Metsä Board Oyj — Annual Report 2012

Mar 1, 2013

2012 VUOSIKERTOMUS

korkealaatuisia kartonkeja ja papereita

Metsä Board on Euroopan johtava taivekartongin valmistaja, maailman johtava päällystettyjen valkopintaisten kraftlainerien tuottaja ja merkittävä paperin toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita ratkaisuja kuluttaja- ja vähittäispakkauksiin sekä graafisen alan ja toimistojen loppukäyttöihin. Yhtiön myyntiverkosto palvelee merkkituote- ja kotelovalmistajia, aaltopahvipakkausten valmistajia, painotaloja, tukkureita ja toimistotarvikealan yrityksiä.

Metsä Board on osa Metsä Groupia.

AvAinluvut

	2012	2011
LiikEvaihTo, MiLj. Euroa	2 108	2 485
LiikETuLoS iLMan kErTaLuonTEiSia EriÄ, MiLj. Euroa	74	59
- % LiikEvaihdoSTa	3,5	2,4
LiikETuLoS, MiLj. Euroa	220	-214
- % LiikEvaihdoSTa	10,4	-8,6
TiLikaudEn TuLoS EnnEn vEroja, MiLj. Euroa	176	-281
- % LiikEvaihdoSTa	8,3	-11,3
TiLikaudEn TuLoS, MiLj. Euroa	173	-273
SijoiTETun PÄÄoMan TuoTTo, %	12,3	-9,9
oMan PÄÄoMan TuoTTo, %	21,6	-31,5
koroLLinEn nETTovELka, MiLj. Euroa	625	783
vELkaanTuMiSaSTE, %	128	154
nETTovELkaanTuMiSaSTE, %	72	106
oMavaraiSuuSaSTE, %	33,6	27,4
oSakEkohTainEn TuLoS, Euroa	0,53	-0,83
oSakEkohTainEn oMa PÄÄoMa, Euroa	2,62	2,23
oSakEkohTainEn oSinko, Euroa 1)	0,06	0,00
oSakEkannan Markkina-arvo 31.12., MiLj. Euroa	728	443
BruTToinvESToinniT, MiLj. Euroa	66	95
LiikEToiMinnaSTa kErTynEET nETTorahavirraT, MiLj. Euroa	-2	83
hEnkiLöSTö 31.12.	3 279	4 070

1) haLLiTukSEn EhdoTuS vuodELLE 2012

vuoden 2012 merkittävimmät tApAhtumAt

Yhtiön kannattavuus parani odotetusti ja tase vahvistui vuoteen 2011 verrattuna.

Kartonkiliiketoiminnan 120 miljoonan euron investointiohjelma saatiin onnistuneesti päätökseen. Ohjelma sisälsi taivekartongin tuotantokapasiteetin kasvattamisen 150 000 vuositonnilla, Kemin lainerikoneen päällystysosan uudistamisen sekä Kyron biovoimalan käynnistämisen. Paperiliiketoimintojen strateginen tarkastelu saatiin päätökseen. Saksassa sijaitsevan Gohrsmühlen tehtaan kannattamattomat liiketoiminnot lopetettiin, ja Ranskassa sijaitseva Alizayn paperitehdas suljettiin lopullisesti.

• 4 Toimintaympäristö
• 6 Metsä Boardin strategia
• 8 Paperboard
• 10 Paper and Pulp
• 12 kestävä kehitys
• 24 Tilinpäätös
• 88 Osakkeet ja osakkeenomistajat
• 93 Emoyhtiön tilinpäätös
• 104 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
• 110 Palkka- ja palkkioselvitys
• 112 Hallitus
• 114 Johtoryhmä
• 116 Neljännesvuositiedot
• 117 Tuotantokapasiteetit
• 118 Kymmenen vuotta lukuina
• 119 Taloudellinen raportointi
• 120 Yhteystiedot

Strateginen tarkastelu onnistuneesti päätökseen

Toimitusjohtajan katsaus

Vuosi 2012 oli yhtiöllemme erittäin tärkeä merkkipaalu. Vuonna 2006 käynnistynyt strateginen tarkastelu yhtiömme muuttamiseksi Euroopan suurimmasta hienopaperien valmistajasta johtavaksi ensikuitukartongin valmistajaksi saatiin onnistuneesti päätökseen. Viimeisiä toimenpiteitä olivat Alizayn tehtaan sulkeminen Ranskassa ja kannattamattomien liiketoimintojen lopettaminen Gohrsmühlen tehtaalla Saksassa. Osana muutosprosessia yhtiön toiminimi muutettiin M-real Oyj:stä Metsä Board Oyj:ksi. Sidosryhmämme ovat ottaneet uuden nimen ja identiteetin hyvin vastaan.

Kartonkiliiketoiminnan kannattava kasvu jatkuu

Vuoden 2012 lopussa saimme päätökseen 120 miljoonan euron investointiohjelmamme, kun Kyron tehtaan biovoimalaitos otettiin käyttöön. Ohjelman mukaisesti olemme lisänneet vuotuista taivekartonkikapasiteettiamme 785 000 tonnista 935 000 tonniin. Uusi kapasiteetti on täysimääräisesti käytettävissä vuoden 2013 alusta lähtien. Modernin taivekartongin osuus kaikista kuluttajapakkausmateriaaleista on yhä varsin alhainen maailmanlaajuisesti ja erityisesti Euroopan ulkopuolella. Teemme kaikkemme korvataksemme perinteiset, vähemmän ekologiset pakkausmateriaalit turvallisilla ja ekologisilla taivekartongeillamme, jotka ovat kulutustavarayhtiöille erinomainen tapa parantaa toimintansa vastuullisuutta. Panostamme entistä enemmän asiakasyhteistyöhön Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa vahvistaaksemme asemaamme näillä isoilla markkina-alueilla.

Turvaamme taivekartongin saatavuuden tukeaksemme onnistuneesti asiakkaidemme kasvua. Nykyisten taivekartonkikoneidemme kapasiteetin lisäämiselle on edelleen olemassa erinomaisia mahdollisuuksia kohtuullisen kokoisilla investoinneilla. Selluomavaraisuutemme jatkuu erittäin hyvänä, mikä on olennainen tekijä tulevaisuuden kasvun kannalta.

Myös Kemin lainerikoneen päällystysosan uudistaminen oli tärkeä osa investointiohjelmaamme. Vuoden 2012 alussa toimme markkinoille uudet kaksoispäällystetyt valkopintaiset lainerit, jotka ovat olleet suuri menestys.

Lisäämme asteittain päällystettyjen laatujen osuutta Kemin tehtaan tuotannosta.

Vuoden 2012 kannattavuuskehitys hyvä; koko potentiaalia ei vielä saavutettu

Vuosi 2012 alkoi melko epävarmassa makrotaloudellisessa tilanteessa, ja kannattavuuttamme rajoitti kartonkivarastojen vähentäminen toimitusketjussa. Kesää kohti tilanne parani odotusten mukaisesti ja kartongin toimitusmäärät normalisoituivat. Yhtiömme kannattavuus parani samaa vauhtia. Uudistettujen kartonkikoneiden tehokkuus kehittyi hyvin, ja kuukausi kuukaudelta käytössämme oli enemmän kapasiteettia. Kartongin kysyntä pääasiallisilla loppukäyttöaloilla, kuten elintarvike-, tupakka-, lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa, on luonnostaan vakaata. Kaiken kaikkiaan kartonkiemme kysyntänäkymät ovat hyvät niin Euroopassa kuin Euroopan ulkopuolella.

Suljettujen tai saneerattujen paperi- ja markkinaselluliiketoimintojen tappiot pienenivät suunnitellusti vuonna 2012. Useissa maissa ja tehtaissa tehtävien tappioiden eliminointitoimenpiteiden odotetaan parantavan liiketoimintamme vuositulosta noin 110 miljoonalla eurolla vuoden 2011 toteutuneeseen tulokseen verrattuna. Positiivinen tulosvaikutus toteutui suurimmaksi osaksi jo vuonna 2012, ja viimeisten tappioiden odotetaan eliminoituvan vuoden 2013 alussa.

Vahva tulevaisuus kartonkiin keskittyvänä yhtiönä

Metsä Board keskittyy nykyään vahvasti puhtaasta ensikuidusta valmistettuun kartonkiin. Jäljellä olevat paperi- ja markkinasellutoiminnot tuottavat kassavirtaa kartonkiliiketoiminnan kehittämiseksi edelleen. Meillä on jäljellä yksi standardipaperia tuottava tehdas Husumissa Ruotsissa. Se on alansa suurin yksikkö Euroopassa ja ehdottomasti yksi kilpailukykyisimmistä. Olemme jatkossakin kiinnostuneita osallistumaan Euroopan laajuiseen paperiteollisuuden konsolidoitumiskehitykseen.

Kestävän kehityksen mukainen toiminta ja yritysvastuu ovat kaiken toimintamme perusta. Liiketoimintaamme ohjaavat YK:n

Global Compactin mukaiset periaatteet liittyen ihmisoikeuksiin, työvoimaan, ympäristöön ja korruptionvastaisuuteen. Yhdessä asiakkaidemme kanssa jatkamme työtä kehittääksemme tuotteistamme entistä ympäristöystävällisempiä ja turvallisempia. Etsimme myös jatkuvasti uusia keinoja vähentää toimintamme haitallisia ympäristövaikutuksia.

keskitymme vahvasti puhtaasta ensikuidusta valmistettuun kartonkiin.

Yleistalouden epävarmuus näyttää jatkuvan myös vuonna 2013. Onnistunut muutos hienopaperiyhtiöstä kartonkiyritykseksi on kuitenkin olennaisesti vakauttanut liiketoimintaamme. Myös taseemme on vahvistunut huomattavasti. Pystymme menestymään kaikissa talouden suhdanteissa. Olen vakuuttunut siitä, että ensikuitukartonkiin erikoistuneena yhtiönä Metsä Boardilla on hyvät edellytykset olla alansa kannattavin yhtiö Euroopassa. Pääasiallisia tuloksentekokykymme paranemiseen vaikuttavia tekijöitä ovat laajennetun taivekartonkikapasiteetin täysimääräinen hyödyntäminen, tuottavuuden lisäparannukset sekä kustannusten karsiminen kaikissa toiminnoissamme. Kehitämme myös kartonkiliiketoiminnassamme aktiivisesti uusia tuotteita ja innovaatioita.

Haluan kiittää yhtiömme kaikkia työntekijöitä, osakkeenomistajia, asiakkaita ja muita sidosryhmiä vuodesta 2012. Yhdessä toimimalla pystymme kehittämään yhtiöstämme entistäkin menestyksekkäämmän.

Mikko Helander toimitusjohtaja

Toimintaympäristö KARTONkI

Ekologisten ja turvallisten kartonkien kysyntänäkymät ovat erittäin hyvät. Modernin taivekartongin osuus kaikista kuluttajapakkausmateriaaleista on yhä varsin alhainen maailmanlaajuisesti ja erityisesti Euroopan ulkopuolella. Tällä hetkellä taivekartongin

osuus on Euroopassa noin kolmannes, Aasiassa viidennes ja Pohjois-Amerikassa vain joitain prosentteja kuluttajapakkauskartongin kokonaiskäytöstä. Turvalliset ja ekologiset taivekartongit tarjoavat kulutustavarayhtiöille erinomaisen tavan parantaa vastuullisuuttaan globaalisti. Maailmantalouden tilanteen muuttuessa varastotasojen muutokset toimitusketjun eri osissa vaikuttavat lyhyen aikajänteen toimitusmääriin. Vuonna 2012 maailmantalouden tilanne jatkui heikkona ja asiakkaiden varastonhallinta oli varovaista. Useat ulkopuoliset instituutiot ovat kuitenkin ennustaneet toimitusmäärien kehittyvän myönteisesti tulevina vuosina.

Painomusteperäiset mineraaliöljyjäämät kierrätyskuitupohjaisessa kartongissa ovat yhä keskeinen keskustelunaihe, ja huoli mineraaliöljyjen kulkeutumisesta pakkauksista itse elintarvikkeisiin on lisännyt kiinnostusta ensikuitukartonkiin.

Kiinassa kartonkikapasiteetti on kasvanut huomattavasti viime vuosina. Uusi kapasiteetti tarvitaan tyydyttämään kasvavaa kysyntää Kiinassa ja sen lähialueilla. Kiinalaisen kapasiteetin ei uskota haastavan Metsä Boardin päätuotteita, korkealaatuisia ja ekologisia kuluttajapakkauskartonkeja vaativiin loppukäyttöihin.

PAPERI

Paperimarkkinoiden rakenteellinen muutos yhdistettynä maailmantalouden heikkoon tilanteeseen teki vuodesta 2012 jälleen haastavan paperitoimittajille. Uusi media ja teknologia kilpailevat entistä kovemmin perinteisen painetun median kanssa.

Euroopan heikko taloustilanne on heikentänyt yritysten luottamusta ja johtanut kustannussäästöihin. Mainoskustannusten leikkaukset ja kasvava työttömyys ovat laskeneet paperin kysyntää. Päällystämättömän hienopaperin kysyntä on laskenut hieman, mutta painopapereissa lasku on jatkunut voimakkaana.

Paperiteollisuus on varautunut muuttuvaan ympäristöön sulkemalla kapasiteettia, minkä vuoksi päällystämättömien hienopaperitehtaiden käyntiasteet olivat vuonna 2012 korkeammalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Päällystämättömän hienopaperin keskihinta laski hieman vuonna 2012.

SELLU

Vuosi 2012 oli myös selluteollisuudelle haasteellinen. Alkuvuodesta hinnat kääntyivät nousuun, notkahtivat kesällä laskuun ja lähtivät uudelleen nousuun vuoden viimeisellä neljänneksellä.

Loppuvuoden hinnannousu selittyy lähinnä matalilla varastotasoilla, paperien kysynnän kausiluontoisella kasvulla sekä dollarin heikentymisellä. Kiina on johtava kysynnän kasvun veturi.

Lyhytkuitusellun markkinatilanne oli pitkäkuituista parempi, ja ero pitkäkuituisen sellun markkinahintaan kaventui. Näkymät pitkäkuituisen sellun markkinoilla ovat kuitenkin paremmat kuin lyhytkuituisen, jonka markkinoille on tulossa selvästi enemmän kapasiteettia tulevaisuudessa.

Ensikuidun kysyntää vahvistivat ongelmat kierrätyskuidun saatavuudessa sekä sen parempi tuoteturvallisuus elintarvikepakkauksissa.

Kemihierrekapasiteettia (BCTMP) on suljettu, mikä on parantanut markkinatasapainoa.

kartongilla on erinomaiset kysyntänäkymät.

Tuotantokapasiteetit Euroopassa: milj. tonnia/vuosi

	Eurooppa	Metsä Board	Metsä Boardin osuus (%)
Taivekartonki	2,8	0,9	33
Valkopintainen kraftlaineri	1,7	0,4	22

Lähde: Pöyry Management Consulting, Metsä Board

• lisääntyvä pakkaaminen + ympäristöystävällisyys

• • keveiden pakkausten
• tuomat kustannussäästöt
• • tuoteturvallisuus

– talouden epävarmuus

Euroopan suurimmat Taivekartongin tuottajat: kapasiteetti, 1 000 tonnia

Tuotantokapasiteetit Euroopassa: milj. tonnia/vuosi

	Eurooppa	Metsä Board	Metsä Boardin osuus (%)
päällystämätön hie nopaperi	10,5	0,4	4

Lähde: Pöyry Management Consulting, Metsä Board

• • yritysjärjestelyt ja tehtaiden sulkemiset vähentävät ylikapasiteettia
• • kehittyvä tulostusteknologia

$$
\overline{a}
$$

• talouden epävarmuus
• sähköisten sovellusten
• yleistyminen – kustannussäästöt liike-elämän ja julkisen hallinnon toiminnoissa
• paperimainonnan vähentyminen

Euroopan suurimmat päällystämättömän

hienopaperin tuottajat: kapasiteetti, 1 000 tonnia

– talouden epävarmuus

– painopaperituotannon väheneminen euroopassa

TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5

Metsä Boardin strategia

Metsä Board kasvattaa kartonkiliiketoimintaansa yhdessä asiakkaidensa kanssa Euroopassa, Aasiassa ja Pohjois-Amerikassa. Metsä Boardin modernit, turvalliset ja ekologiset kartongit korvaavat perinteisiä pakkausmateriaaleja maailmanlaajuisesti ja ovat kulutustavarayhtiöille erinomainen tapa edistää myyntiä ja vastuullisuutta. Paperiliiketoiminnan osalta tavoitteena on parantaa kannattavuutta ja kassavirtaa sekä mahdollisesti osallistua Euroopan laajuiseen paperiteollisuuden uudelleenjärjestelyyn.

Korkea sellu- ja energiaomavaraisuus, korkea tuottavuus ja sen jatkuva parantaminen sekä osaava henkilöstö ovat Metsä Boardin tärkeitä kilpailuetuja.

strateginen muutos paperiyhtiöstä kartonkiyhtiöksi on ollut menestyksekäs.

Metsä Board on Euroopan johtava ensikuitukartongin tuottaja ja merkittävä paperin toimittaja, joka tarjoaa asiakkailleen laadukkaita kartonkeja ja papereita kuluttajapakkauksiin sekä muun muassa viestinnän ja mainonnan loppukäyttöihin.

Metsä Board kasvaa kannattavasti saavuttaen entistä vahvemman aseman johtavana korkealaatuisen kuluttajapakkauskartongin tuottajana maailmassa.

Vastuullinen tuloksenteko

Luotettavuus

Yhteistyö

Uudistuminen

Taloudelliset tavoitteet Missio Visio Arvot

• • Sijoitetun pääoman tuotto -tavoite vähintään 10 % keskimäärin yli suhdannesyklin.
• • Nettovelkaantumisaste alle 100 %.

Tammikuu

Saksassa sijaitsevan Reflexin tehtaan Premium Paper -liiketoiminta myytiin Hahnemühle FineArt GmbH:lle ja Hahnemühlen yksityisille osakkeenomistajille. Kaupan toteuduttua Metsä Boardilla ei ole enää ollut toimintaa Reflexissä.

Metsä Boardin johtamis- ja raportointirakenne uudistettiin. Raportointisegmentit ovat vuoden 2012 ensimmäisestä neljänneksestä alkaen olleet Paperboard ja Paper and Pulp. Paperboard-liiketoiminta-alueen johtajaksi nimitettiin Pasi Piiparinen 20.3.2012 alkaen.

Merkittävimmät tapahtumat vuonna 2012

Helmikuu

Metsä Board perusti uuden kartonkien, raaka-aineiden ja painamisen tutkimus- ja kehitystyöhön keskittyvän T&K-keskuksen Äänekoskelle.

Saksassa sijaitsevan Gohrsmühlen tehtaan kannattamattomat liiketoiminnot lopetettiin. Tehtaalla jatketaan Chromolux-erikoispapereiden ja -kartonkien valmistusta sekä arkitustoimintaa.

Maaliskuu

Ranskassa sijaitseva Alizayn tehdas suljettiin lopullisesti.

Yhtiön toiminimi päätettiin varsinaisessa yhtiökokouksessa muuttaa M-real Oyj:stä Metsä Board Oyj:ksi.

Toukokuu

Metsä Board myi noin 7,3 prosenttiyksikköä omistusosuudestaan Metsä Fibre Oy:ssä japanilaiselle Itochu Corporationille ja noin 0,5 prosenttiyksikköä omistusosuudestaan Pohjolan Voima Oy:ssä Metsä Fibrelle.

Metsä Board allekirjoitti sopimuksen 1.4.2013 erääntyvän 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainan jälleenrahoituksesta.

Äänekosken tehtaan kartonkikoneuudistus valmistui. Uudistuksen myötä tehtaan taivekartongin tuotantokapasiteetti nousi 30 000 tonnilla 240 000 tonniin vuodessa.

Lokakuu

Metsä Boardin Kyron tehtaan yhteyteen rakennettu biovoimalaitos vihittiin käyttöön. Metsä Boardin ja kahden suomalaisen energiayhtiön yhteishankkeena toteutettu biovoimalaitos lisää uusiutuvien polttoaineiden käyttöä ja vähentää energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä.

METSÄ BOARDIN STRATEGIA 7

PAperBoard

hyvän pakkaamisen kysyntä kasvaa voimakkaasti.

Lyhyesti

Paperboard-liiketoiminta-alue on Euroopan johtava innovatiivisten ja korkealaatuisten taivekartonkien

valmistaja sekä maailman johtava päällystetyn valkopintaisen kraftlainerin ja tapetin pohjapaperin tuottaja. Kevyet ja puhtaasta ensikuidusta valmistetut kartongit soveltuvat erinomaisesti esimerkiksi elintarvikkeiden, makeisten, savukkeiden, lääkkeiden ja kosmetiikan pakkaamiseen. Tuotevalikoimaan kuuluvat lisäksi valupäällystetyt Chromoluxerikoispaperit ja -kartongit. Liiketoiminta-alue tarjoaa myös monipuolisia pakkauspalveluja

Avainluvut

	2012	2011
Liikevaihto, milj. euroa	1 123	1 294
EBITDA, ilman kertaluonteisi a eriä, milj. euroa	157	172
Liiketulos, ilman kertaluonteisi a eriä, milj. euroa	106	114
Sijoitetun pääoman tuotto, ilman kertaluonteisi a eriä, %	16,0	15,8
Toimitukset, 1 000 t	1 188	1 388
Henkilöstö 31.12.	1 722	2 034

Vuoden 2012 tapahtumia

Aasiassa. Investointiohjelma taivekartongin tuotantokapasiteetin kasvattamiseksi 150 000 vuositonnilla saatiin päätökseen. Uusi kapasiteetti on käytettävissä täysimääräisesti vuoden 2013 alussa.

Taivekartongin arkituskapasiteettia nostettiin vastaamaan kasvaneisiin asiakastarpeisiin.

Gohrsmühlen tehtaan kannattamattomat liiketoiminnot lopetettiin.

Ylivoimaiset painatusominaisuudet Kemiart-kraftlainereilla

Metsä Boardin Kemiart-kraftlainerit mahdollistavat kevyet pakkaukset ja sujuvan ajettavuuden niin aaltopahvi- kuin painokoneilla.

Metsä Board lanseerasi vuoden 2012 alussa onnistuneesti kaksi uutta kaksoispäällystettyä lainerilaatua, Kemiart Graph+:n ja Kemiart Lite+:n. Uusien tuotteiden taustalla on Kemin tehtaalla toteutettu päällystysyksikön modernisointi ja toisen päällystysyksikön käyttöönotto. Kemiart Ultra viimeistelee päällystettyjen lainereiden valikoiman, josta löytyy sopiva tuote kaikkiin painomenetelmiin.

Kaksoispäällystyksen ansiosta tuotteiden pinta on sileämpi ja kiiltävämpi, mikä parantaa painettavuutta: painovärin asettumista, densiteettiä ja yksityiskohtien tarkkuutta. Uudet tuotteet sopivat erinomaisesti aaltopahvista valmistettujen hyllyvalmiiden pakkausten, esittelytelineiden ja muiden korkealaatuisten pakkaussovellusten pintamateriaaleiksi, ja ne on otettu markkinoilla hyvin vastaan.

Metsä Boardin kraftlainerit on valmistettu puhtaasta ensikuidusta, ja niiden tasalaatuisuus varmistaa sujuvan ajettavuuden niin aaltopahvi- kuin painokoneilla. Keveydestään huolimatta lainerit ovat kestäviä ja joustavia, minkä ansiosta pakkausten valmistuksessa voidaan käyttää keveämpiä materiaaleja. Tämä puolestaan pienentää tuotantokustannuksia ja vähentää ympäristökuormitusta. Kraftlainereilla on myös erinomainen taittolujuus verrattuna kierrätysmateriaaleista valmistettuihin tuotteisiin.

Tuotteet ja palvelut Vuonna 2012 saatiin onnistuneesti päätökseen kartonkiliiketoiminnan 120 miljoonan euron investointiohjelma, jonka tavoitteena oli kasvattaa tuotteiden saatavuutta ja parantaa palvelua. Ohjelmaan liittyneet kartonkikoneuudistukset valmistuivat Äänekosken tehtaalla vuonna 2012 ja Kyron ja Simpeleen tehtailla vuonna 2011. Investointiohjelmaan sisältyi lisäksi kaksoispäällystyksen käyttöönotto Kemin laineritehtaalla sekä Kyron tehtaan yhteyteen rakennettu biovoimala, joka käynnistyi syksyllä 2012.

Vuosien 2011 ja 2012 aikana Metsä Board on laajentanut taivekartonkikapasiteettiaan yhteensä 150 000 vuositonnilla. Uusi kapasiteetti on alkuperäisen tavoitteen mukaisesti käytettävissä täysimääräisesti vuoden 2013 alussa.

Myös taivekartongin arkituskapasiteettia on nostettu vastaamaan kasvaneisiin asiakastarpeisiin. Äänekosken tehtaan uusi arkittamo nosti tehtaan arkituskapasiteetin 70 000 tonniin vuodessa. Gohrsmühlen tehtaan yhteyteen perustettiin nopeille toimituksille tarkoitettu arkituskeskus, jonka kapasiteetti on 60 000 tonnia vuodessa.

Kartonkiliiketoiminnan myynnin ja tuotannon resursseja kohdennettiin vuoden aikana uudelleen strategian mukaisesti.

Gohrsmühlen tehtaan kannattamattomat liiketoiminnot lakkautettiin vuonna 2012. Tehtaalla jatketaan Chromolux-erikoispaperi- ja -kartonkiliiketoimintaa. Toimenpiteet business park -konseptin muodostamiseksi Gohrsmühlessa jatkuvat yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa uusien työpaikkojen luomiseksi tehdasalueelle.

Laineriliiketoiminnan keskittyminen päällystettyihin lajeihin on osoittautunut menestyksekkääksi, ja vuoden alussa lanseerattujen uusien kaksoispäällystettyjen kraftlainereiden kysyntä on ollut hyvä.

Päällystettyjen valkopintaisten kraftlainereiden hintoja nostettiin onnistuneesti vuonna 2012. Taivekartongin hinnoissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Tapetin pohjapaperin ja Chromolux-tuotteiden hintakehitys on ollut vakaata.

Vuonna 2012 kannattavuutta heikensi alentunut Metsä Fibren tulososuus seurauksena sellunhinnan laskusta ja omistusosuuden pienentymisestä yhtiössä.

Kartongeilla hyvät kysyntänäkymät

Metsä Board on keskittynyt vahvasti ekologisiin ja turvallisiin ensikuitupohjaisiin kartonkeihin, joiden kysynnän kasvunäkymät ovat hyvät. Kartonkien loppukäytöt ovat osa ihmisten jokapäiväistä elämää, ja niiden kysyntä on luonteeltaan vakaata. Turvalliset ja ekologiset taivekartongit ovat kulutustavarayhtiöille erinomainen tapa parantaa vastuullisuuttaan globaalisti.

Vuoden 2013 tärkein tavoite on hyödyntää täysimääräisesti uusi 150 000 tonnin lisäkapasiteetti, joka menee muun muassa olemassa olevien asiakkaiden globaalin kasvun tukemiseen. Metsä Boardilla on hyvät mahdollisuudet kasvattaa edelleen nykyisten taivekartonki- ja lainerikoneidensa kapasiteettia.

Kotelokartongit Carta Integra Carta Elega Carta Solida Avanta Prima Simcote Tako-lajit

Graafiset kartongit Carta Integra Carta Elega Carta Solida

Valkopintaiset päällystetyt ja päällystämättömät kraftlainerit Kemiart-lajit

Valupäällystetyt erikoispaperit ja -kartongit Chromolux

Tapetin pohjapaperit Cresta-lajit

IBP-pakkauspalvelut (Integrated Brand Packaging)

Tiesitkö?

Metsä Board on vastannut kasvaneeseen ensikuitukartongin kysyntään kasvattamalla taivekartonkikapasiteettiaan 150 000 vuositonnilla. Tämä 20 prosentin kasvu vastaa keskiverron eurooppalaisen kartonkikoneen kokoa.

PAper and Pulp

METSÄ BOARDin jäljellä olevat paperi- ja selluyksiköt ovat huippuluokkaa alallaan.

Paper and Pulp -liiketoimintaalue tuottaa, markkinoi ja myy korkealaatuisia päällystämättömiä

hienopapereita toimistotarvikealan yrityksille, konttorikonevalmistajille ja paperitukkureille. Liiketoiminta-alue tuottaa lisäksi päällystettyjä papereita ja vastaa Metsä Boardin markkinasellun myynnistä.

Avainluvut

	2012	2011
Liikevaihto, milj. euroa	907	1 132
EBITDA, ilman kertaluonteisi a eriä, milj. euroa	48	17
Liiketulos, ilman kertaluonteisi a eriä, milj. euroa	-6	-39
Sijoitetun pääoman tuotto, ilman kertaluonteisi a eriä, %	-0,9	-5,4
paperiToimitukset, 1 000 t	681	908
Henkilöstö 31.12.	982	1 471

Vuoden 2012 tapahtumia

Alizayn paperitehdas suljettiin lopullisesti.

Husumin ja Kaskisten tehtaiden tuotanto- ja kustannustehokkuutta parannettiin edelleen. Metsä Board vähensi yliomavaraisuuttaan sellussa myymällä noin 7,3 prosenttiyksikköä omistusosuudestaan Metsä Fibre Oy:ssä japanilaiselle Itochu Corporationille.

lisää tehokkuutta husumin tehtaalle

Husumissa otettiin vuonna 2012 tärkeä askel paperitehtaan koko tuotantopotentiaalin hyödyntämiseksi.

Metsä Boardin tehdas Husumissa Ruotsissa on Euroopan suurin hienopaperi- ja selluintegraatti, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on nykyään yli 800 000 tonnia paperia ja 750 000 tonnia sellua. Tehtaan kilpailukyky perustuu pääasiassa sen suureen kokoon, mutta myös toimintojen tehokkuuteen. Vuonna 2012 paperitehtaan tehokkuutta ja tuottavuutta parannettiin entisestään kehittämällä olemassa olevaa konekantaa ja toimintoja.

Tehtaan vuosiseisokin aikana PK6:lle asennettiin uusi rullainosa ja pituusleikkuri 8:aan uusi aukirullain, jolloin sekä PK6:lla että PK8:lla ja päällystyskoneella voidaan käyttää samoja konerullia. Myös PK8:n kuivatusosalla tehtiin muutoksia. Näiden pienien investointien sekä merkittävän tuotantosuunnittelun uudelleenjärjestelyn myötä eri pintapainojen tuotanto pystytään paremmin keskittämään valituille paperikoneille. PK6 ja PK8 valmistavat sekä toimistopaperituotteita että pohjapaperia päällystyskoneelle. Muutosten myötä lajivaihdot vähenevät ja vapautuu merkittävä määrä lisätuotantopotentiaalia.

Vuonna 2006 käynnistetty paperiliiketoimintojen strateginen tarkastelu saatiin suunnitellusti päätökseen vuonna 2012.

Metsä Board on panostanut viime vuosina merkittävästi jäljellä olevien paperiyksiköidensä tuotanto- ja kustannustehokkuuteen. Paperintuotanto on keskitetty Ruotsissa sijaitsevaan Husumin tehtaaseen, jonka paperi- ja sellukapasiteetti on maksimoitu 1,6 miljoonaan tonniin vuodessa ilman merkittäviä ylimääräisiä investointeja.

Kaskisten kemihierteen (BCTMP) myyntimäärät ovat kasvaneet, ja ne on kohdennettu pitkäaikaisille eurooppalaisille sopimusasiakkaille. Tehdas on Metsä Boardille hyvä reservi kartonkiliiketoiminnan kasvattamiseksi tulevaisuudessa.

Alizayssa käynnistettiin keväällä 2012 vapaaehtoinen uudelleenteollistamisprojekti yhteistyössä Metsä Boardin, työntekijöiden edustajien ja paikallisten viranomaisten kanssa. Projektin seurauksena Metsä Board myi Alizayn tehdasalueen sillä sijaitsevine laitteineen ja rakennuksineen Ranskan valtiota edustavalle Conseil General de l'Eurelle tammikuussa 2013.

Metsä Board pienensi vuoden aikana strategian mukaisesti selluylijäämäänsä myymällä 7,3 prosenttiyksikön omistusosuuden Metsä Fibressä japanilaiselle Itochu Corporationille. Järjestelyn myötä Metsä Boardin vuotuinen nettoyliomavaraisuus sellussa laski noin 0,5 miljoonasta tonnista 0,3 miljoonaan tonniin. Metsä Boardin omistusosuus Metsä Fibressä on nyt 24,9 prosenttia.

Vuonna 2012 tulosta paransivat suljettujen ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden tappioiden merkittävä pienentyminen sekä sellun toimitusmäärien kasvu. Tulosta heikensivät sellun ja toimistopaperien hintojen alentuminen sekä Ruotsin kruunun vahvistuminen.

Pienempi, mutta terveempi paperiliiketoiminta

Metsä Boardin paperit myydään pääasiassa Länsi-Euroopan markkinoille, jossa paperin kokonaiskysynnän arvioidaan laskevan ja ylikapasiteettitilanteen jatkuvan ja useissa lajeissa pahenevan. Päällystämättömän hienopaperin tilanne on muita paperilajeja parempi. Eurooppalaisen paperituotannon kokonaistilanne edellyttää rakennemuutoksia tulevaisuudessakin.

Sellun kysyntä oli kohtuullisen vahvaa vuonna 2012, ja globaalin kysyntä-tarjontatilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä etenkin pitkäkuitusellussa. Kaiken kaikkiaan sellun kysyntä laskee Euroopassa ja kasvaa kehittyvillä markkinoilla.

Merkittävän saneerauksen ja onnistuneiden divestointien jälkeen Metsä Boardilla on nyt selvästi pienempi, mutta olennaisesti terveempi paperiliiketoiminta, jota kehitetään kartonkiliiketoiminnan rinnalla. Pienempi

Tuotteet

Data Copy Logic Modo Papers SAVE!

Lyhytkuitusellu Pitkäkuitusellu Kemihierre (BCTMP)

Tiesitkö?

Paper and Pulp -liiketoiminta-alue myy vuosittain 250 000 tonnia A4-paperia. Määrä vastaa tulostuspinta-alaa, joka on kaksinkertainen Alankomaiden pinta-alaan verrattuna – tai nelinkertainen, jos tulostat molemmille puolille!

koko antaa mahdollisuudet toimia joustavasti haastavilla markkinoilla. Paperi- ja selluliiketoiminnoissa on edellytykset hyvään kassavirtaan.

Metsä Board edistyi hyvin kestävän kehityksen tavoitteissa

Kaaviossa on esitetty koko Metsä Groupin tavoitteet. Metsä Board on osa Metsä Groupia.

PUU

Haluamme tukea kestävää metsänhoitoa. Pystymme jäljittämään kaiken käyttämämme puun sen alkulähteille, ja kaikki puuraakaaineemme tulee kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Vuonna 2012 Metsä Boardin tuotantolaitoksilla käytettiin puuta 4,8 miljoonaa kuutiota, josta 64 prosenttia oli peräisin sertifioiduista metsistä.

Co2 –30 %

sertifioitua puuta 80 %

toimitusketju

Olemme sitoutuneet vastuullisuuteen koko toimitusketjussamme. Tavoitteenamme on sisällyttää toimittajien toimintatapaohje kaikkiin uusiin toimittajasopimuksiin.

Vuonna 2012

toimintatapaohje lisättiin yhteensä 71 sopimukseen.

henkilöstö

Työturvallisuus on meille ensisijaisen tärkeää. Pyrimme jatkuvasti parantamaan työympäristön turvallisuutta, ja tavoitteemme on vähentää poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrää 10 prosentilla joka vuosi. Pitkän aikavälin tavoitteemme poissaoloon johtavien tapaturmien osalta on nolla.

Haluamme turvata terveellisen työympäristön. Tavoitteemme on pitää sairaspoissaolot parhaalla eurooppalaisella tasolla ja aina alle kolmen prosentin.

Vuonna 2012 Metsä Boardin tapaturmataajuus oli 13,2 ja sairauspoissaoloprosentti 3,9.

sairauspoissaolot alle 3 %

12 Kestävä kehitys

energia ja ilmasto

Keskitymme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tavoitteemme on vähentää fossiilisia CO2-päästöjä tuotannossamme 30 prosentilla per tuotetonni vuoteen 2020 mennessä vuoden 2009 tasosta.

Varmistamme tehokkaan energiankulutuksen. Tavoitteenamme on parantaa energiatehokkuutta 10 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 2009 tasosta.

Metsä Boardin tuotantolaitosten CO2-päästöjen vähentyminen ja energiatehokkuuden kehittyminen 2009–2012: CO2-päästöt -26 % energiankulutus -5,2 %

eettinen liiketoiminta

Liiketoimintomme perustuvat eettisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Tavoitteemme on, että kaikki työntekijämme ovat suorittaneet toimintatapakoulutuksen vuoden 2012 loppuun mennessä.

Koulutukset alkoivat Metsä Boardissa vuonna 2011, ja ne saatiin päätökseen vuonna 2012.

Metsä Board menestyy toimimalla vastuullisesti

Metsä Board on sitoutunut kestävän kehityksen periaatteisiin ja huomioi toimintansa taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset vaikutukset kaikessa toiminnassaan.

Metsä Boardin tärkein raaka-aine on uusiutuva ja kestävästi kasvatettu puhdas ensikuitu, jonka alkuperä tiedetään aina. Kaikki Metsä Boardin valmistamat tuotteet ovat kierrätettäviä ja hyviä vaihtoehtoja monille hiiltä ilmakehään vapauttaville tuotteille. Tuotantolaitokset sijaitsevat metsä- ja vesirikkailla alueilla. Energia- ja materiaalitehokkuus on Metsä Boardille tärkeää – Metsä Board on merkittävä biopolttoaineiden käyttäjä ja bioenergian tuottaja. Yhtiö on myös tärkeä työnantaja monilla syrjäseuduilla ja paikallisyhteisöjen aktiivinen jäsen.

Metsä Board edellyttää vastuullista toimintaa myös kumppaneiltaan ja asiakkailtaan. Tärkeiden sidosryhmien kanssa käydään avointa ja läpinäkyvää vuoropuhelua.

Metsä Boardin vastuullisuusohjelma on jaettu neljään teemaan, jotka kattavat koko arvoketjun. Vastuullisuusohjelma ja -tavoitteet ovat Metsä Groupin kestävän kehityksen ohjelman mukaisia. Lue lisää Metsä Groupin vastuullisuudesta osoitteessa www.metsagroup.fi/vastuullisuus.

Vastuullisuus ohjaa kaikkea toimintaa

Metsä Boardin liiketoiminnan vastuullisuutta ohjaavat Metsä Groupin kestävän kehityksen periaatteet, jotka perustuvat YK:n Global Compact -aloitteeseen ja työntekijöiden toimintatapaohjeisiin. Metsä Groupilla on myös toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät ohjeistukset kaikkia olennaisia aiheita, kuten ympäristöä, henkilöstöä ja tasa-arvoisuutta, varten. Lisäksi on laadittu toimintaperiaatteet hankinnalle sekä menettelyohjeet toimitusketjulle.

Vastuullisuuden hallinta on osa normaalia johtamistoimintaa, jossa Metsä Boardin toimitusjohtaja kantaa lopullisen vastuun.

Tässä vuosikertomuksessa esitellään Metsä Boardin toiminnalle, tuotteille sekä sidosryhmille olennaisimmat vastuullisuusaiheet ja -indikaattorit. Metsä Groupin Sustainability report 2012 -raportissa kerrotaan kattavammin koko konsernin ja Metsä Boardin vastuullisuudesta. Raportti julkaistaan maaliskuussa

2013 osoitteessa www.metsagroup.fi/vastuullisuus.

Metsä Board on mukana useissa järjestöissä ja osallistuu aktiivisesti niiden toiminnan ohjaamiseen:

The World Business Council for Sustainable Development (WBCSD)
The Confederation of European Paper Industries (CEPI)
Metsäteollisuus ry
Ruotsin metsäteollisuuden liitto
Elinkeinoelämän keskusliitto
YK:n Global Compact Nordic Network
Verein Deutscher Papierfabriken
YK:n CEO Water Mandate -sopimus
Metsäsertifiointijärjestöt: • Programme for the Endorsement of Forest Certification (PEFC®) • Forest Stewardship Council (FSC®)

Metsä Boardin kestävän kehityksen teemat

tarjoamme kestäviä vaihtoehtoja

Puu on loputtomasti uusiutuva luonnonvara. Muunnamme puun turvallisiksi ja kierrätettäviksi tuotteiksi, jotka parantavat elämänlaatua. Tuotteemme ovat vastuullinen vaihtoehto monille uusiutumattomista raaka-aineista tehdyille tuotteille.

Tuomme metsän luoksesi

Käyttämämme puhdas ensikuitu on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä. Yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa varmistamme, että korjatun puun tilalle istutetaan aina uusia puita. Varmistamme tehtaidemme vastuullisen raaka-aineiden saannin ja uusiutuvien tuotteiden tarjonnan asiakkaillemme.

Mitä tehokkaammin, sitä paremmin

Kaikki ihmisen toiminta jättää jälkensä maapalloon. Meidän tuotantommekaan ei ole poikkeus. On tärkeää käyttää energiaa, raaka-aineita ja muita luonnonvaroja tehokkaasti ja pitää päästöt ja jätteiden määrä vähäisinä. Olemme saavuttaneet erinomaisia tuloksia, mutta pyrimme yhä parempaan.

luomme hyvinvointia

Luomme hyvinvointia työpaikoilla, paikallisyhteisöissä ja koko yhteiskunnassa, ja olemme sitoutuneet maailmanlaajuisiin kestävän kehityksen periaatteisiin. Toimimalla vastuullisesti henkilöstöämme ja yhteiskuntaa kohtaan voimme parantaa sidosryhmiemme hyvinvointia.

