Nokia Oyj — Annual Report 2012

Mar 28, 2013

TUNNUSLUKUJA 2
-----------------	--

Konsernin tuloslaskelma, IFRS 20
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 21
Konsernitase, IFRS 22
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 23
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 24
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 26
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 74
Emoyhtiön tase, FAS 74
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 75
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 76
Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat 81
Nokia 2008 – 2012, IFRS 86
Tunnuslukujen laskentaperusteet 88
Tilinpäätöksen 2012 allekirjoitus
ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi 89
Tilintarkastuskertomus 90

Kriittiset laskentaperiaatteet 92
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallinto 98
Hallitus 104
Johtokunta 107
Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot 110
Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut 129
Tietoja sijoittajille 130
Yhteystietoja 132

TUNNUS LUKUJA

Tunnusluvut perustuvat kansainvälisen laskentasäännöstön IFRS:n mukaiseen tilinpäätökseen.

Liikevaihto 30 176 38 659 – 22 Liiketulos – 2 303 – 1 073 Tulos ennen veroja – 2 644 – 1 198 Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos – 3 106 – 1 164 Tutkimus ja kehitys 4 782 5 584 – 14 % 2012 2011 Sijoitetun pääoman tuotto neg. neg. Velkaantumisaste (gearing) – 46 – 40 EUR 2012 2011 Muutos, % Tulos/osake, laimentamaton – 0,84 – 0,31 Osinko/osake 0,00 * 0,20 – 100 Osakkeita keskimäärin (1 000 kpl) 3 710 845 3 709 947 * Hallituksen esitys Nokian liiketoiminnat, milj. EUR 2012 2011 Muutos, % Devices & Services Liikevaihto 15 686 23 943 – 34 Liiketulos – 1 100 884 Location & Commerce Liikevaihto 1 103 1 091 1 Liiketulos – 301 – 1 526 – 80 Nokia Siemens Networks Liikevaihto 13 779 14 041 – 2 Liiketulos – 799 – 300 166 Henkilöstö, 31.12. 2012 2011 Muutos, % Devices & Services 32 986 49 406 – 33 Location & Commerce 6 186 6 659 – 7 Nokia Siemens Networks 58 411 73 686 – 21 Yhtymän yhteiset toiminnot 215 299 – 28 Nokia-yhtymä 97 798 130 050 – 25 10 suurinta markkina-aluetta 2012 2011 Kiina 2 509 6 130 Intia 2 227 2 923 Japani 2 182 1 539 Yhdysvallat 1 880 1 405 Brasilia 1 753 1 901 Saksa 1 299 1 606 Venäjä 1 287 1 843 Iso-Britannia 900 996 Indonesia 799 904 Italia 783 982 10 suurinta maata henkilöstön mukaan, 31.12. 2012 2011 Intia 20 027 22 279 Kiina 18 684 22 165 Suomi 11 767 16 970 Brasilia 7 348 11 887 Saksa 7 026 10 992 Yhdysvallat 6 692 7 980 Unkari 2 772 5 198 Puola 2 491 2 541 Iso-Britannia 1 740 3 237 Venäjä 1 573 1 256

Nokia, milj. EUR 2012 2011 Muutos, %

Tärkeimmät valuutat, vuoden lopun kurssit

1 EUR	USD	1,3140
	GBP	0,8121
	CNY	8,1963
	INR	71,9280
	RUB	40,5002
	JPY	110,16

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

Ennen toimintakertomuksessa esitettäviä lainsäädännön vaatimia tietoja Nokian hallitus esittää lyhyen yhteenvedon vuoden ja alkuvuoden päätapahtumista ja tehdyistä toimenpiteistä.

• Lumia-tuotteet. Nokia on laajentanut Lumia-tuotteiden tarjontaa uusiin hintaluokkiin ja uusille maantieteellisille alueille sen jälkeen, kun se esitteli vuonna ensimmäiset Lumia-tuotteensa. Nokia julkisti vuoden kolmannella neljänneksellä ensimmäiset Windows Phone -alustaan perustuvat Nokia Lumia - ja Nokia Lumia -älypuhelimet, joiden toimitukset valikoiduille markkinoille alkoivat neljännen vuosineljänneksen aikana.
• Asha-tuotteet. Nokian Asha-tuoteperhe on laajentunut nopeasti lokakuussa Nokia World -tapahtumassa tapahtuneen ensiesittelyn jälkeen. Nokia Asha -tuotteet hämärtävät peruspuhelinten ja älypuhelinten välisiä eroja ja ne on suunniteltu mahdollistamaan paras kokonaisvaltainen käyttäjäkokemus ja hinta-laatusuhde seuraavalle miljardille matkapuhelinkäyttäjälle. Asha kuvastaa sitä, miten Nokia keskittyy positiivisen käyttäjäkokemuksen kehittämiseen ja tarjoaa tuotteidensa ja palvelujensa avulla miljoonille ihmisille mahdollisuuksia, jotka auttavat heitä saavuttamaan tavoitteensa. Nokia jatkoi vuonna Asha-tuoteperheen laajentamista muun muassa esittelemällä ensimmäiset täysin kosketusnäytölliset Asha-älypuhelimet, kuten Nokia Asha :n ja Nokia Asha :n.
• Symbian-tuotteet. Nokia jatkoi omaan Symbian-käyttöjärjestelmäänsä perustuvien laitteiden toimituksia markkinoille siirryttyään Windows Phone -älypuhelinalustaan. Nokia on kuitenkin lopettanut Symbian-käyttöjärjestelmään perustuvien laitteiden kehittämisen niiden oltua osa Nokian tuotevalikoimaa vuosikymmenen ajan. Nokia PureView, joka esittelee kuvaustoimintojemme mahdollisuuksia ja joka tuli markkinoille vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla, on Nokian viimeinen Symbian-laite. Nokia arvioi, ettei se myy merkittäviä kappalemääriä Symbian-laitteita vuoden aikana.
• Strategia ja uudelleenjärjestelytoimenpiteet. Nokia kertoi kesäkuussa useista – suunnitelluista tai tähän mennessä jo toteutetuista – strategiansa terävöittämiseen, yhtiön toimintamallin parannuksiin ja kannattavaan kasvuun tähtäävistä toimenpiteistä. Nokia ilmoitti suunnitelmistaan investoida vahvasti tuotteisiin ja käyttäjäkokemuksiin, joiden avulla Lumia-älypuhelimet erottautuvat kilpailijoista ja ovat yhä useamman kuluttajan saatavilla; investoida paikkatietopalveluihin, joiden tarkoituksena on erottaa Nokian tuotteet kilpailijoista; laajentaa paikkatietoista palvelualustaa uusille teollisuudenaloille; ja parantaa kilpailukykyään ja kannattavuuttaan peruspuhelimissa. Kesäkuussa julkis-

tettuihin toimenpiteisiin kuului myös tiettyjen toimintojen virtaviivaistaminen, vähentäminen ja tietyistä toiminnoista luopuminen sekä henkilöstövähennykset Devices & Services -liiketoiminnassa. Strategian toteuttamiseksi Nokia teki myös muutoksia ylimmässä johdossaan.

• HERE (aiemmin Location & Commerce). HERE on aiemmin Location & Commerce -liiketoimintana tunnetun liiketoiminnan ja raportoivan segmentin uusi nimi .. alkaen. Nokian HERE-liiketoiminta jatkoi sekä paikkatietotuotevalikoimansa vahvistamista päivittämällä kehittämiään ominaissovelluksia että asiakaskuntansa laajentamista solmimalla uusia kumppanuuksia ja lisensointisopimuksia. Marraskuussa Nokia esitteli HERE-paikkatietopalvelun, jonka tavoitteena on tarjota ensimmäisenä pilvipalveluna maailman parhaat kartta- ja paikkatietopalvelut lukuisille eri laitteille ja käyttöjärjestelmille. HERE-liiketoiminnan tavoitteena on erottautua kilpailijoistaan digitaalisella karttatietotarjonnallaan ja paikkatietopalveluillaan ja tarjota kilpailukykyisiä liiketoimintamalleja Nokian asiakkaille.
• Nokia Siemens Networks. Nokia Siemens Networks on edistynyt hyvin vuoden lopulla julkistetun keskitetyn strategiansa ja uudelleenjärjestelyohjelmansa toimeenpanossa. Strategia on rakennettu sekä teknologisen ja maantieteellisen keskittymisen että laadun ja innovaation ympärille, ja se ohjaa Nokia Siemens Networksia keskittymään yksinomaan mobiililaajakaistaan ja palveluihin esimerkiksi luopumalla useista liiketoiminnoistaan ja terävöittämällä tuotevalikoimaansa. Samalla kun Nokia Siemens Networks julkisti uuden strategiansa, se kertoi myös laajasta ja merkittävästä uudelleenjärjestelysuunnitelmastaan, jonka tavoitteena on alentaa vuosittaisia toimintakuluja ja välillisiä tuotantokustannuksia.

TOIMINNAN TULOS

Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoiva segmentti nimettiin HERE-liiketoiminnaksi ja raportoivaksi segmentiksi .. alkaen. Tässä vuosikertomuksessa käytetään sekä termiä "Location & Commerce" että "HERE" kuvaamaan kyseistä liiketoimintaa ja raportoivaa segmenttiä.

Nokialla on kolme liiketoimintaa: Devices & Services, HERE (aiemmin Location & Commerce) ja Nokia Siemens Networks ja neljä toiminnallista ja raportoivaa segmenttiä: Devices & Services -liiketoimintaan kuuluvat Smart Devices- ja Mobile Phones- yksiköt, HERE ja Nokia Siemens Networks.

Devices & Services -liiketoimintaan kuuluu kaksi toiminnallista ja raportoivaa segmenttiä, Smart Devices -yksikkö, joka keskittyy edistyneimpiin tuotteisiimme, mukaan lukien Lumiaälypuhelimet, ja Mobile Phones -yksikkö, joka keskittyy edullisimpiin tuotteisiimme, mukaan lukien täysin kosketusnäytölliset Asha-älypuhelimet. Devices & Services -liiketoiminta sisältää myös Devices & Services Muu -osion, jonka liikevaihto sisältää patentteihin liittyvät tulot, varaosien liikevaihdon, hankinnan ja valmistuksen kulut ja toimintakulut sekä yhteiset tutkimus- ja tuotekehityskulut. Devices & Services Muu -osio sisälsi myös luksuspuhelinliiketoimintamme Vertun .. saakka, jolloin myimme suurimman osan Vertun omistuksestamme pääomasijoitusyhtiö EQT VI:lle.

Nokia-yhtymä

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä lukuja ja niiden prosenttiosuudet liikevaihdosta tilikausilta ja .

			Muutos
milj. EUR	2012		2012 2011 vs. 2011
Liikevaihto	30 176	38 659	– 22 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut	– 21 786	– 27 300	– 20 %
Bruttokate	8 390	11 359	– 26 %
Tutkimuksen ja tuote kehityksen kulut	– 4 782	– 5 584	– 14 %
Myynnin ja markki noinnin kulut	– 3 205	– 3 769	– 15 %
Hallinnon kulut	– 959	– 1 085	– 12 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	– 1 747	– 1 994	– 12 %
Liiketappio	– 2 303	– 1 073

LIIKEVAIHTO

Liikevaihtoon ja kannattavuuteen vaikutti kaikilla maantieteellisillä alueilla kielteisesti kilpailevien älypuhelinalustojen lisääntyneellä vauhdilla tapahtunut eteneminen verrattuna Nokian Symbian-älypuhelimiin samalla kun jatkoimme siirtymää Windows Phone -älypuhelinalustaan. Liikevaihtoon ja kannattavuuteen vaikutti kielteisesti myös kilpailutilanteesta johtuvat hinnoittelutoimenpiteemme sekä älypuhelin- että peruspuhelinmarkkinoilla. Lisäksi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana liikevaihtoon ja kannattavuuteen vaikutti kielteisesti se, että tuotevalikoimastamme puuttui edulliset täysin kosketusnäytölliset laitteet, joiden osuus markkinoilla kasvoi edelleen. Nokia Siemens Networksin osalta liikevaihdon laskuun vaikutti ensisijaisesti Nokia Siemens Networksin strategia keskittyä mobiililaajakaistaan ja palveluihin.

Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian liikevaihdon jakautuminen alueittain tilikausilla ja .

Liikevaihto alueittain

%	2012	2011
Eurooppa	29	31
Lähi-itä ja Afrikka	14	14
Kiinan alue	10	17
Aasian ja Tyynenmeren alue	27	23
Pohjois-Amerikka	7	4
Latinalainen Amerikka	13	11
Yhteensä	100	100

Kymmenen liikevaihdoltaan suurinta markkina-aluetta vuonna suurimmasta pienimpään lueteltuina olivat Kiina, Intia, Japani, Yhdysvallat, Brasilia, Saksa, Venäjä, Iso-Britannia, Indonesia ja Italia, joiden osuus Nokian liikevaihdosta vuonna oli yhteensä noin %. Vuonna kymmenen liikevaihdoltaan Nokian suurinta markkina-aluetta olivat Kiina, Intia, Brasilia, Venäjä, Saksa, Japani, Yhdysvallat, Iso-Britannia, Italia ja Espanja, joiden osuus Nokian liikevaihdosta vuonna oli yhteensä noin %.

BRUTTOKATEPROSENTTI

Nokian bruttokateprosentti vuonna oli ,, kun se vuonna oli ,. Matalampi bruttokateprosentti vuonna johtui ensisijaisesti Devices & Services -liiketoiminnan bruttokateprosentin laskusta vuoteen verrattuna. Tätä osin tasoitti Nokia Siemens Networksin noussut bruttokateprosentti.

TOIMINTAKULUT

Nokian tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut vuonna olivat miljoonaa euroa, kun vuonna vastaavat kulut olivat miljoonaa euroa. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulujen osuus Nokian liikevaihdosta oli , % vuonna , kun vuonna osuus oli , %. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulujen prosenttiosuuden nousu suhteessa liikevaihtoon johtui ensisijaisesti liikevaihdon suhteellisesta laskusta vuonna . Tutkimuksen ja tuotekehityksen kuluihin sisältyi miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä vuonna , kun vastaavat erät olivat miljoonaa euroa vuonna . Vuoden lopussa Nokia työllisti henkilöä tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, vastaten noin % Nokian koko henkilökunnasta.

Nokian myynnin ja markkinoinnin kulut olivat vuonna miljoonaa euroa, kun vuonna vastaavat kulut olivat miljoonaa euroa. Myynnin ja markkinoinnin kulujen osuus Nokian liikevaihdosta vuonna oli , %, kun vuonna osuus oli , %. Myynnin ja markkinoinnin kulujen prosenttiosuuden nousu suhteessa liikevaihtoon heijasti liikevaihdon laskua vuonna . Myynnin ja markkinoinnin kuluihin sisältyi miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä vuonna , verrattuna miljoonaan euroon vuonna .

Hallinnon kulut olivat miljoonaa euroa vuonna , kun vuonna vastaavat kulut olivat miljoonaa euroa. Hallinnon kulujen osuus Nokian liikevaihdosta oli , % vuonna , kun vuonna osuus oli , %. Hallinnon kulujen prosenttiosuuden nousu suhteessa liikevaihtoon heijasti liikevaihdon laskua vuonna . Hallinnon kuluihin ei sisältynyt hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä vuonna , kun vastaavat erät olivat miljoonaa euroa vuonna .

Vuonna liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja, mukaan lukien maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvä miljoonan euron kulu, omaisuuserien arvonalentumiset miljoonaa euroa, miljoonan euron oikaisu hankintamenon kohdentamiseen liittyen Motorolalta saatuun lopulliseen suoritukseen, liiketoimintojen hankintaan liittyvät poistot aineettomista hyödykkeistä miljoonaa euroa, kartellikorvauksista johtuva tuloerä miljoonaa euroa, voitto Vertun myynnistä miljoonaa euroa ja voitto

kiinteistön myynnistä miljoonaa euroa. Vuonna liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisälsivät uudelleenjärjestelykuluja miljoonaa euroa, omaisuuserien arvonalennuksia miljoonaa euroa, suorituksia Accenturelle miljoonaa euroa, osakkuusyhtiön osakkeiden arvonalentumista miljoonaa euroa ja kartellikorvauksesta tuloerän miljoonaa euroa.

LIIKEVOITTOPROSENTTI

Nokian liiketappio oli miljoonaa euroa vuonna , verrattuna miljoonan euron liiketappioon vuonna . Kasvanut liiketappio johtui ensisijaisesti , miljardin euron uudelleenjärjestelykuluista ja Devices & Services -liiketoiminnan operatiivisen suorituksen laskusta, jota osin tasoitti Nokia Siemens Networksin operatiivisen suorituksen kasvu. Vuonna Nokian liikevoittoprosentti oli -, verrattuna vuoden liikevoittoprosenttiin -,. Nokian liiketappio vuonna sisälsi hankintamenon kohdentamiseen liittyvien erien, uudelleenjärjestelykulujen ja muiden kertaluonteisten erien yhteensä , miljardin euron negatiivisen vaikutuksen, verrattuna , miljardin euron negatiiviseen vaikutukseen vuonna .

YHTYMÄN YHTEISET TOIMINNOT

Yhtymän yhteisten toimintojen kulut olivat miljoonaa euroa vuonna , verrattuna miljoonaan euroon vuonna .

RAHOITUSKULUT

Rahoituskulut (netto) olivat miljoonaa euroa vuonna , verrattuna miljoonaan euroon vuonna . Vuoden korkeammat nettokulut johtuivat pääosin valuuttakurssitappioista. Nokia arvioi rahoituskulujen vuonna olevan noin miljoonaa euroa (netto).

Nokian lainojen suhde omaan pääomaan oli negatiivinen % vuoden lopussa, verrattuna negatiiviseen %:iin vuoden lopussa.

VOITTO ENNEN VEROJA

Tappio ennen veroja oli miljoonaa euroa vuonna , verrattuna vuoden tappioon miljoonaa euroa. Verot olivat miljoonaa euroa vuonna ja miljoonaa euroa vuonna . Nokian veroihin vaikutti yhä kielteisesti se, että tietyistä Nokia Siemens Networksin laskennallisista veroeristä ei kirjata verohyötyä. Tämän lisäksi vuonna Nokian veroihin vaikutti kielteisesti Devices & Services -liiketoiminnan Suomen laskennallisten verosaamisten kirjanpitoarvon vähennys sekä se, että Devices & Services -liiketoiminnan Suomen laskennallisista veroeristä ei kirjata verohyötyä niiden käyttöön liittyvästä epävarmuudesta johtuen.

MÄÄRÄYSVALLATTOMILLE OMISTAJILLE KUULUVA OSUUS TULOKSESTA

Määräysvallattomille omistajille kuuluva tappio oli miljoonaa euroa vuonna , verrattuna miljoonan euron määräysvallattomille omistajille kuuluvaan tappioon vuonna . Tämä muutos johtui ensisijaisesti Nokia Siemens Networksin tappioiden kasvusta.

EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA TULOS JA OSAKEKOHTAINEN TULOS

Emoyhtiön omistajille kuuluva tappio oli miljoonaa euroa vuonna , verrattuna miljoonan euron tappioon vuonna . Osakekohtainen tulos laski vuonna -, euroon (laimentamaton ja laimennettu), kun se vuonna oli -, euroa (laimentamaton ja laimennettu).

KASSAVIRTA JA TALOUDELLINEN TILANNE

Seuraavassa taulukossa esitetään Nokia-yhtymän kassavirta tilikausilta ja sekä taloudellinen tilanne mainittujen ajanjaksojen lopussa ja vertailu vuoden ja välillä.

			Muutos 2012
milj. EUR	2012		2011 vs. 2011
Liiketoiminnan nettorahavirta	– 354	1 137
Kassa ja muut likvidit varat		9 909 10 902	– 9 %
Nettokassa ja muut likvidit varat 1	4 360	5 581	– 22 %

Kassa ja muut likvidit varat vähennettynä korollisilla veloilla.

Nettokassa ja muut likvidit varat laskivat , miljardilla eurolla vuonna vuoteen verrattuna johtuen ensisijaisesti uudelleenjärjestelyihin liittyvistä noin , miljardin euron ulosmenevistä nettorahavirroista, vuoden aikana maksetusta noin miljoonan euron osingosta, rahoituskuluihin ja veroihin liittyvistä ulosmenevistä nettorahavirroista ja käyttöomaisuusinvestoinneista. Tätä osin tasoitti positiivinen liiketoiminnan nettorahavirta – lukuun ottamatta uudelleenjärjestelyihin, rahoituskuluihin ja veroihin liittyviä ulosmeneviä nettorahavirtoja – ja Microsoftilta vuosineljänneksittäin vastaanotetut alustatukimaksut (jotka alkoivat vuoden viimeisellä neljänneksellä).

Nokia Siemens Networksin osuus liiketoiminnan nettorahavirrasta oli noin , miljardia euroa vuonna johtuen ensisijaisesti nettokäyttöpääoman muutoksista. Nokia Siemens Networksin osuus Nokian bruttokassasta oli , miljardia euroa ja osuus nettokassasta , miljardia euroa vuoden lopussa.

Nokian ja Microsoftin väliseen sopimukseen kuuluu alustatukimaksuja Microsoftilta Nokialle ja ohjelmistorojaltimaksuja Nokialta Microsoftille. Alustatukimaksuja koskevan sopimuksen ehtojen mukaisesti vuosineljänneksittäin maksettava maksu on miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Sopimuksen ohjelmistorojaltirakenne on kilpailukykyinen sisältäen velvoitteen vuosittaiseen minimirojaltimaksuun, jonka määrä vaihtelee sopimuksen voimassaoloajan. Ohjelmistorojaltimaksut, sisältäen minimirojaltimaksun, maksetaan vuosineljänneksittäin. Sopimuskaudella sekä alustatukimaksujen että minimirojaltimaksujen arvioidaan olevan suuruudeltaan miljardeja Yhdysvaltain dollareita. Sopimuskauden aikana alustatukimaksujen kokonaismäärän arvioidaan olevan hieman suurempi kuin minimirojaltimaksujen kokonaismäärä. Nokia on vuoden loppuun mennessä vastaanottanut enemmän alustatukimaksuja kuin se on maksanut minimirojaltimaksuja, joten nettorahavirrat ovat olleet Nokian hyväksi. Tämän seurauksena arvioimme, että jatkossa sopimuskauden aikana Nokian Microsoftille maksamien minimirojaltimaksujen kokonaismäärä on noin , miljardia euroa suurempi kuin Microsoftin Nokialle

maksamien alustatukimaksujen kokonaismäärä. Nokia arvioi kuitenkin, että vuonna alustatukimaksujen kokonaismäärä on hieman suurempi kuin minimirojaltimaksujen kokonaismäärä, ja nettorahavirtojen arvioidaan täten olevan hieman Nokian hyväksi. Sopimuksen mukaisesti alustatukimaksut ja vuosittaiset minimirojaltimaksut jatkuvat toisiaan vastaavan ajanjakson ajan. Olemme kirjanneet osan vastaanotetuista alustatukimaksuista tuloeränä Smart Devices -yksikön hankinnan ja valmistuksen kuluihin ja jäljelle jääneen osan velaksi taseeseen osaksi siirtovelkoja.

TULOS SEGMENTEITTÄIN

Devices & Services

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Devices & Services -liiketoimintaa koskevia lukuja ja niiden prosenttiosuudet liikevaihdosta tilikausilta ja .

milj. EUR	2012		Muutos 2012 2011 vs. 2011
Liikevaihto 1	15 686	23 943	– 34 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut	– 12 340	– 17 303	– 29 %
Bruttokate	3 346	6 640	– 50 %
Tutkimuksen ja tuote kehityksen kulut	– 1 852	– 2 441	– 24 %
Myynnin ja markki noinnin kulut	– 1 857	– 2 180	– 15 %
Hallinnon kulut	– 292	– 362	– 19 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	– 445	– 773	– 42 %
Liiketappio/-voitto	– 1 100	884

Sisältää patentteihin liittyvät tulot, jotka on kirjattu Devices & Services Muu -osion liikevaihtoon.

LIIKEVAIHTO

Seuraavassa taulukossa esitetään alueittain Devices & Services -liiketoiminnan liikevaihto mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien ja vertailu. Alla olevassa kappaleessa kuvattu patentteihin liittyvä tulo on kohdennettu maantieteellisille alueille.

Devices & Services -liiketoiminnan liikevaihto alueittain

			Muutos 2012
milj. EUR	2012		2011 vs. 2011
Eurooppa	4 643	7 064	– 34 %
Lähi-itä ja Afrikka	2 827	4 098	– 31 %
Kiinan alue	1 610	5 063	– 68 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	3 811	4 896	– 22 %
Pohjois-Amerikka	453	354	28 %
Latinalainen Amerikka	2 342	2 468	– 5 %
Yhteensä	15 686	23 943	– 34 %

Devices & Services -liiketoiminnan liikevaihdon % lasku vuonna edelliseen vuoteen verrattuna johtui sekä Smart Devices -yksikön että Mobile Phones -yksikön alhaisemmasta kappalemääräisestä myynnistä ja Mobile Phones -yksikön alhaisemmasta keskimääräisestä myyntihinnasta, mitä osin tasoitti Smart Devices -yksikön korkeampi keskimääräinen myyntihinta. Devices & Services Muu -osion liikevaihdon lasku vuonna johtui alhaisemmista kertaluonteisista patentteihin liittyvistä tuloista, Vertun divestoinnista vuoden viimeisellä neljänneksellä ja alhaisemmasta varaosien myynnistä.

Smart Devices -yksikkömme jatkoi siirtymävaihettaan Symbian-laitteiden kappalemääräisen myynnin vähentyessä peräkkäisillä neljänneksillä vuonna . Lumia-laitteiden kappalemääräinen myynti kasvoi vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla jakelun alueellisen laajentumisen ja uusien laitejulkistusten myötä, mutta Lumia-laitteiden kappalemääräiseen myyntiin vaikutti kielteisesti vuoden kolmannella neljänneksellä tuotevalikoimassa tapahtuneet siirtymät. Smart Devices -yksikkömme liikevaihto kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä vuoden kolmanteen neljännekseen verrattuna Nokian aloittaessa uusien Lumia-laitteiden toimitukset. Liikevaihtoon vaikutti kuitenkin kielteisesti tuotannon ylösajovaiheessa erityisesti Lumia -älypuhelimiin liittyvien komponenttien rajoitettu saatavuus. Smart Devices -yksikkömme toimitti yhteensä , miljoonaa Lumia-laitetta vuonna . Vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana Mobile Phones -yksikköömme vaikutti kielteisesti aggressiivinen hintakilpailu ja edullisten täysin kosketusnäytöllisten laitteiden puuttuminen tuotevalikoimasta. Vuoden toisen neljänneksen loppupuolella Mobile Phones -yksikkömme esitteli edulliset täysin kosketusnäytölliset Asha-älypuhelimet ja myi niitä , miljoonaa kappaletta vuoden toisella vuosipuoliskolla.

Devices & Services -liiketoimintamme liikevaihtoon vaikutti myönteisesti vuonna Devices & Services Muu -osioon kirjattu noin miljoonan euron kertaluonteinen patentteihin liittyvä tulo ( miljoonaa euroa vuonna ). Kertaluonteinen patentteihin liittyvä tulo liittyy kyseisinä vuosina solmittuihin uusiin patenttilisenssisopimuksiin, jotka sisälsivät menneisyyteen kohdistuvia rojaltimaksuja eivätkä näin ollen ole toistuvia suorituksia. Patenttilisenssisopimukset ovat yleensä usean vuoden mittaisia ja voivat kattaa lisenssinsaajan menneen ja tulevan myynnin. Kun patenttilisenssisopimus solmitaan, se sisältää tyypillisesti sopimuksen menneisyyteen kohdistuvista rojalteista, joihin lisenssinantaja on oikeutettu. Tulo menneiltä kausilta kirjataan tyypillisesti kertaluonteisena eränä. Lisenssimaksut, jotka liittyvät tuleviin rojalteihin kirjataan tyypillisesti jäljellä olevan sopimuskauden yli sopimusehtojen mukaisesti. Tulevien lisenssimaksujen suuruus voi vaihdella lisenssiehtojen mukaisesti.

Nokia on investoinut noin miljardia euroa tutkimukseen ja tuotekehitykseen viimeisen kahden vuosikymmenen aikana ja rakentanut yhden langattoman teollisuudenalan vahvimmista ja laajimmista patenttiportfolioista, jossa on noin patenttiperhettä. Nokia on maailman johtavia matkaviestin- ja langattomien teknologioiden kehittäjiä, minkä myös vahva asemamme patenteissa osoittaa. Nokia arvioi, että sen Devices & Services Muu -osion vuotuinen patentteihin liittyvä tulovirta nykytasolla on noin , miljardia euroa.

KAPPALEMÄÄRÄINEN MYYNTI

Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian Devices & Services -liiketoiminnan matkaviestimien kappalemääräinen myynti alueittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien ja vertailu.

Devices & Services -liiketoiminnan kappalemääräinen myynti alueittain

			Muutos 2012
milj. EUR	2012		2011 vs. 2011
Eurooppa	67,3	87,8	– 23 %
Lähi-itä ja Afrikka	81,7	94,6	– 14 %
Kiinan alue	27,5	65,8	– 58 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	113,5	118,9	– 5 %
Pohjois-Amerikka	2,2	3,9	– 44 %
Latinalainen Amerikka	43,4	46,1	– 6 %
Yhteensä	335,6	417,1	– 20 %

Devices & Services -liiketoimintamme kappalemääräisen myynnin lasku vuonna vuoteen verrattuna johtui alhaisemmasta kappalemääräisestä myynnistä sekä Smart Devices- että Mobile Phones -yksiköissä (kuvattu alla).

KESKIMÄÄRÄINEN MYYNTIHINTA

Nokian matkaviestinten keskimääräinen myyntihinta koostuu Devices & Services -liiketoiminnan kokonaisliikevaihdosta jaettuna Devices & Services -liiketoiminnan matkaviestinten kappalemääräisellä myynnillä. Devices & Services Muu -osion liikevaihto sisältää Nokian luksuspuhelinliiketoiminnan Vertun .. saakka, varaosat sekä patentteihin liittyvät tulot. Koska patentteihin liittyvät tulot sisältyvät Devices & Services Muu -osion liikevaihtoon, esitämme tässä vuosikertomuksessa matkaviestinten keskimääräisen myyntihinnan sekä sisältäen patentteihin liittyvät tulot että ilman niitä.

Nokian matkaviestinten keskimääräinen myyntihinta, sisältäen patentteihin liittyvät tulot, oli euroa vuonna laskien % vuoden eurosta. Keskimääräisen myyntihinnan lasku vuonna vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti Mobile Phones -yksikön myynnin suuremmasta osuudesta ja Mobile Phones -yksikön alhaisemmasta keskimääräisestä myyntihinnasta. Tätä osin tasoitti Smart Devices -yksikkömme korkeampi keskimääräinen myyntihinta. Nokian matkaviestinten keskimääräinen myyntihinta, lukuun ottamatta patentteihin liittyviä tuloja, oli euroa vuonna laskien % vuoden eurosta.

BRUTTOKATEPROSENTTI

Devices & Services -liiketoimintamme bruttokateprosentti oli , vuonna verrattuna , bruttokateprosenttiin vuonna . Devices & Services -liiketoimintamme bruttokateprosentin lasku vuonna edellisvuoteen verrattuna johtui bruttokateprosenttien laskusta Smart Devices -yksikössämme ja vähemmässä määrin sekä Mobile Phones -yksikössämme että Devices & Services Muu -osiossa.

TOIMINTAKULUT

Devices & Services -liiketoiminnan toimintakulut laskivat % vuonna edellisvuoteen verrattuna. Smart Devices -yksikkömme toimintakulut laskivat % vuonna edellisvuoteen verrattuna, kun taas Mobile Phones -yksikkömme toimintakulut pysyivät suunnilleen samalla tasolla. Muutoksiin vuonna edellisvuoteen verrattuna vaikutti alla kuvattujen tekijöiden lisäksi suhteellinen toimintakuluallokaatio. Suhteelliseen toimintakuluallokaatioon vaikutti Mobile Phones- ja Smart Devices -yksikköjen keskinäinen liikevaihto- ja bruttokatejakauma, mikä johti korkeampiin suhteellisiin kuluallokaatioihin Mobile Phones -yksikön osalta ja alhaisempiin suhteellisiin kuluallokaatioihin Smart Devices -yksikön osalta.

Devices & Services -liiketoiminnan tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut laskivat % vuonna edellisvuoteen verrattuna johtuen ensisijaisesti Smart Devices -yksikkömme ja Devices & Services Muu -osion tutkimuksen ja tuotekehityksen kulujen laskusta. Tutkimuksen ja tuotekehityksen kulujen lasku johtui ensisijaisesti keskittymisestä tärkeimpiin hankkeisiin ja kulukontrollista sekä tietyistä liiketoiminnoista luopumisesta.

Devices & Services -liiketoiminnan myynnin ja markkinoinnin kulut laskivat % vuonna edellisvuoteen verrattuna, johtuen ensisijaisesti liiketoimintamme yleisestä pienentymisestä, yleisestä markkinointitoiminnan tehokkuudesta ja tietyistä liiketoiminnoista luopumisesta.

Devices & Services -liiketoiminnan hallinnon kulut laskivat % vuonna edellisvuoteen verrattuna, johtuen ensisijaisesti rakenteellisista kulusäästöistä sekä tietyistä liiketoiminnoista luopumisesta.

Devices & Services -liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vaikuttivat kannattavuuteen kielteisesti vuonna edellisvuoteen verrattuna. Vuonna Devices & Service Muu -osioon kirjattiin kertaluonteisia eriä miljoonaa euroa (netto), sisältäen uudelleenjärjestelykulut miljoonaa euroa ja niihin liittyvät omaisuuserien arvonalentumiset miljoonaa euroa, kartellikorvauksista johtuvan miljoonan euron tuloerän, voiton (netto) kiinteistön myynnistä miljoonaa euroa ja Vertun divestointiin liittyvän miljoonan euron voiton (netto). Vuonna Devices & Services Muu -osioon kirjattiin kertaluonteisia eriä EUR miljoonaa sisältäen uudelleenjärjestelykulut miljoonaa euroa ja niihin liittyvät omaisuuserien arvon-alentumiset miljoonaa euroa sekä suoritukset Accenturelle miljoonaa euroa, osakkuusyhtiön osakkeiden arvonalentumisen miljoonaa euroa ja kartellikorvauksista johtuvan miljoonan euron tuloerän.

KUSTANNUSSÄÄSTÖTOIMET JA SUUNNITELLUT TOIMINNAN SOPEUTUKSET

Nokian tavoitteena on edelleen, että Devices & Services -liiketoiminnan liiketoimintakulut alenevat vuositasolla laskettuna noin , miljardiin euroon, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä, vuoden loppuun mennessä.

Nokia kertoi kesäkuussa uusista uudelleenjärjestelytoimenpiteistä vuonna ilmoitettujen toimenpiteiden lisäksi. Nämä toimenpiteet sisälsivät kohdennettuja investointeja avainkasvualueille, muutoksia toimintamalliin, ydinliiketoimintoihin kuulumattomien varojen divestoinnin ja merkittävästi suuremman kustannussäästötavoitteen. Näihin toimenpiteisiin kuuluivat Nokian Salon matkapuhelintehtaan sekä tutkimus- ja tuotekehitysyksikköjemme sulkeminen Saksan Ulmissa ja Kanadan Burnabyssa. Tukeakseen terävöitettyä strategiaansa Nokia keskitti myös myynti- ja markkinointitoimintojaan, virtaviivaisti tietohallinto (IT)-toimintojaan sekä yhtymän yhteisiä toimintojaan ja tukitoimintojaan. Lisäksi saatoimme päätökseen Vertun divestoinnin ja pääkonttorirakennuksemme myynnin Suomessa.

Vuosina ja Devices & Services -liiketoiminnan uudelleenjärjestelyohjelmasta johtuneet kumulatiiviset kuluerät ja muut niihin liittyvät kertaerät olivat noin , miljardia euroa .. sisältäen uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät arvonalentumiset. Vaikka uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvien toimenpiteiden lopullinen laajuus on vielä määrittelemättä, arvioimme nyt Devices & Services -liiketoiminnan kumulatiivisten kuluerien olevan noin , miljardia euroa vuoden loppuun mennessä. Arvioimme myös, että Devices & Services -liiketoiminnan uudelleenjärjestelytoimiin liittyvät ulosmenevät kokonaiskassavirrat ovat noin , miljardia euroa, joista noin , miljardia euroa oli kertynyt .. mennessä.

LIIKEVOITTOPROSENTTI

Devices & Services -liiketoiminnan liiketappio oli miljoonaa euroa vuonna , verrattuna miljoonan euron liikevoittoon vuonna . Devices & Services -liiketoiminnan liikevoittoprosentti vuonna oli -,, verrattuna vuoden liikevoittoprosenttiin ,. Muutos vuositasolla johtui ensisijaisesti sekä Mobile Phones -yksikön että Smart Phones -yksikön alhaisemmasta liikevaihdosta ja bruttokateprosentista verrattuna vuoteen .

Smart Devices

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Smart Devices -yksikön lukuja tilikausilta ja .

Yhteenveto Smart Devices -yksikön tuloksesta

			Muutos 2012
milj. EUR	2012		2011 vs. 2011
Liikevaihto (miljoonaa euroa) 1	5 446	10 820	– 50 %
Smart Devices kappalemääräinen myynti (miljoonaa laitetta)	35,1	77,3	– 55 %
Smart Devices keskimääräinen myyntihinta (euroa)	155	140	11 %
Bruttokateprosentti	8,8 %	23,7 %
Toimintakulut (miljoonaa euroa)	2 018	2 974	– 32 %
Toimintakateprosentti	– 28,6 %	– 3,8 %

Ei sisällä patentteihin liittyviä tuloja. Patentteihin liittyvät tulot on huomioitu Devices & Services Muu -osion liikevaihdossa.

LIIKEVAIHTO

Smart Devices -yksikön liikevaihto laski % vuonna vuoteen verrattuna, miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Lasku johtui ensisijaisesti merkittävästi alhaisemmasta kappalemääräisestä myynnistä, jota osin tasoitti korkeampi keskimääräinen myyntihinta.

KAPPALEMÄÄRÄINEN MYYNTI

Smart Devices -yksikön kappalemääräinen myynti laski % vuonna vuoteen verrattuna, , miljoonasta laitteesta , miljoonaan laitteeseen. Smart Devices -yksikkömme kappalemääräisen myynnin laskuun vuonna edelliseen vuoteen verrattuna vaikutti kilpailevien älypuhelinalustojen vahva eteneminen verrattuna Symbian-laitteisiimme. Alueellisesti kappalemääräisen myynnin lasku johtui erityisesti alhaisemmasta kappalemääräisestä myynnistä Kiinan, Euroopan, Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan sekä Latinalaisen Amerikan alueilla. Tätä osin tasoitti hieman korkeampi kappalemääräinen myynti Pohjois-Amerikassa.

KESKIMÄÄRÄINEN MYYNTIHINTA

Smart Devices -yksikön laitteiden keskimääräinen myyntihinta muodostuu Smart Devices -yksikön liikevaihdosta jaettuna Smart Devices -yksikön kappalemääräisellä myynnillä. Patentteihin liittyviä tuloja ei kirjata Smart Devices- ja Mobile Devices -yksiköissä.

Smart Devices -yksikön keskimääräinen myyntihinta kasvoi % vuonna vuoteen verrattuna, eurosta euroon. Smart Devices -yksikön keskimääräisen myyntihinnan kasvu vuonna edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti tuotevalikoiman myönteisestä painottumisesta korkeamman hintaluokan Lumia-laitteisiin, aikaisempaa myönteisemmästä laitteidemme yhteydessä myytäviin palveluihin liittyvästä myynnin jaksotuksesta sekä valuuttakurssivaihteluihin liittyvästä myönteisestä kokonaisvaikutuksesta. Kasvua osin tasoitti yleinen hintaeroosio ja hinnoittelutoimenpiteemme.

BRUTTOKATEPROSENTTI

Smart Devices -yksikön bruttokateprosentti oli , vuonna , verrattuna vuoden bruttokateprosenttiin ,. Smart Devices -yksikön bruttokateprosentin lasku vuonna edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti kilpailuympäristöstä johtuneesta kulueroosiota suuremmasta hintaeroosiosta, vaihto-omaisuuteen liittyvistä miljoonan euron kulukirjauksista vuoden toisella neljänneksellä ja vaihto-omaisuuteen liittyvistä miljoonan euron kulukirjauksista vuoden kolmannella neljänneksellä, alhaisemmasta kappalemääräisestä myynnistä johtuneista korkeammista kiinteistä yksikkökustannuksista sekä tuotejakauman kielteisestä painotuksesta alhaisemman bruttokateprosentin laitteisiin.

Mobile Phones

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Mobile Phones -yksikköä koskevia lukuja tilikausilta ja .

Yhteenveto Mobile Phones -yksikön tuloksesta

			Muutos 2012
milj. EUR	2012		2011 vs. 2011
Liikevaihto (miljoonaa euroa) 1	9 436	11 930	– 21 %
Mobile Phones kappalemääräinen myynti (miljoonaa laitetta)	300	340	– 12 %
Mobile Phones keskimääräinen myyntihinta (euroa)	31	35	– 11 %
Bruttokateprosentti	23,4 %	26,1 %
Toimintakulut (miljoonaa euroa)	1 661	1 640	1 %
Toimintakateprosentti	5,6 %	12,4 %

Ei sisällä patentteihin liittyviä tuloja. Patentteihin liittyvät tulot on huomioitu Devices & Services Muu -osion liikevaihdossa.

LIIKEVAIHTO

Mobile Phones -yksikön liikevaihto laski % vuonna vuoteen verrattuna, miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Vuositasolla lasku johtui alhaisemmasta kappalemääräisestä myynnistä ja alhaisemmasta keskimääräisestä myyntihinnasta.

KAPPALEMÄÄRÄINEN MYYNTI

Mobile Phones -yksikön kappalemääräinen myynti laski % vuonna vuoteen verrattuna, miljoonasta laitteesta miljoonaan laitteeseen. Mobile Phones -yksikön kappalemääräisen myynnin lasku vuonna edelliseen vuoteen verrattuna johtui haastavasta kilpailuympäristöstä ja markkinatilanteesta, joka vaikutti kielteisesti kappalemääräiseen myyntiin Mobile Phones -yksikön koko tuotevalikoimassa. Tähän vaikutti erityisesti Android-ohjelmistoalustalle perustuvien edullisemman hintaluokan älypuhelinten nopea lisääntyminen vuoden aikana. Vuoden toisen vuosipuoliskon aikana Mobile Phones -yksikkö aloitti täysin kosketusnäytöllisten Asha-älypuhelimien toimitukset, mikä paransi kilpailukykyämme Mobile Phones -yksikön ylemmän hintaluokan tuotevalikoimassa. Mobile Phones -yksikkö toimitti markkinoille yhteensä , miljoonaa täysin kosketusnäytöllistä Asha-älypuhelinta vuoden toisella puoliskolla.

KESKIMÄÄRÄINEN MYYNTIHINTA

Mobile Phones -yksikön laitteiden keskimääräinen myyntihinta muodostuu Mobile Phones -yksikön liikevaihdosta jaettuna Mobile Phones -yksikön kappalemääräisellä myynnillä. Patentteihin liittyviä tuloja ei kirjata Smart Devices- ja Mobile Devices -yksiköissä.

Mobile Phones -yksikön laitteiden keskimääräinen myyntihinta laski % vuonna vuoteen verrattuna, eurosta euroon. Mobile Phones -yksikön keskimääräisen myyntihinnan lasku vuonna edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti edullisemman hintaluokan matkapuhelinten myynnin kasvaneesta osuudesta ja yleisestä hintaeroosiosta.

BRUTTOKATEPROSENTTI

Mobile Phones -yksikön bruttokateprosentti oli , vuonna , verrattuna vuoden bruttokateprosenttiin ,. Mobile Phones -yksikön bruttokateprosentin lasku vuonna edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti alhaisemman bruttokateprosentin laitteiden myynnin osuuden kasvusta sekä valuuttakurssivaihteluiden kielteisestä kokonaisvaikutuksesta.

Location & Commerce

Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoiva segmentti nimettiin HERE-liiketoiminnaksi ja raportoivaksi segmentiksi .. alkaen. Seuraavassa käytetään termiä "Location & Commerce" kuvaamaan kyseisen raportoivan segmentin toiminnan tulosta tilikausilta ja .

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Location & Commerce -liiketoimintaa koskevia lukuja ja niiden prosenttiosuudet liikevaihdosta tilikausilta ja .

milj. EUR	2012		Muutos 2012 2011 vs. 2011
Liikevaihto Hankinnan ja valmistuksen kulut	1 103 – 228	1 091 – 214	1 % 7 %
Bruttokate	875	877	0 %
Tutkimuksen ja tuote kehityksen kulut	– 883	– 958	– 8 %
Myynnin ja markki noinnin kulut	– 186	– 259	– 28 %
Hallinnon kulut	– 77	– 68	13 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	– 30	– 1 118
Liiketappio	– 301	– 1 526

LIIKEVAIHTO

Seuraavassa taulukossa esitetään Location & Commerce -liiketoiminnan liikevaihto alueittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien ja vertailu.

Location & Commerce -liiketoiminnan liikevaihto alueittain

			Muutos 2012
milj. EUR	2012		2011 vs. 2011
Eurooppa	477	488	-2 %
Lähi-itä ja Afrikka	74	74	0 %
Kiinan alue	63	128	-51 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	82	74	11 %
Pohjois-Amerikka	335	284	18 %
Latinalainen Amerikka	72	43	67 %
Yhteensä	1 103	1 091	1 %

Location & Commerce -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi % vuonna vuoteen verrattuna, miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Location & Commerce -liiketoiminnan ulkoisen liikevaihdon kasvu vuonna edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti kasvaneesta karttalisenssien myynnistä autoteollisuuden asiakkaille, jota osin tasoitti henkilökohtaisten navigointilaitteiden alhaisempi myynti. Location & Commerce -liiketoimintamme sisäisen liikevaihdon lasku johtui ensisijaisesti alhaisemmasta myynnistä, joka johtui vuoden aikana alkaneesta Symbian-laitteiden kappalemääräisen myynnin merkittävästä laskusta.

BRUTTOKATEPROSENTTI

Location & Commerce -liiketoiminnan bruttokateprosentin lasku vuonna edelliseen vuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti bruttokateprosentiltaan korkeampien henkilökohtaisten navigointilaitteiden alhaisemmasta myynnistä, jota osin tasoitti autoteollisuussegmentin korkeampi bruttokateprosentti.

TOIMINTAKULUT

Location & Commerce -liiketoiminnan tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut laskivat % johtuen ensisijaisesti kustannusten hallintahankkeista, alhaisemmista projektikuluista ja mediamainontayksikön myynnistä johtuneesta tuotekehityskustannusten muutoksesta hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Location & Commerce -liiketoiminnan myynnin ja markkinoinnin kulut laskivat % johtuen ensisijaisesti kustannusten hallintahankkeista ja alhaisemmista markkinointikuluista.

Location & Commerce -liiketoiminnan hallinnon kulut nousivat % johtuen ensisijaisesti yhteisten tukitoimintojen korkeammasta käytöstä.

Vuonna Location & Commerce -liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vaikuttivat positiivisesti kannattavuuteen vuositasolla. Vuonna kirjasimme Location & Commerce -liiketoiminnassa miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, jotka koostuivat miljoonan euron uudelleenjärjestelykuluista. Vuonna kirjasimme Location & Commerce -liiketoiminnassa , miljardia euroa kertaluonteisia eriä, jotka sisälsivät miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja , miljardia euroa arvonalennuksia.

LIIKEVOITTOPROSENTTI

Location & Commerce -liiketoiminnan liiketappio laski miljoonaan euroon vuonna verrattuna miljoonan euron liiketappioon vuonna . Location & Commerce -liiketoiminnan liikevoittoprosentti vuonna oli -, verrattuna vuoden liikevoittoprosenttiin -,. Liikevoittoprosentin parantuminen vuodesta vuoteen johtui ensisijaisesti alhaisemmista muista toimintakuluista, mikä johtui Location & Commerce -liiketoiminnan liikearvon , miljardin euron arvonalentumisesta vuonna .

Nokia Siemens Networks

Nokia Siemens Networks sai päätökseen enemmistön Motorola Solutionsin langattoman verkkoliiketoiminnan varojen hankinnasta ... Siten Nokia Siemens Networksin tulos vuodelta ei ole suoraan vertailukelpoinen vuoteen verrattuna.

Seuraavassa taulukossa esitetään tiettyjä Nokia Siemens Networksiin liittyviä lukuja ja niiden prosenttiosuudet liikevaihdosta tilikausilta ja .

			Muutos 2012
milj. EUR	2012		2011 vs. 2011
Liikevaihto	13 779	14 041	– 2 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut	– 9 610	– 10 199	– 6 %
Bruttokate	4 169	3 842	9 %
Tutkimuksen ja tuote kehityksen kulut	– 2 046	– 2 185	– 6 %
Myynnin ja markki noinnin kulu	– 1 158	– 1 328	– 13 %
Hallinnon kulut	– 474	– 517	– 8 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut	– 1 290	– 112
Liiketappio	– 799		– 300 – 166 %

LIIKEVAIHTO

Seuraavassa taulukossa esitetään Nokia Siemens Networksin liikevaihto alueittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien ja vertailu.

Nokia Siemens Networksin liikevaihto alueittain

		Muutos 2012 2011 vs. 2011
		– 13 %
1 287		– 7 %
1 278		– 13 %
4 347		13 %
1 294		20 %
1 677		– 6 %
13 779		– 2 %
	2012 3 896	4 469 1 391 1 465 3 848 1 077 1 791 14 041

Nokia Siemens Networksin liikevaihto laski % vuonna vuoteen verrattuna, miljoonasta eurosta miljoonaan euroon. Nokia Siemens Networksin liikevaihdon lasku vuonna edellisvuoteen verrattuna johtui ensisijaisesti Nokia Siemens Networksin uutta strategiaa tukemattomien liiketoimintojen myynnin laskusta ja alhaisemmasta verkkolaitemyynnistä. Tätä osin tasoitti korkeampi palvelumyynnin liikevaihto. Palvelumyynnin osuus Nokia Siemens Networksin liikevaihdosta oli hieman yli % vuonna ja vuonna .

BRUTTOKATEPROSENTTI

Nokia Siemens Networksin bruttokateprosentti oli , vuonna , verrattuna vuoden bruttokateprosenttiin ,. Nokia Siemens Networksin bruttokateprosentti kasvoi vuonna johtuen ensisijaisesti sekä verkkolaitemyynnin että palvelumyynnin paremmasta bruttokateprosentista. Verkkolaitemyynnissä bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti tuotevalikoiman ja alueellisen jakauman myönteisestä painottumisesta tukien Nokia Siemens Networksin strategiaa keskittyä mobiililaajakaistaan. Palvelumyynnissä bruttokateprosentin kasvu johtui ensisijaisesti rakenteellisista kulusäästöistä ja Nokia Siemens Networksin keskitetyn strategian mukaisista muutoksista palvelumyynnissä.

TOIMINTAKULUT

Nokia Siemens Networksin tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut laskivat % vuonna vuoteen verrattuna johtuen ensisijaisesti rakenteellisista kulusäästöistä ja tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan yleisesti parantuneesta tehokkuudesta.

Nokia Siemens Networksin myynnin ja markkinoinnin kulut laskivat % vuonna edellisvuoteen verrattuna johtuen ensisijaisesti rakenteellisista kulusäästöistä.

Nokia Siemens Networksin hallinnon kulut laskivat % vuonna edellisvuoteen verrattuna johtuen ensisijaisesti rakenteellisista kulusäästöistä.

Vuonna Nokia Siemens Networksin muilla tuotoilla ja kuluilla oli kielteinen vaikutus kannattavuuteen vuositasolla. Vuonna kirjasimme Nokia Siemens Networksissa , miljardia euroa kertaluonteisia eriä, jotka sisälsivät , miljardia euroa uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä eriä (netto). Vuonna kirjasimme Nokia Siemens Networksissa miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, jotka sisälsivät miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja.

LIIKEVOITTOPROSENTTI

Nokia Siemens Networksin liiketappio oli miljoonaa euroa vuonna , verrattuna miljoonan euron liiketappioon vuonna . Nokia Siemens Networksin liikevoittoprosentti vuonna oli -,, verrattuna vuoden liikevoittoprosenttiin -, johtuen ensisijaisesti , miljardin euron uudelleenjärjestelykuluista vuonna .

STRATEGIA JA UUDELLEENJÄRJESTELYOHJELMA

Nokia Siemens Networks kertoi marraskuussa strategiastaan keskittyä mobiililaajakaistaan ja palveluihin sekä maailmanlaajuisen uudelleenjärjestelyohjelman aloittamisesta. Nokia Siemens Networksin tavoitteena on edelleen alentaa liiketoiminnan vuosittaisia toimintakuluja ja välillisiä tuotantokustannuksia, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä, yli miljardilla eurolla vuoden loppuun mennessä vuoden lopun tasoon verrattuna. Vaikka näiden säästöjen odotetaan tulevan suurelta osalta organisaation uudelleenjärjestelyistä, säästötoimien kohteena olevia alueita ovat myös kiinteistöt, tietotekniikka, tuotteiden ja palveluiden hankintakustannukset, hallinnon kustannukset sekä merkittävä alihankkijoiden määrän vähentäminen kustannusten alentamiseksi ja laadun parantamiseksi.

Nokia Siemens Networksin uudelleenjärjestelyohjelmasta johtuneet kuluerät ja muut niihin liittyvät kertaerät olivat , miljardia euroa vuonna kumulatiivisten kuluerien ollessa yhteensä noin , miljardia euroa. Arvioimme nyt, että uudelleenjärjestelyohjelmasta johtuvat kulukirjaukset ovat noin , miljardia euroa vuoden loppuun mennessä. Lähes kaikki näistä kulukirjauksista on nyt jo kirjattu. Vuoden loppuun mennessä Nokia Siemens Networksin uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvät ulosmenevät kokonaiskassavirrat olivat noin miljoonaa euroa. Nokia Siemens Networks arvioi, että tähän uudelleenjärjestelyohjelmaan liittyvät ulosmenevät kokonaiskassavirrat ovat noin miljoonaa euroa vuonna ja noin miljoonaa euroa vuonna .

Keskeiset taloudelliset tiedot, sisältäen tunnuslukujen laskentaperiaatteet, vuosilta , ja löytyvät tilinpäätösosiosta.

VUODEN 2012 PÄÄTAPAHTUMAT

Nokia

• Nokia kertoi useista suunnitelluista tai tähän mennessä jo toteutetuista – strategiansa terävöittämiseen, yhtiön toimintamallin parannuksiin ja kannattavaan kasvuun tähtäävistä toimenpiteistä. Näihin kuuluivat:
• Tiettyjen tutkimus- ja tuotekehitysprojektien vähennykset johtaen Saksassa sijainneen Ulmin toimipisteen ja Kanadassa sijainneen Burnabyn toimipisteen sulkemiseen;
• Matkaviestinkokoonpanon siirtäminen Komaromin tehtaalta Unkarista ja Reynosan tehtaalta Meksikosta Nokian tehtaille Aasiaan, jossa suurin osa Nokian komponenttitoimittajista sijaitsee. Komaromin ja Reynosan tehtaat keskittyvät nyt älypuhelinten räätälöintiin;
• Tiettyjen tuotantotoimintojen keskittäminen johtaen Salon tehtaan sulkemiseen;
• Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vuonna Nokia ja De' Longhi SpA, maailman johtava kodin pienkoneiden valmistaja, sopivat ehdoista, joilla De' Longhi ostaa Nokian tuotantolaitoksen Romanian Clujissa;
• Markkinointi- ja myyntitoimintojen terävöittäminen, mukaan lukien avainmarkkina-alueiden priorisointi; ja
• Yhtymän yhteisten toimintojen ja tukitoimintojen virtaviivaistaminen.
• Yhtenäistääkseen Nokian taloudellista toimintatapaa, Nokia Oyj siirsi huhtikuussa matkapuhelinten myyntitoimintonsa, myyntisopimukset mukaan lukien, sen täysin omistamalle tytäryhtiölle Nokia Sales International Oy:lle. Siirrolla ei ollut vaikutusta muiden Nokian tytäryhtiöiden kautta tapahtuvaan matkapuhelinmyyntiin.
• Nokia saattoi päätökseen vuonna erääntyvän miljoonan euron suuruisen vakuudettoman Nokia Oyj:n osakkeisiin vaihdettavissa olevan vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan tarjoamisen. Nokia aikoo käyttää liikkeeseenlaskussa saatavat nettovarat hallinnoidakseen huolellisesti pääomarakennettaan, varautuakseen ennakoivasti lainojen erääntymiseen säilyttäen samalla olemassa olevat rahoitusvarat ja -lähteet sekä yleisiin liiketoimintatarpeisiin.
• Nokia solmi uuden patenttilisenssisopimuksen BlackBerryn (aiemmin Research in Motion) kanssa. Sopimus johti sovintoon kaikissa yhtiöiden välillä vireillä olevissa patenttioikeudenkäynneissä ja viimeaikaisen välimiesoikeuden ratkaisuun liittyvien kannekirjelmien perumiseen Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa ja Kanadassa.
• Nokia myi Espoossa sijaitsevan pääkonttorirakennuksensa ja teki pitkäaikaisen takaisinvuokraussopimuksen suomalaisen Exilionin kanssa. Myyntihinta oli miljoonaa euroa.
• Vuoden päätyttyä Nokia on kertonut useista suunnitelluista muutoksista virtaviivaistaakseen tietohallinto (IT) -organisaatiotaan. Osana suunniteltuja muutoksia, Nokia siirsi tiettyjä tietohallinnon toimintoja ja noin työntekijää HCL Technologiesille ja TATA Consultancy Servicesille.

Nokia myös suunnittelee vähentävänsä IT-organisaationsa henkilöstöä maailmanlaajuisesti noin työntekijällä. Nokia uskoo, että nämä muutokset lisäävät toimintojen tehokkuutta, vähentävät toimintakuluja ja auttavat luomaan tietohallinto-organisaation, joka vastaa entistä paremmin yhtiön nykyistä kokoa ja toimintarakennetta.

• Nokia aloitti uuden peruspuhelinmarkkinoita palvelevan tuotantolaitoksen rakentamisen Vietnamissa. Tuotantolaitos on tarkoitus avata vuoden toisen puoliskon aikana.
• Kolmannen vuosineljänneksen aikana Nokia valittiin jälleen Dow Jones Sustainability World Indexin (DJSI) osaksi ja Dow Jones Sustainability Indexin osaksi DJSI -katselmuksessa.
• Kolmannen vuosineljänneksen aikana Carbon Disclosure Project (CDP) valitsi Nokian mukaan Carbon Disclosure Leadership Indexiin ja Carbon Performance Leadership Indexiin. Nokia sai tunnustusta sekä ilmastonmuutosta koskevasta informaatiostaan että toimenpiteistään päästöjen vähentämisessä.

Devices & Services

SMART DEVICES

• Nokia jatkoi Windows Phone -alustalle perustuvan Lumiatuoteperheen valikoiman ja saatavuuden laajentamista uusille markkinoille, mukaan lukien Kiina ja Yhdysvallat.
• Syyskuussa Nokia julkisti ensimmäiset viimeisimmän sukupolven Windows Phone -alustalle perustuvat tuotteensa. Nokia toi uudelle Windows Phone -alustalle perustuvan Nokia Lumia -lippulaivatuotteensa ja keskihintaisen Nokia Lumia -älypuhelimensa valikoiduille markkinoille, mukaan lukien Kiina, Saksa, Iso- Britannia ja Yhdysvallat. Nokia on myös julkistanut Nokia Lumia - ja Nokia Lumia -tuotteet Intiassa ja esitteli Nokia Lumia -älypuhelimen valituilla markkinoilla. Nokian Windows Phone -ohjelmistoalustalle perustuvia Lumia -älypuhelimia on saatavilla yli markkinalla ympäri maailman, ja ne tarjoavat Windows Phone -ohjelmistoalustan edistyksellisimmät teknologiat ensimmäistä kertaa myös laajemmalle ekosysteemille. Windows Phone -ohjelmistoalustan tarjontaan kuuluvat moniydinsuoritin, NFC-teknologia ja korkeamman resoluution näyttö sekä laajennettu kielituki ja uudet kuvaus- ja sovellusominaisuudet.
• Nokia jatkoi Windows Phone -ekosysteemin kasvun tukemista. Windows Phone -kaupan sovellusten määrä kasvoi yli sovellukseen vuoden loppuun mennessä kasvaen vuoden alun noin sovelluksesta.

• Nokia jatkoi myös Symbian-laitteiden toimituksia jatkaessaan siirtymistä Windows Phone -ohjelmistoalustalle perustuviin laitteisiin. Edistyksellisiä kuvausteknologioita tarjoava Nokia PureView tuli markkinoille vuoden puolivälissä ja oli viimeinen Nokian Symbian-ohjelmistoalustalle perustuva laite.

• Nokia julkisti valikoiman langattoman latauksen lisälaitteita ja kumppanuuksia. Fatboy Recharge Pillow -tyyny tarjoaa vaihtoehtoisen tavan ladata puhelin langattomasti ja HARMANin tuotemerkki JBL esitteli tyyliltään retrohenkisen ja laadultaan korkeatasoisen äänentoiston tarjoavan kannettavan JBL PowerUp -kaiuttimen, joka toimii samalla latausalustana ja kannettavan JBL PlayUp -kaiuttimen. Nokia on myös sopinut Virgin Atlantic -lentoyhtiön kanssa, että se tulee tarjoamaan langattomia latauspisteitä Lontoon Heathrow Clubhouse -loungeen ja Coff ee Bean & Tea Leaf -ketjun kanssa, että se tuo langattomia latauspisteitä joihinkin kahviloihinsa.

• Nokia julkisti Yhdysvalloissa Nokia Music -musiikkipalvelunsa laajentaen näin edelleen niiden markkinoiden määrää, joissa kyseinen palvelu tarjotaan. Nokia Music on Nokia Lumia -älypuhelinten käyttäjille suunnattu ilmainen musiikin suoratoistopalvelu, joka tarjoaa helpon ja miellyttävän tavan löytää ja nauttia musiikista.

MOBILE PHONES

• Mobile Phones -yksikkö jatkoi Nokia Asha -tuotevalikoiman laajentamista tuoden laitteisiin teknologisia ja muotoilullisia innovaatioita. Nokia julkisti muun muassa täysin kosketusnäytölliset Asha - ja Asha -älypuhelimet, jotka tarjoavat sulavasti toimivan Swipe-pyyhkäisykäyttöliittymän ja kehittäjille avoimen sovelluskehitysympäristön. Maailmanlaajuiset markkinatutkimuslaitokset, kuten GfK, luokittelevat muun muassa näiden ominaisuuksien ansiosta Asha-kosketusnäyttöpuhelimet älypuhelinkategoriaan.
• Nokia julkisti Nokia -laitteen sekä yhden SIM-kortin että kaksois-SIM -kortin versioina viimeisen vuosineljänneksen aikana. Nokia on ensimmäinen Mobile Phones -yksikön laite, joka tarjoaa Slam-ominaisuuden, jonka avulla kuluttajat voivat jakaa multimediasisältöä kuten kuvia ja videoita lähellä olevien ystäviensä kanssa lähes silmänräpäyksessä. Slam-ominaisuus on yhteensopiva useimpien Bluetooth -teknologiaa tukevien matkapuhelinten kanssa ilman tarvetta laiteparin muodostamiseen ja riippumatta siitä, onko vastaanottajan puhelimessa Slam-ominaisuus.
• Nokia esitteli Nokia Life+ -palvelun, joka on viimeisin versio Nokian laajasti käytetystä Nokia Life -palvelusta. Nokia Life+ on internetsovellus, jonka avulla miljoonat ihmiset voivat hyödyntää oppimiseen, terveyteen ja yleissivistykseen liittyvää arvokasta tietoa. Nokia Life+ on saatavilla Nokia Asha - ja Nokia Asha -älypuhelimissa sekä laajassa valikoimassa muita Nokian matkapuhelimia.
• Pilvipohjainen Series -laitteisiin kehitetty Nokia Browser -selain jatkoi nopeaa kasvuaan ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Selain on saatavilla laitteessa kielellä ja yli maassa. Nokia Xpress -selain on lajissaan ensimmäinen web-sovelluksia tukeva selain ja viime vuonna julkistetusta kehittäjätyökalusta lähtien sen suosio sovelluskehittäjien keskuudessa on kasvanut.

HERE (aiemmin Location & Commerce)

• Nokia esitteli uuden HERE-paikkatietotuotemerkin ja on alkanut ottaa sitä käyttöön tuotevalikoimassaan. HERE on ensimmäinen pilvipalvelu, joka tarjoaa maailman parhaat kartta- ja paikkatietopalvelut lukuisille eri laitteille ja käyttöjärjestelmille.
• Laajentaakseen paikkatietopalvelutarjontaansa edelleen Nokia julkaisi HERE-tuotemerkin alla karttasovelluksen iOSkäyttöjärjestelmälle.
• Nokia kertoi strategisesta yhteistyöstä Mozillan kanssa, jonka tavoitteena on tarjota uusia paikkatietopalveluita Firefox OS -käyttöjärjestelmälle.
• Nokia esitteli LiveSight™-teknologian, joka perustuu erittäin tarkkoihin D-karttoihin. LiveSight™-teknologia tarjoaa tarkan ja intuitiivisen tavan käyttää lisättyä todellisuutta.
• HERE jatkoi edistyksellisen ja kolmansille osapuolille lukuisia kehittämismahdollisuuksia tarjoavan paikkatietoalustansa Nokia Location Platformin (NLP) laajentamista. Vuoden aikana muun muassa Amazon solmi Nokian kanssa NLPalustan karttoja ja osoitepaikannusta koskevan lisensointisopimuksen ja Fordin tutkimusorganisaatio valitsi NLP:n käyttääkseen Nokian älykästä paikkatietopalvelusisältöä sekä skaalautuvia pilvipalveluja ja sovelluskehityskäyttöliittymää.
• Osana sitoumustaan vahvistaa Windows Phone -ekosysteemiä Nokia integroi NLP-paikkatietoalustan Windows Phone -ohjelmistoalustaan tukeakseen Windows Phone -ohjelmistoalustan paikkatietopalvelukokemuksia. Tähän kuuluu mahdollisuus karttojen käyttöön offl ine-tilassa.
• HERE teki sopimuksen Grouponin kanssa tuodakseen paikalliset ja valtakunnalliset palvelut Nokian asiakkaille ja julkaisi HERE Kartat -palvelun uuden päivityksen Lumia-laitteille, joka integroi Grouponin palvelut sovellukseen.
• HERE esitteli HERE Navigointi -palvelun My Commute -ominaisuuden, joka oppii ihmisten ajomieltymykset ja käyttää tietoa viimeisimmistä liikenneolosuhteista auttaakseen ihmisiä valitsemaan käyttämiensä eri reittien välillä päästäkseen paikkoihin, joihin he matkustavat useimmin.
• HERE tarjosi lisätyn todellisuuden HERE City-Opas -palvelun Lumia-älypuhelimille ja jatkoi palvelun päivittämistä vuoden aikana.
• Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana HERE julkisti Lumiaälypuhelimille HERE Julkiset -sovelluksen, joka tarjoaa helposti käytettäviä metron, raitiovaunujen, lähijunien ja bussien reittipalveluita yli kaupungissa maassa, ja jatkoi sovelluksen päivittämistä vuoden aikana.
• HERE solmi kumppanuuksia useiden keskeisten alan toimijoiden kanssa liittyen erityisesti karttasisältöpalveluihin ja sovelluksiin. HERE tarjoaa sisältöä kumppaneille kuten Audi, BMW Chrysler, Dacia, Ford, Garmin, Hyundai, Kia, Mercedes, Nikon, Pioneer, Scania, Toyota ja Volkswagen.
• HERE jatkoi sisätiloihin tarkoitetun karttapalvelunsa laajentamista. Karttapalvelu kattaa nyt paikkaa ja kaikkiaan rakennusta maassa.

