö. Velan vuosikorko on 6 % ja sen voimassaolo riippuu velkasuhteen osapuolista, joilla on oikeus eräännyttää laina 90 päivän irtisanomisajalla. Laina sisältyy taseessa muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin.

Nokian johtokunnalle tai hallitukselle myönnettyjä lainoja ei ollut 31.12.2013, 31.12.2012 eikä 31.12.2011.

milj. EUR	2013	2012	2011
Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	4	–1	–23
Saadut osingot	5	—	—
Osuus osakkuusyhtiöiden omasta pääomasta	53	46	47
Myynnit osakkuusyhtiöille	6	12	37
Ostot osakkuusyhtiöiltä	178	150	91
Saamiset osakkuusyhtiöiltä	—	1	—
Velat osakkuusyhtiöille	12	32	14

31.12.2013 konsernilla oli 16 milj. euron (11 milj. euroa vuonna 2012) ulkona oleva lainatakaus konsernin osakkuusyhtiön puolesta.

Johdon palkkiot

Nokia ilmoitti 3.9.2013 allekirjoittaneensa sopimuksen järjestelystä, jossa Nokia myy olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille. Nokia ilmoitti myös ehdotetusta yritysjärjestelystä johtuvista muutoksista yhtiön ylimpään johtoon. Nämä muutokset oli suunniteltu varmistamaan hyvän hallintotavan mukainen toiminta julkistetusta yritysjärjestelystä alkavan siirtymäkauden aikana. Stephen Elop jätti Nokian toimitusjohtajan tehtävät sekä paikkansa Nokian hallituksessa. Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja Nokian talousjohtaja Timo Ihamuotila ottivat hoidettavakseen lisävastuita, Risto Siilasmaa toimien väliaikaisena pääjohtajana ja Timo Ihamuotila väliaikaisena toimitusjohtajana 3.9.2013 alkaen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiön toimitusjohtajalle maksettu tai maksettavissa oleva peruspalkka ja tulospalkkiot tilikausilta 2011–2013, yhtiön kuluksi kirjaamat myönnettyihin osakepohjaisiin palkkioihin liittyvät kulut sekä yhtiön kuluksi kirjaamat eläkekulut. Taulukko sisältää vain tehtävän hoitamisen aikana tai tehtävään liittyvistä vastuista maksetut palkkiot.

EUR	Vuosi	T Palkka 1	K ulos- palkkiot 1	ulu osake- pohjaisista palkkioista	Eläkekulut
Risto Siilasmaa väliaikainen pääjohtaja (3.9.2013 alkaen) 2	2013	500 000	—	—	—
Timo Ihamuotila väliaikainen toimitusjohtaja (3.9.2013 alkaen) 3	2013	150 000	—	12 107	42 500
Stephen Elop toimitusjohtaja (3.9.2013 asti)	2013 2012 2011	753 911 1 079 500 1 020 000	769 217 — 473 070	2 903 226 1 597 496 2 086 351	263 730 247 303 280 732

1 Peruspalkat on kohdistettu pro rata -periaatteella tehtävässä olo ajanjaksolle, tulospalkkiot vastaavat koko vuoden aikana ansaittuja Nokian lyhytaikaisen kannustinohjelman maksuja. Väliaikaisissa rooleissa peruspalkka on vain tehtävään liittyvistä vastuista maksettavaa korvausta.

2 Korvauksena lisätehtävistään väliaikaisena pääjohtajana Risto Siilasmaa sai 500 000 euroa, josta 40 % maksettiin markkinoilta hankituilla osakkeilla. Loput 60 % maksettiin rahana ja suurin osa maksusta käytettiin kattamaan arvioidut palkkioon liittyvät verot.

3 Tunnustuksena lisääntyneistä vastuista Timo Ihamuotila saa 250 000 euroa, josta 150 000 euroa maksettiin vuonna 2013. Tämän lisäksi Timo Ihamuotilalle myönnettiin osakepalkkio osakeoptioina ja Nokian ehdollisina osakepalkkioina, joiden arvioitu kokonaisarvo myöntöpäivänä oli 250 000 euroa. Näitä myönnettyjä osakeoptioita ja osakepalkkioita koskevat Nokia osakepalkkio-ohjelmien normaalit ehdot sekä oikeuden syntymisaikataulut.

Johtokunnan palkkiot tilikausilta 2011–2013 olivat yhteensä 9 160 848 euroa vuonna 2013 (7 304 269 euroa vuonna 2012 ja 8 396 423 euroa vuonna 2011), jotka muodostuivat peruspalkoista sekä tulospalkkioista. Kulut osakepohjaisista palkkioista olivat yhteensä 7 913 633 euroa vuonna 2013 (3 213 047 euroa vuonna 2012 ja 4 513 671 euroa vuonna 2011). Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläkejärjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti.

Hallitus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallitukselle maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt.

2013			2012	2011
V Hallitus	uosipalkkio 1 Osakkeita EUR		Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR		Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR
Risto Siilasmaa, Puheenjohtaja 3.5.2012 alkaen 2	440 000	77 217	440 000	70 575	155 000	10 428
Jorma Ollila, Puheenjohtaja 3.5.2012 asti 3	—	—	—	—	440 000	29 604
Dame Marjorie Scardino Varapuheenjohtaja 7.5.2013 asti 4	—	—	150 000	24 062	150 000	10 092
Jouko Karvinen, Varapuheenjohtaja 7.5.2013 alkaen 5	175 000	14 374	155 000	24 860	140 000	9 419
Bruce Brown	130 000	10 678	130 000	20 850	—	—
Elisabeth Doherty 6	140 000	11 499	—	—	—	—
Stephen Elop 7	—	—	—	—	—	—
Bengt Holmström	—	—	—	—	130 000	8 746
Henning Kagermann 8	155 000	12 731	155 000	24 860	155 000	10 428
Per Karlsson	—	—	—	—	130 000	8 746
Helge Lund	130 000	10 678	130 000	20 850	130 000	8 746
Isabel Marey-Semper 9	—	—	140 000	22 454	140 000	9 419
Mårten Mickos	130 000	10 678	130 000	20 850	—	—
Elizabeth Nelson 10	140 000	11 499	140 000	22 454	—	—
Kari Stadigh	130 000	10 678	130 000	20 850	130 000	8 746

• 1 Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan Nokian osakkeina ja loput noin 60 % maksetaan rahana. Yhtiön käytäntönä on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuvat kulut, verot mukaan lukien).
• 2 Risto Siilasmaalle vuosina 2013 ja 2012 maksetut palkkiot olivat yhteensä 440 000 euroa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen. Vuonna 2011 Risto Siilasmaalle maksettu palkkio oli 155 000 euroa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Lisäksi Siilasmaalle maksettiin palkkio väliaikaisena pääjohtajana toimimisesta 3.9.2013 alkaen. Tästä tehtävästä saadut palkkiot esitetään Johdon palkkiot -osiossa.
• 3 Jorma Ollilalle vuonna 2011 maksettu palkkio oli 440 000 euroa vuodessa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen.
• 4 Marjorie Scardinolle vuonna 2012 ja 2011 maksetut palkkiot olivat 150 000 euroa vuodessa, joka perustui hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen.
• 5 Jouko Karviselle vuonna 2013 maksettu palkkio oli 175 000 euroa, josta 150 000 euroa perustui hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Jouko Karviselle vuonna 2012 maksettu palkkio oli yhteensä 155 000 euroa vuodessa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen. Jouko Karviselle vuonna 2011 maksettu palkkio oli yhteensä 140 000 euroa vuodessa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• 6 Elizabeth Dohertylle vuonna 2013 maksettu palkkio oli 140 000 euroa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

• 7 Stephen Elopille ei maksettu palkkiota hänen tehtävistään hallituksen jäsenenä. Tämä taulukko ei sisällä Stephen Elopille maksettuja palkkoja ja palkkioita hänen tehtävästään toimitusjohtajana. Stephen Elop erosi hallituksen jäsenyydestä 3.9.2013.

• 8 Henning Kagermannille vuosina 2013, 2012 ja 2011 maksetut palkkiot olivat 155 000 euroa vuodessa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.

• 9 Isabel Marey-Semperille vuosina 2012 ja 2011 maksetut palkkiot olivat 140 000 euroa vuodessa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• 10 Elizabeth Nelsonille vuosina 2013 ja 2012 maksetut palkkiot olivat 140 000 euroa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Toimitusjohtajalle irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Nokian D&S-liiketoiminnan Myyntiä koskevan sopimuksen yhteydessä myös Stephen Elopin sopimusta muutettiin 3.9.2013 alkaen. Muutetun sopimuksen mukaisesti Elop jätti toimitusjohtajan tehtävän 3.9.2013 alkaen ja hänen uusi roolinsa oli Executive Vice President, Devices & Services. Hän erosi myös hallituksen jäsenyydestä 3.9.2013 alkaen. D&S-liiketoiminnan Myynnin toteuttamisen jälkeen hän siirtyi Microsoftille kuten oli sovittu Microsoftin kanssa. Hänen sopimuksensa mukaisesti hänelle maksettiin 24,2 miljoonan euron suuruinen irtisanomispalkkio, joka sisälsi hänen peruspalkkansa sekä johdon kannustinpalkkion 4,1 miljoonaa euroa sekä osakepalkkioita 20,1 miljoonaa euroa. Osakepalkkion määrä perustui

Nokian osakkeen kurssihintaan 24.4.2014, 5,28 euroa osakkeelta. Microsoftin kanssa tehdyn sopimuksen ehtojen mukaisesti Microsoft maksoi palkkiosta 70 % ja loput 30 % palkkiosta (7,3 miljoonaa euroa) maksoi Nokia.

33. Rahavirtalaskelma

milj. EUR	2013	2012	2011
Oikaisut: 1
Poistot	728	1 326	1 562
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja available-for-sale -sijoitusten myyntivoitot (–)/
-tappiot (+)	40	–131	–49
Verot	401	1 145	291
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista (liite 16)	–4	1	23
Määräysvallattomien osakkeenomistajien osuus	–124	–681	–323
Rahoitustuotot ja -kulut	264	333	49
Arvostuserien purku myynnin sekä hankinnan ja valmistuksen
kulujen oikaisueriin Arvonalentumiset (liite 9)	–87	–16 109	–4 1 338
Käytöstä poistamiset	20	31	13
Osakeperusteiset maksut	24	13	18
Uudelleenjärjestelykulut 2	56 446	1 659	565
Muut tuotot ja kulut	25	52	5
Oikaisut yhteensä	1 789	3 841	3 488
Nettokäyttöpääoman muutoksen erittely
Lyhytaikaiset saamiset, vähennys (+)	1 655	2 118	218
Vaihto-omaisuuden vähennys (+)	193	707	289
Korottomien lyhytaikaisten velkojen vähennys (–)	–2 793		–2 706 –1 148
Nettokäyttöpääoman muutos	–945	119	–641

1 Sisältää sekä jatkuviin että lopetettaviin toimintoihin liittyvät oikaisut.

2 Uudelleenjärjestelykulujen ja niihin liittyvien kulujen oikaisu edustaa sitä osuutta uudelleenjärjestelykuluista ja niihin liittyvistä kuluista, joilla ei ollut rahavirtoja.

Vuosina 2013, 2012 ja 2011 konsernilla ei ollut merkittäviä investointeja, joilla ei ollut rahavirtoja.

34. Nokia-konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt 31.12.2013

M L V	altio, jossa rekisteröity ja kotipaikka	iiketoiminnan ensisijainen luonne	Emoyhtiön K omistus- osuus %	onsernin omistus- osuus %	ääräys- vallattomien omistus- osuus %
Jatkuvat toiminnot
Nokia Solutions and Networks B.V.	Haag, Alankomaat	Holding yhtiö	—	100,00 1	—
Nokia Solutions and Networks Oy	Helsinki, Suomi	Myynti- ja tuotantoyhtiö	—	100,00	—
Nokia Solutions and Networks US LLC	Delaware, Yhdysvallat	Myyntiyhtiö	—	100,00	—
Nokia Solutions and Networks Japan Corp.	Tokio, Japani	Myyntiyhtiö	—	100,00	—
Nokia Solutions and Networks India Private Limited	New Delhi, Intia	Myynti- ja tuotantoyhtiö	—	100,00	—
Nokia Solutions and Networks System Technology (Beijing) Co., Ltd. Peking, Kiina		Myyntiyhtiö	—	100,00	—
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy	Helsinki, Suomi	Myyntiyhtiö	—	100,00	—
Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.	Seoul, Etelä-Korea	Myyntiyhtiö	—	100,00	—
Nokia Solutions and Networks do Brasil Telecomunicações Ltda.	Sao Paolo, Brasilia	Myyntiyhtiö	—	100,00	—
Nokia Solutions and Networks Technology Service Co., Ltd.	Peking, Kiina	Myyntiyhtiö	—	100,00	—
HERE Holding Corporation	Delaware, Yhdysvallat	Holding yhtiö	—	100,00	—
HERE Global B.V.	Veldhoven, Alankomaat	Holding yhtiö	1,45	100,00	—
HERE Europe B.V.	Veldhoven, Alankomaat	Myynti- ja holdingyhtiö	—	100,00	—
HERE North America LLC	Delaware, Yhdysvallat	Myynti- ja kehitysyhtiö	—	100,00	—
Nokia Gate5 GmbH/ HERE Deutschland GmbH	Berliini, Saksa	Kehitysyhtiö	—	100,00	—
Nokia Finance International B.V.	Haarlem, Alankomaat	Holding- ja rahoitusyhtiö 100,00		100,00
Nokia-konsernin lopetettujen toimintojen yhtiöt
Nokia Sales International Oy	Helsinki, Suomi	Myyntiyhtiö	100,00	100,00	—
Nokia India Pvt Ltd	New Delhi, Intia	Tuotantoyhtiö	99,99	100,00	—
Nokia India Sales Pvt Limited	New Delhi, Intia	Myyntiyhtiö	—	100,00	—
OOO Nokia	Moskova, Venäjä	Myyntiyhtiö	100,00	100,00	—
Nokia (China) Investment Co., Ltd	Peking, Kiina	Myynti- ja holdingyhtiö	100,00	100,00	—
Nokia Telecommunications Ltd	Peking, Kiina	Tuotantoyhtiö	4,50	83,90	16,10
Nokia Inc.	Delaware, Yhdysvallat	Myyntiyhtiö	—	100,00	—
Nokia UK Limited	Iso-Britannia	Myyntiyhtiö	—	100,00	—
Nokia do Brasil Tecnologia Ltda	Manaus, Brasilia	Tuotantoyhtiö	—	100,00	—
Nokia TMC Limited	Masan, Etelä-Korea	Tuotantoyhtiö	100,00	100,00	—
Nokia (Thailand) Ltd	Bangkok, Thaimaa	Myyntiyhtiö	—	100,00	—

1 Vuonna 2013, Nokia hankki jäljellä olevan 50 % omistusosuuden Nokia Siemens Networks B.V.:stä, Nokia Siemens Networks konsernin emoyhtiöstä. Tämän seurauksena Nokia Solutions and Networks -liiketoiminnan emoyhtiöstä tuli Nokian täysin omistama tytäryhtiö.

Täydellinen luettelo tytär- ja osakkuusyhtiöistä sisältyy viralliseen tilinpäätökseen.

35. Riskien hallinta

Riskienhallinnan periaatteet

Nokialla on yhteinen systemaattinen riskienhallintakonsepti kaikille liiketoiminnoille ja prosesseille. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet identifioidaan, analysoidaan, hallitaan ja monitoroidaan osana faktoihin perustuvaa liiketoiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Liiketoiminnan tavoitteiden kannalta keskeiset riskit identifioidaan joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelua. Nokian riskienhallintakonsepti perustuu näkyvyyteen ja tietoisuuteen keskeisistä riskeistä, jotka saattavat estää Nokiaa saavutta-

masta liiketoimintatavoitteitaan, ei pelkästään keskittymistä riskien eliminointiin.

Nokian hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka edellyttää, että riskienhallinta on integroitu osaksi liiketoimintaprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan. Kuitenkin jokaisella nokialaisella on vastuu tunnistaa tavoitteidemme saavuttamista uhkaavia riskejä. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, rahoitus- ja vahinkoriskit.

Nokian johtokunta ja hallitus käyvät läpi ja arvioivat keskeiset riskit ja mahdollisuudet, jotta liiketoimintariskeihin saadaan riittävä näkyvyys ja mahdollistetaan riskienhallinnan priorisointi. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen yleisten periaatteiden lisäksi riskienhallintaa toteutetaan käytännössä myös muiden Nokian tärkeimpien toimintaohjeiden kautta.

Seuraavat tiedot vuodesta 2013 koskevat ainoastaan Nokian jatkuvia toimintoja. Vertailutiedot sisältävät koko Nokia konsernin.

Rahoitukselliset riskit

Nokian rahoitustoimintojen päätavoitteena on riittävän rahoituksen turvaaminen konsernille kaikissa olosuhteissa sekä rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja hallinta. Rahoitustoiminnot tukevat tätä tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia yhtymän kannattavuuteen ja hallitsemalla konsernin pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja rahoitusvelkojen suhdetta.

Nokian rahoitustoimintojen hallinto perustuu toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta. Kunkin yksikön talousjohtajan tai muun asiaankuuluvan rahoituksen johtajan hyväksymät muut toimintaohjeet ja menettelytavat Nokiassa ja Nokia Solutions and Networksissa on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaan, johdannaissopimusten käyttöön sekä likviditeetti- ja luottoriskin hallintaan. Rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.

Rahoitusriskit jaetaan (a) markkinariskiin (kattaen valuuttariskin, korkoriskin sekä osakehintariskin), (b) luottoriskiin (kattaen liiketoimintaan liittyvän sekä rahoituksellisen luottoriskin) ja (c) likviditeettiriskiin.

a) Markkinariski

Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Value-at-Risk

Nokia käyttää Value-at-Risk ("VaR") menetelmää konsernin valuutta-, korko- ja osakkeiden hintariskien arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa.

Nokialla valuuttariskin VaR lasketaan käyttäen Monte Carlo -simulointia riittävällä määrällä satunnaisia markkinahintaskenaarioita, jotta tiettyjen valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset tulisi otettua oikein huomioon. Varianssikovarianssimenetelmää käytetään korkoriskin ja osakkeiden hintariskin arviointiin ja mittaamiseen.

VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on laskettu yhden vuoden historiallisen markkinainformaation perusteella 95 % luottamustasolla yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttäen asianmukaista tasoituskerrointa.

Tässä VaR-mallissa voidaan päätella, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta 95 % mahdollisista tapauksista. Lopuissa 5 % mahdollisista tapauksista mahdollinen tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi.

VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten, a) riskejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa olettaen, että riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet; b) markkinariskeihin vaikuttavien tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan estimoituja historiallisia muutoksia; c) tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson aikana. Näin ollen on mahdollista, että tiettynä kuukautena mahdolliset tappiot 95 % luottamustasolla ovat erilaisia ja saattavat olla merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman tulos.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin sekä transaktioihin että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttamääräiset saamiset ja velat sekä ennakoidut ostot ja myynnit aiheuttavat konsernin eri yksiköille transaktioriskiä. Transaktioriskiä hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden.

Konsernin valuuttariskipolitiikan mukaisesti olennaisten transaktioiden valuuttariski suojataan ellei suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin ja/ tai suojauskustannusten takia. Toimintaohjeet ovat samat kuin edellisenä vuotena. Valuuttariskit määritellään transaktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla, kuten valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla. Valuuttariskiltä suojaavat rahoitusinstrumentit ovat kestoltaan pääosin alle vuoden mittaisia. Konserni ei suojaa ennakoituja valuuttavirtoja yli kahden vuoden päähän.

Translaatioriski aiheutuu siitä, että Nokialla on ulkomaisia tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella ja niiden oman pääoman euromääräinen arvo on alttiina valuuttakurssivaihteluille. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä.

Nokia käyttää aika ajoin valuuttatermiinejä, -optioita ja valuuttamääräisiä lainoja valuuttamääräisistä tytäryhtiöinvestoinneista syntyvän nettosijoitusposition suojaamiseen.

Vuosien 2013 ja 2012 lopussa seuraavat valuutat muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien valuuttajakaumasta:

2013, milj. EUR	USD	JPY	CNY	INR
Ennakoitujen rahavirtojen suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto)1	–409	–232	—	—
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto) 2	–724	–14	–358	–157
Tase-erien aiheuttama valuuttariski (netto) 3	–217	36	–47	–141
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjattuna tulosvaikut teisesti käypään arvoon (netto) 3	–367	–116	81	57
Valuuttojen väliset
koronvaihtosopimukset	390	—	—	—
2012, milj. EUR	USD	JPY	CNY	INR
Ennakoitujen rahavirtojen suojina käytettävät valuuttajohdannaiset
(netto) 1 Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojina käytettävät valuuttajohdannaiset	550	–281	—	—
(netto) 2	–281	–16	–1 043	–763
Tase-erien aiheuttama valuuttariski (netto) 3	1 156	38	263	–539
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjattuna tulosvaikut teisesti käypään arvoon (netto) 3	–1 439	106	–114	420

1 Näitä valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuuttariskiä, joka syntyy myyntien ja ostojen sekä yrityskauppojen erittäin todennäköisistä ennakoiduista rahavirroista. Joissain valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, Nokialla on merkittäviä sekä ulosmeneviä että sisääntulevia ennakoituja rahavirtoja. Nämä on netotettu oheisessa taulukossa. Näiden valuuttajohdannaisten suojaamia valuuttariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrumentteja.

2 Näitä valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia. Näiden valuuttajohdannaisten suojaamia valuuttariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrumentteja.

3 Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien ja eräiden ennakoitujen todennäköisten valuuttavirtojen suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Konsernin VaR-luvut rahoitusinstrumenteista johtuvalle valuuttariskille on esitetty alla olevassa taulukossa. VaRlaskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset rahoitusinstrumentit:

■ Available-for-sale -sijoitukset, lainat ja saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahamarkkinasijoitukset, rahavarat, lainat ja velat.

• Muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti. Näitä johdannaisia käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan valuuttariskin suojaamiseen.
• Valuuttajohdannaiset, joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Näillä valuuttajohdannaisilla on suurin vaikutus VaR-lukuihin, sillä niiden suojaamat ennakoidut rahavirrat ja ulkomaisiin yksiköihin tehdyt nettosijoitukset eivät ole rahoitusinstrumenttejä IFRS 7 tarkoittamassa mielessä ja näin ollen niitä ei ole sisällytetty VaR-laskelmaan.

2013	2012
42	67
114	128
42–188 67–192

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille toisaalta tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin ja toisaalta korkotulojen ja -menojen muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa taseen korollisista veloista ja saatavista. Ennakoidut rahavirtojen ja taserakenteen muutokset aiheuttavat myös konsernille korkoriskiä.

Korkoriskien hallinnan tavoitteena on tasapainottaa korkojen vaihtelun aiheuttamaa epävarmuutta ja pitkäaikaisia nettorahoituskustannuksia.

Tilinpäätöshetken konsernin korollisten saatavien ja velkojen korkoprofiili on esitetty seuraavassa taulukossa:

		2013	2012
milj. EUR	Kiinteä Vaihtuva korko	korko	korko	Kiinteä Vaihtuva korko
Varat	4 400	4 739	3 488	6 627
Velat	–5 947	–630	–4 191	–1 312
Varat ja velat ennen johdannaisia	–1 547	4 109	–703	5 315
Korkojohdannaiset	954	–926	1 880	–1 784
Nettovarat johdannaisten jälkeen	–593	3 183	1 177	3 531

Konsernin korkoriskiä valvotaan ja hallitaan keskitetysti. Nokia käyttää VaR-menetelmää täydennettynä valikoiduilla herkkyysanalyyseillä konsernin korkoriskin hallintaan ja mittaamiseen. Korkoriski muodostuu pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin liittyvistä johdannaisista. Konsernin rahamarkkinainstrumenttien korkoriskin VaR on esitetty alla olevassa taulukossa. Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty alla oleviin lukuihin:

milj. EUR	2013	2012
Vuoden loppu	42	22
Vuoden keskiarvo	45	19
Vuoden vaihteluväli	20–84	9–44

Osakehintariski

Konserni altistuu osakehintariskille joidenkin julkisesti noteerattujen osakeomistustensa takia.

Näiden sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2013 lopussa 11 milj. euroa (11 milj. euroa vuonna 2012). Konsernin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin tekemien sijoitusten VaR on merkityksetön. Yksityiset rahastot, joihin konserni on sijoittanut, voivat ajoittain sisältää sijoituksia julkisesti noteerattuihin osakkeisiin. Nämä sijoitukset eivät sisälly edellä mainittuihin lukuihin.

b) Luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvotteitaan ja tämän seurauksena konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin liittyvät saatavat, rahoitustakaukset ja muut sitoumukset sekä rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset, lainasaamiset, rahamarkkinasijoitukset ja rahoitusjohdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen.

Seuraavassa taulukossa esitettyjä luottoriskejä lukuunottamatta rahoituserien suurin mahdollinen luottoriski on näiden erien konsernitaseessa esitetty kirjanpitoarvo:

milj. EUR	2013	2012
Lainatakaukset asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolien puolesta	12	12
Käyttämättömät annetut rahoitussitoumukset	25	34
	37	46

Liiketoimintaan liittyvä luottoriski

Konserni pyrkii varmistamaan saataviensa laadun sekä myyntisaatavien että asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille myönnettyjen lainojen ja rahoitussitoumusten osalta. Nokian ja NSN:n luottopolitiikat (kumpikin hyväksytty yhtiöiden johtokunnissa) määrittelevät puitteet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnalle Nokiassa ja NSN:ssä.

Nokian ja NSN:n Luottopolitiikat edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien riskien osalta myös luottoluokitukseen. Nokian ja NSN:n Luottoluokituspolitiikat määrittelevät luottoluokituksen periaatteet ja luokitukset hyväksytään Nokian ja NSN:n luottoluokituskomiteoissa merkittävien riskien osalta. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan kunkin liiketoimintayksikön luottopolitiikan mukaisesti. Mikäli tarkoituksenmukaista, luottoriskiä pienennetään käyttäen soveltuvia instrumentteja, kuten rembursseja, takauksia, vakuutuksia tai valikoitujen saatavien myyntiä.

Luottoriskiksi määritellään myyntisaatavien, asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolien avoimien lainasaatavien sekä rahoitussitoumusten yhteissumma.

Myyntisaataviin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakkaittain. Kolmen suurimman asiakkaan osuus konsernin kaikista myyntisaatavista sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista vuoden 2013 lopussa oli noin 4,0 %, 3,6 % ja 3,3 % (vuoden 2012 lopussa 7,0 %, 2,5 % ja 2,1 %). Konsernin liiketoimintaan liittyvästä luottoriskistä kolmen suurimman maan osuus vuoden 2013 lopussa oli

20,9 %, 6,3 % ja 5,7 % (vuoden 2012 lopussa vastaavasti 9,5 %, 8,5 % ja 7,5 %), Kiinaan liittyvän luottoriskin ollessa näistä suurin.

Konserni kirjaa myyntisaamisten arvonalentumisia tarpeen mukaan erääntymättömistä myyntisaatavista sekä lainasaatavista asiakkailta tai muilta kolmansilta osapuolilta perustuen velallisen luottokelpoisuuden ja maksuhistorian analysointiin. Konsernin tekemät myyntisaamisten arvonalentumiskirjaukset perustuvat arvioon todennäköisistä taloudellisista menetyksistä tilinpäätöshetkellä. Erääntyneitä saatavia asiakkailta ja muilta kolmansilta osapuolilta käsitellään yksittäistapauksina myyntisaamisten arvonalentumisia määritettäessä.

Vuoden 2013 lopussa myyntisaatavien kirjanpitoarvo ennen myyntisaamisten arvonalentumisia sellaisilta asiakkailta, joiden saatavista on tehty myyntisaamisten arvonalentumiskirjauksia ja ennen hankittuja saatavia, joiden odotetaan olevan perintäkelvottomia, oli 1 075 milj. euroa (1 727 milj. euroa vuonna 2012). Konserni on kirjannut arvonalentumisia yhteensä 132 milj. euroa (264 milj. euroa vuonna 2012) sille osalle saatavista, joiden arvon on katsottu alentuneen sekä sille osalle hankituista saatavista, joiden odotetaan olevan perintäkelvottomia. Näistä on esitetty lisätietoja liitteissä 10 ja 21. Edellä mainitut määrät ovat suhteessa myyntisaatavien sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille annettujen lainojen kokonaismäärään 2 929 milj. euroa vuonna 2013 (5 626 milj. euroa vuonna 2012).

Konsernilla on 109 milj. euroa (365 milj. euroa vuonna 2012) sellaisia erääntyneitä myyntisaatavia, joista ei ole tehty arvonalentumiskirjauksia. Näiden saatavien ikääntyminen on esitetty seuraavassa taulukossa:

milj. EUR	2013	2012
Eräpäivästä kulunut 1–30 päivää	53	250
Eräpäivästä kulunut 31–180 päivää	43	70
Eräpäivästä kulunut yli 180 päivää	13	45
	109	365

Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden markkina-arvo muuttuu johtuen siitä, että vastapuolen luottokelpoisuus heikkenee tai riski tappioista johtuen siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Tätä riskiä valvotaan ja mitataan keskitetysti. Nokia ja Nokia Solutions and Networks minimoi vastapuoliriskinsä tekemällä sopimuksia riittävän monien johtavien pankkien ja rahoituslaitosten kanssa ja valvoen riskien kehittymistä jatkuvasti sekä sopimalla kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa netotusjärjestelystä (antaa konsernille kuittausoikeuden mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan) ja joidenkin vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä (edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan).

Nokian sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja maturiteettikriteereihin konsernin rahoituspolitiikkaan liittyvien rahoitustoiminnon toimintaohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta Nokialla ei ole ollut raportointivuosina merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan.

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahamarkkinasijoitusten jakauma sektoreittain ja luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu Moody's luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin.

L	uotto- luokitus 3	Yhteensä 1,2	Erääntyy 3 kk kuluessa	Erääntyy 3 ja 12 kk välillä	Erääntyy 1 ja 3 vuoden välillä	Erääntyy 3 ja 5 vuoden välillä	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
31.12.2013, milj EUR
Pankit	Aaa	795	795	—	—	—	—
	Aa1 –Aa3	738	738	—	—	—	—
	A1 –A3	1 281	1 281	—	—	—	—
	Baa1 –Baa3	828	826	—	2	—	—
	Ei luokitusta	159	159	—	—	—	—
Valtiot	Aaa	911	405	193	202	—	111
	Aa1–Aa3	572	176	39	357	—	—
Muut	Aaa	—	—	—	—	—	—
	Aa1 –Aa3	—	—	—	—	—	—
	A1 –A3	11	—	11	—	—	—
	Baa1 –Baa3	—	—	—	—	—	—
	Ba1–C	—	—	—	—	—	—
Yhteensä		5 295	4 380	243	561	—	111
31.12.2012, milj. EUR
Pankit	Aaa	1 401	1 401	—	—	—	—
	Aa1 –Aa3	756	755	1	—	—	—
	A1 –A3	1 106	1 082	24	—	—	—
	Baa1 –Baa3	942	940	—	—	2	—
	Ei luokitusta	215	215	—	—	—	—
Valtiot	Aaa	1 572	1 342	31	42	18	139
	Aa1–Aa3	401	37	57	24	283	—
Muut	Aaa	—	—	—	—	—	—
	Aa1 –Aa3	—	—	—	—	—	—
	A1 –A3	10	—	—	10	—	—
	Baa1 –Baa3	—	—	—	—	—	—
	Ba1 –C	—	—	—	—	—	—
	Ei luokitusta	2	—	2	—	—	—
Yhteensä		6 405	5 772	115	76	303	139

1 Rahamarkkinasijoituksiin luetaan määräaikaiset talletukset, likviditeettirahastot ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, jotka luokitellaan available-for-sale -sijoituksiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi sijoituksiksi. Likividiteettirahastot, jotka sijoittavat ainoastaan valtion velkakirjoihin on luokiteltu kohtaan valtiot. Muut likviditeettirahastot on luokiteltu kohtaan pankit.

2 Rahamarkkinasijoitukset sisältävät 39 milj. euroa vuonna 2013 (77 milj. euroa vuonna 2012) sijoituksia, jotka eivät ole konsernin käytettävissä. Käytön rajoitukset johtuvat sopimuksellisista tai juridisista velvoitteista.

3 Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Joissain kehittyvissä maissa pankkien tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.

98 % Nokian rahoista ja pankkisaamisista on pankeissa, joilla on investointiluokan luottoluokitus (95 % vuonna 2012).

Seuraavat taulukot esittävät rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus.

		T aseeseen merkittyjen			Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen
milj. EUR	Rahoitusvarojen/ -velkojen (–) bruttomäärä	netotettujen rahoitusvelkojen/ T varojen (–) bruttomäärä	aseessa esitettävät nettorahoitusvarat	Rahoitus- S instrumentit, varat/velat (–) käteisvakuus	aatu (annettu)	Netto määrä
31.12.2013
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	191	—	191	34	66	91
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset	–35	—	–35	–34	—	–1
Yhteensä	156	—	156	—	66	90
31.12.2012
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	448	—	448	87	123	238
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset	–90	—	–90	–87	–1	–2
Yhteensä	358	—	358	—	122	236

Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus ei ole vähennetty konsernitaseessa toisistaan mikäli tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti.

c) Likviditeettiriski

Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana.

Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta.

Nokia pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla kassanhallinnalla sekä sijoittamalla likvideihin korkoinstrumentteihin. Likviditeettiasemasta riippuen Nokia pyrkii uudelleenrahoittamaan erääntymään tulevat velat ennen sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille markkinoilta on saatavissa osto- ja myyntinoteeraukset.

Liiketoiminnan muutosvauhdin takia Nokia ja NSN pyrkivät ylläpitämään joustavia rahoitusjärjestelyjä solmimalla sitoutuneita ja sitoutumattomia luottolimiittisopimuksia. Nokia ja NSN hallinnoivat luottolimiittejään itsenäisesti ja luottolimiitteihin ei sisälly ristiineräännyttämislausekkeita (cross-default clauses) Nokian ja Nokia Solutions and Networksin välillä eikä minkäänlaisia takauksia kummaltakaan osapuolelta. Luottolimiitit olivat vuoden 2013 lopussa yhteensä 2 250 milj. euroa (2 250 milj. euroa vuonna 2012).

Merkittävimmät voimassa olevat pitkäaikaiset rahoitusohjelmat vuoden 2013 lopussa ovat:

Liikkeellelaskija(t) O	hjelma	Nostettu
Nokia Corporation	Yhdysvaltain Arvopaperivalvontaviranomaiselle (SEC:lle) rekisteröity velkakirjaohjelma määrittelemättömälle summalle	USD 1 500 million
Nokia Corporation	Medium Term Note (EMTN) ohjelma, yhteensä EUR 5 000 miljoonaa	EUR 1 750 million

Merkittävimmät voimassa olevat lyhytaikaiset rahoitusohjelmat vuoden 2013 lopussa ovat:

Liikkeellelaskija(t) O	hjelma	Nostettu
Nokia Corporation	Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä EUR 750 miljoonaa	—
Nokia Corporation	US Commercial Paper (USCP) ohjelma, yhteensä USD 4 000 miljoonaa	—
Nokia Corporation and Nokia Finance International B.V.	Euro Commercial Paper (ECP) ohjelma, yhteensä USD 4 000 milljoonaa	—
Nokia Solutions and Networks Finance B.V.	Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä EUR 500 miljoonaa	EUR 25 million

Vuoden 2013 lopussa konsernin korolliset velat olivat:

			2013	2012
	Liikkeellelaskija/lainaaja L	opullinen eräpäivä	milj. EUR	milj. EUR
Nokia
Luottolimiittisopimus (EUR 1 500 miljoonaa)	Nokia Oyj	Maaliskuu 2016	—	—
USD velkakirja 2039 (USD 500 miljoonaa 6,625 %)	Nokia Oyj	Toukokuu 2039	364	381
EUR vaihtovelkakirja 2020 (EUR 500 miljoonaa 3,625 %) Nokia Oyj		Syyskuu 2020	500	—
EUR vaihtovelkakirja 2019 (EUR 500 miljoonaa 2,5 %)	Nokia Oyj	Syyskuu 2019	500	—
USD velkakirja 2019 (USD 1000 miljoonaa 5,375 %)	Nokia Oyj	Toukokuu 2019	727	761
EUR velkakirja 2019 (EUR 500 miljoonaa 6,75 %)	Nokia Oyj	Helmikuu 2019	500	500
EUR vaihtovelkakirja 2018 (EUR 500 miljoonaa 1,125 %) Nokia Oyj		Syyskuu 2018	500	—
EUR vaihtovelkakirja 2017 (EUR 750 miljoonaa 5 %)	Nokia Oyj	Lokakuu 2017	750	750
EUR velkakirja 2014 (EUR 1 250 miljoonaa 5,5 %)	Nokia Oyj	Helmikuu 2014	1 250	1 250
EUR EIB tuotekehityslaina	Nokia Oyj	Helmikuu 2014	500	500
Velkakirjojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon
väliset erot1	Nokia Oyj		–164	55
Muut korolliset velat	Nokia Oyj ja
	useat tytäryhtiöt		144	209
Nokia yhteensä			5 571	4 406
NSN

Nokia-yhtymä yhteensä			6 662	5 549
NSN yhteensä			1 091	1 143
181
Muut korolliset velat 2	Nokia Siemens Networks Finance B.V. ja useat tytäryhtiöt			151
väliset erot 1	Nokia Siemens Networks Finance B.V.		–18	—
Velkakirjojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon
Pankkilaina (EUR 750 miljoonaa)	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Ennakkomaksu maaliskuu 2014	—	600
EUR EIB tuotekehityslaina	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Tammikuu 2015	50	150
EUR Pohjoismaiden Investointipankki	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Maaliskuu 2015	20	80
EUR Suomalainen eläkelaina	Nokia Siemens Networks Oy	Lokakuu 2015	88	132
EUR velkakirja 2018 (EUR 450 miljoonaa 6.75%)	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Huhtikuu 2018	450	—
EUR velkakirja 2020 (EUR 350 miljoonaa 7.125%)	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Huhtikuu 2020	350	—
Luottolimiittisopimus (EUR 750 miljoonaa)	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Kesäkuu 2015	—	—

1 Tämä rivi sisältää lähinnä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien joukkovelkakirjojen käyvän arvon oikaisut sekä vaihtovelkakirjan nimellisarvon ja lainakomponentin kirjanpitoarvon erotuksen.

