Metso Outotec Oyj — Audit Report / Information 2011

Feb 9, 2012

Tilinpäätöstiedote 2011

Metson tilinpäätöstiedote 1.1.-31.12.2011

Ennätysmäärä tilauksia ja vahva suoritus vuonna 2011

Sulkeissa esitetyt luvut viittaavat vertailukauteen eli samaan ajanjaksoon edellisenä vuonna, ellei muuta mainita.

Keskeistä vuonna 2011

• Uudet tilaukset ja liikevaihto olivat ennätyksellisen korkeat.
• Uudet tilaukset nousivat vuoden aikana 7 961 miljoonaan euroon, mikä oli 34 prosenttia enemmän kuin vertailukautena (5 944 milj. e). Palveluliiketoiminnan tilaukset kasvoivat 18 prosenttia ja olivat 3 100 miljoonaa euroa eli 40 prosenttia kaikista tilauksista (2 637 milj. e ja 45 %).
• Liikevaihto kasvoi 20 prosenttia vertailuvuodesta ja oli 6 646 miljoonaa euroa (5 552 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 17 prosenttia ja oli 2 871 miljoonaa euroa eli 45 prosenttia konsernin liikevaihdosta (2 453 milj. e ja 45 %).
• EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja) ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 28 prosenttia ja oli 628,5 miljoonaa euroa eli 9,5 prosenttia liikevaihdosta (491,0 milj. e ja 8,8 %).
• Osakekohtainen tulos oli 2,38 euroa (1,71 e).
• Vapaa kassavirta oli 375 miljoonaa euroa (435 milj. e).
• Hallitus ehdottaa osingoksi 1,70 euroa osakkeelta eli 71 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta (1,55 e ja 91 % osakekohtaisesta tuloksesta). Hallitus harkitsee myöhemmin vuoden aikana, mikäli yhtiön taloudellinen tilanne sen sallii, ehdottavansa ylimääräiselle yhtiökokoukselle osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen maaliskuussa päättämän osingon lisäksi.

Keskeistä vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä

• Vahva viimeinen neljännes johti korkeaan liikevaihtoon ja vakaaseen tulokseen.
• Uusia tilauksia saatiin loka-joulukuussa 1 313 miljoonan euron arvosta, mikä oli 12 prosenttia vähemmän kuin vertailukautena (1 498 milj. e). Tilausten väheneminen tuli lähinnä Massa, paperi ja voimantuotannosta. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 5 prosenttia ja olivat 669 miljoonaa euroa eli 54 prosenttia kaikista tilauksista (637 milj. e ja 44 %).
• Liikevaihto kasvoi 23 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 074 miljoonaa euroa (1 687 milj. e). Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 16 prosenttia ja oli 829 miljoonaa euroa eli 41 prosenttia konsernin liikevaihdosta (715 milj. e ja 43 %).
• EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja) ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 35 prosenttia ja oli 202,1 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia liikevaihdosta (149,8 milj. e ja 8,9 %).
• Osakekohtainen tulos oli 0,81 euroa (0,50 e).
• Vapaa kassavirta oli 45 miljoonaa euroa (114 milj. e).

Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen kommentoi viime vuotta:

Viime vuosi oli meille menestyksekäs monin tavoin. Edistyimme useilla strategisesti tärkeillä alueilla, kun palveluliiketoimintamme kasvoi ja toimintamme kehittyvillä markkinoilla laajeni. Lisäksi vahvistimme toimituskapasiteettiamme. Olen erityisen tyytyväinen kaikkien aikojen korkeimpaan tilauskertymäämme, mikä korostaa syviä asiakassuhteitamme ja kykyämme auttaa asiakkaitamme parantamaan omaa toimintaansa.

Asiakasteollisuuksistamme kaivosalalla aktiivisuus näyttää jatkuvan ja arvioimme kaivoslaitteiden sekä niihin liittyvien palvelujen kysynnän pysyvän hyvänä. Emme kuitenkaan odota tälle vuodelle viime vuoden kaltaisia poikkeuksellisen suuria tilauksia. Öljy- ja kaasuteollisuuden investoinnit tukevat edelleen Virtauksensäätöratkaisut-liiketoimintaamme ja voimantuotantoteollisuuden kysyntä jatkuu hyvänä. Maarakennusteollisuuden markkina on säilynyt ennallaan. Massa-, paperi- ja kartonkiteollisuuden kysyntä hiljeni vuoden loppua kohden ja on sittemmin tasaantunut. Emme odota merkittäviä muutoksia tähän kysyntään kuluvan vuoden aikana, joskin helpompi rahoituksen saatavuus auttaisi markkinoiden virkistymistä.

Noin 4 miljardin euron tilauskantamme kuluvalle vuodelle on vahva. Tämän perusteella luotamme siihen, että liikevaihtomme ja tuloksemme (EBITA ennen kertaluonteisia eriä) kasvavat viime vuodesta. Kaiken kaikkiaan Metso on valmiina tuleviin haasteisiin ja jatkamme strategiamme toteuttamista tuodaksemme lisäarvoa asiakkaillemme ja muille sidosryhmillemme.

Metson avainluvut

Milj. e	Q4/11	Q4/10	Muutos %	2011	2010	Muutos %
Liikevaihto	2 074	1 687	23	6 646	5 552	20
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	829	715	16	2 871	2 453	17
% liikevaihdosta *)	41	43		45	45
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä	202,1	149,8	35	628,5	491,0	28
% liikevaihdosta	9,7	8,9		9,5	8,8
Liikevoitto	188,5	132,2	43	571,8	445,2	28
% liikevaihdosta	9,1	7,8		8,6	8,0
Tulos/osake, euroa	0,81	0,50	62	2,38	1,71	39
Saadut tilaukset	1 313	1 498	-12	7 961	5 944	34
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	669	637	5	3 100	2 637	18
% saaduista tilauksista*)	54	44		40	45
Tilauskanta kauden lopussa				5 310	4 023	32
Vapaa kassavirta	45	114	-61	375	435	-14
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %				18,4	13,5
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %				39,8	38,1
Nettovelkaantuneisuusaste kauden lopussa, %				12,2	15,0

*) Laskettu ulkoisesta liikevaihdosta / saaduista tilauksista ilman Valmet Automotivea, jolla ei ole palveluliiketoimintaa.

1.12.2011 alkaen Metson liiketoimintarakenne organisoitiin kolmeen raportointisegmenttiin, jotka ovat Kaivos ja maarakennus, Automaatio sekä Massa, paperi ja voimantuotanto. Kierrätys ja Valmet Automotive raportoidaan erillisinä yksikköinä. Segmenttitiedot on esitetty uuden rakenteen mukaisesti.

Metson vuoden 2011 viimeisen neljänneksen katsaus

Toimintaympäristömme ja kysyntä loka-joulukuussa

Toimintaympäristössämme tai markkina-aktiviteetissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta huomasimme epävarmuuden Yhdysvaltojen taloudessa vähenevän ja kysynnän hieman piristyvän, kun taas Euroopan talouden epävakaus jatkui. Myös muutamissa asiakasteollisuuksissamme havaitsimme yleistä epävarmuuden lisääntymistä, mikä hidasti asiakkaiden päätöksentekoa. Raaka-aineiden hintojen nousu tasaantui, mutta palkkatason nousu kehittyvillä markkinoilla jatkui. Asiakasteollisuuksiemme hyvät kapasiteetin käyttöasteet pitivät palveluliiketoimintamme kysynnän hyvänä.

Kaivosteollisuuden uusien laite- ja projektikyselyiden määrä säilyi hyvänä, mutta talouden epävarmuus pitkitti lopullisten tilauspäätösten tekemistä. Mineraalien kysyntä ja laaja asennettu laitekantamme pitivät kaivoslaitteisiin liittyvien palveluiden kysynnän hyvänä.

Infrastruktuurin rakennushankkeet Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Brasiliassa pitivät yllä maarakennuslaitteiden hyvää kysyntää, kun taas Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa kysyntä oli tyydyttävää. Myös maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysyntä jatkui tyydyttävänä.

Automaatiotuotteiden ja palveluiden kysyntä oli hyvää vuoden viimeisellä neljänneksellä öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuudessa sekä massa- ja paperiteollisuudessa.

Uusien sellulinjojen, laiteuudistusten sekä sellutehdaspalveluiden kysyntä oli loka-joulukuussa hyvää. Sellutehtaiden kysyntä hiljeni alkuvuoden suurista projektitilauksista sekä laskeneesta sellun hinnasta johtuen.

Paperi- ja kartonkilinjojen kysyntä oli tyydyttävää vuoden viimeisellä neljänneksellä. Joillakin Kiinassa toimivilla asiakkaillamme on ollut haasteita rahoituksen saatavuudessa. Pehmopaperikoneiden kysyntä oli hyvää ja paperi- ja kartonkiteollisuuden kapasiteetin käyttöasteet pitivät palveluliiketoiminnan kysynnän hyvällä tasolla.

Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysyntä oli hyvää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Voimantuotannon palveluliiketoiminnan kysyntä jatkui hyvänä.

Saadut tilaukset loka-joulukuussa

Saimme loka-joulukuussa uusia tilauksia 1 313 miljoonan euron arvosta, eli 12 prosenttia vertailukautta vähemmän (1 498 milj. e). Uusien tilausten määrä kasvoi Automaatio-segmentissä, mutta laski Kaivos ja maarakennus- sekä erityisesti Massa, paperi ja voimantuotanto -segmenteissä. Kehittyvien maiden osuus uusista tilauksista oli 44 prosenttia (52 %). Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 5 prosenttia ja olivat 54 prosenttia kaikista tilauksista (44 %). Kehittyvien markkinoiden osuus palveluliiketoiminnan saaduista tilauksista oli 40 prosenttia (40 %).

Kaivos ja maarakennus -segmentin saadut tilaukset olivat loka-joulukuussa 598 miljoonaa euroa, mikä oli 8 prosenttia vertailukautta vähemmän (651 milj. e). Saatujen tilausten lasku johtui lähinnä tilausten ajoituksesta ja näkyi sekä kaivos- että maarakennusteollisuuksien laitekaupassa. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset olivat hyvällä tasolla ja kasvoivat 10 prosenttia. Palveluliiketoiminnan tilaukset olivat 57 prosenttia kaikista segmentin saaduista tilauksista, ja kasvu tuli molemmista asiakasteollisuuksista. Segmentin loka-joulukuussa saamiin tilauksiin lukeutui muun muassa murskaus- ja seulontalaitos Camargo Corrêan patohankkeeseen Venezuelaan ja täysin automatisoituja murskauslaitteita Consórcio Construtor Belo Montelle Brasiliaan.

Automaatio-segmentin saadut tilaukset kasvoivat 18 prosenttia 197 miljoonaan euroon (167 milj. e). Saadut tilaukset kasvoivat Virtauksensäätöratkaisut-liiketoiminnassa 11 prosenttia ja Prosessiautomaatiojärjestelmät-liiketoiminnassa 23 prosenttia. Palvelut-liiketoiminnan saadut tilaukset laskivat 6 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 42 prosenttia kaikista segmentin saaduista tilauksista. Saatuihin tilauksiin lukeutuivat muun muassa automaatiopaketti Stora Enson uudelle pakkauskartongin valmistuslinjalle Puolaan ja laaja venttiilien huoltopalvelusopimus teräsyhtiö Arcelor Mittalille Brasiliaan.

Massa, paperi ja voimantuotanto -segmentin saadut tilaukset laskivat vertailukaudesta 34 prosenttia ja olivat loka-joulukuussa 412 miljoonaa euroa (625 milj. e). Saadut tilaukset laskivat kaikissa segmentin liiketoiminnoissa. Paperi- ja selluteollisuudessa kysyntä oli selvästi heikompaa kuin vertailukaudella, kun taas Voimantuotannossa lasku oli osin seurausta tilausten ajoittumisesta. Maailmanlaajuisesti asiakkaidemme verrattain hyvät kapasiteetin käyttöasteet pitivät palveluliiketoimintamme kysynnän hyvällä tasolla. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 2 prosenttia ja olivat 56 prosenttia segmentin saaduista tilauksista. Kauden aikana saatuihin tilauksiin kuuluivat pehmopaperikone Fabrica De Papel San Franciscolle Meksikoon, maailman ensimmäinen kaupallinen LignoBoost-laitos Domtarin sellutehtaalle Yhdysvaltoihin sekä biomassakattilalaitos Arkangelin sellu- ja paperitehtaalle Venäjälle.

Taloudellinen kehitys loka-joulukuussa

Loka-joulukuun liikevaihtomme oli 2 074 miljoonaa euroa, mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin (1 687 milj. e). Kasvu oli orgaanista ja tuli kaikista segmenteistä. Valuuttakursseilla ei ollut vaikutusta kasvuun. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 16 prosenttia vertailukaudesta, ja sen osuus liikevaihdosta oli 41 prosenttia (43 %). Palveluliiketoiminnan kasvu tuli erityisesti Kaivos ja maarakennus- sekä Automaatio-segmenteistä.

Vuoden viimeisen neljänneksen tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä oli 202,1 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia liikevaihdosta (149,8 milj. e ja 8,9 %). Tulokseen vaikutti voimakkaimmin liikevaihdon kasvu. Kannattavuutemme (EBITA-% ennen kertaluonteisia eriä) parani kaikissa segmenteissä. Kaivos ja maarakennuksen vahvat toimitusmäärät paransivat kannattavuutta vuoden loppua kohden, kun taas Massa, paperi ja voimantuotannossa kannattavuutta heikensivät korkeat myynnin- ja hallinnon yleiskustannukset sekä matalampikatteisten projektitoimitusten suurempi osuus.

Metson liikevoitto (EBIT) vuoden viimeisellä neljänneksellä oli 188,5 miljoonaa euroa eli 9,1 prosenttia liikevaihdosta (132,2 milj. e ja 7,8 %). Kertaluonteisilla erillä oli yhteensä 0,4 miljoonan euron negatiivinen vaikutus liikevoittoon (3,1 milj. e negatiivinen vaikutus):

Kertaluonteiset erät ja aineettomien hyödykkeiden poistot loka-joulukuussa

Q4/2011 Milj. e	Kaivos ja maarakennus	Automaatio	Massa, paperi ja voimantuotanto	Metso yhteensä
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	121,6	36,4	48,4	202,1
% liikevaihdosta	14,2	14,9	5,7	9,7
Liiketoiminnan hankintaprojekteihin liittyviä kuluja	-	-	-	-0,4
Aineettomien hyödykkeiden poistot *)	-2,0	-0,9	-7,9	-13,2
Liikevoitto (EBIT)	119,6	35,5	40,5	188,5

*) Sisältää 5,9 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.

