Metso Outotec Oyj — Annual Report 2010

Mar 8, 2011

VUOSIKERTOMUS 2010

Lukuohje

Vuoden 2010 vuosikertomuksessamme kerromme strategiamme kannalta keskeisistä kestävän kehityksen teemoista kuten maailmanlaajuisesta läsnäolostamme, ympäristötehokkaista ratkaisuistamme, metsolaisista sekä yhteistyöstämme eri sidosryhmien kanssa.

Olemme keränneet artikkelien yhteyteen "Linkit & lisätiedot" -kohtiin viittauksia sekä raportista että sen ulkopuolelta löytyviin lisätietoihin.

Painettua raporttia täydentää englanninkielinen, kestävän kehityksen verkkojulkaisu Metso Sustainability Results 2010, joka löytyy osoitteesta www.metso.com. Verkkojulkaisu kuvaa kehitystämme taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun osa-alueilla faktojen ja lukujen muodossa.

Vuoden 2010 vuosiraportoinnissa esitetyt yritysvastuutiedot, jotka koostuvat vuosikertomuksessa esitetyistä taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tiedoista, sekä kestävän kehityksen verkkojulkaisusta "Metso Sustainability Results 2010" on varmennettu ulkoisesti. Yritysvastuuraportoinnissaan Metso on soveltanut Global Reporting Initiative GRI -raportointiohjeistusta.

Sisältö

Metso

Metso on kansainvälinen teknologia Toimitusjohtajalta 8 Metso ja megatrendit 10
konserni. Teknologia-ja palveluratkai Metso ja sidosryhmät 14
Visio, missio ja arvot 16
summe auttavat asiakkaita jalostamaan Strategia 18
Palveluliiketoiminta 20 luonnonvaroja ja kierrättämään materi
Ympäristötehokkaat ratkaisut 26
aaleja kestävällä tavalla arvokkaiksi tuot Maailmanlaajuinen läsnäolo 32
Metsolaiset 40
teiksi. Asiakkaamme toimivat kaivos-, Tavoitteet ja saavutukset 43

Liiketoimintakatsaus kaasu-, kierrätys- sekä massa- ja paperi-

teollisuudessa. Me olemme aidosti glo - Liiketoiminnat50
Asiakasteollisuudet 52
baali – toimimme yli 300 yksikössä ja yli Kaivos-ja maarakennusteknologia 56
Energia- ja ympäristöteknologia58
50 maassa kaikilla mantereilla. Toimim Paperi- ja kuituteknologia 60
Konsernin luvut 62
me yhteistyössä sidosryhmiemme ja Segmenttikohtaiset luvut 63
Operatiiviset luvut66
noin 28 500 metsolaisen osaajan voimin. Vuosineljännestiedot 68

Tilinpäätös

Tilinpäätöksen sisältö 73
Hallituksen toimintakertomus 74
Konsernitilinpäätös 83
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 137
Emoyhtiön tilinpäätös 139
Osakkeet ja osakkeenomistajat 142
Tilintarkastuskertomus 148

Hallinnointi

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 149
Hallitus 160
Johtoryhmä 162
Metso Executive Forum 164
Varmennusraportti 165
Riskit ja riskienhallinta 166
33%

Sijoittajatietoa

Sijoittajasuhteet 170
Osakkeenomistajille 171

Oikopolut

Asiakkaat 14, 21, 50	Muut
Johdon palkitseminen 100,158
Kilpailijat 19, 50	1 %
Osinko 44
Taloudelliset tavoitteet 44
Varmennusraportti 165
Yhtiökokous150,171

Metso on kansainvälinen teknologiakonserni. Teknologia-ja palveluratkaisumme auttavat asiakkaita jalostamaan luonnonvaroja ja kierrättämään materiaaleja kestävällä tavalla arvokkaiksi tuotteiksi. Asiakkaamme toimivat kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, öljy- ja kaasu-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudessa. Me olemme aidosti glo baali – toimimme yli 300 yksikössä ja yli 50 maassa kaikilla mantereilla. Toimimme yhteistyössä sidosryhmiemme ja noin 28 500 metsolaisen osaajan voimin.

Metso lyhyesti

Metson liiketoiminnot

Kaivos- ja maarakennusteknologia

Olemme kansainvälinen teknologioiden ja palvelujen toimittaja kaivos- ja maa rakennusteollisuudelle. Tuotevalikoimamme kattaa kaivostoiminnan, mineraalien ja murskeen käsittelyjärjestelmät, palveluratkaisut sekä varaja kulutusosat.

Osuus Metson liikevaihdosta

40 %

Energia- ja ympäristöteknologia

Toimitamme kattilalaitoksia voimantuotantoon, prosessiautomaatiojärjestelmiä ja erikoisventtiilejä, laitteita kierrätysmetallin ja kiinteän jätteen käsittelyyn sekä asiantuntija- ja elinkaaripalveluja.

Osuus Metson liikevaihdosta

26 %

Paperi- ja kuituteknologia

Olemme maailmanlaajuisesti toimiva massa- ja paperiteollisuuden teknologiatoimittaja. Tarjontamme kattaa myös asiantuntija- ja kunnossapitopalvelut.

Osuus Metson liikevaihdosta

33 %

Metso vuonna 2010

Avainluvut

Milj. e	2009	2010	Muutos
Liikevaihto	5 016	5 552	11 %
Palveluliiketoiminta, %:a liikevaihdosta	42	45
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyö
dykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä	399,0	491,0	23 %
%:a liikevaihdosta	8,0	8,8
Tilikauden tulos	151	258	71 %
Tulos/osake, euroa	1,06	1,71	61 %
Osinko/osake, euroa*	0,70	1,55	121 %
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), %	10,0	13,5
Nettovelkaantuneisuusaste, %	32,5	15,0
Vapaa kassavirta	717	435	-39 %
Tutkimus- ja tuotekehityskulut	115	111	-3 %
Saadut tilaukset	4 358	5 944	36 %
Tilauskanta 31.12.	3 415	4 023	18 %
Henkilöstö 31.12.	27 166	28 593	5 %
Tapaturmataajuus (LTIF)	n/a	12,4
Tuki yleishyödyllisiin tarkoituksiin	0,6	3,1
Hiilidioksidipäästöt, 1 000 t	265	284	7 %
Energiankulutus, TJ	3 398	3 693	9 %
Metallien käyttö, 1 000 t	156	235	51 %

Liikevaihto ja EBITA

In Brief: Net sales by customer industry Liikevaihto asiakasteollisuuksittain

Liikevaihto 2 milj. e (200: 01 milj. e)

In Brief: Orders received by market area

Africa and Middle-East Asia-Pacific

Muut Pohjoismaat % ( %) Muu Eurooppa 2 % (22 %) Pohjois-Amerikka 1 % (1 %) Etelä- ja Väli-Amerikka 1 % (12 %) Aasia ja Tyynenmeren alue 2 % (2 %) Afrikka ja Lähi-itä % ( %)

North America Other European countries

Suomi % ( %)

* 2010 hallituksen ehdotus

EBITA ennen kertaluonteisia eriä, %:a liikevaihdosta

Net sales and EBITA before non-recurring items

In Brief: Personnel by area Henkilöstö alueittain

Saadut tilaukset alueittain Saadut tilaukset milj. e (200: milj. e)

Henkilöstö 2 (200: 2 1)

Maailma ympärillämme vaikuttaa kaikkeen toimintaamme. Ympäristöämme muokkaavat megatrendit tarjoavat meille mahdollisuuksia kasvuun ja kehitykseen.

Yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa pystymme näkemään pidemmälle, hyödyntämään uudet mah dollisuudet ja rakentamaan kestävää tulevaisuutta.

Toimimalla yhteistyössä ja arvojemme mukaisesti voimme vastata sidosryhmiemme odotuksiin ja saada aikaan tuloksia.

Toimitusjohtajalta

Metson toimitusjohtaja Matti Kähkönen ja edeltäjänsä Jorma Eloranta keskustelivat Helsingissä Metson tilanteesta ja tulevaisuudesta. Metson taloudellinen asema ja strategia ovat vahvalla pohjalla. Maailman muutosvauhti kuitenkin kiihtyy ja siksi Metson on jatkuvasti uudistuttava ja parannettava toimintaansa. Tuloksia tehdään entistä tiiviimmin yhdessä tekemällä.

Metson asema on vahva

• JE: Metsosta on kymmenessä vuodessa kehittynyt globaali, toimintamalleiltaan joustava yritys. Palveluliiketoimintamme on yli kaksinkertaistunut noin , miljardiin euroon, ja se edusti viime vuonna prosenttia liikevaihdostamme. Saamistamme tilauksista noin puolet tulee kehittyviltä markkinoilta, kun vielä vuotta sitten vastaava luku oli prosenttia. Ympäristöliiketoiminta on meille uudempi kehityskohde, jossa riittää vielä tilaa kasvaa, kun maailmassa tarvitaan entistä ympäristötehokkaampia teknologioita ja ratkaisuja. Metson kannattavuus on myös nykyisin aikaisempaa paremmalla tasolla. Olen kuitenkin vakuuttunut, että Metsossa on paljon potentiaalia vielä parempaan. Iso kysymys onkin, miten tehdä Metsosta entistä parempi?
• MK: Jorman aikana Metson asema vakiintui ja yhtiö on kasvanut aikuiseksi. Vahva taloudellinen perusta on tärkeä, sillä se antaa meille mahdollisuuksia investoida, panostaa tuotekehitykseen ja kehittää toimintaamme aktiivisesti. Viime vuonna markkinat elpyivät ja saimme käännettyä Metson liiketoiminnan kasvuun. Nyt haemme lisää vauhtia nopeasti muuttuvan markkinan imussa.

Muutostahti kiihtyy

– JE: Totta, maailma muuttuu nopeammin kuin vielä vuosikymmen sitten. Talous on globalisoitunut, kehittyvät markkinat kasvavat entistä merkittävämmiksi toimijoiksi, väestörakenne muuttuu maailman väkiluvun kasvaessa ja ympäristöasioiden merkitys

korostuu. Nämä trendit tuovat Metsolle ja muulle teollisuudelle sekä haasteita että mahdollisuuksia.

– MK: Olemme hyvissä asemissa hyötyäksemme maailman megatrendeistä. Kehittyvien markkinoiden suotuisa talouskehitys tukee metallien, energian, infrastruktuuriratkaisujen sekä paperin ja kartongin kysyntää ja tarjoaa meille erinomaisia mahdollisuuksia. Vahva asemamme palveluissa perustuu pitkäjänteisiin asiakassuhteisiin sekä laajaan asennettuun laitekantaamme, ja kehitämme palvelutarjontaamme jatkuvasti. Maailmanlaajuinen huoli ympäristön tilasta ja kestävästä kehityksestä luo kysyntää myös ympäristötehokkaille ratkaisuillemme ja niitä tukeville elinkaaripalveluille. Strategiset painopistealueemme tarjoavat meille siis erinomaisia kasvun mahdollisuuksia myös jatkossa.

Omassa toiminnassamme keskeisintä on jatkuva uudistuminen. Kilpailu globaaleilla markkinoilla on kovaa ja pysyvää. Nykyiset kilpailijat kehittävät toimintojaan ja uusia haastajia tulee mukaan. Lisäksi asiakkaamme osaavat vaatia aina vain parempaa entistä kilpailukykyisempään hintaan. Näistä syistä meidän on uudistuttava jatkuvasti. Metson henkilöstön kannalta vain jatkuvasti parantava yritys voi olla hyvä työpaikka pidemmällä aikavälillä.

Yhteistyöllä tuloksia

• JE: Kun olemme viime kuukausina tavanneet asiakkaitamme, keskustelut ovat olleet rohkaisevia ja eteenpäin katsovia. Markkinat ovat elpymässä ja Metsoa pidetään alansa johtavana toimittajana ja hyvänä kumppanina.
• MK: Meille on kunnia-asia pitää huolta siitä, että olemme asiakkaiden haluttu kumppani myös jatkossa. Tuotteidemme laadun, toimitusvarmuuden ja palvelutarjonnan pitää olla huippua.
• JE: Tyytyväiset asiakkaat takaavat parhaiten kannattavan kasvun jatkumisen, mikä puolestaan luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kiinnostavia työtehtäviä metsolaisille. Tyytyväiset omistajat ovat yrityksen vakaan kehittämisen toinen kulmakivi. Metson osakkeen kokonaistuotto viime vuonna oli osakkeen arvonnousu ja maksetut osingot huomioon ottaen prosenttia.
• MK: Myös hallituksen osinkoehdotus, , euroa osakkeelta, kertoo vakaasta taloudellisesta asemastamme ja luottamuksesta Metson tulevaan kehitykseen.

Kiitokset vuoden hyvistä tuloksista kuuluvat kaikille metsolaisille. Toki alkaneessa vuodessa on myös omat haasteensa. Epävarmuutta suotuisaan yleiskuvaan luovat muun muassa talouden elpymisen hauraus kehittyneillä markkinoilla ja kasvaneet inflaatiopaineet. Myönteistä on, että kysyntä kehittyvillä markkinoilla jatkuu hyvänä, kaivosteollisuuden näkymät paranevat ja palveluiden kysynnän ennustetaan pysyvän vahvana kaikissa liiketoiminnoissamme.

– JE: Haluan kiittää asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme sekä ennen muuta metsolaisia seitsemästä upeasta, joskus toki haasteellisesta, tuloksia tuoneesta yhteisestä vuodesta.

Matkalla kestävään tulevaisuuteen

– MK: Viime vuonna kävimme talon sisällä keskustelua siitä, mikä on Metson olemassaolon tarkoitus. Uudistettu missiomme antaa tähän selvän vastauksen: "Autamme asiakkaitamme jalostamaan luonnonvaroja ja kierrättämään materiaaleja kestävällä tavalla arvokkaiksi tuotteiksi".

Samoin uusi visiomme – Yhteistyöllä ykköseksi – sekä uudet johtamisperiaatteemme tukevat kannattavaa kasvuamme ja auttavat meitä kohti kestävää tulevaisuutta. Myös arvomme, toimintaperiaatteemme ja allekirjoittamamme YK:n Global Compact

-aloite ohjaavat metsolaisia kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan.

Näiden linjausten mukaisesti niin metsolaiset kuin muutkin sidosryhmämme voivat odottaa Metsolta suoraviivaista ja avointa toimintaa. Uskon, että tästä hyötyvät niin metsolaiset, asiakkaamme kuin omistajammekin.

– JE: Metson tilanne on hyvä ja sillä on vahva strategia. Minusta on hienoa, että seuraajani ja koko Metson uusi johtoryhmä löytyi talon sisältä. Se kertoo siitä, että Metsossa on osaavia ihmisiä ja että yhtiön suunta on oikea. Olen varma, että Metso jatkaa kannattavan kasvun uralla Matin ja hänen tiiminsä johdolla.

Ihmettelisin kuitenkin suuresti, jos uusi johto ei esittelisi muutoksia. Jatkuva uusiutuminen asiakkaiden parhaaksi ja kilpailukyvyn varmistamiseksi on tärkeää.

– MK: Uusi johtoryhmä on saanut hyvän alun ja täyden tuen. Haluan kiittää Jormaa Metson erittäin menestyksellisestä johtamisesta. Metso on yhtiönä erinomaisessa kunnossa. Tästä on uuden johtoryhmän hyvä jatkaa yhdessä metsolaisten kanssa.

• Metson visio, missio ja arvot s. –
• Metson strategia s. –
• Metsolaiset s. –

Metso ja megatrendit

Talouden globalisoituminen

Toimitusketjut muutoksessa Uusia kilpailijoita Taloudellisen vallan uusjako

globaaleilla markkinoilla

Taloudellinen valta on asteittain siirtymässä pois kehittyneiltä markkinoilta ja jakautumassa tasaisemmin useamman maan ja maantieteellisen alueen kesken. Maailmankaupan vapautuminen ja informaatioteknologian kehitys nopeuttaa tätä trendiä, minkä seurauksena globaalin toimintaympäristön pelisäännöt määritellään uudelleen.

Taloudellisen vallan uusjako

Maailmantalouden kasvun painopiste siirtyi -luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana kehittyneiltä markkinoilta kehittyville. Kehittyneillä markkinoilla kasvu hidastui ja perustuu nykyisellään lähinnä palvelujen kasvuun. Elintason nousu ja kulutuksen lisääntyminen sekä uuden tuotantokapasiteetin ja infrastruktuurin rakentaminen kehittyvillä markkinoilla pitävät kasvua yllä jatkossakin. -luvun arvioidaan olevan kehittyvien maiden valta-aikaa.

Globaalit teolliset yritykset, Metso mukaan lukien, ovatkin merkittävästi vahvistaneet läsnäoloaan kehittyvillä markkinoilla. Tämä on auttanut niitä selviytymään suhdannekuopan yli, erityisesti vuonna alkaneen talouden taantuman aikana.

Talouden kriisin on pelätty toisaalta hidastavan globalisaatiota uuden protektionismin kasvun myötä. Maailmankaupan vapautumista edistävät toimet kuitenkin jatkuvat, vaikka niiden toteuttamisen tahti onkin tilapäisesti hidastunut.

Uusia kilpailijoita globaaleilla markkinoilla

Kehittyvillä markkinoilla syntyy maailmanmarkkinoille uusia toimijoita, jotka ovat usein hyvin kilpailukykyisiä. Niiden sopeutumiskyky toimintaympäristön muutoksiin on vahvistunut viime vuosina niiden kotimarkkinoilla tapahtuneiden

suurten muutosten seurauksena, ja ne ovat laajentamassa toimintaansa myös globaaleille markkinoille.

Kun kilpailijoiden määrä markkinoilla kasvaa, tuotteiden elinkaaret lyhenevät ja uusia innovaatioita syntyy entistä nopeammin. Kiristyvä kilpailu laskee usein myös tuotteiden hintoja. Investointihyödykkeiden markkinoilla vahva oma tutkimus- ja tuotekehitys sekä uudet innovaatiot ovat entistä tärkeämpiä kilpailutekijöitä.

Toimitusketjut muutoksessa

Talouden globalisaatio muuttaa markkinoiden toimintatapoja ja arvoketjuja. Maailman eri taloudet ja niiden toimijat ovat entistä enemmän yhteydessä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan. Toimitusketjun eri osia, kuten hankintoja, tuotantoa, jakelua, myyntiä ja markkinointia, johdetaan yrityksissä globaalisti ja voidaan löytää sekä toiminnallisesti että taloudellisesti tehokkaimmat kokonaisratkaisut. Kehittyvien markkinoiden merkitys on kasvanut kaikissa toimitusketjun osissa.

Yritysten on entistä vaikeampaa hankkia kilpailu- ja kustannusetua valmistuksesta; tuotekehitys, muotoilu ja brändi sekä läheiset asiakassuhteet ja elinkaaripalvelut ovat nousseet uusiksi kilpailuvalteiksi. Tällaisessa markkinatilanteessa monet investointihyödykkeiden tuottajat, kuten Metso, hakevat uusia kasvumahdollisuuksia palveluliiketoiminnasta.

Lue lisää siitä, miten Metso vastaa talouden globalisaation tarjoamiin kasvun ja muutoksen mahdollisuuksiin.

• Strategia s. –
• Palveluliiketoiminta s. –
• Maailmanlaajuinen läsnäolo s.

Kehittyvien maiden nousu

keskiluokka

Kehittyvien markkinoiden taloudellinen valta

Alkanut vuosikymmen on ensimmäinen, jona kehittyvien markkinoiden talouksien arvioidaan muodostavan suuremman osan maailman bruttokansantuotteesta kuin kehittyneiden markkinoiden. Asiakkaiden toiveiden tuntemus on keskeinen menestystekijä kehittyvillä markkinoilla.

Kehittyvien markkinoiden taloudellinen valta

Yli puolet maailman bruttokansantuotteen kasvusta tulee ns. BRIC-maista (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina). Kiinan merkitys on suurin ja se on noussut yhdeksi maailmantalouden supermahdeista. Myös Intian ja Brasilian kehitys on ollut erittäin vahvaa. Lähinnä Aasiasta, Lähi-idästä ja Itä-Euroopasta on lisäksi nousemassa joukko muita maita, jotka omalta osaltaan tulevat muuttamaan globaalin talouden pelikenttää. Nämä nopeasti kasvavat taloudet haastavat kehittyneiden markkinoiden taloudet uudenlaiseen kilpailuun.

Paikalliset kustannustehokkaat ratkaisut

Globaalisti kasvava

Luonnonvarojen hyödyntäminen sekä niihin perustuva tuotanto ovat usein kehittyvien kansantalouksien vaurastumisen lähtökohta. Toimiva kuljetusinfrastruktuuri on välttämätön talouskasvulle ja tuotannollisen toiminnan sijoittumiselle uusille alueille. Vaurastumisen ja kaupungistumisen edetessä väestön kulutustottumukset muuttuvat, mikä kasvattaa esimerkiksi pakkauskartongin, paperin ja pehmopaperin kysyntää. Kulutuksen kasvu lisää myös mineraalien kysyntää ja siten investointeja kaivosteollisuuteen. Talouskasvun ylläpitäminen ja siihen liittyvä kaupungistuminen vaativat lisäpanostusta infrastruktuurin kehittämiseen ja lisäävät murskeen ja mineraalien kulutusta. Talouskasvun jatkuessa energian kulutus kasvaa ja tehokkaasta jätteiden käsittelystä tulee entistä tärkeämpää.

Globaalisti kasvava keskiluokka

Kehittyville markkinoille syntyi viime vuosikymmenen aikana laaja, ostovoimainen keskiluokka, joka haluaa nopeasti saavuttaa länsimaisen elintason. Tämä merkitsee luonnonraaka-aineiden ja erityisesti kulutustavaroiden kysynnän kasvua. Kulutuksen kasvu voi myös johtaa kilpailuun luonnonraaka-aineista ja tuotantoresursseista. Kulutustavaroiden tuotanto on enenevässä määrin siirtynyt kehittyville markkinoille, joiden tuotantolaitokset valmistavat tuotteita kasvavien kotimarkkinoidensa lisäksi koko maailmalle.

Paikalliset kustannustehokkaat ratkaisut

Uusien markkinoiden yritykset ja kuluttajat ovat erittäin kustannustietoisia, eivätkä halua maksaa kaikista länsimaisia asiakkaita varten kehitetyistä tuoteominaisuuksista. Hyödyntääkseen kehittyvien markkinoiden kasvumahdollisuudet täysimääräisinä länsimaisten yritysten on tunnettava uusien markkinoiden kilpailutilanne ja asiakkaiden toiveet ja oltava valmiita sopeuttamaan tuotteensa ja palvelunsa niiden vaatimusten mukaisiksi. Kehittyvien maiden asiakkaat haluavat saavuttaa korkean tuottavuuden ja kilpailukykyisen laadun perussovelluksilla, jotka ovat edullisia ja nopeita toimittaa. Kilpailussa menestyminen vaatii joustavaa reagointia ja vahvaa paikallista läsnäoloa.

Lue lisää siitä, miten Metso vastaa kehittyvien maiden nousun tarjoamiin kasvun ja muutoksen mahdollisuuksiin.

• Strategia s. –
• Palveluliiketoiminta s. –
• Maailmanlaajuinen läsnäolo s.

Väestörakenteen muutokset

Työvoima ikääntyy kehittyneillä markkinoilla

Väestönkasvu ja kehittyvien maiden talouskasvu johtavat nopeaan kaupungistumiseen, jonka arvioidaan jatkuvan pitkään. Nykyisin arvioidaan, että prosenttia maailman asukkaista eli miljardia ihmistä asuu kaupungeissa vuonna .

Väestön kasvu ja kaupungistuminen

Tehokkaat liikenne- ja kuljetusratkaisut ovat edellytys suurkaupunkien toiminnalle ja taloudelliselle kehitykselle. Uuden infrastruktuurin rakentaminen sekä olemassa olevan ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat seuraavien vuosien aikana mittavat investoinnit maailmanlaajuisesti ja kasvattavat mineraalien, kuten raudan, kuparin ja nikkelin sekä murskeen kysyntää.

Kun jatkuvasti kasvava määrä elintarvikkeita ja kulutustavaroita tulee voida kuljettaa vahingoittumattomina tuotantolaitoksista kauppakeskuksiin, usein mantereelta toiselle, ja sieltä edelleen koteihin, tarvitaan myös lisää pakkausmateriaaleja ja koneita ja laitteita niiden tuottamiseksi. Energian ja veden riittävyys sekä jätteiden käsittely ja kierrätys ovat muita kaupungistumiseen liittyviä haasteita. Kaupunkialueille arvioidaankin tulevaisuudessa rakennettavan kierrätysmateriaaleja hyödyntäviä pieniä paperi- ja kartonkitehtaita ja yhdyskuntajätettä polttoaineenaan käyttäviä voimalaitoksia.

Työvoima ikääntyy kehittyneillä markkinoilla

Osaava henkilöstö on yritysten keskeinen menestys- ja erottautumistekijä ja sen rooli korostuu tulevaisuudessa. Monilla kehittyneillä markkinoilla väestö ikääntyy ja väestönkasvu hidastuu tai kääntyy jopa laskuun, mikä voi johtaa talouskasvun hidastumiseen ja työvoimapulaan. Yritysten onkin monissa tapauksissa kehitettävä toimintamallejaan uusista lähtökohdista.

Monet työvoimavaltaisilla toimialoilla toimivat yritykset siirtävät toimintojaan kehittyville markkinoille, joilla koulutettua henkilöstöä on helpommin saatavilla. Yhä useammin yritykset myös ratkaisevat osaavan henkilöstön saatavuuteen liittyvät vaikeudet keskittymällä vain ydinosaamiseensa liittyviin toimintoihin ja ulkoistamalla muut toiminnot. Tämä luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi prosessi- ja laitetoimittajille huollon ja ylläpidon alueella.

Tiedonsiirron ja koulutuksen tarve

Henkilöstön ikääntyminen ja toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen uusille maantieteellisille alueille haastavat yritysten kyvyn säilyttää liiketoiminnan jatkuvuuden kannalta tärkeää tietoa. Osaamisen ja erityisesti hiljaisen tiedon siirtäminen nuoremmille sukupolville ja uusille alueille on keskeistä käynnissä olevassa muutosvaiheessa.

Yritysten sisäiset koulutusohjelmat täydentävät paikallisissa oppilaitoksissa saatuja tietoja ja taitoja. Myös yhteistyö paikallisten oppilaitosten kanssa yleistyy, jotta valmistuvien opiskelijoiden oikea osaamisprofiili pystytään varmistamaan. Sisäistä tiedonsiirtoa pyritään nopeuttamaan tehtävien kierrolla eri maiden ja yksiköiden välillä ja uusinta informaatioteknologiaa, kuten sosiaalista mediaa, hyödyntämällä. Tärkeää on myös lisätä kehittyneillä markkinoilla toimivan henkilöstön osaamista kehittyvien markkinoiden erityiskysymyksistä.

Lue lisää siitä, miten Metso vastaa väestörakenteen muutosten tarjoamiin kasvun ja kehityksen mahdollisuuksiin.

• Palveluliiketoiminta s. –
• Maailmanlaajuinen läsnäolo s. –
• Metsolaiset s. –

Kestävä kehitys ja ilmastonmuutos

Lisääntyvä sääntely

Uudet energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Ympäristötehokkaat ratkaisut

Tulevaisuuden kannalta välttämätön kestävä kehitys vaikuttaa merkittävästi kaikkien toimintaan. Metsolle se on sekä mahdollisuus että haaste. Edistämme kestävää kehitystä tarjoamalla ympäristötehokkaita teknologioita ja palveluita asiakkaillemme. Samalla pyrimme omassa toiminnassamme vastuullisuuteen ja mahdollisimman pieniin ympäristövaikutuksiin.

Ympäristötehokkaat ratkaisut

Talouskasvu sekä kehittyvien maiden vaurastuminen ja teollistuminen lisäävät kulutusta, vaikka jo tänään monia raaka-aineita käytetään enemmän kuin niitä uusiutuu. Kestävä kehitys edellyttää joko nykyisestä elintasosta tinkimistä tai uusia ratkaisuja, jotka mahdollistavat talouskasvun aiheuttamien ympäristövaikutusten tuntuvan pienentämisen.

Kasvihuoneilmiön hidastaminen edellyttää merkittäviä muutoksia energian käyttöön ja tuotantoon. Uusiutumattomien luonnonvarojen korvaajiksi energiantuotannossa haetaan uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvia ratkaisuja. Alkuperäisten raaka-aineiden käyttöä pyritään kaikessa tuotannossa vähentämään kierrätyksellä ja uusilla teknologioilla.

Uuden ympäristömyönteisen teknologian kehittäminen on usein hidasta ja kallista. Yritykset ja erilaiset tutkimuslaitokset toimivatkin yhteistyössä yli toimialarajojen kehittääkseen kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja. Uusien teknologioiden käyttöönottoa hidastaa usein haluttomuus panostaa kalliiksi koettuun uuteen teknologiaan.

Uudet energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi tarvitaan energiatehokkuutta parantavia ratkaisuja ja erilaisten uusiutuvien energiamuotojen kehittämistä. Energiatehokkuutta parantavat ratkaisut voidaan yleensä ottaa käyttöön suhteellisen nopeasti, ja näin saadaan lisäaikaa täysin uusien ratkaisujen kehittämiseen.

Erilaisten biomassojen ja jätteen käyttäminen polttoaineena on ympäristötehokas tapa tuottaa energiaa ja säästää luonnonvaroja. Kaatopaikkajätteen määrää ja jätehuollosta ympäristölle aiheutuvaa rasitusta voidaan vähentää tehostamalla teollisuuden ja kotitalouksien tuottamien jätteiden käsittelyä ja kierrätystä sekä hyödyntämällä polttokelpoista jätettä energiantuotannossa.

Lisääntyvä sääntely

Odotukset ja vaatimukset yritysten toiminnasta ja toiminnan vaikutuksista ympäröivään maailmaan ovat lisääntyneet. Yritysten tulee samanaikaisesti pitää huolta sekä osakkeenomistajien odotuksista että oman henkilökuntansa ja yritystä lähellä olevien yhteisöjen ja luonnon hyvinvoinnista. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti nykyisten sukupolvien ei pidä toiminnallaan heikentää tulevien sukupolvien mahdollisuuksia.

Tiukentuva energia- ja ympäristölainsäädäntö eri puolilla maailmaa edellyttää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, energian ja raaka-aineiden käytön tehostamista sekä uusiutuvien energiavarojen käytön ja kierrätyksen lisäämistä. Muutokset vaikuttavat merkittävästi teollisuusyritysten liiketoimintaan ja kustannusrakenteisiin.

Lue lisää siitä, miten Metso vastaa kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen tarjoamiin kasvun ja muutoksen mahdollisuuksiin.

• Metson strategia s. –
• Ympäristötehokkaat ratkaisut s. –
• Kestävän kehityksen verkkojulkaisumme www.metso.com/sustainabilityresults (englanniksi)

Aktiivista vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa

Vastuullinen toiminta auttaa meitä ja sidosryhmiämme menestymään. Keskeisiä sidosryhmiämme ovat asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat ja omistajat, tavarantoimittajat ja alihankkijat, muut yhteistyökumppanit ja media.

Sidosryhmien odotukset ja sidosryhmäyhteistyö

	Odotukset toiminnalle	Yhteistyön tapoja
Asiakkaat	Reagointinopeus, laatu, toimintavarmuus, investoin tien kannattavuus, ympäristöystävällisyys, haluttujen palveluiden läheisyys, yhteistyön pitkäjänteisyys, oman osaamisen täydentäminen.	Säännölliset asiakastapaamiset ja muut suorat asiakas kontaktit, yhteiset kehitysprojektit, messut, seminaarit, extranetit, asiakastyytyväisyystutkimukset, toimittajaser tifioinnit, alan järjestöt.
Henkilöstö	Palkkaus ja palkitseminen, ammatillinen kehittyminen, avoin tiedon jakaminen ja tasapuolinen kohtelu, toimin nan pitkäjänteisyys, henkilökohtainen ja yhteisöllinen onnistuminen, työhyvinvointi ja -turvallisuus, kannusta va työyhteisö.	Vuosittaiset kehitys- ja suorituskeskustelut, intranet, henkilöstölehdet, koulutustilaisuudet, työtyytyväisyys tutkimukset, yhteistoimintakäytännöt, työsuojelutoimi kunnat.
Sijoittajat ja omistajat	Sijoituksen tuotto, luottokelpoisuus, hyvän käytännön mukaiset hallinnointiperiaatteet, läpinäkyvyys ja en nustettavuus, kestävän kehityksen mukainen toiminta, luotettavuus, riittävä ja ajantasainen tieto yrityksen toiminnasta.	Yhtiökokous, sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset, sijoit tajatapahtumat (esimerkiksi pääomamarkkinapäivä), taloudellinen ja ei-taloudellinen raportointi, pörssi- ja lehdistötiedotteet, tiedotustilaisuudet, webcastit ja puhelinkonferenssit, sijoittajasivut internetissä, jatkuva sijoittajapalautteen seuranta.
Tavarantoimitta jat ja alihankkijat	Toiminnan kannattavuus, yhteistyön pitkäjänteisyys ja sen tarjoamat kehitysmahdollisuudet, kasvu, toiminta varmuus, verkottuminen.	Säännölliset tapaamiset ja suorat kontaktit, yhteiset ke hitysprojektit, koulutus- ja kehitystilaisuudet, toimittaja auditoinnit, sähköiset hankintajärjestelmät, extranet.
Media	Luotettava, riittävä ja ajantasainen tieto yrityksen toiminnasta.	Lehdistötapaamiset ja haastattelut, lehdistöseminaarit ja -matkat, tiedotustilaisuudet, lehdistöpalvelusivusto internetissä, tiedotteet, taloudellinen ja ei-taloudellinen raportointi, yrityskuvatutkimukset.
Yhteiskunta	Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi, hyvä yrityskansa laisuus, verot, työpaikat, paikallisiin lakeihin ja ohjeisiin perustuva pitkäjänteinen toiminta.	Yhteiskunnalliset kehityshankkeet, tapaamiset ja tapah tumat, lainsäädäntötyöhön osallistuminen, keskustelut ammatti- ja kansalaisjärjestöjen kanssa, internetsivut.
Koulut ja tutkimuslaitokset	Tutkimusyhteistyö, verkottuminen, työpaikat.	Tutkimus- ja kehitysprojektit, tutkimusyhteistyö, työ- ja harjoittelupaikat, opiskelijavierailut, luennot.
	 KATSO LINKKI 1	 KATSO LINKKI 2

Teemme yhteistyötä monin tavoin riippuen sidosryhmiemme tarpeista. Kaikessa sidosryhmävuorovaikutuksessa noudatamme Metson toimintaperiaatteita.

Hyvä hallinnointi ja johtaminen tukevat kestävää kehitystä

Yhtenäiset arvot ja toimintaperiaatteemme (Code of Conduct) sekä paikallisiin lakeihin pohjautuvat toimintaohjeemme luovat perustan Metson johdonmukaiselle, yhtenäiselle ja läpinäkyvälle toiminnalle liiketoiminnasta ja maantieteellisestä sijainnista riippumatta.

Toimintaperiaatteemme käsittelevät Metson yrityskulttuuria, yhtiössämme hyväksyttyjä toimintatapoja sekä sitoutumista lakien ja säännösten noudattamiseen. Ne tukevat vastuullista toimintaa, kestävää kehitystä ja menestystämme. Ne toimivat yleisesti hyväksyttyinä toimintaohjeina metsolaisille ja yhteistyökumppaneillemme sekä pohjana kaikelle päätöksenteolle ja liiketoiminnallemme.

Perustana kansainväliset periaatteet

Toimintaperiaatteidemme pohjana on YK:n ihmisoikeuksien julistus ja allekirjoittamamme YK:n Global Compact -aloite sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista. Lisäksi olemme soveltuvin osin huomioineet niissä OECD:n monikansallisille yrityksille suunnatut toimintaohjeet. Konsernina olemme myös sitoutuneet Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n kestävän kehityksen periaatteisiin.

Noudatamme YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä ihmisoikeuksiin, työoikeuteen, ympäristöön ja korruption vastustamiseen liittyvää periaatetta. KATSO LINKKI 3

Tapauskuvaukset

Vuosikertomuksen tapauskuvaukset kertovat eri sidosryhmiemme kanssa tekemästämme yhteistyöstä ja sen tuloksista. Tiiviisti yhdessä toimimalla voimme saavuttaa yhteiset tavoitteemme.

vuorovaikutuksella Tuloksia

Maailmanlaajuinen yhteistyö edistää taloudellista, ekologista ja sosiaalista kehitystä

Voivatko yritykset osallistua paremman maailman rakentamiseen? Kyllä, sanovat Kansainvälisen kauppakamarin (ICC) politiikkojen ja liiketoimintakäytäntöjen osastosta vastaava johtaja Stefano Bertasi ja Metson sidosryhmäsuhteista ja kauppapolitiikasta vastaava johtaja Jukka Seppälä.

– Stefano Bertasi (SB): ICC:ssä yksityisalojen asiantuntijat voivat yhdessä analysoida ja muokata liike-elämään globaalisti vaikuttavia kansainvälisiä politiikka-aloitteita.

– Jukka Seppälä (JS): Yritysten on ymmärrettävä, miten vuorovaikutus eri markkinoiden kesken toimii ja mitkä ovat yhteiset intressit tai ristiriitoja aiheuttavat syyt markkina-alueiden, maiden ja jopa yksittäisten yritysten välillä.

– SB: Rajat ylittävä kaupankäynti ja investointitoiminta ovat keskeisiä talouskasvua ja sosiaalista kehitystä edistäviä tekijöitä, ja niillä on myös suuri merkitys rauhan turvaamisessa ja hyvinvoinnin luomisessa.

– JS: Maailmantalous hyötyy vapaasta kaupasta ja reilussa, rehellisessä ja avoimessa ilmapiirissä toteutetuista investoinneista.

– SB: Hallitusten kanssa ympäristönsuojelun ja sosiaalisen kehityksen saralla tekemänsä yhteistyön ohella ICC edistää parhaita käytäntöjä jäsentensä keskuudessa jakamalla kokemuksia ja kehittämällä ohjeistuksia.

– JS: Metso on saanut työryhmien kautta runsaasti tietoa ympäristönsuojelua ja sosiaalisia näkökohtia koskevista määräyksistä ja parhaista käytännöistä.

– SB: Maailmanlaajuinen kehitys riippuu osittain globaalien ratkaisujen löytämisestä globaaleihin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi talouden vakaus, ilmaston muutos tai ruokaturva. Yritykset voivat koota yhteen ihmisiä, pääomaa ja innovaatioita hallitussa riskinottoympäristössä, luoda työpaikkoja ja tuottaa tavaroita ja palveluja kannattavasti. Niillä on merkittävä rooli taloudellisessa, ekologisessa ja sosiaalisessa kehityksessä sekä globaalia kehitystä eteenpäin vievänä voimana.

• Metson visio, missio ja arvot s. –
• Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä s. –
• Lisätietoa kestävän kehityksen johtamisestamme sekä vertailu Global Compact -periaatteisiin kestävän kehityksen verkkojulkaisussamme www.metso.com/ sustainabilityresults (englanniksi)

Visio, missio ja arvot: Perustana vahva yrityskulttuuri ja johtajuus

Asiakaslupauksemme on Expect results

Näytä suunta eteenpäin Innosta ja rakenna luottamusta Kehitä ja valmenna Hae tuloksia

Visiomme on: Yhteistyöllä ykköseksi

Yhteistyöllä tarkoitamme tiivistä työskentelyä sekä sisäisesti että asiakkaidemme, toimittajiemme ja muiden keskeisten sidosryhmiemme kanssa. Kannustamme toisiamme parhaisiin tuloksiin. Mitä enemmän vedämme yhtä köyttä, jaamme tietoa ja innostamme toisiamme, sitä vahvempia ja menestyvämpiä olemme – sekä me itse että sidosryhmämme.

Ykköseksi tarkoittaa, että onnistumme parhaiten luomaan sidosryhmillemme lisäarvoa kaikessa, mitä teemme. Panostamme määrätietoisesti työympäristöön, joka houkuttelee meille töihin oikeanlaisia ihmisiä ja antaa heille mahdollisuuden kehittyä ja käyttää osaamistaan täysipainoisesti. Meillä on aina tarjota paras mahdollinen teknologia, osaaminen ja asiantuntemus, joiden avulla sidosryhmämme saavuttavat parhaat tulokset.

Missiomme painottaa kestäviä ratkaisuja

"Autamme asiakkaitamme jalostamaan luonnonvaroja ja kierrättämään materiaaleja kestävällä tavalla arvokkaiksi tuotteiksi."

Olemme sitoutuneet toimimaan yhdessä ja osallistumaan aktiivisesti kestävämmän maailman rakentamiseen. Olemme kansainvälinen yritys, joka tarjoaa laajan valikoiman tehokkaita ja ympäristömyötäisiä tuotteita, palveluja ja ratkaisuja. Arvostamme globaalia monimuotoisuuttamme ja korkeatasoisia toimintatapojamme. Luomme määrätietoisesti lisäarvoa kaikille sidosryhmillemme painottaen voimakkaasti omistaja-arvon luomista. Varmistamme tuotteidemme ja ratkaisujemme korkean laatutason ja edistämme samalla teollisuuden kestävää kehitystä eri puolilla maailmaa.

Arvomme

Asiakkaan menestyksen edistäminen tarkoittaa, että

• t menestymme asiakkaidemme menestyksen kautta
• t teemme tiivistä yhteistyötä ymmärtääksemme asiakkaidemme tarpeet ja reagoidaksemme niihin nopeasti
• t keskitymme laadukkaiden ratkaisujen ja palvelujen toimittamiseen asiakkaille
• t asiakaspalvelumme perustuu korkeaan laatuun ja ammattitaitoiseen toimintaan.

Uusien ratkaisujen kehittäminen tarkoittaa, että

• t luovuus ja jatkuva uudistuminen ovat olennaisia pitkän aikavälin kilpailukykymme ja päivittäisen toimintamme kannalta
• t etsimme jatkuvasti uusia ajattelumalleja ja entistä parempia työskentelytapoja
• t kannustamme uusien teknologioiden käyttöönottoon ja arvostamme innovatiivisia ideoita ja käytäntöjä.

Tuloksien aikaansaaminen yhdessä tarkoittaa, että

• t jaamme tietoa ja haluamme oppia toisiltamme
• t yhdistämme laaja-alaisen osaamisemme luodaksemme kilpailukykyisiä ratkaisuja asiakkaillemme
• t arvostamme toistemme panosta ja ratkaisemme ongelmia yhdessä
• t pidämme lupauksemme ja olemme lojaaleja niitä kohtaan, joille ja joiden kanssa teemme työtä
• t kannamme vastuun toiminnastamme ja teemme lujasti töitä päästäksemme sovittuihin tavoitteisiin.

Toisten kunnioittaminen tarkoittaa, että

• t asetamme ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden aina etusijalle
• t kohtelemme toisiamme kunnioittaen ja hyödynnämme globaalia monimuotoisuuttamme
• t sanomme asiat suoraan ja rehellisesti, ja luomme keskinäisen luottamuksen ilmapiiriä
• t kannustamme toisiamme kehittymään ammatillisesti ja tarjoamme siihen mahdollisuuksia.

Metson johtamisperiaatteet

Lyhyellä aikavälillä yritykset kilpailevat markkina-asemista tuotteilla ja teknologioilla. Pitkällä aikavälillä yrityksen menestys riippuu kuitenkin ennen kaikkea vahvasta yrityskulttuurista ja sen taustalla olevasta johtajuudesta. Varmistaaksemme, että meillä on vankka perusta johtamisen kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi Metsossa, olemme määritelleet uudet johtamisperiaatteet.

Metso-brändi

Expect results on asiakkaillemme antamamme lupaus sekä strategiamme kiteytys. Se on metsolaisia globaalisti yhdistävä asenne; tehtävämme on tuottaa tuloksia asiakkaillemme auttamalla heitä saavuttamaan omat tavoitteensa.

Lue lisää johtamisperiaatteistamme s. –

Strategia

Metso jatkaa kannattavan kasvun strategian toteuttamista. Kattava tuote- ja palvelutarjontamme, laaja asennettu kone- ja laitekantamme sekä vahva läsnäolomme kehittyvillä markkinoilla antavat erinomaisen pohjan maailmaa muuttavien megatrendien täysimääräiseen hyödyntämiseen. Strategiamme kiteytyy kolmeen kaikkia liiketoimintojamme koskevaan teemaan: palveluliiketoiminnan ja ympäristötehokkaiden ratkaisujen voimakkaaseen kehittämiseen sekä maailmanlaajuisen läsnäolon vahvistamiseen. Haemme kasvua sekä orgaanisesti että täydentävien yritysostojen avulla.

Kannattavuutemme paranemista tavoittelemme lisäämällä kannattavimpien liiketoimintojen osuutta, kehittämällä kustannusrakennettamme entistä joustavammaksi ja globaalimmaksi sekä parantamalla heikoimmin kannattavien liiketoimintojemme kannattavuutta.

Jatkamme työtä Metson johtamisperiaatteiden sekä visiomme, missiomme ja arvojemme edelleen kehittämiseksi ja jalkauttamiseksi organisaatioomme. Autamme asiakkaitamme jalostamaan luonnonvaroja ja kierrättämään materiaaleja kestävällä tavalla arvokkaiksi tuotteiksi. KATSO LINKIT 1 JA 2

Omat teknologiat avainasemassa

Liiketoimintamme koostuu palvelu-, projekti- ja tuoteliiketoiminnasta, jotka yhdessä muo dostavat tasapainoisen kokonaisuuden kannattavan kasvun strategiamme tueksi. Palveluliiketoiminnan osuus on noin prosenttia, projektien noin prosenttia ja tuotteiden noin prosenttia liikevaihdostamme.

Palveluliiketoimintaa kasvatamme ensisijaisesti orgaanisesti asentamamme kone- ja laitekannan kautta, mutta huollamme myös muiden toimittajien koneita ja laitteita kattavan palveluverkostomme avulla. Tuemme kasvua täydentävien yritysostojen avulla.

Omat tuotteet ja teknologiat sekä niitä tukeva tutkimus- ja tuotekehitystoiminta

ovat Metson osaamisen ja kehityksen ydin. Kustannustehokkaiden, paikallisiin olosuhteisiin soveltuvien ratkaisujen kehittäminen on entistäkin tärkeämpi osa osaamistamme.

Projekti- ja laitetoimitusten myötä asennettu kone- ja laitekantamme kasvaa, ja oman teknologiamme leviäminen vahvistaa pohjaa palveluliiketoimintamme jatkuvaan kehittämiseen.

Tasapainoinen konsernirakenne

Tarjoamme tuotteitamme ja palvelujamme kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, öljy- ja kaasu-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuuksille. Asiakasteollisuutemme ovat kehityksessään eri vaiheissa ja tasapainottavat siten liikevaihtomme ja kannattavuutemme sekä kassavirtamme kehitystä.

Kaivosteollisuuden markkinat tarjoavat meille erinomaiset kasvumahdollisuudet kaikkialla maailmassa. Maarakennusteknologian uusien laitteiden markkinat ovat suhteellisen kypsät kehittyneillä markkinoilla,

mutta tarjoavat vahvat kasvumahdollisuudet kehittyvillä markkinoilla. Toimitamme kaivos- ja maarakennusteknologian ratkaisuja, jotka käytössä olleessaan ovat tyypillisesti kovassa kulutuksessa ja tarvitsevat paljon kulutus- ja varaosia elinkaarensa aikana. Palveluliiketoiminta tarjoaakin meille lisää tilaisuuksia kasvuun.

Energia- ja ympäristöteknologian arvioimme tarjoavan meille hyvät mahdollisuudet kasvuun pitkällä aikavälillä sekä orgaanisesti että täydentävien yritysostojen avulla. Energiankulutuksen voimakas kasvu, biopolttoaineet, jätteenkierrätys sekä teollisten prosessien tehostaminen prosessiautomaatiota hyväksikäyttäen ovat kasvumme ajureita.

Paperi- ja kuituteknologian uusien koneiden ja laitteiden markkinat ovat kypsät ja valtaosa uusinvestoinneista tehdään Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Suurissa kokonaisratkaisuissa toimittajakenttä on vakiintunut muutamiin keskeisiin toimittajiin ja markkinaosuudet ovat melko suuria. Kasvu yritysostojen kautta on siis vaikeaa. Palveluliiketoiminta tarjoaa meille edelleen hyvät kasvun mahdollisuudet maailmanlaajuisesti sekä orgaanisesti että yritysostojen avulla.

Vahva asema markkinoilla

Olemme yksi kaivos- ja maarakennusteknologian, metallinkierrätysjärjestelmien, biomassaan pohjautuvien energiantuotantoratkaisujen sekä paperi- ja kuituteknologian maailmanlaajuisista markkinajohtajista. Prosessiteollisuuden automaatio- ja virtauksensäätöratkaisuissa sekä kiinteän jätteen murskauslaitteissa kuulumme johtavien toimittajien joukkoon.

Pääkilpailijamme kokonaisten tuotantolaitosten toimituksissa ovat globaaleja yrityksiä, joiden tuote- ja palvelutarjonta on osittain sama kuin meidän. Määrällisesti näitä globaaleja kokonaisratkaisujen toimittajia on vähän. Yksittäisissä tuotteissa meillä on myös pienempiä alueellisia ja paikallisia kilpailijoita. Palveluliiketoiminnan kilpailukenttä on tyypillisesti pirstoutunut, ja kilpailijoita on lukuisia – paikallisista yrityksistä globaaleihin toimijoihin.

Kilpailijamme vaihtelevat asiakasteollisuuksittain ja tuotekohtaisesti. Kilpailijakentässämme on tapahtunut joitakin muutoksia viime aikoina, kun esimerkiksi pienemmät toimijat ovat yhdistyneet tai asiakastarjontaamme sivuavat toimijat ovat tehneet yrityskauppoja ja jotkut kehittyvien maiden kilpailijat ovat tulleet maailmanmarkkinoille. Arvioimme, että näillä tapahtumilla ei ollut merkittävää vaikutusta asemaamme markkinoilla. Tutkimme aktiivisesti yritysostomahdollisuuksia ja seuraamme kilpailijakentässä tapahtuvia muutoksia.

yhteistyöllä Tuloksia

Laitetoimittajasta palvelujen toimittajaksi

Paperin kysynnän laskiessa Pohjois-Amerikka on ollut massa- ja paperiteollisuudelle kypsä markkina 1990-luvun puolivälistä lähtien. Investoinnit uuteen kapasiteettiin ovat olleet erittäin vähäisiä, ja yli 500 konetta on suljettu. Palvelujen kysyntä sen sijaan on kasvanut.

Olemme reilussa vuosikymmenessä kehittyneet perinteisestä laitetoimittajasta merkittäväksi palvelujen toimittajaksi. Palveluliiketoiminnan liikevaihtomme on kolminkertaistunut 1990-luvun lopusta. Nykyisin palveluliiketoimintamme työllistää 98 prosenttia Paperi- ja kuituteknologian työntekijöistä Pohjois-Amerikassa. Tarjontamme kattaa huolto-, ylläpito-, varaosa- sekä elinkaaripalvelut.

Yksi asiakkaistamme on Domtar, Pohjois-Amerikan suurin ja tuotantokapasiteetiltaan maailman toiseksi suurin integroitu päällystämättömän puuvapaan paperin valmistaja ja markkinoija. Yli 90 prosenttia Domtarin tuotannosta valmistetaan Metson koneilla, ja tehtailla käytetään laajalti hyväksi Metson osaamista koneiden huollossa ja niiden suorituskyvyn optimoinnissa.

Strategiateema:

Yksi keskeisistä vahvuuksistamme on laaja asennettu kone- ja laitekantamme ja siihen perustuva palveluliiketoiminta. Palveluliiketoimintamme koostuu vara- ja kulutusosista, kunnossapidosta, korjauksista, uudistuksista sekä erilaisista prosessianalyyseistä ja -parannuksista. Kattava paikallinen läsnäolomme tukee palveluliiketoiminnan kasvua.

Palveluliiketoimintamme on kehittynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana voimakkaasti ja on yksi strategiamme pääteemoista. Tavoitteemme mukaisesti olemme muuttuneet laitetoimittajasta asiantuntija- ja palveluyritykseksi.

Palveluliiketoiminta tarjoaa meille merkittäviä kehittymis- ja kasvumahdollisuuksia jatkuvasti laajenevan asennetun kone- ja laitekantamme sekä kattavamman palvelutarjontamme ja paikallisen läsnäolomme ansiosta. Palveluliiketoiminnalle asettamamme kasvutavoite ylittää laite- ja projektikaupan kasvuvauhdin yli syklin ja johtaa palveluliiketoiminnan osuuden asteittaiseen kasvuun. Tavoitteenamme onkin kasvattaa palveluliiketoiminnan osuutta koko liikevaihdosta ja saavuttaa tilanne, jossa suhdannesyklin huipulla palveluliiketoiminnan osuus on yli prosenttia ja syklin pohjalla, projekti- ja laiteliiketoiminnan osuuden ollessa alhainen, palveluliiketoiminnan osuus voi nousta jopa prosenttiin. Kasvua haemme sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta.

Vuonna palveluliiketoiminnan osuus liikevaihdostamme oli prosenttia ( %). Kehittyneillä markkinoilla osuus oli prosenttia ja kehittyvillä prosenttia.

Palveluliiketoiminnan perustan muodostavat vahva oma tuoteteknologia, laaja asennettu laitekanta sekä asiakkaiden prosessien syvällinen osaaminen ja läsnäolo lähellä asiakkaita. Tavoitteena on asiakkaidemme prosessien tuotanto- ja toimituskyvyn, turvallisuuden ja ympäristömyötäisyyden sekä lopputuotteiden laadun varmistaminen. Autamme asiakastamme saamaan koneja laitekannastaan parhaan mahdollisen tuoton.

Tarjoamme toimittamillemme koneille, laitteille ja prosesseille tyypillisesti yhden tai kahden vuoden takuuajan. Projektitoimituksiin sisältyy yleensä ns. starttipaketin varaosat. Kulutusosia myymme koneisiin myös takuuaikana.

Suurin osa palveluliiketoiminnastamme koostuu kulutus- ja varaosista, joiden kysyntä on suoraan riippuvainen asiakkaiden tuotantomääristä. Asiakkaat arvostavat paikallista läsnäoloamme sekä vara- ja kulutusosien nopeaa saatavuutta ja laatua. Panostuksemme omien tuotteidemme ja teknologioidemme kehittämiseen ja omat alueelliset tuotantolaitoksemme tukevat menestystämme vara- ja kulutusosien toimittajana. Toimitamme varaosia pääasiassa omiin laitteisiimme, mutta kulutusosia myymme sekä omiin että kilpailijoiden asentamiin laitteisiin.

	Vara- ja kulutusosien osuus palveluliiketoiminnan
Segmentti	liikevaihdosta
Kaivos- ja maarakennusteknologia	85–90 %
Energia- ja ympäristöteknologia	noin 10 %
Paperi- ja kuituteknologia	noin 70 %

Kasvua laajasta asennetusta konekannasta

Olemme määritelleet lähinnä omaan asennettuun koneja laitekantaamme perustuen palveluliiketoiminnan markkinoiden kooksi noin miljardia euroa. Merkittävä osa tästä muodostuu asiakkaidemme itse tekemästä huollosta ja korjaustyöstä. Arvioimme markkinaosuudeksemme noin – prosenttia kokonaismarkkinoista.

Markkinaosuutemme on tyypillisesti hyvin korkea omien laitteidemme varaosissa, joissa asiakkaat yleensä tukeutuvat alkuperäiseen laitetoimittajaan. Kulutusosien markkinoilla on paljon paikallisia ja alueellisia vara- ja kulutusosiin erikoistuneita yrityksiä, jotka myyvät tuotteitaan eri valmistajien laitteisiin, ja markkinaosuutemme on selvästi alempi kuin varaosissa. Kunnossapito- ja muissa asiantuntijapalveluissa markkinaosuutemme on vielä alhainen ja tavoitteenamme on kasvattaa omaa palvelutarjontaamme ja resurssejamme merkittävästi tulevina vuosina.

Pyrimme kasvattamaan markkinaosuuttamme vahvis tamalla läsnäoloamme ja laajentamalla tarjontaamme myös yritysostojen avulla. Esimerkiksi vuonna tehdyllä Beloit-kaupalla saimme huoltomme piiriin laajan asennetun paperikonekannan lähinnä Pohjois-Amerikassa. Vuoden lopussa ostettu

yli % TAVOITTEEMME: Palveluliiketoiminnan liikevaihdon kasvu vuosittain

Kudokset-liiketoiminta (entinen Tamfelt) taas valmistaa kulutustuotteita, jotka täydentävät hyvin omaa palvelutarjontaamme ja joille voimme tarjota vahvan globaalin kasvualustan maantieteellisesti laajan palveluverkostomme kautta.

Emme rajoita palvelutarjontaamme vain meidän tai ostamiemme yritysten toimittamiin koneisiin, laitteisiin ja prosesseihin, vaikka osaamisemme onkin niissä luonnollisesti vahvinta.

Arvioimme, että työvoiman ikääntyminen kehittyneillä markkinoilla ja osaavien asiantuntijoiden löytämisen vaikeus kehittyvillä markkinoilla johtavat siihen, että asiakkaamme entistä useammin harkitsevat kunnossapitoja muiden asiantuntijapalveluidensa ulkoistamista. Tämä

	Kulutusosat	Varaosat	Palvelusopimukset
Kaivos- ja maarakennus teknologia	Pirstoutunut markkina  yhdistymismahdollisuuksia	Suhteellisen vakaa kehitys omaan asennet tuun kone- ja laitekantaan perustuen	Pieni markkinaosuus  kasvumahdollisuuksia
Energia- ja ympäristö teknologia	Kierrätys: pirstoutunut markkina  kasvumahdollisuuksia Voimantuotanto ja Automaatio: ei kulutusosia	Voimantuotanto: joitakin varaosia Automaatio ja Kierrätys: omaan asennettuun kone- ja laitekantaan perustuen	Kehittymätön markkina  kasvumahdollisuuksia
Paperi- ja kuituteknologia	Pirstoutunut markkina  yhdistymismahdollisuuksia Kudokset: merkittäviä kasvumahdollisuuksia omaan asen nettuun kone- ja laitekantaan ja liiketoiminnan kehittämi seen perustuen	Suhteellisen vakaa kehitys omaan asennet tuun kone- ja laitekantaan perustuen	Pieni markkinaosuus  kasvumahdollisuuksia

Liikevaihto lajeittain* Liikevaihto milj. e

tarjoaa palveluliiketoiminnallemme mielenkiintoisia kasvumahdollisuuksia ja edellyttää meiltä samalla uusiutumista ja panostuksia uuteen osaavaan työvoimaan siellä, missä asiakkaamme ovat. Kunnossa pito- ja asiantuntijapalveluiden myynnin kasvulla on yleensä myönteinen vaikutus myös vara- ja kulutusosien myyntiin.

Laajennamme tarjontaamme palvelu- ja prosessisopimuksiin

Tarjoamme asiakkaillemme tuotteen tai palvelun koko elinkaaren kattavia palveluita. Asiakkaamme tekevät investointipäätöksiään entistä enemmän kokonaiskustannusten ja tuotteen koko elinkaaren perusteella. Asiakkaamme odottavat meiltä uudenlaista osaamista ja toisaalta saamme mahdollisuuden olla asiakkaidemme tukena koneen, laitteen tai prosessin elinkaaren eri vaiheissa. Yhteistyössä korostuu kykymme yhdistää kone tai laite ja palvelu sekä ymmärtää eri asiakasryhmien tarpeet. Meille tämä on merkinnyt uudenlaisen asiakaslähtöisen osaamisen kehittämistä perinteisen tuote- ja teknologialähtöisyyden rinnalle. Palvelujen tuottamisessa ei ole yhtä oikeaa tapaa, vaan ratkaisut kehitetään osin kunkin asiakkaan tarpeiden pohjalta.

Uusia palvelukonsepteja eri asiakassegmenttien tarpeisiin

Saamme päivittäin paljon asiakaspalautetta kattavan ja maailmanlaajuisen myynti- ja asiakaspalveluverkostomme kautta. Jatkuva yhteys asiakkaisiin mahdollistaa eri teknologioiden kehittämismahdollisuuksien tiedostamisen ja niihin reagoimisen.

Palvelusopimustemme laskutusperusteena on usein myyty kulutus- tai varaosa, työtuntien määrä tai esimerkiksi tuotettu tonni. Pyrimme solmimaan entistä enemmän laitteen tai tuotantolaitoksen tuotantovarmuuteen tai lopputuotteen laatuun perustuvia palvelusopimuksia, joissa hyöty ja toisaalta riski laitoksen toimivuudesta jaetaan meidän ja asiakkaan kesken. Toistaiseksi tämän tyyppiset sopimukset edustavat vain hyvin pientä osuutta palveluliiketoimintamme liikevaihdosta, mutta niiden osuutta pyritään kasvattamaan asteittain palveluliiketoiminnan muuttuessa yhä kokonaisvaltaisemmaksi.

Palvelupakettien kehittäminen on osa palveluliiketoimintamme kehittämistä. Kaivos- ja maarakennusteknologiassa meillä on eniten kokemusta tältä alueelta. Palvelutarjonnan laajentaminen näkyy asiakkaillemme

parantuneena lopputuotteiden laatuna ja kykynä optimoida laitteiden ja koko prosessin toimivuus. Paketointi auttaa meitä kilpailussa pieniä kilpailijoita vastaan. Myös Kierrätys-liiketoiminnassa meillä on hyviä kokemuksia palvelujen paketoinnista.

Paperi- ja kuituteknologian sekä Voimantuotantoliiketoimintamme palvelu- ja huoltotoiminta tapahtuu osin asiakkaiden vuosittaisten tuotantoseisokkien aikana. Tällöin meidän on varmistettava, että meillä ja alihankkijoillamme on tarvittavat resurssit määräajassa tehtävän vuosihuollon toteuttamiseen.

Tutkimus- ja kehitystoiminnassamme keskitymme entistä enemmän uusiin palveluliiketoiminnan ratkaisuihin, joiden avulla autamme asiakkaitamme parantamaan kustannustehokkuutta ja kokonaisvaltaista kilpailukykyä. Tärkeitä kestävän kehityksen mukaisia tavoitteitamme on vähentää asiakkaan prosesseissa tarvittavien energian, veden ja raaka-aineiden sekä syntyvien jätteiden määriä. Kun tuotantolinjoja huolletaan ja hoidetaan paremmin, niiden käyttöikä pitenee. Samalla parannamme linjojen kustannus- ja ympäristötehokkuutta. Palveluliiketoiminta on siten olennainen osa ympäristötehokkaita ratkaisujamme.

Esimerkkejä palvelupaketeista

Taso 1

• t Asiakas vastaa itse koneiden, laitteiden ja prosessien tuottavuudesta ja kunnossapidosta.
• t Metso auttaa asiakasta koneiden, laitteiden ja prosessien tuottavuuden ylläpitämisessä.

Taso 2

• t Asiakas vastaa itse koneiden, laitteiden ja prosessien tuottavuudesta ja kunnossapidosta.
• t Metso auttaa asiakasta koneen, laitteen tai prosessin tuottavuuden ylläpitämisessä, kunnossapidon laadun kehittämisessä sekä näitä tukevien tarkastusten tekemisessä.

Taso 3

• t Asiakas vastaa ainoastaan käyttöomaisuudestaan eli koneista, laitteista ja prosesseista.
• t Metso tarjoaa täydellisen huoltopalvelun, joka sisältää asiakkaan koneen, laitteen tai prosessin tuottavuuden optimoinnin ja lopputuotteen laadun

parantamisen sekä Metson toteuttamiin analyyseihin perustuvia suosituksia kapasiteetin kasvattamiseksi ja tuotantokustannusten alentamiseksi.

Taso 4

• t Asiakas ja Metso asettavat yhteiset tavoitteet koneen, laitteen tai prosessin kehittämiselle.
• t Asiakas ja Metso työskentelevät yhdessä asiakkaan toimitiloissa.
• t Metso vastaa koneiden, laitteiden ja prosessien tuottavuudesta, kunnossapidosta ja käyttöomaisuuden hallinnasta.
• t Uusi teknologia ja uudet teknologiset ratkaisut ovat osa koneen, laitteen tai prosessin kehittämistä.

Läsnäoloa lähellä asiakasta

Voidaksemme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin, meidän tulee toimia riittävän lähellä heidän tuotantolaitoksiaan ja henkilöstömme tulee olla tavoitettavissa nopeasti. Olemme vahvistaneet paikallista läsnäoloamme palvelukeskusverkostoa rakentamalla ja jatkamme tätä kehitystyötä tulevinakin vuosina.

Esimerkiksi Kiinassa avasimme lokakuussa kolmannen massa- ja paperiteollisuutta palvelevan huoltokeskuksemme Zibossa, Shandongin maakunnassa. Sen palveluksessa on huoltopalveluiden ammattilaista. Keskus tarjoaa palveluita koneiden kunnossapitoon ja prosessien kehittämiseen Pohjois-Kiinan alueella.

Ensimmäinen huoltokeskuksemme Kiinassa, Jiangsun maakunnan Wuxissa, avattiin vuonna . Keskuksen laajennus vuonna kaksinkertaisti sen telahuoltokapasiteetin ja syyskuuhun mennessä siellä oli huollettu telaa. Tammikuussa avasimme toisen, Etelä-Kiinan massa- ja paperiteollisuutta palvelevan huoltokeskuksemme Guangzhouhun, Guangdongin maakuntaan.

Palvelukeskusverkostomme ja oman tuotantomme tulee toimia yhteistyössä, jotta jokaiselle asiakkaalle saadaan heidän prosessinsa tarvitsemat vara- ja kulutusosat optimaalisessa aikataulussa. Syyskuussa ostimme Tšekin tasavallassa toimivan Prerovin tehtaan vahvistaaksemme kykyämme toimittaa nopeasti kulutusosia Keski- ja Itä-Euroopan alueella toimiville kaivos- ja maarakennusteollisuuden asiakkaillemme.

vuorovaikutuksella Tuloksia

Haastavina aikoina yhteistyö tukee kilpailukykyä

Mike Edwards, Sellun- ja paperinvalmistuksesta vastaava johtaja, Domtar, ja Jukka Tiitinen, Pohjois-Amerikan toiminnasta vastaava johtaja, Paperi- ja kuituteknologia, Metso, keskustelevat palveluyhteistyöstä sellu- ja paperiteollisuudessa.

– Mike Edwards (ME): Läheisen yhteistyösuhteen edut korostuvat haastavassa taloustilanteessa. Toteutimme hiljattain merkittävän projektin Plymouthin tehtaallamme, ja kumppanuus Metson kanssa mahdollisti yhteistyön nopean käynnistämisen. Molemminpuolinen luottamus ja yksimielisyys yhteistyötavoista mahdollistivat projektin nopean toteutuksen ja minimoivat esisuunnitteluun ja toteutukseen käytetyn ajan.

– Jukka Tiitinen (JT): Tunnemme toisemme yhtiöinä jo vuosikymmenten takaa, joten suhteemme on vankalla pohjalla.

– ME: Yhteistyömme on vahvistunut ajan myötä, mihin on useitakin syitä. Niistä ehkä tärkein on molempien halu ottaa laskelmoituja riskejä johtavan teknologian käyttöönotossa.

– JT: Silloin kaikki osuu kohdalleen, kun meidän palvelumme ja laitteemme tukevat pitkällä aikavälillä yhtiönne menestystä ja arvostusta kestävän kehityksen huomioivana paperiyhtiönä.

– ME: Me Domtarilla saamme tarvitsemaamme suunnitteluosaamista, ja samalla kustannuskilpailukykymme paranee. Myös loppuasiakkaamme hyötyvät, kun pystymme toteuttamaan projekteja suunnitellusti ja vastaamaan asiakkaiden tuotevaatimuksiin. Uusimman teknologian käyttö auttaa meitä pysymään kilpailukykyisinä niin laadun kuin kustannustenkin suhteen.

Maailmanlaajuinen läsnäolo s. –

Lue lisää palveluliiketoiminnan kehityksestä vuonna hallituksen toimintakertomuksesta s. –

Lukuja –

Ympäristötehokkaat ratkaisut

yhteistyöllä Tuloksia

Biokattilalaitos paransi ilmanlaatua ja loi uusia työpaikkoja

Asukkaat Facturen kaupungissa Lounais-Ranskassa ovat lokakuusta 2010 lähtien hengittäneet entistä puhtaampaa ilmaa. Läheisellä Smurfit Kappan paperitehtaalla käynnistyi Metson uusinta teknologiaa edustava biomassaa polttava lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos, yksi Euroopan suurimmista.

Laitoksen pöly- ja typpioksidipäästöt ovat merkittävästi alempia verrattuna vanhaan arinakattilalaitokseen. Sen polttoaineena on tehtaalla syntyvä kuori ja lähialueilta kerättävät metsätähteet, joiden hankinta on luonut paikallisille asukkaille uusia työpaikkoja.

Dalkian omistama laitos tuottaa höyryä tehtaalle ja sähköä maan kantaverkkoon. Investointi on suurin Ranskan kansallisessa vihreän energian ohjelmassa, jonka tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä ja hillitä ympäristönmuutosta.

Metso toimitti laitokselle prosessilaitteet polttoaineen käsittelystä ja polttokattilasta aina savukaasujen puhdistukseen asti sekä koko laitoksen automaation. Hyvässä yhteistyössä toteutettu projekti osoitti jälleen vahvan osaamisemme bioenergian kasvavilla markkinoilla.

Strategiateema:

Ympäristötehokkaat ratkaisut

Tarjoamme tuotteita ja palveluja, jotka pienentävät ympäristökuormitusta ja parantavat asiakkaidemme toiminnan laatua. Teemme tutkimusja kehitystyötä yhdessä asiakkaidemme ja johtavien tutkimuslaitosten kanssa. Kehitämme yhteistyössä esimerkiksi uutta teknologiaa biomassaan ja jätteeseen pohjautuviin energiaratkaisuihin. Pyrimme myös vahvistamaan entisestään eri liiketoimintojemme välistä yhteistyötä kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen kehittämisessä.

Ympäristötehokkaat ratkaisumme ja tuotteemme liittyvät etenkin uusiutuviin energianlähteisiin, tuotantoprosessien materiaali- ja energiatehokkuuteen, kierrätykseen, raaka-aineiden tehokkaaseen hyödyntämiseen, veden säästämiseen sekä päästöjen, pölyn ja melun vähentämiseen ja prosessien optimointiin. Prosessien optimointi sekä kunnossapito-, varaosa- ja kulutusosapalvelut tukevat tuotteiden ympäristövaikutusten minimoimista niiden koko elinkaaren ajan.

Tavoitteenamme on mahdollisimman ympäristötehokas tuotanto sekä omissa että asiakkaidemme tuotantolaitoksissa. Ympäristövaikutukset syntyvät pääasiassa asiakkaidemme käyttäessä toimittamiamme koneita ja laitteita omissa tuotantoprosesseissaan. Esimerkiksi kasvihuonekaasujen vähentämisessä saadaan nopeimmin merkittäviä tuloksia, kun suuripäästöisimpään ja eniten energiaa kuluttavaan teollisuuteen kehitetään entistä vähäpäästöisempiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja.

Ympäristötehokkaat ratkaisumme eivät ole erillistä liiketoimintaa, vaan luonnollinen osa asiakkaidemme tarpeista lähteviä kokonaisratkaisujamme. Uskomme ympäristöteknologian tarjoavan meille merkittäviä kasvumahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Ilmastotavoitteet lisäävät bioenergiaratkaisujen kysyntää

Bioenergiaosaamisemme on merkittävä kilpailutekijä, kun uusiutuvan energian käyttöä lisätään ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ympäri maailmaa. Esimerkiksi Euroopan unionissa on päätetty pyrkiä vuoteen mennessä siihen, että uusiutuvien energialähteiden osuus on prosenttia EU:n energiankäytöstä. Myös muualla maailmassa kehitystä vauhditetaan samankaltaisilla uusilla säännöksillä.

Meillä on kattavaa osaamista erilaisista energiantuotannossa käytettävistä, vaativista polttoaineista: metsäteollisuuden ja maatalouden sivutuotteiden lisäksi esimerkiksi energiakasveista sekä yhdyskuntajätteestä. Vahvuutemme on kyky toimittaa biomassan ja jätteen polttoon kokonaisratkaisuja. Ne sisältävät polttoaineen vastaanoton, lajittelun ja muun käsittelyn, kattilalaitoksen ja savukaasujen puhdistuksen sekä koko voimalaitoksen automaation ja käytön aikaiset palvelut, jotka varmistavat laitoksen tehokkaan toiminnan. Eri liiketoimintojemme osaamista yhdistävän Metso Bioenergy Solutions -ohjelman tavoitteena on löytää keinoja hyödyntää bioenergiaan liittyvää osaamistamme entistä paremmin.

Bioenergian tuotanto on taloudellisinta ja tehokkainta paikallisesti, mutta varantoja ei ole tasaisesti saatavilla kaikkialla maailmassa. Kehitteillä olevat bioenergiaratkaisut maksimoivat biomassojen energia-arvon ja mahdollistavat biopohjaisten polttoaineiden kuljettamisen pidempiäkin matkoja. Biomassalla tarkoitetaan orgaanista ainesta, jota käytetään uusiutuvana polttoaineena, esimerkiksi puu- tai agrobiomassaa. Biopolttoaineet ovat biomassoista jalostettuja polttoaineita, kuten esimerkiksi biokaasu ja bioöljy.

Biomassojen hyödyntämiseen energiantuotannossa on monta tapaa. Uusien polttoratkaisujen lisäksi kehitteillä olevien biomassojen käsittelyprosessien avulla voidaan valmistaa korkeamman jalostusasteen tuotteita. Niitä voidaan käyttää joko polttoaineena energiantuotannossa tai raaka-aineena erilaisissa kemiallisissa prosesseissa. Biomassojen käyttötarpeen laajentuminen luo kysyntää uusille teknologioille.

Kehitämme esimerkiksi biopolttoaineiden mekaanista käsittelyä, käsittelyprosessissa käytettäviä laitteita sekä automaatiota. Muun muassa biomassan ja jätteen kaasutuksesta on jo olemassa teollisen mittakaavan

projekteja. Biomassoista saadaan kaasuttamalla palamiskelpoista kaasua, jota voidaan käyttää polttoaineena fossiilisten polttoaineiden, esimerkiksi öljyn tai maakaasun, sijaan tai niiden ohessa.

Bioöljyä tuottava pyrolyysi ja ligniinipellettien valmistus ovat pilottivaiheessa. Pyrolyysissä biomassaa hajotetaan lämmön avulla ja saadaan erotettua öljymäinen lopputuote. Selvitämme myös biomassan pelletointia, missä biomassoista murskataan, kuivataan ja puristetaan helposti käsiteltäviä biopellettejä polttoaineeksi. Lisäksi tutkimme biohiilen tuotantoa.

Energia- ja materiaalitehokkaat ratkaisut säästävät kustannuksia ja vähentävät päästöjä

Asiakkaidemme investoinnit energiatehokkuuteen vaikuttavat suoraan heidän toimintakustannuksiinsa ja ympäristötehokkuutensa. Parantuneen energiatehokkuuden avulla asiakkaamme voivat alentaa energiakustannuksiaan ja vähentää hiilidioksidipäästöjään.

Tarjoamme kaivos- ja maarakennusteollisuuden asiakkaillemme prosessisuunnittelua ja -optimointia, automaatiota, kulutus- ja varaosia sekä huoltopalveluja. Esimerkiksi optimoidulla murskaus-jauhatus -prosessin suunnittelulla pystytään parantamaan merkittävästi kaivosten energiatehokkuutta. Kehittämämme liikuteltavat murskain-, seula- ja kuljetinratkaisut mahdollistavat murskauksen kivilouhoksen pohjalla tai rakennustyömaan lähellä, jolloin päästöjen ja pölyn määrä vähenee, energiankulutus laskee ja työturvallisuus paranee.

Massan ja paperinvalmistuksessa teknologiamme kattavat kaikki osa-alueet puun käsittelystä paperin ja kartongin valmistukseen. Automaatio- ja ohjausjärjestelmillä parannetaan prosessien käytettävyyttä ja ajettavuutta. Samalla myös energia- ja materiaalitehokkuus paranee. Myös puhtaan veden riittävyys on maailmanlaajuinen haaste. Olemme kehittäneet massan ja paperin valmistukseen ratkaisuja, joiden avulla voidaan merkittävästi vähentää vedenkulutusta ja hyödyntää prosessivesiä uudelleen entistä tarkemmin.

Etsimme yhdessä asiakkaidemme kanssa parhaita keinoja, joilla asiakkaat voivat pidentää tuotantoprosessiensa käyttöikää ja sitä kautta parantaa ympäristötehokkuutta. Ratkaisuilla vanha teknologia voidaan esimerkiksi uudistaa vastaamaan uusia ympäristösäädöksiä. Prosessiautomaation erityissovellusten laaja

TAVOITTEEMME:

Ympäristötehokkaiden ratkaisujen jatkuva kehittäminen

valikoima mahdollistaa päästötasojen tarkan seurannan ja hallinnan sekä ympäristöraportoinnin.

Ratkaisuja metalliromun kierrätyksestä yhdyskuntajätteiden käsittelyyn

Luonnonvarojen käyttöä koskevat rajoitukset ja tiukkeneva lainsäädäntö lisäävät osaltaan erilaisten energiatehokkuutta parantavien ja kierrätystä edistävien ratkaisujen käyttöä. Tehokkaat kierrätysjärjestelmät vähentävät muun muassa veden, puun, metallin ja kiviainesten käyttöä. Teollisuuden ja kotitalouksien tuottamien jätteiden käsittelyä tehostamalla voidaan vähentää kaatopaikkajätteen määrää ja jätehuollosta ympäristölle aiheutuvaa rasitusta.

Metallinkierrätyksessä olemme johtava keskikokoisten ja raskaiden laitteiden sekä kokonaisratkaisujen toimittaja. Toimittamiemme metallinkierrätyslaitteistojen kuten leikkureiden, paalainten ja murskainten osuus metalliromun käsittelykapasiteetista maailmassa on noin prosenttia. Kierrätysmetallin käytöllä teräksen tuotannossa pystytään vähentämään merkittävästi terästuotannon energiatarvetta ja ympäristöpäästöjä. Toimitamme koneita ja laitoksia myös kiinteän ja muun yhteiskuntajätteen käsittelyyn.

ENERGIATEHOKKUUS

Energiatehokkuus määritellään tietyn tuote- ja palvelumäärän ja sen tuottamiseen kuluvan energiamäärän suhteena. Hyvä energiatehokkuus merkitsee sekä pieniä, jatkuvia parannuksia että mullistavia teknologisia innovaatioita. Energiatehokkuuden parantuessa ajan myötä ratkaisujen enrgiatehokkuutta mitataan suhteessa johonkin yleiseen vertailutasoon. Vertailutaso haetaan nykyisin käytössä olevasta teknologiasta sekä parhaasta saatavilla olevasta teknologiasta.

yhteistyöllä Tuloksia

Suomalais-kiinalainen tuotekehitys hyödyttää niin tiedeyhteisöä kuin Metsoa

Metso on tärkeä kumppani Aalto-yliopiston Design Factorylle. Olemme tehneet yhteistyötä Suomessa jo vuosia. Metso on ensimmäisiä suomalaisyrityksiä, joka on aloittanut yhteistyön myös Aalto-Tongji Design Factoryn kanssa, kertoo projektipäällikkö Viljami Lyytikäinen Aalto-yliopistosta.

Aalto-yliopisto on kansainvälisesti merkittävä tiedeja taideyhteisö, joka yhdistää tekniset ja kauppatieteet sekä taideteollisen alan. Monialaisuutta edustavat muun muassa Design Factoryt, jotka tarjoavat tutkijoille, opiskelijoille ja yrityksille uudenlaisen, kaikille avoimen tutkimus- ja oppimisympäristön tuotekehitykseen.

Aalto-Tongji Design Factory toimii Shanghaissa Tongjin yliopistossa, joka on Kiinan nimekkäin kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin alalla. Metso on käynnistänyt sen kanssa muotoilupainotteisen projektin, jossa metsolaisista ja opiskelijoista koostuva tiimi on jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on kehittää ideoita innovaatioiden pohjaksi ja saada oppia Kiinan kulttuurista, ihmisistä ja sosiaalisesta ympäristöstä muotoilun ja arkkitehtuurin näkökulmasta.

Strategiaa tukevaa tutkimusja kehitystoimintaa

Tutkimus- ja kehitystoiminnassamme keskitymme moniin kestävän kehityksen kannalta tärkeisiin alueisiin kuten energia- ja raaka-ainetehokkuuteen, uusiutuvien raaka-aineiden hyödyntämiseen, edistykselliseen prosessinohjaustekniikkaan ja uusiin palveluliiketoiminnan ratkaisuihin. Vuonna panostuksemme tutkimus- ja kehitystoimintaan teollisoikeudet mukaanlukien olivat miljoonaa euroa ( milj. e) eli , prosenttia (, %) liikevaihdostamme.