2 Tämä rivi sisältää myös 76 milj. euroa (2 milj. euroa vuonna 2012) korottomia velkoja, jotka liittyvät tilapäisesti konsernin hallussa oleviin käteisvaroihin liittyen luovutettuihin liiketoimintoihin, joissa NSN jatkaa palveluiden tuottamista tietyssä sopimuksin määritellyssä laajuudessa ja tietyllä ajanjaksolla.

Kaikki yllä luetellut Nokia Oyj:n lainat ovat vakuudettomia ja niihin ei liity rahoituskovenantteja. Kaikkia lainoja, EIB:n tuotekehityslainaa lukuunottamatta, käytetään konsernin yleisiin tarkoituksiin.

Kaikki yllä luetellut NSN:n lainat ovat vakuudettomia ja niissä on rahoituskovenantteja liittyen NSN:n velkaantumisasteeseen ja korkokatteeseen. Vuoden 2013 lopussa rahoituskovenanttien kaikki ehdot täyttyivät. Kaikkia lainoja, EIB:n ja Pohjoismaiden Investointipankin tuotekehityslainoja lukuunottamatta, käytetään konsernin yleisiin tarkoituksiin.

Nokia ei ole antanut takauksia Nokia Solutions and Networksin lainoihin, joten näihin liittyen ei voi esittää vaatimuksia Nokialle. Nokia Solutions and Networks Oy ja/tai Nokia Solutions and Networks B.V. on antanut takauksen kaikkiin Nokia Solutions and Networks Finance B.V:n yllä lueteltuihin lainoihin.

Lokakuussa 2012 Nokia laski liikkeelle EUR 750 miljoonan vaihtovelkakirjalainan, joka erääntyy lokakuussa 2017. Lainaan sisältyy vapaaehtoinen vaihto-oikeus joulukuusta 2012 alkaen lainan eräpäivään asti. Alkuperäisen vaihtohinnan perusteella koko lainan vapaaehtoinen vaihtaminen osakkeisiin johtaisi 287 miljoonan uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Heinäkuussa 2013 Nokia sai sitovan pankkirahoituksen elokuussa 2013 loppuun saatetun Nokia Siemens Networksin hankinnan 1,2 miljardin euron käteisosuuden suorittamiseksi. 0,5 miljardin euron osuus sovittiin suoritettavaksi Siemensin antamana vakuudellisena lainana, joka erääntyy yhden vuoden kuluessa kaupan

päätöksestä. Syyskuussa 2013 Nokia suuntasi Microsoftille 500 miljoonan euron erissä yhteensä 1,5 miljardin euron vaihtovelkakirjalainan, jonka erät erääntyvät 5, 6 ja 7 vuoden kuluttua. 6. syyskuuta 2013 Nokia ilmoitti päätöksestä nostaa tämä rahoitus ja maksaa takaisin ennenaikaisesti edellä mainittu rahoitus, joka oli hankittu Nokia Siemens Networksin osakkeiden hankkimiseksi ja konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Microsoft on sitoutunut olemaan luovuttamatta mainittuja velkakirjoja tai olemaan konvertoimatta niitä Nokian osakkeisiin ennen kuin Nokia Devices & Services -liiketoiminnan myynti on saatettu päätökseen. Kun Nokia Devices & Services -liiketoiminnan myynti saatettiin päätökseen, velkakirjat lunastettiin takaisin ja pääoma ja kertyneet korot vähennettiin myynnistä saaduista tuotoista.

Joulukuussa 2011 NSN allekirjoitti tulevaisuudessa alkavan uusittavan laina- ja monivaluuttaluottolimiittisopimuksen, jolla korvattiin kesäkuussa 2012 erääntynyt luottolimiittisopimus. Joulukuussa 2012 limiitin eräpäivää jatkettiin kesäkuusta 2013 kesäkuuhun 2014 ja sen kokoa pienennettiin 750 milj. eurosta 600 milj. euroon. Maaliskuussa 2013 NSN laski liikkeeseen 450 milj. euron 6,75 % velkakirjan, joka erääntyy huhtikuussa 2018 sekä 350 milj. euron 7,125 % velkakirjan, joka erääntyy huhtikuussa 2020. Nettotuotot velkakirjojen liikkeeseenlaskusta, 779 milj. euroa, käytettiin 600 milj. euron pankkilainan sekä 50 milj. euron EIB R&D -lainan takaisinmaksuihin marraskuussa 2013 ja jäljelle jäänyt osa on tarkoitettu käytettäväksi konsernin yleisiin tarpeisiin.

NSN:n euromääräisestä suomalaisesta eläkelainasta, euromääräisestä EIB:n R&D -lainasta sekä euromääräisestä Pohjoismaiden Investointipankin lainasta on 44 milj. euroa, 25 milj. euroa ja 16 milj. euroa vastaavasti sisällytetty taseessa pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiseen osuuteen vuoden 2013 lopussa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamaton rahavirta-analyysi taseessa esitetyistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä taseen ulkopuolisista vastuista, kuten lainasitoumuksista, jäljellä olevan sopimuskauden mukaisesti. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa taseesta.

		Erääntyy	Erääntyy	Erääntyy 1 ja 3	Erääntyy 3 ja 5	Erääntyy yli 5
31.12.2013, milj. EUR	Yhteensä	3 kk kuluessa	3 ja 12 kk välillä	vuoden välillä	vuoden välillä	vuoden kuluttua
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset lainasaamiset	189	1	3	34	6	145
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	30	4	26	—	—	—
Lyhytaikaiset lainasaamiset	94	94	—	—	—	—
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	478	1	5	261	9	202
Available-for-sale -sijoitukset	4 935	4 392	253	290	—	—
Rahat ja pankkisaamiset	3 676	3 676	—	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	–3	39	–11	13	13	–57
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	6 985	5 835	699	39	39	373
Johdannaiset – velat	–6 853	–5 776	–659	–18	–18	–382
Myyntisaatavat 1	2 286	1 722	564	—	—	—
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat	–4 894	–35	–161	–561	–1 505	–2 632
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista 2	–3 431	–1 844	–1 587	—	—	—
Lyhytaikaiset velat	–185	–185	—	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen kassavirrat:
Johdannaiset – velat	62	—	3	5	5	49
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	3 301	3 146	155	—	—	—
Johdannaiset – velat	–3 311	–3 155	–156	—	—	—
Ostovelat	–1 842	–1 704	–138	—	—	—
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset 3	–25	–7	–13	–5	—	—
Saadut lainasitoumukset 4	2 227	–4	–10	2 241	—	—

31.12.2012, milj. EUR	Yhteensä	Erääntyy 3 kk kuluessa	Erääntyy 3 ja 12 kk välillä	Erääntyy 1 ja 3 vuoden välillä	Erääntyy 3 ja 5 vuoden välillä	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset lainasaamiset	217	1	2	46	37	131
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	40	12	28	—	—	—
Lyhytaikaiset lainasaamiset	1	1	—	—	—	—
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	493	1	5	11	260	216
Available-for-sale -sijoitukset	6 008	5 782	119	82	25	—
Rahat ja pankkisaamiset	3 504	3 504	—	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	240	78	–30	86	25	81
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	13 864	10 299	3 072	41	41	411
Johdannaiset – velat	–13 596	–10 212	–2 959	–17	–17	–391
Myyntisaatavat 1	4 579	3 952	615	12	—	—
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat	–6 642	–111	–163	–2 933	–1 123	–2 312
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista	–216	–83	–133	—	—	—
Lyhytaikaiset velat	–262	–207	–55	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen kassavirrat:
Johdannaiset – velat	–99	–2	–3	–7	–7	–80
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	7 966	6 964	889	113	—	—
Johdannaiset – velat	–8 016	–6 999	–903	–114	—	—
Ostovelat	–4 394	–4 241	–136	–17	—	—
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset 3	–34	–28	–6	—	—	—
Saadut lainasitoumukset 4	2 261	46	–11	727	1 499	—

1 Myyntisaatavien erääntymisanalyysiin ei ole sisällytetty jaksotettuja saatavia eikä valmistumisasteen perusteella kirjattuja saatavia, joita oli vuonna 2013 yhteensä 615 milj. euroa (972 milj. euroa vuonna 2012).

2 Euromääräisille vaihtovelkakirjalainoille esitetty erääntymismäärä (yhteensä 1 500 milj. euroa erääntyen 2018-2020) perustuu velkakirjojen lunastukseen nimellisarvosta plus kertyneestä korosta kun Nokian Devices & Services -liiketoiminnan myynti Microsoftille saatettiin päätökseen.

3 Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.

4 Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.

Vahinkoriski

Nokia pyrkii varmistamaan, että kaikkia konsernia ja sen asiakkaita uhkaavia taloudellisia, yrityskuvaan liittyviä tai muita tappioita hallitaan käyttäen ennakoivaa riskienhallintaa. Vakuutuksia ostetaan sellaisille riskeille, joita ei voida konsernin omin toimenpitein tehokkaasti hallita ja joihin vakuutusmarkkinoilla on tarjolla tuotteita hyväksyttävillä ehdoilla. Tavoitteena on, että yhtymän vahinkoriskit, liittyivätpä ne aineelliseen (esim. rakennukset) tai aineettomaan omaisuuteen (esim. Nokia brändi) tai mahdollisiin vastuisiin (esim. tuotevastuu),

on katettu asianmukaisin vakuutuksin ottaen huomioon sekä kustannukset että omavastuut.

Nokia ostaa sekä vuoden mittaisia vakuutussopimuksia tietyille riskeille että monivuotisia yhdistelmävakuutuksia, mikäli niitä on saatavissa.

36. Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Nokia sai päätökseen olennaisilta osin koko sen Devices & Services -liiketoiminnan myynnin Microsoftille 25.4.2014. Yritysjärjestelyyn liittyi mahdollisia kauppahinnan oikaisuja. Yritysjärjestelyn toteuduttua alkuperäisesti sovittu 5,44 miljardin euron kauppahinta nousi noin 170 miljoonalla eurolla johtuen nettokäyttöpääoman ja kassatulojen oikaisuista tehdystä arviosta. Tämä oikaisu perustuu arvioon, joka vahvistuu, kun lopulliset nettokäyttöpääomaa ja kassatuloja koskevat luvut ovat saatavilla, minkä odotetaan tapahtuvan vuoden 2014 toisella neljänneksellä.

Nokia arvioi kirjaavansa yritysjärjestelystä noin 3,0 miljardin euron myyntivoiton. Myyntivoitosta johtuen Nokia arvioi kirjaavansa noin 180 miljoonaa euroa verokuluja.

Kuten tämän kaltaisissa laajoissa ja monitahoisissa yritysjärjestelyissä on tavanomaista, Nokia ja Microsoft tekivät lisäksi tiettyjä oikaisuja alun perin kaupan myötä Microsoftille siirtyväksi suunniteltuja varoja koskien. Näillä oikaisuilla ei ole vaikutusta yritysjärjestelyn olennaisiin ehtoihin, ja Nokialle maksetaan olennaisessa määrin korvaus kaikista sille jäävistä vastuista.

Intiassa sijaitseva tehtaamme jää Nokian omistukseen yritysjärjestelyn toteuduttua. Nokia ja Microsoft ovat tehneet palvelusopimuksen, jonka myötä Nokia valmistaisi väliaikaisesti matkapuhelimia Microsoftille. Koreassa Nokia ja Microsoft päättivät jättää Masanissa sijaitsevan tehtaan yritysjärjestelyn ulkopuolelle. Nokia käynnistää toimenpiteet tehtaan sulkemiseksi. Tehdas työllistää noin 200 henkeä. Näiden oikaisujen myötä noin 25 000 työntekijää siirtyi Microsoftin palvelukseen yritysjärjestelyn toteutumisen yhteydessä.

Yritysjärjestelyn toteutumisen yhteydessä Nokian liikkeellelaskemat ja Microsoftin merkitsemät yhteensä 1,5 miljardin euron vaihtovelkakirjalainat lunastettiin ja kuitattiin kauppahintaa vastaan nimellisarvostaan lisättynä kertyneillä koroilla.

Emoyhtiö

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

1.1.–31.12.		2013 Liite milj. EUR milj. EUR	2012
Liikevaihto		11 177	11 727
Hankinnan ja valmistuksen kulut		–9 865	–10 198
Bruttokate		1 312	1 529
Myynnin ja markkinoinnin kulut		–668	–1 141
Tutkimus- ja kehityskulut		–1 516	–2 298
Hallinnon kulut		–94	–133
Liiketoiminnan muut kulut		–39	–119
Liiketoiminnan muut tuotot		65	1 136
Liiketulos	2, 3	–940	–1 026
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Osinkotuotot konsernin yrityksistä		1 720	2 168
Osinkotuotot muista osakkeista ja osuuksista		—	7
Korkotuotot muilta yhtiöiltä		6	2
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä		9	11
Korkotuotot muilta yhtiöiltä		7	1
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä		11	7
Kurssierot		–17	–147
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille		–2	–14
Korkokulut muille yhtiöille		–233	–115
Arvonalentumiset pysyvien
vastaavien sijoituksista		–1 240	–750
Muut rahoituskulut		58	–31
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		319	1 139
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja		–621	113
Satunnaiset tuotot ja kulut
Konserniavustukset		75	204
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä		75	204
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		–546	317
Tuloverot
Tilikaudelta	18	–61	–56
Aikaisemmilta tilikausilta		38	60
Laskennalliset verot	19	—	–475

Tilikauden voitto –569 –154

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

Emoyhtiön tase, FAS

31.12.		2013 Liite milj. EUR milj. EUR	2012
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	4
Aineettomat oikeudet		7	14
Muut pitkävaikutteiset menot		50	165
		57	179
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	5	— —	2 2
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin
yrityksissä	6	10 625	11 548
Osuudet omistusyhteys
yrityksissä	6	3	3
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä		—	—
Lainasaamiset muilta yhtiöiltä		53	48
Muut sijoitukset	6	108	105
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		3	1
Keskeneräiset tuotteet		24	6
Valmiit tuotteet/tavarat		55	50
		82	57
Saamiset
Laskennalliset verosaamiset		—	—
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä		775	673
Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä		61	132
Lainasaamiset saman konsernin		2 020	2 938
yrityksiltä Siirtosaamiset saman konsernin
yrityksiltä		714
Siirtosaamiset muilta yhtiöiltä		1 224 4 794
Rahoitusarvopaperit		5	724 1 503 5 970 40
Rahat ja pankkisaamiset		31	37

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS

31.12.		2013 Liite milj. EUR milj. EUR	2012
VASTATTAVAA
Oma pääoma	7
Osakepääoma		246	246
Ylikurssirahasto		46	46
Omat osakkeet	7, 8	–608	–634
Käyvän arvon rahasto	7, 8	–19	–46
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	7, 8	3 099	3 120
Edellisten tilikausien voitto	7, 8	2 773	2 927
Tilikauden voitto	7, 8	–569	–154
Oma pääoma yhteensä		4 968	5 505
Vieras pääoma Pitkäaikainen
Pitkäaikaiset velat muille yhtiöille	9	2 590	4 480
Lyhytaikainen Laskennalliset verovelat			—
Lyhytaikaiset rahoitusvelat saman konsernin yrityksille		— 802	3 142
Lyhytaikaiset rahoitusvelat muille yhtiöille		3 253	—
Saadut ennakot muilta yhtiöiltä		543	757
Ostovelat saman konsernin
yrityksille		1 301	1 828
Ostovelat muille yhtiöille		623	293
Siirtovelat saman konsernin yrityksille		125	68
Siirtovelat muille yhtiöille		1 554	1 916
		8 201	8 004
Vieras pääoma yhteensä		10 791	12 484

		2013	2012
1.1.–31.12.		Liite milj. EUR milj. EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tappio/voitto Oikaisut yhteensä		–569 –192	–154 –2 131
Rahavirta ennen nettokäyttö	13
pääoman muutosta		–761	–2 285
Nettokäyttöpääoman muutos	13	292	1 631
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		–469	–654
Saadut korot		17	13
Maksetut korot		–335	–146
Muut rahoituserät		–33	–352
Maksetut verot/saadut veronpalautukset		48	–115
Rahavirta ennen satunnaisia eriä		–772	–1 254
Maksuperusteiset satunnaiset erät		204	—
Liiketoiminnan nettorahavirta		–568	–1 254
Investointien rahavirta
Investoinnit osakkeisiin		–320	–70
Investoinnit muihin aineettomiin hyödykkeisiin		–4	–9
Osakkeiden myynti ja myydyt liiketoiminnat		2	357
Muiden aineettomien hyödykkeiden myynti		1	8
Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys/lisäys		–5	64
Lyhytaikaisten saamisten
vähennys/lisäys		820	109
Saadut osingot		925	1 510
Investointien nettorahavirta		1 419	1 969
Rahoitustoimintojen rahavirta
Lyhytaikaisten velkojen vähennykset/lisäykset		944	–1 184
Pitkäaikaisten velkojen lisäykset		–1 837	961
Osingonjako		—	–742
Rahoitustoimintojen nettorahavirta		–893	–965
Rahavarojen lisäys		–42	–250
Rahavarat 1.1.		77	327

Yhteensä 15 759 17 989

Rahavarat 31.12. 35 77

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen lainsäädännön mukaan.

Ks. konsernin liitetiedot kohta 1.

2. Henkilöstökulut

milj. EUR	2013	2012
Palkat	423	738
Eläkekulut	66	102
Muut henkilösivukulut	14	18
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	503	858

Johdon palkkiot

Nokia ilmoitti 3.9.2013 allekirjoittaneensa sopimuksen järjestelystä, jossa Nokia myy olennaisilta osin koko Devices & Services -liiketoimintansa Microsoftille. Nokia ilmoitti myös ehdotetusta yritysjärjestelystä johtuvista muutoksista yhtiön ylimpään johtoon. Nämä muutokset oli suunniteltu varmistamaan hyvän hallintotavan mukainen toiminta julkistetusta yritysjärjestelystä alkavan siirtymäkauden aikana. Stephen Elop jätti Nokian toimitusjohtajan tehtävät sekä paikkansa Nokian hallituksessa. Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa ja Nokian talous- ja rahoitusjohtaja Timo Ihamuotila ottivat hoidettavakseen lisävastuita, Risto Siilasmaa toimien väliaikaisena pääjohtajana ja Timo Ihamuotila väliaikaisena toimitusjohtajana 3.9.2013 alkaen.

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiön toimitusjohtajalle maksettu tai maksettavissa oleva peruspalkka ja tulospalkkiot tilikausilta 2011–2013, yhtiön kuluksi kirjaamat myönnettyihin osakepohjaisiin palkkioihin liittyvät kulut sekä yhtiön kuluksi kirjaamat eläkekulut. Taulukko sisältää vain tehtävän hoitamisen aikana tai tehtävään liittyvistä vastuista maksetut palkkiot.

EUR	Vuosi	T Palkka 1	K ulos- palkkiot 1	ulu osake- pohjaisista palkkioista	Eläkekulut
Risto Siilasmaa väliaikainen pääjohtaja (3.9.2013 alkaen) 2	2013	500 000	—	—	—
Timo Ihamuotila väliaikainen toimitusjohtaja (3.9.2013 alkaen) 3	2013	150 000	—	12 107	42 500
Stephen Elop toimitusjohtaja (3.9.2013 asti)	2013 2012 2011	753 911 1 079 500 1 020 000	769 217 — 473 070	2 903 226 1 597 496 2 086 351	263 730 247 303 280 732

1 Peruspalkat on kohdistettu pro rata -periaatteella tehtävässäoloajanjaksolle, tulospalkkiot vastaavat koko vuoden aikana ansaittuja Nokian lyhytaikaisen kannustinohjelman maksuja. Väliaikaisissa rooleissa peruspalkka on vain tehtävään liittyvistä vastuista maksettavaa korvausta.

2 Korvauksena lisätehtävistään väliaikaisena pääjohtajana Risto Siilasmaa sai 500 000 euroa, josta 40 % maksettiin markkinoilta hankituilla osakkeilla. Loput 60 % maksettiin rahana ja suurin osa maksusta käytettiin kattamaan arvioidut palkkioon liittyvät verot.

3 Tunnustuksena lisääntyneistä vastuista Timo Ihamuotila saa 250 000 euroa, josta 150 000 euroa maksettiin vuonna 2013. Tämän lisäksi Timo Ihamuotilalle myönnettiin osakepalkkio osakeoptioina ja Nokian ehdollisina osakepalkkioina, joiden arvioitu kokonaisarvo myöntöpäivänä oli 250 000 euroa. Näitä myönnettyjä osakeoptioita ja osakepalkkioita koskevat Nokia osakepalkkio-ohjelmien normaalit ehdot sekä oikeuden syntymisaikataulut.

Johtokunnan palkkiot tilikausilta 2011–2013 olivat yhteensä 9 160 848 euroa vuonna 2013 (7 304 269 euroa vuonna 2012 ja 8 396 423 euroa vuonna 2011), jotka muodostuivat peruspalkoista sekä tulospalkkioista. Kulut osakepohjaisista palkkioista olivat yhteensä 7 913 633 euroa vuonna 2013 (3 213 047 euroa vuonna 2012 ja 4 513 671 euroa vuonna 2011). Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläkejärjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti.

Hallitus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallitukselle maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt.

		2012 2011 2013
V Hallitus	uosipalkkio 1 Osakkeita EUR		Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR		Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR
Risto Siilasmaa,
Puheenjohtaja 3.5.2012 alkaen 2	440 000	77 217	440 000	70 575	155 000	10 428
Jorma Ollila, Puheenjohtaja 3.5.2012 asti 3	—	—	—	—	440 000	29 604
Dame Marjorie Scardino Varapuheenjohtaja 7.5.2013 asti 4	—	—	150 000	24 062	150 000	10 092
Jouko Karvinen, Varapuheenjohtaja 7.5.2013 alkaen 5	175 000	14 374	155 000	24 860	140 000	9 419
Bruce Brown	130 000	10 678	130 000	20 850	—	—
Elisabeth Doherty 6	140 000	11 499	—	—	—	—
Stephen Elop 7	—	—	—	—	—	—
Bengt Holmström	—	—	—	—	130 000	8 746
Henning Kagermann 8	155 000	12 731	155 000	24 860	155 000	10 428
Per Karlsson	—	—	—	—	130 000	8 746
Helge Lund	130 000	10 678	130 000	20 850	130 000	8 746
Isabel Marey-Semper 9	—	—	140 000	22 454	140 000	9 419
Mårten Mickos	130 000	10 678	130 000	20 850	—	—
Elizabeth Nelson 10	140 000	11 499	140 000	22 454	—	—
Kari Stadigh	130 000	10 678	130 000	20 850	130 000	8 746

1 Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan Nokian osakkeina ja loput noin 60 % maksetaan rahana. Yhtiön käytäntönä on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuvat kulut, verot mukaan lukien).

• 2 Risto Siilasmaalle vuosina 2013 ja 2012 maksetut palkkiot olivat yhteensä 440 000 euroa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen. Vuonna 2011 Risto Siilasmaalle maksettu palkkio oli 155 000 euroa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Lisäksi Siilasmaalle maksettiin palkkio väliaikaisena pääjohtajana toimimisesta 3.9.2013 alkaen. Tästä tehtävästä saadut palkkiot esitetään Johdon palkkiot -osiossa.
• 3 Jorma Ollilalle vuonna 2011 maksettu palkkio oli 440 000 euroa vuodessa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen.
• 4 Marjorie Scardinolle vuonna 2012 ja 2011 maksetut palkkiot olivat 150 000 euroa vuodessa, joka perustui hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen.
• 5 Jouko Karviselle vuonna 2013 maksettu palkkio oli 175 000 euroa, josta 150 000 euroa perustui hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Jouko Karviselle vuonna 2012 maksettu palkkio oli yhteensä 155 000 euroa vuodessa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen. Jouko Karviselle vuonna 2011 maksettu palkkio oli yhteensä 140 000 euroa vuodessa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• 6 Elizabeth Dohertylle vuonna 2013 maksettu palkkio oli 140 000 euroa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• 7 Stephen Elopille ei maksettu palkkiota hänen tehtävistään hallituksen jäsenenä. Tämä taulukko ei sisällä Stephen Elopille maksettuja palkkoja ja palkkioita hänen tehtävästään toimitusjohtajana. Stephen Elop erosi hallituksen jäsenyydestä 3.9.2013.
• 8 Henning Kagermannille vuosina 2013, 2012 ja 2011 maksetut palkkiot olivat 155 000 euroa vuodessa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• 9 Isabel Marey-Semperille vuosina 2012 ja 2011 maksetut palkkiot olivat 140 000 euroa vuodessa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• 10 Elizabeth Nelsonille vuosina 2013 ja 2012 maksetut palkkiot olivat 140 000 euroa, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Toimitusjohtajalle irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Nokian D&S-liiketoiminnan Myyntiä koskevan sopimuksen yhteydessä myös Stephen Elopin sopimusta muutettiin 3.9.2013 alkaen. Muutetun sopimuksen mukaisesti Elop jätti toimitusjohtajan tehtävän 3.9.2013 alkaen ja hänen uusi roolinsa oli Executive Vice President, Devices & Services. Hän erosi myös hallituksen jäsenyydestä 3.9.2013 alkaen. D&S-liiketoiminnan Myynnin toteuttamisen jälkeen hän siirtyi Microsoftille kuten oli sovittu Microsoftin kanssa. Hänen sopimuksensa mukaisesti hänelle maksettiin 24,2 miljoonan euron suuruinen irtisanomispalkkio, joka sisälsi hänen peruspalkkansa sekä johdon kannustinpalkkion 4,1 miljoonaa euroa sekä osakepalkkioita 20,1 miljoonaa euroa. Osakepalkkion määrä perustui Nokian osakkeen kurssihintaan 24.4.2014, 5,28 euroa osakkeelta. Microsoftin kanssa tehdyn sopimuksen ehtojen mukaisesti Microsoft maksoi palkkiosta 70 % ja loput 30 % palkkiosta (7,3 miljoonaa euroa) maksoi Nokia.

Henkilöstön lukumäärä

Henkilöstö keskimäärin	2013	2012
Tuotanto	209	1 086
Markkinointi	463	763
Tutkimus ja kehitys	2 827	3 788
Hallinto	1 330	2 379
	4 829	8 016
Henkilöstö vuoden lopussa	4 544	5 901

3. Poistot

milj. EUR	2013	2012
Poistot lajeittain
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut tuotekehitysmenot	—	—
Aineettomat oikeudet	11	19
Muut pitkävaikutteiset menot	114	143
Aineelliset hyödykkeet	1	2
Yhteensä	126	164
Toimintokohtaiset poistot
Tutkimus ja kehitys	115	145
Tuotanto	1	3
Myynti, markkinointi ja hallinto	10	16
Yhteensä	126	164

4. Aineettomat hyödykkeet

milj. EUR	2013	2012
Aktivoidut tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1.	284	284
Vähennykset	—	—
Hankintameno 31.12.	284	284
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	–284	–284
Kertyneet sumu-poistot vähennyksistä	—	—
Tilikauden poistot	—	—
Kertyneet sumu-poistot 31.12.	–284	–284
Kirjanpitoarvo 1.1.	—	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	—
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	228	251
Lisäykset	4	4
Vähennykset	–75	–27
Hankintameno 31.12.	157	228
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	–214	–215
Kertyneet sumu-poistot vähennyksistä	75	20
Tilikauden poistot	–11	–19
Kertyneet sumu-poistot 31.12.	–150	–214
Kirjanpitoarvo 1.1.	14	36
Kirjanpitoarvo 31.12.	7	14
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	753	782
Lisäykset	—	2
Vähennykset	–2	–31
Hankintameno 31.12.	751	753
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	–587	–463
Kertyneet sumu-poistot vähennyksistä	—	18
Tilikauden poistot	–114	–143
Kertyneet sumu-poistot 31.12.	–701	–588
Kirjanpitoarvo 1.1.	166	319
Kirjanpitoarvo 31.12.	50	165

5. Aineelliset hyödykkeet

Vuoden 2013 ja 2012 lopussa emoyhtiö omisti vain vähäisen määrän aineellisia hyödykkeitä. Nämä hyödykkeet oli vuokrattu Nokia Oyj:n täysin omistamalta ja Nokia-konserniin kuuluvalta Nokia Asset Management Oy:ltä.

6. Sijoitukset

8. Jaettavissa olevat varat

milj. EUR	2013	2012
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	11 548	11 199
Lisäykset	354	3 127
Arvonalentumiset	–1 240	–740
Vähennykset	–37	–2 038
Kirjanpitoarvo 31.12.	10 625	11 548
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1.	3	11
Lisäykset	—	1
Arvonalentumiset	—	–8
Vähennykset	—	–1
Kirjanpitoarvo 31.12.	3	3
Sijoitukset muihin osakkeisiin
Hankintameno 1.1.	105	85
Lisäykset	7	23
Arvonalentumiset	—	–2
Vähennykset	–4	–1

Kirjanpitoarvo 31.12. 108 105

milj. EUR	2013	2012
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	3 099	3 120
Käyvän arvon rahasto	–19	–46
Edellisten tilikausien voitto	2 773	2 927
Tilikauden voitto	–569	–154
Kertyneet voittovarat	5 284	5 847
Omat osakkeet	–608	–634
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	4 676	5 213

7. Oma pääoma

K O Emoyhtiö, milj. EUR	sake- pääoma	Ylikurssi- O rahasto	mat osakkeet	S äyvän arvon rahasto	ijoitetun vapaan pääoman K rahasto	ertyneet voittovarat	Yhteensä
31.12.2010	246	—	–669	—	3 145	3 612	6 334
Muut maksut osakkeenomistajilta		46					46
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen			20		–13		7
Käyvän arvon rahaston lisäykset/vähennykset				68			68
Osingonjako						–1 484	–1 484
Tilikauden voitto						1 542	1 542
31.12.2011	246	46	–649	68	3 132	3 670	6 513
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen			15		–12		3
Käyvän arvon rahaston lisäykset/vähennykset				–114			–114
Osingonjako						–743	–743
Tilikauden voitto						–154	–154
31.12.2012	246	46	–634	–46	3 120	2 773	5 505
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen			26		–21		5
Käyvän arvon rahaston lisäykset/vähennykset				27			27
Osingonjako						—	—
Tilikauden voitto						–569	–569
31.12.2013	246	46	–608	–19	3 099	2 204	4 968

9. Pitkäaikainen vieras pääoma

milj. EUR	2013	2012
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat	1 645	3 036
Vaihtovelkakirjalainat	745	743
Lainat rahoituslaitoksilta	—	500
Velat saman konsernin yrityksille	200	200
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	2 590	4 479

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Joukkovelkakirjalainat Vaihtovelkakirjalainat	1 645 —	1 749 —
Lainat rahoituslaitoksilta	—	—
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä	1 645	1 749

Joukkovelkakirja
lainat	Milj. K	orko %
2009–2014	1 250 EUR	5,534	—	1 287
2009–2019	1 000 USD	5,572	747	805
2009–2019	500 EUR	6,792	545	558
2009–2039	500 USD	6,775	353	386
			1 645	3 036

Vaihtovelkakirja-

lainat	Milj. K	orko %
2012–2017	750 EUR	7,920	745	743
2013–2018	500 EUR	1,125 *	—	—
2013–2019	500 EUR	2,500 *	—	—
2013–2020	500 EUR	3,625 *	—	—
			745	743

* Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikaisessa osuudessa.

10. Vastuusitoumukset

milj. EUR	2013	2012
Omasta puolesta annetut vakuudet
Annetut pantit	3	3
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Lainatakaukset	2	1
Leasing-takaukset	143	168
Muut takaukset	55	43
Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta
Lainatakaukset	16	11
Muut vastuusitoumukset
Lainatakaukset	12	12
Muut takaukset	24	27

11. Leasingvastuut

Emoyhtiön leasingvastuut 31.12.2013 olivat yhteensä 22 milj. euroa (37 milj. euroa vuonna 2012). Vuonna 2014 erääntyy 8 milj. euroa (12 milj. euroa vuonna 2013).

12. Johdolle myönnetyt lainat

Johdolle myönnettyjä lainoja ei ollut 31.12.2013.

13. Rahavirtalaskelma

Seuraavilla oikaisuilla muutetaan tuloslaskelman suoriteperusteiset erät kassaperusteisiksi sekä perutaan erät, jotka esitetään muualla rahavirtalaskelmassa.

milj. EUR	2013	2012
Poistot	126	164
Verot	23	471
Rahoitustuotot ja -kulut	–1 504	–2 694
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset	1	12
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	1 277	150
Muut tuotot ja kulut	–114	–234
Oikaisut yhteensä	–191	–2 131

Nettokäyttöpääoman muutoksen erittely

Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (–), vähennys (+)	1 005	2 190
Vaihto-omaisuus, lisäys (–), vähennys (+)	–25	167
Korottomat lyhytaikaiset velat, lisäys (+), vähennys (–)	–688	–726
Nettokäyttöpääoman muutos	292	1 631

14. Nokian konserni- ja osakkuusyhtiöt 31.12.2013

Ks. konsernin liitetieto 34.

15. Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat

Ks. Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat s. 90–94.

16. Siirtosaamiset

milj. EUR	2013	2012
Verot	7	58
Muut siirtosaamiset	1 931	2 169
Yhteensä	1 938	2 227

17. Siirtovelat

milj. EUR	2013	2012
Henkilöstökulut	68	103
Verot	—	—
Muut siirtovelat	1 611	1 881
Yhteensä	1 679	1 984

18. Tuloverot

milj. EUR	2013	2012
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	–61	–56
Tuloverot satunnaisista eristä	—	—
Yhteensä	–61	–56

Tuloverot on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty tuloslaskelmassa.

19. Laskennalliset verot

milj. EUR	2013	2012
Laskennalliset verot	—	–475
Yhteensä	—	–475

Laskennallista verosaatavaa ei ole kirjattu aikaisempien ja kuluvan vuoden verotappiosta, käyttämättömistä veronhyvityksistä ja väliaikaisista eroista, koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa.

NOKIAN OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeet ja osakepääoma

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2013 oli 245 896 461,96 euroa sekä osakkeiden kokonaismäärä 3 744 994 342. Osakkeiden kokonaismäärästä konsernin hallussa oli 31.12.2013 yhteensä 32 567 617 osaketta, joiden osuus yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä oli noin 0,9 %. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäistai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

Osakepääoma ja osakkeet 31.12.2013 2013 2012 2011 2010 2009 Osakepääoma, milj. euroa 246 246 246 246 246 Osakkeet (1000 kpl) 3 744 994 3 744 956 3 744 956 3 744 956 3 744 956 Konsernin hallussa olevat omat osakkeet (1000) 32 568 33 971 34 767 35 826 36 694 Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1000) 3 712 427 3 710 985 3 710 189 3 709 130 3 708 262 Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita vuoden aikana (1000 kpl), laimentamaton 3 712 079 3 710 845 3 709 947 3 708 816 3 705 116 Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita vuoden aikana (1000 kpl), laimennettu 3 712 079 3 710 845 3 709 947 3 713 250 3 721 072 Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä ¹ 225 587 250 799 229 096 191 790 156 081

1 Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Tunnuslukuja 31.12.2013, IFRS (laskentaperusteet sivulla 98)	2013	2012	2011	2010	2009
Tulos/osake emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta, EUR
Tulos/osake EUR, laimentamaton	–0,17	-0,84	–0,31	0,50	0,24
Tulos/osake EUR, laimennettu	–0,17	-0,84	–0,31	0,50	0,24
P/E-luku	neg.	neg.	neg.	15,48	37,17
(Nimellis)osinko/osake, EUR	0,37	0,00	0,20	0,40	0,40
Osingonjako, milj. euroa 2	1 386	0,00	749	1 498	1 498
Osingonjakosuhde	neg.	0,00	neg.	0,80	1,67
Osinkotuotto, %	6,36	0,00	5,30	5,17	4,48
Oma pääoma/osake, EUR 3	1,74	2,14	3,20	3,88	3,53
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 3	21 606	10 873	13 987	28 709	33 078

1 Hallituksen ehdotus osingoksi vuodelta 2013 17.6.2014 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

2 Laskettu yhtiön kaikille osakkeille kunkin vuoden lopun tilanteen mukaan.

3 Ei sisällä konserniyhtiöiden hallussa olevia osakkeita.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Valtuutus korottaa osakepääomaa

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optiooikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden päättää siitä, kenelle osakkeita tai erityisiä oikeuksia voidaan antaa. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 30.6.2016 saakka.

Vuoden 2013 lopussa hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää uusien osakkeiden antamisesta, vaihtovelkakirjalainojen, muiden merkintäoikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskusta.

Muut valtuutukset

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 3.5.2012 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 360 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Nokia ei hankkinut tämän valtuutuksen nojalla yhtään osaketta. Valtuutus olisi ollut varsinaisen yhtiökokouksen 3.5.2012 tekemän päätöksen mukaan voimassa 30.6.2013 saakka, mutta se päättyi 7.5.2013 varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 370 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakemäärä

vastaa alle 10 % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen, tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus on voimassa 30.6.2014 saakka.

Hallituksen valtuutusehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2014

Nokia julkisti 29.4.2014, että hallitus ehdottaa 17.6.2014 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään enintään 370 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä, joka voidaan hankkia, vastaa alle 10 % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita voitaisiin hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi ja osakkeita oletetaankin hankittavaksi mitätöintiä varten. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin tarkoituksiin. Osakkeet voitaisiin hankkia joko tekemällä ostotarjous kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin tai hankkimalla osakkeita niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 17.12.2015 saakka ja se päättäisi tämän hetkisen varsinaisen yhtiökokouksen 7.5.2013 hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankinnasta.

