AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Metso Outotec Oyj

Annual Report Mar 1, 2017

3228_10-k-afs_2017-03-01_bb25ad42-1409-4f3e-88e9-1f7a10bb3499.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

ja sijoittajatietoa Tilinpäätös 2016

Metson vuoden 2016 raporttien lukuohje

Metso on julkaissut neljä erillistä raporttia, jotka yhdessä muodostavat Metson vuosikertomuksen vuodelta 2016. Tämä tilinpäätös on julkaistu ja painettu sekä suomeksi että englanniksi. "Lue lisää" -osiot tarjoavat Metson vuoden 2016 aihepiireihin liittyen lisää lähteitä ja näkökulmia.

Vuosikatsauksen, tilinpäätöksen, selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja kestävän kehityksen liitteen sisältävä raporttikokonaisuus on luettavissa verkkosivuillamme osoitteessa metso.com/2016. Sivuilta saa ladattua PDFtiedostona vuosikatsauksemme vuodelta 2016 suomeksi tai englanniksi. Ulkoisesti varmennettu kestävän kehityksen liite on ladattavissa englanninkielisenä PDF-tiedostona.

metso.com/2016

Osinkoesitys

Oikaistu EBITA

Vapaa kassavirta

274 milj. euroa

339 milj. euroa

1,05 euroa osakkeelta

Lue lisää

Toimitusjohtajalta

Vuoden 2016 tuloksemme oli haastavasta markkinaympäristöstä huolimatta hyvä. Saadut tilaukset ylittivät liikevaihdon, ja kannattavuutemme säilyi tyydyttävällä tasolla vaikka liikevaihto laski. Vahva kassavirta ja tase luovat vankan perustan tulevaisuudelle. Uskon, että asemamme on hyvä, sillä olemme työskennelleet määrätietoisesti Metson rakenteen ja toiminnan tehostamiseksi.

2015 Asiakastoimialojemme haasteet heijastuivat Metson viime vuoden suoritukseen. Saatujen tilausten 8 prosentin lasku viime vuonna johtui suurelta osin venttiilitilausten vähenemisestä Flow Controlissa. Tilaukset vähenivät sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa että paperissa ja sellussa. Mineralsin saatujen tilausten laskun selittää se, että viime vuonna saimme yhden ison kaivoslaitetilauksen vähemmän kuin vuotta aiemmin. Jos tätä ei oteta huomioon, kaivosteollisuuden tilaukset olivat edellisvuoden tasolla, kun taas kivenmurskausliiketoiminnan tilaukset kasvoivat.

Tulos tyydyttävällä tasolla

2016 Liikevaihto laski molemmissa segmenteissä ja aiheutti sen, että koko yhtiön liikevaihto laski 12 prosenttia edellisvuodesta. Edellisvuosien tapaan tuotteiden ja projektien myynti laski enemmän kuin tasaisemmin kehittyvän palveluliiketoiminnan. Oikaistu EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja) oli 274 miljoonaa euroa eli 10,6 prosenttia liikevaihdosta. Tulos heikkeni liikevaihdon laskun myötä edellisvuodesta, mutta olemme onnistuneet kustannussäästöjen avulla pitämään sen tyydyttävällä tasolla. Toimintamallien uudistaminen ja muut rakennejärjestelyt ovat johtaneet henkilöstön vähennyksiin, ja lisäksi olemme edelleen kehittäneet hankintatoimeamme yhä tehokkaammaksi. Toisaalta rakennejärjestelyistä kirjaamamme kustannukset vaikuttivat osakekohtaiseen tulokseen, joka oli 0,87 euroa.

Tase vahvistui edelleen

Voimme olla tyytyväisiä sekä kassavirran että taseen kehittymiseen viime vuonna. Vapaa kassavirtamme oli 339 miljoonaa euroa,

mikä on samaa tasoa kuin vuonna 2015. Kassavirtaan vaikuttivat positiivisesti nettokäyttöpääoman vähentyminen ja erityisesti saatavien pienentyminen. Näiden osalta olemme tehneet määrätietoisesti töitä jo muutaman viime vuoden ajan ja saaneet hyviä tuloksia. Taseemme vahvistui edelleen ja vuoden lopussa

yhtiön nettovelkaantuneisuusaste (gearing) oli negatiivinen, eli kassavaramme ylittivät velkamme. Vahva tase ja kyky tuottaa hyvää kassavirtaa haastavissakin markkinatilanteissa ovat hyvä perusta Metsolle kehittyä ja kasvaa tulevaisuudessa sekä maksaa osakkeenomistajille edelleen kilpailukykyistä osinkoa.

Yhdessä yhä paremmaksi

Tavoitteemme ovat korkealla: haluamme olla johtava toimittaja kaikissa liiketoiminnoissamme. Pyrimme jatkuvasti kasvattamaan nykyistä liiketoimintaamme ja hyödyntämään asennetun laitekantamme potentiaalin. Lisäksi etsimme täysin uusia kasvumahdollisuuksia laajentamalla toimintaamme uusille markkinoille ja uusiin segmentteihin.

Yksi Metson arvoista on, että saamme aikaan tuloksia yhdessä. Hyvät tulokset vaativatkin aina monen ihmisen panosta ja tiivistä yhteistyötä. Kiitän kaikkia metsolaisia, asiakkaitamme, osakkeenomistajiamme ja yhteistyökumppaneitamme heidän tuestaan ja sitoutuneisuudestaan. Toivotan kaikille menestyksekästä vuotta 2017.

Matti Kähkönen Toimitusjohtaja

Tilinpäätös 2016 ja sijoittajatietoa

Tilinpäätös 2016 käsittää Metso Oyj:n tilintarkastetun konsernintilinpäätöken ja emoyhtiön tilinpäätöksen kokonaisuudessaan sekä hallituksen toimintakertomuksen. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on julkaistu erillisenä asiakirjana ja on saatavana verkkosivuillamme www.metso.com.

Sisällysluettelo

METSO OYJ:N VIRALLINEN TILINPÄÄTÖS

Hallituksen toimintakertomus . 3
Osakkeet ja osakkeenomistajat .
8
Tunnusluvut . 13
Tunnuslukujen laskentakaavat . 14
Konsernin tuloslaskelma . 15
Konsernin laaja tuloslaskelma . 15
Konsernin tase 16
Konsernin rahavirtalaskelma . 18
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista 19
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot . 20
Konsernin taloudellinen kehitys .
Taloudellinen kehitys
21
1 Raportointisegmentit . 21
2 Maantieteellinen informaatio . 24
3 Liikevaihdon jakautuminen . 25
4 Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset . 26
5 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut . 26
6 Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä 26
7 Osakeperusteiset maksut . 27
8 Rahoitustuotot ja -kulut . 29
9 Tuloverot . 29
10 Tulos per osake . 31
Operatiiviset varat ja velat
11 Nettokäyttöpääoma ja sitoutunut pääoma . 32
12 Myyntisaamiset ja muut saamiset . 33
13 Vaihto-omaisuus . 34
14 Ostovelat ja muut velat . 34
15 Varaukset . 35
16 Eläkevelvoitteet . 36
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet . 40
17 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet . 40
18 Aineelliset hyödykkeet . 42
19 Poistot . 44
20 Vuokrasitoumukset . 44
Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit .
45
21 Rahoitusriskien hallinta .
45
22 Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain .
49
23 Likvidit varat .
52
24 Oma pääoma 52
25 Korolliset velat .
54
26 Ehdolliset velat ja vastuut .
55
27 Johdannaiset .
56
Konsolidointi .
59
28 Tytäryhtiöt .
60
29 Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja lähipiiritapahtumat .
61
30 Yrityshankinnat ja yritysmyynnit .
61
31 Uudet laskentastandardit .
62
32 Käytetyt valuuttakurssit
63
Muut liitteet .
63
33 Tilintarkastuspalkkiot .
63
34 Oikeudenkäynnit ja vaateet .
63
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS .
64
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS .
64
Emoyhtiön tase, FAS .
64
Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS .
65
Emoyhtiön liitetiedot, FAS .
66
Hallituksen ehdotus voiton käytöstä .
73
Tilintarkastuskertomus .
74
SIJOITTAJATIETOA
Riskit ja riskienhallinta .
77
Osakkeenomistajille .
79
Hallitus 80
Metson johtoryhmä .
82
Sijoittajasuhteet .
84
Kysymyksiä ja vastauksia vuodelta 2016 .
86

Hallituksen toimintakertomus

Toimintaympäristö vuonna 2016

Markkinatilanne oli vuonna 2016 haastava johtuen etenkin kaivos- sekä öljy- ja kaasuteollisuudessa vallinneesta epävarmuudesta. Kaivosteollisuuden vähäiset investoinnit heikensivät uusien laitteiden, uusintojen ja kunnostusten kysyntää. Pienempien kaivoslaitteiden kysyntä parani hieman vuoden aikana, kun taas suurempia projekti-investointeja oli vain vähän tarjolla. Kulutus- ja varaosien kysyntä oli vakaata kaivosten korkeiden tuotantomäärien ansiosta. Kivenmurskausmarkkinoiden aktiviteetti vaihteli suuresti markkina-alueittain, mutta murskainten kokonaiskysyntä parani johtuen kasvusta Yhdysvalloissa, Pohjois-Euroopassa ja Intiassa. Öljyn- ja kaasunjalostuksen downstream-markkinat heikentyivät ja uusien projektitilausten määrä väheni vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Sellu- ja paperiteollisuuden investoinnit olivat myös merkittävästi matalammalla tasolla kuin vuonna 2015. Flow Controlin päivittäistoimituksiin ja palveluihin liittyvä aktiviteetti oli vakaampaa.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Vuonna 2016 saatiin uusia tilauksia 2 724 miljoonan euron arvosta eli 8 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Palveluliiketoiminnan tilausten osuus oli 64 prosenttia eli 1 741 miljoonaa euroa, mikä on 7 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Konsernin matalampi tilauskertymä johtui kaivoslaitteiden sekä laiteuusintojen ja -kunnostusten sekä Flow Controlin projektien tilausten laskusta. Kivenmurskauslaitteiden tilausten kasvu kompensoi tätä vain osittain. Konsernin tilauskanta oli 1 320 miljoonaa euroa, joka on 4 prosenttia enemmän kuin vuoden 2015 lopussa. Noin 90 prosentille tilauskannasta on sovittu toimitukset vuodelle 2017.

Liikevaihto ja taloudellinen kehitys

Vuoden 2016 liikevaihto oli 2 586 miljoonaa euroa eli 12 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Palveluliiketoiminnan liikevaihto oli 1 703 miljoonaa euroa, joka on 66 prosenttia kokonaisliikevaihdosta (1 840 milj. e ja 63 %). Mineralsin liikevaihto oli 1 956 miljoonaa euroa (2 198 milj. e), ja Flow Controlin liikevaihto oli 631 miljoonaa euroa (723 milj. e). Sekä Mineralsin että Flow Controlin liikevaihto laski, koska uusien laitteiden projektitoimitukset vähenivät vuoden aikana. Mineralsin palveluliiketoimintaan vaikutti myös kaivossektorin laiteuusintojen ja -kunnostusten väheneminen.

Vuoden 2016 oikaistu tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) oli 274 miljoonaa euroa eli 10,6 prosenttia liikevaihdosta (356 milj. e ja 12,2 %). Mineralsin oikaistu EBITA laski 190 miljoonaan euroon (241 milj. e), mikä johtui kaivoslaitteiden sekä laiteuusintojen ja -kunnostusten toimitusten laskusta. Flow Controlin EBITA laski 95 miljoonaan euroon (126 milj. e) johtuen öljy- ja kaasuteollisuuden toimitusmäärien vähenemisestä. Koko vuoden liikevoitto oli 227 miljoonaa euroa eli 8,8 prosenttia liikevaihdosta. Vuoden 2016 oikaisuerillä oli 30 miljoonan euron negatiivinen nettovaikutus.

Metson avainluvut

Milj. euroa 2016 2015 Muutos, %
Saadut tilaukset 2 724 2 965 -8
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset 1 741 1 879 -7
% saaduista tilauksista 64 63
Tilauskanta 1 320 1 268 4
Liikevaihto 2 586 2 923 -12
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 1 703 1 840 -7
% liikevaihdosta 66 63
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA), oikaistu 274 356 -23
% liikevaihdosta 10,6 12,2
Liikevoitto 227 555* -59
% liikevaihdosta 8,8 18,7*
Tulos per osake, euroa 0,87 2,95* -71
Vapaa kassavirta 339 341 -1
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % 10,4 25,7*
Omavaraisuusaste, % 48,0 48,3
Nettovelkaantuneisuusaste, % -1,8 10,6
Henkilöstö vuoden lopussa 11 542 12 619 -9

Prosessiautomaatiojärjestelmät-liiketoiminta (PAS) myytiin 1.4.2015. Metson ja Flow Controlin vertailukelpoiset luvut vuodelta 2015 sisältäen PAS-liiketoiminnan löytyvät

tilinpäätöksen liitetiedoista.

* Sisältää Prosessiautomaatiojärjestelmät-liiketoiminnan (PAS) myynnistä saadun myyntivoiton.

Suluissa esitetyt luvut viittaavat vertailuvuoden 2015 lukuihin.

Tähän sisältyi pääkonttorin myynnistä saatu myyntivoitto sekä uudelleenjärjestelykustannuksia, jotka johtuivat rakenteiden ja toimintojen sopeuttamisesta markkinatilanteeseen.

Tulos ennen veroja oli 188 miljoonaa euroa (516 milj. e mukaan lukien PAS-liiketoiminnan myynnistä saatu myyntivoitto). Vuoden 2016 efektiivinen veroaste oli 30,8 prosenttia. Liiketoiminnan rahavirta oli 346 miljoonaa euroa (360 milj. e) ja vapaa kassavirta 339 miljoonaa euroa (341 milj. e). Nettokäyttöpääoman muutoksilla oli 92 miljoonan euron positiivinen vaikutus kassavirtaan (62 milj. e positiivinen vaikutus).

Vuoden 2016 nettorahoituskulut olivat 39 miljoonaa euroa (39 milj. e). Tämä sisälsi 29 miljoonaa euroa korkokuluja (28 milj. e), 7 miljoonaa euroa korkotuottoja (8 milj. e), 1 miljoonaa euroa valuuttakurssitappioita (4 milj. e tappiota) ja 16 miljoonaa euroa muita nettorahoituskuluja (15 milj. e).

Taloudellinen asema

Metson likviditeetti on hyvä. Rahavarat olivat joulukuun 2016 lopussa yhteensä 807 miljoonaa euroa (657 milj. e vuoden 2015 lopussa). Tästä 109 miljoonaa euroa (67 milj. e) on sijoitettu rahoitusinstrumentteihin, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli kolme kuukautta. Loput 698 miljoonaa euroa (590 milj. e) on kirjattu rahoihin ja pankkisaamisiin. Lisäksi Metsolla on toistaiseksi käyttämätön syndikoitu 500 miljoonan euron valmiusluottosopimus.

Taseemme vahvistui vuonna 2016. Korolliset nettovelat olivat joulukuun lopussa 26 miljoonaa euroa negatiiviset (153 milj. e positiiviset vuoden 2015 lopussa) ja nettovelkaantuneisuusaste -1,8 prosenttia (10,6 % vuoden 2015 lopussa). Omavaraisuusaste oli 48,0 prosenttia (48,3 % vuoden 2015 lopussa). Metson luottoluokitus säilyi katsauskaudella ennallaan. Standard & Poor's Ratings Services vahvisti maaliskuussa 2016 seuraavat luokitukset: pitkäaikainen luokitus BBB ja lyhytaikainen A-2, näkymät vakaat.

Investoinnit

Vuoden 2016 bruttoinvestoinnit ilman yrityskauppoja olivat 31 miljoonaa euroa (45 milj. e). Ylläpitoinvestointien osuus oli 89 prosenttia eli 28 miljoona euroa (80 % ja 36 milj. e). Investointien ilman yrityskauppoja arvioidaan tänä vuonna olevan korkeammalla tasolla kuin vuonna 2016, mutta alle aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistojen.

Raportointisegmentit

Minerals

Milj. euroa 2016 2015 Muutos, %
Saadut tilaukset 2 115 2 260 -6
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset 1 348 1 477 -9
% saaduista tilauksista 64 65
Tilauskanta 1 078 1 006 7
Liikevaihto 1 956 2 198 -11
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 1 325 1 437 -8
% liikevaihdosta 68 65
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineet
tomien hyödykkeiden poistoja (EBITA),
oikaistu 190 241 -21
% liikevaihdosta 9,7 11,0
Liikevoitto 148 213 -31
% liikevaihdosta 7,6 9,7
Sitoutuneen operatiivisen pääoman tuotto
(ROCE), % 13,4 17,5
Henkilöstö vuoden lopussa 8 370 9 222 -9

Mineralsin tilaukset olivat 2 115 miljoonaa euroa eli 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2015. Kaivoslaitteiden tilaukset olivat 337 miljoonaa euroa, sisältäen yhden merkittävän tilauksen (399 milj. e ja kaksi merkittävää tilausta v. 2015). Pienempien kaivoslaitteiden kysyntä parani hieman vuoden aikana, kun taas suurempia projekteja oli tarjolla erittäin vähän. Kivenmurskauslaitteiden tilaukset kasvoivat 10 prosenttia vuonna 2016 ja olivat 390 miljoonaa euroa. Kasvu johtui lisääntyneestä aktiviteetista Yhdysvalloissa, Pohjois-Euroopassa ja Intiassa. Mineralsin palveluliiketoiminnan tilaukset laskivat 9 prosenttia, sillä asiakkaidemme rajalliset investointibudjetit vaikuttivat edelleen laiteuusintojen ja -kunnostusten kysyntään.

Vuonna 2016 Mineralsin liikevaihto oli 1 956 miljoonaa euroa, josta palveluliiketoiminnan osuus oli 68 prosenttia (2 198 milj. e ja 65 %). Lasku johtui alhaisemmasta tilauskannasta sekä joidenkin laitetoimitusten lykkääntymisestä. Kaivossektorin vähäiset investoinnit vaikuttivat etenkin palveluliiketoimintaan sekä laiteuusintoihin ja -kunnostuksiin, joissa myynti pieneni 15 prosenttia vuoden 2016 aikana.

Oikaistu EBITA oli 190 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia liikevaihdosta (241 milj. e ja 11,0 %). Kaivoslaiteliiketoiminta oli tappiollista vuonna 2016, ja laiteuusintojen ja -kunnostusten alhaisempi myynti heikensi palveluiden kannattavuutta. Liikevoitto oli 148 miljoonaa euroa eli 7,6 prosenttia liikevaihdosta (213 milj. e ja 9,7 %).

Mineralsin tilauskanta oli vuoden 2016 lopussa 1 078 miljoonaa euroa, joka on 7 prosenttia vuoden 2015 lopun tasoa korkeampi. Noin 90 prosenttia tilauskannasta on määrä toimittaa vuonna 2017.

Flow Control

Milj. euroa 2016 2015* Muutos, %
Saadut tilaukset 609 705 -14
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset 393 402 -2
% saaduista tilauksista 65 57
Tilauskanta 242 262 -8
Liikevaihto 631 723 -13
Palveluliiketoiminnan liikevaihto 378 402 -6
% liikevaihdosta 60 56
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja
aineettomien hyödykkeiden poistoja
(EBITA), oikaistu 95 126 -25
% liikevaihdosta 15,1 17,5
Liikevoitto 90 119 -24
% liikevaihdosta 14,3 16,5
Sitoutuneen operatiivisen pääoman tuotto
(ROCE), % 28,5 37,2
Henkilöstö vuoden lopussa 2 663 2 821 -6

* Prosessiautomaatiojärjestelmät-liiketoiminnan (PAS) sisältävät vertailuluvut löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista.

Flow Controlin saadut tilaukset laskivat 14 prosenttia 609 miljoonaan euroon. Palveluliiketoiminnan tilaukset laskivat 2 prosenttia, ja asiakkaiden käyttöasteet pysyivät hyvällä tasolla. Flow Controlin vuoden 2016 liikevaihto oli 631 miljoonaa euroa, josta palveluliiketoiminnan osuus oli 60 prosenttia (723 milj. e ja 56 %). Öljy- ja kaasu- sekä sellu- ja paperiteollisuuden heikko projektikysyntä vaikutti segmentin tilauksiin ja myyntiin. Öljy- ja kaasuteollisuudessa uusien jalostamoprojektien kysyntä heikentyi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Vuoden 2016 oikaistu EBITA oli 95 miljoonaa euroa eli 15,1 prosenttia liikevaihdosta (126 milj. e ja 17,5 %). Lasku johtui lähinnä matalammasta liikevaihdosta. Pumppuliiketoiminnan kannattavuus oli vuoden 2015 tasolla. Koko vuoden liikevoitto oli 90 miljoonaa euroa eli 14,3 prosenttia liikevaihdosta (119 milj. e ja 16,5 %). Luku sisältää 2 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykustannuksia.

Flow Controlin tilauskanta oli joulukuun lopussa 242 miljoonaa euroa eli 8 prosenttia matalampi kuin vuoden 2015 lopussa. Koko tilauskanta on määrä toimittaa vuonna 2017.

Tutkimus ja tuotekehitys

Vuoden 2016 T&K-kulut olivat 34 miljoonaa euroa eli 1,3 prosenttia liikevaihdosta (33 milj. e ja 1,1 %). Tutkimus- ja tuotekehitystoimintamme (T&K) verkostoon kuuluu maailmanlaajuisesti noin 20 yksikköä. Kehitämme ja suojaamme aktiivisesti uusia teknologioita, prosesseja ja palveluratkaisuja. Vuoden aikana T&K-verkostomme teki 91 (93) keksintöilmoitusta, jotka johtivat 15 (21) kantapatenttihakemukseen. Vuoden 2016 lopussa patenttisuojan piirissä oli 283 (293) Metson keksintöä. Teollisoikeuksista aiheutuneet kulut vuonna 2016 olivat 2,6 miljoonaa euroa (2 milj. e).

Jatkoimme Minerals-segmentin laiteliiketoiminnan myynti- ja toimitusprosessin kehittämistä kevyemmäksi ja ketterämmäksi kannattavuuden, kilpailukyvyn ja kasvun lisäämiseksi. Esittelimme MINExpo 2016 -messuilla uusia tuotteita, kuten uuden MHC™-hydrosyklonin ja Ultra-Fine™-seulan. Näillä uusilla märkäluokitusteknologioilla asiakkaiden on entistä helpompi tehostaa prosesseitaan ja parantaa kannattavuuttaan. Vuonna 2016 esiteltiin lisäksi energiatehokas hienonnusratkaisu, jossa yhdistyvät HRC™-korkeapainevalssimurskaimen ja hyväksi todetun Vertimill®-jauhinmyllyn teknologiat.

Mineralsin palveluliiketoiminnassa toimme markkinoille useita tuotteita, jotka parantavat asiakkaidemme käyttöastetta ja toiminnan tehokkuutta. Kivenmurskausteollisuudelle lanseerattiin vuoden 2016 alussa uusi elinkaaripalvelumalli. Malli käsittää aivan uuden tavan ylläpitää ja käyttää laitteita, ja se on helposti eri markkinoilla toimivien asiakkaidemme käytettävissä. Yksi kivenmurskausasiakkaille tarjottavista uusista digitaalisista ratkaisuista on Metso Metrics. Se on Metso Lokotrack® -mobiilimurskaimille tarkoitettu pilvipohjainen palvelu, joka mahdollistaa murskainten etäseurannan ja käyttötietojen visualisoinnin. Vuonna 2016 esiteltiin myös uusi murskainten päivityspaketti, joka parantaa tuottavuutta, yksinkertaistaa asetusten säätämistä ja vähentää ylisuuren syötteen aiheuttamaa holvaantumista.

Flow Control -segmentin vuonna 2015 esiteltyjen Neles NDX -venttiiliohjaimen ja BWX-laippaventtiilin suosio kasvoi vuonna 2016 johtuen niiden hyvästä soveltuvuudesta eri prosessiteollisuuksiin. Vuonna 2016 esittelimme Neles ValvGuard -osaiskutestijärjestelmän. Ratkaisun avulla öljy- ja kaasuasiakkaamme voivat varmistaa hätäsulkuventtiilien toiminnan ja siten eliminoida kyseisiin laitteisiin liittyvät riskit. Metso toi

MINExpo 2016 -messuilla markkinoille myös jauhinmyllyjen tyhjennykseen tarkoitetut suuret MD-sarjan myllypumput.

Työterveys, turvallisuus ja ympäristö

Metson turvallisuuskulttuuri, jossa painotetaan henkilöstömme, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia kaikessa toiminnassamme, on parantunut merkittävästi ja näkyy työtapaturmien vähentymisenä. Jatkoimme työturvallisuustoimintamme tason parantamista vuonna 2016, ja kaikkien kirjattavien poikkeamien esiintyvyys laski 9 prosenttia vuoteen 2015 verrattuna. Työturvallisuustavoitteemme on, että tapaturmataajuus (LTIF) on alle yhden. LTIF-luku tarkoittaa vähintään päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2016 tapaturmataajuutemme oli 2,4 (2,7). Jatkoimme turvallisuuskoulutustamme, ja sisäinen työterveys-, turvallisuus- ja ympäristötarkastus suoritettiin 28 toimipaikassa.

Kehittääksemme koko globaalin arvoketjumme ympäristötoiminnan tasoa olemme asettaneet konsernin laajuiseksi tavoitteeksi parantaa vedenkäytön tehokkuutta 15 prosentilla omissa toiminnoissamme vuoteen 2020 mennessä. Vuonna 2016 asetimme myös uuden jätettä koskevan tavoitteen. Päämäärämme on vähentää kaatopaikkajätteen osuutta kokonaisjätemäärästä 15 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 2014 vertailutasosta. Vuonna 2009 asetimme omalle tuotannollemme koko konsernin kattavat energiansäästö- ja hiilidioksidipäästötavoitteet. Päämäärämme on vähentää energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Energiansäästöohjelman alusta lähtien energiaa on säästetty ympäri maailmaa toteutetuilla erilaisilla toimenpiteillä yhteensä 13 prosenttia eli 50 600 MWh (16 700 CO2-tonnia). Tietämättömyydestä johtuvien ympäristövahinkojen välttämiseksi laadimme vuonna 2015 globaalin ympäristökoulutusohjelman, ja vuonna 2016 ohjelmaan osallistuminen tuli pakolliseksi koko henkilöstölle.

Henkilöstö

Metson palveluksessa oli joulukuun 2016 lopussa 11 542 henkilöä ja vuoden aikana henkilöstö väheni 1 077 henkilöllä. Mineralsin henkilöstö väheni 852 henkilöllä ja Flow Controlin henkilöstö 158 henkilöllä. Kehittyvillä markkinoilla työskenteli 50 prosenttia (49 %) henkilöstöstä.

Henkilöstö alueittain

31.12.2016 % henkilöstöstä 31.12.2015 % henkilöstöstä Muutos, %
Eurooppa 4 097 35 4 380 35 -6
Pohjois-Amerikka 1 609 14 1 961 15 -18
Etelä- ja Keski-Amerikka 2 420 21 2 623 21 -8
Kiina 1 031 9 1 189 9 -13
Muu Aasian ja Tyynenmeren alue 1 498 13 1 493 12 0
Afrikka ja Lähi-itä 887 8 973 8 -9
Metso yhteensä 11 542 100 12 619 100 -9

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Metson varsinainen yhtiökokous pidettiin 21.3.2016. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilivuodelta 2015. Yhtiökokouksen päätöksen mukainen osinko, 1,05 euroa osakkeelta, maksettiin 1.4.2016. Yhtiökokous hyväksyi myös hallituksen ehdotuksen, joka koski hallituksen valtuutusta päättää omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta.

Myös nimitystoimikunnan ehdotus hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista hyväksyttiin. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy.

Hallitus

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan ja valitsi hallituksen puheenjohtajaksi Mikael Liliuksen ja varapuheenjohtajaksi Christer Gardellin. Hallituksen jäseninä jatkoivat Wilson Nélio Brumer, Ozey K. Horton Jr., Lars Josefsson ja Nina Kopola. Arja Talma ja Peter Carlsson valittiin uusina jäseninä hallitukseen. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Arja Talma (puheenjohtaja), Lars Josefsson ja Nina Kopola. Palkitsemisja henkilöstövaliokuntaan kuuluvat Mikael Lilius (puheenjohtaja), Christer Gardell ja Ozey K. Horton Jr.

Metson nimitystoimikunta ilmoitti katsauskauden jälkeen (23.1.2017) ehdottavansa seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että hallituksen jäsenten lukumäärä on seitsemän ja että Mikael Lilius, Christer Gardell, Ozey K. Horton Jr., Lars Josefsson, Arja Talma, Peter Carlsson ja Nina Kopola valitaan uudelleen. Hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan valittavan uudelleen Mikael Lilius ja varapuheenjohtajaksi Christer Gardell.

Muutoksia Metson johtoryhmässä

Metso ilmoitti 9.6.2016 seuraavista 1.8.2016 voimaan tulleista muutoksista yhtiön johtoryhmässä. Johtoryhmän uudet jäsenet ovat talous- ja rahoitusjohtajana aloittanut Eeva Sipilä, digitalisaatiojohtajana aloittanut Jani Puroranta, asiakas- ja markkinointitoiminnon johtaja Urs Pennanen sekä strategiasta ja liiketoiminnan kehittämisestä vastaavaksi johtajaksi nimitetty Olli-Pekka Oksanen. Metson entinen talous- ja rahoitusjohtaja Harri Nikunen nimitettiin yritysjärjestelyistä ja erityisprojekteista vastaavaksi johtajaksi.

Katsauskauden jälkeen, 2.2.2017, Metson hallitus nimitti talous- ja rahoitusjohtaja (CFO) Eeva Sipilän toimitusjohtajan sijaiseksi. Nimitys astui voimaan heti.

Metson johtoryhmään kuuluvat seuraavat jäsenet:

Matti Kähkönen toimitusjohtaja (puheenjohtaja)
Eeva Sipilä talous- ja rahoitusjohtaja, toimitusjohtajan
sijainen
João Ney Colagrossi johtaja, Minerals Capital
Perttu Louhiluoto johtaja, Minerals Services
John Quinlivan johtaja, Flow Control
Merja Kamppari henkilöstöjohtaja
Olli-Pekka Oksanen johtaja, strategia ja liiketoiminnan kehittäminen
Urs Pennanen johtaja, asiakas- ja markkinointitoiminto
Jani Puroranta digitalisaatiojohtaja

Metso ilmoitti 14.12.2016, että Victor Tapia on nimitetty Minerals Capital -liiketoiminta-alueen johtajaksi. Hän siirtyy Metsolle helmikuussa ja aloittaa uudessa tehtävässään 1.7.2017. João Ney Colagrossi jatkaa

Minerals Capitalin -liiketoiminta-alueen johdossa kesäkuun 2017 loppuun, minkä jälkeen hän siirtyy uuteen tehtävään Metson sisällä. Muutos on osa Metson suunnitelmallista urakiertoa.

Pääkonttorikiinteistön myynti

Metso sai Helsingissä sijaitsevan pääkonttorikiinteistönsä myynnin päätökseen 12.7.2016. Velaton kauppahinta oli 19 miljoonaa euroa ja Metso kirjasi kaupasta 10 miljoonan euron myyntivoiton ennen veroja vuoden kolmannella neljänneksellä. Metson pääkonttori muutti joulukuussa 2016 uusiin tiloihin osoitteeseen Töölönlahdenkatu 2, Helsinki.

Osakkeet ja osakkeiden vaihto

Metson osakepääoma 31.12.2016 oli 140 982 843,80 ja osakkeiden kokonaismäärä 150 348 256. Metso omisti yhteensä 363 718 omaa osaketta, mikä vastaa 0,2 prosenttia yhtiön osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Vuoden 2016 aikana Metson osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 143 948 012 kappaletta ja vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3 269 miljoonaa euroa. Vuoden keskimääräinen kurssi oli 22,71 euroa. Osakkeen korkein noteeraus vuoden aikana oli 28,34 euroa ja alin 17,40 euroa. Vuoden 2016 päätöskurssi oli 27,10 euroa ja yhtiön markkina-arvo oli 4 065 miljoonaa euroa ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (3 105 milj. e vuoden 2015 lopussa).

Metson ADR-todistuksilla käydään kauppaa OTCQX -markkinapaikalla. Metson tunnus on "MXCYY", ja neljä ADR-todistusta vastaa yhtä Metson osaketta. Metson ADR-todistusten päätöskurssi 31.12.2016 oli 6,99 Yhdysvaltain dollaria.

Liputusilmoitukset

Arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa muutoksista kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle kun tietyt omistusosuudet saavutetaan, ylitetään tai alitetaan. Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassaolevia sopimuksia. Vuonna 2016 saadut liputusilmoitukset ovat listattuna kohdassa "Osakkeet ja osakkeenomistajat".

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Metso julkaisee erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2016 suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodin suositusten mukaisesti. Selvitys kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita, ja se julkaistaan Metson verkkosivuilla, erillään hallituksen toimintakertomuksesta.

Lyhyen tähtäimen riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Maailman talouskasvuun ja poliittiseen kehitykseen liittyvä epävarmuus saattaa vaikuttaa asiakasteollisuuksiimme, vähentää asiakkaidemme investointihalukkuutta ja ostoja ja siten heikentää Metson tuotteiden ja palveluiden kysyntää sekä vaikuttaa liiketoimintoihin ja neuvottelujen alla oleviin projekteihin. On myös muita markkinoihin ja asiakkaisiin liittyviä tekijöitä, jotka voivat johtaa käynnissä olevien projektien lykkääntymiseen, perumiseen tai viivästymiseen.

Valuuttakurssien ja hyödykkeiden hintojen vaihtelut voivat vaikuttaa tilauskertymään, liikevaihtoon ja taloudelliseen asemaan, vaikka toimintamme laajuus rajoittaakin yksittäisten valuuttojen ja hyödykkeiden vaikutusta. Metso suojaa sitovista toimitus- ja hankintasopimuksista aiheutuvat valuuttapositiot.

Markkinoiden epävarmuus voi vaikuttaa kielteisesti asiakkaidemme maksukäyttäytymiseen ja lisätä riskiä, että Metson tuotteisiin, projekteihin ja muihin toimintoihin liittyvien oikeudenkäyntien, oikeudellisten vaatimusten ja erimielisyyksien määrä eri puolilla maailmaa kasvaa.