Vastuullisen toimitusketjun varmistaminen

Metsä Board edellyttää tavarantoimittajiltaan vastuullista toimintaa ja tukee niitä eettisessä liiketoiminnassa sekä vastuullisiin toimintatapoihin sitoutumisessa. Osana Metsä Groupia Metsä Board otti kesäkuussa 2011 käyttöön toimittajia koskevat toimintatapaohjeet kaikissa uusissa tai uusituissa sopimuksissa. The Supplier Code of Conduct korostaa ihmisoikeuksien kunnioittamista ja turvallisen työympäristön merkitystä sekä kieltää korruption ja lahjonnan. Toimittajan tulee varmistaa, että myös sen alihankkijat noudattavat vaatimuksia.

Toimittajien toimintatapaohjeet ovat olennainen osa sopimusasiakirjoja, ja ne on otettu huomioon kaikissa uusissa ja jatketuissa sopimuksissa vuonna 2012.

Puuraaka-aineen alkuperä tunnetaan

Metsä Boardin käyttämä puuraaka-aine on peräisin vastuullisesti hoidetuista metsistä. Puun alkuperä voidaan aina jäljittää, olipa puu peräisin sertifioidusta tai sertifioimattomasta metsästä. Puun alkuperä todennetaan Metsä Groupin puuhankintaorganisaation hallinnoimalla Chain of Custody -hallintajärjestelmällä, joka on EU:n Timber Regulationin säännösten mukainen.

Vuonna 2012 Metsä Group määritti puunhankinnalle viisi tärkeintä ympäristötavoitetta: luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, vesistökuormituksen vähentäminen, toimintojen aiheuttamien päästöjen vähentäminen, laillisen puunhankinnan varmistaminen sekä henkilökunnan ja urakoitsijoiden osaamisen varmistaminen. Näitä tavoitteita toteutettiin käytännössä kunkin maan ympäristöohjelmien avulla. Toimintasuunnitelmiin sisältyi koulutusta, kuljetusten järkeistämistä sekä sisäisen valvonnan ja ohjeiden kehittämistä.

Suurin osa Metsä Boardin Suomessa käyttämästä puusta on peräisin Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten metsistä. Muita puunhankintamaita vuonna 2012 olivat Ruotsi, Latvia, Venäjä, Viro, Liettua ja Norja. Metsä Group on ollut Venäjällä edelläkävijä puun alkuperän hallintajärjestelmän käyttöönotossa.

Kaikilla Metsä Boardin tehtailla on sekä PEFC®- että FSC®-sertifikaatti. Vuonna 2012 Metsä Boardin tehtailla käytettiin 4,8 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta 64 prosenttia oli peräisin sertifioiduista metsistä.

Metsä Board käytti vuoden aikana noin 1,3 miljoonaa tonnia erilaisia massoja, joista 1,2 miljoonaa tonnia tuotettiin Metsä Boardin omilla tehtailla. Metsä Boardin käytettävissä oli Metsä Fibren omistusosuuden kautta 0,6 miljoonaa tonnia kemiallisia massoja. Ulkopuolisilta toimittajilta ostettiin noin 0,1 miljoonaa tonnia ja yhtiön ulkopuolelle myytiin 0,5 miljoonaa tonnia erilaisia massoja. Metsä Board edellyttää massantoimittajiltaan ehdotonta lakien noudattamista sekä vuosittaista raportointia puun alkuperästä, metsäsertifioinnista ja ympäristötiedoista.

Tiesitkö?

Yhteen tonniin kartonkia tarvittava puumäärä

Logistiikka 10 Muut (sis. pakkausmateriaalit) 5

Puutoimitukset Metsä Boardin tehtaille hankinta-alueittain vuonna 2012

	1 000 m3	Osuus (%)	Sertifioitua puuta (1 000 M3)	Sertifioitua puuta (%)
Ruotsi	2 102	44	1 456	69
Suomi	1 193	25	1 102	92
Baltian maat	1 075	22	271	25
Venäjä	433	9	245	57
Norja	3	0	0	0
Yhteensä	4 806	100	3 074	64

Vastuullisia vaihtoehtoja

Kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia siitä, että heidän ostamansa tuotteet ovat koko toimitusketjun osalta ympäristön kannalta kestävällä pohjalla. Metsä Boardin kevyiden kartonkien ja paperien raaka-aineiden kulutus, tuotannon ja kuljetusten ympäristövaikutukset sekä niistä syntyvän jätteen määrä ovat keskimääräistä pienempiä.

Metsä Boardin liiketoiminnan kehitystyön lähtökohtana ovat asiakaslähtöiset pakkausratkaisut, lisäarvon tuottaminen asiakkaille sekä Super Productivity eli ylivoimainen tuote- ja tuotantotehokkuus.

Vuonna 2012 perustettiin Äänekoskelle uusi kartonkien, raaka-aineiden ja painamisen tutkimus- ja kehitystyöhön keskittyvä T&Kkeskus. Keskuksen tavoitteena on tukea asiakkaita tuotekehityksellä ja innovoinnilla, selvittää uusiin raaka-aineisiin perustuvia sovelluksia sekä varmistaa, että Metsä Boardin kartonkituotteet soveltuvat jatkossakin nopeasti kehittyviin paino- ja jalostusmenetelmiin.

Metsä Boardin tutkimus- ja kehityskulut pysyivät vuonna 2012 edellisvuoden tasolla ja olivat noin 5 miljoonaa euroa eli noin 0,2 prosenttia liikevaihdosta. Yhtiö on panostanut merkittävästi tuotteiden ja tuotantokoneiston laadun ja tehokkuuden parantamiseen, mikä ei sisälly kirjanpidossa tutkimus- ja kehitysmenoihin luettaviin eriin.

Turvallisia ja vastuullisesti valmistettuja pakkauksia

Metsä Boardin tuotteet ovat turvallisia koko elinkaarensa ajan. Raaka-aineiden alkuperän jäljitettävyys on erityisen tärkeää elintarvikekontaktiin valmistettaville kartongeille. Kaikkien Metsä Boardin käyttämien raaka-aineiden, puun, massojen ja kemikaalien, alkuperä tiedetään.

Elintarvikkeiden pakkausmateriaaleja koskevat vaatimukset ja säännökset ovat vain lähtökohta. Metsä Boardin tuotteet täyttävät tiukimmatkin kansainväliset kriteerit ja usein ylittävät kansallisen lainsäädännön vaatimukset. Metsä Boardin kartongit eivät sisällä haitallisia yhdisteitä, kuten mineraaliöljyjä.

Metsä Boardin kartongeissaan käyttämä ensikuitu on ensiluokkainen raaka-aine: se on erinomaisen toiminnallinen materiaali, yhtä

Tiesitkö?

Koska Metsä Boardin taivekartongit luonnostaan erittäin puhtaasta ensikuidusta, ne ovat turvallisia ruokapakkaamisessa. Elintarvikkeisiin ei siirry kartongeista mineraaliöljyjä tai muita haitallisia aineita.

aikaa kevyt ja luja ja kierrätyskuitua puhtaampi. Kartongin keveys vähentää kuljetuksessa syntyviä päästöjä, mikä säästää sekä ympäristöä että kustannuksia. Toisaalta kevyistä pakkauksista syntyy vähemmän jätettä. Elinkaarensa lopussa Metsä Boardin kartongit voidaan kierrättää, polttaa tai kompostoida.

Kaikille Metsä Boardin kartonkiliiketoiminnan tehtaille on myönnetty kansainvälinen ISO 22000 -elintarviketurvallisuussertifikaatti. Myös alihankkijoilta edellytetään samojen tiukkojen hygieniavaatimusten noudattamista niin, että kartonki on loppuun asti suojassa epäpuhtauksilta.

Metsä Board ei käytä geneettisesti muunnelluista puista saatavia tai geneettisesti muunneltua tärkkelystä sisältäviä raaka-aineita. Käyttöön ei hyväksytä myöskään nanoteknologiaan perustuvia uusia aineita ennen kuin niiden turvallisuudesta tiedetään riittävästi. Metsä Board jatkaa näiden kysymysten aktiivista seurantaa ja osallistuu tutkimuksiin asiaan liittyvien riskien ja mahdollisuuksien selvittämiseksi.

Avointa ja läpinäkyvää vuoropuhelua

Metsä Board tuntee tuotteidensa ympäristövaikutukset ja pyrkii lisäämään niitä koskevaa tietämystä sidosryhmiensä keskuudessa.

Kaikille Metsä Boardin papereille ja kartongeille on vuodesta 2001 lähtien tehty Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Paper Profile on standardoitu työkalu paperi- ja kartonkituotteiden ympäristövaikutuksista tiedottamiseen.

Yksittäisten tuotteiden ilmastovaikutuksista raportoidaan asiakaskohtaisesti hiilijalanjälkilaskelmien avulla. Tällä hetkellä eri yritysten menetelmät hiilijalanjäljen laskemiseksi poikkeavat toisistaan, joten yritysten välinen vertailu ei ole mahdollista. Metsä Board on raportoinut hiilijalanjälkilaskelmistaan vuodesta 2007 lähtien. Laskelma noudattaa Euroopan paperiteollisuuden liiton (Confederation of European Paper Industries, CEPI) kehittämää paperi- ja kartonkituotteiden hiilijalanjälkeä koskevaa viitekehystä.

Vuonna 2012 Metsä Boardin Paperboardliiketoiminta-alue teki ensimmäisen Environmental Product Declarationin (EPD) mukaisen ympäristötuoteselosteen Simcote-taivekartongille. EPD on standardoitu menetelmä tuotteen ympäristövaikutuksen määrittämiseen, joka perustuu elinkaariarviointilaskelmiin ja ilmoittaa siten tuotteen mahdolliset ympäristövaikutukset sen koko elinkaaren ajalta. Laskelma on esitetty Metsä Groupin Sustainability report 2012 -raportissa.

Ympäristömerkit auttavat kuluttajaa saamaan tietoa tuotteen ympäristövaikutuksista. Metsä Boardin toimistopapereille on myönnetty EU:n ympäristömerkki. Pakkaustuotteille ei vielä ole olemassa vastaavia yleisesti hyväksyttyjä ympäristömerkkikriteereitä.

Metsä Boardin paperituotteet saivat vuonna 2012 Maailman luonnonsäätiö WWF:n Environmental Paper Awards -tunnustuksen. Palkinto myönnettiin tunnustuksena siitä, että suurimmasta osasta Metsä Boardin päällystämättömistä hienopaperibrändeistä on saatavilla julkista tietoa WWF:n Check Your Paper -palvelussa, jonka avulla voi tarkistaa paperin ympäristöystävällisyyden.

Metsä Board on ollut mukana Carbon Disclosure Project (CDP) -selvityksessä vuodesta 2007. CDP on riippumaton, voittoa tavoittelematon järjestö, joka kannustaa pörssiyrityksiä läpinäkyvään kasvihuonekaasuja ja ilmastonmuutosstrategiaa koskevaan raportointiin. CDP on auttanut Metsä Boardia tavoitteiden asettamisessa päästöjen sekä ympäristövaikutusten vähentämiseksi.

Vuonna 2012 asiakkaat kutsuivat Metsä Boardin liittymään CDP-toimitusketjuun.

Metsä Board allekirjoitti vuonna 2011 CEO Water Mandate -aloitteen, joka on yksityisen ja julkisen sektorin yhteishanke vedenkäytön ja sen avoimen raportoinnin tehostamiseksi. Ensimmäinen raportti valmistui vuonna 2012.

Tiesitkö?

Metsä Boardin tuotantoyksiköillä on käytössä hyvät tuotantotavat (GMP) varmistamassa tuoteturvallisuutta. Esimerkiksi trukit toimivat nestekaasulla tai sähköllä, eivätkä kartongit siten altistu pakokaasuille.

Mahdollisimman vähäiset ympäristövaikutukset

Metsä Board pyrkii aktiivisesti ja ennakoivasti minimoimaan ja hallitsemaan omiin ja yhteistyökumppaneidensa toimintoihin liittyviä ympäristöriskejä.

Metsä Boardin tuotantolaitosten kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt huomattavasti sivu- ja rinnakkaistuotteiden hyötykäytön ansiosta. Jätteiden lajittelu tehtailla ja niiden hyödyntäminen joko raaka-aineena tai energiantuotannossa vähentää jätteen kaatopaikkasijoittamisen tarvetta.

Metsä Board etsii jatkuvasti keinoja vähentää puhtaan veden käyttöä tuotannossaan kierrättämällä vettä tehokkaasti. Jätevesi puhdistetaan huolellisesti ennen kuin se lasketaan vesistöihin. Jäteveden pääasialliset ympäristövaikutukset ovat rehevöityminen sekä fosforin, typen ja orgaanisen aineksen aiheuttama hapenkulutus. Jokaisella tehtaalla on oma ympäristölupansa, jossa päästörajat on asetettu ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittaviksi.

Metsä Boardin materiaalitase

	2012	2011
Päästöt ilmaan (1 000 t)
• Fossiilinen hiilidioksidi (CO2)	482 035	681 461		2012
• Rikkidioksidi (SO2:na)	833	1 188
• Typen oksidit (NO2:na)	1 882	2 762	Tuotanto (1 000 t) • Paperi	786
• Hiukkaset	440	332	• Massat	1 234
			• Kartonki	1 090
	2012 4 805 55	2011 5 507 160		2012
			Päästöt veteen (t)
			• Jätevesi (1 000 m3)	74 368
	402	519	• Kemiallinen hapenkulutus (COD)	14 765
	79	107	• Biologinen hapenkulutus (BOD)	1 529
			• Fosfori (P)	20
			• Typpi (N)	189
	2 454 636	4 044 1 410	• Kiintoaine	1 605
	1 818	2 634
	2 089	2 185	Jätteet (t)
• Biopolttoaineet • Fossiiliset polttoaineet	457	497	• Kaatopaikkajäte	2 820
Puuraaka-aineet • Puu (1 000 m3) • Paperimassa (1 000 t) Muut raaka-aineet (1 000 t) • Pigmentit • Sideaineet Energia (GWh) • Ostetut polttoaineet • Ostosähkö • Ostolämpö			• Vaarallinen jäte • Kierrätetty jäte 144 101	853

Metsä Boardin tuotantolaitokset sijaitsevat pääasiassa Pohjoismaissa, missä on runsaasti puhdasta makeaa vettä ja metsissä kotoperäisiä puulajeja. Metsillä on tärkeä rooli alueen luonnollisessa vedenkierrossa. Metsät suodattavat ja puhdistavat sadeveden ennen kuin se pääsee pohjavesijärjestelmään tai virtaa jokiin ja järviin, jolloin vedenlaatu pysyy korkeana. Vastuullinen metsienhoito auttaa säilyttämään merkittävän osan metsämaisemasta ja siten ylläpitämään metsien ekosysteemiä.

Parannuksia tuotantolaitoksilla

Metsä Boardin tuotantolaitosten toimintaa kehitetään jatkuvasti tuotannon ympäristökuormituksen ja -riskien vähentämiseksi.

Vuonna 2012 Kyron tehtaalle asennettiin uusi jätevesilaitoksen hajukaasujen käsittelyjärjestelmä. Hajukaasujen talteenottoa laajennettiin kattamaan koko lietteenkäsittelyalue. Jäteveden puhdistusprosessiin tehtiin myös lukuisia parannuksia, mukaan lukien tehokkaampien ilmastuslaitteiden asentaminen biologiseen puhdistukseen sekä bioreaktorin laaja huolto. Ympäristömelua vähennettiin vaihtamalla ja huoltamalla kolme poistoimuria. Kaskisten tehtaalle asennettiin laitteisto voimalaitoksen lämpökattilan pohjatuhkan siivilöimiseen. Siivilöityä hiekkaa käytetään leijukerroskattilan alusmateriaalina, jolloin jätteen määrä vähenee huomattavasti. Simpeleen tehtaalla vähennettiin melua äänieristämällä erilaisia laitteita.

Kyron ja Simpeleen tehtailla päivitettiin ympäristöriskien arviointeja. Ympäristöviranomaiset ovat hyväksyneet Äänekosken paperitehtaan lopetusilmoituksen. Kyron tehdas on jättänyt ympäristölupansa uusimishakemuksen.

Ympäristövastuut

Metsä Boardilla on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Viimeisimpänä toimenpiteenä Metsä Board on kunnostanut Tampereella sijaitsevaa Niemenrannan aluetta asuin- ja virkistyskäyttöön. Kunnostustyöt aloitettiin vuonna 2008, ja niiden odotetaan valmistuvan syksyyn 2013 mennessä.

Ympäristölupaehtojen ylitykset

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla kirjattiin vuonna 2012 muutama ympäristölupaehtojen ylitys.

Kyron tehtaalla kemiallista hapenkulutusta sekä fosfori- ja typpipäästöjä veteen koskevat luparajat ylittyivät helmikuun ja toukokuun välisenä aikana jäteveden käsittelyssä esiintyneiden vakavien toiminnallisten ongelmien takia. Tehtaalla ryhdyttiin lukui-

Tiesitkö?

Metsä Boardin tuotantolaitoksilla käytetty vesi ei vähennä juomaveden tai ruoanlaittoon tarvittavan veden määrää.

siin korjaaviin toimenpiteisiin. Lietelaitoksella muun muassa aktivoitiin uudet ilmastusyksiköt, bioreaktori huollettiin ja toimintaparametreja muokattiin.

Ilmapäästöjen hiukkasrajat Alrecin talteenottolaitoksella Kaskisten tehtaalla ylitettiin touko- ja kesäkuussa palamiskaasujen käsittelyn rikkoutuneen pussisuodattimen takia. Rikkoutunut pussisuodatin vaihdettiin, ja palamiskaasujärjestelmä tarkastettiin.

Lisäksi Simpeleen ja Husumin tehtailla raportoitiin vähäisiä ja lyhytaikaisia poikkeamia ympäristölupavaatimuksista. Kaikissa tapauksissa tehtiin viranomaisilmoitus sekä korjaavia toimenpiteitä.

Happamoituminen: (SO2 Kasvihuonevaikutus: (CO2:na) 1 000 tonnia -ekv.) tonnia Rehevöityminen: (P-ekv.) tonnia

MAHDOLLISIMMAN VÄHÄISET YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET — KESTÄVÄ KEHITYS 19

Energiatehokkuuden kehitys

Metsä Board jatkoi vuonna 2012 tuotantoprosessiensa energiatehokkuuden parantamista. Parantamistoimenpiteiden tukena ovat energiatehokkuusjärjestelmät, jotka ovat olleet käytössä vuodesta 2009.

Kaikki kartonkitehtaat sekä Husumin tehdas Ruotsissa ovat saaneet uuden, energianhallintajärjestelmiä koskevan ISO 50001 -standardin mukaisen sertifioinnin. ISO 50001 perustuu jatkuvan parantamisen johtamisjärjestelmän malliin, jota sovelletaan myös muissa tunnetuissa standardeissa, kuten ISO 9001:ssä ja ISO 14001:ssä.

BIOENERGIA KATTAA 55% METSÄ BOARDIN KOKONAISENERGIAN KULUTUKSESTA.

Energiatehokkuuden parantamisen tavoitteena on vähentää tuotteiden valmistamiseen tarvittavan energian kulutusta. Vuonna 2012 käynnistettiin hanke, jolla pyritään parantamaan energiatehokkuuden ja energiakustannusten seurantaa. Uusi toimintatapa otetaan käyttöön kaikilla tuotantolaitoksilla vuonna 2013.

energiankäyttö polttoaineittain

	GWh	2012 (%)	2011 (%)	2010 (%)
Puupe räiset	6 987	55	48	50
Ydinvoima	2 862	23	13	21
Maakaasu	996	8	15	14
Vesi voima	621	5	8	4
Hiili	549	4	12	7
Öljy	442	3	2	2
Turve	187	1	1	0

Energiatehokkuutta parannetaan pääasiassa laitteita ja prosesseja muokkaamalla sekä toimintoja optimoimalla. Tehokkuuden parantaminen on olennainen osa kaikissa tuotantokapasiteettiin liittyvissä investoinneissa.

Uusia energiatehokkuuden parantamismahdollisuuksia selvitetään jatkuvasti energiaanalyyseillä, laitevalmistajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä sekä kehittämällä sisäisiä toimenpiteitä. Esimerkkinä tästä ovat Kemin tehtaalla vuonna 2012 tehdyt energia-analyysit.

Vuonna 2012 suoritettiin kaikkiaan 11 toimenpidettä, joilla pienennettiin sähkönkulutusta noin 67 GWh ja lämmönkulutusta noin 76 GWh vuodessa.

Pääasiassa biopolttoaineita

Vuonna 2012 puupohjaisen bioenergian osuus Metsä Boardin kokonaisenergiankulutuksesta oli 55 prosenttia (48 % vuonna 2011), joka oli 12,6 TWh (14,7 TWh). Pääosa bioenergiasta saadaan yhtiön oman tuotannon sivutuotteilla, kuten puunkuorella ja mustalipeällä. Loput tuotetaan puunhankinnasta syntyvästä puujätteestä. Pääosa, 91 prosenttia, hankitusta kokonaisenergiasta oli hiilidioksidineutraalia. Hankitun sähkön kokonaiskulutus oli 2,1 TWh (2,2 TWh).

Metsä Board investoi bioenergiaan

Kyron tehtaalla otettiin käyttöön 55 megawatin biovoimala, joka puolittaa tehtaan valmistamien tuotteiden hiilijalanjäljen.

Metsä Board kasvatti jo ennestään merkittävää bioenergian osuutta kokonaisenergiankäytöstään rakentamalla uuden biovoimalaitoksen Kyron tehtaan yhteyteen. Lokakuussa 2012 käyttöön otettu voimalaitos rakennettiin yhdessä Metsä Boardin ja kahden suomalaisen energiayhtiön, Pohjolan Voiman ja Leppäkosken Sähkön, kanssa. Uusi voimalaitos korvaa fossiilisen maakaasun käytön tehtaalla tuottaen sähköä ja lämpöenergiaa. Lisäksi se tuottaa kaukolämpöä Hämeenkyrön alueelle.

Biovoimalaitoksessa käytetään puupohjaisia polttoaineita, enimmäkseen puunkuorta, haketta, murskattuja kantoja sekä muita Metsä Groupin toiminnoista syntyviä sivutuotteita. Biovoimalaitoksen käyttöönoton myötä Kyron tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 100 000 tonnilla vuodessa. Tehtaan valmistamien taivekartonkien sekä tapetin pohjapaperien hiilijalanjäljet pienenevät puoleen.

Laitoskohtaiset tiedot

		Henkilöstö	Tuotanto		Päästöt ilmaan					Päästöt vesistöön				Jäte
	henki löstö määrä 1) 31.12.2012	Tapa turma taajuus 2) 2012	Paperi, kartonki ja massa 1 000 t	CO2 fossii liset t	Rikk i (SO2:na) t	NOx (NO2:na) t	Hiuk kaset t	COD t	BOD t	Fosfori t	Typpi t	Kiinto aine yh­ teensä t	Jäte vesi 1 000 m3	Kaato paikk a jäte t 4)	vaaral linen jäte t 4)
Joutseno, suomi	54	22,6	273	19 982	-	13	12	404	18	0,24	9,5	8,5	571	13	24
Kaskinen, suomi	77	32,3	252	4 959	75	170	24	2 005	147	1,5	18	236	3 169	1 055	-
Kemi , suomi	103	0,0	343	3 904	-	2	-	482	20	0,80	34	93	6 512	865	13
Kyro, suomi	254	16,8	209	53 449	0,024	52	-	543	110	1,2	20	196	4 438	45	14
Simpe le, suomi	314	24,3	227	66 127	122	25	1,8	290	23	1,3	12	44	4 392	91	59
Tako, suomi	211	20,0	192	75 996	0,034	74	-	143	62	1,0	0,93	31	2 458	332	63
Äänekoski, suomi	203	9,8	191	2 851	7,3	79	1,2	603	222	0,61	3,7	130	3 341	198	14
Gohrsmühle, saksa	507	13,2		41 126 798	310	208	3,0	50	17	0,70	5,8	34	2 742	2,6	50
Husum , ruotsi	856	9,9		1 383 5) 119 086	298	1 229	398	10 244	911	12	86	834	46 745	218	616
Muut	700 3)	-	-	8 882	22	31	0,4	-	-	-	-	-	-	1,2	-
Metsä Board yhteensä	3 279	13,2		3 109 482 035	833	1 882	440	14 765	1 529	20	189	1 605	74 368	2 821	853

1) henkilötyövuosia (full time equivalent) 2) poissaoloon johtaneet työtapaturmat/miljoonaa tehtyä työtuntia

3) sisältää myynnin, logistiikan, hallinnon ja osakkuusyhtiöt

4) raportoitu märkänä jätteenä

5) josta sellua noin 709 000 tonnia

PANOSTUKSIA HENKILÖSTÖN TYÖKYKYYN JA OSAAMISEEN

Metsä Boardin henkilöstömäärä vuoden 2012 lopussa oli 3 279. Henkilöstövähennys edellisestä vuodesta oli 791. Vuonna 2012 saatettiin päätökseen edellisvuonna aloitetut paperiliiketoimintojen uudelleenjärjestelyt. Näihin kuuluivat Alizayn paperitehtaan sulkeminen, Gohrsmühlen ja Reflexin tehtaiden kannattamattomien liiketoimintojen lopettaminen sekä Äänekosken paperikone 2:n sulkeminen.

Gohrsmühlessä jatketaan Chromoluxliiketoimintaa, ja siellä käynnistettiin taivekartongin arkituslaitos. Metsä Board on lisäksi kehittänyt kaupungin ja ministeriön eri tahojen kanssa niin sanottua business park -konseptia uusien työpaikkojen luomiseksi tehdasalueelle. Hyvä esimerkki onnistuneesta business park- kehityksestä on Reflexin tehdas, jossa yli 200 työpaikkaa pystyttiin säästämään myymällä osia tehtaasta muille toimijoille. Metsä Boardilla ei ole ollut omia toimintoja Reflexin tehtaalla helmikuusta 2012 alkaen.

Metsä Board auttoi yhteistyössä paikallisten viranomaisten kanssa irtisanottavia työntekijöitä työllistymään. Henkilöstölle tarjottiin mahdollisuuksien mukaan uusia työtehtäviä yhtiöstä tai Metsä Groupin muilta liiketoiminta-alueilta. Esimerkiksi muutamia Äänekosken lakkautetun paperikoneen työntekijöitä siirtyi muihin Metsä Groupin yksikköihin.

ENNAKOIVAATYÖHYVINVOINTIA

Metsä Boardissa henkilöstön hyvinvoinnista ja hyvästä työkyvystä huolehditaan aktiivisesti, ja niihin liittyviin riskeihin tartutaan ennakoivasti. Katsausvuonna jatkettiin edellisvuonna käyttöön otetun varhaisen tuen mallin juurruttamista osaksi yhteistä toimintatapaa. Toimintamalli tukee ennakoivalla tavalla työssä suoriutumista ja sisältää varhaisen tuen ja työkyvyn arvioinnin toimintamallit sekä henkilökohtaisen työkykysuunnitelman. Toimintamallilla tuodaan työympäristöön välittämistä ja mahdollistetaan kaikkien työntekijöiden entistäkin tasavertaisempi kohtelu.

Henkilöstötutkimus on Metsä Boardissa yksi tärkeimmistä työkaluista selvitettäessä sitä, miten työympäristö tukee päivittäistä työntekoa. Vuonna 2012 jatkettiin vuoden

Työturvallisuus ja -hyvinvointi

	2012	2011	2010
Sairausp oiss aolot (%)1)	3,9	4,6	4,7
Työtapaturmapoiss aolot (%)	0,2	0,2	0,3
Poiss aoloon johtaneet työtapaturmat (miljoonaa tehtyä työtuntia kohde n)	13,2	16,1	15,8
Läheltä piti -ilmoitukset (100 työntekijää kohde n)	22,9	24,7	38,0

1) Prosenttia potentiaalisesta työajasta

Henkilöstö maittain

	Henkilöstö 31.12.20121)	Henkilöstö 31.12.20111)	Henkilöstön nettomuutos 2012	Henkilöstön keski-ikä 31.12.2012
Suomi	1 536	1 648	-112	44,5
Ruotsi	887	888	-1	47,2
Saksa	577	966	-389	47,0
Muut maat	279	568	-289	42,1
Yhteensä	3 279	4 070	-791	45,4

1) henkilötyövuosia (full time equivalent)

Kemissä ollaan terveenä työssä

Kemin tehtaalla otettiin järjestelmällisesti käyttöön niin sanottu varhaisen tuen malli.

Metsä Boardin Kemin tehtaalla käynnistettiin vuoden 2010 lopulla Terveenä työssä -niminen hanke, jonka tavoitteena oli ratkaista työhön ja työhyvinvointiin liittyvät ongelmat mahdollisimman varhain ja estää siten merkittävät työkykyongelmat.

Tehtaalle luotiin uudenlainen toimintamalli työssä suoriutumista uhkaavien tekijöiden varhaiseksi tunnistamiseksi ja kehitettiin yhteistyötä työterveyshuollon ja vakuutusyhtiöiden kanssa. Hanke kattoi koko Kemin kartonki- ja sellutehdasintegraatin eli noin 300 henkilöä, joista suurin osa työskentelee vuorotöissä tuotannon tehtävissä.

Tammikuussa 2013 päättynyt hanke toi tehtaalle toivottuja tuloksia: sairauspoissaolot vähenivät, työkyvyn ennakoiva seuranta aktivoitui ja esimerkiksi työkokeilut lisääntyivät. Myös yhteistyö vakuutusyhtiöiden kanssa tiivistyi ja varhaisen tuen malli juurtui osaksi esimiestyötä. Työhyvinvoinnin edistämistä jatketaan Kemissä aktiivisesti hankkeen päätyttyäkin.

takaisen henkilöstötutkimuksen pohjalta tehtyjen toimenpiteiden seurantaa eri toimipaikoilla. Edellisen tutkimuksen perusteella päätettiin mm. varmistaa koko henkilöstön mahdollisuus osallistua entistä aktiivisemmin työympäristönsä kehittämiseen. Seuraava, järjestyksessään kolmas tutkimus ajoittuu alkuvuoteen 2013.

Sairauspoissaoloja ja työtapaturmia pyritään ehkäisemään ennakoivilla toimilla, ja niihin liittyviä tunnuslukuja seurataan kuukausittain. Esimiehet saavat tukea työhönsä paikallisilta HR-organisaatioilta. Järjestelmällisen ja pitkäjänteisen työn tuloksena sairauspoissaolot ovatkin vähentyneet huomattavasti (2012: 3,9 % ja 2011: 4,6 %). Esimerkki onnistuneesta työhyvinvoinnin kehittämisen paikallisprojektista on Kemin tehtaalla toteutettu Terveenä työssä -hanke.

OSAAMISTA KARTOITETAANJAPARANNETAAN

Metsä Board kartoittaa järjestelmällisesti henkilöstönsä osaamista. Osaamiskartoitukset pohjautuvat työntekijöiden tekemiin itsearviointeihin. Arvioinnin tuloksia voidaan hyödyntää yksikkö- ja toimintokohtaisen sekä henkilökohtaisen osaamisen kehittämisessä. Osaamiskartoitus on tehokas ja konkreettinen työkalu esimerkiksi kehityskeskustelun laadun parantamisessa. Kartoituksia tehtiin vuonna 2012 muun muassa Kemin, Joutsenon, Kaskisten ja Simpeleen tehtailla.

Investointihankkeissa henkilöstön osaamisesta huolehtiminen on olennainen menestystekijä investoinnin onnistumisen kannalta. Metsä Boardissa toteutetuissa mittavissa investointihankkeissa henkilöstön osaamisen kehittymistä tuettiin laite- ja prosessiteknisellä sekä pitkäkestoisella tutkintotavoitteisella koulutuksella.

Vuonna 2011 Metsä Board otti osana Metsä Groupia käyttöön kaikille yhteisiä toimintaohjeita, joilla varmistetaan yhteisten eettisten periaatteiden noudattaminen kaikkialla yhtiössä. Vuoden 2012 aikana jatkettiin näiden toimintaohjeiden opiskelua. Henkilöstö opiskeli verkko-oppimisympäristössä kuusi keskeisintä politiikkaa (toimintatapaohje, tasa-arvopolitiikka, henkilöstöpolitiikka, yritysturvallisuuspolitiikka, tietoturvallisuuspolitiikka ja kestävän kehityksen periaatteet). Tämän lisäksi määritellyt kohderyhmät opiskelivat oman toimintansa kannalta keskeisiä politiikkoja ja toimintatapaohjeita.

Vuonna 2012 järjestettiin kolmannen kerran keskijohdolle suunnattu liiketoimintaja johtamistaitojen kehittämiseen painottuva Simplifier-kehitysohjelma. Metsä Boardin henkilöstöä osallistui myös Metsä Group -tasoiseen johdon kehittämisohjelmaan Challengeriin. Mainittujen ohjelmien lisäksi Metsä Boardissa toteutetaan muita esimiesvalmennuksia, useita ammattitutkintoihin tähtääviä ohjelmia ja laaditaan henkilökohtaisia kehitysohjelmia.

Metsä Board ennakoi tulevia resurssitarpeita eläköitymisennusteilla. Niiden ja henkilöstön osaamiskartoitusten pohjalta rekrytointikoulutusta kehitetään vastaamaan tulevaisuuden tarpeita. Vuosina 2011–2012 järjestetty Tuotannon esimies ja asiantuntija -rekrytointikoulutusohjelma suunnattiin tulevaisuuden esimiehille. Metsä Fibren kanssa yhteisesti toteutetun ohjelman avulla rekrytoitiin osaajia tuotannon ja kunnossapidon esimiestehtäviin. Tuotannon työntekijöille suunniteltiin rekrytointikoulutusohjelma, joka käynnistyy yhdessä Metsä Fibren kanssa vuonna 2013.

Tilinpäätös

Liiketulos: Milj. euroa

Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä: Milj. euroa

Sijoitetun pääoman tuotto: %

Vuoden 2012 kannattavuuskehitys hyvä; koko potentiaalia ei vielä saavutettu

Metsä Boardin liikevaihto vuonna 2012 oli 2108 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski edellisestä vuodesta tappiollisten paperiliiketoimintojen sulkemisten ja uudelleenjärjestelyjen seurauksena.

Liiketulos oli 220 miljoonaa euroa ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä 74 miljoonaa euroa. Liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä edelliseen vuoteen verrattuna paransivat taivekartongin ja lainerin toimitusmäärien nousu, suljettavien ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden tappioiden pienentyminen sekä Yhdysvaltain dollarin ja Ison-Britannian punnan vahvistuminen. Liiketulosta puolestaan heikensivät sellun ja toimistopaperin alemmat hinnat sekä vahvempi Ruotsin kruunu.

Metsä Boardin liiketuloksen, ilman kertaluonteisia eriä, arvioidaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä paranevan hieman vuoden 2012 neljänteen neljännekseen verrattuna.

$$
\text{SINU}33
$$

Hallitus ehdottaa 26.3.2013 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 0,06 euroa per osake.

sivu102

• 26 Hallituksen toimintakertomus 2012
• 34 Konsernin laaja tuloslaskelma
• 35 Konsernin tase
• 36 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
• 37 Konsernin rahavirtalaskelma
• 38 Tilinpäätöksen liitetiedot
• 88 Osakkeet ja osakkeenomistajat
• 92 Tunnuslukujen laskentaperiaatteet
• 93 Emoyhtiön tilinpäätös – tuloslaskelma
• 94 Emoyhtiön tilinpäätös tase
• 95 Emoyhtiön tilinpäätös – rahavirtalaskelma
• 96 Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
• 97 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
• 102 Hallituksen ehdotus emoyhtiön tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi

2 CEO's review

8 Paperboard 10 Paper and Pulp

114 Quarterly data

116 Production capacities 117 Ten years in figures 118 Financial reporting 120 Contact information

4 Operating environment 6 Metsä Board's strategy

98 Corporate Governance statement 104 Salary and remuneration report

108 Corporate Management team 110 Shares and shareholders

103 Tilintarkastuskertomus

Hallituksen toimintakertomus 2012

MARKKINATILANNE VUONNA 2012

Vuosi 2012 alkoi epävarmassa taloussuhdanteessa, minkä takia Metsä Boardin päätuotteiden toimitusmäärät olivat normaalia alhaisemmat. Taivekartongin osalta kuluttajien loppukysynnässä ei havaittu olennaista heikkenemistä, mutta toimitusketjun eri osissa alennetut varastotasot laskivat taivekartongin tuottajien toimitusmääriä vuoden alussa. Kesää kohden tilanne vaiheittain parani ja käyntiasteet normalisoituivat. Kaiken kaikkiaan Euroopan taivekartongin tuottajien kokonaistoimitukset olivat vuonna 2012 edellisvuoden tasolla. Taivekartongin hintataso säilyi vuoden 2012 aikana keskimäärin ennallaan. Pidemmän aikavälin vahvan kysyntänäkymän tukemana Metsä Board, joka on alan markkinajohtaja Euroopassa, lisäsi vuosien 2011 ja 2012 aikana taivekartongin tuotantokapasiteettiaan noin 150 000 tonnilla. Lainerin toimitusmäärät olivat hyvällä tasolla läpi vuoden 2012, ja hintoja korotettiin vuoden lopulla.

Paperin kysynnän lasku jatkui Euroopassa. Tilanne Metsä Boardin kannalta olennaisimmassa paperilajissa, päällystämättömässä hienopaperissa oli kuitenkin muita lajeja parempi. Kaiken kaikkiaan vuonna 2012 Euroopan päällystämättömän hienopaperin tuottajien toimitukset laskivat 3 prosenttia vuoteen 2011 verrattuna. Päällystettyjen papereiden kysynnän lasku oli vuonna 2012 päällystämätöntä hienopaperia nopeampaa. Päällystämättömän hienopaperin hinta nousi vuoden 2012 ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mutta laski toisella vuosipuoliskolla. Päällystettyjen papereiden hinnat laskivat etenkin vuoden toisella puoliskolla.

Sellun ja kemihierteen kysyntä oli hyvällä tasolla vuonna 2012. Sellun hinta Yhdysvaltain dollarissa laski vuoden 2012 keskivaiheilla jonkin verran, mutta lähti lähinnä pitkäkuitusellun osalta nousuun loppuvuonna. Lyhyt- ja pitkäkuitusellun hintaero kaventui vuoden 2012 aikana. Kemihierteen hinta oli vuonna 2012 keskimäärin edellisvuoden tasolla.

Tuotantokustannukset eivät kokonaisuudessaan olennaisesti muuttuneet vuonna 2012.

Vuonna 2012 euron keskikurssi heikentyi Yhdysvaltain dollariin, Ison-Britannian puntaan ja Ruotsin kruunuun nähden.

TILIKAUDEN TULOS

Metsä Boardin liikevaihto vuonna 2012 oli 2 108 miljoonaa euroa (2011: 2 485 ja 2010: 2 605). Vertailukelpoinen liikevaihto laski 10,7 prosenttia. Liikevaihto ilman lopetettujen ja myytyjen yksiköiden ja tuoteryhmien vaikutusta kasvoi runsaat 3 prosenttia. Liiketulos oli 220 miljoonaa euroa (2011: -214 ja 2010: 146), ja liiketulos ilman kertaluonteisia eriä oli 74 miljoonaa euroa (2011: 59 ja 2010: 173). Tulos ennen veroja ilman kertaluonteisia eriä oli 30 miljoonaa euroa (2011: 0 ja 2010: 92). Tulos ennen veroja sisältäen kertaluonteiset erät oli 176 miljoonaa euroa (2011: -281 ja 2010: 48).

Liikevaihto laski tappiollisten paperiliiketoimintojen sulkemisten ja uudelleenjärjestelyjen seurauksena.

Liiketuloksen kertaluonteiset erät olivat nettona +146 miljoonaa euroa (2011: -274 ja 2010: -27) ja niistä merkittävimmät olivat:

• • 85 miljoonan euron myyntivoitto Muussa toiminnassa liittyen Metsä Fibren 7,3 prosenttiyksikön omistusosuuden myyntiin Itochu Corporationille,
• • 59 miljoonan euron myyntivoitto ennen veroja (verojen jälkeen 44 miljoonaa euroa) Muussa toiminnassa liittyen Pohjolan Voiman 0,5 prosenttiyksikön omistusosuuden myyntiin Metsä Fibrelle,
• • 11 miljoonan euron arvonalentumisen peruutus Paper and Pulp -liiketoiminta-alueella liittyen Alizayn tehtaan luokitteluun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi,
• • 6 miljoonaa euroa kuluvarausten purkuja ja muita eriä Paperboardliiketoiminta-alueella liittyen Gohrsmühlen tuotannon uudelleenjärjestelyyn,

26 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

• • 8 miljoonan euron kuluvaraus Muussa toiminnassa liittyen Tampereella sijaitsevan maa-alueen puhdistuskustannuksiin,
• • 4 miljoonan euron kuluvaraus Paper and Pulpissa liittyen Husumin tehtaan tehostamisohjelmaan sekä
• • 4 miljoonaa euroa kuluvarausta Muussa toiminnassa liittyen Nurmeksessa sijaitsevan teollisuuskiinteistön maa-alueen puhdistuskustannuksiin.

Vuoden 2011 liiketulokseen kirjatut kertaluonteiset erät olivat nettona -274 miljoonaa euroa ja niistä merkittävimmät olivat:

• • 113 miljoonaa euroa kuluvarauksia, arvonalentumisia ja alaskirjauksia Paper and Pulp -liiketoiminta-alueella liittyen suunnitelmaan sulkea Alizayn tehdas,
• • 58 miljoonaa euroa kuluvarauksia, arvonalentumisia ja alaskirjauksia Paperboard-liiketoiminta-alueella liittyen suunnitelmiin lakkauttaa Gohrsmühlen tehtaan tappiolliset toiminnot,
• • 54 miljoonan euron tappio Paper and Pulp -liiketoiminta-alueella liittyen Halleinin sellutehtaan myyntiin,
• • 31 miljoonaa euroa kuluvarauksia ja alaskirjauksia Paper and Pulp -liiketoiminta-alueella liittyen suunnitelmiin lakkauttaa Reflexin tehtaan tappiolliset toiminnot,
• • 26 miljoonaa euroa arvonalentumisia, alaskirjauksia ja kuluvarauksia Paperboard-liiketoiminta-alueella liittyen uudelleenjärjestelytoimiin Äänekosken tehtaalla sisältäen paperikone 2:n sulkemisen sekä
• • 10 miljoonaa euroa tuottoa Muussa toiminnassa liittyen kiinteistömyynteihin Suomessa.

