Metsä Board Oyj — Interim / Quarterly Report 2021

Jul 28, 2021

METSÄ BOARD PUOLIVUOSIKATSAUS

TAMMI−KESÄKUU 2021

METSÄ BOARDIN VUODEN 2021 TAMMI–KESÄKUUN VERTAILUKEL-POINEN LIIKETULOS OLI 191 MILJOONAA EUROA

TAMMI–KESÄKUU 2021 (verrattuna 1–6/2020)

• Liikevaihto oli 1 049,5 miljoonaa euroa (945,2).
• Vertailukelpoinen liiketulos oli 191,3 miljoonaa euroa (94,2) eli 18,2 prosenttia liikevaihdosta (10,0). Liiketulos oli 185,6 miljoonaa euroa (100,3).
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,42 euroa (0,19), ja osakekohtainen tulos oli 0,41 euroa (0,21).
• Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 19,3 prosenttia (10,7).
• Liiketoiminnan nettorahavirta oli 150,7 miljoonaa euroa (152,3).

HUHTI–KESÄKUU 2021

(verrattuna 4–6/2020)

• Liikevaihto oli 555,8 miljoonaa euroa (473,1).
• Vertailukelpoinen liiketulos oli 102,5 miljoonaa euroa (60,5) eli 18,4 prosenttia liikevaihdosta (12,8). Liiketulos oli 103,7 miljoonaa euroa (66,5).
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,22 euroa (0,13), ja osakekohtainen tulos oli 0,23 euroa (0,15).
• Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 19,7 prosenttia (13,9).
• Liiketoiminnan nettorahavirta oli 134,0 miljoonaa euroa (72,3).

KORONAPANDEMIAN VAIKUTUS METSÄ BOARDIN LIIKETOIMINTAAN

Koronapandemia on lisännyt puhtaiden ja turvallisten pakkausmateriaalien kysyntää erityisesti elintarvike- ja lääketeollisuuden loppukäytöissä. Samalla pandemia on heikentänyt kysyntää ylellisyystuotteiden pakkausmateriaaleissa sekä graafisissa loppukäytöissä.

Koronaviruksen aiheuttamia tartuntaryppäitä ei ole syntynyt, mutta yksittäisten tartuntojen esiintyvyys on kasvanut pandemian edetessä. Kesän aikana tartuntojen määrät ovat useassa Metsä Boardin yksikössä laskeneet.

Metsä Boardin taloudellinen asema on hyvä. Lainojen maturiteettirakenne on terve ja yhtiöllä on riittävä maksuvalmius. Yhtiön kartonkituotevalikoima on vastannut pandemian aiheuttamiin kysynnän muutoksiin ja vahvana pysynyt rahavirta on tukenut taloudellista liikkumavaraa.

Yhtiöllä on edelleen käytössään mittavia varotoimenpiteitä, joiden tavoitteena on varmistaa työtekijöiden terveys, ehkäistä viruksen leviäminen sekä varmistaa liiketoiminnan jatkuvuus. Varotoimenpiteistä huolimatta pandemian pitkittyminen saattaa aiheuttaa häiriöitä tuotannossa ja/tai toimitusketjussa.

OLENNAISTA HUHTI–KESÄKUUSSA 2021

• Metsä Boardin ensikuitukartonkien kysyntä pysyi vahvana kaikilla yhtiölle merkittävillä markkina-alueilla. Kartonkien toimitusmäärät olivat jälleen ennätyskorkeat.
• Vahvan kartonkimyynnin lisäksi myös markkinasellujen nopeasti nousseet keskihinnat paransivat kannattavuutta.
• Husumin sellutehtaan hakekuljettimella syttyi 18.6.2021 tulipalo, joka pysäytti Husumin sellutuotannon neljäksi viikoksi. Sellutehtaan seisokin ajan kartonkituotantoa ajettiin normaalia alemmalla kapasiteetilla.
• Metsä Board saavutti EcoVadiksen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuarvioinnissa jälleen korkeimman platinatason. Yhtiö kuuluu yhden prosentin parhaimmistoon paperin, kartongin ja pakkausten valmistajien luokassa.
• Metsä Boardin talousjohtajaksi nimitettiin 1.5.2021 alkaen Henri Sederholm sekä myynnistä ja toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi nimitettiin Jussi Noponen. Aiemmin Metsä Boardin myynnistä ja markkinoinnista vastannut johtaja Sari Pajari-Sederholm siirtyi Metsä Groupin strategiajohtajaksi.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Metsä Board on 27.7.2021 tehnyt investointipäätöksen vuotuisen taivekartonkikapasiteetin kasvattamisesta 200 000 tonnilla Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa. Investoinnin arvo on noin 210 miljoonaa euroa, ja se rahoitetaan nykyisillä kassavaroilla sekä liiketoiminnan rahavirralla. Investoinnilla arvioidaan olevan noin

50 miljoonan euron positiivinen vaikutus yhtiön vuotuiseen vertailukelpoiseen käyttökatteeseen, ja se arvioidaan saavutettavan kokonaisuudessaan vuonna 2026.

TULOSOHJEISTUS HEINÄ–SYYSKUU 2021

Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan heinä–syyskuussa 2021 olevan suunnilleen samalla tasolla kuin huhti–kesäkuussa 2021 (102,5 miljoonaa euroa).

METSÄ BOARDIN TOIMITUSJOHTAJA MIKA JOUKIO:

"Vuosi 2021 on ollut Metsä Boardille todella hyvä. Ensikuitukartonkiemme kysyntä on ollut erittäin vahvaa kaikissa tuotteissamme ja kaikilla päämarkkinoillamme. Myyntihinnat ovat alkuvuoden aikana nousseet ja näemme saman kehityksen jatkuvan kolmannella vuosineljänneksellä. Kartonkien tilauskannat ovat edelleen poikkeuksellisen korkealla tasolla, mikä myös tukee loppuvuoden näkymiä.

Huhti–kesäkuussa taivekartongin ja valkoisten krafltainereiden toimitusmäärät olivat jälleen ennätyskorkeat, yhteensä 514 000 tonnia. Vertailukelpoinen liiketuloksemme oli erinomainen, 102,5 miljoonaa euroa (4–6/2020: 60,5 miljoonaa euroa). Toisen vuosineljänneksen rahavirta oli myös vahva,134 miljoonaa euroa, ja katsauskauden päättyessä olimme lähes nettovelaton.

Tammi–kesäkuun 2021 vertailukelpoinen liiketuloksemme oli 191,3 miljoonaa euroa (1–6/2020: 94,2). Kannattavuuttamme paransivat markkinasellujen nopea hinnannousu sekä ennätyskorkeat kartonkivolyymit. Vertailukautta rasitti paperiteollisuuden lakko Suomessa, jonka negatiivinen tulosvaikutus oli noin 20 miljoonaa euroa.

Kustannusinflaatio on kuluvana vuonna kiihtynyt, ja nostanut mm. energian ja tiettyjen kemikaalien hintatasoa. Myös logistiikkakustannukset ovat kohonneet ja konttipula Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä

jatkuu yhä vaikuttaen erityisesti markkinasellujen toimituksiin.

Husumin sellutehtaan hakekuljettimella kesäkuun lopussa syttynyt tulipalo aiheutti meille merkittäviä tuotannonmenetyksiä niin markkinasellussa kuin kartongeissa, mikä tulee vaikuttamaan kolmannen vuosineljänneksen myyntiin. Tulipalosta aiheutuneet vauriot on korjattu, ja Husumin kartonki- ja markkinasellutuotanto käyvät normaaleilla tuotantotasoilla.

Vahva taloudellinen asemamme yhdistettynä vastuullisesti tuotettujen ja kiertotaloutta tukevien pakkausmateriaalien kasvavaan kysyntään tarjoaa meille erinomaisen lähtökohdan kartonkiliiketoimintamme kasvattamiselle ja kehittämiselle. Katsauskauden jälkeen teimme investointipäätöksen taivekartonkikapasiteetin kasvattamisesta 200 000 tonnilla Husumin tehtaalla Ruotsissa. Investointi tuo markkinoille asiakkaiden toivomaa lisäkapasiteettia, ja vahvistaa asemaamme Euroopan johtavana taivekartongin valmistajana. Lisäksi olemme jo aiemmin käynnistäneet Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelman, jossa valkoisen kraftlainerin vuotuista tuotantokapasiteettia nostetaan 40 000 tonnilla sekä tehtaan veden- ja energiankäyttöä tehostetaan merkittävästi.

Lanseerasimme toukokuussa uuden 360 palvelukokonaisuuden, joka tuo asiakkaillemme hyötyjä läpi pakkausarvoketjun aina kierrätettävyydestä brändin vaikuttavuuteen, tuotannon ja toimitusketjun tehokkuuteen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseen. Osaamiskeskuksessamme (Excellence Centre) jatkoimme virtuaalisia asiakastyöpajoja, joissa mm. testasimme lääkepakkauksia ääriolosuhteissa.

Katsauskaudella saavutimme EcoVadiksen ympäristöja yhteiskuntavastuuarvioinnissa jälleen korkeimman platinatason, jolla kuulumme yhden prosentin parhaimmistoon paperin, kartongin ja pakkausten valmistajien luokassa. Tavoitteemme on olla edelläkävijä vastuullisuudessa ja tähtäämme täysin fossiilittomaan tuotantoon ja tuotteisiin vuoteen 2030 mennessä."