Vuonna käynnistimme uuden Metso Stimulus -ohjelman vauhdittamaan erityisesti strategisesti tärkeitä tutkimus- ja kehitysprojekteja. Ohjelman tarkoituksena on tukea tutkimus- ja kehitystyötä ohjaamalla rahoitusta erityisesti ympäristö- ja palveluliiketoiminnan kasvua tukeville hankkeille.

Teemme tutkimus- ja kehitystyötä verkostoitumalla yhdessä asiakkaiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kanssa. Yhteistyötä korkeakoulujen kanssa on eniten Suomessa, Ruotsissa, Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Brasiliassa. Kumppaneitamme ovat muun muassa ruotsalainen Luleå Tekniska Universitet, suomalainen Aalto-yliopisto, yhdysvaltalaiset Massachusetts Institute of Technology (MIT), Georgia Institute of Technology ja North Carolina Technical University, brasilialainen Facens - Engineering University of Sorocaba sekä kiinalaiset Beijing University of Science and Technology, Shanghai Dazhong Technical School, Nanjing Forestry University ja South China University.

Tutkimme Tampereen koelaitoksellamme tutkimusorganisaatio VTT:n, energiayhtiö Fortumin ja metsäyhtiö UPM:n kanssa biomassapohjaisen bioöljyn valmistusta. Tavoitteena on kehittää metsähakkeesta jalostettavasta bioöljystä varteenotettava haastaja perinteisille kevyelle ja raskaalle polttoöljylle, jotka aiheuttavat ilmakehään hiilidioksidipäästöjä. Hankkeessa yhdistetään pyrolyysi leijupetikattilateknologiaan, jossa Metso on yksi maailman johtavista osaajista.

Vuoden lopussa aloitimme yhteistyön ruotsalaisen Bio Energy Development North AB:n kanssa torrefioinnin eli puun paahtamisen kehittämishankkeessa. Tavoitteena on asentaa Örnsköldsvikiin Ruotsiin täysimittainen kehityslaitos puuperäisen ja agrobiomassan torrefiointikäsittelyyn. Torrefiointi on mieto pyrolyysiprosessi, jossa biomassasta tuotetaan "biohiiltä". Biohiili on

Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset (sisältäen teollisoikeudet)

kestävä biomassapohjainen polttoaine, jota pystytään kuljettamaan pitkiäkin matkoja ja sillä arvioidaan olevan jatkossa merkittävä rooli fossiilisen hiilen korvaamisessa voimantuotannossa ja kaasutusprosessissa.

Laadukas muotoilu on tärkeä osa tutkimus- ja kehitystoimintaamme. Muotoilumme perustuu asiakas- ja käyttäjälähtöisyyteen, tuotteiden kilpailukykyyn, ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä tunnistettavaan visuaaliseen identiteettiin. Muotoiluperiaatteemme mukaisesti pyrimme tekemään aina tarkoituksenmukaisia ja turvallisia tuotteita, jotka perustuvat asiakastarpeeseen ja parantavat sekä meidän että asiakkaidemme kilpailukykyä ja kannattavuutta.

vuorovaikutuksella Tuloksia

Avoin dialogi Metson ja toimittajien välillä edistää kestävää kehitystä

Metso-konsernin strategiajohtaja Kalle Reponen ja Paperit-liiketoimintalinjan hankintajohtaja Olli Hyvärinen ottivat puheeksi kestävän kehityksen edistämisen tavarantoimittajien keskuudessa.

– Kalle Reponen (KR): Voimme edistää kestävää kehitystä paremmin, kun otamme mukaan toimitusketjumme ja tarjoamme heille tukea. Meidän on puhuttava tärkeistä asioista avoimesti ja etsittävä yhdessä ratkaisuja. Vain yhteistyö ja avoin keskustelu vievät asiaa eteenpäin. Yhden erinomaisen työkalun tähän tarjoavat vuonna julkaistut kestävän kehityksen toimittajakriteerit.

– Olli Hyvärinen (OH): Olemme soveltaneet hankintatoiminnassamme eettisesti kestäviä periaatteita aiemminkin, mutta yhteiset kriteerit koskevat nyt kaikkia tavaroiden ja palvelujen toimittajiamme globaalisti. Niiden avulla voimme yhdessä tukea kestävää kehitystä sekä jakaa kokemuksiamme ja näkemyksiämme.

– KR: Ympäristöasioiden lisäksi kriteerit liittyvät muun muassa laatuun ja työturvallisuuteen. Ne edellyttävät toimittajiltamme esimerkiksi kilpailulainsäädännön noudattamista ja turvallista työympäristöä.

– OH: Meitä Metsossa ne auttavat valitsemaan kestävää kehitystä arvostavia toimittajia ja arvioimaan heidän laatuaan yhteistyön aikana. Kyse on eettisesti kestävään toimintaan liittyvien asioiden jatkuvasta huomioon ottamisesta.

– KR: Kun jokainen meistä – niin metsolainen kuin toimittaja – sisäistää kestävän kehityksen toimintaperiaatteet, niistä tulee osa jokapäiväistä työtä eikä vain kriteerejä, jotka kuuluvat johonkin irralliseen arviointiprosessiin.

LINKIT & LISÄTIEDOT

• Megatrendit s. –
• Lukuja s. –
• Lisätietoa ympäristövastuusta kestävän kehityksen verkkojulkaisussa www.metso.com/ sustainabilityresults (englanniksi)

yhteistyöllä Tuloksia

Painopisteenä terveys, turvallisuus ja ympäristö

Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasiat (HSE: Health, Safety and Environment) ovat olennainen osa toimintaamme. Tavoitteena on lisätä henkilöstömme tietoisuutta ja rakentaa systemaattinen malli, jossa kaikki kantavat vastuunsa turvallisuudesta.

Intian Alwarissa, Rajasthanissa toimiva Metso Park on saavuttanut hyviä tuloksia. Vuonna 2010 sattui vain yksi poissaoloon johtanut tapaturma ja yksi lievä tapaturma. Useimpina kuukausina Metso Park saavutti asettamamme nollan tapaturman työturvallisuustavoitteen.

Vuoden aikana toteutimme Metso Parkissa useita HSE-aloitteita: avasimme mm. jatkuvasti päivystävän terveyskeskuksen, laadimme vierailijoiden turvallisuusohjeet ja otimme käyttöön sisäisen HSE-asioiden auditointijärjestelmän. Lisäksi työntekijämme ovat osallistuneet tuotantotilojen turvallisuuden parantamiseen esimerkiksi asentamalla käsikaiteita ja varustamalla avoimet tuuletus- ja viemäriaukot asianmukaisilla suojilla sekä parantamalla koneiden turvallisuutta ja herkästi syttyvien kemikaalien varastointia.

Metso Parkissa kiinnitämme huomiota myös toiminnan aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin. Tehtaan valaistukseen käytämme luonnonvaloa ja tuotannossa hyödynnämme energiatehokkaita laitteita, jotka on varustettu vaihtuvataajuuksisilla käytöillä ja tunnistimilla. Tehtaalla on tehokas jäteveden puhdistuslaitos, joka eliminoi päästöt ympäristöön ja mahdollistaa kierrätetyn veden käytön kastelu- ja huuhtelutarkoituksiin.

Strategiateema:

Maailmanlaajuinen läsnäolo

Maailmanlaajuinen läsnäolo merkitsee toimintaympäristömme hyödyntämistä parhaalla mahdollisella tavalla ja kykyä vastata asiakkaidemme tarpeisiin. Pyrimme olemaan paikallisesti läsnä niin myynnin, tuotekehityksen ja tutkimuksen, suunnittelun, hankinnan, tuotannon kuin palveluliiketoimintojen osalta kaikkialla maailmassa.

Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Työllistämme yli osaajaa mm. suunnittelun, tuotannon, hankinnan, myynnin ja palveluliiketoiminnan tehtävissä yli yksikössä ja yli maassa kaikilla mantereilla. Asiakkaita meillä on yli maassa kaivos-, maarakennus-, energia-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuuksien aloilla.

Mittaamme onnistumistamme muun muassa markkinaosuudella eli sillä, kuinka usein asiakkaamme valitsevat meidät kumppanikseen ja toimittajakseen. Kilpailuetunamme ovat markkinoiden ja asiakasprosessien syvällinen tuntemus, pitkäaikaiset asiakassuhteet, laaja asennettujen koneiden kanta, kilpailukykyinen tuote- ja palvelutarjonta sekä maailmanlaajuinen läsnäolo ja taito muuntaa kaikki tämä lisäarvoksi asiakkaillemme.

Laitetoimittajasta kohti palveluyritystä

Metson maailma on jakautumassa kahtia: kehittyneillä markkinoilla korostuu asennettuun laitekantaan pohjautuva palveluliiketoiminta, kun taas pääosa uusista laitteista ja laitosprojekteista myydään kehittyvillä markkinoilla. Tämä vaatii resurssien kohdentamista uudelleen: kehittyneillä markkinoilla olemme sopeuttaneet laite- ja projektiliiketoimintaamme ja suuntautuneet palveluliiketoimintaan, toisaalta laite- ja projektiliiketoimintaan liittyvää osaamistamme on siirrettävä kehittyville alueille samalla vahvistaen paikallisia resurssejamme. Kehittyvillä markkinoilla nousevien uusien kilpailijoiden ostaminen on yksi mahdollisuus läsnäolon kasvattamiseen ja uuden maailmanlaajuisesti kilpailukykyisen tuotetarjonnan löytämiseen. Vastaavasti kehittyneillä markkinoilla palveluliiketoimintaan keskittyneiden yritysten ostaminen on yksi keino tukea strategiaamme.

Investoimme vuoden aikana miljoonaa euroa vahvistaaksemme läsnäoloamme kehittyvillä markkinoilla. Kokonaisuudessaan vuoden aikana tekemämme investoinnit ilman yritysostoja olivat miljoonaa euroa (: milj. e), joista ylläpitoinvestointien osuus oli prosenttia eli miljoonaa euroa.

Vuonna maailmantalouden elpyminen vahvistui ja tuotteidemme ja palveluidemme kysyntä kääntyi kasvuun. Asiakkaidemme kapasiteetin käyttöasteet vahvistuivat talouskehityksen mukana. Tällä oli myönteinen vaikutus erityisesti palveluliiketoimintamme kysyntään, mutta myös laitekauppaan. Tilauskantamme epävarmuudet pienenivät asiakkaidemme käynnistäessä projektejaan uudelleen. Vuoden edetessä markkinoiden toipumista varjosti useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen budjettivajeiden synnyttämä levottomuus rahoitusmarkkinoilla. Tällä ei kuitenkaan ollut olennaista vaikutusta tuotteidemme ja palveluidemme kysyntään, vaan useimpien asiakkaidemme luottamus investoida sekä uuteen että olemassa olevaan laitekantaansa vahvistui.

Kehittyvät markkinat

Kehittyvät markkinat tulevat seuraavina vuosina kasvattamaan voimakkaasti kapasiteettiaan kaikilla alueilla, joille Metsolla on tuotetarjontaa. Uusien laitteiden ja prosessien kysyntä tulee nykyisin pääosin Aasiasta, Etelä- ja Väli-Amerikasta, Itä-Euroopasta sekä Afrikasta ja Lähi-idästä. Vuonna kaikki neljä BRIC-maata (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) olivat seitsemän suurimman maan joukossa saaduilla tilauksilla mitaten. Vuonna puolet liikevaihdostamme ja prosenttia uusista tilauksistamme tuli kehittyviltä markkinoilta.

Kehittyvien markkinoiden talouskasvun arvioidaan jatkuvan vahvana. Kasvava ja vaurastuva nuori keskiluokka panostaa kulutustavaroiden ostamiseen, mikä merkitsee erilaisten mineraalien, energian ja pakkausteollisuuden tuotteiden kulutuksen voimakasta kasvua. Kehittyvät maat investoivat voimakkaasti uuteen kuljetusinfrastruktuuriin, mikä on perusedellytys kestävälle talouden kasvulle ja elintason parantumiselle. Nopean kasvun alueita ovat erityisesti Intia, Kiina ja Brasilia, jotka ovat kohdistaneet runsaasti varoja tie- ja muun liikenneverkoston ja sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja parantamiseen. Myös Itä-Euroopan ja Kaakkois-Aasian maissa on mittava tarve infrastruktuurin kehittämiselle.

Nopeaa kasvua lähellä asiakasta TAVOITTEEMME:

Kaivos- ja selluteollisuuden uusien investointien painopiste on siirtynyt kehittyville markkinoille, joilla on rikkaat luonnonvarat. Myös energiateollisuuden, mukaan lukien uusiutuviin polttoaineisiin perustuvan energiantuotannon, sekä jätemateriaalien kierrätysteknologian kysyntänäkymät ovat lupaavat kehittyneillä markkinoilla.

Kehittyvillä markkinoilla työskentelevän henkilöstömme määrä kasvoi :lla ja sen osuus kasvoi prosenttiin ( %) koko henkilöstöstä.

Aasia

Aasian liikevaihtomme kasvoi prosenttia ja oli prosenttia Metson liikevaihdosta. Henkilöstöstämme prosenttia työskentelee Aasiassa.

Kiina

Vuonna Kiina oli Metson merkittävin maa saatujen tilausten arvolla ( milj. e) ja liikevaihdolla ( milj. e) mitattuna. Palveluksessamme on Kiinassa yhteensä noin henkilöä paikallisessa myynti-, tuotanto- ja palveluyksikössämme.

Kiina on uusien paperi- ja kartonkilinjojen päämarkkina-alue. Kysyntä oli Kiinassa vuoden aikana hyvää; saimme sieltä kymmenen uuden paperi- ja kartonkikoneen sekä kolmen sellulinjaston tilaukset. Olemme johtava toimija Kiinan paperi- ja kartonkikonemarkkinoilla länsimaisena ja paikallisena toimittajana. Toimitimme ensimmäisen paperikoneen Kiinaan -luvulla, ja vuonna perustimme yhteisyrityksen, jonka myötä alkoi Metson paperikoneiden paikallinen valmistus. Luotettavat referenssimme ja vahva tavaramerkkimme antavat meille etumatkaa markkinoilla, joilla asiakas odottaa usein kumppaniltaan selvästi nopeampaa toimintaa kuin Euroopassa.

Olemme järjestelmällisesti kehittäneet paikallista läsnäoloamme Kiinassa. Vuonna avasimme kolmannen massa- ja paperiteollisuutta palvelevan huoltokeskuksemme, joka sijaitsee Zibossa, Shandongin maakunnassa. Keskus tarjoaa palveluita koneiden kunnossapitoon ja prosessien kehittämiseen erityisesti Pohjois-Kiinan alueella. Kasvavia paperikoneiden kudosmarkkinoita palvelevat märkä- ja kuivatusviiratehtaamme Tianjinissa sekä suodatintehtaamme Shanghaissa. Kiinan massa- ja paperiteollisuus on tehnyt huomattavia investointeja kymmenen viime vuoden aikana. Olemme osallistuneet useisiin näistä

hankkeista, ja olemme tällä hetkellä alan johtava teknologiatoimittaja.

Automaatio- ja kierrätysliiketoiminnan markkinat ovat kasvamassa Kiinassa. Viime vuonna toimitimme useita laajoja virtauksensäätölaitteistoja sisältäviä automaatiopaketteja paperi-, kartonki- ja sellulaitteistotoimituksiin. Odotamme kuitenkin suurinta myynnin kasvua Aasian energia-, öljy- ja kaasuteollisuudelta. Shanghaissa avattiin toukokuussa Metson viime aikojen suurin investointi Kiinassa: automaatio- ja virtauksensäätöratkaisuihin erikoistunut teknologiakeskus, joka vahvistaa asiakaspalveluamme erityisesti Kiinassa ja Aasian ja Tyynenmeren alueella. Keskuksen monipuoliset toimitilat, esimerkiksi moderni venttiilitehdas, kokoonpanoyksikkö ja jakelukeskus sekä automaatiojärjestelmien testaustilat, antavat hyvät mahdollisuudet automaatioratkaisujen kehittämiseen. Uusi tehdas tukee tuotteiden ja komponenttien valmistuksella myös Metson muita venttiilitehtaita. Olemme Kiinan johtava massa- ja paperiteollisuuden automaatiotoimittaja. Markkina-asemamme on hyvä myös muilla prosessiteollisuuden aloilla, esimerkiksi öljy- ja kaasuteollisuudessa, jonka kysynnän odotamme edelleen kasvavan.

Kiina on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen merkittävään vähentämiseen tulevien vuosien aikana ja pyrkii tavoitteisiinsa kannustamalla eri teollisuuden aloja, kuten sementin tuotantoa, hiilijalanjäljen pienentämiseen. Kaupungistumisen myötä jätettä syntyy entistä suurempia määriä. Kierrätysliiketoimintamme palvelee Kiinassa erityisesti kiinteän jätteen polttolaitoksia, biomassapolttolaitoksia sekä jätteestä johdetun polttoaineen (RDF) tuotantolaitoksia. Asiakkaitamme ovat myös kierrätysmetallin uudelleenkäsittelyyn erikoistuneet yritykset. Toimitimme Kiinaan viime vuonna useita kiinteän jätteen murskaimia sekä metallijätteen kierrätysasemia. Kiinan valtio kannustaa investoimaan metallinkierrätyslaitteisiin vähentääkseen metalliteollisuuden riippuvuutta muualta tuodusta metalliromusta.

Toimitimme ensimmäisen kivenmurskaimen Kiinaan jo -luvulla. Kiinan kaivos- ja maarakennusteollisuus on kasvanut nopeasti. Nykyisin palvelemme Kiinassa lähes metsolaisen voimin kaivos- ja terästeollisuutta ja toimitamme laitteistoja murskeentuotantoon sekä louhoksille että suoraan mm. satamien ja terminaalien sekä teiden ja patojen rakennustyömaille. Meillä on yli henkilöä työllistävä moderni murskaintehdas Tianjinissa. Tehtaan tuotannossa on kattava valikoima murskainmallejamme ja se palvelee Kiinan ja Aasian markkinoiden lisäksi asiakkaitamme myös maailmanlaajuisesti. Kaivosteollisuuden asiakkaat edustavat valtaosaa Kaivos- ja maarakennussegmentin liiketoiminnasta Kiinassa. Vuonna saimme Kiinan suurimmalta ruostumattoman teräksen valmistajalta TISCO:lta kolmen jauhinmyllyn sekä tarvittavien asennus- ja käynnistyspalvelujen tilauksen yhtiön uudelle rautamalmin käsittelylaitokselle.

Intia

Olemme toimineet Intiassa vuodesta lähtien ja nykyisin meillä on siellä yhteensä yhdeksän yksikköä ja noin työntekijää. Asiakasteollisuuksistamme kaivosteollisuus ja maarakennus ovat Intiassa nopeimmin kasvavia. Olemme johtava mobiilimurskainten ja seulojen toimittaja Intiassa.

Intia on nopeasti vaurastuva, maailman toiseksi väkirikkain valtio ja tulevaisuudessa entistä merkittävämpi

Milj. e

ja Uusi-Seelantia

markkina Metsolle. Ympäristökysymykset, energiatarpeen nopea kasvu ja kuljetusinfrastruktuuri nousevat yhä suuremmiksi haasteiksi tarjoten samalla Metsolle liiketoimintamahdollisuuksia.

Kaivos- ja maarakennusteknologiallamme on murskaintehdas Bawalissa, valimo Ahmedabadissa sekä alueelliset myynti- ja palveluyksiköt New Delhissä, Bangaloressa, Kalkutassa, Thanessa, Hyderabadissa ja Chennaissa. Maaliskuussa valmistui Alvariin tähän mennessä suurimman yksittäisen teollisen investointimme, Metso Parkin, ensimmäinen vaihe ja markkinoiden myönteisen kehityksen rohkaisemana investoinnin toinen vaihe on aloitettu. Teollisuuskeskuksessa on tuotanto-, toimistoja suunnittelutiloja sekä logistiikka- ja koulutuskeskus. Investointi vahvistaa merkittävästi Metson läsnäoloa ja vastaa kaivos- ja maarakennustuotteiden ja -palveluiden kysynnän nopeaan kasvuun Intiassa sekä muilla Aasian ja Tyynenmeren alueen nopeasti kasvavilla markkinoilla. Valmistamme keskuksessa myös komponentteja kehittyvillä markkinoilla toimiville kokoonpanoyksiköillemme sekä joitakin valmiita tuotteita myös globaaleille markkinoille.

Chennaissa toimiva voimateollisuuden ratkaisuihin keskittynyt yhteisyrityksemme intialaisen kumppanimme kanssa toimittaa suunnittelupalveluja muille voimateollisuuden yksiköillemme maailmanlaajuisesti. Yksikkö on myös suunnittelut erityisesti Kaakkois-Aasian markkinoille tarkoitetun soodakattilaratkaisun, josta olemme saaneet jo kaksi tilausta.

Palvelemme Intiassa paikallisin resurssein myös selluja paperiteollisuutta sekä nopeasti kasvavaa öljy-, kaasuja petrokemianteollisuutta, jolle olemme toimittaneet muun muassa mittavia virtauksensäätöratkaisuja.

Muu Aasia

Nopea kaupungistuminen luo osaltaan mittavia infrastruktuurin kehitystarpeita Kaakkois-Aasiassa. Indonesia on Aasian kolmanneksi suurin kasvava talous Kiinan ja Intian jälkeen ja maassa on huomattavaa sellu- ja kaivosteollisuutta. Indonesia on maailman toiseksi suurin tinan, kolmanneksi suurin kuparin ja neljänneksi suurin nikkelin tuottajamaa. Erilaiset maarakennus- ja infrastruktuurin kehityshankkeet kasvattavat laitteidemme ja palveluidemme kysyntää mm. Thaimaassa, Vietnamissa, Filippiineillä, Etelä-Koreassa, Malesiassa ja SAARC-liiton (Bangladesh, Bhutan, Intia, Malediivit, Nepal, Pakistan ja Sri Lanka) alueella. Kaivos- ja maarakennusteollisuuden

Henkilöstön kasvu alueittain

tuotteista ja palveluista erityisesti mobiilimurskaimilla ja kiinteillä murskainlaitoksilla sekä kaivosteollisuuden käyttöön tarkoitetuilla erilaisilla pumpuilla on hyvää kysyntää alueella. Saimme vuoden aikana myös kartonginvalmistusteknologian tilauksen Cheng Loong Corporation -yhtiöltä Hou-Lin paperitehtaan uudelle ulkopakkauskartongin tuotantolinjalle Taiwaniin.

Etelä- ja Väli-Amerikka

Saaduista tilauksistamme prosenttia tuli Etelä- ja Väli-Amerikasta. Brasilia on tällä alueella meille ylivoimaisesti suurin markkina. Sen osuus kaikista saamistamme tilauksista viime vuonna oli kymmenen prosenttia ja se oli saatujen tilausten arvolla ( milj. e) mitattuna kolmanneksi merkittävin maa Metsolle. Myös liikevaihdolla mitattuna Brasilia oli kolmanneksi suurin maamme ( milj. e). Henkilöstömme määrä kasvoi voimakkaasti Etelä- ja Väli-Amerikassa erityisesti kaivosliiketoiminnan kysynnän kasvun myötä henkilöllä ja oli yhteensä henkilöä. Brasiliassa metsolaisia oli vuoden lopulla .

Erityisesti Brasiliasta, Chilestä, Perusta ja Meksikosta on viimeisten vuosien aikana kehittynyt johtavia kaivosteollisuusmaita maailmassa ja kaivosteollisuuden toimituksemme ovatkin kasvaneet nopeasti näissä maissa. Olemme kehittäneet läsnäoloamme erityisesti palveluliiketoiminnassa lähellä isoja kaivoksia ja olemme voittaneet viime vuosina useita mittavia kaivosten huoltosopimuksia. Palveluliiketoiminnan kasvulla on ollut merkittävä vaikutus henkilöstömäärämme kasvuun.

Olemme toimineet Brasiliassa jo lähes vuotta. Meillä on laaja paikallinen liiketoimintaverkosto ja asiakkaita usealla eri teollisuuden alalla. Kaivosteollisuuden lisäksi muun muassa kuljetusinfrastruktuurin rakentaminen jatkuu vahvana Brasiliassa, mikä tukee maarakennuslaitteidemme kysynnän kasvua. Brasilian öljyteollisuuden mittavat investoinnit ovat tarjonneet merkittäviä mahdollisuuksia automaatioratkaisuillemme. Etelä-Amerikasta ja erityisesti Brasiliasta on kasvamassa johtava sellun tuottaja maailmassa ja alueelle on suunnitteilla useita lähivuosina käynnistyviä sellutehdashankkeita. Palvelemme myös Brasilian paperi- ja pehmopaperiteollisuutta. Merkittävimpiä vuoden aikana saamiamme tilauksia olivat MDF-levynvalmistuslaitteiston tilaus brasilialaiselta Berneckiltä Curitibanosiin, kuulamyllyn ja siihen liittyvän laitteiston ja palveluiden tilaus Brasiliaan Kinross Gold -yhtiön kultakaivokseen Paracatuun sekä

Hankinnat alueittain

Hankinnat milj. e (: milj. e)

• Muut Pohjoismaat % ( %)

Suomi % ( %)

• Muu Eurooppa % ( %)
• Pohjois-Amerikka % ( %)
• Etelä- ja Väli-Amerikka % ( %)
• Aasia ja Tyynenmeren alue % ( %)
• Muut maat % ( %)

Maksetut palkat aluettain

Maksetut palkat milj. e (: milj. e)

Aasia ja Tyynenmeren alue % ( %) Afrikka ja Lähi-itä % ( %)

Suomi % ( %) Muut Pohjoismaat % ( %) Muu Eurooppa % ( %) Pohjois-Amerikka % ( %) Etelä- ja Väli-Amerikka % ( %)

huolto- ja kunnostustyöt Chileen yhteen Celulosa Arauco y Constituciónin sellutehtaan soodakattiloista, joka vaurioitui Chileä koetelleessa maanjäristyksessä helmikuussa . Voimantuotantoliiketoimintamme sai vuoden lopulla myös Amerikan mantereen suurimman soodakattilan ja haihduttamon tilauksen Eldorado Celulose e Papel:n uudelle sellutehtaalle Brasiliaan.

Aloitimme uusien massa- ja voimantuotantoteollisuuksia palvelevien toimitilojen rakennustyöt Araucariassa, Paranan osavaltiossa, Brasiliassa. Toimitilat valmistuvat vuoden loppuun mennessä ja silloin Metson kaikki toiminnot muuttavat Curitibasta näihin uusiin tiloihin. Sellu- ja voimantuotantoteollisuuksien huoltopalveluiden kasvava kysyntä vaatii entistä kattavampaa paikallista läsnäoloa ja palvelukykyä.

Afrikka ja Lähi-itä

Afrikassa ja Lähi-idässä vahvimpia asiakasteollisuuksiamme ovat kaivos- ja maarakennusteollisuus, mutta myös venttiilitoimituksemme erityisesti Lähi-idän öljy-, kaasuja petrokemian laitoksiin ovat kasvaneet voimakkaasti. Saimme vuonna erikoisventtiilejä koskevan tilauksen eteläkorealaiselta GS Engineering and Construction -yhtiöltä Arabiemiraateissa toimivaan laitokseen. Erittäin alhaisissa lämpötiloissa sekä kaasun kuivatusprosessissa käytettävät erikoisventtiilit tulevat nestemäisen maakaasun tuotantolaitokseen.

Afrikan mantereella on merkittävä osa maailman tunnetuista mineraalivarannoista, kuten kullasta, platinasta, kromista ja timanteista. Myös iso osa maailman bauksiitti-, koboltti-, fosfaatti- ja uraaniesiintymistä löytyy Afrikasta.

Meillä on Etelä-Afrikassa Kaivos- ja maarakennusasiakkaita palvelevien myynti- ja palveluyksiköiden lisäksi kumipohjaisia kulutusosia valmistava tehdas, murskaus- ja seulontalaitteita sekä pumppuja valmistava tehdas sekä murskainten kulutusosia valmistava mangaanivalimo. Muita alueen kaivosteollisuutta palvelevia toimipisteitämme ovat Ghanassa, Sambiassa sekä Zimbabwessa sijaitsevat myynti- ja palveluyksikkömme. Automaatio-liiketoiminnallamme on myyntija huoltoyksiköitä sekä Etelä-Afrikassa että Lähi-idässä. Meillä on paperi- ja selluteollisuutta palvelevan myyntiyksikön lisäksi Etelä-Afrikassa myös huoltopalveluihin erikoistunut yhteisyritys.

Henkilöstömäärämme Afrikassa ja Lähi-idässä oli vuoden lopussa henkilöä ( henkilöä). Alueelta saamamme tilaukset olivat yhteensä miljoonaa euroa ( milj. e), eli viisi prosenttia ( %) kaikista tilauksistamme.

Itä-Eurooppa

Itä-Eurooppa on liiketoiminnallemme yhä merkittävämpi alue. Pitkällä aikavälillä erityisesti kuljetus- ja energiainfrastruktuurin kehittäminen, luonnonvarojen hyödyntäminen paikallisesti kaivos- ja selluteollisuudessa sekä erilaiset kestävää kehitystä tukevat hankkeet lisäävät tuotteidemme kysyntää.

Itä-Euroopan maista Venäjä on Metson merkittävin markkina, ja näkymät siellä ovat kehittyneet myönteisesti. Venäjältä saamamme tilaukset olivat viisi prosenttia kaikista tilauksistamme vuonna . Olemme toimineet Venäjän markkinoilla jo noin vuotta ja meillä on myynti- ja huoltokonttoria eri puolilla maata. Vuonna sovimme vuoteen ensimmäisestä kokonaisen kuitulinjan toimituksesta Venäjälle. Kuitulinja toimitetaan Ilim Groupille, joka on Venäjän johtavia sellun- ja paperinvalmistajia. Käynnistyttyään Bratskin tehdas on yksi maailman suurimpia ja nykyaikaisimpia havupuusellun tuotantolaitoksia. Myös Kaivos- ja maarakennusteknologian tilaukset kasvoivat selvästi vuoden aikana ja Venäjällä on suunnitteluvaiheessa useita isoja kaivos- ja kuljetusinfrastruktuurin kehityshankkeita. Muita Itä-Euroopan alueelta saamiamme merkittäviä tilauksia olivat muun muassa pehmopaperin tuotantolinjan toimitus laajalla automaatiopaketilla AK GIDA SAN ve TİC -yhtiölle Turkkiin sekä kalkin kalsinointijärjestelmän toimitus OJSC Novolipetsk Steel -yhtiölle Venäjälle.

Itä-Euroopan alueella palveluksessamme oli henkilöä ( henkilöä). Alueelta saamamme tilaukset olivat yhteensä miljoonaa euroa ( milj. e), eli yhdeksän prosenttia ( %) kaikista tilauksistamme.

Kehittyneet markkinat

Kehittyneet markkinat, eli Länsi- ja Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Amerikka, Japani, Australia ja Uusi-Seelanti, ovat perinteisiä markkinoitamme. Näillä markkinoilla painopiste on palveluliiketoiminnassa ja olemassa olevan laitekannan uusimisessa.

Länsi- ja Pohjois-Eurooppa

Länsi- ja Pohjois-Euroopasta saamamme tilaukset olivat yhteensä miljoonaa euroa ( milj. e), eli prosenttia ( %) kaikista tilauksistamme. Useiden

Metso kehittyvillä ja kehittyneillä markkinoilla

• Kehittyneet markkinat
• Kehittyvät markkinat
• Metson toimintamaat
• Liikevaihto,
• miljoonaa euroa ()
• Liikevaihto, miljoonaa euroa ()
• Osuus Metson liikevaihdosta, %
• Osuus henkilöstöstä
• , % Osuus henkilöstöstä

, %

Euroopan maiden kasvaneet budjettialijäämät synnyttivät Euroopan alueella epävarmuutta vuoden aikana, mikä hidasti markkinoiden elpymistä maailmanlaajuisesta taantumasta. Asiakkaidemme kapasiteetin käyttöasteet paranivat kuitenkin selvästi, mikä vaikutti myönteisesti palveluliiketoimintaamme. Kehitimme palvelutarjontaamme mm. seuraavilla teknologiahankinnoilla; ostimme vianilmaisu- ja katkokamerajärjestelmä -liiketoiminnan ja kumihihnoihin liittyvän liiketoiminnan täydentämään palvelu- ja tuotetarjontaamme Euroopan sellu- ja paperiteollisuudelle.

Jyväskylässä saimme päätökseen paperiteknologiakeskuksen toisen koekoneen uudistuksen. Kesäkuussa aloitimme vaativien erikoisventtiilien uuden tehtaan rakennustyöt Vantaalla. Metson teollisuusventtiilien tuotanto Suomessa sekä noin automaation ja voimantuotannon henkilöä Helsingin alueelta siirtyy uuteen toimipaikkaan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Meillä on Suomessa vahvaa osaamista vaativien kohteiden, esimerkiksi öljynjalostamoiden ja energiantuotantolaitosten erikoisventtiilien tuotekehityksestä ja tuotannosta. Uusien tilojen myötä meillä on entistä paremmat mahdollisuudet kehittää tuotteiden laatua ja toimituskykyä.

Jatkoimme tuotantoverkostomme tehostamista keskittämällä putkitelojen valmistuksen ja telojen kumipinnoituksen Suomessa Järvenpään tehtaallemme ja sulkemalla Tampereen ja Oulun yksiköt. Uudistetun tuotannon käynnistystä edelsi Järvenpäässä mittava tilojen saneeraus. Telojen valmistuksen ja kumituksen

keskittäminen yhteisiin tiloihin vähentää kuljetuskustannuksia, lyhentää läpimenoaikaa ja tehostaa tuotantoa.

Teimme toimitilajärjestelyjä Tampereella, jossa keskitimme samoihin tiloihin yhteensä toista tuhatta energia- ja ympäristöteknologian ammattilaista. Uusi yksikkö on maailmanlaajuisestikin katsottuna merkittävä bioenergiaratkaisuihin liittyvän kattila- ja automaatioosaamisen keskittymä.

Olemme myös perustamassa Voimantuotantoliiketoiminnan tuotannon osaamiskeskusta Tampereelle. Uuden osaamiskeskuksen tehtävänä on kehittää uutta ja tehokasta kattilanvalmistusteknologiaa sekä tukea globaalia kattilavalmistuksen tuotantoverkostoamme.

Myimme Saksassa toimivan Flexowell-kuljetinhihnatoimintomme ContiTech Transportbandsystemelle. Kuljetinhihnat ja massatavarankäsittelyjärjestelmät ovat myös jatkossa osa tarjontaamme kaivos- ja maarakennusasiakkaille, mutta valmistutamme ne jatkossa alihankkijoillamme.

Saimme vuonna käynnistyneet kapasiteetin sopeuttamistoimet pääosin päätökseen vuoden aikana, mutta vuodelle jäi vielä muutamia toimenpiteitä. Ne liittyivät Wittenheimissa, Ranskassa sijaitsevaan venttiilien toimituskeskukseen ja metallinkierrätysliiketoimintaan Saksassa.

Liikevaihdostamme noin prosenttia ( %) ja saaduista tilauksistamme prosenttia ( %) tuli Länsi- ja Pohjois-Euroopasta. Henkilöstöstämme noin prosenttia ( %) työskentelee Länsi- ja Pohjois-Euroopassa.

Pohjois-Amerikka

Metsolla on Pohjois-Amerikassa noin työntekijää. Vuonna Pohjois-Amerikan liikevaihto oli miljoonaa euroa ( milj. e) edustaen prosenttia ( %) koko liikevaihdostamme. Saamistamme tilauksista prosenttia ( %) tuli Pohjois-Amerikasta. Liiketoimintamme Pohjois-Amerikassa on entistä enemmän palveluliiketoimintaa ja olemme sopeuttaneet resurssimme ja kustannusrakenteemme sen mukaisesti; henkilömäärämme onkin vähentynyt puoleen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Palveluliiketoimintamme liikevaihto on kolminkertaistunut samalla ajanjaksolla. Henkilöstöstämme prosenttia on Pohjois-Amerikassa.

Myös Yhdysvalloissa kasvaneet budjettialijäämät synnyttivät epävarmuutta, joka hidasti markkinoiden elpymistä vuonna . Asiakkaidemme vahvistuneet kapasiteetin käyttöasteet kuitenkin vaikuttivat myönteisesti palveluliiketoimintamme kehitykseen.

Yorkissa, Pennsylvaniassa, otimme toukokuussa käyttöön uudet toimitilat Kaivos- ja maarakennusteknologian tarpeisiin. Uudet toimitilat tukevat kykyämme palvella kaivosteollisuuden asiakkaita sekä globaalisti että alueellisesti.

Strategiamme mukaisesti pyrimme kasvattamaan palveluliiketoimintaamme ja osana tätä tavoitetta ostimme Yhdysvalloissa, Louisianan osavaltiossa Wyesco of Louisianan huoltoliiketoiminnan. Wyesco of Louisiana on harjoittanut huoltotoimintaa yli kymmenen vuoden ajan ja on tähän saakka huolehtinut Metson lisensoimana joidenkin sellutehdaskomponenttien korjauksista Pohjois-Amerikassa. Kauppa täydentää alueen selluteollisuudelle tarjoamiamme huoltopalveluita, teknologiaa ja tuotevalikoimaa.

Tyynenmeren alue (Australia, Japani, Uusi-Seelanti)

Tyynenmeren maista Australiassa kysyntä pysyi hyvällä tasolla vuonna , erityisesti kaivosteollisuudessa. Saimme mm. kahden jauhinmyllyn ja niihin liittyvän laitteiston tilaukset Newcrestin Cadia Valleyn kultakaivokselle. Newcrest on Australian suurin kullantuottaja ja maailman kymmenen suurimman kaivosyhtiön joukossa. Saimme myös kartonginvalmistusteknologiaa koskevan lisätilauksen Amcor Packaging -yhtiöltä Sydneyssa sijaitsevalle ulkopakkauskartongin tuotantolinjalle.

Henkilöstömäärämme Tyynenmeren alueella kasvoi henkilöllä. Alueelta saamamme tilaukset olivat yhteensä miljoonaa euroa ( milj. e) eli viisi prosenttia ( %) kaikista tilauksistamme.

vuorovaikutuksella Tuloksia

Toimitusketjun tehokas hallinta hyödyttää kaikkia

Aasian merkitys alueena kasvaa jatkuvasti. Ari Harmaala, johtaja, Metson Kiinan liiketoiminnot ja Sudhir Srivastava, johtaja, Aasian ja Tyynenmeren alue, Kaivos- ja maarakennusteknologia, keskustelevat globaalin toimitusketjun hallinnasta.

– Ari Harmaala (AH): Kiinasta löytyy nykyään lähes kaikkia raaka-aineita, komponentteja, tuotantomenetelmiä ja palveluita, ja niin kauan kuin tuottavuus ylittää kustannukset, Kiina on ensisijainen maa niin tuotannolle kuin hankinnoillekin.

– Sudhir Srivastava (SS): Intialla ja Kiinalla on markkina-alueina valtava potentiaali, mutta ne ovat myös entistä tärkeämpiä hankintakeskuksia. Olemme lisänneet hankintaamme Aasian alueella voimakkaasti, ja myös tuotannollinen toiminta on laajentunut. Se on parantanut kilpailukykyämme erityisesti paikallisesti, mutta myös maailmanlaajuisesti.

– AH: Me rakennamme maailmanluokan toimittajaverkostoa Kiinaan. Toimitusketjun alku ja juuri on suunnittelussa: asiakaskohtaisten tarpeiden pohjalta suunnitellaan modulaarisia, lokalisoituja ja vakioituja ratkaisuja, jotka hankitaan auditoiduilta toimittajilta tai toteutetaan itse.

– SS: Hankintojen kehitys on kulkenut Intiassa ja Kiinassa samoja polkuja. Ensin päätettiin pelkästään tehdäänkö itse vai ostetaanko, nyt siirretään myös suunnittelu- ja laadunvalvontavastuuta alueelle. Hankintoja on kehitetty sekä vakio- että räätälöityjen tuotteiden osalta.

– AH: Tiedon, toiminnan ja volyymien yhdistäminen Metso-tasolla hankinnoissa tuo etua, kuten valukappaleiden ja paineastioiden hankinnat Kiinassa ovat osoittaneet. Asiakkaat saavat korkealaatuisia Metso-tuotteita kilpailukykyiseen hintaan. Kunhan toimitukset Kiinasta pysyvät Aasian alueella, myös toimitusajat ovat lyhyet ja hiilijalanjälki jää pieneksi.

• Megatrendit s. –
• Tietoja toimintamme maantieteellisestä jakaumasta Lukuja -osiossa s. –
• Lisätietoa taloudellisesta vastuustamme kestävän kehityksen verkkojulkaisussamme www.metso.com/ sustainabilityresults (englanniksi)
• Kestävän kehityksen tietojen raportointiperiaatteet on esitetty kestävän kehityksen verkkojulkaisussamme www.metso.com/ sustainabilityresults (englanniksi)

Metsolaiset

Kehittämällä henkilöjohtamistamme sekä panostamalla osaamiseen vahvistamme kannattavaa kasvua tukevaa yrityskulttuuriamme. Olemme ottaneet käyttöön uudet johtamisen periaatteet ja uudistaneet vuosittaista kehityskeskusteluprosessia. Jatkamme kehitystyötä myös entistä paremman ja turvallisemman työympäristön eteen.

Johtamisella on merkittävä rooli Metson menestyksessä. Jotta voimme toteuttaa onnistuneesti strategiaamme, johtajiemme on kyettävä innostamaan metsolaisia työssään sekä Metson että henkilökohtaisten kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Yksi keskeisistä vahvuuksistamme on yli maassa työskentelevien metsolaisten laaja osaaminen, jonka jatkuvaan kartoittamiseen, kehittämiseen ja jakamiseen panostamme.

Henkilöstömme osaamista ja hyvinvointia sekä työympäristömme kehittämistä ohjaavat visiomme, missiomme ja arvomme. Olemme määritelleet henkilöstöjohtamista tukevat yhteiset periaatteemme ja käytäntömme henkilöstöjohtamisen toimintaohjeissamme. KATSO LINKKI 1

Uudet johtamisperiaatteet

Jatkoimme vuoden aikana johtamisen kehittämistä ja määrittelimme Metson johtamisen periaatteet. Periaatteet edustavat yhteistä näkemystämme siitä, millainen on metsolainen johtaja.

Yhdessä menestyminen edellyttää hyviä johtajia, jotka ovat aktiivisesti mukana päivittäisessä työssä. Uusissa periaatteissa korostetaan sitä, että esimiehet innostavat, näyttävät alaisilleen suunnan eteenpäin ja luovat luottamuksellisen ja jatkuvan oppimisen ilmapiirin. Periaatteiden mukaan esimiesten on kommunikoitava selvästi jokaiselle yksilö- ja tiimitason tavoitteet, panostettava alaistensa kehittymiseen ja valmentamiseen sekä huolehdittava samalla toiminnan tuloksellisuudesta.

Uudet johtamisperiaatteet näkyivät jo vuonna metsolaisten suoritusta ja kehittämistä koskevien prosessien uudistamisessa. Ensimmäiseksi periaatteet otettiin käyttöön esimiesten itsearvioinnissa, jonka

Henkilöstö segmenteittäin

Henkilöstö henkilöä (: )

kaikki esimiestehtävissä työskentelevät tekivät ja kävivät läpi omien esimiestensä kanssa osana kehityskeskusteluja syksyn aikana. Johtamisen periaatteiden jalkautusta jatketaan vuoden aikana.

Johtamisperiaatteiden uudistaminen on myös osa koko Metson toimintatapojen yhtenäistämistä. Otamme huomioon eri maiden ja kulttuurien erityispiirteet yhtenäisten toimintatapojen jalkauttamisessa.

Osaamisesta huolehtiminen ja koulutusohjelmat

Jatkuva oppiminen ja kehittyminen ovat tärkeä osa Metson johtamista ja kulttuuria. Ne ovat myös avainasemassa kilpailukykymme varmistamisessa.

Vuonna erotimme vuosittaiseen arviointiprosessiin kuuluvan kehityskeskustelun ja suoritusarvioinnin toisistaan. Tämä varmistaa sen, että ainakin yhdessä vuosittaisessa keskustelussa keskitytään erityisesti työntekijän kehitystarpeisiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Näin voidaan paneutua liiketoimintamme eri alueilla tulevaisuudessa vaadittavan osaamisen, tietojen ja taitojen suunnitteluun sekä oikeaan tapaan kehittää osaamista.

Suoritusarvioinnissa painotetaan henkilökohtaisten tavoitteiden asettamista ja niiden saavuttamista, kun taas kehityskeskusteluissa paneudutaan tarkemmin kehitystarpeisiin. Kehityskeskusteluilla pyrimme varmistamaan, että organisaatiomme on oppiva ja että meillä on osaava ja sitoutunut henkilöstö. Kehityskeskusteluilla pyritään parantamaan myös yksittäisten henkilöiden urasuunnittelua ja henkilöstön sisäistä liikkuvuutta sekä osaamisen jakamista organisaatiomme sisällä.

Johtamistaitojen ja -tietojen kehittämisessä Metson kansainväliseen koulutustarjontaan kuuluvat koulutus-

ohjelmat ovat tärkeitä. Vuonna globaaleihin johdon koulutusohjelmiimme osallistui () metsolaista ja koulutuspäiviä kertyi ( ). Muissa osaamisemme kehitystä tukevissa koulutuksissa panostimme edelleen Metso-laajuisen yhteistyön edistämiseen. Koulutuskulumme ilman osallistujien palkkoja olivat yhteensä miljoonaa euroa ( milj. e).

Työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin kehitysprojekteja

TellUs-henkilöstötutkimuksemme kautta haemme palautetta siitä, miten metsolaiset näkevät yrityksemme ja oman työyhteisönsä. Tutkimus on organisaation pitkäjänteisen kehittämisen työkalu, jolla voidaan herättää keskustelua sekä tuoda esille uusia ajatuksia ja konkreettisia parannuksia työyhteisöihin.

Koko Metson kattava TellUs-tutkimus toteutettiin viimeksi loppuvuonna . Tulosten pohjalta on tehty vuoden aikana tiimikohtaisia kehitysprojekteja ja toimintasuunnitelmia, joilla pyritään esimerkiksi parantamaan työilmapiiriä ja selkeyttämään resursointia tiimeissä.

Konserninlaajuista työterveysja turvallisuustyötä

Turvallisuus on Metsossa johtamiskysymys ja osoitus työn laadusta. Työntekijöidemme perehdyttäminen, jatkuva koulutus, työpaikkaan ja työhön liittyvien riskien arviointi, toimenpiteet riskien pienentämiseksi ja poistamiseksi mahdollisuuksien mukaan sekä paikallisen lainsäädännön järjestelmällinen seuraaminen muodostavat perustan työturvallisuusjohtamisellemme. Jokainen metsolainen vaikuttaa osaltaan turvalliseen työympäristöön.

Kehitämme turvallisuutta samalla tavalla kuin muitakin toiminnan laatuun liittyviä tekijöitä. Turvallisen, terveellisen ja hyvin hoidetun työympäristön aikaansaamista ohjaavat yhteiset työterveys- ja turvallisuusohjeemme, joiden lähtökohtana on yhtäältä metsolaisten oikeus tehdä työtä turvallisesti ja toisaalta velvollisuus noudattaa työturvallisuusohjeita. Työympäristön riskejä vähentävillä toimintaohjeilla ja toimenpiteillä pyritään ehkäisemään ennalta kaikki tapaturmat ja loukkaantumiset.

Vuoden aikana jatkoimme työterveyden ja -turvallisuuden seurantatyökalumme OHS Monitorin käyttöönottoa maailmanlaajuisesti ja seurannan piirissä oli metsolaista. OHS Monitor -tietojärjestelmään kootaan kaikki Metsossa tapahtuneet merkittävät tapaturmat, läheltä piti -tilanteet ja työturvallisuuteen liittyvät riskihavainnot sekä poissaolotiedot. Niitä analysoimalla voidaan ennaltaehkäistä vastaavia tapauksia. Tehtailla järjestelmä nopeuttaa sattuneiden vahinkojen ja vaaratilanteiden käsittelyä. Yhtenäinen ja vertailtavissa oleva tieto helpottaa myös työturvallisuudesta viestimistä.

Työterveyden ja -turvallisuuden kehittymisen tulokset ja käynnistetyt kehitystoimenpiteet käydään säännöllisesti läpi eri organisaatiotasojen seurantakokouksissa ja vuosineljänneksittäin myös Metson johtoryhmässä ja hallituksessa. Pitkälla aikavälillä tavoitteemme on nolla työtapaturmaa. Vuonna tapaturmataajuutemme (LTIF) oli ,. Lyhyen tähtäimen tavoitteenamme on LTIF alle jokaisessa Metson yksikössä vuoteen mennessä. Tapaturmataajuudella tarkoitetaan vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohti. KATSO LINKKI 2

Henkilöstörakenne

Henkilöstömäärämme kääntyi selvään kasvuun ja oli vuoden lopussa ( ). Kasvusta runsaat puolet tuli yritysostojen kautta ja vajaa puolet oli orgaanista kasvua, joka tapahtui pääosin kehittyvillä markkinoilla. Kehittyvillä markkinoilla toimivien työntekijöidemme suhteellinen osuus koko henkilöstöstä oli prosenttia ( %). Työntekijöistämme oli naisia prosenttia ( %). Henkilöstöstämme prosenttia oli kokopäiväisiä, kaksi prosenttia osa-aikaisia ja yksi prosentti harjoittelijoita. Vakinaisessa palveluksessa oli sekä kokopäiväiset että osa-aikaiset työntekijät mukaan laskettuna prosenttia ( %) henkilöstöstä. Henkilöstömme lähtövaihtuvuus oli prosenttia ( %). Vapaaehtoisesti lähteneistä laskettu vaihtuvuus on , prosenttia (, %). Työntekijöiden keski-ikä oli vuotta ja keskimääräinen työsuhteen kesto noin vuotta. Eniten metsolaisia työskenteli Suomessa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Brasiliassa. Näissä viidessä maassa oli prosenttia koko Metso-konsernin henkilöstöstä.

Kuvassa vasemmalta oikealle: Patrick Minamizaki, Viviane Franco, Ana Paula Pirez Costa, Guilherme Zanzarini, Rubens Aparecido Diniz, Camayosano Onofre.

LINKIT & LISÄTIEDOT

• Metson visio, missio ja arvot s. –
• Kestävän kehityksen tavoitteista ja saavutuksista kerrotaan lisää s. –
• Lukuja s. –
• Lisätietoa sosiaalisesta vastuustamme, henkilöstöjohtamisen periaatteista ja työturvallisuudestamme kestävän kehityksen verkkojulkaisussamme www.metso.com/ sustainabilityresults (englanniksi)
• Kestävän kehityksen tietojen raportointiperiaatteet on esitetty kestävän kehityksen verkkojulkaisussamme www.metso.com/ sustainabilityresults (englanniksi)

yhteistyöllä Tuloksia

Kehityksen arviointi tukee urasuunnittelua

Vuonna 2010 erotimme kehityksen arvioinnin suorituksen arvioinnista. Tämä antaa mahdollisuuden pohtia ammatillista kehittymistä aikaisempaa syvällisemmin.

"Uusi malli on laaja-alainen, ja kehityskeskustelun onnistuminen edellyttää perusteellista valmistautumista. Johtajuuden entistä voimakkaampi painottaminen tukee sekä liiketoimintatavoitteitamme että työntekijöiden motivaatiota", sanoo palveluratkaisuista vastaava johtaja Ulla Partanen Automaatioliiketoimintalinjalta.

Voimantuotanto-liiketoimintalinjan palveluliiketoiminnasta vastaava johtaja Martin Ridderheim ja palveluliiketoiminnan suunnittelusta vastaava johtaja Pia Brorson pitivät uudistuneen kehityskeskustelun syksyllä 2010. Molempien mielestä uusi malli tukee heidän omia tavoitteitaan.

"Se on hyvä tilaisuus pohtia kunkin työntekijän kanssa tämän omaa roolia Metson strategian ja arvojen valossa", Martin sanoo.

Pia korostaa myös, että jokaisen on tärkeää ottaa itse vastuuta omasta kehittymisestään.

"Ennen kehityskeskustelua tehtävä itsearviointi tarjoaa tilaisuuden miettiä, mihin suuntaan haluaa kehittyä, ja kehityskeskustelu tilaisuuden esittää pohdinnan tulos", hän sanoo.

Tavoitteet ja saavutukset

Toimintaamme vuonna 2010 vaikuttaneet tekijät

Vahvistuva talouskasvu ja kasvun polarisoituminen

Maailmantalous vahvistui asteittain vuoden aikana. Kehittyvissä maissa talouskasvu oli vahvaa eikä taantuma näytä juurikaan vaikuttaneen niiden kehitykseen. Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa elpyminen oli hidasta ja useiden maiden suuret budjettialijäämät pitivät epävarmuutta yllä sekä reaalitaloudessa että rahoitusmarkkinoilla. 1 4

Palveluliiketoiminnan kasvu

Teollisuuden käyntiasteet vahvistuivat ja tuotantomäärät kasvoivat jopa globaalia kansantuotetta nopeammin. Tämä ja asiakaskunnan kohentunut kannattavuus lisäsivät sekä vara- ja kulutusosien kysyntää että vaikeina aikoina lykättyjen korjaus-, parannus- ja uusintainvestointien määrää.

Valuutta- ja rahoitusmarkkinoiden levottomuus

Suuret alueelliset erot talouskasvussa ja rahoitusmarkkinoilla jatkunut levottomuus johtivat voimakkaisiin valuuttakurssimuutoksiin, jotka lisäsivät maailmantalouden epävarmuutta ja viivästyttivät investointipäätöksiä erityisesti Euroopassa.

Globaalin kaivosalan noususuhdanteen vahvistuminen

Kehittyvien markkinoiden vahvana jatkunut kasvu lisäsi mineraalien kysyntää ja nosti niiden hintoja. Useat kaivosyhtiöt kertoivat mittavista uusista kaivoshankkeista. Samalla jo toiminnassa olevien kaivosten mineraalivarantojen köyhtyminen edellyttää isoja kapasiteetin lisäysinvestointeja nykyisiin kaivoksiin.

Kasvavat inflaatiopaineet

Voimakkaana jatkunut talouskasvu kehittyvillä markkinoilla ja raaka-aineiden maailmanlaajuisesti vahvistunut kysyntä ruokkivat inflaatiopaineita erityisesti kehittyvillä markkinoilla ja loppuvuonna myös muualla maailmassa. Kehittyvillä markkinoilla koulutettujen työntekijöiden palkkainflaatio on noussut korkeaksi. Raaka-aineiden hinnat lähestyivät monilta osin vuosien – huippuhintoja.

Ympäristö

Maailmassa vallitsee yksimielisyys ympäristötehokkaan teknologian tarpeesta ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Siitä huolimatta poliitikkojen kyvyttömyys tehdä päätöksiä, esimerkiksi uusiutuvaan energiaan liittyen, hidastaa markkinoiden kehitystä.

Taloudelliset tavoitteet

Liikevaihdon kasvu

KUVAUS

Keskimääräinen vuosittainen liikevaihdon kasvu yli 10 %.

Kasvu saavutetaan sekä orgaanisesti että arvoa lisäävien, täydentävien yritysostojen avulla.

TALOUDELLINEN KEHITYS 2010

Liikevaihto kasvoi 11 %.

Liikevaihto

KASVU KANNATTAVUUS

EBITA:n* kasvu

12 % > 25 % EBITA-%* ROCE-%**

KUVAUS

Tavoitteena parantaa EBITA:a* vuosittain.

Tavoitteena saavuttaa EBITA* yli 12 %:a

liikevaihdosta.

Tavoitteena saavuttaa yli 25 %:n sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE-%**)

TALOUDELLINEN KEHITYS 2010

EBITA* kasvoi 23 % ja oli 491 miljoonaa euroa.

EBITA* oli 8,8 % liikevaihdosta.

ROCE** oli 13,5 %.

* ennen kertaluonteisia eriä ** ennen veroja

EBITA ennen kertaluonteisia eriä

Sitoutuneen pääoman tuotto

Kassavirtasuhde

KUVAUS

Kassavirtasuhde (vapaa kassavirta/tilikauden tulos) yli 100 %.

TALOUDELLINEN KEHITYS 2010

Kassavirtasuhde oli 169 %.

Osinko osakekohtaisesta tuloksesta

%

KUVAUS

Tavoitteenamme on jakaa vuosittaista osinkoa vähintään 50 % osakekohtaisesta tuloksesta tai muilla keinoin palauttaa vastaava määrä pääomaa (omien osakkeiden takaisinostot tai -lunastukset).

TALOUDELLINEN KEHITYS 2010

Metson hallitus ehdottaa, että vuodelta 2010 maksetaan osinkoa 1,55 euroa osakkeelta, mikä vastaa 91 %:a osakekohtaisesta tuloksesta.

Tulos/osake ja osinko/osake

*Hallituksen ehdotus

KASSAVIRTA OSINKO PÄÄOMARAKENNE

Luottoluokitus

KUVAUS

Tavoitteena säilyttää vakaa luottoluokitus. Keskeiset taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut; pääomarakenne ja kassavirta, tukevat vakaata luottoluokitusta (solid investment grade).

TALOUDELLINEN KEHITYS 2010

Luottoluokitus: vakaa

Moody's 20.9.2010: Baa2 Näkymät: vakaat

Standard & Poor's 12.8.2010: BBB Näkymät: vakaat

Kassavirtasuhde

Toimintaympäristömme elpyi vuoden aikana merkittävästi ja pystyimme taas suuntaamaan katseemme kasvuun ja pidemmän aikavälin tavoitteisiimme. Vielä edellisvuonna keskityimme vahvasti kilpailukyvyn ja joustavuuden turvaamiseen sekä kannattavuuteen ja kassavirtaan.

Vuonna asteittain alkanut talouskasvu paransi toimintaedellytyksiämme. Meille tärkeät strategiateemat eli palveluliiketoiminnan ja ympäristötehokkaiden ratkaisujen kasvattaminen sekä läsnäolomme vahvistaminen kehittyvillä markkinoilla etenivät vuoden aikana hyvin ja asettamiemme tavoitteiden suuntaisesti. Jatkoimme myös toimintamme kehittämistä kohti pitkän aikavälin taloudellisia tavoitteitamme. Käsittelemme seuraavassa toimiamme näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Olemme myös nostaneet kaksi kestävään kehitykseen liittyvää tavoitetta eli työtapaturmien estämisen ja energiankulutuksemme vähentämisen koko Metsoa koskeviksi tavoitteiksi.

JOHDON ANALYYSI TALOUDELLISET TAVOITTEET

Asetimme elokuussa pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme. Vuonna saavutimme liike vaihdon kasvua, euromääräisen kannattavuuden parantamista sekä kassa virtaa ja pääomarakennetta koskevat tavoitteemme.

Ehdotettu osinko on osinkopolitiikkaamme suurempi. Suhteellista kannattavuutta (EBITA %:a liikevaihdosta) ja sitoutuneen pääoman tuottoa (ROCE-%) koskevien tavoitteidemme saavuttaminen edellyttää vahvaa kysyntäympäristöä. Molemmat tunnusluvut paranivat, mutta jäivät vielä tavoitteistamme. Arvioimme, että meillä on vakaa pohja pitkän aikavälin tavoitteidemme saavuttamiseen kysyntä ympäristön toipuessa takaisin vuosien – kaltaiselle hyvälle tasolle.

Kasvu

Tavoitteenamme on kestävä kannattava kasvu. Maailmanlaajuiset megatrendit tarjoavat meille tähän erinomaiset mahdollisuudet. Kehittyvien markkinoiden talouskasvu ja kaupungistuminen lisäävät infrastruktuuriinvestointeja liikenneverkostoon, rakentamiseen ja energiakapasiteettiin. Tämä lisää erilaisten metallien ja mineraalien kysyntää ja vaatii maailmanlaajuisesti kaivoskapasiteetin ja metallinkierrätysratkaisujen kasvattamista. Kuluttavan keskiluokan nopea kasvu ja elintason nousu taas lisää kartongin, paperin ja hienopaperin kulutusta ja vaatii lisäinvestointeja niiden tuotantoon.

Energian kulutuksen kasvaessa huoli ilmaston lämpenemisestä ja fossiilisten polttoaineiden loppumisesta lisää investointeja uusiutuvien energialähteiden, kuten biomassan ja jätteen, hyödyntämiseen sekä tuotantoprosesseihin, jotka kuluttavat vähemmän energiaa, raaka-aineita ja vettä sekä käyttävät kierrätysmateriaaleja ja tuottavat vähemmän haitallisia päästöjä. Lisäämme tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiamme ympäristöratkaisuihin sekä kehitämme Energia- ja ympäristöteknologian tarjontaamme systemaattisesti.

Vahva maailmanlaajuinen läsnäolomme lähellä asiakkaita sekä vahvistuvat panostuksemme palveluliiketoiminnan kehittämiseen tarjoavat kasvumahdollisuuksia kaikissa liiketoiminnoissamme.

Pitkällä aikavälillä arvioimme Metson kasvun arvioidaan tulevan erityisesti Kaivosja maarakennusteknologiasta sekä Energiaja ympäristöteknologiasta. Tavoittelemme ensisijaisesti orgaanista kasvua, sillä se on riskittömin tapa kasvaa. Samalla tutkimme myös nykyistä tuote- ja palvelutarjontaamme sekä maantieteellistä kattavuuttamme täydentäviä yritysostomahdollisuuksia, joilla voimme tuoda lisäarvoa asiakkaillemme ja omistajillemme.

Kannattavuus

Kannattavuutemme on parantunut viime vuosien aikana – prosenttiyksikköä verrattuna ajanjaksoon ennen vuotta . Suhteellista kannattavuutta (EBITA-%) ja pääoman tuottoa (ROCE-%) koskevat tavoitteemme on asetettu niin, että niiden saavuttaminen edellyttää vuosien – kaltaisen vahvan suhdanteen mukaista hyvää kysyntäympäristöä. Nykyisillä valuuttakursseilla laskettuna liikevaihtomme nousi tuolloin lähelle miljardia euroa.

Liiketoimintamme rakenne vaikuttaa merkittävästi kannattavuustavoitteidemme saavuttamiseen. Tavoitteenamme on nostaa palveluliiketoiminnan osuutta liikevaihdostamme ja pitää se suhdannehuipussakin yli prosentissa. Arvioimme Paperi- ja kuituteknologian osuuden liikevaihdostamme laskevan lähivuosina alle prosenttiin. Näiden rakenteellisten muutosten myötä arvioimme EBITA:n ennen kertaluonteisia eriä suhteessa liikevaihtoon paranevan noin prosenttiyksiköllä verrattuna ajanjaksoon –.

Liiketoimintarakenteessa tapahtuvien muutosten lisäksi kannattavuustavoitteidemme saavuttaminen edellyttää Kaivosja maarakennusteknologian sekä Energia- ja ympäristöteknologian kannattavuuden palaamista aiemmille huipputasoille sekä Paperi- ja kuituteknologian kannattavuuden paranemista – prosenttiyksiköllä vuosien – tasosta. Keskeisiä asioita Paperi- ja kuituteknologian kannattavuuden parantamiseksi ovat kustannusrakenteen keventäminen, palveluliiketoiminnan kasvattaminen sekä Kuidut- ja Pehmopaperit -liiketoimintojen uuslaitekaupan kannattavuuden parantaminen.

Seuraamme liiketoimintojemme menestystä EBITA-%:lla mitatun kannattavuuden lisäksi sitoutuneen pääoman tuoton avulla. Metson sitoutuneen pääoman tuottotavoitteen (ROCE yli prosenttia) toteutuminen edellyttää EBITA:n olevan yli prosenttia liikevaihdosta. Liiketoimintojemme pääoman tarve vaihtelee sen mukaan, onko kyseessä projekti-, tuote- vai palveluliiketoiminta. Segmenttitasolla prosentin ROCE:n saavuttaminen edellyttää, että EBITA on Kaivos- ja maarakennusteknologiassa yli prosenttia liikevaihdosta, Energia- ja ympäristöteknologiassa yli prosenttia liikevaihdosta ja Paperi- ja kuituteknologiassa yli prosenttia liikevaihdosta.

Johtopäätökset

Hallituksen osinkoehdotus, 1,55 euroa osakkeelta, kertoo vakaasta taloudellisesta asemastamme ja luottamuksestamme Metson tulevaan kehitykseen. Osingonjaon jälkeenkin taseasemamme on vahva, jotta voimme kehittää Metsoa eteenpäin.

Viime vuoden kehityksen perusteella ja olettaen maailmantalouden asteittaisen elpymisen jatkuvan, arvioimme Metson liikevaihdon kasvavan vuonna 2011 yli 10 prosenttia vuodesta 2010 ja EBITA:n ennen kertaluonteisia eriä paranevan.

Taloudellisen tuloksen parantamisessa on omat haasteensa myös kuluvana vuonna: muun muassa talouden elpymisen hauraus eräillä alueilla, kasvava inflaatio erityisesti kehittyvillä markkinoilla ja valuuttakurssivaihtelut. Myönteistä on kaivosliiketoiminnan näkymien paraneminen sekä palveluliiketoiminnan näkymien säilyminen vahvana kaikissa liiketoiminnoissamme. Viime vuodet ovat selvästi osoittaneet Metson ketteryyden ja kilpailukyvyn. Metso on vahvassa asemassa jatkamaan kannattavaa kasvua.

Kestävän kehityksen globaalit tavoitteet

ENERGIANSÄÄSTÖ JA HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT

KUVAUS

Tavoitteenamme on parantaa energiatehokkuutta ja vähentää hiilidioksidipäästöjä 15 prosentilla vuoteen 2015 ja 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä.

VUOSI 2010

Vuonna 2010 käynnistimme energiatehokkuusohjelman ja perustimme Metso-tasoisen energiatehokkuustiimin ja aloitimme energiansäästömahdollisuuksien kartoituksen.

VUOSI 2011

Vuonna 2011 jatkamme energiansäästömahdollisuuksien kartoittamista paljon energiaa käyttävissä tuotantoyksiköissämme ja käynnistämme ensimmäiset energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit.

TYÖTURVALLISUUS

KUVAUS

Lyhyen tähtäimen työturvallisuustavoitteemme on tapaturmataajuus (LTIF) alle 10 jokaisessa Metson yksikössä vuoteen 2012 mennessä.

VUOSI 2010

Vuonna 2010 tapaturma taajuutemme (LTIF) oli 12,4. Suurimmista 93 yksiköstämme 53 pääsi tavoitteeseen.

VUOSI 2011

Tehostamme työturvallisuustyötä vahvistamalla työturvallisuusorganisaatiota ja lisäämällä muun muassa työturvallisuusasioiden koulutusta.

Meillä on kaksi vuonna asettamaamme kestävän kehityksen tavoitetta, jotka koskevat energiansäästöä ja työturvallisuutta. Viime vuonna yli puolet yksiköistämme saavutti asettamamme lyhyen aikavälin työturvallisuustavoitteen. Saavuttaaksemme energiansäästötavoitteemme käynnistimme koko Metson kattavan energiatehokkuusohjelman vuonna .

Globaalit turvallisuustavoitteet

Metson työterveys- ja turvallisuuspolitiikka tukee turvallisen, terveellisen ja hyvin hoidetun työympäristön kehittämistä. Pitkällä aikavälillä tavoitteenamme on nolla työtapaturmaa.

Lyhyen aikavälin työturvallisuustavoitteenamme on tapaturmataajuus alle jokaisessa Metson yksikössä vuoteen mennessä. Vuonna tapaturmataajuutemme (LTIF) oli ,. Tapaturmataajuudella tarkoitetaan vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrää miljoonaa työtuntia kohti.

Vuonna Metson suurimmasta yksiköstä saavutti asettamamme työturvallisuustavoitteen. Metson yksiköiden tulokset tällä alueella vaihtelevat suuresti ja työterveys- ja työturvallisuustyössä on selvästi vielä parantamisen varaa. Vuonna lisäämme panostustamme työterveys- ja turvallisuusasioihin muun muassa vahvistamalla työturvallisuusorganisaatiota ja ottamalla käyttöön uusia työkaluja työturvallisuuden koulutukseen. Uskomme, että jokainen tapaturma on vältettävissä.

Energiatehokkuudesta hyötyy sekä ympäristö että talous

Vuonna asetimme omalle tuotannollemme globaalit, koko konsernin kattavat energiansäästö- ja hiilidioksidipäästötavoitteet. Suurin osa raportoiduista CO-päästöistämme muodostuu energiankäytöstä, joten energiankulutuksen alentaminen pienentää samalla päästöjä – taloudellista hyötyä unohtamatta.

Konsernin energiansäästö- ja hiilidioksidipäästöjen vähennysmahdollisuuksien kartoitus aloitettiin eniten energiaa käyttäneistä tuotantoyksiköistä, joista suurimmat ovat teräs- ja rautavalimoita. Kartoitusta jatketaan tänä vuonna lopuissa eniten energiaa käyttävissä tuotantoyksiköissä. Kun se on saatu päätökseen, Metson energiankulutuksesta on kartoitettu prosenttia.

Suurimmat säästömahdollisuudet liittyvät polttoaineen ja lämmön käyttöön. Tuotantoprosessin ulkopuolella potentiaalisia säästöjä löytyi esimerkiksi jäähdytyksestä ja paineilmajärjestelmistä.

Energiatehokkuustiimin tekemän selvityksen pohjalta määrittelimme energiatehokkuusindeksit, ja tuotantoyksiköt raportoivat energiankäytöstään indeksien mukaisesti ensimmäisen kerran vuoden kolmannella neljänneksellä. Tulevaisuudessa neljännesvuosittainen raportointi edistää energiatehokkuuden parantamista ja seurantaa konsernitasolla.

• Hallituksen toimintakertomus s. –
• Lukuja s. –
• Metsolaiset s. –
• Kestävän kehityksen tietojen raportointiperiaatteet on esitetty kestävän kehityksen verkkojulkaisussamme www.metso.com/ sustainabilityresults (englanniksi)

Johtopäätökset

Uskomme, että yritykset, jotka suuntaavat toimintaansa kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemiseen, menestyvät ja luovat pitkällä aikavälillä arvoa ja hyvinvointia sidosryhmilleen ja ympäröivälle yhteiskunnalle.

Toimintaympäristömme nopeat muutokset lisäävät sisäisen kehitystyön ja toimintamme parantamisen tärkeyttä. Työturvallisuus vaatii jatkuvaa toimintamme kehittämistä. Myös oman tuotantomme ympäristötehokkuuden lisääminen on tärkeä osa kestävää kehitystämme.

Lue lisää kestävästä kehityksestä Metso Sustainability Results 2010 -verkkojulkaisusta (englanniksi) verkkosivuillamme www.metso.com.

Liiketoiminnat ASIAKASTEOLLISUUDET

	Kaivosteollisuus	Maarakennusteollisuus	Voimantuotanto
Markkinakehitykseen vaikuttavat tekijät	t Kehittyvien markkinoiden kasvu t Infrastruktuuri-investoinnit t Kuluttavan keskiluokan kasvu t Kaupungistuminen	t Kehittyvien markkinoiden kasvu t Infrastruktuuri-investoinnit ja ylläpito t Kaupungistuminen	t Energiankulutuksen kasvu t Investoinnit uusiutuvaan energiaan t Ikääntyvän voimalaitoskannan uusinta
Orgaaniset kasvumahdollisuudet	Erinomainen	Hyvä	Hyvä
Yritysosto potentiaali	Kohtalainen	Kohtalainen	Laaja
Osuus saaduista tilauksista 2010	29 %	13 %	11 %

METSON LIIKETOIMINNAT

Segmentti ja liikevaihto 2010	Kaivos- ja maarakennusteknologia, 2 235 milj. e
Tuotteet ja palvelut	t Kaivosteollisuuden kokonaisratkaisut t Jauhinmyllyt, jauhatusratkaisut t Murskaimet, murskausratkaisut t Prosessilaitteet kuten pumput, suodattimet, sakeuttimet, erottelulaitteet t Liikuteltavat murskaimet ja seulat t Materiaalinkäsittelyratkaisut, kuljettimet t Asiantuntija- ja huoltopalvelut t Vara- ja kulutusosat
Asiakkaat	t Kaivosteollisuus t Maarakennusteollisuus (louhokset ja urakoitsijat)
Kilpailijat	t Kaivosteollisuus: FLSmidth, Outotec, ThyssenKrupp, Sandvik, Weir, Citic t Maarakennusteollisuus: Terex, Sandvik, Astec t Palveluliiketoiminta: Paljon paikallisia ja alueellisia kilpailijoita
Globaali markkina-asema	t Jauhinmyllyt (.) t Kaivosmurskaimet (.) t Maarakennusteollisuuden murskaus- ja seulontalaitokset (.–.)
Liiketoimintalinjat	t Palvelut: liikevaihto   milj. e t Laitteet ja järjestelmät: liikevaihto   milj. e t Kaivosala: liikevaihto   milj. e t Maarakennus: liikevaihto  milj. e
Osuus saaduista tilauksista 2010	41 %

Automaatio	Kierrätys	Paperi ja kartonki	Kuidut
t Teollisten prosessien optimoin ti ja energiansäästö t Energiankulutuksen kasvu	t Kaatopaikkojen rajoittaminen t Luonnon raaka-aineiden korvaaminen kierrätetyillä raaka-aineilla	t Kehittyvien markkinoiden kasvu t Kuluttavan keskiluokan kasvu Aasiassa t Digitaalinen media	t Paperin ja kartongin kulutuksen kasvu Aasiassa t Raaka-aineiden saatavuus ja hinta Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa t Kapasiteetin sulkemiset Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa
Hyvä	Hyvä	Rajallinen	Rajallinen
Laaja	Laaja	Rajallinen	Rajallinen
7 %	3 %	27 %	10 %

Energia- ja ympäristöteknologia, 1 435 milj. e	Paperi- ja kuituteknologia, 1 856 milj. e
t Kattilalaitokset, soodakattilat, haihduttamot, savukaasunpuhdistus ja ympäristönsuojeluteknologia, voimakattiloiden modernisoinnit t Prosessiautomaatio- ja informaatiohallintajärjestelmät ja sovellusverkot t Prosessien mittausjärjestelmät ja analysaattorit t Säätö-, sulku- ja hätäsulkuventtiilit sekä älykkäät asennoittimet ja kunnonvalvonta t Laitteita kierrätysmetallin pienennykseen, lajitteluun, erotteluun ja puristukseen t Laitteita kiinteän jätteen pienennykseen ja lajitteluun t Asiantuntija- ja huoltopalvelut t Vara- ja kulutusosat	t Paperi- kartonkikoneet, kokonaiset tuotantolinjat t Pehmopaperikoneet, kokonaiset tuotantolinjat t Kemiallisen massateollisuuden laitteet ja tuotantolinjat t Mekaanisen massateollisuuden laitteet ja tuotantolinjat t Paperi-, massa-, energia- ja kaivosteollisuuden kudokset ja suodantinkankaat t Asiantuntija- ja huoltopalvelut t Vara- ja kulutusosat
t Voimalaitokset t Öljy- ja kaasuteollisuus t Massa- ja paperiteollisuus t Kierrätys	t Paperin, pehmopaperin ja kartongin valmistajat t Mekaanisen ja kemiallisen massan valmistajat
t Voimalaitokset (ml. massa- ja paperiteollisuus): Foster Wheeler, Andritz, Babcock & Wilcox t Automaatiojärjestelmät: ABB, Honeywell, Invensys t Venttiilit: Emerson Process Management, GE, Flowserve t Metallin kierrätys: Lefort, Akros Henschel, Harris, The Shredder Company t Kiinteän jätteen kierrätys: Komptech, Lindner, SID	t Paperi ja kartonki: Voith, Andritz t Massa: Andritz, GL&W t Pehmopaperi: Andritz, Voith, Celli, Kawanoe Suki sekä useita pienempiä yhtiöitä t Kudokset: Albany, Xerium, Voith, AstenJohnson t Palveluliiketoiminta: Paikallisia ja alueellisia kilpailijoita
t Leijupetikattilat biomassan polttoon energiateollisuudelle (.–.) t Massa- ja paperiteollisuuden erikoisanalysaattorit ja sakeusmittarit (.), säätöventtiilit (.), soodakattilat (.–.), automaatioratkaisut (.) t Öljy- ja kaasuteollisuuden venttiilit (.) t Voimalaitosautomaatio (<.) t Laitteet kierrätysmetallin käsittelyyn (.) t Laitteet kiinteän jätteen pienennykseen (.)	t Paperin- ja kartonginvalmistuslinjat (.) t Massanvalmistuslinjat (.–.) t Pehmopaperikoneet (.) t Kudokset (.)
t Voimantuotanto: liikevaihto  milj. e t Automaatio: liikevaihto  milj. e t Kierrätys: liikevaihto  milj. e	t Paperit: liikevaihto   milj. e t Kuidut: liikevaihto  milj. e t Pehmopaperit: liikevaihto  milj. e t Kudokset: liikevaihto  milj. e
26 %	32 %

Asiakasteollisuudet

Kolme segmenttiämme, Kaivos- ja maarakennusteknologia, Energia- ja ympäristöteknologia sekä Paperi- ja kuituteknologia, tarjoavat tuotteita ja palveluita useille asiakasteollisuuksille.

Asiakkaita useilla teollisuudenaloilla

Palvelemme asiakkaita kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, öljy- ja kaasu-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudessa maailmanlaajuisesti toimittamalla heille investointituotteita ja niihin liittyviä prosessiratkaisuja sekä palveluita. Valtaosa asiakkaistamme on teollisuusyrityksiä, kuten kaivosyhtiöitä, energiayhtiöitä tai paperiteollisuuden yrityksiä. Urakoitsija-asiakkaita on lähinnä maarakennus- ja kierrätysteollisuudessa. Suurin osa asiakkaistamme toimii prosessiteollisuudessa ja jalostaa toiminnassaan luonnon raaka-aineita tai kierrätysmateriaaleja.

Liiketoimintamme koostuu tuote-, projekti- ja palveluliiketoiminnoista, jotka muodostavat tasapainoisen kokonaisuuden. Suuret projektitoimitukset ovat tyypillisiä kaivos-, voimantuotanto- sekä massa- ja paperiteollisuudelle. Maarakennus-, kierrätys- sekä öljy- ja kaasuteollisuuden toimituksemme puolestaan koostuvat pääosin yksittäisistä laitteista ja pienemmistä kokonaisuuksista. Palveluliiketoiminnan osuus on merkittävä kaikissa liiketoiminnoissamme.

Asiakkaamme tekevät investointipäätöksiä pääosin tuotteidensa pitkän aikavälin kysyntä- ja hintanäkymien pohjalta. He rahoittavat isommat investointiprojektinsa tyypillisesti kassavirran ja lainarahoituksen yhdistelmällä, pienemmät palvelut ja koneuusinnat puolestaan omalla kassavirralla. Emme pääsääntöisesti osallistu asiakasprojektien rahoitukseen.

Asiakkaamme painottavat investointipäätöksissään sijoitetun pääoman tuottoa ja hakevat sen vuoksi tehokkaita ratkaisuja, joissa investointi- ja käyttökustannukset ovat mahdollisimman pienet.

Asiakasteollisuutemme

Kaivosteollisuus

Kaivosteollisuuden asiakaskuntamme koostuu suurista globaaleista kaivosyhtiöistä, merkittävistä alueellisista

toimijoista ja pienemmistä, paikallisista kaivosyhtiöistä. Kaivosteollisuus on viime vuosien aikana keskittynyt, mutta merkittävä osa maailman kaivostoiminnasta on edelleen pienten ja keskisuurten alueellisten ja paikallisten kaivosyhtiöiden hallussa. Kaivosteollisuuden investointien painopiste on viime vuosikymmenen aikana siirtynyt entistä selvemmin eteläiselle pallonpuoliskolle. Lähes prosenttia kaivosalan liikevaihdostamme tulee alan suurilta globaaleilta toimijoilta tai merkittäviltä alueellisilta kaivosyhtiöiltä.

Arvioimme, että noin kaksi kolmasosaa toimittamistamme laitteista ja prosesseista menee rautamalmin, kuparin ja kullan tuotantoon, mutta myös muu kaivostoiminta, esimerkiksi nikkelin, platinan, sinkin, hopean ja timanttien tuotantoon liittyen, on meille tärkeää. Tuotetarjontamme käsittää muun muassa murskaimia, seuloja, jauhinmyllyjä, rikastusratkaisuja, pelletointilaitoksia, materiaalinkäsittelylaitteita ja polttoprosesseja sekä asiantuntija- ja huoltopalveluita.