Nokia Siemens Networks

• Nokia Siemens Networks solmi merkittäviä kaupallisia LTEsopimuksia vuoden aikana. Näihin kuuluivat sopimus SOFTBANK MOBILE Corp.'in kanssa Japanissa maanlaajuisten mobiililaajakaistapalveluiden kapasiteetin kasvattamiseksi HSPA+ (G) ja FDD LTE (G) -verkkojen avulla; KDDI:lle Japaniin toimitettu maailman ensimmäinen itseohjautuva usean teknologian ja usean toimittajan G- ja G-verkko sekä T-Mobilen G-verkon evoluution tukeminen modernisoimalla sen GSM ja HSPA+ runko- ja radioverkkoinfrastruktuuri keskeisillä markkinoilla Yhdysvalloissa ääni- ja datapalveluiden peiton parantamiseksi.
• Nokia Siemens Networksilla oli kaikkiaan LTE-sopimusta vuoden lopussa. Muita mobiililaajakaistasopimuksia olivat muun muassa sopimus Bharti Airtelin kanssa Intiassa; Telkomselin kanssa Indonesiassa; KT:n kanssa Koreassa; StarHubin kanssa Singaporessa; Tele:n kanssa Virossa, Latviassa ja Liettuassa; Hrvatski Telecomin kanssa Kroatiassa; T-Mobilen, Orangen ja Polkomtelin kanssa Puolassa; Si.mobilin kanssa Sloveniassa; COTAn ja Wimax Onlinen kanssa Espanjassa; Zain KSA:n kanssa Saudi-Arabiassa; TOT:in kanssa Thaimaassa, Optuksen kanssa Australiassa; Mobile TeleSystemsin kanssa Venäjällä; O:n kanssa Iso-Britanniassa; Vodacomin kanssa Etelä-Afrikassa sekä Saudi Telecom Companyn ja China Mobilen kanssa.
• Nokia Siemens Networks osoitti halunsa pysyä mobiililaajakaistan innovaatioiden kärjessä avaamalla mobiililaajakaistaan keskittyvän testaus- ja kehityskeskuksen Yhdysvaltain Piilaaksossa. Osana LTE-teknologiakehitystä Nokia Siemens Networks julkisti Flexi Zone -ratkaisun mobiililaajakaistapeiton rakentamiseksi alueille, joilla käyttäjätiheys on hyvin suuri – niihin uusi ratkaisu tuo nopeat ja joustavat G-palvelut. Yhtiö myös laajensi tuotevalikoimaansa mahdollistaen joustavan G:n rakentamisen 'Digital Dividend' -taajuuksille Aasian ja Tyynenmeren alueella, Latinalaisessa Amerikassa ja muualla maailmassa.
• Nokia Siemens Networks julkisti myös CDMA-operaattoreille uuden CDMA-tukiaseman, joka perustuu Flexi Multiradio Base Station -alustaan. Uuden tukiaseman käyttökustannukset ovat jopa % aiempaa alhaisemmat. Se toteuttaa Nokia Siemens Networksin sitoumusta mobiililaajakaistan teknologiaevoluutioon ja on päivitettävissä G-teknologiaan.

• Nokia Siemens Networks julkisti maailman edistyneimmän verkkoyhdyskäytävän 'Intelligent IP Edgen', joka mahdollistaa operaattoreille paremman mobiililaajakaistan toimittamisen asiakkailleen ja juoksevien kustannusten alentamisen käyttäen Nokia Siemens Networksin Liquid Net -lähestymistapaa. Nokia Siemens Networks ja Juniper lanseerasivat 'Integrated Packet Transport Network' -ratkaisun, joka vastaa palveluntarjoajien tarpeeseen verkkoarkkitehtuurin yksinkertaistamisesta ja tuo operaattoreiden siirtoverkkoihin lisää joustavuutta ja kustannustehokkuutta. Tämä toteuttaa Nokia Siemens Networksin Liquid Net -lähestymistapaa, jonka mukaan verkojen tulee muuttua vastaamaan yhä paremmin ennalta arvaamattomia käyttötarpeiden muutoksia ja verkkokapasiteetin kysynnän kasvua.

• Nokia Siemens Networks laajensi kattavaa pienten solujen tuotekategoriaansa julkistamalla sarjan picocell-tukiasemia ja G Femto -tukiasemia ja julkisti Hot Zone -testiverkon verkkokapasiteetin lisäämiseksi Chicagossa.

• Customer Experience Management (CEM) on Demand -portaalin lanseeraus ensimmäisen vuosineljänneksen aikana antoi Nokia Siemens Networksille mahdollisuuden esitellä uuden tavan huolehtia asiakassuhteista maailman kuuden miljardin mobiilikäyttäjän kanssa. Yhtiön edistyneisyys asiakassuhteiden hallinnassa sai tunnustusta vuoden Global Telecoms Business (GTB) Innovation Awards -tapahtumassa langattoman infrastruktuurin kategoriassa, jossa Nokia Siemens Networks voitti yhdessä Telkomselin kanssa palkinnon Telkomselin käyttämästä CEM on Demand -tuoteportfoliosta. Guangdong MCC Kiinassa on ottanut käyttöön Nokia Siemens Networksin CEM-ohjelmistoja ja palveluita, ja ne auttavat sitä parantamaan asiakkaidensa palvelukokemusta tuomalla yhtenäisen näkymän asiakasdataan ja raportoimalla käyttötrendejä.

MERKITTÄVÄT YRITYSOSTOT JA -MYYNNIT 2012

• Nokia saattoi päätökseen Scalado AB:n kaikkien teknologioiden ja patenttien hankinnan vahvistaakseen Nokian johtavaa asemaa matkapuhelinten kuvausteknologioissa. Osana kauppaa noin maailmanluokan kuvausteknologian ammattilaista siirtyi Nokian palvelukseen.
• Viimeisen vuosineljänneksen aikana Nokia sai päätökseen luksuspuhelinliiketoiminta Vertun divestoinnin eurooppalaiselle pääomasijoitusyhtiö EQT VI:lle.
• Nokia hankki earthmine-yhtiön, jonka ratkaisuista ja prosessointiteknologioista tulee keskeinen osa HERE-karttojen D-tarjontaa.
• Vuoden aikana Nokia Siemens Networks saattoi päätökseen mikroaaltoradioliiketoiminnan myynnin DragonWavelle, kiinteän laajakaistaliiketoiminnan myynnin ADTRANille ja ydinliiketoimintaan kuulumattoman IPTV-liiketoiminnan myynnin Belgacomille ja Accenturelle. Yhtiö myös ilmoitti päässeensä sopimukseen optisten verkkojen liiketoiminnan myymisestä Marlin Equity Partnersille ja Business Support Systems -liiketoiminnan myymisestä Redkneelle.

HENKILÖSTÖ

Vuoden aikana Nokian palveluksessa oli keskimäärin henkilöä ( vuonna ja vuonna ). Vuoden lopussa Nokian palveluksessa oli henkilöä ( henkilöä vuoden lopussa ja vuoden lopussa). Palkat ja palkkiot olivat yhteensä miljoonaa euroa ( miljoonaa euroa vuonna ja miljoonaa euroa vuonna ).

KESTÄVÄ KEHITYS NOKIASSA

Yli , miljardia ihmistä maailmassa käyttää Nokian laitteita. Niinpä meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada aikaan myönteisiä muutoksia ympäristössä ja yhteiskunnassa. Tavoitteenamme on vaikuttaa mahdollisimman myönteisesti ympäristöön ja ihmisiin, vähentää negatiivisia vaikutuksiamme ympäristöön ja tarjota ihmisille tuotteita ja palveluita, jotka auttavat heitä tekemään ympäristöä säästäviä valintoja. Lisäksi Nokia pyrkii parantamaan toimittajaketjunsa vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön työskentelemällä yhteistyössä toimittajien kanssa. Nokia tähtää vastuullisuuteen kaikessa, esimerkiksi vähentämään niin omien kuin toimittajiensakin tuotantolaitosten päästöjä, parantamaan energiatehokkuuttaan ja käyttämään vihreää energiaa mahdollisuuksiensa mukaan, säästämään luonnonvaroja yksinkertaisten aloitteiden, kuten pakkausjätteen vähentämisen, avulla ja käyttämään ympäristöystävällisiä, eettisesti tuotettuja materiaaleja Nokian tuotteissa. Uskomme, että se, miten huomioimme ympäristöja yhteiskunnallisen vastuumme ei heijasta ainoastaan eettisiä ja lain edellytyksiä, vaan on myös liiketaloudellisesti järkevää ja ylittää lainsäädännön asettamat vaatimukset. Pyrimme tarjoamaan parhaat mahdolliset työolosuhteet työntekijöillemme ja mahdollistamaan sellaiset työolosuhteet myös toimittajiemme toiminnoissa. Lisäksi panostamme koulutusta ja elinkeinoja edistäviin yhteiskunnallisiin hankkeisiin.

Vuonna kestävän kehityksen kohokohtiin kuuluivat:

• Tuotteissa: Esittelimme ympäristöinnovaatioita, kuten biomuoveja ja kierrätettyä metallia, ja saavutimme % tason Nokian laitteiden ja lisälaitteiden pakkauksissa käytettävien uusiutuvien, paperiin pohjautuvien materiaalien käytössä.
• Kestävän kehityksen palveluissa: Keskittymisemme matkapuhelimen käyttöön perustuvaan oppimiseen on alkanut tuottaa tulosta; esimerkiksi miljoonaa ihmistä oli kokeillut Nokia Life -tietopalvelua vuoden loppuun mennessä, Nokia Mobile Mathematics -sovellus oli saavuttanut opiskelijaa, opettajaa ja koulua Etelä-Afrikassa, ja Nokia Education Delivery osoitti lupaavia tuloksia opetuksen laadussa ja koululuokkien ilmapiirissä Intiassa ja Indonesiassa. Laajensimme myös edelleen HERE Julkiset -sovellustamme, joka osaltaan tarjoaa ihmisille mahdollisuuden pienentää hiilijalanjälkeään auttamalla heitä suunnittelemaan matkansa joukkoliikennettä käyttäen.
• Toiminnoissa: Edistyimme tehtaidemme jätteen hyötykäytössä ja uusiutuvan sähkön käytössä.

JOHTO JA HALLITUS

Hallitus, johtokunta ja toimitusjohtaja

Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään seitsemän ja enintään jäsentä. Nokian varsinainen yhtiökokous, joka kokoontuu vuosittain viimeistään .., valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää siten varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus on vastuussa

toimitusjohtajan, talousjohtajan (Chief Financial Offi cer) sekä muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta. Johtokunnan puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja ja hänelle kuuluvat Suomen laissa toimitusjohtajalle määritetyt tehtävät.

.. pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen seuraavat jäsentä: Bruce Brown, Stephen Elop, Henning Kagermann, Jouko Karvinen, Helge Lund, Isabel Marey-Semper, Mårten Mickos, Elizabeth Nelson, Marjorie Scardino, Risto Siilasmaa ja Kari Stadigh.

Tiedot hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten omistamista osakkeista ja optio-oikeuksista löytyvät tämän Nokia vuonna -julkaisun Lisätietojaosassa olevasta selvityksestä "Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot".

Lisätietoa yhtiön hallinnosta on saatavilla tämän Nokia vuonna -julkaisun Lisätietoja-osassa olevasta selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Nokian internetsivuilta, www.nokia.com/fi -fi /tietoa-nokiasta.

Muutokset johtokunnassa

Vuonna Nokian johtokuntaan nimitettiin seuraavat henkilöt:

• Marko Ahtisaari nimitettiin Design-yksikön johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi .. alkaen.
• Juha Putkiranta nimitettiin Operations-toiminnoista vastaavaksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi .. alkaen.
• Timo Toikkanen nimitettiin Mobile Phones -yksikön johtajaksi ja Nokian johtokunnan jäseneksi .. alkaen.
• Chris Weber nimitettiin myynti- ja markkinointijohtajaksi ja Nokian johtokunnan jäseneksi .. alkaen.

Lisäksi seuraavat Nokian johtokunnan jäsenet jättivät tehtävänsä vuoden aikana:

• Jerri DeVard jätti tehtävänsä markkinointijohtajana ja paikkansa johtokunnassa ...
• Colin Giles jätti tehtävänsä myyntijohtajana ja paikkansa johtokunnassa ...
• Mary T. McDowell jätti tehtävänsä Mobile Phones -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa ...
• Niklas Savander jätti tehtävänsä Markets-yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa ...
• Esko Aho jätti tehtävänsä yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana ja paikkansa johtokunnassa ...

YHTIÖJÄRJESTYS

Nokian yhtiöjärjestys sisältää lunastuslausekkeen.

Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista. Yhtiöjärjestyksen §:n "Lunastusvelvollisuus" muuttaminen edellyttää, että päätöstä kannattaa vähintään kolmen neljänneksen enemmistö annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksessa.

Nokia ei mitätöinyt eikä hankkinut omia osakkeitaan vuonna . Nokia ei laskenut liikkeelle yhtään uutta osaketta vuonna .

Nokia antoi vuonna yhteensä hallussaan ollutta Nokian osaketta Nokian osakeohjelmien mukaisesti ohjelmiin osallistuneille Nokian työntekijöille, mukaan lukien tietyt johtokunnan jäsenet. Osakkeet annettiin vastikkeetta ja annettujen osakkeiden yhteismäärä vastasi noin , % kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä. Luovutuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta muiden osakkeenomistajien omistukseen tai äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

Nokian konserniyhtiöiden hallussa oli vuoden lopussa yhteensä Nokian osaketta, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin , %. Vuoden lopussa Nokian osakkeiden kokonaismäärä oli yhteensä ja osakepääoma , euroa.

Tietoa Nokian hallituksella vuonna olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja hankkimisesta sekä tietoa lähipiiriin liittyvistä tapahtumista, osakkeenomistajista, optio-oikeuksista, osakekohtaisesta omasta pääomasta, osinkotuotosta, hinta/voittosuhteesta, osakkeen kurssikehityksestä, osakekannan markkina-arvosta, osakevaihdosta ja keskimääräisistä osakemääristä löytyy tilinpäätösosiosta.

NOKIAN NÄKYMÄT

Devices & Services -liiketoimintaan arvioidaan kohdistuvan myös jatkossa riskejä ja epävarmuustekijöitä, kun Smart Devices -yksikkö jatkaa Windows -alustaan pohjautuvan tuotevalikoiman laajentamista ja Mobile Phones -yksikkö jatkaa älypuhelinominaisuuksien ja -muotoilun tuomista Mobile Phones -yksikön tuotevalikoimaan. Nämä riskit ja epävarmuustekijät sisältävät muun muassa uusien tuotteiden, mukaan lukien Lumia- ja Asha -laitteiden ajoituksen, ylösajon, laadun ja kysynnän; katteisiin kohdistuvat lisäpaineet kilpailijoiden pyrkiessä hyödyntämään Nokian siirtymää; ja epävarmuuden makroekonomisessa ympäristössä.

Nokia Siemens Networks suunnittelee jatkavansa kannattavuuden ja kassavirran parantamisen pitämistä etusijalla liikevaihdon kasvattamiseen nähden. Lisäksi se suunnittelee kasvattavansa markkinaosuuttaan tietyillä kasvualueilla, kuten G (LTE), erityisesti sille tärkeimmissä maissa, Japanissa, Koreassa ja Yhdysvalloissa.

Pidemmällä aikavälillä, Nokian tavoitteena on edelleen, että

• Devices & Services -liiketoiminnan liikevaihto kasvaa markkinoita nopeammin, ja
• Devices & Services -liiketoiminnan liikevoittoprosentti on tai enemmän, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä.

Pidemmällä aikavälillä Nokia Siemens Networksin tavoitteena on edelleen, että

■ Nokia Siemens Networksin liikevoittoprosentti on ja välillä, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä.

Vuonna ilmoitimme Devices & Services -liiketoiminnan strategian seurauksena uusista uudelleenjärjestelytoimenpiteistä vuonna ilmoitettujen lisäksi. Ilmoitimme kesäkuussa , että Nokian tavoitteena on vähentää sen Devices & Services -liiketoiminnan toimintakuluja vuositasolla laskettuna noin , miljardiin euroon vuoden loppuun mennessä, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä.

Nokia Siemens Networksin tavoitteena on edelleen alentaa liiketoiminnan vuosittaisia toimintakuluja ja välillisiä tuotantokustannuksia yli miljardilla eurolla vuoden loppuun mennessä vuoden lopun tasoon verrattuna, lukuun ottamatta kertaluonteisia eriä ja hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä. Vaikka näiden säästöjen odotetaan tulevan suurelta osalta organisaation uudelleenjärjestelyistä, säästötoimien kohteena olevia alueita ovat myös kiinteistöt, tietotekniikka, tuotteiden ja palveluiden hankintakustannukset, hallinnon kustannukset sekä merkittävä alihankkijoiden määrän vähentäminen kustannusten alentamiseksi ja laadun parantamiseksi.

RISKITEKIJÖITÄ

Seuraavassa on kuvaus riskitekijöistä, joilla voi olla vaikutusta Nokiaan, alkaen niistä riskeistä, jotka liittyvät pääasiassa liikevaihtoa tuottaviin toimintoihimme. Näiden riskitekijöiden lisäksi saattaa kuitenkin olla olemassa myös muita riskejä, joista Nokia ei ole tietoinen, ja riskejä, joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, mutta jotka voivat myöhemmin osoittautua merkittäviksi. Näillä riskeillä, yhdessä tai erikseen, saattaa olla ajoittain haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liikevaihtoon, kannattavuuteen, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan, likviditeettiin, markkinaosuuteen, tuotemerkin arvoon, maineelle ja osakkeen hintaan. Ellei toisin sanota tai asiayhteydestä voi muuta päätellä, viittaukset "Nokia", "me" ja "meidän" tarkoittavat kaikkia Nokian operatiivisia segmenttejä. Nokia Siemens Networksiin ensisijaisesti liittyvät riskitekijät, jotka voivat vaikuttaa Nokiaan on kuvattu otsikon "Nokia Siemens Networks" alla.

• Emme välttämättä onnistu tekemään Nokia-tuotteista, joissa on Windows Phone -alusta, kilpailukykyistä vaihtoehtoa kuluttajille ellei Windows Phone -ekosysteemistä tule kilpailukykyistä ja kannattavaa maailmanlaajuista ekosysteemiä, joka saavuttaa riittävän laajuuden, arvon ja houkuttelevuuden relevanteille markkinaosapuolille.
• Menestyksemme älypuhelinmarkkinoilla on riippuvainen kyvystämme esitellä ja tuoda markkinoille merkittäviä määriä houkuttelevia, kilpailukykyisesti hinnoiteltuja Windows Phone -alustalle pohjautuvia Nokia-tuotteita, jotka erottuvat positiivisesti kilpailijoidemme tuotteista sekä Windows Phone -ekosysteemin ulkopuolella että sisällä, ja jotka saavuttavat laajan suosion markkinoilla.
• Emme välttämättä pysty oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti valmistamaan houkuttelevia ja kilpailukykyisiä Mobile Phones -yksikön laitteita – mukaan lukien peruspuhelimia ja sellaisia laitteita, joissa on älypuhelimille ominaisiksi luokiteltavia toimintoja, kuten täysin kosketusnäytölliset laitteet – siten, että ne ovat laitteistoltaan ja ohjelmistoltaan erottuvia ja että niissä on erottuvia, paikallisesti relevantteja palveluita ja sovelluksia.
• HERE-liiketoimintamme strategiaan liittyy useita riskejä ja epävarmuustekijöitä ja tämä strategia ei välttämättä menesty, mikäli emme onnistu luomaan menestyksekästä paikkatietoalustaa, laajentamaan paikkatietopalvelumme kattamaan yhä useampia laitteita ja käyttöjärjestelmiä, ylläpitämään tämän hetkisiä liikevaihdon lähteitä, tarjoamaan tukea tälle liiketoiminnalle ja luomaan uusia liikevaihdon lähteitä meidän paikkatietopalveluihimme sekä paikallisiin kaupankäyntipalveluihimme liittyvistä omaisuuseristä.
• Nokian tuotteet sisältävät useita patentoituja standardoituja tai Nokian omia teknologioita, joista liiketoimintamme on riippuvainen ja joita käytämme tuottamaan liikevaihtoa. Kolmannet osapuolet saattavat käyttää teollisoikeuksiemme piirissä olevia teknologioita ilman lisenssiä, loukata teollisoikeuksiamme tai ryhtyä toimenpiteisiin mitätöidäkseen näihin teknologioihin liittyviä teollisoikeuksia, tai emme välttämättä pysty ylläpitämään tämän hetkisiä teollisoikeuksiin liittyviä liikevaihdon lähteitä tai luomaan uusia sellaisia lähteitä.
• Kilpailutilanne mobiilituotteiden markkinoilla ja digitaalisten karttojen ja niihin liittyvillä paikkatietosidonnaisilla sisältöja palvelumarkkinoilla on haastava.
• Mikäli emme pysty ylläpitämään ja nopeuttamaan innovaatiota, tuotekehitystä ja toimeenpanoa, kykymme tuoda markkinoille oikea-aikaisesti uusia innovatiivisia ja kilpailukykyisiä mobiilituotteita sekä paikkatietoihin perustuvia että muita palveluita vaarantuu.
• Meidän kumppanuuteemme Microsoftin kanssa liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä.

• Emme välttämättä pysty tehokkaasti ja sujuvasti täytäntöönpanemaan suunniteltuja muutoksia toimintarakenteessamme tai saavuttamaan tavoiteltuja tehokkuusetuja ja kustannussäästöjä.

• Emme välttämättä onnistu pitämään palveluksessamme, kannustamaan, kehittämään ja rekrytoimaan osaavia työntekijöitä, millä voi olla haitallinen vaikutus kykyymme toimeenpanna strategioitamme.

• Nokian liikevaihto ja kannattavuus ovat riippuvaisia langattoman viestinnän toimialojen, mukaan lukien paikkatietopalveluihin ja paikallisiin kaupankäyntipalveluihin liittyvien toimialojen, kehityksestä useilla eri markkinoilla, sekä yleisestä maailmanlaajuisesta ja alueellisesta taloudellisesta tilanteesta.
• Kykymme säilyttää ja hyödyntää perinteisiä vahvuuksiamme mobiilituotteiden markkinoilla voi vaarantua, mikäli uuden strategiamme täytäntöönpanon ja muiden tekijöiden johdosta epäonnistumme operaattoriasiakkaidemme, jakelijoidemme ja kuluttajien asiakasuskollisuuden ylläpitämisessä.
• Mikäli yhtiöt, joiden kanssa meillä on kumppanuusjärjestelyitä tai teemme yhteistyötä, mukaan lukien Microsoft, eivät suoriudu suunnitellulla tavalla tai emme onnistu solmimaan menestymiseen tarvittavia yhteistyö- tai kumppanuusjärjestelyitä, emme välttämättä saa tuotua mobiilituotteitamme markkinoille menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti.
• Nokia on riippuvainen rajoitetusta määrästä toimittajia, joiden tulee täyttää Nokian toimittajille asettamat vaatimukset, sekä näiden kyvystä toimittaa oikea-aikaisesti riittäviä määriä täysin toimivia tuotteita, komponentteja, osarakenteita, ohjelmistoja ja palveluita Nokialle edullisin ehdoin. Toimittajien epäonnistuminen toimituksissa voi vaarantaa merkittävästi Nokian kyvyn toimittaa laatuvaatimukset täyttäviä mobiilituotteita taloudellisesti kannattavasti ja ajallaan.
• Emme pysty välttämättä hoitamaan tuotantoamme, palvelunkehittämistämme ja palveluiden toimitusta sekä logistiikkaamme tehokkaasti ja keskeytyksittä, tai sopeuttamaan niitä muutoksiin oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tai emme välttämättä pysty varmistamaan, että meidän tarjoamamme tuotteet vastaavat Nokian ja asiakkaidemme sekä kuluttajien vaatimuksia, että nämä tuotteet toimitetaan ajoissa ja että toimitusmäärät ovat riittäviä.
• Mitkä tahansa todelliset tai väitetyt viat tai muut ongelmat Nokian tuotteiden laadussa, turvallisuudessa ja tietoturvassa, mukaan lukien, muttei ainoastaan, tuotteissamme käytössä olevissa laitteistoissa, ohjelmistoissa ja sisällössä voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian maineelle tai Nokian tuotemerkin arvolle.
• Nokian toiminta on riippuvainen monimutkaisten ja keskitettyjen tietoteknisten järjestelmien ja tietoverkkojen tehokkaasta ja häiriöttömästä toiminnasta. Järjestelmien tai verkkojen tehottomuus, virhetoiminta tai toimintahäiriö voi aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian liiketoiminnalle ja liiketoiminnan tulokselle.
• Kybertietoturvamurto tai muu seikka, joka johtaa todelliseen tai väitettyyn Nokian, Nokian yhteystyökumppaneiden tai Nokian alihankkijoiden keräämien, saamien tai säilyttämien henkilötietojen tai kuluttajia koskevien tietojen katoamiseen, asiattomaan ilmituloon tai vuotoon, voi aiheuttaa

huomattavaa haittaa Nokian liikevaihdolle, liiketoiminnan tulokselle, maineelle tai Nokian tuotemerkin arvolle.

• Mikäli Nokia ei onnistu menestyksekkäästi hallitsemaan tuotteidensa hinnoittelua tai tuotteisiin sekä liiketoimintaansa liittyviä kustannuksia, tällä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen, erityisesti kannattavuuteen.
• Meillä on toimintaa useissa maissa, minkä seurauksena kohtaamme monitahoisia veroihin liittyviä seikkoja ja voimme joutua maksamaan lisää veroja jollakin tai useilla lainkäyttöalueilla. Lisäksi meidän tulevan myyntimme kehittyminen, muiden tekijöiden ohella, voi vaatia kirjanpitoarvon vähennyksiä laskennallisissa verosaatavissa.
• Nokian liikevaihtoon, kuluihin ja liiketoiminnan tulokseen sekä osinkojen ja ADS:ien dollarimääräiseen arvoon vaikuttavat valuuttakurssien vaihtelut erityisesti Nokian raportointivaluutan euron ja Yhdysvaltojen dollarin, Japanin jenin ja Kiinan yuanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä.
• Nokian tarjoamat tuotteet sisältävät yhä enemmän monimutkaisia teknologioita, joihin sisältyy Nokian kehittämiä tai kolmansien osapuolten Nokialle lisensoimia teknologioita. Tämän seurauksena niiden teknologioiden, joita Nokia käyttää tai aikoo käyttää, suojaamisen arviointi on yhä vaikeampaa, ja kolmansien osapuolten Nokiaan kohdistamien teollisoikeuksien väitettyyn loukkaamiseen perustuvien vaatimusten riski on suurempi. Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa suurempiin lisenssikuluihin, rajoituksiin tällaisten teknologioiden käyttämisessä Nokian tuotteissa ja/tai kalliisiin ja aikaa vieviin oikeudenkäynteihin.
• Nokian liikevaihtoon kehittyvän talouden maissa ja siellä sijaitseviin Nokian tuotantolaitoksiin ja omaisuuseriin voivat vaikuttaa huomattavan haitallisesti näiden maiden taloudellinen, lainsäädännöllinen tai poliittinen kehitys tai muiden valtioiden näihin maihin suuntautuvalle viennille asettamat rajoitukset.
• Lainsäädännössä ja muussa sääntelyssä, teknisissä standardeissa sekä kauppapolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla ja täytäntöönpanolla eri maissa ympäri maailman voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen.
• Epäsuotuisa oikeudenkäynnin lopputulos voi aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian liiketoiminnalle, liiketoiminnan tulokselle, taloudelliselle asemalle tai maineelle.
• Väitteet siitä, että tukiasemien ja matkaviestinten synnyttämistä sähkömagneettisista kentistä aiheutuisi mahdollisia terveysriskejä, sekä asiaan liittyvät oikeudenkäynnit ja julkisuus, riippumatta siitä, onko väitteillä perusteita, voivat johtaa siihen, että tärkeät kuluttajaryhmät vähentävät matkaviestimien käyttöä, tukiasemille on entistä vaikeampi löytää sijaintipaikkoja, viranomaiset voivat asettaa sattumanvaraisia käyttörajoituksia ja raja-arvoja tai näiden ongelmien ratkaisemiseen voi kulua ylimääräisiä varoja ja henkilöstövoimavaroja. Tällä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liikevaihtoon, liiketoiminnan tulokseen, osakkeen hintaan, maineeseen ja tuotemerkin arvoon.

Nokia Siemens Networks

Edellä kuvattujen riskitekijöiden lisäksi seuraavat ensisijaisesti Nokia Siemens Networksiin liittyvät riskitekijät voivat vaikuttaa Nokiaan.

• Nokia Siemens Networksin liikevaihto ja kannattavuus ovat riippuvaisia sen menestyksestä mobiililaajakaistaverkkojen ja niihin liittyvien palveluiden markkinoilla. Nokia Siemens Networks voi epäonnistua sopeuttamaan tehokkaalla ja kannattavalla tavalla sen liiketoimintaa ja toimintoja oikeaaikaisesti vastaamaan näiden markkinoiden asiakkaiden yhä monipuolisempia tarpeita.
• Kilpailu mobiililaajakaistaverkkojen ja niihin liittyvien palveluiden markkinoilla on kovaa. Nokia Siemens Networks ei välttämättä onnistu säilyttämään tai parantamaan markkina-asemaansa tai menestyksellisesti vastaamaan kilpailuympäristönsä muutoksiin.
• Nokia Siemens Networksin uudelleenjärjestelysuunnitelma, jonka tarkoituksena on parantaa sen taloudellista suoritusta ja kilpailukykyä, ei välttämättä johda kestäviin parannuksiin Nokia Siemens Networksin yleisessä kilpailukyvyssä ja kannattavuudessa tai se ei välttämättä onnistu vähentämään toiminta- ja muita kuluja. Lisäksi muutokset Nokia Siemens Networksin omistusrakenteessa saattavat vaikuttaa kielteisesti Nokia Siemens Networksiin tai Nokiaan.
• Nokia Siemens Networks ei välttämättä onnistu tehokkaasti ja kannattavasti panostamaan uusiin kilpailukykyisiin tuotteisiin ja palveluihin sekä niihin liittyviin parannuksiin ja teknologioihin ja tuomaan näitä oikea-aikaisesti markkinoille.
• Nokia Siemens Networksin liiketoiminta on riippuvainen suppeasta joukosta asiakkaita.
• Nokia Siemens Networksin mobiililaajakaistaverkkojen ja niihin liittyvien palveluiden liiketoiminta on riippuvainen suurista, monivuotisista sopimuksista.
• Nokia Siemens Networksin likviditeetti ja sen kyky vastata käyttöpääomaa koskeviin tarpeisiin ovat riippuvaisia mahdollisuudesta saada lainapääomaa Nokia Siemens Networksin lainaohjelmien ja -järjestelyiden puitteissa sekä kassassa olevista varoista. Mikäli merkittävä määrä näistä likviditeetin lähteistä ei ole käytettävissä tai niitä ei saada uudelleenrahoitettua kun ne erääntyvät, tällä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
• Asiakasrahoituksen tarjoamisella tai asiakkaiden maksuehtojen pidentämisellä voi olla haitallinen vaikutus Nokia Siemens Networksiin.
• Tietyt Nokia Siemens Networksiin siirretyt Siemensin operaattorimarkkinoiden verkkotoiminnot ovat olleet ja ovat edelleen useiden rikosoikeudellisten ja muiden valtiollisten tutkimusten kohteena liittyen siihen, olivatko eräät Siemensin Com -liiketoiminnan entisten työntekijöiden tekemät liiketoimet ja maksusuoritukset lainvastaisia. Näiden tutkimusten johdosta valtion viranomaiset ja muut tahot ovat ryhtyneet ja voivat ryhtyä Siemensiä ja/tai sen työntekijöitä vastaan toimenpiteisiin, jotka voivat liittyä tai vaikuttaa Siemensistä Nokia Siemens Networksiin siirtyneisiin

varoihin tai työntekijöihin. Lisäksi voi tulla ilmi ennen siirtoa tai sen jälkeen tapahtuneita rikkomuksia, joissa on mukana siirtyneitä varoja tai työntekijöitä. Nämä tekijät voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokia Siemens Networksille sekä Nokian maineelle, liiketoiminnalle, liiketoiminnan tulokselle tai taloudelliselle asemalle.

OSINKO

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Hallitus, Nokia Oyj ..

TILINPÄÄTÖS 2012

Konsernin tuloslaskelma, IFRS 20
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 21
Konsernitase, IFRS 22
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 23
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 24
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 26
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 74
Emoyhtiön tase, FAS 74
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 75
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 76
Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat 81
Nokia 2008 – 2012, IFRS 86
Tunnuslukujen laskentaperusteet 88
Tilinpäätöksen 2012 allekirjoitus
ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi 89
Tilintarkastuskertomus 90

KONSERNIN TULOSLASKELMA, IFRS

1.1.–31.12.	Liite	2012 milj. EUR	2011 milj. EUR	2010 milj. EUR
Liikevaihto		30 176	38 659	42 446
Hankinnan ja valmistuksen kulut		– 21 786	– 27 300	– 29 456
Bruttokate		8 390	11 359	12 990
Tutkimus- ja kehityskulut		– 4 782	– 5 584	– 5 844
Myynnin ja markkinoinnin kulut		– 3 205	– 3 769	– 3 856
Hallinnon kulut		– 959	– 1 085	– 1 039
Liikearvon arvonalentumiset	8	—	– 1 090	—
Liiketoiminnan muut tuotot	7	403	221	476
Liiketoiminnan muut kulut	7, 8	– 2 150	– 1 125	– 657
Liiketulos	2–10, 24	– 2 303	– 1 073	2 070
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	15, 31	– 1	– 23	1
Rahoitustuotot ja -kulut	8, 11	– 340	– 102	– 285
Tulos ennen veroja		– 2 644	– 1 198	1 786
Tuloverot	12	– 1 145	– 290	– 443
Tulos		– 3 789	– 1 488	1 343
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos		– 3 106	– 1 164	1 850
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta		– 683	– 324	– 507
		– 3 789	– 1 488	1 343
Tulos/osake (emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta)	28	2012 EUR	2011 EUR	2010 EUR
Laimentamaton		– 0,84	– 0,31	0,50
Laimennettu		– 0,84	– 0,31	0,50
Osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta)	28	2012	2011	2010
Laimentamaton		3 710 845	3 709 947	3 708 816
Laimennettu		3 710 845	3 709 947	3 713 250

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS

1.1.-31.12.	Liite	2012 milj. EUR	2011 milj. EUR	2010 milj. EUR
Tulos		– 3 789	– 1 488	1 343
Muut laajan tuloksen erät
Erät jotka siirretään myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot	22	39	9	1 302
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostustuotot/-kulut	22	– 58	– 37	– 389
Rahavirtojen suojaus	21	– 41	116	– 141
Available-for-sale -sijoitukset	21	35	70	9
Muut lisäykset/vähennykset		10	– 16	45
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	21, 22	12	– 16	126
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		– 3	126	952
Laaja tulos		– 3 792	– 1 362	2 295
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos		– 3 157	– 1 083	2 776
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta		– 635	– 279	– 481
		– 3 792	– 1 362	2 295

KONSERNITASE, IFRS

31.12.	Liite	2012 milj. EUR	2011 milj. EUR
VASTAAVAA
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	13	4 876	4 838
Muut aineettomat hyödykkeet	13	647	1 412
Aineelliset hyödykkeet	14	1 431	1 842
Osuudet osakkuusyhtiöissä	15	58	67
Available-for-sale -sijoitukset	16	689	641
Laskennalliset verosaamiset	25	1 254	1 848
Pitkäaikaiset lainasaamiset	16, 34	112	99
Muut sijoitukset		4	3
Lyhytaikaiset varat		9 071	10 750
Vaihto-omaisuus	18, 20	1 538	2 330
Myyntisaamiset (sisältää myyntisaamisten arvonalentumisia
248 milj. euroa vuonna 2012 ja 284 milj. euroa vuonna 2011)	16, 20, 34	5 551	7 181
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut		3 381	4 488
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	19	35	54
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	16, 34 16, 17, 35	464	500
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	16, 34	415	433
Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat	16, 34	542	1 233
Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat	16, 34	5 448	7 279
Rahat ja pankkisaamiset	34	3 504	1 957
		20 878	25 455
Yhteensä		29 949	36 205
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	23	246	246
Ylikurssirahasto		446	362
Omat osakkeet		–629	– 644
Muuntoerot	22	744	771
Arvonmuutosrahasto	21	123	154
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		3 136	3 148
Kertyneet voittovarat		3 995	7 836
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		8 061	11 873
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus		1 386	2 043
Oma pääoma yhteensä		9 447	13 916
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	16, 34	5 087	3 969
Laskennalliset verovelat	25	700	800
Muut pitkäaikaiset velat		69	76
		5 856	4 845
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista	16, 34	201	357
Lyhytaikaiset rahoituslainat	16, 34	261	995
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	16, 17, 34	90	483
Ostovelat	16, 34	4 394	5 532
Siirtovelat	26	7 081	7 450
Varaukset	27	2 619	2 627
		14 646	17 444
Yhteensä		29 949	36 205

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS

1.1.–31.12.	Liite	2012 milj. EUR	2011 milj. EUR	2010 milj. EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Oikaisut liiketulokseen	32	– 3 106 3 838	– 1 164 3 486	1 850 2 112
Nettokäyttöpääoman muutos Liiketoiminnan rahavirta	32	123 855	– 638 1 684	2 349 6 311
Saadut korot		130	190	110
Maksetut korot		– 277	– 283	– 235
Muut rahoituserät		– 584	264	– 507
Maksetut verot		– 478	– 718	– 905
Liiketoiminnan nettorahavirta		– 354	1 137	4 774
Investointien rahavirta
Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		13	– 817	– 110
Lyhytaikaisten available-for-sale -sijoitusten lisäys, likvidit varat		– 1 668	– 3 676	– 8 573
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien sijoitusten lisäys, likvidit varat		– 40	– 607	– 646
Pitkäaikaisten available-for-sale -sijoitusten lisäys		– 55	– 111	– 124
Hankitut osuudet osakkuusyhtiöissä		– 1	– 2	– 33
Muiden pitkäaikaisten saamisten lisäys (-), vähennys (+)		—	– 14	2
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-), vähennys (+)		24	– 31	– 2
Investoinnit aineellisiin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin		– 461	– 597	– 679
Myydyt liiketoiminnat vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		– 15	– 2	120
Myydyt osakkuusyhtiöt		5	4	5
Lyhytaikaisten available-for-sale -sijoitusten erääntyminen
ja myynti, likvidit varat		2 355	6 090	7 181
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien sijoitusten
erääntyminen ja myynti		86	1 156	333
Pitkäaikaisten available-for-sale -sijoitusten myynti		37	57	83
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti		279	48	21
Saadut osingot		3	1	1
Investointien nettorahavirta		562	1 499	– 2 421
Rahoitustoimintojen rahavirta
Muut maksut osakkeenomistajilta		—	546	—
Omien osakkeiden osto		—	—	1
Pitkäaikaisten velkojen lisäys		752	1	482
Pitkäaikaisten velkojen vähennys		– 266	– 51	– 6
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		– 196	– 59	131
Osingonjako		– 755	– 1 536	– 1 519
Rahoitustoimintojen nettorahavirta		– 465	– 1 099	– 911
Muuntoero-oikaisu		– 27	107	224
Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (-)		– 284	1 644	1 666
Rahavarat tilikauden alussa		9 236	7 592	5 926
Rahavarat tilikauden lopussa		8 952	9 236	7 592
Rahavarat sisältävät:
Rahat ja pankkisaamiset		3 504	1 957	1 951
Lyhytaikaiset available-for-sale -sijoitukset, rahavarat	16, 34	5 448	7 279	5 641
		8 952	9 236	7 592

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen

liiketoimintojen ja valuuttakurssien muutosten takia.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS

							Sijoitetun
	Osakemäärä Osake- Ylikurssi- (1 000 kpl) pääoma			rahasto osakkeet		Arvon- erot rahasto	vapaan oman	Omat Muunto- muutos- pääoman Kertyneet omistajien rahasto voittovarat	Emoyhtiön Määräys- osuus		Oma vallaton pääoma osuus yhteensä
Oma pääoma 31.12.2009	3 708 262	246	279	– 681	– 127	69	3 170	10 132	13 088	1 661	14 749
Muuntoerot					1 240				1 240	64	1 304
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen
arvostuskulut, verojen jälkeen					– 288				– 288		– 288
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen Available-for-sale -sijoitukset, verojen jälkeen						– 73 7			– 73 7	– 43	– 116 7
Muut lisäykset/vähennykset								40	40	5	45
Tilikauden tulos								1 850	1 850	– 507	1 343
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	952	– 66	—	1 890	2 776	– 481	2 295
Yrityskauppoihin liittyvien optioiden toteutus			– 1						– 1		– 1
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus			47						47		47
Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista			– 1						– 1		– 1
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	868		– 12	17			– 9		– 4		– 4
Omien osakkeiden luovutus				1					1		1
Lainojen konvertointi omaksi pääomaksi									—	766	766
Osingonjako								– 1 483	– 1 483	– 56	– 1 539
Hankitut määräysvallattomien osakkenomistajien osuudet ja muut muutokset								– 39	– 39	– 43	– 82
Muut muutokset	868	—	33	18	—	—	– 9	– 1 522	– 1 480	667	– 813
Oma pääoma 31.12.2010	3 709 130	246	312	– 663	825	3	3 161	10 500	14 384	1 847	16 231
Muuntoerot					– 26				– 26	35	9
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen					– 28				– 28		– 28
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen						84			84	10	94
Available-for-sale -sijoitukset, verojen jälkeen						67			67		67
Muut lisäykset/vähennykset								– 16	– 16		– 16
Tilikauden tulos								– 1 164	– 1 164	– 324	– 1 488
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	– 54	151	—	– 1 180	– 1 083	– 279	– 1 362
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus			18						18		18
Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista			– 3						– 3	– 1	– 4
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	1 059		– 11	19			– 13		– 5		– 5
Muut maksut osakkeenomistajilta			46						46	500	546
Osingonjako								– 1 484	– 1 484	– 39	– 1 523
Hankitut määräysvallattomien osakkeenomistajien osuudet ja muut muutokset									—	15	15
Muut muutokset	1 059	—	50	19	—	—	– 13	– 1 484	– 1 428	475	– 953
Oma pääoma 31.12.2011	3 710 189	246	362	– 644	771	154	3 148	7 836	11 873	2 043	13 916

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS (jatkuu)

	Osakemäärä Osake- Ylikurssi- (1 000 kpl) pääoma			rahasto osakkeet		Arvon- erot rahasto	Sijoitetun vapaan oman	rahasto voittovarat	Emoyhtiön Määräys- Omat Muunto- muutos- pääoman Kertyneet omistajien osuus	vallaton pääoma	Oma osuus yhteensä
Oma pääoma 31.12.2011	3 710 189	246	362	– 644	771	154	3 148	7 836	11 873		2 043 13 916
Muuntoerot					40				40	– 2	38
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen					– 67				– 67		– 67
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen						– 67			– 67	47	– 20
Available-for-sale -sijoitukset, verojen jälkeen						36			36		36
Muut lisäykset/vähennykset								7	7	3	10
Tilikauden tulos								– 3 106	– 3 106		– 683 – 3 789
Tilikauden laaja tulos			— —	—	– 27	– 31	—	– 3 099	– 3 157		– 635 – 3 792
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus				1					1		1
Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista				3					3		3
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen		796	– 5	15			– 12		– 2		– 2
Osingonjako								– 742	– 742	– 22	– 764
Vaihtovelkakirjalaina – oman pääoman komponentti			85						85		85
Muut muutokset		796	— 84	15	—	—	– 12	– 742	– 655	– 22	– 677
Oma pääoma 31.12.2012	3 710 985	246	446	– 629	744	123	3 136	3 995	8 061	1 386	9 447

Osakekohtainen osinko on , euroa vuodelta edellyttäen osakeomistajien hyväksyntää (, euroa vuodelta ja , euroa vuodelta ).

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LASKENTAPERIAATTEET

Nokian konsernitilinpäätös on laadittu EU:n käyttöön hyväksymien kansainvälisten laskentastandardien (International Financial Reporting Standards – IFRS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei ole erikseen toisin mainittu alla olevissa laskentaperiaatteissa. Liitetietoinformaatio vastaa myös suomalaista laskentasäännöstöä. Nokian Hallitus hyväksyi vuoden konsernitilinpäätöksen ...

Konsernin toiminnallinen rakenne sisälsi kaksi uutta operatiivista ja raportoitavaa segmenttiä .. alkaen: Smart Devices ja Mobile Phones, jotka Devices & Services Muu -osion ja kohdistamattomien erien kanssa muodostavat Devices & Services -liiketoiminnan.

.. konserni muodosti Location & Commerce -liiketoiminnan, joka yhdistää NAVTEQin ja Devices & Services -liiketoiminnan sosiaaliset paikkatietopalvelutoiminnot. Location & Commerce -liiketoiminta on toiminnallinen ja raportoitava segmentti. NAVTEQ oli erillinen raportoitava segmentti vuoden kolmannesta neljänneksestä vuoden kolmannen neljänneksen loppuun saakka. Uudelleenjärjestelyjen seurauksena Nokialla on tällä hetkellä neljä toiminnallista ja raportoitavaa segmenttiä: Smart Devices ja Mobile Phones, jotka sisältyvät Devices & Services -liiketoimintaan, Location & Commerce sekä Nokia Siemens Networks.

Location & Commerce on nimetty HERE-liiketoiminnaksi ja raportoitavaksi segmentiksi .. alkaen.

Nokia Siemens Networksin uudelleenjärjestelykulujen ja niihin liittyvien muiden kulujen esitystapaa on muutettu vastaamaan muita Nokian liiketoimintoja sisällyttämällä nämä kulut muihin kuluihin sen sijaan, että nämä vaikuttaisivat toimintojen kuluihin. Vastaavasti vuoden muihin kuluihin on sisällytetty milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka aikaisemmin esitettiin hankinnan ja valmistuksen kuluissa ( milj. euroa), tutkimus- ja kehityskuluissa ( milj. euroa), myynnin ja markkinoinnin kuluissa ( milj. euroa) sekä hallinnon kuluissa ( milj. euroa). Vuoden muihin kuluihin on sisällytetty milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja, jotka aikaisemmin esitettiin hankinnan ja valmistuksen kuluissa ( milj. euroa), tutkimusja kehityskuluissa ( milj. euroa), myynnin ja markkinoinnin kuluissa ( milj. euroa) sekä hallinnon kuluissa ( milj. euroa).

Tietyt tilinpäätöksen liitetiedot sisältävät muutoksia esitysmuotoon. Vertailuvuosien tilinpäätöstietoja on vertailukelpoisuuden parantamiseksi yhdenmukaistettu nykyisen esitystavan mukaiseksi.

UUSIEN IFRS-STANDARDIEN KÄYTTÖÖNOTTO

Nokia on ottanut kuluvana vuonna käyttöön kaikki International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemat uudet ja päivitetyt laskentastandardit sekä muutokset ja tulkinnat olemassa oleviin laskentastandardeihin, jotka ovat merkityksellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta ja jotka ovat olleet voimassa ...

• Lisäys standardiin IAS , Tilinpäätöksen esittäminen, säilyttää mahdollisuuden valita tuloslaskelman esittämistavan, jossa laaja tulos esitetään erikseen tai yhdistetään tuloslaskelmaan. Lisäys edellyttää erillisiä välisummia niille laajan tuloksen erille, jotka saatetaan kierrättää tulevaisuudessa tuloslaskelmaan ja sellaisille erille, jotka kuuluvat pysyvästi laajaan tuloslaskelmaan.
• Lisäys standardiin IAS , Tuloverot, selventää laskennallisten verojen määrittämistä tilanteissa, joissa omaisuuserä arvostetaan standardin IAS , Sijoituskiinteistöt, käyvän arvon mallin mukaisesti. IAS :n lisäyksen mukaan oletetaan, että ne omaisuuserät, joihin on sovellettu IAS :n mukaista käyvän arvon laskentaa tullaan hyödyntämään myymällä.

Lisäksi IASB:n vuosittaisen parannusprojektin seurauksena lukuisiin standardeihin tuli muutoksia, jotka konserni otti käyttöön tilikaudella. Näiden standardien lisäysten käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin taseeseen, tuloslaskelmaan eikä rahavirtoihin.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää Nokia Oyj:n tilinpäätöksen sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvallan oletetaan toteutuvan silloin kun konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli % äänivallasta tai kun konsernilla on sopimuksen perusteella oikeus määrätä yhtiön talouden ja liiketoiminnan periaatteista tai kun konserni pystyy nimittämään tai erottamaan enemmistön yhtiön hallituksen jäsenistä.

Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta sisällytetään konsernin tulokseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli % yhtiön äänivallasta.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Konsernitaseessa määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien. Vastaavasti tilikauden aikana myydyt yhtiöt tai liiketoiminnat sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen asti.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää hankittujen yhtiöiden tai liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovuttujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi kausilla, joiden aikana menot

toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan. Yksilöitävissä olevat varat, ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan erikseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan erikseen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Konserni kirjaa liikearvoksi emoyhtiön omistajien osuuden määrästä, joka vastaa luovutetun vastikkeen ja hankinta-ajankohdan käypään arvoon arvostetun hankitun nettovarallisuuden välistä erotusta.

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liikearvon kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen

Liikearvo allokoidaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä, josta liikearvo on muodostunut.

Konserni suorittaa liikearvon arvonalentumistestauksen vuosittain tai useammin, jos on olemassa viitteitä, kuten muutoksia olosuhteissa tai muita erityisiä tapahtumia, että liikearvon kirjanpitoarvo on kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi. Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen aineettomien oikeuksien ja pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden osalta, jos on olemassa viitteitä, kuten muutoksia olosuhteissa tai muita erityisiä tapahtumia, että kirjanpitoarvo on kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi. Esimerkiksi historiallisia tuloksia tai arvioituja tulosodotuksia huomattavasti huonompi suoriutuminen, huomattavat muutokset hyödykkeiden käyttötarkoituksissa, muutokset liiketoimintastrategiassa sekä huomattavat negatiiviset teollisuuden ja kansantalouden trendit voivat johtaa arvonalentumistestauksen suorittamiseen.

Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, tai sitä korkeampi käyttöarvo. Jos ei ole syytä uskoa, että rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo on olennaisesti suurempi kuin sen käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, konserni voi käyttää käypää arvoa vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen kerrytettävissä olevana rahamääränä.

Rahavirtaa tuottava yksikkö, joka määritellään konsernin liikearvon arvonalentumisen testausta varten, on pienin hyödykkeiden ryhmä (sis. liikearvon), jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai varojen ryhmistä. Konserni tunnistaa arvonalentumistestauksen yhteydessä kaikki yrityksen varat, jotka liittyvät rahavirtaa tuottavaan yksikköön tai yksikköihin. Nämä varat jaetaan johdonmukaisesti asiaankuuluvien yksiköiden kesken. Yhteenlaskettua kirjanpitoarvoa, mukaan lukien yhtiön yksiköille kohdistettua omaisuutta, verrataan sen kerrytettävissä olevaan rahamäärän. Arvonalentumistappio kirjataan, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on pienempi kuin kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Erillisestä yksiköstä tai liiketoiminnasta luopuminen

Kun konserni luopumistransaktion yhteydessä luopuu määräysvallasta erillisessä yksikössä tai liiketoiminnassa, konserni kirjaa voiton tai tappion luopumishetkellä. Luopumisesta muodostunut voitto tai tappio määritetään käypään arvoon arvostetun saadun vastikkeen sekä erilliseen yksikköön tai liiketoimintaan liittyvien taseesta pois kirjattujen emoyhtiön omistajille sekä määräysvallattomille omistajille kohdistettujen nettovarojen kirjanpitoarvojen erotuksena, jota oikaistaan erilliseen yksikköön tai liiketoimintaan liittyvillä laajaan tulokseen aikaisemmin kirjatuilla erillä.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

TOIMINTA- JA ESITTÄMISVALUUTTA

Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat toimintavaluuttaan, joka on sen taloudellisen toimintaympäristön valuutta, jossa kukin konserniyhtiö pääasiallisesti toimii. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on Nokia Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET LIIKETAPAHTUMAT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Tilikauden päättyessä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset varat ja velat arvostetaan käyttäen tilikauden lopun valuuttakursseja. Tase-erien arvostuksesta johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Pitkäaikaisiin available-for-sale -sijoituksiin liittyvät realisoitumattomat kurssierot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

ULKOMAISET KONSERNIYHTIÖT

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaanrahan määräisten konserniyhtiöiden tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi käyttäen kuukausittaisia keskikursseja. Ulkomaanrahan määräisten konserniyhtiöiden kaikki varat ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden lopun valuuttakursseja. Muuntoero, joka syntyy tuottojen ja kulujen sekä varojen ja velkojen muuntamisesta eri kurssilla, kirjataan muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin osaksi konsernin omaa pääomaa. Tilikauden aikana konserniyhtiöiden tai niiden osan myynnistä, likvidoinnista, luopumisesta tai oman pääoman takaisinmaksusta kertyneiden muuntoerojen täysimääräinen tai suhteellinen osuus kirjataan tulokseen samanaikaisesti, kun vastaava myyntivoitto tai -tappio kirjataan.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Konserni tulouttaa suurimman osan suoritteiden myynnistä silloin, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Konserni kirjaa tulojen vähennykseksi erityiset hintasopimus-, hintasuojaus- ja muut myynnin volyymiin perustuvat alennukset. Tuotot palvelujen tuottamisesta kirjataan yleensä tasaisesti sopimuskauden aikana, ellei ole näyttöä siitä, että joku muu tapa kuvastaisi paremmin valmistumisastetta. Käyttöön perustuvat lisenssimaksut tuloutetaan, kun ne ovat mitattavissa luotettavasti, yleensä silloin kun asiakas raportoi ne konsernille.

Konsernin asiakassopimukset voivat sisältää useita erillisiä, yksilöitävissä olevia osatekijöitä, kuten esimerkiksi laitteet, niihin liittyvät ohjelmistot ja palvelut. Vastaavasti näiden sopimusten tulouttaminen edellyttää jokaisen osatekijän yksilöintiä sekä näiden kaupallisten vaikutusten arviointia liiketoimen todellisen vaikutuksen arvioimiseksi. Tällaisista liiketoimista saatu vastike kohdistetaan jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle niiden suhteellisiin käypiin arvoihin perustuen. Konserni määrittelee jokaisen yksilöidyn osatekijän käyvän arvon ottaen huomioon esimerkiksi myyntihinnan, kun joko konserni tai ulkopuolinen taho myy samaa tai samankaltaista tuotetta. Osatekijöille kohdistettu tuotto kirjataan, kun kyseisten komponenttien tuloutuskriteerit täyttyvät.

Projektien, joissa toimitetaan monimutkainen, asiakkaan tarpeisiin räätälöity tuote- ja palvelukokonaisuus, myynti tuloutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti, kun projektin lopputulos pystytään luotettavasti arvioimaan. Lopputulos on mitattavissa luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat myynnit ja kustannukset sekä projektin eteneminen pystytään arvioimaan luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Jos yhtä tai useampaa edellä mainittua kriteeriä ei pystytä täyttämään, kirjataan tuottoja vain siihen määrään asti kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti kerrytettävissä.

Valmistusastetta mitataan jo syntyneiden kustannusten osuudella projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista eli cost-to-cost -menetelmällä.

Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu arvioihin sopimuksesta odotettavissa olevista myynnistä ja kustannuksista, sekä projektin etenemisen luotettavaan määrittämiseen. Tuloutettua myyntiä ja voittoa tarkistetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden tarkistuksesta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä tilikaudella, jolloin muutos ensi kertaa tulee todennäköiseksi ja on arvioitavissa. Sopimuksesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se on todennäköinen ja arvioitavissa.

Lähetys- ja käsittelykulut

Tuotteiden lähettämisestä ja jakelusta aiheutuneet kulut sisältyvät hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät, koska kriteerit aktivoinnille tuotekehitysmenoihin eivät ole täyttyneet.

Muut aineettomat hyödykkeet

Hankittujen patenttien, tuotemerkkien ja lisenssien hankintamenot aktivoidaan ja poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä – vuotta. Jos omaisuuden arvon alentumisesta on viitteitä, aineettoman hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Mahdollisesti syntyvät arvonalentumistappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Työsuhde-etuudet

ELÄKKEET

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat sijaintimaiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt rahoitetaan pääsääntöisesti aktuaarien laskelmien mukaisesti suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai eläkesäätiöille.

Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, mikäli maksunsaajalla ei ole riittävästi varoja eläkevelvoitteen suorittamiseen. Konsernin maksupohjaisten, usean työnantajan sekä vakuutettujen järjestelyjen eläkkeiden maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Mikäli eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä konsernilla ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta järjestelyyn liittyen, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja käsitellään etuuspohjaisena järjestelynä.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): eläkemenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle. Eläkevastuu määritetään laskemalla arvioitujen rahavirtojen nykyarvo käyttäen diskonttokorkona yritysten liikkeellelaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Näiden velkasitoumusten maturiteetin tulisi vastata laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, rajamäärän ylittävältä osalta, kirjataan työntekijöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Rajamäärä on kymmenen prosenttia järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai sitä korkeammasta etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden nykyarvosta tilikauden alussa. Rajamäärää alittavia vakuutusmatemaattisia voittoja ja tappioita ei kirjata.

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, elleivät järjestelyn muutosten ehtona ole työntekijän jääminen palvelukseen määritellyksi ajanjaksoksi (etuuksien syntymisajanjakso). Tässä tapauksessa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä etuuksien syntymisajanjakson kuluessa.

Taseeseen kirjattava velka (tai varat) vastaa tilinpäätöshetken eläkevelvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla, kertyneiden kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuudella sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Omaisuuserän määrää rajoittavat kertyneet kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset tappiot, takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot, palautuksina järjestelystä ja vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä saatavan taloudellisen hyödyn nykyarvo.

Konsernin etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä tehdään vakuutusmatemaattiset laskelmat vuosittain. Lisäksi vakuutusmatemaattiset laskelmat tehdään mahdollisten konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen supistamisten tai velvoitteiden täyttämisten yhteydessä.

IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet maksetaan työsuhteen päättyessä ennen normaalia eläkeikää tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Konserni kirjaa irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet, kun se on todistettavasti sitoutunut nykyisten työntekijöiden työsuhteen päättämiseen yksityiskohtaisen suunnitelman mukaisesti ilman mahdollisuutta peräytyä. Etuudet kirjataan myös, jos konserni myöntää irtisanomisen yhteydessä suoritettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena.

Aineelliset hyödykkeet ja poistot

Aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin. Aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan. Tavallisimmat poistoajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat	 –  vuotta
Kevyet rakennukset ja rakennelmat	 –  vuotta
Tuotannon koneet, mittaus- ja testauskalusto	 –  vuotta
Muut koneet ja kalusto	 –  vuotta

Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Edellisestä poiketen suuria perusparannusmenoja aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokraaikana.

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.

Vuokrasopimukset

Käyttöleasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa, ellei jokin toinen menetelmä kuvaa paremmin taloudellista vaikutusaikaa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutushinnan määräisenä. Hankintameno määritetään noudattaen standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFOperiaatteen mukaisesti laskettua todellista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden luovutushinta on tavanomaisen liiketoiminnan käypä hintataso vähennettynä tavanomaisilla myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty hankintamenon lisäksi myös tuotannon välillisiä kustannuksia.

Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ylimääräisen vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenoon tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään perustuen.

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat seuraaviin kategorioihin: available-for-sale -sijoitukset, lainat ja saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä rahat ja pankkisaamiset.

AVAILABLE-FOR-SALE -SIJOITUKSET

Konserni sijoittaa osan jatkuvaan toimintaan tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin ja joihinkin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin. Seuraavat sijoitukset luokitellaan available-for-sale -kategoriaan hankintatarkoituksen ja omistuksen tavoitteiden perusteella: () Erittäin likvidit rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on kuukautta tai vähemmän, luokitellaan taseessa kategoriaan lyhytaikaiset available-for-sale -sijoitukset, rahavarat. Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä juoksuajasta johtuen riski niiden arvon muutoksille on merkityksetön. () Samankaltaiset sijoitukset kuin kohdassa (), joiden erääntymiseen hankintahetkellä on yli kuukautta, luokitellaan taseessa kategoriaan lyhytaikaiset available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat. () Sijoitukset teknologiaan liittyviin julkisesti noteerattuihin osakkeisiin, listaamattomiin osakkeisiin tai listaamattomiin rahastoihin luokitellaan taseessa kategoriaan pitkäaikaiset available-for-sale -sijoitukset.

Rahamarkkinasijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja, rahavirtojen nykyarvomenetelmää tai muita soveltuvia arvostusmalleja. Sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin arvostetaan käypään arvoon ostokurssin mukaisesti. Muut käypään arvoon arvostettavat available-for-sale -sijoitukset sisältävät listaamattomia osakkeita. Näiden arvon määritykseen käytetään erilaisia periaatteita, esimerkiksi: () samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo, () kohdeyhtiön viimeisimpään riippumattomien osapuolten välillä toteutettuun rahoitustransaktioon perustuva arvo, () kohdeyhtiön markkinaanalyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Loput available-for-sale -sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, esitetään hankintahintaan, tai sitä alempaan arvoon, mikäli niihin kohdistuu pysyvä arvonalentuminen. Nämä ovat teknologiaan liittyviä sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin, joiden arvoa ei pystytä luotettavasti määrittelemään, koska julkisia markkinoita tai luotettavia arvostusmenetelmiä näiden rahoitusvarojen arvon määrittämiseen ei ole.

Sijoitusten myynnit ja ostot huomioidaan kirjanpidossa kaupantekopäivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään sijoituksen.

Available-for-sale -sijoitusten käyvän arvon muutokset huomioidaan oman pääoman arvostuserissä pois lukien efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssien muutoksista johtuva rahoitusvarojen arvon muutos, jotka kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Available-for-sale -sijoituksiin sisältyvistä osakesijoituksista saatavat osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun konsernin oikeus osinkotuottoon on syntynyt. Kun sijoitus myydään, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos poistetaan omasta pääomasta ja kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudella. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien arvonmäärityksen perustana käytetään painotetun keskihinnan menetelmää. Kiinteätuottoisten arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO (First-in First-out) -menetelmää. Arvonalentuminen kirjataan, kun available-for-sale -sijoituksen kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitu käypä arvo, ja arvonalentumisen peruste on esimerkiksi vastapuolen konkurssi tai muu tekijä, jonka perusteella voidaan riippumattomasti todeta, että syntynyt arvonalentuminen on luonteeltaan pysyvä. Omaisuuserään kohdistuneet kertyneet tappiot perutaan omasta pääomasta ja esitetään tuloslaskelmassa tilikaudella. Jos käypään arvoon taseeseen merkityn muun available-for-sale -sijoituksen kuin osakesijoituksen käypä arvo kasvaa myöhemmällä tilikaudella, ja jos kasvun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän tappion tulosvaikutteisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, tappio peruutetaan ja peruutus kirjataan tulosvaikutteisesti.

KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT SIJOITUKSET, LYHYTAIKAISET VARAT

Eräät erittäin likvidit rahoitusvarat on hankintahetkellä määritetty käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset täyttävät seuraavat kriteerit: () määritys poistaa tai merkittävästi vähentää epäjohdonmukaisuutta, joka seuraisi rahoituserien käyvän arvon ja/tai voittojen ja tappioiden kirjaamisesta erilaisilla perusteilla; tai () varat ovat osa laajempaa joukkoa rahoitusvaroja, joita hallinnoidaan ja seurataan käypään arvoon perustuen dokumentoidun riskienhallinta- tai investointistrategian mukaisesti.

Nämä investoinnit kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon; sijoitusten myöhempi arvostaminen tapahtuu niin ikään käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

LAINASAAMISET

Lainasaamisiin sisältyy lainoja asiakkaille ja toimittajille. Alun perin lainasaamiset kirjataan taseeseen käypään arvoon. Myöhempi arvostaminen tapahtuu käyttäen efektiivisen koron menetelmää vähennettynä arvonalennuksilla. Lainasaatavien luottoriskiä sekä lainoille saatuja vakuuksia seurataan jatkuvasti. Mikäli on nähtävissä, että lainojen takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena, alkuperäisen arvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välinen erotus kirjataan saamisten vähennykseksi. Korkotuotot lainasaamisista jaksotetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Pitkäaikainen osuus lainasaamisista esitetään taseessa pitkäaikaisissa lainasaamisissa ja lyhytaikainen osuus erässä "Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista".

RAHAT JA PANKKISAAMISET

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa.

MYYNTISAAMISET

Myyntisaamiset on arvostettu niiden alkuperäisen asiakassaatavamäärän mukaisesti, minkä katsotaan olevan niiden käypä arvo, vähennettynä epävarmoilla saamisilla. Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan kuukausittain analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, vallitsevia taloudellisia trendejä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa niiden saatavien osalta, joiden maksuun liittyy merkittävää epävarmuutta. Myyntisaamisten arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Rahoitusvelat

YHDISTELMÄINSTRUMENTIT

Instrumentin liikkeellelaskijan kannalta yhdistelmäinstrumentit sisältävät sekä vieraan pääoman että oman pääoman komponentin. Komponentit määritellään rahoitusinstrumentin ehtojen perusteella ja esitetään sekä arvostetaan erikseen niiden sisällön mukaisesti. Yhdistelmäinstrumentin alkuperäisen kirjanpitoarvon määrittelyn yhteydessä vieraan pääoman komponentti arvostetaan käypään arvoon ja jäännösarvo kohdistetaan oman pääoman komponentille. Tätä luokittelua ei myöhemmin muuteta. Konsernin liikkeelle laskema vaihtovelkakirjalaina on yhdistelmäinstrumentti, ja sen vieraan pääoman komponentti käsitellään rahoituslainana.

RAHOITUSLAINAT

Rahoituslainat kirjataan taseeseen velaksi määrään, joka on saatu liikkeelle laskettaessa vähennettynä transaktiomenoilla. Myöhempinä tilikausina rahoituslainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmän mukaisesti. Transaktiomenot ja lainan korot kirjataan korkokuluihin. Pitkäaikainen osuus lainoista esitetään taseessa rivillä pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat ja lyhytaikainen osuus rivillä lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista.

OSTOVELAT

Ostovelat kirjataan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Johdannaissopimukset

Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksen tekopäivänä ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa vai ei. Useimmiten suojien rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi konsernin rahavirtalaskelmassa, koska suojattujen erien rahavirrat liittyvät yhtiön operatiiviseen toimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä suojaavan tiettyä rahoitus- tai investointitoimintaan liittyvää positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin suojattavan position rahavirrat.

JOHDANNAISSOPIMUKSET, JOIHIN EI SOVELLETA SUOJAUSLASKENTAA, ARVOSTETAAN KÄYPÄÄN ARVOON TULOSLASKELMAAN

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin ja vertaamalla sitä sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan tilinpäätöshetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden arvostustuloksen muutos kirjataan tuloslaskelmaan.

Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Edellä mainittujen sopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, mutta joilla suojataan tiettyjä valuuttariskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Voitot ja tappiot muista johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konserni seuraa kytkettyjä johdannaisia ja soveltaa niihin tilinpäätöshetkellä käyvän arvon laskentaa. Arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Suojauslaskenta

Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu, optiostrategian ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.

RAHAVIRTOJEN SUOJAUS: ENNAKOITUJEN VALUUTTAMÄÄRÄISTEN MYYNTIEN JA OSTOJEN SUOJAUS

Konserni soveltaa suojauslaskentaa asianmukaisesti dokumentoiduille ja tehokkaille ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksille. Suojattavan rahavirran tulee olla erittäin todennäköinen ja rahavirralla tulee olla viime kädessä tuloslaskelmavaikutus. Suojauksen tulee olla tehokas sekä etuettä jälkikäteen arvioituna.

Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien spot-kurssin (eli päivän kurssin) muutos sekä valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden perusarvon muutos kirjataan arvonmuutosrahastoon tehokkaaksi todettujen suojausten osalta. Kaikissa tapauksissa, tehottomaksi todettujen suojausten arvonmuutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Suojauskulut, jotka aiheutuvat valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksesta tai valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden aika-arvon muutoksesta, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kertynyt arvostustuloksen muutos siirretään arvonmuutosrahastosta tuloslaskelman myynnin ja oston oikaisueriin sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu myynti tai osto kirjataan tuloslaskelmaan. Ennakoitujen myyntien ja ostojen suojaustulos kirjataan tuloslaskelmaan pääsääntöisesti vuoden kuluessa tilinpäätöspäivämäärästä.

Mikäli suojatun rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, siihen liittyvä suojausinstrumentista kertynyt, arvonmuutosrahastoon merkitty arvostustulos siirretään välittömästi tuloslaskelmaan myynnin ja oston oikaisueriin. Jos suojatun rahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, jätetään tällöin siihen liittyvä kertynyt arvostustulos arvonmuutosrahastoon, kunnes rahavirta toteutuu.