Q4/2010 Milj. e	Kaivos ja maarakennus	Automaatio	Massa, paperi ja voimantuotanto	Metso yhteensä
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	85,6	24,6	40,4	149,8
% liikevaihdosta	13,0	12,5	5,4	8,9
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset	-0,6	-	-1,7	-2,3
Voitto Talvivaaran osakkeiden myynnistä	7,3	-	-	7,3
Immateriaalioikeuksiin liittyviä eriä	-2,5	-	-	-2,5
Nettovaikutus aikaisempien vuosien ALV-hyvityksistä (ICMS) Brasiliassa	0,6	-	-2,0	-1,4
Liiketoiminnan hankintaprojekteihin liittyviä kuluja	-	-	-	-4,2
Aineettomien hyödykkeiden poistot *)	-2,0	-1,1	-10,2	-14,5
Liikevoitto (EBIT)	88,4	23,5	26,5	132,2

*) Sisältää 7,9 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.

Osakkeenomistajille kuuluva tulos vuoden viimeiseltä neljännekseltä oli 121 miljoonaa euroa (76 milj. e) eli 0,81 euroa osakkeelta (0,50 e).

Vapaa kassavirtamme oli tyydyttävä, 45 miljoonaa euroa (114 milj. e). Nettokäyttöpääoma kasvoi loka-joulukuussa 116 miljoonaa euroa.

Metson vuoden 2011 tilinpäätöstiedote

Toimintaympäristö ja kysyntä vuonna 2011

Toimintaympäristössämme ei tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia ja kysyntä asiakasteollisuuksissamme oli pääosin hyvää. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alkuvuoden levottomuuksilla ja vuoden jälkimmäiselle puoliskolle jatkuneilla Euroopan sekä Pohjois-Amerikan talouden epävakauksilla ei ollut merkittävää vaikutusta kysyntään. Epävarmuuden lisäännyttyä markkinat kuitenkin hiljenivät loppuvuotta kohti, mikä näkyi lähinnä paperi- ja kartonkiteollisuudessa. Tämä vaikutti joidenkin neuvotteluvaiheessa olevien projektien päätösten lykkääntymiseen. Tilauskannassa olevia projekteja ei kuitenkaan peruuntunut. Alkuvuoden 2011 hyödykkeiden korkeat hinnat pitivät asiakasteollisuuksiemme kapasiteetin käyttöasteet hyvällä tasolla ja palveluiden kysynnän hyvänä. Toimintaympäristömme oli erityisesti alkuvuonna vahva kehittyvillä markkinoilla, mutta hiljeni hieman vuoden loppua kohden erityisesti Kiinassa, Intiassa ja Brasiliassa.

Kaivosteollisuuden markkina-aktiviteetti parani alkuvuonna metallien hintojen pysyessä korkeina lähinnä Kiinan ja Intian voimakkaasta kysynnästä ja maailmantalouden myönteisestä vireestä johtuen. Muun muassa kuparin ja rautamalmin kysyntä oli alkuvuonna tuotantoa suurempaa. Markkina-aktiviteetti oli koko vuoden hyvää ja saimme hyvin uusia tilauksia, joista esimerkkinä ensimmäisellä vuosipuoliskolla saadut poikkeuksellisen suuret laitekaupat. Metallien hinnat tasaantuivat loppuvuotta kohden, pysyen edelleen korkealla tasolla. Mineraalien kysynnän kasvu erityisesti kehittyvillä markkinoilla ja laaja asennettu laitekantamme piti palveluiden kysynnän vahvana.

Kehittyvien markkinoiden talouskasvu ja infrastruktuurin rakennushankkeet pitivät maarakennuslaitteiden kysynnän hyvällä tasolla koko vuoden. Euroopan ja Yhdysvaltojen talouden epävarmuus viivytti rakennusprojekteja, ja murskeentuotantoon liittyvien laitteiden ja palvelujen kysyntä jäi tyydyttäväksi.

Automaatiotuotteiden ja palveluiden kysyntä säilyi hyvänä koko vuoden, eikä maailmantalouden turbulenssi tuntunut asiakasteollisuuksissamme. Öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuus jatkoivat investointejaan ja kysyntä pysyi hyvällä tasolla. Myös selluja paperiteollisuudessa kysyntä kehittyi myönteisesti ja oli hyvää.

Vuoden aikana tehtiin investointipäätökset kolmesta uudesta sellutehtaasta Etelä-Amerikkaan, minkä jälkeen uusien sellutehtaiden kysyntä hiljeni. Sellun korkea hinta ja asiakkaidemme korkeat kapasiteetin käyttöasteet vauhdittivat laiteuudistusten sekä sellutehdaspalvelujen kysyntää.

Paperi-, kartonki- ja pehmopaperilinjojen kysyntä oli alkuvuonna tyydyttävää. Paperikoneiden päämarkkinamme, Kiinan, kysyntä hiljeni loppuvuonna ja rahoituksen saatavuuden vaikeutuessa asiakkaidemme tilauspäätösten tekeminen viivästyi. Paperiteollisuuden käyttöasteet olivat riittävät pitämään palveluliiketoiminnan kysynnän hyvänä.

Uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysyntä oli tyydyttävää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useat Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat asettaneet tavoitteita uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi, ja odotamme tämän tukevan biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosratkaisujemme kysyntää. Tukikäytäntöihin liittyvät epävarmuudet ovat avainasemassa lopullisten tilauspäätösten toteutumisessa. Voimantuotantoteollisuudessa palveluliiketoiminnan kysyntä oli hyvää koko vuoden.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saimme vuoden aikana uusia tilauksia 7 961 miljoonan euron arvosta eli 34 prosenttia vertailukautta enemmän. Muutos oli sama myös vertailukelpoisilla valuuttakursseilla. Kysynnän vahvistuminen oli voimakasta Kaivos ja maarakennus -segmentissä, jossa saadut tilaukset kasvoivat edellisvuodesta yli 40 prosenttia. Massa, paperi ja voimantuotanto -segmentin saadut tilaukset kasvoivat 25 prosenttia ja Automaation 18 prosenttia. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 18 prosenttia ja olivat 3 100 miljoonaa euroa. Kehittyviltä markkinoilta tuli 43 prosenttia palveluliiketoiminnan tilauksista (41 %).

Saatujen tilausten perusteella kolme suurinta maata olivat Brasilia, Yhdysvallat ja Kiina. Näiden maiden yhteenlaskettu osuus kaikista saaduista tilauksista oli 39 prosenttia. Kaikki neljä BRICmaata (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) olivat 12 suurimman maan joukossa saaduilla tilauksilla mitaten. Kehittyvien markkinoiden osuus kaikista saaduista tilauksistamme oli 51 prosenttia (53 %)

Tilauskantamme oli vuoden lopussa 5 310 miljoonaa euroa, mikä oli 32 prosenttia vuoden 2010 lopun tilauskantaa vahvempi (4 023 milj. e). Noin 4,0 miljardia euroa tilauskantaamme sisältyvistä toimituksista arvioidaan ajoittuvan vuodelle 2012 ja niistä noin 24 prosenttia on palveluliiketoiminnan tilauksia. Joulukuun lopun tilauskantaan sisältyi Fibrian 350 miljoonan euron sellutehdasprojekti Brasiliassa, jonka ajoitukseen liittyy epävarmuutta (30.9.2011: 340 milj. e, muutos tilauksen arvossa johtuu valuuttakursseista).

Saadut tilaukset raportointisegmenteittäin

	2011		2010
	Milj. e	% saaduista tilauksista	Milj. e	% saaduista tilauksista
Kaivos ja maarakennus	3 464	43	2 457	41
Automaatio	822	10	695	12
Massa, paperi ja voimantuotanto	3 225	40	2 583	43
Kierrätys	253	3	195	3
Valmet Automotive	281	4	84	1
Segmenttien väliset saadut tilaukset	-84		-70
Metso yhteensä	7 961	100	5 944	100

Saadut tilaukset markkina-alueittain

		2011		2010
	Milj. e	% saaduista tilauksista	Milj. e	% saaduista tilauksista
Eurooppa	2 535	31	2 124	36
Pohjois-Amerikka	1 447	18	913	15
Etelä- ja Väli-Amerikka	1 906	24	1 024	17
Aasia ja Tyynenmeren alue	1 619	21	1 592	27
Afrikka ja Lähi-itä	454	6	291	5
Metso yhteensä	7 961	100	5 944	100

Liikevaihto

Liikevaihtomme kasvoi vuoden 2011 aikana 20 prosenttia vertailukaudesta ja oli 6 646 miljoonaa euroa (5 552 milj. e). Muutos oli sama myös vertailukelpoisilla valuuttakursseilla. Orgaaninen kasvu oli 17 prosenttia. Liikevaihdon kasvu oli vahvinta Kaivos ja maarakennus -segmentissä, joka kasvoi 23 prosenttia. Automaatiossa liikevaihto kasvoi 18 prosenttia ja Massa, paperi ja voimantuotannossa 10 prosenttia. Palveluliiketoimintamme liikevaihto kasvoi 17 prosenttia ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta oli 45 prosenttia (45 %). Palveluliiketoimintamme liikevaihdosta 43 prosenttia tuli kehittyviltä markkinoilta (39 %).

Liikevaihdolla mitattuna suurimmat maat olivat Yhdysvallat, Kiina ja Brasilia, joiden yhteenlaskettu osuus liikevaihdostamme oli 35 prosenttia. Kehittyvien maiden osuus liikevaihdostamme oli 49 prosenttia (50 %).

Liikevaihto raportointisegmenteittäin

		2011		2010
	Milj. e	% liikevaihdosta	Milj. e	% liikevaihdosta
Kaivos ja maarakennus	2 760	41	2 235	40
Automaatio	770	12	650	12
Massa, paperi ja voimantuotanto	2 703	40	2 453	44
Kierrätys	212	3	190	3
Valmet Automotive	281	4	84	1
Segmenttien välinen laskutus	-80		-60
Metso yhteensä	6 646	100	5 552	100

Liikevaihto markkina-alueittain

		2011		2010
	Milj. e	% liikevaihdosta	Milj. e	% liikevaihdosta
Eurooppa	2 313	35	1 968	36
Pohjois-Amerikka	1 208	18	920	17
Etelä- ja Väli-Amerikka	1 116	17	795	14
Aasia ja Tyynenmeren alue	1 665	25	1 576	28
Afrikka ja Lähi-itä	344	5	293	5
Metso yhteensä	6 646	100	5 552	100

Taloudellinen tulos

Vuoden 2011 tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä oli 628,5 miljoonaa euroa eli 9,5 prosenttia liikevaihdosta (491,0 milj. e ja 8,8 %). EBITA ennen kertaluonteisia eriä kasvoi 28 prosenttia vertailukaudesta. Kasvu oli seurausta kasvaneista toimitusmääristä ja parantuneista kapasiteetin käyttöasteista. Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset kasvoivat liikevaihtoa vähemmän eli 8 prosenttia vertailukaudesta (ilman valuuttakurssien vaikutusta ja kertaluonteisia eriä). Kannattavuus parani Automaatiossa sekä Massa, paperi ja voimantuotannossa ja pysyi vertailukauden tasolla Kaivos ja maarakennuksessa.

Konsernihallinnon myynnin ja hallinnon yleiskustannukset olivat noin 3 miljoonaa euroa vertailukautta korkeammat, lähinnä useista kehityshankkeista johtuen. Konsernihallinnon tulos (EBITA ennen kertaluonteisia eriä) sisälsi myös valuuttasuojauksiin ja muiden riskien hallintaan liittyviä eriä, joiden positiivinen vaikutus katsauskaudella oli 2 miljoonaa euroa (12 milj. e).

Liikevoittomme (EBIT) oli tammi-joulukuussa 571,8 miljoonaa euroa eli 8,6 prosenttia liikevaihdosta (445,2 milj. e ja 8,0 %). Liikevoitto sisältää 5,1 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja (11,8 milj. e kertaluonteisia tuottoja). Kertaluonteiset erät on eritelty seuraavissa taulukoissa.

Kertaluonteiset erät ja aineettomien hyödykkeiden poistot

2011 Milj. e	Kaivos ja maarakennus	Automaatio	Massa, paperi ja voimantuotanto	Metso yhteensä
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	322,1	103,9	218,8	628,5
% liikevaihdosta	11,7	13,5	8,1	9,5
Immateriaalioikeuksiin liittyviä eriä	-0,8	-	-	-0,8
Voitto tuotantolaitoksen myynnistä Ruotsissa	-	-	2,6	2,6
Liiketoiminnan hankintaprojekteihin liittyviä kuluja	-	-	-	-0,8
THINK Global A/S:n konkurssiin liittyviä kuluja	-	-	-	-6,1
Aineettomien hyödykkeiden poistot *)	-8,2	-4,2	-32,2	-51,6
Liikevoitto (EBIT)	313,1	99,7	189,2	571,8

*) Sisältää 23,8 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.

2010 Milj. e	Kaivos ja maarakennus	Automaatio	Massa, paperi ja voimantuotanto	Metso yhteensä
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	264,8	72,2	167,9	491,0
% liikevaihdosta	11,8	11,1	6,8	8,8
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset	-1,8	-2,7	-10,2	-17,0
Voitto Talvivaaran osakkeiden myynnistä	8,4	-	-	8,4
Immateriaalioikeuksiin liittyviä eriä	27,6	-	-	27,6
Voitto liiketoiminnan myynnistä	0,9	-	-	0,9
Luottotappiovaraus liittyen kahteen paperikoneasiakkaaseemme	-	-	0,9	0,9
Nettovaikutus aikaisempien vuosien ALV-hyvityksistä (ICMS) Brasiliassa	-2,8	-	-2,0	-4,8
Liiketoiminnan hankintaprojekteihin liittyviä kuluja	-	-	-	-4,2
Aineettomien hyödykkeiden poistot *)	-6,7	-3,9	-40,8	-57,6
Liikevoitto (EBIT)	290,4	65,6	115,8	445,2

*) Sisältää 32,9 miljoonaa euroa poistoja liittyen yrityshankintojen yhteydessä tehtyihin käyvän arvon arvostuksiin.

Vuonna 2011 nettorahoituskulumme olivat 65 miljoonaa euroa (75 milj. e). Tästä 75 miljoonaa euroa oli korkokuluja (69 milj. e), 26 miljoonaa euroa korkotuottoja (18 milj. e), 3 miljoonaa euroa valuuttakurssitappioita (13 milj. e) ja 13 miljoonaa euroa muita nettorahoituskuluja (11 milj. e).

