Nokia vuonna 2010

Tunnuslukuja 2
Hallituksen toimintakertomus 2010 3

Tilinpäätös 2010
Konsernin tuloslaskelma, IFRS 16
Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 17
Konsernitase, IFRS 18
Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 19
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 20
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 22
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 66
Emoyhtiön tase, FAS 66
Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 67
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot 68
Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat 72
Nokia 2006–2010, IFRS 78
Tunnuslukujen laskentaperusteet 80
Tilinpäätöksen 2010 allekirjoitus ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi 81
Tilintarkastuskertomus 82

Kriittiset laskentaperiaatteet 84
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallinto 90
Hallitus 94
Johtokunta 96
Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot 100
Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut 120
Tietoja sijoittajille 121
Yhteystietoja 123

Tunnuslukuja

Tunnusluvut perustuvat kansainvälisen laskentasäännöstön IFRS:n mukaiseen tilinpäätökseen.

Nokia, milj. EUR	2010	2009	Muutos, %
Liikevaihto	42 446	40 984	4
Liiketulos	2 070	1 197	73
Tulos ennen veroja	1 786	962	86
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto	1 850	891	108
Tutkimus ja kehitys	5 863	5 909	– 1

%	2010	2009
Sijoitetun pääoman tuotto	11,0	6,7
Velkaantumisaste (gearing)	– 43	– 25

EUR	2010	2009	Muutos, %
Tulos/osake, laimentamaton	0,50	0,24	108
Osinko/osake	0,40 *	0,40	—
Osakkeita keskimäärin (1 000 kpl)	3 708 816	3 705 116
* Hallituksen esitys
Raportoitavat segmentit, milj. EUR	2010	2009	Muutos, %
Devices & Services
Liikevaihto	29 134	27 853	5
Liiketulos	3 299	3 314
NAVTEQ
Liikevaihto	1 002	670	50
Liiketulos	– 225	– 344	– 35
Nokia Siemens Networks
Liikevaihto	12 661	12 574	1
Liiketulos	– 686	– 1 639	– 58
Henkilöstö, 31.12.	2010	2009	Muutos, %
Devices & Services	60 492	54 773	10
NAVTEQ	5 452	4 571	19
Nokia Siemens Networks	66 160	63 927	3
Yhtymän yhteiset toiminnot	323	282	15
Nokia-yhtymä	132 427	123 553	7

10 suurinta markkina-aluetta, liikevaihto, milj. EUR	2010	2009
Kiina	7 149	5 990
Intia	2 952	2 809
Saksa	2 019	1 733
Venäjä	1 744	1 528
Yhdysvallat	1 630	1 731
Brasilia	1 506	1 333
Iso-Britannia	1 470	1 916
Espanja	1 313	1 408
Italia	1 266	1 252
Indonesia	1 157	1 458
10 suurinta maata, henkilöstön mukaan, 31.12.	2010	2009
Intia	22 734	18 376
Kiina	20 668	15 419
Suomi	19 841	21 559
Saksa	11 243	11 582
Brasilia	10 925	10 288
Yhdysvallat	7 415	7 294
Unkari	5 931	6 342
Iso-Britannia	3 859	4 010
Meksiko	2 554	2 619
Puola	2 122	1 937

Tärkeimmät valuutat, vuoden 2010 lopun kurssit
1 EUR	USD	1,3187
	GBP	0,8495
	CNY	8,7867

INR 59,7792 RUB 40,5401 JPY 110,45

Hallituksen toimintakertomus 2010

Ennen toimintakertomuksen lakisääteistä osuutta Nokian hallitus esittää lyhyen yhteenvedon kehityksestä ja tehdyistä toimenpiteistä vuoden 2010 ja alkuvuoden 2011 aikana:

» Nokian toukokuussa 2010 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila totesi, että vuosi 2009 on ollut kaikkea muuta kuin tyydyttävä ja että Nokian osakkeenomistajilla on täysi syy olla tyytymättömiä Nokian osakkeen arvon kehittymiseen. Puheenjohtaja totesi myös, että hallitus on tuskallisen tietoinen tilanteesta ja tulee omalta osaltaan ponnistelemaan entistäkin tiiviimmin käänteen aikaansaamiseksi.
» Kesän 2010 aikana hallitus haki ja löysi uuden toimitusjohtajan, jolla oli vahva ohjelmistotausta ja joka oli osoittanut taitonsa muutosjohtajana. Uusi toimitusjohtaja korvasi edellisen toimitusjohtajan syyskuussa 2010.
» Vuoden 2010 viimeisen vuosineljänneksen ja alkuvuoden 2011 aikana toimitusjohtaja teki hallituksen täydellä tuella ja avustuksella syväluotaavan analyysin yhtiön toiminnallisista ja strategisista haasteista.
» Analyysin perusteella laadittiin uusi strategia, joka hyväksyttiin ja julkistettiin helmikuussa 2011. Strategia perustuu kolmen pilarin varaan: saavuttaa uudelleen johtoasema älypuhelinmarkkinoilla, johtoaseman vahvistaminen matkapuhelinmarkkinoilla sekä sijoittaminen tulevaisuuden uusiin teknologioihin.
» Vuoden 2010 aikana, ja jatkuen vuonna 2011, hallitus on pitänyt useampia sekä virallisia että epävirallisia kokouksia ja tehnyt intensiivisemmin työtä yhdessä johdon kanssa niin kokouksissa kuin niiden välisenä aikana kuin koskaan aiemmin.
» Hallitus seuraa tarkasti uuden strategian täytäntöönpanoa sekä operatiivisten toimintojen toteuttamista tavoitteenaan osakkeenomistajien osakkeiden arvon parantuminen.

Tarkastellen vuotta 2010 taloudellisesta näkökulmasta, Nokian liikevaihto kasvoi 4 % vuonna 2010 ja oli 42,4 miljardia euroa (41,0 miljardia euroa vuonna 2009). Devices & Services -ryhmän liikevaihto kasvoi 5 % vuonna 2010 ja oli 29,1 miljardia euroa (27,9 miljardia euroa). NAVTEQin liikevaihto kasvoi 50 % ja oli 1 002 miljoonaa euroa vuonna 2010 (670 miljoonaa euroa). Nokia Siemens Networksin liikevaihto kasvoi 1 % ja oli 12,7 miljardia euroa (12,6 miljardia euroa).

Vuonna 2010 Nokian liikevaihdosta Euroopasta tuli 34 % (36 %), Aasian ja Tyynenmeren alueelta 21 % (22 %), Kiinan alueelta 18 % (16 %), Lähi-idästä ja Afrikasta 13 % (14 %), Latinalaisesta Amerikasta 9 % (7 %) ja Pohjois-Amerikasta 5 % (5 %). Kymmenen liikevaihdoltaan suurinta markkina-aluetta vuonna 2010 suurimmasta pienempään lueteltuina

olivat Kiina, Intia, Saksa, Venäjä, Yhdysvallat, Brasilia, Iso-Britannia, Espanja, Italia ja Indonesia, joiden osuus Nokian liikevaihdosta vuonna 2010 oli yhteensä noin 52 %. Vuonna 2009 Nokian kymmenen liikevaihdoltaan suurinta markkina-aluetta olivat Kiina, Intia, Iso-Britannia, Saksa, Yhdysvallat, Venäjä, Indonesia, Espanja, Brasilia ja Italia, joiden osuus Nokian liikevaihdosta vuonna 2009 oli yhteensä noin 52 %.

Nokian bruttokateprosentti vuonna 2010 oli 30,2 (32,4). Nokian liikevoitto vuonna 2010 kasvoi 73 % ja oli 2,1 miljardia euroa (1,2 miljardia euroa). Nokian liikevoittoprosentti vuonna 2010 oli 4,9 (2,9). Nokian liikevoitto vuonna 2010 sisälsi hankintamenon kohdentamiseen liittyvien erien ja muiden kertaluonteisten erien yhteensä 1,1 miljardin euron negatiivisen vaikutuksen (yhteensä 2,3 miljardin euron negatiivinen vaikutus). Devices & Services -ryhmän liikevoitto oli 3,3 miljardia euroa (3,3 miljardia euroa) vuonna 2010, ja liikevoittoprosentti oli 11,3 (11,9). Devices & Services -ryhmän liikevoitto vuonna 2010 sisälsi hankintamenon kohdentamiseen liittyvien erien ja muiden kertaluonteisten erien yhteensä 137 miljoonan euron positiivisen vaikutuksen (174 miljoonan euron negatiivinen vaikutus). NAVTEQin liiketappio vuonna 2010 oli 225 miljoonaa euroa (liiketappio 344 miljoonaa euroa) ja liikevoittoprosentti oli -22,5 (-51,3). NAVTEQin liiketappio vuonna 2010 sisälsi hankintamenon kohdentamiseen liittyvien erien ja muiden kertaluonteisten erien yhteensä 489 miljoonan euron negatiivisen vaikutuksen (yhteensä 465 miljoonan euron negatiivinen vaikutus). Nokia Siemens Networksin liiketappio vuonna 2010 oli 0,7 miljardia euroa (liiketappio 1,6 miljardia euroa) ja liikevoittoprosentti oli -5,4 (-13,0). Nokia Siemens Networksin liiketappio vuonna 2010 sisälsi hankintamenon kohdentamiseen liittyvien erien ja muiden kertaluonteisten erien yhteensä 0,8 miljardin euron negatiivisen vaikutuksen (yhteensä 1,7 miljardin euron negatiivinen vaikutus, mihin sisältyy 908 miljoonan euron liikearvon arvonalentuminen). Yhtymän yhteisten toimintojen kulut olivat 114 miljoonaa euroa vuonna 2010 (134 miljoonaa euroa).

Nokian liikevaihtoon ja kannattavuuteen vaikuttivat myönteisesti vuonna 2010 parantunut yleinen taloustilanne, joka seurasi vuoden 2008 jälkimmäisen puoliskon ja vuoden 2009 merkittävää kysynnän laskua. Vuonna 2010 matkaviestinmarkkinoiden kappalemääräinen myynti ja arvo kasvoivat maailmanlaajuisesti, mitä johti yhdistelmälaitteiden nopea kasvu. Samaan aikaan matkaviestinten kilpailuympäristö kiristyi, mikä vaikutti kielteisesti Nokian kilpailuasemaan markkinoilla. Nokian matkaviestinten kappalemääräiseen myyntiin vaikutti kielteisesti vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla myös joidenkin komponenttien puute. NAVTEQin ja Nokia Siemens Networksin kysyntäympäristö parantui vuonna 2010. Tiettyjen valuuttojen yleinen kurssinousu suhteessa euroon vuonna 2010 vaikutti myönteisesti Nokian liikevaihtoon.

Raportoidut tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2010 olivat 5,9 miljardia euroa ja ne pysyivät käytännössä samansuuruisina kuin vuonna 2009. Tutkimus- ja tuotekehityskustannusten osuus Nokian liikevaihdosta oli 13,8 % vuonna 2010, kun ne vuonna 2009 olivat 14,4 %. Tutkimus- ja tuotekehityskustannuksiin sisältyi 575 miljoonaa euroa hankintamenon

kohdentamiseen liittyviä ja muita kertaluonteisia eriä vuonna 2010 (564 miljoonaa euroa). Joulukuun 2010 lopussa Nokian palveluksessa oli 35 869 työntekijää tutkimuksessa ja tuotekehityksessä, mikä on noin 27 % Nokian koko henkilöstöstä, ja yhtiöllä oli vahvaa tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa 16 maassa.

Nokian myynti- ja markkinointikustannukset vuonna 2010 olivat 3,9 miljardia euroa, ja ne pysyivät käytännössä samansuuruisina kuin vuonna 2009. Niiden osuus Nokian liikevaihdosta vuonna 2010 oli 9,1 % (9,6 %). Myynti- ja markkinointikustannuksiin sisältyi 429 miljoonaa euroa hankintamenon kohdentamiseen liittyviä eriä ja muita kertaluonteisia eriä vuonna 2010 (413 miljoonaa euroa).

Hallinnon kulut olivat 1,1 miljardia euroa vuonna 2010, ja ne pysyivät lähes samansuuruisina kuin vuonna 2009. Hallinnon kulujen osuus Nokian liikevaihdosta oli 2,6 % vuonna 2010 (2,8 %). Hallinnon kuluihin sisältyi 77 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä vuonna 2010 (103 miljoonaa euroa).

Rahoituskulut olivat 285 miljoonaa euroa vuonna 2010 (265 miljoonaa euroa).

Tulos ennen veroja oli 1,8 miljardia euroa vuonna 2010 (1,0 miljardia euroa). Tilikauden voitto oli 1,3 miljardia euroa (0,3 miljardia euroa), ja se jakautuu emoyhtiön omistajille kuuluvaan 1,8 miljardin euron voittoon (voitto 0,9 miljardia euroa) ja määräysvallattomille omistajille kuuluvaan 0,5 miljardin euron tappioon (tappio 0,6 miljardia euroa). Osakekohtainen tulos kasvoi 0,50 euroon (laimentamaton) ja 0,50 euroon (laimennettu), kun se vuonna 2009 oli 0,24 euroa (laimentamaton) ja 0,24 euroa (laimennettu).

Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian kassavirta mainituilla ajanjaksoilla sekä taloudellinen tilanne mainittujen ajanjaksojen lopussa ja vertailu vuoden 2010 ja vuoden 2009 välillä.

Nokian kassavirta ja taloudellinen tilanne

milj. EUR	2010	2009	Muutos %
Liiketoiminnan rahavirta	6 311	4 421	43 %
Liiketoiminnan nettorahavirta	4 774	3 247	47 %
Kassa ja muut likvidit varat	12 275	8 873	38 %
Nettokassa ja muut likvidit varat 1	6 996	3 670	91 %
Nettovelan suhde omaan pääomaan (gearing)	– 43	– 25

1 Kassa ja muut likvidit varat vähennettynä korollisilla veloilla.

Liiketoimintojen nettorahavirta vuonna 2010 oli 4,8 miljardia euroa (3,2 miljardia euroa). Kassa ja muut likvidit varat 31.12.2010 olivat 12,3 miljardia euroa (8,9 miljardia euroa). Nettovelan suhde omaan pääomaan (gearing) joulukuun lopussa 2010 oli -43 % (-25 % joulukuun 2009 lopussa). Käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2010 olivat 679 miljoonaa euroa (531 miljoonaa euroa).

Devices & Services

Liikevaihto: Seuraavassa taulukossa esitetään Devices & Services –ryhmän liikevaihto mainituilla ajanjaksoilla, sekä vertailu vuoden 2010 ja 2009 välillä kategorioittain.

Devices & Services -ryhmän liikevaihto kategorioittain

milj. EUR	2010	2009	Muutos % 3
Matkapuhelimet 1	14 347	15 126	– 5 %
Yhdistelmälaitteet 2	14 786	12 676	17 %
Yhteensä	29 133	27 802	5 %

1 Series 30- ja Series 40 -alustoille pohjautuvat matkapuhelimet, joihin sisältyvät laitteet puheeseen keskittyvistä peruspuhelimista lukuisilla lisätoiminnoilla, kuten internet-yhteyksillä, varustettuihin matkaviestimiin sekä niiden kanssa myytävät palvelut ja lisälaitteet.

2 Älypuhelimet ja mobiilitietokoneet sekä niiden kanssa myytävät palvelut ja lisälaitteet.

3 Ei sisällä tietoturvaliiketoiminnan liikevaihtoa. Nokia myi tietoturvaliiketoiminnan huhtikuussa 2009.

Seuraavassa taulukossa esitetään Devices & Services -ryhmän liikevaihto mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien 2010 ja 2009 vertailu alueittain.

Devices & Services -ryhmän liikevaihto alueittain

milj. EUR	2010	2009	Muutos %
Eurooppa	9 736	9 890	– 2 %
Lähi-idän ja Afrikan alue	4 046	3 923	3 %
Kiinan alue	6 167	5 028	23 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	6 013	6 230	– 3 %
Pohjois-Amerikka	901	1 020	– 12 %
Latinalainen Amerikka	2 270	1 762	29 %
Yhteensä	29 133	27 853	5 %

Devices & Services -ryhmän liikevaihdon 5 %:n kasvuun vuonna 2010 vaikutti korkeampi kappalemääräinen myynti, samalla tasolla pysynyt keskimääräinen myyntihinta sekä tiettyjen valuuttojen yleinen kurssinousu suhteessa euroon vuonna 2010 ja valuuttakurssisuojauksen pienempi kielteinen vaikutus vuoteen 2009 verrattuna. Palveluliiketoiminnan osuus Devices & Services -ryhmän liikevaihdosta oli 667 miljoonaa euroa vuonna 2010, kun se vuonna 2009 oli 592 miljoonaa euroa.

Kappalemääräinen myynti ja markkinaosuus: Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian matkaviestimien kappalemääräinen myynti kategorioittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien 2010 ja 2009 vertailu.

Devices & Services -ryhmän matkaviestimien kappalemääräinen myynti kategorioittain

Miljoonaa laitetta	2010	2009	Muutos %
Matkapuhelimet 1	352,6	364,0	– 3 %
Yhdistelmälaitteet 2	100,3	67,8	48 %
Yhteensä	452,9	431,8	5 %

2 Älypuhelimet ja mobiilitietokoneet sekä niiden kanssa myytävät palvelut ja lisälaitteet.

Vuonna 2010 Nokian matkaviestimien kappalemääräinen myynti oli 453 miljoonaa laitetta, ja se kasvoi 5 % vuoteen 2009 verrattuna. Matkaviestinmarkkinoiden kappalemääräinen myynti vuonna 2010 oli Nokian alustavan markkina-arvion mukaan 1,43 miljardia laitetta, ja se kasvoi 13 % vuoteen 2009 verrattuna. Nokian alustavan arvion mukaan yhtiön matkaviestinmarkkinaosuus laski 32 %:iin vuonna 2010, kun se vuonna 2009 oli arviolta 34 % (käyttäen Nokian vuoden 2010 alusta soveltamaa tarkistettua matkaviestinmarkkinamääritelmää, jota sovelletaan takautuvasti vuoden 2009 alusta yksinomaan vertailtavuuden mahdollistamiseksi).

Yhdistelmälaitteiden osuus matkaviestinmarkkinoiden kappalemääräisestä myynnistä kasvoi Nokian alustavan arvion mukaan 286 miljoonaan laitteeseen vuonna 2010, ja se kasvoi 63 % vuoteen 2009 verrattuna. Nokian alustavan arvion mukaan sen osuus yhdistelmälaitteiden markkinasta oli 36 % vuonna 2010, kun se vuonna 2009 oli arviolta 39 %.

Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian matkaviestimien kappalemääräinen myynti alueittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien 2010 ja 2009 vertailu.

Devices & Services -ryhmän matkaviestimien kappalemääräinen myynti alueittain

Miljoonaa kappaletta	2010	2009	Muutos %
Eurooppa	112,7	107,0	5 %
Lähi-idän ja Afrikan alue	83,8	77,6	8 %
Kiinan alue	82,5	72,6	14 %
Aasian ja Tyynenmeren alue	119,1	123,5	– 4 %
Pohjois-Amerikka	11,1	13,5	– 18 %
Latinalainen Amerikka	43,7	37,6	16 %
Yhteensä	452,9	431,8	5 %

Nokian matkaviestimien kappalemääräisen myynnin 5 %:n kasvu johtui ensisijaisesti vuoden 2010 parantuneesta kysynnästä, jota osin tasoitti tiukka kilpailuympäristö sekä tiettyjen komponenttien puute

vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla. Nokia kasvatti vuonna 2010 matkaviestinmarkkinaosuuttaan Latinalaisessa Amerikassa. Nokian matkaviestinmarkkinaosuus laski Aasian ja Tyynenmeren alueella, Lähiidän ja Afrikan alueella, Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kiinan alueella Nokian matkaviestinmarkkinaosuus pysyi ennallaan.

Latinalaisessa Amerikassa Nokian matkaviestinmarkkinaosuus kasvoi muun muassa Chilessä, Kolumbiassa, Paraguayssa ja Perussa, mutta tätä tasoitti osin markkinaosuuden lasku Argentiinassa, Brasiliassa, Meksikossa ja eräissä muissa maissa.

Aasian ja Tyynenmeren alueella matkaviestinmarkkinaosuus laski vuonna 2010 markkinaosuuden laskettua useilla markkinoilla, mukaan lukien Intia, Indonesia, Singapore, Vietnam ja eräät muut maat, mutta tätä tasoitti osin markkinaosuuden kasvu esimerkiksi Australiassa, Thaimaassa ja Filippiineillä. Lähi-idän ja Afrikan alueella Nokian markkinaosuus laski, kun yhtiö menetti markkinaosuutta esimerkiksi Egyptissä, Nigeriassa ja Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa, mitä jossain määrin tasoitti markkinaosuuden kasvu muun muassa Etelä-Afrikassa ja Pakistanissa. Euroopassa Nokian markkinaosuus laski muun muassa Isossa-Britanniassa ja Espanjassa, mutta tätä tasoitti osin markkinaosuuden kasvu esimerkiksi Italiassa ja Ranskassa. Nokian markkinaosuus laski Pohjois-Amerikassa vuonna 2010 ensisijaisesti Yhdysvaltojen markkinaosuuden laskun vuoksi, mitä jossain määrin tasoitti markkinaosuuden kasvu Kanadassa. Kiinan alueella Nokia hyötyi edelleen tuotemerkistään, laajasta tuotevalikoimastaan ja kattavasta jakelujärjestelmästään vuonna 2010.

Keskimääräinen myyntihinta: Seuraavassa taulukossa esitetään Devices & Services -ryhmän tuotteiden keskimääräinen myyntihinta kategorioittain mainituilla ajanjaksoilla sekä vuosien 2010 ja 2009 vertailu.

Devices & Services -ryhmän tuotteiden keskimääräinen myyntihinta kategorioittain

EUR	2010	2009	Muutos %
Matkapuhelimet 1	41	42	– 2 %
Yhdistelmälaitteet 2	147	187	– 21 %
Yhteensä	64	64	0 %

2 Älypuhelimet ja mobiilitietokoneet sekä niiden kanssa myytävät palvelut ja lisälaitteet.

Nokian matkaviestinten keskimääräinen myyntihinta (mukaan lukien palveluista tuleva liikevaihto) vuonna 2010 oli 64 euroa, ja se pysyi samana kuin vuonna 2009. Vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon aikana Nokian matkaviestinten keskimääräinen myyntihinta laski ensisijaisesti Nokian koko matkaviestinvalikoimaa koskevan yleisen hintaeroosion vuoksi ja

siksi, että matalampihintaisten yhdistelmälaitteiden osuus yhdistelmälaitteiden myynnistä oli suurempi. Tätä jossain määrin tasoitti se, että yhdistelmälaitteiden osuus matkaviestinmyynnistä oli suurempi kuin vuonna 2009. Tämän keskimääräisen myyntihinnan laskun vaikutuksen vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla tasoitti keskimääräisen myyntihinnan nousu vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla. Tämä nousu johtui ensisijaisesti siitä, että yhdistelmälaitteiden osuus myynnistä oli suurempi ja tiettyjen valuuttojen kurssit suhteessa euroon nousivat. Tätä kasvua tasoitti jossain määrin tiukasta kilpailuympäristöstä johtuva yleinen hintaeroosio sekä matalampihintaisten yhdistelmälaitteiden suurempi osuus yhdistelmälaitteiden myynnistä, mikä heijastuu yhdistelmälaitteiden keskimääräisen myyntihinnan 21 %:n laskuun vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna.

Kannattavuus: Devices & Services -ryhmän bruttokate laski 5 % ja oli 8,8 miljardia euroa, kun se vuonna 2009 oli 9,3 miljardia euroa. Bruttokateprosentti oli 30,1 (33,3). Bruttokateprosentin lasku johtui ensisijaisesti yleisestä hintapaineesta, materiaalikustannusten yleistä eroosiota pienemmästä hintaeroosiosta, mitä jossain määrin tasoitti yhdistelmälaitteiden suurempi osuus matkaviestinten kappalemääräisestä myynnistä. Lisäksi bruttokateprosenttiin vaikutti kielteisesti vuonna 2010 tiettyjen valuuttojen yleinen kurssilasku suhteessa euroon ja epäsuotuisa valuuttakurssisuojaus vuoteen 2009 verrattuna. Vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla bruttokateprosenttiin vaikutti myönteisesti tiettyjen valuuttojen kurssilasku suhteessa euroon. Tätä suurempi vaikutus oli kuitenkin tiettyjen valuuttojen kurssinousulla suhteessa euroon vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla. Lisäksi vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla bruttokateprosenttiin vaikutti kielteisesti epäsuotuisa valuuttakurssisuojaus, jota suotuisa valuuttakurssisuojaus vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla jossain määrin tasoitti.

Devices & Services -ryhmän liikevoitto oli 3,3 miljardia euroa eli se oli suunnilleen samansuuruinen kuin vuonna 2009. Devices & Services – ryhmän liikevoittoprosentti vuonna 2010 oli 11,3, kun se vuonna 2009 oli 11,9. Liikevoittoprosentin lasku vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna johtui ensisijaisesti alemmasta bruttokateprosentista vuoteen 2009 verrattuna.

NAVTEQ

Liikevaihto: NAVTEQin liikevaihto oli 1,0 miljardia euroa vuonna 2010, kun se vuonna 2009 oli 670 miljoonaa euroa. NAVTEQin liikevaihdosta Euroopasta tuli 43 % (46 %), Pohjois-Amerikasta 33 % (44 %), Lähi-idästä ja Afrikasta 6 % (4 %), Aasian ja Tyynenmeren alueelta 7 % (3 %), Latinalaisesta Amerikasta 2 % (2 %) ja Kiinan alueelta 9 % (1 %). Liikevaihdon kasvu vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna johtui ensisijaisesti siitä, että karttalisenssien myynti matkaviestinasiakkaille, erityisesti Nokian matkaviestimiin, kasvoi, sekä autoteollisuuden parantuneista olosuhteista ja navigoinnin korkeammasta käyttöasteesta.

Kannattavuus: NAVTEQin bruttokate oli 849 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2009 oli 582 miljoonaa euroa. Bruttokateprosentti oli 84,7 (86,9). NAVTEQin liiketappio oli 225 miljoonaa euroa vuonna 2010, kun liiketappio vuonna 2009 oli 344 miljoonaa euroa. NAVTEQin liikevoittoprosentti oli -22,5 (-51,3). Liikevoittoprosentin parantuminen vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna johtui ensisijaisesti korkeammasta liikevaihdosta, jota alempi bruttokateprosentti ja korkeammat toimintakulut jossain määrin tasoittivat.

Nokia Siemens Networks

Liikevaihto: Seuraavassa taulukossa esitetään Nokia Siemens Networksin liikevaihto alueittain mainituilta ajanjaksoilta sekä vuosien 2010 ja 2009 vertailu.

Nokia Siemens Networksin liikevaihto alueittain

milj. EUR	2010	2009	Muutos %
Eurooppa	4 628	4 695	– 1 %
Lähi-itä ja Afrikka	1 451	1 653	– 12 %
Kiinan alue	1 451	1 397	4 %
Aasia ja Tyynenmeren alue	2 915	2 725	7 %
Pohjois-Amerikka	735	748	– 2 %
Latinalainen Amerikka	1 481	1 356	9 %
Yhteensä	12 661	12 574	1 %

Nokia Siemens Networksin liikevaihdon 1 %:n kasvu heijasti ensisijaisesti markkinoiden parantumista vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla ja kasvua sekä tuote- että palveluliiketoiminnassa, joita suurelta osin tasoittivat haastavat kilpailutekijät sekä koko teollisuudenalaa koskevat tiettyjen komponenttien puute ja Intian viranomaishyväksyntätilanne, joka esti tuotemyyntien loppuun saattamisen asiakkaille vuoden 2010 toisella ja kolmannella neljänneksellä. Palveluliiketoiminnan osuus Nokia Siemens Networksin liikevaihdosta oli 5,8 miljardia euroa vuonna 2010. Ilman valuuttakurssimuutosten vaikutusta Nokia Siemens Networksin liikevaihto olisi laskenut 4 %. Vuonna 2010 Nokia Siemens Networksin liikevaihdosta tuli Euroopasta 37 % (37 %), Aasian ja Tyynenmeren alueelta 23 % (22 %), Lähi-idästä ja Afrikasta 11 % (13 %), Latinalaisesta Amerikasta 12 % (11 %), Kiinan alueelta 11 % (11 %) ja Pohjois-Amerikasta 6 % (6 %).

Kannattavuus: Nokia Siemens Networksin bruttokate laski 3 395 miljoonaan euroon vuonna 2010, kun se vuonna 2009 oli 3 412 miljoonaa euroa. Bruttokateprosentti oli 26,8 (27,1). Bruttokateprosentin lasku vuonna 2010 vuoteen 2009 verrattuna johtui ensisijaisesti joidenkin tuotteiden yleisistä hintapaineista, alemman katteen tuotteiden suuremmasta osuudesta tuotevalikoimassa ja tiettyjen komponenttien puutteesta vuoden 2010 toisella ja kolmannella neljänneksellä, mitä jossain määrin tasoitti tuotekustannusten alentuminen ja vuotta 2009 suotuisampi alueellinen jakauma.

Nokia Siemens Networksin liiketappio vuonna 2010 oli 686 miljoonaa euroa, kun liiketappio vuonna 2009 oli 1,6 miljardia euroa. Nokia Siemens Networksin liikevoittoprosentti vuonna 2010 oli -5,4, kun se vuonna 2009 oli -13,0. Liiketappion pieneneminen vuonna 2010 johtui ensisijaisesti siitä, että vuonna 2010 ei ollut liikearvon arvonalentumista (vuonna 2009 liikearvon alentumiskirjaus 908 miljoonaa euroa), sekä korkeammasta liikevaihdosta ja alemmista toimintakuluista vuonna 2010, joiden vaikutusta alempi bruttokateprosentti osin tasoitti.

Keskeiset taloudelliset tiedot, sisältäen tunnuslukujen laskentaperiaatteet, vuosilta 2010, 2009 ja 2008 löytyvät tilinpäätösosiosta.

Vuoden 2010 päätapahtumat

Nokia

Nokian hallitus nimitti Stephen Elopin toimitusjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi 21.9.2010 alkaen. Olli-Pekka Kallasvuo jätti toimitusjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan toimen 20.9.2010 ja Nokian hallituksen jäsenyyden 10.9.2010.

Nokia on ilmoittanut vuonna 2010 ja sen jälkeen muutoksista johtokunnassaan. Muutokset on kuvattu tarkemmin alla kappaleessa "Johto ja hallitus".

Nokian laite- ja palveluliiketoiminnan organisaatiota yksinkertaistettiin 1.7.2010 lähtien. Uusi organisaatio koostui kolmesta yksiköstä: Mobile Solutions, Mobile Phones ja Markets, ja se oli suunniteltu vauhdittamaan tuoteinnovaatioiden ja ohjelmistojen kehittämistä yhtiön tavoitteiden mukaisesti, joita ovat sisältöjen, sovellusten ja palveluiden integrointi mobiilitietokoneisiin, älypuhelimiin ja matkapuhelimiin. 11.2.2011 julkistetun uuden strategian seurauksena Nokialla on 1.4.2011 lähtien uusi organisaatiorakenne, jossa on kaksi erillistä liiketoimintayksikköä, Smart Devices ja Mobile Phones. Nämä keskittyvät Nokian keskeisiin liiketoiminta-alueisiin, älypuhelimiin ja massamarkkinoille tarkoitettuihin matkapuhelimiin. Kummallakin yksilöllä on tulosvastuu sekä kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta, mukaan lukien tuotekehitys, tuotehallinta ja tuotemarkkinointi.

Kolmannen vuosineljänneksen aikana Dow Jones Sustainability Indexes Review 2010 valitsi Nokian parhaiten kestävää kehitystä toteuttavaksi teknologiayritykseksi. Nokia nimettiin "teknologiasektorin johtavaksi yritykseksi", ja Nokiasta tuli teknologiasektorin kestävän kehityksen johtaja jo toisena vuonna peräkkäin.

Nokian tuotemerkki sijoittui kahdeksanneksi arvostetuimmaksi tuotemerkiksi maailmassa Interbrandin 2010 Best Global Brands –tutkimuksessa.

Kolmannen vuosineljänneksen aikana The Economic Times – Brand Equityn vuosittaisessa Intian luotetuimman tuotemerkin vertailututkimuksessa Nokia sijoittui vuonna 2010 ensimmäiselle sijalle. Nokia on nyt valittu Intian luotetuimmaksi tuotemerkiksi jo kolmantena perättäisenä vuonna.

Devices & Services

Nokia ja Intel sulauttivat ensimmäisen vuosineljänneksen aikana Maemoja Moblin-ohjelmistoalustansa yhdeksi Linux-pohjaiseksi, täysin avoimeen lähdekoodiin pohjautuvaksi MeeGo-alustaksi. MeeGo-ohjelmistoalusta tukee lukuisia tietokonepohjaisia laitearkkitehtuureja hyödyntäviä laitteita, kuten mobiililaitteita, erilaisia minikannettavia, mediapuhelimia, internet-kykyisiä televisioita ja autossa käytettäviä tietoviihdejärjestelmiä.

Nokia toi markkinoille uuteen Symbian-ohjelmistoalustaan perustuvan älypuhelinperheen, joka tarjoaa kuluttajille selvästi paremman käyttäjäkokemuksen, korkeamman laadun ja kilpailukykyisen arvon kuluttajille. Ensimmäiset uutta ohjelmistoa käyttävät laitteet ovat alan johtavat kuva-, video- ja viihdeominaisuudet sisältävä Nokia N8 sekä Nokia C7 ja Nokia C6-01. Nokia toi myös markkinoille Nokia E7 -älypuhelimen vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

Kolmannen ja neljännen vuosineljänneksen aikana Nokia toi markkinoille Nokia X3 Touch and Type- ja Nokia C3 Touch and Type -puhelimet. Nämä edulliset matkapuhelimet yhdistävät kosketusnäytön ja perinteisen puhelinnäppäimistön.

Nokia toi markkinoille täydellä QWERTY-näppäimistöllä varustetun Nokia C3-00 -puhelimen. Nokia kasvatti edullisten QWERTY-puhelintensa valikoimaa aloittamalla Nokia X2-01 -puhelimen toimitukset Kiinassa. Nokia jatkoi Ovi-palvelun kehittämistä. Vuoden kohokohtia olivat:

» Kaupasta ladattavien sovellusten ja sisällön kasvu jatkui. Alkuvuodesta 2011 Kaupasta tehtiin yli 4 miljoonaa latausta päivittäin, kun latauksia lokakuussa 2010 kerrottiin olevan yli 2,7 miljoonaa päivittäin. Nokia kehitti Kaupan kuluttajakokemusta, uudisti sen ulkoasun ja teki parannuksia sisältöön ja sen löydettävyyteen. Lisäksi se teki sovelluskehittäjille suunnattuja parannuksia, joihin kuuluivat muun muassa uudet yksinkertaistetut kehitystyökalut.
» Kartat jatkoi kasvuaan ja sai uusia käyttäjiä, mitä vauhdittivat palveluiden uudet parannetut versiot sekä Kartat-palvelun liiketoimintamallin muokkaaminen. Nokia sisällytti lisäveloituksetta sata maata kattavan kävely- ja autonavigaation yhteensopiviin älypuhelimiinsa. Yhtiö lisäsi palveluun uusia ominaisuuksia, ja Nokia ja sen yhteistyökumppanit laajensivat käyttäjille tarjottavaa sisältöä.
» Kolmannen vuosineljänneksen aikana musiikissa Ovi Musiikki -alusta korvasi Nokia Musiikkikaupan. Ovi Musiikki -alusta tarjoaa DRM-suojausvapaan musiikin, parannetun hakutoiminnon, yhteisen Ovi-brändäyksen ja useita parannuksia käyttökokemukseen, mukaan lukien langattoman albumien latauksen yhdellä klikkauksella.
» Life Tools, Nokian ainutlaatuinen, erityisesti kehittyville markkinoille suunniteltu elämänlaatua parantava langaton tietopalvelu tuotiin markkinoille Nigeriassa neljännen ja Kiinassa toisen vuosineljänneksen aikana, ja se on nyt saatavilla neljällä markkinalla.

» Toisella vuosineljänneksellä Nokia otti merkittävän askeleen Ovi-palveluiden laajentamiseksi internetissä ja julkisti Yahoo! Inc.:n kanssa maailmanlaajuisen strategisen yhteistyösopimuksen. Nokia tarjoaa yksinoikeudella maailmanlaajuisesti Yahoo!:n kartta- ja navigointipalveluita ja integroi Ovi Kartat -karttasovelluksen Yahoo!-palveluihin. Yahoo! puolestaan tarjoaa yksinoikeudella maailmanlaajuisesti Nokian Ovi Mail- ja Ovi Chat -palveluita.

Neljännellä vuosineljänneksellä Nokia kertoi käyttävänsä Qt-teknologiaa yksinkertaistamaan sekä yhtiön omaa että kolmansien osapuolien kehitystyötä. Lisäksi Nokia kertoi aikeestaan tukea HTML5-teknologiaa internet-sisällön ja -sovellusten kehityksessä.

Neljännen vuosineljänneksen aikana Symbian Foundationin muiden jäsenten vetäydyttyä säätiön toiminnasta voittoa tavoittelematon Symbian Foundation keskittyi yksinomaan lisensiointiin, ja Symbian-alustan kehitys on nyt Nokian hallinnassa.

Toisella vuosineljänneksellä Nokia ja Microsoft julkistivat Microsoft Communicator Mobilen. Se on ensimmäinen yhtiöiden mobiilin tuottavuuden parantamiseen keskittyvän yhteistyön tuloksena syntynyt sovellus ja saatavilla yhteensopiviin puhelimiin Ovi Kaupasta.

Osana Nokia Money -hanketta ensimmäinen kaupallinen palvelu, "Mobile Money Services by YES Bank", aloitettiin Punen, Chandigarhin ja Nashikin kaupunkien alueella Intiassa. Marraskuussa 2010 Nokia yhdisti voimansa Union Bank of Indian kanssa tarjotakseen "Union Bank Money" -palvelun kautta Intian. Näiden palveluiden avulla ihmiset voivat siirtää rahaa toisilleen käyttämällä matkapuhelinnumeroitaan, maksaa laskuja, ladata lisää puheaikaa prepaid-liittymäänsä, maksaa kauppialle tavaroista ja palveluista ja nostaa rahaa pankkiautomaateista.

NAVTEQ

NAVTEQ esitteli ensimmäisellä vuosineljänneksellä uuden edistyksellisen karttatietoteknologian NAVTEQ Truen, joka parantaa karttatietojen keruun sekä käsittelyn laatua ja mittakaavaa.

Kolmannen vuosineljänneksen aikana NAVTEQ esitteli Natural Guidance -tuotteen, joka mahdollistaa ohjauksen kuvaavia referenssejä käyttäen.

NAVTEQ toteutti toisella vuosineljänneksellä LocationPoint Advertising -mainosratkaisun menestyksekkäät testit McDonaldsin ja Best Westernin kanssa Euroopassa.

NAVTEQ laajensi karttojensa peittoa kuuteen uuteen maahan. NAVTEQin kartat ovat saatavilla nyt yhteensä 84 maasta.

NAVTEQ toi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana reaaliaikaiset liikennetiedot saataville Isossa-Britanniassa. Reaaliaikaiset liikennetiedot ovat nyt saatavilla 13 Euroopan kaupungissa.

Nokia Siemens Networks

Nokia Siemens Networks eteni edelleen merkittävästi LTE-teknologiassa ja toteutti ensimmäisenä yrityksenä maailmassa useita LTE-testejä. Se julkisti useita kaupallisia sopimuksia, muun muassa Deutche Telekomin, Ruotsin TeliaSoneran ja Elisan kanssa, sekä merkittävän kaupan LightSquaredin kanssa Yhdysvalloissa.

Nokia Siemens Networks voitti lisäksi useita merkittäviä sopimuksia keskeisillä kehittyvillä markkinoilla, mukaan lukien Intia, jossa yhtiö sai 700 miljoonan Yhdysvaltain dollarin verkkolaajennussopimuksen Bharti Airtelin kanssa ja 3G-sopimukset Idea Cellularin, Aircelin, Vodafone Essarin ja Tata Teleservicesin kanssa.

Toisen vuosineljänneksen aikana Nokia Siemens Networks sai 750 miljoonan euron runkosopimuksen China Mobilen ja China Unicomin kanssa GSM-, WCDMA- ja TD-SCDMA–verkkolaitteiden ja -ratkaisujen jatkotoimituksista.

Toisen vuosineljänneksen aikana Nokia Siemens Networksin älykkäät, käyttäjäkokemusta parantavat laiteratkaisut, jotka lisäävät akun kestoa, verkon peittoa ja tietojen latausnopeutta otettiin käyttöön O2:n verkossa Lontoossa. Samantyyppisiä sopimuksia tehtiin myös useiden muiden operaattoreiden kanssa, mukaan lukien Elisa Suomessa, Mosaic Telecom Yhdysvalloissa, SFR Ranskassa, Indosat Indonesiassa, Cable & Wireless Communications Isossa-Britanniassa ja Cell C Etelä-Afrikassa.

Nokia Siemens Networks solmi viisivuotisen ja viisi Latinalaisen Amerikan maata kattavan verkonhallinta- ja laitetoimitussopimuksen NII Holdingsin kanssa sekä seitsenvuotisen sopimuksen Vodafone Hutchisonin kanssa Australiassa. Lisäksi Nokia Siemens Networks sai ensimmäisen verkonulkoistussopimuksensa Venäjällä Mobile TeleSystemsin kanssa ja ensimmäisen verkonulkoistussopimuksensa Kiinassa Anhui Unicomin kanssa. Nokia Siemens Networks julkisti suunnitelmansa perustaa Global Network Operations Centerit Venäjälle ja Brasiliaan.

Kolmannella vuosineljänneksellä tärkeänä askeleena kohti optisia 400GB-dataliikenneverkkoja Nokia Siemens Networks onnistui siirtämään dataa 200 gigabitin sekuntinopeudella standardivalokuidussa. Lisäksi yhtiö on muuntanut ensimmäisenä toimialallaan yhteensä 100 asiakkaan mobiilirunkoyhteydet perinteisestä siirtojärjestelmäteknologiasta IP/Ethernet-teknologiaan.

Yritysostot ja myynnit 2010

Huhtikuussa 2010 Nokia osti MetaCarta Inc.:n sen maantieteellisen tiedonhakuteknologian ja asiantuntemuksen vuoksi. Heinäkuussa 2010 Nokia myi MetaCartan yritysliiketoiminnan Qbase Holdings LLC.:lle.

Huhtikuussa 2010 Nokia osti Novarra Inc.:n, jonka mobiiliselainta ja palvelualustaa Nokia käyttää laajentaessaan internetin käyttäjäkokemusta Series 40 -ohjelmistoalustaan pohjautuvissa matkapuhelimissaan.

Heinäkuussa 2010 Nokia Siemens Networks ilmoitti allekirjoittaneensa sopimuksen ostaakseen enemmistön Motorola Inc.:n langattomista verkkotoiminnoista 1,2 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla, joka maksetaan käteisenä. Hankinnan odotetaan tapahtuvan kun lopulliset hyväksynnät on saatu Kiinan kilpailuviranomaisilta ja muut kaupan ehdot ovat täyttyneet.

Syyskuussa 2010 Nokia osti Motally Inc.:n, jonka mobiilisovelluksien analysointi- ja raportointipalveluja hyödyntämällä sovelluskehittäjät ja -julkaisijat pystyvät optimoimaan sovelluskehitystään kuluttajatarpeita vastaaviksi.

Lokakuussa 2010 Nokia Siemens Networks kertoi ostavansa IRIS Telecomin, Istanbulissa Turkissa pääkonttoriaan pitävän telekommunikaatioja insinööripalveluyrityksen. Yritysosto saatiin päätökseen tammikuussa 2011.

Marraskuussa 2010 NAVTEQ osti PixelActive Inc:n vauhdittaakseen laajentumistaan 2D-kartoista 3D-karttoihin ja hyödyntääkseen 3D-teknologioita kaikissa tuotteissaan.

Marraskuussa 2010 Renesas Electronics Corporation osti Nokian langattomien modeemien liiketoiminnan. Kaupan myötä langattomien modeemien yksikkö siirtyi kokonaisuudessaan Renesas Electronicsin omistukseen. Yksikkö on kehittänyt langattomien modeemien teknologiaa LTE-, HSPA- ja GSM-standardeihin. Noin 1 100 työntekijää siirtyi kaupan myötä Nokiasta Renesas Electronicsille.

Henkilöstö

Vuoden 2010 aikana henkilöstöä oli keskimäärin 129 355 (123 171 vuonna 2009 ja 121 723 vuonna 2008). Vuoden 2010 lopussa Nokian palveluksessa oli 132 427 henkilöä (123 553 vuoden 2009 lopussa ja 125 829 vuoden 2008 lopussa). Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 5 808 miljoonaa euroa vuonna 2010 (5 658 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 5 615 miljoonaa euroa vuonna 2008).

Johto ja hallitus

Hallitus, johtokunta ja toimitusjohtaja

Nokian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään seitsemän ja enintään 12 jäsentä. Nokian hallituksen jäsenet valitsee yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan varsinainen yhtiökokous, joka kokoontuu vuosittain viimeistään kesäkuun 30. päivänä. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

6.5.2010 kokoontunut varsinainen yhtiökokous valitsi seuraavat kymmenen jäsentä hallitukseen: Lalita D. Gupte, Dr. Bengt Holmström, Prof. Dr. Henning Kagermann, Olli-Pekka Kallasvuo, Per Karlsson, Jorma Ollila, Dame Marjorie Scardino, Isabel Marey-Semper, Risto Siilasmaa ja Keijo Suila. Olli-Pekka Kallasvuo jätti hallituksen 10.9.2010.

Tiedot hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja muiden johtokunnan jäsenten omistamista osakkeista ja optio-oikeuksista löytyy tämän julkaisun Nokia vuonna 2010 Lisätietoja -osassa olevasta selvityksestä "Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot".

Lisätietoa yhtiön hallinnosta on saatavilla tämän julkaisun Nokia vuonna 2010 Lisätietoja-osassa olevasta selvityksestä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä Nokian internet-sivuilta, www.nokia.com.

Muutokset johtokunnassa

Vuonna 2010 ja sen jälkeen, Nokia on ilmoittanut seuraavista muutoksista johtokunnassa:

» Hallstein Moerk, Nokian henkilöstöjohtaja, jätti johtokunnan 31.3.2010;
» Juha Äkräs nimitettiin Nokian henkilöstöjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.4.2010 alkaen;
» Richard Simonson, Mobile Phones -yksikön johtaja, jätti johtokunnan 30.6.2010;
» Anssi Vanjoki, Mobile Solutions -yksikön johtaja, jätti johtokunnan 12.10.2010;
» Jerri DeVard nimitettiin Chief Marketing Officer -tehtävään ja johtokunnan jäseneksi 1.1.2011 alkaen;
» Alberto Torres, Meego Computers -yksikön johtaja, jätti johtokunnan 10.2.2011; ja

» Nokia esitteli 11.2.2011 uuden strategiansa, joka sisälsi muutoksia Nokian johtokuntaan ja organisaatiorakenteeseen. 11.2.2011 lukien johtokuntaan kuuluvat Stephen Elop (puheenjohtaja), Esko Aho, Juha Äkräs, Jerri DeVard, Colin Giles, Rich Green, Jo Harlow, Timo Ihamuotila, Mary McDowell, Kai Öistämö, Tero Ojanperä, Louise Pentland ja Niklas Savander.

Toimitusjohtajasopimukset

Stephen Elopin toimitusjohtajasopimus kattaa hänen tehtävänsä toimitusjohtajana 21.9.2010 alkaen. 31.12.2010 Stephen Elopin vuotuinen peruspalkka, jonka hallitus tarkistaa vuosittain ja jonka hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat, on 1 050 000 euroa. Hänen käteiskannustimensa Nokian lyhyen aikavälin käteiskannustinohjelman mukaan on 150 % vuotuisesta peruspalkasta 31.12.2010. Stephen Elop on oikeutettu tavanomaisiin luontoisetuihin, jotka ovat linjassa ylempään johtoon sovellettavien ohjesääntöjen kanssa, joskin osa niistä maksetaan verot sisältäen. Elop on myös oikeutettu osallistumaan Nokian pitkän aikavälin osakepohjaisiin kannustinohjelmiin Nokian ohjesäännön ja periaatteiden sekä hallituksen päättämän mukaisesti. Aloittaessaan Nokiassa Stephen Elop sai 500 000 optio-oikeutta, 75 000 tulosperusteista osaketta kynnystasolla ja 100 000 ehdollista osaketta Nokian vuoden 2010 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta.

Korvauksena menetetyistä tuloista edelliseltä työnantajalta, jotka aiheutuivat hänen siirtymisestään Nokian palvelukseen, Stephen Elop sai kertakorvauksena 2 292 702 euroa lokakuussa 2010 ja hän on oikeutettu toiseen 3 000 000 Yhdysvaltain dollarin suuruiseen korvaukseen lokakuussa 2011. Lisäksi Elop sai kertakorvauksena 509 744 euroa kuluista, jotka hänen oli maksettava takaisin edelliselle työnantajalleen siirtyessään Nokian palvelukseen. Hän sai myös 312 203 euron korvauksen asianajokuluista, verot sisältäen, jotka aiheutuivat hänen siirtymisestään Nokian palvelukseen. Jos Elopin työsuhde päättyy ennenaikaisesti, hän on velvollinen palauttamaan kaikki tai osan hänen Nokian palvelukseen siirtymiseensä liittyneistä korvauksista.

osakepohjaiset kannustinpalkkionsa toteutuvat nopeutetussa aikataulussa. Nokian päättäessä sopimuksen Elopin olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen Elop ei saa mitään lisäkorvauksia ja hän menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkiot. Jos Elop päättää toimitusjohtajasopimuksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, Elopilla on oikeus erokorvaukseen, joka vastaa 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaa (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa toteutetaan nopeutetussa aikataulussa. Stephen Elopilla on 12 kuukauden kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä lukien, ja jos toimitusjohtajasopimus on päättynyt muusta kuin sopimusrikkomuksen johdosta, Elopilla voi olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osalta. Korvauksen määrä vastaa peruspalkkaa ja tavoitebonuksen määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta.

Maaliskuussa 2011 hallitus päätti muuttaa Stephen Elopin palkkiojärjestelmää vuosille 2011 ja 2012 sitoakseen sen helmikuussa 2011 julkistetun strategian onnistuneeseen toteutumiseen. Tämän erityisen toimitusjohtajan kertakannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa Elopin palkkion arvo osakkeenomistaja-arvon kanssa ja sitoa hänen palkkionsa suoraan Nokian osakkeen arvon kasvuun seuraavien kahden vuoden aikana. Tähän ohjelmaan osallistuakseen Elop sijoittaa osan lyhyen aikavälin käteiskannustimen ansaitsemismahdollisuudesta sekä osan pitkän aikavälin osakepohjaisten palkkioiden ansaitsemismahdollisuudesta vuosina 2011 ja 2012 seuraavasti:

» Hänen lyhyen aikavälin käteiskannustimen kynnystaso lasketaan 150 %:sta 100 %:iin; ja
» Hänelle vuosittain myönnettävien pitkän aikavälin osakepalkkioiden määrä on markkinoilla kilpailukykyistä tasoa matalampi.

Tästä vastineena Elop saa mahdollisuuden ansaita Nokian osakkeita vuoden 2012 lopussa perustuen kahteen toisistaan riippumattomaan kriteeriin ja niin, että kumpaankin kriteeriin on sidottu puolet ansaintamahdollisuudesta. Kriteerit ovat:

1) Osakkeenomistajien saama kokonaistuotto verrattuna vertailuryhmän yhtiöihin kahden vuoden aikana 31.12.2010–31.12.2012. Vähimmäispalkkion suorittaminen edellyttää, että Nokia sijoittuu vertailuryhmän puoleen väliin ja enimmäispalkkion suorittaminen edellyttää, että Nokia on vertailuryhmän kolmen parhaan yhtiön joukossa. Vertailuryhmä koostuu tärkeimmistä korkean/langattoman teknologian, tietoliikenteen ja internet-palveluiden aloilla toimivista yhtiöistä.
2) Nokian osakkeen arvo vuoden 2012 lopussa. Vähimmäispalkkion suorittaminen edellyttää 9 euron arvoa ja enimmäispalkkion suorittaminen edellyttää 17 euron arvoa.

Nokian osakkeen arvo lasketaan kummassakin kriteerissä 20 kaupankäyntipäivän osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin NASDAQ OMX Helsingissä mukaan. Jos vähimmäistasoa ei kummassakaan kriteerissä saavuteta, ohjelma ei johda osakesuoritukseen. Jos jomman kumman kriteerin vähimmäistaso saavutetaan, Elopille annetaan 125 000 Nokian osaketta. Kummankin kriteerin saavuttaessa enimmäistason Elop saa 750 000 osaketta. Näillä vuosina 2011–2012 ansaituilla osakkeilla on lisäksi yhden vuoden sitouttamisjakso ja osakkeet annetaan Elopille vuoden 2014 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Hallitus voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa muuttaa ansaittujen ja annettavien osakkeiden määrää. Ennen kuin osakkeet on annettu, niihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Elop menettää oikeuden saada osakkeita ja ohjelma ei johda osakesuoritukseen, jos Elop irtisanoutuu tai Nokia päättää hänen työsuhteensa olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen ennen osakkeiden antamista.

Nokialla oli toimitusjohtajasopimus myös Olli-Pekka Kallasvuon kanssa, joka kattoi hänen tehtävänsä toimitusjohtajana 20.9.2010 asti. 20.9.2010 Kallasvuon vuotuinen peruspalkka oli 1 233 000 euroa ja hänen käteiskannustimensa Nokian lyhyen aikavälin käteiskannustinjärjestelmässä oli 150 % vuotuisesta peruspalkasta. Toimitusjohtajasopimus sisälsi ehtoja, jotka koskivat sopimuksen päättämistä. Nokia ilmoittikin 10.9.2010, että toimitusjohtajasopimuksen ehtojen mukaisesti Kallasvuo oli oikeutettu yhteensä 4 623 750 euron korvaukseen, joka vastasi 18 kuukauden peruspalkkaa ja tavoitebonusta. Kallasvuolle maksettiin lyhyen aikavälin käteiskannustin 100 % tasolle peruspalkasta määräsuhteessa 1.7.–20.9.2010 väliseltä ajalta. Hän sai myös korvauksen hänelle vuonna 2007 myönnetyistä ja 1.10.2010 maksettaviksi tulleista 100 000 ehdollisesta osakepalkkiosta niiden markkina-arvon mukaan. Hän menetti kaikki muut osakepohjaiset kannustinpalkkionsa sopimuksen päättymisen johdosta, lukuun ottamatta optio-oikeuksia, joiden osalta merkintäaika oli alkanut. Hänellä oli oikeus niiden perusteella merkitä osakkeita vuoden 2011 helmikuun puoliväliin saakka, minkä jälkeen hän menetti optio-oikeudet ohjelmien ehtojen mukaisesti. Lisäksi, koska Kallasvuo ei saavuttanut lisäeläkesopimuksessaan asetettuja kelpoisuusvaatimuksia, hän ei saa maksua kyseisen sopimuksen perusteella. Tämän seurauksena Nokia kirjasi pois 10 154 000 euron suuruisen laskennallisen eläkevastuun, joka oli karttunut lisäeläkesopimuksen perusteella. Olli-Pekka Kallasvuon toimitusjohtajasopimuksen ehtojen mukaisesti hänellä on 12 kuukauden kilpailukielto 20.9.2011 asti.

Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevat määräykset

Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista. Yhtiöjärjestyksen 13 §:n "Lunastusvelvollisuus"

muuttaminen kuitenkin edellyttää, että päätöstä kannattaa vähintään kolmen neljänneksen enemmistö annetuista äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.

Osakkeet ja osakepääoma

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Nokia ei laskenut liikkeelle yhtään uutta osaketta vuonna 2010. Nokia ei mitätöinyt eikä hankkinut omia osakkeita vuonna 2010.

Nokia luovutti vuonna 2010 yhteensä 867 512 hallussaan ollutta Nokian osaketta Nokian osakeohjelmien mukaisesti ohjelmiin osallistuneille Nokian työntekijöille. Luovutettujen osakkeiden yhteismäärä vastasi noin 0,02 % kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä. Luovutuksilla ei ollut merkittävää vaikutusta muiden osakkeenomistajien omistukseen tai äänivallan jakautumiseen yhtiössä.

Nokian konserniyhtiöiden hallussa oli 31.12.2010 yhteensä 35 826 052 Nokian osaketta, joiden osuus yhtiön kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin 1,0 %. Nokian osakkeiden kokonaismäärä oli 31.12.2010 yhteensä 3 744 956 052 ja osakepääoma 245 896 461,96 euroa.

Tietoa Nokian hallituksella vuonna 2010 olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja hankkimisesta sekä tietoa osakkeenomistajista, optio-oikeuksista, osakekohtaisesta omasta pääomasta, osinkotuotosta, hinta/voittosuhteesta, osakkeen kurssikehityksestä, osakekannan markkina-arvosta, osakevaihdosta ja keskimääräisistä osakemääristä löytyy tilinpäätösosiosta.

Toimialan ja Nokian näkymät

Nokia arvioi, että matkaviestinmarkkinoilla on hyvät kasvumahdollisuudet vuonna 2011 ja pidemmällä aikavälillä. Kasvua vauhdittavat älypuhelinten yleistyvä käyttöönotto kaikkialla maailmassa sekä matkaviestinten ja langattomien palveluiden yleistyminen erityisesti kehittyvillä markkinoilla. Nokia arvioi, että matkaviestinteollisuuden bruttokateprosentteihin tulee pidemmällä aikavälillä kohdistumaan paineita kilpailutekijöistä johtuen.

Nokian 11.2.2011 aloittaman strategisen muutoksen vuoksi yhtiön Devices & Services -ryhmän koko vuoden näkymiin liittyy merkittävästi epävarmuustekijöitä, ja siksi Nokia ei tässä vaiheessa pidä perusteltuna julkistaa tavoitteita vuodelle 2011. Nokia kuitenkin aikoo jatkossakin kuvata yhtiön kehitystä julkistamalla lyhyen aikavälin ennusteita vuosineljänneksittäin osavuosikatsauksissa sekä julkistamalla vuositavoitteita olosuhteiden niin salliessa.

Nokia arvioi vuosien 2011 ja 2012 olevan siirtymävuosia, joiden aikana yhtiö investoi suunnitellun voitokkaan ekosysteemin rakentamiseen yhdessä Microsoftin kanssa. Siirtymävaiheen jälkeen Nokian pidemmän aikavälin tavoitteena on, että Devices & Services -ryhmän liikevaihto kasvaa markkinoita nopeammin ja että Devices & Services -ryhmän liikevoittoprosentti on 10 tai enemmän, poislukien kertaluonteiset erät ja hankintamenon kohdentamiseen liittyvät erät.

Nokia ja Nokia Siemens Networks arvioivat, että langattomien ja kiinteiden verkkojen sekä niihin liittyvien palveluiden euromääräiset markkinat kasvavat hieman vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna. Tiettyjen alueiden, kuten langattoman laajakaistan ja palveluliiketoiminnan, odotetaan kasvavan, mutta tätä vaikutusta odotetaan tasoittavan jossain määrin lasku tietyillä alueilla ja edelleen haastava kilpailuympäristö.

Nokia Siemens Networksilllä on vankka asema toimialan kasvualueilla, minkä vuoksi Nokian ja Nokia Siemens Networksin tavoitteena verkkoliiketoiminnassa on, että Nokia Siemens Networksin liikevaihto kasvaa markkinoita nopeammin vuonna 2011 ja että Nokia Siemens Networksin liikevoittoprosentti on positiivinen vuonna 2011, poislukien kertaluonteiset erät ja hankintamenon kohdentamiseen liittyvät erät.

Lisäksi Nokian ja Nokia Siemens Networksin tavoitteena ovat edelleen vuosittaiset 500 miljoonan euron säästöt liiketoimintakuluissa ja välillisissä tuotantokustannuksissa vuoden 2011 loppuun mennessä vuoden 2009 lopun tasoon verrattuna, poislukien kertaluonteiset erät ja hankintamenon kohdentamiseen liittyvät erät.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Nokia esittelee uuden strategian pääpiirteet, uudistetun johtokunnan ja uuden organisaatiorakenteen

Nokia julkisti 11.2.2011 uuden strategisen suunnan sekä muutoksia johdossa ja toimintamallissa, joiden tavoitteena on yhtiön suorituskyvyn vauhdittaminen erittäin voimakkaasti kilpailluilla matkaviestinten markkinoilla. Uuden strategian pääkohdat ovat: suunnitelma laajasta strategisesta kumppanuudesta Microsoftin kanssa uuden maailmanlaajuisen mobiilin ekosysteemin luomiseksi, missä Windows Phonesta tulisi Nokian ensisijainen älypuhelinalusta; uudistettu lähestymistapa kappalemääräisen ja euromääräisen kasvun saavuttamiseksi ja internet-yhteyksien tuomiseksi seuraavalle miljardille ihmiselle kehittyvillä kasvumarkkinoilla; kohdistetut investoinnit seuraavan sukupolven uusiin teknologioihin; uudistettu johtokunta ja organisaatiorakenne, joka painottaa nopeutta, tuloksia ja vastuunkantoa.

Nokia ja Microsoft ovat solmineet sitomattoman aiesopimuksen. Suunniteltu kumppanuus Microsoftin kanssa on kuitenkin riippuvainen neuvottelutuloksista sekä molempien osapuolten lopullisten sopimusten toimeenpanosta, eikä ole olemassa mitään takeita siitä, että lopullisia sopimuksia tullaan solmimaan. Lopullisesta sopimuksesta johtuvat vaikutukset tuleviin Nokian konsernitilinpäätöksiin tullaan arvioimaan kun sopimusehdoista on sovittu.

1.4.2011 lähtien Nokialla on uusi organisaatiorakenne, jossa on kaksi erillistä liiketoimintayksikköä, Smart Devices ja Mobile Phones. Nämä keskittyvät Nokian keskeisiin liiketoiminta-alueisiin, älypuhelimiin ja massamarkkinoille tarkoitettuihin matkapuhelimiin. Kummallakin yksiköllä on tulosvastuu sekä kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta, mukaan lukien tuotekehitys, tuotehallinta ja tuotemarkkinointi.

Nokia esittää taloudellisen informaationsa uuden organisaatiorakenteensa mukaisesti 1.4.2011 lähtien ja antaa taloudellista informaatiota kolmesta liiketoiminnasta: Devices & Services, NAVTEQ ja Nokia Siemens Networks. Devices & Services tulee sisältämään kaksi liiketoimintayksikköä: Smart Devices ja Mobile Phones sekä muut Devices & Services ja allokoimattomat erät. IFRS raportointia varten Nokialla tulee olemaan neljä operatiivista ja raportoitavaa segmenttiä: Smart Devices ja Mobile Phones osana Devices & Services -liiketoimintaa, NAVTEQ ja Nokia Siemens Networks.

Nokia Siemens Networksin suunnittelema tiettyjen langattomien verkkotoimintojen osto Motorolalta

Nokia Siemens Networks ilmoitti 19.7.2010 solmineensa sopimuksen, jonka mukaan Nokia Siemens Networks ostaa käteisellä enemmistön Motorolan langattomista verkkotoiminnoista 1,2 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Nokia Siemens Networksin palvelukseen on tarkoitus siirtyä noin 7 500 työntekijää Motorolan langattomista verkkoliiketoiminnoista kun hankinta saadaan päätökseen. Tähän sisältyvät suuret tutkimus- ja kehitystoimipaikat Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa. Kaupan yhteydessä Nokia Siemens Networks odottaa parantavansa kykyjään avainasemassa olevissa langattomissa teknologioissa mukaan lukien WiMAX ja CDMA, sekä vahvistavan markkina-asemaansa maantieteellisillä avainmarkkinoilla, erityisesti Japanissa sekä Yhdysvalloissa. Nokia Siemens Networks tavoittelee myös vakiintunutta yhteistyösuhdetta yli 50 operaattorin kanssa sekä vahvistaa suhdettaan tiettyjen suurimpien viestintäpalvelutarjoajien kanssa maailmanlaajuisesti.

Hankinnan odotetaan tapahtuvan kun lopulliset hyväksynnät on saatu Kiinan kilpailuviranomaisilta ja muut kaupan ehdot ovat täyttyneet.

Riskitekijöitä

Seuraavassa on kuvaus riskitekijöistä, joilla voi olla vaikutusta Nokiaan. Näiden riskitekijöiden lisäksi saattaa kuitenkin olla olemassa myös muita riskejä, joista Nokia ei ole tietoinen, ja riskejä, joiden ei tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, mutta jotka voivat myöhemmin osoittautua merkittäviksi. Näillä riskeillä, yhdessä tai erikseen, saattaa olla ajoittain

haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liikevaihtoon, liiketoiminnan tulokseen, taloudelliseen asemaan, markkinaosuuteen, tuotemerkin arvoon, maineelle ja osakkeen hintaan. Ellei toisin sanota tai yhteydestä voi muuta päätellä, viittaukset "Nokia", "me" ja "meidän" tarkoittavat kaikkia Nokian operatiivisia segmenttejä. Riskitekijät, jotka liittyvät ensisijaisesti Nokia Siemens Networksiin ja voivat vaikuttaa Nokiaan, on kuvattu otsikon "Nokia Siemens Networks" alla.