RAHAVIRTOJEN SUOJAUS: ERITTÄIN TODENNÄKÖISTEN LIIKETOIMINTOJEN HANKINTOJEN JA MUIDEN TRANSAKTIOIDEN SUOJAUS

Konserni suojaa ajoittain valuuttakurssiriskiä liittyen erittäin todennäköisiin liiketoimintojen hankintoihin ja muihin ennakoituihin transaktioihin, joiden seurauksena taseeseen kirjataan muuta kuin rahoitusomaisuutta. Kun tällainen omaisuuserä kirjataan taseeseen, arvonmuutosrahastoon kirjattu suojausinstrumenttien arvostustulos kirjataan alkuperäisen hankintahinnan lisäykseksi tai vähennykseksi. Arvostustulos kirjataan lopulta tuloslaskelmaan liiketoimintojen hankintojen osalta liikearvon arvioinnin kautta ja muiden omaisuuserien osalta poistojen kautta. Suojauslaskennan soveltaminen edellyttää, että ennakoidun transaktion täytyy olla erittäin todennäköinen. Suojauksen täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

RAHAVIRTOJEN SUOJAUS: VAIHTUVAKORKOISTEN VELKOJEN RAHAVIRTOJEN SUOJAUS

Konserni soveltaa ennakoitujen rahavirtojen suojausta tiettyjen vaihtuvakorkoisten velkojen korkoriskin suojaamiseen. Vaihtuvakorkoisten velkojen suojaamiseen käytettyjen koronvaihtosopimusten arvostustuloksen tehokas osuus kirjataan arvonmuutosrahastoon. Tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Mikäli suojausinstrumentti suljetaan ennen suojattavan velan eräpäivää, suojauslaskenta keskeytetään välittömästi. Arvonmuutosrahastoon kertyneet voitot ja tappiot kirjataan vähitellen tulokseen kullakin kaudella, jolla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tuloslaskelmaan.

KÄYVÄN ARVON SUOJAUS

Konserni käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Tuloslaskelmaan kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin myös käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta.

Mikäli suojausinstrumentti ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan ja suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen instrumentin voimassaoloajalle.

ULKOMAISEEN YKSIKKÖÖN TEHDYN NETTOSIJOITUKSEN SUOJAUS

Konserni soveltaa suojauslaskentaa ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suojausten tulee olla asianmukaisesti dokumentoituja ja tehokkaita sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien arvostustuloksen muutos spot-kurssin (eli päivän kurssin) muutoksen osalta sekä valuuttaoptioiden perusarvon muutos kirjataan omaan pääomaan muuntoeroihin. Valuuttatermiinien korkoeron muutos ja valuuttaoptioiden aika-arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Mikäli suojausinstrumenttina käytetään valuuttamääräistä lainaa, kaikki kurssierot kirjataan omaan pääomaan muuntoeroihin. Kaikissa tapauksissa, tehottomaksi todettujen suojausten arvonmuutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Kertyneen arvostustuloksen muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö tai osa siitä myydään, puretaan, luovutetaan tai sen oma pääoma maksetaan takaisin. Luovutettua osuutta vastaava suhteellinen osuus nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen instrumenttien omaan pääomaan muuntoeroihin kirjatusta tuloksesta siirretään tuloslaskelmaan samalla kun luovutusvoitto tai -tappio kirjataan.

Tuloverot

Tuloverot koostuvat suoriteperusteisista veroista ja laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan konserniyhtiöiden tilikauden tulosten ja paikallisten verosäännösten perusteella tilinpäätöshetkellä vallitsevan verokannan mukaisesti. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin vastaavasti tulovero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan kertyneistä, verotuksessa käyttämättömistä tappioista ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista mikäli on todennäköistä, että vastaava määrä verotettavaa tuloa syntyy näitä tappioita ja vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja kattamaan. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi oikaistaan laskennallisen verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä konserni kirjaa laskennallisen verovelan tai -saamisen hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypien arvojen ja verotuksessa huomioon otettujen tasearvojen välisille eroille.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta ja kun saamiset ja velat on tarkoitus hoitaa nettoperusteella.

Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kun konserni odottaa saavansa korvauksen varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen menoihin, korvaus kirjataan omaisuuseräksi vasta kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Jokaisena raportointipäivänä konserni arvioi olemassa olevien varausten riittävyyden ja tarvittaessa oikaisee varausten määrää viimeisimmän toteumatiedon ja tulevaisuutta koskevien arvioiden muutosten perusteella.

TAKUUVARAUKSET

Kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kirjataan taseeseen varauksena silloin, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka lasketaan historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin, volyymeihin sekä tuoteportfolioon perustuen.

IMMATERIAALIOIKEUKSIIN LIITTYVÄT VARAUKSET

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat immateriaalioikeuksien loukkauksia ja väitettyjä loukkauksia. Varaus perustuu tapauksen arvioituun todennäköiseen lopputulokseen tilinpäätöspäivänä.

VEROVARAUKSET

Konserni varautuu aikaisemmista vuosista syntyneeseen ehdolliseen verovelkaan siitä huolimatta, että konserniyhtiöiden veroilmoituksissa esitetyt vaatimukset ovat perusteltavissa, jos on mahdollista, että veroviranomaiset eivät hyväksy joitain esitettyjä vaatimuksia sellaisenaan. Verovaraukset perustuvat tilinpäätöshetken arvioon tulevaisuudessa mahdollisesti aiheutuvasta maksuvelvoitteesta.

UUDELLEENJÄRJESTELYVARAUKSET

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, suunnitelma on julkistettu ja summasta voidaan tehdä luotettava arvio.

MUUT VARAUKSET

Konserni kirjaa sitoviin ostosopimuksiin liittyen varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan määrän.

Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista perustuen joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai menoihin, joilla sopimus voidaan lakkauttaa, sen mukaan kumpi on pienempi.

Osakeperusteiset palkkiot

Konsernilla on kolme erilaista globaalia työntekijöille suunnattua osakepohjaista kannustinjärjestelmää: optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot.

Henkilöstön työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys määritetään suhteessa oman pääoman ehtoisen instrumentin käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta. Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintaehdot sisältyvät oletuksiin, jotka tehdään työntekijöiden saamien osakkeiden lukumäärästä. Konserni arvioi säännöllisesti tehdyt oletukset ja tarvittaessa korjaa arviota suoritettavien osakkeiden lukumäärästä. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa.

Kullekin kvartaaleittain myönnettävälle optio-oikeusjärjestelyn erälle on määritelty erillinen ansainta-ajanjakso. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan ylikurssirahastoon ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Konserni on lisäksi myöntänyt käteisvaroina maksettavia optioita. Vastaanotetut työsuhteeseen sidotut palvelut ja niiden palveluiden maksamista koskeva velka arvostetaan käypään arvoon. Optioiden käypä arvo perustuu osakkeen tilinpäätöshetken markkina-arvoon, vähennettynä optioiden merkintähinnalla. Velka arvostetaan uudelleen jokaisena tilinpäätöspäivänä sekä maksupäivänä ja vastaava käyvän arvon muutos jaksotetaan tuloslaskelmaan työntekijöiden palvelusajalle.

Omat osakkeet

Konserni kirjaa hankitut omat osakkeet oman pääoman vähennykseksi hankintamenoon. Mitätöinnin yhteydessä omien osakkeiden hankintameno kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla, poislukien konsernin kauden aikana hankkimat ja hallussa pitämät omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvasta tilikauden voitosta tai tappiosta pois vaihtovelkakirjalainan korkokulut sekä oikaisemalla osakkeiden lukumäärän painotettua keskiarvoa optioiden laimennusvaikutuksella, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakkeiden ulkona olevalla määrällä tilikauden aikana sekä vaihtovelkakirjalainan oletetuilla vaihdoilla.

Ennusteiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset oletukset

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää johdolta ennusteiden ja oletusten tekemistä niiden taloudellisten arvioiden laskemiseksi, jotka sisältävät luonnostaan jonkinasteista epävarmuutta. Johdon arviot perustuvat kokemukseen sekä muihin olettamiin, joiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä tilanteissa. Konsernin johto tarkistaa olennaisia arvioita, jos niihin liittyvissä olettamissa tapahtuu muutoksia, tai konserni saa olettamuksiin liittyvää uutta tietoa tai kokemusta. Nämä olettamat ovat perustana päätöksenteolle sellaisten varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen sekä tuottojen ja kulujen raportoitujen määrien arvioinnissa, jotka eivät ole muuten selvitettävissä. Todellinen lopputulema voi poiketa näistä ennusteista toisenlaisissa olosuhteissa tai toisenlaisia olettamia käyttäen.

Alla olevat aihealueet vaativat merkittävää arvioiden käyttöä, joilla saattaa olla vaikutusta raportoituun tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

MYYNNIN TULOUTUSPERIAATTEET

Pääosin konserni tulouttaa suoritteiden myynnin, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi, ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Liikevaihto saattaa merkittävästi muuttua, jos osoittautuu, että johdon arvio tuloutuskriteereistä oli epätäsmällinen.

Konsernilla on kaikkia eri osatekijöiden yhdistelmiä sisältäviä myyntitransaktioita; osatekijöitä ovat laitteet, palvelut ja ohjelmistot. Tällaisista myyntitransaktioista saatu vastike kohdistetaan jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle niiden suhteellisiin käypiin arvoihin perustuen. Jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle allokoitu vastike tuloutetaan silloin, kun kaikki osatekijän myyntiin liittyvät myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet. Kunkin osatekijän käyvän arvon määrittäminen edellyttää olettamusten ja arvioiden käyttöä liittyen muun muassa hintaan, jolla konserni erikseen myy osatekijää, sekä hintaan, jolla konserni tai ulkopuolinen taho myy samankaltaista osatekijää. Näillä olettamuksilla voi olla merkittävä vaikutus myynnin tuloutuksen ajoitukseen ja tuloutettavan myynnin määrään.

Konserni kirjaa hintasuojaukseen perustuvia vähennyksiä tuottoihin. Vähennykset perustuvat arvioituihin hintojen alennuksiin sekä tiettyihin sovittuihin asiakkaiden vaihtoomaisuuden määriin odotettuna uudelleenhinnoittelun ajankohtana. Mahdolliset muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa tulevien ajanjaksojen myynnin oikaisuun.

Projektien, joissa toimitetaan monimutkainen, asiakkaan tarpeisiin räätälöity tuote- ja palvelukokonaisuus, myynti tuloutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti, kun projektin lopputulos pystytään luotettavasti määrittämään. Kirjattua myyntiä ja tulosta oikaistaan projektin aikana, kun olettamuksia koko projektin lopputulemasta päivitetään. Tämänhetkiset arviot myynnistä ja voitosta voivat merkittävästi muuttua johtuen pitkien projektien varhaisesta vaiheesta, uudesta teknologiasta, projektien laajuuden muutoksesta tai muutoksista kustannuksissa, ajoituksessa, asiakkaiden suunnitelmissa, tai sopimussakkojen toteutumisesta tai muista vastaavista tekijöistä.

ASIAKASRAHOITUS

Konserni on järjestänyt tai myöntänyt rajoitetun määrän asiakasrahoitusta ja pidennettyjä maksuaikoja tietyille asiakkaille. Jos asiakkaiden todellinen taloudellinen asema tai yleinen taloudellinen tilanne poikkeaa yhtiön olettamuksista, saatetaan lopullisten saatavien perittävyys joutua arvioimaan uudelleen, mikä saattaa johtaa näiden saamisten arvonalentumisiin tulevien tilikausien aikana ja siten vaikuttaa negatiivisesti konsernin tulokseen tulevaisuudessa. Konserni pyrkii ajoittain vähentämään tätä riskiä siirtämällä takautumattomasti näihin transaktioihin liittyviä saatavia kolmansille osapuolille, lähinnä rahoituslaitoksille, etukäteen suoritettavaa käteismaksua vastaan.

EPÄVARMAT SAATAVAT

Saatavista vähennetään epävarmoina saatavina määrä, jonka arvioidaan vastaavan tappioita, jotka johtuvat asiakkaiden kykenemättömyydestä suoriutua vaadituista maksuista. Mikäli asiakkaiden taloudellinen tilanne heikkenisi huonontaen heidän maksukykyään, voidaan tulevina tilikausina joutua lisäämään epävarmojen saatavien määrää.

VAIHTO-OMAISUUTEEN LIITTYVÄT VARAUKSET

Konserni tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista ylimäärää, epäkuranttiutta sekä vaihto-omaisuuden markkina-arvojen mahdollista pienentymistä alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa epäkuranttiusvarauksen. Nämä tarkastelut edellyttävät johdon arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä oletuksissa voivat aiheuttaa korjauksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

TAKUUVARAUKSET

Arvioidut kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kirjataan säännöllisesti taseeseen varauksena samalla hetkellä, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus lasketaan perustuen parhaaseen arvioon takuuvarauksen tasosta, joka tarvitaan, jotta suoriuduttaisiin tulevista ja jo olemassa olevista myytyihin tuotteisiin liittyvistä vaateista tilinpäätöspäivänä. Koska säännöllisesti markkinoille tulevat yhtiön uudet tuotteet sisältävät monimutkaisia teknologioita ja paikalliset käytännöt ja säännökset saattavat muuttua, myös takuuvarauksen määrityksen taustalla olevissa arvioissa saattaa tapahtua muutoksia. Muutokset arvioissa voivat johtaa varauksen lisäykseen tai muutoksiin varauksessa tulevina kausina.

IMMATERIAALIOIKEUKSIEN LOUKKAUKSIIN LIITTYVÄT VARAUKSET

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista aikaisemmista kuluista, jotka koskevat väitettyjä immateriaalioikeuksien loukkauksia. Varaus perustuu laskettuun arvioon todennäköisistä toteutuvista sovintoratkaisuista. Lopulliseen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauksissa voi kestää vaihtelevan pituisen ajan, minkä johdosta varauksen käyttö vaihtelee vuosittain. Sovintoratkaisujen lopputulema ja lopulliset kustannukset voivat poiketa alkuperäisestä arviosta.

MAHDOLLISET OIKEUDELLISET VASTUUT

Konserni on parhaillaan osallisena käynnissä olevissa oikeudenkäynneissä tai sitä vastaan on uhattu nostaa kanne eri tahojen toimesta. Mikäli konserni arvioi oikeudenkäynnin tuloksen olevan sille epäsuotuisa ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti, kirjataan tästä varaus. Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin lopputulema ja todellinen kustannus voi vaihdella huomattavasti arvioiduista.

UUDELLEENJÄRJESTELYVARAUKSET

Konserni kirjaa varauksen arvioitujen uudelleenjärjestelyihin liittyvien ohjelmien kustannusten perusteella. Uudelleenjärjestelyvaraus perustuu johdon parhaaseen arvioon. Muutokset arvioissa koskien ajoitusta tai aiheutuvia kuluja saattavat tulla tarpeellisiksi uudelleenjärjestelyohjelman toteutuksen yhteydessä.

LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN

Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankitun osapuolen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat on arvostettu erikseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun liiketoiminnan yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta.

Käypien arvojen kohdistaminen yksilöitävissä oleville hankituille varoille sekä saaduille veloille perustuu useisiin arvostusoletuksiin, jotka vaativat johdon harkintaa. Ennustetut määrät voivat tulevaisuudessa poiketa toteumasta ja poikkeamat voivat olla olennaisia. Katso myös liitetieto .

PITKÄAIKAISTEN AINEELLISTEN HYÖDYKKEIDEN, AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN JA LIIKEARVON KERRYTETTÄVISSÄ OLEVAN RAHAMÄÄRÄN MÄÄRITTÄMINEN

Pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty rahavirtaa tuottaville yksiköille kohdistettavien odotettujen rahavirtojen perusteella, jotka on diskontattu nykyarvoon. Kerrytettävissä olevan rahamäärän määrityslaskelmien tärkeimpiin oletuksiin kuuluvat diskonttokorko, ennustejakson pituus, arvioidut kasvuprosentit, kannattavuusprosentit ja investointien määrä. Ennustetut määrät voivat tulevaisuudessa poiketa toteumasta ja poikkeamat voivat olla olennaisia. Katso myös liitetieto .

JOHDANNAISSOPIMUSTEN JA MUIDEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYPÄ ARVO

Rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa aktiivisilla markkinoilla (esimerkiksi listaamattomat osakkeet ja kytketyt johdannaiset), käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmalleja. Konserni käyttää harkintaa valitessaan soveltuvia arvostusmenetelmiä ja menetelmien pohjana käytettäviä olettamuksia arvostushetken markkinakäytäntöihin ja -olosuhteisiin perustuen. Muutokset käytettävissä oletuksissa voivat johtaa arvonalentumisiin tai tappioihin tulevina kausina.

TULOVEROT

Johdon arviointia edellytetään määriteltäessä tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron, verovarausten, laskennallisen verosaatavan ja -velan määrää ja sitä, missä määrin laskennallista verosaatavaa voidaan aktivoida taseeseen. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi oikaistaan laskennallisten verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi.

Vaikka konserniyhtiöiden veroilmoituksissa esitetyt vaatimukset ovat perusteltavissa, on mahdollista, että veroviranomaiset eivät hyväksy joitain esitettyjä vaatimuksia sellaisenaan. Tuloveroja koskevat varaukset perustuvat arvioon konsernille aiheutuvasta velvoitteesta. Lisäksi konsernilla on meneillään verotarkastuksia useissa maissa, sisältäen Unkarin ja Intian. Mikäli lopulliset veroratkaisut eroavat siitä mihin on alunperin varauduttu, voi tämä vaikuttaa verokuluun sillä kaudella kuin ratkaisu tehdään.

Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen pääasiassa Hollannissa, mutta myös eräissä muissa maissa edellyttää, että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät veronalaisten väliaikaisten erojen purkautumisesta kertyvän tulon. Laskennalliset verosaatavat kirjataan mikäli on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy riittävästi veronalaista tuloa, josta väliaikaiset erot ja verotukselliset tappiot voidaan vähentää. Tästä johtuen laskennallisten verosaatavien kirjaaminen edellyttää tietyn yhtiön tai verokonsernin tulevaisuuden taloudellisen tuloksen arviointia.

ELÄKKEET

Konsernin eläkevastuiden ja -kulujen määrittäminen etuuspohjaisia järjestelyjä varten riippuu tietyistä yhtiön valitsemista oletuksista, joita aktuaarit käyttävät laskiessaan eläkevastuiden ja -kulujen määrää. Nämä oletukset sisältävät muiden muassa diskonttokoron, varojen pitkäaikaisen tuotto-odotuksen ja vuotuisen, tulevan palkankorotusoletuksen. Osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin, joiden arvoon vaikuttavat osakemarkkinoiden heilahtelut. Muutokset arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevelkaan ja tuleviin eläkekuluihin. Katso myös liite .

OSAKEPERUSTEISET PALKITSEMISKULUT

Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakeperusteisesti ja käteisvaroina masettavia osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä. Osakeperusteisesti maksettavien optio-oikeuksien käypä arvo määritellään käyttäen tiettyjä olettamuksia, jotka sisältävät muun muassa olettamuksen odotettavissa olevasta Nokian osakkeen volatiliteetista ja option odotettavissa olevasta voimassaoloajasta. Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintaehdot sisältyvät olettamukseen lukumäärästä, jonka työntekijä lopulta tulee saamaan huomioiden liikevaihtoon ja osakekohtaiseen tulokseen liittyvät tavoitteet. Huomattavat poikkeamat arvioissa liittyen osakemarkkinoiden tilanteeseen, optioiden käyttöön sekä arvioihin konsernin ennustetusta ja toteutuneesta liikevaihdosta ja osakekohtaisesta tuloksesta voivat merkittävästi vaikuttaa tuleviin kuluihin.

Uudet IFRS-standardit

Konserni aikoo soveltaa seuraavia IASB:n julkaisemia uusia ja päivitettyjä standardeja, muutoksia olemassa oleviin standardeihin sekä niiden tulkintoja, joiden uskotaan olevan merkityksellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta:

IFRS , Rahoitusinstrumentit, tuo muutoksia rahoitusinstrumenttien luokitteluun, arvostamiseen ja arvonalentumiseen sekä suojauslaskentaan perustuen yhtiön tavoitteisiin kyseisten, sopimusperusteisten rahavirtojen osalta.

IFRS , Konsernitilinpäätös, vahvistaa konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja esitystavan, kun emoyhtiöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa yksikössä.

IFRS , Yhteisjärjestelyt, toteaa, että järjestelyn oikeudellisen muodon ei pitäisi olla ensisijainen tekijä kirjanpitokäsittelyä määriteltäessä. Sopimusosapuolet määrittelevät kyseisen järjestelyn muodon arvioimalla siihen liittyvät oikeudet sekä velvoitteet ja käsittelevät järjestelyn kirjanpidossa sen olennaisten pääkohtien mukaisesti.

IFRS , Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä, asettaa liitetietovaatimuksia konsernin muissa yhteisöissä olevia omistuksia koskien. Näiden vaatimusten tarkoitus on auttaa tilinpäätöksen käyttäjiä arvioimaan yhtiön omistuksien luonnetta ja riskejä sekä omistuksiin liittyvien etujen vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtoihin.

IFRS , Käyvän arvon määrittäminen, lisää yhdenmukaisuutta ja vähentää monimutkaisuutta. Standardi antaa käyvälle arvolle täsmällisen määritelmän ja esittää yhdet käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. IFRS sisältää myös lisää soveltamisohjeita käyvän arvon määrittämiseen passiivisilla markkinoilla.

IAS Työsuhde-etuudet standardin muutosten mukaisesti vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden rajamäärää ei sovelleta ja muutokset vakuutusmatemaattisissa voitoissa ja tappioissa kirjataan muun laajan tuloksen eriin. Nettokorkomeno määritetään kertomalla nettovelka (tai saaminen) diskonttauskorolla ja omaisuuden todellisen tuoton ja diskonttauskorolla lasketun tuoton erotus kirjataan muun laajan tuloksen eriin. Aiemmin kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet käsitellään samankaltaisesti, vaikka muutokset kirjatuissa erissä otetaan huomioon tulosvaikutteisesti. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavien etuuksien käsittely, erityisesti ajankohta, jolloin yhteisö kirjaa vastuun irtisanomisen yhteydessä suoritettavista etuuksista on myös tarkemmin määritelty.

Konserni ei odota muutetulla IAS standardilla olevan merkittävää vaikutusta taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen tulevaisuudessa. Standardi edellyttää kuitenkin takautuvaa soveltamista esitettävien vertailuvuosien tilinpäätöksien luvuissa. Konserni ei käytännöllisesti katsoen odota mitään vaikutusta esitettyjen kausien tuloslaskelmissa takautuvan soveltamisen seurauksena mutta konsernin etuuspohjaisten eläkkeiden nettovelka sekä laaja tuloslaskelma tulee vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden rajamäärään poistamisen myötä muuttumaan. Konsernin eläkevastuut tulevat kasvamaan takautuvasti noin miljoonaa euroa vuonna ( miljoonaa euroa vuonna ) ja muiden laajan tuloksen erät tulevat takautuvasti laskemaan noin miljoonaa euroa, verojen jälkeen ( miljoonaa euroa vuonna ).

IASB:n asettama voimaantulopäivä uusille IFRS , IFRS ja IFRS standardeille on ... EU hyväksyi nämä standardit joulukuussa . EU:n hyväksynnän mukaisesti näiden standardien pakollinen voimaantulopäivä on .., mutta aikaisempi käyttöönotto on sallittua. EU:n hyväksynnän mukaisesti konserni soveltaa edellämainittuja standardeja aikaisemmin sekä ottaa käyttöön IFRS ja IAS standardit näiden voimaantulopäivänä ...

.. IASB muutti IFRS standardin voimaantulopäivän, jonka perusteella standardia sovelletaan .. alkaen tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. IASB muutti myös vertailukausien ja niihin liittyvien tietojen esittämisvaatimuksien helpotusta IFRS standardissa. Konserni ottaa standardit käyttöön sen voimaantulopäivänä ...

IAS Työsuhde-etuudet standardin muutokset poislukien, konserni ei odota merkittäviä vaikutuksia . tammikuuta voimaantulevien standardien soveltamisesta.

2. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Nokialla on kolme liiketoimintaa: Devices & Services, Location & Commerce ja Nokia Siemens Networks, sekä neljä toiminnallista ja raportoitavaa segmenttiä taloudellista raportointia varten: Smart Devices ja Mobile Phones, jotka sisältyvät Devices & Services liiketoimintaan, Location & Commerce ja Nokia Siemens Networks.

Nokian raportoitavat segmentit ovat strategisia liiketoimintayksiköitä, jotka tarjoavat erilaisia tuotteita ja palveluita. Ylin operatiivinen päätöksentekijä saa kuukausittain taloudellista informaatiota näistä liiketoimintayksiköistä. Raportoitavien segmenttien keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat pääasiallisesti liikevaihto sekä liiketulos/toimintakate. Smart Devices- ja Mobile Phones -yksiköiden toimintakate koostuu liikevaihdosta vähennettynä segmentin omilla kuluilla sekä sille suoraan kohdistettavilla ja allokoiduilla kuluilla. Toimintakatteeseen ei sisällytetä merkittäviä uudelleenjärjestelyohjelmia eikä muita eriä, jotka eivät suoraan liity segmentteihin. Location & Commerce -liiketoiminnan ja Nokia Siemens Networksin osalta Nokia esittää liiketuloksen. Nokia arvioi segmenttien suoriutumista ja allokoi niille resursseja liiketuloksen/toimintakatteen perusteella.

Smart Devices keskittyy Nokian kehittyneimpiin tuotteisiin mukaan lukien Windows Phone -ohjelmistoalustaan perustuviin älypuhelimiin, ja yksiköllä on tulosvastuu sekä kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta, mukaan lukien tuotekehitys, tuotehallinta ja tuotemarkkinointi.

Mobile Phones keskittyy massamarkkinoiden peruspuhelimiin sekä edullisiin älypuhelimiin. Yksiköllä on tulosvastuu sekä kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta, mukaan lukien peruspuhelinten, palvelujen ja sovellusten tuotekehitys, tuotehallinta ja tuotemarkkinointi.

Devices & Services Muu -osio sisältää varaosien liikevaihdon, näihin liittyvät hankinnan ja valmistuksen kulut, toimintakulut, patentteihin liittyvät tulot sekä yhteiset tutkimus- ja kehityskulut. Devices & Services Muu -osioon sisältyy myös Nokian Vertu-liiketoiminnan kuluvan tilikauden liikevaihto .. asti, jolloin liiketoiminta myytiin.

Devices & Services Muu -osion nettovarallisuus sisältää varat ja velat, jotka liittyvät sekä edellä mainittuihin että yhteisiin toimintoihin, jotka vastaavat Nokian tuotteiden myynnistä, sekä Devices & Services tuotteiden markkinoinnista ja viestinnästä, hankinnasta, valmistuksesta ja logistiikasta, ja joita ei ole kohdistettu Smart Devices ja Mobile Phones -segmentteihin.

Location & Commerce kehittää sijaintiin perustuvia tuotteita ja palveluja kuluttajille sekä alustaan ja paikalliseen liiketoimintaan liittyviä palveluja Nokian peruspuhelimiin ja älypuhelimiin, sekä myös muille laitevalmistajille, sovelluskehittäjille, verkko-operaattoreille, kauppiaille ja mainostajille. Location & Commerce jatkaa NAVTEQin nykyisten asiakkaiden palvelemista sijaintiin liittyvän sisällön toimittajana sekä karttainformaation suoramyyjänä yrityksille. Location & Commerce -yksiköllä on tulosvastuu sekä kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta.

Marraskuussa esittelimme HERE-brändin, joka tarjoaa Nokian kartta- ja paikkatietopalveluita. .. alkaen Location & Commerce-liiketoiminta ja raportoitava segmentti on nimetty HERE-liiketoiminnaksi ja raportoitavaksi segmentiksi. HERE-liiketoiminta keskittyy paikkatietopalveluiden ja paikallisten kaupankäyntipalveluiden kehittämiseen.

Nokia Siemens Networks tarjoaa langattomia ja kiinteitä verkkoratkaisuja, verkkoratkaisujen yhdistelmätuotteita, sekä asiantuntijapalveluita, mukaan lukien konsultointi-, järjestelmäintegraatio-, verkkojen toteutus-, ylläpito- ja hallintapalveluja operaattoreille ja muille tietoliikennepalvelujen tarjoajille.

Yhtymän yhteiset toiminnot muodostuvat konsernitoiminnoista.

Nokia julkisti .. strategisen kumppanuuden Microsoftin kanssa, jonka tuloksena syntyy uusi, yhtiöiden toisiaan täydentäviä vahvuuksia ja asiantuntemusta hyödyntävä maailmanlaajuinen mobiiliekosysteemi älypuhelimille. Yhteistyö, jonka kautta Nokia ottaa käyttöön ja lisensoi Microsoftilta Windows Phonen ensisijaiseksi älypuhelintensa ohjelmistoalustaksi, virallistettiin huhtikuussa .

Nokia maksaa Microsoftille Windows Phone -ohjelmistoalustasta rojaltimaksua, jonka Nokia kirjaa rojaltikuluksi Smart Devices -yksikön hankinnan ja valmistuksen kuluiksi. Nokialla on kilpailukykyinen ohjelmistorojaltijärjestely, johon kuuluu

vuosittaiset minimirojaltisitoumukset ja joka heijastaa Nokian arvioimia suuria tuotteiden toimitusmääriä sekä useita muita yhtiöiden sopimaan tuotekehitystyöhön liittyviä näkökohtia. Nokia uskoo, että Windows Phone -alustan käyttöönotto mahdollistaa Nokian toimintakustannusten merkittävän vähentämisen.

Vastineeksi konsernin panoksesta tähän järjestelyyn konserni vastaanottaa neljännesvuosittain alustatukimaksuja Microsoftilta. Vastaanotettujen alustatukimaksujen määrä on milj. Yhdysvaltain dollaria neljännesvuosittain. Alustatukimaksujen euromääräinen summa vaihtelee valuuttakursseista johtuen muunnettaessa alustatukimaksujen määrää Yhdysvaltain dollareista euroiksi, joka on konsernin esittämisvaluutta. Vastaanotetut alustatukimaksut jaksotetaan vähentämään Smart Devices -yksikön hankinnan ja valmistuksen kustannuksia. Alustatukimaksujen kokonaissumman arvellaan olevan hieman suurempi kuin minimirojaltisitoumusten kokonaissumman.

Vuoden loppuun mennessä, Nokian saama alustatukimaksujen määrä on ylittänyt Microsoftille maksettujen ohjelmistorojaltimaksujen vähimmäismäärän ja jäljellä olevien ohjelmistorojaltimaksujen odotetaan ylittävän jäljellä olevat alustatukimaksut yhteensä noin , miljardilla eurolla, jäljellä olevan sopimuskauden aikana. Alustatukimaksut sekä vuotuiset minimirojaltimaksusitoumukset jatkuvat sopimusehtoja vastaavan ajan. Konserni on kirjannut osan vastaanotetuista alustatukimaksuista Smart Devices hankinnan ja valmistuksen kuluja vastaan sekä loput siirtovelkoihin. Lisäksi Microsoft yhteistyö tunnustaa immateriaalioikeuksien arvon, ja asettaa mekanismit niiden vaihtamiselle.

Segmenttien laskentaperiaatteet ovat liitetieto mukaiset. Nokia käsittelee segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja, kuten ne olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa eli vallitseviin markkinahintoihin perustuen.

Mikään yksittäinen asiakas ei edusta yli kymmentä prosenttia konsernin liikevaihdosta.

2012, milj. EUR	Smart	Mobile Devices Phones	Devices & Muu		Services Devices & Location & Services Commerce Networks	Nokia	Yhtymän yhteiset toiminnot sekä Siemens allokoimattomat	erät 4, 6 noinnit yhteensä	Elimi- Konserni
Tuloslaskelman tiedot
Myynti ulkoisille asiakkaille	5 445	9 435	790	15 670	729	13 777	—		30 176
Myynti muille segmenteille	1	—	15	16	374	2	—	–392	—
Poistot	22	23	194	239	496	587	4		1 326
Arvonalentumiset	—	8	33	41	—	37	31		109
Toimintakate	–1 560	524	–64
Liikevoitto (+)/-tappio (–)				–1 100	–301	–799	–103		–2 303
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	—	—	—	—	1	8	–10		–1
Tase
Käyttöomaisuusinvestoinnit 2	33	11	136	180	64	216	1		461
Segmentin varat 3	2 040	1 803	2 530	6 373	5 551	10 187	10 854	–3 016	29 949
joista:
sijoitettu osakkuusyhtiöihin	—	—	—	—	5	32	21		58
Segmentin velat 5	2 762	2 320	2 091	7 173	2 885	7 756	5 704	–3 016	20 502
2011, milj. EUR
Tuloslaskelman tiedot
Myynti ulkoisille asiakkaille	10 818	11 930	1 178	23 926	698	14 035	—		38 659
Myynti muille segmenteille	2	—	15	17	393	6	—	–416	—
Poistot	18	20	315	353	491	711	7		1 562
Arvonalentumiset 1	—	2	168	170	1 091	19	58		1 338
Toimintakate	–411	1 481	–186
Liikevoitto (+)/-tappio (–) 1				884	–1 526	–300	–131		–1 073
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	—	—	—	—	1	–17	–7		–23
Tase
Käyttöomaisuusinvestoinnit 2	21	18	213	252	43	302	—		597
Segmentin varat 3	2 367	1 999	4 299	8 665	5 257	11 310	13 505	–2 532	36 205
joista:
sijoitettu osakkuusyhtiöihin	—	—	—	—	4	29	34		67
Segmentin velat 5	2 528	1 270	5 696	9 494	2 812	7 520	4 995	–2 532	22 289
2010, milj. EUR
Tuloslaskelman tiedot
Myynti ulkoisille asiakkaille	14 870	13 696	552	29 118	668	12 660	—		42 446
Myynti muille segmenteille	3	—	13	16	201	1	—	–218	—
Poistot	38	17	350	405	519	843	4		1 771
Arvonalentumiset	—	—	—	—	—	2	13		15
Toimintakate	1 376	2 327	–163
Liikevoitto (+)/-tappio (–)				3 540	–663	–686	–113	–8	2 070
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	—	—	—	—	2	11	–12		1

Location & Commercen vuoden liiketappio sisältää milj. euron liikearvon arvonalentumistappion.

Liikearvo mukaan lukien investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ). Liikearvo jakautuu vuonna seuraavasti: Devices & Services milj. euroa ( milj. euroa vuonna ), Location & Commerce milj. euroa ( milj. euroa vuonna ), Nokia Siemens Networks milj. euroa ( milj. euroa) ja yhtymän yhteiset toiminnot milj. euroa ( milj. euroa vuonna ).

Sisältää aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, sijoitukset, vaihtoomaisuuden, myyntisaamiset ja siirtosaamiset (pois lukien siirtosaamiset koroista ja veroista), jotka kohdistuvat Devices & Services -liiketoiminnan ja konsernin yhteisille toiminnoille. Lisäksi Location & Commercen ja Nokia Siemens Networksin varoihin sisältyvät rahavarat ja muut likvidit varat, availablefor-sale -sijoitukset, pitkäaikaiset lainasaamiset ja muu rahoitusomaisuus sekä korkoihin ja veroihin liittyvät siirtosaamiset ja ennakkomaksut. Erät kohdistuvat suoraan Location & Commercelle ja Nokia Siemens Networksille. Kohdistamattomiin varoihin sisältyvät rahavarat ja muut likvidit varat, available-for-sale -sijoitukset, pitkäaikaiset lainasaamiset ja muu rahoitusomaisuus, sekä korkoihin ja veroihin liittyvät ennakkomaksut, siirtosaamiset ja laskennalliset verosaamiset, jotka jakautuvat Devices & Services -liiketoiminnalle ja yhtymän yhteisille toiminnoille.

Sisältää ostovelat, siirtovelat ja varaukset (pois lukien siirtovelat koroista ja veroista), jotka kohdistuvat Devices & Services -liiketoiminnalle ja yhtymän yhteisille toiminnoille. Lisäksi Location & Commercen ja Nokia Siemens Networksin velkoihin sisältyvät pitkäaikaiset velat, lyhytaikaiset velat sekä korkoihin että veroihin liittyvät ennakkomaksut, siirtovelat ja varaukset. Erät kohdistuvat suoraan Location & Commercelle ja Nokia Siemens Networksille.

Kohdistamattomiin velkoihin sisältyy pitkäaikainen vieras pääoma, lyhytaikaiset rahoitusvelat, sekä korkoihin ja veroihin liittyvät siirtovelat ja varaukset, jotka jakautuvat Devices & Services -liiketoiminnalle ja yhtymän yhteisille toiminnoille.

Liikevaihto markkina-alueittain

ulkoisten asiakkaiden sijainnin
mukaan, milj. EUR	2012	2011	2010
Suomi	303	317	371
Kiina	2 509	6 130	7 149
Intia	2 227	2 923	2 952
Japani	2 182	1 539	730
Yhdysvallat	1 880	1 405	1 630
Brasilia	1 753	1 901	1 506
Saksa	1 299	1 606	2 019
Venäjä	1 287	1 843	1 744
Iso-Britannia	900	996	1 470
Indonesia	799	904	1 157
Italia	783	982	1 266
Muut	14 254	18 113	20 452
Yhteensä	30 176	38 659	42 446

Pitkäaikaiset varat

markkina-alueittain varojen sijainnin mukaan 7, milj. EUR	2012	2011
Suomi	1 662	1 651
Kiina	387	472
Intia	151	185
Brasilia	77	83
Iso-Britannia	175	212
Yhdysvallat	4 166	4 757
Muut	336	732
Yhteensä	6 954	8 092

Sisältää aineettomat ja aineelliset hyödykkeet.

3. VALMISTUSASTEEN MUKAINEN TULOUTTAMINEN

Valmistusasteen mukaan tuloutettu liikevaihto oli milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ). Palveluiden liikevaihto operaattoripalvelu- ja verkkoylläpitosopimuksista oli milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ).

Siirtovelkoihin ja muihin velkoihin sisältyviä valmistusasteen mukaisesti tuloutettaviin sopimuksiin liittyviä ennakkomaksuja oli saatu milj. euroa .. ( milj. euroa ..). Myyntisaamisiin sisältyvää asiakaslaskutusta edeltävää tuloutusta oli milj. euroa .. ( milj. euroa ..). Syntyneitä kuluja ylittävää laskutusta, joka sisältyy asiakaslaskutusta edeltävään tuloutukseen oli milj. euroa .. ( milj. euroa ..).

Keskeneräisten valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien avoinna olevien sopimuksien kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot (kirjatuilla tappiolla vähennettynä) olivat .. loppuun mennessä milj. euroa ( milj. euroa .. mennessä).

Myyntisaamisiin sisältyvä valmistuasteen mukaisesti tuloutettaviin sopimuksiin liittyvä pidätetty määrä oli milj. euroa .. ( milj. euroa ..).

4. HENKILÖSTÖKULUT

milj. EUR	2012	2011	2010
Palkat	6 080	6 284	5 808
Osakeperusteiset palkitsemiskulut	13	18	48
Eläkekulut, netto	375	445	431
Muut henkilösivukulut	715	787	708
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa 1	7 183	7 534	6 995

Sisältää irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet.

Osakeperusteiset palkitsemiskulut sisältävät eläke- ja muita henkilösivukuluja milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ) perustuen tilikauden aikana kirjattuihin kuluihin.

Eläkekulut sisältävät usean työnantajan järjestelyihin, vakuutettuihin sekä maksupohjaisiin järjestelyihin liittyviä kuluja milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ). Loput eläkekuluista liittyvät etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin.

Henkilöstö keskimäärin	2012	2011	2010
Devices & Services	41 480	54 850	56 896
Location & Commerce	6 441	7 187	6 766
Nokia Siemens Networks	64 052	71 825	65 379
Yhteiset toiminnot	283	309	314
Nokia konserni	112 256	134 171	129 355

5. ELÄKKEET

Konsernilla on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä useissa eri maissa. Nämä järjestelyt sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä.

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Suurin osa konsernin työntekijöistä Saksassa ovat mukana Beitragsorientierte Altersversorgung ("BAP") eläkejärjestelyssä, aiemmin Beitragsorientierte Siemens Alterversorgung ("BSAV"). BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön kautta. Henkilökohtaiset eläkeetuudet ovat Saksassa yleensä riippuvaisia työntekijän palkkatasosta, asemasta sekä työajasta vuosina.

Suurin osa konsernin työntekijöistä Isossa-Britanniassa ovat mukana eläkejärjestelyssä, jonka säännöt noudattavat Ison-Britannian eläkevalvontaviranomaisen suosituksia. Eläkejärjestely rahoitetaan säätiöpohjaisesti toimivan Nokia Group (UK) Pension Scheme Ltd:n kautta. Henkilökohtaiset eläke-etuudet ovat yleensä riippuvaisia työntekijän palkkatasosta, työajasta eläkejärjestelyn etuuspohjaisessa osassa ja henkilökohtaisista sijoituspäätöksistä eläkejärjestelyn maksupohjaiseen osaan liittyen.

Konsernin taseeseen kirjattujen velvoitteiden ja eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset tilikauden aikana sekä merkittävimpien etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen rahastoidut osuudet .. on esitetty seuraavassa taulukossa:

milj. EUR	2012	2011
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden
nykyarvo tilikauden alussa	–1 737	–1 544
Kurssierot	–6	–3
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	–58	–59
Korkomenot	–82	–83
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	–14	–9
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat tuotot (+)/kulut (–)	–2	–1
Vakuutusmatemaattiset voitot (+)/tappiot (–)	–301	–26
Hankitut ja myydyt liiketoiminnat	14	—
Järjestelyjen supistamiset	25	8
Eläkevastuiden täyttämiset	13	17
Maksetut etuudet	68	46
Muut muutokset 1	–2	–83
Eläkevelvoitteiden nykyarvo tilikauden lopussa	–2 082	–1 737
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät
arvot tilikauden alussa	1 657	1 494
Kurssierot	9	4
Odotettu varojen tuotto	80	77
Vakuutusmatemaattiset voitot (+)/tappiot (–)	67	–14
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	51	54
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	14	9
Maksetut etuudet	–50	–37
Eläkevastuiden täyttämiset	–10	–11
Hankitut ja myydyt liiketoiminnat	–12	–2
Muut muutokset 1	2	83
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät
arvot tilikauden lopussa	1 808	1 657
Ylijäämä (+)/alijäämä (–)	–274	–80
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (–)/tappiot (+)	239	10
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut	1	1
Määrä, jota ei ole merkitty taseeseen omaisuuseräksi IAS 19 kappaleen 58(b)
mukaisesta rajoitteesta johtuen	–2	–1
Nettosaaminen (+)/-velka (–) taseessa	–36	–70

Vuonna konserni on luokitellut yhden eläkejärjestelyn etuuspohjaiseksi, johtuen velvoitteesta korvata kyseisen järjestelyn varojen tuottovaje. Uudelleenluokittelulla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Velvoitteet sisältävät milj. euroa ( milj. euroa ) täysin rahastoituja velvoitteita, milj. euroa ( milj. euroa ) osittain rahastoituja velvoitteita ja milj. euroa ( milj. euroa vuonna ) rahastoimattomia velvoitteita.

Tuloslaskelmaan merkityt erät:

milj. EUR	2012	2011	2010
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	58	59	61
Korkomenot	82	83	78
Odotettu varojen tuotto	–80	–77	–76
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+)/voitot (–) tilikaudella	2	7	–1
Kappaleen 58(b) mukaisen rajoitteen vaikutus	—	–7	3
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat tuotot (–)/kulut (+)	2	1	1
Järjestelyjen supistamiset	–21	–11	–1
Eläkevastuiden täyttämiset	–3	–6	–11
Yhteensä, sisältyy henkilöstökuluihin	40	49	54

Taseeseen merkityn nettosaamisen (+)/-velan (–) muutokset:

milj. EUR	2012	2011
Nettosaaminen (+)/-velka (–) tilikauden alussa	–70	–84
Tuloslaskelmaan merkityt nettomääräiset tappiot (–)/voitot (+)	–40	–49
Maksusuoritukset järjestelyyn	51	54
Maksetut etuudet	18	9
Hankitut liiketoiminnot	2	–2
Kurssierot	3	2
Nettosaaminen (+)/-velka (–) tilikauden lopussa 1	–36	–70

Sisältyy siirtosaamisiin/siirtovelkoihin ja ennakkomaksuihin.

Yllä oleva nettovelka koostuu milj. euron ennakkomaksusta ( milj. euroa ) ja milj. euron siirtovelasta ( milj. euroa ).

milj. EUR	2012	2011	2010		2009 2008
Velvoitteen nykyarvo –2 082 –1 737 –1 544 –1 411 –1 205
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	1 808	1 657	1 494		1 330 1 197
Ylijäämä (+)/alijäämä (–) –274		–80	–50	–81	–8

Järjestelyyn kuuluvista velvoitteista kirjattiin kokemusperäisenä oikaisuna milj. euron tappio (voitto milj. euroa vuonna , milj. euroa vuonna , tappio milj. euroa vuonna ja voitto milj. euroa vuonna ).

Järjestelyyn kuuluvista varoista kirjattiin kokemusperäisenä oikaisuna milj. euron voitto (tappio milj. euroa vuonna , voitto milj. euroa vuonna , milj. euroa vuonna ja tappio milj. euroa vuonna ).

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seuraavat (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina):

%	2012	2011
Diskonttauskorko nykyarvojen
määrittämiseksi	3,7	4,9
Varojen pitkäaikainen tuotto-odotus	3,4	4,5
Vuotuinen, tuleva palkankorotusolettamus	2,4	2,4
Tulevat eläkkeiden korotukset	1,9	2,0

Järjestelyihin kuuluvien varojen pitkäaikainen tuotto-odotus perustuu odotettuun tuottoon, joka kerrotaan vastaavalla varojen markkina-arvoihin perustuvalla painotusprosentilla. Odotettu tuotto on määritelty yhtenäisesti, ottaen huomioon historialliset tuotot, markkinoiden nykyinen tila sekä varojen strateginen jako.

Konsernin eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen prosentuaalisesti järjestelyyn kuuluvista varoista omaisuusryhmittäin .. ja ..:

%	2012	2011
Omaisuusryhmä:
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit	22	20
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	60	62
Vakuutussopimukset	8	8
Lyhytaikaiset sijoitukset	3	3
Muut	7	7
Yhteensä	100	100

Sijoitustoiminnan tavoite on maksimoida etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen tuotto sallitun riskitason puitteissa, ottaen huomioon omaisuuserien ja velvoitteiden korkotaso- ja infl aatioherkkyyden. Johdannaissopimuksia voidaan käyttää omaisuusryhmäportfolion ja riskiominaisuuksien muuttamisessa.

Ulkomaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat sisältävät konsernin saksalaisen eläkesäätiön konsernille antaman lainan, jonka arvo on milj. euroa ( milj. euroa ) (liite ).

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ).

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin milj. euroa vuonna .

6. KULULAJIKOHTAINEN ERITTELY

milj. EUR	2012	2011	2010
Materiaalikulut	13 697	18 331	20 917
Henkilöstökulut	5 750	7 014	6 881
Poistot	1 326	1 562	1 771
Markkinointi- ja myynninedistämiskulut	984	1 212	1 291
Takuukorjauskulut	312	671	894
Muut kulut	8 663	8 948	8 441
Hankinnan ja valmistuksen kulut, tutkimus- ja kehityskulut, myynnin ja markkinoinnin kulut sekä hallinnon kulut, yhteensä	30 732	37 738	40 195

7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muut tuotot olivat milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ). Liiketoiminnan muut kulut olivat milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ).

Liiketoiminnan muut tuotot vuonna sisältävät kiinteistön myynnistä saadun milj. euron voiton, kartellikorvauksista johtuvan milj. euron tuloerän ja Vertun myynnistä saadun milj. euron voiton, jotka sisältyvät Devices & Services Muut -osion tulokseen. Kaupan osana Vertulle siirtyi noin työntekijää. Nokia omistaa jatkossa % määräysvallattoman omistusosuuden Vertussa. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät uudelleenjärjestelykuluja ja muita niihin liittyviä kuluja milj. euroa, jotka sisältävät pääasiassa irtisanomisten yhteydessä suoritettavia etuuksia, mutta myös Nokia Siemens Networksin uuden strategian perusteella kirjatun maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvän milj. euron kulun, joka liittyy uuteen strategiaan keskittyä tiettyihin avainmarkkinoihin ja tuotesegmentteihin. Lisäksi liiketoimintojen muut kulut sisältävät Nokia Siemens Networksin liiketoimintojen myynnistä syntyneet milj. euron nettokulut sekä omaisuuserien arvonalentumistappioita milj. euroa. Devices & Services -liiketoiminnan uudelleenjärjestelykulut, milj. euroa, on kirjattu Devices & Services Muu -osioon, milj. euroa on kirjattu Location & Commerceen sekä milj. euroa Nokia Siemens Networksiin.

Liiketoiminnan muut tuotot vuonna sisältävät milj. euron tuloerän liittyen sopimukseen kartellikorvauksesta. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät uudelleenjärjestelykuluja milj. euroa, sekä uudelleenjärjestelyihin liittyviä alaskirjauksia milj. euroa. Devices & Services -ryhmän uudelleenjärjestelykulut, milj. euroa, on kirjattu Devices & Services Muu -osioon, milj. euroa on kirjattu Location & Commerceen sekä milj. euroa Nokia Siemens Networksiin. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät myös milj. euron alaskirjauksen liittyen osakkuusyhtiön osakkeisiin. Tämän lisäksi liiketoiminnan muut kulut sisältävät milj. euron korvauksen Accenturelle liittyen sopimukseen, jonka mukaan Nokia ulkoisti Accenturelle Symbianin ohjelmistokehitystoiminnot ja tukitoiminnot. Ulkoistamisen yhteydessä Accenturelle siirtyi työntekijää.

Liiketoiminnan muut tuotot vuonna sisältävät tullimaksujen palautuksen milj. euroa, omaisuuserien ja liiketoiminnan myynnistä syntyneen myyntivoiton milj. euroa ja langattomien modeemien toimintojen myynnistä syntyneen myyntivoiton milj. euroa, jotka vaikuttivat Devices & Services -ryhmän liikevoittoon. Yksikkö kehitti Nokian langattomien modeemien teknologiaa tiettyihin LTE-, HSPA- ja GSM-standardeihin. Langattomien modeemien yksikköön sisältyivät Nokian tietyt LTE-, HSPA- ja GSM-standardeihin perustuvat langattomien modeemien teknologiat, niihin liittyviä teknologiapatentteja sekä noin Nokian tuotekehitysammattilaista, joista valtaosa työskenteli Suomessa, Intiassa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa. Liiketoiminnan myynti saatiin päätökseen ... Liiketoiminnan muut kulut sisältävät milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja, joista milj. kohdistuu Devices & Services -ryhmään ja milj. euroa Nokia Siemens Networksiin. Devices & Services -ryhmän uudelleenjärjestelykulut liittyvät pääsääntöisesti muutoksiin Symbian Smartphones-yksikössä ja Services-palveluliiketoiminnan organisaatiossa sekä yhtymän yhteisissä toiminnoissa.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät ennakoitujen rahavirtojen suojauskulut (termiinipisteet ennakoitujen rahavirtojen suojauksista) sekä erikseen määriteltyjen todennäköisten ennakoitujen rahavirtojen suojien käyvän arvon muutokset kaikilla esitetyillä tilikausilla.

8. ARVONALENTUMISET

milj. EUR	2012	2011	2010
Liikearvo	—	1 090	—
Muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset	16	2	—
Aineelliset hyödykkeet	54	104	—
Vaihto-omaisuus	—	7	—
Sijoitukset osakkuusyhtiöissä	8	41	—
Available-for-sale -sijoitukset	31	94	107
Muut pitkäaikaiset varat	—	—	3
Yhteensä	109	1 338	110

Liikearvo

Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestausta varten. Kohdistus on tehty niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän synergiaeduista liittyen liiketoimintojen yhdistämiseen, joista liikearvo on syntynyt. Konserni on kohdistanut liikearvot rahavirtaa tuottaville yksikölle, jotka vastaavat konsernin raportoitavia segmenttejä arvonalentumistestauksen ajankohtana kyseisinä vuosina, kuten seuraavassa taulukossa on esitetty:

milj. EUR	2012	2011
Smart Devices	899	862
Mobile Phones	530	502
Location & Commerce	3 270	3 274
Nokia Siemens Networks	183	173
Yhteensä	4 882	4 811

Smart Devices- ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvon määrittelyssä käytettiin diskontattujen rahavirtojen laskelmaa. Käyttöarvolaskelmassa käytetyt rahavirta-arviot ennen veroja perustuvat taloussuunnitelmiin, jotka konsernin johto on hyväksynyt. Rahavirtaarviot pohjautuvat saatavilla olevien tietojen perusteella ennustettuihin tulevien rahavirtojen nykyarvoon, jonka Smart Devices ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavien yksikköjen jatkuva toiminta tuottaa.

Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Diskontattujen rahavirtojen laskelmaa käytettiin arvioimaan käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, kummankin yksikön osalta. Rahavirta-arviot perustuvat konsernin johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin sekä saatavilla olevien tietojen perusteella ennustettuihin rahavirtoihin, jotka konserni voisi saada erillisestä Location ja Commerce ja Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä, toisistaan riippumattomien osapuolten välisen, liiketoimen hyvin tuntevien ja halukkaiden osapuolten välillä, vähennettynä omaisuuserien luovuttamisesta johtuvilla lisämenoilla.

Käyttöarvo ja käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla perustuvat konsernin johdon hyväksymiin yksityiskohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin ja rahavirtaennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden suunnittelujakson. Suunnittelujaksoa seuraavien kausien rahavirrat heijastavat realistista kasvun hidastumista, joka lähestyy arvioitua lopullista kasvuprosenttia, jota hyödynnetään loppuarvon määrittelyssä. Käytetty loppuarvon kasvuvauhti ei ylitä pitkän aikavälin keskimääräistä kasvuvauhtia teollisuudenaloilla ja talousalueilla, joissa yksikkö toimii. Kaikki rahavirtaennusteet ovat yhdenmukaisia saatavilla olevien ulkoisten tietolähteiden kanssa.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestausanalyyseissä sovelletut keskeiset oletukset on esitetty alla olevassa taulukossa:

	Rahavirtaa tuottava yksikkö
		Smart Devices		Mobile Phones		Location & Commerce	Nokia Siemens Networks
%	2012	2011	2012	2011	2012	2011	2012	2011
Loppuarvon kasvuvauhti	2,3	1,9	-2,3	1,5	1,7	3,1	0,7	1,0
Diskonttauskorko verojen jälkeen	10,5	9,0	10,5	9,0	9,9	9,7	10,3	10,4
Diskonttauskorko ennen veroja	12,8	12,2	15,5	13,1	12,8	13,1	14,2	13,8

Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks- rahavirtaa tuottavien yksiköiden käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sekä Smart Devices- ja Mobile Phones -rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo määritellään arvona ennen veroja käyttäen arvonmääritysoletuksia ennen veroja, mukaan lukien kassavirta ennen veroja ja diskonttauskorko ennen veroja. Koska konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on saatavissa markkinaperusteiset tuottoprosentit ainoastaan verojen jälkeen, diskonttauskorko ennen veroja johdetaan muuntamalla verojen jälkeistä diskonttauskorkoa kuvastamaan tulevien veroihin liittyvien rahavirtojen määrää ja ajoitusta.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestauksessa sovelletut diskonttausprosentit on määritetty pääomarakenteesta riippumattomasti heijastaen nykyisiä arvioita rahan aika-arvosta ja relevanteista markkinariskipreemioista. Diskonttausprosentin määrittämisessä huomioidut riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista.

Location & Commerce -rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon vain pienellä marginaalilla vuoden neljännellä neljänneksellä. Arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin pitkän aikavälin diskonttaus- ja kasvuprosenttioletuksien muutoksille. Yli , prosenttiyksikön diskonttokoron nousu tai yli prosenttiyksikön pitkän aikavälin kasvun väheneminen johtaisi arvonalentumistappioon Location & Commerce -rahavirtaa tuottavassa yksikössä. Johdon arviot autoteollisuuden volyymeistä sekä konsernin markkinaosuudesta, asiakkaiden uuden paikannustietoalustan ja siihen liittyvän palvelutarjonnan omaksuminen, ennustetut laitteiden myyntimäärät ja sisäisesti myytyjen palveluiden käypä arvo sekä jatkuva kustannustehokkuuteen keskittyminen ovat Location & Commerce -rahavirtaennusteiden tärkeimmät oletukset. Konsernin rahavirtaennusteet heijastavat nykyistä strategista näkemystä siitä, että maksuperusteinen tuottomalli on tärkeä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Johto arvioi, että ohjelmistoilla ja palveluilla täydennetyt maksuperusteiset tuottomallit, jotka realisoituvat lisenssimaksujen, toimitusmaksujen tai mainonnan kautta, kasvavat tulevaisuudessa, kun asiakkaat vaativat kokonaisvaltaisia paikannusratkaisuja. Toteutuneet lyhyen ja pitkän aikavälin saavutukset voivat vaihdella johdon ennusteista ja siten vaikuttaa tulevaisuuden arvioihin kerrytettävissä olevasta rahamäärästä. Koska kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon vain pienellä marginaalilla, olennaiset haitalliset muutokset kuten markkinoiden heikentyminen tai muutokset kilpailutilanteessa voivat vaikuttaa johdon arvioihin rahavirtaennusteiden tärkeimmistä oletuksista ja aiheuttaa arvonalentumistappion.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä Nokia suoritti vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen arvioidakseen, onko tapahtumissa tai olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta olettaa liikearvon kirjanpitoarvon olevan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää suurempi. Arvonalentumistestauksen seurauksena Nokia kirjasi liiketulokseen miljoonan euron arvonalentumistappion, jolla vähennettiin Location & Commerce -liiketoiminnan kirjanpitoarvoa vastaamaan sille määriteltyä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappio on kokonaisuudessaan kohdistettu Location & Commerce -liiketoiminnan

taseessa olevaan liikearvoon. Arvonalennustappio on tuloslaskelmassa erikseen esitetty liikearvon arvonalentumisena. Arvonalentumistappion jälkeen Location & Commerce -liiketoiminnan liikearvon kirjanpitoarvo on milj. euroa.

Arvonalentumistappio on seurausta Location & Commerce -liiketoiminnan ennakoidun taloudellisen suoriutumisen ja nettorahavirtojen arvioinnista. Johdon nettorahavirtaennusteiden tärkeimpiä olettamuksia ovat digitaalisten karttojen lisenssimaksut, konsernin sisällä myytyjen palvelujen käypä arvo ja matkaviestinnän mediamainonnan arvioitu keskimääräinen tuotto per käyttäjä. Arvio keskimääräisestä tuotosta per käyttäjä perustuu mobiilimainostulojen markkinatietojen vertaisarviointiin. Ennustetut laitteiden myyntimäärät vaikuttavat kokonaisvaltaisesti sisäisiin tuloihin ja mainostuloihin. Arvioinnissa on huomioitu digitaalisten kartta- ja sijaintipalveluiden markkinoiden markkinadynamiikka, mukaan lukien arvio vuoden liikearvon alentumistestauksen ajankohtana siitä, että pidemmällä aikavälillä erityisesti tietyt kehittyneemmät markkinat siirtyvät maksuperusteisesta tuottomallista mainontaperusteiseen tuottomalliin. Arvio ottaa huomioon myös viimeaikaisia markkinatuloksia ja niihin liittyviä kilpailullisia tekijöitä paikallisilla haku- ja mainontamarkkinoilla. Nämä tekijät johtivat alempiin arvioituihin kasvumahdollisuuksiin sijaintipalveluihin liittyvän omaisuuden integroinnissa erilaiseen mainonta-alustaan. Näiden sekä muiden merkityksellisten tekijöiden seurauksena Location & Commerce -liiketoiminnan liikevaihtoarviota vähennettiin, mikä puolestaan heikensi arvioitua kannattavuutta ja arvioitua rahavirtaa.

Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen .. ja .. päättyneillä tilikausilla. Konserni kirjasi arvonalentumistappion Location & Commerce -rahavirtaa tuottavaan yksikköön vuonna , kuten yllä mainittu. Muihin rahavirtaa tuottaviin yksikköihin ei vuonna kirjattu liikearvoon liittyviä arvonalentumistappiota.

Muut aineettomat hyödykkeet

Vuonna kirjattiin yhteensä miljoonan euron arvonalentumistappio aineettomista teknologiahyödykkeistä Mobile Phones -segmenttiin. Lisäksi Nokia Siemens Networks -segmenttiin kirjattiin miljoonan euron arvonalentumistappio, joka johtui päätöksestä siirtää tiettyjä toimintoja ylläpitotilaan. Kaikki kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Aineelliset hyödykkeet ja vaihto-omaisuus

Vuonna , konserni kirjasi milj. euron arvonalentumistappion liittyen pääasiassa Salossa, Suomessa ja Komáromissa, Unkarissa tehtyihin uudelleenjärjestelyihin koskien liiketiloja. Nämä kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin Devices & Services Muu -osioon. Ennakoiden Optical Networks -liiketoiminnan myyntiä, Nokia Siemens Networks kirjasi milj. euron arvonalentumistappion, jotta kyseisen liiketoiminnan pitkäaikaiset varat vastaisivat niiden markkina-arvoa.

Suurin osa vuoden aineellisten hyödykkeiden arvonalentumistappioista aiheutuivat miljoonan euron kuluerästä, joka liittyy konsernin rakenneuudistuksiin, mukaan lukien valmistustoiminnan lopettamiseen Clujissa Romaniassa, ja muiden toimistokohteiden lujittamiseen. Kulut kirjattiin muihin kuluihin ja sisältyvät Devices & Services Muu -osioon.

Sijoitukset osakkuusyhtiöissä

Pääomaosuusmenetelmälaskennan soveltamisen jälkeen (sisältäen konsernin osuuden osakkuusyhtiöiden tuloksesta kirjaamisen) konserni kirjasi milj. euroa arvonalentumistappioita vuonna ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ), jotta konsernin nettoinvestointi vastaisi kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Kaikki kulut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin.

Available-for-sale -sijoitukset

Vuonna konsernin tiettyjen oman pääoman ja korollisten arvopapereiden available-for-sale -sijoituksien käypä arvo laski merkittävästi tai pitkäaikaisesti ja tämä johti milj. euron arvonalentumistappion kirjaamiseen ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ). Nämä arvonalentumistappiot sisältyvät rahoituskuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Katso myös liitetieto .

9. HANKITUT LIIKETOIMINNAT

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2012

Vuonna konserni saattoi päätökseen vähäisiä liiketoimintojen hankintoja, joilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Maksetut hankintahinnat olivat milj. euroa ja hankinnoista muodostunut liikearvon määrä oli milj. euroa. Näistä hankinnoista muodostunut liikearvo edustaa työvoimaa ja synergiaetuja, joiden odotetaan syntyvän hankintojen seurauksena.

• Scalado AB, joka sijaitsee Lundissa, Ruotsissa, tarjoaa ja kehittää kuvaussovelluksia ja -kokemuksia. Konserni hankki kuvausasiantuntijoita, kuvausteknologian ja aineetonta omaisuutta Scaladolta ...
• earthmine Inc., joka sijaitsee Kaliforniassa, Yhdysvalloissa, kehittää D kuvaston keräämiseen ja prosessointiin tarkoitettua teknologiaa. Konserni hankki % omistusosuuden earthmine Inc:sta ...

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2011

MOTOROLA

Nokia Siemens Networks saattoi päätökseen Motorola Solutions -verkkoliiketoiminnan omaisuuserien hankinnan . huhtikuuta . Maksettu kauppahinta oli milj. euroa. Hankittu liiketoiminta koostuu Motorola Solutions -verkkoliiketoiminnan langattoman tietoliikenteen infrastruktuurin laitevalmistuksesta ja myyntitoiminnoista, sisältäen GSM-, CDMA-, WCDMA-, WiMAX-, ja LTE-tuotevalikoimat ja palvelutarjonnan. Hankinnan odotetaan vahvistavan Nokia Siemens Networksin asemaa tietyillä markkina-alueilla, erityisesti Pohjois-Amerikassa ja Japanissa. Hankinnasta muodostunut milj. euron liikearvo edustaa vahvistettua asemaa edellä mainituilla tärkeillä markkina-alueilla sekä työvoimaa. Hankitusta liikearvosta suurimman osan odotetaan olevan vähennyskelpoista verotuksessa.

Seuraava taulukko esittää luovutetun kokonaisvastikkeen, vastaanotettujen varojen ja velkojen käyvän arvon sekä vähemmistöosuuden hankintahetkellä. Tiettyjen hankittujen varojen, velkojen käyvät arvot sekä liikearvo olivat alustavia ... Käyvät arvot on saatu päätökseen vuoden aikana.

	Alustavat käyvät arvot		Lopulliset käyvät arvot
milj. EUR	2011	Muutokset	2012
Luovutettu kokonaiskäteisvastike	642		642
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	155	9	164
Kehitetty teknologia	156	—	156
Asiakassuhteet	195	—	195
Muut aineettomat hyödykkeet	3	—	3
	509	9	518
Aineelliset hyödykkeet	105	–8	97
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	6	—	6
Laskennalliset verosaamiset	36	—	36
	656	1	657
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	103	—	103
Myyntisaamiset	228	–6	222
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut	20	—	20
Rahat ja pankkisaamiset	31	—	31
	382	–6	376
Vastaanotetut varat yhteensä	1 038	–5	1 033
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	15	—	15
Muut pitkäaikaiset velat	15	—	15
	30	—	30
Lyhytaikainen vieras pääoma
Ostovelat	154	–1	153
Siirtovelat	166	–2	164
Varaukset	30	–2	28
	350	–5	345
Vastaanotettu vieras pääoma yhteensä	380	–5	375
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	16	—	16
Hankitut nettovarat	642	—	642

Vuonna Nokia Siemens Networks solmi käyttöpääoman oikaisuun pohjautuvan sopimuksen, jonka mukaan Motorola Solutions suostui maksamaan ehdollisia osamaksuja Nokia Siemens Networksille. Osamaksut olivat sidottuja tiettyihin ehtoihin, jotka Nokia Siemens Networksin täytyi täyttää tiettyyn ajankohtaan mennessä. Ehdollisten osamaksujen enimmäisarvo oli milj. euroa ja Nokia Siemens Networks oli arvioinut niiden käyväksi arvoksi milj. euroa. Vuonna käyttöpääoman oikaisuun pohjautuva sopimus on suoritettu ja Nokia Siemens Networks vastaanotti enimmäismäärän osamaksuja. Tämän johdosta liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjattiin milj. euron tuotto.

Myyntisaamisten käypä arvo, milj. euroa, sisältää asiakassaatavia, joiden käypä arvo on milj. euroa. Asiakassaatavien bruttoarvo on milj. euroa, josta milj. euroa odotetaan olevan luottotappiota.

Tuloslaskelman hallinnon kuluihin sisältyy .. päättyneellä tilikaudella milj. euroa ja .. päättyneellä tilikaudella milj. euroa hankintaan liittyviä kuluja.

.. alkaen konsernin muut laajan tuloslaskelman erät sisältävät Motorola Solutions -verkkoliiketoimintaan liittyvää liikevaihtoa milj. euroa sekä tappioita milj. euroa.

Mikäli Motorola Solutions -verkkoliiketoiminta olisi konsolidoitu .. alkaen, konsernin liikevaihto olisi ollut milj. euroa ja tappio milj. euroa. Tämä tilintarkastamaton pro forma -tieto ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen yhdistetyille toiminnoille, mikäli hankinta olisi tapahtunut . tammikuuta , eikä se myöskään ole vertailukelpoinen tuleville yhdistetyille toiminnoille.

Vuoden aikana konserni saattoi päätökseen muita liiketoimintojen hankintoja, joilla yhteensä ei ollut merkittävää vaikutusta konsolidoituun tilinpäätökseen.

10. POISTOT

milj. EUR	2012	2011	2010
Toimintokohtaiset poistot
Hankinta ja valmistus	190	227	248
Tutkimus ja kehitys 1	613	674	906
Myynti ja markkinointi 2	347	442	426
Hallinto	176	219	191
Yhteensä	1 326	1 562	1 771

Vuonna tutkimukseen ja kehitykseen kohdistetut poistot sisälsivät milj. euroa hankituista aineettomista oikeuksista tehtyjä poistoja ( milj. euroa vuonna , milj. euroa vuonna ).

Vuonna myyntiin ja markkinointiin kohdistetut poistot sisälsivät milj. euroa hankitutuista aineettomista oikeuksista tehtyjä poistoja ( milj. euroa vuonna , milj. euroa vuonna ).

11. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

milj. EUR	2012	2011	2010
Osinkotuotot available-for-sale -sijoituksista	3	2	2
Korkotuotot available-for-sale -sijoituksista	119	169	110
Korkotuotot lainasaamisista	3	1	—
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	8	18	28
Korkotuotot (+)/-kulut (–) johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, netto	–4	–12	–20
Korkokulut rahoitusveloista	–264	–255	–254
Available-for-sale sijoitusten luovutusvoitot/-tappiot, netto	–1	–4	1
Voitot (+)/tappiot (–) käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista, netto	27	102	–3
Voitot (+)/tappiot (–) muista käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista johdannaisista, netto	–11	–121	19
Voitot (+)/tappiot (–) omaisuuseristä, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	–15	–82	–63
Voitot (+)/tappiot (–) johdannaisista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, netto	23	72	58
Kurssivoitot (+)/-tappiot (–), netto:
Johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa	–73	74	58
Tase-erien arvostuksesta	–173	–34	–165
Muut rahoitustuotot 1	52	49	73
Muut rahoituskulut 2	–34	–81	–129
Yhteensä	–340	–102	–285

Muut rahoitustuotot sisältävät pitkäaikaisiin available-for-sale -sijoituksiin kirjatulta yksityiseltä rahastolta saatua voitonjakoa milj. euroa ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ).

Muut rahoituskulut sisältävät milj. euron arvonalentumisen konsernin sijoituksista yllä mainittuun yksityiseen rahastoon ( milj. euron vuonna ja milj. euron vuonna ), koska ennakoidut tulevat rahavirrat rahastosta ovat muuttuneet voitonjaon ja muiden tekijöiden takia. Konserni ei vuonna kirjannut muihin rahoituskuluihin arvonalentumista sijoituksiinsa vakuudellisiin arvopapereihin (Asset Backed Security). Konserni kirjasi näistä sijoituksista milj. euron arvonalentumisen vuonna ja milj. euroa vuonna . Katso lisätietoja liitteestä sekä liitteestä .

Vuonna korkotuotot vähenivät lähinnä johtuen vuotta pienemmistä rahavaroista sekä matalammasta korkotasosta eräissä valuutoissa, joissa konsernilla on investointeja. Kurssivoittoihin/-tappioihin vaikuttivat negatiivisesti vuotta korkeammat suojauskustannukset sekä eräiden kehittyvien markkinoiden valuuttojen merkittävä heikkeneminen.

Vuonna korkotuotot lisääntyivät lähinnä vuotta suurempien rahavarojen sekä konsernin tiettyihin korkeampikorkoisiin valuuttoihin tekemien investointien ansiosta. Matalammat EUR ja USD korot vaikuttivat positiivisesti tiettyjen käypään arvoon tuloslaskelman kautta kirjattavien sijoitusten arvoon, mutta vastaavasti negatiivisesti tiettyjen käypään arvoon tuloslaskelman kautta arvostettavien johdannaisten arvoon. Matalat ja joissain tapauksissa negatiiviset suojauskustannukset (eli tuotot) sekä valuuttamarkkinoiden lisääntynyt volatiliteetti vaikuttivat positiivisesti kurssivoittoihin/ -tappioihin.

12. TULOVEROT

milj. EUR	2012	2011	2010
Tuloverot
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	– 641	– 752	– 798
Laskennalliset verot	– 504	462	355
Yhteensä	– 1 145	– 290	– 443
Suomen yhtiöt	– 724	– 97	– 126
Muut maat	– 421	– 193	– 317
Yhteensä	– 1 145	– 290	– 443

Voimassa olevan verokannan, joka oli , % vuonna Suomessa ( % vuonna ja ), mukaan laskettujen verojen vertailu tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:

milj. EUR	2012	2011	2010
Verot voimassa olevalla verokannalla	–648	–311	464
Pysyvät erot	75	–22	4
Verotuksessa vähennys- kelvoton liikearvon arvon- alentuminen (Liite 8)	—	283	—
Verot aikaisemmilta tilikausilta	–50	–7	–48
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	43	–73	–195
Tappiot ja väliaikaiset erot ilman verovaikutusta 1	1 675	280	221
Verovarausten nettomuutos	39	7	24
Muutokset verokannoissa	6	39	2
Verot jakamattomista voittovaroista 2	–4	62	–31
Muut erät	9	32	2
Verot tuloslaskelmassa	1 145	290	443

Vuonna tämä erä liittyy pääasiassa Devices & Services -ryhmän aikaisempien ja kuluvan vuoden Suomen verotappioihin, käyttämättömiin veronhyvityksiin ja väliaikaisiin eroihin sekä Nokia Siemens Networksin Suomen ja Saksan verotappioihin, käyttämättömiin veronhyvityksiin ja väliaikaisiin eroihin, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa. Vuonna ja tämä erä liittyy pääasiassa Nokia Siemens Networksin Suomen verotappioihin, käyttämättömiin veronhyvityksiin ja väliaikaisiin eroihin, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaatavaa. Vuonna tämä erä sisältää myös milj. euron kirjanpidollisen verohyödyn, joka johtuu Nokia Siemens Networksin laskennalisten verosaamisten hyödyntämisen uudelleenarvioinnista.

Vuonna muutos jakamattomien voittovarojen veroissa johtuu pääasiassa eri valtioiden voitonjakoon sovellettavien verokantojen muutoksista.

Joissakin konserniyhtiöissä on meneillään verotarkastuksia, jotka koskevat aikaisempia vuosia. Liiketoimintamme ja sijoituksemme erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattaa aiheuttaa epävarmuutta sisältäen epäsuotuisan tai arvaamattoman verokohtelun. Verokulun määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka konserni ei usko, että verotarkastustukset aiheuttaisivat mitään merkittäviä lisäveroja sen lisäksi mitä jo on varattu, ei voida kuitenkaan poissulkea sitä, että avoinna olevien asioiden lopulliset ratkaisut saattavat erota merkittävästi siitä, mihin on alunperin varauduttu.

13. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

milj. EUR	2012	2011
Aktivoidut tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1.	1 035	1 035
Käytöstä poistaminen	–7	—
Hankintameno 31.12.	1 028	1 035
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.	–1 029	–995
Käytöstä poistaminen	7	—
Poistot	–6	–34
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	–1 028	–1 029
Kirjanpitoarvo 1.1	6	40
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	6
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	6 836	6 631
Kurssierot	–16	17
Hankitut liiketoiminnat	54	189
Vähennykset	—	–1
Hankintameno 31.12.	6 874	6 836
Kertyneet arvonalentumiset 1.1.	–1 998	–908
Arvonalentumiset	—	–1 090
Kertyneet arvonalentumiset 31.12.	–1 998	–1 998
Kirjanpitoarvo 1.1.	4 838	5 723
Kirjanpitoarvo 31.12.	4 876	4 838
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	5 877	5 437
Kurssierot	–20	83
Lisäykset	46	53
Hankitut liiketoiminnat	11	366
Käytöstä poistaminen	–52	–23
Arvonalentumiset	–65	–2
Vähennykset	–44	–37
Hankintameno 31.12.	5 753	5 877
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	–4 471	–3 509
Kurssierot	19	–84
Käytöstä poistaminen	48	21
Arvonalentumiset	49	—
Vähennykset	33	25
Poistot	–784	–924
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.	–5 106	–4 471
Kirjanpitoarvo 1.1.	1 406	1 928
Kirjanpitoarvo 31.12.	647	1 406

14. AINEELLISET HYÖDYKKEET

milj. EUR	2012	2011
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	62	57
Hankitut liiketoiminnat	—	9
Arvonalentumiset	–4	–4
Vähennykset	–25	—
Hankintameno 31.12.	33	62
Kirjanpitoarvo 1.1.	62	57
Kirjanpitoarvo 31.12.	33	62
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	1 380	1 414
Kurssierot	–1	3
Lisäykset	80	86
Hankitut liiketoiminnat	—	32
Arvonalentumiset	–36	–124
Vähennykset	–294	–31
Hankintameno 31.12.	1 129	1 380
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.	–519	–453
Kurssierot	–3	—
Arvonalentumiset	15	40
Vähennykset	134	13
Poistot	–96	–119
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	–469	–519
Kirjanpitoarvo 1.1.	861	961
Kirjanpitoarvo 31.12.	660	861
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	4 078	4 004

Kurssierot	–1	–4
Lisäykset	329	464
Hankitut liiketoiminnat	–8	66
Arvonalentumiset	–131	–25
Vähennykset	–573	–427
Hankintameno 31.12.	3 694	4 078
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.	–3 257	–3 185
Kurssierot	–1	–13
Arvonalentumiset	102	9
Vähennykset	550	410
Poistot	–437	–478
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 31.12.	–3 043	–3 257
Kirjanpitoarvo 1.1.	821	819
Kirjanpitoarvo 31.12.	651	821

milj. EUR	2012	2011
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	57	56
Kurssierot	1	–3
Lisäykset	6	11
Vähennykset	–20	–7
Hankintameno 31.12.	44	57
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.	–34	–37
Kurssierot	–1	3
Vähennykset	8	7
Poistot	–3	–7
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	–30	–34
Kirjanpitoarvo 1.1.	23	19
Kirjanpitoarvo 31.12.	14	23
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Kirjanpitoarvo 1.1.	75	98
Kurssierot	–4	—
Lisäykset	58	57
Hankitut liiketoiminnat	—	1
Vähennykset	–5	—
Siirrot:
Muihin pitkävaikutteisiin menoihin	–8	2
Rakennuksiin ja rakennelmiin	–23	–42
Koneisiin ja kalustoon	–18	–38
Muihin aineellisiin hyödykkeisiin	–2	–3
Kirjanpitoarvo 31.12.	73	75
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	1 431	1 842

15. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

milj. EUR	2012	2011
Osuudet osakkuusyhtiössä
Kirjanpitoarvo 1.1.	67	136
Kurssierot	3	–5
Lisäykset	1	8
Vähennykset	–4	–7
Arvonalentumiset (liite 8)	–8	–41
Osuus tuloksesta	–1	–23
Muut muutokset	—	–1
Kirjanpitoarvo 31.12.	58	67

Osuudet osakkuusyhtiöissä eivät sisällä julkisesti noteerattuja yhtiöitä esitetyillä tilikausilla.

16. RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYPÄ ARVO

	Kirjanpitoarvo
	available- for-sale -rahoitus- varat	Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset for-sale -rahoitus- varat	Käypään arvoon available- tulosvaikut- teisesti kirjattavat	Lainat ja saatavat kirjattuna efektiivisen koron sijoitukset menetelmällä menetelmällä	Rahoitus- velat kirjattuna efektiivisen Kirjanpito- koron	yhteensä	arvo Käypä arvo 1
31.12.2012, milj. EUR
Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	—	11	—	—	—	11	11
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon	—	447	—	—	—	447	447
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla	—	231	—	—	—	231	231
Pitkäaikaiset lainasaamiset	—	—	—	112	—	112	110
Myyntisaamiset	—	—	—	5 551	—	5 551	5 551
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	—	—	—	35	—	35	35
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	—	—	448	—	—	448	448
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, muut	—	—	—	16	—	16	16
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	—	—	415	—	—	415	415
Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat	542	—	—	—	—	542	542
Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat	5 448	—	—	—	—	5 448	5 448
Rahoitusvarat yhteensä	5 990	689	863	5 714	—	13 256	13 254
Pitkäaikaiset korolliset velat	—	—	—	—	5 087	5 087	5 298
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista	—	—	—	—	201	201	201
Lyhytaikaiset rahoituslainat	—	—	—	—	261	261	261
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	—	—	90	—	—	90	90
Ostovelat	—	—	—	—	4 394	4 394	4 394
Rahoitusvelat yhteensä	—	—	90	—	9 943		10 033 10 244
31.12.2011, milj. EUR Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	—	7	—	—	—	7	7
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon	—	419	—	—	—	419	419
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna efektiivisen
koron menetelmällä vähennettynä arvonalennuksilla	—	215	—	—	—	215	215
Pitkäaikaiset lainasaamiset	—	—	—	99	—	99	97
Myyntisaamiset Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	— —	— —	— —	7 181 54	— —	7 181 54	7 181 54
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset	—	—	475	—	—	475	475
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, muut	—	—	—	25	—	25	25
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	—	—	433	—	—	433	433
Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat	1 233		—	—	—	1 233	1 233
Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat	7 279					7 279	7 279
Rahoitusvarat yhteensä	8 512	641	908	7 359	—	17 420	17 418
Pitkäaikaiset korolliset velat	—	—	—	—	3 969	3 969	3 929
Muut pitkäaikaiset korottomat rahoitusvelat	—	—	—	—	3	3	3
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista	—	—	—	—	357	357	357
Lyhytaikaiset rahoituslainat	—	—	—	—	995	995	995
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	—	—	483	—	—	483	483
Ostovelat	—	—	—	—	5 532	5 532	5 532
Rahoitusvelat yhteensä	—	—	483	—	10 856	11 339	11 299

Liitteessä on esitetty tietoja käypään arvoon arvostettujen sijoitusten arvostusperiaatteista. Yllä olevissa taulukoissa käyvän arvon on katsottu olevan sama kuin kirjanpitoarvo muille available-for-sale -sijoituksille kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vahennettynä arvonalennuksilla, koska näille ei ole luotettavaa tapaa arvioida käypää arvoa. Lainasaamisten ja velkojen käypä arvo on arvioitu vastaavantyyppisten rahoitusinstrumenttien markkina-arvon perusteella. Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella.

Oheisessa taulukossa on esitetty käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien arvostuksessa käytetyt arvostusmenetelmät:

	Instrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla määräytyvä hinta (taso 1)	perustuva arvostus- menetelmä (taso 2)	Julkiseen tietoon Julkaisemattomaan tietoon perustuva arvostus- menetelmä	(taso 3) Yhteensä
31.12.2012, milj. EUR
Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	11	—	—	11
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon	57	20	370	447
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset 1	—	448	—	448
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	415	—	—	415
Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat	532	10	—	542
Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat	5 448	—	—	5 448
Varat yhteensä	6 463	478	370	7 311
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset 1	—	90	—	90
Velat yhteensä	—	90	—	90
31.12.2011, milj. EUR
Available-for-sale -sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	7	—	—	7
Available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon	60	13	346	419
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat, johdannaiset 1	—	475	—	475
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, likvidit varat	433	—	—	433
Available-for-sale -sijoitukset, likvidit varat	1 201	32	—	1 233
Available-for-sale -sijoitukset, rahavarat	7 279		—	7 279
Varat yhteensä	8 980	520	346	9 846
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat, johdannaiset 1	—	483	—	483
Velat yhteensä	—	483	—	483

Liitteessä esitetään jako suojauslaskennan piirissä oleviin ja muihin johdannaisiin.

Taso sisältää rahoitusvarat ja velat, jotka arvostetaan kokonaan tai merkittävin osin perustuen julkisiin markkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla. Rahoitusinstrumentti katsotaan noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä, välittäjältä, meklarilta, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvontaviranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sisältyvät julkisesti noteeratut joukkovelkakirjat ja muut arvopaperit sekä pörssinoteeratut osakkeet ja johdannaiset.

Taso sisältää rahoitusvaroja ja velkoja, jotka arvostetaan käyttäen julkiseen tietoon perustuvaa arvostusmallia. Näihin kuuluu sijoituksia, joiden markkinahinnat ovat julkisia, mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa materiaaliset oletukset perustuvat julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa konsernin noteeraamattomista johdannaisista ja muista instrumenteista, joilla ei ole aktiivisia markkinoita.

Tason julkistamattomaan tietoon perustuva arvostusmenetelmä tarkoittaa sitä, että käyvät arvot on määritelty kokonaan tai osittain käyttäen arvostusmenetelmää (mallia), joka perustuu oletuksiin, jotka eivät perustu julkisiin hintoihin vastaavan instrumentin markkinatransaktioista eivätkä muuhunkaan markkinoilta julkisesti saatavissa olevaan tietoon. Käyvän arvon määrittelyn tavoite on kuitenkin edelleen sama, eli tarkoituksena on arvioida, millä hinnalla konserni voi päättää sitoumuksensa. Tärkeimmät rahoitusvarat tässä kategoriassa ovat listaamattomat osakesijoitukset ja listaamattomat pääomarahastot.

Seuraavassa taulukossa on esitetty laskelma tason käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:

milj. EUR	Muut available-for-sale -sijoitukset kirjattuna käypään arvoon
Tase 31.12.2010		279
Voitot (+)/tappiot (–) tuloslaskelmassa		–22
	Voitot (+)/tappiot (–) jotka kirjataan laajaan tulokseen	51
Ostot		81
Myynnit		–47
Muut siirrot		4
Tase 31.12.2011		346
Voitot (+)/tappiot (–) tuloslaskelmassa		– 8
	Voitot (+)/tappiot (–) jotka kirjataan laajaan tulokseen	34
Ostot		41
Myynnit		– 35
Muut siirrot		– 8
Tase 31.12.2012		370

Tason rahoitusinstrumenttien kunkin kauden voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmassa riville liiketoiminnan muut kulut, koska näiden sijoitusten hankinta- ja luovutuspäätökset tehdään liiketoiminnallisin perustein. .. saldoon sisältyvistä tason rahoitusinstrumenteistä on kirjattu milj. euroa tappiota, netto, vuonna ( milj. euroa vuonna ).

17. JOHDANNAISET

		Vastaavaa		Vastattavaa
2012, milj. EUR	Käypä arvo 1	Nimellis- arvo 2	Käypä arvo 1	Nimellis arvo 2
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat:
Valuuttatermiinit	24	2 164	– 11	1 182
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Valuuttatermiinit	7	2 968	– 6	3 158
Käyvän arvon suojaus:
Koronvaihto- sopimukset	174	1 626	—	—
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset: 3
Valuuttojen väliset koronvaihto- sopimukset	42	378	—	—
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa:
Valuuttatermiinit	185	7 111	– 18	3 337
Ostetut valuuttaoptiot	16	1 107	—	—
Myydyt valuuttaoptiot	—	—	– 6	289
Koronvaihto- sopimukset	—	150	– 48	513
Muut johdannaiset	—	—	– 1	9
	448	15 504	–90	8 488

		Vastaavaa	Vastattavaa
2011, milj. EUR	Käypä arvo 1	Nimellis- arvo 2	Käypä arvo 1	Nimellis arvo 2
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat:
Valuuttatermiinit	56	1 584	– 179	2 810
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Valuuttatermiinit	92	6 273	– 97	6 362
Käyvän arvon suojaus:
Koronvaihto- sopimukset	167	1 627	—	—
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset: 3
Valuuttojen väliset koronvaihto- sopimukset	26	378	—	—
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa: Valuuttatermiinit	127	6 626	– 159	7 460
Ostetut valuuttaoptiot	7	994	—	—
Myydyt valuuttaoptiot	—	—	– 6	721
Koronvaihto- sopimukset	—	—	– 41	552
Muut johdannaiset	—	3	– 1	38
	475	17 485	– 483	17 943

Johdannaisten käypä arvo on sisällytetty muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Tässä esitetyt johdannaissopimusten nimellisarvot sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.

Nämä valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.

18. VAIHTO-OMAISUUS

milj. EUR	2012	2011
Aineet ja tarvikkeet sekä ennakkomaksut	409	789
Keskeneräiset tuotteet	352	516
Valmiit tuotteet	777	1 025
Yhteensä	1 538	2 330

Vuonna konserni kirjasi hankinnan ja valmistuksen kuluihin milj. euron kulun, jolla alennettiin vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa nettorealisointiarvoa vastaavaksi.

19. SIIRTOSAAMISET JA ENNAKKOMAKSUT

milj. EUR	2012	2011
Sosiaaliturvamaksusaatava, ALV- ja
muut verosaatavat	1 384	1 906
Jaksotetut hankinnan ja valmistuksen kulut	145	114
Muut siirtosaamiset ja ennakkomaksut	1 852	2 468
Yhteensä	3 381	4 488

Vuonna muut siirtosaamiset ja ennakkomaksut sisältävät milj. euroa ennakkomaksuja Qualcommille ( milj. euroa vuonna ). Vuonna Nokia ja Qualcomm allekirjoittivat -vuotisen lisenssisopimuksen, jonka nojalla Qualcomm myönsi Nokialle lisenssin Qualcommin kaikkiin patentteihin käytettäväksi sekä Nokian matkaviestimissä että Nokia Siemens Networksin verkkoratkaisuissa. Sopimukseen sisältyy kertamaksu , miljardia euroa, joka kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana, sekä jatkuvat rojaltimaksut Qualcommille. Osana lisenssisopimusta Nokia luovutti useita patentteja Qualcommille. Nämä patentit arvostettiin tuottoperusteisella lähestymistavalla, perustuen arvioituihin ja diskontattuihin rahavirtoihin kyseisen patentin arvioitavissa olevalta taloudelliselta vaikutusajalta. Arvostuslaskelmien sekä taustalla olevien olettamusten perusteella patenttien käyvän arvon ei katsottu olevan merkittävä.

Näiden lisäksi siirtosaamisiin ja ennakkomaksuihin sisältyy kertyneitä korkotuottoja sekä muita ennakkomaksuja ja siirtosaamisia, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

20. ARVOSTUSERÄT

Varojen vähennykseksi kirjatut varaukset, milj. EUR	Tilikauden alussa	Kirjattu tuloslaskelmaan	Vähennykset 1	Kirjattu tilikauden lopussa
2012
Myyntisaamisten arvonalentumiset	284	53	– 89	248
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus	457	403	– 389	471
2011
Myyntisaamisten arvonalentumiset	363	131	– 210	284
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus	301	345	– 189	457
2010
Myyntisaamisten arvonalentumiset	391	117	– 145	363
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus	361	124	– 184	301

Vähennykset sisältävät varausten käytön ja purun.

21. ARVONMUUTOSRAHASTO

		Rahavirtojen suojaus			-sijoitukset	Available-for-sale		Yhteensä
milj. EUR	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen
Tase 31.12.2009	61	– 15	46	17	6	23	78	– 9	69
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	– 119	12	– 107	—	—	—	– 119	12	– 107
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin	357	– 57	300	—	—	—		357 – 57	300
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin	– 379	70	– 309	—	—	—	– 379	70	– 309
Available-for-sale -sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	– 3	– 2	– 5	– 3	– 2	– 5
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	—	—	—	13	—	13	13	—	13
Nettotuottojen (+)/-kulujen (–) purku tulokseen myynnin yhteydessä	—	—	—	– 1	—	– 1	– 1	—	– 1
Määräysvallattomien omistajien osuus	50	– 7	43	—	—	—	50	– 7	43
Tase 31.12.2010	– 30	3	– 27	26	4	30	– 4	7	3
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	106	– 25	81	—	—	—		106 – 25	81
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin	– 166	42	– 124	—	—	—	– 166	42	– 124
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen
kulujen oikaisueriin	162	– 36	126	—	—	—		162 – 36	126
Arvostuserien purku omaisuuserien ostohinnan oikaisuksi 1	14	– 3	11	—	—	—	14	– 3	11
Available-for-sale -sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	67	—	67	67	—	67
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	—	—	—	22	– 2	20	22	– 2	20
Nettotuottojen (+)/-kulujen (–) purku tulokseen myynnin yhteydessä	—	—	—	– 19	– 1	– 20	– 19	– 1	– 20
Määräysvallattomien omistajien osuus	– 8	– 2	– 10	—	—	—	– 8	– 2	– 10
Tase 31.12.2011	78	– 21	57	96	1	97		174 – 20	154
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	– 25	21	– 4	—	—	—	– 25	21	– 4
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin	390	—	390	—	—	—	390	—	390
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen
kulujen oikaisueriin	– 406	—	– 406	—	—	—	– 406	—	– 406
Available-for-sale -sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	32	1	33	32	1	33
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	—	—	—	24	—	24	24	—	24
Nettotuottojen (+)/-kulujen (–) purku tulokseen myynnin yhteydessä	—	—	—	– 21	—	– 21	– 21	—	– 21
Määräysvallattomien omistajien osuus	– 47	—	– 47	—	—	—	– 47	—	– 47
Tase 31.12.2012	– 10	—	– 10	131	2	133	121	2	123

Oikaisu liittyy vuonna tehtyihin hankintoihin. Katso lisätietoja liitteessä .

22. MUUNTOEROT

Muuntoerot Nettosijoituksen suojaus			Yhteensä
milj. EUR	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen
Tase 31.12.2009	– 295	3	– 292		215 – 50	165		– 80 – 47	– 127
Muuntoerot:
Muuntoerot	1 302	3	1 305	—	—	—	1 302	3	1 305
Muutoerojen purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettosijoituksen suojaus:
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—		– 389 101	– 288	– 389 101		– 288
Arvostuserien purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Määräysvallattomien omistajien osuus	– 63	– 2	– 65	—	—	—	– 63	– 2	– 65
Tase 31.12.2010	944	4	948	– 174	51	– 123	770	55	825
Muuntoerot:
Muuntoerot	17	—	17	—	—	—	17	—	17
Muutoerojen purku rahoituseriin	– 8	—	– 8	—	—	—	– 8	—	– 8
Nettosijoituksen suojaus:
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	– 37	9	– 28	– 37	9	– 28
Arvostuserien purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Määräysvallattomien omistajien osuus	– 35	—	– 35	—	—	—	– 35	—	– 35
Tase 31.12.2011	918	4	922	– 211	60	– 151	707	64	771
Muuntoerot:
Muuntoerot	40	– 1	39	—	—	—	40	– 1	39
Muutoerojen purku rahoituseriin	– 1	—	– 1	—	—	—	– 1	—	– 1
Nettosijoituksen suojaus:
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (–)	—	—	—	– 58	– 9	– 67	– 58	– 9	– 67
Arvostuserien purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Määräysvallattomien omistajien osuus	2	—	2	—	—	—	2	—	2
Tase 31.12.2012	959	3	962	– 269	51	– 218	690	54	744

23. EMOYHTIÖN OSAKKEET

Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksessa.

Yhtiön osakepääoma .. oli , euroa sekä osakkeiden kokonaismäärä .

Osakkeiden kokonaismäärästä konsernin hallussa oli .. yhteensä osaketta, joiden osuus yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä oli noin , %.

Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäistai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

Hallituksen valtuutukset

VALTUUTUS KOROTTAA OSAKEPÄÄOMAA

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optiooikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden päättää siitä, kenelle osakkeita tai erityisiä oikeuksia voidaan antaa. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa .. saakka.

Vuoden lopussa hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää uusien osakkeiden antamisesta, vaihtovelkakirjalainojen, muiden merkintäoikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskusta.

MUUT VALTUUTUKSET

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Nokia ei hankkinut tämän valtuutuksen nojalla yhtään osaketta. Valtuutus olisi ollut varsinaisen yhtiökokouksen .. tekemän päätöksen mukaan voimassa .. saakka, mutta se päättyi .. varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakemäärä vastaa alle % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen, tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus on voimassa .. saakka.

HALLITUKSEN VALTUUTUSEHDOTUKSET VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 2013

Nokia julkisti .., että hallitus ehdottaa .. kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään enintään miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä, joka voidaan hankkia, vastaa alle % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita voitaisiin hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustin-ohjelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voitaisiin hankkia joko tekemällä ostotarjous kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin tai hankkimalla osakkeita niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa .. saakka ja se päättäisi tämän hetkisen varsinaisen yhtiökokouksen .. hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankinnasta.

Lisäksi Nokia julkisti .., että hallitus ehdottaa .. kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään yhteensä enintään miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus ehdottaa valtuutusta käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä erityisten oikeuksien antamisen ehdoista mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa .. saakka ja sen ehdotetaan päättävän .. varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantia

ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.

24. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia. Kannustinohjelmiin kuuluvat tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat, optio-ohjelmat ja ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat. Sekä yhtiön johto että työntekijät osallistuvat näihin ohjelmiin.

Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden toteutuminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista Nokiassa sekä suoritustavoitteiden ja muiden, kunkin ohjelman ehdoissa määriteltyjen, ehtojen toteutumista.

Osakepohjaisista kannustinohjelmista aiheutuneet kulut olivat miljoonaa euroa vuonna ( miljoonaa euroa vuonna ja miljoonaa euroa vuonna ).

Optio-oikeudet

Vuonna Nokia hallinnoi kahta globaalia optio-ohjelmaa. Yhtiökokous on hyväksynyt vuosien ja optio-ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot, kunkin ohjelman perustamisvuonna.

Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia ja niitä voidaan käyttää vain osakemerkintään. Kaikki vuoden optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat käytettäviksi vaiheittain seuraavasti: % optioista vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja loput optio-oikeudet , % suuruisissa erissä vuosineljänneksittäin sen jälkeen. Vuoden ohjelman perusteella myönnettyjen optiooikeuksien voimassaoloaika on noin viisi vuotta. Vuoden optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat käytettäviksi siten, että % osalta merkintäaika alkaa kolmen vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optiooikeuksien myöntämisestä. Vuoden ohjelman perusteella myönnettyjen optio-oikeuksien voimassaoloaika on noin kuusi vuotta.

Optio-oikeuksien merkintähinta määritellään optio-oikeuksien myöntämisen yhteydessä vuosineljänneksittäin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti Nokian säännöllisten tulosjulkistusten jälkeen. Osakkeen merkintähinta kullakin optio-oikeuden alalajilla on kyseisen vuosineljänneksen toisen kuukauden (helmi-, touko-, elo- tai marraskuu) ensimmäisen kokonaisen viikon kaupankäyntipäivien Nokian osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä. Vuoden optio-ohjelman mukaan, mikäli osingon irtoamispäivä sijoittuu kyseiselle viikolle, merkintähinta määritellään seuraavan viikon Nokian osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin mukaan NASDAQ OMX Helsingissä. Määrittelemällä merkintähinnat viikon painotetun keskikurssin perusteella vähennetään Nokian osakkeen kurssin päivittäisten vaihtelujen vaikutusta merkintähintaan. Merkintähintojen määrittely perustuu kunkin ohjelman ehtoihin, jotka yhtiökokous on hyväksynyt. Hallituksella ei ole oikeutta muuttaa merkintähinnan määrittelytapaa.

Osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aikana osakkeiden merkintä on tapahtunut. Muut osakkeenomistajalle kuuluvat oikeudet alkavat siitä, kun merkityt osakkeet ovat tulleet merkityksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsääntöisesti menettää optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen optio-oikeuden käyttämistä osakemerkintään.

Kaikkien liikkeellä olevien optio-oikeuksien perusteella voidaan merkitä yhteensä enintään uutta Nokian osaketta, joiden yhteenlaskettu osuus kaikista äänistä oli .. noin , %. Kaikki optio-oikeuksiin perustuvat osakkeiden merkintähinnat kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja liikkeellelasketuista optio-oikeuksista ...

	Ohjelmaan kuuluvien	Ohjelmaan kuuluvien		Käytettävissä olevat optiot (% kaikista	Osakkeiden merkintäaika	Merkintä
Ohjelma laskuvuosi)	(liikkeelle- oikeuksien määrä	optio- henkilöiden (noin)	lukumäärä Optioiden (ala)laji	liikkeelle lasketuista optioista)	Ensimmäinen ansaintapäivä	Viimeinen ansaintapäivä	Voimassaolo päättyy	hinta/ osake EUR
2007 1	7 579 015	2 400	2007 2Q	Erääntynyt	1.7.2008	1.7.2011	31.12.2012	18,39
			2007 3Q	Erääntynyt	1.10.2008	1.10.2011	31.12.2012	21,86
			2007 4Q	Erääntynyt	1.1.2009	1.1.2012	31.12.2012	27,53
			2008 1Q	100,00	1.4.2009	1.4.2012	31.12.2013	24,15
			2008 2Q	100,00	1.7.2009	1.7.2012	31.12.2013	19,16
			2008 3Q	100,00	1.10.2009	1.10.2012	31.12.2013	17,80
			2008 4Q	93,75	1.1.2010	1.1.2013	31.12.2013	12,43
			2009 1Q	87,50	1.4.2010	1.4.2013	31.12.2014	9,82
			2009 2Q	81,25	1.7.2010	1.7.2013	31.12.2014	11,18
			2009 3Q	75,00	1.10.2010	1.10.2013	31.12.2014	9,28
			2009 4Q	68,75	1.1.2011	1.1.2014	31.12.2014	8,76
			2010 1Q	62,50	1.4.2011	1.4.2014	31.12.2015	10,11
			2010 2Q	56,25	1.7.2011	1.7.2014	31.12.2015	8,86
			2010 3Q	50,00	1.10.2011	1.10.2014	31.12.2015	7,29
			2010 4Q	43,75	1.1.2012	1.1.2015	31.12.2015	7,59
2011 2	18 141 987	1 960	2011 2Q	—	1.7.2014	1.7.2015	27.12.2017	6,02
			2011 3Q	—	1.10.2014	1.10.2015	27.12.2017	3,76
			2011 4Q	—	1.1.2015	1.1.2016	27.12.2017	4,84
			2012 1Q	—	1.4.2015	1.4.2016	27.12.2018	3,84
			2012 2Q	—	1.7.2015	1.7.2016	27.12.2018	2,44
			2012 3Q	—	1.10.2015	1.10.2016	27.12.2018	2,18
			2012 4Q	—	1.1.2016	1.1.2017	27.12.2018	2,12

Konsernin vuoden globaalin optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat käytettäviksi vaiheittain seuraavasti: % optioista vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja loput optio-oikeudet , % suuruisissa erissä vuosineljänneksittäin sen jälkeen. Kaikki optiot tulevat käytettäviksi neljän vuoden aikana.

Konsernin vuoden optio-ohjelman perusteella myönnetyt optiooikeudet tulevat käytettäviksi siten, että % osalta merkintäaika alkaa kolmen vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä.

Kaikki liikkeellelasketut optio-oikeudet ..

	Optioiden	painotettu keskiarvo	Keskihinta
	lukumäärä	EUR	EUR
Optio-oikeudet 1.1.2010	23 039 962	15,39
Myönnetty	6 708 582	8,73
Käytetty	39 772	2,20	9,44
Lunastettu	1 698 435	12,07
Erääntyneet	6 065 041	13,97
Optio-oikeudet 31.12.2010	21 945 296	14,04
Myönnetty	11 801 907	5,50
Käytetty	6 208	5,07	7,69
Lunastettu	2 441 876	9,05
Erääntyneet	7 909 089	17,53
Optio-oikeudet 31.12.2011 2	23 390 030	9,07
Myönnetty	10 258 400	2,32
Käytetty	627	0,97	2,08
Lunastettu	4 246 222	6,60
Erääntyneet	3 555 213	15,26
Optio-oikeudet 31.12.2012	25 846 368	5,95
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2009 (osakkeet)	13 124 925	16,09
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2010 (osakkeet)	11 376 937	17,07
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2011 (osakkeet)	6 904 331	14,01
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2012 (osakkeet)	5 616 112	11,96

Sisältää optio-oikeuksia myös muista kuin globaaleista kannustinohjelmista, ei kuitenkaan Nokia Siemens Networksin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Katso lisätietoja kohdasta "Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat".

Optio-oikeuksien myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo oli , euroa vuonna , , euroa vuonna ja , euroa vuonna .

Liikkeellelasketut optio-oikeudet merkintähinnan mukaan jaoteltuna ..:

	Liikkeellelasketut optio-oikeudet
Merkintähinta, EUR	Osakkeiden lukumäärä	Painotettu keski- määräinen jäljellä oleva painotettu sopimusaika vuosissa	Merkintä- hinnan keskiarvo EUR
2,12–4,84	12 382 650	5,78	2,64
4,97–6,02	5 822 568	4,96	6,02
6,71–8,86	3 737 369	2,99	8,65
8,87–12,43	2 697 026	1,86	11,37
12,78–24,15	1 206 755	1,03	19,03
	25 846 368

Eräälle johtokunnan jäsenelle Q myönnettyjä optio-oikeutta ei raportoitu vuoden tilinpäätöksessä hallinnollisesta virheestä johtuen. Virhe oikaistiin vuonna ja taulukossa on esitetty korjattu luku.

Nokia laskee optio-oikeuksien käyvät arvot käyttäen Black-Scholes -mallia. Optio-oikeuksien käypä arvo on arvioitu myöntämispäivänä seuraavin olettamuksin:

	2012	2011	2010
Painotettu keskimääräinen odotettavissa oleva osinkotuotto	7,96 %	7,37 %	4,73 %
Painotettu keskimääräinen odotettavissa oleva volatiliteetti	65,97 %	36,95 %	52,09 %
Riskitön korkokanta			0,70–1,60 % 1,71–2,86 % 1,52–2,49 %
Painotettu keskimääräinen riskitön korkokanta	1,13 %	2,68 %	1,78 %
Option odotettavissa oleva voimassaoloaika (vuosia)	4,70	4,70	3,59
Osakkeen painotettu
keskihinta, EUR	2,42	5,46	8,27

Optio-oikeuksien odotettu voimassaoloaika on arvioitu tutkimalla option haltijoiden optio-oikeuksien käyttöä yleisellä tasolla sekä Nokian omien optio-ohjelmien toteutuneita käyttöprofi ileja.

Odotettavissa oleva volatiliteetti perustuu markkinoilla tarjolla olevien Nokian osakkeeseen perustuvien optioiden implisiittisiin volatiliteetteihin sekä aiemmin toteutuneisiin volatiliteetteihin.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuonna Nokia hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien , , ja ohjelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot.

Tulosperusteinen osakepalkkio tarkoittaa Nokian velvollisuutta antaa työntekijälle Nokian osakkeita myöhempänä ajankohtana, mikäli Nokia saavuttaa ennalta asetetut suoritustavoitteet. Työntekijä saa osakkeita vain, mikäli Nokia saavuttaa kynnystason vähintään toisessa kahdesta toisistaan riippumattomasta ja ennalta asetetusta suoritustavoitteesta. Alla oleva taulukko kuvaa vuosien – suoritusperusteisten osakepalkkio-ohjelmien suoritustavoitteita.

Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Suoritustavoite				2012 2011 2010 2009
Keskimääräinen vuosittainen liikevaihdon kasvu (Nokia-yhtymä)		— Kyllä Kyllä Kyllä
Osakekohtainen tulos suorituskauden lopussa (Nokia-yhtymä)	—		— Kyllä Kyllä
Keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (Nokia-yhtymä, lukuun ottamatta Nokia Siemens
Networks)	Kyllä	—	—	—
Keskimääräinen vuosittainen osake kohtainen tulos (Nokia-yhtymä)		Kyllä Kyllä	—	—

Vuosien , ja ohjelmissa on kolmen vuoden suorituskausi. Osakepalkkiot toteutuvat kyseisen suorituskauden päätyttyä. Vuoden ohjelmassa on kahden vuoden suorituskausi, jota seuraa yhden vuoden sitouttamiskausi, jonka jälkeen osakepalkkiot toteutuvat. Mahdolliset osakkeet toimitetaan ohjelmaan osallistuville työntekijöille mahdollisimman pian sen jälkeen kun osakepalkkiot ovat toteutuneet. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista. "Osakepalkkioiden toteutuminen" viittaa tässä suorituskauden ja/tai sitouttamiskauden päättymiseen, eikä indikoi, että toteutuminen on johtanut varsinaiseen osakkeiden antamiseen.

Seuraava taulukko esittää tietoja Nokian globaaleista tulosperusteisista osakeohjelmista.

Ohjelma	Ohjelmaan kuuluvien osakkeiden kynnys- määrä 1,2	Ohjelmaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä (noin)	Suoritus- Lopullinen kausi	suoritus
2009	0	4 000	2009–2011	2012
2010	0	3 000	2010–2012	2013
2011	3 346 428	3 000	2011–2013	2014
2012	5 226 959	3 000	2012–2013 3	2015

Vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot toteutuivat .. ja niitä ei siten ole sisällytetty taulukon osakemääriin.

Ei sisällä ohjelmiin kuuluvaa osaketta, joiden antamista on lykätty työntekijöiden sovittujen vapaiden johdosta.

Vuoden tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma sisältää kahden vuoden suorituskauden, jonka jälkeen ohjelmassa on yhden vuoden sitouttamiskausi.

Seuraavat taulukot sisältävät kunkin globaalin tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suoritustavoitteet.

Kynnyssuoritus				Maksimisuoritus
	Osake- kohtainen	Keski- määräinen vuotuinen kohtainen tulos 1,2 liikevaihdon kasvu 1	Osake-	Keski- määräinen vuotuinen tulos 1,2 liikevaihdon 1
Ohjelma	EUR		EUR	kasvu.
2009	1,01	-5 %	1,53	10 %
2010	0,82	0 %	1,44	13,5 %
2011	0,50	2,5 %	1,10	10 %

Keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon kasvun ja osakekohtaisen tuloksen suoritustavoitteella on kullakin %:n painoarvo.

Vuoden ja ohjelman osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tulos suorituskauden lopussa. Vuoden ohjelman osakekohtainen tulos: Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos.

Kynnyssuoritus				Maksimisuoritus
	Keski- määräinen vuotuinen osake- kohtainen tulos 1	määräinen liikevaihto 1	Keski- määräinen Keski- vuotuinen osake- vuotuinen kohtainen tulos 1	Keski- määräinen vuotuinen liikevaihto 1
Ohjelma	EUR	milj. EUR	EUR	milj. EUR
2012	0,04	17 394	0,35	26 092

Keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon ja osakekohtaisen tuloksen suoritustavoitteella on kullakin %:n painoarvo.

Liikkeellelasketut tulosperusteiset osakepalkkiot ..

	Tulosperusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärä	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR 2
Tulosperusteiset osakepalkkiot 1.1.2010	5 093 960
Myönnetty	3 576 403	5,94
Lunastettu	1 039 908
Toteutunut 3	1 910 332
Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2010	5 720 123
Myönnetty	5 410 211	3,66
Lunastettu	1 538 377
Toteutunut 4	2 009 423
Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2011	7 582 534
Myönnetty	5 785 875	1,33
Lunastettu	2 718 208
Toteutunut 5	2 076 116
Tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2012	8 574 085

Sisältää tulosperusteisia osakepalkkioita myös muista kuin globaaleista kannustinohjelmista. Katso lisätietoja alta kohdasta "Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat".

• Tulosperusteisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan.
• Sisältää vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka toteutuivat ...
• Sisältää vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka toteutuivat ...
• Sisältää vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka toteutuivat ... Sisältää myös osakepalkkiot, jotka kuuluvat erityiseen toimitusjohtajan kertakannustinohjelmaan, jotka toteutuivat ..

Vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella ei annettu Nokian osakkeita, koska kummankaan suorituskriteerin, eli keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon kasvun ja osakekohtaisen tuloksen, vähimmäistasoa ei saavutettu.

Erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman perusteella ei annettu Nokian osakkeita, koska suorituskriteerit eivät täyttyneet.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna Nokia hallinnoi neljää globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien , , ja ohjelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot.

Ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoiden Nokian tulevan menestyksen kannalta tärkeiden, tehtävissään vahvaa eritysosaamista osoittavien henkilöiden ja muiden keskeisten työntekijöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen.

Kaikissa ehdollisissa osakepalkkioissa on kolmen vuoden sitouttamiskausi. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen kuin osakepalkkiot ovat toteutuneet.

Liikkeellelasketut ehdolliset osakepalkkiot ..

	Ehdollisten osakepalkkioiden määrä	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR 2
Ehdolliset osakepalkkiot 1.1.2010	9 381 002
Myönnetty	5 801 800	6,85
Lunastettu	1 492 357
Toteutunut	1 330 549
Ehdolliset osakepalkkiot 31.12.2010	12 359 896
Myönnetty	8 024 880	3,15
Lunastettu	2 063 518
Toteutunut	1 735 167
Ehdolliset osakepalkkiot 31.12.2011 3	16 586 091
Myönnetty	12 999 131	1,76
Lunastettu	4 580 182
Toteutunut	1 324 508
Ehdolliset osakepalkkiot 31.12.2012 4	23 680 532

Sisältää ehdollisia osakepalkkioita myös muista kuin globaaleista kannustinohjelmista. Katso lisätietoja alta kohdasta "Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat".

• Ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä suorituskauden aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan.
• Sisältää kappaletta vuoden ehdollisen osakepalkkio-ohjelman alla vuonna neljännen vuosineljänneksen aikana myönnettyjä osakepalkkioita, jotka toteutuivat ...
• Sisältää kappaletta vuoden ehdollisen osakepalkkioohjelman alla vuonna neljännen vuosineljänneksen aikana myönnettyjä osakepalkkioita, jotka toteutuivat ...

Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat

Edellä mainittujen globaalien osakeohjelmien lisäksi Nokialla on yritysostojen seurauksena perustettuja sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa työskenteleville työntekijöille suunnattuja kannustinohjelmia, joiden perusteella kannustinohjelmiin osallistuvat työntekijät voivat saada Nokian osakkeita tai ADS:iä. Nämä kannustinohjelmat eivät johda Nokian sijoitetun vapaan oman pääoman korottamiseen. Näiden kannustinohjelmien perusteella konsernilla oli , miljoonaa voimassaolevaa optiooikeutta ... Optioiden keskimääräinen merkintähinta on , Yhdysvaltain dollaria.

Nokian .. toteutuneen NAVTEQ-yritysoston yhteydessä konserni otti vastatakseen NAVTEQin vuoden osakepalkkio-ohjelmasta. Kaikki toteutumattomat NAVTEQin ehdolliset osakepalkkiot muunnettiin vastaavaksi määräksi Nokian osakkeisiin oikeuttavia ehdollisia osakepalkkioita. Enimmäismäärä Nokian osakkeita, jotka tämän johdosta voidaan antaa NAVTEQin työntekijöille vuosina – , oli noin kolme miljoonaa osaketta, jotka kaikki annettiin .. mennessä. Nokian aikomuksena ei ole myöntää uusia osakepalkkioita NAVTEQin vuoden osakepalkkio-ohjelman nojalla.

Nokia-konsernilla on myös Yhdysvalloissa työntekijöille suunnattu osakkeiden osto-ohjelma, jonka nojalla Yhdysvalloissa olevat työntekijät voivat ostaa Nokian ADS:iä % alennuksella. Ostettavat osakkeet rahoitetaan kuukausittaisilla vähennyksillä työntekijöiden palkasta ja ADS:iä hankitaan kuukausittain. .. mennessä ohjelman nojalla on ostettu noin Nokian ADS:ää vuonna , ja ohjelmassa oli yhteensä noin osallistujaa. Ohjelma tullaan lopettamaan vuoden aikana, kun uusi osakesäästöohjelma otetaan käyttöön alla kuvatulla tavalla.

Vuosina – Nokialla oli myös erityinen toimitusjohtajan kertakannustinohjelma, jonka tarkoituksena oli yhdenmukaistaa Stephen Elopin palkkio osakkeenomistaja-arvon kanssa ja sitoa osa palkitsemisesta suoraan Nokian osakekurssin kehitykseen vuosina – . Elopilla oli mahdollisuus ansaita – Nokian osaketta vuoden loppuun mennessä riippuen kahden toisistaan riippumattoman suorituskriteerin saavuttamisesta: osakkeenomistajien kokonaistuotosta verrattuna vertailuryhmän yhtiöihin kahden vuoden aikana sekä Nokian absoluuttisesta osakkeen arvosta vuoden lopussa. Koska kummankaan suorituskriteerin vähimmäistasoa ei saavutettu, ohjelman perusteella ei annettu osakkeita. Hallitus voi poikkeuksellisissa olosuhteissa muuttaa ansaittujen ja annettavien osakkeiden määrää aina .. asti mikäli tulos muuttuu merkittävästi.

Nokia esitteli .. osakesäästöohjelman, joka on tarkoitus tarjota Nokian työntekijöille maassa (lukuunottamatta Nokia Siemens Networksin työntekijöitä). Osakesäästöohjelman perusteella työntekijät voivat ohjata osan kuukausipalkastaan Nokian osakkeiden ostoon. Työntekijän vuosittainen sijoitus ohjelmaan ei saa ylittää euroa. Osakeostot tehdään kuukauden säästökauden aikana kuukausittain, ennalta määrättyinä päivinä markkinahintaan. Nokia antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden, jotka työntekijällä on hallussaan vielä viimeisen osakeoston tapahduttua kesäkuussa . Nokia antaa lisäksi

ilmaista osaketta kaikille ensimmäisen vuoden aikana ensimmäiset kolme kuukausittaista osakeostoa tehneille työntekijöille. Ohjelmaan osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.

Nokia Siemens Networks otti vuonna käyttöön osakepohjaisen kannustinohjelman, jonka perusteella valituille Nokia Siemens Networksin työntekijöille annetaan optioita, jotka oikeuttavat Nokia Siemens Networks B.V:n osakkeisiin. Yleisesti ottaen optiot tulevat käytettäviksi, kun neljä vuotta on kulunut optio-oikeuden antamisesta tai jo aikaisemmin tiettyjen yhtiötransaktioiden (kuten listautumisanti) tapahtuessa. Osakkeiden merkintähinta perustuu optioiden myöntämispäivän osakkeen hintaan, joka määritellään ohjelman ehtojen mukaisesti. Osakkeet maksetaan merkittäessä rahana, ellei listautumisantia ole tapahtunut. Listautumisannista lähtien optiot oikeuttavat osakemerkintään. Mikäli listautumisantia ei ole tapahtunut kuuden vuoden kuluessa optioiden myöntämispäivästä, Nokia Siemens Networks lunastaa jäljellä olevat optio-oikeudet. Mikäli listautumisanti on tapahtunut, optiooikeudet ovat merkittävissä kunnes on kulunut kymmenen vuotta niiden myöntämispäivästä. Velan käypä arvo perustuu osakkeen arvioituun käypään arvoon vähennettynä optioiden merkintähinnalla raportointipäivänä. Osakepohjaisen ohjelman kokonaisvelka oli .. yhteensä miljoonaa euroa.

25. LASKENNALLISET VEROT

milj. EUR	2012	2011
Laskennalliset verosaamiset:
Sisäinen varastokate	58	66
Vahvistetut tappiot ja käyttämättömät
veronhyvitykset	564	715
Takuuvaraukset	47	63
Muut varaukset	261	363
Kertyneet poistoerot	868	711
Osakeperusteiset maksut	—	11
Muut väliaikaiset erot	145	362
Laskennallisten verojen netotus	– 689	– 443
Laskennalliset verosaamiset	1 254	1 848
Laskennalliset verovelat:
Kertyneet poistoerot ja
vapaaehtoiset varaukset	– 892	– 500
Arvostuserot: käyvän arvon muutokset	—	– 65
Jakamattomat voittovarat	– 313	– 268
Muut väliaikaiset erot 1	– 184	– 410
Laskennallisten verojen netotus	689	443
Laskennalliset verovelat	– 700	– 800
Laskennalliset verosaamiset, netto	554	1 048
Omaan pääomaan kirjatut verot:	3	– 4

Vuonna muihin väliaikaisiin eroihin sisältyi milj. euron laskennallinen verovelka, joka syntyi Nokia Siemens Networksin ja NAVTEQin hankintamenojen kohdistuksesta. Vuonna näistä eristä ei ollut laskennallista verovelkaa.

Konsernilla oli .. vahvistettuja tappioita milj. euroa ( milj. euroa vuonna ), joista milj. euroa ( milj. euroa vuonna ) vanhenee vuodessa.

Konsernilla oli .. vahvistettuja tappioita, väliaikaisia eroja ja käyttämättömiä veronhyvityksiä yhteensä milj. euroa ( milj. euroa vuonna ) joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa. Näistä milj. euroa ( milj. euroa vuonna ) vanhenee vuodessa.

Jäljellä olevien laskennallisten verosaatavien kirjaamista tukee niiden netottaminen laskennallisia verovelkoja vastaan, tuloshistoria sekä tulosennusteet kyseisissä maissa.

Konsernilla oli .. jakamattomia voittovaroja milj. euroa ( milj. euroa vuonna ), joista laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan nähtävissä olevassa tulevaisuudessa.

26. SIIRTOVELAT

milj. EUR	2012	2011
Sosiaaliturvamaksuvelka, ALV- ja muut verovelat	821	1 358
Palkat	1 031	933
Jaksotetut myyntituotot	369	751
Ennakkomaksut	1 887	1 524
Muut	2 973	2 884
Yhteensä	7 081	7 450

Muut siirtovelat sisältää alennuksia, rojalteja ja markkinointikuluja sekä useita pieniä eriä, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä. Suurin osa jaksotetusta myyntituotosta ja ennakkomaksuista tullaan tulouttamaan liikevaihtona seuraavan kuukauden kuluessa.

27. VARAUKSET

milj. EUR	Takuu- varaukset	Uudelleen- järjestely- varaukset	Immateriaali- oikeuksien	Tappiot sitovista osto- loukkaukset sopimuksista	Projekti			tappiot Verot Muut Yhteensä
..								 
Kurssierot		—	—		—	– 	– 	– 
Hankitut liiketoiminnat	—	—	—	—	—	—	—	—
Lisäykset		 						 
Muutokset arvionvaraisissa erissä	– 	– 	– 	– 	– 	– 	– 	– 
Kirjattu tuloslaskelmaan		 	– 					 
Vuoden aikana käytetyt	– 	–  	– 	– 	– 	– 	– 	–  
31.12.2012	407	653	388	242	149	327	453	2 619
..								 
Kurssierot	– 	—	—	—	—	– 	—	– 
Hankitut liiketoiminnat		—	—	—	—	—		
Lisäykset								 
Muutokset arvionvaraisissa erissä	– 	– 	– 	—	– 	– 	– 	– 
Kirjattu tuloslaskelmaan			– 					 
Vuoden aikana käytetyt	– 	– 	– 	– 	– 	– 	– 	–  
31.12.2011	688	459	431	125	205	299	420	2 627

milj. EUR	2012	2011
Varausten jaottelu 31.12.
Pitkäaikainen	971	1 175
Lyhytaikainen	1 648	1 452

Yhtiö olettaa, että takuuvaraukset käytetään seuraavan kuukauden aikana. Verovarausten käytön ajoitusta ei erän luonteesta johtuen pystytä määrittämään.

Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy pääasiallisesti uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin Devices & Services ja Nokia Siemens Networks -liiketoiminnoissa. Suurimman osan uudelleenjärjestelykuluvarauksista oletetaan toteutuvan vuoden aikana.

Helmikuussa Nokia julkisti suunnittelevansa muutoksia Komaromin tehtaalla Unkarissa, Reynosan tehtaalla Meksikossa ja Salon tehtaalla Suomessa tehostaakseen älypuhelinten tuotantoa. Kesäkuussa Nokia julkisti suunnitelmansa jatkaa työvoiman ja toimintojen sopeuttamista. Suunnitelluista muutoksista johtuen Nokia arvioi vähentävänsä henkilöstöään maailmanlaajuisesti enimmillään työntekijällä vuoden loppuun mennessä. Osa tätä suunnitelmaa ovat tiettyjen tutkimus- ja tuotekehitysprojektien vähennykset johtaen Saksassa sijainneen Ulmin toimipisteen ja Kanadassa sijainneen Burnabyn toimipisteen sulkemiseen; tiettyjen tuotantotoimintojen keskittäminen johtaen Salon tehtaan sulkemiseen; markkinointi- ja myyntitoimintojen terävöittäminen tietyillä avainmarkkina-alueilla johtaen henkilöstön vähennyksiin tietyillä muilla markkina-alueilla sekä yhtymän tukitoimintojen virtaviivaistaminen Nokian tarkennetun strategian mukaisesti johtaen olennaisiin henkilöstövähennyksiin konsernin yhteisissä toiminnoissa. Näiden uudelleenjärjestelyjen johdosta Devices & Services on kirjannut yhteensä milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja.

Huhtikussa Nokia julkisti suunnitelmat työvoiman vähentämiseksi noin työntekijällä maailmanlaajuisesti vuoden loppuun mennessä sekä suunnitelmat keskittää yhtiön tutkimus- ja tuotekehitystoiminnot siten, että jokaisella toimipaikalla on selkeä rooli ja tavoite. Syyskuussa Nokia julkisti suunnitelmansa jatkaa työvoiman ja toimintojensa sopeuttamista, huhtikuun tiedotteen mukaisesti, vähentämällä henkilöstöä myynnistä ja markkinoinnista sekä yhtymän yhteisistä toiminnoista. Julkistetut suunnitelmat sisälsivät myös Nokia tuotantolaitoksen sulkemisen Clujissa, Romaniassa, mikä yhdessä toimitusketjun toiminnoissa tehtyjen muutosten kanssa on vaikuttanut henkilöön. Uudelleenjärjestelyjen johdosta Devices & Services on kirjannut yhteensä milj. euroa uudellenjärjestelykuluja vuonna .

Vuonna Location & Commerce julkisti suunnitelmansa jatkaa työvoiman vähentämistä, minkä johdosta se kirjasi milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja.

Syyskuussa Nokia julkisti suunnitelman keskittää Location & Commerce -liiketoiminnan kehittämisen Berliiniin Saksaan sekä Bostoniin ja Chicagoon Yhdysvaltoihin. Keskittämisen myötä toiminnot Bonnissa Saksassa sekä Malvernissa Yhdysvalloissa on suunniteltu lopetettavan, minkä johdosta Location & Commerce on kirjannut milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja vuonna .

Marraskuussa Nokia Siemens Networks kertoi strategiastaan keskittyä langattomaan laajakaistaan ja palveluihin sekä maailmanlaajuisen uudelleenjärjestelyohjelman aloittamisesta. Samalla Nokia Siemens Networks julkisti aikomuksensa vähentää työvoimaansa maailmanlaajuisesti noin henkilöllä vuoden loppuun mennessä. Uudelleenjärjestelykulut ja niihin liittyvät muut kulut olivat milj. euroa vuonna

( milj. euroa vuonna ) sisältäen pääasiassa henkilöstökuluja sekä Nokia Siemens Networksin uuden avainmarkkinoille ja -tuotesegmentteihin keskittyvän strategian mukaiset maa- ja sopimusvähennyksiin liittyvät kulut.

Immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvä varaus perustuu arvioon todennäköisesti toteutuvista sovintokustannuksista. Lopullinen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauksista kestää yleensä useamman tilikauden ajan, jonka johdosta varauksen käyttö vaihtelee vuosittain.

Sitovat ostosopimukset liittyvät sopimuksiin toimittajien kanssa. Yhtiö olettaa, että nämä varaukset käytetään seuraavan kuukauden aikana.

Tappiovaraus keskeneräisistä projekteista liittyy Nokia Siemens Networksin projekteihin. Projektien tappiovarausten käytön odotetaan tapahtuvan tulevan kuukauden aikana.

Muut varaukset koostuvat varauksista, jotka liittyvät erilaisiin sitoviin velvoitteisiin sekä osakeperusteisten palkitsemisjärjestelmien eläke- ja muihin sosiaaliturvakuluihin.

28. TULOS/OSAKE

	2012	2011	2010
Osoittaja/milj. EUR
Laimentamaton:
Emoyhtiön osakkeen- omistajille kuuluva tulos	– 3 106	– 1 164	1 850
Laimennettu:
Emoyhtiön osakkeen- omistajille kuuluva tulos	– 3 106	– 1 164	1 850
Vaihtovelkakirjalainan verojen jälkeisen koron eliminointi	—	—	—
Tulos, jota käytetään määriteltäessä laimennettu osakekohtainen tulos	– 3 106	– 1 164	1 850
Nimittäjä/1 000 kpl
Laimentamaton:
Painotettu keskimääräinen osakkeiden määrä	3 710 845		3 709 947 3 708 816
Laimentavien osakkeiden vaikutus:
Optiot	—	—	—
Tulosperusteiset osakepalkkiot	—	—	324
Ehdolliset osakepalkkiot	—	—	4 110
Vaihtovelkakirjalainan oletetut vaihdot	—	—	—
	—	—	4 434
Laimennettu:
Oikaistu painotettu keskimääräinen osake- määrä ja oletetut
merkinnät	3 710 845		3 709 947 3 713 250

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tulos tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keskimääräisellä osakkeiden määrällä poislukien Nokian ja sen tytäryhtiöiden omistuksessa olevat omat osakkeet. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiölle kuuluva tulos vaihtovelkakirjan koroilla ja oikaisemalla tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää kauden aikana ulkona olleiden optioiden, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden sekä vaihtovelkakirjalainan oletetettujen vaihtojen laimentavalla vaikutuksella.

Vuonna yhteensä miljoonalla (yhteensä miljoonalla vuonna ja miljoonalla vuonna ) optioilla katsottiin olevan vahventava vaikutus, eikä niitä huomioitu laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa. Lisäksi vuonna miljoonaa tulosperusteista osaketta jätettiin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulkopuolelle sen takia, että niihin liittyvät suoritusehdot eivät täyttyneet. .. laskelman ulkopuolelle oli jätetty miljoonaa ulkona olevaa ehdollista osakepalkkiota, joilla tulevaisuudessa saattaisi olla laimentava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen.

Vaihtovelkakirjalaina sisältää vapaaehtoisen vaihtooikeuden. Alkuperäisen vaihtohinnan perusteella koko lainan vapaaehtoinen vaihto-oikeuden käyttö johtaisi miljoonan uuden osakkeen liikkeellelaskuun. Mahdolliset osakkeet liittyen vaihtovelkakirjalainaan sekä vaihtovelkakirjalainan korko on on jätetty laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelman ulkopuolelle, koska näillä osakkeilla katsottiin olevan vahventava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen ...

29. VASTUUSITOUMUKSET

milj. EUR	2012	2011
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset	—	18
Pantit	38	2
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Muut takaukset	937	1 292
Vastuusitoumukset osakkuusyhtiöiden puolesta
Lainatakaukset	11	—
Muut vastuusitoumukset
Lainatakaukset 1	12	—
Muut takaukset	68	16
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset 1	34	86
Venture fund -sitoumukset	282	133

ks. liite

Vastuusitoumukset on esitetty suurimpaan mahdolliseen arvoonsa.

Muut takaukset sisältävät milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ) eräiden Nokia Siemens Networksin operaattoriasiakkaiden hyväksi annettuja pankkitakauksia tai Nokia Siemens Networks konsernin antamia yritystakauksia. Asiakas voi vaatia suoritusta näiden takausten perusteella, jos Nokia Siemens Networks ei ole täyttänyt sopimusvelvoitteitaan tietoliikenneverkkojen toimitussopimuksiin liittyen.

Takauksen luonteesta riippuen suoritus on maksettavissa pyynnöstä tai maksuvelvollisuuden todistavaan menettelyyn perustuen. Muiden takausten määrä on vähentynyt lähinnä johtuen takausten voimassaolon erääntymisestä.

Asiakasrahoitussitoumukset milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ) liittyvät Nokia Siemens Networksin operaattoriasiakkaille myönnettyihin lainoihin. Sitoumusten käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan laina-asiakirjoissa määriteltyjä rahoitus- ja liiketoimintaan liittyviä ja muita ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen.

Venture fund -sitoumukset milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ) ovat rahoitussitoumuksia rahastoihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Äänettömänä osakkaana Nokia on sitoutunut sijoittamaan rahastoon pääomaa ja on oikeutettu saamaan voitto-osuuksia kunkin rahaston osakassopimuksen ja rahaston toiminnan perusteella.

Vuoden lopussa konsernilla oli milj. euron arvosta sitovia vaihto-omaisuuden ja palveluiden ostosopimuksia liittyen pääasiassa vuoden ostoihin ( milj. euroa vuonna ). Konserni on solminut Microsoftin kanssa yhteistyösopimuksen, jossa konserni on sitoutunut ohjelmistorojaltijärjestelyyn, johon sisältyy vuosittaisia minimirojaltimaksuja. Vastineeksi konsernin panoksesta tähän järjestelyyn Microsoft maksaa neljännesvuosittain alustatukimaksuja konsernille. Alustatukimaksujen kokonaissumman arvellaan olevan jonkin verran suurempi kuin minimirojaltimaksujen kokonaissumman.

Nokia on osapuolena sen tavanomaiseen liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä mukaan lukien patenttien loukkauksiin, lisenssisopimusten rikkomuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyviin asioihin liittyvät vaateet, kanteet ja oikeudenkäynnit, jotka kolmannet osapuolet ja Nokia ovat panneet alulle, sekä menettelyt koskien tuotteita, sopimuksia ja arvopapereita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan ei ole tämänhetkisen tiedon perusteella todennäköistä, että näihin oikeudenkäynteihin liittyvät, kirjanpidossa jo tehtyjen varausten määrän ylittävät mahdolliset vastuut yhteensä olisivat merkityksellisiä Nokian rahoitusaseman tai tuloksen kannalta.

30. LEASINGVASTUUT

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksia erityyppisin ei-purettavin vuokrasopimuksin. Tietyt sopimukset voidaan uusia eripituisiksi ajanjaksoiksi. Ei-purettavat leasingsopimukset erääntyvät seuraavasti:

Maksut vuodelta, milj. EUR	Käyttöleasing
2013	238
2014	176
2015	130
2016	87
2017	68
Myöhemmin	309
Yhteensä	1 008

Vuokrakulut olivat milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ja milj. euroa vuonna ).

31. LÄHIPIIRIIN LIITTYVÄT TAPAHTUMAT

.. konsernilla oli milj. euroa ( milj. euroa vuonna ) velkaa Nokian saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Unterstützungskasse GmbH, joka on oma juridinen yksikkö. Velan vuosikorko on % ja sen voimassaolo riippuu velkasuhteen osapuolista, joilla on oikeus eräännyttää laina päivän irtisanomisajalla.

Nokian johtokunnalle tai hallitukselle myönnettyjä lainoja ei ollut .., .. eikä ...

milj. EUR	2012	2011	2010
Liiketoimet osakkuus yhtiöiden kanssa
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	– 1	– 23	1
Saadut osingot	—	—	1
Osuus osakkuusyhtiöiden omasta pääomasta	46	47	61
Myynnit osakkuusyhtiöille	12	37	15
Ostot osakkuusyhtiöiltä	150	91	186
Saamiset osakkuusyhtiöiltä	1	—	3
Velat osakkuusyhtiöille	32	14	22

.. konsernilla oli milj. euron ulkona oleva lainatakaus konsernin osakkuusyhtiön puolesta.

Johdon palkkiot

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiön toimitusjohtajalle maksettu tai maksettavissa oleva peruspalkka ja tulospalkkiot tilikausilta – sekä yhtiön kuluksi kirjaamat myönnettyihin osakepohjaisiin palkkioihin liittyvät kulut.

	2012 2011				2010
EUR	Palkka	Tulos- palkkiot	Kulu osake- pohjaisista palkkioista	Palkka	Tulos- palkkiot	Kulu osake- pohjaisista palkkioista	Palkka	Tulos- palkkiot	Kulu osake- pohjaisista palkkioista
Stephen Elop Toimitusjohtaja (21.9.2010 alkaen)	1 079 500	—	1 597 496	1 020 000	473 070	2 086 351	280 303	440 137	67 018

Johtokunnan palkkiot tilikausilta – olivat yhteensä euroa vuonna ( euroa vuonna ja euroa vuonna ), jotka muodostuivat peruspalkoista sekä tulospalkkioista. Kulut osakepohjaisista palkkioista olivat yhteensä euroa vuonna ( euroa vuonna ja euroa vuonna ). Ne johtokunnan jäsenet, joiden työsuhde päättyi vuoden aikana, menettivät heille myönnetyt osakepohjaiset kannustimet työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.

Hallitus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallitukselle maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt.

	2012 2011		2010
Hallitus	Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR		Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR		Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR
Risto Siilasmaa,
Puheenjohtaja 3.5.2012 alkaen 2	440 000	70 575	155 000	10 428	155 000	7 294
Jorma Ollila, Puheenjohtaja 3.5.2012 saakka 3	—	—	440 000	29 604	440 000	20 710
Dame Marjorie Scardino, Varapuheenjohtaja 4	150 000	24 062	150 000	10 092	150 000	7 058
Bruce Brown	130 000	20 850
Stephen Elop 5	—	—	—	—	—	—
Lalita D. Gupte 6	—	—	—	—	140 000	6 588
Bengt Holmström	—	—	130 000	8 746	130 000	6 117
Henning Kagermann 7	155 000	24 860	155 000	10 428	130 000	6 117
Olli-Pekka Kallasvuo 8	—	—	—	—	130 000	6 117
Per Karlsson 9	—	—	130 000	8 746	155 000	7 294
Jouko Karvinen 10	155 000	24 860	140 000	9 419	—	—
Helge Lund	130 000	20 850	130 000	8 746	—	—
Isabel Marey-Semper 11	140 000	22 454	140 000	9 419	140 000	6 588
Mårten Mickos	130 000	20 850	—	—	—	—
Elizabeth Nelson 12	140 000	22 454	—	—	—	—
Kari Stadigh	130 000	20 850	130 000	8 746	—	—
Keijo Suila	—	—	—	—	130 000	6 117

Vuosipalkkiosta noin % maksetaan Nokian osakkeina ja loput noin % maksetaan rahana. Yhtiön käytäntönä on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuvat kulut, verot mukaan lukien).