Vuoden 2011 tulos ennen veroja oli 507 miljoonaa euroa (370 milj. e), ja veroaste vuonna 2011 oli 29 prosenttia (30 %).

Osakkeenomistajille kuuluva tulos vuodelta 2011 oli 356 miljoonaa euroa (257 milj. e) eli 2,38 euroa osakkeelta (1,71 e/osake).

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli tammijoulukuussa 18,4 prosenttia (13,5 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 17,8 prosenttia (13,6 %).

Kassavirta ja rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta vuonna 2011 oli 466 miljoonaa euroa (506 milj. e). Kaivos ja maarakennus sekä Automaatio sitoivat käyttöpääomaa vuoden aikana, kun taas pääomaa vapautui Massa, paperi ja voimantuotanto -segmentissä. Kasvaneiden toimitusmäärien vuoksi käyttöpääomaa sitoutui varastoihin ja saamisiin, mitä saamamme ennakot osin kompensoivat. Vuoden viimeisellä neljänneksellä korkea laskutus nosti saamisten määrää, joka kasvatti nettokäyttöpääomaa 116 miljoonaa euroa.

Vapaa kassavirta oli tammi-joulukuussa 375 miljoonaa euroa (435 milj. e). Korolliset nettovelkamme olivat joulukuun lopussa 260 miljoonaa euroa (310 milj. e).

Rahavaramme olivat joulukuun lopussa yhteensä 757 miljoonaa euroa. Tästä 167 miljoonaa euroa on sijoitettu rahoitusinstrumentteihin, joiden alkuperäinen maturiteetti oli yli kolme kuukautta. Loput 590 miljoonaa euroa on kirjattu rahoihin ja pankkisaamisiin. Lisäksi käytettävissämme on vuoteen 2015 ulottuva syndikoitu viisivuotinen 500 miljoonan euron valmiusluottosopimus. Valmiusluotto on tarkoitettu ensisijaisesti tukemaan lyhytaikaista varainhankintaamme. Likviditeettitilanteemme on hyvä.

Huhtikuussa varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen maksoimme vuodelta 2010 osinkoja 232 miljoonaa euroa. Nettovelkaantuneisuusasteemme oli joulukuun lopussa 12,2 prosenttia (15,0 %) ja omavaraisuusasteemme oli 39,8 prosenttia (38,1 %).

Investoinnit

Tammi-joulukuun bruttoinvestointimme ilman yritysostoja olivat 166 miljoonaa euroa (135 milj. e). Ylläpitoinvestointien osuus oli 61 prosenttia eli 101 miljoonaa euroa (58 % ja 78 milj. e). Arvioimme vuoden 2012 investointien kasvavan 10-20 prosenttia vuoden 2011 tasosta.

Vantaalle valmistui alkuvuoden aikana uusi teknologiakeskus vahvistamaan teollisuusventtiileidemme globaalia valmistusketjua. Vantaan toimitilojen investointi käsitellään käyttöleasingsopimuksena. Massachusettsissa Yhdysvalloissa laajennamme venttiilituotantolaitostamme noin 4 miljoonalla eurolla. Perussa ja Chilessä investoimme uusiin huoltoyksiköihin kaivos- ja maarakennusteollisuuden tarpeisiin. Intiassa on meneillään tähän mennessä suurimman yksittäisen teollisen investointimme, Metso Parkin, toinen rakennusvaihe. Araucariassa Brasiliassa on käynnissä sellu- ja voimantuotantoteollisuutta palvelevien toimitilojen rakentaminen. Automaatio-segmentissä on käynnissä investointi globaaliin toiminnanohjausjärjestelmään (ERP). Kaivos ja maarakennus -segmentissä saatiin alkuvuonna päätökseen laaja ERP-projekti.

Yritysostot ja -myynnit sekä osakkuusyhtiöt

Joulukuussa myimme Valkeakosken konepajamme ja siihen liittyvän laite- ja sihtilieriövalmistuksen. Liikkeenluovutuksena toteutetulla kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta tulokseemme, ja se on käsitelty käyttöomaisuuden myyntinä. Myytäviin toimintoihin liittyvä henkilöstö, 76 henkilöä, siirtyi uuden yrityksen palvelukseen. Myynti oli osa Massa, paperi ja voimantuotanto -segmenttimme tuotantorakenteen kehittämistyötä, jonka avulla parannamme kilpailukykyämme kiristyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa.

Elokuussa ostimme Arizonassa Yhdysvalloissa sijaitsevan Copperstate Industrial Services -yhtiön huoltoliiketoiminnan. Hankittu liiketoiminta vahvistaa johtavaa asemaamme kaivostoimialan palvelujen ja teknologian toimittajana Pohjois-Amerikassa ja Meksikossa. Kaupan myötä Metsolle siirtyi 43 hengen huoltoorganisaatio Yhdysvaltojen kaivosalueella.

Elokuussa perustimme osakkuusyhtiön kiinalaisen SAC, Guodian Nanjing Automationin kanssa vahvistamaan asemaamme voimantuotannon automaatiojärjestelmien markkinoilla Kiinassa. Metso omistaa uudesta yrityksestä 33 prosenttia ja SAC:n omistusosuus on 67 prosenttia. Osakkuusyhtiö kehittää uusia tuotteita ja tarjoaa kattavaa huolto- ja palveluosaamista. Osakkuusyhtiössä on yli 300 työntekijää.

Tutkimus ja tuotekehitys

Keskitymme tutkimus- ja tuotekehitystoiminnassamme turvaamaan kykymme vastata maailman energia-, vesi- ja raakaainehuollon ja -kustannusten asettamiin nykyisiin ja tuleviin haasteisiin.

Uuden teknologian avulla asiakkaamme voivat parantaa lyhyen aikavälin kilpailukykyään ja kehittää toimintaansa pitkällä aikavälillä.

T&K-ohjelmamme toteutetaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Lisäksi teemme yhteistyötä monien yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa, joiden tavoitteena on kehittää asiakkaillemme parempia tuotteita ja prosesseja. Metso osallistuu myös akateemisen koulutuksen tukemiseen myöntämällä stipendejä ja rahoittamalla tutkimuksia.

Omaan tutkimus- ja tuotekehitysverkostoomme kuuluu noin 40 yksikköä ympäri maailmaa. Vuonna 2011 tuotekehityksen parissa työskenteli 852 henkilöä (829 henkilöä) suunnittelutoimistoissa, T&K-keskuksissa ja koelaitoksissa. Uusia teknologioita, prosesseja ja palveluratkaisuja suojellaan aktiivisesti. Vuoden aikana T&K-verkostomme teki noin 650 keksintöilmoitusta (780), jotka johtivat yli 180 kantapatenttihakemukseen (180). Vuoden lopussa patenttisuojan piirissä oli noin 2 950 Metson keksintöä (3 000). Vuonna 2011 tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 124 miljoonaa euroa eli 1,9 prosenttia konsernin liikevaihdosta (111 milj. e ja 2,0 %). Lisäksi teollisoikeuksista aiheutuneet kulut vuonna 2011 olivat 13 miljoonaa euroa (18 milj. e).

Tutkimus- ja tuotekehitystoimintamme tuloksia ovat energian, veden ja raaka-aineiden kulutuksen väheneminen, jäteveden määrän pieneneminen sekä prosessien tehostuminen. Toimme näihin liittyen markkinoille monia innovaatioita ja tuoteuutuuksia vuonna 2011. Esimerkiksi paperin- ja kartonginvalmistukseen kehitimme kokonaiskonseptin, jonka kehitystyön keskeisiä tavoitteita olivat kokonaistaloudellisuus, turvallisuus, helppo käytettävyys ja ympäristökuormituksen pienentäminen. Tämä modulaarinen ratkaisu edustaa uutta tapaa suunnitella ja rakentaa paperi- ja kartonkikone sekä käyttää sitä kustannustehokkaasti, laadukkaasti ja joustavasti.

Massanvalmistusprosessiin kuuluvalla kuidun ominaisuuksien parantamiseen tähtäävällä jauhatusvaiheella on ratkaisevan tärkeä merkitys paperikoneen ajettavuuden ja paperin laadun kannalta. Olemme tuoneet markkinoille käänteentekevän matalasakeusjauhatuskonseptin. Se perustuu uuteen jauhimeen, jossa yhdistyvät suuri yksikkökapasiteetti, erinomainen kuidun laatu ja aiempaa merkittävästi pienempi sähkönkulutus.

Kaivos ja maarakennuksessa olemme lisänneet resursseja vauhdittamaan teknologista kehitystä. Äskettäin markkinoille tuotujen uusien kartio- ja leukamurskainten ominaisuuksia ovat hyvä murskausteho ja -kapasiteetti, vähäinen energiankulutus sekä monipuolisuus ja turvallisuus. Lisäetuna on huollon helppous, mikä tekee uusista koneista kokonaisuudessaan erittäin kustannustehokkaita.

Automaatiojärjestelmissä ja virtauksensäätöratkaisuissa jatkamme tuotteidemme ja palveluidemme tutkimusta ja kehitystä kaikkien asiakasteollisuuksiemme tarpeisiin. Esimerkiksi automaatiojärjestelmäämme tuotiin uusia ominaisuuksia erityisesti palvelemaan voimantuotanto- sekä kaivos- ja maarakennusteollisuuden tarpeita.

T&K-projektien tehokasta toteutusta tukeaksemme olemme jatkaneet myös elinkaariarviointien kehittämistä. Elinkaariarvioinnilla (Life Cycle Assessment) tarkoitetaan tuotteen ympäristövaikutusten arvioimista sen koko elinkaaren ajalta, mukaan lukien tuotteen valmistus, käyttö ja käytöstä poisto. Vaikka elinkaariarviointeja käytetään yleensä ympäristövaikutusten tutkimiseen, niitä voidaan käyttää myös kustannusten tai kulutusten laskentaan. Siten niillä on suuri merkitys yhä kestävämpien ratkaisujen kehittämiseen tähtäävää tuotekehitystämme ohjaavana tekijänä.

Ympäristö ja ympäristöteknologia

Useat ympäristöteknologiaratkaisumme on kehitetty läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Ratkaisut liittyvät muun muassa uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen asiakkaidemme tuotantoprosesseissa, jätehuoltoon, kierrätykseen, raaka-aineiden ja veden tehokkaaseen hyödyntämiseen, pölyn, melun, hiilidioksidi- sekä hiukkaspäästöjen vähentämiseen ja prosessien optimointiin.

Tarjoamme myös tuotteisiin liittyvää koulutusta, kunnossapitoa ja huoltoa. Näin huolehdimme tuotantoprosessien koko elinkaaresta ja edistämme ratkaisujen oikeaa ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä.

Oman tuotantomme ympäristövaikutukset ovat pienet ja liittyvät lähinnä raaka-aineiden kulutukseen, energiankäyttöön, päästöihin ilmaan, vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Kehitämme omaa ympäristöjohtamistamme ja tuotantolaitostemme ekotehokkuutta sekä ympäristötehokkuuteen tähtäävää yhteistyötä alihankkijoiden ja koko toimitusketjun kanssa.

Olemme asettaneet omalle tuotantotoiminnallemme globaalit energiansäästö- ja hiilidioksidipäästötavoitteet. Tavoitteenamme on tehostaa energiankäyttöä ja vähentää hiilidioksidipäästöjämme 15 prosenttia vuoteen 2015 ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 aikana olemme jatkaneet konsernin energiansäästö- ja hiilidioksidipäästöjen vähennysmahdollisuuksien kartoittamista eniten energiaa käyttäneissä tuotantoyksiköissä. Suurimpien kuluttajien kartoitustyöt valmistuvat vuoden 2012 aikana, jolloin energiankulutuksestamme on kartoitettu 80 prosenttia. Suurimmat säästömahdollisuudet liittyivät polttoaineen ja lämmön käyttöön.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Toimintaamme vaikuttavat erilaiset strategiset, rahoitus-, toiminnalliset sekä vahinkoriskit. Riskien hallinnassa pyrimme hyödyntämään tarjoutuvia mahdollisuuksia ja rajaamaan uhkatekijöiden mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Mikäli uhat kuitenkin toteutuvat, niillä saattaa olla merkittävä haitallinen vaikutus Metson liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen tai osakkeiden ja muiden arvopapereiden arvoon.

Riskien arvioinneissa otamme huomioon riskien todennäköisyyden ja arvioidun vaikutuksen liikevaihtoon ja tulokseen. Metson johto arvioi yhtiön riskien olevan nykyisellään hallittavalla tasolla suhteutettuna konsernin toiminnan laajuuteen sekä käytännön mahdollisuuksiin riskien hallitsemiseksi.

Euroalueen talouden epävarmuuksilla ja Yhdysvaltojen budjettialijäämällä yhdessä valuuttakurssivaihteluiden ja kiristyvän rahoitusmarkkinasäätelyn kanssa voi olla negatiivinen vaikutus rahoituksen saatavuuteen pankki- ja pääomamarkkinoilta, mikä saattaa vähentää markkina-aktiviteettia. Tästä huolimatta arvioimme asiakasteollisuuksiemme liiketoimintaympäristön kehittyvän suotuisasti johtuen maailmanlaajuisista megatrendeistä, kuten kehittyvien markkinoiden noususta, kaupungistumisesta ja ympäristön kannalta kestävien prosessiratkaisujen kasvaneesta tärkeydestä. Arvioimme, että palveluliiketoiminnasta ja kehittyviltä kasvumarkkinoilta tulevan liiketoimintamme suuri osuus pienentää mahdollisten markkinaepävarmuuksien kielteisiä vaikutuksia.

Jos maailmantalouden kasvu häiriintyy, sillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia neuvotteluvaiheessa oleviin uusiin projekteihin tai tilauskannassamme jo oleviin projekteihin. Joidenkin projektien toteutusta saatetaan lykätä tai ne voivat keskeytyä tai peruuntua. Vuoden lopun tilauskannassa on epävarmoja tilauksia noin 350 miljoonaa euroa liittyen brasilialaiselle Fibrialle toimitettavaan sellutehdasprojektiin, jonka toimitusaikataulu on edelleen avoin. Pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa asiakasennakoiden määrä on yleensä 10-30 prosenttia projektin arvosta, ja lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan. Tämä pienentää selvästi projekteihin liittyvää riskiämme ja rahoitustarvettamme. Arvioimme jatkuvasti asiakkaidemme luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan. Emme pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja. Jos maailmantalouden kasvu häiriintyy, tuotteidemme markkinat voivat supistua, mikä voi johtaa hintakilpailun kiristymiseen.

