Metsä Board Oyj — Earnings Release 2023

Apr 27, 2023

Metsä Boardin vuoden 2023 tammi–maaliskuun vertailukelpoinen liiketulos oli 89 miljoonaa euroa

Tammi–maaliskuu 2023 (verrattuna 1–3/2022)

• Liikevaihto oli 542,1 miljoonaa euroa (582,0).
• Vertailukelpoinen liiketulos oli 88,7 miljoonaa euroa (121,5) eli 16,4 prosenttia liikevaihdosta (20,9). Liiketulos oli 88,4 miljoonaa euroa (140,7).
• Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,19 euroa (0,26), ja osakekohtainen tulos oli 0,19 euroa (0,31).
• Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 13,9 prosenttia (21,1).
• Liiketoiminnan nettorahavirta oli 126,4 miljoonaa euroa (92,6).

Olennaista tammi–maaliskuussa 2023

• Ensikuitukartonkien kysyntää vähensivät kuluttajatuotteiden kysynnän lasku sekä arvoketjun varastojen sopeuttamistoimet
• Metsä Boardin kartonkien keskihinnat nousivat. Nousu johtui erityisesti vuosisopimusasiakkaiden hinnankorotuksista taivekartongissa
• Markkinasellujen kysyntätilanne heikkeni odotuksia enemmän Euroopassa. Kiinassa talouden piristyminen ei ole vahvistanut markkinasellujen kysyntää odotetulla tavalla. Sellujen markkinahinnat (PIX) laskivat edellisestä vuosineljänneksestä
• Metsä Board sopeutti kartonkien sekä sellun ja kemihierteen tuotantoa vastaamaan kysyntätilannetta. Tuotantomäärät jäivät alle kapasiteettitasojen
• Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3. Tilikaudelta 2022 päätettiin jakaa osinkoa 0,58 euroa osakkeelta
• Osakkuusyhtiö Metsä Fibre maksoi Metsä Boardille osinkoa 83 miljoonaa euroa tilikaudelta 2022
• Metsä Board päivitti vuoteen 2030 ulottuvia kestävyystavoitteitaan

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Metsä Board antoi tulosvaroituksen 12.4.2023 koskien tammi–maaliskuun 2023 tulosohjeistusta. Yhtiö arvioi aiemmin, että sen vertailukelpoinen liiketulos tammi– maaliskuussa 2023 olisi suunnilleen samalla tasolla kuin loka–joulukuussa 2022. Loka–joulukuun 2022 vertailukelpoinen liiketulos oli 100,8 miljoonaa euroa, kun se tammi–maaliskuussa oli 88,7 miljoonaa euroa.

Tulosohjeistus huhti–kesäkuu 2023

Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan huhti–kesäkuussa 2023 olevan heikompi kuin tammi–maaliskuussa 2023.

Metsä Boardin toimitusjohtaja Mika Joukio:

"Haasteellisesta toimintaympäristöstä huolimatta liikevaihtomme oli vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 542 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liiketulosprosenttimme 16,4 (1–3/2022: 582 ja 20,9). Tämä on erinomainen suoritus tilanteessa, jossa tuotanto- ja toimitusmäärämme jäivät selvästi vertailukaudesta, ja olivat alle kapasiteettitason. Lisäksi kannattavuuttamme rasittivat keskimäärin 15 prosenttia korkeammat kokonaiskustannukset viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Liiketoiminnan rahavirta tammi–maaliskuussa oli 126 miljoonaa euroa (1–3/2022: 93) ja taseemme pysyi vahvana: korollinen nettovelkamme oli lähellä nollaa.

Kuluttajatuotteiden kysynnän yleinen lasku sekä arvoketjun varastojen sopeuttamistoimet vaikuttavat edelleen ensikuitukartonkien kysyntään. Kartonkiemme kohonneet keskihinnat sekä positiivinen valuuttavaikutus ovat kuitenkin paikanneet volyymien laskusta aiheutunutta tulosheikennystä. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskihintoja nostivat taivekartongin uudet vuosisopimushinnat sekä keskittyminen päämarkkina-alueidemme asiakkuuksiin. Sopeutimme ja tulemme edelleen sopeuttamaan tuotantoamme kysyntätilannetta vastaavaksi. Toisella vuosineljänneksellä tuotantoamme rajoittavat lisäksi useat Suomen tehtaille suunnitellut vuosihuoltoseisokit.

Sellumarkkina kehittyi alkuvuonna odotuksiamme selvästi heikommin, ja vaikutti negatiivisesti kannattavuuteemme. Euroopassa markkinasellujen kysyntää vähentävät paperin ja kartongin tuottajien pitkittyneet tuotantoseisokit. Kiinassa talouden piristyminen tiukkojen koronarajoitusten poistumisen jälkeen ei ole vahvistanut markkinasellun kysyntää odotetulla tavalla. Sellujen markkinahinnat laskivat tammi–maaliskuussa edelliseen vuosineljännekseen nähden, ja suunta on ollut sama katsauskauden jälkeenkin.

Venäjän perusteeton hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on vaikuttanut Euroopan energiamarkkinoihin, ja energiaomavaraisuudesta on tullut merkittävä kilpailutekijä yrityksille. Metsä Boardin korkea energiaomavaraisuus paranee tänä vuonna entisestään Husumin uuden soodakattilan ja turbiinin sekä Olkiluoto 3 ydinvoimalan käynnistymisten myötä. Sota myös lopetti Venäjän

puutuonnin, mikä on kiristänyt Itämeren alueen puumarkkinaa. Suomessa ja Ruotsissa kuitupuun hinnat ovat nousseet kantohintojen sekä toimitusketjun kustannusinflaation seurauksena. Tällä hetkellä kuitupuuta on kuitenkin hyvin saatavilla kysyntää vastaavaan tuotantoon.

Lyhyen aikavälin haasteista huolimatta suhtaudun myönteisesti Metsä Boardin tulevaisuuteen. Yhtiömme on taloudellisesti erittäin vahvassa kunnossa ja investoimme pitkällä tähtäimellä kestävästi kuitupohjaisiin

pakkausmateriaaleihin, joille on erinomaiset kasvunäkymät. Vuoden toisella puoliskolla valmistuvat investointimme Husumissa ja Kemissä, joiden myötä vuotuinen kartonkikapasiteettimme kasvaa noin 240 000 tonnilla. Kaskisten uuden taivekartonkitehtaan esisuunnittelu on täydessä käynnissä, ja mahdollinen investointipäätös tästä voidaan tehdä aikaisintaan ensi vuonna. Lisäksi osakkuusyhtiöllämme Metsä Fibrellä käynnistyy tänä vuonna Kemissä uusi biotuotetehdas, joka on historian suurin metsäteollisuusinvestointi Suomeen."

Taloudelliset tunnusluvut

Q1 Q1 Q4 Liikevaihto, milj. e 542,1 582,0 599,8 EBITDA milj. e 113,4 161,9 111,4 vertailukelpoinen, milj. e 113,7 142,7 116,8 EBITDA, %:a liikevaihdosta 20,9 27,8 18,6 vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta 21,0 24,5 19,5 Liiketulos milj. e 88,4 140,7 94,7 vertailukelpoinen, milj. e 88,7 121,5 100,8 Liiketulos, %:a liikevaihdosta 16,3 24,2 15,8 vertailukelpoinen, %:a liikevaihdosta 16,4 20,9 16,8 Tulos ennen veroja, milj. e 87,7 139,1 93,4 vertailukelpoinen, milj. e 88,2 119,9 99,9 Kauden tulos, milj. e 75,5 120,7 89,6 vertailukelpoinen, milj. e 75,9 101,5 95,1 Osakekohtainen tulos, e 0,19 0,31 0,21 vertailukelpoinen, e 0,19 0,26 0,23 Oman pääoman tuotto, % 13,8 26,1 16,4 vertailukelpoinen, % 13,9 22,0 17,4 Sijoitetun pääoman tuotto, % 13,9 24,4 14,6 vertailukelpoinen, % 13,9 21,1 15,5 Omavaraisuusaste 1) , % 62 60 66 Nettovelkaantumisaste 1), % 0 -5 4 Korollinen nettovelka/vertailukelpoinen EBITDA 0,0 -0,2 0,2 Osakekohtainen oma pääoma 1), e 5,48 4,76 5,86 Korollinen nettovelka 1), milj. e 8,6 -99,7 94,5 Kokonaisinvestoinnit, milj. e 57,4 107,1 77,2 Liiketoiminnan nettorahavirta, milj. e 126,4 92,6 70,2 Henkilöstö 1) 2 280 2 235 2 248	2023	2022	2022	2022
				Q1–Q4
				2 479,6
				614,6
				602,8
				24,8
				24,3
				531,5
				520,7
				21,4
				21,0
				524,9
				514,6
				461,3
				451,4
				1,15
				1,13
				22,5
				22,0
				21,4
				20,9
				66
				4
				0,2
				5,86
				94,5
				304,1
				232,0
				2 248

1) kauden lopussa

Toimitus- ja tuotantomäärät

	2023	2022	2022	2022	2022	2022
1 000 tonnia	Q1	Q4	Q3	Q2	Q1	Q1-Q4
Toimitusmäärät
Taivekartonki	255	285	308	308	307	1 208
Valkoinen kraftlaineri	126	133	146	164	166	609
Metsä Boardin markkinasellu 1)	83	105	124	152	122	503
Metsä Fibren markkinasellu 2)	161	162	177	192	187	717
Tuotantomäärät
Taivekartonki	263	264	337	336	335	1 272
Valkoinen kraftlaineri	113	133	147	164	162	605
Metsä Boardin sellu 1)	298	319	360	362	368	1 409
Metsä Fibren sellu 2)	184	190	190	171	181	731

1) Sisältää kemiallisen sellun ja kemihierteen (BCTMP)

2) Vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibrestä

Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2023

Liikevaihto ja tulos

Tammi–maaliskuu 2023 (verrattuna 1–3/2022)

Metsä Boardin liikevaihto oli 542,1 miljoonaa euroa (582,0). Liikevaihdosta 61 (57) prosenttia tuli taivekartongista, 24 (27) prosenttia valkoisista kraftlainereista, 12 (13) prosenttia markkinasellusta ja 3 (4) prosenttia muista toiminnoista.

Kartonkien kokonaistoimitukset olivat yhteensä 380 000 tonnia (473 000), josta 68 prosenttia EMEA-alueelle, 29 prosenttia Americas-alueelle ja 3 prosenttia APAC-alueelle. Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat 83 000 tonnia (122 000), josta 80 prosenttia EMEA-alueelle ja 20 prosenttia APAC-alueelle.

Vertailukelpoinen liiketulos oli 88,7 miljoonaa euroa (121,5) ja liiketulos oli 88,4 miljoonaa euroa (140,7). Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä - 0,3 miljoonaa euroa, mikä liittyi osakkuusyhtiö Metsä Fibren lakkautettujen Venäjän toimintojen muuntoeroon.