Turvatakseen kaivostensa tehokkaan toiminnan kaivosyhtiöiden on matalasuhdanteessakin tehtävä korvausinvestointeja sekä hankittava vara- ja kulutusosia ja huoltopalveluita kaivoslaitteisiinsa. Yli puolet kaivosteollisuuden toimituksistamme on palveluliiketoimintaa, mikä tasoittaa suhdannevaihteluiden vaikutuksia liikevaihtoomme.

Uusia kaivoshankkeita käynnistetään lisääntyvässä määrin geopoliittisesti ja puutteellisen infrastruktuurinsa takia haasteellisissa ympäristöissä, kuten Afrikassa ja vaikeapääsyisillä vuoristoalueilla Etelä-Amerikassa. Malmioiden jatkuva köyhtyminen vaatii investointeja kapasiteettiin, koska saman mineraalimäärän tuottamiseksi on prosessoitava entistä suurempia malmimääriä. Näiden mittavien ja pääomaintensiivisten hankkeiden arvioidaan tarjoavan lähivuosina runsaasti liiketoimintamahdollisuuksia Metson kaltaisille suurille ja teknologiaosaamiseltaan korkeatasoisille kaivosteollisuuden laite- ja palvelutarjoajille.

Kehittyneiden markkinoiden elpyminen ja kehittyvien markkinoiden vahvana jatkunut talouskasvu lisäsivät vuonna mineraalien kulutusta. Mineraalien vahvistuvan kysynnän ja hintojen nousun ansiosta kaivosyhtiöiden kapasiteetin käyttöasteet nousivat korkeiksi, mikä lisäsi selvästi kaivosyhtiöiden investointeja kulutus- ja varaosiin sekä kapasiteetin laajennuksiin. Myös isoihin uusinvestointiprojekteihin liittyvä tarjoustoiminta vilkastui, mutta päätöksiä ehdittiin vuoden aikana tehdä vain muutamia. Investointipäätökset jäivät näin edelleen selvästi huippuvuosia ja pienemmiksi. Arvioimme kaivosteollisuuden investointien jatkavan kasvuaan vuonna ja myös isojen uusinvestointiprojektien siirtyvän päätösvaiheeseen. Vahvistuvan mineraalien kysynnän ja laajan asennetun laitekantamme johdosta arvioimme kaivoslaitteisiin liittyvien palveluiden kysynnän jatkavan kasvua.

Maarakennusteollisuus

Maarakennusteollisuuden asiakaskunta on jakautunut: alalla on muutamia suuria toimijoita, mutta valtaosa asiakkaistamme on pieniä tai keskisuuria yrityksiä ja urakoitsijoita. Maarakennusliiketoimintamme liikevaihto jakautuu lähes tasan louhosten ja urakoitsijoiden kesken. Louhokset ovat joko suuria kansainvälisiä yhtiöitä tai paikallisia ja alueellisia toimijoita. Urakoitsijat ovat pääosin pieniä tai keskikokoisia paikallisia tai alueellisia yrityksiä, jotka toimivat sopimusmurskaajina louhoksilla ja rakennustyömailla. Asiakkaamme reagoivat yleensä nopeasti markkinatilanteen muutoksiin sopeuttamalla uusinvestointiensa määrää.

Toimitamme maarakennusteollisuuden asiakkaillemme kivenmurskaimia, liikuteltavia ja kiinteitä murskauslaitoksia, seuloja ja kuljettimia sekä asiantuntija- ja huoltopalveluja. Asiakkaitamme kiinnostavat erityisesti energiatehokkaat, liikuteltavat ja mahdollisimman vähän jätettä, melua ja pölyä tuottavat ratkaisut. Runsas kolmannes maarakennusteollisuuden liikevaihdostamme tulee palveluliiketoiminnasta.

Maarakennusteollisuuden kehitykseen vaikuttavat keskeisesti nopeasti kasvava infrastruktuuri-investointien tarve kehittyvillä markkinoilla sekä vanhentuvan infrastruktuurin kunnostus- ja laajennustarpeet kehittyneillä markkinoilla. Tulevaisuuden kasvualueena näemme kehittyvät markkinat, erityisesti Itä-Euroopan maat, Intian, Kiinan ja Etelä-Amerikan, joissa julkinen sektori on varannut merkittäviä summia tieverkoston ja muun kuljetusinfrastruktuurin kehittämiseen.

Arvioimme, että useiden maiden esittämillä infrastruktuurin kehittämiseen liittyvillä talouden tukitoimilla on pidemmällä aikavälillä myönteinen vaikutus maarakennusteollisuuden kysyntään, mutta toistaiseksi vaikutukset ovat olleet vähäisiä. Aasian ja Tyynenmeren alueilla ja Brasiliassa, missä talouskasvu on ripeää,

yhteistyöllä Tuloksia

Biomassan rooli tulevaisuuden energiantuotannossa

Teemu Ruska, Boston Consulting Groupin Suomen toimiston toimitusjohtaja ja partneri kertoo näkemyksiään biomassan roolista tulevaisuuden energiantuotannossa.

Euroopan Unioni on asettanut kunnianhimoiseksi tavoitteeksi nostaa uusiutuvan energian osuus nykyisestä noin 12 prosentista vähintään 20 prosenttiin energian loppukäytöstä tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Tässä yhteydessä energian loppukäyttö kattaa sähköenergian, lämmitys- ja jäähdytysenergian sekä liikenteen polttoaineet. Kaikki jäsenvaltiot ovat hiljattain laatineet alustavat suunnitelmat tavoitteen saavuttamiseksi. Uusiutuvan energian osuutta koskevat tavoitteet vaihtelevat Belgian 13 prosentista Ruotsin 50 prosenttiin.

Ratkaisu perustuu tasapainoiseen teknologia-mixiin, ja vaihtoehtoisten uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien teknologioiden painotus vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioittain. Biomassaa hyödyntävä lämmön ja sähkön yhteistuotanto on yksi keskeisistä käytettävistä teknologioista. Biomassan käyttöä puoltavat ympäristö- ja taloudellisten syiden lisäksi hyvä saatavuus sääolosuhteista riippumatta ja helposti hyödynnettävä lämpökuorma.

Kansallisten suunnitelmien perusteella biomassaan perustuva sähkön ja lämmön yhteistuotanto lisääntyy yli 400 TWh:lla vuosina 2010–2020. Biomassaan perustuva sähköntuotanto kaksinkertaistuu 114 TWh:sta 232 TWh:iin, ja biomassaan perustuva lämmitys- ja jäähdytysenergia lisääntyy 685 TWh:sta 1 006 TWh:iin. Absoluuttinen kasvu tulee olemaan suurinta Ranskassa, Italiassa ja Isossa-Britanniassa.

Suuri osa biomassasta hankitaan ja hyödynnetään paikallisesti, mutta suuret alueelliset erot kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tulevat myös lisäämään biomassan kansainvälistä kauppaa. On hyvin mielenkiintoista nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, kun uusia yksiköitä rakennetaan ja biomassamarkkinat kehittyvät edelleen.

Metson kohdemarkkinat 2010: 40,5 miljardia euroa

PAPERI JA KUITU , mrd. e METSON MARKKINAOSUUS ~ %

(Palveluliiketoiminnan kohdemarkkina , mrd. e)

t1BQFSJKBLBSUPOLJ
NSEF

t,VJUVNSEF

t1BQFSJKBLBSUPOLJLVEPLTFU
NSEF t.BTTBKBQBQFSJBVUPNBBUJPKBWFOUUJJMJU
NSEF

ENERGIA JA YMPÄRISTÖ , mrd. e METSON MARKKINAOSUUS ~ %

(Palveluliiketoiminnan kohdemarkkina , mrd. e)

t½MKZKBLBBTV WFOUUJJMJU NSEF

t7PJNBOUVPUBOUP
NSEF

t&OFSHJBKBQSPTFTTJBVUPNBBUJPKBWFOUUJJMJUNSEF

t,JFSSÊUZT
NSEF

infrastruktuurin rakennushankkeet pitävät yllä hyvää kysyntää. Arvioimme, että murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysyntä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa alkaa asteittain elpyä vuoden aikana kasvaneista korvausinvestointitarpeista johtuen, mutta pysyy edelleen heikkona. Maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme jatkuvan tyydyttävänä.

Voimantuotanto

Riippumattomien energiayritysten ja kunnallisten voimayhtiöiden osuus Voimantuotantomme liikevaihdosta on noin kaksi kolmannesta ja massa- ja paperitehtaiden noin kolmannes. Voimantuotantoratkaisuissa vahvuuksiamme ovat teknologinen osaaminen, joka mahdollistaa biomassan ja jätteen hyödyntämisen energiantuotannossa, sekä teknisesti vaativien, useita eri polttoaineita yhdessä käyttävien polttoprosessien hallinta edistyneiden automaatioratkaisujen tukemana. Toimitamme voimantuottajille voimalaitoskattiloita, keskisuuria ja pieniä voimalaitoksia, savukaasujen puhdistusjärjestelmiä, automaatiojärjestelmiä sekä asiantuntija- ja huoltopalveluja.

Pitkällä aikavälillä energiateollisuuden ja erityisesti uusiutuviin polttoaineisiin, kuten biomassaan ja jätteeseen, perustuvan energiantuotannon markkinanäkymät ovat lupaavat. International Energy Agencyn (IEA) ja McKinseyn ennusteiden mukaan noin prosenttia vuonna tarvittavasta voimalaitoskapasiteetista on vielä rakentamatta, ja merkittävän osan rakennettavasta uudesta kapasiteetista arvioidaan pohjautuvan uusiutuviin energialähteisiin. Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana Euroopan ja Yhdysvaltojen ikääntyvien voimalaitosten mittavan uudistustarpeen arvioidaan myös kasvattavan voimakattiloiden kysyntää.

Useat Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat asettaneet tavoitteita uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi, minkä odotamme tukevan biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosratkaisujen kysyntää. Arvioimmekin uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysynnän olevan hyvää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa vuonna . Rahoitusmarkkinoihin ja uusiutuvien energiamuotojen tukikäytäntöihin liittyvät epävarmuudet voivat kuitenkin viivästyttää lopullisten tilauspäätöksien tekemistä. Palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme olevan hyvää.

Öljy- ja kaasu- ja petrokemianteollisuus

Öljy- ja kaasuteollisuuden asiakkaamme ovat öljyn ja kaasun jalostajia, joille toimitamme lähinnä virtauksensäädössä käytettäviä teollisuusventtiileitä, prosessien ohjaamiseen ja valvomiseen käytettäviä automaatiojärjestelmiä sekä asiantuntija- ja huoltopalveluja. Virtauksensäätöratkaisut ovat tärkeä osa jalostamoprosessia, jonka tehokkuus vaikuttaa merkittävästi jalostamoiden kannattavuuteen. Automaatiotuotteistamme yli kaksi kolmasosaa menee öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuuteen ja loput lähinnä sellu- ja paperiteollisuuteen.

t,BJWPTUFPMMJTVVTNSEF t.BBSBLFOOVTNSEF

KAIVOS JA MAARAKENNUS , mrd. e METSON MARKKINAOSUUS ~ % (Palveluliiketoiminnan kohdemarkkina , mrd. e)

Öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuuden investoinnit ja automaatiotuotteiden kysyntä kääntyivät kasvuun vuoden aikana energian tarpeen ja hinnan noustessa maailmantalouden toipumisen seurauksena. Arvioimme automaatiotuotteidemme kysynnän olevan hyvää vuonna öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuuden lisätessä investointejaan.

Kierrätysteollisuus

Kierrätysteollisuuden asiakkaamme ovat pääasiassa kierrätykseen erikoistuneita alueellisia toimijoita. Toimitamme metallinkierrätysteollisuudelle murskaimia, leikkureita, repijöitä ja paalaimia sekä näihin liittyviä palveluita. Tuotetarjontaamme kuuluu myös muun kiinteän jätteen murskaukseen tarkoitettua teknologiaa.

Kierrätysteollisuuden trendejä ovat toimialan keskittyminen sekä toiminnan laajentuminen kattamaan kaikenlaisen kierrätystoiminnan, mukaan lukien metallin, kiinteän jätteen, elektroniikan ja energiajätteen kierrätyksen.

Metallinkierrätysteollisuus on kehittyneintä Euroopassa, Japanissa ja Pohjois-Amerikassa. Kasvualueita ovat Itä-Euroopan maat, Aasia ja Etelä-Amerikka. Pitkällä aikavälillä jätteen uudelleenkäyttö ja mahdollisimman tehokas kierrätys, sekä loppujen jätteiden polttaminen energialaitoksissa yleistyvät, koska kaatopaikkojen kasvu halutaan pysäyttää.

Arvioimme metallijätteen ja muun kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden kysynnän olevan tyydyttävää vuonna . Kierrätyslaitteiden palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme vahvistuvan asiakkaidemme laitosten käyttöasteiden noustessa. Pitkän aikavälin näkymät kierrätysteollisuudessa ovat hyvät.

Massa- ja paperiteollisuus

Massa- ja paperiteollisuudessa asiakaskuntamme muodostuu suurista alueellisista tai globaaleista toimijoista sekä lisäksi suuresta joukosta pienempiä paikallisia yhtiöitä. Olemme yksi maailman johtavista paperi-, kartonkija pehmopaperilinjojen, massateollisuuden linjojen sekä

Saadut tilaukset asiakasteollisuuksittain

• Kaivosteollisuus % ( %)
• Maarakennus % ( %)
• Voimantuotanto % ( %)
• Öljy- ja kaasuteollisuus % ( %)
• Kierrätys % ( %)
• Massateollisuus % ( %)
• Paperiteollisuus % ( %)

niihin liittyvien asiantuntija-, varaosa-, kulutusosa- ja huoltopalvelujen toimittajista.

Investoinnit uusiin koneisiin ja laitteisiin ovat painottuneet entistäkin selvemmin Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan, missä talouskasvu on voimakasta ja raaka-aineena ovat istutusmetsissä nopeasti kasvavat, lyhytkuituiset eukalyptus ja akasia. Myös Venäjällä on suunnitteilla useita massatehdashankkeita metsävarojen hyödyntämiseksi. Euroopassa ja Yhdysvalloissa massa- ja paperiteollisuus on sopeuttamassa toimintaansa pysyvästi muuttuneeseen markkinatilanteeseen, ja tuotantokapasiteettia on vähennetty voimakkaasti. Tuotteidemme ja palvelujemme kysyntä näillä alueilla kohdistuu ensisijaisesti koneuusintoihin, prosessiparannuksiin, vara- ja kulutusosiin sekä huolto- ja kunnossapitopalveluihin.

Uusien kuitulinjojen, laiteuudistusten ja sellutehdaspalveluiden kysyntä on selvästi piristynyt muutaman edellisvuoden alhaisesta tasosta. Arvioimme kuitulinjamarkkinan jatkuvan aktiivisena tämän vuoden aikana, mutta kilpailutilanteen olevan kireää suuremmissa projekteissa. Paperi- ja kartonkilinjojen kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää ja pehmopaperilinjojen hyvää vuonna . Arvioimme paperi- ja kartonkiteollisuuden parantuneiden kapasiteetin käyttöasteiden lisäävän palveluliiketoimintamme kysyntää.

vuorovaikutuksella Tuloksia

Kaivosyhtiöt hakevat tiiviimpää yhteistyötä

Kaivos- ja maarakennusteknologian globaali myyntijohtaja John Trescot, Australian ja Uuden-Seelannin aluejohtaja Ross Wotherspoon sekä Etelä-Amerikan palveluliiketoiminnasta vastaava maajohtaja Aldo Cermenati keskustelevat kaivosalan globaaleista näkymistä.

– John Trescot (JT): Maailman suurimmat kaivosyhtiöt odottavat metallien hintojen pysyvän korkealla joitakin vuosia ja investoivat sen mukaisesti. Talouskriisin seurauksena asiakkaamme haluavat tiivistää yhteistyötä entisestään.

– Ross Wotherspoon (RW): Australiassa monet merkittävistä kaivosyhtiöistä suunnittelevat toiminnan laajentamista ja kapasiteetin lisäystä. Kehittyvien markkinoiden, etenkin Kiinan, investoinnit Australiaan ovat lisääntyneet. Kehittyvät taloudet ovat perinteisesti olleet luonnonvarojemme käyttäjiä, mutta nyt ne haluavat itse olla mukana kehittämässä luonnonvarojen hyödyntämistä ja siihen liittyvää infrastruktuuria.

– Aldo Cermenati (AC): Odotamme Etelä-Amerikassa myös investointeja uusiin projekteihin ja nykyisiin toimintoihin. Kiinalaisten ja japanilaisten yritysten läsnäolo vahvistuu nopeasti, sillä ne investoivat omiin kaivosprojekteihinsa varmistaakseen rikasteiden jatkuvan saannin.

– JT: Me osallistumme esimerkiksi Kiinassa ja Intiassa yhä useammin projekteihin, jotka ovat asiakkaan tavallisen maantieteellisen toimialueen ulkopuolella. Onneksi meillä on vahvat toiminnot kummassakin maassa ja pystymme tarjoamaan globaalia tukea paikallisesti.

– AC: Asiakkaat ovat aiempaa kiinnostuneempia kokonaisratkaisuista, jotka kattavat prosessitakuun, toimittajan voimakkaamman osallistumisen prosessin suunnitteluun sekä yhden asiointikumppanin koko ratkaisulle.

– RW: Asiakkaiden tavoitteena on myös tuottaa entistä enemmän entistä vähemmällä. He panostavat vahvasti käyttökustannusten ja vedenkulutuksen pienentämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen, miehittämättömään toimintaan, kehitysajan lyhentämiseen, pienempiin pääomakustannuksiin jne. Jotkut suurista kaivosyhtiöistä kehittävät pitkälle automatisoituja toimintoja, joita ohjataan valvomoista tuhansien kilometrien päästä itse kaivoksesta. Mahdollisuutemme on kyvyssä tarjota kokonaispalveluita, joissa nämä kaikki vaatimukset otetaan huomioon.

• Megatrendit s. –
• Segmentit s. –
• Lukuja s. –

Kaivos- ja maarakennusteknologia

Kaivosteollisuuden investointien arvioidaan olevan lähivuosina korkealla tasolla johtuen kehittyvien maiden nopeasti kasvavasta mineraalien kulutuksesta. Kehittyvien maiden kasvu vaatii mittavia investointeja kuljetusinfrastruktuuriin, mikä tukee maarakennuslaitteidemme kysyntää. Haemme kasvua palveluliiketoiminnasta ja vahvistamalla läsnäoloamme erityisesti Etelä- ja Väli-Amerikan, Intian, Kiinan ja Venäjän kasvavilla markkinoilla.

Asiakkaan tukena tuotteen elinkaaren ajan

Vahvan markkina-asemamme perustana on ennen kaikkea asiakkaidemme prosessien ja teknologioiden syvällinen ymmärtäminen, pitkäaikaiset asiakassuhteemme sekä kattava tuote- ja palvelutarjontamme. Laaja ja erityisesti kehittyvillä markkinoilla nopeasti kasvava laitekantamme yhdessä kasvavan mineraalien ja kivimurskan kysynnän kanssa luovat hyvän pohjan palveluliiketoimintamme kehittämiselle ja tulevaisuuden kasvulle myös pitkällä tähtäimellä.

Tavoitteenamme on palvella kaivos- ja maarakennusteollisuuden asiakkaitamme tuotteen koko elinkaaren ajan – alkuperäisestä prosessi- tai laitetoimituksesta prosessien jatkuvaan optimointiin ja ylläpitoon. Olemme viime vuosina keskittyneet erityisesti palveluliiketoimintamme kehittämiseen muun muassa laajentamalla tarjontaamme sekä vahvistamalla resurssejamme ja asiakaspalveluamme lähellä asiakkaitamme.

Noin – prosenttia palveluliiketoimintamme liikevaihdosta koostuu kulutus- ja varaosista kunnossapidon ja muiden asiantuntijapalveluiden muodostaessa vastaavasti noin – prosenttia liikevaihdosta. Näemme kasvumahdollisuuksia etenkin laitteiden kunnossapidossa ja erilaisissa asiantuntijapalveluissa, joista monet asiakkaat ovat tähän saakka huolehtineet itse sekä kovassa käytössä olevissa kulutusosissa, joissa kilpailuympäristö on edelleen varsin pirstoutunut.

Kasvun painopiste kehittyvillä markkinoilla

Kehittyvien markkinoiden kasvu ja kaupungistumisen sekä lisääntyvien tavaravirtojen edellyttämä infrastruktuurin rakentaminen vahvistavat lähes kaikkien mineraalien sekä kivimurskan kysyntää. Uuslaitekysynnän kasvun painopiste on siirtynyt kehittyville markkinoille luoden samalla pohjaa myös palveluliiketoiminnan kasvulle.

Olemme viime vuosina laajentaneet toimintaamme etenkin Intiassa ja Brasiliassa. Maailmanlaajuista läsnäoloamme tukee Intian Alwarissa, Rajasthanin osavaltiossa sijaitseva Metso Park -teollisuuskeskus, jonka toiminta käynnistyi vuoden lopulla. Tehtaalla valmistetaan alkuvaiheessa mobiilimurskaimien komponentteja, pumppuja ja kumiosia pääasiassa intialaisten ja muiden lähialueilla toimivien asiakkaiden tarpeisiin. Brasiliasta on viime vuosina kehittynyt sekä liikevaihdolla että henkilöstön määrällä mitattuna suurin yksittäinen markkinamme ja jatkamme toimintamme vahvistamista siellä.

Panostamme lähivuosina liiketoimintamme kehittämiseen myös Kiinassa ja Venäjällä, jotta pystymme hyödyntämään näiden markkinoiden kasvumahdollisuudet. Tavoitteemme on vahvistaa molemmilla markkinoilla paikallista myynti- ja palveluorganisaatiotamme ja kehittää paikallista hankintaosaamistamme ja alihankintaverkostoamme. Myös Australia, Etelä-Afrikka, Chile, Peru, Meksiko ja Kanada ovat meille erittäin tärkeitä kaivosteollisuuden markkinoita, ja tulemme edelleen vahvistamaan läsnäoloamme näissä maissa.

Systemaattista työtä kilpailukyvyn parantamiseksi

Toimimme globaaleilla markkinoilla, ja kiristyvässä kilpailussa menestyminen ja kasvu edellyttävät jatkuvaa toimintatapojemme kehittämistä ja tehostamista. Meillä on käynnissä useita ohjelmia, joilla kehitämme hankinta-, tuotanto-, logistiikka- ja toimitusketjujamme sekä pyrimme parantamaan varastojemme hallintaa ja kiertonopeutta. Toimintojen kehittämisellä emme tavoittele ainoastaan kustannussäästöjä ja toimintaan sitoutuneen pääoman vapauttamista – päämääränämme on asiakaspalvelun ja kilpailukyvyn jatkuva parantaminen. Maailmanlaajuiset johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmämme varmistavat toimintamme yhtenäisyyden, tehokkuuden ja suuruuden etujen hyödyntämisen.

Yksi tulevaisuuden menestymisen edellytyksistä on asiakaskuntamme muuttuviin tarpeisiin vastaava tutkimus- ja tuotekehitystyö. Kaivos- ja maarakennusprosessien ympäristövaikutusten minimointi on noussut yhdeksi keskeiseksi toimintaamme sekä tarjontamme kehittämistä ohjaavaksi tekijäksi. Käytämme toimittamissamme laitteissa ja prosesseissa parasta mahdollista teknologiaa energiankulutuksen, päästöjen, melun ja pölyn vähentämiseksi sekä tuoton maksimoimiseksi. Myös terveys-, turvallisuus- ja ympäristönäkökulmat korostuvat kaikessa toiminnassamme.

Myös riittävän kapasiteetin ja osaamiseltaan korkeatasoisten henkilöresurssien varmistaminen on avainasemassa. Komponenttien ja tuotteiden saatavuuden turvaaminen joko oman tuotannon tai kumppaniverkoston kautta on meille tärkeää. Osaavat suunnittelun ja projektinjohdon sekä kunnossapidon ja huollon ammattilaiset ovat avainasemassa kasvun mahdollistajina eri puolilla maailmaa. Osaamisen siirtäminen on tärkeää toiminnan jatkuvuuden varmistamisessa.

Kohti kannattavaa kasvua

Tuotteidemme ja palvelujemme kysyntä kääntyi vuonna selvään kasvuun etenkin kaivosteollisuudessa ja kehittyvillä markkinoilla, myös maarakennusteollisuudessa. Tavoitteenamme on kannattava kasvu ja vahva kilpailukyky sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä – nojaamme myös tulevaisuudessa laajaan asennettuun laitekantaamme, globaaliin läsnäoloomme, hyviin asiakassuhteisiimme sekä palveluliiketoiminnan vahvaan osaamiseen.

TOIMINTAMALLI

Kaivosteollisuuden laitteet ovat pääosin asiakasräätälöityjä ja keskitymme suunnitteluun ja toimitusprojektien johtamiseen. Ostamme pääosan raskaiden kaivostuotteiden valmistuksesta globaalilta alihankintaverkostoltamme. Maarakennuslaitteet ovat pääosin standardiratkaisuja. Valmistamme ne omissa tehtaissamme eri markkina-alueilla ja keskitymme loppukokoonpanoon komponenttien tullessa alihankkijaverkostoltamme. Vara- ja kulutusosat valmistamme pääosin omissa, eri markkina-alueilla sijaitsevissa tehtaissa, mikä mahdollistaa nopeat toimitukset asiakkaillemme.

STRATEGISET PAINOPISTEALUEEMME

• kasvattaminen
• t Maailmanlaajuisen läsnäolon
• vähentävien laitteiden ja proses-

AVAINLUVUT, milj. e

	2009	2010
Liikevaihto	2 075	2 235
EBITA*	201,6	264,8
% liikevaihdosta	9,7	11,8
Henkilöstö 31.12.	9 541	10 206

* ennen kertaluonteisia eriä

LINKIT & LISÄTIEDOT

• Lue lisää siitä miten maailmanlaajuiset megatrendit vaikuttavat toimintaamme s. –
• Lue lisää kaivos- ja maarakennusteollisuuksien kehityksestä s. –
• Lukuja s.
• Lue lisää taloudellisesta kehityksestämme vuonna hallituksen toimintakertomuksesta s. –
• www.metso.com/ miningandconstruction

Energia- ja ympäristöteknologia

Tulevina vuosina kasvumme energia- ja ympäristöteknologian alueella perustuu suurelta osin bioenergiaratkaisujemme kehittämiseen. Bioenergiaratkaisumme rakentuvat yhteistyömme ja yhteisen osaamisen hyödyntämiseen energiateollisuuden tarpeisiin.

Segmentin yhdistävä tekijä on biomassaan ja jätteeseen perustuvat energiantuotantoratkaisut, joihin Voimantuotanto toimittaa kattila- ja savukaasujen puhdistusteknologian, Automaatio prosessinohjausratkaisut ja Kierrätys kiinteän jätteen käsittelyratkaisut. Tavoitteenamme on kasvaa biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien energiantuotantoratkaisujen nopeasti kehittyvillä markkinoilla. Bioenergiaratkaisujamme täydentävien teknologioiden kehittäminen on meille tärkeä kehityshanke.

Olemme yksi maailman johtavista bioenergian kokonaisratkaisujen toimittajista. Meillä on laaja valikoima biomassan käyttöön pohjautuvia voimalaitosratkaisuja. Lisäksi meillä on teknologiaa niin polttoaineen vastaanottoon, käsittelyyn kuin savukaasujen puhdistukseen sekä koko voimalaitoksen automaatioon. Nykyaikaisissa voimalaitosratkaisuissa automaatiolla on merkittävä rooli energiatehokkuuden lisäämisessä ja päästöjen vähentämisessä.

Olemme myös massa- ja paperiteollisuuden voimantuotantoratkaisujen, soodakattiloiden sekä automaatioratkaisujen ja venttiilien johtava toimittaja. Automaatio- ja palveluratkaisumme auttavat asiakkaitamme lisäämään tehokkuutta ja vähentämään päästöjä sekä raaka-aineiden ja energian käyttöä lukuisten teollisuusalojen prosesseissa. Olemme myös merkittävä öljy-, kaasu- ja petrokemian teollisuuden venttiilija palvelutoimittaja ja metallinkierrätyslaitteiden johtava toimittaja. Toimintamme maantieteellinen laajentaminen ja palveluliiketoimintamme kasvattaminen ovat meille tärkeitä kehitysalueita.

Biomassa korvaa fossiilisia polttoaineita

Globaalit tavoitteet vähentää hiilidioksidipäästöjä ja lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä vahvistavat biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien ratkaisujen kysyntää. Biomassa koostuu orgaanisista,

esimerkiksi puuperäisistä materiaaleista ja sillä voidaan korvata fossiilisia polttoaineita.

Biomassalla tuotettua energiaa kutsutaan hiilidioksidineutraaliksi, koska poltosta vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uuteen kasvustoon. Nopean kiertonsa ansiosta biomassalla arvioidaan olevan keskeinen rooli kestävän energiantuotannon lisäämisessä.

Olemme erityisen vahvoja ns. monipolttoaineita käyttävien voimakattiloiden toimittajana. Meillä on myös vankka osaaminen hiilipölykattiloiden muuntamisesta biomassakattilalaitoksiksi.

Merkittävä osa Euroopan ja Pohjois-Amerikan hiilivoimalaitoksista on käyttöikänsä loppupuolella, ja niiden muuntamisen nykyaikaisiksi, prosessiautomaatiota hyödyntäviksi bio- ja monipolttoainekattiloiksi arvioidaan tulevan ajankohtaiseksi lähivuosina. Olemme kehittäneet automaatiotuotteita ja -sovelluksia, joiden avulla voimantuottajat pystyvät lisäämään laitostensa tehokkuutta ja vähentämään niin polttoaineiden kulutusta kuin päästöjäkin.

Kehitämme polttoprosessin rinnalle uusia biomassan jalostusmenetelmiä, joita ovat muun muassa kaasutus, pyrolyysi ja paahtaminen. Lopputuotteena syntyy entistä energiatehokkaampia, uusia bioenergiatuotteita, kuten bioöljyä, biokaasua, biohiiltä ja muita korkean asteen jalosteita. KATSO LINKKI 1

Kasvua uusilta markkina-alueilta ja palveluista

Bioenergiaratkaisujemme päämarkkinat ovat vielä Eurooppa ja Pohjois-Amerikka. Laajennamme aktiivisesti toimintaamme Aasiaan ja Etelä-Amerikkaan, missä meillä on jo vahva markkina-asema sellu- ja paperiteollisuuden automaatiossa ja voimantuotantoratkaisuissa.

Kierrätysliiketoimintamme yksi haaste on kasvaa myös kehittyvillä markkinoilla. Öljyn ja kaasun hinnan nousu on vahvistanut venttiilien ja niihin liittyvien palvelujen kysyntää kehittyvillä markkinoilla.

Keväällä avasimme Shanghaissa, Kiinassa, automaatioratkaisuihin erikoistuneen teknologiakeskuksen, jonka monipuoliset tilat tarjoavat kattavat mahdollisuudet suunnittelulle ja valmistukselle. Lisäksi siellä on Automaation paikalliset myynti-, palvelu- ja tuotetukitoiminnot sekä Kierrätyksen ja Voimantuotannon toimintoja.

Teknologiatoimitusten lisäksi tarjoamme asiakkaillemme tuotteiden ja tuotantoprosessien elinkaariajatteluun ja syvälliseen sovellusosaamiseen perustuvia palveluita. Jatkossa pyrimme aktiivisesti vahvistamaan asemaamme osaamiseen perustuvien erityispalvelujen tarjoajana lähellä asiakkaitamme.

Ympäristötietoisuus tuo kasvua

Energia- ja ympäristöteknologian tuotteiden ja palvelujen kysyntä vahvistui vuoden aikana asiakkaidemme investointien lisääntyessä ja näkymien parantuessa. Voimistuva ympäristötietoisuus ja tiukentuva ympäristölainsäädäntö luovat arviomme mukaan pidemmällä aikavälillä myönteiset kasvunäkymät bioenergiaratkaisuillemme, energiatehokkuutta lisääville automaatioratkaisuillemme ja kierrätysteknologiallemme.

TOIMINTAMALLI

Voimateollisuuden toimituksemme ovat asiakasräätälöityjä. Keskitymme suunnitteluun ja projektien johtamiseen ja valmistuksesta merkittävä osa alihankitaan. Automaatio-liiketoimintamme koostuu puoliksi prosessiautomaatioratkaisuista ja puoliksi säätöventtiileistä ja asennoittimista. Venttiilit ja asennoittimet kootaan pääosin omissa tehtaissamme ja komponentit alihankitaan. Prosessiautomaatio ratkaisut perustuvat omaan suunnitteluosaamiseemme. Merkittävä osa suunnittelusta ostetaan kilpailukykyisissä maissa toimivilta alihankkijoilta. Kierrätysteknologiaosaamisemme liittyy metallin- ja kiinteän jätteen kierrätykseen. Kierrätyslaitteet valmistamme ja kokoamme pääosin omissa tehtaissamme komponenttien tullessa suurelta osin alihankkijoiltamme.

STRATEGISET PAINOPISTEALUEEMME

• t Bioenergiaratkaisujen
• kehittyvillä markkinoilla

AVAINLUVUT, milj. e

	2009	2010
Liikevaihto	1 523	1 435
EBITA*	147,4	139,0
% liikevaihdosta	9,7	9,7
Henkilöstö 31.12.	6 060	6 073

* ennen kertaluonteisia eriä

LINKIT & LISÄTIEDOT

• Lue lisää siitä miten maailmanlaajuiset megatrendit vaikuttavat toimintaamme s. –
• Lue lisää energia- ja kierrätysteollisuuksien kehityksestä s. –
• Lue lisää ympäristöratkaisuistamme s. –
• Lue lisää taloudellisesta kehityksestämme vuonna hallituksen toimintakertomuksesta s. –
• Lukuja s. –
• www.metso.com/ power
• www.metso.com/ automation
• www.metso.com/ recycling

Paperi- ja kuituteknologia

Investoinnit uuteen paperi- ja kartonkikapasiteettiin jatkuvat Kiinassa ja muualla Aasiassa nopean talouskasvun seurauksena. Uutta sellukapasiteettia rakennetaan lähinnä Etelä-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa, missä on tarjolla edullista puuraaka-ainetta. Laaja asennettu kone- ja laitekantamme tarjoaa palveluliiketoiminnallemme erinomaiset kasvumahdollisuudet maailmanlaajuisesti. Vastaamme toimialan muutokseen vahvistamalla maailmanlaajuista läsnäoloamme. Kuidut- ja Pehmopaperit-liiketoimintojen kannattavuuden parantaminen sekä kustannusrakenteen keventäminen koko liiketoimintasegmentissä on kilpailukykymme vahvistamisessa keskeistä.

Palveluliiketoiminta tärkeää kaikilla markkina-alueilla

Kehittyneillä markkinoilla sellu- ja paperiteollisuuden huolto- ja asiantuntijapalvelujen tarve korostuu, kun asiakkaamme optimoivat olemassa olevaa tuotantokapasiteettiaan prosessiparannuksin ja koneuudistuksin markkinoiden kysyntää vastaavaksi ja kannattavuuden parantamiseksi. Panostammekin Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoilla entistä vahvemmin vara- ja kulutusosapalveluiden sekä muiden huolto- ja kunnossapitopalveluiden kehittämiseen. Palveluliiketoimintamme kehitys nojaa laajaan asennettuun kone- ja laitekantaamme sekä asiakkaidemme teollisten prosessien syvälliseen ymmärtämiseen.

Kehittyvillä markkinoilla pyrimme jo uusia projekteja käynnistäessämme tarjoamaan asiakkaillemme pitkäaikaisia huolto- ja muita palvelusopimuksia. Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen lähellä asiakasta on kilpailukyvyn kannalta keskeistä. Zibon kaupungissa Shandongin maakunnassa sijaitseva kolmas Kiinan huoltokeskuksemme valmistui marraskuussa . Asiakkaidemme toiminnan kasvu tulee jatkossakin ohjaamaan huoltoverkostomme laajenemista.

Kasvatamme palveluliiketoimintaan liittyvää tarjontaamme ja osaamistamme myös strategisilla yritysostoilla. Vuoden lopussa ostimme Tamfelt Oyj Abp:n, joka on yksi maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista. Muodostimme siitä uuden Kudokset-liiketoimintalinjamme.

Vahva asema kehittyvillä markkinoilla

Kasvava kulutushyödykkeiden kysyntä kaikkialla maailmassa ja aiempaa ostovoimaisemman keskiluokan nopea kasvu kehittyvillä markkinoilla lisäävät paperin, pakkauskartongin ja pehmopaperin kulutusta. Konsultointi- ja suunnitteluyhtiö Pöyryn ennusteiden mukaan kysyntä kasvaa kehittyvissä maissa ,– prosenttia vuodessa, mikä edellyttää uusinvestointien määrän pysymistä suunnilleen viime vuosien tasolla.

Uudet paperi- kartonkikoneinvestoinnit ovat keskittyneet Kiinan suurille ja nopeasti kasvaville markkinoille. Olemme tällä hetkellä Kiinan suurin paperi- ja kartonkikoneiden sekä niihin liittyvien huolto- ja asiantuntijapalveluiden toimittaja noin prosentin markkinaosuudella.

Jatkossa paikallisten kilpailijoiden odotetaan vahvistavan tarjontaansa erityisesti yksittäislaitteiden ja huoltopalveluiden toimittajina. Palveluliiketoiminnan osaaminen, paikallisiin tarpeisiin kehitetyt ratkaisut sekä asiakkaan tuotantoprosessien kokonaisosaaminen ovat meidän kilpailuvalttejamme.

Selluntuotannon painopiste on siirtynyt pohjoiselta pallonpuoliskolta Etelä-Amerikkaan ja Kaakkois-Aasiaan, missä on saatavilla runsaasti edullista raaka-ainetta. Brasiliasta on viime vuosien aikana kehittynyt yksi maailman johtavista selluntuottajista. Olemme vahvistamassa Brasiliassa läsnäoloamme rakentamalla uuden palveluja huoltokeskuksen Araucariaan. Muita meille tärkeitä kehittyviä markkinoita ovat esimerkiksi Venäjä ja Intia, joissa meillä on jo vahva markkina-asema sellukonemarkkinoilla. Pyrimme laajentamaan toimintaamme molemmissa maissa markkinoiden kehittyessä.

Vahvistaaksemme maailmanlaajuista läsnäoloamme olemme lisäämässä myös paikallista suunnittelua ja projektinjohto-osaamistamme kehittyvillä markkinoilla. Yksi keskeisiä haasteitamme on varmistaa, että toimin-

tamme ja tuotteidemme laatu säilyy korkeana, kun lisäämme tuotantoamme ja hankintojamme Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.

Pyrimme tutkimuksen ja tuotekehityksen avulla tukemaan asiakastoimialamme rakennemuutosta siten, että tuotteemme ja palvelumme mukautuvat asiakaskuntamme uusiin tarpeisiin. Kehittyneillä markkinoilla tämä merkitsee yhtäältä palveluliiketoimintaa tukevia innovaatioita ja toisaalta täysin uutta liiketoimintaa mahdollistavia ratkaisuja, esimerkiksi metsäyhtiöiden biojalostamohankkeissa. Kehittyvillä markkinoilla tämä tarkoittaa entistä kustannustehokkaampia ratkaisuja. Näiden lisäksi kestävää kehitystä tukevat ratkaisut ovat tuotekehityksemme painopistealue.

Kannattavuus tuo kilpailukykyä

Paperi- ja kuituteknologian kysyntäympäristö vahvistui vuonna kahden vaikean vuoden jälkeen. Kuidutja Pehmopaperit-liiketoimintojen kannattavuuden parantaminen, läsnäolomme vahvistaminen kehittyvillä markkinoilla ja kustannusrakenteemme keventäminen koko segmentissä ovat kilpailukykymme vahvistamisen keskeiset tekijät. Innovatiiviset tuotteemme ja palvelumme, globaali myynti- ja palveluverkostomme sekä suuri asennettu laitekantamme tarjoavat meille hyvän pohjan vahvistaa asemaamme alan johtavana tuote- ja palvelutarjoajana.

TOIMINTAMALLI

Paperi-, kartonki- ja pehmopaperikoneet ovat asiakasräätälöityjä tuotteita, jotka suunnittelemme ja kokoamme tehtaissamme Pohjoismaissa ja Kiinassa alihankkijoilta ostettuja teräsrakenteita ja komponentteja hyödyntäen. Kuidut-liiketoiminnan kemialliselle ja mekaaniselle selluteollisuudelle tarjoamat ratkaisut ovat asiakasräätälöityjä. Keskitymme niissä lähinnä suunnitteluun ja toimitusprojektien johtamiseen alihankkijoiden vastatessa laitteiden valmistuksesta. Kudokset ja paperikoneiden vaatetuksen valmistamme omissa tehtaissamme eri markkina-alueilla. Paperi-, kartonki- ja pehmopaperikoneiden huolto on merkittävältä osin paperikoneiden telojen kunnostusta ja huoltoa. Meillä on telahuoltoyksikköjä ympäri maailmaa.

STRATEGISET PAINOPISTEALUEEMME

• t Kannattavuuden ja hintakilpailu-

AVAINLUVUT, milj. e

	2009	2010
Liikevaihto	1 408	1 856
EBITA*	71,3	107,6
% liikevaihdosta	5,1	5,8
Henkilöstö 31.12.	10 459	10 362
* ennen kertaluonteisia eriä

LINKIT & LISÄTIEDOT

• Lue lisää siitä, miten maailmanlaajuiset megatrendit vaikuttavat toimintaamme s. –
• Lue lisää kannattavuutemme parantamiseen tähtäävistä toimista s. –
• Lue lisää massa- ja paperiteollisuuden kehityksestä s. –
• Lue lisää taloudellisesta kehityksestämme vuonna hallituksen toimintakertomuksesta s. –
• Lukuja s. –
• www.metso.com/ pulpandpaper

Konsernin luvut

Avainluvut, milj. e

	2008	2009	2010
Liikevaihto	6 400	5 016	5 552
Palveluliiketoiminta, %:a liikevaihdosta	38	42	45
Tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA)
sekä kertaluonteisia eriä	686,4	399,0	491,0
%:a liikevaihdosta	10,7	8,0	8,8
Liikevoitto	637,2	293,6	445,2
%:a liikevaihdosta	10,0	5,9	8,0
Tulos ennen veroja	548	222	370
%:a liikevaihdosta	8,6	4,4	6,7
Tilikauden tulos	390	151	258
%:a liikevaihdosta	6,1	3,0	4,6
Bruttoinvestoinnit (ilman yritysostoja)	255	117	135
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä	44	1	21
Tulos/osake, euroa	2,75	1,06	1,71
Osinko/osake, euroa*	0,70	0,70	1,55
Taseen loppusumma	5 511	5 715	6 232
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), %	23,2	10,0	13,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %	26,0	9,8	13,6
Omavaraisuusaste, %	30,9	35,7	38,1
Nettovelkaantuneisuusaste, %	75,7	32,5	15,0
Vapaa kassavirta	29	717	435
Saadut tilaukset	6 384	4 358	5 944
Tilauskanta 31.12.	4 088	3 415	4 023
Henkilöstö 31.12.	29 322	27 166	28 593
* 2010 hallituksen ehdotus

Taserakenne

Käyttöomaisuus Liikearvo Nettokäyttöpääoma

Vapaa kassavirta

Nettovelkaantuneisuus- ja omavaraisuusaste

Segmenttiluvut

KAIVOS JA MAARAKENNUSTEKNOLOGIA

Liikevaihto asiakasteollisuuksittain

Saadut tilaukset alueittain

Suomi % ( %) Muut Pohjoismaat % ( %)

• Muu Eurooppa % ( %)
• Pohjois-Amerikka % ( %)
• Etelä- ja Väli-Amerikka % ( %)
• Aasia ja Tyynenmeren alue % ( %)
• Afrikka ja Lähi-itä % ( %)

Henkilöstö alueittain

Suomi % ( %)

• Muut Pohjoismaat % ( %)
• Muu Eurooppa % ( %)
• Pohjois-Amerikka % ( %)
• Etelä- ja Väli-Amerikka % ( %)
• Aasia ja Tyynenmeren alue % ( %)
• Afrikka ja Lähi-itä % ( %)

Segmenttikohtaiset avainluvut

Milj. e	2009	2010
Liikevaihto	2 075	2 235
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	1 017	1 139
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	201,6	264,8
%:a liikevaihdosta	9,7	11,8
Liikevoitto	198,8	290,4
Sitoutunut pääoma 31.12.	1 072	1 146
Bruttoinvestoinnit	40	37
Tutkimus- ja tuotekehityskulut	12	18
Saadut tilaukset	1 660	2 457
Tilauskanta 31.12.	1 041	1 356
Henkilöstö 31.12.	9 541	10 206

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Palveluliiketoiminnan

liikevaihto

Milj. e

Palveluliiketoiminnan liikevaihto %:a ulkoisesta liikevaihdosta

%

Liikevaihto

Liikevoitto ja EBITA ennen kertaluonteisia eriä

ENERGIA JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIA

Voimantuotanto % ( %) Öljy- ja kaasuteollisuus % ( %)

Kierrätys % ( %) Massa- ja paperiteollisuus % ( %)

Liikevaihto asiakasteollisuuksittain

Saadut tilaukset alueittain

Suomi % ( %) Muut Pohjoismaat % ( %) Muu Eurooppa % ( %)

• Pohjois-Amerikka % ( %)
• Etelä- ja Väli-Amerikka % ( %)
• Aasia ja Tyynenmeren
• alue % ( %) Afrikka ja Lähi-itä % ( %)

Suomi % ( %) Muut Pohjoismaat % ( %) Muu Eurooppa % ( %) Pohjois-Amerikka % ( %) Etelä- ja Väli-Amerikka % ( %) Aasia ja Tyynenmeren alue % ( %) Afrikka ja Lähi-itä % ( %)

Henkilöstö alueittain

Segmenttikohtaiset avainluvut

Milj. e	2009	2010
Liikevaihto	1 523	1 435
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	516	547
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	147,4	139,0
%:a liikevaihdosta	9,7	9,7
Liikevoitto	118,1	111,4
Sitoutunut pääoma 31.12.	524	495
Bruttoinvestoinnit	25	30
Tutkimus- ja tuotekehityskulut	45	45
Saadut tilaukset	1 297	1 528
Tilauskanta 31.12.	1 032	1 158
Henkilöstö 31.12.	6 060	6 073

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Palveluliiketoiminnan liikevaihto

Liikevaihto

Liikevoitto ja EBITA ennen kertaluonteisia eriä

PAPERI JA KUITUTEKNOLOGIA

Liikevaihto asiakasteollisuuksittain

Saadut tilaukset alueittain

Suomi % ( %) Muut Pohjoismaat % ( %)

• Muu Eurooppa % ( %)
• Pohjois-Amerikka % ( %)
• Etelä- ja Väli-Amerikka % ( %)
• Aasia ja Tyynenmeren alue % ( %)
• Afrikka ja Lähi-itä % ( %)

Henkilöstö alueittain

Suomi % ( %)

• Muut Pohjoismaat % ( %)
• Muu Eurooppa % ( %)
• Pohjois-Amerikka % ( %)
• Etelä- ja Väli-Amerikka % ( %)
• Aasia ja Tyynenmeren alue % ( %)
• Afrikka ja Lähi-itä % ( %)

Segmenttikohtaiset avainluvut

Milj. e	2009	2010
Liikevaihto	1 408	1 856
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	569	766
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	71,3	107,6
%:a liikevaihdosta	5,1	5,8
Liikevoitto	0,8	70,3
Sitoutunut pääoma 31.12.	636	584
Bruttoinvestoinnit	42	60
Tutkimus- ja tuotekehityskulut	56	48
Saadut tilaukset	1 384	1 947
Tilauskanta 31.12.	1 380	1 559
Henkilöstö 31.12.	10 459	10 362

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Palveluliiketoiminnan liikevaihto

Liikevaihto

Liikevoitto ja EBITA ennen kertaluonteisia eriä

Operatiiviset luvut

Avainluvut

Milj. e	2008	2009	2010
Hankinnat*	4 214	3 248	3 470
Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset (sisältäen teollisoikeudet)	148	131	129
Tutkimus- ja tuotekehityskulut	134	115	111
Kantapatenttihakemukset, kpl*	230	200	181
Keksintöilmoitukset, kpl*	900	620	780
Henkilöstö keskimäärin	28 010	27 813	27 585
Palkat ilman sivukuluja	1 066	991	1 106
Tapaturmataajuus (LTIF)*	n/a	n/a	12,4
Sairaus- ja tapaturmapoissaolot, päivää/hlö*	6,1	5,4	5,4
Tuki yleishyödyllisiin tarkoituksiin*	0,9	0,6	3,1
*Sertifioitujen ympäristöjärjestelmien kattavuus, %	58,0	63,0	64,0
Hiilidioksidipäästöt, 1 000 t*	316	265	284
Energiankulutus, TJ*	3 996	3 398	3 693
Metallien käyttö, 1 000 t*	251	156	235

* Tilintarkastamaton luku

** Suhteutettuna energiankäyttöön

Liikevaihto, 20 suurinta maata Saadut tilaukset, 20 suurinta maata

Milj. e 2009 2010 Kiina 538 880 Yhdysvallat 566 704 Brasilia 301 422 Suomi 328 296 Australia 216 277 Ruotsi 335 275 Saksa 350 259 Kanada 208 215 Venäjä 119 202 Intia 131 165 Chile 129 160 Ranska 160 149 Etelä-Afrikka 158 134 Meksiko 78 126 Espanja 81 110 Puola 115 103 Iso-Britannia 75 101 Norja 62 78 Turkki 24 65 Belgia 67 63

Milj. e	2009	2010
Kiina	762	895
Yhdysvallat	631	704
Brasilia	200	592
Suomi	292	348
Ruotsi	231	307
Venäjä	127	279
Intia	117	231
Australia	165	227
Iso-Britannia	49	211
Kanada	165	209
Saksa	194	202
Chile	134	190
Ranska	108	145
Etelä-Afrikka	115	145
Meksiko	93	116
Turkki	35	94
Peru	37	88
Espanja	107	72

Norja 71 68 Puola 109 60

	2009	2010
Suomi	8 746	8 748
Kiina	2 622	2 842
Yhdysvallat	2 758	2 767
Ruotsi	2 754	2 677
Brasilia	1 738	2 029
Etelä-Afrikka	1 311	1 319
Saksa	993	1 164
Intia	735	864
Chile	563	744
Kanada	670	724
Ranska	755	717
Australia	507	535
Puola	105	490
Tšekin tasavalta	337	337
Espanja	270	274
Portugali	263	255
Meksiko	179	230
Iso-Britannia	273	225
Venäjä	177	207
Peru	135	160

Henkilöstö, 20 suurinta maata Hankinnat alueittain, 10 suurinta maata

Milj. e	2009	2010
Suomi	880	1 040
Yhdysvallat	338	344
Ruotsi	223	273
Brasilia	143	266
Saksa	184	174
Ranska	105	142
Kiina	86	122
Etelä-Afrikka	106	113
Kanada	92	99
Australia	37	98

Investoinnit alueittain

Milj. e	2009	2010
Pohjoismaat	60	75
Muu Eurooppa	9	9
Pohjois-Amerikka	10	6
Etelä- ja Väli-Amerikka	10	9
Aasia ja Tyynenmeren alue	27	35
Afrikka ja Lähi-itä	1	1
Yhteensä	117	135

Metson rahavirtojen jakauma sidosryhmittäin

			%:a		%:a		%:a
		2008	liike	2009	liike	2010	liike
Lisäarvon luominen:		milj. e	vaihdosta	milj. e	vaihdosta	milj. e	vaihdosta
Asiakkaat	Liikevaihto	6 400		5 016		5 552
Toimittajat	Hankinnat	–4 214	66	–3 248	65	–3 470	63
Metson tuottama lisäarvo		2 186		1 768		2 082
Tuotetun lisäarvon jakaantuminen:
Työntekijät	Palkat	–1 066	17	–991	20	–1 106	20
Julkinen sektori	Verot ja henkilösivukulut	–471	7	–375	7	–431	8
Rahoittajat	Rahoituskulut	–89	1	–72	1	–75	1
Osakkeenomistajat	Osingot	–425	7	–99	2	–105	2
Sidosryhmille jaettu lisäarvo		–2 051		-1 537		–1 717
Yrityksen toiminnan kehittämiseen		135	2	231	5	365	7

Vuosineljännestiedot

Konsernin tuloslaskelma

Milj. e	1–3/09	4–6/09	7–9/09	10–12/09	2009	1–3/10	4–6/10	7–9/10	10–12/10	2010
Liikevaihto	1 220	1 247	1 196	1 353	5 016	1 170	1 370	1 325	1 687	5 552
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–925	–942	–885	–1 056	–3 808	–879	–1 009	–969	–1 273	–4 130
Bruttokate	295	305	311	297	1 208	291	361	356	414	1 422
					–938					–1 028
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset	–239	–239	–210	–250		–233	–260	–251	–284
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut netto	3	–1	13	9	24	12	39	–2	1	50
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	0	1	0	–1	0	0	0	0	1	1
Liikevoitto	59	66	114	55	294	70	140	103	132	445
%:a liikevaihdosta	4,8	5,3	9,5	4,1	5,9	5,9	10,2	7,8	7,8	8,0
Rahoitustuotot ja –kulut netto	–22	–14	–23	–13	–72	–27	–18	–8	–22	–75
Tulos ennen veroja	37	52	91	42	222	43	122	95	110	370
Tuloverot	–11	–15	–28	–17	–71	–13	–37	–28	–34	–112
Tilikauden tulos	26	37	63	25	151	30	85	67	76	258
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille	26	37	62	25	150	30	84	67	76	257
Määräysvallattomille omistajille	0	0	1	0	1	0	1	0	0	1
Tilikauden tulos	26	37	63	25	151	30	85	67	76	258
Tulos/osake, euroa	0,18	0,26	0,44	0,18	1,06	0,20	0,56	0,45	0,50	1,71

Konsernin tase

Milj. e	31.3.2009	30.6.2009	30.9.2009	31.12.2009	31.3.2010	30.6.2010	30.9.2010	31.12.2010
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	1 043	1 037	1 036	1 175	1 175	1 180	1 167	1 167
Aineelliset hyödykkeet	731	723	715	819	842	856	825	849
Rahoitus- ja muut pitkäaikaiset varat	249	266	347	422	537	531	543	410
Pitkäaikaiset varat yhteensä	2 023	2 026	2 098	2 416	2 554	2 567	2 535	2 426
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	1 591	1 466	1 316	1 172	1 234	1 310	1 320	1 305
Saamiset	1 426	1 411	1 433	1 400	1 549	1 614	1 623	1 856
Rahat ja pankkisaamiset	436	605	612	727	535	568	622	645
Lyhytaikaiset varat yhteensä	3 453	3 482	3 361	3 299	3 318	3 492	3 565	3 806
Varat yhteensä	5 476	5 508	5 459	5 715	5 872	6 059	6 100	6 232
Oma pääoma
Osakepääoma	241	241	241	241	241	241	241	241
Muu oma pääoma	1 157	1 233	1 308	1 542	1 508	1 636	1 698	1 808
Määräysvallattomien omistajien osuus	9	9	10	9	9	11	9	22
Oma pääoma yhteensä	1 407	1 483	1 559	1 792	1 758	1 888	1 948	2 071
Velat
Pitkäaikaiset velat	1 374	1 614	1 626	1 641	1 640	1 586	1 555	1 269
Lyhytaikaiset velat	2 695	2 411	2 274	2 282	2 474	2 585	2 597	2 892
Velat yhteensä	4 069	4 025	3 900	3 923	4 114	4 171	4 152	4 161
Oma pääoma ja velat yhteensä	5 476	5 508	5 459	5 715	5 872	6 059	6 100	6 232
Korollinen nettovelka
Pitkäaikaiset korolliset velat	1 080	1 322	1 331	1 334	1 326	1 266	1 240	956
Lyhytaikaiset korolliset velat	399	357	257	242	159	191	170	417
Rahat ja pankkisaamiset	–436	–605	–612	–727	–535	–568	–622	–645
Muut korolliset varat	–21	–32	–179	–266	–372	–351	–373	–418
Yhteensä	1 022	1 042	797	583	578	538	415	310
Omavaraisuusaste, %	30,3	31,7	33,2	35,7	34,0	35,6	37,2	38,1
Nettovelkaantuneisuusaste, %	72,6	70,2	51,1	32,5	32,8	28,5	21,3	15,0

Liikevaihto

Milj. e	1-3/09	4-6/09	7-9/09	10-12/09	2009	1-3/10	4-6/10	7-9/10	10-12/10	2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	528	531	492	524	2 075	472	541	563	659	2 235
Energia- ja ympäristöteknologia	397	357	350	419	1 523	332	334	312	457	1 435
Paperi- ja kuituteknologia	287	359	356	406	1 408	364	494	443	555	1 856
Valmet Automotive	21	14	7	14	56	11	17	20	36	84
Konsernihallinto ja muut	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Konsernihallinto ja muut yhteensä	21	14	7	14	56	11	17	20	36	84
Metson sisäinen laskutus	–13	–14	–9	–10	–46	–9	–16	–13	–20	–58
Metso yhteensä	1 220	1 247	1 196	1 353	5 016	1 170	1 370	1 325	1 687	5 552

EBITA ennen kertaluonteisia eriä

Milj. e	1–3/09	4–6/09	7–9/09	10–12/09	2009	1–3/10	4–6/10	7–9/10	10–12/10	2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	59,4	42,3	57,7	42,2	201,6	39,5	64,8	74,9	85,6	264,8
Energia- ja ympäristöteknologia	33,7	35,5	40,3	37,9	147,4	31,8	29,3	31,7	46,2	139,0
Paperi- ja kuituteknologia	3,8	14,8	35,9	16,8	71,3	18,9	36,0	31,8	20,9	107,6
Valmet Automotive	–0,3	–2,6	–5,5	0,3	–8,1	–7,1	–1,4	0,7	3,2	–4,6
Konsernihallinto ja muut	–4,8	–5,1	5,9	–9,2	–13,2	4,5	–3,7	–10,5	–6,1	–15,8
Konsernihallinto ja muut yhteensä	–5,1	–7,7	0,4	–8,9	–21,3	–2,6	–5,1	–9,8	–2,9	–20,4
Metso yhteensä	91,8	84,9	134,3	88,0	399,0	87,6	125,0	128,6	149,8	491,0

EBITA ennen kertaluonteisia eriä, prosenttia liikevaihdosta

%	1–3/09	4–6/09	7–9/09	10–12/09	2009	1–3/10	4–6/10	7–9/10	10–12/10	2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	11,3	8,0	11,7	8,1	9,7	8,4	12,0	13,3	13,0	11,8
Energia- ja ympäristöteknologia	8,5	9,9	11,5	9,0	9,7	9,6	8,8	10,2	10,1	9,7
Paperi- ja kuituteknologia	1,3	4,1	10,1	4,1	5,1	5,2	7,3	7,2	3,8	5,8
Valmet Automotive	–1,4	–18,6	–78,6	2,1	–14,5	–64,5	–8,2	3,5	8,9	–5,5
Konsernihallinto ja muut	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Metso yhteensä	7,5	6,8	11,2	6,5	8,0	7,5	9,1	9,7	8,9	8,8

Liikevoitto (–tappio)

Milj. e	1–3/09	4–6/09	7–9/09	10–12/09	2009	1–3/10	4–6/10	7–9/10	10–12/10	2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	54,9	46,0	53,7	44,2	198,8	38,1	95,7	68,2	88,4	290,4
Energia- ja ympäristöteknologia	27,7	29,7	32,9	27,8	118,1	23,5	22,7	23,8	41,4	111,4
Paperi- ja kuituteknologia	–18,2	–1,6	27,6	–7,0	0,8	11,3	27,0	21,9	10,1	70,3
Valmet Automotive	–0,3	–2,6	–5,5	0,2	–8,2	–7,1	–1,4	0,7	1,4	–6,4
Konsernihallinto ja muut	–5,5	–5,6	5,4	–10,2	–15,9	3,7	–4,0	–11,1	–9,1	–20,5
Konsernihallinto ja muut yhteensä	–5,8	–8,2	–0,1	–10,0	–24,1	–3,4	–5,4	–10,4	–7,7	–26,9
Metso yhteensä	58,6	65,9	114,1	55,0	293,6	69,5	140,0	103,5	132,2	445,2

Liikevoitto (–tappio), prosenttia liikevaihdosta

%	1–3/09	4–6/09	7–9/09	10–12/09	2009	1–3/10	4–6/10	7–9/10	10–12/10	2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	10,4	8,7	10,9	8,4	9,6	8,1	17,7	12,1	13,4	13,0
Energia- ja ympäristöteknologia	7,0	8,3	9,4	6,6	7,8	7,1	6,8	7,6	9,1	7,8
Paperi- ja kuituteknologia	–6,3	–0,4	7,8	–1,7	0,1	3,1	5,5	4,9	1,8	3,8
Valmet Automotive	–1,4	–18,6	–78,6	1,4	–14,6	–64,5	–8,2	3,5	3,9	–7,6
Konsernihallinto ja muut	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Konsernihallinto ja muut yhteensä	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a	n/a
Metso yhteensä	4,8	5,3	9,5	4,1	5,9	5,9	10,2	7,8	7,8	8,0

Saadut tilaukset

Milj. e	1–3/09	4–6/09	7–9/09	10–12/09	2009	1–3/10	4–6/10	7–9/10	10–12/10	2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	385	398	420	457	1 660	559	604	643	651	2 457
Energia- ja ympäristöteknologia	265	278	250	504	1 297	356	384	341	447	1 528
Paperi- ja kuituteknologia	279	335	369	401	1 384	461	682	417	387	1 947
Valmet Automotive	21	14	7	14	56	11	17	20	36	84
Konsernihallinto ja muut	-	-	-	-	-	-	-	-	-	-
Konsernihallinto ja muut yhteensä	21	14	7	14	56	11	17	20	36	84
Metson sisäiset tilaukset	–8	–5	-15	–11	–39	–21	–16	–12	–23	–72
Metso yhteensä	942	1 020	1 031	1 365	4 358	1 366	1 671	1 409	1 498	5 944

Tilauskanta

Milj. e	31.3.2009	30.6.2009		30.9.2009 31.12.2009	31.3.2010	30.6.2010		30.9.2010 31.12.2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	1 347	1 196	1 103	1 041	1 182	1 310	1 329	1 356
Energia- ja ympäristöteknologia	1 182	1 035	939	1 032	1 073	1 159	1 159	1 158
Paperi- ja kuituteknologia	1 438	1 304	1 330	1 380	1 516	1 759	1 703	1 559
Valmet Automotive	-	-	-	-	-	-	-	-
Konsernihallinto ja muut	-	-	-	-	-	-	-	-
Konsernihallinto ja muut yhteensä	-	-	-	-	-	-	-	-
Metson sisäinen tilauskanta	–33	–23	–32	–38	–51	–52	–47	–50
Metso yhteensä	3 934	3 512	3 340	3 415	3 720	4 176	4 144	4 023

Henkilöstö

	31.3.2009	30.6.2009		30.9.2009 31.12.2009	31.3.2010	30.6.2010		30.9.2010 31.12.2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	10 826	10 344	10 014	9 541	9 550	9 787	9 974	10 206
Energia- ja ympäristöteknologia	6 387	6 349	6 119	6 060	5 873	6 114	6 015	6 073
Paperi- ja kuituteknologia	10 090	9 858	9 475	10 459	10 326	10 526	10 388	10 362
Valmet Automotive	618	636	636	679	705	723	668	1 425
Konsernihallinto ja muut	391	421	419	427	494	515	507	527
Konsernihallinto ja muut yhteensä	1 009	1 057	1 055	1 106	1 199	1 238	1 175	1 952
Metso yhteensä	28 312	27 608	26 663	27 166	26 948	27 665	27 552	28 593

yhteistyöllä Tuloksia

Sorocabassa tuetaan koulutusta syrjäytymisvaarassa oleville

Brasilialaisen sanonnan mukaan ihmisille ei kannata antaa kalaa, vaan heidät pitää opettaa kalastamaan. Vuodesta 1990 lähtien Brasilian Sorocaban köyhillä alueilla käynnissä olleeseen koulutusprojektiin on osallistunut noin 360 iältään 16–18-vuotiasta tyttöä ja poikaa. Metson tukema projekti täydentää nuorten yleiskoulutusta ja antaa heille ammatilliset ja tekniset perustaidot. Tavoitteena on auttaa

nuoria ensimmäisen työpaikan saannissa, jotta he pääsevät elämässään eteenpäin. Ohjelma on onnistunut tavoitteissaan: 90 prosenttia osallistuneista on saanut työpaikan ja pysynyt erossa rikoksista ja huumeista.

"Se on hieno ohjelma, ja se antoi minulle paremmat eväät työelämään. On tärkeää, että oppiminen ei rajoitu pelkästään koulun penkille, vaan on laaja-alaisempaa. Perheeni on ylpeä saavutuksistani: minulla on nyt enemmän vastuuta ja haluan oppia uutta. Pääsin projektin kautta työharjoitteluun ja opiskelen nyt insinööriksi", sanoo projektiin osallistunut Carlos.

Tilinpäätös 2010

Vuosikertomuksessa esitetty tilinpäätösosio on lyhennelmä Metso Oyj:n tilintarkastetusta tilinpäätöksestä ja käsittää konsernitilinpäätöksen, toimintakertomuksen sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen ja oman pääoman erittelyn. Koko tilintarkastettu tilinpäätös, sisältäen myös emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot, on saatavissa verkkosivustoltamme www.metso.com.

Sisällysluettelo

Hallituksen toimintakertomus	74
Konsernin tuloslaskelma ja laaja tuloslaskelma	83
Konsernin tase	84
Konsernin rahavirtalaskelma	86
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	87
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot*)	88
Käytetyt valuuttakurssit	136
Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2006–2010	137
Tunnuslukujen laskentakaavat	138
Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	139
Emoyhtiön tase, FAS	140
Emoyhtiön oman pääoman erittely, FAS	141
Osakkeet ja osakkeenomistajat	142
Tilintarkastuskertomus	148
*) Oheiset liitetiedot ovat osa konsernitilinpäätöstä.

1 Laadintaperiaatteet	88
2 Rahoitusriskien hallinta	94
3 Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset	97
4 Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset	99
5 Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	99
6 Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä	100
7 Poistot	102
8 Rahoitustuotot ja -kulut, netto	102
9 Tuloverot	102
10 Yritysostot	104
11 Myydyt liiketoiminnot	106
12 Tulos per osake	106
13 Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	107
14 Osakkuusyhtiöt	111
15 Myytävissä olevat osakesijoitukset	112
16 Osatuloutuksen alaiset toimitusprojektit	112
17 Vaihto-omaisuus	112
18 Nettokäyttöpääoman muutos	113
19 Korolliset ja korottomat saamiset	113
20 Rahoitusvarat ja -velat	114
21 Rahat ja pankkisaamiset	116
22 Oma pääoma	116
23 Osakeperusteiset maksut	118
24 Pitkäaikaiset lainat	120
25 Varaukset	121
26 Lyhytaikaiset lainat	122
27 Osto- ja muut velat	122
28 Eläkevelvoitteet	122
29 Vastuut	125
30 Leasing- ja vuokrasitoumukset	126
31 Johdannaiset	126
32 Konserniyhtiöt	127
33 Raportointisegmentit ja toiminnan
maantieteellinen jakautuminen	129
34 Tilintarkastuspalkkiot	134
35 Oikeudenkäynnit ja vaateet	134
36 Uudet laskentastandardit	135
37 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat	136

Hallituksen toimintakertomus

Toimintaympäristö ja kysyntä vuonna 2010

Maailmantalouden myönteinen vire ja kysynnän asteittainen elpyminen jatkuivat vuonna 2010 pääosassa asiakasteollisuuksiamme. Markkinoiden toipumista varjosti rahoitusmarkkinoiden epävarmuus, mikä johtui useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen budjettivajeesta ja valuuttakurssien vaihtelusta.

Useat suuret kaivosyhtiöt vahvistivat vuoden aikana merkittäviä investointisuunnitelmia tuleville vuosille. Tämän seurauksena kapasiteetin laajennussuunnitelmat lisääntyivät selvästi ja laite- ja projektikyselyjen määrä jatkoi vahvistumista vuoden aikana. Useilla pienemmillä kaivosyhtiöillä on edelleen rahoitukseen liittyviä ongelmia saada projektejaan etenemään, mutta myös heidän tilanteensa on helpottumassa. Laajan asennetun laitekantamme ja asiakkaidemme kasvaneiden tuotantomäärien johdosta myös kaivoslaitteisiimme liittyvien palveluiden kysyntä vahvistui selvästi vuoden aikana. Kaivoslaitteiden kysyntä on toistaiseksi kohdistunut pääosin pieniin ja keskisuuriin korvaus- ja laajennusinvestointeihin, mutta vuoden loppua kohden myös isompien uusinvestointien tarjouskyselyt lisääntyivät selvästi. Maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden ja palveluiden kysyntä oli vahvaa läpi vuoden Aasian, Brasilian ja Itä-Euroopan kehittyvillä markkinoilla ja osoitti ensimmäisiä elpymisen merkkejä viimeisellä neljänneksellä myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.

Uusiutuvia polttoaineita käyttävien voimalaitosten kysyntä oli hyvää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, mutta rahoitusmarkkinoihin ja uusiutuvien energiamuotojen tukikäytäntöihin liittyvät epävarmuudet viivästyttivät useissa projekteissa lopullisten tilauspäätösten tekemistä. Automaatiotuotteiden kysyntä vahvistui selvästi vuoden aikana öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuuden lisätessä investointejaan energian hinnan noustessa ja kysynnän parantuessa. Myös metallijätteen ja muun kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden ja niihin liittyvien palvelujen kysyntä vahvistui selvästi teräksen kysynnän käännyttyä maailmanlaajuisesti nousuun, mutta pysyi yleisesti heikkona.

Uusien kuitulinjojen, laiteuudistusten sekä sellutehdaspalveluiden kysyntä piristyi vuoden aikana selvästi muutamien edellisvuosien alhaisista tasoista. Muutamat suuret sellutehdasprojektit Etelä-Amerikassa aktivoituivat vuoden jälkipuoliskolla, mutta kilpailu jatkui kovana. Pehmopaperikoneiden kysyntä oli vahvaa sekä kehittyvillä että kehittyneillä markkinoilla. Paperi- ja kartonkilinjojen kysyntä oli edellisvuoden tyydyttävällä tasolla ja keskittyi Kiinan markkinoille ja pienempiin kartonkikoneisiin. Paperi- ja kartonkiteollisuuden parantuneet kapasiteetin käyttöasteet pitivät palveluliiketoimintamme kysynnän hyvällä tasolla.

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saimme vuoden 2010 aikana uusia tilauksia 5 944 miljoonan euron arvosta eli 36 prosenttia vertailukautta enemmän. Ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta kasvu olisi ollut 27 prosenttia. Uusien tilausten määrä kasvoi selvästi kaikissa liiketoimintasegmenteissä ja kaikilla maantieteellisillä alueilla. Asiakkaidemme parantuneet käyttöasteet näkyivät myös palveluliiketoiminnan tilausten voimakkaana 36 prosentin kasvuna edellisvuodesta (ilman ostetun Kudokset-liiketoiminnan vaikutusta kasvu olisi ollut 28 %).

Saatujen tilausten perusteella kolme suurinta maata olivat Kiina, Yhdysvallat sekä Brasilia. Näiden maiden yhteenlaskettu osuus kaikista saaduista tilauksista oli 37 prosenttia. Kaikki neljä BRIC-maata (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) olivat seitsemän suurimman maan joukossa

saaduilla tilauksilla mitaten. Kehittyvien maiden osuus saaduista tilauksistamme oli 53 prosenttia (2009: 48 %).

Tilauskantamme oli joulukuun lopussa 4 023 miljoonaa euroa, mikä on 18 prosenttia vuoden 2009 lopun tilauskantaa suurempi (3 415 milj. e). Noin 3,1 miljardia euroa tilauskantaamme sisältyvistä toimituksista arvioidaan ajoittuvan vuodelle 2011 ja niistä noin 850 miljoonaa euroa on palveluliiketoiminnan tilauksia. Vuoden lopun tilauskantaan sisältyi noin 375 miljoonan euron arvosta projekteja (31.12.2009: noin 500 milj. e), joiden toimitusten ajoitukseen liittyy epävarmuutta ja jotka tullaan tämänhetkisen arvion mukaan toimittamaan vuoden 2011 jälkeen. Tilauskannan epävarmuudet liittyvät lähinnä Fibrian sellutehdasprojektiin Brasiliassa.

Liikevaihto

Liikevaihtomme kasvoi vuoden 2010 aikana 11 prosenttia ja oli 5 552 miljoonaa euroa (2009: 5 016 milj. e). Ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta liikevaihdon kasvu olisi ollut 4 prosenttia. Liikevaihdon kasvu tuli Paperi- ja kuituteknologiasegmentistä, jossa kasvu oli 32 prosenttia ja Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmentistä, jossa kasvu oli 8 prosenttia. Energia- ja ympäristöteknologiasegmentin liikevaihto laski 6 prosenttia johtuen edellisvuoden matalasta tilausten saannista. Palveluliiketoimintamme liikevaihto kasvoi 17 prosenttia (vertailukelpoinen kasvu ilman ostetun Kudokset-liiketoiminnan vaikutusta oli 10 prosenttia), ja sen osuus kokonaisliikevaihdosta kasvoi 45 prosenttiin (2009: 42 %).

Liikevaihdolla mitattuna suurimmat maat olivat Kiina, Yhdysvallat ja Brasilia, joiden yhteenlaskettu osuus kokonaisliikevaihdostamme oli 36 prosenttia. Kehittyvien maiden osuus liikevaihdostamme oli 50 prosenttia (2009: 44 %).

Taloudellinen tulos

Vuoden 2010 EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 491,0 miljoonaa euroa eli 8,8 prosenttia liikevaihdosta (2009: 399,0 milj. e ja 8,0 %). Kannattavuuden vahvistuminen oli seurausta runsaalla prosenttiyksiköllä parantuneesta bruttokatteesta, jota nostivat korkeammat kapasiteetin käyttöasteet ja kasvaneet myyntivolyymit. Vuoden 2010 kannattavuutta (EBITA-%) painoi yli prosenttiyksiköllä useiden tuotantolaitosten alikatteet kapasiteetin käyttöasteiden ollessa vielä verrattain matalat. Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset kasvoivat vertailukaudesta (ilman ostettua Kudokset-liiketoimintaa, valuuttakurssien käännösvaikutusta ja kertaluonteisia eriä) alle 3 prosenttia meidän valmistautuessamme kasvaviin tilaus- ja toimitusmääriin erityisesti Kaivos- ja maarakennusteknologiassa. Kannattavuus vahvistui Kaivos- ja maarakennus- sekä Paperi- ja kuituteknologiasegmenteissä. Energia- ja ympäristöteknologian kannattavuus säilyi edellisvuoden tasolla.

Vuoden 2010 liikevoittomme (EBIT) oli 445,2 miljoonaa euroa eli 8,0 prosenttia liikevaihdosta (2009: 293,6 milj. e ja 5,9 %). EBIT sisältää 11,8 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä, joilla oli positiivinen tulosvaikutus (2009: 64,7 milj. e negatiivisia kertaluonteisia eriä). Kertaluonteiset erät on eritelty taulukossa seuraavalla sivulla.

Konsernihallinnon vuoden 2010 liikevoittoon sisältyy 10 miljoonan euron kurssivoitto raportointisegmenttien tekemistä valuuttasuojauksista konsernirahoituksen kanssa (2009: kurssivoitto 12 milj. e). Vastaava kurssitappio sisältyy raportointisegmenttien liiketulokseen.

Nettorahoituskulumme vuonna 2010 olivat 75 miljoonaa euroa (2009: 72 milj. e). Korkokulut olivat 69 miljoonaa euroa (2009: 75 milj. e). Nettorahoituskulut sisältävät 10 miljoonan euron valuuttakurssitappion liittyen edellä mainittuun konsernihallinnon kurssivoittoon.

Tuloksemme ennen veroja oli 370 miljoonaa euroa (2009: 222 milj. e), ja vuonna 2010 veroasteemme oli 30 prosenttia (2009: 32 %).

Vuodelta 2010 osakkeenomistajille kuuluva tulos oli 257 miljoonaa euroa (2009: 150 milj. e) eli osakekohtaisesti 1,71 euroa (2009: 1,06 e/ osake).

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja oli 13,5 prosenttia (2009: 10,0 %) ja oman pääoman tuotto (ROE) oli 13,6 prosenttia (2009: 9,8 %).

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut vuosilta 2006–2010 on esitetty sivulla 137.

Kassavirta ja rahoitus

Merkittävän nettokäyttöpääoman laskun ja poikkeuksellisen vahvan vuoden 2009 kassavirran jälkeen kassavirta oli hyvä myös vuonna 2010. Liiketoiminnan rahavirta oli 506 miljoonaa euroa (2009: 770 milj. e).

Kiinnitimme käyttöpääoman hallintaan jatkuvaa huomiota ja nettokäyttöpääomamme laski tammi-joulukuussa 25 miljoonaa euroa huolimatta kasvaneista toimitusmääristä.

Vapaa kassavirta vuonna 2010 oli 435 miljoonaa euroa (2009: 717 milj. e).

Korolliset nettovelkamme laskivat selvästi ja olivat vuoden lopussa 310 miljoonaa euroa (31.12.2009: 583 milj. e).

Vuoden 2010 lopussa rahavaramme olivat yhteensä 1 051 miljoonaa euroa, josta 406 miljoonaa euroa on sijoitettu rahoitusinstrumentteihin, joiden alkuperäinen maturiteetti oli yli kolme kuukautta. Loput 645 miljoonaa euroa on kirjattu rahoihin ja pankkisaamisiin. Uusimme joulukuussa syndikoidun viisivuotisen 500 miljoonan euron valmiusluottosopimuksemme. Valmiusluotto on tarkoitettu ensisijaisesti tukemaan Metson lyhytaikaista varainhankintaa. Likviditeettitilanteemme on hyvä.

Huhtikuussa, varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen, maksoimme vuodelta 2009 osinkoja 105 miljoonaa euroa. Nettovelkaantuneisuus-

Kertaluonteiset erät ja aineettomien hyödykkeiden poistot

2010 Milj. e	Kaivos- ja maarakennus teknologia	Energia- ja ympäristö teknologia	Paperi- ja kuitu teknologia	Metso konserni
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	264,8	139,0	107,6	491,0
%:a liikevaihdosta	11,8	9,7	5,8	8,8
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset	−1,8	−7,9	−7,3	−17,0
Talvivaaran osakkeiden myyntivoitto	8,4	-	-	8,4
Immateriaalioikeuksiin liittyviä eriä	27,6	-	-	27,6
Voitto liiketoiminnon myynnistä	0,9	-	-	0,9
Luottotappiovaraus liittyen kahteen paperikoneasiakkaaseemme	-	-	0,9	0,9
Nettovaikutus aikaisempien vuosien ALV-hyvityksistä (ICMS) Brasiliassa	−2,8	-	−2,0	−4,8
Yrityshankintaprojekteihin liittyviä kuluja	-	-	-	−4,2
Aineettomien hyödykkeiden poistot 1)	−6,7	−19,7	−28,9	−57,6
Liikevoitto (EBIT)	290,4	111,4	70,3	445,2

1) Sisältää 32,9 miljoonaa euroa yritysostojen kautta hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja.

2009 Milj. e	Kaivos- ja maarakennus teknologia	Energia- ja ympäristö teknologia	Paperi- ja kuitu teknologia	Metso konserni
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	201,6	147,4	71,3	399,0
%:a liikevaihdosta	9,7	9,7	5,1	8,0
Kapasiteetin sopeuttamiskustannukset	−21,9	−11,1	−41,7	−74,7
Talvivaaran osakkeiden myyntivoitto	23,1	-	-	23,1
Valuuttasuojauksen purkaminen peruuntuneesta
asiakastilauksesta johtuen	-	-	−9,0	−9,0
Luottotappiovaraus liittyen kahteen paperikoneasiakkaaseemme	-	-	−4,1	−4,1
Aineettomien hyödykkeiden poistot 1)	−4,0	−18,2	−15,7	−40,7
Liikevoitto (EBIT)	198,8	118,1	0,8	293,6

1) Sisältää 18,5 miljoonaa euroa yritysostojen kautta hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja.

asteemme laski selvästi vuoden aikana ja oli vuoden 2010 lopussa 15,0 prosenttia (2009: 32,5 %) ja omavaraisuusasteemme oli 38,1 prosenttia (2009: 35,7 %).