Näkymät vuodelle 2017

Metson yleisen liiketoimintaympäristön odotetaan olevan hieman parempi vuoteen 2016 verrattuna. Arvioimme tuotteidemme ja palvelujemme kysynnän kehittyvän seuraavasti:

  • kaivoslaitteiden kysyntä säilyy heikkona ja kaivosteollisuuden palveluiden tyydyttävänä,
  • kivenmurskauslaitteiden ja niihin liittyvien palveluiden kysyntä on muuttunut hyväksi (aikaisemmin tyydyttävä)
  • Flow Controlin asiakkaiden uusiin investointeihin liittyvien tuotteiden kysyntä ja palveluiden kysyntä säilyy tyydyttävänä. Öljy- ja kaasumarkkinalla on nähty positiivisia merkkejä kysynnän elpymisestä vuoden 2017 alussa

Joulukuun 2016 lopun tilauskannan arvo vuodelle 2017 oli noin 1,2 miljardia euroa. Nykyisessä markkinatilanteessa odotamme edelleen lykkääntymisiä suunniteltuihin toimitusaikatauluihin. Vuonna 2016 aloitetuista tehostamistoimista odotamme aiheutuvan 10–15 miljoonan euron negatiiviset oikaisuerät kuluvalle vuodelle. Investointien ilman yrityskauppoja arvioidaan olevan korkeammalla tasolla kuin vuonna 2016, mutta jäävän alemmaksi kuin aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot.

Hallituksen ehdotus voiton käytöstä

Yhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2016 oli 924 869 578,11, josta vuoden 2016 nettotulos oli 165 948 580,22 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona 1,05 euroa osakkeelta, ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Varsinainen yhtiökokous 2017

Metso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 23.3.2017 Scandic Grand Marina Congress Centerissä.

Helsingissä helmikuun 2. päivänä 2017 Metso Oyj:n hallitus

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Metso Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2016 oli 140 982 843,80 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 150 348 256 kappaletta. Metso Oyj omisti 31.12.2016 yhteensä 363 718 omaa osakettaan, mikä vastaa 0,2 prosenttia yhtiön osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Metsolla on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Metson osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Kaupankäynti osakkeella

Metson osakkeet on 1.7.1999 alkaen noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä ja kaupankäyntitunnus on METSO. Kaupankäyntitunnus ennen 15.9.2016 oli MEO1V. Metson osaketta vaihdetaan myös vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla kuten BOAT, BATS Chi-X ja Turquoise.

Yhtiön ADS-osaketalletustodistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa International OTCQX -markkinapaikalla tunnuksella MXCYY. Neljä ADS-todistusta vastaa yhtä osaketta. The Bank of New York Mellon toimii Yhdysvalloissa noteerattujen ADS-osaketalletustodistusten säilytyspankkina.

Markkina-arvo

Metson osakkeen kurssi nousi NASDAQ OMX Helsingissä vuoden 2016 aikana 31 prosenttia 20,70 eurosta 27,10 euroon. Samanaikaisesti NASDAQ OMX Helsingin portfolioindeksi, OMX Helsinki CAP, nousi 8 prosenttia. Metson osakkeen korkein noteeraus NASDAQ OMX Helsingissä oli vuoden aikana 28,34 euroa ja alin 17,40 euroa. Vuoden keskimääräinen kurssi oli 22,71 euroa (24,15 e). Yhtiön markkina-arvo oli vuoden lopussa 4 065 miljoonaa euroa ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (3 105 milj. e vuoden 2015 lopussa).

ADS-todistuksen hinta OTCQX-markkinapaikalla oli vuoden lopussa 6,99 yhdysvaltain dollaria. Vuoden 2016 aikana Metson ADS-osaketodistusten ylin päätöshinta Yhdysvalloissa oli 7,49 dollaria ja alin 4,76 dollaria.

Osakkeiden vaihto

Vuoden 2016 aikana Metson osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 143 948 012 kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3 269 miljoonaa euroa. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto laski 6 prosenttia edellisvuodesta ja oli 568 964 osaketta. Suhteellinen vaihto vuoden aikana oli 96 prosenttia (101 %).

Osakkeenomistajat

Vuoden 2016 lopussa Metsolla oli arvo-osuusrekisterissä 46 623 osakkeenomistajaa, joista suurin oli Solidium Oy 14,9 prosentin (14,7 %) omistusosuudella. Hallintarekisteröityjen sekä suorassa ulkomaisessa omistuksessa olevien osakkeiden osuus oli 55,1 prosenttia (49,5 %) osakekannasta. Suomalaisten instituutioiden, yritysten ja yhteisöjen omistusosuus oli 32,6 prosenttia (36,5 %) ja suomalaisten yksityishenkilöiden 12,2 prosenttia (14,0 %).

Liputusilmoitukset

Arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa muutoksista kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle kun tietyt omistusosuudet saavutetaan, ylitetään tai alitetaan. Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä voimassaolevia sopimuksia.

Metson ja kilpailijoiden osakekurssien kehitys

12/15 1/16 2/16 3/16 4/16 5/16 6/16 7/16 8/16 9/16 10/16 11/16 12/16

  • Metso
  • Mineralsin verrokit (FLSmidth, Outotec, Sandvik ja Weir)
  • Flow Controlin verrokit (Flowserve, Schlumberger ja Emerson)

Metson osakkeen kuukausivaihto ja kurssikehitys NASDAQ OMX Helsingissä 2013–2016

Kuukauden keskikurssi, euroa

OMX portfolioindeksi, skaalattu

Liputusilmoitukset vuonna 2016

Päivämäärä Osakkeenomistaja Raja Suora, % Välillinen, % Yhteensä, % Yhteensä
4.4.2016 Blackrock, Inc. yli 5 % 5,19 1,55 6,75 10 161 873
7.4.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,81 1,40 6,22 9 352 194
11.4.2016 Blackrock, Inc. tasan 5 % 5,00 1,21 6,21 9 340 068
15.4.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,85 1,36 6,21 9 350 928
9.6.2016 Blackrock, Inc. yli 5 % 5,05 1,00 6,05 9 097 501
13.6.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,96 1,08 6,04 9 086 976
22.6.2016 Blackrock, Inc. yli 5 % 5,03 1,09 6,13 9 218 427
23.6.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,95 1,08 6,04 9 081 528
28.6.2016 Blackrock, Inc. yli 5 % 5,06 0,97 6,04 9 081 795
29.6.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,96 1,02 5,98 9 000 535
16.8.2016 Blackrock, Inc. yli 5 % 5,01 0,91 5,92 8 910 131
19.8.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,84 1,02 5,87 8 834 722
22.8.2016 Blackrock, Inc. yli 5 % 5,07 1,01 6,08 9 155 653
23.8.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,85 1,05 5,90 8 877 298
25.8.2016 Blackrock, Inc. yli 5 % 5,09 0,94 6,03 9 074 575
31.8.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,97 0,87 5,85 8 799 162
2.9.2016 Blackrock, Inc. yli 5 % 5,03 0,76 5,80 8 727 744
5.9.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,93 0,92 5,86 8 817 007
8.11.2016 Blackrock, Inc. yli 5 % 5,11 0,64 5,76 8 661 879
11.11.2016 Blackrock, Inc. alle 5 % 4,93 0,82 5,76 8 659 259

** Tulos jatkuvista toiminnoista

*** Elokuussa 2015 maksettiin ylimääräinen 0,40 euron osinko.

Tulos/osake ja osinko/osake Oma pääoma/osake

Omien osakkeiden hankinta

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 21.3.2016 Metson hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta. Omat osakkeet voidaan hankkia ja/tai ottaa pantiksi hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.

Yhtiölle hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Hallitus päättää muista omien osakkeiden hankkimiseen ja/tai pantiksi ottamiseen liittyvistä seikoista. Hankkimisvaltuutus on voimassa 30.6.2017 saakka, ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 27.3.2015 antaman valtuutuksen omien osakkeiden hankkimiseen.

Kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa konsernin ja liiketoimintojen johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa. Lisätietoja saa verkkosivuiltamme www.metso.com/sijoittajat sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 7. Palkkioina mahdollisesti jaettavat osakkeet hankitaan julkisella kaupankäynnillä osakemarkkinoilta, joten kannustinjärjestelmillä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

Hallituksen ja johdon osakkeenomistus

Metson hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja Matti Kähkönen omistivat 31.12.2016 yhteensä 80 946 Metson osaketta. Osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä oli 0,05 prosenttia.

Osinkopolitiikka

Metson tavoitteena on jakaa osakkeenomistajilleen vuosittain osinkona vähintään 50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus esittää 23.3.2017 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksetaan osinkoa 1,05 euroa osakkeelta. Ehdotettu 1,05 euron osinko (1,05 euroa) vastaa 121 prosenttia (36 %) osakkeenomistajille kuuluvasta konsernin tilikauden voitosta, ja efektiivinen osinkotuotto on 3,9 prosenttia (5,1 %).

* Metson osakekannan markkina-arvo Valmet Oyj:n listautumisen jälkeen 2.1.2014 oli 3 656 miljoonaa euroa.

* Metson osakkeenomistajat saivat jakautumisvastikkeena yhden Valmetin osakkeen yhtä Metson osaketta kohden. Valmetin osakkeen arvo oli 6,65 euroa.

Osakkeenomistajat omistajaryhmittäin 31.12.2016

  • Hallintarekisteröidyt ja ulkomaalaiset omistajat 55 % (50 %) Solidium Oy 15 % (15 %)
  • Yksityissijoittajat 12 % (14 %)
  • Julkisyhteisöt 8 % (10 %)
  • Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 3 % (4 %)
  • Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 5 % (5 %)
  • Yritykset ja asuntoyhteisöt 2 % (2 %)

metso.com/osakkeenomistajat

Osakekannan markkina-arvo Osakkeen kokonaistuotto (TSR)

Metson suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2016

Osakkeita ja ääniä % osakekannasta ja äänimäärästä
1 Solidium Oy 22 374 869 14,9
2 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 4 348 465 2,9
3 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 232 126 1,5
4 Valtion Eläkerahasto 1 539 000 1,0
5 Keva 1 527 810 1,0
6 Odin -rahastot 1 512 005 1,0
Odin Norden 1 142 257 0,8
Odin Finland 369 748 0,2
7 Svenska litteratursällskapet i Finland r.f. 1 180 176 0,8
8 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 1 092 381 0,7
9 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 977 000 0,6
10 Schweitzerische Nationalbank 747 199 0,5
10 suurinta ryhmää yhteensä 37 531 031 25,0
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat *) 82 835 681 55,1
Muut osakkeenomistajat 29 609 386 19,7
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet 363 718 0,2
Yhteistilillä 8 440 0,0
Yhteensä 150 348 256 100,0

* Arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa muutoksista kohdeyhtiölle ja Finanssivalvonnalle kun tietyt omistusosuudet saavutetaan, ylitetään tai alitetaan. 6.2.2015 saadun liputusilmoituksen mukaan Cevian Capitalin omistusosuus 5.2.2015 oli 7 560 179 osaketta eli 13,84 prosenttia osakkeista ja äänistä.

Osakkeiden määrän ja osakepääoman muutokset

Osakkeiden määrä Muutos osakkeiden
määrässä
Osakepääoma,
euroa
Muutos osake
pääomassa,euroa
Valmet Oyj:ltä periytyneillä Metso 1994-optio-oikeuksilla
2001 vuoden aikana merkityt uudet osakkeet. 136 250 545 793 270 231 625 926,50 1 348 559,00
Metso 2000A/B- ja 2001 A/B-optio-oikeuksilla vuoden
2005 aikana merkityt uudet osakkeet. 141 654 614 5 404 069 240 812 843,80 9 186 917,30
Metso 2003A-optio-oikeuksilla vuoden aikana merkityt
2006 uudet osakkeet. 141 719 614 65 000 240 923 343,80 110 500,00
Metso 2003A-optio-oikeuksilla vuoden aikana merkityt
2007 uudet osakkeet. 141 754 614 35 000 240 982 843,80 59 500,00
2008 Ei muutoksia osakkeiden määrässä tai osakepääomassa. 141 754 614 - 240 982 843,80 -
Tamfelt-yrityshankinnan maksuna liikkeelle lasketut
2009 osakkeet. 150 348 256 8 593 642 240 982 843,80 -
2010 – 2012 Ei muutoksia osakkeiden määrässä tai osakepääomassa. 150 348 256 - 240 982 843,80 -
Metson osakepääoma pieneni jakautumisen yhteydessä
2013 Valmet Oyj:n osakepääomaa vastaavalla määrällä 150 348 256 - 140 982 843,80 -100 000 000,00
2014 Ei muutoksia osakkeiden määrässä tai osakepääomassa. 150 348 256 - 140 982 843,80
2015 Ei muutoksia osakkeiden määrässä tai osakepääomassa. 150 348 256 - 140 982 843,80
2016 Ei muutoksia osakkeiden määrässä tai osakepääomassa. 150 348 256 - 140 982 843,80

Osakeomistuksen jakautuminen 31.12.2016

Osakkeiden määrä Omistajien määrä %-osuus omistajista Osake- ja äänimäärä,
kappaletta
%-osuus osakekannasta
ja äänimäärästä
1 – 100 20 619 44,2 1 060 165 0,7
101 – 1 000 21 937 47,1 7 806 309 5,2
1 001 – 10 000 3 760 8,1 9 669 826 6,4
10 001 – 100 000 255 0,5 6 736 512 4,5
yli 100 000 41 0,1 44 688 728 29,7
Yhteensä 46 612 100,0 69 961 540 46,5
Hallintarekisteröidyt osakkeet 10 80 014 558 53,3
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet 1 363 718 0,2
Yhteistilillä 8 440 0,0
Osakkeiden liikkeeseenlaskettu määrä 150 348 256 100,0

Osakepääoma ja osakekohtaiset tunnusluvut 2012– 2016

Milj. e 2016 2015 2014 2013 2012
Osakepääoma 31.12. milj. e 141 141 141 141 241
Osakkeiden lukumäärä 31.12. kpl
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 149 984 538 149 984 538 149 889 268 149 864 619 149 756 034
Emoyhtiön hallussa olevien osakkeiden lukumäärä 363 718 363 718 458 988 483 637 592 222
Osakkeiden lukumäärä yhteensä 150 348 256 150 348 256 150 348 256 150 348 256 150 348 256
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen osakemäärä 149 984 538 149 964 701 149 884 338 149 826 119 149 715 383
Keskimääräinen osakemäärä laimennusvaikutus huomioituna 150 113 107 149 989 417 149 969 729 149 941 820 149 870 074
Osakevaihto NASDAQ OMX Helsinki, kpl 143 948 012 150 739 847 170 218 971 173 318 027 223 439 548
% osakkeiden määrästä 1) 96,0 100,5 113,6 115,6 149,2
Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, laimentamaton, euroa 0,87 2,95 1,25 1,59 1,71
Tulos/osake jatkuvista toiminnoista, laimennettu, euroa 0,87 2,95 1,25 1,59 1,71
Vapaa kassavirta/osake, euroa 2,26 2,27 1,36 1,68 1,72
Osinko/osake 2), euroa 1,05 1,05 1,45 1,00 1,85
Osingonjako 2), milj. e 157 157 217 150 277
Osinko/tulos 2), % 121 36 116 63 108
Efektiivinen osinkotuotto 2), % 3,9 5,1 5,8 3,2 5,8
P/E-luku 31,15 7,02 19,89 19,51 18,74
Oma pääoma/osake, euroa 9,54 9,58 8,15 7,83 14,74
Ylin kurssi, euroa 28,34 29,55 31,97 34,93 37,27
Alin kurssi, euroa 17,40 17,31 21,74 25,64 24,88
Keskikurssi, euroa 22,71 24,15 26,42 30,12 30,02
Kurssi 31.12. euroa 27,10 20,70 24,86 31,02 32,04
Osakekannan markkina-arvo 31.12. 3), milj. e 4 065 3 105 3 726 4 649 4 798

1) Julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista

2) 2016 hallituksen ehdotus

3) Ilman emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos/osake, laimentamaton:

Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana

Tulos/osake, laimennettu:

Emoyhtiön omistajille kuuluva osuus Osakemäärä laimennusvaikutus huomioituna keskimäärin kauden aikana

Osinko/osake:

Tilikauden osingonjako Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Osinko/tulos, %:

Osinko/osake x 100 Tulos/osake

Osakkeen kokonaistuotto (TSR), %:
Osakkeen hinnan muutos + maksettu osinko kauden aikana x 100
Osakkeen hinta edellisen kauden lopussa

Oma pääoma/osake:

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

Vapaa kassavirta/osake:

Vapaa kassavirta

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin kauden aikana

Efektiivinen osinkotuotto,%:

Osinko/osake x 100 Kurssi 31.12.

P/E-luku:

Kurssi 31.12. Tulos/osake

Keskikurssi:

Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä

Osakekannan markkina-arvo:

Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä x kaupantekokurssi 31.12.

Tunnusluvut

Milj. e 2016 2015 2014 2013 2012
Liikevaihto 2 586 2 977 3 658 3 858 4 282
Liikevoitto 227 555 351 423 458
% liikevaihdosta 8,8 18,7 9,6 11,0 10,7
Tulos ennen veroja 188 516 282 369 400
% liikevaihdosta 7,3 17,3 7,7 9,6 9,3
Tilikauden tulos jatkuvista liiketoiminnoista 130 442 189 238 256
% liikevaihdosta 5,0 14,8 5,2 6,2 6,0
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos jatkuvista liiketoiminnoista 130 442 188 238 256
Vienti Suomesta ja ulkomaantoiminnot 2 501 2 881 3 501 3 710 4 125
% liikevaihdosta 96,7 96,8 95,7 96,2 96,3
Aineettomien hyödykkeiden poistot 17 18 19 19 18
Aineellisten hyödykkeiden poistot 44 51 56 54 53
Poistot, yhteensä 61 69 75 73 71
% liikevaihdosta 2,4 2,3 2,1 1,9 1,7
EBITA 244 573 370 442 476
% liikevaihdosta 9,4 19,3 10,1 11,5 11,1
EBITDA 288 624 426 496 529
% liikevaihdosta 11,1 21,0 11,6 12,9 12,4
Rahoituskulut, netto 39 39 69 54 58
% liikevaihdosta 1,5 1,3 1,9 1,4 1,4
Korkokulut 29 28 38 48 55
% liikevaihdosta 1,1 0,9 1,0 1,2 1,3
Korkokate (EBITDA) 7,4x 16,0x 6,2x 9,2x 9,1x
Bruttoinvestoinnit (ilman yrityshankintoja) 31 46 74 95 93
% liikevaihdosta 1,2 1,5 2,0 2,5 2,2
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä - - 19 44 4
Nettoinvestoinnit (ilman yritysostoja ja -myyntejä) 19 31 66 80 91
% liikevaihdosta 0,7 1,0 1,8 2,1 2,1
Liiketoiminnan rahavirta 346 360 256 316 359
Vapaa kassavirta 339 341 204 251 257
Kassavirtasuhde, %*) 261 180 108 105 70
Tutkimus- ja tuotekehityskulut 34 41 60 63 61
% liikevaihdosta 1,3 1,4 1,6 1,6 1,4
Taseen loppusumma 3 236 3 209 3 403 3 678 3 923
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 1 431 1 436 1 221 1 173 1 326
Oma pääoma yhteensä 1 439 1 444 1 229 1 181 1 326
Korolliset velat 794 822 863 1 049 1 094
Korolliset nettovelat -26 153 561 490 377
Nettokäyttopääoma (NWC) 487 598 709 651 452
% liikevaihdosta 18,8 20,1 19,4 16,9 10,6
Sitoutunut pääoma 2 233 2 267 2 092 2 230 2 420
Oman pääoman tuotto (ROE), % 9,0 33,1 15,7 19,0 19,8
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, % 10,4 25,7 16,4 18,6 21,2
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, % 7,8 22,4 12,1 12,9 14,7
Omavaraisuusaste, % 48,0 48,3 40,5 36,9 39,1
Nettovelkaantuneisuusaste, % -1,8 10,6 45,6 41,6 28,4
Velkaantuneisuusaste, % 35,6 36,3 41,2 47,0 45,2
Saadut tilaukset 2 724 3 027 3 409 3 709 4 215
Tilauskanta vuoden lopussa 1 320 1 268 1 575 1 927 2 324
Henkilöstö keskimäärin 12 059 13 754 16 091 16 687 16 457
Henkilöstö vuoden lopussa 11 542 12 619 15 644 16 425 16 612

* Vuonna 2015, kassavirtasuhde on laskettu tuloksesta ilman PAS-liiketoiminnan myyntivoittoa.

Vuosien 2012–2013 luvut ovat jatkuvien toimintojen lukuja, ellei toisin mainittu. Vuoden 2012 tase on havainnollistamistarkoituksessa korjattu kuvaamaan jatkuvia toimintoja, ja vuoden 2012 taseen keskiarvojen laskennassa on käytetty vastaavasti vuoden 2011 korjattua tasetta. Vuoden 2012 tunnuslukujen laskenta perustuu siltä osin tilintarkastamattomiin lukuihin.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA):

Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot + liikearvon arvonalentuminen

Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja poistoja (EBITDA):

Liikevoitto + poistot + liikearvon arvonalentuminen

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Tilikauden tulos x 100
Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:
Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Sitoutunut pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %:
Tilikauden tulos + korko- ja muut rahoituskulut x 100
Sitoutunut pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Nettovelkaantuneisuusaste, %:
Korollinen nettovelka x 100
Oma pääoma yhteensä
Omavaraisuusaste, %:
Oma pääoma yhteensä x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot

Velkaantuneisuusaste, %:

Korolliset velat x 100
Oma pääoma yhteensä + korolliset velat

Nettokäyttöpääoma (NWC):

Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + keskeneräisten projektien nettosaamiset ja -velat + muut korottomat saamiset – ostovelat – saadut ennakot – muut korottomat velat

Korolliset nettovelat:

Pitkäaikaiset velat + pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät + lyhytaikaiset velat – laina- ja muut saamiset (pitkä- ja lyhytaikaiset) – kaupankohteena olevat rahoitusinstrumentit - rahat- ja pankkisaamiset

Sitoutunut pääoma:

Nettokäyttöpääoma (NWC) + aineettomat ja aineelliset hyödykkeet + pitkäaikaiset sijoitukset + korolliset saamiset + myytävissä olevat osakesijoitukset + rahat ja pankkisaamiset + verosaamiset, netto + korkosaamiset, netto

Vapaa kassavirta:

Liiketoiminnan rahavirta – käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit + käyttöomaisuuden myynnit

Kassavirtasuhde, %:

Vapaa kassavirta x 100 Tilikauden tulos

Korkokate (EBITDA):

EBITDA Rahoituskulut, netto

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e Liitetieto 2016 2015
Liikevaihto 1, 2, 3 2 586 2,977
Hankinnan ja valmistuksen kulut 6, 19 -1 849 -2,062
Bruttokate 737 915
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset 4, 6, 19 -516 -593
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto 5 6 234
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista 29 0 -1
Liikevoitto 227 555
Rahoitustuotot 8 8 10
Rahoituskulut 8 -47 -49
Rahoituskulut, netto -39 -39
Tulos ennen veroja 188 516
Tuloverot 9 -58 -74
Tilikauden tulos 130 442
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 130 442
Määräysvallattomille omistajille 0 0
Tilikauden tulos 130 442
Tulos/osake
Laimentamaton, euroa 10 0,87 2,95
Laimennettu, euroa 10 0,87 2,95

Konsernin laaja tuloslaskelma

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e Liitetieto 2016 2015
Tilikauden tulos 130 442
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna 24, 27 -2 2
Myytävissä olevat osakesijoitukset verovaikutus huomioituna 22, 24 0 0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot 24 23 -19
21 -17
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot (+) / tappiot
(-) verovaikutus huomioituna 16 3 12
Laajan tuloksen erät 24 -5
Tilikauden laaja tulos 154 437
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 154 437
Määräysvallattomille omistajille 0 0
Tilikauden laaja tulos 154 437

Konsernin tase

Varat

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e Liitetieto 2016 2015
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 17
Liikearvo 452 452
Muut aineettomat oikeudet 86 98
538 550
Aineelliset hyödykkeet 18
Maa- ja vesialueet 45 49
Rakennukset 113 123
Koneet ja kalusto 149 161
Keskeneräinen käyttöomaisuus 8 10
315 343
Rahoitus- ja muut pitkäaikaiset varat
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin 29 1 1
Myytävissä olevat osakesijoitukset 22 1 1
Laina- ja muut korolliset saamiset 22 3 11
Johdannaiset 22, 27 8 10
Laskennallinen verosaatava 9 112 108
Muut pitkäaikaiset varat 12, 22 32 39
157 170
Pitkäaikaiset varat yhteensä 1 010 1 063
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 13 709 715
Saamiset
Myynti- ja muut saamiset 12, 22 605 632
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo
ylittää asiakkailta laskutetut ennakot 3 66 90
Laina- ja muut korolliset saamiset 22 10 1
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit 22, 23 109 67
Johdannaiset 22, 27 9 6
Tuloverosaamiset 20 45
819 841
Rahat ja pankkisaamiset 23 698 590
Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 226 2 146
Varat yhteensä 3 236 3 209

Oma pääoma ja velat

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e Liitetieto 2016 2015
Oma pääoma 24
Osakepääoma 141 141
Muuntoerot -48 -71
Arvonmuutos- ja muut rahastot 299 302
Kertyneet voittovarat 1 039 1 064
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 1 431 1 436
Määräysvallattomien omistajien osuus 8 8
Oma pääoma yhteensä 1 439 1 444
Velat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset lainat 22, 25 767 765
Eläkevelvoitteet 16 88 99
Varaukset 15 40 27
Johdannaiset 22, 27 5 7
Laskennallinen verovelka 9 11 15
Muut pitkäaikaiset velvoitteet 14, 22 2 2
913 915
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät 22, 25 0 27
Lyhytaikaiset lainat 22, 25 27 30
Osto- ja muut velat 14, 22 470 469
Varaukset 15 81 68
Saadut ennakot 186 164
Projektit, joissa asiakkailta laskutetut ennakot ylittävät
valmistusasteen mukaisen arvon 3 54 54
Johdannaiset 22, 27 21 9
Tuloverovelat 45 29
884 850
Velat yhteensä 1 797 1 765
Oma pääoma ja velat yhteensä 3 236 3 209

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. e
Liitetieto
2016
2015
Liiketoiminta:
Tilikauden tulos
130
442
Tilikauden tuloksen ja liiketoiminnan rahavirran oikaisuerät
Poistot
19
61
69
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) ja -tappiot (+)
5
-10
-1
Osakkuus- ja tytäryhtiöistä syntyneet myyntivoitot (-) ja -tappiot (+)
5
-
-252
Myytävissä olevista osakesijoituksista syntyneet myyntivoitot
5
0
0
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista
29
0
1
Rahoitustuotot ja -kulut, netto
8
39
39
Tuloverot
9
58
74
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
22
20
Nettokäyttöpääoman muutos ilman yrityshankintojen ja -myyntien vaikutusta
11
92
64
Maksetut korot
-29
-28
Saadut korot
7
8
Muut rahoituserät, netto
-3
-4
Maksetut tuloverot
-21
-72
Liiketoiminnan rahavirta
346
360
Investointitoiminta:
Käyttöomaisuusinvestoinnit
17, 18
-31
-46
Käyttöomaisuuden myynnit
21
17
Liiketoimintojen myynnit, myydyt rahavarat vähennettynä
30
-
305
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin
-
-2
Myytävissä olevien osakesijoitusten myynnit
0
0
Kaupan kohteena olevien rahoitusinstrumenttien ostot
-201
-82
Kaupan kohteena olevien rahoitusinstrumenttien myynnit
159
26
Lainasaatavien lisäys
1
-3
Lainasaatavien vähennys
0
0
Investointitoiminnan rahavirta
-51
215
Rahoitustoiminta:
Maksetut osingot
-157
-217
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja lyhennykset (-), netto
-4
-39
Pitkäaikaisten lainojen nostot
0
0
-36
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset
-1
Rahoitusleasing-velkojen lyhennykset
0
0
Rahoitustoiminnan rahavirta
-197
-257
Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos
98
318
31.12. päättynyt tilikausi
Valuuttakurssimuutosten vaikutus 10 -7
Rahat ja pankkisaamiset vuoden alussa
23
590
279
Rahat ja pankkisaamiset vuoden lopussa
698
590

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. e Osake
pää
oma
Muunto- erot Arvonmuutos
ja muut
rahastot
Kertyneet
voitto- varat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva
oma pääoma
Määräys
vallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
31.12.2014 141 -52 302 830 1 221 8 1 229
Tilikauden tulos - - - 442 442 0 442
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna - - 2 - 2 - 2
Myytävissä olevat sijoitukset verovaikutus huomioituna - - 0 - 0 - 0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot - -19 - - -19 - -19
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot
(+) / tappiot (-) verovaikutus huomioituna
- - - 12 12 - 12
Tilikauden laaja tulos - -19 2 454 437 0 437
Osingot - - - -217 -217 0 -217
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna - - 1 -1 -2 - -2
Muut - - -1 1 0 0 0
Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa - - - -3 -3 0 -3
31.12.2015 141 -71 302 1 064 1 436 8 1 444
Tilikauden tulos - - - 130 130 0 130
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna - - -2 - -2 - -2
Myytävissä olevat sijoitukset verovaikutus huomioituna - - 0 - 0 - 0
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot - 23 - - 23 - 23
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot
(+) / tappiot (-) verovaikutus huomioituna - - - 3 3 - 3
Tilikauden laaja tulos - 23 -2 133 154 0 154
Osingot - - - -157 -157 0 -157
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna - - 1 - 1 - 1
Muut - - -2 -1 -3 0 -3
Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa - - - 0 0 0 0
31.12.2016 141 -48 299 1 039 1 431 8 1 439

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Yhtiön perustiedot

Metso Oyj ("Emoyhtiö") tytäryhtiöineen ( "Metso" tai "Konserni") on johtava teollinen laite- ja palveluratkaisujen toimittaja kaivos- ja mineraalinkäsittelyteollisuudelle sekä virtauksensäädössä. Metson pääasiakkaat toimivat kaivos-, öljy- ja kaasu- sekä kivenmurskausalalla.

Metson raportoidut segmentit ovat Minerals ja Flow Control. Minerals-segmentti toimittaa teknologiaa, laitteita ja palveluja kaivos-, kivenmurskaus- ja kierrätysliiketoiminnalle ja Flow Control -segmentti toimittaa venttiilejä, pumppuja ja virtauksensäätöratkaisuja öljy- ja kaasu- sekä sellu- ja paperitoimialoille ja muihin prosessiteollisuuksiin.

Metso Oyj on julkisesti noteerattu yhtiö, jonka osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n pörssilistalla, kaupankäyntitunnuksella METSO. Metso Oyj:n konsernihallinnon osoite on Töölönlahdenkatu 2, 00100 Helsinki.

Metso Oyj:n hallitus on kokouksessaan 2.2.2017 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Laatimisperusteet

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen EU:n hyväksymiä kansainvälisiä tilinpäätössäännöksiä (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja näiden tulkintaohjeita (IFRIC). Konsernitilinpäätöksen laatiminen perustuu alkuperäisen hankintamenon käyttämiseen, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja tai -velkoja, myytävissä olevia sijoituksia sekä kaupan kohteena olevia rahoitusinstrumentteja ja johdannaisinstrumentteja, jotka arvostetaan käypään arvoon. Metson tilinpäätös esitetään euroina, joka on Metso Oyj:n toiminnallinen valuutta ja Metson esittämisvaluutta.

Metson konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet on esitetty aiheittain kyseisen konsernitilinpäätöksen liitteen yhteydessä.

Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laadinta edellyttää johdolta tietyiltä osin arvioiden ja olettamusten tekemistä sekä harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Nämä vaikuttavat julkaistavien tase-erien arvoon, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lopullinen tulos saattaa poiketa tehdyistä arvioista. Varat ja velat, joihin liittyy laajempaa harkintaa tai kompleksisuutta tai, joihin liittyvät arviot ja oletukset ovat merkittäviä Metson konsernitilinpäätöksen kannalta, on esitetty seuraavissa liitetiedoissa:

Liite 3 Liikevaihdon jakautuminen Liite 7 Osakeperusteiset maksut Liite 9 Tuloverot Liite 12 Myyntisaamiset ja muut saamiset Liite 13 Vaihto-omaisuus Liite 15 Varaukset Liite 16 Eläkevelvoitteet Liite 17 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Liite 18 Aineelliset hyödykkeet

Miten lukea Metson konsernitilinpäätöstä ?

Metso on tehnyt muutoksia tilinpäätöksen esittämiseen ja selkiyttänyt tilinpäätösinfomaation luettavuutta. Esitetty tilinpäätös on Metso Oyj:n virallinen konsernitilinpäätös. Liitetiedot on yhdistelty liiketoimintaa, pääomarakennetta ja rahoitusta sekä tilinpäätöksen laadintaa kuvaaviksi asiakokonaisuuksiksi. Laatimisperiaatteista sekä johdon harkintaa edellyttävistä arvioista ja oletuksista on kerrottu niitä koskevan liitetiedon yhteydessä, joko "Laatimisperiaate" tai "Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset" -otsikoiden kohdalla.

LAATIMISPERIAATE JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

A Konsernin taloudellinen kehitys

Taloudellinen kehitys

1 Raportointisegmentit

LAATIMISPERIAATE

Metson raportoitavat segmentit perustuvat liiketoiminnan rakenteeseen. Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Metson ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi on todettu yhtiön hallitus, joka vastaa resurssien kohdentamisesta toimintasegmenteille ja niiden tulosten arvioinnista, päättää strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävimmistä kehitysprojekteista, yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Segmenttiraportoinnissa sovellettavat kirjausperiaatteet ovat yhteneväiset konsernin tilinpäätösperiaatteiden kanssa.

Metso käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan kehittymistä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri raportointikausien välillä. Metso on vuonna 2016 korvannut aiemmin käytetyn "kertaluonteisia eriä" -termin "oikaisuerät" -termillä. Segmentin taloudellista suorituskykyä mitataan tunnuslukujen "tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA), oikaistu" sekä "segmentin operatiivinen sitoutunut pääoma (segmentti-ROCE)" avulla. Oikaisueriä ovat kapasiteetin sopeuttamiskulut, immateriaalioikeuksiin liittyneiden oikeudenkäyntien lopputulemat, toimintojen luovutusvoitot ja -tappiot, yritysostojen kartoitus- ja hankintakulut sekä muut epätavanomaiset erät. Segmenttitiedoissa oikaisuerien nettovaikutus esitetään luonteensa mukaisesti hankinnnan ja valmistuksen kuluissa, myynnin ja hallinnon yleiskustannuksissa sekä liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Nämä vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät kuitenkaan korvaa IFRS:n mukaan raportoituja tunnuslukuja.

Konsernirakenne

Metso on kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja kaivos-, kivenmurskaus-, öljy- ja kaasu-, sellu-, paperi- sekä prosessiteollisuudelle.

