Metsä Board Oyj — Annual Report 2015

Feb 26, 2016

METSÄ BOARD VUOSIKERTOMUS 2015

==> picture [302 x 296] intentionally omitted <==

SISÄLLYS

==> picture [238 x 233] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

AVAINLUVUT
----- End of picture text -----

Vuosikertomuksen kannen Carta Integra -taivekartonki on valmistettu Metsä Boardin Äänekosken tehtaalla. Kolmikerroksisen taivekartongin pintakerrokset ovat kemiallista sellua Metsä Fibren Äänekosken sellutehtaalta ja keskikerroksen valkaistu kemihierre Metsä Boardin Joutsenon ja Kaskisten tehtailta. Puhtaasta ensikuidusta valmistettu Carta Integra on päällystetty kartonki, joka sopii pakkaamiseen ja graafisiin loppukäyttöihin.

• 2 Toimitusjohtajan katsaus

• 4 Strategia ja toimintaympäristö

• 6 Rakennemuutos

• 8 Markkinat

• 10 Tuotteet

• 12 Henkilöstö

• 14 Kestävä kehitys

• 18 Tilinpäätös

	AVAINLUVUT	2015	2014
	Tilikauden tulos, milj. euroa	137,3	68,5
	Sijoitetun pääoman tuotto
	ilman kertaluonteisia eriä, %	11,3	9,1
	Oman pääoman tuotto ilman kertaluonteisia eriä, %	12,9	10,4
	Korolliset nettovelat kauden lopussa, milj. euroa	333,4	426,7
	Nettovelkaantumisaste kauden lopussa, %	32	51
	Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	46,5	39,2
	Osakekohtainen tulos, euroa	0,39	0,20
	Osakekohtainen oma pääoma, euroa	2,89	2,49
	Osakekohtainen osinko, euroa	0,171)	0,12
	Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa	2 435	1 472
	Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	177,8	44,2
	Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat,
	milj. euroa	246,7	198,2
	Henkilöstö kauden lopussa	2 601	3 111
	Hiilidioksidipäästöt, 1 000 tn	317	380
	Energiatehokkuuden parannus2), %	10	7
	Tapaturmataajuus3)	11,1	12,0
	Sairauspoissaolot, %	4,2	3,9
	Kartonkitoimitukset (Paperboard), 1 000 tn	1 449	1 310
	Paperitoimitukset (Non-core operations), 1 000 tn	478	636
	Sertifoidun puun osuus, %	75	77

	AVAINLUVUT	2015	2014
	Liikevaihto, milj. euroa	2 007,5	2 008,4
	EBITDA milj. euroa	302,5	242,2
	- % liikevaihdosta	15,1	12,1
	EBITDA, ilman kertaluonteisia eriä, milj. euroa	283,3	236,2
	- % liikevaihdosta	14,1	11,8
	Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä, milj. euroa	179,9	136,5
	- % liikevaihdosta	9,0	6,8
	Liiketulos, milj. euroa	199,0	116,5
	- % liikevaihdosta	9,9	5,8
	Tulos ennen veroja, milj. euroa	167,1	77,6
	- % liikevaihdosta	8,3	3,9

• 1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

• 2) Tuotteen valmistukseen käytetyn energiamäärän väheneminen vuoden 2009 tasosta

• 3) Poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden

ARVOA ASIAKKAILLE MAAILMANLAAJUISESTI

Metsä Board on johtava eurooppalainen taivekartongin ja valkoisen ensikuitulainerin valmistaja. Sen keveät kartongit on kehitetty ennen muuta kuluttaja-, myymälä- ja tarjoilupakkauksiin. Yhtiön käyttämä puhdas ensikuitu on uusiutuvaa raaka-ainetta kestävästi hoidetuista pohjoisista metsistä.

Metsä Boardin maailmanlaajuinen myyntiverkosto palvelee merkkituotevalmistajia, jalostajia ja tukkureita. Yhtiön liikevaihto vuonna 2015 oli 2,0 miljardia euroa, ja se työllistää noin 2 600 henkilöä. Metsä Board kuuluu Metsä Groupiin. Sen osake on listattuna Nasdaq Helsingissä.

==> picture [116 x 98] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

LUE LISÄÄ:
METSÄ GROUP SUSTAINABILITY REPORT 2015 METSÄ GROUP VUOSIESITE 2015
Sustainability Metsä Group
Report 2015 vuosiesite 2015
----- End of picture text -----

JULKAISIJA Metsä Board Oyj, Viestintä metsaboard.communications@metsagroup.com

Metsä Boardin vuosikertomus julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Julkaisu löytyy PDF-muodossa osoitteesta

www.metsaboard.com.

VAHVAA KASVUA KORKEALAATUISISSA PAKKAUSKARTONGEISSA

HYVÄ OSAKKEENOMISTAJA,

Vuosi 2015 oli Metsä Boardille monin tavoin menestyksekäs. Kartonkiliiketoiminnan kasvu paransi operatiivista kannattavuuttamme ja rakennemuutos eteni suunnitellusti. Kartonkitoimituksemme kasvoivat 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tulostamme tukivat myös toiminnallemme suotuisat valuuttakurssit ja irtautuminen tappiollisesta paperiliiketoiminnasta. Taseemme jatkoi vahvistumistaan ja kassavirta pysyi selvästi positiivisena. Saimme myös merkittäviä tunnustuksia tuotteidemme laadusta ja toimintamme vastuullisuudesta. Tavoitteenamme on jatkossakin kasvaa yli keskimääräisen markkinakasvun ja säilyttää vahva kuituomavaraisuutemme.

RAKENNEMUUTOS ON VALMIS

Metsä Boardin muutos paperiyhtiöstä kartonkiyhtiöksi on loppuun saatettu. Husumin 170 miljoonan euron investointiohjelma valmistui, kun uusi taivekartongin tuotantolinja käynnistyi vuoden 2016 alussa. Suljimme Husumissa kaksi paperikonetta ja muutimme yhden paperikoneen valkoisen ensikuitulainerin tuotantoon sopivaksi. Investointien jälkeen kartonkikapasiteettimme on yli kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.

Husumissa päällystetyn paperin tuotanto loppui ja jäljellä oleva päällystämättömien hienopaperirullien tuotanto päättyy viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä. Tehtyjen toimenpiteiden seurauksena markkinalta poistui paperintuotantokapasiteettia noin 500 000 tonnin vuosituotannon verran. Myimme myös tappiollisen erikois- ja etikettipapereita valmistavan Gohrsmühlen tehtaan saksalaiselle mutares AG:lle.

Vuonna 2015 tehdyillä muutoksilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Myydyn Gohrsmühlen tehtaan tappiot olivat noin 20

miljoonaa euroa vuodessa, ja Husumin investointiohjelman arvioimme parantavan vuotuista liiketulostamme yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Investointiohjelmalla saavutettu tulosparannus näkyy täysimääräisenä vuonna 2018.

LAAJEMPAA LOPPUKÄYTTÖÄ TUOTEKEHITYKSELLÄ

Panostamme vahvasti tuotekehitykseen, jotta voimme tarjota asiakkaillemme jatkossakin markkinoiden kevyintä ja laadukkainta kartonkia.

Olemme kehittäneet Carta Dedica -tuoteperheemme nopeasti kasvavan tarjoilupakkausteollisuuden tarpeisiin. Lisäksi olemme laajentaneet tuotevalikoimaamme tarjoilupakkaussegmentissä loppukäyttöihin, jotka edellyttävät kartongilta niin sanottuja barrieriominaisuuksia muun muassa kosteutta ja rasvaa vastaan. Tähän liittyen päätimme investoida 38 miljoonaa euroa Husumissa ekstruusiopäällystyslinjaan, jonka tuotannon arvioimme käynnistyvän vuoden 2017 alkupuoliskolla. Jatkamme myös tuotekehitystyötä biopohjaisten funktionaalisten päällysteiden valmistamiseksi tulevaisuudessa.

Toimintavuonna aloitimme ensimmäisenä yhtiönä maailmassa vaahtorainauksen testaamisen teollisessa mittakaavassa. Vaahtorainausteknologialla on jo saavutettu laboratorio-olosuhteissa hyviä tuloksia muun muassa tuotteiden keventämisessä.

Kartonkiemme korkea laatu on meille ensisijaisen tärkeää. Saimme merkittävää tunnustusta tästä, kun neljä Metsä Boardin kartongista tehtyä pakkausta palkittiin vuoden 2015 Pro Carton ECMA Awardseissa. Yksi palkinnoista tuli kestävän kehityksen sarjassa, mikä kertoo kartonkiemme ekologisuudesta.

19.2. Standard & Poor’s Ratings Services nostaa luottoluokitusta kahdella pykälällä

21.5. Saksassa sijaitsevan Gohrsmühlen tehtaan myyminen

23.6. Moody's Investors Service nostaa luottoluokitusta kahdella pykälällä

18.9. Neljä Metsä Boardin 12.10. Ilmoitus uuden taivekartongista tehtyä pakkausta kartonkikoneen asennuksen palkitaan Pro Carton ECMA alkamisesta Husumissa Awardseissa

~~2015~~

13.4. Ilmoitus lainerin hintojen korottamisesta Euroopassa

5.2. Pitkän aikavälin taloudellisten tavoitteiden 26.2. 100 miljoonan euron päivittäminen osakeannista päättäminen

4.11. Pääsy CDL-indeksiin ja 1.12. Taivekartongin täydet pisteet ympäristövaihintojen korotus kutusten raportoinnin Euroopassa 27.5. Ilmoitus invesläpinäkyvyydestä toinnista vaahto - 5.11. Investointipäätös ekstruusiorainaukseen päällystykseen Husumin tehtaalla

2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

MENESTYMME TOIMIMALLA VASTUULLISESTI

Olemme vahvasti sitoutuneet kestävän kehityksen edistämiseen sekä vastuulliseen liiketoimintaan. Olen erittäin ylpeä siitä, että Metsä Board sai kolme tunnustusta CDP:ltä. Yhtiön valinta CDP:n Nordic Disclosure Leadership -indeksiin (CDLI) kertoo siitä, että raportoimme kattavasti ja avoimesti toimistamme ilmastonmuutosta vastaan. Tässä saavutimme parhaat mahdolliset pisteet. Myös CDP:ltä saamamme tunnustus maailman johtavana yhtiönä vastuullisessa vedenkäytössä kertoo siitä, ettei tehtaidemme vedenkäyttö rasita turhaan ympäristöä. Lisäksi saimme leadership-statuksen CDP:n 2015 metsäohjelmassa.

Työmme vastuullisen liiketoiminnan edistämiseksi jatkuu. Olemme onnistuneet parantamaan resurssitehokkuuttamme merkittävästi viime vuosina ja olemme asettaneet uudet tavoitteet esimerkiksi entistä tehokkaammalle energian käytölle.

KANNATTAVAA KASVUA YHDESSÄ ASIAKKAIDEN KANSSA

Olemme kasvaneet kannattavasti yhdessä asiakkaiden – merkkituotevalmistajien, kartongin jalostajien ja tukkureiden – kanssa maailmanlaajuisesti liiketoiminnoissa, jotka hyötyvät turvallisista ja ekologisista kartongeistamme. Kartonkiemme tehtävänä on paitsi suojata tuotteita myös tukea asiakkaidemme brändien ja liiketoiminnan menestystä.

Merkittävimpiä kasvumarkkinoitamme lähivuosina on Amerikka. Markkinoimme Husumin uuden taivekartonkikoneen 400 000 vuositon-

nin volyymia Amerikkaan sekä tarjoilupakkaamiseen maailmanlaajuisesti. Uusi taivekartonkikone antaa meille myös mahdollisuuden optimoida Suomessa toimivien tehtaiden tuotantoa ja parantaa näin korkealaatuisten kartonkien toimitusvarmuutta. Uutta 300 000 vuositonnin lainerituotantoa markkinoimme lähinnä Amerikkaan ja Eurooppaan sekä ruoka- että yleispakkaamiseen.

Olen erittäin tyytyväinen yhtiön kehitykseen vuonna 2015. Sisäiset kehityshankkeemme ja pakkausmarkkinoiden globaali kasvu tukevat myös jatkuvaa parantamista. Haluan esittää kiitokseni asiakkaillemme, työntekijöillemme, osakkeenomistajillemme ja muille sidosryhmillemme. Onnistuneen rakennemuutoksen, korkealaatuisten tuotteiden, vahvan kuituomavaraisuuden sekä osaavan henkilöstön turvin meillä on kaikki edellytykset kasvaa entistä suuremmaksi ja kannattavammaksi kartonkiyhtiöksi maailmanlaajuisesti.

Mika Joukio Toimitusjohtaja

==> picture [262 x 362] intentionally omitted <==

OLEN ERITTÄIN TYYTYVÄINEN METSÄ BOARDIN KEHITYKSEEN VUONNA 2015.

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 3

==> picture [176 x 98] intentionally omitted <==

Metsä Board on valmis entistä suurempaan kasvuun onnistuneen rakennemuutoksen jälkeen. Yhtiön strategisena tavoitteena on jatkaa kannattavaa kasvua, joka ylittää keskimääräisen markkinakasvun.

VALMIINA YHÄ SUUREMPAAN KASVUUN

==> picture [176 x 147] intentionally omitted <==

Globalisaatio

Kestävä kehitys

Väestönkasvu, kaupungistuminen ja keskiluokkaistuminen kuormittavat ympäristöä maailmanlaajuisesti. Resurssitehokkuuden merkitys kasvaakin entisestään ja heijastuu elinkaari- ja kiertotalousajatteluun.

Metsä Boardin näkemyksen mukaan brändien yhtenäistäminen jatkuu samalla kun vähittäiskaupan rooli kasvaa. Yhä useampi kuluttaja odottaa saavansa aina tuotteen ostaessaan saman brändikokemuksen riippumatta siitä, mistä myyntikanavasta tai mistä päin maailmaa hän tuotteen hankkii.

Sääntely tuo tuottajille ja muille toimitusketjun toimijoille lisää velvoitteita. Varsinkin tuoteturvallisuudelle asetettavat vaatimukset kasvavat.

==> picture [176 x 198] intentionally omitted <==

Merkkituotevalmistajien toimintaan brändien yhtenäistäminen tuo tehokkuutta. Samalla logistiikan merkitys globaalissa toimintaympäristössä lisääntyy sekä valmistusmateriaalien että lopputuotteiden kuljetuksissa.

Metsä Board jatkaa työtään keveiden, ekologisten kartonkien kehittämisessä. Yritys voi parhaiten tukea kestävää kehitystä hyödyntämällä tuotannossaan aiempaa vähemmän raaka-aineita, vettä ja energiaa. Metsä Boardin tuoteturvallisuus nojaa puhtaan, kestävästi hoidetuista metsistä peräisin olevan ensikuidun käyttöön.

Metsä Board vastaa tähän kehitykseen globaalisti saatavilla olevilla korkealuokkaisilla, tasalaatuisilla kartongeilla.

Teknologia

Kulutus

Puukuitu ja muut uusiutuvat raaka-aineet kiinnostavat yhä enemmän markkinoita kuluttajista tuottajiin saakka. Innovaatioissa hyödynnetään täysin uusiutuvia raakaaineita tai korvataan osa esimerkiksi öljypohjaisesta materiaalista uusiutuvalla kuidulla.

Kulutus lisääntyy maailmanlaajuisesti ja kuluttajien laatuvaatimukset kasvavat. Pakkausten kehittäminen mahdollisimman houkutteleviksi auttaa merkkituotevalmistajia erottumaan kilpailussa.

Teknologinen kehitys näkyy myös digitalisoitumisen ja automatisoitumisen kasvuna yhtä lailla teollisessa tuotannossa, logistiikassa kuin kuluttajarajapinnassa. Markkinoille ilmestyy myös liiketoimintamalleja, joissa hyödynnetään uusinta teknologiaa.

Metsä Board uskoo, että kestävästi tuotetun pakkausmateriaalin kysyntä kasvaa. Kartongin uusiutuva kuituraaka-aine kiinnittää myönteistä huomioita niin perinteisessä vähittäiskaupassa kuin sähköisessä kaupankäynnissä.

Metsä Board tutkii jatkuvasti puun ensikuidun uusia hyödyntämismahdollisuuksia sekä kehittää tehtaidensa toimintaa ja toimitusketjuaan parhaan käytettävissä olevan tekniikan pohjalta.

==> picture [296 x 117] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

SIJOITETUN PÄÄOMAN NETTOVELKAANTUMISASTE OSINKO
TUOTTO ILMAN KERTA­ % EUR/OSAKE
LUONTEISIA ERIÄ
%
14 120 0,18
12 100 0,15
10 80 0,12
8
60 0,9
6
4 40 0,6
2 20 0,3
0 0 0
11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 [1)]
Tavoite > 12 % vuodesta 2017 Tavoite < 70 % 1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
----- End of picture text -----

4 STRATEGIA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ

VISIO

Metsä Boardin visiona on olla halutuin korkealuokkaisen kartongin toimittaja, joka luo arvoa asiakkailleen globaalisti.

TALOUDELLISET TAVOITTEET

Sijoitetun pääoman Nettovelkaantumisaste Osinko vähintään tuotto > 12 % < 70 % vuodesta 2017 osakekohtaisesta tuloksesta

KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

1 kartonkiyhtiöYhtenäinen 2 Proaktiivinen myynti 3 Innovatiiviset tuotteet ja palvelut 4 Turvallinen ja kustannustehokas tuotanto ja toimitusketju 5 Reilu, kasvua tukeva johtaminen

STRATEGISET KULMAKIVET

Metsä Boardin strategiset kulmakivet toimivat yhtiön työn perustana.

KASVU

FOKUS

Kasvamme kannattavasti merkkituotevalmistajien, kartongin jalostajien ja tukkureiden kanssa maailmanlaajuisesti liiketoiminnoissa, jotka hyötyvät turvallisista ja ekologisista kartongeistamme.

Fokusoimme korkealuokkaisiin ensikuitukartonkeihin, joita käytetään kuluttajaja myymäläpakkauksiin.

KANNATTAVUUS

Kannattavuutemme perustuu ylivoimaiseen kustannustehokkuuteen ja terveeseen hinnoitteluun yhdistettynä korkealaatuisiin kuituraakaaineisiimme ja ainutlaatuiseen tekniseen osaamiseemme.

METSÄ GROUP TUKENA

Kartongit ovat myös Metsä Groupin ydinliiketoimintaa. Omistajastrategiansa mukaisesti Metsä Group edellyttää Metsä Boardilta kannattavaa kasvua. Metsä Board hyötyy Metsä Groupin osaamisesta, taloudellisesta vahvuudesta ja suuruudesta.

STRATEGIA JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5

Vuonna 2015 Metsä Board viimeisteli rakennemuutoksen kehittämällä Husumin tehdasintegraattia sekä myymällä Gohrsmühlen tappiollisen erikoispaperitehtaan.

INVESTOINTEJA KASVUN TUKEMISEEN

HUSUMISTA KARTONKITEHDAS

Joulukuussa 2014 Metsä Board ilmoitti investoivansa 170 miljoonaa euroa Ruotsissa sijaitsevan Husumin tehdasintegraatin kehittämiseen. Suurin osa investointiohjelman töistä tehtiin vuoden 2015 aikana. Ohjelmaan on kuulunut Valmetin toimittama uusi taivekartonkikone sekä parannuksia sellutehtaalla ja satamassa. Keväällä myös yksi tehtaan paperikoneista muutettiin lainerikartonkikoneeksi.

Investointiohjelman valmistuttua vuoden 2016 alussa Metsä Boardilla on ollut Husumin tehtaalla kaksi kartonkikonetta: kapasiteetiltaan 400 000 vuositonnin taivekartonkikone BM1 ja 300 000 vuositonnin lainerikartonkikone BM2.

BM1:llä valmistetaan taivekartongin lisäksi tarjoilupakkaamiseen suunnattua kartonkia. BM2:lla valmistetaan lainerin ohella myös paperia, jonka tuotanto päättyy kuitenkin viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä.

Marraskuussa 2015 Metsä Board ilmoitti investoivansa vielä 38 miljoonaa euroa kartongin ekstruusiopäällystyslinjaan, mikä tukee kartonkitarjooman laajentamista. Linja on määrä ottaa käyttöön Husumissa vuoden 2017 alkupuolella.

KARTONGIN JA PAPERIN LIIKEVAIHDON JAKAUMAT

2014 %

2015 2016E % %

Kartonki ja Kartonki ja Kartonki ja markkinasellu 74 markkinasellu 81 markkinasellu 96 Paperi 26 Paperi 19 Paperi 4

==> picture [181 x 171] intentionally omitted <==

OSAKEANTI YLIMERKITTIIN

Metsä Board järjesti maaliskuussa osakeannin, jonka tavoitteena oli kerätä 100 miljoonaa euroa rakennemuutoksen viimeistelemistä varten.

Osakeannin varoilla vahvistettiin Metsä Boardin taloudellista asemaa ja on rahoitettu tulevia investointeja sekä muita toimenpiteitä. Annissa merkittiin yhteensä 38 227 770 B-sarjan osaketta, mikä vastasi 140 prosenttia tarjotuista osakkeista.

6 RAKENNEMUUTOS

==> picture [80 x 707] intentionally omitted <==

RAKENNEMUUTOS LYHYESTI

Vuonna 2005 Metsä Boardissa aloitettiin rakennemuutostyö, jonka tavoitteena oli muuttaa yhtiö Euroopan johtavaksi ensikuitukartonkeja valmistavaksi yhtiöksi.

2005 RAKENNEMUUTOS KÄYNNISTYY

• Paperiliiketoiminta yli 80 % liikevaihdosta

• Päätös luopua paperin valmistuksesta

2006 STRATEGINEN TARKASTELU ALKAA

• Uudelleenjärjestelyja investointiohjelma käynnistyy

• Keskittyminen kartonkeihin

2007–2013 VIRTAVIIVAISTAMINEN

• Paperikapasiteetin pienentäminen noin

• 5 miljoonasta vuositonnista 0,8 miljoonaan vuositonniin

• Suurimmat divestoinnit Graphic Papers ja Map Merchants

• Kartonkikapasiteetti kasvaa

2013 STRATEGINEN TARKASTELU PÄÄTTYY

• Fokus selkeästi kartongeissa

• Paperituotanto enää noin neljännes liikevaihdosta

2015

VAHVA MARKKINAASEMA

• Gohrsmühlen divestointi ja irrottautuminen paperista

• Johtava eurooppalainen taivekartongin ja valkoisen ensikuitulainerin valmistaja

GOHRSMÜHLEN PAPERITEHDAS MYYTIIN

VIIMEINEN PAPERI KONE PYSÄHTYI 9.11.2015

Päivämäärä 9.11.2015 jää Metsä Boardissa historiankirjoihin: Husumin tehtaalla suljettiin yhtiön viimeinen paperikone PM6. Toiseksi viimeinen paperikone PM7 pysäytettiin puolestaan lokakuussa, kun uuden kartonkikone BM1:n asennustyöt Husumissa alkoivat. Data Copy -brändi myytiin kesäkuussa.

Toukokuussa Metsä Board myi tappiollisen Saksan Bergisch Gladbachissa sijaitsevan Gohrsmühlen tehtaan saksalaiselle teolliselle holdingyhtiö mutares AG:lle. Kauppa sisälsi 100 prosentin osakeomistuksen Metsä Board Zanders GmbH:ssa mukaan lukien kaikki yhtiöön liittyvät vastuut. Gohrsmühlen tehtaan päätuotteita olivat valupäällystetyt erikois- ja etikettipaperit.

Kolmas Husumin tehtaalla ollut paperikone, PK8, muunnettiin toukokuussa valkoisen ensikuitulainerin tuotantoon, ja kone nimettiin kartonkikone BM2:ksi. Koneella ajetaan myös päällystämätöntä hienopaperia, jonka tuotanto päättyy viimeistään vuoden 2017 loppuun mennessä.

Yhtiöön jää vielä yksi erikoispaperikone, Kyron tehtaan tapettipaperia sekä laineria valmistava PK3.

VAAHTORAINAUKSEN KEHITYSTYÖ JATKUU

Metsä Board on jo vuosia kehittänyt vaahtorainausteknologiaa, joka on osoittautunut toimivaksi laboratorio-olosuhteissa. Vaahtorainauksessa vesi-kuituseos ilmastetaan pienillä kuplilla, mikä auttaa keventämään kartongin painoa ilman, että menetetään sen toiminnallisia ominaisuuksia.

INVESTOINTI SELLU OMA­ VARAISUUTEEN

Metsä Boardin osakkuusyhtiö Metsä Fibre rakentaa Äänekoskelle noin 1,2 miljardia euroa maksavaa biotuotetehdasta, joka korvaa nykyisen sellutehtaan. Tehtaan on määrä käynnistyä vuoden 2017 kolmannella kvartaalilla.

Laboratoriokoeajoissa saavutetun kevenemisen perusteella vaahtorainauksella haetaan myös raaka-aineiden, energian ja veden käytön vähentämistä. Lisäksi kuidut asettuvat tasaisemmin rainalle vaahdon avulla, mikä parantaa kartongin tasalaatuisuutta.

Metsä Board on osallistunut FIBICin kautta VTT:n tutkimus- ja kehitysohjelmiin, joita on vauhditettu Tekesin rahoituksella. Toukokuussa 2015 Metsä Board ilmoitti investoivansa vaahtorainauksen jatkokehitykseen ensimmäisenä maailmassa tuotanto-olosuhteissa Kyron tehtaallaan.

Metsä Board osallistuu investointiin 24,9 miljoonalla eurolla, sillä investointi parantaa Metsä Boardin selluomavaraisuutta ja mahdollistaa kartonkikapasiteetin kasvattamisen tulevaisuudessa. Metsä Board omistaa Metsä Fibrestä 24,9 prosenttia.

METSÄ BOARDIN TUOTANTOKAPASITEETIT (1 000 tn/v)

==> picture [361 x 131] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Taive- Laineri- Tapetti- Kemiallinen Kemi-
Tehdas Koneet kartonki kartonki paperi sellu hierre
Husum 2 400 300 750
Kemi 1 410
Kyro 2 190 100
Simpele 1 280
Tako 2 210
Äänekoski 1 240
Joutseno 320
Kaskinen 320
Yhteensä 9 1 320 710 100 750 640
----- End of picture text -----**

[)] 2016 alkaen *[)] Myös lainerikartonkia

RAKENNEMUUTOS 7

Korkealaatuinen pakkaaminen vastaa globaalien trendien vaatimuksiin. Metsä Board keskittyy kasvaviin kartonkisegmentteihin.

EUROOPASSA MARKKINA JOHTAJA

• Vahvuutena pitkäaikaiset asiakassuhteet

PAKKAAMINEN LISÄÄNTYY MAAILMANLAAJUISESTI

Metsä Board on korkealuokkaisten kartonkien toimittaja. Yhtiö keskittyy puun ensikuidusta valmistettuihin taive- ja lainerikartonkeihin, jotka sopivat muun muassa ruoka-, kosmetiikka-, lääke- ja elektroniikkapakkauksiin sekä erilaisiin vähittäiskaupan myyntitelineisiin ja pakkauksiin. Uutuutena Metsä Board tarjoaa tarjoilupakkauksiin kuten kuppeihin, lautasiin ja tarjoilualustoihin kehitettyjä kartonkeja, joilla voidaan korvata muun muassa muovin käyttöä.

Yhtiön asiakkaita ovat merkkituotevalmistajat, kartongin jalostajat ja tukkurit maailmanlaajuisesti. Metsä Boardin kymmenen suurimman asiakkaan osuus on noin kolmasosa taivekartongin ja ensikuitulainerin myynnistä.

• Tavoitteena tasainen kasvu

AMERIKASSA MERKITTÄVÄ JALANSIJA

• Paikallisesti taivekartonkia on saatavilla rajoitetusti

• Jalostajat, joilla ei ole omaa kartonkituotantoa, etsivät vaihtoehtoisia toimittajia

AASIAN JA TYYNEN­ MEREN ALUEELLA FOKUS KORKEAN LAADUN SEGMENTISSÄ

• Metsä Board on laatujohtaja Aasiassa

• Merkkituotevalmistajat arvostavat kestävän kehityksen mukaista pakkaamista ja raaka-aineiden jäljitettävyyttä

Taivekartongeissa yhtiö hakee kasvua kaikilta markkinoilta ja kaikista loppukäytöistä.

Lainerikartongeissa tavoitteena on saada kasvua erityisesti päällystetyistä lajeista pääasiassa Amerikasta ja Euroopasta.

8 MARKKINAT

Viiden suurimman taivekartonkivalmistajan kapasiteetti vastaa noin 90 prosenttia koko taivekartonkituotannosta Euroopassa. Tästä Metsä Boardin osuus vuoden 2016 alusta oli suurin, noin 42 prosenttia.

Viiden suurimman valkoisen ensikuitulainerin valmistajan kapasiteetti vastaa noin 90 prosenttia koko laineri tuotannosta Euroopassa. Tästä Metsä Boardin osuus oli vuonna 2015 suurin, noin 33 prosenttia.

SUURIMMAT TAIVEKARTONGIN SUURIMMAT VALKOISEN VALMISTAJAT EUROOPASSA ENSIKUITULAINERIN (1 000 tn/v) VALMISTAJAT EUROOPASSA (1 000 tn/v)

==> picture [250 x 148] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1 400 800
1 200
1 000 600
800
400
600
400 200
200
0 0
[)] Sisältää vuoden 2016 alussa käynnistyneen * [)] Kartonkikone BM2 Husumissa tuottaa lainerin
Husumin BM1:n kapasiteetin ohella toistaiseksi myös päällystämätöntä
hienopaperia, jonka tuotanto päättyy viimeistään
vuoden 2017 loppuun mennessä
Kilpailija 4 Kilpailija 3 Kilpailija 2 Kilpailija 1 )Metsä Board Kilpailija 4 Kilpailija 3 Kilpailija 2 Kilpailija 1 )Metsä Board
----- End of picture text -----*

2015–2018

METSÄ BOARDIN TAVOITTELEMA ENSIKUITUKARTONGIN MYYNTIVOLYYMIEN KESKIMÄÄRÄINEN VUOSITTAINEN KASVUVAUHTI 13 %

ENSIKUITUKARTONGIN MAAILMANLAAJUISEN MARKKINAN KESKIMÄÄRÄINEN VUOSITTAINEN KASVUVAUHTI 3–4 %

METSÄ BOARDIN TOIMITUKSET MARKKINA­ALUEITTAIN

==> picture [253 x 85] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

TAIVE KARTONKI VALKOINEN
% ENSIKUITULAINERI
%
EMEA 75 EMEA 67
Amerikka 14 Amerikka 32
APAC 11 APAC 1
----- End of picture text -----

MARKKINAT 9

Metsä Boardin kartongit tarjoavat monia etuja läpi toimitusketjun – tuotannosta jalostukseen, kauppaan ja kuluttajalle saakka. Ekologisten, keveiden kartonkien tuotannossa tarvitaan aiempaa vähemmän raaka-aineita, vettä ja energiaa.

PARHAAT OMINAISUUDET KAIKKIIN PAKKAUKSIIN

KULUTTAJAPAKKAUS­ KARTONGISSA RATKAISEVAT HYVÄ PAINOPINTA JA TUOTETURVALLISUUS

Metsä Boardin kartongit on kehitetty erilaisiin loppukäyttöihin, ja ne sopivat eri paino- ja jalostusmenetelmiin. Uusiutuvasta puun ensikuidusta valmistettuja taive- ja lainerikartonkeja käytetään kuluttajatuotteiden pakkaamiseen ympäri maailman.

MYYMÄLÄPAKKAUS­ KARTONGISSA KOROSTUVAT VÄRIEN TOISTO JA LUJUUS

Metsä Boardin lainereita käytetään erityisesti myynti telineissä ja hyllyvalmiissa ratkaisuissa. Niissä korostuvat hyvä painopinta ja lujuus.

TARJOILUPAKKAUS­ KARTONGILTA HALUTAAN TOIMIVUUTTA

Metsä Boardin tarjoilupakkauskartongit muovautuvat hyvin jalostuksessa. Ne ovat myös vastuullinen vaihtoehto esimerkiksi öljypohjaisille pakkausmateri aaleille.

10 TUOTTEET

KARTONKIA TARJOILUPAKKAAMISEEN

Kaupungistuminen jatkuu maailmanlaajuisesti ja muuttaa samalla ihmisten tapoja syödä ja juoda. Kun yhä useampi ruokailee vauhdissa ja ostaa valmiita aterioita, myös monenlaisten kartonkiastioiden kysyntä kasvaa.

Vuonna 2015 Metsä Board kehitti tarjoilupakkaamiseen neljä Carta Dedica -lajia. Hyvän muovautuvuuden ansiosta ne sopivat erityisesti kupeiksi ja lautasiksi, tarjoilualustoiksi sekä takeaway- ja ruokapakkauksiin. Vuodesta 2016 Carta Dedicaa valmistetaan Husumin tehtaan uudella kartonkikoneella. Myös tehtaalla valmistettava lainerikartonki sopii monenlaiseen tarjoilupakkaamiseen.

Marraskuussa 2015 Metsä Board julkisti päätöksensä investoida Husumin tehtaalla ekstruusiopäällystyslinjaan, jolla kartonkiin saadaan barrieriominaisuuksia kosteutta ja rasvaa vastaan. Ekstruusiopäällystetty kartonki kilpailee monissa tapauksissa muun muassa öljypohjaisten pakkausmateriaalien kanssa.

LAINERIA LITOLAMINOINTIIN

Kilpailu huomiosta marketeissa ja verkkokaupoissa on kovaa. Aiempaa lyhyemmät arvoketjut ja ruokapakkauksilta vaadittava puhtaus vaikuttavat siihen, miten ja millaisia pakkauksia valmistetaan.

Pakkausvalmistajat valitsevat yhä useammin valmistusprosessiksi litolaminoinnin, jossa voidaan yhdistää korkealuokkainen painojälki lyhyisiin tuotantosarjoihin. Näin merkkituotevalmistaja saa tuotteelleen pakkauksen, joka toimii erinomaisesti markkinointivälineenä.

Alkuvuodesta 2015 Metsä Board lanseerasi laineriportfolion, joka on optimoitu nimenomaan litolaminointiin. Portfolion tuotteilla on hyvä painettavuus ja lujuus, ja ensikuitupohjaisina ne soveltuvat myös ruokapakkaamiseen, missä tuoteturvallisuudella on tärkeä rooli.

==> picture [327 x 180] intentionally omitted <==

VOITTOJA METSÄ BOARDIN KARTONGEISTA VALMISTETUILLE PAKKAUKSILLE

Vuosi 2015 oli voitokas Metsä Boardille Euroopan laajuisessa Pro Carton ECMA Awards -pakkauskilpailussa. Kaikkien kilpailuun ilmoitettujen pakkausten joukosta Kestävän kehityksen palkinnon sai Fazerin Alku-puuron pakkaus, joka on valmistettu Simcotesta. Tuomaristo antoi kiitosta pakkauksen muotoilusta ja kuluttajaystävällisyydestä sekä siitä, että se on helposti kierrätettävä.

Kauneus ja kosmetiikka -sarjan voitti Carta Solidasta valmistettu Müller Soft Star Tissue Duchesse, jonka sylinteripakkaus erottuu kaupan hyllyltä muiden kasvopapereiden joukosta. Terveydenhoito ja lääkkeet

-sarjassa voittajaksi nousi Carta Elegasta tehty Hoffman La Rochen pakkaus, joka on malliesimerkki logistiikan vaatimuksiin vastaavasta kartongin käytöstä. Juomatsarjan voitti Carta Solidasta valmistettu Eckes-Graninin YO Syrup. Mehutiivistepakkauksen ympärillä oleva kartonkirusetti kiinnittää huomiota kohderyhmässä.

Metsä Boardin Victorinoxille suunnittelema ja yhtiön Carta Elega -kartongista valmistettu monitoimityökalun pakkaus sai Champion-tunnustuksen Hong Kong Print Awardseissa. Pakkauksessa ei esimerkiksi käytetty liimaa, mikä tukee Victorinoxin kestävän kehityksen tavoitteita.

==> picture [317 x 179] intentionally omitted <==

TUOTTEET 11

Metsä Boardin rakennemuutoksen loppuun saattamisella on ollut merkittävä vaikutus yhtiön henkilöstöön ja sen kehittämiseen.

KOHTI YHTENÄISTÄ KARTONKIYHTIÖTÄ

Alkuvuodesta 2015 Metsä Board siirtyi kahden liiketoiminta-alueen organisaatiosta yhtenäiseen toiminto-organisaatioon. Toimintavuoden aikana Husumin tehtaalla Ruotsissa suljettiin myös kaksi paperikonetta ja tehtaalle alettiin rakentaa vuoden 2016 alussa käynnistynyttä uutta taivekartonkikonetta. Lisäksi vuoden 2015 aikana Gohrsmühlen erikoispaperitehdas myytiin mutares AG:lle. Asiakas- ja toimituspalvelua, tuotannon suunnittelua ja myyntiä kehitettiin vastaamaan paremmin muuttunutta tilannetta.

Henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on tärkeää Husumin kaltaisissa muutoshankkeissa. Työntekijöiden kehittymistä tuettiinkin toimintavuonna laite- ja prosessiteknisillä koulutuksilla sekä pitkäkestoisilla asiantuntijakoulutuksilla.

ESIMIESTYÖN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ

Vuoden 2015 aikana Metsä Boardissa aloitettiin esimiesvalmennukset, joiden tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa johtamista. Työntekijöitä osallistui myös Metsä Groupin yhteisiin koulutuksiin kuten keskijohdolle ja ylimmälle johdolle suunnattuihin valmennusohjelmiin. Näiden lisäksi laadittiin henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia sekä hyödynnettiin ammattitutkintoihin tähtääviä ohjelmia.

Metsä Board ennakoi tulevia resurssitarpeita eläköitymisennusteilla, ja yhtiössä suunnitellaan myös urapolkuja, työnkiertoa ja rekrytointeja.

TYÖHYVINVOINNISSA

ENNAKOIVAAN TOIMINTAAN

Metsä Boardissa henkilöstön työhyvinvoinnista ja työkyvystä huolehditaan suunnitelmallisesti ja riskeihin tartutaan ennakoivasti. Vuonna 2015 jatkettiin varhaisen tuen mallin juurruttamista osaksi yhteistä toimintatapaa. Esimiestyöhön sisältyy henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen yhdessä työterveys- ja henkilöstöasiantuntijoiden kanssa.

Vuoden 2015 aikana varhaisen tuen keskusteluiden ja tehtyjen työkykysuunnitelmien määrä kasvoi. Sairauspoissaoloihin ja työtapa-

turmiin liittyviä tunnuslukuja seurattiin yksiköissä ja johdossa kuukausittain.

Henkilöstötutkimus on tärkeimpiä työkaluja selvitettäessä, miten työympäristö tukee päivittäistä työntekoa. Vuonna 2015 jatkettiin vuoden takaisen henkilöstötutkimuksen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden seurantaa.

12 HENKILÖSTÖ

TAVOITTEENA NOLLA TYÖTAPATURMAA

Jokainen työtapaturma on liikaa. Metsä Boardissa kiinnitetään erityistä huomiota työn turvallisuuteen. Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet käydään läpi tuoreeltaan ja parhaat käytännöt jaetaan tehtaiden kesken. Poissaoloon johtaneiden työtapaturmien määrä onkin puolittunut Metsä Boardissa viiden vuoden aikana.

Vuonna 2016 Metsä Board käynnistää työturvallisuushankkeen, jotta yhtiö pääsisi lähemmäksi nollatapaturmatavoitetta. Työturvallisuuskäytänteitä parannetaan entisestään ja tehtaiden sisäistä ja välistä työturvallisuusviestintää tehostetaan.

YHTENÄISTÄ ESIMIESTYÖTÄ

Metsä Boardissa aloitettiin koko yhtiön kattavat esimiesvalmennukset Suomen tehtailta. Koulutuksiin osallistui yhteensä 270 esimiestä, joille annettiin keinoja arjen esimiestyöhön, yksiköiden vahvuuksien ja kehitysalueiden tunnistamiseen sekä toiminnan uudistamiseen ja johtamiskäytänteistä sopimiseen.

”Valmennusten tavoitteena oli yhtenäistää toimintatapoja, mutta sieltä sai myös keinoja motivoida henkilöstöä, kehittää osaamista ja antaa palautetta”, Kyron tehtaan käyttöpäällikkö Jari-Pekka Rantala kertoo. Näistä Rantala korostaa erityisesti motivoinnin tärkeyttä, sillä ”tulevaisuudessa pärjää se yhtiö, jolla on motivoitunein henkilöstö”.

==> picture [104 x 9] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

TAPATURMATAAJUUS
----- End of picture text -----

11,1

HENKILÖSTÖN KESKI-IKÄ

Esimiesvalmennuksissa pureuduttiin myös tehdaskohtaisiin tarpeisiin sekä tarkastettiin sisäiset kokous- ja päätösfoorumit ja niiden uudistustarpeet. Valmennuksissa korostui tehtaanjohtajan ja tehtaan johtoryhmän vastuu yhteisen toimintatavan uudistamisessa.

46,3

Työturvallisuus ja hyvinvointi	2015	2014
Sairauspoissaolot, %1)	4,2	3,8
Työtapaturmapoissaolot, %	0,2	0,3
Poissaoloon johtaneet työtapaturmat
(miljoonaa tehtyä työtuntia kohden)	11,1	12,0

KARTONGINTEKIJÖITÄ HUSUMISTA

Tehtaan henkilöstöä on koulutettu, jotta uuden kartonkikoneen käynnistyttyä myös Husumista saadaan korkealaatuista kartonkia.

Husumin muutos paperitehtaasta kartonkitehtaaksi on edellyttänyt henkilöstön kouluttamista sekä tietojärjestelmien yhdenmukaistamista muiden tehtaiden kanssa. Laitteita ja prosesseja Husumin operaattoreille kouluttanut Takon tehtaan käyttöpäällikkö Simo Wilén otti tehtävän vastaan mielenkiinnolla.

”Koulutukset ovat sisältäneet esimerkiksi kartongin laatuominaisuuksien mittaamista ja muokkaamista sekä koneiden ajoa”, Wilén kertoo. Haasteena oli ymmärtää ensin, millaista tietoa Husumissa tarvitaan ja koota tieto ruotsiksi.

Kun uusi tuotantolinja käynnistyi, Wilén siirtyi tehtaalle vuorotöihin niin, että hän on ollut jatkuvasti tehtaalla läsnä ja apuna. ”Mutta olen myös itse päässyt oppimaan uutta, kun käytössä on uusinta teknologiaa.”

Tuotepäällikköinä työskenteleviä Maria Alsénia ja Marie Bergqvistiä on perehdytetty useita kuukausia esimerkiksi kartonkien loppukäyttökohteisiin ja tuotteen ominaisuuksiin. ”Husumin tehdas on tähän asti ollut oma kokonaisuutensa. Sen vuoksi oli hienoa, että osa koulutuksesta pidettiin Suomen tehtailla, missä pääsimme keskustelemaan kollegojen kanssa ja näkemään, miten tehtaiden organisaatiot toimivat”, Alsén ja Bergqvist kertovat.

“Olemme iloisia, että perehdyttämiseen suhtauduttiin vakavasti ja että meillä on ollut aikaa valmistautua uuteen työhömme.”

==> picture [164 x 154] intentionally omitted <==

Tuotepäällikkö Petteri Teerijoki kertoo Husumissa tuotepäällikköinä työskenteleville Maria Alsénille (vas.) ja Marie Bergqvistille Äänekosken tehtaan laadunvarmistuksesta.

1) Prosenttia teoreettisesta työajasta

HENKILÖSTÖ 13

Kestävä kehitys ja vastuu ympäristöstä ovat olennainen osa Metsä Boardin jokapäiväistä toimintaa. Yhtiö käyttää täysin jäljitettäviä raaka-aineita sekä energiaa ja vettä mahdollisimman tehokkaasti.

VASTUULLISIA TUOTTEITA METSÄSTÄ KULUTTAJILLE

METSÄ GROUPIN KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET

TARJOAMME KESTÄVIÄ VAIHTOEHTOJA

TUOTTEET JA PALVELUT

• Valmistamme uusiutuvasta puusta turvallisia ja kierrätettäviä tuotteita

• Tarjoamme palveluja ja ratkaisuja asiakkaan tarpeisiin

• Innovaatiot tukevat jatkuvaa parantamista ja uudistumista

TUOMME METSÄN LUOKSESI

RAAKA-AINEET JA TOIMITUSKETJU

• Edistämme kestävää metsänhoitoa, sertifiointia, metsien monimuotoisuutta ja monikäyttöä

• Edistämme vastuullisuutta arvoketjussa

• • Varmistamme raaka-aineiden alkuperän

OTAMME HUOMIOON ILMASTON JA YMPÄRISTÖN TOIMINNASSAMME

RESURSSITEHOKKUUS JA PÄÄSTÖT

• Käytämme raaka-aineita, energiaa ja vettä mahdollisimman tehokkaasti

• Kasvatamme sivuvirtojen arvoa

• Maksimoimme bioenergian käyttöä

• • Minimoimme päästöt ilmaan ja veteen

LUOMME HYVINVOINTIA

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

• Edellytämme eettistä toimintatapaa

• Panostamme työturvallisuuteen

• Edistämme vastuullista johtamista

• • Luomme yhteiskunnallista ja paikallista hyvinvointia

14 KESTÄVÄ KEHITYS

METSÄ BOARDIN TAVOITTEET

TUOTE­ JA PROSESSI­ INNOVAATIOT

LAAJENTUNUT TUOTEVALIKOMA

Metsä Board laajentaa tuotevalikoimaansa tarjoilupakkauskartonkeihin, mikä tukee strategista kasvua. Tuotekehityksessä Metsä Board panostaa erilaisten funktionaalisten päällystysratkaisujen kehitykseen.

VASTUULLINEN TOIMITUSKETJU

TUNNUSTUS YMPÄRISTÖ SUORITUSKYVYN PARANTAMISESTA WWF:LTÄ Metsä Group sai marraskuussa tunnustuksen läpinäkyvyydestä ja ympäristösuorituskyvyn parantamisesta WWF:n (The World Wide Fund for Nature) kansainvälisessä metsäteollisuuden toiminnan kestävyyttä arvioivassa Environmental Paper Company -indeksissä. Metsä Boardin osalta indeksissä mainittiin erityisesti fossiilisten C02-päästöjen pienentyminen.

RESURSSI­ TEHOKKUUS

TUOTANTOENNÄTYKSIÄ TEHTAILLA Metsä Boardin Suomen tehtaiden kokonaishyötysuhde parani vuodessa 1,1 prosenttia, mikä vaikuttaa suoraan materiaali- ja energiatehokkuuteen sekä tuottavuuteen. Myös tehtaiden toimintaa on tehostettu edelleen, ja Kemissä, Kyrossa, Joutsenossa ja Äänekoskella tehtiin uudet vuosituotantoennätykset.

TYÖHYVINVOINTI JA ­TURVALLISUUS

SUOMEN TEHTAAT AUDITOITIIN SMETAN MUKAAN

ENERGIA:

Energia tehokkuuden parantuminen, tavoite 2009–2020 12 %

10 %

Toteuma 2015

ILMASTO:

Fossiiliset CO2-päästöt per tuotettu tonni, tavoite 2009–2020 ­30 % Toteuma 2015 ­42 %

RESURSSI TEHOKKUUS:

Prosessiveden käyttö per tuotettu tonni, tavoite 2009–2020 ­17 %

Toteuma 2015 ­16 % OSTETUSTA ENERGIASTA BIOPOHJAISTA 81 %

TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUS ­INDEKSI 8,2

Asteikolla 4–10

Metsä Boardin Suomen kartonkitehtaat auditoitiin vuoden 2015 aikana Sedexin laatiman SMETA (Sedex Members Ethical Trade Audit) -auditointijärjestelmän mukaan. Auditoinnissa arvioitavina olivat työsuhdeasiat, työturvallisuus, ympäristövaikutukset ja liiketoiminnan eettiset periaatteet. Näissä auditoinneissa Metsä Boardin tehtaat selvisivät ilman merkittävämpiä poikkeamia.

KESTÄVÄ KEHITYS 15

Metsä Boardin tuotteet pohjautuvat uusiutuvaan ensikuituun. Yhtiö pienentää jatkuvasti hiilijalanjälkeään ja parantaa resurssitehokkuuttaan. Merkkinä hyvästä työstä Metsä Board sai vuonna 2015 kolme huomattavaa tunnustusta CDP:ltä.

VUOSITTAIN PARANTU­ NEITA TULOKSIA

Vuoden 2013 lopussa L’Oréal esitteli kestävän kehityksen sitoumuksensa vuoteen 2020 asti Sharing beauty with all -ohjelmassaan. L’Oréalin tavoitteena on olla edelläkävijä liiketoimintaympäristössä, jossa painottuvat yhä enemmän ekologisuus ja vastuullisuus.

MAAILMAN JOHTAVAA YMPÄRISTÖ TIETOJEN RAPORTOINTIA

L’Oréalin kestävän kehityksen sitoumuksissa otetaan huomioon myös toimittajien vastuullisuus. Yhtiön toimittajat vastaavat 28 prosentista L’Oréalin hiilidioksidipäästöistä, ja yhtiön tavoite on, että kaikki sen strategiset toimittajat sitoutuvat kestävän kehityksen mukaiseen ohjelmaan. Näin ollen L’Oréal on vuodesta 2009 saakka sitouttanut toimittajiaan mittaamaan ja pienentämään hiilijalanjälkeään sekä raportoimaan toimitusketjustaan CDP:n Supply Chain -ohjelmassa.

Kolmas tunnustus CDP:ltä tuli metsäohjelman materiaalisektorilla, jossa Metsä Board sai leadership-statuksen kahdeksan muun yhtiön kanssa.

Metsä Board vastaa markkinoiden kysyntään ympäristövastuullisuudella, mikä tukee samalla kestävää kehitystä laajemminkin. Luotettava informaatio siitä, miten yritykset sopeutuvat muutoksiin, on entistä tärkeämpää. Siksi Metsä Board raportoi esimerkiksi CDP:lle (ent. Carbon Disclosure Project) tärkeitä ympäristötietoja.

Metsä Board on raportoinut CDP:lle osana L’Oréalin toimitusketjua ja onnistunut parantamaan tuloksiaan vuosittain. L’Oréalin pakkausmateriaalitoimittajista Metsä Board oli vuonna 2015 paras. Tämä kertoo jälleen kerran Metsä Boardin sitoutumisesta ja työstä ilmastonmuutosta vastaan.

Metsä Board raportoi myös toimitusketjua koskevia ympäristötietojaan CDP:lle, mitä osa yhtiön asiakkaista toivoo osaksi omaa CDPraportointiaan.

Katsausvuonna Metsä Board sai täydet 100 pistettä CDP:ltä ympäristövaikutusten raportoinnin läpinäkyvyydestä, ja samalla yhtiö valittiin mukaan Climate Disclosure Leadership Indeksiin (CDLI). Paikka CDL-indeksissä perustuu hiilidioksidipäästöjen ja energiatietojen korkeatasoiseen hallintaan ja raportointiin. Indeksiin valittiin pohjoismaisista yrityksistä vain paras 10 prosenttia. Metsä Board työskentelee ilmastonmuutosta vastaan pitkäjänteisesti ennen muuta lisäämällä bioenergian käyttöä, parantamalla vesi- ja energiatehokkuutta sekä keventämällä kartonkejaan.

CDP on kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö, joka tarjoaa yrityksille ja kaupungeille maailmanlaajuisen järjestelmän mitata, julkaista, hallita ja jakaa näitä tietoja. Tuhannet yritykset toimittavat vuosittain tietoa ympäristövaikutuksistaan CDP:lle sijoittajien pyynnöstä.

==> picture [101 x 15] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

METSÄ BOARDIN CO2­PÄÄSTÖT,
1 000 tn
----- End of picture text -----

==> picture [111 x 72] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

700
600
500
400
300
200
100
0
11 12 13 14 15
----- End of picture text -----

CDP nimesi Metsä Boardin maailman kahdeksan johtavan yrityksen A-listalle tunnustuksena Metsä Boardin vastuullisesta ja suunnitelmallisesta vedenkäytöstä sekä sen raportoinnista. Metsä Board on tällä listalla ainoa metsäteollisuusyhtiö ja ainoa eurooppalainen yhtiö. Pääsy listalle oli merkittävä tunnustus, sillä vedenkäyttö on välttämätöntä kartongin- ja sellunvalmistuksessa. Metsä Board etsiikin jatkuvasti uusia tapoja tehostaa veden käyttöä ja minimoida tuotannon vaikutus luontoon ja ympäristöön. Metsä Boardin käyttämästä vedestä 99 prosenttia on pintavettä, mikä palautetaan luontoon puhdistettuna.