Vertailukelpoista liiketulosta heikensivät kartonkien ja markkinasellujen alhaisemmat toimitusmäärät. Vastaavasti tulosta paransivat kartonkien ja markkinasellujen kohonneet keskihinnat.

Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 24 miljoonan euron positiivinen liiketulosvaikutus.

Kustannukset nousivat kemikaaleissa, energiassa, kuitupuussa ja logistiikassa. Kemikaaleissa erityisesti kallistuivat lipeä, peroksidit ja tärkkelys. Puukustannuksia nostivat puun kantohintojen nousu Suomessa ja Ruotsissa sekä korjuu- ja toimitusketjun kustannusten nousu. Kartonkiliiketoiminnan kannattavuutta heikensi sellun kohonnut hinta. Poistot olivat noin 4 miljoonaa vertailukautta suuremmat.

Käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia myytiin yhteensä noin 20 miljoonalla eurolla (1–3/2022: 7 miljoonaa euroa).

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin tammi–maaliskuun vertailukelpoisesta liiketuloksesta oli 28,6 miljoonaa euroa (30,8). Metsä Fibren liiketulosta paransivat kohonneet myyntihinnat sekä Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen suhteessa euroon. Vastaavasti liiketulosta heikensi kohonneet tuotantokustannukset, sahatavaraliiketoiminnan heikentynyt kannattavuus sekä sellujen alhaisemmat toimitusmäärät.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -0,7 miljoonaa euroa (-1,6) sisältäen kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja valuuttasuojausten arvostuksesta -0,8 miljoonaa euroa (-0,4).

Tulos ennen veroja oli 87,7 miljoonaa euroa (139,1). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 88,2 miljoonaa euroa (119,9). Tuloverot olivat 12,3 miljoonaa euroa (18,4).

Osakekohtainen tulos oli 0,19 euroa (0,31). Oman pääoman tuotto oli 13,8 prosenttia (26,1) ja vertailukelpoinen oman pääoman tuotto 13,9 prosenttia (22,0). Sijoitetun pääoman tuotto oli 13,9 prosenttia (24,4) ja vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto 13,9 prosenttia (21,1).

Tammi–maaliskuu 2023 liiketulos lyhyesti (verrattuna 10–12/2022)

Tammi–maaliskuun vertailukelpoinen liiketulos oli 88,7 miljoonaa euroa (100,8). Vuosisopimusasiakkaiden hinnankorotukset taivekartongissa kompensoivat kartonkien kokonaistoimitusmäärien laskusta aiheutunutta negatiivista tulosvaikutusta. Yhtiö sopeutti kartonkituotantoaan kysyntätilannetta vastaavaksi. Markkinasellujen alhaisemmat toimitusmäärät ja keskihinnat heikensivät kannattavuutta. Myös sellutuotannon sivutuotemyynti väheni. Puukustannukset nousivat. Kemikaalien, energian ja logistiikan kustannukset hieman laskivat. Vuosihuoltoseisokkeja ei katsauskaudella ollut. Valuuttakurssivaikutuksilla sisältäen suojaukset oli noin 7 miljoonan euron positiivinen tulosvaikutus. Käyttämättömiä päästöoikeuksia myytiin noin 20 miljoonalla eurolla (10 miljoonalla eurolla). Husumin uuden soodakattilan käyttöönotosta johtuen poistot kasvoivat noin 10 miljoonalla eurolla edellisestä vuosineljänneksestä. Metsä Fibren tuloksen osuus Metsä Boardin tammi–maaliskuun vertailukelpoisesta liiketuloksesta oli 28,6 miljoonaa euroa (41,9). Metsä Fibren kannattavuutta rasittivat myyntihintojen lasku sekä kohonneet puukustannukset.

Markkinakehitys

Alla olevassa taulukossa on koottuna Metsä Boardille merkittävien kartonkilajien markkinatilanne Euroopassa ja USA:ssa sekä sellujen PIX-markkinahintojen kehitys Euroopassa ja Kiinassa. Markkinahintojen muutokset on laskettu tarkastelukauden keskihinnoista. Lähteet: Fastmarkets FOEX, Fastmarkets RISI, CEPI Cartonboard, CEPI Containerboard.

Q1/23	Q1/23
vs. Q1/22	vs. Q4/22

Kartonkien toimitukset, Cepi-jäsenet

Taivekartonki, Eurooppa	Väheni selvästi	Väheni selvästi
Valkoiset kraftlainerit, Eurooppa	Väheni selvästi	Vakaa

Kartonkien markkinahinnat paikallisissa valuutoissa

Taivekartonki, Eurooppa	Kasvoi selvästi	Vakaa
Valkoiset kraftlainerit, Eurooppa	Kasvoi	Väheni selvästi
Sellukartonki, USA	Kasvoi selvästi	Vakaa
Tarjoilupakkauskartonki, USA	Kasvoi selvästi	Vakaa

-1 % < vakaa < +1 %, kasvoi (väheni): +1…+2 % (-1 %...-2 %), kasvoi selvästi (väheni selvästi): > +2 % (< -2 %)

Sellujen markkinahinnat, PIX, USD

Pitkäkuituinen sellu, Eurooppa	+8 %	-4 %
Lyhytkuituinen sellu, Eurooppa	+16 %	-3 %
Pitkäkuituinen sellu, Kiina	+ 5 %	-2 %
Lyhytkuituinen sellu, Kiina	+ 18 %	-12 %

Liiketoiminta ja sen kehitys

Metsä Board valmistaa korkealaatuisia ja vastuullisia ensikuitukartonkeja ja on Euroopan suurin taivekartongin ja valkoisten kraftlainereiden valmistaja. Yhtiön taivekartonkia käytetään pääasiassa kuluttajatuotepakkauksissa, kuten elintarvike- ja lääkepakkauksissa. Valkoisten kraftlainereiden loppukäyttö on pääasiassa vähittäiskaupan eri pakkaustarpeissa. Metsä Boardin valmistamista valkoisista kraftlainereista yli puolet on päällystettyjä. Vuotuinen kartonkikapasiteetti on yhteensä noin 2 miljoonaa tonnia ja kartonkia myydään noin 100 maahan. Metsä Boardin päämarkkina-alueet ovat Eurooppa ja Pohjois-Amerikka.

Metsä Board valmistaa myös kemiallista sellua ja valkaistua kemihierrettä (BCTMP), joita käytetään omaan kartonkituotantoon ja osa myydään markkinaselluna. Sellun ja kemihierteen vuotuinen kapasiteetti on noin 1,5 miljoonaa tonnia. Lisäksi Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia osakkuusyhtiö Metsä Fibrestä, joka on globaalisti johtava markkinahavupuusellun valmistaja. Metsä Fibren vuotuinen sellukapasiteetti on noin 3,3 miljoonaa tonnia.

Energiankulutustaan Metsä Board kattaa omalla tuotannolla sekä täydentää sitä markkinaostoin. Sähkönkulutuksesta valtaosa on katettu omalla tuotannolla sekä ostosähköllä Pohjolan Voimalta ja Metsä Fibreltä. Metsä Boardilla on 2,6 prosentin omistusosuus Pohjolan Voimassa, jolta yhtiö ostaa sähköä omakustannushintaan.

Kartonkimyynti

Metsä Boardin kartonkitoimitukset olivat tammi–maaliskuussa yhteensä 380 000 tonnia (1–3/2022: 473 000).

Taivekartongin toimitukset olivat 255 000 tonnia (307 000), josta 72 prosenttia (72) EMEA-alueelle, 23 prosenttia (22) Americas-alueelle ja 4 prosenttia (6) APAC-alueelle. Valkoisten kraftlainereiden toimitukset olivat 126 000 tonnia (166 000), josta 58 prosenttia (60) EMEA-alueelle, 41 prosenttia (39) Americas-alueelle ja 0 prosenttia (1) APAC-alueelle.

Kuluttajatuotteiden kysynnän lasku sekä arvoketjun varastojen sopeuttamistoimet ovat vähentäneet ensikuitukartonkien kysyntää. Metsä Boardin kartonkimyynti on

ollut Pohjois-Amerikassa jonkin verran Eurooppaa vilkkaampaa. Sen sijaan Etelä-Amerikkaan ja APAC-alueelle kartonkimyynti on vähentynyt voimakkaasti.

Kartonkien keskihinnat paranivat selvästi vertailukaudesta. Taivekartonkien euromääräiset keskihinnat nousivat keskimäärin 20 prosenttia ja valkoisten kraftlainereiden hinnat keskimäärin 10 prosenttia.

Kartonkien tuontimäärät Aasiasta Etelä-Amerikkaan, Turkkiin ja Lähi-Itään ovat olleet kasvussa globaalien logistiikkahaasteiden hellittäessä.

Markkinasellun myynti

Metsä Boardin markkinasellutoimitukset olivat tammimaaliskuussa 83 000 tonnia (122 000). Toimituksista 80 prosenttia oli EMEA-alueelle ja 20 prosenttia APAC-alueelle.

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren kokonaissellutoimitukset olivat yhteensä 647 000 tonnia (749 000), josta 54 prosenttia EMEA-alueelle, 43 prosenttia APAC-alueelle ja 3 prosenttia Americas-alueelle. Metsä Board omistaa Metsä Fibrestä 24,9 prosenttia.

Markkinasellujen kysyntätilanne on heikentynyt. Euroopassa kysyntää ovat vähentäneet paperin ja kartongintuottajien pitkittyneet tuotantoseisokit. Kiinassa talouden piristyminen koronapandemiaan liittyvien sulkutoimien poistumisen jälkeen ei ole vahvistanut markkinasellujen kysyntää odotetulla tavalla. Odotettua vaisumpi kysyntä on täyttänyt selluvarastoja Kiinan pääsatamissa. Pitkäkuituisen sellun globaalia tarjontaa on kuitenkin vähentänyt raaka-aineen saatavuusongelmat Pohjois-Amerikassa. Markkinasellujen hinnat (PIX) paranivat vertailukauteen nähden, mutta heikkenivät edellisestä vuosineljänneksestä. Katsauskauden jälkeen hinnat ovat jatkaneet laskuaan erityisesti Kiinassa.

Kartongin, sellun ja kemihierteen tuotanto

Kartonkia tuotettiin yhteensä 376 000 tonnia (497 000) sekä sellua ja kemihierrettä yhteensä 298 000 tonnia (368 000). Sellun ja kemihierteen tuotantomäärä oli vertailukaudella ennätyskorkea. Kartonki- ja sellutuotantoa on katsauskaudella rajoitettu heikentynyttä kysyntätilannetta vastaavaksi. Suomen tehtailla tuotantoa rajoitti myös AKT:n ja Satamaoperaattorien kaksi viikkoa kestänyt työtaistelu.

Tammi–maaliskuussa ei ollut tehtaiden suunniteltuja vuosihuoltoseisokkeja.