» Suunniteltu strateginen kumppanuus Microsoftin kanssa ei välttämättä saavuta tavoitettamme luoda kilpailukykyinen älypuhelinalusta korkealaatuisille, erottuville ja voitokkaille älypuhelimille tai luoda uusia liikevaihdon lähteitä.
» Emme pysty välttämättä ylläpitämään nykyisen Symbian-ohjelmistoalustamme kilpailukykyisyyttä sinä aikana kun siirrymme Windows Phone -ohjelmistoalustaan ensisijaisena älypuhelinalustanamme ja saamaan tuottoa sijoituksillemme MeeGo-ohjelmistoalustaan, seuraavan sukupolven laitteisiin, ohjelmisto-alustoihin ja käyttäjäkokemuksiin.
» Kykymme tuoda markkinoille voitokkaita älypuhelimia oikeaaikaisesti vaarantuu merkittävästi, mikäli emme pysty rakentamaan kilpailukykyistä ja kannattavaa maailmanlaajuista ekosysteemiä, joka on riittävän suuri ja houkutteleva sekä tarjoaa riittävästi lisäarvoa kaikille siihen osallistuville.
» Emme pysty välttämättä tuottamaan oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti laitteistoltaan erottuvia matkapuhelimia, joissa on paikallisiin tarpeisiin räätälöityjä palveluita ja sovelluksia.
» Mikäli emme pysty nopeuttamaan innovaatiota, tuotekehitystä ja toimeenpanoa, kykymme tuoda markkinoille uusia kilpailukykyisiä äly- ja matkapuhelimia oikea-aikaisesti vaarantuu.
» Emme välttämättä onnistu pitämään palveluksessamme, kannustamaan, kehittämään ja palkkaamaan päteviä työntekijöitä. Mikäli Nokia ei onnistu tässä, tällä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian strategioiden toteuttamiselle, erityisesti uudelle mobiilituotestrategiallemme.
» Kilpailutilanne mobiilituotteiden ja digitaalisten karttojen toimialoilla on haastava.
» Kykymme säilyttää ja hyödyntää perinteisiä vahvuuksiamme mobiilituotemarkkinoilla vaarantuu, mikäli epäonnistuisimme operaattoriasiakkaidemme ja jakelijoidemme asiakasuskollisuuden ylläpitämisessä uuden strategiamme täytäntöönpanon ja muiden tekijöiden johdosta.
» Mikäli Microsoft tai muut yhtiöt, joiden kanssa toteutamme kumppanuusjärjestelyitä tai teemme yhteistyötä, eivät suoriudu suunnitellulla tavalla tai emme saavuta yhteistyö- tai kumppanuusjärjestelyitä joita tarvitaan menestymiseen, emme väittämättä saa tuotua mobiilituotteitamme markkinoille menestyksekkäästi ja oikea-aikaisesti.
» Nokia on riippuvainen rajallisesta määrästä toimittajia ja niiden kyvystä toimittaa oikea-aikaisesti riittäviä määriä täysin toimivia komponentteja, osarakenteita, ohjelmistoja, sovelluksia ja sisältöä, jotka täyttävät Nokian toimittajille asettamat vaatimukset ja Nokialle edullisilla ehdoilla. Toimittajien epäonnistuminen toimituksissa tai Nokian asettamien vaatimusten täyttämisessä voi vaarantaa Nokian kyvyn toimittaa mobiilituotteitamme taloudellisesti kannattavasti ja ajallaan.
» Emme pysty välttämättä hoitamaan tuotantoamme, palveluidemme toimitusta sekä logistiikkaamme tehokkaasti ja keskeytyksittä, tai sopeuttamaan niitä muutoksiin oikea-aikaisesti ja tarkoituksenmukaisesti, tai emme välttämättä pysty varmistamaan, että tarjoamamme tuotteet vastaavat Nokian sekä sen asiakkaiden ja kuluttajien vaatimuksia, tuotteet toimitetaan ajoissa ja määrät ovat riittäviä.
» Mitkä tahansa todelliset tai väitetyt viat tai muut ongelmat tuotteidemme laadussa, turvallisuudessa ja tietoturvassa, mukaan lukien, muttei ainoastaan, tuotteissamme käytössä olevissa laitteistoissa, ohjelmistoissa ja sisällössä voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian maineelle tai Nokian tuotemerkin arvolle.
» Mikä tahansa todellinen tai väitetty Nokian tai Nokian yhteystyökumppaneiden keräämien, saamien tai säilyttämien henkilötietojen tai kuluttajia koskevien tietojen katoaminen, asiaton ilmaiseminen tai vuoto, voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian liikevaihdolle, liiketoiminnan tulokselle, maineelle tai Nokian tuotemerkin arvolle.
» Mikäli Nokia ei onnistu menestyksekkäästi hallitsemaan sen tuotteisiin sekä liiketoimintaansa liittyviä kustannuksia, tällä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen, erityisesti Nokian kannattavuuteen.
» Emme pysty välttämättä tehokkaasti ja sujuvasti täytäntöönpanemaan 1.4.2011 voimaan tulevaa uutta liiketoiminnan rakennetta matkaviestin- ja palveluliiketoiminallemme.
» Nokian liikevaihto ja kannattavuus ovat riippuvaisia langattoman ja kiinteän tietoliikenneteollisuuden kehittymisestä useilla eri markkinoilla, sekä yleisestä maailmanlaajuisesta ja alueellisesta taloudellisesta tilanteesta.
» Nokian liikevaihtoon, kuluihin ja liiketoiminnan tulokseen sekä osinkojen ja ADS:ien dollarimääräiseen arvoon vaikuttavat valuuttakurssien vaihtelut erityisesti Nokian raportointivaluutan euron, ja toisaalta Yhdysvaltojen dollarin, Japanin jenin ja Kiinan yuanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä.
» Nokian tarjoamat tuotteet sisältävät yhä enemmän monimutkaisia teknologioita, joihin sisältyy Nokian kehittämiä tai kolmansien osapuolten Nokialle lisensoimia teknologioita. Tämän seurauksena niiden teknologioiden, joita Nokia käyttää tai aikoo käyttää, suojaamisen arviointi on yhä vaikeampaa, ja kolmansien osapuolten Nokiaan kohdistamien immateriaalioikeuksien loukkaamiseen perustuvien vaatimusten riski on suurempi. Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa suurempiin lisenssikuluihin, rajoituksiin tällaisten teknologioiden käyttämisessä Nokian tuotteissa ja/tai kalliisiin ja aikaa vieviin oikeudenkäynteihin, joilla voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
» Nokian tarjoamat tuotteet sisältävät lukuisia Nokian, NAVTEQin ja Nokia Siemens Networksin patentoimia, standardisoituja tai immateriaalioikeuksien piirissä olevia teknologioita, joista Nokia on riippuvainen. Kolmannet osapuolet saattavat käyttää immateriaalioikeuksiemme piirissä olevia teknologioita ilman lisenssiä, tai oikeudettomasti loukata immateriaalioikeuksiamme, tai ryhtyä toimenpiteisiin mitätöidäkseen näihin teknologioihin liittyviä immateriaalioikeuksia. Tästä voi aiheutua huomattavaa haittaa Nokian liiketoiminnalle ja liiketoiminnan tulokselle.
» Nokian liikevaihtoon kehittyvän talouden maissa ja siellä sijaitseviin Nokian varoihin voivat vaikuttaa haitallisesti näiden maiden taloudellinen, lainsäädännöllinen tai poliittinen kehitys tai muiden valtioiden näihin maihin suuntautuvalle viennille asettamat rajoitukset. Taloudelliset ja poliittiset epävakaudet näissä maissa voivat vaikuttaa huomattavan haitallisesti Nokian liikevaihtoon ja liiketoiminnan tulokseen, sillä näistä maista saatava liikevaihto muodostaa huomattavan osuuden Nokian kokonaisliikevaihdosta. Nokian kehittyvän talouden maihin kohdistuviin investointeihin voi liittyä myös muita riskejä ja epävarmuuksia.
» Lainsäädännössä ja muussa sääntelyssä sekä kauppapolitiikassa tapahtuvilla muutoksilla eri maissa ympäri maailman voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan ja liiketoiminnan tulokseen.
» Nokian toiminta on riippuvainen monimutkaisten ja keskitettyjen tietoteknisten järjestelmien ja tietoverkkojen tehokkaasta ja häiriöttömästä toiminnasta. Järjestelmien tai verkkojen tehottomuus, virhetoiminta tai toimintahäiriö voi aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian liiketoiminnalle ja liiketoiminnan tulokselle.
» Oikeudenkäyntien epäsuotuisat lopputulokset voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokian liiketoiminnalle, liiketoiminnan tulokselle tai taloudelliselle asemalle.
» Väitteet siitä, että tukiasemien ja matkaviestinten synnyttämistä sähkömagneettisista kentistä aiheutuisi mahdollisia terveysriskejä, sekä asiaan liittyvät oikeudenkäynnit ja julkisuus riippumatta siitä, onko väitteillä perusteita, voivat johtaa siihen, että tärkeät kuluttajaryhmät vähentävät matkaviestimien käyttöä, tukiasemille on entistä vaikeampi löytää sijoituspaikkoja, viranomaiset asettavat sattumanvaraisia käyttörajoituksia ja raja-arvoja tai näiden asioiden hoitamiseen kuluu ylimääräisiä varoja ja henkilöstövoimavaroja. Tällä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liikevaihtoon, liiketoiminnan tulokseen, osakkeen hintaan, maineeseen ja tuotemerkin arvoon.

Nokia Siemens Networks

Edellä kuvattujen riskitekijöiden lisäksi seuraavat ensisijaisesti Nokia Siemens Networksiin liittyvät riskitekijät voivat vaikuttaa Nokiaan.

» Mikäli Nokia Siemens Networks ei pysty tehokkaasti ja oikea-aikaisesti toteuttamaan suunnitelmaansa taloudellisen aseman, markkinaosuuden ja kannattavuuden parantamiseksi tai mikäli Nokia Siemens Networks ei muuten kykene jatkamaan liiketoiminnan kulujen ja muiden kustannusten vähentämistä, tämä voi vaikuttaa haitallisesti Nokian liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen.
» Kilpailu langattomien ja kiinteiden verkkojen ja niihin liittyvien palveluiden markkinoilla on kovaa. Nokia Siemens Networks ei välttämättä kykene säilyttämään tai parantamaan markkina-asemaansa tai vastaamaan menestyksellisesti kilpailuympäristönsä muutoksiin.
» Nokia Siemens Networksin likviditeetti ja sen kyky vastata käyttöpääomaa koskeviin tarpeisiin on riippuvainen sen mahdollisuuksista saada rahoitusta Nokia Siemens Networksin lainalimiittien ja muiden lainajärjestelyiden alla. Mikäli merkittävä määrä näistä likviditeetin lähteistä ei ole käytettävissä tai niitä ei saada uudelleenrahoitettua niiden erääntyessä, tällä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
» Nokia Siemens Networks ei välttämättä saa suunniteltua Motorolan langattomien verkkotoimintojen pääosaa koskevaa yrityskauppaa päätökseen oikea-aikaisesti tai ollenkaan ja, mikäli kauppa toteutuu, Nokia Siemens Networks ei välttämättä onnistu menestyksekkäästi integroimaan hankittu liiketoimintaa, ristiinmyymään tuotteitaan ja palveluitaan hankitun liiketoiminnan asiakkaille tai saavuttamaan arvioituja hyötyjä ja synergioita yrityskaupasta.
» Nokia Siemens Networks ei välttämättä onnistu tuomaan oikeaaikaisesti markkinoille uusia tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyviä parannuksia ja teknologioita.
» Nokia Siemens Networksin liikevaihto ja taloudellinen kannattavuus ovat enenevässä määrin riippuvaisia menestyksestä tietoliikenneverkkoihin liittyvien palveluiden markkinoilla. Nokia Siemens Networks ei välttämättä kykene tehokkaasti ja kannattavasti sopeuttamaan sen liiketoimintaa ja toimintoja oikea-aikaisesti vastaamaan asiakkaiden yhä monipuolisempia tarpeita.
» Verkkoliiketoiminta on riippuvainen rajallisesta määrästä asiakkaita ja suuria, monivuotisia toimitussopimuksia. Yksittäiseen suureen sopimukseen tai merkittävään asiakkaaseen liittyvällä häiriöllä voi olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen.
» Asiakasrahoituksen tarjoaminen tai asiakkaiden maksuehtojen pidentäminen voi olla kilpailutekijä verkkoratkaisujen ja niihin liittyvien palvelujen alalla ja sillä saattaa olla huomattava haitallinen vaikutus Nokian liiketoimintaan, liiketoiminnan tulokseen ja taloudelliseen asemaan.
» Tietyt Nokia Siemens Networksiin siirretyt Siemensin operaattorimarkkinoiden verkkotoiminnot ovat olleet ja ovat edelleen useiden rikosoikeudellisten ja muiden valtiollisten tutkimusten kohteena liittyen siihen, olivatko eräät Siemens Com -liiketoiminnan entisten työntekijöiden tekemät liiketoimet ja maksusuoritukset lainvastaisia. Näiden tutkimusten johdosta valtion viranomaiset ja muut tahot ovat ryhtyneet ja voivat ryhtyä Siemensiä ja/tai sen työntekijöitä vastaan toimenpiteisiin, jotka voivat liittyä tai vaikuttaa Siemensistä Nokia Siemens Networksiin siirtyviin varoihin tai työntekijöihin. Lisäksi voi tulla ilmi ennen siirtoa tai sen jälkeen tapahtuneita rikkomuksia, joissa on mukana siirtyneitä varoja tai työntekijöitä. Nämä tekijät voivat aiheuttaa huomattavaa haittaa Nokia Siemens Networksille sekä Nokian maineelle, liiketoiminnalle, liiketoiminnan tulokselle tai taloudelliselle asemalle.

Osinko

Nokian hallitus ehdottaa vuodelta 2010 maksettavaksi osinkoa 0,40 euroa osakkeelta.

Hallitus, Nokia Oyj 11.3.2011

Konsernin tuloslaskelma, IFRS

1.1. - 31.12.	Liite	2010 milj. EUR	2009 milj. EUR	2008 milj. EUR
Liikevaihto		42 446	40 984	50 710
Hankinnan ja valmistuksen kulut		– 29 629	– 27 720	– 33 337

Bruttokate		12 817	13 264	17 373
Tutkimus- ja kehityskulut		– 5 863	– 5 909	– 5 968
Myynnin ja markkinoinnin kulut		– 3 877	– 3 933	– 4 380
Hallinnon kulut		– 1 115	– 1 145	– 1 284
Liikearvon arvonalentumiset	8	—	– 908	—
Liiketoiminnan muut tuotot	7	476	338	420
Liiketoiminnan muut kulut	7, 8	– 368	– 510	– 1 195

Liikevoitto	2–10, 24	2 070	1 197	4 966
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	15, 31	1	30	6
Rahoitustuotot ja -kulut	8, 11	– 285	– 265	– 2

Tulos ennen veroja		1 786	962	4 970
Tuloverot	12	– 443	– 702	– 1 081

Tulos		1 343	260	3 889

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos		1 850	891	3 988
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta		– 507	– 631	– 99
		1 343	260	3 889

Tulos/osake		2010	2009	2008
(emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta)	28	EUR	EUR	EUR
Laimentamaton		0,50	0,24	1,07
Laimennettu		0,50	0,24	1,05

Osakkeita keskimäärin (1 000 osaketta)	28	2010	2009	2008
Laimentamaton		3 708 816	3 705 116	3 743 622
Laimennettu		3 713 250	3 721 072	3 780 363

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

1.1.–31.12.	Liite	2010 milj. EUR	2009 milj. EUR	2008 milj. EUR
Tulos		1 343	260	3 889

Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot	22	1 302	– 563	595
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen
suojauksen arvostustuotot/-kulut	22	– 389	114	– 123
Rahavirtojen suojaus	21	– 141	25	– 40
Available-for-sale-sijoitukset	21	9	48	– 15
Muut lisäykset/vähennykset		45	– 7	28
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	21, 22	126	– 44	58
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		952	– 427	503

Laaja tulos		2 295	– 167	4 392

Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos		2 776	429	4 577
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta		– 481	– 596	– 185
		2 295	– 167	4 392

Konsernitase, IFRS

31.12.	Liite	2010 milj. EUR	2009 milj. EUR
V A S T A A V A A Pitkäaikaiset varat
Aktivoidut tuotekehitysmenot	13	40	143
Liikearvo	13	5 723	5 171
Muut aineettomat hyödykkeet	13	1 928	2 762
Aineelliset hyödykkeet	14	1 954	1 867
Osuudet osakkuusyhtiöissä	15	136	69
Available-for-sale-sijoitukset	16	533	554
Laskennalliset verosaamiset	25	1 596	1 507
Pitkäaikaiset lainasaamiset	16, 35	64	46
Muut sijoitukset	16	4	6
		11 978	12 125
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18, 20	2 523	1 865
Myyntisaamiset (sisältää luottotappiovarauksen 363 milj. euroa vuonna 2010 ja 391 milj. euroa vuonna 2009)	16, 20, 35	7 570	7 981
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut	19	4 360	4 551
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	16, 35	39	14
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat	16, 17, 35	378	329
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset,
likvidit varat	16, 35	911	580
Available-for-sale-sijoitukset, likvidit varat	16, 35	3 772	2 367
Available-for-sale-sijoitukset, rahavarat	16, 35	5 641	4 784
Rahat ja pankkisaamiset	35	1 951	1 142
		27 145	23 613
Yhteensä		39 123	35 738
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	23	246	246
Ylikurssirahasto		312	279
Omat osakkeet		– 663	– 681
Muuntoerot	22	825	– 127
Arvonmuutosrahasto	21	3	69
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		3 161	3 170
Kertyneet voittovarat		10 500	10 132
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma		14 384	13 088
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus		1 847	1 661
Oma pääoma yhteensä		16 231	14 749

Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	16, 35	4 242	4 432
Laskennalliset verovelat	25	1 022	1 303
Muut pitkäaikaiset velat		88	66
		5 352	5 801
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista	16, 35	116	44
Lyhytaikaiset rahoituslainat	16, 35	921	727
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	16, 17, 35	447	245
Ostovelat	16, 35	6 101	4 950
Siirtovelat ja muut velat	26	7 365	6 504
Varaukset	27	2 590	2 718
		17 540	15 188
Yhteensä		39 123	35 738

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

		2010	2009	2008
1.1. - 31.12.	Liite	milj. EUR	milj. EUR	milj. EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Emoyhtiön omistajille kuuluva voitto		1 850	891	3 988
Oikaisut liikevoittoon	32	2 112	3 390	3 024
Nettokäyttöpääoman muutos	32	2 349	140	– 2 546
Liiketoiminnan rahavirta		6 311	4 421	4 466
Saadut korot		110	125	416
Maksetut korot		– 235	– 256	– 155
Muut rahoituserät		– 507	– 128	250
Maksetut verot		– 905	– 915	– 1 780
Liiketoiminnan nettorahavirta		4 774	3 247	3 197

Investointien rahavirta
Hankitut konserniyhtiöt vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		– 110	– 29	– 5 962
Lyhytaikaisten available-for-sale-sijoitusten lisäys, likvidit varat		– 8 573	– 2 800	– 669
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien sijoitusten lisäys, likvidit varat		– 646	– 695	—
Pitkäaikaisten available-for-sale-sijoitusten lisäys		– 124	– 95	– 121
Hankitut osuudet osakkuusyhtiöissä		– 33	– 30	– 24
Aktivoitujen tuotekehitysmenojen lisäys		—	– 27	– 131
Pitkäaikaisten lainasaamisten takaisinmaksu ja myynti		—	—	129
Muiden pitkäaikaisten saamisten lisäys (-), vähennys (+)		2	2	– 1
Lyhytaikaisten saamisten lisäys (-), vähennys (+)		– 2	2	– 15
Investoinnit aineellisiin ja muihin aineettomiin hyödykkeisiin		– 679	– 531	– 889
Myydyt konserniyhtiöt vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		– 21	—	—
Myydyt osakkuusyhtiöt		5	40	3
Myydyt liiketoiminnat		141	61	41
Lyhytaikaisten available-for-sale-sijoitusten erääntyminen,
ja myynti, likvidit varat		7 181	1 730	4 664
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien sijoitusten erääntyminen ja myynti		333	108	—
Pitkäaikaisten available-for-sale-sijoitusten myynti		83	14	10
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti		21	100	54
Saadut osingot		1	2	6
Investointien nettorahavirta		– 2 421	– 2 148	– 2 905

Rahoitustoimintojen rahavirta
Maksullinen oman pääoman lisäys		—	—	53
Omien osakkeiden osto		1	—	– 3 121
Pitkäaikaisten velkojen lisäys		482	3 901	714
Pitkäaikaisten velkojen vähennys		– 6	– 209	– 34
Lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		131	– 2 842	2 891
Osingonjako		– 1 519	– 1 546	– 2 048
Rahoitustoimintojen nettorahavirta		– 911	– 696	– 1 545

Muuntoero-oikaisu		224	– 25	– 49
Rahavarojen lisäys (+) / vähennys (-)		1 666	378	– 1 302

Rahavarat tilikauden alussa		5 926	5 548	6 850
Rahavarat tilikauden lopussa		7 592	5 926	5 548
Rahavarat sisältävät:
Rahat ja pankkisaamiset		1 951	1 142	1 706
Lyhytaikaiset available-for-sale-sijoitukset, rahavarat	16, 35	5 641	4 784	3 842
		7 592	5 926	5 548

Rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. vuoden aikana hankittujen ja myytyjen liiketoimintojen ja valuuttakurssien muutosten takia.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

milj. EUR	Osakemäärä (1 000 kpl) pääoma		Osake- Ylikurssi- rahasto	Omat osakkeet	erot	Arvon- Muunto- muutos- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman	rahasto voittovarat.	Emoyhtiön Määräys- Kertyneet omistajien osuus	vallaton	Oma pääoma osuus yhteensä
Oma pääoma 31.12.2007	3 845 950	246	644	– 3 146	– 163	23	3 299	13 870	14 773	2 565	17 338
Muuntoerot					595				595		595
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen					– 91				– 91		– 91
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen						42			42	– 67	– 25
Available-for-sale-sijoitukset, verojen jälkeen						– 3			– 3	– 2	– 5
Muut lisäykset/vähennykset								46	46	– 17	29
Tilikauden tulos								3 988	3 988	– 99	3 889
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	504	39	—	4 034	4 577	– 185	4 392
Toteutetut osakeoptiot	3 547						51		51		51
Yrityskauppoihin liittyvien optioiden toteutus			1						1		1
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus			74						74		74
Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista			– 117						– 117	-6	-124
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	5 622		– 179	154			– 44		– 69		-69
Omien osakkeiden hankinta	– 157 390			– 3 123					– 3 123		-3 123
Omien osakkeiden luovutus	143			2					2		2
Omien osakkeiden mitätöinti			—	4 232				– 4 232	—		—
Osingonjako								– 1 992	– 1 992	– 35	– 2 027
Hankitut määräysvallattoimien osakkeen- omistajien osuudet ja muut muutokset										– 37	– 37
Yrityskauppaan liittyvä osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus			19						19		19
Symbianin hankinta								12	12		12
Muut muutokset		—	– 202	1 265	—	—	7	– 6 212	– 5 142	– 78	– 5 220
Oma pääoma 31.12.2008	3 697 872	246	442	– 1 881	341	62	3 306	11 692	14 208	2 302	16 510
Muuntoerot					– 552				– 552	– 9	– 561
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen					84				84		84
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen						– 35			– 35	49	14
Available-for-sale-sijoitukset, verojen jälkeen						42			42	2	44
Muut lisäykset/vähennykset								– 1	– 1	– 7	– 8
Tilikauden tulos								891	891	– 631	260
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	– 468	7	—	890	429	– 596	– 167
Toteutetut osakeoptiot	7						—		—		—
Yrityskauppoihin liittyvien optioiden toteutus			– 1						– 1		– 1
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus			16						16		16
Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista			– 12						– 12	– 1	– 13
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	10 352		– 166	230			– 136		– 72		– 72
Omien osakkeiden hankinta									—		—
Omien osakkeiden luovutus	31			1					1		1
Omien osakkeiden mitätöinti				969				– 969	—		—
Osingonjako								– 1 481	– 1 481	– 44	– 1 525
Muut muutokset		—	– 163	1 200	—	—	– 136	– 2 450	– 1 549	– 45	– 1 594
Oma pääoma 31.12.2009	3 708 262	246	279	– 681	– 127	69	3 170	10 132	13 088	1 661	14 749

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS (jatkuu)

milj. EUR	Osakemäärä (1 000 kpl) pääoma		Osake- Ylikurssi- rahasto	Omat osakkeet	erot	Arvon- Muunto- muutos- rahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman	rahasto voittovarat.	Emoyhtiön Määräys- Kertyneet omistajien osuus	vallaton	Oma pääoma osuus yhteensä
Oma pääoma 31.12.2009	3 708 262	246	279	– 681	– 127	69	3 170	10 132	13 088	1 661	14 749
Muuntoerot					1 240				1 240	64	1 304
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuskulut, verojen jälkeen					– 288				– 288		– 288
Rahavirtojen suojaus, verojen jälkeen						– 73			– 73	– 43	– 116
Available-for-sale-sijoitukset, verojen jälkeen						7			7		7
Muut lisäykset/vähennykset								40	40	5	45
Tilikauden tulos								1 850	1 850	– 507	1 343
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	952	– 66	—	1 890	2 776	– 481	2 295
Yrityskauppoihin liittyvien optioiden toteutus			– 1						– 1		– 1
Osakeperusteisten ohjelmien kulukirjaus			47						47		47
Verohyöty osakeperusteisten ohjelmien kulukirjauksista			– 1						– 1		– 1
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen	868		– 12	17			– 9		– 4		– 4
Omien osakkeiden luovutus				1					1		1
Lainojen konvertointi omaksi pääomaksi										766	766
Osingonjako								– 1 483	– 1 483	– 56	– 1 539
Hankitut määräysvallattomien osakkeen- omistajien osuudet ja muut muutokset								– 39	– 39	– 43	– 82
Muut muutokset		—	33	18	—	—	– 9	– 1 522	– 1 480	667	– 813
Oma pääoma 31.12.2010	3 709 130	246	312	– 663	825	3	3 161	10 500	14 384	1 847	16 231

Osakekohtainen osinko on 0,40 euroa vuodelta 2010 edellyttäen osakkeenomistajien hyväksyntää (0,40 euroa vuodelta 2009 ja 0,40 euroa vuodelta 2008).

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Nokian konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisen laskentasäännöstön (International Financial Reporting Standards - IFRS) mukaisesti. Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin ellei ole erikseen toisin mainittu alla olevissa laskentaperiaatteissa. Liitetietoinformaatio vastaa myös suomalaista laskentasäännöstöä. Nokian Hallitus hyväksyi vuoden 2010 konsernitilinpäätöksen 11.3.2011.

Konserni sai 10.7.2008 päätökseen NAVTEQin yritysoston, jossa hankittiin koko yhtiön ulkona oleva osakekanta. NAVTEQ liiketoimintojen hankinnalla oli merkittävä vaikutus Nokian konsernitilinpäätökseen ja liitetietoihin. Katso myös liitetieto 9.

Uusien IFRS-standardien käyttöönotto

Nokia on ottanut kuluvana vuonna käyttöön kaikki International Accounting Standards Boardin (IASB) julkaisemat uudet ja päivitetyt laskentastandardit sekä muutokset ja tulkinnat olemassa oleviin laskentastandardeihin, jotka ovat merkityksellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta ja jotka ovat olleet voimassa 1.1.2010.

» IFRS 3:n muutos, Liiketoimintojen yhdistäminen, edellyttää, että liiketoimintojen hankintaan liittyvät kulut tulee kirjata välittömästi tuloslaskelmaan, ja että muutokset ehdollisen vastikkeen käyvässä arvossa kirjataan muiden IFRS-standardien mukaan. Standardi täsmentää myös liikearvon hankintahetkellä tapahtuvaa määrittämistä vaiheittaisten hankintojen yhteydessä.
» IAS 27:n muutos, Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös, tarkentaa esitystapaa konsernin omistusosuuksien muuttuessa. Sellaiset muutokset emoyrityksen omistusosuudessa tytäryrityksessä, jotka eivät johda määräysvallan menettämiseen, pitää käsitellä oman pääoman sisäisinä transaktioina. Jos emoyhtiö menettää määräysvallan tytäryhtiössä, kirjataan yhdistellyt varat ja velat pois taseesta, ja mahdollinen jäljelle jäävä osuus arvostetaan käypään arvoon hetkellä, jolloin määräysvalta menetetään. Tästä aiheutuvat mahdolliset erot kirjataan tuloslaskelmaan. Kun määräysvallattomien omistajien osuudelle kohdistetut tappiot ylittävät määräysvallattomien omistajien osuuden tytäryhtiön omasta pääomasta, nämä tappiot tulee kohdistaa määräysvallattomien omistajien osuudelle, vaikka se johtaisi negatiiviseen tasearvoon.
» IFRIC 14:n ja IAS 19:n lisäykset käsittelevät tilanteita, joissa yhteisöä koskevat vähimmäisrahastointivaatimukset ja yhteisö tekee järjestelyyn etukäteismaksusuorituksen rahastointivaatimusten kattamiseksi. Lisäys sallii, että tässä tilanteessa yhteisön on mahdollista käsitellä kyseistä etukäteismaksua omaisuuseränä.
» IFRS 2:n ja IFRIC 11:n lisäys selventää, että sen yhteisön, joka vastaanottaa tavaroita tai palveluja osakeperusteisia maksuja koskevissa järjestelyissä, tulee kirjata nämä tavarat tai palvelut riippumatta siitä mikä konserniyhtiö suorittaa maksun, sekä riippumatta siitä suoritetaanko maksu osakkeina vai käteisvaroina.
» Lisäksi IASB:n vuosittaisen parannusprojektin seurauksena lukuisiin standardeihin tuli muutoksia, jotka konserni otti käyttöön tilikaudella.

Näiden standardien käyttöönotolla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernin taseeseen, tuloslaskelmaan eikä rahavirtoihin.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää Nokia Oyj:n tilinpäätöksen sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvallan oletetaan toteutuvan silloin kun konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli 50 % äänivallasta tai kun konsernilla on sopimuksen perusteella oikeus määrätä yhtiön talouden ja liiketoiminnan periaatteista tai kun konserni pystyy nimittämään tai erottamaan enemmistön yhtiön hallituksen jäsenistä.

Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta sisällytetään konsernin tulokseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattavan vaikutusvallan oletetaan yleensä toteutuvan silloin, kun konsernilla on suoraan tai välillisesti tytäryhtiöiden kautta yli 20 % yhtiön äänivallasta.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Voitto tai tappio sekä kaikki muihin laajan tuloksen eriin kuuluvat erät kohdistetaan emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille. Konsernitaseessa määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa erillään emoyrityksen omistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt tai liiketoiminnat sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintahetkestä lähtien. Vastaavasti tilikauden aikana myydyt yhtiöt tai liiketoiminnat sisältyvät konsernitilinpäätökseen myyntihetkeen asti.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan erikseen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Konserni kirjaa liikearvoksi määrän, joka vastaa luovutetun vastikkeen ja hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden yhteenlaskettua määrää sekä hankinta-ajankohdan käypään arvoon arvostetun hankitun nettovarallisuuden välistä erotusta.

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liikearvon kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen

Liikearvo allokoidaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä, josta liikearvo on muodostunut.

Konserni suorittaa liikearvon arvonalentumistestauksen vuosittain tai useammin, jos on olemassa viitteitä, kuten muutoksia olosuhteissa tai muita erityisiä tapahtumia että liikearvon kirjanpitoarvo on kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi. Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen aineettomien oikeuksien ja pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden osalta, jos on olemassa viitteitä, kuten muutoksia olosuhteissa tai muita erityisiä tapahtumia että kirjanpitoarvo on kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi. Esimerkiksi historiallisia tuloksia tai arvioituja tulosodotuksia huomattavasti huonompi suoriutuminen, huomattavat muutokset hyödykkeiden käyttötarkoituksissa, muutokset liiketoimintastrategiassa sekä huomattavat negatiiviset teollisuuden ja kansantalouden trendit voivat johtaa arvonalentumistestauksen suorittamiseen.

Konserni suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä rahavirtaa tuottavan yksikön tai omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla, tai sitä korkeampi käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon ja arvonalentumistappio kirjataan, jos kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Erillisestä yksiköstä tai liiketoiminnasta luopuminen

Kun konserni luopumistransaktion yhteydessä luopuu määräysvallasta erillisessä yksikössä tai liiketoiminnassa, konserni kirjaa voiton tai tappion luopumishetkellä. Luopumisesta muodostunut voitto tai tappio määritetään käypään arvoon arvostetun saadun vastikkeen sekä erilliseen yksikköön tai liiketoimintaan liittyvien taseesta pois kirjattujen nettovarojen erotuksena, jota oikaistaan erilliseen yksikköön tai liiketoimintaan liittyvillä laajaan tulokseen kirjatuilla erillä.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat sen taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan, jossa kukin konserniyhtiö pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on Nokia Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Tilikauden päättyessä avoimena olevat ulkomaanrahan määräiset varat ja velat arvostetaan käyttäen tilikauden lopun valuuttakursseja. Tase-erien arvostuksesta johtuvat kurssivoitot ja -tappiot sekä tase-erien suojausten käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ei-monetaaristen erien, kuten osakkeiden, realisoitumattomat kurssierot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten konserniyhtiöiden tuotot ja kulut muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden keskikursseja. Ulkomaanrahan määräisten konserniyhtiöiden kaikki varat ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden lopun valuuttakursseja. Muuntoero, joka syntyy tuottojen ja kulujen sekä varojen ja velkojen muuntamisesta eri kurssilla, kirjataan muuntoeroina muihin laajan tuloksen eriin osaksi konsernin omaa pääomaa. Tilikauden aikana konserniyhtiöiden tai niiden osan myynnistä, likvidoinnista, luopumisesta tai oman pääoman takaisinmaksusta kertyneiden muuntoerojen täysimääräinen tai suhteellinen osuus kirjataan tulokseen samanaikaisesti, kun vastaava myyntivoitto tai -tappio kirjataan.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Konserni tulouttaa suurimman osan suoritteiden myynnistä silloin, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Konserni kirjaa tulojen vähennykseksi erityiset hintasopimus-, hintasuojaus- ja muut myynnin volyymiin perustuvat alennukset. Tuotot palvelujen tuottamisesta kirjataan yleensä tasaisesti sopimuskauden aikana, ellei ole näyttöä siitä, että joku muu tapa kuvastaisi paremmin valmistumisastetta. Käyttöön perustuvat lisenssimaksut tuloutetaan, kun ne ovat mitattavissa luotettavasti, yleensä silloin kun asiakas raportoi ne konsernille.

Konsernin asiakassopimukset voivat sisältää useita erillisiä, yksilöitävissä olevia osatekijöitä, kuten esimerkiksi laitteet, niihin liittyvät ohjelmistot ja palvelut. Vastaavasti näiden sopimusten tulouttaminen edellyttää jokaisen osatekijän yksilöintiä sekä näiden kaupallisten vaikutusten arviointia liiketoimen todellisen vaikutuksen arvioimiseksi. Tällaisista liiketoimista saatu vastike kohdistetaan jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle niiden suhteellisiin käypiin arvoihin perustuen. Konserni määrittelee jokaisen yksilöidyn osatekijän käyvän arvon ottaen huomioon esimerkiksi myyntihinnan, kun joko konserni tai ulkopuolinen taho myy samaa tai samankaltaista tuotetta. Osatekijöille kohdistettu tuotto kirjataan, kun kyseisten komponenttien tuloutuskriteerit täyttyvät.

Projektien, joissa toimitetaan monimutkainen, asiakkaan tarpeisiin räätälöity tuote- ja palvelukokonaisuus, myynti tuloutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti, kun projektin lopputulos pystytään luotettavasti arvioimaan. Lopputulos on mitattavissa luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat myynnit ja kustannukset sekä projektin eteneminen pystytään arvioimaan luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Jos projektin lopputulosta ei pystytä luotettavasti arvioimaan, kirjataan tuottoja vain siihen määrään asti kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti kerrytettävissä.

Valmistusastetta mitataan jo syntyneiden kustannusten osuudella projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista eli cost-to-cost -menetelmällä.

Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu arvioihin sopimuksesta odotettavissa olevista myynnistä ja kustannuksista, sekä projektin etenemisen luotettavaan määrittämiseen. Tuloutettua myyntiä ja voittoa tarkistetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden tarkistuksesta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä tilikaudella, jolloin muutos ensi kertaa tulee todennäköiseksi ja on arvioitavissa. Sopimuksesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se on todennäköinen ja arvioitavissa.

Lähetys- ja käsittelykulut

Tuotteiden lähettämisestä ja jakelusta aiheutuneet kulut sisältyvät hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluksi, jolloin ne syntyvät, lukuun ottamatta tiettyjä, aktivoitavia tuotekehitysmenoja. Tuotekehitysmenot aktivoidaan, kun on todennäköistä, että tuotekehitysprojekti tulee tulevaisuudessa tuottamaan taloudellista etua sekä muut tietyt kriteerit, kuten tuotteen tekniset toteuttamiskriteerit ja kaupallisuuskriteerit, ovat täyttyneet. Aktivoidut tuotekehitysmenot sisältävät

pääasiassa välittömiä työvoimakustannuksia ja niihin liittyviä yleiskustannuksia, ja ne poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan. Poistoaika on 2–5 vuotta.

Aktivoiduille tuotekehitysmenoille tehdään säännöllisesti arvonalentumistesti vertaamalla sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää kirjanpitoarvoon, huomioiden muutokset siinä teknologiaympäristössä, jossa Nokia toimii. Poistamattomien, aktivoitujen tuotekehitysmenojen, joiden kirjanpitoarvon katsotaan olevan niistä kerrytettävissä olevaa rahamäärää korkeampi, kirjataan välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan.

Muut aineettomat hyödykkeet

Hankittujen patenttien, tuotemerkkien ja lisenssien hankintamenot aktivoidaan ja poistetaan tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3–6 vuotta. Jos omaisuuden arvon alentumisesta on viitteitä, aineettoman hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan ja kirjataan sen mukainen arvonalentuminen.

Eläkkeet

Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat sijaintimaiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Eläkejärjestelyt rahoitetaan pääsääntöisesti aktuaarien laskelmien mukaisesti suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai eläkesäätiöille.

Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta suorittaa lisämaksuja, mikäli maksunsaajalla ei ole riittävästi varoja eläkevelvoitteen suorittamiseen. Konsernin maksupohjaisten, usean työnantajan sekä vakuutettujen järjestelyjen eläkkeiden maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja käsitellään etuuspohjaisena järjestelynä. Mikäli eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä konsernilla ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta järjestelyyn liittyen, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena järjestelynä.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekulut on laskettu käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method): eläkemenot on kirjattu tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla kustannus työntekijöiden palvelusajalle. Eläkevastuu määritetään laskemalla arvioitujen rahavirtojen nykyarvo käyttäen diskonttokorkona yritysten liikkeellelaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Näiden velkasitoumusten maturiteetin tulisi vastata laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, rajamäärän ylittävältä osalta, kirjataan työntekijöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle. Rajamäärä on kymmenen prosenttia järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai sitä korkeammasta

etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvien velvoitteiden nykyarvosta tilikauden alussa.

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, elleivät järjestelyn muutosten ehtona ole työntekijän jääminen palvelukseen määritellyksi ajanjaksoksi (etuuksien syntymisajanjakso). Tässä tapauksessa takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä etuuksien syntymisajanjakson kuluessa.

Taseeseen kirjattava velka (tai varat) vastaa tilinpäätöshetken eläkevelvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla, kertyneiden kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuudella sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Omaisuuserän määrää rajoittavat kertyneet kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset tappiot, takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot, palautuksina järjestelystä ja vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä saatavan taloudellisen hyödyn nykyarvo.

Konsernin etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä tehdään vakuutusmatemaattiset laskelmat vuosittain. Lisäksi vakuutusmatemaattiset laskelmat tehdään mahdollisten konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen supistamisten tai velvoitteiden täyttämisten yhteydessä.

Aineelliset hyödykkeet ja poistot

Aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin. Aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan.

Tavallisimmat poistoajat ovat:
Rakennukset ja rakennelmat	20–33 vuotta
Tuotannon koneet, mittaus- ja testauskalusto	1–3 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Edellisestä poiketen suuria perusparannusmenoja aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä, että konsernille koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana.

Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liikevoittoon.

Vuokrasopimukset

Käyttöleasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa, ellei jokin toinen menetelmä kuvaa paremmin taloudellista vaikutusaikaa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneiden menojen tai niitä alemman luovutushinnan määräisenä. Hankintameno määritetään noudattaen standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen mukaisesti laskettua todellista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden luovutushinta on tavanomaisen liiketoiminnan käypä hintataso vähennettynä tavanomaisilla myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden arvoon on sisällytetty hankintamenon lisäksi myös tuotannon välillisiä kustannuksia.

Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan ylimääräisen vaihtoomaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta hankintamenoon tai sitä alempaan kerrytettävissä olevaan rahamäärään perustuen.

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvarat seuraaviin kategorioihin: available-forsale-sijoitukset, lainat ja lainasaamiset, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat sekä rahat ja pankkisaamiset.

Available-for-sale-sijoitukset

Konserni sijoittaa osan jatkuvaan toimintaan tarvittavista kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Seuraavat sijoitukset luokitellaan available-for-sale -kategoriaan hankintatarkoituksen ja omistuksen tavoitteiden perusteella: (1) Erittäin likvidit rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on alle 3 kuukautta, luokitellaan taseessa kategoriaan lyhytaikaiset available-for-sale-sijoitukset, rahavarat. Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta ja lyhyestä juoksuajasta johtuen riski niiden arvon muutoksille on merkityksetön. (2) Samankaltaiset sijoitukset kuin kohdassa (1), joiden erääntymiseen hankintahetkellä on yli 3 kuukautta, luokitellaan taseessa kategoriaan lyhytaikaiset available-for-sale-sijoitukset, likvidit varat. (3) Sijoitukset teknologiaan liittyviin julkisesti noteerattuihin osakkeisiin, listaamattomiin osakkeisiin tai listaamattomiin rahastoihin luokitellaan taseessa kategoriaan pitkäaikaiset available-forsale-sijoitukset.

Rahamarkkinasijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja, rahavirtojen nykyarvomenetelmää tai muita soveltuvia arvostusmalleja. Sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin arvostetaan käypään arvoon ostokurssin mukaisesti. Muut

käypään arvoon arvostettavat available-for-sale-sijoitukset sisältävät listaamattomia osakkeita. Näiden arvon määritykseen käytetään erilaisia periaatteita, esimerkiksi: (1) samankaltaisten instrumenttien markkinaarvo, (2) kohdeyhtiön viimeisimpään riippumattomien osapuolten välillä toteutettuun rahoitustransaktioon perustuva arvo, (3) kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Loput available-for-sale-sijoitukset, joiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, esitetään hankintahintaan, tai sitä alempaan arvoon, mikäli niihin kohdistuu pysyvä arvonalentuminen. Nämä ovat teknologiaan liittyviä sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja rahastoihin, joiden arvoa ei pystytä luotettavasti määrittelemään, koska julkisia markkinoita tai luotettavia arvostusmenetelmiä näiden rahoitusvarojen arvon määrittämiseen ei ole. Näiden sijoitusten hankinta ja luovutuspäätökset tehdään liiketoiminnallisin perustein.

Sijoitusten myynnit ja ostot huomioidaan kirjanpidossa kaupantekopäivänä, jolloin konserni sitoutuu ostamaan tai myymään sijoituksen.

Available-for-sale-sijoitusten käyvän arvon muutokset huomioidaan oman pääoman arvostuserissä poislukien efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssien muutoksista johtuva rahoitusvarojen arvon muutos, jotka kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Available-for-sale-sijoituksiin sisältyvistä osakesijoituksista saatavat osingot kirjataan tuloslaskelmaan, kun konsernin oikeus osinkotuottoon on syntynyt. Kun sijoitus myydään, omaan pääomaan kertynyt käyvän arvon muutos poistetaan omasta pääomasta ja kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudella. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevien arvopaperien arvonmäärityksen perustana käytetään painotetun keskihinnan menetelmää. Kiinteätuottoisten arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO (First-in First-out) -menetelmää. Arvonalentuminen kirjataan, kun available-for-sale-sijoituksen kirjanpitoarvo on suurempi kuin arvioitu käypä arvo, ja arvonalentumisen peruste on esimerkiksi vastapuolen konkurssi tai muu tekijä, jonka perusteella voidaan riippumattomasti todeta, että syntynyt arvonalentuminen on luonteeltaan pysyvä. Omaisuuserään kohdistuneet kertyneet tappiot perutaan omasta pääomasta ja esitetään tuloslaskelmassa tilikaudella. Jos käypään arvoon taseeseen merkityn muun available-for-sale-sijoituksen kuin osakesijoituksen käypä arvo kasvaa myöhemmällä tilikaudella, ja jos kasvun voidaan objektiivisesti katsoa liittyvän tappion tulosvaikutteisen kirjaamisen jälkeiseen tapahtumaan, tappio peruutetaan ja peruutus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, lyhytaikaiset varat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, lyhytaikaiset varat ovat erittäin likvidejä rahoitusvaroja, jotka on hankintahetkellä määritetty käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset täyttävät seuraavat kriteerit: (1) määritys poistaa tai merkittävästi vähentää epäjohdonmukaisuutta, joka seuraisi rahoituserien käyvän arvon ja/tai voittojen ja

tappioiden kirjaamisesta erilaisilla perusteilla; tai (2) varat ovat osa laajempaa joukkoa rahoitusvaroja, joita hallinnoidaan ja seurataan käypään arvoon perustuen dokumentoidun riskienhallinta- tai investointistrategian mukaisesti.

Nämä investoinnit kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon; sijoitusten myöhempi arvostaminen tapahtuu niin ikään käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset sekä realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Lainasaamiset

Lainasaamisiin sisältyy lainoja asiakkaille ja toimittajille. Alun perin lainasaamiset kirjataan taseeseen käypään arvoon. Myöhempi arvostaminen tapahtuu käyttäen efektiivisen koron menetelmää vähennettynä arvonalennuksilla. Lainasaatavien luottoriskiä sekä lainoille saatuja vakuuksia seurataan jatkuvasti. Mikäli on nähtävissä, että lainojen takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena, alkuperäisen arvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välinen erotus kirjataan saamisten vähennykseksi. Korkotuotot lainasaamisista jaksotetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Pitkäaikainen osuus lainasaamisista esitetään taseessa pitkäaikaisissa lainasaamisissa ja lyhytaikainen osuus erässä "Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista".

Rahat ja pankkisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on arvostettu niiden alkuperäisen asiakassaatavamäärän mukaisesti, minkä katsotaan olevan niiden käypä arvo, vähennettynä epävarmoilla saamisilla. Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan kuukausittain analysoimalla aikaisempia luottotappioita, asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, vallitsevia taloudellisia trendejä ja muutoksia asiakkaiden maksuehdoissa. Avoinna olevia saamisia seurataan jatkuvasti ja luottotappiot kirjataan kuluksi muihin liiketoiminnan kuluihin kun havaitaan, ettei saatava ole enää perittävissä.

Rahoitusvelat

Rahoituslainat

Rahoituslainat kirjataan taseeseen velaksi määrään, joka on saatu liikkeelle laskettaessa vähennettynä transaktiomenoilla. Erot käyvän arvon ja vastaanotetun summan välillä kirjataan alun perin tuloslaskelmaan. Myöhempinä tilikausina ne jaksotetaan efektiivisen koron menetelmän mukaisesti laina-ajalle. Pitkäaikainen osuus lainoista kirjataan taseeseen pitkäaikaisiin rahoitusvelkoihin ja lyhytaikainen osuus lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.

Johdannaissopimukset

Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon sopimuksen tekopäivänä ja myöhempi arvostaminen tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa vai ei. Useimmiten suojien rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan raha-virroiksi konsernin rahavirtalaskelmassa, koska suojattujen erien rahavirrat liittyvät yhtiön operatiiviseen toimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä suojaavan tiettyä rahoitus- tai investointitoimintaan liittyvää positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin suojattavan position rahavirrat.

Johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan tuloslaskelmaan

Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella käyttäen tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Edellä mainittujen sopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Käteissuoritteiset osakejohdannaiset arvostetaan käypään arvoon käyttäen tilinpäätöspäivän osakekurssia. Sopimuksen käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin ja vertaamalla sitä sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan tilinpäätöshetkellä Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden arvostustuloksen muutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, mutta joilla suojataan tiettyjä valuuttariskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Voitot ja tappiot muista johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konserni seuraa kytkettyjä johdannaisia ja soveltaa niihin tilinpäätöshetkellä käyvän arvon laskentaa. Kytketyt johdannaiset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä soveltuvia arvostusmalleja, kuten optioiden arvonmääritysmalleja ja rahavirtojen nykyarvomenetelmää. Käyvän arvon määrityksessä käytetään arvostushetken markkinainformaatiota. Arvonmuutokset kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Suojauslaskenta

Rahavirtojen suojaus: Ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojaus

Konserni soveltaa suojauslaskentaa IAS 39 -standardin vaatimukset täyttäville asianmukaisesti dokumentoiduille ja tehokkaille ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksille. Suojatun rahavirran tulee olla erittäin todennäköinen ja rahavirralla tulee olla viime kädessä tuloslaskelmavaikutus. Suojauksen tulee olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, valuuttaoptiot ja optiostrategiat, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu ja optiostrategian ostettujen ja myytyjen optioiden muut sopimusehdot ovat samat.

Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien spotkurssin (eli päivän kurssin) muutos sekä valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden perusarvon muutos kirjataan omaan pääomaan tehokkaaksi todettujen suojausten osalta. Kaikissa tapauksissa, tehottomaksi todettujen suojausten arvonmuutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Suojauskulut, jotka aiheutuvat valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksesta tai valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden aika-arvon muutoksesta, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.

Kertynyt arvostustuloksen muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelman myynnin ja oston oikaisueriin sillä tilikaudella, jolla suojattu ennakoitu myynti tai osto kirjataan tuloslaskelmaan. Mikäli suojatun rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, siihen liittyvä suojausinstrumentista kertynyt, suoraan omaan pääomaan merkitty arvostustulos siirretään välittömästi tuloslaskelmaan myynnin ja oston oikaisueriin. Jos suojatun rahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, jätetään tällöin siihen liittyvä kertynyt arvostustulos omaan pääomaan, kunnes rahavirta toteutuu.

Mikäli johdannainen ei täytä IAS 39 -standardin mukaisia vaatimuksia suojauslaskennalle, sen arvonmuutos kirjataan tuloslaskelmaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät arvonmuutokset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Muiden johdannaisten arvonmuutokset huomioidaan rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Rahavirtojen suojaus: Erittäin todennäköisten liiketoimintojen hankintojen ja muiden transaktioiden suojaus

Konserni suojaa valuuttakurssiriskiä liittyen erittäin todennäköisiin liiketoimintojen hankintoihin ja muihin ennakoituihin transaktioihin, joiden seurauksena taseeseen kirjataan muuta kuin rahoitusomaisuutta. Kun tällainen omaisuuserä kirjataan taseeseen, omaan pääomaan kirjattu suojausinstrumenttien arvostustulos kirjataan alkuperäisen hankintahinnan lisäykseksi tai vähennykseksi. Arvostustulos kirjataan lopulta tuloslaskelmaan liiketoimintojen hankintojen osalta liikearvon arvioinnin kautta ja muiden omaisuuserien osalta poistojen kautta. Suojauslaskennan soveltaminen edellyttää, että ennakoidun transaktion täytyy olla erittäin todennäköinen. Suojauksen täytyy olla tehokas sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

Konsernin suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, valuuttalainat, valuuttaoptiot ja optiostrategiat, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu ja optiostrategian ostettujen ja myytyjen optioiden muut sopimusehdot ovat samat.

Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien spot-kurssin (eli päivän kurssin) muutos sekä valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden perusarvon muutos kirjataan omaan pääomaan tehokkaaksi todettujen suojausten osalta. Suojauskulut, jotka aiheutuvat valuuttatermiinien korkopisteiden muutoksesta tai valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden aika-arvon muutoksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaikissa tapauksissa, tehottomaksi todettujen suojausten arvonmuutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Rahavirtojen suojaus: Vaihtuvakorkoisten velkojen rahavirtojen suojaus

Konserni soveltaa ennakoitujen rahavirtojen suojausta vaihtuvakorkoisten velkojen korkoriskin suojaamiseen. Vaihtuvakorkoisten velkojen suojaamiseen käytettyjen koronvaihtosopimusten arvostustuloksen tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan. Tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Mikäli suojausinstrumentti suljetaan ennen suojattavan velan eräpäivää, suojauslaskenta keskeytetään välittömästi. Arvonmuutosrahastoon kertyneet voitot ja tappiot kirjataan vähitellen tulokseen kullakin kaudella, jolla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon suojaus

Konserni käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelmaan kirjataan myös käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta. Konserni soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa ainoastaan kiinteäkorkoisiin rahoitusvelkoihin. Kiinteäkorkoisten rahoitusvelkojen suojauksessa käytettyjen koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmassa rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Korkoriskistä johtuva kiinteäkorkoisten rahoitusvelkojen käyvän arvon muutos kirjataan myös tuloslaskelmassa rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Mikäli suojausinstrumentti ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen instrumentin voimassaoloajalle.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Konserni soveltaa suojauslaskentaa ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suojausten tulee täyttää IAS 39 -standardin asettamat vaatimukset; niiden tulee olla asianmukaisesti dokumentoituja ja tehokkaita sekä etu- että jälkikäteen arvioituna.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksessa käytetään valuuttamääräisiä lainoja ja talletuksia, valuuttatermiinejä sekä optioita tai optiostrategioita, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu, sekä optiostrategian ostettujen ja myytyjen optioiden muut sopimusehdot ovat samat.

Suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien arvostustuloksen muutos spot-kurssin (eli päivän kurssin) muutoksen osalta kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Valuuttatermiinien korkoeron muutos kirjataan tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin ja -kuluihin, ja valuuttaoptioiden perusarvon muutos oman pääoman muuntoeroihin. Valuuttaoptioiden aika-arvon muutos kirjataan välittömästi rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Mikäli suojausinstrumenttina käytetään valuuttamääräistä lainaa, kaikki kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Kaikissa tapauksissa, tehottomaksi todettujen suojausten arvonmuutokset kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Kertyneen arvostustuloksen muutos siirretään omasta pääomasta tuloslaskelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö myydään, puretaan, luovutetaan tai sen oma pääoma maksetaan takaisin.

Tuloverot

Tuloverot koostuvat suoriteperusteisista veroista ja laskennallisista veroista. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan konserniyhtiöiden tilikauden tulosten ja paikallisten verosäännösten perusteella tilinpäätöshetkellä vallitsevan verokannan mukaisesti. Tuloverot kirjataan tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin vastaavasti tulovero kirjataan muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan kertyneistä, verotuksessa käyttämättömistä tappioista ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista mikäli on todennäköistä, että vastaava määrä verotettavaa tuloa syntyy näitä tappioita ja vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja kattamaan. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi oikaistaan laskennallisen verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi.

Liiketoimintojen yhdistämisen yhteydessä konserni kirjaa laskennallisen verovelan tai -saamisen hankitun tytäryhtiön nettovarallisuuden käypien arvojen ja verotuksessa huomioon otettujen tasearvojen välisille eroille. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti jokaisella sellaisella tulevalla kaudella, jonka aikana odotetaan suoritettavan merkittävä määrä laskennallisia verovelkoja tai hyödynnettävän merkittävä määrä laskennallisia verosaamisia.

Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva lakisääteinen tai muuten velvoittava sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Kun konserni odottaa saavansa korvauksen varaukseen liittyvän velvoitteen täyttämisen menoihin, korvaus kirjataan omaisuuseräksi vasta kun sen saaminen on käytännössä varmaa. Jokaisena raportointipäivänä konserni arvioi olemassa olevien varausten riittävyyden ja tarvittaessa oikaisee varausten määrää viimeisimmän toteumatiedon ja tulevaisuutta koskevien arvioiden muutosten perusteella.

Takuuvaraukset

Kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kirjataan taseeseen varauksena. Varaus on arvio, joka lasketaan historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin, volyymeihin sekä tuoteportfolioon perustuen.

Immateriaalioikeuksiin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat immateriaalioikeuksien loukkauksia ja väitettyjä loukkauksia. Varaus perustuu tapauksen arvioituun todennäköiseen lopputulokseen tilinpäätöspäivänä.

Verovaraukset

Konserni varautuu aikaisempien vuosien veroihin tekemällä varauksen, joka perustuu tilinpäätöshetken arvioon tulevaisuudessa mahdollisesti aiheutuvasta maksuvelvoitteesta.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty ja suunnitelma on julkistettu.

Muut varaukset

Konserni kirjaa sitoviin ostosopimuksiin liittyen varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta vastaavan määrän.

Konserni kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista perustuen joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai menoihin, joilla sopimus voidaan lakkauttaa, sen mukaan kumpi on pienempi.

Osakeperusteiset palkkiot

Konsernilla on kolme erilaista globaalia työntekijöille suunnattua osakepohjaista kannustinjärjestelmää: optio-oikeudet, tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot. Henkilöstön työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys määritetään suhteessa oman pääoman ehtoisen instrumentin käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-markkinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta. Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintaehdot sisältyvät oletuksiin, jotka tehdään työntekijöiden saamien osakkeiden lukumäärästä. Konserni arvioi säännöllisesti tehdyt oletukset ja tarvittaessa korjaa arviota suoritettavien osakkeiden lukumäärästä. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa. Kullekin kvartaaleittain myönnettävälle optio-oikeusjärjestelyn erälle on määritelty erillinen ansainta-ajanjakso. Kun optio-oikeuksia käytetään, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset (mahdollisilla transaktiomenoilla oikaistuna) kirjataan ylikurssirahastoon ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Omat osakkeet

Konserni kirjaa hankitut omat osakkeet oman pääoman vähennykseksi hankintamenoon. Mitätöinnin yhteydessä omien osakkeiden hankintameno kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Osakekohtainen tulos

Konserni laskee sekä laimentamattoman että laimennetun osakekohtaisen tuloksen. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotettua keskiarvoa. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kauden aikana ulkona olleiden optioiden, ehdollisten osakepalkkioiden ja tulosperusteisten osakepalkkioiden laimentava vaikutus.

Ennusteiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset oletukset

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS -standardien mukaisesti edellyttää johdolta ennusteiden ja oletusten tekemistä niiden taloudellisten arvioiden laskemiseksi, jotka sisältävät luonnostaan jonkinasteista epävarmuutta. Johdon arviot perustuvat kokemukseen sekä muihin olettamiin, joiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä tilanteissa. Nämä arviot ovat perustana päätöksenteolle sellaisten varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen sekä tuottojen ja kulujen raportoitujen määrien arvioinnissa, jotka eivät ole muuten selvitettävissä. Todellinen lopputulema voi poiketa näistä ennusteista toisenlaisissa olosuhteissa tai toisenlaisia olettamia käyttäen.

Alla olevat aihealueet vaativat merkittävää arvioiden käyttöä, joilla saattaa olla vaikutusta raportoituun tulokseen ja taloudelliseen asemaan.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Pääosin konserni tulouttaa suoritteiden myynnin, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi, ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Liikevaihto saattaa merkittävästi muuttua, jos osoittautuu että johdon arvio tuloutuskriteereistä oli epätäsmällinen.

Konsernilla on kaikkia eri osatekijöiden yhdistelmiä sisältäviä myyntitransaktioita; osatekijöitä ovat laitteet, palvelut ja ohjelmistot. Tällaisista myynti-transaktioista saatu vastike kohdistetaan jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle niiden suhteellisiin käypiin arvoihin perustuen. Jokaiselle yksilöitävissä olevalle osatekijälle allokoitu vastike tuloutetaan silloin, kun kaikki osatekijän myyntiin liittyvät myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet. Kunkin osatekijän käyvän arvon määrittäminen edellyttää olettamusten ja arvioiden käyttöä liittyen muun muassa hintaan, jolla konserni erikseen myy osatekijää, sekä hintaan, jolla konserni tai ulkopuolinen taho myy samankaltaista osatekijää. Näillä olettamuksilla voi olla merkittävä vaikutus myynnin tuloutuksen ajoitukseen ja tuloutettavan myynnin määrään.

Konserni kirjaa hintasuojaukseen perustuvia vähennyksiä tuottoihin. Vähennykset perustuvat arvioituihin hintojen alennuksiin sekä tiettyihin sovittuihin asiakkaiden vaihto-omaisuuden määriin odotettuna uudelleenhinnoittelun ajankohtana. Mahdolliset muutokset näissä oletuksissa voivat johtaa tulevien ajanjaksojen myynnin oikaisuun.

Projektien, joissa toimitetaan monimutkainen, asiakkaan tarpeisiin

räätälöity tuote- ja palvelukokonaisuus, myynti tuloutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti, kun projektin lopputulos pystytään luotettavasti määrittämään. Kirjattua myyntiä ja tulosta oikaistaan projektin aikana, kun olettamuksia koko projektin lopputulemasta päivitetään. Tämänhetkiset arviot myynnistä ja voitosta voivat merkittävästi muuttua johtuen pitkien projektien varhaisesta vaiheesta, uudesta teknologiasta, projektien laajuuden muutoksesta tai muutoksista kustannuksissa, ajoituksessa, asiakkaiden suunnitelmissa, tai sopimussakkojen toteutumisesta tai muista vastaavista tekijöistä.

Asiakasrahoitus

Konserni on järjestänyt tai myöntänyt rajoitetun määrän asiakasrahoitusta ja pidennettyjä maksuaikoja tietyille asiakkaille. Jos asiakkaiden todellinen taloudellinen asema tai yleinen taloudellinen tilanne poikkeaa yhtiön olettamuksista, saatetaan lopullisten saatavien perittävyys joutua arvioimaan uudelleen, mikä saattaa johtaa näiden saamisten arvonalentumisiin tulevien tilikausien aikana ja siten vaikuttaa negatiivisesti konsernin tulokseen tulevina tilikausina. Konserni pyrkii vähentämään tätä riskiä siirtämällä takautumattomasti näihin transaktioihin liittyviä saatavia kolmansille osapuolille, lähinnä rahoituslaitoksille, etukäteen suoritettavaa käteismaksua vastaan.

Epävarmat saatavat

Vaihto-omaisuuteen liittyvät varaukset

Konserni tarkastelee säännöllisesti vaihto-omaisuuden mahdollista ylimäärää, epäkuranttiutta sekä vaihto-omaisuuden markkina-arvojen mahdollista pienentymistä alle hankintamenon ja kirjaa tarvittaessa epäkuranttiusvarauksen. Nämä tarkastelut edellyttävät johdon arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä oletuksissa voivat aiheuttaa korjauksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina kausina.

Takuuvaraukset

Arvioidut kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana kirjataan säännöllisesti taseeseen varauksena samalla hetkellä, kun vastaavat tuotot kirjataan. Varaus lasketaan perustuen parhaaseen arvioon takuuvarauksen tasosta, joka tarvitaan jotta suoriuduttaisiin tulevista ja jo olemassa olevista myytyihin tuotteisiin liittyvistä vaateista tilinpäätöspäivänä. Koska säännöllisesti markkinoille tulevat yhtiön uudet tuotteet sisältävät monimutkaisia teknologioita ja paikalliset käytännöt ja säännökset saattavat muuttua, myös takuuvarauksen määrityksen taustalla olevissa arvioissa saattaa tapahtua muutoksia.

Muutokset arvioissa voivat johtaa varauksen lisäykseen tai muutoksiin varauksessa tulevina kausina.

Immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat immateriaalioikeuksien loukkauksia ja väitettyjä loukkauksia. Lopulliseen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauksissa voi kestää vaihtelevan pituisen ajan, minkä johdosta varauksen käyttö vaihtelee vuosittain. Sovintoratkaisujen lopputulema ja lopulliset kustannukset voivat poiketa alkuperäisestä arviosta.

Mahdolliset oikeudelliset vastuut

Konserni on parhaillaan osallisena käynnissä olevissa oikeudenkäynneissä tai sitä vastaan on uhattu nostaa kanne eri tahojen toimesta. Mikäli konserni arvioi oikeudenkäynnin tuloksen olevan sille epäsuotuisa ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti, kirjataan tästä varaus. Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin lopputulema ja todellinen kustannus voi vaihdella huomattavasti arvioiduista.

Tuotekehityskulujen aktivointi

Tietyt tuotekehitysmenot aktivoidaan, kun on todennäköistä, että tuotekehitysprojekti tulee kerryttämään todennäköistä taloudellista hyötyä ja tietyt kriteerit, kuten kaupallinen ja tekninen toteutettavuus, ovat täyttyneet. Jos projekti ei tulevaisuudessa täytä näitä toteutettavuus- tai elinkaariarvioita, merkittäviä määriä tuotekehityskuluja saatetaan joutua alaskirjaamaan tulevien kausien aikana.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskelmalla yhteen luovuttujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankitun osapuolen yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat on arvostettu erikseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Liikearvo vastaa sitä osaa hankintamenosta, joka ylittää konsernin osuuden hankitun liiketoiminnan yksilöitävissä olevien nettovarojen käyvästä arvosta.

Käypien arvojen kohdistaminen yksilöitävissä oleville hankituille varoille sekä saaduille veloille perustuu useisiin arvostusoletuksiin, jotka vaativat johdon harkintaa. Ennustetut määrät voivat tulevaisuudessa poiketa toteumasta ja poikkeamat voivat olla olennaisia. Katso myös liitetieto 9.

Pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen

Pitkäaikaisten aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty rahavirtaa

tuottaville yksiköille kohdistettavien odotettujen rahavirtojen perusteella, jotka on diskontattu nykyarvoon. Kerrytettävissä olevan rahamäärän määrityslaskelmien tärkeimpiin oletuksiin kuuluvat diskonttokorko, ennustejakson pituus, arvioidut kasvuprosentit, kannattavuusprosentit ja investointien määrä. Ennustetut määrät voivat tulevaisuudessa poiketa toteumasta ja poikkeamat voivat olla olennaisia. Katso myös liitetieto 8.

Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa aktiivisilla markkinoilla (esimerkiksi listaamattomat osakkeet, valuuttaoptiot ja kytketyt johdannaiset), käypä arvo määritetään käyttäen arvostusmalleja. Konserni käyttää harkintaa valitessaan soveltuvia arvostusmenetelmiä ja menetelmien pohjana käytettäviä olettamuksia arvostushetken markkinakäytäntöihin ja -olosuhteisiin perustuen. Muutokset käytettävissä oletuksissa voivat johtaa arvonalentumisiin tai tappioihin tulevina kausina.

Tuloverot

Johdon arviointia edellytetään määriteltäessä varsinaisen toiminnan tuloverojen, verovarausten, laskennallisen verosaatavan ja -velan määrää ja sitä, missä määrin laskennallista verosaatavaa voidaan aktivoida taseeseen. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi oikaistaan laskennallisen verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Jos arvioitu tulema poikkeaa toteutuneesta, vaikuttavat poikkeamat sen tilikauden veroihin, jolloin poikkeama on määritelty.

Eläkkeet

Konsernin eläkevastuiden ja -kulujen määrittäminen etuuspohjaisia järjestelyjä varten riippuu tietyistä yhtiön valitsemista oletuksista, joita aktuaarit käyttävät laskiessaan eläkevastuiden ja -kulujen määrää. Nämä oletukset sisältävät muiden muassa diskonttokoron, varojen pitkäaikaisen tuotto-odotuksen ja vuotuisen, tulevan palkankorotusoletuksen. Osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu oman pääoman ehtoisiin arvopapereihin, joiden arvoon vaikuttavat osakemarkkinoiden heilahtelut. Muutokset arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevelkaan ja tuleviin eläkekuluihin.