Liiketulosta ilman kertaluonteisia eriä edelliseen vuoteen verrattuna paransivat taivekartongin ja lainerin toimitusmäärien nousu, suljettavien ja uudelleenjärjesteltävien yksiköiden tappioiden pienentyminen sekä Yhdysvaltain dollarin ja Iso-Britannian punnan vahvistuminen.

Liiketulosta puolestaan heikensivät sellun ja toimistopaperin alemmat hinnat sekä vahvempi Ruotsin kruunu.

Vuonna 2012 Paperboard-liiketoiminta-alueen kokonaistoimitusmäärä oli 1 188 000 tonnia (2011: 1 388 000 ja 2010: 1 586 000). Paperiliiketoimintojen toimitukset olivat 681 000 tonnia (2011: 908 000 ja 2010: 994 000). Toimitusmäärät eivät ole vertailukelpoisia rakennemuutosten takia.

Rahoitustuotot ja -kulut olivat yhteensä -44 miljoonaa euroa (-60). Kurssierot myyntisaamisista, ostoveloista, rahoituseristä ja valuuttasuojausten arvostuksesta olivat +5 miljoonaa euroa (3). Nettokorot ja muut rahoitustuotot ja -kulut olivat -49 miljoonaa euroa (-63). Pohjolan Voima Oy maksoi tilikaudella 6 miljoonan euron osingon. Muihin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyi korkosuojausten arvostusvoittoa 12 miljoonaa euroa (arvostusvoittoa 2). Voitosta 8 miljoonaa euroa on syntynyt IFRS:n mukaisen käyvän arvon suojaukseen liittyvän suojauslaskennan loppuessa Yhdysvaltain dollari-pohjaisen lainan ja siihen liittyvän valuutta- ja koronvaihtosopimuksen eräännyttyä kesäkuussa.

Tulos ennen veroja oli 176 miljoonaa euroa (2011: -281 ja 2010: 48). Tulos ennen veroja ja ilman kertaluonteisia eriä oli 30 miljoonaa euroa (2011: 0 ja 2010: 92). Tuloverojen vaikutus oli -3 miljoonaa euroa (2011: +8 ja 2010: -21). Ruotsin yhteisöverokannan aleneminen 26,3 prosentista 22 prosenttiin vuonna 2012 pienensi veroja noin 10 miljoonaa euroa.

Osakekohtainen tulos oli 0,53 euroa (2011: -0,83 ja 2010: 0,09). Osakekohtainen tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 0,13 euroa (2011: 0,02 ja 2010: 0,23). Oman pääoman tuotto oli 21,6 prosenttia (2011: -31,5 ja 2010: 2,8), ilman kertaluonteisia eriä 5,5 (2011: 0,9 ja 2010: 7,6). Sijoitetun pääoman tuotto oli 12,3 prosenttia (2011: -9,9 ja 2010: 5,7), ilman kertaluonteisia eriä 4,7 prosenttia (2011: 3,4 ja 2010: 7,6).

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 27

HENKILÖSTÖ

Henkilöstömäärä oli joulukuun lopussa 3 279 (31.12.2011: 4 070 ja 31.12.2010: 4 538), josta Suomessa työskenteli 1 536 (2011: 1 648 ja 2010: 1 783). Vuonna 2012 Metsä Boardin palveluksessa oli keskimäärin 3 552 henkilöä (2011: 4 428 ja 2010: 4 772). Palkkojen määrä vuonna 2012 oli 156 miljoonaa euroa (2011: 292 ja 2010: 209). Kasvu henkilöstökuluissa vuonna 2011 liittyy suunnitelmiin lakkauttaa Gohrsmühlen ja Reflexin tappiolliset toiminnat sekä sulkea Alizayn tehdas ja päällystettyjen papereiden uudelleenjärjestelyyn liittyneeseen Äänekosken paperikone 2:n sulkemiseen.

INVESTOINNIT

Bruttoinvestoinnit olivat vuonna 2012 yhteensä 66 miljoonaa euroa (2011: 95 ja 2010: 66). Metsä Boardin olennaisimmat investoinnit vuonna 2012 liittyivät Äänekosken taivekartonkikoneen kapasiteetin kasvattamiseen, kartongin arkituskapasiteetin lisäämiseen Äänekoskella ja Gohrsmühlessä, Kyröskosken biovoimalaan sekä Husumin paperikoneiden tuotantotehokkuuden parantamiseen.

RAKENNEMUUTOS

Metsä Boardin rakennemuutos paperiyhtiöstä alansa johtavaksi kartonkiyhtiöksi on saatu päätökseen. Vahva kartonkiliiketoiminta yhdessä Husumin paperi- ja selluintegraatin kanssa ovat hyvä perusta kannattavuuden parantamiselle edelleen. Toiminnan painopiste on siirtynyt yhä vahvemmin saneerauksesta kehittämiseen, mistä ovat osoituksena vuosina 2011–2012 toteutetut investoinnit Simpeleen, Äänekosken, Kyron ja Kemin kartonkitehtailla. Toteutettujen investointien seurauksena Metsä Boardin vuotuinen taivekartonkikapasiteetti on noussut 785 000 tonnista 935 000 tonniin. Metsä Boardin yhteenlaskettu vuotuinen kartongin tuotantokapasiteetti on noin 1 310 000 tonnia sisältäen myös noin 375 000 tonnin vuotuisen valkopintaisen lainerin tuotantokapasiteetin. Husumissa toteutetut tuotannon uudelleenjärjestelyt mahdollistavat vuotuisen selluntuotannon noston 750 000 tonniin ja paperintuotannon noston yli 800 000 tonnin. Husumin tehtaalle myönnettiin uusi ympäristölupa vuoden 2012 lopulla vastaamaan korkeampaa tuotantoa.

Metsä Board ilmoitti vuonna 2011 Halleinin tehtaan divestoinnista sekä päällystettyjen papereiden liiketoimintansa uudelleenjärjestelystä. Vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä kerrottiin Reflexin tehtaan Premium Paper -liiketoiminnan myynnistä sekä siitä, että neuvottelut työntekijöiden kanssa Alizayn tehtaan sulkemiseksi ja Gohrsmühlen tehtaan kannattamattomien liiketoimintojen lopettamiseksi saatiin päätökseen. Kaiken kaikkiaan näiden toimien positiivisen vaikutuksen yhtiön vuotuiseen liiketulokseen ilman kertaluonteisia eriä arvioidaan olevan noin 110 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2011 toteutuneisiin lukuihin. Positiivinen tulosvaikutus toteutui pääosin jo vuonna 2012, ja sen arvioidaan toteutuvan täysimääräisesti vuodesta 2013 alkaen. Toimenpiteisiin liittyvät olennaiset kertaluonteiset erät kirjattiin vuonna 2011.

Metsä Board jatkaa Gohrsmühlen tehtaalla Chromoluxerikoispaperi- ja -kartonkiliiketoimintaa ja on aloittanut taivekartongin arkitustoiminnan. Toimenpiteet business park -konseptin muodostamiseksi Gohrsmühlessa jatkuvat yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa uusien työpaikkojen luomiseksi tehdasalueelle.

Metsä Board myi vuoden 2012 toisella neljänneksellä noin 7,3 prosenttiyksikköä omistusosuudestaan Metsä Fibre Oy:ssä japanilaiselle Itochu Corporationille 138 miljoonalla eurolla sekä noin 0,5 prosenttiyksikköä omistusosuudestaan Pohjolan Voima Oy:ssä Metsä Fibrelle 64 miljoonalla eurolla. Metsä Board myi 7,3 prosenttiyksikön omistusosuuden Metsä Fibressä selluylijäämänsä pienentämiseksi sekä Metsä Fibren liiketoiminnan edelleen vahvistamiseksi erityisesti kasvavilla Aasian markkinoilla. Divestointien jälkeen Metsä Board omistaa 24,9 prosenttia Metsä Fibrestä ja noin 2 prosenttia Pohjolan Voimasta. Osakkeiden myynneillä on noin 15 miljoonan euron negatiivinen vaikutus yhtiön vuotuiseen operatiiviseen liiketulokseen verrattuna vuoden 2011 toteutuneisiin lukuihin.

Kyron tehtaan yhteyteen rakennettu Pohjolan Voiman ja Leppäkosken Sähkön omistama biovoimalaitos käynnistettiin. Uusi biovoimala ja tehtaalla aiemmin polttoaineena käytetyn maakaasun korvaaminen puuperäisillä uusiutuvilla polttoaineilla laskee Metsä Boardin vuotuisia energiakustannuksia noin 6 miljoonaa euroa vuoden 2011 tasoon verrattuna. Lisäksi Kyron tehtaan tuotteiden hiilijalanjälki noin puolittui.

Kevään 2012 varsinainen yhtiökokous muutti yhtiön toiminimen M-real Oyj:stä Metsä Board Oyj:ksi sekä täsmensi yhtiön toimialaa vastaamaan tarkemmin yhtiön nykyistä liiketoimintaa.

Sijoitettu pääoma: Milj. euroa

VIREILLÄ OLEVAT RIITA-ASIAT

UPM-Kymmene Oyj käynnisti välimiesmenettelyn Metsä Boardia vastaan. Kanne on seurausta toukokuussa 2012 toteutuneesta kaupasta, jossa Metsä Board myi 7,3 prosenttiyksikköä omistusosuudestaan Metsä Fibre Oy:ssä japanilaiselle Itochu Corporationille 138 miljoonalla eurolla.

Välimiesmenettelyssä UPM vaatii Metsäliitto Osuuskunnalta ja Metsä Boardilta yhteisvastuullisesti ensisijaisesti 58,5 miljoonan euron vahingonkorvausta ja toissijaisesti väitetyn 58,5 miljoonan euron oikeudettoman edun palauttamista. Vaatimus perustuu Metsä Fibren vuonna 2009 allekirjoitetun osakassopimuksen mukaisen myötämyyntilausekkeen väitettyyn rikkomiseen.

Metsä Board kiistää UPM:n vaatimuksen perusteettomana kokonaisuudessaan eikä tee varauksia sen johdosta. Vaatimuksilla ei ole vaikutusta Itochun kanssa tehtyyn kauppaan tai osapuolten yhteistyöhön eivätkä ne liity Itochun kanssa tehtyihin kaupallisiin sopimuksiin.

UPM:n käynnistämän riita-asian lopputuloksesta tiedotetaan myöhemmin välimiesoikeuden annettua asiassa päätöksensä.

TUTKIMUS JA KEHITYS

Metsä Boardin tutkimus- ja kehitystoiminnassa panostettiin vuonna 2012 entistä enemmän kartonkien asiakaslähtöiseen tuotekehitykseen. Helmikuussa avattiin uusi R&D Centre Äänekoskelle, jossa yhtiöllä oli jo osaavaa henkilökuntaa sekä nykyaikainen laboratorio ja tuotekehityslaitteet.

Paperboard-liiketoiminta-alueelle perustettiin liiketoiminnan kehitysorganisaatio, jonka tehtävänä on taata kartonkiliiketoiminnan kilpailukyky nopeasti kehittyvillä pakkausmarkkinoilla.

Kehitystyötä ohjataan markkinoilta tulevien signaalien ja asiakaspalautteiden pohjalta. Metsä Board jatkaa keveiden mutta kestävien pakkauskartonkien kehittämistä ja tuottamista.

Kaikilla Metsä Boardin tehtailla saavutettiin erityisellä kehitysohjelmalla edelleen mittavia muuttuvien kustannusten säästöjä. Ohjelmassa keskityttiin erityisesti raaka-aineiden ja energian käytön optimointiin, missä pystytään saavuttamaan merkittäviä säästöjä myös tulevaisuudessa.

Metsä Boardin tutkimus- ja kehityskulut pysyivät edellisvuoden tasolla ja olivat vuonna 2012 noin 5 miljoonaa euroa eli noin 0,2 prosenttia liikevaihdosta (2011: 5 ja 0,2 % ja 2010: 5 ja 0,2 %).

YMPÄRISTÖTEKIJÄT

Metsä Boardin ympäristövaikutusten hallinnan keskeisiä periaatteita ovat ennakoivuus, jatkuva parantaminen ja avoin viestintä. Tuotantolaitosten toimintaa kehitetään jatkuvasti tuotannon ympäristökuormituksen ja -riskien vähentämiseksi.

Kaikilla Metsä Boardin tuotantolaitoksilla on käytössä sertifioidut ISO 9001- ja ISO 14001-laatu- ja ympäristöjärjestelmät. Tuotantolaitoksilla on myös sertifioitu työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä (OHSAS 18001) sekä ISO 50001 -energiatehokkuudenhallintajärjestelmä.

Kaikille Metsä Boardin papereille ja kartongeille on vuodesta 2001 asti tehty Paper Profile -ympäristötuoteselosteet. Yksittäisten tuotteiden ilmastovaikutukset raportoidaan asiakaskohtaisesti hiilijalanjälkilaskelmissa. Metsä Board on vähentänyt päästöjä ilmakehään ottamalla käyttöön vähemmän rikkiä sisältäviä polttoaineita ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita puuperäisillä polttoaineilla. Vuonna 2012 käynnistyi Kyron tehtaan yhteyteen rakennettu biovoimalaitos, joka korvaa fossiilisen maakaasun käytön tehtaalla tuottaen sähköä ja lämpöenergiaa. Lisäksi se tuottaa kaukolämpöä Hämeenkyrön alueelle. Biovoimalaitoksen käyttöönoton myötä Kyron tehtaan hiilidioksidipäästöt vähenevät noin 100 000 tonnilla vuodessa. Tehtaan valmistamien tuotteiden hiilijalanjäljet pienenevät puoleen.

Katsausvuonna aloitettiin tuotteiden elinkaariarvioiden (Life Cycle Assessment) laskeminen. Elinkaariarvio sisältää myös vesijalanjäljen.

Metsä Boardilla on aiemmasta toiminnasta jääneitä ympäristövastuita suljetuilla, myydyillä tai vuokratuilla teollisuustonteilla sekä käytöstä poistetuilla kaatopaikoilla. Vastuut liittyvät pääosin maaperän pilaantuneisuuteen tai kaatopaikkojen sulkemiseen ja tarkkailuun. Vanhoja ympäristövastuita on pyritty vähentämään pilaantuneiden maa-alueiden kunnostustoimenpiteillä.

Ympäristövastuiden hoitamiseen tehdyt varaukset olivat vuoden lopussa noin 18 miljoonaa euroa liittyen pääosin Niemenrannan alueeseen Tampereella, Alizayn tehtaaseen Ranskassa ja Nurmeksessa sijaitsevaan teollisuuskiinteistöön. Metsä Boardin ympäristökulut vuonna 2012 olivat 20 miljoonaa euroa (26). Ympäristökulut koostuvat lähinnä ympäristönsuojelulaitteiden käyttö- ja kunnossapitokuluista, jätehuoltoon ja ympäristövakuutuksiin liittyvistä kuluista sekä aktivoitujen ympäristömenojen poistoista.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 29

PUUNHANKINTA

Metsä Board on sitoutunut käyttämään tuotannossaan vastuullisia raaka-aineita. Tuotteiden tärkein raaka-aine on uusiutuva, kierrätettävä ja energiatehokas puu, joka on kasvatettu ja hankittu vastuullisesti.

Metsä Boardin puunhankinnasta vastaa sen emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunta. Metsä Boardin Suomessa käyttämästä puuraaka-aineesta valtaosa tulee Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenten metsistä. Muita puunhankintamaita vuonna 2012 olivat Ruotsi, Latvia, Venäjä, Viro, Liettua ja Norja.

Puunhankintaa ja metsänhoitoa ohjaavat ympäristöpolitiikka sekä konsernin yritysvastuun periaatteet. Niitä toteutetaan sertifioitujen laatu- ja ympäristöjärjestelmien sekä vuosittain tarkistettavan ympäristöohjelman avulla. Puunhankinnassa noudatetaan paikallisia lakeja ja viranomaisten määräyksiä sekä sertifioiduissa metsissä metsäsertifiointikriteerejä.

Kaikilla Metsä Boardin tehtailla on sekä PEFC- että FSCsertifikaatti. Puun alkuperäketjun hallintajärjestelmän (Chain of Custody) ansiosta pystytään todentamaan sertifioidun puun osuus tuotteissa. Katsausvuonna Metsä Boardin tehtaille toimitettiin noin 4,8 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta noin 64 prosenttia oli hankittu sertifioiduista metsistä.

RAHOITUS

Metsä Boardin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 33,6 prosenttia (31.12.2011: 27,4 ja 31.12.2010: 32,1) ja velkaantumisaste 128 prosenttia (2011: 154 ja 2010: 135). Nettovelkaantumisaste oli 72 prosenttia (2011: 106 ja 2010: 83).

Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos oli tilikauden aikana noin -72 miljoonaa euroa liittyen pääasiassa siihen, että osa Pohjolan Voima Oy:n osakkeista myytiin huhtikuussa Metsä Fibre Oy:lle. Lisäksi Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden käypä arvo laski sähkön markkinahinnan muutoksen seurauksena.

Korolliset nettovelat olivat vuoden lopussa 625 miljoonaa euroa (783). Lainoista oli valuuttamääräisiä 5 prosenttia, vaihtuvakorkoisia 72 prosenttia ja loput kiinteäkorkoisia. Lainojen keskikorko oli vuoden lopussa 4,6 prosenttia ja pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti 1,1 vuotta. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa 9,9 kuukautta. Kauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 9 ja 15 kuukauden välillä.

Liiketoiminnasta kertyneet rahavirrat olivat 39 miljoonaa euroa (Q1-Q4/2011: 108). Käyttöpääoma laski 18 miljoonaa euroa (laski 81). Rahavirtalaskelmassa kauden nettorahoituskulut sisältävät Metsä Fibren maksaman osingon 33 miljoonaa euroa (45) ja Pohjolan Voima Oy:n maksaman osingon 6 miljoonaa euroa (0).

Nettovaluuttavirrasta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 4,8 kuukautta. Suojausaste on kauden aikana vaihdellut keskimäärin 4 ja 5 kuukauden välillä. Ei-euromääräisestä omasta pääomasta oli tilikauden lopussa suojattuna noin 3 prosenttia.

Metsä Board allekirjoitti toukokuussa yhteensä 600 miljoonan euron syndikoidun luottosopimuksen. Luottosopimuksella jälleenrahoitetaan 1.4.2013 erääntyvä 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina ja vahvistetaan Metsä Boardin likviditeettiä edelleen. Luotto koostuu heti käytettävissä olevasta 100 miljoonan euron luottolimiitistä sekä yhteensä 500 miljoonan euron maaliskuun lopussa 2013 nostettavissa olevista lainoista. Luottolimiitti erääntyy kolmen vuoden päästä. Lainoista 150 miljoonaa euroa (bridge financing) erääntyy 30.6.2014 ja 350 miljoonaa euroa 31.3.2016. Luotto on vakuudeton lainojen nostoon saakka. Luoton vuotuinen rahoituskustannus koko laina-ajalle laskettuna ja kaikki palkkiot huomioituna on noin 6,5 prosenttia. Metsä Boardilla on merkittävä liikkumavara lainasopimuksissa asetettuihin kovenanttitasoihin nähden.

Metsä Boardin maksuvalmius on vahvistunut selvästi tilikaudella allekirjoitetun luottosopimuksen sekä Metsä Fibre Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n osakeomistusten pienentämisen myötä. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 576 miljoonaa euroa, josta 100 miljoonaa muodostui toukokuussa 2012 allekirjoitetusta luottolimiitistä (Revolving Credit), 48 miljoonaa oli nostamattomia rahastoituja TyEL-varoja ja 428 miljoonaa likvidejä varoja ja sijoituksia. Joulukuun lopussa likvideistä varoista ja sijoituksista 299 miljoonaa euroa on muiden Metsä Groupin yhtiöiden Metsä Financeen tallettamia varoja. Lisäksi Metsä Boardilla oli muita korollisia saamisia 56 miljoonaa euroa. Konsernilla oli lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten käytössään ei-sitovia koti- ja ulkomaisia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä 525 miljoonan euron arvosta.

Metsä Finance on vuoden 2012 aikana ostanut markkinoilta Metsä Board Oyj:n 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalainaa 50 miljoonan euron nimellisarvosta. Ostot ovat tapahtuneet markkinahintaan. Laina erääntyy 1.4.2013.

600 500 400

Pitkäaikaisten lainojen lyhennysOHJelma

(2013–2018): Milj. euroa

Bruttoinvestoinnit: Milj. euroa

30 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012

MERKITTÄVÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Metsä Board arvioi strategisia, operatiivisia, rahoituksellisia ja vahinkoihin liittyviä riskejään osana jatkuvaa toimintaansa. Niistä raportoidaan hallitukselle ainakin kahdesti vuodessa ja tarvittaessa yhtiön julkaisemissa osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöstiedotteessa. Lisäksi yhtiössä tehdään riskienarvioinnit vuosisuunnittelu- ja strategiaprosessin yhteydessä. Vuosisuunnitteluprosessin riskienarvioinnissa keskitytään liikevaihto- ja kustannusriskien tunnistamiseen ja strategiaprosessin riskienarvioinnissa tarkastellaan yhtiön liiketoimintastrategian toteutukseen liittyviä riskejä. Yhtiön johtoryhmä tarkastelee yhtiön merkittävimpiä riskejä säännöllisesti osana johtoryhmätyöskentelyään. Vuoden 2012 aikana tehdyissä riskiarvioinneissa tunnistettiin seuraavat Metsä Boardin taloudelliseen suoritus- ja toimintakykyyn mahdollisesti vaikuttavat riskit ja epävarmuustekijät:

Yleistaloudenkehityksenepävarmuus

Päämarkkina-alueilla kartongin ja paperin kysyntä vaihtelee pääasiassa yleisen taloudellisen kehityksen mukaisesti.

Erityisesti euroalueen kehitys vaikuttaa merkittävästi Metsä Boardin päätuotteiden kysyntään ja kannattavuuteen. Euroalueen talouden kehitykseen liittyy edelleen merkittäviä epävarmuustekijöitä.

Toiminnansyklisyysjakilpailuympäristön muutokset

Metsä Board toimii alalla, jossa kysynnän ja tarjonnan tasapaino vaikuttaa kartonki- ja erityisesti paperituotteiden hintatasoon. Mahdollinen kysynnän heikentyminen tai tarjonnan lisäys tulevaisuudessa saattaa vaikuttaa epäedullisesti markkinatasapainoon ja täten yhtiön kannattavuuteen. Uusien toimijoiden tai tuotteiden ja materiaalien tulo markkinoille, kilpailijoiden kapasiteetin lisäys tai tuotevalikoimien laajentaminen voivat alentaa Metsä Boardin tuotteiden hintoja. Toisaalta teollisuuden mahdollinen kapasiteetin väheneminen tai toimialan konsolidoituminen voivat johtaa hintojen vahvistumiseen. Muutokset sääntelyssä, esimerkiksi EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikka sekä lisääntyvät uudet vaatimukset hiilidioksidi-, rikki- tai muiden päästöjen rajoittamiseksi, voivat lisätä tuotantokustannuksia ja siten vaikuttaa kielteisesti liiketoiminnan kannattavuuteen.

Tuotannonkeskittyminensuppealle

maantieteellisellealueelle

Kaikki Metsä Boardin kartonkitehtaat sekä yhtä vaille kaikki sellutehtaat sijaitsevat Suomessa. Historiassa Suomessa on ollut useita työriitoja sekä metsäteollisuudessa että metsäteollisuustuotteiden jakeluketjussa. Työriidat ovat vaikeuttaneet teollisuuden toimintaa ja erityisesti tuotantoa sekä asiakastoimituksia. Jos Suomessa työriitojen takia tuotanto ja toimitukset häiriintyisivät, Metsä Boardilla ei ole mahdollisuuksia tuottaa kartonkia Suomen ulkopuolella. Tämä voi osaltaan heikentää yhtiön kilpailuasemaa ja kannattavuutta. Pääosa Metsä Boardin paperituotannosta on Husumin tehtaalla Ruotsissa. Jos vastaavasti Ruotsin metsäteollisuudessa tai jakeluketjussa on työriitoja, Metsä Boardin paperin toimituskyky ja sitä kautta yhtiön kannattavuus voivat heikentyä.

Asiakkaidenpysyvyysja maksukyky

Asiakassuhteiden pysyvyys voi olla uhattuna tietyissä ääritilanteissa. Vakavat toimitusongelmat tai toimitetun tavaran laatuun liittyvät pitkäkestoiset ongelmat voivat vaarantaa asiakassuhteiden pysyvyyden. Myös yhtiöstä riippumattomat syyt, kuten toimitusten kannalta kriittisillä aloilla Suomessa käytävät työtaistelut, voivat vaarantaa asiakassuhteiden pysyvyyden.

Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on Metsä Boardin keskitetyn luotonvalvonnan ja toimialojen vastuulla. Luotonvalvonta määrittää sisäiset, asiakkaille myönnetyt luottorajat sekä maksuehdot yhdessä toimialojen kanssa. Huomattava osa luottoriskeistä siirretään luottovakuutusyhtiöille luottovakuutussopimusten avulla. Metsä Boardin asiakasluottoriski oli normaalilla tasolla vuonna 2012. Riskiä pyritään edelleen pienentämään tehostamalla omia sisäisiä luotonvalvontatoimenpiteitä ja -prosesseja. Luotonvalvonnan pääperiaatteet on määritelty yhtiön hallituksen hyväksymässä luottopolitiikassa.

Kulutuskäyttäytymisen muutokset

Muutokset markkinoilla, kuten viestintäteknologioiden ja markkinointikanavien kehittyminen ja kuluttajatrendit voivat vaikuttaa kielteisesti erityisesti Metsä Boardin paperituotteiden kysyntään.

Liiketoiminnankehittäminen

Metsä Board on saattanut päätökseen merkittävän paperiliiketoiminnan uudelleenjärjestelyn. Yhtiö keskittyy jatkossa pakkausliiketoimintansa kehittämiseen ja kasvuun. Liiketoiminnan kehitys ja kasvu edellyttävät useiden strategisten valintojen tekemistä, joihin liittyy riskejä. Kyseiset epävarmuudet liittyvät esimerkiksi tuotevalikoimaan, investointien kohdistamiseen tai asiakassegmenttien valintaan.

Metsä Board on viime vuosina investoinut taivekartonkikapasiteetin laajentamiseen. Uusi kapasiteetti pyritään osin myymään Euroopan ulkopuolisilla markkina-alueilla toimiville, jo olemassa oleville asiakkaille, jotka toimivat globaalisti. Myynnin kasvattamiseen yhtiön kotimarkkina-alueiden ulkopuolelle liittyy kustannusriskejä sekä uusien tuotteiden markkinoille saattamiseen liittyvää epävarmuutta.

Tuotanto- jalogistiikkakustannustenhintariskit

Metsä Boardin toiminnan kannalta tärkeimpien tuotannontekijöiden, kuten puun, energian ja kemikaalien hintojen sekä kuljetuskustannusten suuri ja odottamaton nousu tai mahdolliset saatavuusongelmat voivat heikentää kannattavuutta ja uhata toiminnan jatkuvuutta. Metsä Board pyrkii suojautumaan tältä riskiltä solmimalla pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja näihin liittyviä johdannaissopimuksia.

Lisäksi kuljetus- ja muiden logististen kulujen voimakas nousu voi vaikuttaa Metsä Boardin kannattavuuteen. Myös EU:n myöntämistä päästöoikeuksista, ja niiden hinnoista ja epäsuorista vaikutuksista voi vuodesta 2013 alkaen aiheutua merkittäviä lisäkustannuksia yhtiölle.

Vastuuriskit

Metsä Boardin liiketoimintaan liittyy erilaisia vastuuriskejä kolmansille osapuolille aiheutuvista vahingoista, joista keskeisimmät ovat yleiset

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 31

toiminnan vastuuriskit, sopimusriskit, ympäristöriskit ja tuotevastuuriskit. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan tehostamalla liiketoimintaprosesseja, parantamalla johtamiskäytäntöjä, kouluttamalla henkilöstöä, korottamalla laatuvaatimuksia sekä kasvattamalla toiminnan läpinäkyvyyttä. Osa edellä mainituista riskeistä on siirretty erilaisilla vakuutussopimuksilla vakuutusyhtiöille.

Liiketoiminnankeskeytysriskit

Erilaiset suurvahingot, vakavat onnettomuudet, luonnonkatastrofit, ympäristövahingot, tärkeiden tietojärjestelmien vakavat viat, työkiistat ja tärkeimpien raaka-aineiden toimitusongelmat voivat keskeyttää Metsä Boardin liiketoiminnan ja aiheuttaa pitkään jatkuessaan jopa asiakkaiden menetyksiä. Toimialat ja tehtaat ovat laatineet jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia tällaisten riskien toteutumisen varalle. Tuotantolaitosten omaisuus- ja keskeytysriskejä arvioidaan säännöllisesti, ja riski on pääosin katettu vakuutussopimuksilla.

Henkilöstönsaatavuusjapysyvyys

Metsä Board on kiinnittänyt erityistä huomiota ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden varmistamiseen henkilöstön kehitysohjelmien ja seuraajasuunnitelmien avulla. Metsä Board pyrkii varautumaan eläköitymisiin ja muihin henkilöstöriskeihin urasuunnittelun ja työnkierron avulla.

Rahoituksensaatavuuteenliittyvätriskit

Metsä Board toteutti vuonna 2012 merkittävän velkarahoitusjärjestelyn, jonka myötä lyhyen ja keskipitkän aikavälin rahoitusasema on turvattu. Pitkän aikavälin rahoituksen saatavuus on vaikeutunut rahoitusmarkkinoiden epävakauden seurauksena. Lisäksi rahoitusmarkkinoiden kasvavan sääntelyn seurauksena luotto- ja velkakirjamarkkinoiden toiminta voi vaikeutua, mikä saattaa vaikuttaa yhtiön kykyyn hankkia pitkän aikavälin velkarahoitusta kilpailukykyiseen hintaan. Rahoitukseen liittyviä riskejä hallitaan Metsä Boardin hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti. Tarkoituksena on suojautua merkittäviltä taloudellisilta riskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille tarpeeksi aikaa muuttaa toimintaansa muuttuvien olosuhteiden mukaan. Metsä Boardin rahoitukseen liittyviä riskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin tämän vuosikertomuksen sivuilla 49–54.

Taloudellisetriskit

Metsä Boardin kannattavuus parani maltillisesti vuonna 2012 yleistalouden epävarmuudesta huolimatta. Yhtiöllä on jatkuvasti käynnissä tulosparannustoimia, joilla arvioidaan olevan positiivinen tulosvaikutus vuodesta 2013. Tulosparannustoimenpiteiden toteutukseen liittyy epävarmuustekijöitä eikä tavoiteltua tulosparannusta välttämättä kokonaisuudessaan saavuteta. Muita Metsä Boardin taloudellisia riskejä liittyen pääasiassa valuuttoihin, korkoihin, likviditeettiin, vastapuoliriskeihin ja johdannaisinstrumenttien käyttöön sekä niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin tämän vuosikertomuksen sivuilla 49–54.

Riskeihinvarautuminen janiidensiirtäminen

Tunnistettuja riskejä seurataan ja arvioidaan jatkuvasti ja niihin varaudutaan yhtiön kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. Vahinkoriskien osalta vakuutusyhtiöiden kanssa tehdään aktiivista riskienhallintatyötä, josta esimerkkeinä ovat säännöllisesti toteutettavat riskienarvioinnit liiketoiminnan eri osa-alueilla kuten tehtailla ja vientiketjussa. Tuotantolaitokset ovat varautuneet mahdollisiin toiminnan häiriötilanteisiin laatimalla jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmia. Yhtiön kriisinhallintasuunnitelma ohjaa toimialoilla ja tuotantoyksiköissä tapahtuvaa kriisijohtamista.

Yhtiö itse kantaa osan riskeistä, osa taas siirretään valikoidusti esimerkiksi vakuutussopimusten, johdannaissopimusten ja muiden sopimusehtojen avulla vakuutusyhtiöille, pankeille ja muille vastapuolille. Merkittävät vahinkoriskit on pääosin katettu seuraavilla globaaleilla vakuutussopimuksilla:

• omaisuus- ja keskeytysvahinkovakuutusohjelma
• toiminnan ja tuotevastuuvakuutusohjelma
• johdon vastuuvakuutusohjelma
• luottovakuutusohjelma
• kuljetusvakuutusohjelma.

OSAKKEET

Metsä Boardin A-osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuonna 2012 oli 2,84 euroa, alin 1,52 euroa ja keskikurssi 2,34 euroa. Vuoden lopussa A-osakkeen kurssi oli 2,21 euroa. Vuoden 2011 lopussa A-osakkeen kurssi oli 1,50 euroa ja vuoden 2011 keskikurssi 2,87 euroa.

Metsä Boardin B-osakkeen ylin kurssi vuonna 2012 oli 2,47 euroa, alin 1,33 euroa ja keskikurssi 2,00 euroa. Vuoden lopussa B-osakkeen kurssi oli 2,22 euroa. Vuoden 2011 lopussa B-osakkeen kurssi oli 1,33 euroa ja vuoden 2011 keskikurssi 2,18 euroa.

A-osakkeen vaihto oli 2 miljoonaa euroa, 3 prosenttia osakekannasta. B-osakkeen vaihto oli 222 miljoonaa euroa, 38 prosenttia osakekannasta. A- ja B-osakkeiden markkina-arvo oli vuoden lopussa yhteensä 728 miljoonaa euroa.

Metsä Boardilla on yhteensä 328 165 612 osaketta, joista A-osakkeiden määrä oli tilikauden lopussa 36 339 550 ja B-osakkeiden määrä 291 826 062. Osakkeiden oikeuttama yhteenlaskettu äänimäärä oli tilikauden lopussa 1 018 617 062. Tilikauden päättymisen jälkeen 1.2.2013 kaupparekisteriin merkittiin yhtiöjärjestyksen 14 §:n nojalla 50 000 kappaleen Metsä Board Oyj:n A-osakkeen muunto 50 000 B-osakkeeksi. Muuntamisen jälkeen A-osakkeita on 36 289 550 kappaletta, jotka oikeuttavat 71 prosenttiin yhtiön äänivallasta ja B-osakkeita 291 876 062 kappaletta, jotka oikeuttavat 29 prosenttiin yhtiön äänivallasta. Yhteenlaskettu äänimäärä on toteutetun muuntamisen jälkeen 1 017 667 062.

Metsäliitto Osuuskunta omisti vuoden 2012 lopussa 40 prosenttia osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 61 prosenttia. Ulkomaisten omistajien osuus osakkeista oli 11 prosenttia. Metsä Boardin toimitusjohtaja ja hallituksen jäsenet omistivat vuoden lopussa yhteensä noin 1,0 prosenttia osakkeista sisältäen välillisen omistuksen. Yhtiön hallussa ei ole sen omia osakkeita.

JAKOKELPOISET VARAT JA OSINGONJAKO

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 olivat 346 732 661,62 euroa, josta tilikauden tulos on 230 118 432,13 euroa. Hallitus on kokouksessaan 7.2.2013 päättänyt ehdottaa kevään 2013 varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 26.3.2013, että tilikaudelta 2012 jaetaan osinkoa 0,06 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 2.4.2013 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 10.4.2013. Vuodelta 2011 ei maksettu osinkoa.

HALLITUS JA TILINTARKASTAJAT

Yhtiökokous vahvisti maaliskuussa 2012 Metsä Boardin hallituksen jäsenten lukumääräksi yhdeksän (9) ja valitsi hallituksen jäseniksi metsänhoitaja Mikael Aminoffin, metsäneuvos Martti Asunnan, vuorineuvos Kari Jordanin, oikeustieteen kandidaatti Kirsi Komin, diplomi-insinööri Kai Korhosen, kasvatustieteen maisteri Liisa Leinon, vuorineuvos Juha Niemelän, ministeri Antti Tanskasen ja diplomiinsinööri Erkki Variksen. Hallituksen jäsenten toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun.

Hallituksen järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajakseen Kari Jordanin ja varapuheenjohtajakseen Martti Asunnan. Hallitus päätti lisäksi valiokuntiin järjestäytymisestä seuraavasti: tarkastusvaliokunnan jäsenet ovat Kirsi Komi, Kai Korhonen, Antti Tanskanen ja Erkki Varis, ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat Mikael Aminoff, Martti Asunta, Kari Jordan, Liisa Leino ja Juha Niemelä.

Metsä Boardin tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab. Tilintarkastajan toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu erillisenä kertomuksena, joka on julkaistu samanaikaisesti tilinpäätöksen ja tämän toimintakertomuksen kanssa.

KAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Alizayssa käynnistettiin keväällä 2012 vapaaehtoinen uudelleenteollistamisprojekti yhteistyössä Metsä Boardin, työntekijöiden edustajien sekä paikallisten viranomaisten kesken. Projektin seurauksena yhtiö myi tammikuussa 2013 Alizayn tehdasalueen sillä sijaitsevine laitteineen ja rakennuksineen Ranskan valtiota edustavalle Conseil General de l'Eurelle 22 miljoonalla eurolla.

LÄHIAJAN NÄKYMÄT

Taivekartongin toimitusmäärät olivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä normaalilla tasolla, joskin kausiluonteisesti hieman edellistä neljännestä alhaisemmat. Taivekartongin tilausvirtojen arvioidaan alkuvuonna asteittain paranevan ja toimitusmäärien nousevan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä hieman edellisestä neljänneksestä. Toteutettujen taivekartongin vuosisopimusneuvottelujen perusteella toimitusmäärät kasvavat vuonna 2013 vuoteen 2012 verrattuna eikä hintoihin ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.

Lainerin kysynnän uskotaan jatkuvan erittäin vahvana, ja toimitusmäärien arvioidaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä nousevan hieman edellisestä neljänneksestä. Lainerin hinnassa ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia lähikuukausina.

Päällystämättömän hienopaperin toimitusmäärien arvioidaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä nousevan hieman edellisestä neljänneksestä ja sellun toimitusmäärien olevan edellisen neljänneksen tasolla. Merkittäviä päällystämättömän hienopaperin hintamuutoksia ei ole näköpiirissä. Pitkäkuitusellun valuuttamääräisen hinnannousun uskotaan jatkuvan alkuvuonna.

Päällystetyn paperin markkinatilanne on heikentynyt alkuvuonna edelleen ja toimitusmäärien sekä hintojen arvioidaan hieman laskevan.

Tuotantokustannusten arvioidaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä nousevan hieman edellisestä neljänneksestä lähinnä kohonneiden energiakustannusten seurauksena.