Rahavirta

Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–maaliskuussa 2023 oli 126,4 miljoonaa euroa (1–3/2022: 92,6). Käyttöpääoma nousi 46,1 miljoonaa euroa (nousi 42,9). Katsauskauden liiketoiminnan rahavirta sisältää osakkuusyhtiö Metsä Fibreltä saatuja osinkoja 82,8 miljoonaa euroa (1–3/2022: 58,8 miljoonaa euroa).

Tase ja rahoitus

Metsä Boardin omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 62 prosenttia (31.12.2022: 66) ja nettovelkaantumisaste 0 prosenttia (4). Korollisen nettovelan suhde edellisen 12 kuukauden vertailukelpoiseen käyttökatteeseen oli 0,0 (0,2).

Korolliset velat olivat katsauskauden lopussa 451,3 miljoonaa euroa (31.12.2022: 453,0). Velasta oli ei-euromääräistä 2,0 prosenttia, vaihtuvakorkoista 13,7 prosenttia ja loput kiinteäkorkoista. Velan keskikorko oli 2,5 prosenttia (2,2) ja pitkäaikaisen velan keskimaturiteetti 3,7 vuotta (4,0). Velan korkosidonnaisuusaika oli 34,8 kuukautta (36,1).

Korollinen nettovelka oli katsauskauden lopussa 8,6 miljoonaa euroa (31.12.2022: 94,5).

Metsä Boardin maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva likviditeetti oli katsauskauden lopussa 640 miljoonaa euroa (31.12.2022: 556), joka muodostui seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 440,4 miljoonaa euroa ja syndikoitu luottolimiitti (revolving credit facility) 200,0 miljoonaa euroa. Likvideistä varoista 427,4 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn ja 12,9 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia. Muita korollisia saamisia oli 2,3 miljoonaa euroa. Likviditeettinä raportoitavien erien lisäksi likviditeettireserviä täydentää Metsä Groupin sisäinen 150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti ja 227,6 miljoonaa euroa nostamattomia TyEL-varoja.

Muiden pitkäaikaisten sijoitusten käypä arvo katsauskauden lopussa oli 355,3 miljoonaa euroa (31.12.2022: 345,4). Arvon muutos liittyi Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden käyvän arvon nousuun.

Nettovaluuttavirrasta oli katsauskauden lopussa suojattuna keskimäärin 8,6 kuukautta sisältäen myyntisaamisten ja ostovelkojen taseposition suojauksen.

Metsä Boardilla on investment grade -tasoiset luottoluokitukset S&P Globalilta ja Moody's Investor Servicelta. S&P Globalin luottoluokitus yhtiölle on BBB- ja näkymä vakaa. Moody's Metsä Boardin luottoluokitus on Baa2 ja näkymä vakaa.

Investoinnit

Katsauskauden kokonaisinvestoinnit olivat 57,4 miljoonaa euroa (1–3/2022: 107,1), joista kasvu- ja kehitysinvestointien osuus oli noin 89 prosenttia ja kunnossapitoinvestointien osuus noin 11 prosenttia. Kokonaisinvestoinneista omistettuja käyttöomaisuushyödykkeitä oli 57,3 miljoonaa euroa (84,2) ja vuokrattuja käyttöomaisuushyödykkeitä 0,1 miljoonaa euroa (22,9), joista vertailuvuonna merkittävin erä oli Hämeenkyrön Voima Oy:n liiketoimintahankinnasta tulleet kattilalaitoksen koneet ja laitteet 18,0 miljoonaa euroa.

Kemin kartonkitehtaan kehitysohjelma

Kemin kartonkitehtaalla käynnistyi vuonna 2021 kehitysohjelma, joka kasvattaa valkoisen kraftlainerin vuotuista tuotantokapasiteettia noin 40 000 tonnia. Kehitysohjelma sisältää sarjan modernisointi- ja pullonkaulainvestointeja kartonkikoneeseen, ja se vähentää tehtaan vedenkäyttöä 40 prosenttia ja energian käyttöä 5 prosenttia tuotettua kartonkitonnia kohden. Osana ohjelmaa Metsä Board ostaa Metsä Fibreltä kartongin valmistuksessa käytettävän modernisoidun valkaisemattoman sellun tuotantolinjan, jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia vuodessa.

Kehitysohjelman investointikustannuksen arvioidaan olevan alkuperäistä arviota, 67 miljoonaa euroa, suurempi. Investoinnin arvoa nostaa mm. kohonnut kustannustaso. Investoinnit ajoittuvat vuosille 2021–2023. Valkoisen kraftlainerin lisäkapasiteetin käynnistymisen arvioidaan ajoittuvan vuoden 2023 kolmannelle neljännekselle, ja olevan täysimääräisenä markkinoilla vuonna 2025.

Husumin taivekartongin tuotantokapasiteetin kasvattaminen

Husumin tehdasintegraatissa Ruotsissa Metsä Board kasvattaa taivekartongin vuosittaista tuotantokapasiteettiaan 200 000 tonnilla. Investoinnin jälkeen taivekartonkikone BM1:n tuotantokapasiteetti on 600 000 tonnia/vuosi. Investoinnin arvo on noin 210 miljoonaa euroa, ajoittuen vuosille 2021–2024.

Taivekartongin lisäkapasiteetin käynnistymisen arvioidaan ajoittuvan vuoden 2023 neljännelle neljännekselle, ja olevan täysimääräisenä markkinoilla vuonna 2026.

Investointi kasvattaa Metsä Boardin vuotuista liikevaihtoa arviolta noin 200 miljoonaa euroa, ja parantaa vertailukelpoista käyttökatetta noin 50 miljoonaa euroa. Liikevaihdon kasvu ja tulosparannus arvioidaan saavutettavan kokonaisuudessaan vuonna 2026.

Husumin tehdasintegraatin kasvavien logistiikkavolyymien johdosta myös satamakonseptia uudistetaan. Osin vielä suunnitteilla olevien investointien arvo on 20–30 miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät pääosin uutta varastokapasiteettia ja niiden arvioitu valmistuminen on vuoden 2024 aikana.

Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelu

Metsä Boardilla on käynnissä esisuunnittelu uudesta, vuosikapasiteetiltaan noin 800 000 tonnin taivekartonkitehtaan rakentamisesta Kaskisiin. Esisuunnittelu sisältää teknisen suunnittelun, infrastruktuuri- ja logistiikkaratkaisujen suunnittelun sekä päälaitehankintojen kilpailutuksen. Lisäksi käynnissä ovat ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä ympäristölupaprosessi. Mahdollinen investointipäätös voitaisiin tehdä aikaisintaan vuonna 2024.

Osakkuusyhtiö Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas

Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibre rakentaa Kemiin uuden biotuotetehtaan, jonka arvioidaan käynnistyvän vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Uusi biotuotetehdas valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havu- ja lehtipuusellua sekä muita biotuotteita. Sellun tuotantokapasiteetti sisältää nykyisen, valkopintaisen kraftlainerin valmistuksessa käytettävän valkaisemattoman sellun valmistuslinjan, jonka kapasiteetti on noin 180 000 tonnia vuodessa. Uusi biotuotetehdas korvaa Kemin nykyisen vuosikapasiteetiltaan noin 610 000 tonnin sellutehtaan.

Biotuotetehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähköomavaraisuus on 250 prosenttia.

Biotuotetehtaan investoinnin kustannusarvio on 2,02 miljardia euroa, ja sen rahoitus koostuu tulorahoituksesta ja velasta. Metsä Board ei sijoita Metsä Fibreen pääomaa hankkeen rahoittamiseksi.

Henkilöstö

Henkilöstömäärä oli maaliskuun 2023 lopussa 2 280 henkilöä (31.3.2022: 2 235), josta Suomessa työskenteli 1 224 (1 246) henkilöä. Tammi–maaliskuussa Metsä Boardin palveluksessa oli keskimäärin 2 270 henkilöä (1–3/2022: 2 347). Henkilöstökulut olivat tammi–maaliskuussa yhteensä 53,6 miljoonaa euroa (55,0).

Osakkeet ja kaupankäynti

Metsä Boardilla on kaksi osakesarjaa. Jokainen Aosake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kahdella kymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. Metsä Boardin osakkeet ovat listattu Nasdaq Helsinkiin.

Maaliskuun 2023 päätöskurssi Metsä Boardin B-osakkeella Nasdaq Helsingissä oli 7,42 euroa. Osakkeen ylin kurssi oli 8,96 euroa ja alin 7,21 euroa. Vastaavasti A-osakkeen päätöskurssi oli 12,30 euroa, ylin 13,05 euroa ja alin 9,54 euroa.

Tammi–maaliskuussa B-osakkeen keskimääräinen päivittäinen osakevaihto Nasdaq Helsingissä oli noin 572 500 osaketta ja A-osakkeen noin 2 900 osaketta. B-osakkeen kokonaisvaihto oli noin 298 miljoonaa euroa ja A-osakkeen noin 2 miljoonaa euroa.

Metsä Boardin kaikkien osakkeiden markkina-arvo maaliskuun 2023 lopussa oli noin 2,8 miljardia euroa, josta B-osakkeiden markkina-arvo oli 2,4 miljardia euroa ja A-osakkeiden 0,4 miljardia euroa.

Metsä Boardin suurin osakkeenomistaja on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistusosuus on noin 50 prosenttia osakkeista ja noin 68 prosenttia äänistä. Metsä Boardin ollessa Metsäliitto Osuuskunnan määräysvallassa oleva yhteisö, lasketaan Metsäliitto Osuuskunnan omistukseen mukaan myös Metsä Boardin omistamat omat osakkeet 701 215 kappaletta.

Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus kaikista osakkeista oli noin 11 (14) prosenttia.

Kestävä kehitys

Metsä Board on edelläkävijä vastuullisuudessa ja edistää bio- ja kiertotaloutta. Yhtiön strategian ja toiminnan ytimessä on ilmaston lämpenemisen hillitseminen ja liiketoiminnan sopeuttaminen vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tavoitteena on täysin fossiiliton tuotanto ja tuotteet vuoden 2030 loppuun mennessä. Metsä Board panostaa kiertotalouden periaatteiden mukaisesti metsien kestävään käyttöön, prosessien resurssitehokkuuteen sekä siihen, että jätteitä ja päästöjä syntyy mahdollisimman vähän ja materiaalit pysyvät kierrossa pitkään. Resurssitehokkaasti tuotetut, kevyet, kierrätettävät ja/tai kompostoituvat tuotteet tarjoavat myös vaihtoehtoja muoville.