KASKINEN PIENENTÄÄ SÄHKÖENERGIAN KULUTUSTA

KASKISTEN TEHTAAN SÄHKÖN OMINAISKULUTUS

MWh/tn

==> picture [301 x 85] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Kymmenen vuotta toimineella Kaskisten kemi-
hierretehtaalla on toimintaa ja tekniikkaa kehitetty 2,5
oleellisesti viime vuosina. Erityisesti tehtaan 2,0
sähköenergian kulutus on pienentynyt merkittä- 1,5
västi useilla toimenpiteillä, joista viimeisin oli 1,0
matalasakeusjauhininvestointi vuosina 2013 ja 0,5
2015. Tehtaan sähköenergian kulutus on laskenut 0
28 prosenttia vuoteen 2009 verrattuna. 11 12 13 14 15
----- End of picture text -----

16 KESTÄVÄ KEHITYS

KEVEYTTÄ JA SÄÄSTÖÄ KOKO ARVOKETJUSSA

==> picture [475 x 394] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Ensikuitu on
puhdasta ja
turvallista
Kevyiden kartonkien
valmistuksessa käytetään
vähemmän energiaa, vettä
Kevyistä ja raaka-aineita
kartongeista tulee
vähemmän jätettä.
Ne voidaan myös
kierrättää käytön
jälkeen
METSÄSTÄ
KULUTTAJALLE
Tasalaatuinen
kartonki vähentää
jätteen määrää
jalostuksessa ja
pakkaamisessa
Kevyt mutta
jäykkä kartonki
vähentää jätteen Kevyemmästä
määrää kartongista saadaan
suojaamalla enemmän pakkauksia
pakattua tuotetta
----- End of picture text -----

2015 2014 PÄÄSTÖT ILMAAN, t Fossiilinen hiilidioksidi (CO2) 317 441 380 348 Rikkidioksidi (SO2:na) 671 861 Typen oksidit (NO2:na) 1 649 1 870 Hiukkaset 110 142 2015 2014 KUITURAAKA-AINEET Metsä Boardin puuostot, 1 000 m3 4 939 5 381 Metsä Boardin käyttämä kemi- allinen selluja kemihierre,1 000 tn 1 388 1 391 MUUT RAAKA-AINEET, 1 000 tn Pigmentit 340 409 Sideaineet 75 71 VEDEN KULUTUS, 1 000 m3 105 124 106 723 Prosessivesi 68 702 73 703 Jäähdytysvesi 54 141 50 527	2015 2014
	TUOTANTO, 1 000 tn Kartonki ja paperi 1 911 1 999 Kemiallinen selluja kemihierre 1 206 1 294
	2015 2014
	PÄÄSTÖT VETEEN, tn Jätevesi, 1 000 m3 68 702 73 703 Kemiallinen hapenkulutus (COD) 10 673 11 997 Biologinen hapenkulutus (BOD) 5681) 5251) Kiintoaine 2 082 2 906
	JÄTTEET, tn Hyötykäyttöön mennyt jäte 159 9532) 284 068 Hyötykäyttö, % 98 99 Kaatopaikkajäte 2 718 672 Vaarallinenjäte 736 1 300
	1)Ei mitata Husumin tehtaalla2)Ei sisällä Gohrsmühlen tehtaan tietoja

KESTÄVÄ KEHITYS 17

LIIKEVAIHTO TUOTTEITTAIN %

LIIKEVAIHTO

==> picture [36 x 6] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

MILJ. EUROA
----- End of picture text -----

==> picture [117 x 93] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

3 000
2 500
2 000
1 500
1 000
500
0
11 12 13 14 15
----- End of picture text -----

LIIKEVAIHTO MARKKINA­ ALUEITTAIN %

==> picture [118 x 54] intentionally omitted <==

==> picture [118 x 20] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

EMEA 76
Amerikka 15
APAC 9
----- End of picture text -----

==> picture [117 x 54] intentionally omitted <==

==> picture [117 x 13] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Kartonki ja markkinasellu 81
Paperi 19
----- End of picture text -----

LIIKETULOS ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ

INVESTOINNIT

MILJ. EUROA

==> picture [295 x 111] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

MILJ. EUROA EBIT-%
200 12 200
150 9 150
100 6 100
50 3 50
0 0 0
11 12 13 14 15 11 12 13 14 15
----- End of picture text -----

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

MILJ. EUROA

==> picture [117 x 93] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

250
200
150
100
50
0
-50
11 12 13 14 15
----- End of picture text -----

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ %

NETTOVELKAANTUMISASTE %

OMAVARAISUUSASTE

%

==> picture [472 x 105] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

14 120 50
12 100 40
10
80
8 30
60
6 20
40
4
2 20 10
0 0 0
11 12 13 14 15 11 12 13 14 15 11 12 13 14 15
Tavoite 12 % Tavoite < 70 %
----- End of picture text -----

TULOS ENNEN VEROJA MILJ. EUROA

KOROLLISET NETTOVELAT MILJ. EUROA

HENKILÖSTÖ

==> picture [117 x 93] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

200
100
0
-100
-200
-300
11 12 13 14 15
----- End of picture text -----

==> picture [295 x 93] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

800 5 000
4 000
600
3 000
400
2 000
200
1 000
0 0
11 12 13 14 15 11 12 13 14 15
----- End of picture text -----

18 TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS 2015

Vuosi 2015 oli Metsä Boardille ennätysten vuosi. Liiketuloksemme ilman kertaluonteisia eriä parani 32 prosenttia edellisvuodesta. Kartonkitoimituksemme kasvoivat 12 prosenttia ja keskihinnat pysyivät vakaina. Lisäksi kannattavuuttamme tukivat suotuisat valuuttakurssit ja irtautuminen tappiollisesta paperiliiketoiminnasta. Saimme myös merkittäviä tunnustuksia tuotteidemme laadusta sekä toimintamme vastuullisuudesta.

SISÄLLYS

KONSERNI

• 20 Hallituksen toimintakertomus 2015

• 27 Konsernin laaja tuloslaskelma

• 28 Konsernin tase

• 29 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

• 30 Konsernin rahavirtalaskelma

• 31 Tilinpäätöksen liitetiedot

• 85 Osakkeet ja osakkeenomistajat

• 89 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

EMOYHTIÖ

• 90 Emoyhtiön tilinpäätös – tuloslaskelma

• 91 Emoyhtiön tilinpäätös – tase

• 92 Emoyhtiön tilinpäätös – rahoituslaskelma

• 93 Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

• 94 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

• 100 Hallituksen ehdotus emoyhtiön tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi

• 101 Tilintarkastuskertomus

HALLINTO

• 102 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 109 Palkka- ja palkkioselvitys

• 112 Metsä Board Oyj:n hallitus

• 114 Metsä Board Oyj:n johtoryhmä

• 116 Neljännesvuositiedot

• 117 Tuotantokapasiteetit

• 118 Kymmenen vuotta lukuina

• 119 Tietoa sijoittajille

TILINPÄÄTÖS 19

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015

MARKKINATILANNE VUONNA 2015

Metsä Boardin kevyiden ja ekologisten ensikuitukartonkien kysyntä jatkui vahvana vuonna 2015. Myynti Amerikkaan kasvoi selvästi ja Euroopassa kartonkien kysyntä oli hyvä. Taivekartongin tuottajien kokonaistoimitukset Euroopassa nousivat 4 prosenttia ja valkoisen ensikuitulainerin 5 prosenttia edellisvuodesta. Hintatasot pysyivät vakaina.

Metsä Boardin kartonkitoimitukset kasvoivat 12 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Husumin investointiohjelma kasvattaa Metsä Boardin taivekartonkikapasiteettia vuonna 2016 yhteensä 400 000 tonnia, jota markkinoidaan ensisijaisesti Amerikkaan ja tarjoilupakkaamiseen maailmanlaajuisesti.

Euroopan päällystämättömän hienopaperin tuottajien toimitukset ja keskihinnat pysyivät suunnilleen edellisvuoden tasolla. Metsä Boardin toimitukset vähenivät suunnitellusti, ja vuonna 2015 lopetettiin päällystetyn paperin ja päällystämättömien hienopaperiarkkien tuotanto. Jäljellä oleva päällystämättömien hienopaperirullien tuotanto päättyy viimeistään vuonna 2017.

Euron keskikurssi Yhdysvaltain dollariin nähden heikkeni 17 prosenttia ja Iso-Britannian puntaan nähden 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Ruotsin kruunuun nähden euron keskikurssi vahvistui 3 prosenttia. Kaikki muutokset olivat Metsä Boardin liiketoiminnalle suotuisia.

Markkinasellun kysyntä ja tarjonta olivat tasapainossa. Pitkäkuituisen sellun valuuttamääräinen hinta laski ja lyhytkuituisen sellun valuuttamääräinen hinta nousi vuonna 2015.

TALOUDELLISIA TUNNUSLUKUJA

	2015 2014	2013
Liikevaihto, milj. e	2 007,5 2 008,4	2 019,3
EBITDA milj. e	302,5 242,2	214,8
ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	283,3 236,2	208,0
EBITDA, %	15,1 12,1	10,6
ilman kertaluonteisia eriä, %	14,1 11,8	10,3
Liiketulos milj. e	199,0 116,5	113,6
ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	179,9 136,5	104,4
EBIT, %	9,9 5,8	5,6
ilman kertaluonteisia eriä, %	9,0 6,8	5,2
Tulos ennen veroja, milj. e	167,1 77,6	57,8
ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	150,2 99,7	48,6
Kauden tulos, milj. e	137,3 68,5	64,1
ilman kertaluonteisia eriä, milj. e	120,2 88,1	55,4
Osakekohtainen tulos, e	0,39 0,20	0,19
ilman kertaluonteisia eriä, e	0,34 0,26	0,16
Oman pääoman tuotto, %	14,7 8,1	7,5
ilman kertaluonteisia eriä, %	12,9 10,4	6,5
Sijoitetun pääoman tuotto, %	12,5 7,7	7,0
ilman kertaluonteisia eriä, %	11,3 9,1	6,4
Omavaraisuusaste kauden lopussa, %	46,5 39,2	40,7
Velkaantumisaste kauden lopussa, %	64 81	83
Nettovelkaantumisaste kauden lopussa, %	32 51	70
Osakekohtainen oma pääoma kauden lopussa, e	2,89 2,49	2,51
Korolliset nettovelat kauden lopussa, milj. e	333,4 426,7	597,2
Bruttoinvestoinnit, milj. e	177,8 44,2	66,9
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat, milj. e	246,7 198,2	82,2
Toimitukset, 1 000 tn
Paperboard	1 449 1 310	1 182
Non-core operations	478 636	716
Henkilöstö kauden lopussa	2 601 3 111	3 116

20 TILINPÄÄTÖS 2015 – HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015

TULOSKEHITYS TILIKAUDELLA 2015 (2014)

Metsä Boardin liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 2 007,5 miljoonaa euroa (2 008,4).

Liiketulos oli 199,0 miljoonaa euroa (116,5) ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 179,9 miljoonaa euroa (136,5). Vuonna 2015 liiketuloksen kertaluonteiset erät olivat yhteensä 19,2 miljoonaa euroa (-19,9), joista merkittävin erä oli Gohrsmühlen tehtaan myyntivoitto 17,5 miljoonaa euroa.

Liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä paransivat kartonkien toimitusmäärät, liiketoiminnalle suotuisat valuuttakurssit ja tappiollisen Gohrsmühlen tehtaan myynti. Liiketulosta heikensi Husumin investointiohjelmaan liittyvä integraattiseisokki.

Kokonaiskustannukset pysyivät melko vakaina. Gohrsmühlen tehtaan myynti laski kiinteitä kustannuksia. Valuuttasuojauskulut kasvoivat selvästi edellisvuodesta.

Pitkäkuituisen sellun valuuttamääräinen markkinahinta laski ja lyhytkuituisen sellun hinta nousi edellisvuodesta.

Metsä Board ilmoitti korottavansa Euroopassa valkoisen ensikuitulainerin hintoja 40 eurolla per tonni (alkaen 11.5.2015) ja taivekartongin hintoja 60 eurolla per tonni (alkaen 1.12.2015).

Metsä Boardin taivekartongin ja valkoisen ensikuitulainerin kokonaistoimitusmäärä tammi–joulukuussa oli yhteensä 1 404 000 tonnia (1 256 000). Non-core operations -segmentissä raportoitavien paperien toimitusmäärä oli 460 000 tonnia (591 000).

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -32,0 miljoonaa euroa (-39,2). Rahoituskuluja vähensivät matalammat markkinakorot ja luottomarginaalit sekä korollisen velan lasku. Kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja valuuttasuojausten arvostuksesta olivat -3,4 miljoonaa euroa (+2,7). Nettokorot ja muut rahoitustuotot ja -kulut olivat -28,6 miljoonaa euroa (-41,9). Vertailuvuoden nettokorkoja nosti 5,8 miljoonalla eurolla 350 miljoonan euron lainan ja 100 miljoonan euron valmiusluoton ennenaikainen takaisinmaksu ja uudelleenrahoitus. Rahoituskuluihin kirjattiin kertaluonteisena eränä -2,2 miljoonan euron alaskirjaus liittyen Metsä Boardin osuuteen Pohjolan Voimalle annetusta OL4-projektin osakaslainasta. Edellisen vuoden vastaavan kauden rahoituskuluihin kirjattiin kertaluonteisena eränä -2,2 miljoonaa euroa liittyen UPM-Kymmenelle maksetun vahingonkorvauksen viivästyskorkoihin.

Katsauskauden tulos ennen veroja oli 167,1 miljoonaa euroa (77,6). Tulos ennen veroja ilman kertaluonteisia eriä oli 150,2 miljoonaa euroa (99,7). Tuloverojen määrä oli -29,8 miljoonaa euroa (-9,1). Tilivuodelle kirjattiin aiemmin kirjaamatta jätetty noin 15 miljoonan euron tulovero.

Osakekohtainen tulos oli 0,39 euroa (0,20). Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,34 euroa (0,26). Oman pääoman tuotto oli 14,7 prosenttia (8,1), ilman kertaluonteisia eriä 12,9 (10,4). Sijoitetun pääoman tuotto oli 12,5 prosenttia (7,7), ilman kertaluonteisia eriä 11,3 prosenttia (9,1).

INVESTOINNIT

Bruttoinvestoinnit olivat vuonna 2015 yhteensä 177,8 miljoonaa euroa (44,2). Muutos vertailukauteen johtui Husumin investointiohjelmasta, jonka vaikutus vuoden 2015 bruttoinvestointeihin oli noin 132 miljoonaa euroa.

LIIKETOIMINNAN KEHITYS

Metsä Boardin kevyiden ja ekologisten ensikuitukartonkien kysyntä jatkui vahvana maailmanlaajuisesti, ja kartonkitoimitukset kasvoivat 12 prosenttia. Myynti Amerikkaan kasvoi selvästi ja Euroopassa yhtiön kartonkien kysyntä oli hyvä.

Vuonna 2015 Metsä Board toteutti 170 miljoonan euron investointiohjelmaa Husumin tehtaalla Ruotsissa. Uuden taivekartonkikoneen vuotuinen kokonaiskapasiteetti on noin 400 000 tonnia. Taivekartongin lisäksi Husumissa tuotetaan ensikuitupohjaista lainerikartonkia, jonka vuotuinen kapasiteetti on 300 000 tonnia. Husumissa lopetettiin päällystetyn paperin sekä päällystämättömien hienopaperiarkkien tuotanto. Jäljellä oleva päällystämättömien hienopaperirullien tuotanto, noin 100 000 tonnia vuodessa, päättyy vuonna 2017. Husumin investointiohjelmalla arvioidaan olevan noin 50 miljoonan euron positiivinen vaikutus Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Yhtiö arvioi, että vuonna 2016 tästä tulosparannuksesta realisoituu noin kolmannes. Täysimääräisen tulosparannuksen odotetaan toteutuvan vuodesta 2018 alkaen.

Vuoden toisella neljänneksellä Metsä Board myi Gohrsmühlen tehtaan sekä kaikki siihen liittyvät vastuut. Myynnillä oli noin 37 miljoonan euron negatiivinen vaikutus yhtiön kassavirtaan. Myynti laskee yhtiön vuotuista liikevaihtoa noin 90 miljoonaa euroa ja parantaa liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä noin 20 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 tulokseen tästä realisoitui hieman yli puolet.

Metsä Board päätti sijoittaa sen osakkuusyhtiö Metsä Fibren rakentamaan uuteen biotuotetehtaaseen 24,9 miljoonaa euroa. Metsä Boardin omistusosuus Metsä Fibressä pysyy sijoituksen myötä ennallaan 24,9 prosentissa, eikä yhtiöllä ole muita taloudellisia sitoumuksia projektissa. Investointi kasvattaa Metsä Boardin vuosittaista sellukapasiteettia noin 200 000 tonnia vuodesta 2018 alkaen. Sijoitus tehdään vuoden 2016 toisella neljänneksellä.

Yhtiö laajentaa ruoka- ja tarjoilupakkauksiin soveltuvaa kartonkitarjoomaansa ja investoi noin 38 miljoonaa euroa ekstruusiopäällystyslinjaan ja sitä tukevaan infrastruktuuriin Husumin tehtaalla Ruotsissa. Ekstruusiopäällystyslinja otetaan käyttöön vuoden 2017 alkupuolella, ja sillä pystytään päällystämään kartonkia noin 100 000 tonnia vuodessa. Investoinnin arvosta hieman yli puolet toteutuu vuonna 2016. Yhtiö jatkaa myös muiden barrieriratkaisujen kehittämistä.

Metsä Board sai täydet pisteet ympäristövaikutusten raportoinnin läpinäkyvyydestä kansainväliseltä järjestöltä CDP:ltä ja pääsi mukaan Climate Disclosure Leadership Indeksiin (CDLI). Lisäksi yhtiö pääsi CDP:n globaalille Water A -listalle ja sai Leadership-statuksen metsäohjelmassa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015 – TILINPÄÄTÖS 2015 21

Neljä Metsä Boardin kartongista tehtyä pakkausta palkittiin vuoden 2015 Pro Carton ECMA Awardseissa. Yksi palkinnoista tuli kestävän kehityksen sarjasta, jossa pakkauksen ainutlaatuinen ekologisuus korostui.

RIITA-ASIAT

Metsä Board vaati toukokuussa 2014 Helsingin käräjäoikeutta kumoamaan välimiesoikeuden 11.2.2014 antaman tuomion, jonka mukaan Metsä Board joutui maksamaan 19,7 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia UPM-Kymmene Oyj:lle. Kesäkuussa 2015 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus hylkäsi Metsä Boardin vaatimukset. Metsä Board päätti syyskuussa hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun valittamalla asiassa hovioikeuteen.

Verohallinto otti syksyllä 2015 kielteisen kannan liittyen tiettyjen tappioiden hyväksi lukemiseen Metsä Board Oyj:n vuoden 2014 verotuksessa. Yhtiö kirjasi vuoden 2015 tuloveroihin edellisille tilikausille kohdistuneen veron 9,5 miljoonaa euroa. Metsä Boardin näkemyksen mukaan tappiot ovat vähennyskelpoisia, ja yhtiö hakee muutosta verohallinnon ratkaisuun.

TUTKIMUS JA KEHITYS

Vuonna 2015 Metsä Boardin tutkimus- ja tuotekehitystä vahvistettiin edelleen tukemaan yhtiön strategiaa. Yhtiö hakee kasvua pakkauskartongeissa kehittämällä nykyisiä ja uusia tuotteita niin, että tuotteiden ympäristövaikutukset olisivat mahdollisimman pienet. Tutkimus- ja kehitystoiminnan keskeiset tavoitteet ovat tuottaa entistä kevyempiä taive- ja lainerikartonkeja sekä kehittää uusia tuotteita tarjoilupakkaussegmenttiin. Metsä Boardin kuituosaaminen ja -omavaraisuus muodostavat vankan pohjan tutkimus- ja tuotekehitystyölle. Yhtiö tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa varmistaakseen oleellisten seikkojen huomioonottamisen tuotekehityksessä.

Metsä Boardin tutkimus- ja tuotekehitys jakautuu seuraaviin osa-alueisiin:

• Asiakkaille lisäarvoa tuottavat tuotteet, pakkaussuositukset ja yhteistyöprojektit

• Prosessien parantaminen tavoitteena tehostaa energian, veden ja raaka-aineiden käyttöä

• Uusiutuvat raaka-aineet kilpailukyvyn perustana

• Erilaisten barrieriratkaisuiden kehittäminen tarjoilupakkaussegmenttiin

• Tehtaiden välisten parhaiden käytäntöjen jakaminen

• Husumin tehtaalla valmistettavien taivekartonkien ja lainereiden tuotekehitystyö

Tuoteturvallisuuden merkitys pakkaamisessa kasvaa koko ajan ja erityisesti nopeasti kasvavassa tarjoilupakkaussegmentissä maailmanlaajuisesti. Samalla myös lainsäädännön vaatimukset kartongeille vaihtelevat suuresti eri alueilla.

Metsä Board testaa ensimmäisenä kartongin valmistajana vaahtorainausta tuotannossa Kyron tehtaallaan Kyröskoskella. Vaahtorainausteknologiassa vesi-kuituseos ilmastetaan pienillä kuplilla, mikä tekee kartongista bulkkisemman mahdollistaen kartonkien keventämisen edelleen. Samalla laatua pystytään parantamaan. Vaahtorainaus vähentää myös raaka-aineiden, energian ja veden käyttöä.

Vuonna 2015 Metsä Board täydensi vuonna 2014 markkinoille tuotua tarjoilupakkaussegmenttiin suunnattua tuoteperhettä yhteensä

neljään eri tuotteeseen, joista kaksi on päällystettyjä ja kaksi päällystämättömiä. Metsä Board ilmoitti myös investoivansa ekstruusiopäällystyslinjaan, jolla kartonkeihin saadaan barrieriominaisuuksia. Yhtiö jatkaa myös muiden barrieriratkaisujen, kuten dispersio- ja biopohjaisten päällysteiden, kehittämistä.

Metsä Boardin tutkimus- ja kehityskulut olivat vuonna 2015 noin 8,4 (6) miljoonaa euroa sisältäen 2,1 miljoonan euron kehitystoimintaan liittyvän aineellisen käyttöomaisuusinvestoinnin. Tutkimus- ja kehityskulut olivat noin 0,4 (0,3) prosenttia liikevaihdosta.

KESTÄVÄ KEHITYS

Metsä Board on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen, oman toimintansa jatkuvaan parantamiseen sekä vastuullisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Omien toimintojensa lisäksi Metsä Board on sitoutunut vastuullisuuteen koko toimitusketjussa ja tukee kestävän kehityksen mukaista metsänhoitoa.

Käytetty puukuitu on 100-prosenttisesti jäljitettävissä sen alkulähteille ja aina peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Vuonna 2015 Metsä Boardin tehtailla käytettiin 8 miljoonaa kuutiota puuta (8,3) sisältäen Metsä Fibren omistusosuuden mukaisen puun kulutuksen sekä ulkoiset selluostot. Kuidusta 75 prosenttia (77) tuli sertifioiduista metsistä.

Suurin osa Metsä Boardin Suomessa käyttämästä puusta on peräisin Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten metsistä. Muita puunhankintamaita vuonna 2015 olivat Ruotsi, Baltian maat ja Euroopan puoleinen Venäjä. Puun alkuperä todennetaan Metsä Groupin puunhankintaorganisaation hallinnoimalla PEFC™- ja FSC®- (lisenssikoodi FSCC001580) Chain of Custody -puun alkuperänhallintajärjestelmällä.

Metsä Board pyrkii toiminnallaan hillitsemään ilmastonmuutosta. Metsä Boardin energiatehokkuus on parantunut vuosien 2009–2015 aikana 10 prosenttia. Tehokkuutta parannetaan laitteiden, prosessien ja toimintatapojen optimoinnilla sekä investoinneilla. Energiatehokkuuden parantaminen on olennainen osa kaikkia tuotantoprosessiin liittyviä investointeja. Lisäksi Metsä Boardin myytyä Gohrsmühlen tehtaan Saksassa on kivihiilen käyttö energianlähteenä jäänyt kokonaan pois. Metsä Board on sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta tehtaillaan 4 prosentilla vuoteen 2020 mennessä (vs. 2015).

Puupohjainen bioenergia kattoi 61 prosenttia Metsä Boardin kokonaisenergiankulutuksesta vuonna 2015. Pääosa bioenergiasta saadaan Metsä Groupin tuotannosta syntyvistä sivutuotteista kuten kuoresta ja mustalipeästä. Loput tuotetaan puunhankinnan hankkimasta metsäenergia-aineksesta.

Metsä Board etsii jatkuvasti keinoja tehostaakseen veden käyttöä tuotannossaan muun muassa kierrättämällä vettä tehokkaasti. Vuonna 2015 vedenkulutus oli 68,7 miljoonaa kuutiometriä (74). Prosessiveden kulutus on pienentynyt noin 16 prosenttia vuosien 2010–2015 aikana.

Metsä Board sai vuonna 2015 CDP:ltä (ent. Carbon Disclosure Project) kolme huomattavaa tunnustusta ympäristöasioihin liittyvästä toiminnasta ja sen raportoinnista. Metsä Board sai täydet 100 pistettä ympäristövaikutusten raportoinnin läpinäkyvyydestä ja valittiin mukaan Climate Disclosure Leadership Indeksiin (CDLI). Yhtiö valittiin myös CDP:n globaalille Water A -listalle tunnustuksena vastuullisesta vedenkäytöstään. Myös CDP:n metsäohjelman materiaalisektorilla Metsä Board sai Leadership-statuksen.

Katsausvuonna Metsä Boardin Suomen kartonkitehtaat auditoitiin Sedexin laatiman SMETA (Sedex Members Ethical Trade Audit) -audi-

22 TILINPÄÄTÖS 2015 – HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015

tointijärjestelmän mukaan. Auditoinnissa arvioitavina olivat työsuhdeasiat, työturvallisuus, ympäristövaikutukset ja liiketoiminnan eettiset periaatteet. Auditoinneissa ei raportoitu merkittävämpiä poikkeamia.

Metsä Boardin kaikilla tuotantolaitoksilla on ISO 9001 -laatujärjestelmä, ISO 14001 -ympäristöjärjestelmä sekä Chain of Custody -järjestelmä, jonka avulla puun alkuperä sekä sertifioidun puun osuus tuotteissa pystytään todentamaan luotettavasti. Kaikilla tuotantolaitoksilla on käytössä sekä elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä ISO 22000 että energiatehokkuusjärjestelmä ISO 50001 ja Suomen tehtailla myös työ- ja tuoteturvallisuusjärjestelmä OHSAS 18001.

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla ei tapahtunut katsausvuonna yhtään merkittäviin ympäristövaikutuksiin johtanutta poikkeustapausta. Joitakin lyhytaikaisia lupaehtojen ylityksiä kuitenkin kirjattiin.

Metsä Boardilla on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Kunnostustöistä aiheutuville kustannuksille on tehty kirjanpidolliset varaukset tapauksissa, joissa yhtiön vastuu maa-alueiden pilaantumisesta on voitu määritellä.

Metsä Boardin ympäristövelvoitteet vuonna 2015 olivat 5,8 miljoonaa euroa (10,9) ja ympäristökulut 18,4 miljoonaa euroa (18). Ympäristökulut koostuvat lähinnä ympäristösuojelulaitteiden käyttö- ja kunnossapitokuluista, jätehuoltoon ja ympäristövakuutuksiin liittyvistä kuluista sekä aktivoitujen ympäristömenojen poistoista.

HENKILÖSTÖ

Metsä Boardin henkilöstömäärä oli vuoden 2015 lopussa 2 601 (3 111), josta Suomessa työskenteli 1 494 (1 469). Tammi–joulukuussa yhtiön palveluksessa oli keskimäärin 2 851 henkilöä (3 200). Henkilöstökulut vuonna 2015 olivat yhteensä 234,5 miljoonaa euroa (252,6).

Vuoden 2015 alussa yhtiössä siirryttiin kahden liiketoiminta-alueen organisaatiosta yhtenäiseen toiminto-organisaatioon. Tähän liittyen Husumin tehtaalla käynnistettiin investointiohjelma ja Gohrsmühlen erikoispaperitehdas myytiin. Asiakas- ja toimituspalvelua, tuotannon suunnittelua ja myyntiä kehitettiin vastaamaan paremmin muuttunutta tilannetta.

Husumin investointiohjelmien kaltaisissa hankkeissa henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on olennainen tekijä investoinnin onnistumisessa. Metsä Boardissa henkilöstön osaamisen kehittymistä tuettiin laite- ja prosessiteknisillä koulutuksilla sekä pitkäkestoisilla asiantuntijakoulutuksilla.

Metsä Boardissa aloitettiin vuoden 2015 aikana yhtiön esimiehiä koskevat valmennukset, joiden tavoitteena on kehittää ja yhdenmukaistaa yhtiössä tapahtuvaa johtamista.

Työturvallisuutta kehitetään jatkuvasti eritoten pyrkimällä vaikuttamaan asenteisiin ja ennakoivaan ajatteluun. Tavoitteena on myös yhtenäistää työturvallisuuskäytäntöjä eri yksiköiden välillä. Pitkän aikavälin tavoitteena poissaoloon johtavien tapaturmien osalta on nolla. Vuonna 2015 vähintään yhden päivän sairauspoissaoloon johtaneita työtapaturmia tapahtui 11,1 kappaletta (12,0) miljoonaa tehtyä työtuntia kohden.

Metsä Boardissa panostetaan työkyvyn ylläpitoon. Tavoitteena on pitää sairauspoissaolot parhaalla eurooppalaisella tasolla, alle kolmen prosentin. Vuonna 2015 sairauspoissaolojen määrä oli 4,2 prosenttia (3,9).

RAHOITUS

Metsä Boardin omavaraisuusaste oli vuoden 2015 lopussa 46,5 prosenttia (39,2) ja nettovelkaantumisaste oli 32 prosenttia (51). Tunnuslukuja paransivat korollisen velan lasku ja osakeanti. Nettovelan suhde 12 edelliskuukauden käyttökatteeseen ilman kertaluonteisia eriä oli katsauskauden lopussa 1,2 (1,8).

Myytävissä olevien sijoitusten käypä arvo katsauskauden lopussa oli 210,2 miljoonaa euroa (233,3 miljoonaa). Käyvän arvon muutos -23,1 miljoonaa euroa liittyi pääasiassa Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden käyvän arvon laskuun.

Etuuspohjaisten eläkevelvoitteiden määrä aleni diskonttokoron pienen nousun takia, ja verojen jälkeen muun laajan tuloksen eriin on kuluvan vuoden aikana kirjattu 3,6 miljoonaa euroa. Lisäksi Gohrsmühlen tehtaan myynti vuoden toisella neljänneksellä pienensi eläkevelvoitteita 93,6 miljoonaa euroa.

Korolliset nettovelat olivat vuoden 2015 lopussa 333,4 miljoonaa euroa (426,7). Lainoista oli valuuttamääräisiä 0,6 prosenttia, vaihtuvakorkoisia 38 prosenttia ja loput kiinteäkorkoisia. Lainojen keskikorko oli vuoden lopussa 3,8 prosenttia (4,0) ja pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti 2,6 vuotta (3,5). Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa 20,6 kuukautta (27,2). Kauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 20 ja 28 kuukauden välillä.

Liiketoiminnan nettorahavirta tammi–joulukuussa oli 246,7 miljoonaa euroa (198,2). Käyttöpääoma laski tammi–joulukuussa -72,2 miljoonaa euroa (-59,0).

Nettovaluuttavirrasta oli katsauskauden lopussa suojattuna keskimäärin 3,6 kuukautta. Suojausaste on kauden aikana vaihdellut keskimäärin 3 ja 6 kuukauden välillä.

Rahoitussopimuksessa on asetettu konsernin taloudellista suorituskykyä ja pääomarakennetta koskevia finanssikovenantteja. Lainaan liittyvät muut kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka mm. rajoittavat vakuuksien antoa, omaisuuden luovuttamista ja myyntiä, tytäryhtiöiden velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttumista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Yhtiöllä on merkittävä liikkumavara lainasopimuksissa asetettuihin kovenanttitasoihin nähden.

Metsä Boardin maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 486,5 miljoonaa euroa (396,0), joka muodostui seuraavista eristä: likvidit varat ja sijoitukset 321,8 miljoonaa euroa, syndikoitu luottolimiitti 100,0 miljoonaa euroa sekä nostamattomat rahastoidut TyEL-varat 64,7 miljoonaa euroa. Likvideistä varoista 311,3 miljoonaa oli lyhytaikaisia talletuksia Metsä Group Treasuryyn ja 10,5 miljoonaa kassavaroja sekä sijoituksia. Muita korollisia saamisia oli 3,7 miljoonaa euroa. Lisäksi likviditeettireserviä täydentää Metsä Groupin sisäinen 150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti.

Standard & Poor´s Ratings Services nosti helmikuussa Metsä Board Oyj:n luottoluokituksen kahdella pykälällä tasolta B+ tasolle BB. Moody´s Investors Service nosti puolestaan kesäkuussa Metsä Board Oyj:n luottoluokituksen kahdella pykälällä tasolta B1 tasolle Ba2. Kummankin luokituksen näkymä on vakaa. Luottoluokitusten nousulla ei ollut vaikutusta yhtiön nykyisiin rahoituskustannuksiin.

MERKITTÄVÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Metsä Board arvioi strategisia, operatiivisia, rahoituksellisia ja vahinkoihin liittyviä riskejään osana jatkuvaa toimintaansa. Niistä raportoidaan hallitukselle ainakin kahdesti vuodessa ja tarvittaessa yhtiön julkaise-

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015 – TILINPÄÄTÖS 2015 23

missa osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöstiedotteessa. Lisäksi yhtiössä tehdään riskienarvioinnit vuosisuunnittelu- ja strategiaprosessin yhteydessä. Vuosisuunnitteluprosessin riskienarvioinnissa keskitytään liikevaihto- ja kustannusriskien tunnistamiseen, ja strategiaprosessin riskienarvioinnissa tarkastellaan yhtiön liiketoimintastrategian toteutukseen liittyviä riskejä. Yhtiön johtoryhmä tarkastelee yhtiön merkittävimpiä riskejä säännöllisesti osana johtoryhmätyöskentelyään. Vuoden 2015 aikana tehdyissä riskiarvioinneissa tunnistettiin seuraavat Metsä Boardin taloudelliseen suoritus- ja toimintakykyyn mahdollisesti vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät:

Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on Metsä Boardin keskitetyn luotonvalvonnan ja toimialojen vastuulla. Luotonvalvonta määrittää sisäiset, asiakkaille myönnetyt luottorajat sekä maksuehdot yhdessä toimialojen kanssa. Lähes kaikki luottoriskit siirretään luottovakuutusyhtiöille luottovakuutussopimusten avulla. Metsä Boardin asiakasluottoriski oli normaalilla tasolla vuonna 2015. Riskiä pyritään edelleen pienentämään tehostamalla omia sisäisiä luotonvalvontatoimenpiteitä ja -prosesseja. Luotonvalvonnan pääperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä luottopolitiikassa.

KULUTUSKÄYTTÄYTYMISEN MUUTOKSET

YLEISTALOUDEN KEHITYKSEN EPÄVARMUUS

Päämarkkina-alueilla kartongin ja sellun kysyntä vaihtelee pääasiassa yleisen taloudellisen kehityksen mukaisesti. Erityisesti euroalueen kehitys vaikuttaa merkittävästi Metsä Boardin päätuotteiden kysyntään ja kannattavuuteen. Euroalueen talouden kehitykseen liittyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä.

KILPAILUYMPÄRISTÖN MUUTOKSET

Metsä Board toimii alalla, jossa kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa kartonkituotteiden hintatasoon. Mahdollinen kysynnän heikentyminen tai tarjonnan lisäys tulevaisuudessa saattaa vaikuttaa epäedullisesti markkinatasapainoon ja täten yhtiön kannattavuuteen. Uusien toimijoiden tai tuotteiden ja materiaalien tulo markkinoille, kilpailijoiden kapasiteetin lisäys tai tuotevalikoimien laajentaminen voivat alentaa Metsä Boardin tuotteiden hintoja. Toisaalta teollisuuden mahdollinen kapasiteetin väheneminen tai toimialan konsolidoituminen voivat johtaa hintojen vahvistumiseen. Muutokset sääntelyssä, esimerkiksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä lisääntyvät uudet vaatimukset hiilidioksidi-, rikki- tai muiden päästöjen rajoittamiseksi, voivat lisätä tuotantokustannuksia ja siten vaikuttaa kielteisesti liiketoiminnan kannattavuuteen.

TUOTANNON KESKITTYMINEN SUPPEALLE

MAANTIETEELLISELLE ALUEELLE

Ruotsissa sijaitsevaa Husumin tehdasta lukuun ottamatta kaikki Metsä Boardin tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa. Historiassa Suomessa on ollut useita työriitoja sekä metsäteollisuudessa että metsäteollisuustuotteiden jakeluketjussa. Työriidat vaikeuttavat teollisuuden toimintaa ja erityisesti tuotantoa sekä asiakastoimituksia. Tämä voi osaltaan heikentää yhtiön kilpailuasemaa ja kannattavuutta.

Jos Ruotsin metsäteollisuudessa tai jakeluketjussa on työriitoja, Metsä Boardin taivekartongin, ensikuitulainerin, markkinasellun ja vähäisemmässä määrin paperin toimituskyky ja sitä kautta yhtiön kannattavuus voivat heikentyä.

ASIAKKAIDEN PYSYVYYS JA MAKSUKYKY

Asiakassuhteiden pysyvyys voi olla uhattuna tietyissä ääritilanteissa. Vakavat toimitusongelmat tai toimitetun tavaran laatuun liittyvät pitkäkestoiset ongelmat voivat vaarantaa asiakassuhteiden pysyvyyden. Myös yhtiöstä riippumattomat syyt, kuten toimitusten kannalta kriittisillä aloilla Suomessa käytävät työtaistelut, voivat vaarantaa asiakassuhteiden pysyvyyden.

Muutokset markkinoilla, kuten uudet kulutustrendit, pakkausmateriaalit ja painoteknologiat voivat vaikuttaa kielteisesti Metsä Boardin tuotteiden kysyntään.

LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN

Metsä Board keskittyy kartonkiliiketoimintojensa kehittämiseen ja kasvattamiseen. Liiketoiminnan kehitys ja kasvu edellyttävät useiden strategisten valintojen tekemistä, joihin liittyy riskejä. Kyseiset epävarmuudet liittyvät esimerkiksi tuotevalikoimaan, investointien kohdistamiseen tai asiakassegmenttien valintaan.

Vuonna 2016 yhtiön kartonkikapasiteetti kasvaa merkittävästi. Kartonkiliiketoiminnan kasvattaminen ja uusien tuotteiden markkinoille saaminen ovat riippuvaisia onnistuneesta myynnin kasvattamisesta Euroopassa ja erityisesti Amerikoissa. Myynnin globaaliin kasvattamiseen liittyy myös kustannus- ja valuuttakurssiriskejä.

TUOTANTO- JA LOGISTIIKKAKUSTANNUSTEN HINTARISKIT

Metsä Boardin toiminnan kannalta tärkeimpien tuotannontekijöiden, kuten puun, energian ja kemikaalien hintojen sekä kuljetuskustannusten suuri ja odottamaton nousu tai mahdolliset saatavuusongelmat voivat heikentää kannattavuutta ja uhata toiminnan jatkuvuutta. Metsä Board pyrkii suojautumaan tältä riskiltä solmimalla pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja näihin liittyviä johdannaissopimuksia.

Lisäksi kuljetus- ja muiden logististen kulujen voimakas nousu, esimerkiksi EU:n päästökauppaan tai muihin velvoitteisiin liittyen, voi vaikuttaa Metsä Boardin kannattavuuteen.

VASTUURISKIT

Metsä Boardin liiketoimintaan liittyy erilaisia vastuuriskejä kolmansille osapuolille aiheutuvista vahingoista, joista keskeisimmät ovat yleiset toiminnan vastuuriskit, sopimusriskit, ympäristöriskit ja tuotevastuuriskit. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan tehostamalla liiketoimintaprosesseja, parantamalla johtamiskäytäntöjä, kouluttamalla henkilöstöä, korottamalla laatuvaatimuksia sekä kasvattamalla toiminnan läpinäkyvyyttä. Osa edellä mainituista riskeistä on siirretty erilaisilla vakuutussopimuksilla vakuutusyhtiöille.

LIIKETOIMINNAN KESKEYTYSRISKIT

Erilaiset suurvahingot, vakavat onnettomuudet, luonnonkatastrofit, ympäristövahingot, tärkeiden tietojärjestelmien vakavat viat, työkiistat ja tärkeimpien raaka-aineiden toimitusongelmat voivat keskeyttää Metsä Boardin liiketoiminnan ja aiheuttaa pitkään jatkuessaan jopa

24 TILINPÄÄTÖS 2015 – HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015

asiakkaiden menetyksiä. Tehtaat ovat laatineet jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia tällaisten riskien toteutumisen varalle. Tuotantolaitosten omaisuus- ja keskeytysriskejä arvioidaan säännöllisesti, ja riski on pääosin katettu vakuutussopimuksilla.

Yhtiö itse kantaa osan riskeistä, osa taas siirretään valikoidusti esimerkiksi vakuutussopimusten, johdannaissopimusten ja muiden sopimusehtojen avulla vakuutusyhtiöille, pankeille ja muille vastapuolille. Merkittävät vahinkoriskit on pääosin katettu seuraavilla globaaleilla vakuutussopimuksilla:

• omaisuus- ja keskeytysvahinkovakuutusohjelma

HENKILÖSTÖN SAATAVUUS JA PYSYVYYS

Metsä Board on kiinnittänyt erityistä huomiota ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamiseen henkilöstön kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien avulla. Metsä Board pyrkii varautumaan eläköitymisiin ja muihin henkilöstöriskeihin urasuunnittelun ja työnkierron avulla.

• toiminnan ja tuotevastuuvakuutusohjelma

• johdon vastuuvakuutusohjelma

• luottovakuutusohjelma

• kuljetusvakuutusohjelma.

OSAKKEET

RAHOITUKSEEN LIITTYVÄT RISKIT

Rahoitusmarkkinoiden kasvavan sääntelyn seurauksena luotto- ja velkakirjamarkkinoiden toiminta voi vaikeutua, mikä saattaa vaikuttaa yhtiön kykyyn hankkia pitkän aikavälin velkarahoitusta kilpailukykyiseen hintaan. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan Metsä Boardin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on suojautua merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille tarpeeksi aikaa muuttaa toimintaansa muuttuvien olosuhteiden mukaan. Metsä Boardin rahoitukseen liittyviä riskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin tämän vuosikertomuksen sivuilla 67–75.

TALOUDELLISET RISKIT

Metsä Boardin operatiivinen kannattavuus parani vuonna 2015 Euroopan heikosta taloussuhdanteesta huolimatta. Yhtiö kasvattaa kartonkiliiketoimintaansa ja luopuu kokonaan paperiliiketoiminnasta viimeistään vuonna 2017. Husumin investointiohjelmalla arvioidaan olevan merkittävä positiivinen tulosvaikutus tulevina vuosina. Kasvu- ja uudelleenjärjestelytoimenpiteiden toteutukseen liittyy epävarmuustekijöitä eikä tavoiteltua tulosparannusta välttämättä kokonaisuudessaan saavuteta.

Euron kurssilla suhteessa erityisesti Yhdysvaltain dollariin, IsonBritannian puntaan ja Ruotsin kruunuun on vaikutuksia Metsä Boardin kannattavuuteen. Yhtiö kasvattaa liiketoimintaansa erityisesti Pohjois-Amerikassa, minkä myötä tulosherkkyys Yhdysvaltain dollarin kurssimuutoksiin nähden kasvaa edelleen.

Metsä Boardin taloudellisia riskejä liittyen pääasiassa valuuttoihin, korkoihin, likviditeettiin, vastapuoliriskeihin ja johdannaisinstrumenttien käyttöön sekä niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin tämän vuosikertomuksen sivuilla 67–75.

Metsä Boardin A-osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli tammi–joulukuussa 7,67 euroa, alin 4,47 euroa ja keskikurssi 5,98 euroa. Vuoden 2015 lopussa A-osakkeen kurssi oli 6,75 euroa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli 4 739 kappaletta. Vuoden 2014 A-osakkeen osakeantioikaistu päätöskurssi oli 4,44 euroa, keskikurssi 3,39 euroa ja keskimääräinen päivävaihto 4 546 osaketta.

Metsä Boardin B-osakkeen ylin kurssi oli tammi–joulukuussa 7,01 euroa, alin 4,47 euroa ja keskikurssi 5,72 euroa. Vuoden 2015 lopussa B-osakkeen kurssi oli 6,86 euroa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli 438 203 kappaletta. Vuonna 2014 B-osakkeen osakeantioikaistu päätöskurssi oli 4,34 euroa, keskikurssi 3,34 euroa ja keskimääräinen päivävaihto 236 476 osaketta.

Vuonna 2015 A-osakkeen kokonaisvaihto oli 7,2 miljoonaa euroa ja B-osakkeen kokonaisvaihto oli 629,7 miljoonaa euroa. A-osakkeiden markkina-arvo oli joulukuun lopussa 242,3 miljoonaa ja B-osakkeiden 2,2 miljardia euroa.

Metsä Boardin markkina-arvoluokka muuttui Nasdaqin Pohjoismaisissa pörssissä. Vuoden 2016 alusta lähtien Metsä Board kuuluu suuriin yhtiöihin (large cap), joiden markkina-arvo on yli 1 miljardia euroa.

Metsäliitto Osuuskunta omisti yhdessä tytäryhtiönsä kanssa vuoden 2015 lopussa 42 prosenttia osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 62 prosenttia. Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus osakkeista oli 20 prosenttia (31.12.2014: 15 %).

Yhtiön hallussa ei ole sen omia osakkeita.

Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä yhtiö järjesti osakeannin, jolla kerättiin noin 98 miljoonan euron nettovarat. Osakeannissa tarjottiin yhteensä 27 347 134 uutta B-sarjan osaketta hintaan 3,66 euroa/osake. Annin jälkeen yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 355 512 746 osaketta, joista A-osakkeita on 35 895 651 kappaletta ja B-osakkeita 319 617 095 kappaletta.

HALLITUKSEN ESITYS VOITONJAOSTA

RISKEIHIN VARAUTUMINEN JA NIIDEN SIIRTÄMINEN

Tunnistettuja riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti ja niihin varaudutaan yhtiön kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Vahinkoriskien osalta vakuutusyhtiöiden kanssa tehdään aktiivista riskienhallintatyötä, josta esimerkkeinä ovat säännöllisesti toteutettavat riskienarvioinnit liiketoiminnan eri osa-alueilla kuten tehtailla ja vientiketjussa. Tuotantolaitokset ovat varautuneet mahdollisiin toiminnan häiriötilanteisiin laatimalla jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia. Yhtiön kriisinhallintasuunnitelma ohjaa toimialoilla ja tuotantoyksiköissä tapahtuvaa kriisijohtamista.

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2015 olivat 454,7 miljoonaa euroa, josta kertyneet voittovarat ovat 69,9 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa 23.3.2016 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 jaetaan osinkoa 0,17 euroa osakkeelta eli yhteensä 60,4 miljoonaa euroa.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 29.3.2016 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 5.4.2016.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015 – TILINPÄÄTÖS 2015 25

HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT

Yhtiökokous vahvisti maaliskuussa 2015 hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän (9). Metsä Boardin hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Mikael Aminoff, Martti Asunta, Kari Jordan, Kirsi Komi, Kai Korhonen, Liisa Leino, Juha Niemelä, Veli Sundbäck ja Erkki Varis. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Kari Jordanin ja varapuheenjohtajakseen Martti Asunnan. Hallitus päätti lisäksi valiokuntiin järjestäytymisestä seuraavasti: tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat Kirsi Komi, Kai Korhonen, Veli Sundbäck ja Erkki Varis ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet Mikael Aminoff, Martti Asunta, Kari Jordan, Liisa Leino ja Juha Niemelä.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab, päävastuullisena KHT Raija-Leena Hankonen. Tilintarkastajan toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena, joka on julkaistu samanaikaisesti tilinpäätöksen ja tämän toimintakertomuksen kanssa.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ JA LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Metsä Boardin kartonkitoimitusten odotetaan kasvavan tammi– maaliskuussa vuoden 2015 viimeisestä neljänneksestä. Amerikoissa kartonkien kysynnän odotetaan pysyvän hyvänä ja Euroopassa markkinatilanteen pysyvän vakaana.

Metsä Boardin taivekartongin keskihintaa laskee Husumin uuden kartonkikoneen sisäänajolaatujen alhaisempi hinta. Yhtiö arvioi, että vaaditut laatutavoitteet saavutetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti viimeistään vuoden kolmanteen neljännekseen mennessä. Uuden tuotantolinjan käynnistysvaiheen viivästymisellä on negatiivinen vaikutus sellun ja kartongin tuotantovolyymeihin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Metsä Boardin tavoitteena on myydä 200 000 tonnia Husumin uutta taivekartonkia Amerikkaan sekä tarjoilupakkaamiseen maailmanlaajuisesti vuonna 2016.

Pitkäkuituisen sellun maailmanlaajuisen kysynnän ja tarjonnan odotetaan pysyvän jokseenkin vakaana. Metsä Boardin markkinasellun toimitusten arvioidaan kasvavan vuoden 2015 viimeisestä neljänneksestä. Paperitoimitukset vähenevät suunnitellusti ja hintojen arvioidaan pysyvän vakaina.

Tammi–maaliskuun tuotantokustannusten arvioidaan pysyvän suunnilleen vuoden 2015 viimeisen neljänneksen tasolla.

Husumin investointiohjelmalla arvioidaan olevan noin 50 miljoonan euron positiivinen vaikutus Metsä Boardin vuotuiseen liiketulokseen. Yhtiö arvioi, että vuonna 2016 tästä tulosparannuksesta realisoituu noin kolmannes. Vastaavasti Gohrsmühlen tehtaan myynnin 20 miljoonan euron positiivinen vaikutus näkyy täysimääräisenä vuoden 2016 liiketuloksessa. Vuoden 2015 tulokseen tästä realisoitui hieman yli puolet.

26 TILINPÄÄTÖS 2015 – HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2015

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
LIIKEVAIHTO	3, 31	2 007,5	2 008,4
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	6	-15,1	10,3
Liiketoiminnan muut tuotot	5, 31	47,7	69,6
Materiaalit ja palvelut	6, 31	-1 408,0	-1 449,4
Henkilöstökulut	6	-234,5	-252,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	13, 31	61,3	43,7
Poistot ja arvonalentumiset	3, 7	-103,5	-125,6
Liiketoiminnan muut kulut	6, 31	-156,4	-187,9
LIIKETULOS		199,0	116,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	13	0,1	0,3
Kurssierot	8	-3,4	2,7
Muut rahoitustuotot	8, 31	1,1	1,6
Muut rahoituskulut	8, 31	-29,7	-43,5
TILIKAUDEN TULOS ENNEN VEROJA		167,1	77,6
Tuloverot	9	-29,8	-9,1
TILIKAUDEN TULOS		137,3	68,5
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
ERÄT, JOITA EI SIIRRETÄ TULOSVAIKUTTEISIKSI	20
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen määrittämisestä johtuvat erät		6,3	-26,3
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi		-2,7	7,7
Yhteensä		3,6	-18,6
ERÄT, JOTKA SAATETAAN MYÖHEMMIN SIIRTÄÄ TULOSVAIKUTTEISIKSI	20
Rahavirran suojaukset		-2,9	-11,2
Myytävissä olevat rahoitusvarat		-23,0	-0,6
Muuntoerot		7,0	-15,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä		0,3	-4,4
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot		5,5	2,4
Yhteensä		-13,1	-28,9
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-9,5	-47,5
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		127,8	21,0
TILIKAUDEN TULOKSEN JAKAUTUMINEN
Emoyrityksen osakkeenomistajille		137,3	68,5
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,0
TILIKAUDEN LAAJAN TULOKSEN JAKAUTUMINEN		137,3	68,5
Emoyrityksen osakkeenomistajille		127,8	21,0
Määräysvallattomille omistajille		0,0	0,0
EMOYRITYKSEN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVASTA TULOKSESTA LASKETTU		127,8	21,0
OSAKEKOHTAINEN TULOS, LAIMENTAMATON JA LAIMENNETTU, EUROA	10	0,39	0,20

Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA – TILINPÄÄTÖS 2015 27

KONSERNIN TASE

Milj. euroa	Liite 31.12.2015	31.12.2014
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Liikearvo	11 12,4	12,7
Muut aineettomat hyödykkeet	11 13,7	15,1
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	12, 32 812,3	737,7
Osuudet osakkuusyrityksissä	13 260,2	223,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat	13, 14, 27 210,2	233,3
Muut rahoitusvarat	15, 27 14,6	11,2
Laskennalliset verosaamiset	16 4,5	17,3
LYHYTAIKAISET VARAT	1 327,9	1 250,4
Vaihto-omaisuus	17 299,3	339,8
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18, 23, 27, 31 270,9	308,2
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverosaamiset	0,0	0,0
Johdannaiset	26, 27 0,2	0,0
Rahavarat	19, 23, 27, 31 321,8	250,4
	892,2	898,4
VARAT YHTEENSÄ	2 220,1	2 148,8
OMA PÄÄOMA JA VELAT
EMOYRITYKSEN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA	20
Osakepääoma	557,9	557,9
Muuntoero	14,2	6,9
Arvonmuutos- ja muut rahastot	111,7	132,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	383,1	284,8
Kertyneet voittovarat	-38,0	-140,3
	1 028,9	841,4
MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUS	0,0	0,0
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	1 028,9	841,4
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat	16 80,2	78,2
Eläkevelvoitteet	21 14,6	112,2
Varaukset	22, 32 8,3	24,7
Rahoitusvelat	23, 26, 27 611,3	580,8
Muut velat	24, 26, 27 0,2	1,4
Johdannaiset	26, 27 11,3	6,4
LYHYTAIKAISET VELAT	725,9	803,7
Varaukset	22, 32 13,8	10,1
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	23, 26, 27,31 47,6	103,2
Ostovelat ja muut velat	25, 26,27, 31 387,3	370,3
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat tuloverovelat	2,9	0,0
Johdannaiset	26, 27 13,7	20,1
	465,3	503,7
VELAT YHTEENSÄ	1 191,2	1 307,4
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ	2 220,1	2 148,8

Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.