Lisäksi Nokia julkisti 29.4.2014, että hallitus ehdottaa 17.6.2014 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään yhteensä enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus ehdottaa valtuutusta käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä erityisten oikeuksien antamisen ehdoista mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 17.12.2015 saakka ja sen ehdotetaan päättävän 7.5.2013 varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantia ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella 2009–2013

M Vuosi O	ptio-oikeuden laji	erkintähinta osakkeelta EUR	Uusia osakkeita M (1 000)	aksu- ajankohta	Uutta omaa pääomaa milj. EUR	Uutta osake- pääomaa milj. EUR
2009	Nokian optio-ohjelma 2004 2Q	11,79	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 3Q	9,44	8	2009	0,07	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 4Q	12,35	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2009	0,00	—
	Yhteensä		8		0,07
2010	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2010	0,00	—

M Vuosi O	ptio-oikeuden laji	erkintähinta osakkeelta EUR	Uusia osakkeita M (1 000)	aksu- ajankohta	Uutta omaa pääomaa milj. EUR	Uutta osake- pääomaa milj. EUR
2010	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	11,18 9,28	0 0	2010 2010	0,00 0,00	— —
	Yhteensä		0		0,00
2011	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	12,43 9,82	0 0	2011 2011	0,00 0,00	— —
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 4Q	8,76	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 1Q	10,11	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 2Q	8,86	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 3Q	7,29	0	2011	0,00	—
	Yhteensä		0		0,00
2012	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 4Q	8,76	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 1Q	10,11	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 2Q	8,86	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 3Q	7,29	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 4Q	7,59	0	2012	0,00	—
	Yhteensä		0		0,00
2013	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 4Q	8,76	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 1Q	10,11	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 2Q	8,86	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 3Q	7,29	0	2013	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 4Q Yhteensä	7,59	0 0	2013	0,00 0,00	—

Osakepääoman alentaminen

S O Alentamistapa V	uosi	sakkeiden määrän vähennys (1 000)	Osake- pääoman vähennys milj. EUR	idotun V oman pääoman vähennys milj. EUR	apaan oman pääoman vähennys milj. EUR
Osakkeiden mitätöiminen	2009	56 000	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2010	—	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2011	—	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2012	—	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2013	—	—	—	—

Osakevaihto

	2013 1	2012 2	2011 3	2010 3	2009 3
Osakkeen vaihto (1000)	16 748 276	20 002 578	15 696 008	12 299 112	11 025 092
Osakekanta (1000)	3 744 956	3 744 956	3 744 956	3 744 956	3 744 956
% osakekannasta	447	534	419	328	294

1 Sisältää osakevaihdon pörsseissä: NASDAQ OMX Helsinki ja New Yorkin pörssi.

2 Sisältää osakevaihdon pörsseissä: NASDAQ OMX Helsinki, New Yorkin pörssi ja 16.3.2012 asti Frankfurter Wertpapierbörse.

3 Sisältää osakevaihdon kaikissa pörsseissä.

Pörssikurssit, EUR (NASDAQ OMX Helsinki)

	2013	2012	2011	2010	2009
Alin/ylin	2,30/6,03	1,33/4,46	3,33/8,49	6,59/11,82	6,67/12,25
Keskikurssi 1	3,57	2,62	5,19	8,41	9,64
Kurssi vuoden lopussa	5,82	2,93	3,77	7,74	8,92

1 Laskettu painottamalla kunkin kaupankäyntipäivän keskihinta päivän vaihdolla.

Pörssikurssit, USD (New Yorkin pörssi)

ADS	2013	2012	2011	2010	2009
Alin/ylin	3,02/8,18	1,63/5,87	4,46/11,75	8,00/15,89	8,47/16,58
Keskikurssi 1	4,82	3,41	7,13	11,11	13,36
Kurssi vuoden lopussa	8,11	3,95	4,82	10,32	12,85

1 Laskettu painottamalla kunkin kaupankäyntipäivän keskihinta päivän vaihdolla.

Nokian osakkeen kurssi NASDAQ OMX Helsinki (EUR) Nokian ADS:n kurssi New Yorkin pörssissä (USD)

Osakkeenomistajat 31.12.2013

Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat 22,97 % ja hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat 77,03 % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2013 oli yhteensä 225 587. Jokainen tilinhoitajayhteisö (22) sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärään sisältyvät Nokian osakkeita edustavien American Depositary Receipt (ADR) -osaketalletustodistusten haltijat. ADRosaketalletustodistusten osuus Nokian kaikista osakkeista 31.12.2013 oli 20,50 %.

Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2013 ¹

O Osakkeenomistaja	sakkeet (1 000 kpl)	% kaikista osakkeista	% äänimäärästä
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	85 394	2,28	2,30
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	61 394	1,64	1,65
Valtion Eläkerahasto	29 500	0,79	0,79
Schweizerische Nationalbank	23 506	0,63	0,63
Svenska Litteratursällskapet i Finland rf	14 304	0,38	0,39
Keva (Kuntien Eläkevakuutus)	13 506	0,36	0,36
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	12 463	0,33	0,34
Sijoitusrahasto Nordea Fennia	10 200	0,27	0,27
Folketrygdfondet	9 768	0,26	0,26
OP-Focus Erikoissijoitusrahasto	8 250	0,22	0,22

1 Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2013 yhteensä 32 567 617 Nokian osaketta.

Osakeomistuksen jakauma, 31.12.2013 ¹

O Omistettujen osakkeiden mukaan	mistajien lukumäärä	% kaikista O omistajista	sakemäärä yhteensä	% kaikista osakkeista
1–100	46 342	20,54	2 802 625	0,07
101–1 000	112 277	49,77	51 401 093	1,37
1 001–10 000	59 382	26,32	182 554 539	4,87
10 001–100 000	7 165	3,18	172 915 138	4,62
100 001–500 000	318	0,14	61 819 076	1,65
500 001–1 000 000	37	0,02	24 776 602	0,66
1 000 001–5 000 000	44	0,02	91 287 240	2,44
Yli 5 000 000	22	0,01	3 157 438 029	84,31
Yhteensä	225 587	100,00	3 744 994 342	100,00

Kansallisuuden mukaan		% kaikista osakkeista
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat		77,03
Suomalaiset osakkeenomistajat		22,97
Yhteensä		100,00

Omistajaryhmittäin (suomalaiset

osakkeenomistajat)	% kaikista osakkeista
Yritykset	2,55
Kotitaloudet	10,50
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2,26
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,75
Julkisyhteisöt	5,91
Yhteensä	22,97

1 Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (22) sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistusta.

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN JÄSENTEN OMISTAMAT OSAKKEET JA OPTIO-OIKEUDET

Hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat 31.12.2013 yhteensä 2 464 379 osaketta, joka vastasi noin 0,07 % koko osake- ja äänimäärästä. Tämän lisäksi he omistivat sekä käytettävissä että ei-käytettävissä olevia optio-oikeuksia, joiden nojalla voitaisiin merkitä yhteensä 10 271 500 osaketta, mikä vastasi noin 0,28 % koko osake- ja äänimäärästä 31.12.2013.

NOKIA 2009-2013, IFRS*

	2013	2012	2011	2010	2009
Tuloslaskelma, milj. EUR
Liikevaihto	12 709	15 400	15 968	13 586	13 373
Kulut	–12 190	–16 221	–17 356	–15 026	–15 746
Liiketulos	519	–821	–1 388	–1 440	–2 373
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	4	–1	–23	1	30
Rahoitustuotot ja -kulut	–280	–357	–131	–233	–236
Tulos ennen veroja	243	–1 179	–1 542	–1 672	–2 579
Välittömät verot	–202	–304	–73	95	–89
Jatkuvien toimintojen tulos	41	–1 483	–1 615	–1 577	–2 668
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto	186	–771	–1 272	–1 030	–2 005
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
tuloksesta	–145	–712	–343	–547	–663
	41	–1 483	–1 615	–1 577	–2 668
Tase-erät, milj. EUR
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	6 048	9 323	10 950	12 136	12 259
Vaihto- ja rahoitusomaisuus	13 796	20 661	25 275	26 987	23 479
Vaihto-omaisuus	804	1 538	2 330	2 523	1 865
Saamiset	4 021	9 214	12 043	12 189	12 741
Likvidit varat	8 971	9 909	10 902	12 275	8 873
Myytävänä olevat aineelliset hyödykkeet	89	—	—	—	—
Lopetettujen toimintojen varat	5 258	—	—	—	—
Oma pääoma yhteensä	6 660	9 239	13 909	16 231	14 749
Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta	6 468	7 937	11 866	14 384	13 088
Vähemmistöosuudet	192	1 302	2 043	1 847	1 661
Pitkäaikainen vieras pääoma	4 353	7 089	5 872	5 688	6 270
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	3 286	5 087	3 969	4 242	4 432
Laskennalliset verovelat	195	701	803	1 022	1 303
Muut pitkäaikaiset velat	630	997	623	310	330
Varaukset	242	304	477	114	205
Lyhytaikainen vieras pääoma	9 450	13 656	16 444	17 204	14 719
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	3 192	201	357	116	44
Lyhytaikaiset rahoituslainat ja muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	219	351	1 478	1 368	972
Ostovelat	1 842	4 394	5 532	6 101	4 950
Siirtovelat ja muut velat	3 517	6 722	7 207	7 439	6 514
Varaukset	680	1 988	1 870	2 180	2 239
Lopetettujen toimintojen velat	4 728	—	—	—	—
Taseen loppusumma	25 191	29 984	36 225	39 123	35 738

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1	2013	2012	2011	2010	2009
Jatkuvat toiminnot
Liikevaihto, milj. EUR	12 709	15 400	15 968	13 586	13 373
Muutos, %	–17,5 %	–3,6 %	17,5 %	1,6 %	n/a
Ulkomaantoiminta, milj. EUR	12 115	14 741	15 013	12 907	12 704
Palkat ja henkilösivukulut, milj. EUR	4 041	5 034	4 612	4 204	4 203
Liiketulos, milj. EUR	519	–821	–1 388	–1 440	–2 373
% liikevaihdosta	4,1 %	–5,3 %	–8,7 %	–10,6 %	–17,7 %
Rahoitustuotot ja -kulut, milj. EUR	–280	–357	–131	–233	–236
% liikevaihdosta	–2,2 %	–2,3 %	–0,8 %	–1,7 %	–1,8 %
Tulos ennen veroja, milj. EUR	243	–1 179	–1 542	–1 672	–2 579
% liikevaihdosta	1,9 %	–7,7 %	–9,7 %	–12,3 %	–19,3 %
Tulos, milj. EUR	41	–1 483	–1 615	–1 577	–2 668
% liikevaihdosta	0,3 %	–9,6 %	–10,1 %	–11,6 %	–20,0 %
Verokulu (+)/tuotto (–), milj. EUR	202	304	73	-95	89
Osinko 2, milj. EURm	1 386 2	—	749	1 498	1 498
Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR	214	290	410	376	322
% liikevaihdosta	1,7 %	1,9 %	2,6 %	2,8 %	2,4 %
Bruttoinvestoinnit 3, milj. EUR	275	346	523	511	420
% liikevaihdosta	2,2 %	2,2 %	3,3 %	3,8 %	3,1 %
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. EUR	2 619	3 081	3 334	3 261	3 019
% liikevaihdosta	20,6 %	20,0 %	20,9 %	24,0 %	22,6 %
Henkilöstö keskimäärin	59 333	71 808	80 856	73 959	69 684
Koroton vieras pääoma, milj. EUR	6 946	14 253	16 168	16 591	14 483
Korollinen vieras pääoma, milj. EUR	6 662	5 549	5 321	5 279	5 203
Sijoitetun pääoman tuotto, %	5,6	neg.	neg.	neg.	neg.
Oman pääoman tuotto, %	2,6	neg.	neg.	neg.	neg.
Omavaraisuusaste, %	28,0	32,9	40,1	42,8	41,9
Velkaantumisaste, %	–35,0	–47,0	–40,0	–43,0	–25,0

1 Kuten on tavanomaista, historiallista tietoa uudelleenryhmiteltäessä on

tehty tiettyjä harkintaan perustuvia valintoja. 2 Hallituksen ehdotus.

3 Sisältää yritysostot, osakeinvestoinnit ja aktivoidut tuotekehitysmenot.

Tunnuslukujen laskentaperusteet, ks. sivu 98.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

IFRS-tunnusluvut

Liikevoitto

Tulos suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma + ylikurssirahasto - omat osakkeet + muuntoerot + arvonmuutosrahasto + sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto + kertyneet voittovarat

Tulos/osake (laimentamaton)

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakeantioikaistu osakemäärä keskimäärin

P/E-luku

Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. Tulos/osake

Osinko/osake

Nimellisosinko/osake Vuoden aikana ja sen jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet

Osingonjakosuhde

Osinko/osake Tulos/osake

Osinkotuotto, %

Nimellisosinko/osake Osakkeen pörssikurssi

Oma pääoma/osake

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa

Osakekannan markkina-arvo

Osakemäärä x osakkeen pörssikurssi osakelajeittain

Osakeantioikaistu keskikurssi

Osakkeen euromääräinen vaihto kauden aikana Vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu määrä kauden aikana

Osakkeiden vaihto, %

Vaihdettujen osakkeiden määrä kauden aikana Keskimääräinen osakemäärä kauden aikana

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut nettorahoituskulut Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + lyhyt- ja pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus (keskimäärin vuoden aikana)

Oman pääoman tuotto, %

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin vuoden aikana

Omavaraisuusaste, %

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus Taseen loppusumma – saadut ennakot

Velkaantumisaste, %

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat + lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat – rahat ja pankkisaamiset sekä muut likvidit varat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus

Vuoden lopun valuuttakurssit 2013

	1 EUR =
USD	1,3751
GBP	0,8444
CNY	8,3498
INR	85,1620
RUB	45,2264
JPY	141,80

TILINPÄÄTÖKSEN 2013 ALLEKIRJOITUS JA HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOKSI

Yhtiön 31.12.2013 taseen mukaan jaettavissa olevat varat ovat 4 676 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että kertyneistä voittovaroista jaetaan yhtiön osakkeille osinkona 0,11 euroa osakkeelta. Ehdotettu osinko on yhtiön voitonjakoperiaatteiden mukainen.

Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että kertyneistä voittovaroista jaetaan yhtiön osakkeille ylimääräisenä osinkona 0,26 euroa osakkeelta.

Yhtiön osakkeiden lukumäärä 31.12.2013 oli 3 744 994 342, jonka perusteella kokonaisosinkona jaettava enimmäismäärä on 1 386 miljoonaa euroa.

Espoossa 30. huhtikuuta 2014

Risto Siilasmaa Bruce Brown Elizabeth Doherty Hallituksen puheenjohtaja

Henning Kagermann Jouko Karvinen

Helge Lund Mårten Mickos Elizabeth Nelson

Kari Stadigh

Timo Ihamuotila Toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon

tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilipäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Espoossa 30. päivänä huhtikuuta 2014

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Heikki Lassila KHT

Kriittiset laskentaperiaatteet 102
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallinto 108
Hallitus 114
Johtokunta 117
Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot 119
Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut 140
Tietoja sijoittajille 141
Yhteystietoja 143

KRIITTISET LASKENTAPERIAATTEET

Konsernin laskentaperiaatteet, jotka vaikuttavat konsernin taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen, on kuvattu kattavammin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1. Tietyt Nokian laskentaperiaatteet edellyttävät johdon harkintaa valittaessa olettamuksia lähtökohtaisesti jonkin asteista epävarmuutta sisältävien taloudellisten estimaattien laskemiseen. Johdon harkinta perustuu historialliseen kokemukseen ja erilaisiin muihin olettamuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä kyseisissä olosuhteissa. Tämän pohjalta arvioidaan raportoitavien varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja sekä raportoitavien tuottojen ja kulujen määrää silloin, kun ne eivät helposti ilmene muista lähteistä. Konserni tarkistaa merkittäviä arvioita, jos tapahtuu muutoksia olosuhteissa, joihin arvio perustui tai uuden tiedon tai kokemuksen perusteella. Lopputulemat voivat poiketa näistä arvioista, jos ne arvioidaan eri olettamusten tai olosuhteiden pohjalta. Arviot vaikuttavat kaikkiin liiketoimintoihin samalla tavalla, ellei erikseen ole muuta kerrottu.

Seuraavassa on esitetty keskeiset Nokian käyttämät kriittiset laskentaperiaatteet sekä niihin liittyvät olettamukset ja arviot, joita on käytetty konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Kriittisten laskentaolettamusten soveltamisesta on keskusteltu Nokian hallituksen ja tarkastusvaliokunnan kanssa.

MYYNNIN TULOUTUSPERIAATTEET

Konserni tulouttaa suoritteiden myynnin yleensä silloin, kun omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Kun johto määrittelee, että nämä kriteerit on täytetty, tuotot kirjataan.

NSN-liiketoiminnassa solmitaan myös liiketapahtumia, jotka sisältävät useita osatekijöitä, kuten laitteita, palveluita ja ohjelmistoja eri yhdistelminä. Näissä järjestelyissä erilliset osatekijät tunnistetaan ja niitä käsitellään osatekijöiden luonteeseen ja käypään arvoon perustuen ja ottaen huomioon koko järjestelyn taloudellinen sisältö. Tuotot kohdistetaan kullekin erillisenä yksilöitävissä olevalle osatekijälle perustuen kunkin osatekijän suhteelliseen käypään arvoon. Kunkin osatekijän käypä arvo määritetään ottaen huomioon sellaisia tekijöitä kuin myyntihinnan, jolla osatekijää myydään erikseen sekä hinnoitteluvertailukohtien puuttuessa osatekijän kulun ja kohtuullisen katteen yhteissumman. Tämä käyvän arvon määrittely ja kohdistaminen kullekin erillisenä yksilöitävissä olevalle liiketapahtuman osatekijälle edellyttää arvioiden ja harkinnan käyttöä, millä voi olla merkittävä vaikutus tilikaudelle kirjattavien tuottojen ajoitukseen ja määrään. Palveluista saatavat tuotot, jotka tyypillisesti sisältävät konsultointi- ja ylläpitopalveluita, kirjataan tasaerinä määritellyn ajanjakson aikana, ellei ole näyttöä siitä, että jokin muu menetelmä kuvastaisi paremmin palvelun suorittamista.

Myös NSN-liiketoiminnassa kirjataan tiettyjä tuottoja sopimuksista, joihin liittyy monimutkaisia telekommunikaatiolaitteita muuntamalla aikaansaatuja ratkaisuja, valmistusasteen mukaisesti, kun sopimuksen lopputulos on luotettavasti arvioitavissa. Kirjattuja tuottoja ja arvioituja voittoja voidaan muuttaa projektin aikana, mikäli oletukset projektin kokonaistuloksesta muuttuvat. Kunkin kauden myynti- ja voittoarviot

voivat muuttua olennaisesti johtuen pitkäaikaisen projektin aikaisesta vaiheesta, uudesta teknologiasta, projektin määritelmän muutoksista, kulujen muuttumisesta, ajoitusmuutoksista, asiakkaan suunnitelmien muuttumisesta, sanktioiden toteutumisesta ja muiden vastaavien tekijöiden vuoksi.

HERE -liiketoiminnassa olennainen enimmäisosa tuotoista syntyy HERE-tietokannan lisensoinnista. Tuotot, jotka koostuvat käyttöön perustuvista lisenssimaksuista (mukaan lukien sen osuuden lisenssimaksuista, joka ylittää ei-palautuskelpoisten vähimmäismaksujen määrän), kirjataan kaudelle, jolla lisenssipalkkiot ovat arvioitavissa. Ei-palautuskelpoiset vähimmäisvuosilisenssimaksut saadaan yleensä etukäteen ja ne edustavat vähimmäistakuuta kyseiseltä lisenssinhaltijalta saatavien maksujen määrästä järjestelykauden aikana. Asiakkaalta saadun etukäteismaksun kokonaismäärä jaksotetaan yleensä suhteellisesti järjestelyn keston ajalle. Jos käy ilmi, että ansaittujen lisenssimaksujen todellinen määrä ylittää jaksotusmenetelmällä kirjatun tuoton kumulatiivisen määrän, kirjaamme lisää lisenssimaksutuottoa. Tämän lisäksi HEREliiketoiminnassa jotkin lisenssijärjestelyt sisältävät useita osatekijöitä, joita voivat olla data, ohjelmistot, palvelut ja päivitykset. Tuotto kohdistetaan kullekin osatekijälle perustuen sen suhteelliseen käypään arvoon ja kirjataan, kun osatekijä on toimitettu ja velvoite on täytetty.

Advanced Technologies -liiketoiminnan patenttien lisensointisopimukset ovat monivuotisia järjestelyjä kattaen yleensä sekä lisenssin saajan aikaisemmat että tulevat myynnit tiettyyn sovittuun päivään asti, jolloin lisenssi raukeaa. Yleensä, kun patenttien lisensointisopimus allekirjoitetaan, sisältyy sopimukseen joko sopimus tai suoritus aiemmista rojalteista, joihin lisenssin antajalla on oikeus. Tällainen aikaisempiin kausiin liittyvä tuotto kirjataan välittömästi. Lisenssimaksut liittyen tuleviin rojalteihin kirjataan jäljellä olevan sopimuskauden aikana, tyypillisesti 5–10 vuodessa. Lisenssin saajat maksavat usein kiinteän lisenssimaksun yhdessä tai useammassa erässä ja juoksevaa rojaltia perustuen lisensoitujen tuotteiden myyntiin. Lisenssin saajat raportoivat ja maksavat juoksevat rojaltit yleensä neljännesvuosittain kunkin vuosineljänneksen loputtua ja Nokian tuottojen kirjaaminen tapahtuu siksi rojaltiraporttien saamisajankohtana.

Devices & Services -liiketoiminnassa laitteiden myynti voi sisältää useita osatekijöitä, jotka koostuvat laitteiden, palvelujen ja ohjelmistojen yhdistelmistä. Jokaisen liiketapahtuman yksilöitävissä olevan osatekijän taloudellista vaikutusta arvioidaan kunkin liiketapahtuman osatekijän oikean laskentakäsittelyn määrittämiseksi. Saatu kokonaisvastike kohdistetaan yksittäisille osatekijöille niiden arvioituun käypään arvoon perustuen. Kunkin osatekijän käypä arvo määritetään ottaen huomioon sellaisia tekijöitä kuin myyntihinnan, jolla osatekijää myydään erikseen, samankaltaisen osatekijän myyntihinnan ulkopuolisen tahon myydessä sitä sekä hinnoitteluvertailukohtien puuttuessa kulujen ja kohtuullisen katteen yhteissumman. Arvioidut käyvät arvot kohdistetaan ensin ohjelmistoille ja palveluille, minkä jälkeen jäännösarvo kohdistetaan laitteille. Yllä kuvatun tulouttamisperiaatteen soveltaminen johtaa yleensä laitteisiin liittyvien tuottojen kirjaamiseen toimituksen yhteydessä, ja ohjelmistoista ja palveluista saatavien tuottojen kirjaamiseen tasaerinä niiden kestoajan aikana.

Myös Devices & Services -liiketoiminnassa myynnin oikaisueriksi kirjataan erikoishinnoittelusopimukset, alennusvaraukset ja muut volyymisidonnaiset alennukset. Myynnin volyymiin perustuvista alennusohjelmista syntyvät myynnin oikaisut arvioidaan suurelta osin perustuen historialliseen toimintaan samankaltaisten ohjelmien puitteissa.

ASIAKASRAHOITUS

Konserni on järjestänyt tietynlaista asiakasrahoitusta lähinnä Nokia Solutions and Networks -liiketoiminnassa ja myöntänyt pidennettyjä maksuaikoja valikoiduille asiakkaille. Näitä järjestelyjä luotaessa johdon täytyy arvioida asiakkaan luottokelpoisuus ja näistä järjestelyistä odotettavissa olevien tulevien rahavirtojen ajoitus. Mikäli konsernin asiakkaiden todellinen taloudellinen asema tai yleinen taloudellinen tilanne poikkeaa käytetyistä olettamuksista, saatetaan lopullisten saatavien perintäkelpoisuus joutua arvioimaan uudelleen, mikä voi johtaa näiden saamisten arvonalentumisiin tulevien tilikausien aikana ja siten vaikuttaa negatiivisesti konsernin tulokseen tulevina tilikausina. Arviot kerrytettävissä olevasta rahamäärästä ottaa huomioon saatavaan liittyvät takuu- ja vakuusjärjestelyt samoin kuin arvioitujen takaisinmaksujen todennäköisyyden ja ajoituksen. Konserni pyrkii vähentämään tätä riskiä siirtämällä takautumattomasti, etukäteen suoritettavaa käteismaksua vastaan, näihin transaktioihin liittyviä saatavia kolmansille osapuolille, lähinnä rahoituslaitoksille. Asiakasrahoitukseen liittyvien olettamusten taloudellinen vaikutus kohdistuu pääasiallisesti Nokia Solutions and Networks -liiketoimintaan.

EPÄVARMAT SAATAVAT

Saatavista vähennetään epävarmoina saatavina määrä, jonka arvioidaan vastaavan tappioita, jotka johtuvat asiakkaiden kykenemättömyydestä suoriutua vaadituista maksuista. Jos konsernin asiakkaiden taloudellinen tilanne heikkenisi huonontaen heidän maksukykyään, se saattaa edellyttää lisävähennyksiä tulevina tilikausina. Johto analysoi erityisesti myyntisaatavat ja toteutuneet luottotappiot, asiakaskeskittymät, asiakkaiden luottokelpoisuuden, vallitsevat taloudelliset trendit ja muutokset asiakkaiden maksuehdoissa arvioidessaan kirjattujen epävarmojen saatavien riittävyyttä. Näihin arvioihin ja olettamuksiin perustuen Nokian jatkuvien toimintojen epävarmojen saatavien määrä oli 124 milj. euroa vuonna 2013.

VAIHTO-OMAISUUDEN EPÄKURANTTIUSVARAUS

Vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja markkinaarvojen mahdollista pienentymistä alle hankintamenon arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa kirjataan epäkuranttiusvaraus. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina tilikausina. Näiden arvioiden ja oletusten perusteella Nokian jatkuvien toimintojen vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvaraus oli 178 milj. euroa vuonna 2013. Vaihtoomaisuuden epäkuranttiusvarauksen taustalla olevien arvioiden taloudelliset seuraamukset kohdistuvat lähinnä Nokia Solutions and Networks -liiketoimintojen hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja lopetettujen toimintojen tulokseen Devices & Services -liiketoiminnan kautta.

TAKUUVARAUKSET

Arvioidut kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kirjataan säännöllisesti taseeseen varauksena samalla hetkellä, kun vastaavat tuotot kirjataan. Tuotteet on katettu eripituisilla tuotetakuujärjestelyillä paikallisesta käytännöstä ja säännöksistä riippuen. Huolimatta laajoista tuotteiden laatuohjelmista ja -prosesseista, jotka sisältävät aktiivisen komponenttialihankkijoiden laadun tarkkailun ja arvioinnin, takuuvelvoitteeseen vaikuttaa toteutuneet tuoteviat, materiaalin käyttö ja huoltopalvelujen toimituskulut korjaushetkellä. Varaus lasketaan perustuen parhaaseen arvioon takuuvarauksen tasosta, joka tarvitaan tulevien ja jo olemassa olevien myytyihin tuotteisiin liittyvien vaateiden kattamiseen tilinpäätöspäivänä. Koska konserni tuo markkinoille jatkuvasti uusia tuotteita, jotka sisältävät monimutkaista teknologiaa, ja koska paikalliset lait, säännökset ja käytännöt saattavat muuttua, on tulevia viallisten tuotteiden määrää, takuuaikojen pituuksia ja korjauskustannuksia entistä vaikeampi ennakoida. Vaikka takuuvarauksen arvioidaankin olevan riittävällä tasolla ja arvion olevan asianmukainen, saattavat toteutuvat kustannukset poiketa merkittävästi siitä, mitä on arvioitu. Jos viallisten tuotteiden korjauskulut toteutuvat alkuperäistä arvioita alempina, takuuvarausta puretaan. Vastaavasti korjauskustannusten toteutuessa alkuperäistä arviota korkeampina, varausta lisätään. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen Nokian jatkuvien toimintojen takuuvarauksen määrä oli 94 milj. euroa vuonna 2013. Takuuvaraukseen liittyvien arvioiden taloudellinen vaikutus kohdistuu pääasiassa Nokia Solutions and Networks -liiketoimintojen myynnin kuluihin, ja lopetettujen toimintojen tulokseen D&S-liiketoiminnan kautta.

IMMATERIAALIOIKEUKSIEN LOUKKAUKSIIN LIITTYVÄT VARAUKSET

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista aikaisemmista kuluista, jotka koskevat väitettyjä immateriaalioikeuksien loukkauksia.

Konsernin tuotteet ja ratkaisut sisältävät yhä monimutkaisempaa teknologiaa, johon sisältyy lukuisia patentoituja ja muita immateriaalioikeuksien piirissä olevia teknologioita. Vaikka etukäteen pyritäänkin varmistamaan, että konserni on tietoinen patenteista, jotka liittyvät kehitteillä oleviin tuotteisiin ja ratkaisuihin, ja näin välttää tahattomia immateriaalioikeuksien piirissä olevien teknologioiden loukkauksia, konsernin liiketoiminnan luonne on sellainen, että patenttiloukkauksia saattaa tapahtua ja tapahtuu. Mahdolliset immateriaalioikeuksien loukkaukset identifioidaan kommunikoimalla niiden osapuolten kanssa, jotka esittävät immateriaalioikeuksien loukkaamiseen perustuvia vaatimuksia sekä seuraamalla kilpailijoihin kohdistuvien immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia.

Kaikkien tietoon tulleiden mahdollisten immateriaalioikeuksien loukkausten lopputulema arvioidaan kolmansien osapuolien väitteiden kautta tai seuraamalla merkityksellisiä patenttitapauksia eri oikeusjärjestelmissä. Siinä määrin kuin on arvioitu, että mahdollinen yksilöity loukkaus todennäköisesti johtaa taloudellisiin seuraamuksiin, kirjataan velvoite perustuen parhaaseen arvioon kuluista, jotka tarvitaan loukkauksen lopulliseen sovintoon pääsyyn. Perustuen näihin olettamuksiin ja arvioihin Nokian jatkuvien toimintojen immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvä sovintosopimusvarauksen määrä oli 15 milj. euroa vuonna 2013.

Konsernin kokemuksen mukaan immateriaalioikeuksien loukkausvaatimuksiin liittyy tyypillisesti neuvotteluvaihe vastapuolen kanssa. Tämä vaihe voi kestää useasta kuukaudesta vuosiin. Siinä tapauksessa, että sovintosopimusta ei synny, selvitys- ja oikeusprosessi kestää tyypillisesti vähintään yhden vuoden. Tästä syystä lopulliseen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauksissa voi kestää vaihtelevan pituisen ajan, minkä johdosta varauksen määrä vaihtelee vuosittain. Lisäksi lopulliset toteutuneet kulut yksittäisessä sovittelutapauksessa saattavat poiketa käytetyistä arvioista.

MAHDOLLISET OIKEUDELLISET VASTUUT

Kuten liitetiedossa 28 ja 30 on selostettu, konserni on parhaillaan osallisena käynnissä olevissa oikeudenkäynneissä tai sitä vastaan on uhattu nostaa kanne eri tahojen toimesta. Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin tai sovittelun todellinen kustannus voi vaihdella huomattavasti käytetyistä arvioista.

LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN

Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää hankittujen yhtiöiden tai liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan. Yksilöitävissä olevat varat, ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan erikseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan erikseen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Konserni kirjaa liikearvoksi määrän, joka vastaa luovutetun vastikkeen ja hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden yhteenlaskettua määrää sekä hankinta-ajankohdan käypään arvoon arvostetun hankitun nettovarallisuuden välistä erotusta.

Käypien arvojen kohdistaminen yksilöidyille varoille sekä saaduille vastuille perustuu vaihteleviin oletuksiin ja arvostusmenetelmiin, jotka vaativat johdon harkintaa. Tärkeimmät muuttujat näissä arvonmäärityksissä ovat diskonttauskorko, loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon rahavirrat perustuvat sekä olettamukset ja arviot määriteltäessä rahavirtoja. Johto määrittää käytettävän diskonttauskoron kyseessä olevan liiketoiminnon nykyiseen liiketoimintamalliin liittyvän riskin ja teollisuudenalan vertailujen perusteella. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Vaikka konserni uskookin käytettyjen oletuksien olevan asianmukaisia hankintahetkellä saatavilla olevan informaation perusteella, toteumat voivat poiketa ennusteesta ja poikkeamat voivat olla olennaisia.

PYSYVIEN VAROJEN, AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN JA LIIKEARVON ARVOSTUS

Yksilöitävissä olevien aineettomien hyödykkeiden ja pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo arvioidaan silloin, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Liikearvon kirjanpitoarvo arvioidaan vähintään vuosittain tai useammin näiden samojen indikaatioiden perusteella. Tärkeitä indikaatioita, jotka voivat johtaa arvonalentumisarviointiin ovat mm:

• Huomattavasti heikentynyt suorituskyky verrattuna historialliseen tulokseen tai ennakoituihin tulevaisuuden tulosodotuksiin;
• huomattavat muutokset kyseisen hyödykkeen käyttötavassa tai muutos koko liiketoiminnan strategiassa; ja
• huomattava negatiivinen kehitys teollisuuden alalla tai taloudellisessa ympäristössä.

Kun todetaan, että aineettomien hyödykkeiden, pitkäaikaisten varojen ja liikearvon kirjanpitoarvo ei välttämättä ole kerrytettävissä yhden tai useamman yllämainitun arvonalentumiseen viittaavan indikaation ollessa voimassa, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä diskontattujen rahavirtojen perusteella.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä pohjautuu odotettavissa olevien tulevien, diskontattujen rahavirtojen ennusteeseen. Tärkeimmät muuttujat rahavirtoja määritettäessä ovat diskonttauskorko, loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon rahavirtaennusteet pohjautuvat sekä olettamukset ja arviot määriteltäessä rahavirtoja. Johto määrittää käytettävän diskonttauskoron kyseessä olevan liiketoiminnan nykyiseen liiketoimintamalliin liittyvän riskin ja teollisuudenalan vertailujen perusteella. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Vaikka konserni uskookin, että käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, arviot voivat poiketa merkittävästi siitä, mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu. Arvioitaessa liikearvoa diskontatut rahavirrat laaditaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla. Arvioidut rahavirrat voivat poiketa merkittävästi siitä, mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu.

Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksikköjen ryhmille ja kerrytettävissä olevat määrät määritetään rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla arvonalentumistestausta varten. Kohdistus on tehty rahavirtaa tuottaville yksiköille vastaten tapaa, jolla johto seuraa näiden yksiköiden toimintaa ja siten kuin näiden yksiköiden odotetaan hyötyvän synergiaeduista liittyen liiketoimintojen yhdistämiseen, joista liikearvo on syntynyt. D&S– liiketoiminnan myynnin seurauksena Smart Devices ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavat yksiköt yhdistettiin yhdeksi Devices & Services -rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi, joka vastaa laajuudeltaan myytävänä olevaa liiketoimintaa. Aiemmin kahdelle erilliselle rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettu liikearvo on arvonalentumistestausta varten kohdistettu yhdistetylle rahavirtaa tuottavalle yksikölle. Uudelle Advanced Technology -rahavirtaa tuottavalle yksikölle ei ole kohdistettu liikearvoa.

Aiempina vuosina olemme määritelleet NSN:n toimintasegmentin yhdeksi rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi. Nokian

hankittua Siemensin vähemmistöosuuden NSN:ssä ja tästä seuranneen raportoitavien segmenttien muutoksen myötä konserni on tunnistanut kaksi Nokia Solutions and Networks -liiketoimintaan liittyvää rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmää, joille liikearvoa on kohdistettu: Mobile Broadband -toimintasegmentin Radio Access Networks sekä Global Services.

Liikearvo, jonka määrä on 4 815 milj. euroa, on kohdistettu seuraavasti: HERE-rahavirtaa tuottava yksikkö (3 219 milj. euroa), NSN Mobile Broadband -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä (88 milj. euroa) ja NSN Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä (91 milj. euroa) sekä Devices & Services -rahavirtaa tuottava yksikkö (1 417 milj. euroa), osana lopetettuja toimintoja.

IAS 36 edellyttää liikearvon arvioimista vuosittain arvonalentumistappioiden varalta, ellei ennen vuosittaista testauspäivää havaita mahdolliseen arvonalentumiseen viittaavia tapahtumia, jolloin edellytetään ylimääräistä arviointia. Devices & Services- ja HERE-rahavirtaa tuottavien yksiköiden vuosittaiset arvonalentumistestaukset suoritetaan 1. lokakuuta. Nokia Solutions and Networksiin liittyvien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentumistestaukset on suoritettu 30. syyskuuta. Tämän jälkeen, 30. marraskuuta 2013 suoritettiin ylimääräinen arvonalentumistestaus Nokia Solutions and Networks -segmentin rahavirtaa tuottaville yksiköille vuosittaisen testauspäivän siirtämiseksi sellaiseen ajankohtaan, joka paremmin vastaa vuosittaista taloudellisen suunnittelun sykliä. Johdon arvion mukaan Devices & Services -liiketoiminnan myynnistä Microsoftin kanssa tehdyn sopimuksen allekirjoittaminen laukaisi kesken kauden tapahtuvan arvonalentumistestauksen tarpeen Devices & Services- ja HERErahavirtaa tuottavien yksiköiden kohdalla. Tämän mukaisesti ylimääräinen arvonalentumistestaus suoritettiin syyskuussa 2013. Arvonalentumistappioiden kirjaamiseen ei päädytty minkään rahavirtaa tuottavan yksikön kohdalla kesken kauden tapahtuneiden tai vuosittaisen arvonalentumistestausten seurauksena.