Investoinnit

Vuoden 2010 bruttoinvestointimme ilman yritysostoja olivat 135 miljoonaa euroa (2009: 117 milj. e). Ylläpitoinvestointien osuus oli 58 prosenttia eli 78 miljoonaa euroa. Käyttöomaisuusinvestointimme sisälsivät kaksi pienehköä teknologiainvestointia. Huhtikuussa hankimme vianilmaisu- ja katkokamerajärjestelmä -liiketoiminnan (noin 30 henkilöä) ja elokuussa kumihihnoihin liittyvän liiketoiminnan (noin 16 henkilöä) täydentämään palvelu- ja tuotetarjontaamme sellu- ja paperiteollisuuden asiakkaillemme. Arvioimme vuoden 2011 investointien kasvavan 10–20 prosenttia vuoden 2010 tasosta.

Saimme valmiiksi tähän mennessä suurimman yksittäisen teollisen investointimme, Intiassa sijaitsevan Metso Parkin, ensimmäisen vaiheen ja aloitimme investoinnin toisen vaiheen. Avasimme toukokuussa Kiinassa, Shanghaissa, automaatio- ja virtauksensäätöratkaisuihin erikoistuneen teknologiakeskuksen. Yorkissa, Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa, otimme toukokuussa käyttöön uudet toimitilat Kaivos- ja maarakennusteknologian tarpeisiin. Kesäkuussa aloitimme uuden tehtaan rakennustyöt Vantaalla vahvistamaan teollisuusventtiileiden globaalia valmistustamme. Sekä Yorkin että Vantaan toimitilojen kulut käsitellään käyttöleasing-sopimuksina. Araucariassa, Brasiliassa, aloitimme uusien sellu- ja voimantuotantoteollisuutta palvelevien toimitilojen rakennustyöt. Saimme Jyväskylässä päätökseen paperiteknologiakeskuksen koekoneen uudistuksen. Kiinassa avasimme marraskuussa kolmannen massa- ja paperiteollisuutta palvelevan huoltokeskuksen Ziboon. Kaivos- ja maarakennusteknologiassa sekä Automaatio- liiketoiminnassa on käynnissä investoinnit globaaleihin toiminnanohjausjärjestelmiin (ERP). Arvioimme saavamme Kaivos- ja maarakennusteknologian ERPprojektin päätökseen vuoden 2011 ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Yritysostot ja -myynnit sekä yhteisyritykset

Sovimme marraskuussa kahden sijoitusyhtiön, Pontoksen ja Teollisuussijoituksen kanssa, että he sijoittavat suunnatun osakeannin kautta yhteensä 20 miljoonaa euroa autoteollisuusliiketoimintaamme, ja saavat näin yhteensä 34 prosentin osuuden Valmet Automotivesta. Valmet Automotiven keskeinen johto sitoutetaan Valmet Automotiveen erikseen toteutettavan suunnatun annin kautta, jolloin myös he sijoittavat yhtiöön. Metson omistusosuudeksi jää näiden järjestelyiden jälkeen runsas 60 prosenttia.

Yllä mainitun liiketoimen yhteydessä Valmet Automotive osti Karmannin avoautojen kattoliiketoiminnan Saksassa ja Puolassa. Ostetussa liiketoiminnassa työskentelee yli 700 henkilöä ja sen liikevaihto vuonna 2010 oli noin 170 miljoonaa euroa. Karmann on yksi kolmesta johtavasta kattojärjestelmien toimittajasta noin 25 prosentin markkinaosuudella ja sillä on usealle vuodelle ulottuvia toimitussopimuksia.

Heinäkuussa ostimme Wyesco of Louisiana L.L.C:n huoltoliiketoiminnan Yhdysvaltojen Louisianan osavaltiossa. Hankittu liiketoiminta liitettiin Metson Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin ja se työllistää 30 henkilöä.

Toukokuussa myimme Flexowell-kuljetinhihnatoimintamme Saksassa ContiTech Transportbandsysteme GmbH:lle. Flexowell kuului Metson Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmenttiin.

Marraskuussa 2009 solmimme yhdistymissopimuksen Tamfeltin kanssa, joka on yksi maailman johtavista teknisten tekstiilien toimittajista. Ostotarjouksen ulkopuolelle jääneistä 2 prosentista Tamfeltin osakkeita tehtiin osakeyhtiölain mukainen lunastustarjous ja toukokuussa 2010 saimme omistusoikeuden kaikkiin Tamfeltin osakkeisiin. Joulukuusta 2009 lähtien Tamfelt on ollut toiminnallisesti ja hallinnollisesti osa Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiämme, ja siitä muodostettiin segmentin Kudokset-liiketoimintalinja.

Tutkimus ja tuotekehitys

Tutkimus ja tuotekehitys (T&K) -toimintamme keskittyy moniin kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn kannalta tärkeisiin alueisiin kuten energia- ja raaka-ainetehokkuuteen, kierrätettävien raaka-aineiden hyödyntämiseen, prosessinohjausteknologiaan sekä entistä enemmän uusiin palveluliiketoiminnan ratkaisuihin. Olemme keskittyneet T&Ktoiminnassamme projekteihin, joiden katsomme olevan tärkeimpiä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

Vuonna 2010 tutkimus- ja tuotekehityskulut olivat 111 miljoonaa euroa eli 2,0 prosenttia konsernin liikevaihdosta (2009: 115 milj. e ja 2,3 %). Lisäksi teollisoikeuksista aiheutuneet kulut vuonna 2010 olivat 18 miljoonaa euroa (2009: 15 milj. e). Vuonna 2010 tuotekehityksen parissa työskenteli 829 henkilöä (2009: 763 henkilöä). Teemme tutkimusta ja tuotekehitystyötä noin 40:ssä keskenään verkottuneessa yksikössä Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Metson henkilöstö teki vuoden aikana noin 780 keksintöilmoitusta (2009: 620), jotka johtivat yli 180 kantapatenttihakemukseen (2009: 200). Vuoden lopussa patenttisuojan piirissä oli noin 3 000 Metson keksintöä (2009: 3 000). Vuonna 2010 aloitimme uuden 10 miljoonan euron kannustinohjelman tukemaan pitkän aikavälin strategista tuotekehitys- ja keksintötoimintaa. Ohjelma keskittyi ympäristö- ja palveluliiketoiminnan kasvua tukevaan tuotekehitykseen.

Painopisteitämme T&K-toiminnassa vuonna 2010 olivat palveluliiketoiminta, energia- ja ympäristötehokkuus sekä asiakkaidemme investointien kannattavuutta parantavat ratkaisut. Toimme markkinoille tuoteuutuuksia, esimerkiksi huolto-ohjelman kaivosteollisuusasiakkaillemme. Huolto-ohjelmaan kuuluvat tarkastukset, kenttähuollon ammattilaistemme tuki, laitteiden ylläpito, prosessien optimointi ja kokonaisvaltaiset ylläpitopalvelut ja jopa suoritusperusteinen sopimus riskin- ja voitonjako-optiolla. Toinen esimerkki on erilaisille pakkauskartonkilajeille suuniteltu uusi energiaa säästävä monikerroskonsepti, joka pienentää asiakkaan perusinvestointia ja käyttökustannuksia.

Aloitimme vuoden aikana useita tutkimus- ja yhteistyökehityshankkeita yhdessä kumppaneidemme kanssa, kuten hankkeen ruotsalaisen Bio Energy Development North AB:n kanssa tavoitteenamme kehittää torrefiointia eli puun paahtamista teollisessa mittakaavassa. Tavoitteena on asentaa Örnsköldsvikiin Ruotsiin täysimittainen kehityslaitos puuperäisen ja agrobiomassan torrefiointikäsittelyyn. Torrefiointi on mieto pyrolyysiprosessi, jossa biomassasta tuotetaan "biohiiltä". Biohiili on kestävä polttoaine, ja sillä on jatkossa merkittävä osuus fossiilisen hiilen korvaamisessa voimantuotannossa ja kaasutusprosessissa. Käynnistimme Stora Enson ja Domtarin kanssa monivuotisen hankkeen uuteen selluteknologiaan perustuvan tulevaisuuden sellutehdasbiojalostamon kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää uusi konsepti, jossa prosessin energia- ja kustannustehokkuus on parempi, pääomainvestoinnin kustannukset ovat alemmat ja kuidun käyttö aiempaa vähäisempää kuitenkaan tinkimättä sen ominaisuuksista paperin tai kartongin laadun kannalta.

Olemme myös laajentamassa tuotekehitystoimiamme kehittyville markkinoille ja tavoitteenamme on räätälöidä tuotteitamme uusien markkinoiden tarpeisiin. Suunnittelun lähtökohtina käytämme maailmanlaajuisille markkinoille suunniteltuja tuotemallejamme ja työstämme niitä paikallisesti. Nämä tuotteet on myös suunniteltu valmistettavaksi paikallisesti saatavilla olevista materiaaleista ja komponenteista ja ne tullaan valmistamaan paikallisesti. Esimerkiksi vuonna 2010 intialainen suunnitteluryhmämme suunnitteli uudelleen tela-alustaisen murskainyksikön Aasian markkinoille ja valmistettavaksi Intiassa. Ensimmäiset kappaleet ovat myynnissä vuonna 2011. Toinen hyvä esimerkki on intialaisen voimantuotantoteollisuutta palvelevan suunnitteluyksikön suunnittelema pienikokoinen soodakattila, joka tullaan valmistamaan paikallisesti Intiassa. Ensimmäiset laitteet on jo toimitettu asiakkaille.

Ympäristö ja ympäristöteknologia

Metson oman tuotannon ympäristövaikutukset ovat pienet ja liittyvät lähinnä raaka-aineiden kulutukseen, energiankäyttöön, päästöihin ilmaan, vedenkulutukseen sekä jätteisiin. Kehitämme omaa ympäristöjohtamistamme ja tuotantolaitostemme ekotehokkuutta sekä ympäristötehokkuuteen tähtäävää yhteistyötä alihankkijoiden ja koko toimitusketjun kanssa.

Vuonna 2009 asetimme omalle tuotantotoiminnallemme globaalit energiansäästö- ja hiilidioksidipäästötavoitteet. Tavoitteenamme on vähentää energiankulutustamme ja päästöjämme 15 prosenttia vuoteen 2015 ja 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä EU:n tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2010 aikana käynnistyivät ensimmäiset tavoitteen saavuttamiseen tähtäävät hankkeet.

Useat Metson ympäristöteknologiaratkaisut on kehitetty läheisessä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Metson ratkaisut liittyvät muun muassa uusiutuviin energialähteisiin, energiatehokkuuteen asiakkaidemme tuotantoprosesseissa, jätehuoltoon, kierrätykseen, raaka-aineiden ja veden tehokkaaseen hyödyntämiseen, pölyn, melun, hiilidioksidi- sekä hiukkaspäästöjen vähentämiseen ja prosessien optimointiin.

Tarjoamme myös tuotteisiin liittyvää koulutusta, kunnossapitoa ja huoltoa. Näin Metso huolehtii tuotantoprosessien koko elinkaaresta ja edesauttaa ratkaisujen oikeaa ja ympäristön kannalta kestävää käyttöä.

Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät

Toimintaamme vaikuttavat erilaiset strategiset, rahoitus-, toiminnalliset sekä vahinkoriskit. Pyrimme hallitsemaan ja rajaamaan riskien mahdollisia haitallisia vaikutuksia. Mikäli riskit kuitenkin toteutuvat, niillä saattaa olla merkittävä haitallinen vaikutus Metson liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan ja tulokseen tai osakkeiden ja muiden arvopapereiden arvoon.

Riskien arvioinneissa otamme huomioon riskien todennäköisyyden ja arvioidun vaikutuksen liikevaihtoon ja tulokseen. Metson johto arvioi yhtiön riskien olevan nykyisellään hallittavalla tasolla suhteutettuna konsernin toiminnan laajuuteen sekä käytännön mahdollisuuksiin riskien hallitsemiseksi.

Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen budjettialijäämät yhdessä voimakkaiden valuuttakurssivaihteluiden kanssa ovat kasvattaneet epävarmuutta ja vaikeuttaneet rahoituksen saatavuutta pääomamarkkinoilta, mikä saattaa näkyä talouden toipumisen hitautena erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Tästä huolimatta arvioimme asiakasteollisuuksiemme liiketoimintaympäristön asteittaisen elpymisen jatkuvan johtuen maailmanlaajuisista megatrendeistä, kuten kehittyvien markkinoiden noususta, kaupungistumisesta ja ympäristön kannalta kestävien prosessiratkaisujen kasvaneesta tärkeydestä. Arvioimme, että palveluliiketoiminnasta ja kehittyviltä markkinoilta tulevan liiketoimintamme suuri osuus pienentää mahdollisten markkinaepävarmuuksien kielteisiä vaikutuksia.

Jos maailmantalouden elpyminen häiriintyy, sillä saattaa olla haitallisia vaikutuksia neuvotteluvaiheessa oleviin uusiin projekteihin tai tilauskannassamme jo oleviin projekteihin. Joidenkin projektien toteutusta saatetaan lykätä tai ne voivat keskeytyä tai peruuntua. Alle 10 prosentissa tilauskannassamme tällä hetkellä olevista projekteista on toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Pitkäaikaisissa toimitussopimuksissa asiakasennakoiden määrä on yleensä 10–30 prosenttia projektin arvosta, ja lisäksi asiakas maksaa suorituksia projektin etenemisen mukaan. Tämä pienentää selvästi projekteihin liittyvää riskiämme ja rahoitustarvettamme. Arvioimme jatkuvasti asiakkaidemme luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua velvoitteistaan. Emme pääsääntöisesti rahoita asiakasprojekteja.

Olemme sopeuttaneet kapasiteettiamme ja kustannusrakennettamme säilyttääksemme kilpailukykymme. Myös toimittajamme ovat sopeuttaneet viimeisten kahden vuoden aikana voimakkaasti kapasiteettiaan ja on mahdollista, että kysynnän vahvistuessa toimittajien kyky vastata raaka-aineiden, komponenttien ja alihankintapalvelujen kasvavaan kysyntään on heikentynyt, mikä voi johtaa toimitusvaikeuksiin. Jos maailmantalouden elpyminen häiriintyy, tuotteidemme markkinat voivat supistua, mikä voi johtaa hintakilpailun kiristymiseen.

Toimintamme jatkuvuuden turvaaminen edellyttää, että rahoitusta on saatavissa riittävästi kaikissa olosuhteissa. Arvioimme rahavarojemme, 1 051 miljoonaa euroa, ja nostettavissa olevien luottositoumustemme olevan riittävällä tasolla yhtiön välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi. Meillä on käytettävissä viisivuotinen 500 miljoonan euron valmiusluottositoumus, joka on nostamatta. Pitkäaikaisten velkojemme keskimääräinen takaisinmaksuaika on 2,8 vuotta. Alle kolmannes pitkäaikaisista lainoistamme erääntyy vuoden 2011 loppuun mennessä. Lainoissa ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusvakuuksia. Joihinkin lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen perustuvia sopimusvakuuksia. Täytämme täysin rahoitussopimuksiimme liittyvät sopimusvakuus- ja muut ehdot.

Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa olennaisesti nettokäyttöpääomaan ja investointeihin sitoutuva pääoma. Olemme kehittäneet nettokäyttöpääoman johtamiseen liittyviä käytäntöjämme ja sitä tukevia tietojärjestelmiämme, minkä arvioimme parantavan kykyämme hallita nettokäyttöpääoman muutosta toimitusvolyymien kääntyessä kasvuun. Arvioimme, että meillä on hyvät mahdollisuudet pitää tulevien vuosien investointitasot maltillisina.

Vuoden 2010 lopussa taseessamme oli 880 miljoonaa euroa liikearvoa, joka liittyy pääosin viimeisten 10 vuoden aikana tehtyihin yritysostoihin. Teemme arvonalentumistestauksen säännöllisesti kerran vuodessa sekä lisäksi tarpeen mukaan, emmekä ole havainneet tarvetta arvonalennuksiin. Vuosittaisen arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettu herkkyysanalyysi osoitti, että ostettuun Kudokset-liiketoimintaan kohdistettuun liikearvoon saattaa liittyä arvonalennustarve, jos liiketoimintaympäristömme kehittyisi odotuksiamme heikommin. Emme kuitenkaan usko, että herkkyysanalyysissa käytettyjen olettamuksien toteutuminen olisi todennäköistä lähitulevaisuudessa.

Henkilöstökulujen muutokset sekä raaka-aineiden ja komponenttien hintamuutokset voivat vaikuttaa kannattavuuteemme. Tällä hetkellä on myös korkea inflaatiopaine. Toisaalta osa asiakkaistamme on raaka-aineiden tuottajia, joiden toiminta- ja investointiedellytyksiä vahvistuvat raaka-ainehinnat voivat parantaa ja laskevat heikentää.

Tulokseemme vaikuttavista rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat valuuttakurssiriskit. Valuuttakurssien vaihtelut voivat vaikuttaa liiketoimintaamme, vaikka toimintamme maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Yleisesti ottaen talouden epävarmuus on omiaan lisäämään kurssivaihtelua. Suojaamme sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositiot.

Metson Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä 2006 saamaan asiakirjojen luovutusvaatimukseen liittyvät tutkimukset on lopetettu

Yhdysvaltojen oikeusministeriön (Department of Justice) Antitrust Division ilmoitti heinäkuussa 2010 lopettaneensa kivenmurskaus- ja seulontalaitteita valmistavan teollisuuden tutkimuksensa. Metso Minerals Industries, Inc sai Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä asiakirjavaatimuksen vuoden 2006 lopulla. Asiakirjojen luovutusvaatimus liittyi tutkimukseen mahdollisista kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomuksista. Jatkotoimenpiteitä ei ole aloitettu mitään osapuolta vastaan.

Henkilöstö

Palveluksessamme oli vuoden lopussa 28 593 henkilöä, mikä oli 5 prosenttia ja 1 427 henkilöä enemmän kuin vuoden 2009 lopussa (31.12.2009: 27 166 henkilöä). Kun otetaan huomioon ostettujen ja myytyjen liiketoimintojen henkilöstövaikutukset, lisäys oli 714 henkilöä. Vertailukelpoisesti henkilöstömäärä kasvoi yli 700 henkilöllä kasvavaan liiketoimintaan varautuvassa Kaivos- ja maarakennusteknologiassa. Henkilöstömäärä laski Paperi- ja kuituteknologiassa noin 100 henkilöllä. Henkilöstömäärä kasvoi eniten Etelä- ja Väli-Amerikassa, erityisesti kaivosliiketoiminnassa toiminnan kasvun myötä. Kehittyvillä markkinoilla työskentelevän henkilöstömme osuus kasvoi edellisvuodesta ja oli 34 prosenttia (31 %). Tammi-joulukuussa palveluksessamme oli keskimäärin 27 585 henkilöä.

Kaivos- ja maarakennusteknologia työllisti 36 prosenttia, Energia- ja ympäristöteknologia 21 prosenttia ja Paperi- ja kuituteknologia 36 prosenttia sekä Valmet Automotive, palvelukeskukset ja konsernihallinto 7 prosenttia henkilöstöstämme. Eniten metsolaisia työskenteli Suomessa, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Ruotsissa ja Brasiliassa. Näissä maissa oli 67 prosenttia koko Metso-konsernin henkilöstöstä.

Henkilöstö alueittain

	31.12.2009	31.12.2010	Muutos %
Suomi	8 746	8 748	0
Muut Pohjoismaat	2 995	2 880	−4
Muu Eurooppa	3 678	4 183	14
Pohjois-Amerikka	3 428	3 491	2
Etelä- ja Väli-Amerikka	2 618	3 166	21
Aasia ja Tyynenmeren alue	4 316	4 700	9
Afrikka ja Lähi-itä	1 385	1 425	3
Yhteensä	27 166	28 593	5

Jatkoimme vuoden 2010 aikana johtamisen kehittämistä ja määrittelimme uudet Metson johtamisen periaatteet, joiden jalkautus aloitettiin osana kehityskeskusteluja. Keskityimme myös metsolaisten suorituksen ja kehittämisen johtamista koskevien prosessien kehittämiseen. Johtamistaitojen ja -tietojen kehittämisessä tärkeässä roolissa ovat Metson kansainväliseen koulutustarjontaan kuuluvat koulutusohjelmat, joissa panostimme edelleen johtamistaitoihin ja Metso-laajuisen yhteistyön edistämiseen.

Vuoden 2010 aikana jatkoimme työterveyden- ja turvallisuuden seurantatyökalumme, OHS-monitorin, käyttöönottoa maailmanlaajuisesti. Järjestelmän piirissä on nykyisin 18 000 metsolaista. Tietojärjestelmään kootaan kaikki työturvallisuuteen liittyvät havainnot ja poissaolotiedot ja tietoja analysoimalla voidaan ennaltaehkäistä vastaavia tapahtumia. Pitkällä aikavälillä tavoitteemme on nolla työtapaturmaa.

Metsossa palkan määräytymisen perusteina ovat paikalliset ja yksilölliset sopimukset, tehtävässä suoriutuminen sekä tehtävien vaativuus. Peruspalkkaa täydentävät tuloksiin sidotut palkkiojärjestelmät. Vuonna 2010 palkkoja maksettiin yhteensä 1 106 miljoonaa euroa (2009: 991 milj. e) ja muut sosiaalikulut olivat 319 miljoonaa euroa (2009: 303 milj. e).

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistämme

Olemme laatineet erillisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodesta 2010 suomalaisten listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti, ja se kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osaalueita. Selvitys sisältyy tämän vuosikertomuksemme sivuille 149–164.

Muutoksia ylimmässä johdossa

Elokuussa Metson hallitus nimitti diplomi-insinööri Matti Kähkösen Metso Oyj:n ja Metso-konsernin uudeksi toimitusjohtajaksi. Matti Kähkönen aloittaa uudessa tehtävässään 1.3.2011, jolloin Metson nykyinen toimitusjohtaja Jorma Eloranta jää eläkkeelle. Matti Kähkösen päävastuualue on siihen asti Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmentin johtaminen.

1.10.2010 alkaen Matti Kähkönen toimii Metson varatoimitusjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena sekä Metson johtoryhmän varapuheenjohtajana.

Joulukuussa Metson hallitus kertoi 1.3.2011 voimaan astuvista muutoksista Metson johtoryhmässä. Andrew Benko nimitettiin Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmentistä vastaavaksi johtajaksi. Hän toimii tällä hetkellä Kaivos- ja maarakennusteknologian Laitteet ja järjestelmät -liiketoimintalinjasta vastaavana johtajana. Perttu Louhiluoto nimitettiin Energia- ja ympäristöteknologiasegmentistä vastaavaksi johtajaksi. Louhiluoto työskentelee tällä hetkellä Kaivos- ja maarakennusteknologian EMEA-markkina-alueesta vastaavana johtajana. Pasi Laine nimitettiin Paperi- ja kuituteknologiasegmentistä vastaavaksi johtajaksi sekä Metso-konsernin varatoimitusjohtajaksi ja toimitusjohtajan sijaiseksi. Laine työskentelee nykyisin Energia- ja ympäristöteknologiasegmentistä vastaavana johtajana. Harri Nikunen nimitettiin Metso-konsernin talous- ja rahoitusjohtajaksi. Nikunen työskentelee tällä hetkellä Paperi- ja kuituteknologian talousjohtajana. Metso-konsernin henkilöstöjohtaja Merja Kamppari nimitettiin Metson johtoryhmän jäseneksi. Metso-konsernin strategiajohtaja Kalle Reponen jatkaa johtoryhmän jäsenenä.

Kaikki edellä mainitut raportoivat tehtävissään 1.3.2011 alkaen Matti Kähköselle, joka toimii Metson uuden johtoryhmän puheenjohtajana.

Talous- ja rahoitusjohtaja Olli Vaartimo ja Paperi- ja kuituteknologiasegmentistä vastaava johtaja Bertel Langenskiöld saavuttivat syksyllä 2010 johtajasopimuksensa mukaisen 60 vuoden eläkeiän. Molemmat ovat lupautuneet jatkamaan toimissaan 1.3.2011 asti ja tukemaan siirtymäkauden ajan Metson ylimmän johdon vaihdoksia, tarvittaessa kesäkuun loppuun. Vaartimo ja Langenskiöld jäävät pois Metson johtoryhmästä 1.3.2011 alkaen.

Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka

Vuotuisen strategiaprosessimme yhteydessä elokuussa arvioimme pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteemme ja ne pidettiin ennallaan.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Varsinainen yhtiökokouksemme vahvisti 30.3.2010 vuoden 2009 tilinpäätöksen sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotukset, jotka koskivat hallituksen valtuuttamista päättää omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta ja lahjoituksen tekemisestä yliopistoille sekä hyväksyi ehdotuksen yhtiöjärjestyksen 8 §:n (kokouskutsu) muuttamisesta.

Yhtiökokous päätti maksaa vuodelta 2009 osinkoa 0,70 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 13.4.2010.

Yhtiökokous valitsi hallituksemme puheenjohtajaksi Jukka Viinasen ja varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Frimanin. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Erkki Pehu-Lehtonen ja Mikael von Frenckell. Hallituksen jäseninä jatkoivat Christer Gardell, Yrjö Neuvo ja Pia Rudengren.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona 92 000 euroa, varapuheenjohtajalle 56 000 euroa ja jäsenille 45 000 euroa vuodessa, minkä lisäksi heille maksetaan 600 euron palkkio niistä kokouksista, joihin he osallistuvat mukaan lukien valiokuntien kokoukset. Yhtiökokouksen päätöksen perusteella yhtiön hallituksen jäsenet ovat käyttäneet vuosipalkkiostaan 40 prosenttia Metso Oyj:n osakkeiden hankintaan. Hallituksen jäsenet hankkivat osakkeet markkinoilta 29.4.2010 julkistettua osavuosikatsausta seuranneiden kahden viikon aikana. Osakkeita hankittiin 5 580 kappaletta, ja se vastaa 0,004 prosenttia koko Metson osakekannasta. Osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä ehtoja.

Tilintarkastajanamme jatkaa KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun asti.

Metso Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti yhtiökokouksen nimitystoimikunnan asettamisesta valmistelemaan hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle yhtiökokoukselle. Metson neljä suurinta rekisteröityä osakkeenomistajaa 1.11.2010 eli Solidium Oy, Cevian Capital II Master Fund L.P., Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ovat ilmoittaneet seuraavat edustajansa Metson nimitystoimikuntaan: Kari Järvinen, toimitusjohtaja (Solidium Oy); Lars Förberg, Managing Partner (Cevian Capital); Matti Vuoria, toimitusjohtaja (Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma) ja Harri Sailas, toimitusjohtaja (Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen). Metson hallituksen puheenjohtaja Jukka Viinanen toimii nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Yhtiökokouksen päätöksen perusteella Metso maksoi vuoden 2010 syyskuussa 1,9 miljoonan euron lahjoituksen Aalto-korkeakoulusäätiölle. Muille Suomen yliopistoille lahjoituksia maksettiin seuraavasti: Tampereen teknillisen yliopiston TTY-säätiölle 350 000 euroa, Jyväskylän yliopistolle 100 000 euroa, Åbo Akademille, Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle ja Oulun yliopistolle kullekin 50 000 euroa. Yhtiökokouksen antama lahjoitusvaltuutus on käytetty täysimääräisesti.

Metson hallituksen valiokunnat ja henkilöstön edustus

Hallituksemme valitsi järjestäytymiskokouksessaan 30.3.2010 keskuudestaan tarkastus- sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntien jäsenet. Tarkastusvaliokuntaan kuuluvat Pia Rudengren (pj.), Maija-Liisa Friman ja Erkki Pehu-Lehtonen. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntaan kuuluvat Jukka Viinanen (pj.), Mikael von Frenckell, Christer Gardell ja Yrjö Neuvo.

Suomen yksiköidemme henkilöstöryhmät ovat valinneet Jukka Leppäsen henkilöstön edustajaksi. Suomen hallintoedustuslain perusteella henkilöstön edustaja osallistuu kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana ilman äänioikeutta tai juridista vastuuta hallituksen päätöksistä ja hänen toimikautensa on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääomamme oli joulukuun 2010 lopussa 240 982 843,80 euroa ja osakkeiden lukumäärä 150 348 256 kappaletta. Osakemäärään sisältyy 718 397 emoyhtiön hallussa olevaa omaa osaketta, mikä vastaa 0,5 prosenttia Metson osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tammi-joulukuussa ilman omia osakkeita oli 149 682 703 ja keskimääräinen laimennettu osakemäärä oli 149 836 864.

Helmi-maaliskuun 2010 aikana toteutimme 300 000 oman osakkeen takaisinoston liittyen lokakuussa 2009 päätettyyn kannustinjärjestelmään (Metso Share Ownership Plan 2010–2012). Osakkeiden keskimääräinen ostohinta oli 23,49 euroa ja kokonaisarvo 7 047 343,89 euroa.

Tammi-joulukuussa emoyhtiön haltuun palautui 8 780 Metson osaketta muutamalta osakepohjaisen kannustinjärjestelmän osallistujalta heidän työsuhteensa päätyttyä.

Osakekantamme markkina-arvo 31.12.2010 oli 6 255 miljoonaa euroa (31.12.2009: 3 693 milj. e) ilman emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Metson hallituksen jäsenet ja heidän lähipiirinsä omistivat 31.12.2010 yhteensä 116 172 osaketta, joka on 0,08 prosenttia yhtiön osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Metson johtoryhmä ja heidän lähipiirinsä omistivat vuoden 2010 lopussa yhteensä 81 707 Metson osaketta, eli 0,05 prosenttia osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Yhteensä hallituksen ja johtoryhmän omistusten osuus oli 0,13 prosenttia osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä.

Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa konsernin ja liiketoimintojen johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä

vuosille 2009–2011 (SOP 2009–2011)

Lokakuussa 2008 hallitus päätti osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2009–2011. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjelman piiriin kuuluu 88 henkilöä ja maksettava palkkio voi vastata enintään 369 925 Metson osaketta. Vuoden 2010 johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä enintään 77 400 osaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2010–2012 (SOP 2010–2012)

Lokakuussa 2009 hallitus päätti uudesta, vastaavasta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2010–2012. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän piiriin kuuluu 91 henkilöä ja maksettava palkkio voi vastata enintään 339 350 Metson osaketta. Vuoden 2010 johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla enintään 77 400 osaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2011–2013 (SOP 2011–2013)

Syyskuussa 2010 hallitus päätti uudesta johdon osakepohjaisesta vuosille 2011–2013. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso. Järjestelmään osallistuminen vaatii ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollisen palkkion saaminen edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2010 lopussa 74 henkilöä oli vahvistanut osallistumisensa järjestelmään ja maksettava palkkio voi vastata enintään 251 698 Metson osaketta. Palkkiona luovutettavina osakkeina käytetään osakemarkkinoilta hankittavia Metson osakkeita, joten kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Uuden johtoryhmän (maaliskuusta 2011 alkaen) jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä enintään 77 400 osaketta.

Raportointisegmentit

Kaivos- ja maarakennusteknologia

Milj. e	2009	2010
Liikevaihto	2 075	2 235
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	1 017	1 139
%:a liikevaihdosta	49	51
Tulos ennen rahoituseriä, veroja, aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä	201,6	264,8
%:a liikevaihdosta	9,7	11,8
Liikevoitto	198,8	290,4
%:a liikevaihdosta	9,6	13,0
Saadut tilaukset	1 660	2 457
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	970	1 223
Tilauskanta 31.12.	1 041	1 356
Henkilöstö 31.12.	9 541	10 206

Kaivos- ja maarakennusteknologian liikevaihto kasvoi 8 prosenttia vertailukaudesta ja oli 2 235 miljoonaa euroa. Ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta liikevaihto olisi laskenut 2 prosenttia. Kaivosliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 10 prosenttia ja maarakennusliiketoiminnan 4 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 12 prosenttia, ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 51 prosenttia (2009: 49 %).

Kaivos- ja maarakennusteknologian tammi-joulukuun EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 264,8 miljoonaa euroa (kertaluonteiset erät on eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa) eli 11,8 prosenttia koko vuoden liikevaihdosta (2009: 201,6 milj. e ja 9,7 %). Parantuneet kapasiteetin

käyttöasteet vaikuttivat myönteisesti kannattavuuteen. Toisaalta kannattavuutta heikensi myynnin ja hallinnon yleiskustannusten 4 prosentin kasvu, joka johtui valmistautumisesta korkeampiin toimitusvolyymeihin vuonna 2011.

Vuoden 2010 liikevoitto (EBIT) oli 290,4 miljoonaa euroa eli 13,0 prosenttia liikevaihdosta (2009: 198,8 milj. e ja 9,6 %). Liikevoitto sisältää kertaluonteisia eriä, jotka paransivat tulosta nettomääräisesti yhteensä 32,3 miljoonalla eurolla, kun taas vuonna 2009 kertaluonteiset erät vahvistivat tulosta 1,2 miljoonalla eurolla.

Kaivos- ja maarakennusteknologian tammi-joulukuun saadut tilaukset kasvoivat 48 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 2 457 miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat kaikilla maantieteellisillä alueilla. Kaivosasiakkailta saadut tilaukset kasvoivat 61 prosenttia ja maarakennusasiakkailta saadut tilaukset 25 prosenttia vertailukaudesta. Kehittyviltä markkinoilta saatujen tilausten osuus kasvoi lähes 80 prosenttia ja oli 61 prosenttia kaikista saaduista tilauksista (2009: 51 %). Vuoden 2010 aikana saatuihin tilauksiin sisältyi jauhatuslaitteisto Kinross Gold -kultakaivokselle Brasiliaan ja kaivoslaitteet Tiscolle Kiinaan sekä kaivoslaitteita ja projektiin liittyviä palveluja Nordic Minesin uuteen kultakaivokseen Suomeen. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 26 prosenttia.

Tilauskanta vahvistui vuoden aikana 30 prosenttia ja oli joulukuun lopussa 1 356 miljoonaa euroa (31.12.2009: 1 041 milj. e). Joulukuun lopun tilauskannassa oli noin 50 miljoonan euron arvosta kaivoslaitetilauksia, joihin liittyi lähinnä toimitusaikaa koskevaa epävarmuutta.

Energia- ja ympäristöteknologia

Milj. e	2009	2010
Liikevaihto	1 523	1 435
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	516	547
%:a liikevaihdosta	35	39
Tulos ennen rahoituseriä, veroja, aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä	147,4	139,0
%:a liikevaihdosta	9,7	9,7
Liikevoitto	118,1	111,4
%:a liikevaihdosta	7,8	7,8
Saadut tilaukset	1 297	1 528
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	443	599
Tilauskanta 31.12.	1 032	1 158
Henkilöstö 31.12.	6 060	6 073

Energia- ja ympäristöteknologian liikevaihto oli 1 435 miljoonaa euroa laskien 6 prosenttia vuoden 2009 heikosta tilausten saannista johtuen. Ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta liikevaihto olisi laskenut 10 prosenttia. Voimantuotanto-liiketoiminnan liikevaihto laski 8 prosenttia, Automaatio-liiketoiminnan 4 prosenttia ja Kierrätysliiketoiminnan 5 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto kasvoi 6 prosenttia, ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 39 prosenttia (2009: 35 %).

Energia- ja ympäristöteknologian EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 139,0 miljoonaa euroa eli 9,7 prosenttia liikevaihdosta (2009: 147,4 milj. e ja 9,7 %). Kannattavuuteen vaikutti myönteisesti projektien onnistunut toteutus suuremmissa toimituskokonaisuuksissa, kun taas liikevaihdon laskulla oli kannattavuutta heikentävä vaikutus.

Vuoden 2010 liikevoitto (EBIT) laski ja oli 111,4 miljoonaa euroa eli 7,8 prosenttia liikevaihdosta (2009: 118,1 milj. e ja 7,8 %). Liikevoitto sisältää kertaluonteisia kuluja (kertaluonteiset erät eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa) 7,9 miljoonaa euroa (2009: kertaluonteiset kulut 11,1 milj. e) lähinnä kapasiteetin sopeuttamiseen liittyen.

Segmentin saadut tilaukset kasvoivat 18 prosenttia vertailukaudesta ja olivat 1 528 miljoonaa euroa. Saadut tilaukset kasvoivat kaikissa liiketoimintalinjoissa. Saatuihin tilauksiin kuuluivat biomassakattilalaitokset Bomhus Energille Ruotsiin, RWE npower renewables -yhtiölle Iso-Britanniaan sekä 4Ham Cogen S.A.:lle Belgiaan. Lisäksi saimme useita automaatiotilauksia voimalaitosten, sellutehtaiden, paperi-, kartonki- ja pehmopaperilinjojen sekä öljy- ja kaasuprosessien hallintaan. Kierrätysliiketoiminnassa saimme useita suurehkojen metallinkierrätysja kiinteän jätteen murskainten tilauksia. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 35 prosenttia.

Vuoden lopun tilauskanta, 1 158 miljoonaa euroa, oli 12 prosenttia suurempi kuin vuoden 2009 lopussa. Noin 90 miljoonaan euroon tilauskannassa olevista projekteista sisältyy toimituksen ajoitukseen liittyvää epävarmuutta. Epävarmuus liittyy pääosin voimakattila- ja automaatiojärjestelmätoimituksiin Fibrian sellutehdasprojektiin Brasiliassa.

Paperi- ja kuituteknologia

Milj. e	2009	2010
Liikevaihto	1 408	1 856
Palveluliiketoiminnan liikevaihto	569	766
%:a liikevaihdosta	41	41
Tulos ennen rahoituseriä, veroja, aineettomien
hyödykkeiden poistoja (EBITA) sekä kertaluonteisia eriä	71,3	107,6
%:a liikevaihdosta	5,1	5,8
Liikevoitto	0,8	70,3
%:a liikevaihdosta	0,1	3,8
Saadut tilaukset	1 384	1 947
Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset	524	814
Tilauskanta 31.12.	1 380	1 559
Henkilöstö 31.12.	10 459	10 362

Paperi- ja kuituteknologian vuoden 2010 liikevaihto kasvoi 32 prosenttia ja oli 1 856 miljoonaa euroa. Ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta liikevaihto olisi kasvanut 26 prosenttia. Liikevaihdon kasvu tuli kaikilta liiketoimintalinjoilta. Liikevaihdon vertailukelpoinen kasvu ilman valuuttakurssimuutosten käännösvaikutusta ja ostetun Kudokset-liiketoiminnan vaikutusta oli 16 prosenttia. Palveluliiketoiminnan liikevaihto nousi 35 prosenttia ja sen osuus segmentin liikevaihdosta oli 41 prosenttia (2009: 41 %). Palveluliiketoiminnan liikevaihdon kasvu ilman ostettua Kudokset-liiketoimintaa oli 9 prosenttia.

Paperi- ja kuituteknologian EBITA ennen kertaluonteisia eriä oli 107,6 miljoonaa euroa eli 5,8 prosenttia liikevaihdosta (2009: 71,3 milj. e ja 5,1 %). Kannattavuuden parantuminen johtui lähinnä palveluliiketoiminnan kannattavuuden vahvistumisesta ja vahvasta liikevaihdon kasvusta. Viimeisellä neljänneksellä kannattavuutta heikensivät toimitettujen laitteiden ja palveluiden alhaiset katteet ja varausten kasvu eräissä uutta teknologiaa sisältävissä projekteissa.

Vuoden 2010 liikevoitto (EBIT) oli 70,3 miljoonaa euroa eli 3,8 prosenttia liikevaihdosta (2009: 0,8 milj. e ja 0,1 %). Liikevoitto sisälsi kertaluonteisia eriä (kertaluonteiset erät eritelty 'Taloudellinen tulos' -osiossa), jotka heikensivät tulosta 8,4 miljoonalla eurolla (2009: kertaluonteiset erät heikensivät tulosta 54,8 milj. e).

Kokonaisuudessaan Paperi- ja kuituteknologian saadut tilaukset kasvoivat 41 prosenttia ja olivat 1 947 miljoonaa euroa. Paperi- ja kartonkiasiakkailta saadut tilaukset laskivat vuoden aikana 6 prosenttia ja massateollisuuden tilaukset kasvoivat 131 prosenttia poikkeuksellisen heikosta vertailukaudesta. Pehmopaperiasiakkaiden tilaukset kasvoivat 81 prosenttia. Palveluliiketoiminnan saadut tilaukset kasvoivat 55 prosenttia (ilman Kudokset-liiketoimintaa kasvu oli 24 prosenttia). Vuonna 2010 saamiimme tilauksiin sisältyi kartonginvalmistusteknologiaa ja laitteistoja Cheng Loong -yhtiölle Taiwaniin, Saica Containerboardille Iso-Britanniaan sekä Zhejiang Ji'An -yhtiölle Kiinaan ja hienopaperilinja APRIL Fine Paper (Guangdong):lle Kiinaan sekä sellutehdas japanilaiselle Oji Paperille Kiinaan ja keskeinen teknologia Ilim Group -yhtiön uuteen sellutehtaaseen Bratskiin, Venäjälle.

Vuoden lopun tilauskanta oli 1 559 miljoonaa euroa, josta noin 240 miljoonaa euroa liittyy brasilialaiselle Fibrialle toimitettavaan sellutehdasprojektiin, jonka toimitusaikataulu on edelleen avoin.

Valmet Automotive

Valmet Automotiven vuoden 2010 liikevaihto kasvoi selvästi ja oli 84 miljoonaa euroa (2009: 56 milj. e). Viimeisen neljänneksen liikevaihto oli 36 miljoonaa euroa, eli 43 prosenttia koko vuoden myynnistä. EBITA ennen kertaluonteisia eriä vuonna 2010 oli 4,6 miljoonaa euroa tappiollinen (2009: tappio 8,1 milj. e). EBITA sisältää 1 miljoonaa euroa tappiota 21.11.2010 Valmet Automotiveen liitetystä Karmannin kattoliiketoiminnasta toimitusvolyymien ollessa vuoden lopulla kausiluonteisesti alhaisella tasolla. Valmet Automotiven Suomen yksikön toimitusmäärät kasvoivat vuoden loppua kohti ja sen viimeisen neljänneksen tulos kääntyi 3,6 miljoonaa euroa voitolliseksi.

Valmet Automotiven henkilöstömäärä oli 1 425 (31.12.2009: 679 henkilöä), joista 737 liittyy ostettuun kattoliiketoimintaan.

Nykyisin Valmet Automotiven laajentuneeseen palvelutarjontaan kuuluvat autoteollisuuden suunnittelu-, valmistus- ja liiketoimintapalvelut sekä avoautojen kattojärjestelmät. Verkosta ladattavan Fisker Karma -hybridiauton sarjatuotannon suunnitellaan alkavan esisarjavalmistuksen jälkeen Uudessakaupungissa vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Sähköautot THINK City ja Garia-golfauto sekä Porsche Cayman -urheiluauto ovat myös tuotannossa. Valmistussopimuksen Porsche AG:n kanssa odotetaan päättyvän vuoden 2011 lopussa. Osnabrückissa, Saksassa ja Zaryssä, Puolassa, kattoliiketoiminnan asiakkaita ovat tällä hetkellä BMW/MINI, Daimler, Renault ja Bentley. Valmet Automotivella on myös meneillään suunnitteluprojekteja useille asiakkaille.

Nimitystoimikunta ehdottaa kahdeksaa jäsentä Metson hallitukseen

Metson yhtiökokouksen asettama nimitystoimikunta ehdottaa seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka on suunniteltu pidettäväksi 30.3.2011, että hallituksen jäsenten lukumäärä on kahdeksan.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen kaikki hallituksen nykyiset jäsenet Mikael von Frenckell, Maija-Liisa Friman, Christer Gardell, Yrjö Neuvo, Erkki Pehu-Lehtonen, Pia Rudengren ja Jukka Viinanen. Lisäksi hallituksen uudeksi jäseneksi ehdotetaan valittavan Ozey K. Horton, Jr.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että valittaville hallituksen jäsenille maksettaisiin samansuuruinen vuosipalkkio kuin mikä maksetaan nykyisille hallituksen jäsenille vuoden 2010 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella kuitenkin siten muutettuna, että tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle maksettaisiin samansuuruinen palkkio kuin hallituksen varapuheenjohtajalle: hallituksen puheenjohtajalle 92 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 56 000 euroa ja kullekin hallituksen jäsenelle 45 000 euroa. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että niille hallituksen jäsenille, joiden kotipaikka on Pohjoismaissa maksetaan kokouspalkkiona 600 euroa kokoukselta ja jäsenille, joiden kotipaikka on muualla Euroopassa 1 200 euroa kokoukselta ja niille jäsenille, joiden kotipaikka on Euroopan ulkopuolella 2 400 euroa kokoukselta mukaan lukien hallituksen valiokuntien kokoukset. Nimitystoimikunta ehdottaa, että vuosipalkkiosta 40 prosenttia maksetaan markkinoilta hankittavina Metso Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2011 on julkistettu.

Nimitystoimikunta toteaa, että myös tulevana hallituskautena Metson henkilöstön edustaja osallistuu asiantuntijana Metso Oyj:n hallituksen kokouksiin yritysten hallinnosta annetun lain mukaisin rajoituksin. Uusi hallitus kutsuu henkilöstön edustajan asiantuntijajäsenekseen järjestäytymiskokouksessaan yhtiökokouksen jälkeen.

Metson nimitystoimikunnan puheenjohtajana toimi Kari Järvinen ja

jäseninä Lars Förberg, Matti Vuoria ja Harri Sailas. Jukka Viinanen toimi nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.

Lähiajan näkymät

Arvioimme kysynnän asteittaisen elpymisen jatkuvan tänä vuonna useimmissa asiakasteollisuuksissamme. Kehittyvien markkinoiden näkymät jatkuvat vahvana. Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen budjettialijäämien, rahoituksen saatavuuden ja valuuttakurssimuutosten aiheuttama epävarmuus saattaa kuitenkin hidastaa markkinoiden elpymistä erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Arvioimme asiakasteollisuuksiemme nousevilla kapasiteetin käyttöasteilla olevan myönteinen vaikutus palveluliiketoimintaamme, ja odotamme useimpien asiakkaidemme asteittain saavan takaisin luottamustaan investoida olemassa olevaan sekä uuteen laitekantaan.

Metallien hinnat ovat nousseet edelleen lähinnä Kiinan ja Intian voimakkaasta kysynnästä ja Yhdysvaltojen talouden vakauttamisesta johtuen. Samalla kuparin ja rautamalmin tuotanto on ollut kysyntää pienempää. Kaivosyhtiöiden laite- ja projektikyselyiden määrä on kasvanut vuoden 2010 alusta voimakkaasti, erityisesti vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Tämä on jo lisännyt selvästi saamiemme uusien tilausten määrää. Koska asiakasyritykset ovat vahvistaneet merkittäviä investointiohjelmia tuleville vuosille, arvioimme aktiviteetin suuremmissa projekteissa lisääntyvän tänä vuonna. Vahvistuvan mineraalien kysynnän ja laajan asennetun laitekantamme johdosta arvioimme kaivoslaitteisiin liittyvien palveluiden kysynnän jatkuvan vahvana.

Aasian ja Tyynenmeren alueella sekä Brasilian markkinoilla talouden kasvu jatkuu ja infrastruktuurin rakennushankkeet pitävät maarakennuslaitteiden hyvää kysyntää yllä. Arvioimme, että maarakennusteollisuudessa murskeentuotantoon liittyvien laitteiden kysyntä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa alkaa asteittain elpyä vuoden 2011 aikana kasvaneista korvausinvestointitarpeista johtuen, mutta pysyy edelleen heikkona. Arvioimme maarakennusteollisuuden palveluliiketoiminnan kysynnän jatkuvan tyydyttävänä.

Arvioimme uusiutuvia energialähteitä käyttävien voimalaitosten kysynnän olevan vuonna 2011 hyvää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Useat Euroopan maat ja Yhdysvallat ovat asettaneet tavoitteita uusiutuvien energianlähteiden käytön lisäämiseksi ja odotamme tämän tukevan biomassan ja jätteen käyttöön pohjautuvien voimalaitosratkaisujen kysyntää. Rahoitusmarkkinoihin ja uusiutuvien energiamuotojen tukikäytäntöihin liittyvät epävarmuudet voivat kuitenkin viivästyttää lopullisten tilauspäätöksien tekemistä joissakin projekteissa. Palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme olevan hyvää.

Arvioimme automaatiotuotteidemme kysynnän olevan hyvää vuonna 2011 öljy-, kaasu- ja petrokemianteollisuuden lisätessä investointejaan energian hinnan ja kysynnän parantuessa. Myös sellu- ja paperiteollisuudessa automaatiotuotteiden kysynnän arvioidaan kehittyvän suotuisasti. Automaatioratkaisujen palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme olevan hyvää.

Metallijätteen ja muun kiinteän jätteen kierrätyslaitteiden kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää. Kierrätyslaitteiden palveluliiketoiminnan kysynnän arvioimme vahvistuvan tulevien vuosineljännesten aikana asiakkaidemme laitosten ja laitteiden käyttöasteiden noustessa.

Uusien kuitulinjojen, laiteuudistusten sekä sellutehdaspalveluiden kysyntä on selvästi piristynyt muutamien edellisvuosien alhaisista tasoista. Arvioimme kuitulinjamarkkinan jatkuvan aktiivisena tämän vuoden aikana, mutta kilpailutilanteen olevan kireää suuremmissa projekteissa. Paperi- ja kartonkilinjojen kysynnän arvioimme olevan tyydyttävää ja pehmopaperilinjojen hyvää vuonna 2011. Arvioimme paperi- ja kartonkiteollisuuden parantuneiden kapasiteetin käyttöasteiden lisäävän palveluliiketoimintamme kysyntää.

Vuoden 2010 kehityksen perusteella ja olettaen, että maailmantalouden kasvun vahvistuminen jatkuu, arvioimme vuoden 2011 liikevaihtomme kasvavan yli 10 prosenttia ja EBITA:n ennen kertaluonteisia eriä paranevan vuodesta 2010. Arviomme perustuu vuoden 2010 lopun 4,0 miljardin euron tilauskantaan, jossa meillä on noin 3,1 miljardin euron tilaukset vuodelle 2011.

Vuoden 2011 taloudellista tulostamme koskevat arviot perustuvat Metson tämän hetkisiin markkinanäkymiin ja nykyisen laajuiseen liiketoimintaan sekä vuoden 2010 lopun mukaisiin valuuttakurssitasoihin.

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma 31.12.2010 oli 1 525 868 957,58 euroa, josta vuoden 2010 nettotulos on 264 850 234,96 euroa.

Hallitus ehdottaa, että 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen perusteella jaetaan osinkona 1,55 euroa osakkeelta. Ehdotettu osinko huomioi Metson yleisen osinkopolitiikan ja vahvan taloudellisen aseman. Lisäksi tulee ottaa huomioon että vuonna 2009 maksettu osinko oli rahoitusmarkkinoiden sen hetkisestä epävakaasta tilanteesta johtuen 25 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 4.4.2011 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 12.4.2011.

Emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita lukuun ottamatta kaikki muut täsmäytyspäivänä ulkona olevat yhtiön osakkeet oikeuttavat osinkoon.

Varsinainen yhtiökokous 2011

Metso Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 30.3.2011 klo 15.00 Helsingin Messukeskuksessa (os. Messuaukio 1, 00520 Helsinki).

Helsingissä helmikuun 3. päivänä 2011

Metso Oyj:n hallitus

Konsernin tuloslaskelma

			31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	Liitetieto	2008	2009	2010
Liikevaihto	33	6 400	5 016	5 552
Hankinnan ja valmistuksen kulut	6, 7	−4 733	−3 808	−4 130
Bruttokate		1 667	1 208	1 422
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset	4, 6, 7	−1 043	−938	−1 028
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	5	11	24	50
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	14	2	0	1
Liikevoitto	33	637	294	445
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	8	−89	−72	−75
Tulos ennen veroja		548	222	370
Tuloverot	9	−158	−71	−112
Tilikauden tulos		390	151	258
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		389	150	257
Määräysvallattomille omistajille		1	1	1
Tilikauden tulos		390	151	258
Tulos/osake
Laimentamaton, euroa	12	2,75	1,06	1,71
Laimennettu, euroa	12	2,75	1,06	1,71

Konsernin laaja tuloslaskelma

			31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	Liitetieto	2008	2009	2010
Tilikauden tulos		390	151	258
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	22, 31	−33	14	24
Myytävissä olevat osakesijoitukset verovaikutus huomioituna	15, 22	−19	−1	−4
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	22	−49	74	121
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna	22	−11	0	−13
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (+) / tappiot (−) verovaikutus huomioituna	28	−22	−2	−11
Laajan tuloksen erät		−134	85	117
Tilikauden laaja tulos		256	236	375
Jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		255	235	374
Määräysvallattomille omistajille		1	1	1
Tilikauden laaja tulos		256	236	375

Konsernin tase

Varat

			31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	Liitetieto	2009	2010
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	13
Liikearvo		863	880
Muut aineettomat oikeudet		312	287
		1 175	1 167
Aineelliset hyödykkeet	13
Maa- ja vesialueet		62	64
Rakennukset		261	283
Koneet ja kalusto		449	459
Keskeneräinen käyttöomaisuus		47	43
		819	849
Rahoitus- ja muut pitkäaikaiset varat
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	14	13	14
Myytävissä olevat osakesijoitukset	15, 20	15	9
Laina- ja muut korolliset saamiset	19, 20	9	6
Myytävissä olevat sijoitukset	19, 20	130	169
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit	19, 20	40	-
Johdannaiset	20, 31	0	2
Laskennallinen verosaatava	9	171	168
Muut pitkäaikaiset varat	19, 20	44	42
		422	410
Pitkäaikaiset varat yhteensä		2 416	2 426
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	17	1 172	1 305
Saamiset
Myynti- ja muut saamiset	19, 20	938	1 242
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää asiakkailta laskutetut ennakot	16	312	287
Laina- ja muut korolliset saamiset	19, 20	8	6
Myytävissä olevat sijoitukset	19, 20	79	178
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit	19, 20	-	59
Johdannaiset	20, 31	21	55
Tuloverosaamiset		42	29
		1 400	1 856
Rahat ja pankkisaamiset	21	727	645
Lyhytaikaiset varat yhteensä		3 299	3 806
Varat yhteensä		5 715	6 232

Oma pääoma ja velat

			31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	Liitetieto	2009	2010
Oma pääoma	22
Osakepääoma		241	241
Ylikurssirahasto		-	-
Muuntoerot		−62	46
Arvonmuutos- ja muut rahastot		710	726
Kertyneet voittovarat		894	1 036
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		1 783	2 049
Määräysvallattomien omistajien osuus		9	22
Oma pääoma yhteensä		1 792	2 071
Velat
Pitkäaikaiset velat
Pitkäaikaiset lainat	20, 24	1 334	956
Eläkevelvoitteet	28	190	195
Varaukset	25	52	59
Johdannaiset	20, 31	5	3
Laskennallinen verovelka	9	56	50
Muut pitkäaikaiset velvoitteet	20	4	6
Pitkäaikaiset velat yhteensä		1 641	1 269
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	20, 24	173	388
Lyhytaikaiset lainat	20, 26	69	29
Osto- ja muut velat	20, 27	1 065	1 377
Varaukset	25	235	230
Saadut ennakot		363	503
Projektit, joissa asiakkailta laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon	16	330	299
Johdannaiset	20, 31	21	30
Tuloverovelat		26	36
Lyhytaikaiset velat yhteensä		2 282	2 892
Velat yhteensä		3 923	4 161
Oma pääoma ja velat yhteensä		5 715	6 232

Konsernin rahavirtalaskelma

			31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	Liitetieto	2008	2009	2010
Liiketoiminta:
Tilikauden tulos		390	151	258
Tilikauden tuloksen ja liiketoiminnan rahavirran oikaisuerät
Poistot	7	138	143	178
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (−) ja -tappiot (+)	5	−2	−4	−2
Osakkuus- ja tytäryhtiöistä syntyneet myyntivoitot (−) ja -tappiot (+)	11	−4	1	−2
Myytävissä olevista osakesijoituksista syntyneet myyntivoitot	5	−2	−23	−9
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	14	−3	0	−1
Osinkotuotot ja nettokorot	8	57	58	51
Tuloverot	9	158	71	112
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa		45	44	52
Nettokäyttöpääoman muutos ilman yrityshankintojen ja -myyntien vaikutusta	18	−437	518	25
Maksetut korot		−64	−68	−73
Saadut korot		13	16	15
Saadut osingot		2	1	0
Maksetut tuloverot		−154	−138	−98
Liiketoiminnan rahavirta		137	770	506
Investointitoiminta:
Käyttöomaisuusinvestoinnit	13	−255	−116	−134
Käyttöomaisuuden myynnit		10	8	7
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä	10	−44	−1	−21
Liiketoimintojen myynnit, myydyt rahavarat vähennettynä	11	12	2	8
Myytävissä olevien osakesijoitusten ostot		0	−1	−1
Myytävissä olevien osakesijoitusten myynnit		7	24	11
Myytävissä olevien sijoitusten ostot		-	−204	−333
Myytävissä olevien sijoitusten myynnit		-	0	195
Kaupan kohteena olevien rahoitusinstrumenttien ostot		-	−40	−19
Lainasaatavien lisäys		−8	−3	−2
Lainasaatavien vähennys		1	4	7
Investointitoiminnan rahavirta		−277	−327	−282
Rahoitustoiminta:
Omien osakkeiden osto	22	-	−2	−7
Maksetut osingot		−425	−99	−105
Tytäryrityksistä omistetun osuuden muutokset		-	-	20
Ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien suojaus		13	−4	0
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+) ja lyhennykset (−), netto		163	−200	−46
Pitkäaikaisten lainojen nostot		486	402	24
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset		−25	−141	−218
Rahoitusleasing-velkojen lyhennykset		−3	−2	−3
Muut erät		2	−2	−4
Rahoitustoiminnan rahavirta		211	−48	−339
Rahojen ja pankkisaamisten nettomuutos		71	395	−115
Valuuttakurssimuutosten vaikutus		−24	18	33
Rahat ja pankkisaamiset kauden alussa	21	267	314	727
Rahat ja pankkisaamiset kauden lopussa		314	727	645

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

		Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos- ja muut rahastot	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Määräysvallattomien Oma pääoma omistajien osuus
Milj. e								yhteensä
31.12.2007	241	77	−76	456	910	1 608	7	1 615
Tilikauden tulos	-	-	-	-	389	389	1	390
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	-	-	-	−33	-	−33	-	−33
Myytävissä olevat sijoitukset verovaikutus huomioituna	-	-	-	−19	-	−19	-	−19
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (+) / tappiot (−) verovaikutus huomioituna	-	-	-	-	−22	−22	-	−22
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna	- -	- -	−49 −11	- -	- -	−49 −11	- -	−49 −11
Tilikauden laaja tulos	-	-	−60	−52	367	255	1	256
Osingot	-	-	-	-	−425	−425	−2	−427
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	-	-	-	4	-	4	-	4
Ylikurssi- ja vararahaston alentaminen ja siirto	-	−77	-	77	-	-	-	-
Muut	-	-	-	5	−3	2	3	5
31.12.2008	241	-	−136	490	849	1 444	9	1 453
Tilikauden tulos	-	-	-	-	150	150	1	151
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	-	-	-	14	-	14	-	14
Myytävissä olevat sijoitukset verovaikutus huomioituna	-	-	-	−1	-	−1	-	−1
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (+) / tappiot (−) verovaikutus huomioituna	-	-	-	-	−2	−2	-	−2
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	-	74	-	-	74	-	74
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna	-	-	0	-	-	0	-	0
Tilikauden laaja tulos	-	-	74	13	148	235	1	236
Osingot	-	-	-	-	−99	−99	−1	−100
Osakeanti	-	-	-	206	−2	204	-	204
Omien osakkeiden osto	-	-	-	−2	-	−2	-	−2
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	-	-	-	1	-	1	-	1
Muut	-	-	-	2	−2	0	-	0
31.12.2009	241	-	−62	710	894	1 783	9	1 792
Tilikauden tulos	-	-	-	-	257	257	1	258
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaus verovaikutus huomioituna	-	-	-	24	-	24	-	24
Myytävissä olevat sijoitukset verovaikutus huomioituna	-	-	-	–4	-	–4	-	–4
Etuuspohjaisten järjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot (+) / tappiot (−) verovaikutus huomioituna	-	-	-	-	–11	–11	-	–11
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	-	-	121	-	-	121	-	121
Tytäryhtiöiden oman pääoman suojaus verovaikutus huomioituna	-	-	−13	-	-	−13	-	−13
Tilikauden laaja tulos	-	-	108	20	246	374	1	375
Osingot	-	-	-	-	−105	−105	−1	−106
Lahjoitukset yliopistoille	-	-	-	-	−2	−2	-	−2
Omien osakkeiden osto	-	-	-	−7	-	−7	-	−7
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	-	-	-	0	−1	−1	-	−1
Muut	-	-	-	3	−4	−1	0	−1
Muutos määräysvallattomien omistajien osuudessa	-	-	-	-	8	8	13	21
31.12.2010	241	-	46	726	1 036	2 049	22	2 071

1 Laadintaperiaatteet

Liiketoiminnan kuvaus

Metso Oyj ("emoyhtiö") tytäryhtiöineen (yhdessä emoyhtiön kanssa "Metso" tai "konserni") on kansainvälinen kestävien teknologioiden ja palveluiden toimittaja, joka suunnittelee, kehittää ja valmistaa järjestelmiä, automaatioratkaisuja sekä koneita ja laitteita prosessiteollisuuden tarpeisiin. Sen pääasiakkaat toimivat kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, automaatio-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudessa.

Metso Oyj on julkisesti noteerattu yhtiö, jonka osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä, kaupankäyntitunnuksella MEO1V. Metso Oyj:n konsernihallinnon osoite on Fabianinkatu 9 A, 00130 Helsinki.

Metso Oyj:n hallitus on kokouksessaan 3.2.2011 hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Osakeyhtiölain mukaisesti osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai muuttaa sitä tilinpäätöstä seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Laatimisperusteet ja uudet laskentastandardit

Konsernitilinpäätös noudattaa EU:n hyväksymää Kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja käsittää Metso Oyj:n lisäksi kaikkien tytäryhtiöiden tilinpäätöstiedot. Metson soveltamat EU:n hyväksymät IFRS-standardit eivät eroa IASB:n laatimista standardeista ja tulkinnoista.

Metso otti 1.1.2010 käyttöön uudistetun yrityshankintoja koskevan IFRS 3 -standardin, jonka mukaisesti yrityshankinnasta syntyneet kulut kirjataan suoraan tulokseen. Koko hankintameno kirjataan käypään arvoon hankintahetkellä jälkeenpäin tapahtuvien ehdollisten maksuerien käyvän arvon muutoksen mennessä suoraan tuloslaskelmaan. Liikearvo voidaan laskea joko emoyhtiön osuudesta nettovarallisuuteen tai siihen voidaan sisällyttää myös määräysvallattomien omistajien osuus. Uudistetun standardin seurauksena Metso on kirjannut vajaat 2 miljoonaa euroa hankinnan suoria kustannuksia tulokseen, aiemman käytännön mukaan ne olisi aktivoitu hankintamenoon.

Vuoden 2010 alusta Metso on soveltanut uudistettua IAS 27 -standardia 'Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös'. Uudistettu standardi edellyttää, että vaikutukset kaikista määräysvallattomien omistajien kanssa tehdyistä järjestelyistä kirjataan suoraan yhtiön omaan pääomaan, jos määräysvalta ei siirry. Niiden seurauksena ei enää synny liikearvoa taikka voittoa tai tappiota. Standardi selventää myös kirjauskäytäntöä määräysvallan siirtyessä, jolloin jäljelle jäävä omistus arvostetaan käypään arvoon ja mahdollinen voitto tai tappio tuloutetaan. Standardin muutoksen johdosta Metso kirjasi suoraan omaan pääomaan 8 miljoonan euron luovutusvoiton vuonna 2010.

Vuoden 2010 alusta Metso on soveltanut IAS 38 -standardin 'Aineettomat hyödykkeet' muutosta, joka tarkentaa IFRS 3 'Yrityshankinnat' -standardin soveltamisalaan kuuluvien aineettomien hyödykkeiden kirjauskäytäntöä ja mahdollistaa taloudelliselta käyttöiältään samanpituisten aineettomien hyödykkeiden esittämisen yhtenä ryhmänä. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta vuonna 2010 tehtyihin yrityshankintoihin.

Arvioiden käyttö

IFRS:n mukaisen tilinpäätöksen laadinta edellyttää tietyiltä osin arvioiden ja olettamusten tekemistä. Nämä vaikuttavat julkaistavien tase-erien arvoon, ehdollisten varojen ja velkojen esittämiseen sekä tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lopullinen tulos saattaa poiketa tehdyistä arvioista.

Tilinpäätösperiaate

Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisen hankintamenon käyttämiseen, lukuun ottamatta käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, myytävissä olevia sijoituksia, kaupan kohteena olevia rahoitusinstrumentteja sekä johdannaisinstrumentteja, jotka arvostetaan käypään arvoonsa.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryhtiöt

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi kaikki ne yhtiöt, joissa sillä on suoraan tai tytäryhtiöidensä kautta yli 50 prosentin omistusosuus äänivallasta tai määräysvalta yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon. Tilikauden aikana hankitut yhtiöt sisältyvät konsernitilinpäätökseen niiden hankintahetkestä lähtien ja myydyt yhtiöt niiden myyntiajankohtaan asti.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat: saatavat ja velat, sekä voitot ja tappiot liiketoimista tytäryhtiöiden välillä eliminoidaan osana konsolidointiprosessia. Määräysvallattomien omistajien osuus tytäryhtiöistä esitetään konsernin taseessa osana omaa pääomaa, erillään osakkeenomistajille kuuluvasta pääomasta. Määräysvallattomien omistajien osuus tilikauden tuloksesta ilmoitetaan konsernin tuloslaskelmassa erikseen.

Konsernin sisäiset osakeomistukset eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Hankintamenoon sisältyy luovutettujen varojen lisäksi liikkeelle laskettujen osakkeiden käypä arvo ja hankintahetkellä mahdollisesti vastattavaksi otetut velat. Ennen 2010 tapahtuneiden yrityshankintojen hankintamenoon sisältyvät myös hankinnasta aiheutuneet välittömät menot. Jokaisen hankinnan osalta määräysvallattomien omistajien osuus voidaan kirjata joko käypään arvoonsa tai suhteellisena osuutena hankitun kohteen nettovarallisuudesta. Hankitun kohteen nettovarallisuuden käyvän arvon ylittävä hankintameno kirjataan liikearvoksi (ks. myös aineettomat hyödykkeet). Jos hankintameno alittaa konsernin hankkiman nettovarallisuuden käyvän arvon, näiden erotus kirjataan suoraan konsernin tulokseen.

Tapahtumat määräysvallattomien omistajien kanssa käsitellään kuten omistajien kanssa tehdyt. Määräysvallattomilta omistajilta hankitun omistusosuuden kauppahinnan ja saadun nettovarallisuuden käyvän arvon välinen ero kirjataan suoraan konsernin omiin pääomiin. Määräysvallattomille omistajille myydyn osuuden luovutusvoitto tai -tappio kirjataan samoin suoraan omaan pääomaan.

Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset

Osakkuusyhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Osakkuusyhtiöiksi lasketaan yhtiöt, joissa Metsolla on merkittävä vaikutusvalta yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon (osuus äänimäärästä 20–50 prosenttia). Sijoitukset osakkuusyhtiöihin merkitään taseeseen hankintahetkellä hankintamenoonsa. Metson osuus tämän jälkeen syntyneistä voittovaroista lisätään konsernin taseen osakkuusyhtiösijoituksiin.

Konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään omana eränään konsernin tuloslaskelmassa.

Yhteisyritykset, joissa Metso käyttää yhteistä määräysvaltaa yhtiön liiketoiminnalliseen ja taloudelliseen päätöksentekoon, yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä.

Segmenttiraportointi

Metson liiketoiminta on jaettu kolmeen eri toimintasegmenttiin: Kaivos- ja maarakennusteknologia, Energia- ja ympäristöteknologia sekä Paperi- ja kuituteknologia, joiden toimintaa Metson ylin operatiivinen päätöksentekijä, hallitus, seuraa säännöllisesti päättäessään resurssien allokoinnista ja arvioidessaan toiminnan tuloksellisuutta.

Jokaisen segmentin tulokset on esitetty liitetiedoissa laskettuna niillä periaatteilla ja luvuilla, joilla ne raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. EBITA (tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja) kuuluu käytettyihin tunnuslukuihin. Vuodesta 2010 alkaen tulosta seurataan lisäksi EBITA:lla ennen kertaluonteisia eriä, kuten kapasiteetin sopeuttamiskulut, immateriaalioikeuksiin liittyneiden oikeudenkäyntien lopputulemat, listattujen osakkeiden luovutusvoitot ja -tappiot, toimintojen luovutusvoitot ja -tappiot, yritysostojen kartoitus- ja hankintakulut sekä muut luonteeltaan epätavanomaiset erät, jotka vaikuttavat kausien vertailukelpoisuuteen. Vertailutiedot aiemmilta vuosilta on kerrottu segmenttiliitetiedossa.

Segmenttiraportoinnissa sovellettavat kirjausperiaatteet ovat yhteneväiset konsernin tilinpäätösperiaatteiden kanssa.

Ulkomaanrahanmääräiset erät

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta ja Metson toiminnallinen valuutta.

Ulkomaanrahanmääräiset tapahtumat kirjataan kirjauspäivän kurssiin. Tilinpäätöksessä valuuttamääräiset tase-erät arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Liiketoiminnasta aiheutuvat kurssierot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, paitsi suojauslaskennan piiriin kuuluvat kurssierot, jotka tuloutetaan samalla rivillä kuin suojauksen kohde. Rahoitustoiminnasta johtuvat kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Jos tytäryhtiöiden toiminnallinen valuutta poikkeaa konsernin esittämisvaluutasta, niiden tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Näistä kursseista syntyvä ero kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta konsernin oman pääoman muuntoeroihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten tytäryhtiöiden omista pääomista sekä ulkomaisiin nettosijoituksiin rinnastettavista lainoista aiheutuvat kurssierot on kirjattu konsernin muiden laajan tuloksen erien kautta muuntoeroihin. Kun ulkomaisen tytäryhtiön omia pääomia suojataan valuuttamääräisin lainoin tai johdannaisilla, niistä syntyneet kurssierot, verovaikutus huomioituna, kirjataan laajan tuloksen erien kautta näitä muuntoeroja vastaan. Kun ulkomainen tytäryhtiö myydään, kertyneet muuntoerot peruutetaan muiden laajan tuloksen erien kautta ja kirjataan konsernin tuloslaskelmaan oikaisemaan luovutusvoittoa tai tappiota.

Johdannaiset

Johdannaiset kirjataan taseeseen käypään arvoonsa niiden tekohetkellä ja arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetkellä. Johdannaiset luokitellaan tekohetkellään joko sitovien sopimusten ja tulevien kassavirtojen suojaukseksi (rahavirtasuojaus), ulkomaisten tytäryhtiöiden omien pääomien suojauksiksi (oman pääoman suojaus), tai tulosvaikutteisesti kirjattaviksi, jolloin niihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

Suojauslaskennassa Metso dokumentoi transaktion tekohetkellä suojausinstrumentin ja suojauksen kohteen välisen suojaussuhteen riskienhallintastrategiansa ja -tavoitteidensa mukaisesti. Suojauksen tehokkuutta testataan neljännesvuosittain sekä tulevien kassavirtojen osalta että taannehtivasti.

Johdannaiset luokitellaan taseen pitkäaikaisiksi varoiksi ja veloiksi, kun niiden jäljellä oleva maturiteetti on yli 12 kuukautta ja taseen lyhytaikaisiksi varoiksi ja veloiksi, kun maturiteetti on alle 12 kuukautta.

Rahavirtasuojaus

Metso soveltaa rahavirtasuojauslaskentaa tiettyihin koronvaihtosopimuksiin, valuuttatermiinisopimuksiin ja sähkötermiinisopimuksiin.

Metso kohdistaa vain valuuttatermiinisopimusten valuuttatekijän suojauslaskentaan, korkotekijä kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin nettona. Termiinisopimuksen tehokkaan osuuden voitto tai tappio kirjataan tulokseen samanaikaisesti ja samalle riville kuin suojattava tapahtuma. Myyntien ja ostojen suojauslaskennassa käytettävien valuuttatermiinien tehokas osa kirjataan liikevaihtoon ja hankinnan ja valmistuksen kuluihin. Muuttuvakorkoisen lainan suojaamiseen käytetyn korkoswapin tehokkaan suojauksen osuuden tulos kirjataan tuloslaskelman rahoituseriin. Sekä suojauksen alkaessa että tilinpäätöshetkellä testataan johdannaisen suojauskomponentin tehokkuus suojata kohteena olevien kassavirtojen käypien arvojen muutoksia.

Metso testaa säännöllisesti sähkötermiinien tehokkuutta varmistaakseen, että sähkötermiinisopimusten käyvän arvon muutos suojaa tehokkaasti kohteena olevaa ennustettua sähkön ostoa eri maissa. Sopimuksen tehokkaan osan vaikutus kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Johdannaisten tehokas osa kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman suojausrahastoon, josta sitä puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta tuloslaskelmaan kirjattavaksi samanaikaisesti suojauksen kohteen kanssa. Johdannaisten tehottoman osuuden voitto tai tappio kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin, jos johdannainen on hankittu muuttuvakorkoisen lainan suojaukseen. Jos suojatun liiketapahtuman ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kirjatut tuotot ja kulut puretaan tuloslaskelmaan laajan tuloksen erien kautta.

Oman pääoman suojaus

Tietyissä valuutoissa raportoivien tytäryhtiöiden omia pääomia suojataan pääasiassa ulkomaanrahanmääräisin lainoin ja termiinisopimuksin. Toteutuneet ja toteutumattomat kurssierot, verovaikutus huomioituna, kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa vastaan siltä osin kuin suojaukset ovat tehokkaita. Johdannaisten korkotekijä kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat johdannaiset

Osa johdannaisista ei ole mukana suojauslaskennassa. Nämä instrumentit, joita on solmittu tasaamaan liike- ja rahoitustoiminnan riskejä, koostuvat valuuttatermiini-, valuutta- ja korko-optio-, koronvaihto- ja nikkelin hinnanvaihtosopimuksista. Koronvaihtosopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan korkokuluihin. Termiinisopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan pääosin muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin. Silloin kun termiinisopimukset on hankittu konsernin valuuttamääräisten rahavarojen ja kassahallinnan sijoitusten kurssiriskien tasaamiseen, niiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin, netto. Hyödykesopimusten käyvän arvon muutos kirjataan muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin, netto.

Johdannaisten käyvän arvon määritys

Termiinien käypä arvo määräytyy niiden tilinpäätöshetken markkinahinnan mukaan. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona. Hyödykejohdannaisten käypä arvo perustuu niiden noteerattuun markkinahintaan tilinpäätöshetkellä. Optioiden käyvän arvon määrityksessä käytetään Black-Scholes hinnoittelumallia.

Työsuhde-etuudet

Osakeperusteiset maksut

Metson avainhenkilöille on myönnetty osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä.

Omana pääomana maksettavat osakepalkkiot perustuvat Metson osakkeen markkinahintaan niiden myöntämispäivänä. Ne jaksotetaan henkilöstökuluksi vaadituille palvelusvuosille ja vastaavasti omaan pääomaan muihin rahastoihin. Rahana maksettavan palkkion arvo perustuu Metson osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja se jaksotetaan henkilöstökuluihin sekä vastaavasti lyhytaikaisiin velkoihin rahaosuuden maksupäivään asti.

Markkinaperusteiset ehdot, kuten osakkeen kokonaistuotto, johon myöntämisehdot perustuvat, huomioidaan arvioitaessa myönnettävien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypää arvoa. Tähän arvoon perustuva kulu kirjataan riippumatta markkinaperusteisten ehtojen täyttymisestä.

Muut kuin markkinaperusteiset ehdot, esimerkiksi liikevoitto- ja tulos per osake -tavoitteet otetaan huomioon arvioitaessa tulevien osakepohjaisten kannustimien määrää. Metso päivittää tilinpäätöshetkellä ennusteensa tulevien myönnettävien osakepohjaisten kannustimien määrästä. Muutokset edelliseen ennusteeseen kirjataan tuloslaskelmaan ja oman pääoman muihin rahastoihin tai lyhytaikaisiin velkoihin.

Eläkkeet ja eläkemenojen jaksottamisperiaate

Metsolla on eri toimintamaissaan paikallisten säännösten ja käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä. Eläkejärjestelmät voivat olla etuuspohjaisia sisältäen vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet, henkivakuutuksiin liittyvät etuudet sekä muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, kuten terveydenhuollon ja irtisanomiskorvaukset. Eläke perustuu useimmiten palvelusvuosien määrään sekä viimeisten palvelusvuosien palkkatasoon. Järjestelyt rahoitetaan yleensä vakuutusyhtiöille tai säätiöille suoritettavilla maksuilla, jotka määräytyvät vakuutusmatemaattisten laskelmien mukaan.

Lisäksi joillakin Metson yhtiöillä on usean työnantajan järjestelyitä ja maksupohjaisia järjestelyitä. Sijoitukset maksuperusteisiin ja usean työnantajan järjestelyihin sekä vakuutettuihin eläkejärjestelyihin kirjataan kuluksi maksuvelvoitteen syntymishetkellä.

Kun kyseessä on etuuspohjainen järjestelmä, velaksi kirjattava vastuu on eläkevastuiden tilinpäätöshetken nykyarvon ja varojen käyvän arvon nettomäärä oikaistuna kirjaamattomaan takautuvaan työsuoritukseen perustuvan velvoitteen poistamattomalla osalla. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot laskevat ennakoituun etuusyksikkömenetelmään perustuvan eläkevastuun määrän, joka diskontataan tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoon eläke-ehtoihin perustuvalla korkokannalla. Eläkemenot ja muut henkilöstön eläkkeelle siirtymiseen liittyvät menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi henkilöstön palvelusvuosien mukaan jaksotettuina. Historialliseen kehitykseen, vakuutusmatemaattisten laskelmien perusteiden muutoksiin sekä eläkejärjestelmien muutoksiin perustuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan.

Tuloutusperiaate

Liikevaihtona esitetään tuotteiden tai palvelujen laskutusarvo vähennettynä myyntiin liittyvillä välillisillä veroilla ja alennuksilla. Tuloutus tapahtuu suoriteperiaatteen mukaisesti tuotteen luovutushetkellä tai silloin, kun tuote ja vastuu sen kuljetuksesta ovat sopimuksen mukaan siirtyneet ostajalle. Asiakkaan luottokelpoisuus tarkistetaan ennen toimitussopimukseen sitoutumista. Jos riski ostajan maksukyvyttömyydestä kuitenkin ilmenee tuloutuksen jo tapahduttua, epävarmasta saamisesta tehdään luottotappiovaraus.

Valmistusasteen mukainen tuloutus

Myyntituotot ja ennakoitu bruttovoitto toimitussopimuksista tuloutetaan valmistusasteen mukaan. Tuloutus tapahtuu joko ns. milestone-menetelmällä ennalta sovittujen osakokonaisuuksien ja tuotetun lisäarvon perusteella (toimitussopimukseen perustuva suoritetun työn arvo) tai cost-to-cost -menetelmällä. Toimitussopimusten ennakoitu bruttovoitto kirjataan tuotoksi tuloutetun liikevaihdon suhteessa. Cost-to-cost -menetelmä eli kustannuksiin perustuva valmistusasteen mukainen tuloutus lasketaan siten, että myyntituotto ja bruttovoitto kirjataan suhteuttamalla kertyneet kustannukset toimitussopimuksen ennakoituihin kokonaiskustannuksiin. Kun konsernin voidaan katsoa olevan toimitussopimuksen pääurakoitsija, alihankkijoiden raaka-aine-, palkka- ja muut tuotekustannukset otetaan huomioon valmistusasteen laskennassa. Mahdolliset muutokset toimitussopimuksen ennakoiduissa kokonaiskustannuksissa tai tappiossa kirjataan niiden syntymishetkellä.

Palveluiden tuottaminen

Tuotot lyhytaikaisista palvelusopimuksista kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Pitkäaikaisten palvelusopimusten myyntituotot tuloutetaan cost-to-cost -menetelmällä.

Vaihtokoneet

Kun vaihtokoneita vastaanotetaan osana myyntisopimusta, vaihtokoneen hyvitysarvon ja varastoon kirjaamisarvon erotus kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin myynnin katetta oikaisemaan.

Julkiset avustukset

Aineellisen käyttöomaisuuden hankintaan liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenosta, jolloin ne pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut julkiset avustukset jaksotetaan tuloksi niille kausille, joilla avustuksia vastaavat kulut syntyvät.