Kestävän kehityksen tunnusluvut

	2023 Q1	2022 Q1	2022 Q4	2022 Q1–Q4	Tavoite 2030
Työtapaturmien taajuus TRIF1)	5,3	7,1	4,0	6,7	0
Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus LTA1F1)	3,2	5,1	3,0	5,4	0
Sertifioidun puukuidun osuus, %	90	83	87	83	>90
Fossiilittoman energian osuus energian kokonaiskulutuksesta2), %	-	-	-	87	100
Suorat fossiiliset CO2-päästöt, tonnia (Scope 1)	58 492	54 651	66 945	236 037	0
Epäsuorat fossiiliset CO2-päästöt3), tonnia (Scope 2)	-	-	-	147 061	0
Energiatehokkuuden parantaminen4), %	+0,1	+4,8	+2,7	-	+10
Prosessiveden käytön vähentäminen4), %	-9,1	-11,9	-12,2	-	-35

1) Miljoonaa työtuntia kohti. Entinen tytäryhtiö Hangö Stevedoring sisältyy lukuihin helmikuuhun 2022 asti.

2) Raportoidaan vuosittain.

3) Markkinaperusteinen, raportoidaan vuosittain. Vuoden 2022 lukua on korjattu aiemmin raportoidusta 139 746 tonnista 147 061 tonniin.

4) Muutos vertailuvuodesta 2018, tuotettua tonnia kohti, liukuva 12 kuukautta.

Työturvallisuus

Metsä Boardin tavoitteena on, ettei työtapaturmia satu lainkaan. Kaikki Metsä Boardin tuotantoyksiköt noudattavat ISO 45001 -johtamisjärjestelmää, ja yhtiön työturvallisuusstandardien tarkoituksena on estää tapaturmat. Työturvallisuutta kehitetään mm. ennakoivalla turvallisuustyöllä, koulutuksilla ja investoinneilla. Painopistealueita ovat henkilökohtainen riskienarviointi, käsiturvallisuuden parantaminen ja yhteisten turvallisuusstandardien käyttöönotto.

Sertifioidun puukuidun osuus

Kaikki Metsä Boardin käyttämä puu on peräisin pohjoiseurooppalaisista metsistä, jotka uudistetaan hakkuun jälkeen ja joissa luonnon monimuotoisuus huomioidaan. Tavoite on, että vähintään 90 prosenttia Metsä Boardin käyttämästä puukuidusta on sertifioitua vuoden 2030 loppuun mennessä.

Veden ja energian käyttö sekä kasvihuonekaasupäästöt

Metsä Boardin tavoitteena on energian ja veden käytön tehokkuuden jatkuva parantaminen sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Valtaosa kasvihuonekaasupäästöistämme syntyy sellun, kemihierteen ja kartongin valmistukseen tarvittavan energian tuotannosta. Myös prosessiveden käyttö ja jätevedenpuhdistus kuluttavat energiaa ja aiheuttavat siten kasvihuonekaasupäästöjä. Yhtiön tavoitteena on, että vuoden 2030 loppuun mennessä energiatehokkuus paranee 10 prosentilla ja prosessiveden käyttö tuotettua tonnia kohti vähenee 35 prosentilla vertailuvuoteen 2018 nähden.

Metsä Boardin tavoitteena on luopua fossiilisen energian käytöstä kokonaan vuoden 2030 loppuun mennessä, jolloin yhtiön suorat ja epäsuorat fossiiliset hiilidioksidipäästöt (Scope 1 ja 2) ovat nolla. Tavoitteen saavuttamiseksi yhtiöllä on siirtymäsuunnitelma (transition plan), joka sisältää tehdaskohtaiset toimenpiteet sekä tarvittavat investoinnit.

Yhtiön kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet ovat Science Based Targets initiativen (SBTi) hyväksymät ja ne vastaavat Pariisin ilmastosopimuksen tiukimpiin vaatimuksiin, joilla ilmaston lämpeneminen pyritään rajaamaan 1,5 asteeseen. Arvoketjun päästöjen osalta (Scope 3) Metsä Board on sitoutunut siihen, että 70 prosenttia muuta kuin kuitua toimittavista toimittajista ja asiakastoimituksiin liittyvistä logistiikkatoimijoista, hankintakustannuksista mitattuna, asettaisi itselleen SBTi:n mukaiset päästövähennystavoitteet vuoteen 2024 mennessä. Vuonna 2022 näin oli tehnyt 15 prosenttia tavoitteen kohderyhmään kuuluvista yhtiön toimittajista. Yhtiön tulee vuosien 2023-24 aikana päivittää arvoketjun päästövähennystavoite sekä asettaa maankäyttöön liittyvä päästövähennystavoite (FLAG).

Muut keskeiset tapahtumat

Metsä Board uudisti 2030 kestävyystavoitteitaan yhdessä Metsä Groupin kanssa. Päivitetyt tavoitteet korostavat sitoutumista luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen, ilmastonmuutoksen hillintään, luonnonvarojen käytön kestävyyteen, hyvinvoivaan työyhteisöön ja eettiseen toimintaan.

Metsä Board valittiin CDP:n Supplier Engagement Leaderboard -listalle tunnustuksena tavaroiden ja palveluiden toimittajien sitouttamisesta ilmastonmuutoksen torjumiseen. CDP Supplier Engagement -arviointi täydentää joulukuussa 2022 julkaistuja tuloksia, joissa Metsä Board sai paikan CDP:n arvostetulla A-listalla ilmastonmuutoksen torjumisessa sekä vesivarojen ja metsien kestävässä käytössä – kaikissa kolmessa CDP:n ympäristöteemassa.

Päivitetyistä kestävyystavoitteista ja muista vastuullisuusasioista kerrotaan laajemmin yhtiön verkkosivuilla osoitteessa: https://www.metsagroup.com/fi/metsaboard/vastuullisuus/.

T&K-toiminta ja innovaatiot

Metsä Boardin kehitystyössä keskeisiä aiheita ovat kartonkien edelleen keventäminen muista ominaisuuksista tinkimättä sekä barrier-ratkaisujen kehittäminen.

Kartonkien keventämisellä on keskeinen rooli Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnittelussa, jossa tavoitteena on huippuluokan resurssitehokkuus ja hiilijalanjäljen alentamisen mahdollistava tuote. Tehtaan lähtökohtana on fossiiliton tuotanto sekä selvästi vähäisempi puun, energian ja veden kulutus tuotettua taivekartonkitonnia kohden nykyisiin tuotantolaitoksiin verrattuna.

Metsä Boardilla on myös käynnissä biobarrier-ohjelma, jonka lähtökohtana on, että kartongeille kehitettävät ratkaisut ja polymeerit pohjautuvat fossiilittomiin raaka-aineisiin vuoden 2030 loppuun mennessä. Barrier-ratkaisujen kehittäminen on myös osa Fortumin ja Metsä Groupin 50 miljoonan euron biokiertotaloutta edistävää ExpandFibre-ohjelmaa.

Metsä Groupin 3D-kuitutuotteen valmistus käynnistyi Äänekoskella Metsän ja Valmetin koetehtaassa toukokuussa 2022. Tuotteet puristetaan puukuiduista lopulliseen muotoonsa täysin uudenlaisella teknologialla. Koetehtaan investoinnin arvo on noin 20 miljoonaa euroa.

Yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen antivaltuudet

Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous pidettiin 23.3.2023 Espoossa. Yhtiökokous kannatti kaikkia hallituksen yhtiökokoukselle tekemiä ehdotuksia.

Yhtiökokous päätti jakaa osinkoa 0,58 euroa osakkeelta. Osingon maksupäivä oli 5.4.2023.

Yhtiökokous päätti tehdä yhtiöjärjestykseen lisäyksen hallituksen mahdollisuudesta päättää harkintansa mukaan yhtiökokouksen järjestämisestä hybridikokouksena. Lisäksi mahdollistettiin yhtiökokouksen järjestäminen etäkokouksena kokonaan ilman kokouspaikkaa. Muutos tehtiin yhtiöjärjestykseen kohtaan 6 (Yhtiökokous).

Yhtiökokous päätti pitää hallituksen palkkiot ennallaan siten, että hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiota 99 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 85 000 euroa ja hallituksen jäsenelle 67 000 euroa vuodessa. Kokouspalkkiot päätettiin pitää ennallaan 800 eurossa kustakin hallituksen ja sen valiokunnan kokouksesta, johon jäsen osallistuu. Yhtiökokous päätti maksaa noin puolet vuosipalkkioista julkisesta kaupankäynnistä hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina, joiden luovuttamista rajoitetaan kahden vuoden ajan. Edelleen yhtiökokous päätti maksaa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle kuukausipalkkiota 900 euroa.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän (9) ja valitsi hallituksen jäseniksi ekonomi Hannu Anttilan, kauppatieteen maisteri Raija-Leena Hankonen-Nybomin, kauppatieteen maisteri Erja Hyrskyn, diplomi-insinööri Ilkka Hämälän, valtiotieteiden maisteri Mari Kiviniemen, maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agr.) Jussi Linnarannan, kauppatieteen maisteri Jukka Moision, maatalous- ja metsätieteiden maisteri (agr.) Mikko Mäkimattilan ja diplomi-insinööri Juha Vanhaisen. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään osakeannista, yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta ja osakeyhtiölain 10 luvun 1§:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutus koskee B-osakkeita. Valtuutuksen nojalla hallitus voi antaa uusia osakkeita ja luovuttaa yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhteensä enintään 35 000 000 kappaletta sisältäen myös osakkeet, jotka voidaan antaa osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:n mukaisten erityisten oikeuksien nojalla. Määrä vastaa noin 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2024 saakka.

Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään yhtiön omien B-sarjan osakkeiden hankkimisesta. Valtuutuksen nojalla hankittavien omien osakkeiden lukumäärä on yhteensä enintään 1 000 000 B-sarjan osaketta, mikä vastaa noin 0,3 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 30.6.2024 asti.

Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät

Epävarmuus maailmantalouden kehityksessä ja kasvussa jatkuu. Venäjän sotatoimet Ukrainassa, Euroopan energiakriisi, nopea inflaatio ja sen seurauksena nousseet korot ovat hidastaneet globaalia ja etenkin Euroopan talouden kasvua sekä heikentäneet kuluttajien ostovoimaa. Tilanteen jatkuminen voi edelleen vähentää pakkausmateriaalien kysyntää ja heikentää Metsä Boardin kannattavuutta.

Pitkittynyt kustannusinflaatio voi vaikuttaa Metsä Boardille merkittäviin tuotannontekijöiden – puun, energian ja kemikaalien – hintoihin. Metsä Boardin tärkeimmän raaka-aineen, puun osuus yhtiön kokonaiskustannuksista on yli neljännes. Puuraaka-aineen tai yksittäisten kemikaalien äkillinen hinnannousu vaikuttaisi heikentävästi Metsä Boardin kannattavuuteen. Sähkön markkinahintariski voi toteutuessaan vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin kannattavuuteen tai tuotannon jatkuvuuteen. Globaalin kuljetuskapasiteetin saatavuuden heikentyminen voi aiheuttaa lisäkustannuksia tai rajoittaa kartonki- ja sellutoimituksia ja vaikuttaa siten negatiivisesti yhtiön kannattavuuteen.