28 TILINPÄÄTÖS 2015 – KONSERNIN TASE

KONSERNIN LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

	Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma	Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma	Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
		Sijoitetun		Määräys -
	Käyvän	vapaan oman		vallatto mien	Oma
	Osake- arvon ja muut	pääoman	Kertyneet	omistajien	pääoma
Milj. euroa	Liite pääoma Muuntoero rahastot	rahasto	voittovarat	Yhteensä osuudet	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2014	557,9 25,9 142,0	284,8	-161,0	849,6 0,0	849,6
Tilikauden tulos			68,5	68,5 0,0	68,5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	20 -19,0 -9,9		-18,6	-47,5	-47,5
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	-19,0 -9,9		49,9	21,0 0,0	21,0
Osakeperusteiset maksut			0,3	0,3	0,3
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako			-29,5	-29,5	-29,5
OMA PÄÄOMA 31.12.2014	557,9 6,9 132,1	284,8	-140,3	841,4 0,0	841,4
Oma pääoma 1.1.2015	557,9 6,9 132,1	284,8	-140,3	841,4 0,0	841,4
Tilikauden tulos			137,3	137,3 0,0	137,3
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	20 7,3 -20,4		3,6	-9,5	-9,5
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ	7,3 -20,4		140,9	127,8 0,0	127,8
Osakeperusteiset maksut			0,8	0,8	0,8
Liiketoimet omistajien kanssa
Osakeannista saadut maksut transaktio-
menoilla vähennettyinä		98,3		98,3	98,3
Osingonjako			-39,4	-39,4	-39,4
OMA PÄÄOMA 31.12.2015	557,9 14,2 111,7	383,1	-38,0	1 028,9 0,0	1 028,9

Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.

KONSERNIN LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA – TILINPÄÄTÖS 2015 29

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	Liite	2014 2015
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRRAT
Tilikauden tulos		137,3 68,5
Oikaisut tilikauden tulokseen	28	66,3 82,8
Saadut korot		0,6 1,4
Maksetut korot		-24,9 -40,4
Saadut osingot	8, 13	25,0 25,2
Muut rahoituserät, netto		-8,5 4,5
Maksetut verot		-21,3 -2,8
Käyttöpääoman muutos	28	72,2 59,0
LIIKETOIMINNASTA KERTYNEET NETTORAHAVIRRAT		246,7 198,2
INVESTOINTIEN RAHAVIRRAT
Muiden osakkeiden hankinnat		-1,5 -1,5
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-175,0 -42,5
Tytäryritysten myynnit vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	4, 28	-38,2
Muiden sijoitusten myynnit		1,1
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit		6,5 44,5
Pitkäaikaisten saamisten vähennys		0,0 3,0
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRRAT		-207,1 3,5
RAHOITUKSEN RAHAVIRRAT
Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettyinä		97,9
Pitkäaikaisten korollisten velkojen lisäys		7,6 381,1
Pitkäaikaisten korollisten velkojen vähennys		-34,1 -395,6
Lyhytaikaisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto		-1,1 -5,6
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto		0,1 2,6
Pitkäaikaisten korottomien velkojen lisäykset ja vähennykset, netto		-0,2 1,9
Maksetut osingot		-39,4 -29,5
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRRAT		30,8 -45,1
RAHAVAROJEN MUUTOS		70,4 156,6
Rahavarat tilikauden alussa		250,4 94,2
Rahavarojen muuntoero		1,0 -0,4
Rahavarojen muutos		70,4 156,6
RAHAVARAT TILIKAUDEN LOPUSSA	19	321,8 250,4

Liitetiedot ovat osa tilinpäätöstä.

30 TILINPÄÄTÖS 2015 – KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, joita on sovellettu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

KONSERNIN PERUSTIEDOT

Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin, jonka kaksi liiketoiminta-aluetta ovat Paperboard ja Non-core operations. Nämä ovat myös yhtiön raportoitavat segmentit vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen. Toukokuussa 2015 tapahtuneen Gohrsmühlen tehtaan myynnin jälkeen konsernilla on valmistustoimintaa kahdessa Euroopan maassa. Metsä Board -konsernin päämarkkinaalue on Eurooppa, mutta sen tuotteita myydään ympäri maailman. Paperboard-segmenttiin kuuluvat taivekartonki-, ensikuitulaineri-, tapettipaperi- sekä markkinaselluliiketoiminnat. Non-core operations -segmentin alla raportoidaan Husumin tehtaan jäljellä oleva standardipaperiliiketoiminta, joka on suunniteltu loppuvan kokonaan vuoden 2017 loppuun mennessä sekä Gohrsmühlen tehtaan valupäällystettyjen tuotteiden ja etikettipaperien liiketoiminta toukokuuhun 2015 saakka.

Konsernin emoyritys on Metsä Board Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo. Emoyhtiön osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Metsäliitto Osuuskunta omisti vuoden 2015 lopussa 40,2 prosenttia osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 60,9 prosenttia.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.metsaboard.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo.

Metsä Board Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 2.2.2016 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

käyvän arvon suojauksessa sekä käteisvaroina suoritettavia osakeperusteisia liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon.

TOIMINNAN JATKUVUUS

Johdon arvion mukaan konsernilla on riittävästi resursseja jatkaa toimintaansa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tämän takia tilinpäätös on laadittu soveltaen toiminnan jatkuvuuden periaatetta.

PÄÄTTYNEELLÄ TILIKAUDELLA SOVELLETUT

UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laatimisperiaatteita kuin vuonna 2014 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2015 alkaen.:

Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet – Defined Benefit Plans – Employee Contribution: Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutokset eivät ole vaikuttaneet konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat 2011–2013 sekä 2010–2012: Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää (2011–2013) ja seitsemää (2010–2012) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

IFRIC 21 Julkiset maksut: Tulkinta tarkentaa julkisten maksujen kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma tapahtuu. IFRIC 21:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot, sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

LAATIMISPERIAATTEET JA ARVOSTUSPERUSTE

Metsä Board Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, soveltaen IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja, jotka ovat voimassa ja jotka ovat EU:n hyväksymiä tilinpäätöksen laatimishetkellä 31.12.2015. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ellei muuta ole mainittu.

Konsernitilinpäätös on laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta myytävissä olevia rahoitusvaroja, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja, suojauskohteita

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

TYTÄRYRITYKSET

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (strukturoidut yhteisöt mukaan luettuina), joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 – TILINPÄÄTÖS 2015 31

Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä, ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Liikearvoksi kirjataan määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuuden käypä arvo ja hankinnan kohteesta aiemmin omistetun osuuden käypä arvo yhteenlaskettuina ylittävät yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon. Jos luovutetun vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden käyvän arvon ja aiemmin omistetun osuuden käyvän arvon yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Hankitut tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryritykset siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Lisäksi konserni menettäessään määräysvallan käsittelee kaikki kyseiseen tytäryritykseen liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät samalla perusteella kuin ne olisi käsiteltävä, jos konserni olisi suoraan luovuttanut asianomaiset varat ja velat.

Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

STRUKTUROITU YHTEISÖ

Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty tytäryrityksen tavoin Alrec Boiler Oy, joka perustettiin Metsä Boardin Kaskisten kemihierretehtaan oman konsentraatin erillispolttoa varten vuonna 2009. Hanke on määräaikainen (seitsemän vuotta) tuotekehitysprojekti. Metsä Boardilla on lunastusoikeus yhtiön omaisuuteen, ja on todennäköistä, että Metsä Board käyttää lunastusoikeuttaan. Lunastusoikeuden käyttämisen jälkeen, mutta viimeistään alkaen 1.1.2017, Alrec Boiler Oy:n toisella osakkaalla on oikeus ostaa Metsä Boardilta (osto-optio) ja Metsä Boardilla on oikeus myydä (myyntioptio) omistamansa Alrec Boiler Oy:n osakkeet toiselle osakkaalle sopimuksessa määrättyyn hintaan.

LIIKETOIMET MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN KANSSA

Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään kuten konsernin omistajien kanssa toteutuneita. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

YHTEISET TOIMINNOT

Yhteinen toiminto on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on järjestelyyn liittyviä varoja koskevia oikeuksia ja velkoja koskevia velvoitteita. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä.

Konserni yhdistelee tilinpäätökseensä osuutensa yhteisen toiminnon varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Varoja, velkoja, tuottoja ja kuluja, jotka liittyvät konsernin osuuteen yhteisessä toiminnossa, käsitellään kirjanpidossa asianomaisia eriä koskevien IFRS-standardien mukaisesti.

Konserni kirjaa yhteiselle toiminnolle myydyistä varoista aiheutuvat voitot tai tappiot vain yhteisen toiminnon muiden osapuolien osuuksien osalta. Kun tällaiset liiketoimet antavat näyttöä yhteiselle toiminnolle myytävien varojen nettorealisointiarvon pienentymisestä tai näitä varoja koskevasta arvonalentumistappiosta, konserni kirjaa nämä tappiot kokonaisuudessaan.

Konserni ei kirjaa osuuttaan yhteisen toiminnon voitoista tai tappioista, jotka syntyvät konsernin yhteiseltä toiminnolta ostamista varoista, ennen kuin se myy kyseiset varat edelleen kolmannelle osapuolelle. Kun tällaiset liiketoimet antavat näyttöä ostettavien varojen nettorealisointiarvon pienentymisestä tai näitä varoja koskevasta arvonalentumistappiosta, konserni kirjaa osuutensa näistä tappioista.

OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSET

Osakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä huomattava vaikutusvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Osakkuus- ja yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä. Konsernin osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä sisältävät myös hankinta-ajankohtana määritetyn liikearvon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä oman pääoman muutoksista kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä muutoksilla. Jos konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusja yhteisyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota ellei sillä ole osakkuus- ja yhteisyritystä koskevia sitoumuksia eikä se ole suorittanut maksuja sen puolesta.

Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä realisoitumattomista voitoista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava

32 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1

osuus. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän arvon alentumisesta. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Laimennusvaikutuksesta johtuvat voitot tai tappiot osakkuus- ja yhteisyrityssijoitusten alentuessa merkitään tuloslaskelmaan.

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä siitä, että osakkuus- tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen arvo saattaa olla alentunut. Jos mitään tällaisia viitteitä esiintyy, konserni testaa sijoituksen koko kirjanpitoarvon yhtenä omaisuuseränä vertaamalla siitä kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.

Konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista esitetään tuloslaskelmassa omalla rivillä ”Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista” ennen liikevoittoa, jos osakkuus- ja yhteisyritys liittyy oleellisesti konsernin liiketoimintaan, ja muuten liikevoiton jälkeen.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräiset eimonetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi kohdistettuja velkoja, joiden kurssierot kirjataan tehokkaaksi osoittautuneen suojauksen osalta laajan tuloslaskelman muuntoeroihin. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (valuuttatermiinisopimusten) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin oman pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoidun myynnin toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleen myynnin oikaisuksi.

Valuuttasuojauksesta on annettu lisäinformaatiota laatimisperiaatteiden kohdassa Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.

Konserniyhtiöiden, joiden tilinpäätösvaluutta on jokin muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen raportointikauden keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta eri kursseilla sekä hankintamenomenetelmän soveltamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Tytäryhtiöistä luovuttaessa joko myymällä tai purkamalla luopumishetkeen mennessä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana luopumisesta syntyvää voittoa tai tappiota.

Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS 1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRSstandardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä niitä siis myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

RAHOITUSVARAT

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin:

• 1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat,

• 2) Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset,

• 3) Lainat ja muut saamiset sekä 4) Myytävissä olevat rahoitusvarat.

Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupan selvittämispäivänä.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat sijoituksia, jotka on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan lähinnä johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Näitä koskevat laatimisperiaatteet ja käyvän arvon määrittämisperiaatteet on kerrottu myöhemmin kohdassa Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.

Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin on ryhmitelty yli kuuden kuukauden pituiset sijoitukset, jotka erääntyvät tiettynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään saakka. Konsernissa ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.

Lainat ja muut saamiset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määrättävissä olevat ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eivätkä ne ole johdannaisia. Lainojen ja muiden saamisten ryhmään on ryhmitelty ulkoiset ja Metsä Groupin sisäiset laina- ja muut saamiset mukaan lukien myyntisaamiset. Näihin kategorioihin ryhmitellyt sijoitukset on arvostettu efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat julkisesti noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä kuten viimeaikaiset kaupat ja diskontatut rahavirrat. Tässä arvostuksessa hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutosten riski on vähäinen. Metsä Board on luokitellut rahavaroihin rahoituspolitiikan mukaiset lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset.

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että jonkun rahoitusvaran arvo on alentunut. Objektiivista näyttöä myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen osakkeiden arvonalentumisesta ovat sijoituksen arvon merkittävä

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 – TILINPÄÄTÖS 2015 33

tai pitkäaikainen lasku alle hankintahinnan. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja ylittänyt konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti.

Kriteerejä, joiden perusteella arvioidaan, onko lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta objektiivista näyttöä, ovat:

• liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet;

• sopimusehtojen rikkominen, kuten korkojen tai pääoman maksujen laiminlyönnit;

• konserni antaa velalliselle tämän taloudellisiin vaikeuksiin liittyvistä taloudellisista tai oikeudellisista syistä johtuen myönnytyksiä, joita se ei muutoin harkitsisi antavansa;

• velallisen konkurssin todennäköisyys;

• kyseisellä rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei taloudellisista vaikeuksista johtuen enää ole toimivia markkinoita.

Myyntisaamisten arvonalentumistestausta kuvataan tarkemmin laatimisperiaatteiden kohdassa Myyntisaamiset.

Arvonalentumistappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vielä toteutumattomia vastaisia luottotappioita). Rahoitusvarojen arvonalentuminen joudutaan kirjaamaan, mikäli rahoitusvaran kirjanpitoarvo ylittää siitä saatavissa olevan rahamäärän. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa pienennetään ja tappio merkitään konsernin tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan (kuten velallisen luottoluokituksen parantumiseen), tuloslaskelmaan kirjataan arvonalennustappion peruutus, paitsi myytävänä olevaksi luokitelluista osakesijoituksista, joiden osalta arvonalentumisen peruutus kirjataan aina muuhun laajaan tuloslaskelmaan.

• 1) Saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina,

• 2) Ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina,

• 3) Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai

• 4) Suojauksina, joihin on päätetty olla soveltamatta suojauslaskentaa.

Johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä ryhmitellään taseessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai rahoitusvelkoihin.

Suojauslaskentaa soveltaessaan konserni on suojaussuhteen syntyessä dokumentoinut suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen ja noudatetun suojausstrategian. Konserni on myös jatkuvasti tehnyt suojauslaskennan soveltamiseksi edellytettävän tehokkuustestauksen siitä, että kussakin suojaussuhteessa suojausinstrumentin käyvän arvon muutos riittävän tehokkaasti vastaa suojattavan erän käyvän arvon muutosta suojatun riskin osalta.

Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan oman pääomaan käyvän arvon rahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun suojaus laskennan soveltamisedellytykset eivät täyty, suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, rahavirran suojauksesta kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käypä arvo esitetään korottomissa saamisissa tai veloissa. Johdannaisten käyvät arvot on esitetty sovelletun kirjauskäytännön mukaan ryhmiteltynä Tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 27. Rahavirran suojauksen erääntymisaikataulu on esitetty liitetiedoissa kohdassa 26.

VALUUTTASUOJAUS

RAHOITUSVELAT

Konserni on ryhmitellyt kaikki rahoitusvelat Muut velat -ryhmään. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Trans aktiomenot sisällytetään kaikkien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokiteltuna IAS 39:n mukaan sekä käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 27.

Metsä Board soveltaa osana valuuttavirtaposition suojausta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ns. rahavirran suojauksena. Erikseen määritelty osuus hyvin todennäköisistä USD-, GBP- ja SEK-määräisen myynnin rahavirroista on suojauslaskennan kohteena. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (valuuttatermiinisopimusten) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoidun myynnin toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleen myynnin oikaisuksi. Muiden valuuttavirtaposition suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin ja valuuttaoptiot arvostetaan Black&Scholes-mallin mukaisiin käypiin arvoihin.

JOHDANNAISSOPIMUKSET JA SUOJAUSLASKENTA

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä niiden hankintamenoon ja myöhemmin ne arvostetaan juoksuaikanaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Johdannaiset on ryhmitelty sopimushetkellä joko

KORKOSUOJAUS

Suojatakseen erikseen määriteltyjen lainojen käypää arvoa koronvaihtosopimuksilla konserni on soveltanut IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ns. käyvän arvon suojauksena. Sekä määriteltyjen lainojen että johdannaisten, jotka ovat täyttäneet tehokkaan suojauslaskennan ehdot, käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitus-

34 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1

eriin. Lainojen käypä arvo on laskettu korkoriskin osalta, mutta yhtiön luottoriskipreemion mahdollisia muutoksia ei ole huomioitu.

Lisäksi Metsä Board soveltaa osana korkoriskin suojausta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa suojatakseen lainojen sopimusperusteisia vaihtuvakorkoisia rahavirtoja ns. rahavirran suojauksena. Johdannaissuojausten (koronvaihtosopimukset) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin oman pääomaan käyvän arvon rahastoon.

Korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on arvostettu käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Koronvaihtosopimukset sekä valuutanvaihtosopimukset arvostetaan markkinakorkokäyrällä laskettuun kassavirtojen nykyarvoon.

HYÖDYKESUOJAUS

Metsä Board soveltaa osana sähkön, propaanin ja kaasuöljyn hintariskin suojausta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ns. rahavirran suojauksena. Erikseen määritelty osuus hyvin todennäköisestä sähkön ja propaanin hankinnan ja logistiikan rahavirrasta Suomessa ja Ruotsissa on suojauslaskennan kohteena. Lisäksi suojauslaskentaa sovelletaan Metsä Boardin sellun hintariskin suojauksessa ns. rahavirran suojauksena. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (sähkö-, propaanija sellutermiinien) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoitujen sähköja propaaniostojen tai sellumyyntien toteutuessa tuloslaskelmaan suo jauksen kohteena olleiden ostojen tai myyntien oikaisuksi. Tehoton osuus suojauslaskentaan kohdistetuista johdannaisista sekä muut hyödykeriskien suojaamiseksi tehdyt johdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintoihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelman ”Muihin tuottoihin ja kuluihin”.

Ns. kytketyt johdannaiset arvostetaan käypään arvoon, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Metsä Board -konsernissa kytkettyjen johdannaisten määrä on merkitykseltään vähäinen.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin liiketoimintaalueista. Liiketoiminta-alueet tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluja, ja niitä johdetaan erillisinä yksikköinä.

Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin johtoryhmä.

Segmenttiraportoinnissa noudatetaan samoja tilinpäätösperiaatteita kuin koko konsernissa. Segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin. Kaikki segmenttien väliset myynnit ja muut liiketapahtumat eliminoidaan konsernin konsolidoinnin yhteydessä. Omien sellutehtaiden liiketulos, varat ja velat sekä Metsä Fibren osakkuustulos ja osakkuusyritysosakkeissa oleva osuus Metsä Fibrestä nettovaroista allokoidaan toimintasegmenteille niiden sellutehtailta ja Metsä Fibreltä ostaman sellun suhteessa.

KERTALUONTEISET ERÄT

Poikkeukselliset ja olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät käsitellään kertaluonteisina erinä, ja ne kohdistetaan toimin-

tasegmenteille. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36, Omaisuuserien arvonalentuminen -standardin mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset sekä rakennemuutoksista aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET

OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

Omaisuuserä tai toiminto luokitellaan myytävänä olevaksi, kun sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä.

Myytäväksi luokittelu edellyttää johdon sitoutumista myyntiä koskevaan suunnitelmaan sekä konsernin käynnistämää suunnitelman toteuttamiseen tähtäävää toimenpideohjelmaa. Omaisuuserän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossa ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytäväksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Myytäväksi luokitelluista omaisuuseristä ei tehdä poistoja luokittelun jälkeen.

Toiminto luokitellaan lopetetuksi, kun konserni on luopunut siitä tai se on luokiteltu myytävänä olevaksi ja se edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta. Lopetetun toiminnon tulos verojen jälkeen esitetään omana eränä konsernin tuloslaskelmassa.

TULOUTUSPERIAATE

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, annetuilla alennuksilla ja muilla myynnin oikaisuerillä. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle.

Konsernin toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat:

• D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet sovittuun määräpaikkaan. Myynnin toteutumishetki on toimitus ostajalle sovitussa määräpaikassa sovittuna aikana.

• C-lausekkeet, joiden mukaan myyjä järjestää ja maksaa kuljetuksen sovittuun määräpaikkaan sekä tietyt muut kulut. Konsernin vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen mukaisesti. Myynnin toteutumishetki on siten se, jona myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista varten.

• F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä. Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen ostajan rahdinkuljettajalle.

Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän tuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot kirjataan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Osinko tuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot kirjataan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 – TILINPÄÄTÖS 2015 35

TOIMITUS- JA KÄSITTELYKULUT

Tuotteiden toimituksesta ja käsittelystä syntyneet kulut kirjataan tuloslaskelmassa materiaaleihin ja palveluihin.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Kehitysmenot aktivoidaan, jos on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa taloudellista hyötyä ja menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut kehitysmenot poistetaan oletetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Metsä Boardilla ei ole aktivoitavia kehitysmenoja.

VIERAAN PÄÄOMAN MENOT

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sillä raportointikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kun kyseessä on merkittävä ja pitkäkestoinen aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen investointiprojekti, aktivoidaan hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot osaksi omaisuuserän hankintamenoa.

TULOVEROT

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tilikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti laajaan tuloslaskelmaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoarvoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, myytävissä olevien rahoitusvarojen sekä johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja liiketoimintojen hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista arvostuksista.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennalliset verosaamiset on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

LIIKEARVO

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liikearvosta

ei kirjata poistoja, vaan se testataan mahdollisen arvonalentumisen varalta vuosittain ja aina kun esiintyy jokin viite siitä, että arvo saattaa olla alentunut. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi tai kun se sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

TIETOKONEOHJELMAT

Merkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakentamismenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Poistoaika on enimmillään viisi vuotta. Aktivoitaviin välittömiin kuluihin sisältyvät ulkopuolisille maksetut konsultointi- ja asiantuntijapalkkiot, sovellusta varten hankitut ohjelmistolisenssit, henkilöstökulut siltä osin, kuin ne välittömästi ovat kohdistettavissa hankkeelle, sekä muut välittömät kustannukset. Tietokoneohjelmien ja -ohjelmistojen ylläpito- ja käyttömenot kirjataan kuluksi sillä raportointikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

PÄÄSTÖOIKEUDET

Konserni on saanut päästöoikeuksia Euroopan päästökauppajärjestelmän mukaisesti. Päästöoikeudet käsitellään aineettomina oikeuksina ja ne arvostetaan hankintamenoon. Koska hallituksilta saadut oikeudet on saatu vastikkeetta, niiden hankintameno on nolla. Päästöoikeudet käytetään voimassaolokaudella yhtäaikaisesti syntyvien hiilidioksidipäästöjen kanssa. Ylimääräiset päästöoikeudet myydään, ja niistä saatu tuotto kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Jos vastikkeetta saadut päästöoikeudet eivät riitä kattamaan toteutuneiden päästöjen määrää, konserni ostaa lisää oikeuksia markkinoilta. Ostetut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin oikeuksiin hankintahetken käypään arvoon.

Varaus päästöoikeuksien palauttamisvelvoitteen täyttämiseksi kirjataan raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon, jos

36 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1

vastikkeetta saadut ja ostetut päästöoikeudet eivät riitä kattamaan toteutuneiden päästöjen määrää.

MUUT

Patenttien, lisenssien ja tavaramerkkien, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, hankintameno aktivoidaan taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan tasapoistoin kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan 5–10 vuodessa.

Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa.

valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi tai kun se sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti, ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa. Myyntivoitto tai -tappio määritetään myyntihinnan ja jäljellä olevan hankintamenon erotuksena.

JULKISET AVUSTUKSET

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintamenoon sisällytetään menot, jotka välittömästi aiheutuvat aineellisen käyttöomaisuuserän hankinnasta. Itse valmistetun omaisuuserän hankintameno sisältää materiaalimenot, työsuhde-etuuksista aiheutuvat välittömät menot sekä muut välittömät menot, jotka johtuvat käyttöomaisuuserän saattamisesta valmiiksi sille aiottuun käyttötarkoitukseen. Ehdot täyttävän aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta välittömästi johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan osaksi omaisuuserän hankintamenoa. Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tällöin osan uusimiseen liittyvät menot aktivoidaan ja uusimisen yhteydessä mahdollinen jäljellä oleva kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin silloin, kun ne ovat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi.

Ympäristömenot aktivoidaan, jos ne liittyvät tuleviin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja ne tuottavat tulevaisuudessa taloudellista hyötyä.

Myöhemmin syntyvät menot, jotka johtuvat hyödykkeeseen tehtävistä lisäyksistä, sen osan korvaamisesta uudella tai hyödykkeen ylläpidosta, sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määriteltävissä. Huoltomenot, ts. korjaus- ja kunnossapitomenot, kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset ja rakennelmat	20–40 vuotta
Koneet ja kalusto
Voimalaitosten raskaat koneet	20–40 vuotta
Muut raskaat koneet	15–20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto	5–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5–20 vuotta

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

VUOKRASOPIMUKSET

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun omaisuuserän käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava leasingvuokravastuu kirjataan muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu hyödyke poistetaan hyödykkeen taloudellisen pitoajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen vuokra-aikana siten, että kullakin kaudella jäljellä olevalle velalle muodostuu samansuuruinen korkoprosentti.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Näistä suoritettavat vuokramaksut kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

RAHOITUSVAROIHIN KUULUMATTOMIEN

OMAISUUSERIEN ARVONALENTUMINEN

Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, esimerkiksi liikearvosta, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 – TILINPÄÄTÖS 2015 37

kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mitä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi niistä on alempi. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmällä (first in, first out) tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmällä vaihto-omaisuuden luonteesta riippuen.

Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot mukaan lukien välittömät kuljetus-, käsittely- ja muut menot. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä systemaattisesti kohdistetusta osuudesta valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella. Hankintameno ei sisällä vieraan pääoman menoja. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot.

MYYNTISAAMISET

Myyntisaamiset arvostetaan odotettuun nettorealisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä saatavien arvioiduilla arvonalentumisvarauksilla. Arvonalentumistestaus tehdään kaikista saamisista, jotka ovat konkurssimenettelyn piirissä tai yliaikaisia yli 180 päivän, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, että konserni ei tule saamaan suoritusta laskutetusta määrästä alkuperäisin ehdoin.

VARAUKSET

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttäminen edellyttää. Jos on odotettavissa, että velvoitteen täyttämiseksi joko kokonaan tai osittain saadaan korvaus kolmannelta

osapuolelta, saatava korvaus kirjataan taseeseen erillisenä saamisena, mutta vain jos korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

UUDELLEENJÄRJESTELYT

Uudelleenjärjestelyä koskeva varaus kirjataan sille tilikaudelle, jolloin konsernille syntyy laillinen tai tosiasiallinen velvoite maksusuoritukseen. Työsuhteen päättymiskorvaukset kirjataan, kun uudelleenjärjestelyistä on tehty yksityiskohtainen suunnitelma sekä annettu niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan, joko aloittamalla suunnitelman toimeenpano tai tiedottamalla suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa.

TAPPIOLLISET SOPIMUKSET

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

YMPÄRISTÖVELVOITTEET

Ympäristöolosuhteiden korjaamisesta syntyvät kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja, kirjataan kuluksi. Ympäristövastuut kirjataan nykyisten ympäristönsuojelulakien ja -säännösten mukaisesti, kun on todennäköistä, että on syntynyt velvoite ja sen määrä voidaan kohtuudella arvioida.

TYÖSUHDE-ETUUDET

ELÄKEVELVOITTEET

Konsernilla on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joihin kuuluu sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia eläkejärjestelyjä.

Maksupohjaisella järjestelyllä tarkoitetaan eläkejärjestelyä, jonka mukaan suoritetaan kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle ja konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallisia velvoitteita lisämaksujen suorittamiseen, jos rahastolla ei ole riittävästi varoja kaikkien nykyisen ja aiempien tilikausien työsuoritukseen perustuvien etuuksien maksamiseen kaikille työntekijöille. Muut kuin maksupohjaiset eläkejärjestelyt ovat etuuspohjaisia.

Etuuspohjaisessa järjestelyssä yleensä määritellään eläke-etuus, jonka työntekijä saa eläkkeelle jäädessään, ja etuuden määrä riippuu tavallisesti yhdestä tai useammasta tekijästä, mm. iästä, palvelusvuosista ja palkkatasosta.

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa. Lainat, joiden korkoa käytetään, on laskettu liikkeeseen samassa valuutassa kuin maksettavat etuudet ja erääntyvät suunnilleen samaan aikaan kuin vastaava eläkevelvoite.

Kokemusperusteisista tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot

38 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1

kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta oman pääoman hyvitykseksi tai veloitukseksi sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Aiempien kausien työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

MAKSETTAVAT OSINGOT

Yhtiön maksamat osingot kirjataan oman pääoman vähennykseksi sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat yhtiökokouksessa hyväksyneet osingon maksettavaksi.

VERTAILUTIEDOT

Vertailutiedot on tarvittaessa muutettu vastaamaan tilikaudella tehtyjä esitystapaan liittyviä muutoksia.

TULEVILLA TILIKAUSILLA SOVELLETTAVAKSI TULEVAT UUDET JA MUUTETUT STANDARDIT SEKÄ TULKINNAT

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEEN LIITTYVÄT ETUUDET

Työsuhteen päättymiseen liittyviä etuuksia maksetaan, kun konserni lopettaa henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisaikaa tai kun henkilö suostuu irtisanoutumaan vapaaehtoisesti näitä etuuksia vastaan. Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet tulevat kirjattaviksi aikaisempana seuraavista ajankohdista: (a) kun konserni ei enää voi perääntyä kyseisiä etuuksia koskevasta tarjouksestaan ja (b) kun se kirjaa menon IAS 37:n soveltamisalaan kuuluvasta uudelleenjärjestelystä, johon liittyy työsuhteen päättymiseen liittyvien etuuksien suorittaminen. Jos kyseessä on vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehty tarjous, työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet määritetään perustuen niiden henkilöiden lukumäärään, joiden odotetaan hyväksyvän tarjouksen. Etuudet, jotka erääntyvät maksettaviksi yli 12 kuukauden kuluttua raportointikauden päättymisestä, diskontataan nykyarvoon.

VOITTO-OSUUS- JA BONUSJÄRJESTELYT

Voitto-osuus- ja bonusjärjestelyistä kirjattava velka ja kulu perustuvat voitto-osuus- ja bonusjärjestelyjen ehtoihin. Velka kirjataan silloin, kun konsernilla on sopimukseen perustuva velvoite tai aiemman käytännön perusteella on syntynyt tosiasiallinen velvoite.

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjainen kannustinjärjestely, jossa maksut suoritetaan oman pääoman ehtoisina instrumentteina ja käteisvaroina. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä, ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Käteisvaroina myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöspäivänä, ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan ja velaksi taseeseen oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelman henkilöstökuluissa.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen raportointikauden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan mahdollisten liikkeeseen laskettujen oman pääoman instrumenttien laimennusvaikutuksella. Osakekohtaista tulosta laskettaessa tuloksena käytetään emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa raportointikauden tulosta. Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan erikseen jatkuvista ja lopetetuista toiminnoista.

Metsä Board ei ole vielä soveltanut seuraavia IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

• = Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa 31.12.2015.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 10:een Konsernitilinpäätös ja IAS 28:aan Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin - Sale or Contribution of Assets between an Investor and its Associate or Joint Venture* (voimaantulo lykätty määräämättömäksi ajaksi): Muutokset koskevat IFRS 10:n sekä IAS 28:n vaatimusten välistä ristiriitaa, joka liittyy sijoittajan ja sen osakkuus- tai yhteisyrityksen välisiin omaisuuserien myynteihin tai luovutuksiin. Voitto tai tappio kirjataan täysimääräisesti, kun transaktioon sisältyy liiketoimen hankinta, riippumatta siitä, onko se tytäryrityksessä vai ei. Voitto tai tappio kirjataan osittain, kun transaktioon sisältyy omaisuuseriä jotka eivät muodosta liiketoimintaa, vaikka nämä varat olisivat tytäryrityksessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt - Accounting for Acquisitions of Interests in Joint Operations (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on annettu uutta ohjeistusta IFRS 11:een siitä, miten kirjanpidossa käsitellään yhteisessä toiminnossa olevan osuuden hankintaa, kun yhteinen toiminto muodostaa liiketoiminnan. Tällöin on sovellettava liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma 2012–2014 (sovellettava 1.1.2016 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1 – TILINPÄÄTÖS 2015 39

Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kanta-asiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia.

Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen -standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Konserni selvittää standardin vaikutuksia.

Muilla uusilla tai muutetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39

40 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 1

2. Keskeiset tilinpäätöksen laatimisessa tehdyt kirjanpidolliset arviot ja laatimisperiaatteissa käytetty harkinta

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin. Odotusten uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Alla kuvataan alueet, joihin liittyy konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita sekä merkittävää harkintaa vaativat alueet.

ARVONALENTUMISTESTAUS

Konserni testaa vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liike arvon ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Muun pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistestauksia tehdään silloin, kun on viitteitä siitä, että omaisuuden arvo saattaa olla alentunut. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Vuonna 2015 konsernissa ei kirjattu arvonalentumisia perustuen arvonalentumistestauksiin.

MYYTÄVISSÄ OLEVIKSI RAHOITUSVAROIKSI LUOKITELTUJEN OMAN PÄÄOMAN EHTOISTEN SIJOITUSTEN ARVONALENTUMINEN

Se, milloin myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvo on alentunut, ratkaistaan IAS 39:n sisältämän ohjeistuksen mukaan. Tämä edellyttää merkittävän harkinnan käyttämistä mm. siinä, miten kauan ja minkä verran sijoituksen käypä arvo on ollut hankintamenoa pienempi. Lisäksi sijoituskohteen taloudellista tilaa sekä liiketoiminnan lähitulevaisuuden näkymiä, kuten toimialan ja sektorin tuloksellisuutta joudutaan arvioimaan sen toteamiseksi, onko arvonalentumisesta objektiivista näyttöä. Jos katsottaisiin, että käyvän arvon alentuminen hankintamenoa pienemmäksi on kokonaan tai osaksi merkittävää ja pitkittynyttä, konsernin vuoden 2015 tulokseen kirjattaisiin enintään 31 miljoonan euron suuruinen lisätappio laskennallisten verojen jälkeen myytävissä oleviin rahoitusvaroihin kuuluvien Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden poistamattomasta hankintamenosta konsernissa. Tämän lisäksi konsernin laajaa tulosta pienentäisi 133 miljoonan euron laskennallisten verojen jälkeinen oman pääoman käyvän arvon rahaston pieneneminen näistä osakkeista päättyneellä ja aikaisemmilla tilikausilla kirjattujen käyvän arvon positiivisten muutosten kumoamisen takia.

VAIHTO-OMAISUUS

KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUT RAHOITUSINSTRUMENTIT

Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Harkintaa käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin. Suurin käypään arvoon arvostettu erä, jolla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, on myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltu sijoitus Pohjolan Voiman osakkeisiin. Näiden hinta määritellään perustuen toteutuneisiin kauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen analysointiin. Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvo konsernin taseessa 31.12.2015 oli 206,0 miljoonaa euroa. Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvon arvioidaan pysyvän samana, jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko kasvaisi 10 prosenttia johdon arvioimasta korosta. Osakkeiden kirjanpitoarvon arvioidaan olevan 0,4 miljoonaa euroa pienempi, jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko pienenisi 10 prosenttia johdon arvioimasta korosta. Osakkeiden kirjanpitoarvon arvioidaan olevan 24,5 miljoonaa euroa suurempi tai 24,5 miljoonaa euroa pienempi, jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttia johdon arvioimista hintaennusteista.

Konserni tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihto-omaisuuden arvo olisi todellista suurempi, vaihto-omaisuuteen sisältyisi epäkurantteja eriä tai markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla. Metsä Boardilla oli taseessa 31.12.2015 vaihto-omaisuutta 299,3 miljoonan euron arvosta.

MYYNTISAAMISET

Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla ja palautuksista aiheutuneilla hyvityksillä. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Jos asiakkaiden taloudellinen tilanne heikentyy niin, että se vaikuttaa näiden maksukykyisyyteen, voidaan joutua kirjaamaan lisää arvonalentumistappioita tulevilla kausilla. Myyntisaamisten määrä Metsä Boardin taseessa 31.12.2015 oli 221,6 miljoonaa euroa ja myyntisaamisista kirjattiin tilikauden aikana uusia arvonalentumistappioita 0,1 miljoonaa euroa.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 2 – TILINPÄÄTÖS 2015 41

ELÄKEJÄRJESTELYT

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti erilaisia oletuksia käyttäen. Eläkkeistä aiheutuvia nettomenoja (tai tuloja) määritettäessä käytettäviin oletuksiin kuuluu myös diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon.

Asianmukainen diskonttokorko määritetään jokaisen vuoden lopussa. Kyseessä on korko, jota käytetään määritettäessä nykyarvoa eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttokorkoa määritettäessä otetaan huomioon valtion pitkien velkasitoumusten tai vastaavien instrumenttien korot. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osaltaan sen hetkisiin markkinaolosuhteisiin.

TULOVEROT

Tilikauden tulokseen perustuvien verojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan, tarvitaan johdon harkintaa. Konsernin taseeseen 31.12.2015 sisältyy vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista 0,1 miljoonaa euroa. Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Jos näihin liittyvä lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tuloon perustuviin verosaamisiin ja velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Varaukset määritetään aikaisemman kokemuksen perusteella. Työsuhteen päättymiskorvaukset kirjataan, kun uudelleenjärjestelyistä on tehty yksityiskohtainen suunnitelma, sekä annettu niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan, joko aloittamalla suunnitelman toimeenpano tai tiedottamalla suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta mutta toteutuvat menot voivat poiketa tehdystä arviosta. Varausten määrä Metsä Boardin taseessa 31.12.2015 oli 22,1 miljoonaa euroa.

OIKEUDELLISET VASTUUT

Johdon arviointia edellytetään parhaillaan käynnissä olevien oikeudenkäynteihin liittyvien varausten arvostamisessa ja kirjaamisessa. Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Oikeudenkäyntien vaikeasti ennakoitavasta luonteesta johtuen oikeudenkäynnin todellinen kustannus voi poiketa merkittävästi alkuperäisestä arviosta.

42 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 2

3. Segmentti-informaatio

Konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä. Konsernin johtoryhmä on määritellyt, että toimintasegmentit perustuvat niihin raportteihin, joita johtoryhmä käyttää strategisessa päätöksenteossa. Johtoryhmä seuraa liiketoimintaa liiketoiminnallisen jaon perusteella.

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto kertyy pääasiassa kartongin, paperin ja sellun myynnistä.

Metsä Board uudisti vuoden 2015 alusta alkaen johtamis- ja raportointirakenteensa varmistaakseen kartonkiliiketoiminnan kasvustrategiansa menestyksekkään toteutuksen. Yhtiön varsinainen liiketoiminta jakautuu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat myös yhtiön raportoitavat segmentit vuoden 2015 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen: Paperboard ja Non-core operations.

Segmentti-informaation laskennassa on käytetty samoja laadintaperiaatteita, jotka esitettiin konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu markkinahintaan. Kaikki segmenttien väliset myynnit ja muut liiketapahtumat eliminoidaan konsernin konsolidoinnin yhteydessä.

Segmenttien raportoitava tulos on liiketulos (tulos ennen rahoituseriä).

Toimintasegmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Tytäryritysten hankinnasta syntyneet liikearvot on allokoitu liiketoimintasegmenteille sen perusteella, kenen odotetaan hyötyvän tulevista synergiaeduista. Omien sellutehtaiden liiketulos, varat ja velat sekä Metsä Fibren osakkuustulos ja osakkuusyritysosakkeissa oleva osuus Metsä Fibrestä nettovaroista allokoidaan toimintasegmenteille niiden sellutehtailta ja Metsä Fibreltä ostaman sellun suhteessa. Aiemmin osana Muu toiminta -kokonaisuutta raportoitu Metsä Boardin Pohjolan Voima Oy -omistuksen sijoitettu pääoma on siirretty Paperboard-segmenttiin.

Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella sekä osakehankinnoista.

RAPORTOITAVAT SEGMENTIT

Paperboard Non-core operations

Muu toiminta

Konserni ei ole yhdistänyt toimintasegmenttejä yllä olevien raportoitavien segmenttien muodostamiseksi.

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat sekä investoinnit varojen sijainnin mukaan.

Paperboard -segmenttiin kuuluvat taivekartonki-, ensikuitulaineri-, tapettipaperi- sekä markkinaselluliiketoiminnat. Segmentin tuotteita myydään kotelopainajille, aaltopahvin valmistajille, jatkojalostajille, merkkituotteiden valmistajille ja tukkureille. Kevyet ja puhtaat ensikuidusta valmistetut kartongit soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi elintarvikkeiden, makeisten, savukkeiden, lääkkeiden ja kosmetiikan pakkaamiseen.

Non-core operations -segmentin alla raportoidaan Husumin tehtaan jäljellä oleva standardipaperiliiketoiminta, joka on suunniteltu loppumaan kokonaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Lisäksi segmentti sisältää Gohrsmühlen tehtaan valupäällystettyjen tuotteiden ja etikettipaperien liiketoiminnan vuoden 2015 toukokuuhun saakka.

Paperboard-segmenttiin kuuluvat Suomessa sijaitsevat Kyron, Simpeleen, Takon ja Äänekosken taivekartonkitehtaat, Ruotsin Husumin ja Suomen Kemin laineritehtaat sekä Husumissa vuoden 2016 alussa käynnistynyt taivekartonkitehdas. Segmenttiin luetaan myös Kyron tapettipohjapaperikone sekä Joutsenon ja Kaskisten kemihierretehtaat Suomessa. Non-core operations -segmentti sisältää Husumin tehtaan standardipaperia valmistavat osat Ruotsissa ja Saksan Gohrsmühlessa sijaitsevan erikoispaperitehtaan, jonka konserni myi toukokuussa 2015.

Muu toiminta sisältää pääkonttoritoiminnat, myyntikonttorit, konsernitasoiset IT-palvelut ja myynnin suojauksen sekä energian myyntiä sellutehtailta ja Metsä Boardin omistamien energia-alan yhtiöiden kautta.

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN
	2015		2014
Milj. euroa	ULKOINEN SISÄINEN YHTEENSÄ	ULKOINEN	SISÄINEN	YHTEENSÄ
Paperboard	1 611,6 0,0 1 611,6	1 444,2	0,0	1 444,2
Non-core operations	364,8 7,9 372,8	502,1	15,0	517,1
Muu toiminta	31,0 248,7 279,7	62,1	225,3	287,4
Sisäisen myynnin eliminointi	-256,6 -256,6		-240,3	-240,3
Yhteensä	2 007,5 2 007,5	2 008,4		2 008,4

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 3 – TILINPÄÄTÖS 2015 43

LIIKETULOS JA SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO SEGMENTEITTÄIN

LIIKETULOS JA SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO SEGMENTEITTÄIN
2015		2014
Sijoitetun			Sijoitetun
Ilman kerta- pääoman		Ilman kerta-	pääoman
Milj. euroa Liiketulos luonteisia eriä tuotto, %	Liiketulos	luonteisia eriä	tuotto, %
Paperboard 236,6 236,3 20,0	184,3	180,2	16,4
Non-core operations 3,0 -16,3 1,5	-57,4	-17,7	-19,5
Muu toiminta -40,6 -40,2	-10,4	-26,1
Yhteensä 199,0 179,9 12,5	116,5	136,5	7,7
Osuus osakkuusyrityksen tuloksista 0,1	0,3
Rahoituskulut, netto -32,0	-39,2
Tuloverot -29,8	-9,1
Tilikauden tulos 137,3	68,5

KERTALUONTEISET ERÄT LIIKETULOKSESSA VUONNA 2015

KERTALUONTEISET ERÄT LIIKETULOKSESSA VUONNA 2015
				Non-core						Muu
Milj. euroa		Paperboard		operations						toiminta		Yhteensä
Myyntivoitot, liiketoiminnan muissa tuotoissa				17,5								17,5
Henkilöstökulut										-0,3		-0,3
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset		0,3		-0,4								-0,1
Liiketoiminnan muut kulut				2,2						-0,2		2,0
Yhteensä		0,3		19,3						-0,5		19,2

Paperboard-segmentin tulos sisälsi 0,3 miljoonaa euroa Simpeleen vanhan paperikoneen myynnin yhteydessä tehtyjä poistojen palautuksia.

Non-core operations -segmentissä kirjattiin 17,5 miljoonan euron myytivoitto Saksassa sijaitsevan Gohrsmühlen tehtaan myynnistä ja 2,6 miljoonan euron suuruinen kertaluonteinen tulo Ranskan Alizayn

tehtaan sulkemista varten tehtyjen varausten purkamisesta. Lisäksi kirjattiin -0,4 miljoonan euron arvonalennus suljettavaan myyntiyhtiöön liittyneestä liikearvosta.

Muun toiminnan kertaluonteiset erät koostuvat lähinnä Englannin myyntiyhtiön uudelleenjärjestelykuluista.

KERTALUONTEISET ERÄT LIIKETULOKSESSA VUONNA 2014

KERTALUONTEISET ERÄT LIIKETULOKSESSA VUONNA 2014
				Non-core						Muu
Milj. euroa		Paperboard		operations						toiminta		Yhteensä
Myyntivoitot, liiketoiminnan muissa tuotoissa										32,1		32,1
Henkilöstökulut		-0,2		-9,2						-0,3		-9,7
Osuus osakkuusyritysten tuloksista		4,0		0,0								4,0
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset		0,3		-26,1								-25,8
Liiketoiminnan muut kulut				-4,4						-16,1		-20,5
Yhteensä		4,1		-39,7						15,7		-19,9

Paperboard-segmentissä kirjattiin -0,2 miljoonaa euroa kertaluonteisia henkilöstökuluja liittyen Kiinan paperimyyntitoimintojen uudelleenjärjestelyyn. Metsä Fibren myymien Pohjolan Voiman osakkeiden myyntivoitto 4,0 miljoonaa kohdistui käytännössä kokonaan Paperboard-segmentille. Lisäksi kirjattiin 0,3 miljoonaa euroa arvonalennusten peruutuksia Simpeleen vanhan alaskirjatun paperikoneen myynnistä.

Non-core operations -segmentissä kirjattiin -13,4 miljoonaa euroa (henkilöstökuluja -9,2 ja muita kuluja -4,2) varauksia Husumin tehtaan

uudelleenjärjestelyyn liittyen Ruotsissa. Arvonalentumistestauksen perusteella Metsä Board Zandersissa kirjattiin -26,1 miljoonaa euroa arvonalentumisia Gohrsmühlen tehtaan heikon kannattavuuden vuoksi.

Muussa toiminnassa kirjattiin 32,1 miljoonaa euroa kiinteistöjen myyntivoittoa Suomessa sekä -19,6 miljoonan euron vahingonkorvaus UPM-Kymmenelle (-17,4 liiketuloksessa ja -2,2 rahoituserissä) liittyen Metsä Fibren Oy:n osakekauppaan vuonna 2012 sekä 1,1 miljoonaa euroa vuokrakuluvarauksen peruutuksia.

44 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 3

VARAT, VELAT JA LIIKEARVO SEGMENTEITTÄIN

VARAT, VELAT JA LIIKEARVO SEGMENTEITTÄIN
	Varat	Velat	Liikearvo
Milj. euroa	2015	2014 2015	2014 2015	2014
Paperboard	1 574,4	1 397,7 327,1	273,0 12,1	12,1
Non-core operations	246,8	403,4 65,1	190,6	0,4
Muu toiminta	144,1	150,9 124,0	151,1 0,2	0,2
Eliminointi	-75,2	-77,9 -75,2	-77,9
Kohdistamattomat	330,0	274,7 750,1	770,6
Yhteensä	2 220,1	2 148,8 1 191,2	1 307,4 12,4	12,7

INVESTOINNIT, POISTOT JA ARVONALENTUMISET SEGMENTEITTÄIN

Arvonalentumiset ja niiden
Investoinnit Poistot peruutukset
Milj. euroa 2015 2014 2015 2014 2015	2014
Paperboard 163,5 32,9 63,3 62,8 -0,3	-0,3
Non-core operations 9,7 9,9 37,0 34,1 0,4	26,1
Muu toiminta 3,3 1,4 3,1 2,9
Konserni yhteensä 176,5 44,2 103,4 99,8 0,1	25,8

Segmentin varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyrityksiin, vaihtoomaisuuden ja myyntisaamiset sekä siirtosaamiset (pl. korot ja verot). Segmentin velat sisältävät korottomat velat (pl. korot ja verot). Segmentin sijoitettu pääoma on segmentin varat vähennettynä segmentin veloilla.

Sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskentakaava on: Segmentit: liiketulos/ sijoitettu pääoma (keskimäärin)100. Konserni: tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista + korkokulut, nettokurssierot ja muut rahoituskulut / taseen loppusumma ./. korottomat velat (keskimäärin)100.

Seuraavassa on esitetty maantieteellisiä alueita koskevat tiedot liikevaihdosta, varoista sekä investoinneista.

MAANTIETEELLISET ALUEET

MAANTIETEELLISET ALUEET
	Liikevaihto asiakkaan	Pitkäaikaiset
	sijainnin mukaan	varat maittain	Investoinnit
Milj. euroa	2015	2014 2015	2014 2015	2014
Saksa	258,1	220,2 3,3	9,0 0,4	0,9
Suomi	173,6	203,2 938,5	952,4 24,4	28,3
Iso-Britannia	194,5	175,6 8,8	4,4
Italia	131,0	130,9 0,0	0,0
Ruotsi	116,2	110,1 371,8	266,3 151,6	14,9
Ranska	98,0	109,1 0,0	0,0
Venäjä	89,4	82,9 0,0	0,0
Puola	64,6	76,6 0,0	0,0
Espanja	60,5	56,9 0,0	0,0
Hollanti	34,1	54,7 0,0	0,0
Belgia	36,0	39,7 0,2	0,0	0,0
Itävalta	48,9	34,3 0,0	0,0
Sveitsi	14,7	17,8 0,0	0,0
Muu Eurooppa	121,3	145,7 0,4	0,5	0,0
Pohjois-Amerikka	256,0	202,1 0,3	0,2 0,1	0,1
Aasia	207,3	232,6 0,1	0,3	0,0
Muu maailma	103,3	116,0 0,0	0,0
Yhteensä	2 007,5 2 008,4 1 323,4		1 233,1 176,5	44,2

Pitkäaikaiset varat sisältävät muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit ja laskennalliset verosaamiset.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 3 – TILINPÄÄTÖS 2015 45

HENKILÖSTÖ VUODEN LOPUSSA

==> picture [258 x 106] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Sijainnin mukaisesti|2015|2014|
|Suomi|1 494|1 469|
|Ruotsi|810|866|
|Saksa|61|540|
|Belgia|49|49|
|Yhdysvallat|37|29|
|Kiina|33|42|
|Muut maat|117|116|
|Yhteensä|2 601|3 111|

----- End of picture text -----

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN

==> picture [258 x 58] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Toimintasegmenteittäin|2015|2014|
|Paperboard|1 430|1 474|
|Non-core operations|798|1 161|
|Muu toiminta|623|565|
|Yhteensä|2 851|3 200|

----- End of picture text -----

Konsernin myyntituotot yhdeltä asiakkaalta olivat noin 261 (281) miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 13 prosenttia (14) koko konsernin liikevaihdosta. Jokaisen segmentin liikevaihtoon sisältyy tuottoja kyseiseltä asiakkaalta.

4. Myydyt ja lopetetut toiminnot sekä myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät

Konsernilla ei ollut yrityshankintoja vuonna 2015 eikä 2014. Toukokuussa 2015 Metsä Board myi 100 prosentin omistusosuutensa Gohrsmühlen tehtaan omistaneesta Metsä Board Zanders GmbH:sta saksalaisen mutares AG:n kokonaan omistamalle yhtiölle ja sen kumppaniyhtiölle. Myydyn yhtiön myyntihetken rahavarat olivat 35,8 miljoonaa euroa sisältäen rahavaroihin rinnastettavat välittömästi nostettavissa olevat talletukset. Kaupan kassavirtavaikutus oli -38,2 miljoonaa euroa, ja siitä kirjattiin 17,5 miljoonan euron kertaluonteinen myyntivoitto.