Päästöoikeudet ja kaupankäynti

Metso on saanut päästöoikeuksia Euroopan päästökauppajärjestelmän mukaisesti. Päästökauppaoikeuksien kirjaamiseen ei ole pakottavia sääntöjä, ja ne on käsitelty julkisina avustuksina. Koska ne on saatu vastikkeetta, niiden hankintameno on nolla. Ne käytetään voimassaolokaudellaan yhtäaikaisesti syntyvien hiilidioksidipäästöjen kanssa. Ylimääräiset oikeudet myydään, ja tuotto kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Jos hiilidioksidipäästöt ylittävät jaetut päästöoikeudet, oikeuksia hankitaan lisää markkinahintaan, ja hankinnan kulu kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut sisältävät tuottoja ja kuluja, joiden ei voida suoraan katsoa liittyvän Metson liiketoimintojen operatiiviseen toimintaan tai jotka syntyvät operatiiviseen toimintaan liittyvien ulkomaanrahanmääräisten rahoitusinstrumenttien, mukaan lukien termiinisopimukset, realisoitumattomista tai realisoituneista käyvän arvon muutoksista. Tällaisia eriä ovat muun muassa merkittäviin uudelleenjärjestelyohjelmiin liittyvät kulut, omaisuuden myyntivoitot ja -tappiot myydyt liiketoiminnot pois lukien, sekä valuuttakurssierot suojauslaskennan piiriin kuuluvia tai rahoitustoimintaan liittyviä kurssieroja lukuun ottamatta. Lisäksi muissa tuotoissa ja kuluissa raportoidaan ulkomaiset verot ja veronluonteiset maksut, jotka eivät perustu verotettavaan tuloon, eivätkä voimassa oleviin verosopimuksiin.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelmassa esitetään tuloveroina konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennalliset verot.

Laskennallinen verovelka tai -saatava on laskettu kaikille verotuksen ja tilinpäätöksen välisille jaksotuseroille käyttäen tilinpäätöshetkellä vahvistettua tulevien vuosien verokantaa. Taseeseen sisältyy laskennallinen verovelka kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaatava vain arvioidun todennäköisen verohyödyn suuruisena. Hankituista veloista ja saatavista

Laskennallista verovelkaa ei ole laskettu kotimaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voitoista, koska ne voidaan siirtää emoyhtiölle ilman veroseuraamuksia. Laskennallisia veroja ulkomaisten tytäryhtiöiden jakamattomista voitoista ei ole otettu huomioon paitsi silloin, kun näissä yhtiöissä on tehty päätös voitonjaosta, josta syntyy veroseuraamuksia.

Tulos per osake

Laimentamaton tulos per osake lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla, pois lukien konsernin omistamat omat osakkeet.

Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos per osake lasketaan lisäämällä liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän, poisluettuna omien osakkeiden määrä, painotettua keskiarvoa laimentavien potentiaalisten osakkeiden määrällä. Laimentavat potentiaaliset osakkeet ovat Metson avainhenkilöiden osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä johtuvia.

Käyttöomaisuushyödykkeet

Käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin liikearvosta, tavaramerkeistä, patenteista ja lisensseistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalennuksilla. Liikearvoa ja muita aineettomia hyödykkeitä, kuten tavaramerkkejä, joille ei ole annettavissa taloudellista vaikutusaikaa, ei poisteta, vaan niiden arvoa testataan vuosittain.

Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajalliset hyödykkeet Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajalliset aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin todennäköisinä taloudellisina vaikutusaikoinaan seuraavasti:

Patentit ja lisenssit	5–10 vuotta
Tietojärjestelmät	3–5 vuotta
Teknologia	3–15 vuotta
Asiakassuhteet	3–12 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet (sisältäen tilauskannan)	< 1–15 vuotta

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista ennusteista, poistosuunnitelmaa päivitetään vastaavasti.

Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajallisten aineettomien hyödykkeiden tasearvoja tarkistetaan silloin, kun ulkoiset tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kyseisten omaisuuserien arvo on alentunut. Aikaisemmin tehty arvonalennus voidaan peruuttaa, jos siihen johtaneet olosuhteet ovat merkittävästi parantuneet. Peruutus ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan tasearvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi kirjattu.

Taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajoittamattomat hyödykkeet Liikearvon ja muiden taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajoittamattomien hyödykkeiden arvoja tarkistetaan vuosittain tai useammin silloin, kun tuloskehityksen todetaan heikentyneen esimerkiksi liikevaihdon tai -voiton alenemisen tai rahavirtojen heikentymisen johdosta, tai jos liiketoiminnon ulkoisissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia, joiden voidaan katsoa aiheuttavan liikearvon pysyvän arvonalentumisen. Liikearvon testaus suoritetaan rahavirtaa tuottavan yksikön tasolla, kun taas muiden taloudellisilta vaikutusajoiltaan rajoittamattomien hyödykkeiden testaus suoritetaan joko osana rahavirtaa tuottavaa yksikköä tai yksittäisen omaisuuserän tasolla, jos sille pystytään määrittämään itsenäinen rahavirta. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden vuosittainen testaus voidaan suorittaa edellisellä tilikaudella laadittujen laskelmien perusteella silloin, kun rahavirtaa tuottavan yksikön varat ja velat eivät

ole muuttuneet merkittävästi edellisissä laskelmissa käytetyistä, ja jos edellistä testausta suoritettaessa kerrytettävät rahamäärät ovat selvästi ylittäneet yksikön tasearvot ja lisäksi on erittäin epätodennäköistä, että tarkasteluhetkellä määritettävä kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaisi tarkasteluhetken tasearvot. Metso käyttää liikearvon ja muun taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattoman hyödykkeen käyvän arvon testauksessa tulevien rahavirtojen diskonttausmenetelmää. Aikaisemmin kirjattua liikearvon arvonalennusta ei palauteta, vaikka arvonalentumiseen johtaneet olosuhteet olisivatkin parantuneet.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut Tutkimus- ja tuotekehityskulut kirjataan pääsääntöisesti vuosikuluina ja ne koostuvat palkoista, hallinnon yleiskustannuksista sekä aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuuserien poistoista. Tuotekehityskulut, jotka täyttävät IAS 38:n aktivointiedellytykset, kirjataan taseeseen ja poistetaan kyseisen teknologian todennäköisen taloudellisen pitoajan mukaisesti.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoonsa kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä. Maa- ja vesialueita ei poisteta.

Aineelliset hyödykkeet poistetaan tasapoistoin todennäköisenä taloudellisena vaikutusaikanaan seuraavasti:

Rakennukset	15–40 vuotta
Koneet ja kalusto	3–20 vuotta

Todennäköisiä taloudellisia vaikutusaikoja tarkistetaan jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, ja jos ne poikkeavat merkittävästi aikaisemmista ennusteista, poistosuunnitelmaa muutetaan vastaavasti.

Merkittävät perusparannusmenot sisällytetään joko hyödykkeen tasearvoon tai erotetaan omaksi hyödykkeekseen silloin, kun on todennäköistä, että niistä saadaan tulevaisuudessa taloudellista hyötyä ja niistä aiheutuneet kustannukset voidaan erottaa tavanomaisista korjaus- ja kunnossapitokustannuksista.

Metso tarkistaa aineellisen käyttöomaisuutensa tasearvoja silloin, kun ulkoiset tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että kyseisten omaisuuserien arvo on pysyvästi alentunut. Aineellisen käyttöomaisuuden arvonalennukset, myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, netto. Aineellisen käyttöomaisuuden arvonalennus voidaan peruuttaa, jos sen kerrytettävissä olevan rahamäärän perusteena olleet arviot ovat muuttuneet merkittävästi. Peruutus ei kuitenkaan saa johtaa korkeampaan tasearvoon, kuin mikä taseessa olisi ollut, jos arvonalentumista ei olisi kirjattu.

Rakennusaikaisten korkojen aktivointi Konsernin rakennuttamien käyttöomaisuusinvestointien rakennusaikaiset korot aktivoidaan ja kirjataan poistoiksi samassa ajassa kuin lainalla rahoitettu investointikohde.

Vuokrasopimukset (leasing) Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista siirtyy Metsolle, luokitellaan rahoitusleasing-sopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankittu omaisuus aktivoidaan sopimuksen alkaessa taseeseen käypään arvoonsa tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Maksettavat vuokraerät jaetaan velan lyhennykseen ja rahoituskuluun. Vastaavat vuokravastuut sisältyvät pitkäaikaisiin lainoihin rahoituskuluilla vähennettynä ja korko kirjataan tuloslaskelmaan leasingsopimuksen ajalle jaksotettuna. Rahoitusleasingilla hankittu omaisuus poistetaan joko taloudellisena pitoaikanaan tai leasing-sopimuksen keston mukaisesti, jos tämä on lyhyempi.

Käyttöomaisuuden vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, luokitellaan käyttöleasing-sopimuksiksi, joiden vuokrat kirjataan kuluksi syntyessään.

Rahoitusvarat ja -velat

Metso luokittelee rahoitusvarat seuraaviin arvostusluokkiin: Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat, lainat ja saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään tekohetkellä varojen alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaan. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat johdannaisista ja tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusinstrumenteista.

Myytävissä olevat rahoitusvarat jaetaan edelleen myytävissä oleviin osakesijoituksiin ja muihin sijoituksiin. Lainat ja saamiset jakautuvat korollisiin laina- ja muihin saamisiin sekä muihin saamisiin, jotka ovat korottomia.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen sekä lainojen ja saamisten ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä, ts. päivänä, jona Metso sitoutuu rahoitusvaran myymään tai ostamaan. Myytävissä olevien rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan toteutumishetkellä käypään arvoon ja transaktiomenot sisällytetään niiden hankintamenoon.

Rahoitusvarat esitetään pitkäaikaisina, jos niiden maturiteetti ylittää vuoden.

Metso arvioi aina tilinpäätöshetkellä, onko yksittäisen myytävissä olevan rahoitusvaran tai koko ryhmän arvonalentuminen objektiivisesti todennettavissa. Jos myytävissä olevien rahoitusvarojen käypä arvo on merkittävästi tai pitkäaikaisesti alentunut alle hankintahinnan, tappio siirretään omasta pääomasta kuluksi tuloslaskelmaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koostuvat sijoituksista rahoitusinstrumentteihin, esimerkiksi joukkovelkakirjalainoihin, yritystodistuksiin ja eripituisista kolmen kuukauden ylittävistä määräaikaistalletuksista. Ne arvostetaan käypään arvoonsa tulosvaikutteisesti neljännesvuosittain. Toteutuneet voitot ja tappiot ja mahdolliset arvonalennukset kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan.

Suojauslaskennan ulkopuolelle jäävät johdannaiset arvostetaan tulosvaikutteisesti käypään arvoonsa neljännesvuosittain. Toteutuneet voitot ja tappiot kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan.

Myytävissä olevat osakesijoitukset

Myytävissä olevat osakesijoitukset, jotka sisältävät pääosin listattujen yhtiöiden osakkeita, arvostetaan käypään arvoonsa. Arvo perustuu tilinpäätöspäivän noteerattuun päätöskurssiin. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat toteutumattomat voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Toteutuneet voitot ja tappiot sekä mahdolliset arvonalentumiset kirjataan toteutumishetkellä tulokseen ja arvonmuutosrahastoon kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta. Listaamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määriteltävissä, esitetään taseessa hankintahintaansa mahdollisilla arvonalennuksilla vähennettynä.

Myytävissä olevat sijoitukset

Pitkäaikaiset myytävissä olevat sijoitukset Myytävissä oleviin sijoituksiin kirjattavat pitkäaikaiset varat, jotka ovat osa Metson kassanhallintaa, ovat sijoituksia rahoitusinstrumentteihin, muun muassa joukkovelkakirjalainoihin, yritystodistuksiin ja määräaikaistalletuksiin. Ne esitetään pitkäaikaisina silloin, kun niiden kesto ylittää vuoden tai niiden eräpäivää ei ole määritelty, mutta ne aiotaan pitää yli vuoden. Instrumentit arvostetaan käypään arvoonsa neljännesvuosittain ja käyvän arvon muutos kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Toteutuneet voitot ja tappiot sekä mahdolliset arvonalentumiset kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan ja arvonmuutosrahastoon kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan muiden laajan tuloksen erien kautta.

Lyhytaikaiset myytävissä olevat sijoitukset Myytävissä oleviin sijoituksiin kirjattavat lyhytaikaiset varat ovat Metson kassanhallinnassa käytettäviä erittäin likvidejä sijoituksia, jotka eivät täytä rahojen ja pankkisaamisten määritelmää. Ne arvostetaan käypään arvoonsa neljännesvuosittain ja käyvän arvon muutos kirjataan laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan arvonmuutosrahastoon. Toteutuneet voitot ja tappiot sekä arvonalentumiset, jos niitä on tehty, kirjataan toteutumishetkellä tuloslaskelmaan ja arvonmuutosrahastoon kertyneet käyvän arvon muutokset puretaan laajan tuloksen erien kautta.

Lainat ja saamiset

Laina- ja muut korolliset saamiset muodostuvat korollisista myyntisaamisista sekä muista korollisista lainasaamisista.

Lainat ja saamiset merkitään taseeseen käypään arvoonsa transaktiokuluineen, jonka jälkeen ne arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoonsa. Niiden perintäkelpoisuutta arvioidaan säännöllisesti ja systemaattisesti. Mikäli lainasaamisen arvioidaan olevan osittain tai kokonaan menetetty, arvonalentuminen kirjataan siltä osin kuin tasearvo ylittää odotettavissa olevien kassavirtojen nykyarvon. Lainasaamisten korkotuotot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään keskihintamenetelmällä lasketun hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen luovutushinnan määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään ostohinta sekä kuljetus- ja valmistuskustannukset. Itse valmistettujen valmiiden tuotteiden kustannukset koostuvat välittömistä materiaaleista, palkoista ja sosiaalikuluista, alihankinnoista sekä muista välittömistä kuluista. Lisäksi tuotantokustannuksiin on kohdistettu tuotannon ja projektihallinnon yleiskustannuksia. Todennäköinen luovutushinta perustuu hyödykkeen markkinaarvoon vähennettynä luovutuksesta syntyvillä kuluilla.

Vaihto-omaisuuden arvosta on vähennetty epäkuranttiusvaraus, joka kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolloin teknisen vanhentumisen ja muiden tekijöiden perusteella arvioitu varauksen tarpeellisuus on todettu.

Vaihdossa vastaanotetut käytetyt koneet kirjataan vaihto-omaisuuteen arvioituun vaihtoarvoonsa tai sitä alempaan käypään arvoon.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan taseeseen alkuperäiseen laskutettuun arvoonsa oikaistuna mahdollisella luottotappiovarauksella. Tuloslaskelmassa luottotappiovaraus kirjataan myynnin ja hankinnan yleiskustannuksiin. Varaus perustuu myyntisaamisten säännölliseen läpikäyntiin ja sen laskennassa otetaan huomioon yksittäisen asiakkaan luottotappioriski, asiakastoimialojen yleinen taloudellinen kehitys ja muutokset maksuehdoissa. Epävarma myyntisaaminen kirjataan menetetyksi, kun likvidaatiosta tai konkurssista on saatu virallinen ilmoitus, jonka mukaan saamista ei tulla maksamaan.

Jos asiakkaille myönnetään vuoden ylittäviä maksuehtoja, niihin liittyvät saamiset diskontataan nykyarvoonsa ja korkotuotot jaksotetaan myönnetylle maksuajalle.

Rahat ja pankkisaamiset

Rahoihin ja pankkisaamisiin sisältyvät käteinen raha, pankkitilit ja likvidit sijoitukset, joiden sijoitusajanjakso syntyhetkellä on enintään kolme kuukautta.

Myytävänä olevat varat

Pitkäaikaiset varat sekä lopetettavat tai myytävät liiketoiminnot luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden tasearvo on pääosin kerrytettävissä niiden myynnin kautta eikä jatkuvana liiketoimintana. Ne arvostetaan joko tasearvoonsa tai sitä alempaan käypään arvoon myynnin kuluilla oikaistuna.

Liiketoiminto käsitellään lopetettavana tai myytävänä, kun johto on sitoutunut lopettamaan tai myymään erillisen liiketoiminnon, johon

liittyvät varat, velat ja liiketoiminnan tulos voidaan erottaa omaksi kokonaisuudekseen sekä liiketoiminnallisesti että raportoinnissa. Kun myytävänä olevien omaisuuserien tunnusmerkistö täyttyy, pitkäaikaiset varat kirjataan tasearvoonsa tai sitä alempaan käypään arvoon vähennettynä myyntikustannuksilla ja poistojen kirjaaminen käyttöomaisuudesta lopetetaan. Myytävänä olevaksi luokiteltujen luovutettavien erien ryhmään sisältyvät varat ja velat esitetään erillään jatkuvien liiketoimintojen varoista ja veloista siitä lähtien, kun luokittelun tunnusmerkistö on täyttynyt. Lopetettavien tai myytyjen liiketoimintojen tulos verojen jälkeen sekä luovutuksesta syntynyt myyntivoitto tai -tappio esitetään konsernin tuloslaskelmassa jatkuvista toiminnoista erillään kaikilla esitettävillä kausilla. Tase-eriä ei luokitella myytävänä oleviksi takautuvasti päätöstä edeltäville vertailukausille.

Osakeanti ja omat osakkeet

Osakeannista tai optioiden merkitsemisestä syntyneet transaktiokustannukset esitetään omassa pääomassa niistä saadun vastikkeen vähennyksenä, verot huomioituna.

Omat osakkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintahintaan ja vähennetty omasta pääomasta. Jos omia osakkeita myydään tai lasketaan uudelleen liikkeelle, niistä saatu vastike kirjataan omaan pääomaan välittömillä transaktiokustannuksilla sekä tuloveroilla oikaistuna.

Osinko

Hallituksen jaettavaksi ehdottamaa osinkoa ei kirjata ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Pitkäaikaiset lainat

Pitkäaikaiset lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettynä. Velka luokitellaan lyhytaikaiseksi, jollei konsernilla ole varauksetonta oikeutta siirtää velan suoritusta vähintään 12 kuukaudella eteenpäin tilinpäätöspäivästä lukien.

Velkainstrumenttien liikkeellelaskun transaktiomenot

Velkainstrumenttien liikkeellelaskusta aiheutuvat transaktiomenot sisällytetään velan tasearvoon ja kirjataan kuluksi efektiivisen koron menetelmällä velan jäljellä olevana juoksuaikana.

Velkainstrumenttien muutosten transaktiomenot

Velkainstrumenttien muutokseen liittyvät transaktiomenot sisällytetään velan tasearvoon ja kirjataan kuluksi efektiivisen koron menetelmällä ehdoiltaan muuttuneen velan jäljellä olevana juoksuaikana silloin, kun

uudet ehdot eivät olennaisesti eroa alkuperäisistä. Eroa arvioidaan vertaamalla uusien ehtojen mukaisten rahavirtojen diskontattua nykyarvoa alkuperäisen velan jäljellä oleviin diskontattuihin rahavirtoihin.

Varaukset

Varaukset, joihin liittyvien kassatapahtumien odotetaan toteutuvan yli vuoden kuluttua kirjausajankohdastaan, diskontataan nykyarvoonsa. Nykyarvo päivitetään tulevissa tilinpäätöksissä.

Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannukset

Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannuksista tehdään varaus vasta johdon valmisteltua ja hyväksyttyä virallisen sitovan suunnitelman. Irtisanomiskulut kirjataan, kun henkilöstölle tai henkilöstön edustajille on riittävän yksityiskohtaisesti ilmoitettu aiotuista toimista, ja asiaan liittyvät korvaukset ovat luotettavasti arvioitavissa. Varaukseen sisällytetään kustannukset, jotka syntyvät joko tehdyn suunnitelman välittömänä seurauksena tai jotka liittyvät sitoumukseen, josta ei ole enää odotettavissa taloudellista hyötyä tai tällaisen sopimuksen peruuttamiseen. Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannukset kirjataan hankinnan ja valmistuksen tai myynnin ja hallinnon kuluihin riippuen kustannusten luonteesta. Metson tai segmentin laajuisen uudelleenjärjestelyohjelman ollessa kyseessä kustannukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, netto. Uudelleenjärjestely- ja toiminnan sopeuttamiskustannuksiin voi sisältyä myös muita johdon hyväksymän suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, kuten arvonalentumisia, jotka raportoidaan liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Ympäristövelvoitteet

Ympäristövelvoitteista aiheutuvista tappioista tehdään varaus, kun kustannusten toteutuminen on todennäköistä ja niiden määrä voidaan arvioida luotettavasti. Kirjaus tapahtuu yleensä viimeistään silloin, kun esitutkimus tarvittavista kunnostustoimenpiteistä on valmistunut. Varauksen määrää voidaan myöhemmin korjata tietojen tarkentuessa tai olosuhteiden muuttuessa. Muilta osapuolilta saatavat korvaukset merkitään taseeseen erillisenä saatavana silloin, kun niiden saamista voidaan pitää varmana.

Takuukustannukset

Tilinpäätökseen kirjataan vastaisista takuukustannuksista varaus. Takuuvarausten riittävyyttä arvioidaan säännöllisin väliajoin jo toteutuneiden sekä arvioitujen tulevien kustannusten perusteella.

2 Rahoitusriskien hallinta

Metson maailmanlaajuiseen toimintaan liittyy erilaisia liiketoiminta- ja rahoitusriskejä. Rahoitusriskien hallinnasta vastaa keskitetysti konsernirahoitus Metson hallituksen vuosittain hyväksymän kirjallisen rahoituspolitiikan mukaisesti. Konsernirahoituksen toimintaa seuraa rahoituksen ohjausryhmä puheenjohtajanaan konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Konsernirahoitus toimii liiketoimintayksiköiden vastapuolena, hoitaa keskitetysti ulkoista varainhankintaa ja vastaa rahavarojen hoidosta ja tarvittavista suojaustoimista. Konsernirahoitus tunnistaa, arvioi ja suojautuu rahoitusriskeiltä tiiviissä yhteistyössä liiketoimintayksiköiden kanssa. Tavoitteena on minimoida rahoitusriskien epäsuotuisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen tulokseen.

Herkkyysanalyysi

Rahoitusriskien yhteydessä esitetyt herkkyysanalyysiluvut perustuvat tilinpäätösajankohdan riskipositioihin. Herkkyysanalyysiä tehtäessä oletetaan vain yhden rahoitusinstrumentin arvoon vaikuttavan tekijän kuten koron tai valuuttakurssin muuttuneen. On epätodennäköistä, että riskitekijän volatiliteetti olisi testioletusten mukainen ja että muut tekijät säilyisivät muuttumattomina.

Metso käyttää herkkyysanalyysissä yleisesti sovellettua tapaa olettaa 100 pisteen muutosta koroissa ja 10 prosentin muutosta valuuttojen vaihtosuhteessa ja hyödykkeiden hinnoissa, koska tämä parantaa tietojen vertailukelpoisuutta tilikaudesta toiseen ja antaa selvemmän käsityksen muutosvaikutuksista tilinpäätöksen lukijalle. Näin tehdessään Metso on tietoinen, etteivät oletukset ole yhtä realistisia kuin toteutuneeseen volatiliteettiin perustuvat, mutta niiden tarkoitus ei ole heijastaa tulevaa kehitystä. Menneeseen perustuvaa volatiliteettia ei ole myöskään haluttu käyttää, koska se voisi antaa ulkopuoliselle virheellisen kuvan yhtiön johdon käsityksestä rahoitusinstrumenttien volatiliteetista.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski sekä pääomarakenteen hallinta

Likviditeetti- tai jälleenrahoitusriski syntyy, kun yhtiö ei pysty rahoittamaan toimintaansa luottokelpoisuuttaan vastaavin ehdoin. Välittömän maksuvalmiuden turvaamiseksi kassavarojen, lyhytaikaisten sijoitusten ja nostettavissa olevien luottositoumusten määrä pidetään riittävällä tasolla. Rahoituksen saatavuutta kaikissa olosuhteissa turvataan hajauttamalla varainhankinta eri markkinoille ja rahoituslaitoksiin. Konsernirahoitus valvoo pankkitilirakenteita, liiketoimintayksiköiden kassasaldoja ja ennusteita ja ohjaa konsernin kokonaiskassavarojen hyödyntämistä mahdollisimman tehokkaasti.

Vuoden 2010 lopussa (2009 lopussa vastaavasti) rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 645 miljoonaa euroa (727 milj. e), myytävissä olevat sijoitukset 347 miljoonaa euroa (209 milj. e), kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit 59 miljoonaa euroa (40 milj. e) ja nostamattomat

Erääntymisajat 31.12.2009 Milj. e <1 vuotta 1–5 vuotta >5 vuotta Pitkäaikaiset velat Lyhennykset 173 1 103 231 Rahoituskulut 65 158 27 Lyhytaikaiset velat Lyhennykset 69 - - Rahoituskulut 1 - - Ostovelat 605 - - Muut velat 460 - - Korkojohdannaiset 4 5 2 Yhteensä 1 377 1 266 260 Rahoitustakaukset 3

luottositoumukset 500 miljoonaa euroa (500 milj. e). Viisivuotinen syndikoitu valmiusluottosopimus uusittiin vuonna 2010.

Korolliset ja korottomat myyntisaamiset ja muut vastaavat erät eivät sisälly tässä määriteltyyn likviditeettiriskin hallintaan, koska ne eivät ole konsernirahoituksen vastuulla olevan aktiivisen riskienhallinnan välineitä; eivätkä myöskään korottomat velat kuten esimerkiksi osto- ja muut velat.

Metso hallinnoi jälleenrahoitusriskiään tasapainottamalla lyhyt- ja pitkäaikaisen velan suhteellista keskinäistä osuutta sekä pitkäaikaisten lainojen jäljellä olevaa keskimääräistä maksuaikaa. Alla olevissa taulukoissa on esitetty Metson velkojen lyhennykset ja rahoituskulut eriteltynä niiden tilinpäätöspäivänä jäljellä olevien sopimuspohjaisten eräpäivien mukaisesti.

Yksityiskohtaiset erittelyt eri tase-eristä on esitetty konsernitilinpäätöksen muissa liitetiedoissa.

Pääomarakenteen hallinta kattaa sekä oman pääoman että korollisen vieraan pääoman. Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 31.12.2010 oli yhteensä 2 049 miljoonaa euroa (1 783 milj. e) ja korolliset velat yhteensä 1 373 miljoonaa euroa (1 576 milj. e). Tavoitteena on turvata liiketoiminnan jatkuvuus ja optimoida pääoman kustannus. Metson tavoitteena on säilyttää vakaa sijoituskelpoinen luottoluokitus (solid investment grade).

Metson luottoluokitukset tilinpäätöshetkellä:

Moody's	Baa2
Standard & Poor's	BBB / A–2

Metson lainasopimuksissa ei ole luottoluokitukseen perustuvia ennenaikaisen takaisinmaksun käynnistäviä sopimusvakuuksia (covenants). Joihinkin lainasopimuksiin sisältyy pääomarakenteeseen perustuvia sopimusvakuuksia. Metso täyttää rahoitussopimuksiinsa liittyvät sopimusvakuudet ja muut ehdot.

Metson hallitus arvioi pääomarakennetta säännöllisesti ja sen operatiivisesta hallinnoinnista vastaa konsernirahoitus.

Pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut on esitetty sivulla 137 kohdassa 'Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2006–2010'. Tunnuslukujen laskentakaavat on kerrottu sivulla 138.

Korkoriski

Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutokset vaikuttavat yhtiön rahoituskustannuksiin ja tuottoihin sekä korollisten tase-erien markkinaarvostukseen. Korkoriskiä hallinnoidaan tasapainottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä suhdetta ja sekä velkojen että sijoitusten duraatiota. Korollisiin saataviin ja velkoihin liittyvältä riskiltä voidaan lisäksi suojautua johdannaisinstrumenteilla, kuten korkotermiineillä, koronvaihtosopimuksilla, optioilla ja futuureilla. Konsernirahoitus hallinnoi ja valvoo korkoriskiä herkkyysanalyysin ja duraation avulla. Pit-

Erääntymisajat 31.12.2010

Milj. e	<1 vuotta	1–5 vuotta	>5 vuotta
Pitkäaikaiset velat
Lyhennykset	388	761	195
Rahoituskulut	66	116	9
Lyhytaikaiset velat
Lyhennykset	29	-	-
Rahoituskulut	1	-	-
Ostovelat	815	-	-
Muut velat	568	-	-
Korkojohdannaiset	2	5	2
Yhteensä	1 869	881	205
Rahoitustakaukset	1

Vuoden 2010 lopussa taseessa korkoriskiä sisältäviä eriä olivat korolliset varat 1 063 miljoonaa euroa (993 milj. e) ja korolliset velat 1 373 miljoonaa euroa (1 576 milj. e). Korollisesta velasta 74 prosenttia (77 %) on euromääräistä.

Korkoriskin herkkyysanalyysin perusteena on yhteenlaskettu yhtiötason korkoriski, joka muodostuu korollisista saamisista, korollisista veloista ja johdannaisista, kuten korkoswapeista, jotka suojaavat alla olevaa korkoriskiä. Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä (100 korkopisteellä) muiden tekijöiden pysyessä vakiona vaikuttaisi Metson seuraavan 12 kuukauden aikana uudelleenhinnoitteluun tulevien korollisten velkojen ja saatavien nettokorkokustannuksiin verovaikutus huomioituna −/+ 3,0 miljoonaa euroa (−/+ 2,9 milj. e).

Korkojen nousu tai lasku yhdellä prosenttiyksiköllä (100 korkopisteellä) muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aiheuttaisi Metson tuloslaskelmaan ja taseeseen seuraavat verovaikutuksella oikaistut vaikutukset:

Milj. e	2009	2010
Vaikutus
• tuloslaskelmaan	+/− 0,9	+/− 0,7
• omaan pääomaan	−/+ 0,1	−/+ 1,7

Vaikutus tuloslaskelmaan muodostuu tulosvaikutteisesti käypään arvoon kirjattavista rahoitusinstrumenteista. Vaikutus omaan pääomaan muodostuu käyvän arvon muutoksista, jotka syntyvät myytävissä olevista sijoituksista ja johdannaisista, joilla suojataan pitkäaikaista vaihtuvakorkoista velkaa rahavirtasuojauksella.

Valuuttariski

Metson liiketoiminta on maailmanlaajuista ja konsernille aiheutuu valuuttariskiä useissa valuutoissa, tosin toiminnan maantieteellinen laajuus vähentää yksittäisten valuuttojen merkitystä. Noin 60 prosenttia Metson liikevaihdosta tulee euroalueen ulkopuolelta; merkittävimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Brasilian real, Australian dollari ja Kiinan juan.

Transaktioriski

Transaktioriskiä syntyy liiketoimintayksikön kaupallisista ja rahoitukseen liittyvistä tapahtumista ja maksuista, jotka ovat muussa kuin yksikön omassa valuutassa, sekä silloin, kun toisiinsa liittyvät tulevat ja menevät valuuttamääräiset rahavirrat ovat määriltään tai ajoitukseltaan erilaisia.

Konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti liiketoimintayksiköt suojaavat taseessa olevat ja sitoviin toimitus- ja hankintasopimuksiin perustuvat valuuttapositionsa täysimääräisesti. Liiketoimintayksiköt suojaavat tulevat valuuttamääräiset rahavirtansa sisäisillä valuuttakaupoilla konsernirahoituksen kanssa; suojausperiodit eivät yleensä ylitä kahta vuotta. Suojattava valuuttariski koostuu pääosin valuuttamääräisestä tilauskannasta. Lisäksi yksiköt voivat suojata ennakoituja valuuttamääräisiä rahavirtoja.

Konsernirahoitus valvoo yhtiön valuuttakohtaista nettopositiota ja päättää, missä määrin avoin riski suljetaan. Mikäli liiketoimintayksikkö soveltaa sitovan sopimuksen suojaukseen suojauslaskentaa, konsernirahoitus suojaa aina kyseisen riskin solmimalla sisäistä termiinisopimusta vastaavan ulkoisen termiinisopimuksen. Konsernirahoituksen avoimille valuuttapositioille on asetettu niiden mahdollisesta tulosvaikutuksesta johdetut enimmäismäärät. Valuuttariskin hallinnassa konsernirahoitus voi käyttää termiinisopimuksia ja valuuttaoptioita.

Metson transaktioriski 31.12. oli:

Milj. e	2009	2010
Operatiiviset erät	418	627
Rahoituserät	−172	−136
Suojaukset	−243	−447
Kokonaispositio	3	45

Valuuttariskin herkkyysanalyysin perustana on konsernitason yhteenlaskettu kokonaispositio, joka koostuu kaikista valuuttamääräisistä saatavista ja veloista, sitoviin sopimuksiin liittyvistä arvioiduista rahavirroista, lyhyt- ja pitkäaikaisista myynti- ja ostosopimuksista sekä ennakoiduista hyvin todennäköisiksi arvioiduista operatiivisista suojatuista rahavirroista. Herkkyysanalyysissä ei ole mukana ulkomaisten tytäryhtiöiden, joiden toiminnallinen valuutta on muu kuin euro, omista pääomista aiheutuvaa muuntoeroa eikä sen suojausta. Jos euro vahvistuu tai heikkenee 10 prosenttia muita valuuttoja vastaan, sen vaikutus vuodenvaihteen positiosta laskettuna, verovaikutus huomioituna on −/+ 1,2 miljoonaa euroa (−/+ 0,3 milj. e).

Valuuttariski jakautuu noin 30 valuuttaan ja 31.12.2010 suurimmat avoimet riskit kohdistuivat Yhdysvaltain dollarin (45 %) ja Ruotsin kruunun (15 %) positioihin. Yhdysvaltain dollarin 10 prosentin vahvistuminen aiheuttaisi verovaikutus huomioituna +5,9 miljoonan euron tulosvaikutuksen. Vastaavan muutoksen vaikutus Ruotsin kruunussa olisi –2,0 miljoonaa euroa. Minkä tahansa muun valuutan vahvistuminen 10 prosentilla aiheuttaisi alle miljoonan euron vaikutuksen.

IFRS 7 -standardin mukainen herkkyysanalyysi tehdään vain rahoitusinstrumenteista, jolloin kokonaisvaluuttariskistä jätetään huomioimatta seuraavat erät: sitoviin sopimuksiin liittyvät arvioidut rahavirrat, ennakkomaksut, myynti- ja ostosopimukset ja ennakoidut operatiiviset rahavirrat. +/− 10 prosentin kurssimuutos valuuttakursseissa euroa vastaan aiheuttaisi verovaikutus huomioiden seuraavat vaikutukset:

	2009			2010
Milj. e	yhteensä	USD	SEK	muut	yhteensä
Vaikutus
• tuloslaskelmaan	+/− 4,3	+/− 9,2	+/− 1,0	+/− 0,9	+/− 11,1
• omaan pääomaan +/− 24,8		+/− 18,6	+/− 6,8	+/− 5,6	+/− 31,0

Vaikutus omaan pääomaan lasketaan niistä johdannaisista, jotka täyttävät rahavirtasuojauksen kriteerit ulkomaanvaluuttamääräisten sitovien sopimusten riskin suojaamiseksi. Vaikutus tuloslaskelmaan lasketaan kaikista muista valuuttariskin sisältävistä rahoitusinstrumenteista, mukaan lukien rahavirtaa suojanneista johdannaisista samassa suhteessa kuin niiden alla oleva sitoumus on osatuloutettu konsernin osatuloutusperiaatteiden mukaisesti.

Translaatioriski

Translaatioriski syntyy, kun tytäryhtiön oma pääoma on muussa kuin emoyhtiön toiminnallisessa valuutassa. Merkittävimmät translaatioriskit ovat Kiinan juanissa, Yhdysvaltain dollarissa ja Brasilian realissa, jotka yhdessä muodostavat noin 60 prosenttia kokonaistranslaatioriskistä. Metso ei suojaa translaatioriskiä erityisen laajasti dollaria lukuun ottamatta. Metso oli suojannut 97 prosenttia (82 %) Yhdysvaltain dollarimääräisistä ulkomaisiin yksikköihin tehdyistä nettoinvestoinneista 31.12.2010. Tällä hetkellä suojauksia on toteutettu valuuttamääräisin lainoin.

Rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysissä ovat mukana valuuttamääräiset lainat, jotka on määritelty nettoinvestointien suojauksiksi. EUR/USD valuuttakurssin 10 prosentin muutos aiheuttaisi 17,6 miljoonan euron (17,2 milj. e) vaikutuksen omaan pääomaan verovaikutus huomioituna.

Hyödykeriski

Hyödykeriski syntyy raaka-aineiden ja energian hintavaihteluista. Metson liiketoimintayksiköt tunnistavat hyödykeriskien suojaustarpeensa ja konsernirahoitus toteuttaa suojaukset hyväksyttyjä vastapuolia ja instrumentteja käyttäen. Hyödykeriskejä varten on määritelty ja hyväksytty erilliset suojauslimiitit. Suojaukset toteutetaan rullaavasti siten, että suojausaste pienenee ajan pidentyessä.

Pohjoismaisten yksiköiden sähkön hintariskiä on suojattu sekä sähköjohdannaisilla että kiinteähintaisilla sähkön ostosopimuksilla. Suojaukset on määritelty erittäin todennäköisten tulevien sähköostojen hintasuojauksiksi. Suojausten painopiste on seuraavan 12 kuukauden

kulutuksessa; pisimmät suojaukset ulottuvat kolmen vuoden päähän. Sähkösuojausten toteutus on ulkoistettu konsernin ulkopuoliselle välittäjälle. Metson sähkösuojausten määrä 31.12.2010 oli 755 GWh (640 GWh).

Pienentääkseen ruostumattoman teräksen hintaan sisältyvän seosainelisän hintamuutosten aiheuttamaa riskiä, Metso on solminut nikkelijohdannaissopimuksia (average-price swap agreements). Seosainelisä perustuu eri metallien kuukausittaisiin keskiarvohintoihin; merkittävin metalli seosainelisässä on nikkeli. Metson nikkelisuojausten määrä 31.12.2010 oli 486 tonnia (252 tonnia).

Hyödykkeiden hintariskin herkkyysanalyysi IFRS 7 -standardin mukaisesti esitettynä sisältää hyödykeriskien suojaamiseksi tehdyt johdannaissopimukset, mutta ei sisällä raaka-aineiden ja sähkön ennakoitua kulutusta. Hyödykehintojen 10 prosentin nousu tai lasku aiheuttaisi seuraavat vaikutukset verovaikutus huomioituna:

Milj. e	2009	2010
Sähkö – vaikutus omaan pääomaan	+/− 1,7	+/− 2,5
Sähkö – vaikutus tuloslaskelmaan	+/− 0,2	+/− 0,2
Nikkeli – vaikutus tuloslaskelmaan	+/− 0,2	+/− 0,6

Sähkön suojauksessa sovelletaan rahavirtasuojauslaskentaa, joten suojauksen tehokkaan osuuden vaikutus kirjataan omaan pääomaan ja tehottoman osuuden vaikutus tuloslaskelmaan. Nikkelijohdannaisiin ei sovelleta suojauslaskentaa, joten niiden käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Muita hyödykeriskejä ei hallita rahoitusinstrumenteilla.

Luottoriski ja muu vastapuoliriski

Luotto- tai vastapuoliriski realisoituu, jos asiakas tai rahoitusvastapuoli ei pysty täyttämään sitoumuksiaan Metsolle. Kaupalliseen toimintaan liittyvät luottoriskit ovat ensisijaisesti liiketoimintayksiköiden vastuulla. Liiketoimintayksiköt arvioivat asiakkaidensa luottokelpoisuutta näiden taloudellisen tilanteen, aiempien kokemusten ja muiden asiaan vaikuttavien seikkojen perusteella. Näitä kaupalliseen toimintaan liittyviä luottoriskejä voidaan tarvittaessa pienentää ennakkomaksuilla, rembursseilla ja kolmannen osapuolen takauksilla. Konsernirahoitus tarjoaa keskitetysti asiakasrahoitukseen liittyviä palveluja ja valvoo, että maksuehdoissa ja vaadittavissa vakuuksissa noudatetaan rahoituspolitiikan periaatteita. Metsolla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Luottoriskin enimmäismäärä on myynti- ja lainasaamisten kirjanpitoarvo. Luottoriskin laatua arvioidaan sekä myyntisaamisten ikäjakaumaettä asiakaskohtaisilla analyyseillä. Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitetiedossa 19.

31.12.2009
Milj. e	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
• Johdannaiset	-	14	-
• Arvopaperit	-	40	-
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	-	7	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat
• Osakesijoitukset	9	-	-
• Korkoarvopaperit	130	79	-
Varat yhteensä	139	140	-
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
• Johdannaiset	-	10	-
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	-	16	-
Velat yhteensä	-	26	-

Pankit, muut rahalaitokset ja yritykset, joiden kanssa solmitaan sopimuksia rahoitusinstrumenteista, muodostavat myös vastapuoliriskin, jota hallinnoidaan vastapuolten huolellisella valinnalla, vastapuolilimiiteillä ja netotussopimuksilla kuten ISDA (Master agreement of International Swaps and Derivatives Association). Vastapuolilimiittien noudattamista seurataan säännöllisesti.

Rahoitusinstrumentteihin liittyvän vastapuoliriskin enimmäismääränä käytetään voimassaolevien sijoitusten, avoimien johdannaissopimusten ja kassavarojen käypiä arvoja tilinpäätöspäivänä.

Käyvän arvon arvioiminen

Taseessa käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit on luokiteltu käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaan seuraavasti:

• Taso 1 Toimivilta markkinoilta saatavissa olevat markkinahintanoteeraukset. Markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Rahoitusvarojen noteerattuna markkinahintana käytetään senhetkistä ostonoteerausta. Tason 1 rahoitusinstrumentit ovat korkoarvopapereita ja osakkeita, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.
• Taso 2 Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona markkinahintanoteerauksia, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittäjältä, markkinainformaation välityspalvelusta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Tason 2 rahoitusinstrumentit ovat:
• • Ei-pörssinoteerattuja (OTC) johdannaisia, jotka on luokiteltu joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi tai suojauslaskettaviksi.
• • Korkoarvopapereita, jotka on luokiteltu myytävissä oleviksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.
• Taso 3 Rahoitusinstrumentti on luokiteltu tasolle 3, jos käyvän arvon laskenta ei voi perustua todettavissa oleviin markkinahintanoteerauksiin. Metsolla ei ollut tällaisia rahoitusinstrumentteja vuonna 2009 eikä vuonna 2010.

Alla olevissa taulukoissa esitetään Metson käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat.

31.12.2010
Milj. e	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Varat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
• Johdannaiset	-	18	-
• Arvopaperit	12	47	-
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	-	39	-
Myytävissä olevat rahoitusvarat
• Osakesijoitukset	1	-	-
• Korkoarvopaperit	320	27	-
Varat yhteensä	333	131	-
Velat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat
• Johdannaiset	-	13	-
Suojauslaskennassa olevat johdannaiset	-	20	-
Velat yhteensä	-	33	-

3 Johdon harkintaa edellyttävät arviot ja oletukset

Konsernitilinpäätöstä ja liitetietoja laadittaessa yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka perustuvat sekä toteutuneisiin tapahtumiin että todennäköisiin tulevaisuudenodotuksiin. Arvioita päivitetään säännöllisesti. Seuraaviin tase-eriin sisältyy merkittävässä määrin johdon harkintaan perustuvia arvioita ja oletuksia, minkä vuoksi niiden arvo seuraavana tilikautena saattaa olennaisesti poiketa aiemmasta.

Myyntisaamiset

Metso kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen luottotappiovarauksen saamisista, joista ei todennäköisesti tulla saamaan suoritusta. Arviot perustuvat järjestelmälliseen ja jatkuvaan saatavien läpikäyntiin osana luottoriskin valvontaa. Luottoriskien arviointi perustuu aikaisemmin toteutuneisiin luottotappioihin, saamisten määrään ja rakenteeseen sekä lähiajan taloudellisiin tapahtumiin ja olosuhteisiin.

Vaihto-omaisuus

Metso kirjaa tilinpäätöshetkellä parhaan arvionsa mukaisen epäkuranttiusvarauksen vaihto-omaisuudesta. Arviot perustuvat vaihto-omaisuuden systemaattiseen ja jatkuvaan seurantaan. Arvioinnissa otetaan huomioon varastojen rakenne ja määrät ennustetun tarpeen pohjalta.

Tuloutus

Metso toimittaa asiakkailleen laitteistoja, joissa asiakkaan loppuhyväksyntä toimitukselle saattaa ajoittua eri tilikaudelle kuin myyntisopimuksen solmiminen. Periaatteidensa mukaan Metso soveltaa pitkäaikaisten toimitussopimusten tulouttamisessa osatuloutusmenetelmää. Vuonna 2010 noin 37 prosenttia liikevaihdosta on tuloutettu osatuloutusperiaatteella, joka perustuu ennalta määritettyihin osakokonaisuuksiin, joiden tuloutus tapahtuu arvioidun tuotetun lisäarvon tai toteutuneiden kustannusten perusteella. Toimitussopimuksen ennustettavissa oleva tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sen ilmetessä. Laskutusta, kuluja ja tuottoja sekä toimitusaikataulua tarkistetaan säännöllisesti toimituksen valmistusaikana. Ennustetta korjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jolloin muutostarve on ilmennyt. Vaikka Metsolla on vankka kokemus osatuloutuksesta, toimitussopimusten kustannusrakenteen muuttuminen saattaa vaikuttaa kokonaiskustannusten ja tuloutuksen määrään. Siksi osatuloutusta ei sovelleta sellaisiin toimituksiin, joiden lopputulemaa ja kustannuskertymää ei pystytä arvioimaan luotettavasti.

Valuuttamääräisten sitovien sopimusten suojaus

Metson suojauskäytännön mukaisesti yksiköiden pitää suojata valuuttariskinsä, kun niillä on sitova sopimus muussa kuin omassa toiminnallisessa valuutassaan, riippumatta siitä, onko sitoumus Metson sisäinen vai ulkoinen. Kun sitovaa sopimusta osatuloutetaan, siihen sovelletaan suojauslaskentaa, ja suojausinstrumentin vaikutus kirjataan muihin laajan tuloksen eriin kunnes sopimus on tuloutettu. Vaikka Metso on määritellyt sitovan sopimuksen tunnusmerkit, tulouttamattoman sitoumuksen lopullinen toteutuminen riippuu myös seikoista, joihin Metson johto ei voi vaikuttaa, ja joita ei voi ennustaa suojausta tehtäessä. Tällainen tekijä voi olla muutos markkinatilanteessa, jonka vuoksi sopimusosapuoli siirtää sitoumuksen toteutusaikataulua tai peruu sopimuksen. Mahdollisuuksien mukaan johto pyrkii sisällyttämään sopimuksiin lausekkeita, jotka vähentävät epäsuotuisien tapahtumien vaikutusta tulokseen.

Tuloverot

Konsernitilinpäätöksen laadinta edellyttää, että Metso arvioi tuloveronsa erikseen kunkin toimintamaan osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon veroasema sekä erilaisten vero- ja kirjanpitokäytännöistä johtuvien väliaikaisten erojen, kuten tulojaksotusten ja kustannus varausten, vaikutus. Eroista kirjataan laskennallisia verosaamisia ja -velkoja. Laskennallisen verosaamisen hyödyntämismahdollisuuksia arvioidaan ja oikaistaan siltä osin kuin hyödyntämismahdollisuus on epätodennäköinen.

Verovarauksista ja laskennallisista veroista päättäminen edellyttää merkittävässä määrin johdon harkintaa. Vuoden 2010 lopussa Metson laskennallisten verosaamisten nettomäärä oli 118 miljoonaa euroa. Verosaamisissa ei ole huomioitu 10 miljoonan euron epävarmoja tai vailla hyödyntämismahdollisuutta olevia verosaamisia, jotka muodostuvat pääosin ulkomaisten tytäryhtiöiden vahvistetuista tappioista ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista sekä joidenkin tytäryhtiöiden verotarkastuksen lopputuloksesta. Oikaisu on tehty ottamalla huomioon sekä Metson verotettava tulo kussakin toimintamaassa että ajanjakso, jonka kuluessa laskennallinen verosaaminen pystytään syntyvän verotettavan tuloksen ja verostrategian mukaisesti hyödyntämään. Jos toteutuneet tulokset eroavat tehdyistä arvioista, laskennallisen verosaamisen määrää joudutaan oikaisemaan seuraavilla tilikausilla. Tulevat muutokset Metson toimintamaiden verolainsäädännöissä voivat myös vaikuttaa lopputulokseen.

Hankintamenon kohdistaminen

Hankitun nettovarallisuuden kauppahinta kohdistetaan hankituille varoille ja veloille. Hankitun nettovarallisuuden ylittävä hankintahinta kirjataan taseelle liikearvoksi laadintaperiaatteiden mukaisesti. Kohdistuksen perusteena olevat käyvät arvot on pyritty määrittämään ensisijaisesti markkina-arvojen perusteella. Kun markkina-arvoja ei ole ollut saatavissa, kuten esimerkiksi pitkäaikaisten aineettomien hyödykkeiden sekä tiettyjen aktiivisen kaupankäynnin ulkopuolella olevien ja julkisesti noteeraamattomien hyödykkeiden kohdalla, arvostus perustuu hyödykkeen arvioituun suorituskykyyn ja ennustettuun tulontuottokykyyn. Arvonmääritys, joka perustuu hyödykkeen nykyiseen jälleenhankintahintaan, diskontattuihin kassavirtoihin tai arvioituun myyntihintaan, edellyttää johdolta oletuksia hyödykkeen tulevasta tulontuottokyvystä ja käyttötarkoituksesta sekä sen vaikutuksesta rahoitusasemaan. Mahdolliset muutokset liiketoiminnan painopistealueissa ja suuntautumisessa voivat vaikuttaa hyödykkeen käyttötarkoitukseen ja siten myös rahoitusasemaan.

Arvonalentumistestaus

Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattoman omaisuuden kuten liikearvon tasearvoja tarkistetaan vuosittain tai useammin silloin, kun tapahtumat ja olosuhteiden muutokset osoittavat niiden arvon mahdollisesti alentuneen. Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallisten ja suunnitelman mukaan poistettavien hyödykkeiden tasearvoja tarkistetaan, kun on havaittavissa, että niiden tasearvo saattaa ylittää käyttöarvon tai luovutuksen yhteydessä saatavan korvauksen, jos luovutus katsotaan mahdolliseksi vaihtoehdoksi. Tasearvojen tarkistamiseen mahdollisen arvonalentumisen varalta johtavat seuraavat seikat:

• • Taloudellisten tai poliittisten olosuhteiden olennainen ja pysyvä heikentyminen asiakkaan tai Metson omassa toimintaympäristössä
• • Merkittävä suorituskyvyn heikentyminen verrattuna aiempaan tai ennustettuun suorituskykyyn
• • Konsernin strategiassa tapahtuvat merkittävät muutokset, jotka vaikuttavat liiketoimintasuunnitelmiin ja aikaisempiin investointipäätöksiin

Arvonalentumistestauksen laskentaperiaatteet perustuvat erilaisiin arvioihin. Arvostus on siten erittäin herkkä muutoksille, sillä se vaatii oletusten tekemistä yksittäisten liiketoimintayksiköiden tuotteiden tarjonnasta ja kysynnästä, tulevista myyntihinnoista sekä saavutettavista kustannussäästöistä. Toiminnan tehostamisohjelmilla saavutettavien hyötyjen ja säästöjen arviointi on subjektiivista. Rahavirtaa tuottavien

yksiköiden käypä arvo määritetään diskonttaamalla ennustetut tulevat rahavirrat nykyarvoonsa ja diskonttokorkona käytetään johdettua pääoman painotettua keskikustannusta. Tämä korko ei välttämättä ole johdettavissa markkinakoroista. Vuotuisessa liikearvon testauksessa 0,5 prosenttiyksikön lasku terminaalivuoden kasvuprosentissa olisi pienentänyt rahavirtaa tuottavien yksiköiden yhteenlaskettua käypää arvoa noin 4 prosenttia johtamatta arvonalentumiseen. Jos lisäksi diskonttauskorkoa nostetaan 2 prosenttiyksikköä, se olisi pienentänyt rahavirtaa tuottavien yksiköiden käypiä arvoja 21 prosentilla, jolloin Kudokset-liiketoiminnan kassavirtojen nykyarvo olisi alittanut sen tasearvon noin 34 miljoonalla eurolla.

Takuukustannusvaraus

Takuukustannusvaraus perustuu toteutuneisiin takuukustannuksiin sekä koneista ja laitteista esitettyihin vaateisiin. Takuuaika myönnetään yleensä 12 kuukaudeksi toimituksen vastaanotosta. Laajempien projektitoimitusten keskimääräinen takuuaika on kaksi vuotta. Uutta teknologiaa sisältäviin toimituksiin sekä pitkäaikaisiin toimitussopimuksiin voidaan tehdä tapauskohtaisesti lisävarauksia ottaen huomioon toimitukseen mahdollisesti liittyvät muut riskit.

Eläkkeet

IAS 19 -standardin mukainen etuuspohjainen eläkekulu perustuu muun muassa seuraaviin arvioihin:

• • Tilikauden alussa arvioitu järjestelyyn kuuluvien varojen ennustettu tuotto. Järjestelyyn kuuluvien varojen todellinen tuotto voi poiketa olennaisesti odotetusta tuotosta markkinatilanteesta riippuen.
• • Tilikauden eläkekulun ja eläkevelvoitteen laskemisessa käytettävä diskonttokorko, joka perustuu tilikauden alun korkotasoon. Diskonttokorko ei välttämättä ole johdettavissa varsinaisista markkinakoroista.
• • Tuleva palkkataso. Palkkojen korotukset eivät välttämättä toteudu arvioidun suuruisina. Merkittävät muutokset konsernirakenteessa ja maailmanlaajuisten markkinoiden epävarmuus vaikeuttavat ennusteiden laatimista.

Vakuutusmatemaattisten oletusten poikkeamat ja oletuksissa tapahtuvat muutokset aiheuttavat voittoja tai tappioita, jotka kirjataan laajan tuloksen eriin. Yhden prosenttiyksikön nousu omaisuuden

tuotto-olettamassa olisi pienentänyt eläkekulua noin 3 miljoonaa euroa ja vastaavasti yhden prosenttiyksikön lasku olisi lisännyt kulua noin 3 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset maksujärjestelyt sekä niihin liittyvät palkitsemisjärjestelmät sisältävät toteutumisehtoja, kuten tietyn liikevoitto-, tulos per osake- ja osakkeen kokonaistuottotason saavuttaminen ja vaatimuksia myöntämisen jälkeisten palvelusvuosien lukumäärästä. Osakepalkkion enimmäismäärä on suhteutettu edunsaajan vuosipalkkaan. Myönnettävien osakkeiden määrää arvioidaan aina tilinpäätöksen yhteydessä. Arvioinnissa otetaan huomioon muutokset Metson ja sen raportointisegmenttien tulosennusteissa, palkitsemisjärjestelmän piirin kuuluvan henkilöstön vaihtuvuus ja muut myönnettävien osakkeiden määrään vaikuttavat tekijät.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusinstrumenttien esittämistä koskevan standardin mukaisesti johto joutuu tekemään oletuksia rahoitusinstrumenttien tulevista rahavirroista ja niiden herkkyysanalyysiin vaikuttavista tekijöistä. Johdon on myös pitänyt olettaa, että johdannaisten ja erityisesti ulkomaanrahanmääräisten johdannaisten käyvät arvot tilinpäätöshetkellä heijastavat kyseisten instrumenttien toteutuvia kassavirtoja.

4 Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Myynnin ja markkinoinnin kulut	−543	−480	−527
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	−127	−105	−110
Hallinnon kulut	−373	−353	−391
Yhteensä	−1 043	−938	−1 028

Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto, jakaantuvat seuraavasti:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Tutkimus- ja tuotekehityskulut yhteensä	−134	−115	−111
Aktivoidut tuotekehityskulut	0	0	0
Investoinnit	7	9	3
Saadut avustukset	5	5	6
Poistot	−5	−4	−8
Tutkimus- ja tuotekehityskulut, netto	−127	−105	−110

5 Liiketoiminnan muut uotot ja kulut, netto

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myyntivoitot 1)	4	0	1
Käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot	2	4	2
Myytävissä olevien osakesijoitusten myyntivoitot	2	23	9
Vuokratuotot	3	2	3
Kurssivoitot 2)	43	55	50
Immateriaalioikeuksiin liittyvistä oikeuden käynneistä saadut sovintokorvaukset	-	-	32
Muut tuotot	9	9	14
Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä	63	93	111
Tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myyntitappiot	0	−1	0
Arvonalennukset käyttöomaisuushyödykkeistä	−4	−5	−6
Kurssitappiot 2)	−41	−55	−36
Nettovaikutus aikaisempien vuosien ALV-hyvityksistä (ICMS) Brasiliassa	-	-	−5
Immateriaalioikeuksiin liittyvien oikeudenkäyntien kulut	-	-	−5
Muut kulut	−7	−8	−9
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	−52	−69	−61
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut, netto	11	24	50

1) Voitot Suomen Nastolassa ja Ruotsin Sundsvallissa sijaitsevien

levypuristinliiketoimintojen myynnistä ja lisäksi myös levitystelojen

valmistusliiketoiminnan (Finbow) sekä Ruotsissa sijaitsevan Metso Foundries Karlstad AB:n osakkeiden myynnistä vuonna 2008. Vuonna 2010 voitto Saksassa sijaitsevan Flexowell-kuljetinhihnaliiketoiminnan myynnistä.

2) Sisältää myyntisaamisista ja ostoveloista sekä niihin liittyvistä johdannaisista syntyneet valuuttakurssivoitot ja -tappiot.

6 Henkilöstökulut ja henkilöstön lukumäärä

Henkilöstökulut:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Palkat	−1 064	−989	−1 100
Eläkekulut, maksupohjaiset eläkejärjestelyt	−86	−84	−84
Eläkekulut, etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 1)	−10	−13	−12
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 1)	−3	−3	−3
Osakeperusteiset maksut	−2	−2	−6
Muut henkilösivukulut	−208	−203	−220
Yhteensä	−1 373	−1 294	−1 425

1) Lisätietoja eläkekuluista on esitetty liitetiedossa 28.

Henkilöstö kauden lopussa:

Kaivos- ja maarakennusteknologia	11 259	9 541	10 206
Energia- ja ympäristöteknologia	6 357	6 060	6 073
Paperi- ja kuituteknologia	10 544	10 459	10 362
Valmet Automotive	783	679	1 425
Konsernihallinto ja muut	379	427	527
Konsernihallinto ja muut yhteensä	1 162	1 106	1 952
Metso yhteensä	29 322	27 166	28 593

Hallituksen palkkiot ja etuudet:

	31.12. päättynyt tilikausi
Tuhatta euroa	2008	2009	20102)
Hallituksen jäsenet 31.12.2010:
Jukka Viinanen	−44	−88	−129
Maija-Liisa Friman	−58	−53	−79
Mikael von Frenckell	-	-	−51
Christer Gardell	−56	−53	−69
Yrjö Neuvo	−56	−53	−70
Erkki Pehu-Lehtonen	-	-	−51
Pia Rudengren	-	−40	−68
Jukka Leppänen1)	−7	−7	−8
Entiset hallitukset jäsenet:
Jaakko Rauramo	−67	−64	−20
Arto Honkaniemi	−46	−53	−17
Matti Kavetvuo	−105	−25	-
Svante Adde	−12	-	-
Eva Liljeblom	−12	-	-
Yhteensä	−463	−436	−562

1) Osallistunut hallitustyöskentelyyn henkilöstön edustajana, ei äänioikeutta. 2) Vuoden 2010 palkkion lisäksi sisältää vuodelta 2011 palkkiot yhtiökokoukseen saakka.

Henkilöstö keskimäärin kauden aikana:

	2008	2009	2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	10 481	10 397	9 812
Energia- ja ympäristöteknologia	6 160	6 254	6 027
Paperi- ja kuituteknologia	10 256	10 085	10 412
Valmet Automotive	744	670	840
Konsernihallinto ja muut	369	407	494
Konsernihallinto ja muut yhteensä	1 113	1 077	1 334
Metso yhteensä	28 010	27 813	27 585

30.3.2010 pidetyn yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallituksen palkkiot pidettiin ennallaan: puheenjohtajan palkkio on 92 000 euroa, varapuheenjohtajan 56 000 euroa sekä muiden hallituksen jäsenten 45 000 euroa vuodessa. Yhtiökokous päätti, että vuosipalkkiosta 40 prosenttia maksetaan markkinoilta hankittavina Metson osakkeina. Hallituksen jäsenet hankkivat osakkeet markkinoilta kahden viikon sisällä ensimmäisen osavuosikatsauksen julkistamisen jälkeen 29.4.2010. Lisäksi kaikille hallituksen jäsenille maksetaan 600 euron osallistumispalkkio hallituksen ja valiokuntien kokouksista. Matkakulut ja päivärahat maksetaan Metson matkustussäännön mukaisesti.

Toimitusjohtajalle, varatoimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille maksetut palkkiot ja etuudet:

Euroa	Rahapalkka	Maksettu tulospalkkio	Luontois edut	Osake palkkio	Yhteensä	Myönnettyjen osakkeiden määrä
2008
Toimitusjohtaja	546 034	232 283	13 604	254 453	1 046 374	3 717
Varatoimitusjohtaja	382 999	159 448	21 776	181 752	745 975	2 655
Muut johtoryhmän jäsenet	1 207 033	385 852	72 182	642 874	2 307 941	9 391
Yhteensä	2 136 066	777 583	107 562	1 079 079	4 100 290	15 763
2009
Toimitusjohtaja	525 232	133 178	13 999	32 831	705 240	1 668
Varatoimitusjohtaja	367 951	74 445	23 847	23 140	489 383	1 192
Muut johtoryhmän jäsenet	1 222 041	299 330	56 466	79 843	1 657 680	4 136
Yhteensä	2 115 224	506 953	94 312	135 814	2 852 303	6 996
2010
Toimitusjohtaja	550 790	263 752	12 812	-	827 354	-
Varatoimitusjohtaja 1)	396 288	143 722	21 779	-	561 789	-
Muut johtoryhmän jäsenet	1 364 759	322 783	56 817	-	1 744 359	-
Yhteensä	2 311 837	730 257	91 408	-	3 133 502	-

1) Olli Vaartimo 30.9.2010 asti ja Matti Kähkönen 1.10.2010 alkaen.

Vuodelta 2010 toimitusjohtaja Jorma Elorannalle maksetaan tulospalkkiota noin 253 000 euroa ja varatoimitusjohtaja Matti Kähköselle arviolta noin 192 000 euroa vuoden 2011 aikana.

Toimitusjohtaja Jorma Elorannalle maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut (puhelin- ja autoetu) on esitetty viereisellä sivulla olevassa taulukossa. Eloranta kuuluu Metson johtajille tarkoitettuihin osakepohjaisiin palkitsemis- ja sitouttamisohjelmiin, joista maksettavat palkkiot koostuvat Metson osakkeista ja rahaosuudesta. Lisätietoja osakeperusteisista maksuista on esitetty liitetiedossa 23.

Jorma Elorannan johtajasopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta (helmikuu 2011). Hänen eläkkeensä on 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta ansiosta, ja se lasketaan joko neljän tai kymmenen viimeisen ansiovuoden perusteella sen mukaan, kumpi antaa korkeamman loppusumman.

Varatoimitusjohtajana 30.9.2010 saakka toimineelle Olli Vaartimolle maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut (puhelin-, asunto- ja autoetu) sisältyvät viereisellä sivulla olevaan taulukkoon syyskuun loppuun saakka. Vaartimo kuuluu Metson johtajille tarkoitettuihin osakepohjaisiin palkitsemis- ja sitouttamisohjelmiin, joista maksettavat palkkiot koostuvat Metson osakkeista ja rahaosuudesta.

Olli Vaartimon johtajasopimuksen mukainen eläkeikä on 60 vuotta (syyskuu 2010). Hänen eläkkeensä on 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta ansiosta, ja se lasketaan joko neljän tai kymmenen viimeisen ansiovuoden perusteella sen mukaan, kumpi antaa korkeamman loppusumman.

Hallituksen jäsenten osakeomistukset Metsossa 31.12.2010:

Yhteensä	116 450
Jukka Leppänen1)	520
Pia Rudengren	673
Erkki Pehu-Lehtonen	1 423
Yrjö Neuvo	7 773
Christer Gardell	673
Mikael von Frenckell	100 673
Maija-Liisa Friman	2 338
Jukka Viinanen	2 377

1) Osallistunut hallitustyöskentelyyn henkilöstön edustajana, ei äänioikeutta.

Varatoimitusjohtajana 1.10.2010 alkaen toimineelle Matti Kähköselle maksetut palkat, palkkiot ja luontoisedut (puhelin- ja autoetu) sisältyvät viereisellä sivulla olevaan taulukkoon lokakuun alusta alkaen. Kähkönen kuuluu Metson johtajille tarkoitettuihin osakepohjaisiin palkitsemis- ja sitouttamisohjelmiin, joista maksettavat palkkiot koostuvat Metson osakkeista ja rahaosuudesta.

Matti Kähkösen johtajasopimuksen mukainen eläkeikä on 63 vuotta (elokuu 2019). Hänen eläkkeensä on 60 prosenttia eläkkeen perusteena olevasta ansiosta, ja se lasketaan neljän viimeisen ansiovuoden perusteella. Irtisanomistilanteessa hänellä on oikeus 24 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen.

Metson toimitusjohtajana 1.3.2011 aloittava Matti Kähkönen on toiminut 1.10.2010 alkaen Metson varatoimitusjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena sekä Metson johtoryhmän varapuheenjohtajana.

Metsolla on myös lisäeläkevakuutuksia, joiden piiriin kuuluu osa johtoryhmän jäsenistä, ja jotka mahdollistavat eläkkeelle jäämisen 60–63 -vuotiaana. Vakuutusmaksut olivat 2,3 miljoonaa euroa vuonna 2008, 3,0 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 3,0 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Johtoryhmän jäsenten osakeomistukset Metsossa 31.12.2010:

Yhteensä	80 836
Kalle Reponen	4 155
Bertel Langenskiöld	10 454
Pasi Laine	9 437
Olli Vaartimo	12 277
Matti Kähkönen	12 328
Jorma Eloranta	32 185

7 Poistot

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Aineettomat hyödykkeet	–44	–41	−58
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset	–20	–21	−24
Koneet ja kalusto	–74	–81	−96
Yhteensä	–138	–143	−178

Poistot toiminnoittain:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Hankinnan ja valmistuksen kulut	–80	–82	−100
Myynnin ja hallinnon yleiskustannukset
Myynti ja markkinointi	–14	–15	−23
Tutkimus ja tuotekehitys	–5	–4	−8
Hallinto	–39	–42	−47
Yhteensä	–138	–143	−178

8 Rahoitustuotot ja -kulut, netto

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Rahoitustuotot
Osingot	0	0	0
Pankkisaamisten korkotuotot	14	15	12
Sijoitusten korkotuotot	0	2	6
Muut rahoitustuotot	2	3	3
Rahoitustuotot yhteensä	16	20	21
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista lainoista	–70	–74	−69
Korkokulut rahoitusleasing-sopimuksista	–1	–1	0
Muut rahoituskulut	–10	–13	−14
Kurssivoitot (+) ja -tappiot (−)	–24	–4	−13
Rahoituskulut yhteensä	–105	–92	−96
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	–89	–72	−75

9 Tuloverot

Tilikauden ja edellisten tilikausien tuloverot:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Tilikauden ja edellisten tilikausien verot	–145	–96	−123
Laskennalliset verot	–13	25	11
Tuloverot yhteensä	–158	–71	−112

Suomalaisen yhtiöverokannan mukainen tulovero erosi tuloslaskelmaan kirjatuista tuloveroista seuraavasti:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Tulos ennen veroja	548	222	370
Suomalaisen verokannan mukainen vero	–142	–58	−96
Edellisten tilikausien verot	11	–9	−3
Suomen ja ulkomaiden verokantojen välinen ero	–25	–13	−19
Vahvistettujen verotappioiden hyödyntäminen	0	0	1
Tilikauden veroihin vaikuttamattomat tappiot	–2	–2	−2
Vähennyskelvottomat kulut	–2	–1	−1
Muut	2	12	8
Tuloverot yhteensä	–158	–71	−112

Täsmäytyslaskelma laskennallisesta verosaatavasta ja -velasta:

Milj. e	1.1.	Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan	Muuntoerot	Yritysostot ja -myynnit	31.12.
2009
Laskennallinen verosaatava
Vahvistetut tappiot	35	14	–9	1	-	41
Käyttöomaisuus	14	2	-	-	1	17
Vaihto-omaisuus	34	–1	-	-	-	33
Varaukset	27	6	–4	-	-	29
Jaksotuserot	32	–3	-	-	-	29
Eläkkeisiin liittyvät erät	33	0	–1	-	-	32
Muut	42	–1	–3	5	-	43
Laskennallinen verosaatava yhteensä	217	17	–17	6	1	224
Netotettu laskennallisesta verovelasta 1)	–43	–10	-	-	-	–53
Laskennallinen verosaatava, netto	174	7	–17	6	1	171
Laskennallinen verovelka
Hankintamenon kohdistaminen	54	–4	-	-	19	69
Käyttöomaisuus	15	1	-	-	10	26
Muut	19	–5	–1	-	1	14
Laskennallinen verovelka yhteensä	88	–8	–1	-	30	109
Netotettu laskennallisesta verosaatavasta 1)	–43	–10	-	-	-	–53
Laskennallinen verovelka, netto	45	–18	–1	-	30	56
Nettoverosaatava	129	25	–16	6	–29	115

	Kirjattu tulos	Kirjattu omaan		Yritysostot ja
					31.12.
41	2	−10	-	-	33
17	1	-	-	-	18
33	2	-	-	-	35
29	−3	-	-	-	26
29	2	-	-	-	31
32	2	5	-	-	39
43	-	−8	5	-	40
224	6	−13	5	-	222
−53	−1	-	-	-	−54
171	5	−13	5	-	168
69	−8	-	-	-	61
26	1	-	-	-	27
14	2	-	-	-	16
109	−5	-	-	-	104
−53	−1	-	-	-	−54
56	−6	-	-	-	50
115	11	−13	5	-	118
	1.1.	laskelmaan	pääomaan	Muuntoerot	-myynnit

1) Laskennalliset verosaatavat ja -velat vähennetään toisistaan, mikäli on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verosaamisia vastaan.

Jos osingonjakoa lähitulevaisuudessa pidetään todennäköisenä, laskennallinen verovelka on kirjattu sellaisissa maissa sijaitsevien tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista, joissa osingonjaosta aiheutuu veroseuraamus. Voittovaroja, joiden osalta verovelkaa ei ole kirjattu, oli 196 miljoonaa euroa 31.12.2009 ja 263 miljoonaa euroa 31.12.2010.

10 Yritysostot

Yritysostot 2010

Metso ilmoitti marraskuussa 2010 Valmet Automotiven hankkineen Karmannin avoautojen kattoliiketoiminnan Saksassa ja Puolassa konkurssipesän hoitajilta. Yritysosto täydentää Valmet Automotiven palvelutarjontaa yrityksen strategian mukaisesti avoautojen suunnittelu- ja valmistuspalveluissa ja erityisesti komponenttiliiketoiminnassa. Kauppahinta oli 33 miljoonaa euroa (24 miljoonaa euroa hankitut rahavarat vähennettynä) ja hankinnan suorat kustannukset, jotka kirjattiin liiketoiminnan muihin kuluihin, jäivät alle 2 miljoonan euron. Kaupasta ei syntynyt liikearvoa. Alla olevan taulukon käyvät arvot ovat alustavia.

Vuoden 2010 konsernin tuloslaskelmaan sisältyy avoautojen kattoliiketoiminnan liikevaihtoa 12 miljoonaa euroa ja tappiota alle 1 miljoona euroa. Muissa laajan tuloslaskelman erissä raportoitavaan nettosijoitusten muuntoeroon yritysoston vaikutus ei ollut olennainen. Hankittu Karmann-liiketoiminta on konsolidoitu Metsoon 21.11.2010 alkaen ja se raportoidaan segmenttiliitetiedossa osana Valmet Automotivea. Jos kauppa olisi tapahtunut 1.1.2010, sen vaikutus Metson koko vuoden liikevaihtoon omistusaika mukaan luettuna olisi ollut noin 170 miljoonaa euroa. Arviota koko tilikauden tulokseen on mahdotonta antaa, koska toiminta oli konkurssipesän hallinnoima ja osa siitä hankittiin erillisinä tase-erinä.

Heinäkuussa Metso osti Wyesco of Louisiana L.L.C.:n huoltoliiketoiminnan Louisianan osavaltiossa Yhdysvalloissa 3 miljoonan euron kauppahinnalla. Wyesco toimittaa monipuolisia huolto- ja korjauspalveluita selluteollisuudelle. Hankittu liiketoiminta liitettiin Metson Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin 19.7.2010 alkaen ja sen vaikutus Metson liikevaihtoon ja tulokseen ei ole olennainen.

Erittely yritysostoista vuonna 2010:

Milj. e	Käypä arvo
Aineettomat hyödykkeet	6
Aineelliset hyödykkeet	11
Vaihto-omaisuus	11
Myynti- ja muut saamiset	2
Laskennallinen verovelka	0
Muut velat	−4
Hankittu koroton nettovarallisuus	26
Hankitut rahavarat	9
Kauppahinta	−36
Liikearvo	1
Kauppahinta	−36
Kauppahintojen tarkistuserät, maksetaan vuonna 2011	10
Hankitut rahavarat	9
Yrityshankintojen nettorahavirta vuonna 2010	−17

Tamfeltin hankinta 2009

Metso hankki NASDAQ OMX Helsingin pörssissä kaupankäynnin kohteena olevan Tamfelt Oyj Abp:n julkisella osakevaihtotarjouksella joulukuun lopussa 2009. Kaupan arvo oli 215 miljoonaa euroa, josta 206 miljoonaa euroa maksettiin laskemalla liikkeelle 8 593 642 uutta Metson osaketta, joita vastaan vaihdettiin 95,2 prosenttia vastaava osuus Tamfeltin osakkeista ja äänimäärästä. Ennen osakevaihtoa Metso omisti Tamfeltin osakkeita 4 miljoonan euron arvosta eli 2,8 prosenttia Tamfeltin osakkeista ja äänistä. Jäljelle jäänyt 2,0 prosentin osuus Tamfeltin osakkeista ja äänistä lunastettiin Suomen osakeyhtiölain mukaisesti ja Metso maksoi 4 miljoonan euron lunastushinnan kertyneine korkoineen syyskuussa 2010. Kaupan arvoon sisältyi 5 miljoonaa euroa kaupasta johtuvia kuluja ja varainsiirtoveroa.

Kaupan arvo, aiemmin omistetut osakkeet mukaan lukien, ylitti Tamfeltin nettovarallisuuden 117 miljoonalla eurolla. Nettovarallisuuden käypään arvoon arvostamisen vaikutus näkyy alla olevassa taulukossa. Yritysoston liikearvo 73 miljoonaa euroa, josta jaettiin 2010 uudelle Kudokset-liiketoimintalinjalle 33 miljoonaa euroa ja Paperit-liiketoimintalinjalle 40 miljoonaa euroa, perustuu henkilöstöön, merkittäviin synergiahyötyihin sekä kasvaneeseen liiketoimintaportfolioon, joka tarjoaa Metsolle mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa uusille markkinoille ja asiakassegmenteille.

Mikäli Tamfelt olisi hankittu vuoden 2009 alussa, sen vaikutus Metson liikevaihtoon olisi ollut 130 miljoonaa euroa. Tilikauden pro forma -tulosta ei ole käytännössä mahdollista laskea yritysoston hankintamenon vaikutukset huomioiden.

Hankittu nettovarallisuus ja liikearvo:

	Käypään
		Käypä arvo
		54
		97
		30
		30
		−25
		−23
119	44	163
		19
		−36
		−215
		−4
		73
		−5
		19
		14
		−4
Tamfelt-yrityshankinnan nettorahavirta yhteensä		10
	Tasearvo 4 87 30 30 −9 −23	arvoon arvostaminen 50 10 - - −16 -

Metson aineettomaan käyttöomaisuuteen kirjattiin seuraavat hankittujen erien käyvät arvot:

Milj. e	Poistoajat	Käypä arvo
Teknologia	8 vuotta	1
Asiakassuhteet	9–10 vuotta	36
Asiakassopimukset	1–3 vuotta	6
Tilauskanta	1 vuosi	7
Muut aineettomat hyödykkeet	1–9 vuotta	4
Yhteensä		54

Muut yritysostot 2009

Tammikuussa Metso ja Wärtsilä yhdistivät Metson Heat & Power -liiketoiminnan ja Wärtsilän Biopower-liiketoiminnan yhteisyritykseen MW Power Oy. Metso omistaa yhtiöstä 60 % ja Wärtsilä 40 %. Metso konsolidoi yhtiön kokonaan Energia- ja ympäristöteknologiasegmentin Voimantuotanto-liiketoimintalinjaan.

Lokakuussa Metso hankki tanskalaisen kiinteän jätteen murskaukseen tarkoitettuja liikuteltavia ja kiinteitä laitteita valmistavan M&J Industries A/S:n. Yhtiö liitettiin Kierrätys-liiketoimintalinjaan Metson Energia- ja ympäristöteknologiasegmenttiin.

Vuonna 2009 Metso hankki lisäksi Kiinasta kromipinnoitusalalla toimivan Kromatek (Shanghai) Co. Ltd.:n ja yhdysvaltalaisen Portlandissa Oregonissa sijaitsevan Pacific Internationalin päällystys- ja kaavinteräliiketoiminnan, joka oli osa Pacific/Hoe Saw & Knife Companya. Molemmat yritysostot liitettiin Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin.

Erittely muista yritysostoista vuonna 2009:

		Käypään
		arvoon
Milj. e	Tasearvo	arvostaminen Käypä arvo
Aineettomat hyödykkeet	1	9	10
Aineelliset hyödykkeet	5	3	8
Vaihto-omaisuus	28	-	28
Myynti- ja muut saamiset	21	-	21
Laskennallinen verovelka	−1	−3	−4
Muut velat	−44	-	−44
Hankittu koroton nettovarallisuus	10	9	19
Hankitut rahavarat			9
Hankitut velat			−20
Kauppahinta			−19
Liikearvo			11
Maksettu rahavastike			−19
Aiempien yrityshankintojen kauppahintavelat			−5
Hankitut rahavarat			9
Yrityshankintojen nettorahavirta			−15

Metson aineettomaan käyttöomaisuuteen kirjattiin seuraavat hankittujen erien käyvät arvot:

Milj. e	Poistoajat	Käypä arvo
Teknologia	10 vuotta	3
Asiakassuhteet	5 vuotta	5
Tilauskanta	1 vuosi	1
Muut aineettomat hyödykkeet	5 vuotta	1
Yhteensä		10

Yritysostot 2008

Vuonna 2008 Metso teki useita pieniä yritysostoja, joiden yhteiskauppahinta oli 48 miljoonaa euroa. Näiden kokonaisvaikutus on esitetty seuraavassa taulukossa.

		Käypään
Milj. e	Tasearvo	arvoon arvostaminen Käypä arvo
Aineettomat hyödykkeet	0	12	12
Aineelliset hyödykkeet	10	3	13
Vaihto-omaisuus	24	-	24
Myynti- ja muut saamiset	18	-	18
Laskennallinen verovelka	−1	−4	−5
Määräysvallattomien omistajien osuus	−3	-	−3
Muut velat	−24	-	−24
Hankittu koroton nettovarallisuus	24	11	35
Hankitut rahavarat			13
Osuus osakkuusyhtiösijoituksista ennen hankintaa (Valmet-Xi'an)			−6
Hankitut velat			−11
Kauppahinta			−48
Liikearvo			17
Maksettu rahavastike			−48
Hankitun velan suoritus			−9
Hankitut rahavarat			13
Yrityshankintojen nettorahavirta			−44

Metson aineettomaan käyttöomaisuuteen kirjattiin seuraavat hankittujen erien käyvät arvot:

Milj. e	Poistoajat	Käypä arvo
Teknologia	10 vuotta	3
Asiakassuhteet	5–7 vuotta	7
Tilauskanta	1 vuosi	2
Yhteensä		12

11 Myydyt liiketoiminnot

Marraskuussa Metso myi 60 prosentin osuutensa suomalaisesta Valmet Dura Oy:stä, joka kuului Paperi- ja kuituteknologiaan. Kaupalla ei ollut olennaista vaikutusta Metsoon.

Huhtikuussa 2010 Metso myi Flexowell-kuljetinhihnaliiketoiminnan Saksassa ContiTech Transportbandsysteme GmbH:lle. Flexowell kuului Metson Kaivos- ja maarakennusteknologiaan. Myynnistä syntyi pieni myyntivoitto.

Toukokuussa 2009 Metso myi massa- ja paperiteollisuuden ilmajärjestelmiä valmistavan Metso Paper Turku Works Oy:n Stairon Oy:lle. Yhtiö oli osa Metson Paperit-liiketoimintalinjaa. Myynnillä ei ollut merkittävää vaikutusta Metson tulokseen.