Smart Devices- ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavien yksiköiden, jotka nyt on yhdistetty Devices & Services -rahavirtaa tuottavaksi yksiköksi ja luokiteltu lopetettavaksi toiminnoksi vuonna 2013, kerrytettävissä olevat rahamäärät arvostettiin aikaisemmin käyttöarvon perusteella. Vuoden 2013 aikana Devices & Services -rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioitiin myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettyyn käypään arvoon perustuen Microsoftin kanssa solmitussa Ostosopimuksessa määriteltyyn ostohintaan, josta vähennettiin patenteille tai patenttihakemuksille kohdistettava osuus kauppahinnasta.

Vuonna 2013 HERE-rahavirtaa tuottavan yksikön, Radio Access Networks- ja Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät arvioitiin myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennettyyn käypään arvoon perustuen. Myynnistä aiheutuvilla kuluilla vähennetty käypä arvo arvioitiin diskontattujen rahavirtojen menetelmällä. Johto määritti diskontattujen rahavirtojen laskennassa hyödynnetyt rahavirtaennusteet perustuen tietoon siitä, minkä hinnan yhtiö voisi saada myymällä kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvostuspäivänä erikseen tavanmukaisessa liiketoimessa markkinaosapuolten välillä arvioitujen myynnistä syntyvien kulujen vähentämisen jälkeen. Myynnistä syntyvillä kuluilla vähennetyn käyvän arvon arviot luokitellaan käyvän arvon hierarkian tasolle 3.

Diskontattuja rahavirtoja mallinnettiin Nokia Solutions and Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille ja HERErahavirtaa tuottavalle yksikölle kymmenen tilikauden ajalle. Kasvuprosentit, joita käytetään siirryttäessä kuvaamaan arvioitua pitkän aikavälin kasvua, eivät ylitä pitkän aikavälin keskimääräisiä kasvuprosentteja niille teollisille ja taloudellisille ympäristöille, joissa rahavirtaa tuottavat yksiköt toimivat. Kaikki rahavirtaennusteet ovat yhdenmukaisia ulkoisten tietolähteiden kanssa, milloin suinkin mahdollista.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön esitettyjen vuosien arvonalentumistestausanalyyseissä sovelletut keskeiset oletukset on esitetty alla olevassa taulukossa. Devices & Services -rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevasta rahamäärästä ei ole sisällytetty mitään tietoa, sillä sitä ei määritetty diskontattujen rahavirtojen mallia soveltaen ja rahavirtaa tuottava yksikkö sisältyy lopetettuihin toimintoihin:

	Rahavirtaa tuottavat yksiköt
	HERE %		Mobile Broadband -liiketoiminnan Radio Access Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä 1 %		Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä 1 %		NSN %
	2013	2012	2013	2012	2013	2012	2013	2012
Loppuarvojen kasvuvauhti	1,7	1,7	1,5	—	0,5	—	—	0,7
Diskonttauskorko verojen jälkeen 10,6		9,9	10,8	—	10,1	—	—	10,3

1 NSN-rahavirtaa tuottava yksikkö on jaettu kahteen rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmään vuonna 2013: Mobile Broadband -liiketoiminnan Radio Access Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä sekä Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä.

Myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla vähennetty käypä arvo HERE-rahavirtaa tuottavalle yksikölle, Radio Access Networksille- ja Global Services -rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille on määritetty käyttäen veron jälkeisiä oletuksia mukaan lukien ennustetut rahavirrat ja diskonttauskorko.

Yllä kuvattujen rahavirtaa tuottavien yksiköiden tai niiden ryhmien arvonalentumistestauksessa sovelletut diskonttauskorot heijastavat tämän hetkisiä arvioita rahan aika-arvosta ja relevanteista markkinariskipreemioista. Diskonttausprosentin määrittämisessä huomioidut riskipreemiot heijastavat riskejä

ja epävarmuustekijöitä, joita ei sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista.

HERE-rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon vain pienellä marginaalilla testauspäivänä. Tähän liittyvä arvonmääritys on herkin diskonttauskoron ja pitkän aikavälin kasvuprosenttioletuksien muutoksille. Yli 0,5 prosenttiyksikön diskonttokoron nousu tai yli 1,1 prosenttiyksikön pitkän aikavälin kasvun väheneminen johtaisi arvonalentumistappioon HERE-rahavirtaa tuottavassa yksikössä.

Johdon arviot autoteollisuuden volyymeistä sekä konsernin markkinaosuudesta, asiakkaiden uuden paikannustietoalustan ja siihen liittyvän palvelutarjonnan omaksumisesta, Microsoftille myytävien palveluiden ennustetusta arvosta ja hinnoitteluun liittyvistä oletuksista sekä jatkuva kustannustehokkuuteen keskittyminen ovat HERE-rahavirtaennusteiden tärkeimmät oletukset. Konsernin rahavirtaennusteet heijastavat nykyistä strategista näkemystä siitä, että lisenssimaksuperusteinen tuottomalli on edelleen tärkeä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Johto arvioi, että ohjelmistoilla ja palveluilla täydennetyt lisenssimaksuperusteiset tuottomallit, jotka realisoituvat lisenssimaksujen, toimitusmaksujen tai mainonnan kautta, kasvavat tulevaisuudessa, kun asiakkaat enenevissä määrin vaativat kokonaisvaltaisia paikannusratkaisuja ja kun tietojenkäsittely pilvessä sekä pilvipalvelut keräävät laajempaa hyväksyntää markkinoilla. Toteutuneet lyhyen ja pitkän aikavälin saavutukset voivat poiketa johdon ennusteista ja siten vaikuttaa tulevaisuuden arvioihin kerrytettävissä olevasta rahamäärästä. Koska kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon vain pienellä marginaalilla, olennaiset haitalliset muutokset kuten markkinoiden heikentyminen tai muutokset kilpailutilanteessa voivat vaikuttaa johdon arvioihin rahavirtaennusteiden tärkeimmistä oletuksista ja aiheuttaa arvonalentumistappion.

Vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä konserni kirjasi 1 090 milj. euron arvonalentumistappion, jolla vähennettiin HEREliiketoiminnan kirjanpitoarvoa vastaamaan sille määriteltyä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappio on kokonaisuudessaan kohdistettu taseessa olevaan liikearvoon. Arvonalentumistappion seurauksena HERE-rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettu liikearvo alentui 3 274 milj. euroon 31.12.2011. Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen 31.12.2013 ja 31.12.2012 päättyneillä tilikausilla. HERE-rahavirtaa tuottavassa yksikössä kirjattiin arvonalentumistappio vuonna 2011, kuten yllä on kuvattu.

Muutoin kuin HERE-rahavirtaa tuottavan yksikön osalta on yllä kuvattu, johto uskoo, ettei mikään jokseenkin mahdollinen muutos yhdessäkään yllä kuvatuissa keskeisissä oletuksissa aiheuttaisi sitä, että rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 9, Arvonalentumiset.

JOHDANNAISSOPIMUSTEN JA MUIDEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYPÄ ARVO

Rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa aktiivisilla markkinoilla (esimerkiksi listaamattomat oman pääoman ehtoiset instrumentit), käypä arvo määritetään yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja käyttäen. Konserni käyttää harkintaa valittaessa soveltuvia arviointimenetelmiä ja taustalla olevia olettamuksia. Käyvän arvon määritys tapahtuu pääasiassa olemassa olevan markkinainformaation perusteella. Jos listaamattomille osakkeille ei ole määritettävissä markkinahintaa käytetään arvonmääritykseen erilaisia periaatteita, mm. (1) samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo, (2) kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuviin arvoihin, (3) kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Muutokset käytetyissä oletuksissa voivat aiheuttaa tarpeen kirjata arvonalennuksia tulevina tilikausina. Vuonna 2013 konserni sai pitkäaikaisiin available-for-sale -sijoituksiin kirjatulta yksityiseltä rahastolta 44 milj. euroa (49 milj. euroa vuonna 2012) muihin rahoitustuottoihin kirjattua voitonjakoa. Koska tämän voitonjaon seurauksena ennakoidut tulevat rahavirrat rahastosta pienentyivät, konserni kirjasi 7 miljoonan euron arvonalentumisen, joka sisältyy muihin rahoituskuluihin. Katso myös konsernitilinpäätöksen liitetieto 12.

TULOVEROT

Konserni on tuloverovelvollinen Suomessa ja useissa muissa valtioissa. Johdon arviointia edellytetään määriteltäessä verojen, epävarmojen veronäkemysten, laskennallisen verosaatavan ja -velan määrää ja sitä, missä määrin laskennallista verosaatavaa voidaan aktivoida taseeseen. Kirjaamme laskennallisen verosaatavan, jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa kertyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vasten väliaikaisia eroja, vahvistettuja tappiota ja käyttämättömiä veronhyvityksiä voidaan käyttää. Arvioidessamme laskennallisen verosaamisen kirjausta olemme ottaneet huomioon odotettavissa olevat verotettavat tulot ja verosuunnittelustrategiat. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi, oikaistaan laskennallisen verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Vuonna 2013 Nokian veroihin vaikutti yhä kielteisesti se, että tietyistä NSN:n laskennallisista veroeristä ei kirjata verohyötyä. Tämän lisäksi Nokian veroihin vaikutti kielteisesti Devices & Services -liiketoiminnan Suomen laskennallisten verosaamisten kirjanpitoarvon vähennys sekä se, että Devices & Services -liiketoiminnan Suomen laskennallisista veroeristä ei kirjata verohyötyä niiden käyttöön liittyvästä epävarmuudesta johtuen.

Konsernilla oli 31.12.2013 vahvistettuja tappiota, käyttämättömiä veronhyvityksiä ja väliaikaisia eroja yhteensä 10 693 milj. euroa (10 446 milj. euroa vuonna 2012), josta ei ole kirjattu verosaamista johtuen näiden erien hyödyntämiseen liittyvästä epävarmuudesta.

Kirjaamme epävarmaan veronäkemykseen perustuvan velvoitteen silloin, kun huolimatta siitä, että uskomme veroilmoituksissa esitettyjen vaatimusten olevan perusteltavissa, on mahdollista, että veroviranomaiset eivät hyväksy joitain esitettyjä vaatimuksia sellaisenaan. Konserniyhtiöissä on meneillään verotarkastuksia useissa maissa sisältäen Intian. Jos näistä seikoista johtuva lopputulos poikkeaa alun perin kirjatusta, vaikuttavat poikkeamat joko positiivisesti tai negatiivisesti sen tilikauden verotettavaan tulokseen perustuviin veroihin ja laskennallisiin veroihin, jolloin poikkeama on määritelty.

HALLINTO

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain 7 luvun 7 pykälän sekä suomalaisen, vuoden 2010 listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti ja annetaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2013 on 'Nokia vuonna 2013' -julkaisun sivulla 5.

SÄÄDÖSTAUSTA

Nokia noudattaa hallinnossaan Suomen lainsäädäntöä ja Nokian yhtiöjärjestystä. Nokia noudattaa myös Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, saatavilla osoitteesta www.cgfinland.fi, alla mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta.

Nokia poikkesi vuonna 2013 Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 39, sillä Nokian ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat eivät sisältäneet suoritus- tai tuloskriteereitä vaan olivat ainoastaan aikaan rajattuja sisältäen vähintään kolmen vuoden sitouttamiskauden osakepalkkion myöntämispäivästä lukien. Ehdollisia osakepalkkioita annetaan vain poikkeuksellisissa tapauksissa sitouttamis- ja rekrytointitarkoituksiin, jotta Nokia pystyy säilyttämään ja palkkaamaan yhtiön tulevan menestyksen kannalta keskeisiä lahjakkuuksia. Vuoden 2014 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman mukaan annettavien osakkeiden määrää vähennettiin merkittävästi, eivätkä ne ole enää osana vuosittaisia kannustimien myöntämisprosessia.

Nokia poikkesi vuonna 2013 Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 46, sillä Nokian entisen toimitusjohtajan Stephen Elopin irtisanomispalkkio ylitti hänen kahden vuoden kiinteää palkkaansa vastaavan määrän. Vaikka päätämme ylimmän johdon kokonaispalkkioista muun muassa vertaamalla niitä vertailuyhtiöiden palkkiotasoihin, on yhtiön tapana ollut pitää kiinteän palkkion osuus suhteellisesti pienenä ja korostaa muuttuvaa palkkio-osuutta. Tämä palkkiojärjestelmä on suunniteltu yhdenmukaistamaan johtajien edut osakkeenomistajien etujen ja Nokian tuloksen mukaisiksi. Irtisanomispalkkion määrään vaikutti merkittävästi myös osakkeen kurssin nousu Microsoftin kanssa solmitun yritysjärjestelyn julkistamisen ja Stephen Elopin sopimuksen päättämisen välisenä aikana, sillä Elopin irtisanomiskorvaus muodostui yli 80-prosenttisesti osakepohjaisesta palkkiosta. Lisäksi tulee huomioida, että Nokian ja Microsoftin välisen sopimuksen mukaisesti Microsoft maksoi palkkiosta 70 % ja loput 30 % palkkiosta, 7,3 miljoonaa euroa, maksoi Nokia.

Johtuen Nokian osakkeen listauksesta New Yorkin pörssissä ja Nokian rekisteröinnistä Yhdysvaltain vuoden 1934 Securities Exchange Act:in alla, Nokia noudattaa Yhdysvaltojen liittovaltion arvopaperimarkkinalainsäädäntöä, mukaan lukien vuoden 2002 Sarbanes-Oxley Act sekä New Yorkin pörssin sääntöjä, erityisesti hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia sääntöjä (kappale 303A, New York Stock Exchange Listed Company Manual), jotka ovat saatavilla osoitteesta http://nysemanual. nyse.com/lcm/. Nokia noudattaa yllä mainittuja sääntöjä siinä laajuudessa kuin ne sitovat ulkomaisia yhtiöitä. Nokia noudattaa myös muita soveltuvia pakottavia hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia sääntöjä johtuen Nokian osakkeen listauksesta Helsingin ja New Yorkin pörsseissä.

Mikäli ulkomaisen säännön noudattaminen johtaisi Suomen lakien rikkomiseen, Nokia on velvollinen noudattamaan Suomen lakien asettamia vaatimuksia. Nokia pyrkii kuitenkin minimoimaan Suomen lakien ja ei-kotimaisten sääntöjen ristiriidat ja niiden seuraukset.

NOKIAN HALLINTOELIMET

Osakeyhtiölain ja Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan Nokian johto ja valvonta on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen, toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan johtaman johtokunnan kesken.

Yhtiökokous

Osakkeenomistajat voivat käyttää yhtiökokouksessa heille kuuluvaa päätösvaltaa sekä oikeuttaan käyttää puheenvuoroja ja esittää kysymyksiä. Jokainen Nokian osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen äänen Nokian yhtiökokouksissa. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee kutsua koolle vuosittain viimeistään 30.6. Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkkioistaan, tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta.

Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi ylimääräinen yhtiökokous tulee järjestää, mikäli hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun osakeyhtiölain säännökset niin määräävät.

Hallitus

Hallitus vastaa Nokian toiminnasta Suomen osakeyhtiölain, Nokian yhtiöjärjestyksen ja hallituksen määrittelemien hallinnollisten ohjeiden, kuten Corporate Governance -ohjeen ja siihen liittyvien hallituksen valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallitus edustaa Nokian osakkeenomistajia ja on vastuussa toimistaan heille. Hallituksen vastuu ja tehtävät ovat aktiivisia, ja ne sisältävät velvollisuuden säännöllisesti arvioida Nokian strategiaa ja hallintojärjestelmiä sekä johdon tehokkuutta niiden toimeenpanossa. Hallituksen jäsenten velvollisuutena on toimia huolellisesti ja vilpittömässä mielessä ja tehdä liiketoimintaan liittyvät päätökset riittävien tietojen pohjalta tavalla, jonka he uskovat olevan yhtiön ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista. Tätä velvollisuutta täyttäessään hallituksen jäsenten tulee hankkia kaikki merkityksellinen, kohtuudella saatavissa oleva tieto. Hallitus ja kukin sen valiokunnista voi palkata riippumattomia oikeudellisia, taloudellisia tai muita asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu seurata Nokian ylimmän johdon rakennetta ja kokoonpanoa sekä valvoa toiminnan lainmukaisuutta ja Nokian toimintoihin liittyvien riskien hallintaa. Tässä tarkoituksessa hallitus voi asettaa pääoman käytölle,

sijoituksille, liiketoiminnan luovutuksille sekä muille taloudellisille sitoumuksille vuosittaisia reunaehtoja ja/tai yksittäisiä rajoja, joita ei saa ylittää ilman hallituksen hyväksyntää.

Riskienhallinnassa hallituksen tehtäviin kuuluu riskien analysointi ja arviointi taloudellisten ja liiketoimintaan liittyvien katsausten, selvitysten ja päätösehdotusten yhteydessä. Riskien valvonta on erottamaton osa kaikkea hallituksen toimintaa. Nokian riskienhallintaan liittyviä periaatteita ja käytäntöjä on kuvattu tarkemmin jäljempänä kappaleessa "Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä".

Hallitus on vastuussa toimitusjohtajan, talousjohtajan, sekä muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta. Nokia ilmoitti 3.9.2013 julkistetusta D&S-liiketoiminnan Myynnistä johtuvista muutoksista yhtiön ylimpään johtoon. Nämä muutokset tehtiin varmistamaan hyvän hallintotavan mukainen toiminta julkistetusta yritysjärjestelystä alkavan siirtymäkauden aikana. Koska silloisen toimitusjohtajan, Stephen Elopin, sovittiin siirtyvän Microsoftille yritysjärjestelyn loppuun saattamisen jälkeen, jatkoi hän Devices & Services -liiketoiminnan johtajana, mutta jätti 3.9.2013 tehtävänsä Nokian toimitusjohtajana välttääkseen tulkintoja mahdollisista eturistiriidoista. Samasta syystä Elop jätti myös paikkansa Nokian hallituksessa 3.9.2013. Samana päivänä Risto Siilasmaasta tuli Nokian väliaikainen pääjohtaja samalla, kun hän jatkoi Nokian hallituksen puheenjohtajana ja Timo Ihamuotilasta tuli Nokian väliaikainen toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja samalla, kun hän jatkoi talousjohtajan tehtävässä. Nokia julkisti uuden strategian 29.4.2014 ja samalla muutoksista yhtiön ylimpään johtoon. Nokian hallitus nimitti Rajeev Surin toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen. Toimitusjohtaja toimii myös johtokunnan puheenjohtajana.

Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat henkilöstöpoliittisen valiokunnan suosituksesta toimitusjohtajalle maksettavat palkat ja palkkiot sekä hänen toimisuhteensa ehdot. Muiden johtokunnan jäsenten palkat ja palkkiot sekä työsuhteiden ehdot hyväksyy henkilöstöpoliittinen valiokunta toimitusjohtajan suosituksesta.

Hallituksella on kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, henkilöstöpoliittinen valiokunta ja nimitysvaliokunta, jotka avustavat hallitusta sen tehtävissä valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Hallitus valitsee hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta nimitysvaliokunnan suosituksesta ja kunkin valiokunnan jäsenvaatimusten mukaisesti. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat valinnat. 3.9.2013 Risto Siilasmaasta tuli Nokian väliaikainen pääjohtaja, jonka johdosta hän luopui tehtävästään nimitysvaliokunnan puheenjohtajana. Samana päivänä, Jouko Karvinen valittiin nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi. Hallitus voi myös asettaa tilapäisiä valiokuntia hallituksen hyväksyttäviksi tulevien asioiden yksityiskohtaista analysointia ja käsittelyä varten.

Hallitus ja kukin sen valiokunnista arvioi vuosittain toimintaansa Nokian Corporate Governance -ohjeen mukaisesti. Arvioinnin tuloksista keskustellaan hallituksessa. Vuonna 2013 hallituksen arviointiprosessi koostui itsearvioinnista, vertaisarvioinneista ja haastatteluista. Arvioinnin tuloksista keskusteltiin hallituksessa.

HALLITUKSEN VALINTA JA KOKOONPANO

Nokian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään seitsemän ja enintään 12 jäsentä. Nokian varsinainen yhtiökokous, joka kokoontuu vuosittain viimeistään 30.6. valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää siten varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. 7.5.2013 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen seuraavat kymmenen jäsentä: Bruce Brown, Elizabeth Doherty, Stephen Elop, Henning Kagermann, Jouko Karvinen, Helge Lund, Mårten Mickos, Elizabeth Nelson, Risto Siilasmaa ja Kari Stadigh. Stephen Elop erosi hallituksesta 3.9.2013, jonka jälkeen hallituksessa on ollut yhdeksän jäsentä.

Nokian hallitusta johtaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan nimitysvaliokunnan suosituksesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. 7.5.2013 riippumattomat hallituksen jäsenet valitsivat Risto Siilasmaan uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi ja Jouko Karvisen varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu tiettyjä laissa ja Nokian Corporate Governance -ohjeessa määriteltyjä velvollisuuksia. Varapuheenjohtaja on vastuussa puheenjohtajan velvollisuuksien hoitamisesta, mikäli puheenjohtaja on itse estynyt hoitamasta velvollisuuksiaan. Hallitus on todennut hallituksen varapuheenjohtajan, Jouko Karvisen olevan riippumaton sekä suomalaisten että soveltuvien pörssien sääntöjen mukaan arvioituna. Hallituksen puheenjohtajan, Risto Siilasmaan ei katsottu olevan riippumaton suomalaisten eikä New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna, johtuen hänen asemastaan yhtiön väliaikaisena pääjohtajana 3.9.2013 alkaen.

Nokialla ei ole toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan roolien yhdistämistä tai erottamista koskevaa ohjesääntöä vaan hallituksen rakenne on riippuvainen yhtiön tarpeista, arvonmuodostuksesta osakkeenomistajille sekä muista tekijöistä noudattaen parhaimpia hallinnointikäytäntöjä. Vuonna 2013, 3.9.2013 asti roolit olivat erilliset Risto Siilasmaan toimiessa hallituksen puheenjohtajana ja Stephen Elopin toimiessa toimitusjohtajana. Yhtiön väliaikaisen hallintorakenteen aikana, roolit olivat erilliset Timo Ihamuotilan toimiessa väliaikaisena toimitusjohtajana ja Risto Siilasmaan toimiessa väliaikaisena pääjohtajana ja hallituksen puheenjohtajana. Näissä väliaikaisissa rooleissa Risto Siilasmaa vastasi muun muassa visiotyöstä, strategian suunnittelusta ja uuden johdon, mukaan lukien uuden toimitusjohtajan, rekrytoimisesta, kun taas Timo Ihamuotila vastasi muiden tehtäviensä lisäksi, yritysjärjestelyn loppuun saattamisesta. Uuden strategian julkistamisen jälkeen Rajeev Suri nimitettiin toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen ja Risto Siilasmaa jatkoi hallituksen puheenjohtajana.

Hallituksen nykyiset jäsenet eivät kuulu yhtiön toimivaan johtoon, lukuun ottamatta väliaikaista pääjohtajaa. Hallitus on todennut, että seitsemän yhtiön kahdeksasta toimivaan johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä on riippumattomia sekä suomalaisten että New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna. Mårten Mickosin ei ole katsottu olevan riippumaton suomalaisten eikä New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna johtuen hänen toimitusjohtajan asemastaan Eucalyptus Systems, Inc:ssä, jolla on liikesuhde Nokia Solutions and Networksin kanssa. Hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaan ei todettu olevan riippumaton suomalaisten

eikä New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna, johtuen hänen asemastaan yhtiön väliaikaisena pääjohtajana 3.9.2013 alkaen.

HALLITUKSEN KOKOUKSET

Vuonna 2013 hallitus kokoontui 34 kertaa, valiokuntien kokoukset mukaan laskettuina yli 60 kertaa. Kokouksista noin kolmasosa oli säännöllisiä kokouksia, joissa jäsenet olivat henkilökohtaisesti paikalla ja loput järjestettiin videokonferenssina, puhelimitse tai muilla keinoin. Lisäksi yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuivat vuonna 2013 ilman johtoa säännöllisesti pidettyjen hallitusten kokousten yhteydessä. Lisäksi riippumattomat hallituksen jäsenet kokoontuivat kerran vuonna 2013.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti vuonna 2013 hallituksen ja valiokuntien kokouksissa lukuun ottamatta niitä kokouksia, jotka järjestettiin ainoastaan yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomien tai ainoastaan hallituksen riippumattomien jäsenten kesken:

	Hallituksen T kokoukset	arkastusvaliokunnan kokoukset	Henkilöstöpoliittisen valiokunnan kokoukset	Nimitysvaliokunnan kokoukset
Bruce Brown	91 %	—	78 %	—
Elizabeth Doherty (7.5.2013 alkaen)	96 %	100 %	—	—
Stephen Elop (3.9.2013 saakka)	96 %	—	—	—
Henning Kagermann	91 %	—	100 %	100 %
Jouko Karvinen	100 %	100 %	—	100 %
Helge Lund	88 %	—	66 %	100 %
Isabel Marey-Semper (7.5.2013 saakka)	88 %	75 %	—	—
Mårten Mickos	100 %	—	—	—
Elizabeth Nelson	100 %	92 %	—	—
Marjorie Scardino (7.5.2013 saakka)	100 %	—	100 %	100 %
Risto Siilasmaa	100 %	—	—	100 % (3.9.2013 saakka)
Kari Stadigh	85 %	—	88 %	—

Lisäksi useat hallituksen jäsenet ottivat osaa äänioikeudettomina osallistujina sellaisten valiokuntien kokouksiin, joiden jäseniä he eivät olleet.

Hallituksen käytännön mukaan yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat jokaisen säännöllisesti pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä. Näiden kokousten puheenjohtajana toimii yhtiön toimivaan johtoon kuulumaton hallituksen puheenjohtaja tai, hänen poissa ollessaan, hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi riippumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat keskenään vähintään kerran vuodessa.

Kaikki hallituksen jäsenet, jotka olivat hallituksen jäseniä varsinaisen yhtiökokouksen 2013 päättymiseen saakka, lukuun ottamatta Bruce Brownia, olivat läsnä Nokian 7.5.2013 järjestetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Lisäksi kaikki hallituksen nykyiset jäsenet, olivat läsnä Nokian 19.11.2013 järjestetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa suositellaan, että hallituksen puheenjohtaja ja riittävä määrä hallituksen jäseniä ovat läsnä yhtiökokouksessa, jotta osakkeenomistajat voivat käyttää oikeuttaan esittää kysymyksiä yhtiön hallitukselle ja johdolle.

Nokian Corporate Governance -ohje, joka koskee muun muassa hallituksen jäsenten tehtäviä ja hallituksen ja sen valiokuntien kokoonpanoa ja valintaa, sekä tiettyjä muita hallinnointiin liittyviä asioita, on saatavilla englanninkielisenä Nokian internetsivuilta www.company.nokia.com/en/about-us. Myös tarkastusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan ja henkilöstöpoliittisen valiokuntien työjärjestykset ovat saatavilla englanninkielisinä Nokian internetsivuilta www.company.nokia.com/ en/about-us. Nokialla on myös Nokian kaikkiin työntekijöihin, hallituksen jäseniin ja johtoon sovellettava Code of Conduct -ohjeistus sekä toimitusjohtajaan ja yhtiön ylimpään talousjohtoon sovellettava Code of Ethics -ohjeistus. Code of Ethics ovat saatavilla englanninkielisenä Nokian internetsivuilta www. company.nokia.com/en/about-us ja Code of Conduct myös suomenkielisenä Nokian internetsivuilta www.company.nokia. com/fi/tietoa-nokiasta.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset sekä muut vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja NASDAQ OMX Helsingin ja New Yorkin pörssien säännöissä. Valiokuntaan ovat kuuluneet 7.5.2013 alkaen seuraavat kolme hallituksen jäsentä: Jouko Karvinen (puheenjohtaja), Elizabeth Doherty ja Elizabeth Nelson.

Hallituksen perustaman tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa Nokian kirjanpidon ja taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuutta sekä yhtiön tilintarkastusta. Valiokunta avustaa hallitusta sen tehtävässä valvoa 1) yhtiön tilinpäätöksen ja siihen liittyvien julkistettavien tietojen laatua ja yhdenmukaisuutta, 2) yhtiön tilinpäätöksen tilintarkastusta, 3) ulkoisen tilintarkastajan pätevyyttä ja riippumattomuutta, 4) ulkoisen tilintarkastajan toimien lainmukaisuutta, Suomen lain mukaan arvioituna 5) yhtiön sisäisten valvontajärjestelmien ja riskienhallinnan toimivuutta, 6) sisäisen tarkastuksen toimivuutta ja 7) yhtiöön sovellettavien lakien ja säännösten noudattamista, sekä yhtiön ethics and compliance -ohjelman toimivuutta. Valiokunnan tehtäviin kuuluvat myös kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan tai tilintarkastukseen liittyvien valitusten vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyvien prosessien ylläpitäminen sekä sellaisten prosessien ylläpitäminen, joiden mukaisesti yhtiön työntekijät voivat luottamuksellisesti ja nimettömästi esittää huolensa kirjanpitoon tai tilintarkastukseen liittyvistä asioista. Nokian julkistuskontrolleja ja -käytäntöjä ("Disclosure controls and procedures") koskeva ohjeistus, joka on tarkastusvaliokunnan tarkastama ja toimitusjohtajan ja talousjohtajan (Chief Financial Officer) hyväksymä, kuten myös yhtiön sisäiset valvontatoimet, on suunniteltu varmistamaan yhtiön tilinpäätösten ja julkistettavien tietojen laatu ja oikeellisuus. Talousjohtajan (Chief Financial Officer) johtama julkistuksia käsittelevä valiokunta on vastuussa yhtiön neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten tulosjulkistusten valmistelusta, johon osallistuvat myös tulosyksiköiden johto, kontrollerit ja muut tahot, kuten sisäinen tarkastus, ja viime kädessä tarkastusvaliokunta ja koko hallitus. Lisätietoja taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvästä sisäisestä valvonnasta löytyy alla, kohdasta "Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteistä".

Suomen lain mukaan Nokian osakkeenomistajat valitsevat yhtiön tilintarkastajan yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan. Tarkastusvaliokunta tekee osakkeenomistajille tilintarkastajan valintaa tai uudelleen valintaa koskevan ehdotuksen, joka perustuu valiokunnan arvioon ehdotettavan tilintarkastajan pätevyydestä ja riippumattomuudesta. Suomen lain mukaan yhtiön osakkeenomistajat hyväksyvät myös yhtiön tilintarkastajan palkkion yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tarkastusvaliokunta tekee osakkeenomistajille yhtiön tilintarkastajan palkkiota koskevan ehdotuksen ja hyväksyy tilintarkastajan vuosittaisen tilintarkastuspalkkion yhtiön osakkeenomistajien varsinaisessa yhtiökokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Nokian vuonna 2013 sen tilintarkastajalle PricewaterhouseCoopers Oy:lle maksamista palkkioista katso lisätietoja kohdasta "Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut".

Täyttäessään valvontatehtäväänsä valiokunnalla on käytettävissään yhtiön kirjanpito, tositteet, tilat ja henkilöstö. Valiokunta voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, tilintarkastajia tai muita neuvonantajia itsenäisen harkintansa mukaan ja sen on saatava yhtiöltä valiokunnan määrittelemää asianmukaista rahoitusta ulkopuolisten neuvonantajien palkkioiden maksamiseksi.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa valiokunnan nimittämisen jälkeen pidettävässä kokouksessa sovittavan aikataulun mukaisesti. Valiokunta tapaa erikseen Nokian johdon edustajia, sisäisen tarkastuksen sekä ethics and compliance -yksikön johtajan ja ulkopuolisen tilintarkastajan jokaisen säännöllisesti pidetyn kokouksen yhteydessä. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi milloin tahansa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta.

Tarkastusvaliokunta kokoontui 13 kertaa vuonna 2013. Valiokunnan jäsenten läsnäoloprosentti kokouksissa oli 92. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan ottaa osaa valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja NASDAQ OMX Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset. Valiokuntaan ovat kuuluneet 7.5.2013 alkaen seuraavat neljä hallituksen jäsentä: Henning Kagermann (puheenjohtaja), Bruce Brown, Helge Lund ja Kari Stadigh.

Henkilöstöpoliittisen valiokunnan ensisijaisena tehtävänä on valvoa Nokian henkilöstöpolitiikkaa ja -käytäntöjä. Se avustaa hallitusta kaikissa ylimmän johdon työsuhteisiin ja palkitsemiseen, myös osakepohjaisiin kannustimiin, liittyvissä tehtävissä. Valiokunnan tehtäviin kuuluu arvioida, päättää ja tehdä ehdotuksia hallitukselle koskien 1) ylimmän johdon palkitsemista ja työsuhteiden ehtoja, 2) kaikkia osakepohjaisia kannustinohjelmia, 3) ylimmän johdon kannustinohjelmia, -politiikkaa ja -järjestelmiä, sekä 4) mahdollisia muita merkittäviä kannustinohjelmia. Valiokunta valvoo palkitsemisperiaatteita sekä huolehtii siitä, että kannustinjärjestelmät ovat suoritukseen perustuvia, suunniteltu edistämään yhtiön pitkän tähtäimen arvonmuodostusta, ylintä johtoa riittävästi motivoivia, tukevat Nokian strategiaa ja ovat osakkeenomistajien edun mukaisia. Valiokunta on lisäksi vastuussa ylimmän johdon kehittymisen arvioinnista ja suunnitelmista ylimmän johdon seuraajiksi.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta kokoontui vuonna 2013 yhdeksän kertaa. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli 86. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan ottaa osaa valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana.

Lisätietoja henkilöstöpoliittisen valiokunnan toiminnasta on saatavilla kohdasta "Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat".

Nimitysvaliokunta koostuu kolmesta viiteen hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja NASDAQ OMX Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset. Valiokuntaan kuului 7.5.2013 alkaen seuraavat neljä hallituksen jäsentä: Risto Siilasmaa (puheenjohtaja), Henning Kagermann, Jouko Karvinen ja Helge Lund. Risto Siilasmaan aloitettuaan tehtävässään yhtiön väliaikaisena pääjohtajana 3.9.2013, nimitysvaliokuntaan on kuulunut seuraavat kolme hallituksen jäsentä: Jouko Karvinen, Henning Kagermann ja Helge Lund.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on 1) valmistella yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten palkkioista, ja 2) seurata hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyviä asioita ja käytäntöjä sekä tarpeen mukaan tehdä niihin liittyviä aloitteita.

Valiokunta täyttää velvollisuutensa (i) tunnistamalla aktiivisesti yksilöitä, joilla on hallituksen jäsenyyteen tarvittava pätevyys sekä arvioimalla hallituksen jäsenten palkkiotasoa ja -rakennetta, (ii) tekemällä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallitukseen valittaviksi henkilöiksi ja hallituksen jäsenten palkkioiksi, (iii) seuraamalla hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään ja julkisen yhtiön hallituksen jäsenten tehtäviin ja vastuuseen liittyvää merkittävää lainsäädännön ja käytännön kehitystä, (iv) avustamalla hallitusta ja sen valiokuntia vuosittaisessa arvioinnissa mukaan lukien arvioinneissa käytettävien kriteerien asettamisen, (v) kehittämällä ja hallinnoimalla yhtiön Corporate Governance -ohjetta ja antamalla hallitukselle suosituksia siihen liittyen ja (vi) tarkastamalla yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä antaman selvityksen tiedot.

Valiokunta voi käyttää ulkopuolisia henkilöstöhakuyrityksiä tai konsultteja jäsenehdokkaiden löytämiseksi. Valiokunta voi myös käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita tai muita neuvonantajia harkitessaan sen tarpeelliseksi. Valiokunnalla on yksinomainen oikeus ottaa palvelukseen tai irtisanoa henkilöstöhakuyrityksiä, konsultteja, asiantuntijoita tai muita neuvonantajia ja arvioida ja hyväksyä tällaisten yritysten ja neuvonantajien palkkiot ja muut palveluksen ehdot. Valiokunnan tapana on käyttää henkilöstöhakuyritystä uusien jäsenehdokkaiden etsimisessä.

Nimitysvaliokunta kokoontui vuonna 2013 viisi kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kaikissa kokouksissa oli 100. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsen voi halutessaan ottaa osaa valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana.

Valiokuntien työjärjestykset ovat saatavilla englanninkielisinä Nokian internetsivuilta www.company.nokia.com/en/ about-us.

Nokian johtokunta ja toimitusjohtaja

Nokia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan Nokialla on hallituksen lisäksi johtokunta, joka vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittää johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Johtokunnan puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Ainoastaan johtokunnan puheenjohtaja eli toimitusjohtaja voi olla jäsenenä sekä hallituksessa että johtokunnassa. Toimitusjohtajalle kuuluvat Suomen laissa toimitusjohtajalle määritetyt tehtävät.

KUVAUS TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Nokia noudattaa tarkastusvaliokunnan hyväksymiä sisäisiä riskienhallinnan ohjeita, joissa määritellään Nokian riskienhallintaan liittyvät periaatteet ja käytännöt. Hallituksen tehtäviin riskien valvonnassa kuuluu riskien analysointi ja arviointi taloudellisten tai liiketoiminnan katsausten, selvitysten tai päätösehdotusten yhteydessä. Riskien valvonta on erottamaton osa kaikkea hallituksen toimintaa. Tarkastusvaliokunta on vastuussa muun muassa taloudelliseen raportointijärjestelmään liittyvästä riskienhallinnasta, ja se avustaa hallitusta riskienhallinnan valvonnassa. Nokia soveltaa riskienhallintaan yhtenäisiä ja järjestelmällisiä menettelytapoja kaikissa liiketoiminnoissa ja menettelyissä hallituksen hyväksymän strategian mukaisesti. Riskienhallinta ei ole Nokiassa erillinen menettely, vaan osa tavallista päivittäistä liiketoimintaa ja hallinnointia.

Johto on vastuussa riittävien sisäisten valvontaprosessien perustamisesta ja ylläpitämisestä yhtiön taloudelliseen raportointiin liittyen. Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa Nokian johdolle ja hallitukselle riittävä vakuus siitä, että taloudellinen raportointi tapahtuu luotettavasti sekä esitetään ja julkaistaan asianmukaisesti.