TALOUDELLISET TUNNUSLUVUT

	2021 Q2	2020 Q2	2021 Q1	2021 Q1–Q2	2020 Q1–Q2	2020 Q1–Q4
Liikevaihto, milj. e	555,8	473,1	493,7	1 049,5	945,2	1 889,5
EBITDA milj. e	126,3	92,6	105,6	231,9	151,9	321,8
vertailukelpoinen, milj. e	125,2	86,6	112,5	237,6	145,9	315,8
EBITDA, %:a liikevaihdosta	22,7	19,6	21,4	22,1	16,1	17,0
vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta	22,5	18,3	22,8	22,6	15,4	16,7
Liiketulos milj. e	103,7	66,5	82,0	185,6	100,3	227,3
vertailukelpoinen, milj. e	102,5	60,5	88,8	191,3	94,2	221,2
Liiketulos, %:a liikevaihdosta	18,6	14,1	16,6	17,7	10,6	12,0
vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta	18,4	12,8	18,0	18,2	10,0	11,7
Tulos ennen veroja, milj. e	99,8	63,9	78,9	178,7	92,7	212,3
vertailukelpoinen, milj. e	98,7	57,8	85,7	184,4	86,7	206,3
Kauden tulos, milj. e	85,9	51,7	64,2	150,1	73,8	170,1
vertailukelpoinen, milj. e	84,9	46,9	71,1	156,0	69,0	165,3
Osakekohtainen tulos, e	0,23	0,15	0,18	0,41	0,21	0,48
vertailukelpoinen, e	0,22	0,13	0,20	0,42	0,19	0,46
Oman pääoman tuotto, %	21,1	16,0	17,3	19,6	11,3	12,5
vertailukelpoinen, %	20,8	14,5	19,2	20,4	10,6	12,1
Sijoitetun pääoman tuotto, %	19,9	15,3	16,9	18,7	11,4	12,6
vertailukelpoinen, %	19,7	13,9	18,3	19,3	10,7	12,2
Omavaraisuusaste1), %	63	58	60	63	58	60
Nettovelkaantumisaste1), %	0	24	0	0	24	17
Korollinen nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA	0,0	1,1	0,0	0,0	1,1	0,7
Osakekohtainen oma pääoma1), e	4,36	3,57	4,09	4,36	3,57	3,89
Korollinen nettovelka1), milj. e	3,7	305,5	-6,6	3,7	305,5	235,5
Kokonaisinvestoinnit, milj. e	63,4	43,3	35,0	98,3	73,1	166,4
Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e	134,0	72,3	16,8	150,7	152,3	307,7
Henkilöstö1)	2 623	2 662	2 390	2 623	2 662	2 370

1) kauden lopussa

TOIMITUS- JA TUOTANTOMÄÄRÄT

1 000 tonnia	2021 Q2	2021 Q1	2020 Q4	2020 Q3	2020 Q2	2021 Q1–Q2	2020 Q1–Q2	2020 Q1–Q4
Toimitusmäärät
Taivekartonki	348	329	297	318	310	678	608	1 223
Valkoinen kraftlaineri	166	162	144	143	148	328	300	587
Metsä Boardin markkinasellu1)	156	116	158	107	126	272	256	521
Metsä Fibren markkinasellu2)	185	196	207	168	156	381	321	696
Tuotantomäärät
Taivekartonki	318	342	317	311	333	660	621	1 249
Valkoinen kraftlaineri	160	164	168	137	156	324	286	591
Metsä Boardin sellu1)	329	362	359	335	348	692	677	1 371
Metsä Fibren sellu2)	194	186	174	188	193	380	341	702

1) sisältää kemiallisen sellun ja kemihierteen (BCTMP)

2) vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibrestä

PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2021

LIIKEVAIHTO JA TULOS

Huhti–kesäkuu 2021 (verrattuna 4–6/2020)

Metsä Boardin liikevaihto oli 555,8 miljoonaa euroa (473,1). Liikevaihdosta 57 (60) prosenttia tuli taivekartongista, 24 (25) prosenttia valkoisista kraftlainereista, 15 (12) prosenttia markkinasellusta ja 4 (3) prosenttia muista toiminnoista.

Kartonkien toimitusmäärät olivat ennätyskorkeat, yhteensä 514 000 tonnia (458 000), josta 66 (69) prosenttia EMEA-alueelle, 28 (26) prosenttia Americas-alueelle ja 6 (5) prosenttia APAC-alueelle. Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat 156 000 tonnia (126 000).

Katsauskauden vertailukelpoinen liiketulos oli 102,5 miljoonaa euroa (60,5) ja liiketulos oli 103,7 miljoonaa euroa (66,5). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuivat liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 7,0 miljoonaa euroa sekä Husumin sellutehtaan hakekuljettimen tulipaloon liittyvistä kustannuksista -5,8 miljoonaa euroa.

Paperiteollisuuden lakolla, joka koski Metsä Boardin Suomen tehtaita ja kaikkia Metsä Fibren sellutehtaita, oli noin 5 miljoonan euron negatiivinen vaikutus huhti– kesäkuun 2020 vertailukelpoiseen liiketulokseen.

Vertailukelpoista liiketulosta paransivat erityisesti markkinasellujen kohonneet keskihinnat sekä kartonkien ja markkinasellujen kasvaneet toimitusmäärät. Myös kartonkien keskihinnat paikallisissa valuutoissa nousivat.

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin huhti–kesäkuun vertailukelpoisesta liiketuloksesta oli 31,7 miljoonaa euroa (1,6).

Huhti–kesäkuun vertailukelpoista liiketulosta heikensi kustannusinflaatio. Energiakustannuksia nosti kallistunut sähkön hinta ja lisäksi tiettyjen kemikaalien, kuten lateksin hinnat nousivat. Myös henkilöstökustannukset olivat edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa korkeammat.

Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 18 miljoonan euron negatiivinen liiketulosvaikutus edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -3,9 miljoonaa euroa (-2,6) sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja valuuttasuojausten arvostuksesta -1,1 miljoonaa euroa (0,2).

Tulos ennen veroja oli 99,8 miljoonaa euroa (63,9). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 98,7 miljoonaa euroa (57,8). Tuloverot olivat 13,9 miljoonaa euroa (12,1).

Osakekohtainen tulos oli 0,23 euroa (0,15). Oman pääoman tuotto oli 21,1 prosenttia (16,0), ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 20,8 prosenttia (14,5). Sijoitetun pääoman tuotto oli 19,9 prosenttia (15,3), ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 19,7 prosenttia (13,9).

Tammi–kesäkuu 2021 (verrattuna 1–6/2020)

Metsä Boardin liikevaihto oli 1 049,5 miljoonaa euroa (945,2). Liikevaihdosta 57 (59) prosenttia tuli taivekartongista, 25 (25) prosenttia valkoisista kraftlainereista,

13 (12) prosenttia markkinasellusta ja 5 (3) prosenttia muista toiminnoista.

Kartonkien kokonaistoimitukset olivat yhteensä 1 005 000 (908 000) tonnia, josta 66 (69) prosenttia EMEA-alueelle, 28 (26) prosenttia Americas-alueelle ja 6 (5) prosenttia APAC-alueelle. Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat 272 000 (256 000) tonnia.

Vertailukelpoinen liiketulos oli 191,3 miljoonaa euroa (94,2) ja liiketulos oli 185,6 miljoonaa euroa (100,3). Katsauskauden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -5,7 miljoonaa euroa ja koostuivat liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 7,0 miljoonaa euroa, osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin sellutehtaan omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta -6,9 miljoonaa euroa sekä Husumin sellutehtaan hakekuljettimen tulipaloon liittyvistä kustannuksista -5,8 miljoonaa euroa.

Paperiteollisuuden lakolla, joka koski Metsä Boardin Suomen tehtaita ja kaikkia Metsä Fibren sellutehtaita, oli noin 20 miljoonan euron negatiivinen vaikutus tammi–kesäkuun 2020 vertailukelpoiseen liiketulokseen.

Katsauskauden vertailukelpoista liiketulosta paransivat erityisesti markkinasellujen kohonneet keskihinnat ja kartonkien ennätyskorkeat toimitusmäärät.

Kustannusinflaatio kiihtyi katsauskaudella. Energiakustannuksia nosti erityisesti kallistunut sähkön hinta ja lisäksi tiettyjen kemikaalien, kuten lateksin hinnat nousivat. Myös logistiikka- ja henkilöstökustannukset kasvoivat vertailukaudesta.

Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 23 miljoonan euron negatiivinen liiketulosvaikutus vertailukauteen nähden.

Metsä Boardin osuus osakkuusyhtiö Metsä Fibren vertailukelpoisesta tuloksesta oli 44,9 miljoonaa euroa (-2,6). Markkinasellun hintojen voimakkaan nousun lisäksi Metsä Fibren kannattavuutta paransivat sahatavaran kysynnän ja hintatason nousu.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -6,9 miljoonaa euroa (-7,5) sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja valuuttasuojausten arvostuksesta -1,4 miljoonaa euroa (-1,8).

Tulos ennen veroja oli 178,7 miljoonaa euroa (92,7). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 184,4 miljoonaa euroa (86,7). Tuloverot olivat 28,6 miljoonaa euroa (18,9).

Osakekohtainen tulos oli 0,41 euroa (0,21). Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,42 euroa (0,19). Oman pääoman tuotto oli 19,6 prosenttia (11,3), ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto oli 20,4 prosenttia (10,6). Sijoitetun pääoman tuotto oli 18,7 prosenttia (11,4), ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 19,3 prosenttia (10,7).

Huhti–kesäkuun 2021 liiketulos lyhyesti (verrattuna 1–3/2021)

Huhti–kesäkuun vertailukelpoinen liiketulos oli 102,5 miljoonaa euroa (88,8). Liiketulosta paransivat markkinasellujen ja kartonkien kohonneet keskihinnat sekä kasvaneet toimitusmäärät. Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin huhti–kesäkuun vertailukelpoisesta liiketuloksesta oli 31,7 miljoonaa euroa (13,2). Kannattavuutta heikensivät tehtaiden suunnitellut vuosihuoltoseisokit, joidenkin kemikaalien ja energian hinnannousu sekä kohonneet henkilöstökustannukset. Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 6 miljoonan negatiivinen liiketulosvaikutus vuoden ensimmäiseen neljännekseen nähden.

MARKKINAKEHITYS

Lähteet: Fastmarkets FOEX, Fastmarkets RISI, CEPI Cartonboard, CEPI Containerboard, AFPA

Huhti–kesäkuu 2021 (verrattuna 4–6/2020)

Eurooppalaisten taivekartonkituottajien toimitukset Euroopan sisällä kasvoivat 6 prosenttia ja markkinahinnat nousivat viime vuoden vastaavasta vuosineljänneksestä. Vastaavasti valkoisten kraftlainereiden tuottajien toimitukset kasvoivat 2 prosenttia ja markkinahinnat nousivat. Yhdysvalloissa valkaistun sellukartongin sekä tarjoilupakkauskartongin tuotanto paikallista kulutusta varten laski ja markkinahinnat nousivat.

Euroopassa pitkäkuituisen sellun dollarimääräinen markkinahinta nousi 41 prosenttia vuosineljännesten keskihinnoista laskettuna. Lyhytkuituisen sellun dollarimääräinen markkinahinta nousi 48 prosenttia. Kiinassa pitkäkuituisen sellun dollarimääräinen markkinahinta nousi 69 prosenttia ja lyhytkuituisen markkinahinta nousi 66 prosenttia.

Tammi–kesäkuu 2021 (verrattuna 1–6/2020)

Eurooppalaisten taivekartongin tuottajien toimitukset Euroopan sisällä kasvoivat 4 prosenttia ja markkinahinnat olivat vakaat viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vastaavasti valkoisten kraftlainereiden tuottajien toimitukset kasvoivat 5 prosenttia ja markkinahinnat olivat vakaat.

Metsä Boardin osuus eurooppalaisten taivekartonkituottajien kokonaistoimituksista oli 35 (34) prosenttia sekä viennistä Euroopan ulkopuolelle 55 (55) prosenttia.