Metso raportoi tuloksensa strategian ja raportointirakenteen mukaisesti. Raportointirakenteessa on kaksi segmenttiä: Minerals ja Flow Control. Minerals-segmentti sisältää kaivos-, kivenmurskaus- ja kierrätysliiketoiminnat ja Flow Control -segmentti venttiili- ja pumppuliiketoiminnat. Prosessiautomaatiojärjestelmät olivat osa Flow Controlia 1.4.2015 tapahtuneeseen divestointiin asti.

Minerals-segmentti toimittaa teknologiaa, prosessiratkaisuja, laitteita sekä niihin liittyviä palveluja kivenmurskaukseen, kaivostoimintaan, mineraalien prosessointiin ja metallin kierrätykseen. Segmentti on organisoitu kahteen liiketoiminta-alueeseen: Minerals Capital sekä Minerals Services.

Flow Control -segmentti toimittaa prosessiteollisuuden virtauksensäätöratkaisuja ja -palveluita. Asiakkaat toimivat öljy- ja kaasu-, sekä sellu- ja paperiteollisuuden aloilla. Segmentti on organisoitu kahteen osaan, jotka ovat Venttiilit ja Pumput.

Konsernihallinto ja muut käsittää emoyhtiön, jossa toimii keskitetyt konsernifunktiot, kuten rahoitus ja verot sekä palvelukeskukset ja konsernin holding-yhtiöt.

Rahoitustuottoja ja -kuluja sekä tuloveroja ei jaeta segmenteille, vaan ne sisältyvät konsernihallinnon ja muiden tilikauden tulokseen. Metson konsernirahoitus koordinoi ja hallinnoi konsernin rahoitustoimintaa hyödyntäen konsernitilijärjestelyistä, rahoitusriskien hallinnasta, neuvotteluvoimasta, kassavarojen hallinnasta ja muista toimenpiteistä saavutettavia kustannus- ja tehokkuusetuja. Metsolla on keskitetty konsernin verotoiminto. Konsernin verotoiminnon tavoitteena on varmistaa verotuksen oikeellisuus sekä optimoitu ja ennustettava kokonaisverokustannus Metsolle.

Segmenttien varoihin luetaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin, myytävissä olevat osakesijoitukset, vaihto-omaisuus sekä korottomat liiketoimintaan liittyvät saatavat. Segmenttien varoihin ei sisällytetä korollisia varoja, kuten likvidejä varoja ja pankkisaamisia eikä tuloverosaamisia tai laskennallisia verosaamisia, jotka esitetään osana konsernihallinnon ja muiden varoja.

Segmenttien velkoihin kuuluvat korottomat liiketoimintaan liittyvät velat. Tuloverovelat, laskennalliset verovelat ja korolliset velat sisältyvät konsernihallinnon ja muiden velkoihin.

Rahavirtalaskelmaan vaikuttamattomat arvonalennukset sisältävät saatavien ja vaihto-omaisuuden, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muiden varojen arvonalennukset.

Bruttoinvestoinnit käsittävät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, osakkuusyhtiöihin, yhteisyrityksiin ja myytävissä oleviin osakesijoituksiin sekä yrityshankinnat.

Konsernin sisäiset transaktiot hinnoitellaan markkinaehtoisesti.

Konserni Metso
Milj. e Minerals Flow Control hallinto ja muut Eliminoinnit yhteensä
2016
Konsernin ulkoinen liikevaihto 1 956 630 - - 2 586
Konsernin sisäinen liikevaihto 0 1 0 -1 -
Liikevaihto yhteensä 1 956 631 - -1 2 586
Tulos ennen korkoja, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) 154,0 93,0 -2,7 0 244,3
% liikevaihdosta 7,9 14,7 n/a - 9,4
Oikaistu EBITA 190,3 95,0 -11,3 - 274,0
% liikevaihdosta 9,7 15,1 n/a - 10,6
Liikevoitto/-tappio 148,0 90,4 -11,4 - 227,1
% liikevaihdosta 7,6 14,3 n/a - 8,8
Oikaisuerät hankinnan ja valmistuksen kuluissa -23,3 -1,4 - - -24,7
Oikaisuerät myynnin ja hallinnon yleiskuluissa -7,6 -0,6 -1,8 - -10,0
Oikaisuerät liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa, netto -5,4 - 10,4 - 5,0
Oikaisuerät yhteensä -36,3 -2,0 8,6 - -29,7
Aineettomien hyödykkeiden poistot -6 -3 -8 - -17
Aineellisten hyödykkeiden poistot -31 -12 -1 - -44
Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot) 19 7 5 - 31
Rahavirtaan vaikuttamattomat arvonalennukset -15 -6 0 - -21
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 696 132 25 - 853
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin 1 - - - 1
Myytävissä olevat osakesijoitukset 0 0 1 - 1
Vaihto-omaisuus ja muut korottomat varat 1 082 312 35 - 1 429
Korolliset saatavat - - 13 - 13
Verosaamiset ja laskennalliset verosaatavat - - 132 - 132
Likvidit varat - - 807 - 807
Varat yhteensä 1 779 444 1 013 - 3 236
Korottomat velat 733 130 84 - 947
Verovelat ja laskennallinen verovelka - - 56 - 56
Korolliset velat - - 794 - 794
Velat yhteensä 733 130 934 - 1 797
Operatiivinen sitoutunut pääoma / sitoutunut pääoma 1 046 314 873 - 2 233
Segmentti ROCE % / ROCE % 13,4 28,5 n/a - 10,4
Saadut tilaukset 2 115 609 - 0 2 724
Tilauskanta 1 078 242 - 0 1 320

Tunnuslukujen laskentakaavat

Operatiivinen sitoutunut pääoma:

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet + sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin + myytävissä olevat osakesijoitukset + vaihto-omaisuus + korottomat liiketoimintaan liittyvät ulkoiset saatavat – korottomat liiketoimintaan liittyvät ulkoiset velat

Operatiivisen sitoutuneen pääoman tuotto (segmentti ROCE),%

Liikevoitto x 100

Operatiivinen sitoutunut pääoma (kuukausittainen keskiarvo)

Konserni Metso
Milj. e Minerals Flow Control hallinto ja muut Eliminoinnit yhteensä
2015
Konsernin ulkoinen liikevaihto 2 198 777 2 - 2 977
Konsernin sisäinen liikevaihto - 1 - -1 -
Liikevaihto yhteensä 2 198 778 2 -1 2 977
Tulos ennen korkoja, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja
(EBITA) 220,5 113,0 239,9 - 573,4
% liikevaihdosta 10,0 14,5 n/a - 19,3
Oikaistu EBITA 240,7 117,5 -11,0 - 347,2
% liikevaihdosta 11,0 15,1 n/a - 11,7
Liikevoitto/-tappio 213,2 110,4 231,7 - 555,3
% liikevaihdosta 9,7 14,2 n/a - 18,7
Oikaisuerät hankinnan ja valmistuksen kuluissa -11,3 -0,4 - - -11,7
Oikaisuerät myynnin ja hallinnon yleiskuluissa -6,4 -0,8 -1,5 - -8,7
Oikaisuerät liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa, netto -2,4 -3,3 252,3 - 246,6
Oikaisuerät yhteensä -20,1 -4,5 250,8 - 226,2
Aineettomien hyödykkeiden poistot -7 -3 -8 - -18
Aineellisten hyödykkeiden poistot -37 -14 0 - -51
Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot) 29 12 5 - 46
Rahavirtaan vaikuttamattomat arvonalennukset -9 -4 0 - -13
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet 722 132 39 - 893
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin 1 - 0 - 1
Myytävissä olevat osakesijoitukset 0 0 1 - 1
Vaihto-omaisuus ja muut korottomat varat 1 137 319 81 - 1 537
Korolliset saatavat - - 12 - 12
Verosaamiset ja laskennalliset verosaatavat - - 108 - 108
Likvidit varat - - 657 - 657
Varat yhteensä 1 860 451 898 - 3 209
Korottomat velat 696 130 102 - 928
Verovelat ja laskennallinen verovelka - - 15 - 15
Korolliset velat - - 822 - 822
Velat yhteensä 696 130 939 - 1 765
Operatiivinen sitoutunut pääoma / sitoutunut pääoma 1 162 321 784 - 2 267
Segmentti ROCE % / ROCE % 17,5 32,5 n/a 25,7
Saadut tilaukset 2 260 767 - - 3 027
Tilauskanta 1 006 262 - - 1 268

Oikaisuerät ja aineettomien hyödykkeiden poistot

2016

Milj. e Minerals Flow Control Konsernihallinto
ja muut
Metso
yhteensä
Oikaistu EBITA 190,3 95,0 -11,3 274,0
% liikevaihdosta 9,7 15,1 10,6
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset -33,1 -2,0 - -35,1
Pääkonttorin kiinteistön myyntivoitto - - 10,4 10,4
Muut kulut -3,2 - -1,8 -5,0
Aineettomien hyödykkeiden poistot -6,0 -2,6 -8,7 -17,3
Liikevoitto 148,0 90,4 -11,4 227,1

2015

Milj. e Minerals Flow Control Konsernihallinto
ja muut
Metso
yhteensä
Oikaistu EBITA 240,7 117,5 -11,0 347,2
% liikevaihdosta 11,0 15,1 - 11,7
Myyntivoitto PAS-liiketoiminnan myynnistä - - 252,3 252,3
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset -20,1 -1,2 - -21,3
Muut kulut - -3,3 -1,5 -4,8
Aineettomien hyödykkeiden poistot -7,4 -2,6 -8,1 -18,1
Liikevoitto 213,2 110,4 231,7 555,3

LAATIMISPERIAATE

Metso esittää liikevaihdon maantieteellisen jaon asiakkaiden sijaintimaan mukaan. Pitkäaikaiset varat ja bruttoinvestoinnit esitetään varojen sijaintimaan mukaisesti.

Metso tarjoaa palveluja maantieteellisesti laaja-alaisesti ja toimii yli 50 maassa. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, jotka muodostavat yli 46 prosenttia liikevaihdosta. Metsolla on tuotantoa kaikilla mantereilla.

Liikevaihto kohdemaittain:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Suomi 87 101
Muu Eurooppa 555 602
Pohjois-Amerikka 569 655
Etelä- ja Väli-Amerikka 521 602
Aasia ja Tyynenmeren alue (pois lukien Kiina) 459 474
Kiina 149 203
Afrikka ja Lähi-itä 246 340
Metso yhteensä 2 586 2 977

Metson vienti Suomesta kohdemaittain, mukaan lukien konsernin sisäinen liikevaihto:

2016 2015
203 233
71 68
24 28
115 141
16 22
34 40
463 532
31.12. päättynyt tilikausi

Pitkäaikaiset varat sijaintimaan mukaisesti:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Suomi 81 94
Muu Eurooppa 85 91
Pohjois-Amerikka 103 111
Etelä- ja Väli-Amerikka 65 64
Aasia ja Tyynenmeren alue (pois lukien Kiina) 67 69
Kiina 52 61
Afrikka ja Lähi-itä 7 6
Kohdistamattomat erät 428 437
Metso yhteensä 888 933

Pitkäaikaiset varat koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, sijoituksista osakkuusyhtiöihin, myytävissä olevista osakesijoituksista ja muista korottomista pitkäaikaisista varoista. Kohdistamattomat erät sisältävät pääosin liikearvoa ja muita yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon arvostamisessa syntyneitä hyödykkeitä, joita ei ole viety tytäryhtiöiden kirjanpitoon.

Bruttoinvestoinnit sijaintimaan mukaisesti:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Suomi 9 9
Muu Eurooppa 5 8
Pohjois-Amerikka 3 9
Etelä- ja Väli-Amerikka 6 9
Aasia ja Tyynenmeren alue (pois lukien Kiina) 5 5
Kiina 2 4
Afrikka ja Lähi-itä 1 2
Metso yhteensä 31 46

Bruttoinvestoinnit sisältävät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, osakkuusyhtiöihin, yhteisyrityksiin ja myytävissä oleviin osakesijoituksiin.

3 Liikevaihdon jakautuminen

LAATIMISPERIAATE

Metson liikevaihto muodostuu laite- ja prosessitekniikan kokonaistoimituksista, laitteista sekä näihin liittyvistä palveluista Minerals-segmentissä ja tuotteiden sekä prosessitekniikan projektitoimituksista ja niihin liittyvistä palveluista Flow Control -segmentissä.

Liikevaihtona esitetään tuotteiden ja palvelujen laskutusarvo vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Tuloutus tapahtuu suoriteperiaatteen mukaisesti tuotteen luovutushetkellä tai silloin, kun tuote ja vastuu sen kuljetuksesta ovat sopimuksen mukaan siirtyneet ostajalle. Sopimusehdoista riippuen kuljetusvastuun katsotaan siirtyneen ostajalle silloin, kun tuote on joko toimitettu asiakkaalle tai, kun se on tämän saatavilla kuljetusta varten. Asiakkaan luottokelpoisuus tarkistetaan ennen toimitussopimukseen sitoutumista. Jos riski ostajan maksukyvyttömyydestä kuitenkin ilmenee tuloutuksen jo tapahduttua, epävarmasta saamisesta tehdään arvonalentumisvaraus.

Metso soveltaa valmiusasteen mukaista osatuloutusta pitkäaikaisiin laite- ja prosessitekniikan toimitussopimuksiin. Osatuloutus perustuu ennalta määritettyihin osakokonaisuuksiin, joiden tuloutus tapahtuu toteutuneiden kustannusten perusteella. Tuloutus tapahtuu cost-to-cost-menetelmällä. Cost-to-cost-menetelmä eli kustannuksiin perustuva valmiusasteen mukainen tuloutus lasketaan siten, että myyntituotto ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset toimitussopimuksen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Kun konsernin voidaan katsoa olevan toimitussopimuksen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmiusasteen laskennassa. Toimitussopimuksen ennustettavissa oleva tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sen ilmetessä. Ennakoitua laskutusta, kuluja ja tuottoja sekä toimitusaikataulua tarkistetaan säännöllisesti toimituksen valmistusaikana. Ennustetta korjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jolloin muutostarve on ilmennyt.

Tuotot lyhytaikaisista palvelusopimuksista kirjataan palvelun tultua suoritetuksi. Pitkäaikaisten palvelusopimusten myyntituotot tuloutetaan osatuloutusmenetelmällä.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Osatuloutuksen soveltaminen edellyttää johdon harkintaa pitkäaikaishankkeen kokonaistuottojen, -kulujen, katteen ja kassavirran arvioimisessa. Valmiusasteen ja kulloinkin tuloutettavan katteen määrittäminen sekä hankkeen loppuunsaattamiseen vaadittavien kustannusten arviointi edellyttää harkintaa hankkeen koko läpiviennin aikana. Erityisen huolellista harkintaa vaativat mahdollisten tappiollisten projektien loppuunsaattamisen keston ja kokonaistappion arviointi. Yleisten markkinaolosuhteiden muutokset ja niiden mahdollinen vaikutus asiakassopimuksiin vaativat myös johdon harkintaa. Metso soveltaa osatuloutusta vain, jos pitkäaikaishankkeen kokonaistuotot ja -kulut voidaan arvioida luotettavasti.

Valuuttamääräisten sitovien sopimusten suojaus

Metson suojauskäytännön mukaisesti yksiköiden pitää suojata valuuttariskinsä, kun niillä on sitova sopimus muussa kuin omassa toiminnallisessa valuutassaan, riippumatta siitä, onko sitoumus Metson sisäinen vai ulkoinen. Kun sitovaa sopimusta osatuloutetaan, siihen sovelletaan suojauslaskentaa, ja suojausinstrumentin vaikutus kirjataan muihin

laajan tuloksen eriin kunnes sopimus on tuloutettu. Vaikka Metso on määritellyt sitovan sopimuksen tunnusmerkit, tulouttamattoman sitoumuksen lopullinen toteutuminen riippuu myös seikoista, joihin Metson johto ei voi vaikuttaa, ja joita ei voi ennustaa suojausta tehtäessä. Tällainen tekijä voi olla muutos markkinatilanteessa, jonka vuoksi sopimusosapuoli siirtää sitoumuksen toteutusaikataulua tai peruu sopimuksen. Mahdollisuuksien mukaan johto pyrkii sisällyttämään sopimuksiin lausekkeita, jotka vähentävät epäsuotuisien tapahtumien vaikutusta tulokseen.

Tärkeimmät asiakkaat

Metso-konsernilla ei ollut vuosina 2016 eikä 2015 yksittäistä asiakasta, jonka tuotot olisivat olleet yli 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta.

Liikevaihto luokittain:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Palveluiden myynti 1 703 1 869
Projektien, laitteiden ja tavaroiden myynti 883 1 108
Metso yhteensä 2 586 2 977

Liikevaihto tuloutusperiaatteen mukaisesti:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e
2016
%
liike
vaih
dosta
2016
Milj. e
2015
%
liike
vaih
dosta
2015
Osatuloutus * 189 7 265 9
Luovutuksen mukainen tuloutus 2 397 93 2 712 91
Metso yhteensä 2 586 100 2 977 100

* Suurin osa osatuloutettavista projekteista kuuluu Minerals-segmenttiin, jossa liikevaihdosta on osatuloutettu 10 prosenttia vuonna 2016 (11 prosenttia vuonna 2015).

Luovuttamattomien projektien tase-erät tilinpäätöshetkellä:

Milj. e Keskeneräisten
projektien kulut
ja bruttovoitto
Ennakko
laskutus
Netto
2016
Projektit, joiden valmiusasteen
mukainen arvo ylittää
laskutetut ennakot 598 532 66
Projektit, joissa laskutetut
ennakot ylittävät valmiusasteen
mukaisen arvon 343 397 54
2015
Projektit, joiden valmiusasteen
mukainen arvo ylittää
laskutetut ennakot 716 626 90
Projektit, joissa laskutetut
ennakot ylittävät valmiusasteen
mukaisen arvon 362 416 54
31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Myynnin ja markkinoinnin kulut -284 -339
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto -34 -40
Hallinnon kulut -198 -214
Metso yhteensä -516 -593

Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan pääsääntöisesti vuosikuluina ja ne koostuvat palkoista, hallinnon yleiskustannuksista sekä aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuuserien poistoista. Tuotekehityskulut, jotka täyttävät IAS 38:n aktivointiedellytykset, kirjataan taseeseen ja poistetaan kyseisen teknologian todennäköisen taloudellisen pitoajan mukaisesti.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto,

jakaantuvat seuraavasti:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Tutkimus- ja tuotekehityskulut yhteensä -34 -41
Aktivoidut tuotekehityskulut - -
Investoinnit 1 -
Saadut avustukset 0 1
Poistot -1 0
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto -34 -40

5 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät tuottoja ja kuluja, joiden ei voida suoraan katsoa liittyvän Metson liiketoimintojen operatiiviseen toimintaan tai jotka syntyvät operatiiviseen toimintaan liittyvien ulkomaanrahanmääräisten rahoitusinstrumenttien, mukaan lukien termiinisopimukset, realisoitumattomista tai realisoituneista käyvän arvon muutoksista. Tällaisia eriä ovat muun muassa merkittäviin uudelleenjärjestelyohjelmiin liittyvät kulut, omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot sekä valuuttakurssierot lukuun ottamatta suojauslaskennan piiriin kuuluvia tai rahoitustoimintaan liittyviä kurssieroja. Lisäksi muissa tuotoissa ja kuluissa raportoidaan ulkomaiset verot ja veronluonteiset maksut, jotka eivät perustu verotettavaan tuloon, eivätkä voimassa oleviin verosopimuksiin.

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myyntivoitot - 252
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot 12 2
Rojaltituotot 0 1
Vuokratuotot 1 1
Kurssivoitot 1) 42 72
Muut tuotot 9 8
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä 64 336
Käyttöomaisuuden myyntitappiot -2 -1
Arvonalennukset käyttöomaisuushyödykkeistä -1 -1
Kurssitappiot 1) -43 -84
Muut kulut -12 -16
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä -58 -102
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto 6 234

1) Sisältää myyntisaamisista ja ostoveloista sekä niihin liittyvistä johdannaisista syntyneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot.

4 Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset 6 Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä

Henkilöstökulut:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Palkat -511 -584
Eläkekulut, maksupohjaiset eläkejärjestelyt -31 -30
Eläkekulut, etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 1) -5 -6
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 1) -1 -11
Osakeperusteiset maksut -2 -2
Muut henkilösivukulut -105 -112
Metso yhteensä -655 -745

1) Lisätietoja eläkekuluista on esitetty liitetiedossa 16.

Henkilöstö kauden lopussa:

2016 2015
Minerals 8 370 9 222
Flow Control 2 663 2 821
Konsernihallinto ja muut yhteensä 509 576
Metso yhteensä 11 542 12 619

Henkilöstö keskimäärin kauden aikana:

2016 2015
Minerals 8 762 9 875
Flow Control 2 779 3 232
Konsernihallinto ja muut yhteensä 518 647
Metso yhteensä 12 059 13 754

Hallituksen palkkiot ja etuudet:

Tuhatta euroa 2016 2015
Hallituksen jäsenet 31.12.2016:
Mikael Lilius -126 -126
Christer Gardell -73 -73
Wilson Nélio Brumer -81 -81
Peter Carlsson -72 -
Ozey K. Horton, Jr. -95 -95
Lars Josefsson -61 -62
Nina Kopola -61 -62
Arja Talma -72 -
Markku Aapakari 1) -8 -6
Entinen hallituksen jäsen:
Eeva Sipilä -3 -77
Yhteensä -652 -582

1) Osallistunut hallitustyöskentelyyn henkilöstön edustajana, ilman äänioikeutta.

Vuoden 2016 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen palkkiot ovat seuraavat: puheenjohtajan palkkio on 110 000 euroa, varapuheenjohtajan 62 000 euroa sekä muiden hallituksen jäsenten 50 000 euroa. Lisäksi valittavalle tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksetaan 15 000 euron lisäpalkkio sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtajalle 5 000 euroa.

Lisäksi hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Pohjoismaissa maksetaan 700 euroa kokoukselta ja jäsenille, joiden kotipaikka on muualla Euroopassa 1 400 euroa kokoukselta ja niille jäsenille, joiden kotipaikka on Euroopan ulkopuolella 2 800 euroa kokoukselta niistä kokouksista, joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset. Matkakulut korvataan ja päivärahat maksetaan Metson matkustuspolitiikan mukaisesti.

Vuoden 2016 yhtiökokouksen päätöksen perusteella 40 prosenttia hallituksen vuosipalkkiosta käytettiin Metson osakkeiden hankintaan markkinoilta. Nämä osakkeet hankittiin ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen julkistusta seuranneiden kahden viikon aikana.

Toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille maksetut palkkiot ja etuudet:

Euroa Rahapalkka Maksettu
tulospalkkio
Luontoisedut Osakepalkkio Yhteensä
2016
Toimitusjohtaja Matti Kähkönen 610 136 111 840 21 885 - 743 861
Muut johtoryhmän jäsenet 2 150 756 186 647 29 938 - 2 367 341
Yhteensä 2 760 892 298 487 51 823 - 3 111 202
2015
Toimitusjohtaja Matti Kähkönen 616 200 143 802 15 621 469 543 1 245 166
Muut johtoryhmän jäsenet 1 880 082 387 676 34 510 911 357 3 213 625
Yhteensä 2 496 282 531 478 50 131 1 380 900 4 458 791

Toimitusjohtaja Matti Kähköselle maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut (puhelin- ja autoetu) on esitetty yllä olevassa taulukossa. Kähkönen kuuluu Metson johtajille tarkoitettuihin osakepohjaisiin palkitsemisohjelmiin, joista maksettavat palkkiot koostuvat Metson osakkeista ja rahaosuudesta. Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 7.

Matti Kähkösen johtajasopimuksen mukainen eläkeikä on 63 vuotta (2019). Hänen eläkkeensä on 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta ansiosta, ja se lasketaan neljän viimeisen ansiovuoden perusteella. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus 24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen. Vuonna 2016 Kähkösen lisäeläkevakuutuksen maksut olivat yhteensä 445 tuhatta euroa (448 tuhatta euroa vuonna 2015).

Metsolla on myös lisäeläkevakuutuksia, joiden piiriin johtoryhmän jäsenet kuuluvat. Vakuutusmaksut olivat 262 tuhatta euroa vuonna 2016 (231 tuhatta euroa vuonna 2015).

Hallituksen jäsenten osakeomistukset Metsossa 31.12.2016:

Mikael Lilius 30 986
Christer Gardell 5 410
Wilson Nélio Brumer 2 399
Peter Carlsson 945
Ozey K. Horton, Jr. 4 155
Lars Josefsson 2 399
Nina Kopola 2 446
Arja Talma 1 229
Yhteensä 49 969

Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset Metsossa 31.12.2016:

Matti Kähkönen 30 957
Eeva Sipilä 7 661
João Ney Colagrossi 19 193
John Quinlivan 2 739
Perttu Louhiluoto 759
Merja Kamppari 7 955
Olli-Pekka Oksanen 30
Urs Pennanen -
Jani Puroranta -
Yhteensä 69 294

7 Osakeperusteiset maksut

LAATIMISPERIAATE

Metson avainhenkilöille on myönnetty osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Omana pääomana maksettavat osakepalkkiot perustuvat Metson osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu Metson kurssin historiallinen kehitys ja odotettavissa olevat osingot. Ne jaksotetaan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan arvonmuutosrahastoihin. Rahana maksettavan palkkion arvo perustuu Metson osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja se jaksotetaan henkilöstökuluihin sekä vastaavasti lyhytaikaisiin velkoihin rahaosuuden maksupäivään asti.

Markkinaperusteiset ehdot, kuten osakkeen kokonaistuotto, johon myöntämisehdot perustuvat, huomioidaan arvioitaessa myönnettävien oman pääomanehtoisten instrumenttien käypää arvoa. Tähän arvoon perustuva kulu kirjataan riippumatta markkinaperusteisten ehtojen täyttymisestä.

Muut kuin markkinaperusteiset ehdot, liikevoitto-, palveluliiketoiminnan kasvu, sitoutuneen pääoman tuotto ja tulos per osake -tavoitteet otetaan huomioon arvioitaessa tulevien osakepohjaisten kannustimien määrää. Metso päivittää tilinpäätöshetkellä ennusteensa tulevien myönnettävien osakepohjaisten kannustimien määrästä. Muutokset edelliseen ennusteeseen kirjataan tuloslaskelmaan ja oman pääoman muihin rahastoihin tai lyhytaikaisiin velkoihin.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Myönnettävien osakkeiden määrää arvioidaan aina tilinpäätöksen yhteydessä. Arvioinnissa otetaan huomioon muutokset Metson ja sen raportointisegmenttien tulosennusteissa, palkitsemisjärjestelmän piirin kuuluvan henkilöstön vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä 2012–2014

Metson hallitus päätti joulukuussa 2011 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmässä oli kolme ansaintajaksoa, jotka olivat kalenterivuodet 2012, 2013 ja 2014. Hallitus päätti erikseen kunkin ansaintajakson ansaintakriteereistä sekä osallistujista.

Mahdollisesti maksettavat palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta henkilöille aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä 2012–2014 kultakin ansaintajaksolta maksettava palkkio voi olla enintään 120 prosenttia henkilön vuosipalkasta. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista osallistujasta johtuvasta syystä, palkkiota ei makseta.

Kaksi ensimmäistä ansaintajaksoa ja niihin liittyvä kahden vuoden sitouttamisjakso ovat jo päättyneet. Yhteensä 95 270 osaketta käytettiin palkkioiden maksamiseen 56 ohjelman piirissä olleille maaliskuussa 2015. Osakepalkkioita ei maksettu maaliskuussa 2016, sillä vuoden 2013 ansaintajaksolle asetetut tavoitteet eivät täyttyneet.

Ansaintajakson 2014 palkkio perustuu samoihin kriteereihin kuin ansaintajaksolla 2012 ja 2013, eli palveluliiketoiminnan liikevaihdon kasvu, sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja sekä osakekohtainen tulos. Vuoden 2016 lopussa ohjelman piirissä oli 52 työntekijää ja maksettava palkkio maaliskuussa 2017 voi olla enintään 298 136 Metson osaketta, joista Metson nykyinen johtoryhmä voi saada palkkiona enintään 89 963 osaketta.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä vuodesta 2015 eteenpäin

Joulukuussa 2014 Metson hallitus päätti uudesta ylimmälle johdolle suunnatusta pitkän aikavälin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmä perustuu pääasiassa suoriteperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään (PSP).

Jokaisen uuden suoriteperusteisen (PSP) osakepalkkiojärjestelmän aloittaminen sekä ansaintakriteerien määrittely edellyttää hallituksen erillistä päätöstä. PSP koostuu vuosittain alkavista osakepalkkio-ohjelmista, joissa kaikissa on kolmen vuoden pituinen ansaintajakso.

Mahdollisesti maksettavat palkkiot maksetaan osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Mikäli osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista osallistujasta johtuvasta syystä, palkkiota ei makseta.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2015–2017

Ansaintakriteeri PSP 2015–2017 osakepalkkiojärjestelmälle on Metson osakkeen kokonaistuoton kehitys (TSR, total shareholder return) ajanjaksolla 2015–2017. Vuoden 2016 lopussa ohjelman piirissä oli 89 työntekijää, ja mahdollinen palkkio on maksimissaan 333 800 Metson osaketta, joista Metson nykyinen johtoryhmä voi saada palkkiona korkeintaan 88 400 osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2018.

Suoriteperusteinen osakepalkkiojärjestelmä 2016–2018

Joulukuussa 2015 hallitus päätti jatkaa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä. Mahdollinen osakepalkkio PSP 2016–2018 järjestelmästä perustuu Metson osakkeen kokonaistuoton kehitykseen (TSR) 2016–2018 välisenä aikana. Vuoden 2016 lopussa ohjelman piiriin kuului 94 työntekijää, ja mahdollinen palkkio vastaa korkeintaan 417 600 Metson osaketta, joista Metson nykyinen johtoryhmä voi saada palkkiona korkeintaan 134 800 osaketta. Mahdollinen palkkio maksetaan vuonna 2019.

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän edunsaajat ja myönnetyt osakkeet 31.12.2016:

Metson johtoryhmä Osakkeet Muut edunsaajat Osakkeet Edunsaajat
yhteensä
Osakkeet yhteensä
2012–2014 ohjelma
Myönnetyt 2015 6 24 370 50 70 900 56 95 270

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut:

Tuhatta euroa 2012–2014 ohjelma 2014–2016 ohjelma PSP 2015–2017
ohjelma
PSP 2016–2018
ohjelma
Yhteensä
2016
Metson johtoryhmä - -65 -107 -345 -517
Muut edunsaajat - -175 -486 -736 -1 397
Yhteensä - -240 -593 -1 081 -1 914
2015
Metson johtoryhmä -162 15 -350 - -497
Muut edunsaajat -238 61 -827 - -1 004
Yhteensä -400 76 -1 177 - -1 501

PSP 2016–2018 ohjelman rahaosuudesta oli tilinpäätöshetkellä kirjattu siirtovelkoihin 922 tuhatta euroa, PSP 2015–2017 ohjelman rahaosuudesta 683 tuhatta euroa ja vuosien 2014–2016 ohjelman rahaosuudesta 310 tuhatta euroa.

8 Rahoitustuotot ja -kulut

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Rahoitustuotot
Osingot 0 0
Pankkisaamisten korkotuotot 7 7
Sijoitusten korkotuotot 0 1
Muut rahoitustuotot 1 2
Rahoitustuotot yhteensä 8 10
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista -29 -28
Korkokulut rahoitusleasing-sopimuksista 0 0
Muut rahoituskulut -16 -17
Kurssitappiot -2 -4
Rahoituskulut yhteensä -47 49
Rahoitustuotot ja -kulut, netto -39 -39

9 Tuloverot

LAATIMISPERIAATE

Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut tuloverot sisältävät kauden veron, joka perustuu tytäryhtiöiden verotettavaan tuloon, oikaisut koskien edellisten tilikausien veroja sekä tuloslaskelmaan kirjatun laskennallisen veron muutoksen. Konsernin laaja tuloslaskelma sisältää veroja eristä, joita on kirjattu laajaan tulokseen. Laskennallinen verosaaminen tai -velka kirjataan mikäli kirjanpidon ja verotuksen välille syntyy väliaikainen ero. Laskennallinen vero kirjataan voimassaolevalla tai tosiasiallisesti voimassa olevalla verokannalla.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Metso on tuloverovelvollinen konsernin eri toimintavaltioissa. Verolaskelmia valmistellessaan Metson johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia tosiasiallisen verokulun tai sen lopullisen määrän ollessa vielä epävarma. Metson tytäryhtiöt ovat vuosittain useiden verotarkastusten kohteena. Näiden verotarkastusten osalta kirjataan arvioon perustuva verovelka tarkastuksista mahdollisesti aiheutuvista lisäveroista. Jos lopputulos näistä kirjatuista veroveloista poikkeaa arvioiduista määristä, kirjataan ero sen kauden tuloveroihin, jonka aikana päätös saadaan.

Tilikauden ja edellisten tilikausien tuloverot:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Tilikauden verot -64 -70
Edellisten tilikausien verot 0 -1
Laskennallisen verosaamisen ja -velan muutos, netto 6 -3
Tuloverot yhteensä -58 -74

Suomalaisen yhtiöverokannan mukainen tulovero erosi tuloslaskelmaan kirjatuista tuloveroista seuraavasti:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Tulos ennen veroja 188 516
Suomalaisen verokannan mukainen vero 20,0% -38 -103
Edellisten tilikausien verot 0 -1
Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero -15 -23
Vahvistettujen aiemmin kirjaamattomien
verotappioiden hyödyntäminen 2 6
Tilikauden veroihin vaikuttamattomat tappiot
ja hyvitykset 1 1
Ulkomaiden hyvityskelvottomat lähdeverot -4 -1
Vähennyskelvottomat kulut -2 -5
Verovapaat tulot 0 53
Muut -2 -1
Tuloverot yhteensä -58 -74

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot:

31.12. päättynyt tilikausi

2016 2015
Milj. e Ennen veroja Vero Verojen jälkeen Ennen veroja Vero Verojen jälkeen
Rahavirran suojaus -3 1 -2 0 0 0
Myytävissä olevat sijoitukset 0 0 0 0 0 0
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (+) / tappiot (-) 4 -1 3 13 -1 12
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot 23 - 23 -19 0 -19
Muut laajan tuloksen erät 24 0 24 -6 -1 -7
Tilikauden verot 1 0
Laskennalliset verot -1 -1
Yhteensä 0 -1

LAATIMISPERIAATE

Laskennallinen verosaaminen tai -velka kirjataan verotuksen ja kirjanpidon väliaikaisesta erosta käyttäen tulevaisuudessa tosiasiallisesti voimassa olevaa verokantaa. Väliaikainen ero voi liittyä varauksiin, poistoeroihin, konsernin sisäiseen varastokatteeseen, eläkejärjestelyihin tai verotuksessa vahvistettuihin tappioihin. Laskennallinen verovelka kirjataan aina täysimääräisesti ja laskennallinen verosaaminen vain niiltä osin, kun voidaan olettaa verotettavaa tuloa syntyvän tulevaisuudessa, jota kohtaan väliaikainen ero tai tappiosta kirjattu laskennallinen verosaaminen voidaan hyödyntää. Laskennallinen vero voidaan netottaa taseessa, mikäli se kohdistuu samaan veronsaajaan.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Päättäessään laskennallisten verojen kirjaamisesta Metson johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia tytäryhtiöiden tulevien vuosien operatiivisen toiminnan tuloksesta ja verotettavasta tulosta, mahdollisuuksista hyödyntää verotappiot sekä mahdollisista muutoksista niiden valtioiden verolainsäädännöissä, joissa Metso operoi. Ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista on kirjattu laskennallinen verovelka vain, jos Metson johto on päättänyt jakaa voittovaroja tulevina vuosina, ja voitonjako tulee olemaan veronalaista. Koska veroseuraamukset ovat hankalasti arvioitavissa, laskennallisia verosaamisia tai -velkoja voidaan joutua oikaisemaan tulevina vuosina, millä tulee olemaan vaikutusta tilikauteen, jolloin tätä koskeva päätös tehdään.