Johto arvioi vuosittain Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuutta COSOn (Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) ja CoBiT:in (Control Objectives for Information and related Technology) asettamien viitekehyksien mukaisesti. Vuonna 2013 suoritettiin ylhäältä alas suuntautuva tilinpäätöksen riskiarviointi sisältäen merkittävät tilit, prosessit ja toimialueet, yhtiötason kontrollit, kontrollikäytännöt ja tietojärjestelmien kontrollit.

Arvioinnin osana johto dokumentoi:

• Yhtiötason kontrollit, jotka luovat toiminnalliset puitteet ja sisältävät Nokian arvot sekä Code of Conduct -ohjeen. Ne luovat pohjan päätöksenteolle ja työtavoille. Valikoidut seikat Nokian toiminta- ja hallinnointiperiaatteista dokumentoidaan erikseen yhtiötason kontrolleina.
• Kontrollikäytännöt, jotka koostuvat ohjeista ja käytännöistä, joilla pyritään varmistamaan johdon ohjeiden toteutuminen ja niihin liittyvien dokumenttien säilyttäminen Nokian käytäntöjen ja paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
• Tietojärjestelmien kontrollit, joilla pyritään varmistamaan, että yhtiöllä on riittävät tietotekniikkaan liittyvät kontrollit, kuten muutosten hallinnointi, tietojärjestelmien kehittäminen ja toiminta sekä järjestelmiin pääsy ja käyttöoikeudet.
• Merkittävät prosessit, mukaan lukien Nokian määrittelemät kuusi taloudellista prosessia ja tietotekniikan prosessi, jotka mahdollistavat Nokian ylhäältä alas suuntautuvan riskienhallinnan. Nämä prosessit sisältävät tulo-, toimitus-, osto-, rahoitus-, henkilöstöhallinto, kirjausten raportointi- sekä tietotekniikan prosessit. Nämä prosessit on suunniteltu (i) antamaan kokonaiskuva kaikista taloudellisista toiminnoista, (ii) tunnistamaan tärkeimmät kontrollipisteet, (iii) tunnistamaan mukana olevat toimijat, (iv) varmistamaan tärkeimpien tilien ja tilinpäätöksessä olevien väittämien kattaminen ja (v) mahdollistamaan sisäisen valvonnan suorittaminen Nokiassa.

Lisäksi johto:

• arvioi kontrollien rakenteen ja kattavuuden pienentääkseen taloudellisen raportoinnin riskejä;
• testasi tärkeimpien kontrollien toiminnan;
• arvioi kaikki vuoden loppuun mennessä havaitut taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan puutteet; ja
• suoritti laadun tarkastuksen arviointiasiakirjoista ja antoi parannusehdotuksia.

Tämän arvioinnin perusteella johto on arvioinut Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden 31.12.2013 ja todennut, että sisäinen valvonta on tehokasta.

Nokialla on myös sisäisen tarkastuksen toiminto, joka itsenäisesti tarkastaa ja arvioi yhtiön sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus kuuluu talousjohtajan (Chief Financial Officer) organisaatioon ja se raportoi myös hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi milloin tahansa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta.

Lisätietoja Nokian riskienhallinnasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35.

HALLITUS

Nokian hallituksen jäsenet valittiin 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti. Samana päivänä hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet. Nimitysvaliokunnan kokoonpanoa muutettiin 3.9.2013 alkaen johtuen väliaikaisesta hallintorakenteesta, joka tuli voimaan D&S-liiketoiminnan Myynnin julkistamisen jälkeen.

Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä yksivuotiskaudelle seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

ALLA ON ESITELTY HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN NYKYISET JÄSENET.

Puheenjohtaja Risto Siilasmaa, s. 1966

Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Nokia Oyj:n väliaikainen pääjohtaja 3.9.2013–1.5.2014. Hallituksen jäsen vuodesta 2008. Puheenjohtaja vuodesta 2012. Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja 3.9.2013 saakka.

Dipl. ins. (tuotantotalous) (Helsingin teknillinen korkeakoulu). Toimitusjohtaja, F-Secure Oyj 1988–2006.

F-Secure Oyj, hallituksen puheenjohtaja. Mendor Oy, hallituksen jäsen. Suomen Teknologiateollisuus ry, hallituksen varapuheenjohtaja. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen. European Roundtable of Industrialists, ERT:n jäsen. Tsinghua SEM Advisory Boardin jäsen. International Business Leaders Advisory Councilin jäsen.

Elisa Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2008–2012.

VARAPUHEENJOHtaja Jouko Karvinen, s. 1957

Toimitusjohtaja, Stora Enso Oyj. Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Varapuheenjohtaja vuodesta 2013. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja 3.9.2013 alkaen.

Dipl.ins. (Tampereen teknillinen korkeakoulu).

Toimitusjohtaja, Philips Medical Systems -divisioona 2002–2006. Royal Philips Electronics, johtoryhmän jäsen 2006 ja konsernijohdon jäsen 2002–2006. ABB Group Limited, useita johtotehtäviä vuodesta 1987 lähtien, mm. Executive Vice President, automaatioteknologia-divisioona ja konsernin johtoryhmän jäsen 2000–2002, Senior Vice President, Business Area Automation Power Products 1998–2000, Vice President, Business Unit Drives Products & Systems 1993–1998. Vice President, Power Electronics -divisioona, Global AC Drives Feeder Factory ja T&K-keskus, ABB Drives Oy 1990–1993.

Aktiebolaget SKF, hallituksen jäsen. Metsäteollisuus ry ja Conferedation of European Paper Industries (CEPI), hallitusten jäsen.

Bruce Brown, s. 1958 Erityisneuvonantaja, The Procter & Gamble Company. Hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (markkinointi ja rahoitus) (Xavier University). B.S. (kemian tekniikka) (Polytechnic Institute of New York University).

Teknologiajohtaja, The Procter & Camble Company 1.2.2014 saakka sekä useita johto- ja esimiestehtäviä The Procter & Gamble Companyn Baby Care-, Feminine Care- ja Beauty Careyksiköissä vuodesta 1980 lähtien Yhdysvalloissa, Saksassa ja Japanissa.

Agency for Science, Technology & Research (A*STAR), hallituksen jäsen. US National Innovation, strateginen neuvonantaja. Xavier University, hallituksen jäsen. MDVIP, hallituksen puheenjohtaja. University of Cincinnati Research Institute, hallituksen jäsen.

Elizabeth doherty, s. 1957 Riippumaton hallituksen jäsen. Hallituksen jäsen 7.5.2013 alkaen. Tarkastuvaliokunnan jäsen.

Bachelor of Science (University of Manchester). FCMA (Fellow of the Chartered Institute of Management Accountants). Talousjohtaja, Reckitt Benckiser Group

plc. 2011–2013. Talousjohtaja ja hallituksen jäsen, Brambles Industries Ltd 2007–2009. Konsernin kansainvälinen talousjohtaja, Tesco plc 2001–2007. Unilever plc, useita johtotehtäviä 1979–2001, mm. rahoitusjohtaja, Keski- ja Itä- Eurooppa; kaupallinen johtaja, Unilever Thai Holdings Ltd; kaupallinen johtaja, Frigo España SA; johtaja, Supply Chain, Mattessons Walls Ltd; ja sisäisen tarkastuksen johtaja.

Dunelm Group Plc, hallituksen jäsen. Delhaize SA, hallituksen jäsen.

SAB Miller plc, hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2004–2011.

Henning Kagermann, s. 1947

Hallituksen jäsen vuodesta 2007. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan jäsen

Ph.D. (teoreettinen fysiikka) (Brunswickin teknillinen yliopisto).

Toinen toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja, SAP AG 2008–2009. Pääjohtaja, SAP 2003–2008. Johtoryhmän toinen puheenjohtaja, SAP AG 1998–2003. Useita johtotehtäviä vuodesta 1982, SAP AG. Johtoryhmän jäsen, SAP 1991–2009. Opettanut fysiikkaa ja tietojenkäsittelyä Brunswickin teknillisessä yliopistossa sekä Mannheimin yliopistossa 1980– 1992, nimitetty professoriksi vuonna 1985.

Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft (BMW AG), Deutsche Bank AG, Deutsche Post AG ja Münchener Rückversicherungs-Gesellschaft AG (Munich Re), hallintoneuvostojen jäsen. Wipro Ltd, hallituksen jäsen. Deutsche Akademie der Technikwissenschaften, johtaja. Honorary Senate of the Foundation Lindau Nobelprizewinners, jäsen.

Helge Lund, s. 1962 Toimitusjohtaja, Statoil ASA. Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen. Nimitysvaliokunnan jäsen.

MA (Business Economics) (School of Economics and Business Administration, Bergen), MBA-tutkinto (INSEAD).

Toimitusjohtaja, StatoilHydro 2007–2009. Toimitusjohtaja, Statoil 2004–2007. Toimitusjohtaja,

Aker Kvaerner ASA 2002–2004. Aker RGI system, johtotehtäviä vuodesta 1999. Ennen vuotta 1999, varatoimitusjohtaja, Nycomed Pharma AS, Norjan konservatiivipuoleen parlamenttiryhmän poliittinen neuvonantaja ja McKinsey & Co, konsultti.

Mårten Mickos, s. 1962

Eucalyptus Systems, Inc:n toimitusjohtaja.

Hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien.

Dipl. ins. (Helsingin teknillinen korkeakoulu). Senior Vice President, Database Group, Sun Microsystems 2008–2009. Toimitusjohtaja, MySQL AB 2001–2008.

Puheenjohtaja, Vexillum Ab 2000–2001. Toimitusjohtaja, MatchON Sports Ltd 1999–2000. Toimitusjohtaja, Intellitel Communications Ltd. 1997–1999.

Elizabeth Nelson, s. 1960

Riippumaton yritysneuvonantaja. Hallituksen jäsen vuodesta 2012 lähtien. Tarkastusvaliokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (rahoitus) (The Wharton School, University of Pennsylvania). B.S. (kansainvälinen politiikka) (Georgetown University).

Executive Vice President ja talousjohtaja (Chief Financial Officer), Macromedia, Inc. 1997–2005. Vice President, Corporate Development, Macromedia, Inc. 1996–1997. Projektijohtaja, yritystoiminnan kehittämisen ja kansainvälisen rahoituksen aloilla, Hewlett-Packard Company 1988–1996. Associate, Robert Nathan Associates 1982–1986.

Pandora Media, hallituksen jäsen. Brightcove Inc., hallituksen jäsen.

Ancestry.com, Inc. 2009–2012, SuccessFactors, Inc. 2007–2012, Autodesk, Inc. 2007–2010 ja CNET Networks, Inc. 2003–2008, hallitusten jäsen.

Kari Stadigh, s. 1955

Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, Sampo Oyj. Hallituksen jäsen vuodesta 2011. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

Dipl.ins. (Helsingin teknillinen korkeakoulu), Dipl. ekon. (Svenska handelshögskolan, Helsinki).

Konsernijohtajan varamies, Sampo Oyj 2001–2009. Toimitusjohtaja, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo 1999–2000. Toimitusjohtaja, Henkivakuutusosakeyhtiö Nova 1996–1998, Toimitusjohtaja, Jaakko Pöyry -yhtiöt 1991–1996.

Nordea Bank AB (publ), hallituksen jäsen. If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, hallitusten puheenjohtaja. Finanssialan keskusliitto (FK), hallituksen varapuheenjohtaja. Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen.

Alma Media Oyj, hallituksen puheenjohtaja 2005–2011. Aspo Oyj, hallituksen jäsen 2009 ja hallituksen puheenjohtaja 2000–2008.

7.5.2013 kokoontunut varsinainen yhtiökokous valitsi Stephen Elopin, silloisen toimitusjohtajan, hallituksen jäseneksi. Stephen Elop erosi hallituksesta 3.9.2013.

Seuraavat henkilöt toimivat hallituksen jäseninä Nokian 7.5.2013 pidetyn yhtiökokouksen päättymiseen saakka:

• ■ Marjorie Scardino s. 1947. Hallituksen jäsen 2001–2013. Hallituksen varapuheenjohtaja 2007–2013. Nimitysvaliokunnan ja henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen 7.5.2013 saakka.
• ■ Isabel Marey-Semper, s. 1967. Hallituksen jäsen 2009–2013. Tarkastusvaliokunnan jäsen 7.5.2013 saakka.

HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA

Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen jäseniksi vuonna 2014

Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti 29.4.2014 hallituksen jäsenten valintaa koskevan ehdotuksensa 17.6.2014 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Valinta tehdään vuoden toimikaudeksi, joka kestää varsinaisen yhtiökokouksen 2015 päättymiseen asti. Nimitysvaliokunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä on yhdeksän ja että seuraavat hallituksen nykyiset jäsenet valitaan uudelleen yhden vuoden toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä: Bruce Brown, Elizabeth Doherty, Jouko Karvinen, Mårten Mickos, Elizabeth Nelson, Risto Siilasmaa ja Kari Stadigh.

Lisäksi nimitysvaliokunta ehdottaa, että Vivek Badrinath, Accorin varatoimitusjohtaja, ja Dennis Strigl, Verizon Wirelessista eläkkeelle jäänyt toimitusjohtaja, kirjailija ja konsultti, nimitetään Nokian hallituksen jäseniksi samalle toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten valinta

Hallitus valitsee joukostaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimitysvaliokunnan suosituksesta. Hallitus valitsee myös hallituksen valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat jäsenvaatimukset täyttävien hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. Valinnat tehdään hallituksen järjestäytymiskokouksessa varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Nimitysvaliokunta julkisti 29.4.2014, että se tulee ehdottamaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 17.6.2014 pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Risto Siilasmaan valintaa hallituksen puheenjohtajaksi ja Jouko Karvisen valintaa hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Johtokunta

Nokia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittää johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Ainoastaan johtokunnan puheenjohtaja eli toimitusjohtaja voi olla jäsenenä sekä hallituksessa että johtokunnassa.

MUUTOKSET JOHTOKUNNASSA

Vuonna 2013 ja sen jälkeen Nokian johtokunnassa tapahtui seuraavat muutokset:

• ■ Stephen Elop jätti tehtävänsä toimitusjohtajana 3.9.2013 ja mutta jatkoi johtokunnassa Devices & Services -yksikön johtajana. Hän jätti tehtävänsä Devices & Services -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin johdosta.
• Timo Ihamuotila toimi väliaikaisena toimitusjohtajana 3.9.2013–1.5.2014 samalla, kun hän toimi talousjohtajana. Tänä aikana hän myös toimi johtokunnan puheenjohtajana.
• Marko Ahtisaari jätti tehtävänsä Design-yksikön johtajana ja johtokunnan jäsenenä 1.11.2013 ja jatkaa siirtymäroolissa 31.5.2014 saakka.
• Jo Harlow jätti tehtävänsä Smart Devices -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin johdosta.
• Juha Putkiranta jätti tehtävänsä Operations-yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin johdosta.
• Timo Toikkanen jätti tehtävänsä Mobile Phones -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin johdosta.
• Chris Weber jätti tehtävänsä Sales and Marketing -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 25.4.2014 johtuen hänen siirtymisestä Microsoftille D&S-liiketoiminnan Myynnin johdosta.
• Louise Pentland jätti tehtävänsä lakiasiainjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014 ja jatkaa neuvonantajan roolissa siirtymäkauden yli.
• Juha Äkräs jätti tehtävänsä henkilöstöjohtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014 ja jatkaa neuvonantajan roolissa siirtymäkauden yli.
• Kai Öistämö jätti tehtävänsä Corporate Development -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa 1.5.2014 ja jatkaa neuvonantajan roolissa siirtymäkauden yli.
• Rajeev Suri nimitettiin Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi, sekä johtokunnan puheenjohtajaksi 1.5.2014 alkaen.
• Samih Elhage nimitettiin Networksin talousjohtajaksi operatiiviseksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.5.2014 alkaen.

ALLA ON ESITELTY JOHTOKUNNAN JÄSENET 1.5.2014 alkaen.

Puheenjohtaja Rajeev Suri, s. 1967

Nokia Oyj:n toimitusjohtaja. Johtokunnan jäsen vuodesta 2014. Nokian palveluksessa vuodesta 1995.

Bachelor of Engineering, Electronics and Telecommunications, Manipal Institute of Technology, Mangalore University, Karnataka, Intia.

Toimitusjohtaja, NSN 2009-2014. Palveluliiketoimintojen johtaja, NSN, 2007–2009. Aasian ja Tyynenmeren toimintojen johtaja, NSN, 2007. Aasian ja Tyynenmeren toimintojen johtaja (Senior Vice President), Nokia Networks, 2005–2007. Hutchisonasiakastiimin johtaja (Vice President), Nokia Networks, 2004– 2005. Liiketoiminnan kehityksestä vastaava johtaja (General Manager), Nokia Networks Asia Pacific, 2003. Myyntijohtaja (Sales Director), vastuualueenaan globaalit BT-, O2- ja Hutchison-asiakkuudet, Nokia Networks, 2002. Teknologiasta ja sovelluksista vastaava johtaja (Director), BT Global Customer, Nokia Networks, 2000–2001. Kilpailijaseurannasta vastaava johtaja, Nokia Networks, 1999–2000. Johtaja, Tuoteosaamiskeskus, Nokia Networks South Asia, 1997–1999. Järjestelmämarkkinointipäällikkö, Cellular Transmission, Nokia Networks India, 1995–1997. Hankintatoimen johtaja, tuonti ja erityisprojektit, Churchgate Group, Nigeria, 1993–1995. Avainasiakaspäällikkö – siirtojärjestelmät / päällikkö, strateginen suunnittelu, ICL India (ICIM), 1990–1993. Tuotantoinsinööri, Calcom Electronics, 1989.

Samih Elhage, s. 1961

Networks-liiketoiminnan talousjohtaja ja operatiivinen johtaja. Johtokunnan jäsen vuodesta 2014. NSN:n palveluksessa vuodesta 2012.

Bachelor of Electrical Engineering (telecommunications), University of Ottawa, Kanada. Bachelor of Economics, University

of Ottawa, Kanada. Master of Electrical Engineering (telecommunications), École Polytechnique de Montréal, Kanada.

Talousjohtaja, NSN, 2013–2014. Operatiivinen johtaja (Chief Operating Officer), NSN, 2012. Neuvonantaja (Senior Advisor) useissa johtavissa, liikkeenjohdon konsultointiin erikoistuneissa yrityksissä, 2011–2012. Toimitusjohtaja, Carrier Voice over IP and Applications Solutions (CVAS) -divisioona, Nortel, 2008– 2010. Johtavassa asemassa Nortelin Operations-, Business Transformation-, Broadband Networks-, Optical Networks-, ja Core Data Networks -yksiköissä, 1998–2008. Lukuisia johtotehtäviä Bell Canadan Network Development -toiminnoissa, 1990–1998.

Michael Halbherr, s. 1964

HERE-liiketoiminnan toimitusjohtaja. Johtokunnan jäsen vuodesta 2011. Nokian palveluksessa vuodesta 2006.

PhD. (sähkötekniikka) (ETH, Zürich, Sveitsi). Tutkimustyötä, tietojenkäsittelytiede, MIT Laboratory (Cambridge, MA, Yhdysvallat).

Vice President, Ovi Product Development, Nokia Services 2010–2011. Vice President, Nokia Maps, Nokia Services 2006– 2010. Toimitusjohtaja, gate5 AG, Berliini, Saksa 2001–2006. Toimitusjohtaja, Europeatweb, München, Saksa 2000–2001. Johtotehtävissä Boston Consulting Groupissa Yhdysvalloissa ja Sveitsissä 1994–2000.

Timo Ihamuotila, s. 1966

Nokia-yhtymän talous- ja rahoitusjohtaja. Väliaikainen toimitusjohtaja 3.9.2013– 1.5.2014. Johtokunnan jäsen vuodesta 2007. Nokian palveluksessa 1993–1996 ja uudelleen vuodesta 1999.

Kauppat.maist. (Helsingin kauppakorkeakoulu). Lisensiaatti (rahoitus) (Helsingin

kauppakorkeakoulu).

Executive Vice President, Myynti, Markets, Nokia 2008–2009. Executive Vice President, Myynti ja Portfolion hallinta, Mobile Phones, Nokia 2007. Senior Vice President, CDMA -liiketoimintayksikkö, Mobile Phones, Nokia 2004–2007. Vice President, Nokian rahoitusyksikkö 2000–2004. Director, Nokian yritysrahoitus 1999–2000. Vice President, Nordic Derivatives Sales, Citibank Plc 1996–1999. Manager, Nokian kaupankäynti ja riskienhallinta 1993–1996. Rahoituksen varainhallinnan analyytikko, Kansallis-Osake-Pankki 1990–1993.

Uponor Oyj, hallituksen jäsen. Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen.

Henry Tirri, s. 1956

Executive Vice President ja Technologiesliiketoiminnan virkaa tekevä johtaja. Johtokunnan jäsen vuodesta 2011. Nokian palveluksessa vuodesta 2004.

Ph.D. (tietojenkäsittelytiede) (Helsingin yliopisto). Kunniatohtori (Tampereen yliopisto).

Nokia Research Centerin (NRC) johtaja, Corporate Development, Nokia 2008–2011. NRC:n järjestelmätutkimuslaboratorion johtaja, Nokia 2007–2008. Nokia Research Center, Research Fellow 2004–2007.

Dosentti, tietotekniikka (Helsingin yliopisto). Dosentti, laskennallinen tekniikka (Aalto yliopisto). Dosentti, maa- ja vesirakennus (University of California, Berkeley). International Advisory Committee Tsinghua National Laboratory for Information Science and Technology, jäsen.

Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot

Seuraavassa osiossa selostetaan Nokian palkkio- ja palkkauskäytännöt yleisesti sekä yksityiskohtaisesti raha- ja osakepalkkiot yhtiön hallituksen ja johtokunnan osalta, sisältäen myös kuuden nimetyn johtajan palkkiot.

Hallitus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen ja valiokuntien jäsenille maksetut, yhtiökokouksissa vuosina 2013, 2012 ja 2011 päätetyt palkkiot.

Asema, EUR	2013	2012	2011
Puheenjohtaja	440 000	440 000	440 000
Varapuheenjohtaja	150 000	150 000	150 000
Jäsen	130 000	130 000	130 000
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	25 000	25 000	25 000
Tarkastusvaliokunnan jäsen	10 000	10 000	10 000
Henkilöstöpoliittisen valiokunnan
puheenjohtaja	25 000	25 000	25 000
Yhteensä	1 570 000 1, 2 1 700 000 1 1 700 000 2

1 Stephen Elop, joka luopui tehtävästään toimitusjohtajana sekä erosi hallituksesta 3.9.2013 alkaen, ei saanut palkkiota tehtävästään hallituksen jäsenenä.

2 Muutokset hallituksen yhteenlasketuissa palkkiosummissa eri vuosina johtuvat vaihtelusta hallituksen jäsenten määrässä. Tehtävistä maksetut palkkiot ovat pysyneet samoina.

Yhtiön käytäntönä on, että hallituksen jäsenten palkkio koostuu yksinomaan vuosipalkkiosta ja että kokouspalkkioita ei makseta. Noin 40 % hallituksen jäsenten palkkioista maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina. Palkkion loppuosa maksetaan rahana, josta suurin osa kuluu tavallisesti palkkiosta aiheutuvien verojen maksamiseen. Yhtiön tämänhetkisenä käytäntönä on, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet hallitusjäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot). Tämän lisäksi yhtiön toimintatapana on, että toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin eivätkä saa muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta. Myöskään toimitusjohtaja ei saa palkkiota toimimisesta hallituksen jäsenenä. Aikaisempi toimitusjohtaja Stephen Elop, joka luopui tehtävästään toimitusjohtajana sekä erosi hallituksesta 3.9.2013, ei saanut palkkiota tehtävästään hallituksen jäsenenä vuosina 2013, 2012 ja 2011. Toimitusjohtajan kokonaispalkkio on esitetty myöhemmin kohdassa "Johdon palkitseminen – Johdon palkkiot vuonna 2013 – Palkkiotaulukko vuodelta 2013".

Osakkeenomistajat päättävät varsinaisessa yhtiökokouksessa vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista. Päätös tehdään edustettuina olevien äänten yksinkertaisella enemmistöllä hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotuksesta. Palkkio päätetään toimikaudeksi, joka alkaa kyseisestä varsinaisesta yhtiökokouksesta ja jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Laatiessaan yhtiökokoukselle ehdotusta hallituksen palkkioiksi, nimitysvaliokunnan toimintatapana on ottaa huomioon ja verrata hallituksen palkkiotasoja ja -kriteerejä sellaisissa globaaleissa vertailuyhtiöissä, jotka liikevaihdoltaan ja liiketoiminnan monimuotoisuudeltaan vastaavat Nokiaa. Valiokunnan tavoitteena on taata, että yhtiöllä on tehokas, kansainvälisistä ammattilaisista koostuva hallitus, jonka jäsenillä on monipuoliset taidot ja kokemus. Yksi tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa on kilpailukykyinen palkkio hallituksen jäsenille.

Hallituksen palkkiot vuonna 2013

Hallituksen jäsenten yhteenlaskettujen palkkioiden määrä, joka maksettiin heidän tehtävistään hallituksessa ja sen valiokunnissa, oli 1 570 000 euroa 31.12.2013 päättyneeltä vuodelta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenille vuodelta 2013 maksetut palkkiot 7.5.2013 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Tietoa hallituksen jäsenten osakeomistuksista löytyy " Hallituksen jäsenten osakeomistus" -osiosta.

		Rahana maksetut palkkiot	Yhteensä
V	uosi	EUR 1	EUR
Risto Siilasmaa, puheenjohtaja 2	2013	440 000	440 000
Jouko Karvinen, varapuheenjohtaja, 7.5.2013 alkaen 3	2013	175 000	175 000
Marjorie Scardino, varapuheenjohtaja, 7.5.2013 asti 4	2013	—	—
Bruce Brown	2013	130 000	130 000
Elizabeth Doherty 5	2013	140 000	140 000
Stephen Elop, hallituksen jäsen 3.9.2013 asti 6	2013	—	—
Henning Kagermann 7	2013	155 000	155 000
Helge Lund	2013	130 000	130 000
Isabel Marey-Semper, hallituksen jäsen
7.5.2013 asti 4	2013	—	—
Mårten Mickos	2013	130 000	130 000
Elizabeth Nelson 8	2013	140 000	140 000
Kari Stadigh	2013	130 000	130 000
Yhteensä		1 570 000	1 570 000

1 Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput, noin 60 % rahana. Nykyiset hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin tai saa muita muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.

2 Risto Siilasmaan palkkio hallituksen puheenjohtajana toimimisesta. Tämä taulukko ei sisällä hänelle väliaikaisen väliaikaisen pääjohtajan tehtävästä maksettuja palkkioita, jotka on eritelty, "Johdon palkitseminen – Johdon palkkiot vuonna 2013 – Palkkiotaulukko vuodelta 2013" -osiossa.

• 3 Jouko Karvisen palkkio, josta 150 000 euroa perustui hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• 4 Marjorie Scardino ja Isabel Marey-Semper toimivat hallituksen jäseninä vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Heidän vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen loppuun päättyneen toimikautensa palkkio maksettiin kokonaisuudessaan vuoden 2012 aikana, eikä heille suoritettu palkkiota vuonna 2013. Lisätietoa heille vuonna 2012 maksetuista palkkioista löytyy osiosta 18, konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 31.
• 5 Elizabeth Dohertyn palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• 6 Stephen Elop ei saanut palkkiota tehtävästään hallituksen jäsenenä. Tämä taulukko ei sisällä hänelle toimitusjohtajan tehtävistä maksettuja palkkioita, jotka on eritelty kohdassa "Johdon palkitseminen – Johdon palkkiot vuonna 2013 – Palkkiotaulukko vuodelta 2013". Hän luopui tehtävästään toimitusjohtajana sekä erosi hallituksesta 3.9.2013 alkaen.
• 7 Henning Kagermannin palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• 8 Elizabeth Nelsonin palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen palkkioiksi vuonna 2014

Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti 29.4.2014 ehdotuksensa 17.6.2014 kokoontuvalle yhtiökokoukselle hallituksen vuoden 2014 palkkioiksi. Valiokunta ehdottaa, että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksettaisiin toimikaudelta, joka päättyy vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, saman suuruinen vuosipalkkio kuin edellisiltä kuudelta vuodelta: hallituksen puheenjohtajalle 440 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 150 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle 130 000 euroa. Lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajalle ylimääräisenä vuosipalkkiona 25 000 euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi 10 000 euroa.

Ohjaavana periaatteena valiokunnan ehdotuksessa on yhdenmukaistaa hallituksen jäsenten intressit osakkeenomistajien intressien kanssa palkitsemalla hallituksen jäseniä ensisijaisesti Nokian osakkeilla. Tästä syystä nimitysvaliokunta ehdottaa edelleen, että palkkioista noin 40 % maksettaisiin joko markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti käyttämällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita, jotka hallituksen jäsenten tulee yhtiön tämänhetkisen toimintatavan mukaan säilyttää omistuksessaan hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot). Palkkion loppuosa maksettaisiin rahapalkkiona, josta suurin osa menee käytännössä palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen.

Johdon palkitseminen

Alla kuvataan Nokian johdon palkitsemisperiaatteita, palkitsemisohjelmien rakennetta sekä tekijöitä, jotka otetaan huomioon palkkioista päätettäessä. Yksi palkitsemisjärjestelmämme rakenteen taustalla olevista periaatteista on, että huomattava osa johdon palkkiosta on sidottu yhtiön tulokseen ja yhdenmukaistettu osakkeenomistajien saaman arvon kanssa. Toimitusjohtajan tehtävissä 3.9.2013 asti toimineen Stephen Elopin vuoden 2013 palkkiosta 88 % oli sidottu yhtiön tulokseen. Vastaavasti muiden Nokian johtokunnan jäsenten palkkioista 71–80 % oli sidottu yhtiön tulokseen. Palkitsemisohjelmat on suunniteltu siten, että tämä osuus palkkiosta

ansaitaan ja toteutuu, kun tulokset antavat siihen aihetta. Tilikaudella 2013 Nokia hankki Networksin (aikaisemmin Nokia Solutions and Networks) täysin omistukseensa, ja kolme D&Sliiketoiminnan Myynnin jälkeen jatkavaa liiketoiminta-aluetta olivat voitollisia. Kaikkia tavoitteita ei kuitenkaan saavutettu johtuen siirtyvän D&S-liiketoiminnan tappiollisuudesta. Tästä johtuen merkittävä osa joidenkin Nokian johtokunnan jäsenten kokonaispalkkioista ei toteutunut vuonna 2013. Tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella ei suoritettu maksuja ja joillekin johtokunnan jäsenille ei maksettu vuosittaisia lyhyen aikavälin tulospalkkioita.

Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat sekä päätöksentekoprosessi

Johdon palkitsemisjärjestelmän keskeisinä tavoitteina on maailmanlaajuisesti palkata, sitouttaa ja motivoida lahjakkaita johtajia, joilla on taito ja kyky johtaa Nokia menestykseen erittäin moninaisella ja nopeasti kehittyvällä langattoman viestinnän teollisuudenalalla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olemme kehittäneet palkitsemisjärjestelmän, joka sisältää kilpailukykyisen peruspalkan sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimia tai palkitsemisen, joiden on tarkoitus yhdessä muodostaa kilpailukykyinen palkitsemiskokonaisuus.

Nokian johdon palkitsemisohjelmat oli suunniteltu mahdollistamaan yhtiön strategian tehokas täytäntöönpano. Ohjelmien tarkoitus on erityisesti:

• sisältää tarkoin määriteltyjä suorituksen arvioimisen menetelmiä, jotka edistävät strategiamme toteuttamista;
• tarjota asianmukainen tulosperusteinen muuttuva palkanosa lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta;
• tasapainottaa palkkiot asianmukaisesti ottaen huomioon sekä yhtiön että henkilön oma suoritus; ja
• vaalia omistajakulttuuria, joka edistää kestävää kehitystä ja pitkän aikavälin arvon luomista sekä yhdenmukaistaa ylimmän johdon ja osakkeenomistajien intressit pitkän aikavälin osakepohjaisten kannustimien avulla.

Nokian johdon palkkiotasojen ja palkitsemiskäytäntöjen kilpailukykyisyys on yksi monista avaintekijöistä, joita hallituksen henkilöstöpoliittinen valiokunta ottaa huomioon päättäessään Nokian johdon palkkioista, mukaan lukien nimetyt johdon jäsenet. Henkilöstöpoliittinen valiokunta vertaa vuosittain Nokian palkitsemiskäytäntöjä, peruspalkkoja ja kokonaispalkkioita, mukaan lukien lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet, muihin yhtiöihin, jotka ovat liikevaihdoltaan, kooltaan, maailmanlaajuiselta toiminta-alueeltaan ja liiketoiminnan moninaisuudeltaan samankaltaisia Nokian kanssa ja joiden kanssa Nokia arvioi kilpailevansa osaajista. Vuonna 2013 näihin vertailukohteisiin kuuluu yhtiöitä, jotka toimivat huipputeknologian, tietoliikenteen ja internetpalveluiden aloilla sekä muilla aloilla ja joiden pääkonttori sijaitsee Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Henkilöstöpoliittinen valiokunta määrittelee vertailuryhmän ja päivittää sitä tarvittaessa pysyäkseen mukana esimerkiksi liiketoimintaympäristön ja teollisuudenalan muutoksissa.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta käyttää ulkopuolista Mercer Human Resourcesin palkkioasiantuntijaa hankkiessaan vertailuaineistoa ja tietoja markkinoiden kehityksestä. Ulkopuolinen

asiantuntija työskentelee suoraan henkilöstöpoliittisen valiokunnan alaisuudessa ja tapaa henkilöstöpoliittisen valiokunnan vuosittain ilman yhtiön johdon läsnäoloa arvioidakseen Nokian johdon palkkiotasoja ja palkkiojärjestelmien kilpailukykyisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Yhtiön johto antaa asiantuntijalle tietoja Nokian palkitsemisjärjestelmistä valiokunnan kokouksiin valmistautumista varten. Henkilöstöpoliittinen valiokunta on arvioinut ja todennut, että valiokunnalle työskentelevä Mercer Human Resourcesin asiantuntija on Nokiasta riippumaton, eikä hänellä ole mitään muuta liiketoimintasuhdetta Nokiaan.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta käsittelee johtokunnan palkitsemista vuosittain, ja erityisen tarpeen vaatiessa myös vuoden aikana. Ilman yhtiön johdon läsnäoloa henkilöstöpoliittinen valiokunta arvioi toimitusjohtajan suoriutumista asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin nähden, suosittelee toimitusjohtajan palkitsemisen kannalta merkitykselliset yhtiön tavoitteet ja päämäärät tulevalle vuodelle sekä tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajan palkaksi ja palkkioiksi. Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat toimitusjohtajan palkat ja palkkiot kokonaisuudessaan, mukaan lukien myös pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet. Yhtiön johdon tehtävänä on antaa kaikki tiedot, jotka valiokunta pyytää päätöksentekonsa tueksi.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta hyväksyy toimitusjohtajan esityksen pohjalta kaikkien johtokunnan jäsenten (lukuun ottamatta Nokian toimitusjohtajaa) ja muiden toimitusjohtajalle suoraan raportoivien, johtotasolla toimivien alaisten kaikki palkat ja palkkiot, mukaan lukien pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet, sekä niihin liittyvät kriteerit ja tavoitteet. Lisäksi valiokunta hyväksyy myös lyhyen aikavälin tulospalkkioiden maksut ja käsittelee johtokunnan jäsenten (lukuun ottamatta toimitusjohtajaa) ja muiden toimitusjohtajalle suoraan raportoivan johdon suoriutumisarvioinnin.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta ottaa huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä päättäessään Nokian ylimmän johdon palkoista ja palkkioista sekä esitellessään toimitusjohtajan palkkoja ja palkkioita hallituksen hyväksyttäviksi:

• palkkiotaso samankaltaisissa tehtävissä (tehtävän laajuus, liikevaihto, alaisten määrä, globaalit vastuut ja raportointisuhteet huomioon ottaen) vertailuyhtiöissä;
• johtajan edellisvuoden suoriutuminen työssään, jota arvioidaan vuoden lopussa vertaamalla suoritusta sekä yksilöllisiin tavoitteisiin, jotka ovat linjassa Nokian taloudellisten ja strategisten tavoitteiden kanssa, että yleisesti kykyihin ja potentiaaliin johtajana;
• tehtävän vaikutus Nokian suoritukseen ja strategiseen suuntaan;
• sisäinen vertailu Nokian muun ylimmän johdon palkkaukseen;
• aikaisempi kokemus ja tehtävässäoloaika; sekä
• johtajan mahdolliset ja odotetut tulevaisuuden saavutukset.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta arvioi näitä tekijöitä kokonaisarviona.

Vuonna 2011 Nokian johto teki sisäisen riskiarvion Nokian henkilöstön palkitsemisessa noudatettavista toimintatavoista ja käytännöistä erityisesti kartoittaakseen mahdollisia riskitekijöitä, jotka voisivat liittyä vuonna 2011 strategian myötä Nokian palkitsemisjärjestelmiin tehtyihin muutoksiin. Johto arvioi muun muassa Nokian kiinteiden ja muuttuvien palkkojen ja palkkioiden suhdetta toisiinsa, kannustinohjelmien perusteella ansaittavien palkkioiden enimmäismääriä, kannustinohjelmien suorituskriteereitä sekä muuttuvien palkkojen ja palkkioiden ansaintakausien pituuksia. Osana riskiarviointia johto arvioi myös osakeomistusta Nokiassa, irtisanomiskorvaus- ja takaisinperintäkäytäntöjä sekä hallinnointirakennetta ja -käytäntöjä kokonaisuutena. Riskiarvion johtopäätöksenä oli, että Nokian palkitsemisjärjestelmistä, -toimintatavoista tai -käytännöistä tai niihin tehdyistä muutoksista ei aiheudu merkittäviä riskejä, joilla voisi olla olennainen haitallinen vaikutus Nokialle. Arvion johtopäätökset raportoitiin henkilöstöpoliittiselle valiokunnalle. Vastaavaa riskiarviointia ei tehty vuonna 2013, koska vuoden 2011 arviointi sisälsi vuonna 2013 palkitsemisjärjestelmiin toteutetut muutokset. Vuonna 2014 suoritetaan täydellinen riskiarvio perustuen Nokian uuteen strategiaan.