Metsä Boardin liiketuloksen, ilman kertaluonteisia eriä, arvioidaan vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä paranevan hieman vuoden 2012 neljänteen neljännekseen verrattuna.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2012 33

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2012	1.1.–31.12.2011
Liikevaihto	4, 36	2 107,6	2 485,3
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	7	-5,0	-16,1
Liiketoiminnan muut tuotot	6, 36	194,4	65,9
Materiaalit ja palvelut	7, 36	-1 560,9	-1 939,7
Henkilöstökulut	7	-250,4	-418,2
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	15, 36	29,2	59,5
Poistot ja arvonalentumiset	4, 8	-100,3	-190,9
Liiketoiminnan muut kulut	7, 36	-194,8	-259,9
Liiketulos		219,8	-214,1
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	15, 36	0,0	-6,8
Kurssierot	9	5,0	3,0
Muut rahoitustuotot	9, 36	17,4	12,0
Muut rahoituskulut	9, 36	-66,5	-75,0
Tilikauden tulos ennen veroja		175,7	-280,9
Tuloverot	10	-2,7	7,8
Tilikauden tulos		173,0	-273,1
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset	11	3,2	-22,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat	11	-72,3	22,0
Muuntoerot	11	10,1	2,7
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä	11	-1,1	0,2
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	11	17,0	4,3
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen		-43,1	7,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä		129,9	-266,0
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen osakkeenomistajille		172,8	-273,2
Määräysvallattomille omistajille		0,2	0,1
		173,0	-273,1
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyrityksen osakkeenomistajille		129,7	-266,1
Määräysvallattomille omistajille		0,2	0,1
		129,9	-266,0
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa	12	0,53	-0,83

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

Konsernin tase

Milj. euroa	Liite	31.12.2012	31.12.2011
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo	13	12,7	12,7
Muut aineettomat hyödykkeet	13	13,9	14,3
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14, 37	894,4	941,1
Osuudet osakkuusyrityksissä	15	200,3	261,7
myytävissä olevat rahoitusvarat	16, 28	269,6	341,3
Muut rahoitusvarat	17, 25, 28	16,6	12,6
Laskennalliset verosaamiset	18	5,0	3,6
Johdannaiset	28, 29	16,4	10,4
		1 428,9	1 597,7
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	19	303,3	334,7
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20, 25, 28, 36	387,5	407,6
Tuloverosaamiset		4,6	30,5
Johdannaiset	28, 29	6,1	6,1
Rahavarat	21, 25, 28	428,5	305,0
		1 130,0	1 083,9
myytävänä olevat pitkäaikaiset varat	5	20,6	6,8
Varat yhteensä		2 579,5	2 688,4
OMA PÄÄ OMA JA VELAT
Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma	22
Osakepääoma		557,9	557,9
Muuntoero		35,9	25,4
Arvonmuutos- ja muut rahastot		174,0	227,7
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		284,8	284,8
Kertyneet voittovarat		-191,3	-364,1
		861,3	731,7
Määräysvallattomien omistajien osuus		5,5	5,1
Oma pääoma yhteensä		866,8	736,8
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	18	117,5	154,1
Eläkevelvoitteet	23	75,4	80,6
Varaukset	24, 37	20,2	31,5
Rahoitusvelat	25, 28	302,3	857,9
Muut velat	26, 28	0,0	2,3
Johdannaiset	28, 29	29,1	25,5
		544,5	1 151,9
Lyhytaikaiset velat
Varaukset	24, 37	45,2	139,5
Lyhytaikaiset rahoitusvelat	25, 28, 36	807,7	278,8
Ostovelat ja muut velat	27, 28, 36	302,8	351,2
Tuloverovelat		0,1	1.4
Johdannaiset	28, 29	12,4	28,8
		1 168,2	799,7
Velat yhteensä		1 712,7	1 951,6
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 579,5	2 688,4

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

KONSERNIN TASE 35

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

				Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Milj. euroa	Liite	Osake pääoma	Ylikurssi	rahasto Muuntoero	Käyvän arvon ja muut rahastot	Sijoitetun vapaan oman päÄoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä	Määräys - vallatto mien omistajien osuudet	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2011		557,9	666,8	23,2	222,8		-476,9	993,8	5,0	998,9
Tilikauden tulos							-273,2	-273,2	0,1	-273,1
Muut laajan tuloksen erät	11
Rahavirran suojaukset					-22,1			-22,1		-22,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat					22,0			22,0		22,0
Muuntoerot				2,7				2,7		2,7
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä				-0,3	0,5			0,2		0,2
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot				-0,2	4,5			4,3		4,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä				2,2	4,9			7,1		7,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä				2,2	4,9		-273,2	-266,1	0,1	-266,0
Ylikurssirahaston alentaminen	22		-666,8			663,8	3,0	0,0		0,0
tappion kattaminen	22					-382,9	382,9	0,0		0,0
Lunastamatta jääneet vanhat osakkeet	22					3,9		3,9		3,9
osakeperusteiset maksut							0.2	0.2		0.2
Oma pääoma 31.12.2011		557,9		25,4	227,7	284,8	-364,1	731,7	5,1	736,8
Oma pääoma 1.1.2012		557,9		25,4	227,7	284,8	-364,1	731,7	5,1	736,8
Tilikauden tulos							172,8	172,8	0,2	173,0
Muut laajan tuloksen erät	11
Rahavirran suojaukset					3,2			3,2		3,2
Myytävissä olevat rahoitusvarat					-72,3			-72,3		-72,3
Muuntoerot				10,1				10,1		10,1
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä				0,4	-1,5			-1,1		-1,1
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot				0,0	17,0			17,0		17,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä				10,5	-53,6			-43,1		-43,1
Tilikauden laaja tulos yhteensä				10,5	-53,6		172,8	129,7		129,9
osakeperusteiset maksut							0,2	0,2		0,2
Liiketoimet omistajien kanssa
määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinnat	5						-0,3	-0,3	0,2	-0,1
Oma pääoma 31.12.2012		557,9		35,9	174,0	284,8	-191,3	861,3	5,5	866,8

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. euroa	Liite	2012	2011
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		173,0	-273,1
Oikaisut tilikauden tulokseen	31	-151,7	300,6
Saadut korot		11,0	7,7
Maksetut korot		-77,0	-66,5
Saadut osingot	9, 15	39,6	47,0
Muut rahoituserät, netto		-12,4	-8,2
Maksetut verot		-1,9	-5,5
Käyttöpääoman muutos	31	17,9	81,2
Liiketoiminnasta kertyneet nettorahavirrat		-1,5	83,1
Investointien rahavirrat
Muiden osakkeiden hankinnat		-5,4	-4,9
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin		-58,2	-90,5
tytäryritysten luovutukset vähennettynä myyntihetken rahavaroilla	5, 31	-2,9	27,9
Osakkuusyritysosakkeiden luovutukset	15	148,1	6,8
Muiden osakkeiden luovutukset	6	63,3	0,3
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset		18,5	22,4
Pitkäaikaisten saamisten vähennys			49,3
Pitkäaikaisten saamisten lisäys		-3,7
Investointien nettorahavirrat		159,7	11,3
Rahoituksen rahavirrat
muu oman pääoman lisäys	22, 31		3,9
Pitkäaikaisten velkojen lisäys		6,0	6,0
Pitkäaikaisten velkojen vähennys		-212,2	-111,7
Lyhytaikaisten velkojen lisäykset ja vähennykset, netto		177,0	-109,8
Lyhytaikaisten korollisten saamisten lisäykset ja vähennykset, netto		-5,4	14,3
Määräysvallattomien omistajien osuuksien hankinta	5	-0.2
Rahoituksen nettorahavirrat		-34,8	-197,4
Rahavarojen muutos		123,4	-103,0
Rahavarat tilikauden alussa		305,0	407,8
Rahavarojen muuntoero		0,1	0,3
Rahavarojen muutos		123,4	-103,0
Rahavarat tilikauden lopussa	21	428,5	305,0

Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA 37

Tilinpäätöksen liitetiedot

1 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Seuraavassa on lueteltu merkittävimmät tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, joita on sovellettu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Konserninperustiedot

Metsä Board Oyj tytäryrityksineen muodostaa metsäteollisuuskonsernin, jonka kaksi liiketoiminta-aluetta ovat Paperboard ja Paper and Pulp. Valmistustoimintaa on kolmessa Euroopan maassa. Metsä Board -konsernin päämarkkina-alue on Eurooppa, mutta sen tuotteita myydään ympäri maailman. Metsä Boardin päätuotealueet ovat ensikuitukartongit, toimistopaperit ja erikoispaperit.

Konsernin emoyritys on Metsä Board Oyj. Emoyrityksen kotipaikka on Helsinki ja sen rekisteröity osoite on Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo. Emoyhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Metsäliitto Osuuskunta omisti vuoden 2012 lopussa 40,3 prosenttia osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 61,0 prosenttia.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internetosoitteesta www.metsaboard.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta Revontulenpuisto 2, 02100 Espoo.

Metsä Board Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 7.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laadintaperiaatteetjaarvostusperuste

Metsä Board Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, soveltaen IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja, jotka ovat voimassa ja jotka ovat EU:n hyväksymiä tilinpäätöksen laatimishetkellä 31.12.2012. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonan euron tarkkuudella.

Tilinpäätös on laadittu perustuen historiallisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta biologisia hyödykkeitä, johdannaissopimuksia sekä eräitä muita rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka on arvostettu käypään arvoon.

Johdon mielestä konsernilla on riittävästi resursseja jatkaa toimintaansa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Tämän takia tilinpäätös on laadittu soveltaen toiminnan jatkuvuuden periaatetta.

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2011 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2012 alkaen.

Päättyneellätilikaudellasovelletut uudetja muutetutstandardit

Metsä Board on noudattanut vuoden alusta alkaen seuraavaa voimaan tullutta muutettua standardia. Muutoksella ei ollut merkittävää vaikutusta tilikauden konsernitilinpäätökseen.

Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset lisäävät rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämisen läpinäkyvyyttä ja parantavat tilinpäätöksen käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Muutokset vaikuttavat konsernitilinpäätöksen liitetietoihin.

Konsolidointiperiaatteet

Tytäryritykset

Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset (erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt mukaan luettuina), joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Yleensä tämä perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Arvioitaessa, onko konsernilla toisessa yrityksessä määräysvalta, otetaan huomioon sellaisen potentiaalisen äänivallan olemassaolo ja vaikutus, joka on tarkasteluhetkellä toteutettavissa käyttämällä oikeus tai suorittamalla vaihto. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike määritetään luovutettujen varojen, vastattaviksi otettujen velkojen ja konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten osuuksien käypänä arvona. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Hankintaan liittyvät menot, lukuun ottamatta vieraan tai oman pääoman ehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja, kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Luovutettu vastike ei sisällä hankinnasta erillisenä käsiteltäviä liiketoimia. Näiden vaikutus on huomioitu hankinnan yhteydessä tulosvaikutteisesti. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi luokiteltu lisäkauppahinta arvostetaan käypään arvoon jokaisen raportointikauden päättymispäivänä ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi luokiteltua lisäkauppahintaa ei arvosteta uudelleen. Yksilöitävissä

olevat liiketoimintojen yhdistämisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta, merkitään taseeseen liikearvoksi. Jos vastikkeen, määräysvallattomien omistajien osuuden ja aiemmin omistetun osuuden yhteismäärä on pienempi kuin tytäryrityksen hankitun nettovarallisuuden käypä arvo ja kyseessä on edullinen kauppa, erotus merkitään tuloslaskelmaan.

Konserniyritysten väliset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tytäryritysten noudattamat tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Vaiheittain toteutuvan hankinnan yhteydessä aiempi omistusosuus arvostetaan käypään arvoon ja tästä syntyvä voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti. Konsernin menettäessä määräysvallan tytäryrityksessä, arvostetaan jäljelle jäävä sijoitus määräysvallan menettämispäivän käypään arvoon ja tästä syntyvä erotus kirjataan tulosvaikutteisesti. Lisäksi konserni menettäessään määräysvallan käsittelee kaikki kyseiseen tytäryritykseen liittyvät muihin laajan tuloksen eriin kirjatut määrät samalla perusteella kuin ne olisi käsiteltävä, jos konserni olisi suoraan luovuttanut asianomaiset varat ja velat.

Ennen 1.1.2010 tapahtuneet hankinnat on käsitelty silloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Liiketoimet määräysvallattomienomistajienkanssa Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään kuten konsernin omistajien kanssa toteutuneita. Kun määräysvallattomilta omistajilta ostetaan osakkeita, maksetun vastikkeen ja tytäryrityksen nettovarallisuudesta hankitun osuuden kirjanpitoarvon välinen erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Yleensä huomattava vaikutusvalta perustuu osakeomistukseen, joka tuottaa 20–50 prosenttia äänivallasta. Osakkuusyrityksiin tehdyt sijoitukset käsitellään pääomaosuusmenetelmällä, ja alun perin ne kirjataan hankintamenon määräisinä. Konsernin osuudet osakkuusyrityksissä sisältävät myös

hankinta-ajankohtana määritetyn liikearvon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Konsernin osuus osakkuusyritysten hankinnan jälkeisistä voitoista tai tappioista merkitään tuloslaskelmaan, ja sen osuus hankinnan jälkeisistä muun laajan tuloslaskelman muutoksista kirjataan muihin laajan tuloslaskelman eriin. Sijoituksen kirjanpitoarvoa oikaistaan hankinnan jälkeen kertyneillä muutoksilla. Jos konsernin osuus osakkuusyritysten tappioista on yhtä suuri tai suurempi kuin sen osuus osakkuusyrityksestä mahdolliset muut vakuudettomat saamiset mukaan luettuina, konserni ei kirjaa lisää tappiota, ellei sillä ole osakkuusyritystä koskevia sitoumuksia eikä se ole suorittanut maksuja sen puolesta.

Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisistä realisoitumattomista voitoista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Myös realisoitumattomat tappiot eliminoidaan, ellei liiketapahtuma anna viitteitä omaisuuserän arvon alentumisesta. Osakkuusyritysten noudattamat tilinpäätöksen laadintaperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita. Laimennusvaikutuksesta johtuvat voitot tai tappiot osakkuusyrityssijoituksista merkitään tuloslaskelmaan.

Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta esitetään tuloslaskelmassa omalla rivillä "Osuus osakkuusyritysten tuloksesta" ennen liikevoittoa, jos osakkuusyritys liittyy oleellisesti konsernin liiketoimintaan ja muuten liikevoiton jälkeen. Konsernin osuus osakkuusyrityksen muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin.

Yhteisyritykset

Konsernin osuudet yhteisessä määräysvallassa olevissa yrityksissä käsitellään konsernitilinpäätöksessä suhteellista yhdistelyä käyttäen. Konsernin osuus yhteisyrityksen yksittäisistä tuotto-, kulu-, omaisuusja velkaeristä sekä sen rahavirroista yhdistellään konsernitilinpäätöksen vastaaviin eriin. Yhteisyritykselle myydyistä omaisuuseristä kirjataan muille osapuolille kuuluva osuus voitoista tai tappioista. Konserni ei kirjaa osuuttaan yhteisyrityksen voitoista tai tappiosta, jotka syntyvät konsernin siltä ostamista omaisuuseristä, ennen kuin omaisuuserät on myyty edelleen riippumattomalle osapuolelle. Liiketoimista syntyvä tappio kirjataan kuitenkin välittömästi, jos se antaa näyttöä lyhytaikaisten omaisuuserien nettorealisointiarvon vähentymisestä tai arvonalentumisesta.

Äänevoima Oy ja Ääneverkko Oy on yhdistelty konsernitilinpäätökseen suhteellista yhdistelyä käyttäen.

Ulkomaanrahan määräistenerien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta. Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaan rahan määräiset eimonetaariset erät, jotka on arvostettu käypiin arvoihin, on muutettu toimintavaluutan määräisiksi käyttäen käyvän arvon määrittämispäivän kursseja. Muutoin ei-monetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuttamisesta syntyneet voitot ja tappiot on merkitty rahoitustuottoihin ja -kuluihin lukuun ottamatta ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaukseksi kohdistettuja velkoja, joiden kurssierot kirjataan tehokkaaksi osoittautuneen suojauksen osalta laajan tuloslaskelman muuntoeroihin. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (valuuttatermiinisopimusten) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoidun myynnin toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleen myynnin oikaisuksi.

Konserniyhtiöiden, joiden tilinpäätösvaluutta on jokin muu kuin euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi käyttäen raportointikauden keskikursseja ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta eri kursseilla sekä hankintamenomenetelmän soveltamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan. Tytäryhtiöistä luovuttaessa joko myymällä tai purkamalla luopumishetkeen mennessä kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana luopumisesta syntyvää voittoa tai tappiota.

Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen 1.1.2004, joka oli konsernin IFRS-standardeihin siirtymispäivä, on kirjattu IFRS1-standardin salliman helpotuksen mukaisesti kertyneisiin voittovaroihin IFRSstandardeihin siirtymisen yhteydessä, eikä siis myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tulosvaikutteisesti. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu IAS 39 -standardin mukaisesti seuraaviin ryhmiin: 1) Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, 2) Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, 3) Lainat ja muut saamiset sekä 4) Myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella alkuperäisen kirjauksen yhteydessä. Rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin liittyvät transaktiokulut kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupan selvittämispäivänä.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat on arvostettu käypään arvoon markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta. Käyvän arvon muutoksesta johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan myös johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa. Näiden laadintaperiaatteet ja käyvän arvon määrittämisperiaatteet on kerrottu myöhemmin.

Eräpäivään asti pidettäviin sijoituksiin on ryhmitelty sijoitukset, jotka erääntyvät tiettynä päivänä ja jotka konsernilla on vakaa aikomus ja kyky pitää eräpäivään saakka. Konsernissa ei ole eräpäivään asti pidettäviä sijoituksia.

Lainat ja muut saamiset ovat rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määrättävissä olevat ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eivätkä ne ole johdannaisia. Lainojen ja muiden saamisten ryhmään on ryhmitelty ulkoiset ja Metsä Groupin sisäiset laina- ja muut saamiset mukaan lukien myyntisaamiset. Näihin kategorioihin ryhmitellyt sijoitukset on arvostettu efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat julkisesti noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita. Ne arvostetaan käypään arvoon, tai milloin käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin. Mikäli myytävissä oleville rahoitusvaroille ei ole noteerattuja kursseja, konserni soveltaa niiden arvostukseen erilaisia arvostusmenetelmiä, kuten viimeaikaiset kaupat ja diskontatut rahavirrat. Tässä arvostuksessa hyödynnetään yleensä markkinoilta saatuja tietoja ja mahdollisimman vähän konsernin itsensä määrittelemiä osatekijöitä. Käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään käyvän arvon rahastossa verovaikutus huomioon ottaen. Kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään omasta pääomasta tulosvaikutteisiksi luokittelun oikaisuna silloin, kun sijoitus myydään tai kun sen arvo on alentunut siten, että sijoituksesta tulee kirjata arvonalentumistappio.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että jonkun rahoitusvaran arvo on alentunut. Objektiivista näyttöä myytävissä oleviksi rahoitusvaroiksi luokiteltujen osakkeiden arvonalentumisesta ovat sijoituksen arvon merkittävä tai pitkäaikainen lasku alle hankintahinnan. Mikäli osakesijoitusten käypä arvo on alittanut hankintamenon merkittävästi ja ylittänyt konsernin määrittelemän ajanjakson, tämä on osoitus myytävissä olevan osakkeen arvonalentumisesta. Jos arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvonalentumistappiota ei peruuteta tulosvaikutteisesti.

Kriteerejä, joiden perusteella arvioidaan, onko lainojen ja muiden saamisten arvonalentumisesta objektiivista näyttöä, ovat:

• liikkeeseenlaskijan tai velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet; - sopimusehtojen rikkominen, kuten korkojen tai pääoman maksujen laiminlyönnit;
• konserni antaa velalliselle tämän taloudellisiin vaikeuksiin liittyvistä taloudellisista tai oikeudellisista syistä johtuen myönnytyksiä, joita se ei muutoin harkitsisi antavansa;
• velallisen konkurssin todennäköisyys;
• kyseisellä rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä ei taloudellisista vaikeuksista johtuen enää ole toimivia markkinoita.

Myyntisaamisten arvonalentumistestausta kuvataan tarkemmin myyntisaamisia koskevassa laadintaperiaatteessa.

Arvonalentumistappion suuruus määritetään omaisuuserän kirjanpitoarvon ja kyseisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän alkuperäisellä efektiivisellä korolla diskontattujen arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvon erotuksena (ottamatta huomioon vielä toteutumattomia vastaisia luottotappioita). Rahoitusvarojen arvonalentuminen joudutaan kirjaamaan, mikäli rahoitusvaran kirjanpitoarvo ylittää siitä saatavissa olevan rahamäärän. Omaisuuserän kirjanpitoarvoa pienennetään ja tappio merkitään konsernin tuloslaskelmaan. Jos arvonalentumistappion määrä vähentyy myöhemmällä kaudella ja vähennys pystytään objektiivisesti yhdistämään arvonalentumisen kirjaamisen jälkeen toteutuneeseen tapahtumaan (kuten velallisen luottoluokituksen parantumiseen), tuloslaskelmaan kirjataan arvonalennustappion peruutus, paitsi myytävänä olevaksi luokitelluista osakesijoituksista, joiden osalta arvonalentumisen peruutus kirjataan aina muuhun laajaan tuloslaskelmaan.

Rahoitusvelat

Konserni on ryhmitellyt kaikki rahoitusvelat "Muiden velkojen" ryhmään. Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon. Transaktiomenot sisällytetään kaikkien rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin.

Rahoitusvarat ja rahoitusvelat luokiteltuna IAS 39:n mukaan sekä käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa kohdassa 28.

Johdannaissopimuksetjasuojauslaskenta

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen kaupantekopäivänä niiden hankintamenoon ja myöhemmin ne arvostetaan juoksuaikanaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Johdannaiset on ryhmitelty sopimushetkellä joko 1) Saamisten, velkojen tai kiinteiden sitoumusten käyvän arvon suojauksina, 2) Ennakoidun erittäin todennäköisen liiketoimen rahavirran suojauksina, 3) Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojauksina tai 4) Suojauksina, joihin on päätetty olla soveltamatta suojauslaskentaa. Johdannaiset, jotka eivät ole suojauslaskennan piirissä ryhmitellään taseessa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin tai rahoitusvelkoihin.

Suojauslaskentaa soveltaessaan konserni on suojaussuhteen syntyessä dokumentoinut suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen ja noudatetun suojausstrategian. Konserni on myös jatkuvasti tehnyt suojauslaskennan soveltamiseksi edellytettävän tehokkuustestauksen siitä, että kussakin suojaussuhteessa suojausinstrumentin käyvän arvon muutos riittävän tehokkaasti vastaa suojattavan erän käyvän arvon muutosta suojatun riskin osalta.

Käyvän arvon suojauksen ehdot täyttävien johdannaissopimusten käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Samalla tavalla käsitellään suojauksen kohteena olevan omaisuus- tai velkaerän käyvän arvon muutokset suojatun riskin osalta. Rahavirran suojauksen ehdot

täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan suoraan omaan pääomaan suojausrahastoon. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät täyty, suojausinstrumentti erääntyy tai myydään, rahavirran suojauksesta kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan, kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käypä arvo esitetään lyhytaikaisissa korottomissa saamisissa tai veloissa. Johdannaisten käyvät arvot on esitetty sovelletun kirjauskäytännön mukaan ryhmiteltynä Tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 29. Rahavirran suojauksen erääntymisaikataulu on esitetty liitetiedoissa kohdassa 30.

Valuuttasuojaus

Metsä Board soveltaa osana valuuttavirtaposition suojausta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ns. rahavirran suojauksena. Erikseen määritelty osuus hyvin todennäköisistä USD-, GBP- ja SEK-määräisen myynnin rahavirroista on suojauslaskennan kohteena. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (valuuttatermiinisopimusten) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoidun myynnin toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleen myynnin oikaisuksi. Muiden valuuttavirtaposition suojaamiseksi tehtyjen valuuttajohdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Valuuttatermiinien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän termiinihintoihin ja valuuttaoptiot arvostetaan Black&Scholes -mallin mukaisiin markkinahintoihin.

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus käsitellään kirjanpidossa kuten rahavirran suojaus. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannais- ja lainasuojauksen käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan kertyneitä muuntoeroja vastaan. Suojauksen tehoton osuus sekä valuuttatermiinien korkoelementin vaikutus on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin.

Korkosuojaus

Suojatakseen erikseen määriteltyjen lainojen käypää arvoa johdannaissopimuksilla (koronvaihtosopimuksilla ja valuutanvaihtosopimuksilla), konserni on soveltanut IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ns. käyvän arvon suojauksena. Sekä määriteltyjen lainojen että johdannaisten, jotka ovat täyttäneet tehokkaan suojauslaskennan ehdot, käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Lainojen käypä arvo on laskettu korkoriskin ja valuuttariskin osalta, mutta yhtiön luottoriskipreemion mahdollisia muutoksia ei ole huomioitu.

Lisäksi Metsä Board soveltaa osana korkoriskin suojausta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa suojatakseen lainojen sopimusperusteisia vaihtuvakorkoisia rahavirtoja ns. rahavirran suojauksena. Johdannaissuojausten (koronvaihtosopimukset) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon.

Kaikki muut korkojohdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on arvostettu käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoituseriin. Korkotermiinien, korkofutuurien ja

korko-optioiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin ja koronvaihtosopimukset sekä valuutanvaihtosopimukset arvostetaan markkinakorkokäyrällä laskettuun kassavirtojen nykyarvoon.

Hyödykesuojaus

Metsä Board soveltaa osana hintariskin suojausta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ns. rahavirran suojauksena. Erikseen määritelty osuus hyvin todennäköisestä sähkön hankinnan rahavirrasta Suomessa ja Ruotsissa on suojauslaskennan kohteena. Lisäksi suojauslaskentaa sovelletaan Metsä Boardin sellun hintariskin suojauksessa ns. rahavirran suojauksena. Tehokkaaksi osoittautuneen johdannaissuojauksen (sähkötermiinien ja sellutermiinien) käyvän arvon muutos on kirjattu suoraan konsernin omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoitujen sähköostojen tai sellumyyntien toteutuessa tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olleiden ostojen tai myyntien oikaisuksi. Tehoton osuus suojauslaskentaan kohdistetuista sähkö- ja sellujohdannaisista sekä muut hyödykeriskien suojaamiseksi tehdyt hyödykejohdannaiset arvostetaan tilinpäätöspäivän markkinahintoihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan "Muihin tuottoihin ja kuluihin".

Ns. kytketyt johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoituseriin. Metsä Board -konsernissa kytkettyjen johdannaisten määrä on merkitykseltään vähäinen.

Segmenttiraportointi

Konsernin toimintasegmentit muodostuvat konsernin liiketoimintaalueista. Liiketoiminta-alueet tuottavat erilaisia tuotteita ja palveluja, ja niitä johdetaan erillisinä yksikköinä.

Toimintasegmentit raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimmäksi operatiiviseksi päätöksentekijäksi, joka vastaa resurssien kohdistamisesta toimintasegmenteille ja niiden tuloksen arvioinnista, on nimetty konsernin johtoryhmä.

Segmenttiraportoinnissa noudatetaan samoja tilinpäätösperiaatteita kuin koko konsernissa. Segmenttien väliset liiketapahtumat perustuvat markkinahintoihin. Kaikki segmenttien väliset myynnit ja muut liiketapahtumat eliminoidaan konsernin konsolidoinnin yhteydessä. Omien sellutehtaiden liikevoitto, varat ja velat sekä Metsä Fibren osakkuustulos ja osakkuusyritysosakkeissa oleva osuus Metsä Fibrestä nettovaroista allokoidaan toimintasegmenteille niiden sellutehtailta ja Metsä Fibreltä ostaman sellun suhteessa.

Kertaluonteiseterät

Poikkeukselliset ja olennaiset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomat erät käsitellään kertaluonteisina erinä ja ne kohdistetaan toimintasegmenteille. Tällaisia eriä ovat esimerkiksi merkittävät myyntivoitot ja -tappiot, IAS 36, Omaisuuserien arvonalentuminen-standardin, mukaiset arvonalentumiset ja niiden palautukset sekä rakennemuutoksista aiheutuneet kustannukset ja niiden oikaisut.

Myytävänäolevatpitkäaikaiset omaisuuserätjalopetetuttoiminnot

Omaisuuserä tai toiminto luokitellaan myytävänä olevaksi, kun sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä.

Myytäväksi luokittelu edellyttää johdon sitoutumista myyntiä koskevaan suunnitelmaan sekä konsernin käynnistämää suunnitelman toteuttamiseen tähtäävää toimenpideohjelmaa. Omaisuuserän on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä kunnossa ja myynnin odotetaan tapahtuvan vuoden kuluessa luokittelusta. Myytäväksi luokitellut omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon. Myytäväksi luokitelluista omaisuuseristä ei tehdä poistoja luokittelun jälkeen.

Toiminto luokitellaan lopetetuksi, kun konserni on luopunut siitä tai se on luokiteltu myytävänä olevaksi ja se edustaa erillistä merkittävää liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta. Lopetetun toiminnon tulos verojen jälkeen esitetään omana eränä konsernin tuloslaskelmassa.

Tuloutusperiaate

Liikevaihto sisältää tuotteiden ja palveluiden sekä raaka-aineiden ja tarvikkeiden myynnistä saadut tuotot oikaistuna välillisillä veroilla, annetuilla alennuksilla ja muilla myynnin oikaisuerillä. Tuotot tavaroiden myynnistä tuloutetaan sillä hetkellä, kun tuotteen omistukseen liittyvät riskit ja edut siirtyvät ostajalle eikä konsernilla ole enää valvonta- eikä määräysvaltaa tuotteeseen. Yleensä tämä tarkoittaa sitä hetkeä, jona tuote on toimitettu sovitun toimituslausekkeen mukaisesti asiakkaalle.

Konsernin toimitusehdot perustuvat Incoterms 2010 -toimituslausekekokoelmaan, joka on Kansainvälisen kauppakamarin julkaisema toimituslausekkeiden määritelmien kokoelma. Konsernin myyntiä koskevat yleisimmät toimituslausekkeet ovat:

• D-lausekkeet, joiden mukaan konsernin on toimitettava tuotteet sovittuun määräpaikkaan. Myynnin toteutumishetki on toimitus ostajalle sovitussa määräpaikassa sovittuna aikana.
• C-lausekkeet, joiden mukaan myyjä järjestää ja maksaa kuljetuksen sovittuun määräpaikkaan sekä tietyt muut kulut. Konsernin vastuu tuotteista kuitenkin päättyy, kun tuotteet on luovutettu rahdinkuljettajalle käytettävän lausekkeen mukaisesti. Myynnin toteutumishetki on siten se, jona myyjä luovuttaa tavaran rahdinkuljettajalle sovittuun määräpaikkaan kuljettamista varten.
• F-lausekkeet, joiden mukaan ostaja järjestää kuljetuksen ja vastaa siitä. Myynnin toteutumishetki on tuotteiden toimittaminen ostajan rahdinkuljettajalle.

Jos paikalliset säännöt johtavat yllä olevista säännöistä poikkeavaan laskutukseen, tämän tuoton vaikutus on laskettu ja oikaistu. Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot kirjataan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Palveluista saadut tuotot kirjataan, kun palvelu on suoritettu. Osinkotuotot kirjataan, kun oikeus osinkoon on syntynyt. Korkotuotot kirjataan käyttämällä efektiivisen koron menetelmää.

Toimitus- jakäsittelykulut

Tuotteiden toimituksesta ja käsittelystä syntyneet kulut kirjataan tuloslaskelmassa materiaaleihin ja palveluihin.

Tutkimus- jakehitysmenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutumishetkellä. Kehitysmenot aktivoidaan, jos on todennäköistä, että kehityshanke tuottaa taloudellista hyötyä ja menot ovat luotettavasti mitattavissa. Aktivoidut kehitysmenot poistetaan oletetun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Metsä Boardilla ei ole aktivoitavia kehitysmenoja.

Vieraanpääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sillä raportointikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Kun kyseessä on merkittävä ja pitkäkestoinen aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen investointiprojekti, sisällytetään välittömästi hyödykkeen hankinnasta ja rakentamisesta johtuvat vieraan pääoman menot kyseisen hyödykkeen hankintamenoon.

Tuloverot

Tuloslaskelman verokulu muodostuu tiliikauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Laajaan tuloslaskelmaan kirjattuihin eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti laajaan tuloslaskelmaan. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoarvoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryritysten jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin, kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, myytävissä olevien rahoitusvarojen sekä johdannaissopimusten arvostamisesta käypään arvoon, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä, käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin perustuvista arvostuksista.

Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettuja verokantoja. Laskennalliset verosaamiset on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Aineettomat hyödykkeet

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisessä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus

hankinnan kohteesta ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät nettovarallisuuden käyvän arvon. Tytäryritysten hankinnasta syntyvä liikearvo sisältyy aineettomiin hyödykkeisiin. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta, ja se merkitään taseeseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä arvonalentumistappioilla. Liikearvosta kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta. Myytyyn yritykseen liittyvän liikearvon kirjanpitoarvo vaikuttaa myyntivoittoon tai -tappioon.

Liikearvo kohdistetaan arvonalentumistestausta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvoa kohdistetaan niille yksiköille tai yksikköjen ryhmille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa liikearvo on syntynyt, toimintasegmenttien mukaisesti määritettynä.

Muutaineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määriteltävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan tasapoistoina kuluiksi tulosvaikutteisesti niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineettomien hyödykkeiden poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineeton hyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

TIETOKONEOHJELMAT

Merkittävien uusien tietokoneohjelmien kehittämis- ja rakentamismenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä ja kirjataan tasapoistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan. Poistoaika on enimmillään viisi vuotta. Aktivoitaviin välittömiin kuluihin sisältyvät ulkopuolisille maksetut konsultointi- ja asiantuntijapalkkiot, sovellusta varten hankitut ohjelmistolisenssit, henkilöstökulut siltä osin kuin ne välittömästi ovat kohdistettavissa hankkeelle sekä muut välittömät kustannukset. Tietokoneohjelmien ja -ohjelmistojen ylläpito- ja käyttömenot kirjataan kuluksi sillä raportointikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Päästöoikeudet

Hallituksilta vastikkeetta saadut päästöoikeudet on kirjattu aineettomiksi hyödykkeiksi ja niitä vastaava julkinen avustus ennakkomaksuksi taseen velkoihin hankintahetken käypään arvoon. Päästöoikeudet arvostetaan hankintahetken käypään arvoon tai sitä alhaisempaan käypään arvoon. Päästöoikeuksista ei tehdä poistoja. Toteutuneita päästöjä koskeva velka kirjataan kuluksi ja velaksi sekä vastaava julkinen avustus tuotoksi toteutuneiden päästöjen kanssa samaan aikaan alkuperäiseen hankintahintaan. Tuloslaskelmaan ei siten synny alkujaossa saatujen päästöoikeuksien osalta tulosvaikutusta. Vain lisäoikeuksien ostosta tai ylijäämäoikeuksien myynnistä syntyy tulosvaikutusta.

Muut

Patenttien, lisenssien ja tavaramerkkien, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, hankintameno aktivoidaan taseeseen aineettomiin hyödykkeisiin ja kirjataan tasapoistoin kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan 5–10 vuodessa.

Aineettomien hyödykkeiden jäännösarvot ja taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, ja niitä muutetaan tarvittaessa.

Aineellisetkäyttöomaisuushyödykkeet

Konsernin hankkimat käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Hankittujen tytäryhtiöiden käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Aineellinen käyttöomaisuus esitetään taseessa hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Pitkää rakennusaikaa edellyttävien käyttöomaisuusinvestointien rakennusaikaiset korot aktivoidaan taseeseen osana käyttöomaisuutta siltä ajalta, joka tarvitaan investoinnin saattamiseksi käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttökuntoon.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan tasapoistoin perustuen seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Rakennukset ja rakennelmat	20–40 vuotta
Koneet ja kalusto
Voimalaitosten raskaat koneet	20–40 vuotta
Muut raskaat koneet	15–20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto	5–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	5–20 vuotta

Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Mikäli aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen merkittävillä osilla on eripituiset taloudelliset vaikutusajat, kustakin osasta tehdään poistot erikseen.

Omaisuuserän jäännösarvo, taloudellinen vaikutusaika ja poistomenetelmä tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Poistojen tekeminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi, ts. kun se on sellaisessa sijaintipaikassa ja kunnossa, että se pystyy toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Poistojen kirjaaminen lopetetaan, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi (tai sisältyy myytävänä olevaksi luokiteltuun luovutettavien erien ryhmään) IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti.

Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään omaisuuserän kirjanpitoarvoon tai kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi vain, kun on todennäköistä, että konsernille koituu hyödykkeestä taloudellista hyötyä tulevaisuudessa ja omaisuuserän hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Uudella osalla korvatun osan kirjanpitoarvo kirjataan pois taseesta. Kaikki muut huolto- ja korjausmenot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne toteutuvat.

Käyttöomaisuuden luovutuksista ja käytöstä poistamisista syntyvät voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät tuloslaskelmassa liikevoittoon.

Kun pitkäaikainen aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi, poistojen tekeminen kyseisestä käyttöomaisuudesta lopetetaan. Myytäväksi luokiteltu pitkäaikainen omaisuuserä arvostetaan kirjanpitoarvoon tai sitä alempaan myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon.

Julkisetavustukset

Julkiset avustukset, esimerkiksi valtiolta saadut aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintoihin liittyvät avustukset, on kirjattu aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvojen vähennyksiksi silloin, kun on kohtuullisen varmaa, että ne tullaan saamaan ja että konserni täyttää avustuksen saamisen ehdot. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa omaisuuserän käyttöaikana. Sellaiset avustukset, jotka on saatu korvauksiksi jo toteutuneista kuluista, kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana oikeus avustuksen saamiseen syntyy. Tällaiset avustukset esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Vuokrasopimukset

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle olennaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen vuokra-ajan alkamisajankohtana vuokratun omaisuuserän käypään arvoon tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Vastaava leasingvuokravastuu kirjataan muihin pitkäaikaisiin korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu hyödyke poistetaan hyödykkeen taloudellisen pitoajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Maksettavat leasingvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokralle antajalle, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Näistä suoritettavat vuokramaksut kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa.

Rahoitusvaroihinkuulumattomien omaisuuserien arvonalentuminen

Omaisuuseristä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, esimerkiksi liikearvosta, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään vuosittain arvonalentumistesti. Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka

kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä erityisriskeistä.

Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla rahavirrat ovat erikseen yksilöitävissä (rahavirtaa tuottavat yksiköt). Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Mikäli arvonalentumistappio kohdistuu rahavirtaa tuottavaan yksikköön, se kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan siinä tapauksessa, että on tapahtunut muutos niissä arvioissa, joita on käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mitä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden hankintameno sisältää raaka-aineiden ostomenot, valmistuksen välittömät palkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuuden valmistuksen välillisistä kustannuksista. Valmistuksen välillisten kustannusten allokoinnissa eri tuoteyksiköille käytetään jakajana ns. normaalitoimintaasteen mukaista tuotantomäärää.

Vaihto-omaisuuden arvostuksessa käytetään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää vaihto-omaisuuden luonteesta riippuen. Nettorealisointiarvo on arvioitu saatava myyntihinta vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisen kustannuksilla ja myyntikustannuksilla.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset arvostetaan odotettuun nettorealisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä saatavien arvioiduilla arvonalentumisvarauksilla. Arvonalentumistestaus tehdään kaikista saamisista, jotka ovat konkurssimenettelyn piirissä tai yliaikaisia yli 180 päivän, kun on olemassa perusteltu syy olettaa, että konserni ei tule saamaan suoritusta laskutetusta määrästä alkuperäisin ehdoin.

Varaukset

Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja että velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos rahan aika-arvon vaikutus on olennainen, varauksen määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttäminen edellyttää. Jos on odotettavissa, että velvoitteen täyttämiseksi joko kokonaan tai osittain saadaan korvaus kolmannelta osapuolelta, saatava korvaus kirjataan taseeseen erillisenä saamisena, mutta vain jos korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Uudelleenjärjestelyt

Uudelleenjärjestelyä koskeva varaus kirjataan sille tilikaudelle, jolloin konsernille syntyy laillinen tai tosiasiallinen velvoite maksusuoritukseen. Työsuhteen päättymiskorvaukset kirjataan, kun uudelleenjärjestelyistä on tehty yksityiskohtainen suunnitelma sekä annettu niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan, joko aloittamalla suunnitelman toimeenpano tai tiedottamalla suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa.

Tappiollisetsopimukset

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Ympäristövelvoitteet

Ympäristöolosuhteiden korjaamisesta syntyvät kustannukset, jotka eivät lisää nykyisiä tai tulevia tuottoja kirjataan vuosikuluksi. Ympäristövastuut kirjataan nykyisten ympäristönsuojelulakien ja -säännösten mukaisesti, kun on todennäköistä, että on syntynyt velvoite ja sen määrä voidaan kohtuudella arvioida.

Työsuhde-etuudet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset merkitään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee.

Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (Projected Unit Credit Method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot merkitään tuloslaskelmaan henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 prosenttia eläkevelvoitteesta tai 10 prosenttia varojen käyvästä arvosta.

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot merkitään kuluiksi tuloslaskelmaan tasaerinä sinä aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjautuvat. Mikäli etuudet vapaakirjautuvat välittömästi, ne merkitään välittömästi kuluksi tuloslaskelmaan.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 45

Etuuspohjaisen järjestelyn supistamisesta tai velvoitteen täyttämisestä johtuvat voitot ja tappiot kirjataan, kun supistaminen tai täyttäminen tapahtuu.

Osakeperusteiset maksut

Ylimmälle johdolle on perustettu osakepohjainen kannustinjärjestely, jossa maksut suoritetaan joko oman pääoman ehtoisina instrumentteina tai käteisvaroina. Järjestelyissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluiksi tuloslaskelmaan tasaisesti oikeuden syntymisajanjakson aikana. Järjestelyissä, joissa maksut suoritetaan käteisvaroina, kirjattava velka ja sen käyvän arvon muutos jaksotetaan vastaavasti kuluiksi. Järjestelyjen tulosvaikutus esitetään tuloslaskelman henkilöstökuluissa.

Osakekohtainentulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen raportointikauden painotettua keskimääräistä osakemäärää. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden keskimääräistä lukumäärää oikaistaan mahdollisten liikkeeseen laskettujen oman pääoman instrumenttien laimennusvaikutuksella. Osakekohtaista tulosta laskettaessa tuloksena käytetään emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa raportointikauden tulosta. Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos lasketaan erikseen jatkuvista ja lopetetuista toiminnoista.

Maksettavatosingot

Yhtiön maksamat osingot kirjataan oman pääoman vähennykseksi sille tilikaudelle, jonka aikana osakkeenomistajat ovat yhtiökokouksessa hyväksyneet osingon maksettavaksi.