• Risto Siilasmaalle vuonna maksettu palkkio oli yhteensä euroa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen. Risto Siilasmaalle vuosina ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, joista euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• Jorma Ollilalle vuosina ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen.
• Marjorie Scardinolle vuosina , ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, joka perustui hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen.
• Stephen Elopille ei maksettu palkkiota hänen tehtävistään hallituksen jäsenenä. Tämä taulukko ei sisällä Stephen Elopille maksettuja palkkoja ja palkkioita hänen tehtävästään toimitusjohtajana.

• Lalita D. Guptelle vuonna maksettu palkkio oli euroa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

• Henning Kagermannille vuosina ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.

• Olli-Pekka Kallasvuo jätti paikkansa hallituksen jäsenenä vuonna . Tämä taulukko sisältää ainoastaan Olli-Pekka Kallasvuolle maksetut palkkiot hänen tehtävistään hallituksen jäsenenä.
• Per Karlssonille vuonna maksettu palkkio oli euroa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• Jouko Karviselle vuonna maksettu palkkio oli euroa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Jouko Karviselle vuonna maksettu palkkio oli yhteensä euroa vuodessa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• Isabel Marey-Semperille vuosina , ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• Elizabeth Nelsonille vuonna maksettu palkkio oli euroa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Tiettyjen johtokunnan jäsenten eläke-etuudet

Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläkejärjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Suomessa asuvat johtokunnan jäsenet, mukaan lukien toimitusjohtaja Stephen Elop, kuuluvat suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, jossa työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. TyEL-eläkejärjestelmässä eläkepalkaksi luetaan edunsaajan peruspalkka, bonukset ja muut mahdolliset verotettavat palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. TyELeläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden siirtyä varhaiseläkkeelle -vuotiaana suppeammin eläke-eduin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä – -vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan prosentin mukaan. Yhdysvalloissa asuvat johtokunnan jäsenet osallistuvat Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjelmaan ("Nokia's Retirement Savings and Investment Plan" tai "(k) Plan"). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät määräävät palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksuosuuden ja Nokian maksuosuus on %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksusuorituksesta % vastaava määrä siirtyy ohjelmaan kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Johtokunnan Saksassa asuvat jäsenet osallistuvat Nokian Saksan eläkeohjelmaan, joka on % yhtiön rahoittama. Maksut perustuvat eläkkeeseen oikeuttaviin ansioihin, eläketaulukkoon ja eläkeikään. Isossa-Britanniassa asuvien johtokunnan jäsenten karttunut eläke kuuluu Ison-Britannian eläkejärjestelmään (UK Pension Scheme). Maksut järjestelmään suorittavat sekä työntekijä että työnantaja ja varoja hallinnoi Ison-Britannian eläkejärjestelmä. Varat sijoitetaan työntekijän valitsemiin kohteisiin.

Toimitusjohtajalle irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Stephen Elopista johtuvasta syystä, hän on oikeutettu saamaan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hän menettää osakepohjaiset kannustinpalkkiot sovellettavien kannustinohjelmien sääntöjen mukaisesti, poikkeuksena Nokian vuoden osakepohjaisesta kannustinohjelmasta myönnetyt osakepalkkiot, jotka maksetaan nopeutetussa aikataulussa (Nokian vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suorituskausi päättyi vuonna , eikä tämän ohjelman perusteella annettu osakkeita). Elopin irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja hän on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus kuudelta kuukaudelta) ja hän menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkiot. Jos määräysvalta Nokiassa vaihtuu ("change of control") Elop voi päättää työsuhteensa siinä tapauksessa, että hänen työtehtävänsä ja vastuunsa olennaisesti vähenevät. Tällöin hän on oikeutettu kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan nopeutetussa aikataulussa. Nokian päättäessä Elopin sopimuksen Elopin olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, Elop ei saa lisäkorvauksia ja hän menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkiot. Jos Elop päättää toimitusjohtajasopimuksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, Elopilla on oikeus erokorvaukseen, joka vastaa kuukauden

irtisanomisajan palkkaa (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan nopeutetussa aikataulussa. Stephen Elopilla on kuukauden kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä lukien. Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Elopin olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, Elopilla voi olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osalta. Korvauksen määrä vastaa peruspalkkaa ja tavoitebonuksen määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta.

32. RAHAVIRTALASKELMA

milj. EUR	2012	2011	2010
Oikaisut:
Poistot (liite 10)	1 326	1 562	1 771
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja available-for- sale -sijoitusten
myyntivoitot (–)/-tappiot (+)	– 131	– 49	– 193
Verot (liite 12)	1 145	290	443
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista (liite 15)	1	23	– 1
Määräysvallattomien osakkeenomistajien osuus	– 683	– 324	– 507
Rahoitustuotot ja -kulut (liite 11)	333	49	191
Arvostuserien purku myynnin sekä hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin (liite 21)	– 16	– 4	– 22
Arvonalentumiset (liite 8)	109	1 338	110
Käytöstä poistamiset (liite 13, 14)	31	13	37
Osakeperusteiset maksut (liite 24) 13		18	47
Uudelleenjärjestelykulut 1 (liite 7, 27)	1 659	565	245
Muut tuotot ja kulut	51	5	– 9
Oikaisut yhteensä	3 838	3 486	2 112
Nettokäyttöpääoman muutoksen erittely
Lyhytaikaiset saamiset, lisäys (–) vähennys (+)	2 040	137	1 281
Vaihto-omaisuuden vähennys (+)/lisäys (–)	707	289	– 512
Korottomien lyhytaikaisten velkojen vähennys (–)/lisäys (+)	– 2 702	– 1 145	1 563
Lainat asiakkaille	78	81	17
Nettokäyttöpääoman muutos	123	– 638	2 349

Uudelleenjärjestelykulujen ja niihin liittyvien kulujen oikaisu edustaa sitä osuutta uudelleenjärjestelykuluista ja niihin liittyvistä kuluista, joilla ei ollut rahavirtoja.

Vuonna Nokia Siemens Networksin laina Siemensiltä, milj. euroa, sekä lainan pääomaan lisätty korko, milj. euroa, konvertoitiin omaksi pääomaksi, mikä vaikutti taseen määräysvallattomille omistajille kuuluvaan osuuteen. Vuosina ja konsernilla ei ollut merkittäviä investointeja, joilla ei ollut rahavirtoja.

33. NOKIA-KONSERNIN MERKITTÄVIMMÄT TYTÄRYHTIÖT 31.12.2012

%		Emoyhtiön Konsernin omistus- osuus	omistus- osuus
FI	Nokia Sales International Oy	100,0	100,0
	US Nokia Inc.	—	100,0
	DE Nokia GmbH	100,0	100,0
	GB Nokia UK Limited	—	100,0
KR	Nokia TMC Limited	100,0	100,0
	CN Nokia (China) Investment Co. Ltd	100,0	100,0
	CN Nokia Telecommunications Ltd	4,5	83,9
NL	Nokia Finance International B.V.	100,0	100,0
IN	Nokia India Pvt Ltd	99,9	100,0
BR	Nokia do Brazil Technologia Ltda	99,9	100,0
	RU OOO Nokia	100,0	100,0
	US NAVTEQ Corp	—	100,0
NL	NAVTEQ B.V.	1,45	100,0
NL	NAVTEQ Europe B.V.		100,0
NL	Nokia Siemens Networks B.V.	—	50,0 1
FI	Nokia Siemens Networks Oy	—	50,0
	DE Nokia Siemens Networks GmbH & Co KG —		50,0
IN	Nokia Siemens Networks Pvt. Ltd.	—	50,0
JP	Nokia Siemens Networks Japan Corp.	—	50,0
	US Nokia Siemens Networks US LLC	—	50,0

Nokia Siemens Networks B.V.:n omistavat noin % omistusosuudella Nokia ja Siemens. Nokian pystyessä nimittämään johdon avainhenkilöitä sekä suurimman osan hallituksesta, sillä on määräysvalta. Tämän johdosta Nokia konsolidoi Nokia Siemens Networksin.

Täydellinen luettelo tytär- ja osakkuusyhtiöistä sisältyy viralliseen tilinpäätökseen.

34. RISKIEN HALLINTA

Riskienhallinnan periaatteet

Nokialla on yhteinen systemaattinen riskienhallintakonsepti kaikille liiketoiminnoille ja prosesseille. Olennaiset riskit ja mahdollisuudet identifi oidaan, analysoidaan, hallitaan ja monitoroidaan osana faktoihin perustuvaa liiketoiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Liiketoiminnan tavoitteiden kannalta keskeiset riskit identifi oidaan joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelua. Nokian riskienhallintakonsepti perustuu näkyvyyteen ja tietoisuuteen keskeisistä riskeistä, jotka saattavat estää Nokiaa saavuttamasta liiketoimintatavoitteitaan, ei pelkästään keskittymistä riskien eliminointiin.

Nokian riskienhallintapolitiikka, jonka hallituksen tarkastusvaliokunta on hyväksynyt, edellyttää, että riskienhallinta on integroitu osaksi liiketoimintaprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan. Kuitenkin jokaisella nokialaisella on vastuu tunnistaa tavoitteidemme saavuttamista uhkaavia riskejä. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, rahoitus- ja vahinkoriskit.

Keskeiset riskit raportoidaan konsernijohdolle, jotta saadaan riittävä varmuus liiketoimintariskeistä ja mahdollistetaan riskienhallinnan priorisointi. Yleisten periaatteiden lisäksi tiettyjen riskien osalta, kuten rahoituksellisten riskien, asiakkaiden ja luottoriskien osalta, on laadittu erilliset riskienhallintapolitiikat.

Rahoitukselliset riskit

Nokian rahoitustoimintojen päätavoitteena on riittävän rahoituksen turvaaminen yhtymälle sekä rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja hallinta. Rahoitustoiminnot tukevat tätä tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia yhtymän kannattavuuteen ja hallitsemalla konsernin pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja rahoitusvelkojen suhdetta.

Nokian rahoitustoimintojen hallinto perustuu toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta. Talousjohtajan hyväksymät yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallinnasta, johdannaissopimusten käytöstä sekä likviditeetti- ja luottoriskin hallinnasta. Rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.

Rahoitusriskit jaetaan (a) markkinariskiin (kattaen valuuttariskin, korkoriskin sekä osakehintariskin), (b) luottoriskiin (kattaen liiketoimintaan liittyvän sekä rahoituksellisen luottoriskin) ja (c) likviditeettiriskiin.

A) MARKKINARISKI

Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Value-at-Risk

Nokia käyttää Value-at-Risk ("VaR") menetelmää konsernin valuutta-, korko- ja osakkeiden hintariskien arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa.

Nokialla valuuttariskin VaR lasketaan käyttäen Monte Carlo -simulointia riittävällä määrällä satunnaisia markkinahintaskenaarioita, jotta tiettyjen valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset tulisi otettua oikein huomioon. Varianssi-kovarianssimenetelmää käytetään korkoriskin ja osakkeiden hintariskin arviointiin ja mittaamiseen.

VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on laskettu yhden vuoden historiallisen markkinainformaation perusteella. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttäen asianmukaista tasoituskerrointa. Laskenta tehdään % luottamustasolla yhden kuukauden tarkastelujaksolla.

Tässä VaR-mallissa voidaan päätella, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta % mahdollisista tapauksista. Lopuissa % mahdollisista tapauksista mahdollinen tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi.

VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten, a) riskejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa olettaen, että riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet; b) markkinariskeihin vaikuttavien tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan estimoituja historiallisia muutoksia;

c) tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson aikana. Näin ollen on mahdollista, että kunakin kuukautena mahdolliset tappiot ovat erilaisia ja saattavat olla merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman tulos.

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin sekä transaktioihin että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttamääräiset saamiset ja velat sekä ennakoidut ostot ja myynnit aiheuttavat konsernin eri yksiköille transaktioriskiä. Transaktioriskiä hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden.

Konsernin valuuttariskipolitiikan mukaisesti olennaisten transaktioiden valuuttariski suojataan ellei suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin ja/tai suojauskustannusten takia. Toimintaohjeet ovat samat kuin edellisenä vuotena. Valuuttariskit määritellään transaktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla, kuten valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla. Valuuttajohdannaissopimukset ovat harvoin kestoltaan yli vuoden mittaisia. Konserni ei suojaa ennakoituja valuuttavirtoja yli kahden vuoden päähän.

Translaatioriski aiheutuu siitä, että Nokialla on ulkomaisia tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella ja niiden oman pääoman euromääräinen arvo on alttiina valuuttakurssivaihteluille. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä.

Nokia käyttää aika ajoin valuuttatermiinejä, -optioita ja valuuttamääräisiä lainoja valuuttamääräisistä tytäryhtiöinvestoinneista syntyvän nettosijoitusposition suojaamiseen.

Vuosien ja lopussa seuraavat valuutat muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien valuuttajakaumasta:

2012, milj. EUR	USD	JPY	CNY	INR
Ennakoitujen rahavirtojen suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto) 1	550	– 281	—	—
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto) 2	– 281	– 16	– 1 043	– 763
Tase-erien aiheuttama valuuttariski (netto) 3	1 156	38	263	– 539
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjattuna tulosvaikut teisesti käypään arvoon (netto) 3	– 1 439	106	– 114	420
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	428	—	—	—

2011, milj. EUR	USD	JPY	CNY	INR
Ennakoitujen rahavirtojen suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto) 1	1 282	110	—	– 20
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto) 2	– 1 045	– 17	– 2 023	– 818
Tase-erien aiheuttama valuuttariski (netto) 3	– 962	– 19	880	– 109
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjattuna tulosvaikut teisesti käypään arvoon (netto) 3	875	255	– 825	– 264
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	420	—	—	—

Näitä valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuuttariskiä, joka syntyy myyntien ja ostojen sekä yrityskauppojen erittäin todennäköisistä ennakoiduista rahavirroista. Joissain valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, Nokialla on merkittäviä sekä ulosmeneviä että sisääntulevia ennakoituja rahavirtoja. Nämä on netotettu oheisessa taulukossa. Näiden valuuttajohdannaisten suojaamia valuuttariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrumentteja.

• Näitä valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia. Näiden valuuttajohdannaisten suojaamia valuuttariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrumentteja.
• Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien ja eräiden ennakoitujen todennäköisten valuuttavirtojen suojaamiseen.

Konsernin VaR-luvut rahoitusinstrumenteista johtuvalle valuuttariskille on esitetty alla olevassa taulukossa. VaRlaskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset rahoitusinstrumentit:

• Available-for-sale -sijoitukset, lainat ja saamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahamarkkinasijoitukset, rahavarat, lainat ja velat.
• Muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti. Näitä johdannaisia käytetään merkittävässä määrin tase-eristä johtuvan valuuttariskin suojaamiseen.
• Valuuttajohdannaiset, joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Näillä valuuttajohdannaisilla on suurin vaikutus VaR-lukuihin, sillä niiden suojaamat ennakoidut rahavirrat ja ulkomaisiin yksiköihin tehdyt nettosijoitukset eivät ole rahoitusinstrumenttejä IFRS tarkoittamassa mielessä ja näin ollen niitä ei ole sisällytetty VaR-laskelmaan.

Rahoitusinstrumenttien VaR, milj. EUR	2012	2011
Vuoden loppu	67	141
Vuoden keskiarvo	128	218
Vuoden vaihteluväli		67–192 141–316

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille toisaalta tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin ja toisaalta korkotulojen ja -menojen muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa taseen korollisista veloista ja saatavista. Ennakoidut rahavirtojen ja taserakenteen muutokset aiheuttavat myös yhtymälle korkoriskiä.

Korkoriskien hallinnan tavoitteena on tasapainottaa korkojen vaihtelun aiheuttamaa epävarmuutta ja pitkäaikaisia nettorahoituskustannuksia.

Tilinpäätöshetken konsernin korollisten saatavien ja velkojen korkoprofi ili on esitetty seuraavassa taulukossa:

	2012		2011
milj. EUR	korko	Kiinteä Vaihtuva korko	korko	Kiinteä Vaihtuva korko
Varat	3 488	6 627	6 384	4 733
Velat	– 4 191	– 1 312	– 4 313	– 950
Varat ja velat ennen johdannaisia	– 703	5 315	2 071	3 783
Korkojohdannaiset	1 880	– 1 784	1 736	– 1 656
Nettovarat johdannaisten jälkeen	1 177	3 531	3 807	2 127

Konsernin korkoriskiä valvotaan ja hallitaan keskitetysti. Nokia käyttää Value-at-Risk -menetelmää täydennettynä valikoiduilla herkkyysanalyyseillä konsernin korkoriskin hallintaan ja mittaamiseen. Korkoriski muodostuu pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin liittyvistä johdannaisista. Konsernin rahamarkkinainstrumenttien korkoriskin VaR on esitetty alla olevassa taulukossa. Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty alla oleviin lukuihin:

milj. EUR	2012	2011
Vuoden loppu	22	33
Vuoden keskiarvo	19	34
Vuoden vaihteluväli	9–44	19–45

Osakehintariski

Konserni altistuu osakehintariskille joidenkin julkisesti noteerattujen osakeomistustensa takia.

Näiden sijoitusten markkina-arvo oli vuoden lopussa milj. euroa ( milj. euroa vuonna ). Konsernin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin tekemien sijoitusten VaR on merkityksetön.

B) LUOTTORISKI

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvotteitaan ja tämän seurauksena konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin liittyvät saatavat, rahoitustakaukset ja muut sitoumukset sekä rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset, lainasaamiset, rahamarkkinasijoitukset ja rahoitusjohdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen.

Seuraavassa taulukossa esitettyjä luottoriskejä lukuunottamatta rahoituserien suurin mahdollinen luottoriski on näiden erien konsernitaseessa esitetty kirjanpitoarvo.

milj. EUR	2012	2011
Lainatakaukset asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolien puolesta	12	—
Käyttämättömät annetut
rahoitussitoumukset	34	86
	46	86

Liiketoimintaan liittyvä luottoriski

Konserni pyrkii varmistamaan saataviensa laadun sekä myyntisaatavien että asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille myönnettyjen lainojen ja rahoitussitoumusten osalta. Nokian ja Nokia Siemens Networksin luottopolitiikat (kumpikin hyväksytty yhtiöiden johtokunnissa) määrittelevät puitteet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnalle Nokiassa ja Nokia Siemens Networksissä.

Nokian ja Nokia Siemens Networksin Luottopolitiikat edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien riskien osalta myös luottoluokitukseen. Nokian ja Nokia Siemens Networksin Luottoluokituspolitiikat määrittelevät luottoluokituksen periaatteet ja luokitukset hyväksytään Nokian ja Nokia Siemens Networksin luottoluokituskomiteoissa. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan kunkin liiketoimintayksikön luottopolitiikan mukaisesti. Mikäli tarkoituksenmukaista, luottoriskiä pienennetään käyttäen soveltuvia instrumentteja, kuten rembursseja, takauksia, vakuutuksia tai valikoitujen saatavien myyntiä.

Luottoriskiksi määritellään myyntisaatavien, asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolien avoimien lainasaatavien sekä rahoitussitoumusten yhteissumma.

Myyntisaataviin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakkaittain eikä maittain. Kolmen suurimman asiakkaan osuus konsernin kaikista myyntisaatavista sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista vuoden lopussa oli noin , %, , % ja , % (vuoden lopussa , %, , % ja , %). Konsernin liiketoimintaan liittyvästä luottoriskistä kolmen suurimman maan osuus vuoden lopussa oli , %, , % ja , % (vuoden lopussa , %, , % ja , %).

Konserni kirjaa myyntisaamisten arvonalentumisia tarpeen mukaan erääntymättömistä myyntisaatavista sekä lainasaatavista asiakkailta tai muilta kolmansilta osapuolilta perustuen velallisen luottokelpoisuuden ja maksuhistorian analysointiin. Konsernin tekemät myyntisaamisten arvonalentumiskirjaukset perustuvat arvioon todennäköisistä taloudellisista menetyksistä tilinpäätöshetkellä. Erääntyneitä saatavia asiakkailta ja muilta kolmansilta osapuolilta käsitellään yksittäistapauksina myyntisaamisten arvonalentumisia määritettäessä.

Vuoden lopussa myyntisaatavien kirjanpitoarvo ennen myyntisaamisten arvonalentumisia sellaisilta asiakkailta, joiden saatavista on tehty myyntisaamisten arvonalentumiskirjauksia ja ennen hankittuja saatavia, joiden odotetaan olevan perintäkelvottomia, oli milj. euroa ( milj. euroa vuonna ). Konserni on kirjannut varauksia yhteensä milj. euroa ( milj. euroa vuonna ) sille osalle saatavista, joiden arvon on katsottu alentuneen sekä sille osalle hankituista saatavista, joiden odotetaan olevan perintäkelvottomia. Liitteessä on lisätietoa hankituista saatavista ja liitteessä on lisätietoa myyntisaatavien arvostuksesta. Edellä mainitut määrät ovat suhteessa myyntisaatavien sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille annettujen lainojen kokonaismäärään milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ).

Konsernilla on milj. euroa ( milj. euroa vuonna ) sellaisia erääntyneitä myyntisaatavia, joista ei ole tehty arvonalentumiskirjauksia. Näiden saatavien ikääntyminen on esitetty seuraavassa taulukossa:

milj. EUR	2012	2011
Eräpäivästä kulunut 1-30 päivää	250	169
Eräpäivästä kulunut 31-180 päivää	70	118
Eräpäivästä kulunut yli 180 päivää	45	29
	365	316

Vuonna Nokia muutti tapaa, jolla erääntyneet hyvityslaskut huomioidaan laskettaessa erääntyneiden myyntisaatavien kokonaismäärää yllä olevaan taulukkoon. Menetelmän muutos on kasvattanut erääntyneiden myyntisaatavien kokonaismäärää verrattuna vuonna käytettyyn menetelmään.

Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden markkina-arvo muuttuu johtuen siitä, että vastapuolen luottokelpoisuus heikkenee tai riski tappioista johtuen siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Tätä riskiä valvotaan ja mitataan keskitetysti. Konserni minimoi vastapuoliriskinsä tekemällä sopimuksia riittävän monien johtavien pankkien ja rahoituslaitosten kanssa ja valvoen riskien kehittymistä jatkuvasti. Konserni on sopinut kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa netotusjärjestelystä (antaa konsernille kuittausoikeuden mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan) ja joidenkin vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä (edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan).

Nokian sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja maturiteettikriteereihin konsernin rahoituspolitiikan ja rahoitustoiminnon toimintaohjeiden mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta Nokialla ei ole ollut raportointivuosina merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan.

Seuraavassa taulukossa on esitetty rahamarkkinasijoitusten jakauma sektoreittain ja luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu Moody's luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin.

	Luotto- luokitus 3	Yhteensä 1,2	Erääntyy 3 kk kuluessa	Erääntyy 3 ja 12 kk välillä	Erääntyy 1 ja 3 vuoden välillä	Erääntyy 3 ja 5 vuoden välillä	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
31.12.2012, milj. EUR
Pankit	Aaa	 	 	—	—	—	—
	Aa–Aa				—	—	—
	A–A	 	 		—	—	—
	Baa–Baa			—	—		—
	Ei luokitusta			—	—	—	—
Valtiot	Aaa	 	 				
	Aa–Aa						—
Muut	Aaa	—	—	—	—	—	—
	Aa–Aa	—	—	—	—	—	—
	A–A		—	—		—	—
	Baa–Baa	—	—	—	—	—	—
	Ba–C	—	—	—	—	—	—
	Ei luokitusta	2	—	2	—	—	—
Yhteensä		6 405	5 772	115	76	303	139

	Luotto- luokitus 3	Yhteensä 1, 2	Erääntyy 3 kk kuluessa	Erääntyy 3 ja 12 kk välillä	Erääntyy 1 ja 3 vuoden välillä	Erääntyy 3 ja 5 vuoden välillä	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
31.12.2011, milj. EUR
Pankit	Aaa	 	 	—	—	—	—
	Aa–Aa	 	 	—			—
	A–A	 	 	—	—	—	—
	Baa–Baa			—	—	—	—
	Ei luokitusta				—	—	—
Valtiot	Aaa	 	 				
	Aa–Aa					—	—
Muut	Aaa	—	—	—	—	—	—
	Aa–Aa		—	—	—	—	
	A–A		—	—		—	
	Baa–Baa		—	—	—	—	
	Ba–C		—	—	—	—	
	Ei luokitusta	2	—	2	—	—	—
Yhteensä		8 945	8 174	239	65	268	199

Rahamarkkinasijoituksiin luetaan määräaikaiset talletukset, likviditeettirahastot ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, jotka luokitellaan Available-for-sale -sijoituksiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi sijoituksiksi. Likividiteettirahastot, jotka sijoittavat ainoastaan valtion velkakirjoihin on luokiteltu kohtaan valtiot. Muut likviditeettirahastot on luokiteltu kohtaan pankit.

% Nokian rahoista ja pankkisaamisista on pankeissa, joilla on investointiluokan luottoluokitus ( % vuonna ).

C) LIKVIDITEETTIRISKI

Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana.

Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta.

Rahamarkkinasijoitukset sisältävät milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ) sijoituksia, jotka eivät ole konsernin käytettävissä. Käytön rajoitukset johtuvat sopimuksellisista tai juridisista velvoitteista.

Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Joissain kehittyvissä maissa pankkien tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.

Nokia pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla kassanhallinnalla sekä sijoittamalla likvideihin korkoinstrumentteihin. Likviditeettiasemasta riippuen Nokia pyrkii uudelleenrahoittamaan erääntymään tulevat velat ennen sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille markkinoilta on saatavissa osto- ja myyntinoteeraukset.

Liiketoiminnan muutosvauhdin takia Nokia ja Nokia Siemens Networks pyrkivät ylläpitämään joustavia rahoitusjärjestelyjä solmimalla sitoutuneita ja sitoutumattomia luottolimiittisopimuksia. Nokia ja Nokia Siemens Networks hallinnoivat luottolimiittejään itsenäisesti ja luottolimiitteihin ei sisälly ristiineräännyttämislausekkeita (cross-default clauses) Nokian ja Nokia Siemens Networksin välillä eikä minkäänlaisia takauksia kummaltakaan osapuolelta. Luottolimiitit olivat vuoden lopussa yhteensä milj. euroa ( milj. euroa vuonna ).

Merkittävimmät voimassa olevat pitkäaikaiset rahoitusohjelmat vuoden lopussa ovat:

Liikkeellelaskija(t)	Ohjelma	Nostettu
Nokia Oyj	Yhdysvaltain Arvopaperivalvontaviranomaiselle (SEC:lle) rekisteröity velkakirjaohjelma määrittelemättömälle summalle	USD 1 500 miljoonaa
Nokia Oyj	Medium Term Note (EMTN) ohjelma, yhteensä EUR 5 000 miljoonaa	EUR 1 750 miljoonaa

Merkittävimmät voimassa olevat lyhytaikaiset rahoitusohjelmat vuoden lopussa ovat:

Liikkeellelaskija(t)	Ohjelma	Nostettu
Nokia Oyj	Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä EUR 750 miljoonaa	—
Nokia Oyj	US Commercial Paper (USCP) ohjelma, yhteensä USD 4 000 miljoonaa	—
Nokia Oyj ja Nokia Finance International B.V.	Euro Commercial Paper (ECP) ohjelma, yhteensä USD 4 000 milljoonaa	—
Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä EUR 500 miljoonaa	EUR 82 miljoonaa

Vuoden lopussa konsernin korolliset velat olivat:

	Liikkeellelaskija/lainaaja	Lopullinen eräpäivä	2012 milj. EUR	2011 milj. EUR
Nokia
Luottolimiittisopimus (EUR 1 500 miljoonaa)	Nokia Oyj	Maaliskuu 2016	—	—
EUR velkakirja 2014 (EUR 1 250 miljoonaa 5,5 %)	Nokia Oyj	Helmikuu 2014	1 250	1 250
EUR velkakirja 2019 (EUR 500 miljoonaa 6,75 %)	Nokia Oyj	Helmikuu 2019	500	500
USD velkakirja 2019 (USD 1 000 miljoonaa 5,375 %)	Nokia Oyj	Toukokuu 2019	761	766
USD velkakirja 2039 (500 miljoonaa 6,625 %)	Nokia Oyj	Toukokuu 2039	381	383
EUR EIB tuotekehityslaina	Nokia Oyj	Helmikuu 2014	500	500
EUR vaihtovelkakirja 2017 (EUR 750 miljoonaa 5 %)	Nokia Oyj	Lokakuu 2017	750	—
Velkakirjojen nimellisarvon ja kirjanpitoarvon väliset erot 1	Nokia Oyj		55	129
Muut korolliset velat	Nokia Oyj ja useat tytäryhtiöt		209	168
Nokia yhteensä			4 406	3 696
Nokia Siemens Networks
Luottolimiittisopimus (EUR 2 000 miljoonaa)	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Kesäkuu 2012	—	613
Pankkilaina (EUR 600 miljoonaa)	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Maaliskuu 2014	600	—
Luottolimiittisopimus (EUR 750 miljoonaa)	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Kesäkuu 2015	—	—
EUR Suomalainen eläkelaina	Nokia Siemens Networks Oy Lokakuu 2015		132	176
EUR EIB tuotekehityslaina	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Tammikuu 2015	150	250
EUR Pohjoismaiden Investointipankki	Nokia Siemens Networks Finance B.V.	Maaliskuu 2015	80	80
Muut korolliset velat	Nokia Siemens Networks Finance B.V. ja
	useat tytäryhtiöt		181	506
Nokia Siemens Networks yhteensä			1 143	1 625
Nokia-yhtymä yhteensä			5 549	5 321

Tämä rivi sisältää lähinnä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien joukkovelkakirjojen käyvän arvon oikaisut sekä vaihtovelkakirjan nimellisarvon ja lainakomponentin kirjanpitoarvon erotuksen.

Kaikki yllä luetellut Nokia Oyj:n lainat ovat vakuudettomia ja niihin ei liity rahoituskovenantteja. Kaikkia lainoja, EIB:n tuotekehityslainaa lukuunottamatta, käytetään konsernin yleisiin tarkoituksiin.

Kaikki yllä luetellut Nokia Siemens Networksin lainat ovat vakuudettomia ja niissä on rahoituskovenantteja liittyen Nokia Siemens Networksin velkaantumisasteeseen ja korkokatteeseen. Vuoden lopussa rahoituskovenanttien kaikki ehdot täyttyivät. Kaikkia lainoja, EIB:n ja Pohjoismaiden Investointipankin tuotekehityslainoja lukuunottamatta, käytetään konsernin yleisiin tarkoituksiin.

Nokia ei ole antanut takauksia Nokia Siemens Networksin lainoihin, joten näihin liittyen ei voi esittää vaatimuksia Nokialle. Nokia Siemens Networks Oy ja/tai Nokia Siemens Networks B.V. on antanut takauksen kaikkiin Nokia Siemens Networks Finance B.V:n yllä lueteltuihin lainoihin.

Lokakuussa Nokia laski liikkeelle EUR miljoonan vaihtovelkakirjalainan, joka erääntyy lokakuussa . Lainaan sisältyy vapaaehtoinen vaihto-oikeus joulukuusta alkaen lainan eräpäivään asti. Alkuperäisen vaihtohinnan perusteella koko lainan vapaaehtoinen vaihtaminen osakkeisiin johtaisi miljoonan uuden osakkeen liikkeellelaskuun.

Joulukuussa Nokia Siemens Networks allekirjoitti EUR miljoonan tulevaisuudessa alkavan uusittavan laina- ja monivaluuttaluottolimiittisopimuksen (forward starting term and multicurrency revolving credit facility), joka on voimassa kesäkuun . päivä alkaen. Huhtikuuhun mennessä luottolimiittisopimuksen kokonaismäärä nostettiin EUR miljoonaan. Luottolimiittisopimus korvaa EUR miljoonan luottolimiittisopimuksen vuodelta , joka erääntyi kesäkuussa . EUR miljoonan luottolimiittisopimukseen sisältyy sekä EUR miljoonan revolving credit facility, joka erääntyy kesäkuussa että EUR miljoonan term loan facility, joka erääntyy kesäkuussa . Joulukuussa term loanista maksettiin takaisin miljoonaa euroa ja jäljelle jääneen miljoonan euron term loanin eräpäivää siirrettiin maaliskuuhun .

Nokia Siemens Networksin EUR Suomalaisesta eläkelainasta, EUR EIB tuotekehityslainasta ja EUR Pohjoismaiden Investointipankin lainasta on miljoonaa euroa, miljoonaa euroa ja miljoonaa euroa vastaavasti sisällytetty taseessa pitkäaikaisten lainojen lyhytaikaiseen osuuteen vuoden lopussa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamaton rahavirta-analyysi taseessa esitetyistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä taseen ulkopuolisista vastuista, kuten lainasitoumuksista, jäljellä olevan sopimuskauden mukaisesti. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa taseesta.

31.12.2012, milj. EUR	Yhteensä	Erääntyy 3kk kuluessa	Erääntyy 3 ja 12 kk välillä	Erääntyy 1 ja 3 vuoden välillä	Erääntyy 3 ja 5 vuoden välillä	Erääntyy yli 5 vuoden kuluttua
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset lainasaamiset	217	1	2	46	37	131
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	40	12	28	—	—	—
Lyhytaikaiset lainasaamiset	1	1	—	—	—	—
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	493	1	5	11	260	216
Available-for-sale -sijoitukset	6 008	5 782	119	82	25	—
Rahat ja pankkisaamiset	3 504	3 504	—	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannais- saatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	240	78	– 30	86	25	81
Bruttona suoritettavien johdannais- saatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	13 864	10 299	3 072	41	41	411
Johdannaiset – velat	– 13 596	– 10 212	– 2 959	– 17	– 17	– 391
Myyntisaatavat 1	4 579	3 952	615	12	—	—
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat	– 6 642	– 111	– 163	– 2 933	– 1 123	– 2 312
Lyhyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista	– 216	– 83	– 133	—	—	—
Lyhytaikaiset velat	– 262	– 207	– 55	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannais- velkojen kassavirrat:
Johdannaiset – velat	– 99	– 2	– 3	– 7	– 7	– 80
Bruttona suoritettavien johdannais- velkojen kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	7 966	6 964	889	113	—	—
Johdannaiset – velat	– 8 016	– 6 999	– 903	– 114	—	—
Ostovelat	– 4 394	– 4 241	– 136	– 17	—	—
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset 2	– 34	– 28	– 6	—	—	—
Saadut lainasitoumukset 3	2 261	46	– 11	727	1 499	—

		Erääntyy 3kk	Erääntyy 3 ja 12 kk	Erääntyy 1 ja 3 vuoden	Erääntyy 3 ja 5 vuoden	Erääntyy yli 5 vuoden
31.12.2011, milj. EUR	Yhteensä	kuluessa	välillä	välillä	välillä	kuluttua
Pitkäaikaiset varat
Pitkäaikaiset lainasaamiset	112	1	2	43	62	4
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	59	10	49	—	—	—
Lyhytaikaiset lainasaamiset	14	12	2	—	—	—
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	575	—	7	14	264	290
Available-for-sale -sijoitukset	8 557	8 305	133	69	15	35
Rahat ja pankkisaamiset	1 957	1 957	—	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannais- saatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	215	72	– 46	90	17	82
Bruttona suoritettavien johdannais- saatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	16 014	14 272	1 226	41	41	434
Johdannaiset – velat	– 15 779	– 14 113	– 1 200	– 27	– 27	– 412
Myyntisaatavat 1	5 872	5 030	802	40	—	—
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat	– 5 391	– 106	– 153	– 2 374	– 316	– 2 442
Lyhyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista	– 387	– 61	– 326	—	—	—
Lyhytaikaiset velat	– 1 002	– 915	– 87	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannais- velkojen kassavirrat:
Johdannaiset – velat	– 107	—	– 3	– 2	– 3	– 99
Bruttona suoritettavien johdannais- velkojen kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	17 354	15 480	1 874	—	—	—
Johdannaiset – velat	– 17 775	– 15 775	– 2 000	—	—	—
Ostovelat	– 5 532	– 5 449	– 65	– 18	—	—
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset 2	– 86	– 37	– 49	—	—	—
Saadut lainasitoumukset 3	2 917	45	1 382	– 6	1 496	—

Myyntisaatavien erääntymisanalyysiin ei ole sisällytetty jaksotettuja saatavia eikä valmistumisasteen perusteella kirjattuja saatavia, joita oli vuonna yhteensä milj. euroa ( milj. euroa vuonna ).

Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.

Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.

Vahinkoriski

Nokia pyrkii varmistamaan, että kaikki konsernia ja sen asiakkaita uhkaavat taloudelliset, yrityskuvaan liittyvät tai muut tappiot on minimoitu käyttäen ennakoivaa riskienhallintaa. Vakuutuksia ostetaan sellaisille riskeille, joita ei voida konsernin omin toimenpitein tehokkaasti hallita ja joihin vakuutusmarkkinoilla on tarjolla tuotteita hyväksyttävillä ehdoilla. Tavoitteena on, että yhtymän vahinkoriskit, liittyivätpä ne aineelliseen (esim. rakennukset) tai aineettomaan omaisuuteen (esim. Nokia brändi) tai mahdollisiin vastuisiin (esim. tuotevastuu), on katettu asianmukaisin vakuutuksin ottaen huomioon sekä kustannukset että omavastuut.

Nokia ostaa sekä vuoden mittaisia vakuutussopimuksia tietyille riskeille että monivuotisia yhdistelmävakuutuksia, mikäli niitä on saatavissa.

EMOYHTIÖ

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

1.1.–31.12.		2012 Liite milj. EUR milj. EUR	2011
Liikevaihto		11 727	17 240
Hankinnan ja valmistuksen kulut		– 10 198	– 12 979
Bruttokate		1 529	4 261
Myynnin ja markkinoinnin kulut		– 1 141	– 1 384
Tutkimus- ja kehityskulut		– 2 298	– 2 888
Hallinnon kulut		– 133	– 227
Liiketoiminnan muut kulut		– 119	– 586
Liiketoiminnan muut tuotot		1 136	203
Liiketulos	2, 3	– 1 026	– 621
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Osinkotuotot konsernin yrityksistä		2 168	3 696
Osinkotuotot muista
osakkeista ja osuuksista		7	1
Korkotuotot muilta yhtiöiltä Muut korko- ja rahoitustuotot		2	—
Korkotuotot saman konsernin
yrityksiltä		11	20
Korkotuotot muilta yhtiöiltä		1	5
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä		7	8
Kurssierot		– 147	65
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yrityksille		– 14	– 53
Korkokulut muille yhtiöille		– 115	– 72
Arvonalentumiset pysyvien
vastaavien sijoituksista		– 750	– 1 461
Muut rahoituskulut		– 31	– 98
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		1 139	2 111
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja		113	1 490
Satunnaiset tuotot ja kulut
Konserniavustukset		204	—
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä		204	—
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		317	1 490
Tuloverot
Tilikaudelta		– 56	– 138
Aikaisemmilta tilikausilta		60	– 14
Laskennalliset verot	18	– 475	204
Tilikauden tappio/voitto		– 154	1 542

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

EMOYHTIÖN TASE, FAS

31.12.		2012 Liite milj. EUR milj. EUR	2011
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	4
Aineettomat oikeudet		14	36
Muut pitkävaikutteiset menot		165	319
		179	355
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	5	2 2	1 1
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	6	11 548	11 199
Osuudet omistusyhteys- yrityksissä	6	3	11
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä		—	—
Lainasaamiset muilta yhtiöiltä		48	13
Muut sijoitukset	6	105	85
		11 704	11 308
Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet		1	74
Keskeneräiset tuotteet		6	72
Valmiit tuotteet/tavarat		50 57	78 224
Saamiset
Laskennalliset verosaamiset		—	371
Myyntisaamiset saman konsernin
yrityksiltä		673	1 277
Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä Lainasaamiset saman konsernin		132	497
yrityksiltä Siirtosaamiset saman konsernin		2 938	2 673
yrityksiltä		724	278
Siirtosaamiset muilta yhtiöiltä		1 503 5 970	2 194 7 290
Rahoitusarvopaperit		40	37
Rahat ja pankkisaamiset		37	290
Yhteensä		17 989	19 505

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS

31.12.		2012 Liite milj. EUR milj. EUR	2011
VASTATTAVAA
Oma pääoma	7
Osakepääoma		246	246
Ylikurssirahasto		46	46
Omat osakkeet	7, 8	– 634	– 649
Käyvän arvon rahasto	7, 8	– 46	68
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	7, 8	3 120	3 132
Edellisten tilikausien voitto	7, 8	2 927	2 128
Tilikauden voitto	7, 8	– 154	1 542
Oma pääoma yhteensä		5 505	6 513
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Pitkäaikaiset velat muille yhtiöille	9	4 480	3 528
Lyhytaikainen
Laskennalliset verovelat		—	65
Lyhytaikaiset rahoitusvelat saman konsernin yrityksille		3 142	4 215
Lyhytaikaiset rahoitusvelat muille yhtiöille		—	—
Saadut ennakot muilta yhtiöiltä		757	614
Ostovelat saman konsernin yrityksille		1 828	1 799
Ostovelat muille yhtiöille		293	621
Siirtovelat saman konsernin
yrityksille		68	52
Siirtovelat muille yhtiöille		1 916	2 098
		8 004	9 464
Vieras pääoma yhteensä		12 484	12 992

1.1.–31.12.		2012 Liite milj. EUR milj. EUR	2011
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tappio/voitto		– 154	1 542
Oikaisut yhteensä	13	– 2 131	– 1 740
Rahavirta ennen nettokäyttö
pääoman muutosta		– 2 285	– 198
Nettokäyttöpääoman muutos	13	1 631	– 440
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		– 654	– 638
Saadut korot		13	28
Maksetut korot		– 146	– 205
Muut rahoituserät		– 352	87
Maksetut verot		– 115	– 165
Rahavirta ennen satunnaisia eriä		– 1 254	– 893
Maksuperusteiset satunnaiset erät		—	– 6
Liiketoiminnan nettorahavirta		– 1 254	– 899
Investointien rahavirta
Investoinnit osakkeisiin		– 70	– 563
Investoinnit muihin aineettomiin hyödykkeisiin		– 9	– 66
Osakkeiden myynti ja myydyt liiketoiminnat		357	2
Muiden aineettomien hyödykkeiden myynti		8	17
Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys/lisäys		64	21
Lyhytaikaisten saamisten
vähennys/lisäys		109	1 179
Saadut osingot		1 510	2 656
Investointien nettorahavirta		1 969	3 246
Rahoitustoimintojen rahavirta
Muut maksut osakkeenomistajilta		—	46
Lyhytaikaisten velkojen
vähennykset/lisäykset		– 1 184	– 938
Pitkäaikaisten velkojen lisäykset		961	112
Osingonjako		– 742	– 1 484
Rahoitustoimintojen nettorahavirta		– 965	– 2 264
Rahavarojen lisäys		– 250	83
Rahavarat 1.1.		327	244

Yhteensä 17 989 19 505

Rahavarat 31.12. 77 327

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. LASKENTAPERIAATTEET

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen lainsäädännön mukaan.

Ks. konsernin liitetiedot kohta .

2. HENKILÖSTÖKULUT

milj. EUR	2012	2011
Palkat	738	800
Eläkekulut	102	136
Muut henkilösivukulut	18	27
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	858	963

Johdon palkkiot

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiön toimitusjohtajalle maksettu tai maksettavissa oleva peruspalkka ja tulospalkkiot tilikausilta – sekä yhtiön kuluksi kirjaamat myönnettyihin osakepohjaisiin palkkioihin liittyvät kulut.

			2012 2011 2010
EUR	Palkka	Tulos- palkkiot	Kulu osake- pohjaisista palkkioista	Palkka	Tulos- palkkiot	Kulu osake- pohjaisista palkkioista	Palkka	Tulos- palkkiot	Kulu osake- pohjaisista palkkioista
Stephen Elop Toimitusjohtaja (21.9.2010 alkaen)	1 079 500	—	1 597 496	1 020 000	473 070	2 086 351	280 303	440 137	67 018

Johtokunnan palkkiot tilikausilta – olivat yhteensä euroa vuonna ( euroa vuonna ja euroa vuonna ), jotka muodostuivat peruspalkoista sekä tulospalkkioista. Kulut osakepohjaisista palkkioista olivat yhteensä euroa vuonna ( euroa vuonna ja euroa vuonna ). Ne johtokunnan jäsenet, joiden työsuhde päättyi vuoden aikana, menettivät heille myönnetyt osakepohjaiset kannustimet työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.

Hallitus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallitukselle maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt.

		2012 2011 2010
Hallitus	Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR		Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR		Vuosipalkkio 1 Osakkeita EUR
Risto Siilasmaa, Puheenjohtaja 3.5.2012 alkaen 2	440 000	70 575	155 000	10 428	155 000	7 294
Jorma Ollila, Puheenjohtaja 3.5.2012 saakka 3	—	—	440 000	29 604	440 000	20 710
Dame Marjorie Scardino, Varapuheenjohtaja 4	150 000	24 062	150 000	10 092	150 000	7 058
Bruce Brown	130 000	20 850
Stephen Elop 5	—	—	—	—	—	—
Lalita D. Gupte 6	—	—	—	—	140 000	6 588
Bengt Holmström	—	—	130 000	8 746	130 000	6 117
Henning Kagermann 7	155 000	24 860	155 000	10 428	130 000	6 117
Olli-Pekka Kallasvuo 8	—	—	—	—	130 000	6 117
Per Karlsson 9	—	—	130 000	8 746	155 000	7 294
Jouko Karvinen 10	155 000	24 860	140 000	9 419	—	—
Helge Lund	130 000	20 850	130 000	8 746	—	—
Isabel Marey-Semper 11	140 000	22 454	140 000	9 419	140 000	6 588
Mårten Mickos	130 000	20 850	—	—	—	—
Elizabeth Nelson 12	140 000	22 454	—	—	—	—
Kari Stadigh	130 000	20 850	130 000	8 746	—	—
Keijo Suila	—	—	—	—	130 000	6 117

• Vuosipalkkiosta noin % maksetaan Nokian osakkeina ja loput noin % maksetaan rahana. Yhtiön käytäntönä on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuvat kulut, verot mukaan lukien).
• Risto Siilasmaalle vuonna maksettu palkkio oli yhteensä euroa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen. Risto Siilasmaalle vuosina ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, joista euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• Jorma Ollilalle vuosina ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, joka perustui hallituksen puheenjohtajana toimimiseen.
• Marjorie Scardinolle vuosina , ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, joka perustui hallituksen varapuheenjohtajana toimimiseen.
• Stephen Elopille ei maksettu palkkiota hänen tehtävistään hallituksen jäsenenä. Tämä taulukko ei sisällä Stephen Elopille maksettuja palkkoja ja palkkioita hänen tehtävästään toimitusjohtajana.
• Lalita D. Guptelle vuonna maksettu palkkio oli euroa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• Henning Kagermannille vuosina ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• Olli-Pekka Kallasvuo jätti paikkansa hallituksen jäsenenä vuonna . Tämä taulukko sisältää ainoastaan Olli-Pekka Kallasvuolle maksetut palkkiot hänen tehtävistään hallituksen jäsenenä.
• Per Karlssonille vuonna maksettu palkkio oli euroa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• Jouko Karviselle vuonna maksettu palkkio oli euroa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Jouko Karviselle vuonna maksettu palkkio oli yhteensä euroa vuodessa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• Isabel Marey-Semperille vuosina , ja maksetut palkkiot olivat euroa vuodessa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• Elizabeth Nelsonille vuonna maksettu palkkio oli euroa, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Tiettyjen johtokunnan jäsenten eläke-etuudet

Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläkejärjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Suomessa asuvat johtokunnan jäsenet, mukaan lukien toimitusjohtaja Stephen Elop, kuuluvat suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, jossa työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. TyEL-eläkejärjestelmässä eläkepalkaksi luetaan edunsaajan peruspalkka, bonukset ja muut mahdolliset verotettavat palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. TyELeläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden siirtyä varhaiseläkkeelle -vuotiaana suppeammin eläke-eduin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä – -vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan prosentin mukaan. Yhdysvalloissa asuvat johtokunnan jäsenet osallistuvat Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjelmaan ("Nokia's Retirement Savings and Investment Plan" tai "(k) Plan"). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät määräävät palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksuosuuden ja Nokian maksuosuus on %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksusuorituksesta % vastaava määrä siirtyy ohjelmaan kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Johtokunnan Saksassa asuvat jäsenet osallistuvat Nokian Saksan eläkeohjelmaan, joka on % yhtiön rahoittama. Maksut perustuvat eläkkeeseen oikeuttaviin ansioihin, eläketaulukkoon ja eläkeikään. Isossa-Britanniassa asuvien johtokunnan jäsenten karttunut eläke kuuluu Ison-Britannian eläkejärjestelmään (UK Pension Scheme). Maksut järjestelmään suorittavat sekä työntekijä että työnantaja ja varoja hallinnoi Ison-Britannian eläkejärjestelmä. Varat sijoitetaan työntekijän valitsemiin kohteisiin.

Toimitusjohtajalle irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet

Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Stephen Elopista johtuvasta syystä, hän on oikeutettu saamaan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hän menettää osakepohjaiset kannustinpalkkiot sovellettavien kannustinohjelmien sääntöjen mukaisesti, poikkeuksena Nokian vuoden osakepohjaisesta kannustinohjelmasta myönnetyt osakepalkkiot, jotka maksetaan nopeutetussa aikataulussa (Nokian vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suorituskausi päättyi vuonna , eikä tämän ohjelman perusteella annettu osakkeita). Elopin irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja hän on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus kuudelta kuukaudelta) ja hän menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkiot. Jos määräysvalta Nokiassa vaihtuu ("change of control") Elop voi päättää työsuhteensa siinä tapauksessa, että hänen työtehtävänsä ja vastuunsa olennaisesti vähenevät. Tällöin hän on oikeutettu kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan nopeutetussa aikataulussa. Nokian päättäessä Elopin sopimuksen Elopin olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, Elop ei saa lisäkorvauksia ja hän menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkiot. Jos Elop päättää toimitusjohtajasopimuksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, Elopilla on oikeus erokorvaukseen, joka vastaa kuukauden irtisanomisajan palkkaa (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan nopeutetussa aikataulussa. Stephen Elopilla on kuukauden kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä lukien. Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Elopin olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, Elopilla voi olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osalta. Korvauksen määrä vastaa peruspalkkaa ja tavoitebonuksen määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta.

Henkilöstö keskimäärin	2012	2011
Tuotanto	1 086	2 473
Markkinointi	763	1 064
Tutkimus ja kehitys	3 788	5 985
Hallinto	2 379	2 373
	8 016	11 895
Henkilöstö vuoden lopussa	5 901	10 262

3. POISTOT

milj. EUR	2012	2011
Poistot lajeittain
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut tuotekehitysmenot	—	3
Aineettomat oikeudet	19	25
Muut pitkävaikutteiset menot	143	143
Aineelliset hyödykkeet	2	—
Yhteensä	164	171
Toimintokohtaiset poistot
Tutkimus ja kehitys	145	131
Tuotanto	3	1
Myynti, markkinointi ja hallinto	16	39
Yhteensä	164	171

4. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

milj. EUR	2012	2011
Aktivoidut tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1.	284	284
Vähennykset	—	—
Hankintameno 31.12.	284	284
Kertyneet poistot 1.1.	– 284	– 281
Kertyneet poistot vähennyksistä	—	—
Tilikauden poistot	—	– 3
Kertyneet poistot 31.12.	– 284	– 284
Kirjanpitoarvo 1.1.	—	3
Kirjanpitoarvo 31.12.	—	—
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	251	228
Lisäykset	4	28
Vähennykset	– 27	– 5
Hankintameno 31.12.	228	251
Kertyneet poistot 1.1.	– 215	– 193
Kertyneet poistot vähennyksistä	20	3
Tilikauden poistot	– 19	– 25
Kertyneet poistot 31.12.	– 214	– 215
Kirjanpitoarvo 1.1.	36	35
Kirjanpitoarvo 31.12.	14	36
Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1.	782	790
Lisäykset	2	36
Vähennykset	– 31	– 44
Hankintameno 31.12.	753	782
Kertyneet poistot 1.1.	– 463	– 344
Kertyneet poistot vähennyksistä	18	24
Tilikauden poistot	– 143	– 143
Kertyneet poistot 31.12.	– 588	– 463
Kirjanpitoarvo 1.1.	319	446
Kirjanpitoarvo 31.12.	165	319

5. AINEELLISET HYÖDYKKEET

Vuoden ja lopussa emoyhtiö omisti vain vähäisen määrän aineellisia hyödykkeitä. Suurin osa hyödykkeistä oli vuokrattu Nokia Oyj:n täysin omistamalta ja Nokia-konserniin kuuluvalta Nokia Asset Management Oy:ltä.

6. SIJOITUKSET

milj. EUR	2012	2011
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	11 199	12 054
Lisäykset	3 127	608
Arvonalentumiset	– 740	– 1 360
Vähennykset	– 2 038	– 103
Kirjanpitoarvo 31.12.	11 548	11 199
Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1.	11	58
Lisäykset	1	2
Arvonalentumiset	– 8	– 49
Vähennykset	– 1	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	3	11
Sijoitukset muihin osakkeisiin
Hankintameno 1.1.	85	107
Lisäykset	23	32
Arvonalentumiset	– 2	– 52
Vähennykset	– 1	– 2
Kirjanpitoarvo 31.12.	105	85

7. OMA PÄÄOMA

Emoyhtiö, milj. EUR	Osake- pääoma	Ylikurssi-	Omat rahasto osakkeet	Käyvän arvon rahasto	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat Yhteensä
31.12.2009	246	—	– 685	—	3 154	4 555	7 270
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen			16		– 9		7
Osingonjako						– 1 483	– 1 483
Tilikauden voitto						540	540
31.12.2010	246	—	– 669	—	3 145	3 612	6 334
Muut maksut osakkeenomistajilta		46					46
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen			20		– 13		7
Käyvän arvon rahaston lisäykset/vähennykset				68			68
Osingonjako						– 1 484	– 1 484
Tilikauden voitto						1 542	1 542
31.12.2011	246	46	– 649	68	3 132	3 670	6 513
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittamininen			15		– 12		3
Käyvän arvon rahaston lisäykset/vähennykset				– 114			– 114
Osingonjako						– 742	– 742
Tilikauden tappio						– 154	– 154
31.12.2012	246	46	– 634	– 46	3 120	2 773	5 505

8. JAETTAVISSA OLEVAT VARAT

milj. EUR	2012	2011
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	3 120	3 132
Käyvän arvon rahasto	– 46	—
Edellisten tilikausien voitto	2 927	2 128
Tilikauden tappio/voitto	– 154	1 542
Kertyneet voittovarat	5 847	6 802
Omat osakkeet	– 634	– 649
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	5 213	6 153

9. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

milj. EUR			2012	2011
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat			3 036	3 028
Vaihtovelkakirjalainat			743	—
Lainat rahoituslaitoksilta			500	500
Velat konserniyhtiöille			200	—
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä			4 479	3 528
Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat			1 749	1 731
Vaihtovelkakirjalainat			—	—
Lainat rahoituslaitoksilta			—	—
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä			1 749	1 731
Joukkovelkakirja
lainat	Milj.	Korko %
2009–2014	1 250 EUR	5,534	1 287	1 297
2009–2019	1 000 USD	5,572	805	799
2009–2019	500 EUR	6,792	558	543
2009–2039	500 USD	6,775	386	389
			3 036	3 028
Vaihtovelkakirja
lainat	Milj.	Korko %
2012–2017	750 EUR	7,920	743	—
			743	—

10. VASTUUSITOUMUKSET

milj. EUR	2012	2011
Omasta puolesta annetut vakuudet
Pantit	3	—
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Lainatakaukset	1	2
Leasing-takaukset	168	204
Muut takaukset	43	65
Vastuusitoumukset osakkuus yhtiöiden puolesta
Lainatakaukset	11	—
Muut vastuusitoumukset
Lainatakaukset	12	—
Muut takaukset	27	3

11. LEASINGVASTUUT

Emoyhtiön leasingvastuut 31.12.2012 olivat yhteensä 37 milj. euroa (48 milj. euroa vuonna 2011). Vuonna 2013 erääntyy 12 milj. euroa (16 milj. euroa vuonna 2012).

12. JOHDOLLE MYÖNNETYT LAINAT

Johdolle myönnettyjä lainoja ei ollut ...

13. RAHAVIRTALASKELMA

Seuraavilla oikaisuilla muutetaan tuloslaskelman suoriteperusteiset erät kassaperusteisiksi sekä perutaan erät, jotka esitetään muualla rahavirtalaskelmassa.

milj. EUR	2012	2011
Poistot	164	171
Verot	471	– 107
Rahoitustuotot ja -kulut	– 2 694	– 3 529
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvonalentumiset	12	6
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	150	1 461
Muut tuotot ja kulut	– 234	258
Oikaisut yhteensä	– 2 131	– 1 740

Nettokäyttöpääoman muutoksen erittely

Nettokäyttöpääoman muutos	1 631	– 440
Korottomat lyhytaikaiset velat, lisäys (+), vähennys (–)	– 726	– 649
Vaihto-omaisuus, lisäys (–), vähennys (+)	167	—
Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (–), vähennys (+)	2 190	209

14. NOKIAN KONSERNI- JA OSAKKUUSYHTIÖT 31.12.2012

Ks. konsernin liitetieto .

15. NOKIAN OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Ks. Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat s. 81–85.

16. SIIRTOSAAMISET

milj. EUR	2012	2011
Verot	58	85
Muut siirtosaamiset	2 169	2 386
Yhteensä	2 227	2 471

17. SIIRTOVELAT

milj. EUR	2012	2011
Henkilöstökulut	103	134
Verot	—	—
Muut siirtovelat	1 881	2 016
Yhteensä	1 984	2 150

18. TULOVEROT

milj. EUR	2012	2011
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	– 56	– 138
Tuloverot satunnaisista eristä	—	—
Yhteensä	– 56	– 138

Tuloverot on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty tuloslaskelmassa.

19. LASKENNALLISET VEROT

2012	2011
– 475	204
– 475	204

Laskennalllista verosaatavaa ei ole kirjattu aikaisempien ja kuluvan vuoden verotappioista, käyttämättömistä veronhyvityksistä ja väliaikaisista eroista, koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa.

NOKIAN OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Yhtiön osakepääoma .. oli , euroa sekä osakkeiden kokonaismäärä . Osakkeiden kokonaismäärästä konsernin hallussa oli .. yhteensä osaketta, joiden osuus yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä oli noin , %. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis-

tai enimmäispääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.

Osakepääoma ja osakkeet 31.12.2012	2012	2011	2010	2009	2008
Osakepääoma, milj. EUR	246	246	246	246	246
Osakkeet (1 000 kpl)	3 744 956	3 744 956	3 744 956	3 744 956	3 800 949
Konsernin hallussa olevat omat osakkeet (1 000 kpl)	33 971	34 767	35 826	36 694	103 076
Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000 kpl)	3 710 985	3 710 189	3 709 130	3 708 262	3 697 872
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita vuoden aikana (1 000 kpl), laimentamaton	3 710 845	3 709 947	3 708 816	3 705 116	3 743 622
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita vuoden aikana (1 000 kpl), laimennettu	3 710 845	3 709 947	3 713 250	3 721 072	3 780 363
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä 1	250 799	229 096	191 790	156 081	122 713

Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Tunnuslukuja 31.12.2012, IFRS (laskentaperusteet sivulla 88)	2012	2011	2010	2009	2008
Tulos/osake emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta, EUR
Tulos/osake EUR, laimentamaton	-0,84	– 0,31	0,50	0,24	1,07
Tulos/osake EUR laimennettu	-0,84	– 0,31	0,50	0,24	1,05
P/E-luku	neg.	neg.	15,48	37,17	10,37
(Nimellis)osinko/osake, EUR	0,00 1	0,20	0,40	0,40	0,40
Osingonjako, milj. EUR 2	0,00 1	749	1 498	1 498	1 520
Osingonjakosuhde	0,00 1	neg.	0,80	1,67	0,37
Osinkotuotto, %	0,00 1	5,30	5,17	4,48	3,60
Oma pääoma/osake, EUR 3	2,17	3,20	3,88	3,53	3,84
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 3	10 873	13 987	28 709	33 078	41 046

Hallituksen ehdotus osingoksi vuodelta .. kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Laskettu yhtiön kaikille osakkeille kunkin vuoden lopun tilanteen mukaan.

Ei sisällä konserniyhtiöiden hallussa olevia osakkeita.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Valtuutus korottaa osakepääomaa

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optiooikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakkeiden ja erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden päättää siitä, kenelle osakkeita tai erityisiä oikeuksia voidaan antaa. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa .. saakka.

Vuoden lopussa hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää uusien osakkeiden antamisesta, vaihtovelkakirjalainojen, muiden merkintäoikeuksien tai optio-oikeuksien liikkeeseenlaskusta.

Muut valtuutukset

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Nokia ei hankkinut tämän valtuutuksen nojalla yhtään osaketta. Valtuutus olisi ollut varsinaisen yhtiökokouksen .. tekemän päätöksen mukaan voimassa .. saakka, mutta se päättyi .. varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Osakemäärä vastaa alle % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen, tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus on voimassa .. saakka.

Hallituksen valtuutusehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2013

Nokia julkisti .., että hallitus ehdottaa .. kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään enintään miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakkeiden enimmäismäärä, joka voidaan hankkia, vastaa alle % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla omia osakkeita voitaisiin hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voitaisiin hankkia joko tekemällä ostotarjous kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin tai hankkimalla osakkeita niillä markkinapaikoilla, joiden sääntöjen mukaan yhtiö saa käydä kauppaa omilla osakkeillaan. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa .. saakka ja se päättäisi tämän hetkisen varsinaisen yhtiökokouksen .. hallitukselle antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankinnasta.

Lisäksi Nokia julkisti .., että hallitus ehdottaa .. kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään yhteensä enintään miljoonan osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia (mukaan lukien optio-oikeudet) yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen voimassaoloaikana. Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Hallitus ehdottaa valtuutusta käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutuksen ehdotetaan sisältävän hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä erityisten oikeuksien antamisen ehdoista mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa .. saakka ja sen ehdotetaan päättävän .. varsinaisen yhtiökokouksen antaman osakeantia ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella –

Vuosi	Optio-oikeuden laji	Merkintähinta osakkeelta EUR	Uusia osakkeita (1 000)	Maksu- ajankohta	pääomaa milj. EUR	Uutta omaa Uutta osake- pääomaa milj. EUR
	Nokian optio-ohjelma 2003 2Q	14,95	2 444	2008	36,53	—
	Nokian optio-ohjelma 2003 3Q	12,71	11	2008	0,15	—
	Nokian optio-ohjelma 2003 4Q	15,05	82	2008	1,24	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 2Q	11,79	415	2008	4,90	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 3Q	9,44	5	2008	0,05	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 4Q	12,35	13	2008	0,16	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	361	2008	4,62	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	5	2008	0,07	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	0	2008	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	1	2008	0,01	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	192	2008	3,46	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	11	2008	0,17	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	6	2008	0,09	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2008	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2008	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2008	0,00	—
	Yhteensä		3 546		51,45
2009	Nokian optio-ohjelma 2004 2Q	11,79	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 3Q	9,44	8	2009	0,07	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 4Q	12,35	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2009	0,00	—
	Yhteensä		8		0,07

		Merkintähinta	Uusia			Uutta omaa Uutta osake-
		osakkeelta	osakkeita	Maksu-	pääomaa	pääomaa
Vuosi	Optio-oikeuden laji	EUR	(1 000)	ajankohta	milj. EUR	milj. EUR
2010	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2010	0,00	—
	Yhteensä		0		0,00
2011	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 4Q	8,76	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 1Q	10,11	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 2Q	8,86	0	2011	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 3Q	7,29	0	2011	0,00	—
	Yhteensä		0		0,00
2012	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 4Q	8,76	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 1Q	10,11	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 2Q	8,86	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 3Q	7,29	0	2012	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2010 4Q	7,59	0	2012	0,00	—
	Yhteensä		0		0,00

Osakepääoman alentaminen

Alentamistapa	Vuosi	Osakkeiden määrän vähennys (1 000)	Osake- pääoman vähennys milj. EUR	Sidotun oman pääoman vähennys milj. EUR	Vapaan oman pääoman vähennys milj.EUR
Osakkeiden mitätöiminen	2008	185 410	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2009	56 000	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2010	—	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2011	—	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2012	—	—	—	—

Osakevaihto

	2012 1	2011 2	2010 2	2009 2	2008 3
Osakkeen vaihto (1 000)	20 002 578	15 696 008	12 299 112	11 025 092	12 962 489
Osakekanta (1 000)	3 744 956	3 744 956	3 744 956	3 744 956	3 800 949
% osakekannasta	534	419	328	294	341

Sisältää osakevaihdon pörsseissä: NASDAQ OMX Helsinki, New Yorkin pörssi ja .. asti Frankfurter Wertpapierbörse.

Sisältää osakevaihdon pörsseissä: NASDAQ OMX Helsinki, New Yorkin pörssi ja Frankfurter Wertpapierbörse.

Sisältää osakevaihdon kaikissa pörsseissä.

Pörssikurssit, EUR (NASDAQ OMX Helsinki)

	2012	2011	2010	2009	2008
Alin/ylin	1,33/4,46	3,33/8,49	6,59/11,82	6,67/12,25	9,95/25,78
Keskikurssi 1	2,62	5,19	8,41	9,64	17,35
Kurssi vuoden lopussa	2,93	3,77	7,74	8,92	11,10

Laskettu painottamalla kunkin kaupankäyntipäivän keskihinta päivän vaihdolla.

Pörssikurssit, USD (New Yorkin pörssi)

ADS	2012	2011	2010	2009	2008
Alin/ylin	1,63/5,87	4,46/11,75	8,00/15,89	8,47/16,58	12,35/38,25
Keskikurssi 1	3,41	7,13	11,11	13,36	24,88
Kurssi vuoden lopussa	3,95	4,82	10,32	12,85	15,60

Laskettu painottamalla kunkin kaupankäyntipäivän keskihinta päivän vaihdolla.

Osakkeenomistajat 31.12.2012

Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat , % ja hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat , % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä .. oli yhteensä . Jokainen tilinhoitajayhteisö () sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärään sisältyvät Nokian osakkeita edustavien American Depositary Receipt (ADR) -osaketalletustodistusten haltijat. ADRosaketalletustodistusten osuus Nokian kaikista osakkeista .. oli , %.

Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat ..

	Osakkeet	% kaikista	%
Osakkeenomistaja	(1 000 kpl)	osakkeista	äänimäärästä
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	71 219	1,90	1,92
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	70 294	1,88	1,89
Valtion Eläkerahasto	28 000	0,75	0,75
Keva (Kuntien Eläkevakuutus)	23 744	0,63	0,64
Schweizerische Nationalbank	21 956	0,59	0,59
Svenska Litteratursällskapet i Finland rf	14 304	0,38	0,39
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	11 757	0,31	0,32
Sijoitusrahasto Nordea Suomi	11 250	0,30	0,30
OP-Focus -erikoissijoitusrahasto	11 100	0,30	0,30
OP-Delta -sijoitusrahasto	11 024	0,29	0,30

Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli .. yhteensä Nokian osaketta.

Osakeomistuksen jakauma, ..

Omistettujen osakkeiden mukaan	Omistajien lukumäärä	% kaikista omistajista	Osakemäärä yhteensä	% kaikista osakkeista
1–100	47 197	18,82	2 894 271	0,08
101–1 000	122 422	48,81	57 051 389	1,52
1 001–10 000	71 436	28,48	224 666 202	6,00
10 001–100 000	9 190	3,66	223 116 498	5,96
100 001–500 000	439	0,18	84 287 325	2,25
500 001–1 000 000	41	0,02	28 065 662	0,75
1 000 001–5 000 000	53	0,02	122 363 685	3,27
Yli 5 000 000	21	0,01	3 002 511 020	80,17
Yhteensä	250 799	100,00	3 744 956 052	100,00

Kansallisuuden mukaan	% kaikista osakkeista
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat	72,98
Suomalaiset osakkeenomistajat	27,02
Yhteensä	100,00

Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat)	% kaikista osakkeista
Yritykset	3,34
Kotitaloudet	13,04
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	2,72
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,93
Julkisyhteisöt	5,99
Yhteensä	27,02

Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö () sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistusta.

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN JÄSENTEN OMISTAMAT OSAKKEET JA OPTIO-OIKEUDET

Hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat .. yhteensä osaketta, joka vastasi noin , % koko osake- ja äänimäärästä. Tämän lisäksi he omistivat sekä käytettävissä että ei-käytettävissä olevia optio-oikeuksia, joiden nojalla voitaisiin merkitä yhteensä osaketta, mikä vastasi noin , % koko osake- ja äänimäärästä ...