Yhdysvalloissa valkaistun sellukartongin ja tarjoilupakkauskartongin tuotanto paikallista kulutusta varten laski ja markkinahinnat nousivat.

Euroopassa pitkäkuituisen sellun dollarimääräinen markkinahinta nousi 29 prosenttia vuosipuoliskojen keskihintojen erotuksesta laskettuna. Lyhytkuituisen sellun dollarimääräinen markkinahinta nousi 31 prosenttia. Kii-

nassa pitkäkuituisen sellun dollarimääräinen markkinahinta nousi 57 prosenttia ja lyhytkuituisen markkinahinta 49 prosenttia.

LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Metsä Board valmistaa korkealaatuisia ja ekologisia ensikuitukartonkeja, ja on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Metsä Boardin taivekartonkia käytetään pääosin kuluttajatuotepakkauksissa, kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Vastaavasti valkoisten kraftlainereiden loppukäyttö on pääosin vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa. Metsä Boardin valmistamista valkoisista kraftlainereista yli puolet on päällystettyjä.

Metsä Boardin vuosittainen kokonaissellupositio on noin 400 000 tonnia ylijäämäinen ottaen huomioon Husumin sellutehtaan vähemmistöomistuksen. Ylijäämä on pääosin pitkäkuituista sellua. Yhtiön kokonaissellupositio muodostuu Metsä Boardin oman selluntuotannon ja -kulutuksen erotuksesta sekä Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuudesta Metsä Fibressä. Liiketulostasolla ylijäämä on noin 600 000 tonnia, johon sisältyy koko Husumin sellutehtaan tuotanto.

Kartonkien myynti tammi–kesäkuu 2021 (1–6/2020)

Katsauskauden ja koko koronapandemian aikana elintarvike- ja lääkepakkausten kysyntä on ollut vahvaa ja tukenut taivekartonkimyyntiä. Vastaavasti pandemia on heikentänyt kysyntää ylellisyystuotteiden pakkausmateriaaleissa ja graafisissa loppukäytöissä. Päällystettyjen valkoisten kraftlainereiden kysyntää on tukenut vilkkaana jatkunut vähittäiskauppa ja verkkokaupan kasvu.

Metsä Boardin kartonkitoimitukset olivat tammi–kesäkuussa 2021 ennätyskorkeat, yhteensä 1 005 000 tonnia (908 000). Taivekartongin toimitukset olivat 677 000 tonnia (608 000), josta 68 prosenttia (71) EMEA-alueelle, 24 prosenttia (22) Americas-alueelle ja 9 prosenttia (7) APAC-alueelle. Valkoisten kraftlainereiden toimitukset olivat 328 000 tonnia (300 000), josta 63 prosenttia (65) EMEA-alueelle, 36 prosenttia (33) Americasalueelle ja 1 prosentti (2) APAC-alueelle.

EMEA-alueelle kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 6 prosenttia vertailukaudesta. Kartonkien keskihinnat heikkenivät hieman.

Americas-alueella ja erityisesti Yhdysvalloissa Metsä Boardin kartonkien kysyntä jatkui vahvana. Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 20 prosenttia vertailukaudesta ja kartonkien dollarimääräiset keskihinnat paranivat.

APAC-alueelle Metsä Board toimittaa pääosin taivekartonkia. Kartonkien toimitusmäärät kasvoivat 31 prosenttia vertailukaudesta.

Markkinasellun myynti tammi–kesäkuu 2021 (1–6/2020)

Metsä Boardin omat markkinasellutoimitukset olivat katsauskaudella 272 000 tonnia (256 000).

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren kokonaissellutoimitukset olivat yhteensä 1 530 000 tonnia (1 289 000). Metsä Fibren markkinasellusta noin 50 prosenttia myydään EMEA-alueelle ja 50 prosenttia APAC-alueelle, jossa Kiinan osuus on merkittävä. Metsä Board omistaa Metsä Fibrestä 24,9 prosenttia.

Pitkäkuituisen sellun alkuvuoden vahva kysyntätilanne erityisesti Kiinassa heikkeni katsauskauden loppua kohden. Euroopassa pitkäkuituisen sellun kysyntää on katsauskaudella tukenut erityisesti kartongin kasvanut kulutus ja painopaperitehtaiden käyntiasteiden nousu.

Globaalit ongelmat konttien saatavuudessa sekä toiselle vuosineljännekselle kohdistuneet useat suunnitellut markkinasellutehtaiden vuosihuoltoseisokit vähensivät pitkäkuituisen sellun tarjontaa. Markkinasellujen hinnat ovat kuluvana vuonna nousseet merkittävästi sekä Kiinassa että Euroopassa.

Tuotanto tammi–kesäkuu 2021 (1–6/2020)

Kartonkien tuotantomäärä oli katsauskaudella 984 000 tonnia (907 000), sekä sellun ja kemihierteen tuotantomäärä yhteensä 692 000 tonnia (677 000).

Vertailukaudella tuotantoa rajoitti Suomen paperiteollisuuden yli kaksi viikkoa kestänyt lakko, joka koski kaikkia Metsä Boardin Suomen kartonki- ja kemihierretehtaita. Kartonkituotantoa menetettiin lakon aikana noin 65 000 tonnia ja kemihierretuotantoa noin 34 000 tonnia.

Vuoden toiselle neljännekselle kohdistui joitakin suunniteltuja huoltoseisokkeja pääosin Suomen kartonkitehtailla. Metsä Boardin tehtaiden tuotanto sekä tehtaiden vuosittaiset huoltotoimenpiteet ovat sujuneet normaalisti.

Husumin sellutehtaan hakekuljettimella syttyi 18. kesäkuuta tulipalo, joka pysäytti Husumin sellutuotannon noin neljäksi viikoksi. Palon syttymissyy oli sähkölaitteen toimintahäiriö, joka sytytti hakesyöttölinjan kumisen kuljetinhihnan. Kartonkituotantoa ajettiin normaalia alemmalla kapasiteetilla sellutehtaan oltua pysähdyksissä. Tulipalosta aiheutuneet tuotannonmenetykset olivat sellussa noin 55 000 tonnia, josta noin 22 000 kohdistui katsauskaudelle. Kartonkituotantoa menetettiin noin 26 000 tonnia, josta noin 15 000 tonnia kohdistui katsauskaudelle.

RAHAVIRTA

Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–kesäkuussa 2021 oli 150,7 miljoonaa euroa (1–6/2020: 152,3). Käyttöpääoma nousi 18,2 miljoonaa euroa (nousi 5,4). Erityisesti

huhti–kesäkuussa 2021 liiketoiminnan nettorahavirta oli vahva: 134,0 miljoonaa euroa (4–6/2020: 72,3). Toisen vuosineljänneksen rahavirtaa paransivat muutokset käyttöpääomassa, kuten ostovelkojen kasvu sekä vahvan kysynnän aiheuttama lopputuotevarastojen pieneneminen.

Ensimmäisen vuosineljänneksen rahavirtaan vaikuttaa tyypillisesti käyttöpääoman voimakas kasvu, kun tehtaiden tuotantomäärät ovat korkealla tasolla. Vertailukaudella tätä ei tapahtunut, koska paperiteollisuuden lakko rajoitti tuotantoa kaikilla Suomen tehtailla.

TASE JA RAHOITUS

Metsä Boardin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 63 prosenttia (31.12.2020: 60) ja nettovelkaantumisaste 0 prosenttia (17). Korollisen nettovelan suhde edellisen 12 kuukauden vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 0,0 (0,7).

Korolliset velat olivat katsauskauden lopussa 452,3 miljoonaa euroa (31.12.2020: 452,4). Velasta oli ei-euromääräistä 1,6 prosenttia, vaihtuvakorkoista 10,0 prosenttia ja loput kiinteäkorkoista. Velan keskikorko oli 2,3 prosenttia (2,3) ja pitkäaikaisen velan keskimaturiteetti 5,2 vuotta (5,7). Velan korkosidonnaisuusaika oli 47,0 kuukautta (52,0).

Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 3,7 miljoonaa euroa (31.12.2020: 235,5).

Metsä Boardin maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva likviditeetti oli katsauskauden lopussa 837,6 miljoonaa euroa (31.12.2020: 605,8), joka muodostui seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 445,8 miljoonaa euroa, syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa ja muut sitovat luottolimiitit 191,8 miljoonaa euroa. Likvideistä varoista 435,3 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn ja 10,5 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia. Muita korollisia saamisia oli 2,8 miljoonaa euroa. Likviditeettinä raportoitavien erien lisäksi likviditeettireserviä täydentää Metsä Groupin sisäinen 150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti ja 212,3 miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja.

Muiden pitkäaikaisten sijoitusten käypä arvo katsauskauden lopussa oli 178,2 miljoonaa euroa (31.12.2020: 186,9). Arvon muutos liittyi Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden käyvän arvon laskuun.

Nettovaluuttavirrasta oli katsauskauden lopussa suojattuna keskimäärin 7,8 kuukautta sisältäen myyntisaamisten ja ostovelkojen taseposition suojauksen (31.12.2020: 7,9). Suojausaste on kauden aikana vaihdellut keskimäärin 7 ja 9 kuukauden välillä. Taseposition lisäksi normitasolla suojataan puolet ennustetusta vuotuisesta nettovaluuttavirrasta. Suojausten määrä voi poiketa normitasosta 40 prosenttia kumpaankin suuntaan. Suojausten ollessa normitasolla ne pyritään kohdentamaan ensisijaisesti kahdelle seuraavalle vuosineljännekselle.

Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P Globalilta ja Moody's Investor Servicelta. S&P Globalin luottoluokitus yhtiölle on BBB- ja näkymä vakaa. Moody'sin luottoluokitus yhtiölle on Baa3 ja näkymä on vakaa.

INVESTOINNIT

Katsauskauden kokonaisinvestoinnit olivat 98,3 miljoonaa euroa (1–6/2020: 73,1), josta omistettuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin 95,8 miljoonaa euroa (70,0) ja vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin 2,5 miljoonaa euroa (3,1). Kokonaisinvestoinneista kunnossapitoinvestointien osuus oli noin 18 prosenttia ja kehitysinvestointien osuus noin 82 prosenttia.

Husumin sellutehtaan uudistaminen

Metsä Board ilmoitti vuonna 2019 käynnistävänsä Husumin sellutehtaan uudistamisen vaiheittain. Sellutehtaan uudistamisen ensimmäisen vaiheen, joka koostuu uudesta soodakattilasta ja turbiinista, investointikustannus on noin 360 miljoonaa euroa. Katsauskauden päättyessä investointeja hankkeeseen oli tehty noin 198 miljoonaa euroa.

Uuden soodakattilan ja turbiinin arvioitu käyttöönotto on vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla. Investoinnin toisessa vaiheessa, 2020-luvun aikana, nykyiset kuitulinjat suunnitellaan korvattavan uudella kuitulinjalla.