Yksittäisten liiketoimintojemme kilpailutilanteessa voi tapahtua muutoksia esimerkiksi siten, että kasvumarkkinoille syntyy uusia kustannustehokkaita kilpailijoita. Voimme turvata markkina-asemaamme tuotteitamme ja palvelujamme kehittämällä sekä hyvällä asiakaspalvelulla ja paikallisella läsnäololla.

Toimintamme jatkuvuuden turvaaminen edellyttää, että rahoitusta on saatavissa riittävästi kaikissa olosuhteissa. Arvioimme 757 miljoonan euron rahavarojemme ja nostettavissa olevien luottositoumustemme riittävän yhtiön välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi. Pitkäaikaisten velkojemme keskimääräinen takaisinmaksuaika on 3,1 vuotta. Lainoissamme ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusvakuuksia. Joihinkin lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen perustuvia sopimusvakuuksia. Täytämme täysin rahoitussopimuksiimme liittyvät sopimusvakuus- ja muut ehdot.

Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa olennaisesti nettokäyttöpääomaan ja investointeihin sitoutuva pääoma. Olemme kehittäneet nettokäyttöpääoman hallintaan liittyviä käytäntöjämme ja sitä tukevia tietojärjestelmiämme, minkä arvioimme helpottavan nettokäyttöpääoman muutosten hallintaa. Arvioimme, että meillä on hyvät mahdollisuudet pitää investoinnit poistojen tasolla.

Vuoden 2011 lopussa taseessamme oli 883 miljoonaa euroa liikearvoa, joka liittyy pääosin viimeisten 10 vuoden aikana tehtyihin yritysostoihin. Teemme arvonalentumistestauksen säännöllisesti kerran vuodessa sekä lisäksi tarpeen mukaan, emmekä ole havainneet tarvetta arvonalennuksiin. Arvonalentumistestauksen periaatteet on esitetty vuosikertomuksessamme.

Henkilöstökulujen muutokset sekä raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa kannattavuuteemme. Tällä hetkellä myös palkkainflaatio jatkuu korkeana. Tavoitteenamme on siirtää nousseet kustannukset tuotteiden hintoihin. On kuitenkin mahdollista, että kiristynyt kilpailutilanne joissakin tuoteryhmissämme hankaloittaa kasvaneiden kustannusten siirtämistä tuotteiden hintoihin. Toisaalta osa asiakkaistamme on raaka-aineiden tuottajia, joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä vahvistuvat raaka-ainehinnat voivat parantaa ja laskevat heikentää.

Tulokseemme vaikuttavista rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa liiketoimintaamme, vaikka toimintamme maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Yleisesti ottaen talouden epävarmuus on omiaan lisäämään kurssivaihtelua. Suojaamme sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositiot.

Oikeudenkäynnit ja vaateet

Joulukuussa saimme päätökseen ensimmäisen asteen tuomioistuimen käsittelyn Yhdysvalloissa patenttiloukkausta koskevassa oikeudenkäynnissä, jossa vastapuolena on Terex Corporation, sen tytäryhtiö ja kaksi jakelijaa. Tuomioistuin vahvisti 9.12.2011 valamiehistön päätöksen, jonka mukaan Metson liikuteltavia murskaus- ja seulontalaitteita koskevia patenttioikeuksia oli loukattu. Tuomioistuimen määräyksellä vastaajat maksavat 31,6 miljoonan Yhdysvaltain dollarin vahingonkorvaukset. Korvaus kaksinkertaistettiin alkuperäisestä teon tahallisuudesta johtuen ja se käsittää korvauksen patenttiloukkaukseen liittyvien laitteiden myynnistä maaliskuun 2000 ja lokakuun 2007 väliseltä ajalta. Lokakuun 2007 jälkeen tapahtuneista myynneistä vastaajat määrättiin maksamaan lisäkorvauksia, jotka lasketaan myöhemmin ja myös kaksinkertaistetaan. Metson saamaan lopulliseen korvaukseen lisätään myös korot.

Tuomioistuin kielsi heinäkuussa 2011 vastaajia markkinoimasta Metson patentteja loukkaavia liikuteltavia seulontalaitteita. Terex on valittanut päätöksistä ja asian käsittely jatkuu valitustuomioistuimessa. Kirjaamme vahingonkorvauksen tilinpäätökseemme vasta sitten, kun oikeuskäsittely on lopullisesti ohi. Suojaamme tulevaisuudessakin aktiivisesti immateriaalioikeuksiamme pyrkien samalla edistämään reilua kilpailua.

Henkilöstö

Palveluksessamme oli vuoden 2011 lopussa 30 324 henkilöä, mikä oli 6 prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 lopussa (28 593 henkilöä). Henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana 1 731 henkilöllä. Henkilöstömäärämme kasvoi kaikissa segmenteissä, eniten Kaivos ja maarakennuksessa. Henkilöstömäärä kasvoi vuoden aikana Kiinassa Paperit-liiketoiminnassa ja Automaatio-segmentissä, Yhdysvalloissa kaivosteollisuuden tarpeisiin ja Brasiliassa kaivosteollisuuden ja Kuidut-liiketoiminnan kasvun myötä. Kehittyvillä markkinoilla työskentelevän henkilöstömme osuus oli 34 prosenttia (34 %). Vuonna 2011 palveluksessamme oli keskimäärin 29 590 henkilöä.

Kaivos ja maarakennus työllisti 36 prosenttia, Automaatio 13 prosenttia ja Massa, paperi ja voimantuotanto 41 prosenttia sekä Kierrätys-liiketoiminta, Valmet Automotive, palvelukeskukset ja konsernihallinto 10 prosenttia henkilöstöstämme. Eniten metsolaisia työskenteli Suomessa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa sekä Brasiliassa. Näissä maissa oli 67 prosenttia koko henkilöstöstämme.

Vuonna 2011 otimme käyttöön uudet johtamisperiaatteet, uudistetut arvot ja terveys-, turvallisuus- ja ympäristö (HSE) -tavoitteet. Vuonna 2011 Metso kehitti uuden metsolaisten jatkuvaa kehittämistä tukevan osaamismallin. Se määrittelee painopisteet eri liiketoimintojen tulevaisuudessa tarvitseman osaamisen kehittämiselle. Jatkuva oppiminen ja kehittyminen ovat tärkeä osa Metson kehittämistä ja yrityskulttuuria. Sen tukena on globaali osaamisen kehittämisohjelma, joka koostuu sekä kaikille yhteisistä että paikallisista koulutuksista.

Vuonna 2011 jatkoimme työterveyden- ja turvallisuuden sekä ympäristön seurantatyökalumme, HSE-monitorin, käyttöönottoa. Järjestelmän piirissä on nykyisin noin 23 000 metsolaista. Tietojärjestelmään kootaan kaikki työturvallisuuteen liittyvät havainnot ja poissaolotiedot, ja tietoja analysoimalla voidaan ennaltaehkäistä vastaavia tapahtumia. Pitkällä aikavälillä tavoitteemme on nolla työtapaturmaa. Järjestelmään kerätään nyt myös tietoa mahdollisista yksiköissämme tapahtuneista ympäristövahingoista. Vuoden 2011 aikana on lisäksi koulutettu noin 400 esimiestämme työterveys- ja turvallisuusasioissa, ja koulutukset jatkuvat tänä vuonna.

Metsossa palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävien vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät. Vuonna 2011 palkkoja maksettiin yhteensä 1 229 miljoonaa euroa (1 106 milj. e) ja muut sosiaalikulut olivat 347 miljoonaa euroa (319 milj. e).

Metso yhteensä	30 324	100	28 593	100	6
Afrikka ja Lähi-itä	1 415	5	1 425	5	-1
Aasia ja Tyynenmeren alue	5 309	17	4 700	16	13
Etelä- ja Väli-Amerikka	3 164	10	3 166	11	0
Pohjois-Amerikka	3 845	13	3 491	12	10
Muu Eurooppa	4 434	15	4 183	15	6
Muut Pohjoismaat	2 935	10	2 880	10	2
Suomi	9 222	30	8 748	31	5
	31.12.	2011 % henkilöstöstä	31.12. 2010	% henkilöstöstä	Muutos %

Henkilöstö alueittain

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (corporate governance)

Olemme laatineet erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2011 suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti, ja se kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita. Selvitys julkaistaan Metson verkkosivuilla, erillään hallituksen toimintakertomuksesta, osoitteessa www.metso.com/hallinnointi.

Muutoksia ylimmässä johdossa

Matti Kähkönen aloitti Metson toimitusjohtajana 1.3.2011 edellisen toimitusjohtajan Jorma Elorannan jäätyä eläkkeelle.

Maaliskuussa aloitti toimintansa myös Metson uusi johtoryhmä (Metso Executive Team) jonka jäseniä ovat: Andrew Benko, Kaivos ja maarakennus –segmentistä vastaava johtaja, Perttu Louhiluoto Automaatio-segmentistä vastaava johtaja ja Pasi Laine Massa, paperi ja voimantuotanto -segmentistä vastaava johtaja sekä Metso-konsernin varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen, talous- ja rahoitusjohtaja Harri Nikunen, henkilöstöjohtaja Merja Kamppari sekä strategiajohtaja Kalle Reponen. Kaikki edellä mainitut raportoivat tehtävissään Matti Kähköselle, joka toimii Metson johtoryhmän puheenjohtajana.

Metson aiempi talous- ja rahoitusjohtaja Olli Vaartimo ja aiemmin Paperi- ja kuituteknologiasegmentistä vastannut johtaja Bertel Langenskiöld lopettivat Metson johtoryhmässä 1.3.2011 alkaen ja jäivät eläkkeelle Metsosta 30.4.2011.

Joulukuussa Metson hallitus päätti lopettaa vuonna 2008 perustetun Metson ylimmän johdon forumin (Metso Executive Forum), jonka jäseniä olivat Metson johtoryhmän lisäksi Metson merkittävimpien liiketoimintojen ja maantieteellisten alueiden johtajat.

Uusi liiketoimintarakenne

Syyskuussa Metson hallitus päätti muuttaa yhtiön liiketoimintarakennetta tehostaakseen liiketoimintatavoitteiden saavuttamista. Voimantuotanto-liiketoiminta, joka oli osa Energia- ja ympäristöteknologiasegmenttiä, yhdistettiin uuteen Massa, paperi ja voimantuotanto -segmenttiin. Kierrätys-liiketoimintaa, joka oli osa Energia- ja ympäristöteknologiaa, johdetaan jatkossa erillisenä yksikkönä ja Metso etsii sille muita strategisia vaihtoehtoja.

Uuden liiketoimintarakenteen mukaiset kolme raportointisegmenttiämme ovat Kaivos ja maarakennus, Automaatio sekä Massa, paperi ja voimantuotanto. Kierrätyksen lisäksi Valmet Automotivea johdetaan uudessa rakenteessa erillisenä yksikkönä.

Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka

Marraskuussa Metson hallitus päätti uuteen strategiaan liittyvistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Uudet tavoitteet korvaavat elokuussa 2008 asetetut taloudelliset tavoitteet:

• Liikevaihdon 10 prosentin keskimääräinen vuosittaisen kasvun (CAGR) tavoite (sisältäen yritysostot) säilyi ennallaan.
• Palveluliiketoiminnassa tavoitteemme on yli 10 prosentin liikevaihdon vuosittainen kasvu.
• Kannattavuustavoitteina on ylittää osakekohtaisen tuloksen kasvulla myynnin kasvu sekä liiketoimintasegmenteille määritellyt EBITA-% ennen kertaluonteisia eriä tavoitteet. Vaihteluvälit ovat Kaivos ja maarakennuksessa 10-15 prosenttia, Automaatiossa 11-16 prosenttia ja Massa, paperi ja voimantuotannossa 6-9 prosenttia.
• Pääoman tehokkuutta mitataan sitoutuneen pääoman tuotolla ennen veroja (ROCE, %) ja siinä tavoittelemme yli 20 prosentin tuottoa (ilman merkittävien yrityskauppojen vaikutusta).
• Pääomarakenteessa tavoitteenamme on säilyttää vakaa luottoluokitus (solid investment grade). Tavoite on ennallaan.
• Osinkopolitiikkamme on ennallaan; tavoitteenamme on jakaa vuosittain osinkona tai muilla keinoilla palauttaa pääomaa (mm. osakkeiden takaisinosto-ohjelmat ja lunastukset) vähintään 50 prosenttia vuosittaisesta osakekohtaisesta tuloksesta.

Lisätietoja taloudellisista tavoitteista verkkosivustoltamme: www.metso.com/sijoittajat

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Varsinainen yhtiökokouksemme vahvisti 30.3.2011 vuoden 2010 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset, jotka koskivat hallituksen valtuuttamista päättää omien osakkeiden hankkimisesta ja osakeannista.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2010 osinkoa 1,55 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 12.4.2011.

Yhtiökokous valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Jukka Viinasen ja varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Frimanin. Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin Ozey K. Horton, Jr. Hallituksen jäseninä jatkoivat Mikael von Frenckell, Christer Gardell, Yrjö Neuvo, Erkki Pehu-Lehtonen ja Pia Rudengren.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajan palkkio on 92 000 euroa, varapuheenjohtajan ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajan 56 000 euroa ja jäsenten 45 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi niille hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Pohjoismaissa maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta, ja jäsenille, joiden kotipaikka on muualla Euroopassa 1 200 euroa kokoukselta ja niille jäsenille joiden kotipaikka on Euroopan ulkopuolella 2 400 euroa kokoukselta niistä kokouksista, joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset. Yhtiökokouksen päätöksen perusteella yhtiön hallituksen jäsenet ovat käyttäneet vuosipalkkiostaan 40 prosenttia Metso Oyj:n osakkeiden hankintaan. Hallituksen jäsenet hankkivat yhteensä 4 308 osaketta markkinoilta 28.4.2011 julkistettua tammi-maaliskuun 2011 osavuosikatsausta seuranneiden kahden viikon aikana.

Tilintarkastajanamme jatkaa KHT-yhteisö Pricewaterhouse-Coopers Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti.