MYYDYT OMAISUUSERÄT, METSÄ BOARD ZANDERS GMBH

==> picture [258 x 382] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

|||
|---|---|
|Milj. euroa|2015|
|Muut aineettomat hyödykkeet|0,0|
|Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet|5,5|
|Laskennalliset verosaamiset|10,9|
|Vaihto-omaisuus|30,7|
|Myyntisaamiset ja muut saamiset, korollinen|0,3|
|Myyntisaamiset ja muut saamiset, koroton|16,5|
|Rahavarat|35,8|
|Varat yhteensä|99,7|
|Määräysvallattomien omistajien osuus|0,0|
|Eläkevelvoitteet|93,6|
|Varaukset|2,1|
|Rahoitusvelat, lyhytaikainen|0,0|
|Ostovelat ja muut velat|23,8|
|Velat yhteensä|119,5|
|Nettovarat|-19,8|
|Maksetut asiantuntijakulut|1,2|
|Yhteensä|-18,6|
|Vastike yhteensä|-1,1|
|Myyntivoitto ennen veroja|17,5|
|Tuloverot|0,0|
|Myyntivoitto verojen jälkeen|17,5|
|Myyntivoitto|17,5|
|Rahana saatu kauppahinta|-1,1|
|Maksetut asiantuntijakulut|-1,2|
|Luovutetun tytäryhtiön rahavarat|-35,8|
|Rahavirtavaikutus|-38,2|

----- End of picture text -----

MÄÄRÄYSVALLATTOMIEN OMISTAJIEN OSUUDEN LUOVUTUS

Metsä Board Zanders GmbH omisti 90 prosenttia BGE Eisenbahn Güterverkehr GmbH:n osakekannasta. Osana toukokuussa 2015 tehtyä yrityskauppaa konsernin määräysvallattomien omistajien osuus pieneni 0,03 miljoonaa euroa.

46 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 4

5. Liiketoiminnan muut tuotot

==> picture [258 x 94] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Milj. euroa|2015|2014|
|Myyntivoitot|23,8|36,5|
|Vuokratuotot|1,2|1,4|
|Palveluiden myynti|8,0|8,4|
|Julkiset avustukset ja korvaukset|3,8|6,4|
|Romun ja jätteen myynti|2,1|4,3|
|Muut|8,8|12,6|
|Yhteensä|47,7|69,6|

----- End of picture text -----

Vuoden 2015 myyntivoitoista 17,5 miljoonaa euroa muodostui Metsä Board Zanders GmbH:n osakkeiden myynnistä mutares AG:n omistamalle yhtiölle ja sen kumppaniyhtiölle toukokuussa 2015, 3,4 miljoonaa euroa kiinteistömyynneistä lähinnä Suomessa ja 1,9 miljoonaa euroa Metsä Board Sverigen sähkösertifikaateista. Loput luovutusvoitot 1,0 miljoonaa syntyivät lähinnä käyttöomaisuusosakkeiden myynnistä.

Merkittävimmät myyntivoitot vuonna 2014 olivat 33,8 miljoonaa euroa kiinteistöjen myynnistä Suomessa ja Metsä Board Sverigen myymät sähkösertifikaatit 2,6 miljoonaa euroa.

Julkiset avustukset liittyvät koulutus-, terveydenhoito- ja tutkimuskulujen korvauksiin, energiatukeen sekä EU:n päästökauppaohjelman mukaisiin hiilidioksidipäästölupiin.

6. Liiketoiminnan kulut

==> picture [258 x 343] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Milj. euroa|2015|2014|
|Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden|
|varastojen muutos|-15,1|10,3|
|MATERIAALIT JA PALVELUT|
|Aineet, tarvikkeet ja tavarat|
|Ostot tilikauden aikana|1 110,0|1 152,6|
|Varastojen muutos|-2,8|-1,3|
|Ulkopuoliset palvelut|
|Jakelukustannukset|246,5|238,5|
|Muut ulkopuoliset palvelut|54,3|59,6|
|1 408,0|1 449,4|
|HENKILÖSTÖKULUT|
|Palkat ja palkkiot|151,7|164,2|
|Osakeperusteiset maksut (liite 30)|2,9|1,9|
|Henkilösivukulut|
|Eläkekulut|
|Etuuspohjaiset järjestelyt|0,9|1,0|
|Maksupohjaiset järjestelyt|22,8|21,0|
|Muut henkilösivukulut|56,2|64,5|
|79,9|86,5|
|Henkilöstökulut yhteensä|234,5|252,6|
|LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT|
|Vuokra- ja muut kiinteistökulut|11,6|11,8|
|Palvelujen ostot|73,3|79,5|
|Pitkäaikaisten varojen luovutustappiot|0,1|0,3|
|Muut liiketoiminnan kulut|71,4|96,3|
|Yhteensä|156,4|187,9|

----- End of picture text -----

Ulkopuoliset palvelut sisältävät tuotantoon liittyviä palveluja ja myytyjen tuotteiden jakelukustannuksia. Muut liiketoiminnan kulut sisältävät mm. palveluja, energia- ja kiinteistökuluja sekä hallintoon liittyviä kuluja.

Tiedot osakeperusteisista maksuista esitetään liitetietojen kohdassa 30 ja tiedot johtoon kuuluville avainhenkilöille maksetuista kompensaatioista esitetään liitetietojen kohdassa 31.

Muita liiketoiminnan kuluja pienensi vuonna 2015 yhteensä 2,6 miljoonan euron suljettuun Ranskan Alizayn tehtaaseen liittyvien varausten ja siirtyvien erien purkaminen.

Vuoden 2014 liiketoiminnan muut kulut sisälsivät 17,4 miljoonaa euroa välimiesoikeuden 11.2.2014 antaman päätöksen mukaisia vahingonkorvauksia UPM-Kymmenelle.

Vuoden 2014 henkilöstökuluja kasvatti 9,2 miljoonalla eurolla Metsä Board Sverige AB:n tekemä uudelleenjärjestelyvaraus, joka lisäsi myös liiketoiminnan muita kuluja yhteensä 4,2 miljoonalla eurolla.

Tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2015 olivat 6,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 yhteensä 6,0 miljoonaa euroa.

TILINTARKASTUSPALKKIOT

Konsernin riippumattomana tilintarkastajana toimi vuonna 2015 KPMG Oy. Tilintarkastuspalkkiot liittyvät vuositilinpäätösten tilintarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin palveluihin paikallisten vaatimusten mukaisesti. Palkkiot veropalveluista liittyvät veroneuvontaan ja -suunnitteluun.

PÄÄTILINTARKASTAJAN PALKKIOT JA PALVELUT

==> picture [258 x 59] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Milj. euroa|2015|2014|
|Tilintarkastuspalkkiot|0,4|0,5|
|Palkkiot veropalveluista|0,0|0,0|
|Muut palkkiot|0,0|0,0|
|Yhteensä|0,4|0,0|

----- End of picture text -----

Vuonna 2015 palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin KPMG:lle olivat 0,05 miljoonaa euroa. Vuonna 2014 palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille olivat 0,05 miljoonaa euroa.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 5–6 – TILINPÄÄTÖS 2015 47

7. Poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa	2015	2014
POISTOT
Muut aineettomat hyödykkeet	3,7	3,3
Rakennukset ja rakennelmat	8,4	8,5
Koneet ja kalusto	90,0	86,3
Muut aineelliset hyödykkeet	1,3	1,7
Yhteensä ARVONALENTUMISET JA ARVONALENTUMISTEN PERUUTUKSET	103,4	99,8
Liikearvo	0,4
Muut aineettomat hyödykkeet		1,3
Maa-alueet		3,1
Rakennukset ja rakennelmat		1,4
Koneet ja kalusto	-0,3	18,2
Muut aineelliset hyödykkeet		1,8
Yhteensä	0,1	25,8
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	103,5	125,6

ARVONALENTUMISET JA ARVONALENTUMISTEN PERUUTUKSET KULUVASTA KÄYTTÖOMAISUUDESTA SEGMENTEITTÄIN

KULUVASTA KÄYTTÖOMAISUUDESTA SEGMENTEITTÄIN
Paperboard	-0,3	-0,3
Non-core operations	0,4	26,1
Yhteensä	0,1	25,8

Tilikauden arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset sisältävät 0,4 miljoonan euron suljettavaan myyntiyhtiöön liittyvän liikearvon alaskirjauksen Non-core operations -segmentissä. Arvonalentumisen peruutuksena kirjattiin 0,3 miljoonaa euroa Paperboard-segmentissä liittyen vanhan paperikoneen myyntiin.

Vuoden 2014 arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset sisälsivät arvonalentumistestauksen perusteella 26,1 miljoonaa euroa arvonalentumisia Non-core operations -segmentissä Metsä Board Zandersin heikon kannattavuuden vuoksi. Simpeleen vanhan paperikoneen myynnin johdosta peruttiin 0,3 miljoonaa euroa arvonalennusta Paperboard-segmentissä.

OMAISUUSERIEN ARVONALENTUMINEN

Metsä Board suorittaa täyden arvonalentumistestauksen vähintään kerran vuodessa, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30.9. tilanteeseen. Lisäksi vuosineljänneksittäin tehdään herkkyysanalyysi. Mikäli herkkyys analyysi antaa viitteitä arvon alentumisesta, käynnistetään täysi testaus. Tarkastusvaliokunta käsittelee herkkyysanalyysin tai arvonalentumistestauksen tulokset vuosineljänneksittäin.

TESTAUSPERIAATTEET

Omaisuuserien tai ns. rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta. Rahavirtaa tuottava yksikkö on toiminnallinen segmentti tai sitä pienempi yksikkö, jolle on määritettävissä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Vuoden 2015 testauksessa käytetyt rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat Taivekartonki, Laineri, Kyro Paper ja Markkinasellu.

Vuoden 2014 testauksessa käytetyt rahavirtaa tuottavat yksiköt olivat Taivekartonki, Kemi, Kyro Paper, Husum paperi ja laineri, Zanders sekä Markkinasellu. Muutokset rahavirtaa tuottavissa yksiköissä johtuvat Metsä Boardin suunnitelmasta lopettaa Husumin paperituotanto ja keskittyä kartonkiliiketoimintoihin. Rahavirtaa tuottava yksikkö Taivekartonki sisältää Suomen taivekartonkitehtaat sekä Husumiin rakennetun uuden taivekartonkilinjan. Rahavirtaa tuottava yksikkö Laineri sisältää Kemin ja Husumin laineriliiketoiminnat. Rahavirtaa tuottava yksikkö Zanders myytiin toukokuussa 2015.

Mikäli on viitteitä jonkin omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumisesta tai jos yksikön kirjanpitoarvoon sisältyy tai on kohdistettu liikearvoa, arvioidaan kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön vastaisiin rahavirtoihin perustuva käyttöarvo tai sen nettomyyntihinta. Vuoden 2015 testauksessa määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta käyttöarvoon. Testattavien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat viiden vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin.

Keskeiset testausoletukset ovat Metsä Boardin johdon arvioita ja markkinoilta saatuja ennusteita. Ennusteisiin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat paperi- tai kartonkituotteiden keskihinnan kehitys, toimitusmäärät, valuuttakurssit ja kapasiteetin käyttöaste, keskeisten raakaaineiden kuten puun, sellun, kemikaalien ja energian kustannuskehitys, henkilöstö- ja muiden kiinteiden kustannusten kehitys sekä rahavirtojen diskonttokorko. Olennaisimmat ennusteisiin vaikuttavat tekijät ovat samat kuin vuonna 2014.

Metsä Boardin osuus Metsä Fibren kerrytettävissä olevasta rahavirrasta, kirjanpitoarvosta ja ”Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä” sisältämästä liikearvosta (45,2 miljoonaa euroa) allokoidaan rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden selluostojen suhteessa.

Tilanteesta 30.9.2015 sekä aikaisemmin tehdyissä liikearvojen arvonalentumistestauksissa on viiden vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 2 prosenttia. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien (hinnat, volyymit, muuttuvat kustannukset) lähtöarvona on käytetty viiden vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa sekä kiinteille kustannuksille ennustekauden viidennen vuoden arvoa.

48 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 7

8. Rahoitustuotot ja -kulut

Rahavirtojen diskonttotekijänä on käytetty Metsä Boardin oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Pääoman keskimääräistä kustannusta laskettaessa on vieraan pääoman kustannuksessa huomioitu markkinoiden näkemys Metsä Boardin luottoriskipreemiosta. Sekä vastaiset rahavirrat että diskonttauskorko on laskettu verojen jälkeen, jolloin syntyvät diskontatut rahavirrat sekä käyttöarvot ovat IAS 36 mukaisesti ennen veroja. Tilanteesta 30.9.2015 tehtyjen testauksien WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 5,09 prosenttia (2014: 5,14 %) ja Metsä Fibren osalta 5,31 prosenttia (4,88 %). Johdon arvion mukaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevia rahavirtoja koskevat riskitekijät eivät poikkea olennaisesti toisistaan.

Liikearvon testaustuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (V) rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon (B) seuraavalla asteikolla:

Suhde

	Suhde
V		<	B
V	0–5 %	>	B
V	5–10 %	>	B
V	10–15 %	>	B
V	15–20 %	>	B
V	20–50 %	>	B
V	50 %	>	B

Metsä Board -konsernin merkittävimmät rahavirtaa tuottavat yksiköt, niihin kohdistetut liikearvot 30.9.2015 sekä testauksen tulos tilanteesta 30.9.2015:

Milj. euroa	2015	2014
KURSSIEROT
Kaupalliset erät	7,2	19,6
Suojaus/ei suojauslaskentaa	-10,4	-16,6
Muut	-0,2	-0,3
Kurssierot yhteensä	-3,4	2,7
MUUT RAHOITUSTUOTOT
Korkotuotot sijoituksista ja muista korollisista saamisista	1,0	1,4
Osinkotuotot	0,1	0,2
Muut rahoitustuotot yhteensä	1,1	1,6
RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN ARVOSTUS
Rahoitusvarojen arvonmuutosten voitot ja tappiot	-2,2
Johdannaisvoitot ja -tappiot (ei suojauslaskentaa)		-0,8
Johdannaisvoitot ja -tappiot käyvän arvon suojauksista	-1,0	0,7
Käyvän arvon oikaisut käyvän arvon suojauksen kohteesta	0,9	-0,1
Arvostus yhteensä	-2,3	-0,2
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista
rahoitusveloista	-26,1	-41,4
Muut rahoituskulut	-1,3	-1,8
Korko- ja muut rahoituskulut	-27,4	-43,2
Korko- ja muut rahoituskulut ja rahoitusvarojen ja -velkojen
arvostus yhteensä	-29,7	-43,5

Rahoitusvarojen arvonmuutokset sisältävät 2,2 miljoonan euron alaskirjauksen Pohjolan Voima Oy:lle OL4-hanketta varten myönnetystä osakaslainasta.

Vuoden 2014 korkokulut sisältävät 2,2 miljoonaa euroa välimiesoikeuden 11.2.2014 antaman päätöksen mukaisia korkoja UPM-Kymmenelle.

30.9.2015:
	Liikearvo	Testaustulos
Taivekartonki1)	24,8	yli 50 %
Laineri1)	22,9	yli 50 %
Kyro Paper1)	1,1	yli 50 %
Markkinasellu1)	8,8	yli 50 %
Konserni yhteensä	57,6

1) Liikearvo sisältää Metsä Fibren omistusosuuden liikearvon (45,2 miljoonaa euroa), joka konsernitaseessa sisältyy kohtaan ”Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä”.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 8 – TILINPÄÄTÖS 2015 49

9. Tuloverot

Milj. euroa	2015	2014
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	14,4	7,6
Edellisten tilikausien verot	9,6	0,2
Laskennalliset verot	5,7	1,2
Muut verot	0,1	0,1
Yhteensä	29,8	9,1

TULOSLASKELMAN VEROJEN TÄSMÄYTYS PAIKALLISIIN VEROKANTOIHIN

Tulos ennen veroja 167,1	77,6
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 20,0 % 33,4	15,5
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat -4,4	-5,0
Verovapaat tulot -3,9	0,0
Vähennyskelvottomat kulut 4,5	0,4
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö 0,0	-0,3
Aiemmin kirjattujen laskennallisten verojen oikaisu -0,4	0,0
Tytäryritysten tappiot, joista ei kirjattu laskennallista verosaamista 3,2	7,0
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta -12,3	-8,8
Edellisten tilikausien verot 9,6	0,2
Muut verot 0,1	0,1
Verot konsernin tuloslaskelmassa 29,8	9,1
Efektiivinen verokanta, % 17,8	11,7

Verohallinto otti syksyllä 2015 kielteisen kannan liittyen tiettyjen tappioiden hyväksi lukemiseen Metsä Board Oyj:n vuoden 2014 verotuksessa. Yhtiö kirjasi vuoden 2015 tuloveroihin edellisille tilikausille kohdistuneen veron 9,5 miljoonaa euroa. Metsä Boardin näkemyksen mukaan tappiot ovat vähennyskelpoisia, ja yhtiö hakee muutosta verohallinnon ratkaisuun.

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT	MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT	MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT				2015
		Ennen		Vero-		Verojen
Milj. euroa		veroja		vaikutus		jälkeen
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät		6,3		-2,7		3,6
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset		-2,9		0,9		-2,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat		-23,0		4,6		-18,4
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista
laajan tuloksen eristä		0,1		0,0		0,1
Muuntoerot		7,0		0,0		7,0
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista
laajan tuloksen eristä, muuntoerot		0,2		0,0		0,2
Yhteensä		-18,6		5,5		-13,1

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT	MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT	MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT				2014
		Ennen		Vero-		Verojen
Milj. euroa		veroja		vaikutus		jälkeen
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleen
määrittämisestä johtuvat erät		-26,3		7,7		-18,6
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset		-11,2		2,3		-8,9
Myytävissä olevat rahoitusvarat		-0,6		0,1		-0,5
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista
laajan tuloksen eristä		-0,5		0,0		-0,5
Muuntoerot		-15,1		0,0		-15,1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista
laajan tuloksen eristä, muuntoerot		-3,9		0,0		-3,9
Yhteensä		-31,3		2,4		-28,9

10. Tulos/osake

	2015	2014
EMOYRITYKSEN OSAKKEENOMISTAJILLE KUULUVA
TILIKAUDEN TULOS, MILJ. EUROA	137,3	68,5
Keskimääräinen osakeantikorjattu
osakemäärä, 1 000 kpl	349 504	338 216
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton ja laimennettu, euroa	0,39	0,20

Vuoden 2014 osakekohtainen tulos on osakeantioikaistu. Osakeantikerroin oli 1,030627.

50 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 9–10

11. Aineettomat hyödykkeet

Muut aineettomat	Keskeneräiset
Milj. euroa Liikearvo hyödykkeet	hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015 12,7 172,4	0,1 185,2
Muuntoerot 0,3	0,3
Lisäykset 1,7	0,0 1,7
Vähennykset -21,0	0,0 -21,0
Siirrot erien välillä 0,7	-0,1 0,6
Hankintameno 31.12.2015 12,7 154,1 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015 -157,4	0,0 166,8 -157,4
Muuntoerot -0,2	-0,2
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 20,9	20,9
Tilikauden poistot -3,7	-3,7
Arvonalentumiset -0,4	-0,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015 -0,4 -140,4 Kirjanpitoarvo 1.1.2015 12,7 15,0	-140,8 0,1 27,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2015 12,4 13,7	0,0 26,1

Muut aineettomat	Keskeneräiset
Milj. euroa Liikearvo hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014 12,7 169,8	8,1	190,6
Muuntoerot -0,9	0,0	-0,9
Lisäykset 8,8	0,0	8,8
Vähennykset -11,7	-1,6	-13,3
Siirrot erien välillä 6,4	-6,4	0,0
Hankintameno 31.12.2014 12,7 172,4	0,1	185,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014 -155,3		-155,3
Muuntoerot 0,6		0,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1,9		1,9
Tilikauden poistot -3,3		-3,3
Arvonalentumiset -1,3		-1,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014 -157,4		-157,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2014 12,7 14,5	8,1	35,3
Kirjanpitoarvo 31.12.2014 12,7 15,0	0,1	27,8

Tilikauden arvonalennus sisältää 0,4 miljoonan euron suljettavaan myyntiyhtiöön liittyvän liikearvon alaskirjauksen. Edellisen tilikauden 2014 arvonalentumiset sisältävät 1,3 miljoonaa euroa arvonalentumisia Non-core operations -segmentissä Metsä Board Zandersin heikon kannattavuuden seurauksena. Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät mm. tietokoneohjelmia, patentteja ja lisenssejä. Kehitysmenoja ei ole aktivoitu Metsä Board -konsernissa.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 11 – TILINPÄÄTÖS 2015 51

12. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut aineelliset	Keskeneräiset
Milj. euroa	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	23,6	667,0	3 180,8	80,8	15,4 3 967,6
Muuntoerot	0,0	2,8	24,1	0,6	2,6 30,1
Lisäykset	0,0	0,6	22,7	0,0	151,1 174,4
Vähennykset	-10,1	-247,6	-779,6	-42,6	-1,4 -1 081,3
Siirrot erien välillä		0,1	8,3	0,0	-9,1 -0,7
Hankintameno 31.12.2015	13,5	422,9	2 456,3	38,3	158,6 3 090,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2015	-5,3	-524,4	-2 628,6	-71,6	-3 229,9
Muuntoerot	0,0	-2,3	-19,8	-0,5	-22,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	4,8	247,6	779,1	42,6	1 074,1
Tilikauden poistot		-8,4	-90,0	-1,3	-99,7
Arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset			0,3		0,3
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2015	-0,5	-287,5	-1 959,0	-30,8	-2 277,8
Kirjanpitoarvo 1.1.2015	18,3	142,6	552,2	9,2	15,4 737,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	13,0	135,4	497,3	8,0	158,6 812,3

	Maa- ja	Rakennukset	Koneet ja	Muut aineelliset	Keskeneräiset
Milj. euroa	vesialueet	ja rakennelmat	kalusto	hyödykkeet	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2014	24,8	672,2	3 322,2	80,1	18,3	4 117,6
Muuntoerot	-0,1	-7,9	-69,0	-1,7	-0,3	-79,0
Lisäykset	0,2	1,0	14,8	0,4	14,5	30,9
Vähennykset	-1,4	-0,3	-95,4	0,0	-4,8	-101,9
Siirrot erien välillä	0,1	2,0	8,2	2,0	-12,3	0,0
Hankintameno 31.12.2014	23,6	667,0	3 180,8	80,8	15,4	3 967,6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2014	-2,2	-521,1	-2 691,0	-69,5		-3 283,8
Muuntoerot	0,0	6,6	55,0	1,4		63,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		0,0	111,9			111,9
Tilikauden poistot		-8,5	-86,3	-1,7		-96,5
Arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset	-3,1	-1,4	-18,2	-1,8		-24,5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2014	-5,3	-524,4	-2 628,8	-71,6		-3 229,9
Kirjanpitoarvo 1.1.2014	22,6	151,1	631,2	10,6	18,3	833,8
Kirjanpitoarvo 31.12.2014	18,3	142,6	552,2	9,2	15,4	737,7

Tilikauden aikaiset käyttöomaisuusvähennykset sisältävät toukokuussa 2015 myydyn Metsä Board Zandersin käyttöomaisuuserien vähennykset. Arvonalennusten peruutus sisältää 0,3 miljoonan euron tasearvon palautuksen käytettynä myydystä paperikoneesta Paperboard-segmentissä.

Vuoden 2014 arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset sisältävät arvonalentumistestauksen perusteella 24,8 miljoonaa euroa arvonalentumista Non-core operations -segmentissä Metsä Board Zandersin heikon kannattavuuden vuoksi. Simpeleen vanhan paperiko-

neen myynnin johdosta peruttiin 0,3 miljoonaa euroa arvonalennusta Paperboard-segmentissä.

Rahalaitoslainojen, eläkelainojen ja muiden velkojen vakuutena on kiinteistöjä ja irtaimistoa 232,8 miljoonan euron arvosta (232,8). Vastuusitoumuksista esitetään tarkemmat tiedot liitetietojen kohdassa 30.

Vieraan pääoman menoja aktivoitiin vuonna 2015 yhteensä 1,8 miljoonaa euroa (vuonna 2014 ei aktivoitu vieraan pääoman menoja). Aktivoitujen vieraan pääoman menojen määrittämisessä käytetty rahoitusmenokerroin oli 3,85 prosenttia.

52 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 12

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä 31.12.2015 seuraavasti:

				Koneet ja
Milj. euroa		Rakennukset		kalusto	Yhteensä
Hankintameno		0,8		44,7	45,5
Kumulatiiviset poistot		-0,1		-34,3	-34,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2015		0,7		10,7	11,4
Kirjanpitoarvo 31.12.2015		0,7		10,4	11,1

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä 31.12.2014 seuraavasti:

				Koneet ja
Milj. euroa		Rakennukset		kalusto	Yhteensä
Hankintameno		0,8		42,5	43,3
Kumulatiiviset poistot		-0,1		-31,8	-31,9
Kirjanpitoarvo 1.1.2014		0,8		10,9	11,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2014		0,7		10,7	11,4

Aineellisen käyttöomaisuuden lisäyksiin sisältyy 0,1 miljoonaa euroa (2014: 0,4) rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 12 – TILINPÄÄTÖS 2015 53

1. Konsernin rakenne

METSÄ BOARDIN TÄRKEIMMÄT TYTÄRYRITYKSET 31.12.2015

		Maa	Maa	Konsernin omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %	Osakkeiden lukumäärä
SAMAN KONSERNIN OSAKKEET JA OSUUDET
Metsäliitto Osuuskunta		Suomi				179 171
TYTÄRYHTIÖOSAKKEET
KOTIMAISET
Alrec Boiler Oy1)		Suomi		24,92		899
Oy Hangö Stevedoring Ab		Suomi		100,00		150
Metsä Board Kemi Oy		Suomi		100,00		2 000 000
OOO Peterbox		Venäjä		100,00
Metsä Board International Oy		Suomi		100,00		10 000
ULKOMAISET
Metsä Board Deutsche Holding GmbH		Saksa		100,00
Metsa Board Netherlands B.V.		Hollanti		100,00		1 000
Metsä Board IBP Deals Americas Ltd		USA		100,00		50
Metsa Board NL Holding B.V.		Hollanti		100,00		15 350
Metsä Board Reinsurance AG		Sveitsi		100,00		19 997
Metsä Board Sverige Ab		Ruotsi		100,00		10 000 000
M-real UK Holdings Ltd		Iso-Britannia		100,00		146 750 000

1) Strukturoitu yhteisö, jossa Metsä Board Oyj:llä on lunastusoikeus, ja on todennäköistä, että Metsä Board Oyj käyttää lunastusoikeuttaan. Lunastusoikeuden käyttämisen jälkeen, mutta viimeistään alkaen 1.1.2017, Alrec Boiler Oy:n toisella osakkaalla on oikeus ostaa Metsä Boardin (osto-optio) ja Metsä Boardilla oikeus myydä (myyntioptio) omistamansa Alrec Boiler Oy:n osakkeet toiselle osakkaalle sopimuksessa määrättyyn hintaan.

	Maa	Maa	Konsernin omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %	Osakkeiden lukumäärä
KOTIMAISET ALAKONSERNIT
METSÄ BOARD INTERNATIONAL OY
Metsä Board Benelux n.v./s.a	Belgia		100,00		2 921
Metsä Board OOO	Venäjä		100,00		100
Metsä Board CZ, s.r.o.	Tšekin tasavalta		100,00
Metsä Board Deutschland GmbH	Saksa		100,00		1
Metsä Board France SAS	Ranska		100,00		8 211
M-real Hellas Ltd	Kreikka		51,00		306
Metsa Board Hong Kong Ltd	Hong Kong		100,00		100
Metsa Board Shanghai Ltd	Kiina		100,00
Metsa Board Ibéria S.A.	Espanja		100,00		147 871
Metsa Board Italia s.r.l.	Italia		100,00		100 000
Metsä Board Hungary Kft	Unkari		100,00		30
Metsa Board (Middle East & North Africa) Ltd	Kypros		100,00		742 105
Metsä Board Polska Sp. Z o.o.	Puola		100,00		232
Metsä Board Nordic A/S	Tanska		100,00		36
Metsä Board Nordic AB	Ruotsi		100,00		1 000
Metsa Board Singapore Pte Ltd	Singapore		100,00		10 000
Metsä Board Schweiz AG	Sveitsi		100,00		100
Metsa Board UK Ltd	Iso-Britannia		100,00		2 400
Metsa Board Americas Corporation	USA		100,00		180
Metsa Board Australia and New Zealand Pty Ltd	Australia		100,00		1
Metsa Board Middle East & Africa DMCC	Yhdistyneet Arabiemiirikunnat		100,00		50

54 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 13

	Maa	Maa	Konsernin omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus, %	Osakkeiden lukumäärä
ULKOMAISET ALAKONSERNIT
Metsä Board Deutsche Holding GmbH
Metsäliitto Energie GmbH	Saksa		80,00
Metsä Board NL Holding B.V
Metsa Board IBP China Ltd	Kiina		100,00
Metsa Board IBP (HK) Ltd	Hong Kong		100,00		7 009 900
M-real UK Holdings Ltd
M-real UK Services Ltd	Iso-Britannia		100,00		115 800 001
	Maa		Konsernin omistusosuus, %		Osakkeiden lukumäärä
YHTEISET TOIMINNOT
Äänevoima Oy1)	Suomi		56,25		4 500 000
Ääneverkko Oy1)	Suomi		56,25		51 000

1) Järjestelyn toimintojen ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa energiaa osapuolia varten ja järjestelylle syntyvät velat maksetaan tosiasiallisesti rahavirroista, jotka saadaan osapuolilta näiden ostaessa tuotetun energian.

YHTEISET TOIMINNOT

Äänevoima Oy ja Ääneverkko Oy on yhdistelty konsernitilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen omistusosuuden mukaisesti. Konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen sisältyvät varat, velat, kulut ja tuotot ovat seuraavat:

Milj. euroa 2015	2014
Pitkäaikaiset varat 11,0	12,1
Lyhytaikaiset varat 4,1	4,5
Varat yhteensä 15,1	16,6
Pitkäaikaiset velat 15,7	1,4
Lyhytaikaiset velat 3,0	19,6
Velat yhteensä 18,7	21,0
Liikevaihto 12,9	13,2
Kulut 12,2	13,6
Tilikauden tulos 0,7	-0,5

MERKITYKSELLISET TYTÄRYHTIÖT

Metsä Boardilla on kaksi merkityksellistä tytäryhtiötä:

• Metsä Board Sverige AB

• Metsä Board Kemi Oy

Metsä Board Sverige AB sijaitsee Örnsköldsvikissä Ruotsissa. Metsä Board Sverige AB tuottaa ensikuitulaineria, päällystämätöntä paperia ja vielä vuoden 2015 ajan päällystettyä hienopaparia. Yhtiö aloitti taivekartongin tuotannon vuoden 2016 alussa. Lisäksi Metsä Board

Sverige AB tuottaa sellua omaan tarpeeseensa sekä markkinoille. Metsä Board Sverige AB:n liikevaihto on noin 585 miljoonaa euroa (627). Yhtiön kapasiteetti on 300 000 tonnia laineria, 400 000 tonnia taivekartonkia sekä 750 000 kemiallista sellua. Metsä Board Sverige AB:n ensikuitulaineri- ja alkanut taivekartonkituotanto sisältyvät Paperboard-segmenttiin ja paperi Non-core operations -segmenttiin. Sellun tulos sekä varat ja velat allokoidaan käytön mukaan segmenteille. Metsä Board Sverige AB:n sellu on vuoden 2015 aikana allokoitu lähes tasan Paperboard-segmentin ja Non-core operations -segmentille välillä.

Metsä Board Kemi Oy sijaitsee Kemissä Suomessa. Metsä Board Kemi Oy tuottaa laineria, ja yhtiön kapasiteetti on 410 000 tonnia. Yhtiön liikevaihto on noin 322 miljoonaa euroa (278). Metsä Board Kemi sisältyy Paperboard-segmenttiin.

Metsä Board konsernin vähemmistöosuus taseessa on 0,0 miljoonaa euroa.

OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ

OSUUDET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSISSÄ
Milj. euroa	2015	2014
Arvo 1.1.	223,1	208,7
Osuus tilikauden tuloksesta
Osuus Metsä Fibren tuloksesta (liikevoitto)	61,3	43,7
Osuus muiden osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista	0,1	0,3
Saadut osingot	-24,9	-25,0
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä
Käyvän arvon rahasto	0,1	-0,5
Muuntoerot ja muut oman pääoman muutokset	0,5	-4,1
Arvo 31.12.	260,2	223,1

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 13 – TILINPÄÄTÖS 2015 55

TULOSLASKELMAAN MERKITYT MÄÄRÄT

TULOSLASKELMAAN MERKITYT MÄÄRÄT
Milj. euroa	2015	2014
Osakkuusyritykset	61,3	43,7
Yhteisyritykset	0,1	0,3
Yhteensä	61,4	44,0
TASEESEEN MERKITYT MÄÄRÄT
Milj. euroa	2015	2014
Osakkuusyritykset	259,9	222,9
Yhteisyritykset	0,3	0,2
Yhteensä	260,2	223,1

Metsä Fibre on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä. Yhteenveto perustuu IFRS-standardien mukaisesti laadittuihin tilinpäätöksiin.

TALOUDELLISEN INFORMAATION YHTEENVETO MUISTA KUIN OLENNAISISTA OSAKKUUSYRITYKSISTÄ

TALOUDELLISEN INFORMAATION YHTEENVETO MUISTA KUIN OLENNAISISTA OSAKKUUSYRITYKSISTÄ
Milj. euroa	2015 2014
Konsernin osuus tilikauden tuloksesta	0,0 0,0
Kirjanpitoarvo konsernin taseessa yhteensä	0,4 0,4

YHTEISYRITYKSET

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2015 sisältyy liikearvoa 45,2 miljoonaa euroa (2014: 45,2 miljoonaa euroa).

TALOUDELLISEN INFORMAATION YHTEENVETO OLENNAISISTA OSAKKUUSYRITYKSISTÄ

Johdon näkemyksen mukaan ainoa olennainen osakkuusyritys on kemiallista sellua tuottava Metsä Fibre -konserni. Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia Metsä Fibrestä. Metsä Boardin emoyritys Metsäliitto Osuuskunta omistaa 50,2 prosenttia ja japanilainen Itochu Corporation 24,9 prosenttia. Metsä Fibre toimii pääasiallisesti Suomessa, ja sen tuotantokapasiteetti on noin 2,5 miljoonaa tonnia kemiallista sellua.

YHTEENVETO METSÄ FIBREN TALOUDELLISESTA INFORMAATIOSTA

METSÄ FIBRE -KONSERNI

METSÄ FIBRE -KONSERNI
Milj. euroa	2015	2014
Liikevaihto	1 444,6	1 295,7
Tilikauden tulos	263,4	179,0
Muut laajan tuloksen erät	1,6	-17,8
Laaja tulos yhteensä	265,0	161,2
Osakkuusyrityksestä kaudella saadut osingot	24,9	24,9
Pitkäaikaiset varat	638,6	460,2
Lyhytaikaiset varat	614,4	555,6
Pitkäaikaset velat	98,6	67,9
Lyhytaikaiset velat	315,9	275,3
Nettovarallisuus	838,5	672,6

OSAKKUUSYRITYKSEN TALOUDELLISEN INFORMAATION TÄSMÄYS KONSERNIN KIRJAAMAAN TASEARVOON

OSAKKUUSYRITYKSEN TALOUDELLISEN INFORMAATION TÄSMÄYS KONSERNIN KIRJAAMAAN TASEARVOON
Milj. euroa 2015	2014
Konsernin osuus nettovaroista 208,8	167,5
Liikearvo 45,2	45,2
Muut hankintahetken käyvän arvon kohdistukset (PPA) 9,9	11,0
Muut oikaisut -4,4	-1,2
Osakkuusyrityksen tasearvo konsernin taseessa 259,5	222,5

Metsä Boardilla on vain yksi yhteisyritys, Kemishipping Oy. Kemishipping Oy tarjoaa logistiikkapalveluja Kemissä, Suomessa. Osakassopimuksen mukaan osakkailla on yhteinen määräysvalta merkityksellisistä toiminnoista. Kemishipping Oy on käsitelty konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä. Metsä Boardin omistusosuus on 15 prosenttia.

Milj. euroa	2015	2014
Liikevaihto	16,8	18,3
Tilikauden tulos	0,6	1,1
Tilikauden tulokseen sisältyvät erät
Poistot ja arvonalentumiset	1,7	1,7
Korkokulut	0,4	0,6
Tuloverot	0,2	0,2
Yhteisyrityksestä kaudella saadut osingot	0,0	0,0
Pitkäaikaiset varat	9,7	10,6
Lyhytaikaiset varat
Rahavarat	2,8	3,4
Muut lyhytaikaiset varat	1,9	2,0
Pitkäaikaset velat
Pitkäaikaiset rahoitusvelat	8,6	10,0
Muut pitkäaikaiset velat	0,1	0,1
Lyhtaikaiset velat
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	1,3	1,7
Muut lyhytaikaiset velat	2,3	2,8
Nettovarallisuus	2,1	1,4
Konsernin osuus nettovaroista	0,3	0,2
Yhteisyrityksen tasearvo konsernin taseessa	0,3	0,2

Mikään osakkuus- tai yhteisyritys ei ole julkisesti noteerattu. Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa on esitetty liitteessä 31.

56 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 13

14. Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat julkisesti noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin.

==> picture [258 x 59] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Milj. euroa|2015|2014|
|Osuudet muissa yrityksissä|
|Julkisesti noteeratut osakkeet|0,1|0,4|
|Muut|210,1|232,9|
|Yhteensä|210,2|233,3|

----- End of picture text -----

Noteeraamattomien osakkeiden merkittävin erä on noin 2,6 prosentin osuus Pohjolan Voima Oy:ssä. Yhtiö käy kauppaa osakkaidensa kanssa. Sähkön ja lämmön hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja maksettu hinta on yleensä markkinahintaa alhaisempi. Konsernilla on oikeus noin 5,2 prosentin osuuteen Pohjolan Voiman B-osakkeiden kautta Olkiluodon ydinvoimalan (OL1 ja OL2) tuottamaan energiaan, noin 6,3 prosentin osuuteen C2-osakkeiden kautta Meri-Porin hiilivoimalan tuottamaan energiaan ja G10-sarjan kautta 84 prosentin osuuteen Hämeenkyrön Voima Oy:n tuottamaan energiaan. Lisäksi konsernilla on noin 1,5 prosentin osuus rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta Pohjolan Voiman B2-osakkeiden kautta.

15. Muut rahoitusvarat

==> picture [258 x 139] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Milj. euroa|2015|2014|
|KOROLLISET LAINASAAMISET|
|Saman konsernin yrityksiltä|
|Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä|0,3|0,3|
|Muilta|3,4|6,3|
|3,7|6,6|
|KOROTTOMAT SAAMISET|
|Saman konsernin yrityksiltä|
|Muilta|0,2|0,2|
|Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt (liite 21)|10,7|4,4|
|10,9|4,6|
|Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä|14,6|11,2|

----- End of picture text -----

Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä sisältävät saamiset emoyritys Metsäliitto Osuuskunnalta ja emoyrityksen muilta tytäryrityksiltä.

Pohjolan Voima Oy:n osakeomistus arvostetaan osakesarjoittain vuosineljänneksittäin käypään arvoon käyttäen diskontatun kassavirran menetelmän ja aiempien transaktioiden mukaisen arvostuksen keskiarvoa. Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääomakustannus oli 2,72 prosenttia (2014: 2,48) ja 5,72 prosenttia (6,48) rakenteilla olevalle Olkiluoto3-voimalaitokselle. Energian hinnan osalta on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa sähkön hintaennusteista, mikä osaltaan tasoittaa sähkön markkinahinnan lyhytaikaisia vaihteluita. Käyvän arvon muutokset Suomen verokannan mukaisella laskennallisella verovelalla vähennettynä kirjataan laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastossa.

Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden hankintameno on 39,1 miljoonaa euroa (39,1) ja käypä arvo 206,4 miljoonaa euroa (228,7), joka jakautuu eri osakesarjoille seuraavasti: Ydinvoimaosakkeitten käypä arvo on yhteensä 198,8 (223,1), josta B-sarjan käypä arvo on 193,6 miljoonaa euroa (224,9) ja B2-sarjan käypä arvo 5,2 miljoonaa euroa (-1,8). Hiilivoimaosakkeitten (C2-sarja) käypä arvo on -4,9 miljoonaa euroa (-6,4) ja G10-sarjan 12,0 miljoonaa euroa (12,0).

Pohjolan Voiman osakkaiden välinen osakassopimus rajoittaa osakkeiden vapaata kauppaa muiden kuin osakkaiden kanssa. Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvon herkkyys keskeisten oletusten muutoksille on esitetty liitetietojen kohdassa 2.

Muut noteeraamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, on arvostettu arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 14–15 – TILINPÄÄTÖS 2015 57

16. Laskennalliset verot

LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN JA -SAAMISTEN TÄSMÄYTYS TASEESEEN 2015

		Kirjattu
	Kirjattu tulos-	muihin laajan	Myydyt
Milj. euroa	1.1.2015 laskelmaan	tuloksen eriin	Muuntoero liiketoiminnot	31.12.2015
Laskennalliset verosaamiset taseessa
Eläkevelvoitteet ja muut varaukset	19,0 -1,4	-1,1	0,1 -10,9	5,7
Sisäiset katteet	1,1 -0,5			0,6
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	3,8 -3,7			0,1
Rahoitusinstrumentit	7,8 -0,2	1,7		9,3
Muut väliaikaiset erot	0,0 0,6			0,6
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	31,7 -5,2	0,6	0,1 -10,9	16,3
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-14,4 3,6	-1,0	0,0	-11,8
Laskennallinen verosaaminen taseessa	17,3 -1,6	-0,4	0,1 -10,9	4,5
Laskennalliset verovelat taseessa
Eläkevelvoitteet	0,5 0,3	1,5	0,1	2,4
Poistoero ja verottomat varaukset	53,3 -0,6		0,8	53,5
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen
käypään arvoon	38,0	-4,6		33,4
Rahoitusinstrumentit	0,0 0,7	0,8		1,5
Oman pääoman suojaus	-0,3		0,3
Muut väliaikaiset erot	0,8 0,4			1,2
Laskennallinen verovelka yhteensä	92,6 0,5	-2,3	1,2	92,0
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-14,4 3,6	-1,0	0,0	-11,8
Laskennallinen verovelka taseessa	78,2 4,1	-3,3	1,2	80,2

LASKENNALLISTEN VEROVELKOJEN JA -SAAMISTEN TÄSMÄYTYS TASEESEEN 2014

			Kirjattu
		Kirjattu tulos-	muihin laajan
Milj. euroa	1.1.2014	laskelmaan	tuloksen eriin	Muuntoero	31.12.2014
Laskennalliset verosaamiset taseessa
Eläkevelvoitteet ja muut varaukset	12,5	-0,9	7,5	-0,1	19,0
Sisäiset katteet	1,5	-0,4			1,1
Käyttämättömät verotukselliset tappiot ja hyvitykset	3,9	-0,1			3,8
Rahoitusinstrumentit	5,1	0,5	2,2		7,8
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	23,0	-0,9	9,7	-0,1	31,7
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-12,5	0,2	-2,3	0,2	-14,4
Laskennallinen verosaaminen taseessa Laskennalliset verovelat taseessa	10,5	-0,7	7,4	0,1	17,3
Eläkevelvoitteet	0,7	0,0	-0,2	0,0	0,5
Poistoero ja verottomat varaukset	57,4	-1,6		-2,5	53,3
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvostaminen käypään arvoon	38,1		-0,1		38,0
Oman pääoman suojaus		2,1		-2,1	0,0
Muut väliaikaiset erot	0,8	-0,2		0,2	0,8
Laskennallinen verovelka yhteensä	97,0	0,3	-0,3	-4,4	92,6
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-12,5	0,2	-2,3	0,2	-14,4
Laskennallinen verovelka taseessa	84,5	0,5	-2,6	-4,2	78,2

Laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan vähentää toisistaan, jos on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja milloin laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti. Konserni on kirjannut laskennallista verosaamista verotappioista Suomessa 0,1 miljoonaa euroa. Johto arvioi, että konsernille kertyy tulevina vuosina verotettavaa tuloa, josta tappiot voidaan vähentää.

Ne liiketoiminnan tappiot, joiden suuruuteen tai käyttömahdollisuuksiin liittyy epävarmuutta ja joista ei tämän vuoksi ole kirjattu laskennallista verosaamista, olivat noin 508 (1 128) miljoonaa euroa lähinnä Suomessa. Näitä tappioita vastaava kirjaamaton laskennallinen verosaaminen on noin 113 (265) miljoonaa euroa. Tappioista vanhenee vuosina 2016–2020 noin 205 miljoonaa euroa ja vuosina 2021–2025 noin 205 miljoonaa euroa. Loput tappiot, noin 98 miljoonaa euroa, eivät vanhene.

58 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 16

17. Vaihto-omaisuus

==> picture [258 x 71] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Milj. euroa|2015|2014|
|Aineet ja tarvikkeet|72,9|81,2|
|Keskeneräiset tuotteet|0,0|9,0|
|Valmiit tuotteet|214,4|238,4|
|Ennakkomaksut|12,0|11,2|
|Yhteensä|299,3|339,8|

----- End of picture text -----

Metsä Board Sverige AB:ssa kirjattiin vuonna 2015 yhteensä 2,0 miljoonaa euroa arvonalennuksia vaihto-omaisuudesta. Vuonna 2014 kirjattiin Metsä Board Zandersissa kuluksi 1,3 ja Metsä Board Sverige AB:ssa 1,7 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

Kulukirjaus sisältyy tuloslaskelmassa kohtaan materiaalit ja palvelut.

18. Myyntisaamiset ja muut saamiset

==> picture [258 x 66] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Milj. euroa|2015|2014|
|Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset|
|rahoitusvarat|
|Arvo 1.1.|0,0|0,0|
|Ei muutosta|
|Arvo 31.12.|0,0|0,0|

----- End of picture text -----

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa johdannaisia, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa.

KOROLLISET LAINASAAMISET

==> picture [257 x 197] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Lainasaamiset muilta|0,0|0,3|
|0,0|0,3|
|MYYNTISAAMISET JA MUUT KOROTTOMAT SAAMISET|
|Saman konsernin yrityksiltä|
|Myyntisaamiset|13,5|12,5|
|Muut saamiset|0,0|0,0|
|Siirtosaamiset|0,2|1,8|
|13,7|14,3|
|Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä|
|Myyntisaamiset|0,2|0,2|
|0,2|0,2|
|Muilta|
|Myyntisaamiset|207,9|240,1|
|Muut saamiset|31,8|35,3|
|Siirtosaamiset|17,3|17,9|
|257,0|293,3|
|Lyhytaikaiset saamiset|270,9|308,2|

----- End of picture text -----

EPÄVARMAT MYYNTISAAMISET

Muilta olevista myyntisaamisista on vähennetty seuraavat erät:

==> picture [258 x 59] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Milj. euroa|2015|2014|
|Arvo 1.1.|4,7|4,5|
|Lisäys|0,4|2,0|
|Vähennys|-2,4|-1,8|
|Arvo 31.12.|2,7|4,7|

----- End of picture text -----

Tilikaudella kirjattiin luottotappioita 0,1 miljoonaa euroa (2014: 0,3).

MUILTA OLEVIEN MYYNTISAAMISTEN IKÄJAKAUMA

==> picture [257 x 93] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Erääntymättömät|192,5|199,1|
|Erääntyneet|
|Alle 30 päivää|11,5|34,9|
|31–60 päivää|1,1|2,4|
|61–90 päivää|0,3|2,0|
|91–180 päivää|1,6|0,5|
|Yli 180 päivää|0,9|1,2|
|Yhteensä|207,9|240,1|

----- End of picture text -----

19. Rahavarat

==> picture [258 x 55] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||
|---|---|---|
|Milj. euroa|2015|2014|
|Lyhytaikaiset sijoitukset|0,0|4,3|
|Käteinen raha, pankkitilit ja talletukset Metsä Group Treasury|
|Oy:ssä|321,8|246,1|
|Yhteensä|321,8|250,4|

----- End of picture text -----

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja muista lyhytaikaisista erittäin likvideistä sijoituksista, jotka ovat helposti vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja ja joiden arvonmuutoksen riski on vähäinen. Metsä Board on luokitellut rahavaroihin rahoituspolitiikan mukaiset lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset ja Metsä Groupin sisäisessä pankissa Metsä Group Treasury Oy:ssä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa olevat talletukset.

Saamiset konsernin yrityksiltä sisältävät saamiset emoyritys Metsäliitto Osuuskunnalta ja emoyrityksen muilta tytäryrityksiltä.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 17–19 – TILINPÄÄTÖS 2015 59

20. Oma pääoma

OSAKEPÄÄOMAN MUUTOKSET		Osakepääoma	Osakepääoma	Osakepääoma
Milj. euroa		A-osakkeet			B-osakkeet				Yhteensä
1.1.2014		61,2			496,7				557,9
2014 ei muutosta
31.12.2014		61,2			496,7				557,9
A-osakkeiden vaihto B-osakkeiksi		-0,2			0,2				0,0
Osakeanti					0,0				0,0
31.12.2015		61,0			496,9				557,9

A-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja B-osakkeilla 1 ääni. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan kirjallisesta vaatimuksesta. Muuntamisesta ei suoriteta rahavastiketta.

OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ

OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄ
Kpl		A-osakkeet		B-osakkeet				Yhteensä
1.1.2014		35 985 651		292 179 961				328 165 612
2014 ei muutosta
31.12.2014		35 985 651		292 179 961				328 165 612
A-osakkeiden vaihto B-osakkeiksi		-90 000		90 000				0
Osakeanti				27 347 134				27 347 134
31.12.2015		35 895 651		319 617 095				355 512 746

Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Metsä Board Oyj järjesti osakeannin, jossa merkittiin yhteensä 27 347 134 uutta B-osaketta hintaan 3,66 euroa/osake. Osakkeista saatu määrä annin järjestelykuluilla ja laskennallisilla veroilla vähennettynä kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

MUUNTOEROT

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot laskennallisella verolla vähennettynä silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

KÄYVÄN ARVON RAHASTO JA MUUT RAHASTOT

KÄYVÄN ARVON RAHASTO JA MUUT RAHASTOT
Milj. euroa	2015	2014
Käyvän arvon rahasto	110,0	130,4
Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot	1,7	1,7
Yhteensä	111,7	132,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	383,1	284,8

SIJOITETUN VAPAAN OMAN PÄÄOMAN RAHASTO

Suomen osakeyhtiölain mukaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan sekä sellainen oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon.

OSINGOT

VARARAHASTO JA YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUKAISET RAHASTOT

Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot ovat lähinnä yhtiökokouksen päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja.

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,17 euroa/osake.

KÄYVÄN ARVON RAHASTO

Käyvän arvon rahasto sisältää korko, valuutta- ja hyödykejohdannaisten suojauslaskennanmukaisen käyvän arvon tehokkaan osuuden muutoksen sekä myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksen laskennallisella verolla vähennettynä.

60 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 20

MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT

VEROJEN JÄLKEEN 2015

MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
VEROJEN JÄLKEEN 2015 Milj. euroa	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Muuntoerot Arvonmuutos- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	6,3 6,3 6,3
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	-2,7 -2,7 -2,7
Rahavirran suojaukset
Valuuttavirtasuojaus
Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	-13,3 -13,3 -13,3
Siirretty liikevaihdon oikaisuksi	21,9 21,9 21,9
Korkovirtasuojaus
Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	2,6 2,6 2,6
Siirretty rahoituserien oikaisuksi
Hyödykesuojaus
Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	-27,7 -27,7 -27,7
Siirretty ostojen oikaisuksi	13,6 13,6 13,6
Rahavirran suojaukset yhteensä	-2,9 -2,9 -2,9
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostuksesta	-22,7 -22,7 -22,7
Rahoituseriin siirretty määrä	-0,3 -0,3 -0,3
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	0,0 0,0 0,0
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä	-23,0 -23,0 -23,0
Muuntoerot	7,1 7,1 7,1
Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksesta
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	0,2 0,2 0,2
Muuntoerot yhteensä	7,3 7,3 7,3
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi	5,5 5,5 5,5
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	7,3 -20,4 3,6 -9,5 -9,5

MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT VEROJEN JÄLKEEN 2014 Milj. euroa	Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Muuntoerot Arvonmuutos- ja muut rahastot Kertyneet voittovarat Yhteensä Määräysvallattomien omistajien osuudet Oma pääoma yhteensä
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät	-26,3 -26,3 -26,3
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	7,7 7,7 7,7
Rahavirran suojaukset
Valuuttavirtasuojaus
Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	-20,0 -20,0 -20,0
Siirretty liikevaihdon oikaisuksi	9,9 9,9 9,9
Korkovirtasuojaus
Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot
Siirretty rahoituserien oikaisuksi	-1,3 -1,3 -1,3
Hyödykesuojaus
Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	-3,4 -3,4 -3,4
Siirretty ostojen oikaisuksi	3,6 3,6 3,6
Rahavirran suojaukset yhteensä	-11,2 -11,2 -11,2
Myytävissä olevat rahoitusvarat
Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostuksesta	-0,6 -0,6 -0,6
Rahoituseriin siirretty määrä
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	-0,5 -0,5 -0,5
Myytävissä olevat rahoitusvarat yhteensä	-1,1 -1,1 -1,1
Muuntoerot	-15,1 -15,1 -15,1
Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksesta
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten muista laajan tuloksen eristä	-3,9 -3,9 -3,9
Muuntoerot yhteensä	-19,0 -19,0 -19,0
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi	2,4 2,4 2,4
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen	-19,0 -9,9 -18,6 -47,5 -47,5

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 20 – TILINPÄÄTÖS 2015 61

21. Eläkevelvoitteet

Konsernilla on useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, joihin kuuluu sekä etuuspohjaisia että maksupohjaisia eläkejärjestelyjä.