Venäjän sotatoimilla Ukrainassa on suoria vaikutuksia Metsä Boardin liiketoimintaan puun ja energian hankinnan kautta. Venäjän maakaasua korvaavien energialähteiden saannin vaikeutuminen voisi vaikuttaa kartonkija/tai kemihierretuotannon jatkuvuuteen. Venäjän puuntuonnin loppuminen on kiristänyt kuitupuun markkinatilannetta Metsä Groupin hankinta-alueilla. Puun saannin vaikeutuminen voisi vaikuttaa negatiivisesti Metsä Boardin tuotannon jatkuvuuteen.

Maailmassa on myös muita geopoliittisia jännitteitä, jotka kehittyessään huonompaan suuntaan saattavat vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Kansainvälisesti on asetettu kriiseihin liittyviä pakotteita, joilla voi olla suoria tai välillisiä vaikutuksia kartonkien kysyntään ja siten kannattavuuteen. Eri maat ovat asettaneet toistensa tuotteille tuontitulleja ja muita kaupan rajoitteita. Negatiivinen kehitys maailmankaupassa voisi jatkuessaan vaikuttaa heikentävästi Metsä Boardin kannattavuuteen.

Globaalissa taloudessa on myös muita merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka saattavat toteutuessaan aiheuttaa kartongin ja sellun kysynnän heikentymistä sekä hintojen laskua. Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino saattaa vaikuttaa lopputuotteiden hintoihin ja Metsä Boardin kannattavuuteen. Kysyntää nopeammin kasvava kartonkituonti Aasiasta ja Amerikasta Eurooppaan voisi aiheuttaa epätasapainon markkinatilanteeseen. Lisäksi Metsä Boardin asiakkaiden kassatilanteen heikkeneminen tai hidastunut maksukäyttäytyminen voivat vaikuttaa Metsä Boardin kassavirtaan ja johtaa luottotappioihin.

Metsä Board keskittyy kartonkiliiketoimintansa aktiiviseen kehittämiseen ja kasvuun. Kartonkiliiketoiminnan kasvattaminen ja uusien tuotteiden markkinoille saaminen ovat riippuvaisia myynnin onnistumisesta. Myynnin globaaliin kasvattamiseen liittyy myös kustannus- ja valuuttakurssiriskejä. Lisäksi eri pakkausmateriaalien hyväksyttävyyteen ja verotukseen liittyy sääntelyriskejä.

Liiketoimintaa kehitetään myös tuotantoteknologiaa uudistamalla, tehokkuusohjelmilla, tuotekehityksellä sekä liiketoimintaprosesseja yhtenäistämällä. Mikäli kehityshankkeiden ja -investointien kustannukset ylittyvät merkittävästi, valmistuminen viivästyy, tuotannolliset tai kaupalliset tavoitteet eivät toteudu, saattaa niillä olla negatiivinen vaikutus yhtiön kannattavuuteen.

Metsä Boardin tuotannosta suurin osa on Suomessa. Historiassa Suomessa on ollut useita työmarkkinariitoja sekä metsäteollisuudessa että metsäteollisuustuotteiden jakeluketjussa. Nämä voivat vaikuttaa negatiivisesti tuotantomääriin ja asiakastoimituksiin sekä heikentää yhtiön kilpailuasemaa ja kannattavuutta.

Metsä Boardilla ilmastoriskit koskevat erityisesti metsiä sekä energian ja veden käyttöä. Sääntely voi ohjata metsien tulevaa käyttöä. Lisäksi sääntely ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi voi aiheuttaa merkittäviä muutostarpeita tuotantoteknologiassa sekä lisätä kustannuksia. Vähähiilisessä taloudessa tuotteiden kysyntä ja tarjonta voivat poiketa nykytilanteesta. Ilmastonmuutos saattaa lisätä sään ääri-ilmiöitä, kuten myrskyjä, tulvia ja kuivuutta ja heikentää tehtaiden tarvitseman prosessiveden ja sähkön saatavuutta sekä aiheuttaa katkoksia tuotannossa. Lisäksi sääolosuhteet voivat rajoittaa puuraaka-aineen saatavuutta. Toteutuessaan ilmasto-riskeillä voi olla negatiivinen vaikutus Metsä Boardin kannattavuuteen.

Sellun markkinahinnan muutoksilla on merkittävä vaikutus Metsä Boardin kannattavuuteen. Markkinasellun hinnan 10 prosentin laskulla (nousulla) on vuositasolla noin 40 miljoonan euron negatiivinen (positiivinen) vaikutus yhtiön liiketulokseen.

Yhdysvaltain dollarin arvon 10 prosentin vahvistumisella suhteessa euroon on noin 100 miljoonan euron positiivinen vaikutus Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Vastaavasti Ruotsin kruunun 10 prosentin vahvistumisen vaikutus on noin 50 miljoonaa euroa negatiivinen ja Ison-Britannian punnan 10 prosentin vahvistumisen vaikutus noin 10 miljoonaa euroa positiivinen. Valuuttakurssien heikkenemisen vaikutus on vastakkainen. Herkkyydet eivät sisällä suojausvaikutusta.

Koska tämän osavuosikatsauksen tulevaisuutta koskevat arviot ja kannanotot perustuvat tämänhetkisiin suunnitelmiin ja arvioihin, ne sisältävät riskejä ja muita epävarmuustekijöitä, jotka saattavat johtaa siihen, että tulokset poikkeavat niitä koskevista kannanotoista. Lyhyellä aikavälillä Metsä Boardin tulokseen vaikuttavat erityisesti lopputuotteiden hinta ja kysyntä, raaka-ainekustannukset, energian hinta sekä euron kurssikehitys suhteessa yhtiön muihin päävaluuttoihin.

Metsä Boardin vuoden 2022 vuosikertomuksen sivuilla 85-88 on lisää tietoa pidemmän aikavälin riskeistä sekä riskienhallinnasta.

Lähiajan näkymät

Globaalin talouskasvun hidastuminen ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen aiheuttavat epävarmuutta markkinaympäristössä. Näkyvyys kartonkimyynnin lähiajan kehityksestä pysyy heikkona.

Metsä Boardin kartonkien toimitusmäärien arvioidaan huhti–kesäkuussa 2023 olevan suunnilleen samalla tasolla kuin tammi–maaliskuussa 2023 (380 000 tonnia). Kartonkien keskihintojen arvioidaan pysyvän vakaina.

Markkinasellujen kysyntänäkymät pysyvät vaimeina niin Euroopassa kuin Kiinassa. Sellujen markkinahintojen (PIX) odotetaan heikkenevän ensimmäisestä vuosineljänneksestä. Sahatavaran kysynnän odotetaan piristyvän jonkin verran toisen vuosineljänneksen aikana.

Kokonaiskustannusten arvioidaan pysyvän melko vakaina.

Toiselle vuosineljännekselle kohdistuu useita Suomen tehtaiden vuosihuoltoseisokkeja.

Valuuttakurssimuutoksilla suojaukset huomioiden huhti–kesäkuussa 2023 on positiivinen liiketulosvaikutus tammi–maaliskuuhun 2023 verrattuna ja selvästi positiivinen vaikutus huhti–kesäkuuhun 2022 verrattuna.

Vuosihuolto- ja investointiseisokit vuonna 2023

Arvio vuoden 2023 merkittävimmistä suunnitelluista tehtaiden vuosihuolto- ja investointiseisokeista. Muutokset suunnitelmiin ovat mahdollisia.

Merkittävät vuosihuolto- ja investointiseisokit

Q1/2023	-
Q2/2023	Metsä Fibren Äänekosken biotuoteteh das ja Rauman sellutehdas
Q3/2023	Husumin taivekartongin investoin tiseisokki, Kemin valkoisen kraftlainerin investointiseisokki, Metsä Fibren Kemin uuden biotuotetehtaan käynnistyminen
	Metsä Fibren Joutsenon sellutehdas
Q4/2023	-

Husumin BM1-taivekartonkikoneella on vuoden kolmannella neljänneksellä noin 45 päivää kestävä investointiseisokki, kun taivekartongin vuosikapasiteettia kasvatetaan 400 000 tonnista 600 000 tonniin. Investointiseisokin arvioidaan ajoittuvan elokuun lopusta lokakuun alkuun.

Vuoden kolmannella neljänneksellä Kemissä arvioidaan käynnistyvän Metsä Fibren uusi biotuotetehdas, jonka vuosikapasiteetti on 1,5 miljoonaa tonnia sellua. Uusi tehdas korvaa vanhan, vuosikapasiteetiltaan 610 000 tonnin sellutehtaan. Samassa yhteydessä toteutetaan kartonkikoneen investointiseisokki, jolla kasvatetaan valkoisen kraftlainerin vuosikapasiteettia 425 000 tonnista 465 000 tonniin.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Metsä Board antoi tulosvaroituksen 12.4.2023 koskien tammi–maaliskuun 2023 tulosohjeistusta. Yhtiö arvioi aiemmin, että sen vertailukelpoinen liiketulos tammi– maaliskuussa 2023 olisi suunnilleen samalla tasolla kuin loka–joulukuussa 2022. Loka–joulukuun 2022 vertailukelpoinen liiketulos oli 100,8 miljoonaa euroa, kun se tammi–maaliskuussa oli 88,7 miljoonaa euroa.

Tulosohjeistus huhti–kesäkuu 2023

Metsä Boardin vertailukelpoisen liiketuloksen arvioidaan huhti–kesäkuussa 2023 olevan heikompi kuin tammi–maaliskuussa 2023.

METSÄ BOARD OYJ

Espoossa 27.4.2023 HALLITUS

Lisätiedot:

Henri Sederholm, talousjohtaja, Metsä Board, puh. 010 465 4913

Katri Sundström, sijoittajasuhdejohtaja, Metsä Board, puh. 010 462 0101

Toimitusjohtaja Mika Joukio ja talousjohtaja Henri Sederholm esittelevät osavuosikatsauksen 27.4.2023 kello 15 pidettävässä englanninkielisessä puhelinkokouksessa.

Esitysmateriaali on saatavilla ennen lähetyksen alkua osoitteissa www.metsagroup.com/fi/metsaboard/sijoittajat/ ja https://metsaboard.videosync.fi/2023-q1.

Kysymyksiä voi esittää puhelimitse rekisteröitymällä puhelinkonferenssiin oheisen linkin kautta: https://palvelu.flik.fi/teleconference/?id=10010167.