Yhtiökokous päätti asettaa yhtiökokouksen nimitystoimikunnan valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikuntaan valittiin 1.10. osakasluetteloon rekisteröityjen neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat ja asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja. 1.10. osakasluetteloon rekisteröidyt neljä suurinta osakkeen omistajaa olivat Solidium Oy, Cevian Capital II Master Fund, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja heidän ilmoittamat edustajansa Metson nimitystoimikuntaan olivat Kari Järvinen, toimitusjohtaja (Solidium Oy); Lars Förberg, Managing Partner (Cevian Capital); Harri Sailas, toimitusjohtaja (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen); ja Matti Vuoria, toimitusjohtaja (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma). Kari Järvinen valittiin nimitystoimikunnan puheenjohtajaksi.

Metson hallituksen valiokunnat ja henkilöstön edustus

Hallituksemme valitsi järjestäytymiskokouksessaan 30.3.2011 keskuudestaan tarkastusvaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Pia Rudengren (pj.), Maija-Liisa Friman ja Erkki Pehu-Lehtonen. Hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntaan kuuluvat Jukka Viinanen (pj.), Mikael von Frenckell, Christer Gardell ja Yrjö Neuvo. Hallitus päätti kutsua Suomen hallintoedustuslain perusteella henkilöstön edustajan osallistumaan kokouksiin asiantuntijana ilman äänioikeutta tai juridista vastuuta hallituksen päätöksistä. Metson Suomen-yksiköiden henkilöstöryhmät ovat valinneet henkilöstön edustajaksi Jukka Leppäsen. Hänen toimikautensa on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääomamme oli vuoden 2011 lopussa 240 982 843,80 euroa ja osakkeiden lukumäärä 150 348 256 kappaletta. Osakemäärään sisältyi 719 060 emoyhtiön hallussa olevaa omaa osaketta, mikä vastasi 0,5 prosenttia Metson osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuonna 2011 ilman omia osakkeita oli 149 629 690 ja keskimääräinen laimennettu osakemäärä oli 149 832 989.

Tammi-joulukuussa emoyhtiölle palautui 663 osaketta, kun muutaman osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään kuuluvan henkilön työsuhde päättyi.

Yhtiökokous valtuutti 30.3.2011 hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus ei ollut käyttänyt valtuutuksia 31.12.2011 mennessä.

Osakekantamme markkina-arvo 31.12.2011 oli 4 287 miljoonaa euroa (6 255 milj. e) ilman emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Metson hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat 31.12.2011 yhteensä 120 480 osaketta eli 0,08 prosenttia yhtiön osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Metson johtoryhmä ja heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2011 lopussa yhteensä 46 061 Metson osaketta eli 0,03 prosenttia osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Yhteensä hallituksen ja johtoryhmän omistusten osuus oli 0,11 prosenttia osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Ajantasainen tieto Metson ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä omistuksineen on nähtävissä verkkosivuiltamme: www.metso.com/sijoittajat.

Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa konsernin ja liiketoimintojen johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa. Lisätietoja saa verkkosivustoltamme: www.metso.com/sijoittajat. Palkkiona luovutettavina osakkeina käytetään osakemarkkinoilta hankittavia Metson osakkeita, joten kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2009-2011 (SOP 2009-2011)

Lokakuussa 2008 hallitus päätti osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2009-2011. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2011 lopussa ohjelman piiriin kuului 84 henkilöä ja maksettava palkkio voi vastata enintään 354 975 Metson osaketta. Nykyisen johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä enintään 54 600 osaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2010-2012 (SOP 2010-2012)

Lokakuussa 2009 hallitus päätti uudesta, vastaavasta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2010-2012. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2011 lopussa järjestelmän piiriin kuului 88 henkilöä ja maksettava palkkio voi vastata enintään 329 600 Metson osaketta. Nykyisen 2011 johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla enintään 51 325 osaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2011–2013 (SOP 2011–2013)

Syyskuussa 2010 hallitus päätti uudesta, vastaavasta johdon osakepohjaisesta vuosille 2011-2013. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso. Järjestelmään osallistuminen vaatii ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollisen palkkion saaminen edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2011 lopussa järjestelmän piiriin kuului 72 henkilöä ja maksettava palkkio voi vastata enintään 243 898 Metson osaketta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä enintään 77 400 osaketta.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2012–2014

Joulukuussa Metson hallitus päätti uudesta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet kunkin ansaintajakson alussa. Ansaintajaksolla 2012 järjestelmä kattaa noin 100 Metson johtoon kuuluvaa henkilöä. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2012 perustuu palveluliiketoiminnan liikevaihdon kasvuun, sitoutuneen pääoman tuottoon (ROCE-%) ennen veroja ja osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Ansaintajaksolta 2012 mahdollisesti maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään noin 450 000 Metson osaketta. Johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä enintään 95 123 osaketta.

Raportointisegmentit

Kaivos ja maarakennus

Milj. e	Q4/11	Q4/10	Muutos %	2011	2010	Muutos %
Liikevaihto	858	659	30	2 760	2 235	23
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	382	312	22	1 378	1 139	21
% liikevaihdosta	45	48		50	51
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä	121,6	85,6	42	322,1	264,8	22
% liikevaihdosta	14,2	13,0		11,7	11,8
Liikevoitto	119,6	88,4	35	313,1	290,4	8
% liikevaihdosta	13,9	13,4		11,3	13,0
Saadut tilaukset	598	651	-8	3 464	2 457	41
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	340	308	10	1 497	1 223	22
% saaduista tilauksista	57	48		43	50
Tilauskanta kauden lopussa				2 027	1 356	49
Henkilöstö kauden lopussa				10 771	10 206	6

Kaivos ja maarakennus -segmentin liikevaihto kasvoi vuoden 2011 aikana 23 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 760 miljoonaa euroa. Kaivosteollisuusasiakkailta saatu liikevaihto kasvoi 31 prosenttia ja maarakennusasiakkailta 10 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 21 prosenttia, ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 50 prosenttia.

Kaivos ja maarakennuksen EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 322,1 miljoonaa euroa eli 11,7 prosenttia liikevaihdosta. Segmentin tulos kasvoi voimakkaasti ja panostukset myyntiin ja markkinointiin näkyivät kasvaneina toimitusmäärinä. Myönteinen tuloskehitys johtui lähinnä kasvaneista toimitusmääristä.

Tammi-joulukuun liikevoitto (EBIT) oli 313,1 miljoonaa euroa eli 11,3 prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto sisältää kertaluonteisia kuluja 0,8 miljoonaa euroa, kun taas vertailukaudella kertaluonteiset tuotot olivat 32,3 miljoonaa euroa (kertaluonteiset erät on eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa).

Kaivos ja maarakennuksen saadut tilaukset kasvoivat 41 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 3 464 miljoonaa euroa. Saatujen tilausten kasvu tuli kaikilta markkinoilta ja oli voimakasta muun muassa Ruotsissa, Brasiliassa, Venäjällä sekä Australiassa. Kaivosasiakkailta saadut tilaukset kasvoivat 54 prosenttia ja maarakennusasiakkailta saadut tilaukset 15 prosenttia vertailukaudesta. Saadut tilaukset kasvoivat voimakkaasti sekä kehittyneillä että kehittyvillä markkinoilla, joista jälkimmäisen osuus segmentin kaikista saaduista tilauksista oli 58 prosenttia. Vuoden aikana saatuihin merkittäviin tilauksiin lukeutui mineraalinkäsittelylaitteistoa ja monivuotinen huoltosopimus Northland Resources -yhtiön Kaunisvaaran rautamalmiprojektiin Ruotsiin ja Russian Copper Companyn kuparilaitokselle Venäjälle sekä laitteistoja kaivosasiakkaallemme Etelä-Amerikkaan. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 22 prosenttia ja niiden osuus segmentin saaduista tilauksista oli 43 prosenttia. Kasvu tuli molemmista asiakasteollisuuksista.

Tilauskanta vahvistui vuoden aikana 49 prosenttia ja oli joulukuun lopussa 2 027 miljoonaa euroa (1 356 milj. e). Tilauskannasta noin 80 prosenttia on vuodelle 2012.

Automaatio

Milj. e	Q4/11	Q4/10	Muutos %	2011	2010	Muutos %
Liikevaihto	244	197	24	770	650	18
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	107	85	26	345	297	16
% liikevaihdosta	46	46		48	49
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä	36,4	24,6	48	103,9	72,2	44
% liikevaihdosta	14,9	12,5		13,5	11,1
Liikevoitto	35,5	23,5	51	99,7	65,6	52
% liikevaihdosta	14,5	11,9		12,9	10,1
Saadut tilaukset	197	167	18	822	695	18
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	75	80	-6	352	316	11
% saaduista tilauksista	42	53		46	49
Tilauskanta kauden lopussa				364	308	18
Henkilöstö kauden lopussa				3 892	3 639	7

Automaatio-segmentin liikevaihto kasvoi vuoden aikana 18 prosenttia vertailukaudesta 770 miljoonaan euroon. Virtauksensäätöratkaisut-liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 17 prosenttia ja Prosessiautomaatiojärjestelmät-liiketoiminnan 20 prosenttia vertailukaudesta. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 16 prosenttia, ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 48 prosenttia.

Automaation tulos (EBITA ennen kertaluonteisia eriä) oli 103,9 miljoonaa euroa eli 13,5 prosenttia liikevaihdosta. Tuloksen parantuminen johtui liikevaihdon kasvusta, joka oli erityisen vahvaa Prosessiautomaatiojärjestelmissä.

Tammi-joulukuun liikevoitto (EBIT) kasvoi 52 prosenttia ja oli 99,7 miljoonaa euroa eli 12,9 prosenttia liikevaihdosta. Vertailuvuoden liikevoitto sisälsi 2,7 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja kapasiteetin sopeuttamiseen liittyen (kertaluonteiset erät on eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa).

Segmentin saadut tilaukset olivat ennätyskorkeat ja kasvoivat 18 prosenttia vertailukaudesta. Uusia tilauksia saatiin 822 miljoonan euron arvosta ja kasvu tuli segmentin kaikista liiketoiminnoista ja kaikilta maantieteellisiltä alueilta. Segmentin vuoden aikana saamiin merkittäviin tilauksiin kuuluivat automaatiojärjestelmät maailman suurimpaan sellutehtaaseen Suzano Papel e Celuloselle Brasiliaan ja Gainesville Renewable Energy Centerille Floridaan sekä brasilialaisen öljy-yhtiö Petrobrasin 11 jalostamoa koskeva huoltosopimus. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 11 prosenttia ja niiden osuus segmentin kaikista saaduista tilauksista oli 46 prosenttia.

Vuoden 2011 lopun tilauskanta, 364 miljoonaa euroa, oli vahva kaikissa liiketoiminnoissa, ja 18 prosenttia suurempi kuin vuoden 2010 lopussa (308 milj. e).

Massa, paperi ja voimantuotanto

Milj. e	Q4/11	Q4/10	Muutos %	2011	2010	Muutos %
Liikevaihto	844	754	12	2 703	2 453	10
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	313	289	8	1 048	923	14
% liikevaihdosta	37	38		39	38
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä	48,4	40,4	20	218,8	167,9	30
% liikevaihdosta	5,7	5,4		8,1	6,8
Liikevoitto	40,5	26,5	53	189,2	115,8	63
% liikevaihdosta	4,8	3,5		7,0	4,7
Saadut tilaukset	412	625	-34	3 225	2 583	25
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	230	225	2	1 145	999	15
% saaduista tilauksista	56	36		36	39
Tilauskanta kauden lopussa				2 863	2 347	22
Henkilöstö kauden lopussa				12 528	12 114	3

Massa, paperi ja voimantuotanto -segmentin vuoden 2011 liikevaihto kasvoi 10 prosenttia ja oli 2 703 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu tuli Kuidut- ja Voimantuotanto-liiketoiminnoista. Paperit-liiketoiminnan liikevaihto laski vertailuvuoteen nähden. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 14 prosenttia ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 39 prosenttia.

Massa, paperi ja voimantuotannon tulos (EBITA ennen kertaluonteisia eriä) oli 218,8 miljoonaa euroa eli 8,1 prosenttia liikevaihdosta. Kannattavuus parani lähinnä korkeista toimitusmääristä johtuen. Lisäksi kannattavuuteen vaikutti myönteisesti palveluliiketoiminnan vahva liikevaihto ja tasainen kate.

Liikevoitto (EBIT) oli 189,2 miljoonaa euroa eli 7,0 prosenttia liikevaihdosta. Liikevoitto sisälsi kertaluonteisia tuottoja (kertaluonteiset erät eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa), jotka paransivat tulosta 2,6 miljoonalla eurolla (kertaluonteiset kulut heikensivät tulosta 11,3 milj. e).

Massa, paperi ja voimantuotannon saadut tilaukset kasvoivat 25 prosenttia ja olivat 3 225 miljoonaa euroa. Vuoden aikana massateollisuudelta saadut tilaukset kasvoivat 78 prosenttia, paperi-, pehmopaperi- ja kartonkiasiakkailta saadut tilaukset olivat vertailuvuoden tasolla ja voimantuotantoasiakkailta saadut tilaukset kasvoivat 50 prosenttia. Vuoden aikana saamiimme merkittäviin tilauksiin sisältyi soodakattila ja haihduttamo Eldorado Celulosen uudelle sellutehtaalle sekä maailman suurin sellutehdas Suzano Papel e Celuloselle, molemmat Brasiliaan. Lisäksi merkittäviin tilauksiin kuului kaksi ulkopakkauskartonkikonetta Anhui Shanying Paper Industrylle sekä päällystetyn kartongin valmistuslinja International Paper & Sun Cartonboard -yhtiölle, molemmat tilaukset Kiinaan. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 15 prosenttia vertailuvuodesta ja niiden osuus segmentin saamista tilauksista oli 36 prosenttia.

Vuoden lopun tilauskanta oli 2 863 miljoonaa euroa, eli 22 prosenttia enemmän kuin vuoden 2010 lopussa (2 347 milj. e). Noin 350 miljoonaa euroa tilauskannassa liittyy Fibrian sellutehdas- ja voimakattilaprojektiin Brasiliassa (josta noin 90 milj. e on Voimantuotanto-liiketoiminnan toimitusta), jonka toimitusaikataulu on edelleen avoin.

Erilliset liiketoimintayksiköt

1.12.2011 käyttöön otetun uuden liiketoimintarakenteen mukaisesti Kierrätys-liiketoimintaa ja Valmet Automotivea johdetaan erillisinä yksiköinä.