Sellutehtaan uudistaminen mahdollistaa pitkäjänteisen ja kilpailukykyisen kartonkiliiketoiminnan kehittämisen ja kasvattamisen Husumin tehdasintegraatissa tulevina vuosina. Lisäksi investoinnin tavoitteena on kehittää Metsä Boardin sellu- ja energiatuotantoa sekä siirtyä kohti fossiilivapaita tehtaita.

Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelma

Metsä Board käynnisti alkuvuonna valkopintaista kraftlaineria valmistavan Kemin kartonkitehtaansa kehitysohjelman. Ohjelman investointikustannus on noin 67 miljoonaa euroa ja tehtaan vuotuinen kartonkikapasiteetti tulee kasvamaan noin 40 000 tonnilla. Ohjelma sisältää sarjan modernisointi- ja pullonkaulainvestointeja kartonkikoneeseen ja osana ohjelmaa Metsä Board ostaa Metsä Fibreltä kartongin valmistuksessa käytettävän modernisoidun valkaisemattoman sellun tuotantolinjan, jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia vuodessa. Investoinnit ajoittuvat vuosille 2021–2023 painottuen vuoteen 2023. Kehitysohjelma on merkittävä askel kohti yhtiön vuodelle 2030 asettamia vastuullisuustavoitteita.

Husumin kartonkikapasiteetin kasvattaminen

Metsä Board teki katsauskauden jälkeen 27.7.2021 investointipäätöksen taivekartonkikapasiteetin kasvattamisesta 200 000 tonnilla Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa. Investoinnin jälkeen kartonkikone BM1:n vuotuinen taivekartongin kapasiteetti nousee 600 000 tonniin. Lisäkapasiteetti tulee markkinoille vuosien 2024–2025 aikana.

Investoinnin arvo on noin 210 miljoonaa euroa, ajoittuen vuosille 2021–2024 ja painottuen vuosille 2022 ja 2023. Investointi rahoitetaan nykyisillä kassavaroilla sekä liiketoiminnan rahavirralla.

Investointi kasvattaa Metsä Boardin vuotuista liikevaihtoa arviolta noin 200 miljoonaa euroa. Lisäksi investoinnilla arvioidaan olevan noin 50 miljoonan euron positiivinen vaikutus yhtiön vuotuiseen vertailukelpoiseen käyttökatteeseen. Liikevaihdon kasvu ja tulosparannus arvioidaan saavutettavan kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Husumin satamakonseptia tarkastellaan vielä erikseen ottaen huomioon kasvavat logistiikkavolyymit koko tehdasintegraatissa ja tarvittavista mahdollisista investoinneista päätetään myöhemmin.

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas

Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaalle myönnettiin joulukuussa 2020 ympäristölupa ja investointipäätös tehtiin 11.2.2021.

Biotuotetehtaan investointi on noin 1,6 miljardia euroa ja tehtaan rakentaminen kestää noin kaksi ja puoli

vuotta. Biotuotetehdas valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita. Sellun tuotantokapasiteetti sisältää nykyisen, valkopintaisen kraftlainerin valmistuksessa käytettävän valkaisemattoman sellun valmistuslinjan, jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia vuodessa. Biotuotetehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähköomavaraisuus on korkea, 250 prosenttia. Uusi tehdas korvaa Kemin nykyisen vuosikapasiteetiltaan noin 620 000 tonnin sellutehtaan. Metsä Fibren biotuotetehtaan rahoitus koostuu tulorahoituksesta ja velasta. Metsä Board ei sijoita Metsä Fibreen pääomaa hankkeen rahoittamiseksi.

Metsä Board omistaa Metsä Fibrestä 24,9 prosenttia.

HENKILÖSTÖ

Henkilöstömäärä oli katsauskauden lopussa 2 623 henkilöä (30.6.2020: 2 662), josta Suomessa työskenteli 1 631 (1 624) henkilöä. Tammi–kesäkuussa Metsä Boardin palveluksessa oli keskimäärin 2 464 henkilöä (1–6/2020: 2 459). Henkilöstökulut olivat tammi–kesäkuussa yhteensä 110,4 miljoonaa euroa (97,0). Vertailukauden henkilöstökuluja alensi Suomen paperiteollisuuden lakko.

VASTUULLISUUS

Metsä Boardin tavoitteena on olla edelläkävijä vastuullisuudessa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä resurssien kestävä ja tehokas käyttö ohjaavat vahvasti yhtiön toimintaa.

	2021 Q2	2020 Q2	2021 Q1–Q2	2020 Q1–Q2	2020 Q1–Q4	Tavoite vuosi 2030
Työtapaturmien taajuus TRIF1)	11,1	8,6	11,5	7,6	8,4	0
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus LTA1F1)	8,4	4,8	8,6	5,1	5,7	0
Sertifioidun puukuidun osuus, %	82 %	78 %	83 %	79 %	80 %	>90 %
Energiatehokkuuden parantaminen2) Prosessiveden käytön vähentäminen2)	+2,1 % -12,8 %	+1,6 % -8,3 %	- -	- -	+2,1 % -7,7 %	+10 % -30 %

VASTUULLISUUDEN TUNNUSLUVUT

1) miljoonaa työtuntia kohti

2) muutos vertailuvuodesta 2018, tuotettua tonnia kohti, liukuva 12 kuukautta

Työtapaturmien taajuus oli huhti–kesäkuussa 2021 selvästi korkeampi kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Tapaturmat olivat erityisesti käsiin ja jalkoihin kohdistuneita vammoja. Työturvallisuutta kehitetään ennakoivilla toimenpiteillä, yhtenäisellä tavalla toimia sekä noudattamalla standardoitua johtamisjärjestelmää. Tavoitteena on, ettei työtapaturmia sattuisi lainkaan.

Kaikki Metsä Boardin käyttämä puu on peräisin kestävästi hoidetuista pohjoiseurooppalaisista metsistä. Huhti–kesäkuussa 2021 sertifioidun puukuidun osuus kaikesta yhtiön hankkimasta puukuidusta oli 82 prosenttia. Tavoite on, että vähintään 90 prosenttia Metsä Boardin käyttämästä puukuidusta on sertifioitua vuoden 2030 loppuun mennessä.

Viimeisen 12 kuukauden ajanjaksolla prosessiveden käyttö tuotettua tonnia kohden väheni 12,8 prosenttia ja energiatehokkuus parani 2,1 prosenttia vertailuvuoteen 2018 nähden. Metsä Boardilla on rahoitusjärjestelyjä, joiden hinnoittelu on kytketty kestävän kehityksen tavoitteisiin, mm. energian- ja veden ominaiskulutusten vähentämiseen.

Katsauskaudella Metsä Board saavutti jälleen korkeimman platinatason EcoVadiksen ympäristö- ja yhteiskuntavastuuarvioinnissa. Arvioinnin mukaan Metsä Board kuuluu yhden prosentin parhaimmistoon paperin, kartongin ja pakkausten valmistajien luokassa. Lisäksi Financial Times nimesi Metsä Boardin Euroopan 300 ilmastojohtajan joukkoon, jotka ovat eniten vähentäneet suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjään (Scope 1 ja 2) suhteessa liikevaihtoon vuosina 2014– 2019. Alkuvuonna CDP valitsi Metsä Boardin maailman parhaiden yritysten joukkoon toimitusketjun sitouttamisessa ilmastoasioihin. Yhtiö on CDP:n Climate A ja Water A -listoilla tunnustuksena ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja vesivarojen kestävästä käytöstä. Metsien kestävässä käytössä yhtiö on tasolla A-.

Metsä Boardin käyttämästä energiasta 83 prosenttia perustuu fossiilittomiin energianlähteisiin. Tavoitteena on luopua fossiilisen energian käytöstä kokonaan vuoden 2030 loppuun mennessä, jolloin yhtiön suorat ja epäsuorat fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja 2) vähenevät nollaan. Myös yhtiön käyttämien raaka-aineiden ja pakkausmateriaalien tulee silloin olla fossiilittomia. Yhtiön kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ovat Science Based Targets initiativen (SBTi) hyväksymät ja ne vastaavat Pariisin ilmastosopimuksen tiukimpiin vaatimuksiin, joilla ilmaston lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Myös Metsä Boardin vähennystavoitteet yhtiön arvoketjun päästöille (Scope 3) täyttävät SBTi:n tiukimmat kriteerit ja ovat nykyisten parhaiden käytäntöjen mukaisia.

Vastuullisuudesta kerrotaan laajemmin yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.metsaboard.com/sustainability

T&K-TOIMINTA JA INNOVAATIOT

Taivekartongeissa ja valkoisissa kraftlainereissa Metsä Board jatkaa kehitystyötä kartongin keventämiseksi kartongin lujuus- ja jalostusominaisuuksista tinkimättä. Tämä luo hyvät edellytykset kartonkikapasiteetin kasvattamiseksi lähitulevaisuudessa.

Yhtiö myös jatkaa barrier-ratkaisujen kehittämistä ja tutkii niiden kaupallisia edellytyksiä elintarvike- ja tarjoilupakkauskäytössä. Barrier-ratkaisujen kehittäminen on myös osa Fortumin ja Metsä Groupin 50 miljoonan euron biokiertotaloutta edistävää ExpandFibre-ohjelmaa.

Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring ja Valmet rakentavat Äänekoskelle koetehdasta, joka valmistaa uudenlaisia kolmiulotteisia kuitutuotteita suoraan puukuitumassasta ilman välivaiheita. Loppukäyttönä tulee olemaan mm. ruokapakkaaminen. Koetehtaan työmaa saavutti katsauskaudella harjakorkeuden, ja ensimmäisiä testiajoja on tarkoitus tehdä vuoden 2021 lopulla.

MUUTOKSET JOHTORYHMÄSSÄ

Henri Sederholm on nimitetty Metsä Boardin talousjohtajaksi. Aiemmin talousjohtajana toiminut Jussi Noponen on nimitetty Metsä Boardin myynnistä ja toimitusketjusta vastaavaksi johtajaksi.

Metsä Boardin myynnistä ja markkinoinnista vastannut Sari Pajari-Sederholm siirtyi Metsä Groupin strategiajohtajaksi.

Sederholm ja Noponen kuuluvat Metsä Boardin johtoryhmään ja raportoivat Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukiolle. Kaikki edellä mainitut muutokset astuivat voimaan 1.5.2021.

OIKEUDENKÄYNNIT

Verohallinto otti syksyllä 2015 vuoden 2014 verotusta toimittaessaan kielteisen kannan ranskalaisen tytäryhtiön rajat ylittävässä fuusiossa siirtyneiden tappioiden hyväksi lukemiseen Metsä Board Oyj:n verotuksessa.