Taloudellinen raportointi vuonna 2023

27.7.2023: Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2023 26.10.2023: Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2023

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Liiketulos	=	IFRS -tuloslaskelmassa esitetty tulos ennen veroja, rahoitustuottoja ja -kuluja, kurssieroja sekä osuutta osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
EBITDA	=	Liiketulos ennen poistoja ja arvonalennuksia
Oman pääoman tuotto (%)	=	(Tulos ennen veroja - tuloverot) per (Oma pääoma (keskimäärin))
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	(Tulos ennen veroja + kurssierot ja muut rahoituskulut) per (taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin))
Omavaraisuusaste (%)	=	(Oma pääoma) per (Taseen loppusumma - saadut ennakot)
Nettovelkaantumisaste (%)	=	(Korollinen nettovelka) per (Oma pääoma)
Korollinen nettovelka	=	Korolliset rahoitusvelat – rahavarat ja korolliset saamiset
Kokonaisinvestoinnit	=	Investoinnit omistettuihin ja vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä hankitut liiketoiminnot
Osakekohtainen tulos	=	(Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos) per (Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin)
Osakekohtainen oma pääoma	=	(Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma) per (Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa)
Osakeantioikaistu keskikurssi	=	(Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto) per (Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä)
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi

Vertailukelpoiset tunnusluvut

Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA) ohjeet määrittelevät vaihtoehtoiset tunnusluvut sellaisiksi historiallista tai tulevaa taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja koskeviksi tunnusluvuiksi, jotka eivät ole yrityksen soveltaman taloudellisen raportointiviitekehyksen määrittelemiä. Metsä Boardin tapauksessa tällaisen raportointiviitekehyksen muodostavat IFRS-standardit siinä muodossa, kuin ne on omaksuttu käyttöön EU:ssa asetuksen (EC) No 1606/2002 mukaisesti. Lukuun ottamatta osakekohtaista tulosta, joka on määritetty standardissa IAS 33 Osakekohtainen tulos, tiedotteessa esitetyt tunnusluvut täyttävät ESMA:n ohjeen vaihtoehtoisen tunnusluvun määritelmän.

Metsä Board katsoo, että vaihtoehtoisten tunnuslukujen esittäminen antaa tilinpäätösten käyttäjille paremman näkymän yhtiön taloudelliseen suorituskykyyn ja asemaan, mukaan lukien yhtiön pääoman käyttö, operatiivinen kannattavuus ja velanhoitokyky.

Vertailukelpoisten erien täsmäytyslaskelmat on esitetty tässä katsauksessa. Metsä Board katsoo, että näin johdetut tunnusluvut parantavat raportointijaksojen vertailukelpoisuutta.

Mitkään näistä tunnusluvuista, joista on eliminoitu vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, eivät ole IFRS-raportoinnissa käytettäviä tunnuslukuja, eikä niitä voi verrata muiden yhtiöiden vastaavalla tavoin nimettyihin tunnuslukuihin. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä ovat merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset, yritysmyynneistä ja -hankinnoista, sopeuttamistoimista ja muista rakennejärjestelyistä aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut, laajoista ja ennalta-arvaamattomista tuotannon katkoista aiheutuneet kustannukset ja niistä saadut korvaukset sekä oikeudenkäynteihin liittyvät erät.

Metsä Board katsoo vertailukelpoisten tunnuslukujen heijastavan paremmin yhtiön operatiivista suorituskykyä poistamalla normaalin liiketoiminnan ulkopuolelta lähtöisin olevien erien ja liiketapahtumien tulosvaikutuksen.

Tilintarkastamaton lyhennetty konsernin laaja tuloslaskelma

		2023	2022	2022
Milj. e	Liite	Q1	Q1	Q1-Q4
Liikevaihto	2, 6	542,1	582,0	2 479,6
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		22,3	18,8	70,1
Liiketoiminnan muut tuotot	2, 6	24,9	29,6	79,6
Materiaalit ja palvelut	6	-416,8	-410,0	-1 824,3
Henkilöstökulut		-53,6	-55,0	-217,4
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta	6	28,3	30,8	163,1
Poistot ja arvonalentumiset		-25,0	-21,2	-83,1
Liiketoiminnan muut kulut		-33,7	-34,3	-136,1
Liiketulos	2	88,4	140,7	531,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista		0,0	0,0	0,0
Kurssierot		-0,8	-0,4	-5,0
Muut rahoitustuotot ja -kulut	2, 6	0,2	-1,2	-1,7
Kauden tulos ennen veroja		87,7	139,1	524,9
Tuloverot	3	-12,3	-18,4	-63,5
Kauden tulos		75,5	120,7	461,3

		2023	2022	2022
Milj. e	Liite	Q1	Q1	Q1-Q4
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittelystä johtuvat erät		-0,3	3,2	-4,7
Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin kirjattavat rahoitusvarat	8	9,8	8,7	178,5
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä		0,2	-0,5	3,0
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi		-1,9	-2,4	-33,9
Yhteensä		7,9	9,0	142,9
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset		2,1	23,3	-3,1
Muuntoerot		-13,6	-3,7	-56,3
Osuus osakkuusyrityksen muista laajan tuloksen eristä		1,3	4,7	28,1
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi		-0,4	-4,7	0,6
Yhteensä		-10,6	19,6	-30,6
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-2,7	28,6	112,2
Kauden laaja tulos yhteensä		72,7	149,3	573,6
Kauden tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		67,9	110,7	409,9
Määräysvallattomille omistajille		7,5	10,0	51,4
Yhteensä		75,5	120,7	461,3
Kauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen omistajille		67,6	140,3	535,7
Määräysvallattomille omistajille		5,1	9,0	37,8
Yhteensä		72,7	149,3	573,6
Emoyrityksen omistajille kuuluvasta konsernin tuloksesta laskettu osa kekohtainen tulos (euroa per osake)		0,19	0,31	1,15

Liitetiedot ovat osa osavuosikatsausta

Tilintarkastamaton lyhennetty konsernin tase

Milj. e	Liite	31.3.2023	31.3.2022	31.12.2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo		12,2	12,2	12,2
Muut aineettomat hyödykkeet		6,7	7,3	5,9
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4	1 130,1	1 014,8	1 107,9
Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä		561,3	454,9	614,2
Muut sijoitukset	8	355,3	177,7	345,4
Muut rahoitusvarat	6, 8	8,6	19,9	8,9
Laskennalliset verosaamiset	2	9,0	9,1	9,4
		2 083,2	1 695,9	2 103,9
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus		522,5	413,5	506,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	6, 8	386,8	435,2	436,4
Rahavarat	6, 8	440,4	565,0	356,2
		1 349,6	1 413,7	1 299,3
Varat yhteensä		3 432,8	3 109,6	3 403,2
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma		1 942,3	1 692,3	2 082,0
Määräysvallattomien omistajien osuus		178,3	155,2	173,2
Oma pääoma yhteensä		2 120,6	1 847,4	2 255,2
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat		149,8	103,7	149,5
Eläkevelvoitteet	2	10,5	13,0	10,4
Varaukset	5	2,0	2,0	2,0
Rahoitusvelat	8	433,4	455,8	434,4
Muut velat	8	4,3	2,1	3,9
		600,0	576,6	600,2
Lyhytaikaiset velat
Varaukset	5	4,6	1,0	4,9
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	6, 8	17,9	12,1	18,6
Ostovelat ja muut velat	6, 8	689,6	672,4	524,4
		712,1	685,5	547,9
Velat yhteensä		1 312,2	1 262,1	1 148,1
Oma pääoma ja velat yhteensä		3 432,8	3 109,6	3 403,2

Liitetiedot ovat osa osavuosikatsausta

			Käyvän arvon ra	Sijoitetun				Määräys vallatto mien
	Osake	Muunto	hasto ja muut ra	vapaan pääoman	Omat osak	Kertyneet voittova		omista jien osuu	Oma pä oman yh
Milj. e	pääoma	erot	hastot	rahasto	keet		rat Yhteensä	den	teensä
Oma pääoma 1.1.2022	557,9	-27,2	118,3	208,9		841,5	1 699,4	146,2	1 845,6
Kauden laaja tulos
Kauden tulos						110,7	110,7	10,0	120,7
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-2,6	29,7			2,5	29,6	-1,0	28,6
Kauden laaja yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa		-2,6	29,7			113,2	140,3	9,0	149,3
Osingonjako						-145,8	-145,8		-145,8
Osakeperusteiset maksut						-1,6	-1,6		-1,6
Oma pääoma 31.3.2022	557,9	-29,8	148,0	208,9		807,3	1 692,3	155,2	1 847,4

Tilintarkastamaton laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. e	Osake pääoma	Muunto erot	Käyvän arvon ra hasto ja muut ra hastot	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Omat osak keet	Kertyneet voittova	rat Yhteensä	Määräys vallatto mien omista jien osuu den	Oma pä oman yh teensä
Oma pääoma 1.1.2023	557,9	-64,0	283,9	208,9	-7,8	1 103,2	2 082,0	173,2	2 255,2
Kauden laaja tulos
Kauden tulos						67,9	67,9	7,5	75,5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-11,1	11,0			-0,2	-0,3	-2,4	-2,7
Kauden laaja yhteensä Liiketoimet omistajien kanssa		-11,1	11,0			67,7	67,6	5,1	72,7
Osingonjako						-205,8	-205,8		-205,8
Omien osakkeiden luovutus					2,3	-2,3
Osakeperusteiset maksut						-1,4	-1,4		-1,4
Oma pääoma 31.3.2023	557,9	-75,1	294,9	208,9	-5,5	961,3	1 942,3	178,3	2 120,6

Liitetiedot ovat osa osavuosikatsausta

Tilintarkastamaton lyhennetty konsernin rahavirta

		2023	2022	2022
Milj. e	Liite	Q1	Q1	Q1-Q4
Kauden tulos		75,3	120,7	461,3
Oikaisut yhteensä	7	-10,1	-15,6	-63,0
Käyttöpääoman muutos		-46,1	-42,9	-151,4
Nettorahoituskulut	7	85,3	58,3	51,6
Maksetut verot		22,0	-27,9	-66,5
Liiketoiminnan nettorahavirta		126,4	92,6	232,0
Yrityshankinnat	7		-13,6	-13,6
Investoinnit aineettomaan ja aineelliseen käyttöomaisuuteen		-57,9	-70,4	-274,2
Omaisuuden myynnit ja muut erät	6, 7	20,3	35,1	82,4
Investointien nettorahavirrat		-37,6	-48,8	-205,3
Pitkäaikaisten lainojen ja muiden rahoituserien muutos	6	-1,8	-2,6	-18,1
Omien osakkeiden hankinta				-7,8
Maksetut osingot	7			-157,1
Rahoituksen nettorahavirta		-1,8	-2,6	-183,1
Rahavarojen muutos		87,0	41,1	-156,5
Rahavarat kauden alussa	6	356,2	524,2	524,2
Rahavarojen muuntoero		-2,8	-0,4	-11,6
Rahavarojen muutos		87,0	41,1	-156,5
Rahavarat kauden lopussa	6	440,4	565,0	356,2

Liitetiedot ovat osa osavuosikatsausta

Liitetiedot tilintarkastamattomaan tiedotteeseen

Liite 1 – Perustiedot ja laatimisperiaatteet

Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin, jonka päätuotealueita ovat ensikuitukartongit ja valkoiset kraftlainerit. Konsernin emoyritys on Metsä Board Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo. Metsä Boardin emoyhtiö on Metsäliitto Osuuskunta.