Kierrätys

Vuonna 2011 Kierrätys-liiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 30 prosenttia ja olivat 253 miljoonaa euroa (195 milj. e). Kierrätysliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 12 prosenttia ja oli 212 miljoonaa euroa (190 milj. e). EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 2,3 miljoonaa euroa ja 1,1 prosenttia liikevaihdosta (6,5 milj. e ja 3,4 %). Vuoden 2011 lopun tilauskanta oli 115 miljoonaa euroa (72 milj. e). Kierrätys-liiketoiminnan henkilöstömäärä oli joulukuun lopussa 662 (682 henkilöä), joista suurin osa on Saksassa, Yhdysvalloissa ja Tanskassa.

Valmet Automotive

Valmet Automotiven liikevaihto vuonna 2011 kasvoi lähinnä vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä toteutetun kattoliiketoiminnan oston sekä suunnittelupalveluiden kasvaneen myynnin seurauksena 235 prosenttia ja oli 281 miljoonaa euroa (84 milj. e). EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 12,0 miljoonaa euroa voitollinen (4,6 milj. e tappiollinen). Kesäkuussa THINK Global A/S jätti konkurssihakemuksen, jonka myötä kirjasimme vuoden toiselle neljännekselle 6,1 miljoonan euron kertaluonteisen kulun.

Valmet Automotiven henkilöstömäärä oli joulukuun lopussa 1 705 (1 425 henkilöä), joista noin puolet on Suomessa ja loput pääosin Saksassa ja Puolassa.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Nimitysvaliokunnan ehdotukset Metson hallituksen jäseniksi sekä hallituksen palkkioiksi

Metson yhtiökokouksen asettama nimitystoimikunta ehdottaa seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka on suunniteltu pidettäväksi 29.3.2012, että hallituksen jäsenten lukumäärä on seitsemän.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyisistä jäsenistä Jukka Viinanen, Mikael von Frenckell, Christer Gardell, Ozey K. Horton, Jr., Erkki Pehu-Lehtonen ja Pia Rudengren. Lisäksi hallituksen uudeksi jäseneksi ehdotetaan valittavan Eeva Sipilä (kauppatieteiden maisteri, CEFA, Cargotec Oyj:n talous- ja rahoitusjohtaja).

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäsenille maksettaisiin seuraavat vuosipalkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 100 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 60 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle 48 000 euroa. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että niille hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Pohjoismaissa, maksetaan kokouspalkkiona 700 euroa kokoukselta ja jäsenille, joiden kotipaikka on muualla Euroopassa, 1 400 euroa kokoukselta ja niille jäsenille, joiden kotipaikka on Euroopan ulkopuolella 2 800 euroa kokoukselta mukaan lukien hallituksen valiokuntien kokoukset. Nimitystoimikunta ehdottaa, että palkkion saannin edellytyksenä hallituksen jäsenen tulee suoraan yhtiökokouksen päätökseen perustuen hankkia 40 prosentilla kiinteästä vuosipalkkiostaan Metson osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan ja että hankinta toteutetaan kahden viikon kuluessa tammi-maaliskuun osavuosikatsauksen julkistamisesta 26.4.2012.

Nimitystoimikunta toteaa, että myös tulevana hallituskautena Metson henkilöstön edustaja osallistuu asiantuntijana Metson hallituksen kokouksiin yritysten hallinnosta annetun lain mukaisin rajoituksin. Uusi hallitus kutsuu henkilöstön edustajan asiantuntijajäsenekseen järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen.

Lähiajan näkymät

Markkinakehitys

Useimpien asiakasteollisuuksiemme kysyntä on ollut viimeisten kuukausien aikana normaalilla tasolla vaihdellen hieman eri asiakasteollisuuksissa ja maantieteellisillä alueilla. Kehittyvien markkinoiden näkymien arvioidaan jatkuvan hyvinä. Arvioimme, että useimmissa asiakasteollisuuksissa kapasiteetin käyttöasteet säilyvät hyvinä tai tyydyttävinä, millä on myönteinen vaikutus palveluliiketoimintaamme. Euroalueen talouden epävarmuus, Yhdysvaltojen budjettialijäämä, rahoituksen saatavuus ja valuuttakurssimuutokset saattavat kuitenkin vaikuttaa markkina-aktiviteettiin alkuvuonna 2012.

Metallien hinnat ovat edelleen melko korkealla ja kaivosyhtiöiden laite- ja projektikyselyiden määrä on pysynyt hyvänä. Odotamme kaivosteollisuuden kysynnän jatkuvan hyvänä alkuvuonna 2012, vaikka emme odota viime vuonna saatujen poikkeuksellisen suurten tilausten toistuvan. Mahdollisesti edelleen tiukentuva rahoituksen saatavuus ja jatkuva metallin hintojen lasku saattavat vaikuttaa heikentävästi uusien laitteiden kysyntään. Kaivosten korkeiden käyttöasteiden ja laajan asennetun laitekantamme johdosta arvioimme kaivoslaitteisiin liittyvien palveluiden kysynnän jatkuvan hyvänä.

Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Brasilian markkinoilla talouden kasvu jatkuu ja infrastruktuurihankkeet tukevat maarakennuslaitteiden kysyntää. Arvioimme, että maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysyntä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa pysyy edelleen nykyisellä melko alhaisella tasolla. Odotamme maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysynnän jatkuvan tyydyttävänä.

Arvioimme automaatiotuotteidemme kysynnän olevan hyvää alkuvuonna 2012. Arvioimme automaatiotuotteiden kysynnän sellu- ja paperiteollisuudelle jonkin verran hiljenevän. Automaatiotuotteiden palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme jatkuvan erinomaisena.

Arvioimme sellutehdasmarkkinan jatkuvan viimeaikaisten suurten projektitilausten jälkeen tyydyttävänä. Odotamme laiteuudistusten ja palveluiden kysynnän pysyvän hyvänä, vaikka alhainen sellun hinta ja asiakkaidemme matalammat kapasiteetin käyttöasteet saattavat tasaannuttaa kysyntää.

Paperi- ja kartonkilinjojen kysynnän arvioimme olevan heikkoa sekä pehmopaperilinjojen tyydyttävää alkuvuonna 2012. Paperi- ja kartonkiteollisuuden kapasiteetin käyttöasteet saattavat hieman laskea, mutta pitävät kuitenkin palveluliiketoiminnan kysynnän hyvänä.

Arvioimme uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysynnän jatkuvan alkuvuonna 2012 tyydyttävänä. Vanhojen energianlähteiden korvaamiselle ja uuden kapasiteetin rakentamiselle on olemassa jatkuva tarve. Arvioimme palveluliiketoiminnan kysynnän voimantuotantoteollisuudessa olevan hyvää.

Taloudellinen kehitys

Aikaisemman arviomme mukaisesti ja perustuen oletukseen, että tämänhetkinen kysyntä asiakasteollisuuksissamme ei selvästi heikkene Euroopan taloustilanteesta tai muusta vastaavasta tekijästä johtuen, odotamme liikevaihtomme vuonna 2012 kasvavan vuodesta 2011 ja tuloksemme (EBITA ilman kertaluonteisia eriä) vuonna 2012 paranevan verrattuna vuoteen 2011.

Vuoden 2012 taloudellista tulostamme koskevat arviot perustuvat Metson tämänhetkisiin markkinanäkymiin, tilauskantaan vuodelle 2012 ja nykyisenlaajuiseen liiketoimintaan sekä joulukuun 2011 mukaisiin valuuttakurssitasoihin.

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2011 oli 1 647 076 626,57 euroa, josta vuoden 2011 nettotulos oli 353 155 391,07 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona 1,70 euroa osakkeelta ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 3.4.2012 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 12.4.2012.

Täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa olevia omia osakkeita lukuun ottamatta kaikki yhtiön osakkeet oikeuttavat osinkoon.

Varsinainen yhtiökokous 2011

Metso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 29.3.2012 klo 15.00 Helsingin Messukeskuksessa (os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki).

Helsingissä helmikuun 9. päivänä 2012

Metso Oyj:n hallitus

Tähän tiedotteeseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi yleisestä talouskehityksestä ja markkinatilanteesta sekä asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta esitetyt näkemykset. Myös yhtiön kasvua, kehitystä, kannattavuutta sekä synergiaetujen ja kustannussäästöjen toteutumista koskevat odotukset ja lausumat sisältävät tulevaisuuteen liittyviä arvioita. Tässä yhteydessä käytetään esimerkiksi sanoja odottaa, arvioida ja ennakoida. Esitetyt arviot ja lausumat perustuvat tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista. Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa:

• (1) yleinen taloudellinen tilanne mukaan lukien valuuttakurssien ja korkotason vaihtelut, jotka vaikuttavat asiakkaiden toimintaedellytyksiin sekä yhtiön saamiin tilauksiin ja niiden kannattavuuteen
• (2) kilpailutilanne, erityisesti kilpailijoiden kehittämät merkittävät teknologiset ratkaisut
• (3) yhtiön oman toiminnan, kuten tuotannon, tuotekehityksen ja projektinjohdon, onnistuminen ja jatkuva tehostaminen
• (4) vireillä olevien ja tulevien yrityskauppojen ja -järjestelyjen onnistuminen.

Konsernin tuloslaskelma

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010
Liikevaihto	2 074	1 687	6 646	5 552
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-1 599	-1 273	-4 978	-4 130
Bruttokate	475	414	1 668	1 422
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset	-302	-284	-1 107	-1 028
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	16	1	11	50
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	0	1	0	1
Liikevoitto	189	132	572	445
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	-22	-22	-65	-75
Tulos ennen veroja	167	110	507	370
Tuloverot	-44	-34	-149	-112
Tilikauden tulos	123	76	358	258
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	121	76	356	257
Määräysvallattomille omistajille	2	0	2	1
Tilikauden tulos	123	76	358	258
Tulos/osake, euroa	0,81	0,50	2,38	1,71
Laimennettu tulos/osake, euroa	0,81	0,50	2,38	1,71

Laaja tuloslaskelma

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010
Tilikauden tulos	123	76	358	258
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	-8	8	-22	24
Myytävissä olevat osakesijoitukset verovaikutus huomioituna	0	-5	0	-4
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	45	40	-11	121
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna	0	-3	10	-13
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-) verovaikutus huomioituna	-35	-11	-35	-11
Laajan tuloksen erät	2	29	-58	117
Tilikauden laaja tulos	125	105	300	375
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	123	105	298	374
Määräysvallattomille omistajille	2	0	2	1
Tilikauden laaja tulos	125	105	300	375

Konsernin tase

VARAT

Milj. e	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo	883	880
Muut aineettomat oikeudet	272	287
	1 155	1 167
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet	67	64
Rakennukset	294	283
Koneet ja kalusto	447	459
Keskeneräinen käyttöomaisuus	46	43
	854	849
Muut pitkäaikaiset varat
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	16	14
Myytävissä olevat osakesijoitukset	6	9
Laina- ja muut korolliset saamiset	9	6
Myytävissä olevat sijoitukset	2	169
Johdannaiset	-	2
Laskennallinen verosaatava	167	168
Muut pitkäaikaiset varat	45	42
	245	410
Pitkäaikaiset varat yhteensä	2 254	2 426
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	1 677	1 305
Saamiset
Myynti- ja muut saamiset	1 510	1 242
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää asiakkailta laskutetut ennakot	351	287
Korolliset saamiset	1	6
Myytävissä olevat sijoitukset	78	178
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit	87	59
Johdannaiset	54	55
Verosaamiset	16	29
	2 097	1 856
Rahat ja pankkisaamiset	590	645
Lyhytaikaiset varat yhteensä	4 364	3 806
VARAT YHTEENSÄ	6 618	6 232

OMA PÄÄOMA JA VELAT

Milj. e	31.12.2011	31.12.2010
Oma pääoma
Osakepääoma	241	241
Muuntoerot	45	46
Arvonmuutos- ja muut rahastot	706	726
Kertyneet voittovarat	1 123	1 036
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	2 115	2 049
Määräysvallattomien omistajien osuus	21	22
Oma pääoma yhteensä	2 136	2 071
Velat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset lainat	755	956
Eläkevelvoitteet	238	195
Varaukset	71	59
Johdannaiset	6	3
Laskennallinen verovelka	40	50
Muut pitkäaikaiset velvoitteet	7	6
	1 117	1 269
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	209	388
Lyhytaikaiset lainat	63	29
Osto- ja muut velat	1 520	1 377
Varaukset	234	230
Saadut ennakot	659	503
Projektit, joissa asiakkailta laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon	597	299
Johdannaiset	38	30
Verovelat	45	36
	3 365	2 892
Velat yhteensä	4 482	4 161
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	6 618	6 232

KOROLLINEN NETTOVELKA

Milj. e	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikaiset korolliset velat	755	956
Lyhytaikaiset korolliset velat	272	417
Rahat ja pankkisaamiset	-590	-645
Muut korolliset varat	-177	-418
Yhteensä	260	310

Lyhennetty konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010
Liiketoiminta:
Tilikauden tulos	123	76	358	258
Tilikauden tuloksen ja liiketoiminnan rahavirran oikaisuerät
Poistot	42	46	172	178
Korot ja osinkotuotot	9	11	48	51
Tuloverot	44	34	149	112
Muut	15	22	34	38
Käyttöpääoman muutos	-116	-6	-123	25
Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat	117	183	638	662
Maksetut korot ja saadut osingot	-16	-18	-50	-58
Maksetut tuloverot	-29	-27	-122	-98
Liiketoiminnan rahavirta	72	138	466	506
Investointitoiminta:
Käyttöomaisuusinvestoinnit	-51	-46	-164	-134
Käyttöomaisuuden myynnit	4	1	10	7
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä	0	-14	-15	-21
Liiketoimintojen myynnit, myydyt rahavarat vähennettynä	-	-2	-	8
Rahoitusvarojen ostot (-) ja myynnit (+), netto	22	-34	235	-147
Muut	-2	-1	1	5
Investointitoiminnan rahavirta	-27	-96	67	-282
Rahoitustoiminta:
Omien osakkeiden osto	-	-	-	-7
Maksetut osingot	-	-	-232	-105
Tytäryrityksistä omistetun osuuden muutokset	-	20	-	20
Lainojen nostot (+) ja lyhennykset (-), netto	-255	-47	-352	-243
Muut	-1	-3	-3	-4
Rahoitustoiminnan rahavirta	-256	-30	-587	-339
Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos	-211	12	-54	-115
Valuuttakurssimuutosten vaikutus	12	11	-1	33
Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa	789	622	645	727
Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa	590	645	590	645

VAPAA KASSAVIRTA

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010
Liiketoiminnan rahavirta	72	138	466	506
Käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit	-31	-25	-101	-78
Käyttöomaisuuden myynnit	4	1	10	7
Vapaa kassavirta	45	114	375	435