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET
Milj. euroa	2015	2014
Taseeseen merkityt velat
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	13,9	108,6
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	0,7	3,6
Velka taseessa yhteensä	14,6	112,2
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Taseeseen merkityt velat	13,9	108,6
Ylirahastoidut järjestelyt taseen vastaavissa	-10,7	-4,4
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovelka yhteensä	3,2	104,2

ETUUSPOHJAISET ELÄKEJÄRJESTELYT

Konsernin merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Saksassa, Isossa-Britanniassa ja Suomessa.

Konsernin Saksassa sijaitsevien eläkejärjestelyiden määrä ja laajuus supistuivat merkittävästi Metsä Board Zanders GmbH:n myynnin myötä 2015. Jäljellle jääneet järjestelyt myöntävät lakisääteisen eläketurvan ylittäviä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä siihen oikeutetuille toimihenkilöille sekä ylimmälle johdolle. Eläkeikä on yleensä 65 vuotta, ja eläkkeen suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta. Täyden eläkkeen saaminen edellyttää toimihenkilöiltä ja ylimmältä johdolta 25–30 vuoden palvelua. Osa eläkejärjestelyistä on suljettu. Saksan etuuspohjaiset järjestelyt ovat rahastoimattomia.

Ison-Britannian etuuspohjainen järjestely takaa järjestelyyn osallistuville eläkkeen, jonka suuruus riippuu työssäoloajan pituudesta ja viimeisten palveluvuosien palkan suuruudesta. Järjestely on suljettu uusilta jäseniltä. Järjestelyn varat on sijoitettu rahastoihin, joita hallitaan paikallisten säännöstöjen ja käytännön mukaan. Ulkopuolisten hoitamat rahastot maksavat etuudet niihin oikeutetuille. Konserni osallistuu aktiivisesti säätiön sijoituskomitean toimintaan.

Suomessa konsernilla on lisäeläkejärjestelyjä, joita käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä. Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö myöntää osalle toimihenkilöitä lakisääteisen eläketurvan ylittäviä vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Eläkesäätiön piiriin ei oteta enää uusia jäseniä. Eläkesäätiön varat on sijoitettu kiinteistöihin, konserniyhtiön osakkeisiin ja osuuksiin sekä muihin noteerattuihin osakkeisiin. Lisäksi Eläkesäätiöllä on velkakirjasaamisia konsernilta sekä pankkitalletuksia.

Konsernilla on etuuspohjaisia järjestelyjä lisäksi Belgiassa, Hollannissa, Italiassa ja Sveitsissä.

Taseeseen merkityt luvut on määritetty seuraavasti:

Milj. euroa	2015	2014
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	60,9	63,8
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-69,7	-63,8
Rahastoitujen velvoitteiden alijäämä	-8,8	0,0
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	12,0	104,2
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen alijäämä yhteensä	3,2	104,2
Vähimmäisrahastointivaatimuksen / omaisuuserän ylärajan vaikutus	0,0	0,0
Nettovelka taseessa	3,2	104,2

ETUUSPOHJAISEN NETTOVELVOITTEEN MUUTOS TILIKAUDEN 2015 AIKANA

				Järjestelyyn	Järjestelyyn
		Velvoitteen		kuu lu vien varo-
Milj. euroa		nykyarvo		jen käypä arvo		Yhteensä
1.1.2015		168,0		-63,8		104,2
Kauden työsuoritukseen perustuva meno		0,9		0,0		0,9
Hallintomenot		0,0		0,0		0,0
Korkokulu (+) tai korkotuotto (-)		2,4		-1,9		0,5
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno		-0,6		0,0		-0,6
Tilikauden tulokseen sisältyvät erät		2,7		-1,9		0,8
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun-
ottamatta ottamatta korkokuluun tai -tuottoon
sisältyviä eriä		0,0		-2,6		-2,6
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta
johtuva voitto (-) tai tappio		-0,8		0,0		-0,8
Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva
voitto (-) tai tappio		-2,7		0,0		-2,7
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot		-0,2		0,0		-0,2
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät erät		-3,7		-2,6		-6,3
Muuntoerot		2,5		-2,7		-0,2
Maksusuoritukset
Työnantajilta		0,0		-1,1		-1,1
Järjestelyyn osallistuvilta		0,0		0,0		0,0
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet		-4,3		2,4		-1,9
Velvoitteen täyttämiset		-0,7		0,0		-0,7
Myydyt toiminnot		-91,6		0,0		-91,6
31.12.2015		72,9		-69,7		3,2

ETUUSPOHJAISEN NETTOVELVOITTEEN MUUTOS TILIKAUDEN 2014 AIKANA

				Järjestelyyn	Järjestelyyn
		Velvoitteen		kuu lu vien varo-
Milj. euroa		nykyarvo		jen käypä arvo		Yhteensä
1.1.2014		136,1		-54,8		81,3
Kauden työsuoritukseen perustuva meno		1,0		0,0		1,0
Hallintomenot		0,0		0,0		0,0
Korkokulu (+) tai korkotuotto (-)		4,5		-2,1		2,4
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno		-0,2		0,0		-0,2
Tilikauden tulokseen sisältyvät erät		5,3		-2,1		3,2
Uudelleen määrittämisestä johtuvat erät
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun-
ottamatta ottamatta korkokuluun tai -tuottoon
sisältyviä eriä		0,0		-5,9		-5,9
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta
johtuva voitto (-) tai tappio		0,0		0,0		0,0
Taloutta koskevien oletusten muutoksista johtuva
voitto (-) tai tappio		31,7		0,0		31,7
Kokemusperäiset voitot (-) tai tappiot		-0,5		0,0		-0,5
Muihin laajan tuloksen eriin sisältyvät erät		31,2		-5,9		25,3
Muuntoerot		2,1		-2,4		-0,3
Maksusuoritukset
Työnantajilta		0,0		-0,9		-0,9
Järjestelyyn osallistuvilta		0,0		0,0		0,0
Järjestelyistä suoritetut maksut
Maksetut etuudet		-6,5		2,4		-4,1
Velvoitteen täyttämiset		-0,3		0,0		-0,3
31.12.2014		168,0		-63,8		104,2

62 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 21

ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN JA JÄRJESTELYIHIN KUULUVIEN VAROJEN KOOSTUMUS MAITTAIN 2015

==> picture [527 x 120] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

|||||||
|---|---|---|---|---|---|
|Milj. euroa|Saksa|Iso-Britannia|Suomi|Muut maat|Yhteensä|
|Velvoitteen nykyarvo|10,5|35,3|13,9|13,2|72,9|
|Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo|-44,1|-14,3|-11,3|-69,7|
|Yhteensä|10,5|-8,8|-0,4|1,9|3,2|
|ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN JA JÄRJESTELYIHIN|
|KUULUVIEN VAROJEN KOOSTUMUS MAITTAIN 2014|
|Milj. euroa|Saksa|Iso-Britannia|Suomi|Muut maat|Yhteensä|
|Velvoitteen nykyarvo|104,2|35,4|14,7|13,7|168,0|
|Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo|-39,7|-13,0|-11,1|-63,8|
|Yhteensä|104,2|-4,3|1,7|2,6|104,2|

----- End of picture text -----

MERKITTÄVÄT VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET 2015

==> picture [527 x 124] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||||
|---|---|---|---|---|
|Saksa|Iso-Britannia|Suomi|Muut maat|
|Diskonttokorko, %|2,16|3,90|2,13|0,60–2,33|
|Palkkojen nousu, %|3,0|2,0|1,5|1,0–3,0|
|Eläkkeiden nousu, %|2,0|3,0|1,8|0,00–2,00|
|65-vuotiaana eläkkeelle jäävän keskimääräinen elinajanodote|
|Raportointikauden lopussa eläkkeelle jäävät|
|Miehet|21,3|22,2|21,4|17,2–21,5|
|Naiset|25,6|24,4|25,4|23,0–24,4|
|20 vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä eläkkeelle jäävät|
|Miehet|24,0|23,6|23,7|17,2–24,4|
|Naiset|28,1|25,9|28,0|23,0–26,9|

----- End of picture text -----

MERKITTÄVÄT VAKUUTUSMATEMAATTISET OLETUKSET 2014

==> picture [527 x 124] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

||||||
|---|---|---|---|---|
|Saksa|Iso-Britannia|Suomi|Muut maat|
|Diskonttokorko, %|1,40|3,55|1,60|1,27–2,09|
|Palkkojen nousu, %|3,0|2,0|2,0|1,0–3,0|
|Eläkkeiden nousu, %|2,0|3,0|2,1|1,0–2,0|
|65-vuotiaana eläkkeelle jäävän keskimääräinen elinajanodote|
|Raportointikauden lopussa eläkkeelle jäävät|
|Miehet|21,1|22,1|19,0|17,2–21,4|
|Naiset|25,4|24,3|24,7|23,0–24,3|
|20 vuoden kuluttua raportointikauden päättymisestä eläkkeelle jäävät|
|Miehet|23,9|23,5|20,6|17,2–24,3|
|Naiset|28,0|25,8|26,4|23,0–26,8|

----- End of picture text -----

Kuolevuutta koskevat oletukset tehdään vakuutusmatemaatikkojen ohjeistusten pohjalta, ja ne perustuvat kullakin alueella julkistettuihin tilastoihin ja kokemukseen. Oletusten pohjalta johdetaan odotettavissa oleva keskimääräinen jäljellä oleva elinikä 65-vuotiaana eläkkeelle jääville henkilöille.

ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN HERKKYYS PAINOTETUISSA KESKEISISSÄ OLETUKSISSA TAPAHTUVILLE MUUTOKSILLE VUOSI 2015

==> picture [258 x 109] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

|||||
|---|---|---|---|
|TAPAHTUVILLE MUUTOKSILLE VUOSI 2015|Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen|
|Oletuksen|
|muutos|Lisäys|Vähennys|
|Diskonttokorko|0,5 %|7,5 %:n vähennys|8,6 %:n lisäys|
|Palkkojen nousuvauhti|0,5 %|0,7 %:n lisäys|0,3 %:n vähennys|
|Eläkkeiden nousuvauhti|0,5 %|5,1 %:n lisäys|4,4 %:n vähennys|
|Yhden vuoden|Yhden vuoden|
|lisäys|vähennys|
|oletuksessa|oletuksessa|
|Odotettavissa oleva elinikä|3,1 %:n lisäys|3,0 %:n vähennys|

----- End of picture text -----

==> picture [259 x 123] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

|||||
|---|---|---|---|
|ETUUSPOHJAISEN VELVOITTEEN HERKKYYS|
|PAINOTETUISSA KESKEISISSÄ OLETUKSISSA|
|TAPAHTUVILLE MUUTOKSILLE VUOSI 2014|Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen|
|Oletuksen|
|muutos|Lisäys|Vähennys|
|Diskonttokorko|0,5 %|7,8 %:n vähennys|8,9 %:n lisäys|
|Palkkojen nousuvauhti|0,5 %|0,3 %:n lisäys|0,3 %:n vähennys|
|Eläkkeiden nousuvauhti|0,5 %|4,9 %:n lisäys|4,7 %:n vähennys|
|Yhden vuoden|Yhden vuoden|
|lisäys|vähennys|
|oletuksessa|oletuksessa|
|Odotettavissa oleva elinikä|5,0 %:n lisäys|5,0 %:n vähennys|

----- End of picture text -----

Edellä esitetyt herkkyysanalyysit perustuvat siihen, että yhden oletuksen muuttuessa kaikki muut oletukset säilyvät ennallaan. Käytännössä tämä ei ole todennäköistä, ja joissakin oletuksissa tapahtuvat muutokset saattavat korreloida keskenään. Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys

merkittävien vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksille on laskettu käyttäen samaa menetelmää kuin on käytetty taseeseen merkittävää eläkevelvoitetta laskettaessa. Herkkyysanalyysia laadittaessa on käytetty samoja menetelmiä ja oletuksia kuin edellisellä kaudella.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 21 – TILINPÄÄTÖS 2015 63

JÄRJESTELYIHIN KUULUVAT VARAT KOOSTUVAT SEURAAVISTA ERISTÄ 2015

Milj. euroa Noteeratut Noteerattomat Yhteensä	%
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 2,7 0,1 2,8	4
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
Yritysten joukkolainat (luokiteltu) 0,6 0,3 0,9
Muut velat 6,0 6,0
Yhteensä 0,6 6,3 6,9	10
Kiinteistöt 4,1 4,1	6
Hyväksyttävät vakuutukset 8,9 8,9	13
Rahavarat 1,5 1,5	2
Sijoitusrahastot 43,2 43,2	62
Vakuutusyhtiön hallitsemat varat 2,3 2,3	3
Yhteensä 59,2 10,5 69,7	100

Eläkejärjestelyihin kuuluviin varoihin sisältyy Metsäliitto Osuuskunnan osuuksia käyvältä arvoltaan 0,1 miljoonaa euroa (2014: 0,1) ja Metsä Board Oyj:n B-osakkeita arvoltaan 1,6 miljoonaa euroa (1,5).

Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö on erillinen juridinen yksikkö, joka myöntää osalle toimihenkilöitä etuuspohjaista lisäeläketurvaa ja hallinnoi säätiön varallisuutta. Eläkesäätiö omistaa noin 0,1 prosenttia Metsä Board Oyj:stä. Lisäksi eläkesäätiö on sijoittanut 0,2 miljoonaa euroa Metsäliitto Osuuskunnan osuuksiin. Vuosina 2015 ja 2014 konserni ei maksanut eläkesäätiölle kannatusmaksuja. Eläkesäätiön konsernille myöntämät työnantajalainat olivat vuonna 2015 yhteensä 5,9 miljoonaa euroa (5,9).

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt altistavat konsernin useille eri riskeille, joista merkittävimmät kuvataan lähemmin alla:

VAROJEN VOLATILITEETTI

Järjestelyistä aiheutuvien velkojen laskentaan on käytetty diskonttokorkoa, joka perustuu yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkakirjalainojen tuottoon. Jos järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto alittaa tämän tuoton syntyy alijäämää. Merkittävä osa järjestelyihin kuuluvista varoista koostuu Isossa-Britanniassa osakkeista, joista odotetaan saavan pitkällä aikavälillä parempi tuotto kuin yritysten joukkolainoista, joskin niistä aiheutuu lyhyellä aikavälillä volatiliteettia ja riskiä.

Konserni pyrkii pienentämään sijoitusriskiä hajauttamalla järjestelyn varat eri omaisuuslajeihin. Konserni uskoo, että osakeinstrumentit tarjoavat parhaan tuoton pitkällä tähtäimellä hyväksyttävällä riskillä ja siksi merkittävä osa varoista on osakeinstrumentteina. Varat ovat hajautettuna myös muihin omaisuuslajeihin kuten kiinteistöihin sekä valtion ja yritysten joukkovelkakirjalainoihin.

JÄRJESTELYIHIN KUULUVAT VARAT KOOSTUVAT SEURAAVISTA ERISTÄ 2014

Milj. euroa Noteeratut Noteerattomat Yhteensä	%
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 1,0 0,1 1,1	2
Vieraan pääoman ehtoiset instrumentit
Yritysten joukkolainat (luokiteltu) 1,8 1,8
Muut velat 6,3 6,3
Yhteensä 1,8 6,3 8,1	13
Kiinteistöt 4,5 4,5	7
Hyväksyttävät vakuutukset 9,0 9,0	14
Rahavarat 1,1 1,1	2
Sijoitusrahastot 40,0 40,0	62
Yhteensä 52,9 10,9 63,8	100

MUUTOKSET JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN TUOTOSSA

Yritysten liikkeeseen laskemien joukkovelkalainojen tuoton aleneminen kasvattaa järjestelystä aiheutuvia velkoja, joskin järjestelyn varoihin kuuluvien joukkovelkakirjalainojen arvon nousu kompensoi tätä osittain.

INFLAATIORISKI

Valtaosa järjestelyiden etuusvelvoitteista on sidottu inflaatioon ja korkeampi inflaatio johtaa velkojen kasvuun. Suurin osa järjestelyyn kuuluvista varoista on sellaisia, ettei inflaatio vaikuta niihin lainkaan tai inflaation vaikutus on vähäinen, mikä tarkoittaa, että inflaation kiihtyminen kasvattaa alijäämää.

ODOTETTAVISSA OLEVA ELINIKÄ

Suurin osa järjestelyiden velvoitteista liittyy elinikäisten etuuksien tuottamiseen jäsenille, joten odotettavissa oleva eliniän nousu kasvattaa järjestelyiden velvoitteita.

Työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin suoritettavien maksujen tilikaudella 2016 odotetaan olevan 1,6 miljoonaa euroa.

Etuuspohjaisen velvoitteen duraation painotettu keskiarvo on 15,6 vuotta (15,3).

64 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 21

22. Varaukset

	Uudelleen-	Ympäristö-	Muut
Milj. euroa	järjestely	velvoitteet	varaukset	Yhteensä
1.1.2015	14,9	10,9	9,0	34,8
Muuntoerot	0,2	0,1	0,1	0,4
Varausten lisäykset	0,4	0,0	0,0	0,4
Käytetyt varaukset	-3,2	-4,3	-2,9	-10,4
Käyttämättömien varausten peruutukset	-0,4	-0,9	-1,8	-3,1
31.12.2015	11,9	5,8 2015	4,4 2014	22,1
Pitkäaikainen		8,3	24,7
Lyhytaikainen		13,8	10,1
Yhteensä		22,1	34,8

Käyttämättömien varausten peruutukset liittyvät Non-core operations -segmentissä Ranskassa sijainneen Alizayn tehtaan sulkemista varten tehtyjen varausten peruutuksiin sekä Saksassa sijainneen Gohrsmühlen tehtaan myyntiin.

Muut varaukset sisältävät varauksia liittyen mm. ympäristö- ja maisemointikuluihin. Vuoden 2015 varausten pitkäaikaisen osuuden arvioidaan pääosin purkautuvan vuoden 2017 loppuun mennessä.

23. Rahoitusvelat

Milj. euroa	2015	2014
PITKÄAIKAISET KOROLLISET RAHOITUSVELAT
Joukkovelkakirjalainat	221,7	220,7
Lainat rahoituslaitoksilta	198,6	198,4
Eläkelainat	121,7	154,3
Rahoitusleasingvelat	18,3	3,6
Muut velat	51,0	3,8
Yhteensä	611,3	580,8
LYHYTAIKAISET KOROLLISET RAHOITUSVELAT
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus	44,6	99,7
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille	3,0	3,5
Yhteensä	47,6	103,2
Korolliset velat yhteensä	658,9	684,0
KOROLLISET RAHOITUSVARAT
PITKÄAIKAISET
Lainasaamiset	3,7	6,6
LYHYTAIKAISET	3,7	6,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset
rahoitusvarat	0,0	0,0
Lainat ja muut saamiset	0,0	0,3
Lyhytaikaiset sijoitukset jaksotettuun hankintamenoon	0,0	4,3
Käteinen raha, pankkitilit ja talletukset Metsä Group Treasury
Oy:ssä	321,8	246,1
	321,8	250,8
Korolliset rahoitusvarat yhteensä	325,5	257,4
Korolliset nettovelat	333,4	426,7

Metsä Board on luokitellut rahavaroihin rahoituspolitiikan mukaiset lyhytaikaiset rahamarkkinasijoitukset ja Metsä Groupin sisäisessä pankissa Metsä Group Treasury Oy:ssä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa olevat talletukset.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 22–23 – TILINPÄÄTÖS 2015 65

24. Muut velat

JOUKKOVELKAKIRJALAINAT

Milj. euroa	Korko, %	2015 2014
2014–2019	4,00	221,7 220,7
Yhteensä		221,7 220,7

RAHOITUSLEASINGVELKOJEN ERÄÄNTYMISAJAT

	Vähimmäisleasing-	Vähimmäis leasing maksujen	Vähimmäis leasing maksujen
	maksut	nykyarvo
Milj. euroa	2015 2014 2015		2014
Alle 1 vuotta	3,8	20,1 3,4	19,6
1–2 vuotta	16,0	1,3 15,7	1,2
2–3 vuotta	1,1	1,0 1,1	0,9
3–4 vuotta	0,7	0,8 0,6	0,8
4–5 vuotta	0,5	0,3 0,5	0,2
Yli 5 vuotta	0,4	0,5 0,4	0,5
Tulevat rahoituskulut	22,5 0,8	24,0 21,7 0,8	23,2
Vähimmäisleasing-
maksujen nykyarvo	21,7	23,2

Merkittävimmät rahoitusleasingsopimukset koskevat Äänevoima Oy:n voimalaitoksia. Äänevoima Oy:n rahoitusleasingsopimusaika oli alunperin 10–15 vuotta. Tilinpäätöshetkellä Äänevoima Oy:n leasingsopimukset ovat erääntymässä vuoteen 2017 mennessä. Sopimukset sisältävät jatko- ja osto-optioita.

Milj. euroa	2015	2014
Korottomat pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille
Korottomat pitkäaikaiset velat muille
Siirtovelat	0,1	0,1
Muut velat	0,1	1,3
Yhteensä	0,2	1,4

Velat saman konsernin yrityksille sisältävät velat emoyritys Metsäliitto Osuuskunnalle ja emoyrityksen muille tytäryrityksille.

25. Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2015	2014
Korottomat lyhytaikaiset ostovelat ja muut velat saman
konsernin yrityksille
Ostovelat	42,7	47,1
Muut velat	2,2	26,6
Korottomat lyhytaikaiset velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
Ostovelat	1,5	1,2
Muut velat	0,0	0,0
Korottomat lyhytaikaiset velat muille
Saadut ennakot	6,1	4,6
Ostovelat	248,5	189,0
Muut velat	19,6	2,2
Siirtovelat	66,7	99,6
Yhteensä	387,3	370,3

Velat saman konsernin yrityksille sisältävät velat emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnalle ja emoyhtiön muille tytäryhtiöille.

66 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 24–25

26. Rahoitusriskien hallinta

Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen ja johdon vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti yhtiön hyödykeriskipolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin.

Metsä Group Treasury Oy on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus yhtiöstä on 100 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Group Treasuryyn, joka vastaa konserniyhtiöiden rahoituspositioista konserniyhtiöiden määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena.

VALUUTTARISKI

Konsernin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamääräisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä. Pääosa konsernin kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan muina kuin kotivaluuttana. Sen takia myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Samoin tuotteet hinnoitellaan usein muussa kuin kotivaluutassa. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisällytetään valuuttamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä neljänneksen osuus vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta.

Konsernin liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Englannin punta ja Ruotsin kruunu. Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Muita merkittäviä valuuttoja ovat mm. Australian dollari, Kanadan dollari, Tanskan kruunu ja Norjan kruunu. Ruplan osuus suorasta valuuttavirtapositiosta on vähäinen. Suojauspolitiikkana on pitää pääsääntöisesti tasepositio ja neljännes vuotuisesta virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. Suojausaste voi kuitenkin vaihdella 0–12 kuukauden välillä siten, että normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle on rahoituspolitiikassa määritelty erilliset päätösvaltuudet. Yhtiön hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. Pääosin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä.

Osaan valuuttavirtaposition suojausta sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, minkä seurauksena suojauslaskentaan kohdistettujen suojausten käypä arvo kirjataan taseen omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 3,6 kuukautta (2014: 5,6). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 3 ja 6 kuukauden välillä (5–7). Dollarin suo jausaste oli 2,9 kuukautta (4,3), josta suojauslaskennan osuus oli

2,4 kuukautta (2,4). Ruotsin kruunun suojausaste oli 4,5 kuukautta (7,8), josta suojauslaskennan osuus oli 2,5 kuukautta (3,2) ja punnan suojausaste oli 5,6 kuukautta (5,1), josta suojauslaskennan osuus oli 4,3 kuukautta (3,1). Suojauslaskentaan kohdistetuilla suojauksilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiosta. Suojauspolitiikan mukaisesta normista on kauden lopussa suojattuna keskimäärin 84 prosenttia (115).

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Rahoituspolitiikan mukaan 0–100 prosenttia oman pääoman positiosta tulee olla suojattuna. Oman pääoman suojauksesta on toistaiseksi luovuttu.

Konserni soveltaa Value-at-Risk-menetelmää (VaR) avoimen valuuttapositionsa riskin arvioimiseen. VaR lasketaan poikkeamalle rahoituspolitiikan mukaisesta taseposition ja vuotuisen valuuttavirtaposition neljänneksen suojausnormista. VaR-riskilukuun sovelletaan 99 prosentin luottamusväliä ja kuukauden ajanjaksoa, joten VaR ilmaisee sen, että 1 prosentin todennäköisyydellä avoimen valuuttaposition markkina-arvo alentuu enemmän kuin riskiluvun mukaisen määrän kuukauden ajanjaksolla. Suojauspäätöksiä koskevat toimivaltuudet on asetettu rajaamalla yritysjohdon päätöksentekovaltuuksia sekä valuuttakohtaisten suojausastemuutosten enimmäismäärän suhteen että VaR-riskilimiitillä. Mahdolliset riskilimiitit ylittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa. Metsä Boardin valuuttavirtariskille asetettu limiitti on 12,0 miljoonaa euroa (8,0) ja VaR on tilikauden päättyessä 1,1 miljoonaa euroa (3,2) ja on ollut tilikauden aikana keskimäärin 1,6 miljoonaa euroa (2,6).

KORKORISKI

Korkoriski kohdistuu pääasiassa taseen korollisiin saataviin ja velkoihin, käyttöpääomarahoitukseen sekä valuuttasuojaukseen. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Englannin punta ja Ruotsin kruunu. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuutosten aiheuttama negatiivinen vaikutus konsernin ja konserniyhtiöiden tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoituskustannukset riskilimiittien puitteissa. Korkotason muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korkosidonnaisuusajasta, jota konsernissa mitataan duraatiolla. Duraation pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaan vaikutetaan mm. vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä sekä korkojohdannaisten käytöllä. Konserni käyttää korkoriskin hallinnassa koronvaihtosopimuksia, korkofutuureita sekä korko-optioita.

Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 12 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Sidonnaisuusaika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määriteltyjen normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa siten, että yli neljän kuukauden suuruisesta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa 20,6 kuukautta (27,2). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 20 ja 28 kuukauden välillä (17–34). Vuoden

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26 – TILINPÄÄTÖS 2015 67

2015 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu alentaa seuraavan 12 kuukauden nettokorkokustannuksia laskennallisesti 1,1 miljoonaa euroa (alentaa 0,7).

Konserni altistuu markkinahintojen muutoksesta aiheutuvalle johdannaisten arvon muutosriskille korkojohdannaisia käyttäessään sillä IAS 39:n mukaan johdannaiset on arvostettava taseeseen käypään arvoon. Suojauslaskennan soveltaminen kuitenkin tasaa johdannaisten markkina-arvojen muutosten vaikutuksia konsernin tulokseen. Konserni soveltaa IAS 39:n mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa kiinteäkorkoisiin lainoihin, jotka ovat koron- ja valuutanvaihtosopimuksin muutettu vaihtuvakorkoiseksi rahoitukseksi. Konserni soveltaa lisäksi IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa pääosaan koronvaihtosopimuksista, joilla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Korkojohdannaisten bruttovolyymi tilinpäätöshetkellä on 253,4 miljoonaa euroa (265,3), josta 200,0 miljoonaa euroa (265,3) on kohdistettu suojauslaskentaan. Koronvaihtosopimusten maturiteetti vaihtelee 1–5 vuoden välillä (1–6).

HYÖDYKERISKI

Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskienhallinta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Group Treasuryn kautta Metsä Boardin hallituksen hyväksymän strategian ja riskinhallintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa on sovellettu sähkön, maakaasun, propaanin, kevyen polttoöljyn ja sellun hintariskien hallintaan, ja myös päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita on hallinnoitu Metsä Group Treasuryn kautta.

Metsä Boardin sähkönhintariskin hallinnassa tavoitteena on tasapainottaa sähkönhinnanmuutosten vaikutusta konsernin tulokseen ja talou delliseen asemaan. Pääperiaatteena on suojata sähköostojen positiota, joka muodostuu tehdaskohtaisten sähkönkulutusennusteiden ja voimalaitostuotanto-osuuksien erotuksesta. Suomen ja Ruotsin sähkönhankinnan osalta suojausstrategiaa toteutetaan yhteistyössä Metsä Group Energia -konsernipalvelun kanssa keskitetysti Metsä Group Treasuryn kautta. Keski-Euroopan sähkönhintariskien suojaukset toteutetaan Metsä Group Energian toimesta ja ohjeiden mukaan yhteistyössä paikallisten tuotantoyksiköiden kanssa fyysisin sopimuksin.

Metsä Board suojaa aktiivisesti sähkönhintariskiä siten, että suojausnormiksi on asetettu 80, 40, 20, 10 ja 10 prosentin suojaustaso ennustetusta nettopositiosta ensimmäisenä, toisena, kolmantena, neljäntenä ja viidentenä peräkkäisenä 12 kuukauden jaksona. Sähkösuojauksiin on sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Sen seurauksena suojauslaskentaan kohdistettujen suojausten käypä arvo kirjataan taseen omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoitujen sähköostojen toteutuessa tuloslaskelmaan ostojen oikaisuksi.

Metsä Boardin tehtaiden polttoainehankinnasta noin neljännes on maakaasupohjaista. Maakaasun hintariskin suojaaminen on toteutettu fyysisillä kiinteähintaisilla sopimuksilla. Maakaasutoimitusten hinnat on tyypillisesti sidottu Fuel-Oil ja/tai Gas-Oil -hintoihin, Suomen kaasutoimitusten hinnat on lisäksi sidottu Suomeen tuodun hiilen ja energiahintaindeksin kehitykseen. Maakaasun hintariskinsuojauksen lähtökohtana on kuitenkin suojata vain sopimuksen öljysidonnaista osaa öljyjohdannaisia ja kiinteähintaisia fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen. Metsä Board on vuonna 2015 aloittanut propaaniostojen hintariskin suojauksen ns. finanssisopimuksin ja suojaukseen sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa. Maakaasun ja propaanin suojausstrategia perustuu riskipolitiikkaan, jonka mukaan suojauspäätökset tehdään Metsä Group Energian toimesta Metsä Group Treasuryn tuella ja merkittävät strategiset päätökset tehdään konsernin hallituksessa.

Sähkösuojauksista 0 prosenttia (9) on toteutettu fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen ja 100 prosenttia (91) ns. finanssisuojina sähköjohdannaisia käyttäen. Finanssisuojista on vuoden lopussa 100 prosenttia (99) kohdistettu suojauslaskentaan. Kaikki maakaasun hintariskin suojaukset on toistaiseksi toteutettu fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen. Propaanin hintariskin suojaukset on toteutettu finanssisuojauksin.

Metsä Board on jatkanut laaditun riskinhallintapolitiikan pohjalta logistiikkakustannuksiin (merirahteihin) liittyvää kevyen polttoöljyn hintariskin suojausta finanssisopimuksin ja suojaukseen sovelletaan IFRS:n mukaista suojauslaskentaa.

Sellun hintariskin suojauspolitiikan mukaan konserniyhtiö voi valikoivasti suojata hintariskiään joko finanssisopimuksin Metsä Group Treasuryn kautta tai kiinteähintaisin fyysisin sopimuksin. Sellun hintariskin suojauksessa sovelletaan IAS:n mukaista suojauslaskentaa. Metsä Board on käyttänyt sellun hintariskisuojauksia vuoden 2015 aikana, mutta vuoden lopussa ei ole voimassa olevia suojauksia.

VALUUTTOJEN KURSSIKEHITYS EUR

==> picture [58 x 6] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

KORKOKEHITYS
----- End of picture text -----

==> picture [525 x 120] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

EUR 3 KK
EUR/USDEUR/GBP EURIBORUSDGBP
1,6 2,0
1,4 1,5
1,2 1,0
1,0 0,5
0,8 0
0,6 -0,5
2011 2012 2013 2014 2015 2011 2012 2013 2014 2015
----- End of picture text -----

68 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26

LIKVIDITEETTIRISKI

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomahdollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla 12–24 kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että likviditeetti kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 100 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ja 50–100 prosenttia seuraavan 12–24 kuukauden likviditeettitarpeesta. Tavoitteen mukaan enintään 20 prosenttia konsernin lainoista, sitovat luottolupaukset mukaan luettuna, saa erääntyä seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja vähintään 25 prosentin osuuden on ulotuttava yli neljän vuoden maturiteettiin. Rahoitusmarkkinoiden toimiessa yhtiön kannalta normaalisti tavoitteena on välttää ylimääräisen likviditeetin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi sitovina luottolupauksina taseen ulkopuolella.

Likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa konsernin operatiiviset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdannetilanteissa varmistaa. Likviditeettiriskiä hallitaan myös käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoituslähteestä. Rahoitusta koskevissa päätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Metsä Boardilla on käytössään myyntisaamisiin ja ostovelkoihin liittyvää lyhytaikaista käyttöpääomarahoitusta.

Maaliskuussa 2015 Metsä Board toteutti 100 miljoonan euron osakeannin. Osakeannista saadut varat käytetään yhtiön rakennemuutoksen loppuunsaattamisen rahoittamiseen. Vuonna 2014 Metsä Board laski liikkeeseen 225 miljoonan euron vuonna 2019 erääntyvän vakuudettoman joukkovelkakirjalainan sekä vakuudettoman syndikoidun luottosopimuksen, joka koostuu vuonna 2018 erääntyvistä 150 miljoonan euron lainasta ja 100 miljoonan euron luottolimiitistä. Vuonna 2015 on toteutettu ainoastaan vähäisempiä rahoitusleasingsopimuksiin liittyviä vieraan pääoman rahoitusjärjestelyitä.

Metsä Boardin maksuvalmius on pysynyt vahvana. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 486,5 miljoonaa euroa (396,0), josta 100,0 miljoonaa (100,0) muodostui syndikoidusta luottolimiitistä (Revolving Credit), 64,7 miljoonaa (45,6) oli nostamattomia rahastoituja TyEL-varoja ja 321,8 miljoonaa (250,4) likvidejä varoja ja sijoituksia. Likvideistä varoista 10,5 miljoonaa muodostui kassavaroista ja sijoituksista ja 311,3 miljoonaa oli kassavaroihin rinnastettavia, korollisia välittömästi nostettavissa olevia saamisia Metsä Groupin sisäiseltä pankilta Metsä Group Treasury Oy:ltä. Lisäksi konsernilla oli muita korollisia saamisia 3,7 miljoonaa euroa (6,9). Metsä Boardin likviditeettireserviä täydentää Metsä Groupin sisäinen 150,0 miljoonan euron käyttämätön lyhytaikainen rahoituslimiitti.

Vuoden 2015 lopussa likviditeettireservi kattaa täysimääräisesti ennakoidun vuosien 2016–2017 rahoitustarpeen. Pitkäaikaisista lainoista ja luottolupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 5 prosenttia (12) ja yli neljän vuoden jaksoon ulottuu 11 prosenttia (40). Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on 2,6 vuotta (3,5). Lyhytaikaisen rahoituksen osuus konsernin korollisista veloista on 0,5 prosenttia (0,5).

VASTAPUOLIRISKI

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että konserni kärsii tappiota, jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Konserni hallitsee tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Rahat ja pankkisaamiset ja muut sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin ja usean instituution yritystodistuksiin. Vastapuolilimiittejä on vuoden aikana tarkistettu ottaen huomioon yhtiön tarpeet sekä näkemys käytettyjen vastapuolten taloudellisesta asemasta. Johdannaiskauppaa säätelevät vastapuolien kanssa solmitut standardoidut ISDA-sopimukset. Pääosa rahoituksen luottoriskeistä siirtyi vuonna 2013 Metsä Group Treasuryn omistusmuutoksen myötä pois suoraan Metsä Boardin taseesta.

Konsernin myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luottoriskien hallintapolitiikan avulla. Konsernin luotonvalvonta seuraa myyntisaamisten kokonaistilannetta viikoittain ja raportoi kuukausittain yhtiön luottokomitealle ja operatiiviselle johdolle. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luottotietoyritysten ja luokitusyhtiöiden antamien tietojen pohjalta. Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Aika ajoin, mikäli johto katsoo tarpeelliseksi, käytetään myös remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia sekä luottovakuutusta luottoriskien pienentämiseen. Luottolimiitit hyväksytään luottoriskien hallintapolitiikkaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoimialoittain. Luottokomitea arvioi ja määrittelee kaikki ne keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta vakuusturvaa.

Metsä Boardilla on käytössään asiakassaamisten arvonalentumistestaukset. Luottotappion alaskirjaus tehdään, kun asiakasyritys tekee virallisen konkurssin tai sen maksusuoritukset ovat yli 6 kk (180 pv) yliaikaisia eikä sitovaa maksusuunnitelmaa ole tehty tai muita päteviä syitä ole. Uudet luottotappiovaraukset vuodelle olivat 0,1 miljoonaa euroa (2014: 0,2). Yliaikaisten asiakassaamisten osuus kaikista myyntisaamisista on tilinpäätöshetkellä 7,4 prosenttia (17,2), josta 0,8 prosenttia (0,2) ulottuu välille 90–180 päivää ja 0,4 prosenttia (0,6) yli 180 päivän. Epävarmoja myyntisaamisia koskeva erittely on esitetty Liitetiedoissa.

Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle vastaten Segmenttitiedoissa esitettyä myynnin rakennetta. Kymmenen suurinta luottoriskien lähdettä ovat Iso Britannia, Italia, Yhdysvallat, Saksa, Suomi, Ruotsi, Venäjä, Ranska, Puola ja Espanja (noin 67 prosenttia kaikista ulkoisista myyntisaamisista (66)). Metsä Boardin suurimman yksittäisen asiakkaan (yksittäisen yrityksen tai yhteisomistuksessa olevan yritysryhmän) luottoriskin osuus vuoden 2015 lopussa oli 5 prosenttia (12) myyntisaamisten kokonaismäärästä. Kymmenen suurinta asiakasryhmää (yksittäisiä yrityksiä tai yhteisomistuksessa olevia yritysryhmiä) vastasi 30 prosentista (34) kaikista ulkoisista myyntisaamisista. Vuoden 2015 lopussa ei luottovakuutuslimiiteissä ollut olennaista vajausta tavanomaisia politiikan mukaisia rajauksia enempää.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26 – TILINPÄÄTÖS 2015 69

PÄÄOMAN HALLINTA

Pääomalla ja pääomarakenteella tarkoitetaan omistajien yhtiöön tekemien sijoitusten ja omistajien yhtiöön jättämien kertyneiden voittovarojen (eli oman pääoman) ja velkapääoman (eli vieraan pääoman) eriä sekä niiden keskinäistä suhdetta. Konsernin tavoitteena on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset rahoitus- ja pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan syklisyydestä riippumatta. Yhtiöllä on luottoluokitus pitkäaikaiselle rahoitukselle ja lisäksi pääomarakenteelle on konsernin operatiivisessa toiminnassa määritelty rahoitus- ja pääomamarkkinoiden tavanomaisia vaatimuksia vastaavat keskeiset tavoitearvot. Luottoluokitukselle ei ole määritelty tavoitetasoa. Yhtiön hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta arvioivat konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä nettovelkaantumisastetta kuvaavan tunnusluvun avulla. Konsernin tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle 70 prosentin tason. Pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut sekä tunnusluvun laskennassa käytetyt pääomien määrät 31.12.2015 ja 31.12.2014 olivat seuraavat:

Yhtiön tietyissä rahoitussopimuksissa on asetettu konsernin taloudellista suorituskykyä ja pääomarakennetta koskevia finanssikovenantteja. Konsernin lainoihin liittyvät muut kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka mm. rajoittavat vakuuksien antoa, omaisuuden luovuttamista ja myyntiä, tytäryhtiöiden velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttumista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Vuoden 2015 aikana luottokelpoisuusluokitusten parantuminen on poistanut osan edellä mainituista rajoituksista. Konserni on täyttänyt kovenanttien ehdot tilikausina 2015 ja 2014.

Mikäli yhtiö ei joistain syystä kykenisi täyttämään lainasopimusten mukaisia sitoumuksiaan, sen täytyisi saada luotonantajansa luopumaan vaatimasta ko. sitoumusten noudattamista, neuvotella rahoitusjärjestelynsä uudelleen tai maksaa lainansa takaisin välttääkseen sopimusrikkomuksen joka saattaisi vaikuttaa haitallisesti sen taloudelliseen asemaan.

Milj. euroa 2015	2014
Nettovelkaantumisaste, % 32	51
Korolliset velat 658,9	684,0
./. likvidit varat 321,8	250,4
./. korolliset saamiset 3,7	6,9
333,4	426,7
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 1 028,9	841,4
+ määräysvallattomien omistajien osuus 0,0	0,0
Yhteensä 1 028,9	841,4

70 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26

VIRTAPOSITIOSUOJAUS 31.12.2015

VIRTAPOSITIOSUOJAUS 31.12.2015
				Vuotuinen valuuttavirtapositio
									2015	2014
	USD	GBP	SEK	NOK	DKK	AUD	Muu pitkä	Muu lyhyt	YHTEENSÄ	YHTEENSÄ
Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä)	729	66	-2 590	14	53	12
Virtapositio, netto (milj. euroa)	670	90	-282	1	7	8	21	0	1 078	1 070
Virtaposition suojaus (milj. euroa)	-163	-42	105	-1	-3	-5	-6	0	-325	-496
Suojausaste vuoden lopussa (kk)	2,9	5,6	4,5	4,8	4,3	7,4	3,7		3,6	5,6
Suojausaste keskimäärin vuonna 2015 (kk)	4,1	5,8	8,4	4,6	4,4	6,2	4,2		4,2	5,8

ULKOMAISEEN YKSIKKÖÖN TEHDYN NETTOSIJOITUKSEN SUOJAUS 31.12.2015

		Oman pääoman positio
				2015	2014
	GBP	SEK	Muut	YHTEENSÄ	YHTEENSÄ
Oman pääoman positio (milj. valuuttayksikköä)	10	2 937
Oman pääoman positio (milj. euroa)	14	320	6	339	311
Oman pääoman suojaus (milj.euroa)	0	0	0	0	0
Suojausaste vuoden lopussa (%)	0	0	0	0	0
Suojausaste keskimäärin vuonna 2015 (%)	0	0	0	0	0

KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)

KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)	KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)	KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)	KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)	KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)	KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)	KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)	KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)	KORKORISKI/LAINOJEN DURAATIO JA UUDELLEENHINNOITTELUJAKAUMA (KORKOJOHDANNAISET MUKAAN LUKIEN)
31.12.2015 31.12.2014
Laina- määrä (milj. euroa)	Duraatio (kk)	Keski- korko (%)	Korko- herkkyys1) (milj. euroa)	Lainojen korkojen uudelleenhinnoittelujakauma 1–4/2016 5–8/2016 9–12/2016 2017 2018 2019 –>2019	Laina- määrä (milj. euroa)	Duraatio (kk)	Keski- korko (%)	Korko- herkkyys1) (milj. euroa)
659 20,6 3,8 -1,1 -47 286 14 22 122 243 19 684 27,2 4,0 -0,7

1) Korkoherkkyys on arvio yhden prosentin yhdensuuntaisen koronmuutoksen vaikutuksesta vuotuisiin nettokorkokustannuksiin vuoden lopun positiolla.

SÄHKÖN HINTARISKIN SUOJAUS

SÄHKÖN HINTARISKIN SUOJAUS
GWh 31.12.2015	31.12.2014
Sähköpositio, netto 2016 969	1 034
Sähköposition suojaus 2016 823	792
Suojausaste vuoden 2015 lopussa (%) 85	77

Sähkön hintariskiä suojataan määritellyn riskinhallintapolitiikan mukaisesti neljän tulevan vuoden aikahorisontilla joko fyysisin sopimuksin tai finanssi sopimuksin. Laskelma koskee ainoastaan seuraavan vuoden sähkön hintariskin suojausta. Nettosähköpositio on laskettu oma ja osakkuusyhtiöiden sähkön tuotanto huomioituna.

LAINOJEN VALUUTTAJAKAUMA VALUUTTAVIRTAPOSITION % VALUUTTAJAKAUMA %

==> picture [117 x 64] intentionally omitted <==

==> picture [113 x 64] intentionally omitted <==

==> picture [272 x 40] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

EUR 99,4 USD 62
USD 0,6 GBP 8
SEK 26
DKK 1
AUD 1
Muut 2
----- End of picture text -----

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26 – TILINPÄÄTÖS 2015 71

VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN POSITIOON JA VIRTAPOSITIOON 31.12.2015

MARKKINARISKIHERKKYYS 31.12.2015 31.12.2015

			Vaikutus oman		Vaikutus
	Vaikutus	Vaikutus oman	pääoman	Vaikutus	vuotuiseen
	rahoitus varoihin	pääoman	positioon	vuotuiseen	kassavirtaan
Milj. euroa	ja -velkoihin	positioon	ml. suojaus	kassavirtaan	ml. suojaus
KORKORISKI (100 BP MARKKINAKORKOJEN NOUSU)
Tulosvaikutus	-1,3			1,1	2,1
Muu vaikutus omaan pääomaan	2,3
HYÖDYKERISKI (SÄHKÖN HINTA + 20 %)
Tulosvaikutus				-5,0	3,3
Muu vaikutus omaan pääomaan	8,4
VALUUTTARISKI (USD - 10 %)
Tulosvaikutus	0,1			-67,0	-50,6
Muu vaikutus omaan pääomaan	13,3	-0,1	-0,1
VALUUTTARISKI (GBP - 10 %)
Tulosvaikutus	-1,2			-9,0	-4,8
Muu vaikutus omaan pääomaan	3,2	-1,4	-1,4
VALUUTTARISKI (SEK - 10 %)
Tulosvaikutus	-0,7			28,2	17,6
Muu vaikutus omaan pääomaan	-5,7	-32,0	-32,0

MARKKINARISKIHERKKYYS 31.12.2014	31.12.2014	VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN POSITIOON JA VIRTAPOSITIOON 31.12.2014	VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN POSITIOON JA VIRTAPOSITIOON 31.12.2014	VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN POSITIOON JA VIRTAPOSITIOON 31.12.2014	VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN POSITIOON JA VIRTAPOSITIOON 31.12.2014	VAIKUTUS OMAN PÄÄOMAN POSITIOON JA VIRTAPOSITIOON 31.12.2014
			Vaikutus oman		Vaikutus
	Vaikutus	Vaikutus oman	pääoman	Vaikutus	vuotuiseen
	rahoitus varoihin	pääoman	positioon	vuotuiseen	kassavirtaan
Milj. euroa	ja -velkoihin	positioon	ml. suojaus	kassavirtaan	ml. suojaus
KORKORISKI (100 BP MARKKINAKORKOJEN NOUSU)
Tulosvaikutus	0,4			0,7	5,6
Muu vaikutus omaan pääomaan	4,5
HYÖDYKERISKI (SÄHKÖN HINTA + 20 %)
Tulosvaikutus	0,1			-6,6	3,4
Muu vaikutus omaan pääomaan	9,9
VALUUTTARISKI (USD - 10 %)
Tulosvaikutus	2,6			-48,7	-31,3
Muu vaikutus omaan pääomaan	9,6	-0,1	-0,1
VALUUTTARISKI (GBP - 10 %)
Tulosvaikutus	0,3			-18,6	-10,7
Muu vaikutus omaan pääomaan	4,8	-0,9	-0,9
VALUUTTARISKI (SEK - 10 %)
Tulosvaikutus	-6,6			34,3	12,3
Muu vaikutus omaan pääomaan	-8,9	-29,5	-29,5

• -merkkiset erät = positiivinen vaikutus = varojen lisäys / velkojen vähentyminen / kassavirran lisäys - -merkkiset erät = negatiivinen vaikutus = varojen vähentyminen / velkojen lisäys / kassavirran vähentyminen

IFRS 7:n mukaan konsernin on esitettävä herkkyysanalyysi eri markkinariskeistä, joille se on raportointipäivänä alttiina ja näyttää, miten kohtuullisen mahdolliset muutokset relevanteissa riskimuuttujissa vaikuttaisivat sen tulokseen ja omaan pääomaan raportointipäivänä. Konserni on tunnistanut markkinakorkojen, sähkön hintojen ja valuuttakurssien olevan sen keskeisiä markkinariskejä ja on määritellyt 1 prosenttiyksikön korkotason nousun, 20 prosentin sähkönhinnan nousun ja 10 prosenttia Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Ruotsin kruunun heikkenemisen kohtuullisen mahdollisiksi riskimuuttujiksi. Mainitut valuutat edustavat yli 80 prosenttia konsernin vuotuisesta virtapositiosta. Markkinariski on luonteeltaan suhteellisen lineaarinen niin, että päinvastaisen markkinhinnan muutoksen vaikutukset eivät suuruudeltaan olennaisesti eroa esitetyistä lukuarvoista. Markkinariskien herkkyysanalyysit on laskettu soveltaen vakiintuneita menetelmiä laskea rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja, jotka on kuvattu tilinpäätök-

sen laadintaperiaatteissa. Raportointipäivän lukuarvot heijastelevat kohtuullisen hyvin raportointiajanjakson keskimääräisiä markkinariskejä. Lisäksi konserni esittää lukuarvot, jotka kuvaavat riskimuuttujien vaikutusta oman pääoman positioon ja vuotuiseen kassavirtaan antaakseen laajemman kuvan korkojen, sähkön hinnan ja valuuttakurssien markkinariskeistä. Vuotuiset kassavirrat perustuvat ennusteisiin, eikä olemassa oleviin kaupallisiin sopimuksiin. Dollarin ja punnan heikentymisellä on negatiivinen vaikutus vuotuiseen virtapositioon ja Ruotsin kruunun heikentymisellä positiivinen vaikutus. Suojaukset pienentävät tätä vaikutusta suojausstrategiasta riippuen. Sähkön hinnan nousulla on negatiivinen vaikutus kassavirtaan. Koska lähimmän vuoden sähkönhintariski on suojauspolitiikan mukaisesti suurelta osin suojattu, jää vaikutus suojaus mukaan lukien vähäiseksi. Kun laskelmassa on huomioitu lähimmän vuoden kassavirta ja kaikki sähkösuojaussopimukset, on laskennallinen vaikutus lievästi positiivinen.

72 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26

RAHOITUSVELKOJEN LYHENNYSTEN JA RAHOITUSKULUJEN KASSAVIRRAT 31.12.2015

RAHOITUSVELKOJEN LYHENNYSTEN JA RAHOITUSKULUJEN	KASSAVIRRAT 31.12.2015
Milj. euroa	Kirja-arvo 2016 2017 2018 2019 2020 2021–
Joukkovelkakirjalainat	221,7
Lyhennys	-221,7
Rahoituskulu	-9,0 -9,0 -9,0 -9,0
Lainat rahoituslaitoksilta	198,6
Lyhennys	-50,0 -148,6
Rahoituskulu	-3,2 -3,6 -1,1
Eläkelainat	160,2
Lyhennys	-38,5 -32,5 -32,5 -32,5 -24,2
Rahoituskulu	-6,7 -5,0 -3,6 -2,1 -0,6
Rahoitusleasingvelat	21,7
Lyhennys	-3,4 -15,7 -1,1 -0,6 -0,5 -0,4
Rahoituskulu	-0,4 -0,3 -0,1 -0,0 -0,0 -0,0
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	53,7
Lyhennys	-2,7 -49,9 -1,1
Rahoituskulu	-0,7 -0,7
PITKÄAIKAISET KOROLLISET RAHOITUSVELAT, YHTEENSÄ	655,9
JOSTA 2016 LYHENNYKSET	-44,6
PITKÄAIKAISET KOROLLISET RAHOITUSVELAT TASEESSA	611,3
Yhteensä
Lyhennys	-44,6 -148,1 -182,2 -254,8 -24,7 -1,5
Rahoituskulu	-20,0 -18,6 -13,8 -11,1 -0,6 -0,0
Lyhytaikaiset korolliset velat	3,0
Lyhennys	-3,0
Rahoituskulu	-0,0
Ostovelat ja muut velat	390,3
Lyhennys	-390,2 -0,1 -0,1
YHTEENSÄ	1 049,2
Lyhennys	-437,8 -148,2 -182,2 -254,8 -24,7 -1,6
Rahoituskulu	-20,0 -18,6 -13,8 -11,1 -0,6 -0,0
	Kirja-arvo
Takaussopimukset	4,3 -0,4 -0,2 -0,3 -0,0 -3,4
Johdannaisvelat	25,0
Koronvaihtosopimukset	-1,9 -0,2 0,1 0,4 0,1
Valuuttajohdannaiset	-465,5
Hyödykejohdannaiset	-15,1 -5,2 -2,1 -1,9 -0,0
JOHDANNAISVELAT YHTEENSÄ	-482,5 -5,4 -2,0 -1,5 0,1
Johdannaissaamiset	0,2
Koronvaihtosopimukset
Valuuttajohdannaiset	465,7
Hyödykejohdannaiset
JOHDANNAISSAAMISET YHTEENSÄ	465,7
Johdannaiset nettokassavirta	-16,8 -5,4 -2,0 -1,5 0,1

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26 – TILINPÄÄTÖS 2015 73

RAHOITUSVELKOJEN LYHENNYSTEN JA RAHOITUSKULUJEN KASSAVIRRAT 31.12.2014

==> picture [527 x 506] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

|||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
|Milj. euroa|Kirja-arvo|2015|2016|2017|2018|2019|2020–|
|Joukkovelkakirjalainat|220,7|
|Lyhennys|-220,7|
|Rahoituskulu|-9,0|-9,0|-9,0|-9,0|-9,0|
|Lainat rahoituslaitoksilta|199,1|
|Lyhennys|-0,7|-0,4|-50,0|-148,0|
|Rahoituskulu|-4,6|-5,2|-4,7|-1,3|
|Eläkelainat|183,7|
|Lyhennys|-29,5|-32,5|-32,5|-32,5|-32,6|-24,1|
|Rahoituskulu|-7,9|-6,5|-5,1|-3,6|-2,1|-0,7|
|Rahoitusleasingvelat|23,2|
|Lyhennys|-19,6|-1,2|-0,9|-0,8|-0,2|-0,5|
|Rahoituskulu|-0,5|-0,1|-0,1|-0,1|-0,0|-0,0|
|Muut pitkäaikaiset korolliset velat|53,7|
|Lyhennys|-49,9|-2,7|-1,1|
|Rahoituskulu|-0,7|
|PITKÄAIKAISET KOROLLISET RAHOITUSVELAT, YHTEENSÄ|680,5|
|JOSTA 2015 LYHENNYKSET|-99,7|
|PITKÄAIKAISET KOROLLISET RAHOITUSVELAT TASEESSA|580,8|
|Yhteensä|
|Lyhennys|-99,7|-36,8|-83,4|-181,3|-253,5|-25,7|
|Rahoituskulu|-22,7|-20,8|-18,9|-14,0|-11,2|-0,7|
|Lyhytaikaiset korolliset velat|3,5|
|Lyhennys|-3,5|
|Rahoituskulu|-0,0|
|Ostovelat ja muut velat|371,7|
|Lyhennys|-370,3|-1,3|-0,1|
|YHTEENSÄ|1 055,7|
|Lyhennys|-473,5|-38,1|-83,4|-181,3|-253,5|-25,8|
|Rahoituskulu|-22,7|-20,8|-18,9|-14,0|-11,2|-0,7|
|Kirja-arvo|
|Takaussopimukset|3,2|-0,6|-0,3|-0,2|-0,0|-0,0|-2,1|
|Johdannaisvelat|26,5|
|Koronvaihtosopimukset|-2,0|-1,7|-0,1|0,1|0,3|0,1|
|Valuuttajohdannaiset|-576,9|
|Hyödykejohdannaiset|-7,3|-2,3|-0,5|-0,2|
|JOHDANNAISVELAT YHTEENSÄ|-586,2|-4,0|-0,6|-0,1|0,3|0,1|
|Johdannaissaamiset|0,0|
|Koronvaihtosopimukset|
|Valuuttajohdannaiset|564,1|
|Hyödykejohdannaiset|
|JOHDANNAISSAAMISET YHTEENSÄ|564,1|
|Johdannaiset nettokassavirta|-22,1|-4,0|-0,6|-0,1|0,3|0,1|

----- End of picture text -----

74 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26

RAHAVIRRAN SUOJAUSLASKENNAN ERÄÄNTYMISAIKATAULU

Suojausinstrumentin tulos kirjataan tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olevan kassavirran toteutuessa. Suojausinstrumenttien erääntymisajankohdat ovat samat kuin suojauksen kohteena olevan kassavirran.