Tiedote on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja sitä tulee lukea yhdessä vuoden 2022 IFRS-tilinpäätöksen kanssa. Tiedotteessa esitetyt valuuttakurssien vaikutukset tilikauden liikevoittoon verrattuna vertailukauteen on laskettu tilikauden arvioituihin nettovaluuttavirtoihin pohjautuen ja suojausten toteutunut vaikutus huomioiden.

Tiedotteen laatimisperiaatteet ovat yhdenmukaiset vuoden 2022 IFRS-tilinpäätöksen kanssa lukuun ottamatta alla kuvattua:

Tilikauden poistoja koneista ja kalustosta on vuosineljännesten välillä soveltuvin osin täsmennetty vastaamaan omaisuuserän ilmentämän taloudellisen hyödyn käytön jakautumista. Venäjän Ruplan arvostuskurssina on käytetty Refinitivin julkaisemaa EUR/RUB päätöskurssia, joka edustaa ajankohdan markkinakurssia.

Tilikaudella 2023 sovellettavat standardimuutokset:

Muutokset IAS 12:aan Tuloverot - laskennallisen veron kirjaaminen yhdestä tapahtumasta syntyvästä omaisuuserästä ja velasta. Muutokset kaventavat alkuperäistä kirjaamista koskevaa poikkeussääntöä ja selventävät, ettei poikkeussääntö sovellu yksittäisiin tapahtumiin, kuten vuokrasopimukset ja purkuvelvoitteet, joista syntyy yhtä suuret ja vastakkaiset väliaikaiset erot. Muutoksilla on vaikutusta esitettäviin liitetietoihin.

Muilla standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta tiedotteeseen.

Tiedote esitetään miljoonina euroina, ellei muuta ole mainittu.

Metsä Boardin hallitus hyväksyi 27.4.2023 pidetyssä kokouksessaan tämän tiedotteen julkistettavaksi.

Liite 2 – Segmenttitiedot

Konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka seuraa liiketoimintaa liiketoiminnallisen jaon perusteella.

Metsä Boardin liiketoiminta koostuu taivekartonki-, ensikuitulaineri- ja markkinaselluliiketoiminnoista, joiden taloudellisesta kehityksestä Metsä Board raportoi yhdellä raportointisegmentillä.

Liikevaihto markkina-alueittain

	2023	2022	2022
Milj. e	Q1	Q1	Q1-Q4
EMEA	370,5	390,0	1 634,5
Americas	143,3	148,6	646,4
APAC	28,2	43,4	198,7
Yhteensä	542,1	582,0	2 479,6

	2023	2022	2022
Milj. e	Q1	Q1	Q1-Q4
Liiketulos	88,4	140,7	531,5
Poistot ja arvonalentumiset	25,0	21,2	83,1
EBITDA	113,4	161,9	614,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Liiketoiminnan muut tuotot		-19,2	-28,6
Vaihto-omaisuuden alaskirjaus			0,0
Henkilöstökulut			4,6
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta	0,3		11,6
Liiketoiminnan muut kulut			0,6
Yhteensä	0,3	-19,2	-11,7
Vertailukelpoinen EBITDA	113,7	142,7	602,8
Poistot ja arvonalentumiset	-25,0	-21,2	-83,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset			0,9
Vertailukelpoinen liiketulos	88,7	121,5	520,7
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0,0	0,0	0,0
Rahoitustuotot- ja kulut yhteensä	-0,7	-1,6	-6,6
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Rahoituserät	0,1		0,5
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja	88,2	119,9	514,6
Tuloverot	-12,3	-18,4	-63,5
Verot vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä			0,3
Vertailukelpoinen kauden tulos	75,9	101,5	451,4

Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisista eristä

Täsmäytyslaskelman lisätiedot

"+" -merkkiset erät = vertailukelpoisuuteen vaikuttavia kuluja

"-" -merkkiset erät = vertailukelpoisuuteen vaikuttavia tuottoja

Vuoden 2023 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä -0,3 miljoonaa euroa, mikä liittyi osakkuusyhtiö Metsä Fibren lakkautettujen Venäjän toimintojen muuntoeroon.

Vuoden 2022 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 10,8 miljoonaa euroa. Erät muodostuivat Oy Hangö Stevedoring Ab:n osakekannan myynnistä 19,2 miljoonaa euroa; liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntivoitosta 6,5 miljoonaa euroa; asiakaspalvelun ja toimitusketjun hallinnan uudelleenjärjestelystä -5,5 miljoonaa euroa; osakeomistuksen myyntivoitosta 2,8 miljoonaa euroa; Venäjän toimintojen arvonalentumiskirjauksesta -1,0 miljoonaa euroa; osakkuusyhtiö Metsä Fibren Venäjän toimintojen arvonalentumiskirjauksesta -10,5 miljoonaa euroa; Metsä Fibren Kyrön sahan omaisuuseriin tehdystä arvonalentumiskirjauksesta -1,2 miljoonaa euroa sekä muista eristä 0,3 miljoonaa euroa.

Liite 3 - Tuloverot

	2023	2022	2022
Milj. e	Q1	Q1	Q1-Q4
Tilikauden verot	-12,4	-18,1	-36,4
Edellisten tilikausien verot	0,0	0,0	-0,5
Laskennallisten verojen muutos	0,1	-0,2	-26,7
Tuloverot yhteensä	-12,3	-18,4	-63,5

Vertailuvuoden verot sisältävät ruotsalaisen tytäryhtiön investoinneista vuoden 2022 verotuksessa haettavan verotuen 7,1 miljoonaa euroa.

Liite 4 - Aineellisen käyttöomaisuuden muutokset

	2023	2022	2022
Milj. e	Q1	Q1	Q1-Q4
Kirjanpitoarvo kauden alussa	1 107,9	935,0	935,0
Hankitut liiketoiminnot		29,6	29,6
Investoinnit omistettuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin	56,2	71,2	264,1
Investoinnit vuokrattuihin käyttöomaisuushyödykkeisiin	0,1	5,0	8,1
Vähennykset	-0,1	-0,1	-5,0
Poistot ja arvonalentumiset	-24,7	-21,2	-82,1
Muuntoero	-9,2	-4,7	-41,8
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	1 130,1	1 014,8	1 107,9

Hankitut liiketoiminnot 2022 sisältävät tammi-maaliskuussa Hämeenkyrön Voima Oy:n aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet.

Vuonna 2022 on kirjattu -0,9 miljoonan euron arvonalentumiskirjaus Venäjän toimintojen omaisuuseriin.

Liite 5 - Varaukset

	Uudelleen
Milj. e	järjestely	Ympäristö	Muu	Yhteensä
1.1.2023	4,9	2,0	0,0	6,9
Muuntoerot			0,0	0,0
Käytetyt varaukset	-0,2			-0,2
31.3.2023	4,6	2,0	0,0	6,7
Pitkäaikaiset		2,0	0,0	2,0
Lyhytaikaiset	4,6			4,6
Yhteensä	4,6	2,0	0,0	6,7

Varausten pitkäaikaisesta osuudesta noin puolet arvioidaan purkautuvan 2025 loppuun mennessä ja loppujen 2030-luvulla.

Liite 6 – Liiketoimet lähipiirin kanssa

Metsä Boardin lähipiiriin kuuluvat Metsä Board Oyj:n emoyritys Metsäliitto Osuuskunta ja sen tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen, Metsä Groupin ja Metsä Boardin johtoryhmän jäsenet ja heidän läheiset perheenjäsenensä. Lähipiiritapahtumat koskevat pääasiassa tavaroiden ja konsernipalvelujen ostoa ja myyntiä sekä rahoituseriä.

Tavaroiden ja palvelujen hinnoittelu sekä korot perustuvat markkinahintaan. Metsä Boardin ja sen tytäryhtiöiden liiketapahtumat Metsäliitto Osuuskunnan ja sen tytäryhtiöiden sekä osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa on esitetty alla.

Liiketoimet emoyrityksen ja sisaryritysten kanssa

	2023	2022	2022
Milj. e	Q1	Q1	Q1-Q4
Myynnit	38,8	42,3	197,7
Liiketoiminnan muut tuotot	1,6	1,9	6,6
Ostot	203,7	204,3	860,8
Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta	28,3	30,8	163,1
Osinkotuotot			0,0
Korkotuotot	3,3		2,3
Korkokulut	0,1	0,3	0,9
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	83,4	91,6	84,6
Rahavarat	427,4	548,7	338,6
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat	177,5	153,7	86,3

Metsä Fibren nettotulos sisältyy riville "Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta" liiketuloksessa. Liiketoimet Metsä Fibren kanssa sisältyvät sisaryritysten lukuihin. Rahavarat sisältävät Metsä Groupin sisäiseltä pankilta Metsä Group Treasury Oy:ltä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa olevat talletukset.

Metsä Fibre maksoi tilikaudella osinkoja Metsä Boardille 82,8 miljoonaa euroa (58,8).

Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa

	2023	2022	2022
Milj. e	Q1	Q1	Q1-Q4
Myynnit		0,2	0,7
Ostot	0,0	0,5	1,7
Myyntisaamiset ja muut lyhytaikaiset saamiset	0,1	0,1	0,1
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat		0,6

Liite 7 - Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot

Oikaisut

	2023	2022	2022
Milj. e	Q1	Q1	Q1-Q4
Verot	12,2	18,4	63,5
Poistot ja arvonalentumiset	25,0	21,2	83,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	-28,3	-30,8	-163,1
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot	-20,2	-26,5	-59,5
Rahoituskulut, netto	0,7	1,6	6,6
Eläkevelvoitteet ja varaukset	-0,2	-0,3	3,6
Muut oikaisut	0,7	0,8	2,8
Yhteensä	-10,1	-15,6	-63,0

Maksetut verot

Vuonna 2023 maksetut verot sisältää Metsä Board Oyj:n ennakkoverojen veronpalautuksen 34,7 miljoonaa

Nettorahoituskulut

Rahavirtalaskelman nettorahoituskulut sisältävät Metsä Fibren maksaman osingon 82,8 miljoonaa euroa (58,8).

Yrityshankinnat

Yrityshankinnat sisältävät tammi–maaliskuussa 2022 Hämeenkyrön Voima Oy:n osakkeiden hankinnan -13,6 miljoonaa euroa.

Omaisuuden myynnit ja muut erät

Vuonna 2023 omaisuuden myynnit ja muut erät olivat yhteensä 20,3 miljoonaa euroa. Ne sisältävät 20,0 miljoonaa euroa päästöoikeuksien myyntituottoja ja muita eriä 0,3 miljoonaa euroa.