Vertailutiedot

Vertailutiedot on tarvittaessa muutettu vastaamaan tilikaudella tehtyjä esitystapaan liittyviä muutoksia.

tulevillatilikausillasovellettavaksitulevat uudetja muutetutstandarditsekätulkinnat

Metsä Board ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

* = Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Tilikausi 2013

• • Muutokset IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti myöhemmin tulosvaikutteisiksi tiettyjen ehtojen täyttyessä. Muutokset vaikuttavat konsernin muiden laajan tuloksen erien esitystapaan.
• • Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Merkittävimmät muutokset ovat seuraavat: jatkossa kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan, ja rahoitusmeno määritetään nettorahastointiin perustuen. Muutosten arvioidaan vaikuttavan konsernitilinpäätökseen seuraavasti:

Vaikutus taseeseen 31.12.2012 ja laajaan tuloslaskelmaan kaudella 1.1.2012–31.12.2012 (luvut miljoonaa euroa):

Pitkäaikaiset varat	+ 1,7
Pitkäaikaiset velat	+12,3
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma	+ 1,5
Henkilöstökulut	- 1,4
Muut rahoituskulut	+ 3,2
Tuloverot	- 0,2
Muut laajan tuloksen erät	- 10,4

• • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 13:een on yhdistetty vaatimukset käyvän arvon määrittämisestä sekä sitä koskevien tietojen esittämisestä tilinpäätöksessä, lisäksi uuteen standardiin sisältyy käyvän arvon määritelmä. Käyvän arvon käyttöä ei laajenneta, mutta standardissa annetaan ohjeistusta sen määrittämisestä silloin, kun sen käyttö on sallittu tai sitä on vaadittu jossain toisessa standardissa. IFRS 13 laajentaa käypään arvoon arvostetuista rahoitusvaroihin kuulumattomista omaisuuseristä esitettäviä liitetietoja. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• • IFRS-standardeihin tehdyt parannukset* (Annual Improvements to IFRSs 2009–2011, toukokuu 2012) (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.
• • Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksella tarkennetaan liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisinä esitettyjä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Muutosten edellyttämät liitetiedot tulee esittää takautuvasti. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Tilikausi 2014

• • IFRS 10 Konsernitilinpäätös ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Olemassa olevien periaatteiden mukaisesti IFRS 10 määrittää määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, kun ratkaistaan, tuleeko yhteisö yhdistellä konsernitilinpäätökseen. Lisäksi standardissa annetaan lisäohjeistusta määräysvallan määrittelystä silloin, kun sitä on vaikea arvioida. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 11 painottaa yhteisten järjestelyjen kirjanpitokäsittelyssä niistä seuraavia oikeuksia ja velvoitteita ennemmin kuin niiden oikeudellista muotoa. Yhteisjärjestelyjä on kahden tyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisyritysten raportoinnissa on käytettävä jatkossa yhtä menetelmää, pääomaosuusmenetelmää, eikä aiempi suhteellisen yhdistelyn vaihtoehto ole enää sallittu. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä ja siihen tehdyt muutokset (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 12 kokoaa yhteen tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat vaatimukset. Nämä liittyvät erilaisiin osuuksiin muissa yhteisöissä, ml. osakkuusyhtiöt, yhteiset järjestelyt, strukturoidut yksiköt ja muut, taseen ulkopuolelle jäävät yhteisöt. Uusi standardi laajentaa liitetietoja, joita konserni esittää omistuksistaan muissa yhteisöissä. Uudella standardilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• • IAS 28 Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (uudistettu 2011) (EU:ssa voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä osakkuus- että yhteisyritysten kirjanpitokäsittelystä pääomaosuusmenetelmällä. Uudistetulla standardilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
• • Muutokset IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset selventävät taseen rahoitusvarojen ja -velkojen nettomääräistä esittämistä koskevan sääntelyn vaatimuksia ja antavat lisää aihetta koskevaa soveltamisohjeistusta. Muutettua standardia tulee soveltaa takautuvasti. Muutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Tilikausi 2015

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* ja siihen tehdyt muutokset (voimaan 1.1.2015 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Alun perin kolmessa vaiheessa toteutettavan hankkeen on tarkoitus korvata nykyisin voimassa oleva IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen. Ensimmäisen vaiheen muutokset (julkistettu marraskuussa 2009) koskevat rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Rahoitusvarat jaetaan arvostustavan perusteella kahteen pääryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon arvostettavat. Luokittelu riippuu yrityksen liiketoimintamallista ja sopimukseen perustuvien rahavirtojen ominaispiirteistä. Lokakuussa 2010 julkistetut muutokset käsittelevät rahoitusvelkojen luokittelua ja arvostamista, ja näitä koskevat IAS 39:n säännökset siirtyivät uuteen standardiin pääosin sellaisenaan. IFRS 9:n vielä keskeneräiset osat liittyvät rahoitusvarojen arvonalentumisiin ja yleiseen suojauslaskentaan. Lisäksi IASB esittää vielä tiettyjä muutoksia rahoitusvarojen luokittelu- ja arvostamisperiaatteisiin. Makrosuojauslaskentaa koskeva osio on eriytetty IFRS 9:stä erilliseksi omaksi projektikseen. Koska IFRS 9 -hanke on kesken, standardin vaikutuksista konsernitilinpäätökseen ei toistaiseksi voida esittää arviota.

2 Keskeiset tilinpäätöksen laatimisessa tehdyt kirjanpidolliset arviot ja laadintaperiaatteissa käytetty harkinta

IFRS-standardien mukaisen tilinpäätöksen laatiminen edellyttää tiettyjen keskeisten kirjanpidollisten arvioiden käyttöä. Lisäksi se edellyttää johdolta harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa. Tehtyjä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti, ja ne perustuvat aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin odotuksiin. Odotusten uskotaan olevan olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisia. Alla kuvataan alueet, joihin liittyy konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä oletuksia ja arvioita sekä merkittävää harkintaa vaativat alueet.

Keskeisetkirjanpidollisetarviot

Arvonalentumistestaus

Konserni testaa vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liikearvon ja keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Muun pitkäaikaisen omaisuuden arvonalentumistestauksia tehdään silloin, kun on viitteitä siitä, että omaisuuden arvo saattaa olla alentunut. Rahavirtaa tuottavien yksikköjen kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät arvioiden tekemistä. Tilikaudella ei kirjattu arvonalentumistestauksen perusteella arvonalentumistappioita eikä arvonalentumistappioiden peruutuksia. Herkkyysanalyysi olennaisista arvonalentumistestauksessa käytetyistä oletuksista ja niiden muutoksen vaikutuksesta arvonalentumisen määrään on esitetty liitetiedossa 8.

Eläkejärjestelyt

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri tekijöistä, jotka määritetään vakuutusmatemaattisesti erilaisia oletuksia käyttäen. Eläkkeistä aiheutuvia nettomenoja (tai tuloja) määritettäessä käytettäviin oletuksiin kuuluu myös diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon.

Asianmukainen diskonttokorko määritetään jokaisen vuoden lopussa. Kyseessä on korko, jota tulisi käyttää määritettäessä nykyarvoa eläkevelvoitteiden täyttämiseksi edellytettäville arvioiduille vastaisille rahavirroille. Asianmukaista diskonttokorkoa määritettäessä otetaan huomioon valtion pitkien velkasitoumusten tai vastaavien instrumenttien korot. Muut eläkevelvoitteita koskevat keskeiset oletukset perustuvat osaltaan sen hetkisiin markkinaolosuhteisiin.

Osakeperusteiset maksut

Konsernin avainhenkilöille myönnetyt osakeperusteiset kannustinjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Käypä arvo jaksotetaan kuluksi tuloslaskelmaan ajanjaksolle, jonka kuluessa kaikkien oikeuden syntymisehtojen on täytyttävä. Osakkeiden myöntämishetkellä määritelty kulu perustuu arvioon niiden osakkeiden määrästä, johon uskotaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Arvioiden muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Kuluksi kirjattiin 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella 0,3 miljoonaa euroa.

Käypäänarvoonarvostetutrahoitusinstrumentit Rahoitusinstrumenteille, joilla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, määritetään käypä arvo arvostusmenetelmien avulla. Harkintaa käytetään valittaessa erilaisia menetelmiä sekä tehtäessä oletuksia, jotka perustuvat pääasiassa markkinoilla kunakin raportointikauden päättymispäivänä vallitseviin olosuhteisiin. Suurin käypään arvoon arvostettu erä, jolla ei käydä kauppaa toimivilla markkinoilla, on myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltu sijoitus Pohjolan Voiman osakkeisiin. Näiden hinta määritellään perustuen toteutuneisiin kauppoihin ja diskontattujen rahavirtojen analysointiin. Myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjanpitoarvon arvioitaisiin olevan 3 miljoonaa euroa pienempi tai 4 miljoonaa euroa suurempi, jos rahavirtojen diskonttaamiseen käytettävä korko poikkeaisi 10 prosenttia johdon arvioimasta korosta. Myytävissä olevien rahoitusvarojen kirjanpitoarvon arvioitaisiin olevan 37 miljoonaa euroa suurempi tai 37 miljoonaa euroa pienempi, jos käyvän arvon laskennassa käytetyt energiahinnat poikkeaisivat 10 prosenttia johdon arvioimista hintaennusteista.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä. Varaukset määritetään aikaisemman kokemuksen perusteella. Työsuhteen päättymiskorvaukset kirjataan, kun uudelleenjärjestelyistä on tehty yksityiskohtainen suunnitelma, sekä annettu niille, joihin järjestely vaikuttaa, riittävä peruste odottaa, että uudelleenjärjestely toteutetaan, joko aloittamalla suunnitelman toimeenpano tai tiedottamalla suunnitelman keskeisistä kohdista niille, joihin järjestely vaikuttaa. Kirjattu varaus kuvastaa johdon parasta arviota tulevien menojen nykyarvosta mutta toteutuvat menot voivat poiketa tehdystä arviosta. Varausten määrä Metsä Boardin taseessa 31.12.2012 oli 65 miljoonaa euroa.

Tuloverot

Tilikauden tulokseen perustuvien verojen sekä laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrittämiseen sekä siihen, mihin määrään asti laskennallista verosaamista kirjataan, tarvitaan johdon harkintaa. Konsernin taseeseen 31.12.2012 ei sisälly vahvistetuista tappioista kirjattua laskennallista verosaamista. Konserni on tuloverotuksen kohteena useassa eri maassa. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla edellyttää merkittävää harkintaa. Useiden liiketoimien ja laskelmien osalta lopullisen veron määrä on epävarma. Konsernissa ennakoidaan tulevia verotarkastuksia ja kirjataan velkoja, jotka perustuvat arvioihin siitä, joudutaanko maksamaan lisää veroja. Jos näihin liittyvä lopullinen vero poikkeaa alun perin kirjatuista määristä, erot vaikuttavat sekä kauden verotettavaan tuloon perustuviin verosaamisiin ja velkoihin että laskennallisiin verosaamisiin ja -velkoihin kaudella, jolla ne todetaan.

Keskeiset harkintaanperustuvatratkaisuttilinpäätöksen laatimisperiaatteitasovellettaessa Vaihto-omaisuus

Konserni tarkastelee vaihto-omaisuuttaan säännöllisesti sen varalta, että vaihto-omaisuuden arvo olisi todellista suurempi, vaihto-omaisuuteen

sisältyisi epäkurantteja eriä tai markkina-arvo putoaisi hankintamenoa pienemmäksi, ja kirjaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienentävän vähennyserän tällaisten vähennysten varalta. Tällaista tarkastelua varten johdon on tehtävä arvioita tuotteiden tulevasta kysynnästä. Mahdolliset muutokset näissä arvioissa voivat johtaa vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvon tarkistamiseen tulevilla kausilla. Metsä Boardilla oli taseessa 31.12.2012 vaihto-omaisuutta 303 miljoonan euron arvosta.

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset on merkitty kirjanpitoon alkuperäisen laskutetun määrän mukaisesti vähennettynä arvonalentumistappioilla ja palautuksista aiheutuneilla hyvityksillä. Arvonalentumistappio kirjataan tapauskohtaisesti sekä aikaisemman kokemuksen perusteella, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perittyä täysimääräisesti. Jos asiakkaiden taloudellinen tilanne heikentyy niin, että se vaikuttaa näiden maksukykyisyyteen, voidaan joutua kirjaamaan lisää arvonalentumistappioita tulevilla kausilla. Myyntisaamisten määrä Metsä Boardin taseessa 31.12.2012 oli 253 miljoonaa euroa ja myyntisaamisista kirjattuja arvonalentumistappioita oli 0,6 miljoonaa euroa.

Myytävissäoleviksirahoitusvaroiksi luokiteltujen oman pääomanehtoistensijoitustenarvonalentuminen Se, milloin myytävissä olevien oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvo on alentunut, ratkaistaan IAS 39:n sisältämän ohjeistuksen mukaan. Tämä edellyttää merkittävän harkinnan käyttämistä muun muassa siinä, miten kauan ja minkä verran sijoituksen käypä arvo on ollut hankintamenoa pienempi. Lisäksi sijoituskohteen taloudellista tilaa sekä liiketoiminnan lähitulevaisuuden näkymiä, kuten toimialan ja sektorin tuloksellisuutta joudutaan arvioimaan sen toteamiseksi, onko arvonalentumisesta objektiivista näyttöä. Jos katsottaisiin, että käyvän arvon alentuminen hankintamenoa pienemmäksi on kokonaan tai osaksi merkittävää ja pitkittynyttä, vuoden 2012 tilinpäätökseen kirjattaisiin 175 miljoonan euron suuruinen lisätappio laskennallisten verojen jälkeen, joka syntyy, kun arvoltaan alentuneisiin myytävissä oleviin rahoitusvaroihin liittyvät, omaan pääomaan Pohjolan Voima Oy:n osakkeista kirjatut käyvän arvon muutokset siirretään tuloslaskelmaan.

3 Rahoitusriskien hallinta

Liiketoimintaan sisältyviä rahoitusriskejä hallitaan yhtiön hallituksen ja johdon vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti. Politiikassa määritellään keskeiset toimintaohjeet muun muassa valuutta-, korko-, likviditeetti- ja vastapuoliriskin hallintaan sekä johdannaisinstrumenttien käyttöön. Hyödykeriskejä hallitaan vastaavasti yhtiön hyödykeriskipolitiikan mukaisesti. Tavoitteena on suojautua merkittäviltä rahoitus- ja hyödykeriskeiltä, tasapainottaa kassavirtaa ja antaa liiketoimintayksiköille aikaa sopeuttaa toimintansa muuttuneisiin olosuhteisiin.

Metsä Group Financial Services Oy (Metsä Finance) on rahoitukseen erikoistunut yhtiö, joka toimii konsernin sisäisenä pankkina. Metsä Boardin omistusosuus Metsä Financesta on 51 prosenttia ja Metsäliitto Osuuskunnan 49 prosenttia. Rahoitustoiminnot on keskitetty Metsä Financeen, joka vastaa konserniyhtiöiden rahoituspositioista konserniyhtiöiden määrittelemän strategian ja rahoituspolitiikan mukaisesti, tuottaa tarvittavat rahoituspalvelut ja toimii rahoitusasioiden osaamiskeskuksena.

Valuuttariski

Konsernin valuuttariski koostuu valuuttavirtariskistä ja valuuttamääräisen oman pääoman muuntoriskistä sekä taloudellisesta valuuttariskistä. Pääosa konsernin kustannuksista syntyy euroalueella ja jossain määrin Ruotsissa, mutta myyntituotoista merkittävä osa saadaan muina kuin kotivaluuttana. Sen takia myyntituotot saattavat valuuttakurssimuutosten vuoksi vaihdella tuotantokustannusten pysyessä muuttumattomina. Samoin tuotteet hinnoitellaan usein muussa kuin kotivaluutassa. Valuuttamääräisistä myyntituotoista ja kustannuksista muodostuvaan valuuttavirtapositioon sisällytetään valuuttamääräisten myyntisaatavien ja ostovelkojen muodostama tasepositio sekä neljänneksen osuus vuotuisesta tulevasta sopimuspohjaisesta tai ennakoidusta valuuttavirrasta.

Konsernin liiketoiminnan valuuttavirtaposition päävaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ison-Britannian punta ja Ruotsin kruunu. Dollarin ja punnan vahvistuminen vaikuttaa positiivisesti konsernin tulokseen ja vastaavasti niiden heikkeneminen negatiivisesti. Ruotsin kruunun heikkenemisellä on positiivinen vaikutus konsernin tulokseen. Muita merkittäviä valuuttoja ovat mm. AUD, CHF, DKK ja NOK. Suojauspolitiikkana on pitää pääsääntöisesti tasepositio ja neljännes vuotuisesta virtapositiosta suojattuna kaikista sopimuspohjaisista tai ennakoiduista valuuttavirroista. Suojausaste voi kuitenkin vaihdella 0–12 kuukauden välillä siten, että normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle on rahoituspolitiikassa määritelty erilliset päätösvaltuudet. Yhtiön hallitus päättää merkittävistä rahoituspolitiikan normista poikkeavista suojausasteista. Valuuttakohtainen suojausten määrä riippuu kulloinkin vallitsevista kurssitasoista ja kurssiodotuksista, valuuttojen korkoeroista sekä kurssiriskin merkityksestä konsernin tulokseen. Pääosin virtapositiota suojataan termiinikaupoin, mutta myös valuuttalainoja ja valuuttaoptioita käyttämällä.

Osaan valuuttavirtaposition suojausta sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, minkä seurauksena suojauslaskentaan kohdistettujen suojausten käypä arvo kirjataan taseen omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Valuuttavirtapositiosta oli tilikauden lopussa suojattuna keskimäärin 4,8 kuukautta (2011: 4,8). Tilikauden aikana suojausaste on vaihdellut 4 ja 5 kuukauden välillä (4–5). Dollarin suojausaste oli

5,0 kuukautta (4,3), josta suojauslaskennan osuus oli 2,8 kuukautta (2,5). Ruotsin kruunun suojausaste oli 5,0 kuukautta (4,5), josta suojauslaskennan osuus oli 3,3 kuukautta (3,3) ja punnan suojausaste oli 4,1 kuukautta (6,0), josta suojauslaskennan osuus oli 3,4 kuukautta (3,6). Suojauslaskentaan kohdistetuilla suojauksilla on suojattu ennakoidun erittäin todennäköisen myynnin osuutta valuuttavirtapositiosta. Suojauspolitiikan mukaisesta normista on kauden lopussa suojattuna keskimäärin 94 prosenttia (102).

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen muuntoriski syntyy euroalueen ulkopuolella sijaitsevien tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden omien pääomien konsolidoinnista euroiksi tilinpäätöksessä. Rahoituspolitiikan mukaan 0–100 prosenttia (0–100) oman pääoman positiosta tulee olla suojattuna. Oman pääoman muuntoriskiä on suojattu termiinikaupoin ja oman pääoman position suojaukseen sovelletaan IAS:n mukaista suojauslaskentaa, minkä seurauksena suojauksen kurssierot kirjataan tehokkaaksi osoittautuneen suojauksen osalta taseen omaan pääomaan muuntoeroja vastaan. Oman pääoman positiosta oli tilikaudella keskimäärin suojattuna 3 prosenttia (24) ja kauden lopussa 3 prosenttia (3). Suojausaste jää matalaksi, koska Ruotsin kruunumääräisen oman pääoman suojaamisesta luovuttiin vuoden 2011 kuluessa.

Konserni soveltaa Value-at-Risk-menetelmää (VaR) avoimen valuuttapositionsa riskin arvioimiseen. VaR lasketaan poikkeamalle rahoituspolitiikan mukaisesta taseposition ja vuotuisen valuuttavirtaposition neljänneksen suojausnormista. VaR-riskilukuun sovelletaan 99 prosentin luottamusväliä ja kuukauden ajanjaksoa, joten VaR ilmaisee sen, että 1 prosentin todennäköisyydellä avoimen valuuttaposition markkina-arvo alentuu enemmän kuin riskiluvun mukaisen määrän kuukauden ajanjaksolla. Suojauspäätöksiä koskevat toimivaltuudet on asetettu rajaamalla yritysjohdon päätöksentekovaltuuksia sekä valuuttakohtaisten suojausastemuutosten enimmäismäärän suhteen että VaR-riskilimiitillä. Mahdolliset riskilimiitit ylittävät strategiset päätökset tehdään yhtiön hallituksessa. Metsä Board-konsernin valuuttavirtariskille asetettu limiitti on 10,0 miljoonaa euroa (12,0) ja VaR on tilikauden päättyessä 0,5 miljoonaa euroa (1,6) ja on ollut tilikauden aikana keskimäärin 1,3 miljoonaa euroa (1,6). Valuuttariskien hallinnassa sovellettujen johdannaisten volyymit ja käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 29.

Korkoriski

Korkoriski kohdistuu pääasiassa taseen korollisiin saataviin ja velkoihin sekä valuuttasuojaukseen. Korolliset saatavat ja velat on eritelty liitetiedossa 25. Riskin hallinnassa keskeisimmät valuutat ovat euro, Yhdysvaltain dollari, Ison-Britannian punta ja Ruotsin kruunu. Korkoriskipolitiikan tavoitteena on minimoida koronmuutosten aiheuttama negatiivinen vaikutus konsernin ja konserniyhtiöiden tulokseen ja taloudelliseen asemaan sekä samalla pyrkiä optimoimaan rahoituskustannukset riskilimiittien puitteissa. Korkotason muutosten vaikutus rahoituskustannuksiin riippuu korollisten rahoituserien korkosidonnaisuusajasta, jota konsernissa mitataan duraatiolla. Duraation pidentyessä korkotason nousu vaikuttaa hitaammin rahoitusvelkojen korkokustannuksiin. Lainaportfolion korkosidonnaisuusaikaan vaikutetaan mm. vaihtuvakorkoisen ja kiinteäkorkoisen rahoituksen määrää säätelemällä sekä korkojohdannaisten käytöllä. Konserni käyttää korkoriskin hallinnassa mm. koronvaihtosopimuksia, korkofutuureita sekä korko-optioita.

Rahoituspolitiikan mukainen korkosidonnaisuusajan normi on 6 kuukauden keskimääräinen lainasalkun duraatio. Sidonnaisuusaika voi kuitenkin vaihdella rahoituspolitiikassa määriteltyjen normin mukaisesta suojauksesta poikkeamiselle asetettujen valtuuksien puitteissa siten, että yli neljän kuukauden suuruisesta normipoikkeamasta tehdään päätökset yhtiön hallituksessa. Lainojen korkosidonnaisuusaika oli vuoden lopussa 9,9 kuukautta (14,5). Tilikauden aikana korkosidonnaisuusaika on vaihdellut 9 ja 15 kuukauden välillä (7–15). Vuoden 2012 lopussa yhden prosenttiyksikön koron nousu nostaa seuraavan 12 kuukauden korkokustannuksia laskennallisesti 2,4 miljoonaa euroa (1,9).

Konserni altistuu markkinahintojen muutoksesta aiheutuvalle johdannaisten arvon muutosriskille korkojohdannaisia käyttäessään sillä IAS 39:n mukaan johdannaiset on arvostettava taseeseen käypään arvoon. Suojauslaskennan osittainen soveltaminen kuitenkin tasaa johdannaisten markkina-arvojen muutosten vaikutuksia konsernin tulokseen. Konserni soveltaa IAS 39:n mukaista käyvän arvon suojauslaskentaa kiinteäkorkoisiin lainoihin, jotka ovat koron- ja valuutanvaihtosopimuksin muutettu vaihtuvakorkoiseksi rahoitukseksi. Konserni soveltaa lisäksi IAS 39:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa pääosaan koronvaihtosopimuksista, joilla on muutettu vaihtuvakorkoista rahoitusta kiinteäkorkoiseksi. Korkojohdannaisten bruttovolyymi tilinpäätöshetkellä (valuutanvaihtosopimukset ml.) on 1 908 miljoonaa euroa (1 450), josta käännettyjen sopimusten osuus on 1 220 miljoonaa euroa

(670). Johdannaissalkusta suojauslaskentaan kohdistuu 589 miljoonan euron (718) osuus ja tulosvaikutteisesti kirjattavien avoimien johdannaisten osuus on 99 miljoonaa euroa (62). Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten maturiteetti vaihtelee 1–8 vuoden välillä (1–9).

Hyödykeriski

Hyödykeriskien suojauksessa sovelletaan kullekin hyödykelajille erikseen määriteltyä riskinhallintapolitiikkaa. Politiikan mukaan hyödykeriskienhallinta tapahtuu finanssisuojausten osalta keskitetysti Metsä Financen kautta Metsä Boardin hallituksen hyväksymän strategian ja riskinhallintapolitiikan pohjalta. Hyödykesuojauspolitiikkaa on sovellettu sähkön, maakaasun ja sellun hintariskien hallintaan ja myös päästöoikeuksien kauppaan liittyviä transaktioita on hallinnoitu Metsä Financen kautta.

Metsä Boardin sähkönhintariskin hallinnassa tavoitteena on tasapainottaa sähkönhinnanmuutosten vaikutusta konsernin tulokseen ja taloudelliseen asemaan. Pääperiaatteena on suojata sähköostojen positiota, joka muodostuu tehdaskohtaisten sähkönkulutusennusteiden ja voimalaitostuotanto-osuuksien erotuksesta. Suomen ja Ruotsin sähkönhankinnan osalta suojausstrategiaa toteutetaan yhteistyössä Metsä Group Energia -konsernipalvelun kanssa keskitetysti Metsä Financen kautta. Keski-Euroopan sähkönhintariskien suojaukset toteutetaan Metsä Group Energian toimesta ja ohjeiden mukaan yhteistyössä paikallisten tuotantoyksiköiden kanssa joko fyysisin sopimuksin tai finanssisopimuksin Metsä Financen kautta. Metsä Board suojaa aktiivisesti sähkönhintariskiä siten, että suojausnormiksi on asetettu 80, 40, 20 ja 0 prosentin (80, 40, 20 ja 0) suojaustaso ennustetusta nettopositiosta ensimmäisenä, toisena, kolmantena ja neljäntenä peräkkäisenä 12 kuukauden jaksona. Sähkösuojauksiin on osittain sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Sen seurauksena suojauslaskentaan kohdistettujen suojausten käypä arvo kirjataan taseen omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon ja vasta ennakoitujen sähköostojen toteutuessa tuloslaskelmaan ostojen oikaisuksi.

Metsä Boardin tehtaiden polttoainehankinnasta noin neljännes on maakaasupohjaista. Maakaasun hintariskin suojaaminen on toteutettu fyysisillä kiinteähintaisilla sopimuksilla. Suomen osalta vain öljysidonnaista osuutta on kiinnitetty. Maakaasutoimitusten hinnat on tyypillisesti sidottu Fuel-Oil ja/tai Gas-Oil hintoihin, Suomen kaasutoimitusten hinnat on lisäksi sidottu Suomeen tuodun hiilen ja energiahintaindeksin kehitykseen. Maakaasun hintariskinsuojauksen lähtökohtana on kuitenkin suojata vain sopimuksen öljysidonnaista osaa öljyjohdannaisia ja kiinteähintaisia fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen. Suojausstrategia perustuu riskipolitiikkaan, jonka mukaan suojauspäätökset tehdään Metsä Group Energian toimesta Metsä Financen tuella ja merkittävät strategiset päätökset tehdään konsernin hallituksessa.

Sähkösuojauksista 24 prosenttia (46) on toteutettu fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen ja 76 prosenttia (54) ns. finanssisuojina sähköjohdannaisia käyttäen. Finanssisuojista on vuoden lopussa noin 100 prosenttia (90) kohdistettu suojauslaskentaan. Kaikki maakaasun hintariskin suojaukset on toistaiseksi toteutettu fyysisiä toimitussopimuksia käyttäen.

Sellun hintariskin suojauspolitiikan mukaan konserniyhtiö voi valikoivasti suojata hintariskiään joko finanssisopimuksin Metsä Financen kautta tai kiinteähintaisin fyysisin sopimuksin. Sellun hintariskin suojauksessa sovelletaan IAS:n mukaista suojauslaskentaa. Metsä

Board-konsernilla ei ole voimassa olevia sellun hintariskisuojauksia vuoden 2012 lopussa.

Hyödykeriskien hallinnassa sovellettujen johdannaisten volyymit ja käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 29.

Likviditeettiriski

Likviditeettiriskillä tarkoitetaan sitä, että rahoitusvarat ja lainanottomahdollisuudet eivät riitä toiminnan rahoitustarpeen kattamiseen tai että varainhankinta tulee kohtuuttoman kalliiksi. Riskiä valvotaan arvioimalla 12–24 kuukauden likviditeettitarve ja varmistamalla että likviditeetti kattaa pääosan kyseisen ajanjakson tarpeesta. Rahoituspolitiikan mukaan likviditeettireservin tulee jatkuvasti kattaa 80–100 prosenttia ensimmäisen 12 kuukauden ja 50–100 prosenttia seuraavan 12–24 kuukauden likviditeettitarpeesta. Tavoitteen mukaan enintään 20 prosenttia konsernin lainoista sitovat luottolupaukset mukaan luettuna saa erääntyä seuraavan 12 kuukauden kuluessa ja vähintään 35 prosentin osuuden on ulotuttava yli neljän vuoden maturiteettiin. Rahoitusmarkkinoiden toimiessa yhtiön kannalta normaalisti tavoitteena on välttää ylimääräisen likviditeetin pitämistä sijoituksina ja sen sijaan ylläpitää likviditeettireservi sitovina luottolupauksina taseen ulkopuolella.

Likviditeettiriskin hallinnan kulmakivenä on mitoittaa konsernin operatiiviset päätökset siten, että velkaisuusastetta ja riittävää likviditeettireserviä koskevat tavoitteet voidaan kaikissa suhdannetilanteissa varmistaa. Likviditeettiriskiä hallitaan myös käyttämällä monipuolisesti eri pääoma- ja rahoitusmarkkinoita riippuvuuden vähentämiseksi yksittäisestä rahoituslähteestä. Rahoitusta koskevissa päätöksissä korostuu myös lainojen maturiteettirakenteen optimointi. Viime vuosina likviditeettiä ja erityisesti konsernin pääomarakennetta on voitu vahvistaa mm. Metsä Fibren omistusjärjestelyllä ja muilla omaisuuserien myynneillä.

Metsä Board on toteuttanut vuoden 2012 aikana "Supply Chain Finance"-järjestelyn jossa asiakkaan pankki maksaa saatavan 2–4 päivässä laskutuksesta. Pankki kantaa saatavaan liittyvän luottoriskin maksun jälkeen. Järjestelyn laajuus ei ole merkittävä.

Metsä Board allekirjoitti toukokuussa yhteensä 600 miljoonan euron syndikoidun luottosopimuksen. Luottosopimuksella jälleenrahoitetaan 1.4.2013 erääntyvä 500 miljoonan euron joukkovelkakirjalaina ja vahvistetaan Metsä Boardin likviditeettiä edelleen. Luotto koostuu heti käytettävissä olevasta 100 miljoonan euron luottolimiitistä sekä yhteensä 500 miljoonan euron maaliskuun lopussa 2013 nostettavissa olevista lainoista. Luottolimiitti erääntyy kolmen vuoden päästä. Lainoista 150 miljoonaa euroa (bridge financing) erääntyy 30.6.2014 ja 350 miljoonaa euroa 31.3.2016. Luotto on vakuudeton lainojen nostoon saakka.

Metsä Boardin maksuvalmius on vahvistunut selvästi tilikaudella allekirjoitetun luottosopimuksen sekä Metsä Fibre Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n osakeomistusten pienentämisen myötä. Käytettävissä oleva likviditeetti oli tilikauden lopussa 576 miljoonaa euroa (325), josta 148 miljoonaa (20) oli sitovia pitkäaikaisia luottolupauksia ja 428 miljoonaa (305) likvidejä varoja ja sijoituksia. Likvideistä varoista ja sijoituksista 299 miljoonaa euroa (111) on Metsä Boardin tytäryhtiö Metsä Financeen muiden Metsä Groupin yhtiöiden tallettamia varoja. Lisäksi konsernilla oli muita korollisia saamisia 56 miljoonaa euroa (49). Konsernilla oli myös lyhytaikaisia ei-sitovia yritystodistusohjelmia ja luottolimiittejä 525 miljoonan (519) euron arvosta. Vuoden 2012

lopussa likviditeettireservi kattaa täysimääräisesti ennakoidun vuoden 2013 rahoitustarpeen. Pitkäaikaisista lainoista ja luottolupauksista erääntyy 12 kuukauden jaksolla 35 prosenttia (16) ja yli neljän vuoden jakson ulottuu 9 prosenttia (13) huomioiden 2012 etukäteen sovitun uudelleenrahoituksen vuoden 2013 erääntyvää jvk-lainaa varten. Pitkäaikaisten lainojen keskimaturiteetti on 1,1 vuotta (1,9). Lyhytaikaisen rahoituksen osuus konsernin korollisista veloista on 27 prosenttia (10). Rahoitusvelkojen lyhennysten kassavirrat on esitetty liitetiedossa 25.

Vastapuoliriski

Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että konserni kärsii tappiota, jos vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Konserni hallitsee tätä riskiä tekemällä rahoitustapahtumat vain luottokelpoisimpien vastapuolien kanssa ja ennalta päätetyissä rajoissa. Rahoituksen luottoriskeistä ei tilikauden aikana aiheutunut tappiota. Rahat ja pankkisaamiset ja muut sijoitukset on hajautettu useaan yksittäiseen pankkiin ja usean instituution yritystodistuksiin. Vastapuolilimiittejä on vuoden aikana tarkistettu ottaen huomioon yhtiön tarpeet sekä näkemys käytettyjen vastapuolten taloudellisesta asemasta ja vastapuoliriskin raportointia on täsmennetty. Johdannaiskauppaa säätelee vastapuolien kanssa solmitut standardoidut ISDA -sopimukset.

Konsernin myyntisaamisiin sisältyy vastapuoliriski siitä, että vastapuoli on kyvytön vastaamaan sitoumuksistaan. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan operatiivisen johdon hyväksymän luottoriskien hallintapolitiikan avulla. Yhtiön luotonvalvonta seuraa myyntisaamisten kokonaistilannetta viikoittain ja raportoi kuukausittain yhtiön luottokomitealle ja operatiiviselle johdolle. Asiakkaiden luottokelpoisuutta arvioidaan säännöllisin välein asiakkaiden tilinpäätösten ja maksukäyttäytymisen sekä luottotietoyritysten ja luokitusyhtiöiden antamien tietojen pohjalta. Yksittäisten asiakkaiden luottolimiitit tarkistetaan vähintään kerran vuodessa. Aika ajoin, mikäli johto katsoo tarpeelliseksi, käytetään myös remburssikauppaa, pankkitakauksia, emoyhtiön takauksia sekä luottovakuutusta luottoriskien pienentämiseen. Luottolimiitit hyväksytään luottoriskien hallintapolitiikkaan perustuen ja hyväksymisrajat vaihtelevat konsernin liiketoimialoittain. Luottokomitea arvioi ja määrittelee kaikki ne keskeiset luottolimiitit, joissa ei ole luottovakuutusta ja/tai jotain muuta vakuusturvaa.

Metsä Boardilla on käytössään asiakassaamisten arvonalentumistestaukset. Luottotappiokirjaus tehdään, kun asiakasyritys tekee virallisen konkurssin tai sen maksusuoritukset ovat yli 6 kk (180 pv) yliaikaisia eikä sitovaa maksusuunnitelmaa ole tehty tai muita päteviä syitä ole. Uudet luottotappiovaraukset vuodelle olivat 0,6 miljoonaa euroa (2011: 0,6). Yliaikaisten asiakassaamisten osuus kaikista myyntisaamisista on tilinpäätöshetkellä 12,5 prosenttia (10,7), josta 0,2 prosenttia (0,0) ulottuu välille 90–180 päivää ja 0,7 prosenttia (0,8) yli 180 päivän. Epävarmoja myyntisaamisia koskeva erittely on esitetty liitetiedossa 20.

Myyntisaamiset ovat jakautuneet maantieteellisesti laajalle alueelle vastaten Segmenttitiedoissa esitettyä myynnin rakennetta. Kymmenen suurinta luottoriskien lähdettä ovat Iso Britannia, Saksa, Italia, Belgia, Ranska, Ruotsi, Espanja, Alankomaat, Venäjä ja Yhdysvallat (noin 68 prosenttia kaikista ulkoisista myyntisaamisista). Metsä Boardin suurimman yksittäisen asiakkaan (yksittäisen yrityksen tai yhteisomistuksessa olevan yritysryhmän) luottoriskin osuus vuoden 2012 lopussa oli 11 prosenttia (17) myyntisaamisten kokonaismäärästä. Kymmenen suurinta asiakasryhmää (yksittäisiä yrityksiä tai yhteisomistuksessa olevia yritysryhmiä) vastasi 34 prosentista (43) kaikista ulkoisista myyntisaamisista.

Vuoden 2012 lopussa ei luottovakuutuslimiiteissä ollut merkittävää vajausta tavanomaisia politiikan mukaisia rajauksia enempää.

Pääomanhallinta

Pääomalla ja pääomarakenteella tarkoitetaan omistajien yhtiöön tekemien sijoitusten ja omistajien yhtiöön jättämien kertyneiden voittovarojen (eli oman pääoman) ja velkapääoman (eli vieraan pääoman) eriä sekä niiden keskinäistä suhdetta. Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on ylläpitää tehokasta pääomarakennetta joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset rahoitus- ja pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa toimialan syklisyydestä riippumatta. Yhtiöllä on luottoluokitus pitkäaikaiselle rahoitukselle ja lisäksi pääomarakenteelle on konsernin operatiivisessa toiminnassa määritelty rahoitus- ja pääomamarkkinoiden tavanomaisia vaatimuksia vastaavat keskeiset tavoitearvot. Luottoluokitukselle ei ole määritelty tavoitetasoa. Yhtiön hallitus ja hallituksen tarkastusvaliokunta arvioivat konsernin pääomarakennetta säännöllisesti.

Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä nettovelkaantumisastetta kuvaavan tunnusluvun avulla. Konsernin tavoitteena on pitää velkaantumisaste keskimäärin enintään 100 prosentin tasolla yli suhdannesyklin laskettuna.

Pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut sekä tunnusluvun laskennassa käytetyt pääomien määrät 31.12.2012 ja 31.12.2011 olivat seuraavat:

Milj. euroa	2012	2011
Nettovelkaantumisaste, %
	72	106
Korolliset velat	1 110,0	1 136,7
./. likvidit varat	428,5	305,0
./. korolliset saamiset	56,4	48,6
	625,2	783,1
Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma	861,3	731,7
+ määräysvallattomien omistajien osuus	5,5	5,1
	866,8	736,8

Yhtiön tietyissä rahoitussopimuksissa on asetettu konsernin taloudellista suorituskykyä ja pääomarakennetta koskevia finanssikovenantteja. Konsernin lainoihin liittyvät muut kovenantit ovat tavanomaisia ehtoja, jotka mm. rajoittavat vakuuksien antoa, omaisuuden luovuttamista ja myyntiä, tytäryhtiöiden velkaantumista, liiketoiminnan oleellista muuttumista sekä omistajuudessa tapahtuvia määräenemmistömuutoksia. Konserni on täyttänyt kovenanttien ehdot tilikausina 2012 ja 2011.

Mikäli yhtiö ei joistain syystä kykenisi täyttämään lainasopimusten mukaisia sitoumuksiaan, sen täytyisi saada luotonantajansa luopumaan vaatimasta ko. sitoumusten noudattamista ja neuvotella rahoitusjärjestelynsä uudelleen tai maksaa lainansa takaisin välttääkseen sopimusrikkomuksen, joka saattaisi vaikuttaa haitallisesti sen taloudelliseen asemaan.

Virtapositiosuojaus 31.12.2012

Vuotuinen valuuttavirtapositio

	USD	GBP	SEK	NOK	DKK	AUD		Muu pitkä Muu lyhyt	2012 Yhteensä	2011 Yhteensä
Virtapositio, netto (milj. valuuttayksikköä)	403	166	-3 160	98	123	12
Virtapositio, netto (milj. euroa)	305	203	-368	13	17	9	12	0	927	1 146
Virtaposition suojaus (milj. euroa)	-128	-70	153	-4	-7	-4	-6	0	-371	-458
Suojausaste vuoden lopussa (kk)	5,0	4,1	5,0	4,0	5,0	5,1	5,7		4,8	4,8
Suojausaste keskimäärin vuonna 2012 (kk)	4,8	4,6	4,6	3,9	4,4	6,5	5,3		4,7	4,9

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus 31.12.2012

	Oman pääoman positio
	GBP	SEK	Muut	2012 Yhteensä	2011 Yhteensä
Oman pääoman positio (milj. valuuttayksikköä)	8	2 787
Oman pääoman positio (milj. euroa)	10	325	8	342	341
Oman pääoman suojaus (milj.euroa)	-10	0	0	-10	-11
Suojausaste vuoden lopussa (%)	100	0	0	3	3
Suojausaste keskimäärin vuonna 2012 (%)	101	0	0	3	24

Korkoriski/lainojen duraatio ja uudelleenhinnoittelujakauma (korkojohdannaiset mukaan lukien)

	31.12.2012											31.12.2011
Laina määrä (milj. euroa)	Duraatio (kk)	Keski korko (%)	Korko herkkyys 1) (milj. euroa)	1–4/2013		Lainojen korkojen uudelleenhinnoittelujakauma 5–8/2013 9–12/2013	2014	2015	2016	–>2016	Laina määrä (milj. euroa)	Duraatio (kk)	Keski korko (%)	Korko herkkyys 1) (milj. euroa)
1 110	9,9	4,6	2,4	758	23	19	162	9	108	31	1 137	14,5	6,1	1,9

1) Korkoherkkyys on arvio yhden prosentin yhdensuuntaisen koronmuutoksen vaikutuksesta vuotuisiin nettokorkokustannuksiin vuoden lopun positiolla.

Sähkön hintariskin suojaus

	31.12.2012	31.12.2011
	GWh	GWh
Sähköpositio, netto 2013	1 130	869
Sähköposition suojaus 2013	803	706
Suojausaste vuoden 2012 lopussa (%)	71	81

Sähkön hintariskiä suojataan määritellyn riskinhallintapolitiikan mukaisesti neljän tulevan vuoden aikahorisontilla joko fyysisin sopimuksin tai finanssisopimuksin. Laskelma koskee ainoastaan seuraavan vuoden sähkön hintariskin suojausta. Nettosähköpositio on laskettu oma ja osakkuusyhtiöiden sähköntuotanto huomioituna.