Johdon palkitsemisen osatekijät

Ylimmän johdon palkitsemisohjelma koostuu rahana maksettavasta vuotuisesta peruspalkasta, rahana maksettavista lyhyen aikavälin muuttuvista tulospalkkioista sekä pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista, eli tulosperusteisista osakepalkkioista, optio-oikeuksista ja ehdollisista osakepalkkioista.

Vuotuinen rahapalkkio

Tavoitteena on, että peruspalkat ovat kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Henkilöstöpoliittinen valiokunta tekee kokonaisarvion tarkoituksenmukaisista palkkatasoista yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin vertailuyhtiöihin verraten.

Lyhyen aikavälin rahana maksettavat tulospalkkiot ovat tärkeä osa Nokian suoritusperusteisia palkkiojärjestelmiä. Ne on sidottu suoraan Nokian taloudellisiin ja strategisiin tavoitteisiin, jotka ovat yhteisiä koko johtokunnalle. Lyhyen aikavälin tulospalkkioiden ansaintamahdollisuudet ilmoitetaan prosenttiosuutena jokaisen johtajan vuotuisesta peruspalkasta. Nämä palkkion ansaintamahdollisuudet ja arviointikriteerit on esitetty alla olevassa taulukossa.

Vuotuiset lyhyen aikavälin muuttuvat tulospalkkiot on yleensä määritetty koko Nokian johtokunnalle, perustuen heidän suoritukseensa ryhmänä. Vuonna 2013 aloitettiin johtokunnan yhteisillä tavoitteilla, jotka liittyivät yhtiön taloudellisiin ja strategisiin tavoitteisiin. D&S-liiketoiminnan Myynnin seurauksena kolmannella vuosineljänneksellä 2013 tavoitteita muokattiin, joidenkin johtokunnan jäsenten osalta, sisällyttämällä yksilöllisiä tavoitteita liittyen D&S-liiketoiminnan Myyntiin. Eräiden johtokunnan jäsenten tavoitteet sisältävät suhteellisen osakkeenomistajien kokonaistuoton tavoitteen. Vuonna 2013 maksu suhteellisen osakkeenomistajien kokonaistuoton perusteella perustuu henkilöstöpoliittisen valiokunnan arviointiin Nokian osakkeenomistajien kokonaistuotosta verrattuna vastaavaan tuottoon vertailuyhtiöissä, jotka valiokunta on valinnut huipputeknologian, internetpalveluiden ja telekommunikaation aloilta, sekä relevantteihin markkkinaindekseihin yhden, kolmen ja viiden vuoden aikana.

Vuotuisen lyhyen aikavälin tulospalkkion tavoitteet ja taustalla vaikuttavat tavoitteet toimitusjohtajalle hyväksyy täysimääräinen hallitus ja johtokunnan muille jäsenille henkilöstöpoliittinen valiokunta.

Alla olevassa taulukossa esitetään toimitusjohtajalle ja johtokunnan jäsenille asetetut arviointikriteerit vuodelle 2013. Maksettavat vuotuiset lyhyen aikavälin tulospalkkiot määritellään vertaamalla kunkin johtokunnan jäsenen suoritusta arviointikriteerin tavoitteeseen.

Lyhyen aikavälin tulospalkkio prosenttiosuutena vuotuisesta peruspalkasta vuonna 2013

Tehtävä	Vähimmäis- T suoritus	avoite- suoritus	Enimmäis suoritus A	rviointikriteerit
Toimitusjohtaja	0 %	125 %	250 %	Keskeiset taloudelliset tavoitteet 1 (mukaan lukien bruttokate, toimintakulut, nettokassavirta); ja
Johtokunta	0 %	75 %	150 %	Strategiset tavoitteet 1 (mukaan lukien Nokian tuote- ja palveluvalikoimalle asetetut tavoit teet); sekä yksilölliset tavoitteet (mukaan lukien D&S-liiketoiminnan siirtymiseen Microsoftille liittyvät tavoitteet)
Eräät johtokunnan jäsenet (yllämainitun lisäksi)	0 %	25 %	50 %	Osakkeenomistajien kokonaistuotto 2 (verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin huipputeknologian, tietoliikenteen ja internetpalveluiden toimialoilla yhden, kolmen ja viiden vuoden ajanjaksolla)

1 Yhden johtokunnan jäsenen kannustinjärjestelmä on sidottu keskeisten taloudellisten ja strategisten tavoitteiden lisäksi myös tiettyihin myyntija bruttokatetavoitteisiin.

2 Osakkeenomistajien kokonaistuotto kuvastaa Nokian osakkeen kurssikehitystä annetulla ajanjaksolla sisältäen maksettujen osinkojen määrän, jaettuna Nokian osakkeen kurssilla ajanjakson alussa. Laskenta suoritetaan samalla tavalla kullekin vertailuryhmän yhtiölle. Vain jotkut johtokunnan jäsenet ovat oikeutettuja osakkeenomistajien kokonaistuottoon perustuvaan kannustinosuuteen.

Lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman perusteella maksettava vuotuinen muuttuva kannustinpalkkio maksetaan kerran vuodessa ennalta määrättyjen Nokian suorituskriteerien ja niiden 31.12.2013 tapahtuneen arvioinnin perusteella. Maksettavan lyhyen aikavälin tulospalkkion suuruutta määritettäessä henkilöstöpoliittisen valiokunnan hyväksymiä kannustintavoitteita verrataan ennalta määritettyihin suorituskriteereihin. Yksilöllinen kannustinpalkkioprosentti lasketaan vertaamalla saatuja tuloksia jokaisen johtokunnan jäsenen yksilölliseen kannustintavoitteeseen. Johtokunnan jäsenen vuosittainen peruspalkka kerrotaan tällä prosentilla, josta muodostuu kannustinpalkkiona maksettava määrä. Suoritus, kannustinpalkkioprosentti ja palkkion määrä esitetään henkilöstöpoliittiselle valiokunnalle hyväksyttäväksi. Mikäli suorituskriteerejä ei ole saavutettu, maksettava lyhyen aikavälin muuttuva tulospalkkio voi olla nolla. Enimmäispalkkio voidaan maksaa vain, jos enimmäissuoritus saavutetaan jokaisen arviointikriteerin kohdalla.

Tilikaudella 2013 lyhyen aikavälin vuotuisen kannustinpalkkio-ohjelman perusteella maksettiin palkkioita suhteessa saavutettuihin arviointikriteereihin. Muita lyhyen aikavälin tulospalkkioita maksettiin johtokunnan jäsenille tiettyjen saavutusten perusteella kuluneen vuoden aikana.

Lisätietoja ylimmälle johdolle maksetuista rahapalkoista vuonna 2013 löytyy kohdasta "Johdon palkkiot vuonna 2013 – Palkkiotaulukko vuodelta 2013".

Pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet

Vuonna 2013 käytettiin pitkän aikavälin osakepohjaisia kannustimia, eli tulosperusteisia osakepalkkioita, optio-oikeuksia ja ehdollisia osakepalkkioita tavoitteena yhdenmukaistaa ylimmän johdon ja osakkeenomistajien intressit, palkita pitkän aikavälin taloudellisesta suorituksesta ja sitouttaa johtoa ottaen samalla huomioon kehittyvät lainsäädännölliset vaatimukset ja suositukset sekä muuttuvat taloudelliset olosuhteet. Nämä palkkiot määritellään edellä kohdassa "Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat sekä päätöksentekoprosessi" kuvattujen tekijöiden perusteella, joihin kuuluvat esimerkiksi palkkojen ja palkkioiden vertailu muiden vastaavassa asemassa relevanteilla markkinoilla toimivien johtajien palkkoihin ja palkkioihin sekä johdon jäsenten kokonaispalkkioiden kilpailukykyisyys kyseisillä markkinoilla. Vuonna 2013 tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella olisi annettu Nokian osakkeita, jos ainakin yhden ennalta määritellyn Nokian taloudelliseen suoritukseen sidotun suoritustavoitteen kynnystaso olisi saavutettu suorituskauden loppuun mennessä. Johtajan tällöin saaman palkkion arvo olisi riippunut Nokian osakkeen arvosta. Optio-oikeuksia myönnettiin tarkoituksena luoda arvoa johtoryhmän jäsenille ainoastaan, mikäli Nokian osakkeen hinta on optio-oikeuksilla tapahtuvan merkintäajan alkaessa korkeampi kuin optiooikeuksien myöntämishetkellä määritelty osakkeen merkintähinta. Tarkoituksena on ollut myös kohdistaa johtajien huomio osakkeen arvonmuodostukseen ja näin yhdenmukaistaa johdon ja osakkeenomistajien intressejä. Ehdollisia osakepalkkioita käytettiin ensisijaisesti Nokian tulevan menestyksen kannalta tärkeiden johtajien pitkäaikaiseen sitouttamiseen,

sekä tukemaan Nokian kiinnostavuutta lupaavien ulkoisten lahjakkuuksien silmissä kilpailullisessa ympäristössä, jossa Nokian vertailuyhtiöt erityisesti Yhdysvalloissa yleisesti käyttävät tällaisia osakepalkkioita. Kaikkien myönnettävien osakkeiden osalta on noudatettava johdon osakeomistusta koskevia suosituksia, jotka on selostettu alla. Johtaja pääsääntöisesti menettää kaikki osakepohjaiset kannustimensa, mikäli hän lähtee Nokian palveluksesta ennen kuin osakepalkkiot ovat toteutuneet.

Tiettyjen osakepohjaisten palkkioiden takaisinperintä

Yhtiön hallitus on hyväksynyt ohjesäännön, jonka mukaan osakepohjaisten kannustimien perusteella saatu hyöty voidaan periä takaisin johtokunnan jäseniltä, jos yhtiön tilinpäätöstietoja on oikaistava takautuvasti petoksen tai tahallisen väärinkäytöksen johdosta. Ohjesääntö koskee johtokunnan jäsenille 1.1.2010 jälkeen myönnettyjä osakepohjaisia kannustimia.

Johtokunnan jäsenille myönnetyistä osakepohjaisista kannustimista vuonna 2013 löytyy tietoa kohdasta "Osakkeiden omistus".

Johdon osakeomistusta koskevat suositukset

Pitkäaikaisten osakepohjaisten kannustinohjelmien yhtenä päätavoitteena on fokusoida johtajia edistämään pitkän aikavälin arvon ylläpitämistä sekä tuottaa osakkeenomistajille arvoa pitkällä aikavälillä. Optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden antamisen lisäksi Nokia kannustaa ylintä johtoa osakeomistukseen ja on laatinut johdon osakeomistusta koskevan suosituksen, jossa suositeltavat osakeomistuksen vähimmäismäärät on sidottu vuosittaisen peruspalkan määrään. Toimitusjohtajan osalta suositeltu vähimmäissijoitus Nokian osakkeisiin vastaa kolmen vuoden peruspalkan määrää ja muiden johtokunnan jäsenten osalta kahden vuoden peruspalkan määrää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenten odotetaan kartuttavan osakeomistustaan yhtiössä 50 %:lla Nokian osakepohjaisista kannustinohjelmista saaduista verojen jälkeisistä tuotoista, kunnes edellä mainittu vähimmäisomistustaso on saavutettu. Henkilöstöpoliittinen valiokunta valvoo säännöllisesti johdon osakeomistusta koskevien suositusten noudattamista.

Nokian sisäpiiriohje

Nokian hallitus on hyväksynyt sisäpiiriohjeen koskien kaupankäyntiä Nokian osakkeilla. Hallituksen ja johtokunnan jäsenet ovat ensisijaisia pysyviä sisäpiiriläisiä ("primary insiders"). Nokian lakimääräisten ensisijaisten pysyvien sisäpiiriläisten osakeomistus Nokiassa on julkista ja se on nähtävillä sekä Euroclear Finland Oy:ssä että Nokian internetsivuilta. Edellä mainittuihin ensisijaisiin pysyviin sisäpiiriläisiin ja yhtiön määrittelemiin muihin pysyviin sisäpiiriläisiin ("secondary insiders") soveltuu kaupankäyntirajoituksia ja -sääntöjä, mukaan lukien kielto käydä kauppaa Nokian arvopapereilla Nokian osavuosikatsauksen ja Nokian tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävän neljän viikon "suljetun ikkunan" ajanjaksona, mukaan lukien julkistamispäivät. Säännöllisten rajoitusten ohella yhtiö asettaa tarvittaessa hankekohtaisia kaupankäyntirajoituksia. Nokian sisäpiiriohjetta päivitetään ajoittain, ja Nokia tarjoaa sisäpiiriohjetta koskevaa koulutusta. Nokian sisäpiiriohje on NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjeen vaatimusten mukainen asettaen myös sitä pidemmälle meneviä sääntöjä

Johdon palkkiot

Stephen Elopin toimitusjohtajasopimus

Stephen Elopin toimitusjohtajasopimus kattoi hänen tehtävänsä toimitusjohtajana 21.9.2010 alkaen. Sopimuksen mukainen vuosittain tarkistettava peruspalkka oli 1 106 469 euroa vuonna 2013 ja tulospalkkion tavoitemäärä Nokian lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman mukaan 150 % hänen vuotuisesta peruspalkastaan. Stephen Elop oli oikeutettu tavanomaisiin luontoisetuihin, jotka ovat linjassa ylimpään johtoon sovellettavien ohjesääntöjen kanssa, kuitenkin siten, että osa niistä maksetaan verot sisältäen.

Nokian D&S-liiketoiminnan Myyntiä koskevan sopimuksen yhteydessä Stephen Elopin sopimusta muutettiin 3.9.2013 alkaen. Muutetun sopimuksen mukaisesti Elop jätti toimitusjohtajan tehtävän 3.9.2013 alkaen ja hänen uusi roolinsa oli Executive Vice President, Devices & Services. Hän erosi myös hallituksen jäsenyydestä 3.9.2013 alkaen. D&S-liiketoiminnan Myynnin toteuttamisen jälkeen hän siirtyi Microsoftille kuten oli sovittu Microsoftin kanssa. Hänen sopimuksensa mukaisesti hänelle maksettiin 24,2 miljoonan euron suuruinen irtisanomispalkkio, joka sisälsi hänen peruspalkkansa sekä johdon kannustinpalkkion 4,1 miljoonaa euroa sekä osakepalkkioita 20,1 miljoonaa euroa. Osakepalkkion määrä perustui Nokian osakkeen kurssihintaan 24.4.2014, 5,28 euroa osakkeelta. Microsoftin kanssa tehdyn sopimuksen ehtojen mukaisesti Microsoft kattaa palkkiosta 70 % ja loput 30 % palkkiosta (7,3 miljoonaa euroa) kattaa Nokia.

Elopia sitoo sopimusehto, jonka estää häntä työskentelemästä tiettyjen Nokian kilpailijoiden palveluksessa 12 kuukauteen sen jälkeen, kun hänen sopimuksensa Nokian kanssa on päättynyt. Osana Elopin sopimukseen tehtyjä muutoksia Nokia luopui vetoamasta Microsoftin osalta tähän kilpailunrajoitukseen.

Lisätietoja Elopille maksetuista palkoista ja palkkioista vuonna 2013 löytyy kohdasta "Palkat ja palkkiot – Johdon palkkiot vuonna 2013 – Palkkiotaulukko vuodelta 2013" sekä "Palkat ja palkkiot – Johdon palkkiot vuonna 2013 – Vuonna 2013 myönnetyt osakepohjaiset kannustimet".

Väliaikainen hallinto

3.9.2013 Nokia ilmoitti aiotun D&S-liiketoiminnan Myynnin Microsoftille aiheuttavan muutoksia sen johdossa. Näiden muutosten tarkoituksena oli taata yhtiölle soveltuva hallintorakenne ilmoituksen ja liiketoiminnan myynnin toteutumisen väliseksi ajaksi. Mahdollisten eturistiriitatilanteiden välttämiseksi Stephen Elop, jonka oli sovittu siirtyvän Microsoftille yritysjärjestelyn toteutuessa, jatkoi D&S-liiketoiminnan johdossa, mutta luopui toimitusjohtajan tehtävästään sekä erosi Nokian hallituksesta 3.9.2013. Samana päivänä Risto Siilasmaa otti väliaikaisen pääjohtajan tehtävät hoitaakseen, jatkaen myös hallituksen puheenjohtajan tehtävässään, ja Timo Ihamuotila puolestaan otti väliaikaisen toimitusjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan tehtävät hoitaakseen, jatkaen samalla talousjohtajan tehtävässä.

Yllä mainitut väliaikaiset roolit päättyivät 1.5.2014 Nokian tiedotettua uudesta strategiastaan ja muutoksista johdossa. Nokian hallitus nimitti 1.5.2014 alkaen Rajeev Surin toimitusjohtajaksi. Rajeev Suri toimii myös Nokian johtokunnan puheenjohtajana.

Risto Siilasmaalle väliaikaisen pääjohtajan toimesta maksettu lisäkorvaus

D&S-liiketoiminnan Myynnin seurauksena Nokian hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa hoiti hallituksen puheenjohtajan tehtäviensä lisäksi väliaikaisen pääjohtajan tehtävää 3.9.2013– 30.4.2014. Näiden lisävelvollisuuksien hoitamisesta hänelle maksettiin 500 000 euroa. Siilasmaan ja osakkeenomistajien intressien yhdenmukaistamiseksi 40 % tästä summasta maksettiin markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina, ja loput 60 % maksettiin rahana, josta suurin osa kului palkkiosta aiheutuvien verojen maksuun. Tunnustuksena Siilasmaan suorituksesta väliaikaisena pääjohtajana hallitus päätti 22.1.2014 antaa hänelle 200 000 Nokian osaketta (bruttona eli vähennettynä veroilla), jotka tullaan ostamaan markkinoilta avoimen ikkunan aikana. Siilasmaan tulee pitää osakkeet omistuksessaan hallitukseen soveltuvien ohjeiden mukaisesti.

Timo Ihamuotilan johtajasopimus liittyen hänen väliaikaiseen rooliinsa

Ihamuotilan johtajasopimus kattaa hänen tehtävänsä talousjohtajana. Nokian talousjohtajan tehtäviensä lisäksi Timo Ihamuotila hoiti myös väliaikaisen toimitusjohtajan sekä johtokunnan puheenjohtajan tehtäviä 3.9.2013–30.4.2014. Näiden lisävelvollisuuksien hoitamisesta Ihamuotilalle maksettiin yhteensä 250 000 euroa viidessä 50 000 euron erässä lokakuusta 2013 alkaen. Ihamuotilalle maksettiin lisäksi osakepohjainen kannustinpalkkio, jonka arvioitu yhteenlaskettu arvo myöntämispäivänä oli 250 000 euroa, ja joka maksettiin Nokian osakkeiden optio-oikeuksina sekä ehdollisena osakepalkkiona. Näihin palkkioihin sovelletaan Nokian palkkio-ohjelman yleisiä ehtoja ja sääntöjä sekä maksamisaikoja alla esitellyn osakepohjaisen kannustinohjelman mukaisesti.

Hänen palkkioihinsa ei tehty yllä kuvattujen lisäksi muita muutoksia hänen väliaikaisen toimitusjohtajan tehtävänsä seurauksena. Hänen kiinteä vuosipalkkansa oli 579 579 euroa. Hänen vuotuisen tulospalkkionsa tavoitemäärä Nokian lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman perusteella on 100 % kiinteästä vuosipalkasta. Hän on oikeutettu osallistumaan Nokian pitkän aikavälin palkitsemisohjelmiin Nokian toimintaohjeiden ja hallituksen määrittelemällä tavalla. Ihamuotila on myös oikeutettu luontoisetuihin, jotka ovat linjassa ylimpään johtoon sovellettavien toimintaohjeiden kanssa.

Mikäli Nokia päättää johtajasopimuksen muusta kuin Ihamuotilasta johtuvasta syystä, Ihamuotila on oikeutettu saamaan 18 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen sisältäen peruspalkan, vuosittaisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion ja luontoisedut. Lisäksi Timo Ihamuotila olisi saanut suhteellisen osuuden kaikista toteutumattomista tulosperusteisista osakepalkkioista, ehdollisista osakepalkkioista sekä optio-oikeuksista 25.3.2014 asti. Henkilöstöpoliittinen valiokunta hyväksyi muutoksen Ihamuotilan yllä kuvattuun johtajasopimukseen 25.3.2014. Muutoksella kaikki 25.3.2014 mennessä myönnetyt osakepohjaiset kannustimet toteutuisivat täyteen määrään sopimuksen päättämistilanteessa. Osakepalkkiot, jotka on myönnetty 25.3.2014 jälkeen, hän menettää kokonaan sopimuksen päättämistilanteessa.

Nokian päättäessä Ihamuotilan sopimuksen Ihamuotilan olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, hän ei saa irtisanomisajan palkkaa tai lisäkorvauksia ja menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkionsa.

Jos Ihamuotila päättää sopimuksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, hänellä on oikeus erokorvaukseen, joka vastaa 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaa sisältäen peruspalkan, vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion ja luontoisedut.

Ihamuotilan irtisanoessa sopimuksensa, irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja hän on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan sisältäen peruspalkan, vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion ja luontoisedut, ja hän menettää kaikki merkitsemättömät osakepohjaiset kannustinpalkkionsa.

Ihamuotilalla on 12 kuukauden kilpailukielto hänen sopimuksensa päättymisestä lukien. Mikäli Nokia päättää sopimuksen muusta syystä kuin Ihamuotilan olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, Ihamuotilalla voi olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osalta. Korvauksen määrä vastaa peruspalkkaa ja vuotuista tavoitteiden mukaista johdon kannustinpalkkion määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta.

Jos määräysvalta Nokiassa vaihtuu ("change of control"), Ihamuotilaan soveltuvat hänen määräysvallan muutosta koskevan sopimuksensa ehdot siten kuin alempana kohdassa "Johtokunnan työsopimukset" selostetaan.

RAJEEV SURIN TOIMITUSJOHTAJASOPIMUS 1.5.2014 ALKAEN

28.4.2014 Nokian hallitus päätti nimittää Nokian uudeksi toimitusjohtajaksi 1.5.2014 alkaen Rajeev Surin. Surin peruspalkka, jonka hallitus tarkastaa vuosittain ja jonka hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat, on 1 000 000 euroa ja hänen tulospalkkionsa tavoitemäärä on 125 % peruspalkasta. Suri on oikeutettu tavanomaisiin luontoisetuihin, jotka ovat linjassa ylimpään johtoon sovellettavien ohjesääntöjen kanssa, kuitenkin siten, että osa niistä maksetaan verot sisältäen. Suri on myös oikeutettu osallistumaan Nokian pitkän aikavälin osakepohjaisiin kannustinohjelmiin Nokian ohjesääntöjen ja periaatteiden sekä hallituksen päätösten mukaisesti. Vuonna 2014 Suri saa vuotuisena osakepalkkiona 475 000 tulosperusteista osaketta ja kertaluontoisena suorituksena 175 000 tulosperusteista osaketta.

Surin toimitusjohtajasopimus voidaan päättää seuraavasti:

• Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Surista johtuvasta syystä. Jos Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Surista johtuvasta syystä, Suri on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan 18 kuukaudelta sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion ja hän menettää kaikki maksamattomat osakepalkkionsa.
• Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen Surista johtuvasta syystä. Jos Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen Surista johtuvasta syystä, hän ei ole oikeutettu ylimääräisiin palkkioihin ja hän menettää kaikki maksamattomat osakepalkkionsa.
• Suri päättää toimitusjohtajasopimuksen mistä tahansa syystä. Suri voi päättää toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Nokia voi valita maksaako se kertakorvauksen irtisanomisajalta tai pyytääkö Suria työskentelemään irtisanomisajan loppuun asti. Kummassakin tapauksessa Suri on oikeutettu kuuden kuukauden irtisanomisajan palkkaan sisältäen vuotuisen

peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion ja hän menettää kaikki maksamattomat osakepalkkionsa.

• Suri päättää toimitusjohtajasopimuksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen. Jos Suri päättää toimitusjohtajasopimuksen ja välimiesoikeuden lopullinen tuomio toteaa, että Nokia on syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomukseen, Suri on oikeutettu 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaan sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion ja hän menettää kaikki maksamattomat osakepalkkionsa.
• Toimitusjohtajasopimuksen päättäminen johtuen erityisestä syystä. Surin toimitusjohtajasopimus sisältää ehtoja liittyen määräysvallan muuttumiseen. Nämä ehdot perustuvat siihen, että sekä määräysvallan muutos että henkilön sopimuksen päättymisen tulee tapahtua, jotta ehdon mukaiset korvaukset tulevat maksettavaksi. Tarkemmin sanottuna, jos määräysvalta yhtiössä muuttuu, kuten sopimuksessa on määritelty, ja Surin tehtävä yhtiössä päätetään 18 kuukauden sisällä määräysvallan muuttumisesta, joko Nokian tai sen seuraajan toimesta, ilman Surista johtuvaa syytä, tai jos Suri päättää toimitusjohtajasopimuksen "erityisestä syystä", Suri on oikeutettu 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaan sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion ja suhteellisen osuuden hänen maksamattomista osakepalkkiostaan, mukaan lukien NSN:n osakepalkkio-ohjelman perusteella suoritettavat maksut ja mahdolliset ehdollisen osakepalkkion osakkeet, tulosperusteisen osakepalkkion osakkeet ja optio-oikeudet. "Erityinen syy", johon viitattiin yllä, käsittää palkkioiden merkittävän alentumisen tai tehtävien ja vastuiden merkittävän vähentymisen, kuten toimitusjohtajasopimuksessa on tarkemmin määritelty ja kuten hallitus määrittelee.

Tämän lisäksi toimitusjohtajasopimus sisältää erityisen rajoitetun irtisanomistilanteen, joka on voimassa 30.6.2016 asti. Jos Surin tehtävä Nokialla päättyy olosuhteissa, jotka on määritelty toimitusjohtajasopimuksessa, Suri on oikeutettu saamaan normaalien, Nokian irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen ilman Surista johtuvaa syytä, maksettavien irtisanomiskorvausten lisäksi suhteellisen osuuden maksamattomista palkkiosta NSN:n osakepalkkio-ohjelman alla. Edellytyksenä maksulle on, että toimitusjohtajasopimuksen päättäminen tapahtuu kuuden kuukauden kuluttua erityisen rajoitetun irtisanomistilanteen tapahtumisesta (ja ennen tai viimeistään 30.6.2016). Muutoin kuin rajoitetun ajan koskien NSN:n osakepalkkio-ohjelmaa Surin osakepalkkiot raukeaa.

Edellyttäen, että toimisuhde jatkuu, Surin odotetaan saavan tulevaisuudessa maksuja myös NSN:n osakepalkkio-ohjelman alla. Tämä ohjelma perustettiin vuonna 2012 ennen kuin Nokia hankki Networksin kokonaan omistukseensa. Ohjelmalla oli kaksi tavoitetta: (1) NSN:n arvon kasvattaminen ja (2) myyntimahdollisuuden luominen molemmille sen omistajayhtiöille. NSN:n tuloksen parannuttua huomattavasti ensimmäinen tavoite on saavutettu. Toinen tavoite ei ole tapahtunut ja Nokian strategiamuutos huomioiden yhtiön myynnin tai listaamisen todennäköisyys on vähentynyt. Tästä johtuen ohjelman perusteella suoritettavien maksujen odotetaan pienenevän 50 %:lla.

Lopulta maksettavat määrät lasketaan Networksin liiketoiminnan arvon mukaan ja voivat viime kädessä tippua nollaan, jos yhtiön arvo laskee alle tietyn tason. On olemassa myös yläraja, joka rajoittaa ohjelmaan osallistujien saamaa arvonnousua ja jos listautumista tai myyntiä ei ole tapahtunut, niin Surin saaman kokonaismaksun määrä olisi 10,8 miljoonaa euroa. Jos epätodennäköinen listautuminen tai yhtiön myynti tapahtuisi, niin optioiden arvo voisi ylittää tämän maksimin.

Näiden osakepalkkioiden oli alunperin määrä tulla maksettavaksi NSN:n listautumisen tai myynin tapahtuessa tai neljäntenä vuonna niiden antamisesta. Ottaen huomioon Nokian strategia ja NSN:n tuloksen voimakas paraneminen, Nokian hallitus on päättänyt, että 30 % optioista tulee maksuun kolmen vuoden kuluttua niiden antamisesta (21.6.2015) ja 70 % neljän vuoden kuluttua niiden antamisesta (21.6.2016).

Surilla on 12 kuukauden kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä tai siitä, kun hänet vapautettiin tehtävistään ja velvoitteistaan, lukien siitä kumpi tapahtuu aikaisemmin.

Johtokunnan johtajasopimukset

Nokialla on johtajasopimukset kaikkien 1.5.2014 asti toimineen johtokunnan jäsenten kanssa (voimassa 30.4.2014 asti) ja 1.5.2014 aloittavan johtokunnan jäsenten kanssa. Alla oleva kuvaus koskee sekä uutta että vanhaa johtokuntaa, ellei erikseen toisin ole mainittu. Elopin, Ihamuotilan ja Surin sopimusjärjestelyt on kuvattu yllä.

Johtajasopimustensa perusteella Nokian johtokunnan jäsenet ovat oikeutettuja 12 kuukauden irtisanomisajan palkkaan sisältäen peruspalkan, tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion Nokian lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman alla ja luontoisedut.

Johtokunnan jäsenen irtisanoutuessa, irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja jäsen on oikeutettu palkkaan tältä ajalta, sisältäen peruspalkan, vuotuisen tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion sekä luontoisedut. Kaikki osakkeet menetetään.

Nokian päättäessä sopimuksen johtokunnan jäsenen olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, jäsen ei ole oikeutettu irtisanomisajan palkkaan tai muuhun korvaukseen, ja hän menettää kaikki osakkeensa. Johtokunnan jäsenen irtisanoutuessa Nokian olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, jäsen on oikeutettu 12 kuukauden irtisanomisajan palkkaan sisältäen peruspalkan, tavoitteiden mukaisen johdon kannustinpalkkion sekä luontoisedut. Lisäksi jokainen Nokian johtokunnan jäsen on johtajasopimuksensa perusteella velvollinen noudattamaan 12 kuukauden kilpailukieltoa johtajasopimuksensa päättymisen jälkeen. Mikäli Nokia päättää sopimuksen muusta syystä kuin johtokunnan jäsenen olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, johtokunnan jäsenellä voi olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osalta. Korvauksen määrä vastaa peruspalkkaa ja tavoitteiden mukaista johdon kannustinpalkkion määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta.

Nokian johtokunnan jäsenillä on Nokian kanssa johtajasopimuksen liitteenä sopimukset koskien määräysvallan muutostilanteita. Nämä ehdot perustuvat siihen, että sekä määräysvallan muutos että henkilön sopimuksen päättäminen tulee tapahtua, jotta ehdon mukaiset korvaukset tulevat maksettavaksi. Tarkemmin sanottuna, jos määräysvalta yhtiössä muuttuu, kuten sopimuksessa on määritelty, ja henkilön työsuhde yhtiössä päätetään 18 kuukauden sisällä määräysvallan muuttumisesta, joko Nokian tai sen seuraajan toimesta ilman henkilöstä johtuvaa syytä, tai jos henkilö päättää toimitusjohtajasopimuksen "erityisestä syystä" (kuten siitä syystä, että tehtävät ja vastuut ovat merkittävästi vähentyneet), henkilö on oikeutettu 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaan (sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja tavoitteiden mukaisen kannustinpalkkion) ja käteiskorvaukseen maksamattomista osakepalkkiostaan mukaan lukien ehdollisen osakepalkkion ja tulosperusteisen osakepalkkion osakkeet, optio-oikeudet ja NSN:n osakepalkkio-ohjelman alla myönnetyt osakkeet.

Nokian hallitus voi yksin päättää määräysvallan muuttumista koskevien sopimusten päättämisestä Nokian ja sen johtokunnan jäsenten välillä.

Johtokunnan jäsenten eläkejärjestelyt

Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläkejärjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Tämä koskee myös Stephen Elopia, aikaisempaa toimitusjohtajaa ja Rajeev Suria, joka toimii toimitusjohtajana 1.5.2014 alkaen, ja joilla ei ole mitään erityisiä eläkejärjestelyjä. Suomessa asuvat johtokunnan jäsenet, mukaan lukien Stephen Elop ja Rajeev Suri, kuuluvat suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, jossa työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. TyEL-eläkejärjestelmässä eläkepalkaksi luetaan edunsaajan peruspalkka, kannustinpalkkiot ja muut mahdolliset verotettavat palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68 -vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan prosentin mukaan. Yhdysvalloissa asuvat johtokunnan jäsenet osallistuvat Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjelmaan ("Nokia's Retirement Savings and Investment Plan" tai "401(k) Plan"). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät määräävät palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksuosuuden ja Nokian maksuosuus on 8 %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksusuorituksesta 25 % vastaava määrä siirtyy vuosittain ohjelmaan kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Johtokunnan Saksassa asuvat jäsenet osallistuvat Nokian Saksan eläkeohjelmaan, joka on 100 % yhtiön rahoittama. Maksut perustuvat eläkkeeseen oikeuttaviin ansioihin, eläketaulukkoon ja eläkeikään. Isossa-Britanniassa asuvien johtokunnan jäsenten karttunut eläke kuuluu Ison-Britannian eläkejärjestelmään (UK Pension Scheme). Maksut suorittaa sekä työntekijä että työnantaja ja varoja hallinnoi Ison-Britannian eläkejärjestelmä. Varat sijoitetaan työntekijän valitsemiin kohteisiin.

Johtokunnan palkat ja palkkiot vuonna 2013

Nokian johtokunnassa oli 11 jäsentä 31.12.2013. Johtokunnan kokoonpanossa vuonna 2013 ja sittemmin tapahtuneista muutoksista löytyy tietoa edellä kohdasta "Johtokunta".

Seuraavissa taulukoissa on esitetty johtokunnan jäsenille vuodelta 2013 maksetut palkat ja palkkiot sekä osakepohjaisten kannustinohjelmien nojalla myönnetyt pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet.

Optio-oikeuksista realisoituneet tulot ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien perusteella tehdyt suoritukset vuonna 2013 on esitetty kappaleessa "Osakeomistus"/"Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät".

Johtokunnan rahana maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2013 1, ²

Vuosi	Jäsenten P	erus- T	ulos
	määrä	palkat	palkkiot
	31.12.2013	EUR	EUR
2013	11	6 305 269	2 855 579

1 Sisältää Nokian tilikaudella 2013 maksamat tai tilikaudelta 2013 maksettavat peruspalkat ja lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot sisältävät prosenttiosuutena vuosipalkasta maksettavan vuosittaisen lyhyen aikavälin tulospalkkion ja/tai vaihtuvan kertakorvauksen, joka maksetaan erityisistä saavutuksista vuoden aikana.

2 Sisältää korvaukset, jotka on maksettu Marko Ahtisaarelle 31.10.2013 asti, 370 973 euroa kiinteää vuosipalkkaa johtokunnan jäsenenä sekä 0 % laskettu lyhyen aikavälin kannustinpalkkio.

Vuonna 2013 myönnetyt pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet ¹

	Johtokunnan	K jäsenet 3, 4 Yhteensä	annustin ohjelmaan kuuluvien henkilöiden määrä
Tulosperusteiset osakepalkkiot, kynnysmäärä 2	1 537 500	6 696 241	3 580
Optio-oikeudet	5 150 000	8 334 200	140
Ehdolliset osakepalkkiot	1 970 000	12 347 931	3 600

1 Osakepohjaiset kannustinpalkkiot pääsääntöisesti menetetään, jos työsuhde Nokiassa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista. Osakepohjaiset kannustinpalkkiot ovat riippuvaisia suoritustavoitteiden saavuttamisesta ja/tai muista ehdoista, jotka on määritelty kunkin ohjelman ehdoissa. Tarkempi kuvaus kaikista Nokian osakepalkkio-ohjelmista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 25.

2 Nokian tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien mukaan suoritus osakkeina on nelinkertainen kynnysmäärään nähden, mikäli maksimitulos saavutetaan.

3 Sisältää Marko Ahtisaaren pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet 31.10.2013 asti.

4 Ne johtokunnan jäsenet, joiden työsuhde päättyi vuoden 2013 aikana, menettivät pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimensa sopimuksen päättymisen johdosta ohjelman ehtojen mukaisesti.

Merkittävä määrä myönnetyistä osakkeista on sidottu yhtiön tulokseen, yhdenmukaistaen ohjelmiin osallistujien intressit yhtiön osakkeenomistajien saaman arvon kanssa. Tästä johtuen alla olevassa palkkiotaulukossa esitetyt määrät eivät edusta määriä, jotka tulevat toteutumaan (esitetyt määrät ovat kirjanpidollisia arvoja edustaen myöntämispäivän käypää arvoa, jonka mukaisesti määrät tulee palkkiotaulukossa raportoida). Todellisuudessa määrä, joka toteutuu kultakin raportoidulta vuodelta on pienempi kuin määrä, joka vaaditaan raportoitavaksi alla olevassa taulukossa.