Täsmäytyslaskelma laskennallisesta verosaatavasta ja -velasta:

Kirjattu Kirjattu omaan
Milj. e 1.1. tuloslaskelmaan pääomaan Kurssierot 31.12.
2016
Laskennallinen verosaatava
Vahvistetut tappiot 11 -1 0 0 10
Käyttöomaisuus 8 1 - 0 9
Vaihto-omaisuus 32 -10 - 2 24
Varaukset 18 5 - 0 23
Jaksotuserot 10 5 - 1 16
Eläkkeisiin liittyvät erät 23 4 -1 0 26
Muut 14 -6 0 0 8
Laskennallinen verosaatava yhteensä 116 -2 -1 3 116
Netotettu laskennallisesta verovelasta -8 4 - - -4
Laskennallinen verosaatava, netto 108 2 -1 3 112
Laskennallinen verovelka
Hankintamenon kohdistaminen 11 0 - 0 11
Käyttöomaisuus 4 -2 - 0 2
Muut 8 -6 - 0 2
Laskennallinen verovelka yhteensä 23 -8 - 0 15
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta -8 4 - - -4
Laskennallinen verovelka, netto 15 -4 - 0 11
Nettoverosaatava 93 6 -1 3 101
Kirjattu Kirjattu omaan Yritysostot ja
Milj. e 1.1. tuloslaskelmaan pääomaan Kurssierot -myynnit 31.12.
2015
Laskennallinen verosaatava
Vahvistetut tappiot 24 -12 0 0 -1 11
Käyttöomaisuus 6 2 - 0 - 8
Vaihto-omaisuus 30 2 - 0 - 32
Varaukset 16 3 - -1 - 18
Jaksotuserot 18 -2 - 0 -6 10
Eläkkeisiin liittyvät erät 25 -2 -1 1 - 23
Muut 15 9 0 0 -10 14
Laskennallinen verosaatava yhteensä 134 0 -1 0 -17 116
Netotettu laskennallisesta verovelasta -7 -1 - - - -8
Laskennallinen verosaatava, netto 127 -1 -1 0 -17 108
Laskennallinen verovelka
Hankintamenon kohdistaminen 9 2 - - 0 11
Käyttöomaisuus 3 1 - - 0 4
Muut 8 0 - - 0 8
Laskennallinen verovelka yhteensä 20 3 - - 0 23
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta -7 -1 - - - -8
Laskennallinen verovelka, netto 13 2 - - 0 15
Nettoverosaatava 114 -3 -1 0 -17 93

Jos osingonjakoa lähitulevaisuudessa pidetään todennäköisenä, laskennallinen verovelka on kirjattu sellaisissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus. Voittovaroja, joiden osalta verovelkaa ei ole kirjattu, oli 133 miljoonaa euroa 31.12.2016 ja 151 miljoonaa euroa 31.12.2015.

Tulos per osake on laskettu seuraavasti:

Laimentamaton

Laimentamaton tulos/osake on laskettu jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla, poislukien konsernin hallussa olevat omat osakkeet.

31.12. päättynyt tilikausi
2016 2015
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista, milj. e 130 442
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta) 149 985 149 965
Tulos/osake, laimentamaton, euroa 0,87 2,95

Laimennettu

Laimennettu tulos per osake -tunnusluvun laskennassa käsitellään tulevaisuudessa ehdollisesti liikkeelle laskettavia osakkeita ulkona olevina, mikäli niiden vaikutus on laimentava. Metso laskee hallussaan olevia omia osakkeitaan uudelleen liikkeelle avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän puitteissa, jos kannustinjärjestelmään liittyvät tavoitteet saavutetaan. Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos per osake lasketaan lisäämällä liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän painotettua keskiarvoa niiden osakkeiden määrällä, jotka jaettaisiin edunsaajille saavutetun tulostason perusteella, jos ehdollinen ajanjakso päättyisi tilikauden lopussa. Metsolla oli hallussaan 363 718 omaa osaketta osakepalkkiojärjestelmää varten 31.12.2016.

31.12. päättynyt tilikausi
2016
2015
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista, milj. e 130
442
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)
149 985
149 965
Oikaisu ehdollisesti liikkeelle lasketuista osakkeista (tuhatta) 128
24
Laimennettujen osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)
150 113
149 989
Tulos/osake, laimennettu, euroa 0,87
2,95

Operatiiviset varat ja velat

11 Nettokäyttöpääma ja sitoutunut pääoma

Nettokäyttöpääoma

Tasearvo 31.12. Rahavirtavaikutus,
31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015 2016 2015
Vaihto-omaisuus 709 715 24 76
Myyntisaamiset 464 483 25 92
Muut korottomat saamiset 189 203 16 30
Keskeneräisten projektien saamiset ja velat, netto 12 36 26 50
Ostovelat -275 -249 20 -53
Saadut ennakot -186 -164 10 -99
Muut korottomat velat -426 -426 -29 -32
Nettokäyttöpääoma 487 598 92 64

Sitoutunut pääoma

Tasearvo 31.12.
2015
598
549
343
2
12
68
590
110
-5
2 267
2 179
561
488
25,7
22,4

Pidempi aikasarja on esitetty kappaleessa Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2012–2016.

12 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset kirjataan taseeseen alkuperäiseen käypään arvoonsa, jota voidaan myöhemmin oikaista mahdollisella arvonalentumisvarauksella. Tuloslaskelmassa varaus kirjataan myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin. Epävarma myyntisaaminen kirjataan menetetyksi, kun likvidaatiosta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.

Jos asiakkaille myönnetään vuoden ylittäviä maksuehtoja, niihin liittyvät saamiset diskontataan nykyarvoonsa, ja korkotuotot jaksotetaan myönnetylle maksuajalle.

LAATIMISPERIAATE JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Metso kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen arvonalentumisvarauksen saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään, rakenteeseen ja maksuehtojen muutoksiin sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin. Metson johto seuraa aktiivisesti erääntyneiden saamisten määrää ja erääntymisaikaa kansainvälisesti sekä päättää tavittavista toimenpiteistä. Saamisten kokonaismäärä sekä erääntyneiden saamisten määrä pieneni vuoden 2016 aikana.

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e Pitkäaikaiset 2016
Lyhytaikaiset
Yhteensä Pitkäaikaiset 2015
Lyhytaikaiset
Yhteensä
Korottomat saamiset
Lainasaamiset 0 - 0 0 - 0
Myyntisaamiset - 464 464 - 483 483
Siirtosaamiset - 48 48 - 43 43
Muut saamiset 32 93 125 39 106 145
Metso yhteensä 32 605 637 39 632 671

Muihin korottomiin saamisiin sisältyy 22 miljoonaa euroa vuonna 2016 (18 miljoonaa euroa vuonna 2015) brasilialaisen tytäryhtiön verohyvityksiä, jotka syntyivät hyödykkeiden ja palveluiden toimituksista (ICMS). Näistä miljoona euroa oli kirjattu pitkäaikaisiin saamisiin sekä 2016 että 2015.

Myyntisaamisten arvonalentumisvaraus on muuttunut seuraavasti:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Tasearvo 1.1. 46 47
Valuuttakurssien vaikutus -1 -2
Tilikauden kulu 13 14
Käytetty varaus -3 -13
Vähennykset / muut lisäykset -11 0
Tasearvo 31.12. 44 46

Korottomien myyntisaamisten ikäjakauma:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Erääntymättömät myyntisaamiset 323 315
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset 71 75
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset 23 31
61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset 16 21
91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 18 21
Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset 13 20
Metso yhteensä 464 483

13 Vaihto-omaisuus

LAATIMISPERIAATE

Vaihto-omaisuus esitetään keskihintamenetelmällä lasketun hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään ostohinta sekä kuljetus- ja valmistuskustannukset. Itse valmistettujen valmiiden tuotteiden kustannukset koostuvat välittömistä materiaaleista, palkoista ja sosiaalikuluista, alihankinnoista sekä muista välittömistä kuluista. Lisäksi tuotantokustannuksiin on kohdistettu tuotannon ja projektihallinnon yleiskustannuksia. Todennäköinen luovutushinta perustuu hyödykkeen markkina-arvoon vähennettynä luovutuksesta syntyvillä kuluilla.

Vaihto-omaisuuden arvosta on vähennetty arvonalentumisvaraus, joka kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolloin teknisen vanhentumisen ja muiden tekijöiden perusteella arvioitu varauksen tarpeellisuus on todettu. Arvonalentumisvaraus perustuu systemaattiseen ja jatkuvaan vaihto-omaisuuden seurantaan.

Vaihdossa vastaanotetut käytetyt koneet kirjataan vaihto-omaisuuteen arvioituun vaihtoarvoonsa tai sitä alempaan käypään arvoon.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Vaihto-omaisuuden arvostus edellyttää johdon arvointia arvonalentumisvarausten osalta ja ennustettavan mahdollisen myyntihinnan ja myynnin kustannusten määrittelyn osalta erityisissä tilanteissa sekä arvointia kansainvälisten markkinoiden kehittymisestä.

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Aineet ja tarvikkeet 107 103
Keskeneräiset tuotteet 142 160
Valmiit tuotteet 460 452
Vaihto-omaisuus yhteensä 709 715

Kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo oli 1 813 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 2 020 miljoonaa euroa vuonna 2015.

Vaihto-omaisuuden arvonalentumisvaraus on muuttunut seuraavasti:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Tasearvo 1.1. 64 65
Valuuttakurssien vaikutus 2 1
Tilikauden kulu 13 12
Käytetty varaus -4 -2
Vähennykset / muut lisäykset -4 -12
Tasearvo 31.12. 71 64

14 Ostovelat ja muut velat

LAATIMISPERIAATE

Ostovelat ja muut korottomat velat ovat pääsääntöisesti lyhytaikaisia velkoja, ja niiden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen katsotaan olevan samat. Korottomien lyhytaikaisten velkojen erääntyminen ylittää harvoin kuusi kuukautta. Ostovelkojen erääntyminen määräytyy Metson ja sen tavarantoimittajien välisten yksilöllisten sopimusten pohjalta.

Henkilöstökulut, sisältäen vuosilomakorvaukset, maksetaan paikallisten lakien ja määräysten mukaisesti.

31.12. päättynyt tilikausi,
2016 2015
Milj. e Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Yhteensä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Yhteensä
Korottomat velat
Ostovelat - 275 275 - 248 248
Korkovelat - 6 6 - 7 7
Henkilöstökuluvelat - 77 77 - 79 79
Projektikuluvelat - 35 35 - 37 37
Muut velat 2 77 79 2 98 100
Metso yhteensä 2 470 472 2 469 471

15 Varaukset

LAATIMISPERIAATE

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta, ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa.

Varaukset, joihin liittyvien kassatapahtumien odotetaan toteutuvan yli vuoden kuluttua kirjausajankohdastaan, diskontataan nykyarvoonsa. Nykyarvo päivitetään tulevissa tilinpäätöksissä.

Takuuvaraukset

Metso myöntää erilaisia tuotetakuita, joissa yleensä taataan toimitetun tuotteen tietty suoritustaso toiminnan takuuaikana sekä tietyllä ajanjaksolla suoritettavat huoltopalvelut. Jaksotettavien takuukustannusten määrä arvioidaan aikaisemmin toimitettujen standardituotteiden ja -palveluiden toteutuneiden takuukustannusten perusteella. Takuuaika on yleensä 12 kuukautta hyväksytystä toimituksesta. Takuuvarauksen riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin projektikohtaisesti.

Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannukset

Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannuksista tehdään varaus vasta johdon hyväksyttyä virallisen sitovan suunnitelman ja aloitettua suunnitelman toimeenpanon. Irtisanomiskulut kirjataan, kun henkilöstölle tai henkilöstön edustajille on riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitettu aiotuista toimenpiteistä, ja asiaan liittyvät korvaukset ovat luotettavasti arvioitavissa. Varaukseen sisällytetään kustannukset, jotka syntyvät joko tehdyn suunnitelman välittömänä seurauksena tai jotka liittyvät sitoumukseen, josta ei ole enää odotettavissa taloudellista hyötyä tai tällaisen sopimuksen peruuttamiseen. Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannukset kirjataan hankinnan ja valmistuksen tai myynnin ja hallinnon kuluihin riippuen kustannusten luonteesta. Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannuksiin voi sisältyä myös muita johdon hyväksymän suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, kuten arvonalentumisia, jotka raportoidaan liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Ympäristövelvoitteet

Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun aikaisemman tapahtuman seurauksena on syntynyt olemassa oleva velvoite ja kun kustannusten toteutuminen on todennäköistä ja niiden määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksen määrää voidaan myöhemmin korjata tietojen tarkentuessa tai olosuhteiden muuttuessa. Muilta osapuolilta saatavat korvaukset merkitään taseeseen erillisenä saatavana silloin, kun niiden saamista voidaan pitää varmana.

Varaus tappiollisista projekteista

Tappiollisista projekteista tehdään varaus, kun hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ylittävät sovitut kokonaistuotot. Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi, kun se todetaan ja tappiovarauksen riittävyyttä arvioidaan hankkeen valmiusasteen mukaisesti.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Varausten määrittäminen edellyttää johdon arviointia olemassa olevan velvoitteen täyttämiseen vaadittavista kustannuksista tai mahdollisten oikeudenkäyntien lopputulosten ennakointia. Lopulliset kustannukset ja niiden ajoittuminen voivat poiketa alkuperäisen varauksen arviosta.

Laajempiin ja uutta teknologiaa sisältäviin toimituksiin, sekä pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin, voidaan tehdä tapauskohtaisesti lisävarauksia ottaen huomioon toimitukseen mahdollisesti liittyvät muut riskit.

31.12. päättynyt tilikausi

2016 2015
Milj. e Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Yhteensä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Yhteensä
Takuukustannukset 0 39 39 0 39 39
Uudelleenjärjestelykulut 1 28 29 2 18 20
Ympäristö- ja tuotevastuut 0 1 1 0 1 1
Muut 39 13 52 25 10 35
Yhteensä 40 81 121 27 68 95

*) Muut varauksekset sisältävät henkilöstöön ja oikeudenkäynteihin liittyviä varauksia.

Varaukset, sisältäen sekä lyhyt- että pitkäaikaiset, ovat muuttuneet tilikauden 2016 aikana seuraavasti:

Milj. e Takuu
varaukset
Uudelleenjärjestely
varaukset
Ympäristö- ja
tuotevastuut
Yhteensä
Tasearvo 1.1. 39 20 1 60
Valuuttakurssien vaikutus 1 0 0 1
Tilikauden kulu 32 28 0 60
Käytetty varaus -18 -16 0 -34
Varausten purku / muut muutokset -15 -3 0 -18
Tasearvo 31.12. 39 29 1 69

16 Eläkevelvoitteet

Metsolla on eri toimintamaissaan paikallisten säännösten ja käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelmät voivat olla etuuspohjaisia sisältäen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet, henkivakuutuksiin liittyvät etuudet sekä muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, kuten terveydenhuollon ja irtisanomiskorvaukset. Eläke perustuu useimmiten palvelusvuosien määrään sekä viimeisten palvelusvuosien palkkatasoon. Metsolla on sekä maksupohjaisia että etuuspohjaisia järjestelyjä. Järjestelyt rahoitetaan yleensä vakuutusyhtiöille tai säätiöille suoritettavilla maksuilla, jotka määräytyvät vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaan. Muut järjestelyt ovat rahastoimattomia, jolloin Metso maksaa etuudet suoraan niiden erääntyessä. Kaikkia järjestelyjä säätelevät paikalliset vereolait ja muu lainsäädäntö.

Kun kyseessä on etuuspohjainen järjestelmä, velaksi kirjattava vastuu on eläkevelvoitteiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevelvoitteen määrän. Eläkevelvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla tulevaisuuden rahavirrat yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon perustuvalla korkokannalla. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite. Eläkemenot ja muut henkilöstön eläkkeelle siirtymiseen liittyvät menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Nettokorko sisällytetään tuloslaskelmassa rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Historialliseen kehitykseen, vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteiden muutoksiin perustuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen liittyvät menot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan

Suoritukset maksuperusteisiin ja usean työnantajan järjestelyihin sekä vakuutettuihin eläkejärjestelyihin kirjataan kuluksi maksuvelvoitteen syntymishetkellä.

LAATIMISPERIAATE JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Eläkevelvoitteen tilinpäätöshetken nykyarvon määrittäminen perustuu vakuutusmatemaattisiin laskelmiin, joissa käytetään useita oletuksia, kuten diskonttokorko, sijoitettujen varojen odotettu tuotto, palkka- ja eläkeindeksien kehitys ja muut vakuutusmatemaattiset tekijät. Tästä johtuen tilinpäätökseen kirjattu eläkevelvoitteen määrä sekä arvioidut tulevat suoritukset eläkerahastoihin ovat herkkiä muutoksille. Vakuutusmatemaattisten oletusten poikkeamat ja oletuksissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat voittoja tai tappioita, jotka kirjataan laajan tuloksen eriin. Herkkyysanalyysi etuuspohjaisen velvoitteen osalta on esitetty taulukoissa. Metson rahastoituihin eläkejärjestelyihin kuuluvia varoja hallitaan ulkopuolisten rahastojen kautta. Varojen allokaatiota tarkastellaan säännöllisin väliajoin Metson eläkejärjestelyistä vastaavien tahojen toimesta paikallisen lainsäädännön, asiantuntijoiden neuvojen ja Metson konsultoinnin perusteella sekä hyväksyttävissä olevan riskin määrän mukaisesti.

Metson eläkevelvoitteet ja muut työsuhteen päätymisen jälkeiset velvoitteet

Metson etuuspohjaiset eläkejärjestelyt Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Iso-Britanniassa edustavat 73 prosenttia Metson etuuspohjaisista eläkevelvoitteista ja 80 prosenttia järjestelyihin kuuluvista varoista. Nämä järjestelyt antavat eläketuloa, jonka määrä perustuu olennaisilta osin palkkaan ja palveluihin henkilön eläköitymishetkellä tai lähellä sitä. Yhdysvaltojen ja Kanadan osalta arvioidaan vuosittain, onko järjestelyyn suoritettava lisämaksuja paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Iso-Britanniassa Metson etuuspohjainen eläkejärjestely on suljettu. Järjestelyyn kuuluvat varat on sijoitettu erilliseen eläkerahastoon, jota hallinnoi luottamushenkilöistä koostuva hallitus. Rahavastikkeen suorittamisvelvollisuus määritellään kolmesti vuodessa paikallisen rahastoimislainsäädännön mukaisesti niin, että maksuna suoritettava määrä sovitaan luottamushenkilöistä koostuvan eläkerahaston hallituksen ja Metson välillä. Ruotsissa etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä tarjotaan kollektiivisten työehtosopimusten mukaisesti, ja ne ovat rahastoimattomia.

Vuonna 2017 suoritettavien maksujen odotettu määrä on 8 miljoonaa euroa. Vuonna 2016 Metso maksoi 15 miljoonaa euroa etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden maksuja.

Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt
Muut työsuhteen
päättymisen
jälkeiset etuudet
Yhteensä
Milj. e 2016 2015 2016 2015 2016 2015
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 291 285 - - 291 285
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo -300 -284 - - -300 -284
-9 1 - - -9 1
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 47 45 32 30 79 75
Kirjaamattomat varat 0 1 - - 0 1
Velvoitteiden tasearvo, netto 38 47 32 30 70 77
Erät taseessa
Velat 56 69 32 30 88 99
Varat 18 22 - - 18 22
Velvoitteiden tasearvo, netto 38 47 32 30 70 77

Taseeseen 31.12. kirjatut erät:

Taseessa oleva velvoite koostuu seuraavista eristä:

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ja
muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Milj. e 2016 2015
Velvoitteiden tasearvo 1.1 77 105
Muut velvoitteiden tasearvoon kohdistuvat oikaisut - 2
Tuloslaskelmaan kirjattu nettokustannus 7 1
Työnantajan maksusuoritukset -15 -18
Laajan tuloksen eriin kirjatut voitot (+) ja tappiot (-) -4 -14
Kurssierot 5 1
Velvoitteiden tasearvo 31.12 70 77

Tuloslaskelmaan kirjatut erät:

Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt
Muut työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
Yhteensä Yhteensä
Milj. e 2016 2015 2016 2015 2016 2015
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot 4 2 0 1 4 3
Nettokorko 1 1 1 1 2 2
Velvoitteiden täyttäminen 0 1 - -1 0 0
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno (+)/ tulo (-) 0 0 0 -5 0 -5
Eläkejärjestelyiden hallintokulut 0 1 - - 0 1
Tuloslaskelmaan kirjattu kulu (+)/ tuotto (-) 5 5 1 -4 6 1

Laajan tuloksen eriin kirjatut erät:

Etuuspohjaiset
eläkejärjestelyt
Muut työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
Yhteensä Yhteensä
Milj. e 2016 2015 2016 2015 2016 2015
Varojen vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
ilman nettokorkoon sisällytettyjä määriä -25 6 - - -25 6
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
taloudellisten oletusten muutoksista aiheutuvat 23 -9 1 -1 24 -10
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
demografisten oletusten muutoksista aiheutuvat 2 -6 - - 2 -6
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
kokemusperäiset muutokset -4 -1 - -3 -4 -4
Voitto (-) / tappio (+) omaisuuserän ylijäämästä, joka ei ole käytettävissä -1 - - - -1 0
Laajan tuloksen eriin kirjatut voitot (-) ja tappiot (+) -5 -10 1 -4 -4 -14

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet ovat muuttuneet seuraavasti:

Etuuspohjaiset
Muut työsuhteen päättymisen
eläkejärjestelyt
jälkeiset etuudet
Yhteensä
Yhteensä
Milj. e 2016 2015 2016 2015 2016 2015
Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1. 330 335 31 38 361 373
Muut velvoitteiden tasearvoon kohdistuvat oikaisut - 35 - - 0 35
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot 4 2 0 1 4 3
Korkomenot 11 10 1 2 12 12
Työntekijöiden maksusuoritukset 0 - - - 0 0
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot - - - -5 0 -5
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
taloudellisten oletusten muutoksista aiheutuvat 23 -9 - -1 23 -10
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
demografisten oletusten muutoksista aiheutuvat 2 -6 - - 2 -6
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+);
kokemusperäiset muutokset -5 -1 0 -3 -5 -4
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot (-) ja tappiot (+) -3 -31 - -1 -3 -32
Järjestelystä maksetut etuudet -16 -17 - - -16 -17
Työnantajan suoraan maksamat etuudet -3 -4 -1 -2 -4 -6
Kurssierot -5 16 1 2 -4 18
Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12. 338 330 32 31 370 361

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen varojen käypä arvo on kehittynyt vuoden aikana seuraavasti:

Eläke- ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet yhteensä
Milj. e 2016 2015
Käypä arvo 1.1. 284 269
Muut varojen tasearvoon kohdistuvat oikaisut - 33
Korkotulo 10 9
Varojen tuotto ilman nettokorkoon sisällytettyjä määriä 25 -4
Velvoitteen täyttäminen -4 -32
Työnantajan maksusuoritukset 15 18
Työntekijöiden maksusuoritukset 0 -
Maksetut etuudet -16 -16
Työnantajan suoraan maksamat etuudet -5 -5
Eläkejärjestelyiden hallinnollinen kulu 0 -1
Kurssierot -9 13
Käypä arvo 31.12. 300 284

Varojen prosentuaalinen jakautuminen 31.12. omaisuusryhmittäin:

Noteerattu Noteeraamaton Yhteensä
2016 2015 2016 2015 2016 2015
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 28 % 33 % 0 % 0 % 28 % 33 %
Joukkovelkakirjat 24 % 23 % 2 % 2 % 26 % 25 %
Kiinteistöt 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 %
Käteisvarat 1 % 1 % 0 % 0 % 1 % 1 %
Vakuutussopimukset 1 % 0 % 15 % 13 % 16 % 13 %
Muut 3 % 4 % 25 % 23 % 28 % 27 %
Yhteensä 58 % 62 % 42 % 38 % 100 % 100 %

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2016 varoja ei ole sijoitettu tytäryhtiöihin tai kiinteistöihin, joissa konsernin yhtiöt toimivat.

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12. (painotettuja keskiarvoja):

2016 2015
Eläkevelvoite: diskonttokorko 3,32 % 3,68 %
Eläkevelvoite: palkankorotusolettama 3,09 % 3,00 %
Eläkevelvoite: eläkkeiden korotusolettama 2,86 % 2,81 %
Tuloslaskelma: diskonttokorko 3,68 % 4,93 %
Tuloslaskelma: palkankorotusolettama 3,00 % 3,87 %
Tuloslaskelma: eläkkeiden korotusolettama 2,81 % 2,81 %

Etuuspohjaisten järjestelyiden piiriin kuuluvien henkilöiden laskettu elinikä perustuu säännöllisesti päivitettäviin paikallisiin kuolevuustaulukoihin. Suurimpien järjestelyiden käytössä olleet taulukot ovat:

Elinajanodote 65 vuoden iässä tällä hetkellä
65 vuotiaalle miehelle
Elinajanodote 65 vuoden iässä tällä hetkellä 45 vuotiaalle miehelle
Maa 2016 2015 2016 2015
Iso-Britannia 22,2 21,2 23,9 22,5
Yhdysvallat 20,9 21,3 22,5 23,0
Kanada 21,4 21,6 22,0 22,7

Elinajanodotteen käyttö etuuspohjaisen eläkevelvoitteen määrittelemisessä on hyväksyttävää käyttäen laskennassa yleiseen kokemukseen perustuvia järjestelyn sijaintimaan paikallisia kuolevuustaulukoita, joissa on (useissa tapauksissa) huomioitu elinajanodotteen tuleva kasvu.

Alla olevassa taulukossa esitetty etuuspohjaisen velvoitteen herkkyysanalyysi kuvaa etuuspohjaisen velvoitteen arvoa yhden muuttujan muuttuessa ja muiden pysyessä vakiona.

2016 2015
Eläke Muut Yhteensä Eläke Muut Yhteensä
Diskonttokorko
Nousu 0,25 % -9,7 -0,8 -10,5 -8,8 -0,9 -10,7
Lasku 0,25 % 10,3 0,8 11,1 9,1 1,0 11,2
Palkankorotusolettamus
Nousu 0,25 % 0,3 0,1 0,4 0,1 0,1 0,3
Lasku 0,25 % -0,3 -0,1 -0,4 -0,2 -0,1 -0,4
Eläkkeiden korotusolettamus
Nousu 0,25 % 3,7 - 3,7 2,6 n/a 3,3
Lasku 0,25 % -3,4 - -3,4 -2,3 n/a -2,9
Sairauskulujen kasvu
Nousu 0,25 % - 1,7 1,7 n/a 1,6 1,6
Lasku 0,25 % - -1,4 -1,4 n/a -1,4 -1,4
Elinajanodote
Nousu yhdellä vuodella 14,5 0,7 15,2 12,0 0,6 15,0
Lasku yhdellä vuodella -14,2 -0,7 -14,9 -12,2 -0,6 -15,1

Etuuspohjaisen eläkevelvoitteen duraation painotettu keskiarvo vuosina

2016 2015
Eläke Muut Yhteensä Eläke Muut Yhteensä
Vuoden lopussa 12,4 10,0 12,2 12,4 13,1 12,6

17 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

LAATIMISPERIAATE

Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet

Taseessa liikearvona esitetään määrä, jonka yrityshankinnan hankintahinta ylittää hankinnan yhteydessä yksilöityjen ja allokoimattomien nettovarojen, tunnistettujen velkojen ja mahdollisen aikaisemmin omistetun määräysvallattoman omistajan osuuden. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, joita ovat raportoidut segmentit, Minerals tai Flow Control tai yksittäinen liiketoiminta-alue näiden segmenttien alla. Kun Metson raportointirakennetta organisoidaan uudelleen, liikearvo kohdistetaan järjestelyn kohteena oleville yksiköille niiden käypien arvojen suhteessa. Liikearvon tasearvoa testataan laskemalla rahavirtaa tuottaville yksiköille sen käyttöarvo tai, jos tarpeellista käypä arvo myynnistä aiheutuvilla kuluilla.

Muista taloudelliselta ajaltaan rajoittamattomista hyödykkeistä, kuten brändien arvosta, ei kirjata poistoja. Niiden arvoa testataan vuosittain osana rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalennustestausta, ja mahdollinen arvonalennus kirjataan. Aikaisemmin kirjattuja arvonalennuksia palautetaan vain tasearvoon, joka olisi ollut, jos arvonalennusta ei olisi kirjattu.

Muut aineettomat hyödykkeet

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajalliset aineettomat hyödykkeet, kuten tavaramerkit, patentit, lisenssit, tietojärjestelmät tai yrityshankinnassa allokoitu tilauskanta arvostetaan taseessa alkuperäiseen hankintahintaan vähennettynä kertyneillä poistoilla tai arvonalennuksilla.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat

Aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin todennäköisinä taloudellisina vaikutusaikoinaan seuraavasti:

Patentit ja lisenssit 5–10 vuotta
Tietojärjestelmät 3–5 vuotta
Teknologia 3–15 vuotta
Asiakassuhteet 3–12 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet 1–15 vuotta

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan vuosittain, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista ennusteista, poistosuunni-

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Milj. e Liikearvo Patentit ja lisenssit Tietojärjestelmät Muut aineettomat
hyödykkeet
Aineettomat
hyödykkeet
2016
Hankintameno 1.1. 452 28 91 119 690
Kurssierot 0 0 1 1 2
Investoinnit - 1 0 3 4
Siirrot erien välillä - 0 2 -2 0
Muut muutokset - -5 -1 -2 -8
Hankintameno 31.12. 452 24 93 119 688
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. - -22 -62 -56 -140
Kurssierot - 0 -1 -1 -2
Muut muutokset - 5 1 3 9
Arvonalennukset - 0 0 0 0
Tilikauden poisto - -2 -8 -7 -17
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. - -19 -70 -61 -150
Tasearvo 31.12. 452 5 23 58 538
2015
Hankintameno 1.1. 461 29 95 119 704
Kurssierot 4 0 0 3 7
Yritysmyynnit -13 -3 -3 -5 -24
Investoinnit - 2 1 4 7
Siirrot erien välillä - 0 2 -2 0
Muut muutokset 0 0 -4 0 -4
Hankintameno 31.12. 452 28 91 119 690
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. - -22 -60 -56 -138
Kurssierot - 0 0 -1 -1
Yritysmyynnit - 2 3 3 8
Muut muutokset - 0 4 5 9
Arvonalennukset - 0 0 0 0
Tilikauden poisto - -2 -9 -7 -18
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. - -22 -62 -56 -140
Tasearvo 31.12. 452 6 29 63 550

telmaa tarkistetaan vastaavasti. Tasearvoja tarkistetaan myös silloin, kun ulkoiset tapahtumat tai olosuhteet viittaavat siihen, että omaisuuserien arvo olisi alentunut. Aikaisemmin kirjattu arvonalennus saatetaan palauttaa, jos olosuhteissa on tapahtunut merkittävä parannus. Palautus kirjataan vain tasearvoon, joka olisi ollut, jos arvonalennusta ei olisi kirjattu.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan pääsääntöisesti kuluksi ja ne muodostuvat palkoista, hallinnon yleiskustannuksista, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoista. Tuotekehityskulut , jotka täyttävät IAS 38:n aktivointiedellytykset, kirjataan taseeseen ja poistetaan kyseisen teknologian todennäköisen taloudellisen pitoajan mukaisesti.

Arvonalentumistestaus

LAATIMISPERIAATE

Liikearvo ja muut taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomat aineettomat hyödykkeet testataan arvonalentumisen osalta vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU) tasolla. Kun tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappio tuloslaskelman erään Poistot ja arvonalentumiset. Liikearvon arvonalentumista ei palauteta. Metson johto on määrittänyt kaksi rahavirtaa kerryttävää yksikköä, Minerals-segmentti ja Flow Control -segmentti, joille liikearvoa on kohdistettu.

Rahavirtaa kerryttävien yksiköiden (CGU) kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin, joissa tulevaisuuden arvioidut rahavirrat diskontataan nykyarvoon. Rahavirrat perustuvat kuluvan vuoden viimeisen kvartaalin ennusteeseen, seuraavan vuoden budjettiin ja sitä seuraavien neljän vuoden strategiaan. Tämä jälkeisten pitkän aikavälin rahavirtojen määrittäminen perustuu terminaaliarvoon. Terminaalijakson kasvuprosentin katsotaan johdon arvion mukaan heijastavan testattavien liiketoimintojen pitkän aikavälin kasvua. Arvioidut rahavirrat ottavat huomioon normaalitasoiset ylläpitoinvestoinnit, mutta eivät investointeja tai yrityshankintoja, jotka laajentaisivat merkittävästi CGU:n liiketoimintaa.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Käyttöarvolaskelmat sisältävät useita johdon arvioita sekä oletuksia ja ovat siksi alttiita muutoksille. Laskelmien tekeminen edellyttää johdon arvioita testattavien yksiköiden liiketoiminnan tulevasta markkinakysynnästä, hinta- ja voittomarginaalikehityksestä sekä tehostamistoimien mahdollisista vaikutuksista. Tehostamistoimenpiteiden tuomien hyötyjen ja säästöjen arviointi vaatii lähtökohtaisesti huolellista harkintaa. Metson johto on tehnyt arvioita myynnin kasvusta ja EBITA:n kehittymisestä ennustekaudelle, kuin myös määrittänyt käytetyn diskonttokoron. Kassavirtojen nykyarvot on laskettu käyttäen testatuille CGU:uille laskettuja WACC-arvoja. WACC-laskelmat sisältävät arvioita mm. beta-kertoimen, verrokkiyhtiöiden ja pääomarakenteen määrittämisessä. Rahavirtaa tuottaville yksiköille WACC ennen veroja oli Minerals-segmentille 12,1 % ja Flow Control -segmentille 10,7 %.