Lainojen valuuttajakauma: % Valuuttavirtaposition valuuttajakauma: %

31.12.2012	Vaikutus oman pääoman positioon ja virtapositioon 31.12.2012
Vaikutus rahoitus varoihin ja -velkoihin	Vaikutus oman pääoman positioon	Vaikutus oman pääoman positioon ml. suojaus	Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan	Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan ml. suojaus
1,2			-2,4	2,8
3,9
			-7,7	4,2
11,9
1,4			-30,5	-17,7
7,0	0,0	0,0
-2,0			-20,3	-13,3
6,8	-1,0	0.0
0,3			36,8	21,5
-9,8	-32,5	-32,5

Vaikutus
varoihin ja -velkoihin	Vaikutus oman pääoman positioon	Vaikutus oman pääoman positioon ml. suojaus	Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan	Vaikutus vuotuiseen kassavirtaan ml. suojaus
3,6			-1,9	6,3
4,6
0,5			-4,3	1,1
4,9
1,3			-41,0	-26,3
7,4	0,0	0,0
-0,8			-25,7	-12,8
8,0	-1,1	0,0
-0,9			40,3	25,3
-9,7	-31,6	-31,6
	rahoitus

• -merkkiset erät = positiivinen vaikutus = varojen lisäys / velkojen vähentyminen / kassavirran lisäys

• -merkkiset erät = negatiivinen vaikutus = varojen vähentyminen / velkojen lisäys / kassavirran vähentyminen

IFRS 7:n mukaan konsernin on esitettävä herkkyysanalyysi eri markkinariskeistä, joille se on raportointipäivänä alttiina ja näyttää, miten kohtuullisen mahdolliset muutokset relevanteissa riskimuuttujissa vaikuttaisivat sen tulokseen ja omaan pääomaan raportointipäivänä. Konserni on tunnistanut markkinakorkojen, sähkön hintojen ja valuuttakurssien olevan sen keskeisiä markkinariskejä ja on määritellyt 1 prosenttiyksikön korkotason nousun, 20 prosentin sähkönhinnan nousun ja 10 prosenttia Yhdysvaltain dollarin, Ison-Britannian punnan ja Ruotsin kruunun heikkenemisen kohtuullisen mahdollisiksi riskimuuttujiksi. Mainitut valuutat edustavat noin 80 prosenttia konsernin vuotuisesta virtapositiosta. Markkinariski on luonteeltaan suhteellisen lineaarinen niin, että päinvastaisen markkinhinnan muutoksen vaikutukset eivät suuruudeltaan olennaisesti eroa esitetyistä lukuarvoista. Markkinariskien herkkyysanalyysit on laskettu soveltaen vakiintuneita menetelmiä laskea rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja, jotka on kuvattu Tilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Raportointipäivän lukuarvot heijastelevat kohtuullisen hyvin raportointiajanjakson keskimääräisiä markkinariskejä. Lisäksi konserni esittää lukuarvot, jotka kuvaavat riskimuuttujien vaikutusta oman pääoman positioon ja vuotuiseen kassavirtaan antaakseen laajemman kuvan korkojen, sähkön hinnan ja valuuttakurssien markkinariskeistä. Vuotuiset kassavirrat perustuvat ennusteisiin, eikä olemassa oleviin kaupallisiin sopimuksiin. Dollarin ja punnan heikentymisellä on negatiivinen vaikutus vuotuiseen virtapositioon ja Ruotsin kruunun heikentymisellä positiivinen vaikutus. Suojaukset pienentävät tätä vaikutusta suojausstrategiasta riippuen. Sähkön hinnan nousulla on negatiivinen vaikutus kassavirtaan. Koska lähimmän vuoden sähkönhintariski on suojauspolitiikan mukaisesti suurelta osin suojattu, jää vaikutus suojaus mukaan lukien vähäiseksi. Kun laskelmassa on huomioitu lähimmän vuoden kassavirta ja kaikki sähkösuojaussopimukset, on laskennallinen vaikutus lievästi positiivinen.

4 Segmentti-informaatio

Konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä. Konsernin johtoryhmä on määritellyt, että toimintasegmentit perustuvat niihin raportteihin, joita johtoryhmä käyttää strategisessa päätöksenteossa. Johtoryhmä seuraa liiketoimintaa liiketoiminnallisen jaon perusteella.

Raportoitavien toimintasegmenttien liikevaihto kertyy pääasiassa kartongin, paperin ja sellun myynnistä.

Segmentti-informaation laskennassa on käytetty samoja laadintaperiaatteita, jotka esitettiin konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu markkinahintaan. Kaikki segmenttien väliset myynnit ja muut liiketapahtumat eliminoidaan konsernin konsolidoinnin yhteydessä.

Segmenttien raportoitava tulos on liiketulos (tulos ennen rahoituseriä).

Toimintasegmentin varat ja velat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan tai jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmenteille. Tytäryritysten hankinnasta syntyneet liikearvot on allokoitu liiketoimintasegmenteille sen perusteella, kenen odotetaan hyötyvän tulevista synergiaeduista. Omien sellutehtaiden liikevoitto, varat ja velat sekä Metsä Fibren osakkuustulos ja osakkuusyritysosakkeissa oleva osuus Metsä Fibrestä nettovaroista allokoidaan toimintasegmenteille niiden sellutehtailta ja Metsä Fibreltä ostaman sellun suhteessa. Kohdistamattomat erät sisältävät vero- ja rahoituseriä sekä koko yritykselle yhteisiä eriä. Investoinnit koostuvat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden lisäyksistä, joita käytetään useammalla kuin yhdellä kaudella sekä osakehankinnoista.

Raportoitavatsegmentit

Paperboard Paper and Pulp

Muu toiminta

Konserni ei ole yhdistänyt toimintasegmenttejä yllä olevien raportoitavien segmenttien muodostamiseksi.

Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan ja varat sekä investoinnit varojen sijainnin mukaan.

Paperboard-segmentti on innovatiivinen laadukkaiden kartonkien ja pakkauspalvelujen toimittaja. Liiketoiminta-alue palvelee kotelopainajia, jatkojalostajia, merkkituotteiden valmistajia ja tukkureita esimerkiksi elintarvike-, kauneudenhoito-, tupakka-, kestokulutushyödyke-, terveydenhoito- ja graafisella alalla sekä tapeteissa.

Paper and Pulp -segmentti on iso eurooppalainen toimistopaperin sekä päällystetyn paperin toimittaja. Se tuottaa, markkinoi ja myy korkealaatuisia päällystämättömiä hienopapereita yrityksille, toimistoille ja paperitukkureille. Lisäksi se myy tuottamansa päällystetyt paperit Sappille pitkäaikaisen myyntisopimuksen perusteella. Paper and Pulpin paperit soveltuvat tulostukseen, kopiointiin, lomakkeisiin, kirjekuoriin, oppaisiin, aikakauslehtiin, mainostarkoituksiin ja erilaisen yritysviestinnän tarpeisiin. Paper and Pulp -segmentti sisältää myös kemiallisen sellun sekä kemihierteen myyntiä ulkoisille osapuolille.

Paperboard-liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Suomessa sijaitsevat Kemin, Kyron, Simpeleen, Takon ja Äänekosken kartonkitehtaat, Kyron tapettipohjapaperikone ja Joutsenon kemihierretehdas sekä Saksassa sijaitseva Gohrsmühlen tehdas. Paper and Pulp -liiketoimintaalueeseen kuuluvat Husumin sellu- ja paperitehdas Ruotsissa, Alizayn tehdas Ranskassa ja Kaskisten kemihierretehdas Suomessa. Neuvottelut Alizayn tehtaan sulkemiseksi sekä Gohrsmühlen tehtaan tappiollisten liiketoimintojen lopettamiseksi saatiin päätökseen maaliskuussa 2012.

Muu toiminta sisältää pääkonttoritoiminnat, myyntikonttorit, konsernitasoiset IT-palvelut ja myynnin suojauksen sekä energian myyntiä sellutehtailta ja Metsä Boardin omistamien energia-alan yhtiöiden kautta.

Liikevaihto segmenteittäin

		2012			2011
Milj. euroa	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä	Ulkoinen	Sisäinen	Yhteensä
paperboard	1 122,5	0,1	1 122,6	1 265.7	28,4	1 294,1
paper and pulp	907,0	0,0	907,0	1 131,6	0,4	1 132,0
Muu toiminta	78,1	285,5	363,6	88,0	276,4	364,4
Sisäisen myynnin eliminointi		-285,6	-285,6		-305,2	-305,2
Yhteensä	2 107,6		2 107,6	2 485,3		2 485,3

Liiketulos ja sijoitetun pääoman tuotto segmenteittäin

		2012
Milj. euroa	Liiketulos	ilman kerta luonteisia eriä	Sijoitetun pääoman tuotto, %	Liiketulos	ilman kerta luonteisia eriä	Sijoitetun pääoman tuotto, %
paperboard	111,0	105,7	16,8	30,0	114,1	4,2
paper and pulp	-3,3	-5,8	-0,5	-237,4	-39,3	-32,5
Muu toiminta	112,1	-26,3		-6,7	-15,4
yhteensä	219,8	73,6	12,3	-214,1	59,4	-9,9
Osuus osakkuusyrityksen tuloksista	0,0			-6,8	0,9
Rahoituskulut, netto	-44,1			-60,0
Tuloverot	-2,7			7,8
Tilikauden tulos	173,0			-273,1

Kertaluonteiset erät liiketuloksessa vuonna 2012

Milj. euroa	paperboard Paper and pulp		Muu toiminta	Yhteensä
Myyntivoitot, liiketoiminnan muissa tuotoissa			149,5	149,5
Varastojen muutos	-0,9			-0,9
henkilöstökulut	8,1	-12,0	-1,1	-5,0
Liiketoiminnan muut kulut	-2,2	3,7	-10,3	-8,8
osuus osakkuusyritysten tuloksista	0,5	0,1		0,6
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	-0,2	10,7	0,3	10,8
Yhteensä	5,3	2,5	138,4	146,2

Vuonna 2012 kertaluonteiset erät olivat liiketuloksessa yhteensä +146,2 miljoonaa euroa.

Paperboard-segmentissä kirjattiin Gohrsmühlen tuotannon uudelleenjärjestelyyn +5,7 miljoonaa euroa aiemmin tehtyjen kuluvarausten peruutuksia ja muita eriä. Lisäksi kirjattiin muita kertaluonteisia eriä nettona -0,4 miljoonaa euroa.

Paper and Pulp -segmentissä kirjattiin +2,5 miljoonaa euroa kertaluonteisia eriä nettona. Merkittävin erä oli 10,7 miljoonan euron arvonalentumisen peruutus liittyen Alizayn tehtaan luokitteluun IFRS5:n, Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot, mukaan myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi. Alizay Paperin tehtaan sulkemiseen liittyen kasvatettiin henkilöstövarauksia 7,0 miljoonaa euroa ja peruttiin muita varauksia nettona 7,0 miljoonaa euroa. Husumin tehtaan tehostamisohjelmaan liittyen kirjattiin 4,7 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvaraus. Lisäksi tehtiin 1,7

miljoonan euron varaus liittyen Ranskan myyntiyhtiön henkilöstövähennyksiin sekä 1,7 miljoonaa euroa lisäkuluvarauksia liittyen suunnitelmiin lakkauttaa Reflexin tappiolliset toiminnot.

Muussa toiminnassa kirjattiin myyntivoittoja yhteensä 149,5 miljoonaa euroa, joista merkittävimmät olivat 84,6 miljoonaa euroa myyntivoittoa liittyen Metsä Fibren 7,3 prosenttiyksikön omistusosuuden myyntiin Itochu Corporationille, 58,6 miljoonaa euroa liittyen Pohjolan Voiman 0,5 prosenttiyksikön omistusosuuden myyntiin Metsä Fibrelle sekä 5,4 miljoonaa euroa kiinteistöjen myyntiin Suomessa. Lisäksi Suomessa kirjattiin 8,0 miljoonan euron kuluvaraukset liittyen Tampereella sijaitsevan Niemenrannan tontin puhdistuskustannuksiin sekä 3,5 miljoonan euron kuluvaraus liittyen Nurmeksessa sijaitsevan teollisuuskiinteistön maa-alueen puhdistuskustannuksiin sekä tehtiin 1,5 miljoonan euron varauksen peruutus liittyen logistiikkasopimuksiin ja graafisten paperien liiketoiminnan myyntiin.

Kertaluonteiset erät liiketuloksessa vuonna 2011

Milj. euroa	paperboard paper and pulp		Muu toiminta	Yhteensä
Myyntivoitot, liiketoiminnan muissa tuotoissa	0,1		10,6	10,7
Varastojen muutos	-2,4	-16,5		-18,9
henkilöstökulut	-47,9	-74,8	-0,7	-123,4
Liiketoiminnan muut kulut	-7,1	-61,2	-0,9	-69,2
osuus osakkuusyritysten tuloksista	-0,9	-0,3		-1,2
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	-25,9	-45,3	-0,3	-71,5
Yhteensä	-84,1	-198,1	8,7	-273,5

Vuonna 2011 kertaluonteiset erät liiketuloksessa olivat yhteensä -273,5 miljoonaa euroa.

Paperboard-segmentissä kirjattiin 26,4 miljoonaa euroa liittyen Äänekosken tehtaan uudelleenjärjestelytoimiin. Henkilökuluvarauksia kirjattiin 10,8 miljoonaa euroa, arvonalentumisia 12,2 miljoonaa euroa ja arvonalentumisia vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvosta 2,4 miljoonaa euroa. Suunnitelmiin liittyen lakkauttaa Gohrsmühlen tehtaan tappiolliset toiminnot kirjattiin 57,7 miljoonaa euroa. Henkilökuluvarauksia kirjattiin 37,2 miljoonaa euroa, arvonalentumisia vaihto-omaisuuden kirja-arvosta arvonalentumisia 13,7 miljoonaa euroa ja muita kuluvarauksia 6,8 miljoonaa euroa.

Paper and Pulp -segmentissä kirjattiin 113,7 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin sulkea Alizayn tehdas. Henkilökuluvarauksia kirjattiin 57,9 miljoonaa euroa, arvonalentumisia vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvosta 11,8 miljoonaa euroa, arvonalentumisia 7,7 miljoonaa euroa ja muita kuluvarauksia 36,3 miljoonaa euroa ml ympäristövastuita 15 miljoonaa euroa. 31,1 miljoonaa euroa kirjattiin liittyen suunnitelmiin lakkauttaa Reflexin tehtaiden tappiolliset toiminnot. Henkilökuluvarauksia 9 miljoonaa euroa, arvonalentumisia vaihtoomaisuuden kirja-arvosta 4,7 miljoonaa euroa, arvonalentumisia 1,1 miljoonaa euroa ja muita kuluvarauksia 8,4 miljoonaa euroa. M-real Halleinin sellutehtaan myyntiin liittyen kirjattiin 53,3 miljoonaa euroa, josta 36,5 miljoonaa euroa arvonalentumisia ja 16,6 miljoonaa euroa muita kuluja.

Muussa toiminnassa kirjattiin 10,6 miljoonaa euroa myyntivoittoa liittyen kiinteistöjen myyntiin Suomessa.

Osuus osakkuusyritysten tuloksista liiketuloksen jälkeen sisälsi vuonna 2011 Myllykoski Paperin myyntiin liittyviä arvonalentumisia 4,3 miljoonaa euroa ja muihin osakkuusyrityksiin Kiinassa ja Unkarissa 3,4 miljoonaa euroa.

Varat, velat ja liikearvo segmenteittäin

2012	2011	2012	2011	2012	2011
919,8	965,5	269,8	288,8	5,0	5,0
803,5	868,4	152,0	251,5	7,7	7,7
448,7	539,7	140,3	181,6
-93,1	-74,1	-93,1	-74,1
500,6	388,9	1 243,7	1 303,8
2 579,5	2 688,4	1 712,7	1 951,6	12,7	12,7
		Varat		Velat	Liikearvo

Investoinnit, poistot ja arvonalentumiset segmenteittäin

		Investoinnit		Poistot	Arvonalentumiset
Milj. euroa	2012	2011	2012	2011	2012	2011
paperboard	43,0	66,8	51,3	58,2	0,2	25,9
paper and pulp	17,1	22,6	54,4	56,7	-10,7	45,3
Muu toiminta	6,0	6,0	5,4	4,4	-0,3	0,3
Konserni yhteensä	66,1	95,4	111,1	119,3	-10,8	71,5

Segmentin varat sisältävät liikearvon, muut aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet, sijoitukset osakkuusyrityksiin, vaihto-omaisuuden ja myyntisaamiset sekä siirtosaamiset (pl. korot ja verot). Segmentin velat sisältävät korottomat velat (pl. korot ja verot). Segmentin sijoitettu pääoma on segmentin varat vähennettynä segmentin veloilla.

Sijoitetun pääoman tuottoprosentin laskentakaava on: Segmentit: liiketulos/ sijoitettu pääoma (keskimäärin)*100. Konserni: tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista + korkokulut, nettokurssierot ja muut rahoituskulut / taseen loppusumma ./. korottomat velat (keskimäärin)*100.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 57

Seuraavassa on esitetty maantieteellisiä alueita koskevat tiedot liikevaihdosta, varoista sekä investoinneista.

Maantieteelliset alueet

	Liikevaihto asiakkaan sijainnin mukaan		Pitkäaikaiset varat maittain		Investoinnit
Milj. euroa	2012	2011	2012	2011	2012	2011
Saksa	280,0	377,4	41,6	43,2	5,1	1,3
Iso-Britannia	218,7	245,5	5,0	3,8
Suomi	193,7	225,8	1 015,6	1 174,8	47,2	71,6
ruotsi	122,2	96,3	343,5	349,5	13,7	20,4
italia	118,9	137,4	0,0	0,0
venäjä	109,9	89,6	0,0	0,1		0,2
ranska	102,1	133,5	1,0	11,3		1,2
hollanti	70,3	96,7	0,0	0,0
itävalta	68,8	69,1				0,5
puola	62,1	64,8
belgia	45,8	135,7		0,2		0,1
espanja	44,9	58,4
sveitsi	34,5	49,0	0,0	0,1
muu eurooppa	158,6	203,7	0,4	0,1	0,1
yhdysvallat	113,3	104,2	0,1	0,0
Aasia	269,2	300,0	0,3	0,5		0,1
Muu maailma	94,6	98,2
Yhteensä	2 107,6	2 485,3	1 407,5	1 583,6	66,1	95,4

Pitkäaikaiset varat sisältävät muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit ja laskennalliset verosaamiset.

Henkilöstö vuoden lopussa

Sijainnin mukaisesti	2012	2011
Suomi	1 536	1 648
ruotsi	887	888
saksa	577	966
kiina	63	73
ranska	47	322
Iso-Britannia	38	43
Muut maat	131	130
Yhteensä	3 279	4 070

Henkilöstö keskimäärin

Toimintasegmenteittäin	2012	2011
paperboard	1 923	2 182
paper and pulp	1 066	1 656
Muu toiminta	563	590
Yhteensä	3 552	4 428

Konsernin myyntituotot yhdeltä asiakkaalta olivat noin 353 (531) miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 17 prosenttia (21) koko konsernin liikevaihdosta. Jokaisen segmentin liikevaihtoon sisältyy tuottoja kyseiseltä asiakkaalta.

5 Myydyt ja lopetetut toiminnot

Konsernilla ei ollut yrityshankintoja vuonna 2012 eikä 2011. Helmikuussa 2012 Metsä Board myi Saksassa sijaitsevan Metsä Board Zandersin Reflexin tehtaan Premium Paper -liiketoiminnan. Myynnistä ei kirjattu voittoa tai tappiota. Kaupan vaikutus kassavirtaan oli -2,9 miljoonaa euroa. Syyskuussa 2011 Metsä Board myi Itävallassa sijaitsevan M-real Hallein GmbH:n. Saatu vastike oli 32 miljoonaa euroa. Myynnistä kirjattiin 0,8 miljoonan euron tappio.

Myydyt omaisuuserät, Metsä Board Zanders, Reflexin tehdas, Premium Paper -liiketoiminta

milj. euroa	2012
Muut aineettomat hyödykkeet	0,1
Rahavarat	2,9
Varat yhteensä	3,0
pakolliset varaukset	1,8
Eläkevelvoitteet	1,2
Velat yhteensä	3,0
Nettovarat	0,0
saatu vastike	0,0
Myyntivoitto/tappio	0,0
Saatu vastike	0,0
Luovutetun tytäryhtiön rahavarat	-2,9
Rahavirtavaikutus	-2,9

Metsä Board on luokitellut Ranskassa sijaitsevan Alizayn tehtaan rakennukset ja koneet, yhteensä 20,4 miljoonaa euroa, IFRS5:n, Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot, mukaan myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi. Luokittelun muutoksen yhteydessä peruttiin aiemmin kirjattuja arvonalentumisia 10,7 miljoonaa euroa. Alizaylla ei ole myytävänä olevia velkoja. Lisäksi Simpele Paperin vanha paperikone on luokiteltu IFRS5:n mukaan. Luokittelun muutoksen yhteydessä peruttiin aiemmin kirjattuja arvonalentumisia 0,2 miljoonaa euroa.

Määräysvallattomien omistajien osuuden hankinta

Konserni on hankkinut joulukuussa 2012 32 prosentin lisäosuuden BGE Eisenbahnverkehr GmbH:n osakekannasta. Konserni omistaa hankinnan jälkeen 72 prosenttia yrityksen osakekannasta. Yrityksen nettovarallisuuden kirjanpitoarvo hankintahetkellä oli -0,6 miljoonaa euroa. Määräysvallattomien omistajien osuus kasvoi 0,2 miljoonaa euroa ja voittovarat pieneni 0,3 miljoonaa euroa.

6 Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. euroa	2012	2011
Myyntivoitot	158,2	18,2
Vuokratuotot	1,9	2,4
Palvelusten myynti	10,6	9,6
Julkiset avustukset	5,3	11,6
Muut avustukset ja korvaukset	1,3	0,9
Muut	17,1	23,2
Yhteensä	194,4	65,9

Konserni myi huhtikuussa Metsä Fibrelle Pohjolan Voimasta 0,5 prosenttiyksikön omistusosuuden 63,8 miljoonan euron kauppahinnalla ja kirjasi myyntivoittoa 58,6 miljoonaa euroa. Toukokuussa konserni myi Metsä Fibren 7,3 prosenttiyksikön omistusosuuden Itochu Corporationille 138,1 miljoonan euron kauppahinnalla. Kaupasta kirjattiin myyntivoittoa 84,6 miljoonaa euroa. Lisäksi kiinteistöjen myynnistä Suomessa saatiin 5,8 miljoonaa euroa myyntivoittoa ja Metsä Board Sverigen myymistä sähkösertifikaateista 8,0 miljoonaa euroa.

Merkittävimmät myyntivoitot vuonna 2011 olivat 10,6 miljoonaa euroa kiinteistöjen myynnistä Suomessa ja Metsä Board Sverigen myymät sähkösertifikaatit 4,6 miljoonaa euroa.

7 Liiketoiminnan kulut

Milj. euroa	2012	2011
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-5,0	-16,1
Materiaalit ja palvelut
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
ostot tilikauden aikana	1 255,7	1 601,3
Varastojen muutos	7,5	20,3
Ulkopuoliset palvelut
Jakelukustannukset	233,5	249,8
muut Ulkopuoliset palvelut	64,2	68,3
	1 560,9	1 939,7
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	155,9	292,1
Osakeperusteiset maksut (liite 35)	0,3	0,3
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Etuuspohjaiset järjestelyt	2,1	5,4
Maksupohjaiset järjestelyt	19,1	17,7
Muut henkilösivukulut	73,0	102,7
	94,2	125,8
Henkilöstökulut yhteensä	250,4	418,2
Liiketoiminnan muut kulut
Vuokrat	8,4	11,2
Palvelujen ostot	95,2	97,2
Muut liiketoiminnan kulut	91,2	151,5
Yhteensä	194,8	259,9

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 59

Ulkopuoliset palvelut sisältävät tuotantoon liittyviä palveluja ja myytyjen tuotteiden jakelukustannuksia. Muut liiketoiminnan kulut sisältävät mm. palveluja, energia- ja kiinteistökuluja sekä hallintoon liittyviä kuluja. Vuoden 2011 henkilöstökuluja ja muita liiketoiminnan kuluja kasvatti suunnitelma lakkauttaa Gohrsmühlen ja Reflexin tappiolliset toiminnat, sunnitelma sulkea Alizayn paperitehdas sekä uudelleenjärjestelytoimet Äänekosken tehtaalla, sisältäen paperikone 2:n sulkemisen.

Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen määrä vuonna 2012 oli 5,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2011 4,9 miljoonaa euroa.

tilintarkastuspalkkiot

Konsernin riippumattomana tilintarkastajana toimi vuonna 2012 KPMG Oy ja vuonna 2011 PricewaterhouseCoopers Oy. Tilintarkastuspalkkiot liittyvät vuositilinpäätösten tilintarkastukseen ja niihin läheisesti liittyviin palveluihin paikallisten vaatimusten mukaisesti. Palkkiot veropalveluista liittyvät veroneuvontaan ja -suunnitteluun.

Päätilintarkastajan palkkiot ja palvelut

Milj. euroa	2012	2011
	KPMG	PWC
Tilintarkastuspalkkiot	0,5	0,7
Palkkiot veropalveluista	0,0	0,2
Muut palkkiot	0,0	0,3
Yhteensä	0,5	1,2

Vuonna 2012 palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin KPMG:lle olivat 0,04 miljoonaa euroa. Vuonna 2011 palkkiot muille tilintarkastusyhteisöille kuin PricewaterhouseCoopersille olivat 0,1 miljoona euroa.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksetut kompensaatiot yhteensä

	2012	2011
Palkat ja palkkiot	2 519 171,93	3 242 253,19
Osakepalkkiot	0,0	250 686,00
Eläkekulut	630 613,32	731 245,53
Yhteensä	3 149 785,25	4 224 184,72

Emoyhtiön hallituksen jäsenille maksetut palkkiot sekä osakeomistus.

	Osakeomistus kpl	2012 euroa	2011 euroa
Kari Jordan puheenjohtaja	31 696	87 726,59	88 611,97
Martti Asunta varapuheenjohtaja	42 824	74 625,25	76 015,96
Mikael Aminoff	42 977	74 080,27	61 303,18
Kirsi Komi	30 282	57 648,10	62 303,18
Kai Korhonen	140 597	55 855,16	62 803,18
Liisa Leino	117 597	55 337,98	60 803,18
Juha Niemelä	117 597	61 894,85	62 303,18
Antti Tanskanen	117 597	63 711,65	62 303,18
Erkki Varis	75 682	67 412,78	61 803,18
Yhteensä	716 849	598 292,63	598 250,19

Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous päätti maksaa noin puolet palkkioista pörssistä huhtikuun 2012 aikana hankittavina yhtiön B-sarjan osakkeina ja puolet rahana.

Johtoryhmän palkitsemisjärjestelmä koostuu kiinteästä kuukausipalkasta, tehtävän tulosvaikutuksen perusteella määräytyvästä tulospalkkiosta, eläke-eduista, toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelyistä sekä johtoryhmän osakeomistusjärjestelmästä.

Toimitusjohtaja Mikko Helanderin kuukausipalkka on 41 685 euroa. Kuukausipalkkaan sisältyvät auto- ja puhelinetu. Toimitusjohtajalle maksettiin palkkaa luontaisetuineen vuonna 2012 521 779 euroa (vuonna 2011 509 002). Toimitusjohtaja Mikko Helanderille voidaan toimitusjohtajasopimuksen mukaan maksaa lisäksi hallituksen päätöksellä kokonaissuoritukseen perustuva kuuden kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio. Vuonna 2012 hänelle maksettiin tulospalkkiona 48 538 euroa (79 310 euroa).

Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon. Tulospalkkio määräytyy hallituksen päättämällä tavalla ja perustui vuonna 2012 ja vuonna 2011 yhtiön ja sen liiketoimintaalueiden liiketuloskehitykseen. Johtoryhmän jäsenille maksettiin palkkoja luontaisetuineen 1 759 272 euroa (2 077 007 euroa), tulospalkkioita 161 607 euroa (566 996) ja osakepalkkioita 0 euroa (250 686).

Osakepalkkiojärjestelyistä ja johtoryhmän osakeosakeomistusjärjestelmästä on kerrottu liitetietojen kohdassa 35. Hallituksen puheenjohtajalle Kari Jordanille on allokoitu Metsä Boardin B-osakkeita Metsäliitto Management Oy:n kautta 1 763 867 kappaletta ja toimitusjohtaja Mikko Helanderille vastaavasti 881 933 kappaletta. Muun johtoryhmän suora omistus on yhteensä 42 752 kappaletta.

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan on tällä oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen. Tämän lisäksi, mikäli yhtiö tai sen liiketoiminta myydään, on toimitusjohtaja oikeutettu irtisanoutumaan tehtävästään saaden silloin 24 kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen. Muilla johtoryhmän jäsenillä irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Muusta kuin johtajasta riippuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa johtoryhmän jäsenillä on oikeus kuuden-kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen.

Emoyhtiön toimitusjohtajan sopimuksenmukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtalle on otettu lisäeläkevakuutus, joka kattaa sopimuksenmukaisen ja lakisääteisen (63 vuotta) välisen ajan ja oikeuttaa toimitusjohtajan saamaan eläkettä 60 prosenttia tämä eläkkeelle siirtymishetken kokonaispalkasta laskettuna työeläkelain mukaan. Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ennen eläkeikää, on hän oikeutettu vapaakirjaan.

Muilla johtoryhmän jäsenillä ei ole lakisääteisestä eläketurvasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Suomen eläkelakien mukaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle ikävuosien 63–68 välisenä aikana haluamanaan ajankohtana. Johtoryhmän jäsenten etuuspohjaisten eläkejärjestelmien kulut olivat 0,3 miljoonaa euroa (0,3 miljoonaa euroa) ja maksupohjaisten eläkejärjestelmien kulut 0,3 miljoonaa euroa (0,4 miljoonaa euroa). Konsernilla ei ole taseen ulkopuolisia eläkevastuusitoumuksia johdon puolesta.

Emoyhtiöllä ei ole sitoumuksia em. toimielimiin kuuluvien tai niihin aiemmin kuuluneiden henkilöiden puolesta. Hallituksen jäsenillä tai yhtiön toimitusjohtajalla ei ollut 31.12.2012 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryrityksiltä.

8 Poistot ja arvonalentumiset

Milj. euroa	2012	2011
Poistot
Muut aineettomat hyödykkeet	3,7	5,6
Rakennukset ja rakennelmat	12,3	16,8
Koneet ja kalusto	92,9	94,2
Muut aineelliset hyödykkeet	2,2	2,7
Yhteensä	111,1	119,3
Arvonalentumiset
muut aineettomat hyödykkeet	0,2	0,3
maa-alueet		1,1
Rakennukset ja rakennelmat	-7,6	37,5
Koneet ja kalusto	-3,4	27,3
Muut aineelliset hyödykkeet		5,3
Yhteensä	-10,8	71,5
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	100,3	190,9

Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset kuluvasta käyttöomaisuudesta segmenteittäin

paperboard	0,2	25,9
paper and pulp	-10,7	45,3
Muu toiminta	-0,3	0,3
Yhteensä	-10,8	71,5

Tilikauden arvonalentumiset sisältävät arvonalentumisen peruutuksia Paper and Pulp -liiketoiminta-alueella 10,7 miljoonaa euroa liittyen Ranskassa sijaitsevan Alizayn tehtaan luokitteluun IFRS5, Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot, mukaan myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi.

Vuoden 2011 arvonalentumiset sisälsivät Paperboard-liiketoiminta-alueella 12,2 miljoonaa euroa liittyen uudelleenjärjestelytoimiin Äänekosken tehtaalla sisältäen paperikone 2:n sulkemisen ja 13,7 miljoonaa euroa suunnitelmiin lakkauttaa Gohrsmühlen tehtaan tappiolliset toiminnot. Paper and Pulp -liiketoiminta-alueella kirjattiin arvonalentumista 7,7 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmaan sulkea Alizay Paperin tehdas, 1,1 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin lakkauttaa Reflexin tehtaan tappiolliset toiminnot sekä 36,5 miljoonaa euroa M-real Halleinin myyntiin liittyen.

Omaisuuserien arvon alentuminen

Metsä Board suorittaa täyden arvonalentumistestauksen vähintään kerran vuodessa, neljännellä vuosineljänneksellä, perustuen 30. syyskuuta tilanteeseen. Lisäksi vuosineljänneksittäin tehdään herkkyysanalyysi. Mikäli herkkyysanalyysi antaa viitteitä arvon alentumisesta, käynnistetään täysi testaus. Tarkastusvaliokunta käsittelee herkkyysanalyysin tai arvonalentumistestauksen tulokset vuosineljänneksittäin.

Testausperiaatteet

Omaisuuserien tai ns. rahavirtaa tuottavien yksiköiden kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisten arvonalentumisten varalta. Rahavirtaa tuottava yksikkö on toiminnallinen segmentti tai sitä pienempi yksikkö, jolle on määritettävissä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Vuoden 2012 testauksessa käytetyt rahavirtaa tuottavat yksiköt ovat samat kuin vuoden 2011 testauksessa, lukuunottamatta Alizayta.

Mikäli on viitteitä jonkin omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumisesta tai jos yksikön kirjanpitoarvoon sisältyy tai on kohdistettu liikearvoa, arvioidaan kyseisen omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön vastaisiin rahavirtoihin perustuva käyttöarvo tai sen nettomyyntihinta. Vuoden 2012 testauksessa määritelty kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu kaikkien rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta käyttöarvoon. Testattavien rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahavirrat perustuvat viiden vuoden ennusteisiin sekä näitä seuraaviin tasaisesti kasvaviin rahavirtoihin.

Keskeiset testausoletukset ovat Metsä Boardin johdon arvioita ja markkinoilta saatuja ennusteita. Ennusteisiin keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat paperi- tai kartonkituotteiden keskihinnan kehitys, toimitusmäärät, valuuttakurssit ja kapasiteetin käyttöaste, keskeisten raaka-aineiden kuten puun, sellun, kemikaalien ja energian kustannuskehitys, henkilöstö- ja muiden kiinteiden kustannusten kehitys sekä rahavirtojen diskonttokorko. Olennaisimmat tekijät ovat samat kuin vuonna 2011.

Metsä Boardin osuus Metsä Fibren kerrytettävissä olevasta rahavirrasta, kirjanpitoarvosta ja "Osuudet osakkuusyrityksissä" sisältämästä liikearvosta (45,2 miljoonaa euroa) allokoidaan rahavirtaa tuottaville yksiköille niiden selluostojen suhteessa.

Tilanteesta 30.9.2012 sekä aikaisemmin tehdyissä liikearvojen arvonalentumistestauksissa on viiden vuoden ennustekauden jälkeisissä rahavirroissa käytetty kasvutekijänä 2 prosenttia. Ennustekauden jälkeisten rahavirtojen keskeisten oletuksien (hinnat, volyymit, muuttuvat kustannukset) lähtöarvona on käytetty viiden vuoden ennustekauden keskimääräistä arvoa sekä kiinteille kustannuksille ennustekauden viidennen vuoden arvoa.

Rahavirtojen diskonttotekijänä on käytetty Metsä Boardin oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (Weighted Average Cost of Capital, WACC). Pääoman keskimääräistä kustannusta laskettaessa on vieraan pääoman kustannuksessa huomioitu markkinoiden näkemys Metsä Boardin luottoriskipreemiosta. Sekä vastaiset rahavirrat että diskonttauskorko on laskettu verojen jälkeen, jolloin syntyvät diskontatut rahavirrat sekä käyttöarvot ovat IAS 36 mukaisesti ennen veroja. Tilanteesta 30.9.2012 tehtyjen testauksien WACC:ina verojen jälkeen on käytetty 5,88 prosenttia (2011: 6,55 %) ja Metsä Fibren osalta 4,41 prosenttia (5,22 %). Johdon arvion mukaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tulevia rahavirtoja koskevat riskitekijät eivät poikkea olennaisesti toisistaan.

Liikearvon testaustuloksia arvioidaan vertaamalla kerrytettävissä olevaa rahamäärää (V) rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvoon (B) seuraavasti:

	Suhde
V		<	B
V	0–5 %	>	B
V	5–10 %	>	B
V	10–15 %	>	B
V	15–20 %	>	B
V	20–50 %	>	B
V	50 %	>	B

Metsä Board-konsernin merkittävimmät rahavirtaa tuottavat yksiköt, niihin kohdistetut liikearvot 31.12.2012 sekä testauksen tulos tilanteesta 30.9.2012:

	Liikearvo	Testaustulos
Taivekartonki1)	20,8	yli 50 %
laineri1)	17,3	yli 50 %
Kyro Paper 1)	1,4	yli 50 %
Husum päällystämättömät paperit	7,7	yli 50 %
husum päällystetyt paperit	0,0	0–5 %
Zanders 1)	0,6	5–10 %
markkinasellu 1)	10,1	yli 50 %
Konserni yhteensä	57,9

1) Liikearvo sisältää Metsä Fibren omistusosuuden liikearvon (45,2 miljoonaa euroa), joka konsernitaseessa sisältyy kohtaan "Osuudet osakkuusyrityksissä".

Seuraavissa kassavirtaa tuottavissa yksiköissä jokseenkin mahdollinen muutos keskeiseen oletukseen saa aikaan sen, että kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Taulukossa on mainittu oletukset joille rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on herkin. Tarkasteltaessa muuttujien arvojen muutosten seurannaisvaikutuksia muiden muuttujien arvoihin, todettiin, ettei merkittäviä arvonalentumistestauksen lopputulokseen vaikuttavia korrelaatioita ole. Lopputuotteiden hintoja ohjaa voimakkaimmin markkinoiden kysyntä-tarjonta-tasapaino, eikä tuottajien kustannusmuutoksilla ole huomattavaa vaikutusta tuotteiden hintoihin.

Rahavirtaa tuottava yksikkö	(1) V – B1)	(2) Keskeinen oletus	(3) Tarvittava muutos jotta V=B
husum pääl lystetyt paperit	4,3	- WACC perustuu testaus hetken korko- ja luottoriskipreemiotasoon	- w acc 0,10 %-yksikköä korkeampi
Zanders	3,3	- WACC perustuu testaus hetken korko- ja luottoriskipreemiotasoon	w acc 0,25 %-yksikköä korkeampi

1) Miljoonaa euroa

9 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. euroa	2012	2011
Kurssierot
Kaupalliset erät	6,0	4,5
Suojaus/ei suojauslaskentaa	-1,1	-1,1
Tehoton osuus ulkomaiseen yksikköön tehtyjen nettosijoitusten suojauksista	-0,1	0,1
Muut	0,2	-0,5
Kurssierot yhteensä	5,0	3,0
Muut rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista, muista saamisista ja rahavaroista	11,6	11,2
Osinkotuotot	5,8	0,8
	17,4	12,0
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus
Voitot ja tappiot käypään arvoon tulosvaikuttei sesti kirjattavista (kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä) rahoitusvaroista tai -veloista	-0,1
Johdannaisvoitot ja -tappiot (ei suojauslaskentaa)	0,6	-2,1
Johdannaisvoitot ja -tappiot käyvän arvon suojauksista	17,6	-9,3
Käyvän arvon oikaisut käyvän arvon suojauksen kohteesta	-6,6	13,4
Arvostus yhteensä	11,5	2,0
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista	-72,7	-76,0
Muut rahoituskulut	-5,3	-1,0
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä	-78,0	-77,0
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostus ja korko ja muut rahoituskulut yhteensä	-66,5	-75,0

10 Tuloverot

Milj. euroa	2012	2011
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	27,7	15,7
Edellisten tilikausien verot	-0,1	-3,5
Laskennalliset verot	-25,0	-20,1
Muut verot	0,1	0,1
Yhteensä	2,7	-7,8

Tuloslaskelman verojen täsmäytys paikallisiin verokantoihin

Tulos ennen veroja	175,7	-280,9
Verot laskettuna kotimaan verokannalla 24.5 % (26 %)	-43,0	-73,0
Ruotsin verokannan muutos 26,3 %:sta 22 %:iin	-9,7
Suomen verokannan muutos 26 %:sta 24,5 %:iin		-0,9
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-0,1	0,1
Verovapaat tulot	-21,1	-0,6
Vähennyskelvottomat kulut	0,4	14,7
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-8,4	-12,4
Tytäryritysten tappiot, joista ei kirjattu laskennallista verosaamista	5,9	81,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	-7,2	-13,6
Edellisten tilikausien verot	-0,1	-3,5
Muut	0,0	0,1
Verot konsernin tuloslaskelmassa	2,7	-7,8
Efektiivinen verokanta, %	1,5	2,8

Ruotsin valtiopäivät hyväksyivät marraskuussa 2012 Ruotsin yhteisöverokannan muuttamisen 26,3 prosentista 22 prosenttiin. Muutos tuli voimaan 1.1.2013 alkaen. Ruotsia koskevat laskennalliset verosaamiset ja -velat 31.12.2012 on laskettu käyttäen muuttunutta verokantaa. Verokannan muutoksen vaikutus oli 9,7 miljoonaa euroa. Suomen yhteisöverokanta muuttui 1.1.2012 26 prosentista 24,5 prosenttiin. Suomea koskevat laskennalliset verosaamiset ja -velat 31.12.2011 alkaen on laskettu käyttäen muuttunutta verokantaa. Verokannan muutoksen vaikutus oli 0,9 miljoonaa euroa.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot on esitetty liitetiedossa 11.

11 Muut laajan tuloksen erät

			2012
Milj. euroa	Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu	Luokittelun muutos	Yhteensä
Rahavirran suojaukset
Valuuttavirtasuojaus
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	5,3
siirretty liikevaihdon oikaisuksi		2,8
Korkovirtasuojaus
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	-2,8
siirretty rahoituserien oikaisuksi		0,0
Hyödykesuojaus
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	-2,8
siirretty ostojen oikaisuksi		0,7
Yhteensä	-0,3	3,5	3,2
Myytävissä olevat rahoitusvarat
voitot ja tappiot käypään arvoon arvostuksesta	-13,1
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä	-1,5
liiketoiminnan muihin tuottoihin siirretty määrä		-59,1
Yhteensä	-14,6	-59,1	-73,7
Muuntoerot	10,3
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	0,4
Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksesta	-0,3
Yhteensä	10,4		10,4
Yhteensä	-4,5	-55,6	-60,1

	Muihin laajan tuloksen eriin	Luokittelun
Milj. euroa	kirjattu	muutos	Yhteensä
Rahavirran suojaukset
Valuuttavirtasuojaus
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	-3,3
siirretty liikevaihdon oikaisuksi		-6,1
Korkovirtasuojaus
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	0,3
siirretty rahoituserien oikaisuksi		-4,2
Hyödykesuojaus
omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot	-8,9
siirretty ostojen oikaisuksi		0,1
Yhteensä	-11,9	-10,2	-22,1
Myytävissä olevat rahoitusvarat
voitot ja tappiot käypään arvoon arvostuksesta	22,0
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä	0,5
liiketoiminnan muihin tuottoihin siirretty määrä
Yhteensä	22,5		22,5
Muuntoerot	1,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	-0,3
Voitot ja tappiot nettosijoitusten suojauksesta	0,8
Yhteensä	2,4		2,4
Yhteensä	13,0	-10,2	2,8

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot			2012
Milj. euroa	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	3,2	-0,8	2,4
Myytävissä olevat rahoitusvarat	-73,7	17,7	-56,0
Muuntoerot	10,4	0,1	10,5
Yhteensä	-60,1	17,0	-43,1

Myytävissä olevat rahoitusvarat verojen jälkeen -56,0 miljoonaa euroa (21,7) sisältävät osuuden osakkuusyritysten tuloksista -1,5 miljoona euroa (0,5) ja muuntoerot verojen jälkeen 10,5 miljoonaa euroa (2,2) 0,4 miljoonaa euroa (-0,3).