Palkkiotaulukko vuodelta 2013

Nimi ja asema 1 V Stephen Elop, Johtaja, Devices & Services	M T P uosi 2013 2012	alkka EUR 1 105 171 1 079 500	ulos- O palkkio 2 EUR 769 217 0	sake- O palkkiot 3 EUR 5 385 660 2 631 400	ptio- oikeudet 3 EUR 2 197 691 497 350	uutos eläke- M vastuissa 4 EUR 75 554 56 776	uut palkkiot EUR 121 765 5 69 395	Yhteensä EUR 9 655 059 4 334 421
Toimitusjohtaja 3.9.2013 asti	2011	1 020 000	473 070	3 752 396	539 443	73 956	2 085 948	7 944 813
Risto Siilasmaa, Hallituksen puheenjohtaja, väliaikainen pääjohtaja	2013	0	0	0		0	500 000 6	500 000
Timo Ihamuotila,	2013	578 899	628 909	1 136 530	547 748	160 630	314 066 7	3 366 782
Talous- ja rahoitusjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja	2012 2011	570 690 550 000	57 750 173 924	539 300 479 493	106 575 185 448	262 183 150 311	40 146 8 743	1 576 644 1 547 919
Louise Pentland 8 Lakiasiainjohtaja	2013 2012	441 499 466 653	476 027 46 321	905 120 407 730	427 329 81 708		22 761	9 324 9, 10 2 259 299 1 025 173
Michael Halbherr Johtaja, HERE	2013 2012	440 375 411 531	206 426 44 038	990 280 539 300	451 748 106 575		89 849 11 61 477	2 178 678 1 162 921
Jo Harlow 8 Johtaja, Smart Devices	2013 2012	533 436 555 296	0 55 494	990 280 539 300	451 748 106 575		62 415 12 58 732	2 037 879 1 315 397

1 Taulukossa on esitetty kunkin johtajan 31.12.2013 mukaiset tehtävät.

• 2 Summa koostuu kyseisen tilikauden aikana ansaituista ja Nokian maksamista tai maksettaviksi tulleista vuosittaisista lyhyen aikavälin muuttuvista palkkioista ja/tai muista kannustinpalkkioista. Summa sisältää mahdolliset harkinnanvaraiset tulospalkkiot, joita voidaan myöntää aktiivisille johtokunnan jäsenille heidän erityisestä panoksestaan vuoden aikana.
• 3 Esitetyt summat edustavat kullakin tilikaudella annettujen osakepohjaisten kannustinten myöntämispäivän käypää arvoa. Optio-oikeuksien käypä arvo on myöntämispäivän arvioitu käypä arvo laskettuna Black-Scholes -mallia käyttäen.

Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo on niiden myöntämispäivän arvioitu käypä arvo. Arvioitu käypä arvo perustuu Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan. Tulosperusteisten osakepalkkioiden arvo on taulukossa esitetty myönnettyjen osakekannustimien määrälle, joka on kaksi kertaa tulosperusteisten osakkeiden kynnysmäärä.

Tulosperusteisten osakepalkkioiden maksimiarvo (neljä kertaa osakkeiden kynnysmäärä) jokaiselle nimetylle johtajalle on seuraava: Stephen Elop 8 670 660 euroa, Timo Ihamuotila 1 778 930 euroa, Louise Pentland 1 489 120 euroa, Michael Halbherr 1 632 680 euroa ja Jo Harlow 1 632 680 euroa.

• 4 Muutos eläkevastuussa kuvaa suhteellista eläkevastuun muutosta liittyen yksittäiseen johtajaan. Nämä johtajat kuuluvat suomalaiseen, lakisääteiseen TyEL-järjestelmään, jossa työeläke-etuuteen vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. TyEL-järjestelmässä osa etuuksista on rahastoitu etukäteen ja loppu perustuu jakojärjestelmään. Nokia siirsi 1.3.2008 TyEL-eläkevastuunsa ulkopuoliselle eläkevakuutusyhtiölle, eikä enää kirjaa tätä vastuuta tilinpäätöksessään. Esitetyt luvut kuvaavat ainoastaan rahastoidun osan vastuunmuutosta. IFRS-arvot perustuvat vuoden lopussa saatavilla oleviin vuosittaisiin ansiotietoihin, joita on oikaistu taustaoletuksilla, kuten palkankorotus- ja inflaatio-oletuksilla, jotta päästään vuoden lopun arvoihin.
• 5 Stephen Elopin muut palkkiot vuonna 2013 sisältävät 66 913 euroa veropalveluihin verovuosina 2011, 2012, 2013, 40 131 euroa asumiseen liittyviä maksuja, 9 600 euroa osallistumisesta ohjelmaan, jossa arvioidaan johdon terveydentilaa ja suorituskykyä, 1 249 euroa kodin turvajärjestelmään sekä 3 873 euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettajasta.
• 6 Risto Siilasmaan muut palkkiot vuonna 2013 sisältävät 500 000 euron palkkion väliaikaisen pääjohtajan tehtävistä, josta summasta 40 % toimitettiin markkinoilta ostettuina yhtiön osakkeina. Loput 60 % maksettiin rahana, josta suurin osa käytettiin palkkiosta aiheutuneiden verojen maksamiseen. Taulukko ei sisällä palkkiota, joka hänelle on maksettu toimestaan hallituksen puheenjohtajana.
• 7 Timo Ihamuotilan muut palkkiot vuonna 2013 sisältävät 11 220 euron autoedun, 43 896 euroa turvallisuuspalveluihin, 2 200 euroa verotet-

tavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettajasta, sekä 6 750 euroa osallistumisesta ohjelmaan, jossa arvioidaan johdon terveydentilaa ja suorituskykyä. Toimestaan väliaikaisena toimitusjohtajana hän sai 250 000 euron palkkion, joka maksettiin viidessä erässä lokakuusta 2013 lähtien siten, että vuoden 2013 puolella hän sai yhteensä 150 000 euroa ja vuoden 2014 puolella yhteensä 100 000 euroa. Ihamuotila sai myös 242 250 euron suuruisen osakepohjaisen kannustinpalkkion (laskettu mukaan Osakepalkkiot ja Optio-oikeudet -sarakkeissa), johon soveltuvat tavanomaiset kannustinpalkkio-ohjelman säännöt.

• 8 Jo Harlow'n ja Louise Pentlandin palkat, palkkiot ja luontoisedut on maksettu ja määritelty Ison-Britannian punnissa ja Yhdysvaltain dollareissa. Summat on muunnettu käyttäen vuoden 2013 lopun USD/EUR-vaihtokurssia 1,37 ja GBP/EUR-vaihtokurssia 0,85. Vuoden 2012 osalta summat on muunnettu käyttäen vuoden 2012 lopun USD/EUR-vaihtokurssia 1,28 ja GBP/EUR vaihtokurssia 0,85. Vuoden 2011 osalta summat on muunnettu euroiksi käyttäen vuoden 2011 lopun USD/EUR-vaihtokurssia 1,35 ja GBP/ EUR vaihtokurssia 0,86.
• 9 Louise Pentland osallistui Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjelmaan ("Nokia's Retirement Savings and Investment Plan" tai "401(k) Plan"). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät saavat määrätä vuotuisesta palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksuosuuden. Nokian maksuosuus on 8 %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksusuorituksesta 25 %:ia vastaava määrä siirtyy ohjelmaan kuuluville työntekijöille vuosittain näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Tämän ohjelman lisäksi Nokia tarjoaa määrätyt Yhdysvaltain verottajan asettamat vuositulorajat ylittäville työntekijöille lisäeläkejärjestelyn ("Restoration and Deferral Plan"), jossa työntekijä voi halutessaan siirtää myöhemmin maksettavaksi enimmillään 50 % palkastaan ja 100 % lyhyen aikavälin tulospalkkioistaan. Nokian maksuosuus tässä lisäeläkejärjestelyssä on 8 %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus vähennettynä edellä mainittuun eläkeohjelmaan tehdyillä maksuilla. Yhtiön ohjelmien alla suorittamat maksut sisältyvät Muut palkkiot -sarakkeeseen ja yksilöidään alla.
• 10 Louise Pentlandin muut palkkiot vuonna 2013 sisältävät 9 324 yhtiön maksamia eläkemaksuja 401(k)-eläkeohjelman perusteella sekä 530 euron palkkion Nokian Isossa-Britanniassa soveltamien kansainvälisten työkomennusehtojen mukaisesti.
• 11 Michael Halbherrin muut palkkiot vuonna 2013 sisältävät 69 747 euroa Nokian maksamia eläkemaksuja Saksassa käytössä olevan eläkeohjelman mukaisesti, 13 352 euroa auto- ja polttoainekuluihin, tilin hallinnointikuluihin ja sairasvakuutukseen, sekä 6 750 euroa osallistumisesta ohjelmaan, jossa arvioidaan johdon terveydentilaa ja suorituskykyä.
• 12 Jo Harlow'n muut palkkiot vuonna 2013 sisältävät 44 318 euroa Nokian maksamia eläkemaksuja Isossa-Britanniassa käytössä olevan eläkeohjelman mukaisesti, 9 541 euroa auto- ja polttoainekuluja, 691 euroa sairasvakuutukseen, 1 114 euron palvelusvuosipalkkion sekä 6 750 euroa osallistumisesta ohjelmaan, jossa arvioidaan johdon terveydentilaa ja suorituskykyä.

Vuonna 2013 myönnetyt osakepohjaiset kannustimet ¹

O	ptio-oikeudet					Osakepalkkiot
Nimi ja asema 2	O M Vuosi	yön- tämis- päivä	ptio- K oikeuksia osakkeiden määrä	hinta EUR	äypä T arvo vastaava Merkintä- myöntämis- päivänä 3 EUR	ulos- T perusteiset osake- palkkiot,	ulos- K perusteiset osake- palkkiot kynnysmäärä maksimimäärä	osake- palkkiot	äypä arvo Ehdolliset myöntämis päivänä 4 EUR
Stephen Elop, Johtaja, Devices & Services Toimitusjohtaja 3.9.2013 asti	2013 2013	15.5. 13.3.	1 800 000	2,71	2 197 692	562 500	2 250 000	785 000	5 385 660
Risto Siilasmaa, Hallituksen puheenjohtaja, väliaikainen pääjohtaja	2013	—	0	0	0	0	0	0	0
Timo Ihamuotila, Talous- ja rahoitusjohtaja, väliaikainen toimitusjohtaja	2013 2013 2013	15.5. 13.3. 13.11.	370 000	2,71	451 748	110 000	440 000	130 000 25 000	990 280 146 125
Louise Pentland, Lakiasiainjohtaja	2013 2013	15.5. 13.3.	350 000	2,71	427 329	100 000	400 000	120 000	905 120
Michael Halbherr, Johtaja, HERE	2013 2013	15.5. 13.3.	370 000	2,71	451 748	110 000	440 000	130 000	990 280
Jo Harlow, Johtaja, Smart Devices	2013 2013	15.5. 13.3.	370 000	2,71	451 748	110 000	440 000	130 000	990 280

1 Sisältää kaikki vuoden 2013 aikana myönnetyt osakepohjaiset kannustimet. Kannustimet on myönnetty vuoden 2011 optio-ohjelman, vuoden 2013 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman ja vuoden 2013 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella.

2 Taulukossa on esitetty kunkin johtajan 31.12.2013 mukaiset tehtävät.

3 Optio-oikeuksien käypä arvo on myöntämispäivän arvioitu käypä arvo laskettuna Black-Scholes -mallia käyttäen. Optioiden merkintähinta oli 2,71 euroa 15.5.2013. Nokian osakkeen päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingissä myöntämispäivänä 15.5.2013 oli 2,92 euroa.

Nokian johtokunnan jäsenten 31.12.2013 hallussa olevista yhtiön osakkeista ja osakepohjaisista kannustinpalkkioista löytyy tietoa kohdasta. "Osakeomistus"/"Johtokunnan jäsenten osakeomistus".

Nokian osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Yleistä

Nokian hallitus hyväksyi 14.2.2014 Nokian osakepalkkioohjelman vuodelle 2014. Vuoden 2014 ohjelmasta kerrotaan tarkemmin kohdassa "Nokian osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuodelle 2014".

31.12.2013 päättyneen vuoden aikana Nokia hallinnoi kahta globaalia optio-ohjelmaa, neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa, neljää globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa sekä työntekijöiden osakesäästöohjelmaa. Sekä yhtiön johto että muu henkilöstö osallistuvat näihin ohjelmiin. Nokian kannustinohjelmien tavoitteena on edistää yhtiön pitkän aikavälin arvon luomista ja kestävää kehitystä sekä varmistaa, että palkkio perustuu toteutuneeseen suoritukseen. Nokian laaja-alaisen osakepohjaisen palkkiojärjestelmän merkittävin osa on ollut usean vuoden ajan tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma, joka korostaa suorituselementtiä työntekijöiden pitkän aikavälin kannustimissa.

Johtotason työntekijöiden ensisijaiset osakepohjaiset palkitsemisinstrumentit ovat tulosperusteiset osakepalkkiot ja optio-oikeudet. Myös ehdollisia osakepalkkiota annetaan johtajien sitouttamiseksi. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on luoda optimaalinen ja tasapainoinen yhdistelmä

4 Tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä suorituskauden aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan. Tulosperusteisten osakepalkkioiden arvo on taulukossa esitetty annettujen osakepalkkioiden määrälle, joka on kaksi kertaa osakepalkkioiden kynnysmäärä.

pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista ja edesauttaa ohjelmiin osallistuvien työntekijöiden keskittymistä yhtiön pitkän aikavälin taloudelliseen suoritukseen ja osakkeen arvon kehittymiseen, yhdenmukaistaen näin ohjelmiin osallistujien intressit yhtiön osakkeenomistajien intressien kanssa. Keskijohdon ensisijaiset osakepohjaiset palkitsemisinstrumentit ovat tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot. Muilla työntekijätasoilla tulosperusteisia osakepalkkioita ja ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoivin perustein tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavien henkilöiden sekä muiden Nokian tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeisten työntekijöiden sitouttamiseen ja rekrytointiin.

Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden maksaminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista Nokiassa, suoritustavoitteiden saavuttamista ja muiden, kunkin ohjelman ehdoissa määriteltyjen ehtojen toteutumista.

Vuoden 2013 kannustinjärjestelmän osallistujaryhmä sisälsi edelleen työntekijöitä useilta eri organisaatiotasoilta. Kaikkiaan aktiivisten osakepohjaisten kannustinohjelmien piiriin kuului 31.12.2013 yhteensä noin 7 200 työntekijää ja noin 7 200 työntekijää 31.12.2012.

Toimitusjohtajalle myönnetyt optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot perustuvat henkilöstöpoliittisen valiokunnan ehdotukseen, jonka hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat. Väliaikainen pääjohtaja ei kuulunut osakepohjaisten kannustinjärjestelmien piiriin, eikä siten saanut tällaisia kannustinpalkkioita vuonna 2013. Väliaikaisen toimitusjohtajan tilapäisen tehtävän mukanaan tuomien lisävastuiden perusteella myönnetyt optio-oikeudet ja ehdolliset osakepalkkiot hyväksyi hallitus henkilöstöpoliittisen valiokunnan ehdotuksesta kannustinohjelmien ehtojen mukaisesti. Johtokunnan jäsenille ja toimitusjohtajalle suoraan raportoiville työntekijöille myönnetyt optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot hyväksyy henkilöstöpoliittinen valiokunta. Muille työntekijöille myönnetyt optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot hyväksyy toimitusjohtaja neljännesvuosittain, hallituksen hänelle antaman valtuutuksen perusteella.

Vuonna 2013 Networksin työntekijät eivät kuuluneet Nokian kannustinjärjestelmien piiriin.

Tarkempi kuvaus kaikista Nokian osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 25.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuonna 2013 Nokia hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien 2010, 2011, 2012 ja 2013 ohjelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot.

Tulosperusteinen osakepalkkio tarkoittaa Nokian velvollisuutta antaa työntekijälle Nokian osakkeita myöhempänä ajankohtana, mikäli Nokia saavuttaa ennalta asetetut suoritustavoitteet. Työntekijä saa osakkeita vain, mikäli Nokia saavuttaa kynnystason vähintään toisessa kahdesta toisistaan riippumattomasta, ennalta asetetusta suoritustavoitteesta. Alla oleva taulukko kuvaa vuosien 2010–2013 tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien suoritustavoitteita.

T	ulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Suoritustavoite	2013	2012	2011	2010
Keskimääräinen vuosittainen liikevaihdon kasvu (Nokia-yhtymä)	—	—	kyllä	kyllä
Keskimääräinen osakekohtainen tulos suorituskauden aikana (Nokia-yhtymä)	—	—	—	kyllä
Keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (Nokia-yhtymä, lukuun ottamatta Networksia)	kyllä,	1 kyllä	—	—
Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (Nokia-yhtymä)	kyllä,2	—	—	—
Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (Nokia-yhtymä)	kyllä	kyllä	kyllä	—

1 Ilmaisee ainoastaan vuoden 2013 tulosta kahden vuoden tuloskaudesta (2013–2014).

2 Ilmaisee ainoastaan vuoden 2014 tulosta kahden vuoden tuloskaudesta (2013–2014) kuvastaen Networksin omistuspohjassa tapahtunutta muutosta.

Vuosien 2010 ja 2011 ohjelmissa on kolmen vuoden ansaintajakso. Osakepalkkiot toteutuvat kyseisen ansaintajakson päätyttyä. Vuosien 2012 ja 2013 ohjelmissa on kahden vuoden ansaintajakso, jota seuraa yhden vuoden sitouttamisjakso, jonka jälkeen osakepalkkiot toteutuvat. Osakkeet toimitetaan ohjelmaan osallistuville työntekijöille mahdollisimman pian sen jälkeen, kun kyseiset osakepalkkiot ovat toteutuneet. Osakkeita ei toimiteta, mikäli Nokia ei saavuta suoritustavoitetta. Seuraava taulukko sisältää yhteenvedon asianomaisten ohjelmien ansaintajaksoista ja osakkeiden antamisajankohdista.

O Ohjelma A	nsaintajakso	sakkeiden antamisajankohta
2010 1	2010–2012	2013
2011 2	2011–2013	2014
2012 2	2012–2013,3	2015
2013	2013–2014,3	2016

1 Vuoden 2010 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella ei annettu yhtään Nokian osaketta, koska yhtiö ei saavuttanut asetettuja kynnystasoja kyseisessä ohjelmassa.

• 2 Vuosien 2011 ja 2012 tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella ei tulla antamaan yhtään Nokian osaketta, koska yhtiö ei saavuttanut asetettuja kynnystasoja kummassakaan ohjelmassa.
• 3 Vuosien 2012 ja 2013 tulosperusteisissa osakepalkkio-ohjelmissa on kahden vuoden ansaintajakson jälkeen yhden vuoden sitouttamisjakso.

Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista.

Kuten vuosien 2008, 2009 ja 2010 ohjelmissa, vuoden 2011 ohjelman perusteella ei maksettu osakkeita. Vuoden 2012 ohjelman perusteella ei myöskään tulla maksamaan osakkeita, sillä suoritustavoitteita ei ole saavutettu.

Optio-oikeudet

Vuonna 2013 Nokia hallinnoi kahta globaalia optio-ohjelmaa. Yhtiökokous on hyväksynyt nämä vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot, kunkin ohjelman perustamisvuonna.

Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia ja niitä voidaan käyttää vain osakemerkintään. Kaikki 2007 optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat käytettäviksi vaiheittain seuraavasti: 25 % optioista vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja loput optio-oikeudet 6,25 % suuruisissa erissä vuosineljänneksittäin sen jälkeen. Vuoden 2007 ohjelman perusteella myönnettyjen optiooikeuksien voimassaoloaika on noin viisi vuotta. Vuoden 2011 optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat käytettäviksi siten, että 50 % osalta merkintäaika alkaa kolmen vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen 50 % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optiooikeuksien myöntämisestä. Vuoden 2011 ohjelman perusteella myönnettyjen optio-oikeuksien voimassaoloaika on noin kuusi vuotta.

Optio-oikeuksien merkintähinta määritellään optio-oikeuksien myöntämisen yhteydessä vuosineljänneksittäin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti Nokian säännöllisten tulosjulkistusten jälkeen. Osakkeiden merkintähinta on kyseisen vuosineljänneksen toisen kuukauden (helmi-, touko-, elo- tai marraskuu) ensimmäisen kokonaisen viikon kaupankäyntipäivien Nokian osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä. Vuoden 2011 optio-ohjelman mukaan, mikäli osingon irtoamispäivä sijoittuu kyseiselle viikolle, merkintähinta määritellään seuraavan viikon Nokian osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin mukaan NASDAQ OMX Helsingissä. Määrittelemällä merkintähinnat viikon painotetun keskikurssin perusteella vähennetään Nokian osakkeen kurssin päivittäisten vaihtelujen vaikutusta merkintähintaan. Merkintähintojen

määrittely perustuu kunkin ohjelman ehtoihin, jotka yhtiökokous on hyväksynyt vuosina 2007 ja 2011. Hallituksella ei ole oikeutta muuttaa merkintähinnan määrittelytapaa.

Osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aikana osakkeiden merkintä on tapahtunut. Muut osakkeenomistajalle kuuluvat oikeudet alkavat siitä päivästä, jona merkityt osakkeet ovat tulleet merkityiksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsääntöisesti menettää optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen optiooikeuden käyttämistä osakemerkintään.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna 2013 Nokia hallinnoi neljää globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien 2010, 2011, 2012 ja 2013 ohjelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot.

Muille työntekijöille kuin ylimmälle johdolle ja keskijohdolle ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoiden Nokian tulevan menestyksen kannalta tärkeiden, tehtävissään vahvaa eritysosaamista osoittavien ja muiden keskeisten työntekijöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen.

Kaikissa ehdollisissa osakepalkkioissa on kolmen vuoden sitouttamiskausi. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen kuin osakepalkkiot ovat toteutuneet.

Työntekijöiden osakesäästöohjelma

Vuonna 2013 Nokia käynnisti ensimmäistä kertaa työntekijöiden osakesäästöohjelman (nk. Share in Success). Ohjelman mukaisesti siihen oikeutetut työntekijät voivat valintansa mukaan käyttää osan palkastaan yhtiön osakkeiden hankkimiseen. Tämä osuus työntekijän palkasta ei kuitenkaan saa ylittää 1 200 euron vuosittaista enimmäismäärää. Osakkeet ostetaan markkinahintaan ennalta määritettyinä päivinä kuukausittain 12 kuukauden säästökauden aikana. Nokia antaa yhden osakkeen jokaista kahta hankittua osaketta kohden, jotka ovat työntekijän hallussa viimeisen kuukausittaisen oston tapahduttua kesäkuussa 2014. Lisäksi 20 ilmaista osaketta toimitettiin kaikille työntekijöille, jotka ostivat osakkeita joka kuukausi ohjelman kolmena ensimmäisenä kuukautena. Ohjelmaan osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.

Nokian osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuodelle 2014

Hallitus hyväksyi 14.2.2014 Nokian vuoden 2014 osakepalkkiojärjestelmän laajuuden ja rakenteen. Hallitus päätti olla esittämättä optio-oikeuksia vuoden 2014 yhtiökokoukselle. Kuten aiemmissakin osakepohjaisissa kannustinohjelmissa, myös vuoden 2014 järjestelmä on suunniteltu tukemaan ja yhdenmukaistamaan ohjelmaan osallistuvien keskittymistä yhtiön pitkän tähtäimen menestykseen. Suoriteperusteisen kannustinohjelman käyttäminen Nokian pääasiallisena pitkän tähtäimen kannustinohjelmana pyrkii vaikuttamaan tehokkaasti yhtiön pitkän aikavälin arvon luomiseen ja yhtiön kestävään kehitykseen ja siten yhdenmukaistamaan osallistuvien työntekijöiden edut yhtiön osakkeenomistajien etujen kanssa. Se on myös suunniteltu varmistamaan, että osakepohjainen

kannustinohjelma perustuu kokonaisuudessaan toteutuneeseen tulokseen, samalla kun varmistetaan Nokian tulevaisuuden menestykselle tärkeiden lahjakkuuksien sitouttaminen ja rekrytointi. Vuoden 2014 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman alla osakkeita annettaan vain poikkeuksellisesti sitouttamis- ja rekrytointitarkoituksiin, joiden tavoitteena on varmistaa Nokian tulevalle menestykselle tärkeiden lahjakkuuksien rekrytointi ja sitouttaminen. Lisäksi työntekijöille tarjotaan jatkossakin mahdollisuus osallistua osakesäästöohjelmaan työntekijöiden osakkeenomistuksen ja yhtiöön sitoutumisen edistämiseksi.

Ylimmän johdon ja keskijohdon pääasiallisina osakepalkkioinstrumentteina ovat tulosperusteiset osakepalkkiot. Muiden työntekijätasojen osalta tulosperusteisia osakepalkkioita käytetään valikoivin perustein tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavien henkilöiden sekä muiden Nokia-yhtymän kannalta keskeisten työntekijöiden sitouttamiseen ja palkkaamiseen.

Työntekijä pääsääntöisesti menettää nämä osakepohjaiset kannustimensa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista. Osakkeita ehdollisen osakepalkkio-ohjelman alla voidaan myöntää vain erityistapauksissa palkkaamis- ja sitouttamistarkoituksiin, tarkoituksena varmistaa yhtymän tulevan menestyksen kannalta keskeisen henkilöstön sitouttaminen ja palkkaaminen. Työntekijöiden osakesäästöohjelmaa tarjotaan kaikille työntekijöille ohjelman piiriin kuuluvilla alueilla (poislukien Networksin työntekijät vuonna 2014) edellyttäen, että tarjoukselle ei ole paikallisia oikeudellisia tai hallinnollisia esteitä. Ohjelmaan osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuoden 2014 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma sisältää kaksivuotisen ansaintajakson (2014–2015) ja näiden jälkeen yhden vuoden sitouttamiskauden. Siten kahden vuoden (2014–2015) taloudellisen suorituksen perusteella määräytyvä osakemäärä annetaan vuoden 2016 päätyttyä. Suoritustavoitteet ansaintajaksolle ovat seuraavat:

Nokia-yhtymän työntekijöille (poislukien HERE-työntekijät):

• Nokia-yhtymän keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (ei-IFRS)
• Nokia-yhtymän keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (ei-IFRS)

HERE-työntekijöille:

• Nokia-yhtymän keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (ei-IFRS)
• HEREn keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (ei-IFRS)
• HEREn keskimääräinen vuosittainen liikevoitto (ei-IFRS) Sitouttamisajan jälkeen annettavien osakkeiden määrä alkaa 25 % myönnetystä määrästä, minkä jälkeen mahdollinen maksun määrä määritetään vertaamalla kaksivuotisen ansaintajakson aikana saavutettua taloudellista tulosta asetettuihin suoritustavoitteisiin.

Kynnys- ja maksimitasot vuoden 2014 ohjelmassa ovat seuraavat:

Suoritustavoitteet Nokia-yhtymän työntekijöille (poislukien HERE-työntekijät):

Suoritustavoite	Painotus K	ynnystaso M	aksimitaso S	uoritusasteikko*
Nokian keskimääräinen vuosittainen ei-IFRS liikevaihto 1.1.2014- 31.12.2015	50 %	11 135 miljardia euroa	15 065 miljardia euroa	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)
Nokian keskimääräinen vuosittainen ei-IFRS osakekohtainen tulos 1.1.2014- 31.12.2015	50 %	0,11 euroa	0,38 euroa	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)

Suoritustavoitteet HERE-työntekijöille:

Suoritustavoite	Painotus K	ynnystaso M	aksimitaso S	uoritusasteikko*
Nokian keskimääräinen vuosittainen ei-IFRS osakekohtainen tulos 1.1.2014- 31.12.2015	25 %	0,11 euroa	0,38 euroa	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)
HEREn keskimääräinen vuosittainen liikevoitto (ei-IFRS) 1.1.2014-31.12.2015	25 %	0 miljoonaa euroa	130 miljoonaa euroa	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)
HEREn keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (ei-IFRS) 1.1.2014-31.12.2015	50 %	950 miljoonaa euroa	1 150 miljardia euroa	Kynnystaso – maksimimäärä (4 x kynnystason määrä)

* Vähimmäismäärä, 25 % myönnetystä määrästä, maksetaan vain siinä tapauksessa, että laskennallinen suoritettava määrä (perustuen Nokian suoritukseen verrattuna suoritustavoitteeseen) on alle 25 % verrattuna suoritustavoitteeseen.

Asetetut suoritustavoitteet ovat haastavia, mutta silti realistisia ja saavutettavissa. Annettavien osakkeiden määrä kynnystasolla on huomattavasti annettujen osakepalkkioiden lukumäärää pienempi ja maksimipalkkion saavuttaminen tarkoittaisi, että Nokian suoritus on ylittänyt huomattavasti tämän hetken markkinoiden odotukset pitkän aikavälin suorituksestamme.

Maksimisuorituksen saavuttaminen suoritustavoitteissa johtaisi enimmillään 29,7 miljoonan Nokian osakkeen antamiseen. Maksimisuorituksen ylittävä suoritus ei kasvata annettavien osakkeiden määrää. Molempien kynnystasojen saavuttaminen johtaa noin 7,4 miljoonan osakkeen antamiseen, mikä on ohjelman mukainen suorituksen vähimmäismäärä. Vähimmäismäärä, 7,4 miljoonaa osaketta, tulee maksettavaksi, vaikka kynnystasoa ei saavutettaisi, maksettavan vähimmäismäärän ollessa 25 %. Osakkeet tulevat maksettaviksi vuoden 2016 päätyttyä. Ennen kuin osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.

Ehdolliset osakepalkkiot

Hallituksen hyväksymän vuoden 2014 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman mukaisia ehdollisia osakepalkkioita käytetään yllä mainituin tavoin valikoivin perustein tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavien henkilöiden sekä muiden Nokian tulevan menestyksen kannalta keskeisten työntekijöiden sitouttamiseen ja palkkaamiseen. Niitä käytetään vain rajoitetuissa, poikkeuksellisissa tapauksissa, muuttaen siten aiempaa käytäntöä, jonka mukaan ehdolliset osakepalkkiot

olivat osa vuosittaista palkkiokokonaisuutta. Vuoden 2014 ehdollisessa osakepalkkio-ohjelmassa on kolmivuotinen sitouttamiskausi. Myönnetyt ehdolliset osakepalkkiot toteutuvat ja Nokian osakkeet annetaan vuoden 2017 aikana ja vuoden 2018 alussa, mikäli ohjelman mukainen työssäoloehto täyttyy sitouttamiskauden aikana. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.

Työntekijöiden osakesäästöohjelma

Työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistumaan oikeutetut työntekijät voivat valintansa mukaan käyttää osan palkastaan yhtiön osakkeiden hankkimiseen. Tämä osuus työntekijän palkasta ei kuitenkaan saa ylittää 1 200 euron vuosittaista enimmäismäärää. Osakkeet ostetaan markkinahintaan ennalta määritettyinä päivinä kuukausittain 12 kuukauden säästökauden aikana. Nokia antaa yhden osakkeen jokaista kahta hankittua osaketta kohden, jotka ovat työntekijän hallussa viimeisen kuukausittaisen oston tapahduttua 12 kuukauden säästökauden loputtua. Ohjelmaan osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.

Vuoden 2014 osakepohjaisen kannustinohjelman perusteella myönnettäväksi suunniteltujen osakkeiden enimmäismäärät vuonna 2014

Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 osakepalkkiojärjestelmän nojalla myönnettäväksi suunniteltujen kannustinpalkkioiden (tulosperusteiset osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot sekä työntekijöiden osakesäästöohjelman lisäosakkeet) arvioidut enimmäismäärät vuonna 2014:

Kannustinohjelma	Myönnettäväksi suunnitellut enimmäismäärät vuonna 2014
Ehdolliset osakepalkkiot	2 miljoonaa
Tulosperusteiset osakepalkkiot maksimimäärä 1	29,7 miljoonaa
Osakesäästöohjelma 2	0,42 miljoonaa

1 Annettavien Nokian osakkeiden vähimmäismäärä on neljäsosa maksimimäärästä, eli yhteensä 7,4 miljoonaa Nokian osaketta.

2 Osakesäästöohjelman enimmäismäärä on laskettu käyttäen Nokian osakkeen päätöskurssia 5,28 euroa 13.2.2014, päivää ennen hallituksen päätöstä.

Jo myönnettyjen Nokian optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden kokonaislaimennusvaikutus 31.12.2013 oli yhteensä noin 2,3 % täyden laimennusvaikutuksen oletuksella. 2014 osakepalkkiojärjestelmän mahdollinen enimmäislaimennusvaikutus olisi lisäksi noin 0,9 %. D&S-liiketoiminnan Myynnin johdosta työntekijöitä siirtyi Microsoftille ja he menettivät osakkeensa. Tämän vaikutus laimennusvaikutukseen on 1,4 % ja tällöin odotettu vuoden 2014 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän kokonaislaimennusvaikutus on 1,67 %.

NSN:N osakepalkkio-ohjelma

Networks perusti osakepalkkio-ohjelman vuonna 2012 ("NSN:n osakepalkkio-ohjelma"). Ohjelman alla annettiin optioita valituille työntekijöille. Optiot ovat yleensä käytettävissä neljän vuoden kuluttua niiden myöntämisestä tai aikaisemmin tiettyjen yhtiötapahtumien yhteydessä, kuten yhtiön listautuessa ("Yritysjärjestely").

Osakkeiden merkintä optioilla tapahtuu niiden antamishetkellä määriteltyyn Networksin osakkeen hintaan. Optiot selvitetään rahassa, paitsi listautumistilanteessa, jossa ne konvertoidaan osakkeilla selvitettäviksi optioiksi. Jos selvitys tapahtuu rahassa, on niiden haltija oikeutettu puoleen osakkeen arvosta, joka perustuu merkintähintaan ja osakkeen arvioituun arvoon merkintäpäivänä. Kuitenkin tilanteessa, jossa on tapahtunut määräysvallan muutos, on option haltijalla oikeus koko osakkeen arvoon. Jos Yhtiötapahtumaa ei ole tapahtunut kuuden vuoden kuluessa optioiden myöntämisestä, lunastetaan jäljellä olevat optio-oikeudet. Jos listautuminen on tapahtunut, optiot ovat käytettävissä kymmenen vuotta niiden myöntämisestä. Kannustinohjelman alla saatavien voittojen määrä on rajattu.

Johtuen siitä, että (i) Networksistä tuli Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö ja (ii) Nokia myi D&S-liiketoiminnan Microsoftille, hallitus hyväksyi 14.2.2014 muutoksen kannustinohjelmaan mahdollistaen sen, että 30 % optioista on käytettävissä kolmen vuoden kuluessa niiden myöntämisestä loppujen jäädessä käytettäväksi neljän vuoden kuluttua niiden myöntämisestä tai aikaisemmin mikäli tapahtuu Yritysjärjestely.

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus

Yleistä

Seuraavassa osiossa on kuvattu 31.12.2013 tilanteen mukaista Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistusta sekä, johtokunnan osalta, osakepohjaisiin kannustimiin perustuvaa mahdollista tulevaa osakeomistusta.

Hallituksen palkkioista noin 40 % maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti käyttämällä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Yhtiön nykyisen käytännön mukaisesti hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki hallituksen jäsenyydestä palkkioina saamansa Nokian osakkeet jäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta sellaisia osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuneet kulut, mukaan lukien verot). Lisäksi yhtiön käytännön mukaisesti yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperusteisia osakepalkkioita, ehdollisia osakepalkkioita tai muitakaan osakeperusteisia tai muutoin muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.

Kuvaus hallituksen jäsenten palkkioista löytyy edellä kohdasta "Palkat ja palkkiot – Hallitus – Hallituksen palkkiot vuonna 2013".

Johtokunnan jäsenet ovat saaneet osakeperusteisia palkkioita tulosperusteisten osakepalkkioiden, optio-oikeuksien, ehdollisten osakepalkkioiden muodossa ja Networksin osakepalkkio-ohjelman alla. Kuvaus työntekijöille ja johdolle suunnatuista osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä löytyy edeltä kohdasta "Palkat ja palkkiot – Nokian osakepohjaiset kannustinjärjestelmät".

Hallituksen jäsenten osakeomistus

Hallituksen jäsenten hallussa oli 31.12.2013 yhteensä 1 459 230 Nokian osaketta ja ADS:ia, jotka edustivat 0,04 % yhtiön liikkeellelasketuista osakkeista ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Kukin hallituksen jäsen omistaa vähemmän kuin 1 %:n osakkeista.

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenten osake- ja ADS-omistus 31.12.2013.

Nimi 1 O	sakkeet 2 ADS	:t 2
Risto Siilasmaa	809 809	—
Bruce Brown	—	53 528
Elizabeth Doherty	11 499	—
Henning Kagermann	200 708	—
Jouko Karvinen	48 653	—
Helge Lund	57 274	—
Mårten Mickos	99 028	—
Elizabeth Nelson	—	68 053
Kari Stadigh	110 678	—

1 Isabel Marey-Semperin hallitusjäsenyys päättyi 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jolloin hän omisti 43 734 osaketta. Marjorie Scardinon hallitusjäsenyys päättyi 7.5.2013 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jolloin hän omisti 67 362 osaketta. Stephen Elop luopui hallituksen jäsenyydestä 3.9.2013 alkaen, jolloin hän omisti 425 000 osaketta.

2 Lukuihin sisältyvät sekä hallituksen jäsenenä toimimisesta palkkiona saadut osakkeet ja ADS:t että muilla tavoilla hankitut osakkeet ja ADS:t. Hallituksen jäsenyydestä palkkiona saadut osakkeet ja ADS:t on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 31.

Johtokunnan jäsenten osakeomistus

Seuraavassa taulukossa on esitetty johtokunnan jäsenten osakeomistus sekä jäsenten hallussa oleviin osakepohjaisiin kannustimiin perustuva mahdollinen tuleva osakeomistus 31.12.2013.

	O Osakkeet	ptio- oikeuksia vastaava osakkeiden määrä	Tulosperusteisten T osakepalkkioiden perusteella saatavat osakkeet, kynnysmäärä 4	ulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakkeet, maksimimäärä 5	Ehdollisten osake palkkioiden perusteella saatavat osakkeet
Johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja osakepohjaiset kannustimet 1	1 005 150	10 271 500	1 462 500	5 850 000	4 264 000
Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakkeista 2	0,03	0,28	0,04	0,16	0,11
Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakepohjaisista kannustimista (per kannustinlaji) 3		36,81	22,45	22,45	14,05

1 Sisältää 11 johtokunnan jäsentä vuoden lopussa. Luvut eivät sisällä vuoden 2013 aikana johtokunnan jättäneitä entisiä johtokunnan jäseniä.