Osakeperusteiset palkitsemiskulut

Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osake-perusteisia kannustinjärjestelmiä. Optio-oikeuksien käypä arvo määritellään käyttäen tiettyjä olettamuksia, jotka sisältävät muun muassa olettamuksen odotettavissa olevasta Nokian osakkeen volatiliteetista ja option odotettavissa olevasta voimassaoloajasta. Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaperusteiset ansaintaehdot sisältyvät olettamukseen lukumäärästä, jonka työntekijä lopulta tulee saamaan huomioiden liikevaihtoon ja osakekohtaiseen tulokseen liittyvät tavoitteet. Huomattavat poikkeamat arvioissa liittyen osakemarkkinoiden tilanteeseen, optioiden käyttöön sekä arvioihin konsernin ennustetusta ja toteutuneesta liikevaihdosta ja osakekohtaisesta tuloksesta voivat merkittävästi vaikuttaa tuleviin kuluihin.

Uudet IFRS-standardit

Konserni aikoo soveltaa seuraavia IASB:n julkaisemia uusia ja päivitettyjä standardeja, muutoksia olemassa oleviin standardeihin sekä niiden tulkintoja, joiden uskotaan olevan merkityksellisiä konsernin liiketoiminnan kannalta:

IFRS 9 tuo muutoksia rahoitusinstrumenttien luokitteluun, arvostamiseen ja arvonalentumiseen sekä suojauslaskentaan perustuen yhtiön tavoitteisiin kyseisten, sopimusperusteisten rahavirtojen osalta.

IAS 32:n lisäys edellyttää, että mikäli maksulliset osakeannit toteutetaan yhteisön kaikille nykyisille samanlajisten osakkeiden omistajille tasasuhteisesti kiinteää valuuttamäärää vastaan, osakkeet tulee luokitella oman pääoman ehtoisiksi instrumenteiksi riippumatta siitä missä valuutassa toteuttamishinta on ilmaistu.

IFRS 7 lisäys parantaa liitetietoinformaatiota rahoitusvarojen siirtoihin liittyvistä liiketoimista. Liitetietojen avulla voidaan arvioida siirtoihin liittyviä riskejä sekä niiden vaikutusta yhteisön taloudelliseen asemaan.

IAS 12:n lisäys selventää laskennallisten verojen määrittämistä tilanteissa, joissa omaisuuserä arvostetaan standardin IAS 40, Sijoituskiinteistöt, käyvän arvon mallin mukaisesti. IAS 12:n lisäyksen mukaan oletetaan, että ne omaisuuserät, joihin on sovellettu IAS 40:n mukaista käyvän arvon laskentaa tullaan hyödyntämään myymällä.

IFRIC 19 täsmentää vaatimuksia tilanteissa, joissa yhteisö neuvottelee uudelleen rahoitusvelkansa ehtoja velkojansa kanssa, ja velkoja suostuu hyväksymään yhteisön oman pääoman ehtoisia instrumentteja velan suorittamiseksi kokonaisuudessaan tai osittain. Yhteisön velkojalleen liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit ovat osa velan kuolettamiseksi maksettua vastiketta. Liikkeeseen lasketut instrumentit tulee arvostaa käypään arvoon.

Lisäksi IASB:n vuosittaisen parannusprojektin seurauksena lukuisiin standardeihin tulee muutoksia, joita konserni aikoo soveltaa 1.1.2011 lähtien.

Konserni aikoo soveltaa IAS 32:n lisäystä, IFRIC 19 sekä IASB:n vuosittaisen parannusprojektin mukanaan tuomia lisäyksiä 1.1.2011 alkaen. IAS 12 ja IFRS 7:n lisäykset tullaan ottamaan käyttöön 1.1.2012. Konserni ei odota näiden muutosten, lisäysten ja tulkintojen vaikuttavan olennaisesti sen taloudelliseen asemaan tai toiminnan tulokseen.

Konsernin tulee soveltaa IFRS 9:ää 1.1.2013 alkaen. Aikaisempi soveltaminen on sallittu. Konserni arvioi tämän standardin mahdollista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

2. Segmentti-informaatio

Nokian organisaatiorakenteeseen kuuluu maailmanlaajuisesti kolme operatiivista ja raportoivaa toimilalaryhmää: Devices & Services, NAVTEQ ja Nokia Siemens Networks. Nokian toimialaryhmät ovat strategisia liiketoimintayksiköitä, jotka tarjoavat erilaisia tuotteita ja palveluita, ja niiden erillinen taloudellinen informaatio raportoidaan kuukausittain ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle.

Devices & Services -segmentti vastaa mobiililaitteiden valikoiman kehittämisestä ja hallinnoinnista sekä palveluiden suunnittelusta ja kehittämisestä mukaan lukien sovellukset ja sisältö, jotka monipuolistavat mobiililaitteiden käyttökokemusta.Devices & Services -segmentti vastaa myös toimitusketjun ja myyntikanavien sekä brändin ja markkinointitoimintojen hallinnoinnista. Lisäksi Devices & Services -segmentti kartoittaa tulevaisuuden kasvuun ja strategioihin liittyviä mahdollisuuksia.

NAVTEQ on johtava digitaalisten karttojen ja niihin liittyvän paikannussisällön toimittaja langattomiin navigaatiolaitteisiin, autoteollisuudelle, Internet-pohjaisiin karttapalveluihin sekä viranomais- ja yritysjärjestelmiin.

Nokia Siemens Networks tarjoaa langattomia ja kiinteitä verkkoratkaisuja sekä palveluita operaattoreille ja muille tietoliikennepalvelujen tarjoajille.

Yhtymän yhteiset toiminnot muodostuvat konsernitoiminnoista. Segmenttien laskentaperiaatteet ovat liitetieto 1. mukaiset. Nokia käsittelee segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja, kuten ne olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa eli vallitseviin markkinahintoihin perustuen. Nokia arvioi segmenttien suorituksia ja allokoi niille resursseja liikevoiton perusteella.

Mikään yksittäinen asiakas ei edusta yli kymmentä prosenttia konsernin liikevaihdosta.

k o n s e r n i t i l i n p ä ä t ö k s e n l i i t e t i e d o t

2010, milj. EUR	Devices & Services	NAVTEQ	Nokia Siemens Networks	Rapor- toitavat segmentit yhteensä	Yhtymän yhteiset toiminnot ja allokoi- mattomat 4, 6	Eliminoinnit yhteensä	Konserni
Tuloslaskelmaa koskevat tiedot
Liikevaihto	29 118	668	12 660	42 446	—		42 446
Segmenttien välinen myynti	16	334	1	351	—	– 351	—
Poistot	405	519	843	1 767	4		1 771
Arvonalentumiset	—	—	2	2	13		15
Liikevoitto(+)/tappio(-)	3 299	– 225	– 686	2 388	– 114	– 204 7	2 070
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	—	2	11	13	– 12		1
Tasetta koskevat tiedot
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 2	337	36	306	679	—		679
Varat segmenteittäin 3 joista:	9 560	6 492	10 621	26 673	14 998	– 2 548	39 123
Osuudet osakkuusyhtiöissä	—	7	42	49	87		136
Velat segmenteittäin 5	10 146	2 488	7 190	19 824	5 616	– 2 548	22 892
2009, milj. EUR

Tuloslaskelmaa koskevat tiedot
Liikevaihto	27 841	579	12 564	40 984	—		40 984
Segmenttien välinen myynti	12	91	10	113	—	– 113	—
Poistot	432	488	860	1 780	4		1 784
Arvonalentumiset	56	—	919	975	34		1 009
Liikevoitto(+)/tappio(-) 1	3 314	– 344	– 1 639	1 331	– 134		1 197
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	—	—	32	32	– 2		30
Tasetta koskevat tiedot
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 2	232	21	278	531	—		531
Varat segmenteittäin 3 joista:	9 203	6 145	11 015	26 363	12 479	– 3 104	35 738
Osuudet osakkuusyhtiöissä	—	5	26	31	38		69
Velat segmenteittäin 5	8 268	2 330	7 927	18 525	5 568	– 3 104	20 989
2008, milj. EUR
Tuloslaskelmaa koskevat tiedot
Liikevaihto	35 084	318	15 308	50 710	—		50 710
Segmenttien välinen myynti	15	43	1	59	—	– 59	—
Poistot	484	238	889	1 611	6		1 617
Arvonalentumiset	58	—	47	105	33		138
Liikevoitto(+)/tappio(-)	5 816	– 153	– 301	5 362	– 396		4 966
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	—	—	– 13	– 13	19		6
Tasetta koskevat tiedot
Investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 2	578	18	292	888	1		889
Varat segmenteittäin 3 joista:	10 300	7 177	15 652	33 129	9 641	– 3 188	39 582
Osuudet osakkkuusyhtiöissä	—	4	62	66	30		96
Velat segmenteittäin 5	8 425	2 726	10 503	21 654	4 606	– 3 188	23 072

1 Nokia Siemens Networksin vuoden 2009 liiketappio sisältää 908 milj. euron liikearvon arvonalentumistappion.

2 Liikearvo ja aktivoidut tuotekehitysmenot mukaan lukien investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin olivat 761 milj. euroa vuonna 2010 (590 milj. euroa vuonna 2009). Liikearvo ja aktivoidut tuotekehitysmenot jakautuvat vuonna 2010 seuraavasti: Devices & Services 73 milj. euroa (7 milj. euroa vuonna 2009), NAVTEQ 9 milj. euroa (22 milj. euroa vuonna 2009), Nokia Siemens Networks 0 milj. euroa (30 milj. euroa vuonna 2009) ja yhtymän yhteiset toiminnot 0 milj. euroa (0 milj. euroa vuonna 2009).

3 Sisältää aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, sijoitukset, vaihto-omaisuuden, myynti saamiset ja siirtosaamiset (pois lukien siirtosaamiset koroista ja veroista), jotka kohdistuvat Devices & Services segmentin ja konsernin yhteisille toiminnoille. NAVTEQin ja Nokia Siemens Networksin varoihin sisältyvät rahavarat ja muut likvidit varat, available-for-sale-sijoitukset, pitkäaikaiset lainasaamiset ja muu rahoitusomaisuus sekä korkoihin ja veroihin liittyvät siirtosaamiset ja ennakkomaksut. Erät kohdistuvat NAVTEQille ja Nokia Siemens Networksille suoraan, koska nämä ovat erillisiä juridisia yksiköitä.

4 Kohdistamattomiin varoihin sisältyvät rahavarat ja muut likvidit varat, available-forsale-sijoitukset, pitkäaikaiset lainasaamiset ja muu rahoitusomaisuus, sekä korkoihin ja veroihin liittyvät ennakkomaksut, siirtosaamiset ja laskennalliset verosaamiset, jotka jakautuvat Devices & Services segmentille ja yhtymän yhteisille toiminnoille.

5 Sisältää ostovelat, siirtovelat ja varaukset (pois lukien siirtovelat koroista ja veroista), jotka kohdistuvat Devices & Services segmentille ja yhtymän yhteisille toiminnoille. NAVTEQin ja Nokia Siemens Networksin velkoihin sisältyvät pitkäaikaiset velat, lyhytaikaiset velat sekä korkoihin että veroihin liittyvät ennakkomaksut, siirtovelat ja varaukset. Erät kohdistuvat NAVTEQille ja Nokia Siemens Networksille suoraan, koska nämä ovat erillisiä juridisia yksiköitä.

6 Kohdistamattomiin velkoihin sisältyy pitkäaikainen vieras pääoma, lyhytaikaiset rahoitusvelat, sekä korkoihin ja veroihin liittyvät siirtovelat ja varaukset, jotka jakautuvat Devices & Services segmentille ja yhtymän yhteisille toiminnoille.

7 NAVTEQissa tuloutettujen ja Devices & Services segmentissä jaksotettujen tuottojen eliminointi liittyen yhdessä GPS-paikannuksen mahdollistavien älypuhelinten kanssa myytäviin Ovi karttapalveluhin.

Liikevaihto markkina-alueittain ulkoisten asiakkaiden sijainnin mukaan	2010 milj. EUR	2009	2008 milj. EUR milj. EUR
Suomi	371	390	362
Kiina	7 149	5 990	5 916
Intia	2 952	2 809	3 719
Saksa	2 019	1 733	2 294
Venäjä	1 744	1 528	2 083
Yhdysvallat	1 630	1 731	1 907
Brasilia	1 506	1 333	1 902
Iso-Britannia	1 470	1 916	2 382
Muut	23 605	23 554	30 145
Yhteensä	42 446	40 984	50 710

Pitkäaikaiset varat markkina -alueittain varojen sijainnin mukaan 8	2010 milj. EUR	2009 milj. EUR
Suomi	1 501	1 698
Kiina	402	358
Intia	210	180
Saksa	209	243
Yhdysvallat	6 079	5 859
Iso-Britannia	236	228
Muut	1 008	1 377
Yhteensä	9 645	9 943

8 Sisältää aineettomat ja aineelliset hyödykkeet.

3. Valmistusasteen mukainen tulouttaminen

Valmistusasteen mukaan tuloutettu liikevaihto oli 5 094 milj. euroa vuonna 2010 (6 868 milj. euroa vuonna 2009 ja 9 220 milj. euroa vuonna 2008). Palveluiden liikevaihto operaattoripalvelu- ja verkkoylläpitosopimuksista oli 2 924 milj. euroa vuonna 2010 (2 607 milj. euroa vuonna 2009 ja 2 530 milj. euroa vuonna 2008).

Siirtovelkoihin ja muihin velkoihin sisältyviä valmistusasteen mukaisesti tuloutettaviin sopimuksiin liittyviä ennakkomaksuja oli saatu 161 milj. euroa 31.12.2010 (126 milj. euroa 31.12.2009). Myyntisaamisiin sisältyvää asiakaslaskutusta edeltävää tuloutusta oli 1 326 milj. euroa 31.12.2010 (1 396 milj. euroa 31.12.2009). Syntyneitä kuluja ylittävää laskutusta, joka sisältyy asiakaslaskutusta edeltävään tuloutukseen oli 510 milj. euroa 31.12.2010 (451 milj. euroa 31.12.2009).

Keskeneräisten valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien avoinna olevien sopimuksien kertyneet toteutuneet menot ja kirjatut voitot (kirjatuilla tappioilla vähennettynä) olivat 31.12.2010 loppuun mennessä 17 262 milj. euroa (15 351 milj. euroa 31.12.2009 mennessä).

Myyntisaamisiin sisältyvä valmistusasteen mukaisesti tuloutettaviin sopimuksiin liittyvä pidätetty määrä oli 207 milj. euroa 31.12.2010 (265 milj. euroa 31.12.2009).

4. Henkilöstökulut

milj. EUR	2010	2009	2008
Palkat	5 808	5 658	5 615
Osakeperusteiset palkitsemiskulut	48	13	67
Eläkekulut, netto	431	427	478
Muut henkilösivukulut	708	649	754
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	6 995	6 747	6 914

Osakeperusteiset palkitsemiskulut sisältävät eläke- ja muita henkilösivukuluja 1 milj. euroa vuonna 2010 (-3 milj. euroa vuonna 2009 ja -7 milj. euroa vuonna 2008) perustuen tilikauden aikana kirjattuun kuluun.

Eläkekulut sisältävät usean työnantajan järjestelyihin, vakuutettuihin sekä maksupohjaisiin järjestelyihin liittyviä kuluja 377 milj. euroa vuonna 2010 (377 milj. euroa vuonna 2009 ja 394 milj. euroa vuonna 2008). Loput eläkekuluista liittyvät etuusperusteisiin eläkejärjestelyihin.

Henkilöstö keskimäärin	2010	2009	2008
Devices & Services	58 642	56 462	57 443
NAVTEQ	5 020	4 282	3 969
Nokia Siemens Networks	65 379	62 129	59 965
Yhteiset toiminnot	314	298	346
Nokia konserni	129 355	123 171	121 723

5. eläkkeet

Konsernilla on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä useissa eri maissa. Nämä järjestelyt sisältävät sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia järjestelyjä.

Konsernin merkittävimmät eläkejärjestelyt ovat Saksassa ja Iso-Britanniassa. Suurin osa konsernin työntekijöistä Saksassa ovat mukana Beitragsorientierte Altersversorgung (BAP) eläkejärjestelyssä, aiemmin Beitragsorientierte Siemens Alterversorgung (BSAV). BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön kautta. Henkilökohtaiset eläke-etuudet ovat yleensä riippuvaisia työntekijän palkkatasosta, asemasta sekä työajasta vuosina.

Suurin osa konsernin työntekijöistä Isossa-Britanniassa ovat mukana eläkejärjestelyssä, jonka säännöt noudattavat Iso-Britannian eläkevalvontaviranomaisen suosituksia. Eläkejärjestely rahoitetaan säätiöpohjaisesti toimivan Nokia Group (UK) Pension Scheme Ltd:n kautta. Henkilökohtaiset eläke-etuudet ovat yleensä riippuvaisia työntekijän palkkatasosta, työajasta eläkejärjestelyn etuusperusteisessa osassa ja henkilökohtaisista sijoituspäätöksistä eläkejärjestelyn maksuperusteiseen osaan liittyen.

Konsernin taseeseen kirjattujen velvoitteiden ja eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset tilikauden aikana sekä merkittävimpien etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen rahastoidut osuudet 31.12. on esitetty seuraavassa taulukossa:

milj. EUR	2010	2009
Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden
nykyarvo tilikauden alussa	– 1 411	– 1 205
Kurssierot	– 49	5
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	– 61	– 55
Korkomenot	– 78	– 69
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	– 8	– 12
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat tuotot (+) / kulut (-)	– 1	—
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)	1	– 139
Hankitut liiketoiminnat	– 1	2
Järjestelyjen supistamiset	1	—
Eläkevastuiden täyttämiset	17	2
Maksetut etuudet	46	60
Eläkevelvoitteiden nykyarvo tilikauden lopussa	– 1 544	– 1 411
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät
arvot tilikauden alussa	1 330	1 197
Kurssierot	44	– 7
Odotettu varojen tuotto	76	70
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-)	9	56
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	62	49
Järjestelyyn osallistuvien suorittamat maksut	8	12
Maksetut etuudet	– 32	– 44
Eläkevastuiden täyttämiset	– 6	– 2
Hankitut liiketoiminnat	3	– 1
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	1 494	1 330
Ylijäämä (+) / alijäämä (-)	– 50	– 81
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (-)/ tappiot (+)	– 26	– 21
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kulut	1	1
Määrä, jota ei ole merkitty taseeseen omaisuuseräksi IAS 19 kappaleen 58(b) mukaisesta rajoitteesta johtuen – 9		– 5
Nettosaaminen (+)/-velka (-) taseessa	– 84	– 106

Velvoitteet sisältävät 932 milj. euroa (822 milj. euroa 2009) täysin rahastoituja velvoitteita, 567 milj. euroa (516 milj. euroa 2009) osittain rahastoituja velvoitteita ja 45 milj. euroa (73 milj. euroa vuonna 2009) rahastoimattomia velvoitteita.

Tuloslaskelmaan merkityt erät:

milj. EUR	2010	2009	2008
Tilikauden työsuoritukseen
perustuvat menot	61	55	79
Korkomenot	78	69	78
Odotettu varojen tuotto	– 76	– 70	– 71
Vakuutusmatemaattiset tappiot (+) / voitot (-) tilikaudella	– 1	– 9	—
IAS 19 kappaleen 58(b) mukaisen rajoitteen vaikutus	3	5	—
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat
tuotot (-) / kulut (+)	1	—	2
Järjestelyjen supistamiset	– 1	—	– 12
Eläkevastuiden täyttämiset	– 11	—	152
Yhteensä, sisältyy henkilöstökuluihin	54	50	228

Taseeseen merkityn nettosaamisen (+)/ -velan (-) muutokset:

milj. EUR	2010	2009
Nettosaaminen (+) /-velka (-) tilikauden alussa	– 106	– 120
Tuloslaskelmaan merkityt nettomääräiset
tappiot (-) / voitot (+)	– 54	– 50
Maksusuoritukset järjestelyyn	62	49
Maksetut etuudet	14	16
Hankitut liiketoiminnot	2	1
Kurssierot	– 2	– 2
Nettosaaminen (+)/-velka (-) tilikauden lopussa *	– 84	– 106

* Sisältyy siirtosaamisiin/siirtovelkoihin ja ennakkomaksuihin

Yllä oleva nettosaaminen koostuu 85 milj. euron ennakkomaksusta (68 milj. euroa 2009) ja 169 milj. euron siirtosaamisesta (174 milj. euroa 2009).

milj. EUR	2010	2009	2008	2007	2006
Velvoitteen nykyarvo			– 1 544 – 1 411 – 1 205 – 2 266 – 1 577
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	1 494	1 330	1 197	2 174	1 409
Ylijäämä (+)/alijäämä (-)	– 50	– 81	– 8	– 92	– 168

Järjestelyyn kuuluvista velvoitteista kirjattiin kokemusperäisenä oikaisuna 18 milj. euron voitto (tappio 12 milj. euroa vuonna 2009, voitto 50 milj. euroa vuonna 2008, tappio 31 milj. euroa vuonna 2007 ja 25 milj. euroa vuonna 2006).

Järjestelyyn kuuluvista varoista kirjattiin kokemusperäisenä oikaisuna 9 milj. euron voitto (voitto 54 milj. euroa vuonna 2009, tappio 22 milj. euroa vuonna 2008, 3 milj. euroa vuonna 2007 ja 11 milj. euroa vuonna 2006).

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset olivat seuraavat (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina):

%	2010	2009
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi	5 ,1	5 ,3
Varojen pitkäaikainen tuotto-odotus	5 ,1	5 ,4
Vuotuinen, tuleva palkankorotusolettamus	2 ,6	2 ,8
Tulevat eläkkeiden korotukset	2 ,0	2 ,0

Järjestelyihin kuuluvien varojen pitkäaikainen tuotto-odotus perustuu odotettuun tuottoon, joka kerrotaan vastaavalla varojen markkina-arvoihin perustuvalla painotusprosentilla. Odotettu tuotto on määritelty yhtenäisesti, ottaen huomioon historialliset tuotot, markkinoiden nykyinen tila sekä varojen strateginen jako.

Konsernin eläkejärjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen prosentuaalisesti järjestelyyn kuuluvista varoista omaisuusryhmittäin 31.12.2010 ja 31.12.2009:

%	2010	2009
Omaisuusryhmä:
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit	23	18
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit	57	64
Vakuutussopimukset	8	8
Lyhytaikaiset sijoitukset	4	5
Muut	8	5
Yhteensä	100	100

Sijoitustoiminnan tavoite on maksimoida etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen tuotto sallitun riskitason puitteissa ottaen huomioon omaisuuserien ja velvoitteiden korkotaso- ja inflaatioherkkyyden.

Konsernin eläkekomitea, johon kuuluvat rahoitusjohtaja, henkilöstöjohtaja ja muita henkilöstöhallinnon edustajia, hyväksyy sekä omaisuuserien allokaatiotavoitteen että poikkeamarajat. Johdannaissopimuksia voidaan käyttää omaisuusryhmäportfolion ja riskiominaisuuksien muuttamisessa.

Ulkomaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat sisältävät konsernin saksalaisen eläkesäätiön konsernille antaman lainan, jonka arvo on 69 milj. euroa (69 milj. euroa 2009) (liite 31).

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 85 milj. euroa vuonna 2010 (126 milj. euroa vuonna 2009).

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 43 milj. euroa vuonna 2011.

6. kululajikohtainen erittely

milj. EUR	2010	2009	2008
Materiaalikulut	20 917	19 502	23 892
Henkilöstökulut	6 995	6 747	6 914
Poistot	1 771	1 784	1 617
Markkinointi- ja myynninedistämiskulut 1 291		1 335	1 600
Takuukorjauskulut	894	696	1 020
Muut kulut	8 616	8 643	9 926
Yhteensä hankinnan ja valmistuksen kulut, tutkimus- ja kehityskulut, myynnin ja markkinoinnin kulut sekä hallinnon kulut	40 484	38 707	44 969

7. liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muut tuotot olivat 476 milj. euroa vuonna 2010 (338 milj. euroa vuonna 2009 ja 420 milj. euroa vuonna 2008). Liiketoiminnan muut kulut olivat 368 milj. euroa vuonna 2010 (510 milj. euroa vuonna 2009 ja 1 195 milj. euroa vuonna 2008).

Liiketoiminnan muut tuotot vuonna 2010 sisältävät tullimaksujen palautuksen 61 milj. euroa, omaisuuserien ja liiketoiminnan myynnistä syntyneen myyntivoiton 29 milj. euroa ja langattomien modeemien toimintojen myynnistä syntyneen myyntivoiton 147 milj. euroa, jotka vaikuttivat Devices & Services -ryhmän liikevoittoon. Langattomien modeemien yksikkö kehitti Nokian langattomien modeemien teknologiaa tiettyihin LTE-, HSPA- ja GSM-standardeihin. Yksikköön sisältyivät Nokian tietyt LTE-, HSPA- ja GSM-standardeihin perustuvat langattomien modeemien teknologiat, niihin liittyviä teknologiapatentteja sekä noin 1100 Nokian tuotekehitysammattilaista, joista valtaosa työskenteli Suomessa, Intiassa, Isossa-Britanniassa ja Tanskassa. Liiketoiminnan myynti saatiin päätökseen 30.11.2010. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät 112 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja, joista 85 milj. kohdistuu Devices & Services -ryhmään ja 27 milj. euroa Nokia Siemens Networksiin. Devices & Services -ryhmän uudelleenjärjestelykulut liittyvät pääsääntöisesti muutoksiin Symbian Smartphones -yksikössä ja Services -palveluliiketoiminnan organisaatiossa sekä yhtymän yhteisissä toiminnoissa.

Liiketoiminnan muut tuotot vuonna 2009 sisältävät tietoturvalaiteliiketoiminnan myyntiin liittyvän 68 milj.euron myyntivoiton, joka vaikutti Devices & Services -ryhmän liikevoittoon, sekä Oulussa sijaitsevan kiinteistön 22 milj. euron myyntivoiton, joka vaikutti Nokia Siemens Networksin liiketappioon. Vuonna 2009 liiketoiminnan muut kulut sisältävät 178 milj. euroa Devices & Services -ryhmän uudelleenjärjestelykuluja liittyen toimiin, joilla liiketoimintaa ja kustannusrakennetta sopeutettiin markkinaolosuhteisiin. Liittyen Devices & Services -ryhmän päätökseen keskittää toimintojaan tehtiin 56 milj. euron arvonalentumiskirjaus aineettomista hyödykkeistä, jotka olivat muodostuneet Enpocketin ja Intellisycin liiketoimintahankintojen ja Twangon omaisuuserien hankinnan seurauksena.

Vuonna 2008 liiketoiminnan muut kulut sisältävät TyEL-eläkevastuun siirtoon liittyvän 152 milj. euron nettotappion, josta 217 milj. euron tappio kohdistuu yhtymän yhteisiin toimintoihin ja 65 milj. euron voitto Nokia Siemens Networksin liikevoittoon. Devices & Services -ryhmä kirjasi Saksan Bochumin toimipaikan sulkemiseen liittyviä uudelleenjärjestelykuluja 259 milj. euroa sekä 81 milj. euroa arvonalentumis- ja muita kuluja. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät myös Devices & Services -ryhmän osalta 52 milj. euroa kuluja muista uudelleenjärjestelyistä ja Nokia Siemens Networksin osalta 49 milj. euroa uudelleenjärjestelykuluja ja muita kuluja.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät ennakoitujen rahavirtojen suojauskulut (termiinipisteet ennakoitujen rahavirtojen suojauksista) kaikilla esitetyillä tilikausilla. Vuodesta 2009 alkaen tähän erään sisältyvät myös erikseen määriteltyjen todennäköisten ennakoitujen rahavirtojen suojien käyvän arvon muutokset.

8. arvonalentumiset

milj. EUR	2010	2009	2008
Liikearvo	—	908	—
Muiden aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset	—	56	—
Aineelliset hyödykkeet	—	1	77
Vaihto-omaisuus	—	—	13
Sijoitukset osakkuusyhtiöissä	—	19	8
Available-for-sale-sijoitukset	107	25	43
Muut pitkäaikaiset varat	3	—	8
Yhteensä	110	1 009	149

Liikearvo

Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille. Kohdistus on tehty niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän synergiaeduista liittyen liiketoimintojen yhdistämiseen, josta liikearvo aiheutui. Vuonna 2010 konserni on allokoinut liikearvoa kahdelle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, jotka vastaavat konsernin raportoitavia segmenttejä: Devices & Services- ja NAVTEQ -rahavirtaa tuottavat yksiköt.

Tavallisen ennustejakson ulkopuolelle ulottuvat rahavirtaennusteet on ekstrapoloitu käyttämällä arvioitua lopullista kasvuprosenttia, joka ei ylitä keskimääräisiä pitkäaikaisia kasvuprosentteja teollisuudenalalla tai talousalueilla, joissa rahavirtaa tuottava yksikkö toimii. Arvonalentumistestaus on suoritettu perustuen johdon arvioihin taloudellisesta suoriutumisesta ja tulevaisuuden strategioista huomioiden nykyiset ja ennustetut markkinatilanteet ja taloudelliset suhdanteet. Tilinpäätöspäivän jälkeisillä tapahtumilla, jotka ilmenevät liitteestä 33, ei ole ollut vaikutusta tehtyihin arvioihin.

Devices & Services -rahavirtaa tuottavalle yksikölle on arvonalentumistestausta varten kohdistettu 1 355 milj. euroa liikearvoa. Devices & Services -rahavirtaa tuottavalle yksikölle suoritettu liikearvon arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen 31.12.2010 päättyneellä tilikaudella.

NAVTEQ-rahavirtaa tuottavalle yksikölle on kohdistettu 4368 milj. euroa liikearvoa. NAVTEQ-rahavirtaa tuottavalle yksikölle suoritettu arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen 31.12.2010 päättyneellä tilikaudella. NAVTEQ-rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on 15–20 prosenttia korkeampi kuin sen kirjanpitoarvo. Konserni on todennut, että jokseenkin mahdollinen 1–2 prosentin muutos käytetyissä pitkän aikavälin kasvu- ja diskonttausprosenttioletuksissa aiheuttaisi arvonalentumistappion.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestausanalyyseissä sovelletut keskeiset oletukset on esitetty alla olevassa taulukossa:

	Rahavirtaa tuottava yksikkö
%	Devices & Services	NAVTEQ
Loppuarvon kasvuvauhti	2,0	4,0
Diskonttauskorko verojen jälkeen	8,7	9,6
Diskonttauskorko ennen veroja	11,1	12,8

Konserni on soveltanut yhtenäisiä arvostusmetodologioita jokaiseen konsernin rahavirtaa tuottavan yksikköön 31.12.2010, 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneillä tilikausilla.

Käyttöarvo määritellään arvona ennen veroja käyttäen arvonmääritysoletuksia ennen veroja, mukaan lukien kassavirta ennen veroja ja diskonttauskorko ennen veroja. Koska konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on saatavissa markkinaperusteiset tuottoprosentit ainoastaan verojen jälkeen, diskonttauskorko ennen veroja johdetaan muuntamalla verojen jälkeistä diskonttauskorkoa kuvastamaan tulevien veroihin liittyvien rahavirtojen määrää ja ajoitusta.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestauksessa sovelletut diskonttausprosentit on määritetty pääomarakenteesta riippumattomasti heijastaen nykyisiä arvioita rahan aika-arvosta ja relevanteista markkinariskipreemioista. Diskonttausprosentin määrittämisessä huomioidut riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 arvonalentumistestauksissa käytetyt diskonttausprosentit ovat laskeneet yhdenmukaisesti laskeneiden korkoprosenttien kanssa.

Vuonna 2009 konserni alensi Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa vastaamaan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, mikä johti 908 milj.euron arvonalentumistappion kirjaamiseen. Arvonalentumistappio kohdistettiin kokonaisuudessaan liikearvoon, joka oli syntynyt Nokia Siemens Networksin muodostamisesta sekä Nokia Siemens Networksin myöhempien liiketoimintojen hankintojen seurauksena. Arvonalentumistappiokirjauksen seurauksena Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavalle yksikölle ei enää jäänyt allokoitua liikearvoa.

Millekään rahavirtaa tuottavalle yksikölle suoritetu liikearvon arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen vuonna 2008.

Muut aineettomat hyödykkeet

Vuonna 2010 ja 2008 konserni ei kirjannut arvonalentumistappioita liittyen muihin aineettomiin hyödykkeisiin. Vuonna 2009, liittyen konsernin päätökseen keskittää toimintojaan, tehtiin 56 milj. euron arvonalentumiskirjaus aineettomista hyödykkeistä, jotka olivat muodostuneet Enpocketin ja Intellisyncin liiketoimintahankintojen ja Twangon omaisuuserien hankinnan seurauksena. Arvonalentumistappio on kirjattu Devices & Services -ryhmän liiketoiminnan muihin kuluihin.

Aineelliset hyödykkeet ja vaihto-omaisuus

Vuonna 2010 konserni ei kirjannut arvonalentumistappioita liittyen aineellisiin hyödykkeisiin ja vaihto-omaisuuteen. Vuonna 2008 konsernin päätös lopettaa matkapuhelinten valmistus Saksassa johti 55 milj. euron arvonalentumiseen, joka sisältyy Devices & Services -ryhmään. Arvonalentuminen liittyi vuonna 2008 tapahtuneeseen Saksan Bochumin tuotantolaitoksen sulkemiseen ja myyntiin.

Vuonna 2008 Nokia Siemens Networks kirjasi 35 milj. euron arvonalennuksen liittyen Saksan Durachin tuotantolaitoksen myyntiin. Arvonalentumistappio vastasi siirtyneiden omaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvon ja käyvän arvon, vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla, välistä erotusta. Arvonalentuminen kohdistettiin aineellisiin hyödykkeisiin sekä vaihto-omaisuuteen.

Sijoitukset osakkuusyhtiöissä

Vuonna 2010 konserni ei kirjannut arvonalentumistappioita osakkuusyhtiösijoituksiinsa liittyen. Pääomaosuusmenetelmälaskennan, sisältäen konsernin osuuden osakkuusyhtiöiden tuloksesta kirjaamisen, soveltamisen jälkeen konserni totesi vuosina 2009 ja 2008 arvonalentumisen olevan aiheellinen. Konserni kirjasi vuonna 2009 arvoltaan 19 milj. euroa ja vuonna 2008 8 milj. euroa arvonalentumisia, jotta konsernin nettoinvestointi vastaisi kerrytettävissä olevaa rahamäärää.

Available-for-sale-sijoitukset

Vuonna 2010 tiettyjen pitkäaikaisten available-for-sale-sijoituksien käypä arvo laski pysyvästi ja tämä johti 107 milj. euron arvonalentumistappion kirjaamiseen (25 milj. euroa 2009 ja 43 milj. euroa 2008). Nämä arvonalentumistappiot sisältyvät rahoituskuluihin ja liiketoiminnan muihin kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Katso myös liitetieto 11.

9. Hankitut liiketoiminnat

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2010

Vuonna 2010 konserni saattoi päätökseen useita pieniä liiketoimintojen hankintoja, joilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Maksetut hankintahinnat olivat 108 milj. euroa ja hankinnoista muodostunut liikearvon määrä oli 82 milj. euroa. Näistä hankinnoista muodostunut liikearvo edustaa työvoimaa ja synergiaetuja, joiden odotetaan syntyvän hankintojen seurauksena.

» MetaCarta Inc, joka sijaitsee Cambridgessa, Yhdysvalloissa, tarjoaa ainutlaatuisen maantieteellisen tiedonhakuteknologian ja asiantuntemuksen. Konserni hankki 100 % omistusosuuden MetaCartasta 9.4.2010.
» Novarra Inc, joka sijaitsee Chicagossa, Yhdysvalloissa, on yli 100 työntekijää työllistävä mobiiliselainta ja palvelualustaa tarjoava yritys. Konserni hankki 100 % omistusosuuden Novarrasta 9.4.2010.
» Motally Inc, joka sijaitsee Yhdysvalloissa, tarjoaa mobiilisovelluksien analysointi- ja raportointipalveluja sovelluskehitystä varten. Konserni hankki 100 % omistusosuuden Motallysta 31.8.2010.
» PixelActive Inc, joka sijaitsee Californiassa, Yhdysvalloissa, on erikoistunut 3D-teknologiaan teiden, rakennusten ja maaston mallintamisessa. NAVTEQ hankki 100 % omistusosuuden PixelActivesta 17.11.2010.

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2009

Vuonna 2009 konserni saattoi päätökseen viisi liiketoimintojen hankintaa, joilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Maksetut hankintahinnat olivat 29 milj. euroa ja hankinnoista muodostunut liikearvon määrä oli 32 milj. euroa. Näistä hankinnoista muodostunut liikearvo edustaa työvoimaa ja synergiaetuja, joiden odotetaan syntyvän hankintojen seurauksena.

» Plum Ventures, Inc, joka sijaitsee Bostonissa, Yhdysvalloissa, kehittää ja tarjoaa sosiaalisia media- ja viestintäpalveluita. Konserni hankki tiettyjä Plum Incin omaisuuseriä 11.9.2009.
» Dopplr Oy, joka sijaitsee Helsingissä, Suomessa, tuottaa matkalijoille suunnattuja mobiilipalveluita. Konserni hankki 100 % omistusosuuden Dopplr Oy:stä 28.9.2009.
» Huano Technology Co.,Ltd, joka sijaitsee Changshassa, Kiinassa, on infrastruktuurin palvelutoimittaja, jonka pääasiallinen asiakas on Nokia Siemens Networks. Nokia Siemens Networks kasvatti omistusosuuttaan Huanossa 49 prosentista 100 prosenttiin 22.7.2009.
» T-Systems Traffic GmbH on johtava, saksalainen dynaamisten mobiilipalveluiden tuottaja, joka toimittaa lähes reaaliaikaista dataa liikennevirroista ja tieolosuhteista. NAVTEQ hankki 100 % omistusosuuden T-Systems Trafficista 2.1.2009.

» Acuity Mobile, joka sijaistee Greenbeltissä, Yhdysvalloissa, on johtava paikkatietoisten mobiilimainosratkaisujen tarjoaja. NAVTEQ hankki 100 % omistusosuuden Acuity Mobilesta 11.9.2009.

Liiketoimintojen hankinnat vuonna 2008

NAVTEQ

10.7.2008 konserni saattoi päätökseen NAVTEQin yritysoston, jossa hankittiin koko yhtiön ulkona oleva osakekanta. Chicagossa, Yhdysvalloissa sijaitseva NAVTEQ on johtava digitaalisten karttojen toimittaja autoteollisuudelle, langattomiin navigaatiolaitteisiin, internet-karttapalveluihin sekä viranomais- ja yritysjärjestelmiin.

Konserni aikoo käyttää NAVTEQin johtavaa karttainformaatiota yhdistääkseen kontekstin - ajan, paikan ja ihmiset - langattomaan käyttöön optimoituihin internet-palveluihin.

Hankinnan kokonaiskustannus oli 5 342 milj. euroa ja muodostui 2 772 milj. euron käteismaksusta, 2 539 milj. euron liikkeeseen lasketusta velasta, 12 milj. euron hankintaan suoraan kohdistettavissa olevista kuluista sekä 19 milj. euron suorituksesta, joka kohdistui osakeperusteisiin palkkioihin, joihin oli jo syntynyt oikeus.

Alla oleva taulukko esittää arvioidut käyvät arvot vastaanotetuista varoista ja veloista hankintahetkellä.

milj. EUR	Kirjanpito- arvo	Käypä arvo	Käyttö aika
Liikearvo	114	3 673
Poistolaskennan alaiset aineettomat oikeudet:
Karttatietokanta	5		1 389 5 vuotta
Asiakassuhteet	22		388 4 vuotta
Kehitetty teknologia	8		110 4 vuotta
Lupa tuotenimeen ja tavaramerkkiin	7		57 6 vuotta
Aktivoidut tuotekehityskulut	22	—
Muut aineettomat oikeudet	4	7
	68	1 951
Aineelliset hyödykkeet	84	83
Laskennalliset verosaamiset	262	148
Available-for-sale-sijoitukset	36	36
Muut pitkäaikaiset varat	6	6
Pitkäaikaiset varat	456	2 224
Vaihto-omaisuus	3	3
Myyntisaamiset	94	94
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut	36	36
Available-for-sale-sijoitukset, likvidit varat 140		140
Available-for-sale-sijoitukset, rahavarat	97	97
Rahat ja pankkisaamiset	57	57
Lyhytaikaiset varat	427	427
Vastaanotetut varat yhteensä	997	6 324
Laskennalliset verovelat	46	786
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	54	39
Pitkäaikaiset velat	100	825
Ostovelat	29	29
Siirtovelat	96	120
Varaukset	5	8
Lyhytaikainen vieras pääoma	130	157
Vastaanotettu vieras pääoma yhteensä	230	982
Hankitut nettovarat	767	5 342

Hankinnasta muodostunut 3 673 milj. euron liikearvo on kohdistettu NAVTEQ-ryhmälle. Liikearvo edustaa työvoimaa ja synergiaetuja, joiden odotetaan syntyvän hankinnan seurauksena. Hankinnan odotetaan edistävän konsernin internet-palvelustrategiaa. Liikearvon ei odoteta olevan verotuksessa vähennyskelpoista.

Symbian

2.12.2008 konserni saattoi päätökseen Symbian Ltd:n yritysoston, jossa hankittiin 52,1 prosenttia yhtiön ulkona olevasta osakekannasta. Hankinnan seurauksena konsernin omistusosuus Symbianin ulkona olevista osakkeista kasvoi 47,9 prosentista 100 prosenttiin. Iso-Britanniassa sijaitseva Symbian on ohjelmistolisenssejä myyvä yhtiö, joka kehittää ja lisensoi markkinoiden johtavaa avointa matkaviestinten ohjelmistoalustaa Symbian OS:ia. Symbianin hankinta oli keskeinen askel Symbian Foundationin perustamisessa.

Konserni siirsi Symbian OS- ja S60 -ohjelmistot Symbian Foundationille tarkoituksena luoda yhtenäinen matkaviestinten ohjelmistoalusta, jolla on yhteinen käyttöliittymä. Ohjelmistoalusta kokonaisuudessaan oli yhteisön jäsenten saatavilla maksuttomalla lisenssillä yhteisön toiminnan aloitushetkestä lähtien.

Symbianin hankinta toteutettiin vaiheittain useilla peräkkäisillä osakeostoilla yhtiön olemassaolon aikana. Siten hankinnasta muodostunut liikearvo on määritetty kunkin hankinnan osalta vertaamalla hankintamenoa hankittuihin Symbianin yksilöitävissä oleviin ja käypiin arvoihin arvostettuihin nettovaroihin jokaisessa hankinnan vaiheessa. Uudelleenarvostus on kirjattu oman pääoman uudelleenarvostusrahastoon. Pääomaosuusmenetelmän mukainen konsernin aiempi kirjanpitoarvo liityen Symbianin omistukseen on peruutettu siten, että konsernin aiempi omistus on oikaistu vastaamaan hankintamenoa. Konsernin osuus Symbianin oman pääoman muutoksista kunkin hankinnan jälkeen on sisällytetty omaan pääomaan.

Hankinnan kokonaiskustannus oli 641 milj. euroa ja se muodostui 435 milj. euron käteismaksusta, 6 milj. euron hankintaan suoraan kohdistettavissa olevista kuluista sekä 200 milj. euron kustannuksista liittyen aikaisempiin osakeostoihin.

Alla oleva taulukko esittää arvioidut käyvät arvot vastaanotetuista varoista ja veloista hankintahetkellä.

milj. EUR	Kirjanpito- arvo	Käypä arvo
Liikearvo	—	470
Poistolaskennan alaiset aineettomat oikeudet:
Kehitetty teknologia	5	41
Asiakassuhteet	—	11
Lupa tuotenimeen ja tavaramerkkiin	—	3
	5	55
Aineelliset hyödykkeet	33	31
Laskennalliset verosaamiset	7	19
Pitkäaikaiset varat	45	105
Myyntisaamiset	20	20
Siirtosaamiset ja ennakkomaksut	43	43
Rahat ja pankkisaamiset	147	147
Lyhytaikaiset varat	210	210
Vastaanotetut varat yhteensä	255	785

milj. EUR	Kirjanpito- arvo	Käypä arvo
Laskennalliset verovelat	—	17
Ostovelat	5	5
Siirtovelat	48	53
Rahoitusvelat	—	20
Vastaanotettu vieras pääoma yhteensä	53	95
Hankitut nettovarat	202	690
Symbianin aiemman omistuksen uudelleenarvostus		22
Nokian osuus Symbianin oman pääoman muutoksista
kunkin hankinnan jälkeen		27
Liiketoiminnan yhdistämisen hankintameno		641

Hankinnasta muodostunut 470 milj. euron liikearvo on kohdistettu Devices & Services -ryhmälle. Liikearvo edustaa työvoimaa ja merkittäviä hyötyjä, joiden odotetaan syntyvän Symbian Foundationin myötä. Liikearvon ei odoteta olevan verotuksessa vähennyskelpoista.

Symbian OS- ja S60 -ohjelmistojen siirto Symbian Foundationille on käsitelty omaisuuserien käytöstä poistona. Siten konserni on kirjannut käytöstä poistoon liittyvän 165 milj. euron tappion, josta 55 milj. euroa kohdistuu Symbianin yksilöitävissä oleviin aineettomiin hyödykkeisiin ja 110 milj. euroa S60-ohjelmiston aktivoituihin kehitysmenoihin.

Konsernin tuloslaskelmaan sisältyy nettotappioita 155 milj.euroa liittyen NAVTEQiin ja 52 milj. euroa liittyen Symbianiin. Alla oleva taulukko esittää pro forma -liikevaihdon ja -liikevoiton konsernin osalta, ikään kuin hankinta-ajankohta olisi ollut 1.1.2008:

Pro forma, milj. EUR	2008
Liikevaihto	51 063
Liikevoitto	4 080

Vuoden 2008 aikana konserni saattoi päätökseen viiden muun yhtiön hankinnat. Maksettu kokonaishankintahinta oli 514 milj. euroa ja hankinnoista syntynyt liikearvo oli 339 milj. euroa. Liikearvo edustaa työvoimaa ja synergiaetuja, joiden odotetaan muodostuvan hankintojen seurauksena.

» Trolltech ASA, joka sijaisee Oslossa, Norjassa, on tunnettu ohjelmistoyritys, joka tarjoaa korkean tason ohjelmistokehitysympäristön ja -alustoja. Konserni hankki 100 % omistusosuuden Trolltech ASAsta 6.6.2008.
» Oz Communications Inc., jonka pääkonttori sijaitsee Montrealissa, Kanadassa, on johtavia langattomien viestipalveluratkaisujen toimittajia, jonka ratkaisut tuovat suositut pikaviesti- ja sähköpostipalvelut kuluttajille matkaviestimiin. Konserni hankki 100 % omistusosuuden Oz Communications Inc:ssä 4.11.2008.
» Atrica, joka sijaitsee Santa Clarassa, Kaliforniassa, on yksi johtavista operaattoreiden Ethernet-palveluihin erikoistuneista yhtiöistä. Nokia Siemens Networks hankki 100 % omistusosuuden Atricasta 7.1.2008.
» Apertio Ltd, joka sijaitsee Bristolissa, Iso-Britannissa, on johtavia avoimien ja reaaliaikaisten tilaajatietoalustojen ja sovellusten toimittajia. Nokia Siemens Networks hankki 100 % omistusosuuden Apertio Ltd:stä 11.2.2008.
» 1.1.2008, Nokia Siemens Networks sai määräysvallan Vivento Technical Services -yhtiöön Deutsche Telekomilta.

10. poistot

milj. EUR	2010	2009	2008
Toimintokohtaiset poistot
Hankinta ja valmistus	248	266	297
Tutkimus ja kehitys 1	906	909	778
Myynti ja markkinointi 2	426	424	368
Hallinto	191	185	174
Yhteensä	1 771	1 784	1 617

1 Vuonna 2010 tutkimukseen ja kehitykseen kohdistetut poistot sisälsivät 556 milj. euroa hankitusta aineettomasta oikeudesta tehtyjä poistoja (534 milj. euroa vuonna 2009, 351 milj. euroa vuonna 2008).

2 Vuonna 2010 myyntiin ja markkinointiin kohdistetut poistot sisälsivät 408 milj. euroa hankitusta aineettomasta oikeudesta tehtyjä poistoja (401 milj. euroa vuonna 2009, 343 milj. euroa vuonna 2008).

11. rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR	2010	2009	2008
Osinkotuotot available-for-sale sijoituksista	2	3	1
Korkotuotot available-for-sale sijoituksista	110	101	357
Korkokulut lainoista	– 254	– 243	– 185
Available-for-sale-sijoitusten luovutusvoitot/-tappiot, netto	1	2	– 4
Voitot/tappiot käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	– 3	19	—
Korkotuotot käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavista sijoituksista	28	11	—
Voitot/tappiot omaisuuseristä, joihin sovelletaan käyvän arvon suojaus laskentaa, netto	– 63	– 4	—
Voitot/tappiot johdannaisista, joihin sovelletaan käyvän arvon suojaus laskentaa, netto	58	—	—
Muut rahoitustuotot	73	18	17
Muut rahoituskulut	– 129	– 29	– 31
Kurssivoitot/-tappiot, netto:
Kurssivoitot/-tappiot johdannaisista,
joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, netto	58	– 358	432
Kurssivoitot/-kurssitappiot tase-erien arvostuksesta, netto	– 165	230	– 595
Voitot/tappiot muista johdannaisista, netto	– 1	– 15	6
Yhteensä	– 285	– 265	– 2

Vuonna 2010 konserni sai pitkäaikaisiin available-for-sale-sijoituksiin kirjatulta yksityiseltä rahastolta 69 milj. euroa (2009 13 milj. euroa) muihin rahoitustuottoihin kirjattua voitonjakoa. Koska tämän voitonjaon seurauksena ennakoidut tulevat rahavirrat rahastosta pienentyivät konserni kirjasi 94 miljoonan euron (9 milj. euroa vuonna 2009) arvonalentumisen, joka sisältyy muihin rahoituskuluihin. Katso lisätietoja liittestä 8 Alaskirjaukset sekä liitteestä 16 Rahoitusinstrumenttien käypä arvo.

Nokian korkotuotot ovat pienentyneet huomattavasti vuoden 2009 aikana johtuen korkotason laskusta ja korkokulut ovat lisääntyneet lainojen maturiteetin pidentymisestä ja korkeammista kustannuksista johtuen.

Nokian korkokulut kasvoivat huomattavasti vuoden 2008 aikana johtuen korollisten velkojen kasvusta lähinnä NAVTEQ yritysostoon liittyen. Kurssivoitot ja -tappiot ovat kasvaneet suojauskustannusten nousun ja valuuttamarkkinoiden lisääntyneen volatiliteetin takia.

12. tuloverot

milj. EUR	2010	2009	2008
Tuloverot
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	– 798	– 736	– 1 514
Laskennalliset verot	355	34	433
Yhteensä	– 443	– 702	– 1 081
Suomi	– 126	76	– 604
Muut maat	– 317	– 778	– 477
Yhteensä	– 443	– 702	– 1 081

Voimassa olevan verokannan (Suomessa 26 %) mukaan laskettujen verojen vertailu tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:

milj. EUR	2010	2009	2008
Verot voimassaolevalla verokannalla	464	250	1 292
Pysyvät erot	4	– 96	– 65
Nokia Siemens Networksiin liittyvä verotuksessa vähennyskelvoton liikearvon arvonalentuminen 1	—	236	—
Verot aikaisemmilta tilikausilta	– 48	– 17	– 128
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavien verokantojen vaikutus	– 195	– 145	– 181
Tappioiden ja väliaikaisten erien muutokset ilman verovaikutusta 2	221	577	—
Verovarausten nettomuutos	24	– 186	2
Muutokset verokannoissa	2	4	– 22
Laskennallinen verovelka jakamattomista voittovaroista 3 Muut erät	– 31 2	111 – 32	220 – 37
Verot tuloslaskelmassa	443	702	1 081

1 Katso liite 8.

2 Tämä erä koostuu pääasiassa Nokia Siemens Networksin tappioista ja väliaikaisista eroista, joista ei ole kirjattu laskennallista veroa. Vuonna 2010 tämä erä sisältää myös 52 milj. euron kirjanpidollisen verohyödyn, joka johtuu Nokia Siemens Networksin laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen uudelleen arvioinnista.

3 Muutos jakamattomiin voittovaroihin liittyvässä laskennallisessa verovelassa johtuu pääasiassa eri valtioiden voitonjakoon sovellettavien verokantojen muutoksista.

Joissakin konserniyhtiöissä on meneillään verotarkastuksia, jotka koskevat vuosia 2004–2010. Näihin verotarkastuksiin ei uskota liittyvän merkittäviä veroseuraamuksia sen lisäksi, mihin on jo varauduttu.

13. aineettomat hyödykkeet

milj. EUR	2010	2009
Aktivoidut tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1.	1 830	1 811
Lisäykset	—	27
Arvonalennus	– 11	—
Käytöstä poistaminen	– 784	—
Vähennykset	—	– 8
Hankintameno 31.12.	1 035	1 830
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	– 1 687	– 1 567
Käytöstä poistaminen	784	—
Arvonalennus	11	—
Vähennykset	—	8
Poistot	– 103	– 128
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	– 995	– 1 687
Kirjanpitoarvo 1.1	143	244
Kirjanpitoarvo 31.12.	40	143

Liikearvo
Hankintameno 1.1.	6 079	6 257
Kurssierot	470	– 207
Hankitut liiketoiminnat	82	32
Vähennykset	—	– 3
Hankintameno 31.12.	6 631	6 079
Arvonalentumiset 1.1.	– 908	—
Arvonalentumiset	—	– 908
Arvonalentumiset 31.12.	– 908	– 908
Kirjanpitoarvo 1.1	5 171	6 257
Kirjanpitoarvo 31.12	5 723	5 171
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	5 287	5 498
Kurssierot	216	– 142
Lisäykset	58	50
Hankitut liiketoiminnat	21	3
Käytöstä poistaminen	– 142	– 26
Arvonalentumiset	—	– 94
Vähennykset	– 3	– 2
Hankintameno 31.12.	5 437	5 287
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	– 2 525	– 1 585
Kurssierot	– 42	56
Käytöstä poistaminen	125	17
Arvonalentumiset	—	38
Vähennykset	2	2
Poistot	– 1 069	– 1 053
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	– 3 509	– 2 525
Kirjanpitoarvo 1.1	2 762	3 913
Kirjanpitoarvo 31.12	1 928	2 762

14. aineelliset hyödykkeet

milj. EUR	2010	2009
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	59	60
Lisäykset	—	1
Vähennykset	– 2	– 2
Hankintameno 31.12.	57	59
Kirjanpitoarvo 1.1	59	60
Kirjanpitoarvo 31.12	57	59

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	1 312	1 274
Kurssierot	69	– 17
Lisäykset	86	132
Vähennykset	– 53	– 77
Hankintameno 31.12.	1 414	1 312
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	– 385	– 350
Kurssierot	– 19	3
Vähennykset	41	42
Poistot	– 90	– 80
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	– 453	– 385
Kirjanpitoarvo 1.1	927	924
Kirjanpitoarvo 31.12	961	927

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	3 984	4 183
Kurssierot	213	– 67
Lisäykset	472	386
Hankitut liiketoiminnat	4	1
Arvonalentumiset	—	– 1
Vähennykset	– 669	– 518
Hankintameno 31.12.	4 004	3 984
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	– 3 168	– 3 197
Kurssierot	– 164	50
Vähennykset Poistot	639 – 492	489 – 510
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	– 3 185	– 3 168
Kirjanpitoarvo 1.1	816	986
Kirjanpitoarvo 31.12	819	816

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	47	30
Kurssierot	6	-2
Lisäykset	15	19
Vähennykset	– 12	—
Hankintameno 31.12.	56	47
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	– 27	– 15
Kurssierot	– 2	1
Vähennykset	9	—
Poistot	– 17	– 13
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	– 37	– 27
Kirjanpitoarvo 1.1	20	15
Kirjanpitoarvo 31.12	19	20

milj. EUR	2010	2009
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Kirjanpitoarvo 1.1.	45	105
Kurssierot	3	– 2
Lisäykset	92	29
Vähennykset	– 1	– 1
Siirrot:
Muihin pitkävaikutteisiin menoihin	—	– 3
Rakennukset ja rakennelmat	– 20	– 34
Koneisiin ja kalustoon	– 10	– 36
Muut aineelliset hyödykkeet	– 11	– 13
Kirjanpitoarvo 31.12.	98	45

Aineelliset hyödykkeet yhteensä	1 954	1 867

15. osuudet osakkuusyhtiöissä

milj. EUR	2010	2009
Kirjanpitoarvo 1.1.	69	96
Kurssierot	3	– 4
Lisäykset	63	30
Vähennykset	– 6	– 50
Arvonalentumiset	—	– 19
Osuus tuloksesta	1	30
Osingot	– 1	—
Muut muutokset	7	– 14
Kirjanpitoarvo 31.12.	136	69

Osuudet osakkuusyhtiöissä eivät sisällä julkisesti noteerattuja yhtiöitä esitetyillä tilikausilla.

16. rahoitusinstrumenttien käypä arvo

			Kirjanpitoarvo
	Lyhytaikaiset available- for-sale rahoitus- varat	Pitkäaikaiset available- for-sale rahoitus- varat	Käypään arvoon tulosvaikut- teisesti kirjattavat	Lainat ja saatavat kirjattuna efektiivisen koron sijoitukset menetelmällä menetelmällä	Rahoitus- velat kirjattuna efektiivisen koron	Kirjanpito arvo yhteensä	Käypä arvo
31.12.2010, milj. EUR
Available-for-sale-sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin		8				8	8
Muut available-for-sale-sijoitukset kirjattuna käypään arvoon		293				293	293
Muut available-for-sale-sijoitukset kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä
arvonalennuksilla		232				232	232
Pitkäaikaiset lainasaamiset				64		64	60
Muut pitkäaikaiset varat				4		4	4
Myyntisaamiset				7 570		7 570	7 570
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista				39		39	39
Johdannaiset - saatavat			366			366	366
Muut lyhytaikaiset varat				12		12	12
Käypään arvoon arvostettavat rahamarkkinasijoitukset	9 413					9 413	9 413
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahamarkkinasijoitukset			911			911	911
Rahoitusvarat yhteensä	9 413	533	1 277	7 689	—	18 912	18 908
Pitkäaikaiset korolliset velat					4 242	4 242	4 467
Muut pitkäaikaiset korottomat rahoitusvelat					13	13	13

Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista					116	116	116
Lyhytaikaiset velat					921	921	921
Muut rahoitusvelat			359		88	447	447
Ostovelat					6 101	6 101	6 101
Rahoitusvelat yhteensä	—	—	359	—	11 481	11 840	12 065
31.12.2009, milj. EUR
Available-for-sale-sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin		8				8	8
Muut available-for-sale-sijoitukset kirjattuna käypään arvoon		257				257	257
Muut available-for-sale-sijoitukset kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vähennettynä
arvonalennuksilla		258				258	258
Pitkäaikaiset lainasaamiset				46		46	40
Muut pitkäaikaiset varat				6		6	6
Myyntisaamiset				7 981		7 981	7 981
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista				14		14	14
Johdannaiset - saatavat			316			316	316
Muut lyhytaikaiset varat				13		13	13
Käypään arvoon arvostettavat rahamarkkinasijoitukset	7 151	31				7 182	7 182
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahamarkkinasijoitukset			580			580	580
Rahoitusvarat yhteensä	7 151	554	896	8 060	—	16 661	16 655
Pitkäaikaiset korolliset velat					4 432	4 432	4 691
Muut pitkäaikaiset korottomat rahoitusvelat					2	2	2
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista					44	44	44
Lyhytaikaiset velat					727	727	727
Johdannaiset - velat			245			245	245
Ostovelat					4 950	4 950	4 950
Rahoitusvelat yhteensä	—	—	245	—	10 155	10 400	10 659

Käypään arvoon arvostetut lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset sisältävät 3 772 milj. euroa (2 367 milj. euroa vuonna 2009) lyhytaikaisia likvidejä varoja ja 5 641 milj. euroa (4 784 milj. euroa vuonna 2009) lyhytaikaisia rahavaroja. Lisätietoja rahamarkkinasijoituksista on esitetty liitteessä 35, kohdassa Rahoituksellinen luottoriski.

Liitteessä 1 on esitetty tietoja käypään arvoon arvostettujen sijoitusten arvostusperiaatteista.

Edellisellä sivulla olevassa taulukossa käyvän arvon on katsottu olevan sama kuin kirjanpitoarvo muille available-for-sale-sijoituksille kirjattuna efektiivisen koron menetelmällä vahennettynä arvonalennuksilla, koska näille ei ole luotettavaa tapaa arvioida käypää arvoa.

Lainasaamisten ja velkojen käypä arvo on arvioitu vastaavantyyppisten instrumenttien markkina-arvon perusteella. Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella.

Luottoriskin vaikutus tulosvaikutteisesti kirjattavien rahamarkkinasijoitusten käypään arvoon on arvioitu merkityksettömäksi vuonna 2009. Markkinakoroista johtuvien käyvän arvon muutosten laskenta perustuu asianmukaisten viitekorkojen käyttöön.

Konsernin erään määräysvallattoman omistajan osuuteen sisältyy myyntijärjestely, joka arvostetaan lunastusarvoon 88 milj. euroa vuoden 2010 lopussa ja joka esitetään muissa rahoitusveloissa. Myyntijärjestely on toteutettu vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Jäljellä oleva osuus muista rahoitusveloista koostuu johdannaisveloista.

Liitteessä 17 esitetään jako suojauslaskennan piirissä oleviin ja muihin johdannaisiin.

Oheisessa taulukossa on esitetty käypään arvoon arvostettavien rahoitusinstrumenttien arvostuksessa käytetyt arvostusmenetelmät.

	Instrumentit, joilla on aktiivisilla markkinoilla	Julkiseen tietoon perustuva arvostus-	Julkaisemattomaan tietoon perustuva
	määräytyvä hinta	menetelmä	arvostusmenetelmä
	(taso 1)	(taso 2)	(taso 3)	Yhteensä
31.12.2010, milj. EUR
Käypään arvoon arvostettavat rahamarkkinasijoitukset	9 215	198	—	9 413
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahamarkkinasijoitukset	911	—	—	911
Available-for-sale-sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	8	—	—	8
Muut available-for-sale-sijoitukset kirjattuna käypään arvoon	—	14	279	293
Johdannaiset - saatavat	—	366	—	366
Varat yhteensä	10 134	578	279	10 991
Johdannaiset - velat	—	359	—	359
Velat yhteensä	—	359	—	359

31.12.2009, milj. EUR
Käypään arvoon arvostettavat rahamarkkinasijoitukset	6 933	249	—	7 182
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahamarkkinasijoitukset	580	—	—	580
Available-for-sale-sijoitukset julkisesti noteerattuihin osakkeisiin	8	—	—	8
Muut available-for-sale-sijoitukset kirjattuna käypään arvoon	—	15	242	257
Johdannaiset - saatavat	—	316	—	316
Varat yhteensä	7 521	580	242	8 343
Johdannaiset - velat	—	245	—	245
Velat yhteensä	—	245	—	245

Taso 1 sisältää rahoitusvarat ja velat, jotka arvostetaan kokonaan tai merkittävin osin perustuen julkisiin markkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla. Rahoitusinstrumentti katsotaan noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä, välittäjältä, meklarilta, toimialaryhmältä, hintatietopalvelusta tai valvontaviranomaiselta ja nämä hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sisältyvät julkisesti noteeratut joukkovelkakirjat ja muut arvopaperit sekä pörssinoteeratut osakkeet ja johdannaiset.

Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja velkoja, jotka arvostetaan käyttäen julkiseen tietoon perustuvaa arvostusmallia. Malli hyödyntää sijoituksia, joiden markkinahinnat ovat julkisia, mutta eivät määräydy aktiivisilla markkinoilla, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, investointeja pääomarahastoihin, jotka arvostetaan

rahastonhoitajalta saadun tiedon mukaisesti sekä varoja, jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa materiaaliset oletukset perustuvat julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa konsernin noteeraamattomista johdannaisista ja muista instrumenteista, joilla ei ole aktiivisia markkinoita.

Tason 3 julkistamattomaan tietoon perustuva arvostusmenetelmä tarkoittaa sitä, että käyvät arvot on määritelty kokonaan tai osittain käyttäen arvostusmenetelmää (mallia), joka perustuu oletuksiin, jotka eivät perustu julkisiin hintoihin vastaavan instrumentin markkinatransaktiois ta eivätkä muuhunkaan markkinoilta julkisesti saatavissa olevaan tietoon. Käyvän arvon määrittelyn tavoite on kuitenkin edelleen sama, eli tarkoituksena on arvioida, millä hinnalla konserni voi päättää sitoumuksensa. Tärkeimmät rahoitusvarat tässä kategoriassa ovat listaamattomat osakesijoitukset ja listaamattomat pääomarahastot.

Seuraavassa taulukossa on esitetty laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:

milj. EUR	Muut available-for-sale- sijoitukset kirjattuna käypään arvoon
31.12.2008	214
Voitot/tappiot tuloslaskelmassa	– 30
Voitot/tappiot jotka kirjataan laajaan tulokseen	15
Ostot	45
Myynnit	– 2
Siirrot tasoilta 1 ja 2	—
31.12.2009	242
Voitot/tappiot tuloslaskelmassa	3
Voitot/tappiot jotka kirjataan laajaan tulokseen	– 11
Ostot	78
Myynnit	– 34
Siirrot osakkuusyhtiöistä	1
Siirrot tasoilta 1 ja 2	—
31.12.2010	279

Tason 3 rahoitusinstrumenttien kunkin kauden voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmassa riville liiketoiminnan muut kulut. 31.12.2010 saldoon sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteistä on kirjattu 12 milj. euroa tappiota, netto, vuonna 2010 (14 milj. euroa 2009).