Tammikuussa 2009 Metso myi Oulussa sijaitsevan komposiittivalmistusliiketoimintansa ja siihen liittyvän omaisuuden xperion Oy:lle 2 miljoonan euron kauppahinnalla. Yksikkö oli osa Paperit-liiketoimintalinjaa.

Syyskuussa 2008 Metso myi Ruotsissa toimivan Metso Foundries Karlstad AB:n osakkeet Primaca Group Oy:n kokoamalle sijoittajaryhmälle. Metso jatkaa 16,7 prosentin osuudella vähemmistöosakkaana perustetussa Heavycast Oy -yhtiössä, johon Primaca Group siirsi ostamansa osakkeet. Kaupan arvo oli noin 15 miljoonaa euroa, josta Metso kirjasi pienen verovapaan myyntivoiton. Myyty liiketoiminta kuului Metson Paperi- ja kuituteknologiaan.

Toukokuussa 2008 Metso myi Nokialla, Suomessa, toimivan levitystelojen valmistusliiketoimintansa ja siihen liittyvät kiinteistöt ja koneet suomalaiselle sijoittajaryhmälle. Yritys jatkoi toimintaansa nimellä Finbow Oy. Myynti ei ollut Metson kannalta merkittävä. Myyty liiketoiminta oli osa Paperi- ja kuituteknologiaa.

Tammikuussa 2008 Metso saattoi päätökseen Panelboard-liiketoimintansa myynnin. Levypuristinliiketoiminnat Nastolassa, Suomessa ja Sundsvallissa, Ruotsissa, myytiin Dieffenbacher GmbH + Co. KG:lle 2 miljoonan euron kauppahinnalla.

Yksikään myydyistä liiketoiminnoista ei muodostanut Metsossa erillistä liiketoimintalinjaa, eikä niitä näin ollen ole esitetty lopetettuina liiketoimintoina. Myyntivoitot on raportoitu liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.

Erittely myydyistä liiketoiminnoista:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Rahat ja pankkisaamiset	0	2	4
Aineettomat hyödykkeet	1	0	0
Aineelliset hyödykkeet	5	2	3
Liikearvo	1	-	1
Muut varat	5	4	6
Määräysvallattomien omistajien osuus	-	-	−1
Myydyt velat	−4	−3	−3
Myytyjen liiketoimintojen nettovarallisuus	8	5	10
Myyntivoitto (+) / -tappio (−)	4	−1	2
Vastike yhteensä	12	4	12
Saatu rahavastike	12	4	12
Luovutetut rahat ja pankkisaamiset	0	−2	−4
Yritysmyyntien nettorahavirta	12	2	8

12 Tulos per osake

Tulos per osake on laskettu seuraavasti:

Laimentamaton

Laimentamaton tulos/osake on laskettu jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän painotetulla keskiarvolla, poislukien konsernin hallussa olevat omat osakkeet.

	31.12. päättynyt tilikausi
	2008	2009	2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. e	389	150	257
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)	141 595	141 477	149 683
Tulos/osake, euroa	2,75	1,06	1,71

Laimennettu

Laimennettu tulos per osake -tunnusluvun laskennassa käsitellään tulevaisuudessa ehdollisesti liikkeelle laskettavia osakkeita ulkona olevina, mikäli niiden vaikutus on laimentava. Metso laskee hallussaan olevia omia osakkeitaan uudelleen liikkeelle avainhenkilöiden kannustinjärjestelmän puitteissa, jos kannustinjärjestelmään liittyvät tavoitteet saavutetaan. Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos per osake lasketaan lisäämällä liikkeeseen laskettuna olleiden osakkeiden määrän painotettua keskiarvoa niiden osakkeiden määrällä, jotka jaettaisiin edunsaajille saavutetun tulostason perusteella, jos ehdollinen ajanjakso päättyisi tilikauden lopussa. Metsolla oli hallussaan 718 397 omaa osaketta osakepalkkiojärjestelmää varten 31.12.2010.

	31.12. päättynyt tilikausi
	2008	2009	2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. e	389	150	257
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)	141 595	141 477	149 683
Oikaisu ehdollisesti liikkeelle lasketuista osakkeista (tuhatta)	-	49	154
Laimennettujen osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana (tuhatta)	141 595	141 526	149 837
Tulos/osake, euroa	2,75	1,06	1,71

13 Aineettomat ja aineelliset yödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

		Patentit ja	Tieto	Muut aineettomat	Aineettomat hyödykkeet
Milj. e	Liikearvo	lisenssit	järjestelmät	hyödykkeet	yhteensä
2009
Hankintameno 1.1.	778	70	85	281	1 214
Kurssierot	3	0	1	4	8
Yritysostot	82	3	6	65	156
Yritysmyynnit	-	-	-	0	0
Investoinnit	-	3	8	21	32
Siirrot erien välillä	-	4	23	–26	1
Vähennykset	-	–6	–3	–3	–12
Hankintameno 31.12.	863	74	120	342	1 399
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	–40	–44	–98	–182
Kurssierot	-	0	–1	0	–1
Yritysostot	-	–1	–4	–3	–8
Yritysmyynnit	-	-	-	0	0
Siirrot erien välillä	-	0	0	0	0
Vähennykset	-	3	3	2	8
Tilikauden poisto	-	–7	–11	–23	–41
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	–45	–57	–122	–224
Tasearvo 31.12.	863	29	63	220	1 175
2010
Hankintameno 1.1.	863	74	120	342	1 399
Kurssierot	16	1	3	9	29
Yritysostot	4	6	-	−3	7
Yritysmyynnit 1)	−1	-	-	-	−1
Investoinnit	-	2	2	21	25
Siirrot erien välillä	-	5	24	−29	0
Vähennykset	−2	−9	−2	−17	−30
Hankintameno 31.12.	880	79	147	323	1 429
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	−45	−57	−122	−224
Kurssierot	-	−1	−2	−1	−4
Yritysostot	-	0	-	-	0
Yritysmyynnit	-	-	-	-	-
Siirrot erien välillä	-	0	0	0	0
Vähennykset	-	7	0	17	24
Tilikauden poisto	-	−8	−13	−37	−58
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	−47	−72	−143	−262
Tasearvo 31.12.	880	32	75	180	1 167

1) Vuonna 2009 hankitun Tamfelt-liiketoiminnan alustavia käyvän arvon kohdistamisia muutettiin vuoden 2010 aikana. Liikearvo kasvoi 3 miljoonaa euroa ja muita aineettomia hyödykkeitä vähennettiin vastaavasti.

Metso osallistuu Euroopan päästökauppajärjestelmään (EU ETS) ja on saanut 70 972 yksikköä CO2-oikeuksia nykyiselle päästökaudelle 2008–2012 kasvihuonekaasupäästöihin.

Vuoden 2010 lopussa oikeuksia oli jäljellä 44 095 yksikköä ja niiden markkina-arvo oli noin 0,6 miljoonaa euroa.

Aineelliset hyödykkeet

Milj. e	Maa- ja vesialueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Keskeneräinen käyttö omaisuus	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
2009
Hankintameno 1.1.	58	522	1 224	63	1 867
Kurssierot	1	8	40	0	49
Yritysostot	1	71	189	1	262
Yritysmyynnit	-	-	–7	-	–7
Investoinnit	2	5	37	40	84
Siirrot erien välillä	0	9	47	–57	–1
Vähennykset	0	–20	–28	0	–48
Hankintameno 31.12.	62	595	1 502	47	2 206
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	–283	–858	-	–1 141
Kurssierot	-	–4	–25	-	–29
Yritysostot	-	–39	–118	-	–157
Yritysmyynnit	-	-	5	-	5
Siirrot erien välillä	-	0	0	-	0
Vähennykset	-	13	24	-	37
Tilikauden poisto	-	–21	–81	-	–102
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	–334	–1 053	-	–1 387
Tasearvo 31.12.	62	261	449	47	819
2010
Hankintameno 1.1.	62	595	1 502	47	2 206
Kurssierot	2	22	76	3	103
Yritysostot	0	5	10	0	15
Yritysmyynnit	-	−3	−12	-	−15
Investoinnit	0	14	35	60	109
Siirrot erien välillä	0	21	45	−66	0
Vähennykset	0	−18	−53	−1	−72
Hankintameno 31.12.	64	636	1 603	43	2 346
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-	−334	−1 053	-	−1 387
Kurssierot	-	−10	−50	-	−60
Yritysostot	-	−1	−3	-	−4
Yritysmyynnit	-	2	10	-	12
Siirrot erien välillä	-	-	-	-	-
Vähennykset	-	14	48	-	62
Tilikauden poisto	-	−24	−96	-	−120
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-	−353	−1 144	-	−1 497
Tasearvo 31.12.	64	283	459	43	849

Lisätietoja annetuista vakuuksista on esitetty liitetiedossa 29.

Yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon arvostamisessa syntyneet aineettomat hyödykkeet

						Muut	Hankitut aineettomat
Milj. e	Tilauskanta	Teknologia	Patentit	Asiakas suhteet	Brändit	aineettomat hyödykkeet	hyödykkeet yhteensä
2009
Hankintameno 1.1.	3	58	6	80	16	1	164
Kurssierot	0	1	-	2	0	0	3
Yritysostot	8	3	-	40	-	10	61
Muutokset kohdistamisessa	-	-	-	-	-	-	-
Vähennykset	-	-	-	-	-	-	-
Hankintameno 31.12.	11	62	6	122	16	11	228
Kertyneet poistot
ja arvonalentumiset 1.1.	–2	–15	–4	–14	-	-	–35
Kurssierot	0	0	-	0	-	0	0
Vähennykset	-	-	-	-	-	-	-
Tilikauden poisto	–1	–7	–1	–9	-	–1	–19
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	–3	–22	–5	–23	-	–1	–54
Tasearvo 31.12.	8	40	1	99	16	10	174
2010
Hankintameno 1.1.	11	62	6	122	16	11	228
Kurssierot	0	3	-	4	0	0	7
Yritysostot	-	-	–5	-	-	-	–5
Muutokset kohdistamisessa	-	-	-	1	-	−3	−2
Vähennykset	−10	-	-	-	-	-	−10
Hankintameno 31.12.	1	65	1	127	16	8	218
Kertyneet poistot
ja arvonalentumiset 1.1.	−3	−22	−5	−23	-	−1	−54
Kurssierot	0	0	-	−2	-	0	−2
Vähennykset	10	-	-	-	-	-	10
Tilikauden poisto	−8	−8	−1	−13	-	−3	−33
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	−1	−30	−6	−38	-	−4	−79
Tasearvo 31.12.	0	35	–5	89	16	4	139

Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomia hyödykkeitä, brändejä, 16 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 2010. Ne kuuluvat Kaivos- ja maarakennusteknologia- sekä Energia- ja ympäristöteknologiasegmentteihin ja ovat muodostuneet yrityshankintojen yhteydessä. Brändeille ei ole mahdollista määrittää taloudellista vaikutusaikaa, ja johto on luokitellut ne taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomiksi hyödykkeiksi perustuen niiden liiketoiminnalle antamaan jatkuvaan kilpailuhyötyyn. Brändejä käytetään

aktiivisesti tuotteiden myynnin edistämisessä ja niiden arvoa testataan vuosittain liikearvon testausprosessin yhteydessä. Yritysostojen seurauksena muodostuneen aineettoman käyttö-

omaisuuden poistot olivat 33 miljoonaa euroa vuonna 2010. Vastaavien poistojen arvioidaan olevan tulevina vuosina seuraavat: 23 miljoonaa euroa vuodelta 2011, 19 miljoonaa euroa vuodelta 2012, 17 miljoonaa euroa vuodelta 2013, 14 miljoonaa euroa vuodelta 2014 ja 12 miljoonaa euroa vuodelta 2015.

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasing-sopimuksilla hankittua omaisuutta seuraavasti:

Milj. e	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Aineelliset hyödykkeet yhteensä
2009
Hankintameno 31.12.	22	6	28
Kertyneet poistot 31.12.	–15	–5	–20
Tasearvo 31.12.	7	1	8
2010
Hankintameno 31.12.	13	6	19
Kertyneet poistot 31.12.	−12	−5	−17
Tasearvo 31.12.	1	1	2

Rakennusaikaisten korkojen aktivointi

Milj. e	2009	2010
Aktivoidut korkokulut 1.1.	1	0
Korkokulujen aktivointi	0	0
Poistot aktivoiduista korkokuluista	−1	0
Aktivoidut korkokulut, netto 31.12.	0	0

Liikearvo ja arvonalentumistestaukset

Liikearvon määrä oli 880 miljoonaa euroa eli 42 prosenttia omasta pääomasta vuoden 2010 lopussa. Vastaavasti vuonna 2009 liikearvon määrä oli 863 miljoonaa euroa eli 48 prosenttia omasta pääomasta.

Yrityshankinnoista syntyvä liikearvo kohdistetaan hankintahetkellä niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden ennustetaan hyötyvän yhdistymisen tuomista synergioista siitä riippumatta, siirretäänkö ostetun yrityksen muita varoja ja velkoja näille yksiköille. Vuoden 2010 yrityshankinnoista syntynyt liikearvo on kohdistettu Paperi- ja kuituteknologialle. Vuonna 2009 tehdyn Tamfelt-hankinnan lopullinen liikearvo oli 73 miljoonaa euroa ja siitä kohdistettiin vuonna 2010 Kudokset-liiketoimintalinjalle (Tamfelt-liiketoiminta) 33 miljoonaa euroa ja loput 40 miljoonaa euroa Paperit-liiketoimintalinjalle hankinnan ansiosta syntyvien synergiaetujen ja tulevan kannattavuuden perusteella. Molemmat liiketoimintalinjat kuuluvat Paperi- ja kuituteknologiaan.

Mikäli Metson raportointirakennetta organisoidaan uudelleen muuttamalla yhden tai useamman liikearvoa sisältävän rahavirtaa tuottavan yksikön rakennetta, liikearvo kohdistetaan järjestelyn kohteina oleville yksiköille niiden käypien arvojen suhteessa, jotka lasketaan uudelleenorganisointihetkellä rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevien rahavirtojen nykyarvojen perusteella.

Metso tarkistaa vuosittain tai useammin, mikäli on havaittavissa arvonalentumisriski, ettei liikearvon tasearvo ylitä sen käypää arvoa. Testauksessa käytetään tulevien rahavirtojen diskonttausmenetelmää. Testaustasona toimii rahavirtaa tuottava yksikkö, jolle on kohdistettu liikearvoa. Rahavirtaa tuottavan yksikön arvo perustuu laskelmiin sen käyttöarvosta. Rahavirtojen diskonttausmenetelmää käytettäessä Metso diskonttaa toimintasuunnitelmissa ennustetut tulevaisuuden rahavirrat nykyarvoonsa.

Tulevaisuuden rahavirrat ennustetaan neljän vuoden ajanjaksolta vuotuisen strategiaprosessin yhteydessä. Metson johto ja hallitus

hyväksyvät toimintasuunnitelmat. Ennustejaksoon lisätään yksi vuosi ekstrapoloimalla se ennustejakson tuloksen perusteella ja huomioiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden kausivaihtelut. Testattavien liiketoimintojen pitkäaikaista kannattavuuskehitystä heijastavaksi kasvuprosentiksi arvioitiin 1,7 prosenttia vuosina 2009 ja 2010. Ennustettu liikevaihto ja tuotantoaste on määritetty jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön tämänhetkisen rakenteen ja tuotantokapasiteetin mukaan. Eniten johdon harkintaa vaativat olettamukset liittyvät markkina- ja tuotteiden menekkinäkymiin. Olettamukset heijastelevat aikaisempaa kokemusta näiden kehityksestä. Kasvua, kysyntää ja hintojen kehitystä ennustettaessa käytetään hyväksi eri tutkimuslaitosten tarjoamaa tietoa.

Testeissä käytettävät diskonttokorot ovat verrokkiteollisuudenalojen beta-kertoimien, pääomarakenteiden ja veroprosenttien avulla johdetut pääoman painotetut keskikustannukset. Laskelmissa käytetään diskonttokorkoja ennen veroja.

Syyskuun 2010 vuotuisessa testissä testattujen yksiköiden keskimääräiset EBITDA:t (tulos ennen rahoituseriä, veroja sekä aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistoja) ennustejaksolle 2010–2014 olivat: Kaivos- ja maarakennusteknologia 16 prosenttia, Energia- ja ympäristöteknologia 12 prosenttia ja Paperi- ja kuituteknologia 10 prosenttia liikevaihdosta.

Vuotuisten arvonalennustestien johdosta ei ole kirjattu arvonalennustappioita vuosien 2009 ja 2010 aikana. Markkinanäkymien heikennyttyä odottamatta vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Metso on suorittanut ajoittain testit neljännesvuosittain päivitetyillä rahavirtaennusteilla varmistaakseen, etteivät sen rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasearvot ylitä testeissä saavutettuja käypiä arvoja. Käytettävät diskonttokorot on päivitetty kvartaaleittain silloin, kun koroissa on havaittu olennaisia muutoksia. Näiden testausten tuloksena ei ole havaittu arvonalentumistarvetta.

Yhteenveto oletuksista ja herkkyysanalyysin vaikutukset käypiin arvoihin:	Herkkyysanalyysi
---------------------------------------------------------------------------	------------------

		Käypien arvojen pieneneminen *)
Milj. e	Johdettu painotetun keski arvon mukainen korkokanta	Terminaalivuoden kasvu prosentti 1,2 %	2 prosenttiyksikön lisäys diskonttokorossa, terminaalivuoden kasvuprosentti 1,2 %
2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia	12,0 %	3 %	17 %
Energia- ja ympäristöteknologia	11,4–12,6 %	3 %	17 %
Paperi- ja kuituteknologia	10,5–11,5 %	4 %	19 %
Yhteensä	10,5–12,6 %	3 %	17 %
2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	10,7 %	4 %	21 %
Energia- ja ympäristöteknologia	10,1–10,4 %	4 %	21 %
Paperi- ja kuituteknologia	9,7–10,7 %	4 %	20 %
Yhteensä	10,5–12,6 %	4 %	21 %

*) Herkkyysluvut edustavat painotettua keskimääräistä vaikutusta segmentteihin ja summarivi kaikkien liikearvoa sisältävien segmenttien kokonaisvaikutusta yhteensä.

Jokaisen rahavirtaa tuottavan yksikön herkkyyttä arvonalentumiselle testataan muuttamalla sekä diskonttokorkoa että pitkäaikaista kannattavuuskehitystä heijastavaa kasvuprosenttia. Diskonttokorkoa nostetaan 2 prosenttiyksiköllä ja pitkäaikaista kannattavuuskehitystä heijastavaa kasvuprosenttia lasketaan 1,7 prosentista 1,2 prosenttiin.

Terminaalivuoden prosentin pudottaminen ei aiheuttanut arvonalentumistarvetta, sen sijaan käytettäessä molempia oletuksia Kudoksetliiketoimintalinjan liikearvossa ilmeni noin 34 miljoonan euron arvonalentumisriski. Jotta tämän rahavirtaa tuottavan yksikön nettovarallisuus ja rahavirtojen nykyarvo olisivat yhtä suuret, diskonttauskorko ei olisi saanut ylittää 10,5 prosenttia terminaalivuoden kasvun ollessa 1,7 prosenttia. Vuotuisessa testauksessa käytettiin diskonttokorkona 9,7 prosenttia. Tällä korolla keskimääräisen EBITDA:n olisi pitänyt olla

vähintään 14,7 prosenttia verrattuna testauksessa käytettyyn 15,2 prosentin keskiarvoon, jotta rahavirtojen nykyarvo olisi samansuuruinen nettovarallisuuden kanssa.

Herkkyysanalyysien tuloksista huolimatta johto uskoo, ettei mikään kohtuullisesti todennäköinen muutos tärkeimmissä käytetyissä oletuksissa nostaisi rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvoa yli sen käyvän arvon.

Ajoittain herkkyysanalyyseihin sisällytetään useampia rahavirtaennusteita perustuen kohtuullisiin muutosolettamuksiin yksikön tulevassa toiminnassa. Vaikutus laskettuun käypään arvoon on kuitenkin rajallinen niin kauan kuin terminaaliarvoon vaikuttavaa olennaista huonontumista ei ole ennustettavissa. Näiden laskelmien pohjalta ei ole havaittu arvonalentumistarvetta.

Metson taseessa olevan liikearvon muutokset raportointisegmenteittäin:

		Kurssierot			Prosenttia
Milj. e	Tasearvo 1.1.	ja muut muutokset	Yritysostot	Tasearvo 31.12.	kokonais liikearvosta
2009
Kaivos- ja maarakennusteknologia	357	1	-	358	41 %
Energia- ja ympäristöteknologia	280	0	12	292	34 %
Paperi- ja kuituteknologia	141	2	70	213	25 %
Yhteensä	778	3	82	863	100 %
2010
Kaivos- ja maarakennusteknologia	358	0	-	358	41 %
Energia- ja ympäristöteknologia	292	1	-	293	34 %
Paperi- ja kuituteknologia	213	12	4	229	25 %
Yhteensä	863	13	4	880	100 %

Lukuun ottamatta yhden rahavirtaa tuottavan yksikön muodostavan Kaivos- ja maarakennusteknologian liikearvoa, minkään muun rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvo ei ole merkittävä suhteessa Metson kokonaisliikearvoon. Toiseksi suurimmalle rahavirtaa tuottavalle yksikölle, Voimantuotanto-liiketoimintalinjalle, on kohdistettu 31.12.2010 liikearvoa 211 miljoonaa euroa eli 24 prosenttia kokonaisliikearvosta ja loppuosa jakaantuu tasaisesti muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden kesken. Valmet Automotivella ei ole liikearvoa. Muiden taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien hyödykkeiden määrä on epäolennainen.

14 Osakkuusyhtiöt

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin
Hankintameno 1.1.	3	3
Kurssierot	0	0
Lisäykset	-	-
Myynnit ja muut vähennykset	-	0
Hankintameno 31.12.	3	3
Osakkuusyhtiö- ja yhteisyrityssijoitusten oman pääoman oikaisu
Osuus omasta pääomasta 1.1.	11	10
Osuus tuloksista	0	1
Kurssierot	−1	1
Osinkotuotot	0	0
Myynnit ja muut muutokset	-	−1
Osuus omasta pääomasta 31.12.	10	11
Tasearvo 31.12.	13	14

Alla olevassa taulukossa esitetään konsernin omistusosuutta vastaavat osuudet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten varoista ja veloista sekä liikevaihdosta ja tuloksesta, jotka on laskettu pääomaosuusmenetelmää käyttäen:

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Varat	37	40	35
Velat	22	27	21
Liikevaihto	51	34	32
Tilikauden tulos	3	0	1

Liiketoimet lähipiirin kanssa

Metson ja sen osakkuusyhtiöiden sekä yhteisyritysten välillä on ollut liiketapahtumia ja niistä syntyneitä tase-eriä seuraavasti:

		31.12. päättynyt tilikausi
	2009		2010
	Omistus	Tase	Omistus	Tase
Milj. e	osuus	arvo	osuus	arvo
Allimand S.A.	35,8 %	4	35,8 %	4
Shanghai Neles-Jamesbury Valve
Co. Ltd	50,0 %	7	50,0 %	8
Muut		2		2
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja
yhteisyrityksiin yhteensä		13		14

Shanghai Neles-Jamesbury Valve Co. Ltd. on luokiteltu yhteisyritykseksi, koska Metsolla on yhdessä yhtiön toisen omistajan kanssa määräysvalta yhtiössä.

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Myynti	2	1	1
Ostot	7	6	2
Saatavat	3	1	1
Velat	0	1	0

15 Myytävissä olevat akesijoitukset

	31.12. päättynyt tilikausi
	2009									2010
	Osakkeiden	Omistus		Osakkeiden	Omistus
Milj. e (paitsi osakkeiden lukumäärät)	lukumäärä	osuus	Tasearvo	lukumäärä	osuus	Tasearvo
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj	1 392 330	0,6 %	6	-	-	-
Muut			9			9
Myytävissä olevat osakesijoitukset yhteensä			15			9

Myytävissä olevien osakesijoitusten muutokset:

Milj. e	2009	2010
Tasearvo 1.1.	18	15
Lisäykset	4	1
Käyvän arvon muutokset	22	3
Myynnit ja muut muutokset	−29	−10
Tasearvo 31.12.	15	9

16 Osatuloutuksen alaiset imitusprojektit

Vuonna 2009 konsernin liikevaihdosta 1 733 miljoonaa euroa, eli 35 prosenttia, on tuloutettu osatuloutusperiaatteen mukaisesti ja vuonna 2010 vastaavasti 2 024 miljoonaa euroa, eli 37 prosenttia liikevaihdosta. Suurin osa osatuloutettavista projekteista kuuluu Paperi- ja kuituteknologiasegmenttiin, jossa liikevaihdosta on osatuloutettu 46 prosenttia vuonna 2009 ja 51 prosenttia vuonna 2010.

Luovuttamattomien projektien tase-erät tilinpäätöshetkellä:

Milj. e	Keskeneräisten projektien kulut ja bruttovoitto	Ennakko laskutus	Netto
2009
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot	1 721	1 409	312
Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon	1 257	1 587	330
2010
Projektit, joiden valmistusasteen mukainen arvo ylittää laskutetut ennakot	2 019	1 732	287
Projektit, joissa laskutetut ennakot ylittävät valmistusasteen mukaisen arvon	1 152	1 451	299

17 Vaihto-omaisuus

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Aineet ja tarvikkeet	286	250
Keskeneräiset tuotteet	478	570
Valmiit tuotteet	408	485
Vaihto-omaisuus yhteensä	1 172	1 305

Kuluksi kirjatun vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo oli 3 726 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 4 030 miljoonaa euroa vuonna 2010.

Vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvaraus on muuttunut seuraavasti:

Milj. e	2009	2010
Tasearvo 1.1.	67	94
Valuuttakurssien vaikutus	2	6
Tilikauden kulu	29	21
Lisäys yritysostoista	6	0
Realisoitunut	−5	−5
Vähennykset / muut lisäykset	−5	−12
Tasearvo 31.12.	94	104

Lisätietoja kulukirjauksista on esitetty liitetiedossa 3.

18 Nettokäyttöpääoman muutoS

Nettokäyttöpääoman muutos ilman yrityshankintojen ja -myyntien vaikutusta:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Omaisuuserien lisäykset (−) / vähennykset (+) ja velkojen lisäykset (+) / vähennykset (−):
Vaihto-omaisuus	−230	530	−44
Myynti- ja muut saamiset	58	339	−265
Keskeneräisten projektien nettosaamiset ja -velat	−7	33	−17
Osto- ja muut velat	−258	−384	351
Yhteensä	−437	518	25

Yritysostoja koskeva erittely on esitetty liitetiedossa 10.

19 Korolliset ja korottomat aamiset

	31.12. päättynyt tilikausi
		2009			2010
Milj. e	Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset			Yhteensä Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset		Yhteensä
Korolliset saamiset
Lainasaamiset	8	1	9	5	2	7
Myytävissä olevat sijoitukset	130	79	209	169	178	347
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit	40	-	40	-	59	59
Myyntisaamiset	1	7	8	1	4	5
Yhteensä	179	87	266	175	243	418
Korottomat saamiset
Lainasaamiset	-	0	0	-	1	1
Myyntisaamiset	0	738	738	0	989	989
Siirtosaamiset	-	78	78	-	93	93
Muut saamiset	44	122	166	42	159	201
Yhteensä	44	938	982	42	1 242	1 284

Metso hallinnoi aktiivisesti kassavarojaan sijoittamalla niitä maturiteeteiltaan eripituisiin rahoitusinstrumentteihin. Instrumentit, joiden maturiteetti on yli 3 kuukautta, luokitellaan myytävissä oleviin sijoituksiin tai kaupan kohteena oleviin rahoitusinstrumentteihin.

Muut korottomat saamiset 31.12.2009 sisälsivät 84 miljoonaa euroa brasilialaisten tytäryhtiöiden erityyppisiä liitto- ja osavaltioverohyvityksiä, joista 28 miljoonaa euroa osavaltioverohyvityksiä on kirjattu pitkäaikaisiksi. 31.12.2010 brasilialaiset verohyvitykset olivat 58 miljoonaa euroa, joista 20 miljoonaa euroa oli pitkäaikaisia osavaltioverohyvityksiä.

Luottotappiovaraus on muuttunut seuraavasti:

Milj. e	2009	2010
Tasearvo 1.1.	40	39
Valuuttakurssien vaikutus	1	3
Tilikauden kulu	12	9
Lisäys yritysostoista	0	0
Realisoitunut	−3	−3
Vähennykset / muut lisäykset	−11	−6
Tasearvo 31.12.	39	42

Korottomien myyntisaamisten ikäjakauma:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Erääntymättömät myyntisaamiset	529	702
1–30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	121	133
31–60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	28	78
61–90 päivää erääntyneet myyntisaamiset	22	16
91–180 päivää erääntyneet myyntisaamiset	13	28
Yli 180 päivää erääntyneet myyntisaamiset	25	32
Yhteensä	738	989

Lisätietoja varauksista on esitetty liitetiedossa 3.

20 Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat ja -velat jaettuna arvostusryhmittäin 31.12:

	Käypään arvoon			Jaksotettuun
	tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitus		Myytävissä	hankinta menoon
	varat ja -velat sekä	Lainat ja	olevat	kirjattavat
Milj. e	johdannaiset	saamiset	rahoitusvarat	rahoitusvelat	Tasearvo	Käypä arvo
2009
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat osakesijoitukset	-	-	15	-	15	15
Lainasaamiset	-	8	-	-	8	8
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	130	-	130	130
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit	40	-	-	-	40	40
Myyntisaamiset	-	1	-	-	1	1
Johdannaiset	-	-	-	-	-	-
Muut saamiset	-	44	-	-	44	44
Yhteensä	40	53	145	-	238	238
Lyhytaikaiset varat
Lainasaamiset	-	1	-	-	1	1
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	79	-	79	79
Myyntisaamiset	-	745	-	-	745	745
Johdannaiset	21	-	-	-	21	21
Muut saamiset	-	200	-	-	200	200
Yhteensä	21	946	79	-	1 046	1 046
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	865	865	948
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	-	390	390	403
Eläkelainat	-	-	-	50	50	50
Rahoitusleasing-velat	-	-	-	5	5	5
Muut pitkäaikaiset lainat	-	-	-	24	24	24
Johdannaiset Muut velat	5 -	- -	- -	- 4	5 4	5 4
Yhteensä	5	-	-	1 338	1 343	1 439
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	-	-	-	173	173	173
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	-	52	52	52
Muut lyhytaikaiset velat	-	-	-	17	17	17
Ostovelat	-	-	-	605	605	605
Johdannaiset	21	-	-	-	21	21
Muut velat	-	-	-	460	460	460
Yhteensä	21	-	-	1 307	1 328	1 328

	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti			Jaksotettuun hankinta
	kirjattavat rahoitus		Myytävissä	menoon
	varat ja -velat sekä	Lainat ja	olevat	kirjattavat
Milj. e	johdannaiset	saamiset	rahoitusvarat	rahoitusvelat	Tasearvo	Käypä arvo
2010
Pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat osakesijoitukset	-	-	9	-	9	9
Lainasaamiset	-	5	-	-	5	5
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	169	-	169	169
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit	-	-	-	-	-	-
Myyntisaamiset	-	1	-	-	1	1
Johdannaiset	2	-	-	-	2	2
Muut saamiset	-	42	-	-	42	42
Yhteensä	2	48	178	-	228	228
Lyhytaikaiset varat
Lainasaamiset	-	3	-	-	3	3
Myytävissä olevat sijoitukset	-	-	178	-	178	178
Kaupan kohteena olevat rahoitusinstrumentit	59	-	-	-	59	59
Myyntisaamiset	-	993	-	-	993	993
Johdannaiset	55	-	-	-	55	55
Muut saamiset	-	252	-	-	252	252
Yhteensä	114	1 248	178	-	1 540	1 540
Pitkäaikaiset velat
Joukkovelkakirjalainat	-	-	-	578	578	649
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	-	331	331	341
Eläkelainat	-	-	-	26	26	26
Rahoitusleasing-velat	-	-	-	0	0	0
Muut pitkäaikaiset lainat	-	-	-	21	21	21
Johdannaiset	3	-	-	-	3	3
Muut velat	-	-	-	6	6	6
Yhteensä	3	-	-	962	965	1 046
Lyhytaikaiset velat
Pitkäaikaisten lainojen lyhennyserät	-	-	-	388	388	388
Lainat rahoituslaitoksilta	-	-	-	29	29	29
Muut lyhytaikaiset velat	-	-	-	-	-	-
Ostovelat	-	-	-	815	815	815
Johdannaiset	30	-	-	-	30	30
Muut velat	-	-	-	562	562	562
Yhteensä	30	-	-	1 794	1 824	1 824

Lisätietoja johdannaisista on esitetty liitetiedossa 31.

21 Rahat ja pankkisaamiset

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Rahat ja pankkitilit	226	313
Yritystodistukset ja muut sijoitukset	501	332
Rahat ja pankkisaamiset yhteensä	727	645

22 Oma pääoma

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä

Metso Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma oli vuosien 2009 ja 2010 lopussa 240 982 843,80 euroa.

	2009	2010
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 1.1.	141 623 642	149 938 639
Osakeanti	8 593 642	-
Emoyhtiön omien osakkeiden osto	−300 000	−300 000
Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä myönnetyt / palautetut osakkeet	21 355	−8 780
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.	149 938 639	149 629 859
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	409 617	718 397
Osakkeiden lukumäärä yhteensä 31.12.	150 348 256	150 348 256

Metso Oyj hankki vuoden 2010 aikana 300 000 kappaletta omia osakkeita käytettäväksi 2010–2012 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän mahdollisten palkkioiden maksuun. Vuoden aikana Metso Oyj:n haltuun palautui 8 780 osaketta muutamalta osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin osallistujalta heidän työsuhteensa päättyessä. Vuoden 2010 lopussa Metso Oyj:n hallussa olevien yhteensä 718 397 oman osakkeen hankintameno, 11 607 437 euroa, on kirjattu omien osakkeiden rahastoon.

Metso sai 23.12.2009 päätökseen Tamfelt Oyj Abp:n kaikkia liikkeelle laskemia osakkeita koskevan osakevaihtotarjouksen ja siihen liittyvässä osakeannissa merkittiin yhteensä 8 593 642 uutta osaketta. Osakeanti, yhteensä 206 075 535,16 euroa, merkittiin kaupparekisteriin 28.12.2009.

Osingot

Metso Oyj:n hallitus ehdottaa 30.3.2011 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 jaetaan osinkona 1,55 euroa osakkeelta. Tästä aiheutuvaa yhteensä 232 miljoonan euron osingonjakovelkaa ei ole kirjattu tähän tilinpäätökseen.

Arvonmuutos- ja muut rahastot

Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen instrumenttien käyvän arvon muutokset.

Arvonmuutosrahasto sisältää myytävissä oleviksi luokiteltujen sijoitusten käyvän arvon muutoksen. Osakepalkkiot on esitetty arvonmuutosrahastossa.

Vararahasto koostuu jakokelvottomista varoista, jotka on siirretty sinne jakokelpoisista varoista yhtiöjärjestyksen tai paikallisen lainsäädännön vaatimuksesta tai osakkeenomistajien päätöksellä.

Tamfelt Oyj:n yrityshankinnan osakevaihtoon liittyvä osakeanti on kirjattu emoyhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Muut rahastot muodostuvat emoyhtiön voitonjakokelpoisesta rahastosta ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Muutokset arvonmuutos- ja muissa rahastoissa:

Milj. e	Omien osakkeiden rahasto	Suojaus rahasto	Arvon muutos rahasto	Vara rahasto	Muut rahastot	Yhteensä
31.12.2007	−8	7	27	236	194	456
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (−) käypään arvoon arvostamisesta
verovaikutus huomioituna	-	−42	-	-	-	−42
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna
Liikevaihto	-	10	-	-	-	10
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon kulut	-	−1	-	-	-	−1
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot (+) / tappiot (−) käypään arvoon arvostamisesta
verovaikutus huomioituna	-	-	−17	-	-	−17
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna	-	-	−2	-	-	−2
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	3	-	1	-	-	4
Ylikurssi- ja vararahaston alentaminen ja siirto	-	-	-	−215	292	77
Muut	2	-	-	3	-	5
31.12.2008	−3	−26	9	24	486	490
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (−) käypään arvoon arvostamisesta
verovaikutus huomioituna	-	−5	-	-	-	−5
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna
Liikevaihto	-	14	-	-	-	14
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon kulut	-	5	-	-	-	5
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot (+) / tappiot (−) käypään arvoon arvostamisesta verovaikutus huomioituna	-	-	16	-	-	16
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna	-	-	−17	-	-	−17
Osakeanti	-	-	-	-	206	206
Omien osakkeiden osto	−2	-	-	-	-	−2
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	0	-	1	-	-	1
Muut	-	-	-	2	-	2
31.12.2009	−5	−12	9	26	692	710
Rahavirran suojaus
Voitot (+) / tappiot (−) käypään arvoon arvostamisesta
verovaikutus huomioituna	-	10	-	-	-	10
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna
Liikevaihto	-	11	-	-	-	11
Hankinnan ja valmistuksen kulut / hallinnon kulut	-	3	-	-	-	3
Myytävissä olevat sijoitukset
Voitot (+) / tappiot (−) käypään arvoon arvostamisesta
verovaikutus huomioituna	-	-	2	-	-	2
Siirretty tuloslaskelmaan verovaikutus huomioituna	-	-	–6	-	-	–6
Omien osakkeiden osto	−7	-	-	-	-	−7
Osakeperusteiset maksut verovaikutus huomioituna	0	-	0	-	-	0
Muut	-	-	-	3	-	3
31.12.2010	−12	12	5	29	692	726

Omaan pääomaan sisältyvät muuntoerot:

Muuntoerot 31.12.	−136	−62	46
Verovaikutus	4	0	4
Ulkomaanrahanmääräisiin omiin pääomiin kohdistetut suojaukset	−15	0	−17
Tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten muuntoerot	−49	74	121
Muuntoerot 1.1.	−76	−136	−62
Milj. e	2008	2009	2010

23 Osakeperusteiset maksut

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2006–2008

Metson hallitus päätti joulukuussa 2005 osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä strategiakaudelle 2006–2008. Järjestelmä oli osa johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa kattaen enintään 360 000 Metson osaketta. Kannustinjärjestelmä kattoi kolme ansaintakautta, eli kalenterivuodet 2006, 2007 ja 2008. Palkkio maksettiin sekä osakkeina että rahana. Rahaosuus oli tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen suorittamiseen. Järjestelmän pääasialliset ansaintaperusteet olivat asetettujen liikevoittotavoitteiden saavuttaminen sekä neljä palvelusvuotta konsernissa myöntämispäivän jälkeen. Liikevoittotavoitteet ja mahdolliset henkilökohtaiset ansaintaperusteet määritettiin kullekin vuodelle erikseen.

Kannustinjärjestelmälle määritettiin vuosittain osakekohtainen enimmäishinta.

Ansaintakauden 2006 kannustinjärjestelmä

Ansaintakauden 2006 kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotettiin vaadituille palvelusvuosille vuodesta 2006 maaliskuun loppuun 2010 perustuen myöntämispäivien osakkeen keskikurssiin 29,71 euroa. Myönnettävien osakkeiden lopullinen määrä perustui osakkeen arvoon laskettuna maaliskuun 2007 kahden ensimmäisen täyden viikon keskiarvona. Mikäli se olisi ylittänyt enimmäisarvon, myönnettävien osakkeiden määrää olisi vähennetty vastaavassa suhteessa. Vuoden 2006 ohjelmalle määritetty osakekohtainen enimmäishinta oli 38 euroa. Metson osakkeen kurssien keskiarvo oli 37,66 euroa maaliskuun 2007 kahden ensimmäisen täyden viikon aikana.

Ansaintakauden 2007 kannustinjärjestelmä

Ansaintakauden 2007 kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille vuodesta 2007 maaliskuun loppuun 2011 perustuen myöntämispäivien osakkeen keskikurssiin 39,94 euroa. Myönnettävien osakkeiden lopullinen määrä perustui osakkeen arvoon laskettuna maaliskuun 2008 kahden ensimmäisen täyden viikon keskiarvona. Mikäli se olisi ylittänyt enimmäisarvon, myönnettävien osakkeiden määrää olisi vähennetty vastaavassa suhteessa. Vuoden 2007 ohjelmalle määritetty osakekohtainen enimmäishinta oli 48 euroa. Metson osakkeen kurssien keskiarvo oli 31,49 euroa maaliskuun 2008 kahden ensimmäisen täyden viikon aikana.

Ansaintakauden 2008 kannustinjärjestelmä

Ansaintakauden 2008 kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille vuodesta 2008 maaliskuun loppuun 2012 perustuen myöntämispäivien osakkeen keskikurssiin 32,36 euroa. Myönnettävien osakkeiden lopullinen määrä perustui osakkeen arvoon palkkion maksupäivänä. Osakepalkkion yläraja oli saajan vuosipalkka, joka laskettiin kertomalla edunsaajan jakokuukauden verotettava peruskuukausipalkka 12,5:llä. Metson osakkeen kurssi palkkionmaksupäivänä oli 8,93 euroa.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2009–2011 (SOP 2009–2011)

Metson hallitus hyväksyi lokakuussa 2008 uuden johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuosille 2009–2011. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Ohjelman piiriin kuuluu 88 avainhenkilöä. Osallistujat sijoittivat 54 850 Metson osakkeeseen (alkusijoitus), jotka tulee säilyttää ansaintajakson loppuun asti. Ohjelmasta maksettavat palkkiot vastaavat enintään 369 925 osaketta. Järjestelmän ansaintaperusteet ovat Metson osakkeen kokonaistuotto

(TSR) kolmen vuoden aikana sekä osakekohtainen tulos vuosina 2009– 2011. Palkkio maksetaan Metson osakkeina ja osin rahana. Rahaosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen suorittamiseen. Osakepalkkion yläraja on saajan verotettava vuosipalkka ilman tulos- ja osakepalkkioita kerrottuna 1,5:llä.

Kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille 2009 alusta huhtikuun loppuun 2012 perustuen myöntämispäivälle laskettuun Metson osakkeen käypään arvoon 8,64 euroa. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu Metson kurssin historiallinen kehitys ja odotettavissa olevat osingot.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2010–2012 (SOP 2010–2012)

Metson hallitus hyväksyi lokakuussa 2009 uuden johdon osakepohjaisen kannustinjärjestelmän vuosille 2010–2012. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Ohjelman piiriin kuuluu 91 avainhenkilöä. Osallistujat sijoittivat 50 300 Metson osakkeeseen, jotka tulee säilyttää ansaintajakson loppuun asti. Ohjelmasta maksettavat palkkiot vastaavat enintään 339 350 osaketta. Järjestelmän ansaintaperusteet ovat Metson osakkeen kokonaistuotto (TSR) kolmen vuoden aikana sekä osakekohtainen tulos vuosina 2010–2012. Palkkio maksetaan Metson osakkeina ja osin rahana. Rahaosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen suorittamiseen. Osakepalkkion yläraja on saajan verotettava vuosipalkka ilman tulos- ja osakepalkkioita kerrottuna 1,5:llä.

Kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille 2010 alusta huhtikuun loppuun 2013 perustuen myöntämispäivälle laskettuun Metson osakkeen käypään arvoon 22,63 euroa. Osakkeen käypää arvoa laskettaessa on huomioitu Metson kurssin historiallinen kehitys ja odotettavissa olevat osingot.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2011–2013 (SOP 2011–2013)

Syyskuussa 2010 Metson hallitus päätti uudesta samankaltaisesta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2011–2013. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, joka alkoi 1.1.2011. Järjestelmään osallistumisensa vuoden 2010 loppuun mennessä on vahvistanut 74 avainhenkilöä. Osallistujat sitoutuivat sijoittamaan 36 815 Metson osakkeeseen. Järjestelmästä maksettavat palkkiot vastaavat enintään 251 698 osaketta. Järjestelmän ansaintaperusteet ovat Metson osakkeen kokonaistuotto (TSR) kolmen vuoden aikana sekä osakekohtainen tulos vuosina 2011–2013. Palkkio maksetaan Metson osakkeina ja osin rahana. Rahaosuus on tarkoitettu palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen suorittamiseen. Osakepalkkion yläraja on saajan verotettava vuosipalkka ilman tulos- ja osakepalkkioita kerrottuna 1,5:llä.

Kannustinjärjestelmän omana pääomana maksettava osuus jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille 2011 alkaen.

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut

Osakkeiden myöntämiseen liittyvät kulut, jotka käsitellään omana pääomana maksettavina, kirjataan henkilöstökuluihin ja vastaavasti omaan pääomaan. Omana pääomana maksettavan osuuden kulut jaksotetaan vaadituille palvelusvuosille ja ne perustuvat Metson osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä. Rahana maksettava palkkio kirjataan henkilöstökuluihin ja vastaavasti muihin lyhytaikaisiin velkoihin. Rahana maksettava osuus arvostetaan osakkeen käypään arvoon tilinpäätöksen yhteydessä ja jaksotetaan rahaosuuden maksupäivään asti.

	Metson johtoryhmä	Osakkeet	Muut edunsaajat	Osakkeet	Edunsaajat yhteensä	Osakkeet yhteensä
Vuoden 2006 ohjelma
Myönnetyt	7	25 815	53	74 146	60	99 961
Palautetut 2007 aikana			−4	−6 500	−4	−6 500
Palautetut 2008 aikana			−4	−4 500	−4	−4 500
Palautetut 2009 aikana			−4	−7 508	−4	−7 508
Palautetut 2010 aikana			−1	−2 050	−1	−2 050
Tilikauden lopussa	7	25 815	40	53 588	47	79 403
Vuoden 2007 ohjelma
Myönnetyt	7	15 763	83	55 186	90	70 949
Palautetut 2008 aikana			−4	−990	−4	−990
Palautetut 2009 aikana			−4	−5 402	−4	−5 402
Palautetut 2010 aikana			−3	−4 273	−3	−4 273
Tilikauden lopussa	7	15 763	72	44 521	79	60 284
Vuoden 2008 ohjelma
Myönnetyt	6	6 996	95	27 269	101	34 265
Palautetut 2009 aikana			−1	-	−1	-
Palautetut 2010 aikana			−3	−2 457	−3	−2 457
Tilikauden lopussa	6	6 996	91	24 812	97	31 808
Tilikauden lopussa yhteensä		48 574		122 921		171 495

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän edunsaajat ja myönnetyt osakkeet 31.12.2010:

Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kulut:

Tuhatta euroa	Vuoden 2006 ohjelma	Vuoden 2007 ohjelma	Vuoden 2008 ohjelma	SOP 2009–2011	SOP 2010–2012	Yhteensä
2006
Metson johtoryhmä	−1 365	-	-	-	-	−1 365
Muut edunsaajat	−3 466	-	-	-	-	−3 466
Yhteensä	−4 831	-	-	-	-	−4 831
2007
Metson johtoryhmä	−187	−685	-	-	-	−872
Muut edunsaajat	−182	−2 059	-	-	-	−2 241
Yhteensä	−369	−2 744	-	-	-	−3 113
2008
Metson johtoryhmä	−161	−258	−128	-	-	−547
Muut edunsaajat	−406	−575	−300	-	-	−1 281
Yhteensä	−567	−833	−428	-	-	−1 828
2009
Metson johtoryhmä	−161	−143	−82	−184	-	−570
Muut edunsaajat	−229	−312	−294	−754	-	−1 589
Yhteensä	−390	−455	−376	−938	-	−2 159
2010
Metson johtoryhmä	−38	−135	−63	−419	−1 122	−1 777
Muut edunsaajat	−70	−347	−140	−2 103	−2 011	−4 671
Yhteensä	−108	−482	−203	−2 522	−3 133	−6 448
Yhteensä	−6 265	−4 514	−1 007	−3 460	−3 133	−18 379

Metson osakepohjaisen kannustinjärjestelmän, SOP 2009–2011, rahaosuudesta oli tilinpäätöshetkellä kirjattu siirtovelkoihin 2 900 tuhatta euroa ja kannustinjärjestelmän, SOP 2010–2012, rahaosuudesta 2 101 tuhatta euroa.

24 Pitkäaikaiset lainat

			31.12. päättynyt tilikausi
		Tasearvot		Käyvät arvot
Milj. e	2009	2010	2009	2010
Joukkovelkakirjalainat	984	868	1 067	931
Lainat rahoituslaitoksilta	425	415	438	425
Eläkelainat	64	36	64	36
Rahoitusleasing-velat	8	2	8	2
Muut pitkäaikaiset lainat	26	23	26	23
	1 507	1 344	1 603	1 417
Lyhennyserät seuraavana vuonna	173	388	173	388
Yhteensä	1 334	956	1 430	1 029

Pitkäaikaisten lainojen käyvät arvot on laskettu niiden tulevien kassavirtojen nykyarvona.

Nimellinen	Efektiivinen			Lainan tasearvo 31.12.
31.12.2010	31.12.2010	lainan määrä	2009	2010
5,125 %	6,46 %	274	238	222
7,250 %	7,40 %	300 1)	199	199
	2,0–7,1 %	450	547	447
			984	868
			119	290
			865	578
	korkokanta	korkokanta	Alkuperäinen

1)Tästä 300 miljoonan euron summasta Metson täysin omistama tytäryhtiö Metso Capital Oy on merkinnyt 100 miljoonaa euroa mahdollista edelleenmyyntiä varten.

Metson 1,5 miljardin euron Euro Medium Term Note -ohjelman (EMTN) puitteissa liikkeeseen laskettujen lainojen ulkona olevan määrän tasearvo vuoden 2010 lopussa oli 868 miljoonaa euroa (984 miljoonaa euroa vuoden 2009 lopussa). Tästä määrästä 421 miljoonaa euroa oli jultiin. Lainat erääntyvät vuosien 2011 ja 2018 välillä.

Eläkelainojen ja rahoitusleasing-velkojen korot vaihtelevat 3,0 prosentista 5,0 prosenttiin.

kisia joukkovelkakirjalainoja ja 447 miljoonaa euroa suunnattuja lainoja. Lainat rahoituslaitoksilta koostuvat sekä kiinteä- että muuttuvakorkoisista rahoituslaitosten myöntämistä lainoista. Valtaosa lainoista on EUR-määräisiä. Lainojen korot vaihtelevat 0,9 prosentista 10,9 prosent-

Metsolla on vuonna 2010 uusittu viisivuotinen syndikoitu 500 miljoonan euron suuruinen valmiusluottosopimus, joka on solmittu 14 pankin muodostaman ryhmän kanssa. Valmiusluotto oli käyttämättä sekä vuoden 2009 että vuoden 2010 lopussa.

Korollisten lainojen lainasopimuksiin perustuvien lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat ovat seuraavat 31.12.2010:

		Lainat			Muut
	Joukkovelkakirja	rahoitus		Rahoitusleasing	pitkäaikaiset
Milj. e	lainat	laitoksilta	Eläkelainat	-velat	lainat	Yhteensä
Lyhennykset	290	84	10	2	2	388
Rahoituskulut	52	13	1	0	0	66
Yhteensä 2011	342	97	11	2	2	454
Lyhennykset	119	99	10	0	21	249
Rahoituskulut	33	9	1	0	0	43
Yhteensä 2012	152	108	11	0	21	292
Lyhennykset	94	78	10	0	0	182
Rahoituskulut	30	6	0	0	0	36
Yhteensä 2013	124	84	10	0	0	218
Lyhennykset	200	69	5	0	0	274
Rahoituskulut	23	4	0	0	0	27
Yhteensä 2014	223	73	5	0	0	301
Lyhennykset	0	56	0	0	0	56
Rahoituskulut	8	2	0	0	0	10
Yhteensä 2015	8	58	0	0	0	66
Lyhennykset	165	29	1	0	0	195
Rahoituskulut	8	1	0	0	0	9
Vuoden 2015 jälkeen	173	30	1	0	0	204

Johdannaisinstrumenttien erääntyminen esitetään liitetiedossa 31.

25 Varaukset

				31.12. päättynyt tilikausi
		2009			2010
Milj. e	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä	Pitkäaikaiset	Lyhytaikaiset	Yhteensä
Takuukustannukset	19	160	179	19	181	200
Uudelleenjärjestelykulut	11	28	39	7	17	24
Ympäristö- ja tuotevastuut	0	12	12	-	5	5
Muut	22	35	57	33	27	60
Yhteensä	52	235	287	59	230	289

Varaukset, sisältäen sekä lyhyt- että pitkäaikaiset, ovat muuttuneet tilikauden 2010 aikana seuraavasti:

Milj. e	Uudelleen järjestelykulut	Ympäristö- ja tuotevastuut	Yhteensä
Tasearvo 1.1.	39	12	51
Valuuttakurssien vaikutus	3	0	3
Tilikauden kulu	7	1	8
Realisoitunut	−20	−6	−26
Varausten purku / muut muutokset	−5	−2	−7
Tasearvo 31.12.	24	5	29

Varaukset, joihin liittyvien kassatapahtumien odotetaan toteutuvan yli vuoden kuluttua kirjausajankohdastaan, diskontataan nykyarvoonsa. Nykyarvo päivitetään aina tilinpäätöshetkellä.

Uudelleenjärjestelykulut

Varaus sisältää uudelleenjärjestelykuluja, jotka ovat syntyneet johdon hyväksymän suunnitelman seurauksena tai jotka liittyvät sitoumukseen, josta ei ole enää odotettavissa taloudellista hyötyä tai tällaisen sopimuksen peruuttamiseen. Varaukseen sisältyy myös muita suunnitelman toteuttamisesta aiheutuneita kustannuksia, kuten ympäristövelvoitteita.

Ympäristö- ja tuotevastuut

Ympäristövelvoitteista aiheutuvista tappioista tehdään varaus, kun kustannusten toteutuminen on todennäköistä ja niiden määrä voidaan arvioida luotettavasti. Varauksen määrää voidaan myöhemmin korjata tietojen tarkentuessa tai olosuhteiden muuttuessa. Vuoden 2010 lopussa ympäristövastuut olivat 2 miljoonaa euroa. Summaan sisältyi maaperän ja veden puhdistamisesta aiheutuneita kustannuksia useilla Kaivos- ja maarakennusteknologian aikaisemmilla toimintapaikoilla Yhdysvalloissa.

Metsoa vastaan nostetaan ajoittain tuotevastuuseen liittyviä kanteita. Tuotevastuisiin liittyvät varaukset olivat yhteensä 3 miljoonaa euroa 31.12.2010.

Takuuvaraukset

Metso myöntää erilaisia tuotetakuita, joissa yleensä taataan tietty suoritustaso, toimitetun tuotteen toiminta takuuaikana sekä tietyllä ajanjaksolla suoritettavat huoltopalvelut. Jaksotettavien takuukustannusten määrä lasketaan aikaisemmin toimitettujen standardituotteiden ja -palveluiden toteutuneiden takuukustannusten perusteella. Takuuaika on yleensä 12 kuukautta toimituksen vastaanotosta. Laajempien projektitoimitusten keskimääräinen takuuaika on kaksi vuotta. Vaativampien toimitussopimusten, mukaan lukien pitkäaikaiset projektit, takuuvaraus lasketaan kullekin sopimukselle erikseen ja sen riittävyyttä tarkistetaan säännöllisesti.

Jaksotetut takuukustannukset ovat muuttuneet seuraavasti:

Milj. e	2009	2010
Tasearvo 1.1.	178	179
Valuuttakurssien vaikutus	6	11
Lisäys tilikauden toimituksista	75	82
Lisäys edellisten tilikausien toimituksista	23	27
Lisäys yritysostoista	2	0
Realisoitunut	−77	−71
Varausten purku / muut muutokset	−28	−28
Tasearvo 31.12.	179	200

26 Lyhytaikaiset lainat

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Lainat rahoituslaitoksilta	52	29
Kotimainen yritystodistusrahoitus	17	-
Yhteensä	69	29

Lyhytaikaisten lainojen painotettu keskikorko oli 5,8 prosenttia vuoden 2009 lopussa ja 6,7 prosenttia vuoden 2010 lopussa. Vuonna 2011 maksetaan yllä mainittujen lyhytaikaisten lainojen korkoja 0,5 miljoonaa euroa yhdessä pääomalyhennysten kanssa.

Metsolla on kotimainen yritystodistusohjelma, jonka kokonaissumma on 500 miljoonaa euroa. Kotimaista yritystodistusrahoitusta oli käytössä vuoden 2009 lopussa 17 miljoonaa euroa ja vuoden 2010 lopussa ei ollenkaan.

27 osto- ja muut elat

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Ostovelat	605	815
Korkokulut	23	19
Henkilöstökulut	172	207
Projektikustannukset	89	89
Muut	176	247
Yhteensä	1 065	1 377

Velkojen erääntyminen ylittää harvoin 6 kuukautta. Ostovelkojen erääntyminen määräytyy pääasiallisesti paikallisten kauppatapojen ja Metson ja sen tavarantoimittajien välisten yksilöllisten sopimusten pohjalta.

Projektikustannusten maksu saattaa siirtyä yli 6 kuukauden johtuen kolmannen osapuolen työsuorituksesta saatavasta laskusta.

Henkilöstökulut, sisältäen vuosilomakorvaukset, maksetaan paikallisten lakien ja määräysten mukaisesti.

28 Eläkevelvoitteet

Metsolla on useita eri maiden lakeihin ja käytäntöihin perustuvia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka vaihtelevat luonteeltaan. Ne liittyvät pääosin työntekijöiden etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin, mutta ne saattavat kattaa myös esimerkiksi työntekijöiden terveydenhuollon ja henkivakuutukset. Etuuspohjaisissa järjestelyissä etuuden suuruus eläkkeelle jäämishetkellä määritetään mm. palvelusvuosien ja maksetun palkan perusteella. Eläkejärjestely on usein hoidettu eläkevakuutusyhtiön tai eläkesäätiön kautta. Metso laskee etuuspohjaisten velvoitteidensa arvon aina kyseisen vuoden lopusta. Diskonttauskorot perustuvat yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen ("AA" luokitus) markkinatuottoon tai niiden puuttuessa valtion joukkovelkakirjojen tuottoon. Viiteryhmänä käytettävien yritysten ja valtion joukkovelkakirjojen jäljellä oleva maturiteetti ja valuutta ovat yhteneväiset arvostettavan eläke-etuuden ehtoihin.

Taseeseen 31.12. kirjatut erät:

		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt, kotimaiset		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt, ulkomaiset		Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä	Yhteensä
Milj. e	2009	2010	2009	2010	2009	2010	2009	2010
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	16	21	292	337	-	-	308	358
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	−12	−15	−248	−300	-	-	−260	−315
	4	6	44	37	-	-	48	43
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	-	-	104	102	36	45	140	147
Kirjaamattomat varat	-	-	1	2	-	-	1	2
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat
kirjaamattomat menot	0	1	-	-	1	1	1	2
Velvoitteiden tasearvo	4	7	149	141	37	46	190	194
Erät taseessa:
Velat	4	7	149	142	37	46	190	195
Varat	-	-	0	−1	-	-	0	−1
Velvoitteiden tasearvo	4	7	149	141	37	46	190	194

Ulkomaiset etuuspohjaiset

Taseessa oleva velvoite koostuu seuraavista eristä:

	eläkejärjestelyt, kotimaiset	Etuuspohjaiset	eläkejärjestelyt ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Milj. e	2009	2010	2009	2010
Velvoitteiden tasearvo 1.1.	4	4	186	186
Yritysostot (+) ja -myynnit (−)	-	-	1	0
Nettomääräinen tuloslaskelmaan kirjattu kustannus	1	2	15	13
Työnantajan maksusuoritukset	−1	−3	−20	−38
Laajan tuloksen eriin kirjatut voitot (+) ja tappiot (−)	0	4	0	11
Kurssierot	-	-	4	15
Velvoitteiden tasearvo 31.12.	4	7	186	187

Tuloslaskelmaan kirjatut erät: 31.12. päättynyt tilikausi

		Etuuspohjaiset eläke järjestelyt, kotimaiset			Etuuspohjaiset eläke järjestelyt, ulkomaiset			Muut työsuhteen päättymi sen jälkeiset etuudet
Milj. e	2008	2009	2010	2008	2009	2010	2008	2009	2010
Työsuoritukseen perustuvat menot	1	1	2	5	7	8	1	1	1
Korkomenot	0	1	1	19	20	21	2	2	2
Järjestelyn varojen ennakoitu tuotto	0	−1	−1	−16	−15	−19	-	-	-
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvien menojen jaksotus	2	0	0	-	0	0	-	0	0
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot (−) ja tappiot (+)	−1	0	0	0	0	0	-	0	0
Tuloslaskelmaan kirjattu kulu (+) / tuotto (−)	2	1	2	8	12	10	3	3	3
Järjestelyjen varallisuuden tuotto (+) / tappio (−)	1	3	1	−26	32	24	-	-	-

Laajan tuloksen eriin kirjatut erät:

31.12. päättynyt tilikausi

		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt, kotimaiset		Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt, ulkomaiset	Muut työsuhteen	päättymisen	jälkeiset etuudet Yhteensä Yhteensä
Milj. e	2009	2010	2009	2010	2009	2010	2009	2010
Varojen vakuutusmatemaattiset voitot (−) ja tappiot (+);
toteutumasta aiheutuva	−2	0	−17	−5	-	-	−19	−5
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (−)
ja tappiot (+); oletusten muutoksista aiheutuvat	0	3	17	15	2	3	19	21
Velvoitteiden vakuutusmatemaattiset voitot (−)
ja tappiot (+); toteutumasta aiheutuva	2	1	2	−4	−2	2	2	−1
Voitto (−) / tappio (+) ylijäämästä joka ei ole käytettävissä	-	-	−2	0	-	-	−2	0
Laajan tuloksen eriin kirjatut voitot (−) ja tappiot (+)	0	4	0	6	0	5	0	15

Laajan tuloksen eriin sisältyvä kumulatiivinen vakuutusmatemaattinen tappio oli 66 miljoonaa euroa vuonna 2008, 66 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 81 miljoonaa euroa vuonna 2010. Kumulatiivinen luku ei sisällä aiempien vuosien kurssieroja.

Tietyissä maissa yhtiöt ovat velvollisia maksamaan työntekijöihin kohdistuvista velvoitteista, mukaan lukien etuuspohjaiset eläkejärjestelyt, erityistä palkkaveroa. Siltä osin, kun palkkaverovelvoite kohdistuu etuuspohjaisten järjestelyiden vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden aiheuttamaan muutokseen, se kirjataan laajan tuloksen eriin. Laajan tuloksen eriin kirjattu palkkaverotuotto oli suuruudeltaan alle puoli miljoonaa euroa vuonna 2009 ja alle satatuhatta euroa vuonna 2010.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet ovat muuttuneet seuraavasti:

		Etuuspohjaiset		Etuuspohjaiset	Muut työsuhteen
		eläkejärjestelyt, kotimaiset		eläkejärjestelyt, ulkomaiset		päättymisen	jälkeiset etuudet Yhteensä Yhteensä
Milj. e	2009	2010	2009	2010	2009	2010	2009	2010
Etuuspohjaiset velvoitteet 1.1.	11	15	348	396	36	37	395	448
Työsuoritukseen perustuvat menot	1	2	7	8	1	1	9	11
Korkomenot	1	1	20	21	2	2	23	24
Työntekijöiden maksusuoritukset	-	-	1	1	0	0	1	1
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	-	-	0	0	0	0	0	0
Yritysostot (+) ja -myynnit (−)	-	-	0	1	-	-	0	1
Etuuspohjaisten järjestelyjen muutos	-	-	12	-	0	0	12	-
Oletusten muutoksista aiheutuvat velvoitteiden
vakuutusmatemaattiset voitot (−) ja tappiot (+)	0	3	17	15	2	3	19	21
Historiallisesta kehityksestä johtuvat vakuutusmatemaattiset
voitot (−) ja tappiot (+)	2	1	2	−4	−2	2	2	−1
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot (−) ja tappiot (+)	0	−1	−2	−10	-	-	−2	−11
Kurssierot	-	-	12	33	0	3	12	36
Maksetut etuudet	-	-	−21	−22	−2	−3	−23	−25
Etuuspohjaiset velvoitteet 31.12.	15	21	396	439	37	45	448	505

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen varojen käypä arvo on kehittynyt vuoden aikana seuraavasti:

		Etuuspohjaiset
	eläkejärjestelyt, kotimaiset			päättymisen jälkeiset etuudet	Yhteensä	Yhteensä
Milj. e	2009	2010	2009	2010	2009	2010
Käypä arvo 1.1.	8	12	202	248	210	260
Etuuspohjaisten järjestelyjen laajennus	-	-	11	-	11	-
Velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot (−) ja tappiot (+)	0	−1	−2	−9	−2	−10
Yritysostot	-	-	-	1	-	1
Varojen todellinen tuotto	3	1	32	24	35	25
Työntekijöiden maksusuoritukset	-	-	1	1	1	1
Työnantajan maksusuoritukset	1	3	20	38	21	41
Maksetut etuudet	-	-	−24	−25	−24	−25
Kurssierot	-	-	8	22	8	22
Käypä arvo 31.12.	12	15	248	300	260	315

Varojen prosentuaalinen jakautuminen 31.12. omaisuusryhmittäin:

	2009	2010
Oman pääoman ehtoiset instrumentit	38 %	41 %
Joukkovelkakirjat	41 %	39 %
Muut	21 %	20 %

Varojen ennustettu tuotto perustuu niiden toteutuneisiin tuottoihin omaisuusryhmittäin, markkinaindikaattoreihin kuten pitkäaikaisten joukkovelkakirjalainojen tuottoon sekä kunkin järjestelyn varojen suunniteltuun jakautumiseen omaisuusryhmittäin.

Yhteenveto viiden tilikauden olennaisista luvuista:

Milj. e	2006	2007	2008	2009	2010
Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo 31.12.	431	424	395	448	505
Varojen käypä arvo 31.12.	246	250	210	260	315
Alijäämä	185	174	185	188	190
Kirjaamaton ylijäämä	2	2	4	1	2
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat kirjaamattomat menot	2	1	1	1	2

Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset 31.12. (painotettuja keskiarvoja):

		Kotimaiset		Ulkomaiset
	2009	2010	2009	2010
Eläkevelvoite: diskonttokorko	5,00 %	4,75 %	5,67 %	5,38 %
Eläkevelvoite: palkankorotusolettama	4,41 %	4,44 %	3,61 %	3,66 %
Eläkevelvoite: eläkkeiden korotusolettama	2,10 %	2,10 %	1,55 %	1,52 %
Tuloslaskelma: diskonttokorko	5,50 %	5,00 %	5,98 %	5,67 %
Tuloslaskelma: palkankorotusolettama	4,75 %	4,41 %	3,66 %	3,61 %
Tuloslaskelma: varojen tuotto-odotus	5,92 %	5,37 %	7,70 %	7,47 %
Tuloslaskelma: eläkkeiden korotusolettama	2,10 %	2,10 %	1,54 %	1,55 %

Työnantajan maksusuoritukset vuonna 2011 ovat 1 miljoonaa euroa kotimaisiin ja 9 miljoonaa euroa ulkomaisiin eläkejärjestelyihin. Maksettavien etuuksien määrä vuonna 2011 on 23 miljoonaa euroa.

Etuuspohjaisten järjestelyiden piiriin kuuluvien henkilöiden laskettu elinikä perustuu säännöllisesti päivitettäviin paikallisiin kuolevuustaulukoihin. Suurimpien järjestelyiden käytössä olleet taulukot ovat:

Suomi	Gompertzin malli Suomen TyEL parametrein laskettuna
Saksa	Heubeck RT 2005 G
Iso-Britannia	PXA92 syntymävuosi
Kanada	UP94 laskettuna vuoteen 2010/2015
Yhdysvallat	RP2000 laskettuna vuoteen 2015

Yhden prosenttiyksikön kasvu työsuhteen päättymisen jälkeisten etuuksien mittaamisessa käytetyissä oletuksissa lisäisi vastuuta 4 miljoonalla eurolla vuoden 2010 lopussa. Työsuorituksiin perustuvat menot ja korkomenot kasvaisivat 0,3 miljoonaa euroa vuonna 2010. Vastaavasti yhden prosenttiyksikön lasku oletetussa prosentissa laskisi vastuuta 3 miljoonalla eurolla vuoden 2010 lopussa. Sen sijaan työsuorituksiin perustuviin menoihin ja korkomenoihin lasku ei vaikuttaisi vuonna 2010. Työsuhteen päättymisen jälkeisten etuisuuksien mittaamisessa käytetyn kasvuprosentin oletetaan laskevan 5 prosenttiin seuraavan neljän vuoden aikana 0,75 prosenttiyksiköllä vuodessa yli 65-vuotiaiden henkilöiden kohdalla ja 5 prosenttiin seuraavan kuuden vuoden aikana 0,5 prosenttiyksiköllä vuodessa alle 65-vuotiaiden henkilöiden kohdalla.

29 Vastuut

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Omien velkojen vakuudeksi
Kiinnitykset	22	4
Annetut pantit	0	-
Osakkuusyhtiöiden puolesta
Takaukset	-	-
Muiden puolesta
Takaukset	7	4
Muut sitoumukset
Takaisinostositoumukset	3	3
Muut vastuusitoumukset	3	2
Yhteensä	35	13

Omien sitoumusten vakuudeksi on annettu kiinnityksiä teollisuuskiinteistöihin sekä yrityskiinnityksiä. Omien velkojen vakuudeksi annettujen kiinnitysten määränä on ilmoitettu niitä vastaavien lainojen määrä. Annettujen kiinnitysten nimellisarvo 31.12.2010 oli 1 miljoona euroa suurempi kuin vastaavien lainojen määrä.

Takaisinostosopimuksilla tarkoitetaan sitoumuksia, joilla Metso sitoutuu ostamaan takaisin asiakkaalle myymänsä tuotteen. Takaisinostovelvollisuuteen johtavat ehdot määritellään sopimuskohtaisesti. Jokaisen takaisinostosopimuksen arvo sisältyy yllä olevaan taulukkoon täysimääräisesti.

Metso Oyj on antanut takauksia useiden tytäryhtiöidensä puolesta niiden normaaliin liiketoimintaan liittyvien sitoumusten vakuudeksi 1 211 miljoonaa euroa 31.12.2009 ja 1 344 miljoonaa euroa 31.12.2010.

30 Leasing- ja vuokrasitoumukset

Konserni on vuokrannut käyttöönsä toimisto-, tehdas- ja varastorakennuksia erilaisilla vuokrasopimuksilla, jotka eivät ole irtisanottavissa. Osa sopimuksista voidaan uusia eripituisiksi ajanjaksoiksi.

Vähimmäisvuokrat 31.12. voimassaolevista leasing-sopimuksista ovat seuraavat:

	Käyttöleasing		Rahoitusleasing
Milj. e	2009	2010	2009	2010
Enintään vuoden kuluttua	46	54	3	2
Yli vuoden ja enintään 2 vuoden kuluttua	37	39	2	1
Yli 2 vuoden ja enintään 3 vuoden kuluttua	25	34	1	0
Yli 3 vuoden ja enintään 4 vuoden kuluttua	22	25	1	0
Yli 4 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua	17	20	1	0
Yli 5 vuoden kuluttua	79	70	2	0
Yhteensä	226	242	10	3
Tulevat rahoituskulut			−2	0
Rahoitusleasing-maksujen nykyarvo yhteensä			8	3

Rahoitusleasing-maksujen nykyarvo on esitetty alla olevassa taulukossa:

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Enintään vuoden kuluttua	3	2
Yli vuoden ja enintään 2 vuoden kuluttua	2	1
Yli 2 vuoden ja enintään 3 vuoden kuluttua	1	0
Yli 3 vuoden ja enintään 4 vuoden kuluttua	1	0
Yli 4 vuoden ja enintään 5 vuoden kuluttua	0	0
Yli 5 vuoden kuluttua	1	0
Rahoitusleasing-maksujen nykyarvo yhteensä	8	3

Vuokrakulut olivat 40 miljoonaa euroa vuonna 2008, 42 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 43 miljoonaa euroa vuonna 2010. Rahoitusleasingvelkojen lyhennysaikataulu on esitetty liitetiedossa 24.

31 Johdannaiset

Johdannaisten nimellisarvot ja käyvät arvot 31.12. olivat:

		Käypä arvo,
Milj. e	Nimellisarvo	saamiset	Käypä arvo, velat	Käypä arvo, netto
2009
Valuuttatermiinisopimukset 1)	1 390	21	18	3
Koronvaihtosopimukset	128	0	5	−5
Optiosopimukset
Ostetut	13	0	0	0
Myydyt	6	-	0	0
Sähkötermiinisopimukset 2)	640	0	3	−3
Nikkelinvaihtosopimukset 3)	252	0	0	0
Yhteensä		21	26	−5
2010
Valuuttatermiinisopimukset 1)	2 137	49	30	19
Koronvaihtosopimukset	163	0	3	−3
Optiosopimukset
Ostetut	2	0	-	0
Myydyt	10	-	0	0
Sähkötermiinisopimukset 2)	755	7	0	7
Nikkelinvaihtosopimukset 3)	486	1	0	1
Yhteensä		57	33	24

1) Vuoden 2009 lopussa noin 43 prosenttia ja vuoden 2010 lopussa noin 52 prosenttia nimellisarvosta kuului rahavirran suojauslaskennan

piiriin.

2) Nimellismäärä GWh 3) Nimellismäärä tonnia

Nimellisarvot kuvaavat johdannaisten käyttöä, ne eivät mittaa ao. riskien suuruutta.

Johdannaisten tasearvot tilinpäätöshetkellä:

	2009		2010
Milj. e	Saamiset	Velat	Saamiset	Velat
Koronvaihtosopimukset - rahavirran suojaus	0	4	-	1
Koronvaihtosopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset	0	1	0	2
	0	5	0	3
Valuuttatermiinisopimukset - rahavirran suojaus	7	10	32	19
Valuuttatermiinisopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset	14	8	17	11
	21	18	49	30
Sähkötermiinisopimukset - rahavirran suojaus	0	3	7	0
Nikkelinvaihtosopimukset - suojauslaskennan ulkopuoliset	0	0	1	0
Optiot - suojauslaskennan ulkopuoliset	0	0	0	0
Johdannaiset yhteensä	21	26	57	33

Vuosien 2009 ja 2010 aikana rahavirtasuojauksesta ei syntynyt olennaista tulokseen kirjattavaa tehottomuutta.

Koronvaihtosopimusten korko 31.12.2010 vaihteli 1,2 prosentista 6,1 prosenttiin.

Johdannaiset erääntyvät seuraavasti (määrät nimellisarvoina):

Milj. e	2011	2012	2013	2014	2015–
Valuuttatermiinisopimukset	1 900	207	30	-	-
Koronvaihtosopimukset	88	20	-	-	55
Optiosopimukset	10	2	-	-	-
Sähkötermiinisopimukset 1)	304	217	145	70	18
Nikkelinvaihtosopimukset 2)	432	54	-	-	-

1) Nimellismäärä GWh

2) Nimellismäärä tonneja

32 Konserniyhtiöt

Suomi

Metso Minerals Oy Metso Minerals (Finland) Oy EC Technology Oy Metso Power Oy MW Power Oy MW Biopower Oy Novikat Oy Metso Automation Oy Metso Endress+Hauser Oy Metso Paper Oy Metso Fabrics Oy Metso Foundries Jyväskylä Oy Metso Mill Service Automation Oy Metso Mill Service Kauttua Oy Tampereen Verkatehdas Oy Valmet Automotive Oy Metso Capital Oy Metso Shared Services Oy Kaukotalo Oy Avantone Oy Rauma Oy Ruotsi Metso Svenska AB Metso Minerals (Sweden) AB Metso Power AB MW Power AB

Metso Paper Karlstad AB Metso Paper Sundsvall AB Metso Fiber Karlstad AB Metso Mill Service AB Metso Mill Service Husum AB Städet 2 Holding AB Städet 2 i Karlstad AB Norja Metso Minerals (Norway) A/S Metso Automation A/S Metso Mill Service A/S Tanska Metso Automation Denmark A/S Metso Denmark A/S Itävalta Metso Minerals (Austria) GmbH Metso Automation GesmbH Metso Paper GesmbH Belgia Metso Minerals (Belux) SA Metso Automation SA NV Metso Belgium NV Tsekin tasavalta Metso Minerals s.r.o. Nordberg s.r.o. (Czech) Metso Automation s.r.o. Metso Paper CR s.r.o. Metso Paper Steti s.r.o.

Ranska

Metso SAS Metso Minerals (France) SA Metso Minerals (Cisa) SA Metso Automation SAS Metso Paper France SAS Metso Paper Paris SA

Saksa

Metso Minerals Holding (Germany) GmbH Metso Minerals (Germany) GmbH Metso Automation GmbH Metso Automation Mapag GmbH Metso Lindemann GmbH Metso Deutschland GmbH Metso Paper GmbH Metso Mill Service Plattling GmbH Metso Panelboard GmbH Valmet Automotive GmbH Iso-Britannia Metso Minerals (UK) Ltd Metso Minerals (Cappagh) Ltd Metso Automation Ltd Metso Paper Ltd Metso Captive Insurance Limited Italia Metso SpA Metso Minerals (Italy) SpA Metso Automation SpA Metso Paper Como Srl Metso Paper Italy SpA

Lignoboost AB Metso Automation AB

Alankomaat Metso Minerals International BV Metso Minerals (Dordrecht) BV Metso Automation BV Puola Metso Minerals (Poland) Sp zoo Metso Automation Polska Sp zoo Tamfelt Sp zoo Valmet Automotive Poland Sp zoo Portugali Metso Minerals (Portugal) Lda Metso Automation Portugal Lda Tamfelt Technical Textiles Lda Espanja Metso Minerals Espana SA Metso Automation Espana SA Metso Paper SA Metso Mill Service SL Venäjä ZAO Metso Minerals (CIS) ZAO Metso Automation Metso Paper ZAO Turkki Metso Minerals Dis Ticaret Limeted Sirketi Metso Automation Otomasyon San. Ve Tic Ltd Sti Yhdysvallat Metso USA Inc. Metso Minerals Industries Inc. Svedala Project Services Inc. Neles-Jamesbury Inc. Metso Automation USA Inc. Jamesbury Shanghai Valve (USA) Inc. Metso Paper USA Inc. Metso Fabrics USA Inc. Metso Fabrics PMC USA LLC Metso Wyesco Service Center Inc. Valmet Automotive USA Inc. Kanada Metso Minerals Canada Inc. Metso Automation Canada Ltd Metso Paper Ltd

Tamfelt PMC, Canada Inc. Metso Canada Ltd Metso Shared Services Ltd

Brasilia

Metso Brazil Indústria e Comércio Ltda Metso Automation do Brasil Ltda Metso Paper Sulamericana Ltda Metso Paper South America Ltda Metso Fabrics Brasil Tecidos Técnicos Ltda Valmet Automation Ltda Chile Metso Minerals (Chile) SA Metso Automation Chile Ltda Metso Paper Asesorias Tecnicas SA Metso Paper SA Meksiko Metso (Mexico) SA de CV Metso SA de CV Australia Metso Minerals (Australia) Ltd Metso Automation (ANZ) Pty Ltd Metso Paper (ANZ) Pty Ltd Kiina Metso Minerals (Tianjin) Co. Ltd Metso Minerals (Tianjin) International Trade Co. Ltd Metso Automation (Shanghai) Co. Ltd Metso Paper (China) Co. Ltd Metso Paper (Guangzhou) Co. Ltd Metso Paper (Shanghai) Co. Ltd Metso Paper Technology (Shanghai) Co. Ltd Valmet-Xian Paper Machinery Co. Ltd Metso Fabrics (Tianjin) Co. Ltd Tamfelt - GMCC (Tianjin) Paper Machine Clothing Co. Ltd Metso Fabrics (Shanghai) Co. Ltd Metso (Shanghai) Surface Treatment Co. Ltd Metso (China) Investment Co. Ltd Intia Metso Minerals (India) Private Ltd

Metso Minerals (Mumbai) Private Ltd Metso Automation India Private Ltd Metso Power India Private Ltd Metso Paper India Private Ltd

Indonesia

PT Metso Minerals Indonesia Ltda PT Metso Automation PT Metso Paper Indonesia

Japani

Metso Minerals Japan Co. Ltd Metso Automation KK Metso Paper Japan Co. Ltd

Singapore

Metso Minerals (Asia-Pacific) Pte Ltd Metso Minerals (Singapore) Pte Ltd Metso Automation Pte Ltd Metso Paper (Asia-Pacific) Pte Ltd

Thaimaa

Metso Minerals (Thailand) Co. Ltd Metso Automation Co. Ltd Metso Paper (Thailand) Co. Ltd

Etelä-Afrikka

Metso Minerals Investment Holdings (SA) (Pty) Ltd Metso Minerals (South Africa) Pty Ltd Metso Minerals Properties (SA) (Pty) Ltd Metso Automation RSA (Pty) Ltd Metso Paper South Africa (Pty) Ltd Metso ND Engineering (Pty) Ltd

Muut

Noviter Eesti Metso Minerals (Switzerland) AG Metso (Kazakhstan) LLP Metso Minerals (Ukraine) LLC Metso Peru SA Metso Minerals (Argentina) SA Metso Minerals (Hong Kong) Ltd Metso Paper Korea Inc. Metso Automation Korea Ltd Metso Minerals (Malaysia) Sdn Bhd Metso New Zealand Ltd Metso Minerals (Philippines) Inc. Svedala (Philippines) Inc. Metso Vietnam Co. Ltd Metso Minerals Algeria Metso Minerals (Ghana) Ltd Metso Minerals (Lebanon) sarl Metso Minerals (Zambia) Ltd Metso Minerals (Zimbabwe) PVT Ltd Nordberg Manufacturing (Pty) Nordberg Namibia (Pty) Metso Automation FZE (Dubai)

33 Raportointisegmentit ja toiminnan maantieteellinen jakautuminen

Konsernirakenne

Metso on kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja kaivos-, maarakennus-, voimantuotanto-, automaatio-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuudelle.