Metsä Boardin näkemyksen mukaan tappiot ovat vähennyskelpoisia ja yhtiö on hakenut muutosta verohallinnon ratkaisuun. Verotuksen oikaisulautakunta hylkäsi yhtiön vaatimuksen maaliskuussa 2018. Edelleen Helsingin hallinto-oikeus hylkäsi yhtiön oikaisulautakunnan päätöksestä tekemän valituksen helmikuussa 2021. Metsä Board on hakenut valituslupaa Helsingin hallintooikeuden päätökseen korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Puolivuosikatsaus 1.1.−30.6.2021 28.7.2021 klo 12 Sivu 11/30

OSAKKEET

Katsauskauden lopussa Metsä Boardin B-osakkeen kurssi Nasdaq Helsingissä oli 8,68 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 11,01 euroa ja alin 8,48 euroa. Katsauskauden lopussa Metsä Boardin A-osakkeen kurssi Nasdaq Helsingissä oli 9,08 euroa. Katsauskauden lopussa B-osakkeen keskimääräinen päivittäinen osakevaihto Nasdaq Helsingissä oli 424 609 osaketta ja A-osakkeen 9 470 osaketta. B-osakkeen kokonaisvaihto oli 495,8 miljoonaa euroa ja A-osakkeen 11,1 miljoonaa euroa.

Metsä Boardin kaikkien osakkeiden markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 3,1 miljardia euroa, josta Bosakkeiden markkina-arvo oli 2,8 miljardia euroa ja Aosakkeiden 0,3 miljardia euroa.

Metsäliitto Osuuskunta omisti katsauskauden lopussa 48 prosenttia (30.6.2020: 48) kaikista osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 67 prosenttia (67). Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus kaikista osakkeista oli noin 15 (15) prosenttia. Yhtiön hallussa ei ole sen omia osakkeita.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian pitkittyminen saattaa aiheuttaa häiriöitä Metsä Boardin tuotannossa sekä toimintaketjuissa. Toisaalta pandemian aikainen elvyttävä rahapolitiikka yhdistettynä pandemiasta toipumisen myönteisiin talousvaikutuksiin voi johtaa talouden ylikuumenemiseen, jonka purkautumisella voi olla äkillisiä negatiivisia vaikutuksia maailmantalouteen ja sitä kautta Metsä Boardin tuotteiden kysyntään ja yhtiön kannattavuuteen. Lisäksi Metsä Boardin asiakkaiden kassatilanteen heikkeneminen tai hidastunut maksukäyttäytyminen voivat vaikuttaa Metsä Boardin kassavirtaan ja johtaa luottotappioihin.

Globaalin kuljetuskapasiteetin saatavuuden heikentyminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai rajoittaa kokonaan kartonki- ja sellutoimituksia ja vaikuttaa siten negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen.

Globaalissa taloudessa on myös muita merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka saattavat toteutuessaan aiheuttaa kartongin ja sellun kysynnän heikentymistä sekä hintojen laskua. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino saattaa vaikuttaa lopputuotteiden hintoihin ja Metsä Boardin kannattavuuteen.

Eri maat ovat asettaneet toistensa tuotteille tuontitulleja ja muita kaupan rajoitteita, mutta toistaiseksi niillä ei ole ollut suoraa vaikutusta Metsä Boardin liiketoimintaan. Negatiivinen kehitys maailmankaupassa voisi jatkuessaan vaikuttaa heikentävästi Metsä Boardin kannattavuuteen.

Maailmassa on useita geopoliittisia riskikeskittymiä, joiden kehittymisen ennustaminen on vaikeaa. Muutokset näillä alueilla voivat olla hyvin nopeita ja ennakoimattomia. Kansainvälisesti on asetettu kriiseihin liittyviä pakotteita, joilla voi olla suoria tai välillisiä vaikutuksia myös kartonkien kysyntään ja siten Metsä Boardin kannattavuuteen.

Metsä Board keskittyy kartonkiliiketoimintansa aktiiviseen kehittämiseen ja kasvuun. Kartonkiliiketoiminnan kasvattaminen ja uusien tuotteiden markkinoille saaminen ovat riippuvaisia myynnin onnistumisesta. Myynnin globaaliin kasvattamiseen liittyy myös kustannus- ja valuuttakurssiriskejä. Lisäksi eri pakkausmateriaalien hyväksyttävyyteen ja verotukseen liittyy sääntelyriskejä.

Metsä Boardin tuotannosta suurin osa on Suomessa. Historiassa Suomessa on ollut useita työmarkkinariitoja sekä metsäteollisuudessa että metsäteollisuustuotteiden jakeluketjussa. Nämä voivat vaikuttaa negatiivisesti tuotantomääriin ja asiakastoimituksiin sekä heikentää yhtiön kilpailuasemaa ja kannattavuutta.

Metsä Boardin kokonaiskustannuksista puun osuus on yli neljännes. Puuraaka-aineen saannin vaikeutuminen tai äkillinen hinnannousu vaikuttaisi toteutuessaan heikentävästi Metsä Boardin tulokseen.

Metsä Boardilla ilmastoriskit koskevat erityisesti metsiä sekä energian ja veden käyttöä. Sääntely voi ohjata metsien tulevaa käyttöä. Lisäksi sääntely ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voi aiheuttaa merkittäviä muutostarpeita tuotantoteknologiassa sekä lisätä kustannuksia. Vähähiilisessä taloudessa tuotteiden kysyntä ja tarjonta voivat poiketa nykytilanteesta. Ilmastonmuutos saattaa lisätä sään ääri-ilmiöitä, kuten myrskyjä, tulvia ja kuivuutta ja heikentää tehtaiden tarvitseman prosessiveden ja sähkön saatavuutta sekä aiheuttaa katkoksia tuotannossa. Lisäksi sääolosuhteet voivat rajoittaa puuraaka-aineen saatavuutta. Toteutuessaan ilmastoriskeillä voi olla negatiivinen vaikutus Metsä Boardin kannattavuuteen.

Sellun markkinahinnan muutoksilla on merkittävä vaikutus Metsä Boardin kannattavuuteen. Yhtiön vuosittainen kokonaissellupositio on noin 400 000 tonnia ylijäämäinen huomioiden Husumin sellutehtaan vähemmistöomistuksen. Markkinasellun hinnan 10 prosentin laskulla (nousulla) on vuositasolla noin 30 miljoonan euron negatiivinen (positiivinen) vaikutus yhtiön liiketulokseen.

Yhdysvaltain dollarin arvon 10 prosentin vahvistumisella suhteessa euroon on noin 75 miljoonan euron positiivinen vaikutus Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Vastaavasti Ruotsin kruunun 10 prosentin vahvistumisen vaikutus on noin 45 miljoonaa euroa negatiivinen ja Ison-Britannian punnan 10 prosentin vahvistumisen vaikutus noin 9 miljoonaa euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus on vastakkainen. Herkkyydet eivät sisällä suojausvaikutusta.

Koska tämän puolivuosikatsauksen tulevaisuutta koskevat arviot ja kannanotot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin ja arvioihin, ne sisältävät riskejä ja muita epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat niitä koskevista kannanotoista. Lyhyellä aikavälillä Metsä Boardin tulokseen vaikuttavat erityisesti lopputuotteiden hinta ja kysyntä, raaka-ainekustannukset, energian hinta sekä euron kurssikehitys suhteessa yhtiön muihin päävaluuttoihin.

Metsä Boardin vuoden 2020 vuosikertomuksen sivuilla 53–55 on lisää tietoa pidemmän aikavälin riskeistä sekä riskienhallinnasta.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Koronaviruksen aiheuttaman pandemian kestoa ja sen vaikutuksia maailmantalouteen ja Metsä Boardin liiketoimintaan on edelleen vaikea arvioida.

Kartonkien kysyntä on edelleen vahvaa yhtiön päämarkkina-alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, ja kartonkien tilauskannat ovat korkealla tasolla.

Metsä Boardin kartonkien toimitusmäärien arvioidaan heinä–syyskuussa laskevan huhti–kesäkuun sekä tammi–maaliskuun ennätyskorkeista toimitusmääristä. Laskuun vaikuttaa osin Husumin sellutehtaan hakekuljettimen tulipalo kesäkuussa, mikä aiheutti noin 26 000 tonnin tuotannonmenetykset kartongissa ja noin 55 000 tonnin tuotannonmenetykset sellussa. Myös markkinasellujen toimitusmäärien arvioidaan laskevan.

Taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden keskihintojen paikallisissa valuutoissa arvioidaan heinä–syyskuussa paranevan huhti–kesäkuun keskihintoihin verrattuna.

Markkinasellujen hinnat ovat alkuvuoden nopean nousun jälkeen vakiintuneet Euroopassa ja kääntyneet laskuun Kiinassa. Kiinassa markkinasellun kysyntää on normaalin kausiluonteisuuden lisäksi vähentänyt paperin ja kartongin valmistajien tuotannonrajoitukset. Euroopassa kysyntätilanne on jatkunut hyvänä. Osakkuusyhtiö Metsä Fibren kannattavuutta tukee myös vahva sahatavaraliiketoiminta. Konttipula erityisesti Euroopan ja Aasian välisessä liikenteessä jatkuu, ja vaikuttaa markkinasellun tuottajien toimituksiin.

Heinä–syyskuulle kohdistuu huhti–kesäkuuta enemmän tehtaiden suunniteltuja vuosihuoltoseisokkeja.

Kustannusinflaatio jatkuu toisella vuosipuoliskolla. Metsä Board arvioi koko vuoden 2021 kustannusinflaation olevan 3–4 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna.

Heinä–syyskuussa 2021 valuuttakurssimuutoksilla suojausten vaikutus huomioiden on negatiivinen liiketulosvaikutus huhti–kesäkuuhun 2021 verrattuna ja selvästi negatiivinen liiketulosvaikutus heinä–syyskuuhun 2020 verrattuna.

VUOSIHUOLTO- JA INVESTOINTI-SEISOKIT 2021

Suomessa sijaitsevien yksittäisten kartonki- ja kemihierretehtaiden vuosihuollot jakautuvat tasaisesti vuoden 2021 toiselle, kolmannelle ja neljännelle neljänneksille.

Kyron kartonkitehtaalla toteutetaan vuoden neljännellä neljänneksellä jälkikäsittelyn modernisointi, joka aiheuttaa noin 2–3 viikon tuotannon menetyksen.