Milj. euroa			31.12.2015	31.12.2015	31.12.2015
Periodit, jolloin					Hyvin toden-		Hyvin toden-
ennakoidun	Hyvin toden-		Sopimus-		näköiset		näköiset
kassavirran	näköiset		perusteiset		hyödyke-		hyödyke-
odotetaan	valuutta-		korko-		kassavirrat		kassavirrat
toteutuvan	kassavirrat		kassavirrat		(sellu)		(muut)
Q1	88,0		-0,3				-10,6
Q2	73,4		-1,5				-10,4
Q3	46,1		-0,3				-9,8
Q4	15,9		-0,5				-9,7
Yhteensä 2016	223,4		-2,6		0,0		-40,5
2017			-1,9				-21,0
2018			-0,8				-9,7
2019							-7,4
2020							-1,5
Kassavirrat yhteensä	223,4		-5,3		0,0		-80,1
Suojauslaskentaan
kohdistettujen johdannaisten
nimellisarvo	223,4		200,0		0,0		80,1

Milj. euroa			31.12.2014	31.12.2014	31.12.2014
Periodit, jolloin					Hyvin toden-		Hyvin toden-
ennakoidun	Hyvin toden-		Sopimus-		näköiset		näköiset
kassavirran	näköiset		perusteiset		hyödyke-		hyödyke-
odotetaan	valuutta-		korko-		kassavirrat		kassavirrat
toteutuvan	kassavirrat		kassavirrat		(sellu)		(muut)
Q1	80,3		-0,7		5,6		-10,9
Q2	86,9		-1,3		5,6		-9,5
Q3	49,7		-1,3		5,6		-7,0
Q4	10,4		-1,3		5,6		-6,8
Yhteensä 2015	227,3		-4,5		22,3		-34,3
2016	6,9		-4,0				-14,2
2017			-3,2				-9,2
2018			-0,9				-6,7
2019							-0,6
Kassavirrat yhteensä	234,3		-12,7		22,3		-65,0
Suojauslaskentaan
kohdistettujen johdannaisten
nimellisarvo	234,3		200,0		22,3		65,0

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 26 – TILINPÄÄTÖS 2015 75

1. Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot

RAHOITUSVARAT 31.12.2015

RAHOITUSVARAT 31.12.2015
		Käypään
		arvoon tulos-	Myytävissä		Suojaus-	Jaksotettuun
		vaikutteisesti	olevat	Lainat ja muut	laskennan alaiset	hankintamenoon	Kirja-	Kaypä
Milj. euroa	Liite	kirjattavat	rahoitusvarat	saamiset	johdannaiset	arvostetut	arvot	arvo
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14		210,2				210,2	210,2
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	15			14,6			14,6	14,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18			270,7			270,7	270,7
Rahavarat	19			321,8			321,8	321,8
Johdannaiset	27	1,5			-1,4		0,2	0,2
Yhteensä		1,5	210,2	607,1	-1,4		817,4	817,4
RAHOITUSVELAT
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	23					611,3	611,3	636,3
Muut pitkäaikaiset velat	24					0,1	0,1	0,1
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat	23					47,6	47,6	49,5
Ostovelat ja muut velat	25					355,2	355,2	355,2
Johdannaiset	27	-3,1			28,1		25,0	25,0
Yhteensä		-3,1			28,1	1 014,2	1 039,2	1 066,2

RAHOITUSVARAT 31.12.2014

RAHOITUSVARAT 31.12.2014
		Käypään
		arvoon tulos-	Myytävissä		Suojaus-	Jaksotettuun
		vaikutteisesti	olevat	Lainat ja muut	laskennan alaiset	hankintamenoon	Kirja-	Kaypä
Milj. euroa	Liite	kirjattavat	rahoitusvarat	saamiset	johdannaiset	arvostetut	arvot	arvo
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14		233,3				233,3	233,3
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	15			11,2			11,2	11,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	18			307,5			307,5	307,5
Rahavarat	19			250,4			250,4	250,4
Johdannaiset	27	0,0			0,0		0,0	0,0
Yhteensä		0,0	233,3	569,1	0,0		802,4	802,4
RAHOITUSVELAT
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	23					580,8	580,8	605,9
Muut pitkäaikaiset velat	24					1,4	1,4	1,4
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat	23					103,2	103,2	105,0
Ostovelat ja muut velat	25					332,9	332,9	332,9
Johdannaiset	27	2,8			23,7		26,5	26,5
Yhteensä		2,8			23,7	1 018,3	1 044,8	1 071,7

Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, laskennallisia verosaamisia ja henkilökulujaksotuksia (liite 18). Ostovelat ja muut rahoitus velat eivät sisällä saatuja ennakkomaksuja, laskennallisia verovelkoja ja henkilökulujaksotuksia (liite 25).

Metsä Board -konsernissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korolliset rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 -standardin mukaisesti. Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai varan markkinakorolla

laskettuun nykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 0,6–2,7 prosenttia (2014: 0,8–3,1). Korollisista rahoitusveloista on vaihtuvakorkoisia 38 prosenttia (23) ja loput kiinteäkorkoisia. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko on vuoden 2015 lopussa 3,8 prosenttia (4,0). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpitoarvoista taseessa.

76 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 27

RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄN ARVON HIERARKIA

RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄN ARVON HIERARKIA			2015
Milj. euroa	Liite	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat pitkäaikaiset rahoitusvarat	14
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14	0,1		210,1	210,2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat	18
Johdannaissaamiset	27		0,2		0,2
Johdannaisvelat	27	24,1	0,9		25,0
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon
Rahavarat	19		321,8		321,8
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	23		636,3		636,3
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat	23		49,5		49,5

RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄN ARVON HIERARKIA			2014	2014
Milj. euroa	Liite	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat pitkäaikaiset rahoitusvarat	14
Myytävissä olevat rahoitusvarat	14	0,4		232,9	233,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat	18
Johdannaissaamiset	27		0,0		0,0
Johdannaisvelat	27	10,2	16,3		26,5
Rahoitusvarat, joita ei kirjata käypään arvoon
Rahavarat	19		250,4		250,4
Rahoitusvelat, joita ei kirjata käypään arvoon
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	23		605,9		605,9
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat	23		105,0		105,0

RAHOITUSVARAT, JOIDEN ARVO MÄÄRITELTY TASON 3 MUKAISESTI

Milj. euroa	2015	2014
Arvo 1.1.	232,9	233,5
Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa	0,6	0,0
Voitot ja tappiot muissa laajan tuloksen erissä	-22,7	-0,6
Hankinnat
Myynnit	-0,7
Arvo 31.12.	210,1	232,9

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 7 (Rahoitusinstrumentit; tilinpäätöksessä esitettävät tiedot) kappaleiden 27 A ja 27 B mukaisesti.

• Taso 1 Käyvät arvot perustuvat suoraan markkinoilta saatuun noteeraukseen.

• Taso 2 Käyvät arvot perustuvat markkinoilta saatuihin hintatietoihin perustuviin arvostusmenetelmällä laskettuihin arvoihin.

• Taso 3 Käyvät arvot eivät perustu markkinatietoon, vaan yhtiön omiin oletuksiin.

Sähkö-, maakaasu-, propaani- ja kevytpolttoöljyjohdannaisten käyvät arvot määritetään käyttämällä julkisesti noteerattuja markkinahintoja (Taso 1).

Valuuttatermiinien ja -optioiden käyvät arvot määritetään käyttämällä raportointikauden päättymispäivän markkinahintoja. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritelty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat raportointikauden päättymispäivän markkinakorot ja muu markkinatieto (Taso 2).

Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Harkintaa käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin (Taso 3).

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 27 – TILINPÄÄTÖS 2015 77

RAHOITUSJOHDANNAISET

NIMELLIS ARVO			KÄYPÄ ARVO	KÄYPÄ ARVO
					Suojaukset,
				Oman	joihin ei sovelleta
Johdannais-	Johdannais -	Käyvän arvon	Rahavirran	pääoman	suojaus-
Milj. euroa varat	- velat	Yhteensä suojaukset	suojaukset	suojaukset	laskentaa
2015 Korkotermiini- ja futuurisopimukset
Korko-optiosopimukset
Koronvaihtosopimukset 253,4	0,9	-0,9	-4,0		3,1
KORKOJOHDANNAISET YHTEENSÄ 253,4	0,9	-0,9	-4,0		3,1
Valuuttatermiinisopimukset 465,5 0,2		0,2	-1,4		1,5
Valuuttaoptiosopimukset 91,8 0,0		0,0			0,0
Valuutanvaihtosopimukset
VALUUTTAJOHDANNAISET YHTEENSÄ 557,4 0,2 Sähköjohdannaissopimukset 62,6	16,6	0,2 -16,6	-1,4 -16,6		1,5
Sellujohdannaissopimukset
Öljyjohdannaissopimukset 16,7	6,4	-6,4	-6,4
Muut hyödykejohdannaissopimukset 5,0	1,1	-1,1	-1,1
HYÖDYKEJOHDANNAISET YHTEENSÄ 84,3	24,1	-24,1	-24,1
JOHDANNAISET YHTEENSÄ 895,1 0,2 Milj. euroa	25,0	-24,8	-29,4		4,6
2014 Korkotermiini- ja futuurisopimukset
Korko-optiosopimukset
Koronvaihtosopimukset 265,3	3,4	-3,4 3,2	-6,6
KORKOJOHDANNAISET YHTEENSÄ 265,3 Valuuttatermiinisopimukset 564,1	3,4 11,4	-3,4 3,2 -11,4	-6,6 -10,0		-1,4
Valuuttaoptiosopimukset 169,5	1,4	-1,4			-1,4
Valuutanvaihtosopimukset 0,0
VALUUTTAJOHDANNAISET YHTEENSÄ 733,6	12,8	-12,8	-10,0		-2,8
Sähköjohdannaissopimukset 62,8	6,7	-6,7	-6,6		-0,1
Sellujohdannaissopimukset 22,3	0,1	-0,1	-0,1
Öljyjohdannaissopimukset 10,8	3,6	-3,6	-3,6
Muut hyödykejohdannaissopimukset
HYÖDYKEJOHDANNAISET YHTEENSÄ 95,9	10,3	-10,3	-10,3		-0,1
JOHDANNAISET YHTEENSÄ 1 094,8	26,5	-26,5 3,2	-26,8		-2,9

78 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 27

28. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot

Milj. euroa	2015	2014
OIKAISUT TILIKAUDEN TULOKSEEN
Verot	29,8	9,1
Poistot ja arvonalentumiset	103,5	125,6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	-61,4	-43,9
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot	-23,7	-40,4
Rahoituskulut, netto	32,0	39,2
Eläkevelvoitteet ja varaukset	-13,9	-6,7
KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOS	66,3	82,8
Vaihto-omaisuus	11,1	-12,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	27,1	13,3
Ostovelat ja muut velat	34,0	58,4
Yhteensä	72,2	59,0

TYTÄRYRITYSMYYNNIT

Toukokuussa 2015 Metsä Board myi 100 prosentin omistusosuutensa Gohrsmühlen tehtaan omistaneesta Metsä Board Zanders GmbH:sta saksalaisen mutares AG:n kokonaan omistamalle yhtiölle ja sen kumppaniyhtiölle. Myydyn yhtiön myyntihetken rahavarat olivat 35,8 miljoonaa euroa sisältäen rahavaroihin rinnastettavat välittömästi nostettavissa olevat talletukset. Kaupan kassavirtavaikutus oli -38,2 miljoonaa euroa, ja siitä kirjattiin 17,5 miljoonan euron kertaluonteinen myyntivoitto.

29. Ehdolliset velat ja varat sekä sitoumukset

RIITA-ASIAT JA OIKEUDENKÄYNNIT

Metsä Board vaati toukokuussa 2014 Helsingin käräjäoikeutta kumoamaan välimiesoikeuden 11.2.2014 antaman tuomion, jonka mukaan Metsä Board joutui maksamaan 19,7 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia UPM-Kymmene Oyj:lle. Kesäkuussa 2015 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus hylkäsi Metsä Boardin vaatimukset. Metsä Board päätti syyskuussa hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun valittamalla asiasta hovioikeuteen.

Metsä Boardiin kuuluvat yhtiöt ovat viime vuosina olleet myyjinä useissa osakekaupoissa. Näissä yrityskaupoissa yhtiöt ovat antaneet tavanomaisia myyjän vakuutuksia. Ei voida poissulkea, etteikö yhtiöitä vastaan esitetä vaatimuksia näiden myyjän vakuutusten perusteella ja etteikö vakuutuksista aiheutuisi yhtiöille kustannuksia.

Milj. euroa	2015	2014
OMASTA VELASTA
Rahoitusvelat, joiden vakuudeksi annettu pantteja
Lainat rahoituslaitoksilta	0,0	0,0
Eläkelainat	43,9	53,2
Annetut pantit	91,9	78,8
Rahoitusvelat, joiden vakuudeksi annettu yrityskiinnityksiä
Muut velat	3,0	3,0
Yrityskiinnitykset	3,0	3,0
Rahoitusvelat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistökiinnityksiä
Eläkelainat	110,3	124,6
Kiinteistökiinnitykset	232,8	232,8
Muut omat vastuusitoumukset
Annetut pantit
Annetut takaukset ja vastasitoumukset	4,1	16,2
Muut vuokrasopimukset	4,4	7,2
Muut omat vastuut	0,0	9,0
Osakkuusyritysten puolesta
Takausvastuut	0,1	0,2
Muiden puolesta annetut sitoumukset
Takausvastuut	0,1	0,1
YHTEENSÄ
Pantit	91,9	78,8
Yrityskiinnitykset	3,0	3,0
Kiinteistökiinnitykset	232,8	232,8
Takaukset ja vastasitoumukset	4,3	16,5
Vuokrasopimusvastuut	4,4	7,2
Muut vastuut	0,0	9,0
Yhteensä	336,4	347,3

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 28–29 – TILINPÄÄTÖS 2015 79

Vastuut sisältävät annettuja pantteja, kiinteistö- ja yrityskiinnityksiä sekä takauksia. Annetut pantit koostuvat osakkuusyrityksen (Metsä Fibre) osakkeista.

30. Osakeperusteiset maksut

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄT

MUUT VUOKRASOPIMUKSET

Konserni on tehnyt toimisto- ja varastotiloista useita sopimuksia, joita ei voi purkaa. Joihinkin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

Milj. euroa 2015	2014
Vuokrasopimusvastuut, erääntyminen
Seuraavan vuoden osalta 2,3	2,7
1–5 vuotta 1,9	4,2
Myöhempien vuosien osalta 0,2	0,3
Yhteensä 4,4	7,2

INVESTOINTISITOUMUKSET

Milj. euroa	2015	2014
Maksut alle vuoden sisällä	30,7	50,4
Maksut myöhemmin	5,9	15,2
Yhteensä	36,6	65,6

Yhtiöllä oli katsauskauden aikana voimassa kaksi osakepalkkiojärjestelmää, Osakepalkkiojärjestelmä 2011, jonka yhtiön hallitus päätti ottaa käyttöön 15.12.2010 sekä Osakepalkkiojärjestelmä 2014, jonka yhtiön hallitus päätti ottaa käyttöön 6.12.2014 osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää.

Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus tilikauden 2015 tulokseen oli 2 925 417 euroa.

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2011

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita kolmelta kolmen kalenterivuoden mittaiselta ansaintajaksolta niiden ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2011–2013, 2012–2014 ja 2013–2015. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä. Osakkeiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä.

Ansaintajakson 2012–2014 kriteerien toteutumisen perusteella maksettiin 62 533 Metsä Board Oyj:n B-osaketta sekä rahaosuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluonteisten maksujen kattamiseksi osakkeiden siirtohetkellä. Vuoden 2015 aikana toteutuneen Metsä Board Oyj:n osakeannin seurauksena 2013–2015 ansaintajakson allokaatiomääriä korotettiin vastaamaan osakkeenomistajan asemaa antihetkellä. Osakeanti on huomioitu kaudella myönnettyissä osakepalkkioissa.

80 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 30

OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2014

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita kolmelta kolmen kalenterivuoden mittaiselta ansaintajaksolta niiden ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2014–2016, 2015–2017 ja 2016–2018. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä. Osakkeiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy

ennen ansaintajakson päättymistä. Lisäksi järjestelmään kuuluu kahden vuoden sitouttamisjakso. Mikäli avainhenkilön työsuhde päättyy sitouttamisjakson aikana, avainhenkilön tulee pääsääntöisesti palauttaa toimitetut osakkeet vastikkeetta yhtiölle.

Vuoden 2015 aikana toteutuneen Metsä Board Oyj:n osakeannin seurauksena Osakepalkkiojärjestelmän 2014 ansaintajaksojen allokaatiomääriä korotettiin vastaamaan osakkeenomistajan asemaa antihetkellä. Osakeanti on huomioitu kaudella myönnettyissä osakepalkkioissa.

31.12.2015	Osakepalkkiojärjestelmä 2011	Osakepalkkiojärjestelmä 2014
Osakepalkkioita enintään, kpl	1 050 000	427 500
	Omavaraisuusaste, ROCE,	Omavaraisuusaste, ROCE,
Kriteerit	EBIT-kerroin	EBIT-kerroin
Henkilöitä (31.12.2015)	10	8
KÄYVÄN ARVON MÄÄRITYS1)
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euro	2,22	2,90
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä, euroa	1 756 307	7 761 359
VAIKUTUS TULOKSEEN JA TALOUDELLISEEN ASEMAAN (EUROA)
Tilikauden 2015 kulu osakeperusteiset maksut	1 154 076	1 771 341
Tilikauden 2015 kulu osakeperusteisista maksuista,
omana pääomana käsitelty	216 359	526 126
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa	1 144 345	1 410 962
Määrät 1.1.20152)
Kauden alussa ulkona olleet	603 333	398 334
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	9 401	420 776
Kaudella menetetyt	10 001	20 000
Kaudella toteutetut	62 533	0
Kaudella rauenneet	217 468	0
Määrät 31.12.2015
Kauden lopussa ulkona olevat	322 733	799 110

1) Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Metsä Board Oyj:n B-osakkeen markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien konsensusestimaattien mukaisten osinkojen määrällä. Käteisenä selvitettävän osuuden osakekohtainen käypä arvo muuttuu kulloinkin raportointihetkenä osakekurssin mukaan palkkion maksuun asti. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus.

2) Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät ovat nettomääriä eli ne kuvastavat osakepalkkioiden perusteella annettavien osakkeiden lukumäärää. Näiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan palkkion maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 30 – TILINPÄÄTÖS 2015 81

31. Lähipiiritapahtumat

Metsä Board -konsernin lähipiiriin kuuluvat Metsä Board Oyj:n emoyritys Metsäliitto Osuuskunta, joka omistaa Metsä Board Oyj:n osakkeista 42,3 prosenttia ja äänistä 61,6 prosenttia (sisältäen Metsäliitto Management Oy:n omistuksen), Metsäliitto Osuuskunnan muut tytäryritykset sekä osakkuus- ja yhteisyritykset sekä Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen, Metsä Groupin ja Metsä Boardin johtoryhmän jäsenet ja heidän läheiset perheenjäsenensä.

Merkittävimmät Metsäliitto Osuuskunnan tytäryhtiöt, joiden kanssa Metsä Boardilla on liiketoimia, ovat seuraavat: Metsä Tissue -konserni Metsä Fibre -konserni Metsäforest Sverige Ab

Metsä Board käsittelee Metsä Fibrea pääomaosuusmenetelmällä Sijoitukset osakkuusyrityksiin -standardin (IAS 28) mukaisesti 8.12.2009 alkaen. Tätä ennen Metsä Board käsitteli Metsä Fibrea Osuudet yhteisyrityksissä (IAS 31) mukaan. Lähipiiritapahtumat Metsä Fibren kanssa sisältyvät liiketoimiin sisaryritysten kanssa.

Metsä Board ja Metsäliitto Osuuskunta sopivat 30.9.2013 omistusjärjestelystä, jossa konsernin sisäisenä rahoitusyksikkönä toimiva Metsä Group Treasury Oy siirtyi kokonaan Metsäliitto Osuuskunnan omistukseen. Metsä Group Treasury pysyi omistusjärjestelyn toteuttamisen jälkeen edelleen erillisenä osakeyhtiönä, ja se jatkaa rahoituspalveluiden tuottamista Metsä Boardille entiseen tapaan. Rahoitusliiketoimet Metsä Group Treasury Oy:n kanssa tapahtuvat markkinahintaan.

Metsä Board -konsernin puuraaka-aineostojen kokonaisarvo Metsäliitto Osuuskunnalta oli 105,6 miljoonaa euroa (2014: 114,2) ja Metsä Fibre Oy:ltä tehtyjen selluostojen 398,5 miljoonaa euroa (335,9). Ostot toteutettiin markkinahintaan.

Metsä Board osallistuu Metsä Groupin ylimmille johtajille vakuutusyhtiöstä otettuun lisäeläkejärjestelyyn. Maksut järjestelyyn vuonna 2015 olivat 0,2 miljoonaa euroa (2014: 0,6 miljoonaa euroa).

Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö on erillinen juridinen yksikkö, joka myöntää osalle toimihenkilöitä etuuspohjaista lisäeläketurvaa ja hallinnoi säätiön varallisuutta. Eläkesäätiö omistaa noin 0,1 prosenttia Metsä Board Oyj:stä. Lisäksi Eläkesäätiö on sijoittanut 0,2 miljoonaa euroa Metsäliitto Osuuskunnan osuuksiin. Vuosina 2015 ja 2014 konserni ei maksanut eläkesäätiölle kannatusmaksuja. Eläkesäätiön Metsä Boardille myöntämät työnantajalainat olivat vuonna 2015 yhteensä 5,9 miljoonaa euroa (5,9).

Milj. euroa Liiketoimet emoyhtiön kanssa Liiketoimet sisar- yhtiöiden kanssa	Milj. euroa Liiketoimet emoyhtiön kanssa Liiketoimet sisar- yhtiöiden kanssa	Milj. euroa Liiketoimet emoyhtiön kanssa Liiketoimet sisar- yhtiöiden kanssa
2015	2014 2015	2014
Liikevaihto 10,4	10,6 64,4	58,5
Liiketoiminnan muut tuotot 3,6	3,4 1,8	1,5
Ostot 105,6	138,0 594,7	536,6
Osuus osakkuus yritysten tuloksista	61,3	43,7
Osinkotuotot 0,0	0,0 24,9	24,9
Korkotuotot 0,0	0,0 0,2	0,4
Korkokulut 0,0	0,0 2,4	1,0
Saamiset
Muut rahoitusvarat 0,0	0,0 0,0	0,0
Myyntisaamiset ja muut saamiset 1,7	1,6 12,2	12,7
Rahavarat	311,3	236,0
Velat
Ostovelat ja muut velat 12,1	8,1 60,8	69,0

LIIKETAPAHTUMAT OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYSTEN KANSSA

LIIKETAPAHTUMAT OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYSTEN KANSSA
Milj. euroa	2015 2014
Liikevaihto	0,6 0,7
Ostot	7,4 7,7
Korkotuotot	0,0 0,0
Korkokulut	0,0 0,0
Saamiset
Muut rahoitusvarat	0,3 0,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,2 0,2
Velat
Ostovelat ja muut velat	1,5 1,2

Metsä Board on luokitellut rahavaroihin Metsä Groupin sisäisessä pankissa Metsä Group Treasury Oy:ssä olevat korolliset, välittömästi nostettavissa olevat talletukset.

Saamisiin emoyritykseltä tai sisaryrityksiltä ei sisälly epävarmoja saamisia eikä tilikauden aikana ole kirjattu näistä eristä luottotappioita. Emoyritykselle tai sisaryrityksille olevista veloista ei ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.

Johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet.

82 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 31

JOHTOON KUULUVILLE AVAINHENKILÖILLE MAKSETUT KOMPENSAATIOT YHTEENSÄ

JOHTOON KUULUVILLE AVAINHENKILÖILLE MAKSETUT KOMPENSAATIOT YHTEENSÄ
Euroa 2015	2014
Palkat ja palkkiot 3 231 901,95	3 034 474,45
Eläkekulut 712 061,80	1 034 533,10
Yhteensä 3 943 963,75	4 069 007,55

EMOYHTIÖN HALLITUKSEN JÄSENILLE MAKSETUT PALKKIOT SEKÄ OSAKEOMISTUS

PALKKIOT SEKÄ OSAKEOMISTUS	PALKKIOT SEKÄ OSAKEOMISTUS
Osakeomistus		2015	2014
	kpl	euroa	euroa
Kari Jordan
puheenjohtaja	450 000	99 503,99	89 711,95
Martti Asunta
varapuheenjohtaja	47 271	85 593,53	77 615,95
Mikael Aminoff	56 961	69 263,92	63 403,18
Kirsi Komi	23 766	69 263,92	63 403,18
Kai Korhonen	186 536	79 463,92	70 603,18
Liisa Leino	152 411	69 263,92	63 403,18
Juha Niemelä	152 411	68 063,92	63 403,18
Veli Sundbäck	43 431	69 863,92	63 403,18
Erkki Varis	107 003	69 263,92	63 403,18
Yhteensä	1 219 790	679 544,96	618 350,16

Hallituksen jäsenten eläkemaksut vuonna 2015 olivat 95 182,00 euroa (104 668,20 euroa).

Vuoden 2015 varsinainen yhtiökokous päätti maksaa noin puolet palkkioista pörssistä huhtikuun 2015 aikana hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina ja puolet rahana.

Johtoryhmän palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta, eläke-eduista, toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelyistä sekä johtoryhmän osakeomistusjärjestelmästä.

Toimitusjohtaja Mika Joukion kuukausipalkka on 37 000 euroa. Kuukausipalkkaan sisältyvät auto- ja puhelinetu sekä laajennettu matka- ja tapaturmavakuutusturva. Toimitusjohtaja Mika Joukiolle voidaan toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti maksaa lisäksi hallituksen päätöksellä kokonaissuoritukseen perustuva seitsemän kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio. Toimitusjohtaja Mika Joukiolle maksettiin vuonna 2015 palkkaa 662 484,07 euroa, joka koostui 469 711,49 euron kiinteästä kuukausipalkasta, 165 319,41 euron tulospalkkiosta ja 27 453,17 euron osakepalkkiosta.

Toimitusjohtaja Mika Joukiolle maksettiin ajalta 1.10.–31.12.2014 palkkaa 116 262,09 euroa, josta kaikki oli kiinteää korvausta. Toimitusjohtaja Mikko Helanderille maksettiin palkkaa luontoisetuineen vuonna 2014 yhteensä 444 183,36 euroa ajalta 1.1.–30.9.2014. Toimitusjohtaja Mikko Helanderille voitiin toimitusjohtajasopimuksen mukaan maksaa lisäksi hallituksen päätöksellä kokonaissuoritukseen

perustuva kuuden kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio. Vuonna 2014 Mikko Helanderille maksettiin tulospalkkiona 130 382,63 euroa. Lisäksi hänelle maksettiin vuonna 2014 osakepalkkiona 146 479,50 euroa. Kaiken kaikkiaan Mikko Helanderin palkat ja palkkiot olivat yhteensä 721 045,49 euroa vuonna 2014.

Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon. Tulospalkkio määräytyy hallituksen päättämällä tavalla ja perustui vuosina 2015 ja 2014 yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden liiketuloskehitykseen. Johtoryhmän muille jäsenille kuin toimitusjohtajille maksettiin palkkoja luontoisetuineen 1 154 996,38 euroa (1 156 108,51 euroa), tulospalkkiota 454 030,11 euroa (180 483,74 euroa) ja osakepalkkiota 280 846,43 euroa (242 224,46 euroa) eli yhteensä 1 889 872,92 euroa (1 578 816,71 euroa).

Johdon osakepalkkiojärjestelyistä sekä johtoryhmän osakeomistusjärjestelmästä on kerrottu liitetietojen kohdassa 30. Metsä Groupin johtoryhmän osakeomistusjärjestely, joka oli toteutettu Metsäliitto Management Oy:n kautta, purettiin vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä ehtojen täytyttyä myymällä yhtiön osakkeet Metsäliitto Osuuskunnalle.

Toimitusjohtaja Mika Joukio omistaa 116 620 kappaletta Metsä Boardin B-osakkeita ja muu johtoryhmä yhteensä 1 000 kappaletta Metsä Boardin A-osakkeita ja 109 732 kappaletta B-osakkeita.

Toimitusjohtajan molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan on tällä oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Muusta kuin johtajasta riippuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa johtoryhmän jäsenillä on oikeus 6–12 kuukauden palkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen.

Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksenmukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtalle on otettu lisäeläkevakuutus, joka kattaa sopimuksenmukaisen ja lakisääteisen (63 vuotta) välisen ajan ja oikeuttaa toimitusjohtajan saamaan eläkettä 60 prosenttia tämän eläkkeelle siirtymishetken kokonaispalkasta laskettuna työeläkelain mukaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ennen eläkeikää, hän on oikeutettu vapaakirjaan.

Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole lakisääteisestä eläketurvasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Suomen eläkelakien mukaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle ikävuosien 63–68 välisenä aikana haluamanaan ajankohtana. Johtoryhmän jäsenten maksupohjaisten eläkejärjestelmien maksut olivat 0,4 miljoonaa euroa (0,9 miljoonaa euroa), mikä sisältää maksupohjaisen lisäeläkkeen 0,2 miljoonaa euroa (0,6). Konsernilla ei ole taseen ulkopuolisia eläkevastuusitoumuksia johdon puolesta.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIETO 31 – TILINPÄÄTÖS 2015 83

32. Ympäristöasiat

Ympäristömenoihin sisällytetään vain ne yksilöitävissä olevat lisäkustannukset, joilla pyritään pääasiassa torjumaan tai lieventämään ympäristövahinkoja. Ympäristömenot aktivoidaan, jos ne liittyvät tuleviin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja ne tuottavat tulevaisuudessa taloudellista hyötyä.

Alla on esitetty tuloslaskelmaan sisältyvät ympäristömenot sekä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muutokset.

33. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Husumin uusi taivekartongin tuotantolinja käynnistyi hieman alkuperäistä aikataulua jäljessä. Myöhästymisellä on lievä negatiivinen vaikutus vuoden 2016 ensimmäisen neljänneksen liiketulokseen.

Metsä Boardin markkina-arvoluokka muuttui Nasdaqin Pohjoismaisissa pörssissä. Vuoden 2016 alusta lähtien Metsä Board kuuluu suuriin yhtiöihin (large cap).

Milj. euroa	2015	2014
TULOSLASKELMA
Aineet ja tarvikkeet	8,1	8,9
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	1,0	1,5
Henkilösivukulut	0,5	0,7
Poistot	5,6	5,7
Liiketoiminnan muut kulut	3,2	1,6
TASE	18,4	18,4
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Hankintahinta 1.1.	148,4	152,6
Muuntoero	1,1	-3,0
Lisäykset	4,8	0,5
Vähennykset	-31,7	-1,7
Poistot	-82,9	-95,5
Kirjanpitoarvo 31.12. VARAUKSET	39,7	52,9
Ympäristövelvoitteet LIITETIEDOT	5,8	10,9
Ympäristöasioiden hoitoa varten annetut vakuudet	0,4	0,4

PÄÄSTÖOIKEUDET

Konserni on osallisena Euroopan päästökauppajärjestelmässä. Konserni on saanut vuonna 2015 vastikkeetta 725 kilotonnia päästöoikeuksia. Konsernilla on tilinpäätöshetkellä hallussaan 480 kilotonnia päästöoikeuksia. Tilikauden aikana toteutuneet päästöt olivat 317 kilotonnia.

Konserni on kirjannut päästöoikeudet ns. nettomenettelyn mukaisesti. Toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus on käsitelty tulosvaikutteisesti, jos toteutuneet päästöt ovat ylittäneet saadut oikeudet. Toteutuneilla päästöillä ei ollut tulos- tai tasevaikutusta.

Vuonna 2015 konserni myi päästöoikeuksia 2,0 miljoonalla eurolla. Tilikauden päättyessä päästöoikeuksien markkina-arvo oli 8,22 euroa tonnilta ja kokonaisarvo noin 3,9 miljoonaa euroa.

84 TILINPÄÄTÖS 2015 – TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 32–33

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli 4,739 (4 546) kappaletta.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Metsä Boardin osakepääoma 31.12.2015 oli 557 881 540,40 euroa. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa. Vuonna 2015 yhtiö järjesti osakeannin, jolla kerättiin noin 98 miljoonan euron nettovarat. Osakeannissa tarjottiin yhteensä 27 347 134 uutta B-sarjan osaketta hintaan 3,66 euroa/osake. Annin jälkeen yhtiön osakkeiden kokonaismäärä on 355 512 746 osaketta, joista A-osakkeita on 35 895 651 kappaletta ja B-osakkeita 319 617 095 kappaletta. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon.

Metsä Boardin B-osakkeen ylin kurssi oli tammi–joulukuussa 7,01 euroa, alin 4,47 euroa ja keskikurssi 5,72 (3,34) euroa. Vuoden 2015 lopussa B-osakkeen kurssi oli 6,86 (4,34) euroa. Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto oli 438 203 (236 476) kappaletta.

Vuonna 2015 A-osakkeen kokonaisvaihto oli 7,2 miljoonaa euroa ja B-osakkeen kokonaisvaihto oli 629,7 miljoonaa euroa. A-osakkeiden markkina-arvo oli joulukuun lopussa 242 miljoonaa ja B-osakkeiden 2 193 miljoonaa euroa.

Metsä Boardin markkina-arvoluokka muuttui Nasdaqin Pohjoismaisissa pörssissä. Vuoden 2016 alusta lähtien Metsä Board kuuluu suuriin yhtiöihin (large cap), joiden markkina-arvo on yli 1 miljardia euroa.

Metsä Boardin A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan kirjallisesta vaatimuksesta. Vuonna 2015 yhteensä 90 000 kappaletta Metsä Board Oyj:n A-osaketta muunnettiin 90 000 B-osakkeeksi. Muuntaminen merkittiin kaupparekisteriin 7.1.2015, ja kaupankäynti näillä osakkeilla alkoi 8.1.2015.

OSAKKEENOMISTAJAT

31.12.2015 Metsä Board Oyj:llä oli 42 050 rekisteröityä osakkeenomistajaa (42 175). Metsäliitto Osuuskunta omisti yhdessä tytäryhtiönsä kanssa vuoden 2015 lopussa 42 prosenttia osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 62 prosenttia. Ulkomaisten ja hallintarekisteröityjen omistajien osuus osakkeista oli 20 (15) prosenttia.

OSAKKEIDEN KAUPANKÄYNTI

Metsä Boardin osakkeet on listattuna Nasdaq Helsingissä. B-osakkeen kaupankäyntitunnus on METSB ja ISIN-koodi FI0009000665. A-osakkeen kaupankäyntitunnus on METSA ja ISIN-koodi FI0009000640.

Yhtiön hallussa ei ole sen omia osakkeita.

Metsä Boardin A-osakkeen ylin kurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä oli tammi–joulukuussa 7,67 euroa, alin 4,47 euroa ja keskikurssi 5,98 (3,39) euroa. Vuoden 2015 lopussa A-osakkeen kurssi oli 6,75 (4,44) euroa.

MÄÄRÄYSVALLAN VAIHTUMISEN VAIKUTUS

Joihinkin tiettyihin resurssi- ja muita osakkuusyhtiöitä koskeviin osakassopimuksiin sisältyy ehtoja, joiden nojalla Metsä Boardin on tarjottava osakkeensa osakkuusyhtiössä

OSAKEPÄÄOMAN JA OSAKKEIDEN LUKUMÄÄRÄN MUUTOKSET 1.1.2004–31.12.2015

			Osakkeiden	Osakkeiden	Osakepääoma,
			lukumäärä		milj. euroa
2003	Osakepääoma 31.12.2003		178 999 425		304,3
2004	Uusmerkintä		148 633 415		252,7
	Uusmerkintä		532 772		0,9
	Osakepääoma 31.12.2004		328 165 612		557,9
2005–2014	Ei muutoksia
2015	Merkintäoikeusanti,
	ei muutoksia osakepääomaan
	Osakepääoma 31.12.2015		355 512 746		557,9

muiden osakkaiden ostettavaksi Metsä Boardin määräysvallan vaihtuessa. Näistä sopimuksista Metsä Fibre Oy:n osakassopimuksen nojalla Metsä Fibren osakkaiden tulee tarjota osakkeensa muiden osakkaiden ostettaviksi määräysvallan muutostilanteissa. Metsäliitto Osuuskunnan äänivallan mahdollinen aleneminen Metsä Boardissa alle 50 prosenttia ei kuitenkaan velvoittaisi Metsä Boardia tarjoamaan Metsä Fibre Oy:n osakkeita ostettavaksi.

JOHDON OSAKKEENOMISTUS

Metsä Boardin hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset on kerrottu sivuilla 112–115.

HALLITUKSEN ANTIVALTUUDET

Hallituksella on valtuutus päättää uusien osakkeiden tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 70 000 000 uuden B-sarjan osakkeen antamisesta. Vastaavasti hallitus on oikeutettu päättämään osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että suoraan ja erityisten oikeuksien nojalla merkittävien B-osakkeiden lukumäärä on enintään 70 000 000. Erityiset oikeudet oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön uusia osakkeita siten, että merkintähinta maksetaan rahana taikka käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen (”Vaihtovelkakirja”). Uudet osakkeet voidaan antaa maksua vastaan tai maksutta. Valtuutus on voimassa 28.3.2017 saakka. Hallitus päätti keväällä 2015 laskea liikkeeseen yhteensä 27 347 134 B-sarjan osaketta. Valtuutuksesta oli siten 31.12.2015 käyttämättä 42 652 866 B-sarjan osaketta.

OSINKOPOLITIIKKA

Metsä Boardin tavoitteena on jakaa osinkoa vähintään 1/3 osakekohtaisesta tuloksesta. Hallitus ehdottaa 23.3.2016 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 jaetaan osinkoa 0,17 euroa osakkeelta, mikä vastaa 44 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT – TILINPÄÄTÖS 2015 85

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.20151)	SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.20151)	A-SARJA	B-SARJA	OSAKKEET YHTEENSÄ	ÄÄNET
OSAKKEENOMISTAJAT		MÄÄRÄ	MÄÄRÄ	MÄÄRÄ	% %
1	Metsäliitto Osuuskunta	25 751 535	117 076 321	142 827 856	40,18 60,92
2	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	2 203 544	15 041 485	17 245 029	4,85 5,70
3	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 534 330	12 793 487	16 327 817	4,59 8,05
4	Etola Erkki Olavi	0	7 800 000	7 800 000	2,19 0,75
5	Metsäliitto Management Oy	0	7 356 794	7 356 794	2,07 0,71
6	Valtion Eläkerahasto	0	4 200 000	4 200 000	1,18 0,40
7	Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y.	1 704 249	1 730 927	3 435 176	0,97 3,45
8	Sr Nordea Fennia	0	2 152 866	2 152 866	0,61 0,21
9	OP-Delta Sijoitusrahasto	0	2 090 424	2 090 424	0,59 0,20
10	Sr Danske Invest Suomi Yhteisöosake	0	2 031 411	2 031 411	0,57 0,20
11	Sr Evli Suomi Pienyhtiöt	0	1 802 354	1 802 354	0,51 0,17
12	ODIN Finland	0	1 663 665	1 663 665	0,47 0,16
13	Säästöpankki Kotimaa -Sijoitusrahasto	0	1 252 786	1 252 786	0,35 0,12
14	Sr Danske Invest Suomi Osake	0	1 188 412	1 188 412	0,33 0,11
15	OP-Focus Erikoissijoitusrahasto	0	1 000 000	1 000 000	0,28 0,10
16	OP-Henkivakuutus Oy	0	959 709	959 709	0,27 0,09
17	OP-Suomi Pienyhtiöt	0	672 507	672 507	0,19 0,06
18	Danske Invest Suomen Parhaat Esr	0	664 166	664 166	0,19 0,06
19	Sr Alfred Berg Finland	0	632 003	632 003	0,18 0,06
20	Sr Danske Invest Suomen Pienyhtiöt	0	604 488	604 488	0,17 0,06

1) Osakkeenomistajat arvo-osuusjärjestelmässä

METSÄ BOARD A-OSAKE

METSÄ BOARD A-OSAKE
OMISTUSMÄÄRÄ	OMISTAJIA	%	OSAKKEITA	%	ÄÄNIMÄÄRÄ	%
1–100	1 338	31,83	74 085	0,21	1 481 700	0,21
101–500	1 723	40,99	488 102	1,36	9 762 040	1,36
501–1 000	593	14,11	490 794	1,37	9 815 880	1,37
1 001–5 000	488	11,61	1 019 544	2,84	20 390 880	2,84
5 001–10 000	38	0,90	274 425	0,77	5 488 500	0,77
10 001–50 000	20	0,48	355 043	0,99	7 100 860	0,99
50 001–100 000	0	0,00	0	0,00	0	0,00
100 001–500 000	0	0,00	0	0,00	0	0,00
500 001–	4	0,10	33 193 658	92,47	663 873 160	92,47
Yhteensä	4 204	100	35 895 651	100	717 913 020	100
joista hallintarekisteröityjä	7		36 203	0,10	724 060	0,10
Odotusluettelolla yhteensä	0		0	0	0	0
Yhteistilillä			0	0	0	0
Erityistileillä yhteensä			0	0	0	0
Liikkeeseenlaskettu määrä			35 895 651	100	717 913 020	100

METSÄ BOARD B-OSAKE

METSÄ BOARD B-OSAKE
OMISTUSMÄÄRÄ	OMISTAJIA	% OSAKKEITA % ÄÄNIMÄÄRÄ %
1–100	13 392	33,51 563 905 0,18 563 905 0,18
101–500	11 849	29,65 2 936 441 0,92 2 936 441 0,92
501–1 000	4 781	11,96 3 511 568 1,10 3 511 568 1,10
1 001–5 000	7 757	19,41 16 624 635 5,20 16 624 635 5,20
5 001–10 000	1 163	2,91 7 966 869 2,49 7 966 869 2,49
10 001–50 000	852	2,13 16 294 085 5,10 16 294 085 5,10
50 001–100 000	73	0,18 4 890 433 1,53 4 890 433 1,53
100 001–500 000	74	0,19 14 989 343 4,69 14 989 343 4,69
500 001–	28	0,07 251 839 816 78,79 251 839 816 78,79
Yhteensä	39 969	100 319 617 095 100 319 617 095 100
joista hallintarekisteröityjä	13	67 525 921 21,13 67 525 921 21,13
Odotusluettelolla yhteensä	0	0 0 0 0
Yhteistilillä		0 0 0 0
Erityistileillä yhteensä		0 0 0 0
Liikkeeseenlaskettu määrä		319 617 095 100 319 617 095 100

86 TILINPÄÄTÖS 2015 – OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

%

OSAKKEENOMISTAJAT

31.12.2015

==> picture [115 x 64] intentionally omitted <==

==> picture [117 x 49] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Metsäliitto Osuuskunta 40,2
Kotitaloudet 16,8
Julkisyhteisöt 11,2
Ulkomainen omistus [1)] 19,8
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 5,3
Muut yritykset 4,5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 2,2
----- End of picture text -----

1) Sisältää hallintarekisteröidyt omistajat

ÄÄNIMÄÄRÄN JAKAUTUMINEN 31.12.2015 %

==> picture [118 x 64] intentionally omitted <==

==> picture [118 x 49] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

Metsäliitto Osuuskunta 60,9
Kotitaloudet 10,0
Julkisyhteisöt 14,4
Ulkomainen omistus [1)] 7,0
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1,9
Muut yritykset 1,8
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4,1
----- End of picture text -----

1) Sisältää hallintarekisteröidyt omistajat

OSAKKEIDEN KURSSIKEHITYS 2012–2015

INDEKSI, 2012=100

OSAKEVAIHTO 2014–2015

MILJ. KPL

==> picture [525 x 118] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

NASDAQ HELSINKI PORTFOLIOINDEKSIMETSÄ BOARD BMETSÄ BOARD A B-OSAKEA-OSAKE
500 15
400 12
300 9
200 6
100 3
0 0
2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
----- End of picture text -----

OSAKEKOHTAINEN TULOS

EUROA

OSAKEKOHTAINEN OMA PÄÄOMA EUROA

==> picture [297 x 93] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1,0 3,0
2,5
0,5
2,0
0 1,5
1,0
-0,5
0,5
-1,0 0
11 12 13 14 15 11 12 13 14 15
----- End of picture text -----

==> picture [297 x 147] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

OSINKO OSINKOTUOTTO
EUROA % %
OSINKOTUOTTO
0,18 3,0 3,0
0,15 2,5 2,5
0,12 2,0 2,0
0,09 1,5 1,5
0,06 1,0 1,0
0,03 0,5 0,5
0 0 0
11 12 13 14 15 [1)] 11 12 13 14 15 [1)]
1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle 1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
----- End of picture text -----

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT – TILINPÄÄTÖS 2015 87

PÖRSSIKEHITYS JA OSAKEMÄÄRÄT

PÖRSSIKEHITYS JA OSAKEMÄÄRÄT
		2015	2014	2013	2012	2011
Osakeantioikaistut kurssit, euroa
A-osake	ylin	7,67	4,61	3,10	2,76	3,24
	alin	4,47	2,86	2,13	1,47	1,45
	kauden lopussa	6,75	4,44	2,99	2,14	1,46
	keskikurssi	5,98	3,39	2,51	2,27	2,78
B-osake	ylin	7,01	4,43	3,06	2,40	3,23
	alin	4,47	2,83	2,12	1,29	1,13
	kauden lopussa	6,86	4,34	3,06	2,15	1,29
	keskikurssi	5,72	3,34	2,50	1,94	2,12
Osakkeiden vaihto NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä, kpl
A-osakkeet		1 189 370	1 136 611	713 546	992 596	1 579 107
% kokonaismäärästä		3,3	3,2	2,0	2,7	4,3
B-osakkeet		109 988 836	59 119 118	52 692 081	110 668 983	280 402 053
% kokonaismäärästä		35,1	20,2	18,0	37,9	96,1
Osakemäärät kauden lopussa
A-osakkeet		35 895 651	35 985 651	35 985 651	36 339 550	36 339 550
B-osakkeet		319 617 095	292 179 961	292 179 961	291 826 062	291 826 062
Yhteensä		355 512 746	328 165 612	328 165 612	328 165 612	328 165 612
Osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.		355 512 746	338 216 496	338 216 496	338 216 496	338 216 496
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa		2 434,9	1 471,6	1 031,2	728,2	442,6
Osakkeenomistajat, kpl1)		42 050	40 235	40 390	41 232	42 463

1) Osakkeenomistajat arvo-osuusjärjestelmässä, ei sisällä hallintarekisteröityjä omistajia.

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Milj. euroa	2015 2014	2013	2012	2011
Osakekohtainen tulos
Tulos ennen veroja	167,1 77,6	57,8	173,9	-280,9
– määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta	0,0 0,0	-0,2	-0,2	-0,1
– verot	-29,8 -9,1	6,3	-2,6	7,8
= Tulos	137,3 68,5	63,9	171,1	-273,2
– Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin, kpl	349 503 922 338 216 496	338 216 496	338 216 496	338 216 496
Osakekohtainen tulos
Laimentamaton ja laimennettu, euroa	0,39 0,20	0,19	0,51	-0,81
Yhteensä euroa	0,39 0,20	0,19	0,51	-0,81
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	2,89 2,49	2,51	2,52	2,17
Osakekohtainen osinko, euroa	0,171) 0,12	0,09	0,06	0,00
Osinko tuloksesta, %	43,6 57,1	47,4	11,5	-
Nimellisarvo, euroa	- -	-	-	-
Efektiivinen osinkotuotto, %
A-osake	2,51) 2,6	2,9	2,7	0,0
B-osake	2,51) 2,7	2,9	2,7	0,0
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
A-osake	17,3 21,9	16,2	4,3	-1,8
B-osake	17,6 21,3	16,6	4,3	-1,6
Osakekurssi/osakekohtainen oma pääoma (P/BV), %
A-osake	233,6 179,7	118,9	85,3	67,3
B-osake	237,4 174,6	121,6	85,7	59,6

1) Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2015 jaetaan osinkoa 0,17 euroa osakkeelta.