NOKIA 2008-2012, IFRS*

	2012	2011	2010	2009	2008
Tuloslaskelma, milj. EUR
Liikevaihto	30 176	38 659	42 446	40 984	50 710
Kulut	– 32 479	– 39 732	– 40 376	– 39 787	– 45 744
Liiketulos	– 2 303	– 1 073	2 070	1 197	4 966
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	– 1	– 23	1	30	6
Rahoitustuotot ja -kulut	– 340	– 102	– 285	– 265	– 2
Tulos ennen veroja	– 2 644	– 1 198	1 786	962	4 970
Välittömät verot	– 1 145	– 290	– 443	– 702	– 1 081
Tulos	– 3 789	– 1 488	1 343	260	3 889
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus	– 3 106	– 1 164	1 850	891	3 988
tuloksesta	– 683	– 324	– 507	– 631	– 99
	– 3 789	– 1 488	1 343	260	3 889
Tase-erät, milj. EUR
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	9 071	10 750	11 978	12 125	15 112
Vaihto- ja rahoitusomaisuus	20 878	25 455	27 145	23 613	24 470
Vaihto-omaisuus	1 538	2 330	2 523	1 865	2 533
Saamiset	9 431	12 223	12 347	12 875	15 117
Likvidit varat	9 909	10 902	12 275	8 873	6 820
Oma pääoma yhteensä	9 447	13 916	16 231	14 749	16 510
Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta	8 061	11 873	14 384	13 088	14 208
Vähemmistöosuudet	1 386	2 043	1 847	1 661	2 302
Pitkäaikainen vieras pääoma	5 856	4 845	5 352	5 801	2 717
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	5 087	3 969	4 242	4 432	861
Laskennalliset verovelat	700	800	1 022	1 303	1 787
Muut pitkäaikaiset velat	69	76	88	66	69
Lyhytaikainen vieras pääoma	14 646	17 444	17 540	15 188	20 355
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	201	357	116	44	13
Lyhytaikaiset rahoituslainat	261	995	921	727	3 578
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	90	483	447	245	924
Ostovelat	4 394	5 532	6 101	4 950	5 225
Siirtovelat ja muut velat	7 081	7 450	7 365	6 504	7 023
Varaukset	2 619	2 627	2 590	2 718	3 592
Taseen loppusumma	29 949	36 205	39 123	35 738	39 582

* Nokia sai .. päätökseen NAVTEQ-yrityskaupan. NAVTEQ on Nokian erillinen raportointiyksikkö vuoden kolmannesta neljänneksestä alkaen. Tämän johdosta ei ole tulostietoja aiemmilta ajanjaksoilta. .. alkaen muodostettiin Location & Commerce -liiketoiminta yhdistämällä NAVTEQ-liiketoiminta ja Devices & Services -liiketoiminnan sosiaaliset paikkatietopalvelutoiminnot. Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoitava segmentti nimettiin HERE-liiketoiminnaksi ja raportoitavaksi segmentiksi .. alkaen.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1	2012	2011	2010	2009	2008
Liikevaihto, milj. EUR	30 176	38 659	42 446	40 984	50 710
Muutos, %	– 21,9	– 8,9	3,6	– 19,2	– 0,7
Ulkomaantoiminta, milj. EUR	29 873	38 342	42 075	40 594	50 348
Palkat ja henkilösivukulut, milj. EUR	7 170	7 516	6 947	6 734	6 847
Liiketulos, milj. EUR	– 2 303	– 1 073	2 070	1 197	4 966
% liikevaihdosta	– 7,6	– 2,8	4,9	2,9	9,8
Rahoitustuotot ja -kulut, milj. EUR	– 340	– 102	– 285	– 265	– 2
% liikevaihdosta	1,1	0,3	0,7	0,6	—
Tulos ennen veroja, milj. EUR	– 2 644	– 1 198	1 786	962	4 970
% liikevaihdosta	– 8,8	– 3,0	4,2	2,3	9,8
Jatkuvien toimintojen tulos, milj. EUR	– 3 106	– 1 164	1 850	891	3 988
% liikevaihdosta	– 10,3	– 3,0	4,4	2,2	7,9
Verot, milj. EUR	1 145	290	443	702	1 081
Osinko, milj. EUR	0 2	749	1 498	1 498	1 520
Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR	461	597	679	531	889
% liikevaihdosta	1,5	1,5	1,6	1,3	1,8
Bruttoinvestoinnit 3, milj. EUR	517	710	836	683	1 166
% liikevaihdosta	1,7	1,8	2,0	1,7	2,3
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. EUR	4 782	5 584	5 844	5 909	5 968
% liikevaihdosta	15,8	14,4	13,8	14,4	11,8
Henkilöstö keskimäärin	112 256	134 171	129 355	123 171	121 723
Koroton vieras pääoma, milj. EUR	14 253	16 168	16 591	14 483	16 833
Korollinen vieras pääoma, milj. EUR	5 549	5 321	5 279	5 203	4 452
Sijoitetun pääoman tuotto, %	neg.	neg.	11,0	6,7	27,2
Oman pääoman tuotto, %	neg.	neg.	13,5	6,5	27,5
Omavaraisuusaste, %	33,7	40,1	42,8	41,9	42,3
Velkaantumisaste, %	– 46	– 40	– 43	– 25	– 14

Nokia sai .. päätökseen NAVTEQ-yrityskaupan. NAVTEQ on Nokian erillinen raportointiyksikkö vuoden kolmannesta neljänneksestä alkaen. Tämän johdosta ei ole tulostietoja aiemmilta ajanjaksoilta. .. alkaen muodostettiin Location & Commerce -liiketoiminta yhdistämällä NAVTEQ-liiketoiminta ja Devices & Services -liiketoiminnan sosiaaliset paikkatietopalvelutoiminnot. Location & Commerce -liiketoiminta ja raportoitava segmentti nimettiin HERE-liiketoiminnaksi ja raportoitavaksi segmentiksi ...

Hallituksen ehdotus.

Sisältää yritysostot, osakeinvestoinnit ja aktivoidut tuotekehitysmenot.

Tunnuslukujen laskentaperusteet, ks. sivu .

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERUSTEET

IFRS-TUNNUSLUVUT

Liikevoitto

Tulos suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma + ylikurssirahasto -omat osakkeet + muuntoerot + arvonmuutosrahasto + sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto + kertyneet voittovarat

Tulos/osake (laimentamaton)

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakeantioikaistu osakemäärä keskimäärin

P/E-luku

Osakeantioikaistu pörssikurssi .. Tulos/osake

Osinko/osake

Nimellisosinko/osake Vuoden aikana ja sen jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet

Osingonjakosuhde

Osinko/osake Tulos/osake

Osinkotuotto, %

Nimellisosinko/osake Osakkeen pörssikurssi

Oma pääoma/osake

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa

Osakekannan markkina-arvo

Osakemäärä x osakkeen pörssikurssi osakelajeittain

Osakeantioikaistu keskikurssi

Osakkeen euromääräinen vaihto kauden aikana Vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu määrä kauden aikana

Osakkeiden vaihto, %

Vaihdettujen osakkeiden määrä kauden aikana Keskimääräinen osakemäärä kauden aikana

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut nettorahoituskulut Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + lyhyt- ja pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus (keskimäärin vuoden aikana)

Oman pääoman tuotto, %

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin vuoden aikana

Omavaraisuusaste, %

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus Taseen loppusumma – saadut ennakot

Velkaantumisaste, %

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat + lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat – rahat ja pankkisaamiset sekä muut likvidit varat Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus

Vuoden lopun valuuttakurssit

	1 EUR =
USD	1,3140
GBP	0,8121
CNY	8,1963
INR	71,9280
RUB	40,5002
JPY	110,16

TILINPÄÄTÖKSEN 2012 ALLEKIRJOITUS JA HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOKSI

Yhtiön taseen .. mukaan jaettavissa olevat varat ovat miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiön osakkeille ei jaeta osinkoa.

Espoossa . maaliskuuta

Risto Siilasmaa Marjorie Scardino Bruce Brown Hallituksen puheenjohtaja

Henning Kagermann Jouko Karvinen

Helge Lund Isabel Marey-Semper Mårten Mickos

Elizabeth Nelson Kari Stadigh

Stephen Elop Toimitusjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS

NOKIA OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta ..–... Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilipäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Espoossa . päivänä maaliskuuta

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Heikki Lassila KHT

Kriittiset laskentaperiaatteet 92
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallinto 98
Hallitus 104
Johtokunta 107
Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot 110
Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut 129
Tietoja sijoittajille 130
Yhteystietoja 132

KRIITTISET LASKENTAPERIAATTEET

Konsernin laskentaperiaatteet, jotka vaikuttavat konsernin taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen, on kuvattu kattavammin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa . Tietyt Nokian laskentaperiaatteet edellyttävät johdon harkintaa valittaessa olettamuksia lähtökohtaisesti jonkin asteista epävarmuutta sisältävien taloudellisten estimaattien laskemiseen. Johdon harkinta perustuu historialliseen kokemukseen ja erilaisiin muihin olettamuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä kyseisissä olosuhteissa. Tämän pohjalta arvioidaan raportoitavien varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja sekä raportoitavien tuottojen ja kulujen määrää silloin, kun ne eivät helposti ilmene muista lähteistä. Konserni tarkistaa merkittäviä arvioita, jos tapahtuu muutoksia olosuhteissa, joihin arvio perustui tai uuden tiedon tai kokemuksen perusteella. Lopputulemat voivat poiketa näistä arvioista, jos ne arvioidaan eri olettamusten tai olosuhteiden pohjalta. Arviot vaikuttavat kaikkiin liiketoimintoihin samalla tavalla, ellei erikseen ole muuta kerrottu.

Seuraavassa on esitetty keskeiset Nokian käyttämät kriittiset laskentaperiaatteet sekä niihin liittyvät olettamukset ja arviot, joita on käytetty konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Kriittisten laskentaolettamusten soveltamisesta on keskusteltu Nokian hallituksen ja tarkastusvaliokunnan kanssa.

MYYNNIN TULOUTUSPERIAATTEET

Pääosin konserni tulouttaa suoritteiden myynnin, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: Omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Muilta osin myynti tuloutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti.

Devices & Servicen myynti samoin kuin osa Location & Commercen ja Nokia Siemens Networksin myynnistä tuloutetaan, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: Omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Tämä edellyttää toimitushetkellä kyseisten kriteerien täyttymisen arviointia ja myynti tuloutetaan, kun johto arvioi kriteerien täyttyneen. Nokia kirjaa pääasiassa mobiililaitteisiin keskittyvissä yksiköissä myynnin oikaisueriksi erikoishinnoittelusopimukset, hinnanalennusvaraukset ja muut volyymisidonnaiset alennukset. Volyymisidonnaiset alennukset myynnin oikaisuerissä arvioidaan pääasiallisesti vastaavankaltaisten ohjelmien aikaisemman toteutuman perusteella. Hinnanalennusoikaisut perustuvat arvioon tulevista hinnanalennuksista ja tietystä, asiakkaan kanssa sovitusta, varaston määrästä hinnanoikaisupäivänä. Devices & Servicen samoin kuin osa Nokia Siemens Networksin tuotoista palvelujen tuottamisesta kirjataan yleensä tasaisesti sopimuskauden aikana, ellei ole näyttöä siitä, että joku muu menetelmä kuvastaisi paremmin valmistumisastetta. Devices & Servicen ja Location & Commercen käyttöön perustuvat lisenssimaksut tuloutetaan, kun ne ovat mitattavissa luotettavasti, yleensä silloin kun asiakas raportoi ne konsernille.

Tietyt Devices & Servicen, Location & Commercen ja Nokia Siemens Networksin asiakassopimukset voivat sisältää useita erillisiä yksilöitävissä olevia osatekijöitä, kuten esimerkiksi laitteet, niihin liittyvät ohjelmistot ja palvelut. Vastaavasti näiden sopimusten tulouttaminen edellyttää jokaisen osatekijän yksilöintiä sekä näiden kaupallisten vaikutusten arviointia liiketoimen todellisen vaikutuksen arvioimiseksi. Tällaisten transaktioiden vastike kohdennetaan yksilöitävissä oleville osatekijöille niiden suhteellisiin käypiin arvoihin perustuen. Osatekijöille kohdistettu tuotto kirjataan, kun kyseisten osatekijöiden tuloutuskriteerit täyttyvät. Konserni määrittelee jokaisen yksilöidyn osatekijän käyvän arvon ottaen huomioon esimerkiksi myyntihinnan, kun joko konserni tai ulkopuolinen taho myy samaa tai samankaltaista osatekijää, sekä osatekijän kulut lisättynä kohtuullisella katteella.

Nokia Siemens Networksin projektien, joissa toimitetaan monimutkainen, asiakkaan tarpeisiin räätälöity tuote- ja palvelukokonaisuus, myynti ja siihen liittyvät hankinnan ja valmistuksen kulut tuloutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti, kun projektin lopputulos pystytään luotettavasti määrittämään. Lopputulos pystytään määrittämään luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tuotot ja kulut sekä projektin valmistusaste pystytään määrittämään luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Mikäli nämä tuloutuskriteerit eivät täyty, kirjataan tuottoja vain siihen määrään asti kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti kerrytettävissä. Yleensä valmistusaste määritetään jo syntyneiden kustannusten osuudella projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista eli cost-to-cost -menetelmällä.

Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu arvioon sopimuksesta odotettavissa olevasta myynnistä ja kustannuksista, sekä projektin etenemisen luotettavaan mittaukseen. Tuloutettua myyntiä ja voittoa tarkistetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden muutoksesta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä tilikaudella, jolloin muutos ensi kertaa on todennäköinen ja arvioitavissa. Sopimuksesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se on todennäköinen ja arvioitavissa.

Nokia Siemens Networksin tämänhetkiset arviot myynnistä ja voitosta voivat muuttua johtuen pitkien projektien varhaisesta vaiheesta, uudesta teknologiasta, projektien laajuuden muutoksesta tai muutoksista kustannuksissa, ajoituksessa, asiakkaiden suunnitelmissa, tai sopimussakkojen toteutumisesta tai muista vastaavista tekijöistä.

ASIAKASRAHOITUS

Konserni on järjestänyt tai myöntänyt rajoitetun määrän asiakasrahoitusta ja pidennettyjä maksuaikoja valikoiduille asiakkaille. Näitä järjestelyjä luotaessa johdon täytyy arvioida asiakkaan luottokelpoisuus ja näistä järjestelyistä odotettavissa olevien tulevien rahavirtojen ajoitus. Mikäli konsernin asiakkaiden todellinen taloudellinen asema tai yleinen taloudellinen tilanne poikkeaa käytetyistä olettamuksista, saatetaan lopullisten saatavien perintäkelpoisuus joutua arvioimaan uudelleen, mikä voi johtaa näiden saamisten arvonalentumisiin tulevien tilikausien aikana ja siten vaikuttaa negatiivisesti konsernin tulokseen tulevina tilikausina. Arviot kerrytettävissä olevasta rahamäärästä ottaa huomioon saatavaan liittyvät

takuu- ja vakuusjärjestelyt samoin kuin arvioitujen takaisinmaksujen todennäköisyyden ja ajoituksen. Konserni pyrkii vähentämään tätä riskiä siirtämällä takautumattomasti, etukäteen suoritettavaa käteismaksua vastaan, näihin transaktioihin liittyviä saatavia kolmansille osapuolille, lähinnä rahoituslaitoksille. Asiakasrahoitukseen liittyvien olettamusten taloudellinen vaikutus kohdistuu pääasiallisesti Nokia Siemens Networks -liiketoimintaan. Katso myös konsernitilinpäätöksen liitetieto (b), jossa kuvataan tarkemmin pitkäaikaisia asiakassaatavia ja muita pitkäaikaisia saatavia kolmansilta osapuolilta.

EPÄVARMAT SAATAVAT

Saatavista vähennetään epävarmoina saatavina määrä, jonka arvioidaan vastaavan tappioita, jotka johtuvat asiakkaiden kykenemättömyydestä suoriutua vaadituista maksuista. Jos konsernin asiakkaiden taloudellinen tilanne heikkenisi huonontaen heidän maksukykyään, se saattaa edellyttää lisävähennyksiä tulevina tilikausina. Johto analysoi erityisesti myyntisaatavat ja toteutuneet luottotappiot, asiakaskeskittymät, asiakkaiden luottokelpoisuuden, vallitsevat taloudelliset trendit ja muutokset asiakkaiden maksuehdoissa arvioidessaan kirjattujen epävarmojen saatavien riittävyyttä. Näihin arvioihin ja olettamuksiin perustuen epävarmojen saatavien määrä oli milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ).

VAIHTO-OMAISUUDEN EPÄKURANTTIUSVARAUS

Vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja markkinaarvojen mahdollista pienentymistä alle hankintamenon arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa kirjataan epäkuranttiusvaraus. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina tilikausina. Näiden arvioiden ja oletusten perusteella vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvaraus oli milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ). Vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvarauksen taustalla olevien arvioiden taloudelliset seuraamukset kohdistuvat lähinnä Devices & Servicesja Nokia Siemens Networks -liiketoimintojen hankinnan ja valmistuksen kuluihin. Vuonna konserni kirjasi Devices & Services –liiketoiminnan hankinnan ja valmistuksen kuluihin milj. euron kulun, jolla alennettin vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa nettorealisointiarvoa vastaavaksi.

TAKUUVARAUKSET

Arvioidut kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana kirjataan säännöllisesti taseeseen varauksena samalla hetkellä, kun vastaavat tuotot kirjataan. Tuotteet on katettu eripituisilla tuotetakuujärjestelyillä paikallisesta käytännöstä ja säännöksistä riippuen. Huolimatta laajoista tuotteiden laatuohjelmista ja -prosesseista, jotka sisältävät aktiivisen komponenttialihankkijoiden laadun tarkkailun ja arvioinnin, takuuvelvoitteeseen vaikuttaa toteutuneet tuoteviat, materiaalin käyttö ja huoltopalvelujen toimituskulut korjaushetkellä. Varaus lasketaan perustuen parhaaseen arvioon takuuvarauksen tasosta, joka tarvitaan tulevien ja jo olemassa olevien myytyihin tuotteisiin liittyvien vaateiden kattamiseen tilinpäätöspäivänä. Koska konserni tuo markkinoille jatkuvasti uusia tuotteita, jotka sisältävät monimutkaista teknologiaa, ja koska paikalliset lait, säännökset ja käytännöt saattavat muuttua, on tulevia viallisten tuotteiden määrää, takuuaikojen pituuksia ja korjauskustannuksia entistä vaikeampi ennakoida. Vaikka takuuvarauksen arvioidaankin olevan riittävällä tasolla ja arvion olevan asianmukainen, saattavat toteutuvat kustannukset poiketa merkittävästi siitä, mitä on arvioitu. Jos viallisten tuotteiden korjauskulut toteutuvat alkuperäistä arvioita alempina, takuuvarausta puretaan. Vastaavasti korjauskustannusten toteutuessa alkuperäistä arviota korkeampina, varausta lisätään. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen takuuvarauksen määrä oli milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ). Takuuvaraukseen liittyvien arvioiden taloudellinen vaikutus kohdistuu pääasiassa Devices & Services -liiketoiminnan hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

IMMATERIAALIOIKEUKSIEN LOUKKAUKSIIN LIITTYVÄT VARAUKSET

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista aikaisemmista kuluista, jotka koskevat väitettyjä immateriaalioikeuksien loukkauksia.

Konsernin tuotteet ja ratkaisut sisältävät yhä monimutkaisempaa teknologiaa, johon sisältyy lukuisia patentoituja ja muita immateriaalioikeuksien piirissä olevia teknologioita. Vaikka etukäteen pyritäänkin varmistamaan, että konserni on tietoinen patenteista, jotka liittyvät kehitteillä oleviin tuotteisiin ja ratkaisuihin, ja näin välttää tahattomia immateriaalioikeuksien piirissä olevien teknologioiden loukkauksia, konsernin liiketoiminnan luonne on sellainen, että patenttiloukkauksia saattaa tapahtua ja tapahtuu. Mahdolliset immateriaalioikeuksien loukkaukset identifi oidaan kommunikoimalla niiden osapuolten kanssa, jotka esittävät immateriaalioikeuksien loukkaamiseen perustuvia vaatimuksia sekä seuraamalla kilpailijoihin kohdistuvien immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia.

Kaikkien tietoon tulleiden mahdollisten immateriaalioikeuksien loukkausten lopputulema arvioidaan kolmansien osapuolien väitteiden kautta tai seuraamalla merkityksellisiä patenttitapauksia eri oikeusjärjestelmissä. Siinä määrin kuin on arvioitu, että mahdollinen yksilöity loukkaus todennäköisesti johtaa taloudellisiin seuraamuksiin, kirjataan velvoite perustuen parhaaseen arvioon kuluista, jotka tarvitaan loukkauksen lopulliseen sovintoon pääsyyn. Perustuen näihin olettamuksiin ja arvioihin immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvä sovintosopimusvarauksen määrä oli milj. euroa vuonna ( milj. euroa vuonna ). Tämän varauksen ja siihen liittyvien olettamuksien taloudelliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä Devices & Services -liiketoimintaan.

Konsernin kokemuksen mukaan immateriaalioikeuksien loukkausvaatimuksiin liittyy tyypillisesti neuvotteluvaihe vastapuolen kanssa. Tämä vaihe voi kestää useasta kuukaudesta vuosiin. Siinä tapauksessa, että sovintosopimusta ei synny, selvitys- ja oikeusprosessi kestää tyypillisesti vähintään yhden vuoden. Tästä syystä lopulliseen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauksissa voi kestää vaihtelevan pituisen ajan, minkä johdosta varauksen määrä vaihtelee vuosittain. Lisäksi lopulliset toteutuneet kulut yksittäisessä sovittelutapauksessa saattavat poiketa käytetyistä arvioista.

MAHDOLLISET OIKEUDELLISET VASTUUT

Kuten liitetiedossa on selostettu, konserni on parhaillaan osallisena käynnissä olevissa oikeudenkäynneissä tai sitä vastaan on uhattu nostaa kanne eri tahojen toimesta. Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin tai sovittelun todellinen kustannus voi vaihdella huomattavasti käytetyistä arvioista.

LIIKETOIMINTOJEN YHDISTÄMINEN

Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää hankittujen yhtiöiden tai liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan. Yksilöitävissä olevat varat, ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan erikseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan erikseen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Konserni kirjaa liikearvoksi määrän, joka vastaa luovutetun vastikkeen ja hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden yhteenlaskettua määrää sekä hankinta-ajankohdan käypään arvoon arvostetun hankitun nettovarallisuuden välistä erotusta.

Käypien arvojen kohdistaminen yksilöidyille varoille sekä saaduille vastuille perustuu vaihteleviin oletuksiin ja arvostusmenetelmiin, jotka vaativat johdon harkintaa. Tärkeimmät muuttujat näissä arvonmäärityksissä ovat diskonttauskorko, loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon rahavirrat perustuvat sekä olettamukset ja arviot määriteltäessä rahavirtoja. Johto määrittää käytettävän diskonttauskoron kyseessä olevan liiketoiminnon nykyiseen liiketoimintamalliin liittyvän riskin ja teollisuudenalan vertailujen perusteella. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Vaikka konserni uskookin käytettyjen oletuksien olevan asianmukaisia hankintahetkellä saatavilla olevan informaation perusteella, toteumat voivat poiketa ennusteesta ja poikkeamat voivat olla olennaisia.

PYSYVIEN VAROJEN, AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN JA LIIKEARVON ARVOSTUS

Yksilöitävissä olevien aineettomien hyödykkeiden ja pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo arvioidaan silloin, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvo saattaa olla alentunut. Liikearvon kirjanpitoarvo arvioidaan vähintään vuosittain tai useammin näiden samojen indikaatioiden perusteella. Tärkeitä indikaatioita, jotka voivat johtaa arvonalentumisarviointiin ovat mm:

■ Huomattavasti heikentynyt suorituskyky verrattuna historialliseen tulokseen tai ennakoituihin tulevaisuuden tulosodotuksiin;

• huomattavat muutokset kyseisen hyödykkeen käyttötavassa tai muutos koko liiketoiminnan strategiassa; ja
• huomattava negatiivinen kehitys teollisuuden alalla tai taloudellisessa ympäristössä.

Kun todetaan, että aineettomien hyödykkeiden, pitkäaikaisten varojen ja liikearvon kirjanpitoarvo ei välttämättä ole kerrytettävissä yhden tai useamman yllämainitun arvonalentumiseen viittaavan indikaation ollessa voimassa, määritetään mahdollinen arvonalentuminen diskontattujen rahavirtojen perusteella.

Arvonalentumisen tarkastelu pohjautuu odotettavissa olevien tulevien, diskontattujen rahavirtojen ennusteeseen. Tärkeimmät muuttujat rahavirtoja määritettäessä ovat diskonttauskorko, loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon rahavirtaennusteet pohjautuvat sekä olettamukset ja arviot määriteltäessä rahavirtoja. Johto määrittää käytettävän diskonttauskoron kyseessä olevan liiketoiminnan nykyiseen liiketoimintamalliin liittyvän riskin ja teollisuudenalan vertailujen perusteella. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Vaikka konserni uskookin, että käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, arviot voivat poiketa merkittävästi siitä, mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu. Arvioitaessa liikearvoa diskontatut rahavirrat laaditaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla. Arvioidut rahavirrat voivat poiketa merkittävästi siitä, mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu.

Liikearvo on allokoitu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille ja diskontatut rahavirrat laaditaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla arvonalentumistestausta varten. Kohdistus on tehty rahavirtaa tuottaville yksiköille vastaten tapaa, jolla johto seuraa näiden yksiköiden toimintaa ja siten kuin näiden yksiköiden odotetaan hyötyvän synergiaeduista liittyen liiketoimintojen yhdistämiseen, joista liikearvo on syntynyt. Konserni on kohdistanut liikearvot raportoitaville segmenteille: Smart Devices, Mobile Phones, Location & Commerce ja Nokia Siemens Networks. Vuoden arvonalentumistestauksessa konsernin liikearvoa allokoitiin rahavirtaa tuottaville yksiköille seuraavasti: milj. euroa Smart Devices -yksikölle, milj. euroa Mobile Phones -yksikölle, milj.euroa Location & Commerce yksikölle ja milj. euroa Nokia Siemens Networks -yksikölle.

Konserni on tilikauden neljännellä neljänneksellä suorittanut vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen. Arvonalentumistestaus on suoritettu perustuen johdon arvioihin taloudellisesta suoriutumisesta ja tulevaisuuden strategioista huomioiden nykyiset ja ennustetut markkinatilanteet ja taloudelliset suhdanteet.

Smart Devices- ja Mobile Phones- rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritelty käyttoarvoon perustuen. Käyttoarvon määrittelyssä käytettiin diskontattujen rahavirtojen laskelmaa. Käyttöarvolaskelmassa käytetyt rahavirta-arviot ennen veroja perustuvat taloussuunnitelmiin, jotka konsernin johto on hyväksynyt. Rahavirtaarviot pohjautuvat saatavilla olevien tietojen perusteella ennustettuihin tulevien rahavirtojen nykyarvoon, jonka Smart Devices- and Mobile Phones -yksikköjen jatkuva toiminta tuottaa.

Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla. Diskontattujen rahavirtojen laskelmaa käytettiin arvioimaan käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla kummankin yksikön osalta. Rahavirta-arviot ennen veroja perustuvat konsernin johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin sekä saatavilla olevien tietojen perusteella ennustettuihin rahavirtoihin, jotka konserni voisi saada erillisestä Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön myynnistä, toisistaan riippumattomien osapuolten välisen, liiketoimen hyvin tuntevien ja halukkaiden osapuolten välillä, vähennettynä omaisuuserien luovuttamisesta johtuvilla menoilla.

Käyttöarvo ja käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla perustuvat konsernin johdon hyväksymiin yksityiskohtaisiin taloudellisiin suunnitelmiin ja rahavirtaennusteisiin, jotka kattavat kolmen vuoden suunnittelujakson. Suunnittelujaksoa seuraavien kausien rahavirrat heijastavat realistista kasvun hidastumista, joka lähestyy arvioitua lopullista kasvuprosenttia, jota hyödynnetään loppuarvon määrittelyssä. Käytetty loppuarvon kasvuvauhti ei ylitä pitkän aikavälin keskimääräistä kasvuvauhtia teollisuudenaloilla ja talousalueilla, joissa yksikkö toimii. Kaikki rahavirtaennusteet ovat yhdenmukaisia saatavilla olevien ulkoisten tietolähteiden kanssa.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestausanalyyseissä sovelletut keskeiset oletukset on esitety alla olevassa taulukossa:

		Rahavirtaa tuottava yksikkö
	Smart Devices %		Mobile Phones %		Location & Commerce %		Nokia Siemens Networks %
	2012	2011	2012	2011	2012	2011	2012	2011
Loppuarvon kasvuvauhti	2,3	1,9	– 2,3	1,5	1,7	3,1	0,7	1,0
Diskonttauskorko verojen jälkeen	10,5	9,0	10,5	9,0	9,9	9,7	10,3	10,4
Diskonttauskorko ennen veroja	12.8	12,2	15,5	13,1	12,8	13,1	14,2	13,8

Location & Commerce- ja Nokia Siemens Networks- rahavirtaa tuottavien yksiköiden käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sekä Smart Devices- ja Mobile Phones - rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvo määritellään arvona ennen veroja käyttäen arvonmääritysoletuksia ennen veroja, mukaan lukien kassavirta ennen veroja ja diskonttauskorko ennen veroja. Koska konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on saatavissa markkinaperusteiset tuottoprosentit ainoastaan verojen jälkeen, diskonttauskorko ennen veroja johdetaan muuntamalla verojen jälkeistä diskonttauskorkoa kuvastamaan tulevien veroihin liittyvien rahavirtojen määrää ja ajoitusta.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestauksessa sovelletut diskonttausprosentit on määritetty pääomarakenteesta riippumattomasti heijastaen nykyisiä arvioita rahan aika-arvosta ja relevanteista markkinariskipreemioista. Diskonttausprosentin määrittämisessä huomioidut riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista.

Location & Commerce rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon vain pienellä marginaalilla vuoden neljännellä neljänneksellä. Arvioitu kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin pitkän aikavälin diskonttaus- ja kasvuprosenttioletuksien muutoksille. Yli , prosenttiyksikkön diskonttokoron nousu tai yli prosenttiyksikön pitkän aikavälin kasvun väheneminen johtaisi arvonalentumistappioon Location & Commerce -rahavirtaa

tuottavassa yksikössä. Johdon arviot autoteollisuuden volyymeistä sekä konsernin markkinaosuudesta, asiakkaiden uuden paikannustietoalustan ja siihen liittyvän palvelutarjonnan omaksuminen, ennustetut laitteiden myyntimäärät ja sisäisesti myytyjen palveluiden käypä arvo sekä jatkuva kustannustehokkuuteen keskittyminen ovat Location & Commerce rahavirtaennusteiden tärkeimmät oletukset. Konsernin rahavirtaennusteet heijastavat nykyistä strategista näkemystä siitä, että maksuperusteinen tuottomalli on tärkeä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Johto arvioi, että ohjelmistoilla ja palveluilla täydennetyt maksuperusteiset tuottomallit, jotka realisoituvat lisenssimaksujen, toimitusmaksujen tai mainonnan kautta, kasvavat tulevaisuudessa, kun asiakkaat vaativat kokonaisvaltaisia paikannusratkaisuja. Toteutuneet lyhyen ja pitkän aikavälin saavutukset voivat vaihdella johdon ennusteista ja siten vaikuttaa tulevaisuuden arvioihin kerrytettävissä olevasta rahamäärästä. Koska kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää kirjanpitoarvon vain pienellä marginaalilla, olennaiset haitalliset muutokset, kuten markkinoiden heikentyminen tai muutokset kilpailutilanteessa voivat vaikuttaa johdon arvioihin rahavirtaennusteiden tärkeimmistä oletuksista ja aiheuttaa arvonalentumistappion.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä Nokia suoritti vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen arvioidakseen, onko tapahtumissa tai olosuhteissa tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka antaisivat aihetta olettaa liikearvon kirjanpitoarvon olevan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää pienempi. Arvonalentumistestauksen seurauksena kirjasimme liiketulokseemme miljoonan euron arvonalentumistappion, jolla vähensimme Location & Commerce -liiketoiminnan kirjanpitoarvoa vastaamaan sille määriteltyä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappio on kokonaisuudessaan kohdistettu Location & Commerce -liiketoiminnan taseessa olevaan liikearvoon. Arvonalennustappio on tuloslaskelmassa erikseen esitetty liikearvon arvonalentumisena. Arvonalentumistappion jälkeen Location & Commerce -liiketoiminnan liikearvon kirjanpitoarvo on milj. euroa.

Arvonalentumistappio on seurausta Location & Commerce -liiketoiminnan ennakoidun taloudellisen suoriutumisen ja nettorahavirtojen arvioinnista. Johdon nettorahavirtaennusteiden tärkeimpiä olettamuksia ovat digitaalisten karttojen lisenssimaksut, konsernin sisällä myytyjen palvelujen käypä arvo ja matkaviestinnän mediamainonnan arvioitu keskimääräinen tuotto per käyttäjä. Arvio keskimääräisestä tuotosta per käyttäjä perustuu mobiilimainostulojen markkinatietojen vertaisarviointiin. Ennustetut laitteiden myyntimäärät vaikuttavat kokonaisvaltaisesti sisäisiin tuloihin ja mainostuloihin. Arvioinnissa on huomioitu digitaalisten kartta- ja sijaintipalveluiden markkinoiden markkinadynamiikka, mukaan lukien arviomme vuoden liikearvon arvonalentumistestauksen ajankohtana siitä, että pidemmällä aikavälillä erityisesti tietyt kehittyneemmät markkinat siirtyvät maksuperusteisesta tuottomallista mainontaperusteiseen tuottomalliin. Arviomme ottaa huomioon myös viimeaikaisia markkinatuloksia ja niihin liittyviä kilpailullisia tekijöitä paikallisilla haku- ja mainontamarkkinoilla. Nämä tekijät johtivat alempiin arvioituihin kasvumahdollisuuksiin sijaintipalveluihin liityvän omaisuuden integroinnissa erilaiseen mainonta-alustaan. Arvioituamme nämä sekä muut merkitykselliset tekijät, vähensimme Location & Commerce -liiketoiminnan liikevaihtoarviota, mikä puolestaan heikensi arvioitua kannattavuutta ja arvioitua rahavirtaa.

Konsernin liikearvon arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen .. ja .. päättyneillä tilikausilla. Konserni kirjasi arvonalentumistappion Location & Commerce -rahavirtaa tuottavaan yksikköön vuonna , kuten yllä mainittu. Muihin rahavirtaa tuottaviin yksikköihin ei vuonna kirjattu liikearvoon liittyviä arvonalentumistappiota.

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto , Arvonalentumiset.

JOHDANNAISSOPIMUSTEN JA MUIDEN RAHOITUSINSTRUMENTTIEN KÄYPÄ ARVO

Rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa aktiivisilla markkinoilla (esimerkiksi listaamattomat oman pääoman ehtoiset instrumentit), käypä arvo määritetään arvostusmalleja käyttäen. Konserni käyttää harkintaa valittaessa soveltuvia arviointimenetelmiä ja taustalla olevia olettamuksia. Käyvän arvon määritys tapahtuu pääasiassa olemassa olevan markkinainformaation perusteella. Jos listaamattomille osakkeille ei ole määritettävissä markkinahintaa käytetään arvonmääritykseen erilaisia periaatteita, mm. () samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo, () kohdeyhtiön viimeisimpään riippumattomien osapuolten tekemään rahoitustransaktioon perustuva arvo, () kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla.

Muutokset käytetyissä oletuksissa voivat aiheuttaa tarpeen kirjata merkittäviä arvonalennuksia tulevina tilikausina. Vuonna konserni sai pitkäaikaisiin available-for-sale -sijoituksiin kirjatulta yksityiseltä rahastolta miljoonaa euroa ( milj. euroa vuonna ) muihin rahoitustuottoihin kirjattua voitonjakoa. Koska tämän voitonjaon seurauksena ennakoidut tulevat rahavirrat rahastosta pienentyivät, konserni kirjasi miljoonan euron ( milj. euroa vuonna ) arvonalentumisen, joka sisältyy muihin rahoituskuluihin.

TULOVEROT

Konserni on tuloverovelvollinen Suomessa ja useissa muissa valtioissa. Johdon arviointia edellytetään määriteltäessä verojen, verovarausten, laskennallisen verosaatavan ja -velan määrää ja sitä, missä määrin laskennallista verosaatavaa voidaan aktivoida taseeseen. Kirjaamme laskennallisen verosaatavan, jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa kertyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vasten väliaikaisia eroja, vahvistettuja tappiota ja käyttämättömiä veronhyvityksiä voidaan käyttää. Arvioidessamme laskennallisen verosaamisen kirjausta olemme ottaneet huomioon odotettavissa olevat verotettavat tulot ja verosuunnittelustrategiat. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi, oikaistaan laskennallisen verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Vuonna Nokian veroihin vaikutti yhä kielteisesti se, että tietyistä Nokia Siemens Networksin laskennallisista veroeristä ei kirjata verohyötyä. Tämän lisäksi Nokian veroihin vaikutti kielteisesti Devices & Services -liiketoiminnan Suomen laskennallisten verosaamisten kirjanpitoarvon vähennys sekä se, että Devices & Services -liiketoiminnan Suomen laskennallisista veroeristä ei kirjata verohyötyä niiden käyttöön liittyvästä epävarmuudesta johtuen.

Konsernilla oli .. vahvistettuja tappiota, käyttämättömiä veronhyvityksiä ja väliaikaisia eroja yhteensä milj. euroa ( milj. euroa vuonna ), josta ei ole kirjattu verosaamista johtuen näiden erien hyödyntämiseen liittyvästä epävarmuudesta.

Vaikka konserniyhtiöiden veroilmoituksissa esitetyt vaatimukset ovat perusteltavissa, on mahdollista, että veroviranomaiset eivät hyväksy joitain esitettyjä vaatimuksia sellaisenaan. Tuloveroja koskevat varaukset perustuvat konsernin arvioon aiheutuvasta velvoitteesta. Konserniyhtiöissä on meneillään verotarkastuksia useissa maissa sisältäen Unkarin ja Intian.

Jos näistä seikoista johtuva lopputulos poikkeaa alun perin kirjatusta, vaikuttavat poikkeamat joko positiivisesti tai negatiivisesti sen tilikauden verotettavaan tulokseen perustuviin veroihin ja laskennallisiin veroihin, jolloin poikkeama on määritelty.

ELÄKKEET

Konsernin eläkevastuun ja -kulujen määrittäminen etuuspohjaisissa järjestelyissä riippuu tietyistä konsernin valitsemista olettamuksista, joita aktuaarit käyttävät laskiessaan konsernin eläkevastuun ja -kulujen määrää. Nämä oletukset on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa liitteessä ja sisältävät muiden muassa diskonttauskoron, varojen pitkäaikaisen tuottoodotuksen ja vuotuisen, tulevan palkankorotusolettamuksen. Osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin. Osakemarkkinoilla on ollut heilahteluja, jotka ovat vaikuttaneet järjestelyjen varojen arvoon ja nämä heilahtelut saattavat lisäksi vaikeuttaa varojen pitkäaikaisen tuoton arviointia. Toteutuneet tuotot ja kulut, jotka poikkeavat olettamuksista, kirjataan taseeseen ja poistetaan tuloslaskelman kautta tulevien tilikausien aikana, ja täten ne yleensä vaikuttavat kirjattuihin tuottoihin, kuluihin ja vastuisiin kyseisinä tilikausina. Käytetyt oletukset pohjautuvat historialliseen kokemukseen sekä ulkoisiin tietolähteisiin palkkojen ja diskonttauskorkojen kehityksestä. Vaikka konserni uskookin, että käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, huomattavat erot toteumissa tai huomattavat muutokset oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevelan ja tulevien eläkekulujen määrään. Eläkejärjestelyihin liittyvien olettamusten taloudelliset vaikutukset liittyvät pääosin Devices & Services- ja Nokia Siemens Networks -liiketoimintoihin.

OSAKEPERUSTEISET PALKITSEMISKULUT

Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia pääosin Devices & Servicessa ja Location & Commercessa. Työntekijöiltä saatava työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys mitataan suhteessa oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-markkinaperusteisia ansaintaehtoja. Optio-oikeuksien käypä arvo myöntämishetkellä arvioidaan tietyin olettamuksin käyttäen Black Scholes -arvonmääritysmallia. Nämä olettamukset on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa ja ne sisältävät muun muassa olettamuksen osinkotuotosta, odotettavissa olevasta Nokian osakkeen volatiliteetista ja option odotettavissa olevasta voimassaoloajasta. Odotettavissa oleva voimassaoloaika arvioidaan havainnoimalla optionhaltijoiden käyttäytymistä ja toteutuneita Nokian optio-ohjelmien historiallisia käyttöaikoja, kun taas oletettavissa oleva volatiliteetti perustuu markkinoilla havaittuihin Nokian osakkeeseen liitännäisten optioiden implisiittisiin volatiliteetteihin sekä aiemmin toteutuneisiin volatiliteetteihin. Nämä muuttujat tekevät optio-oikeuksien käyvän arvon arvioinnin vaikeaksi.

Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaehtoiset ansaintaehdot sisältyvät olettamukseen lukumäärästä, jonka työntekijä lopulta tulee saamaan, kun liikevaihtoon ja osakeperusteiseen tulokseen liittyvät tavoitteet on saavutettu. Olettamuksia seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa tarkennetaan arvioita suoritettavaksi tulevasta tulosperusteisten osakepalkkioiden lukumäärästä. Myöntämishetkellä työntekijöille myönnettyjen suoritettavaksi tulevien osakeperusteisten osakepalkkioiden lukumäärä arvioidaan olevan kaksi kertaa osakkeiden kynnysmäärä. Myöhemmät uudelleen arvioinnit suoritettavista osakepalkkioiden lukumääristä saattavat lisätä osakeperusteisten palkitsemiskulujen määrää. Tällainen lisäys tai vähennys oikaisee kumulatiivisesti aikaisempien tilikausien palkitsemiskuluja sinä tilikautena, jolloin tarkastelu tehdään sellaisten ei-käytettävissä olevien osakepalkkioiden osalta, joista palkitsemiskulu on jo kirjattu tuloslaskelmaan, ja seuraavina tilikausina niiden ei-käytettävissä olevien osakepalkkioiden osalta, joita ei vielä ole kirjattu tuloslaskelmaan. Huomattavat erot työntekijän käyttäytymisessä optioiden

käytössä, osakemarkkinoiden tilanne sekä ennustettu ja toteutunut liikevaihto ja osakekohtainen tulos voi merkittävästi vaikuttaa tuleviin palkitsemiskuluihin. Lisäksi suoritus, jonka työntekijä lopulta saa osakepohjaisista palkitsemisohjelmista voi poiketa konsernin kirjaamasta kulujen määrästä.

Konserni on lisäksi myöntänyt käteisvaroina maksettavia optioita Nokia Siemens Networksin työntekijöille. Vastaanotetut työsuhteeseen sidotut palvelut ja niiden palveluiden maksamista koskeva velka arvostetaan käypään arvoon. Optioiden käypä arvo perustuu tilinpäätöshetken markkinaarvoon, vähennettynä optioiden merkintähinnalla. Velka arvostetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä sekä maksupäivänä ja vastaava käyvän arvon muutos jaksotetaan tuloslaskelmaan kyseisten työntekijöiden palvelusajalle.

HALLINTO

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen arvopaperimarkkinalain luvun pykälän sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti ja annetaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta. Hallituksen toimintakertomus vuodelta on 'Nokia vuonna ' -julkaisun sivulla .

SÄÄDÖSTAUSTA

Nokia noudattaa hallinnossaan Suomen lainsäädäntöä ja Nokian yhtiöjärjestystä. Nokia noudattaa myös Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia alla mainittua poikkeusta lukuun ottamatta.

Nokia poikkeaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta , sillä Nokian ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat eivät sisällä suoritus- tai tuloskriteereitä vaan ovat ainoastaan aikaan rajattuja sisältäen vähintään kolmen vuoden sitouttamiskauden osakepalkkion myöntämispäivästä lukien. Ehdollisia osakepalkkioita annetaan valikoiden, pyrkimyksenä sitouttaa tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavat henkilöt ja muut Nokian tulevan menestyksen kannalta keskeiset työntekijät ja johtohenkilöt, sekä houkutella lupaavia lahjakkuuksia siinä kilpailuympäristössä, jossa Nokian vertailuyhtiöt erityisesti Yhdysvalloissa käyttävät ehdollisia osakepalkkioita. Ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat edistävät myös työntekijöiden osakeomistusta Nokiassa ja niitä käytetään tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien ja optio-ohjelmien ohella. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla muun muassa osoitteesta www.cgfi nland.fi .

Johtuen Nokian osakkeen listauksesta New Yorkin pörssissä ja Nokian rekisteröinnistä Yhdysvaltain vuoden Securities Exchange Act:in alla, Nokia noudattaa Yhdysvaltain liittovaltion arvopaperimarkkinalainsäädäntöä, mukaan lukien vuoden Sarbanes-Oxley Act sekä New Yorkin pörssin sääntöjä, erityisesti hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia sääntöjä (kappale A, New York Stock Exchange Listed Company Manual), jotka ovat saatavilla osoitteesta http://nysemanual.nyse.com/lcm/. Nokia noudattaa yllä mainittuja sääntöjä siinä laajuudessa kuin ne sitovat ulkomaisia yhtiöitä. Nokia noudattaa myös muita soveltuvia pakottavia hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia sääntöjä johtuen Nokian osakkeen listauksesta Helsingin ja New Yorkin pörsseissä.

Mikäli ulkomaisen säännön noudattaminen johtaisi Suomen lakien rikkomiseen, Nokia on velvollinen noudattamaan Suomen lakien asettamia vaatimuksia. Nokia pyrkii kuitenkin minimoimaan Suomen lakien ja ei-kotimaisten sääntöjen ristiriidat ja niiden seuraukset.

NOKIAN HALLINTOELIMET

Osakeyhtiölain ja Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan Nokian johto ja valvonta on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen, toimitusjohtajan sekä toimitusjohtajan johtaman johtokunnan kesken.

Yhtiökokous

Osakkeenomistajat voivat käyttää yhtiökokouksessa heille kuuluvaa päätösvaltaa sekä oikeuttaan käyttää puheenvuoroja ja esittää kysymyksiä. Jokainen Nokian osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen äänen Nokian yhtiökokouksissa. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee kutsua koolle vuosittain viimeistään .. Varsinainen yhtiökokous päättää muun muassa hallituksen jäsenten valinnasta ja heidän palkkioistaan, tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittaman voiton käyttämisestä, vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä tilintarkastajan valinnasta ja palkkiosta.

Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi ylimääräinen yhtiökokous tulee järjestää, mikäli hallitus pitää sitä tarpeellisena tai kun osakeyhtiölain säännökset niin määräävät.

Hallitus

Hallitus vastaa Nokian toiminnasta Suomen osakeyhtiölain, Nokian yhtiöjärjestyksen ja hallituksen määrittelemien hallinnollisten ohjeiden, kuten Corporate Governance -ohjeen ja siihen liittyvien hallituksen valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallitus edustaa Nokian osakkeenomistajia ja on vastuussa toimistaan heille. Hallituksen vastuu ja tehtävät ovat aktiivisia, ja ne sisältävät velvollisuuden säännöllisesti arvioida Nokian strategiaa, hallintojärjestelmiä sekä johdon tehokkuutta niiden toimeenpanossa. Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu seurata Nokian ylimmän johdon rakennetta ja kokoonpanoa sekä valvoa toiminnan lainmukaisuutta ja Nokian toimintoihin liittyvien riskien hallintaa. Tässä tarkoituksessa hallitus voi asettaa pääoman käytölle, sijoituksille, liiketoiminnan luovutuksille sekä muille taloudellisille sitoumuksille vuosittaisia reunaehtoja ja/tai yksittäisiä rajoja, joita ei saa ylittää ilman hallituksen hyväksyntää.

Riskienhallinnassa hallituksen tehtäviin kuuluu riskien analysointi ja arviointi kunkin taloudellisen tai liiketoiminnan katsauksen, selvityksen tai päätösehdotuksen yhteydessä. Riskien valvonta on erottamaton osa kaikkea hallituksen toimintaa.

Nokian riskienhallintaan liittyviä periaatteita ja käytäntöjä on kuvattu tarkemmin jäljempänä kappaleessa "Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä".

Hallitus on vastuussa toimitusjohtajan, talousjohtajan (CFO), sekä muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta. Toimitusjohtaja toimii myös johtokunnan puheenjohtajana ja hänelle kuuluvat Suomen lain mukaiset toimitusjohtajan tehtävät. Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat henkilöstöpoliittisen valiokunnan suosituksesta toimitusjohtajalle maksettavat palkat ja palkkiot sekä hänen toimisuhteensa ehdot. Muiden johtokunnan jäsenten palkat ja palkkiot sekä työsuhteiden ehdot hyväksyy henkilöstöpoliittinen valiokunta toimitusjohtajan suosituksesta.

Hallituksen jäsenten velvollisuutena on toimia huolellisesti ja vilpittömässä mielessä ja tehdä liiketoimintaan liittyvät päätökset riittävien tietojen pohjalta tavalla, jonka he uskovat olevan yhtiön ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista. Tätä velvollisuutta täyttäessään hallituksen jäsenten tulee hankkia kaikki merkityksellinen, kohtuudella saatavissa oleva tieto. Hallitus ja kukin sen valiokunnista voi palkata riippumattomia oikeudellisia, taloudellisia tai muita asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Hallituksella on kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, nimitysvaliokunta ja henkilöstöpoliittinen valiokunta, jotka avustavat hallitusta sen tehtävissä valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Hallitus voi myös asettaa tilapäisiä valiokuntia hallituksen hyväksyttäviksi tulevien asioiden yksityiskohtaista analysointia ja käsittelyä varten.

Hallitus ja kukin sen valiokunnista arvioi vuosittain toimintaansa Nokian Corporate Governance -ohjeen mukaisesti. Arvioinnin tuloksista keskustellaan hallituksessa. Vuonna arvioinnin teki ulkopuolinen arvioija, ja arviointi koostui hallitusten jäsenten haastatteluista. Arvioinnin tuloksista keskusteltiin hallituksessa.

HALLITUKSEN VALINTA, KOKOONPANO JA KOKOUKSET

Nokian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään seitsemän ja enintään jäsentä. Nokian varsinainen yhtiökokous, joka kokoontuu vuosittain viimeistään .., valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää siten varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. .. pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen seuraavat jäsentä: Bruce Brown, Stephen Elop, Henning Kagermann, Jouko Karvinen, Helge Lund, Isabel Marey-Semper, Mårten Mickos, Elizabeth Nelson, Marjorie Scardino, Risto Siilasmaa ja Kari Stadigh.

Nokian hallitusta johtaa puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, jotka hallitus valitsee vuosittain keskuudestaan nimitysvaliokunnan suosituksesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. .. riippumattomat hallituksen jäsenet valitsivat Risto Siilasmaan uudeksi hallituksen puheenjohtajaksi ja Marjorie Scardinon uudelleen varapuheenjohtajaksi. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu tiettyjä laissa ja Nokian Corporate Governance -ohjeessa määriteltyjä velvollisuuksia. Varapuheenjohtaja on vastuussa puheenjohtajan velvollisuuksien hoitamisesta, mikäli puheenjohtaja on

itse estynyt hoitamasta velvollisuuksiaan. Hallitus on todennut sekä hallituksen puheenjohtajan, Risto Siilasmaan että hallituksen varapuheenjohtajan, Marjorie Scardinon olevan riippumattomia sekä suomalaisten että soveltuvien pörssien sääntöjen mukaan arvioituna.

Nokialla ei ole toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan roolien yhdistämistä tai erottamista koskevaa ohjesääntöä vaan hallituksen rakenne on riippuvainen yhtiön tarpeista, arvonmuodostuksesta osakkeenomistajille sekä muista tekijöistä noudattaen parhaimpia hallinnointikäytäntöjä. Vuonna roolit olivat erilliset Risto Siilasmaan toimiessa hallituksen puheenjohtajana ja Stephen Elopin toimiessa toimitusjohtajana.

Hallituksen nykyiset jäsenet eivät kuulu yhtiön toimivaan johtoon, lukuun ottamatta toimitusjohtajaa. Hallitus on todennut, että yhdeksän yhtiön kymmenestä toimivaan johtoon kuulumattomasta hallituksen jäsenestä on riippumattomia sekä suomalaisten että New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna. Mårten Mickosin ei ole katsottu olevan riippumaton suomalaisten eikä New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna johtuen hänen toimitusjohtajan asemastaan Eucalyptus Systems, Inc:ssä, jolla on liikesuhde Nokia Siemens Networksin kanssa. Toimitusjohtajan Stephen Elopin ei ole todettu olevan riippumaton suomalaisten eikä New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna.

Vuonna hallitus kokoontui kertaa. Kokouksista noin puolet oli säännöllisiä kokouksia, joissa jäsenet olivat henkilökohtaisesti paikalla ja loput järjestettiin videokonferenssina, puhelimitse tai muilla keinoin. Lisäksi yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuivat vuonna ilman johtoa jokaisen säännöllisesti pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä. Lisäksi riippumattomat hallituksen jäsenet kokoontuivat kerran vuonna .

Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvattu hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti vuonna hallituksen ja valiokuntien kokouksissa lukuun ottamatta niitä kokouksia, jotka järjestettiin ainoastaan yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomien tai ainoastaan hallituksen riippumattomien jäsenten kesken.

	Hallituksen kokoukset	Tarkastusvaliokunnan kokoukset	Henkilöstöpoliittisen valiokunnan kokoukset	Nimitysvaliokunnan kokoukset
Bruce Brown (3.5.2012 alkaen)	92 %	—	75 %	—
Stephen Elop	100 %	—	—	—
Bengt Holmström (3.5.2012 saakka)	80 %	—	—	—
Henning Kagermann	100 %	—	100 %	100 %
Per Karlsson (3.5.2012 saakka)	100 %	—	100 %	—
Jouko Karvinen	100 %	100 %	—	100 % (3.5.2012 alkaen)
Helge Lund	94 %	—	86 %	—
Isabel Marey-Semper	88 %	100 %	—	—
Mårten Mickos (3.5.2012 alkaen)	100 %	—	—	—
Elizabeth Nelson (3.5.2012 alkaen)	100 %	100 %	—	—
Jorma Ollila (3.5.2012 saakka)	100 %	—	—	—
Marjorie Scardino	82 %	—	43 %	60 %
Risto Siilasmaa	100 %	100 % (3.5.2012 saakka)	—	100 %
Kari Stadigh	100 %	—	100 %	—

Lisäksi useat hallituksen jäsenet ottivat osaa äänioikeudettomina osallistujina sellaisten valiokuntien kokouksiin, joiden jäseniä he eivät olleet.

Hallituksen käytännön mukaan yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat jokaisen säännöllisesti pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä. Näiden kokousten puheenjohtajana toimii yhtiön toimivaan johtoon kuulumaton hallituksen puheenjohtaja tai, hänen poissa ollessaan, hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi riippumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat keskenään vähintään kerran vuodessa.

Kaikki hallituksen jäsenet, jotka olivat hallituksen jäseniä varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, lukuun ottamatta Helge Lundia, olivat läsnä Nokian .. järjestetyssä yhtiökokouksessa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa suositellaan, että hallituksen puheenjohtaja ja riittävä määrä hallituksen jäseniä ovat läsnä yhtiökokouksessa, jotta osakkeenomistajat voivat käyttää oikeuttaan esittää kysymyksiä yhtiön hallitukselle ja johdolle.

Hallitus valitsee hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta nimitysvaliokunnan suosituksesta ja kunkin valiokunnan jäsenvaatimusten mukaisesti. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat valinnat.

Nokian Corporate Governance -ohje, joka koskee muun muassa hallituksen jäsenten tehtäviä ja hallituksen ja sen valiokuntien kokoonpanoa ja valintaa, sekä tiettyjä muita hallinnointiin liittyviä asioita, on saatavilla englanninkielisenä Nokian internetsivuilta www.nokia.com/global/about-nokia/. Myös tarkastusvaliokunnan, nimitysvaliokunnan ja henkilöstöpoliittisen valiokunnan työjärjestykset ovat saatavilla englanninkielisinä Nokian internetsivuilta www.nokia.com/global/ about-nokia/. Nokialla on myös Nokian kaikkiin työntekijöihin, hallituksen jäseniin ja johtoon sovellettava Code of Conduct -ohjeistus sekä toimitusjohtajaan ja yhtiön ylimpään talousjohtoon sovellettava Code of Ethics -ohjeistus. Code of Ethics on saatavilla englanninkielisenä Nokian internetsivuilta www.nokia.com/global/about-nokia/ ja Code of Conduct myös suomenkielisenä Nokian internetsivuilta www.nokia.com/fi -fi / tietoa-nokiasta.

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki riippumattomuutta ja taloudellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset sekä muut vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja NASDAQ OMX Helsingin ja New Yorkin pörssien säännöissä. Valiokuntaan ovat kuuluneet .. alkaen seuraavat kolme hallituksen jäsentä: Jouko Karvinen (puheenjohtaja), Isabel Marey-Semper ja Elizabeth Nelson.

Hallituksen perustaman tarkastusvaliokunnan ensisijaisena tehtävänä on valvoa Nokian kirjanpidon ja taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuutta sekä yhtiön tilintarkastusta. Valiokunta avustaa hallitusta sen tehtävässä valvoa ) yhtiön tilinpäätöksen ja siihen liittyvien julkistettavien tietojen laatua ja yhdenmukaisuutta, ) yhtiön tilinpäätöksen tilintarkastusta, ) ulkoisen tilintarkastajan pätevyyttä ja riippumattomuutta, ) ulkoisen tilintarkastajan toimien lainmukaisuutta Suomen lain mukaan arvioituna ) yhtiön sisäisten valvontajärjestelmien ja riskienhallinnan toimivuutta, ) sisäisen tarkastuksen toimivuutta ja ) yhtiöön sovellettavien lakien ja säännösten noudattamista, sekä yhtiön ethics and compliance -ohjelman toimivuutta. Valiokunnan tehtäviin kuuluvat myös kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan tai tilintarkastukseen liittyvien valitusten vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja käsittelyyn liittyvien prosessien ylläpitäminen sekä sellaisten prosessien ylläpitäminen, joiden mukaisesti yhtiön työntekijät voivat luottamuksellisesti ja nimettömästi esittää huolensa kirjanpitoon tai tilintarkastukseen liittyvistä asioista. Nokian julkistuskontrolleja ja -käytäntöjä ("Disclosure controls and procedures") koskeva ohjeistus, joka on tarkastusvaliokunnan tarkastama ja toimitusjohtajan ja talousjohtajan (Chief Financial Offi cer) hyväksymä, kuten myös yhtiön sisäiset valvontatoimet, on suunniteltu varmistamaan yhtiön tilinpäätösten ja julkistettavien tietojen laatu ja oikeellisuus. Talousjohtajan (Chief Financial Offi cer) johtama julkistuksia käsittelevä valiokunta on vastuussa yhtiön neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten tulosjulkistusten valmistelusta, johon osallistuvat myös tulosyksiköiden johto, kontrollerit ja muut tahot, kuten sisäinen tarkastus, ja viime kädessä tarkastusvaliokunta ja koko hallitus. Lisätietoja taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvästä

sisäisestä valvonnasta löytyy kohdasta "Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteistä" sivulta .

Suomen lain mukaan Nokian osakkeenomistajat valitsevat yhtiön tilintarkastajan yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan. Tarkastusvaliokunta tekee osakkeenomistajille tilintarkastajan valintaa tai uudelleen valintaa koskevan ehdotuksen, joka perustuu valiokunnan arvioon ehdotettavan tilintarkastajan pätevyydestä ja riippumattomuudesta. Suomen lain mukaan yhtiön osakkeenomistajat hyväksyvät myös yhtiön tilintarkastajan palkkion yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tarkastusvaliokunta tekee osakkeenomistajille yhtiön tilintarkastajan palkkiota koskevan ehdotuksen ja hyväksyy tilintarkastajan vuosittaisen tilintarkastuspalkkion yhtiön osakkeenomistajien varsinaisessa yhtiökokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Nokian vuonna sen tilintarkastajalle PricewaterhouseCoopers Oy:lle maksamista palkkioista katso lisätietoja kohdasta "Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut" sivulta .

Täyttäessään valvontatehtäväänsä valiokunnalla on käytettävissään yhtiön kirjanpito, tositteet, tilat ja henkilöstö. Valiokunta voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, tilintarkastajia tai muita neuvonantajia itsenäisen harkintansa mukaan ja sen on saatava yhtiöltä valiokunnan määrittelemää asianmukaista rahoitusta ulkopuolisten neuvonantajien palkkioiden maksamiseksi.

Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa valiokunnan nimittämisen jälkeen pidettävässä kokouksessa sovittavan aikataulun mukaisesti. Valiokunta tapaa erikseen Nokian johdon edustajia, sisäisen tarkastuksen sekä ethics and compliance -yksikön johtajan ja ulkopuolisen tilintarkastajan säännöllisesti pidettyjen kokousten yhteydessä. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi milloin tahansa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna kuusi kertaa. Valiokunnan jäsenten läsnäoloprosentti kokouksissa oli . Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan ottaa osaa valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja NASDAQ OMX Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset. Valiokuntaan ovat kuuluneet .. alkaen seuraavat viisi hallituksen jäsentä: Henning Kagermann (puheenjohtaja), Bruce Brown, Helge Lund, Marjorie Scardino ja Kari Stadigh.

Henkilöstöpoliittisen valiokunnan ensisijaisena tehtävänä on valvoa Nokian henkilöstöpolitiikkaa ja -käytäntöjä. Se avustaa hallitusta kaikissa ylimmän johdon työsuhteisiin ja palkitsemiseen, myös osakepohjaisiin kannustimiin, liittyvissä tehtävissä. Valiokunnan tehtäviin kuuluu arvioida, päättää ja tehdä ehdotuksia hallitukselle koskien ) ylimmän johdon palkitsemista ja työsuhteiden ehtoja, ) kaikkia osakepohjaisia kannustinohjelmia, ) ylimmän johdon kannustinohjelmia, -politiikkaa ja -järjestelmiä, sekä ) mahdollisia muita merkittäviä kannustinohjelmia. Valiokunta valvoo palkitsemisperiaatteita sekä huolehtii siitä, että kannustinjärjestelmät ovat suoritukseen perustuvia, suunniteltu edistämään yhtiön pitkän tähtäimen

arvonmuodostusta, ylintä johtoa riittävästi motivoivia, tukevat Nokian strategiaa ja ovat osakkeenomistajien edun mukaisia. Valiokunta on lisäksi vastuussa ylimmän johdon kehittymisen arvioinnista ja suunnitelmista ylimmän johdon seuraajiksi.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta kokoontui vuonna seitsemän kertaa. Valiokunnan jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti kokouksissa oli . Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan ottaa osaa valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana.

Lisätietoja henkilöstöpoliittisen valiokunnan toiminnasta on saatavilla kohdasta "Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat sekä päätöksentekoprosessi" sivulta .

Nimitysvaliokunta koostuu kolmesta viiteen hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki Suomen lain ja NASDAQ OMX Helsingin ja New Yorkin pörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset. Valiokuntaan ovat kuuluneet .. alkaen seuraavat neljä hallituksen jäsentä: Risto Siilasmaa (puheenjohtaja), Henning Kagermann, Jouko Karvinen ja Marjorie Scardino.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on ) valmistella yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten palkkioista, ja ) seurata hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyviä asioita ja käytäntöjä sekä tarpeen mukaan tehdä niihin liittyviä aloitteita.

Valiokunta täyttää velvollisuutensa (i) tunnistamalla aktiivisesti yksilöitä, joilla on hallituksen jäsenyyteen tarvittava pätevyys sekä arvioimalla hallituksen jäsenten palkkiotasoa ja -rakennetta, (ii) tekemällä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallitukseen valittaviksi henkilöiksi ja hallituksen jäsenten palkkioiksi, (iii) seuraamalla hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään ja julkisen yhtiön hallituksen jäsenten tehtäviin ja vastuuseen liittyvää merkittävää lainsäädännön ja käytännön kehitystä, (iv) avustamalla hallitusta ja sen valiokuntia niiden toiminnan vuosittaisessa arvioinnissa mukaan lukien arvioinneissa käytettävien kriteerien asettamisen, (v) kehittämällä ja hallinnoimalla yhtiön Corporate Governance -ohjetta ja antamalla hallitukselle suosituksia siihen liittyen ja (vi) tarkastamalla yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä antaman selvityksen tiedot.

Valiokunta voi käyttää ulkopuolisia henkilöstöhakuyrityksiä tai konsultteja jäsenehdokkaiden löytämiseksi. Valiokunta voi myös käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita tai muita neuvonantajia harkitessaan sen tarpeelliseksi. Valiokunnalla on yksinomainen oikeus ottaa palvelukseen tai irtisanoa henkilöstöhakuyrityksiä, konsultteja, asiantuntijoita tai muita neuvonantajia ja arvioida ja hyväksyä tällaisten yritysten ja neuvonantajien palkkiot ja muut palveluksen ehdot. Valiokunnan tapana on käyttää henkilöstöhakuyritystä uusien hallituksen jäsenehdokkaiden etsimisessä.

Nimitysvaliokunta kokoontui vuonna viisi kertaa. Keskimääräinen läsnäoloprosentti kaikissa kokouksissa oli . Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsen voi halutessaan ottaa osaa valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana osallistujana.

Valiokuntien työjärjestykset ovat saatavilla englanninkielisinä Nokian internetsivuilta www.nokia.com/global/about-nokia.

Nokian johtokunta ja toimitusjohtaja

Nokia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan Nokialla on hallituksen lisäksi johtokunta, joka vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittää johtokunnan puheenjohtajan ja

jäsenet. Johtokunnan puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Ainoastaan johtokunnan puheenjohtaja eli toimitusjohtaja voi olla jäsenenä sekä hallituksessa että johtokunnassa. Toimitusjohtajalle kuuluvat Suomen laissa toimitusjohtajalle määritetyt tehtävät.

KUVAUS TALOUDELLISEEN RAPORTOINTIPROSESSIIN LIITTYVIEN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN JÄRJESTELMIEN PÄÄPIIRTEISTÄ

Nokia noudattaa tarkastusvaliokunnan hyväksymiä sisäisiä riskienhallinnan ohjeita, joissa määritellään Nokian riskienhallintaan liittyvät periaatteet ja käytännöt. Hallituksen tehtäviin riskien valvonnassa kuuluu riskien analysointi ja arviointi kunkin taloudellisen tai liiketoiminnan katsauksen, selvityksen tai päätösehdotuksen yhteydessä. Riskien valvonta on erottamaton osa kaikkea hallituksen toimintaa. Tarkastusvaliokunta on vastuussa muun muassa taloudelliseen raportointijärjestelmään liittyvästä riskienhallinnasta, ja se avustaa hallitusta riskienhallinnan valvonnassa. Nokia soveltaa riskienhallintaan yhtenäisiä ja järjestelmällisiä menettelytapoja kaikissa liiketoiminnoissa ja menettelyissä hallituksen hyväksymän strategian mukaisesti. Riskienhallinta ei ole Nokiassa erillinen menettely, vaan osa tavallista päivittäistä liiketoimintaa ja hallinnointia.

Johto on vastuussa riittävien sisäisten valvontaprosessien perustamisesta ja ylläpitämisestä yhtiön taloudelliseen raportointiin liittyen. Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa Nokian johdolle ja hallitukselle riittävä vakuus siitä, että taloudellinen raportointi tapahtuu luotettavasti sekä esitetään ja julkaistaan asianmukaisesti.

Johto arvioi vuosittain Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuutta COSOn (Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) ja CoBiT:in (Control Objectives for Information and related Technology) asettamien viitekehyksien mukaisesti. Vuonna suoritettiin ylhäältä alas suuntautuva tilinpäätöksen riskiarviointi sisältäen merkittävät tilit, prosessit ja toimialueet, yhtiötason kontrollit, kontrollikäytännöt ja tietojärjestelmien kontrollit.