Merkittävimmät suunnitellut tehtaiden
vuosihuolto- ja investointiseisokit vuonna 2021

Q1/2021	Ei merkittäviä huoltotoimenpiteitä
Q2/2021	Metsä Fibren Rauman sellutehdas
Q3/2021	Kemin tehdasintegraatti
Q4/2021	Metsä Boardin Husumin tehdasinteg raatti, Kyron kartonkitehdas, Metsä Fib ren Äänekosken biotuotetehdas

Kemin tehdasintegraatti sisältää Metsä Boardin kartonkitehtaan ja Metsä Fibren sellutehtaan

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAH-TUMAT

Metsä Board on 27.7.2021 tehnyt investointipäätöksen vuotuisen taivekartonkikapasiteetin kasvattamisesta 200 000 tonnilla Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa. Investoinnin arvo on noin 210 miljoonaa euroa, ja se rahoitetaan nykyisillä kassavaroilla sekä liiketoiminnan rahavirralla. Investoinnilla arvioidaan olevan noin 50 miljoonan euron positiivinen vaikutus yhtiön vuotuiseen vertailukelpoiseen käyttökatteeseen, ja se arvioidaan saavutettavan kokonaisuudessaan vuonna 2026.

TULOSOHJEISTUS HEINÄ–SYYSKUU 2021

Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan heinä–syyskuussa 2021 olevan suunnilleen samalla tasolla kuin huhti–kesäkuussa 2021 (102,5 miljoonaa euroa).

METSÄ BOARD OYJ

Espoossa 28.7.2021 HALLITUS

Lisätiedot:

Henri Sederholm, talousjohtaja puh. 010 465 4913

Katri Sundström, sijoittajasuhdejohtaja puh. 010 462 0101

Puolivuosikatsaus 1.1.−30.6.2021 28.7.2021 klo 12 Sivu 13/30

Sijoittajille ja analyytikoille suunnattu englanninkielinen puhelinkokous alkaa kello 15. Puhelinkokoukseen osallistujia pyydetään rekisteröitymään muutamaa minuuttia ennen puhelinkokouksen alkamista seuraavissa numeroissa:

Suomi: +358 981710310 Ruotsi: +46 856642651 Iso-Britannia: +44 3333000804 Yhdysvallat: +1 6319131422

Puhelinkokouksen tunnistenumero on 81500946#.

Metsä Boardin seuraava taloudellinen raportti

27.10.2021: Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2021

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Liiketulos	=	IFRS -tuloslaskelmassa esitetty tulos ennen veroja, rahoitustuottoja ja -kuluja, kurssieroja sekä osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
EBITDA	=	Liiketulos ennen poistoja ja arvonalennuksia
Oman pääoman tuotto (%)	=	(Tulos ennen veroja - tuloverot) per (Oma pääoma (keskimäärin))
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	(Tulos ennen veroja + kurssierot ja muut rahoituskulut) per (taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin))
Omavaraisuusaste (%)	=	(Oma pääoma) per (Taseen loppusumma - saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste (%)	=	(Korollinen nettovelka) per (Oma pääoma)
Korollinen nettovelka	=	Korolliset rahoitusvelat – rahavarat ja korolliset saamiset
Kokonaisinvestoinnit	=	Investoinnit omistettuihin ja vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä hankitut liiketoiminnot
Osakekohtainen tulos	=	(Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos) per (Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin)
Osakekohtainen oma pääoma	=	(Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma) per (Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa)
Osakeantioikaistu keskikurssi	=	(Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto) per (Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä)
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi

VERTAILUKELPOISET TUNNUSLUVUT

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeet määrittelevät vaihtoehtoiset tunnusluvut sellaisiksi historiallista tai tulevaa taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja koskeviksi tunnusluvuiksi, jotka eivät ole yrityksen soveltaman taloudellisen raportointiviitekehyksen määrittelemiä. Metsä Boardin tapauksessa tällaisen raportointiviitekehyksen muodostavat IFRS-standardit siinä muodossa, kuin ne on omaksuttu käyttöön EU:ssa asetuksen (EC) No 1606/2002 mukaisesti. Lukuun ottamatta osakekohtaista tulosta, joka on määritetty standardissa IAS 33 Osakekohtainen tulos, tiedotteessa esitetyt tunnusluvut täyttävät ESMA:n ohjeen vaihtoehtoisen tunnusluvun määritelmän.

Metsä Board katsoo, että vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen antaa tilinpäätösten käyttäjille paremman näkymän yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn ja asemaan, mukaan lukien yhtiön pääoman käyttö, operatiivinen kannattavuus ja velanhoitokyky.

Vertailukelpoisten erien täsmäytyslaskelmat on esitetty tässä katsauksessa. Metsä Board katsoo, että näin johdetut tunnusluvut parantavat raportointijaksojen vertailukelpoisuutta.

Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja, eikä niitä voi verrata muiden yhtiöiden vastaavalla tavoin nimettyihin tunnuslukuihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset, yritysmyynneistä ja -hankinnoista, sopeuttamistoimista ja muista rakennejärjestelyistä aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut, laajoista ja ennalta-arvaamattomista tuotannon katkoista aiheutuneet kustannukset ja niistä saadut korvaukset sekä oikeudenkäynteihin liittyvät erät.

Metsä Board katsoo vertailukelpoisten tunnuslukujen heijastavan paremmin yhtiön operatiivista suorituskykyä poistamalla normaalin liiketoiminnan ulkopuolelta lähtöisin olevien erien ja liiketapahtumien tulosvaikutuksen.

PUOLIVUOSIKATSAUSTIEDOT

TILINTARKASTAMATON LYHENNETTY KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

		Q2	Q2	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4
Milj. e	Liite	2021	2020	2021	2020	2020
Liikevaihto	2, 6	555,8	473,1	1 049,5	945,2	1 889,5
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varastojen muutos		-37,2	14,2	-15,0	-7,5	-38,7
Liiketoiminnan muut tuotot	2, 6	12,1	8,8	14,3	10,9	33,3
Materiaalit ja palvelut	6	-345,4	-321,2	-683,6	-627,7	-1 225,4
Henkilöstökulut		-57,0	-51,0	-110,4	-97,0	-196,9
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta	6	31,7	1,6	38,0	-2,6	-2,4
Poistot ja arvonalentumiset		-22,7	-26,1	-46,3	-51,7	-94,5
Liiketoiminnan muut kulut		-33,6	-32,8	-61,0	-69,4	-137,5
Liiketulos	2	103,7	66,5	185,6	100,3	227,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista		0,1	0,0	0,0	-0,1	-0,1
Kurssierot		-1,1	0,2	-1,4	-1,8	-3,4
Muut rahoitustuotot ja -kulut	2, 6	-2,8	-2,8	-5,5	-5,7	-11,5
Kauden tulos ennen veroja		99,8	63,9	178,7	92,7	212,3
Tuloverot	3	-13,9	-12,1	-28,6	-18,9	-42,2
Kauden tulos		85,9	51,7	150,1	73,8	170,1

		Q2	Q2	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4
Milj. e	Liite	2021	2020	2021	2020	2020
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittelystä johtuvat erät		-0,9	-1,6	3,0	0,5	-3,7
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat	8	-1,2	-67,9	-8,6	-61,0	-70,3
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä		0,1	0,3	0,0	0,3	0,4
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi		0,4	13,8	1,1	12,1	15,0
Yhteensä		-1,6	-55,4	-4,5	-48,0	-58,6
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset		13,0	32,0	-15,1	-2,9	17,6
Muuntoerot		6,9	15,0	0,1	-2,7	6,2
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä		1,6	2,6	-3,2	-0,6	0,7
Muihin laajan tuloslaskelman eriin liittyvät verot		-2,9	-6,4	3,0	0,7	-3,4
Yhteensä		18,6	43,1	-15,2	-5,5	21,1
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		16,9	-12,3	-19,7	-53,6	-37,5
Kauden laaja tulos yhteensä		102,8	39,4	130,5	20,3	132,6
Kauden tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		81,2	51,7	144,1	73,8	170,1
Määräysvallattomille omistajille		4,7		6,1
Yhteensä		85,9	51,7	150,1	73,8	170,1
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		96,7	39,4	124,0	20,3	132,6
Määräysvallattomille omistajille		6,1		6,4
Yhteensä		102,8	39,4	130,5	20,3	132,6
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta konsernin tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake)		0,23	0,15	0,41	0,21	0,48

TILINTARKASTAMATON LYHENNETTY KONSERNIN TASE

Milj. e	Liite	30.6. 2021	30.6. 2020	31.12. 2020
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo		12,4	12,4	12,4
Muut aineettomat hyödykkeet		5,7	7,8	6,7
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4	871,9	759,7	824,7
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä		403,7	367,3	369,0
Muut sijoitukset	8	178,2	193,9	186,9
Muut rahoitusvarat	6, 8	15,8	14,5	10,8
Laskennalliset verosaamiset	2	7,2	7,6	7,5
		1 494,7	1 363,2	1 417,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		361,4	363,7	360,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset	6, 8	377,4	319,6	310,6
Rahavarat	6, 8	445,8	153,2	214,0
		1 184,7	836,5	884,6
Varat yhteensä		2 679,4	2 199,7	2 302,5
OMA PÄÄOMA JA VELAT Oma pääoma Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä		1 549,5 132,2 1 681,7	1 270,4 1 270,4	1 383,8 1 383,8
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat		92,7	92,4	97,5
Eläkevelvoitteet	2	12,6	13,3	13,4
Varaukset	5	3,7	4,2	3,7
Rahoitusvelat	8	441,7	445,2	444,8
Muut velat	8	4,2	5,8	5,3
		554,9	560,9	564,7
Lyhytaikaiset velat
Varaukset	5	1,0	0,6	1,0
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	6, 8	10,7	16,3	7,6
Ostovelat ja muut velat	6, 8	431,2	351,5	345,4
		442,9	368,4	354,0
Velat yhteensä		997,8	929,3	918,7
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 679,4	2 199,7	2 302,5

TILINTARKASTAMATON LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. e	Liite	Osake pääoma	Muunto erot	Käyvän arvon ra hasto ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voitto varat	Yhteensä	Määräysval lattomien omistajien osuudet	Oma pää oma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2020 Kauden laaja tulos		557,9	-29,1	175,5	315,5	318,2	1 338,0		1 338,0
Kauden tulos						73,8	73,8		73,8
Muut laajan tulok sen erät verojen jälkeen			-3,7	-50,3		0,4	-53,6		-53,6
Kauden laaja tulos yhteensä			-3,7	-50,3		74,2	20,3		20,3
Osakeperusteiset maksut Liiketoimet omistajien kanssa Osingonjako ja						-2,6	-2,6		-2,6
pääomanpalautus					-49,8	-35,6	-85,3		-85,3
Oma pääoma 30.6.2020		557,9	-32,8	125,2	265,8	354,3	1 270,4		1 270,4