Metson ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi on todettu yhtiön hallitus, joka päättää strategiasta, avainhenkilöiden valinnasta, merkittävimmistä kehitysprojekteista, yrityshankinnoista, investoinneista, organisaatiorakenteesta sekä rahoituksesta. Metson toimintasegmentit määräytyvät hallitukselle toimitettavien raporttien mukaan, joita käytetään strategisen päätöksenteon tukena. Ensisijainen segmenttiraportointimuoto on liiketoimintasegmenttien mukainen, ja toissijainen pohjautuu maantieteellisiin alueisiin.

Toiminta on jaettu seuraaviin kolmeen segmenttiin:

Kaivos- ja maarakennusteknologia toimittaa maailmanlaajuisesti laitteita ja prosessiratkaisuja louhoksille, murskeen tuotantoon, maa- ja tierakennukseen sekä kaivoksille ja mineraalienkäsittelyyn. Segmentti on organisoitu kahteen liiketoimintalinjaan: Palvelut sekä Laitteet ja järjestelmät.

Energia- ja ympäristöteknologia on yksi maailman johtavista voimantuotannon, automaation ja kierrätysratkaisujen sekä prosessien elinkaaren kattavien palvelujen tuottajista. Asiakkaamme toimivat voimantuotannon, öljy- ja kaasu-, kierrätys- sekä massa- ja paperiteollisuuden aloilla. Energia- ja ympäristöteknologia koostuu kolmesta liiketoimintalinjasta: Voimantuotanto, Automaatio ja Kierrätys.

Paperi- ja kuituteknologia on maailman johtava sellu- ja paperiteollisuuden prosessien, laitteiden ja huoltopalvelujen toimittaja. Palveluvalikoima sisältää uudet linjat, uusinnat sekä huoltopalvelut ja kattaa tuotantoprosessien koko elinkaaren. Segmentti on organisoitu neljään liiketoimintalinjaan: Paperit, Kuidut, Pehmopaperit ja Kudokset.

Konsernihallinto ja muut käsittää emoyhtiön sekä Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa sijaitsevat palvelukeskukset ja useissa maissa sijaitsevia holding-yhtiöitä. Valmet Automotive raportoidaan omana liiketoimintonaan.

Liiketoimintamme on maailmanlaajuista: Metsolla on toimintaa yli 50 maassa. Päämarkkina-alueita ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka, jotka muodostavat yli puolet liikevaihdosta. Myös Aasian ja Etelä-Amerikan merkitys kasvaa jatkuvasti. Metsolla on tuotantoa kaikilla mantereilla. Suurimmat tuotantolaitoksemme sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa,

Ranskassa, Saksassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa, Kiinassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Brasiliassa.

Konsernin sisäiset siirtohinnat perustuvat ensisijaisesti markkinahintoihin. Joissakin tapauksissa käytetään kustannuksiin perustuvaa hinnoittelua, jolloin kustannuksiin lisätään kate (ns. cost plus -menetelmä).

Segmenttien taloudellista suorituskykyä mitataan liikevoiton ja EBITA:n avulla, sekä absoluuttisena tuloksena että suhteellisesti osuutena liikevaihdosta (EBITA = tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja). Vuodesta 2010 alkaen suorituskykyä mitataan lisäksi EBITA:lla ennen kertaluonteisia eriä, joka on esitetty myös vertailuvuosille. Segmenttitiedoissa esitetään kertaluontoisten erien vaikutus hankinnan ja valmistuksen kuluihin, myynnin ja hallinnon yleiskustannuksiin sekä liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin, netto. Rahoitustuottoja ja -kuluja, sekä tuloveroja ei jaeta segmenteille, vaan ne sisältyvät konsernihallinnon ja muiden tilikauden tulokseen. Metson konsernirahoitus koordinoi ja hallinnoi konsernin rahoitustoimintaa hyödyntäen konsernitilijärjestelyistä, rahoitusriskien hallinnasta, neuvotteluvoimasta, kassavarojen hallinnasta ja muista toimenpiteistä saavutettavia kustannus- ja tehokkuusetuja. Verosuunnittelulla pyritään Metson kokonaisverokustannuksen minimointiin ja se perustuu juridiseen rakenteeseen sekä soveltuvin osin holding-yhtiörakenteiden hyödyntämiseen.

Segmenttien varoihin luetaan aineettomat ja aineelliset hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin, myytävissä olevat osakesijoitukset, vaihto-omaisuus sekä korottomat liiketoimintaan liittyvät saatavat. Segmenttien varoihin ei sisällytetä korollisia varoja, kuten rahoja ja pankkisaamisia, eikä tuloverosaamisia tai laskennallisia verosaamisia, jotka esitetään osana konsernihallinnon ja muiden toimintojen varoja.

Segmenttien velkoihin kuuluvat korottomat liiketoimintaan liittyvät velat. Tuloverovelat ja laskennalliset verovelat sisältyvät konsernihallinnon ja muiden toimintojen velkoihin. Korollisia velkoja ei jaeta segmenteille, vaan ne esitetään konsernihallinnon ja muiden toimintojen velkoina.

Kassavirtaan vaikuttamattomat arvonalennukset sisältävät saatavien ja vaihto-omaisuuden, aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden sekä muiden varojen arvonalennukset.

Bruttoinvestoinnit käsittävät investoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin, osakkuusyhtiöihin, yhteisyrityksiin ja myytävissä oleviin osakesijoituksiin sekä yritysostot.

Seuraavissa taulukoissa annetaan segmenttikohtaista tietoa vuosilta 2008, 2009 ja 2010.

	Kaivos- ja maarakennus	Energia- ja ympäristö	Paperi- ja kuitu	Valmet	Konserni hallinto		Metso
Milj. e	teknologia	teknologia	teknologia	Automotive	ja muut	Eliminoinnit	yhteensä
2008
Konsernin ulkoinen liikevaihto	2 565	1 731	2 039	65	-	-	6 400
Konsernin sisäinen liikevaihto	21	44	5	-	-	−70	-
Liikevaihto yhteensä	2 586	1 775	2 044	65	-	−70	6 400
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	359,3	198,3	153,5	−3,5	−21,2	-	686,4
%:a liikevaihdosta	13,9	11,2	7,5	−5,4	n/a	-	10,7
Liikevoitto (-tappio)	358,4	176,0	130,1	−3,5	−23,8	-	637,2
%:a liikevaihdosta	13,9	9,9	6,4	−5,4	n/a	-	10,0
Kertaluonteiset erät hankinnan ja valmistuksen kuluissa	-	-	−4,9	-	-	-	−4,9
Kertaluonteiset erät myynnin ja hallinnon yleiskustannuksissa	-	-	−2,5	-	-	-	−2,5
Kertaluonteiset erät liiketoiminnan muissa tuotoissa
ja kuluissa, netto	1,9	-	-	-	-	-	1,9
Kertaluonteiset erät yhteensä	1,9	-	−7,4	-	-	-	−5,5
Aineettomien hyödykkeiden poistot	−3	−22	−16	0	−3	-	−44
Aineellisten hyödykkeiden poistot	−31	−15	−39	−8	−1	-	−94
Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot)	−121	−80	−90	−3	−5	-	−299
Kassavirtaan vaikuttamattomat arvonalennukset	−17	−3	−10	0	−1	-	−31
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	637	494	566	45	16	-	1 758
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	1	7	6	-	0	-	14
Myytävissä olevat osakesijoitukset	2	1	1	0	14	-	18
Vaihto-omaisuus ja muut korottomat varat	1 530	706	893	8	74	-	3 211
Korolliset varat	-	-	-	-	336	-	336
Laskennallinen verosaatava	-	-	-	-	174	-	174
Varat yhteensä	2 170	1 208	1 466	53	614	-	5 511
Korottomat velat	940	561	935	31	111	-	2 578
Korolliset velat	-	-	-	-	1 435	-	1 435
Laskennallinen verovelka	-	-	-	-	45	-	45
Velat yhteensä	940	561	935	31	1 591	-	4 058
Sitoutunut pääoma	1 230	647	531	22	458	-	2 888
Saadut tilaukset	2 709	1 658	2 021	65	-	−69	6 384
Tilauskanta	1 492	1 204	1 434	-	-	−42	4 088

	Kaivos- ja maarakennus	Energia- ja ympäristö	Paperi- ja kuitu	Valmet	Konserni hallinto		Metso
Milj. e	teknologia	teknologia	teknologia	Automotive	ja muut	Eliminoinnit	yhteensä
2009
Konsernin ulkoinen liikevaihto	2 061	1 495	1 404	56	-	-	5 016
Konsernin sisäinen liikevaihto	14	28	4	-	-	−46	-
Liikevaihto yhteensä	2 075	1 523	1 408	56	-	−46	5 016
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	201,6	147,4	71,3	−8,1	−13,2	-	399,0
%:a liikevaihdosta	9,7	9,7	5,1	−14,5	n/a	-	8,0
Liikevoitto (-tappio)	198,8	118,1	0,8	−8,2	−15,9	-	293,6
%:a liikevaihdosta	9,6	7,8	0,1	−14,6	n/a	-	5,9
Kertaluonteiset erät hankinnan ja valmistuksen kuluissa	−10,0	−6,5	−25,9	-	-	-	−42,4
Kertaluonteiset erät myynnin ja hallinnon yleiskustannuksissa	−11,9	−4,6	−15,8	-	-	-	−32,3
Kertaluonteiset erät liiketoiminnan muissa tuotoissa
ja kuluissa, netto	23,1	-	−13,1	-	-	-	10,0
Kertaluonteiset erät yhteensä	1,2	−11,1	−54,8	-	-	-	−64,7
Aineettomien hyödykkeiden poistot	−4	−18	−16	0	−3	-	−41
Aineellisten hyödykkeiden poistot	−36	−19	−39	−7	−1	-	−102
Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot)	−40	−39	−29	−6	−4	-	−118
Kassavirtaan vaikuttamattomat arvonalennukset	−11	−12	−13	0	0	-	−36
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	657	502	776	42	17	-	1 994
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	1	8	4	-	0	-	13
Myytävissä olevat osakesijoitukset	0	1	4	2	8	-	15
Vaihto-omaisuus ja muut korottomat varat	1 163	571	706	16	73	-	2 529
Korolliset varat	-	-	-	-	993	-	993
Laskennallinen verosaatava	-	-	-	-	171	-	171
Varat yhteensä	1 821	1 082	1 490	60	1 262	-	5 715
Korottomat velat	749	558	854	32	99	-	2 292
Korolliset velat	-	-	-	-	1 576	-	1 576
Laskennallinen verovelka	-	-	-	-	56	-	56
Velat yhteensä	749	558	854	32	1 731	-	3 924
Sitoutunut pääoma	1 072	524	636	28	1 108	-	3 368
Saadut tilaukset	1 660	1 297	1 384	56	-	−39	4 358
Tilauskanta	1 041	1 032	1 380	-	-	−38	3 415

	Kaivos- ja maarakennus	Energia- ja ympäristö	Paperi- ja kuitu	Valmet	Konserni hallinto		Metso
Milj. e	teknologia	teknologia	teknologia	Automotive	ja muut	Eliminoinnit	yhteensä
2010
Konsernin ulkoinen liikevaihto	2 222	1 394	1 852	84	-	-	5 552
Konsernin sisäinen liikevaihto	13	41	4	-	-	−58	-
Liikevaihto yhteensä	2 235	1 435	1 856	84	-	−58	5 552
EBITA ennen kertaluonteisia eriä	264,8	139,0	107,6	−4,6	−15,8	-	491,0
%:a liikevaihdosta	11,8	9,7	5,8	−5,5	n/a	-	8,8
Liikevoitto (-tappio)	290,4	111,4	70,3	−6,4	−20,5	-	445,2
%:a liikevaihdosta	13,0	7,8	3,8	−7,6	n/a	-	8,0
Kertaluonteiset erät hankinnan ja valmistuksen kuluissa	−1,2	−6,3	−6,1	-	-	-	−13,6
Kertaluonteiset erät myynnin ja hallinnon yleiskustannuksissa	−0,6	−1,6	−0,3	-	-	-	−2,5
Kertaluonteiset erät liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa,
netto	34,1	-	−2,0	−1,8	−2,4	-	27,9
Kertaluonteiset erät yhteensä	32,3	−7,9	−8,4	−1,8	−2,4	-	11,8
Aineettomien hyödykkeiden poistot	−7	−20	−29	0	−2	-	−58
Aineellisten hyödykkeiden poistot	−36	−21	−53	−9	−1	-	−120
Bruttoinvestoinnit (sisältäen yritysostot)	−37	−33	−64	−17	−5	-	−156
Kassavirtaan vaikuttamattomat arvonalennukset	−9	−6	−7	0	-	-	−22
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet	669	500	778	50	19	-	2 016
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	-	9	5	-	0	-	14
Myytävissä olevat osakesijoitukset	0	1	2	3	3	-	9
Vaihto-omaisuus ja muut korottomat varat	1 306	686	842	48	80	-	2 962
Korolliset varat	-	-	-	-	1 063	-	1 063
Laskennallinen verosaatava	-	-	-	-	168	-	168
Varat yhteensä	1 975	1 196	1 627	101	1 333	-	6 232
Korottomat velat	829	701	1 043	61	104	-	2 738
Korolliset velat	-	-	-	-	1 373	-	1 373
Laskennallinen verovelka	-	-	-	-	50	-	50
Velat yhteensä	829	701	1 043	61	1 527	-	4 161
Sitoutunut pääoma	1 146	495	584	40	1 179	-	3 444
Saadut tilaukset	2 457	1 528	1 947	84	-	−72	5 944
Tilauskanta	1 356	1 158	1 559	-	-	−50	4 023

Liikevaihto markkina-alueittain:

Milj. e	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Pohjois Amerikka	Etelä ja Väli Amerikka	Aasia ja Tyynen meren alue	Afrikka ja Lähi-itä	Metso yhteensä
2008	461	467	1 752	1 015	770	1 516	419	6 400
2009	328	405	1 434	774	609	1 080	386	5 016
2010	295	368	1 305	920	795	1 576	293	5 552

Vienti Suomesta mukaan lukien konsernin sisäinen liikevaihto:

2010	175	644	119	65	729	47	1 779
2009	152	800	48	63	367	80	1 510
2008	172	931	107	121	745	85	2 161
Milj. e	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Pohjois Amerikka	Etelä ja Väli Amerikka	Aasia ja Tyynen meren alue	Afrikka ja Lähi-itä	Yhteensä

Pitkäaikaiset varat maittain:

2010	505	73	90	170	94	179	10	960	2 081
2009	514	68	74	165	93	144	9	999	2 066
2008	462	68	74	171	64	114	7	856	1 816
Milj. e	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Pohjois Amerikka	Etelä ja Väli Amerikka	Aasia ja Tyynen meren alue	Afrikka ja Lähi-itä	Kohdista mattomat erät	Metso yhteensä

Pitkäaikaiset varat koostuvat aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, sijoituksista osakkuusyhtiöihin, myytävissä olevista osakesijoituksista ja muista korottomista pitkäaikaisista varoista. Kohdistamattomat erät sisältävät pääosin liikearvoa ja muita yrityshankintojen yhteydessä käypään arvoon arvostamisessa syntyneitä hyödykkeitä, joita ei ole viety tytäryhtiöiden kirjanpitoon.

Bruttoinvestointien (ilman yritysostoja) maantieteellinen jakautuminen:

Milj. e	Suomi	Muut Pohjoismaat	Muu Eurooppa	Pohjois Amerikka	Etelä ja Väli Amerikka	Aasia ja Tyynen meren alue	Afrikka ja Lähi-itä	Metso yhteensä
2008	91	23	19	56	16	47	3	255
2009	55	5	9	10	10	27	1	117
2010	67	9	9	6	9	34	1	135

34 Tilintarkastuspalkkiot

	31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Tilintarkastus	−2,7	−2,5	−2,5
Veroneuvonta	−1,8	−1,7	−2,0
Muut palvelut	−1,1	−0,8	−1,0
Yhteensä	−5,6	−5,0	−5,5

35 Oikeudenkäynnit ja vaateet

Metsoa vastaan on vireillä eri puolella maailmaa lukuisia eri perusteilla nostettuja oikeudenkäyntejä ja eri perusteisiin nojaavia oikeudellisia vaateita ja erimielisyyksiä, mukaan lukien tuotevastuuoikeudenkäynnit ja -vaateet sekä Metson toimituksiin liittyvät oikeudelliset erimielisyydet. Metson johto arvioi, että näiden oikeudenkäyntien, vaateiden ja erimielisyyksien lopputuloksella ei tule olemaan olennaisen haitallista vaikutusta Metson asemaan, kun otetaan huomioon niiden tueksi esitetyt perusteet, tehdyt varaukset, voimassaolevat vakuutukset ja Metson koko liiketoiminnan laajuus. Metso on myös kantajana useissa oikeudenkäynneissä.

Asbestikanteet

31.12.2010 mennessä Yhdysvalloissa on nostettu asbestin aiheuttamista haitoista 964 kannetta, joissa Metson yksikkö on nimetty yhdeksi vastaajista. Niissä tapauksissa, joissa kantaja on nimennyt useamman Metson yksikön vastaajaksi, on kanteet laskettu erillisinä. Näistä kanteista 324 on edelleen vireillä ja 640 ratkaistu. Kanteista 110 on ratkaistu nopeutetussa menettelyssä, 414 on hylätty perusteettomina ja 116 sovittu. Vielä auki olevien kanteiden lopputuloksen ei uskota olennaisesti poikkeavan jo käsiteltyjen kanteiden lopputuloksesta. Yhtiön johdon tämän hetkisen arvion mukaan Yhdysvalloissa vireillä olevien asbestikanteiden aiheuttamaa riskiä ei voida pitää olennaisena Metson koko liiketoiminnan laajuuteen nähden.

Asiakirjojen luovutusvaatimus Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä

Yhdysvaltojen oikeusministeriö (Department of Justice Antitrust Division) ilmoitti 2.7.2010 Metsolle lopettaneensa kivenmurskaus- ja seulontalaitteita valmistavan teollisuuden tutkimuksensa. Metso Minerals Industries, Inc., joka on osa Metson Kaivos- ja maarakennusteknologiaa, sai Yhdysvaltojen oikeusministeriöltä asiakirjavaatimuksen vuoden 2006 lopulla. Asiakirjojen luovutusvaatimus liittyi tutkimukseen mahdollisista kilpailuoikeudellisten säännösten rikkomuksista

kivenmurskaus- ja seulontalaitteita valmistavan teollisuuden parissa. Toimimme tutkimuksen aikana täydessä yhteistyössä Yhdysvaltojen oikeusministeriön kanssa. Jatkotoimenpiteitä ei ole aloitettu mitään osapuolta vastaan.

Immateriaalioikeuksiin liittyvät oikeudenkäynnit

Toukokuussa 2010 saatettiin päätökseen Metson immateriaalioikeuksien suojaamiseen liittyvä oikeudenkäynti australialaisessa tuomioistuimessa. Tuomioistuin vahvisti osapuolten sovinnon, jonka perusteella oikeudenkäynnin vastapuolet maksoivat Metsolle vastuutaan kuitenkaan myöntämättä noin 14 miljoonan euron suuruisen sovintokorvauksen.

Kesäkuussa 2010 Metso ja FLSmidth-Excel LLC, Excel Foundry & Machine, Inc. ja muut osapuolet sopivat Yhdysvalloissa Wisconsinin alioikeudessa vireillä olleen Metson immateriaalioikeuksien loukkaamiseen liittyvän kiistansa. Vastapuolet maksoivat Metsolle sovintosopimuksen mukaisesti vastuutaan kuitenkaan myöntämättä noin 19 miljoonan euron suuruisen sovintokorvauksen. Muilta osin sovintosopimus on luottamuksellinen.

Joulukuussa 2010 New Yorkin alioikeuden valamiehistö antoi päätöksen noin 12 miljoonan euron korvauksen suorittamisesta Metson hyväksi patenttiloukkausta koskevassa oikeudenkäynnissä Metson ja Powerscreen International Distribution Ltd:n (nykyiseltä nimeltään Terex GB Ltd), Terex Corporationin ja Emerald Equipment Systems, Inc.:n välillä ja totesi myös, että loukkaus on tahallinen, mikä voi oikeuttaa Metson saamaan mahdollista korotettua korvausta. Päätös vaatii vielä tuomarin vahvistuksen, jonka odotetaan tapahtuvan kevään 2011 aikana, jolloin saadaan tieto myös lopullisesta Metsolle maksettavasta korvaussummasta. Mikäli tuomiosta valitetaan, on kiistan lopullinen päätös odotettavissa vuoteen 2012 mennessä. Metso kirjaa korvaussumman tulokseensa vasta kun oikeudenkäynnin lopullinen tulos on selvillä eli aikaisintaan vuonna 2011.

36 Uudet laskentastandardit

IAS 24 (Uudistettu)

IASB on uudistanut standardia IAS 24, 'Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä', selkiinnyttääkseen ja yksinkertaistaakseen lähipiirin määritelmää. Samoin julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä. Uudistettu standardi vaatii edelleen tilinpäätöksen käyttäjille tärkeän tiedon esittämisen rajaten pois sellaisen tiedon, joka on toisarvoista käyttäjille, ja jonka kerääminen on kallista. Tällaisen tiedon esittäminen on kuitenkin tarpeen jos lähipiiriin kuuluvan julkisen vallan kanssa tehdyt toimet yksin tai kokonaisuutena ovat olennaisia.

Uudistettu standardi on Euroopan Unionin hyväksymä ja tulee voimaan 1.1.2011 alkaville tilikausille. Metso ottaa uudistetun standardin käyttöön 1.1.2011 alkaen.

IFRIC 14 (Muutos)

IASB on julkaissut korjaavan muutoksen tulkintaan IFRIC 14, 'Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut', jolla oikaistaan virheellisyys, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 'IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys'. Tämän mukaan yritykset eivät voisi merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja.

Muutos tulkintaan on Euroopan Unionin hyväksymä ja tulee voimaan 1.1.2011 alkaville tilikausille. Metso ottaa uudistetun standardin käyttöön 1.1.2011 alkaen.

IAS 34 (Muutos)

IASB on julkistanut muutoksen standardiin IAS 34, 'Osavuosikatsaukset'. Muutos tarkentaa ohjeistusta tämän standardin mukaisten esittämisperiaatteiden soveltamisesta edellyttäen lisätietojen esittämistä niistä olosuhteista, jotka voivat vaikuttaa rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun, rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hierarkian eri tasojen välillä, rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin ja ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin.

Uudistettu standardi hyväksyttäneen Euroopan Unionin toimesta vuoden 2011 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana tullen voimaan 2011. Metso ottaa uudistetun standardin käyttöön vuonna 2011.

Millään näistä uudistuksista ja muutoksista ei odoteta olevan olennaista merkitystä Metson tilinpäätöksiin.

IFRS 9

IASB on julkaissut uuden standardin, IFRS 9 'Rahoitusvarat – luokittelu ja arvostaminen', joka edustaa ensimmäistä vaihetta IASB:n projektissa, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella rahoitusinstrumenttistandardilla. Standardi yksinkertaistaa rahoitusvarojen luokittelua ja jakaa ne arvostettaviksi joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Projektin seuraavat vaiheet koskevat rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, rahoitusvarojen arvonalentumistestausmenetelmiä sekä suojauslaskentaa koskevan ohjeistuksen kehittämistä.

IASB julkaisi lokakuussa 2010 toisen osan standardista, Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen, jonka mukaan rahoitusvelkojen kirjaaminen ja arvostaminen säilyisi ennallaan paitsi niiden rahoitusvelkojen osalta, joiden arvostamiseen sovellettaisiin käypää arvoa.

Kun standardin kaikki osa-alueet ovat valmistuneet, se tullee voimaan 1.1.2013 ja sen jälkeen alkaville tilikausille. Edellyttäen, että se hyväksytään Euroopan Unionissa, Metso ottaa standardin käyttöön 1.1.2013 alkaen.

Standardilla voidaan olettaa olevan merkittävä vaikutus Metson tilinpäätöksiin.

37 Tilinpäätöspäivän jälkeiset apahtumat

Tilinpäätöspäivän ja julkaisuluvan antamispäivän välillä ei ole ollut sellaisia päättymispäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka edellyttäisivät erillistä mainintaa.

Käytetyt aluuttakurssit

			Keskikurssit			Vuoden lopun kurssit
		2008	2009	2010	2008	2009	2010
USD	(Yhdysvaltain dollari)	1,4726	1,3960	1,3299	1,3917	1,4406	1,3362
SEK	(Ruotsin kruunu)	9,6833	10,6092	9,5510	10,8700	10,2520	8,9655
GBP	(Englannin punta)	0,8026	0,8948	0,8585	0,9525	0,8881	0,8608
CAD	(Kanadan dollari)	1,5656	1,5910	1,3773	1,6998	1,5128	1,3322
BRL	(Brasilian real)	2,6711	2,7994	2,3379	3,2441	2,5113	2,2177
CNY	(Kiinan juan renminbi)	10,2451	9,5338	8,9975	9,4956	9,8350	8,8220
AUD	(Australian dollari)	1,7487	1,7858	1,4514	2,0274	1,6008	1,3136

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 2006–2010

Milj. e	2006	2007	2008	2009	2010
Liikevaihto	4 955	6 250	6 400	5 016	5 552
Liikevaihdon muutos, %	17,4	26,1	2,4	−21,6	10,7
Liikevoitto	457	580	637	294	445
Osuus liikevaihdosta, %	9,2	9,3	10,0	5,9	8,0
Tulos ennen veroja	421	547	548	222	370
Osuus liikevaihdosta, %	8,5	8,8	8,6	4,4	6,7
Tilikauden tulos	410	384	390	151	258
Osuus liikevaihdosta, %	8,3	6,1	6,1	3,0	4,6
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	409	381	389	150	257
Vienti Suomesta ja ulkomaantoiminnot	4 652	5 795	5 957	4 706	5 269
Osuus liikevaihdosta, %	93,9	92,7	93,1	93,8	94,9
Aineettomien hyödykkeiden poistot	17	56	44	41	58
Aineellisten hyödykkeiden poistot	88	92	94	102	120
Poistot	105	148	138	143	178
Osuus liikevaihdosta, %	2,1	2,4	2,2	2,9	3,2
Liikearvon arvonalentuminen	7	-	-	-	-
EBITA	481	636	681	334	503
Osuus liikevaihdosta, %	9,7	10,2	10,6	6,7	9,1
EBITDA	569	728	775	437	623
Osuus liikevaihdosta, %	11,5	11,6	12,1	8,7	11,2
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	36	33	89	72	75
Osuus liikevaihdosta, %	0,7	0,5	1,4	1,4	1,4
Korkokulut, netto	27	33	71	75	69
Osuus liikevaihdosta, %	0,5	0,5	1,1	1,5	1,2
Korkokate (EBITDA)	15,8x	22,1x	8,7x	6,1x	8,3x
Bruttoinvestoinnit (ilman yritysostoja)	131	159	255	117	135
Osuus liikevaihdosta, %	2,6	2,5	4,0	2,3	2,4
Yritysostot, hankitut rahavarat vähennettynä	277	55	44	1	21
Nettoinvestoinnit (ilman yritysostoja ja -myyntejä)	115	140	238	85	117
Osuus liikevaihdosta, %	2,3	2,2	3,7	1,7	2,1
Liiketoiminnan rahavirta	442	294	137	770	506
Vapaa kassavirta	364	198	29	717	435
Kassavirtasuhde, %	89	52	7	475	169
Tutkimus- ja tuotekehityskulut	109	117	134	115	111
Osuus liikevaihdosta, %	2,2	1,9	2,1	2,3	2,0
Taseen loppusumma	4 968	5 254	5 511	5 715	6 232
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	1 444	1 608	1 444	1 783	2 049
Oma pääoma yhteensä	1 450	1 615	1 453	1 792	2 071
Korolliset velat	830	819	1 435	1 576	1 373
Korolliset nettovelat	454	540	1 099	583	310
Nettokäyttopääoma (NWC)	79	375	672	242	247
Osuus liikevaihdosta, %	1,6	6,0	10,5	4,8	4,5
Sitoutunut pääoma	2 280	2 434	2 888	3 368	3 444
Oman pääoman tuotto (ROE), %	30,9	25,4	26,0	9,8	13,6
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %	22,5	26,1	23,2	10,0	13,5
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen, %	21,9	19,0	17,3	7,7	10,2
Omavaraisuusaste, %	35,4	37,7	30,9	35,7	38,1
Nettovelkaantuneisuusaste, %	31,3	33,4	75,7	32,5	15,0
Velkaantuneisuusaste, %	36,4	33,7	49,7	46,8	39,9
Saadut tilaukset	5 705	6 965	6 384	4 358	5 944
Tilauskanta kauden lopussa	3 737	4 341	4 088	3 415	4 023
Henkilöstö keskimäärin	23 364	26 269	28 010	27 813	27 585
Henkilöstö kauden lopussa	25 678	26 837	29 322	27 166	28 593

Tunnuslukujen laskentakaavat seuraavalla sivulla.

Tunnuslukujen laskentakaavat

Taloudellista kehitystä kuvaavien tunnuslukujen laskentakaavat

EBITA:

Liikevoitto + aineettomien hyödykkeiden poistot + liikearvon arvonalentuminen

EBITDA: Liikevoitto + poistot + liikearvon arvonalentuminen

Oman pääoman tuotto (ROE), %:

Tilikauden tulos ×100 Oma pääoma yhteensä (keskimäärin vuoden aikana)

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) ennen veroja, %:

Tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut ×100 Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)

Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE) verojen jälkeen %:

Tilikauden tulos + korko- ja muut rahoituskulut ×100 Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)

Nettovelkaantuneisuusaste, %:

Korollinen nettovelka ×100 Oma pääoma yhteensä

Nettokäyttöpääoma (NWC):

Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + muut korottomat saamiset – ostovelat – saadut ennakot – muut korottomat velat

Sitoutunut pääoma:

Taseen loppusumma – korottomat velat

Vapaa kassavirta:

Liiketoiminnan rahavirta – käyttöomaisuuden ylläpitoinvestoinnit + käyttöomaisuuden myynnit

Kassavirtasuhde, %:

Vapaa kassavirta ×100 Tilikauden tulos

Velkaantuneisuusaste, %:

Korolliset velat ×100

Oma pääoma yhteensä + korolliset velat

Korkokate (EBITDA):

EBITDA

Rahoitustuotot ja -kulut, netto

Omavaraisuusaste, %:

Oma pääoma yhteensä	×100
Taseen loppusumma – saadut ennakot

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos/osake:	Efektiivinen osinkotuotto,%:
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos	Osinko/osake ×100
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin vuoden aikana	Kurssi 31.12.
Vapaa kassavirta/osake:	P/E -luku:
Vapaa kassavirta	Kurssi 31.12.
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin vuoden aikana	Tulos/osake
Oma pääoma/osake:	Keskikurssi:
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä	Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osinko/osake:	Osakekannan markkina-arvo:
Tilikauden osingonjako	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä × kaupantekokurssi 31.12.
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä
Osinko/tulos, %:	Osakkeen kokonaistuotto (TSR), %:
Osinko/osake	Osakkeen hinnan muutos + maksettu osinko kauden aikana
×100 Tulos/osake	×100 Osakkeen hinta edellisen kauden lopussa

Emoyhtiön tuloslaskelma, suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan, FAS

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2008	2009	2010
Liikevaihto	-	-	-
Liiketoiminnan muut tuotot	1	0	0
Henkilöstökulut	−13	−14	−13
Poistot	−1	−1	−1
Liiketoiminnan muut kulut	−18	−13	−15
Liiketappio	−31	−28	−29
Rahoitustuotot ja -kulut, netto	267	232	212
Tulos ennen satunnaisia eriä	236	204	183
Konserniavustukset	137	44	77
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	373	248	260
Tilikauden verot	0	0	0
Laskennallisten verojen muutos	−11	5	5
Tilikauden tulos	362	253	265

Emoyhtiön tase, FAS

Vastaavaa
		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	1	1
Aineelliset hyödykkeet	1	1
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	2 503	2 517
Muut sijoitukset	407	339
Pysyvät vastaavat yhteensä	2 912	2 858
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	19	26
Lyhytaikaiset saamiset	368	638
Rahoitusarvopaperit	497	520
Rahat ja pankkisaamiset	28	38
Vaihtuvat vastaavat yhteensä	912	1 222
Vastaavaa yhteensä	3 824	4 080

Vastattavaa

		31.12. päättynyt tilikausi
Milj. e	2009	2010
Oma pääoma
Osakepääoma	241	241
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	573	573
Muut rahastot	194	194
Kertyneet voittovarat	606	759
Oma pääoma yhteensä	1 614	1 767
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	1 332	986
Lyhytaikainen vieras pääoma	878	1 327
Vieras pääoma yhteensä	2 210	2 313
Vastattavaa yhteensä	3 824	4 080

Emoyhtiön oman pääoman erittely, FAS

				Sijoitetun
				vapaan oman
	Osake	Ylikurssi	Vara	pääoman	Muut	Kertyneet
Milj. e	pääoma	rahasto	rahasto	rahasto	rahastot	voittovarat	Yhteensä
31.12.2007	241	152	215	-	194	519	1 321
Osingot	-	-	-	-	-	−425	−425
Ylikurssi- ja vararahaston alentaminen
ja siirto	-	−152	−215	367	-	-	-
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	362	362
31.12.2008	241	-	-	367	194	456	1 258
Osingot	-	-	-	-	-	−99	−99
Osakeanti	-	-	-	206	-	-	206
Muut	-	-	-	-	-	−4	−4
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	253	253
31.12.2009	241	-	-	573	194	606	1 614
Osingot	-	-	-	-	-	−105	−105
Muut	-	-	-	-	-	−7	−7
Tilikauden tulos	-	-	-	-	-	265	265
31.12.2010	241	-	-	573	194	759	1 767

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakkeet ja osakepääoma

Metso Oyj:n täysin maksettu ja kaupparekisteriin merkitty osakepääoma 31.12.2010 oli 240 982 843,80 euroa, ja osakkeiden kokonaismäärä 150 348 256 kappaletta. Metsolla on yksi osakesarja, ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa sekä samansuuruiseen osinkoon. Metson osakkeet on liitetty arvo-osuusjärjestelmään.

Omat osakkeet

Metso Oyj omisti 31.12.2010 yhteensä 718 397 omaa osaketta, mikä vastaa 0,5 prosenttia Metson osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä. Vuoden aikana emoyhtiön haltuun palautui 8 780 osaketta muutamalta osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin osallistuneelta heidän työsuhteensa päättyessä.

Hallituksen valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 30.3.2010 Metson hallituksen päättämään yhtiön omien osakkeiden hankkimisesta, osakeannista ja erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen

Vuoden 2009 yhtiökokouksen antaman valtuutuksen nojalla Metso päätti 8.2.2010 hankkia enintään 300 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita, mikä vastaa noin 0,2 prosenttia kaikista yhtiön liikkeelle laskemista osakkeista. Hankinta toteutettiin kokonaisuudessaan 9.3.2010 mennessä. Osakehankinnat liittyivät yhtiön osakepohjaisen kannustinjärjestelmän, SOP 2010 –2012, toteuttamiseen ja sen perusteella mahdollisesti maksettavien palkkioiden maksuun järjestelmän kriteerien mukaisesti.

Omat osakkeet hankittiin yhtiön vapaalla omalla pääomalla NASDAQ OMX Helsingin julkisessa kaupankäynnissä ja keskimääräinen ostohinta osaketta kohti oli 23,49 euroa ja kokonaisarvo 7 047 343,89 euroa.

Vuoden 2010 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta. Omat osakkeet voidaan hankkia muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa yhtiön vapaalla omalla pääomalla osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsingistä.

Hankitut omat osakkeet voidaan pitää yhtiöllä, mitätöidä tai luovuttaa edelleen. Osakkeita voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen kehittämisessä, yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi tai käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmää. Hallitus ei ollut käyttänyt kyseistä valtuutusta 31.12.2010 mennessä.

Valtuutus osakeantiin

Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 15 000 000 uuden osakkeen antamisesta sekä enintään 10 000 000 yhtiön hallussa olevan yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta.

Hallitus voi päättää maksuttomasta osakeannista myös yhtiölle itselleen. Yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhdessä yhtiölle valtuutuksen nojalla hankittavien omien osakkeiden kanssa enintään 10 000 000 osaketta.

Uudet osakkeet ja yhtiöllä olevat omat osakkeet voidaan antaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajan etuoikeudesta poiketen suunnatulla osakeannilla, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten osakkeiden käyttäminen yhtiön pääomarakenteen kehittämisessä, yrityskauppojen, investointien tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyiden rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi tai käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmää. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain, jos siihen on yhtiön ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.

Uusia osakkeita annettaessa osakkeiden merkintähinta merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiön omia osakkeita luovutettaessa osakkeesta maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Lisäksi hallitus on oikeutettu antamaan osakeyhtiölain 10 luvun 1 pykälässä tarkoitettuja erityisiä oikeuksia, jotka oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön uusia osakkeita tai yhtiön hallussa

Metson osakkeen kuukausivaihto ja kurssikehitys nasdaQ oMX Helsingissä

Metson ja kilpailijoiden kurssikehitys, skaalattu

olevia omia osakkeita siten, että merkintähinta maksetaan käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ("vaihtovelkakirja"). Erityisten oikeuksien perusteella annettavien osakkeiden enimmäismäärä on 15 000 000 kappaletta. Tämä enimmäismäärä sisältyy edellisessä kappaleessa esitettyihin osakkeiden enimmäismääriin.

Hallitus voi päättää muista osakeanteihin liittyvistä seikoista. Osakeantivaltuutus on voimassa 30.4.2013 saakka, ja se kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 31.3.2009 antaman osakeantivaltuutuksen.

Markkina-arvo ja kaupankäynti

Metso Oyj:n osakkeet on noteerattu NASDAQ OMX Helsingissä (OMXH: MEO1V) 1.7.1999 alkaen. Yhtiön ADS-osaketalletustodistuksilla käydään kauppaa Yhdysvalloissa OTC-markkinoilla tunnuksella MXCYY.

Metson osakkeen kurssi nousi NASDAQ OMX Helsingissä vuoden 2010 aikana 70 prosenttia 24,63 eurosta 41,80 euroon. Samanaikaisesti NASDAQ OMX Helsingin portfolioindeksi, OMX Helsinki CAP, nousi 25 prosenttia. Metson osakkeen korkein noteeraus NASDAQ OMX Helsingissä oli vuoden aikana 43,23 euroa ja alin 20,91 euroa. Osakkeen hinta 30.12.2010 oli 41,80 euroa ja vuoden keskimääräinen kurssi 28,80 euroa. Yhtiön markkina-arvo oli vuoden lopussa 6 255 miljoonaa euroa ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita. Osakkeen kokonaistuotto (TSR) oli 73 prosenttia vuonna 2010.

Vuoden 2010 aikana Metson osakkeita vaihdettiin NASDAQ OMX Helsingissä 217 467 633 kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 6 263 miljoonaa euroa. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 862 967 osaketta, eli 33 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2009. Suhteellinen vaihto vuoden aikana oli 145 prosenttia (2009: 214 %).

Vuoden 2010 aikana Metson ADS-osaketodistusten ylin kurssi Yhdysvalloissa oli 57,24 dollaria ja alin 28,26 dollaria. ADS-todistuksen hinta OTC-kaupassa oli vuoden lopussa 55,85 dollaria. Yksi ADS-todistus vastaa yhtä osaketta.

Kannustinjärjestelmät

Optio-ohjelmat

Metsolla ei ole optio-ohjelmia.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaiset kannustinjärjestelmät ovat osa konsernin ja liiketoimintojen johdon palkitsemis- ja sitouttamisohjelmaa. Ohessa on kuvattu ohjelmia lyhyesti.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2009–2011 (SOP 2009–2011)

Lokakuussa 2008 hallitus päätti osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2009–2011. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Ohjelman piiriin kuului vuoden 2010 lopussa 88 metsolaista ja maksettava palkkio voi vastata enintään 369 925 Metson osaketta. Vuoden 2010 johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä enintään 77 400 osaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä vuosille 2010–2012 (SOP 2010–2012)

Lokakuussa 2009 hallitus päätti uudesta, vastaavasta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä vuosille 2010–2012. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, ja siihen osallistuminen vaati ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollinen palkkio edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Järjestelmän piiriin kuului vuoden 2010 lopussa 91 Metsolaista ja maksettava palkkio voi vastata enintään 339 350 Metson osaketta. Vuoden 2010 johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla korkeintaan 77 400 osaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2011–2013 (SOP 2011–2013)

Syyskuussa 2010 hallitus päätti uudesta johdon osakepohjaisesta vuosille 2011–2013. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso. Järjestelmään osallistuminen vaatii ohjelman alussa henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Mahdollisen palkkion saaminen edellyttää jatkuvaa työsuhdetta Metsolla ja ohjelmalle asetettujen taloudellis-

Earnings/share and dividend/share, EUR (pylväs) tulos/osake ja osinko/osake

Equity/share, EUR (pylväs) oma pääoma/osake

ten tavoitteiden saavuttamista. Vuoden 2010 lopussa 74 metsolaista oli vahvistanut osallistumisensa järjestelmään ja maksettu palkkio voi vastata enintään 251 698 Metson osaketta. Palkkiona luovutettavina osakkeina käytetään osakemarkkinoilta hankittavia Metson osakkeita, joten kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Uuden johtoryhmän (1.3. alkaen) jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä enintään 77 400 osaketta.

Tarkempia tietoja osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa (Liitetieto 23 sivuilla 118–119).

Hallituksen ja johdon osakkeenomistus

Metson hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja Jorma Eloranta ja varatoimitusjohtaja Matti Kähkönen sekä heidän lähipiirinsä omistivat vuoden lopussa yhteensä 161 556 Metson osaketta. Osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden ja äänien kokonaismäärästä oli 0,11 prosenttia.

Osinkopolitiikka

Metson tavoitteena on jakaa osakkeenomistajilleen vuosittain osinkona tai muilla keinoilla palauttaa pääomaa vähintään 50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus esittää 30.3.2011 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 maksetaan osinkoa 1,55 euroa osakkeelta.

Ehdotettu 1,55 euron osinko (2009: 0,70 euroa) vastaa 91 prosenttia (2009: 66 %) osakkeenomistajille kuuluvasta konsernin tilikauden voitosta, ja efektiivinen osinkotuotto on 3,7 prosenttia (2009: 2,8 %). Ehdotettu osinko huomioi Metson yleisen osinkopolitiikan ja vahvan taloudellisen aseman. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että vuonna 2009 maksettu osinko oli rahoitusmarkkinoiden sen hetkisestä epävakaasta tilanteesta johtuen 25 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2010 lopussa Metsolla oli arvo-osuusrekisterissä 43 595 osakkeenomistajaa, joista suurin oli Solidium Oy 10,4 prosentin (2009: 10,4 %) omistusosuudella. Hallintarekisteröityjen sekä suorassa ulkomaisessa omistuksessa olevien osakkeiden osuus oli 53,8 prosenttia (53,4 %) osakekannasta. Suomalaisten instituutioiden, yritysten ja yhteisöjen omistusosuus oli 23,3 prosenttia (22,0 %) ja suomalaisten yksityishenkilöiden 12,5 prosenttia (14,2 %). Metson tiedossa ei ole yhtiön osakkeiden omistukseen ja äänivallan käyttöön liittyviä sopimuksia.

• 1 Lisää osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä www.metso.com/ palkkiot
• 2 Metson suurimmat omistajat ja heidän omistusosuutensa www.metso.com/ omistajat
• 3 Ajantasainen tieto Metson ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistä omistuksineen www.metso.com/ sisapiiri

Market capitalization, on December 31, EUR osakekannan markkina-arvo 31.12.

osakkeen kokonaistuotto (tsr) Osakkeen kokonaistuotto (TSR)

Osakepääoma ja osakekohtaiset tunnusluvut 2006–2010

(Milj. e, paitsi osakekohtaiset tunnusluvut ja osakekurssit)	2006	2007	2008	2009	2010
Osakepääoma 31.12.	241	241	241	241	241
Osakkeiden määrä, kpl, 31.12.
Ulkona olevien osakkeiden määrä	141 358 773	141 487 234	141 623 642		149 938 639 149 629 859
Emoyhtiön hallussa olevien osakkeiden määrä	60 841	60 841	60 841	409 617	718 397
MEO1V Incentive Ky:n hallinnoimien osakkeiden määrä	300 000	206 539	70 131	-	-
Osakkeiden lukumäärä yhteensä	141 719 614	141 754 614	141 754 614		150 348 256 150 348 256
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen osakemäärä	141 580 759	141 460 012	141 595 026		141 477 476 149 682 703
Keskimääräinen osakemäärä laimennusvaikutus huomioituna	141 600 424	141 460 012	141 595 026		141 526 284 149 836 864
Osakevaihto NASDAQ OMX Helsinki, kpl	266 774 359	350 168 659	359 378 566		321 093 368 217 467 633
Osakevaihto New Yorkin Pörssissä, kpl 1)	4 682 700	6 020 320	-	-	-
% osakkeiden määrästä 2)	192,0	251,8	253,8	214,1	145,3
Tulos/osake, laimentamaton	2,89	2,69	2,75	1,06	1,71
Tulos/osake, laimennettu	2,89	2,69	2,75	1,06	1,71
Vapaa kassavirta/osake	2,57	1,40	0,20	5,07	2,91
Osinko/osake 3)	1,50	3,00	0,70	0,70	1,55
Osingonjako 3)	212	425	99	105	232
Osinko/tulos, % 3)	52	112	25	66	91
Efektiivinen osinkotuotto, % 3)	3,9	8,0	8,2	2,8	3,7
P/E- luku	13,23	13,88	3,10	23,24	24,44
Oma pääoma/osake	10,21	11,36	10,19	11,89	13,69
Ylin kurssi	38,65	49,95	38,56	24,78	43,23
Alin kurssi	23,21	34,06	7,74	7,03	20,91
Keskikurssi	30,45	41,43	23,66	13,26	28,80
Kurssi 31.12.	38,24	37,33	8,52	24,63	41,80
Osakekannan markkina-arvo 31.12. 4)	5 406	5 282	1 207	3 693	6 255

1) Osakevaihto 14.9.2007 saakka

2) Julkisen kaupankäynnin kohteena olevista osakkeista (Vuosina 2006–2007 mukana osakevaihto sekä NASDAQ OMX Helsingissä että New Yorkin pörssissä, vuodesta 2008 alkaen vain NASDAQ OMX Helsingissä)

3) 2010 hallituksen ehdotus

4) Ilman emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita ja kommandiittiyhtiön hallinnoimia osakkeita

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla 138.

Metson suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010

			%-osuus
		Osakkeiden	osakekannasta
		ja äänien määrä	ja äänimäärästä
1	Solidium Oy	15 695 287	10,4
2	Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	5 165 943	3,4
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	4 113 552	2,7
4	Valtion Eläkerahasto	1 475 000	1,0
5	Nordea-rahastot	1 437 696	1,0
	Nordea Nordenfonden	542 939	0,4
	Sijoitusrahasto Nordea Suomi	420 000	0,3
	Sijoitusrahasto Nordea Pro Suomi	160 000	0,1
	Sijoitusrahasto Nordea Pohjoismaat	151 278	0,1
	Indeksirahasto Nordea Suomi	112 479	0,1
	Erikoissijoitusrahasto Nordea Suomi	51 000	0,0
	Sijoitusrahasto Nordea Eurooppa Indeksirahasto	856	0,0
6	Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.	1 227 706	0,8
7	OP -rahastot	1 204 295	0,8
	OP-Delta -sijoitusrahasto	930 000	0,6
	OP-Focus -erikoissijoitusrahasto	274 295	0,2
8	Kuntien eläkevakuutus	1 198 186	0,8
9	Odin-rahastot	905 530	0,6
	Odin Norden	657 878	0,4
	Odin Finland	212 414	0,1
	Odin Norden II	29 998	0,0
	Odin Finland II	5 240	0,0
10	Folketrygdfondet, Oslo, Norja	664 589	0,5
	10 suurinta ryhmää yhteensä	33 087 784	22,0
	Hallintarekisteröidyt osakkeet *)	77 826 188	51,8
	Muut osakkeenomistajat	38 706 127	25,7
	Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	718 397	0,5
	Yhteistilillä	9 760	0,0
	Yhteensä	150 348 256	100,0

*) Alla on esitetty vuoden 2010 aikana saamamme liputusilmoitukset, joissa omistusosuus oli ylittänyt tai alittanut viisi prosenttia Metson äänimäärästä tai osakepääomasta.

Liputusilmoitukset

BlackRock Investment Management (UK) Limited ilmoitti, että BlackRock, Inc.:n hallinnoimien rahastojen omistusosuus Metso Oyj:n osakkeista ylitti 5 prosentin kynnyksen 24.2.2010. BlackRock, Inc.:llä oli tuolloin hallussaan 7 563 054 Metson osaketta, mikä vastasi 5,03 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä.

BlackRock Investment Management (UK) Limited ilmoitti, että BlackRock, Inc.:n hallinnoimien rahastojen omistusosuus Metso Oyj:n osakkeista alitti 5 prosentin rajan 19.3.2010. BlackRock, Inc.:llä oli tuolloin hallussaan 7 298 453 Metson osaketta, mikä vastasi 4,85 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä.

Marathon Asset Management LLP ilmoitti, että sen hallinnoimien rahastojen omistusosuus Metso Oyj:n osakkeista alitti 5 prosentin rajan 12.7.2010. Marathon Asset Management LLP:llä oli tuolloin hallussaan 7 437 730 Metson osaketta, mikä vastasi 4,95 prosenttia Metson osakkeiden kokonaismäärästä ja yhtiön äänistä, kun se aiemman ilmoituksen mukaan omisti 5,12 prosenttia 11.11.2008. Tästä osakemäärästä Marathon Asset Management LLP:lla on valtuutus käyttää äänioikeutta 5 573 661 osakkeella, mikä vastaa 3,71 prosenttia Metson osakkeiden tuottamasta kokonaisäänimäärästä.

osakkeenomistajat omistajaryhmittäin 31.12.2010

• Hallintarekisteröidyt ja ulkomaalaiset omistajat 53,8 %
• Solidium Oy 10,4 % (10,4 %)
• Suomalaiset instituutiot, yritykset ja yhteisöt 23,3 % (22,0 %)
• yksityissijoittajat 12,5 % (14,2 %)

1 Ajantasainen tieto liputusilmoituksista www.metso.com/ liputukset

Osakkeiden määrän ja osakepääoman muutokset 1.1.2001–31.12.2010

		Osakkeiden määrä	Muutos osakkeiden määrässä	Osakepääoma, euroa	Muutos osakepääomassa, euroa
2001	Valmet Oyj:ltä periytyneillä Metso 1994-optio-oikeuksilla vuoden aikana merkityt uudet osakkeet	136 250 545	793 270	231 625 926,50	1 348 559,00
2005	Metso 2000A/B- ja 2001A/B-optio oikeuksilla vuoden aikana merkityt uudet osakkeet	141 654 614	5 404 069	240 812 843,80	9 186 917,30
2006	Metso 2003A-optio-oikeuksilla vuoden aikana merkityt uudet osakkeet	141 719 614	65 000	240 923 343,80	110 500,00
2007	Metso 2003A-optio-oikeuksilla vuoden aikana merkityt uudet osakkeet	141 754 614	35 000	240 982 843,80	59 500,00
2008	Ei muutoksia osakkeiden määrässä tai osakepääomassa	141 754 614	-	240 982 843,80	-
2009	Tamfelt-yrityshankinnan maksuna liikkeelle lasketut osakkeet	150 348 256	8 593 642	240 982 843,80	-
2010	Ei muutoksia osakkeiden määrässä tai osakepääomassa	150 348 256	-	240 982 843,80	-

Osakkeenomistuksen jakautuminen 31.12.2010

				%-osuus
			Osake- ja äänimäärä	osakekannasta
Osakkeiden määrä	Omistajien määrä	%-osuus omistajista	kappaletta	ja äänimäärästä
1–100	17 445	40,0	924 661	0,6
101–1 000	21 888	50,2	7 849 385	5,2
1 001–10 000	3 877	8,9	9 971 815	6,6
10 001–100 000	305	0,7	8 157 619	5,4
yli 100 001	61	0,2	44 890 431	29,9
Yhteensä	43 576	100,0	71 793 911	47,7
Hallintarekistereissä olevat osakkeet	18		77 826 188	51,8
Emoyhtiön hallussa olevat osakkeet	1		718 397	0,5
Yhteistilillä			9 760	0,0
Liikkeeseenlaskettu määrä			150 348 256	100,0

Tilintarkastuskertomus

Metso Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Metso Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2010. Tilinpäätös sisältää konsernin tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, taseen, rahavirtalaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista ja liitetiedot sekä emoyhtiön tuloslaskelman, taseen, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta.

Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2011

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Johan Kronberg KHT

Selvitys hallintoja ohjausjärjestelmästä

Olemme laatineet tämän selvityksen hallintoja ohjausjärjestelmästä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksen 54 mukaisesti, ja se kattaa myös muita keskeisiä hallinnoinnin osa-alueita, joita haluamme korostaa sijoittajille. Tämä selvitys julkaistaan erillään hallituksen toimintakertomuksesta. Annamme yksityiskohtaisempaa ja ajantasaista tietoa hallinnointiimme liittyvistä asioista verkkosivustollamme www.metso.com.

Sisällysluettelo

Sääntely-ympäristö 149
Metson hallintoelimet 150
Yrityksen johtaminen 153
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet 154
Lakien ja toimintaperiaatteiden noudattaminen 155
Tilintarkastus 156
Sisäpiiri 156
Johdon palkitseminen 156
Hallitus 160
Johtoryhmä 162
Metso Executive Forum 164

Sisäinen Nimitystoimikunta YHTIÖKOKOUS SISÄINEN VALVONTA Riskienhallinta TILIN TARKASTUS TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ JA EXECUTIVE FORUM LIIKETOIMINTALINJOISTA VASTAAVAT JOHTAJAT Tarkastusvaliokunta Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta HALLITUS

Metson hallintoelimet

Sääntely–ympäristö

Metso Oyj:n toimielinten tehtävät määräytyvät Suomen lainsäädännön ja sen tytäryhtiöiden toimielinten tehtävät niiden toimintamaiden lainsäädännön mukaisesti. Metso noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, .. voimaantullutta listayhtiöiden hallinnointikoodia (jäljempänä koodi) sekä Metson hallituksen määrittelemiä hallinnointiperiaatteita, jotka perustuvat Suomen osakeyhtiölakiin ja arvopaperimarkkinalakiin. Koodiin voi

tutustua internetissä osoitteessa www.cgfinland.fi. Metso ei ole poikennut koodin suosituksista. Noudatamme päätöksenteossamme ja hallinnossamme myös muita Suomen lakeja ja säännöksiä, yhtiöjärjestystämme, NAS-DAQ OMX Helsingin (jäljempänä Helsingin pörssi) sisäpiiriohjetta sekä Keskuskauppakamarin suositusta julkisissa ostotarjouksissa noudatettavista menettelytavoista.

Metson tarkastusvaliokunta on käsitellyt tämän hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen. Ulkoinen tilintarkastajamme PricewaterhouseCoopers Oy on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että siinä annettu kuvaus talousraportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

Noudatamme konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsausten laadinnassa EU:n hyväksymää Kansainvälistä tilinpäätöskäytäntöä (International Financial Reporting Standards, IFRS), arvopaperimarkkinalakia ja soveltuvia Finanssivalvonnan asettamia standardeja sekä Helsingin pörssin sääntöjä. Metson toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen laadinnassa noudatetaan kirjanpitolakia ja kirjanpitolautakunnan ohjeita ja lausuntoja.

Metson hallintoelimet

Metson ylintä päätösvaltaa käyttävät osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Johtamisesta vastaavat yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja. Metson muu johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen tehtävässään. Hallitus pyrkii varmistamaan, että Metsossa noudatetaan hyviä hallinnointiperiaatteita.

Yhtiökokous

Jokaisella Metson osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen, ja kukin osake vastaa yhtä ääntä. Päätökset tehdään pääsääntöisesti yksinkertaisella äänten enemmistöllä ja tällaisia ovat päätökset tilinpäätöksen vahvistamisesta, osingon maksamisesta, hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Eräiden päätösten osalta edellytetään / osan määräenemmistöä: päätettäessä hallituksen osakeantivaltuuksista tai omien osakkeiden hankintavaltuutuksista tai yhtiöjärjestyksen muuttamisesta.

Yhtiökokoukseen osallistuminen edellyttää, että osakkeenomistaja on merkitty Metson osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä, joka on kahdeksan arkipäivää ennen kokousta, ja että hän ilmoittautuu kokoukseen viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja voidaan merkitä tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten, jos osakkeenomistajalla on osakkeiden perusteella oikeus olla merkittynä osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä. Osallistuminen edellyttää lisäksi etukäteisilmoitusta vähintään kutsussa ilmoitettuun ajankohtaan mennessä.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle osakeyhtiölain mukaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Metso ilmoittaa verkkosivuillaan päivämäärän, johon mennessä tällainen vaatimus on toimitettava. Vaatimuksen katsotaan aina tulleen riittävän ajoissa, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle viimeistään neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista.

Julkaisemme kokouskutsun aikaisintaan kaksi kuukautta ja viimeistään päivää ennen kokousta vähintään kahdessa, Helsingissä säännöllisesti ilmestyvässä sanomalehdessä tai toimitamme sen suoraan

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on Metson ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous pidetään kerran vuodessa ennen kesäkuun loppua. Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista asioista, joita ovat muun muassa:

• t tilinpäätöksen vahvistaminen
• t taseen osoittaman voiton käyttäminen
• t hallituksen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja jäsenten valinta sekä heidän palkkioistaan päättäminen
• t hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vastuuvapaudesta päättäminen
• t tilintarkastajan valinta ja palkkiosta päättäminen
• t hallituksen tai osakkeenomistajan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset (esim. yhtiöjärjestyksen muuttaminen, omien osakkeiden hankinta, osakeanti, erityisten oikeuksien antaminen)

osakkeenomistajille lain niin vaatiessa. Lisäksi julkaisemme kokouskutsun pörssitiedotteena heti hallituksen päätettyä yhtiökokouksen koollekutsumisesta. Yhtiökokouksen esityslista, päätöksentekoesitykset ja kokousaineisto ovat saatavilla verkkosivustollamme viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Varsinainen yhtiökokous pidettiin .. Helsingissä. Yhtiökokoukseen osallistui henkilökohtaisesti tai valtakirjalla osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin , prosenttia yhtiön äänistä. Kaikki hallituksen jäsenet Jaakko Rauramoa lukuun ottamatta, kaikki hallitukseen ehdolla olevat henkilöt, Metson nimitystoimikunnan puheenjohtaja, Metson toimitusjohtaja ja Metson johtoryhmä sekä yhtiökokouksen nimeämä Metson ulkoinen tilintarkastaja olivat läsnä yhtiökokouksessa.

KATSO LINKKI 2

Nimitystoimikunta

Yhtiökokouksen päätöksellä perustettu nimitystoimikunta valmistelee hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset seuraavalle varsinaiselle yhtiökokoukselle. Olemme soveltaneet tämänkaltaista käytäntöä vuodesta lähtien Metson suurimman omistajan, Solidiumin (aikaisemmin Suomen valtio) ehdotuksesta. Toimikunnan muodostavat vuosittain yhtiökokouksen päättämänä ajankohtana neljän suurimman osakkeenomistajan edustajat. Jos osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, se siirtyy seuraavaksi suurimmalle osakkeenomistajalle. Lisäksi nimitystoimikuntaan kuuluu asiantuntijajäsenenä hallituksen puheenjohtaja. Toimikunta kokoontuu hallituksen puheenjohtajan kutsusta ja valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Vuoden 2011 yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita valmisteleva nimitystoimikunta

Metson neljä suurinta osakkeenomistajaa nimesivät .. nimitystoimikuntaan seuraavat edustajat:

Kari Järvinen (diplomi-insinööri, MBA, s. ), toimitusjohtaja, Solidium Oy; Lars Förberg (kauppatieteiden maisteri, s. ), johtaja ja osakas, Cevian Capital; Matti Vuoria (varatuomari, humanististen tieteiden kandidaatti, s. ), toimitusjohtaja, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma ja Harri Sailas (ekonomi, s. ), toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Toimikunta valitsi puheenjohtajakseen Kari Järvisen ja hallituksen puheenjohtaja Jukka Viinanen toimi sen asiantuntijajäsenenä.

Nimitystoimikunta kokoontui kolme kertaa ja teki kokoontumatta yhden yksimielisen päätöspöytäkirjan, ja antoi .. Metson hallitukselle ehdotuksensa .. pidettävää varsinaista yhtiökokousta varten. Nimitystoimikunta ehdottaa hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksaa ja Maija-Liisa Frimanin, Christer Gardellin, Yrjö Neuvon, Erkki Pehu-Lehtosen, Pia Rudengrenin, Jukka Viinasen ja Mikael von Frenckellin valitsemista uudelleen. Hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan valittavaksi Jukka Viinanen ja varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Friman. Lisäksi ehdotetaan, että hallitukseen valitaan uudeksi jäseneksi Ozey K. Horton, Jr. Nimitystoimikuntakunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan palkkiona euroa vuodessa. Varapuheenjohtajalle ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle ehdotetaan maksettavaksi euroa ja muille hallituksen jäsenille euroa vuodessa. Lisäksi maksetaan euron palkkio pohjoismaissa asuville, euron palkkio muualla Euroopassa asuville ja euron palkkio Euroopan ulkopuolella asuville hallituksen jäsenille niistä hallituksen ja valiokuntien kokouksista, joihin he osallistuvat. Nimitystoimikunta ehdottaa, että vuosipalkkiosta prosenttia maksetaan markkinoilta hankittavina Metso Oyj:n osakkeina.

Hallitus

Hallitus valvoo Metson johtamista ja toimintaa. Se myös päättää merkittävistä strategiaan, investointeihin, organisaatioon ja rahoitukseen liittyvistä asioista.

Hallitukseemme kuuluu viidestä kahdeksaan varsinaista jäsentä, jotka yhtiökokous valitsee kerrallaan kaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun saakka. Hallitukseen ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt vuotta. Suomen hallinto edustuslain perusteella henkilöstön edustaja osallistuu kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana ilman äänioikeutta tai juridista vastuuta hallituksen päätöksistä. Hallituksen jäsenten nimeämiselle ei ole määritelty erityistä järjestystä.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Se on päätösvaltainen, kun paikalla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä ja heistä yksi on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on

kannattanut. Äänten mennessä tasan puheenjohtajan ääni ratkaisee. Toimitusjohtaja ja CFO osallistuvat hallituksen kokouksiin ja lakiasiainjohtaja toimii hallituksen sihteerinä. Muut Metson johtoryhmän jäsenet ja muu johto osallistuvat kokouksiin tarvittaessa.

Hallituksen työskentelyssä keskeisiä aihealueita olivat Metson liiketoiminnan strateginen kehittäminen, toimitusjohtajan ja muun ylimmän johdon seuraajavalin-

HALLITUKSEN TÄRKEIMMÄT TEHTÄVÄT

Hallituksen tärkeimmät tehtävät ovat

• t hyväksyä Metson pitkän aikavälin tavoitteet ja strategia
• t hyväksyä vuosittain liiketoimintasuunnitelmat ja muut merkittävät toimintasuunnitelmat
• t hyväksyä Metson organisaatiorakenne ja kannustinjärjestelmän periaatteet
• t nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtaja ja hyväksyä varatoimitusjohtajan, Metson johtoryhmän jäsenten ja raportointisegmenteistä vastaavien johtajien nimittäminen ja erottaminen
• t seurata ja arvioida toimitusjohtajan toimintaa ja päättää hänen palkkioistaan ja muista eduistaan
• t varmistaa, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on järjestetty asianmukaisesti ja että välitilinpäätökset ja tilinpäätökset on laadittu asianmukaisesti
• t varmistaa, että yhtiöllä on riittävät suunnittelu-, tieto- ja valvontajärjestelmät kirjanpidon ja varainhoidon valvontaan sekä riskienhallintaan
• t tehdä ehdotukset yhtiökokoukselle ja kutsua yhtiökokous koolle
• t päättää asioista, jotka ovat epätavallisia tai laajakantoisia, kuten suuret investoinnit, yritysostot ja myynnit sekä päätökset merkittävistä yhteisyrityksistä ja lainasopimuksista; hallitus päättää lisäksi periaatteista, joiden mukaan Metso antaa takauksia

• t hyväksyä Metson noudattamat periaatteet kuten hallinnoinnin, riskienhallinnan, talouden valvonnan, rahoituksen, sisäisen tarkastuksen, tietoturvan, viestinnän, henkilöstöhallinnon ja ympäristöasioiden hoidon periaatteet, tiedonantopolitiikka sekä Metson toimintaperiaatteet

• Sivulla oleva tilintarkastuskertomus kattaa hallituksen toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen

• Yhtiökokouksen päätökset www.metso.com/ yhtiokokous

nat, markkinoiden asteittaiseen toipumiseen valmistautuminen sekä Energia- ja ympäristöteknologiasegmentin kehitysvaihtoehdot.

Hallitus käsitteli myös Metson globaalin läsnäolon kehittämistä, Metson HR-prosesseja, palveluliiketoiminnan kehitystä ja yrityskauppoja sekä seurasi säännöllisesti konsernin ja sen eri liiketoimintojen taloudellista kehitystä.

Hallitus teki työskentelystään itsearvioinnin. Arvioinnissa käsiteltiin muun muassa hallituksen kokoonpanoa, työskentelyn tehokkuutta ja painopistettä, hallitukselle toimitettujen ja sen käyttämien tietojen, materiaalien ja järjestelmien laatua sekä keskustelun tasoa ja avoimuutta. Arvioinnin tuloksia käytetään hallituksen työskentelyn kehittämiseen.

Vuoden yhtiökokous valitsi hallitukseen seitsemän jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jukka Viinanen ja varapuheenjohtajaksi Maija-Liisa Friman. Uusiksi jäseniksi valittiin Erkki Pehu-Lehtonen ja Mikael von Frenckell. Hallituksen jäseninä jatkoivat Christer Gardell, Yrjö Neuvo ja Pia Rudengren. Henkilöstön edustaja Jukka Leppänen osallistui kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana. Kaikki hallituksen jäsenet olivat riippumattomia Metsosta ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus ei jakanut jäsenilleen erityisiä liiketoiminnan seurannan painopistealueita. Hallitus kokoontui kymmenen kertaa vuonna , ja sen jäsenten osallistumisprosentti oli . Lisäksi se teki kokoontumatta yhden yksimielisen päätöspöytäkirjan.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksellamme on kaksi pysyvää valiokuntaa: tarkastusvaliokunta sekä palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet keskuudestaan vuosittaisessa järjestäytymiskokouksessaan ja valvoo valiokuntien toimintaa. Kummallakin valiokunnalla on hallituksen hyväksymä työjärjestys.

Tarkastusvaliokunta Tarkastusvaliokunta valvoo taloudellista raportointiamme ja valmistelee hallitukselle taloudellisen tilanteemme seurantaan, talousraportointiin, tarkastukseen ja riskienhallintaan liittyviä asioita. Tarkastusvaliokunta muun muassa:

• t arvioi Metson tilinpäätös- ja osavuosikatsausluonnokset sekä tilinpäätösperiaatteet, merkittäviin tai poikkeuksellisiin liiketapahtumiin liittyvät laskelmat ja kirjauskäytännöt, johdon ennusteet sekä Metson lyhyen aikavälin näkymiin liittyvät kannanotot
• t arvioi lakien, määräysten ja sisäisten ohjeiden noudattamista sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta
• t käsittelee Metson selvityksen yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• t hyväksyy sisäisen tarkastuksen ja ulkopuolisen tilintarkastuksen tarkastussuunnitelmat sekä perehtyy tarkastuskertomuksiin
• t valmistelee tilintarkastajien valintaa, valvoo tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tarkastusta, arvioi ja käy läpi tilintarkastuskertomukset tilintarkastajien kanssa sekä arvioi tilintarkastuksen laatua ja laajuutta. Lisäksi se arvioi tilintarkastajien riippumattomuutta, erityisesti näiden Metsolle tar-

joamien muiden palvelujen mahdollista vaikutusta riippumattomuuteen

• t arvioi yhtiön johdon, sisäisen tarkastuksen ja ulkopuolisen tilintarkastajan tai muiden ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa Metson taloudellista raportointia ja raportointimenetelmiä
• t hyväksyy ulkopuolisten tilintarkastuspalvelujen hankintaperiaatteet ja ulkopuolisen tilintarkastajan vuosittaiset tilintarkastuspalkkiot
• t pitää yllä menettelyjä, jotka mahdollistavat kirjanpitoa, sisäistä valvontaa tai sisäistä tarkastusta koskevien valitusten vastaanottamisen ja käsittelemisen sekä työntekijöiden mahdollisten nimettömien ja luottamuksellisten huomautusten tekemisen väärinkäytöksistä, petoksista sekä kirjanpito- tai tilintarkastusasioista

Valiokunta kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Siihen kuuluu valiokunnan puheenjohtaja ja kaksi jäsentä, jotka hallitus valitsee yhtiöstä riippumattomien jäsentensä keskuudesta ja joista vähintään yhden on oltava riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan tehtävien suorittamiseen riittävä pätevyys. Lisäksi vähintään yhdellä jäsenellä on oltava asiantuntemusta erityisesti laskentatoimesta, kirjanpidosta tai tilintarkastuksesta.

Säännönmukaisten tehtäviensä lisäksi tarkastusvaliokunta käsitteli muun muassa Metson rahoitustilannetta ja nettokäyttöpääoman pienentämiseksi tehtyjä toimenpiteitä, ja raportointikäytäntöjä koskien kertaluonteisten erien raportointia. Lisäksi valiokunta arvioi Metson globaalia verotilannetta ja verosuunnitteluun liittyviä asioita, läpikävi analyysin viime vuosien yritysostojen onnistumisesta sekä seurasi globaalien toiminnanohjausjärjestelmäprojektien etenemistä. Lisäksi valiokunta kävi läpi taloudelliselta vaikutusajaltaan rajoittamattomien aineettomien hyödykkeiden arvonalentumistestauksen tulokset. Testien perusteella ei tehty arvonalentumiskirjauksia. Tarkastusvaliokunta käsitteli myös Metson hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevan selvityksen. Tarkastusvaliokunta ei käyttänyt ulkopuolisia neuvonantajia.

Tarkastusvaliokuntaan kuuluivat Pia Rudengren (pj. .. alkaen), Maija-Liisa Friman (pj. .. asti) ja .. alkaen Erkki Pehu-Lehtonen (.. asti Arto Honkaniemi). Kaikki nykyiset jäsenet ovat riippumattomia merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunta kokoontui viisi kertaa, ja jäsenten osallistumisprosentti oli . Tarkastusvaliokunnan sihteerinä toimi CFO Olli Vaartimo. Kokouksiin osallistuivat myös toimitusjohtaja Jorma Eloranta sekä ulkoinen tilintarkastaja Johan Kronberg PricewaterhouseCoopers Oy:stä.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta muun muassa

t arvioi ja seuraa Metson palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien kilpailukykyä ja HR-asioihin liittyviä kysymyksiä, kuten osaamisen ja kykyjen kehittämistä ja Metson ylemmän johdon seuraajasuunnittelua

• t arvioi toimitusjohtajan toimintaa ja palkitsemisperusteita
• t valmistelee ja tekee hallitukselle ehdotuksen toimitusjohtajan palkka- ym. eduista
• t tekee hallitukselle toimitusjohtajan valmistelujen pohjalta ehdotukset Metson johtoryhmän jäsenten nimittämisestä
• t päättää johtoryhmän jäsenten palkka- ym. eduista. Valiokunta voi valtuuttaa puheenjohtajansa päättämään näistä. Toimitusjohtaja antaa valiokunnan puheenjohtajan hyväksyttäväksi ehdotukset muiden toimitusjohtajalle raportoivien henkilöiden palkka- ym. eduista

Vähintään kahdesti vuodessa kokoontuvaan valiokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Kaikki jäsenet ovat riippumattomia yhtiöstä. Myös toimitusjohtaja osallistuu kokouksiin lukuun ottamatta kohtia, jolloin käsitellään häntä itseään koskevia asioita.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan päätehtäviä olivat toimitusjohtajan seuraajan ja Metson johtoryhmän jäsenten nimitysehdotusten valmistelu, vuoden tulospalkkio-ohjelman toteuttamisen seuranta ja vuoden ohjelman suunnittelu sekä vuosien – osakepohjaisen kannustinjärjestelmän suunnittelu. Valiokunta käytti ulkopuolisia neuvonantajia seuraajasuunnitteluun liittyen ja on huolehtinut siitä, etteivät neuvonantajat ole toimineet samanaikaisesti henkilöstöosaston tai toimivan johdon neuvonantajana.

Palkitsemis- ja henkilöstövaliokuntaan kuuluivat Jukka Viinanen (pj.), Christer Gardell, Yrjö Neuvo ja .. alkaen Mikael von Frenckell. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan sihteerinä toimi .. saakka lakiasiainjohtaja Aleksanteri Lebedeff, minkä jälkeen sihteerinä toimi henkilöstöjohtaja Merja Kamppari. Valiokunta kokoontui yhdeksän kertaa vuoden aikana ja osallistumisprosentti oli . Lisäksi valiokunta teki kaksi yksimielistä päätöspöytäkirjaa ilman kokoontumista.

Hallituksen jäsenten kokousaktiivisuus

			Palkitsemis- ja
		Tarkastus	henkilöstö
1.1. – 31.12.2010	Hallitus	valiokunta	valiokunta
Jukka Viinanen	10/10		9/9
Jaakko Rauramo ¹⁾	1/2		2/3
Maija-Liisa Friman	10/10	5/5
Mikael von Frenckell ²⁾	8/8		6/6
Christer Gardell	10/10		8/9
Arto Honkaniemi ³⁾	2/2	1/1
Yrjö Neuvo	10/10		9/9
Erkki Pehu-Lehtonen ⁴⁾	8/8	4/4
Pia Rudengren	10/10	5/5
Jukka Leppänen
(henkilöstön edustaja)	10/10

¹⁾ Hallituksen jäsen ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 30.3. asti. Hallitus kokoontui 30.3. mennessä 2 kertaa ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta 3 kertaa.

• ²⁾ Hallituksen jäsen ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen 30.3. alkaen. Hallitus kokoontui 30.3. alkaen 8 kertaa ja henkilöstö- ja palkitsemisvaliokunta 6 kertaa.
• ³⁾ Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 30.3. asti. Hallitus kokoontui 30.3. mennessä 2 kertaa ja tarkastusvaliokunta 1 kerran.
• ⁴⁾ Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 30.3. alkaen. Hallitus kokoontui 30.3. alkaen 8 kertaa ja tarkastusvaliokunta 4 kertaa.

Yrityksen johtaminen Toimitusjohtaja

Toimitusjohtajamme vastaa Metson liiketoimintojen johtamisesta Suomen osakeyhtiölain, hallinnointisäännösten ja hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtajan nimittää ja tarvittaessa erottaa tehtävästään hallitus, jolle hän raportoi muun muassa yhtiön taloudellisesta tilasta, liiketoimintaympäristöstä ja muista merkittävistä asioista. Toimitusjohtaja valmistelee hallituksen ja sen valiokuntien käsiteltävinä olevat asiat ja panee täytäntöön niiden tekemät päätökset. Toimitusjohtaja ohjaa ja valvoo Metson ja sen liiketoimintojen toimintaa. Lisäksi hän on Metson johtoryhmän ja Metso Executive Forumin puheenjohtaja.

Metson johtoryhmä (MET)

Toimitusjohtaja ja muut hallituksen nimittämät jäsenet muodostavat Metson johtoryhmän. Johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa mm. liiketoimintasuunnitelmien, strategian, toimintaperiaatteiden sekä muiden yhteisten asioiden valmistelussa.

Metso Executive Forum (MEF)

Johtoryhmän rinnalle vuonna perustettu Metso Executive Forum koostuu johtoryhmän jäsenistä ja tärkeimpien liiketoimintojen ja markkina-alueiden johdosta sekä henkilöstöjohtajasta. Se avustaa toimitusjohtajaa strategian toimeenpanossa ja kehittämisessä ja keskittyy Metson tärkeimpien kehitysasioiden käsittelemiseen ja osaamisen jakamiseen Metson sisällä. MEF kokoontuu kahdesta neljään kertaa vuodessa jakamaan parhaita käytäntöjä, käynnistämään ja seuraamaan konserninlaajuisia aloitteita sekä edistämään liiketoimintojen välisiä synergioita. MET nimittää MEF:in.

Liiketoimintalinjojen ja raportointisegmenttien johto

Metson liiketoiminta on organisoitu yhdeksään liiketoimintalinjaan, jotka puolestaan muodostavat kolme raportointisegmenttiä. Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmentissä liiketoimintalinjat ovat Palvelut sekä Laitteet ja järjestelmät; Energia- ja ympäristöteknologiasegmentissä Voimantuotanto, Automaatio ja Kierrätys; sekä Paperi- ja kuituteknologiasegmentissä Paperit, Kuidut, Pehmopaperit ja Kudokset. Liiketoimintalinjojen johtajat vastaavat tulosvastuullisesti linjojen päivittäisestä johtamisesta ja raportoivat kukin oman raportointisegmenttinsä johtajalle.

Raportointisegmenteistä vastaavat johtajat raportoivat Metson toimitusjohtajalle ja pitävät hänet informoituna omien vastuualueidensa toiminnallisesta tuloksesta sekä liiketoimintaympäristön kehityksestä. He vastaavat liiketoimintalinjojen liiketoiminnan ja strategian kehittämisestä, Metson suunnitelmien, strategioiden ja periaatteiden toteuttamisesta liiketoimintalinjoissa sekä liiketoimintalinjojen välisestä yhteistyöstä.

Tytäryhtiöiden hallitukset

Tytäryhtiöiden hallitukset varmistavat, että kaikkia Metsoon kuuluvia yhtiöitä johdetaan voimassa olevien lakien, säännösten ja Metson periaatteiden mukaisesti. Merkittävien tytäryhtiöiden hallituksiin kuuluvat

puheenjohtajana toimiva Metson toimitusjohtaja ja kahdesta neljään toimitusjohtajan nimeämää jäsentä, pääsääntöisesti Metson johtoryhmästä. Metson toimitusjohtaja päättää konserniin kuuluvien holding- ja muiden yhtiöiden hallitusten jäsenistä ja mahdollisista lisätehtävistä.

Johtoryhmä kokoontui vuoden aikana kahdeksan kertaa. Sen keskeisimpiä tehtäviä olivat muun muassa Metson liiketoiminnan strateginen kehittäminen ja taloudellisen tilanteen kehittymisen seuraaminen. Johtoryhmä käsitteli myös Metson globaalin läsnäolon kehittämistä, HR-prosesseja ja palveluliiketoiminnan kehitystä ja yrityskauppoja sekä valmisteli Metson uutta visiota, missiota, johtamisperiaatteita ja arvoja. Johtoryhmä myös käsitteli ja päivitti Metson strategian hallituksen käsittelyä varten.

Metso Executive Forumin käsittelemiä asioita olivat muun muassa Metson strategia ja siitä viestiminen, johtamisen (leadership) kehittäminen, parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä konserninlaajuisten teemojen ja kehityshankkeiden seuranta. MEF kokoontui vuoden aikana neljä kertaa.