88 TILINPÄÄTÖS 2015 – OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

KANNATTAVUUS

Oman pääoman tuotto (%) = Sijoitetun pääoman tuotto (%) = RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA Omavaraisuusaste (%) = Velkaantumisaste (%) = Nettovelkaantumisaste (%) = OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT Osakekohtainen tulos = Osakekohtainen oma pääoma = Osakekohtainen osinko = Osinko tuloksesta (%) = Efektiivinen osinkotuotto (%) = Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) = P/BV (%) = Osakeantioikaistu keskikurssi = Osakekannan markkina-arvo = MUUT Investointien omarahoitusaste (%) = Korkokate = Liiketoiminnan nettorahavirta =	Tulos ennen verojajatkuvista liiketoiminnoista – tuloverot
	Oma pääoma (keskimäärin) Tulos ennen verojajatkuvista liiketoiminnoista + korkokulut, nettokurssierotja muut rahoituskulut
	(Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat) (keskimäärin) Oma pääoma
	Taseen loppusumma – saadut ennakot Korolliset rahoitusvelat
	Oma pääoma Korolliset rahoitusvelat – likvidit varat – korolliset saamiset
	Oma pääma Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva omapääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. Tilikaudeltajaettu osinko
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12. Osakekohtainen osinko
	Osakekohtainen tulos Osakekohtainen osinko
	Tilikauden päätöskurssi Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen tulos Tilikauden päätöskurssi
	Osakekohtainen oma pääoma Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
	Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi Liiketoiminnan nettorahavirta
	Bruttoinvestoinnit Liiketoiminnan nettorahavirta + nettokorkokulut
	Nettokorkokulut Rahavirtalaskelman liiketoiminnan nettorahavirta

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET – TILINPÄÄTÖS 2015 89

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (SUOMALAINEN TILINPÄÄTÖSKÄYTÄNTÖ)

TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2015	1.1.–31.12.2014
LIIKEVAIHTO	1	1 057,8	1 013,9
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-3,6	22,9
Liiketoiminnan muut tuotot	2	28,7	55,6
Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana		-608,7	-608,9
Varastojen muutos		-0,3	5,0
Ulkopuoliset palvelut	3	-176,1	-158,3
Henkilöstökulut	4	-785,1	-762,2
Palkat ja palkkiot		-59,2	-54,9
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-14,4	-13,2
Muut henkilösivukulut		-26,5	-26,2
Poistot ja arvonalentumiset	5	-100,0	-94,3
Suunnitelman mukaiset poistot		-46,5	-46,6
Arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset aineellisista hyödykkeistä		0,3	0,3
		-46,2	-46,3
Liiketoiminnan muut kulut	6	-101,5	-118,3
LIIKETULOS		50,1	71,3
Rahoitustuotot ja -kulut	7
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä		29,9	45,5
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista		0,1	0,1
Muut korko- ja rahoitustuotot		0,4	0,5
Kurssierot		-6,8	-19,4
Arvonalentumiset /arvonalentumisten peruutukset pysyvien vastaavien sijoituksista		-33,2	39,7
Korkokulut ja muut rahoituskulut		-29,1	-42,5
		-38,7	23,8
TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ		11,4	95,1
Satunnaiset erät	8
Satunnaiset tuotot ja kulut		29,9	-21,5
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		41,3	73,6
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos		-22,0	-5,4
Tuloverot	9	-13,6	-0,2
TILIKAUDEN TULOS		5,6	68,0

90 TILINPÄÄTÖS 2015 – EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

TASE

Milj. euroa Liite 31.12.2015 31.12.2014 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 10 Aineettomat oikeudet 12,9 13,2 Muut pitkävaikutteiset menot 1,1 1,0 Ennakkomaksut 0,1 14,0 14,3 AINEELLISET HYÖDYKKEET 10, 25 Maa- ja vesialueet 12,1 12,5 Rakennukset ja rakennelmat 99,5 105,6 Koneet ja kalusto 253,9 277,5 Muut aineelliset hyödykkeet 2,7 3,0 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 6,2 5,5 374,4 404,1 SIJOITUKSET 11, 15 Osuudet saman konsernin yrityksissä 559,5 559,5 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 174,1 207,6 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 66,0 66,0 Muut osakkeet ja osuudet 40,6 40,6 Muut saamiset 0,0 2,8 840,2 876,6 1 228,7 1 294,9 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 36,8 37,1 Valmiit tuotteet / Tavarat 126,2 129,8 Ennakkomaksut 7,7 6,9 170,7 173,8 SAAMISET 12, 13, 14, 15 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 127,3 118,2 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 327,1 399,6 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0,2 0,2 Muut saamiset 13,9 17,0 Siirtosaamiset 12,3 14,1 480,8 549,1 Rahat ja pankkisaamiset 0,7 0,8 VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 881,0 2 018,7	Milj. euroa Liite 31.12.2015 31.12.2014
	VASTATTAVAA
	OMA PÄÄOMA 16
	Osakepääoma 557,9 557,9
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 384,8 284,8
	Edellisten tilikausien voitto 64,3 35,6
	Tilikauden tulos 5,6 68,0
	1 012,6 946,3 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ
	Poistoero 72,9 50,9
	PAKOLLISET VARAUKSET 17, 25
	Eläkevaraukset 1,9 3,4
	Muut pakolliset varaukset 6,3 8,7
	8,3 12,1 VIERAS PÄÄOMA
	PITKÄAIKAINEN 19, 20, 21
	Joukkovelkakirjalainat 223,9 223,5
	Lainat rahoituslaitoksilta 200,0 200,0
	Eläkelainat 118,7 150,5
	Muut velat 1,2
	Siirtovelat 0,1 0,1
	542,6 575,3 LYHYTAIKAINEN 19, 20, 22, 23
	Eläkelainat 37,7 28,7
	Saadut ennakot 5,1 3,3
	Ostovelat 93,1 96,5
	Velat saman konsernin yrityksille 40,6 244,1
	Velat omistusyhteysyrityksille 0,2 0,3
	Muut velat 6,3 8,7
	Siirtovelat 61,5 52,5
	244,6 434,1
	787,2 1 009,4
	VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 881,0 2 018,7

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS – TILINPÄÄTÖS 2015 91

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

RAHOITUSLASKELMA

Milj. euroa	2015	2014
LIIKETOIMINTA
Liiketulos	50,1	71,3
Oikaisut liiketulokseen a)	36,4	4,9
Nettokäyttöpääoman muutos b)	58,4	10,2
Saadut korot	5,1	11,8
Maksetut korot	-25,7	-32,9
Saadut osingot	25,0	33,5
Muut rahoituserät	-13,6	-16,4
Maksetut verot	-11,4	-0,6
LIIKETOIMINNAN NETTOKASSAVIRTA	124,2	81,9
INVESTOINNIT
Osakkeiden hankinnat	-1,5	-1,5
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-17,1	-18,5
Muiden sijoitusten myynnit	1,0
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitulot	6,1	38,7
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten vähennys	37,9	23,4
INVESTOINTIEN KASSAVIRTA YHTEENSÄ	26,5	42,1
KASSAVIRTA ENNEN RAHOITUSTA	150,7	124,0
RAHOITUS
Osakeanti	100,1
Pitkäaikaisten lainojen nostot	5,9	381,1
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset	-28,7	-392,2
Korollisten saamisten lisäys (-) tai vähennys (+)	-176,4	-89,0
Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)	-12,3	5,9
Maksetut osingot	-39,4	-29,5
RAHOITUS YHTEENSÄ	-150,8	-123,7
Likvidien varojen lisäys (+) tai vähennys (-)	-0,1	0,2
Likvidit varat 1.1.	0,8	0,6
LIKVIDIT VARAT 31.12.	0,7	0,8
a) Oikaisut liiketulokseen
Poistot	46,2	46,3
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) tai tappiot (+)	-6,0	-35,7
Pakollisten varausten muutos	-3,8	-5,7
Yhteensä	36,4	4,9
b) Nettokäyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+)	3,1	-29,3
Korottomien saamisten lisäys (-) tai vähennys (+)	47,2	17,7
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)	8,1	21,8
Yhteensä	58,4	10,2

92 TILINPÄÄTÖS 2015 – EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Metsä Board Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaista tilinpäätöskäytäntöä noudattaen.

PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT

Pysyvien vastaavien tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla.

LIIKEVAIHTO

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot, annetut alennukset ja muut myynnin oikaisuerät.

Suunnitelman mukaiset tasapoistot perustuvat arvioituun taloudelliseen pitoaikaan seuraavasti:

KURSSIEROT

Kurssierot on kirjattu rahoituksen kurssieroihin. Myynnin suojana olevat avoimet ja toteutuneet kurssierot kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin.

Rakennukset ja rakennelmat	20–40 vuotta
Voimalaitosten raskaat koneet	20–40 vuotta
Muut raskaat koneet	15–20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto	5–15 vuotta
Muut erät	5–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden hankintamenosta ei tehdä poistoja.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET TAPAHTUMAT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin.

Tilinpäätöshetkellä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

LEASING

Leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina.

YMPÄRISTÖMENOT

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Rahoitusjohdannaisia ei ole arvostettu käypään arvoon. Liitetiedossa 24 on esitetty johdannaissopimuksista johtuvat vastuut.

Ympäristömenoihin on sisällytetty yksilöitävissä olevat ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuneet menot, joilla pyritään pääasiassa torjumaan, korjaamaan tai lieventämään ympäristövahinkoja.

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

ELÄKKEET JA ELÄKEVASTUIDEN KATTAMINEN

Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Osalla toimihenkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi lisäeläketurva, joka on joko vakuutettu, järjestetty Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö s.r:n kautta tai pidetty yhtiön omalla vastuulla. Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiöllä ei ole vastuuvajausta, kun säätiön omaisuus arvostetaan käypään arvoon.

Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Vain saadut ja maksetut konserniavustukset sekä fuusiovoitot ja -tappiot esitetään tuloslaskelmassa satunnaisina erinä. Satunnaisten erien verovaikutus on esitetty liitetiedoissa.

TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Suomen verolainsäädäntö antaa mahdollisuuden tehdä tilikauden tulokseen ennenaikaisina kuluina vähennyksiä ja siirtää ne varauksiksi taseeseen. Erät otetaan verotuksessa huomioon vain, jos ne on kirjattu kirjanpitoon. Nämä erät on esitetty tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa. Näitä ovat käyttöomaisuuden suunnitelman ylittävät poistot, jotka on esitetty poistoerona taseessa ja poistoeron muutoksena tuloslaskelmassa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää.

PAKOLLISET VARAUKSET

Vastaiset menot ja menetykset, joihin on sitouduttu ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä, on kirjattu kuluksi tuloslaskelmassa luonteensa mukaiseen kuluerään. Taseessa kyseiset kuluvaraukset on esitetty pakollisina varauksina silloin, kun täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä ja muussa tapauksessa siirtovelkoina. Näitä voivat olla mm. eläkevastuu sekä lopettamis- ja saneerauskulut.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET – TILINPÄÄTÖS 2015 93

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Milj. euroa 2015 2014 1. LIIKEVAIHTO Konsernin yhtiörakenteesta johtuen emoyhtiön liikevaihdon erittelyä segmenteittäin ja markkina-alueittain ei ole laadittu. 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratuotot 0,7 0,9 Myyntivoitot 6,1 33,8 Palveluiden myynti 15,1 13,1 Julkiset avustukset ja korvaukset 1,0 1,0 Romun ja jätteen myynti 1,1 1,7 Muut 4,6 5,1	Milj. euroa 2015 2014
	5. POISTOT
	Suunnitelman mukaiset poistot
	Aineettomat oikeudet 2,8 1,8
	Muut pitkävaikutteiset menot 0,6 0,8
	Rakennukset ja rakennelmat 6,6 7,4
	Koneet ja kalusto 36,1 36,3
	Muut aineelliset hyödykkeet 0,3 0,3
	Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä 46,5 46,6
	Arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset
	Koneet ja kalusto -0,3 -0,3
	Suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus 22,0 5,4
Yhteensä 28,7 55,6 3. ULKOPUOLISET PALVELUT Jakelukustannukset 127,6 115,0 Muut ulkopuoliset palvelut 48,5 43,4 Yhteensä 176,1 158,4 Ulkopuoliset palvelut sisältävät tuotantoon liittyviä palveluja ja myytyjen tuot- teiden jakelukustannuksia. Muut liiketoiminnan kulut sisältävät mm. palveluja, energia- ja kiinteistökuluja sekä hallintoon liittyviä kuluja. 4. HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot 59,2 54,9 Eläkekulut 14,4 13,2 Muut henkilösivukulut 26,5 26,2 100,0 94,3 Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat 0,7 1,0 Hallituksen jäsenet 0,7 0,6 Yhteensä 1,3 1,6 JOHDON ELÄKESITOUMUKSET Toimitusjohtajan sopimuksenmukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajalle on otettu lisäeläkevakuutus, joka kattaa sopimuksenmukaisen ja lakisääteisen (63 vuotta) välisen ajan ja oikeuttaa toimitusjohtajan saamaan eläkettä 60 prosenttia tämän eläkkeelle siirtymishetken kokonaispalkasta lasket- tuna työeläkelain mukaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ennen eläke- ikää, hän on oikeutettu vapaakirjaan. Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä oli 1 213 henkilöä (2014: 1 212). Emoyhtiön riippumattomana tiintarkastajana toimi vuosina 2015 ja 2014 KPMG Oy. PÄÄTILINTARKASTAJAN PALKKIOT Tilintarkastuspalkkiot emon riippumattomalle päätilintarkastajalle KPMG Oy:lle vuonna 2015 ja 2014 olivat seuraavat: Tilintarkastuspalkkiot 0,12 0,12 Muut palkkiot 0,00 Yhteensä 0,13 0,12 Tilintarkastuspalkkiot liittyvät vuositilinpäätösten tilintarkastukseen ja niihin	Kokonaispoistot 68,3 51,7 6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
	Vuokrat ja muut kiinteistökulut 6,9 6,7
	Ostetut palvelut 57,1 58,2
	Muut kulut 37,5 53,4
	Yhteensä 101,5 118,3 7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
	Osinkotuotot 25,0 33,5
	Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista 5,0 6,8
	Muut korkotuotot 0,1 5,7
	Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset pitkäaikaisista sijoituksista -33,2 39,7
	Korkokulut -25,7 -35,0
	Muut rahoituskulut -3,0 -7,5
	-31,9 43,2
	Kurssierot -6,8 -19,4
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -38,7 23,8 TULOSLASKELMAN KURSSIEROT
	Myynnin kurssierot 4,6 4,3
	Ostojen kurssierot -0,5 -0,2
	Rahoituksen kurssierot -10,9 -23,5
	Kurssierot yhteensä -6,8 -19,4 8. SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT
	Satunnaiset tuotot ja kulut
	Saadut konserniavustukset 29,9 34,5
	Fuusiotappio -56,0
	Yhteensä 29,9 -21,5 9. VÄLITTÖMÄT VEROT
	Tilikauden verot 4,0
	Edellisten tilikausien verot 9,6 0,2
	Yhteensä 13,6 0,2 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 7,6 -6,7
	Tuloverot satunnaisista eristä 6,0 6,9
	Yhteensä 13,6 0,2

Tilintarkastuspalkkiot liittyvät vuositilinpäätösten tilintarkastukseen ja niihin liittyviin palveluihin.

Verohallinto otti syksyllä 2015 kielteisen kannan liittyen tiettyjen tappioiden hyväksi lukemiseen Metsä Board Oyj:n vuoden 2014 verotuksessa. Yhtiö kirjasi vuoden 2015 tuloveroihin edellisille tilikausille kohdistuneen veron 9,5 miljoonaa euroa. Metsä Board Oyj:n näkemyksen mukaan tappiot ovat vähennyskelpoisia, ja yhtiö hakee muutosta verohallinnon ratkaisuun.

94 TILINPÄÄTÖS 2015 – EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Milj. euroa 2015 2014 10. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET: AINEETTOMAT KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET AINEETTOMAT OIKEUDET Hankintameno 1.1. 108,3 102,1 Lisäykset 1,9 8,3 Siirrot erien välillä 0,6 6,4 Vähennykset -5,8 -8,4 Hankintameno 31.12. 105,1 108,3 Kertyneet poistot 1.1. -95,1 -94,5 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 5,7 1,2 Tilikauden poistot -2,8 -1,8 Kertyneet poistot 31.12. -92,2 -95,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 12,9 13,2 MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT Hankintameno 1.1. 15,2 15,0 Lisäykset 0,7 0,2 Siirrot erien välillä 0,0 Vähennykset 0,0 0,0 Hankintameno 31.12. 15,9 15,2 Kertyneet poistot 1.1. -14,2 -13,4 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0 0,0 Tilikauden poistot -0,6 -0,8 Kertyneet poistot 31.12. -14,8 -14,2 Kirjanpitoarvo 31.12. 1,1 1,0 ENNAKKOMAKSUT Hankintameno 1.1. 0,1 8,1 Siirrot erien välillä -0,1 -6,4 Vähennykset -1,6 Hankintameno 31.12. 0,1 Kirjanpitoarvo 31.12. 0,1	Milj. euroa 2015 2014
	10. AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET: AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET
	MAA- JA VESIALUEET
	Hankintameno 1.1. 12,5 13,5
	Lisäykset 0,0 0,4
	Vähennykset -0,4 -1,4
	Hankintameno 31.12. 12,1 12,5
	Kirjanpitoarvo 31.12. 12.1 12,5 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT
	Hankintameno 1.1. 273,7 272,1
	Lisäykset 0,5 0,8
	Siirrot erien välillä 0,1 0,8
	Vähennykset -1,2 -0,0
	Hankintameno 31.12. 273,1 273,7
	Kertyneet poistot 1.1. -168,1 -160,8
	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 1,2 0,0
	Tilikauden poistot -6,6 -7,4
	Kertyneet poistot 31.12. -173,5 -168,1
	Kirjanpitoarvo 31.12. 99,5 105,6 KONEET JA KALUSTO
	Hankintameno 1.1. 1 188,8 1 283,0
	Lisäykset 9,3 11,9
	Siirrot erien välillä 3,2 6,5
	Vähennykset -9,2 -112,6
	Hankintameno 31.12. 1 192,0 1 188,8
	Kertyneet poistot 1.1. -911,3 -987,2
	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 8,9 112,0
	Tilikauden poistot ja arvonalennukset -35,8 -36,0
	Kertyneet poistot 31.12. -938,2 -911,3
	Kirjanpitoarvo 31.12. 253,9 277,5
	Tuotannolliset koneet ja laitteet kirjanpitoarvo 31.12. 253,9 277,5 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET
	Hankintameno 1.1. 9,4 9,0
	Lisäykset 0,4
	Siirrot erien välillä 0,0
	Vähennykset 0,0
	Hankintameno 31.12. 9,4 9,4
	Kertyneet poistot 1.1. -6,4 -6,0
	Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,0
	Tilikauden poistot -0,3 -0,3
	Kertyneet poistot 31.12. -6,7 -6,4
	Kirjanpitoarvo 31.12. 2,7 3,0 KESKENERÄISET HANKINNAT
	Hankintameno 1.1. 5,5 9,2
	Lisäykset 4,6 3,6
	Siirrot erien välillä -3,9 -7,4
	Hankintameno 31.12. 6,2 5,5
	Kirjanpitoarvo 31.12. 6,2 5,5

Aktivoitujen korkomenojen poistamaton osa tase-erässä ’Koneet ja kalusto’ 0,0 miljoonaa euroa (2014: 0,2). Tilikausilla 2015 ja 2014 ei aktivoitu korkomenoja.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT – TILINPÄÄTÖS 2015 95

Milj. euroa 2015 2014 11. SIJOITUKSET OSAKKEET KONSERNIYRITYKSISSÄ Kirjanpitoarvo 1.1. 559,5 469,5 Arvonalentumisten palautukset 90,0 Hankintameno 31.12. 559,5 559,5 Kirjanpitoarvo 31.12. 559,5 559,5 OSAKKEET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ Kirjanpitoarvo 1.1. 66,0 66,0 Ei muutosta Hankintameno 31.12. 66,0 66,0 Kirjanpitoarvo 31.12. 66,0 66,0 MUUT OSAKKEET JA OSUUDET Kirjanpitoarvo 1.1. 40,6 40,6 Vähennykset 0,0 Hankintameno 31.12. 40,6 40,6 Kirjanpitoarvo 31.12. 40,6 40,6 SAAMISET KONSERNIYRITYKSILTÄ Kirjanpitoarvo 1.1. 207,6 265,3 Vähennykset -33,5 -7,4 Arvonalentumiset -50,3 Hankintameno 31.12. 174,1 207,6 Kirjanpitoarvo 31.12. 174,1 207,6 MUUT SAAMISET Kirjanpitoarvo 1.1. 2,8 2,5 Lisäykset 0,3 Vähennykset -2,8	Milj. euroa 2015 2014
	13. LYHYTAIKAISET SAAMISET
	Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
	Myyntisaamiset 9,2 5,6
	Lainasaamiset 285,9 336,8
	Muut saamiset 30,6 53,9
	Siirtosaamiset 1,4 3,3
	Saamiset omistusyhteysyrityksiltä
	Myyntisaamiset 0,2 0,2
	Saamiset muilta
	Myyntisaamiset 127,3 118,2
	Muut saamiset 13,9 17,0
	Siirtosaamiset 12,3 14,1
	Yhteensä 480,8 549,1 14. SIIRTOSAAMISET
	Vakuutukset 0,0 0,5
	Energiavero ja muut verot 8,5 10,6
	Muut 3,8 3,0
	Yhteensä 12,3 14,1 15. KOROLLISET SAAMISET
	Lainasaamiset ja muut pysyvät vastaavat 174,1 210,5
	Likvidit varat ja muut vaihtuvat vastaavat 286,7 337,7
	Yhteensä 460,8 548,2 16. OMA PÄÄOMA
	Osakepääoma 1.1.
	A-osakkeet 61,2 61,2
	B-osakkeet 496,7 496,7
	Yhteensä 557,9 557,9 A-osakkeiden muunto B-osakkeiksi A-osakkeet -0,2
Hankintameno 31.12. 0,0 2,8
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,0 2,8 SIJOITUKSET YHTEENSÄ Kirjanpitoarvo 1.1. 876,6 843,9 Lisäykset 0,3 Vähennykset -36,3 -7,4 Arvonalentumisten palautukset 90,0 Arvonalentumiset -50,3 Hankintameno 31.12. 840,2 876,6 Kirjanpitoarvo 31.12. 840,2 876,6 12. LAINASAAMISET JOHDOLTA Toimitusjohtajalta, hallituksen jäseniltä sekä vastaaviin toimielimiin kuuluville avain- henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
	B-osakkeet 0,2
	Yhteensä 0,0
	Osakepääoma 31.12. A-osakkeet 61,0 61,2
	B-osakkeet 496,9 496,7
	Yhteensä 557,9 557,9
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. 284,8 284,8
	Uusmerkintä 100,1
	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12. 384,8 284,8 Voittovarat 1.1. 103,6 65,2
	Osingonjako -39,4 -29,5
	Tilikauden tulos 5,6 68,0
	Voittovarat 31.12. 69,9 103,6
	Oma pääoma yhteensä 1 012,6 946,3

96 TILINPÄÄTÖS 2015 – EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

Milj. euroa 1.1. Lisäys Vähennys 31.12.

17. PAKOLLISET VARAUKSET

17. PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevastuuvaraus	1,8		-0,6	1,2
Työttömyys eläke kulu varaus	1,6		-0,9	0,7
Liiketoiminnan
lopettamiskuluvaraus	0,7		-0,3	0,4
Vuokrakuluvaraus	0,6		-0,4	0,2
Ympäristövaraukset	7,4	0,0	-1,7	5,7
Yhteensä	12,1	0,0	-3,9	8,3
Milj. euroa			2015	2014
18. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, JOITA
EI OLE KIRJATTU TASEESEEN
Laskennalliset verosaamiset
Pakolliset varaukset			1,7	2,4
Yhteensä			1,7	2,4
Laskennalliset verovelat
Poistoero			14,6	10,2
Yhteensä			14,6	10,2
Milj. euroa			2015	2014
19. VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Koroton			0,0	1,3
Korollinen			542,6	574,0
Yhteensä			542,6	575,3
Lyhytaikainen
Koroton			206,4	196,3
Korollinen			38,2	237,8
Yhteensä			244,6	434,1
Joukkovelkakirjalainat		Korko, %		Milj. euroa
2014–2019		4,0	223,9	223,5
Yhteensä			223,9	223,5

Milj. euroa	Milj. euroa	2015	2014
20.	PITKÄAIKAISET LAINAT JA NIIDEN
	LYHENNYSSUUNNITELMA
	Joukkovelkakirjalainat
	2019	223,9	223,5
	Yhteensä tilikauden lopussa	223,9	223,5
	Rahalaitoslainat
	2016		50,0
	2017	50,0	150,0
	2018	150,0
	Yhteensä tilikauden lopussa	200,0	200,0
	Eläkelainat
	2015		28,7
	2016	37,7	31,8
	2017	31,8	31,8
	2018	31,8	31,8
	2019	31,8	31,8
	2020	23,3	23,3
	Yhteensä tilikauden lopussa	156,4	179,2
	Yhteensä
	2015		28,7
	2016	37,7	81,8
	2017	81,8	181,8
	2018	181,8	31,8
	2019	255,6	255,3
	2020	23,3	23,3
	Yhteensä tilikauden lopussa	580,3	602,7

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT – TILINPÄÄTÖS 2015 97

24. VASTUUSITOUMUKSET

Milj.	euroa	2015	2014
**21. **	PITKÄAIKAISET VELAT
	Velat muille
	Joukkovelkakirjalainat	223,9	223,5
	Lainat rahoituslaitoksilta	200,0	200,0
	Eläkelainat	118,7	150,5
	Muut velat	0,1	1,3
	Yhteensä	542,6	575,3
**22. **	LYHYTAIKAISET VELAT
	Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille	40,6	244,1
	Velat omistusyhteysyrityksille	0,2	0,3
	Velat muille
	Eläkelainat	37,7	28,7
	Saadut ennakot	5,1	3,3
	Ostovelat	93,1	96,5
	Muut velat	6,3	8,7
	Siirtovelat	61,5	52,5
	Yhteensä	244,6	434,1
**23. **	SIIRTOVELAT
	Lyhytaikaiset
	Vakuutusmaksujaksotukset	1,5	1,1
	Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset	21,8	18,7
	Korot	8,0	7,9
	Ostojen jaksotukset	6,4	5,9
	Alennusvaraukset	13,9	12,3
	Muut	9,8	6,6
	Yhteensä	61,5	52,5

RIITA-ASIAT

Metsä Board vaati toukokuussa 2014 Helsingin käräjäoikeutta kumoamaan välimiesoikeuden 11.2.2014 antaman tuomion, jonka mukaan Metsä Board joutui maksamaan 19,7 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia UPM-Kymmene Oyj:lle. Kesäkuussa 2015 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus hylkäsi Metsä Boardin vaatimukset. Metsä Board päätti syyskuussa hakea muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun valittamalla asiasta hovioikeuteen.

Milj. euroa	2015	2014
Omasta velasta
Velat, joiden vakuudeksi annettu pantteja
Eläkelainat	43,9	53,2
Annetut pantit	21,8	21,8
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistökiinnityksiä
Eläkelainat	110,3	124,6
Kiinteistökiinnitykset	232,8	232,8
Saman konsernin yritysten puolesta
Takausvastuut	5,9	25,0
Omistusyhteysyritysten puolesta
Takausvastuut		0,1
Muiden puolesta
Muiden sitoumusten vakuudeksi		9,0
Muut sitoumukset	49,9	49,9
Leasing-vastuut
Seuraavan vuoden osalta	1,4	1,4
Myöhempien vuosien osalta	2,5	2,8
Yhteensä
Pantit	21,8	21,8
Yrityskiinnitykset
Kiinteistökiinnitykset	232,8	232,8
Takaukset	5,9	25,1
Muut vastuut		9,0
Muut sitoumukset	49,9	49,9
Leasing-vastuut	3,9	4,2
Yhteensä	314,3	342,8

Muut sitoumukset liittyvät Metsä Board Oyj:n tekemään sale-leaseback -järjestelyyn. Johdannaissopimuksista johtuvat vastuut, joita ei ole kirjattu taseeseen, ovat seuraavat:

Milj. euroa 2015 2015	2014	2014
Nimellisarvo Käypä arvo	Nimellisarvo	Käypä arvo
Koronvaihtosopimukset 253,4 -0,9	265,3	-3,4
Korkojohdannaiset yht. 253,4 -0,9	265,3	-3,4
Valuuttatermiinisopimukset 465,5 0,2	564,1	-11,4
Valuuttaoptiosopimukset 91,8 0,0	169,5	-1,4
Valuuttajohdannaiset yht. 557,4 0,2	733,6	-12,8
Sähköjohdannaissopimukset 27,9 -7,0	62,8	-6,7
Sellujohdannaissopimukset	22,3	-0,1
Öljyjohdannaissopimukset 16,7 -6,4	10,8	-3,6
Muut hyödyke- johdannaissopimukset 1,4 -0,3
Hyödykejohdannaiset yht. 46,0 -13,7	95,9	-10,3
Johdannaiset yhteensä 856,8 -14,4	1 094,8	-26,5

98 TILINPÄÄTÖS 2015 – EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

25. YMPÄRISTÖASIAT

Ympäristömenoihin sisällytetään vain ne yksilöitävissä olevat lisäkustannukset, joilla pyritään pääasiassa torjumaan tai lieventämään ympäristövahinkoja. Ympäristömenot aktivoidaan, jos ne liittyvät tuleviin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja ne tuottavat tulevaisuudessa taloudellista hyötyä.

Alla esitetty tuloslaskelmaan sisältyvät ympäristömenot sekä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muutokset.

Milj. euroa	2015	2014
Tuloslaskelma
Aineet ja tarvikkeet	3,9	3,8
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	0,7	0,7
Henkilösivukulut	0,3	0,3
Poistot	3,0	3,0
Liiketoiminnan muut kulut	3,0	1,5
Tase	11,0	9,3
Aineelliset hyödykkeet
Hankintahinta 1.1.	67,2	68,5
Lisäykset	4,8	0,5
Vähennykset	-1,2	-1,7
Poistot	-48,0	-33,6
Kirjanpitoarvo 31.12. Pakolliset varaukset	22,8	33,7
Muut pakolliset varaukset	5,7	7,4

PÄÄSTÖOIKEUDET

Metsä Board Oyj on osallisena Euroopan päästökauppajärjestelmässä. Yhtiö sai vuonna 2015 vastikkeetta noin 394 kilotonnia päästöoikeuksia ja tilinpäätöshetkellä yhtiöllä oli hallussaan 395 kilotonnia päästöoikeuksia. Tilikauden aikana toteutuneet päästöt olivat arviolta 199 kilotonnia.

Metsä Board Oyj kirjaa päästöoikeudet ns. nettomenettelyn mukaisesti. Toteutuneiden päästöjen ja saatujen päästöoikeuksien erotus on käsitelty tulosvaikutteisesti, jos toteutuneet päästöt ovat ylittäneet saadut oikeudet.

Toteutuneilla päästöillä ei ollut tulos- tai tasevaikutusta. Vuonna 2015 yhtiö myi päästöoikeuksia 1,7 miljoonalla eurolla. Tilikauden päättyessä päästöoikeuksien markkina-arvo oli 8,22 euroa tonnilta ja kokonaisarvo noin 3,2 miljoonaa euroa.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT – TILINPÄÄTÖS 2015 99

HALLITUKSEN ESITYS EMOYHTIÖN TILIKAUDEN TULOSTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 454 743 659,76 euroa, josta tilikauden tulos on 5 617 838,56 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiö kokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

osinkoa jaetaan 0,17 euroa/osake eli yhteensä 60 437 166,82 jätetään omaan pääomaan 394 306 492,94 454 743 659,76

Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 5. huhtikuuta 2016.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä.

Espoossa 2. päivänä helmikuuta 2016

Kari Jordan	Martti Asunta	Mikael Aminoff
Kirsi Komi	Kai Korhonen	Liisa Leino
Juha Niemelä	Veli Sundbäck	Erkki Varis
	Mika Joukio
	toimitusjohtaja

100 TILINPÄÄTÖS 2015 – HALLITUKSEN ESITYS EMOYHTIÖN TILIKAUDEN TULOSTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

TILINTARKASTUSKERTOMUS

METSÄ BOARD OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Metsä Board Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2015. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön

hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

MUUT LAUSUNNOT

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 19. helmikuuta 2016

KPMG OY AB

Raija-Leena Hankonen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS – TILINPÄÄTÖS 2015 101

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

JOHDANTO

Tämä selvitys Metsä Board Oyj:n (Metsä Board tai yhtiö) hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu arvopaperimarkkinalain ja Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin nojalla erillisenä kertomuksena ja se on julkaistu samanaikaisesti yhtiön tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen kanssa. Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodit vuosilta 2010 ja 2015 ovat saatavilla arvopaperimarkkinayhdistyksen sivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Metsä Board on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka A- ja B-sarjan osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n (Helsingin Pörssi) -virallisella listalla. Metsä Board noudattaa yhtiön hallinnoinnissa Suomen lakeja, erityisesti osakeyhtiölakia, yhtiön yhtiöjärjestystä ja lakien nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä,

mukaan lukien Finanssivalvonnan antamia pörssiyhtiöihin soveltuvia säännöksiä. Metsä Board noudattaa lisäksi Helsingin Pörssin sääntöjä ja suosituksia niiden pörssiyhtiöihin soveltuvilta osin.

Metsä Board laatii tilinpäätöksensä ja osavuosikatsauksensa kansainvälisten tilinpäätösperiaatteiden, International Financial Reporting Standards (IFRS), mukaisesti. Tilinpäätösasiakirjat laaditaan ja julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Metsä Boardin pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

SUOMEN LISTAYHTIÖIDEN

HALLINNOINTIKOODIN NOUDATTAMINEN

Suomalaisena pörssiyhtiönä Metsä Board noudattaa Suomen listayhtiöiden hallin-

nointikoodia vuodelta 2015 huomioiden sen voimaantuloon liittyvät siirtymäsäännökset. Metsä Board ei tällä hetkellä poikkea koodin yksittäisistä määräyksistä. Uusi hallinnointikoodi tuli voimaan 1.1.2016. Yhtiöt voivat halutessaan noudattaa uuden koodin mukaisia vaatimuksia osittain tai kokonaan myös tilikautta 2015 koskevassa raportoinnissaan. Tämä selvitys on annettu vuoden 2015 koodin sallimalla tavalla noudattaen vuoden 2010 hallinnointikoodissa raportoinnin sisällöstä annettuja säännöksiä.

METSÄ BOARDIN HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄN RAKENNE

Yhtiön lakisääteiset toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiön toimintojen koordinoinnista ja operatiivisesta johtamisesta huolehtii lisäksi toimitusjohtajan

METSÄ BOARDIN HALLINNOINTI- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ

==> picture [345 x 211] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

YHTIÖKOKOUS
HALLITUS
HALLITUKSEN VALIOKUNNAT
TARKASTUSVALIOKUNTA NIMITYS- JA
PALKITSEMISVALIOKUNTA
TOIMITUSJOHTAJA
JOHTORYHMÄ
SISÄPIIRISÄÄNNÖT
SISÄINEN TARKASTUS | TILINTARKASTUS
----- End of picture text -----

102 TILINPÄÄTÖS 2015 – SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

apuna toimiva johtoryhmä, jonka jäsenet eivät ole hallituksen jäseniä. Eri toimielinten tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti.

Metsä Boardin organisaatio on funktiokohtainen, mukaan lukien markkinointi ja myynti, tuotanto ja teknologia, talous, liiketoiminnan kehitys ja henkilöstöhallinto. Funktioiden vetäjät ovat johtoryhmän jäseniä ja vastuussa oman funktionsa toiminnasta. Funktioita tukevat keskitetyt tukitoiminnot, joista useimmat ovat yhteisiä Metsä Groupin muiden yhtiöiden kanssa. Tukitoiminnon perustuvat erillisiin palvelusopimuksiin, jotka ovat markkinaehtoisia.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen noudattamalla yhtiökokouskutsussa kuvattua menettelyä. Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää muun muassa seuraavista asioista:

• yhtiöjärjestyksen muuttaminen

• tilinpäätöksen hyväksyminen

• voitonjako

• sulautuminen ja jakautuminen

• omien osakkeiden hankinta ja luovutus

• hallituksen jäsenten valinta ja heidän

• palkkionsa sekä hallituksen valiokuntien jäsenten palkkiot

• tilintarkastajan valinta ja palkkio.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajalla on lisäksi kyselyoikeus yhtiökokouksen käsiteltävänä olevista asioista. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta merkittynä osakkeenomistajaksi osakasluetteloon. Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa. Kutsu yhtiöko-

koukseen toimitetaan aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta julkaisemalla se yhtiön verkkosivuilla sekä julkistamalla kutsu tai sen tiivistelmä lisäksi vähintään yhdessä Suomessa julkaistavassa valtakunnallisessa sanomalehdessä.

Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään 1/10 kaikista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat tietyn asian käsittelyä varten.

HALLITUS

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen sekä hyvän hallinnointitavan mukaisesti. Hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvat asiat, jotka ovat laajakantoisia, strategisesti merkittäviä tai epätavallisia ja jotka eivät siten kuulu yhtiön päivittäiseen liiketoimintaan. Hallitus muun muassa valvoo Metsä Boardin toimintaa ja johtamista sekä päättää yhtiön strategiasta, merkittävistä investoinneista, yhtiön organisaatiorakenteesta ja merkittävistä rahoitusta koskevista asioista. Hallitus valvoo yhtiön toimintojen asianmukaista järjestämistä. Lisäksi se varmistaa, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta, taloudellinen raportointi sekä riskienhallinta yhtiössä ovat asianmukaisesti järjestetyt.

Metsä Boardin hallituksella on toimintaansa varten kirjallinen työjärjestys. Sen mukaisesti hallitus muun muassa

• valitsee yhtiölle toimitusjohtajan ja hyväksyy johtoryhmän jäsenten valinnan sekä valvoo, että toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti;

• valitsee tarkastusvaliokunnan sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet ja hyväksyy niiden työjärjestykset;

• käsittelee ja hyväksyy yhtiön strategian ja sen päälinjat;

• hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman;

• valvoo yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon sekä riskien valvonnan järjestämistä;

• päättää merkittävistä investoinneista, liiketoimintojen ostoista, myynneistä ja lopettamisista;

• päättää huomattavista sijoituksista ja rahoitusjärjestelyistä;

• päättää yhtiön merkittävän kiinteän omaisuuden luovutuksesta ja panttauksesta;

• päättää rahalahjoitusten myöntämisestä tai toimitusjohtajan valtuuksista niiden suhteen;

• myöntää ja peruuttaa yhtiön edustamisoikeuden;

• valvoo, että yhtiön yhtiöjärjestystä noudatetaan; kutsuu koolle yhtiökokouksen, ja valvoo, että yhtiökokouksen päätökset pannaan täytäntöön;

• allekirjoittaa ja esittää varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi tilinpäätöksen ja tekee voitonjakoehdotuksen;

• hyväksyy keskeiset liiketoimintaa ohjaavat politiikat, määräykset ja ohjeet;

• päättää yhtiön pysyvään sisäpiiriin kuuluvista henkilöistä ja hyväksyy yhtiön sisäpiirisäännöt;

• julkistaa tai valtuuttaa toimitusjohtajan julkistamaan kaikki sellaiset seikat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan yhtiön osakkeen arvoon, tai jotka yhtiön on muutoin arvopaperimarkkinalain nojalla julkaistava.

Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan saatavilla yhtiön verkkosivuilla (www. metsaboard.com/sijoittajat/hallinnointi). Hallitus voi delegoida sen yleistoimivaltaan kuuluvia asioita toimitusjohtajan hoidettavaksi ja vastaavasti ottaa päätettäväkseen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian.

Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita ja tekee niihin mahdollisesti tarvittavat muutokset.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Tilikaudella 2015 hallitus piti yhteensä 17 kokousta, joista neljä oli puhelinkokouksia. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ – TILINPÄÄTÖS 2015 103

seuraavasti: Aminoff, Asunta, Jordan, Korhonen, Leino ja Sundbäck kaikkiin kokouksiin ja Komi, Niemelä ja Varis 16 kokoukseen (osallistuminen 100 % vuonna 2014 ja 98 % vuonna 2013).

HALLITUKSEN KOKOONPANO JA RIIPPUMATTOMUUS

Hallituksen kokoonpanon ja jäsenmäärän on mahdollistettava hallitukselle kuuluvien tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksen kokoonpanossa on otettu huomioon yhtiön kehitysvaihe, toimialan erityisvaatimukset sekä yhtiön toiminnan tarpeet. Molemmat sukupuolet ovat edustettuina hallituksessa. Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää tehtävän hoitamiseen tarvittava määrä aikaa. Hallitus tulee hallinnointikoodin mukaisesti määrittämään vuoden 2016 aikana hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet.

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen tulee valita vähintään viisi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä, jotka osakkeenomistajat valitsevat varsinaisessa yhtiökokouksessa yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Peräkkäisten toimikausien määrää ei ole rajoitettu. Tällä hetkellä hallituksessa on yhdeksän varsinaista jäsentä.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuoden 2014 varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

• Kari Jordan, syntynyt 1956, puheenjohtaja, ekonomi, 450 000 B-osaketta

• Martti Asunta, 1955, varapuheenjohtaja, metsänhoitaja, 55 721 B-osaketta

• Mikael Aminoff, 1951, metsänhoitaja, 56 961 B-osaketta

• Kirsi Komi, 1963, riippumaton jäsen, oikeustieteen kandidaatti, 53 766 B-osaketta

• Kai Korhonen, 1951, riippumaton jäsen, diplomi-insinööri, 219 193 B-osaketta

• Liisa Leino, 1960, riippumaton jäsen, kasvatustieteen maisteri, 152 411 B-osaketta

• Juha Niemelä, 1946, riippumaton jäsen, kauppatieteiden maisteri, 152 411 B-osaketta

• Veli Sundbäck, 1946, riippumaton jäsen, oikeustieteen kandidaatti, 43 431 B-osaketta

• Erkki Varis, 1948, riippumaton jäsen, diplomi-insinööri, 107 003 B-osaketta

Osakeomistuksissa on huomioitu myös määräysvaltayhteisöjen mahdolliset osakkeet. Enemmistön muodostavat hallituksen jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta esittää 23.3.2016 kokoon kutsutulle varsinaiselle yhtiökokoukselle nykyisten hallituksen jäsenten valitsemista uudelle toimikaudelle. Lisätietoja nykyisistä ja esitetyistä hallituksen jäsenistä on saatavilla yhtiön verkkosivuilla (www.metsaboard.com/sijoittajat/ hallinnointi).

HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallituksen valiokunnat valmistelevat hallituksen apuna sille kuuluvia asioita. Hallitus nimittää keskuudestaan tarkastusvaliokunnan sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen kunkin valiokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Hallitus ja sen valiokunnat voivat käyttää apunaan myös yhtiön ulkopuolisia neuvonantajia.

Valiokuntien esitysten pohjalta lopulliset päätökset valiokuntien tehtäviin kuuluvissa asioissa tekee hallitus, pois lukien nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan suoraan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista.

TARKASTUSVALIOKUNTA

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin, laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön julkistaman taloudellisen tiedon oikeellisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys

ja selkeys. Tarkastusvaliokunta tarkastaa säännöllisesti sisäisen valvonnan ja johtamisen järjestelmiä ja seuraa taloudellisten riskien raportoinnin sekä tilintarkastuksen etenemistä. Tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen tarkastuksen tehokkuutta ja laajuutta, yhtiön riskienhallintaa, keskeisiä riskialueita sekä lakien ja määräysten noudattamista. Se antaa hallitukselle suosituksen yhtiön tilintarkastajien valitsemisesta. Tarkastusvaliokunta käsittelee myös sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja merkittävistä tarkastuksista laaditut raportit.

Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimii neljä hallituksen jäsentä, jotka ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä omistajista. Vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Kai Korhonen ja jäseninä Kirsi Komi, Veli Sundbäck ja Erkki Varis.

Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön asiantuntemus. Tarkastusvaliokunta kokoontuu säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokousten yhteydessä valiokunta kuulee yhtiön tilintarkastajaa. Valiokunnan puheenjohtaja antaa hallitukselle raportin tarkastusvaliokunnan jokaisesta kokouksesta. Tehtävät ja vastuualueet on määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus hyväksyy (www.metsaboard.com/sijoittajat/ hallinnointi).

Tarkastusvaliokunnan kokouksissa ovat valiokunnan kutsuessa edustettuina myös yhtiön tilintarkastaja, toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä muita johdon edustajia ja ulkopuolisia neuvonantajia tarpeen mukaan.

Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2015 aikana. Valiokunnan jäsenet osallistuivat kokouksiin 100-prosenttisesti (100 % myös vuosina 2014 ja 2013).

NIMITYS- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muun ylimmän johdon nimitys- ja palkitsemisasioissa sekä valmistella johdon ja

104 TILINPÄÄTÖS 2015 – SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat. Lisäksi valiokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi sekä hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Valiokunta myös suosittaa, valmistelee ja esittää hallituksen hyväksyttäväksi toimitusjohtajan (ja toimitusjohtajan sijaisen) nimityksen, tämän palkan ja palkkiot sekä valmistelee ja antaa hallitukselle ja toimitusjohtajalle suosituksia johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvissä asioissa.

Valiokuntaan kuuluu viisi hallituksen jäsentä ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljästi vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää valiokunnan ehdotukset hallitukselle. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät ja vastuut on määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus hyväksyy (www.metsaboard.com/sijoittajat/ hallinnointi).

Vuoden 2015 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Kari Jordan ja jäseninä Mikael Aminoff, Martti Asunta, Liisa Leino ja Juha Niemelä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2015 aikana. Jäsenet osallistuivat kokouksiin 100-prosenttisesti (100 % vuonna 2014 ja 93 % vuonna 2013).

TOIMITUSJOHTAJA

Mika Joukio (syntynyt 1964) on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevan hallinnon johtamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan velvollisuutena on lisäksi varmistaa, että yhtiön kirjanpito on hoidettu lain mukaisesti ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja vastaa liiketoimintojen valvonnasta ja ohjaamisesta.

Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus, joka on hallituksen hyväksymä. Hallitus valvoo toimitusjohtajan toimintaa ja antaa arvionsa siitä kerran vuodessa. Toimitusjohtajan sopimuksenmukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajalle

on otettu lisäeläkevakuutus, joka kattaa sopimuksen mukaisen eläkeiän 62 vuotta ja lakisääteisen eläkeiän 63 vuotta välisen ajan ja oikeuttaa toimitusjohtajan saamaan eläkettä 60 prosenttia tämän eläkkeelle siirtymishetken kokonaispalkasta. Suomen eläkelakien mukaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle ikävuosien 63–68 välisenä aikana haluamanaan ajankohtana.

Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja voidaan irtisanoa hallituksen päätöksellä ilman eri syytä. Toimitusjohtaja voi myös irtisanoutua tehtävästään. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Hallitus voi kuitenkin päättää, että toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ilman irtisanomisaikaa.

Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan toimitusjohtajalla on oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.

TOIMITUSJOHTAJAN SIJAINEN

Hallitus voi halutessaan nimittää toimitusjohtajalle sijaisen. Toimitusjohtajan sijainen vastaa toimitusjohtajan tehtävistä toimitusjohtajan ollessa estynyt. Yhtiön toimitusjohtajalle ei tällä hetkellä ole nimitetty sijaista.

YHTIÖN JOHTORYHMÄ

Metsä Boardin operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä, jonka muodostavat toimitusjohtaja Mika Joukio sekä hänelle raportoivat toimintojen johtajat Ari Kiviranta (Production and Technology), Seppo Puotinen (Marketing and Sales), Markus Holm (Finance and Control), Sari Pajari (Business Development) sekä Susanna Tainio (Human Resources).

Johtoryhmän jäsenillä on kirjalliset työ- tai toimisopimukset. Heillä ei toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ole lakisääteisestä eläketurvasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Johtoryhmän tehtäviä ja vastuualueita ovat muun muassa investointien suunnittelu,

yhtiön strategisten suuntaviivojen laatiminen ja valmistelu, resurssien kohdentaminen, juoksevien toimintojen valvonta sekä useiden yhtiön hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan kutsusta pääsääntöisesti kerran kuukaudessa sekä lisäksi aina tarvittaessa.

Yhtiön johtoryhmän jäsenet omistivat yhtiön osakkeita tilikauden 2015 päättyessä seuraavasti:

• Mika Joukio 116 620 B-osaketta

• Markus Holm 33 232 B-osaketta

• Ari Kiviranta 0 osaketta

• Sari Pajari 16 500 B-osaketta

• Seppo Puotinen 60 000 B-osaketta ja 1 000 A-osaketta

• Susanna Tainio 0 osaketta.

Osakeomistuksissa on huomioitu myös määräysvaltayhteisöjen mahdolliset osakkeet.

SISÄINEN VALVONTA, SISÄINEN TARKASTUS JA RISKIENHALLINTA

Tuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että toimintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän tehokkaasti. Metsä Boardin sisäinen johtamis- ja valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin, pörssiyhtiöitä koskeviin säädöksiin ja suosituksiin, yhtiöjärjestykseen ja omiin hyväksyttyihin toimintatapoihin ja -periaatteisiin. Sisäisen valvonnan toimivuutta arvioi yhtiön sisäinen tarkastus. Sisäistä valvontaa toteutetaan koko organisaatiossa. Sisäisen valvonnan menetelmiä ovat muun muassa sisäiset ohjeistukset ja valvontaa tukevat raportointijärjestelmät. Seuraavassa on kuvattu Metsä Boardin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet, toiminnan tavoitteet sekä vastuusuhteet.

SISÄINEN VALVONTA

Pörssiyhtiönä Metsä Boardin sisäistä valvontaa ohjaavat osakeyhtiölaki ja arvopaperimarkkinalaki, muut toimintaa säätelevät lait ja säädökset sekä Helsingin Pörssin säännöt ja suositukset, mukaan lukien hyvää hallintotapaa koskeva ohjeistus. Ulkoinen valvonta

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ – TILINPÄÄTÖS 2015 105

kuuluu Metsä Boardin tilintarkastajalle ja viranomaisille.

Sisäinen valvonta käsittää Metsä Boardissa taloudellisen raportoinnin ja muun toiminnan valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat yhtiön hallitus ja toimiva johto sekä koko henkilökunta. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan yhtiölle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen, resurssien taloudellinen, tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö, taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn ja sisäisten menettelytapojen noudattaminen, toiminnan, tietojen sekä omaisuuden riittävä turvaaminen sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi.

Sisäinen valvonta jakautuu (i) ennalta ehkäisevään valvontaan, kuten yhtiön arvojen, yleisten toiminta- ja liiketapaperiaatteiden määrittämiseen, (ii) päivittäiseen valvontaan, kuten toiminnan ohjaukseen ja seurantaan toimintajärjestelmineen ja työohjeineen sekä (iii) jälkikäteiseen valvontaan, kuten johdon arviointeihin ja tarkistuksiin, vertailuihin ja todentamisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta- ja kontrolliperiaatteiden noudattamista. Yhtiön yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen valvontaan luovat yhdessä perustan koko sisäiselle valvonnalle.

TALOUDELLISEN RAPORTOINTIPROSESSIN VALVONTA, LUOTONVALVONTA JA HYVÄKSYMISOIKEUDET

Liiketoiminta-alueiden ja keskushallinnon talousorganisaatiot vastaavat taloudellisesta raportoinnista. Yksiköt ja liiketoiminta-alueet raportoivat taloudelliset luvut kuukausittain. Liiketoiminta-alueiden controller-toiminto tarkastaa liiketoiminta-alueen yksiköiden kuukausitulokset ja raportoi ne edelleen keskushallinnolle. Liiketoiminta-alueiden kannattavuuskehitystä ja liiketoimintariskejä sekä mahdollisuuksia käydään läpi kuukausittaisissa kokouksissa, joihin osallistuvat yhtiön ja kunkin liiketoiminta-alueen ylin johto. Tulos raportoidaan kuukausittain hallitukselle

ja johtoryhmälle. Hallitus esittää tilinpäätöksen yhtiökokouksen vahvistettavaksi, hyväksyy tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsaukset sekä päättää niiden julkistamisesta. Yhtiön sisäisissä toimintaohjeissa on tarkoin kuvattu raportointi- ja valvontasäännöt sekä raportointiprosessi.

Luotonvalvonnan ohjaus on keskitetty luottokomitealle, joka kokoontuu vähintään vuosineljänneksittäin. Myyntisaamisten kehittymistä seuraavat luotonvalvojat konsernin luottojohtajan alaisuudessa kussakin myyntiyhtiössä. Vastapuolikohtaiset luottolimiitit asetetaan hallituksen hyväksymän luottopolitiikan puitteissa yhteistoiminnassa keskitetyn luotonvalvonnan ja yhtiön johdon kanssa. Luottoriskien kehitys raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Kustannusten, merkittävien sopimusten ja investointien hyväksymisoikeudet on määritelty portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen vahvistaman hyväksymispolitiikan mukaisesti sekä toimitusjohtajan ja muun johdon erikseen antamien valtuuksien rajoissa. Investointien seuranta hoidetaan konsernin taloustoiminnon toimesta hallituksen hyväksymän investointipolitiikan mukaisesti. Investoinnit käsitellään esihyväksynnän jälkeen yhtiön johtoryhmässä vuosittaisen investointisuunnitelman antamissa puitteissa. Merkittävimmät investoinnit viedään erikseen hallituksen hyväksyttäväksi. Investointien seurantaraportit kerätään vuosineljänneksittäin.

SISÄINEN TARKASTUS

Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta ja toimitusjohtajaa näiden valvontatehtävän hoidossa arvioimalla yrityksen toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ylläpidetyn sisäisen valvonnan tasoa. Lisäksi sisäinen tarkastus tukee organisaatiota arvioimalla ja varmistamalla liiketoimintaprosessien, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintojärjestelmien toimivuutta.

Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tehtävänä on arvioida yhtiön toimintojen ja yksiköiden sisäisen valvonnan tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Sisäinen tarkastus arvioi tehtävässään toimintaperiaatteiden, ohjeiden

ja raportointijärjestelmien noudattamista, omaisuuden suojaamista ja resurssien käytön tehokkuutta. Sisäinen tarkastus toimii lisäksi asiantuntijana sen tehtäväalueeseen liittyvissä kehittämishankkeissa ja tekee erityisselvityksiä tarkastusvaliokunnan tai johdon toimeksiannosta.

Sisäinen tarkastus toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan ja yhtiön toimitusjohtajan alaisuudessa. Tarkastusten havainnoista, suosituksista ja toimenpiteiden etenemisestä raportoidaan tarkastuskohteen ja yhtiön johdolle sekä tilintarkastajalle. Sisäinen tarkastus raportoi tarkastusvaliokunnalle tarkastuksistaan, suunnitelmistaan ja toiminnastaan puolivuosittain. Sisäinen tarkastus noudattaa tarkastustyössään hallituksen vahvistamaa sisäisen tarkastuksen toimintaohjetta.

Sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma laaditaan tilikaudeksi kerrallaan. Tarkastus pyritään kohdistamaan tietyin väliajoin kaikkiin toimintoihin ja yksiköihin. Tarkastus suunnataan vuosittain alueille, jotka kulloinkin ovat arvioidun riskin ja yhtiön tavoitteiden kannalta keskeisessä asemassa. Toimintasuunnitelman ajantasaisuus ja tarkoituksenmukaisuus käydään yhtiön johdon kanssa läpi puolivuosittain.

Tarkastustoiminnan kattavuus ja koordinointi varmistetaan säännöllisellä yhteydenpidolla ja tiedonvaihdolla muiden sisäisten varmistustoimintojen ja tilintarkastajan kanssa. Sisäinen tarkastus käyttää tarvittaessa ulkoisia ostopalveluja tilapäiseen lisäresursointiin tai erikoisosaamista vaativien arviointitehtävien suorittamiseen.