Milj. e	Liite	Osake pääoma	Muunto erot	Käyvän arvon ra hasto ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voitto varat	Yhteensä	Määräysval lattomien omistajien osuudet	Oma pää oma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021		557,9	-24,9	136,6	265,8	448,4	1 383,8		1 383,8
Kauden laaja tulos
Kauden tulos						144,1	144,1	6,1	150,1
Muut laajan tulok sen erät verojen jälkeen			0,4	-22,8		2,4	-20,0	0,4	-19,7
Kauden laaja tulos yhteensä			0,4	-22,8		146,4	124,0	6,4	130,5
Osakeperusteiset maksut Liiketoimet mää						-0,4	-0,4		-0,4
räysvallattomien omistajien kanssa						134,4	134,4	125,7	260,2
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako ja pääomanpalautus					-56,9	-35,6	-92,4		-92,4
Oma pääoma 30.6.2021		557,9	-24,4	113,8	208,9	693,4	1 549,5	132,2	1 681,7

TILINTARKASTAMATON LYHENNETTY KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

		Q1-Q2	Q1-Q2	Q1-Q4	Q2
Milj. e	Liite	2021	2020	2020	2021
Kauden tulos		150,1	73,8	170,1	85,9
Oikaisut yhteensä	7	38,3	73,3	140,6	2,3
Käyttöpääoman muutos		-18,2	-5,4	37,9	61,4
Nettorahoituskulut	7	-3,0	18,3	4,2	-3,3
Maksetut verot		-16,6	-7,7	-45,2	-12,4
Liiketoiminnan nettorahavirta		150,7	152,3	307,7	134,0
Investoinnit aineettomaan ja aineelliseen käyttöomaisuuteen		-95,6	-69,1	-154,2	-61,9
Omaisuuden myynnit ja muut erät	6, 7	9,1	8,0	12,2	8,9
Investointien nettorahavirrat		-86,5	-61,1	-142,0	-52,9
Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset	7	261,2
Pitkäaikaisten lainojen ja muiden rahoituserien muutos	6	-2,7	14,1	1,0	-12,8
Maksetut osingot ja pääomanpalautus		-92,4	-85,3	-85,3	-92,4
Rahoituksen nettorahavirta		166,0	-71,3	-84,4	-105,2
Rahavarojen muutos		230,1	19,9	81,3	-24,2
Rahavarat kauden alussa	6	214,0	134,2	134,2	467,8
Rahavarojen muuntoero		1,7	-0,9	-1,5	2,2
Rahavarojen muutos		230,1	19,9	81,3	-24,2
Rahavarat kauden lopussa	6	445,8	153,2	214,0	445,8

LIITETIEDOT TILINTARKASTAMATTOMAAN TIEDOTTEESEEN

LIITE 1 – PERUSTIEDOT JA LAATIMIS-PERIAATTEET

Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin, jonka päätuotealueita ovat ensikuitukartongit ja valkoiset kraftlainerit. Konsernin emoyritys on Metsä Board Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo. Metsä Boardin emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta.

Tiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti, ja sitä tulee lukea yhdessä vuoden 2020 IFRS-tilinpäätöksen kanssa. Tiedotteessa esitetyt valuuttakurssien vaikutukset katsauskauden liikevoittoon verrattuna vertailukauteen on laskettu katsauskauden arvioituihin nettovaluuttavirtoihin pohjautuen ja suojausten toteutunut vaikutus huomioiden.

Tiedotteen laatimisperiaatteet ovat yhdenmukaiset vuoden 2020 IFRS-tilinpäätöksen kanssa lukuun ottamatta alla kuvattua:

Tilikauden poistoja koneista ja kalustosta on vuosineljännesten välillä soveltuvin osin täsmennetty vastaamaan omaisuuserän ilmentämän taloudellisen hyödyn käytön jakautumista.

Vuoden 2021 alussa voimaan tulleilla standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta tiedotteeseen.

Koronaviruksen vaikutuksesta Metsä Boardin liiketoimintaan on kerrottu tarkemmin tiedotteen selostusosassa.

Tiedote esitetään miljoonina euroina, ellei muuta ole mainittu.

Metsä Boardin hallitus hyväksyi 28.7.2021 pidetyssä kokouksessaan tämän tiedotteen julkistettavaksi.

LIITE 2 – SEGMENTTITIEDOT

Konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka seuraa liiketoimintaa liiketoiminnallisen jaon perusteella.

Metsä Boardin liiketoiminta koostuu taivekartonki-, ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista, joiden taloudellisesta kehityksestä Metsä Board raportoi yhdellä raportointisegmentillä.

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

	Q2	Q2	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4
Milj. e	2021	2020	2021	2020	2020
EMEA	359,5	325,1	697,2	647,0	1 281,8
Americas	128,8	107,2	247,8	218,7	440,7
APAC	67,5	40,9	104,6	79,5	167,0
Yhteensä	555,8	473,1	1 049,5	945,2	1 889,5

TÄSMÄYTYSLASKELMA VERTAILUKELPOISISTA ERISTÄ

	Q2	Q2	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4
Milj. e	2021	2020	2021	2020	2020
Liiketulos	103,7	66,5	185,6	100,3	227,3
Poistot ja arvonalentumiset	22,7	26,1	46,3	51,7	94,5
EBITDA	126,3	92,6	231,9	151,9	321,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Liiketoiminnan muut tuotot	-9,6	-6,0	-9,6	-6,0	-6,0
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta			6,9
Liiketoiminnan muut kulut	8,5		8,5
Yhteensä	-1,2	-6,0	5,7	-6,0	-6,0
Vertailukelpoinen EBITDA	125,2	86,6	237,6	145,9	315,8
Poistot ja arvonalentumiset	-22,7	-26,1	-46,3	-51,7	-94,5
Vertailukelpoinen liiketulos	102,5	60,5	191,3	94,2	221,2
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0,1	0,0	0,0	-0,1	-0,1
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä	-3,9	-2,6	-6,9	-7,5	-14,9
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja	98,7	57,8	184,4	86,7	206,3
Tuloverot	-13,9	-12,1	-28,6	-18,9	-42,2
Verot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä	0,2	1,2	0,2	1,2	1,2
Vertailukelpoinen kauden tulos	84,9	46,9	156,0	69,0	165,3

Täsmäytyslaskelman lisätiedot

"+" -merkkiset erät = vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja

"-" -merkkiset erät = vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja

Vuoden 2021 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -5,7 miljoonaa euroa ja koostuivat liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 7,0 miljoonaa euroa, osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin sellutehtaan omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta -6,9 miljoonaa euroa sekä

Husumin sellutehtaan hakekuljettimen tulipaloon liittyvistä kustannuksista -5,8 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 6,0 miljoonaa euroa ja muodostuivat liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myynnistä.

LIITE 3 – TULOVEROT

	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4
Milj. e	2021	2020	2020
Tilikauden verot	27,9	19,5	41,8
Edellisten tilikausien verot	0,9	-0,1	0,2
Laskennallisten verojen muutos	-0,2	-0,6	0,2
Tuloverot yhteensä	28,6	18,9	42,2

LIITE 4 – AINEELLISEN KÄYTTÖOMAISUUDEN MUUTOKSET

	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4
Milj. e	2021	2020	2020
Kirjanpitoarvo kauden alussa	824,7	742,0	742,0
Investoinnit omistettuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin	95,8	70,0	158,6
Investoinnit vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin	2,5	3,1	7,0
Vähennykset	-2,6	-2,8	-2,4
Poistot ja arvonalentumiset	-45,2	-50,6	-92,4
Muuntoero	-3,3	-1,9	11,9
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	871,9	759,7	824,7

Vuonna 2021 ja 2020 ei kirjattu arvonalentumisia.

LIITE 5 – VARAUKSET

	Uudelleen-	Ympäristö-	Muut
Milj. e	järjestely	velvoitteet	varaukset	Yhteensä
1.1.2021	0,2	3,4	1,0	4,7
Muuntoerot	0,0		0,0	0,0
Lisäykset			0,0	0,0
Käytetyt varaukset		0,0		0,0
30.6.2021	0,2	3,4	1,0	4,7
Pitkäaikaiset varaukset		2,7	1,0	3,7
Lyhytaikaiset varaukset	0,2	0,8	0,0	1,0
Yhteensä	0,2	3,4	1,0	4,7

Varausten pitkäaikaisesta osuudesta noin puolet arvioidaan purkautuvan 2025 loppuun mennessä ja loppujen 2030 -luvulla.

LIITE 6 – LIIKETOIMET LÄHIPIIRIN KANSSA

Metsä Boardin lähipiiriin kuuluvat Metsä Board Oyj:n emoyritys Metsäliitto Osuuskunta ja sen tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen, Metsä Groupin ja Metsä Boardin johtoryhmän jäsenet ja heidän läheiset perheenjäsenensä. Lähipiiritapahtumat koskevat pääasiassa tavaroiden ja

konsernipalvelujen ostoa ja myyntiä sekä rahoituseriä. Tavaroiden ja palvelujen hinnoittelu sekä korot perustuvat markkinahintaan. Metsä Boardin ja sen tytäryhtiöiden liiketapahtumat Metsäliitto Osuuskunnan ja sen tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa on esitetty alla.

Liiketoimet emoyrityksen ja sisaryritysten kanssa

	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4
Milj. e	2021	2020	2020
Myynnit	44,5	38,0	75,4
Liiketoiminnan muut tuotot	2,4	2,2	4,0
Ostot	334,1	301,6	598,7
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta	38,0	-2,6	-2,4
Korkotuotot	0,0	0,0	0,1
Korkokulut	0,5	0,4	0,9
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	40,9	28,9	50,2
Rahavarat	435,3	145,1	204,7
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	57,7	59,5	54,8

Metsä Fibren nettotulos sisältyy riville "Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta" liiketuloksessa. Liiketoimet Metsä Fibren kanssa sisältyvät sisaryritysten lukuihin.

Rahavarat sisältävät Metsä Groupin sisäiseltä pankilta Metsä Group Treasury Oy:ltä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa olevat talletukset.

Metsä Fibre maksoi katsauskaudella osinkoja Metsä Boardille 0,0 miljoonaa euroa (21,8).

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4
Milj. e	2021	2020	2020
Myynnit	0,3	0,3	0,5
Ostot	2,1	0,7	3,0
Muut rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	0,0	0,0	0,2
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	0,8	0,6	0,6

LIITE 7 – KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMAN LIITETIEDOT

Oikaisut tilikauden tulokseen

	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4	Q2
Milj. e	2021	2020	2020	2021
Verot	28,6	18,9	42,2	13,9
Poistot ja arvonalentumiset	46,3	51,7	94,5	22,7
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	-38,1	2,7	2,5	-31,7
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot	-7,1	-7,2	-14,0	-7,0
Rahoituskulut, netto	6,9	7,5	14,9	3,9
Eläkevelvoitteet ja varaukset	-0,2	-0,7	-1,0	-0,1
Muut oikaisut	1,8	0,5	1,5	0,7
Yhteensä	38,3	73,3	140,6	2,3

Nettorahoituskulut

Rahavirtalaskelman nettorahoituskulut sisältävät Metsä Fibren maksaman osingon 0,0 miljoonaa euroa (21,8).