Metso tekee arvonalentumistestaukset vuosittain, tai kun on viitteitä tapahtumista tai olosuhteista, jotka saattaisivat aiheuttaa arvonalentumista. Tyypillisiä tällaisia tapahtumia ovat merkittävät ja pysyvät muutokset kansainvälisten markkinoiden kehityksessä tai polittisissa ympäristöissä, merkittävästi ennustettua heikompi kannattavuuden kehittyminen tai merkittävät muutokset Metson strategisissa painopistealueissa.

Aineettomien hyödykkeiden todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan vuosittain. Yrityskaupat ja toiminnan uudelleenjärjestelyt tyypillisesti aiheuttavat tarpeen uudelleenarvioida aineettomien hyödykkeiden tasearvoja ja jäljelläolevia poistoaikoja. Kun aineeton hyödyke arvostetaan käypään arvoon myynnin kuluilla vähennettynä, myyntihinta ja hyödykkeen myyntikuntoon saattamisen kustannukset perustuvat johdon arvioon.

Yrityshankinnan yhteydessä Metso käyttää ensisijaisesti saatavilla olevia markkina-arvoja allokoidessa hankittuja nettovaroja. Kun markkina-arvoja ei ole saatavilla arvostus perustuu hyödykkeen arvioituun käyttöarvoon. Arvonmääritys perustuu tällöin hyödykkeen arvioituun suorituskykyyn ja ennustettuun tulontuottamiskykyyn. Muutokset Metson liiketoiminnan painopistealueissa vaikuttavat näihin arvioihin.

Liikearvon kohdistaminen rahavirtaa tuottaville yksiköille

Milj. e Minerals Flow Control Liikearvo
yhteensä
2016
Tasearvo 1.1 407 45 452
Kurssierot 0 0 0
Yritysostot/luovutukset - - -
Tasearvo 31.12. 407 45 452
Prosenttia liikearvosta 90 % 10 % 100 %
2015
Tasearvo 1.1 404 57 461
Kurssierot 3 1 4
Yritysostot/luovutukset - -13 -13
Tasearvo 31.12. 407 45 452
Prosenttia liikearvosta 90 % 10 % 100 %

Vuonna 2016 ei ollut muutoksia segmenttien liiketoiminnassa. Vuonna 2015 myytiin Prosessiautomaatio-liiketoiminta. Liikearvoa siirtyi kaupassa 13 miljoonaa euroa. Muiden vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineellisten hyödykkeiden määrä oli 16 miljoonaa euroa vuonna 2016 (16 milj. euroa 2015 ), joka on muodostuu Minerals-segmentin brändiarvoista.

Arvonalentumistestaus vuonna 2016

Vuoden 2016 lopussa liikearvon määrä oli 452 miljoonaa euroa eli 31,4 % omasta pääomasta. Metson raportointirakenne ja liikearvon kohdistuminen pysyivät samoina vuosina 2016 ja 2015. Testatut rahavirtaa tuottavat yksiköt olivat Minerals-segmentti ja Flow Control -segmentti, joille konsernihallinnon kulut kohdistettiin volyymin suhteessa.

Arvonalentumistestaus vuonna 2016 osoitti, että kaikkien testattujen CGU:uiden kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti merkittävästi niille kohdistetun liikearvon ja muiden testattujen hyödykkeiden tasearvot, joten viitteitä arvonalentumisesta ei havaittu. Käyttöarvolaskelmat perustuivat sekä Metson johdon että hallituksen ennalta hyväksymiin ennusteisiin, vuoden 2017 budjettiin ja neljän vuoden strategialukuihin.

Keskeiset oletukset

Keskeiset käytetyt oletukset laskettaessa kerrytettävissä olevaa rahamäärää olivat liikevaihdon kasvu ennustejaksolla, pitkän aikavälin kasvu terminaalijaksolla ja käytetty diskonttokorko. Käytetyt arvot olivat seuraavat: :

Minerals Flow Control
Liikevaihdon kasvu neljän vuoden
ennustejaksolla 3,8 % 2,5 %
EBITA % neljän vuoden ennustejaksolla 9,1 %–13,4 % 14,2 % –17,7 %
Terminaalijakson kasvu 1,7 % 1,7 %
WACC verojen jälkeen 8,9 % 8,0 %
WACC ennen veroja 12,1 % 10,7 %

Keskeisten oletusten arvot heijastavat johdon odotuksia myynnin ja tuotannon volyymistä, joka perustuu testattujen rahavirtaa kerryttävien yksiköiden (CGU) nykyiseen rakenteeseen ja kapasiteettiin. Jokaisen CGU:n kausivaihtelu ja nykyinen markkinatilanne on otettu erikseen huomioon. Myös ulkopuolisten tutkimuslaitosten tietoja kasvu- ja kysyntäennusteista ja hintojen kehityksestä on hyödynnetty. Terminaalijakson 1,7 % kasvu kuvaa Metson johdon pitkäaikaista liiketoiminnan kasvuodotusta, ottaen huomioon nykyisen alhaisen korkotason sekä yleisen markkinatilanteen.

Laskelmissa on käytetty diskonttotekijänä WACC (Weighted avarage cost of capital) ennen veroja -tekijää. WACC ottaa huomioon sekä vieraan että oman pääoman tuotto-odotuksen, joka on laskettu hyödyntäen verrokkiyhtiöiden markkinadataa ja pääomarakennetta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden WACC:ien laskennassa on lisäksi otettu erikseen huomioon toimialariski hyödyntämällä saman toimialan markkinatietoa.

Herkkyysanalyysi

Tehtyjen laskelmien herkkyyttä testattiin jokaisen CGU:n osalta seuraavasti:

a) pienentämällä terminaalijakson kasvu 1,7 prosentista 1,2 prosenttiin b) pienentämällä terminaalijakson kasvu 1,7 prosentista 1,2 prosenttiin

ja nostamalla WACC:ia 2,0 %-yksiköllä

Herkkyysanalyysin vaikutukset CGU:den käypiin arvoihin olivat seuraavat:

Terminaalijakson kasvu
1,7 %:sta 1,2 %:iin
Terminaalijakson kasvu
1,7 %:sta 1,2 %:iin ja
WACC:n lisäys
2,0 %-yksiköllä
Minerals -5 % -26 %
Flow Control -6 % -28 %
Metso yhteensä 5 % -19 %

Herkkyyttä analysoitiin lisäksi EBITA:n ja WACC osalta arvonalentumiseen johtavilla raja-arvoilla sekä kohtuullisesti todennäköisillä muutoksilla CGU:den toiminnassa. Vaikutus laskettuun käypään arvoon on kuitenkin rajallinen niin kauan kun terminaaliarvoon vaikuttavaan olennaista huonontumista ei ole ennustettavissa. Herkkyysanalyysien perusteella Metson johto uskoo, että kohtuullisesti todennäköisillä muutoksilla keskeisiin oletuksiin ei ole sellaista vaikutusta, että liikearvon ja testattujen hyödykkeiden tasearvo ylittäisi käyvän arvon. Vuoden 2016 herkkyysanalyysit eivät indikoi arvonalennusriskiä.

18 Aineelliset hyödykkeet

LAATIMISPERIAATE

Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Hankittujen tytäryhtiöiden aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankinta-ajankohdan käypään arvoon.

Aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat 15–40 vuotta
Koneet ja kalusto 3–20 vuotta
Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista ennusteista, poistosuunnitelmaa muutetaan vastaavasti.

Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen tasearvoon tai erotetaan omaksi hyödykkeekseen silloin, kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista.

Metso tarkistaa aineellisten hyödykkeiden tasearvoja silloin, kun ulkoiset tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kyseisten omaisuuserien arvo on pysyvästi alentunut. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sekä mahdolliset arvonalennukset sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin nettona. Aineellisten hyödykkeiden arvonalennus voidaan peruuttaa, jos sen kerrytettävissä olevan rahamäärän perusteena olleet arviot ovat muuttuneet merkittävästi. Peruutus ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan tasearvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi kirjattu.

Rahoitusleasingillä hankittu omaisuus aktivoidaan sopimuksen alkaessa taseeseen käypään arvoonsa tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat vuokraerät jaetaan velan lyhennykseen ja rahoituskuluun. Vastaavat vuokravastuut sisältyvät pitkäaikaisiin lainoihin rahoituskuluilla vähennettynä ja korko kirjataan tuloslaskelmaan leasing-sopimuksen ajalle jaksotettuna. Rahoitusleasingillä hankittu omaisuus poistetaan joko taloudellisena pitoaikanaan tai leasing-sopimuksen keston mukaisesti, jos tämä on lyhyempi.

Rakennusaikaisten korkojen aktivointi

Konsernin rakennuttamien käyttöomaisuusinvestointien rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja kirjataan poistoiksi samassa ajassa kuin lainalla rahoitettu investointikohde.

Julkiset avustukset

Aineellisten hyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta, jolloin ne pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut julkiset avustukset jaksotetaan tuloksi niille kausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät.

JOHDON HARKINTAA EDELLY TTÄVÄT ARVIOT JA OLETUKSET

Yrityshankinnat ja -myynnit, sekä toiminnan tehostamisohjelmat tyypillisesti aiheuttavat tarpeen uudelleenarvioida omaisuuden hyödynnettävissä olevia arvoja ja jäljellä olevia taloudellisia vaikutusaikoja. Kun aineellinen hyödyke arvostetaan käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla, arvioidaan myynnistä aiheutuvat lisä- ja myyntikustannukset.

Aineelliset hyödykkeet

Milj. e Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Keskeneräinen
käyttöomaisuus
Aineelliset
hyödykkeet yhteensä
2016
Hankintameno 1.1. 49 254 564 10 877
Kurssierot 0 5 20 1 26
Investoinnit 0 1 16 9 26
Siirrot erien välillä 0 2 10 -12 0
Muut muutokset -4 -17 -38 0 -59
Hankintameno 31.12. 45 245 572 8 870
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. - -131 -403 - -534
Kurssierot - -3 -17 - -20
Muut muutokset - 13 36 - 49
Arvonalentumistappio 0 -1 -5 - -6
Tilikauden poisto - -10 -34 - -44
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. - -132 -423 - -555
Tasearvo 31.12. 45 113 149 8 315
2015
Hankintameno 1.1. 52 295 647 30 1 024
Kurssierot 1 4 -14 0 -9
Yritysmyynnit -2 -36 -21 0 -59
Investoinnit - 4 26 9 39
Siirrot erien välillä 0 4 13 -17 0
Muut muutokset -2 -17 -87 -12 -118
Hankintameno 31.12. 49 254 564 10 877
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. - -151 -475 - -626
Kurssierot - -1 13 - 12
Yritysmyynnit - 20 17 - 37
Muut muutokset - 14 80 - 94
Arvonalentumistappio 0 0 0 - 0
Tilikauden poisto - -13 -38 - -51
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. - -131 -403 - -534
Tasearvo 31.12. 49 123 161 10 343

Rahoitusleasing-sopimuksilla hankittu omaisuus sisältyy aineellisiin hyödykkeisiin ja kirjanpitoarvot tilikausien 2016 ja 2015 lopussa olivat alle miljoona euroa.

19 Poistot

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Aineettomat hyödykkeet yrityshankinnoista -5 -5
Muut aineettomat hyödykkeet -12 -13
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset -10 -13
Koneet ja kalusto -34 -38
Yhteensä -61 -69

Poistot toiminnoittain:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Hankinnan ja valmistuksen kulut -36 -44
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset
Myynti ja markkinointi -4 -9
Tutkimus ja tuotekehitys 0 0
Hallinto -21 -16
Yhteensä -61 -69

LAATIMISPERIAATE – VUOKRALLEOTTA JA

Vuorasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut eivät ole siirtyneet Metsolle, luokitellaan käyttöleasing-sopimuksiksi, joiden vuokranmaksut kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi syntyessään sopimusajan kuluessa ja näihin sopimuksiin liittyvät ei purettavissa olevat maksusitoumukset esitetään taseen ulkopuolisissa vastuissa. Rahoitusleasing-sopimuksiksi luokitellut vuokrasopimukset sisältyvät aineellisiin hyödykkeisiin (liitetieto18).

Metsolla on käyttöleasing-vuokrasopimuksia toimisto-, tehdas ja varastorakennuksista, autoista sekä IT -laitteista. Osa vuokrasopimuksista voidaan uusia eripituisiksi jaksoiksi.

Tulevat vähimmäisvuokrat käyttöleasing-sopimuksista ovat:

Milj. e 2016 2015
Enintään vuoden kuluttua 38 37
Yli vuoden ja enintään 2 vuoden kuluttua 29 28
Yli 2 vuoden ja enintään 3 vuoden kuluttua 23 23
Yli 3 vuoden ja enintään 4 vuoden kuluttua 15 18
Yli 4 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua 10 11
Yli 5 vuoden kuluttua 25 25
Vähimmäisvuokrat yhteensä 140 142

Vuokrakulut olivat 41 miljoonaa euroa vuonna 2016 ja 46 miljoonaa euroa vuonna 2015.

C Pääomarakenne ja rahoitusinstrumentit

21 Rahoitusriskien hallinta

Metson maailmanlaajuiseen toimintaan liittyy erilaisia liiketoiminta- ja rahoitusriskejä. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa keskitetysti konsernirahoitus Metson hallituksen vuosittain hyväksymän kirjallisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoituksen toimintaa seuraa rahoituksen ohjausryhmä puheenjohtajanaan konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Konsernirahoitus toimii liiketoimintayksiköiden vastapuolena, hoitaa keskitetysti ulkoista varainhankintaa ja vastaa rahavarojen hoidosta ja tarvittavista suojaustoimista. Konsernirahoitus tunnistaa, arvioi ja suojautuu rahoitusriskeiltä tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa. Tavoitteena on minimoida rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen.

Herkkyysanalyysi

Rahoitusriskien yhteydessä esitetyt herkkyysanalyysiluvut perustuvat tilinpäätösajankohdan riskipositioihin. Herkkyysanalyysiä tehtäessä oletetaan vain yhden rahoitusinstrumentin arvoon vaikuttavan tekijän, kuten koron tai valuuttakurssin, muuttuneen. On epätodennäköistä, että riskitekijän volatiliteetti olisi testioletusten mukainen, ja että muut tekijät säilyisivät muuttumattomina.

Metso käyttää herkkyysanalyysissä yleisesti sovellettua tapaa olettaa yhden prosenttiyksikön (100 korkopisteen) muutosta koroissa ja 10 prosentin muutosta valuuttojen vaihtosuhteessa ja hyödykkeiden hinnoissa, koska tämä parantaa tietojen vertailukelpoisuutta tilikaudesta toiseen ja antaa selvemmän käsityksen muutosvaikutuksista tilinpäätöksen lukijalle. Näin tehdessään Metso on tietoinen, etteivät oletukset ole yhtä realistisia kuin toteutuneeseen volatiliteettiin perustuvat, mutta niiden tarkoitus ei ole heijastaa tulevaa kehitystä. Menneeseen perustuvaa volatiliteettia ei ole myöskään haluttu käyttää, koska se voisi antaa ulkopuoliselle virheellisen kuvan yhtiön johdon käsityksestä rahoitusinstrumenttien volatiliteetista.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski sekä pääomarakenteen hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, liiketoimintayksiköiden kassasaldoja ja ennusteita sekä ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Metson maksuvalmius pysyi vahvana ja sitä tukivat tasainen operatiivinen kassavirta, rahoituksen erääntymisrakenne ja käytettävissä olevat luottositoumukset. Vuoden 2016 lopussa (2015 lopussa vastaavasti) rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 698 miljoonaa euroa (590 milj. e), kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit 109 miljoonaa euroa (67 milj. e) ja nostamattomat luottositoumukset 500 miljoonaa euroa (500 milj. e). Syndikoitu valmiusluottosopimus erääntyy kesäkuussa 2021. Lisäksi käytettävissä on 500 miljoonan euron suuruinen kotimainen yritystodistusohjelma.

Metso hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisen velan suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa. Alla olevissa taulukoissa on esitetty Metson velkojen lyhennykset ja rahoituskulut eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti. Pitkäaikaisia lainoja suojaavien koronvaihtosopimusten nettokorot sisältyvät pitkäaikaisten velkojen rahoituskuluihin.

Erääntymisajat 31.12.2016:

Milj. e <1 vuotta 1-5 vuotta >5 vuotta
Pitkäaikaiset velat
Lyhennykset 0 676 100
Rahoituskulut 18 38 5
Lyhytaikaiset velat
Lyhennykset 27 - -
Rahoituskulut 1 - -
Ostovelat 274 - -
Muut velat 10 - -
Yhteensä 330 714 105
Rahoitustakaukset -

Erääntymisajat 31.12.2015:

Milj. e <1 vuotta 1-5 vuotta >5 vuotta
Pitkäaikaiset velat
Lyhennykset 27 681 100
Rahoituskulut 20 52 8
Lyhytaikaiset velat
Lyhennykset 30 - -
Rahoituskulut 1 - -
Ostovelat 249 - -
Muut velat 23 - -
Yhteensä 350 733 108
Rahoitustakaukset -

Yksityiskohtaiset erittelyt eri tase-eristä on esitetty konsernitilinpäätöksen muissa liitetiedoissa.

Metson hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti, ja sen operatiivisesta hallinnoinnista vastaa konsernirahoitus.

Pääomarakenteen hallinta kattaa sekä oman pääoman että korollisen vieraan pääoman. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12.2016 oli yhteensä 1 430 miljoonaa euroa (1 437 milj. e) ja korolliset velat yhteensä 795 miljoonaa euroa (822 milj. e). Tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja optimoida pääoman kustannus. Metson tavoitteena on säilyttää vakaa sijoituskelpoinen luottoluokitus (solid investment grade).

Metson luottoluokitus tilinpäätöshetkellä:
Standard & Poor's BBB / A-2

Metson lainasopimuksissa ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusehtoja (covenants). Joihinkin lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen perustuvia sopimusehtoja. Metso täyttää rahoitussopimuksiinsa liittyvät sopimusehdot ja muut ehdot.

Pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut on esitetty kappaleessa 'Tunnusluvut' sekä tunnuslukujen laskentakaavat kappaleessa 'Tunnuslukujen laskentakaavat'.

Korkoriski

Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat yhtiön rahoituskustannuksiin ja -tuottoihin sekä korollisten tase-erien markkina-arvostukseen. Korkoriskiä hoidetaan tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta sekä hallinnoimalla velkojen ja sijoitusten duraatiota. Korollisiin saataviin ja velkoihin liittyvältä riskiltä voidaan lisäksi suojautua johdannaisinstrumenteilla,

kuten korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Konsernirahoitus hallinnoi ja valvoo korkoriskiä herkkyysanalyysin ja duraation avulla. Pitkäaikaisen velan Macaulay-duraatio oli 1,9 vuotta 31.12.2016 (2,1 vuotta).

Vuoden 2016 lopussa taseessa korkoriskiä sisältäviä eriä olivat korolliset varat 820 miljoonaa euroa (669 milj. e) ja korolliset velat 795 miljoonaa euroa (822 milj. e). Korollisesta velasta 68 prosenttia (66 %) on euromääräistä mutta, 97 prosenttia (93 %) velasta altistuu vain euron korkoriskille.

Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu korollisista saamisista, korollisista veloista ja johdannaisista, kuten korkoswapeista, jotka suojaavat alla olevaa korkoriskiä. Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden pysyessä vakiona vaikuttaisi Metson seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien korollisten velkojen ja saatavien nettokorkokustannuksiin verovaikutus huomioituna +/- 1,9 miljoonaa euroa (+/- 0,8 milj. e).

Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi Metson tuloslaskelmaan ja taseeseen seuraavat verovaikutuksella oikaistut vaikutukset:

Milj. e 2016 2015
Vaikutus
tuloslaskelmaan +/- 1,7 +/- 0,3
omaan pääomaan +/- 0,4 +/- 0,7

Vaikutus tuloslaskelmaan muodostuu tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavista rahoitusinstrumenteista. Vaikutus omaan pääomaan muodostuu käyvän arvon muutoksista, jotka syntyvät myytävissä olevista sijoituksista ja johdannaisista, joilla suojataan pitkäaikaista vaihtuvakorkoista velkaa rahavirtasuojauksella.

Valuuttariski

Metson liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konsernille aiheutuu valuuttariskiä useissa valuutoissa, tosin toiminnan maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Noin 80 prosenttia Metson liikevaihdosta tulee euroalueen ulkopuolelta; merkittävimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Australian dollari, Chilen peso, Brasilian real, Ruotsin kruunu ja Kiinan juan.

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksikön kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muussa kuin yksikön omassa valuutassa, sekä silloin, kun toisiinsa liittyvät tulevat ja menevät valuuttamääräiset rahavirrat ovat määriltään tai ajoitukseltaan erilaisia.

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti liiketoimintayksiköt suojaavat taseessa olevat ja sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Liiketoimintayksiköt suojaavat tulevat valuuttamääräiset rahavirtansa sisäisillä valuuttakaupoilla konsernirahoituksen kanssa; suojausperiodit eivät yleensä ylitä kahta vuotta. Liiketoimintayksiköt tekevät valuuttasuojauksia myös suoraan pankkien kanssa sellaisissa maissa, joissa valuuttasäännöstely estää konsernin sisäiset suojaussopimukset.

Konsernirahoitus valvoo yhtiön valuuttakohtaista nettopositiota ja päättää, missä määrin avoin riski suljetaan. Mikäli liiketoimintayksikkö soveltaa sitovan sopimuksen suojaukseen suojauslaskentaa, konsernirahoitus suojaa aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen. Konsernirahoituksen avoimille valuuttapositioille on asetettu niiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta johdetut enimmäismäärät. Valuuttariskin hallinnassa konsernirahoitus voi käyttää termiinisopimuksia ja valuuttaoptioita.

Metson yhteenlaskettu valuuttariski 31.12. oli:

Milj. e 2016 2015
Operatiiviset erät 206 191
Rahoituserät 442 461
Suojaukset -630 -597
Kokonaispositio 18 55

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu kokonaispositio, joka koostuu kaikista valuuttamääräisistä saatavista ja veloista, sitoviin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista rahavirroista, lyhyt- ja pitkäaikaisista myynti- ja ostosopimuksista sekä ennakoiduista hyvin todennäköisiksi arvioiduista operatiivisista suojatuista rahavirroista. Herkkyysanalyysissä ei ole mukana ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, omista pääomista aiheutuvaa muuntoeroa eikä sen suojausta. Jos euro vahvistuu tai heikkenee 10 prosenttia muita valuuttoja vastaan, sen vaikutus vuodenvaihteen positiosta laskettuna, verovaikutus huomioituna on -/+ 2,5 miljoonaa euroa (-/+ 0,8 milj. e).

Valuuttariski jakautuu noin 35 valuuttaan ja 31.12.2016 suurimmat avoimet riskit kohdistuivat Tsekin korunan (16 %) ja Korean wonin (13 %) positioihin. Minkään yksittäisen valuutan vahvistuminen 10 prosentilla ei aiheuttaisi yli miljoonan euron tulosvaikutusta.

IFRS 7 -standardin mukainen herkkyysanalyysi tehdään vain rahoitusinstrumenteista, jolloin kokonaisvaluuttariskistä jätetään huomioimatta seuraavat erät: sitoviin sopimuksiin liittyvät arvioidut rahavirrat, ennakkomaksut, myynti- ja ostosopimukset ja ennakoidut operatiiviset rahavirrat. +/- 10 prosentin kurssimuutos valuuttakursseissa euroa vastaan aiheuttaisi verovaikutus huomioiden seuraavat vaikutukset:

2016 2015
Milj. e USD SEK muut yhteensä yhteensä
Vaikutus
tuloslaskelmaan +/- 1,4 +/- 0,4 +/- 0,1 +/- 1,8 +/- 2,7
omaan pääomaan -/+ 2,8 -/+ 1,6 -/+ 1,3 -/+ 5,7 -/+ 1,0

Vaikutus omaan pääomaan lasketaan niistä johdannaisista, jotka täyttävät rahavirtasuojauksen kriteerit ulkomaanvaluuttamääräisten sitovien sopimusten riskin suojaamiseksi. Vaikutus tuloslaskelmaan lasketaan kaikista muista valuuttariskin sisältävistä rahoitusinstrumenteista, mukaan lukien rahavirtaa suojanneista johdannaisista samassa suhteessa kuin niiden alla oleva sitoumus on osatuloutettu konsernin osatuloutusperiaatteiden mukaisesti.

Translaatioriski

Translaatioriski syntyy, kun tytäryhtiön oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toiminnallisessa valuutassa. Merkittävimmät translaatioriskit ovat Kiinan juanissa, Brasilian realissa, Chilen pesossa ja Ruotsin kruunussa, jotka yhdessä muodostavat noin 60 prosenttia kokonaistranslaatioriskistä. Metso ei suojaa tällä hetkellä translaatioriskiä.

Hyödykeriski

Hyödykeriski syntyy raaka-aineiden ja energian hintavaihteluista. Metson liiketoimintayksiköt tunnistavat hyödykeriskien suojaustarpeensa ja konsernirahoitus toteuttaa suojaukset hyväksyttyjä vastapuolia ja instrumentteja käyttäen. Hyödykeriskejä varten on määritelty ja hyväksytty erilliset suojauslimiitit. Suojaukset toteutetaan rullaavasti siten, että suojausaste pienenee ajan pidentyessä. Muihin rahoitusriskeihin verrattuna hyödykkeiden hintariskit ovat suhteellisen pieniä eikä niitä voida pitää merkittävinä.

Pohjoismaisten yksiköiden sähkön hintariskiä on suojattu sähköjohdannaisilla. Suojaukset on määritelty erittäin todennäköisten tulevien

sähköostojen hintasuojauksiksi. Sähkösuojausten toteutus on ulkoistettu konsernin ulkopuoliselle välittäjälle. Metson sähkösuojausten määrä 31.12.2016 oli 35 GWh (69 GWh).

Pienentääkseen ruostumattoman teräksen hintaan sisältyvän seosainelisän hintamuutosten aiheuttamaa riskiä, Metso on solminut nikkelijohdannaissopimuksia (average-price swap agreements). Seosainelisä perustuu eri metallien kuukausittaisiin keskiarvohintoihin; merkittävin metalli seosainelisässä on nikkeli. Metson nikkelisuojausten määrä 31.12.2016 oli 288 tonnia (324 tonnia).

Hyödykkeiden hintariskin herkkyysanalyysi IFRS 7 -standardin mukaisesti esitettynä sisältää hyödykeriskien suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset, mutta ei sisällä raaka-aineiden ja sähkön ennakoitua kulutusta. Hyödykehintojen 10 prosentin nousu tai lasku aiheuttaisi seuraavat vaikutukset verovaikutus huomioituna:

Milj. e 2016 2015
Sähkö – vaikutus omaan pääomaan +/- 0,1 +/- 0,1
Sähkö – vaikutus tuloslaskelmaan +/- 0 +/- 0
Nikkeli – vaikutus tuloslaskelmaan +/- 0,2 +/- 0,2

Sähkön suojauksessa sovelletaan rahavirtasuojauslaskentaa, joten suojauksen tehokkaan osuuden vaikutus kirjataan omaan pääomaan ja tehottoman osuuden vaikutus tuloslaskelmaan. Nikkelijohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Muita hyödykeriskejä ei hallita rahoitusinstrumenteilla.

Luottoriski ja muu vastapuoliriski

Luotto- tai vastapuoliriski realisoituu, jos asiakas tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan Metsolle. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti liiketoimintayksiköiden vastuulla. Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuutta näiden taloudellisen tilanteen, aiempien kokemusten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Näitä kaupalliseen toimintaan liittyviä luottoriskejä voidaan tarvittaessa pienentää ennakkomaksuilla, rembursseilla ja kolmannen osapuolen takauksilla tai luottovakuutuksilla. Konsernirahoitus tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja valvoo, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita. Metsolla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Luottoriskin enimmäismäärä on myynti- ja lainasaamisten kirjanpitoarvo. Luottoriskin laatua arvioidaan sekä myyntisaamisten ikäjakauma- että asiakaskohtaisilla analyyseillä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 12.

Pankit, muut rahalaitokset ja yritykset, joiden kanssa solmitaan sopimuksia rahoitusinstrumenteista, muodostavat myös vastapuoliriskin, jota hallinnoidaan vastapuolten huolellisella valinnalla, vastapuolilimiiteillä ja netotussopimuksilla kuten ISDA (Master agreement of International Swaps and Derivatives Association). Vastapuolilimiittien noudattamista seurataan säännöllisesti.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvän vastapuoliriskin enimmäismääränä käytetään voimassaolevien sijoitusten, avoimien johdannaissopimusten ja kassavarojen käypiä arvoja tilinpäätöspäivänä.

Käyvän arvon arvioiminen

Taseessa käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit on luokiteltu käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaan seuraavasti:

  • Taso 1 Toimivilta markkinoilta saatavissa olevat markkinahintanoteeraukset. Markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostonoteerausta. Tason 1 rahoitusinstrumentit ovat korkoarvopapereita ja osakkeita, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.
  • Taso 2 Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona markkinahintanoteerauksia, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Tason 2 rahoitusinstrumentit ovat:
  • Ei-pörssinoteerattuja (OTC) johdannaisia, jotka on luokiteltu joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai suojauslaskettaviksi.
  • Korkoarvopapereita, jotka on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.
  • Käyvän arvon suojauslaskennassa olevat velat.
  • Taso 3 Rahoitusinstrumentti on luokiteltu tasolle 3, jos käyvän arvon laskenta ei voi perustua todettavissa oleviin markkinahintanoteerauksiin. Metsolla ei ollut tällaisia rahoitusinstrumentteja vuonna 2016 eikä vuonna 2015.

Alla olevissa taulukoissa esitetään Metson käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat.

31.12.2016

Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaiset - 4 -
Arvopaperit 7 102 -
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset - 13 -
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakesijoitukset - - -
Varat yhteensä 7 119 -
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset - 20 -
Käypään arvoon kirjattava velka - 414 -
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset - 6 -
Velat yhteensä - 440 -

31.12.2015

Milj. e Taso 1 Taso 2 Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Johdannaiset - 4 -
Arvopaperit 21 46 -
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset - 12 -
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Osakesijoitukset 0 - -
Varat yhteensä 21 62 -
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
Johdannaiset - 11 -
Käypään arvoon kirjattava velka - 419 -
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset - 5 -
Velat yhteensä - 435 -

22 Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain

LAATIMISPERIAATE

Metso luokittelee rahoitusvarat seuraaviin arvostusluokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, lainat ja saamiset, myytävissä olevat rahoitusvarat sekä jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat. Luokittelu tehdään tekohetkellä varojen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan. Rahoitusvara tai -velka esitetään pitkäaikaisena eräna, jos jäljellä oleva juoksuaika on yli 12 kuukautta ja lyhytaikaisena eränä, jos jäljellä oleva juoksuaika on alle 12 kuukautta.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koostuvat sijoituksista rahoitusinstrumentteihin ja eripituisista kolmen kuukauden ylittävistä määräaikaistalletuksista. Myös suojauslaskennan ulkopuolelle jäävät johdannaiset on luokiteltu tähän luokkaan. Varat arvostetaan käypään arvoonsa tulosvaikutteisesti neljännesvuosittain. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä ja toteutuneet voitot ja tappiot ja mahdolliset arvonalennukset kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan.

Kiinteäkorkoiset velat, jotka on suojattu johdannaisilla ja joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa, sisältyvät tähän arvostusluokkaan. Toteutuneet voitot ja tappiot kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan.

Lainat ja saamiset

Lainat ja saamiset sisältävät korolliset laina- ja muut saamiset sekä korottomat saamiset. Lainat ja saamiset merkitään taseeseen käypään arvoonsa transaktiokuluineen, minkä jälkeen ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoonsa. Niiden perintäkelpoisuutta arvioidaan säännöllisesti ja systemaattisesti. Mikäli lainasaamisen arvioidaan olevan osittain tai kokonaan menetetty, arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin tasearvo ylittää odotettavissa olevien kassavirtojen nykyarvon. Lainasaamisten korkotuotot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Lainojen ja saamisten transaktiot kirjataan kaupantekopäivänä.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat osakesijoitukset sisältävät listattujen ja listaamattomien yhtiöiden osakkeita. Listattujen osakkeiden arvo perustuu tilinpäätöspäivän noteerattuun päätöskurssiin. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat toteutumattomat voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Toteutuneet voitot ja tappiot sekä mahdolliset arvonalentumiset kirjataan toteutumishetkellä tulokseen ja arvonmuutosrahastoon kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta. Listaamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määriteltävissä, esitetään taseessa hankintahintaansa mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Myytävissä olevat velkakirja- ja korkosijoitukset ovat osa Metson kassanhallintaa, ja ne ovat päasiassa sijoituksia joukkovelkakirjalainoihin, yritystodistuksiin ja määräaikaistalletuksiin. Instrumentit arvostetaan käypään arvoonsa neljännesvuosittain ja käyvän arvon muutos kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Toteutuneet voitot ja tappiot sekä mahdolliset arvonalentumiset kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan, ja arvonmuutosrahastoon kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta. Kestoltaan alle kolmen kuukauden sijoitukset sisältyvät Rahat ja pankkisaamiset -erään.

Metso arvioi aina tilinpäätöshetkellä, onko yksittäisen myytävissä olevan rahoitusvaran tai koko ryhmän arvonalentuminen objektiivisesti todennettavissa. Jos myytävissä olevien rahoitusvarojen käypä arvo on merkittävästi tai pitkäaikaisesti alentunut alle hankintahinnan, tappio siirretään omasta pääomasta kuluksi tuloslaskelmaan.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjatut rahoitusvelat

Pitkäaikaiset lainat sisältyvät pääasiassa tähän luokkaan, kun lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainat, jotka on suojattu käyvän arvon suojauksella luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin.

Rahoitusvarat ja -velat arvostusluokittain 31.12.

Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Suojauslaskennassa Myytävissä olevat
Milj. e kirjattavat rahoitusvarat käytetyt johdannaiset Lainat ja saamiset rahoitusvarat Tasearvo Käypä arvo
2016
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat
osakesijoitukset - - - 1 1 1
Lainasaamiset - - 3 - 3 3
Myyntisaamiset - - - - - -
Johdannaiset - 8 - - 8 8
Muut saamiset - - 15 - 15 15
Yhteensä - 8 18 1 27 27
Lyhytaikaiset varat
Lainasaamiset - - 10 - 10 10
Kaupan kohteena olevat
rahoitusinstrumentit 109 - - - 109 109
Myyntisaamiset - - 464 - 464 464
Johdannaiset 4 5 - - 9 9
Muut saamiset - - 141 - 141 141
Rahat ja pankkisaamiset - - 698 - 698 698
Yhteensä 113 5 1 313 - 1 431 1 431
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Suojauslaskennassa Jaksotettuun hankin
tamenoon kirjattavat
Milj. e kirjattavat rahoitusvelat käytetyt johdannaiset rahoitusvelat Tasearvo Käypä arvo
2016
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat 202 - 367 569 578
Lainat rahoituslaitoksilta 198 - - 198 212
Rahoitusleasing-velat - - - 0 0
Muut pitkäaikaiset lainat - - - 0 0
Johdannaiset 4 1 - 5 5
Muut velat - - 2 2 2
Yhteensä 404 1 369 774 797
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät - - 0 0 0
Lainat rahoituslaitoksilta - - 27 27 27
Ostovelat - - 274 274 274
Johdannaiset 16 5 - 21 21
Muut velat - - 196 196 196
Yhteensä 16 5 497 518 518
Milj. e Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
Suojauslaskennassa
käytetyt johdannaiset
Lainat ja saamiset Myytävissä olevat
rahoitusvarat
Tasearvo Käypä arvo
2015
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat
osakesijoitukset - - - 1 1 1
Lainasaamiset - - 11 - 11 11
Myyntisaamiset - - - - - -
Johdannaiset - 10 - - 10 10
Muut saamiset - - 18 - 18 18
Yhteensä - 10 29 1 40 40
Lyhytaikaiset varat
Lainasaamiset - - 1 - 1 1
Kaupan kohteena olevat
rahoitusinstrumentit 67 - - - 67 67
Myyntisaamiset - - 483 - 483 483
Johdannaiset 4 2 - - 6 6
Muut saamiset - - 149 - 149 149
Rahat ja pankkisaamiset - - 590 - 590 590
Yhteensä 71 2 1 223 - 1 296 1 296
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Suojauslaskennassa Jaksotettuun hankin
tamenoon kirjattavat
Milj. e kirjattavat rahoitusvelat käytetyt johdannaiset rahoitusvelat Tasearvo Käypä arvo
2015
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat 206 - 372 578 589
Lainat rahoituslaitoksilta 187 - 0 187 212
Rahoitusleasing-velat - - 0 0 0
Muut pitkäaikaiset lainat - - 0 0 0
Johdannaiset - 7 - 7 7
Muut velat - - 2 2 2
Yhteensä 393 7 374 774 810
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät - - 27 27 27
Lainat rahoituslaitoksilta - - 30 30 30
Ostovelat - - 249 249 249
Johdannaiset 5 4 - 9 9
Muut velat - - 220 220 220
Yhteensä 5 4 526 535 535

Muiden kuin liitetiedon 21 käyvän arvon hierarkiataulukossa esitettyjen rahoitusvarojen ja -velkojen osalta kirjanpitoarvot eivät oleellisesti eroa käyvistä arvoista. Velkojen käyvät arvot edustavat lainojen nykyarvoja.

Lisätietoja johdannaisista on esitetty liitetiedossa 27.

23 Likvidit varat

Rahat ja pankkisaamiset muodostuvat pankkitileistä ja pankkitalletuksista sekä muista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

Kaupan kohteen olevat rahoitusinstrumentit ovat erittäin likvidejä sijoituksia, joita käytetään Metson kassanhallinnassa. Näiden talletusten tai velkakirjasijoitusten maturiteetti on yli 3 kuukautta mutta alle 12 kuukautta. Ne arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloksen kautta oman pääoman arvonmuutosrahastoon. Toteutuneet voitot ja tappiot sekä arvonalentumiset kirjataan tuloslaskelmaan.

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit 109 67
Rahat ja pankkisaamiset 403 418
Yritystodistukset ja muut talletukset 295 172
Rahat ja pankkisaamiset 698 590
Likvidit varat 807 657

Vuoden lopun salkussa keskimääräinen korko yritystodistuksille ja muille talletuksille oli 0,57 % (1,15 %) ja kaupan kohteena oleville rahoitusinstrumenteille 0,18 % (1,40 %).

24 Oma pääoma

LAATIMISPERIAATE LAATIMISPERIAATE

Osakeanti ja omat osakkeet

Osakeannista tai optioiden merkitsemisestä syntyneet transaktiokustannukset esitetään omassa pääomassa niistä saadun vastikkeen vähennyksenä, verot huomioituna.

Emoyhtiön omistamat omat osakkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan ja vähennetty omasta pääomasta. Jos omia osakkeita myydään tai lasketaan uudelleen liikkeelle, niistä saatu vastike kirjataan omaan pääomaan välittömillä transaktiokustannuksilla sekä tuloveroilla oikaistuna.

Muuntoerot

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista sekä ulkomaisiin nettosijoituksiin rinnastettavista lainoista aiheutuvat kurssierot on kirjattu konsernin muiden laajan tuloksen erien kautta muuntoeroihin. Kun ulkomaisen tytäryhtiön omia pääomia suojataan valuuttamääräisin lainoin tai johdannaisilla, niistä syntyneet kurssierot, verovaikutus huomioituna, kirjataan laajan tuloksen erien kautta näitä muuntoeroja vastaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot, mukaan lukien suojausinstrumenttien vaikutus, peruutetaan muiden laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan oikaisemaan luovutusvoittoa tai -tappiota. Jos ulkomaisen tytäryhtiön omaa pääomaa pienennetään palauttamalla osa siihen sijoitetuista varoista, palautusta vastaava osuus muuntoeroista peruutetaan konsernin laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Osingot

Hallituksen jaettavaksi ehdottamaa osinkoa ei kirjata ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Metso Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuosien 2016 ja 2015 lopussa 140 982 843,80 euroa.

2016 2015
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä 1.1. 149 984 538 149 889 268
Emoyhtiön omien osakkeiden
osto - -
Osakepohjaisista
kannustinjärjestelmistä
myönnetyt osakkeet - 95 270
Ulkona olevien osakkeiden
lukumäärä 31.12. 149 984 538 149 984 538
Emoyhtiön hallussa olevat
osakkeet 363 718 363 718
Osakkeiden lukumäärä
yhteensä 31.12. 150 348 256 150 348 256

Vuoden 2016 lopussa Metso Oyj:n hallussa olevien yhteensä 363 718 oman osakkeen hankintameno, 8 312 138,40 euroa, on kirjattu omien osakkeiden rahastoon.

Osingonjakoehdotus

Hallituksen ehdotusta osingonjaoksi ei kirjata tilinpäätökseen ennen kuin osakkeenomistajat ovat hyväksyneet sen yhtiökokouksessa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona 1,05 euroa osakkeelta, ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Tästä aiheutuvaa yhteensä 157 miljoonan euron osingonjakovelkaa ei ole kirjattu tähän tilinpäätökseen.

Arvonmuutos- ja muut rahastot

Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen instrumenttien käyvän arvon muutokset.

Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä oleviksi luokiteltujen sijoitusten käyvän arvon muutoksen. Osakepalkkiot on esitetty arvonmuutosrahastossa.

Vararahasto koostuu jakokelvottomista varoista, jotka on siirretty sinne jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai paikallisen lainsäädännön vaatimuksesta tai osakkeenomistajien päätöksellä.

Muut rahastot muodostuvat emoyhtiön voitonjakokelpoisesta rahastosta ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Muutokset arvonmuutos- ja muissa rahastoissa:

Milj. e Omien
osakkeiden rahasto
Suojausrahasto Arvon
muutosrahasto
Vararahasto Muut rahastot Yhteensä
31.12.2014 -10 -4 6 19 291 302
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon
arvostamisesta verovaikutus huomioituna - 4 - - - 4
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna
Liikevaihto - 2 - - - 2
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon
kulut - 0 - - - 0
Korkotuotot / -kulut - -4 - - - -4
Myytävissä olevat sijoitukset ja osakepalkitseminen
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon
arvostamisesta verovaikutus huomioituna - - 0 - - 0
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna - - 0 - - 0
Osakeperusteiset maksut verovaikutus
huomioituna 1 - -2 - - -1
Muut - - - -3 2 -1
31.12.2015 -9 -2 4 16 293 302
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon
arvostamisesta verovaikutus huomioituna - 4 - - - 4
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna
Liikevaihto - -1 - - - -1
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon
kulut - -1 - - - -1
Korkotuotot / -kulut - -4 - - - -4
Myytävissä olevat sijoitukset ja osakepalkitseminen
Voitot (+) / tappiot (-) käypään arvoon
arvostamisesta verovaikutus huomioituna - - 0 - - 0
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus
huomioituna - - 0 - - 0
Osakeperusteiset maksut verovaikutus
huomioituna - - 1 - - 1
Muut - - -2 - -2
31.12.2016 -9 -4 5 14 293 299

Omaan pääomaan sisältyvät muuntoerot:

Milj. e 2016 2015
Muuntoerot 1.1. -71 -52
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot 23 -19
Ulkomaanrahanmääräisiin omiin pääomiin kohdistetut suojaukset - -
Muuntoerot 31.12. -48 -71

25 Korolliset velat

LAATIMISPERIAATE

Pitkäaikaiset lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainat, jotka on suojattu käyvän arvon suojauksella luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin. Pitkäaikainen laina tai sen osa luokitellaan lyhytaikaiseksi, kun velvollisuus takaisinmaksuun on 12 kuukauden sisällä tilinpäätöspäivästä. Rahoitusvelka kirjataan pois vain kun lainasopimuksen velvoite on täytetty, kumottu tai voimassaolo on lakannut.

Velkainstrumenttien muutokseen liittyvät transaktiomenot sisällytetään velan tasearvoon ja kirjataan kuluksi efektiivisen koron menetelmällä ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana silloin, kun uudet ehdot eivät olennaisesti eroa alkuperäisistä. Eroa arvioidaan vertaamalla uusien ehtojen mukaisten rahavirtojen diskontattua nykyarvoa alkuperäisen velan jäljellä oleviin diskontattuihin rahavirtoihin.

31.12.päättynyt tilikausi

Käyvät arvot *
2016 2015 2016 2015
569 578 578 589
198 187 212 212
0 0 0 0
0 0 0 0
767 765 790 801
- - - -
- 27 - 27
27 30 27 30
27 57 27 57
Tasearvot

* Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot on laskettu niiden tulevien kassavirtojen nykyarvona.

Joukkovelkakirjalainat:

Nimellinen Efektiivinen Tasearvo 31.12.
Milj. e korkokanta
31.12.2016
korkokanta
31.12.2016
Alkuperäinen
lainan määrä
2016 2015
Julkinen velkakirjalaina 2012–2019 2,75 % 2,91 % 400 398 406
Suunnatut velkakirjalainat, erääntyvät 2018–2022 0,82 - 4,7 % 170 171 172
Joukkovelkakirjalainat yhteensä 569 578

Metson 1,5 miljardin euron Euro Medium Term Note -ohjelman (EMTN) puitteissa liikkeeseen laskettujen lainojen ulkona olevan määrän tasearvo vuoden 2016 (2015) lopussa oli 569 miljoonaa euroa (578 milj. e). Tästä määrästä 398 (406 milj. e) miljoonaa euroa oli julkisia joukkovelkakirjalainoja ja 171 (172 milj. e) miljoonaa euroa suunnattuja lainoja.

Pitkäaikaiset lainat rahoituslaitoksilta koostuu Yhdysvaltain dollarin määräisestä kiinteäkorkoisesta lainasta. Laina on tehokkaasti suojattu valuuttakorkoswapilla, jolloin laina on altis vain euron korkoriskille. Lainan keskimääräinen korko vuonna 2016 (2015) oli 0,99 % (1,24 %). Laina erääntyy vuonna 2018.

Lyhytaikaiset lainat rahoituslaitoksilta koostuvat lainoista, joita Met-

son tytäryhtiöt ovat nostaneet rahoittaakseen paikallisia toimintojaan. Lainat ovat pääasiassa Intian rupian määräisiä. Lyhytaikaisten lainojen painotettu keskikorko oli 6,3 prosenttia vuoden 2016 lopussa ja 4,6 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Vuonna 2017 maksetaan yllämainittujen lyhytaikaisten lainojen korkoja 0,7 miljoonaan euroa yhdessä pääomanlyhennysten kanssa.

Metsolla on syndikoitu 500 miljoonan euron suuruinen valmiusluottosopimus, joka on solmittu 10 pankin muodostaman ryhmän kanssa. Valmiusluottosopimus on voimassa vuoteen 2021. Metsolla on lisäksi kotimainen yritystodistusohjelma, jonka kokonaismäärä on 500 miljoonaa euroa. Molemmat lisärahoitusjärjestelyt olivat käyttämättä vuosien 2016 ja 2015 lopussa.

Korollisten lainojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat ovat 31.12.2016:

Milj. e Joukkovelkakirja lainat Lainat rahoituslaitoksilta Yhteensä
Lyhennykset - 27 27
Rahoituskulut 18 1 19
Yhteensä 2017 18 28 46
Lyhennykset 70 212 282
Rahoituskulut 16 0 16
Yhteensä 2018 86 212 298
Lyhennykset 394 - 394
Rahoituskulut 13 - 13
Yhteensä 2019 407 - 407
Lyhennykset - - -
Rahoituskulut 5 - 5
Yhteensä 2020 5 - 5
Lyhennykset - - -
Rahoituskulut 4 - 4
Yhteensä 2021 4 - 4
Lyhennykset 100 - 100
Rahoituskulut 5 - 5
Myöhemmin 105 - 105

Johdannaisinstrumenttien erääntyminen esitetään liitetiedossa 27.

26 Ehdolliset velat ja vastuut

LAATIMISPERIAATE

Takaisinostosopimuksilla tarkoitetaan sitoumuksia, joilla Metso sitoutuu ostamaan takaisin asiakkaalle myymänsä laitteen. Takaisinostovelvollisuuteen johtavat ehdot määritellään sopimuskohtaisesti.

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Konserni
Muiden puolesta
Takaukset 1 1
Muut sitoumukset
Takaisinostositoumukset 2 2
Muut vastuusitoumukset 3 3
Metso yhteensä 6 6
Emoyhtiö
Tytäryhtiöiden puolesta
Takaukset 265 350

Metso Oyj on antanut takauksia tytäryhtiöidensä puolesta niiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi. Tällaisia tyypillisesti ovat takaukset asiakkaan ennakkomaksun tai sopimusehtojen vakuudeksi tai vastatakaus pankille, joka on antanut kaupallisen takauksen konsernin tytäryhtiölle.

27 Johdannaiset

LAATIMISPERIAATE

Johdannaiset kirjataan taseeseen käypään arvoon niiden tekohetkellä ja arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetkellä. Johdannaiset luokitellaan tekohetkellään joko sitovien sopimusten ja tulevien kassavirtojen suojaukseksi (rahavirtasuojaus), kiinteäkorkoisen velan suojaukseksi (käyvän arvon suojaus), ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien suojauksiksi (oman pääoman suojaus), tai tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, jolloin niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Suojauslaskennassa Metso dokumentoi transaktion tekohetkellä suojausinstrumentin ja suojauksen kohteen välisen suojaussuhteen riskienhallintastrategiansa ja -tavoitteidensa mukaisesti. Suojauksen tehokkuutta testataan neljännesvuosittain sekä tulevien kassavirtojen osalta että taannehtivasti.

Johdannaiset luokitellaan taseen pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi, kun niiden jäljellä oleva maturiteetti on yli 12 kuukautta ja taseen lyhytaikaisiksi varoiksi ja veloiksi, kun maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Rahavirtasuojaus

Metso soveltaa rahavirtasuojauslaskentaa tiettyihin koronvaihto-, valuuttatermiini- ja sähkötermiinisopimuksiin.

Metso kohdistaa vain valuuttatermiinisopimusten valuuttatekijän suojauslaskentaan, korkotekijä kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin nettona. Termiinisopimuksen tehokkaan osuuden voitto tai tappio kirjataan tulokseen samanaikaisesti ja samalle riville kuin suojattava tapahtuma. Myyntien ja ostojen suojauslaskennassa käytettävien valuuttatermiinien tehokas osa kirjataan liikevaihtoon ja hankinnan ja valmistuksen kuluihin. Muuttuvakorkoisen lainan suojaamiseen käytetyn korkoswapin tehokkaan suojauksen osuus puretaan laajan tuloksen erien kautta oman pääoman suojausrahastosta tuloslaskelman rahoituseriin kohde-etuuden toteutuessa. Sekä suojauksen alkaessa että tilinpäätöshetkellä testataan johdannaisen suojauskomponentin tehokkuus suojata kohteena olevien kassavirtojen käypien arvojen muutoksia.

Metso testaa säännöllisesti sähkötermiinien tehokkuutta varmistaakseen, että sähkötermiinisopimusten käyvän arvon muutos suojaa tehokkaasti kohteena olevaa ennustettua sähkön ostoa eri maissa. Sopimuksen tehokkaan osan vaikutus kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Johdannaisten tehokas osa kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman suojausrahastoon, josta sitä puretaan muiden

laajan tuloksen erien kautta tuloslaskelmaan kirjattavaksi samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa.

Johdannaisten tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin, jos johdannainen on hankittu muuttuvakorkoisen lainan suojaukseen. Jos suojatun liiketapahtuman ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut puretaan tuloslaskelmaan laajan tuloksen erien kautta.

Käyvän arvon suojaus

Metso soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa tiettyihin kiinteäkorkoisiin lainoihin. Lainan suojaamiseen käytetyn korkoswapin käyvän arvon muutos kirjataan tuloslaskelmaan samanaikaisesti kohde-etuuden arvostuksen kanssa. Sekä suojauksen alkaessa että tilinpäätöshetkellä johdannaisten tehokkuus testataan vertaamalla niiden käyvän arvon muutoksia suojatun kohteen arvonmuutoksiin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset

Osa johdannaisista ei ole mukana suojauslaskennassa. Nämä instrumentit, joita on solmittu tasaamaan liike- ja rahoitustoiminnan riskejä, koostuvat valuuttatermiini-, valuutta- ja korko-optio-, koronvaihto- ja nikkelin hinnanvaihtosopimuksista.

Koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan korkokuluihin. Termiinisopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan pääosin muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin. Silloin kun termiinisopimukset on hankittu konsernin valuuttamääräisten rahavarojen ja kassahallinnan sijoitusten kurssiriskien tasaamiseen, niiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, netto. Hyödykesopimusten käyvän arvon muutos kirjataan muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin, netto.

Johdannaisten käyvän arvon määritys

Termiinien käypä arvo määräytyy niiden tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona. Hyödykejohdannaisten käypä arvo perustuu niiden noteerattuun markkinahintaan tilinpäätöshetkellä. Optioiden käyvän arvon määrityksessä käytetään Black-Scholes -hinnoittelumallia.

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot 31.12. olivat:

Käypä arvo,
Milj. e Nimellisarvo saamiset Käypä arvo, velat Käypä arvo, netto
2016
Valuuttatermiinisopimukset 1) 998 9 20 -11
Koronvaihtosopimukset 245 8 5 3
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 244 0 1 -1
Optiosopimukset
Ostetut - - - -
Myydyt - - - -
Sähkötermiinisopimukset 2) 35 - 0 0
Nikkelinvaihtosopimukset 3) 288 0 0 0
Yhteensä 17 26 -9
2015
Valuuttatermiinisopimukset 1) 1 009 6 7 -1
Koronvaihtosopimukset 265 8 2 6
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset 244 1 2 -1
Optiosopimukset
Ostetut - - - -
Myydyt 20 - 2 -2
Sähkötermiinisopimukset 2) 69 - 1 -1
Nikkelinvaihtosopimukset 3) 324 0 1 -1
Yhteensä 15 15 0

1) Vuoden 2016 lopussa noin 30 prosenttia ja vuoden 2015 lopussa noin 19 prosenttia nimellisarvosta kuului rahavirran suojauslaskennan piiriin.

2) Nimellismäärä GWh

3) Nimellismäärä tonnia

Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa ao. riskien suuruutta.

Johdannaisten tasearvot tilinpäätöshetkellä:

2016 2015
Milj. e Saamiset Velat Saamiset Velat
Koronvaihtosopimukset - rahavirran suojaus - - - -
Koronvaihtosopimukset - käyvän arvon suojaus 8 - 9 0
Koronvaihtosopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset - 5 0 3
8 5 9 3
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - rahavirran suojaus - 1 - 2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - käyvän arvon suojaus 0 - 1 -
0 1 1 2
Valuuttatermiinisopimukset - rahavirran suojaus 5 5 2 2
Valuuttatermiinisopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset 4 15 4 5
9 20 6 7
Sähkötermiinisopimukset - rahavirran suojaus - 0 0 1
Nikkelinvaihtosopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset 0 0 0 1
Optiot - suojauslaskennan ulkopuoliset - - - 2
Johdannaiset yhteensä 17 26 16 16

Vuoden 2016 aikana rahavirtasuojauksesta syntyi tulokseen tappiona kirjattavaa tehottomuutta 0,05 miljoonaa euroa (vuonna 2015 tappiota 0,3 miljoonaa euroa). Koronvaihtosopimusten kiinteä korko 31.12.2016 vaihteli 1,0 prosentista 3,9 prosenttiin.

Johdannaiset erääntyvät seuraavasti (määrät nimellisarvoina):

Milj. e 2017 2018 2019 2020 2021
Valuuttatermiinisopimukset 997 1 - - -
Koronvaihtosopimukset - - 200 - 45
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset - 244 - - -
Optiosopimukset - - - - -
Sähkötermiinisopimukset 1) 21 14 - - -
Nikkelinvaihtosopimukset 2) 276 12 - - -

1) Nimellismäärä GWh

2) Nimellismäärä tonneja

D Konsolidointi

LAATIMISPERIAATE

Yhdistelyperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi kaikki ne yhtiöt, joissa sillä on suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta yli 50 prosentin omistusosuus äänivallasta tai määräysvalta yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen niiden hankintahetkestä lähtien ja myydyt tai omistajille jaetut yhtiöt niiden luopumisajankohtaan asti.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat: saatavat ja velat, sekä voitot ja tappiot liiketoimista tytäryhtiöiden välillä eliminoidaan osana yhdistelyprosessia. Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöistä esitetään konsernin taseessa osana omaa pääomaa, erillään osakkeenomistajille kuuluvasta pääomasta. Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ilmoitetaan konsernin tuloslaskelmassa erikseen.

Konsernin sisäiset osakeomistukset eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoon sisältyy luovutettujen varojen lisäksi liikkeelle laskettujen osakkeiden käypä arvo ja hankintahetkellä mahdollisesti vastattavaksi otetut velat. Jokaisen hankinnan osalta määräysvallattomien omistajien osuus voidaan kirjata joko käypään arvoonsa tai suhteellisena osuutena hankitun kohteen nettovarallisuudesta. Hankitun kohteen nettovarallisuuden käyvän arvon ylittävä hankintameno kirjataan liikearvoksi (kts. myös aineettomat hyödykkeet). Jos hankintameno alittaa konsernin hankkiman nettovarallisuuden käyvän arvon, näiden erotus kirjataan suoraan konsernin tulokseen.

Kun Metson määräysvalta lakkaa, jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Tämä käypä arvo toimii alkuperäisenä kirjanpitoarvona, kun jäljelle jäävää osuutta myöhemmin käsitellään osakkuusyhtiönä, yhteisyrityksenä tai rahoitusvaroina. Lisäksi asianomaisesta yrityksestä aiemmin muihin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään ikään kuin konserni olisi suoraan luovuttanut niihin liittyvät varat ja velat.

Määräysvallattomien omistajien osuus

Tapahtumat määräysvallattomien omistajien kanssa käsitellään kuten omistajien kanssa tehdyt. Määräysvallattomilta omistajilta hankitun omistusosuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero kirjataan suoraan konsernin omiin pääomiin. Määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden luovutusvoitto tai -tappio kirjataan samoin suoraan omaan pääomaan.

Myytävänä olevat varat

Pitkäaikaiset varat tai myytävät liiketoiminnot luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden tasearvo on tarkoitus kerryttää myynnin kautta eikä jatkuvan toiminnan kautta. Tällöin ne arvostetaan joko tasearvoon tai sitä alempaan käypään arvoon, myynnin kuluilla vähennettynä ja poistojen kirjaaminen lopetetaan. Myytävänä oleviksi luokitellut varat ja velat tai luovuttettavien varojen ja velkojen ryhmä esitetään erillään muista varoista ja veloista siitä lähtien, kun myytävänä olevaksi luokittelun edelletykset täyttyvät, kun taas tällöin vertailukausia ei uudelleenluokitella.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta ja Metson esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahanmääräiset tapahtumat kirjataan kirjauspäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketoiminnasta aiheutuvat kurssierot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, paitsi suojauslaskennan piiriin kuuluvat kurssierot, jotka tuloutetaan samalla rivillä kuin suojauksen kohde. Rahoitustoiminnasta johtuvat kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Jos tytäryhtiöiden toiminnallinen valuutta poikkeaa konsernin esittämisvaluutasta, niiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Näistä kursseista syntyvä ero kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta konsernin oman pääoman muuntoeroihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista sekä ulkomaisiin nettosijoituksiin rinnastettavista lainoista aiheutuvat kurssierot on kirjattu konsernin muiden laajan tuloksen erien kautta muuntoeroihin. Kun ulkomaisen tytäryhtiön omia pääomia suojataan valuuttamääräisin lainoin tai johdannaisilla, niistä syntyneet kurssierot, verovaikutus huomioituna, kirjataan laajan tuloksen erien kautta näitä muuntoeroja vastaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot, mukaan lukien suojausinstrumenttien vaikutus, peruutetaan muiden laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan oikaisemaan luovutusvoittoa tai -tappiota. Jos ulkomaisen tytäryhtiön omaa pääomaa pienennetään palauttamalla osa siihen sijoitetuista varoista, palautusta vastaava osuus muuntoeroista peruutetaan konsernin laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Oman pääoman suojaus

Tietyissä valuutoissa raportoivien tytäryhtiöiden omia pääomia voidaan suojata pääasiassa ulkomaanrahanmääräisin lainoin ja termiinisopimuksin. Toteutuneet ja toteutumattomat kurssierot, verovaikutus huomioituna, kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan siltä osin kuin suojaukset ovat tehokkaita. Johdannaisten korkotekijä kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

28 Tytäryhtiöt

Maa ja yhtiön nimi Omistusosuus
Alankomaat
Metso Benelux B.V. 100,0 %
Algeria
Metso Algeria EURL 100,0 %
Argentiina
Metso Argentina SA 100,0 %
Australia
Metso Australia Ltd 100,0 %
Brasilia
Metso Brazil Indústria e Comércio Ltda 100,0 %
Chile
Metso Chile SpA 100,0 %
Espanja
Forjas del Guadalquivir, S.L.U 100,0 %
Metso Espana SA 100,0 %
Metso Spain Holding, S.L.U 100,0 %
Santa Ana de Bolueta Grinding Media, S.A.U 100,0 %
Etelä-Afrikka
Metso Mining and Construction (South Africa) (Pty) Ltd 74,9 %
Metso South Africa Pty Ltd 100,0 %
Etelä-Korea
Metso Korea Co. Ltd 100,0 %
Ghana
Metso Ghana Ltd 100,0 %
Indonesia
PT Metso Minerals Indonesia 100,0 %
Intia
Metso India Private Ltd 100,0 %
Iso-Britannia
Metso Captive Insurance Limited 100,0 %
Metso UK Ltd 100,0 %
Italia
Metso Italy S.p.A 100,0 %
Itävalta
Metso Austria GmbH 100,0 %
Japani
Metso Japan Co. Ltd 100,0 %
Kanada
Metso Flow Control Canada Ltd 100,0 %
Metso Minerals Canada Inc. 100,0 %
Metso Shared Services Ltd 100,0 %
Kazakstan
Metso (Kazakhstan) LLP 100,0 %
Kiina
Metso (China) Investment Co. Ltd 100,0 %
Metso Flow Control (Shanghai) Co. Ltd 100,0 %
Metso Minerals (Quzhou) Co. Ltd 100,0 %
Metso Minerals (Tianjin) Co. Ltd 100,0 %
Metso Minerals (Tianjin) International Trade Co. Ltd 100,0 %
Shaoguan City Shaorui Heavy Industries Co. Ltd 75,0 %
Libanon
Metso Minerals (Lebanon) sarl 100,0 %
Meksiko
Metso (Mexico) SA de CV 100,0 %
Metso SA de CV 100,0 %
Maa ja yhtiön nimi Omistusosuus
Norja
Metso Norway A/S 100,0 %
Peru
Metso Perú SA 100,0 %
Portugali
Metso Automation Portugal Lda 100,0 %
Metso Minerals (Portugal) Lda 100,0 %
Puola
Metso Poland Sp.z.o.o 100,0 %
Qatar
Metso Automation Qatar LLC 1) 49,0 %
Ranska
Metso France SAS 100,0 %
Ruotsi
Metso Sweden AB 100,0 %
Saksa
Metso Germany GmbH 100,0 %
Metso Mapag GmbH 100,0 %
Sambia
Metso Zambia Ltd 100,0 %
Saudi Arabia
Metso Plant Saudi Arabia LLC 70,0 %
Singapore
Metso Asia Pacific Pte Ltd 100,0 %
Suomi
Metso Flow Control Oy 100,0 %
Metso Minerals Oy 100,0 %
Metso Shared Services Oy 100,0 %
Rauma Oy 100,0 %
Tanska
Metso Denmark A/S 100,0 %
Thaimaa
Metso (Thailand) Co. Ltd¹⁾ 48,4 %
Tšekin tasavalta
Metso Czech Republic s.r.o. 100,0 %
Turkki
Metso Minerals Anonim Sirketi 100,0 %
Ukraina
LLC Metso Ukraine 100,0 %
Venäjä
OOO Metso 100,0 %
Vietnam
Metso Vietnam Co. Ltd 100,0 %
Yhdistyneet Arabiemiirikunnat
Metso Flow Control LLC 1) 49,0 %
Metso FZE (Dubai) 100,0 %
Yhdysvallat
Metso Flow Control USA Inc. 100,0 %
Metso Minerals Industries Inc. 100,0 %
Metso USA Inc. 100,0 %
Neles-Jamesbury Inc. 100,0 %
Zimbabwe
Metso Minerals Zimbabwe PVT Ltd 100,0 %

1) Yhdistellään konsernitilinpäätökseen 100 %:sti.

29 Osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset ja lähipiiritapahtumat

LAATIMISPERIAATE

Osakkuusyhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyhtiöiksi lasketaan yhtiöt, joissa Metsolla on huomattava vaikutusvalta yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Huomattava vaikutusvalta yleensä perustuu suoraan tai epäsuoraan osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta tai jos Metso voi käyttää huomattavaa vaikutusvaltaa. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin merkitään taseeseen hankintahetkellä hankintamenoonsa. Metson osuus tämän jälkeen syntyneistä voittovaroista lisätään konsernin taseen osakkuusyhtiösijoituksiin.

Konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Yhteisjärjestely on järjestely, jossa kahdella tai useammalla osapuolella on yhteinen määräysvalta. Metson kaikki yhteisjärjestelyt ovat yhteisyrityksiä. Jos Metso käyttää yhteistä määräysvaltaa yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon, yhdistellään se konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Jos Metsolla on määräysvalta yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon yhdistellään se konsernitilinpäätökseen kuten tytäryhtiö ja määräysvallattomien omistajien osuus kirjataan.

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin
Hankintameno 1.1. 2 5
Kurssierot - 0
Lisäykset - 1
Myynnit ja muut vähennykset - -4
Hankintameno 31.12. 2 2
Osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitusten oman
pääoman oikaisu
Osuus omasta pääomasta 1.1. -1 3
Osuus tuloksista 0 -1
Kurssierot 0 0
Osinkotuotot - -
Myynnit ja muut muutokset - -3
Osuus omasta pääomasta 31.12. -1 -1
Tasearvo 31.12. 1 1

31.12. päättynyt tilikausi

2016 2015
Milj. e Omistus
osuus
Tasearvo Omistus
osuus
Tasearvo
Liugong Metso
Construction
Equipment (Shanghai)
Co. Ltd 50,0 % 1 50,0 % 1
Muut - 0 - 0
Sijoitukset
osakkuusyhtiöihin
ja yhteisyrityksiin
yhteensä
- 1 - 1

Alla olevassa taulukossa esitetään konsernin omistusosuutta vastaavat osuudet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten varoista ja veloista sekä liikevaihdosta ja tuloksesta, jotka on laskettu pääomaosuusmenetelmää käyttäen:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Varat 3 3
Velat 2 2
Liikevaihto 1 1
Tilikauden tulos 0 -1

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Metson ja sen osakkuusyhtiöiden sekä yhteisyritysten välillä on ollut liiketapahtumia ja niistä syntyneitä tase-eriä seuraavasti:

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Myynnit 2 0
Ostot -1 0
Saatavat 2 2
Velat - -

30 Yrityshankinnat ja yritysmyynnit

Yrityshankinnat

Metso ei tehnyt yrityshankintoja vuonna 2016 tai 2015.

Yritysmyynnit

Metso ei tehnyt yritysmyyntejä vuonna 2016.

2015

2016

  1. huhtikuuta 2015 Metso saattoi päätökseen Prosessiautomaatiojärjestelmät -liiketoiminnan (PAS) myynnin. PAS-liiketoiminta muodostui prosessiautomaatioratkaisuista massa-, paperi- ja voimantuotantoteollisuudelle, mikä kattoi automaatio- ja laadunvalvontajärjestelmät, analysaattorit ja mittausjärjestelmät sekä niihin liittyvät palvelut. PAS-liiketoiminta kuului Metson Flow Control -segmenttiin.

Lopullinen kauppahinta oli 312 miljoonaa euroa. Luovutetut nettovarat olivat 55 miljoonaa euroa sekä transaktioon liittyvät kulut 6 miljoonaa euroa ja kertyneet muuntoerot 1 miljoonaa euroa positiiviset, jolloin Metso kirjasi myynnistä 252 miljoonan euron myyntivoiton.