17. Johdannaiset

		Vastaavaa	Vastattavaa
2010, milj. EUR	Käypä arvo 1	Nimellis- arvo 2	Käypä arvo 1	Nimellis arvo 2
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat:
Valuuttatermiinit	66	2 254	– 154	4 433
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Valuuttatermiinit	41	8 025	– 57	8 572
Käyvän arvon suojaus:
Koronvaihtosopimukset	128	1 550	– 8	76
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset: 3
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	—	—	– 6	378
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa:
Valuuttatermiinit	73	5 349	– 69	7 956
Ostetut valuuttaoptiot	13	1 959	—	—
Myydyt valuuttaoptiot	—	—	– 15	749
Koronvaihtosopimukset	45	1 028	– 50	1 199
	366	20 165	– 359	23 363

		Vastaavaa		Vastattavaa
2009, milj. EUR	Käypä- arvo 1	Nimellis- arvo 2	arvo 1	Käypä Nimellis arvo 2
Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat:
Valuuttatermiinit	12	1 128	– 42	2 317
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Valuuttatermiinit	25	8 062	– 25	7 027
Koronvaihtosopimukset	—	—	– 2	330
Käyvän arvon suojaus:
Koronvaihtosopimukset	117	1 750	– 10	68
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset: 3
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset	—	—	– 77	416
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa:
Valuuttatermiinit	147	5 785	– 68	6 504
Ostetut valuuttaoptiot	8	442	—	—
Myydyt valuuttaoptiot	—	—	– 1	102
Koronvaihtosopimukset	7	68	– 20	499
Ostetut käteissuoritteiset osakeoptiot 4	—	6	—	—
	316	17 241	– 245	17 263

1 Johdannaisten käypä arvo on sisällytetty taseen vastaavaa-puolella Muihin rahoitusvaroihin ja taseen vastattavaa-puolella Lyhytaikaisiin velkoihin.

2 Tässä esitetyt johdannaissopimusten nimellisarvot sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä vastaa osapuolten vaihtamia rahasuorituksia eivätkä siten yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.

3 Nämä valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.

4 Käteissuoritteisia osakeoptioita voidaan käyttää suojaamaan kannustinjärjestelmistä ja sijoitustoiminnasta aiheutuvia riskejä.

Konsernin erään määräysvallattoman omistajan osuuteen sisältyy myyntijärjestely, joka arvostetaan lunastusarvoon 88 milj. euroa vuoden 2010 lopussa ja joka esitetään muissa rahoitusveloissa johdannaisvelkojen lisäksi. Myyntijärjestely on toteutettu vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä.

18. Vaihto-omaisuus

milj. EUR	2010	2009
Aineet ja tarvikkeet sekä ennakkomaksut	762	409
Keskeneräiset tuotteet	642	681
Valmiit tuotteet	1 119	775
Yhteensä	2 523	1 865

19. siirtosaamiset ja ennakkomaksut

Siirtosaamiset ja ennakkomaksut olivat vuonna 2010 yhteensä 4 360 milj. euroa ja 2009 yhteensä 4 551 milj. euroa.

Vuonna 2010 siirtosaamiset ja ennakkomaksut sisältävät 1 166 milj. euroa ennakkomaksuja Qualcommille (1 264 milj. euroa vuonna 2009) Vuonna 2008 Nokia ja Qualcomm allekirjoittivat 15-vuotisen lisenssisopimuksen, jonka nojalla Qualcomm myönsi Nokialle lisenssin Qualcommin kaikkiin patentteihin käytettäväksi sekä Nokian matkaviestimissä että Nokia Siemens Networksin verkkoratkaisuissa. Sopimukseen sisältyy kertamaksu 1,7 miljardia euroa, joka kirjataan kuluksi sopimuskauden aikana, sekä jatkuvat rojaltimaksut Qualcommille. Osana lisenssisopimusta Nokia luovutti useita patentteja Qualcommille. Nämä patentit arvostettiin tuottoperusteisella lähestymistavalla, perustuen arvioituihin ja diskontattuihin rahavirtoihin kyseisen patentin arvioitavissa olevalta taloudelliselta vaikutusajalta. Arvostuslaskelmien sekä niiden taustalla olevien olettamusten perusteella patenttien käyvän arvon ei katsottu olevan merkittävä.

Näiden lisäksi siirtosaamisiin ja ennakkomaksuihin sisältyy pääasiassa arvonlisävero- ja muita verosaamisia. Siirtosaamisiin ja ennakkomaksuihin sisältyy myös eläkesaamisia, kertyneitä korkotuottoja ja muita jaksotuksia, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

20. arvostuserät

Varojen vähennykseksi kirjatut varaukset	Tilikauden alussa milj. EUR	Kirjattu tulos- laskelmaan milj. EUR	Vähennykset 1 milj. EUR	Hankitut liiketoiminnat milj. EUR	Kirjattu tilikauden lopussa milj. EUR
2010
Myyntisaamisten arvonalentumiset	391	117	– 145	—	363
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus	361	124	– 184	—	301
2009
Myyntisaamisten arvonalentumiset	415	155	– 179	—	391
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus	348	192	– 179	—	361
2008
Myyntisaamisten arvonalentumiset	332	224	– 141	—	415
Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvaraus	417	151	– 221	1	348

1 Vähennykset sisältävät varausten käytön ja purun.

21. arvonmuutosrahasto

	Rahavirtojen suojaus			Available-for-sale- sijoitukset			Yhteensä
milj. EUR	Ennen veroja		Verojen Vero jälkeen	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen
Tase 31.12. 2007	54	– 15	39	– 17	1	– 16	37	– 14	23
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (-)	281	– 67	214	—	—	—	281	– 67	214
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin	– 631	177	– 454	—	—	—	– 631	177	– 454
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin	186	– 62	124	—	—	—	186	– 62	124
Arvostuserien purku omaisuuserien ostohinnan oikaisuksi	124	– 32	92	—	—	—	124	– 32	92
Available-for-sale-sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (-)	—	—	—	– 29	9	– 20	– 29	9	– 20
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	—	—	—	1	—	1	1	—	1
Nettotuottojen/(kulujen) purku tulokseen
myynnin yhteydessä Määräysvallattomien omistajien osuus	— 87	— – 21	— 66	13 3	1 – 1	14 2	13 90	1 – 22	14 68
Tase 31.12.2008	101	– 20	81	– 29	10	– 19	72	– 10	62

Ennakoitujen rahavirtojen suojaus: Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (-)	– 19	6	– 13	—	—	—	– 19	6	– 13
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin		873 – 222	651	—	—	—	873	– 222	651
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin	– 829	205	-624	—	—	—	– 829	205	– 624
Available-for-sale-sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (-)	—	—	—	36	– 4	32	36	– 4	32
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	—	—	—	14	—	14	14	—	14
Nettotuottojen/(kulujen) purku tulokseen myynnin yhteydessä	—	—	—	– 2	—	– 2	– 2	—	– 2
Määräysvallattomien omistajien osuus	– 65	16	– 49	– 2	—	– 2	– 67	16	– 51
Tase 31.12.2009	61	– 15	46	17	6	23	78	– 9	69
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (-)	– 119	12	– 107	—	—	—	– 119	12	– 107
Arvostuserien purku myynnin oikaisueriin	357	– 57	300	—	—	—	357	– 57	300
Arvostuserien purku hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin	– 379	70	– 309	—	—	—	– 379	70	– 309
Available-for-sale-sijoitukset:
Käyvän arvon muutos, nettotuotot (+)/-kulut (-)	—	—	—	– 3	– 2	– 5	– 3	– 2	– 5
Tulosvaikutteinen pysyvä arvonalentuminen	—	—	—	13	—	13	13	—	13
Nettotuottojen/(kulujen) purku tulokseen
myynnin yhteydessä	—	—	—	– 1	—	– 1	– 1	—	– 1
Määräysvallattomien omistajien osuus Tase 31.12.2010	50 – 30	– 7 3	43 – 27	— 26	— 4	— 30	50 – 4	– 7 7	43 3

Jotta varmistutaan siitä, että ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista syntyneisiin nettotuottoihin/-kului hin kirjattu määrä edustaa vain tehokkaiden ja asianmukaisesti kohdistettujen, erittäin todennäköisten ennakoitujen rahavirtojen suojausten tulosta, Nokia on ottanut käyttöön menetelmän, jossa kaikki johdannaisten arvostustuotot ja -kulut kirjataan ensin tuloslaskelmaan. Näistä jaksotetaan arvonmuutosrahastoon se osa, joka on kohdistettavissa tehokkaille, ennakoitujen valuuttamääräisten rahavirtojen suojaus ins trumenteille. Arvostustuloksen jaksotus lasketaan uudelleen jokaisen kirjanpitokauden lopussa ja kirjataan arvonmuutosrahastoon.

Suojattuja rahavirtoja ja niille allokoituja suojausinstrumentteja seurataan jatkuvasti konsernissa, jotta voidaan varmistaa, että arvonmuutosrahasto ei sisällä vuoden 2010, 2009 eikä 2008 lopussa sellaisten valuuttasuojien arvostustuottoja tai -kuluja, joihin liittyvien suojattujen ennakoitujen rahavirtojen ei enää odoteta toteutuvan.

Ennakoituja valuuttamääräisiä ostoja tai myyntejä suojaavien avoimien valuuttatermiinien nettomääräinen arvostustuotto tai -kulu tilinpäätöshetkellä 31.12.2010 siirretään arvonmuutosrahastosta tuloslaskelmaan silloin, kun suojattu myynti tai osto kirjataan kirjanpitoon, pääsääntöisesti seuraavan vuoden kuluessa tilinpäätöspäivästä.

22. muuntoerot

	Muuntoerot			Nettosijoituksen suojaus			Yhteensä
milj. EUR	Ennen veroja		Verojen Vero jälkeen	Ennen veroja Vero jälkeen		Verojen	Ennen		Verojen veroja Vero jälkeen
Tase 31.12.2007	– 204	—	– 204	92	– 51	41	– 112	– 51	– 163
Muuntoerot:
Muuntoerot	595	—	595	—	—	—	595	—	595
Muutoerojen purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettosijoituksen suojaus:
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (-)	—	—	—	– 123	32	– 91	– 123	32	– 91
Arvostuserien purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Määräysvallattomien omistajien osuus	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Tase 31.12.2008	391	—	391	– 31	– 19	– 50	360	– 19	341
Muuntoerot:
Muuntoerot	– 556	2	– 554	—	—	—	– 556	2	– 554
Muutoerojen purku rahoituseriin	– 7	—	– 7	—	—	—	– 7	—	– 7
Nettosijoituksen suojaus:
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (-)	—	—	—	114	– 31	83	114	– 31	83
Arvostuserien purku rahoituseriin	—	—	—	1	—	1	1	—	1
Määräysvallattomien omistajien osuus	8	1	9	—	—	—	8	1	9
Tase 31.12.2009	– 164	3	– 161	84	– 50	34	– 80	– 47	– 127
Muuntoerot:
Muuntoerot	1 302	3	1 305	—	—	—	1 302	3	1 305
Muutoerojen purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Nettosijoituksen suojaus:
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksen arvostuksen nettotuotot (+)/-kulut (-)				– 389	101	– 288	– 389	101	– 288
Arvostuserien purku rahoituseriin	—	—	—	—	—	—	—	—	—
Määräysvallattomien omistajien osuus	– 63	– 2	– 65	—	—	—	– 63	– 2	– 65
Tase 31.12.2010	1 075	4	1 079	– 305	51	– 254	770	55	825

23. emoyhtiön osakkeet

Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2010 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 3 744 956 052. Konserniyhtiöiden hallussa oli 31.12.2010 edellä mainitusta osakkeiden kokonaismäärästä yhteensä 35 826 052 osaketta, joiden osuus yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä oli noin 1,0 %.

Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- ja enimmäispääomaa eikä sen osakkeella ole nimellisarvoa.

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus korottaa osakepääomaa

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 3.5.2007 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 800 miljoonan osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa erässä osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia mukaan lukien optio-oikeudet. Valtuutus oli alun perin voimassa 30.6.2010 saakka, mutta se päättyi 6.5.2010 varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 6.5.2010 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 740 miljoonan osakkeen antamisesta yhdessä tai useammassa erässä osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia mukaan lukien optio-oikeudet. Hallitus voi antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallitukselle oikeuden päättää osakkeiden antamiseen liittyvistä ehdoista ja erityisistä oikeuksista, mukaan lukien siitä kenelle osakkeita tai erityisiä oikeuksia voidaan antaa. Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, osakkeenomistajapohjan laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 30.6.2013 saakka.

Vuoden 2010 lopussa hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää uusien osakkeiden antamisesta tai vaihtovelkakirjalainojen tai optiooikeuksien liikkeeseenlaskusta.

Muut valtuutukset

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 23.4.2009 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 360 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Nokia ei hankkinut tämän valtuutuksen nojalla yhtään osaketta. Valtuutus oli alun perin voimassa 30.6.2010 saakka, mutta se päättyi 6.5.2010 varsinaisen yhtiökokouksen tekemällä päätöksellä.

Nokian osakkeenomistajat valtuuttivat 6.5.2010 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 360 miljoonan oman osakkeen hankkimisesta yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Tämä osakemäärä on alle 10 % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi. Lisäksi osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen, tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Valtuutus on voimassa 30.6.2011 saakka.

Hallituksen valtuutusehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2011

Nokia julkisti 27.1.2011, että hallitus ehdottaa 3.5.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään enintään 360 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakkeiden maksimimäärä, joka voidaan hankkia, on sama kuin hallituksen voimassa oleva ostovaltuutus ja se vastaa alle 10 % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voidaan hankkia joko tekemällä ostotarjous kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin tai hankkimalla osakkeet julkisella kaupankäynnillä arvopaperipörssistä. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 30.6.2012 saakka ja se päättäisi tämän hetkisen varsinaisen yhtiökokouksen 6.5.2010 hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen omien osakkeiden hankinnasta.

24. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia. Kannustinohjelmiin kuuluvat tulosperusteiset osakepalkkiot, optio-oikeudet ja ehdolliset osakepalkkiot. Sekä yhtiön johto että työntekijät osallistuvat näihin ohjelmiin.

Osakepohjaisten kannustinpalkkioiden maksaminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista Nokiassa ja suoritustavoitteiden saavuttamista ja muiden kunkin ohjelman ehdoissa määriteltyjen ehtojen toteutumista.

Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä aiheutuneet kulut olivat 47 milj. euroa vuonna 2010 (16 milj. euroa vuonna 2009 ja 74 milj. euroa vuonna 2008).

Optio-oikeudet

Vuonna 2010 Nokialla oli voimassa kaksi globaalia optio-ohjelmaa. Yhtiökokous on hyväksynyt vuosien 2005 ja 2007 optio-ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot, kunkin ohjelman perustamisvuonna.

Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia ja niitä voidaan käyttää vain osakemerkintään. Kaikki optio-oikeudet tulevat käyttöön vaiheittain seuraavasti: 25 % optioista vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja 6,25 % kunakin vuosineljänneksenä sen jälkeen. Ohjelmien perusteella myönnettyjen optio-oikeuksien voimassaoloaika on yleensä viisi vuotta.

Optio-oikeuksien merkintähinta määritellään optio-oikeuksien myöntämisen yhteydessä vuosineljänneksittäin ennalta sovitun aikataulun mukaisesti Nokian säännöllisten tulosjulkistusten jälkeen. Osakkeen merkintähinta kullakin optio-oikeuden alalajilla on kyseisen vuosineljänneksen toisen kuukauden (helmi-, touko-, elo- tai marraskuu) ensimmäisen kokonaisen viikon kaupankäyntipäivien Nokian osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä. Määrittelemällä merkintähinnat viikon painotetun keskikurssin perusteella vähennetään Nokian osakkeen kurssin päivittäisten vaihtelujen vaikutusta merkintähintaan. Merkintähintojen määrittely perustuu kunkin ohjelman ehtoihin, jotka yhtiökokous on hyväksynyt. Hallituksella ei ole oikeutta muuttaa merkintähintaa tai sen määrittelytapaa.

Osakkeet oikeuttavat osinkoon siltä tilikaudelta, jonka aikana osakkeiden merkintä on tapahtunut. Muut osakkeenomistajalle kuuluvat oikeudet alkavat siitä, kun merkityt osakkeet ovat tulleet merkityksi kaupparekisteriin. Optio-oikeudet pääsääntöisesti menetetään, jos optioohjelman osallistujan työsuhde Nokiassa päättyy ennen optio-oikeuden käyttämistä osakemerkintään.

Kaikkien liikkeellä olevien optio-oikeuksien perusteella voidaan merkitä yhteensä enintään 21 743 599 uutta Nokian osaketta, joiden yhteenlaskettu osuus kaikista äänistä oli 31.12.2010 noin 0,6 %. Nokia Oyj:n osakepääomaa korotettiin optio-oikeuksien käytön johdosta 3.5.2007 asti. Tämän jälkeen tapahtunut optio-oikeuksien käyttö ei ole enää johtanut osakepääoman korottamiseen vaan kaikki osakkeiden merkintähinnat on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

Vuoden 2010 lopussa ei ollut liikkeellä optiotodistuksia tai optiooikeuksia, joiden käyttäminen korottaisi Nokia Oyj:n osakepääomaa.

Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja liikkeellelasketuista optiooikeuksista 31.12.2010.

	Ohjelmaan	Ohjelmaan		Käytettävissä olevat optiot	Osakkeiden merkintäaika
Ohjelma (liikkeelle- laskuvuosi)	kuuluvien oikeuksien määrä	kuuluvien optio- henkilöiden lukumäärä (noin)	Optioiden (ala)laji	(% kaikista liikkeelle- lasketuista optioista)	Ensimmäinen ansaintapäivä	Viimeinen ansaintapäivä	Voimassaolo päättyy	Merkintä hinta/ osake EUR
2005 1	6 465 329	3 500	2005 2Q	Päättynyt	1.7.2006	1.7.2009	31.12.2010	12,79
			2005 3Q	Päättynyt	1.10.2006	1.10.2009	31.12.2010	13,09
			2005 4Q	Päättynyt	1.1.2007	1.1.2010	31.12.2010	14,48
			2006 1Q	100,00	1.4.2007	1.4.2010	31.12.2011	14,99
			2006 2Q	100,00	1.7.2007	1.7.2010	31.12.2011	18,02
			2006 3Q	100,00	1.10.2007	1.10.2010	31.12.2011	15,37
			2006 4Q	93,75	1.1.2008	1.1.2011	31.12.2011	15,38
			2007 1Q	87,50	1.4.2008	1.4.2011	31.12.2011	17,00
2007 1	15 278 270	11 000	2007 2Q	81,25	1.7.2008	1.7.2011	31.12.2012	18,39
			2007 3Q	75,00	1.10.2008	1.10.2011	31.12.2012	21,86
			2007 4Q	68,75	1.1.2009	1.1.2012	31.12.2012	27,53
			2008 1Q	62,50	1.4.2009	1.4.2012	31.12.2013	24,15
			2008 2Q	56,25	1.7.2009	1.7.2012	31.12.2013	19,16
			2008 3Q	50,00	1.10.2009	1.10.2012	31.12.2013	17,80
			2008 4Q	43,75	1.1.2010	1.1.2013	31.12.2013	12,43
			2009 1Q	37,50	1.4.2010	1.4.2013	31.12.2014	9,82
			2009 2Q	31,25	1.7.2010	1.7.2013	31.12.2014	11,18
			2009 3Q	25,00	1.10.2010	1.10.2013	31.12.2014	9,28
			2009 4Q	—	1.1.2011	1.1.2014	31.12.2014	8,76
			2010 1Q	—	1.4.2011	1.4.2014	31.12.2015	10,11
			2010 2Q	—	1.7.2011	1.7.2014	31.12.2015	8,86
			2010 3Q	—	1.10.2011	1.10.2014	31.12.2015	7,29
			2010 4Q	—	1.1.2012	1.1.2015	31.12.2015	7,59

1 Konsernin nykyisillä globaaleilla optio-ohjelmilla on ansainta-aikataulu, jonka mukaan optioista 25 % osalta merkintäaika alkaa vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja loppujen optioiden osalta merkintäaika alkaa vuosineljänneksittäin erissä, joiden kunkin suuruus on 6,25 % myönnetystä määrästä. Merkintäaika kaikkien optioiden osalta alkaa kokonaisuudessaan neljässä vuodessa.

Kaikki liikkeellelasketut optio-oikeudet 31.12.2010 1

	Optioiden lukumäärä	Keskiarvo EUR 2	Keskihinta EUR 2
Optio-oikeudet 1.1.2008	35 567 227	15,28
Myönnetty	3 767 163	17,44
Käytetty	3 657 985	14,21	22,15
Lunastettu	783 557	16,31
Erääntyneet	11 078 983	14,96
Optio-oikeudet 31.12.2008	23 813 865	15,89
Myönnetty	4 791 232	11,15
Käytetty	104 172	6,18	9,52
Lunastettu	893 943	17,01
Erääntyneet	4 567 020	13,55
Optio-oikeudet 31.12.2009	23 039 962	15,39
Myönnetty	6 708 582	8,73
Käytetty	39 772	2,20	9,44
Lunastettu	1 698 435	12,07
Erääntyneet	6 065 041	13,97
Optio-oikeudet 31.12.2010	21 945 296	14,04
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2007 (osakkeet))	21 535 000	14,66
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2008 (osakkeet)	12 895 057	14,77
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2009 (osakkeet)	13 124 925	16,09
Käytettävissä olevat optio-oikeudet 31.12.2010 (osakkeet)	11 376 937	17,07

1 Sisältää myös optio-oikeuksia muista kuin globaaleista kannustinohjelmista. Katso lisätietoja kohdasta "Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat".
2 Merkintähinnan painotettu keskiarvo ja osakkeiden painotettu keskihinta eivät sisällä siirtokelpoisten optio-oikeuksien käyttöjä vuonna 2007 siltä osin kuin kyseessä on muiden kuin konserniyhtiöiden palveluksessa olevien työntekijöiden käytöt.

Optio-oikeuksien myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo oli 2,29 euroa vuonna 2010, 2,34 euroa vuonna 2009 ja 3,92 euroa vuonna 2008.

Liikkeellelasketut optio-oikeudet merkintähinnan mukaan 31.12.2010:

	Liikkeellelasketut optio-oikeudet
Merkintähinta, EUR	Painotettu keskimääräinen Merkintä- jäljellä oleva hinnan Osakkeiden sopimusaika painotettu lukumäärä vuosissa keskiarvo, EUR
0,94–9,82	6 201 937	5,00	8,66
10,11–14,99	4 973 503	3,78	11,46
15,37–19,16	10 681 907	1,61	18,28
19,43–27,53	87 949	1,70	23,96
	21 945 296

Nokia laskee optio-oikeuksien käyvät arvot käyttäen Black-Scholes -mallia. Optio-oikeuksien käypä arvo on arvioitu myöntämispäivänä seuraavin olettamuksin:

	2010	2009	2008
Painotettu keskimääräinen odotettavissa oleva osinko prosentti	4,73 %	3,63 %	3,20 %
Painotettu keskimääräinen odotettavissa oleva volatiliteetti	52,09 %	43,46 %	39,92 %
Riskitön korkokanta		1,52–2,49 % 1,97–2,94 % 3,15–4,58 %
Painotettu keskimääräinen riskitön korkokanta	1,78 %	2,23 %	3,65 %
Option odotettavissa oleva voimassaoloaika (vuosia)	3,59	3,60	3,55
Osakkeen painotettu keskihinta, EUR	8,27	10,82	16,97

Optio-oikeuksien odotettu voimassaoloaika on arvioitu tutkimalla option haltijoiden optio-oikeuksien käyttöä yleisellä tasolla sekä Nokian omien optio-ohjelmien toteutuneita käyttöprofiileja.

Odotettavissa oleva volatiliteetti perustuu markkinoilla tarjolla olevien Nokian osakkeeseen perustuvien optioiden implisiittisiin volatiliteetteihin sekä aiemmin toteutuneisiin volatiliteetteihin.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuonna 2010 Nokialla oli voimassa neljä globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien 2007, 2008, 2009 ja 2010 ohjelmat, jotka yhtiön hallitus on hyväksynyt, mukaan lukien niiden ehdot.

Tulosperusteinen osakepalkkio tarkoittaa Nokian velvollisuutta antaa työntekijälle Nokian osakkeita myöhempänä ajankohtana edellyttäen, että Nokia saavuttaa ennalta asetetut suoritustavoitteet. Työntekijä saa osakkeita vain, mikäli Nokia saavuttaa kynnystason vähintään toisessa kahdesta toisistaan riippumattomasta ja ennalta asetetusta suoritustavoitteesta, joita ovat yhtiön keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu ohjelman suorituskauden aikana ja osakekohtainen tulos suorituskauden lopussa.

Vuosien 2007, 2008, 2009 ja 2010 ohjelmissa on kolmen vuoden suorituskausi ilman välimittauskautta. Osakkeet tulevat maksettaviksi kyseisen suorituskauden päätyttyä. Osakkeet toimitetaan saajille mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne ovat tulleet maksettaviksi. Seuraava taulukko sisältää yhteenvedon asianomaisten ohjelmien suorituskausista ja osakkeiden maksuajankohdista.

Seuraava taulukko esittää tietoja Nokian globaaleista tulosperusteisista osakeohjelmista.

Ohjelmaan kuuluvien osakkeiden kynnys- määrä 1,2 Ohjelma		Ohjelmaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä (noin)	Suoritus- kausi	Lopullinen suoritus
2007	0	5 000	2007–2009	2010
2008	0	5 000	2008–2010	2011
2009	2 469 189	5 000	2009–2011	2012
2010	3 243 580	4 000	2010–2012	2013

1 Vuoden 2008 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot tulivat maksettaviksi 31.12.2010 ja niitä ei siten ole sisällytetty taulukon osakemääriin.

2 Ei sisällä 7 354 kappaletta ohjelmiin kuuluvaa osaketta, joiden antamista on lykätty työntekijöiden sovittujen vapaiden johdosta.

Seuraava taulukko sisältää kunkin globaalin tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman suoritustavoitteet.

			Kynnyssuoritus		Maksimisuoritus
Ohjelma		Osakekohtainen tulos 1, 2 EUR	Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu 1	Osakekohtainen tulos 1, 2 EUR	Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu 1
2007	Suorituskausi	1,26	9,5%	1,86	20%
2008	Suorituskausi	1,72	4%	2,76	16%
2009	Suorituskausi	1,01	– 5%	1,53	10%
2010	Suorituskausi	0,82	0%	1,44	13,5%

1 Keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon kasvun ja osakekohtaisen tuloksen suoritustavoitteella on sama 50 %:n painoarvo.

2 Vuoden 2007 ohjelman osakekohtainen tulos: laimentamaton, raportoitu. Vuoden 2008 ohjelman osakekohtainen tulos: laimennettu, poislukien kertaluonteiset erät. Vuosien 2009 ja 2010 ohjelmien osakekohtainen tulos: laimennettu, ei-IFRS.

Liikkeellelasketut tulosperusteiset osakepalkkiot 31.12.2010 1

	Tulosperusteisten osakepalkkioiden	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo
	kynnysmäärä	EUR 2
Tulosperusteiset osake palkkiot 1.1.2008 5	13 554 558
Myönnetty	2 463 033	13,35
Lunastettu	690 909
Toteutunut 3, 4, 6	7 291 463
Tulosperusteiset osake palkkiot 31.12.2008	8 035 219
Myönnetty	2 960 110	9,57
Lunastettu	691 325
Toteutunut 5, 7	5 210 044
Tulosperusteiset osake palkkiot 31.12.2009	5 093 960
Myönnetty	3 576 403	5,94
Lunastettu	1 039 908
Toteutunut 8	1 910 332
Tulosperusteiset osake palkkiot 31.12.2010	5 720 123

1 Sisältää tulosperusteisia osakepalkkioita myös muista kuin globaaleista kannustinohjelmista. Katso lisätietoja alta kohdasta "Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat".

2 Tulosperusteisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä suorituskauden aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla.
3 Perustuen konsernin tulokseen välimittauskaudella 2004–2005 vuoden 2004 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman molemmat suorituskriteerit täyttyivät ja siten kynnysarvoa vastaava määrä, 3 595 339 osaketta, annettiin tulospalkkioihin perustuen vuonna 2006. Välimittauskauden päätyttyä annetut osakkeet vähennettiin koko suorituskauden jälkeen, vuonna 2008, annetuista osakkeista.
4 Sisältää myös muiden kuin globaalien kannustinohjelmien perusteella toteutuneet tulosperusteiset osakepalkkiot.
5 Perustuen konsernin tulokseen välimittauskaudella 2005–2006 vuoden 2005 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman molemmat suorituskriteerit täyttyivät, ja siten kynnysarvoa vastaava määrä, 3 980 572 osaketta, annettiin osallistujille vuonna 2007. Vuoden 2005 ohjelman välimittauskauden osakesuoritukseen liittyvät osakepalkkiot sisältyvät 31.12.2008 liikkeellä olevien osakepalkkioiden määrään, sillä nämä osakepalkkiot ovat voimassa ohjelman lopulliseen suoritukseen, eli vuoteen 2009, saakka. Välimittauskauden päätyttyä annetut osakkeet vähennettiin koko suorituskauden jälkeen vuonna 2009 annetuista osakkeista.
6 Sisältää vuoden 2006 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka tulivat maksettaviksi 31.12.2008.
7 Sisältää vuoden 2007 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka tulivat maksettaviksi 31.12.2009.
8 Sisältää vuoden 2008 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkiot, jotka tulivat maksettaviksi 31.12.2010.

Vuoden 2008 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella ei suoriteta osallistujille Nokian osakkeita, koska kummankaan suorituskriteerin,eli keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu ja osakekohtainen tulos, vähimmäistasoa ei saavutettu.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna 2010 Nokialla oli voimassa neljä globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien 2007, 2008, 2009 ja 2010 ohjelmat, jotka yhtiön hallitus on hyväksynyt, mukaan lukien niiden ehdot.

Ehdollisia osakepalkkioita käytetään Nokian tulevan menestyksen kannalta keskeisten lahjakkuuksien palkitsemiseen, sitouttamiseen ja kannustamiseen. Ehdollisia osakepalkkioita annetaan vain avainasemassa oleville johtohenkilöille ja muille keskeisille lahjakkuuksille.

Kaikissa ehdollisissa osakepalkkioissa ansainta-aika on kolme vuotta. Ennen kuin osakkeet on annettu, ehdollisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Ehdolliset osakepalkkiot pääsääntöisesti menetetään, jos ohjelmaan osallistujan työsuhde Nokiassa päättyy ennen kuin osakkeet ovat tulleet maksettaviksi.

Liikkeellelasketut ehdolliset osakepalkkiot 31.12.2010 1

	Ehdollisten osakepalkkioiden määrä	Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu keskiarvo EUR 2
Ehdolliset osake palkkiot 1.1.2008	5 995 329
Myönnetty 3	4 799 543	13,89
Lunastettu	358 747
Toteutunut	2 386 728
Ehdolliset osake palkkiot 31.12.2008	8 049 397
Myönnetty	4 288 600	7,59
Lunastettu	446 695
Toteutunut	2 510 300
Ehdolliset osake palkkiot 31.12.2009	9 381 002
Myönnetty	5 801 800	6,85
Lunastettu	1 492 357
Toteutunut	1 330 549
Ehdolliset osake palkkiot 31.12.2010 4	12 359 896

1 Sisältää ehdollisia osakepalkkioita myös muista kuin globaaleista kannustinohjelmista. Katso lisätietoja alta kohdasta "Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat".

2 Ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä suorituskauden aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla.

3 Sisältää osakepalkkiot, jotka otettiin vastattavaksi NAVTEQin osakepalkkio-ohjelman perusteella. Katso lisätietoja alta kohdasta "Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat".

4 Sisältää 849 800 kappaletta vuoden 2007 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman alla myönnettyjä osakepalkkioita, jotka tulivat maksettaviksi 1.1.2011.

Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat

Edellä mainittujen globaalien kannustinohjelmien lisäksi Nokialla on yritysostojen seurauksena perustettuja sekä Yhdysvalloissa ja Kanadassa työskenteleville työntekijöille tarkoitettuja kannustinohjelmia, joiden perusteella Nokia Oyj:n osakepääomaa ei koroteta. Näiden ohjelmien perusteella annettaviin osakkeisiin käytetään markkinoilta hankittuja Nokian osakkeita tai ADS:iä. Kun optio-oikeuksia käytettäessä annetaan yhtiön hallussa olevia osakkeita, mahdolliset voitot tai tappiot kirjataan ylikurssirahastoon.

Näiden kannustinohjelmien perusteella yhtiöllä oli 0,2 milj. optiooikeutta voimassa 31.12.2010. Optioiden keskimääräinen merkintähinta on 13,72 Yhdysvaltojen dollaria.

Nokian 10.7.2008 toteutuneen NAVTEQ-yritysoston yhteydessä yhtiö otti vastatakseen NAVTEQin vuoden 2001 osakepalkkio-ohjelmasta. Kaikki toteutumattomat NAVTEQin ehdolliset osakepalkkiot muunnettiin vastaavaksi määräksi ehdollisia osakepalkkioita, jotka oikeuttavat saamaan Nokian osakkeita. Enimmäismäärä Nokian osakkeita, jotka tämän johdosta voidaan antaa NAVTEQin työntekijöille vuosina 2008–2012, on noin kolme miljoonaa osaketta, josta määrästä noin kaksi miljoonaa osaketta on annettu 31.12.2010 mennessä. Nokian aikomuksena ei ole myöntää uusia osakepalkkioita NAVTEQin vuoden 2001 osakepalkkio-ohjelman nojalla.

Yhtiöllä on Yhdysvalloissa myös työntekijöille suunnattu osakkeiden osto-ohjelma, jonka nojalla Yhdysvalloissa olevat työntekijät voivat ostaa Nokian ADS:iä 15 % alennuksella. Ostettavat osakkeet rahoitetaan kuukausittaisilla vähennyksillä työntekijöiden palkasta ja ADS:iä hankitaan kuukausittain. 31.12.2010 ohjelman nojalla on ostettu noin 12,8 miljoonaa Nokian ADS:ää ohjelman alusta lähtien, ja ohjelmassa on yhteensä noin 550 osallistujaa.

25. laskennalliset verot

milj. EUR	2010	2009
Laskennalliset verosaamiset:
Sisäinen varastokate	76	77
Vahvistetut tappiot	388	263
Takuuvaraukset	82	73
Muut varaukset	268	315
Kertyneet poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	782	796
Osakeperusteiset maksut	21	15
Muut väliaikaiset erot	447	320
Laskennallisten verojen netotus	– 468	– 352
Laskennalliset verosaamiset	1 596	1 507

Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot ja vapaaehtoiset varaukset	– 406	– 469
Arvostuserot: käyvän arvon muutokset	– 13	– 67
Lähdevero jakamattomista voittovaroista	– 353	– 345
Muut väliaikaiset erot 1	– 718	– 774
Laskennallisten verojen netotus	468	352
Laskennalliset verovelat	– 1 022	– 1 303

Laskennalliset verosaamiset, netto	574	204

Omaan pääomaan kirjatut verot:	– 1	– 13

1 Vuonna 2010 muihin väliaikaisiin eroihin sisältyy 542 milj. euron (744 milj. euroa vuonna 2009) laskennallinen verovelka, joka syntyi Nokia Siemens Networksin ja NAVTEQin hankintamenojen kohdistuksesta.

Konsernilla oli 31.12.2010 lähinnä ulkomaisissa tytäryhtiöissä kertyneitä vahvistettuja tappioita 1 792 milj. euroa ( 1 150 milj. euroa vuonna 2009), joista suurin osa ei vanhene 10 vuodessa.

Konsernilla oli 31.12.2010 vahvistettuja tappioita, väliaikaisia eroja ja käyttämättömiä veron hyvityksiä yhteensä 3 323 milj euroa ( 2 532 milj. euroa vuonna 2009) joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa. Suurimmalla osalla näistä eristä ei ole vanhentumisaikaa.

Konsernilla oli 31.12.2010 jakamattomia voittovaroja 360 milj. euroa ( 322 milj. euroa vuonna 2009), joista laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu koska nämä voittovarat on sijoitettu pysyvästi.

26. siirtovelat ja muut velat

milj. EUR	2010	2009
Sosiaaliturvamaksuvelka, ALV- ja muut verovelat	1 585	1 808
Palkat	619	474
Jaksotetut myyntituotot	786	231
Ennakkomaksut	1 172	546
Muut	3 203	3 445
Yhteensä	7 365	6 504

Muut siirtovelat sisältää alennuksia, rojalteja ja markkinointikuluja sekä useita pieniä eriä, jotka eivät yksittäisinä erinä ole merkittäviä.

27. Varaukset

	Takuu-	Uudelleen- järjestely-	Immateriaali oikeuksien	Projekti
milj. EUR	varaukset	varaukset	loukkaukset	tappiot	Verot	Muut	Yhteensä
1.1.2009	1 375	356	343	245	460	813	3 592
Kurssierot	– 13	—	—	—	—	—	– 13
Lisäykset	793	268	73	269	139	344	1 886
Käyvän arvon muutos	—	—	—	—	—	– 1	– 1
Muutokset arvionvaraisissa erissä	– 178	– 62	– 9	– 63	– 325	– 174	– 811
Kirjattu tuloslaskelmaan	615	206	64	206	– 186	169	1 074
Vuoden aikana käytetyt	– 1 006	– 378	– 17	– 254	—	– 280	– 1 935
31.12.2009	971	184	390	197	274	702	2 718

1.1.2010	971	184	390	197	274	702	2 718
Kurssierot	40	—	—	—	—	—	40
Lisäykset	888	228	106	239	40	238	1 739
Muutokset arvionvaraisissa erissä	– 43	– 44	– 15	– 52	– 13	– 87	– 254
Kirjattu tuloslaskelmaan	845	184	91	187	27	151	1 485
Vuoden aikana käytetyt	– 928	– 173	– 32	– 177	– 5	– 338	– 1 653
31.12.2010	928	195	449	207	296	515	2 590

milj. EUR	2010	2009
Varausten jaottelu 31.12.
Pitkäaikainen	837	841
Lyhytaikainen	1 753	1 877

Yhtiö olettaa, että takuuvaraukset käytetään seuraavan 18 kuukauden aikana. Verovarausten käytön ajoitusta ei erän luonteesta johtuen pystytä määrittämään. Vuonna 2009 verovaraukset vähenivät johtuen useiden aiempia vuosia koskevien erien positiivisesta kehityksestä ja lopputuloksista.

Uudelleenjärjestelyvaraus liittyy pääasiallisesti uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin Devices & Services -ryhmässä ja Nokia Siemens Networks -ryhmässä. Suurimman osan uudelleenjärjestelykuluvarauksista oletetaan toteutuvan vuoden 2011 aikana.

Vuonna 2010 Devices & Services -ryhmä kirjasi uudelleenjärjestelyvarauksia 85 milj. euroa pääasiallisesti liittyen muutoksiin Symbian Smartphones - ja Services-organisaatiossa sekä tietyissä yhtymän yhteisissä toiminnoissa, joiden odotetaan johtavan 1 800 työntekijän vähennyksiin maailmanlaajuisesti. Vuonna 2009 Devices & Services -ryhmä kirjasi 208 milj. euron uudelleenjärjestelyvarauksen liittyen toimenpiteisiin, joilla sopeutetaan liiketoimintaa ja kustannusrakennetta markkinaolosuhteisiin.

Nokia Siemens Networksin uudelleenjärjestelykulut sekä muut siihen liittyvät kulut olivat yhteensä 316 milj. euroa vuonna 2010 (310 milj. euroa vuonna 2009). Suurin osa kuluista oli henkilöstöön liittyvää. Näihin kuluihin sisältyi myös kuluja, jotka syntyvät päällekkäisten toimintojen karsimisesta sekä tuoteportfolion yhdenmukaistamisesta ja siihen liittyviin lopetettavien tuotteiden korvaamisesta asiakasprojekteissa. Edellä mainituista kuluista 173 milj. euroa (151 milj. euroa vuonna 2009) sisältyi bruttokatteeseen, 19 milj. euroa (30 milj. euroa vuonna 2009) sisältyi tutkimus- ja kehityskuluihin, 21 milj. euroa (12 milj. euroa vuonna 2009)

sisältyi myynti- ja markkinointikuluihin, 76 milj. euroa (103 milj. euroa vuonna 2009) sisältyi hallinnon kuluihin sekä 27 milj. euroa (14 milj. euroa vuonna 2009) liiketoiminnan muihin kuluihin. Kokonaissummasta oli maksettu 510 milj. euroa vuonna 2010 (514 milj. euroa vuonna 2009).

Tappiovaraus keskeneräisistä projekteista liittyy Nokia Siemens Networksin projekteihin. Projektien takuuvarausten käyttö odotetaan tapahtuvan tulevan 18 kuukauden aikana.

Immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvä varaus perustuu arvioon todennäköisesti toteutuvista sovintokustannuksista. Lopullinen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauksista kestää yleensä useamman tilikauden ajan, jonka johdosta varauksen käyttö vaihtelee vuosittain.

Muut varaukset koostuvat varauksista, jotka liittyvät sitoviin ostosopimuksiin, tuoteportfolion yhdenmukaistamiseen ja siihen liittyviin lopetettujen tuotteiden korvaamiseen asiakasprojekteissa sekä osakeperusteisten palkitsemisjärjestelmien eläke- ja muihin sosiaaliturvakuluihin. Vuonna 2010 muiden varausten käyttö liittyi pääasiassa tuoteportofolion yhdenmukaistamiseen tehtyihin varauksiin. Suurin osa näistä sopimuksista oli solmittu vuonna 2008 ja niiden toteutuminen tapahtui pääasiassa vuosina 2009 ja 2010.

28. tulos/osake

	2010	2009	2008
Osoittaja/milj. EUR
Laimentamaton/Laimennettu:
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto	1 850	891	3 988
Nimittäjä/1 000 kpl
Laimentamaton:
Painotettu keskimääräinen osakkeiden määrä	3 708 816		3 705 116 3 743 622
Laimentavien osakkeiden vaikutus
Tulosperusteiset osakepalkkiot	324	9 614	25 997
Ehdolliset osakepalkkiot	4 110	6 341	6 543
Optiot	—	1	4 201
	4 434	15 956	36 741
Laimennettu:
Oikaistu painotettu keski- määräinen osakemäärä ja oletetut merkinnät	3 713 250		3 721 072 3 780 363

IAS 33 mukaisesti laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakkeiden määrää. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemiseen käytetyssä painotetussa keskimääräisessä osakkeiden määrässä otetaan huomioon kauden aikana ulkona olevien optioiden, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden laimentava vaikutus.

Vuonna 2010 yhteensä 13 miljoonalla (yhteensä 12 miljoonalla vuonna 2009 ja 11 miljoonalla vuonna 2008) optioilla katsottiin olevan vahventava vaikutus, eikä niitä huomioitu laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa. Lisäksi, vuonna 2010 1 miljoona tulosperusteista osaketta jätettiin laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskelmien ulkopuolelle sen takia, että niihin liittyvät suoritusehdot eivät ole täyttyneet.

29. Vastuusitoumukset

milj. EUR	2010	2009
Omasta puolesta annetut vakuudet
Kiinteistökiinnitykset	18	18
Pantit	5	13
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta Muut takaukset	1 262	1 350
Muut vastuusitoumukset Muut takaukset	17	3
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitus 1	85	99
Venture fund sitoumukset 2	238	293

1 ks. liite 35 b).

2 ks. liite 35 a).

Vastuusitoumukset on esitetty suurimpaan mahdolliseen arvoonsa.

Annetut kiinteistökiinnitykset koostuvat Tullihallitukselle annetuista yleisvakuuksista 18 miljoonaa euroa vuonna 2010 (18 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Annettuihin pantteihin sisältyy lyhytaikaisia available-for-salesijoituksia 5 miljoonaa euroa vuonna 2010 (10 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Muut takaukset sisältävät 984 miljoonaa euroa vuonna 2010 (1 013 miljoonaa euroa vuonna 2009) eräiden Nokia Siemens Networksin operaattoriasiakkaiden hyväksi annettuja pankkitakauksia tai Nokia Siemens Networks konsernin antamia yritystakauksia. Asiakas voi vaatia suoritusta näiden takausten perusteella, jos Nokia ei ole täyttänyt sopimusvelvoitteitaan. Takauksen luonteesta riippuen suoritus on maksettavissa pyynnöstä tai maksuvelvollisuuden todistavaan menettelyyn perustuen. Muiden takausten määrä on pienentynyt johtuen joidenkin kaupallisten takausten purkautumisesta ja siitä, että luvusta on poistettu takaukset, joihin perustuvien vaateiden katsotaan olevan hyvin epätodennäköisiä.

Muut vastuusitoumukset olivat 17 miljoonaa euroa vuonna 2010 (3 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Asiakasrahoitussitoumukset 85 miljoonaa euroa vuonna 2010 (99 miljoonaa euroa vuonna 2009) liittyvät Nokia Siemens Networksin operaattoriasiakkaille myönnettyihin lainoihin. Sitoumusten käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan laina-asiakirjoissa määriteltyjä rahoitus- ja liiketoimintaan liittyviä ja muita ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen.

Venture fund -sitoumukset 238 miljoonaa euroa vuonna 2010 (293 miljoonaa euroa vuonna 2009) ovat rahoitussitoumuksia rahastoihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Äänettömänä osakkaana Nokia on sitoutunut sijoittamaan rahastoon pääomaa ja on oikeutettu saamaan voitto-osuuksia kunkin rahaston osakassopimuksen mukaisesti.

Nokia on osapuolena sen normaaliin liiketoimintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä mukaan lukien patenttien loukkauksiin, lisenssisopimusten rikkomuksiin ja muihin immateriaalioikeuksiin liittyviin asioihin liittyvät vaateet, kanteet ja oikeudenkäynnit, jotka kolmannet osapuolet ja Nokia ovat panneet alulle, sekä menettelyt koskien tuotteita, sopimuksia ja arvopapereita. Yhtiön johdon näkemyksen mukaan ei ole tämänhetkisen tiedon perusteella todennäköistä, että näihin oikeudenkäynteihin liittyvät mahdolliset vastuut yhteensä, olisivat merkityksellisiä Nokian rahoitusaseman tai tuloksen kannalta.

Vuoden 2010 lopussa konsernilla oli 2 606 miljoonan euron arvosta sitovia vaihto-omaisuuden ja palveluiden ostosopimuksia liittyen pääasiassa vuoden 2011 ostoihin (2 765 miljoonaa euroa vuonna 2009).

30. leasingvastuut

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksia erityyppisin ei-purettavin vuokrasopimuksin. Tietyt sopimukset voidaan uusia eripituisiksi ajanjaksoiksi.

Ei-purettavat leasingsopimukset erääntyvät seuraavasti:

Maksut vuodelta, milj. EUR Käyttöleasing
2011	285
2012	215
2013	160
2014	122
2015	82
Myöhemmin	205
Yhteensä	1 069

Vuokrakulut olivat 429 milj. euroa vuonna 2010 (436 milj. euroa vuonna 2009 ja 418 milj. euroa vuonna 2008).

31. lähipiiriin liittyvät tapahtumat

31.12.2010 konsernilla oli 69 milj. euroa (69 milj. euroa vuonna 2009 ja 69 milj. euroa vuonna 2008) velkaa Nokian saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Unterstützungskasse GmbH, joka on oma juridinen yksikkö. Velan vuosikorko on 6 % ja sen voimassaolo riippuu velkasuhteen osapuolista, joilla on oikeus eräännyttää laina 90 päivän irtisanomisajalla.

Nokian johtokunnalle tai hallitukselle myönnettyjä lainoja ei ollut 31.12.2010, 31.12.2009 eikä 31.12.2008.

Johdon palkkiot

Seuraavassa taulukossa on esitetty yhtiön toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot vuosilta 2008–2010 sekä konsernin kuluksi kirjaamat myönnettyihin osakepohjaisiin palkkioihin liittyvät kulut.

Liiketoimet osakkuusyhtiöiden kanssa

milj. EUR	2010	2009	2008
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	1	30	6
Saadut osingot	1	—	6
Osuus osakkuusyhtiöiden omasta pääomasta	61	35	21
Myynnit osakkuusyhtiöille	15	8	59
Ostot osakkuusyhtiöiltä	186	211	162
Saamiset osakkuusyhtiöiltä	3	2	29
Velat osakkuusyhtiöille	22	31	8

		2010		2009			2008
EUR	Palkka	Käteis- kannus- timet	Kulu osake- pohjaisista palkkioista	Palkka	Käteis- kannus- timet	Kulu osake- pohjaisista palkkioista	Palkka	Käteis- kannus- timet	Kulu osake- pohjaisista palkkioista
Stephen Elop Toimitusjohtaja 21 syyskuuta 2010 alkaen	280 303	440 137	67 018	—	—	—	—	—	—
Olli-Pekka Kallasvuo Toimitusjohtaja 20 syyskuuta 2010 asti	979 758	676 599	– 2 455 999 *		1 176 000 1 288 144	2 840 777	1 144 800	721 733	1 286 370

* Olli-Pekka Kallasvuon nettonegativinen 2 455 999 euron osakeperusteinen palkkiokulu koostuu 748 000 euron suuruisesta markkina-arvon mukaisesta korvauksesta hänelle vuonna 2007 myönnetyistä ja 1.10.2010 maksettaviksi tulleista Nokian ehdollisista osakepalkkioista sekä aikaisempina vuosina kirjattujen osakeperusteisten palkkioiden kulujen peruutuksesta, johtuen Olli-Pekka Kallasvuon toimisuhteen päättymisestä ja siihen liittyvien hänelle myönnettyjen muiden osakepohjaisten kannustimien menettämisestä.

Johtokunnan palkkiot yhteensä vuosina 2008–2010 olivat 9 009 253 euroa vuonna 2010 (10 723 777 euroa vuonna 2009 ja 8 859 567 euroa vuonna 2008), jotka muodostuivat palkoista sekä käteiskannustimista. Kulut osakepohjaisista palkkioista olivat yhteensä 3 186 223 euroa vuonna 2010 (9 668 484 euroa vuonna 2009 ja 4 850 204 euroa vuonna 2008).

Hallitus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallitukselle maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on vuosittain päättänyt.

	2010		2009		2008
Hallitus	Vuosipalkkio EUR 1	Osakkeita	Vuosipalkkio EUR 1	Osakkeita	Vuosipalkkio EUR 1	Osakkeita
Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila	440 000	20 710	440 000	16 575	440 000	9 499
Hallituksen varapuheenjohtaja Dame Marjorie Scardino	150 000	7 058	150 000	5 649	150 000	3 238
Georg Ehrnrooth 2	—	—	155 000	5 838	155 000	3 346
Lalita D. Gupte 3	140 000	6 588	140 000	5 273	140 000	3 022
Bengt Holmström	130 000	6 117	130 000	4 896	130 000	2 806
Henning Kagermann	130 000	6 117	130 000	4 896	130 000	2 806
Olli-Pekka Kallasvuo 4	130 000	6 117	130 000	4 896	130 000	2 806
Per Karlsson 5	155 000	7 294	155 000	5 838	155 000	3 346
Isabel Marey-Semper 6	140 000	6 588	140 000	5 273	—	—
Risto Siilasmaa 7	155 000	7 294	140 000	5 273	140 000	3 022
Keijo Suila 8	130 000	6 117	130 000	4 896	140 000	3 022

1 Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina (esitetty taulukossa sarakkeessa "Osakkeita") ja loput noin 60 % maksetaan käteisenä. Yhtiön toimintatapana on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuvat kulut, verot mukaan lukien).

2 Georg Ehrnroothin palkkiot vuosina 2009 ja 2008 olivat yhteensä 155 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvalio kunnan puheenjohtajana toimimiseen.
3 Lalita D. Gupten palkkiot vuosina 2010, 2009 ja 2008 olivat yhteensä 140 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvalio kunnan jäsenenä toimimiseen.
4 Olli-Pekka Kallasvuo jätti paikkansa hallituksen jäsenenä 10.9.2010. Tämä taulukko sisältää ainoastaan Olli-Pekka Kallasvuolle hallituksen jäsenenä toimimisesta maksetut palkkiot.
5 Per Karlssonin palkkiot vuodelta 2010, 2009 ja 2008 olivat yhteensä 155 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
6 Isabel Marey-Semperin palkkiot vuosina 2010 ja 2009 olivat yhteensä 140 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvalio kunnan jäsenenä toimimiseen.
7 Risto Siilasmaan palkkio vuonna 2010 oli 155 000 euroa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Risto Siilasmaan palkkiot vuosina 2009 ja 2008 olivat 140 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvalio kunnan jäsenenä toimimiseen.
8 Keijo Suilan palkkio vuonna 2008 oli yhteensä 140 000 euroa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Tiettyjen johtokunnan jäsenten eläke-etuudet

Toimitusjohtaja Stephen Elop kuuluu Suomen TyEL-eläkejärjestelmään, jossa työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. Suomen TyEL-eläkejärjestelmän mukaan ansiotuloksi luetaan peruspalkka, bonukset sekä muut mahdolliset verotettavat palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. TyEL-eläkejärjestelmä mahdollistaa siirtymisen varhaiseläkkeelle 62-vuotiaana suppeammin eläke-eduin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68 -vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan prosentin mukaan.

Lisäeläkesopimuksensa mukaisesti Olli-Pekka Kallasvuo olisi voinut jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä täysillä eläke-eduilla, mikäli hän olisi ollut tuolloin yhtiön palveluksessa. Työeläkkeen suuruus olisi laskettu siten kuin jos hän olisi jatkanut Nokian palveluksessa 65-vuotiaaksi saakka. Koska Kallasvuon toimisuhde päättyi ennen hänen täytettyä 60 vuotta, hän menetti lisäeläke-edun ja Nokia kirjasi pois siihen liittyneen 10 154 000 euron suuruisen laskennallisen eläkevastuun.

Hallstein Moerk jätti johtokunnan 31.3.2010 ja jäi eläkkeelle Nokiasta 30.9.2010 hänen työsopimuksen ja eläkesopimuksensa ehtojen mukaisesti. Nokia on suorittanut kaikki niihin liittyvät velvollisuudet, eikä konsernilla ole enää Hallstein Moerkin eläke-etuuksiin liittyviä vastuita.

32. rahavirtalaskelma

Oikaisut: Poistot (liite 10) 1 771 1 784 1 617 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja available-for-sale- sijoitusten myyntivoitot (-)/-tappiot (+) – 193 – 111 – 11 Verot (liite 12) 443 702 1 081 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista (liite 15) – 1 – 30 – 6 Määräysvallattomien osakkeenomistajien osuus – 507 – 631 – 99 Rahoitustuotot ja -kulut (liite 11) 191 265 2 Arvostuserien purku myynnin sekä hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin (liite 21) – 22 44 – 445 Arvonalentumiset (liite 8) 110 1 009 149 Käytöstä poistamiset (liite 9, 13) 37 35 186 Osakeperusteiset maksut (liite 24) 47 16 74 Uudelleenjärjestelykulut 245 307 448 Eläkevastuun siirto Suomessa (liite 5) — — 152 Muut tuotot ja kulut – 9 — – 124 Oikaisut yhteensä 2 112 3 390 3 024 Nettokäyttöpääoman muutoksen erittely Lyhytaikaiset saamiset, lisäys (-) / vähennys (+) 1 281 1 145 – 534 Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+) – 512 640 321 Korottomien lyhytaikaisten velkojen lisäys (+) /vähennys (-) 1 563 – 1 698 – 2 333 Lainat asiakkaille 17 53 — Nettokäyttöpääoman muutos 2 349 140 – 2 546	milj. EUR	2010	2009	2008

Konsernin rahoituslaskelman liiketoiminnan rahavirran sisällä erä "Arvostuserien purku myynnin sekä hankinnan ja valmistuksen kulujen oikaisueriin" on vertailtavuuden vuoksi uudelleenluokiteltu muista rahoituseristä emoyhtiön omistajille kuuluvan voiton oikaisueriin vuoden 2008 osalta.

Vuonna 2010 Nokia Siemens Networksin laina Siemensiltä, 750 milj. euroa, sekä lainan pääomaan lisätty korko, 16 milj.euroa, konvertoitiin omaksi pääomaksi, mikä vaikutti taseen määräysvallattomille omistajille kuuluvaan osuuteen. Vuosina 2009 ja 2008 konsernilla ei ollut merkittäviä investointeja, joilla ei ollut rahavirtoja.

33. tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Nokia esittelee uuden strategian pääpiirteet, uudistetun johtokunnan ja uuden organisaatiorakenteen

Nokia julkisti 11.2.2011 uuden strategisen suunnan sekä muutoksia johdossa ja toimintamallissa, joiden tavoitteena on yhtiön suorituskyvyn vauhdittaminen erittäin voimakkaasti kilpailluilla matkaviestinten markkinoilla. Uuden strategian pääkohdat ovat: suunnitelma laajasta strategisesta kumppanuudesta Microsoftin kanssa uuden maailmanlaajuisen mobiilin ekosysteemin luomiseksi missä Windows Phonesta tulisi Nokian ensisijainen älypuhelinalusta; uudistettu lähestymistapa kappalemääräisen ja euromääräisen kasvun saavuttamiseksi ja internet-yhteyksien tuomiseksi seuraavalle miljardille ihmiselle kehittyvillä kasvumarkkinoilla; kohdistetut investoinnit seuraavan sukupolven uusiin teknologioihin; uudistettu johtokunta ja organisaatiorakenne, joka painottaa nopeutta, tuloksia ja vastuunkantoa.

1.4.2011 alkaen Nokialla on uusi organisaatiorakenne, jossa Devices & Services -liiketoiminta sisältää kaksi erillistä liiketoimintayksikköä, Smart Devices ja Mobile Phones. Nämä keskittyvät Nokian keskeisiin liiketoiminta-alueisiin, älypuhelimiin ja massamarkkinoille tarkoitettuihin matkapuhelimiin. Kummallakin yksiköllä on tulosvastuu sekä kokonaisvastuu kuluttajakokemuksesta, mukaan lukien tuotekehitys, tuotehallinta ja tuotemarkkinointi.

Nokia esittää taloudellisen informaationsa uuden organisaatiorakenteensa mukaisesti 1.4.2011 lähtien ja antaa taloudellista informaatiota kolmesta liiketoiminnasta: Devices & Services, NAVTEQ ja Nokia Siemens Networks. Devices & Services tulee sisältämään kaksi liiketoimintayksikköä: Smart Devices ja Mobile Phones, sekä muut Devices & Services ja allokoimattomat erät. IFRS raportointia varten Nokialla tulee olemaan neljä operatiivista ja raportoitavaa segmenttiä: Smart Devices ja Mobile Phones osana Devices & Services -liiketoimintaa, NAVTEQ ja Nokia Siemens Networks.

Nokia Siemens Networksin suunnittelema tiettyjen langattomien verkkotoimintojen osto Motorolalta

Nokia Siemens Networks ilmoitti 19.7.2010 solmineensa sopimuksen, jonka mukaan Nokia Siemens Networks ostaa käteisellä enemmistön Motorolan langattomista verkkotoiminnoista 1.2 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Nokia Siemens Networksin palvelukseen on tarkoitus siirtyä noin 7 500 työntekijää Motorolan langattomista verkkoliiketoiminnoista kun hankinta saadaan päätökseen. Tähän sisältyvät suuret tutkimus- ja kehitystoimipaikat Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Intiassa. Kaupan yhteydessä Nokia Siemens Networks odottaa parantavansa kykyjään avainasemassa olevissa langattomissa teknologioissa mukaan lukien WiMAX ja CDMA, sekä vahvistavan markkina-asemansa maantieteellisillä avainmarkkinoilla, erityisesti Japanissa sekä Yhdysvalloissa. Nokia Siemens Networks tavoittelee myös vakiintunutta yhteistyösuhdetta yli 50 operaattorin kanssa sekä vahvistaa suhdettaan tiettyjen suurimpien viestintäpalvelutarjoajien kanssa maailmanlaajuisesti.

Hankinnan odotetaan tapahtuvan kun lopulliset hyväksynnät on saatu Kiinan kilpailuviranomaisilta ja muut kaupan ehdot ovat täyttyneet.

34. nokia-konsernin merkittävimmät tytäryhtiöt 31.12.2010

%		Emoyhtiön	Konsernin omistusosuus omistusosuus
US	Nokia Inc.	—	100,0
DE	Nokia GmbH	100,0	100,0
GB	Nokia UK Limited	—	100,0
KR	Nokia TMC Limited	100,0	100,0
CN	Nokia Telecommunications Ltd	4,5	83,9
NL	Nokia Finance International B.V.	100,0	100,0
HU	Nokia Komárom Kft	100,0	100,0
IN	Nokia India Pvt Ltd	99,9	100,0
IT	Nokia Italia S.p.A	100,0	100,0
ES	Nokia Spain S.A.U	100,0	100,0
RO	Nokia Romania SRL	100,0	100,0
BR	Nokia do Brazil Technologia Ltda	99,9	100,0
RU	OOO Nokia	100,0	100,0
US	NAVTEQ Corp	—	100,0
NL	Nokia Siemens Networks B.V.	—	1 50,0
FI	Nokia Siemens Networks Oy	—	50,0
DE	Nokia Siemens Networks GmbH & Co KG	—	50,0
IN	Nokia Siemens Networks Pvt. Ltd.	—	50,0

1 Nokia Siemens Networks B.V.:n omistavat noin 50 % omistusosuudella Nokia ja Siemens. Nokian pystyessä nimittämään johdon avainhenkilöitä sekä suurimman osan hallituksesta, sillä on määräysvalta. Tämän johdosta Nokia konsolidoi Nokia Siemens Networksin.

Täydellinen luettelo tytär- ja osakkuusyhtiöistä sisältyy viralliseen tilinpäätökseen.

35. riskien hallinta

Riskienhallinnan periaatteet

Nokialla on yhteinen systemaattinen riskienhallintakonsepti kaikille liiketoiminnoille ja prosesseille. Materiaaliset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan, analysoidaan, hallitaan ja valvotaan osana tosiasioihin perustuvaa liiketoiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Liiketoiminnan tavoitteiden kannalta keskeiset riskit tunnistetaan joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana pitkän ja lyhyen aikavälin suunnittelua. Nokian riskienhallintakonsepti perustuu näkyvyyteen ja tietoisuuteen keskeisistä riskeistä, jotka saattavat estää Nokiaa saavuttamasta tavoitteitaan, ei pelkästään keskittymistä riskien eliminointiin.

Riskienhallintapolitiikka, jonka yhtiön hallituksen tarkastusvaliokunta on hyväksynyt, edellyttää, että riskienhallinta on integroitu osaksi liiketoimintaprosesseja. Vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan. Kuitenkin jokaisella nokialaisella on vastuu tunnistaa tavoitteidemme saavuttamista uhkaavia riskejä. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset, rahoitus- ja vahinkoriskit.

Keskeiset riskit raportoidaan konsernitasolla, jotta saadaan riittävä varmuus liiketoimintariskeistä ja mahdollistetaan riskienhallinnan priorisointi. Yleisten periaatteiden lisäksi tiettyjen riskien osalta, kuten rahoitukselliset- ja asiakasrahoitusriskit, on laadittu erilliset, konserninlaajuiset riskienhallintapolitiikat.

Rahoitukselliset riskit

Nokian rahoitustoimintojen päätavoitteina on sekä yhtymän ja liiketoimintayksiköiden kustannustehokas rahoittaminen että rahoituksellisten riskien tunnistaminen, mittaaminen ja niiltä suojautuminen. Nokian keskeisenä tavoitteena on lisäarvon tuottaminen osakkeenomistajille. Rahoitustoiminnot tukevat tätä tavoitetta i) vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia yhtymän kannattavuuteen ja ii) hallitsemalla konsernin taserakennetta siten, että likvidien varojen ja rahoitusvelkojen määrä on tasapainossa.

Nokian rahoitustoimintojen valvonta perustuu toimitusjohtajan hyväksymiin toimintaohjeisiin. Riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta määritellään konsernin sisäisessä rahoituspolitiikassa. Yksityiskohtaisemmat toimintaohjeet on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallinnasta, johdannaissopimusten käytöstä sekä likviditeetti- ja luottoriskin hallinnasta. Rahoitustoimintojen toimintapolitiikka on riskiä välttävä.

a) markkinariski

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa konsernin valuuttariskeille. Valuuttamääräiset saamiset ja velat sekä erittäin todennäköiset ennakoidut ostot ja myynnit tuottavat konsernin eri yksiköille valuuttakurssiriskiä. Koska konsernilla on merkittävässä määrin tuotanto- ja myyntitoimintaa euroalueen ulkopuolella, hallitaan valuuttariskiä useaan eri paikallisvaluuttaan nähden.

Konsernin valuuttariskipolitiikan mukaisesti materiaalisten transaktioiden valuuttariski suojataan ellei suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin ja/tai suojauskustannusten takia. Toimintaohjeet ovat samat kuin edellisenä vuotena. Valuuttariskit määritellään transaktioiden nimellisarvoon perustuen lukuunottamatta valuuttaoptioita, joille käytetään option deltaa. Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla, kuten valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla. Valuuttajohdannaissopimukset ovat harvoin kestoltaan yli vuoden pituisia. Yhtymä ei suojaa ennustettuja valuuttavirtoja yli kahden vuoden päähän.

Koska Nokialla on ulkomaisia tytäryhtiöitä euroalueen ulkopuolella, konsernin oma pääoma on alttiina valuuttakurssivaihteluille. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä.

Nokia käyttää aika ajoin valuuttajohdannaisia ja valuuttamääräisiä lainoja valuuttamääräisistä tytäryhtiöinvestoinneista syntyvän nettosijoitusposition suojaamiseen.

Vuosien 2010 ja 2009 lopussa seuraavat valuutat muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien valuuttajakaumasta:

2010, milj. EUR	USD	JPY	CNY	INR
Ennakoitujen rahavirtojen suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto) 1	– 140	521	—	– 23
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto) 2	– 642		— – 2 834	– 702
Tase-erien aiheuttama valuuttariski (netto) 3	– 1 645	– 245	– 710	– 218
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (netto) 3	26	645	2 129	-95
Valuuttojen väliset koronvaihto sopimukset	408	—	—	—

2009, milj. EUR	USD	JPY	CNY	INR
Ennakoitujen rahavirtojen suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto) 1	– 1 767	663	—	– 78
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojina käytettävät valuuttajohdannaiset (netto) 2	– 969	– 6	– 983	– 208
Tase-erien aiheuttama valuuttariski (netto) 3	– 464		– 421 – 1 358	80
Valuuttajohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa (netto) 3	– 328	578	1 633	– 164
Valuuttojen väliset koronvaihto sopimukset	375	—	—	—

1 Näitä valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan valuuttariskiä, joka syntyy myyntien ja ostojen sekä yrityskauppojen erittäin todennäköisistä ennakoiduista rahavirroista. Joissain valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, Nokialla on merkittäviä sekä ulosmeneviä että sisääntulevia rahavirtoja. Nämä on netotettu oheisessa taulukossa. Kohdassa 21 on esitetty lisätietoa suojauslaskennasta. Näiden valuuttajohdannaisten suojaamia valuuttariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrumentteja IFRS 7:n tarkoittamassa mielessä.

2 Näitä valuuttajohdannaisia käytetään suojaamaan ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia. Näiden valuuttajohdannaisten suojaamia valuuttariskejä ei ole esitetty taulukossa, koska ne eivät ole rahoitusinstrumentteja IFRS 7:n tarkoittamassa mielessä.

3 Osaa niistä valuuttajohdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, käytetään joidenkin vieraan valuutan määräisten tase-erien suojaamiseen. Näistä eristä syntyy toisiaan netottava tulosvaikutus rahoitustulokseen.