Omaisuuden myynnit ja muut erät

Vuonna 2021 omaisuuden myynnit ja muut erät olivat yhteensä 9,1 miljoonaa euroa. Ne sisältävät 8,7 miljoonaa euron myyntituoton liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myynnistä toisella vuosineljänneksellä ja muita myyntituottoja ja muita eriä 0,4 miljoonaa euroa.

Vertailuvuoden 2020 omaisuuden myynnit ja muut erät olivat yhteensä 12,2 miljoonaa euroa. Ne sisältävät 7,1 miljoonaa euron myyntituoton liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myynnistä toisella vuosineljänneksellä, päästöoikeuksien myyntituottoja 6,2 miljoonaa euroa, sijoituksen Pohjolan Voima Oy:öön -2,2 miljoonaa sekä muita myyntituottoja ja muita eriä 1,1 miljoonaa euroa.

Määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset

Vuonna 2021 määräysvallattomien omistajien osuuksien muutokset, 261,2 miljoonaa euroa, sisältää 30 prosentin osuuden myynnin Husumin sellutehtaasta Norra Skogille. Kauppa toteutettiin 4.1.2021.

LIITE 8 – RAHOITUSINSTRUMENTIT

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä käyvät arvot

Rahoitusvarat 30.6.2021

Milj. e	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan tulok sen erien kautta	Jaksotettu hankintameno	Tase arvo
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	3,4	174,8		178,2
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat			13,5	13,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset			360,2	360,2
Rahavarat	0,0		445,8	445,8
Johdannaiset	0,3	20,9		21,2
Tasearvo yhteensä	3,7	195,6	819,5	1 018,9
Käypä arvo yhteensä	3,7	195,6	819,5	1 018,8

Rahoitusvelat 30.6.2021

Milj. e	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan tulok sen erien kautta	Jaksotettu hankintameno	Tase arvo
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat			441,7	441,7
Muut pitkäaikaiset velat			0,4	0,4
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat			10,7	10,7
Ostovelat ja muut velat			370,8	370,8
Johdannaiset	1,6	11,0		12,6
Tasearvo yhteensä	1,6	11,0	823,5	836,0
Käypä arvo yhteensä	1,6	11,0	856,1	868,7

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu sekä käyvät arvot

Rahoitusvarat 30.6.2020

Milj. e	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan tulok sen erien kautta	Jaksotettu hankintameno	Tase arvo
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	3,5	190,5		194,0
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat			14,1	14,1
Myyntisaamiset ja muut saamiset			305,2	305,2
Rahavarat	0,0		153,2	153,2
Johdannaiset	0,2	14,5		14,7
Tasearvo yhteensä	3,7	204,9	472,5	681,1
Käypä arvo yhteensä	3,7	204,9	472,5	681,1

Rahoitusvelat 30.6.2020

Milj. e	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	Käypään arvoon muiden laajan tulok sen erien kautta	Jaksotettu hankintameno	Tase arvo
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat			445,2	445,2
Muut pitkäaikaiset velat			0,3	0,3
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat			16,3	16,3
Ostovelat ja muut velat			298,6	298,6
Johdannaiset	0,4	9,8		10,2
Tasearvo yhteensä	0,4	9,8	760,3	770,6
Käypä arvo yhteensä	0,4	9,8	776,1	786,3

Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, verosaamisia ja henkilökulujaksotuksia.

Ostovelat ja muut rahoitusvelat eivät sisällä saatuja ennakkomaksuja, verovelkoja ja henkilökulujaksotuksia.

Metsä Boardissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai varan markkinakorolla laskettuun nykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 0,3–1,5 prosenttia (0,3–2,2). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpitoarvoista taseessa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 30.6.2021

Milj. e	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	0,0		178,2	178,2
Johdannaissaamiset	10,1	11,1		21,2
Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon Johdannaisvelat	0,4	12,2		12,6
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon
Rahavarat		445,8		445,8
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat		474,4		474,4
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat		10,6		10,6

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia 30.6.2020

Milj. e	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	0,0		193,9	193,9
Johdannaissaamiset	1,4	13,3		14,7
Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon
Johdannaisvelat	3,2	7,0		10,2
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon
Rahavarat		153,1		153,1
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat		460,9		460,9
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat		16,4		16,4

Muut pitkäaikaiset sijoitukset, joiden arvo määritelty tason 3 mukaisesti

	Q1-Q2	Q1-Q2	Q1–Q4
Milj. e	2021	2020	2020
Kirjanpitoarvo kauden alussa	186,9	255,1	255,1
Voitot ja tappiot tilikauden tuloksessa	-0,1	-0,1	-0,1
Voitot ja tappiot muissa laajan tuloksen erissä	-8,6	-61,0	-70,3
Hankinnat			2,2
Myynnit	0,0	-0,1	-0,1
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	178,2	193,9	186,9

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 7:n Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardin mukaisesti.

Taso 1

Käypä arvo perustuu suoraan markkinoilta saatuun noteeraukseen.

Taso 2

Käypä arvo määritellään soveltamalla arvostusmenetelmiä, jotka käyttävät markkinoilla näkyvissä olevaa hintainformaatiota.

Taso 3

Käyvät arvot eivät perustu markkinainformaatioon, vaan yrityksen omiin oletuksiin.

Sähkö-, maakaasu-, propaani-, polttoöljyjohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja (Taso 1).

Valuuttatermiinien ja -optioiden käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu markkinatieto (Taso 2).

Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Harkintaa käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin (Taso 3).

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sisältävät tarkemman kuvauksen sovelletuista kirjaus- ja arvostusperiaatteista.

Merkittävin käypään arvoon arvostettu erä, jolla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, on käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi luokiteltu sijoitus Pohjolan Voima Oyj:n osakkeisiin. Sijoituksen arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen nykyarvona.

Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääomakustannus 30.6.2021 oli 3,29 prosenttia (31.12.2020: 2,87) ja rakenteilla olevalle Olkiluoto 3 voimalaitokselle 4,29 prosenttia (3,87). Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden hankintameno 30.6.2021 on 40,2 miljoonaa euroa (40,2) ja käypä arvo 174,8 miljoonaa euroa (183,4).

Muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvon 30.6.2021 arvioidaan muuttuvan -7,9 miljoonaa euroa ja 8,6 miljoonaa euroa, jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko muuttuisi 0,5 prosenttiyksikköä johdon arvioimasta korosta. Muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvon arvioidaan muuttuvan 78,9 miljoonaa euroa, jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttia johdon arvioimista hintaennusteista.

Rahoitusjohdannaiset 30.6.2021

Milj. e	Nimellis arvo	Käypä arvo		Käypä arvo
			Johdannais-	Käypä arvo	Käypään	Käypään arvoon
		varat	velat	yhteensä	arvoon tulos vaikutteisesti	muiden laajan tulok- sen erien kautta
Koronvaihtosopimukset	100,0		2,6	-2,6		-2,6
Korkojohdannaiset yhteensä	100,0		2,6	-2,6		-2,6
Valuuttatermiinisopimukset	1 001,7	3,8	9,6	-5,8	-1,2	-4,6
Valuuttajohdannaiset yhteensä	1 001,7	3,8	9,6	-5,8	-1,2	-4,6
Sähköjohdannaissopimukset	7,2	3,9	0,0	3,8		3,8
Öljyjohdannaissopimukset	19,6	5,0	0,3	4,7		4,7
Muut hyödykejohdannaissopimukset	11,3	8,5		8,5		8,5
Hyödykejohdannaiset yhteensä	38,2	17,4	0,4	17,0		17,0
Johdannaiset yhteensä	1 139,9	21,2	12,6	8,6	-1,2	9,9

Rahoitusjohdannaiset 30.6.2020

Milj. e	Nimellis arvo	Käypä arvo			Käypä arvo
			Johdannais-	Käypä arvo	Käypään arvoon tulos	Käypään arvoon muiden laajan tu
		varat	velat	yhteensä	vaikutteisesti	loksen erien kautta
Koronvaihtosopimukset	100,0		3,6	-3,6		-3,6
Korkojohdannaiset yhteensä	100,0		3,6	-3,6		-3,6
Valuuttatermiinisopimukset	864,8	13,2	1,8	11,4	-0,2	11,6
Valuuttaoptiosopimukset	215,6	0,1	0,1
Valuuttajohdannaiset yhteensä	1 080,5	13,3	1,8	11,4	-0,2	11,6
Sähköjohdannaissopimukset	14,7	0,7	1,8	-1,2		-1,2
Öljyjohdannaissopimukset	15,3	0,7	0,9	-0,2		-0,2
Muut hyödykejohdannaissopimukset	8,8	0,0	2,1	-2,0		-2,0
Hyödykejohdannaiset yhteensä	38,8	1,4	4,8	-3,4		-3,4
Johdannaiset yhteensä	1 219,2	14,7	10,2	4,5	-0,2	4,7

LIITE 9 – VASTUUT

Milj. e	30.6.2021	30.6.2020	31.12.2020
Omat velat, joista annettu vakuuksia		7,8
Annetut pantit		129,9
Kiinteistökiinnitykset		232,8	192,8
Omasta velasta annetut vakuudet yhteensä		362,6	192,8
Annetut takaukset ja vastasitoumukset	1,7	2,8	2,8
Osakkuus- ja yhteisyritysten puolesta annetut vastuusitoumukset	0,1	0,1	0,1
Yhteensä	1,8	365,5	195,7

KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEIDEN HANKINTAA KOSKEVAT SITOUMUKSET

Milj. e	30.6.2021	30.6.2020	31.12.2020
Maksut alle vuoden	57,1	39,8	60,4
Maksut myöhemmin	4,1
Yhteensä	61,1	39,8	60,4

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sitoumukset liittyvät pääosin Husumin sellutehtaan uudistuksen ensimmäiseen vaiheeseen.

LIITE 10 – KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Metsä Board on 27.7.2021 tehnyt investointipäätöksen vuotuisen taivekartonkikapasiteetin kasvattamisesta 200 000 tonnilla Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa. Investoinnin arvo on noin 210 miljoonaa euroa, ja se rahoitetaan nykyisillä kassavaroilla sekä liiketoiminnan rahavirralla. Investoinnilla arvioidaan olevan noin 50 miljoonan euron positiivinen vaikutus yhtiön vuotuiseen vertailukelpoiseen käyttökatteeseen, ja se arvioidaan saavutettavan kokonaisuudessaan vuonna 2026.