Konsernin oman pääoman erittely

Milj. e	Osake pääoma	Muunto erot	Arvon muutos ja muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	Määräys vallattomien omistajien osuus	Oma pääoma yhteensä
1.1.2010	241	-62	710	894	1 783	9	1 792
Tilikauden tulos	-	-	-	257	257	1	258
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	-	-	24	-	24	-	24
Myytävissä olevat sijoitukset verovaikutus huomioituna	-	-	-4	-	-4	-	-4
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	121	-	-	121	-	121
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna	-	-13	-	-	-13	-	-13
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-) verovaikutus huomioituna	-	-	-	-11	-11	-	-11
Tilikauden laaja tulos	-	108	20	246	374	1	375
Osingot	-	-	-	-105	-105	-1	-106
Lahjoitukset yliopistoille	-	-	-	-2	-2	-	-2
Omien osakkeiden osto	-	-	-7	-	-7	-	-7
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	-	-	0	-1	-1	-	-1
Muut	-	-	3	-4	-1	0	-1
Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa	-	-	-	8	8	13	21
31.12.2010	241	46	726	1 036	2 049	22	2 071
1.1.2011	241	46	726	1 036	2 049	22	2 071
Tilikauden tulos	-	-	-	356	356	2	358
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	-	-	-22	-	-22	-	-22
Myytävissä olevat sijoitukset verovaikutus huomioituna	-	-	0	-	0	-	0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	-11	-	-	-11	-	-11
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna	-	10	-	-	10	-	10
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot (-) verovaikutus huomioituna	-	-	-	-35	-35	-	-35
Tilikauden laaja tulos	-	-1	-22	321	298	2	300
Osingot	-	-	-	-232	-232	-1	-233
Omien osakkeiden osto	-	-	0	-	0	-	0
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	-	-	2	0	2	-	2
Muut	-	-	0	-2	-2	-1	-3
Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa	-	-	-	0	0	-1	-1
31.12.2011	241	45	706	1 123	2 115	21	2 136

Yritysostot

Metso teki vuoden 2011 aikana kaksi pientä yritysostoa yhteensä 6 miljoonalla eurolla, josta 1 miljoona euroa maksetaan vuoden 2011 jälkeen. Näillä yritysostoilla ei ollut merkittävää vaikutusta Metsoon, eikä niistä syntynyt liikearvoa. Lisäksi Metso maksoi vuonna 2010 toteutetun hankinnan kauppahinnan loppuosan 10 miljoonaa euroa vuoden 2011 aikana.

Vastuusitoumukset

Milj. e	31.12.2011	31.12.2010
Kiinnitykset omien velkojen vakuudeksi	0	2
Muut pantit ja sitoumukset
Annetut kiinnitykset	5	2
Pantatut varat	-	-
Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta	-	-
Takaukset muiden sitoumusten vakuudeksi	8	4
Takaisinosto- ja muut sitoumukset	6	5
Leasing- ja vuokrasitoumukset	216	242

Johdannaissopimusten nimellisarvot

Milj. e	31.12.2011	31.12.2010
Valuuttatermiinisopimukset	3 100	2 137
Koronvaihtosopimukset	75	163
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset	33	-
Optiosopimukset
Ostetut	1	2
Myydyt	10	10

Sähkötermiinisopimusten nimellismäärä oli 636 GWh 31.12.2011 ja 755 GWh 31.12.2010.

Ruostumattoman teräksen hintojen vaihtelulta suojautumiseen käytettävien nikkelitermiinisopimusten nimellismäärä oli 528 tonnia 31.12.2011 ja 486 tonnia 31.12.2010.

Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa ao. riskien suuruutta.

Tunnusluvut

	1-12/2011	1-12/2010
Tulos/osake, euroa	2,38	1,71
Laimennettu tulos/osake, euroa	2,38	1,71
Oma pääoma/osake kauden lopussa, euroa	14,13	13,69
Oman pääoman tuotto (ROE), % (vuositasolla)	17,8	13,6
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	18,4	13,5
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %	13,8	10,2
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	39,8	38,1
Nettovelkaantuneisuusaste kauden lopussa, %	12,2	15,0
Vapaa kassavirta, milj. e	375	435
Vapaa kassavirta/osake, euroa	2,50	2,91
Kassavirtasuhde, %	105	169
Bruttoinvestoinnit (ilman yrityshankintoja), milj. e	166	135
Yrityshankinnat, hankitut rahavarat vähennettynä, milj. e	15	21
Poistot, milj. e	172	178
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1 000 kpl)	149 629	149 630
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä (1 000 kpl)	149 630	149 683
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä laimennusvaikutus huomioituna (1 000 kpl)	149 833	149 837

Käytetyt valuuttakurssit

		1-12/2011	1-12/2010	31.12.2011	31.12.2010
USD	(Yhdysvaltain dollari)	1,3951	1,3299	1,2939	1,3362
SEK	(Ruotsin kruunu)	9,0038	9,5510	8,9120	8,9655
GBP	(Englannin punta)	0,8704	0,8585	0,8353	0,8608
CAD	(Kanadan dollari)	1,3768	1,3773	1,3215	1,3322
BRL	(Brasilian real)	2,3287	2,3379	2,4159	2,2177
CNY	(Kiinan juan)	9,0141	8,9975	8,1588	8,8220
AUD	(Australian dollari)	1,3412	1,4514	1,2723	1,3136

Tunnuslukujen laskentakaavat

EBITA ennen kertaluonteisia eriä:

Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot + liikearvon arvonalentuminen + kertaluonteiset erät

Tulos/osake, laimentamaton:

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana

Tulos/osake, laimennettu:

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos Keskimääräinen osakemäärä kauden aikana laimennusvaikutus huomioituna

Oma pääoma/osake:

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Tilikauden tulos	x 100
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin kauden aikana)

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:

Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin kauden aikana)

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %:

Tilikauden tulos + korko- ja muut rahoituskulut
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin kauden aikana)	x 100

Nettovelkaantuneisuusaste, %:

Korollinen nettovelka	x 100
Oma pääoma yhteensä

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma yhteensä x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot

Vapaa kassavirta:

Liiketoiminnan rahavirta - käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit + käyttöomaisuuden myynnit

= Vapaa kassavirta

Vapaa kassavirta/osake

Vapaa kassavirta

Ulkona olevien osakkeiden määrä keskimäärin kauden aikana

Kassavirtasuhde, %:

Vapaa kassavirta x 100 Tilikauden tulos

Segmenttitiedot

LIIKEVAIHTO

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010	Muutos, %
Kaivos ja maarakennus	858	659	2 760	2 235	23
Automaatio	244	197	770	650	18
Massa, paperi ja voimantuotanto	844	754	2 703	2 453	10
Kierrätys	70	60	212	190	12
Valmet Automotive	76	36	281	84	235
Konsernihallinto ja muut	-	-	-	-	n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä	146	96	493	274	80
Raportointisegmenttien välinen laskutus	-18	-19	-80	-60
Metso yhteensä	2 074	1 687	6 646	5 552	20

EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010	Muutos, %
Kaivos ja maarakennus	121,6	85,6	322,1	264,8	22
Automaatio	36,4	24,6	103,9	72,2	44
Massa, paperi ja voimantuotanto	48,4	40,4	218,8	167,9	30
Kierrätys	-1,5	2,1	2,3	6,5	-65
Valmet Automotive	5,0	3,2	12,0	-4,6	-361
Konsernihallinto ja muut	-7,8	-6,1	-30,6	-15,8	94
Konsernihallinto ja muut yhteensä	-4,3	-0,8	-16,3	-13,9	17
Metso yhteensä	202,1	149,8	628,5	491,0	28

EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ, PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA

%	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010
Kaivos ja maarakennus	14,2	13,0	11,7	11,8
Automaatio	14,9	12,5	13,5	11,1
Massa, paperi ja voimantuotanto	5,7	5,4	8,1	6,8
Kierrätys	-2,1	3,5	1,1	3,4
Valmet Automotive	6,6	8,9	4,3	-5,5
Konsernihallinto ja muut	n/a	n/a	n/a	n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä	n/a	n/a	n/a	n/a
Metso yhteensä	9,7	8,9	9,5	8,8

KERTALUONTEISET ERÄT

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010
Kaivos ja maarakennus	0,0	4,8	-0,8	32,3
Automaatio	-	-	-	-2,7
Massa, paperi ja voimantuotanto	-	-3,7	2,6	-11,3
Kierrätys	-	0,0	-	-2,3
Valmet Automotive	-	-1,8	-6,1	-1,8
Konsernihallinto ja muut	-0,4	-2,4	-0,8	-2,4
Konsernihallinto ja muut yhteensä	-0,4	-4,2	-6,9	-6,5
Metso yhteensä	-0,4	-3,1	-5,1	11,8

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN POISTOT

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010
Kaivos ja maarakennus	-2,0	-2,0	-8,2	-6,7
Automaatio	-0,9	-1,1	-4,2	-3,9
Massa, paperi ja voimantuotanto	-7,9	-10,2	-32,2	-40,8
Kierrätys	-0,7	-0,6	-2,4	-3,9
Valmet Automotive	-1,2	0,0	-2,5	0,0
Konsernihallinto ja muut	-0,5	-0,6	-2,1	-2,3
Konsernihallinto ja muut yhteensä	-2,4	-1,2	-7,0	-6,2
Metso yhteensä	-13,2	-14,5	-51,6	-57,6

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010	Muutos, %
Kaivos ja maarakennus	119,6	88,4	313,1	290,4	8
Automaatio	35,5	23,5	99,7	65,6	52
Massa, paperi ja voimantuotanto	40,5	26,5	189,2	115,8	63
Kierrätys	-2,2	1,5	-0,1	0,3	-133
Valmet Automotive	3,8	1,4	3,4	-6,4	-153
Konsernihallinto ja muut	-8,7	-9,1	-33,5	-20,5	63
Konsernihallinto ja muut yhteensä	-7,1	-6,2	-30,2	-26,6	14
Metso yhteensä	188,5	132,2	571,8	445,2	28

LIIKEVOITTO (-TAPPIO), PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA

%	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010
Kaivos ja maarakennus	13,9	13,4	11,3	13,0
Automaatio	14,5	11,9	12,9	10,1
Massa, paperi ja voimantuotanto	4,8	3,5	7,0	4,7
Kierrätys	-3,1	2,5	0,0	0,2
Valmet Automotive	5,0	3,9	1,2	-7,6
Konsernihallinto ja muut	n/a	n/a	n/a	n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä	n/a	n/a	n/a	n/a
Metso yhteensä	9,1	7,8	8,6	8,0

SAADUT TILAUKSET

Milj. e	10-12/2011	10-12/2010	1-12/2011	1-12/2010	Muutos, %
Kaivos ja maarakennus	598	651	3 464	2 457	41
Automaatio	197	167	822	695	18
Massa, paperi ja voimantuotanto	412	625	3 225	2 583	25
Kierrätys	53	41	253	195	30
Valmet Automotive	76	36	281	84	235
Konsernihallinto ja muut	-	-	-	-	n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä	129	77	534	279	91
Raportointisegmenttien väliset saadut tilaukset	-23	-22	-84	-70
Metso yhteensä	1 313	1 498	7 961	5 944	34

Vuosineljännestiedot

LIIKEVAIHTO

Milj. e	10-12/2010	1-3/2011	4-6/2011	7-9/2011	10-12/2011
Kaivos ja maarakennus	659	560	664	678	858
Automaatio	197	165	176	185	244
Massa, paperi ja voimantuotanto	754	635	631	593	844
Kierrätys	60	33	50	59	70
Valmet Automotive	36	68	66	71	76
Konsernihallinto ja muut	-	-	-	-	-
Konsernihallinto ja muut yhteensä	96	101	116	130	146
Raportointisegmenttien välinen laskutus	-19	-17	-20	-25	-18
Metso yhteensä	1 687	1 444	1 567	1 561	2 074

EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ

Milj. e	10-12/2010	1-3/2011	4-6/2011	7-9/2011	10-12/2011
Kaivos ja maarakennus	85,6	56,7	68,9	74,9	121,6
Automaatio	24,6	22,4	17,2	27,9	36,4
Massa, paperi ja voimantuotanto	40,4	54,3	61,5	54,6	48,4
Kierrätys	2,1	-0,3	0,5	3,6	-1,5
Valmet Automotive	3,2	2,7	2,8	1,5	5,0
Konsernihallinto ja muut	-6,1	-12,2	-11,1	0,5	-7,8
Konsernihallinto ja muut yhteensä	-0,8	-9,8	-7,8	5,6	-4,3
Metso yhteensä	149,8	123,6	139,8	163,0	202,1

EBITA ENNEN KERTALUONTEISIA ERIÄ, PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA

%	10-12/2010	1-3/2011	4-6/2011	7-9/2011	10-12/2011
Kaivos ja maarakennus	13,0	10,1	10,4	11,0	14,2
Automaatio	12,5	13,6	9,8	15,1	14,9
Massa, paperi ja voimantuotanto	5,4	8,6	9,7	9,2	5,7
Kierrätys	3,5	-0,9	1,0	6,1	-2,1
Valmet Automotive	8,9	4,0	4,2	2,1	6,6
Konsernihallinto ja muut	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Metso yhteensä	8,9	8,6	8,9	10,4	9,7

KERTALUONTEISET ERÄT

Milj. e	10-12/2010	1-3/2011	4-6/2011	7-9/2011	10-12/2011
Kaivos ja maarakennus	4,8	-0,4	-0,3	-0,1	0,0
Automaatio	-	-	-	-	-
Massa, paperi ja voimantuotanto	-3,7	2,6	-	-	-
Kierrätys	0,0	-	-	-	-
Valmet Automotive	-1,8	-	-6,1	-	-
Konsernihallinto ja muut	-2,4	-0,4	-	-	-0,4
Konsernihallinto ja muut yhteensä	-4,2	-0,4	-6,1	-	-0,4
Metso yhteensä	-3,1	1,8	-6,4	-0,1	-0,4

AINEETTOMIEN HYÖDYKKEIDEN POISTOT

Milj. e	10-12/2010	1-3/2011	4-6/2011	7-9/2011	10-12/2011
Kaivos ja maarakennus	-2,0	-2,0	-2,1	-2,1	-2,0
Automaatio	-1,1	-1,0	-1,0	-1,3	-0,9
Massa, paperi ja voimantuotanto	-10,2	-8,1	-8,1	-8,1	-7,9
Kierrätys	-0,6	-0,6	-0,5	-0,6	-0,7
Valmet Automotive	0,0	-0,3	-0,4	-0,6	-1,2
Konsernihallinto ja muut	-0,6	-0,5	-0,3	-0,8	-0,5
Konsernihallinto ja muut yhteensä	-1,2	-1,4	-1,2	-2,0	-2,4
Metso yhteensä	-14,5	-12,5	-12,4	-13,5	-13,2