2 Prosenttiosuus on laskettu suhteessa yhtiön liikkeellelaskettujen osakkeiden määrään ja kokonaisäänimäärään, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Yksikään johtokunnan jäsen ei omista yli 1% osakkeista.

3 Prosenttiosuus on laskettu suhteessa osakepohjaisten kannustimien kokonaismäärään kannustinlajeittain.

4 Vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta vuonna 2013, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on 0.

5 Vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta vuonna 2013, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on 0.

Myöskään vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei anneta osakkeita. Vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella annettavien osakkeiden maksimimäärä on nelinkertainen tulosperusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärään nähden. Tulosperusteisen osakeohjelman 2012 ansaintajakson päättyessä 31.12.2013 ei suoritustavoitteita liikevaihto ja osakekohtainen tulos ollut saavutettu. Vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei suoriteta osakkeita, sillä kynnystason suoritustavoitteita ei saavutettu.

Seuraavassa taulukossa on esitetty johtokunnan jäsenten osake- ja ADS-omistus 31.12.2013.

			Johtokunnan jäsen
Nimi 1	Osakkeet ADS	:t	vuodesta
Stephen Elop		— 425 000	2010
Michael Halbherr	210 823	—	2011
Jo Harlow	25 830	25 000	2011
Timo Ihamuotila	89 990	—	2007
Louise Pentland 2	500	—	2011
Juha Putkiranta	45 734	—	2012
Henry Tirri	23 330	—	2011
Timo Toikkanen 2	159	—	2012
Chris Weber	157	5 460	2012
Juha Äkräs	42 794	—	2010
Kai Öistämö	110 373	—	2005

1 Marko Ahtisaari jätti johtokunnan 31.10.2013, jolloin hän omisti 13 377 osaketta.

2 Kyseiset johtokunnan jäsenet ostavat osakkeita markkinoilta täyttääkseen johtokunnan jäseniä koskevat omistusvaatimukset.

Johtokunnan jäsenten optio-oikeudet

Seuraavassa taulukossa esitetään tietoja johtokunnan jäsenten optio-oikeuksista 31.12.2013. Optio-oikeudet on annettu Nokian optio-ohjelmien 2007 ja 2011 perusteella. Lisätietoa Nokian optio-ohjelmista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 25.

					O Optio-oikeuksien määrä 1	ptio-oikeuksien perusarvo yhteensä 31.12.2013, EUR 2
Nimi	Optioiden V alalaji	M oimassaolon päättymisaika	erkintä hinta per M osake EUR	erkintä- M aika alkanut	erkintä- M aika ei alkanut	erkintä- M aika	erkintä aika alkanut 3 ei alkanut
Timo Ihamuotila	2008 2Q	31.12.2013	19,16	0	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	35 000	0	0	0
	2009 4Q	31.12.2014	8,76	18 750	1 250	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	56 875	13 125	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	70 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	200 000	0	412 000
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	150 000	0	507 000
	2013 2Q	27.12.2019	2,71	0	370 000	0	1 150 700
Stephen Elop	2013 4Q 2010 4Q 2011 2Q 2011 3Q 2012 2Q 2013 2Q	27.12.2019 31.12.2015 27.12.2017 27.12.2017 27.12.2018 27.12.2019	5,77 7,59 6,02 3,76 2,44 2,71	0 343 750 0 0 0 0	50 000 156 250 250 000 500 000 700 000 1 800 000	0 0 0	2 500 0 0 0 1 030 000 0 2 366 000 0 5 598 000
Michael Halbherr	2008 2Q	31.12.2013	19,16	0	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	7 000	0	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	5 279	1 221	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	15 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	255 000	0	525 300
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	150 000	0	507 000
	2013 2Q	27.12.2019	2,71	0	370 000	0	1 150 700
Jo Harlow	2008 2Q	31.12.2013	19,16	0	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	5 500	0	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	20 308	4 692	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	70 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	200 000	0	412 000
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	150 000	0	507 000
	2013 2Q	27.12.2019	2,71	0	370 000	0	1 150 700
Louise Pentland	2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q 2011 2Q 2011 3Q 2012 2Q 2013 2Q	31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 27.12.2017 27.12.2017 27.12.2018 27.12.2019	19,16 11,18 8,86 6,02 3,76 2,44 2,71	0 12 000 24 375 0 0 0 0	0 0 5 625 45 000 150 000 115 000 350 000	0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 309 000 388 700 0 1 088 500
Juha Putkiranta	2008 2Q	31.12.2013	19,16	0	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	20 000	0	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	20 308	4 692	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	27 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	50 000	0	169 000
	2012 3Q	27.12.2018	2,18	0	53 500	0	194 740
	2013 2Q	27.12.2019	2,71	0	250 000	0	777 500

Optioiden V alalaji 2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q 2011 2Q 2011 4Q	M oimassaolon päättymisaika 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 27.12.2017	erkintä hinta per M osake EUR 19,16 11,18 8,86	erkintä- M aika alkanut 0 12 000	erkintä- M aika ei alkanut 0	erkintä- M aika 0	erkintä aika alkanut 3 ei alkanut
	27.12.2017 27.12.2018	6,02 4,84 2,44	16 250 0 0 0	0 3 750 27 000 168 000 115 000	0 0 0 0 0	0 0 0 0 164 640 388 700 684 200
2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q 2011 2Q 2012 2Q 2012 3Q	31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 27.12.2017 27.12.2018 27.12.2018	19,16 11,18 8,86 6,02 2,44 2,18	0 12 000 20 308 0 0 0	0 0 4 692 27 000 28 500 75 000	0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 96 330 273 000 0 1 088 500
2011 2Q 2012 2Q 2012 3Q 2013 2Q	27.12.2017 27.12.2018 27.12.2018 27.12.2019	6,02 2,44 2,18 2,71	0 0 0 0	25 000 40 000 63 500 350 000	0 0 0	0 135 200 231 140 0 1 088 500
2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q 2011 2Q 2011 3Q 2012 2Q 2013 2Q	31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 27.12.2017 27.12.2017 27.12.2018 27.12.2019	19,16 11,18 8,86 6,02 3,76 2,44 2,71	0 12 000 32 500 0 0 0 0	0 0 7 500 45 000 150 000 115 000 250 000	0 0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 309 000 388 700 777 500
2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q 2011 2Q 2011 3Q 2012 2Q 2013 2Q	31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 27.12.2017 27.12.2017 27.12.2018 27.12.2019	19,16 11,18 8,86 6,02 3,76 2,44 2,71	0 60 000 56 875 0 0 0 0	0 0 13 125 45 000 150 000 90 000 220 000	0 0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 309 000 304 200 684 200
			791 078	9 480 422		55 176 056
	2012 2Q 2013 2Q 2013 2Q	27.12.2019 27.12.2019 Johtokunnan jäsenten hallussa olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.2013 yhteensä 4	2,71 2,71	0 0	220 000 350 000	0 Annettujen optio-oikeuksien määrä yhteensä

(globaalit optio-ohjelmat) 4 242 226 23 660 851

1 Taulukossa esitettyjen optio-oikeuksien määrä on sama kuin niiden osakkeiden määrä, jotka optio-oikeuksien perusteella voidaan merkitä. Vuosien 2007 ja 2011 optio-ohjelmien optio-oikeuksilla on eri merkintäajat. Konsernin vuoden 2007 globaalissa optio-ohjelmassa merkintäaika alkaa seuraavasti: 25 % osalta merkintäaika alkaa vuoden kuluttua optiooikeuksien myöntämisestä, ja loppujen osalta merkintäaika alkaa vuosineljänneksittäin 6,25 % suuruisissa erissä. Kaikki optiot tulevat käytettäviksi neljän vuoden aikana. Konsernin vuoden 2011 globaalissa optio-ohjelmassa merkintäaika alkaa seuraavasti: 50 % osalta merkintäaika alkaa kolmen vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen 50 % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä.

2 Optio-oikeuksien perusarvo perustuu optio-oikeuden merkintähinnan ja Nokian osakkeen päätöskurssin (5,82 euroa NASDAQ OMX Helsingissä 31.12.2013) väliseen erotukseen.

3 Johtokunnan jäsenille optio-oikeuksien perusteella tehdyistä osakkeiden merkinnöistä realisoituneet tulot on esitetty alla taulukossa "Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät".

4 Marko Ahtisaari jätti johtokunnan vuoden 2013 aikana. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot hänen hallussaan olleista optio-oikeuksista johtokunnasta irtisanoutumisen hetkellä.

					O Optio-oikeuksien määrä 1		ptio-oikeuksien perusarvo yhteensä EUR 6
Nimi	Optioiden V alalaji	M oimassaolon päättymisaika	erkintä hinta per M osake EUR	erkintä- M aika alkanut	erkintä- M aika ei alkanut	erkintä- M aika	erkintä aika alkanut 3 ei alkanut
Marko Ahtisaari 5
(31.10.2013)	2010 2Q	31.12.2015	8,86	21 933	5 067	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	30 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	100 000	0	181 000
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	115 000	0	359 950
	2013 2Q	27.12.2019	2,71	0	250 000	0	715 000

5 Marko Ahtisaari menettää optio-oikeutensa työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelman ehtojen mukaisesti.

6 Optio-oikeuksien perusarvo perustuu optio-oikeuden merkintähinnan ja Nokian osakkeen päätöskurssin (5,57 euroa NASDAQ OMX Helsingissä 31.10.2013) väliseen erotukseen.

Johtokunnan tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten tulosperusteisista osakepalkkioista sekä ehdollisista osakepalkkioista 31.12.2013. Nämä osakepalkkiot on myönnetty vuosien 2011, 2012 ja 2013 tulosperusteisten osakepalkkioohjelmien sekä vuosien 2010, 2011, 2012 ja 2013 ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella. Tietoja tulosperusteisista osakepalkkio-ohjelmista ja ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 25.

		Tulosperusteiset osakepalkkiot	Ehdolliset osakepalkkiot
T Nimi	ulos- T perusteinen osakepalkkio- ohjelma 1	ulos- T perusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärä 2	ulos- perusteisten P osakepalkkioiden maksimimäärä 3	erusarvo 31.12.2012 4 EUR	Ehdollinen osake- palkkio- ohjelma 5	Ehdollisten osake- P palkkioiden määrä	erusarvo 31.12.2012 6 EUR
Timo Ihamuotila	2011	0	0	0	2010 2011	75 000 50 000	436 500 291 000
	2012	0	0	0	2012	100 000	582 000
	2013	110 000	440 000	0	2013	155 000	902 100
Stephen Elop					2010	100 000	582 000
	2011	0	0	0	2011	180 000	1 047 600
	2012	0	0	0	2012	500 000	2 910 000
	2013	562 500	2 250 000	0	2013	785 000	4 568 700
Michael Halbherr					2010	17 000	98 940
	2011	0	0	0	2011	50 000	291 000
	2012	0	0	0	2012	100 000	582 000
	2013	110 000	440 000	0	2013	130 000	756 600
Jo Harlow					2010	55 000	320 100
	2011	0	0	0	2011	50 000	291 000
	2012	0	0	0	2012	100 000	582 000
	2013	110 000	440 000	0	2013	130 000	756 600
Louise Pentland					2010	55 000	320 100
	2011	0	0	0	2011	35 000	203 700
	2012	0	0	0	2012	75 000	436 500
	2013	100 000	400 000	0	2013	120 000	698 400
Juha Putkiranta					2010	30 000	174 600
	2011	0	0	0	2011	25 000	145 500
	2012	0	0	0	2012	68 000	395 760
	2013	75 000	300 000	0	2013	90 000	523 800

			Tulosperusteiset osakepalkkiot	Ehdolliset osakepalkkiot
T Nimi	ulos- T perusteinen osakepalkkio- ohjelma 1	ulos- T perusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärä 2	ulos- perusteisten P osakepalkkioiden maksimimäärä 3	erusarvo 31.12.2013 4 EUR	Ehdollinen osake- palkkio- ohjelma 5	Ehdollisten osake- P palkkioiden määrä	erusarvo 31.12.2013 6 EUR
Henry Tirri					2010	30 000	174 600
	2011	0	0	0	2011	35 000	203 700
	2012	0	0	0	2012	75 000	436 500
	2013	60 000	240 000	0	2013	70 000	407 400
Timo Toikkanen					2010	23 000	133 860
	2011	0	0	0	2011	15 000	87 300
	2012	0	0	0	2012	68 000	395 760
	2013	100 000	400 000	0	2013	120 000	698 400
Chris Weber	2011	0	0	0	2011	90 000	523 800
	2012 2013	0 100 000	0 400 000	0 0	2012 2013	68 000 120 000	395 760 698 400
Juha Äkräs					2010	55 000	320 100
	2011	0	0	0	2011	35 000	203 700
	2012 2013	0 75 000	0 300 000	0 0	2012 2013	75 000 90 000	436 500 523 800
Kai Öistämö					2010	55 000	320 100
	2011	0	0	0	2011	35 000	203 700
	2012	0	0	0	2012	60 000	349 200
	2013	60 000	240 000	0	2013	70 000	407 400
	Johtokunnan tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot yhteensä 7
	Kaikki tulosperusteiset	1 462 500	5 850 000	0		4 264 000	24 816 480
ohjelmat), yhteensä	osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot, (globaalit	10 990 204	43 960 814	0			30 356 850 176 676 867

1 Vuoden 2011 ohjelman ansaintajakso oli 2011 –2013, vuoden 2012 ohjelman ansaintajakso oli 2012–2013 (jota seuraa yhden vuoden sitouttamiskausi) ja vuoden 2013 ohjelman ansaintajakso on 2013 –2014 (jota seuraa yhden vuoden sitouttamiskausi).

• 2 Kynnysmäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli ennalta asetetut kynnystason suoritustavoitteet saavutetaan. Vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta vuonna 2013, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on 0. Vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei myöskään tulla antamaan osakkeita, sillä suoritustavoitteen kynnystasoa ei ole saavutettu. Sen vuoksi vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on 0.
• 3 Maksimimäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli ennalta asetetut maksimisuoritustavoitteet saavutetaan. Maksimimäärä annettavia osakkeita on nelinkertainen kynnysmäärään nähden. Nokian vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on 0. Vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei myöskään tulla antamaan osakkeita, sillä suoritustavoitteen kynnystasoa ei ole saavutettu. Sen vuoksi vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on 0.
• 4 Vuosien 2012 ja 2013 tulosperusteisten osakeohjelmien perusteella annettujen suoritusperusteisten osakkeiden arvo perustuu yhtiön arvioon ohjelmien perusteella annettaviksi tulevien osakkeiden lukumäärästä. Vuoden 2013 tulosperusteisen osakeohjelman perusarvo perustuu Nokian osakkeen 5,82 euron päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä 31.12.2013. Vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei myöskään tulla antamaan osakkeita, sillä suoritustavoitteen kynnystasoa ei ole saavutettu.
• 5 Vuosien 2010, 2011, 2012 ja 2013 ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella on myönnetty osakepalkkioita vuosineljänneksittäin. Suurimman osan vuoden 2010 ehdollisen osakeohjelman perusteella myönnettyjen ehdollisten osakepalkkioiden osalta sitouttamiskausi päättyi 1.1.2014, vuoden 2011 ohjelman osalta sitouttamiskausi päättyy 1.1.2015, vuoden 2012 ohjelman osalta 1.7.2015 ja vuoden 2013 ohjelman osalta 1.7.2016.
• 6 Perusarvo perustuu Nokian osakkeen 5,82 euron päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä 31.12.2013.
• 7 Marko Ahtisaari jätti johtokunnan vuoden 2013 aikana.

		Tulosperusteiset osakepalkkiot	Ehdolliset osakepalkkiot
T Nimi	ulos- T perusteinen osakepalkkio- ohjelma 1	ulos- T perusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärä 10	ulos- perusteisten osakepalkkioiden P maksimimäärä 11	erusarvo 9 EUR	Ehdollinen osake- palkkio- ohjelma 5	Ehdollisten osake palkkioiden P määrä	erusarvo 9 EUR
Marko Ahtisaari 8
(31.10.2013)					2010	30 000	167 100
	2011	15 000	60 000	0	2011	23 000	128 110
	2012	57 500	230 000	0	2012	75 000	417 750
	2013	75 000	300 000	0	2013	90 000	501 300

8 Marko Ahtisaari menetti osakepalkkionsa 31.5.2014 tapahtuvan työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.

9 Perusarvo perustuu Nokian osakkeen päätöskurssiin 5,57 euroa NASDAQ OMX Helsingissä 31.10.2013.

11 Maksimimäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli ennalta asetetut maksimisuoritustavoitteet saavutetaan. Maksimimäärä annettavia osakkeita on nelinkertainen kynnysmäärään nähden. Nokian vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on 0. Vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei myöskään tulla antamaan osakkeita, sillä suoritustavoitteen kynnystasoa ei ole saavutettu. Sen vuoksi vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on 0.

¹⁰ Kynnysmäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli ennalta asetetut kynnystason suoritustavoitteet saavutetaan. Vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta vuonna 2013, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2011 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on 0. Vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei myöskään tulla antamaan osakkeita, sillä suoritustavoitteen kynnystasoa ei ole saavutettu. Sen vuoksi vuoden 2012 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on 0.

Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten optio-oikeuksien perusteella merkitsemistä osakkeista sekä osakepalkkioiden perusteella tehdyistä osakesuorituksista vuonna 2013.

T O	ptio-oikeudet 1		ulosperusteiset osakepalkkiot 2		Ehdolliset osakepalkkiot
K Nimi 5	äytettyjen optio- A oikeuksien A määrä	rvo EUR	nnettujen A osakkeiden A määrä	rvo EUR	nnettujen osakkeiden A määrä	rvo EUR
Timo Ihamuotila	0	0	0	0	10 000 3 45 000 4	29 000 118 350
Stephen Elop	0	0	0	0	0	0
Michael Halbherr	0	0	0	0	10 500 3	30 450
Jo Harlow	0	0	0	0	20 000 3	58 000
Louise Pentland	0	0	0	0	23 000 4	60 490
Juha Putkiranta	0	0	0	0	20 000 3	58 000
Henry Tirri	0	0	0	0	20 000 3	58 000
Timo Toikkanen	0	0	0	0	15 000 3	43 500
Chris Weber	0	0	0	0	0	0
Juha Äkräs	0	0	0	0	15 000 3 30 000 4	43 500 78 900
Kai Öistämö	0	0	0	0	45 000 4	118 350

1 Optio-oikeuksien perusteella merkittyjen osakkeiden arvo perustuu Nokian osakkeen hinnan ja optio-ohjelman ehtojen mukaisen merkintähinnan väliseen erotukseen.

2 Vuoden 2011 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella ei annettu Nokian osakkeita vuonna 2013, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa suoritustavoitteen osalta.

3 Vuoden 2009 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella annetut osakkeet. Arvo perustuu Nokian osakkeen 2,90 euron keskikurssiin NASDAQ OMX Helsingissä 20.2.2013.

4 Vuoden 2010 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella annetut osakkeet. Arvo perustuu Nokian osakkeen 2,63 euron keskikurssiin NASDAQ OMX Helsingissä 17.4.2013.

5 Marko Ahtisaari jätti johtokunnan vuoden 2013 aikana. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot Ahtisaaren optio-oikeuksien perusteella merkitsemistä osakkeista ja osakepalkkio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakesuorituksista johtokunnasta irtisanoutumisen hetkellä.

T O	ptio-oikeudet 1		ulosperusteiset osakepalkkiot 2		Ehdolliset osakepalkkiot
K Nimi	äytettyjen optio- A oikeuksien A määrä	rvo EUR	nnettujen A osakkeiden A määrä	rvo EUR	nnettujen osakkeiden A määrä	rvo EUR
Marko Ahtisaari 5 (31.10.2013)	0	0	0	0	7 000 4	18 410

TILINTARKASTUSPALKKIOT JA -PALVELUT

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Nokian riippumattomana tilintarkastajana kunkin kolmen viimeisen tilikauden aikana, joista viimeisin päättyi 31.12.2013. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tilikaudeksi kerrallaan. Hallituksen tarkastusvaliokunta tekee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajan valinnasta tai uudelleenvalinnasta arvioituaan ehdotetun tilintarkastajan pätevyyden ja riippumattomuuden. Seuraavassa taulukossa on esitetty

PricewaterhouseCoopers Oy:lle tilintarkastus- ja muista palveluista vuosina 2013 ja 2012 suoritetut palkkiot sekä kokonaisuudessaan että eriteltynä Nokian ja NSN:n osalta.

		2013			2012
milj. EUR	Nokia		NSN Yhteensä	Nokia	NSN	Yhteensä
Tilintarkastus palkkiot 1	6,9	9,9	16,8	7,2	10,2	17,4
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot 2	0,6	9,4	10,0	0,8	1,4	2,2
Verokonsultointi palkkiot 3	1,3	0,4	1,7	2,4	1,6	4,0
Muut palkkiot 4	1,1	0,0	1,1	0,3	0,0	0,3
Yhteensä	9,9	19,7	29,6	10,7	13,2	23,9

• 1 Tilintarkastuspalkkiot koostuvat yhtiön konsernitilinpäätöksen ja yhtiön tytäryhtiöiden lakisääteisten tilinpäätösten vuosittaisesta tarkastuksesta maksetuista palkkioista.
• 2 Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot koostuvat palkkioista, jotka on maksettu sellaisista varmennuspalveluista, jotka kohtuudella liittyvät yhtiön tilintarkastuksen suorittamiseen tai jotka riippumaton tilintarkastaja tavanomaisesti suorittaa. Näitä palveluita ovat mm. kirjanpito- ja raportointistandardeihin liittyvä konsultointi, veroraportointiin ja paikallisiin lakisääteisiin kirjanpitovaatimuksiin liittyvä konsultointi, yrityskauppoihin liittyvät due diligence -tarkastukset, asiakasrahoitukseen liittyvät taloudelliset due diligence -tarkastukset, raportit liittyen lainasopimusten kovenantteihin, työntekijöiden kannustinjärjestelmien tarkastukset ja arviot sekä lainmukaisuusvalvontaan liittyvät tutkimukset ja lainmukaisuusohjelmat. Tilintarkastuspalkkioihin sisältyy myös muista tilintarkastuspalveluista maksettuja palkkioita. Tällaisia ovat palvelut, joita vain riippumaton tilintarkastaja voi kohtuudella tarjota, kuten tukikirjeiden (comfort letter) ja suostumusten antaminen lakisääteisten raportointien yhteydessä sekä viranomaisille toimitettavien asiakirjojen tarkastaminen. NSN:n tilintarkastukseen liittyvät palkkiot vuonna 2013 liittyvät enimmäkseen due diligence -tarkastukseen, joka tehtiin yritysjärjestelyn, jossa Nokia osti Siemensin osuuden NSN:stä, yhteydessä. Yritysjärjestely saatettiin loppuun 7.8.2013.
• 3 Verokonsultointipalkkioihin sisältyy palkkioita seuraavista toimista: (i) veroasioiden hoitaminen mukaan lukien veroilmoitusten laatiminen ja erilaisten todistusten ja lomakkeiden antaminen viranomaisille ja konsultointi liittyen veroilmoituksiin ja avustaminen liittyen veroviranomaisten tiedusteluihin; (ii) neuvonanto liittyen siirtohinnoitteluun ja avustaminen viranomaispäätösten kanssa; (iii) tulleihin liittyvät tarkastukset ja neuvonanto; (iv) konsultointi ja verotarkastukset (avustaminen teknisten verotiedusteluiden sekä verotarkastusten ja -valitusten osalta sekä neuvonanto yrityskauppoihin ja -järjestelyihin liittyen); (v) henkilöverotukseen liittyvien asioiden hoitaminen (johtoon kuulumattomien työntekijöiden veroilmoitusten laatiminen ja jättäminen viranomaisille, avustaminen oleskelu-, työ- ja oleskelulupahakemusten ja verotuksellisen aseman selvittämisen yhteydessä); ja (vi) konsultointi ja verosuunnittelu (neuvonanto koskien osakepohjaisia palkkioita, paikallisia työ- ja sosiaaliturvalakeja ja palkitsemisjärjestelmiä, sekä lyhytaikaisten ulkomaankomennusten veroseuraamuksia).
• 4 Muihin palkkioihin sisältyy palkkioita liittyen yhtiöiden perustamisiin, väärinkäytösepäilyihin liittyviin selvityksiin, tietoturvallisuuteen, asiakkaiden lisenssijärjestelyiden tutkimuksiin ja tarkastuksiin, muihin konsultointipalveluihin ja satunnaisiin koulutuksiin sekä erinäisiin aineistoihin ja palveluihin.

Tilintarkastajien toimeksiantojen hyväksymismenettely

Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu mm. tilintarkastajan toiminnan valvonta Suomen lakien puitteissa. Tarkastusvaliokunta on vahvistanut periaatteet, joiden mukaan riippumattomilta tilintarkastajilta ostettavat tilintarkastus- tai muut palvelut on hyväksyttävä etukäteen ("hyväksymisohje").

Hyväksymisohjeen mukaan tarkastusvaliokunta voi joko hyväksyä ehdotetut toimeksiannot (i) niissä palvelukategorioissa, jotka on kuvattu ohjeen liitteissä tai (ii) toimeksiantokohtaisesti. Tarkastusvaliokunta voi kummassakin tapauksessa val-

tuuttaa yhden tai useamman jäsenensä hyväksymään toimeksiannot puolestaan. Hyväksymisohjeen liitteestä käyvät ilmi ne tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verokonsultointipalvelut ja muut palvelut, jotka ovat tarkastusvaliokunnan yleisesti hyväksymiä. Kaikki muut kuin tarkastusvaliokunnan vahvistamat edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat palvelut, mukaan lukien kaikki sisäiseen valvontaan (internal control) ja merkittäviin yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut, vaativat tarkastusvaliokunnan toimeksiantokohtaisen hyväksynnän.

Kaikki toimeksiantopyynnöt koskien yleisen hyväksynnän nojalla hyväksyttyjä palveluita toimitetaan Corporate Controllerille, joka määrittää ovatko palvelut yleisen hyväksynnän rajoissa. Tarkastusvaliokunta tarkistaa hyväksymisohjeen ja sen liitteet vuosittain.

Tarkastusvaliokunta asettaa vuosittain kustannusrajat kullekin hyväksymisohjeen mukaiselle palveluryhmälle (tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verokonsultointipalvelut ja muut palvelut). Sekä tilintarkastaja että Corporate Controller esittävät tilintarkastajan palveluita koskevat hyväksymispyynnöt tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastaja raportoi kussakin tarkastusvaliokunnan säännöllisessä kokouksessa tarjoamistaan palveluista, niiden sen hetkisestä tilasta ja kustannuksista.

TIETOJA SIJOITTAJILLE

TIETOJA INTERNETIN KAUTTA

www.company.nokia.com/fi

Internetistä löytyy tietoa taloudellisista katsauksista, Nokian johdon jäsenistä, analyytikkopuheluista ja muuta sijoittajasuhdemateriaalia, lehdistötiedotteita sekä ympäristö- ja yhteiskunnalliseen raportointiin liittyvää tietoa.

SIJOITTAJASUHTEET

investor.relations@nokia.com

Nokia sijoittajasuhteet PL 226 00045 NOKIA GROUP Puh. +358 40 803 4080

Nokia USA Inc. Investor Relations 200 South Mathilda Avenue Sunnyvale, CA 94086 Tel. +1 408 663 5685

Varsinainen yhtiökokous

Aika: Tiistai 17.6.2014 klo 14.00 Paikka: Helsingin Messukeskus, Amfi-sali, Messuaukio 1, Helsinki.

Osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2013 maksetaan osinkoa 0,11 euroa osakkeelta. Lisäksi hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että maksetaan ylimääräistä osinkoa 0,26 euroa osakkeelta.

Taloudelliset katsaukset

Nokia suunnittelee julkistavansa vuoden 2014 aikana osavuosikatsaukset 29.4., 24.7. ja 23.10. Vuoden 2014 tulos on suunniteltu julkistettavaksi tammikuussa 2015.

Nokian tiedotteet vuonna 2013

Kaikki Nokian vuonna 2013 julkaisemat pörssitiedotteet ja lehdistötiedotteet löytyvät Nokian internetsivuilta osoitteesta www.company.nokia.com/fi/uutiset.

Pörssit

Nokia Oyj:n osake noteerataan seuraavissa arvopaperipörsseissä:

	Tunnus K	aupankäynti- valuutta
NASDAQ OMX Helsinki (vuodesta 1915)	NOK1V	EUR
New York Stock Exchange (vuodesta 1994)	NOK	USD

TULEVAISUUDEN NÄKYMIIN LIITTYVÄT KANNANOTOT

On otettava huomioon, että Nokiaan ja sen liiketoimintaan liittyy erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä ja että tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneita seikkoja koskevat lausumat, ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja. Näitä ovat esimerkiksi: A) oletukset, suunnitelmat tai hyödyt liittyen Nokian uuteen strategiaan; B) oletukset, suunnitelmat tai hyödyt liittyen Nokian jatkavien liiketoimintojen, Networks, HERE ja Technologies, tulevaan tulokseen; C) oletukset, suunnitelmat ja hyödyt liittyen muutoksiin johdossamme ja toiminnallisessa rakenteessamme; D) oletukset markkinoiden kehittymisestä ja yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja rakenteellisista muutoksista; E) oletukset ja tavoitteet koskien suoriutumista, mukaan lukien markkinaosuus, hinnat, liikevaihto ja tuotteidemme ja palveluidemme katteet; F) tuotteidemme ja palveluidemme toimitusten ajoitus; G) oletukset ja tavoitteet koskien taloudellista tulostamme, kulujen säästämistä ja kilpailukykyisyyttä sekä toiminnan tulosta; H) oletukset ja tavoitteet koskien yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyitä; I) vireillä olevien ja mahdollisesti tulevien oikeudenkäyntien, hallinnollisten menettelyjen ja viranomaistutkimusten lopputulos; J) oletukset koskien uudelleenjärjestelyitä, investointeja, yritysjärjestelyistä saatavien tulojen käyttöä, divestointeja ja yrityskauppoja ja kykymme saavuttaa näiden uudelleenjärjestelyjen, investointien, divestointien ja yrityskauppojen yhteydessä asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet, mukaan lukien oletukset, suunnitelmat ja hyödyt liittyen 3.9.2013 julkistettuun yrityskauppaan, jossa Nokia myi olennaisilta osin koko sen Devices & Services -liiketoiminnan Microsoftille 25.4.2014 (D&S-liiketoiminnan Myynti); K) lausumat, joissa esiintyy sana "uskoa", "odottaa", "ennakoida", "ennustaa", "näkee", "tavoitella", "arvioida", "on tarkoitettu", "tähdätä", "suunnitella", "aikoa", "keskittyä", "jatkaa", "arviomme mukaan", "pitäisi", "tulee tekemään" tai muu vastaava ilmaisu. Tällaiset lausumat perustuvat johdon parhaaseen arvioon ja uskoon sen tiedon valossa, joka sillä on kyseisellä hetkellä ollut saatavilla. Koska tällaisiin lausumiin sisältyy riskejä ja epävarmuuksia, todelliset tulokset voivat poiketa huomattavasti niistä tuloksista, joita tällä hetkellä odotamme. Tekijöitä, mukaan lukien riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattaisivat aiheuttaa tällaisia poikkeamia voivat olla esimerkiksi: 1) kykymme toteuttaa uusi strategiamme onnistuneesti tai oikea-aikaisesti ja kykymme sopeuttaa toimintaamme; 2) kykymme säilyttää ja parantaa jatkuvien liiketoimintojemme toiminnallista ja taloudellista tulosta ja tunnistaa liiketoimintamahdollisuuksia tai menestyksekkäästi harjoittaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia; 3) kykymme toteuttaa Networksin strategia ja tehokkaasti, kannattavasti ja oikea-aikaisesti sopeuttaa sen liiketoiminta ja vastata asiakkaiden kasvavaan tarpeeseen erilaisiin sovelluksiin tai tekniseen kehitykseen; 4) kykymme Networksin liiketoiminnassa tehokkaasti ja kannattavasti ja oikea-aikaisesti sijoittaa uusiin kilpailukykyisiin ja korkealaatuisiin tuotteisiin, palveluihin, uudistuksiin ja teknologioihin; 5) kykymme keksiä uusia relevantteja teknologioita, tuotteita ja palveluita, kehittää ja ylläpitää teollisuusoikeuksiemme salkkua ja ylläpitää nykyisiä teollisuusoikeuksien tulonlähteitä sekä keksiä uusia sellaisia; 6) kykymme suojella lukuisia patentoituja standardisoituja tai Nokian omia teknologioita kolmansien osapuolien rikkomuksilta ja toimilta mitätöidä näiden teknologioiden teollisuusoikeuksia; 7) kykymme ylläpitää HERE-liiketoiminnassa tämänhetkisiä tulonlähteitä, jotka HERE-liiketoiminta on historiallisesti saanut pääosin autoteolli-

suudesta, onnistua luomaan uusia tulonlähteitä, menestyksekäs paikkatietoalusta ja laajentamaan paikkatietopalveluitamme kattamaan yhä useampia laitteita ja käyttöjärjestelmiä; 8) kulukirjausten ja arvonalentumisten vaikutukset, mukaan lukien liikearvo ja vastuut; 9) riippuvuutemme langattoman viestinnän ja viestinnän toimialojen kehityksestä useilla eri markkinoilla, sekä yleisestä maailmanlaajuisesta ja alueellisesta taloudellisesta tilanteesta; 10) Networks-liiketoiminnan riippuvuus suppeasta määrästä asiakkaita ja laajoista, monivuotisista sopimuksista; 11) kykymme pitää palveluksessa, kannustaa, kehittää ja rekrytoida osaavia työntekijöitä; 12) potentiaaliset monitahoiset veroihin liittyvät seikat ja velvoitteet, joiden nojalla meille voi tulla maksettavaksi lisää veroja eri lainkäyttöalueilla, sekä se, että todellinen tai oletettu tuloksemme, muiden tekijöiden ohella, voi vaatia kirjanpitoarvon vähennyksiä laskennallisissa verosaatavissa; 13) kykymme hallinnoida tuotantoamme, palvelukehitystämme ja toimitusta sekä logistiikkaamme tehokkaasti ja keskeytyksittä, erityisesti, jos rajoitettu määrä toimittajia, joista olemme riippuvaisia ei välttämättä pysty toimittamaan riittävää määrää täysin toimivia tuotteita ja komponentteja tai ajoissa toimittamaan palveluita; 14) D&S-liiketoiminnan Myynti voi altistaa meidät taseen ulkopuolisille vastuille, ja sopimukset, joita olemme tehneet Microsoftin kanssa voivat sisältää ehtoja, jotka osoittautuvat meille epäedullisiksi; 15) tehottomuus-, toiminta- tai muu häiriö tietoliikennejärjestelmissä tai -verkoissa, joista toimintamme on riippuvaista tai mahdollinen kybertietoturvamurto; 16) kykymme saavuttaa tavoitteet tai tavoitellut parannukset liittyen tavoiteltuihin tulosparannuksiin, kulusäästöihin tai kilpailukykyisyyteen; 17) Networksin asiakasrahoitusriskien hallinta; 18) yhteistyökumppaneidemme ja partnereidemme suorituskyky sekä kykymme solmia onnistuneita yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyjä; 19) kykymme suojata teknologioita, joita kehitämme, lisensioimme, käytämme tai aiomme käyttää, kanteilta siitä, että olemme loukanneet kolmannen osapuolen teollisuusoikeuksia sekä mahdollisten lisensiointikulujen, tiettyjen teknologioiden käyttöön liittyvien rajoitusten ja teollisuusoikeuksiin liittyvien oikeudenkäyntien vaikutukset; 20) talouden, sääntelyn tai politiikan kehitys sekä muiden tapahtumien vaikutus toimintaamme ja liikevaihtoomme niissä useissa maissa tai alueilla, joissa harjoitamme liiketoimintaa; 21) valuuttakurssien vaihtelut, erityisesti vaihtelut raportointivaluuttamme euron ja Yhdysvaltojen dollarin, Japanin jenin, Kiinan yuanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä; 22) kykymme menestyksekkäästi panna täytäntöön suunnitellut yritysjärjestelyt kuten hankinnat, divestoinnit, fuusiot, yhteistoimintayritykset, hallinnoida niihin liittyviä odottamattomia vastuita ja saavuttaa asetetut hyödyt; 23) oikeudenkäynnit, sopimuksiin liittyvät riidat ja syytökset terveyshaitoista liittyen liiketoimintaamme sekä ne riskitekijät, jotka mainitaan Nokian viimeisimmässä Yhdysvaltojen arvopaperisäännösten mukaisessa asiakirjassa (Form 20-F) otsikon Item 3.D "Risk Factors" alla. Muut tuntemattomat tai odottamattomat tekijät tai vääriksi osoittautuvat oletukset voivat aiheuttaa todellisten tulosten huomattavan poikkeamisen tulevaisuudennäkymiin liittyvissä kannanotoissa ja lausumissa esitetyistä tulosodotuksista. Nokia ei sitoudu julkisesti päivittämään tai muuttamaan tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja tai lausumia uuden tiedon, tulevaisuuden tapahtuman tai muun syyn johdosta, paitsi siltä osin kuin sillä on siihen lainmukainen velvollisuus.

YHTEYSTIETOJA

NOKIA PÄÄKONTTORI

Karakaari 7 02610 Espoo PL 226, FI-00045 Nokia Group FINLAND Puh. 010 44 88000 Fax 010 44 81 002

Copyright © Nokia 2014. Kaikki oikeudet pidetään. Nokia ja Nokia Connecting People ovat Nokia Oyj:n rekisteröityjä tavaramerkkejä.