1.4.2015 luovutetut tase-erät olivat seuraavat:

Milj. e
Pikäaikaiset varat
Liikearvo 13
Muut aineettomat hyödykkeet 3
Aineelliset hyödykkeet 22
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin 8
Laskennalliset verosaamiset 17
Muut pitkäaikaiset varat 0
Pitkäaikaiset varat yhteensä 63
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 44
Myynti- ja muut saamiset 59
Osatuloutussaamiset 56
Muut lyhytaikaiset saamiset 1
Rahat ja pankkisaamiset 48
Lyhytaikaiset varat yhteensä 208
Pitkäaikaiset velat
Eläkevelvoitteet 4
Varaukset 3
Laskennalliset verovelat 0
Muut pitkäaikaiset velat 0
Pikäaikaiset velat yhteensä 7
Lyhytaikaiset velat
Lyhytaikaiset lainat 65
Osto- ja muut velat 50
Varaukset 8
Saadut ennakot 70
Osatuloutusvelat 13
Muut lyhytaikaiset velat 3
Lyhytaikaiset velat, yhteensä 209
Luovutetut nettovarat 55
Rahana saatu kauppahinta 312
Luovutetut nettovarat -55
Transaktiokulut -6
Kertynyt muuntoero 1
Myyntivoitto 252
Rahana saatu kauppahinta 312
Transaktiokulut -6
Luovutetut rahat ja pankkisaamiset -48
Luovutukseen liittyvät verot -10
Lainoista saadut suoritukset 57
Luovutuksen nettorahavirta 305

31 Uudet laskentastandardit

Käyttöön otetut uudet standardit ja standardien muutokset 2016

IAS 1

The Amendments to IAS 1 Disclosure Initiative selventää IAS 1 -standardin tilinpäätöksen esittämisvaatimuksia joidenkin taseen, tuloslaskelman ja laajan tuloslaskelman erien osalta. Metso on soveltanut säännöstä 1.1.2016 alkaen ja siitä ei ole aiheutunut olennaisia muutoksia konserniraportointiin.

Annual Improvements 2012–2014 Cycle

Metso on soveltanut vaadittuja vuosittaisia muutoksia liittyen

standardeihin IFRS 5 Non-current assets Held for Sale and Discontinued Operations, IFRS 7 Financial Instruments: Disclosures, IAS 19 Employee Benefits and IAS 34 Interim Financial Reporting 1.1.2016 alkaen, eivätkä ne ole aiheuttaneet olennaisia muutoksia konserniraportointiin.

Myöhemmin käyttöön otettavat uudet standardit ja standardien muutokset

IFRS 15

Uusi IFRS 15 -standardi 'Myyntituotot asiakassopimuksista' korvaa nykyiset tulouttamiseen liittyvät standardit; IAS 18 'Tuotot' ja IAS 11 'Pitkäaikaishankkeet'. Uutta standardia sovelletaan kaikkiin asiakkaiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, joilla on kaupallista arvoa ja osapuolet ovat velvoitettuja suorituksiin. Myynti tuloutetaan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Yhtiöiden on sovellettava uutta ohjeistusta sen ratkaisemiseksi, tapahtuuko tuloutus vähitellen ajan kuluessa vai tiettynä ajankohtana. Jatkossa arvioidaan muuttuvan vastikkeen vaikutus transaktiohintaan, johon huomioidaan myös rahan aika-arvo.

Tällä hetkellä Metson liikevaihdosta laite- ja prosessitekniikan toimitussopimukset ja pitkäaikaiset palvelusopimukset tuloutetaan osatuloutusmenetelmällä, ja laitteiden ja tarvikkeiden myynti sekä lyhytaikaiset palvelusopimukset luovutuksen mukaan. Metson johto, ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella, on arvoinut IFRS 15:n käyttöönoton vaikutusta asiakassopimuksiin merkittävimpien tulovirtojen osalta; laite- ja prosessitekniikan kokonaistoimituksissa, palvelusopimuksissa, venttiilien ja pumppujen toimitussopimuksissa ja jakelijasopimuksissa. Arviointi noudatti IFRS15 -standardin viisivaiheista mallia ja kattoi mm. analyysin sopimusten suoritevelvoitteista, sopimushinnan osatekijät ja kauppahinnan allokoinnin ja arvion Metson oikeudesta kauppahintaan suoritettua velvoitetta vastaavasti. Standardin ehtojen soveltaminen siihen, tapahtuuko tuloutus vähitellen ajan kuluessa vai tiettynä ajankohtana, oli tehdyn arvioinnin painopistealue.

IFRS 15 -soveltamisella ei odoteta olevan merkittävää muutosvaikutusta konsernin tuloutuksen ajankohtaan eikä Metson taseen esittämiseen. Vähäinen vaikutus aiheutuu raportoitavaan liikevaihtoon, viivästyssakkoihin liittyvien kulujen kirjaamisesta tulevaisuudessa liikevaihtoa vähentäen eikä kuluksi niin kuin nykyisin. IFRS 15:n käyttöönotto aiheuttaa Metsossa tarvetta harmonisoida ja yhdenmukaistaa liiketoimintalinjojen asiakassopimuksia, kehittää raportointiprosessia ja kouluttaa henkilöstöä. Metso seuraa käyttöönottoon liittyvää ohjeistusta ja ottaa uuden standardin täysin takautuvasti soveltaen käyttöön 1.1.2018 alkavalla tilikaudella.

IFRS 9

IFRS 9 'Rahoitusinstrumentit' standardi korvaa nykyisen IAS 39 standardin 'Rahoitusinstrumentit: arvostus ja kirjaaminen'. Uusi standardi sisältää rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelua ja arvostamista koskevat vaatimukset sekä odotettuihin luottotappioihin perustuvan arvonalennusmallin. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määrittämällä yhtiön rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. Suojausta koskeva osa standardista julkaistiin jo marraskuussa 2013. Suojauslaskentaa koskeva uusi ohjeistus tuo suojauslaskennan ja riskienhallinnan lähemmäs toisiaan. Lisäksi vaatimukset tehokkuustestaukselle ovat aiempaa lievemmät. Suojauskohteena voi jatkossa olla esim. hyödykkeisiin liittyvät riskikomponentit, yhdistelmäpositiot, useasta erästä koostuvat ryhmät valuuttariskiltä suojauduttaessa ja osakesijoitukset. Metso ottaa standardin käyttöön 1.1.2018 alkaen. Standardin käyttööotolla ei ole oleellista vaikutusta Metson tilinpäätöksiin.

IFRS 16

IFRS-standardi Vuokrasopimukset korvaa nykyisen IAS 17 -standardin. Se kattaa tietyin poikkeuksin kaikki vuokrasopimukset. Vuokrasopimus on sopimus, joka antaa oikeuden käyttää tiettyä hyödykettä tietyn ajanjakson, suoritettavaa korvausta vastaan. IFRS 16:n mukaan kaikkiin vuokrasopimuksiin sovelletaan IAS 17:n mukaista rahoitusleasing-sopimusten laskentaperiaatetta eli taseeseen kirjataan rahoitusvelka tulevista maksuista sekä varoihin hyödyke, jota on oikeus käyttää sopimuksen ajalle. Edelleen, tuloslaskelmaan kirjataan erikseen poistot käytettävissä olevasta hyödykkeestä sekä korkokulu rahoitusvelasta. Standardi sisältää kaksi poikkeusta soveltamiseen, arvoltaan vähäiset sopimukset sekä lyhytaikaiset sopimukset. Vuokralleantajan laskentaperiaatteisiin ei tule olennaisia muutoksia aikaisempaan IAS 17 verrattuna. Metson johto on arvioinut, että IFRS 16 sta käyttöönotto vaikuttaa jonkin verran raportoituun EBITDA:aan ja liikevoittoon, pitkäaikaisiin varoihin, rahoitusvelkoihin ja taseen loppusummaan sekä näihin liittyviin tunnuslukuihin. Muutos vaikuttaa myös liiketoiminnan kassavirran ja rahoituksen kassavirran esittämiseen. Metson operatiiviset vuokrasitoumukset 31.12.2016 olivat 140 miljoonaa euroa. Metso ottaa standardin käyttöön 1.1.2019 alkaen.

IAS 7 – muutos

Disclosure initiative – amendment to IAS 7 Statement of Cash Flows. Standardimuutos edellyttää esittämään rahoitusvelkojen muutokset niin, että kassavirtaiset muutokset ja ei-kassavirtaiset muutokset, kuten valuuttakurssivoitot- ja tappiot, käyvät ilmi. Metso soveltaa säännöstä 1.1.2017 alkaen.

IAS 12 – muutos

Recognition of deferred tax assets for unrealized losses – Amendment to IAS 12. Standardimuutos selventää laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytyksiä käypään arvoon arvostettavista velkainstrumenteista. Yhtiöiden tulee harkita ja määrittää, asettavatko verosäännökset esteitä ja ajallisia rajoitteita realisoitumattomien tappioiden hyödyntämiseen verotettavan tulon laskentaan. Metso soveltaa säännöstä 1.1.2017 alkaen.

IFRS 2 – muutos

Classification and Measurement of Share-based Payment Transactions – Amendments to IFRS 2 Standardimuutos on kapea-alainen, ja se selventää osakeperusteisten suoritusten rahana suoritettavan osuuden luokittelua ja määrittämistä. Metso soveltaa säännöstä 1.1.2018 alkaen.

IFRIC 22

IFRIC 22 Foreign Currency Transactions and Advance Consideration. Tämä uusi tulkintaohje antaa käytännön ohjeistusta ulkomaanrahan määräisten saatujen ja maksettujen tapahtumien, monetaaristen tai eimonetaaristen, käsittelyyn, kun ne ovat luonteeltaan ennakkomaksuja. Sekä monetaariset että ei-monetaariset transaktiot kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tulkintaohjeen käyttöönotolla ei odoteta olevan oleellista vaikutusta Metson tilinpäätösinformaatioon. Metso soveltaa tulkintaohjetta 1.1.2018 alkaen.

Millään muulla jo julkaistulla, mutta ei vielä voimassa olevalla uudella standardilla, standardin muutoksella tai IFRIC-tulkinnalla ei odoteta olevan vaikutusta konsernin raportointiin.

32 Käytetyt valuuttakurssit

Keskikurssit Vuoden lopun kurssit
2016 2015 2016 2015
USD (Yhdysvaltain dollari) 1,1021 1,1130 1,0541 1,0887
SEK (Ruotsin kruunu) 9,4496 9,3414 9,5525 9,1895
GBP (Englannin punta) 0,8159 0,7284 0,8562 0,7340
CAD (Kanadan dollari) 1,4630 1,4236 1,4188 1,5116
BRL (Brasilian real) 3,8571 3,7024 3,4305 4,3117
CNY (Kiinan juan) 7,3199 6,9924 7,3202 7,0608
AUD (Australian dollari) 1,4856 1,4836 1,4596 1,4897

E Muut liitteet

33 Tilintarkastuspalkkiot

31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e 2016 2015
Tilintarkastuspalvelut -1,8 -1,9
Veroneuvontapalvelut -0,4 -0,5
Muut palvelut -0,5 -0,6
Yhteensä -2,7 -3,0

34 Oikeudenkäynnit ja vaateet

Metsoa vastaan on vireillä eri puolella maailmaa lukuisia eri perusteilla nostettuja oikeudenkäyntejä, oikeudellisia vaatimuksia ja erimielisyyksiä liittyen muun muassa Metson tuotteisiin, projekteihin, muihin toimintoihin, asiakasmaksuihin ja konkurssimenettelyihin. Metson johto arvioi kuitenkin tämänhetkisen parhaan ymmärryksensä mukaan, että näiden oikeudenkäyntien, oikeudellisten vaatimusten ja erimielisyyksien lopputuloksella ei olisi olennaista haitallista vaikutusta Metson asemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi esitetyt perusteet, tehdyt varaukset, voimassaolevat vakuutukset ja Metson koko liiketoiminnan laajuus.

Asbestikanteet

Metso vastaan oli 31.12.2016 vireillä Yhdysvalloissa 279 asbestin aiheuttamiin haittoihin liittyvää kannetta, joissa Metson yksikkö on nimetty yhdeksi vastaajista. Metson johdon tämän hetkinen arvio on, että Yhdysvalloissa vireillä olevien asbestikanteiden aiheuttamaa riskiä ei voida pitää olennaisena Metson koko liiketoiminnan laajuuteen nähden.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan, FAS

31.12. päättynyt tilikausi
Euroa Liitetieto 2016 2015
Liikevaihto 14 627 405,10 13 924 346,59
Liiketoiminnan muut tuotot 2 4 318 148,15 245 706 382,68
Henkilöstökulut 3 -11 774 135,94 -14 093 221,77
Poistot 4 -538 750,27 -514 260,87
Liiketoiminnan muut kulut -26 430 038,51 -29 701 111,90
Liikevoitto / -tappio -19 797 371,47 215 322 134,73
Rahoitustuotot ja -kulut, netto 6 149 569 739,07 294 526 659,35
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 129 772 367,60 509 848 794,08
Tilinpäätössiirrot 7 41 798 000,00 36 374 000,00
Tulos ennen veroja 171 570 367,60 546 222 794,08
Tuloverot 8
Tilikauden verot -5 537 214,66 -2 475 187,67
Laskennallisten verojen muutos -84 572,71 63 952,26
Tilikauden tulos 165 948 580,22 543 811 558,67

Emoyhtiön tase, FAS

Vastaavaa

31.12. päättynyt tilikausi
Euroa Liitetieto 2016 2015
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 9 1 293 534,52 870 586,71
Aineelliset hyödykkeet 9 857 638,72 825 685,19
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 10 609 680 377,77 622 815 014,43
Muut sijoitukset 10 442 358 117,97 591 671 967,03
Pysyvät vastaavat yhteensä 1 054 189 668,98 1 216 183 253,36
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset 12 9 098 898,11 1 127 899,15
Lyhytaikaiset saamiset 12 459 711 350,11 474 535 623,05
Rahoitusarvopaperit 235 000 000,00 110 998 907,39
Rahat ja pankkisaamiset 316 114 425,72 315 335 388,86
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 019 924 673,94 901 997 818,45
Vastaavaa yhteensä 2 074 114 342,92 2 118 181 071,81

Vastattavaa

31.12. päättynyt tilikausi
Euroa Liitetieto 2016 2015
Oma pääoma 13
Osakepääoma 140 982 843,80 140 982 843,80
Käyvän arvon rahasto -1 275 000,00 -
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 367 651 071,91 367 651 071,91
Kertyneet voittovarat 392 544 925,98 6 217 132,21
Tilikauden tulos 165 948 580,22 543 811 558,67
Oma pääoma yhteensä 1 065 852 421,91 1 058 662 606,59
Pakolliset varaukset 14 - 12 561,55
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 15 786 882 641,52 789 166 007,05
Lyhytaikainen vieras pääoma 16 221 379 279,49 270 339 896,62
Vieras pääoma yhteensä 1 008 261 921,01 1 059 505 903,67
Vastattavaa yhteensä 2 074 114 342,92 2 118 181 071,81

Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden tulos 165 949 543 812
Oikaisut liikevoittoon
Suunnitelman mukaiset poistot 539 514
Rahoitustuotot ja -kulut, netto -149 570 -294 527
Myyntivoitot ja -tappiot, netto -4 289 -245 655
Konserniavustukset -41 798 -36 374
Tuloverot 5 622 2 411
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -13 -448
Oikaisut liikevoittoon yhteensä -189 509 -574 079
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-)/vähennys (+) 1 587 -26 995
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (-) -18 049 32 415
Käyttöpääoman muutos -16 461 5 420
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -20 076 -51 851
Saadut osingot 151 910 290 848
Saadut korot 2 055 2 271
Maksetut tuloverot -4 104 416
Liiketoiminnan rahavirta 89 762 216 837
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 371 -637
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 629 0
Myönnetyt pitkäaikaiset lainasaamiset -32 329 -
Pitkäaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut 173 018 23 841
Myönnetyt lyhytaikaiset lainat -33 228 -45 562
Lyhytaikaisten lainasaamisten takaisinmaksut 0 129 701
Investoinnit muihin sijoituksiin, netto -166 034 -168 634
Luovutusvoitot sijoituksista 17 550 312 000
Saadut korot investoinneista 36 050 39 345
Saadut osingot investoinneista 0 0
Investointien rahavirta -5 716 290 054
Rahoituksen rahavirta:
Omien osakkeiden muutos - 2 650
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja lyhennykset (-), netto 20 860 -56 257
Pitkäaikaisten lainojen nostot - 8 387
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -6 701 -
Maksetut osingot -157 484 -217 477
Konsernipankkitilien muutos 23 684 -78 808
Konserniavustukset 36 374 46 953
Rahoituksen rahavirta -83 267 -294 552
Rahavarojen muutos 779 212 339
Rahavarat 1.1. 315 335 102 996
Rahavarat 31.12. 316 114 315 335

Emoyhtiön liitetiedot, FAS

1 Laatimisperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädäntöä noudattaen. Yhtiö on soveltanut vuoden 2016 tilinpäätökseen KPL 5:2 a §:n nojalla IFRS-standardien mukaista rahoitusintrumenttien ja suojaavien johdannaisten käypään arvoon merkitsemistä, mistä syystä tilinpäätös ei ole tältä osin vertailukelpoinen edelliseen vuoteen.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoonsa suunnitelman mukaisilla poistoilla oikaistuna. Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

Tietojärjestelmät 3–5 vuotta
Muut aineettomat oikeudet 10 vuotta
Rakennukset 20–25 vuotta
Koneet ja kalusto 3–5 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 20 vuotta

Rahoitusinstrumentit

Metson rahoitusriskien hallinnasta vastaa emoyhtiön keskitetty rahoitustoiminto (konsernirahoitus) Metson hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoitus toimii yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa rahoitusriskien minimoimiseksi emoyhtiössä ja koko konsernissa.

Pitkäaikaiset lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Lainat, joiden korkoa on suojattu käyvän arvon suojauksella, luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin, realisoitumaton arvostusmuutos esitetään käyvan arvon rahastossa. Joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskukulut jaksotetaan laina-ajalle efektiivisen koron menetelmällä. Tilinpäätöshetkellä kuluksi kirjaamaton osuus esitetään taseessa velkapääoman vähennyksenä.

Valuuttajohdannaiset on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutos on kirjattu tuotoksi tai kuluksi tuloslaskelmaan. Valuuttajohdannaisten käypä arvo määräytyy niiden tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan.

Muut rahoitusinstrumentit on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoonsa mahdollisilla arvonalennuksilla oikaistuna.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saatava on laskettu kaikille verotuksen ja tilinpäätöksen välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaatava arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena.

2 Liiketoiminnan muut tuotot

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Tytäryhtiöosakkeiden myyntivoitot 4231 245 641
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 59 14
Muut 28 51
Yhteensä 4 318 245 706

3 Henkilöstökulut

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Palkat ja palkkiot -9 345 -11 862
Eläkekulut -1 959 -1 769
Muut henkilösivukulut -470 -462
Yhteensä -11 774 -14 093
31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Luontoisedut 236 273

Johdolle maksetut palkat ja palkkiot:

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016
2015
Toimitusjohtaja -744 -1 245
Hallituksen jäsenet 1) -644 -576
Yhteensä -1 388 -1 821

1) Hallituksen palkkiot on eritelty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Henkilöstön määrä:

31.12. päättynyt tilikausi
2016 2015
Henkilöstö tilikauden lopussa 101 108
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella 103 108

4 Suunnitelman mukaiset poistot

Kirjanpidon poistot olivat seuraavat:

31.12. päättynyt tilikausi
2016 2015
-30 -223
-104 -91
-169 0
-236 -200
-539 -514

5 Tilintarkastuspalkkiot

31.12. päättynyt tilikausi
2016 2015
-694 -346
-122 -39
-90 -421
-906 -806

6 Rahoitustuotot ja -kulut

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Saadut osingot
Saman konsernin yrityksiltä 151 905 290 843
Muilta 6 5
Yhteensä 151 911 290 848
Korkotuotot sijoituksista
Saman konsernin yrityksiltä 35 695 39 715
Muilta 808 931
Yhteensä 36 503 40 646
Muut korko- ja rahoitustuotot
Muilta 158 345
Kurssierot 925 -
Korko- ja rahoitustuotot yhteensä 189 497 331 839
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille -448 -1 719
Muille -37 288 -35 422
Muut rahoituskulut
Johdannaisten käyvän arvon muutokset -2 191 -
Kurssierot - -171
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä -39 927 -37 312
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 149 570 294 527

7 Tilinpäätössiirrot

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Saadut konserniavustukset 41 798 36 374

8 Tuloverot

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -4 344 -2 473
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta -1 193 -2
Laskennallisten verojen muutos -85 64
Yhteensä -5 622 -2 411

9 Käyttöomaisuus

Tuhatta euroa Aineettomat
oikeudet
Maa-alueet Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muu
aineellinen
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Yhteensä
2016
Hankintameno 1.1. 5 088 160 747 1 083 381 2 371 7 459
Lisäykset 903 - - 468 - 468 1 371
Vähennykset -1 817 - 4 - -765 - 63 -832 -2 649
Hankintameno 31.12. 4 174 156 747 786 318 2 007 6 181
Kertyneet poistot 1.1. -4 217 - -627 -887 -31 -1 545 -5 762
Vähennysten kertyneet poistot 1 573 - - 697 1 698 2 271
Tilikauden poisto -236 - -30 -104 -169 -303 -539
Kertyneet poistot 31.12. -2 880 - -657 -294 -199 -1 150 -4 030
Kirjanpitoarvo 31.12. 1 294 156 90 492 119 857 2 151
Tuhatta euroa Aineettomat
oikeudet
Maa-alueet Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muu
aineellinen
Aineelliset
hyödykkeet
yhteensä
Yhteensä
2015
Hankintameno 1.1. 4 752 1 995 36 442 5 569 367 44 373 49 125
Lisäykset 586 - - 37 14 51 637
Vähennykset - 250 -1 835 -35 695 -4 523 - -42 053 -42 303
Hankintameno 31.12. 5 088 160 747 1 083 381 2 371 7 459
Kertyneet poistot 1.1. -4 268 - -20 377 -5 270 -31 -25 678 -29 946
Vähennysten kertyneet poistot 251 - 19 973 4 474 - 24 447 24 698
Tilikauden poisto -200 - -223 -91 0 -314 -514
Kertyneet poistot 31.12. -4 217 - -627 -887 -31 -1 545 -5 762
Kirjanpitoarvo 31.12. 871 160 120 196 350 826 1 697

10 Sijoitukset

Tuhatta euroa Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Muut osakkeet Saamiset
konserniyrityksiltä
Saamiset muilta
yrityksiltä
Muut sijoitukset
yhteensä
2016
Hankintameno 1.1. 622 815 1 161 580 815 9 696 591 672
Lisäykset - -15 32 329 - 32 314
Vähennykset -13 135 -169 -172 803 -8 656 -181 628
Hankintameno 31.12. 609 680 977 440 341 1 040 442 358
Kirjanpitoarvo 31.12. 609 680 977 440 341 1 040 442 358
2015
Hankintameno 1.1. 666 147 1 161 605 918 8 040 615 119
Lisäykset 20 827 0 89 149 1 656 90 805
Vähennykset -64 159 0 -114 252 0 -114 252
Hankintameno 31.12. 622 815 1 161 580 815 9 696 591 672
Kirjanpitoarvo 31.12. 622 815 1 161 580 815 9 696 591 672

11 Osakkeet ja osuudet

Tytäryhtiöt

Kotipaikka Omistusosuus-%
Metso Shared Services Oy Suomi, Helsinki 100,0
Metso Flow Control Canada Ltd Kanada, St. Laurent 100,0
Metso Shared Services Ltd Kanada, Lachine 100,0
Metso Captive Insurance Limited Iso-Britannia, Guernsey 100,0
Metso (China) Investment Co. Ltd Kiina, Shanghai 100,0
Metso Flow Control Oy Suomi, Helsinki 100,0
Metso Minerals Oy Suomi, Helsinki 100,0
Metso Minerals Canada Inc. Kanada, Belleville 100,0
Metso France SAS Ranska, Macon 100,0
Metso USA Inc. USA, Duluth 100,0
Rauma Oy Suomi, Helsinki 100,0

12 Saamisten erittely

Pitkäaikaiset saamiset

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Laskennallinen verosaaminen 402 168
Johdannaiset 8 129 -
Pitkäaikaiset saamiset muilta 568 960
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä 9 099 1 128

Lyhytaikaiset saamiset

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Myyntisaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 30 517 33 049
Muilta 54 91
Yhteensä 30 571 33 140
Lainasaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 238 087 290 917
Muilta 9 083 250
Yhteensä 247 170 291 167
Siirtosaamiset
Samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä 47 663 44 157
Muilta 24 099 34 289
Yhteensä 71 762 78 446
Muut saamiset
Sijoitukset 109 583 67 550
Arvonlisäverosaaminen 595 4 213
Muut saamiset 30 20
Yhteensä 110 208 71 783
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 459 711 474 536

Erittely siirtosaamisista

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Siirtosaamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Konserniavustussaamiset 41 798 36 374
Siirtyvät korkosaamiset 3 907 4 948
Muut 1 958 2 835
Yhteensä 47 663 44 157
Siirtosaamiset muilta
Siirtyvät korkosaamiset 514 917
Johdannaiset 7 871 5 489
Muut 15 714 27 883
Yhteensä 24 099 34 289

13 Oman pääoman erittely

Tuhatta euroa 31.12.2016 31.12.2015
Osakepääoma 1.1. 140 982 140 982
Osakepääoma 31.12. 140 982 140 982
Käyvän arvon rahasto 1.1. - -
Muutos -1 275 -
Käyvän arvon rahasto 31.12. -1 275 -
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 367 651 365 790
Muu muutos - 1 861
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 367 651 367 651
Kertyneet voittovarat 1.1. 550 030 222 906
Osingonjako -157 485 -217 477
Muu muutos - 789
Kertyneet voittovarat 31.12. 392 545 6 218
Tilikauden tulos 165 949 543 812
Oma pääoma yhteensä 31.12. 1 065 852 1 058 663

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.

Euroa 2016 2015
Käyvän arvon rahasto - 1 275 000,00 -
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 367 651 071,91 367 651 071,91
Kertyneet voittovarat 392 544 925,98 6 217 132,21
Tilikauden voitto 165 948 580,22 543 811 558,67
Voitonjakokelpoiset varat yhteensä 924 869 578,11 917 679 762,79

Tilikauden päättyessä Metso Oyj:n hallussa oli 363 718 kpl omia osakkeita, joiden hankintameno 8 312 138,40 euroa on vähennetty edellisten tilikausien voitosta.

14 Pakolliset varaukset

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Uudelleenjärjestelyt - 13

15 Pitkäaikainen vieras pääoma

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Joukkovelkakirjalainat 1)
Muilta 569 069 569 222
Lainat rahoituslaitoksilta 212 798 211 557
Lainat saman konsernin yrityksiltä - 8 387
Johdannaiset 5 016 -
Yhteensä 786 883 789 166

1) Erittely joukkovelkakirjalainoista ja käyvistä arvoista konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 15.

Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Joukkovelkakirjalainat 100 000 100 000

16 Lyhytaikainen vieras pääoma

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Ostovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille 23 499 33 944
Muille 2 398 1 654
Yhteensä 25 897 35 598
Siirtovelat
Samaan konserniin kuuluville yrityksille 179 158
Muille 29 908 15 548
Yhteensä 30 087 15 706
Muu lyhytaikainen korollinen
Samaan konserniin kuuluville yrityksille 53 747 40 881
Konsernipankkitilien velka 111 359 177 847
Yhteensä 165 106 218 728
Muu lyhytaikainen koroton
Muille 289 308
Yhteensä 289 308
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 221 379 270 340
Samaan konserniin kuuluville yrityksille yhteensä 188 784 252 830

Erittely siirtoveloista

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Samaan konserniin kuuluville yrityksille
Siirtyvät korkovelat 130 136
Muut 49 22
Yhteensä 179 158
Muille
Siirtyvät korkovelat 5 843 6 125
Johdannaiset 20 756 6 803
Palkkoihin liittyvät jaksotukset 2 436 2 620
Muut 873 0
Yhteensä 29 908 15 548

Takaukset

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Takaukset tytäryhtiöiden puolesta 264 818 349 905

Leasing-vastuut

31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa 2016 2015
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 1 148 179
Myöhemmin maksettavat 5 876 135
Yhteensä 7 024 314

Luettelo emoyhtiössä käytetyistä kirjanpitokirjoista

Tositelaji
Päivä- ja pääkirja sähköisessä muodossa
Reskontraerittelyt sähköisessä muodossa
Pankkitositteet 16, 42 sähköisessä muodossa
Myyntilaskut RV, 11 sähköisessä muodossa
Ostolaskut 23, 25 sähköisessä muodossa
Palkkakirjanpito tositteineen 33 sähköisessä muodossa
Muistiotositteet 01, 02, 31, 46, 51, 52, 59, 64, 66, 79 sähköisessä muodossa
Muistiotositteet 34, 35 sähköisessä muodossa
Liitetietotositteet sähköisessä muodossa

Hallituksen ehdotus voiton käytöstä

Metso Oyj:n jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2016 oli:

Käyvän arvon rahasto -1 275 000,00 euroa
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 367 651 071,91 euroa
Kertyneet voittovarat 392 544 925,98 euroa
Tilikauden tulos 165 948 580,22 euroa
Jakokelpoinen oma pääoma yhteensä 924 869 578,11 euroa

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkona 1,05 euroa osakkeelta, ja että jäljelle jäävät voittovarat jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osingonjako 157 483 764,90 euroa
Jakokelpoinen oma pääoma yhteensä osingonjaon jälkeen 767 385 813,21 euroa

Helsingissä helmikuun 2. päivänä 2017

Mikael Lilius
Hallituksen puheenjohtaja

Ozey K. Horton, Jr. Lars Josefsson Peter Carlsson

Mikael Lilius Christer Gardell Wilson Nélio Brumer Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen

Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen

Nina Kopola Arja Talma Matti Kähkönen Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä helmikuun 2. päivänä 2017 Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Roger Rejström KHT

Tilintarkastuskertomus

Metso Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätoksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Metso Oyj:n (y-tunnus 91538032-5) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

  • konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
  • tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

1 Pitkäaikaishankkeiden liikevaihdon tuloutus

Pitkäaikaishankkeiden liikevaihdon tuloutusta koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 3.

Metson Minerals -segmentti toimittaa asiakkailleen kokonaistoimituksia, joissa hankkeen aloitus ja asiakkaan lopullinen toimituksen hyväksyntä voivat ajoittua eri tilikausille. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti Metso soveltaa tällaisten pitkäaikaishankkeiden liikevaihdon tulouttamiseen valmistusasteen mukaista menetelmää. Liikevaihdon tulouttaminen ja hankkeen lopputuloksen arvioiminen edellyttää näissä tilanteissa merkittävää harkintaa erityisesti kulloisenkin valmistusasteen, loppuun saattamiseen vaadittavien kustannusten sekä jäljellä olevan valmistusajan arvioimisessa. Tilanteissa joissa hankkeen kokonaiskustannusten odotetaan ylittävän hankkeen kokonaistuotot, ennakoidun kokonaistappion arviointi edellyttää merkittävää harkintaa. Lisäksi merkittävää harkintaa sisältävät osa-alueet ovat alttiimpia keskeisten oletusten vääristelylle. Vuonna 2016 yhteensä 189 m€ Metso Minerals -segmentin liikevaihdosta kirjattiin valmistusasteen mukaista menetelmää noudattaen.

Pitkäaikaishankkeista aiheutuvan riskin huomioimiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluvat mm. seuraavat toimenpiteet:

  • Arvioimme konsernin pitkäaikaisihankkeisiin soveltamia laskentaperiaatteita.
  • Perehdyimme hankeaineistoon, kuten sopimuksiin, lainopillisiin kannanottoihin ja muuhun kirjalliseen aineistoon.
  • Suoritimme hankkeille vuosineljänneksittäin analyyttisiä toimenpiteitä läpi koko tilikauden
  • Arvioimme projektien taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta
  • vertaamalla hankkeita aikaisemmista samantyyppisistä hankkeista kerryttämiin kokemuksiin,
  • läpikäymällä arvioitujen tuottojen, kustannusten sekä varausten muutoksia,
  • keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa mukaan lukien projekti-, liiketoiminta- sekä konsernijohdon kanssa.
  • Analysoimme arvioihin sisältyviä keskeisiä osa-alueita, kuten arviota jäljellä olevista ennakoituja tuottoja sekä projektin valmistumiseen vaadittavaa aikaa.
  • Arvioimme konsernin tilinpäätöksessä esittämien liikevaihdon tulouttamista koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.

2 Liikearvon arvostus

Liikearvoa koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 17.

Vuosittain suoritettava arvonalentumistestaus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska testaukseen liittyy arvionvaraisuutta, se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin ja koska liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2016 liikearvon määrä oli 452 miljoonaa euroa joka on 14 % kokonaisvaroista ja 31 % omasta pääomasta. Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Metson rahavirtaa

tuottavat yksiköt ovat johdon harkinnan mukaan Minerals- ja Flow Control -segmentit. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, käyttökate sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen.

Liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon tekemien oletusten ja menetelmien asianmukaisuuden arvioinnissa.

Toimenpiteet käsittivät johdon tekemien oletusten vertaamisen ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin ja itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin liittyen erityisesti

  • ennustettuun liikevaihdon kasvuun,
  • käyttökateprosenttiin, ja
  • rahavirtojen diskonttaamisessa käytettyyn pääoman keskimääräiseen kustannukseen.

Testasimme johdon laatimien arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä sekä vertasimme diskontattujen kassavirtojen määrää Metson markkina-arvoon. Lisäksi arvioimme esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä arvonalentumistestauksesta esitettyjen herkkyysanalyysien asianmukaisuutta.

3 Myynti- ja muiden saamisten arvostus

Myynti- ja muita saamisia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 12.

Myynti- ja muiden saamisten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen myynti- ja muiden saamisten olennaisuudesta koko tilinpäätökseen nähden. Tilinpäätöspäivänä 31.12.2016 myynti- ja muiden saamisten tasearvo oli 605 miljoonaa euroa joista yli 30 päivää erääntyneitä myyntisaamisia oli 70 miljoonaa euroa. Myyntija muiden saamisten tasearvo muodostuu bruttosaamisista, joita netottaa johdon arvioon perustuva arvonalentumisvaraus. Näiden erotuksena syntyvä nettoarvo on taseen osoittama kirjanpitoarvo. Myynti- ja muiden saamisten arvostaminen edellyttää, että johto arvioi saamisten kertymisen todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon perustuvan arvonalentumisvarauksen saamisista, joille ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta.

Arvioimme konsernitasolla myynti- ja muiden saamisten arvostamisessa sovellettuja arvostusmenetelmiä sekä analysoimme erääntyneiden ja erääntymättömien saamisten bruttomäärän ja arvonalentumisvarauksen kehittymistä vuosineljänneksittäin. Tämän lisäksi analysoimme merkittävimpien erääntyneiden saamisten osalta johdon laatimia arviota huomioiden asiakkaiden aiemman maksukäyttäytymisen, lainopilliset kannanotot sekä saamisten vastapuolen kanssa käydyt viimeaikaiset neuvottelut ja perintätoimet. Yksittäisten konserniyhtiöiden tasolla myynti- ja muiden saamisten arvostukseen liittyvät tilintarkastustoimenpiteet sisälsivät muun muassa saamisten ikäjakauman analysoinnin sekä yksittäisten vanhojen erääntyneiden saamisten käyvän arvon arvioinnin mm. lähettämällä saamisten vastapuolille vahvistuspyyntöjä sekä vertamaalla saamisia testaushetken jälkeen kertyneisiin suorituksiin.