Vuonna 2022 omaisuuden myynnit ja muut erät olivat yhteensä 82,4 miljoonaa euroa. Ne sisältävät 29,0 mil-

Maksetut osingot

Vuonna 2022 maksetut osingot sisältää emoyhtiön maksamat osingot -145,8 miljoonaa euroa sekä määräysvallattomille omistajille maksetut osingot Husumin selluyhtiöstä -11,3 miljoonaa euroa.

euroa koskien vuotta 2022. Vertailukauden ja koko vuoden 2022 luku sisältää -11,6 miljoonaa euroa veronmaksua koskien vuotta 2021.

joonaa euroa päästöoikeuksien myyntituottoja, 24,5 miljoonaa euroa Oy Hangö Stevedoring Ab:n osakekannan myyntituottoja, 12,0 miljoonaa euroa G10-osakesarjan myyntituottoja Pohjolan Voima Oyj:lle, 9,2 miljoonaa euroa liiketoimintaan kuulumattoman maa-alueen myyntituottoja, osakeomistuksen myyntituottoja 4,9 miljoonaa euroa, kiinteistöomaisuuskohteen myyntituottoja 1,9 miljoonaa euroa ja muita eriä 1,0 miljoonaa euroa

Liite 8 - Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja käyvät arvot

Rahoitusvarat 31.3.2023

Milj. e	Käypään arvoon tulosvaikut teisesti	Käypään ar voon muiden laajan tulok sen erien kautta	Jaksotettu hankinta meno	Tase arvo
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	1,3	353,9		355,3
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat			5,9	5,9
Myyntisaamiset ja muut saamiset			336,1	336,1
Rahavarat			440,4	440,4
Johdannaiset	2,9	44,2		47,1
Tasearvo yhteensä	4,2	398,2	782,4	1 184,8
Käypä arvo yhteensä	4,2	398,2	782,3	1 184,7

Rahoitusvelat 31.3.2023

Milj. e	Käypään arvoon tulosvai- kut teisesti	Käypään ar voon muiden laajan tulok sen erien kautta	Jaksotettu hankinta meno	Tase arvo
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat			433,4	433,4
Muut pitkäaikaiset velat			0,5	0,5
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat			17,9	17,9
Ostovelat ja muut velat			607,5	607,5
Johdannaiset	0,6	34,2		34,8
Tasearvo yhteensä	0,6	34,2	1 059,3	1 094,1
Käypä arvo yhteensä	0,6	34,2	1 048,5	1 083,3

Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu ja käyvät arvot

Rahoitusvarat 31.3.2022

Milj. e	Käypään arvoon tulosvai- kut teisesti	Käypään ar voon muiden laajan tulok sen erien kautta	Jaksotettu hankinta meno	Tase arvo
Muut pitkäaikaiset sijoitukset	3,4	174,3		177,7
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat			18,0	18,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset			369,1	369,1
Rahavarat			565,0	565,0
Johdannaiset	1,5	56,6		58,0
Tasearvo yhteensä	4,8	230,9	952,1	1 187,8
Käypä arvo yhteensä	4,8	230,9	952,1	1 187,8

Rahoitusvelat 31.3.2022

Milj. e	Käypään arvoon tulosvai- kut teisesti	Käypään ar voon muiden laajan tulok sen erien kautta	Jaksotettu hankinta meno	Tase arvo
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat			455,8	455,8
Muut pitkäaikaiset velat			0,5	0,5
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat			12,1	12,1
Ostovelat ja muut velat			594,0	594,0
Johdannaiset	0,5	19,9		20,4
Tasearvo yhteensä	0,5	19,9	1 062,4	1 082,8
Käypä arvo yhteensä	0,5	19,9	1 070,6	1 091,0

Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, verosaamisia ja henkilökulujaksotuksia.

Ostovelat ja muut rahoitusvelat eivät sisällä saatuja ennakkomaksuja, verovelkoja ja henkilökulujaksotuksia.

Metsä Boardissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai varan markkinakorolla laskettuun nykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 1,3–3,7 prosenttia (2,2–4,6). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpitoarvoista taseessa.

Muut pitkäaikaiset sijoitukset, joiden arvo määritelty tason 3 mukaisesti

	2023	2022	2022
Milj. e	Q1	Q1	Q1-Q4
Kirjanpitoarvo kauden alussa	345,4	181,0	181,0
Voitot ja tappiot tilikauden tuloksessa			2,8
Voitot ja tappiot muissa laajan tuloksen erissä	9,8	8,7	178,5
Hankinnat			0,0
Myynnit		-12,0	-16,9
Kirjanpitoarvo kauden lopussa	355,3	177,7	345,4

Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 7:n Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardin mukaisesti.

Taso 1

Käypä arvo perustuu suoraan markkinoilta saatuun noteeraukseen.

Taso 2

Käypä arvo määritellään soveltamalla arvostusmenetelmiä, jotka käyttävät markkinainformaatiota.

Taso 3

Käyvät arvot eivät perustu markkinainformaatioon, vaan yrityksen omiin oletuksiin.

Maakaasu- ja polttoöljyjohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja (Taso 1).

Valuuttatermiinien ja -optioiden käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu markkinatieto (Taso 2).

Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostus-menetelmien avulla. Harkintaa käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin (Taso 3).

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sisältävät tarkemman kuvauksen sovelletuista kirjaus- ja arvostusperiaatteista.

Merkittävin käypään arvoon arvostettu erä, jolla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, on käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavaksi luokiteltu sijoitus Pohjolan Voima Oyj:n osakkeisiin. Sijoituksen arvo määritellään diskontattujen rahavirtojen nykyarvona.

Metsä Board osti 1.1.2022 Hämeenkyrö Voima Oy:n koko osakekannan Pohjolan Voima Oyj:ltä (84%) sekä Leppäkoski-konserniin kuuluvalta DL Power Oy:ltä (16%). Samassa yhteydessä Metsä Board myi Pohjolan Voima Oyj:lle 12,0 miljoonalla eurolla omistamansa G10 osakesarjan osakkeet, jotka olivat oikeuttaneet 84% osuuteen Hämeenkyrön Voima Oy:stä.

Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääomakustannus 31.3.2023 oli 5,36 prosenttia (31.12.2022: 5,42). Pohjolan Voima Oyj:n osakkeiden hankintameno 31.3.2023 on 28,3 miljoonaa euroa (28,3) ja käypä arvo 353,9 miljoonaa euroa (344,1).

Muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvon 31.3.2023 arvioidaan muuttuvan -12,5 miljoonaa euroa ja 13,3 miljoonaa euroa, jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko muuttuisi 0,5 prosenttiyksikköä johdon arvioimasta korosta. Muiden pitkäaikaisten sijoitusten kirjanpitoarvon arvioidaan muuttuvan 73,1 miljoonaa euroa, jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttia johdon arvioimista hintaennusteista.

Rahoitusvarojen ja velkojen käyvän arvon hierarkia 31.3.2023

Milj. e	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon
Muut pitkäaikaiset sijoitukset			355,3	355,3
Johdannaissaamiset	2,8	44,3		47,1
Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon
Johdannaisvelat	11,1	23,7		34,8
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon
Rahavarat		440,3		440,3
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat		422,2		422,2
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat		17,8		17,8

Rahoitusvarojen ja velkojen käyvän arvon hierarkia 31.3.2022

Milj. e	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Rahoitusvarat, jotka kirjataan käypään arvoon
Muut pitkäaikaiset sijoitukset			177,7	177,7
Johdannaissaamiset	16,8	41,2		58,0
Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoon
Johdannaisvelat		20,4		20,4
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon
Rahavarat		564,9		564,9
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat		463,9		463,9
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat		12,2		12,2

Rahoitusjohdannaiset 31.3.2023

	Nimellis
Milj. e	arvo	Käypä arvo			Käypä arvo
		Johdan naisvarat	Johdan naisvelat	Käypä arvo yhteensä	Käypään arvoon tulosvai kuttei sesti	Käypään arvoon muiden laajan tu loksen erien kautta
Koronvaihtosopimukset	100,0	2,6		2,6		2,6
Korkojohdannaiset yhteensä	100,0	2,6		2,6		2,6
Valuuttatermiinisopimukset	2 001,2	38,3	23,2	15,1	0,7	14,4
Valuuttaoptiosopimukset	496,6	3,4	0,5	2,8		2,8
Valuuttajohdannaiset yhteensä	2 497,7	41,7	23,7	17,9	0,7	17,2
Öljyjohdannaissopimukset	26,0	0,2	3,5	-3,4		-3,4
Maakaasujohdannaissopimukset	30,6	2,7	7,6	-4,9	1,6	-6,5
Hyödykejohdannaiset yhteensä	56,6	2,8	11,1	-8,2	1,6	-9,8
Johdannaiset yhteensä	2 654,4	47,1	34,8	12,3	2,3	10,0

Rahoitusjohdannaiset 31.3.2022

	Nimellis
Milj. e	arvo	Käypä arvo			Käypä arvo
		Johdan naisvarat	Johdan naisvelat	Käypä arvo yhteensä	Käypään arvoon tulos- vai kuttei sesti	Käypään arvoon muiden laajan tu loksen erien kautta
Koronvaihtosopimukset	100,0	0,2	0,2	0,0		0,0
Korkojohdannaiset yhteensä	100,0	0,2	0,2	0,0		0,0
Valuuttatermiinisopimukset	1 324,2	6,3	19,4	-13,1	1,0	-14,1
Valuuttaoptiosopimukset	109,4	0,4	0,1	0,3		0,3
Valuuttajohdannaiset yhteensä	1 433,6	6,7	19,6	-12,9	1,0	-13,8
Sähköjohdannaissopimukset	3,0	6,2		6,2		6,2
Öljyjohdannaissopimukset	21,8	9,3		9,3		9,3
Maakaasu- ja propaanijohdannaissopimukset	24,5	35,6	0,6	34,9		34,9
Hyödykejohdannaiset yhteensä	49,3	51,1	0,6	50,4		50,4
Johdannaiset yhteensä	1 582,9	58,0	20,4	37,6	1,0	36,6

Liite 9 - Vastuut

Milj. e	31.3.2023	31.3.2022	31.12.2022
Annetut takaukset ja vastasitoumukset	1,6	1,5	1,5
Muut vastuusitoumukset	3,8		3,8
Yhteensä	5,4	1,5	5,3

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sitoumukset

Milj. e	31.3.2023	31.3.2022	31.12.2022
Maksut alle vuoden	100,4	58,2	132,0
Maksut myöhemmin	1,4	2,4	1,6
Yhteensä	101,8	60,7	133,5

Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sitoumukset liittyvät pääosin Husumin sellutehtaan

uudistuksen ensimmäisen vaiheen loppuun saattamiseen, Husumin taivekartonkikapasiteettia kasvattavaan investointiin ja Kemin tehtaan kehitysohjelmaan.

Liite 10 – Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Metsä Board antoi tulosvaroituksen 12.4.2023 koskien tammi–maaliskuun 2023 tulosohjeistusta. Yhtiö arvioi aiemmin, että sen vertailukelpoinen liiketulos tammi– maaliskuussa 2023 olisi suunnilleen samalla tasolla kuin loka–joulukuussa 2022. Loka–joulukuun 2022 vertailukelpoinen liiketulos oli 100,8 miljoonaa euroa, kun se tammi–maaliskuussa oli 88,7 miljoonaa euroa.