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

Milj. e	10-12/2010	1-3/2011	4-6/2011	7-9/2011	10-12/2011
Kaivos ja maarakennus	88,4	54,3	66,5	72,7	119,6
Automaatio	23,5	21,4	16,2	26,6	35,5
Massa, paperi ja voimantuotanto	26,5	48,8	53,4	46,5	40,5
Kierrätys	1,5	-0,9	0,0	3,0	-2,2
Valmet Automotive	1,4	2,4	-3,7	0,9	3,8
Konsernihallinto ja muut	-9,1	-13,1	-11,4	-0,3	-8,7
Konsernihallinto ja muut yhteensä	-6,2	-11,6	-15,1	3,6	-7,1
Metso yhteensä	132,2	112,9	121,0	149,4	188,5

LIIKEVOITTO (-TAPPIO), PROSENTTIA LIIKEVAIHDOSTA

%	10-12/2010	1-3/2011	4-6/2011	7-9/2011	10-12/2011
Kaivos ja maarakennus	13,4	9,7	10,0	10,7	13,9
Automaatio	11,9	13,0	9,2	14,4	14,5
Massa, paperi ja voimantuotanto	3,5	7,7	8,5	7,8	4,8
Kierrätys	2,5	-2,7	0,0	5,1	-3,1
Valmet Automotive	3,9	3,5	-5,6	1,3	5,0
Konsernihallinto ja muut	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Metso yhteensä	7,8	7,8	7,7	9,6	9,1

SITOUTUNUT PÄÄOMA

Milj. e	31.12.2010	31.3.2011	30.6.2011	30.9.2011	31.12.2011
Kaivos ja maarakennus	1 151	1 147	1 146	1 165	1 268
Automaatio	235	242	252	285	292
Massa, paperi ja voimantuotanto	755	774	789	624	596
Kierrätys	99	99	90	87	89
Valmet Automotive	41	55	43	48	53
Konsernihallinto ja muut	1 163	904	898	1 073	866
Konsernihallinto ja muut yhteensä	1 303	1 058	1 031	1 208	1 008
Metso yhteensä	3 444	3 221	3 218	3 282	3 164

Sitoutunut pääoma sisältää vain taseen ulkoiset erät.

SAADUT TILAUKSET

Milj. e	10-12/2010	1-3/2011	4-6/2011	7-9/2011	10-12/2011
Kaivos ja maarakennus	651	841	1 185	840	598
Automaatio	167	220	225	180	197
Massa, paperi ja voimantuotanto	625	666	1 353	794	412
Kierrätys	41	75	77	48	53
Valmet Automotive	36	68	66	71	76
Konsernihallinto ja muut	-	-	-	-	-
Konsernihallinto ja muut yhteensä	77	143	143	119	129
Raportointisegmenttien väliset saadut tilaukset	-22	-23	-23	-15	-23
Metso yhteensä	1 498	1 847	2 883	1 918	1 313
TILAUSKANTA
Milj. e	31.12.2010	31.3.2011	30.6.2011	30.9.2011	31.12.2011
Kaivos ja maarakennus	1 356	1 562	2 070	2 218	2 027
Automaatio	308	354	403	400	364
Massa, paperi ja voimantuotanto	2 347	2 336	3 046	3 229	2 863
Kierrätys	72	111	138	131	115
Valmet Automotive	-	-	-	-	-
Konsernihallinto ja muut	-	-	-	-	-
Konsernihallinto ja muut yhteensä	72	111	138	131	115
Raportointisegmenttien välinen tilauskanta	-60	-63	-64	-52	-59
Metso yhteensä	4 023	4 300	5 593	5 926	5 310
HENKILÖSTÖ	31.12.2010	31.3.2011	30.6.2011	30.9.2011	31.12.2011
Kaivos ja maarakennus	10 206	10 387	10 817	10 962	10 771
Automaatio	3 639	3 632	3 834	3 787	3 892
Massa, paperi ja voimantuotanto	12 114	12 197	12 664	12 467	12 528
Kierrätys	682	639	648	644	662
Valmet Automotive	1 425	1 378	1 421	1 556	1 705
Konsernihallinto ja muut	527	633	688	677	766
Konsernihallinto ja muut yhteensä	2 634	2 650	2 757	2 877	3 133
Metso yhteensä	28 593	28 866	30 072	30 093	30 324

Tilinpäätöstiedotteen liitteet

Olemme laatineet tämän tilinpäätöstiedotteen IAS 34 'Osavuosikatsaukset' -standardin mukaisesti käyttäen samoja laadintaperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessä. Tämä tilinpäätöstiedote on tilintarkastamaton.

Uudet laskentastandardit

IFRS 9

IASB julkaisi marraskuussa 2009 standardin, IFRS 9 Rahoitusvarat – luokittelu ja arvostaminen, joka edustaa ensimmäistä vaihetta IAS39:n korvaavan rahoitusinstrumenttistandardin laadinnassa. Standardi yksinkertaistaa rahoitusvarojen luokittelua ja jakaa ne arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon.

IASB julkaisi lokakuussa 2010 toisen osan standardista, Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen, jonka mukaan rahoitusvelkojen kirjaaminen ja arvostaminen säilyisi ennallaan paitsi niiden rahoitusvelkojen osalta, joiden arvostamisessa sovellettaisiin käypää arvoa. Projektin seuraavat vaiheet koskevat rahoitusvarojen arvonalentumista ja suojauslaskentaa.

Kaikki osa-alueet kattavan standardin voidaan nyt olettaa tulevan voimaan 1.1.2015 ja sen jälkeen alkaville tilikausille.

Koska koko standardi ei ole vielä valmis, johto ei pysty arvioimaan sen vaikutusta tilinpäätöksiimme.

IAS 12 muutos

IASB julkaisi joulukuussa 2010 muutoksen IAS 12 standardiin Laskennallinen vero: Omaisuuserän tuoton kertyminen – muutos IAS12:ta, joka mahdollista poikkeamisen laskennallisen verosaamisen ja -velan kirjaamisen perusperiaatteesta sijoituskiinteistöjen kohdalla. Muutos tulee voimaan 1.1.2012 ja sen jälkeen alkaville tilikausille.

Muutoksella ei ole vaikutusta tilinpäätöksiimme.

IFRS 10

IASB julkaisi toukokuussa 2011 konsernitilinpäätöstä koskevan standardin IFRS 10, joka määrittää määräysvallan yhdistelyn perusteeksi sekä tilanteet, joissa yhtiöllä on määräysvalta toiseen yhtiöön. Standardi korvaa IAS27:n kattaen konsernitilinpäätöksen laadinta- ja esittämisperiaatteet. Standardi tulee voimaan 1.1.2013 ja sen jälkeen alkaville tilikausille.

Standardilla ei odoteta olevan olennaista vaikutusta tilinpäätöksiimme.

IFRS 11

IASB julkaisi toukokuussa 2011 yritysten välisiä yhteisjärjestelyitä koskevan standardin IFRS11, joka määrittää yritysten yhteisten hankkeiden kirjaamisperiaatteet. Hankkeen osapuolen on pääteltävä hankkeen luonne määrittämällä sille kuuluvat oikeudet ja vastuut ja valittava oikea kirjaustapa näiden pohjalta. Yhteisjärjestely voi olla joko osapuolten välinen yhteinen toiminto tai yhteisyritys. Yhteisen toiminnon osapuolella on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita ja se kirjaa osuutensa toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. Standardi tulee voimaan 1.1.2013 ja sen jälkeen alkaville tilikausille.

Standardilla ei ole olennaista vaikutusta tilinpäätöksiimme.

IFRS 12

IASB julkaisi toukokuussa 2011 liitetietojen esittämistä koskevan IFRS12-standardin: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Yhteisön on liitetiedoissaan esitettävä ne tiedot, joiden pohjalta tilinpäätöksen lukijalle selviää sen toiseen yhteisöön kohdistuvien oikeuksien ja velvoitteiden luonne ja riskit ja niiden vaikutus tämän taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtaan. Standardi tulee voimaan 1.1.2013 ja sen jälkeen alkaville tilikausille.

Tutkimme standardin vaikutuksia tilinpäätöksemme liitetietoihin.

IFRS 13

IASB julkaisi toukokuussa 2011 IFRS13 -standardin käypien arvojen määrittämisestä. Standardi täsmentää käyvän arvon käsitteen, kokoaa käyvän arvon käsitteistön yhteen standardiin ja kertoo käyvän arvon esittämistä koskevat liitetietovaatimukset. Se edistää käypien arvojen käytön johdonmukaisuutta ja niiden vertailukelpoisuutta, parantaa liitetietojen sisältöä 'käypien arvojen hierarkian' avulla. Hierarkia luokittelee arvostusmenetelmissä käytettävät syöttötiedot kolmeen ryhmään, joista ensimmäisenä ovat itsenäisesti toimivilta markkinoilta saadut hinnat vastaavanlaisille omaisuus- ja velkaerille ja alimpana hierarkiassa ovat täysin markkinoiden ulkopuolelta johdetut arvot. Standardi tulee voimaan 1.1.2013 ja sen jälkeen alkaville tilikausille.

Tutkimme standardin vaikutuksia tilinpäätöksemme liitetietoihin.

IAS 1, muutos

IASB julkaisi kesäkuussa 2011 muutoksen tilinpäätöksen esittämistä koskevaan IAS1-standardiin. Muutos sallii edelleen yhtiön valita kahden eri tuloslaskelmamallin välillä, mutta edellyttää muiden laajan tuloksen erien jakamisen kahteen eri alaryhmään. Yhtiön on esitettävä erikseen sellaisten erien yhteissumma, jotka voidaan tulevaisuudessa kirjata tilikauden tuloksen tai tappion kautta kuten esimerkiksi ulkomaisten tytäryritysten omistuksesta syntyneet muuntoerot yhtiöstä luovuttaessa, ja sellaisten erien vaikutus, joita ei koskaan tulla kirjaamaan tilikauden tuloksen tai tappion kautta kuten esimerkiksi IFRS 9:n mukaiset muun laajan tuloksen kautta kirjattavat investoinnit. Muutos koskee 1.7.2012 ja sen jälkeen alkavia tilikausia.

Tulemme esittämään laajan tuloksemme kahtena eri laskelmana kuten tähänkin asti.

IAS19, muutos

IASB julkaisi kesäkuussa 2011 muutoksen työsuhde-etuuksia koskevaan standardiin IAS19. Muutos poistaa ns. putkimenetelmän ja vaatii etuuspohjaisen järjestelyn nettovelvoitteen (-varallisuuden) muutoksen kirjaamista kokonaisuudessaan, joten sen jaksottaminen tuleville vuosille ei enää ole mahdollista. Se vaatii vuotuisen muutoksen jakamisen kolmeen osaan: Työsuoritteen kustannukseen, nettoeläkevelvoitteen tai –varan korkoon ja muun laajan tuloksen kautta kirjattavan nettoeläkevelvoitteen tai varan uudelleenarviointiin. Korkoprosenttina käytetään yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Standardi lisää etuuspohjaisista järjestelyistä esitettäviä liitetietovaatimuksia. Muutos koskee 1.1.2013 ja sen jälkeen alkavia tilikausia.

Lukuun ottamatta takautuvaan työsuoritukseen perustuvan erän vaikutusta muutoksella ei ole vaikutusta Metson taseeseen, koska emme ole soveltaneet putkimenetelmää. Nettorahoitustuoton tai -kulun laskenta vaikuttaa tilikauden tulokseen silloin, kun järjestelyn varallisuuden tuottoprosentti on ollut korkeampi kuin velvoitteen nykyarvon laskennassa käytetty diskonttauskorko. Jos muutosta olisi sovellettu vuoden 2011 tilinpäätöksessä, se olisi pienentänyt tulosta ennen veroja 3 miljoonaa euroa. Muihin laajan tuloksen eriin olisi kirjattu 4 miljoonaa euroa pienempi vakuutusmatemaattinen tappio ennen veroja. Takautuvan työsuorituksen kirjaaminen olisi pienentänyt eläkevastuuta 1 miljoonaa euroa.

Edellyttäen että edellä mainitut standardit ja muutokset saavat EU:n hyväksynnän, otamme ne käyttöön niiden tullessa voimaan.

Osakkeidemme vaihto

Osakkeitamme vaihdettiin tammi-joulukuussa NASDAQ OMX Helsingissä 206 936 576 kappaletta, mikä vastasi 6 578 miljoonaa euroa. Metson osakkeen hinta 31.12.2011 oli 28,65 euroa ja katsauskauden keskimääräinen kurssi 31,79 euroa. Kauden ylin noteeraus oli 43,27 euroa ja alin 19,72 euroa.

Metson ADS-todistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa OTC-markkinoilla. ADS-todistusten päätöskurssi 31.12.2011 oli 37,25 dollaria. Yksi ADS-todistus vastaa yhtä osaketta.

Muutoksia omistusosuuksissa

Emme saaneet vuonna 2011 ilmoituksia omistusosuuden muutoksista, jolloin omistus olisi saavuttanut, ylittänyt tai vähentynyt alle 5 prosentin rajan, tai ylittänyt tai alittanut muutakaan arvopaperimarkkinalain asettamaa rajaa.

Luottoluokitukset

Moody's Investor's Service vahvisti joulukuussa 2011 Metson pitkäaikaisen Baa2-luottoluokituksen ja muutti näkymät vakaista positiivisiksi.

Standard & Poor´s Rating Services vahvisti elokuussa 2010 pitkäaikaisen BBB luottoluokituksemme ja muutti näkymät negatiivisista vakaiksi. Samalla lyhytaikainen luottoluokitus nostettiin tasolta A-3 tasolle A-2.

Metson taloudellinen raportointi vuonna 2012

Vuoden 2011 vuosikertomus julkaistaan viimeistään 5.3.2012 alkavalla viikolla (viikko 10). Vuoden 2012 tammi-maaliskuun osavuosikatsaus julkaistaan 26.4.2012, tammi-kesäkuun osavuosikatsaus 26.7.2012 ja tammi-syyskuun osavuosikatsaus 25.10.2012.

Metso Oyj, Konsernihallinto, Fabianinkatu 9 A, PL 1220, 00101 Helsinki Puh. 020 484 100 • Faksi 020 484 101 • www.metso.com