Korkoriski

Konserni altistuu korkoriskille toisaalta tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin ja toisaalta korkotulojen ja -menojen muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriskiä sisältyy pääasiassa taseen korollisiin saataviin ja velkoihin. Ennakoidut rahavirran ja taserakenteen muutokset aiheuttavat myös yhtymälle korkoriskiä.

Korkoriskien hallinnan tavoitteena on hallita korkojen vaihtelun aiheuttamaa epävarmuutta ja minimoida pitkäaikaisia nettokorkokustannuksia.

Konsernin korkoriskiä valvotaan ja hallitaan keskitetysti. Nokia käyttää Value-at-Risk -analyysiä rahavarojen, sijoitusten, velkojen sekä johdannaisten materiaalisen korkoriskin hallintaan ja mittaamiseen.

Tilinpäätöshetken konsernin korollisten saatavien ja velkojen korkoprofiili on esitetty seuraavassa taulukossa:

	2010		2009
milj. EUR	korko	Kiinteä Vaihtuva korko	korko	Kiinteä Vaihtuva korko
Varat	8 795	3 588	5 712	3 241
Velat	– 4 156	– 992	– 3 771	– 1 403
Varat ja velat ennen johdannaisia	4 639	2 596	1 941	1 838
Johdannaiset	1 036	– 994	1 628	– 1 693
Nettovarat johdannaisten jälkeen	5 675	1 602	3 569	145

Osakehintariski

Konserni omistaa strategisista liiketoimintasyistä joidenkin julkisesti noteerattujen yhtiöiden osakkeita ja altistuu osakehintariskille osakkeiden markkinahintojen muutosten takia.

Nokialla on joitakin strategisia vähemmistösijoituksia julkisesti noteerattuihin yhtiöihin. Sijoitusten markkina-arvo oli vuoden 2010 lopussa 8 milj. euroa (8 milj. euroa vuonna 2009). Lisäksi Nokia sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin Nokia Venture Fund -rahastojen kautta, joskin näillä rahastoilla voi ajoittain olla sijoituksia myös julkisesti noteerattuihin yhtiöihin. Nämä sijoitukset on luokiteltu available-for-sale-kategoriaan ja ne arvostetaan käypään arvoon. Lisätietoja available-for-sale-sijoituksista on kohdassa 16.

Koska osakehintariski on tällä hetkellä merkityksetön, konsernilla ei ole avoimia johdannaissopimuksia, jotka suojaisivat näitä sijoituksia.

Optio-ohjelmista aiheutuvat sosiaaliturvakulut altistavat Nokian oman osakkeensa hintariskille. Nokia käyttää käteissuoritteisia osakeoptioita tämän osakehintariskin suojauksessa.

Value-at-Risk

Nokia käyttää Value-at-Risk (VaR) menetelmää konsernin valuutta-, korko- ja osakkeiden hintariskien arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa.

Nokialla valuuttariskin VaR lasketaan käyttäen Monte Carlo -simulointia riittävällä määrällä satunnaisia markkinahintaskenaarioita, jotta tiettyjen valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset tulisi otettua oikein huomioon. Varianssi-kovarianssimenetelmää käytetään korkoriskin ja osakkeiden hintariskin arviointiin ja mittaamiseen.

VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on laskettu yhden vuoden historiallisen markkinainformaation perusteella. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttäen asianmukaista tasoituskerrointa. Laskenta tehdään 95 % luottamustasolla yhden kuukauden tarkastelujaksolla.

Tässä VaR-mallissa voidaan päätella, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR tulosta 95 % mahdollisista tapauksista. Lopuissa 5 % mahdollisista tapauksista mahdollinen tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi.

VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten, a) riskejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa olettaen, että riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet; b) markkinariskeihin vaikuttavien tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan estimoituja historiallisia muutoksia; c) tarkastellut kassavirrat eivät muutu tarkastelujakson aikana. Näin ollen on mahdollista, että kunakin kuukautena mahdolliset tappiot ovat erilaisia ja saattavat olla merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman tulos.

Valuuttariski

Konsernin VaR-luvut rahoitusinstrumenteista johtuvalle valuuttariskille on esitetty taulukossa 1. IFRS 7 mukaisesti VaR laskelmaan on sisällytetty seuraavat rahoitusinstrumentit:

» Tase-erät ja muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdannaiset. Näitä johdannaisia käytetään merkittävässä määrin taseeristä johtuvan valuuttariskin suojaamiseen.
» Valuuttajohdannaiset, joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja joihin sovelletaan suojauslaskentaa. Nämä valuuttajohdannaiset vaikuttavat eniten VaRlukuihin, sillä niiden suojaamat ennakoidut rahavirrat ja ulkomaisiin yksiköihin tehdyt nettosijoitukset eivät ole rahoitusinstrumenttejä IFRS 7 tarkoittamassa mielessä ja näin ollen niitä ei ole sisällytetty VaR-laskelmaan.

Taulukko 1 Valuuttaposition Value-at-Risk

		Rahoitusinstrumenttien VaR
milj. EUR	2010	2009
Vuoden loppu	245	190
Vuoden keskiarvo	223	291
Vuoden vaihteluväli	174–299	160–520

Korkoriski

Konsernin rahamarkkinainstrumenttien korkoriskin VaR on esitetty taulukossa 2. Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty alla oleviin lukuihin:

Taulukko 2 Rahamarkkinainstrumenttien sijoitussalkun ja velkasalkun Value-at-Risk

milj. EUR	2010	2009
Vuoden loppu	45	41
Vuoden keskiarvo	43	33
Vuoden vaihteluväli	33–63	4–52

Osakehintariski

Konsernin julkisesti noteraattujen osakesijoitusten VaR ei ole merkittävä.

b) luottoriski

Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvotteitaan ja tämän seurauksena konsernille aiheutuu taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät rahat ja pankkisaamiset, rahamarkkinasijoitukset, rahoitusjohdannaiset, lainasaamiset, sekä myös asiakkaisiin liittyvät saatavat, rahoitustakaukset ja muut sitoumukset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen.

Seuraavassa taulukossa esitettyjä luottoriskejä lukuunottamatta rahoituserien maksimi luottoriski on näiden erien konsernitaseessa esitetty kirjanpitoarvo.

milj. EUR	2010	2009
Lainatakaukset asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolien puolesta	—	—
Käyttämättömät rahoitussitoumukset	85	99
	85	99

Liiketoimintaan liittyvä luottoriski

Konserni pyrkii varmistamaan saataviensa laadun sekä myyntisaatavien että asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille myönnettyjen lainojen ja rahoitussitoumusten osalta. Konsernin luottopolitiikka, joka hyväksytään johtokunnassa, määrittelee puitteet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnalle kaikissa konserniyrityksissä.

Luottoriskiksi määritellään myyntisaatavien, asiakkaiden ja muiden kolmansien osapuolien avoimien lainasaatavien sekä rahoitussitoumusten yhteissumma.

Konsernin luottopolitiikka edellyttää, että luottopäätökset perustuvat luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien riskien osalta luottoluokitukseen. Nokian ja Nokia Siemens Networksin luottoluokituspolitiikka määrittelee luottoluokituksen periaatteet ja luokitukset hyväksytään Nokian ja Nokia Siemens Networksin luottoluokituskomiteassa. Luottoriskit hyväksytään ja niitä seurataan kunkin liiketoimintayksikön luottopolitiikan mukaisesti konsernin luottopolitiikkaan perustuen. Konsernitasolla seurataan asiakas- ja maakohtaista kokonaisriskiä. Mikäli on tarkoituksenmukaista, luottoriskiä vähennetään käyttäen soveltuvia instrumentteja, kuten rembursseja, takauksia, vakuutuksia tai joidenkin saatavien myyntiä.

Myyntisaataviin ei sisälly merkittäviä luottoriskikeskittymiä asiakkaittain eikä maittain. Kolmen suurimman asiakkaan osuus konsernin kaikista myyntisaatavista sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista vuoden 2010 lopussa oli noin 2,2 %, 2,1 % ja 2,1 % (vuoden 2009 lopussa 2,2 %, 2,2 % ja 1,9 %). Konsernin liiketoimintaan liittyvästä luottoriskistä kolmen suurimman maan osuus vuoden 2010 lopussa oli 8,5 %, 7,4 % ja 5,5 % (vuoden 2009 lopussa 7,2 %, 6,5 % ja 5,6 %).

Konserni tekee luottotappiovarauksia tarpeen mukaan erääntymättömistä myyntisaatavista seka lainasaatavista asiakkailta tai muilta kolmansilta osapuolilta perustuen velallisen luottokelpoisuuteen ja maksuhistoriaan. Konsernin tekemät luottotappiovaraukset perustuvat arvioon todennäköisistä taloudellisista menetyksistä tilinpäätöshetkellä. Erääntyneitä saatavia asiakkailta ja muilta kolmansilta osapuolilta käsitellään yksittäistapauksina luottotappiovarauksia määritettäessä.

Vuoden 2010 lopussa myyntisaatavien kirjanpitoarvo ennen luottotappiovarauksia sellaisilta asiakkailta, joiden saatavista on tehty luottotappiovarauksia, oli 2 521 milj. euroa (vuoden 2009 lopussa 2 528 milj. euroa). Konserni on kirjannut luottotappiovarauksia 363 milj. euroa (vuoden 2009 lopussa 391 milj. euroa) sille osalle näistä saatavista, joiden arvon on katsottu alentuneen. Kohdassa 20 on lisätietoa myyntisaatavien arvostuksesta.

Konsernilla on 472 milj. euroa (vuoden 2009 lopussa 679 milj. euroa) sellaisia erääntyneitä myyntisaatavia, joista ei ole tehty luottotappiovarauksia. Näiden saatavien ikääntyminen on esitetty seuraavassa taulukossa:

milj. EUR	2010	2009
Eräpäivästä kulunut 1-30 päivää	239	393
Eräpäivästä kulunut 31-180 päivää	131	170
Eräpäivästä kulunut yli 180 päivää	102	116
	472	679

Vuoden 2010 lopussa konsernilla oli 40 milj. euroa (vuoden 2009 lopussa 36 milj. euroa) sellaisia saatavia, joiden maksuehdot oli neuvoteltu uudelleen ja jotka muutoin olisivat erääntyneet tai niistä olisi kirjattu arvonalennuksia.

Vuoden 2010 lopussa ei ollut lainasaatavia sellaisilta asiakkailta ja muilta kolmansilta osapuolilta, joiden saatavista on kirjattu arvonalennuksia tilinpäätöshetkellä (vuoden 2009 lopussa 4 milj. euroa).

Vuoden 2010 lopussa konsernilla ei ollut erääntyneitä lainasaatavia asiakkailta tai muilta kolmansilta osapuolilta.

Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Tätä riskiä valvotaan ja mitataan keskitetysti. Konserni minimoi vastapuoliriskinsä tekemällä sopimuksia riittävän monien johtavien pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Konserni on sopinut kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa netotusjärjestelystä (antaa konsernille kuittausoikeuden mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan) ja joidenkin vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä (edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan).

Nokian sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuuskriteereihin konsernin rahoituspolitiikan ja rahoitustoiminnon toimintapolitiikan mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta Nokialla ei ole ollut merkittäviä luottotappioita sijoituksissaan rahoitusmarkkinoille.

Seuraavassa taulukossa on esitetty available-for-sale-rahamarkkinasijoitusten jakauma sektoreittain ja luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu Moody's luokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin.

Rahamarkkinasijoitukset 1, 2, 3

milj. EUR

1 Rahamarkkinasijoituksiin luetaan määräaikaiset talletukset, likviditeettirahastot ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin, jotka luokitellaan Available-for-sale-sijoituksiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi sijoituksiksi. Available-forsale-sijoitukset arvostetaan käypään arvoon vuonna 2010 ja 2009. Likividiteettirahastot, jotka sijoittavat ainoastaan valtion velkakirjoihin on luokiteltu kohtaan valtiot. Muut likviditeettirahastot on luokiteltu kohtaan pankit.

89 % Nokian rahoista ja pankkisaamisista on pankeissa, joilla on investointiluokan luottoluokitus (84 % vuonna 2009).

c) likviditeettiriski

Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen vähyyden takia silloin, kun liiketoimintaolosuhteet äkillisesti heikkenevät ja rahoitusta tarvitaan. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana.

Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on ylläpitää riittävää likviditeettiä sekä varmistaa se, että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta.

Nokia ylläpitää riittävää likviditeettiä tehokkaalla kassanhallinnalla sekä sijoittamalla likvideihin korkoinstrumentteihin. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille markkinoilta on saatavissa osto- ja myyntinoteeraukset.

Liiketoiminnan muutosvauhdin takia Nokia ja Nokia Siemens Net-

2 Rahamarkkinasijoitukset sisältävät 37 milj. euroa vuonna 2010 (48 milj. euroa vuonna 2009) sijoituksia, jotka eivät ole konsernin käytettävissä. Käytön rajoitukset johtuvat sopimuksellisista tai juridisista velvoitteista.
3 Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Joissain kehittyvissä maissa pankkien tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.

works haluavat ylläpitää joustavuutta pitkäaikaisessa rahoituksessa solmimalla sitoutuneita ja sitoutumattomia luottolimiittisopimuksia. Nokia ja Nokia Siemens Networks hallinnoivat luottolimiittejään itsenäisesti ja limiitteihin ei sisälly ristikkäisiä maksukyvyttömyysperusteita Nokian ja Nokia Siemens Networksin välillä eikä minkäänlaisia takauksia kummaltakaan osapuolelta. Luottolimiitit olivat vuoden 2010 lopussa yhteensä 3 508 milj. euroa (4 113 milj. euroa 2009).

Merkittävimmät voimassa olevat luottolimiittisopimukset ovat:

Lainaaja(t)
Nokia-yhtymä:	Revolving Credit Facility USD 1 923
	miljoonaa, erääntyy vuonna 2012
Nokia Siemens Networks
Finance B.V. ja
Nokia Siemens Networks Oy:	Revolving Credit Facility USD 2 000 miljoonaa, erääntyy vuonna 2012

Nokia-yhtymän USD 1 923 miljoonan Revolving Credit Facility on käytössä lähinnä USD:n ja EUR:n yritystodistusohjelmien varajärjestelynä. Vuoden 2010 lopussa luottolimiittiä ei ole käytetty lainkaan.

Nokia Siemens Networks Finance B.V.:n ja Nokia Siemens Networks Oy:n EUR 2 000 miljoonan Revolving Credit Facilityä käytetään Nokia Siemens Networksin yleisiin tarpeisiin. Luottolimiittisopimukseen sisältyy rahoituskovenantteja liittyen Nokia Siemens Networksin nettovelkaantumisasteeseen, pääomarakenteeseen ja koronmaksukykyyn. Vuoden 2010 lopussa luottolimiitistä oli käytössä 103 miljoonaa euroa ja rahoituskovenanttien kaikki ehdot täyttyivät.

Vuoden 2010 lopussa limiittiprovisioiden painotettu keskiarvo oli 0,83 % per annum (0,70 % vuonna 2009).

Merkittävimmät voimassa olevat rahoitusohjelmat vuoden 2010 lopussa ovat:

Liikkeellelaskija(t):	Ohjelma	Nostettu
Nokia-yhtymä:	Yhdysvaltain Arvopaperivalvontaviranomaiselle (SEC:lle) rekisteröity velkakirjaohjelma määrittelemättömälle summalle	USD 1 500 miljoonaa
Nokia-yhtymä:	Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä EUR 750 miljoonaa	—
Nokia-yhtymä:	US Commercial Paper (USCP) ohjelma, yhteensä USD 4 000 miljoonaa	USD 500 miljoonaa
Nokia-yhtymä ja Nokia Finance International B.V.:	Euro Commercial Paper (ECP) ohjelma, yhteensä USD 4 000 milljoonaa	—
Nokia Siemens Networks Finance B.V.:	Kotimainen yritystodistusohjelma, yhteensä EUR 500 miljoonaa	EUR 245 miljoonaa

Seuraavassa taulukossa on esitetty diskonttaamaton kassavirtaanalyysi taseessa esitetyistä rahoitusvaroista ja -veloista sekä taseen ulkopuolisista vastuista, kuten lainasitoumuksista, jäljellä olevan sopimuskauden mukaisesti. Täsmäytys suoraan taseen riveihin ei ole sellaisenaan mahdollista.

	Erääntyy 3 kk	Erääntyy 3 ja 12 kk	Erääntyy 1 ja 3 vuoden	Erääntyy 3 ja 5 vuoden	Erääntyy yli 5 vuoden
31.12.2010, milj. EUR	kuluessa	välillä	välillä	välillä	kuluttua
Pitkäaikaiset varat
Available-for-sale-sijoitukset	—	3	3	35	—
Pitkäaikaiset lainasaamiset	—	—	59	8	1
Muut pitkäaikaiset varat	—	—	2	—	—
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	9	33	—	—	—
Lyhytaikaiset lainasaamiset	—	1	—	—	—
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	10	18	322	44	1 043
Available-for-sale-sijoitukset	7 904	1 229	163	97	77
Rahat ja pankkisaamiset	1 951	—	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	72	– 53	38	47	– 276
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	14 136	3 718	456	123	253
Johdannaiset – velat	– 14 075	– 3 704	– 457	– 128	– 247
Myyntisaatavat 1	5 476	838	21	—	—
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat	– 119	– 90	– 839	– 2 351	– 2 596
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista	– 2	– 125	—	—	—
Lyhytaikaiset velat	– 849	– 73	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen kassavirrat: 5
Johdannaiset – velat	– 3	—	—	5	58
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen kassavirrat: 5
Johdannaiset – saatavat	18 836	3 506	655	310	450
Johdannaiset – velat	– 19 085	– 3 545	– 651	– 295	– 420
Muut rahoitusvelat 4	– 88	—	—	—	—
Ostovelat	– 5 942	– 155	– 9	—	—
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset 2	– 27	– 38	– 20	—	—
Saadut lainasitoumukset 3	50	—	3 355	—	—

	Erääntyy 3 kk	Erääntyy 3 ja 12 kk	Erääntyy 1 ja 3 vuoden	Erääntyy 3 ja 5 vuoden	Erääntyy yli 5 vuoden
31.12.2009, milj. EUR	kuluessa	välillä	välillä	välillä	kuluttua
Pitkäaikaiset varat
Available-for-sale-sijoitukset	—	—	36	6	4
Pitkäaikaiset lainasaamiset	—	—	3	1	1
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista lainasaamisista	4	11	—	—	—
Lyhytaikaiset lainasaamiset	1	1	—	—	—
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	3	22	29	515	139
Available-for-sale-sijoitukset	6 417	322	290	110	116
Rahat ja pankkisaamiset	1 142	—	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	88	– 47	80	110	27
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien kassavirrat:
Johdannaiset – saatavat	14 350	1 067	—	—	—
Johdannaiset – velat	– 14 201	– 1 037	—	—	—
Myyntisaatavat 1	5 903	1 002	73	—	—
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset velat	– 124	– 96	– 594	– 2 973	– 2 596
Lyhyhytaikaiset velat
Lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista veloista	– 3	– 41	—	—	—
Lyhytaikaiset velat	– 628	– 100	—	—	—
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen kassavirrat: 5
Johdannaiset – velat	– 1	– 4	– 11	– 3	55
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen kassavirrat: 5
Johdannaiset – saatavat	14 529	1 444	45	292	466
Johdannaiset – velat	– 14 652	– 1 455	– 36	– 279	– 469
Ostovelat	– 4 873	– 74	– 3	—	—
Ehdolliset rahoitusvarat ja -velat
Annetut lainasitoumukset 2	– 59	– 40	—	—	—
Saadut lainasitoumukset 3	—	—	2 841	—	—

1 Myyntisaatavien erääntymisanalyysiin ei ole sisällytetty jaksotettuja saatavia eikä valmis tumisasteen perusteella kirjattuja saatavia, joita oli vuonna 2010 yhteensä 1 235 milj. euroa (vuonna 2009 1 004 milj. euroa).

2 Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.

3 Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan.

4 Muut rahoitusvelat sisältävät vuonna 2010 88 milj. euroa (0 milj. euroa 2009) muita lyhytaikaisia rahoitusvelkoja kuin johdannaisia. Katso kohta 16.

5 Vuonna 2010 konserni on muuttanut tiettyjen johdannaisten esitystapaa nettona suoritettavista bruttona suoritettaviin vastaamaan paremmin näiden sopimusten luonnetta. Vuoden 2009 luvut on muutettu vastaamaan uutta esitystapaa. Kunkin aikavälin nettorahavirrat pysyvät muuttumattomina.

Yllä olevassa taulukossa esitettyjen erien lisäksi konserni on sopinut vuoden 2010 aikana Motorolan langattomien verkkojen infrastruktuuriin liittyvien omaisuuserien hankinnasta USD 1,2 miljardilla. Kauppahinta maksetaan rahana ja rahavaroina. Hankinnan odotetaan toteutuvan kun Kiinan kilpailuviranomaisilta on saatu lopullinen hyväksyntä ja muut kaupan toteutumiseen liittyvät ehdot on täytetty.

Vahinkoriski

Nokia pyrkii varmistamaan, että kaikki konsernia ja sen asiakkaita uhkaavat taloudelliset, yrityskuvaan liittyvät tai muut tappiot on minimoitu käyttäen ennakoivaa riskienhallintaa tai vakuutuksia. Vakuutuksia ostetaan sellaisille riskeille, joita ei voida konsernin omin toimenpitein hallita. Tavoitteena on, että yhtymän vahinkoriskit, liittyivätpä ne aineelliseen (esim. rakennukset) tai aineettomaan omaisuuteen (esim. Nokia brändi) tai vastuisiin (esim. tuotevastuu), on katettu asianmukaisin vakuutuksin ottaen huomioon sekä kustannukset että omavastuut.

Nokia ostaa sekä vuoden pituisia vakuutussopimuksia tietyille riskeille että monivuotisia yhdistelmävakuutuksia, mikäli niitä on saatavissa.

Emoyhtiö

emoyhtiön tuloslaskelma, Fas

1.1.–31.12.	Liite	2010 milj. EUR milj. EUR	2009
Liikevaihto		20 639	20 167
Hankinnan ja valmistuksen kulut		– 15 363	– 14 666

Bruttokate		5 276	5 501
Myynnin ja markkinoinnin kulut		– 1 453	– 1 403
Tutkimus- ja kehityskulut		– 3 142	– 3 097
Hallinnon kulut		– 217	– 396
Liiketoiminnan muut kulut		– 124	– 70
Liiketoiminnan muut tuotot		341	106
Liikevoitto	2, 3	681	641
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
Osinkotuotot konsernin yrityksistä		396	290
Osinkotuotot muista osakkeista ja osuuksista		1	2
Muut korko- ja rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yrityksiltä		8	84
Korkotuotot muilta yhtiöiltä		4	2
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä		15	9
Kurssierot Korkokulut ja muut rahoituskulut		– 374	106
Korkokulut saman konsernin yrityksille		– 24	– 80
Korkokulut muille yhtiöille		– 63	– 161
Muut rahoituskulut		– 113	– 10
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		– 150	242

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja		531	883
Satunnaiset tuotot ja kulut
Konserniavustukset		– 6	10
Satunnaiset tuotot ja kulut yhteensä		– 6	10

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		525	893
Tuloverot
Tilikaudelta	18	– 106	– 127
Aikaisemmilta tilikausilta		– 2	1
Laskennalliset verot		123	–

Tilikauden voitto		540	767

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

emoyhtiön tase, Fas

31.12. Liite	2010 milj. EUR milj. EUR	2009
V A S T A A V A A
Pysyvät vastaavat
4 Aineettomat hyödykkeet
Kehittämismenot	3	13
Aineettomat oikeudet Muut pitkävaikutteiset menot	35 446	46 418
	484	477

Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto 5	—	—
Sijoitukset
6 Osuudet saman konsernin yrityksissä	12 054	12 109
6 Osuudet omistusyhteysyrityksissä	58	30
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Muut sijoitukset 6	10 107	10 74
	12 229	12 223
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	57	45
Keskeneräiset tuotteet	65	86
Valmiit tuotteet/tavarat	98	86
	220	217
Saamiset
Laskennalliset verosaamiset	124	1
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä	1 163	1 080
Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	568 3 970	713 3 472
Siirtosaamiset saman konsernin yrityksiltä	54	15
Siirtosaamiset muilta yhtiöiltä	2 133	1 858
	8 012	7 139

Rahoitusarvopaperit	37	35

Rahat ja pankkisaamiset	207	70
Yhteensä	21 189	20 161

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

31.12.	Liite	2010 milj. EUR milj. EUR	2009
V A S T A T T A V A A

Oma pääoma	7
Osakepääoma		246	246
Omat osakkeet	7	– 669	– 685
Sijoitetun vapaan oman
pääoman rahasto	7, 8	3 145	3 154
Edellisten tilikausien voitto	7, 8	3 072	3 788
Tilikauden voitto	7, 8	540	767
Oma pääoma yhteensä		6 334	7 270

Vieras pääoma

Pitkäaikainen
Pitkäaikaiset velat muille yhtiöille	9	3 430	3 255

Lyhytaikainen
Lyhytaikaiset rahoitusvelat saman konsernin yrityksille		4 876	3 380
Lyhytaikaiset rahoitusvelat muille yhtiöille		379	473
Saadut ennakot muilta yhtiöiltä		323	217
Ostovelat saman konsernin yrityksille		3 433	3 280
Ostovelat muille yhtiöille		525	531
Siirtovelat saman konsernin yrityksille		32	73
Siirtovelat muille yhtiöille		1 857	1 682
		11 425	9 636

Vieras pääoma yhteensä		14 855	12 891

Yhteensä 21 189 20 161

emoyhtiön rahoituslaskelma, Fas

1.1.–31.12.	Liite	2010 milj. EUR milj. EUR	2009
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto		540	767
Oikaisut yhteensä	13	457	99
Rahavirta ennen nettokäyttöpääoman
muutosta		997	866
Nettokäyttöpääoman muutos	13	478	881
Liiketoiminnan rahavirta ennen
rahoituseriä ja veroja		1 475	1 747
Saadut korot		10	88
Maksetut korot		– 127	– 140
Muut rahoituserät		– 158	157
Maksetut verot		– 223	46
Rahavirta ennen satunnaisia eriä		977	1 898
Maksuperusteiset satunnaiset erät		10	40
Liiketoiminnan nettorahavirta		987	1 938

Investointien rahavirta
Investoinnit osakkeisiin		– 104	– 93
Aktivoitujen tuotekehityskustannusten lisäys		—	– 1
Investoinnit muihin aineettomiin hyödykkeisiin		– 191	– 461
Osakkeiden myynti ja myydyt liiketoiminnat		14	30
Muiden aineettomien hyödykkeiden myynti		—	– 3
Pitkäaikaisten lainasaamisten lisäys		—	– 1
Muiden pitkäaikaisten saamisten lisäys/ vähennys		– 123	128
Lyhytaikaisten saamisten lisäys/vähennys		– 717	8 356
Saadut osingot		324	292

Investointien nettorahavirta		– 797	8 247

Rahoitustoimintojen rahavirta
Lyhytaikaisten velkojen lisäykset		1 335	3 287
Pitkäaikaisten velkojen lisäykset/vähennykset			97 – 12 085
Osingonjako		– 1 483	– 1 481

Rahoitustoimintojen nettorahavirta		– 51	– 10 279

Rahavarojen vähennys		139	– 94
Rahavarat 1.1.		105	199

Rahavarat 31.12.	244	105

Ks. emoyhtiön liitetiedot.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. laskentaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen lainsäädännön mukaan. Ks. konsernin liitetiedot kohta 1.

2. Henkilöstökulut

milj. EUR	2010	2009
Palkat	912	1 096
Eläkekulut	141	146
Muut henkilösivukulut	39	42
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	1 092	1 284

Johdon palkkiot

		2010 2009			2008
EUR	Palkka	Käteis- kannus- timet	Kulu osake- pohjaisista palkkioista	Palkka	Käteis- kannus- timet	Kulu osake- pohjaisista palkkioista	Palkka	Käteis- kannus- timet	Kulu osake- pohjaisista palkkioista
Stephen Elop Toimitusjohtaja 21. syyskuuta 2010 alkaen	280 303	440 137	67 018	—	—	—	—	—	—
Olli-Pekka Kallasvuo Toimitusjohtaja 20. syyskuuta 2010 asti	979 758	676 599	– 2 455 999 *		1 176 000 1 288 144	2 840 777	1 144 800	721 733	1 286 370

Hallitus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallitukselle maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on vuosittain päättänyt.

	2010 2009			2008
Hallitus	Vuosipalkkio EUR 1	Osakkeita	Vuosipalkkio EUR 1	Osakkeita	Vuosipalkkio EUR 1	Osakkeita
Hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila	440 000	20 710	440 000	16 575	440 000	9 499
Hallituksen varapuheenjohtaja Dame Marjorie Scardino	150 000	7 058	150 000	5 649	150 000	3 238
Georg Ehrnrooth 2	—	—	155 000	5 838	155 000	3 346
Lalita D. Gupte 3	140 000	6 588	140 000	5 273	140 000	3 022
Bengt Holmström	130 000	6 117	130 000	4 896	130 000	2 806
Henning Kagermann	130 000	6 117	130 000	4 896	130 000	2 806
Olli-Pekka Kallasvuo 4	130 000	6 117	130 000	4 896	130 000	2 806
Per Karlsson 5	155 000	7 294	155 000	5 838	155 000	3 346
Isabel Marey-Semper 6	140 000	6 588	140 000	5 273	—	—
Risto Siilasmaa 7	155 000	7 294	140 000	5 273	140 000	3 022
Keijo Suila 8	130 000	6 117	130 000	4 896	140 000	3 022

1 Vuosipalkkiosta noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina (esitetty taulukossa sarakkeessa "Osakkeita") ja loput noin 60 % maksetaan käteisenä. Yhtiön toimintatapana on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuvat kulut, verot mukaan lukien).
2 Georg Ehrnroothin palkkiot vuosina 2009 ja 2008 olivat yhteensä 155 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastus valio kunnan puheenjohtajana toimimiseen.
3 Lalita D. Gupten palkkiot vuosina 2010, 2009 ja 2008 olivat yhteensä 140 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvalio kunnan jäsenenä toimimiseen.
4 Olli-Pekka Kallasvuo jätti paikkansa hallituksen jäsenenä 10.9.2010. Tämä taulukko sisältää ainoastaan Olli-Pekka Kallasvuolle hallituksen jäsenenä toimimisesta maksetut palkkiot.
5 Per Karlssonin palkkiot vuodelta 2010, 2009 ja 2008 olivat yhteensä 155 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
6 Isabel Marey-Semperin palkkiot vuosina 2010 ja 2009 olivat yhteensä 140 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvalio kunnan jäsenenä toimimiseen.
7 Risto Siilasmaan palkkio vuonna 2010 oli 155 000 euroa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen. Risto Siilasmaan palkkiot vuosina 2009 ja 2008 olivat 140 000 euroa vuodessa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvalio kunnan jäsenenä toimimiseen.
8 Keijo Suilan palkkio vuonna 2008 oli yhteensä 140 000 euroa, joista 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.

Tiettyjen johtokunnan jäsenten eläke-etuudet

Lisäeläkesopimuksensa mukaisesti Olli-Pekka Kallasvuo olisi voinut jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä täysillä eläke-eduilla, mikäli hän olisi ollut tuolloin yhtiön palveluksessa. Eläke-etuuden suuruus olisi määräytynyt sen laskennallisen olettaman perusteella, että Kallasvuo olisi jatkanut Nokian palveluksessa 65-vuotiaaksi asti. Koska Kallasvuon toimisuhde päättyi ennen hänen täytettyä 60 vuotta, hän menetti tämän lisäeläkeedun ja Nokia kirjasi pois siihen liittyneen 10 154 000 euron suuruisen laskennallisen eläkevastuun.

Henkilöstö keskimäärin	2010	2009
Tuotanto	2 560	3 091
Markkinointi	1 117	1 225
Tutkimus ja kehitys	7 860	8 431
Hallinto	2 290	2 408
	13 827	15 155

Henkilöstö vuoden lopussa	13 017	14 133

3. poistot

milj. EUR	2010	2009
Poistot lajeittain
Aineettomat hyödykkeet
Aktivoidut tuotekehitysmenot	10	9
Aineettomat oikeudet	23	23
Muut pitkävaikutteiset menot	143	170
Aineelliset hyödykkeet	—	—
Yhteensä	176	202
Toimintokohtaiset poistot
Tutkimus ja kehitys	143	177
Tuotanto	—	—
Myynti, markkinointi ja hallinto	33	25
Yhteensä	176	202

4. aineettomat hyödykkeet

milj. EUR	2010	2009
Aktivoidut tuotekehitysmenot
Hankintameno 1.1.	288	287
Lisäykset	—	1
Vähennykset	– 4	—
Hankintameno 31.12.	284	288
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	– 275	– 266
Kertyneet sumu-poistot vähennyksistä	4	—
Tilikauden poistot	– 10	– 9
Kertyneet sumu-poistot 31.12.	– 281	– 275

Kirjanpitoarvo 1.1.	13	21
Kirjanpitoarvo 31.12.	3	13
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	304	286
Lisäykset	20	34
Vähennykset	– 96	– 16
Hankintameno 31.12.	228	304
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	– 258	– 234
Kertyneet sumu-poistot vähennyksistä	88	– 1
Tilikauden poistot	– 23	– 23
Kertyneet sumu-poistot 31.12.	– 193	– 258

Kirjanpitoarvo 1.1. Kirjanpitoarvo 31.12.	46 35	52 46

Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	619	185
Lisäykset	171	437
Vähennykset	—	– 3
Hankintameno 31.12.	790	619
Kertyneet sumu-poistot 1.1.	– 201	– 30
Kertyneet sumu-poistot vähennyksistä	—	– 1
Tilikauden poistot	– 143	– 170
Kertyneet sumu-poistot 31.12.	– 344	– 201
Kirjanpitoarvo 1.1.	418	155
Kirjanpitoarvo 31.12.	446	418

5. aineelliset hyödykkeet

Vuoden 2010 ja 2009 lopussa emoyhtiö ei omistanut aineellisia hyödykkeitä. Nämä hyödykkeet oli vuokrattu Nokia Oyj:n täysin omistamalta ja Nokia-konserniin kuuluvalta Nokia Asset Management Oy:ltä.

6. sijoitukset

milj. EUR	2010	2009
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	12 109	12 084
Lisäykset	96	108
Vähennykset	– 151	– 83
Kirjanpitoarvo 31.12.	12 054	12 109

Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1.	30	10
Lisäykset	28	27
Vähennykset	—	– 7
Kirjanpitoarvo 31.12.	58	30

Sijoitukset muihin osakkeisiin
Hankintameno 1.1.	74	41
Lisäykset	57	33
Vähennykset	– 24	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	107	74

7. oma pääoma

Emoyhtiö, milj. EUR	Osake- pääoma	Omat osakkeet	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
31.12.2007	246	– 3 147	3 299	10 712	11 110
Käytetyt osakeoptiot			51		51
Omien osakkeiden mitätöinti		4 231		– 4 231	—
Omien osakkeiden osto		– 3 123			– 3 123
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen		154	– 59		95
Osingonjako				– 1 992	– 1 992
Tilikauden voitto				1 749	1 749
31.12.2008	246	– 1 885	3 291	6 238	7 890
Omien osakkeiden mitätöinti		969		– 969	—
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen		231	– 137		94
Osingonjako				– 1 481	– 1 481
Tilikauden voitto				767	767
31.12.2009	246	– 685	3 154	4 555	7 270
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden suorittaminen		16	– 9		7
Osingonjako				– 1 483	– 1 483
Tilikauden voitto				540	540
31.12.2010	246	– 669	3 145	3 612	6 334

8. Jaettavissa olevat varat

milj. EUR	2010	2009
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	3 145	3 154
Edellisten tilikausien voitto	3 072	3 788
Tilikauden voitto	540	767
Kertyneet voittovarat	6 757	7 709
Omat osakkeet	– 669	– 685
Jakokelpoinen vapaa oma pääoma 31.12.	6 088	7 024

9. pitkäaikainen vieras pääoma

milj. EUR				2010	2009

Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat				2 930	2 755
Lainat rahoituslaitoksilta				500	500
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä				3 430	3 255

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua
Joukkovelkakirjalainat				1 640	1 483
Lainat rahoituslaitoksilta				—	500
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä				1 640	1 983

Joukkovelkakirjalainat	Milj.		Korko %
2009 –2014	1 250 EUR		5,534	1 290	1 272
2009–2019	1 000 USD		5,572	753	653
2009–2019		500 EUR	6,792	524	508
2009–2039		500 USD	6,775	363	322
Yhteensä				2 930	2 755

10. Vastuusitoumukset

milj. EUR	2010	2009
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Lainatakaukset	68	1
Leasing-takaukset	243	157
Muut takaukset	63	162

Muut vastuusitoumukset
Muut takaukset	3	—

11. leasingvastuut

Emoyhtiön leasingvastuut 31.12.2010 olivat yhteensä 31 milj. euroa (35 milj. euroa vuonna 2009). Vuonna 2011 erääntyy 18 milj. euroa (21 milj. euroa vuonna 2010).

12. Johdolle myönnetyt lainat

Johdolle myönnettyjä lainoja ei ollut 31.12.2010.

13. rahavirtalaskelma

Seuraavilla oikaisuilla muutetaan tuloslaskelman suoriteperusteiset erät kassaperusteisiksi sekä perutaan erät, jotka esitetään muualla rahavirtalaskelmassa.

milj. EUR	2010	2009
Poistot	176	202
Verot	– 14	126
Rahoitustuotot ja -kulut	248	– 242
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
arvonalentumiset	– 5	– 7
Osakkeiden arvonalentumiset	—	7
Muut tuotot ja kulut	52	13
Oikaisut yhteensä	457	99

Nettokäyttöpääoman muutoksen erittely
Lyhytaikaiset liikesaamiset, lisäys (-), vähennys (+) – 200		364
Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+)	– 3	37
Korottomat lyhytaikaiset velat, lisäys (+),
vähennys (-)	681	480
Nettokäyttöpääoman muutos	478	881

14. nokian konserni- ja osakkuusyhtiöt 31.12.2010

Ks. konsernin liitetieto 34.

15. nokian osakkeet ja osakkeenomistajat

Ks. Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat s. 72–76.

16. siirtosaamiset

milj. EUR	2010	2009
Verot	67	—
Muut siirtosaamiset	2 119	1 873
Yhteensä	2 186	1 873

17. siirtovelat

milj. EUR	2010	2009
Henkilöstökulut	201	226
Verot	—	48
Muut siirtovelat	1 688	1 481
Yhteensä	1 889	1 755

18. tuloverot

milj. EUR	2010	2009
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	108	124
Tuloverot satunnaisista eristä	– 2	3
Yhteensä	106	127

Tuloverot on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty tuloslaskelmassa.

Nokian osakkeet ja osakkeenomistajat

osakkeet ja osakepääoma

Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

Yhtiön osakepääoma 31.12.2010 oli 245 896 461,96 euroa sekä osakkeiden kokonaismäärä 3 744 956 052. Konserniyhtiöiden hallussa oli 31.12.2010 osakkeiden kokonaismäärästä yhteensä 35 826 052 osaketta,

joiden osuus yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä oli noin 1,0 %.

Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä ei ole vähimmäis- ja enimmäispääomaa eikä sen osakkeella ole nimellisarvoa.

Osakepääoma ja osakkeet 31.12.2010	2010	2009	2008	2007	2006
Osakepääoma, milj. EUR	246	246	246	246	246
Osakkeet (1 000 kpl)	3 744 956	3 744 956	3 800 949	3 982 812	4 095 043
Konsernin hallussa olevat osakkeet vuoden lopussa (1 000 kpl)	35 826	36 694	103 076	136 862	129 312
Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia osakkeita vuoden lopussa (1 000 kpl)	3 709 130	3 708 262	3 697 872	3 845 950	3 965 730
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia osakkeita vuoden aikana (1 000 kpl), laimentamaton	3 708 816	3 705 116	3 743 622	3 885 408	4 062 833
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia
osakkeita vuoden aikana (1 000 kpl), laimennettu	3 713 250	3 721 072	3 780 363	3 932 008	4 086 529
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä 1	191 790	156 081	122 713	103 226	119 143

1 Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana

Tunnuslukuja 31.12.2010, IFRS (laskentaperusteet sivulla 80)	2010	2009	2008	2007	2006
Tulos/osake emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta, EUR
Tulos/osake EUR, laimentamaton	0,50	0,24	1,07	1,85	1,06
Tulos/osake EUR, laimennettu	0,50	0,24	1,05	1,83	1,05
P/E-luku	15,48	37,17	10,37	14,34	14,60
(Nimellis)osinko/osake, EUR	0,40 1	0,40	0,40	0,53	0,43
Osingonjako, milj. EUR 2	1 498 1	1 498	1 520	2 111	1 761
Osingonjakosuhde	0,80 1	1,67	0,37	0,29	0,41
Osinkotuotto %	5,17 1	4,48	3,60	2,00	2,80
Oma pääoma/osake, EUR 3	3,88	3,53	3,84	3,84	3,02
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR 3	28 709	33 078	41 046	101 995	61 390

1 Hallituksen ehdotus osingoksi vuodelta 2010 3.5.2011 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle.

2 Laskettu yhtiön kaikille osakkeille kunkin vuoden lopun tilanteen mukaan.

3 Ei sisällä konserniyhtiöiden hallussa olevia osakkeita.

Hallituksen valtuutukset

Valtuutus korottaa osakepääomaa

järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 30.6.2013 saakka.

Vuoden 2010 lopussa hallituksella ei ollut muita valtuutuksia päättää uusien osakkeiden antamisesta tai vaihtovelkakirjalainojen tai optiooikeuksien liikkeeseenlaskusta.

Muut valtuutukset

Hallituksen valtuutusehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2011

27.1.2011 Nokia julkisti, että hallitus ehdottaa 3.5.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että hallitus valtuutettaisiin päättämään enintään 360 miljoonan yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Ehdotettu osakkeiden maksimimäärä, jotka voidaan hankkia, on sama kuin hallituksen voimassa oleva ostovaltuutus ja se vastaa alle 10 % kaikista yhtiön osakkeista. Osakkeiden hankkimista koskevan valtuutuksen nojalla osakkeita voidaan hankkia yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi, yrityskauppojen ja muiden järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi, yhtiön osake pohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseksi tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Osakkeet voidaan hankkia joko tekemällä ostotarjous kaikille osakkeenomistajille yhtäläisin ehdoin tai hankkimalla osakkeet julkisella kaupankäynnillä arvopaperipörssistä. Valtuutuksen ehdotetaan olevan voimassa 30.6.2012 saakka ja se päättäisi tämän hetkisen varsinaisen yhtiökokouksen 6.5.2010 hallitukselle antaman vastaavan valtuutuksen omien osakkeiden hankinnasta.

Osakeannit 2006–2010

Vuosi	Osakeanti	Merkintähinta osakkeelta EUR	Uusia osakkeita	Maksu- (1 000) ajankohta	Uutta omaa pääomaa milj. EUR	Uutta osake pääomaa milj. EUR
2006	Nokian optio-ohjelma 2003 2Q	14,95	2 287	2006	34,19	0,14
	Nokian optio-ohjelma 2003 3Q	12,71	32	2006	0,41	0,00
	Nokian optio-ohjelma 2003 4Q	15,05	3	2006	0,05	0,00
	Nokian optio-ohjelma 2004 2Q	11,79	523	2006	6,16	0,03
	Nokian optio-ohjelma 2004 3Q	9,44	9	2006	0,08	0,00
	Nokian optio-ohjelma 2004 4Q	12,35	17	2006	0,21	0,00
	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	174	2006	2,22	0,01
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	2	2006	0,03	0,00
	Yhteensä		3 047		43,34	0,18
2007	Nokian optio-ohjelma 2002 A/B	17,89	43 513	2007	778,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2001C 1Q/02	26,06	17	2007	0,44	—
	Nokian optio-ohjelma 2001C 3Q/02	12,99	243	2007	3,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2001C 4Q/02	16,86	49	2007	0,83	—
	Nokian optio-ohjelma 2003 2Q	14,95	9 683	2007	145,00	0,15
	Nokian optio-ohjelma 2003 3Q	12,71	53	2007	0,67	—
	Nokian optio-ohjelma 2003 4Q	15,05	48	2007	0,72	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 2Q	11,79	1 569	2007	18,00	0,03
	Nokian optio-ohjelma 2004 3Q	9,44	30	2007	0,29	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 4Q	12,35	25	2007	0,30	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	1 350	2007	17,00	0,02
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	4	2007	0,06	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	13	2007	0,19	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	13	2007	0,19	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	631	2007	11,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	7	2007	0,12	—
	Yhteensä		57 248		975,81	0,20

n o k i a n o s a k k e e t J a o s a k k e e n o m i s t a J a t

Osakeannit 2006–2010 (jatkuu)

Vuosi	Osakeanti	Merkintähinta osakkeelta EUR	Uusia osakkeita	Maksu- (1 000) ajankohta	Uutta omaa pääomaa milj. EUR	Uutta osake pääomaa milj. EUR
2008	Nokian optio-ohjelma 2003 2Q	14,95	2 444	2008	36,53	—
	Nokian optio-ohjelma 2003 3Q	12,71	11	2008	0,15	—
	Nokian optio-ohjelma 2003 4Q	15,05	82	2008	1,24	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 2Q	11,79	415	2008	4,90	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 3Q	9,44	5	2008	0,05	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 4Q	12,35	13	2008	0,16	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	361	2008	4,62	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	5	2008	0,07	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	0	2008	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	1	2008	0,01	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	192	2008	3,46	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	11	2008	0,17	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	6	2008	0,09	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2008	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2008	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2008	0,00	—
	Yhteensä		3 546		51,45	—
2009	Nokian optio-ohjelma 2004 2Q	11,79	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 3Q	9,44	8	2009	0,07	—
	Nokian optio-ohjelma 2004 4Q	12,35	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2009	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2009	0,00	—
	Yhteensä		8		0,07	—

2010	Nokian optio-ohjelma 2005 2Q	12,79	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 3Q	13,09	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2005 4Q	14,48	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 1Q	14,99	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 2Q	18,02	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 3Q	15,37	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2006 4Q	15,38	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 1Q	17,00	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 2Q	18,39	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 3Q	21,86	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2007 4Q	27,53	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 1Q	24,15	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 2Q	19,16	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 3Q	17,80	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2008 4Q	12,43	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 1Q	9,82	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 2Q	11,18	0	2010	0,00	—
	Nokian optio-ohjelma 2009 3Q	9,28	0	2010	0,00	—
	Yhteensä		0		0,00	—

Osakepääoman alentaminen

Alentamistapa	Vuosi	Osakkeiden vähennys (1 000)	Osake- pääoman vähennys milj. EUR	Sidotun oman pääoman vähennys milj. EUR	Vapaan oman pääoman vähennys milj. EUR
Osakkeiden mitätöiminen	2006	341 890	20,51	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2007	169 500	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2008	185 410	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2009	56 000	—	—	—
Osakkeiden mitätöiminen	2010	—	—	—	—

Osakevaihto

	2010 1	2009 1	2008 2	2007 2	2006 2
Osakkeen vaihto (1 000)	12 299 112	11 025 092	12 962 489	12 695 999	12 480 730
Osakekanta (1 000)	3 744 956	3 744 956	3 800 949	3 982 812	4 095 043
% osakekannasta	328	294	341	319	305

1 Sisältää osakevaihdon pörsseissä: NASDAQ OMX Helsinki, New Yorkin pörssi ja Frankfurter Wertpapierbörse.

2 Sisältää osakevaihdon kaikissa pörsseissä.

Pörssikurssit, EUR (NASDAQ OMX Helsinki)

	2010	2009	2008	2007	2006
Alin/ylin	6,59/11,82	6,67/12,25	9,95/25,78	14,63/28,60	14,61/18,65
Keskikurssi 1	8,41	9,64	17,35	20,82	15,97
Kurssi vuoden lopussa	7,74	8,92	11,10	26,52	15,48

1 Laskettu painottamalla kunkin kaupankäyntipäivän keskihinta päivän vaihdolla.

Pörssikurssit, USD (New Yorkin pörssi)

ADS	2010	2009	2008	2007	2006
Alin/ylin	8,00/15,89	8,47/16,58	12,35/38,25	19,08/41,10	17,72/23,10
Keskikurssi 1	11,11	13,36	24,88	29,28	19,98
Kurssi vuoden lopussa	10,32	12,85	15,60	38,39	20,32

1 Laskettu painottamalla kunkin kaupankäyntipäivän keskihinta päivän vaihdolla.

Nokian ADS:n kurssi New Yorkin pörssissä (USD)

osakkeenomistajat 31.12.2010

Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat 17,24 % ja hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat 82,76 % kaikista emoyhtiön osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2010 oli yhteensä 191 790. Jokainen tilinhoitajayhteisö (25) sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.

Hallintarekisteröityjen osakkeenomistajien lukumääriin sisältyvät Nokian osakkeita edustavien American Depositary Receipt (ADR) -osaketalletustodistusten haltijat. ADR-osaketalletustodistusten osuus Nokian kaikista osakkeista 31.12.2010 oli 14,32 %.

Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2010

(ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä emoyhtiön hallussa olevia Nokian osakkeita) 1	Osakkeet ( 1 000 )	% koko osakemäärästä	% ääni määrästä
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	48 356	1,29	1,30
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	38 231	1,02	1,03
Valtion Eläkerahasto	17 000	0,45	0,46
Svenska Litteratursällskapet i Finland rf	14 226	0,38	0,38
Folketrygfondet	11 800	0,32	0,32
Sigrid Jusélius Stiftelse	9 400	0,25	0,25
OP-Delta-Sijoitusrahasto	9 100	0,24	0,25
Schweizerische Nationalbank	7 227	0,19	0,19
Etera	6 500	0,17	0,18
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Eläke-Fennia	6 306	0,17	0,17

1 Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2010 yhteensä 35 826 052 Nokian osaketta.

Osakeomistuksen jakauma, 31.12.2010 1

Omistettujen osakkeiden mukaan	Omistajien lukumäärä	% kaikista omistajista	Osakemäärä yhteensä	% osakekannasta
1–100	45 743	23,85	2 811 343	0,08
101–1 000	97 211	50,69	42 583 383	1,14
1 001–10 000	43 242	22,55	127 384 952	3,40
10 001–100 000	5 195	2,71	129 294 504	3,45
100 001–500 000	296	0,15	61 561 119	1,64
500 001–1 000 000	41	0,02	28 435 787	0,76
1 000 001–5 000 000	44	0,02	89 696 617	2,40
Yli 5 000 000	18	0,01	3 263 188 347	87,14
Yhteensä	191 790	100,00	3 744 956 052	100,00

Kansallisuuden mukaan, %	Osakkeet
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat	82,76
Suomalaiset osakkeenomistajat	17,24
Yhteensä	100,00
Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat), %	Osakkeet
Yritykset	2,40
Kotitaloudet	7,48
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1,90
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	1,85
Julkisyhteisöt	3,61
Yhteensä	17,24

1 Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (25) sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osake omistusta.

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja optio-oikeudet

Hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat 31.12.2010 yhteensä 1 513 313 osaketta, mikä vastasi noin 0,04 % koko osake- ja äänimäärästä. Tämän lisäksi he omistivat sekä käytettävissä että ei-käytettävissä olevia optio-oikeuksia, joiden nojalla voitiin merkitä yhteensä 1 943 975 osaketta, mikä vastasi noin 0,05 % koko osake- ja äänimäärästä 31.12.2010.

NOKIA 2006-2010, IFRS *

	2010	2009	2008	2007	2006
Tuloslaskelma, milj. EUR
Liikevaihto	42 446	40 984	50 710	51 058	41 121
Kulut	– 40 376	– 39 787	– 45 744	– 43 073	– 35 633
Liiketulos	2 070	1 197	4 966	7 985	5 488
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	1	30	6	44	28
Rahoitustuotot ja -kulut	– 285	– 265	– 2	239	207
Tulos ennen veroja	1 786	962	4 970	8 268	5 723
Välittömät verot	– 443	– 702	– 1 081	– 1 522	– 1 357
Tulos	1 343	260	3 889	6 746	4 366

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto	1 850	891	3 988	7 205	4 306
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tuloksesta	– 507	– 631	– 99	– 459	60
	1 343	260	3 889	6 746	4 366

Tase-erät, milj. EUR
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	11 978	12 125	15 112	8 305	4 031
Vaihto- ja rahoitusomaisuus	27 145	23 613	24 470	29 294	18 586
Vaihto-omaisuus	2 523	1 865	2 533	2 876	1 554
Saamiset	12 347	12 875	15 117	14 665	8 495
Likvidit varat	12 275	8 873	6 820	11 753	8 537
Oma pääoma yhteensä	16 231	14 749	16 510	17 338	12 060
Emoyhtiön omistajien osuus omasta pääomasta	14 384	13 088	14 208	14 773	11 968
Määräysvallattomien omistajien osuudet	1 847	1 661	2 302	2 565	92
Pitkäaikainen vieras pääoma	5 352	5 801	2 717	1 285	396
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	4 242	4 432	861	203	69
Laskennalliset verovelat	1 022	1 303	1 787	963	205
Muut pitkäaikaiset velat	88	66	69	119	122
Lyhytaikainen vieras pääoma	17 540	15 188	20 355	18 976	10 161
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	116	44	13	173	—
Lyhytaikaiset rahoituslainat	921	727	3 578	714	180
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	447	245	924	184	67
Ostovelat	6 101	4 950	5 225	7 074	3 732
Siirtovelat ja muut velat	7 365	6 504	7 023	7 114	3 796
Varaukset	2 590	2 718	3 592	3 717	2 386
Taseen loppusumma	39 123	35 738	39 582	37 599	22 617

* 1.4.2007 alkaen Nokia Siemens Networksin taloudellinen tulos konsolidoidaan Nokiaan. Nokia Siemens Networks, joka on Nokian ja Siemensin yhdessä omistama yhtiö, koostuu Nokian aiemmasta Networks-toimialaryhmästä ja Siemensin entisestä operaattoreille suunnatusta langattomien ja kiinteiden verkkojen toiminnoista. Siten Nokian ja Nokia Siemens Networksin vuosien 2008–2010 luvut eivät ole suoraan verrattavissa vuosien 2006–2007 lukuihin. Nokian vuoden 2006 tulos sisältää vain Nokian aiemman Networks-toimialaryhmän.

Nokia sai 10.7.2008 päätökseen NAVTEQ-yrityskaupan. NAVTEQ on Nokian erillinen raportointiyksikkö vuoden 2008 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Tämän johdosta ei ole tulostietoja aiemmilta ajanjaksoilta.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 1	2010	2009	2008	2007	2006
Liikevaihto, milj. EUR	42 446	40 984	50 710	51 058	41 121
Muutos, %	3,6	– 19,2	– 0,7	24,2	20,3
Ulkomaantoiminta, milj. EUR	42 075	40 594	50 348	50 736	40 734
Palkat ja henkilösivukulut, milj. EUR	6 947	6 734	6 847	5 702	4 206
Liiketulos, milj. EUR	2 070	1 197	4 966	7 985	5 488
% liikevaihdosta	4,9	2,9	9,8	15,6	13,3
Rahoitustuotot ja -kulut, milj. EUR	– 285	– 265	– 2	239	207
% liikevaihdosta	0,7	0,6	—	0,5	0,5
Tulos ennen veroja, milj. EUR	1 786	962	4 970	8 268	5 723
% liikevaihdosta	4,2	2,3	9,8	16,2	13,9
Jatkuvien toimintojen tulos, milj. EUR	1 850	891	3 988	7 205	4 306
% liikevaihdosta	4,4	2,2	7,9	14,1	10,5
Verot, milj. EUR	443	702	1 081	1 522	1 357
Osinko, milj. EUR	1 498 2	1 498	1 520	2 111	1 761
Investoinnit käyttöomaisuuteen, milj. EUR	679	531	889	715	650
% liikevaihdosta	1,6	1,3	1,8	1,4	1,6
Bruttoinvestoinnit 3, milj. EUR	836	683	1 166	1 017	897
% liikevaihdosta	2,0	1,7	2,3	2,0	2,2
Tutkimus- ja kehitysmenot, milj. EUR	5 863	5 909	5 968	5 647	3 897
% liikevaihdosta	13,8	14,4	11,8	11,1	9,5
Henkilöstö keskimäärin	129 355	123 171	121 723	100 534	65 324
Koroton vieras pääoma, milj. EUR	16 591	14 483	16 833	18 208	10 103
Korollinen vieras pääoma, milj. EUR	5 279	5 203	4 452	1 090	249
Sijoitetun pääoman tuotto, %	11,0	6,7	27,2	54,8	46,1
Oman pääoman tuotto, %	13,5	6,5	27,5	53,9	35,5
Omavaraisuusaste, %	42,8	41,9	42,3	46,7	54,0
Velkaantumisaste, %	– 43	– 25	– 14	– 62	– 69

1 1.4.2007 alkaen Nokia Siemens Networksin taloudellinen tulos konsolidoidaan Nokiaan. Nokia Siemens Networks, joka on Nokian ja Siemensin yhdessä omistama yhtiö, koostuu Nokian aiemmasta Networks-toimialaryhmästä ja Siemensin entisestä operaattoreille suunnatusta langattomien ja kiinteiden verkkojen toiminnoista. Siten Nokian ja Nokia Siemens Networksin vuosien 2008–2009 luvut eivät ole suoraan verrattavissa vuosien 2006–2007 lukuihin. Nokian vuoden 2006 tulos sisältää vain Nokian aiemman Networks-toimialaryhmän.

2 Hallituksen ehdotus.

3 Sisältää yritysostot, osakeinvestoinnit ja aktivoidut tuotekehitysmenot.

Tunnuslukujen laskentaperusteet, ks. sivu 80.

Tunnuslukujen laskentaperusteet

IFRS -tunnusluvut

Liikevoitto Tulos suunnitelman mukaisten poistojen jälkeen

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma + ylikurssirahasto - omat osakkeet + muuntoerot + arvonmuutosrahasto + sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto + kertyneet voittovarat

Tulos/osake (laimentamaton)

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Osakeantioikaistu osakemäärä keskimäärin

P/E-luku

Osakeantioikaistu pörssikurssi 31.12. Tulos/osake

Osinko/osake

Nimellisosinko/osake Vuoden aikana ja sen jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukertoimet

Osingonjakosuhde

Osinko/osake Tulos/osake

Osinkotuotto, % Nimellisosinko/osake Osakkeen pörssikurssi

Oma pääoma/osake Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakeantioikaistu osakemäärä vuoden lopussa

Osakekannan markkina-arvo Osakemäärä x osakkeen pörssikurssi osakelajeittain

Osakeantioikaistu keskikurssi

Osakkeen euromääräinen vaihto kauden aikana Vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu määrä kauden aikana

Osakkeiden vaihto, %

Vaihdettujen osakkeiden määrä kauden aikana Keskimääräinen osakemäärä kauden aikana

Sijoitetun pääoman tuotto, %

Tulos ennen veroja + korkokulut ja muut nettorahoituskulut Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + lyhyt- ja pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus (keskimäärin vuoden aikana)

Oman pääoman tuotto, %

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin vuoden aikana

Omavaraisuusaste, %

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus Taseen loppusumma - saadut ennakot

Velkaantumisaste, %

Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat + lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat - rahat ja pankkisaamiset sekä muut likvidit varat Emonyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus

Vuoden 2010 lopun valuuttakurssit

	1 EUR =

USD	1,3187
GBP	0,8495
CNY	8,7867
INR	59,7792
RUB	40,5401
JPY	110,45

Tilinpäätöksen 2010 allekirjoitus ja hallituksen ehdotus voitonjaoksi

Yhtiön taseen 31.12.2010 mukaan jaettavissa olevat varat ovat 6 088 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa, että voittovaroista jaetaan yhtiön osakkeille osinkona 0,40 euroa osakkeelta. Yhtiön osakkeiden lukumäärä 31.12.2010 oli 3 744 956 052, jonka perusteella osinkona jaettava enimmäismäärä on 1 498 miljoonaa euroa.

Ehdotettu osinko on yhtiön voitonjakoperiaatteiden mukainen ja se ylittää huomattavasti lain edellyttämän vähemmistöosingon.

Espoossa 11. maaliskuuta 2011

Jorma Ollila Marjorie Scardino Lalita D. Gupte Hallituksen puheenjohtaja

Bengt Holmström Henning Kagermann Per Karlsson

Isabel Marey-Semper Risto Siilasmaa Keijo Suila

Stephen Elop Toimitusjohtaja

Tilintarkastuskertomus

Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 11. maaliskuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Merja Lindh KHT

Kriittiset laskentaperiaatteet 84
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Hallinto 90
Hallitus 94
Johtokunta 96
Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot 100
Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut 120
Tietoja sijoittajille 121
Yhteystietoja 123

Kriittiset laskentaperiaatteet

Konsernin laskentaperiaatteet, jotka vaikuttavat konsernin taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen, on kuvattu kattavammin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1. Tietyt Nokian laskentaperiaatteet edellyttävät johdon harkintaa valittaessa olettamuksia lähtökohtaisesti jonkin asteista epävarmuutta sisältävien taloudellisten estimaattien laskemiseen. Johdon harkinta perustuu historialliseen kokemukseen ja erilaisiin muihin olettamuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä kyseisissä olosuhteissa. Tämän pohjalta arvioidaan raportoitavien varojen ja velkojen kirjanpitoarvoja sekä raportoitavien tuottojen ja kulujen määrää silloin, kun ne eivät helposti ilmene muista lähteistä. Lopputulemat voivat poiketa näistä arvioista, jos ne arvioidaan eri olettamusten tai olosuhteiden pohjalta. Arviot vaikuttavat kaikkiin raportoitaviin segmentteihin samalla tavalla, ellei erikseen ole muuta kerrottu.

Seuraavassa on esitetty keskeiset Nokian käyttämät kriittiset laskentaperiaatteet sekä niihin liittyvät olettamukset ja arviot, joita on käytetty konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Kriittisten laskentaolettamusten soveltamisesta on keskusteltu Nokian hallituksen ja tarkastusvaliokunnan kanssa.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Pääosin konserni tulouttaa suoritteiden myynnin, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: Omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu yhtiön hyväksi ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Muilta osin myynti tuloutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti.

Devices & Servicen myynti samoin kuin osa NAVTEQin ja Nokia Siemens Networksin myynnistä tuloutetaan, kun seuraavat kriteerit täyttyvät: Omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle, konsernille ei jää liikkeenjohdollista roolia eikä tosiasiallista määräysvaltaa myytyihin suoritteisiin, tuotot on määritettävissä luotettavasti, liiketoimeen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja toteutuneet tai toteutuvat liiketoimeen kohdistuvat menot on määriteltävissä luotettavasti. Tämä edellyttää toimitushetkellä kyseisten kriteerien täyttymisen arviointia ja myynti tuloutetaan, kun johto arvioi kriteerien täyttyneen. Nokia kirjaa pääasiassa mobiililaitteisiin keskittyvissä yksiköissä myynnin oikaisueriksi erikoishinnoittelusopimukset, hinnanalennusvaraukset ja muut volyymisidonnaiset alennukset. Volyymisidonnaiset alennukset myynnin oikaisuerissä arvioidaan pääasiallisesti vastaavankaltaisten ohjelmien aikaisemman toteutuman perusteella. Hinnanalennusoikaisut perustuvat arvioon tulevista hinnanalennuksista ja tietystä, asiakkaan kanssa sovitusta, varaston määrästä hinnanoikaisupäivänä. Devices & Servicen samoin kuin osa Nokia Siemens Networksin tuotoista palvelujen tuottamisesta kirjataan yleensä tasaisesti sopimuskauden aikana, ellei ole näyttöä siitä, että joku muu menetelmä

kuvastaisi paremmin valmistumisastetta. Devices & Servicen ja NAVTEQin käyttöön perustuvat lisenssimaksut tuloutetaan, kun ne ovat mitattavissa luotettavasti, yleensä silloin kun asiakas raportoi ne konsernille.

Tietyt Devices & Servicen, NAVTEQin ja Nokia Siemens Networksin asiakassopimukset voivat sisältää useita erillisiä yksilöitävissä olevia osatekijöitä, kuten esimerkiksi laitteet, niihin liittyvät ohjelmistot ja palvelut. Vastaavasti näiden sopimusten tulouttaminen edellyttää jokaisen osatekijän yksilöintiä sekä näiden kaupallisten vaikutusten arviointia liiketoimen todellisen vaikutuksen arvioimiseksi. Tällaisten transaktioiden vastike kohdennetaan yksilöitävissä oleville osatekijöille niiden suhteellisiin käypiin arvoihin perustuen. Osatekijöille kohdistettu tuotto kirjataan, kun kyseisten osatekijöiden tuloutuskriteerit täyttyvät. Konserni määrittelee jokaisen yksilöidyn osatekijän käyvän arvon ottaen huomioon esimerkiksi myyntihinnan, kun joko konserni tai ulkopuolinen taho myy samaa tai samankaltaista osatekijää, sekä osatekijän kulut lisättynä kohtuullisella katteella.

Nokia Siemens Networksin projektien, joissa toimitetaan monimutkainen, asiakkaan tarpeisiin räätälöity tuote- ja palvelukokonaisuus, myynti ja siihen liittyvät hankinnan ja valmistuksen kulut tuloutetaan projektin valmistusasteen mukaisesti, kun projektin lopputulos pystytään luotettavasti määrittämään. Lopputulos pystytään määrittämään luotettavasti, kun sopimuksesta odotettavissa olevat tuotot ja kulut sekä projektin valmistusaste pystytään määrittämään luotettavasti ja kun on todennäköistä, että projektista saatava taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Mikäli nämä tuloutuskriteerit eivät täyty, kirjataan tuottoja vain siihen määrään asti kuin hankkeen toteutuneita menoja vastaava määrä on todennäköisesti kerrytettävissä. Yleensä valmistusaste määritetään jo syntyneiden kustannusten osuudella projektin arvioiduista kokonaiskustannuksista eli cost-to-cost -menetelmällä.

Valmistusasteen mukainen tuloutusmenetelmä perustuu arvioon sopimuksesta odotettavissa olevasta myynnistä ja kustannuksista, sekä projektin etenemisen luotettavaan mittaukseen. Tuloutettua myyntiä ja voittoa tarkistetaan, jos arviot projektin lopputulemasta muuttuvat. Arvioiden muutoksesta johtuva kumulatiivinen vaikutus kirjataan sillä tilikaudella, jolloin muutos ensi kertaa on todennäköinen ja arvioitavissa. Sopimuksesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se on todennäköinen ja arvioitavissa.