Vuoden 2011 verovaikutus sisältää Suomen verokannan alentumisen 26 prosentista 24,5 prosenttiin.

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot
Milj. euroa	Ennen veroja	Vero vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	-22,1	5,3	-16,8
Myytävissä olevat rahoitusvarat	22,5	-0,8	21,7
Muuntoerot	2,4	-0,2	2,2
Yhteensä	2,8	4,3	7,1

12 Tulos/osake

	2012	2011
emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva Tilikauden tulos, milj. euroa	172,8	-273,2
Keskimääräinen osakeantikorjattu osakemäärä, 1 000 kpl	328 166	328 166
Osakekohtainen tulos, laimentamaton ja laimennettu, euroa	0,53	-0,83

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 63

2011

13 Aineettomat hyödykkeet

Milj. euroa	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	12,7	160,4		173,1
Muuntoerot		0,5		0,5
Lisäykset		7,8	0,3	8,1
Vähennykset		-0,5		-0,5
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.2012	12,7	168,2	0,3	181,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012		-146,1		-146,1
Muuntoerot		-0,3		-0,3
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		-4,3		-4,3
Tilikauden poistot		-3,7		-3,7
Arvonalentumiset		-0,2		-0,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012		-154,6		-154,6
Kirjanpitoarvo 1.1.2012	12,7	14,3		27,0
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	12,7	13,6	0,3	26,6
Hankintameno 1.1.2011	12,7	173,6		186,3
Muuntoerot		0,2		0,2
Lisäykset		11,6		11,6
Vähennykset		-25,0		-25,0
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.2011	12,7	160,4		173,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011		-147,6		-147,6
Muuntoerot		0,0		0,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		7,5		7,5
Tilikauden poistot		-5,6		-5,6
Arvonalentumiset		-0,4		-0,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011		-146,1		-146,1
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	12,7	26,0	0	38,7
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	12,7	14,3	0	27,0

Muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyvien vastikkeetta saatujen päästöoikeuksien kirjanpitoarvo ja käypä arvo oli 31.12.2012 3,6 miljoonaa euroa (5,2 miljoonaa euroa) ja alun perin kirjattu arvo 4,8 miljoonaa euroa (10,3). Muut aineettomat hyödykkeet sisältävät päästöoikeuksien lisäksi mm. tietokoneohjelmia, patentteja ja lisenssejä. Kehitysmenoja ei ole aktivoitu Metsä Board -konsernissa.

14 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2012	23,6	765,4	3 755,3	80,5	22,0	4 646,8
Muuntoerot		5,3	44,9	1,0	0,1	51,3
Lisäykset	0,2	5,8	32,5	0,3	22,2	61,0
Vähennykset	-0,3	-1,1	-11,2	-0,2	0,0	-12,8
Siirrot erien välillä		0,4	17,5	2,4	-20,3	0,0
Myytävänä olevat omaisuuserät	0,0	-50,0	-523,7	-2,5	0,0	-576,2
Hankintameno 31.12.2012	23,5	725,8	3 315,3	81,5	24,0	4 170,1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2012	-2,2	-599,1	-3 038,6	-65,8		-3 705,7
Muuntoerot		-4,3	-33,9	-0,7		-38,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot		1,5	10,3	-2,2		9,6
Myytävänä olevat omaisuuserät		41,4	511,7	2,5		555,6
Tilikauden poistot		-12,3	-92,8	-2,2		-107,3
Arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset		7,6	3,4			11,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2012	-2,2	-565,2	-2 639,9	-68,4		-3 275,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2012	21,4	166,3	716,7	14,7	22,0	941,1
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	21,3	160,6	675,4	13,1	24,0	894,4

Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011	61,2	865,3	3 836,4	78,2	35,1	4 876,2
Muuntoerot		0,9	7,3	0,1	-0,1	8,2
Lisäykset		6,2	62,9	0,6	22,1	91,8
Vähennykset	-38,1	-107,5	-183,6		-0,2	-329,4
Siirrot erien välillä	0,5	0,5	32,3	1,6	-34,9	0,0
Hankintameno 31.12.2011	23,6	765,4	3 755,3	80,5	22,0	4 646,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2011	-34,8	-646,7	-3 079,1	-52,4		-3 813,0
Muuntoerot		-0,8	-5,4	-0,2		-6,4
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	33,7	102,6	167,4	-5,2		298,5
Tilikauden poistot		-16,8	-94,2	-2,7		-113,7
Arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset	-1,1	-37,5	-27,3	-5,3		-71,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2011	-2,2	-599,1	-3 038,6	-65,8		-3 705,7
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	26,4	218,6	757,3	25,8	35,1	1 063,2
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	21,4	166,3	716,7	14,7	22,0	941,1

Tilikauden arvonalentumiset sisältävät arvonalentumisen peruutuksia Paper and Pulp -liiketoiminta-alueella 10,7 miljoonaa euroa liittyen Ranskassa sijaitsevan Alizayn tehtaan luokitteluun IFRS5, Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot, mukaan myytävänä olevaksi pitkäaikaiseksi omaisuuseräksi.

Vuoden 2011 arvonalentumiset sisälsivät Paperboard-liiketoiminta-alueella 12,2 miljoonaa euroa liittyen uudelleenjärjestelytoimiin Äänekosken tehtaalla sisältäen paperikone 2:n sulkemisen ja 13,7 miljoonaa euroa suunnitelmiin lakkauttaa Gohrsmühlen tehtaan tappiolliset toiminnot.

Paper and Pulp -liiketoiminta-alueella kirjattiin arvonalentumista 7,7 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmaan sulkea Alizay Paperin tehdas, 1,1 miljoonaa euroa liittyen suunnitelmiin lakkauttaa Reflexin tehtaan tappiolliset toiminnot sekä 36,5 miljoonaa euroa M-real Halleinin myyntiin liittyen.

Rahalaitoslainojen, eläkelainojen ja muiden velkojen vakuutena on kiinteistöjä ja irtaimistoa 111,1 miljoonan euron arvosta (117,0).

Vieraan pääoman menoja ei aktivoitu vuonna 2012 eikä 2011.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 65

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä 31.12.2012 seuraavasti:

milj. euroa	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno	46,5	46,5
Kumulatiiviset poistot	-31,4	-31,4
Kirjanpitoarvo 1.1.2012	16,6	16,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2012	15,1	15,1

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokrattuja hyödykkeitä 31.12.2011 seuraavasti:

milj. euroa	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno	44,6	44,6
Kumulatiiviset poistot	-28,0	-28,0
Kirjanpitoarvo 1.1.2011	17,8	17,6
Kirjanpitoarvo 31.12.2011	16,6	16,6

Aineellisen käyttöomaisuuden lisäyksiin sisältyy 3,7 miljoonaa euroa (2011: 1,9) rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä.

15 Osuudet osakkuusyrityksissä

Milj. euroa	2012	2011
Arvo 1.1.	261,7	264,8
Osuus tilikauden tuloksesta
Osuus Metsä Fibren tuloksesta (liikevoitto)	29,2	59,5
Osuus muiden osakkuusyritysten tuloksista	0,0	-6,8
saadut osingot	-33,8	-46,1
Lisäykset	0,0	0,0
vähennykset	-55,7	-3,1
myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät		-6,8
Osuus osakkuusyritysten muista laajan tuloksen eristä
Käyvän arvon rahasto	-1,5	0,5
Muuntoerot	0,4	-0,3
Arvo 31.12.	200,3	261,7

Metsä Board myi tammikuussa Plastiroll Oy:n osakkeensa. Kauppahinta oli 7,2 miljoonaa euroa ja kaupasta kirjattiin 0,4 miljoonan euron myyntivoitto. Metsä Board myi toukokuussa 138,1 miljoonanalla eurolla 7,3 prosenttiyksikköä Metsä Fibren omistuksestaan Itochu Corporationille. Omistusosuus pieneni 32,2 prosentista 24,9 prosenttiin. Kaupasta realisoitui 84,6 miljoonan euron myyntivoitto. Metsä Board myi heinäkuussa Kirkniemen Kartano Oy:n osakkeensa Metsäliitto Osuuskunnalle. Kauppahinta oli kolme miljoonaa euroa ja kaupasta kirjattiin 0,6 miljoonan euron myyntivoitto.

Rinnakkaisvuonna Metsä Board myi Myllykoski Paper Oy:n osakkeensa. Vuoden 2011 osuus osakkuusyritysten tuloksista sisälsi Myllykoski Paper Oy:n osakkeiden myyntiin liittyviä arvonalentumisia 4,3 miljoonaa euroa ja arvonalentumistappiota Metsä Board Zandersin osakkuusyrityksistä Kiinassa ja Unkarissa 3,4 miljoonaa euroa.

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon 31.12.2012 sisältyy liikearvoa 45,2 miljoonaa euroa (57,4 miljoonaa euroa). Pienennys johtuu Metsä Fibren osuuden myynnistä.

Merkittävimmät osakkuusyritykset 2012

milj. euroa	Kotimaa	Varat	Velat	Liike vaihto	Voitto/ tappio	Omistus osuus (%)
Metsä fibre konserni	Suomi	884,8		310,0 1 273,9	109,7	24,9
kirkniemen kartano	Suomi			0,3	0,1	0
Kemishipping Oy	Suomi	16,9	17,0	17,0	-0,1	15,0
More Research Örnsköldsvik AB	ruotsi	2,9	1,1	4,2	0,1	24,0
Muut		0,8	0,2	0,3	0,1
Yhteensä		905,4		328,3 1 295,7	109,9

Metsä Board myi Kirkniemen Kartano Oy:n osakkeet Metsäliitto Osuuskunnalle heinäkuussa 2012. Vuosi 2012 sisältää vain tammi–kesäkuun luvut.

Merkittävimmät osakkuusyritykset 2011

milj. euroa	Kotimaa	Varat	Velat	Liike vaihto	Voitto/ tappio	Omistus osuus (%)
Metsä fibre konserni	Suomi	898,8		329,1 1 301,3	190,8	32
kirkniemen kartano	Suomi	6,9	1,9	0,4	-0,2	48
plastiroll oy	suomi	22,5	5,0	27,1	2,3	39
more Research Örnsköldsvik AB	ruotsi	2,7	0,8	3,9	0,0	24
Yhteensä		930,9		336,8 1 332,7	192,9

Mikään osakkuusyritys ei ole julkisesti noteerattu.

Liiketapahtumat osakkuusyritysten kanssa

Milj. euroa	2012	2011
Myynti	0,1	0,1
Ostot	6,4	7,2
Korkotuotot	0,0	0,4
Korkokulut	0,0	0,0
Saamiset
Myyntisaamiset ja muut saamiset	0,4	0,2
Velat
Ostovelat ja muut velat	2,1	2,6

Liiketapahtumat Metsä Fibren kanssa sisältyvät liiketoimiin sisaryritysten kanssa (liite 36).

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat julkisesti noteerattuja ja noteeraamattomia osakkeita. Julkisesti noteerattujen osakkeiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän pörssinoteerauksiin.

Milj. euroa	2012	2011
Osuudet muissa yrityksissä
Julkisesti noteeratut osakkeet	0,3	0,4
Muut	269,3	340,9
Yhteensä	269,6	341,3

Noteeraamattomien osakkeiden merkittävin erä on noin 2,6 prosentin osuus Pohjolan Voima Oy:ssä. Yhtiö käy kauppaa osakkaidensa kanssa. Sähkön ja lämmön hinta perustuu tuotantokustannuksiin ja maksettu hinta on yleensä markkinahintaa alhaisempi. Konsernilla on oikeus noin 5,2 (2011: 6,4) prosentin osuuteen Pohjolan Voiman B-osakkeiden kautta Olkiluodon ydinvoimalan (OL1 ja OL2) tuottamaan energiaan, noin 6,4 prosentin (6,4) osuuteen C2-osakkeiden kautta Meri-Porin hiilivoimalan tuottamaan energiaan ja G10 sarjan kautta 84 prosentin osuuteen Hämeenkyrön Voima Oy:n tuottamaan energiaan. Lisäksi konsernilla on noin 1,5 (1,8) prosentin osuus rakenteilla olevasta Olkiluoto 3:sta Pohjolan Voiman B2-osakkeiden kautta.

Pohjolan Voima Oy:n osakeomistus arvostetaan osakesarjoittain vuosineljänneksittäin käypään arvoon käyttäen diskontatun kassavirran menetelmän ja aiempien transaktioiden mukaisen arvostuksen keskiarvoa. Laskennassa käytetty keskimääräinen painotettu pääomakustannus oli 3,38 (4,07) prosenttia. Energian hinnan osalta on käytetty 12 kuukauden liukuvaa keskiarvoa sähkön hintaennusteista, mikä osaltaan tasoittaa sähkön markkinahinnan lyhytaikaisia vaihteluita. Käyvän arvon muutokset Suomen verokannan mukaisella laskennallisella verovelalla vähennettynä kirjataan laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastossa. Pohjolan Voima Oy:n osakkeiden hankintameno on 33,4 miljoonaa euroa (32,7) ja käypä arvo 265,1 miljoonaa euroa (336,6). Ydinvoimaosakkeitten käypä arvo oli 257,5 (335,9), B-sarja 239,0 miljoonaa (301,1) ja B2-sarja 18,5 miljoonaa (34,8), hiilivoimaosakkeitten (C2-sarja) -4,4 miljoonaa euroa (-5,9) sekä G10-sarja 12,0 miljoonaa euroa (6,6).

B-sarjan ja B2-sarjan osakkeiden arvon pienentyminen johtuu siitä, että Metsä Board myi huhtikuussa Metsä Fibrelle 150 000 kappaletta B-sarjan osaketta ja 8 000 kappaletta B2-sarjan osaketta. Metsä Board merkitsi vuonna 2012 lisää G10-sarjan osakkeita 5,4 miljoonalla eurolla. Pohjolan Voiman osakkaiden välinen osakassopimus rajoittaa osakkeiden vapaata kauppaa muiden kuin osakkaiden kanssa.

Muut noteeraamattomat osakkeet, joiden käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, on arvostettu arvonalentumisilla vähennettyyn hankintamenoon.

17 Muut rahoitusvarat

Milj. euroa	2012	2011
Korolliset lainasaamiset
Saman konsernin yrityksiltä
Osakkuusyrityksiltä	0,3
Muilta	6,3	4,2
	6,6	4,2
Korottomat saamiset
Saman konsernin yrityksiltä	3,8	3,8
Osakkuusyrityksiltä
Muilta	0,4	0,4
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt (liite 23)	5,8	4,2
	10,0	8,4
Pitkäaikaiset rahoitusvarat yhteensä	16,6	12,6

Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä sisältävät saamiset emoyritys Metsäliitto Osuuskunnalta ja emoyrityksen muilta tytäryrityksiltä.

18 Laskennalliset verot

Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten täsmäytys taseeseen 2012

				Kirjattu
Milj. euroa	1.1.2012	Kirjattu tulos laskelmaan	Muuntoerot	muihin laajan tuloksen eriin	31.12.2012
Laskennalliset verosaamiset taseessa
Eläkevelvoitteet ja muut varaukset	1,6	-0,5			1,1
Sisäiset katteet	0,6	1,3			1,9
Muut väliaikaiset erot	10,8	-0,6		-3,7	6,5
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	13,0	0,2		-3,7	9,5
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-9,4	1,2		3,7	-4,5
Laskennallinen verosaaminen taseessa	3,6	1,4		0,0	5,0
Laskennalliset verovelat taseessa
Poistoero ja verottomat varaukset	83,2	-23,7	2,3		61,8
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvosta minen käypään arvoon	74,5			-17,7	56,8
Oman pääoman suojaus		-1,6		1,6	0,0
Muut väliaikaiset erot	5,8	0,5	-0,2	-2,7	3,4
Laskennallinen verovelka yhteensä	163,5	-24,8	2,1	-18,8	122,0
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-9,4	1,2		3,7	-4,5
Laskennallinen verovelka taseessa	154,1	-23,6	2,1	-15,1	117,5

Laskennallisten verosaamisten muut väliaikaiset erot johtuvat pääasiassa rahoitusleasingista aiheutuvasta väliaikaisesta erosta, 2,8 miljoonaa euroa (2,8).

Laskennallisten verovelkojen ja -saamisten täsmäytys taseeseen 2011

		Kirjattu tulos			Kirjattu muihin laajan
Milj. euroa	1.1.2011	laskelmaan	Yritysmyynnit	Muuntoerot	tuloksen eriin	31.12.2011
Laskennalliset verosaamiset taseessa
Eläkevelvoitteet ja muut varaukset	1,5	0,1				1,6
Sisäiset katteet	0,9	-0,3				0,6
Muut väliaikaiset erot	5,2	0,0			5,6	10,8
Laskennallinen verosaaminen yhteensä	7,6	-0,2			5,6
Netotettu laskennallisesta verovelasta	-4,2	0,4			-5,6	-9,4
Laskennallinen verosaaminen taseessa	3,4	0,2			0	3,6
Laskennalliset verovelat taseessa
Poistoero ja verottomat varaukset	103,7	-18,1	-2,4			83,2
Myytävissä olevien rahoitusvarojen arvosta minen käypään arvoon	73,4	0			1,1	74,5
Oman pääoman suojaus		-1,1			1,1	0,0
Muut väliaikaiset erot	6,4	-1,0		0,4	0	5,8
Laskennallinen verovelka yhteensä	183,5	-20,2	-2,4	0,4	2,2	163,5
Netotettu laskennallisesta verosaamisesta	-4,2	0,4			-5,6	-9,4
Laskennallinen verovelka taseessa	179,3	-19,8	-2,4	0,4	-3,4	154,1

Laskennalliset verosaamiset ja -velat voidaan vähentää toisistaan, jos on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja milloin laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvolliselta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

Konsernilla ei ollut 31.12.2012 eikä 31.12.2011 verotuksellisia nettotappioita, joista olisi kirjattu laskennallista verosaamista. Ne liiketoiminnan tappiot, joiden käyttöön liittyy epävarmuutta ja joista ei tämän vuoksi ole kirjattu laskennallista verosaamista olivat noin 1 255 (1 160) miljoonaa euroa lähinnä Saksassa ja Ranskassa sekä Suomessa. Näitä tappioita vastaava laskennallinen verosaaminen on noin 363 (330) miljoonaa euroa. Tappioista vanhenee noin 23 miljoonaa euroa vuosina 2018–2022. Loput eivät vanhene.

19 Vaihto-omaisuus

Milj. euroa	2012	2011
Aineet ja tarvikkeet	83,2	103,7
Keskeneräiset tuotteet	6,2	10,4
Valmiit tuotteet	205,1	206,7
Ennakkomaksut	8,8	13,9
	303,3	334,7

Vuonna 2012 kirjattiin Metsä Board Zandersissa kuluksi 0,9 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa.

Vuonna 2011 kirjattiin kuluksi 18,9 miljoonaa euroa, jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Vaihtoomaisuuden kirjanpitoarvon alennuksia tehtiin Alizay Paperissa 11,8 miljoonaa euroa, Metsä Board Zandersissa 4,7 miljoonaa euroa ja Äänekoski Paperissa 2,4 miljoonaa euroa.

Kulukirjaus sisältyy tuloslaskelmassa kohtaan materiaalit ja palvelut.

20 Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. euroa	2012	2011
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat
Arvo 1.1.	0,0	1,0
Lisäys		0,0
Käyvän arvon muutos		0,0
Vähennys		-1,0
Arvo 31.12.	0,0	0,0

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa noteerattuja joukkovelkakirjalainoja, jotka on kokonaisuudessaan luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäväksi.

Korolliset lainasaamiset

Saman konsernin yrityksiltä	49,8	44,3
Osakkuusyrityksiltä	0,0	0,0
Muilta	0,0	0,0
	49,8	44,3
Myyntisaamiset ja muut korottomat saamiset
Saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	11,1	9,1
Muut saamiset	0,2	0,1
Siirtosaamiset	20,8	18,2
	32,1	27,4
Osakkuusyrityksiltä
Myyntisaamiset	0,1	0,2
	0,1	0,2
Muilta
Myyntisaamiset	252,9	275,1
Muut saamiset	31,5	41,9
Siirtosaamiset	21,1	18,7
	305,5	335,7
Lyhytaikaiset saamiset	387,5	407,6

Saamiset konsernin yrityksiltä sisältävät saamiset emoyritys Metsäliitto Osuuskunnalta ja emoyrityksen muilta tytäryrityksiltä.

Konserniyritysten toimitusjohtajilta, heidän sijaisiltaan, hallituksen jäseniltä sekä vastaaviin toimielimiin kuuluvilta henkilöiltä ei ole lainasaamisia.

Metsä Groupin johtoryhmän jäsenten osakeomisohjelmaa varten perustetusta yrityksestä Metsäliitto Management Oy:stä on kerrottu tarkemmin liitteessä 35.

Epävarmat myyntisaamiset

Muilta olevista myyntisaamisista on vähennetty seuraavat erät:

Milj. euroa	2012	2011
Arvo 1.1.	3,6	5,8
Lisäys	1,8	1,6
Vähennys	-1,9	-3,8
Arvo 31.12.	3,5	3,6

Tilikaudella kirjattiin luottotappioita 0,4 miljoonaa euroa (2011: 0,1).

Muilta olevien myyntisaamisten ikäjakauma

Erääntymättömät	221,4	245,7
Erääntyneet
alle 30 päivää	25,1	25,5
31–60 päivää	3,7	0,8
61–90 päivää	0,3	0,9
91–180 päivää	0,6
Yli 180 päivää	1,8	2,2
Yhteensä	252,9	275,1
Siirtosaamisiin liittyvät olennaiset erät
Lyhytaikaiset
Henkilökulujaksotukset	2,1	1,4
Korot	6,3	2,1
Vakuutukset	0,1	0,9
Muut	12,6	14,3

Yhteensä 21,1 18,7

21 Rahavarat

Milj. euroa	2012	2011
Lyhytaikaiset sijoitukset	321,0	183,5
Käteinen raha ja pankkitilit	107,5	121,5
Yhteensä	428,5	305,0

Lyhytaikaiset sijoitukset ovat pääasiassa yritys- ja sijoitustodistuksia ja määräaikaistalletuksia, joiden alkuperäinen juoksuaika on alle kolme kuukautta.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 69

22 Oma pääoma

Osakepääoman ja ylikurssirahaston muutokset

	Osakepääoma			Sijoitetun vapaan oman pääoman
Milj. euroa	A-osakkeet	B-osakkeet	Ylikurssirahasto	rahasto	Yhteensä
1.1.2011	61,8	496,1	666,8		1 224,7
Ylikurssirahaston alentaminen
Siirto sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon			-280,9	280,9	0
Siirto kertyneisiin voittovaroihin, tappion kattaminen			-382,9		-382,9
Luokittelun muutos
siirto kertyneisiin voittovaroihin			-3,0		-3,0
Lunastamatta jääneet vanhat osakkeet				3,9	3,9
31.12.2011	61,8	496,1	0	284,8	842,7
2012 ei muutoksia
31.12.2012	61,8	496,1		284,8	842,7

A-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja B-osakkeilla 1 ääni. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon. A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan kirjallisesta vaatimuksesta. Muuntamisesta ei suoriteta rahavastiketta.

Osakkeiden lukumäärä

kpl	A-osakkeet	B-osakkeet	Yhteensä
1.1.2011	36 339 550	291 826 062	328 165 612
2011 ei muutoksia
31.12.2011	36 339 550	291 826 062	328 165 612
2012 ei muutoksia
31.12.2012	36 339 550	291 826 062	328 165 612

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

Arvonmuutos ja muut rahastot

Milj. euroa	2012	2011
Arvonmuutosrahasto	172,3	226,0
Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot	1,7	1,7
Yhteensä	174,0	227,7

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahastoon on kirjattu osakemerkinnän yhteydessä yhtiölle tullut nimellisarvon ylittävä määrä.

Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot

Vararahasto ja yhtiöjärjestyksen mukaiset rahastot ovat lähinnä yhtiökokouksen päätöksin perustettuja ja kartutettuja rahastoja.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää korko-, valuutta- ja hyödykejohdannaisten suojauslaskennan mukaisen käyvän arvon tehokkaan osuuden muutoksen sekä myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksen laskennallisella verolla vähennettynä.

Muuntoerot

Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot sekä ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksista syntyneet voitot ja tappiot laskennallisella verolla vähennettynä silloin, kun suojauslaskennan edellytykset ovat täyttyneet.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Suomen osakeyhtiölain mukaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei kirjanpitolain mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Metsä Board Oyj:n varsinainen yhtiökokous 23.3.2011 päätti alentaa Metsä Board Oyj:n sidottuun omaan pääomaan kuuluvaa ylikurssirahastoa siirtämällä siellä olevat varat, 663 812 052,56, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Samassa yhetydessä Metsä Board luokitteli uudelleen aiemmin kirjatun fuusiovoiton 3,0 miljoonaa euroa ja siirsi sen kertyneisiin voittovaroihin. Sijoitetun vapaan oman pääman rahastosta on katettu emoyhtiön 31.12.2010 mennessä kertyneet tappiot 382,9 miljoonaa euroa. Metsä Board Oyj myi marraskuussa 2001 arvo-osuusjärjestelmään määräaikaan mennessä siirtämättä jääneet osakkeet. Saadut varat kulut vähennettyinä talletettiin Aluehallintovirastoon. Tilillä olleet varat maksettiin Metsä Boardille marraskuussa 2011, koska 10 vuoden määräaika oli kulunut varojen tallettamisesta. Varat, 3,9 miljoonaa euroa, kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osingot

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 0,06 euroa/osake.

Konsernilla on eri maissa, joissa se toimii useita etuuspohjaisia ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä, jotka noudattavat kyseisten maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Suurin osa konsernin eläkejärjestelyistä on maksupohjaisia.

Suomen merkittävin eläkejärjestelmä on TyEL, jossa etuudet määräytyvät suoraan edunsaajan ansioiden perusteella.

Suomessa on eläkejärjestelyjä, jotka ovat Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiön vastuulla. Eläkesäätiön järjestelyt ovat etuuspohjaisia ja ennalta rahastoituja. Lisäksi Suomessa on muita maksupohjaisia järjestelyjä.

Ulkomaiset eläkejärjestelyt koostuvat etuuspohjaisista sekä maksupohjaisista järjestelyistä.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Milj. euroa	2012	2011
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	62,1	65,7
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	7,5	10,7
Nettovelka	69,6	76,4
Ylirahastoidut järjestelyt taseen vastaavissa	5,8	4,2
Velka yhteensä	75,4	80,6

Etuuspohjaiset eläke-etuudet

Milj. euroa	2012	2011
Eläkevastuut taseessa
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	47,0	44,4
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	76,9	65,9
	123,9	110,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-49,3	-45,7
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot	-12,4	1,1
Nettovelka taseessa	62,2	65,7

Eläkekulu tuloslaskelmassa

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,7	3,1
Korkomenot	4,8	5,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-2,4	-2,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	-0,1	-0,4
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	-0,1
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	-0,9	-0,1
Yhteensä sisältyy henkilöstökuluihin	2,1	5,4

Järjestelyjen varallisuuden toteutunut tuotto oli 2,4 miljoonaa euroa (2011: 2,6 miljoonaa euroa).

Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen nykyarvon muutos

Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite 1.1.	110,3	111,9
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	0,7	3,1
Korkomenot	4,8	5,0
Työntekijän maksusuoritukset järjestelyyn	-0,4	-0,4
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	16,8	0,9
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0,0	-0,1
Yritysmyynnit	-1,4	-4,5
Maksetut etuudet	-5,7	-6,3
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	-1,8	0,0
Muuntoerot	0,6	0,7
Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuva velvoite 31.12.	123,9	110,3

Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvän arvon muutos

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 1.1.	45,7	40,2
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	2,4	2,2
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot	2,1	-0,5
Työntekijän maksusuoritukset järjestelyyn	0,1	0,1
Työnantajan maksusuoritukset järjestelyyn	1,4	3,5
velvoitteen täyttäminen	-1,4
Maksetut etuudet	-1,6	-0,6
Muuntoerot	0,6	0,8
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo 31.12.	49,3	45,7

Arvioidut maksusuoritukset etuuspohjaisiin järjestelyihin vuonna 2012 ovat 1,1 miljoonaa euroa.

Järjestelyyn kuuluvien varojen jakauma, %

Osakeinstrumentit	34	33
Velkainstrumentit	16	18
Kiinteistöt	13	14
Joukkovelkakirjalainat	26	25
Muut	11	10
Yhteensä	100	100

Tilikauden ja aikaisempien tilikausien tiedot

Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä johtuvan velvoitteen nykyarvo	-123,9	-110,3
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	49,3	45,7
Rahastovastuu	-74,6	-64,6
Järjestelystä johtuvan velvoitteen kokemusperäiset tarkistukset	-0,5	1,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen kokemusperäiset tarkistukset	1,5	1,0

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset:

	2012	2011
Suomi
Diskonttokorko %	3,25	4,75
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto %	5,9	5,7
Tuleva palkankorotusolettamus %
Tulevat eläkkeiden korotukset %	2,1	2,1
Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia)	0	0

Iso-Britannia

Diskonttokorko %	4,35	4,7
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto %	5,32	6,62
Tuleva palkankorotusolettamus %	2,8	3,0
Tulevat eläkkeiden korotukset %	2,8	3,0
Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia)	11	11

Saksa

Diskonttokorko %	3,76	5,25
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto %	n/a	n/a
Tuleva palkankorotusolettamus %	3,0	2,5
Tulevat eläkkeiden korotukset %	2,5	2,0
Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia)	14,4	13,5

hollanti

Diskonttokorko %	4,0	5,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto %	4,0	5,0
Tuleva palkankorotusolettamus %	3,0	3,0
Tulevat eläkkeiden korotukset %	2,0	2,0
Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia)	13,2	14,7

Sveitsi

Diskonttokorko %	2,0	3,0
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto %	2,0	3,5
Tuleva palkankorotusolettamus %	1,0	1,5
Tulevat eläkkeiden korotukset %	0,0	0,5
Arvioitu jäljellä oleva työssäoloaika (vuosia)	4,7	5,3

24 Varaukset

Milj. euroa	Uudelleen järjestely	Ymp äristö velvoitteet	Muut varaukset	Yhteensä
1.1.2012	109,4	17,6	44,0	171,0
Muuntoerot	0,0	0,0	0,2	0,2
Varausten lisäykset	17,3	11,6	2,6	31,5
Käytetyt varaukset	-80,6	-6,0	-27,8	-114,4
Käyttämättömien varausten peruutukset	-12,4	-5,0	-5,6	-23,0
Diskonttauksen vaikutus	0,1			0,1
31.12.2012	33,8	18,2	13,4	65,4
			2012	2011
Pitkäaikainen			20,2	31,5
Lyhytaikainen			45,2	139,5

Merkittävin varausten lisäys vuonna 2012 oli 11,6 miljoonan euron ympäristövaraus Muussa toiminnassa liittyen Tampereella sijaitsevan Niemenrannan tontin puhdistuskustannuksiin (8,0 miljoonaa euroa) ja Nurmeksessa sijaitsevan teollisuuskiinteistön maa-alueen puhdistuskustannuksiin (3,5 miljoonaa euroa) ja muuhun maa-alueen puhdistuskustannuksiin Suomessa (0,1 miljoonaa euroa). Vuonna 2008 tehtyjä logistiikkavarauksia liittyen graafisten paperien liiketoiminnan myyntiin peruttiin 1,5 miljoona euroa Muussa toiminnassa. Paper and Pulpissa liittyen Alizay Paperin tehtaan sulkemiseen kasvatettiin uudelleenjärjestelyvarausta 10,7 miljoonaa euroa, ympäristövarausta peruttiin 5,0 miljoonaa euroa ja muita varauksia peruttiin 5,6 miljoonaa euroa. Lisäksi Paper and Pulpissa tehtiin 4,7 miljoonan euron varaus liittyen Husumin tehtaan tehostamisohjelmaan sekä 1,7 miljoonan euron varaus liittyen Ranskan myyntiyhtiön henkilöstövähennyksiin. Paperboardissa peruttiin Gohrsmühlen lakkautettavien tappiollisten toimintojen irtisanomisiin liittyviä uudelleenjärjestelyvarauksia 10,9 miljoonaa euroa ja logistiikkajärjestelyihin liittyviä muita varauksia kasvatettiin 2,4 miljoonaa euroa.

Muut varaukset sisältävät varauksia liittyen mm. tappiollisiin sopimuksiin, vuokriin, veroihin ja kanteisiin konserniyhtiöitä vastaan. Vuoden 2012 varausten pitkäaikaisen osuuden arvioidaan pääosin purkautuvan vuoden 2014 loppuun mennessä.

25 Rahoitusvelat

Milj. euroa	2012	2011
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat
Joukkovelkakirjalainat	87,2	585,0
Lainat rahoituslaitoksilta	3,3	19,7
Eläkelainat	136,3	175,6
Rahoitusleasingvelat	21,9	24,3
Muut velat	53,6	53,3
Yhteensä	302,3	857,9
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
Pitkäaikaisten velkojen lyhytaikainen osuus	507,9	165,7
Lyhytaikaiset lainat	0,0	0,0
Rahoitusvekselit	0,0	1,1
Muut velat	299,8	112,0
Yhteensä	807,7	278,8
Korolliset velat yhteensä	1 110,0	1 136,7
Korolliset rahoitusvarat Pitkäaikaiset
Lainasaamiset	6,6	4,2
	6,6	4,2
Lyhytaikaiset
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat lyhytaikaiset rahoitusvarat	0.0	0,0
Lainat ja muut saamiset	49,8	44,4
Lyhytaikaiset sijoitukset jaksotettuun hankintamenoon	321,0	183,5
Käteinen raha ja pankkitilit	107,4	121,5
	478,2	349,4
Korolliset rahoitusvarat yhteensä	484,8	353,6
Korolliset nettovelat	625,2	783,1

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2012

Milj. euroa	Kirja-arvo	2013	2014	2015	2016	2017	2018-
Joukkovelkakirjalainat	536,0
Lyhennys		-448,8	-87,2
Rahoituskulu		-30,4	-4,3
Lainat rahoituslaitoksilta	12,3
Lyhennys		-8,9	-0,5	-1,0	-1,3	0,6	0,0
Rahoituskulu		-0,1	-0,1	0,0	0,0	0,0
Eläkelainat	181,5
Lyhennys		-45,2	-29,3	-19,3	-19,2	-19,2	-49,3
Rahoituskulu		-9,9	-6,9	-5,5	-4,4	-3,4	-4,1
Rahoitusleasingvelat	26,9
Lyhennys		-5,0	-1,8	-1,7	-1,7	-1,3	-15,4
Rahoituskulu		-0,6	-0,4	-0,4	-0,4	-0,3	0,0
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	53,6
Lyhennys				-49,7			-3,9
Rahoituskulu		-0,8	-0,7	-0,8	-0,0	0,0	0,0
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat, yhteensä	810,3
josta 2013 lyhennykset	-507,9
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat taseessa	302,3
Yhteensä
Lyhennys		-507,9	-118,8	-71,7	-22,2	-21,1	-68,6
Rahoituskulu		-41,8	-12,4	-6,7	-4,8	-3,7	-4,1
Lyhytaikaiset korolliset velat	299,8
Lyhennys		-299,8
Rahoituskulu
Ostovelat ja muut velat	302,8
Lyhennys		-302,8
Yhteensä	1 412,9
Lyhennys		-1 110,5	-118,8	-71,7	-22,2	-21,1	-68,6
Rahoituskulu		-41,8	-12,4	-6,7	-4,8	-3,7	-4,1
	Kirja-arvo
Takaussopimukset	3,3	-0,4	-0,7	-0,3	0,0	0,0	-1,9
Johdannaisvelat	41,5
Koronvaihtosopimukset		4,0	-1,6	-1,0	-0,7	0,8	0,9
Valuuttajohdannaiset		-1 223,4	-44,4
Hyödykejohdannaiset		-6,6	-1,6	-1,7	-0,7
Johdannaisvelat yhteensä		-1 226,1	-47,6	-2,7	-1,4	0,8	0,9
Johdannaissaamiset	22,5
Koronvaihtosopimukset
Valuuttajohdannaiset		1 227,1	44,4
Hyödykejohdannaiset
Johdannaissaamiset yhteensä		1 227,1	44,4	0,0	0,0	0,0	0,0
Johdannaiset nettokassavirta		1,0	-3,3	-2,7	-1,4	0,8	0,9

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2011

Rahoitusvelkojen lyhennysten ja rahoituskulujen kassavirrat 31.12.2011
Milj. euroa	Kirja-arvo	2012	2013	2014	2015	2016	2017-
Joukkovelkakirjalainat	688,4
Lyhennys		-103,4	-496,7	-88,3
Rahoituskulu		-56,4	-30,5	-4,4
Lainat rahoituslaitoksilta	44,9
Lyhennys		-25,1	-16,5	-2,1	-0,8	-0,4
Rahoituskulu		-0,7	-0,2	-0,1	0,0
Eläkelainat	209,9
Lyhennys		-34,4	-39,3	-29,3	-19,3	-19,3	-68,3
Rahoituskulu		-12,2	-9,5	-6,9	-5,5	-4,4	-7,5
Rahoitusleasingvelat	27,1
Lyhennys		-2,8	-2,0	-1,6	-1,6	-1,3	-17,8
Rahoituskulu		-0,9	-0,8	-0,7	-0,6	-0,6	-0,5
Muut pitkäaikaiset korolliset velat	53,4
Lyhennys					-49,5		-3,9
Rahoituskulu		-1,4	-1,5	-1,4	-1,5
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat, yhteensä	1 023,7
josta 2012 lyhennykset	-165,7
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat taseessa	857,9
Yhteensä
Lyhennys		-165,7	-554,5	-121,3	-71,2	-21,0	-90,0
Rahoituskulu		-71,6	-42,5	-13,5	-7,6	-5,0	-8,0
Lyhytaikaiset korolliset velat	113,0
Lyhennys		-113,0
Rahoituskulu
Ostovelat ja muut velat	357,9
Lyhennys		-355,7	-1,4	-0,4	-0,4	0,0	-0,1
Yhteensä	1 494,6
Lyhennys		-634,4	-555,9	-121,7	-71,6	-21,0	-90,1
Rahoituskulu		-71,6	-42,5	-13,5	-7,6	-5,0	-8,0
	Kirja-arvo
Takaussopimukset
Johdannaisvelat	54,3
Koronvaihtosopimukset		5,6	1,7	-1,1	-0,4	-0,3	0,6
Valuuttajohdannaiset		-1 454,3	-4,1	-2,1	0,0	0,0	0,0
Hyödykejohdannaiset		-6,1	-2,3	-0,1	-0,3	0,0	0,0
Johdannaisvelat yhteensä		-1 454,8	-4,7	-3,3	-0,7	-0,3	0,6
Johdannaissaamiset	16,5
Koronvaihtosopimukset		0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Valuuttajohdannaiset		1 447,7	4,1	2,0	0,0	0,0	0,0
Hyödykejohdannaiset		0,0	0,0	0,0	0,0	0,0	0,0
Johdannaissaamiset yhteensä		1 447,7	4,1	2,0	0,0	0,0	0,0

Johdannaiset nettokassavirta -7,1 -0,6 -1,3 -0,7 -0,3 0,6

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 75

Joukkovelkakirjalainat

Milj. euroa	Korko %	2012	2011
2002–2012	9,2		103,4
2002–2014	9,4	87,2	88,3
2006–2013	8,75	448,8	496,7
		536,0	688,4

Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat

		Vähimmäisleasing maksut	Vähimmäisleasing maksujen nykyarvo
Milj. euroa	2012	2011	2012	2011
alle 1 vuotta	5,5	3,7	5,0	2,8
1–2 vuotta	2,2	2,8	1,8	2,0
2–3 vuotta	2,1	2,2	1,7	1,6
3–4 vuotta	2,0	2,2	1,7	1,6
4–5 vuotta	1,7	1,9	1,3	1,3
Yli 5 vuotta	15,5	18,3	15,4	17,8
	29,0	31,1	26,9	27,1
Tulevat rahoituskulut	2,1	4,0
Vähimmäisleasing maksujen nykyarvo	26,9	27,1

Merkittävimmät rahoitusleasingsopimukset koskevat Äänevoima Oy:n voimalaitoksia. Äänevoima Oy:n rahoitusleasingsopimusaika oli alunperin 10–15 vuotta. Velat erääntyvät vuoteen 2017 mennessä. Sopimukset sisältävät jatko- ja osto-optioita.

26 Muut velat

Milj. euroa	2012	2011
Korottomat pitkäaikaiset velat saman konsernin yrityksille	0,0	0,0
Korottomat pitkäaikaiset velat muille
Muut velat	0,0	2,3
Yhteensä	0,0	2,3

Velat saman konsernin yrityksille sisältävät velat emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnalle ja emoyhtiön muille tytäryhtiöille.