4 Tuloverot

Tuloveroja koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedossa 9.

Tuloverot olivat tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen niihin liittyvästä arvionvaraisuudesta sekä tuloverojen määrän olennaisuudesta koko tilinpäätökseen nähden. Metson liiketoiminta on kansainvälistä ja osana tavanomaista liiketoimintaa Metso soveltaa verokysymyksiin ja -riskeihin liittyviä arvioita ja harkintaa, jotka johtavat laskennallisten verosaamisten ja verovelkojen sekä verovarausten kirjaamiseen.

Suoritimme tilintarkastustoimenpiteitä tilikauden veron ja laskennallisten verojen laskentaan ja arvostukseen liittyen. Toimenpiteet käsittivät mm. veroviranomaisten kanssa käydyn kirjeenvaihdon arviointia sekä veroriskien arviointia. Tuloveroihin liittyvissä tilintarkastustoimenpiteissä hyödynsimme veroasiantuntijoita, jotka avustivat meitä sekä konsernitasolla että merkittävissä yksiköissä johdon tekemien oletusten ja menetelmien asianmukaisuuden arvioinnissa.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

  • tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
  • muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
  • arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
  • teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin

perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

  • arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
  • hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausun nosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksen. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastuksessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Tarkastusvaliokunnan toimeksiannosta annettavat lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 2. helmikuuta 2017

Ernst & Young Oy Tilintarkastusyhteisö

Roger Rejström KHT

Riskit ja riskienhallinta

Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Metson strategisten ja liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista ja turvata toiminnan jatkuvuus muuttuvissa olosuhteissa. Uskomme, että kyky ottaa riskejä ja hallita niitä tehokkaasti on liiketoiminnan menestyksen ja omistaja-arvon luonnin kannalta keskeisessä asemassa.

Määrittelemme riskin epävarmuudeksi, joka toteutuessaan voi vaikuttaa joko myönteisesti tai kielteisesti tavoitteidemme saavuttamiseen. Riski on siis tavoitteidemme kannalta joko mahdollisuus tai uhka tai niiden yhdistelmä. Riskin merkittävyyttä arvioimme tapahtuman todennäköisyyden ja vaikutusten yhdistelmänä. Kokonaisvaltainen riskienhallintamallimme painottaa riskien ja tarvittavien toimenpiteiden ennakointia. Pyrimme toteuttamaan mallia järjestelmällisesti, jäsennellysti ja oikea-aikaisesti. Riskienhallinta on osa päivittäistä toimintaamme. Riskienhallintamme perustuu ISO 31000 -standardin vaatimuksiin.

Riskienhallinnan painopistealueet vuonna 2016

Metson riskienhallinnan tärkeimpänä painopisteenä on varmistaa konsernin strategian toteuttamiseen vaadittava tuki.

Työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöasiat ovat meille erittäin tärkeitä strategisia painopistealueita. Meillä on työturvallisuudessa käytössä ennakoiva toimintamalli, joka on nivottu vahvaksi osaksi päivittäistä johtamista. Vuonna 2016 keskityimme erityisesti työterveys- ja turvallisuustoiminnon johtamisprosessien kehittämiseen, jotta prosessit varmasti tukevat strategisten tavoitteidemme saavuttamista. Lue tarkemmin työterveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioista samaan raporttikokonaisuuteen kuuluvista vuosiesitteestä sekä englanninkielisenä verkkoliitteenä julkaistusta kestävän kehityksen liitteestä.

Turvallisuuteen liittyviä konsernitason toimintoja kehitettiin edelleen. Tähän liittyen vuonna 2014 aloitettua laajamittaista projektia tietoturvallisuuden parantamiseksi jatkettiin vuonna 2016, ja projekti jatkuu edelleen vuonna 2017. Vuonna 2016 arvioimme Metson asiakassuhteiden hallintajärjestelmän tietoturvan tasoa.

Tavoitteemme vuodelle 2016 oli varmistaa vakuutusohjelmiemme vakuutusehtojen ja vakuutusmäärien asianmukaisuus yhdessä vuodesta 2015 käyttämämme vakuutusmeklarin Willis Towers Watsonin kanssa. Vuoden aikana saavutettiin hyvä kansainvälisten vakuutusohjelmien hallinnan taso.

Uudet matkustusturvallisuutta koskevat toimintaohjeet otettiin käyttöön vuonna 2016 yhdessä matkustusturvallisuuden yhteistyökumppanimme International SOS:n kanssa. Matkustusturvallisuutta edistää käyttämiemme matkatoimistojen kanssa laadittu ratkaisu, jonka kautta saamme reaaliaikaista tietoa työntekijöidemme liikematkoista ja matkasuunnitelmista. Siten meillä on hyvä kokonaiskäsitys työntekijöidemme matkustamiseen liittyvistä riskeistä, jolloin voimme valmistautua ennakoivasti mahdollisiin riskeihin. Uusissa matkustusturvallisuuden toimintaohjeissa on otettu huomioon asianmukaiset parhaat käytännöt. Vuonna 2016 parhaista käytännöistä tiedotettiin aktiivisesti työntekijöille niin sisäisissä koulutuksissa kuin digitaalisten kanavien kautta.

Seurataksemme riskienhallinnan tasoa yksiköissämme maailmanlaajuisesti suoritamme koordinoituja riskienhallinnan arviointitarkastuksia. Niillä tuetaan yksiköiden parasta mahdollista riskienhallintaa ja parhaiden käytäntöjen jakamista koko yhtiössä kaikissa riskikategorioissamme: strategiset, taloudelliset, toiminnalliset ja vahinkoriskit. Olemme useiden vuosien ajan sulauttaneet pieniä juridisia yksikköjä mittakaavaetujen luomiseksi, ja olemme nimittäneet kaikki nämä yksiköt kattavan hallinnollisen toimitusjohtajaverkoston. Ratkaisu on tehostanut riskienhallintaan liittyvää viestintää merkittävästi. Riskienhallinnan arviointitarkastusten mukaan kaikkien neljän riskikategorian – strategisten, taloudellisten, toiminnallisten ja vahinkoriskien – hallinta on tehostunut.

Vuoden aikana suoritettiin yhteensä 6 riskienhallinnan arviointitarkastusta, 10 omaisuusvahinko- ja liiketoiminnan keskeytysriskien tarkastusta, 6 logistiikkatarkastusta, 25 työterveys- ja turvallisuustarkastusta sekä 15 toimittajien vastuullisuustarkastusta. Yli puolessa tarkastetuista Metson yksiköistä on palvelutoimintoja. Meillä on yhteensä yli 80 palvelukeskusta eri puolilla maailmaa. Palvelukeskusten tehokas toiminta edellyttää toiminnallisten ja muiden riskien hallinnan jatkuvaa parantamista, mukaan lukien liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyvien sekä työterveys- ja turvallisuusriskien hallinta.

Merkittävimmät uhat ja mahdollisuudet

Määrittelemme riskin epävarmuudeksi, joka voi olla liiketoimintamme ja strategian toteutuksen kannalta mahdollisuus tai uhka. Tarkastelemme vuosittaisessa riskien arvioinnissa järjestelmällisesti eri riskien merkittävyyttä ja kehitystä.

Strategiakauden 2017–2020 riskien arvioinnissa merkittävimpiä tekijöitä, jotka luovat Metsolle uhkia ja mahdollisuuksia, ovat:

    1. Kilpailuaseman ja markkinaosuuden säilyttäminen.
    1. Luottoriskien toteutuminen ja kyky hallita niitä.
    1. Yritysjärjestelymahdollisuudet ja kyky hyödyntää niitä.
    1. Kyky varmistaa riittävät markkinointi- ja myyntivalmiudet.
    1. Kyky ylläpitää ylimpien johtajien korkeaa osaamis- ja valmiustasoa.
    1. Tuotteidemme kysynnän ja asiakassuhteiden jatkuvuuden säilyttäminen.
    1. Maailmantalouden ja asiakasteollisuuksien suhdannevaihteluiden vaikutukset liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen.
    1. Kyky hallita ja kehittää asiakasrajapintaa.
    1. Projektiliiketoiminnan kannattavuusriskien toteutuminen ja kyky hallita niitä.
    1. Kyky hallita globaalien finanssimarkkinoiden riskejä.

Merkittävimmät muutokset näiden tekijöiden riskipositioissa edellisvuoteen nähden ovat tapahtuneet kyvyssämme ylläpitää ylimpien johtajien osaamista ja valmiuksia, kyvyssämme säilyttää kilpailuasemamme ja markkinaosuutemme sekä kyvyssämme varmistaa riittävät markkinointi- ja myyntivalmiudet.

Tavoitteet vuodelle 2017

Riskienhallinnalla tuemme strategisten ja liiketoiminnallisten tavoitteidemme saavuttamista ja turvaamme toimintamme jatkuvuuden muuttuvissa olosuhteissa. Erityistä huomiota kiinnitetään vuosittaisen riskienarvioinnin oleellisimpiin tuloksiin. Keskitymme jatkossakin ennakoiviin toimenpiteisiin, toimintojen varmistamiseen, haittavaikutusten rajoittamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen.

Vuoden 2017 riskienhallintatyön painopistealueita ovat:

  • Strateginen sisäinen yhteistyö: miten riskienhallintatyö voi parhaiten tukea strategian suunnittelua ja toteutusta.
  • Logistiikkariskien hallinnan parantaminen. Nämä riskit ovat olennainen osa toimitusketjun riskejä.
  • Laadunvarmistusprosessien parantamiseen vaadittava tuki.
  • Digitalisaatioon liittyvät tekijät.
  • EU-direktiivin 2016/680 mukaisten henkilötietojen suojaamisprosessien käyttöönoton edellyttämä tuki. Henkilötietojen käsittelyn koko EU:ssa yhdenmukaistava direktiivi astuu voimaan toukokuussa 2018.
  • Metson asiakassuhteiden hallintajärjestelmän tietoturvan varmistaminen.
  • Metson toimittamien laitteiden tietoturvan varmistaminen.
  • Työterveys- ja turvallisuustoiminnan tasoa kuvaavien tunnuslukujen parantaminen.
  • Työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvän IT-alustan kehittäminen.
  • Riskienhallinnan arviointitarkastusten tulosten jakamisen uudelleenarviointi.

Riskienhallinta

Keskimääräinen riskien vaikutus

Negatiivinen vaikutus Positiivinen vaikutus
äärimmäinen korkea keskiverto matala matala keskiverto korkea äärimmäinen
Strategiset riskit
Liiketoiminnan kehitysriskit
Liiketoimintaympäristön riskit
Markkinariskit
Teknologiariskit
Poliittiset, kulttuuriset, lainsäädännölliset ja sääntelyyn
liittyvät kehityssuunnat
Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät ilmiöt
Taloudelliset riskit
Maksuvalmius
Korkotasoon liittyvät riskit
Valuuttariskit
Luotto- ja vastapuoliriskit
Toiminnalliset riskit
Organisaatio- ja johtamisriskit
Tietoturvariskit
Tuotanto-, prosessi- ja tuottavuusriskit
Liiketoiminnan keskeytysriskit
Kannattavuusriskit
Projektitoiminnan riskit
Sopimus- ja tuotevastuuriskit
Kriisitilanteet
Vaatimustenmukaisuuteen ja rikoksiin liittyvät riskit
Vahinkoriskit
Työterveys- ja turvallisuusriskit
Tietoturvariskit
Ympäristöriskit
Tulipalot ja muut onnettomuudet
Luonnonkatastrofit
Tilaturvallisuuteen liittyvät riskit
– 20
– 15
– 10
– 5
0 5
10
15 20

Osakkeenomistajille

Varsinainen yhtiökokous

Metso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 23.3.2017 klo 15.00 Scandic Marina Congress Centerissä, Katajanokanlaituri 6, 00160 Helsinki. Kokous on suomenkielinen ja tarjolla on simultaanitulkkaus englanniksi.

Kokoukseen ilmoittautuneiden vastaanottaminen ja äänilippujen jakaminen aloitetaan klo 14.00.

Osallistumisoikeus

Osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 13.3.2017 rekisteröitynä Metson osakasluetteloon on oikeus osallistua yhtiökokoukseen.

Metson osakasluettelo

Metson osakasluetteloa ylläpitää Euroclear Finland Oy.

Tärkeitä päivämääriä yhtiökokoukseen liittyen

Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä 13.3.2017
Ilmoittautuminen päättyy 20.3.2017 klo 10.00
Yhtiökokouspäivä 23.3.2017
Osingon irtoamispäivä 24.3.2017
Osingonmaksun täsmäytyspäivä 27.3.2017
Osingon maksupäivä 4.4.2017

Ilmoittautuminen

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoittauduttava viimeistään 20.3.2017 klo 10.00 joko:

  • 1) internet-sivuilla osoitteessa www.metso.com/yk,
  • 2) puhelimitse numeroon 010 808 300 (arkipäivisin klo 8.00–18.00),
  • 3) faksilla numeroon 020 484 101 tai
  • 4) kirjeitse osoitteella Metso Oyj/Yhtiökokous, PL 1220, 00101 Helsinki.

Ilmoittautumisen on oltava perillä Metsossa ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Kaikkien ilmoittautumiskirjeiden ja -faksien on saavuttava Metsoon 20.3.2017 klo 10.00 mennessä, mukaan lukien valtakirjat, jotka oikeuttavat asiamiehen käyttämään osakkeenomistajan äänestysoikeutta.

Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus tai Y-tunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan, valtuutetun asiamiehen tai lakimääräisen edustajan nimi ja asiamiehen tai edustajan henkilötunnus.

Hallintarekisteröidyt osakkeet

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä Metson osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 13.3.2017. Osallistuminen edellyttää lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla merkitty Metson tilapäiseen osakasluetteloon 20.3.2017 klo 10.00 mennessä. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen.

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajia kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tilapäiseen osakasluetteloon rekisteröitymistä, valtakirjan antamista ja yhtiökokoukseen osallistumista koskevat ohjeet.

Osinkoehdotus

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksetaan osinkoa 1,05 euroa osakkeelta. Ehdotettu osinko on 121% osakekohtaisesta tuloksesta. Osinko maksetaan osakkaalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27.3.2017 merkittynä Metson osakasluetteloon. Osakkeen rekisteröintikäytäntö vaatii yleensä kaksi pankkipäivää, joten osingon saajana on yhtiökokouspäivän 23.3.2017 päättyessä osakkeen omistava henkilö. Yhtiökokouspäivänä tehdyissä osakekaupoissa osingon saa siis osakkeiden ostaja. Osingonmaksu alkaisi hallituksen ehdotuksen mukaan 4.4.2017.

Osinkopolitiikka

Metso Oyj:n osinkopolitiikan mukaan osinkona jaetaan vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta yhtiön rahoituksellinen asema ja toimintastrategia kuitenkin huomioon ottaen.

Yhtiökokouksen päätökset

Yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella. Yhtiökokouksen pöytäkirja on saatavilla internet-sivuillamme viimeistään 6.4.2017.

Yhtiökokoukseen liittyvää lisätietoa ja ehdotukset yhtiökokoukselle ovat luettavissa osoitteessa www.metso.com/yk

Osakkeen perustiedot

Listauspaikka: Nasdaq Helsinki Oy Kaupankäyntitunnus: METSO ISIN-koodi: FI0009007835 Toimiala: Teollisuustuotteet- ja palvelut Osakkeiden lukumäärä 31.12.2016: 150 348 256 Markkina-arvo 31.12.2016: 4 074 milj. euroa Listauspäivämäärä: 1.7.1999

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajien osoitteenmuutokset pyydämme ystävällisesti ilmoittamaan siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, joka hoitaa osakkeenomistajan arvo-osuustiliä.

Taloudelliset julkaisut

Metso julkistaa vuosiesitteen ja tilinpäätöksen painettuina versioina suomeksi ja englanniksi. Ne ovat ladattavissa myös pdf-tiedostoina verkkosivustollamme osoitteessa www.metso.com/fi.

Taloudelliset katsaukset ja tiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi verkkosivuillamme. Sähköpostitse lähetettäviä Metson pörssitiedotteita voi tilata osoitteessa www.metso.com/fi/uutiset.

Taloudellisten katsausten julkaisuajankohdat vuonna 2017

Tilinpäätöstiedote vuodelta 2016 3.2.2017
Vuosikertomus vuodelta 2016 Viimeistään 27.2.2017 alkavalla viikolla
Osavuosikatsaus, tammi–maaliskuu 25.4.2017
Puolivuosikatsaus, tammi–kesäkuu 20.7.2017
Osavuosikatsaus, tammi–syyskuu 20.10.2017

Hallitus

31.12.2016

Mikael Lilius

Hallituksen puheenjohtaja s. 1949, Suomen kansalainen Koulutus: Diplomiekonomi

Metson hallituksen

puheenjohtaja 31.12. 2013 alkaen. Metson hallituksen jäsen 28.3.2013 alkaen. Metson hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja. Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Päätoimi: Erinäisiä luottamustehtäviä

Wilson Nélio Brumer

Hallituksen jäsen s. 1948, Brasilian kansalainen Koulutus: Kauppatieteiden kandidaatti

Metson hallituksen jäsen 2013 alkaen. Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Päätoimi: Johtaja B & P Investimentos e Participações -yhtiössä

Christer Gardell

Hallituksen varapuheenjohtaja s. 1960, Ruotsin kansalainen Koulutus: MBA

Metson hallituksen varapuheenjohtaja 2013 alkaen. Metson hallituksen jäsen vuodesta 2006. Metson hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja ei riippumaton merkittävästä osakkeenomistajasta. Päätoimi: Toimitusjohtaja, Cevian Capital

Ozey K. Horton, Jr. Hallituksen jäsen s. 1951, Yhdysvaltain

kansalainen Koulutus: MBA, BSE

Metson hallituksen jäsen 2011 alkaen. Metson hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Päätoimi:

Hallitusammattilainen, riippumaton neuvonantaja

Lars Josefsson Hallituksen jäsen

s. 1953, Ruotsin kansalainen Koulutus: Diplomi-insinööri

Metson hallituksen jäsen 2013 alkaen. Metson hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Päätoimi: Itsenäinen konsultti

Arja Talma

Hallituksen jäsen s. 1962, Suomen kansalainen Koulutus: KTM (Rahoitus), eMBA

Metson hallituksen jäsen vuodesta 2016. Metson hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Päätoimi: Hallitusammattilainen

Nina Kopola

Hallituksen jäsen s. 1960, Suomen kansalainen Koulutus: Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti

Metson hallituksen jäsen 2013 alkaen. Metson hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen. Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Päätoimi: Toimitusjohtaja, Suominen Oyj

Peter Carlsson

Hallituksen jäsen s. 1970, Ruotsin kansalainen Koulutus: KTM (tuotanto- ja laatuvalvonta)

Metson hallituksen jäsen vuodesta 2016. Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Päätoimi: Enkelisijoittaja, neuvonantaja ja yrittäjä

Tässä esitetyt ansioluettelot ovat tiivistelmiä. Lue CV:t kokonaisuudessaan osoitteesta metso.com/hallitus

Metson johtoryhmä

31.12.2016

Matti Kähkönen Toimitusjohtaja s. 1956, Suomen kansalainen Koulutus: Diplomi-insinööri

Toimitusjohtaja vuodesta 2011. Yrityksen palveluksessa vuodesta 1980. Työkokemus: Johtaja, Kaivosja Maarakennusteknologia 2008–2011; Johtaja, Minerals 2006–2008; Johtaja, Automation 2001–2006.

Eeva Sipilä

Talous- ja rahoitusjohtaja s. 1973, Suomen kansalainen Koulutus: KTM (Laskentatoimi), CEFA

Metson johtoryhmän jäsen ja yrityksen palveluksessa vuodesta 2016.

Työkokemus: Cargotecin talous- ja rahoitusjohtaja 2008–2016 sekä viestintä- ja sijoittajasuhdejohtaja 2005–2008. Vuosina 2002–2005 hän työskenteli Metson sijoittajasuhdejohtajana.

João Ney Colagrossi Johtaja, Minerals Capital s. 1955, Brasilian kansalainen Koulutus: MBA, insinööri

Metson johtoryhmän jäsen vuodesta 2013. Yrityksen palveluksessa vuodesta 1979. Työkokemus: Johtaja, Mineraalienkäsittely 2014; Johtaja, Kaivos- ja maarakennussegmentti 2014; Johtaja, Palveluliiketoiminta 2009–2013.

Perttu Louhiluoto

Johtaja, Minerals Services s. 1964, Suomen kansalainen Koulutus: Oikeustieteen kandidaatti, KTM

Johtoryhmän jäsen vuonna 2009 ja vuodesta 2011. Yrityksen palveluksessa vuodesta 2008.

Työkokemus: Johtaja, Flow Control 2014–2015; Johtaja, Automaatio-segmentti 2012–2014; Johtaja, Energia- ja ympäristöteknologiasegmentti 2009–2011.

John Quinlivan Johtaja, Flow Control s. 1961, Yhdysvaltain kansalainen Koulutus: B.S. Mechanical Engineering

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2015. Yrityksen palveluksessa vuodesta 1989. Työkokemus: Johtaja, Global Operations, Flow Control ja Automaatio 2012–2015; Johtaja, Metso Automation North America 2004–2012.

Merja Kamppari Henkilöstöjohtaja s. 1958, Suomen kansalainen Koulutus: KTM

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2011. Yrityksen palveluksessa vuodesta 2009. Työkokemus: Johtaja, Operational Excellence 2008–2009 ja Johtaja, Global HR 2007–2008, Nokia Siemens Networks; Useita eri HR tehtäviä, Nokia Networks 1994–2007.

Jani Puroranta

Digitalisaatiojohtaja s. 1974, Suomen kansalainen Koulutus: KTM, MBA (INSEAD)

Metson johtoryhmän jäsen ja yrityksen palveluksessa vuodesta 2016. Työkokemus: Tuotekehityksestä ja -strategiasta vastaava johtaja IT -konsultointifirma Bilotissa 2014–2016 ja Alekstran

toimitusjohtaja 2011–2013

Olli-Pekka Oksanen Strategiajohtaja

s. 1979, Suomen kansalainen Koulutus: KTM

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2016. Yrityksen palveluksessa vuodesta 2010 Työkokemus: Erilaiset strategiaja kehitystehtävät 2010–2016 Metson Flow Controllissa. Sitä ennen hän toimi Finnlinesin kehityspäällikönä.

Urs Pennanen

Johtaja, asiakas- ja markkinointitoiminto s. 1966, Suomen kansalainen Koulutus: Diplomi-insinööri (teollisuustalous)

Johtoryhmän jäsen vuodesta 2016. Yrityksen palveluksessa vuodesta 2013.

Työkokemus: Metson Automation-liiketoiminnan Aasian ja Tyynenmeren myynti- ja palveluliiketoiminnanjohtajana 2013. Vuonna 2014 hänet nimitettiin Metson asiakas- ja markkinointitoiminnon johtajaksi.

Lue lisää

Tässä esitetyt ansioluettelot ovat tiivistelmiä. Lue CV:t kokonaisuudessaan osoitteesta metso.com/johto

Sijoittajasuhteet

Tärkein tehtävämme Metson sijoittajasuhteissa on tukea Metson osakkeen oikeaa arvonmuodostusta välittämällä ajantasaista tietoa yhtiön toiminnasta, toimintaympäristöstä, strategiasta, tavoitteista sekä taloudellisesta tilanteesta.

Ajankohtaista ja luotettavaa tietoa Metsosta

Keräämme ja analysoimme säännöllisesti markkinatietoa sekä sijoittajien palautetta ylimmän johdon ja hallituksen käytettäväksi. Tavoitteenamme on antaa oikeaa, riittävää ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja puolueettomasti kaikille markkinaosapuolille. Työssämme pyrimme täsmällisyyteen, avoimuuteen ja erinomaiseen palveluun.

Vastaamme sijoittajaviestinnän toteutuksesta ja päivittäisestä yhteydenpidosta pääomamarkkinoiden edustajiin ja talouslehdistöön. Sijoittajasuhteet organisoi keskitetysti kaikki sijoittajien ja osakeanalyytikkojen tapaamiset Metson johdon tai sijoittajasuhteiden edustajan kanssa. Sijoittajaviestintämme koostuu muun muassa

osavuosiraporteista, ajantasaisista verkkopalveluista sekä sijoittajatapaamisista ja seminaareista, joihia ylin johto osallistuu aktiivisesti. Vastaamme myös pääomamarkkinapäivän järjestämisestä (Capital Markets Day).

Näkymät ja ohjeistus

Vuoden 2015 tilinpäätöstiedotteen yhteydessä Metso ilmoitti lopettavansa taloudellisen ohjeistuksen antamisen. Numeerisen ohjeistuksen sijaan Metson tavoitteena on kuvailla liiketoimintojensa näkymiä, laskutusta, oikaisueriä, investointeja ja rahoituskuluja mahdollisimman yhdenmukaisesti ja tarkasti.

Sijoittajasivuston kehittäminen

Vuonna 2015 uudistetun sijoittajasivuston kehittämistyö jatkui vuonna 2016. Uudistimme sijoittajasivuston etusivua parantaakseemme navigointia ja helpottaaksemme tapahtumien markkinointia. Uudistetulta etusivulta (www.metso.com/sijoittajat) kävijät löytävät helposti tärkeimmät uutiset ja esitykset. Metso julkisti myös "Vastuullisuus sijoittajille" -sivun joka sisältää hyödyllistä tietoa vastuullisuustyöstämme sekä esittelee eri tulosmittareita tällä saralla. Metson sijoittajasuhteet on myös käynnistänyt blogin sijoittajia varten. Blogi on oiva tapa seurata sijoittajatapaamisten teemoja ja muita uutisia sijoittajasuhteista.

Hiljainen jakso

21 päivää ennen vuosituloksen ja osavuosikatsausten julkistamista pidämme ns. hiljaisen jakson, jonka aikana emme tapaa pääomamarkkinoiden edustajia. Muina aikoina vastaamme analyytikkojen ja sijoittajien kysymyksiin puhelimitse ja järjestämällä sijoittajatapaamisia.

Sijoittajasuhdetoiminta vuonna 2016

Vuonna 2016 isännöimme 225 sijoittajatapaamista ja järjestimme 30 ennalta sovittua puhelinkokousta. Vuoden aikana osallistuimme 14 roadshow-tapahtumaan Bostonissa, Chicagossa, Kööpenhaminassa, Edinburghissa, Frankfurtissa, Lontoossa, Münchenissa, New Yorkissa, Oslossa, Pariisissa, Tukholmassa ja Torontossa. Osallistuimme yhteensä viiteen sijoittajaseminaariin Kööpenhaminassa, Lontoossa ja Tukholmassa. Metson Sijoittajasuhteet ja liiketoiminnan edustajat tapasivat sijoittajia myös MINExpo 2016 -messuilla Las Vegasissa. Metso piti kaksi esitystä yksityissijoittajille (Pörssi-aamu ja Espoo-Kauniaisten Osakesäästäjät) ja neljä tuloslounasta suomalaisille analyytikoille ja sijoittajille. Metso isännöi tehdaskäyntejä Soulissa (Korea), Tampereella ja Vantaalla. Vuoden aikana Sijoittajasuhde-tiimi ja johto tapasi tai keskusteli yli 500 eri sijoittajan ja analyytikon kanssa.

Lisätietoja

Juha Rouhiainen

Sijoittajasuhdejohtaja Puh. +358 20 484 3253 [email protected]

Viktor Kockberg

Sijoittajasuhdeasiantuntija Puh. +358 20 484 3143 [email protected]

Tanja Mäkinen

Sijoittajasuhdekoordinaattori Puh. +358 20 484 3117 [email protected]

Tapaamispyynnöt

Puh. +358 20 484 3117 [email protected]

metso.com/sijoittajat

Kysymyksiä ja vastauksia vuodelta 2016

Metson Sijoittajasuhteet tapaa ison määrän sijottajia ja analyytikoita vuoden aikana. Nämä olivat tavallisimmat keskusteluaiheet vuonna 2016. Kaikki tässä osiossa mainittu informaatio on aiemmin julkaistu vuosikertomuksessa, osavuosikatsauksissa, tilinpäätöksissä, pääomamarkkinapäivän esityksissä ja muissa sijoittajaesityksissä.

1 Hyödykkeiden hinnat ovat nousseet vuoden 2016 aikana ja moni kaivosyhtiö on ilmoittanut lisäävänsä investointejaan vuonna 2017. Näkyvätkö uudet investoinnit kaivoslaitteiden lisääntyneenä kysyntänä ja voidaanko Kaivoslaite-liiketoiminnassa odottaa kasvua tulevina vuosina? On liian aikaista puhua Kaivoslaite-liiketoiminnan elpymisestä, vaikka kaivosala hyötyy korkeammista hyödykehinnoista ja uusista investoinneista pitkällä tähtäimellä. Kaikki uudet investoinnit eivät välttämättä ohjaudu projekteihin, joissa Metsolla on tarjoomaa, ja joissakin tapauksissa investoinnit näkyvät muualla kaivosalan arvoketjussa, esimerkiksi etsinnässä ja porauksessa. Hyödykkeiden hinnoilla on merkitystä investointipäätöksissä, mutta ne ovat vain yksi tekijä, varsinkin isoissa projekteissa, joissa toimitusajat ovat pitkiä. Kaivosteollisuuden isoja projekteja on tarjolla vain vähän emmekä odota saavamme isoja 2015–2016 julkistetun kokoisia tilauksia tällä hetkellä. Pienempien kaivoslaitteiden kysyntä on parantunut hieman, mutta on edelleen heikkoa. Odotamme kysynnän olevan samalla tasolla vuonna 2017, mutta muutaman ison, vuosina 2015 ja 2016 saadun tilauksen ansiosta arvioimme kaivoslaitteiden liikevaihdon parantuvan hieman vuonna 2017.

2 Onko Engineered services -liiketoiminnan kysyntä muuttunut oleellisesti? Miltä kulutus- ja varaosien kysyntä näyttää? Kaivospalveluiden markkinat ovat olleet pitkälti muuttumattomat vuoden 2015 loppupuoliskolta lähtien ja Engineered services -palveluiden, varsinkin uusintojen, kysyntä oli edelleen heikkoa vuonna 2016. Asiakkaiden kustannussäästöt vaikuttavat myös olemassa olevaan laitekantaan ja siten uusintojen kysyntään. Kulutus- ja varaosien kysyntä pysyi melko vakaana kaivoksien korkeista tuotantoasteista johtuen. Arvioimme kaivospalvelumarkkinoiden haasteiden jatkuvan vuonna 2017, mutta Metsolla on useampi hanke meneillään, joilla pyrimme kasvattavan markkinaosuuttamme. Digitalisaatio ja seisokkiajan minimointi on entistä tärkeämpää, ja Metso kehittää jatkuvasti tarjoomaansa tällä alueella.

3 Miten Flow Controlin asiakasteollisuudet kehittyivät ja mitä voimme odottaa tulevaisuudessa?

Öljy- ja kaasualan asiakkaiden kustannusleikkaukset jatkuivat vuonna 2016, mikä vaikutti Metson venttiili-liiketoiminnan projektikysyntään. Alalla oli edelleen epävarmuuutta liittyen uusiin projekteihin ja asiakkaiden laajamittaiset kustannussäästöt vaikuttivat myös venttiilien jälkimarkkinaan. Vuosi 2017 on todennäköisesti yhtä haastava, tosin markkinat voivat kääntyä kasvuun nopeastikin. Myös paperi- ja sellualan projektikysyntä oli heikkoa viime vuonna. Odotamme aktiviteetin kohenevan vuonna 2017, koska uusien investointien kysynnässä on nähtävissä elpymistä.

4 Jatkuuko Kivenmurskaus-liiketoiminnan hyvä kehitys vuonna 2017?

Eri maiden taloustilanteet vaikuttavat suuresti Kivenmurskaus-liiketoimintaamme. Julkisilla investoinneilla ja hankkeilla on suuri merkitys laitteiden kysyntään, mistä johtuvat suuret alueelliset erotliiketoiminnan sisällä. Kivenmurskaus-liiketoiminta kasvoi Intiassa, Pohjois-Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta kehittyvät maat, erityisesti Kiina ja Brasilia, ovat edelleen heikkoja ja vaikuttivat negatiivisesti tulokseen. Odotamme osan kehittyvistä markkinoista palautuvan hiljalleen vuosien 2015–2016 historiallisen matalilta tasoilta, mutta näkyvissä ei ole isoja kasvuharppauksia markkina-alueen epävarmuudesta johtuen.

5 Taloudelliset tavoitteet ja strategia?

Metson taloudelliset tavoitteet ovat muuttumattomat. 15 prosentin liikevoittomarginaali (oikaistu EBITA), 30 prosentin sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ja markkinat ylittävä kasvutahti ovat edelleen saavutettavissa. Metso on säilyttänyt markkinaosuutensa haastavassa markkinatilanteessa, mutta kannattavuustavoitteiden (oikaistu EBITA ja ROCE) saavuttaminen ilman kasvua on haastavaa. Metson strategiassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia ja pyrimme kasvattamaan ydinliiketoimintaamme valituilla teollisuusaloilla. Haemme kasvua myös yritysostojen kautta ja tutkimme erilaisia vaihtoehtoja kaikissa liiketoiminnoissa.

Metson vuosikertomus 2016

Metson vuosikertomus vuodelta 2016 koostuu neljästä raportista: painetusta vuosikatsauksesta ja tilinpäätöksestä, jotka ovat molemmat saatavilla suomeksi ja englanniksi, selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä, joka on saatavana pdf-tiedostona suomeksi ja englanniksi, sekä ulkoisesti varmennetusta kestävän kehityksen liitteestä, jonka voi ladata verkkosivuiltamme englanninkielisenä pdf-tiedostona. Kaikki raportit ovat luettavissa pdf-tiedostoina osoitteessa www.metso.com/2016. Raporteissa esitellään Metson päivitetty strategia ja tapamme toimia asiakkaiden kanssa, asiakasteollisuuksiamme sekä liiketoimintojamme ja kestävän kehityksen huomioimista liiketoiminnassamme. Verkkosivuilla voit myös katsoa toimitusjohtaja Matti Kähkösen haastattelun.

Tervetuloa tutustumaan lisää osoitteessa www.metso.com/2016

Töölönlahdenkatu 2 PL 1220, 00101 Helsinki, Suomi Puh: +358 20 484 100 | Fax: +358 20 484 101 metso.com

Konsepti, graafinen suunnittelu ja tuotanto: Miltton Oy Paperi: MultiOffset 250 g/100 g/m2 Paino: Hämeen Kirjapaino Oy

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.