Nokia Siemens Networksin tämänhetkiset arviot myynnistä ja voitosta voivat muuttua johtuen pitkien projektien varhaisesta vaiheesta, uudesta teknologiasta, projektien laajuuden muutoksesta tai muutoksista kustannuksissa, ajoituksessa, asiakkaiden suunnitelmissa, tai sopimussakkojen toteutumisesta tai muista vastaavista tekijöistä.

Asiakasrahoitus

Konserni on järjestänyt tai myöntänyt rajoitetun määrän asiakasrahoitusta ja pidennettyjä maksuaikoja valikoiduille asiakkaille. Näitä järjestelyjä luotaessa johdon täytyy arvioida asiakkaan luottokelpoisuus ja näistä järjestelyistä odotettavissa olevien tulevien rahavirtojen ajoitus. Mikäli konsernin asiakkaiden todellinen taloudellinen asema tai yleinen taloudellinen tilanne poikkeaa käytetyistä olettamuksista, saatetaan lopullisten saatavien perintäkelpoisuus joutua arvioimaan uudelleen, mikä voi johtaa näiden saamisten arvonalentumisiin tulevien tilikausien aikana ja siten vaikuttaa negatiivisesti konsernin tulokseen tulevina tilikausina. Arviot kerrytettävissä olevasta rahamäärästä ottaa huomioon saatavaan liittyvät takuu- ja vakuusjärjestelyt samoin kuin arvioitujen takaisinmaksujen todennäköisyyden ja ajoituksen. Konserni pyrkii vähentämään tätä riskiä siirtämällä takautumattomasti, etukäteen suoritettavaa käteismaksua vastaan, näihin transaktioihin liittyviä saatavia kolmansille osapuolille, lähinnä rahoituslaitoksille. Viimeisten kolmen tilikauden aikana konsernilla ei ole ollut asiakasrahoitukseen liittyen alaskirjauksia tai arvonalentumisia. Asiakasrahoitukseen liittyvien olettamusten taloudellinen vaikutus kohdistuu pääasiallisesti Nokia Siemens Networks -segmenttiin. Katso myös konsernitilinpäätöksen liitetieto 35 (b), jossa kuvataan tarkemmin pitkäaikaisia asiakassaatavia ja muita pitkäaikaisia saatavia kolmansilta osapuolilta.

Epävarmat saatavat

Saatavista vähennetään epävarmoina saatavina määrä, jonka arvioidaan vastaavan tappioita, jotka johtuvat asiakkaiden kykenemättömyydestä suoriutua vaadituista maksuista. Jos konsernin asiakkaiden taloudellinen tilanne heikkenisi huonontaen heidän maksukykyään, se saattaa edellyttää lisävähennyksiä tulevina tilikausina. Johto analysoi erityisesti myyntisaatavat ja toteutuneet luottotappiot, asiakaskeskittymät, asiakkaiden luottokelpoisuuden, vallitsevat taloudelliset trendit ja muutokset asiakkaiden maksuehdoissa arvioidessaan kirjattujen epävarmojen saatavien riittävyyttä. Näihin arvioihin ja olettamuksiin perustuen epävarmojen saatavien määrä oli 363 milj. euroa vuonna 2010 (391 milj. euroa vuonna 2009).

Vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvaraus

Vaihto-omaisuuden mahdollista epäkuranttiutta ja markkina-arvojen mahdollista pienentymistä alle hankintamenon arvioidaan säännöllisesti ja tarvittaessa kirjataan epäkuranttiusvaraus. Nämä tarkastelut edellyttävät arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat aiheuttaa tarkistuksia vaihto-omaisuuden arvostukseen tulevina tilikausina. Näiden arvioiden ja oletusten perusteella vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvaraus oli 301 milj. euroa vuonna 2010 (361 milj. euroa vuonna 2009). Vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvarauksen taustalla olevien arvioiden taloudelliset seuraamukset kohdistuvat lähinnä Devices & Services ja Nokia Siemens Networks -segmenttien hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Takuuvaraukset

Arvioidut kulut, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana kirjataan säännöllisesti taseeseen varauksena samalla hetkellä, kun vastaavat tuotot kirjataan. Tuotteet on katettu eripituisilla tuotetakuujärjestelyillä paikallisesta käytännöstä ja säännöksistä riippuen. Huolimatta laajoista tuotteiden laatuohjelmista ja -prosesseista, jotka sisältävät aktiivisen komponenttialihankkijoiden laadun tarkkailun ja arvioinnin, takuuvelvoitteeseen vaikuttaa toteutuneet tuoteviat, materiaalin käyttö ja huoltopalvelujen toimituskulut korjaushetkellä. Varaus lasketaan perustuen parhaaseen arvioon takuuvarauksen tasosta, joka tarvitaan tulevien ja jo olemassa olevien myytyihin tuotteisiin liittyvien vaateiden kattamiseen tilinpäätöspäivänä. Koska konserni tuo markkinoille jatkuvasti uusia tuotteita, jotka sisältävät monimutkaista teknologiaa, ja koska paikalliset lait, säännökset ja käytännöt saattavat muuttua, on tulevia viallisten tuotteiden määrää, takuuaikojen pituuksia ja korjauskustannuksia entistä vaikeampi ennakoida. Vaikka takuuvarauksen arvioidaankin olevan riittävällä tasolla ja että arvio on asianmukainen, toteutuvat kustannukset saattavat poiketa merkittävästi siitä, mitä on arvioitu. Jos viallisten tuotteiden korjauskulut toteutuvat alkuperäistä arvioita alempina, takuuvarausta puretaan. Vastaavasti korjauskustannusten toteutuessa alkuperäistä arviota korkeampina, varausta lisätään. Arvioihin ja oletuksiin perustuen takuuvarauksen määrä oli 928 milj. euroa vuonna 2010 (971 milj. euroa vuonna 2009). Takuuvaraukseen liittyvien arvioiden taloudellinen vaikutus kohdistuu pääasiassa Devices & Services -segmentin hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvät varaukset

Konserni kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintosopimuksista, jotka koskevat immateriaalioikeuksien loukkauksia ja väitettyjä loukkauksia.

Konsernin tuotteet ja ratkaisut sisältävät yhä monimutkaisempaa teknologiaa, johon sisältyy lukuisia patentoituja ja muita immateriaalioikeuksien piirissä olevia teknologioita. Vaikka etukäteen pyritäänkin varmistamaan, että konserni on tietoinen patenteista, jotka liittyvät kehitteillä oleviin tuotteisiin ja ratkaisuihin, ja näin välttää tahattomia immateriaalioikeuksien piirissä olevien teknologioiden loukkauksia, konsernin liiketoiminnan luonne on sellainen, että patenttiloukkauksia saattaa tapahtua ja tapahtuu. Mahdolliset immateriaalioikeuksien loukkaukset identifioidaan kommunikoimalla niiden osapuolten kanssa, jotka esittävät immateriaalioikeuksien loukkaamiseen perustuvia vaatimuksia sekä seuraamalla kilpailijoihin kohdistuvien immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia.

Kaikkien tietoon tulleiden mahdollisten immateriaalioikeuksien loukkausten lopputulema arvioidaan kolmansien osapuolien väitteiden kautta tai seuraamalla merkityksellisiä patenttitapauksia eri oikeusjärjestelmissä. Siinä määrin kuin on arvioitu, että mahdollinen yksilöity

loukkaus todennäköisesti johtaa taloudellisiin seuraamuksiin, kirjataan velvoite perustuen parhaaseen arvioon kuluista, jotka tarvitaan loukkauksen lopulliseen sovintoon pääsyyn. Perustuen näihin olettamuksiin ja arvioihin immateriaalioikeuksien loukkauksiin liittyvä sovintosopimusvarauksen määrä oli 449 milj. euroa vuonna 2010 (390 milj. euroa vuonna 2009). Tämän varauksen ja siihen liittyvien olettamuksien taloudelliset vaikutukset kohdistuvat lähinnä Devices & Services -segmenttiin.

Konsernin kokemuksen mukaan immateriaali-loukkauksien vaatimuksiin liittyy tyypillisesti neuvotteluvaihe vastapuolen kanssa. Tämä vaihe voi kestää useasta kuukaudesta vuosiin. Siinä tapauksessa, että sovintosopimusta ei synny, selvitys- ja oikeusprosessi kestää tyypillisesti vähintään yhden vuoden. Tästä syystä lopulliseen sovintoon pääsy immateriaalioikeuksien loukkauksissa voi kestää vaihtelevan pituisen ajan, minkä johdosta varauksen määrä vaihtelee vuosittain.

Mahdolliset oikeudelliset vastuut

Kuten liitetiedossa 29 on selostettu, konserni on parhaillaan osallisena käynnissä olevissa oikeudenkäynneissä tai sitä vastaan on uhattu nostaa kanne eri tahojen toimesta. Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin tai sovittelun todellinen kustannus voi vaihdella huomattavasti käytetyistä arvioista.

Tuotekehityskulujen aktivointi

Aktivoidut tuotekehitysmenot kohdistuvat pääasiassa Nokia Siemens Networks -segmenttiin. Tietyt tuotekehitysmenot aktivoidaan, kun on todennäköistä, että tuotekehitysprojekti toteutuu ja tietyt kriteerit, kuten kaupallinen ja teknologinen toteuttavuus, ovat täyttyneet. Aktivoidut tuotekehitysmenot poistetaan systemaattisesti vaikutusaikanaan. Poistoaika on jatkuvien uusien teknologioiden kehittämisestä johtuen kahdesta viiteen vuotta. Tuotekehitysvaiheen aikana johdon täytyy arvioida näiden projektien kaupallinen ja teknologinen toteutettavuus sekä niiden odotettavissa oleva taloudellinen vaikutusaika. Jos projekti ei täytä näitä toteutettavuus- tai elinkaariarvioita, ylimääräiset kehityskulut kirjataan alas tulevien tilikausien aikana.

Aktivoiduista tuotekehitysmenoista kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan silloin, kun on viitteitä omaisuuserän mahdollisesta arvonalentumisesta. Omaisuuserän arvo on alentunut, jos sen kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään nettomyyntihintana tai sitä korkeampana käyttöarvona. Käyttöarvo on niiden arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvo, joiden odotetaan kertyvän omaisuuserän jatkuvasta käytöstä ja omaisuuserän luovutuksesta sen taloudellisen vaikutusajan päätyttyä. Keskeneräisistä projekteista nämä arviot sisältävät tulevat rahavirrat, joiden oletetaan toteutuvan ennen kuin omaisuuserä on valmiina käyttöön. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 8.

Arvonalentumisen tarkastelu pohjautuu odotettavissa olevien tulevien rahavirtojen ennusteeseen. Tärkeimmät muuttujat rahavirtoja määritettäessä ovat diskonttauskorko, loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon rahavirrat perustuvat sekä olettamukset ja arviot määriteltäessä rahavirtoja. Johto määrittää käytettävän diskonttauskoron kyseessä olevan liiketoiminnon nykyiseen liiketoimintamalliin liittyvän riskin perusteella verrattuna kyseessä olevan toiminnon sisäiseen riskiin ja teollisuudenalan vertailuihin. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Vaikka konserni uskoo, että käytetyt oletukset ovat asianmukaiset, arviot voivat poiketa merkittävästi siitä, mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu.

Liiketoimintojen yhdistäminen

Konserni soveltaa hankintamenomenetelmää hankittujen yhtiöiden tai liiketoimintojen yhdistämiseen. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi kausilla, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan. Yksilöitävissä olevat varat, ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan erikseen hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuus arvostetaan erikseen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Konserni kirjaa liikearvoksi määrän, joka vastaa luovutetun vastikkeen ja hankinnan kohteen määräysvallattomien omistajien osuuden yhteenlaskettua määrää sekä hankinta-ajankohdan käypään arvoon arvostetun hankitun nettovarallisuuden välistä erotusta.

Käypien arvojen kohdistaminen yksilöidyille varoille sekä saaduille vastuille perustuu vaihteleviin oletuksiin ja arvostusmenetelmiin, jotka vaativat johdon harkintaa. Tärkeimmät muuttujat näissä arvonmäärityksissä ovat diskonttauskorko, loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon rahavirrat perustuvat sekä olettamukset ja arviot määriteltäessä rahavirtoja. Johto määrittää käytettävän diskonttauskoron kyseessä olevan liiketoiminnon nykyiseen liiketoimintamalliin liittyvän riskin ja teollisuudenalan vertailujen perusteella. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Vaikka konserni uskookin käytettyjen oletuksien olevan asianmukaisia hankintahetkellä saatavilla olevan informaation perusteella, ennusteet voivat poiketa toteumasta ja poikkeamat voivat olla olennaisia.

Pysyvien varojen, aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon arvostus

Yksilöitävissä olevien aineettomien hyödykkeiden ja pitkäaikaisten varojen kirjanpitoarvo arvioidaan silloin kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kirjanpitoarvo ei enää vastaa kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Liikearvon kirjanpitoarvo arvioidaan vähintään vuosittain tai useammin näiden samojen indikaatioiden perusteella. Tärkeitä indikaatioita, jotka voivat johtaa arvonalentumisarvioinnin suorittamiseen, ovat mm:

» Huomattavasti heikentynyt suorituskyky verrattuna historialliseen tulokseen tai ennakoituihin tulevaisuuden tulosodotuksiin;
» huomattavat muutokset kyseisen hyödykkeen käyttötavassa tai muutos koko liiketoiminnan strategiassa; ja
» huomattava negatiivinen kehitys teollisuuden alalla tai taloudellisessa ympäristössä.

Kun on todettu, että aineettomien hyödykkeiden, pitkäaikaisten varojen ja liikearvon kirjanpitoarvo ei välttämättä ole kerrytettävissä yhden tai useamman yllämainitun arvonalentumiseen viittaavan indikaation ollessa voimassa, määritetään mahdollinen arvonalentuminen diskontattujen rahavirtojen perusteella.

Arvonalentumisen tarkastelu pohjautuu odotettavissa olevien tulevien, diskontattujen rahavirtojen ennusteeseen. Tärkeimmät muuttujat rahavirtoja määritettäessä ovat diskonttauskorko, loppuarvo ja vuosien lukumäärä, johon rahavirtaennusteet pohjautuvat sekä olettamukset ja arviot määriteltäessä rahavirtoja. Johto määrittää käytettävän diskonttauskoron kyseessä olevan liiketoiminnan nykyiseen liiketoimintamalliin liittyvän riskin perusteella verrattuna kyseisen toiminnan sisäiseen riskiin ja teollisuudenalan vertailuihin. Loppuarvot pohjautuvat tuotteen odotettavissa olevaan elinikään ja ennustettuun elinkaareen sekä ennustettuun rahavirtaan tältä ajalta. Vaikka konserni uskookin, että käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, arviot voivat poiketa merkittävästi siitä mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu. Arvioitaessa liikearvoa diskontatut rahavirrat laaditaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla. Arvioidut rahavirrat voivat poiketa merkittävästi siitä mitä tulevaisuudessa tosiasiassa tapahtuu.

Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille ja myös diskontattujen rahavirtojen laskelmat tehdään rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille tavalla, joka on yhdenmukainen sen tason kanssa, jonka pohjalta johdon liiketoiminnan seuranta tapahtuu. Liikearvon kohdistus on yhdenmukainen myös sen kanssa, miten rahavirtaa tuottavien yksiköiden odotetaan hyötyvän synergiaeduista liittyen liiketoimintojen yhdistämiseen. Täten, (i) Devices & Services -segmentin lii-

ketoimintohankintoihin liittyvä liikearvo on kohdistettu Devices & Services -rahavirtaa tuottavalle yksikölle ja (ii) NAVTEQ-liiketoiminnan hankinnasta muodostunut ja NAVTEQ-segmentin liiketoimintojen hankintaan liittyvä liikearvo on kohdistettu NAVTEQ-rahavirtaa tuottavalle yksikölle.

Devices & Services - ja NAVTEQ-rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Käyttöarvolaskelmassa käytetyt rahavirta-arviot ennen veroja perustuvat taloussuunnitelmiin, jotka konsernin johto on hyväksynyt. Nämä ennusteet vastaavat myös saatavilla olevia ulkopuolisia tietolähteitä. Tavallisen ennustejakson ulkopuolelle ulottuvat rahavirtaennusteet on ekstrapoloitu käyttämällä arvioitua lopullista kasvuprosenttia, joka ei ylitä keskimääräisiä pitkäaikaisia kasvuprosentteja teollisuudenalalla tai talousalueilla, joissa rahavirtaa tuottava yksikkö toimii.

Kunkin rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvolaskelmissa sovelletut diskonttausprosentit on määritetty pääomarakenteesta riippumattomasti heijastaen nykyisiä arvioita rahan aika-arvosta ja relevanteista markkinariskipreemioista. Diskonttausprosentin määrittämisessä huomioidut riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 arvonalentumistestauksissa käytetyt diskonttausprosentit ovat laskeneet yhdenmukaisesti laskeneiden korkoprosenttien kanssa.

Mikäli liikearvon arvonalentumistestauksessa käytettyihin arvioihin tai oletuksiin, kuten kasvuprosentteihin tai diskonttauskorkoihin, liittyy jokseenkin mahdollisia muutoksia, joilla saattaisi olla merkittävä vaikutus liikearvon kirjanpitoarvoon tai voisi johtaa liikearvon arvonalentumisen kirjaamiseen, on ne esitetty alempana kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön yhteydessä.

Konserni alensi Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoa vastaamaan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, mikä johti 908 milj.euron arvonalentumistappion kirjaamiseen tilikauden 2009 kolmannella neljänneksellä. Arvonalentumistappio kohdistettiin kokonaisuudessaan liikearvoon, joka oli syntynyt Nokia Siemens Networksin muodostamisesta sekä Nokia Siemens Networksin myöhempien liiketoimintojen hankintojen seurauksena. Tämä arvonalentumistappio on esitetty liikearvon arvonalennuksena konsernin tuloslaskelmassa. Arvonalentumistappiokirjauksen seurauksena Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavalle yksikölle ei enää jäänyt allokoitua liikearvoa.

Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on laskenut johtuen ennustettujen tuottojen ja rahavirtojen vähentymisestä. Konserni arvioi Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön historiallisen ja ennustetun taloudellisen suoriutumisen ottaen huomioon haastavat kilpailutekijät ja markkinatilanteen verkkojen ja niihin liittyvien palveluiden markkinoilla. Tämän arvioinnin seurauksena konserni laski liikevaihto- ja kannattavuusarvioitaan Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön osalta. Ennakoidun mittakaavaedun pienentyminen on vaikuttanut negatiivisesti Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön ennustettuihin tuottoihin ja rahavirtoihin.

Konserni on tilikauden 2010 neljännellä neljänneksellä suorittanut vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen perustuen neljännen neljänneksen avaaviin lukuihin. Vuoden 2010 aikana maailmantalouden tila osoitti elpymisen merkkejä, kun maat alkoivat nousta globaalin talouden laskusuhdanteesta. Edelleen kuitenkin merkittävää epävarmuutta vallitsee globaalin talouden kohentumisen nopeudesta, ajoituksesta ja kestävyydestä ja tämä epävarmuus on huomioitu myös konsernin jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistestauksessa. Arvonalentumistestaus on suoritettu perustuen johdon arvioihin taloudellisesta suoriutumisesta ja tulevaisuuden strategioista huomioiden nykyiset ja ennustetut markkinatilanteet ja taloudelliset suhdanteet. Tilinpäätöspäivän jälkeisillä tapahtumilla, jotka ilmenevät liitteestä 33, ei ole ollut vaikutusta tehtyihin arvioihin.

Devices & Services -rahavirtaa tuottavalle yksikölle on arvonalentumistestausta varten kohdistettu 1 355 milj. euron liikearvo. Devices & Services -rahavirtaa tuottavalle yksikölle suoritettu arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen 31.12.2010 päättyneellä tilikaudella.

NAVTEQ-rahavirtaa tuottavalle yksikölle on kohdistettu 4 368 milj. euroa liikearvoa. NAVTEQ-rahavirtaa tuottavalle yksikölle suoritettu arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen 31.12.2010 päättyneellä tilikaudella. NAVTEQ-rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on 15–20 prosenttia korkeampi kuin sen kirjanpitoarvo. Konserni on todennut, että jokseenkin mahdollinen 1–2 prosentin muutos käytetyissä pitkän aikavälin kasvu- ja diskonttausprosenttioletuksissa aiheuttaisi arvonalentumistappion.

Rahavirtaa tuottava yksikkö, %	2010	2009	2008
Devices & Services
Loppuarvon kasvuvauhti	2,0	2,0	2,3
Diskonttauskorko ennen veroja	11,1	11,5	12,4
Nokia Siemens Networks
Loppuarvon kasvuvauhti	—	1,0	1,0
Diskonttauskorko ennen veroja	—	13,2	15,6
NAVTEQ
Loppuarvon kasvuvauhti	4,0	5,0	5,0
Diskonttauskorko ennen veroja	12,8	12,6	12,4

Millekään rahavirtaa tuottavalle yksikölle suoritettu arvonalentumistestaus ei johtanut arvonalentumistappioiden kirjaamiseen 31.12.2010 ja 31.12.2008 päättyneillä tilikausilla. Tilikaudella 2009 suoritettu liikearvon arvonalentumistestaus johti Nokia Siemens Networks -rahavirtaa tuottavan yksikön osalta edellä mainittuun arvonalentumistappion kirjaamiseen.

Konserni on soveltanut yhtenäisiä arvostusmetodologioita jokaiseen konsernin rahavirtaa tuottavan yksikön osalta 31.12.2010, 31.12.2009 ja 31.12.2008 päättyneillä tilikausilla. Konserni päivittää säännöllisesti liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyt oletukset vastaamaan johdon parhaita arvioita tulevista rahavirroista sekä olosuhteista, joiden odotetaan vallitsevan ennusteajanjakson aikana.

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 8 Arvonalentumiset.

Johdannaissopimusten ja muiden rahoitusinstrumenttien käypä arvo

Rahoitusinstrumenttien, joilla ei käydä kauppaa aktiivisilla markkinoilla (esimerkiksi listaamattomat oman pääoman ehtoiset instrumentit, valuuttaoptiot ja kytketyt johdannaiset), käypä arvo määritetään arvostusmalleja käyttäen. Konserni käyttää harkintaa valittaessa soveltuvia arviointimenetelmiä ja taustalla olevia olettamuksia. Käyvän arvon määritys tapahtuu pääasiassa olemassa olevan markkinainformaation perusteella. Jos listaamattomille osakkeille ei ole määritettävissä markkinahintaa käytetään arvonmääritykseen erilaisia periaatteita, mm. (1) samankaltaisten instrumenttien markkina-arvo, (2) kohdeyhtiön viimeisimpään riippumattomien osapuolten tekemään rahoitustransaktioon perustuva arvo, (3) kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Muutokset käytetyissä oletuksissa voivat aiheuttaa tarpeen kirjata merkittäviä arvonalennuksia tulevina tilikausina. Vuonna 2010 konserni sai pitkäaikaisiin available-for-sale-sijoituksiin kirjatulta yksityiseltä rahastolta 69 miljoonaa euroa (13 milj. euroa vuonna 2009) muihin rahoitustuottoihin kirjattua voitonjakoa. Koska tämän voitonjaon seurauksena ennakoidut tulevat rahavirrat rahastosta pienentyivät konserni kirjasi 94 miljoonan euron (9 milj. euroa vuonna 2009) arvonalentumisen joka sisältyy muihin rahoituskuluihin.

Tuloverot

Konserni on tuloverovelvollinen Suomessa ja useissa muissa valtioissa. Johdon arviointia edellytetään määriteltäessä verojen, laskennallisen verosaatavan ja -velan määrää ja sitä, missä määrin laskennallista verosaatavaa voidaan aktivoida taseeseen. Kirjaamme laskennallisen verosaatavan, jos on todennäköistä että tulevaisuudessa kertyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vasten väliaikaisia eroja ja vahvistettuja tappiota voidaan käyttää. Arvioidessamme laskennallisen verosaamisen kirjausta olemme ottaneet huomioon odotettavissa olevat verotettavat tulot ja verosuunnittelustrategiat. Laskennallisten verosaatavien hyödyntäminen arvioidaan jokaisella tilikaudella ja mikäli olosuhteet osoittavat niiden hyödyntämisen epätodennäköiseksi oikaistaan laskennallisen verosaatavien määrää hyödyntämismahdollisuuksien mukaiseksi. Konsernilla oli 31.12.2010 vahvistettuja tappiota ja väliaikaisia eroja yhteensä 3 323 milj.

euroa (2 532 milj. euroa vuonna 2009), josta ei ole kirjattu verosaamista johtuen tappiohistoriasta ja kuluvan vuoden tappioista tietyissä maissa.

Vaikka konserniyhtiöiden veroilmoituksissa esitetyt vaatimukset ovat perusteltavissa, on mahdollista, että veroviranomaiset eivät hyväksy joitain esitettyjä vaatimuksia sellaisenaan. Tuloveroja koskevat varaukset perustuvat konsernin arvioon aiheutuvasta velvoitteesta.

Jos näistä seikoista johtuva lopputulos poikkeaa alun perin kirjatusta, vaikuttavat poikkeamat joko positiivisesti tai negatiivisesti sen tilikauden veroihin ja laskennalliseen verosaatavaan tai -velkaan, jolloin poikkeama on määritelty.

Eläkkeet

Konsernin eläkevastuun ja -kulujen määrittäminen etuuspohjaisissa järjestelyissä riippuu tietyistä konsernin valitsemista olettamuksista, joita aktuaarit käyttävät laskiessaan konsernin eläkevastuun ja -kulujen määrää. Nämä oletukset on kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa liitteessä 5 ja sisältävät muiden muassa diskonttauskoron, varojen pitkäaikaisen tuotto-odotuksen ja vuotuisen, tulevan palkankorotusolettamuksen. Osa eläkejärjestelyjen varoista on sijoitettu oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin. Osakemarkkinoilla on ollut heilahteluja, jotka ovat vaikuttaneet järjestelyjen varojen arvoon ja nämä heilahtelut saattavat lisäksi vaikeuttaa varojen pitkäaikaisen tuoton arviointia. Toteutuneet tuotot ja kulut, jotka poikkeavat olettamuksista, kirjataan taseeseen ja poistetaan tuloslaskelman kautta tulevien tilikausien aikana, ja täten ne yleensä vaikuttavat kirjattuihin tuottoihin, kuluihin ja vastuisiin kyseisinä tilikausina. Käytetyt oletukset pohjautuvat historialliseen kokemukseen sekä ulkoisiin tietolähteisiin palkkojen ja diskonttauskorkojen kehityksestä. Vaikka konserni uskookin, että käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, huomattavat erot toteumissa tai huomattavat muutokset oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa eläkevelan ja tulevien eläkekulujen määrään. Eläkejärjestelyihin liittyvien olettamusten taloudelliset vaikutukset liittyvät pääosin Devices & Services ja Nokia Siemens Networks segmentteihin.

Osakeperusteiset palkitsemiskulut

Konsernilla on useita työntekijöille suunnattuja osakepohjaisia kannustinohjelmia. Työntekijöiltä saatava työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys mitataan suhteessa oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-markkinaperusteisia ansaintaehtoja. Optio-oikeuksien käypä arvo myöntämishetkellä arvioidaan tietyin olettamuksin käyttäen Black Scholes -arvonmääritysmallia. Nämä olettamukset on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24 ja ne sisältävät muun muassa olettamuksen osinkotuotosta, odotettavissa olevasta Nokian osakkeen volatiliteetista ja option odotettavissa olevasta voimassaoloajasta. Odotettavissa oleva voimassaoloaika arvioidaan havainnoimalla optionhaltijoiden käyttäytymistä ja toteutuneita Nokian optio-ohjelmien historiallisia käyttöaikoja, kun taas oletettavissa oleva

volatiliteetti perustuu markkinoilla havaittuihin Nokian osakkeeseen liitännäisten optioiden implisiittisiin volatiliteetteihin sekä aiemmin toteutuneisiin volatiliteetteihin. Nämä muuttujat tekevät optio-oikeuksien käyvän arvon arvioinnin vaikeaksi.

Tulosperusteisiin osakepalkkioihin liittyvät ei-markkinaehtoiset ansaintaehdot sisältyvät olettamukseen lukumäärästä, jonka työntekijä lopulta tulee saamaan, kun liikevaihtoon ja osakeperusteiseen tulokseen liittyvät tavoitteet on saavutettu. Olettamuksia seurataan säännöllisesti ja tarvittaessa tarkennetaan arvioita suoritettavaksi tulevasta tulosperusteisten osakepalkkioiden lukumäärästä. Myöntämishetkellä työntekijöille myönnettyjen suoritettavaksi tulevien osakeperusteisten osakepalkkioiden lukumäärä arvioidaan olevan kaksi kertaa osakkeiden kynnysmäärä. Myöhemmät uudelleen arvioinnit suoritettavista osakepalkkioiden lukumääristä saattavat lisätä osakeperusteisten palkitsemiskulujen määrää. Tällainen lisäys tai vähennys oikaisee kumulatiivisesti aikaisempien tilikausien palkitsemiskuluja sinä tilikautena, jolloin tarkastelu tehdään sellaisten ei-käytettävissä olevien osakepalkkioiden osalta, joista palkitsemiskulu on jo kirjattu tuloslaskelmaan, ja seuraavina tilikausina niiden ei-käytettävissä olevien osakepalkkioiden osalta, joita ei vielä ole kirjattu tuloslaskelmaan. Huomattavat erot työntekijän käyttäytymisessä optioiden käytössä, osakemarkkinoiden tilanne sekä ennustettu ja toteutunut liikevaihto ja osakekohtainen tulos voi merkittävästi vaikuttaa tuleviin palkitsemiskuluihin. Lisäksi suoritus, jonka työntekijä lopulta saa osakepohjaisista palkitsemisohjelmista voi poiketa konsernin kirjaamasta kulujen määrästä.

Hallinto

Säädöstausta

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti ja annetaan erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta. Hallituksen toimintakertomus vuodelta 2010 löytyy tämän Nokia vuonna 2010 -julkaisun sivulta 3.

Nokia noudattaa hallinnossaan Suomen lainsäädäntöä, Nokian yhtiöjärjestystä sekä Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, alla mainittua yhtä poikkeusta lukuunottamatta. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on saatavilla muun muassa osoitteesta www.cgfinland.fi. Lisäksi Nokia noudattaa muun muassa New Yorkin pörssin ulkomaisia yhtiöitä koskevia pakottavia hallinto- ja ohjausjärjestelmään liittyviä sääntöjä, jotka ovat saatavilla osoitteesta http://nysemanual.nyse.com/lcm/. Nokia noudattaa myös muita soveltuvia pakottavia hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevia sääntöjä johtuen Nokian osakkeen listauksesta Helsingin, Frankfurtin tai New Yorkin pörsseissä.

Nokian ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat poikkeavat Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksesta 39, sillä ne eivät sisällä suoritus- tai tuloskriteereitä, vaan ovat ainoastaan aikaan rajattuja, sisältäen vähintään kolmen vuoden ansaintajakson osakepalkkion myöntämispäivästä lukien. Ehdollisia osakepalkkioita annetaan kuitenkin erittäin valikoivin perustein pyrkimyksenä sitouttaa pitkällä tähtäimellä sellaiset avaintyöntekijät ja johtohenkilöt, jotka ovat keskeisiä Nokian tulevan menestyksen kannalta sekä houkutella lupaavia lahjakkuuksia siinä kilpailuympäristössä, jossa Nokian vertailuyhtiöt erityisesti Yhdysvalloissa käyttävät ehdollisia osakepalkkioita. Ehdolliset osakepalkkio-ohjelmat edistävät ohjelmiin osallistuvien henkilöiden osakeomistusta Nokiassa ja toimivat lisäkannustimena suoritusperusteisten osakepalkkio-ohjelmien ja optio-ohjelmien ohella.

Osakeyhtiölain ja Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan Nokian johto ja valvonta on jaettu yhtiökokouksen, hallituksen, toimitusjohtajan ja johtokunnan kesken. Yhtiöjärjestyksen mukaan Nokialla on hallituksen ohella johtokunta, joka vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittää johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Ainoastaan johtokunnan puheenjohtaja voi olla sekä hallituksen että johtokunnan jäsen.

Nokian kaikkiin työntekijöihin, hallituksen jäseniin ja johtoon sovellettava Code of Conduct -ohjeistus on saatavilla Nokian internet-sivuilta www.nokia.com. Nokialla on myös toimitusjohtajaan ja yhtiön ylimpään talousjohtoon sovellettava Code of Ethics, joka on saatavilla englanninkielisenä Nokian internet-sivuilta www.nokia.com.

Hallitus

Hallitus vastaa yhtiön toiminnan järjestämisestä Suomen osakeyhtiölain, yhtiön yhtiöjärjestyksen ja hallituksen määrittelemien hallinnollisten ohjeiden, kuten Corporate Governance -ohjeen ja siihen liittyvien hallituksen valiokuntien työjärjestysten mukaisesti.

Hallituksen tehtävät

Hallitus edustaa yhtiön osakkeenomistajia ja on vastuussa toimistaan heille. Hallituksen vastuu ja tehtävät ovat aktiivisia, ja ne sisältävät velvollisuuden säännöllisesti arvioida yhtiön strategiaa, hallintojärjestelmiä sekä johdon tehokkuutta niiden toimeenpanossa. Lisäksi hallituksen tehtäviin kuuluu seurata yhtiön ylimmän johdon kokoonpanoa sekä valvoa toiminnan lainmukaisuutta ja yhtiön toimintoihin liittyvien riskien hallintaa. Tässä tarkoituksessa hallitus voi asettaa pääoman käytölle, sijoituksille, liiketoiminnan luovutuksille sekä muille taloudellisille sitoumuksille vuosittaisia puitteita ja/tai yksittäisiä rajoja, joita ei saa ylittää ilman hallituksen hyväksyntää.

Riskienhallinnassa hallituksen tehtäviin kuuluu riskien analysointi ja arviointi kunkin taloudellisen tai liiketoiminnan katsauksen, selvityksen tai päätösehdotuksen yhteydessä. Hallituksen tehtävät riskien valvonnassa ovat erottamaton osa kaikkea hallituksen toimintaa. Nokian riskienhallintaan liityviä periaatteita ja käytäntöjä on kuvattu tarkemmin jäljempänä kappaleessa "Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä".

Hallitus on vastuussa toimitusjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan, talousjohtajan (CFO), sekä muiden johtokunnan jäsenten nimittämisestä ja tehtävistä vapauttamisesta. Johtokunnan puheenjohtaja toimii myös toimitusjohtajana ja hänelle kuuluvat Suomen lain mukaiset toimitusjohtajan tehtävät. Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat toimitusjohtajalle ja johtokunnan puheenjohtajalle maksettavat palkat ja palkkiot sekä hänen toimisuhteensa ehdot henkilöstöpoliittisen valiokunnan suosituksesta. Muiden johtokunnan jäsenten palkat ja palkkiot sekä työsuhteiden ehdot hyväksyy henkilöstöpoliittinen valiokunta toimitusjohtajan suosituksesta.

Hallituksen jäsenten velvollisuutena on toimia huolellisesti ja vilpittömässä mielessä käyttäen harkintaansa ("business judgment") riittävien tietojen pohjalta sellaisella tavalla, jonka he kohtuudella uskovat olevan yhtiön ja sen osakkeenomistajien etujen mukaista. Tätä velvollisuutta täyttäessään hallituksen jäsenten tulee hankkia kaikki merkitykselliset, kohtuudella saatavilla olevat tiedot. Hallitus ja kukin sen valiokunnista voi palkata riippumattomia oikeudellisia, taloudellisia tai muita asiantuntijoita tarpeen mukaan.

Hallituksella on kolme valiokuntaa: tarkastusvaliokunta, nimitysvaliokunta ja henkilöstöpoliittinen valiokunta, jotka avustavat hallitusta sen tehtävissä valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Hallitus voi, ja sillä on myös ollut tapana, asettaa tilapäisiä valiokuntia hallituksen hyväksyttäväksi tulevan asian yksityiskohtaista analysointia ja käsittelyä varten.

Hallitus ja kukin sen valiokunnista arvioi vuosittain toimintaansa. Arvioinnin tuloksista keskustellaan hallituksessa. Vuonna 2010 itsearviointi koostui kyselytutkimuksesta ja henkilökohtaisesta keskustelusta hallituksen puheenjohtajan ja kunkin hallituksen jäsenen kesken, mitä seurasi koko hallituksen välinen keskustelu itsearvioinnin tuloksista, mahdollisesti tarvittavista toimenpiteistä sekä edellisen vuoden itsearvioinnin perusteella tehdyistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi hallituksen puheenjohtajan suoritus arvioitiin erillisessä, varapuheenjohtajan johtamassa menettelyssä.

Hallituksen valinta, kokoonpano ja kokoukset

Nokian hallitukseen kuuluu yhtiöjärjestyksen mukaan vähintään seitsemän ja enintään 12 jäsentä. Nokian varsinainen yhtiökokous, joka kokoontuu vuosittain viimeistään kesäkuun 30. päivänä, valitsee hallituksen jäsenet yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenen toimikausi kestää siten varsinaisen yhtiökokouksen päättymisestä seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti. 6.5.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen seuraavat kymmenen jäsentä: Lalita D. Gupte, Bengt Holmström, Henning Kagermann, Olli-Pekka Kallasvuo, Per Karlsson, Jorma Ollila, Marjorie Scardino, Isabel Marey-Semper, Risto Siilasmaa ja Keijo Suila. Olli-Pekka Kallasvuo jätti hallituksen 10.9.2010.

Nokian hallitusta johtaa puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja, jotka hallitus nimitysvaliokunnan suosituksesta valitsee keskuudestaan. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. 6.5.2010 riippumattomat hallituksen jäsenet valitsivat hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen Jorma Ollilan ja varapuheenjohtajaksi uudelleen Marjorie Scardinon. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu tiettyjä laissa ja Nokian Corporate Governance -ohjeessa määriteltyjä velvollisuuksia. Varapuheenjohtaja on vastuussa puheenjohtajan velvollisuuksien täyttämisestä, mikäli puheenjohtaja itse on estynyt hoitamasta velvollisuuksiaan. Hallitus on todennut sekä hallituksen puheenjohtajan, Jorma Ollilan että hallituksen varapuheenjohtajan, Marjorie Scardinon olevan riippumattomia suomalaisten sääntöjen ja soveltuvien pörssien sääntöjen mukaan arvioituna.

Nokialla ei ole toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan roolien yhdistämistä tai erottamista koskevaa ohjesääntöä vaan ylimmän johdon hallintorakenne on riippuvainen yhtiön tarpeista, osakasarvosta sekä muista hallinnointijärjestelmään kulloinkin vaikuttavista tekijöistä, noudattaen aina parhaimpia hallinnointikäytäntöjä. Vuonna 2010 roolit olivat erilliset Jorma Ollilan toimiessa hallituksen puheenjohtajana ja Olli-Pekka Kallasvuon toimitusjohtajana 20.9.2010 saakka, jonka jälkeen 21.9.2010 lähtien toimitusjohtajana toimi Stephen Elop. Olli-Pekka Kallasvuo oli hallituksen jäsen 10.9.2010 saakka. Nimitysvaliokunta ehdottaa 3.5.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että Nokian toimitusjohtaja Stephen Elop valitaan hallituksen jäseneksi. Nimitysvaliokunta ehdottaa myös, että

Jorma Ollila valitaan uudelleen hallituksen puheenjohtajaksi varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 3.5.2011.

Hallituksen tämänhetkiset jäsenet eivät kuulu yhtiön toimivaan johtoon ja hallitus on todennut, että kaikki yhtiön hallituksen jäsenet ovat suomalaisten sääntöjen mukaan arvioituna riippumattomia. Hallitus on lisäksi todennut, että kahdeksan hallituksen toimivaan johtoon kuulumatonta hallituksen jäsentä on riippumattomia myös New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna. Bengt Holmströmin ei ole katsottu olevan riippumaton New Yorkin pörssin sääntöjen mukaan arvioituna johtuen perhesiteestä erääseen Nokian alihankkijan johtajaan. Kyseisen alihankkijan bruttotulot Nokiasta ylittävät New Yorkin pörssin sääntöjen rajan mutta ovat kuitenkin alle 5 % alihankkijan kokonaisliikevaihdosta.

Hallitus piti 13 kokousta vuonna 2010, joista suurin osa oli säännöllisiä kokouksia, joissa jäsenet olivat henkilökohtaisesti paikalla ja loput järjestettiin puhelimitse tai muilla keinoin. Lisäksi yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuivat vuonna 2010 ilman johtoa jokaisen säännöllisesti pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä ja pitivät myös useita lisäkokouksia. Näiden lisäksi riippumattomat hallituksen jäsenet kokoontuivat kerran vuonna 2010.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu hallituksen jäsenten läsnäoloprosentti vuonna 2010 hallituksen kokouksissa ja valiokuntien kokouksissa lukuunottamatta niitä kokouksia, jotka järjestettiin ainoastaan yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomien tai ainoastaan hallituksen riippumattomien jäsenten kesken:

	Hallituksen kokoukset	Valiokuntien kokoukset
Georg Ehrnrooth (6.5.2010 saakka)	100 %	100 %
Lalita Gupte	93 %	100 %
Bengt Holmström	93 %	N/A
Henning Kagermann	100 %	100 %
Olli-Pekka Kallasvuo (10.9.2010 saakka)	100 % 1	N/A
Per Karlsson	85 %	100 %
Isabel Marey-Semper	85 %	100 %
Jorma Ollila	100 %	N/A
Marjorie Scardino	100 %	100 %
Risto Siilasmaa	100 %	100 %
Keijo Suila	100 %	100 %

1 Luku ei sisällä kokouksia, joihin hän oli lain mukaan estynyt osallistumasta.

Lisäksi useat hallituksen jäsenet osallistuivat äänioikeudettomina tarkkailijoina sellaisten valiokuntien kokouksiin, joiden jäseniä he eivät olleet.

Hallituksen käytännön mukaan yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat keskenään erikseen jokaisen säännöllisesti pidetyn hallituksen kokouksen yhteydessä. Näiden kokousten puheenjohtajana toimii yhtiön toimivaan johtoon kuulumaton hallituksen puheenjohtaja tai hänen poissa ollessaan hallituksen varapuheenjohtaja. Riippumattomat hallituksen jäsenet kokoontuvat keskenään erikseen

lisäksi vähintään kerran vuodessa. Kaikki hallituksen jäsenet olivat läsnä Nokian 6.5.2010 järjestetyssä yhtiökokouksessa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodissa suositellaan, että hallituksen puheenjohtaja ja riittävä määrä hallituksen jäseniä ovat läsnä yhtiökokouksessa, jotta osakkeenomistajat voivat käyttää oikeuttaan esittää kysymyksiä yhtiön hallitukselle ja johdolle.

Hallitus valitsee hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta nimitysvaliokunnan suosituksesta ja kunkin valiokunnan jäsenvaatimusten mukaisesti. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat valinnat.

Nokian Corporate Governance -ohje, joka koskee muun muassa hallituksen jäsenten tehtäviä sekä hallituksen ja sen valiokuntien kokoonpanoa ja valintaa, on saatavilla englanninkielisenä Nokian internet-sivuilta www.nokia.com.

Hallituksen valiokunnat

Tarkastusvaliokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki heihin sovellettavat riippumattomuutta ja taloudellisen tiedon ymmärtämistä koskevat vaatimukset ja muut vaatimukset, joista on määrätty Suomen laissa ja niiden arvopaperipörssien säännöissä, joissa Nokian osake on listattu, mukaan lukien NASDAQ OMX Helsinki ja New Yorkin pörssi. Valiokuntaan kuuluvat 6.5.2010 alkaen seuraavat kolme hallituksen jäsentä: Risto Siilasmaa (puheenjohtaja), Lalita D. Gupte ja Isabel Marey-Semper.

Hallituksen perustaman tarkastusvaliokunnan tehtävänä on valvoa Nokian kirjanpito- ja taloudellisen raportointijärjestelmän toimivuutta sekä yhtiön tilintarkastusta. Valiokunnan vastuulla on avustaa hallitusta sen tehtävässä valvoa 1) yhtiön tilinpäätöksen ja siihen liittyvien julkistettavien tietojen laatua ja yhtenäisyyttä, 2) yhtiön tilinpäätöksen tilintarkastusta, 3) ulkoisen tilintarkastajan pätevyyttä ja riippumattomuutta, 4) ulkoisen tilintarkastajan toimien Suomen lain mukaisuutta, 5) yhtiön sisäisten valvontajärjestelmien ja riskienhallinnan toimivuutta, 6) sisäisen tarkastuksen toimivuutta ja 7) yhtiöön sovellettavien lakien ja säännösten noudattamista. Valiokunnan tehtäviin kuuluvat myös kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan tai tilintarkastukseen liittyvien valitusten vastaanottamiseen, säilyttämiseen ja hoitoon liittyvien prosessien ylläpitäminen sekä sellaisten prosessien ylläpitäminen, joiden mukaisesti yhtiön työntekijät voivat luottamuksellisesti ja nimettömästi esittää huolensa kirjanpitoon tai tilintarkastukseen liittyvistä asioista. Yhtiön Disclosure controls and procedures -ohjeistus, joka on tarkastusvaliokunnan tarkastama ja toimitusjohtajan ja talousjohtajan (CFO) hyväksymä, kuten myös yhtiön sisäiset valvontatoimet, on suunniteltu varmistamaan yhtiön tilinpäätösten ja julkistettavien tietojen laatu ja oikeellisuus. Talousjohtajan (CFO) johtama Disclosure-komitea on vastuussa yhtiön neljännesvuosittaisten ja vuosittaisten tulosjulkistusten valmistelusta, johon osallistuvat myös tulosyksiköiden johto, kontrollerit ja muita toimintoja, esimerkiksi sisäinen tarkastus, kuten myös viime kädessä tarkastusvaliokunta ja koko hallitus.

Suomen lain mukaan Nokian osakkeenomistajat valitsevat yhtiön tilintarkastajan yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa yhdeksi tilikaudeksi kerrallaan. Tarkastusvaliokunta tekee osakkeenomistajille tilintarkastajan valintaa tai uudelleen valintaa koskevan ehdotuksen, joka perustuu valiokunnan arvioon ehdotettavan tilintarkastajan pätevyydestä ja riippumattomuudesta. Suomen lain mukaan yhtiön osakkeenomistajat hyväksyvät myös yhtiön tilintarkastajan palkkion yksinkertaisella äänten enemmistöllä varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tarkastusvaliokunta tekee osakkeenomistajille yhtiön tilintarkastajan palkkiota koskevan ehdotuksen ja hyväksyy tilintarkastajan vuosittaisen tilintarkastuspalkkion yhtiön osakkeenomistajien varsinaisessa yhtiökokouksessa antamien ohjeiden mukaisesti.

Nokian vuonna 2010 sen tilintarkastajalle PricewaterhouseCoopers Oy:lle maksamista palkkioista katso lisätietoja kohdasta "Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut" sivulta 120.

Täyttäessään valvontatehtäväänsä valiokunnalla on käytettävissään kaikki yhtiön kirjanpito, tositteet, tilat ja henkilöstö. Valiokunta voi käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, tilintarkastajia tai muita neuvonantajia itsenäisen harkintansa mukaan ja sen on saatava yhtiöltä valiokunnan määrittelemää asianmukaista rahoitusta ulkopuolisten neuvonantajien palkkioiden maksamiseksi. Tarkastusvaliokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa valiokunnan nimittämisen jälkeen pidettävässä kokouksessa sovittavan aikataulun mukaan. Valiokunta tapaa erikseen Nokian johdon edustajia, sisäisen tarkastajan ja ulkopuolisen tilintarkastajan jokaisen säännöllisesti pidetyn kokouksen yhteydessä. Sisäinen tarkastaja voi milloin tahansa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuonna 2010 seitsemän kertaa. Valiokunnan jäsenten läsnäoloprosentti kokouksissa oli 100. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan osallistua valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana tarkkailijana.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta koostuu vähintään kolmesta hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki heihin sovellettavat Suomen lain ja niiden arvopaperipörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset, joissa Nokian osake on listattu, mukaan lukien NASDAQ OMX Helsinki ja New Yorkin pörssi. Valiokuntaan kuuluvat 6.5.2010 alkaen seuraavat neljä hallituksen jäsentä: Per Karlsson (puheenjohtaja), Henning Kagermann, Marjorie Scardino ja Keijo Suila.

Henkilöstöpoliittisen valiokunnan ensisijaisena tehtävänä on valvoa Nokian henkilöstöpolitiikkaa ja -käytäntöjä. Se avustaa hallitusta kaikissa ylimmän johdon työsuhteisiin ja palkitsemiseen, myös osakepohjaisiin kannustimiin, liittyvissä tehtävissä. Valiokunnan tehtäviin kuuluu arvioida, päättää ja tehdä ehdotuksia hallitukselle koskien 1) ylimmän johdon palkitsemista ja työsuhteiden ehtoja, 2) kaikkia osakepohjaisia kannustinohjelmia, 3) ylimmän johdon kannustinjärjestelmiä, -politiikkaa ja -ohjelmia, sekä 4) mahdollisia muita merkittäviä kannustinohjelmia. Valiokunnan on valvottava palkitsemisperiaatteita sekä huolehdittava siitä, että kannustinjärjestelmät ovat suoritukseen perustuvia ja ylintä johtoa

riittävästi motivoivia, tukevat Nokian strategiaa ja ovat osakkeenomistajien edun mukaisia. Valiokunta on lisäksi vastuussa ylimmän johdon kehittymisen arvioinnista ja suunnitelmista ylimmän johdon seuraajiksi.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta kokoontui vuonna 2010 neljä kertaa. Valiokunnan jäsenten läsnäoloprosentti kokouksissa oli 100. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsenistä voi halutessaan osallistua valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana tarkkailijana.

Lisätietoja henkilöstöpoliittisen valiokunnan toiminnasta on saatavilla kohdasta "Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat" sivulta 101.

Nimitysvaliokunta koostuu kolmesta viiteen hallituksen jäsenestä, jotka täyttävät kaikki heihin sovellettavat Suomen lain ja niiden arvopaperipörssien sääntöjen riippumattomuusvaatimukset, joissa Nokian osake on listattu, mukaan lukien NASDAQ OMX Helsinki ja New Yorkin pörssi. Valiokuntaan kuuluvat 6.5.2010 alkaen seuraavat kolme hallituksen jäsentä: Marjorie Scardino (puheenjohtaja), Per Karlsson ja Risto Siilasmaa.

Nimitysvaliokunnan tehtävänä on 1) valmistella yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja hallituksen jäsenten palkkioista, ja 2) seurata hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään liittyviä asioita ja käytäntöjä sekä tarpeen mukaan tehdä hallintomallin kehittämiseen liittyviä aloitteita.

Valiokunta täyttää velvollisuutensa (i) tunnistamalla aktiivisesti yksilöitä, joilla on hallituksen jäsenyyteen tarvittava pätevyys sekä arvioimalla hallituksen jäsenten palkkiotasoa ja -rakennetta, (ii) tekemällä varsinaiselle yhtiökokoukselle ehdotuksen hallitukseen valittaviksi henkilöiksi ja hallituksen jäsenten palkkioiksi, (iii) seuraamalla hallinnointi- ja ohjausjärjestelmään ja julkisen yhtiön hallituksen jäsenten tehtäviin ja vastuuseen liittyvää merkittävää kehitystä lainsäädännössä ja käytännössä, (iv) avustamalla hallitusta ja sen valiokuntia vuosittaisessa itsearvioinnissa mukaan lukien arvioinneissa käytettävien kriteerien asettamisen, (v) kehittämällä ja hallinnoimalla yhtiön Corporate Governance -ohjetta ja antamalla hallitukselle suosituksia siihen liittyen ja (vi) tarkastamalla yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä antaman selvityksen tiedot.

Valiokunta voi käyttää ulkopuolisia henkilöstöhakuyrityksiä tai konsultteja jäsenehdokkaiden tunnistamiseksi. Valiokunta voi myös käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita tai muita neuvonantajia harkitessaan sen tarpeelliseksi. Valiokunnalla on rajoittamaton oikeus ottaa palvelukseen tai irtisanoa henkilöstöhakuyrityksiä, konsultteja, asiantuntijoita tai muita neuvonantajia ja arvioida ja hyväksyä tällaisten yritysten ja neuvonantajien palkkiot ja muut palveluksen ehdot. Valiokunnan vakiintuneena tapana on käyttää henkilöstöhakuyritystä jäsenehdokkaiden tunnistamiseksi uutta ehdokasta etsittäessä.

Nimitysvaliokunta kokoontui vuonna 2010 kolme kertaa. Läsnäoloprosentti kaikissa kokouksissa oli 100. Valiokunnan jäsenten lisäksi kuka tahansa hallituksen jäsen voi halutessaan osallistua valiokunnan kokouksiin äänioikeudettomana tarkkailijana.

Valiokuntien työjärjestykset ovat saatavilla englanninkielisinä Nokian internet-sivuilta www.nokia.com.

Kuvaus taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä

Nokia noudattaa sisäisiä tarkastusvaliokunnan hyväksymiä riskienhallinnan ohjeitaan, joissa määritellään Nokian riskienhallintaan liittyvät periaatteet ja käytännöt. Hallituksen tehtävät riskien valvonnassa ovat erottamaton osa kaikkea hallituksen toimintaa ja ne sisältävät riskien analysointia ja arviointia kunkin taloudellisen tai liiketoiminnan katsauksen, selvityksen tai päätösehdotuksen yhteydessä. Tarkastusvaliokunta on vastuussa muun muassa riskienhallinnasta liittyen taloudelliseen raportointijärjestelmään, ja se avustaa hallitusta sen riskienhallinnan valvontatehtävässä. Nokia soveltaa riskienhallintaan yhtenäisiä ja järjestelmällisiä menettelytapoja kaikissa liiketoiminnoissa ja menettelyissä hallituksen hyväksymän strategian mukaisesti. Riskienhallinta ei ole Nokiassa erillinen menettely, vaan osa tavallisia päivittäisiä liiketoimintaja hallinnointikäytäntöjä.

Nokian johto on vastuussa riittävien sisäisten valvontaprosessien perustamisesta ja ylläpitämisestä liittyen yhtiön taloudelliseen raportointiin. Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa Nokian johdolle ja hallitukselle riittävä vakuus siitä, että taloudellinen raportointi tapahtuu luotettavasti sekä esitetään ja julkaistaan asianmukaisesti. Sisäisen valvonnan luonteesta johtuen se ei kuitenkaan välttämättä estä tai löydä virheellisyyksiä taloudellisessa raportoinnissa. Sisäinen valvonta voikin tarjota ainoastaan kohtuullisen vakuuden siitä, että taloudellinen raportointi on asianmukaista. Lisäksi kaikkiin ennusteisiin tulevien ajanjaksojen valvonnan tehokkuudesta sisältyy riski, että valvonnasta voi tulla tehotonta olosuhteista johtuen tai valvonnan periaatteiden ja käytäntöjen noudattamisen aste saattaa heikentyä.

Nokian johto on arvioinut Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuutta COSOn (Committee of Sponsoring Organiszations of the Treadway Commission) asettamien standardien perusteella. Johto on arvioinut Nokian taloudellisen raportoinnin sisäisen valvonnan tehokkuuden 31.12.2010 ja todennut että sisäinen valvonta on tehokasta.

Nokialla on myös sisäisen tarkastuksen toiminto, joka itsenäisesti tarkastaa ja arvioi yhtiön sisäisen valvonnan asianmukaisuutta ja tehokkuutta. Sisäinen tarkastus kuuluu talousjohtajan (CFO) organisaatioon ja se raportoi myös hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi milloin tahansa olla suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta.

Lisätietoja Nokian riskienhallinnasta on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35.

Hallitus

Nykyiset Nokian hallituksen jäsenet valittiin 6.5.2010 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa nimitysvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti. Samana päivänä hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta hallituksen valiokuntien puheenjohtajat ja jäsenet.

Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä yksivuotiskaudelle seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.

Muutokset hallituksessa

6.5.2010 pidetyssä yhtiökokouksessa silloinen yhtiön toimitusjohtaja Olli-Pekka Kallasvuo valittiin hallituksen jäseneksi. Kallasvuo jätti hallituksen 10.9.2010.

Alla on esitetty hallituksen ja sen valiokuntien nykyiset jäsenet.

Puheenjohtaja Jorma Ollila, s. 1950 Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja. Royal Dutch Shell Plc:n hallituksen puheenjohtaja. Jäsen vuodesta 1995. Puheenjohtaja vuodesta 1999.

Valtiot.maist. (Helsingin yliopisto). M.Sc. (Econ.) (London School of Economics). Dipl.ins. (Teknillinen korkeakoulu).

Nokia Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja pääjohtaja sekä johtokunnan puheenjohtaja 1999–2006. Nokia Oyj:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja 1992–1999. Nokia Mobile Phonesin toimitusjohtaja 1990–1992. Nokian rahoitusjohtaja 1986–1989. Toiminut Citibankin palveluksessa yrityspankkitoiminnan eri tehtävissä 1978–1985.

Otava Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja. Helsingin yliopiston hallituksen jäsen. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) hallitusten ja valtuuskuntien puheenjohtaja. The European Round Table of Industrialistsin jäsen. World Business Council for Sustainable Developmentin (WBCSD) puheenjohtaja. Ford Motor Companyn hallituksen jäsen 2000–2008. UPM Kymmene Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja 2004–2008.

Varapuheenjohtaja Marjorie Scardino, s. 1947

Pearson plc:n pääjohtaja ja hallituksen jäsen. Jäsen vuodesta 2001. Varapuheenjohtaja vuodesta 2007. Nimitysvaliokunnan puheenjohtaja. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

Bachelor of Arts (Baylor yliopisto). Juris Doctor (San Franciscon yliopisto).

The Economist Groupin pääjohtaja 1993–1997. The Economist Groupin Pohjois-Amerikan liiketoimintojen johtaja 1985–1993. Lakimies 1976– 1985 ja The Georgia Gazette -lehden kustantaja 1978–1985.

Lalita D. Gupte, s. 1948

ICICI Venture Funds Management Co Ltd:n hallituksen puheenjohtaja. Jäsen vuodesta 2007. Tarkastusvaliokunnan jäsen.

B.A. (taloustiede) (Delhin yliopisto). M.A. (liikkeenjohto) (Bombayn yliopisto).

ICICI Bank Limitedin toinen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen 2002– 2006. ICICI Ltd:n toinen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen 1999–2002 (ICICI Ltd ja ICICI Bank Ltd sulautuivat vuonna 2002). ICICI Ltd:n varatoimitusjohtaja 1996–1999. ICICI Limitedin johtaja ja hallituksen jäsen 1994–1996. Toiminut useissa johtotehtävissä ICICI Limitedin Corporate and Retail Banking, Strategy and Resources, ja International Banking -yksiköissä vuodesta 1971.

Alstom S.A:n, Bharat Forge Ltd:n, Godrej Properties Ltd:n, Kirloskar Brothers Ltd:n ja HPCL-Mittal Energy Ltd:n hallitusten jäsen. Swadhaar FinServe Pvt Ltd:n hallituksen puheenjohtaja. Lisäksi jäsenenä oppilaitosten hallintoneuvostoissa. 1994–2002 ICICI Bank Ltd:n, 2006-2010 FirstSource Solutions Ltd:n, 1993–2006 ICICI Securities Ltd:n, 2000–2006 ICICI Prudential Life Insurance Co Ltd:n, 2000–2006 ICICI Lombard General Insurance Co Ltd:n, 2003–2006 ICICI Bank UK Ltd:n, 2003–2006 ICICI Bank Canadan ja 2005–2006 ICICI Bank Eurasia Ltd:n hallitusten jäsen.

Dr. Bengt Holmström, s. 1949

Kansantaloustieteen professori, Massachusetts Institute of Technology (MIT), liiketaloustieteen professori, MIT Sloan School of Management. Jäsen vuodesta 1999.

Fil. kand. (Helsingin yliopisto). Kauppat. tri (Stanfordin yliopisto). Kauppat. tri h.c. (Stanfordin yliopisto).

Kansantaloustieteen professori Yalen yliopistossa 1985–1994.

American Academy of Arts and Sciencesin jäsen ja Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian ulkomainen jäsen. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen (ETLA) ja Elinkeinoelämän Valtuuskunnan (EVA) hallitusten jäsen. Aaltokorkeakoulusäätiön hallituksen jäsen.

Prof. Dr. Henning Kagermann, s. 1947 Jäsen vuodesta 2007. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

Ph.D. (teoreettinen fysiikka) (Brunswickin teknillinen yliopisto).

SAP AG:n toinen toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja 2008– 2009. SAP:n pääjohtaja 2003–2008. SAP:n johtoryhmän toinen puheenjohtaja 1998–2003. Toiminut SAP:n palveluksessa useissa johtotehtävissä vuodesta 1982. SAP:n johtoryhmän jäsen 1991–2009. Opettanut fysiikkaa ja tietojenkäsittelyä Brunswickin teknillisessä yliopistossa sekä Mannheimin yliopistossa 1980–1992, nimitetty professoriksi 1985.

Bayerische Motoren Werke Aktiengesellschaftin (BMW AG), Deutsche Bank AG:n, Deutsche Post AG:n ja Münchener Rückversicherungs-Gesellschaft AG:n (Munich Re) hallintoneuvostojen jäsen. Wipro Ltd:n hallituksen jäsen. Deutsche Akademie der Technikwissenschaftenin johtaja. Honorary Senate of the Foundation Lindau Nobelprizewinnersin jäsen.

Per Karlsson, s. 1955

Riippumaton yritysneuvonantaja. Jäsen vuodesta 2002. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan jäsen.

Ekonomi (Tukholman kauppakorkeakoulu).

Enskilda M&A:n, Enskilda Securities (Lontoo) johtaja 1986–1992. The Boston Consulting Groupin (Lontoo) konsultti 1979–1986.

IKANO Holdings S.A:n hallituksen jäsen.

Isabel Marey-Semper, s. 1967

Johtaja, Advanced Research, L'Oréal Group. Jäsen vuodesta 2009. Tarkastusvaliokunnan jäsen.

Neurofarmakologian tohtori (Université Paris Pierre et Marie Curie – Collège de France). MBA-tutkinto (Collège des Ingénieurs, Paris).

L'Oréal Groupin johtaja, Shared Services 2010–2011. PSA Peugeot Citroënin talousjohtaja, EVP, vastuualueena strategia 2007–2009. Thomsonin immateriaalioikeus- ja lisensointiyksikön operatiivinen johtaja 2006–2007. Vice President, Yrityssuunnittelu, Saint-Gobain 2004–2005. Johtaja, Yrityssuunnittelu, High Performance Materials, Saint-Gobain 2002–2004. Partneri, A.T. Kearney (Telesis, yrityskaupan myötä A.T. Kearney) 1997–2002.

Faurecia S.A:n hallituksen jäsen 2007–2009.

Risto Siilasmaa, s. 1966

Jäsen vuodesta 2008. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Nimitysvaliokunnan jäsen.

Dipl. ins. (Teknillinen korkeakoulu).

F-Secure Oyj:n toimitusjohtaja 1988–2006.

F-Secure Oyj:n, Elisa Oyj:n ja Fruugo Oy:n hallitusten puheenjohtaja. Blyk Ltd:n, Efecte Oy:n ja Mendor Oy:n hallitusten jäsen. Suomen Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen.

Keijo Suila, s. 1945 Jäsen vuodesta 2006. Henkilöstöpoliittisen valiokunnan jäsen.

Ekonomi (Helsingin kauppakorkeakoulu). Vuorineuvos.

Finnair Oyj:n toimitusjohtaja ja pääjohtaja 1999–2005. Oneworld airline alliancen puheenjohtaja 2003–2004, kansainvälisten lento- ja lentokuljetusjärjestöjen jäsen 1999–2005. Toiminut eri johtotehtävissä, mm. varapuheenjohtajana ja toimitusjohtajana, Huhtamäki Oyj:ssä, Leaf Groupissa ja Leaf Europessa 1985–1998.

Suomen Messut Osuuskunnan hallituksen puheenjohtaja. Solidium Oy:n hallituksen puheenjohtaja 2008–2011. Kesko Oyj:n hallituksen jäsen 2001–2009 ja varapuheenjohtaja 2006–2009.

Johtokunta

Hallituksen jäsenten valinta – Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen jäseniksi vuonna 2011

Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti 27.1.2011 hallituksen jäsenten valintaa koskevan ehdotuksensa 3.5.2011 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Valinta tehdään vuoden toimikaudeksi, joka kestää varsinaisen yhtiökokouksen 2012 päättymiseen asti. Nimitysvaliokunta ehdottaa yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä on yksitoista ja että seuraavat hallituksen nykyiset jäsenet valitaan uudelleen yhden vuoden toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen: Bengt Holmström, Henning Kagermann, Per Karlsson, Isabel Marey-Semper, Jorma Ollila, Marjorie Scardino ja Risto Siilasmaa.

Lisäksi valiokunta ehdottaa, että Jouko Karvinen, Stora Enso Oyj:n toimitusjohtaja, Helge Lund, Statoil Groupin toimitusjohtaja ja Kari Stadigh, Sampo Oyj:n toimitusjohtaja ja Sampo-konsernin konsernijohtaja, valitaan Nokian hallituksen jäseniksi samalle yhden vuoden toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen. Tämän lisäksi valiokunta ehdottaa, että Nokia Oyj:n toimitusjohtaja Stephen Elop valitaan Nokian hallituksen jäseneksi samalle yhden vuoden toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä hallituksen valiokuntien puheenjohtajien ja jäsenten valinta

Hallitus valitsee joukostaan hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimitysvaliokunnan suosituksesta. Hallitus valitsee myös hallituksen valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat jäsenvaatimukset täyttävien hallituksen riippumattomien jäsenten keskuudesta. Hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat nämä valinnat. Valinnat tehdään hallituksen järjestäytymiskokouksessa varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Nimitysvaliokunta julkisti 27.1.2011, että se ehdottaa varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen 3.5.2011 pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa Jorma Ollilan valintaa hallituksen puheenjohtajaksi ja Marjorie Scardinon valintaa hallituksen varapuheenjohtajaksi.

Nokia Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan johtokunta vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta. Hallitus nimittää johtokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Ainoastaan johtokunnan puheenjohtaja eli toimitusjohtaja voi olla jäsenenä sekä hallituksessa että johtokunnassa. Johtokunnan puheenjohtaja toimii myös toimitusjohtajana ja hänelle kuuluvat Suomen lain mukaiset toimitusjohtajan tehtävät.