Arvioinnin osana johto dokumentoi:

• Yhtiötason kontrollit, jotka luovat toiminnalliset puitteet ja sisältävät Nokian arvot sekä Code of Conduct -ohjeen. Ne luovat pohjan päätöksenteolle ja työtavoille. Valikoidut seikat Nokian toiminta- ja hallinnointiperiaatteista dokumentoidaan erikseen yhtiötason kontrolleina.
• Kontrollikäytännöt, jotka koostuvat ohjeista ja käytännöistä, joilla pyritään varmistamaan johdon ohjeiden toteutuminen ja niihin liittyvien dokumenttien säilyttäminen Nokian käytäntöjen ja paikallisen lainsäädännön vaatimusten mukaisesti.
• Tietojärjestelmien kontrollit, joilla pyritään varmistamaan, että yhtiöllä on riittävät tietotekniikkaan liittyvät kontrollit, kuten muutosten hallinnointi, tietojärjestelmien kehittäminen ja toiminta sekä järjestelmiin pääsy ja käyttöoikeudet.

■ Merkittävät prosessit, mukaan lukien Nokian määrittelemät kuusi taloudellista prosessia ja tietotekniikan prosessi, jotka mahdollistavat Nokian ylhäältä alas suuntautuvan riskienhallinnan. Nämä prosessit sisältävät tulo-, toimitus-, osto-, rahoitus-, henkilöstöhallinto, kirjausten raportointi- sekä tietotekniikan prosessit. Nämä prosessit on suunniteltu (i) antamaan kokonaiskuva kaikista taloudellisista toiminnoista, (ii) tunnistamaan tärkeimmät kontrollipisteet, (iii) tunnistamaan mukana olevat toimijat, (iv) varmistamaan tärkeimpien tilien ja tilinpäätöksessä olevien väittämien kattaminen ja (v) mahdollistamaan sisäisen valvonnan suorittaminen Nokiassa.

Lisäksi johto

• arvioi kontrollien rakenteen ja kattavuuden pienentääkseen taloudellisen raportoinnin riskejä;
• testasi tärkeimpien kontrollien toiminnan;
• arvioi kaikki vuoden loppuun mennessä havaitut taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan puutteet; ja
• suoritti laadun tarkastuksen arviointiasiakirjoista ja antoi parannusehdotuksia.

Tämän arvioinnin perusteella johto on arvioinut Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden .. ja todennut, että sisäinen valvonta on tehokasta.

Nokialla on myös sisäisen tarkastuksen toiminto, joka itsenäisesti tarkastaa ja arvioi yhtiön sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus kuuluu talousjohtajan (CFO) organisaatioon ja se raportoi myös hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi milloin tahansa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta.

Lisätietoja Nokian riskienhallinnasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa .

HALLITUS

Nykyiset Nokian hallituksen jäsenet valittiin .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti. Samana päivänä hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet.

Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä yksivuotiskaudelle seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

ALLA ON ESITELTY HALLITUKSEN JA SEN VALIOKUNTIEN NYKYISET JÄSENET.

PUHEENJOHTAJA RISTO SIILASMAA, S. 1966

Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Hallituksen jäsen vuodesta . Puheenjohtaja vuodesta . Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja.

Dipl. ins. (tuotantotalous) (Helsingin teknillinen korkeakoulu).

Toimitusjohtaja, F-Secure Oyj –.

F-Secure Oyj, hallituksen puheenjohtaja. Mendor Oy, hallituksen jäsen. Suomen Teknologiateollisuus ry, hallituksen varapuheenjohtaja. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen.

Elisa Oyj, hallituksen puheenjohtaja – ja hallituksen jäsen –.

VARAPUHEENJOHTAJA MARJORIE SCARDINO, S. 1947

Hallituksen jäsen vuodesta . Varapuheenjohtaja vuodesta . Nimitysvaliokunnan jäsen. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

Bachelor of Arts (Baylor University). Juris Doctor (University of San Francisco).

Pääjohtaja, Pearson plc –. Pääjohtaja, The Economist Group –. Pohjois-Amerikan liiketoimintojen johtaja, The Economist Group –. The Georgia Gazette -lehti, lakimies – ja kustantaja –. Pearson plc., hallituksen jäsen –.

BRUCE BROWN, S. 1958

Teknologiajohtaja, The Procter & Gamble Company. Hallituksen jäsen .. lähtien.

Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (kansainvälinen liiketoiminta) (Xavier University). B.S. (kemian tekniikka) (Polytechnic Institute of New York University).

Useita johto- ja esimiestehtäviä The Procter & Gamble Companyn Baby Care-, Feminine Care- ja Beauty Careyksiköissä vuodesta lähtien Yhdysvalloissa, Saksassa ja Japanissa.

Agency for Science, Technology & Research (A*STAR), hallituksen jäsen. US National Innovation, strateginen neuvonantaja. Xavier University, hallituksen jäsen. MDVIP, hallituksen puheenjohtaja. University of Cincinnati Research Institute, hallituksen jäsen.

STEPHEN ELOP, S. 1963

Nokia Oyj:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja. Hallituksen jäsen vuodesta

Tietotekniikan ja -hallinnon tutkinto (McMaster University, Hamilton, Kanada). Oikeustieteen kunniatohtori (McMaster University, Hamilton, Kanada).

Yritysratkaisuista vastaavan yksikön johtaja ja johtokunnan jäsen, Microsoft Corporation –. Operatiivinen johtaja, Juniper Networks, Inc. –. Worldwide Field Operations -yksikön johtaja, Adobe Systems Inc. –. Toimitusjohtaja (viimeisin tehtävä), Macromedia Inc. –.

HENNING KAGERMANN, S. 1947 Hallituksen jäsen vuodesta . Henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan jäsen

Ph.D. (teoreettinen fysiikka) (Brunswickin teknillinen yliopisto).

Toinen toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja, SAP AG –. Pääjohtaja, SAP –.

Johtoryhmän toinen puheenjohtaja, SAP AG –. Useita johtotehtäviä vuodesta , SAP AG. Johtoryhmän jäsen, SAP –. Opettanut fysiikkaa ja tietojenkäsittelyä Brunswickin teknillisessä yliopistossa sekä Mannheimin yliopistossa –, nimitetty professoriksi vuonna .

Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaft (BMW AG), Deutsche Bank AG, Deutsche Post AG ja Münchener Rückversicherungs-Gesellschaft AG (Munich Re), hallintoneuvostojen jäsen. Wipro Ltd, hallituksen jäsen. Deutsche Akademie der Technikwissenschaften, johtaja. Honorary Senate of the Foundation Lindau Nobelprizewinners, jäsen.

JOUKO KARVINEN, S. 1957

Toimitusjohtaja, Stora Enso Oyj. Hallituksen jäsen vuodesta . Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan jäsen.

Dipl.ins. (Tampereen teknillinen korkeakoulu).

Toimitusjohtaja, Philips Medical Systems -divisioona –. Royal Philips Electronics, johtoryhmän jäsen ja konsernijohdon jäsen –. ABB Group Limited, useita johtotehtäviä vuodesta lähtien, mm. Executive Vice President, automaatioteknologia-divisioona ja konsernin johtoryhmän jäsen –, Senior Vice President, Business Area Automation Power Products –, Vice Preseident, Business Unit Drives Products & Systems –. Vice President, Power Electronics -divisioona, Global AC Drives Feeder Factory ja T&K-keskus, ABB Drives Oy –.

Aktiebolaget SKF, hallituksen jäsen. Metsäteollisuus ry ja Conferedation of European Paper Industries (CEPI), hallitusten jäsen.

HELGE LUND, S. 1962 Toimitusjohtaja, Statoil ASA. Hallituksen jäsen vuodesta . Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

MA (Business Economics) (School of Economics and Business Administration, Bergen), MBA-tutkinto (INSEAD).

Toimitusjohtaja, StatoilHydro –

. Toimitusjohtaja, Statoil –. Toimitusjohtaja, Aker Kvaerner ASA –. Aker RGI system, johtotehtäviä vuodesta . Ennen vuotta , varatoimitusjohtaja, Nycomed Pharma AS, Norjan konservatiivipuoleen parlamenttiryhmän poliittinen neuvonantaja ja McKinsey & Co, konsultti.

ISABEL MAREY-SEMPER, S. 1967 Johtaja , L'Oréal Groupin Advanced Research -yksikössä. Hallituksen jäsen vuodesta . Tarkastusvaliokunnan jäsen.

Tohtori (neurofarmakologia) (Université Paris Pierre et Marie Curie – Collège de France). MBA-tutkinto (Collège des Ingénieurs, Pariisi).

Johtaja, Shared Services, L'Oréal Group –. Talousjohtaja (Chief Financial Offi cer), Executive Vice President, vastuualueena strategia, PSA Peugeot Citroën –. Immateriaalioikeus- ja lisensointiyksikön operatiivinen johtaja, Thomson –. Vice President, yrityssuunnittelu, Saint-Gobain –. Director, yrityssuunnittelu, High Performance Materials, Saint-Gobain –. Johtaja, A.T. Kearney (Telesis, yrityskaupan myötä A.T. Kearney) –. Faurecia S.A, hallituksen jäsen –.

105

MÅRTEN MICKOS, S. 1962

Eucalyptus Systems, Inc:n toimitusjohtaja.

Hallituksen jäsen .. lähtien.

Dipl. ins. (Helsingin teknillinen korkeakoulu).

Senior Vice President, Database Group, Sun Microsystems –.

Toimitusjohtaja, MySQL AB –. Puheenjohtaja, Vexillum Ab –. Toimitusjohtaja, MatchON Sports Ltd –. Toimitusjohtaja, Intellitel Communications Ltd. –.

ELIZABETH NELSON, S. 1960

Riippumaton yritysneuvonantaja. Hallituksen jäsen .. lähtien. Tarkastusvaliokunnan jäsen.

MBA-tutkinto (rahoitus) (The Wharton School, University of Pennsylvania). B.S. (kansainvälinen politiikka) (Georgetown University).

Executive Vice President ja talousjohtaja (Chief Financial Offi cer), Macromedia, Inc. –. Vice President, Corporate Development, Macromedia, Inc. –. Projektijohtaja, yritystoiminnan kehittämisen ja kansainvälisen rahoituksen aloilla, Hewlett-Packard Company –. Associate, Robert Nathan Associates –.

Brightcove Inc., hallituksen jäsen.

Ancestry.com, Inc. –, SuccessFactors, Inc. –, Autodesk, Inc. – ja CNET Networks, Inc. –, hallitusten jäsen.

KARI STADIGH, S. 1955

Toimitusjohtaja ja konsernijohtaja, Sampo Oyj. Hallituksen jäsen vuodesta .

Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

Dipl.ins. (Helsingin teknillinen korkeakoulu), Dipl. ekon. (Svenska handelshögskolan, Helsinki).

Konsernijohtajan varamies, Sampo Oyj –. Toimitusjohtaja, Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo – . Toimitusjohtaja, Henkivakuutusosakeyhtiö Nova – , Toimitusjohtaja, Jaakko Pöyry -yhtiöt –.

Nordea Bank AB (publ), hallituksen jäsen. If Skadeförsäkring Holding AB (publ), Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, hallitusten puheenjohtaja. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen jäsen. Elinkeinoelämän Keskusliitto (EK), hallituksen varapuheenjohtaja. Finanssialan keskusliitto (FK), hallituksen varapuheenjohtaja. Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen.

Alma Media Oyj, hallituksen puheenjohtaja –. Aspo Oyj, hallituksen jäsen ja hallituksen puheenjohtaja –.

Seuraavat henkilöt toimivat hallituksen jäseninä Nokian .. pidetyn yhtiökokouksen päättymiseen saakka:

• Bengt Holmström s. . Hallituksen jäsen –. Ei valiokuntajäsenyyksiä vuonna .
• Per Karlsson, s. . Hallituksen jäsen –. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen .. saakka.
• Jorma Ollilla, s. . Hallituksen jäsen –. Hallituksen puheenjohtaja -. Ei valiokuntajäsenyyksiä vuonna .

HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA

Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen jäseniksi vuonna 2013

Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti .. hallituksen jäsenten valintaa koskevan ehdotuksensa .. kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Valinta tehdään vuoden toimikaudeksi, joka kestää varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. Nimitysvaliokunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä on kymmenen ja että seuraavat hallituksen nykyiset jäsenet valitaan uudelleen yhden vuoden toimikaudelle, joka päättyy vuoden varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä: Bruce Brown, Stephen Elop, Henning Kagermann, Jouko Karvinen, Helge Lund, Mårten Mickos, Elizabeth Nelson, Risto Siilasmaa ja Kari Stadigh.

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että Elizabeth Doherty, Reckitt Benckiser Group plc:n talousjohtaja .. saakka, nimitetään Nokian hallituksen jäseneksi samalle yhden vuoden toimikaudelle, joka päättyy vuoden varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten valinta

Hallitus valitsee joukostaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimitysvaliokunnan suosituksesta. Hallitus valitsee myös hallituksen valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat jäsenvaatimukset täyttävien hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. Valinnat tehdään hallituksen järjestäytymiskokouksessa varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Nimitysvaliokunta julkisti .., että se tulee ehdottamaan varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen .. pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Risto Siilasmaan valintaa hallituksen puheenjohtajaksi ja Jouko Karvisen valintaa hallituksen varapuheenjohtajaksi.

JOHTOKUNTA

Nokia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittää johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Ainoastaan johtokunnan puheenjohtaja eli toimitusjohtaja voi olla jäsenenä sekä hallituksessa että johtokunnassa.

MUUTOKSET JOHTOKUNNASSA

Vuonna Nokian johtokuntaan nimitettiin seuraavat henkilöt:

• Marko Ahtisaari nimitettiin Design-yksikön johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi .. alkaen.
• Juha Putkiranta nimitettiin Operations -toiminnoista vastaavaksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi .. alkaen.
• Timo Toikkanen nimitettiin Mobile Phones -yksikön johtajaksi ja Nokian johtokunnan jäseneksi .. alkaen.
• Chris Weber nimitettiin myynti- ja markkinointijohtajaksi ja Nokian johtokunnan jäseneksi .. alkaen.

Lisäksi seuraavat Nokian johtokunnan jäsenet jättivät tehtävänsä vuoden aikana:

• Jerri DeVard jätti tehtävänsä markkinointijohtajana ja paikkansa johtokunnassa ...
• Colin Giles jätti tehtävänsä myyntijohtajana ja paikkansa johtokunnassa .. ja lähti Nokiasta ...
• Mary T. McDowell jätti tehtävänsä Mobile Phones -yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa .. ja lähti Nokiasta ...
• Niklas Savander jätti tehtävänsä Markets-yksikön johtajana ja paikkansa johtokunnassa .. ja lähti Nokiasta ...
• Esko Aho jätti tehtävänsä yhteiskuntasuhteista vastaavana johtajana ja paikkansa johtokunnassa ... Hän jatkaa Nokiassa ulkopuolisena neuvonantajana.

ALLA ON ESITELTY JOHTOKUNNAN NYKYISET JÄSENET.

PUHEENJOHTAJA STEPHEN ELOP, S. 1963

Nokia Oyj:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja. Nokia Oyj:n hallituksen jäsen. Johtokunnan jäsen ja puheenjohtaja vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta .

Tietotekniikan ja -hallinnon tutkinto

(McMaster University, Hamilton, Canada). Oikeustieteen kunniatohtori (McMaster University, Hamilton, Canada).

Yritysratkaisuista vastaavan yksikön johtaja ja johtokunnan jäsen, Microsoft Corporation –. Operatiivinen johtaja, Juniper Networks, Inc. –. Worldwide Field Operations -yksikön johtaja, Adobe Systems Inc. –. Toimitusjohtaja (viimeisin tehtävä) Macromedia Inc. –.

MARKO AHTISAARI, S. 1969

Executive Vice President, Design. Johtokunnan jäsen .. alkaen. Nokian palveluksessa – ja uudelleen vuodesta .

Master of Arts (fi losofi a) (Graduate School of Arts and Sciences, Columbia University, New York, USA). Bachelor of Arts (kansan-

taloustiede ja fi losofi a) (Columbia College, Columbia University, New York, USA).

Senior Vice President, Design, Nokia –. Toimitusjohtaja ja perustaja, Dopplr –. Johtaja, Brand & Design, Blyk –. Johtaja, Design Strategy, Nokia –. Johtaja, Insight & Innovation, Nokia –. Suunnittelija, Satama Interactive –. Faculty Fellow, Graduate School of Arts and Sciences, Columbia University –.

Artek oy ab, hallituksen jäsen. WITNESS, hallituksen jäsen.

MICHAEL HALBHERR, S. 1964

Executive Vice President, HERE. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta .

PhD. (sähkötekniikka) (ETH, Zürich, Sveitsi). Tutkimustyötä, tietojenkäsittelytiede, MIT Laboratory (Cambridge, MA, Yhdysvallat). Vice President, Ovi Product

Development, Nokia Services –. Vice President, Nokia Maps, Nokia Services –. Toimitusjohtaja, gate AG, Berliini, Saksa –. Toimitusjohtaja, Europeatweb, München, Saksa –. Johtotehtävissä Boston Consulting Groupissa Yhdysvalloissa ja Sveitsissä –.

JO HARLOW, S. 1962

Executive Vice President, Smart Devices. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta .

Bachelor of Science (psykologia) (Duke University, Durham, North Carolina, Yhdysvallat).

Senior Vice President, Symbian

Smartphones, Mobile Solutions, Nokia –. Senior Vice President, Smartphones Product Management, Nokia . Vice President, Live Category, Nokia –. Senior Vice President, Markkinointi, Mobile Phones, Nokia –. Vice President, Markkinointi, Pohjois-Amerikan alue, Mobile Phones, Nokia –. Markkinointi-, myynti- ja johtotehtävissä Reebokin palveluksessa – ja Procter & Gamblen palveluksessa –.

TIMO IHAMUOTILA, S. 1966

Executive Vice President, Chief Financial Offi cer. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa – ja uudelleen vuodesta .

Kauppat.maist. (Helsingin kauppakorkeakoulu). Lisensiaatti (rahoitus) (Helsingin kauppakorkeakoulu).

Executive Vice President, Myynti, Markets, Nokia –. Executive Vice President, Myynti ja Portfolion hallinta, Mobile Phones, Nokia . Senior Vice President, CDMA -liiketoimintayksikkö, Mobile Phones, Nokia –. Vice President, Nokian rahoitusyksikkö –. Director, Nokian yritysrahoitus –. Vice President, Nordic Derivatives Sales, Citibank Plc –. Manager, Nokian kaupankäynti ja riskienhallinta –. Rahoituksen varainhallinnan analyytikko, Kansallis-Osake-Pankki –.

Uponor Oyj, hallituksen jäsen. Nokia Siemens Networks B.V, hallituksen jäsen. Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen.

LOUISE PENTLAND, S. 1972

Executive Vice President, Chief Legal Offi cer. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta .

LL.B (honours) (oikeustieteen tutkinto) (Newcastle upon Tyne). Asianajaja (Englanti ja Wales). Asianajaja (New York Barin jäsen).

Senior Vice President ja Chief Legal Offi cer, Nokia – . Chief Legal Offi cer, Nokia (vt) –. Vice President, Lakiasiainjohtaja, Nokia Enterprise Solutions –. Senior Legal Counsel, Nokia Networks –. Ennen Nokian palvelukseen siirtymistään toiminut lakimiestehtävissä Avon Cosmetics Ltd:ssa sekä eri lakiasiaintoimistoissa Isossa-Britanniassa.

Nokia Siemens Networks B.V, hallituksen jäsen. Association of General Counsels, CLO Roundtable-Europe, Global Leaders in Law -järjestö sekä Corporate Counsel Forum, jäsen. International Bar Association, varapuheenjohtaja.

JUHA PUTKIRANTA, S. 1957

Executive Vice President, Operations. Johtokunnan jäsen .. lähtien. Nokian palveluksessa vuodesta .

Dipl.ins. (tuotantotalous ja tietojenkäsittely) (Helsingin teknillinen korkeakoulu). Senior Vice President, Supply

Chain, Nokia –. Senior Vice President, Multimedia Computers, Nokia –. Senior Vice President, Imaging Business Unit, Nokia –. Senior Vice President, Cellular Telephone Business Unit, Nokia –. Vice President, Corporate Planning and Business Development Nokia –. Johtotehtäviä Hewlett-Packard Companyssa –.

HENRY TIRRI, S. 1956

Executive Vice President, Chief Technology Offi cer. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta .

Ph.D. (tietojenkäsittelytiede) (Helsingin yliopisto). Kunniatohtori (Tampereen yliopisto).

Nokia Research Centerin (NRC) johtaja, Corporate Development, Nokia –. NRC:n järjestelmätutkimuslaboratorion johtaja, Nokia –. Nokia Research Center, Research Fellow –.

Dosentti, tietotekniikka (Helsingin yliopisto). Dosentti, laskennallinen tekniikka (Aalto yliopisto). Dosentti, maa- ja vesirakennus (University of California, Berkeley). International Advisory Committee Tsinghua National Laboratory for Information Science and Technology, jäsen.

TIMO TOIKKANEN, S. 1966

Executive Vice President, Mobile Phones. Johtokunnan jäsen .. lähtien. Nokian palveluksessa vuodesta .

Oikeustieteen tutkinto (Helsingin yliopisto). Oikeustieteen tutkinto (King's College, Lontoo).

Johtaja, Business Development, Nokia –. Senior Vice President, Strategic Business Operations, Nokia –. Senior Vice President, Myynti, Distribution East, Nokia –. Senior Vice President, Lähi-itä ja Afrikka, Customer and Market Operations, Nokia –. Vice President, Kiinan alue, Mobile Phones Myynti, Nokia. Vice President, Myynti, Eteläinen Kiina, Mobile Phones, Nokia –. General Manager, Hong Kong ja Macao, Nokia –.

CHRIS WEBER, S. 1965

Executive Vice President, Sales and Marketing. Johtokunnan jäsen .. alkaen. Nokian palveluksessa vuodesta .

Bachelor (kauppatieteet ja tietojenkäsittelytiede) (Mount Union College, Alliance, Ohio, USA).

Senior Vice President, Markets, Etelä-Amerikka ja Pohjois-Amerikka, Nokia –. Oman konsultointiyrityksen toimitusjohtaja, –. Useita myyntijohdon ja markkinoinnin tehtäviä vuotta kestäneen Microsoft-uran aikana, mukaan lukien Corporate Vice President, U.S. Enterprise and Partner Group, vastuualueenaan kansallinen myyntistrategia, myyntitoiminnot, yritysosakkaat ja teollisuusstrategia.

JUHA ÄKRÄS, S. 1965

Executive Vice President, Human Resources. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta .

Dipl.ins. (Teknillinen korkeakoulu, Helsinki).

Senior Vice President, Human Resources –. Vice President, Global Operational Human Resources, Nokia –. Senior Vice President ja General Manager, Core Networks, Nokia Networks – . Vice President ja General Manager, IP Networks, Nokia Networks –. Vice President, strategia ja liiketoimintojen kehittäminen, Nokia Networks -. Vice President, Customer Services Aasian ja Tyynenmeren alue, Nokia Telecommunications –. Markkinointi- ja liiketoimintojen kehittämispäällikkö, Customer Services, Nokia Telecommunications –. Liiketoimintojen kehittämispäällikkö ja Controller, Customer Services, Nokia Cellular Systems –. Projektipäällikkö, Nokia Telecom Ab

Nokia Siemens Networks B.V., hallituksen jäsen. Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen.

(Ruotsi) –.

KAI ÖISTÄMÖ, S. 1964

Executive Vice President, Chief Development Offi cer. Johtokunnan jäsen vuodesta . Nokian palveluksessa vuodesta

Tekn. tri (signaalin käsittely). Dipl.ins. (Tampereen teknillinen korkeakoulu). Executive Vice President, Devices,

Nokia –. Executive Vice President ja General Manager, Mobile Phones, Nokia –. Senior Vice President, Business Line Management, Mobile Phones, Nokia –. Senior Vice President, Mobile Phones -liiketoimintayksikkö, Nokia –. Vice President, Nokia Mobile Phones, TDMA/GSM -tuotelinja, Nokia –. Vice President, TDMA-tuotelinja, Nokia –. Useita johto- tai muita tehtäviä, Nokia Consumer Electronics ja Nokia Mobile Phones –.

Sanoma Oyj, hallituksen jäsen. Tampereen yliopisto, hallituksen puheenjohtaja. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus (TEKES), johtokunnan puheenjohtaja.

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT

HALLITUS

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen ja valiokuntien jäsenille maksetut ja yhtiökokouksissa vuosina , ja päätetyt palkkiot.

Asema, EUR	2012	2011	2010
Puheenjohtaja	440 000	440 000	440 000
Varapuheenjohtaja	150 000	150 000	150 000
Jäsen	130 000	130 000	130 000
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	25 000	25 000	25 000
Tarkastusvaliokunnan jäsen	10 000	10 000	10 000
Henkilöstöpoliittisen valiokunnan
puheenjohtaja	25 000	25 000	25 000
Yhteensä		1 700 000 1 1 700 000 1 1 700 000 2

Toimitusjohtaja Stephen Elop ei saanut palkkiota tehtävästään hallituksen jäsenenä vuosina ja .

Hallituksen yhteenlaskettu palkkiosumma sisältää entiselle toimitusjohtajalle maksetun palkkion ainoastaan hänen tehtävästään hallituksen jäsenenä.

Yhtiön käytäntönä on, että hallituksen jäsenten palkkio koostuu yksinomaan vuosipalkkiosta ja että kokouspalkkioita ei makseta. Noin % hallituksen jäsenten palkkioista maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina. Yhtiön käytäntönä on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet hallitusjäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot). Tämän lisäksi yhtiön toimintatapana on, että toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin, eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperusteisia osakepalkkioita tai ehdollisia osakepalkkioita, eivätkä muitakaan osakeperusteisia tai muutoin muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta. Toimitusjohtaja ei saanut palkkiota tehtävästään hallituksen jäsenenä vuonna . Toimitusjohtajan kokonaispalkkio on esitetty myöhemmin kohdassa "Palkkiotaulukko vuodelta ", sivulla .

Nimitysvaliokunta ehdottaa ja varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista. Päätös tehdään edustettuina olevien äänten yksinkertaisella enemmistöllä. Palkkio päätetään toimikaudeksi, joka alkaa kyseisestä varsinaisesta yhtiökokouksesta ja jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Laatiessaan yhtiökokoukselle ehdotusta hallituksen palkkioiksi nimitysvaliokunnan toimintatapana on ottaa huomioon ja verrata hallituksen palkkiotasoja ja -kriteerejä sellaisissa globaaleissa vertailuyhtiöissä, jotka liikevaihdoltaan ja liiketoiminnan monimuotoisuudeltaan vastaavat Nokiaa. Valiokunnan tavoitteena on taata, että yhtiöllä on tehokas, kansainvälisistä ammattilaisista koostuva hallitus, jonka jäsenillä on monipuoliset taidot ja kokemus. Yksi tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa on kilpailukykyinen palkkio hallituksen jäsenille.

Hallituksen palkkiot vuonna 2012

Hallituksen jäsenten yhteenlaskettujen palkkioiden määrä, joka maksettiin heidän tehtävistään hallituksessa ja sen valiokunnissa, oli euroa .. päättyneeltä vuodelta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenille vuodelta maksetut palkkiot .. pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Tietoa hallituksen jäsenten osakeomistuksista ja osakepohjaisista kannustimista löytyy "Hallituksen jäsenten osakeomistus" -osiosta sivulta .

		Rahana maksetut palkkiot	Yhteensä
	Vuosi	EUR 1	EUR
Risto Siilasmaa, puheenjohtaja, 3.5.2012 alkaen 2	2012	440 000	440 000
Jorma Ollila, puheenjohtaja, 3.5.2012 saakka 3	2012	—	—
Marjorie Scardino, Varapuheenjohtaja 4	2012	150 000	150 000
Bruce Brown	2012	130 000	130 000
Stephen Elop 5	2012	—	—
Bengt Holmström 3	2012	—	—
Henning Kagermann 6	2012	155 000	155 000
Per Karlsson 3	2012	—	—
Jouko Karvinen 7	2012	155 000	155 000
Helge Lund	2012	130 000	130 000
Isabel Marey-Semper 8	2012	140 000	140 000
Mårten Mickos	2012	130 000	130 000
Elizabeth Nelson 9	2012	140 000	140 000
Kari Stadigh	2012	130 000	130 000
Yhteensä		1 700 000	1 700 000

Noin % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput, noin % rahana. Toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin, eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperusteisia osakepalkkioita tai ehdollisia osakepalkkioita, eivätkä muitakaan osakeperusteisia tai muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.

Risto Siilasmaan palkkio hallituksen puheenjohtajana toimimisesta.

• Jorma Ollila, Bengt Holmström ja Per Karlsson toimivat hallituksen jäseninä vuoden yhtiökokouksen päättymiseen asti. Heidän vuoden varsinaisen yhtiökokouksen loppuun päättyneen toimikautensa palkkio maksettiin kokonaisuudessaan vuoden aikana, eikä heille suoritettu palkkiota vuonna . Lisätietoa heille vuonna maksetuista palkkioista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta .
• Marjorie Scardinon palkkio hallituksen varapuheenjohtajana toimimisesta.
• Stephen Elop ei saanut palkkiota tehtävästään hallituksen jäsenenä. Tämä taulukko ei sisällä hänelle toimitusjohtajan tehtävistä maksettuja palkkioita, jotka on eritelty kohdassa "Palkkiotaulukko vuodelta " sivulla .
• Henning Kagermannin palkkio, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• Jouko Karvisen palkkio, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
• Isabel Marey-Semperin palkkio, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
• Elizabeth Nelsonin palkkio, josta euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen palkkioiksi vuonna 2013

Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti .. ehdotuksensa .. kokoontuvalle yhtiökokoukselle hallituksen vuoden palkkioiksi. Valiokunta ehdottaa, että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksettaisiin toimikaudelta, joka päättyy vuoden varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä, samansuuruinen vuosipalkkio kuin edellisiltä viideltä vuodelta: hallituksen puheenjohtajalle euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle euroa (lukuun ottamatta Nokian toimitusjohtajaa, jos hänet valitaan hallituksen jäseneksi); lisäksi tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajalle ylimääräisenä vuosipalkkiona euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan jäsenelle lisäksi euroa.

Ohjaavana periaatteena valiokunnan ehdotuksessa on yhdenmukaistaa hallituksen jäsenten intressit osakkeenomistajien intressien kanssa palkitsemalla hallituksen jäseniä ensisijaisesti Nokian osakkeilla, jotka heidän tulee säilyttää omistuksessaan hallitusjäsenyyden ajan. Tästä syystä nimitysvaliokunta ehdottaa edelleen, että palkkioista noin % maksettaisiin markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina, jotka hallituksen jäsenten tulee yhtiön toimintatavan mukaan säilyttää omistuksessaan hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot). Palkkion loppuosa maksettaisiin rahapalkkiona, josta suurin osa menee käytännössä palkkiosta aiheutuvien verojen kattamiseen.

JOHDON PALKITSEMINEN

Alla kuvataan yksityiskohtaisemmin Nokian johdon palkitsemisperiaatteita, palkitsemisohjelmien rakennetta sekä tekijöitä, jotka otetaan huomioon palkkioista päätettäessä. Yksi palkitsemisjärjestelmämme rakenteen taustalla olevista periaatteista on, että huomattava osa johdon palkkiosta on sidottu yhtiön suoritukseen ja yhdenmukaistettu osakkeenomistajien saaman arvon kanssa ja on täten saajalleen ehdollista. Toimitusjohtajan kokonaispalkkiosta % on tällä tavoin ehdollinen ja sidottu suoritukseen. Vastaavasti muiden Nokian johtokunnan jäsenten palkkioista %– % on ehdollista. Palkitsemisohjelmat on suunniteltu siten, että tämä ehdollinen osuus palkkiosta ansaitaan ja toteutuu kun tulokset antavat siihen aihetta. Vaikka olemme ottaneet merkittäviä edistysaskelia uuden strategiamme täytäntöönpanossa, muutos ja toimenpiteiden tulokset ovat kestäneet odotettua kauemmin. Tästä johtuen merkittävä osa Nokian toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten palkkioista ei toteutunut viime vuonna.

Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat sekä päätöksentekoprosessi

Johdon palkitsemisjärjestelmän keskeisinä tavoitteina on maailmanlaajuisesti palkata, sitouttaa ja motivoida lahjakkaita johtajia, joilla on taito ja kyky johtaa Nokia menestykseen

erittäin moninaisella ja nopeasti kehittyvällä langattoman viestinnän teollisuudenalalla. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olemme kehittäneet palkitsemisjärjestelmän, joka sisältää kilpailukykyisen peruspalkan sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimia, joiden on tarkoitus yhdessä muodostaa kilpailukykyinen palkitsemiskokonaisuus.

Nokian johdon palkitsemisohjelmat on suunniteltu mahdollistamaan vuoden alussa julkistetun strategian tehokas täytäntöönpano. Ohjelmien tarkoitus on erityisesti:

• sisältää tarkoin määriteltyjä elementtejä, jotka edistävät strategiamme toteuttamista;
• tarjota asianmukainen tulosperusteinen muuttuva palkanosa lyhyen ja pitkän aikavälin strategisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta;
• tasapainottaa palkkiot asianmukaisesti ottaen huomioon sekä yhtiön että henkilön oma suoritus; ja
• vaalia omistajakulttuuria, joka edistää kestävää kehitystä ja pitkän aikavälin arvon luomista ja yhdenmukaistaa ylimmän johdon ja osakkeenomistajien intressit pitkän aikavälin osakepohjaisten kannustimien avulla.

Nokian johdon palkkiotasojen ja palkitsemiskäytäntöjen kilpailukykyisyys on yksi monista avaintekijöistä, joita hallituksen henkilöstöpoliittinen valiokunta ottaa huomioon päättäessään Nokian johdon palkkioista. Henkilöstöpoliittinen valiokunta vertaa vuosittain Nokian palkitsemiskäytäntöjä, peruspalkkoja ja kokonaispalkkioita, mukaan lukien lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet, muihin yhtiöihin, jotka ovat liikevaihdoltaan, kooltaan, maailmanlaajuiselta toiminta-alueeltaan ja liiketoiminnan moninaisuudeltaan samankaltaisia Nokian kanssa ja joiden kanssa Nokia arvioi kilpailevansa osaajista. Näihin vertailukohteisiin kuuluu yhtiöitä, jotka toimivat huipputeknologian, tietoliikenteen ja internetpalveluiden aloilla sekä muilla aloilla ja joiden pääkonttori sijaitsee Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Henkilöstöpoliittinen valiokunta määrittelee vertailuryhmän ja päivittää sitä tarvittaessa esimerkiksi liiketoimintaympäristön ja teollisuudenalan muutosten johdosta.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta käyttää ulkopuolista Mercer Human Resourcesin palkkioasiantuntijaa hankkiessaan vertailuaineistoa ja tietoja markkinoiden kehityksestä. Ulkopuolinen asiantuntija työskentelee suoraan henkilöstöpoliittisen valiokunnan alaisuudessa ja tapaa henkilöstöpoliittisen valiokunnan vuosittain ilman yhtiön johdon läsnäoloa arvioidakseen Nokian johdon palkkiotasoja ja palkkiojärjestelmien kilpailukykyisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Yhtiön johto antaa asiantuntijalle tietoja Nokian palkitsemisjärjestelmistä valiokunnan kokouksiin valmistautumista varten. Henkilöstöpoliittinen valiokunta on arvioinut ja todennut, että valiokunnalle työskentelevä Mercer Human Resourcesin asiantuntija on Nokiasta riippumaton, eikä hänellä ole mitään muuta liiketoimintasuhdetta Nokiaan.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta käsittelee ylimmän johdon palkitsemista vuosittain, ja erityisen tarpeen vaatiessa myös vuoden aikana. Henkilöstöpoliittinen valiokunta käsittelee ja suosittelee hallitukselle, ilman yhtiön johdon läsnäoloa, toimitusjohtajan palkitsemisen kannalta merkitykselliset yhtiön tavoitteet ja päämäärät, arvioi toimitusjohtajan suoriutumista asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin nähden sekä tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajan palkaksi ja palkkioiksi. Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat toimitusjohtajan palkat ja palkkiot kokonaisuudessaan, mukaan lukien myös pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet. Yhtiön johdon tehtävänä on antaa kaikki tiedot, jotka valiokunta pyytää päätöksentekonsa tueksi.

Lisäksi henkilöstöpoliittinen valiokunta hyväksyy toimitusjohtajan esityksen pohjalta kaikkien johtokunnan jäsenten (lukuun ottamatta Nokian toimitusjohtajaa) ja muiden toimitusjohtajalle suoraan raportoivien, johtotasolla toimivien alaisten kaikki palkat ja palkkiot, mukaan lukien pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet, sekä niihin liittyvät kriteerit ja tavoitteet. Valiokunta käsittelee myös johtokunnan jäsenten (lukuun ottamatta toimitusjohtajaa) ja muiden toimitusjohtajalle suoraan raportoivien, johtotasolla toimivien alaisten suoriutumisarvioinnin tulokset ja hyväksyy heidän kannustinpalkkionsa kyseisen arvioinnin perusteella.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta ottaa huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä päättäessään Nokian ylimmän johdon palkoista ja palkkioista sekä esitellessään toimitusjohtajan palkkoja ja palkkioita hallituksen hyväksyttäviksi:

• palkkiotaso samankaltaisissa tehtävissä (tehtävän laajuus, liikevaihto, alaisten määrä, globaalit vastuut ja raportointisuhteet huomioon ottaen) vertailuyhtiöissä;
• johtajan edellisvuoden suoriutuminen työssään, jota arvioidaan vuoden lopussa vertaamalla suoritusta sekä yksilöllisiin tavoitteisiin, jotka ovat linjassa Nokian taloudellisten ja strategisten tavoitteiden kanssa, että yleisesti kykyihin ja potentiaaliin johtajana;
• tehtävän vaikutus Nokian suoritukseen ja strategiseen suuntaan;
• sisäinen vertailu Nokian muun ylimmän johdon palkkaukseen;
• aikaisempi kokemus ja tehtävässäoloaika; sekä
• johtajan mahdolliset ja odotetut tulevaisuuden saavutukset.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta arvioi näitä tekijöitä kokonaisarviona.

Vuonna Nokian johto teki sisäisen riskiarvion Nokian henkilöstön palkitsemisessa noudatettavista toimintatavoista ja käytännöistä erityisesti kartoittaakseen mahdollisia riskitekijöitä, jotka voisivat liittyä vuonna strategian myötä Nokian palkitsemisjärjestelmiin tehtyihin muutoksiin. Johto arvioi muun muassa Nokian kiinteiden ja muuttuvien palkkojen ja palkkioiden suhdetta toisiinsa, kannustinohjelmien perusteella ansaittavien palkkioiden enimmäismääriä, kannustinohjelmien suorituskriteereitä sekä muuttuvien palkkojen ja palkkioiden ansaintakausien pituuksia. Osana riskiarviointia johto arvioi myös osakeomistusta Nokiassa, irtisanomiskorvaus- ja takaisinperintäkäytäntöjä sekä hallinnointirakennetta ja -käytäntöjä kokonaisuutena. Riskiarvion johtopäätöksenä oli, että Nokian palkitsemisjärjestelmistä, -toimintatavoista tai -käytännöistä

tai niihin tehdyistä muutoksista ei aiheudu merkittäviä riskejä, joilla voisi olla olennainen haitallinen vaikutus Nokiaan. Arvion johtopäätökset raportoitiin henkilöstöpoliittiselle valiokunnalle. Vastaavaa riskiarviointia ei tehty vuonna , koska vuoden arviointi sisälsi vuonna palkitsemisjärjestelmiin toteutetut muutokset.

Johdon palkitsemisen osatekijät

Ylimmän johdon palkitsemisohjelma koostuu rahana maksettavasta vuotuisesta peruspalkasta, rahana maksettavista lyhyen aikavälin tulospalkkioista sekä pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista, eli tulosperusteisista osakepalkkioista, optiooikeuksista ja ehdollisista osakepalkkioista.

VUOTUINEN RAHAPALKKIO

Tavoitteena on, että peruspalkat ovat kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Henkilöstöpoliittinen valiokunta tekee kokonaisarvion tarkoituksenmukaisista palkkatasoista yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin vertailuyhtiöihin verraten.

Lyhyen aikavälin tulospalkkiot ovat tärkeä osa Nokian suoritusperusteisia palkkiojärjestelmiä ja ne on sidottu suoraan Nokian taloudellisiin ja strategisiin tavoitteisiin, jotka ovat yhteisiä koko johtokunnalle. Lyhyen aikavälin tulospalkkioiden ansaintamahdollisuudet ilmoitetaan prosenttiosuutena jokaisen johtajan vuotuisesta peruspalkasta. Nämä palkkion ansaintamahdollisuudet ja arviointikriteerit on esitetty alla olevassa taulukossa.

Lyhyen aikavälin kannustimet on laadittu koko Nokian johtokunnalle, perustuen heidän suoritukseensa ryhmänä. Lisäksi eräiden johtokunnan jäsenten tavoitteet sisältävät suhteellisen osakkeenomistajien kokonaistuoton tavoitteen. Maksu suhteellisen osakkeenomistajien kokonaistuoton perusteella perustuu henkilöstöpoliittisen valiokunnan arviointiin Nokian osakkeenomistajien kokonaistuotosta verrattuna vastaavaan tuottoon vertailuyhtiöissä, jotka valiokunta on valinnut huipputeknologian, internetpalveluiden ja telekommunikaation aloilta ja relevanttehin markkkinaindekseihin yhden, kolmen ja viiden vuoden aikana.

Yksityiskohtaiset sekä taustalla vaikuttavat tavoitteet toimitusjohtajalle hyväksyy hallitus ja johtokunnan muille jäsenille henkilöstöpoliittinen valiokunta.

Seuraavassa taulukossa esitetään toimitusjohtajalle ja johtokunnan jäsenille asetetut arviointikriteerit vuodelle . Maksettavat lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot määritellään vertaamalla kunkin johtokunnan jäsenen suoritusta arviointikriteerin tavoitteeseen.

Lyhyen aikavälin kannustin prosenttiosuutena vuotuisesta peruspalkasta vuonna

Tehtävä	Vähimmäis- suoritus	Tavoite- suoritus	Enimmäis suoritus	Arviointikriteerit
Toimitusjohtaja	0 %	100 %	200 %	Keskeiset taloudelliset tavoitteet 1 (mukaan lukien bruttokate, toimintakulut, nettokassavirta); ja
Johtokunta	0 %	75 %	150 %	Strategiset tavoitteet 1 (mukaan lukien Nokian tuote- ja palveluvalikoimalle asetetut tavoitteet)
Eräät johtokunnan jäsenet (yllämainitun lisäksi)	0 %	25 %	50 %	Osakkeenomistajien kokonaistuotto 2 (verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin huipputeknologian, tietoliikenteen ja internetpalveluiden toimialoilla yhden, kolmen ja viiden vuoden ajanjaksolla)

Yhden johtokunnan jäsenen kannustinjärjestelmä on sidottu keskeisten taloudellisten ja strategisten tavoitteiden lisäksi myös tiettyihin myyntija bruttokatetavoitteisiin.

Osakkeenomistajien kokonaistuotto kuvastaa Nokian osakkeen kurssikehitystä annetulla ajanjaksolla sisältäen maksettujen osinkojen määrän, jaettuna Nokian osakkeen kurssilla ajanjakson alussa. Laskenta suoritetaan samalla tavalla kullekin vertailuryhmän yhtiölle. Vain tietyt johtokunnan jäsenet ovat oikeutettuja osakkeenomistajien kokonaistuottoon perustuvaan kannustinosuuteen. Stephen Elopin osakkeenomistajien kokonaistuottoon perustuva kannustinosuus sisältyi erityiseen toimitusjohtajan kertakannustinohjelmaan, jonka hallitus hyväksyi kaksivuotiskaudelle – .

Lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman perusteella maksettava vuotuinen kannustinpalkkio maksetaan kerran vuodessa ennalta määrättyjen Nokian suorituskriteerien ja niiden .. tapahtuneen arvioinnin perusteella. Maksettavan palkkion suuruutta määritettäessä henkilöstöpoliittisen valiokunnan hyväksymiä kannustintavoitteita verrataan ennalta määritettyihin suorituskriteereihin. Yksilöllinen kannustinpalkkioprosentti saadaan laskettua vertaamalla saatuja tuloksia jokaisen johtokunnan jäsenen kannustintavoitteeseen. Johtokunnan jäsenen vuosittainen peruspalkka kerrotaan tällä prosentilla, josta saadaan kannustinpalkkiona lopulta maksettava määrä. Suoritus, kannustinpalkkioprosentti ja palkkion määrä esitetään henkilöstöpoliittiselle valiokunnalle hyväksyttäväksi. Mikäli suorituskriteerejä ei ole saavutettu, maksettava lyhyen aikavälin tulospalkkio voi olla nolla. Enimmäispalkkio maksetaan vain, jos enimmäissuoritus saavutetaan jokaisessa arviointikriteerissä.

Suorituskriteerejä ei saavutettu tilikaudella ja tästä johtuen lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman perusteella ei maksettu palkkioita.

Lisätietoja ylimmälle johdolle maksetuista rahapalkoista vuonna löytyy kohdasta "Palkkiotaulukko vuodelta " sivulta .

Pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet

Nokia käyttää pitkän aikavälin osakepohjaisia kannustimia, eli tulosperusteisia osakepalkkioita, optio-oikeuksia ja ehdollisia osakepalkkioita tavoitteenaan yhdenmukaistaa ylimmän johdon ja osakkeenomistajien intressit, palkita pitkän aikavälin taloudellisesta suorituksesta ja sitouttaa johtoa ottaen samalla huomioon kehittyvät lainsäädännölliset vaatimukset ja suositukset sekä muuttuvat taloudelliset olosuhteet. Nämä palkkiot määritellään edellä kohdassa "Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat sekä päätöksentekoprosessi" kuvattujen tekijöiden perusteella, joihin kuuluvat esimerkiksi palkkojen ja palkkioiden vertailu relevanteilla markkinoilla toimivien johtajien palkkoihin ja palkkioihin sekä johdon jäsenten kokonaispalkkioiden kilpailukykyisyys kyseisillä markkinoilla. Tulosperusteiset osakepalkkiot ovat Nokian pääasiallinen pitkän aikavälin osakepohjainen kannustin ja ne palkitsevat sekä Nokian pitkän aikavälin taloudellisen tuloksen että osakkeen kurssikehityksen perusteella. Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella annetaan osakkeita, jos ainakin toisen ennalta määritellyn Nokian taloudelliseen suoritukseen sidotun suoritustavoitteen kynnystaso saavutetaan suorituskauden loppuun mennessä. Johtajan saaman palkkion arvo riippuu Nokian osakkeen arvosta. Optio-oikeuksia myönnetään tarkoituksena luoda arvoa johtajalle ainoastaan, mikäli Nokian osakkeen hinta on optiooikeuksien merkintäajan alkaessa korkeampi kuin optio-oikeuksien myöntämishetkellä määrätty osakkeen merkintähinta. Tarkoituksena on kohdistaa johtajien huomio myös osakkeen arvonmuodostukseen ja näin yhdenmukaistaa johdon ja osakkeenomistajien intressejä. Ehdollisia osakepalkkioita käytetään ensisijaisesti pitkäaikaiseen sitouttamiseen ja niiden perusteella annetaan osakkeita etukäteen määrätyn sitouttamiskauden päätyttyä. Kaikkien myönnettävien osakkeiden osalta on noudatettava johdon osakeomistusta koskevia suosituksia, jotka on selostettu alla. Johtaja pääsääntöisesti menettää osakepohjaiset kannustimensa, mikäli hän lähtee Nokian palveluksesta ennen kuin osakepalkkiot ovat toteutuneet.

Tiettyjen osakepohjaisten palkkioiden takaisinperintä

Yhtiön hallitus on hyväksynyt ohjesäännön, jonka mukaan osakepohjaisten kannustimien perusteella saatu hyöty voidaan periä takaisin johtokunnan jäseniltä, jos yhtiön tilinpäätöstietoja on oikaistava takautuvasti petoksen tai tahallisen väärinkäytöksen johdosta. Ohjesääntö koskee johtokunnan jäsenille .. jälkeen myönnettyjä osakepohjaisia kannustimia.

Johtokunnan jäsenille myönnetyistä osakepohjaisista kannustimista vuonna löytyy tietoa kohdasta "Johtokunnan jäsenten optio-oikeudet" sivulta ja "Johtokunnan jäsenten tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot" sivulta .

Johdon palkkiot vuonna 2012

TOIMITUSJOHTAJASOPIMUKSET

Stephen Elopin toimitusjohtajasopimus kattaa hänen tehtävänsä toimitusjohtajana .. alkaen. Stephen Elopin vuotuinen peruspalkka, jonka hallitus tarkistaa vuosittain ja jonka hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat, oli euroa vuoden lopussa. Hänen tulospalkkionsa tavoitemäärä ("tavoitebonus") Nokian lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelman mukaan on % hänen .. tilanteen mukaisesta vuotuisesta peruspalkastaan. Lisäksi hänellä oli erillinen hallituksen hyväksymä ohjelma kaudelle –. Tämä ohjelma ja sen tulokset on esitetty alla. Stephen Elop on oikeutettu tavanomaisiin luontoisetuihin, jotka ovat linjassa ylimpään johtoon sovellettavien ohjesääntöjen kanssa, kuitenkin siten, että osa niistä maksetaan verot sisältäen. Elop on myös oikeutettu osallistumaan Nokian pitkän aikavälin osakepohjaisiin kannustinohjelmiin Nokian ohjesääntöjen ja periaatteiden sekä hallituksen päätösten mukaisesti.

Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Stephen Elopista johtuvasta syystä, hän on oikeutettu saamaan kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hän menettää osakepohjaiset kannustinpalkkiot sovellettavien kannustinohjelmien sääntöjen mukaisesti, poikkeuksena Nokian vuoden osakepohjaisesta kannustinohjelmasta myönnetyt osakepalkkiot, jotka maksetaan nopeutetussa aikataulussa (Nokian vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suorituskausi päättyi vuonna , eikä tämän ohjelman perusteella annettu osakkeita). Elopin irtisanoessa toimitusjohtajasopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja hän on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus kuudelta kuukaudelta) ja hän menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkiot. Jos määräysvalta Nokiassa vaihtuu ("change of control") Elop voi päättää työsuhteensa siinä tapauksessa, että hänen työtehtävänsä ja vastuunsa olennaisesti vähenevät. Tällöin hän on oikeutettu kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan nopeutetussa aikataulussa. Nokian päättäessä Elopin sopimuksen Elopin olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, Elop ei saa lisäkorvauksia ja hän menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkiot. Jos Elop päättää toimitusjohtajasopimuksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, Elopilla on oikeus erokorvaukseen, joka vastaa kuukauden irtisanomisajan palkkaa (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa maksetaan nopeutetussa aikataulussa. Stephen Elopilla on kuukauden kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä lukien. Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Elopin olennaisen sopimusrikkomuksen johdosta, Elopilla voi olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osalta. Korvauksen määrä vastaa peruspalkkaa ja tavoitebonuksen määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta.

Maaliskuussa hallitus päätti muuttaa Stephen Elopin palkkiojärjestelmää vuosille - tavoitteena yhdenmukaistaa Elopin palkkio osakkeenomistajien saaman arvonnousun kanssa ja sitoa merkittävä osa hänen palkkiostaan suoraan Nokian osakkeen arvoon vuosien - aikana. Tähän ohjelmaan osallistuakseen Elop sijoitti osan lyhyen aikavälin

tulospalkkion ansaitsemismahdollisuudesta sekä osan pitkän aikavälin osakepohjaisten palkkioiden ansaitsemismahdollisuudesta seuraavasti:

• Hänen lyhyen aikavälin tulospalkkionsa tavoitetaso laskettiin %:sta %:iin; ja
• Hänelle myönnettyjen pitkän aikavälin osakepalkkioiden arvo oli markkinoilla kilpailukykyistä tasoa matalampi.

Tästä vastineena Elop sai mahdollisuuden ansaita Nokian osakkeita vuoden lopussa perustuen kahteen toisistaan riippumattomaan kriteeriin. Kumpaankin kriteeriin oli sidottu puolet ansaintamahdollisuudesta. Kriteerit olivat:

• Osakkeenomistajien kokonaistuotto verrattuna vertailuryhmän yhtiöihin kahden vuoden aikana ..–... Vähimmäispalkkion suorittaminen edellytti, että Nokia sijoittuu vertailuryhmän puoleen väliin ja enimmäispalkkion suorittaminen edellytti, että Nokia on vertailuryhmän kolmen parhaan yhtiön joukossa. Vertailuryhmä koostuu tärkeimmistä huippu- ja langattoman teknologian, tietoliikenteen ja internetpalveluiden aloilla toimivista yhtiöistä.
• Nokian osakkeen arvo vuoden lopussa. Vähimmäispalkkion suorittaminen edellytti euron arvoa ja enimmäispalkkion suorittaminen edellytti euron arvoa.

Nokian osakkeen arvo laskettiin kummassakin kriteerissä kaupankäyntipäivän osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin mukaan NASDAQ OMX Helsingissä. Jos vähimmäistaso olisi yhden kriteerin osalta saavutettu, Elop olisi saanut yhteensä Nokian osaketta. Jos kumpikin kriteeri olisi saavuttanut enimmäistason Elop olisi saanut osaketta. Näillä vuosina – ansaituilla osakkeilla olisi lisäksi ollut yhden vuoden sitouttamiskausi ja osakkeet olisi annettu Elopille vuoden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Vuoden lopun tuloksen perusteella osakkeita ei anneta, koska vähimmäissuoritusta ei saavutettu kummankaan kriteerin osalta. Hallitus voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa muuttaa ansaittujen ja annettavien osakkeiden määrää .. asti mikäli tulos muuttuu merkittävästi.

Lisätietoja Stephen Elopille maksetuista palkoista ja palkkioista vuonna löytyy kohdasta "Palkkiotaulukko vuodelta " sivulta ja "Vuonna myönnetyt osakepohjaiset kannustimet" sivulta .

JOHTOKUNNAN JÄSENTEN ELÄKEJÄRJESTELYT

Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläkejärjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Suomessa asuvat johtokunnan jäsenet, mukaan lukien toimitusjohtaja Stephen Elop, kuuluvat suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään, jossa työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. TyEL-eläkejärjestelmässä eläkepalkaksi luetaan edunsaajan peruspalkka, bonukset ja muut mahdolliset verotettavat palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. TyELeläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden siirtyä varhaiseläkkeelle -vuotiaana suppeammin eläke-eduin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä – -vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan prosentin mukaan. Yhdysvalloissa asuvat johtokunnan jäsenet osallistuvat Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjelmaan ("Nokia's Retirement Savings and Investment Plan" tai

"(k) Plan"). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät määräävät palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksuosuuden ja Nokian maksuosuus on %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksusuorituksesta % vastaava määrä siirtyy ohjelmaan kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Johtokunnan Saksassa asuvat jäsenet osallistuvat Nokian Saksan eläkeohjelmaan, joka on % yhtiön rahoittama. Maksut perustuvat eläkkeeseen oikeuttaviin ansioihin, eläketaulukkoon ja eläkeikään. Isossa-Britanniassa asuvien johtokunnan jäsenten karttunut eläke kuuluu Ison-Britannian eläkejärjestelmään (UK Pension Scheme). Maksut järjestelmään suorittavat sekä työntekijä että työnantaja ja varoja hallinnoi Ison-Britannian eläkejärjestelmä. Varat sijoitetaan työntekijän valitsemiin kohteisiin.

JOHTOKUNNAN PALKAT JA PALKKIOT VUONNA 2012

Nokian johtokunnassa oli jäsentä ... Johtokunnan kokoonpanossa vuonna tapahtuneista muutoksista löytyy tietoa edellä kohdasta "Johtokunta" sivulta .

Seuraavissa taulukoissa on esitetty johtokunnan jäsenille vuodelta maksetut palkat ja palkkiot sekä osakepohjaisten kannustinohjelmien nojalla myönnetyt pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet.

Optio-oikeuksista realisoituneet tulot ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien perusteella tehdyt suoritukset vuonna on esitetty kappaleessa "Osakesuoritukset ja optiooikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät" sivulla .

Johtokunnan rahana maksetut palkat ja palkkiot vuonna

Vuosi	Jäsenten	Perus-	Tulos-
	määrä	palkat	palkkiot 2
	31.12.2012	EUR	EUR
2012	12	6 788 567	515 702

• Sisältää Nokian vuonna maksamat tai vuodelta maksettavat peruspalkat ja tulospalkkiot. Tulospalkkiot maksetaan prosenttiosuutena vuosipalkasta perustuen Nokian lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelmaan. Sisältää korvaukset, jotka on maksettu Jerri DeVardille, Colin Gilesille, Mary T. McDowellille ja Niklas Savanderille .. asti, Esko Aholle .. asti ja Marko Ahtisaarelle .. alkaen, Juha Putkirannalle, Timo Toikkaselle ja Chris Weberille .. alkaen.
• Sisältää vuosittaisen tulospalkkion ja muut kannustimet, jotka on ansaittu ja maksettu tai tulleet maksettaviksi vuonna . Vuoden vuosittaisessa tulospalkkio-ohjelmassa ei saavutettu asetettuja suorituskriteereitä, joten ohjelman perusteella ei maksettu palkkioita. Luku sisältää harkinnanvaraisen palkkion, joka myönnettiin tietyille johtokunnan jäsenille heidän erityisestä panoksestaan Nokian strategian täytäntöönpanossa. Luku ei sisällä mahdollisia optio-oikeuksista realisoituneita tuloja, jotka on esitetty kohdassa "Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät" sivulla .

Vuonna myönnetyt pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet

	Johtokunnan jäsenet 3, 4 Yhteensä	Kannustin ohjelmaan kuuluvien henkilöiden määrä
Tulosperusteiset osakepalkkiot, kynnysmäärä 2	1 131 000	5 785 875	3 560
Optio-oikeudet	2 262 000	10 258 400	180
Ehdolliset osakepalkkiot	1 606 000	12 999 131	3 690

Osakepohjaiset kannustinpalkkiot pääsääntöisesti menetetään, jos työsuhde Nokiassa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista. Osakepohjaiset kannustinpalkkiot ovat riippuvaisia suoritustavoitteiden saavuttamisesta ja/tai muista ehdoista, jotka on määritelty kunkin ohjelman ehdoissa. Tarkempi kuvaus kaikista Nokian osakepalkkio-ohjelmista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta .

• Nokian tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien mukaan suoritus osakkeina on nelinkertainen kynnysmäärään nähden, mikäli maksimisuoritus saavutetaan.
• Sisältää Jerri DeVardin, Colin Gilesin, Mary T. McDowellin ja Niklas Savanderin .. asti, Esko Ahon .. asti, Marko Ahtisaaren .. alkaen sekä Juha Putkirannan, Timo Toikkasen ja Chris Weberin .. alkaen.
• Ne johtokunnan jäsenet, joiden työsuhde päättyi vuoden aikana, menettivät pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimensa sopimuksen päättymisen johdosta ohjelman ehtojen mukaisesti.

Palkkiotaulukko vuodelta

						Muutos
				Osake-	Optio-	eläke-	Muut
		Palkka	Bonus 2	palkkiot 3	oikeudet 3	vastuissa 4	palkkiot	Yhteensä 5
Nimi ja asema 1	Vuosi	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR	EUR
Stephen Elop	2012	1 079 500	0	2 631 400	497 350	56 776	69 395 6	4 334 421
Toimitusjohtaja	2011	1 020 000	473 070	3 752 396	539 443	73 956	2 085 948	7 944 813
	2010	280 303	440 137	1 682 607	800 132	340 471	3 115 276	6 658 926
Timo Ihamuotila	2012	570 690	57 750	539 300	106 575	262 183	40 146 7	1 576 644
EVP, Chief Financial Offi cer	2011	550 000	173 924	479 493	185 448	150 311	8 743	1 547 919
	2010	423 524	245 634	1 341 568	166 328	31 933	8 893	2 217 880
Jo Harlow	2012	555 296	55 494	539 300	106 575		58 732 10	1 315 397
EVP, Smart Devices 8
Michael Halbherr	2012	411 531	44 038	539 300	106 575		61 47711	1 162 921
EVP, Location & Commerce
Louise Pentland	2012	466 653	46 321	407 730	81 708		22 761 9,12 1 025 173
EVP, Chief Legal Offi cer 8
Mary T. McDowell	2012	659 335	0	539 300	106 575		265 566 9,13 1 570 777
EVP, Mobile Phones	2011	559 177	202 294	479 493	185 448		249 517	1 675 929
30.6.2012 asti 8,14	2010	559 637	314 782	1 233 368	142 567		71 386	2 321 740
Niklas Savander	2012	570 690	0	647 160	127 890	250 265	25 553 15	1 621 558
EVP, Markets	2011	550 000	134 809	479 493	185 448	103 173	21 905	1 474 828
30.6.2012 asti 14	2010	441 943	247 086	1 233 368	142 567		23 634	2 088 598

Taulukossa on esitetty kunkin johtajan tämänhetkiset tehtävät. Mary T. McDowell palveli Mobile Phones -yksikön johtajana .. asti ja Niklas Savander palveli Markets-yksikön johtajana .. asti.

• Koostuu kyseisen tilikauden aikana ansaituista ja Nokian maksamista tai maksettaviksi tulleista vuosittaisista tulospalkkioista ja/tai muista bonuksista. Vuonna Nokian lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan kuuluvan vuosittaisen tulospalkkio-ohjelman alla ei saavutettu sille asetettuja tavoitteita, joten ohjelman perusteella ei maksettu palkkioita. Vuoden palkkio koostuu harkinnanvaraisesta bonuksesta, joka myönnettiin tietyille johtokunnan jäsenille heidän erityisestä panoksestaan Nokian strategian toteuttamisessa.
• Esitetyt summat edustavat kunakin vuonna annettujen osakepohjaisten kannustinten myöntämispäivän käypää arvoa. Optio-oikeuksien käypä arvo on myöntämispäivän arvioitu käypä arvo laskettuna Black Scholes -mallia käyttäen. Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo on niiden myöntämispäivän arvioitu käypä arvo. Arvioitu käypä arvo perustuu Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan. Tulosperusteisten osakepalkkioiden arvo on taulukossa esitetty myönnettyjen osakekannustimien määrälle, joka on kaksi kertaa tulosperusteisten osakkeiden kynnysmäärä. Tulosperusteisten osakepalkkioiden maksimiarvo (neljä kertaa osakkeiden kynnysmäärä) jokaiselle nimetylle johtajalle on seuraava: Stephen Elop euroa, Timo Ihamuotila euroa, Jo Harlow euroa, Michael Halbherr euroa, Louise Pentland euroa, Mary T. McDowell euroa, Niklas Savander euroa.
• Muutos eläkevastuussa kuvaa suhteellista eläkevastuun muutosta liittyen yksittäiseen johtajaan. Nämä johtajat kuuluvat suomalaiseen, lakisääteiseen TyEL-järjestelmään, jossa työeläke-etuuteen vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. TyEL-järjestelmässä osa etuuksista on rahastoitu etukäteen ja loppu perustuu jakojärjestelmään. Nokia siirsi .. TyEL-eläkevastuunsa ulkopuoliselle eläkevakuutusyhtiölle, eikä enää kirjaa tätä vastuuta tilinpäätöksessään. Esitetyt luvut kuvaavat ainoastaan rahastoidun osan vastuunmuutosta. IFRS-arvot perustuvat vuoden lopussa oleviin vuosittaisiin ansiotietoihin, joita on oikaistu taustaoletuksilla, kuten palkankorotus- ja inflaatio-oletuksilla, jotta päästään vuoden lopun arvoihin.
• Yhteenlasketut palkkiot eivät kuvaa todellisia tilikaudelta maksettuja tai maksettavia palkkioita, koska lukuun sisältyy myös laskennallinen eläkkeen arvo sekä laskennallinen optio-oikeuksien ja osakepalkkioiden myöntämispäivän käypä arvo, eikä luku näin ollen kuvaa johtokunnan jäsenelle palkkiona toteutunutta arvoa.
• Stephen Elopin muut palkkiot vuonna sisältävät euroa asumiseen liittyviä maksuja, euroa osallistumisesta ohjelmaan, jossa arvioidaan johdon kokonaisvaltaista suorituskykyä ja terveydentilaa, euroa kodin turvajärjestelmään sekä euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettajasta.

• Timo Ihamuotilan muut palkkiot vuonna sisältävät euron autoedun, euron palveluvuosipalkkion, euroa osallistumisesta ohjelmaan, jossa arvioidaan johdon kokonaisvaltaista suorituskykyä ja terveydentilaa, euroa kodin turvajärjestelmään sekä euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista sekä matkapuhelimesta ja autonkuljettajasta.

• Jo Harlow'n, Louise Pentlandin ja Mary T. McDowellin palkat, palkkiot ja luontoisedut on maksettu ja määritelty Ison-Britannian punnissa ja Yhdysvaltain dollareissa. Summat on muunnettu käyttäen vuoden lopun USD/EUR-vaihtokurssia , ja GBP/EUR-vaihtokurssia ,. Vuoden osalta summat on muunnettu käyttäen vuoden lopun USD/ EUR-vaihtokurssia , ja GBP/EUR vaihtokurssia ,. Vuoden osalta summat on muunnettu euroiksi käyttäen vuoden lopun USD/EURvaihtokurssia ,.

• Mary T. McDowell ja Louise Pentland osallistuivat Nokian Yhdysvalloissa ylläpitämään eläkeohjelmaan ("Nokia's Retirement Savings and Investment Plan" tai "(k) Plan"). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät saavat määrätä vuotuisesta palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksuosuuden. Nokian maksuosuus on %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksusuorituksesta %:ia vastaava määrä siirtyy ohjelmaan kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Tämän ohjelman lisäksi Nokia tarjoaa määrätyt Yhdysvaltain verottajan asettamat vuositulorajat ylittäville työntekijöille lisäeläkejärjestelyn ("Restoration and Deferral Plan"), jossa työntekijä voi halutessaan siirtää myöhemmin maksettavaksi enimmillään % palkastaan ja % lyhyen aikavälin tulospalkkioistaan. Nokian maksuosuus tässä lisäeläkejärjestelyssä on %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus vähennettynä edellä mainittuun eläkeohjelmaan tehdyillä maksuilla. Yhtiön ohjelmien alla suorittamat maksut sisältyvät Muut palkkiot -sarakkeeseen ja yksilöidään alla.
• Jo Harlow'n muut palkkiot vuonna sisältävät euroa Nokian maksamia eläkemaksuja Isossa-Britanniassa käytössä olevan eläkeohjelman mukaisesti, euroa auto- ja polttoainekuluja ja euroa sairasvakuutukseen ja kodin turvajärjestelmään.
• Michael Halbherrin muut palkkiot vuonna sisältävät euroa Nokian maksamia eläkemaksuja Saksassa käytössä olevan eläkeohjelman mukaisesti, euroa auto- ja polttoainekuluihin, tilin hallinnointikuluihin ja sairasvakuutukseen.
• Louise Pentlandin muut palkkiot vuonna sisältävät euroa osallistumisesta ohjelmaan, jossa arvioidaan johdon kokonaisvaltaista suorituskykyä ja terveydentilaa, yhtiön maksamia eläkemaksuja (k)-eläkeohjelman perusteella ja euron palkkion Nokian Isossa-Britanniassa soveltamien kansainvälisten työkomennusehtojen mukaisesti.
• Mary T. McDowellin muut palkkiot vuonna sisältävät euron palkkion Nokian Isossa-Britanniassa soveltamien kansainvälisten työkomennusehtojen mukaisesti, euron autoedun, euroa kertyneistä mutta pitämättömista lomapäivistä Nokian Isossa-Britanniassa soveltamien kansainvälisten työkomennusehtojen mukaisesti, euron palkkion (k)- ja Executive Salary Deferral -ohjelman perusteella.
• Mary T. McDowell ja Niklas Savander menettivät osakepohjaiset kannustinpalkkionsa ohjelmien ehtojen mukaisesti työsuhteen päättymisen johdosta.
• Niklas Savanderin muut palkkiot vuonna sisältävät euron autoedun, euroa kodin turvajärjestelmästä ja euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työttömyysvakuutuksista, matkapuhelimesta ja autonkuljettajasta.