Metson toimitusjohtajana toimi Jorma Eloranta. Matti Kähkönen nimitettiin .. alkaen Metson uudeksi toimitusjohtajaksi Elorannan siirtyessä eläkkeelle. Talousja rahoitusjohtaja Olli Vaartimo jatkoi Metson varatoimitusjohtajana .. asti, minkä jälkeen varatoimitusjohtajana ja toimitusjohtajan sijaisena on toiminut Matti Kähkönen. Heidän lisäkseen Metson johtoryhmän jäseninä jatkoivat Pasi Laine, Bertel Langenskiöld ja Kalle Reponen. Joulukuussa Metsolle nimitettiin uusi .. aloittava johtoryhmä ja määriteltiin jäsenten vastuualueet. Uuden johtoryhmän jäseniä ovat: Matti Kähkönen (pj.), Kaivos- ja maarakennusteknologian johtaja Andrew Benko, Energia- ja ympäristöteknologian johtaja Perttu Louhiluoto, Paperi- ja kuituteknologian johtaja Pasi Laine, talous- ja rahoitusjohtaja Harri Nikunen, henkilöstöjohtaja Merja Kamppari ja strategiajohtaja Kalle Reponen. Olli Vaartimo ja Bertel Langenskiöld saavuttivat heidän johtajasopimuksensa mukaisen eläkeiän syksyllä , eivätkä jatka MET:issä .. jälkeen.

Metso Executive Forumin uudeksi jäseneksi nimitettiin tammikuussa Paperi- ja kuituteknologian Etelä-Amerikan aluejohtaja Celso Tacla. KATSO LINKIT 1 JA 2

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteet

Sisäinen valvontamme pyrkii varmistamaan, että toimintamme on voimassa olevien EU:ssa hyväksyttyjen lakien ja määräysten sekä toimintaperiaatteidemme mukaista, ja että taloudellinen ja toiminnallinen raportointimme on luotettavaa. Lisäksi se pyrkii turvaamaan omaisuutemme ja varmistamaan toiminnan kokonaistehokkuuden Metson strategisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Sisäisen valvontamme toimintamallit ovat linjassa riskienhallintaprosessimme kanssa. Riskienhallinnan tavoitteena on tukea Metson strategiaa ja tavoitteiden saavuttamista ennakoimalla ja hallitsemalla mahdollisia liiketoimintamme uhkia ja

mahdollisuuksia. Seuraavassa esitetty kuvaus keskittyy taloudelliseen raportointiprosessiin liittyviin sisäiseen valvonnan ja riskienhallinnan pääpiirteisiin. KATSO LINKKI 3

Metson taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimintamalli on suunniteltu siten, että saadaan riittävä varmuus taloudellisen raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että tilinpäätös on laadittu voimassa olevien lakien ja määräysten, yleisesti hyväksyttyjen tilinpäätösperiaatteiden (IFRS) ja muiden listayhtiöille asetettujen vaatimusten mukaisesti. Metson sisäisen valvonnan kokonaisjärjestelmä perustuu COSO:n (Committee of Sponsoring Organizations) julkaisemaan viitekehykseen ja kattaa sisäisen valvonnan viisi keskeistä osa-aluetta: valvontaympäristö, riskien arviointi, valvontatoiminnot, viestintä ja tiedotus sekä seuranta.

Valvontaympäristö

Päävastuu taloudellisen raportoinnin sisäisestä valvonnasta on hallituksellamme. Hallituksen kirjallisesti vahvistamassa virallisessa työjärjestyksessä selvitetään hallituksen vastuut ja määritellään hallituksen ja sen valiokuntien sisäinen työnjako. Lisäksi hallitus on nimittänyt tarkastusvaliokunnan, jonka päätehtävä on varmistaa, että taloudellista raportointia, riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa varten määriteltyjä periaatteita noudatetaan ja että yhtiön tilintarkastajiin pidetään yllä asianmukaisia suhteita. Vastuu tehokkaan valvontaympäristön säilyttämisestä ja taloudelliseen raportointiin liittyvästä sisäisen valvonnan jatkuvasta toiminnasta on toimitusjohtajalla. Sisäinen tarkastuksemme raportoi kaikista merkittävistä asioista tarkastusvaliokunnalle ja toimitusjohtajalle. Sisäinen tarkastus pyrkii kehittämään ja tehostamaan Metson taloudellista raportointia koskevaa sisäistä valvontaa keskittymällä ennakoivasti sisäiseen valvontaympäristöön ja seuraamalla sisäisen valvonnan tehokkuutta. Tärkeimpiä taloudellista raportointiamme ohjaavia sisäisiä työkaluja ovat Metson toimintaperiaatteet, sisäistä valvontaa koskeva politiikka ja standardimme, rahoituspolitiikkamme sekä laskentaperiaatteemme ja raportointiohjeemme, joissa määritellään kirjanpito- ja raportointisäännöt, sekä Metson määrittelemät taloudellista raportointia koskevat sisäisen valvonnan prosessit ja vähimmäisvaatimukset.

Riskien arviointi

Metson taloudelliseen raportointiin liittyvien riskien arvioinnin tavoitteena on tunnistaa ja arvioida merkittävimmät taloudelliseen raportointiin vaikuttavat riskit konsernin, raportointisegmenttien, yksiköiden, toimintojen ja prosessien tasolla. Arviointi käsittää muun muassa petoksiin ja lainvastaiseen toimintaan liittyvät riskit sekä omaisuuden menetykseen tai väärinkäyttöön liittyvät riskit. Arvioinnin tuloksena määritellään valvonnan tavoitteet, joiden avulla pyrimme varmistamaan, että taloudelliselle raportoinnille asetetut perusvaatimukset täyttyvät. Tarkastusvaliokunnalle toimitetaan säännöllisesti tietoa tärkeimpien riskialueiden kehityksestä sekä näillä alueilla toteutetuista ja suunnitelluista toimista sekä toimenpiteistä riskien pienentämiseksi.

Valvontatoiminnot

Sisäisen Metso Compliance -ohjelman tarkoituksena on taata tuottamamme taloudellisen tiedon virheettömyys ja luotettavuus sekä se, että kaikissa yksiköissämme noudatetaan yhteisiä hallinnointiperiaatteita. Ohjelman tavoitteena on muodostaa Metsoon yhtenäinen valvontaympäristö noudattamalla asianmukaisia sisäisen valvonnan periaatteita eri liiketoimintaprosesseissa ja jakaa sisäiseen valvontaan liittyviä parhaita käytäntöjä. Ohjelman taustalla on aiempi Metson osakkeen noteeraus Yhdysvalloissa vuoteen asti ja siinä yhteydessä noudattamamme Sarbanes-Oxley (SOX) -lainsäädäntö. Kaikkia yksiköitämme koskeva Metso Compliance on SOX-raportointia joustavampi ja joiltakin osin kattavampi. SOX-vaatimusten mukaisesti valvontastandardimme määrittävät sisäisen valvonnan perustason, joka kaikkien yksiköiden on saavutettava. Yksiköiden testaamisesta vastaa sisäinen tarkastus apunaan koulutetut metsolaiset testaajat eri puolilta organisaatiotamme. SOX-järjestelmästä poiketen ulkopuoliset tilintarkastajat eivät anna erillistä lausuntoa sisäisten kontrolliemme toimivuudesta, mutta he käyttävät työssään laajasti hyväkseen Metson Compliance -ohjelman yhteydessä syntyvää dokumentaatiota.

Sisäistä valvontaa koskevat standardimme on suunniteltu varmistamaan, että paikallinen johto kussakin Metson yksikössä suunnittelee ja panee tehokkaasti täytäntöön valvonnan kannalta tärkeimpiä, valittuihin keskeisiin talouden ja liiketoiminnan hallinnollisiin prosesseihin liittyviä menettelytapoja kaikissa Metson yksiköissä. Tätä täydennetään eriyttämällä organisaatioissa toisistaan keskeiset tehtävät ja niiden valvonta. Asianmukaisesti järjestetyt sisäiset valvontamekanismit suojaavat meitä myös mahdollisilta väärinkäytöksiltä. Sisäistä valvontaa koskevissa standardeissa luetellaan valvontastandardit valituille liiketoimintaprosesseille, joita ovat myynti- ja projektitoiminta, ostotoiminta, palkanlaskenta, varastot, rahoitus, taloudellinen raportointi, käyttöomaisuus ja tietotekniset järjestelmät. Näiden osalta luetellaan tehtävät, jotka tulee eriyttää toisistaan. Yksiköt dokumentoivat keskeisille liiketoimintaprosesseilleen käytössä olevat valvontatoiminnot ja Metson Compliance -ohjelmassa arvioidaan ja testataan valvontamenettelyjen toimivuutta. Ohjelma myös edellyttää mahdollisten puutteiden korjaamista.

Alkuperäisen vuonna tehdyn suunnitelman mukaisesti Metso Compliance -ohjelma vietiin päätökseen vuoden loppuun mennessä. Ohjelman mukaisesti testattiin yksikköä, joista useimmat merkittävimmät yksiköt kahteen kertaan. Uusintatestausten jälkeen yksikköä läpäisi kokonaisuudessaan Metson Compliance-ohjelman kontrollien vaatimustason.

Ohjelma jatkuu vuonna uudistettuna siten, että sisäinen tarkastus ja Compliance-testaus yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. Valvontavaatimusten osalta painotusta lisätään liiketoiminnan kannalta keskeisimpiin kohtiin. Kestävä kehitys ja toimipisteiden turvallisuus ovat jatkossa osa Metson Compliance -vaatimuksia. Lisäksi Metson käyttöönottamat uudet järjestelmät mahdollistavat huomattavasti tehokkaammat valvontamenettelyt, mikä myös huomioidaan Complianceohjelmassa.

Viestintä ja tiedotus

Turvataksemme tehokkaan ja toimivan sisäisen valvontaympäristön pyrimme varmistamaan Metson sisäisen ja ulkoisen viestinnän avoimuuden, läpinäkyvyyden, oikeellisuuden ja oikea-aikaisuuden. Tietoa taloudellista raportointiamme ohjaavista sisäisistä työkaluista eli esimerkiksi tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, taloudellista raportointia koskevat ohjeet ja tiedonantopolitiikka, on saatavilla Metson intranetistä. Järjestämme henkilöstölle koulutusta sisäiseen valvontaan liittyvissä asioissa ja sisäisen valvonnan työkalujen käytössä. Metson CFO ja sisäisestä tarkastuksesta vastaava johtaja raportoivat sisäiseen valvontaan liittyvän työn tuloksista säännöllisesti tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunnan työn tuloksina syntyvistä huomautuksista, suosituksista sekä päätös- ja toimenpide-ehdotuksista raportoidaan hallitukselle jokaisen tarkastusvaliokunnan kokouksen jälkeen.

Seuranta

Taloudellista raportointia koskevan sisäisen valvonnan tehokkuutta valvovat hallitus, tarkastusvaliokunta, toimitusjohtaja, konsernijohto, sisäinen tarkastus, raportointisegmenttien johto ja eri konserniyhtiöiden johto. Valvonta kattaa kuukausittaisten taloudellisten raporttien seurannan, rullaavien ennusteiden ja suunnitelmien läpikäynnin sekä sisäisen tarkastuksen raportit ja ulkopuolisten tilintarkastajien neljännesvuosiraportit. Sisäinen tarkastuksemme arvioi vuosittain Metson toiminnan tehokkuutta sekä riskienhallinnan riittävyyttä ja raportoi sisäisen valvonnan prosesseihin liittyvistä riskeistä ja heikkouksista. Sisäinen tarkastus laatii vuosittaisen tarkastussuunnitelman, jonka tilasta ja tuloksista se raportoi säännöllisesti Metson johdolle, tilintarkastajille ja tarkastusvaliokunnalle. Lisäksi sisäinen tarkastuksemme ja ulkoinen tilintarkastaja pitävät säännöllisesti kokouksia, joissa seurantatyötä koordinoidaan.

Valvonnassa keskeisiä osa-alueita olivat nettokäyttöpääoman hallinta, kustannusrakenteen kilpailukyky sekä uusien tuotannonohjausjärjestelmien toiminta.

Lakien ja toimintaperiaatteiden noudattaminen

Noudatamme kaikessa toiminnassamme voimassaolevia lakeja ja säädöksiä, sisäisiä politiikkoja ja ohjeita sekä yleisesti hyväksyttyjä menettelytapoja. Lisäksi toimintaamme ohjaavat Metson omat toimintaperiaatteet ja arvot. Toimintaperiaatteemme käsittelevät Metson yrityskulttuuria, yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja sekä sitoutumista lakien ja säännösten noudattamiseen. Ne tukevat vastuullista toimintaa, kestävää kehitystä ja menestystämme. Toimintaperiaatteidemme pohjana on YK:n ihmisoikeuksien julistus ja allekirjoittamamme YK:n Global Compact -aloite sekä Kansainvälisen työjärjestön ILO:n julistus työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista. Lisäksi niissä on otettu soveltuvin osin huomioon OECD:n monikansallisille yrityksille suunnatut toimintaohjeet.

• Ajantasaiset tiedot Metson johdosta www.metso.com/ johto
• Lisätietoja Metson johdosta myös sivuilla –
• Kattavampi kuvaus Metson riskienhallinnasta on esitetty sivuilla – ja verkkosivustollamme www.metso.com/ riskit

Edellytämme, että jokainen työntekijämme on perehtynyt oman tehtäväalueensa lainsäädäntöön ja toimintaohjeisiin. Liiketoimintojen johto on vastuussa oman toimialueensa sisäisestä valvonnasta. Sisäisten tarkastusten yhteydessä pyrimme varmistamaan, että tarkastettavassa yksikössä kaikki tuntevat omaa toimintaansa koskevat lait, määräykset ja periaatteet ja että he noudattavat niitä. Toiminnan asianmukaisuutta valvoo Metson johdon lisäksi hallituksen tarkastusvaliokunta, joka raportoi väärinkäytöksistä hallitukselle.

Sisäinen tarkastus

Sisäinen tarkastus arvioi eri toimintojemme tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä tarkastaa sisäisen valvonnan toimivuutta. Se pyrkii varmistamaan taloudellisen ja toiminnallisen raportoinnin oikeellisuuden, toiminnan lainmukaisuuden sekä yhtiön omaisuuden asianmukaisen hoidon. Vuonna sisäisen tarkastuksen piiriin otettiin eräitä työterveyteen ja -turvallisuuteen sekä ympäristönäkökohtiin liittyviä kontrolleja.

Lisäksi sisäinen tarkastus pyrkii toiminnallaan edistämään riskienhallinnan kehittymistä Metson eri toiminnoissa. Sisäisestä tarkastuksesta vastaava johtaja raportoi hallinnollisesti CFO:lle, mutta on suorassa yhteydessä myös toimitusjohtajaan sekä tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaan.

» KATSO LINKKI 1

Väärinkäytösepäilyistä raportoiminen

Ohjeistomme taloudellisten väärinkäytösten torjumiseksi määrittää muun muassa miten väärinkäytösepäilystä tulee yhtiössämme ilmoittaa, kuinka se selvitetään ja miten asia etenee. Metsolaisia rohkaistaan ilmoittamaan väärinkäytösepäilystä joko omalle esimiehelleen tai muulle johdolle, tarvittaessa suoraan sisäiselle tarkastukselle. Lisäksi metsolaisilla ja heidän yhteistyökumppaneillaan on mahdollisuus ilmoittaa epäilemistään taloudellisista väärinkäytöksistä luottamuksellisesti, ulkopuolisen tahon ylläpitämän Whistleblower -ilmoituskanavan kautta. Ilmoituksen voi jättää usealla eri kielellä joko verkkosivujen kautta, puhelimitse tai sähköpostitse, tarvittaessa myös nimettömänä. Epäillyt väärinkäytökset selvitetään viiveettä ja luottamuksellisesti. Sisäinen tarkastus ratkaisee kuinka asiaa selvitetään ja raportoi epäilystä tarkastusvaliokunnalle. Lakiasiat ja HR vastaavat yhdessä väärinkäytöksistä johtuvista jatkotoimenpiteistä.

Saimme Whistleblower- kanavan kautta kahdeksan ilmoitusta epäillyistä taloudellisista väärinkäytöksistä. Lisäksi sisäinen tarkastus sai kolme suoraa yhteydenottoa. Tarkemmissa tutkimuksissa todettiin yksi väärinkäytös. Sisäisessä tarkastuksessa ei noussut esiin väärinkäytöksiä. Todetut väärinkäytökset ohjattiin ohjeistomme mukaisesti tarkastusvaliokunnan käsittelyyn. Väärinkäytöksillä ei ollut merkittävää vaikutusta raportoituun taloudelliseen tulokseemme.

Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Metsolla on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Hallituksen tarkastusvaliokunta valmistelee tilintarkastajan valintaprosessia. Tilintarkastajan valinnassa on vuodesta ollut otettava huomioon, että peräkkäisten toimikausien yhteenlaskettu kesto voi olla päävastuullisen tilintarkastajan osalta enintään seitsemän vuotta. Tämä tarkoittaa, että Metson päävastuullinen tilintarkastaja Johan Kronberg voi toimia pisimmillään samassa tehtävässä vuoden tilintarkastukseen asti. Tilintarkastusyhteisön toimikauden pituudelle ei ole asetettu rajoituksia.

Lakisääteisessä tilintarkastuksessa tilintarkastajan tehtävänä on tarkastaa yhtiön tilikauden kirjanpito, toimintakertomus, tilinpäätös ja hallinto. Emoyhtiön tilintarkastajan on myös tarkastettava konsernitilinpäätös ja muut konserniyritysten keskinäiset suhteet.

Tilintarkastaja antaa yhtiön osakkeenomistajille lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen vuositilinpäätöksen yhteydessä. Tilintarkastaja raportoi pääasiassa tarkastusvaliokunnan kautta ja ainakin kerran vuodessa koko hallitukselle. Tarkastusvaliokunta arvioi ulkopuolisten tilintarkastajien toiminnan ja palvelut vuosittain ja päättää, onko tarpeen järjestää avoin tarjouskilpailu.

Tilintarkastajanamme on vuodesta toiminut KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Vuonna päävastuullisena tilintarkastajana oli Johan Kronberg, joka on toiminut yhtiön päävastuullisena tilintarkastajana vuodesta . Kilpailutimme tilintarkastuksen viimeksi vuonna . Tilintarkastajien tilintarkastukseen liittyvät palkkiot vuonna olivat , miljoonaa euroa.

Tilintarkastuspalkkiot

Milj. e	2008	2009	2010
Tilintarkastus	2,7	2,5	2,5
Veropalvelut	1,8	1,7	2,0
Muut palvelut	1,1	0,8	1,0
Yhteensä	5,6	5,0	5,5

Sisäpiiri

Noudatamme Helsingin pörssin sisäpiiriohjetta. Pysyvät sisäpiiriläisemme eivät saa käydä kauppaa Metson liikkeelle laskemilla arvopapereilla vuorokauteen ennen yhtiön osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista. Ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden Metson arvopaperien omistus on julkista. Heihin kuuluvat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen, päävastuullinen tilintarkastaja sekä johtoryhmän jäsenet. Lisäksi Metsolla on pysyviä yrityskohtaisia sisäpiiriläisiä ja erikseen nimettyjä hankekohtaisia sisäpiiriläisiä, joiden omistus ei ole julkista. Ylläpidämme rekisteriä ilmoitusvelvollisista sisäpiiriläisistämme Euroclear Finland Oy:n Sire-järjestelmässä, jossa arvopapereita koskevat omistustiedot saadaan suoraan arvo-osuusjärjestelmästä. KATSO LINKIT 2 JA 3

Johdon palkitseminen

Palkitsemisella pyritään Metsossa kannustamaan metsolaisia yksilöinä ja tiimeinä asetettujen taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen sekä

erinomaisiin suorituksiin. Palkkoja ja palkkioita määriteltäessä otetaan huomioon Metson taloudellinen tulos sekä sisäiset ja ulkoiset referenssit, ja niitä verrataan alan muissa yrityksissä vastaavista tehtävistä maksettaviin palkkoihin ja palkkioihin. Metson avainhenkilöilleen / keskeiselle johdolle tarjoamaan palkka- ja palkkiopakettiin sisältyvät kilpailukykyinen palkka ja henkilöstöedut paikallisen markkinakäytännön mukaan, ennalta määriteltyihin vuosittaisiin tulosmittareihin sidotut lyhyen aikavälin kannustimet sekä johdon ja osakkeenomistajien edut yhdistävät pitkän aikavälin kannustimet.

Hallituksen palkkiot

Yhtiökokous päättää hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista yhdeksi toimikaudeksi kerrallaan. Vuoden yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ennallaan. Vuosipalkkiot ovat:

• t Puheenjohtaja euroa
• t Varapuheenjohtaja euroa
• t Muut hallituksen jäsenet euroa

Lisäksi hallituksen jäsenille maksetaan euron palkkio niistä hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista, joihin he osallistuivat. Matkakulut korvataan ja päivärahat maksetaan Metson matkustuspolitiikan mukaisesti.

Vuoden yhtiökokouksen päätöksen perusteella yhtiön hallituksen jäsenet ovat käyttäneet vuosipalkkiostaan prosenttia Metso Oyj:n osakkeiden hankintaan. Hallituksen jäsenet hankkivat osakkeet markkinoilta .. julkistettua osavuosikatsausta seuranneiden kahden viikon aikana. Osakkeita hankittiin kappaletta, ja se vastaa , prosenttia koko Metson osakekannasta. Osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä ehtoja. Yksittäisten hallituksen jäsenten tässä yhteydessä hankkimat osakkeet on esitetty oheisessa taulukossa.

Hallituksen jäsen	Osakkeiden lukumäärä
Jukka Viinanen	1 377
Maija-Liisa Friman	838
Mikael von Frenckell	673
Christer Gardell	673
Yrjö Neuvo	673
Erkki Pehu-Lehtonen	673
Pia Rudengren	673
Yhteensä	5 580

KATSO LINKIT 2 JA 4

Hallituksemme toimiville jäsenille, joista kukaan ei ole yhtiön työntekijä, maksettiin rahana palkkiota yhteensä euroa .. päättyneeltä tilikaudelta. Hallituksen jäsenet eivät kuulu Metson tulospalkkauksen, osakepohjaisten kannustinjärjestelmien tai eläkejärjestelmien piiriin.

Toimitusjohtajan ja muun johtoryhmän palkkiot ja etuisuudet sekä niihin liittyvä päätöksentekojärjestelmä

Toimitusjohtajan palkka- ym. eduista sekä toimisuhteen muista ehdoista päättää hallitus. Hallituksen palkitsemisja henkilöstövaliokunta päättää muiden johtoryhmän

jäsenten palkka- ym. eduista toimitusjohtajan tekemän esityksen ja hallituksen hyväksymien yleisten periaatteiden pohjalta.

Johtoryhmän jäsenten, mukaan lukien toimitusjohtaja, palkitseminen muodostuu kokonaispalkasta (sisältäen rahapalkan ja tavanomaiset luontoisedut kuten autoedun, matkapuhelinedun ja joissakin tapauksissa asuntoedun) sekä pitkän ja lyhyen aikavälin kannustimista. Lyhyen aikavälin kannustimen muodostavat vuotuiset tulospalkkiot, joiden periaatteista päättää hallitus. Pitkän aikavälin kannustimina toimivat osakepohjaiset kannustinjärjestelmät, joiden piiriin kuuluvat mm. johtoryhmän jäsenet. Osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä päättää ja ne toteuttaa hallitus. Ohjelmiin liittyvistä omien osakkeiden hankintavaltuuksista ja osakeantivaltuutuksista päättää yhtiökokous. Metson aiemmista optio-ohjelmista ei ole liikkeellä eikä myönnettävissä optioita. Meillä ei tällä hetkellä ole ohjetta siitä, kuinka suuri osuus vuosittaisesta kokonaispalkastaan johdon jäsenten tulisi sijoittaa Metson osakkeisiin.

Lisäksi ylimmän johdon etuihin kuuluu yhtiön ottama lisäeläkevakuutus. Lisäeläkevakuutus on maksupohjainen muilla .. aloittavan uuden johtoryhmän jäsenillä kuin toimitusjohtaja Matti Kähkösellä, jonka lisäeläkevakuutus on etuuspohjainen. Toimitusjohtaja Jorma Elorannalla lisäeläkevakuutus on etuuspohjainen ja se mahdollistaa hänen jäämisensä eläkkeelle -vuotiaana. Metson hallitus on linjannut, ettei uusia etuuspohjaisia lisäeläkevakuutuksia oteta.

Tulospalkkiot

Hallitus vahvistaa vuosittain tulospalkkioiden ehdot ja palkitsemiskriteerit. Mahdollinen tulospalkkio perustuu ohjelmalle asetettujen taloudellisten tavoitteiden, kuten tulos ennen rahoituseriä, veroja ja aineettomien hyödykkeiden poistoja (EBITA) ja kassavirta, saavuttamiseen joko Metson ja/tai kyseisen liiketoiminnan tasolla. Näiden lisäksi käytetään myös henkilökohtaisia ja/tai tiimitavoitteita. Palkitsemis- ja henkilöstövaliokunta arvioi, missä määrin toimitusjohtaja ja muut johtoryhmän jäsenet ovat saavuttaneet heille asetetut tavoitteet. Vuosittainen tulospalkkio on toimitusjohtajalla ja muilla johtoryhmän jäsenillä nykyisin enintään – prosenttia vuotuisesta kokonaispalkasta.

Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät

Metson osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä päättää ja ne toteuttaa hallitus. Ne ovat osa johdon palkitsemisja sitouttamisohjelmaa. Niillä pyritään yhdistämään Metson omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi, sitouttamaan johto yhtiöön sekä tarjoamaan heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Vuosina – toteutimme osakepohjaisen kannustinjärjestelmän, jossa osallistujille maksettiin palkkiota Metson osakkeina liikevoittoa koskevien tavoitteiden perusteella. Nykyisin meillä on käytössä osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, jotka edellyttävät osallistujilta myös henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin.

• Sisäisen tarkastuksen työjärjestys www.metso.com/ sistark
• Metson sisäpiiriläisten omistus- ja kaupankäyntitiedot: www.metso.com/ sisapiiri
• Metson hallinnointiperiaatteet: www.metso.com/ hallinnointi
• Yksityiskohtaiset tiedot hallituksen jäsenten palkkioista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedosta s. –

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2009–2011

Lokakuussa hallitus päätti johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, Metso Share Ownership Plan –. Järjestelmän tarkoituksena on sitouttaa toimitusjohtajamme ja johtoryhmän jäsenet ja johtajamme yhtiöömme ja sen arvon nostamiseen. Järjestelmään osallistuminen edellyttää osallistujilta henkilökohtaista sijoitusta Metson osakkeisiin. Kannustinjärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, joka alkoi .. ja päättyy ... Kannustinjärjestelmä oli alun perin tarkoitettu noin sadalle Metson johtajalle, joista kuului vuoden lopussa ohjelman piiriin. Vuoden johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä korkeintaan osaketta.

Osallistujat sijoittivat ansaintajakson alussa :een Metson osakkeeseen (alkusijoitus). Järjestelmän perusteella voidaan maksaa palkkiot, jotka vastaavat yhteensä enintään Metson osaketta. Palkkio jakautuu perusosaan (base matching shares) sekä suoriteperusteisesti määräytyvään osaan (performance shares). Perusosan määrä perustuu Metson osakkeen kurssikehitykseen ja voi olla alkusijoituksen osakemäärä kerrottuna ,:llä tai ,:llä. Mahdollinen suoritusperusteisesti määräytyvä palkkio perustuu Metson osakkeen kokonaistuottoon (Total Shareholder Return, TSR) kolmen vuoden ajanjaksolla ja osakekohtaiseen tulokseen vuosina –. Jos osakkeen kokonaistuotto on nolla tai negatiivinen kolmen vuoden ajanjaksolla, suoritusperusteisesti määräytyvää palkkiota ei makseta. Toimitusjohtajalla suorituspohjaisesti osakkeina maksettava palkkio voi olla enintään kuusi, muilla johtoryhmän jäsenillä viisi ja muilla osallistujilla neljä kertaa alkusijoituksen osakemäärä. Palkkion saaminen edellyttää tulostavoitteiden saavuttamisen lisäksi, että osallistuja omistaa alkusijoituksena hankkimansa osakkeet koko ansaintajakson ajan ja on Metson palveluksessa palkkioiden maksuun saakka. Mahdollisen palkkion määrä määräytyy vuoden tilinpäätöksen valmistuttua, ja se maksetaan Metson osakkeina vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Maissa, joissa työnantajalla on ennakonpidätysvelvollisuus, Metso voi maksaa enintään prosenttia palkkiosta rahana osakkeiden sijaan. Ansaitut osakkeet on omistettava vähintään vuoden ajan palkkiosuorituksen jälkeen. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä osakemarkkinoilta, joten

kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2010–2012

Lokakuussa hallitus päätti johdon samanlaisesta osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, Metso Share Ownership Plan –. Kannustinjärjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, joka alkoi .. ja päättyy ... Kannustinjärjestelmä oli alun perin tarkoitettu noin sadalle Metson johtajalle, joista kuului vuoden lopussa ohjelman piiriin. Osallistujat ovat sijoittaneet osakkeeseen (alkusijoitus), ja järjestelmän perusteella voidaan maksaa palkkiot, jotka vastaavat yhteensä enintään Metson osaketta. Palkkion maksamisperusteet ja järjestelmän ehdot ovat olennaisilta osin samat kuin edellä kuvatussa vuosien – järjestelmässä. Mahdollisen palkkion määrä määräytyy vuoden tilinpäätöksen valmistuttua, ja se maksetaan Metson osakkeina, tai osittain rahana, vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä osakemarkkinoilta, joten kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta. Vuoden johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä korkeintaan osaketta.

Osakepohjainen kannustinjärjestelmä 2011–2013

Syyskuussa hallitus päätti kolmannesta samanlaisesta johdon osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä, Metso Share Ownership Plan –. Järjestelmässä on yksi kolmen vuoden ansaintajakso, joka alkoi .. ja päättyy ... Kannustinjärjestelmä oli alun perin tarkoitettu noin sadalle Metson avainhenkilölle, joista oli vahvistanut osallistumisensa vuoden loppuun mennessä. He ovat sitoutuneet sijoittamaan osakkeeseen, ja järjestelmän perusteella voidaan maksaa palkkiot, jotka vastaavat yhteensä enintään Metson osaketta. Uuden maaliskuussa aloittavan johtoryhmän jäsenten osuus osakepalkkioista voi olla yhteensä korkeintaan osaketta. Palkkion maksamisperusteet ja järjestelmän ehdot ovat olennaisilta osin samat kuin edellä kuvatuissa vuosien – ja – järjestelmissä. Mahdollisen palkkion määrä määräytyy vuoden tilinpäätöksen valmistuttua, ja se maksetaan Metson osakkeina tai osittain rahana alkuvuonna

Toimitusjohtajan, varatoimitusjohtajan ja muiden johtoryhmän jäsenten palkkiot

Euroa	Rahapalkka	Vuonna 2010 maksettu tulospalkkio	Luontoisedut	Osake palkkio	 Yhteensä	 Yhteensä	2008 Yhteensä
Toimitusjohtaja	550 790	263 752	12 812	-	 	 	1 046 374
Varatoimitusjohtaja ja toimitusjohtajan sijainen 	396 288	143 722	21 779	-	 	 	745 975
Muut johtoryhmän jäsenet	1 364 759	322 783	56 817	-	  	  	2 307 941
Yhteensä	2 311 837	730 257	91 408	-	  	  	4 100 290

Olli Vaartimo 30.9.2010 asti ja Matti Kähkönen 1.10.2010 alkaen.

Vuodelta 2010 toimitusjohtaja Jorma Elorannalle maksetaan tulospalkkiota noin 253 000 euroa ja varatoimitusjohtaja Matti Kähköselle arviolta noin 192 000 euroa vuoden 2011 aikana.

Metsolla on myös lisäeläkevakuutuksia, joiden piiriin kuuluu osa johtoryhmän jäsenistä, ja jotka mahdollistavat eläkkeelle jäämisen 60–63 -vuotiaana. Vakuutusmaksut olivat 2,3 miljoonaa euroa vuonna 2008, 3,0 miljoonaa euroa vuonna 2009 ja 3,0 miljoonaa euroa vuonna 2010. . Osakkeet hankitaan julkisessa kaupankäynnissä osakemarkkinoilta, joten kannustinjärjestelmällä ei ole osakkeen arvoa laimentavaa vaikutusta.

Osallistujalle Metson yksittäisten tai kaikkien osakepohjaisten kannustinjärjestelmien perusteella maksettavat vuosittaiset palkkiot (osakkeen luovutuspäivän markkinahintaan arvostettuina) eivät minään vuonna saa ylittää osallistujan perusvuosipalkkaa, joka määritellään verotettavana bruttovuositulona ennen tulospalkkioita ja pitkän aikavälin kannustimia, kerrottuna ,:llä täsmäytyspäivänä.

Toimitusjohtajan palkkiot ja muut etuisuudet

Nykyinen toimitusjohtaja 28.2.2011 saakka Toimitusjohtaja Jorma Elorannalle maksettava palkkio koostuu kokonaisvuosipalkan lisäksi tulospalkkiosta (enintään prosenttia), joka on sidoksissa Metson tulokseen (EBITA) ja kassavirtasuhteeseen (cash conversion), sekä hallituksen hänelle mahdollisesti asettamiin henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Lisäksi hän kuuluu Metson kaikkiin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin ja hänellä on lisäeläkevakuutus. Hallitus seuraa ja arvioi toimitusjohtajan toimintaa ja päättää hänen palkkioistaan ja muista eduistaan.

Jorma Elorannan johtajasopimuksen mukainen eläkeikä on vuotta, ja hän on jäämässä eläkkeelle sopimuksen mukaisesti helmikuun lopussa täytettyään vuotta ... Hänen eläkkeensä on prosenttia eläkkeen perusteena olevasta ansiosta, ja se lasketaan joko neljän tai kymmenen viimeisen ansiovuoden perusteella, sen mukaan, kumpi antaa korkeamman loppusumman. Elorannan lisäeläkevakuutus on etuuspohjainen.

Toimitusjohtajan kokonaiskuukausipalkkaa korotettiin , prosentilla vuonna . Vuonna maksettujen tulospalkkioiden määrä vastaa noin kuuden kuukauden kokonaispalkkaa. Vuonna maksettavien tulospalkkioiden määrä vastaa noin kuuden kuukauden säännöllistä kokonaispalkkaa.

KATSO LINKIT 1 JA 3

Uuden toimitusjohtajan Matti Kähkösen toimisuhteen ehdot 1.3.2011 alkaen

Rahapalkka ja luontoisedut	Kokonaispalkka on 41 100 euroa/kk, joka koostuu rahapalkasta ja luontoiseduista (auto- ja matkapuhelinetu).
Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmä (vuosittainen tulospalkkio)	Tulospalkkioita voi ansaita Metson hallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti. Tulospalkkio on enintään 60 % kokonaisvuosipalkasta.
Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä	Metson osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisesti. Vuosittainen palkkio ei saa ylittää kokonaisvuosipalkkaa, eli verotettavaa kokonaispalkkaa ilman vuosittaisia tulospalkkioita ja pitkän aikavälin kannustimia, kerrottuna 1,5:llä.
Eläke	Toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja hän kuuluu yhtiön etuusperusteisen lisäeläkevakuu tuksen piiriin. Eläkkeiden kokonaismäärä on 60 prosenttia eläkkeelle jäämistä edeltävien neljän täyden kalenterivuoden eläkeindeksillä tarkistetusta keskimääräisestä kuukausiansiosta. Jos toimitusjohtaja siirtyy konsernissa muuhun tehtävään 60 vuotta täytettyään, määräytyy eläke tätä muutosta edeltävien neljän kalenterivuoden ansioiden perusteella.
Toimisuhteen päättäminen	Molemminpuolinen irtisanomisaika on 6 kk. Irtisanomiskorvauksena (jos yhtiö irtisanoo sopi muksen) maksetaan kuuden kuukauden irtisanomisajan palkka, sekä irtisanomiskorvaus, joka vastaa viimeisintä täyttä kokonaiskuukausipalkkaa kerrottuna 18:lla.

Toimitusjohtaja 1.3.2011 alkaen Matti Kähkönen ottaa vastaan Metson toimitusjohtajan tehtävät 1.3.2011. Toimitusjohtajana hänen kokonaispalkkansa on yhteensä 41 100 euroa kuukaudessa sisältäen luontoisetuina auto- ja matkapuhelinedun. Toimitusjohtaja on oikeutettu osallistumaan Metsossa kulloinkin käytössä oleviin lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin niiden ehtojen mukaisesti. Järjestelmien ehdoista päättää hallitus. Matti Kähkösen eläkeikä on 63 vuotta. Matti Kähkösen palkitsemisesta on kerrottu tarkemmin oheisessa taulukossa. KATSO LINKKI 1

• Ajantasaiset tiedot johdon omistuksesta www.metso.com/ sisapiiri
• Lisätietoa osakepohjaisista kannustinjärjestelmistämme tilinpäätöksen liitetiedossa sivuilla –
• Tarkemmat tiedot toimitusjohtajalle ja muille johtoryhmän jäsenille maksetuista palk kioista ja etuuksista löytyvät tilinpäätöksen liitetiedoista sivuilta –
• Metson hallinnointiperiaatteet www.metso.com/ hallinnointi

Hallitus

Jukka Viinanen

Syntynyt . Suomen kansalainen.

Päätoimi: Hallituksen puheenjohtaja. Diplomi-insinööri, vuorineuvos. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsen vuodesta . Metson hallituksen puheenjohtaja vuodesta . Metson hallituksen

palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja. Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja, Orion Oyj –; eri johtotehtäviä Neste-konsernissa –, toimitusjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja –.

KATSO LINKKI 1

Maija-Liisa Friman

Syntynyt . Suomen kansalainen.

Päätoimi:

Hallitusammattilainen. Diplomi-insinööri.

Riippumaton yhtiöstä ja riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Metson hallituksen jäsen vuodesta . Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta . Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen.

Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja eri yhtiöissä (Aspocomp Group Oyj, Vattenfall Oy, Gyproc Oy) –. KATSO LINKKI 1

Christer Gardell

Syntynyt . Ruotsin kansalainen. Päätoimi: Toimitusjohtaja. MBA.

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Metson hallituksen jäsen vuodesta . Hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen. Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Perustaja ja johtava osakas, Cevian Capital –; pääjohtaja, AB Custos –; osakas, Nordic Capital ja McKinsey & Company. KATSO LINKKI 1

Yrjö Neuvo

Syntynyt . Suomen kansalainen. Päätoimi: Professori. Tekniikan tohtori, Cornell University. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Metson hallituksen jäsen vuodesta . Metson hallituksen palkit-

semis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen.

Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Teknologiajohtaja, johtoryhmän jäsen, Nokia Oyj –; useita eri professuureja eri yliopistoissa. KATSO LINKKI 1

LINKIT & LISÄTIEDOT

Ajantasaiset tiedot Metson hallituksesta www.metso.com/ johto

Pia Rudengren

Syntynyt . Ruotsin kansalainen. Päätoimi:

Hallitusammattilainen. Kauppatieteiden maisteri. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Metson hallituksen jäsen vuodesta . Metson hallituksen tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja. Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Talousjohtaja (johtoryhmän jäsen –) Investor AB –; varatoimitusjohtaja, W Capital Management AB –; hallitusammattilainen –.

KATSO LINKKI 1

Mikael von Frenckell

Syntynyt . Suomen kansalainen.

Päätoimi: Hallituksen puheenjohtaja. Valtiotieteiden maisteri, kauppaneuvos.

Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Metson hallituksen jäsen vuodesta . Hallituksen palkitsemis- ja henkilöstövaliokunnan jäsen. Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Eri johtotehtävissä Suomen Yhdyspankissa –; useita muita eri johtotehtäviä (mm. Sponsor Oy, Ekström Oy). KATSO LINKKI 1

Syntynyt . Suomen kansalainen. Päätoimi: -

Erkki Pehu-Lehtonen

Diplomi-insinööri. Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista. Metson hallituksen jäsen vuodesta . Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäsen.

Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Toimitusjohtaja, Pöyry Oyj – ; useita johtotehtäviä Pöyry Oyj:ssä, Neles-Jamesbury Oy:ssä ja Valmet Paperikoneet Oy:ssä. KATSO LINKKI 1

HENKILÖSTÖN EDUSTAJA

Jukka Leppänen

Syntynyt . Suomen kansalainen. Päätoimi: Testausinsinööri. Henkilöstön edustaja Metson hallituksessa. Osallistuu Metson hallituksen kokouksiin kutsuttuna asiantuntijana ilman äänioikeutta ja hänen toimikautensa on sama kuin hallituksen jäsenten toimikausi. Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Metson palveluksessa vuodesta . Ylempien toimihenkilöiden luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. KATSO LINKKI 1

Johtoryhmä

Ajantasaiset tiedot Metson johtoryhmästä www.metso.com/johto

Konsernihallinto

Toimitusjohtaja Jorma Eloranta/Matti Kähkönen Lakiasiat Aleksanteri Lebedeff Viestintä Jussi Ollila

Henkilöstö Merja Kamppari

Talous- ja rahoitusjohtaja Olli Vaartimo/Harri Nikunen IT-palvelut Pauli Nuutinen Metso Shared Services Juha Seppälä Rahoitus Pekka Hölttä Sijoittajasuhteet Johanna Henttonen Sisäinen tarkastus Jarmo Kääriäinen Talous Reijo Kostiainen

Strategia Kalle Reponen Epäsuorat hankinnat Jouni Peltomäki Kestävä kehitys ja teknologian kehitys Lennart Ohlsson Sidosryhmäsuhteet ja kauppapolitiikka Jukka Seppälä

1.3.2011 alkaen

Pasi Laine 6

Syntynyt . Suomen kansalainen. Diplomi-insinööri. .. alkaen Metso-konsernin varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen sekä Paperi- ja kuituteknologiasegmentistä vastaava johtaja. Nykyisin Energia- ja ympäristöteknologiasegmentistä vastaava johtaja. Yrityksen palveluksessa vuodesta . Johtoryhmän jäsen vuodesta . Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Toimitusjohtaja: Metso Automation –, Metso Automationin Field Systems -liiketoimintalinja –. KATSO LINKKI 1

Matti Kähkönen 3

Syntynyt . Suomen kansalainen. Diplomi-insinööri. .. alkaen Metso-konsernin toimitusjohtaja. Nykyisin varatoimitusjohtaja, toimitusjohtajan sijainen ja johtoryhmän varapuheenjohtaja sekä Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmentistä vastaava johtaja. Yrityksen palveluksessa vuodesta . Johtoryhmän jäsen vuodesta .

Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus: Toimitusjohtaja: Metso Minerals

–, Metso Automation –. KATSO LINKKI 1

Harri Nikunen 5

Syntynyt . Suomen kansalainen. BA (taloushallinto). .. alkaen nimitetty Metso-konsernin talous- ja rahoitusjohtajaksi. Nykyisin Paperi- ja kuituteknologian talousjohtaja. Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus: Useita eri johtotehtäviä Metsokonsernissa –; useita eri taloushallinnon tehtäviä, Rosenlew Group –.

KATSO LINKKI 1

Andrew Benko 2

Syntynyt . Yhdysvaltojen kansalainen. Diplomi-insinööri. .. alkaen Kaivos- ja maarakennusteknologiasegmentistä vastaava johtaja. Nykyisin Kaivos- ja maarakennusteknologian Laitteet ja järjestelmät -liiketoimintalinjasta vastaava johtaja. Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Liiketoiminnasta vastaava johtaja: Metson Laitteet- ja järjestelmät -liiketoimintalinja ja Kaivosala -liiketoimintalinja, –; Minerals Processing, Svedala –, Grinding Division, Svedala –. KATSO LINKKI 1

Merja Kamppari 4

Syntynyt . Suomen kansalainen. Kauppatieteiden maisteri. .. alkaen nimitetty Metson johtoryhmän jäseneksi. Metsokonsernin henkilöstöjohtaja. Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus: Useita HR-johdon tehtäviä Nokia Networksissa ja Nokia Siemens Networksissa –.

KATSO LINKKI 1

Perttu Louhiluoto 1

Syntynyt . Suomen kansalainen. Oikeustieteen kandidaatti, Kauppatieteiden maisteri .. alkaen Energia- ja ympäristöteknologiasegmentistä vastaava johtaja. Nykyisin Kaivos- ja maarakennusteknologian EMEAmarkkina-alueesta vastaava johtaja. Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Senior Vice President, Operational Excellence, Metso Oyj –; McKinsey & Company: osakas (–), useita eri tehtäviä (–).

KATSO LINKKI 1

Kalle Reponen 9

Syntynyt . Suomen kansalainen. Kauppatieteiden maisteri. Strategiajohtaja. Metson palveluksessa vuodesta . Johtoryhmän jäsen vuodesta .

Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus: Osakas, MCF Corporate Finance –; Head of Capital Goods, Nordea Corporate Finance –; useita eri tehtäviä, Wärtsilä Oyj –. KATSO LINKKI 1

28.2.2011 asti

Jorma Eloranta 7

Syntynyt . Suomen kansalainen. Päätoimi: Toimitusjohtaja Diplomi-insinööri, vuorineuvos Metson palveluksessa sekä toimitusjohtaja ja johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta . Metso Executive Forumin puheenjohtaja vuodesta .

Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Toimitusjohtaja: Kvaerner Masa-Yards Oy –, Patria Industries Oyj –, Finvest Oy –, varatoimitusjohtaja, Finvest ja Jaakko Pöyry -konsernit .

KATSO LINKKI 1

Olli Vaartimo 8

Syntynyt . Suomen kansalainen. Päätoimi: Talous- ja rahoitusjohtaja sekä johtoryhmän jäsen. Kauppatieteiden maisteri. Metson palveluksessa vuodesta . Johtoryhmän jäsen vuodesta . Metso-konsernin talous- ja rahoitusjohtaja, varatoimitusjohtaja –.

Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus: Väliaikainen toimitusjohtaja: Metso-konserni /–/, toimitusjohtaja: Metso Minerals –, varatoimitusjohtaja, Rauma Oyj, –.

KATSO LINKKI 1

Bertel Langenskiöld 10

Syntynyt . Suomen kansalainen. Päätoimi: Paperi- ja kuituteknologiasegmentistä vastaava johtaja. Diplomi-insinööri. Metson palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta . Metson osakkeita 31.12.2010:

Keskeinen työkokemus:

Toimitusjohtaja: Metso Paper –, Metso Paperin Kuidutliiketoimintalinja –, Metso Minerals –, Fiskars Oyj Abp –, Tampella Power Oy/ Kvaerner Pulping, Power Division –.

KATSO LINKKI 1

Metso Executive Forum 31.12.2010

João Ney Colagrossi Syntynyt Johtaja, Palvelut-liiketoimintalinja Diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Brasilian kansalainen Metson palveluksessa vuodesta

Lennart Ohlsson

Syntynyt Johtaja, Kestävä kehitys ja teknologian kehitys Diplomi-insinööri Ruotsin kansalainen Metson palveluksessa vuodesta

Per-Åke Färnstrand Syntynyt Johtaja, Kuidut-liiketoimintalinja Diplomi-insinööri Ruotsin kansalainen Metson palveluksessa vuodesta

Sudhir Srivastava

Syntynyt Johtaja, Aasian ja Tyynenmeren alue, Kaivos- ja maarakennusteknologia Insinööri Intian kansalainen Metson palveluksessa vuodesta

Ari Harmaala Syntynyt Johtaja, Metson Kiinan liiketoiminnot Insinööri Suomen kansalainen Metson palveluksessa vuodesta

Celso Tacla

Syntynyt Metson Paperi- ja kuituteknologian Etelä-Amerikan aluejohtaja Insinööri, kauppatieteiden maisteri Brasilian kansalainen Metson palveluksessa vuodesta

Ylärivi vasemmalta oikealle Andrew Benko, João Ney Colagrossi, Jorma Eloranta, Per-Åke Färnstrand. Toinen rivi vasemmalta oikealle Ari Harmaala, Merja Kamppari, Matti Kähkönen, Pasi Laine. Kolmas rivi vasemmalta oikealle Bertel Langenskiöld, Hannu Mälkiä, Lennart Ohlsson, Kalle Reponen. Neljäs rivi vasemmalta oikealle Sudhir Srivastava, Celso Tacla, Olli Vaartimo.

Hannu Mälkiä

Syntynyt Johtaja, Paperit-liiketoimintalinja Diplomi-insinööri Suomen kansalainen Metson palveluksessa vuodesta

Riippumaton varmennusraportti

Metso Oyj:n johdolle

Olemme Metso Oyj:n johdon pyynnöstä suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena ovat olleet taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tiedot Metso Oyj:n yritysvastuutietojen vuosiraportoinnissa kaudelta ..–... Yritysvastuutietojen vuosiraportointi (jäljempänä: "Yritysvastuuraportointi") koostuu Metso Oyj:n vuosikertomuksessa esitetyistä yritysvastuutiedoista ja Metso Sustainability Results -verkkojulkaisusta Metson internet-sivuilla. Yritysvastuuraportointi kattaa koko Metso-konsernin.

Johdon vastuu

Metso Oyj:n johto vastaa Yritysvastuuraportoinnin laatimisesta raportointikriteeristön eli Metso Oyj:n raportointiohjeiden ja Global Reporting Initiativen G ohjeistuksen mukaisesti.

Varmentajan velvollisuudet

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamamme työn perusteella johtopäätös Yritysvastuuraportoinnista. Tämä varmennusraportti on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, varmennusraportista ja esittämistämme johtopäätöksistä vain Metso Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Olemme suorittaneet toimeksiannon varmennustoimeksiantostandardin (ISAE ) "Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus", mukaisesti. ISAE -standardi edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja varmennustoimeksiannon suunnittelemista ja suorittamista siten, että saadaan rajoitettu varmuus siitä, ettei tietoomme ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Yritysvastuuraportointia olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu raportointikriteeristön mukaisesti.

Tehtävänämme ei ole ollut varmentaa Yritysvastuuraportoinnissa esitettyjä aikaisempia raportointikausia koskevia lukuja ja muita tietoja.

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa evidenssin hankkimistoimenpiteet ovat rajoitetumpia kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa, minkä vuoksi siinä saadaan vähemmän varmuutta kuin kohtuullisen varmuuden antavassa toimeksiannossa. Varmennustoimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi Yritysvastuuraportointiin sisältyvistä luvuista ja siinä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu varmentajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että Yritysvastuuraportoinnissa on olennainen virheellisyys.

Olemme toteuttaneet muun muassa seuraavat toimenpiteet:

• t Haastatelleet ylimmän johdon edustajia Metso Oyj:ssä.
• t Arvioineet, miten Metso-konsernin työntekijät soveltavat Metso Oyj:n raportointiohjeita ja menettelytapoja.
• t Vierailleet Metso Oyj:n pääkonttorissa ja kuudessa tuotantoyksikössä Brasiliassa, Kiinassa, Saksassa, Suomessa ja Tšekissä.
• t Haastatelleet Yritysvastuuraportoinnin sisältämien tietojen keruusta ja raportoinnista vastaavia henkilöitä Metso-konsernin tasolla ja vierailumme kohteena olleissa tuotantoyksiköissä.
• t Tutkineet Yritysvastuuraportoinnin sisältämien tietojen keräämiseen, analysointiin ja yhdistelyyn käytettyjä dokumentteja ja järjestelmiä samoin kuin testanneet tietoja otospohjaisesti.
• t Arvioineet Yritysvastuuraportoinnin sisältämien tietojen yhdistelyprosessia Metso-konsernin tasolla.

Johtopäätös

Rajoitetun varmuuden antavan toimeksiantomme perusteella tietoomme ei ole tullut seikkoja, jotka antaisivat aiheen olettaa, ettei Yritysvastuuraportointia olisi kaikilta olennaisilta osiltaan laadittu käytetyn raportointikriteeristön mukaisesti. Varmennusraporttiamme luettaessa on otettava huomioon yritysvastuun luonteeseen kuuluvat tiedon tarkkuutta ja täydellisyyttä koskevat rajoitukset. Tätä riippumatonta varmennusraporttia ei ole tarkoitettu käytettäväksi arvioitaessa Metso Oyj:n suoriutumista määrittelemiensä yritysvastuun periaatteiden toteuttamisessa.

Helsingissä . päivänä helmikuuta

PricewaterhouseCoopers Oy

Johan Kronberg Sirpa Juutinen KHT Partner

Sustainability & Climate Change

Riskit ja riskienhallinta

Riskienhallinta on olennainen osa liiketoimintamme johtamista: ennakoimme toimintamme mahdollisuuksia ja uhkia ja tuemme siten strategiaamme ja tavoitteidemme saavuttamista. Hyvin hoidettu riskienhallinta varmistaa toimintamme jatkuvuuden myös muuttuvissa olosuhteissa. Vuonna 2010 maailmantalouden elpyminen pienensi liiketoimintaympäristöömme liittyviä uhkia. Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen budjettivajeet, nousevat inflaatiopaineet erityisesti kehittyvillä markkinoilla ja valuuttakurssien vaihtelut pitivät kuitenkin edelleen yllä epävarmuutta maailmantaloudessa.

Määrittelemme riskin epävarmuudeksi, joka toteutuessaan voi vaikuttaa joko myönteisesti tai kielteisesti mahdollisuuksiimme saavuttaa tavoitteemme. Epävarmuutta voivat aiheuttaa yllättävät tapahtumat tai muutokset olosuhteissa. Riskin merkittävyyttä arvioimme tapahtuman todennäköisyyden ja seurausten yhdistelmänä. Ottamalla harkittuja strategisia, toiminnallisia tai rahoitukseen liittyviä riskejä voimme vahvistaa liiketoimintamme mahdollisuuksia. Vahinkoriskit sen sijaan ovat toteutuessaan haitallisia toiminnallemme. Joitain riskejä voimme itse hallita, kun taas osa riskeistä on hallintamme ulkopuolella, ja niihin voimme ainoastaan varautua.

Keskitymme riskienhallinnassamme ennakoiviin toimenpiteisiin ja toimintamme turvaamiseen sekä haitallisten vaikutusten rajaamiseen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Kartoitamme ja arvioimme riskejä järjestelmällisesti ja tarvittaessa muutamme toimintaamme. Osana vuotuista strategiaprosessiamme tehtävässä riskikartoituksessa analysoimme riskien mahdollisia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia liiketoimintaamme ja taloudelliseen asemaamme kyseisenä vuonna ja sitä seuraavan kolmen vuoden aikana. Mikäli uhat varautumisestamme huolimatta kuitenkin toteutuvat, niillä

saattaa olla merkittävä haitallinen vaikutus liiketoimintaamme, taloudelliseen asemaamme ja tulokseemme tai osakkeidemme ja muiden arvopaperiemme arvoon. Pyrimme pienentämään haitallisten tapahtumien taloudellisia vaikutuksia ja palauttamaan toimintamme normaaliksi mahdollisimman nopeasti. Olemme varautuneet riskeihin myös vakuutusohjelmilla. Arvioimme, että riskimme ovat nykyisellään hallittavalla tasolla suhteutettuna toimintamme laajuuteen ja mahdollisuuksiimme riskien hallitsemiseksi.

Riskienhallinnan vastuut

Riskienhallintamme rakentuu periaatteille, jotka Metson hallitus hyväksyy. Hallitus myös valvoo, että riskienhallinnassa käytettävät suunnittelu-, tieto- ja hallintajärjestelmät ovat riittäviä ja liiketoimintamme tavoitteiden mukaisia. Hallituksen tarkastusvaliokunta arvioi riskienhallinnan riittävyyden ja varmistaa, että se on järjestetty toimintaympäristömme vaatimusten ja hallinnointiperiaatteidemme mukaisesti.

Liiketoimintojen edustajien ja talous- ja rahoitusjohtajamme muodostama Risk Management Team vahvistaa vuosittain liiketoimintojemme riskienhallintaohjelmat ja varmistaa, että niissä keskitytään toimintamme kannalta olennaisiin asioihin. Konsernin riskienhallintatoiminto valvoo riskienhallintaohjelman ja -periaatteiden toteuttamista sekä kehittää riskienhallinnan yhteisiä menetelmiä ja ohjeistusta. Liiketoimintojemme johdon tehtävänä on puolestaan tunnistaa ja hallita oman alueensa riskejä osana operatiivista toimintaa. Konsernirahoitus hallinnoi rahoitusriskejämme sekä turvaa oman- ja vieraan pääomanehtoisen rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisin ehdoin. Se toimii yhteistyössä liiketoimintojen kanssa ja hoitaa keskitetysti ulkoista varainhankintaa. Konsernirahoitus vastaa myös rahavarojemme hallinnoinnista ja rahoitusriskeihimme liittyvästä suojauksesta.

Riskienhallinnan painopisteet ja kehittäminen

Maailmantalouden elpyminen pienensi liiketoimintaympäristöömme ja rahoitukseemme liittyviä uhkia vuonna . Useiden Euroopan maiden ja Yhdysvaltojen budjettialijäämät ja valuuttakurssivaihtelut ylläpitivät epävarmuutta, mutta kehittyvillä markkinoilla kysyntäympäristö vahvistui selvästi. Arvioimme kysynnän asteittaisen elpymisen jatkuvan tänä vuonna useimmissa asiakasteollisuuksistamme.

Arvioimme, että palveluliiketoiminnasta ja kehittyviltä markkinoilta tulevan liiketoimintamme suuri osuus liikevaihdostamme pienentää mahdollisten markkinaepävarmuuksien kielteisiä vaikutuksia.

Arvioimme riskienhallintaamme uuden ISO -standardin mukaisesti. Standardi asettaa yritysten kokonaisvaltaiselle riskienhallinnalle yleiset sisältövaatimukset ja käytännöt. Riskienhallintamme täyttää olennaisilta osin uuden standardin vaatimukset.

Omaisuusvakuutusyhtiömme teki vuoden aikana tarkastuksen yksikössämme ja arvioimme vakuutusmeklarimme kanssa yhdeksän yksikkömme riskienhallinnan toimivuutta. Tehostimme keskitetyn ja järjestelmällisen liiketoiminnan keskeytysriskin arviointia ja otimme käyttöön kuljetusvakuutuksiin liittyvän globaalin koulutus- ja auditointimenettelyn. Riittävien resurssien turvaamiseksi kävimme läpi ja täsmensimme liiketoimintasegmenttiemme riskienhallinnan resursointitarpeet. IT-riskienhallinnassa keskitimme palvelinympäristöjen tarkastustoimet. Osaksi yhteisiä toimintatapojamme laadimme sosiaalisen median ohjeiston, jonka tavoitteena on brändimme ja maineemme turvaaminen uudessa sosiaalisen median ympäristössä.

Riskiarvioinnissa päivitimme riskikartan tämän hetkisen liiketoimintaympäristömme mukaiseksi.

Poikkeuksellisen monet luonnonilmiöihin liittyvät kriisitilanteet vaativat vuoden aikana runsaasti kriisinhallintatoimenpiteitä. Näissä tilanteissa pyrimme aina ensisijaisesti turvaamaan ihmiset. Lisäksi keskityimme laajentamaan konsernin yhteisten, kriisienhallintaan liittyvien toimintatapojen käytön kaikille keskeisille markkina-alueillemme. Eri maantieteellisille alueille määriteltiin kriisinhallinta- ja kriisiviestintävastaavat sekä kriisitilanteiden aluekoordinaattorit.

Jatkossa syvennämme riskeihin liittyvää analysointiamme, jossa erityisenä haasteena on eri riskien välisten riippuvuuksien arviointi. Kehitämme myös riskienhallintaan liittyvää sisäistä viestintää hyödyntämällä intranettia, järjestämällä koulutusta ja lisäämme vakuutusyhtiöiden tekemiä auditointeja.

Olemme käynnistäneet varautumisen EU:n ympäristövastuudirektiiviin (Environmental Liability Directive), jolla pyritään luomaan yhteinen vastuujärjestelmä eläimille ja luonnolle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi.

MERKIT TÄVIMMÄT UHAT JA MAHDOLLI SUUDET

Metsolle merkittävimmät uhkia ja mahdollisuuksia luovat tekijät vuoden riskiarvion mukaan:

• t Brändi ja maine: asema toimialan johtavana yrityksenä
• t Yrityskauppamahdollisuudet ja kyky hyödyntää ne
• t Asema kehittyvillä markkinoilla ja globaali läsnäolo
• t Riittävien osaamisresurssien varmistaminen kaikkialla maailmassa: liiketoiminta- ja johtamisosaaminen sekä organisaation kyky toteuttaa strategiaa
• t Asiakassuhteiden hallinta ja muutokset asiakkaiden organisaatiorakenteissa
• t Globaalit, keskeisten markkina-alueiden ja asiakasteollisuuksien suhdannevaihtelut
• t Globaalien hankintaketjujen hallinta
• t Kilpailuasema sekä tuotteiden hinta- ja laatukilpailukykyisyys
• t Palveluliiketoiminnan kysyntätilanne
• t Ympäristölainsäädännön muutosten vaikutukset
• t Pankkisektorin ja pääomamarkkinoiden vakaus ja vaikutus Metson ja sen asiakkaiden pitkäaikaisen rahoituksen saatavuuteen ja hintaan

Kattavampi kuvaus Metson riskienhallinnasta on esitetty verkkosivustollamme www. metso.com/ riskit

Riskikartta

Kategoria	Esimerkkejä
Strategiset riskit
Liiketoiminnan kehitysriskit	Brändi ja arvot. Uudet markkinat ja liiketoimintamahdollisuudet. Fuusiot ja yrityskaupat. Henkilöstön osaaminen, resurssien riittävyys. Taseeseen liittyvät riskit. Luonnonvarojen, raaka-aineiden ja energian tarjonta ja saatavuus. Tuotteiden ja tuotantolaitosten elinkaaren vaiheet. Globaali ostotoiminta, yhteistyökumppanit. Maine asiakkaiden ja toimittajien keskuudessa. Verostrategiat. Yrityksen omistusrakenne.
Liiketoimintaympäristön riskit	Maailmantalouden ja asiakasteollisuuksien suhdannevaihtelut. Lama ja talouskasvu.
Markkinariskit	Muutokset asiakasyrityksissä tai niiden kysynnässä. Asiakasyritysten fuusiot ja yrityskaupat. Muutokset asiakasyritysten tuotehallinnassa, tuotevaatimuksissa tai ympäristönäkökohdissa. Kilpailutekijät. Markkina- ja kilpailija-analyysit.
Teknologiariskit	Teknologinen osaaminen, tutkimus- ja tuotekehitysosaaminen ja tulevaisuuden osaamisvaatimukset. Patenttien ja tuotemerkkien hallinta.
Poliittiset, taloudelliset, kulttuuriset ja lainsäädännölliset kehityssuunnat	Maailmanlaajuinen poliittinen kehitys, poliittiset rauhattomuudet, terrorismi ja aseelliset konfliktit. Kulttuuriset ja uskonnolliset tekijät. Talous- ja rahoitusmarkkinoiden lainsäädäntö, ympäristölainsäädäntö.
Ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät ilmiöt	Ilmastonmuutos. Taudit.
Rahoitusriskit
Maksuvalmius	Välitön maksuvalmius, varojen saatavuus ja hinnoittelu. Luottoluokitukset.
Korkoriskit	Markkinakorkojen ja korkomarginaalien muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin, sijoitusten tuottoon ja johdan naissopimusten arvostukseen.
Valuuttariskit	Valuuttakurssien muutosten vaikutukset muussa kuin kotivaluutassa ostettavien raaka-aineiden ja tuotantohyödykkei den hintoihin. Valuuttakurssien muutosten vaikutukset vientiin menevien lopputuotteiden hintoihin sekä tuotteiden kustannuskilpailukykyyn. Euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden omien pääomien valuuttakurssiriskit.
Luottoriskit ja muut vastapuoliriskit	Kaupalliseen ja rahoitukselliseen toimintaan liittyvät luottoriskit. Vastapuolien maksuvalmius ja luotettavuus.
Toiminnalliset riskit
Organisaatio- ja johtamisriskit	Organisaation tehokkuus, avainhenkilöt, osaaminen, resurssit ja johto. Rekrytoinnit. Henkilöstön vaihtuvuus.
Tietoturvariskit	Tiedonhallinta. Tietojen luottamuksellisuus, yhtenäisyys, saatavuus, alkuperä, kiistämättömyys ja vastuullisuus.
Tuotanto-, prosessi- ja tuottavuusriskit	Tuotanto-, myynti-, markkinointi-, varasto-, innovaatio-, toimitus- ja prosessiriskit. Ympäristöjohtaminen ja riskienhal linta, asiaskasyhteistyö, tehokkuus ja toimitusten seuranta.
Liiketoiminnan keskeytysriskit	Tuotantoketjun hallinta. Alihankkija- ja toimittajaverkoston riskit sekä riippuvuus- ja logistiikkariskit. Joustavuus ja ketteryys.
Kannattavuusriskit	Kannattavuuslaskelmat ja tarjouslaskennan riskit.
Projektitoiminnan riskit	Toimitus- ja maksuaikatauluihin, projektiryhmään sekä alihankintaan liittyvät riskit.
Sopimus- ja tuotevastuuriskit	Laatu, sopimus- ja maksuehdot, maksuaikataulut. Tuotteiden teknologiariskit ja tuoteturvallisuus. Tuotevastuuriskit.
Kriisitilanteet	Kriisinhallintakyky, toimintakyky, hätäpalvelut ja tehokas yhteistyö.
Lainvastainen toiminta	Petokset, väärinkäytökset ja rikokset.
Vahinkoriskit
Työterveys- ja työsuojeluriskit	Työhön liittyvät sairaudet, onnettomuuksiin ja työhyvinvointiin liittyvät riskit.
Henkilöturvallisuusriskit	Kidnappaukset, varkaudet, väkivalta ja murhat.
Ympäristöriskit	Vuodot, läikkymiset ja räjähdykset.
Tulipalo- ja onnettomuusriskit	Tulipalot, räjähdykset sekä liikenne- ja kuljetusonnettomuudet.
Luonnonmullistukset	Myrskyt, kuivuus, tulipalot, tulvat, maanjäristykset, mutavyöryt, hyökyaallot jne.
Toimitilaturvallisuusriskit	Murrot, varkaudet, tuhopoltot, ilkivalta.

UHAT MAHDOLLISUUDET
SUURI KOHTALAINEN PIENI PIENI KOHTALAINEN SUURI
Riskiprofiili	Toimintaohjeet ja -periaatteet	Vastuutahot
	Metson strategia ja liiketoimintasuunnitelmat, brändin kehittämis- ja suojausohjelmat, hallin nointiperiaatteet, sisäiset kontrollit, fuusio- ja yrityskauppaprosessit, patentit ja tavaramer kit, teollisoikeuksien politiikka, Metson arvot ja toimintaperiaatteet, sponsorointiperiaat teet, tilinpäätösperiaatteet, riskienhallinta politiikka.	Segmenttien johto, konsernistrategia, henki löstöhallinto, lakiasiat, talous- ja rahoitusosas to, sisäinen tarkastus, viestintä, IR, liiketoimin tatiedon hallinta, teknologian hallinta.
	Rahoituspolitiikka, sisäiset kontrollit.	Johto, talous- ja rahoitusosasto, lakiasiat.
	Hallinnointiperiaatteet, sisäiset kontrollit, tietoturvapolitiikka, tuotantotoiminnan ohjeet, liiketoiminnan keskeytysriskien analysoin nit, rahoituspolitiikka, projektitoiminnan työturvallisuusohjeet, turvallisuusohjeet, sopimusohjeet, toimintaperiaatteet, ohjeisto väärinkäytösten torjumiseksi, ohjeisto kilpai lulainsäädännön noudattamisesta, konsernin vakuutusohjelmat, kriisienhallintaohjeisto.	Segmenttien johto, henkilöstöosasto, tuotan
		non johto, riskienhallintaorganisaatio, sisäinen tarkastus, IT, myynnin hallinta, lakiasiat.
	Työterveyden ja työsuojelun ohjeisto, sertifi ointiperiaatteet, matkustusturvallisuusohjeet,	Segmenttien johto, henkilöstöosasto ja työterveysorganisaatio sekä riskienhallinta-,
	pelastussuunnittelu, toimitilaturvallisuus ohjeet, kriisinhallintaorganisaatio, konsernin organisaatiot.	ympäristö-, pelastus- ja kiinteistönhallinta
	vakuutusohjelma.

Sijoittajatietoa

SIJOITTAJASUHTEET

Vasemmalta oikealle Marja Mäkinen, Anu Haapamäki, Johanna Henttonen, Elina Lehtinen

Sijoittajasuhteiden yhteystiedot

Johanna Henttonen, sijoittajasuhdejohtaja Puhelin: Sähköposti: johanna.henttonen@metso.com

Marja Mäkinen, sijoittajasuhdepäällikkö Puhelin: Sähköposti: marja.makinen@metso.com

Elina Lehtinen, taloustiedottaja Puhelin: Sähköposti: elina.lehtinen@metso.com

Anu Haapamäki, IR-koordinaattori Puhelin: Sähköposti: anu.haapamaki@metso.com

Sijoittajasuhteet metso.ir@metso.com "Tärkein tehtävämme on tukea osakkeemme oikeaa arvonmuodostusta välittämällä tietoa Metson toiminnasta, toimintaympäristöstä, strategiasta, tavoitteista sekä taloudellisesta tilanteesta. Tavoitteenamme on, että tämän tiedon perusteella pääomamarkkinoilla toimijat voivat muodostaa Metsosta perustellun kuvan sijoituskohteena", kertoo sijoittajasuhdejohtaja Johanna Henttonen. "Vuoropuhelu on viime vuosina kasvanut myös sijoittajasuhteissa: keräämme ja analysoimme säännöllisesti markkinainformaatiota sekä sijoittajien palautetta ylimmän johtomme ja hallituksemme käyttöön".

"Tavoitteenamme on antaa oikeaa, riittävää ja ajankohtaista tietoa säännöllisesti ja tasapuolisesti kaikille markkinaosapuolille. Matkustimme johdon kanssa vuoden aikana päivää Euroopassa ja Yhdysvalloissa tapaamassa sijoittajia," lisää sijoittajasuhdepäällikkö Marja Mäkinen. "Lisäksi järjestimme kaksipäiväisen seminaarityyppisen pääomamarkkinapäivän Helsingissä. Tilaisuuteemme osallistui noin analyytikkoa ja sijoittajaa Helsingistä, Tukholmasta ja Lontoosta. Tapasimme vuoden aikana yli ammattisijoittajaa ja analyytikkoa sekä osallistuimme kahdeksaan sijoittajaseminaariin eri puolilla maailmaa."

Sijoittajasuhdekoordinaattori Anu Haapamäki kertoo sijoittajasuhteiden arjesta: "Vastaamme sijoittajaviestinnän toteutuksesta ja päivittäisestä yhteydenpidosta sijoittajiin. Tapaamiset Metson johdon tai sijoittajasuhteiden edustajan kanssa järjestyvät parhaiten ottamalla minuun yhteyttä. Kaikki sijoittajien tapaamispyynnöt organisoimme keskitetysti ja pyrimme toiminnassamme täsmällisyyteen, avoimuuteen ja hyvään palveluun."

Taloustiedottaja Elina Lehtinen kertoo taloustiedottamisen periaatteista: "Metson tiedonantopolitiikassa kerromme toimintatavoistamme ja käytännöistämme eri viestintätilanteissa. Tulosjulkistusten yhteydessä järjestämme aina englanninkielisen tiedotustilaisuuden sijoittajille ja analyytikoille. Näihin tilaisuuksiin on mahdollista osallistua myös puhelimitse tai verkossa ja kuvatallenne on katsottavissa verkkosivuillamme myös jälkikäteen. Tiedonantopolitiikan voi lukea kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme osoitteesta www.metso. com/sijoittajat."

Sijoittajapalvelut internetissä

Metson verkkosivujen Sijoittajat-osiosta löytyy muun muassa osakemonitori, joka kertoo minuuttia viivästetyt kaupankäyntitiedot. Lisäksi sivuilta löytyvät kuukausittain päivittyvät tiedot Metson suurimmista omistajista, yhtiön ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ja heidän omistuksensa, esitysmateriaalien ja taloudellisten raporttien arkisto sekä erilaisia palveluja, kuten analyytikoiden konsensusennusteet Metson tuloksesta, päätöskurssihaku ja tuottolaskuri, jolla voi määritellä Metso-sijoituksensa arvon. Sivuilta löytyy myös kalenteri, josta voi tarkistaa taloudellisten raporttiemme julkaisupäivät sekä sijoittajille suunnattujen tilaisuuksien, kuten yhtiökokouksen, ajankohdan. Kalenterissa on lisäksi aiempien tilaisuuksien esitykset. Verkkosivuillamme on myös lista pankeista ja pankkiiriliikkeistä, jotka arvioivat Metsoa sijoituskohteena sekä meitä seuraavista analyytikoista yhteystietoineen.

Käy tutustumassa verkkosivuillamme Sijoittajasuhteiden palveluihin ja toimintaan:

• t Taloudelliset raportit
• t Kalenteri: sijoittajatapaamiset ja seminaarit
• t Metson pääomamarkkinapäivä
• t Tiedonantopolitiikka
• t Metsoa seuraavien analyytikoiden yhteystiedot
• KATSO LINKKI 1

Hiljainen jakso

Kolme viikkoa ennen vuosituloksen ja osavuosikatsausten julkistamista pidämme ns. hiljaisen jakson, jonka aikana emme tapaa pääomamarkkinoiden edustajia. Muina aikoina analyytikoiden ja sijoittajien kysymyksiin vastataan puhelimitse, sähköpostilla ja järjestämällä sijoittajatapaamisia.

OSAKKEENOMISTAJILLE

Yhtiökokous

Metso Oyj:n vuoden varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona .. klo . alkaen Helsingin Messukeskuksessa (os. Messuaukio , Helsinki). Julkaisimme kutsun yhtiökokoukseen .., josta lähtien myös esityslista ja kokousaineisto ovat olleet saatavilla verkkosivustollamme.

Osakkeenomistajalla, joka on .. merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Metson osakasluetteloon, on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Kokouksen kieli on suomi, mutta kokouksessa on simultaanitulkkaus englanniksi.

Ilmoittautuminen

Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan viimeistään ...

Ilmoittautumisen voi tehdä osoitteessa www.metso. com/yhtiokokous, puhelimitse numeroon (maanantaista perjantaihin klo . ja . välisenä aikana), faksilla numeroon tai kirjallisesti osoitteeseen Metso Oyj, Ritva Tyventö-Saari, PL , Helsinki. Ilmoittautumisen on oltava perillä ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Ilmoittautumisen yhteydessä tulee ilmoittaa osakkeenomistajan nimi, henkilötunnus/Y-tunnus, osoite, puhelinnumero sekä mahdollisen avustajan, valtuutetun asiamiehen tai lakimääräisen edustajan nimi. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan edellä mainittuun osoitteeseen ilmoittautumisajan kuluessa.

Osakkeenomistajan, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua merkittäväksi tilapäisesti osakasluetteloon yhtiökokoukseen osallistumista varten viimeistään .. klo ., jos osakkeenomistajalla on samojen osakkeiden perusteella oikeus olla merkittynä Metson osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä ... Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta maksetaan osinkoa , euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä .. merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiökokoukseen liittyvät tärkeät päivämäärät

Yhtiökokouksen täsmäytyspäivä	18.3.2011
Yhtiökokoukseen ilmoittautuminen päättyy	24.3.2011
Yhtiökokous	30.3.2011
Osingon irtoamispäivä	31.3.2011
Osingonmaksun täsmäytyspäivä	4.4.2011
Osingon maksupäivä	12.4.2011

Lue lisää yhtiökokoukseen liittyvistä asioista verkkosivuiltamme;

• t Yhtiökokouskutsu
• t Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen
• t Ehdotus hallituksen kokoonpanoksi
• t Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä
• t Ehdotukset hallituksen valtuutuksiksi
• KATSO LINKKI 1

Kaupankäynti Metson osakkeilla

Metsolla on yksi osakesarja. Metson osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, ja ne rekisteröidään Euroclear Finland Oy:n ylläpitämässä arvo-osuusjärjestelmässä. Metson ADS-osaketodistuksilla (American Depositary Shares) käydään kauppaa Yhdysvalloissa over-the-counter -markkinoilla (OTC). Yksi Metson ADS-osaketodistus vastaa yhtä Metson osaketta. Bank of New York Mellon toimii Metson ADS-osaketodistusten hallinnointipankkina.

Luottoluokitukset

Standard & Poor's

..

Pitkäaikaisen yritysluokitus: BBB, näkymät vakaat (muutos negatiivisista).

Lyhytaikainen luottoluokitus: A- (nostettiin tasolta A-). Joukkovelkakirjalainojen ja EMTN-ohjelman luokitukset: BBB

Moody's

..

Pitkäaikainen luokitus. Baa, näkymät vakaat (muutos negatiivisista).

Taloudelliset julkaisut

Julkaisemme vuodelta painetun vuosikertomuksen suomeksi ja englanniksi ja sitä täydentävän Metso Sustainability Results -verkkojulkaisun englanniksi. Postitamme painetun raportin niille, jotka ovat sen erikseen tilanneet. Raportti julkaistaan myös verkkosivuillamme www.metso.com.

Osavuosikatsaukset julkaisemme suomeksi ja englanniksi verkkosivuillamme. Osavuosikatsausten tiedotustilaisuuksia voi seurata suorina englanninkielisinä lähetyksinä verkkosivuillamme.

Tiedotteet julkaisemme suomeksi ja englanniksi, ja ne löytyvät verkkosivuiltamme.

Katsausten ja raporttien julkaisuajat vuonna 2011

Tilinpäätöstiedote 2010	3.2.2011
Vuosikertomus	viikko 10, 2011
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu	28.4.2011
Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu	28.7.2011
Osavuosikatsaus tammi–syyskuu	27.10.2011

www.metso.com/ sijoittajat

• Metson osakkeen kaupan käyntitiedot www.metso.com/ osake
• Metson osake kuu luu useisiin indekseihin: www.metso.com/ indeksit
• Tilaa Metson julkaisuja ja tiedotteita: www.metso.com/ julkaisujentilaus
• Lue lisää Metson osakkeesta ja osakkeenomistajista s. –
• Ohjeet osakkeenomistajien osoitteen muutostietojen antamiseksi: www.metso.com/ osake

Tulevaisuutta koskevat arviot

Tähän katsaukseen sisältyvät, muut kuin jo toteutuneisiin asioihin liittyvät kannanotot ovat tulevaisuutta koskevia arvioita. Tällaisia arvioita ovat esimerkiksi yleisestä talouskehityksestä ja markkinatilanteesta sekä asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuudesta ja investointihalukkuudesta esitetyt näkemykset. Myös yhtiön kasvua, kehitystä, kannattavuutta sekä synergiaetujen ja kustannussäästöjen toteutumista koskevat odotukset ja lausumat sisältävät tulevaisuuteen liittyviä arvioita. Tässä yhteydessä käytetään esimerkiksi sanoja odottaa, arvioida ja ennakoida.

Esitetyt arviot ja lausumat perustuvat tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin sekä tällä hetkellä tiedossa oleviin seikkoihin. Ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä, joiden toteutuessa yhtiön tulokset voivat poiketa huomattavasti odotuksista.

Epävarmuustekijöitä ovat muun muassa:

• 1. Yleinen taloudellinen tilanne mukaan lukien valuuttakurssien ja korkotason vaihtelut, jotka vaikuttavat asiakkaiden toimintaedellytyksiin sekä yhtiön saamiin tilauksiin ja niiden kannattavuuteen
• 1. Kilpailutilanne, erityisesti kilpailijoiden kehittämät merkittävät teknologiset ratkaisut
• 1. Yhtiön oman toiminnan kuten tuotannon, tuotekehityksen ja projektinjohdon onnistuminen ja jatkuva tehostaminen
• 1. Vireillä olevien ja tulevien yrityskauppojen ja -järjestelyjen onnistuminen.

Konsernihallinto

Metso-konserni Fabianinkatu 9 A, 00130 Helsinki PL 1220, 00101 Helsinki Puhelin: 020 484 100 Faksi: 020 484 101 www.metso.com

Raportissa käytetty paperi ja paperin valmistuksessa käytetty sellu on tuotettu Metson valmistamilla koneilla ja laitteilla. Raportti on painettu Galerie Art -paperille, joka on sertifioitu PEFCympäristömerkin vaatimusten mukaisesti ja täyttää Joutsenmerkin ympäristövaatimukset. Painotyössä käytetyt painovärit ja kemikaalit ovat Joutsenmerkin ja REACH-asetuksen vaatimusten mukaisia. Painoväri on kasviöljypohjaista, ja myös muiden materiaalien käytössä suositaan kierrätettäviä ja ympäristöystävällisiä tuotteita. Lisäksi energiatehokkuutta ja päästöjen määrää valmistuksesta kuljetukseen saakka seurataan. Lönnberg Painot Oy:n toiminta on ISO 9001 -sertifioitu.

Rakennamme kestävää tulevaisuutta yhteistyössä sidosryhmiemme kanssa. Kestävää kehitystä edistävät ratkaisut hyödyttävät asiakkaitamme ja tukevat kannattavan kasvun tavoitteitamme.