Muutokset johtokunnassa

Vuonna 2010 ja tämän jälkeen Nokia on ilmoittanut seuraavista muutoksista Nokian johtokuntaan:

» Hallstein Moerk, joka toimi henkilöstöjohtajana jätti johtokunnan 31.3.2010. Tämän jälkeen Moerk on toiminut neuvonantajana Nokiassa syyskuuhun 2010 asti, jonka jälkeen hän siirtyi eläkkeelle.
» Juha Äkräs valittiin henkilöstöjohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.4.2010.
» Richard Simonson, joka on aikaisemmin toiminut Mobiles Phones -yksikön johtajana jätti johtokunnan 30.6.2010. Tämän jälkeen Simonson toimi neuvonantajana Nokiassa 1.10.2010 asti, jonka jälkeen hän lähti yhtiöstä.
» Anssi Vanjoki, joka on aikaisemmin toiminut Mobile Solutions -yksikön johtajana jätti johtokunnan 12.10.2010. Tämän jälkeen Vanjoen työsuhde Nokiassa on jatkunut irtisanomisajan loppuun asti eli 11.3.2011.
» Jerri DeVard on nimitetty Executive Vice Presidentiksi ja Chief Marketing Officeriksi ja johtokunnan jäseneksi 1.1.2011 lähtien.
» Alberto Torres, joka aikaisemmin on toiminut Meego Computers -yksikön johtajana jätti johtokunnan 10.2.2011 ja lähtee yhtiöstä 31.3.2011.
» Nokia julkaisi 11.2.2011 uuden strategiansa sisältäen muutoksia johtokuntaan ja organisaatiorakenteeseen.

Alla on esitelty johtokunnan nykyiset jäsenet.

Stephen Elop, s. 1963

Nokia Oyj:n toimitusjohtaja ja johtokunnan puheenjohtaja. Jäsen ja puheenjohtaja 21.9.2010 alkaen. Nokian palveluksessa 21.9.2010 alkaen.

Tietotekniikan ja -hallinnon tutkinto (McMaster University, Hamilton, Canada). Oikeustieteen kunniatohtori (McMaster University, Hamilton, Canada).

Microsoft Corporation, yritysratkaisuista vastaavan yksikön johtaja ja johtokunnan jäsen 2008–2010. Juniper Networks, Inc., Chief Operation Officer 2007–2008. Adobe Systems Inc., Worldwide Field Operations -yksikön johtaja 2005–2006. Toimitusjohtaja (viimeisin tehtävä) Macromedia Inc. 1998–2005.

NAVTEQ Corporationin hallituksen puheenjohtaja.

Esko Aho, s. 1954 Johtaja, yhteistyösuhteet ja yhteiskuntavastuu. Jäsen vuodesta 2009. Nokian palveluksessa vuodesta 2008.

Valtiot. maist. (Helsingin yliopisto).

Suomen Itsenäisyyden juhlarahaston Sitran yliasiamies 2004–2008. Yksityinen konsulttialan yrittäjä 2003–2004. Luennoitsija, Harvardin yliopisto 2000–2001. Suomen pääministeri 1991–1995. Suomen Keskustan puoluejohtaja 1990–2002. Kansanedustaja 1983–2003. Presidentin valitsijamies 1978, 1982 ja 1988.

Fortum Oyj:n ja Technology Academy Finlandin hallitusten jäsen. Teknologiateollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja. Club de Madrid -järjestön kutsuttu jäsen sekä InterAction Councilin ja Science and Technology in Society -forumin (STS) jäsen. Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) World Councilin jäsen ja ICC Suomen varapuheenjohtaja.

Jerri DeVard, s. 1958 Johtaja, Chief Marketing Officer. Jäsen 1.1.2011 alkaen. Nokian palveluksessa 1.1.2011 alkaen.

B.A. (taloustiede) (Spelman College, Atlanta, Georgia, USA). M.B.A. (markkinointi) (Clark Atlanta University Graduate School of Business, Atlanta, Georgia, USA).

DeVard Marketing Groupin johtaja 2007–2010. Verizon Communications Inc:n Senior Vice President, Marketing and Brand Management 2005–2007 ja Senior Vice President, Marketing Communications and Brand Management 2003–2005. Chief Marketing Officer, e-Consumer 2000–2002 ja muissa johtotehtävissä 1998–2000. Vice President, Marketing, Color Cosmetics, Revlon Inc. 1996–1998. Vice President, Sales and Marketing, Harrah's Entertainment 1994–1996. Lukuisissa brändijohtamisen tehtävissä Pillsbury Companyssa 1983–1993.

Belk Inc:n hallituksen jäsen. Spelman Collegen, Board of Trustees, varapuheenjohtaja. PepsiCo African-American Advisory Boardin jäsen.

Colin Giles, s. 1963 Johtaja, Sales. Jäsen 11.2.2011 alkaen. Nokian palveluksessa vuodesta 1992.

B.S. (insinööritieteet) (University of Western Australia). EMBA (London Business School).

Myyntijohtaja, Nokia Markets 2010–2011. Kiinan, Japanin ja Korean aluejohtaja, Nokia 2009–2010. Myyntijohtaja, Distibution East, Nokia 2008–2009. Johtaja, Kiina, Customer and Market Operations, Nokia 2002– 2008. Myynti- ja markkinointijohtaja Kiinassa, Nokia 2001–2002. Taiwanin aluejohtaja, Nokia 1997–2001. Asia Pacific -alueen markkinointijohtaja, Nokia 1994–1997. Työskennellyt useissa tietoliikennealan yrityksissä Australiassa ja Englannissa.

Richard Green, s. 1955

Johtaja, Chief Technology Officer. Jäsen 11.2.2011 alkaen. Nokian palveluksessa 3.5.2010 alkaen.

Bachelor- ja Master-tutkinnot (State University of New York, Albany).

Johtaja ja Chief Technology Officer, Mobile Solutions, Nokia 2010–2011. Executive Vice President, Software Division, Sun Microsystems, Inc. 2006– 2008. Casatt Softwaren ja Nuancen palveluksessa eri johtotehtävissä.

Albany Foundationin hallituksen jäsen. Jo Harlow, s. 1962 Johtaja, Smart Devices. Jäsen 11.2.2011 alkaen. Nokian palveluksessa vuodesta 2003.

B.S. (Psychology) (Duke University, Durham, North Carolina, USA).

Johtaja, Symbian Smartphones, Mobile Solutions, Nokia 2010–2011. Smartphones Product Management -yksikön johtaja, Nokia 2009. Live Category -yksikön johtaja, Nokia 2008–2009. Markkinointijohtaja, Mobile Phones, Nokia 2006–2007. Pohjois-Amerikan alueen markkinointijohtaja, Mobile Phones, Nokia 2003–2005. Markkinointi-, myynti- ja johtotehtävissä Reebokin palveluksessa 1992–1993 ja Procter & Gamblen palveluksessa 1984–1992.

Timo Ihamuotila, s. 1966 Johtaja, Chief Financial Officer. Jäsen vuodesta 2007. Nokian palveluksessa 1993–1996 ja vuodesta 1999.

Kauppat. maist. (Helsingin kauppakorkeakoulu). Lisensiaatti (rahoitus) (Helsingin kauppakorkeakoulu).

Marketsin Sales -yksikön johtaja, Nokia 2008–2009. Mobile Phonesin Sales and Portfolio Management -yksikön johtaja, Nokia 2007. Mobile Phonesin CDMA-liiketoimintayksikön johtaja, Nokia 2004–2007. Nokia rahoitusyksikön johtaja 2000–2004. Nokian yritysrahoituksen johtaja 1999–2000. Johtaja, Nordic Derivates Sales, Citibank Plc 1996–1999. Nokian kaupankäynnin ja riskienhallinnan johtaja 1993–1996. Rahoituksen varainhallinnan analyytikko, Kansallis-Osake-Pankki 1990–1993.

NAVTEQ Corporationin ja Nokia Siemens Networks B.V.:n hallitusten jäsen. Keskuskauppakamarin hallituksen jäsen.

Mary T. McDowell, s. 1964 Johtaja, Mobile Phones. Jäsen vuodesta 2004. Nokian palveluksessa vuodesta 2004.

Bachelor of Science (tietojenkäsittelyoppi) (College of Engineering at the University of Illinois).

Nokian Corporate Development -yksikön johtaja ja Chief Development Officer 2008–2010. Enterprise Solutions -toimialaryhmän johtaja, Nokia 2004–2007. Hewlett-Packardin tulosvastuullinen palvelinliiketoiminnan johtaja 2002–2003. Compaq Computer Corporationin tulosvastuullinen palvelinliiketoiminnan johtaja 1998–2002. Compaq Computer Corporationin palvelinliiketoiminnan markkinointijohtaja 1996–1998. Toiminut useissa eri johto- tai muissa tehtävissä Compaq Computer Corporationin palveluksessa 1986–1996.

Autodesk Inc:n hallituksen jäsen. College of Engineering, University of Illinois, Board of Visitorsin jäsen.

Dr. Tero Ojanperä, s. 1966

Johtaja, Services and Developer Experience. Jäsen vuodesta 2005. Nokian palveluksessa vuodesta 1990.

Dipl. ins. (Oulun yliopisto). Ph. D. (Delft University of Technology, Alankomaat).

Nokian teknologiajohtaja 2006–2007. Nokian strategiajohtaja 2005–2006. Nokian tutkimuskeskuksen vetäjä 2003–2004. Nokia Networksin johtaja, Research, Standardization and Technology of IP Mobility Networks 1999–2002. Nokia Networks Radio Access Systems Researchin ja Nokia Networks Korean johtaja 1999. Nokia Networks Radio Access Systems Researchin vetäjä 1998–1999. Nokian tutkimuskeskuksen johtava insinööri 1997–1998.

NAVTEQ Corporationin hallituksen jäsen. Young Global Leadersin jäsen.

Louise Pentland, s. 1972 Johtaja, Chief Legal Officer. Jäsen 11.2.2011 alkaen. Nokian palveluksessa vuodesta 1998.

LL.B honors (oikeustieteen tutkinto) (Newcastle upon Tyne). Asianajaja (Englanti ja Wales). New York Barin jäsen.

Johtaja ja Chief Legal Officer, Nokia 2008–2011. Chief Legal Officer (vt), Nokia 2007–2008. Lakiasiainjohtaja, Nokia Enterprise Solutions 2004–2007. Lakimies, Nokia Networks 1998–2004. Toiminut eri lakimiestehtävissä Avon Cosmetics Ltd:ssa sekä eri asianajotoimistoissa Englannissa.

Association of General Counselsin, CLO Roundtable-Europen, Global Leaders in Law -järjestön sekä Corporate Counsel Forumin jäsen. International Bar Associationin varapuheenjohtaja.

Niklas Savander, s. 1962 Johtaja, Markets. Jäsen vuodesta 2006. Nokian palveluksessa vuodesta 1997.

Dipl. ins. (Helsingin teknillinen korkeakoulu). Kauppat. maist. (Helsingin ruotsinkielinen kauppakorkeakoulu).

Services-yksikön johtaja, Nokia 2007–2010, Technology Platforms -yksikön johtaja, Nokia 2006–2007. Nokia Enterprise Solutions, Mobile Devices -liiketoimintayksikön johtaja, Nokia 2003–2006. Johtaja, Nokia Mobile Software, Market Operations 2002–2003. Johtaja, Nokia Mobile Software, Strategy, Marketing & Sales 2001–2002. Johtaja, Nokia Networks, Mobile Internet Applications 2000–2001. Johtaja, Nokia Networks, Marketing 1998–2000. Johtaja, Nokia Networks, Networks Systems, Marketing 1997–1998. Toiminut useissa eri johtotehtävissä Hewlett-Packard Companyn palveluksessa 1987–1997.

Nokia Siemens Networks B.V.:n hallituksen jäsen. Waldemar von Frenckells Stiftelsen hallituksen jäsen ja sihteeri.

Juha Äkräs, s. 1965 Johtaja, Human Resources. Jäsen 1.4.2010 alkaen. Nokian palveluksessa vuodesta 1993.

Dipl.ins. (Teknillinen korkeakoulu, Helsinki).

Johtaja, Henkilöstöhallinto, Nokia 2006–2010. Johtaja, Henkilöstöhallinto, Global Operations, Nokia 2005–2006. Yksikönjohtaja, Core Networks, Nokia Networks 2003–2005. Yksikönjohtaja, IP Networks, Nokia Networks 2002–2003. Johtaja, strategia ja liiketoimintojen kehittäminen, Nokia Networks 2000–2001. Johtaja, Customer Services APAC , Nokia Telecommunications 1997–1999. Markkinointi- ja liiketoimintojen kehittämispäällikkö, Customer Services, Nokia Telecommunications 1995–1996. Liiketoimintojen kehittämispäällikkö ja controller, Customer Services, Nokia Cellular Systems 1994–1995. Projektipäällikkö, Nokia Telecom Ab (Ruotsi) 1993–1994.

Elinkeinoelämän keskusliiton hallituksen jäsen.

Dr. Kai Öistämö, s. 1964 Johtaja, Chief Development Officer. Jäsen vuodesta 2005. Nokian palveluksessa vuodesta 1991.

Tekn. tri (signaalin käsittely). Dipl.ins. (Tampereen teknillinen korkeakoulu).

Devices-yksikön johtaja, Nokia 2007-2010. Mobile Phones -toimialaryhmän johtaja, Nokia 2005–2007. Mobile Phones, Business Line Managementin johtaja, Nokia 2004–2005. Nokia Mobile Phones, Mobile Phones -liiketoimintayksikön johtaja 2002–2003. Nokia Mobile Phones, TDMA/ GSM 1900 -tuotelinjan johtaja 1999–2002. TDMA-tuotelinjan johtaja 1997–1999. Toiminut useissa johto- tai muissa tehtävissä Nokia Consumer Electronicsissa ja Nokia Mobile Phonesissa 1991–1997.

Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen jäsen. NAVTEQ Corporationin hallituksen jäsen.

Hallituksen ja johtokunnan palkat ja palkkiot

Hallitus

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenille maksetut ja yhtiökokouksessa vuosina 2010, 2009 ja 2008 päätetyt palkkiot perustuen heidän asemaansa hallituksessa ja sen valiokunnissa.

Asema, EUR	2010	2009	2008
Puheenjohtaja	440 000	440 000	440 000
Varapuheenjohtaja	150 000	150 000	150 000
Jäsen	130 000	130 000	130 000
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	25 000	25 000	25 000
Tarkastusvaliokunnan jäsen	10 000	10 000	10 000
Henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtaja	25 000	25 000	25 000
Yhteensä	1,2 1 700 000.	1,2 1 840 000.	1,2 1 710 000.

1 Palkkioiden kokonaismäärän muutos vuositasolla johtuu hallituksen jäsenten määrän muutoksesta ja valiokuntien kokoonpanojen vaihtelusta. Tehtäväkohtaiset palkkiot ovat säilyneet samansuuruisina.

2 Hallituksen yhteenlaskettu palkkiosumma sisältää entiselle toimitusjohtajalle maksetun palkkion hänen tehtävästä hallituksen jäsenenä, mutta vain tästä tehtävästä.

Yhtiön toimintatapana on, että hallituksen jäsenten palkkio koostuu yksinomaan vuosipalkkiosta ja että kokouspalkkioita ei makseta. Lisäksi noin 40 % hallituksen jäsenten palkkioista maksetaan markkinoilta hankittuina Nokian osakkeina. Yhtiön toimintatapana on myös, että hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki palkkioina saamansa Nokian osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuvat kulut, verot mukaan lukien). Tämän lisäksi yhtiön toimintatapana on, että toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu mihinkään Nokian osakepohjaiseen kannustinohjelmaan, eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperusteisia osakepalkkioita tai ehdollisia osakepalkkioita, eivätkä muitakaan osakeperusteisia tai muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.

Entiselle toimitusjohtajalle maksettiin muuttuvia palkkioita hänen johtotehtäviensä perusteella, mutta ei hallituksen jäsenenä toimimisesta. Entisen toimitusjohtajan saamat palkkiot on kuvattu kohdassa "Palkkiotaulukko vuodelta 2010" sivulla 107.

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain nimitysvaliokunnan ehdotuksesta hallituksen jäsenten palkkioista. Päätös tehdään edustettuina olevien äänten yksinkertaisella enemmistöllä. Palkkio päätetään toimikaudeksi, joka alkaa kyseisestä varsinaisesta yhtiökokouksesta ja jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Laatiessaan yhtiökokoukselle ehdotusta hallituksen palkkioiksi nimitysvaliokunnan toimintatapana on ottaa huomioon ja verrata hallituksen palkkiotasoja ja -perusteita sellaisissa globaaleissa vertailuyhtiöissä,

jotka liikevaihdoltaan ja liiketoiminnan moninaisuudeltaan vastaavat Nokiaa. Valiokunnan tavoitteena on taata, että yhtiöllä on tehokas, maailmanluokan ammattilaisista koostuva hallitus, jossa on edustettuna monipuolinen yhdistelmä sopivia taitoja ja kokemusta. Kilpailukykyinen hallituksen palkkio on yksi tekijä tämän tavoitteen saavuttamisessa.

Hallituksen palkkiot vuonna 2010

Hallituksen jäsenten yhteenlaskettu palkkion määrä, joka maksettiin heidän tehtävästään hallituksessa ja sen valiokunnissa, oli 1 700 000 euroa 31.12.2010 päättyneeltä vuodelta.

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenille vuodelta 2010 maksetut palkkiot ja niiden rakenne 6.5.2010 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Lisätietoja hallituksen jäsenten osakeomistuksista ja osakepohjaisista kannustimista löytyy kohdasta "Hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus" sivulta 112.

	Vuosi	Rahana ansaitut tai maksetut EUR	Osake- palkkiot 1 palkkiot 2 EUR	Optio- oikeudet 2 EUR	Muut kuin osake- pohjaiset kannustimet 2 EUR	Muutos eläke- vastuussa 2 EUR	Muut palkkiot 2 Yhteensä EUR	EUR
Jorma Ollila, puheenjohtaja 3	2010	440 000	—	—	—	—	—	440 000
Marjorie Scardino, varapuheenjohtaja 4	2010	150 000	—	—	—	—	—	150 000
Lalita D. Gupte 5	2010	140 000	—	—	—	—	—	140 000
Bengt Holmström	2010	130 000	—	—	—	—	—	130 000
Henning Kagermann	2010	130 000	—	—	—	—	—	130 000
Olli-Pekka Kallasvuo 6	2010	130 000	—	—	—	—	—	130 000
Per Karlsson 7	2010	155 000	—	—	—	—	—	155 000
Isabel Marey-Semper 8	2010	140 000	—	—	—	—	—	140 000
Risto Siilasmaa 9	2010	155 000	—	—	—	—	—	155 000
Keijo Suila	2010	130 000	—	—	—	—	—	130 000
Yhteensä		1 700 000						1 700 000

1 Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta hankittuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % käteisenä.
2 Ei sovelleta yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomiin hallituksen jäseniin, eikä sovelleta entiseen toimitusjohtajaan hänen hallituksen jäsenen tehtäviensä osalta.
3 Jorma Ollilan palkkio hallituksen puheenjohtajana toimimisesta.
4 Marjorie Scardinon palkkio hallituksen varapuheenjohtajana toimimisesta.
5 Lalita Gupten palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
6 Olli-Pekka Kallasvuo jätti paikkansa Nokian hallituksessa 10.9.2010. Tämä taulukko sisältää Olli-Pekka Kallasvuolle ainoastaan hallituksen jäsenenä toimimisesta suoritetun palkkion. Hänen toimitusjohtajana ja johtokunnan puheenjohtajana toimimisestaan maksetuista palkkioista 20.9.2010 asti, katso "Palkkiotaulukko vuodelta 2010" sivulla 107.
7 Per Karlssonin palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajana toimimiseen.
8 Isabel Marey-Semperin palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimi seen ja 10 000 euroa tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimiseen.
9 Risto Siilasmaan palkkio, josta 130 000 euroa perustui hallituksen jäsenenä toimimiseen ja 25 000 euroa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimiseen.

Hallituksen nimitysvaliokunnan ehdotus hallituksen palkkioiksi vuonna 2011

Hallituksen nimitysvaliokunta julkisti 27.1.2011 ehdotuksensa 3.5.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle hallituksen vuoden 2011 palkkioiksi. Valiokunta ehdottaa, että yhtiökokouksessa valittaville hallituksen jäsenille maksettaisiin vuoden 2012 varsinaiseen yhtiökokoukseen päättyvältä yhden vuoden kestävältä toimikaudelta samansuuruinen vuosipalkkio kuin edellisenä kolmena vuotena: hallituksen puheenjohtajalle 440 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 150 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle 130 000 euroa (lukuun ottamatta Nokian toimitusjohtajaa, jos hänet valitaan hallitukseen); tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ja henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajalle maksettaisiin vuosipalkkiona lisäksi 25 000 euroa ja kullekin tarkastusvaliokunnan

jäsenelle 10 000 euroa. Lisäksi nimitysvaliokunta ehdottaa, että palkkioista noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina, jotka hallituksen jäsenten on Nokian toimintatapojen mukaisesti säilytettävä omistuksessaan hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden hankkimisesta aiheutuneet kulut, verot mukaan lukien).

Johdon palkitseminen

Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat sekä päätöksentekojärjestys

Johdon palkitsemisperiaatteet ja kannustinohjelmat on kehitetty mahdollistamaan Nokian tehokas kilpaileminen erittäin monimutkaisella ja nopeasti kehittyvällä langattoman viestinnän teollisuudenalalla. Nokia on toimialansa johtava yritys ja se harjoittaa liiketoimintaansa maailmanlaajuisesti. Johdon palkitsemisjärjestelmien keskeisenä tavoitteena on palkata, sitouttaa ja motivoida kyvykkäitä johtajia, jotka edistävät Nokian menestystä ja johtoasemaa toimialalla maailmanlaajuisesti. Nokian palkitsemisjärjestelmien tavoitteena on edistää pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä varmistaa, että palkkiot perustuvat suoritukseen.

Nokian johdon palkitsemisjärjestelmiin kuuluu:

» kilpailukykyinen peruspalkka; ja
» lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimet, joiden tarkoituksena on luoda kokonaisuutena kilpailukykyinen palkitsemisjärjestelmä.

Nokian johdon palkitsemisjärjestelmien päätarkoituksena on:

» palkata ja sitouttaa huipputason lahjakkuuksia;
» tarjota merkittävä tulosperusteinen muuttuva palkanosa asetettujen lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamisesta;
» asianmukaisesti tasapainottaa palkkiot ottaen huomioon sekä yhtiön että henkilön oma suoritus; ja
» yhdenmukaistaa ylimmän johdon ja osakkeenomistajien edut pitkän aikavälin osakepohjaisten kannustinjärjestelmien avulla.

Nokian johdon palkkiotasojen ja palkitsemiskäytäntöjen kilpailukykyisyys on yksi monista avaintekijöistä, joita hallituksen henkilöstöpoliittinen valiokunta ottaa huomioon päättäessään Nokian johdon palkkioista. Henkilöstöpoliittinen valiokunta vertaa vuosittain Nokian palkitsemiskäytäntöjä, peruspalkkoja sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustimia sisältäviä kokonaispalkkioita muihin yhtiöihin, jotka ovat liikevaihdoltaan, maailmanlaajuiselta toiminta-alueeltaan ja liiketoiminnan moninaisuudeltaan samankaltaisia Nokian kanssa ja joiden kanssa Nokia arvioi kilpailevansa osaajista. Näihin vertailukohteisiin kuuluu yhtiöitä, jotka toimivat korkean teknologian, tietoliikenteen ja internet-palveluiden aloilla sekä muilla teollisuuden aloilla, ja joilla on pääkonttori Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Henkilöstöpoliittinen valiokunta määrittelee vertailuryhmän ja päivittää sitä tarvittaessa ajoittain esimerkiksi liiketoimintaympäristön ja teollisuudenalan muutosten johdosta.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta käyttää Mercer Human Resourcesin asiantuntijaa hankkiessaan vertailutietoja ja tietoja markkinoiden kehityksestä. Ulkopuolinen asiantuntija työskentelee suoraan henkilöstöpoliittisen valiokunnan puheenjohtajalle ja tapaa henkilöstöpoliittisen valiokunnan vuosittain ilman yhtiön johdon läsnäoloa arvioidakseen Nokian johdon palkkiotasoja ja palkkiojärjestelmien kilpailukykyisyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta. Yhtiön johto antaa asiantuntijalle tietoja Nokian palkitsemisjärjestelmistä valiokunnan tapaamisiin valmistautumista varten. Henkilöstöpoliittiselle valiokunnalle työskentelevä Mercer Human Resourcesin asiantuntija on Nokiasta riippumaton, eikä hänellä ole mitään muuta liiketoimintasuhdetta Nokiaan.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta käsittelee ylimmän johdon palkitsemista vuosittain ja, erityisen tarpeen niin vaatiessa, myös vuoden aikana. Henkilöstöpoliittinen valiokunta käsittelee ja suosittelee hallitukselle, ilman yhtiön johdon läsnäoloa, toimitusjohtajan palkitsemisen kannalta merkitykselliset yhtiön tavoitteet ja päämäärät, arvioi toimitusjohtajan suoriutumista asetettuihin tavoitteisiin ja päämääriin verrattuna sekä tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajan palkaksi ja palkkioiksi. Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat kaikki toimitusjohtajan palkat ja palkkiot, mukaan lukien myös pitkän

aikavälin osakepohjaiset kannustimet. Yhtiön johdon tehtävänä on antaa kaikki tiedot, jotka valiokunta pyytää päätöksentekonsa tueksi.

Lisäksi henkilöstöpoliittinen valiokunta hyväksyy toimitusjohtajan esityksen pohjalta kaikkien johtokunnan jäsenten (lukuun ottamatta Nokian toimitusjohtajaa) ja muiden toimitusjohtajan suorien alaisten kaikki palkat ja palkkiot, mukaan lukien pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet sekä niihin liittyvät kriteerit ja tavoitteet. Valiokunta myös tarkistaa johtokunnan jäsenten (lukuun ottamatta toimitusjohtajaa) ja muiden toimitusjohtajan suorien alaisten suoriutumisarvioinnin tulokset ja hyväksyy heidän kannustinpalkkionsa kyseisen arvioinnin perusteella.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta ottaa huomioon muun muassa seuraavia tekijöitä arvioidessaan Nokian ylimmän johdon ja toimitusjohtajan palkkoja ja palkkioita:

» palkkiotaso samankaltaisissa tehtävissä (tehtävän laajuus, liikevaihto, alaisten määrä, globaalit vastuut ja raportointisuhteet) vertailuyhtiöissä;
» johtajan edellisvuoden työsuoritukset;
» tehtävän vaikutus Nokian suoritukseen ja strategiseen suuntaan;
» sisäinen vertailu Nokian muun ylimmän johdon palkkaukseen; sekä
» aikaisempi kokemus ja tehtävässäoloaika.

Henkilöstöpoliittinen valiokunta arvioi näitä tekijöitä kokonaisarviona.

Nokian johto teki vuonna 2009 sisäisen riskiarvion Nokian henkilöstön palkitsemisessa noudatettavista toimintatavoista ja käytännöistä. Arvion johtopäätöksenä oli, että Nokian henkilöstön palkitsemisessa noudatetuista toimintatavoista ja käytännöistä ei aiheudu riskejä, joilla voi perustellusti arvioida olevan huomattavaa haitallista vaikutusta Nokialle. Arvion johtopäätökset raportoitiin henkilöstöpoliittiselle valiokunnalle. Nokian palkitsemisen toimintatavat tai käytännöt eivät ole olennaisesti muuttuneet vuoden 2010 aikana ja henkilöstöpoliittinen valiokunta arvioikin, että ei ole myöskään muita tekijöitä, jotka olisivat edellyttäneet uuden selvityksen laatimista vuonna 2010.

Johdon palkitsemisen osatekijät

Ylimmän johdon palkitsemisohjelma koostuu käteisenä maksettavasta vuotuisesta peruspalkasta ja lyhyen aikavälin käteiskannustimista sekä pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista, joita ovat tulosperusteiset osakepalkkiot, optio-oikeudet ja ehdolliset osakepalkkiot.

Vuotuinen rahapalkka

Tavoitteena on, että peruspalkat ovat kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla. Henkilöstöpoliittinen valiokunta arvioi ja punnitsee kokonaisuutena tarkoituksenmukaisia palkkatasoja yhdysvaltalaisiin ja eurooppalaisiin vertailuyhtiöihin verraten.

Lyhyen aikavälin käteiskannustimet ovat tärkeä osa Nokian suoritusperusteisia palkkiojärjestelmiä ja ne on sidottu suoraan Nokian ja kunkin johtajan henkilökohtaiseen suoritukseen. Lyhyen aikavälin käteiskannustimien ansaintamahdollisuudet ilmoitetaan prosenttiosuutena jokaisen johtajan vuotuisesta peruspalkasta. Nämä palkkion ansaintamahdollisuudet ja arviointikriteerit on esitetty seuraavassa taulukossa.

Lyhyen aikavälin käteiskannustimien arviointikriteerit koostuvat niistä taloudellisista tavoitteista, joiden katsotaan olevan tärkeitä mittareita arvioitaessa Nokian onnistumista pyrkimyksissään tuottaa lisäarvoa osakkeenomistajille. Asetetut taloudelliset tavoitteet perustuvat useisiin tekijöihin ja ne on tarkoitettu vaativiksi päämääriksi, jotka saavuttaessaan Nokia uskoo voittavansa kilpailijansa korkean teknologian, tietoliikenne- ja internet-palveluiden toimialoilla. Tavoitteiden asettaminen, mukaan lukien eri tekijöiden painoarvojen määrittäminen, vaatii johtokunnan jäsenten osalta henkilöstöpoliittisen valiokunnan hyväksynnän ja toimitusjohtajan osalta hallituksen hyväksynnän. Alla olevassa taulukossa esitetään toimitusjohtajalle ja johtokunnan jäsenille asetetut arviointikriteerit, sekä kunkin tavoitteen suhteelliset painotukset vuodelle 2010.

Kannustin prosenttiosuutena vuotuisesta peruspalkasta 2010

Tehtävä	Vähimmäis- suoritus, %	Tavoite- suoritus, %	Enimmäis suoritus, %	Arviointikriteerit
Toimitusjohtaja 1	0	100	225	(a) Taloudelliset tavoitteet (sisältää tavoitteet liikevaihdolle, liikevoitolle, liiketoiminnan kassavirran hallinnalle ja liike- toiminnan avaintavoitteille)
	0	25	37,5	(c) Osakkeenomistajien kokonaistuotto 2 (verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin korkean teknologian, tietoliiken- teen ja Internet-palveluiden toimialoilla yhden, kolmen ja viiden vuoden ajanjaksolla)
	0	25	37,5	(d) Strategiset tavoitteet
Yhteensä	0	150	300
Johtokunta	0	75	168,75	(a) Taloudelliset tavoitteet (sisältää tavoitteet liikevaihdolle, liikevoitolle, liiketoiminnan kassavirran hallinnalle ja liike- toiminnan avaintavoitteille); ja
				(b) Yksilölliset strategiset tavoitteet (kuvattu alla)
	0	25	37,5	(c) Osakkeenomistajien kokonaistuotto 2, 3 (verrattuna tärkeimpiin kilpailijoihin korkean teknologian, tietoliiken- teen ja Internet-palveluiden toimialoilla yhden, kolmen ja viiden vuoden ajanjaksolla)
Yhteensä	0	100	206,25

1 Soveltuu 20.9.2010 asti toimitusjohtajana toimineeseen Olli-Pekka Kallasvuohon. Stephen Elopille, joka on toiminut toimitusjohtajana 21.9.2010 alkaen, maksettava lyhyen aikavälin palkkiotavoite on 150 % peruspalkasta, joka maksettiin hänelle vuodelta 2010 määräsuhteessa aloitusajankohta huomioiden.
2 Osakkeenomistajien saama kokonaistuotto tarkoittaa Nokian osakkeen kurssikehitystä annetulla ajanjaksolla sisältäen jaettujen osinkojen määrän ja jaettuna Nokian osakkeen kurssilla ajanjakson alussa. Laskutapa suoritetaan samalla tavalla kullekin vertailuryhmän yhtiölle.
3 Vain tietyt johtokunnan jäsenet ovat oikeutettuja osakkeenomistajien saamaan kokonais tuottoon perustuvaan 25 %:n suuruisen kannustinosuuteen.

Lyhyen aikavälin käteiskannustinpalkkion maksu perustuu jokaiselle yllä olevan taulukon mukaiselle arviointikriteerille asetetun tavoitteen toteutumiseen ja sisältää seuraavat tekijät: (1) Nokian todellinen suoritus verrattuna liikevaihdolle, liikevoitolle, liiketoiminnan kassavirran hallinnalle ja liiketoiminnan avaintavoitteille etukäteen asetettuihin tavoitteisiin ja (2) kunkin johtajan suoritus verrattuna hänelle etukäteen asetettuihin yksilöllisiin strategisiin tavoitteisiin. Yksilölliset strategiset tavoitteet sisältävät avaintavoitteita, jotka ovat keskeisiä Nokian pitkän aikavälin strategiselle menestykselle, ja jotka edellyttävät henkilöstöpoliittisen valiokunnan harkinnanvaraista arviota suorituksesta. Tällaiset strategiset tavoitteet voivat liittyä esimerkiksi Nokian tuoteportfolioon,

asiakassuhteisiin, kehittäjäekosysteemiin sekä yhteistyösuhteisiin ja muihin strategisiin kilpailuetuihin.

Kannustinpalkkiona lopulta maksettavaa palkkiota määrittäessään henkilöstöpoliittinen valiokunta määrittelee kokonaistuloksen kullekin johtajalle perustuen (a) Nokian taloudellisten tavoitteiden ja liiketoiminnan avaintavoitteiden täyttymiseen ja (b) laadulliselle ja määrälliselle tulokselle asetettujen yksilöllisten strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kannustinpalkkiona lopulta maksettava määrä saadaan kertomalla kunkin johtajan palkka (i) johtajan kannustintavoiteprosentilla sekä (ii) yllämainittujen tekijöiden (a) ja (b) perusteella saaduilla tuloksilla. Kunkin johtajan tulos kerrotaan vielä "kannattavuuskertoimella", joka määritellään Nokian kokonaisliikevaihdon, kannattavuuden ja kassavirran hallinnan perusteella, ja jota sovelletaan samalla tavalla kaikkiin Nokian työntekijöihin, jotka kuuluvat lyhyen aikavälin käteiskannustinohjelman piiriin. Henkilöstöpoliittinen valiokunta voi käyttää harkintaa verratessaan todellisia tuloksia asetettuihin tavoitteisiin ja näistä seuraaviin kannustinpalkkioiden määriin. Joissakin poikkeuksellisissa tilanteissa johtajan saama lyhyen aikavälin kannustin voi olla nolla. Enimmäismäärän maksu on mahdollista vain, jos kaikissa tavoitteissa on saavutettu enimmäissuoritus.

Se osa lyhyen aikavälin käteiskannustimesta, joka on sidottu (a) Nokian taloudellisiin tavoitteisiin ja liiketoiminnan avaintavoitteisiin sekä (b) yksilöllisiin strategisiin tavoitteisiin, maksetaan kaksi kertaa vuodessa perustuen suoritukseen Nokian lyhyen aikavälin ohjelmien aikana, jotka päättyvät 30. kesäkuuta ja 31. joulukuuta kunakin vuonna. Lyhyen aikavälin käteiskannustimien toinen osa maksetaan vuosittain aina vuoden lopussa perustuen henkilöstöpoliittisen valiokunnan tekemään arvioon (c) Nokian osakkeenomistajien kokonaistuotosta verrattuna henkilöstöpoliittisen valiokunnan valitsemiin vertailuyhtiöihin korkean teknologian, Internet-palveluiden ja tietoliikenteen toimialoilla sekä tiettyihin markkinaindekseihin yhden, kolmen ja viiden vuoden ajalta. Entisen toimitusjohtajan Olli-Pekka Kallasvuon kannustinpalkkion vuodelta 2010 oli suunniteltu sisältävän myös hänen saavutuksiensa vertaamisen (d) strategiseen johtamiseen liittyviin tavoitteisiin. Näihin tavoitteisiin kuuluivat suoriutuminen avainmarkkinoilla, strategisten kykyjen kehittyminen, kilpailukyvyn parantuminen ydinliiketoimintojen alueella sekä johdon kehittäminen. Koska Kallasvuon työsuhde Nokiassa päättyi ennen 31.12.2010, strategisiin johtamistavoitteisiin sidottuja palkkioita ei maksettu. Nykyiselle toimitusjohtajalle Stephen Elopille ei asetettu strategiseen johtamiseen liittyviä tavoitteita vuodelle 2010, koska suoritusta ei olisi ollut mahdollista mitata lyhyen suorituskauden aikana.

Lisätietoja ylimmälle johdolle maksetuista rahapalkoista vuonna 2010 löytyy kohdasta "Palkkiotaulukko vuodelta 2010" sivulta 107.

Pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet

Nokia käyttää pitkän aikavälin osakepohjaisia kannustimia, eli tulosperusteisia osakepalkkioita, optio-oikeuksia ja ehdollisia osakepalkkioita tavoitteenaan yhdenmukaistaa ylimmän johdon ja osakkeenomistajien edut ja palkita pitkän aikavälin taloudellisesta suorituksesta. Samalla tarkoituksena on sitouttaa johtoa ja ottaa huomioon kehittyvät lainsäädännölliset vaatimukset ja suositukset sekä muuttuvat taloudelliset olosuhteet. Nämä palkkiot määritellään edellä kohdassa "Johdon palkitsemisperiaatteet ja -ohjelmat sekä päätöksentekojärjestys" kuvattujen tekijöiden perusteella, joihin kuuluvat esimerkiksi palkan ja palkkioiden vertailu relevanteilla markkinoilla toimivien johtajien palkkoihin ja palkkioihin sekä johdon jäsenten kokonaispalkkioiden kilpailukyky näillä markkinoilla. Tulosperusteiset osakepalkkiot ovat Nokian pääasiallinen pitkän aikavälin osakepohjainen kannustin ja ne palkitsevat sekä Nokian pitkän aikavälin taloudellisen tuloksen että osakkeen kurssikehityksen perusteella. Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella annetaan osakkeita, jos ainakin toisen etukäteen määritetyn Nokian taloudelliseen menestymiseen sidotun suoritustavoitteen kynnystaso saavutetaan suorituskauden loppuun mennessä. Johtajan saaman palkkion arvo riippuu Nokian osakkeen arvosta. Optio-oikeuksilla tavoitellaan arvon luomista sitä kautta, että Nokian osakkeen hinta olisi optio-oikeuksien toteutuessa korkeampi kuin optio-oikeuksien myöntämishetkellä määrätty osakkeen merkintähinta. Tämän tarkoituksena on kohdistaa johtajien huomio myös osakkeen arvostukseen, näin yhdenmukaistaen johdon ja osakkeenomistajien edut. Ehdollisia osakepalkkioita käytetään ensisijaisesti pitkäaikaiseen sitouttamiseen ja niiden perusteella annetaan osakkeita etukäteen määrätyn ansainta-ajan päätyttyä. Kaikkien myönnettävien osakkeiden osalta on noudatettava johdon osakeomistusta koskevia suosituksia, jotka on selostettu myöhemmin. Pääsääntöisesti johtaja menettää osakepohjaiset kannustimensa, mikäli hän lähtee Nokian palveluksesta ennen kuin osakepohjaisten kannustimien perusteella annettavat osakkeet ovat tulleet maksettaviksi.

Tiettyjen osakepohjaisten palkkioiden takaisinperintä

Yhtiön hallitus on hyväksynyt ohjesäännön, jonka mukaan osakepohjaisten kannustimien perusteella saatu hyöty voidaan periä takaisin johtokunnan jäseniltä, jos yhtiön tilinpäätöstietoja on oikaistava takautuvasti petoksen tai tahallisen väärinkäytöksen johdosta. Ohjesääntö koskee johtokunnan jäsenille 1.1.2010 jälkeen myönnettyjä osakepohjaisia kannustimia.

Johtokunnan jäsenille myönnetyistä osakepohjaisista kannustimista vuonna 2010 löytyy tietoa kohdasta "Hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus" sivulta 112.

Johdon palkkiot vuonna 2010

Toimitusjohtajasopimukset

Korvauksena menetetyistä tuloista edelliseltä työnantajalta, mikä aiheutui hänen siirtymisestään Nokian palvelukseen, Stephen Elop sai kertakorvauksena 2 292 702 euroa lokakuussa 2010 ja hän on oikeutettu toiseen 3 000 000 Yhdysvaltain dollarin suuruiseen korvaukseen lokakuussa 2011. Lisäksi Elop sai kertakorvauksena 509 744 euroa kuluista, jotka hänen oli maksettava takaisin edelliselle työnantajalleen siirtyessään Nokian palvelukseen. Hän sai myös 312 203 euron korvauksen asianajokuluista, verot sisältäen, jotka aiheutuivat hänen siirtymisestään Nokian palvelukseen. Jos Elopin työsuhde päättyy ennenaikaisesti, hän on velvollinen palauttamaan kaikki tai osan hänen siirtymiseensä liittyneistä korvauksista.

Mikäli Nokia päättää toimitusjohtajasopimuksen muusta kuin Stephen Elopista johtuvasta syystä, hän on oikeutettu saamaan 18 kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hän menettää osakepohjaiset kannustinpalkkiot sovellettavien kannustinohjelmien sääntöjen mukaisesti, poikkeuksena Nokian vuoden 2010 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta myönnetyt osakepalkkiot, jotka toteutetaan nopeutetussa aikataulussa. Elopin irtisanoessa työsopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta ja hän on oikeutettu irtisanomisajan palkkaan (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus kuudelta kuukaudelta), mutta hän menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkiot. Jos määräysvalta Nokiassa muuttuu ("change of control") Elop voi päättää työsuhteensa siinä tapauksessa, että hänen työtehtävänsä ja vastuunsa olennaisesti vähenevät. Tällöin hän on oikeutettu 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa toteutuvat nopeutetussa aikataulussa. Nokian päättäessä Elopin sopimuksen olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen Elop ei saa mitään lisäkorvauksia ja hän menettää kaikki osakepohjaiset kannustinpalkkiot. Jos Elop päättää toimitusjohtajasopimuksen Nokian olennaisesta sopimusrikkomuksesta johtuen, Elopilla on oikeus erokorvaukseen, joka vastaa 18 kuukauden irtisanomisajan palkkaa (vuotuinen peruspalkka ja tavoitebonus) ja hänen osakepohjaiset kannustinpalkkionsa toteutetaan nopeutetussa aikataulussa. Stephen Elopilla on 12 kuukauden kilpailukielto toimitusjohtajasopimuksen päättymisestä lukien, ja jos toimitusjohtajasopimus on päättynyt muusta kuin sopimusrikkomuksen johdosta, Elopilla voi olla oikeus korvaukseen kilpailukiellon kestoajalta tai sen osalta. Korvauksen

määrä vastaa peruspalkkaa ja tavoitebonuksen määrää siltä ajalta, kun hänelle ei makseta erokorvausta.

» Hänen lyhyen aikavälin käteiskannustimen kynnystaso lasketaan 150 %:sta 100 %:iin; ja
» Hänelle vuosittain myönnettävien pitkän aikavälin osakepalkkioiden määrä on markkinoilla kilpailukykyistä tasoa matalampi.

1) Osakkeenomistajien saama kokonaistuotto verrattuna vertailuryhmän yhtiöihin kahden vuoden aikana 31.12.2010–31.12.2012. Vähimmäispalkkion suorittaminen edellyttää, että Nokia sijoittuu vertailuryhmän puoleen väliin ja enimmäispalkkion suorittaminen edellyttää, että Nokia on vertailuryhmän kolmen parhaan yhtiön joukossa. Vertailuryhmä koostuu tärkeimmistä korkean/langattoman teknologian, tietoliikenteen ja internet-palveluiden aloilla toimivista yhtiöistä.
2) Nokian osakkeen arvo vuoden 2012 lopussa. Vähimmäispalkkion suorittaminen edellyttää 9 euron arvoa ja enimmäispalkkion suorittaminen edellyttää 17 euron arvoa.

Lisätietoja Stephen Elopille ja Olli-Pekka Kallasvuolle maksetuista palkoista ja palkkioista vuonna 2010 löytyy kohdasta "Palkkiotaulukko vuodelta 2010" sivulta 107 ja "Vuonna 2010 myönnetyt osakepohjaiset kannustimet" sivulta 108.

Johtokunnan jäsenten eläkejärjestelyt

Johtokunnan jäsenet kuuluvat sen maan paikalliseen eläkejärjestelmään, jossa he asuvat vakituisesti. Suomessa asuvat johtokunnan jäsenet, mukaan lukien toimitusjohtaja Stephen Elop, kuuluvat suomalaiseen TyELeläkejärjestelmään, jossa työeläkkeen määrään vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. TyEL-eläkejärjestelmässä eläkepalkaksi luetaan edunsaajan peruspalkka, bonukset ja muut mahdolliset verotettavat palkanlisät, mutta ei osakkeista realisoituneita tuloja. TyEL-eläkejärjestelmä antaa mahdollisuuden siirtyä varhaiseläkkeelle 62-vuotiaana suppeammin eläke-eduin. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä 63–68 -vuotiaana, jolloin eläke määräytyy kasvavan prosentin mukaan.

Yhdysvalloissa asuvat johtokunnan jäsenet kuuluvat Nokian ylläpitämään paikalliseen eläkeohjelmaan ("Nokia's Retirement Savings and Investment Plan" tai "401(k) Plan"). Ohjelmaan kuuluvat työntekijät saavat määrätä vuotuisesta palkasta pidätettävän verovähennyskelpoisen eläkemaksuosuuden. Nokian maksuosuus on 8 %:iin asti yhtä suuri kuin työntekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus. Työnantajan maksusuorituksesta 25 %:ia vastaava määrä siirtyy ohjelmaan kuuluville työntekijöille näiden neljänä ensimmäisenä palvelusvuotena. Tämän ohjelman lisäksi Nokia tarjoaa määrätyt Yhdysvaltain verottajan asettamat vuositulorajat ylittäville työntekijöille lisäeläkejärjestelyn ("Restoration and Deferral Plan"), jossa työntekijä voi halutessaan siirtää myöhemmin maksettavaksi enimmillään 50 % palkastaan ja 100 % lyhyen aikavälin käteiskannustimestaan. Nokian maksuosuus tässä lisäeläkejärjestelyssä on 8 %:iin asti yhtä suuri kuin työtekijältä pidätettävä eläkemaksuosuus vähennettynä edellä mainittuun eläkeohjelmaan tehdyillä maksuilla.

Lisäeläkesopimuksen mukaisesti Olli-Pekka Kallasvuo olisi voinut jäädä eläkkeelle 60 vuoden iässä täysillä eläke-eduilla, mikäli hän olisi tuolloin ollut yhtiön palveluksessa. Työeläkkeen suuruus olisi laskettu siten kuin jos hän olisi jatkanut Nokian palveluksessa 65-vuotiaaksi saakka. Koska Kallasvuon toimisuhde päättyi ennen hänen täytettyä 60 vuotta, hän menetti lisäeläke-edun ja Nokia kirjasi pois siihen liittyneen 10 154 000 euron suuruisen laskennallisen eläkevastuun.

Hallstein Moerk jätti johtokunnan 31.3.2010 ja jäi eläkkeelle Nokiasta 30.9.2010 hänen työsopimuksen ja eläkesopimuksensa ehtojen mukaisesti. Nokia on suorittanut kaikki niihin liittyvät velvollisuudet, eikä sillä ole enää Hallstein Moerkin eläke-etuun liittyviä eläkevastuita.

Johtokunnan palkat ja palkkiot vuonna 2010

Nokian johtokunnassa oli yhdeksän jäsentä 31.12.2010. Johtokunnan kokoonpanossa vuonna 2010 ja sen jälkeen tapahtuneista muutoksista löytyy tietoa kohdasta "Johtokunta" sivulta 96.

Seuraavissa taulukoissa on esitetty johtokunnan jäsenille vuodelta 2010 maksetut käteispalkat ja palkkiot sekä osakepohjaisten kannustinohjelmien nojalla myönnetyt pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet.

Optio-oikeuksista realisoituneet tulot ja osakepohjaisten kannustinjärjestelmien perusteella tehdyt suoritukset vuonna 2010 on sisällytetty kohtaan "Hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus" sivulla 112.

Johtokunnan palkat ja palkkiot vuonna 2010 1

Vuosi	Jäsenten määrä 31.12.2010	Peruspalkat EUR	Käteis- kannustimet 2 EUR
2010	9	5 552 108	3 457 145

1 Sisältää Nokian vuonna 2010 maksamat tai vuodelta 2010 maksettavat peruspalkat ja käteiskannustimet. Käteiskannustimet maksetaan prosenttiosuutena vuosipalkasta perustuen Nokian lyhyen aikavälin käteiskannustinjärjestelmään. Sisältää korvaukset, jotka on maksettu Hallstein Moerkille 31.3.2010 asti, Richard Simonsonille 30.6.2010 asti, Olli-Pekka Kallasvuolle 20.9.2010 asti, Anssi Vanjoelle 12.10.2010 asti sekä Juha Äkräkselle 1.4.2010 alkaen ja Stephen Elopille 21.9.2010 alkaen.

2) Ei sisällä mahdollisia optio-oikeuksista realisoituneita tuloja, jotka on esitetty kohdassa "Hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus" sivulla 112.

Vuonna 2010 myönnetyt pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustimet 1

	Johtokunnan jäsenet 3,4	Yhteensä	Kannustinohjelmaan kuuluvien henkilöiden määrä
Tulosperusteiset osakepalkkiot, kynnysmäärä 2	485 000	3 576 403	4 250
Optio-oikeudet	1 320 000	6 708 582	3 200
Ehdolliset osakepalkkiot	1 104 000	5 801 800	430

1 Osakepohjaiset kannustinpalkkiot pääsääntöisesti menetetään, jos työsuhde Nokiassa päättyy ennen osakkeiden antamista. Osakepohjaiset kannustinpalkkiot ovat riippuvaisia suoritustavoitteiden saavuttamisesta ja/tai muista ehdoista, jotka on määritelty kunkin ohjelman ehdoissa. Tarkempi kuvaus kaikista Nokian osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 24 sivulta 49.
2 Mikäli maksimisuoritus saavutetaan, suoritus osakkeina on nelinkertainen kynnysmäärään nähden.
3 Sisältää Hallstein Moerkin 31.3.2010 asti, Richard Simonsonin 30.6.2010 asti, Olli-Pekka Kallasvuon 20.9.2010 asti, Anssi Vanjoen 12.10.2010 asti sekä Juha Äkräksen 1.4.2010 alkaen ja Stephen Elopin 21.9.2010 alkaen.
4 Olli-Pekka Kallasvuo ja Richard Simonson, joiden työsuhde päättyi vuoden 2010 aikana, menettivät pitkän aikavälin osakepohjaiset kannustinpalkkionsa sopimuksen päättymisen johdosta ohjelmien ehtojen mukaisesti. Anssi Vanjoen työsuhteen päättymispäivä on 11.3.2011, minkä jälkeen hän menettää osakepohjaiset kannustinpalkkionsa. Hallstein Moerk sai pitää osakepohjaiset kannustinpalkkionsa eläkkeelle siirtymisen johdosta osakepohjais ten kannustinjärjestelmien ehtojen mukaisesti. Palkkiotaulukko vuodelta 2010

Nimi ja asema 1	Vuosi	Palkka EUR	Käteis- kannus- timet 2 EUR	Osake- EUR	Optio- palkkiot 3, 4 oikeudet 3, 4 EUR	Muut kuin osake- pohjaiset kannus- timet EUR	Muutos eläke vastuissa 5 EUR	Muut palkkiot EUR	Yhteensä EUR
Stephen Elop
Toimitusjohtaja	2010	280 303	440 137	1 682 607	800 132	*	340 471	3 115 276 6	6 658 926
Olli-Pekka Kallasvuo	2010	979 758	676 599	3 267 288	641 551	*	7	5 524 061 8	11 089 257
Toimitusjohtaja	2009	1 176 000	1 288 144	3 332 940	650 661	*	1 358 429	177 248	7 983 422
20.9.2010 asti	2008	1 144 800	721 733	2 470 858	548 153	*	469 060	175 164	5 529 768
Timo Ihamuotila Johtaja, Chief Financial Officer 9	2010 2009	423 524 396 825	245 634 234 286	1 341 568 752 856	166 328 135 834		31 933 15 575	8 893 9 21 195	2 217 880 1 556 571
Mary T. McDowell Johtaja, Mobile Phones 10	2010 2009 2008	559 637 508 338 493 798	314 782 349 911 196 138	1 233 368 800 873 620 690	142 567 152 283 133 463	*		71 386 11 33 726 33 462	2 321 740 1 845 131 1 477 551
Kai Öistämö	2010	481 067	248 608	1 212 143	166 328	*	12	18 365 13	2 126 511
Johtaja, Chief Development Officer	2009 2008	460 000 445 143	343 225 200 126	935 174 699 952	166 126 152 529		9 824 87 922	29 778 29 712	1 944 127 1 615 384
Niklas Savander Johtaja, Markets	2010	441 943	247 086	1 233 368	142 567	*	12	23 634 14	2 088 598
Richard Simonson	2010	640 221	372 870	1 508 474	166 328	*		77 920 15	2 765 814
Johtaja, Mobile Phones 30.6.2010 asti 10	2009 2008	648 494 630 263	453 705 293 477	1 449 466 699 952	166 126 152 529			134 966 106 632	2 852 757 1 882 853

1 Taulukossa on esitetty kunkin johtajan tämänhetkiset tehtävät. Stephen Elop aloitti toimitusjohtajana 21.9.2010, Olli-Pekka Kallasvuo palveli toimitusjohtajana 20.9.2010 saakka, Mary McDowell Corporate Development-yksikön johtajana 30.6.2010 saakka, Kai Öistämö Devices-yksikön johtajana 30.6.2010 saakka ja Niklas Savander Marketsyksikön johtajana 30.6.2010 saakka. Tämän lisäksi Richard Simonson toimi Mobiles Phones -yksikön johtajana 30.6.2010 saakka.

2 Käteiskannustimet kuuluvat Nokian lyhyen aikavälin käteiskannustinohjelmaan. Määrä koostuu kyseisen tilivuoden aikana ansaituista ja Nokian maksamista tai maksettaviksi tulleista käteiskannustimista.
3 Esitetyt määrät edustavat kunakin tilivuotena annettujen osakepohjaisten kannustinten myöntämispäivän käypää arvoa. Optio-oikeuksien käypä arvo on myöntämispäivän arvioitu käypä arvo laskettuna Black Scholes -mallia käyttäen. Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo on niiden myöntämispäivän arvioitu käypä arvo. Arvioitu käypä arvo perustuu Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla. Tulosperusteisten osakepalkkioiden arvo on taulukossa esitetty myön-

nettyjen osakekannustimien määrälle, joka on kaksi kertaa suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä. Tulosperusteisten osakepalkkioiden maksimiarvo (neljä kertaa osakkeiden kynnysmäärä) jokaiselle nimetylle johtajalle on seuraava: Stephen Elop 2 718 091 euroa, Olli-Pekka Kallasvuo 4 854 540 euroa, Timo Ihamuotila 1 753 078 euroa, Mary McDowell 1 586 091 euroa, Kai Öistämö 1 623 653 euroa, Niklas Savander 1 586 091 euroa ja Richard Simonson 1 919 984 euroa.

4 Olli-Pekka Kallasvuo ja Richard Simonson menettivät osakepohjaiset kannustinpalkkionsa heidän työsuhteensa päättymisen johdosta ohjelmien ehtojen mukaisesti.
5 Muutos eläkevastuussa kuvaa suhteellista eläkevastuun muutosta liittyen yksittäiseen johtajaan. Nämä johtajat kuuluvat suomalaiseen, lakisääteiseen TyEL-järjestelmään, jossa työeläke-etuuteen vaikuttavat työssäoloaika ja ansiot. TyEL-järjestelmässä osa etuuksista on rahastoitu etukäteen ja loppu perustuu jakojärjestelmään. Nokia siirsi 1.3.2008 TyEL-eläke vastuunsa ulkopuoliselle eläkevakuutusyhtiölle, eikä enää kirjaa tätä vastuuta tilinpäätöksessään. Esitetyt luvut kuvaavat ainoastaan rahastoidun osan vastuunmuutosta. IFRS-arvot perustuvat vuoden lopussa oleviin vuosittaisiin ansiotietoihin, joita on oikaistu taustaoletuksilla, kuten palkankorotus- ja inflaatio-oletuksilla,

jotta päästään vuoden lopun arvoihin. Mary McDowell osallistuu, ja Richard Simonson osallistui 2.10.2010 saakka, Nokian Yhdysvalloissa asuville johtokunnan jäsenille ylläpitämään paikalliseen eläkeohjelmaan "Nokia's U.S. Retirement Savings and Investment Plan", joka on kuvailtu edellä osiossa "Johtokunnan jäsenten eläkejärjestelyt" sivulla 106. Yhtiön osallistuminen ohjelmaan sisältyy sarakkeeseen "Muut palkkiot".

6 Stephen Elopin muut palkkiot vuonna 2010 sisältävät 2 292 702 euroa kertakorvauksena menetetyistä tuloista, jotka aiheutuivat hänen siirtymisestään Nokiaan, 509 744 euroa kertakorvauksena kuluista, jotka hänen oli maksettava takaisin edelliselle työnantajalleen, 312 203 euroa korvauksena asianajokuluista (sisältäen verot), jotka aiheutuivat hänen siirtymisestään Nokiaan, 627 euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksesta, kuljettajasta ja matkapuhelimesta.
7 Olli-Pekka Kallasvuon suhteellinen muutos häneen liittyvässä rahastoidussa TyELetuudessa (katso alaviite 5 yllä) oli negatiivinen. Lisäksi se sisältää muutoksen 9 590 000 euron vuotuiseen eläkevastuuseen, joka johtuu hänen 60 vuoden ikään sidotun lisäke-edun menettämi sestä hänen sopimuksensa ehtojen mukaisesti. Lisäeläke-edun päättymisen johdosta Nokia kirjasi pois 10 154 000 euron suuruisen laskennallisen eläkevastuun.
8 Olli-Pekka Kallasvuon muut palkkiot vuonna 2010 sisältävät 4 623 750 euroa sopimukseen perustuvaa korvausta ks. "Toimitusjohtajasopimukset" sivulla 104, 748 000 euroa korvauksena hänelle vuonna 2007 myönnetyistä ja 1.10.2010 maksettaviksi tulleista 100 000 ehdollisesta osakepalkkiosta niiden markkina-arvon mukaan, 130 000 euroa hänen palveluksestaan hallituksen jäsenenä ks. "Hallituksen palkkiot vuonna 2010" sivulla 100, 15 427 euroa autoedusta, 6 088 euroa kuljettajasta ja matkapuhelimesta, 796 euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista.

Vuonna 2010 myönnetyt osakepohjaiset kannustimet 1

9 Timo Ihamuotilan muut palkkiot vuonna 2010 sisältävät 7 440 euron autoedun sekä 1 453 euroa verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työttömyysvakuutuksista ja matkapuhelimesta.
10 Mary McDowellin ja Richard Simonsonin palkat, palkkiot ja luontaisedut on maksettu ja määritelty Yhdysvaltain dollareissa. Summat on muutettu euroiksi käyttäen vuoden 2010 lopun USD/EUR-vaihtokurssia 1,32 ja GPB/EUR-vaihtokurssia 0,85. Vuoden 2009 osalta summat on muutettu euroiksi käyttäen vuoden 2009 lopun USD/ EUR-vaihtokurssia 1,43. Vuoden 2008 osalta summat on muutettu euroiksi käyttäen vuoden 2008 lopun USD/EUR-vaihtokurssia 1,40.
11 Mary McDowellin muut palkkiot vuonna 2010 sisältävät 45 951 euron palkkion Nokian Englannissa sovellettavien kansainvälisten työkomennusehtojen mukaisesti, 12 935 euron autoedun ja 12 500 euroa yhtiön maksamia eläkemaksuja Yhdysvaltojen lain mukaisen 401(k)-eläkeohjelman perusteella.
12 Kai Öistämön ja Niklas Savanderin osalta suhteellinen muutos heihin liittyvässä eläkevastuuna rahastoidussa TyEL-etuudessa oli negatiivinen (ks. alaviite 5).
13 Kai Öistämön muut palkkiot vuonna 2010 sisältävät 16 925 euron autoedun, 1 440 verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista, matkapuhelimesta ja kuljettajasta.
14 Niklas Savanderin muut palkkiot vuonna 2010 sisältävät 22 200 euron autoedun, 1 434 verotettavaa tuloa Nokian maksamista lisäsairaus- ja työkyvyttömyysvakuutuksista ja matkapuhelimesta.
15 Richard Simonsonin muut palkkiot vuonna 2010 sisältävät 55 514 euroa yhtiön lisäeläkejärjestelyn ("Restoration and Deferral Plan") mukaisia maksuosuuksia, 12 500 euroa yhtiön Yhdysvaltojen lain mukaisen 401(k)-eläkeohjelman mukaisia maksuosuuksia ja 9 906 euron autoedun.
*) Kukaan nimetyistä johtajista ei osallistunut muihin kuin tässä mainittuhin kannustinohjelmiin. Vuosittaiset kannustinpalkkiot on sisällytetty "Käteiskannustimet"-sarakkeeseen.

				Optio-oikeudet		Osakepalkkiot
Nimi ja asema	Vuosi	Myön- päivä	Optio- oikeuksia tämis- osakkeiden määrä	hinta EUR	Käypä arvo vastaava Merkintä- myöntämis- EUR	Tulos- perusteiset päivänä 2 osakepalkkiot, kynnysmäärä	Tulos- osakepalkkiot, maksimimäärä	osake- palkkiot	Käypä arvo perusteiset Ehdolliset myöntämis- päivänä 3 EUR
Stephen Elop, Toimitusjohtaja	2010	5.11.	500 000	7,59	800 132	75 000	300 000	100 000	1 682 607
Olli-Pekka Kallasvuo, Toimitusjohtaja 20.9.2010 asti 4	2010	7.5.	270 000	8,86	641 551	135 000	540 000	170 000	3 267 288
Timo Ihamuotila, Johtaja, Chief Financial Officer	2010	7.5.	70 000	8,86	166 328	35 000	140 000	120 000	1 341 568
Mary T. McDowell, Johtaja, Mobile Phones	2010	7.5.	60 000	8,86	142 567	30 000	120 000	115 000	1 233 368
Kai Öistämö, Johtaja, Chief Development Officer	2010	7.5.	70 000	8,86	166 328	35 000	140 000	100 000	1 212 143
Niklas Savander, Johtaja, Markets	2010	7.5.	60 000	8,86	142 567	30 000	120 000	115 000	1 233 368
Richard Simonson, Johtaja, Mobile Phones 30.6.2010 asti 4	2010	7.5.	70 000	8,86	166 328	35 000	140 000	111 000	1 508 474

1 Sisältää kaikki vuoden 2010 aikana myönnetyt osakepohjaiset kannustimet. Kannustimet on myönnetty vuoden 2007 optio-ohjelman, vuoden 2010 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman ja vuoden 2010 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella.

2 Optio-oikeuksien käypä arvo on myöntämispäivän arvioitu käypä arvo, laskettuna oidaan perustuen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaan vähennettynä suorituskauden aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla. Tulosperusteisten osakepalkkioiden arvo on taulukossa esitetty annettujen osakepalkkioiden määrälle, joka on kaksi kertaa suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä.

Black Scholes -mallia käyttäen. Optioiden merkintähinta oli 8,86 euroa 7.5.2010 ja 7,59 euroa 5.11.2010. Nokian osakkeen päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingissä 7.5.2010 oli 8,35 euroa ja 5.11.2010 se oli 7,65 euroa.

4 Olli-Pekka Kallasvuo ja Richard Simonson menettivät osakepohjaiset kannustinpalkkionsa ohjelmien ehtojen mukaisesti työsuhteen päättymisen johdosta.

3 Tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden käypä arvo arvi-

108 Nokia vuonna 2010

Nokian johtokunnan jäsenten osakepohjaisista kannustinpalkkioista 31.12.2010 löytyy tietoa kohdasta "Hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus" sivulta 112.

Nokian osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Yleistä

Vuoden 2010 aikana Nokialla oli voimassa kaksi globaalia optio-ohjelmaa, neljä globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelmaa ja neljä globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa. Sekä yhtiön johto että muu henkilöstö osallistuvat näihin ohjelmiin. Kannustinohjelmamme tavoitteena on edistää pitkäjänteistä yhtiön arvon luomista ja pitkän aikavälin menestystä sekä varmistaa, että palkkio perustuu toteutuneeseen suoritukseen. Nokian laaja-alaisen osakepohjaisen palkkiojärjestelmän merkittävin osa on tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma, joka korostaa suoritusperustetta työntekijöiden pitkän aikavälin kannustimena. Esimiehiin sovellamme eri kannustimien yhdistelmään perustuvaa lähestymistapaa myöntäen sekä tulosperusteisia osakepalkkioita että optio-oikeuksia tarkoituksena luoda optimaalinen ja tasapainoinen yhdistelmä pitkän aikavälin osakepohjaisista kannustimista. Uskomme, että käyttämällä molempia osakeperusteisia kannustimien lajeja pystymme edistämään ohjelmiin osallistuvien työntekijöiden keskittymistä yhtiön pitkän aikavälin taloudelliseen suoritukseen sekä osakkeen arvon kehittymiseen, yhdenmukaistaa osallistujien edut yhtiön osakkeenomistajien etujen kanssa ja edistää yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tarkoituksena on kytkeä osallistujille kertyvä taloudellinen hyöty suoraan Nokian menestymiseen. Olemme myös vuosittain myöntäneet pienelle määrälle työntekijöitä ehdollisia osakepalkkioita, joiden tarkoituksena on rekrytoida ja sitouttaa sellaisia lahjakkuuksia, jotka ovat ratkaisevia Nokian tulevan menestyksen kannalta.

Hallituksen hyväksymä vuoden 2010 laajapohjainen kannustinjärjestelmä noudatti rakenteeltaan vuoden 2009 järjestelmää. Vuoden 2010 kannustinjärjestelmän osallistujaryhmä oli edelleen laaja ja sisälsi työntekijöitä useilta eri organisaatiotasoilta. Kaikkien aktiivisten osakepohjaisten kannustinohjelmien piiriin kuului 31.12.2010 yhteensä noin 11 500 työntekijää verrattuna noin 13 000 työntekijään 31.12.2009. Tämä johtuu muutoksista Nokian osakepohjaisten kannustimien myöntämistä koskevissa ohjeissa ja järjestelmään valittavaksi kelpoisen työntekijäjoukon pienenemistä.

Tarkempi kuvaus kaikista Nokian osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 24 sivulta 49.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Vuosien 2007, 2008, 2009 ja 2010 ohjelmissa on kolmen vuoden suorituskausi ilman välimittauskautta. Osakkeet tulevat maksettaviksi kyseisen suorituskauden päätyttyä. Osakkeet toimitetaan saajille mahdollisimman pian sen jälkeen kun ne ovat tulleet maksettaviksi. Seuraava taulukko sisältää yhteenvedon asianomaisten ohjelmien suorituskausista ja osakkeiden maksuajankohdista.