RISKIENHALLINTA

Riskienhallinta liittyy olennaisesti Metsä Boardin normaaliin liiketoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Riskienhallinta on osa päivittäistä päätöksentekoa, toiminnan seurantaa ja sisäistä valvontaa, jolla edistetään ja varmistetaan yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Liiketoiminnan johtaminen ja riskienhallinnan tehokas yhteensovittaminen perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamiin toimintape-

106 TILINPÄÄTÖS 2015 – SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

riaatteisiin, joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä riittävän käytännönläheisenä. Riskeistä ja niiden kehityksestä raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Keskitetty riskienhallinta hoitaa myös Metsä Boardin vakuutusturvan koordinoinnin ja kilpailuttamisen.

Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tunnistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä sekä strategian toteuttamisen että lyhyen ja pidemmän aikavälin tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Myös merkittävimpiin investointiehdotuksiin liitetään mukaan erillinen riskikartoitus. Liiketoiminnot arvioivat ja seuraavat säännöllisesti riskiympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia osana normaalia toiminnan suunnitteluaan. Tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan yhtiön johdolle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Liiketoimintariskeihin liittyy myös mahdollisuuksia, ja niitä voidaan hyödyntää sovittujen riskilimiittien puitteissa. Tietoisten riskinottopäätösten tulee aina perustua muun muassa riskinkantokyvyn ja voitto-/tappiopotentiaalin riittävään arviointiin.

Riskienhallinnan vastuut jaetaan eri toimielinten kesken. Hallitus vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan, tarkastusvaliokunta arvioi yhtiön riskienhallinnan tasoja ja toimintatapoja sekä keskeisiä riskialueita ja tekee näiltä osin ehdotuksia hallitukselle. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta ja vastaavat myös siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suunnitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Talousjohtajalle raportoiva riskienhallintajohtaja vastaa yhtiön riskienhallintaprosessin kehittämisestä, koordinoinnista, riskiarvioinnin toteuttamisesta ja keskeisistä vakuutusratkaisuista. Liiketoiminnot ja tukitoiminnot tunnistavat ja arvioivat omien vastuualueidensa olennaiset riskit suunnitteluprosesseissaan, valmistautuvat niihin, ryhtyvät

tarpeellisiin ennaltaehkäiseviin toimiin ja raportoivat riskeistä sovitulla tavalla.

Metsä Boardin riskienhallinnan keskeisiin elementteihin kuuluvat koko liiketoimintaa tukevan kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin toteuttaminen, omaisuuden suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistaminen, yhtiön turvallisuus ja sen jatkuva kehittäminen sekä kriisinhallinta ja jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan ja -periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien hankkeiden esiselvitys- ja toteutusvaiheita.

Metsä Boardin riskienhallinnan tehtävänä on

• varmistaa, että kaikkia henkilöstöön, asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen, tietopääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskuntavastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaatimalla tavalla ja parhaiden tietojen sekä taloudellisten seikkojen perusteella

• varmistaa yhtiölle asetettujen päämäärien saavuttaminen

• täyttää sidosryhmien odotukset

• suojata omaisuutta ja varmistaa liiketoiminnanhäiriötön jatkuvuus

• optimoida voitto- ja tappiomahdollisuudensuhde

• varmistaa yhtiön kokonaisriskialtistuksen hallinta ja kokonaisriskien minimointi.

Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa.

TILINTARKASTUS

Metsä Boardin yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön tilintarkastuspalvelut kilpailutettiin viimeksi tilikaudella 2011 yhtiön ja emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan tarkastusvaliokuntien johdolla. Kilpailutuksen perusteella yhtiön pitkäaikaisena tilintarkas-

tajana toiminut PricewaterhouseCoopers Oy vaihtui KPMG Oy Ab:ksi. Kevään 2015 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, joka osoitti päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Raija-Leena Hankosen. Tarkastusvaliokunta valvoo tilintarkastajien valintamenettelyä ja antaa hallitukselle ja yhtiökokoukselle suosituksensa tilintarkastajan valinnasta.

Vuonna 2015 tilintarkastuspalkkioita maksettiin KPMG Oy Ab:lle 229 742 euroa (222 690 euroa tilikaudella 2014 ja 186 953 euroa tilikaudella 2013), KPMG:lle kansainvälisesti yhteensä 407 883 euroa (447 954 euroa tilikaudella 2014 ja 455 054 euroa tilikaudella 2013) ja muille tilintarkastusyhteisöille Suomen ulkopuolella 42 321 euroa (50 344 tilikaudella 2014 ja 22 550 euroa tilikaudella 2013). Lisäksi KPMG:lle on maksettu varsinaiseen tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista 10 554 euroa (9 113 vuonna 2014 ja 3 500 euroa vuonna 2013).

SISÄPIIRIHALLINTO

Metsä Boardin sisäpiirihallinto perustuu arvopaperimarkkinalakiin ja sen nojalla annettuihin sääntöihin, Finanssivalvonnan standardiin 5.3 (www.finanssivalvonta.fi), Helsingin Pörssin sisäpiiriohjeeseen (www. nasdaqomx.com/listing/rulesregulations) sekä edellä mainittujen nojalla yhtiön hallituksen hyväksymään yhtiön sisäpiiriohjeeseen. Arvopaperimarkkinalain 14:2 §:n mukaan sisäpiirintietoa hallussaan pitävä henkilö ei ole oikeutettu käyttämään kyseistä tietoa hankkimalla tai luovuttamalla omaan tai toisen lukuun suoraan tai välillisesti arvopaperia eikä neuvomalla toista henkilöä vastaavassa hankinnassa tai luovutuksessa. Lisäksi kiellettyä on sisäpiirintiedon ilmaiseminen toiselle. Sisäpiirihallinnon tavoitteena on mahdollistaa yhtiön sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden avoin omistus yhtiössä ylläpitäen samanaikaisesti julkista luottamusta yhtiön arvopapereilla tapahtuvaan kaupankäyntiin ja hinnanmuodostukseen.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ – TILINPÄÄTÖS 2015 107

Yhtiön sisäpiiriin kuuluvat laissa määriteltyjen julkisten sisäpiiriläisten (hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä tilintarkastajat) lisäksi ne yhtiön erikseen määrittelemät henkilöt, jotka toistuvasti saavat haltuunsa sisäpiirintietoa. Julkiseen sisäpiiriin kuuluvien omistus on julkista. Lisäksi yhtiö perustaa tarvittaessa hallituksen puheenjohtajan päätöksellä sisäpiirihankkeen, jonka piiriin kuuluvat kaikki tietyn sisäpiirintietoa sisältävän hankkeen valmisteluun osallistuvat henkilöt.

Kaupankäynti yhtiön arvopapereilla on kiellettyä, kun henkilöllä on hallussaan yhtiötä koskevaa sisäpiirintietoa. Kaupankäynti on edelleen kielletty yhtiön julkisilta ja pysyviltä sisäpiiriläisiltä raportointijakson päättymisen ja osavuosikatsauksen julkistamisen välisenä aikana (ns. suljettu ikkuna). Lisäksi kaupankäynti on kielletty kaikilta sisäpiirihankkeeseen kuuluvilta.

Yhtiön sisäpiiriläisillä on velvollisuus ilmoittaa yhtiölle sisäpiirirekisteriin merkitsemistä varten ja ylläpitää siellä ajantasaiset tiedot itsestään, lähipiiristään sekä määräys- ja vaikutusvaltayhteisöistään. Ilmoitetut tiedot merkitään rekisteriin viipymättä. Rekisterin ylläpidosta vastaa hallituksen sihteeri. Julkisen rekisterin osalta rekisterin nähtävillä pito on ulkoistettu Euroclear Finlandin NetSire-palveluun.

Yhtiö ohjeistaa ja kouluttaa sisäpiiriinsä kuuluvia säännöllisin väliajoin.

LÄHIPIIRILIIKETOIMET

Yhtiöllä on sen normaaliin liiketoimintaan liittyviä sopimussuhteita emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan ja sisaryhtiöiden Metsä Fibre Oy ja Metsä Tissue Oyj kanssa. Tilanteissa, joissa hallitus käsittelee liike-

toiminta- tai muuta sopimussuhdetta tai yhteyttä Metsäliitto Osuuskuntaan tai yhtiön sisaryhtiöön, hallitus toimii tarvittaessa ilman sen Metsäliitto Osuuskunnasta tai kyseisestä lähipiiriin luettavasta sisaryhtiöstä riippuvaisia jäseniä.

Hallituksen jäsenten riippumattomuuden ja esteettömyyden arvioimiseksi hallituksen jäsenten tulee ilmoittaa yhtiölle seikat, jotka voivat vaikuttaa jäsenen kykyyn toimia vapaana eturistiriidoista.

Hallituksen jäsenillä, yhtiön toimitusjohtajalla tai johtoryhmän jäsenillä ei ollut 31.12.2015 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä, niiden välillä ei vallinnut vakuusjärjestelyitä eikä kyseisten henkilöiden (lähipiireineen) ja yhtiön välillä ollut liikesuhteita vuoden 2015 aikana.

108 TILINPÄÄTÖS 2015 – SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

Tämä Metsä Board Oyj:n (Metsä Board tai yhtiö) palkka- ja palkkioselvitys on annettu Suomen listayhtiöiden vuoden 2015 hallinnointikoodin raportointia koskevien suositusten mukaisena. Palkka- ja palkkioselvityksen palkitsemisen päätöksentekojärjestyksestä ja palkitsemisen periaatteista esitettyä kuvausta päivitetään ajantasaisesti lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa, kuitenkin aina samanaikaisesti hallintojärjestelmästä annettavan selvityksen kanssa. Tällöin julkaistaan myös palkitsemisraportti edellisen tilikauden aikana maksetuista palkkioista.

PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS JA PALKITSEMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET

Yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmän tarkoituksena on palkita johtoa oikeudenmukaisesti ja kilpailukykyisesti yhtiön strategian menestyksellisestä ja tuloksellisesta toteuttamisesta. Palkitsemisen tavoitteena on myös kannustaa johtoa yhtiön strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä ja siten pitkäjänteisesti toimimaan yhtiön eduksi.

Yhtiön varsinainen yhtiökokous päättää hallituksen palkkioista. Hallituksen nimitysja palkitsemisvaliokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotukset hallituksen palkitsemisesta ottaen huomioon yhtiön kulloisenkin taloudellisen tilanteen sekä muun muassa palkitsemisen suuntalinjat muissa vertailukelpoisissa yhtiöissä. Hallitus puolestaan hyväksyy toimitusjohtajan palkan ja palkkiot sekä muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat periaatteet. Hallitus hyväksyy lisäksi yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot, perusteet ja sovellettavat mittarit sekä mittareiden kulloisetkin tavoitearvot. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta johdon palkitsemiseen, työehtoihin ja palkkaukseen liittyvien asioiden hoidossa ja valmistelee hallitukselle kuuluvat

johdon palkitsemiseen liittyvät päätökset. Toimitusjohtaja päättää muun ylimmän johdon palkkaukseen liittyvistä kysymyksistä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa hallituksen hyväksymien periaatteiden puitteissa ja hallituksen ohjeistamalla tavalla.

TALOUDELLISET ETUUDET HALLITUS

Vuoden 2015 maaliskuussa pidetty varsinainen yhtiökokous päätti korottaa hallituksen jäsenten vuosipalkkioita noin 15 prosentilla. Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin siten 88 000 euroa, varapuheenjohtajalle 74 200 euroa ja muille jäsenille 58 000 euroa vuodessa. Yhtiökokous päätti maksaa puolet palkkioista pörssistä 1.–30.4.2015 välisenä aikana hankittuina yhtiön B-sarjan osakkeina ja puolet rahana. Tämän seurauksena hallituksen puheenjohtaja sai 7 762, varapuheenjohtaja 6 544 ja kukin jäsen 5 115 B-sarjan osaketta. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Rahana maksettava korvaus vastaa arvioitua ennakonpidätyksen osuutta. Lisäksi yhtiökokous päätti maksaa kokouspalkkiota 600 euroa kustakin hallituksen ja valiokunnan kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu. Hallituksen jäsenten matkakulujen korvaamiseen sovelletaan yhtiön matkustusohjetta. Edelleen yhtiökokous päätti maksaa tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle erillistä kuukausipalkkiota 800 euroa. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa 23.3.2016 kokoon kutsutulle varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen palkkioiden pitämistä ennallaan ja osakepalkkiokäytännön jatkamista. Hallituksen vuosipalkkiot olivat muuttumattomat vuodesta 2006 vuoteen 2014 ja ne on maksettu osaksi osakkeina ja osaksi rahana vuodesta 2009 lukien.

HALLITUKSEN OSAKEPALKKIOT

1 000 OSAKETTA

==> picture [117 x 133] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

50
40
5,67 EUR
30
3,32 EUR
2,3 EUR 20
10
0
2013 2014 2015
Hallituksen puheenjohtaja
Hallituksen varapuheenjohtaja
Hallituksen jäsen
Osakkeen kurssikehitys
----- End of picture text -----

Hallituksen vuosipalkkiot olivat muuttumattomat vuosina 2006–2014.

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää ja erottaa yhtiön toimitusjohtajan. Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus, joka on hallituksen hyväksymä. Hallitus valvoo toimitusjohtajan toimintaa ja antaa siitä erillisen arvionsa kerran vuodessa. Toimitusjohtaja voidaan irtisanoa hallituksen päätöksellä myös ilman eri syytä. Toimitusjohtaja voi lisäksi irtisanoutua tehtävästään oma-aloitteisesti. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Hallitus voi kuitenkin päättää, että toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ilman irtisanomisaikaa. Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan on tällä oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen.

Toimitusjohtajan sopimuksenmukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajalle on otettu lisäeläkevakuutus, joka kattaa sopimuksenmukaisen ja lakisääteisen eläkeiän (63 vuotta) välisen ajan ja oikeuttaa toimitusjohtajan saamaan eläkettä 60 prosenttia tämän eläkkeelle siirtymishetken kokonaispalkasta

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS – TILINPÄÄTÖS 2015 109

laskettuna työeläkelain mukaan eläkkeelle siirtymishetkeä edeltävän viisivuotisjakson perusteella. Toimitusjohtajan lakisääteisten eläkemaksujen ja vapaaehtoisen lisäeläkevakuutuksen yhteenlaskettu kustannus yhtiölle oli vuonna 2015 yhteensä 328 450 euroa (663 132 vuonna 2014 ja 413 599 vuonna 2013). Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ennen eläkeikää, on toimitusjohtaja oikeutettu vapaakirjaan.

Lyhyen aikavälin palkitseminen

Toimitusjohtaja Mika Joukion kuukausipalkka on 37 000 euroa. Kuukausipalkkaan sisältyvät auto- ja puhelinetu sekä laajennettu matka- ja tapaturmavakuutusturva. Toimitusjohtajalle voidaan toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti maksaa lisäksi hallituksen päätöksellä kokonaissuoritukseen perustuva seitsemän (7) kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio. Toimitusjohtaja Joukiolle maksettiin vuonna 2015 palkkaa, palkkioita ja muita etuuksia (sisältäen osakepalkkion) yhteensä 662 483 euroa (toimitusjohtaja Helanderille 721 045 euroa ajalla 1.1.–31.10.2014 ja 606 534 euroa vuonna 2013), josta 469 711 euroa (Helanderilla 444 183 vuonna 2014 ja 535 130 euroa vuonna 2013) oli kiinteää kor-

TOIMITUSJOHTAJAN OSAKEPALKKIOT 1 000 OSAKETTA

==> picture [117 x 139] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

100
5,90 EUR
80
60
3,26 EUR
40
2,30 EUR
20
0
2013 2014 2015
Osakepalkkiot
Osakkeen kurssikehitys
Toimitusjohtaja vaihtunut
lokakuussa 2014
----- End of picture text -----

vausta ja 165 319 euroa (Helanderilla 130 383 euroa vuonna 2014 ja 71 404 euroa vuonna 2013) muuttuvaa lyhyen aikavälin tulospalkkiokorvausta ja 27 453 euroa (Helanderilla 146 480 euroa vuonna 2014 ja 0 euroa vuonna 2013) osakepalkkioita. Toimitusjohtaja Joukiolle maksettiin ajalla 1.10.–31.12.2014 palkkaa 116 262 euroa, josta kaikki oli kiinteää korvausta.

Pitkän aikavälin palkitseminen

Ks. toimitusjohtajan pitkän aikavälin osakepalkitseminen kohdan ”Johtoryhmä – Pitkän aikavälin palkitseminen” alta.

JOHTORYHMÄ

Yhtiön muilla johtoryhmän jäsenillä on niin ikään kirjalliset työsopimukset. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Muusta kuin johtajasta riippuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa johtoryhmän jäsenillä on oikeus kuudesta kahteentoista kuukauden palkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen.

Johtoryhmän jäsenillä ei toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ole lakisääteisestä eläketurvasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Suomen eläkelakien mukaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle ikävuosien 63–68 välisenä aikana haluamanaan ajankohtana. Suomen työeläkejärjestelmän mukainen eläkekorvaus perustuu palvelusvuosiin ja ansaittuihin palkkioihin laissa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Suomen työeläkejärjestelmässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista eikä johdon osakekannustinjärjestelmistä saatuja tuloja.

Lyhyen aikavälin palkitseminen

Muulle johtoryhmälle maksettiin vuonna 2015 palkkana ja palkkioina yhteensä 1 889 873 euroa (1 578 817 euroa vuonna 2014 ja 1 336 651 euroa vuonna 2013), joista 1 154 996 euroa euroa (1 156 109 euroa vuonna 2014 ja 1 192 652 euroa vuonna 2013) oli kiinteitä palkkoja ja luontaisetuja

(auto- ja puhelinedut) ja 454 030 euroa (180 484 euroa vuonna 2014 ja 143 999 euroa vuonna 2013) lyhyen aikavälin tulospalkkioita ja 280 846 euroa (242 224 euroa vuonna 2014 ja 0 euroa vuonna 2013) osakepalkkioita. Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon. Tulospalkkio määräytyy hallituksen ja toimitusjohtajan päättämällä tavalla ja perustui tilikausina 2013–2015 yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden liiketuloksen kehitykseen sekä henkilökohtaisiin tavoitteisiin. Tilikaudella 2016 tulospalkkion mittareina käytetään hallituksen määrittämällä tavalla yhtiön liiketulosta sekä funktioiden liiketuloksen ja kassavirran kehitystä.

Pitkän aikavälin palkitseminen

Yhtiön hallitus päätti joulukuussa 2010 johdon nykyisestä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto toteuttamaan yhteistä strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011–2013, 2012–2014 ja 2013–2015. Yhtiön hallitus päätti kunkin ansaintajakson alussa ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Järjestelmän mahdollinen palkkio kultakin ansaintajaksolta perustuu Metsä Board -konsernin omavaraisuusasteeseen tarkastelujakson päättyessä sekä sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) ja liikevoiton (EBIT) kehitykseen ansaintajakson aikana. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso, jonka aikana osallistuja ei saa myydä taikka siirtää osakkeita.

Hallitus vahvisti tammikuussa 2014 ansaintajakson 2011–2013 toteumaksi 45 prosenttia, jonka perusteella järjestelmän piirissä oleville henkilöille maksettiin keväällä 2014 yhtiön B-sarjan osakkeita yhteensä 125 750 kurssitasolla 3,26 euroa, josta toimitusjohtaja Helanderille 45 000 osaketta. Hallitus vahvisti edelleen helmikuussa 2015

110 TILINPÄÄTÖS 2015 – PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS

TOIMITUSJOHTAJAN PALKKIOT 1 000 EUROA

==> picture [117 x 125] intentionally omitted <==

----- Start of picture text -----

1 000
8 00
600
400
200
0
2013 2014 2015
Kiinteä korvaus
Muuttuva korvaus
Osakepalkkio
----- End of picture text -----

• Toimitusjohtaja vaihtunut lokakuussa 2014

ansaintajakson 2012–2014 toteumaksi 33,5 prosenttia, jonka perusteella järjestelmän piirissä oleville henkilöille maksettiin helmikuussa 2015 yhteensä 62 533 yhtiön B-sarjan osaketta kurssitasolla 5,90 euroa. Toimitusjohtaja Helander ei ollut oikeutettu palkkioon, sillä hänen toimisuhteensa yhtiöön päättyi kesken ansaintajakson. Toimitusjohtaja Joukiolle maksettiin ajalta 1.8.–31.12.2014 yhteensä 4 653 osaketta. Hallitus vahvisti helmikuussa 2016 ansaintajakson 2013–2015 toteumaksi 74,4 prosenttia, jonka perusteella järjestelmän piirissä oleville henkilöille maksetaan keväällä 2016 yhtiön B-sarjan osakkeita yhteensä 160 074, josta toimitusjohtaja Joukiolle 36 187 osaketta. Yhtiö maksaa lisäksi rahana osakepalkkioista perittävän ennakonpidätyksen ja muut veronluontoiset maksut. Järjestelmän piirissä oli ensimmäisen ansaintajakson alkaessa 9 henkilöä, mukaan lukien kaikki yhtiön johtoryhmän jäsenet.

palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on kolme uutta kolmen vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2014–2016, 2015–2017 ja 2016–2018. Yhtiön hallitus päätti kunkin ansaintajakson alussa ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Järjestelmän mahdollinen palkkio kultakin ansaintajaksolta perustuu osin Metsä Board -konsernin omavaraisuusasteeseen tarkastelujakson päättyessä sekä sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) ja liikevoiton (EBIT) kehitykseen ja osin Metsä Group-konsernin vastaaviin tunnuslukuihin, hallituksen kullekin ansaintajaksolle erikseen määrittämällä tavalla. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden sitouttamisjakso, jonka aikana osallistuja ei saa myydä taikka siirtää osakkeita.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2014–2016 maksetaan vuonna 2017 oikeuttaen järjestelmän lähtötilanne huomioiden enintään 378 335 B-osakkeen maksuun. Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2015–2017 maksetaan vuonna 2018 oikeuttaen järjestelmän lähtötilanne huomioiden enintään 265 000 B-osakkeen maksuun. Vastaavasti palkkio ansaintajaksolta 2016– 2018 maksetaan vuonna 2019 oikeuttaen järjestelmän lähtötilanne huomioiden enintään 243 750 B-osakkeen maksuun. Vuosittain maksettavan palkkion määrää voidaan rajoittaa. Järjestelmän osallistujissa kesken ansaintajakson tapahtuvat muutokset, kuten toimitusjohtajan vaihtuminen syksyllä 2014 ja johtoryhmän kokoonpanon muuttuminen tammikuussa 2015, vaikuttavat kuitenkin enimmäismäärään.

Yhtiön hallitus päätti joulukuussa 2013 jatkaa johdon osakepohjaista kannustinjärjestelmää. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto toteuttamaan yhteistä strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS – TILINPÄÄTÖS 2015 111

METSÄ BOARD OYJ:N HALLITUS

KARI JORDAN

MARTTI ASUNTA

s. 1956 s. 1955 Ekonomi Metsänhoitaja Vuorineuvos Metsäneuvos

==> picture [97 x 108] intentionally omitted <==

==> picture [97 x 108] intentionally omitted <==

• Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen jäsen ja vuodesta 2005 varapuheenjohtaja vuodesta • Metsä Group, pääjohtaja 2008 (2006–) • Metsäliitto Osuuskunta,

• • Metsäliitto Osuuskunta, hallituksen puheenjohtaja toimitusjohtaja (2004–), (2008–) hallituksen varapuheenjohtaja • Metsä Fibre Oy, hallituksen (2005–) jäsen (2008–)

• • Metsä Tissue Oyj, hallituksen • Metsä Tissue Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2004–) jäsen (2008–)

• • Metsä Fibre Oy, hallituksen • Pellervo-Seura ry, hallituksen jäsen (2004–), puheenjohtaja jäsen (2008–), hallituksen (2006–) puheenjohtaja (2010–)

• • Elinkeinoelämän keskusliitto • Pellervo-Media Oy, hallituksen (EK), hallituksen jäsen (2005–), puheenjohtaja (2013–) varapuheenjohtaja (2009–2011 • Finnish Agri-Agency for Food ja 2013–2014), työvaliokunnan and Forest Development, jäsen (2015–) hallituksen jäsen (2012–)

• • Keskuskauppakamari, • Osuustoiminnan hallituksen jäsen (2007–2011), neuvottelukunta, puheenjohtaja hallituksen puheenjohtaja (2013–) (2012–) Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

• • Metsäteollisuus ry, hallituksen 31.12.2015: 47 271 B-osaketta ja hallituksen työvaliokunnan puheenjohtaja (2009–2011), hallituksen ja hallituksen työvaliokunnan varapuheenjohtaja (2005–2009 ja 2014–), hallituksen jäsen (2012–2013)

MIKAEL AMINOFF s. 1951 Metsänhoitaja Maa- ja metsätalousyrittäjä

==> picture [97 x 108] intentionally omitted <==

Hallituksen jäsen vuodesta 2010

• Metsäliitto Osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen (2001–), hallituksen jäsen (2008–) Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2015: 56 961 B-osaketta

KIRSI KOMI s. 1963 Oikeustieteen kandidaatti

KAI KORHONEN

s. 1951 Diplomi-insinööri, eMBA

==> picture [97 x 108] intentionally omitted <==

==> picture [97 x 108] intentionally omitted <==

Hallituksen jäsen vuodesta 2010 Riippumaton hallituksen jäsen

Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Riippumaton hallituksen jäsen

• Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, hallituksen jäsen (2010–), puheenjohtaja (2011–)

• Stora Enso Oyj, johtoryhmän jäsen (1998–2007)

• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallintoneuvoston jäsen (2006–2008)

• Patria Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja (2011–)

• Citycon Oyj, hallituksen jäsen jäsen (2006–2008) (2011–) • Metsäteollisuus ry, hallituksen

• • Docrates Oy, hallituksen varapuheenjohtaja (2006– puheenjohtaja (2011–) 2007)

• Martela Oyj, hallituksen jäsen (2013–)

• • Finnvera Oyj, hallituksen jäsen (2013–)

• • Bittium Oyj, hallituksen jäsen (2015–)

• American Forest & Paper Association, hallituksen jäsen (2000–2003)

• German Pulp and Paper Association, hallituksen jäsen (1995–2000)

• Nokia Siemens Networks, lakiasiainjohtaja ja johtoryhmän jäsen (2007–2010)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

• 31.12.2015: 186 536 B-osaketta

• Nokia Oyj, Vice President, Legal, Networks Business Group Leadership Team (1999–2007)

• Nokia Oyj, lakimiestehtävät (1992–1999)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2015: 53 766 B-osaketta

• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallintoneuvoston jäsen (2006–2012), hallituksen varapuheenjohtaja (2013), hallituksen puheenjohtaja (2014–), hallintoneuvoston puheenjohtaja (2015–)

• Useita luottamustoimia säätiöissä ja yhdistyksissä.

• Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2015: 450 000 B-osaketta

112 TILINPÄÄTÖS 2015 – METSÄ BOARD OYJ:N HALLITUS

LIISA LEINO

s. 1960 Kasvatustieteen maisteri Teollisuusneuvos

==> picture [97 x 108] intentionally omitted <==

Hallituksen jäsen vuodesta 2009 Riippumaton hallituksen jäsen

• Leinovalu Oy, päätoiminen hallituksen puheenjohtaja (2006–), toimitusjohtaja (2011–)

• Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen (2011–2012)

• Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen (2011–)

• Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallituksen varajäsen (2011–)

• Rautaruukki Oyj, hallituksen jäsen (2007–2014)

• Alko Oy, hallituksen jäsen (2009–2011)

• Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA), jäsen (2010–)

• Elomatic Oy, hallituksen jäsen (2011–)

• Cadmatic Oy, hallituksen jäsen (2015–)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

• 31.12.2015: 152 411 B-osaketta

JUHA NIEMELÄ

s. 1946 Kauppatieteiden maisteri Kauppatieteiden ja tekniikan kunniatohtori, Vuorineuvos

==> picture [97 x 108] intentionally omitted <==

Hallituksen jäsen vuodesta 2007 Riippumaton hallituksen jäsen

• UPM-Kymmene Oyj, toimitusjohtaja (1996–2004)

• MeritaNordbanken, hallituksen jäsen (1998–1999)

• Veikkaus Oy, hallituksen puheenjohtaja (2001–2011)

• Powerflute Oyj, hallituksen jäsen (2005–2013)

• Green Resources AS,

• hallituksen jäsen ja hallituksen puheenjohtaja (2009–2015)

• Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2015: 152 411 B-osaketta

VELI SUNDBÄCK

s. 1946 Oikeustieteen kandidaatti Suurlähettiläs

==> picture [97 x 108] intentionally omitted <==

Hallituksen jäsen vuodesta 2013 Riippumaton hallituksen jäsen

• Nokia Oyj, johtoryhmän jäsen, Executive Vice President, Corporate Relations and Responsibility (1996–2008)

• Ulkoministeriö, valtiosihteeri (1993–1996), eri tehtävissä ulkoministeriössä, Brysselin ja Geneven edustustoissa (1969–1993)

• Vaaka Partners, hallituksen puheenjohtaja (2010–)

• IYF, hallituksen jäsen (2009–2014)

• Finnair Oyj, hallituksen jäsen (2004–2012)

• Huhtamäki Oyj, hallituksen puheenjohtaja (1999–2005)

• Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen (2004–2008)

• Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja (2004– 2007)

• Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2015: 43 431 B-osaketta

ERKKI VARIS

s. 1948 Diplomi-insinööri

==> picture [97 x 108] intentionally omitted <==

Hallituksen jäsen vuodesta 2009

Riippumaton hallituksen jäsen

• Pohjolan Voima Oy, hallituksen jäsen (2000–2009)

• Botnia SA, (Uruguay), hallituksen puheenjohtaja (2005–2008)

• Laatukeskus Excellence Finland Oy, hallituksen puheenjohtaja (2003–2006)

• Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallintoneuvoston jäsen (1997–2008)

• Sunila Oy, hallituksen jäsen (1997–2004)

• Oy Metsä-Botnia Ab, toimitusjohtaja (1997–2008)

• Metsäliitto-konserni, johtoryhmän jäsen (2002– 2008)

• Oy Metsä-Rauma Ab, toimitusjohtaja (1994–1996)

• Oy Metsä-Botnia Ab, varatoimitusjohtaja (1990– 1994)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

• 31.12.2015: 107 003 B-osaketta

METSÄ BOARD OYJ:N HALLITUS – TILINPÄÄTÖS 2015 113

METSÄ BOARD OYJ:N JOHTORYHMÄ

MIKA JOUKIO

s. 1964 Diplomi-insinööri, MBA Toimitusjohtaja

==> picture [124 x 108] intentionally omitted <==

Metsä Boardin palveluksessa vuosina 1990–2012 ja vuodesta 2014, johtoryhmän puheenjohtaja 1.10.2014 alkaen.

• Metsä Board Oyj, toimitusjohtaja (1.10.2014–)

• Metsä Tissue Oyj, toimitusjohtaja (2012–2014)

• M-real Oyj (nyk. Metsä Board), Consumer Packaging -liiketoiminta-alueen johtaja (2006–2012)

• M-real Oyj, tehtaanjohtaja, M-real Kyro ja M-real Tako (2006)

• M-real Oyj, tehtaanjohtaja, M-real Kyro (2005–2006)

• M-real Oyj, asiakaspalvelu- ja logistiikkajohtaja (2004–2005)

• M-real Oyj, tehtaanjohtaja, M-real Äänekoski (2001–2004)

• Useita liiketoiminnan johtotehtäviä Metsä-Serla Oyj:ssä (nyk. Metsä Board) ja M-real Oyj:ssä vuodesta 1990 alkaen

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

• 31.12.2015: 116 620 B-osaketta

MARKUS HOLM s. 1967 Kauppatieteen maisteri Talousjohtaja

==> picture [124 x 108] intentionally omitted <==

Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2008. Metsä Boardin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2014.

• Metsä Board Oyj, talousjohtaja (2014–)

• Metsä Tissue Oyj, talousjohtaja (2008–2013)

• GlaxoSmithKline Oy, talous- ja tietohallintojohtaja (2005–2008)

• Huhtamäki Oyj, erilaisissa talouden, rahoituksen, hankinnan ja sijoittajasuhteiden johtotehtävissä (1994–2004) Suomessa ja Brasiliassa (1999–2002)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

• 31.12.2015: 33 232 B-osaketta

ARI KIVIRANTA s. 1963 Tekniikan tohtori Tuotanto- ja teknologiajohtaja

==> picture [124 x 108] intentionally omitted <==

Metsä Boardin palveluksessa vuosina 1993–1995 ja vuodesta 1999, johtoryhmän jäsen vuodesta 2014.

• Metsä Board Oyj, tuotanto- ja teknologiajohtaja (2015–)

• Metsä Board Oyj, Cartonboardliiketoiminta-alueen johtaja (2014)

• Metsä Board -anders GmbH,

• toimitusjohtaja ja tehtaanjohtaja (2012–2013)

• M-real Oyj (nyk. Metsä Board), tutkimus- ja kehitysjohtaja, Consumer Packaging -liiketoiminta-alue (2008–

• 2012) ja tehtaanjohtaja, M-real Kyro ja M-real Tako (2009–2010)

• M-real Zanders GmbH, tuotantojohtaja (2004–2008)

• M-real Oyj, tutkimus- ja kehitysjohtaja (2001–2004)

• Metsä-Serla Oy (nyk. Metsä Board), päällikkö, prosessikehitys (1999–2001)

• Valmet Oyj, tuotekehityspäällikkö (1997–1999)

• Valmet Oyj, USA, tutkimus- ja kehityspäällikkö (1995–1997)

SARI PAJARI

s. 1968 Diplomi-insinööri Liiketoiminnan kehitysjohtaja

==> picture [124 x 108] intentionally omitted <==

Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2007. Metsä Boardin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2011.

• Metsä Board Oyj, liiketoiminnan kehitysjohtaja (2011–)

• Tieto Oyj, hallituksen jäsen (2012–)

• Metsäliitto-konserni (nyk. Metsä Group), tietohallintojohtaja (2009–2011)

• Metsäliitto-konserni, johtaja, konsernin tietohallinto (2007–2009)

• IBM Oyj, johtava konsultti ja Business Development Executive (2002–2007)

• PwC Management Consulting, johtava strategiakonsultti (2000–2002)

• Jaakko Pöyry Consulting, useita tehtäviä (konsultti, johtava konsultti, johtaja) Suomessa ja USA:ssa (1990–2000)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

• 31.12.2015: 16 500 B-osaketta

• Metsä-Serla Paperi ja Kartonki Oy (nyk. Metsä Board), kehityspäällikkö (1993–1995)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2015: ei omistusta

114 TILINPÄÄTÖS 2015 – METSÄ BOARD OYJ:N JOHTORYHMÄ

SEPPO PUOTINEN

s. 1955

Tekniikan lisensiaatti Markkinointi- ja myyntijohtaja

==> picture [124 x 108] intentionally omitted <==

Metsä Boardin palveluksessa vuosina 1986–2000 ja vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.

• Metsä Board Oyj, markkinointi- ja myyntijohtaja (2015–)

• Metsä Board Oyj, Linerboard and Paper -liiketoiminta-alueen johtaja (2014) sekä tehtaanjohtaja, Metsä Board Husum (2009–2014)

• Metsä Board Oyj, Paper and Pulp -liiketoiminta-alueen johtaja (2005–2013) sekä tehtaanjohtaja, Metsä Board Husum (2009–2014)

• M-real Oyj (nyk. Metsä Board), Corporate Strategy & Sales Services -yksikön johtaja (2004–2005)

• SCA, Containerboard-divisioonan johtaja, (2002–2004)

• SCA Packaging Finland Oy, Suomen, Venäjän ja Baltian maiden yksiköistä vastaava johtaja (2000–2002)

SUSANNA TAINIO

s. 1975 Filosofian lisensiaatti Henkilöstöjohtaja

==> picture [124 x 108] intentionally omitted <==

Metsä Boardin palveluksessa vuodesta 2011, johtoryhmän jäsen vuoden 2015 alusta.

• Metsä Board Oyj, henkilöstöjohtaja (2015–)

• Metsä Board Oyj, Vice President, Human Resources (2012–2014)

• Metsä Board Oyj, Vice President, Human Resources, Paperboard-liiketoiminta-alue ja Metsä Groupin henkilöstön kehittämispalvelut (2012)

• Metsä Board Oyj, Vice President, Human Resources, Consumer Packaging

• -liiketoiminta-alue (2011–2012)

• Oy Sinebrychoff Ab, Head of HR Development (2011)

• Oy Sinebrychoff Ab, henkilöstön kehittämispäällikkö (2007–2011)

• Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

• 31.12.2015: ei omistusta

• Metsä-Serla Oyj (nyk. Metsä Board), useita liiketoimintojen kehittämiseen ja markkinointiin liittyviä sekä liiketoiminnallisia johtotehtäviä, mm. yksikön johtaja, Metsä-Serla Cartons Division, Corrugated and Folding Carton -yksikkö (1986–1999)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

• 31.12.2015: 1 000 A-osaketta, 60 000 B-osaketta

METSÄ BOARD OYJ:N JOHTORYHMÄ – TILINPÄÄTÖS 2015 115

NELJÄNNESVUOSITIEDOT

Milj. euroa	Koko vuosi					Neljännesvuosittain	Neljännesvuosittain
LIIKEVAIHTO	2015	2014	IV/2015	III/2015	II/2015	I/2015	IV/2014	III/2014	II/2014	I/2014
Paperboard	1 611,6	1 444,2	399,5	412,7	408,3	391,1	363,8	375,1	355,8	349,5
Non-core operations	372,8	517,1	50,5	85,4	108,6	128,4	126,9	127,7	126,5	136,0
Muu toiminta	279,8	287,5	76,5	62,5	71,4	69,4	71,5	73,8	71,4	70,7
Sisäinen myynti	-256,7	-240,3	-64,3	-63,0	-66,3	-63,3	-62,7	-62,8	-59,8	-55,0
YHTEENSÄ	2 007,5	2 008,4	462,2	497,6	522,0	525,7	499,4	513,8	494,0	501,2
LIIKETULOS ILMAN KERTALUONTEISIA ERIÄ	2015	2014	IV/2015	III/2015	II/2015	I/2015	IV/2014	III/2014	II/2014	I/2014
Paperboard	236,3	180,2	51,0	64,9	59,8	60,6	50,9	44,2	41,4	43,8
Non-core operations	-16,3	-17,7	-8,4	-1,3	-3,4	-3,2	-1,8	-2,9	-6,9	-6,1
Muu toiminta	-40,2	-26,1	-7,6	-9,0	-9,4	-14,2	-12,3	-6,0	-6,1	-1,6
YHTEENSÄ	179,9	136,4	35,0	54,6	47,0	43,2	36,8	35,2	28,3	36,1
LIIKETULOS JA TULOS ENNEN VEROJA	2015	2014	IV/2015	III/2015	II/2015	I/2015	IV/2014	III/2014	II/2014	I/2014
Paperboard	236,6	184,3	51,0	64,9	59,8	60,9	51,0	44,2	45,4	43,8
Non-core operations	3,0	-57,4	-8,8	-1,3	16,7	-3,6	-40,5	-4,0	-6,9	-6,1
Muu toiminta	-40,6	-10,4	-8,1	-9,0	-9,3	-14,2	-3,8	-6,0	-6,5	5,8
LIIKETULOS	199,0	116,5	34,1	54,6	67,2	43,1	6,7	34,2	32,2	43,5
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	0,1	0,3	0,0	0,0	0,0	0,1	0,0	0,1	0,2	0,0
Kurssierot	-3,4	2,7	1,9	-0,6	-0,9	-3,8	3,3	0,0	-0,5	-0,1
Muut rahoitustuotot ja kulut	-28,6	-41,9	-6,6	-6,5	-8,3	-7,2	-8,3	-8,1	-8,0	-17,4
TULOS ENNEN VEROJA	167,1	77,6	29,4	47,5	58,0	32,2	1,6	26,1	23,9	26,0
LIIKETULOS, % LIIKEVAIHDOSTA	2015	2014	IV/2015	III/2015	II/2015	I/2015	IV/2014	III/2014	II/2014	I/2014
Paperboard	14,7	12,8	12,8	15,7	14,6	15,6	14,0	11,8	12,8	12,5
Non-core operations	0,8	-11,1	-17,4	-1,5	15,4	-2,8	-31,9	-3,1	-5,5	-4,5
METSÄ BOARD	9,9	5,8	7,4	11,0	12,9	8,2	1,3	6,6	6,5	8,7

1 000 tn	Koko vuosi					Neljännesvuosittain	Neljännesvuosittain
TOIMITUKSET 2015	2014	IV/2015	III/2015	II/2015	I/2015	IV/2014	III/2014	II/2014	I/2014
Paperboard 1 449	1 311	365	373	366	345	326	344	322	318
Non-core operations 478	636	65	118	138	156	158	158	153	167
Market pulp 549	611	134	123	142	150	148	153	158	152
TUOTANTO 2015	2014	IV/2015	III/2015	II/2015	I/2015	IV/2014	III/2014	II/2014	I/2014
Paperboard 1 481	1 370	375	367	376	363	348	336	349	337
Non-core operations 430	629	38	113	126	153	152	163	145	169
Metsä Fibren sellu1) 586	562	148	143	147	147	143	140	132	147
Metsä Boardin sellu 1 206	1 294	257	318	302	328	337	320	299	337

• 1) Vastaa Metsä Boardin 24,9 prosentin omistusosuutta Metsä Fibresta.

116 TILINPÄÄTÖS 2015 – NELJÄNNESVUOSITIEDOT

TUOTANTOKAPASITEETIT

KARTONKI- JA PAPERITEHTAAT

KARTONKI- JA PAPERITEHTAAT
							Valkoinen ensi-		Tapetin
1 000 tn	Maa		Koneet		Taivekartonki		kuitulaineri		pohjapaperi		Yhteensä
Tampere (Tako)	Suomi		2		210						210
Kyröskoski (Kyro)	Suomi		2		190				1002)		290
Äänekoski	Suomi		1		240						240
Simpele	Suomi		1		280						280
Kemi	Suomi		1				410				410
Husum	Ruotsi		2		4001)		3001)				700
Yhteensä			9		1 320		710		100		2 130
1)Vuoden 2016 alusta
2)Myös lainerikartonkia
SELLUTEHTAAT
1 000 tn	Maa								Kemiallinen sellu		Yhteensä
Husum	Ruotsi								750		750
Joutseno	Suomi										320
Kaskinen	Suomi										320
Yhteensä									750		1 390
METSÄ FIBRE1)
1 000 tn	Maa										Yhteensä
Äänekoski	Suomi										530
Kemi	Suomi										590
Rauma	Suomi										650
Joutseno	Suomi										690
Yhteensä											2 460

1) Metsä Boardin osuus tuotantokapasiteetista on 24,9 prosenttia.

TUOTANTOKAPASITEETIT – TILINPÄÄTÖS 2015 117

KYMMENEN VUOTTA LUKUINA

	2015	2014	2013	2012	2011	2010	2009	2008	2007	2006
TULOSLASKELMA, MILJ. EUROA
Liikevaihto	2 008	2 008	2 019	2 108	2 485	2 605	2 432	3 236	3 499	3 698
- muutos, %	-0,0	-0,5	-4,2	-15,2	-4,6	7,1	-24,8	-7,5	-5,4	10,7
Vienti Suomesta	1 242	1 108	1 110	1 118	1 140	1 179	1 073	1 216	1 084	1 068
Vienti ja ulkomaiset tytäryhtiöt	1 892	1 853	1 948	1 936	2 307	2 396	2 232	3 068	3 274	3 459
Liiketulos	199	117	114	221	-214	146	-267	-61	-49	-172
- % liikevaihdosta	9,9	5,8	5,6	10,5	-8,6	5,6	-11,0	-1,9	-1,4	-4,6
Tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista	167	78	58	174	-281	48	-358	-204	-191	-280
- % liikevaihdosta	8,3	3,9	2,9	8,3	-11,3	1,8	-14,7	-6,3	-5,5	-7,6
Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista	137	69	64	171	-273	27	-331	-170	-168	-270
- % liikevaihdosta	6,8	3,4	3,2	8,1	-11,0	1,0	-13,6	-5,3	-4,8	-7,3
TASE, MILJ. EUROA
Taseen loppusumma	2 220	2 149	2 097	2 581	2 688	3 117	3 132	4 505	5 481	6 458
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma	1 029	841	850	851	732	994	916	1 329	1 830	2 055
Määräysvallattomien omistajien osuus	0	0	0	6	5	5	8	58	52	63
Korollinen nettovelka	333	427	597	625	783	827	777	1 254	1 867	2 403
OSINGOT JA OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
Osingot, milj. euroa	60,41)	39,4	29,5	19,7	0,0	0,0	0,0	0,0	19,7	19,7
Osakekohtainen osinko, euroa	0,171)	0,12	0,09	0,06	0,0	0,0	0,0	0,0	0,06	0,06
Osinko tuloksesta, %	43,61)	57,1	47,4	11,3	0,0	0,0	0,0	0,0	-10,2	-5,0
Osakekohtainen tulos, euroa	0,39	0,20	0,19	0,51	-0,81	0,08	-1,06	-1,54	-0,57	-1,17
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	2,89	2,49	2,51	2,52	2,17	2,94	2,71	3,93	5,41	6,08
TUNNUSLUVUT – KANNATTAVUUS
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), yhteensä ,%	12,5	7,7	7,0	12,4	-9,9	5,7	-8,9	-1,3	-0,8	-5,5
Oman pääoman tuotto, %	14,7	8,1	7,5	21,5	-31,5	2,8	-28,6	-10,4	-8,5	-14,8
TUNNUSLUVUT – RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA
Omavaraisuusaste, %	46,5	39,2	40,7	33,2	27,4	32,1	29,6	30,8	34,4	32,8
Velkaantumisaste, %	64	81	83	130	154	135	153	152	124	132
Nettovelkaantumisaste, %	32	51	70	73	106	83	84	90	99	113
Liiketoiminnan nettorahavirrat, milj. euroa	247	198	82	-2	83	-69	81	-97	127	223
Investointien omarahoitusaste, %	139	450	122	-3	87	-105	111	-76	50	53
Nettokorkokulut, milj. euroa	26	42	60	70	66	64	92	156	148	109
Korkokate2)	10,4	5,7	2,4	1,0	2,3	-0,1	1,9	0,4	1,9	3,0
MUUT TUNNUSLUVUT
Bruttoinvestoinnit, milj. euroa	178	44	67	66	95	66	73	128	259	428
- % liikevaihdosta2)	8,9	2,2	3,3	3,1	3,8	2,5	3,0	3,2	5,9	9,9
T&K -menot, milj. euroa2)	8	6	5	5	5	5	7	10	14	18
- % liikevaihdosta	0,4	0,3	0,3	0,2	0,2	0,2	0,3	0,3	0,4	0,5
Henkilöstö keskimäärin2)	2 851	3 200	3 245	3 552	4 428	4 772	5 913	6 849	8 267	9 849
- josta Suomessa	1 538	1 542	1 560	1 634	1 795	1 842	2 173	2 437	2 824	3 344

Vuosien 2006–2014 osakekohtaiset tunnusluvut ovat osakeantioikaistuja. Osakeantikerroin oli 1,030627. IAS 19r:n vaikutus huomioitu vain vuosien 2012–2015 osalta.

1) Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta jaetaan osinkoa 0,17 euroa osakkeelta.

2) Tunnusluku laskettu jatkuvien toimintojen osalta 2006–2015.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty sivulla 91.

118 TILINPÄÄTÖS 2015 – KYMMENEN VUOTTA LUKUINA

TIETOA SIJOITTAJILLE

SIJOITTAJASUHDETOIMINTA

HILJAINEN JAKSO

Metsä Boardin sijoittajasuhdetoiminnon tehtävänä on varmistaa, että markkinoilla on oikeat ja riittävät tiedot Metsä Boardin osakkeen arvon määrittämiseksi. Sijoittajasuhdetoiminto vastaa talous- ja sijoittajaviestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta. Sijoittajasuhdetoiminnan tehtävänä on myös kerätä sijoittajien palautetta sekä markkinainformaatiota Metsä Boardin johdon ja hallituksen käyttöön. Kaikki sijoittajien pyynnöt hoidetaan keskitetysti Metsä Boardin sijoittajasuhteista.

Metsä Board ei kommentoi yhtiön taloudellista asemaa tai tulevaisuuden näkymiä kunkin raportointijakson päättymisestä kyseisen jakson raportin julkaisemiseen saakka lukuun ottamatta oleellista markkinatilanteen muutosta tai virheellisen tiedon oikaisua.

ANALYYTIKKOSEURANTA

Vuonna 2015 Metsä Boardia seurasi yhdeksän analyytikkoa. Analyytikoiden yhteystiedot sekä konsensusennusteet ovat saatavilla Metsä Boardin sijoittajasivustolla osoitteessa www. metsaboard.com/sijoittajat.

Metsä Boardin sijoittajaviestinnän välineitä ovat tilinpäätöstiedotteet, osavuosikatsaukset, vuosikertomukset, pörssi- ja lehdistötiedotteet sekä yhtiön sijoittajat-sivut osoitteessa www.metsaboard.com/sijoittajat. Verkkosivuilta voi myös tilata Metsä Boardin julkaisuja sekä antaa palautetta. Lisäksi yhtiön sijoittajasuhdetoimintaan kuuluvat sijoittajatapaamiset, pääomamarkkinapäivät, seminaarit, webcast-lähetykset ja yhtiökokoukset. Sijoittajatapahtumiin osallistuvat eri kokoonpanoilla sijoittajasuhdejohtaja, toimitusjohtaja, talousjohtaja sekä tarvittaessa yhtiön muuta ylintä johtoa.

Metsä Board ei vastaa analyytikoiden näkemysten sisällöstä, oikeellisuudesta tai laajuudesta. Ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet ovat tehneet analyyseja Metsä Boardista vuonna 2015: Carnegie Investment Bank, Danske Markets Equities, SEB, Evli Bank, Handelsbanken Capital Markets, Inderes, Nordea Markets, Pohjola Bank, ABG Sundal Collier ja Kepler Cheuvreux.

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

Metsä Board Oyj julkaisee taloudelliset tiedotteet vuonna 2016 seuraavasti:

• Keskiviikko 3.2.2016 Tilinpäätöstiedote vuodelta 2015

SIJOITTAJASUHDETOIMINTA VUONNA 2015

Vuonna 2015 Metsä Boardilla oli yli 20 roadshow-päivää eri kaupungeissa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, useita puhelinkonferensseja ja yksittäisiä sijoittajatapaamisia. Yhtiö järjesti myös pääomamarkkinapäivän institutionaalisille sijoittajille marraskuussa Helsingissä. Yksityissijoittajille suunnattuja tapahtumia muun muassa osallistuminen Sijoitus Invest -messuille sekä Nordnetin aamiaistapahtuma.

• Tiistai 3.5.2016 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2016

• Torstai 4.8.2016 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2016

• Keskiviikko 2.11.2016 Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2016

SULJETTU IKKUNA	TALOUDELLINEN KATSAUS	JULKAISUPÄIVÄ
1.1.–3.2.2016	Vuoden 2015 tilinpäätöstiedote	Keskiviikko 3.2.2016
1.4.–3.5.2016	Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu	Tiistai 3.5.2016
1.7.–4.8.2016	Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu	Torstai 4.8.2016
1.10.–2.11.2016	Osavuosikatsaus tammi–syyskuu	Keskiviikko 2.11.2016

VUODEN 2016 YHTIÖKOKOUS

Metsä Board Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 23.3.2016 klo 15.00 Finlandiatalon Kongressisiiven A-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 E, Helsinki. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen ja saada äänilipun, tulee olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon 11.3.2016 ja hänen tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen 18.3.2016 klo 10 mennessä joko yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.metsaboard. com; sähköpostitse osoitteeseen metsaboard. AGM2016@metsagroup.com; puhelimitse arkipäivisin klo 10–12 välisenä aikana numeroon 010 465 4102; tai kirjeitse osoitteeseen Metsä Board Oyj, Lakiasiat/Suuronen, PL 20, 02020 Metsä. Mahdolliset valtakirjat pyydetään jättämään ennakkoilmoittautumisen yhteydessä.

OSINGONJAKO

Hallitus ehdottaa 23.3.2016 järjestettävälle yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2015 jaetaan osinkoa 0,17 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 29.3.2016 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 5.4.2016.

SIJOITTAJASUHTEIDEN YHTEYSTIEDOT

Katri Sundström Sijoittajasuhdejohtaja puh. 0400 976 333 katri.sundstrom@metsagroup.com

Anu Jasola Assistentti puh. 010 469 4525 anu.jasola@metsagroup.com

Yleiset sijoittajasuhteisiin liittyvät kysymykset tai kommentit voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: metsaboard.investors@metsagroup.com.

www.metsaboard.com

TIETOA SIJOITTAJILLE – TILINPÄÄTÖS 2015 119

YHTEYSTIEDOT

METSÄ BOARD OYJ

Pääkonttori PL 20 02020 METSÄ

Metsä Boardilla on maailmanlaajuinen myyntiverkosto. Myyntikonttoreiden yhteystiedot ovat verkkosivuilla osoitteessa www.metsaboard.com/contacts.

Revontulenpuisto 2 02100 ESPOO puh. 010 4611 Yritystunnus 0635366–7

www.metsaboard.com

120 TILINPÄÄTÖS 2015 – YHTEYSTIEDOT

METSÄ BOARD OYJ

PL 20 02020 METSÄ Puh. 010 4611 www.metsaboard.com

==> picture [32 x 51] intentionally omitted <==