Vuonna myönnetyt osakepohjaiset kannustimet

	Optio-oikeudet					Osakepalkkiot
Nimi ja asema	Vuosi	Myön- tämis- päivä	Optio- oikeuksia osakkeiden määrä	hinta EUR	Käypä arvo vastaava Merkintä- myöntämis- päivänä 2 EUR	Tulos- perusteiset osake- palkkiot,	Tulos- perusteiset palkkiot kynnysmäärä maksimimäärä	osake- palkkiot	Käypä arvo osake- Ehdolliset myöntämis- päivänä 3 EUR
Stephen Elop Toimitusjohtaja	2012	11.5. 30.6. 31.3.	700 000	2,44	497 350	350 000	1 400 000	500 000	2 631 400
Timo Ihamuotila EVP, Chief Financial Offi cer	2012	11.5. 30.6.	150 000	2,44	106 575	75 000	300 000		539 300
Jo Harlow EVP, Smart Devices	2012	11.5. 30.6.	150 000	2,44	106 575	75 000	300 000		539 300
Michael Halbherr EVP, Location & Commerce	2012	11.5. 30.6.	150 000	2,44	106 575	75 000	300 000		539 300
Louise Pentland EVP, Chief Legal Offi cer	2012	11.5. 30.6.	115 000	2,44	81 708	57 500	230 000		407 730
Mary T. McDowell EVP, Mobile Phones,	2012	11.5. 30.6.	150 000	2,44	106 575	75 000	300 000		539 300
Niklas Savander EVP, Markets, 30.6.2012 asti 4	2012	11.5. 30.6. 31.3.	180 000	2,44	127 890	90 000	360 000	120 000	647 160
30.6.2012 asti 4		31.3. 31.3. 31.3. 31.3. 31.3.						100 000 100 000 100 000 75 000 100 000

Sisältää kaikki vuoden aikana myönnetyt osakepohjaiset kannustimet. Kannustimet on myönnetty vuoden optio-ohjelman, vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman ja vuoden ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella.

Optio-oikeuksien käypä arvo on myöntämispäivän arvioitu käypä arvo laskettuna Black Scholes -mallia käyttäen. Optioiden merkintähinta oli , euroa ... Nokian osakkeen päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingissä myöntämispäivänä .. oli , euroa.

Nokian johtokunnan jäsenten .. hallussa olevista osakepohjaisista kannustinpalkkioista löytyy tietoa kohdasta "Johtokunnan jäsenten osakeomistus" sivulta .

NOKIAN OSAKEPOHJAISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Yleistä

.. päättyneen vuoden aikana Nokia hallinnoi kahta globaalia optio-ohjelmaa, neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa ja neljää globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa. Sekä yhtiön johto että muu henkilöstö osallistuvat näihin ohjelmiin. Nokian kannustinohjelmien tavoitteena on edistää yhtiön pitkän aikavälin arvon luomista ja kestävää kehitystä sekä varmistaa, että palkkio perustuu toteutuneeseen suoritukseen. Nokian laaja-alaisen osakepohjaisen palkkiojärjestelmän merkittävin osa on ollut usean vuoden ajan tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma, joka korostaa suorituselementtiä työntekijöiden pitkän aikavälin kannustimissa.

Johtotason työntekijöiden ensisijaiset osakepohjaiset palkitsemisinstrumentit ovat tulosperusteiset osakepalkkiot ja optio-oikeudet. Myös ehdollisia osakepalkkiota annetaan johtajien sitouttamiseksi. Tämän lähestymistavan tarkoituksena on luoda optimaalinen ja tasapainoinen yhdistelmä pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista ja edesauttaa Tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä suoritus- ja sitouttamiskauden aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla, mikäli osinkoa jaetaan. Tulosperusteisten osakepalkkioiden arvo on taulukossa esitetty annettujen osakepalkkioiden määrälle, joka on kaksi kertaa osakepalkkioiden kynnysmäärä.

Mary T. McDowell ja Niklas Savander menettivät osakepohjaiset kannustinpalkkionsa ohjelman ehtojen mukaisesti työsuhteen päättymisen johdosta.

ohjelmiin osallistuvien työntekijöiden keskittymistä yhtiön pitkän aikavälin taloudelliseen suoritukseen ja osakkeen arvon kehittymiseen, yhdenmukaistaen näin ohjelmiin osallistujien intressit yhtiön osakkeenomistajien intressien kanssa. Keskijohdon ensisijaiset osakepohjaiset palkitsemisinstrumentit ovat tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot. Muilla työntekijätasoilla tulosperusteisia osakepalkkioita ja ehdollisia osakepalkkoita käytetään valikoivin perustein tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavien henkilöiden sekä muiden Nokian tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeisten työntekijöiden sitouttamiseen ja rekrytointiin.

Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden maksaminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista Nokiassa, suoritustavoitteiden saavuttamista ja muiden kunkin ohjelman ehdoissa määriteltyjen ehtojen toteutumista.

Vuoden kannustinjärjestelmän osallistujaryhmä sisälsi edelleen työntekijöitä useilta eri organisaatiotasoilta. Kaikkiaan aktiivisten osakepohjaisten kannustinohjelmien piiriin kuului .. yhteensä noin työntekijää verrattuna noin työntekijään ... Lukumäärän lasku heijasti muutoksia Nokian osakepohjaisten kannustimien myöntämistä koskevissa ohjeissa ja kannustinjärjestelmään kelpoisten työntekijöiden määrän pienenemistä.

Toimitusjohtajalle myönnetyt optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot perustuvat henkilöstöpoliittisen valiokunnan ehdotukseen, jonka hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat. Johtokunnan jäsenille ja toimitusjohtajalle suoraan raportoiville työntekijöille myönnetyt optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot hyväksyy henkilöstöpoliittinen valiokunta. Muille työntekijöille myönnetyt optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot hyväksyy toimitusjohtaja neljännesvuosittain, hallituksen hänelle antaman valtuutuksen perusteella.

Tarkempi kuvaus kaikista Nokian osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta .

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuonna Nokia hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien , , ja ohjelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot.

Tulosperusteinen osakepalkkio tarkoittaa Nokian velvollisuutta antaa työntekijälle Nokian osakkeita myöhempänä ajankohtana, mikäli Nokia saavuttaa ennalta asetetut suoritustavoitteet. Työntekijä saa osakkeita vain, mikäli Nokia saavuttaa kynnystason vähintään toisessa kahdesta toisistaan riippumattomasta ja ennalta asetetusta suoritustavoitteesta. Alla oleva taulukko kuvaa vuosien – suoritusperusteisten osakepalkkio-ohjelmien suoritustavoitteita.

	Tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma
Suoritustavoite	2012	2011	2010	2009
Keskimääräinen vuosittainen liikevaihdon kasvu (Nokia-yhtymä)	—	kyllä	kyllä	kyllä
Osakekohtainen tulos suorituskauden lopussa (Nokia-yhtymä)	—	—	kyllä	kyllä
Keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (Nokia-yhtymä, lukuun ottamatta Nokia Siemens Networks)	kyllä	—	—	—
Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (Nokia-yhtymä)	kyllä	kyllä	—	—

Vuosien , ja ohjelmissa on kolmen vuoden suorituskausi. Osakepalkkiot toteutuvat kyseisen suorituskauden päätyttyä. Vuoden ohjelmassa on kahden vuoden suorituskausi, jota seuraa yhden vuoden sitouttamiskausi, jonka jälkeen osakepalkkiot toteutuvat. Mahdolliset osakkeet toimitetaan ohjelmaan osallistuville työntekijöille mahdollisimman pian sen jälkeen, kun osakepalkkiot ovat toteutuneet.

Seuraava taulukko sisältää yhteenvedon asianomaisten ohjelmien suorituskausista ja osakkeiden antamisajankohdasta.

Ohjelma	Suorituskausi	Osakkeiden antamisajankohta
2009 1	2009–2011	2012
2010 1	2010–2012	2013
2011	2011–2013	2014
2012	2012–2013 2	2015

• Vuosien ja tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella ei annettu yhtään Nokian osaketta, koska yhtiön suoritus ei saavuttanut asetettuja kynnystasoja kummassakaan ohjelmassa.
• Vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelmassa on kahden vuoden ansaintajakson jälkeen yhden vuoden sitouttamisjakso.

Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista.

Kuten vuosien , ja ohjelmissa, vuoden ohjelman perusteella ei maksettu osakkeita.

Optio-oikeudet

Vuonna Nokia hallinnoi kahta globaalia optio-ohjelmaa. Yhtiökokous on hyväksynyt vuosien ja optio-ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot, kunkin ohjelman perustamisvuonna.

Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia ja niitä voidaan käyttää vain osakemerkintään. Kaikki vuoden optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat käytettäviksi vaiheittain seuraavasti: % optioista vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja loput optio-oikeudet , % suuruisissa erissä vuosineljänneksittäin sen jälkeen. Vuoden ohjelman perusteella myönnettyjen optiooikeuksien voimassaoloaika on noin viisi vuotta. Vuoden optio-ohjelman perusteella myönnetyt optio-oikeudet tulevat käytettäviksi siten, että % osalta merkintäaika alkaa kolmen vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optiooikeuksien myöntämisestä. Vuoden ohjelman perusteella myönnettyjen optio-oikeuksien voimassaoloaika on noin kuusi vuotta.

Tarkempi kuvaus kaikista Nokian optio-oikeuksista, merkintähinnoista ja voimassaolosta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta .

Optio-oikeuksien merkintähinta määritellään optio-oikeuksien myöntämisen yhteydessä vuosineljänneksittäin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti Nokian säännöllisten tulosjulkistusten jälkeen. Osakkeen merkintähinta kullakin optio-oikeuden alalajilla on kyseisen vuosineljänneksen toisen kuukauden (helmi-, touko-, elo- tai marraskuu) ensimmäisen kokonaisen viikon kaupankäyntipäivien Nokian osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä. Vuoden optio-ohjelman mukaan, mikäli osingon irtoamispäivä sijoittuu kyseiselle viikolle, merkintähinta määritellään seuraavan viikon Nokian osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin mukaan NASDAQ OMX Helsingissä. Määrittelemällä merkintähinnat viikon painotetun keskikurssin perusteella vähennetään Nokian osakkeen kurssin päivittäisten vaihtelujen vaikutusta merkintähintaan. Merkintähintojen määrittely perustuu kunkin ohjelman ehtoihin, jotka yhtiökokous on hyväksynyt. Hallituksella ei ole oikeutta muuttaa merkintähinnan määrittelytapaa.

Osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aikana osakkeiden merkintä on tapahtunut. Muut osakkeenomistajalle kuuluvat oikeudet alkavat siitä, kun merkityt osakkeet ovat tulleet merkityksi kaupparekisteriin. Työntekijä pääsääntöisesti menettää optio-oikeutensa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen optio-oikeuden käyttämistä osakemerkintään.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna Nokia hallinnoi neljää globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien , , ja ohjelmia. Yhtiön hallitus on hyväksynyt kaikki ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot.

Ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoiden Nokian tulevan menestyksen kannalta tärkeiden tehtävissään vahvaa eritysosaamista osoittavien henkilöiden ja muiden keskeisten työntekijöiden rekrytointiin ja sitouttamiseen.

Kaikissa ehdollisissa osakepalkkioissa on kolmen vuoden sitouttamiskausi. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen kuin osakepalkkiot ovat toteutuneet.

Nokian osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuodelle 2013

Hallitus hyväksyi .. Nokian vuoden osakepalkkiojärjestelmän laajuuden ja rakenteen. Vuoden osakepalkkiojärjestelmä vastaa vuoden järjestelmää tulosperusteisten osakepalkkioiden, optio-oikeuksien ja ehdollisten osakepalkkioiden osalta. Näiden instrumenttien lisäksi hallitus hyväksyi myös uuden osakesäästöohjelman. Kuten aiemmatkin laajat osakepohjaiset kannustinohjelmat, myös vuoden järjestelmä on suunniteltu yhdenmukaistamaan ja tukemaan ohjelmaan osallistuvien keskittymistä yhtiön strategiaan ja tavoitteisiin.

Nokian käyttämän tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman käyttäminen yhdessä ehdollisen osakepalkkio-ohjelman kanssa sitoo ohjelmaan osallistuvien työntekijöiden mahdollisesti saaman arvon yhtiön pitkän aikavälin arvon luomiseen ja yhtiön kestävään kehitykseen ja siten yhdenmukaistaa osallistujien edut yhtiön osakkeenomistajien etujen kanssa. Se on myös suunniteltu varmistamaan, että osakeperusteinen palkkio perustuu kokonaisuudessaan toteutuneeseen suoritukseen, samalla kun varmistetaan Nokian tulevaisuuden menestykselle tärkeiden lahjakkuuksien sitouttaminen ja rekrytointi. Lisäksi, uuden osakesäästöohjelman on tarkoitus kannustaa työntekijöitä osakeomistukseen ja yhtiöön sitoutumiseen.

Tulosperusteiset osakepalkkiot ja optio-oikeudet ovat ensisijaisia osakekannustimia ylimmälle johdolle. Ylimmälle johdolle annetaan myös ehdollisia osakepalkkioita sitouttamistarkoituksessa. Keskijohdolle myönnettävät osakepalkkiot muodostuvat pääasiallisesti tulosperusteisista ja ehdollisista osakepalkkioista. Muiden työntekijätasojen osalta tulosperusteisia ja ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoivin perustein tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavien henkilöiden sekä muiden Nokian kannalta keskeisten työntekijöiden sitouttamiseen ja rekrytointiin. Työntekijä pääsääntöisesti menettää osakepohjaiset kannustimensa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepalkkioiden toteutumista.

Nokian työntekijöille, lukuun ottamatta Nokia Siemens Networksin työntekijöitä, tarjotaan mahdollisuus osallistua osakesäästöohjelmaan vuonna alkavalla kaudella edellyttäen, että tarjoukselle ei ole paikallisia oikeudellisia tai hallinnollisia esteitä. Ohjelmaan osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.

TULOSPERUSTEISET OSAKEPALKKIOT

Hallituksen hyväksymä vuoden tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma sisältää kaksivuotisen suorituskauden ( – ) ja näiden jälkeen yhden vuoden sitouttamiskauden. Siten kahden vuoden taloudellisen suorituksen perusteella määräytyvä osakemäärä annetaan vuoden päätyttyä. Osakepalkkiot eivät johda Nokian osakkeiden antamiseen ellei Nokia saavuta kynnystasoa vähintään toisen kahdesta toisistaan riippumattoman, ennalta asetetun suoritustavoitteen suhteen:

• Keskimääräinen vuosittainen liikevaihto (ei-IFRS): miljoonaa euroa (kynnystaso) ja miljoonaa euroa (maksimi) suorituskauden – aikana; ja
• Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (laimennettu, ei-IFRS): , euroa (kynnystaso) ja , euroa (maksimi) suorituskauden – aikana.

Keskimääräinen vuosittainen liikevaihto lasketaan vuosien ja Nokia-yhtymän (lukuun ottamatta Nokia Siemens Networks B.V. ja sen tytäryhtiöt) liikevaihtojen (ei-IFRS) keskiarvona. Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos lasketaan Nokia-yhtymän vuosien ja laimennetun, ei-IFRS osakekohtaisen tuloksen keskiarvona. Keskimääräisellä vuosittaisella liikevaihdolla ja keskimääräisellä vuosittaisella osakekohtaisella tuloksella on sama painoarvo, ja suoritustavoitteen toteutuminen lasketaan erikseen kummankin tavoitteen suhteen.

Näkemyksemme mukaan asetetut suoritustavoitteet ovat haastavia, mutta silti realistisia ja saavutettavissa. Annettavien osakkeiden määrä kynnystasolla on huomattavasti annettujen osakepalkkioiden lukumäärää pienempi ja maksimipalkkion saavuttaminen tarkoittaisi, että Nokian suoritus ylittää huomattavasti tämän hetken markkinoiden odotukset pitkän aikavälin suorituksestamme.

Maksimisuorituksen saavuttaminen molemmissa suorituskriteereissä johtaisi enimmillään miljoonan Nokian osakkeen antamiseen. Maksimisuorituksen ylittävä suoritus ei kasvata annettavien osakkeiden määrää. Molempien kynnystasojen saavuttaminen johtaa noin miljoonan osakkeen antamiseen. Mikäli vain toinen kynnystasoista saavutetaan, se johtaa vain noin miljoonan osakkeen antamiseen. Mikäli kumpaakaan kynnystasoa ei saavuteta, ohjelman perusteella ei anneta yhtään Nokian osaketta. Mikäli vaadittu suoritustaso saavutetaan, osakkeet tulevat maksettaviksi vuoden päätyttyä. Ennen kuin osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.

OPTIO-OIKEUDET

Vuonna myönnettävät optio-oikeudet myönnetään varsinaisen yhtiökokouksen vuonna hyväksymän optio-ohjelman perusteella. Lisätietoja vuoden optio-ohjelmasta löytyy kohdasta "Optio-oikeudet" sivulta .

EHDOLLISET OSAKEPALKKIOT

Hallituksen hyväksymän vuoden ehdollisen osakepalkkioohjelman mukaisia ehdollisia osakepalkkioita käytetään yllä mainituin tavoin valikoivin perustein tehtävissään vahvaa erikoisosaamista osoittavien henkilöiden sekä muiden Nokian tulevaisuuden menestyksen kannalta keskeisten työntekijöiden sitouttamiseen ja rekrytointiin. Vuoden ehdolliseen osakepalkkio-ohjelmaan sisältyy kolmivuotinen sitouttamiskausi. Myönnetyt ehdolliset osakepalkkiot toteutuvat ja Nokian osakkeet siirretään saajille vuoden aikana ja vuoden alussa, mikäli ohjelman mukainen työssäoloehto täyttyy sitouttamiskauden aikana. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.

OSAKESÄÄSTÖOHJELMA

Osakesäästöohjelman perusteella ohjelmaan oikeutetut Nokian työntekijät voivat ohjata osan kuukausipalkastaan Nokian osakkeiden ostoon. Työntekijän vuosittainen sijoitus ohjelmaan ei saa ylittää euroa. Osakeostot tehdään kuukauden säästökauden aikana kuukausittain ennalta määrättyinä päivinä markkinahintaan. Nokia antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden, jotka työntekijällä on hallussaan vielä viimeisen osakeoston tapahduttua kesäkuussa . Nokia antaa lisäksi ilmaista osaketta kaikille ensimmäisen vuoden aikana ensimmäiset kolme kuukausittaista osakeostoa tehneille työntekijöille. Ohjelmaan osallistuminen on työntekijöille vapaaehtoista.

VUODEN 2013 OSAKEPOHJAISEN KANNUSTINOHJELMAN PERUSTEELLA MYÖNNETTÄVÄKSI SUUNNITELTUJEN OSAKKEIDEN ENIMMÄISMÄÄRÄT VUONNA 2013

Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden osakepalkkiojärjestelmän nojalla myönnettäväksi suunniteltujen kannustinpalkkioiden (tulosperusteiset osakepalkkiot, optio-oikeudet, ehdolliset osakepalkkiot ja osakesäästöohjelman lisäosakkeet) arvioidut enimmäismäärät vuonna :

Kannustinohjelma	Myönnettäväksi suunnitellut enimmäismäärät vuonna 2013
Optio-oikeudet	11 miljoonaa
Ehdolliset osakepalkkiot	16 miljoonaa
Tulosperusteiset osakepalkkiot maksimimäärä 1	32 miljoonaa
Osakesäästöohjelma 2	3,15 miljoonaa

Annettavien Nokian osakkeiden kynnysmäärä on neljäsosa maksimimäärästä, eli yhteensä miljoonaa Nokian osaketta.

Työntekijöiden sijoitusten yhteenlaskettu enimmäismäärä on noin miljoonaa euroa vuonna alkavalla säästökaudella, joka vastaa noin , miljoonaa Nokian osaketta käytettäessä Nokian osakkeen .. päätöskurssia , euroa. Ohjelman ehtojen mukaisesti tätä vastaava lisäosakkeiden määrä olisi , miljoonaa osaketta perustuen yhden lisäosakkeen antamiseen kahta ostettua osaketta kohden. Lisäksi Nokia antaa ilmaista osaketta kaikille ensimmäisen vuoden aikana ensimmäiset kolme kuukausittaista osakeostoa tehneille työntekijöille.

Jo myönnettyjen Nokian optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden kokonaislaimennusvaikutus .. oli yhteensä noin , % täyden laimennusvaikutuksen oletuksella. Ehdotetun osakepalkkiojärjestelmän mahdollinen enimmäislaimennusvaikutus olisi lisäksi noin , %.

HALLITUKSEN JA JOHTOKUNNAN JÄSENTEN OSAKEOMISTUS

Yleistä

Seuraavassa osiossa on kuvattu .. tilanteen mukaista Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistusta sekä, johtokunnan osalta, osakepohjaisiin kannustimiin perustuvaa mahdollista tulevaa osakeomistusta.

Hallituksen palkkioista noin % maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina. Yhtiön käytännön mukaisesti hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki hallituksen jäsenyydestä palkkioina saamansa Nokian osakkeet jäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta sellaisia osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuneet kulut, mukaan lukien verot). Lisäksi yhtiön käytännön mukaisesti yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin, eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperusteisia osakepalkkioita tai ehdollisia osakepalkkioita, eivätkä muitakaan osakeperusteisia tai muutoin muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.

Kuvaus hallituksen jäsenten palkkioista löytyy edellä kohdasta "Hallituksen palkkiot vuonna " sivulta .

Johtokunnan jäsenet saavat yhtiöltä osakeperusteisia palkkioita tulosperusteisten osakepalkkioiden, optio-oikeuksien ja ehdollisten osakepalkkioiden muodossa. Kuvaus työntekijöille ja johdolle suunnatuista osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä löytyy edellä kohdasta "Nokian osakepohjaiset kannustinjärjestelmät" sivulta .

Hallituksen jäsenten osakeomistus

Hallituksen jäsenten hallussa oli .. yhteensä Nokian osaketta ja ADS:ia, jotka edustivat , % yhtiön liikkeeseenlasketuista osakkeista ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenten osake- ja ADS-omistus ...

Nimi 1	Osakkeet 2	ADS:t 2
Risto Siilasmaa	732 592	—
Marjorie Scardino	—	67 362
Bruce Brown	—	42 850
Stephen Elop	—	425 000
Henning Kagermann	187 977	—
Jouko Karvinen	34 279	—
Helge Lund	46 596	—
Isabel Marey-Semper	43 734	—
Mårten Mickos	88 350	—
Elizabeth Nelson	56 554	—
Kari Stadigh	400 000	—

Bengt Holmströmin hallitusjäsenyys päättyi .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jolloin hän omisti osaketta. Per Karlssonin hallitusjäsenyys päättyi .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jolloin hän omisti osaketta. Per Karlssonin omistus koostui sekä henkilökohtaisesti että yhtiön kautta omistetuista osakkeista. Jorma Ollilan hallitusjäsenyys päättyi .. pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jolloin hän omisti osaketta.

Lukuihin sisältyvät sekä hallituksen jäsenenä toimimisesta palkkiona saadut osakkeet ja ADS:t että muilla tavoilla hankitut osakkeet ja ADS:t. Hallituksen jäsenyydestä palkkiona saadut osakkeet ja ADS:t on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa .

Johtokunnan jäsenten osakeomistus

Seuraavassa taulukossa on esitetty johtokunnan jäsenten osakeomistus sekä jäsenten hallussa oleviin osakepohjaisiin kannustimiin perustuva mahdollinen tuleva osakeomistus ...

	Osakkeet	Optio- oikeuksia vastaava osakkeiden määrä	Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakkeet, kynnysmäärä 4	Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakkeet, maksimimäärä 5	Ehdollisten osake- palkkioiden perusteella saatavat osakkeet
Johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja osakepohjaiset kannustimet 1	983 866	5 686 250	1 379 750 6	5 519 000 6	2 772 500
Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakkeista 2	0,027	0,153	0,037	0,149	0,075
Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakepohjaisista kannustimista (per kannustinlaji) 3		22,11	16,09	16,09	11,71

Sisältää johtokunnan jäsentä vuoden lopussa. Luvut eivät sisällä vuoden aikana johtokunnan jättäneitä entisiä johtokunnan jäseniä.

Prosenttiosuus on laskettu suhteessa yhtiön liikkeeseenlaskettujen osakkeiden määrään ja kokonaisäänimäärään, lukuun ottamatta Nokiakonsernin hallussa olevia omia osakkeita.

Prosenttiosuus on laskettu suhteessa osakepohjaisten kannustimien kokonaismäärään kannustinlajeittain.

Vuoden tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta vuonna , sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on .

Seuraavassa taulukossa on esitetty johtokunnan jäsenten osake- ja ADS-omistus ...

			Johtokunnan jäsen
Nimi 1	Osakkeet	ADS:t	vuodesta
Stephen Elop	—	425 000	2010
Marko Ahtisaari	10 000	—	2012
Michael Halbherr	205 451	—	2011
Jo Harlow	14 219	25 000	2011
Timo Ihamuotila	74 825	—	2007
Louise Pentland	31 444	—	2011
Juha Putkiranta	36 031	—	2012
Henry Tirri	11 931	—	2011
Timo Toikkanen	4 821	—	2012
Chris Weber	4 043	—	2012
Juha Äkräs	21 761	—	2010
Kai Öistämö	119 340	—	2005

Jerri Devard jätti johtokunnan .., jolloin hän ei omistanut yhtään osaketta. Colin Giles jätti johtokunnan .., jolloin hän omisti osaketta. Mary T. McDowell jätti johtokunnan .., jolloin hän omisti osaketta ja ADS:ää. Niklas Savander jätti johtokunnan .., jolloin hän omisti osaketta. Esko Aho jätti johtokunnan .., jolloin hän omisti osaketta.

Vuoden tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta vuonna , sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on . Vuosien ja tulosperusteisten osakeohjelmien perusteella annettavien osakkeiden maksimimäärä on nelinkertainen tulosperusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärään nähden.

Osakkeita ei annettu erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman nojalla. Sen vuoksi kannustinohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnys- ja maksimimäärä on .

Johtokunnan jäsenten optio-oikeudet

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten optio-oikeuksista ... Optio-oikeudet on annettu Nokian optio-ohjelmien ja perusteella. Lisätietoa Nokian optio-ohjelmista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta .

					Optio-oikeuksien määrä 1	perusarvo yhteensä 28.12.2012, EUR 2
Nimi	Optioiden alalaji	Voimassaolon päättymisaika	Merkintä- hinta per osake EUR	Merkintä- aika alkanut	Merkintä- aika ei alkanut	Merkintä- Merkintä- aika	aika alkanut 3 ei alkanut
Stephen Elop	2010 4Q	31.12.2015	7,59	218 750	281 250	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	250 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	500 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	700 000	0	343 000
Marko Ahtisaari	2010 2Q	31.12.2015	8,86	15 185	11 815	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	30 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	100 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	115 000	0	56 350
Michael Halbherr	2007 2Q	31.12.2012	18,39	0	0	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	3750	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	5 683	1 317	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	3 655	2 845	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	15 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	255 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	150 000	0	73 500
Jo Harlow	2007 2Q	31.12.2012	18,39	0	0	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	3 500	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	4 462	1 038	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	14 060	10 940	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	70 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	200 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	150 000	0	73 500
Timo Ihamuotila	2007 2Q	31.12.2012	18,39	0	0	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	20 000	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	28 433	6 567	0	0
	2009 4Q	31.12.2014	8,76	13 750	6 250	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	39 375	30 625	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	70 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	200 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	150 000	0	73 500
Louise Pentland	2007 2Q	31.12.2012	18,39	0	0	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	4 000	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	9 750	2 250	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	16 875	13 125	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	45 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	150 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	115 000	0	56 350
Juha Putkiranta	2007 2Q	31.12.2012	18,39	0	0	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	10 000	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	16 250	3 750	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	14 060	10 940	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	27 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	50 000	0	24 500
	2012 3Q	27.12.2018	2,18	0	53 500	0	40 125
Henry Tirri	2007 2Q	31.12.2012	18,39	0	0	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	3 500	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	9 750	2 250	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	11 250	8 750	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	27 000	0	0
	2011 4Q	27.12.2017	4,84	0	168 000 4	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	115 000	0	56 350

Optio-oikeuksien

					Optio-oikeuksien määrä 1	Optio-oikeuksien perusarvo yhteensä 28.12.2012, EUR 2
Nimi	Optioiden alalaji	Voimassaolon päättymisaika	Merkintä- hinta per osake EUR	Merkintä- aika alkanut	Merkintä- aika ei alkanut	aika	Merkintä- Merkintä- aika alkanut 3 ei alkanut
Timo Toikkanen	2007 2Q	31.12.2012	18,39	0	0	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	10 000	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	9 750	2 250	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	14 060	10 940	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	27 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	28 500	0	13 965
	2012 3Q	27.12.2018	2,18	0	75 000	0	56 250
Chris Weber	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	25 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	40 000	0	19 600
	2012 3Q	27.12.2018	2,18	0	63 500	0	47 625
Juha Äkräs	2007 2Q	31.12.2012	18,39	0	0	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	6 000	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	9 750	2 250	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	22 500	17 500	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	45 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	150 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	115 000	0	56 350
Kai Öistämö	2007 2Q	31.12.2012	18,39	0	0	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	32 000	0	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	48 750	11 250	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	39 375	30 625	0	0
	2011 2Q	27.12.2017	6,02	0	45 000	0	0
	2011 3Q	27.12.2017	3,76	0	150 000	0	0
	2012 2Q	27.12.2018	2,44	0	90 000	0	44 100
		Johtokunnan jäsenten hallussa olevien optio-oikeuksien määrä
31.12.2012 yhteensä 5				658 223	5 028 027		1 035 065
Annettujen optio-oikeuksien määrä

Taulukossa esitettyjen optio-oikeuksien määrä on sama kuin niiden osakkeiden määrä, jotka optio-oikeuksien perusteella voidaan merkitä. Vuosien ja optio-ohjelmien optio-oikeuksilla on eri merkintäajat. Konsernin vuoden globaalissa optio-ohjelmassa merkintäaika alkaa seuraavasti: % osalta merkintäaika alkaa vuoden kuluttua optiooikeuksien myöntämisestä, ja loppujen osalta merkintäaika alkaa vuosineljänneksittäin , % suuruisissa erissä. Kaikki optiot tulevat käytettäviksi neljän vuoden aikana. Konsernin vuoden globaalissa optio-ohjelmassa merkintäaika alkaa seuraavasti: % osalta merkintäaika alkaa kolmen vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä ja loppujen % osalta merkintäaika alkaa neljän vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä.

yhteensä (globaalit optio-ohjelmat) 5 490 746 20 230 256

Optio-oikeuksien perusarvo perustuu optio-oikeuden merkintähinnan ja Nokian osakkeen päätöskurssin (, euroa NASDAQ OMX Helsingissä ..) väliseen erotukseen.

Johtokunnan jäsenille optio-oikeuksien perusteella tehdyistä osakkeiden merkinnöistä realisoituneet tulot on esitetty alla taulukossa "Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät" sivulla .

Henkilöstöpolittinen valiokunta hyväksyi Henry Tirrille viimeisellä vuosineljänneksellä myönnettäväksi optio-oikeutta. Hallinnollisesta virheestä johtuen Tirrille oli virheellisesti kommunikoitu ja vuoden Nokia vuonna -julkaisussa raportoitu vain optio-oikeutta. Virhe oikaistiin vuonna .

Vuoden aikana seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät johtokunnan: Jerri DeVard, Colin Giles, Mary T. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot kunkin entisen johtokunnan jäsenen hallussa olleista optio-oikeuksista johtokunnasta irtisanoutumisen hetkellä.

					Optio-oikeuksien määrä 1	Optio-oikeuksien perusarvo yhteensä 28.12.2012, EUR 8
Nimi	Optioiden alalaji	Voimassaolon päättymisaika	Merkintä- hinta per osake EUR	Merkintä- aika alkanut	Merkintä- aika ei alkanut	aika	Merkintä- Merkintä- aika alkanut 3 ei alkanut
Jerri DeVard 6 (30.6.2012)	2011 2Q 2011 3Q	27.12.2017 27.12.2017	6,02 3,76	0 0	45 000 150 000	0 0	0 0
Colin Giles 7 (30.6.2012)	2007 2Q 2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q 2011 2Q 2011 3Q	31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 27.12.2017 27.12.2017	18,39 19,16 11,18 8,86 6,02 3,76	18 000 9 375 13 750 10 936 0 0	0 625 6 250 14 064 45 000 150 000	0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 0 0
Mary T. McDowell 7 (30.6.2012)	2007 2Q 2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q 2011 2Q 2011 3Q 2012 2Q	31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 27.12.2017 27.12.2017 27.12.2018	18,39 19,16 11,18 8,86 6,02 3,76 2,44	55 000 26 250 37 809 26 250 0 0 0	0 1 750 17 191 33 750 70 000 200 000 150 000	0 0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 0 0 0
Niklas Savander 7 (30.6.2012)	2007 2Q 2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q 2011 2Q 2011 3Q 2012 2Q	31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 27.12.2017 27.12.2017 27.12.2018	18,39 19,16 11,18 8,86 6,02 3,76 2,44	32 000 26 250 37 809 26 250 0 0 0	0 1 750 17 191 33 750 70 000 200 000 180 000	0 0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 0 0 0
Esko Aho 7 (31.8.2012)	2009 2Q 2010 2Q 2011 2Q 2011 3Q 2012 2Q	31.12.2014 31.12.2015 27.12.2017 27.12.2017 27.12.2018	11,18 8,86 6,02 3,76 2,44	26 246 15 000 0 0 0	8 754 15 000 30 000 100 000 40 000	0 0 0 0 0	0 0 0 0 0

Jerri DeVard menettää optio-oikeutensa työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelman ehtojen mukaisesti.

Colin Giles, Mary T. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho menettivät heille myönnetyt optio-oikeudet työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.

Optio-oikeuksien perusarvo perustuu optio-oikeuden merkintähinnan ja Nokian osakkeen päätöskurssin väliseen erotukseen. Nokian osakkeen päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingissä oli Jerri DeVardin, Colin Gilesin, Mary T. McDowellin ja Niklas Savanderin osalta , euroa .. sekä Esko Ahon osalta , euroa ...

Johtokunnan jäsenten tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten tulosperusteisista osakepalkkioista sekä ehdollisista osakepalkkioista ... Nämä osakepalkkiot on myönnetty vuosien , ja tulosperusteisten osakepalkkioohjelmien sekä vuosien , , ja ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella. Stephen Elopin osalta taulukko sisältää myös erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman. Tietoja tulosperusteisista osakepalkkio-ohjelmista ja ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta .

			Tulosperusteiset osakepalkkiot		Ehdolliset osakepalkkiot
Nimi	Tulos- perusteinen osakepalkkio- ohjelma 1	Tulos- perusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärä 2	Tulos- perusteisten osakepalkkioiden maksimimäärä 3	Perusarvo 28.12.2012 5 EUR	Ehdollinen osake- palkkio ohjelma 7	Ehdollisten osake- määrä	Perusarvo palkkioiden 28.12.2012 8 EUR
Stephen Elop	2010 2011 2011	0 125 000 0 4	0 500 000 0 4	0 0 0 6	2010 2011	100 000 180 000	293 000 527 400
	2012	350 000	1 400 000	2 051 000	2012	500 000	1 465 000
Marko Ahtisaari	2010 2011 2012	0 15 000 57 500	0 60 000 230 000	0 0 336 950	2010 2011 2012	37 000 23 000 75 000	108 410 67 390 219 750
Michael Halbherr	2010 2011 2012	0 35 000 75 000	0 140 000 300 000	0 0 439 500	2009 2010 2011 2012	10 500 17 000 50 000 100 000	30 765 49 810 146 500 293 000
Jo Harlow	2010 2011 2012	0 35 000 75 000	0 140 000 300 000	0 0 439 500	2009 2010 2011 2012	20 000 55 000 50 000 100 000	58 600 161 150 146 500 293 000
Timo Ihamuotila	2010 2011 2012	0 35 000 75 000	0 140 000 300 000	0 0 439 500	2009 2010 2011 2012	10 000 120 000 50 000 100 000	29 300 351 600 146 500 293 000
Louise Pentland	2010 2011 2012	0 22 500 57 500	0 90 000 230 000	0 0 336 950	2010 2011 2012	78 000 35 000 75 000	228 540 102 550 219 750
Juha Putkiranta	2010 2011 2012	0 13 500 51 750	0 54 000 207 000	0 0 303 255	2009 2010 2011 2012	20 000 30 000 25 000 68 000	58 600 87 900 73 250 199 240
Henry Tirri	2010 2011 2012	0 22 500 57 500	0 90 000 230 000	0 0 336 950	2009 2010 2011 2012	20 000 30 000 35 000 75 000	58 600 87 900 102 550 219 750
Timo Toikkanen	2010 2011 2012	0 13 500 51 750	0 54 000 207 000	0 0 303 255	2009 2010 2011 2012	15 000 23 000 15 000 68 000	43 950 67 390 43 950 199 240
Chris Weber	2011 2012	12 500 51 750	50 000 207 000	0 303 255	2011 2012	90 000 68 000	263 700 199 240
Juha Äkräs	2010 2011 2012	0 22 500 57 500	0 90 000 230 000	0 0 336 950	2009 2010 2011 2012	15 000 85 000 35 000 75 000	43 950 249 050 102 550 219 750
Kai Öistämö	2010 2011 2012	0 22 500 45 000	0 90 000 180 000	0 0 263 700	2010 2011 2012	100 000 35 000 60 000	293 000 102 550 175 800
Johtokunnan tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot yhteensä 9
Kaikki tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot, (globaalit ohjelmat), yhteensä		1 379 750 8 574 085	5 519 000 34 296 340	5 890 765 30 634 233		2 772 500	8 123 425 23 680 532 69 383 959

Vuoden ohjelman suorituskausi oli – , vuoden ohjelman suorituskausi on – ja vuoden ohjelman suorituskausi on – (jota seuraa yhden vuoden sitouttamiskausi).

Kynnysmäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut kynnystason suoritustavoitteet saavutetaan. Vuoden tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on .

Maksimimäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut maksimisuoritustavoitteet saavutetaan. Maksimimäärä annettavia osakkeita on nelinkertainen kynnysmäärään nähden. Nokian vuoden tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on .

Erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman nojalla annettavien osakkeiden kynnys- ja maksimimäärä. Ohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi suoritettavien osakkeiden kynnys- ja maksimimäärä on .

• Vuosien ja tulosperusteisten osakeohjelmien perusteella annettujen tulosperusteisten osakkeiden arvo perustuu yhtiön arvioon ohjelmien perusteella annettaviksi tulevien osakkeiden lukumäärästä. Vuoden tulosperusteisten osakeohjelman perusarvo perustuu Nokian osakkeen , euron päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä ... Vuoden tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.
• Erityisen toimitusjohtajan kertakannustinohjelman perusarvo on nolla. Ohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.
• Vuosien , , ja ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella on myönnetty osakepalkkioita vuosineljänneksittäin. Suurimman osan vuoden ehdollisen osakeohjelman perusteella myönnettyjen ehdollisten osakepalkkioiden osalta sitouttamiskausi päättyi .., vuoden ohjelman osalta sitouttamiskausi päättyy .., vuoden ohjelman osalta .. ja vuoden ohjelman osalta ...
• Perusarvo perustuu Nokian osakkeen , euron päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä ...
• Vuoden aikana seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät johtokunnan: Jerri DeVard, Colin Giles, Mary T. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot kunkin edellä mainitun entisen johtokunnan jäsenen tulosperusteisista ja ehdollisista osakepalkkioista johtokunnasta irtisanoutumisen hetkellä.

				Tulosperusteiset osakepalkkiot	Ehdolliset osakepalkkiot
Nimi	Tulos- perusteinen osakepalkkio- ohjelma 1		Tulos- perusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärä 13	Tulos- perusteisten osakepalkkioiden maksimimäärä 14	Perusarvo 12 EUR	Ehdollinen osake- palkkio ohjelma 5	Ehdollisten osake- palkkioiden määrä	Perusarvo 12 EUR
Jerri DeVard 10
(30.6.2012)		2011	22 500	90 000	0	2011	100 000	162 000
Colin Giles 11 (30.6.2012)						2009	20 000	32 400
		2010	12 500	50 000	0	2010	55 000	89 100
		2011	22 500	90 000	0	2011 2012	35 000 60 000	56 700 97 200
Mary T. McDowell 11
(30.6.2012)		2010	30 000	120 000	0	2010	115 000	186 300
		2011	35 000	140 000	0	2011	50 000	81 000
					0	2012	100 000	162 000
Niklas Savander 11
(30.6.2012)		2010	30 000	120 000	0	2010	115 000	186 300
		2011	35 000	140 000	0	2011 2012	50 000 120 000	81 000 194 400
Esko Aho 11
(31.8.2012)		2010	15 000	60 000	0	2010	58 000	131 080
		2011	15 000	60 000	0	2011	23 000	51 980
		2012	20 000	80 000	90 400	2012	30 000	67 800

Jerri DeVard menettää osakepalkkiot työsuhteen päättymisen seurauk-

sena ohjelmien ehtojen mukaisesti.

Colin Giles, Mary t. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho menettivät tulosperusteiset ja ehdolliset osakepalkkiot työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.

• Perusarvo perustuu Nokian osakkeen päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä, joka Jerri DeVardin, Colin Gilesin, Mary T. McDowellin ja Niklas Savanderin osalta oli , euroa .. sekä Esko Ahon osalta , euroa ...
• Kynnysmäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut kynnystason suoritustavoitteet saavutetaan. Nokian vuoden tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.
• Maksimimäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut maksimisuoritustavoitteet saavutetaan. Maksimimäärä annettavia osakkeita on nelinkertainen kynnysmäärään nähden. Nokian vuoden tulosperusteisen osake-ohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.

Osakesuoritukset ja optio-oikeuksien perusteella tehdyt osakkeiden merkinnät

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten optio-oikeuksien perusteella merkitsemistä osakkeista sekä osakepalkkioiden perusteella tehdyistä osakesuorituksista vuonna .

Nimi 5	Optio-oikeudet 1		Tulosperusteiset osakepalkkiot 2		Ehdolliset osakepalkkiot
	Käytettyjen optio- oikeuksien määrä	Arvo EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Arvo EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Arvo EUR
Stephen Elop	0	0	0	0	0	0
Marko Ahtisaari	0	0	0	0	0	0
Michael Halbherr	0	0	0	0	9 000 3	37 980 3
Jo Harlow	0	0	0	0	6 000 3	25 320 3
Timo Ihamuotila	0	0	0	0	25 000 4	69 750 4
Louise Pentland	0	0	0	0	6 000 4	16 740 4
Juha Putkiranta	0	0	0	0	10 000 3	42 200 3
Henry Tirri	0	0	0	0	10 000 3	42 200 3
Timo Toikkanen	0	0	0	0	10 000 3	42 200 3
Chris Weber	0	0	0	0	0	0
Juha Äkräs	0	0	0	0	8 000 3	33 760 3
Kai Öistämö	0	0	0	0	50 000 4	139 500 4

Optio-oikeuksien perusteella merkittyjen osakkeiden arvo perustuu Nokian osakkeen hinnan ja optio-ohjelman ehtojen mukaisen merkintähinnan väliseen erotukseen.

Vuoden tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella ei annettu Nokian osakkeita vuonna , sillä Nokian tulos ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.

Vuoden ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella annetut osakkeet. Arvo perustuu Nokian osakkeen , euron keskikurssiin NASDAQ OMX Helsingissä ...

Vuoden ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella annetut osakkeet. Arvo perustuu Nokian osakkeen , euron keskikurssiin NASDAQ OMX Helsingissä ...

Vuoden aikana seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät johtokunnan: Jerri DeVard, Colin Giles, Mary T. McDowell, Niklas Savander ja Esko Aho. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot kunkin edellä mainitun entisen johtokunnan jäsenen optio-oikeuksien perusteella merkitsemistä osakkeista ja osakepalkkio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakesuorituksista johtokunnasta irtisanoutumisen hetkellä.

	Optio-oikeudet 1		Tulosperusteiset osakepalkkiot 2		Ehdolliset osakepalkkiot
Nimi	Käytettyjen optio- oikeuksien määrä	Arvo EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Arvo EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Arvo EUR
Jerri DeVard (30.6.2012)	0	0	0	0	0	0
Colin Giles (30.6.2012)	0	0	0	0	10 000 3	42 200 3
Mary T. McDowell (30.6.2012)	0	0	0	0	38 000 4	106 020 4
Niklas Savander (30.6.2012)	0	0	0	0	38 000 4	106 020 4
Esko Aho (31.8.2012)	0	0	0	0	7 000 3 25 000 4	29 540 3 69 750 4

Johdon osakeomistusta koskevat suositukset

Pitkäaikaisten osakepohjaisten kannustinohjelmien tarkoituksena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä tuottaa osakkeenomistajille arvoa pitkällä aikavälillä. Optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden antamisen lisäksi Nokia myös kannustaa ylintä johtoa osakeomistukseen ja on laatinut johdon osakeomistusta koskevan suosituksen, jossa suositeltavat osakeomistuksen vähimmäismäärät on sidottu vuosittaisen peruspalkan määrään. Toimitusjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan osalta suositeltu vähimmäissijoitus Nokian osakkeisiin vastaa kolmen vuoden peruspalkan määrää ja muiden johtokunnan jäsenten osalta kahden vuoden peruspalkan määrää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenten odotetaan kartuttavan osakeomistustaan yhtiössä %:lla Nokian osakepohjaisista kannustinohjelmista saaduista verojen jälkeisistä tuotoista, kunnes edellä mainittu vähimmäisomistustaso on saavutettu. Henkilöstöpoliittinen valiokunta valvoo säännöllisesti johdon osakeomistusta koskevien suositusten noudattamista.

Nokian sisäpiiriohje

Nokian hallitus on hyväksynyt sisäpiiriohjeen koskien kaupankäyntiä Nokian osakkeilla. Hallituksen ja johtokunnan jäsenet ovat ensisijaisia pysyviä sisäpiiriläisiä ("primary insiders"). Nokian lakimääräisten ensisijaisten pysyvien sisäpiiriläisten osakeomistus Nokiassa on julkista ja se on nähtävillä sekä Euroclear Finland Oy:ssä että Nokian internetsivuilta. Edellä mainittuihin ensisijaisiin pysyviin sisäpiiriläisiin ja yhtiön määrittelemiin muihin pysyviin sisäpiiriläisiin ("secondary insiders") soveltuu kaupankäyntirajoituksia ja -sääntöjä, mukaan lukien kielto käydä kauppaa Nokian arvopapereilla Nokian osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon "suljetun ikkunan" ajanjaksona ja Nokian tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävän neljän viikon "suljetun ikkunan" ajanjaksona, mukaan lukien koko julkistamispäivä. Säännöllisten rajoitusten ohella yhtiö asettaa tarvittaessa hankekohtaisia kaupankäyntirajoituksia. Nokian sisäpiiriohjetta päivitetään ajoittain ja Nokia tarjoaa sisäpiiriohjetta koskevaa koulutusta. Nokian sisäpiiriohje on NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjeen vaatimusten mukainen asettaen myös sitä pidemmälle meneviä sääntöjä.

TILINTARKASTUSPALKKIOT JA -PALVELUT

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Nokian riippumattomana tilintarkastajana kunkin kolmen viimeisen tilikauden aikana, joista viimeisin päättyi ... Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tilikaudeksi kerrallaan. Hallituksen tarkastusvaliokunta tekee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajan valinnasta tai uudelleenvalinnasta arvioituaan ehdotetun tilintarkastajan pätevyyden ja riippumattomuuden.

Seuraavassa taulukossa on esitetty PricewaterhouseCoopers Oy:lle tilintarkastus- ja muista palveluista vuosina ja suoritetut palkkiot sekä kokonaisuudessaan että eriteltynä Nokian ja Nokia Siemens Networksin osalta.

	2012				2011
milj. EUR		Nokia Siemens			Nokia Siemens Nokia Networks Yhteensä Nokia Networks Yhteensä
Tilintarkastus palkkiot 1	7,2	10,2	17,4	7,2	10,9	18,1
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot 2	0,8	1,4	2,2	1,3	2,3	3,6
Verokonsultointi palkkiot 3	2,4	1,6	4,0	2,8	2,1	4,9
Muut palkkiot 4	0,3	—	0,3	1,1	—	1,1
Yhteensä	10,7	13,2	23,9	12,4	15,3	27,7

• Tilintarkastuspalkkiot koostuvat yhtiön konsernitilinpäätöksen ja yhtiön tytäryhtiöiden lakisääteisten tilinpäätösten vuosittaisesta tarkastuksesta maksetuista palkkioista.
• Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot koostuvat palkkioista, jotka on maksettu sellaisista varmennuspalveluista, jotka kohtuudella liittyvät yhtiön tilintarkastuksen suorittamiseen tai jotka riippumaton tilintarkastaja tavanomaisesti suorittaa. Näitä palveluita ovat mm. kirjanpito- ja raportointistandardeihin liittyvä konsultointi, veroraportointiin ja paikallisiin lakisääteisiin kirjanpitovaatimuksiin liittyvä konsultointi, yrityskauppoihin liittyvät due diligence -tarkastukset, asiakasrahoitukseen liittyvät taloudelliset due diligence -tarkastukset, raportit liittyen lainasopimusten kovenantteihin, työntekijöiden kannustinjärjestelmien tarkastukset ja arviot sekä lainmukaisuusvalvontaan liittyvät tutkimukset ja lainmukaisuusohjelmat. Tilintarkastuspalkkioihin sisältyy myös muista tilintarkastuspalveluista maksettuja palkkioita. Tällaisia ovat palvelut, joita vain riippumaton tilintarkastaja voi kohtuudella tarjota, kuten tukikirjeiden (comfort letter) ja suostumusten antaminen lakisääteisten raportointien yhteydessä sekä viranomaisille toimitettavien asiakirjojen tarkastaminen.
• Verokonsultointipalkkioihin sisältyy palkkioita seuraavista toimista: (i) veroasioiden hoitaminen mukaan lukien veroilmoitusten laatiminen ja erilaisten todistusten ja lomakkeiden antaminen viranomaisille ja konsultointi liittyen veroilmoituksiin ja avustaminen liittyen veroviranomaisten tiedusteluihin; (ii) neuvonanto liittyen siirtohinnoitteluun ja avustaminen viranomaispäätösten kanssa; (iii) tulleihin liittyvät tarkastukset ja neuvonanto; (iv) konsultointi ja verotarkastukset (avustaminen teknisten verotiedusteluiden sekä verotarkastusten ja -valitusten osalta sekä neuvonanto yrityskauppoihin ja -järjestelyihin liittyen); (v) henkilöverotukseen liittyvien asioiden hoitaminen (johtoon kuulumattomien työntekijöiden veroilmoitusten laatiminen ja jättäminen viranomaisille, avustaminen oleskelu-, työ- ja oleskelulupahakemusten ja verotuksellisen aseman selvittämisen yhteydessä); ja (vi) konsultointi ja verosuunnittelu (neuvonanto koskien osakepohjaisia palkkioita, paikallisia työ- ja sosiaaliturvalakeja ja palkitsemisjärjestelmiä, sekä lyhytaikaisten ulkomaankomennusten veroseuraamuksia).
• Muihin palkkioihin sisältyy palkkioita liittyen yhtiöiden perustamisiin, väärinkäytösepäilyihin liittyviin selvityksiin, tietoturvallisuuteen, asiakkaiden lisenssijärjestelyiden tutkimuksiin ja tarkastuksiin, muihin konsultointipalveluihin ja satunnaisiin koulutuksiin sekä erinäisiin aineistoihin ja palveluihin.

Tilintarkastajien toimeksiantojen hyväksymismenettely

Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu mm. tilintarkastajan toiminnan valvonta Suomen lakien puitteissa. Tarkastusvaliokunta on vahvistanut periaatteet, joiden mukaan riippumattomilta tilintarkastajilta ostettavat tilintarkastus- tai muut palvelut on hyväksyttävä etukäteen ("hyväksymisohje").

Hyväksymisohjeen mukaan tarkastusvaliokunta voi joko hyväksyä ehdotetut toimeksiannot (i) etukäteen vahvistamansa yleisen hyväksynnän nojalla tai (ii) toimeksiantokohtaisesti. Tarkastusvaliokunta voi kummassakin tapauksessa valtuuttaa yhden tai useamman jäsenensä hyväksymään toimeksiannot

puolestaan. Hyväksymisohjeen liitteestä käyvät ilmi ne tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verokonsultointipalvelut ja muut palvelut, jotka ovat tarkastusvaliokunnan yleisesti hyväksymiä. Kaikki muut kuin tarkastusvaliokunnan vahvistamat edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat palvelut, mukaan lukien kaikki sisäiseen valvontaan (internal control) ja merkittäviin yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut, vaativat tarkastusvaliokunnan toimeksiantokohtaisen hyväksynnän. Kaikki toimeksiantopyynnöt koskien yleisen hyväksynnän nojalla hyväksyttyjä palveluita toimite-

taan Corporate Controllerille, joka määrittää ovatko palvelut yleisen hyväksynnän rajoissa. Tarkastusvaliokunta tarkistaa hyväksymisohjeen ja sen liitteet vuosittain.

Tarkastusvaliokunta asettaa vuosittain kustannusrajat kullekin hyväksymisohjeen mukaiselle palveluryhmälle (tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verokonsultointipalvelut ja muut palvelut). Sekä tilintarkastaja että Corporate Controller esittävät tilintarkastajan palveluita koskevat hyväksymispyynnöt tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastaja raportoi kussakin tarkastusvaliokunnan säännöllisessä kokouksessa tarjoamistaan palveluista, niiden sen hetkisestä tilasta ja kustannuksista.

TIETOJA SIJOITTAJILLE

TIETOJA INTERNETIN KAUTTA

www.nokia.com/fi -fi /tietoa-nokiasta

Internetistä löytyy tietoa taloudellisista katsauksista, Nokian johdon esityksistä, analyytikkopuheluista ja muuta sijoittajasuhdemateriaalia, lehdistötiedotteita sekä ympäristö- ja yhteiskunnalliseen raportointiin liittyvää tietoa.

SIJOITTAJASUHTEET

investor.relations@nokia.com

Nokia sijoittajasuhteet	Nokia Investor Relations
PL 	 Main Street, Suite 
 NOKIA GROUP	White Plains, NY 
Puh.  	USA
Fax  	Puh. +   

Varsinainen yhtiökokous

Aika: Tiistai .. klo . Paikka: Helsingin Messukeskus, Amfi -sali, Messuaukio , Helsinki.

Osinko

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta ei makseta osinkoa.

Taloudelliset katsaukset

Nokia suunnittelee julkistavansa vuoden aikana osavuosikatsaukset .., .. ja .. Vuoden tulos on suunniteltu julkistettavaksi tammikuussa .

Nokian tiedotteet vuonna 2012

Kaikki Nokian vuonna julkaisemat pörssitiedotteet ja suomenkieliset lehdistötiedotteet löytyvät Nokian internetsivuilta osoitteesta www.nokia.com/fi -fi /tietoa-nokiasta/lehdisto/.

TULEVAISUUDEN NÄKYMIIN LIITTYVÄT KANNANOTOT

On otettava huomioon, että Nokiaan ja sen liiketoimintaan liittyy erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä ja että tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneita seikkoja koskevat lausumat, ovat tulevaisuuden näkymiin liittyviä kannanottoja. Näitä ovat esimerkiksi: A) odotetut suunnitelmat ja hyödyt liittyen kumppanuuteen Microsoftin kanssa, jossa pyritään yhdistämään yhtiöiden toisiaan täydentävät vahvuudet ja osaaminen uuden maailmanlaajuisen mobiiliekosysteemin luomiseksi älypuhelimille; B) strategioidemme toteuttamisen aikataulut ja odotetut hyödyt, mukaan lukien toiminnalliset ja taloudelliset hyödyt ja tavoitteet, sekä muutokset yhtiön johdossa ja toiminnallisessa rakenteessa; C) tuotteidemme ja palveluidemme toimituksiin liittyvät ajankohdat; D) kykymme innovoida, kehittää, toteuttaa ja kaupallistaa uusia teknologioita, tuotteita ja palveluita; E) arviot markkinoiden kehittymisestä ja rakenteellisista muutoksista; F) arviot ja tavoitteet koskien teollisuudenalamme myyntimäärien kehitystä, markkinaosuutta, hintoja, liikevaihtoa ja katteita liittyen tuotteisiimme ja palveluihimme; G) toiminnallisia tavoitteitamme ja liiketoimintamme tulosta koskevat arviot ja tavoitteet; H) arviot ja tavoitteet koskien yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyitä; I) vireillä olevien ja mahdollisesti tulevien oikeudenkäyntien, hallinnollisten menettelyjen ja viranomaistutkimusten lopputulos; J) arviot koskien uudelleenjärjestelyiden, investointien, yrityskauppojen ja divestointien menestyksekästä toteuttamista oikeaaikaisesti ja kykyämme saavuttaa niihin liittyvät taloudelliset ja

Pörssit

Nokia Oyj:n osake noteerataan seuraavissa arvopaperipörsseissä:

	Tunnus	Kaupankäynti- valuutta
NASDAQ OMX Helsinki (vuodesta 1915)	NOK1V	EUR
New York Stock Exchange (vuodesta 1994)	NOK	USD

toiminnalliset tavoitteet; ja K) lausumat, joissa esiintyy sana "uskoa", "odottaa", "ennakoida", "tavoitella", "arvioida", "on tarkoitettu", "tähdätä", "suunniteltu", "aikoa" tai muu vastaava ilmaisu. Tällaiset lausumat perustuvat johdon parhaaseen arvioon ja uskoon sen tiedon valossa, joka sillä on kyseisellä hetkellä ollut saatavilla. Koska tällaisiin lausumiin sisältyy riskejä ja epävarmuuksia, todelliset tulokset voivat poiketa huomattavasti niistä tuloksista, joita tällä hetkellä odotamme. Tekijöitä, mukaan lukien riskejä ja epävarmuustekijöitä, jotka saattaisivat aiheuttaa tällaisia poikkeamia voivat olla esimerkiksi: ) kykymme tehdä Windows Phone -ekosysteemistä kilpailukykyinen ja kannattava maailmanlaajuinen ekosysteemi, joka saavuttaa riittävän laajuuden, arvon ja houkuttelevuuden kaikille markkinaosapuolille ja siten tekee Nokian Windows Phone -alustalle pohjautuvista tuotteista kilpailukykyisen vaihtoehdon kuluttajille; ) menestyksemme älypuhelinmarkkinoilla, mukaan lukien kykymme esitellä ja tuoda markkinoille merkittäviä määriä houkuttelevia, kilpailukykyisesti hinnoiteltuja Windows Phone -alustalle pohjautuvia Nokia-tuotteita ja jotka erottuvat positiivisesti kilpailijoidemme tuotteista sekä Windows Phone -ekosysteemin ulkopuolella että sisällä; ) kykymme valmistaa oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti houkuttelevia ja kilpailukykyisiä Mobile Phones -yksikön laitteita – mukaan lukien matkapuhelimia ja sellaisia laitteita, joissa on älypuhelimille ominaisiksi luokiteltavia toimintoja, kuten täysin kosketusnäytölliset laitteet – siten, että ne ovat laitteistoltaan ja

ohjelmistoltaan erottuvia ja että niissä on paikallisesti relevantteja palveluita ja sovelluksia; ) HERE-strategiamme menestys, mukaan lukien kykymme luoda menestyksekäs paikkatietoalusta ja kykymme laajentaa paikkatietopalvelumme kattamaan yhä useampia laitteita ja käyttöjärjestelmiä; ) kykymme tukea Devices & Services -liiketoimintaamme sekä ylläpitää tämän hetkiset ja luoda uusia liikevaihdon lähteitä meidän paikkatietopalveluihin ja paikallisiin kaupankäyntipalveluihin liittyvistä omaisuuseristä; ) kykymme suojata useita patentoituja standardoituja tai Nokian omia teknologioita kolmansien osapuolien loukkauksilta tai toimenpiteiltä, jotka pyrkivät teollisoikeuksiemme mitätöimiseen; ) kykymme ylläpitää tämän hetkiset teollisoikeuksiin liittyvät liikevaihdon lähteet ja luoda uusia sellaisia lähteitä; ) kova kilpailutilanne eri markkinoillamme ja kykymme säilyttää tai parantaa markkina-asemaamme tai menestyksekkäästi vastata kilpailuympäristömme muutoksiin; ) kykymme ylläpitää ja nopeuttaa innovaatiota, tuotekehitystä ja toimeenpanoa tuodaksemme markkinoille oikea-aikaisesti uusia innovatiivisia ja kilpailukykyisiä mobiilituotteita sekä paikkatietoihin perustuvia että muita palveluita; ) menestyksemme Windows Phone -kumppanuusjärjestelyssä Microsoftin kanssa; ) kykymme tehokkaasti ja sujuvasti täytäntöönpanna suunnitellut muutokset toimintarakenteessamme sekä kykymme saavuttaa tavoitellut tehokkuusedut ja kustannussäästöt; ) kykymme pitää palveluksessa, kannustaa, kehittää ja rekrytoida osaavia työntekijöitä; ) riippuvaisuutemme mobiilituotteiden ja langattoman viestinnän toimialojen kehityksestä useilla erilaisilla markkinoilla, mukaan lukien paikkatietopalveluihin ja muihin palveluihin liittyvillä toimialoilla, sekä yleinen maailmanlaajuinen ja alueellinen taloudellinen tilanne; ) kykymme säilyttää ja hyödyntää perinteisiä vahvuuksiamme mobiilituotemarkkinoilla, erityisesti mikäli strategioidemme täytäntöönpanon ja muiden tekijöiden johdosta epäonnistuisimme operaattoriasiakkaidemme, jakelijoidemme ja kuluttajien asiakasuskollisuuden ylläpitämisessä; ) yhteistyökumppaneidemme ja partnereidemme, mukaan lukien Microsoft, suorituskyky sekä kykymme solmia onnistuneita yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyjä; ) kykymme toimittaa laadukkaita mobiililaitteita kannattavasti ja oikea-aikaisesti, erityisesti mikäli ne toimittajat, joista olemme riippuvaisia, eivät pysty toimittamaan keskeytyksettä riittäviä määriä laadukkaita täysin toimivia komponentteja, osarakenteita, ohjelmistoja ja palveluita edullisin ja hyväksytyin ehdoin; ) kykymme ylläpitää tuotannon ja logistiikan tehokkuutta ja jatkuvuutta, sekä kykymme varmistaa tuotteidemme ja palveluidemme laatu, turvallisuus ja oikea-aikainen toimitus; ) todelliset tai väitetyt ongelmat tuotteidemme laadussa, turvallisuudessa tai tietoturvassa; ) toiminta- tai muu häiriö tietoliikennejärjestelmissä tai verkoissa, joista toimintamme on riippuvaista; ) kybertietoturvamurron vaikutus tai muu meidän, yhteistyökumppaneidemme tai alihankkijoidemme keräämien, saamien tai säilyttämien tai tuotteidemme kautta saatujen tai tuotteissamme säilytettyjen henkilötietojen tai muiden kuluttajia koskevien tietojen todellinen tai väitetty katoaminen, asiaton ilmitulo tai vuoto; ) kykymme menestyksekkäästi hallita tuotteidemme hinnoittelua ja tuotteisiimme ja toimintoihimme liittyviä kustannuksia; ) monitahoiset veroihin liittyvät seikat ja velvoitteet, joiden nojalla meille voi tulla maksettavaksi lisää veroja eri lainkäyttöalueilla, sekä meidän tulevan myyntimme kehittyminen, muiden tekijöiden ohella, voi vaatia kirjanpitoarvon vähennyksiä laskennallisissa verosaatavissa; ) valuuttakurssien vaihtelut, erityisesti vaihtelut raportointivaluuttamme euron ja Yhdysvaltojen dollarin, Japanin jenin, Kiinan yuanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä; ) kykymme suojata teknologioita, joita Nokia tai muut kehittävät tai joita me lisensoimme, kolmansien osapuolten väitteiltä, joiden mukaan olisimme loukanneet

suojattuja teollisoikeuksia, sekä tiettyjen tuotteissamme ja palveluissamme käytettyjen teknologioiden saatavuus kaupallisesti hyväksyttävin ehdoin; ) talouden, sääntelyn tai politiikan kehitys sekä muiden tapahtumien vaikutus myyntiimme, tuotantolaitoksiimme tai omaisuuseriimme kehittyvissä maissa, sekä näitä maita koskevien maahanvientirajoitusten vaikutus; ) eri valtioiden toimintatapojen, teknisten standardien, kauppapolitiikan, lakien tai säännösten muutosten tai täytäntöönpanon vaikutukset maissa, joissa meillä on omaisuuseriä tai liiketoimintaa; ) tutkinnat tai sopimuskumppaneidemme vaatimukset, jotka liittyvät toimintojen lopettamiseen tietyssä maassa tai alueella tai sopimussuhteiden päättämiseen; ) oikeudenkäyntien, hallinnollisten menettelyjen ja viranomaistutkimusten epäsuotuisat lopputulokset; ) väitteet siitä, että tukiasemien ja mobiilituotteiden synnyttämistä sähkömagneettisista kentistä aiheutuisi mahdollisia terveysriskejä, sekä niihin liittyvät oikeudenkäynnit ja julkisuus riippumatta siitä, onko väitteillä perusteita; ) Nokia Siemens Networksin menestys mobiililaajakaistaverkoissa ja niihin liittyvien palveluiden markkinoilla ja sen kyky tehokkaasti ja kannattavasti sopeuttaa liiketoimintansa ja toimintonsa oikea-aikaisesti vastaamaan asiakkaiden yhä monipuolisempia tarpeita; ) Nokia Siemens Networksin kyky säilyttää ja parantaa markkina-asemaa ja vastata menestyksekkäästi kilpailuympäristön muutoksiin; ) Nokia Siemens Networksin kyky toimeenpanna menestyksekkäästi sen uudelleenjärjestelysuunnitelma ja saavuttaa kustannussäästöjä; ) Nokia Siemens Networksin kyky sijoittaa ja tuoda oikea-aikaisesti markkinoille uusia, kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyviä päivityksiä ja teknologioita; ) Nokia Siemens Networksin riippuvuus suppeasta joukosta asiakkaita ja suurista, monivuotisista sopimuksista; ) Nokia Siemens Networksin maksuvalmius ja sen kyky vastata käyttöpääomaa koskeviin tarpeisiin, mukaan lukien mahdollisuus käyttää olemassa olevia rahoitusjärjestelyitä ja muita luottolimiittejä sekä käteistilanne; ) Nokia Siemens Networksin asiakasrahoitusriskien hallinta; ) mahdolliset käynnissä olevat tai muut viranomaistutkimukset, jotka kohdistuvat tiettyjen Siemensin entisten työntekijöiden väitettyihin rikkomuksiin, jotka voivat liittyä tai joilla voi olla vaikutusta Siemensistä Nokia Siemens Networksiin siirtyneisiin operaattoritoimintoihin ja työntekijöihin; ) häiriöt, jotka aiheutuvat Nokia Siemens Networksin asiakassuhteille käynnissä olevista viranomaistutkimuksista, jotka liittyvät Siemensistä Nokia Siemens Networksiin siirtyneisiin operaattoritoimintoihin, sekä ne riskitekijät, jotka mainitaan Nokian .. päättynyttä tilikautta koskevassa Yhdysvaltojen arvopaperisäännösten mukaisessa asiakirjassa (Form -F) s. - otsikon Item .D "Risk Factors" alla. Muut tuntemattomat tai odottamattomat tekijät tai vääriksi osoittautuvat oletukset voivat aiheuttaa todellisten tulosten huomattavan poikkeamisen tulevaisuudennäkymiin liittyvissä kannanotoissa ja lausumissa esitetyistä tulosodotuksista. Nokia ei sitoudu päivittämään tai muuttamaan tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja tai lausumia uuden tiedon, tulevaisuuden tapahtuman tai muun syyn johdosta, paitsi siltä osin, kuin sillä on siihen lainmukainen velvollisuus.

YHTEYSTIETOJA

NOKIA PÄÄKONTTORI

Keilalahdentie – Espoo PL , FI- Nokia Group FINLAND Puh. Fax

NOKIA CALIFORNIA

South Matilda Avenue W. Washington Ave Sunnyvale, California USA Puh. +

NOKIA LATIN AMERICA

NW nd Av, Suite Miami FL, USA Puh. + Fax +

NOKIA BRAZIL

Av das Nacoes Unidas . Torre Norte o. Andar Cep - Sao Paulo - BRAZIL Puh. + Fax +

NOKIA GREATER CHINA & KOREA

Nokia China Campus Beijing Economic and Technological Development Area No. Donghuan Zhonglu Beijing, PRC Puh. +

NOKIA SOUTH EAST ASIA & PACIFIC

B Alexandra Road #– Alexandra Technopark SINGAPORE Puh. + Fax +

NOKIA INDIA

SP Infocity, Industrial Plot no. Udyog Vihar, Phase , Dundahera, Gurgaon, Haryana – INDIA Puh. + Fax +

NOKIA MIDDLE EAST & AFRICA

Al Thuraya Tower II, th fl oor, Dubai Internet City Dubai, UAE Puh. + Fax +

NOKIA EURASIA

Ul. Vozdvizhenka Moscow RUSSIA Puh. + Fax +

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 133