Ohjelma	Suorituskausi	Lopullinen suoritus
2007 1	2007–2009	2010
2008 1	2008–2010	2011
2009	2009–2011	2012
2010	2010–2012	2013

1 Vuosien 2007 ja 2008 tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella ei annettu yhtään Nokian osaketta, koska yhtiö ei saavuttanut asetettuja kynnystasoja kummassakaan ohjelmassa.

Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää tulosperusteiset osakepalkkionsa, mikäli työsuhde Nokiassa päättyy ennen osakkeiden tuloa maksettaviksi.

Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat toimitusjohtajalle myönnettävät tulosperusteiset osakepalkkiot henkilöstöpoliittisen valiokunnan suosituksesta. Henkilöstöpoliittinen valiokunta hyväksyy muille johtokunnan jäsenille sekä muille toimitusjohtajan suorille alaisille myönnetyt tulosperusteiset osakepalkkiot. Toimitusjohtaja hyväksyy muille työntekijöille myönnettävät tulosperusteiset osakepalkkiot kunkin vuosineljänneksen lopussa hallitukselta saadun valtuutuksen perusteella.

Optio-oikeudet

Vuonna 2010 Nokialla oli voimassa kaksi globaalia optio-ohjelmaa. Yhtiökokous on hyväksynyt vuosien 2005 ja 2007 optio-ohjelmat, mukaan lukien niiden ehdot, kunkin ohjelman perustamisvuonna.

Jokainen optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Optio-oikeudet ovat siirtokelvottomia ja niitä voidaan käyttää

vain osakemerkintään. Kaikki optio-oikeudet tulevat käyttöön vaiheittain seuraavasti: 25 % optioista vuoden kuluttua niiden myöntämisestä ja 6,25 % kunakin vuosineljänneksenä sen jälkeen. Ohjelmien perusteella myönnettyjen optio-oikeuksien voimassaoloaika on yleensä viisi vuotta.

Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat toimitusjohtajalle myönnettävät optio-oikeudet henkilöstöpoliittisen valiokunnan suosituksesta. Henkilöstöpoliittinen valiokunta hyväksyy muille johtokunnan jäsenille sekä muille toimitusjohtajan suorille alaisille myönnettävät optio-oikeudet. Toimitusjohtaja hyväksyy muille työntekijöille myönnettävät optio-oikeudet vuosineljänneksittäin hallitukselta saadun valtuutuksen perusteella.

Ehdolliset osakepalkkiot

Vuonna 2010 Nokialla oli voimassa neljä globaalia ehdollista osakepalkkio-ohjelmaa, vuosien 2007, 2008, 2009 ja 2010 ohjelmat, jotka yhtiön hallitus on hyväksynyt, mukaan lukien niiden ehdot.

Hallitus hyväksyy ja hallituksen riippumattomat jäsenet vahvistavat toimitusjohtajalle myönnettävät ehdolliset osakepalkkiot henkilöstöpoliittisen valiokunnan suosituksesta. Henkilöstöpoliittinen valiokunta hyväksyy muille johtokunnan jäsenille sekä muille toimitusjohtajan suorille alaisille myönnettävät ehdolliset osakepalkkiot. Toimitusjohtaja hyväksyy muille työntekijöille myönnettävät ehdolliset osakepalkkiot kunkin vuosineljänneksen lopussa hallitukselta saadun valtuutuksen perusteella.

Muut työntekijöille suunnatut osakepohjaiset kannustinohjelmat

Edellä mainittujen globaalien kannustinohjelmien lisäksi Nokialla on yritysostojen seurauksena perustettuja sekä Yhdysvalloissa että Kanadassa työskenteleville työntekijöille tarkoitettuja kannustinohjelmia, joiden osallistujat voivat saada Nokian ADS:iä tai osakkeita.

Lisätietoja näistä ohjelmista on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24 sivulla 49.

Nokian osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuodelle 2011

Hallitus hyväksyi 27.1.2011 Nokian vuoden 2011 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän periaatteet ja laajuuden, johon kuuluva Nokian optio-ohjelma 2011 kuitenkin edellyttää vuoden 2011 yhtiökokouksen hyväksyntää. Aikaisempien laaja-alaisten osakepohjaisten kannustinohjelmien mukaisesti tällä ohjelmalla pyritään edistämään kannustinohjelmiin osallistuvien työntekijöiden panostusta yhtiön pitkän aikavälin taloudelliseen suoritukseen sekä osakkeen arvon kehittymiseen ja siten yhdenmukaistamaan osallistujien edut yhtiön osakkeenomistajien etujen kanssa ja edistämään yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä. Nokian tasapainoinen lähestymistapa ja osakepohjaisten kannustinohjelmien käyttö edistävät pitkäjänteistä yhtiön arvon luomista ja pitkän aikavälin menestystä sekä varmistavat, että palkkio perustuu toteutuneeseen suoritukseen.

Tulosperusteinen osakepalkkio säilyy edelleen tärkeimpänä osakepohjaisena kannustimena. Tämän lisäksi ylemmälle johdolle annetaan optio-oikeuksia rajoitetusti yhdessä tulosperusteisten osakepalkkioiden kanssa. Ehdollisia osakepalkkioita annetaan erittäin valikoivin perustein sellaisille lahjakkuuksille, jotka ovat ratkaisevia Nokian tulevan menestyksen kannalta. Pääsääntöisesti työntekijä menettää osakepohjaiset

kannustimensa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakkeiden tuloa maksettaviksi.

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Hallituksen hyväksymä vuoden 2011 tulosperusteinen osakeohjelma kattaa kolmivuotisen suorituskauden (2011–2013) . Työntekijä saa osakkeita vain, mikäli Nokia saavuttaa kynnystason vähintään toisessa kahdesta toisistaan riippumattomasta, ennalta asetetusta suoritustavoitteesta:

1 Keskimääräinen vuotuinen liikevaihdon kasvu: 2,5 % (kynnystaso) ja 10 % (maksimi) suorituskauden 2011–2013 aikana; ja
2 Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos (laimennettu, ei-IFRS): 0,50 euroa (kynnystaso) ja 1,10 euroa (maksimi) suorituskauden 2011–2013 aikana.

Keskimääräinen vuotuisen liikevaihdon kasvu lasketaan vuosien 2011, 2012 ja 2013 liikevaihtojen kasvulukujen keskiarvona. Keskimääräinen vuosittainen osakekohtainen tulos lasketaan vuosien 2011, 2012 ja 2013 laimennetun, ei-IFRS osakekohtaisen tuloksen keskiarvona. Sekä keskimääräisen vuotuisen liikevaihdon kasvun että keskimääräisen vuosittaisen osakekohtaisen tuloksen tavoitteilla on sama painoarvo, ja suorituskriteerien toteutuminen lasketaan erikseen molemmista tavoitteista.

Nokian näkemyksen mukaan asetetut suoritustavoitteet ovat haastavia. Osakesuoritus kynnystasolla on huomattavasti annettujen osakepalkkioiden lukumäärää pienempi ja maksimipalkkion saavuttaminen tarkoittaisi, että Nokian suoritus ylittää huomattavasti tämän hetken markkinoiden odotukset pitkän aikavälin suorituksestamme.

Maksimisuorituksen saavuttaminen molemmissa suorituskriteereissä johtaisi enimmillään 28 miljoonan Nokian osakkeen antamiseen. Maksimisuorituksen ylittävä suoritus ei kasvata annettavien osakkeiden määrää. Molempien kynnystasojen saavuttaminen johtaa noin 7 miljoonan osakkeen antamiseen. Mikäli vain toinen kynnystasoista saavutetaan, se johtaa vain noin 3,5 miljoonan osakkeen antamiseen. Mikäli kumpaakaan kynnystasoa ei saavuteta, ohjelman perusteella ei anneta yhtään osaketta. Annettavien osakkeiden lukumäärä kasvaa lineaarisesti todellisen, saavutetun taloudellisen suorituksen mukaan. Mikäli vaadittu suoritustaso saavutetaan, osakkeet tulevat maksettaviksi 31.12.2013 jälkeen. Ennen kuin osakkeet on annettu, tulosperusteisiin osakepalkkioihin ei liity mitään osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.

Optio-oikeudet

Hallitus ehdottaa 3.5.2011 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että se hyväksyisi vuoden 2011 optio-ohjelman ja enintään 35 miljoonan optio-oikeuden antamisen valituille Nokia-konsernin palveluksessa oleville henkilöille vuoden 2013 loppuun asti. Ehdotettu vuoden 2011 optio-ohjelma seuraa aikaisempaa, yhtiökokouksen vuonna 2007 hyväksymää vuoden 2007

optio-ohjelmaa. Vuoden 2007 optio-ohjelmasta ei ole voitu antaa optiooikeuksia vuoden 2010 lopun jälkeen.

Vuonna 2011 myönnettävät optio-oikeudet annetaan tästä uudesta optio-ohjelmasta edellyttäen, että yhtiökokous hyväksyy ehdotetun ohjelman. Suunnitelmana on myöntää noin 12 miljoonaa optio-oikeutta vuonna 2011 ja loput ovat myönnettävissä vuoden 2013 loppuun saakka.

Vuoden 2011 optio-ohjelma oikeuttaa merkitsemään yhteensä enintään 35 miljoonaa Nokian osaketta. Optio-ohjelmaan kuuluvien optio-oikeuksien alalajit ovat voimassa noin kuusi vuotta. Optioiden merkintäoikeutta voidaan käyttää seuraavasti: kunkin optio-oikeuden alalajissa osakkeiden merkintäaika 50 prosentille optio-oikeuksista alkaa kolmen vuoden kuluttua niiden antamispäivästä, seuraaville 50 prosentille neljän vuoden kuluttua niiden antamispäivästä. Ensimmäisen alalajin merkintäaika alkaa 1.7.2014 ja viimeisten alalajien merkintäaika päättyy 27.12.2019.

Osakkeiden merkintähinnat määritetään alalajikohtaisesti vuosineljänneksittäin. Osakkeen merkintähinta kullakin optio-oikeuden alalajilla on kalenterivuoden sen vuosineljänneksen, jonka aikana alalaji on annettu, toisen kuukauden (helmi-, touko-, elo- tai marraskuu) ensimmäisen kokonaisen viikon kaupankäyntipäivien yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi NASDAQ OMX Helsingissä. Mikäli osingon irtoamispäivä sijoittuu kyseiselle viikolle, merkintähinta määritellään seuraavan viikon yhtiön osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin mukaan. Merkintähinnan määräytyminen on kuvattu optio-ohjelman ehdoissa, jotka esitetään osakkeenomistajien hyväksyttäviksi tulevassa yhtiökokouksessa. Hallituksella ei ole oikeutta muuttaa periaatteita, joiden mukaan merkintähinta määritellään.

Ehdolliset osakepalkkiot

Hallituksen hyväksymän vuoden 2011 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman mukaisia ehdollisia osakepalkkioita käytetään valikoivin perustein sellaisten lahjakkuuksien palkkaamiseen ja sitouttamiseen, jotka ovat ratkaisevia Nokian tulevaisuuden menestyksen kannalta. Vuoden 2011 ehdolliseen osakeohjelmaan kuuluvilla ehdollisilla osakepalkkioilla on kolmivuotinen ansainta-aika. Myönnetyt ehdolliset osakepalkkiot tulevat maksettaviksi ja Nokian osakkeet siirretään saajille vuoden 2014 aikana tai vuoden 2015 alussa, mikäli ansaintaehdot täyttyvät. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, saajilla ei ole ehdollisiin osakepalkkioihin liittyviä osakkeenomistajalle kuuluvia oikeuksia, kuten äänioikeutta tai oikeutta osinkoon.

Suunniteltujen kannustinpalkkioiden enimmäismäärät vuoden 2011 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta

Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2011 osakepohjaisesta kannustinohjelmasta myönnettäväksi suunniteltujen kannustinpalkkioiden (tulosperusteiset osakepalkkiot, optio-oikeudet ja ehdolliset osakepalkkiot) enimmäismäärät vuonna 2011:

Kannustinohjelma	Myönnettäväksi suunnitellut enimmäismäärät vuonna 2011
Optio-oikeudet	12 miljoonaa
Ehdolliset osakepalkkiot	9 miljoonaa
Tulosperusteiset osakepalkkiot maksimimäärä 1	28 miljoonaa

1 Annettavien Nokian osakkeiden kynnysmäärä on neljäsosa maksimimäärästä, eli yhteensä 7 miljoonaa Nokian osaketta.

Nokian optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden kokonaislaimennusvaikutus 31.12.2010 oli yhteensä noin 1,5 % kaikista osakkeista, täyden laimennusvaikutuksen oletuksella. Ehdotetun 2011 osakepohjaisen kannustinohjelman mahdollinen enimmäislaimennusvaikutus olisi lisäksi noin 1,3 % kaikista osakkeista.

Hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistus

Yleistä

Seuraavassa jaksossa on kuvattu Nokian hallituksen ja johtokunnan jäsenten osakeomistusta sekä osakepohjaisiin kannustimiin perustuvaa mahdollista tulevaa osakeomistusta 31.12.2010.

Hallituksen palkkioista noin 40 % maksetaan markkinoilta hankittuina Nokian osakkeina. Yhtiön toimintatavan mukaisesti hallituksen jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan kaikki hallituksen jäsenyydestä palkkioina saamansa Nokian osakkeet jäsenyytensä päättymiseen saakka (lukuun ottamatta sellaisia osakkeita, joilla katetaan mahdolliset osakkeiden hankkimisesta aiheutuneet kulut, mukaan lukien verot). Lisäksi yhtiön toimintatavan mukaisesti yhtiön toimivaan johtoon kuulumattomat hallituksen jäsenet eivät osallistu Nokian osakepohjaisiin kannustinohjelmiin, eivätkä saa optio-oikeuksia, tulosperusteisia osakepalkkioita tai ehdollisia osakepalkkioita, eivätkä muitakaan osakeperusteisia tai muuttuvia palkkioita hallituksen jäsenenä toimimisesta.

Kuvaus hallituksen jäsenten palkkioista löytyy edellä kohdasta "Hallituksen palkkiot vuonna 2010" sivulta 100.

Johtokunnan jäsenet saavat yhtiöltä osakeperusteisia palkkioita tulosperusteisten osakepalkkioiden, optio-oikeuksien ja ehdollisten osakepalkkioiden muodossa. Kuvaus työntekijöille ja johdolle suunnatuista osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä löytyy edellä kohdasta "Nokian osakepohjaiset kannustinjärjestelmät" sivulta 109.

Hallituksen jäsenten osakeomistus

Hallituksen jäsenten hallussa oli 31.12.2010 yhteensä 989 111 Nokian osaketta ja ADS:ää, jotka edustivat 0,03 % yhtiön liikkeeseenlasketuista osakkeista ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenten osake- ja ADS-omistus 31.12.2010.

Nimi 1	Osakkeet 2	ADS:t 2
Jorma Ollila 3	761 680	—
Marjorie Scardino	—	33 208
Lalita D. Gupte	—	17 910
Bengt Holmström	33 235	—
Henning Kagermann	16 629	—
Per Karlsson 4	39 367	—
Isabel Marey-Semper	11 861	—
Risto Siilasmaa	55 589	—
Keijo Suila	19 632	—

1 Georg Ehrnroothin jäsenyys Nokian hallituksessa päättyi 6.5.2010 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa, jolloin hänellä oli 327 531 osaketta, sisältäen sekä henkilökohtaisesti että yhtiön kautta omistettuja osakkeita. Olli-Pekka Kallasvuo jätti hallituksen 10.9.2010 ja hänellä oli tuolloin 389 672 Nokian osaketta.

2 Lukuihin sisältyvät sekä hallituksen jäsenenä toimimisesta palkkiona saadut osakkeet ja ADS:t että muilla tavoilla hankitut osakkeet ja ADS:t.
3 Jorma Ollilan osalta taulukkoon sisältyvät vain hänen omistamansa osakkeet. Jorma Ollila sai hallituksen päätöksen mukaisesti pitää kaikki ennen 1.6.2006 yhtiön pääjohtajana saamansa tulosperusteiset ja ehdolliset osakepalkkiot sekä optio-oikeudet, sisältäen myös ne optio-oikeudet, joiden osalta merkintäaika ei ollut vielä alkanut. Siten, yllä esitetyn osakeomistuksen lisäksi, Jorma Ollilalla oli 31.12.2010 yhteensä 400 000 optio-oikeutta. Tiedot Jorma Ollilan optio-oikeuksista 31.12.2010 on esitetty alla olevassa taulukossa.

				Optio-oikeuksien määrä		Optio-oikeuksien perusarvo yhteensä 31.12.2010, EUR
Optioiden alalaji	Voimassaolon päättymisaika	Merkintä hinta EUR	Merkintäaika alkanut	Merkintäaika ei alkanut	Merkintäaika alkanut	Merkintäaika ei alkanut
2005 2Q	31.12.2010	12,79	0	0	0	0
2006 2Q	31.12.2011	18,02	400 000	0	0	0

Optio-oikeuksien määrä on sama kuin niillä merkittävien osakkeiden lukumäärä. Optio-oikeuksien perusarvo yllä olevassa taulukossa perustuu optioille merkittävien osakkeiden merkintähinnan ja Nokian osakkeen päätöskurssin (7,74 euroa NASDAQ OMX Helsingissä 30.12.2010) väliseen erotukseen.

4 Per Karlssonilla oleviin osakkeisiin sisältyy sekä henkilökohtaisesti että yhtiön kautta omistettuja osakkeita.

Johtokunnan jäsenten osakeomistus

Seuraavassa taulukossa on esitetty johtokunnan jäsenten osakeomistus sekä jäsenten hallussa oleviin osakepohjaisiin kannustimiin perustuva mahdollinen tuleva osakeomistus 31.12.2010.

	Osakkeet	Optio- oikeuksia vastaava osakkeiden määrä	Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakkeet, kynnysmäärä 4	Tulosperusteisten osakepalkkioiden perusteella saatavat osakkeet, maksimimäärä 5	Ehdollisten osake- palkkioiden perusteella saatavat osakkeet
Johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet
ja osakepohjaiset kannustimet 1	524 202	1 943 975	443 500	1 774 000	1 174 000
Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista osakkeista 2	0,014	0,052	0,012	0,048	0,032
Prosenttiosuus liikkeeseenlasketuista
osakepohjaisista kannustimista (per kannustinlaji) 3		8,94	7,75	7,75	9,50

1 Sisältää yhdeksän johtokunnan jäsentä vuoden lopussa. Luvut eivät sisällä vuoden 2010 aikana johtokunnan jättäneitä entisiä johtokunnan jäseniä.

2 Prosenttiosuus on laskettu suhteessa yhtiön liikkeeseenlaskettujen osakkeiden määrään ja kokonaisäänimäärään, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.

3 Prosenttiosuus on laskettu kannustinlajikohtaisesti suhteessa liikkeeseenlaskettujen optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden tai ehdollisten osakepalkkioiden kokonais määrään globaaleissa osakepohjaisissa kannustinohjelmissa.

4 Vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on 0.

5 Vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on 0. Vuosien 2009 ja 2010 tulosperusteisten osakeohjelmien perusteella annettavien osakkeiden maksimimäärä on nelinkertainen tulosperusteisten osakepalkkioiden kynnysmäärään nähden.

Seuraavassa taulukossa on esitetty johtokunnan jäsenten osake- ja ADS-omistus 31.12.2010.

Nimi	Osakkeet	ADS:t
Stephen Elop	—	—
Esko Aho	—	—
Timo Ihamuotila	56 213	—
Mary T. McDowell	169 219	5 000
Tero Ojanperä	66 872	—
Niklas Savander	83 465	—
Alberto Torres	42 832	—
Juha Äkräs	15 976	—
Kai Öistämö	84 625	—

Hallstein Moerk jätti johtokunnan 31.3.2010 jolloin hänellä oli 59 526 osaketta. Richard Simonson jätti johtokunnan 30.6.2010 jolloin hänellä oli 73 083 osaketta ja 30 557 ADS:ia. Olli-Pekka Kallasvuo jätti johtokunnan 20.9.2010, jolloin hänellä oli 389 672 osaketta. Anssi Vanjoki jätti johtokunnan 12.10.2010, jolloin hänellä oli 125 514 osaketta.

Johtokunnan jäsenten optio-oikeudet

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten optiooikeuksista 31.12.2010. Optio-oikeudet on annettu Nokian optio-ohjelmien 2005 ja 2007 perusteella. Lisätietoa Nokian optio-ohjelmista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 24 sivulta 49.

					Optio-oikeuksien määrä 1		Optio-oikeuksien perusarvo yhteensä 31.12.2010 EUR 2
Nimi	Optioiden alalaji	Voimassaolon päättymisaika	Merkintähinta per osake EUR	Merkintäaika alkanut	Merkintäaika ei alkanut	Merkintäaika alkanut.3	Merkintäaika ei alkanut
Stephen Elop	2010 4Q	31.12.2015	7,59	0	500 000	0	75 000
Esko Aho	2009 2Q	31.12.2014	11,18	10 937	24 063	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	0	30 000	0	0
Timo Ihamuotila	2005 2Q	31.12.2010	12,79	0	0	0	0
	2006 2Q	31.12.2011	18,02	9 900	0	0	0
	2007 2Q	31.12.2012	18,39	26 000	6 000	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	11 250	8 750	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	10 937	24 063	0	0
	2009 4Q	31.12.2014	8,76	0	20 000	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	0	70 000	0	0
Mary T. McDowell	2005 2Q	31.12.2010	12,79	0	0	0	0
	2006 2Q	31.12.2011	18,02	100 000	0	0	0
	2007 2Q	31.12.2012	18,39	44 683	10 317	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	15 750	12 250	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	17 187	37 813	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	0	60 000	0	0
Tero Ojanperä	2005 2Q	31.12.2010	12,79	0	0	0	0
	2006 2Q	31.12.2011	18,02	60 000	0	0	0
	2007 2Q	31.12.2012	18,39	26 000	6 000	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	11 250	8 750	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	10 937	24 063	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	0	40 000	0	0
Niklas Savander	2005 2Q	31.12.2010	12,79	0	0	0	0
	2006 2Q	31.12.2011	18,02	45 000	0	0	0
	2007 2Q	31.12.2012	18,39	26 000	6 000	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	15 750	12 250	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	17 187	37 813	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	0	60 000	0	0
Alberto Torres 4	2005 2Q	31.12.2010	12,79	0	0	0	0
	2006 2Q	31.12.2011	18,02	7 200	0	0	0
	2007 2Q	31.12.2012	18,39	14 625	3 375	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	5 625	4 375	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	6 250	13 750	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	0	40 000	0	0
Juha Äkräs	2005 2Q	31.12.2010	12,79	0	0	0	0
	2006 2Q	31.12.2011	18,02	6 875	0	0	0
	2007 2Q	31.12.2012	18,39	8 125	1 875	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	3 375	2 625	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	3 750	8 250	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	0	40 000	0	0
Kai Öistämö	2005 2Q	31.12.2010	12,79	0	0	0	0
	2005 4Q	31.12.2010	14,48	0	0	0	0
	2006 2Q	31.12.2011	18,02	100 000	0	0	0
	2007 2Q	31.12.2012	18,39	44 683	10 317	0	0
	2008 2Q	31.12.2013	19,16	18 000	14 000	0	0
	2009 2Q	31.12.2014	11,18	18 750	41 250	0	0
	2010 2Q	31.12.2015	8,86	0	70 000	0	0
Johtokunnan jäsenten hallussa olevien optio-oikeuksien määrä 31.12.2010 yhteensä 5				696 026	1 247 949	0	75 000
Annettujen optio-oikeuksien määrä yhteensä (globaalit optio-ohjelmat)				11 712 432	10 031 167	0	147 096

1 Optio-oikeuksien määrä on sama kuin niillä merkittävien osakkeiden lukumäärä. Osakkeiden merkintäaika optio-oikeuksilla alkaa neljän vuoden aikana seuraavasti: 25 % osalta merkintäaika alkaa vuoden kuluttua optio-oikeuksien myöntämisestä, ja loppujen osalta merkintäaika alkaa vuosineljänneksittäin 6,25 % suuruisissa erissä.

3 Osakkeiden merkinnästä optio-oikeuksien perusteella johtokunnan jäsenille realisoituneet tulot on esitetty alla taulukossa "Osakesuoritukset ja osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella vuonna 2010".

4 Alberto Torresin työsuhteen päättymispäivä on 31.3.2011, jolloin hän menettää

sista johtokunnasta irtisanoutumisen hetkellä.

2 Optio-oikeuksien perusarvo perustuu optioilla merkittävän osakkeen merkintähinnan ja Nokian osakkeen päätöskurssin (7,74 euroa NASDAQ OMX Helsingissä 31.12.2010) väliseen erotukseen.

osakepohjaiset kannustinpalkkionsa työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti. 5 Vuoden 2010 aikana seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät johtokunnan: Olli-Pekka Kallasvuo, Richard Simonson, Anssi Vanjoki ja Hallstein Moerk. Alla olevassa taulukossa

on esitetty tiedot kunkin entisen johtokunnan jäsenen hallussa olleista optio-oikeuk-

				Optio-oikeuksien määrä 1		Optio-oikeuksien perusarvo yhteensä 31.12.2010 EUR 9
Nimi	Optioiden alalaji	Voimassaolon päättymisaika	Merkintähinta per osake EUR	Merkintäaika alkanut	Merkintäaika ei alkanut	Merkintäaika alkanut.3	Merkintäaika ei alkanut
Olli-Pekka Kallasvuo 6 (20.9.2010)	2005 2Q 2005 4Q 2006 2Q 2007 2Q 2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q	31.12.2010 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015	12,79 14,48 18,02 18,39 19,16 11,18 8,86	0 0 300 000 120 000 57 498 58 750 0	0 0 0 40 000 57 502 176 250 270 000	0 0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 0 0 0
Richard Simonson 6 (30.6.2010)	2005 2Q 2006 2Q 2007 2Q 2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q	31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015	12,79 18,02 18,39 19,16 11,18 8,86	0 93 750 37 809 14 000 0 0	0 6 250 17 191 18 000 60 000 70 000	0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 0 0
Anssi Vanjoki 7 (12.10.2010)	2005 2Q 2006 2Q 2007 2Q 2008 2Q 2009 2Q 2010 2Q	31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015	12,79 18,02 18,39 19,16 11,18 8,86	0 68 750 44 683 18 000 18 750 0	0 0 10 317 14 000 41 250 70 000	0 0 0 0 0 0	0 0 0 0 0 0
Hallstein Moerk 8 (31.3.2010)	2005 2Q 2006 2Q 2007 2Q 2008 2Q 2009 2Q	31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014	12,79 18,02 18,39 19,16 11,18	0 52 500 20 000 7 500 0	0 7 500 12 000 12 500 35 000	0 0 0 0 0	0 0 0 0 12 250

6 Olli-Pekka Kallasvuo ja Richard Simonson menettivät heille myönnetyt optio-oikeudet työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.

7 Anssi Vanjoen työsuhteen päättymispäivä oli 11.3.2011, jolloin hän menetti hänelle myönnetyt optio-oikeudet työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.

8 Ohjelmien ehtojen mukaisesti Hallstein Moerk sai pitää hänelle myönnetyt optiooikeudet hänen siirryttyään eläkkeelle.

9 Optio-oikeuksien perusarvo perustuu optio-oikeuksilla merkittävien osakkeiden merkintä hinnan ja Nokian osakkeen päätöskurssin väliseen erotukseen. Nokian osakkeen päätöskurssi NASDAQ OMX Helsingissä oli Hallstein Moerkin osalta 11,53 euroa 31.3.2010, Richard Simonsonin osalta 6,71 euroa 30.6.2010, Olli-Pekka Kallasvuon osalta 7,87 euroa 20.9.2010 ja Anssi Vanjoen osalta 7,86 euroa 12.10.2010.

Tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten tulosperusteisista osakepalkkioista sekä ehdollisista osakepalkkioista 31.12.2010. Nämä osakepalkkiot on myönnetty vuosien 2008, 2009 ja 2010 tulosperusteisten osakepalkkio-ohjelmien sekä vuosien 2007, 2008, 2009 ja 2010 ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella. Tietoja tulosperusteisista osakepalkkio-ohjelmista ja ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 24 sivulta 49.

		Tulosperusteiset osakepalkkiot			Ehdolliset osakepalkkiot
Nimi	Tulos- perusteinen ohjelma 1	Tulos- perusteisten osakepalkkio- osakepalkkioiden osakepalkkioiden kynnysmäärä 2	Tulos- perusteisten maksimimäärä 3	Perusarvo 4 31.12.2010 EUR	Ehdollinen ohjelma 5	Ehdollisten osake- osakepalkkio- palkkioiden määrä	Perusarvo 6 31.12.2010 EUR
Stephen Elop	2010	75 000	300 000	1 161 000	2010	100 000	774 000
Esko Aho	2008 2009 2010	— 17 500 15 000	— 70 000 60 000	— 102 224 232 200	2008 2009 2010	7 000 25 000 58 000	54 180 193 500 448 920
Timo Ihamuotila	2008 2009 2010	0 27 500 35 000	0 110 000 140 000	0 160 638 541 800	2008 2009 2010	14 000 35 000 120 000	108 360 270 900 928 800
Mary T. McDowell	2008 2009 2010	0 27 500 30 000	0 110 000 120 000	0 160 638 464 400	2008 2009 2010	20 000 38 000 115 000	154 800 294 120 890 100
Tero Ojanperä	2008 2009 2010	0 17 500 20 000	0 70 000 80 000	0 102 224 309 600	2008 2009 2010	14 000 25 000 85 000	108 360 193 500 657 900
Niklas Savander	2008 2009 2010	0 27 500 30 000	0 110 000 120 000	0 160 638 464 400	2008 2009 2010	20 000 38 000 115 000	154 800 294 120 890 100
Alberto Torres 7	2008 2009 2010	0 10 000 20 000	0 40 000 80 000	0 58 414 309 600	2007 2008 2009 2010	13 000 10 000 25 000 30 000	100 620 77 400 193 500 232 200
Juha Äkräs	2008 2009 2010	0 6 000 20 000	0 24 000 80 000	0 35 048 309 600	2007 2008 2009 2010	4 000 8 000 15 000 85 000	30 960 61 920 116 100 657 900
Kai Öistämö	2008 2009 2010	0 30 000 35 000	0 120 000 140 000	0 175 241 541 800	2008 2009 2010	22 000 50 000 100 000	170 280 387 000 774 000
Johtokunnan tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot yhteensä 8		443 500	1 774 000	5 289 465		1 191 000	9 218 340
Kaikki tulosperusteiset osakepalkkiot ja ehdolliset osakepalkkiot , (globaalit ohjelmat), yhteensä		5 720 123 13	22 880 492 14 64 755 163			12 359 896	95 665 595

1 Vuoden 2008 ohjelman suorituskausi oli 2008–2010, vuoden 2009 ohjelman suorituskausi on 2009–2011 ja vuoden 2010 ohjelman suorituskausi on 2010–2012.

2 Kynnysmäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut kynnystason suoritustavoitteet saavutetaan. Vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden kynnysmäärä on 0.

3 Maksimimäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut maksimisuoritustavoitteet saavutetaan. Maksimimäärä annettavia osakkeita on nelinkertainen kynnysmäärään nähden. Nokian vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella suoritettavien osakkeiden maksimimäärä on 0.
4 Vuosien 2009 ja 2010 tulosperusteisten osakeohjelmien perusteella annettujen tulosperusteisten osakkeiden arvo perustuu yhtiön arvioon ohjelmien perusteella annettaviksi tulevien osakkeiden lukumäärästä. Vuosien 2009 ja 2010 tulosperusteisten osakeohjelmien perusarvo perustuu Nokian osakkeen 7,74 euron päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä 30.12.2010. Vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.

5 Vuosien 2007, 2008, 2009 ja 2010 ehdollisten osakepalkkio-ohjelmien perusteella on myönnetty osakepalkkioita vuosineljänneksittäin. Suurimman osan vuoden 2007 ehdollisen osakeohjelman perusteella myönnettyjen ehdollisten osakepalkkioiden osalta ansaintajakso päättyi 1.1.2011, vuoden 2008 ohjelman osalta 1.1.2012, vuoden 2009 ohjelman osalta 1.1.2013 ja vuoden 2010 ohjelman osalta 1.1.2014.

6 Perusarvo perustuu Nokian osakkeen 7,74 euron päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä 30.12.2010.

7 Alberto Torresin työsuhteen päättymispäivä on 31.3.2011, jolloin hän menettää osakepalkkionsa työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.

8 Vuoden 2010 aikana seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät johtokunnan: Olli-Pekka Kallasvuo, Richard Simonson, Hallstein Moerk ja Anssi Vanjoki. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot kunkin edellä mainitun entisen johtokunnan jäsenen tulosperusteisista ja ehdollisista osakepalkkioista johtokunnasta irtisanoutumisen hetkellä.

		Tulosperusteiset osakepalkkiot			Ehdolliset osakepalkkiot
Nimi	Tulos- perusteinen ohjelma 1	Tulos- perusteisten osakepalkkio- osakepalkkioiden kynnysmäärä 13	Tulos- perusteisten osakepalkkioiden maksimimäärä 14	Perusarvo 12 31.12.2010 EUR	Ehdollinen ohjelma 5	Ehdollisten osake- osakepalkkio- palkkioiden 31.12.2010 määrä	Perusarvo 12 EUR
Olli-Pekka Kallasvuo 9 (20.9.2010)	2008 2009 2010	0 117 500 135 000	0 470 000 540 000	0 697 890 2 124 900	2007 2008 2009 2010	100 000 75 000 150 000 170 000	787 000 590 250 1 180 500 1 337 900
Richard Simonson 9 (30.6.2010)	2008 2009 2010	0 30 000 35 000	0 120 000 140 000	0 151 921 469 700	2007 2008 2009 2010	35 000 22 000 107 000 111 000	234 850 147 620 717 970 744 810
Anssi Vanjoki 10 (12.10.2010)	2008 2009 2010	0 30 000 35 000	0 120 000 140 000	0 177 958 550 200	2007 2008 2009 2010	35 000 22 000 40 000 45 000	275 100 172 920 314 400 353 700
Hallstein Moerk 11 (31.3.2010)	2008 2009	0 17 500	0 70 000	0 152 280	2007 2008 2009	25 000 14 000 25 000	288 250 161 420 288 250

9 Olli-Pekka Kallasvuo ja Richard Simonson menettivät heille myönnetyt tulosperusteiset ja ehdolliset osakepalkkionsa työsuhteiden päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.
10 Anssi Vanjoen työsuhteen päättymispäivä oli 11.3.2011, jolloin hän menetti tulosperusteiset ja ehdolliset osakepalkkionsa työsuhteen päättymisen seurauksena ohjelmien ehtojen mukaisesti.
11 Ohjelmien ehtojen mukaisesti Hallstein Moerk sai pitää hänelle myönnetyt tulosperusteiset ja ehdolliset osakepalkkiot hänen siirryttyään eläkkeelle.
12 Perusarvo perustuu Nokian osakkeen päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä, joka Hallstein Moerkin osalta oli 11,53 euroa 31.3.2010. Richard Simonsonin osalta 6,71 euroa 30.6.2010, Olli-Pekka Kallasvuon osalta 7,87 euroa 20.9.2010 ja Anssi Vanjoen osalta 7,86 euroa 12.10.2010.
13 Kynnysmäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut kynnystason suoritustavoitteet saavutetaan. Nokian vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Sen vuoksi yhteenlaskettu määrä ei sisällä yhtään vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman perusteella annettua osaketta.
14 Maksimimäärä Nokian osakkeita annetaan, mikäli molemmat ennalta asetetut maksimisuo ritustavoitteet saavutetaan. Maksimimäärä annettavia osakkeita on nelinkertainen kynnys määrään nähden. Nokian vuoden 2008 tulosperusteisen osake-ohjelman nojalla ei annettu yhtään Nokian osaketta, sillä Nokian suoritus ei saavuttanut kynnystasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta. Tämän vuoksi yhteenlaskettu määrä ei sisällä yhtään vuoden 2008 tulosperusteisen osakeohjelman nojalla annettua osaketta.

Osakesuoritukset ja osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella vuonna 2010

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot johtokunnan jäsenten optiooikeuksien perusteella merkitsemistä osakkeista sekä osakepalkkioiden perusteella tehdyistä osakesuorituksista vuonna 2010.

		Optio-oikeudet 1 osakepalkkiot 2		Tulosperusteiset	Ehdolliset osakepalkkiot 3
Nimi 4	Käytettyjen optio-oikeuksien määrä	Arvo EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Arvo EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Arvo EUR
Stephen Elop	0	0	0	0	0	0
Esko Aho	0	0	0	0	0	0
Timo Ihamuotila	0	0	0	0	25 000	196 500
Mary T. McDowell	0	0	0	0	35 000	275 100
Tero Ojanperä	0	0	0	0	25 000	196 500
Niklas Savander	0	0	0	0	25 000	196 500
Alberto Torres	0	0	0	0	0	0
Juha Äkräs	0	0	0	0	0	0
Kai Öistämö	0	0	0	0	35 000	275 100

1 Optio-oikeuksien perusteella merkittyjen osakkeiden arvo perustuu Nokian osakkeen hinnan ja optio-ohjelman ehtojen mukaisen merkintähinnan väliseen erotukseen.

2 Vuoden 2007 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella ei suoritettu Nokian osakkeita vuonna 2010, sillä Nokian tulos ei saavuttanut vähimmäistasoa kummankaan suoritustavoitteen osalta.

Kallasvuo, Richard Simonson, Hallstein Moerk ja Anssi Vanjoki. Alla olevassa taulukossa on esitetty tiedot kunkin edellä mainitun entisen johtokunnan jäsenen optio-oikeuksien perusteella merkitsemistä osakkeista ja osakepalkkio-ohjelmien perusteella tehdyistä osakesuorituksista johtokunnasta irtisanoutumishetken tietojen mukaisesti.

4 Vuoden 2010 aikana seuraavat johtokunnan jäsenet jättivät johtokunnan: Olli-Pekka

3 Vuoden 2007 ehdollisen osakepalkkio-ohjelman perusteella suoritetut osakkeet. Arvo perustuu Nokian osakkeen 7,86 euron päätöskurssiin NASDAQ OMX Helsingissä 27.10.2010.

	Optio-oikeudet 1		Tulosperusteiset osakepalkkiot 3		Ehdolliset osakepalkkiot 2
Nimi 4		Käytettyjen optio-oikeuksien määrä	Arvo EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Arvo EUR	Annettujen osakkeiden määrä	Arvo EUR
Olli-Pekka Kallasvuo (20.9.2010)	2010	0	0	0	0	0	0
Richard Simonson (30.6.2010)	2010	0	0	0	0	0	0
Anssi Vanjoki (12.10.2010)	2010	0	0	0	0	35 000	275 100
Hallstein Moerk (31.3.2010)	2010	0	0	0	0	0	0

Johdon osakeomistusta koskevat suositukset

Pitkäaikaisten osakepohjaisten kannustimien tarkoituksena on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä sekä tuottaa osakkeenomistajille arvoa pitkällä aikavälillä. Optio-oikeuksien, tulosperusteisten osakepalkkioiden ja ehdollisten osakepalkkioiden antamisen lisäksi Nokia myös kannustaa ylintä johtoa osakeomistukseen ja on laatinut johdon osakeomistusta koskevan suosituksen, jossa suositeltavat osakeomistuksen vähimmäismäärät on sidottu vuosittaiseen peruspalkan määrään. Toimitusjohtajan ja johtokunnan puheenjohtajan osalta suositeltu vähimmäissijoitus Nokian osakkeisiin vastaa kolmen vuoden peruspalkan määrää ja muiden johtokunnan jäsenten osalta kahden vuoden peruspalkan määrää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenten odotetaan kartuttavan osakeomistustaan yhtiössä 50 %:lla Nokian osakepohjaisista kannustinohjelmista saaduista verojen jälkeisistä tuotoista kunnes edellä mainittu vähimmäisomistustaso on saavutettu. Henkilöstöpoliittinen valiokunta valvoo säännöllisesti johdon osakeomistusta koskevien suositusten noudattamista.

Nokian sisäpiiriohje

Nokian hallitus on hyväksynyt sisäpiiriohjeen koskien kaupankäyntiä Nokian osakkeilla. Hallituksen ja johtokunnan jäsenet ovat ensisijaisia pysyviä sisäpiiriläisiä ("primary insiders"). Nokian lakimääräisten ja määrättyjen ensisijaisten pysyvien sisäpiiriläisten osakeomistus Nokiassa on julkista ja se on saatavilla Euroclear Finland Oy:stä sekä Nokian internetsivuilla. Edellä mainittuihin ensisijaisiin pysyviin sisäpiiriläisiin ja yhtiön määrittelemiin muihin pysyviin sisäpiiriläisiin ("secondary insiders") soveltuu kaupankäyntirajoituksia ja -sääntöjä, mukaan lukien kielto käydä kauppaa Nokian arvopapereilla Nokian osavuosikatsauksen julkistamista edeltävän kolmen viikon "suljetun ikkunan" ajanjaksona ja Nokian tilinpäätöstiedotteen julkistamista edeltävän neljän viikon "suljetun ikkunan" ajanjaksona. Säännöllisten rajoitusten ohella yhtiö asettaa tarvittaessa hankekohtaisia kaupankäyntirajoituksia. Nokian sisäpiiriohjetta päivitetään ajoittain ja sen noudattamista seurataan säännöllisesti. Nokian sisäpiiriohje on NASDAQ OMX Helsingin sisäpiiriohjeen vaatimusten mukainen asettaen myös sitä pidemmälle meneviä sääntöjä.

Tilintarkastuspalkkiot ja -palvelut

PricewaterhouseCoopers Oy on toiminut Nokian riippumattomana tilintarkastajana kunkin kolmen viimeisen tilikauden aikana, joista viimeisin päättyi 31.12.2010. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tilikaudeksi kerrallaan. Hallituksen tarkastusvaliokunta tekee vuosittain yhtiökokoukselle ehdotuksen tilintarkastajan valinnasta tai uudelleenvalinnasta arvioituaan valittavaksi tai uudelleen valittavaksi ehdotetun tilintarkastajan pätevyyden ja riippumattomuuden.

Seuraavassa taulukossa on esitetty PricewaterhouseCoopers Oy:lle tilintarkastus- ja muista palveluista vuosina 2010 ja 2009 suoritetut palkkiot sekä kokonaisuudessaan että eriteltynä Nokian ja Nokia Siemens Networksin osalta.

		2010			2009
milj. EUR		Nokia Siemens Nokia Networks Yhteensä			Nokia Siemens Nokia Networks Yhteensä
Tilintarkastus palkkiot 1	6,8	9,6	16,4	6,2	9,8	16,0
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot 2	1,3	1,2	2,5	1,2	1,6	2,8
Verokonsultointi palkkiot 3	4,4	1,2	5,6	3,6	2,0	5,6
Muut palkkiot 4	0,1	—	0,1	0,3	—	0,3
Yhteensä	12,6	12,0	24,6	11,3	13,4	24,7

1 Tilintarkastuspalkkiot koostuvat yhtiön konsernitilinpäätöksen ja yhtiön tytäryhtiöiden lakisääteisten tilinpäätösten vuosittaisesta tarkastuksesta maksetuista palkkioista. Tilintarkastuspalkkioihin sisältyy myös muista tilintarkastuspalveluista maksettuja palkkioita. Tällaisia ovat palvelut, joita vain riippumaton tilintarkastaja voi kohtuudella tarjota, kuten tukikirjeiden (comfort letter) ja suostumusten antaminen lakisääteisten raportointien yhteydessä sekä viranomaisille toimitettavien asiakirjojen tarkastaminen.
1. Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot koostuvat palkkioista, jotka on maksettu sellaisista varmennuspalveluista, jotka kohtuudella liittyvät yhtiön tilintarkastuksen suorittamiseen tai jotka riippumaton tilintarkastaja tavanomaisesti suorittaa. Näitä palveluita ovat mm. kirjanpito- ja raportointistandardeihin liittyvä konsultointi, SAS 70 sisäiseen valvontaan liittyvät tarkastukset, veroraportointiin ja paikallisiin lakisääteisiin kirjanpitovaatimuksiin liittyvä konsultointi, yrityskauppoihin liittyvät due diligence -tarkastukset, asiakasrahoitukseen liittyvät taloudelliset due diligence -tarkastukset, raportit liittyen lainasopimusten ehtoihin, työntekijöiden kannustinjärjestelmien tarkastukset ja erinäiset kannustimien myöntämiseen liittyvät raportit sekä lainmukaisuusvalvontaan liittyvät tutkimukset ja lainmukaisuusohjelmat.
1. Verokonsultointipalkkioihin sisältyy palkkioita seuraavista toimista: (i) veroasioiden hoitaminen mukaan lukien veroilmoitusten laatiminen ja erilaisten todistusten ja lomakkeiden antaminen viranomaisille ja konsultointi liittyen veroilmoituksiin ja avustaminen liittyen veroviranomaisten tiedusteluihin; (ii) neuvonanto liittyen siirtohinnoitteluun ja avustaminen viranomaispäätösten kanssa; (iii) tulleihin liittyvät tarkastukset ja neuvonanto; (iv) konsultointi ja verotarkastukset (avustaminen teknisten verotiedusteluiden sekä verotarkastusten ja -valitusten osalta sekä neuvonanto yrityskauppoihin ja -järjestelyihin liittyen); (v) henkilöverotukseen liittyvien asioiden hoitaminen (johtoon kuulumattomien työntekijöiden veroilmoitusten laatiminen ja jättäminen viranomaisille, avustaminen oleskelu-, työ- ja oleskelulupahakemusten ja verotuksellisen aseman selvittämisen yhteydessä); ja (vi) konsultointi ja verosuunnittelu (neuvonanto koskien osakepohjaisia palkkioita, paikallisia työ- ja sosiaaliturvalakeja ja palkitsemisjärjestelmiä, sekä lyhytaikaisten ulkomaankomennusten veroseuraamuksia).
1. Muihin palkkioihin sisältyy palkkioita liittyen yhtiöiden perustamisiin, väärinkäytösepäilyihin liittyviin selvityksiin, tietoturvallisuuteen, asiakkaiden lisenssijärjestelyiden tutkimuksiin ja tarkastuksiin, satunnaisiin koulutuksiin ja erinäisiin aineistoihin ja palveluihin.

Tilintarkastajien toimeksiantojen hyväksymismenettely

Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu mm. tilintarkastajan toiminnan valvonta Suomen lakien puitteissa. Tarkastusvaliokunta on vahvistanut periaatteet, joiden mukaan riippumattomilta tilintarkastajilta ostettavat tilintarkastus- tai muut palvelut on hyväksyttävä etukäteen ("hyväksymisohje").

Hyväksymisohjeen mukaan tarkastusvaliokunta voi joko hyväksyä ehdotetut toimeksiannot (i) etukäteen vahvistamansa yleisen hyväksynnän nojalla tai (ii) toimeksiantokohtaisesti. Tarkastusvaliokunta voi kummassakin tapauksessa valtuuttaa yhden tai useamman jäsenensä hyväksymään toimeksiannot puolestaan. Hyväksymisohjeen liitteestä käyvät ilmi ne tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verokonsultointipalvelut ja muut palvelut, jotka ovat tarkastusvaliokunnan yleisesti hyväksymiä. Kaikki muut kuin tarkastusvaliokunnan vahvistamat edellä mainittuihin ryhmiin kuuluvat palvelut, mukaan lukien kaikki sisäiseen valvontaan (internal control) ja merkittäviin yritysjärjestelyihin liittyvät palvelut, vaativat tarkastusvaliokunnan toimeksiantokohtaisen hyväksynnän. Kaikki toimeksiantopyynnöt koskien yleisen hyväksynnän nojalla hyväksyttyjä palveluita toimitetaan Corporate Controllerille, joka määrittää ovatko palvelut yleisen hyväksynnän rajoissa. Tarkastusvaliokunta tarkistaa hyväksymisohjeen ja sen liitteet vuosittain.

Tarkastusvaliokunta asettaa vuosittain kustannusrajat kullekin hyväksymisohjeen mukaiselle palveluryhmälle (tilintarkastuspalvelut, tilintarkastukseen liittyvät palvelut, verokonsultointipalvelut ja muut palvelut). Sekä tilintarkastaja että Corporate Controller esittävät tilintarkastajan palveluita koskevat hyväksymispyynnöt tarkastusvaliokunnalle. Tilintarkastaja raportoi kussakin tarkastusvaliokunnan säännöllisessä kokouksessa tarjoamistaan palveluista, niiden sen hetkisestä tilasta ja kustannuksista.

Tietoja sijoittajille

Tietoja internetin kautta www.nokia.fi

Internetistä löytyy tietoa taloudellisista katsauksista, Nokian johdon esityksistä, analyytikkopuheluista ja muuta sijoittajasuhdemateriaalia, lehdistötiedotteita sekä ympäristö- ja yhteiskunnalliseen raportointiin liittyvää tietoa.

Varsinainen yhtiökokous

Aika: 3.5.2011 klo 15.00 Paikka: Helsingin Messukeskus, Amfi-sali, Messuaukio 1, Helsinki.

Osinko

Hallituksen esitys vuodelta 2010 maksettavaksi osingoksi on 0,40 euroa. Osingonmaksun täsmäytyspäiväksi ehdotetaan 6.5.2011 ja maksupäiväksi 20.5.2011.

Taloudelliset katsaukset

Nokia suunnittelee julkistavansa vuoden 2011 aikana osavuosikatsaukset 21.4., 21.7. ja 20.10. Vuoden 2011 tulos on suunniteltu julkistettavaksi tammikuussa 2012.

Vuosikooste 2010

Kaikki Nokian vuonna 2010 julkaisemat lehdistötiedotteet löytyvät Nokian internetsivuilta osoitteesta www.nokia.fi

On otettava huomioon, että tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneita seikkoja koskevat lausumat ovat tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja. Näitä ovat esimerkiksi: A) suunnitelmamme muodostaa strateginen kumppanuus Microsoftin kanssa joka yhdistäisi yhtiöiden toisiaan täydentävät vahvuudet ja osaamisen uuden maailmanlaajuisen mobiiliekosysteemin luomiseksi ja jossa ottaisimme Windows Phone -ohjelmistoalustan ensisijaiseksi älypuhelinalustaksemme, mukaan lukien suunniteltuun kumppanuuteen liittyvät suunnitelmat ja odotetut hyödyt; B) uuden strategiamme toteuttamisen aikataulu ja odotetut hyödyt, mukaan lukien toiminnalliset ja taloudelliset

Sijoittajasuhteet:

[email protected]

Nokia sijoittajasuhteet

PL 226 00045 NOKIA GROUP Puh. 07180 34927 Fax 07180 38329

Nokia Investor Relations

102 Corporate Park Drive White Plains, NY 10604 USA Puh. +1 914 368 0555 Fax +1 914 368 0600

Pörssit

Nokia Oyj:n osake noteerataan seuraavissa arvopaperipörsseissä:

	Tunnus	Kaupankäyntivaluutta
NASDAQ OMX Helsinki (vuodesta 1915)	NOK1V	EUR
Frankfurter Wertpapierbörse (1988)	NOA3	EUR
New York Stock Exchange (1994)	NOK	USD

Tärkeimmät indeksit

NOK1V	NOK
OMXN40 OMX Nordic 40	NYA NYSE Composite
OMXH OMX Helsinki	NYL.ID NYSE World Leaders
OMXH25 OMX Helsinki 25	NYYID NYSE TMT
HX45 OMX Helsinki Information Technology	CTN CSFB Technology
BE500 Bloomberg European 500	MLO Merrill Lynch 10
BETECH Bloomberg Telecommunication Equipment
SX5E DJ Euro STOXX 50
SX5P DJ STOXX 50
E3X FTSE Eurofirst 300

hyödyt ja tavoitteet, sekä muutokset yhtiön johdossa ja organisaatiorakenteessa; C) tuotteiden ja palveluiden toimituksiin liittyvät ajankohdat; D) kykymme luoda uutta, kehittää, toteuttaa ja kaupallistaa uusia teknologioita, tuotteita ja palveluita; E) arviot markkinoiden kehittymisestä ja rakenteellisista muutoksista; F) arviot ja tavoitteet koskien teollisuudenalan volyymien kehitystä, markkinaosuutta, hintoja, liikevaihtoa ja katteita liittyen tuotteisiimme ja palveluihimme; G) toiminnallisia tavoitteita ja liiketoimintamme tulosta koskevat arviot ja tavoitteet; H) arviot ja tavoitteet koskien yhteistyö- ja kumppanuusjärjestelyitä; I) vireillä olevien ja uhkaavien oikeudenkäyntien

lopputulos; J) arviot koskien yrityskauppojen ja uudelleenjärjestelyiden menestyksekästä toteuttamista oikea-aikaisesti ja kykyämme saavuttaa asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet yrityskauppojen tai uudel leen järjestelyiden toteuduttua; ja K) lausumat, joissa esiintyy sana "uskoa", "odottaa", "ennakoida", "arvioida", "tavoite", "on tarkoitettu", "suunniteltu", "aikoa" tai muu vastaava ilmaisu. Tällaiset lausumat perustuvat johdon parhaaseen arvioon ja uskoon sen tiedon valossa, joka sillä on kyseisellä hetkellä saatavilla. Koska tällaisiin lausumiin sisältyy riskejä ja epävarmuuksia, todelliset tulokset voivat poiketa huomattavasti niistä tuloksista, joita tällä hetkellä odotamme. Tekijöitä, jotka saattaisivat aiheuttaa tällaisia poikkeamia voivat olla esimerkiksi: 1) se, päästäänkö Microsoftin kanssa lopullisiin sopimuksiin strategisesta kumppanuudesta sopivassa ajassa tai tehdäänkö lopullisia sopimuksia lainkaan, sekä päästäänkö lopullisiin sopimuksiin Nokian kannalta edullisin ehdoin; 2) kykymme luoda kilpailukykyinen älypuhelinalusta korkealaatuisille, erottuville ja voitokkaille älypuhelimille tai uusia liikevaihdon lähteitä suunnitellun Microsoft-kumppaanuuden avulla; 3) arvioitu aikataulu siirtymiselle Windows Phone -ohjelmistoalustaan ensisijaisena älypuhelinalustanamme ja alustaan perustuvien tuotteiden tuomiselle markkinoille; 4) kykymme ylläpitää nykyisen Symbian-ohjelmistoalustamme kilpailukykyisyyttä; 5) kykymme saada tuottoa sijoituksillemme MeeGo-ohjelmistoalustaan, seuraavan sukupolven laitteisiin, ohjelmistoalustoihin ja käyttäjäkokemuksiin; 6) kykymme rakentaa kilpailukykyinen ja kannattava maailmanlaajuinen ekosysteemi, joka on riittävän suuri ja houkutteleva ja tarjoaa riittävästi lisäarvoa kaikille osallistujille, sekä tuoda voitokkaita älypuhelimia markkinoille oikea-aikaisesti; 7) kykymme tuottaa oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti laitteistoltaan erottuvia matkapuhelimia; 8) kykymme nopeuttaa innovaatiota, tuotekehitystä ja toimeenpanoa tuodaksemme markkinoille uusia kilpailukykyisiä äly- ja matkapuhelimia oikea-aikaisesti; 9) kykymme pitää palveluksessa, kannustaa, kehittää ja rekrytoida osaavia työntekijöitä; 10) kykymme panna täytäntöön strategioitamme, erityisesti uusi mobiilituotestrategia; 11) kova kilpailutilanne eri toimialoillamme ja kykymme säilyttää tai parantaa markkina-asemaamme tai menestyksellisesti vastata kilpailuympäristömme muutoksiin; 12) kykymme säilyttää ja hyödyntää perinteisiä vahvuuksiamme mobiilituotemarkkinoilla, mikäli epäonnistuisimme operaattoriasiakkaidemme ja jakelijoidemme asiakasuskollisuuden ylläpitämisessä uuden strategiamme täytäntöönpanon ja muiden tekijöiden johdosta; 13) menestyksemme yhteistyö- ja kumppanuus järjestelyissä kolmansien osapuolten, mukaan lukien Microsoftin kanssa; 14) toimittajiemme, yhteistyökumppaneidemme ja asiakkaidemme menestys, taloudellinen tilanne ja suorituskyky; 15) kykymme ylläpitää menestyksekkäästi tuotannon ja logistiikan tehokkuutta sekä varmistaa tuotteiden ja palvelujen sekä niiden yhdistelmien laatu, turvallisuus, tietoturva ja oikea-aikaiset toimitukset; 16) kykymme hankkia oikeaaikaisesti ja keskeytyksettä riittäviä määriä laadukkaita täysin toimivia komponentteja, osarakenteita ja ohjelmistoja edullisin ehdoin; 17) kykymme hallita varastoamme ja sopeutua oikea-aikaisesti tuotteidemme kysynnän muu-

toksiin; 18) kustannusten menestyksekäs hallitseminen; 19) kykymme tehokkaasti ja sujuvasti täytäntöönpanna 1.4.2011 voimaan tuleva uusi toimintarakenne matkaviestin- ja palveluliiketoiminallemme; 20) langattoman viestinnän ja kiinteiden verkkojen toimialan kehitys sekä yleinen maailmanlaajuinen ja alueellinen taloudellinen tilanne; 21) valuuttakurssien vaihtelut mukaan lukien erityisesti vaihtelut raportointivaluuttamme euron sekä Yhdysvaltojen dollarin, Japanin jenin ja Kiinan yuanin sekä eräiden muiden valuuttojen välillä; 22) kykymme suojata teknologioita, joita Nokia tai muut kehittävät tai joita me lisensioimme, kolmansien osapuolten väitteiltä että olisimme loukanneet suojattuja immateriaalioikeuksia, sekä tiettyjen tuotteissamme ja palveluissamme käytettyjen teknologioiden saatavuus kaupallisesti hyväksyttävin ehdoin; 23) kykymme suojata useita Nokian, NAVTEQin ja Nokia Siemens Networksin patentoimia, standardisoituja tai immateriaalioikeuksien piirissä olevia teknologioita kolmansien osapuolien loukkauksilta tai toimenpiteiltä, jotka tähtäävät immateriaalioikeuksiemme mitätöimiseen; 24) eri valtioiden toimintatapojen, kauppapolitiikkojen, lakien tai säännösten muutosten vaikutukset sekä poliittiset tai taloudelliset epävakaudet maissa, joissa meillä on liiketoimintaa; 25) häiriö tietoliikennejärjestelmissä tai verkoissa, joista toimintamme on riippuvaista; 26) oikeudenkäyntien epäsuotuisat lopputulokset; 27) väitteet siitä, että tukiasemien ja mobiilituotteiden synnyttämistä sähkömagneettisista kentistä aiheutuisi mahdollisia terveysriskejä, sekä niihin liittyvät oikeudenkäynnit ja julkisuus riippumatta siitä, onko väitteillä perusteita; 28) kykymme saavuttaa tavoitellut Nokia Siemens Networksin kustannussäästöt ja lisätä sen kannattavuutta sekä toteuttaa siihen liittyviä uudelleenjärjestelyitä tehokkaasti ja oikea-aikaisesti; 29) Nokia Siemens Networksin kyky säilyttää ja parantaa sen markkina-asemaa tai vastata menestyksekkäästi kilpailuympäristön muutoksiin; 30) Nokia Siemens Networksin likviditeetti ja sen kyky vastata käyttöpääomaa koskeviin tarpeisiin; 31) Nokia Siemens Networksin suunnitteleman Motorolan langattomien verkkotoimintojen pääosaa koskevan yrityskaupan saattaminen päätökseen oikea-aikaisesti ja, mikäli kauppa toteutuu, Nokia Siemens Networksin kyky menestyksekkäästi integroida hankittu liiketoiminta, ristiinmyydä tuotteitaan ja palveluitaan hankitun liiketoiminnan asiakkaille ja saavuttaa arvioidut hyödyt ja synergiat yrityskaupasta; 32) Nokia Siemens Networksin kyky tuoda oikea-aikaisesti markkinoille uusia tuotteita ja palveluita sekä niihin liittyviä parannuksia ja teknologioita; 33) Nokia Siemens Networksin menestys tietoliikenneverkkoihin liittyvien palveluiden markkinoilla ja sen kyky tehokkaasti ja kannattavasti sopeuttaa sen liiketoiminta ja toiminnot oikea-aikaisesti vastaamaan asiakkaiden yhä monipuolisempia tarpeita; 34) kehitys suurissa, monivuotisissa sopimuksissa tai suhteessamme merkittäviin asiakkaisiin verkkoratkaisujen ja niihin liittyvien palvelujen aloilla; 35) asiakasrahoitusriskiemme hallinta erityisesti verkkoratkaisujen ja niihin liittyvien palvelujen aloilla; 36) mahdolliset käynnissä olevat tai muut viranomaistutkimukset, jotka kohdistuvat tiettyjen Siemens AG:n entisten työntekijöiden väitettyihin rikkomuksiin, jotka voivat liittyä tai joilla voi olla vaikutusta Siemensistä Nokia Siemens Networksiin siirtyneisiin operaattoritoimintoihin ja työntekijöihin; 37) häiriöt, jotka aiheutuvat Nokia Siemens Networksin asiakassuhteille käynnissä olevista viranomaistutkimuksista, jotka liittyvät Siemensistä Nokia Siemens Networksiin siirtyneisiin operaattoritoimintoihin; sekä ne riskitekijät, jotka mainitaan Nokian 31.12.2010 päättynyttä tilikautta koskevassa Yhdysvaltojen arvopaperisäännösten mukaisessa asiakirjassa (Form 20-F) ss.12-39 otsikon "Item 3.D Risk Factors" alla. Muut tuntemattomat tai odottamattomat tekijät tai vääriksi osoittautuvat oletukset voivat aiheuttaa todellisten tulosten huomattavan poikkeamisen tulevaisuudennäkymiin liittyvissä kannanotoissa ja lausumissa esitetyistä tulosodotuksista. Nokia ei sitoudu päivittämään tai muuttamaan tulevaisuudennäkymiin liittyviä kannanottoja tai lausumia uuden tiedon, tulevaisuuden tapahtuman tai muun syyn johdosta, paitsi siltä osin kuin sillä on siihen lainmukainen velvollisuus.

Yhteystietoja

Nokia pääkonttori

Keilalahdentie 2 – 4 02150 Espoo PL 226, 00045 Nokia Group FINLAND Puh. 07180 08000 Fax 07180 34003

Nokia Corporate Office – New York

102 Corporate Park Drive White Plains, New York 10604 USA Puh. +1 914 368 0400 Fax +1 914 368 0501

Nokia Latin America

703 NW 62nd Av, Suite 100 Miami, FL, 33126 USA Puh. +1 786 388 4002 Fax +1 786 388 4030

Nokia Brazil

Av das Nacoes Unidas 12.901 Torre Norte 11o. Andar Cep 04578-910 Sao Paulo 04578-910 Bra zil Puh. +55 11 5508 6350 Fax +55 11 5508 0471

Nokia Greater China & Korea

Nokia China Campus Beijing Economic and Technological Development Area No.5 Donghuan Zhonglu Beijing, PRC 100176 Puh. +86 108711 8888

Nokia South East Asia & Pacific

438B Alexandra Road #07-00 Alexandra Technopark SINGAPORE 119968 Puh. +65 6723 2323 Fax +65 6723 2324

Nokia India

SP Infocity, Industrial Plot no. 243 Udyog Vihar, Phase 1, Dundahera, Gurgaon, Haryana – 122016 INDIA Puh. +91 124 483 3000 Fax +91 124 483 3099

Nokia Middle East & Africa

Al Thuraya Tower II, 27th floor, Dubai Internet City Dubai, UAE Puh. +971 4 3697600 Fax +971 4 3697604

Nokia Eurasia

Ul. Vozdvizhenka 10 125000 Moscow Russia Puh. +7495 795 0500 Fax +7495 795 0509

AI assistant

Nokia Oyj — Annual Report 2010

3231_10-k_2011-03-31_7333138f-011d-4693-9ca5-3740e58f4bdb.pdf

Nokia vuonna 2010

Tunnuslukuja

Hallituksen toimintakertomus 2010

Nokian kassavirta ja taloudellinen tilanne

Devices & Services

Devices & Services -ryhmän liikevaihto kategorioittain

Devices & Services -ryhmän liikevaihto alueittain

Devices & Services -ryhmän matkaviestimien kappalemääräinen myynti alueittain

Devices & Services -ryhmän tuotteiden keskimääräinen myyntihinta kategorioittain

NAVTEQ

Nokia Siemens Networks

Nokia Siemens Networksin liikevaihto alueittain

Vuoden 2010 päätapahtumat

Nokia

Devices & Services

NAVTEQ

Nokia Siemens Networks

Yritysostot ja myynnit 2010

Henkilöstö

Johto ja hallitus

Hallitus, johtokunta ja toimitusjohtaja

Muutokset johtokunnassa

Toimitusjohtajasopimukset

Yhtiöjärjestyksen muuttamista koskevat määräykset

Osakkeet ja osakepääoma

Toimialan ja Nokian näkymät

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Nokia esittelee uuden strategian pääpiirteet, uudistetun johtokunnan ja uuden organisaatiorakenteen

Nokia Siemens Networksin suunnittelema tiettyjen langattomien verkkotoimintojen osto Motorolalta

Riskitekijöitä

Nokia Siemens Networks

Osinko

Konsernin tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernitase, IFRS

Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS (jatkuu)

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laskentaperiaatteet

Uusien IFRS-standardien käyttöönotto

Konsolidointiperiaatteet

Liiketoimintojen yhdistäminen

Pitkäaikaisten aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden sekä liikearvon kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittäminen

Erillisestä yksiköstä tai liiketoiminnasta luopuminen

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Myynnin tuloutusperiaatteet

Lähetys- ja käsittelykulut

Tutkimus- ja kehitysmenot

Muut aineettomat hyödykkeet

Eläkkeet

Aineelliset hyödykkeet ja poistot

Vuokrasopimukset

Vaihto-omaisuus

Rahoitusvarat

Available-for-sale-sijoitukset

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset, lyhytaikaiset varat

Lainasaamiset

Rahat ja pankkisaamiset

Myyntisaamiset

Rahoitusvelat

Rahoituslainat

Ostovelat

Johdannaissopimukset

Johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, arvostetaan tuloslaskelmaan

Suojauslaskenta

Rahavirtojen suojaus: Ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojaus

Rahavirtojen suojaus: Erittäin todennäköisten liiketoimintojen hankintojen ja muiden transaktioiden suojaus

Rahavirtojen suojaus: Vaihtuvakorkoisten velkojen rahavirtojen suojaus

Käyvän arvon suojaus

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus

Tuloverot

Varaukset

Takuuvaraukset

Nokia Oyj Annual Report 2010