27 Ostovelat ja muut velat

Milj. euroa	2012	2011
Korottomat lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat	40,1	35,9
Muut velat	3,8	3,2
Korottomat lyhytaikaiset velat osakkuusyrityksille
Ostovelat	1,0	1,4
Muut velat		0,0
Korottomat lyhytaikaiset velat muille
Saadut ennakot	1,2	3,3
Ostovelat	114,5	131,3
Muut velat	22,5	36,5
Siirtovelat	119,7	139,3
Yhteensä	302,8	351,2

Velat saman konsernin yrityksille sisältävät velat emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnalle ja emoyhtiön muille tytäryhtiöille.

Lyhytaikaiset siirtovelat

Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset	34,7	42,1
Korot	11,4	11,6
Ostojen jaksotukset	40,2	43,6
Muut	33,4	42,0
Yhteensä	119,7	139,3

28 Rahoitusvarat ja velat luokiteltuna IAS 39:n mukaan ja käyvät arvot sekä käyvän arvon hierarkia

Rahoitusvarat 31.12.2012

Milj. euroa	Liite	Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Lainat ja muut saamiset	Suojaus laskennan alaiset johdannaiset	Jaksotettuun hankinta menoon arvostetut	Kirja-arvot	Kaypä arvo
myytävissä olevat rahoitusvarat	16		269,6				269,6	269,6
muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	17			16,5			16,5	16,5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20			387,3			387,3	387,3
Rahavarat	21			428,5			428,5	428,5
Johdannaiset	29	18,4			4,0		22,5	22,5
Yhteensä		18,4	269,6	832,3	4,0		1 124,4	1 124,4
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	25					302,3	302,3	322,1
Muut pitkäaikaiset velat	26					0,1	0,1	0,1
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat	25					807,7	807,7	819,5
Ostovelat ja muut velat	27					268,2	268,2	268,2
Johdannaiset	29	27,4			14,0		41,4	41,4
		27,4			14,0	1 378,3	1 419,7	1 451,3
Rahoitusvarat 31.12.2011		Käypään arvoon tulos vaikutteisesti	Myytävissä olevat	Lainat ja muut	Suojaus laskennan alaiset	Jaksotettuun hankinta menoon
Milj. euroa	Liite	kirjattavat	rahoitusvarat	saamiset	johdannaiset	arvostetut	Kirja-arvot	Kaypä arvo
myytävissä olevat rahoitusvarat	16		341,3				341,3	341,3
muut pitkäaikaiset rahoitusvarat	17			12,6			12,6	12,6
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20			407,0			407,0	407,0
Rahavarat	21			305,0			305,0	305,0
Johdannaiset Yhteensä	29	16,5 16,5	341,3	724,6			16,5 1 082,4	16,5 1 082,4
Rahoitusvelat
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat	25					857,9	857,9	863,6
Muut pitkäaikaiset velat	26					2,3	2,3	2,3
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat	25					278,8	278,8	281,7
Ostovelat ja muut velat	27					306,5	306,5	306,5
Johdannaiset	29	29,8			24,5		54,3	54,3
		29,8			24,5	1 445,5	1 499,8	1 508,4

Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä ennakkomaksuja, laskennallisia verosaamisia ja henkilökulujaksotuksia (liite 19). Ostovelat ja muut rahoitusvelat eivät sisällä saatuja ennakkomaksuja, laskennallisia verovelkoja ja henkilökulujaksotuksia (liite 26).

Metsä Board -konsernissa kaikki korolliset rahoitusvelat arvostetaan taseeseen efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Korolliset rahoitusvarat on luokiteltu IAS39-standardin mukaisesti. Käyvät arvot perustuvat kunkin velan tai varan markkinakorolla laskettuun nykyarvoon. Sovellettujen diskonttokorkojen vaihteluväli on 0,6–5,4 prosenttia (2011: 0,6–9,9). Korollisista rahoitusveloista on vaihtuvakorkoisia 72 prosenttia (61) ja loput kiinteäkorkoisia. Korollisten rahoitusvelkojen keskikorko on vuoden 2012 lopussa 4,6 prosenttia (6,1). Myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen käyvät arvot eivät olennaisesti poikkea niiden kirjanpitoarvoista taseessa.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon hierarkia			2012
milj. euroa	Liite	Taso1	Taso2	Taso3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat pitkäaikaiset rahoitusvarat	16
Myytävissä olevat rahoitusvarat	16	0,3		269,3	269,6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
lyhytaikaiset rahoitusvarat	20
Johdannaissaamiset	29		22,5		22,5
Johdannaisvelat	29	4,6	36,9		41,5
			2011
milj. euroa	Liite	Taso1	Taso2	Taso3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat pitkäaikaiset rahoitusvarat	16
Myytävissä olevat rahoitusvarat	16	0,4		340,9	341,3
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat
lyhytaikaiset rahoitusvarat	20
Johdannaissaamiset	29	0,0	16,5		16,5
Johdannaisvelat	29	5,5	48,8		54,3

Rahoitusvarat, joiden arvo määritelty tason 3 mukaisesti

Milj. euroa	2012	2011
Arvo 1.1.	340,9	314,2
Voitot ja tappiot tuloslaskelmassa	59,1	0,1
Voitot ja tappiot laajassa tuloksessa	-72,2	22,0
Hankinnat	5,4	4,9
Myynnit	-63,9	-0,3
Arvo 31.12.	269,3	340,9

Taseessa käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja rahoitusvelat on luokiteltu IFRS 7 (Rahoitusinstrumentit; tilinpäätöksessä esitettävät tiedot) kappaleiden 27 A ja 27 B mukaisesti.

Taso 1 Käyvät arvot perustuvat suoraan markkinoilta saatuun noteeraukseen.

Taso 2 Käyvät arvot perustuvat markkinoilta saatuihin hintatietoihin perustuviin arvostusmenetelmällä laskettuihin arvoihin.

Taso 3 Käyvät arvot eivät perustu markkinainformaatioon, vaan yhtiön omiin oletuksiin.

29 Rahoitusjohdannaiset

Johdannaiset

	Nimellis arvo					Käypä arvo
Milj. euroa		Johdannais varat	Johdannais velat	Yhteensä	Käyvän arvon suojaukset	Rahavirran suojaukset	Oman pääoman suojaukset	Suojaukset, joihin ei sovelleta suojaus laskentaa
2012
Korkotermiini- ja futuurisopimukset
Korko-optiosopimukset
Koronvaihtosopimukset	1 866,0	17,2	28,9	-11,7	-1,8	-7,4		-2,5
Korkojohdannaiset yhteensä	1 866,0	17,2	28,9	-11,7	-1,8	-7,4	0,0	-2,5
Valuuttatermiinisopimukset	1 217,9	5,2	1,4	3,8		4,0	0,1	-0,2
Valuuttaoptiosopimukset	49,8	0.0		0,0
Valuutanvaihtosopimukset	42,4		0,5	-0,4	-0,5
Valuuttajohdannaiset yhteensä	1 310,1	5,2	1,9	-3,4	-0,5	4,0	0,1	-0,2
Sähköjohdannaissopimukset	78,9		10,4	-10,4		-4,3		-6,0
Sellujohdannaissopimukset
Muut hyödykejohdannaissopimukset	0,4		0,3	-0,3				-0,3
Hyödykejohdannaiset yhteensä	79,3	0,0	10,7	-10,7		-4,3		-6,3
Johdannaiset yhteensä	3 255,4	22,4	41,4	-19,0	-2,3	-7,8	0,1	-9,0

Milj. euroa

2011

99,8 17,8 6,7 124,3	0,0	6,3 0,0 2,5 8,8	-6,3 0,0 -2,5 -8,8		-2,2 0,0 -2,2		-4,1 -2,5 -6,6
1 577,6	6,1	23,0	-16,9	-9,6	-4,2	-0,2	-2,9
101,2		9,6	-9,6	-9,6
41,1		0,1	-0,1				-0,1
1 435,3	6,1	13,3	-7,2		-4,2	-0,2	-2,8
1 348,9	10,4	22,6	-12,2	-3,7	-4,5		-3,9
1 344,9	10,4	22,4	-12,0	-3,7	-4,5		-3,7
4,0		0,2	-0,2				-0,2

30 Rahavirran suojauslaskennan erääntymisaikataulu

Suojausinstrumentin tulos kirjataan tuloslaskelmaan suojauksen kohteena olevan kassavirran toteutuessa. Suojausinstrumenttien erääntymisajankohdat ovat samat kuin suojauksen kohteena olevan kassavirran.

Milj. euroa	31.12.2012
Periodit, jolloin ennakoidun kassavirran odotetaan toteutuvan	Hyvin toden näköiset valuutta kassavirrat	Sopimus perusteiset korko kassavirrat	Hyvin toden näköiset hyödyke kassavirraT (sellu)	Hyvin toden näköiset hyödyke kassavirrat (sähkö)
Q 1	86,7	-0,2		-7,1
Q 2	88,8	-0,9		-6,9
Q 3	37,7	-0,9		-5,8
Q 4	14,2	-0,9		-5,8
Yhteensä 2012	227,4	-2,8		-25,6
2014		-3,5		-19,8
2015		-3,5		-12,8
2016		-2,0		-7,1
2017
Kassavirrat yhteensä	227,4	-11,7		-65,2
Suojauslaskentaan kohdistettujen johdan naisten nimellisarvo	227,4	100,0		65,2

Milj. euroa	31.12.2011
Periodit, jolloin ennakoidun kassavirran odotetaan toteutuvan	Hyvin toden näköiset valuutta kassavirrat	Sopimus perusteiset korko kassavirrat	Hyvin toden näköiset hyödyke kassavirraT (sellu)	Hyvin toden näköiset hyödyke kassavirrat (sähkö)
Q 1	103,5	-0,5	6,7	-3,2
Q 2	101,8	-0,5	6,7	-3,2
Q 3	45,1	-0,5	4,4	-3,2
Q 4	12,8	-0,5		-3,2
Yhteensä 2012	263,2	-1,9	17,8	-13,0
2013		-1,9		-9,8
2014		-1,9		-2,4
2015		-1,9		-2,1
2016		-1,0
Kassavirrat yhteensä	263,2	-8,7	17,8	-27,3
Suojauslaskentaan kohdistettujen johdan naisten nimellisarvo	263,2	100,0	17,8	27,3

31 Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot

Milj. euroa	2012	2011
Oikaisut tilikauden tulokseen
Verot	2,7	-7,8
Poistot ja arvonalentumiset	100,3	190,9
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta	-29,2	-52,7
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot ja -tappiot	-158,4	-18,9
Rahoituskulut, netto	44,0	60,0
Eläkevelvoitteet ja varaukset	111,1	129,1
	-151,7	300,6
Käyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuus	35,5	37,2
Myyntisaamiset ja muut saamiset	26,8	73,1
Ostovelat ja muut velat	-44,4	-29,1
	17,9	81,2

Tytäryritysmyynnit

Metsä Board myi 2012 vuonna Metsä Board Zandersin Reflexin tehtaan Premium Paper -liiketoiminnan. Rahavirtavaikutus oli -2,9 miljoonaa euroa.

Metsä Board myi vuonna 2011 Itävallassa sijaitsevan M-real Hallein GmbH:n. Kauppahinta oli 31,7 miljoonaa euroa. Myydyn yhtiön rahavarat olivat 3,8 miljoonaa euroa ja kassavirtavaikutus 27,9 miljoonaa euroa.

Muu oman pääoman muutos vuonna 2011, 3,9 miljoonaa euroa, on selostettu liitteessä 22.

32 Metsä Boardin tärkeimmät tytäryritykset

	Maa	Konsernin omistusosuus, %	Osakkeiden lukumäärä
Saman konsernin osakkeet ja osuudet
Metsäliitto Osuuskunta	Suomi		179 171
Tytäryhtiöosakkeet
Kotimaiset
Alrec Boiler Oy 1)	Suomi	24,92	899
Oy Hangö Stevedoring Ab	Suomi	100,00	150
METSÄ board Kemi Oy	Suomi	100,00	2 000 000
Logisware Oy	Suomi	100,00	4 500
OOO Peterbox	Venäjä	100,00
METSÄ BOARD International Oy	Suomi	100,00	10 000
Metsä Group Financial Services Oy	Suomi	51,00	25 500
Ulkomaiset
METSÄ BOARD Deutsche Holding GmbH	Saksa	100,00
METSA BOARD NETHERLAND s B.V.	Hollanti	100,00	1 000
M-real Holding France SAS	Ranska	100,00	520 000
M-real IBP Deals Americas Ltd	USA	100,00	50
METSA BOARD NL Holding B.V.	Hollanti	100,00	15 350
METSÄ BOARD Reinsurance AG	Sveitsi	100,00	19 997
METSÄ BOARD Sverige Ab	Ruotsi	100,00	10 000 000
M-real UK Holdings Ltd	Iso-Britannia	100,00	146 750 000
Kotimaiset alakonsernit
Metsä Board International Oy
M-real Benelux B.V.	Hollanti	100,00	2 000
Metsä board Benelux n.v./s.a	Belgia	100,00	2 921
Metsä Board OOO	Venäjä	100,00	100
Metsä Board CZ, s.r.o.	Tšekin Tasavalta	100,00
Metsä board Deutschland GmbH	Saksa	100,00	1
Metsä board France SAS	Ranska	100,00	8 211
M-real Hellas Ltd	Kreikka	51,00	306
Metsa board Hong Kong Ltd	Hong Kong	100,00	100
M-real Shanghai Ltd	Kiina	100,00
Metsa board Ibéria S.A.	Espanja	100,00
Metsä board Ireland Ltd			147 871
Metsa board Italia s.r.l.	Irlanti	100,00	5 000
Metsä board hungary Kft	Italia	100,00	100 000
Metsa board (Middle East & North Africa) Ltd	Unkari	100,00	30
Metsä board Polska Sp. Z o.o.	Kypros	100,00	742 105
Metsä board Nordic A/S	Puola	100,00	232
	Tanska	100,00	36
Metsä board Nordic AB	Ruotsi	100,00	1 000
Metsa board Singapore Pte Ltd	Singapore	100,00	10 000
Metsä board SchweizAG	Sveitsi	100,00	100
Metsa board UK Ltd	Iso-Britannia	100,00	2 400
Metsa board USA Corporation Metsa Board Australia and New Zealand Pty Ltd	USA Australia	100,00 100,00	180

KONSERNIN (

Maa Konsernin omistusosuus, % Osakkeiden lukumäärä

Ulkomaiset alakonsernit
M-real Holding France SAS
M-real Alizay SAS	Ranska	100,00	3 203 210
Metsä board Deutsche Holding GmbH
Metsä board Zanders GmbH	Saksa	100,00	2 800 000
BGE Eisenbahn güterverkehr GmbH	Saksa	72,00
Metsäliitto Energie GmbH	Saksa	80,00
Metsä board NL Holding B.V
M-real IBP Deals (China) Ltd	Kiina	100,00
M-real IBP HK Ltd	Hong Kong	100,00	7 009 900
M-real UK Holdings Ltd
M-real UK Services Ltd	Iso-Britannia	100,00	115 800 001

33 Yhteisyritykset

Yhteisyritykset on yhdistelty konsernitilinpäätökseen rivi riviltä suhteellisen omistusosuuden mukaisesti. Konsernin tuloslaskelmaan ja taseeseen sisältyvät varat, velat, kulut ja tuotot ovat seuraavat:

Milj. euroa	2012	2011
Pitkäaikaiset varat	17,1	19,9
Lyhytaikaiset varat	4,3	4,4
Varat yhteensä	21,4	24,3
Pitkäaikaiset velat	21,2	23,7
Lyhytaikaiset velat	3,2	3,5
Velat yhteensä	24,4	27,2
Liikevaihto	12,2	13,7
Kulut	12,3	15,7
Tilikauden tulos	-0,1	-1,2

Suhteellisen omistusosuuden mukaan yhdistellyt yhteisyritykset:

yhteisyritykset		omistusosuus, %
äÄnevoima Oy	56,25	56,25
Ääneverkko Oy	56,25	56,25

34 Vastuusitoumukset

Milj. euroa	2012	2011
Omasta velasta
Rahoitusvelat, joiden vakuudeksi annettu pantteja
Eläkelainat	67,5	90,0
muut velat	10,0	7,4
annetut pantit	61,6	59,0
Rahoitusvelat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistökiinnityksiä
Eläkelainat	108,1	114,0
Muut velat	0,0	0,0
Kiinteistökiinnitykset	108,1	114,0
Rahoitusvelat, joiden vakuudeksi annettu irtaimistokiinnityksiä
Lainat rahoituslaitoksilta	3,0	3,0
Irtaimistokiinnitykset	3,0	3,0
Saman konsernin yritysten puolesta
Pantit	13,4	13,4
Osakkuusyritysten puolesta
Takausvastuut	0,1	0,0
Muiden puolesta
Takausvastuut	3,2	3,3
Muut vastuut
Muiden sitoumusten vakuudeksi	10,3	12,8
Vuokrasopimusvastuut	4,5	5,0
Yhteensä
Pantit	75,0	72,4
Kiinnitykset	111,1	117,0
Takaukset	3,3	3,3
Vekselivastuut	0,0	0,0
Muut vastuut	10,3	12,8
Vuokrasopimusvastuut	4,5	5,0
Yhteensä	204,2	210,5

Annetut pantit koostuvat sisaryrityksen (Metsä Fibre) osakkeista ja Nord-Poolvastuiden vakuutena olevista pankkitilivaroista.

Muut vuokrasopimukset

Konserni on tehnyt toimisto- ja varastotiloista useita sopimuksia, joita ei voi purkaa. Joihinkin sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen.

Milj. euroa	2012	2011
Vuokrasopimusvastuut, erääntyminen
Seuraavan vuoden osalta	2,3	2,2
1–5 vuotta	2,2	2,8
Myöhempien vuosien osalta	0,0	0,0
Yhteensä	4,5	5,0

Yhteisyritysvastuut

Konsernin osuus yhteisyritysten tekemistä investointisitoumuksista oli 0,0 miljoonaa euroa 31.12.2012 (0,0).

Riita-asiat

UPM-Kymmene Oyj käynnisti välimiesmenettelyn Metsä Boardia vastaan. Kanne on seurausta toukokuussa 2012 voimaan astuneesta kaupasta, jossa Metsä Board myi 7,3 prosenttiyksikköä omistusosuudestaan Metsä Fibre Oy:ssä japanilaiselle Itochu Corporationille 138 miljoonalla eurolla. Välimiesmenettelyssä UPM vaatii Metsäliitto Osuuskunnalta ja Metsä Boardilta yhteisvastuullisesti ensisijaisesti 58,5 miljoonan euron vahingonkorvausta ja toissijaisesti väitetyn 58,5 miljoonan euron oikeudettoman edun palauttamista. Vaatimus perustuu Metsä Fibren vuonna 2009 allekirjoitetun osakassopimuksen mukaisen myötämyyntilausekkeen väitettyyn rikkomiseen.

Metsä Board kiistää UPM:n vaatimuksen perusteettomana kokonaisuudessaan eikä tee varauksia sen johdosta. Vaatimuksilla ei ole vaikutusta Itochun kanssa tehtyyn kauppaan tai osapuolten yhteistyöhön eivätkä ne liity Itochun kanssa tehtyihin kaupallisiin sopimuksiin.

35 Osakepalkitseminen

Osakeperusteiset maksut

Yhtiöllä oli tilikauden aikana voimassa kaksi osakepalkkiojärjestelmää osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää, Osakepalkkiojärjestelmä 2008–2010, jonka yhtiön hallitus päätti ottaa käyttöön 16.1.2008 ja Osakepalkkiojärjestelmä 2011, jonka yhtiön hallitus päätti ottaa käyttöön 15.12.2010. Osakepalkkiojärjestelmien vaikutus tilikauden 2012 tulokseen oli 184 753 euroa.

Osakepalkkiojärjestelmä 2008–2010

Metsä Boardin hallitus päätti 16.1.2008 osakepalkkiojärjestelmästä 2008–2010. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-osakkeita kolmelta yhden kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta sille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.

Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2008, 2009 ja 2010. Osakepalkkiojärjestelmästä maksettavan palkkion määrä on sidottu Metsä Boardin liikevoittoon (EBIT, 50 %:n painoarvo) ja sijoitetun pääoman tuottoon (ROCE, 50 %:n painoarvo). Ansaintajaksolla 2009 maksettavan palkkion määrä on sidottu oikaistuun kassavirtaan (kassavirta 2). Ansaintajaksolla 2010 maksettavan palkkion määrä on sidottu liikevoittoon ja oikaistuun kassavirtaan (kassavirta 2).

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan Metsä Board Oyj:n B-osakkeina. Lisäksi rahana maksetaan enintään osakkeiden arvoa vastaava määrä verojen kattamiseksi. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille.

Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen palkkion maksua. Lisäksi henkilön on omistettava osakkeet vähintään kahden vuoden ajan palkkion maksamisesta. Osakepalkkiojärjestelmän 2008–2010 ansaintajakson 2010 kriteerien toteutumisen perusteella maksettiin 61 155 Metsä Board Oyj:n B-osaketta sekä rahaosuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja veronluontoisiin maksujen kattamiseksi osakkeiden siirtohetkellä.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 83

	Osakepalkkiojärjestelmä 2008–2010
	Laskettu liikkeelle hallituksen päätöksellä
Liikkeeseenlaskupäivämäärä Instrumentti	16.1.2008 Osakepalkkiojärjestelmä
	2010 1)	Yhteensä
Osakepalkkioita enintään, kpl	82 500	82 500
Rahaosuutta enintään, kpl	82 500	82 500
Myöntämispäivä	3.2.2010
Ansaintajakso alkaa	1.1.2010
Ansaintajakso päättyy	31.12.2010
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	2
Oikeuden syntymisehdot	työssöolovelvoite
Kriteerit	ebit ja Kassavirta 2
Oikeuden syntyminen, pvm	1.1.2013
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	3
Maksun suorittamistapa	osakkeita ja käteistä
Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta	0
Henkilöitä (31.12.2012)	6
Toteuttamishinta, euroa	0
Käyvän arvon määritys2)
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euro	1,80
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä, euro	1,80
Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa	0,00
Osakkeen kurssi arvo tilinpäätöshetkellä, euro	3,16
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä, euroa	280 472	280 472
Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan (euroa)
Tilikauden 2012 kulu osakeperusteiset maksut	96 569	96 569
Tilikauden 2012 kulu osakeperusteisista maksuista,omana pääoma käsitelty	37 901	37 901
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka
tilikauden lopussa	0
Määrät 1.1.2012
Kauden alussa ulkona olleet	61 155	61 155
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt
Kaudella menetetyt
Kaudella toteutetut
Kaudella rauenneet	61 155	61 155
Määrät 31.12.2012
Kauden lopussa ulkona olleet
Kauden lopussa toteutettavissa olevat

1) Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät kuvastavat osakepalkkioiden perusteella annettavien osakkeiden lukumäärää. Lisäksi yhtiö on sitoutunut maksamaan enintään osakkeiden arvon rahana (vero-osuus).

2) Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Metsä Board Oyj:n markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien

osinkojen määrällä. Käteisenä selvitettävän osuuden osakekohtainen käypä arvo muuttuu kulloinkin raportointihetkenä osakekurssin mukaan palkkion maksuun asti. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus.

Osakepalkkiojärjestelmä 2011

Järjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Metsä Board Oyj:n B-sarjan osakkeita kolmelta kolmen kalenterivuoden mittaiselta ansaintajaksolta niiden ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2011–2013, 2012–2014 ja 2013– 2015. Ansaintajaksolta ansaitun palkkion määrä todetaan ansaintakriteereille asetettujen tavoitteiden toteutumisen perusteella ansaintajakson päättymisen jälkeen huhtikuun loppuun mennessä. Osakkeiden lisäksi palkkioon kuuluu

rahaosuus, joka vastaa enimmillään osakkeiden siirtohetken arvoa vastaava määrä ja jolla katetaan avainhenkilölle palkkiosta aiheutuvat verot ja veronluonteiset maksut. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Lisäksi henkilön on omistettava ansaitut osakkeet vähintään kahden vuoden ajan ansaintajakson päättymisestä.

Osakepalkkiojärjestelmän 2011 perustiedot ja tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

	Laskettu liikkeelle hallituksen päätöksellä
Liikkeeseenlaskupäivämäärä	15.12.2010
Instrumentti	Osakepalkkiojärjestelmä
	2011–2013	2012–2014	Yhteensä
Osakepalkkioita enintään, kpl	525 000	700 000	1 225 000
Myöntämispäivä	4.4.2011	11.4.2012
Ansaintajakso alkaa	1.1.2011	1.1.2012
Ansaintajakso päättyy	31.12.2013	31.12.2014
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	2	2
Oikeuden syntymisehdot	työssäolovelvoite	työssäolovelvoite
Kriteerit	Omavaraisuusaste, ROCE, EBIT	Omavaraisuusaste, ROCE, EBIT
Oikeuden syntyminen viimeistään, pvm	30.4.2014	30.4.2015
Palkkion vapautuminen, pvm	1.1.2016	1.1.2017
Enimmäisvoimassaoloaika, vuotta	5	5
Maksun suorittamistapa	osakkeita ja käteistä	osakkeita ja käteistä
Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta	4	4
Henkilöitä (31.12.2012)	10	9
Toteuttamishinta, euroa	0	0
Käyvän arvon määritys1)
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä, euro	3,12	1,90
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä euro	2,75	1,83
Vuotuinen osinko-oletus käyvässä arvossa	0,12	0,12
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä, euro	2,22	2,22
Käypä arvo tilinpäätöshetkellä, euroa Vaikutus tulokseen ja taloudelliseen asemaan (euroa)	0	370 705	370 705
Tilikauden 2012 kulu osakeperusteiset maksut	0	88 184	88 184
Tilikauden 2012 kulu osakeperusteisista maksuista, omana pääomana käsitelty	0	39 846	39 846
Osakeperusteisista maksuista aiheutuva velka tilikauden lopussa	0	48 338	48 338
Määrät 1.1.2012 2)
Kauden alussa ulkona olleet	360 000	0	360 000
Tilikauden muutokset
Kaudella myönnetyt	0	300 000	300 000
Kaudella menetetyt	46 667	13 333	60 000
Kaudella toteutetut	0	0	0
Kaudella rauenneet	0	0	0
Määrät 31.12.2012
Kauden lopussa ulkona olleet	313 333	286 667	600 000
Kauden lopussa toteutettavissa olevat	313 333	286 667	600 000

1) Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli Metsä Board Oyj:n markkinahinta vähennettynä ennen palkkion maksua jaettavien konsensusestimaattien mukaisten osinkojen määrällä. Käteisenä selvitettävän osuuden osakekohtainen käypä arvo muuttuu kulloinkin raportointihetkenä osakekurssin mukaan palkkion maksuun asti. Osakeperusteisen maksun käypä arvo kirjataan lukumäärään, joka perustuu parhaaseen mahdolliseen arvioon

palkkion määrästä, johon odotetaan syntyvän oikeus. 2) Taulukossa esitetyt osakepalkkioiden määrät ovat nettomääriä eli ne kuvastavat osakepalkkioiden perusteella annettavien osakkeiden ja rahaosuuden lukumäärää. Näiden lisäksi palkkioon kuuluu rahaosuus, jolla katetaan palkkion maksuhetken verot ja veroluonteiset maksut.

Metsäliitto Management Oy

Metsäliitto Management Oy on perustettu Metsä Groupin johtoryhmän jäsenten osakeomistusohjelmaa varten. Järjestelyn myöntämispäivä on 10.8.2010. Yhtiön koko osakekannan omistavat johtoryhmän jäsenet. Yhtiö on yhdistelty Metsä Groupiin (ei Metsä Board -konserniin) erityistä tarkoitusta varten perustettuna yksikkönä. Metsäliitto Management Oy:n tarkoituksena on hankkia Metsä Board Oyj:n B-osakkeita markkinoilta tai johtoryhmän jäseniltä markkinahintaan. Osakehankinnat on rahoitettu johtoryhmän jäsenten yhteensä 3 850 000 euron suuruisilla pääomapanoksilla, josta Metsä Board hallituksen puheenjohtaja Kari Jordanin pääomapanos on miljoona euroa ja toimitusjohtaja Mikko Helanderin 500 000 euroa, sekä Metsäliitto Osuuskunnan antamalla 15 400 000 euron lainalla. Kari Jordanille osakkeita on hankittu noin viidellä miljoonalla eurolla ja Mikko Helanderille noin 2,5 miljoonalla eurolla. Mikko Helanderille on allokoitu yhteensä 881 993 B-sarjan osaketta.

Metsäliitto Osuuskunnan antama laina maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään 31.3.2014. Mikäli järjestelyn voimassaoloaikaa jatketaan vuosi kerrallaan vuosina 2013, 2014, 2015 tai 2016, laina-aikaa jatketaan vastaavasti. Metsäliitto Management Oy:llä on oikeus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin milloin tahansa. Metsäliitto Management Oy:llä on velvollisuus maksaa laina ennenaikaisesti takaisin myymällä hallussaan olevia Metsä Board Oyj:n B-osakkeita, mikäli Metsä Board Oyj:n B-osakkeen pörssikurssi ylittää muuten kuin tilapäisesti tietyn järjestelyssä määritellyn tason.

Järjestely on voimassa vuodenvaihteeseen 2013–2014 saakka, jolloin järjestely on tarkoitus purkaa myöhemmin päätettävällä tavalla. Järjestely voidaan purkaa sulauttamalla yhtiö Metsä Board Oyj:öön tai myymällä yhtiön omistamat Metsä Board Oyj:n B-osakkeet joko Metsäliitto Osuuskunnalle, Metsäliitto Osuuskunnan määräämälle taholle tai kolmannelle osapuolelle ja purkamalla yhtiö tai myymällä yhtiön osakkeet Metsäliitto Osuuskunnalle. Järjestelyä jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli Metsä Board Oyj:n B-osakkeen pörssikurssi loka-marraskuussa 2013, 2014, 2015 tai 2016 on alle sen keskihinnan, jolla Metsäliitto Management Oy hankki omistamansa Metsä Board Oyj:n B-osakkeet.

Metsäliitto Management Oyj:n omistamien Metsä Board Oyj:n B-osakkeiden luovuttamista on rajoitettu järjestelyn voimassaoloaikana. Johtoryhmän jäsenten omistus Metsäliitto Management Oy:ssä pysyy pääsääntöisesti voimassa järjestelyn purkamiseen saakka.

Metsä Board-konsernissa järjestelyä käsitellään osakkeina maksettavana osakepalkitsemisjärjestelynä. Arvostus tehdään yhden kerran, kun järjestelyn olennaisista ehdoista on sovittu.

Vuonna 2012 konsernin tulokseen kirjattiin 0,14 miljoonaa euroa (2011: 0,14) kulua liittyen Metsäliitto Management Oy:n osakeomistusohjelmaan.

36 Lähipiiritapahtumat

Metsä Boardin konsernin lähipiiriin kuuluvat Metsä Board Oyj:n emoyritys Metsäliitto Osuuskunta, joka omistaa Metsä Board Oyj:n osakkeista 42,4 prosenttia ja äänistä 61,7 prosenttia (sisältäen Metsäliitto Management Oy:n omistuksen), Metsäliitto Osuuskunnan muut tytäryritykset sekä osakkuusyritykset. Lähipiiriin luetaan myös hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ja heidän läheiset perheenjäsenensä. Konsernin johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat hallituksen sekä johtoryhmän jäsenet.

Merkittävimmät Metsäliitto Osuuskunnan tytäryhtiöt, joiden kanssa Metsä Boardilla on liiketoimia, ovat seuraavat:

Metsä Tissue -konserni Metsä Fibre -konserni Metsäforest Sverige Ab Metsäliitto France

Tärkeimmät Metsä Boardin omistamat tytäryhtiöt on esitetty liitteessä 32.

Metsä Board käsittelee Metsä Fibrea pääomaosuusmenetelmällä Sijoitukset osakkuusyrityksiin -standardin (IAS 28) mukaisesti 8.12.2009 alkaen. Tätä ennen Metsä Board käsitteli Metsä Fibrea Osuudet yhteisyrityksissä (IAS 31) mukaan. Lähipiiritapahtumat Metsä Fibren kanssa sisältyvät 8.12.2009 alkaen liiketoimiin sisaryritysten kanssa.

Metsä Fibre lunasti 30.6.2011 omia osakkeitaan UPM-Kymmeneltä. Metsä Boardin omistusosuus nousi tämän seurauksena 30,03 prosentista 32,19 prosenttiin ja Metsäliitto Osuuskunnan 53 prosentista 56,8 prosenttiin. Metsä Board ja Metsäliitto myivät toukokuussa 2012 osuuden Metsä Fibrestä japanilaiselle Itochu Corporationille. Kaupan jälkeen Metsä Boardin omistusosuus on 24,9 prosenttia ja Metsäliiton 50,2 prosenttia. Itochu Corporation omistaa 24,9 prosenttia Metsä Fibresta.

Metsä Board -konsernin puuraaka-aineostojen kokonaisarvo Metsäliitto Osuuskunnalta oli 95,2 miljoonaa euroa (92,5). Ostohintana käytettiin markkinahintaa.

Liiketoiminnan muut tuotot sisältää 58,6 miljoonan euron myyntivoiton liittyen Pohjolan Voiman 0,5 prosenttiyksikön omistusosuuden myyntiin Metsä

37 Ympäristöasiat

Fibrelle, 1,5 miljoonan euron myyntivoiton kiinteistöjen myynnistä Suomessa Metsä Tissue Oyj:lle ja Kirkniemen Kartano Oy:n myynnistä Metsäliitto Osuuskunnalle kirjatun 0.6 miljoonan euron myyntivoiton.

Metsä Boardin (51 prosenttia) yhdessä emoyrityksensä Metsäliitto Osuuskunnan (49 prosenttia) kanssa omistettu Metsä Group Financial Services Oy toimii konsernin sisäisenä pankkina. Korot perustuvat markkinahintoihin.

Milj. euroa	Liiketoimet emoyhtiön kanssa		Liiketoimet sisar yhtiöiden kanssa
	2012	2011	2012	2011
Liikevaihto	9,3	12,1	51,6	48,5
Liiketoiminnan muut tuotot	4,1	3,4	62,1	2,4
Ostot	117,7	115,6	580,3	654,6
Osuus osakkuus yritysten tuloksista			29,2	59,5
Osinkotuotot			33,4	45,0
Korkotuotot	3,4	3,5	2,3	1,7
Korkokulut	0,6	0,6	0,5	1,8
Saamiset
Pitkäaikaiset saamiset			3,8	3,8
Lyhytaikaiset saamiset	13,7	14,5	68,1	57,1
Velat
Pitkäaikaiset velat
Lyhytaikaikaiset velat	203,1	15,8	140,1	135,6

Saamisiin emoyritykseltä tai sisaryrityksiltä ei sisälly epävarmoja saamisia eikä tilikauden aikana ole kirjattu näistä eristä luottotappioita. Emoyritykselle tai sisaryrityksille olevista veloista ei ole annettu takauksia tai muita vakuuksia. Metsäliitto Osuuskunta on lisännyt Metsä Financeen sijoittamiaan likvideja varoja noin 185 miljoonaa euroa vuoden 2011 loppuun verrattuna.

Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksetut korvaukset on esitetty liitteissä 7 ja 35. Metsä Groupin johtoryhmän jäsenten osakeomistusohjelmaa varten perustetusta yrityksestä Metsäliitto Management Oy:stä on kerrottu tarkemmin liitteessä 35. Johtoon kuuluvilta avainhenkilöiltä ei ole saamisia eikä heidän puolesta ole annettu sitoumuksia.

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa on esitetty liitteessä 15.

Yhteisyrityserittely on esitetty liitteessä 33.

Ympäristömenoihin sisällytetään vain ne yksilöitävissä olevat lisäkustannukset, joilla pyritään pääasiassa torjumaan tai lieventämään ympäristövahinkoja. Ympäristömenot aktivoidaan, jos ne liittyvät tuleviin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja ne tuottavat tulevaisuudessa taloudellista hyötyä.

Alla esitetty tuloslaskelmaan sisältyvät ympäristömenot sekä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden muutokset.

Milj. euroa	2012	2011
Tuloslaskelma
Aineet ja tarvikkeet	9,4	11,2
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	1,4	2,3
Henkilösivukulut	0,6	1,1
Poistot	6,2	10,1
Liiketoiminnan muut kulut	1,8	1,1
	19,4	25,8
Tase
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Hankintahinta 1.1.	181,3	327,1
Lisäykset	3,5	1,0
Vähennykset	-13,0	-146,8
Poistot	-97,7	-119,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	74,1	61,7
Varaukset
Ymp äristövelvoitteet	18,2	17,6
Päästökauppa, jatkuvat toiminnot
Hallussa olevien päästöoikeuksien
määrä (1 000 tonnia)	700	752
Toteutuneiden päästöjen määrä (1 000 tonnia)	436
Toteutuneiden päästöjen määrä, 2011 todennetut (1 000 tonnia)		674
Päästöoikeuksien myynti (milj. euroa)	3,7	5,3

Käyttöomaisuushyödykkeiden vähennys vuonna 2011 johtui pääasiassa Halleinin tehtaan myynnistä. Ympäristövelvoitteiden kasvu vuonna 2012 johtuu Suomessa sijaitsevien kiinteistöjen puhdistuskustannuksista. Vuonna 2011 Alizayn paperitehtaan sulkeminen kasvatti ympäristövelvoitteita.

38 Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat

Alizayssa käynnistettiin keväällä 2012 vapaaehtoinen uudelleenteollistamisprojekti yhteistyössä Metsä Boardin, työntekijöiden edustajien sekä paikallisten viranomaisten kesken. Projektin seurauksena yhtiö myi tammikuussa 2013 Alizayn tehdasalueen sillä sijaitsevine laitteineen ja rakennuksineen Ranskan valtiota edustavalle Conseil General de l'Eurelle 22 miljoonalla eurolla.

TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 87

Osakkeet ja osakkeenomistajat

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET 31.12.2012

Metsä Boardin täysin maksettu osakepääoma oli tilinpäätöspäivänä 557 881 540,40 euroa, joka koostui 328 165 612 osakkeesta. Yhtiöllä on kaksi osakesarjaa. Tilikauden lopussa A-osakkeiden määrä oli 36 339 550 ja B-osakkeiden määrä 291 826 062. Jokainen A-osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kahdellakymmenellä (20) ja B-osake yhdellä (1) äänellä. Kaikki osakkeet oikeuttavat yhtäläiseen osinkoon.

Metsä Boardin A-osake voidaan muuntaa B-osakkeeksi osakkeenomistajan tai hallintarekisteröityjen osakkeiden hoitajan kirjallisesta vaatimuksesta. Muuntamisesta ei suoriteta rahavastiketta taikka muuta korvausta.

Tilikauden jälkeen 1.2.2013 kaupparekisteriin merkittiin yhtiöjärjestyksen 14 §:n nojalla 50 000 kappaleen Metsä Board Oyj:n A-osakkeen muunto 50 000 B-osakkeeksi. Muuntamisen jälkeen A-osakkeita on 36 289 550 kappaletta, jotka oikeuttavat 71 prosenttiin yhtiön äänivallasta ja B-osakkeita 291 876 062 kappaletta, jotka oikeuttavat 29 prosenttiin yhtiön äänivallasta. Yhteenlaskettu äänimäärä on toteutetun muuntamisen jälkeen 1 017 667 062.

OSAKKEIDEN NOTEERAUS JA PÖRSSIKEHITYS

Noin 90 prosenttia Metsä Boardin osakkeilla käydystä kaupasta käytiin vuonna 2012 NASDAQ OMX Helsinki Oy -pörssissä kaupankäyntidataa keräävän Fidessan mukaan.

Metsä Boardin A-osakkeen ylin kurssi NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä vuonna 2012 oli 2,84 euroa, alin 1,52 euroa ja keskikurssi 2,34 euroa. Vuoden lopussa A-osakkeen kurssi oli 2,21 euroa. Vuoden 2011 lopussa A-osakkeen kurssi oli 1,50 euroa ja vuoden 2011 keskikurssi 2,87 euroa.

Metsä Boardin B-osakkeen ylin kurssi oli vuonna 2012 2,47 euroa, alin 1,33 euroa ja keskikurssi 2,00 euroa. Vuoden lopussa B-osakkeen kurssi oli 2,22 euroa. Vuoden 2011 lopussa B-osakkeen kurssi oli 1,33 euroa ja vuoden 2011 keskikurssi 2,18 euroa.

A-osakkeen vaihto oli 2 miljoonaa euroa, 6 prosenttia osakekannasta. B-osakkeen vaihto oli 222 miljoonaa euroa, 76 prosenttia osakekannasta. A- ja B-osakkeiden markkina-arvo oli vuoden lopussa yhteensä 728 miljoonaa euroa.

Metsäliitto Osuuskunta omisti vuoden 2012 lopussa 40 prosenttia osakkeista, ja näiden osakkeiden tuottama äänivalta oli 61 prosenttia. Ulkomaisten omistajien osuus osakkeista oli 11 prosenttia.

Yhtiön hallussa ei ole sen omia osakkeita.

MÄÄRÄYSVALLAN VAIHTUMISEN VAIKUTUS

Useisiin Metsä Boardin rahoitussopimuksiin sisältyy ehto, jonka nojalla Metsä Boardin lainat erääntyvät ennenaikaisesti, mikäli jokin kolmas taho hankkii määräysvallan Metsä Boardissa. Samoin tiettyihin osakassopimuksiin sisältyy ehtoja, joiden nojalla Metsä

Boardin on Metsä Boardin määräysvallan vaihtuessa tarjottava osakkeensa yhtiössä muiden osakkaiden ostettavaksi. Metsäliitto Osuuskunnan äänivallan mahdollinen aleneminen Metsä Boardissa alle 50 prosentin ei kuitenkaan yksinään laukaise kyseisiä ehtoja.

JOHDON OSAKKEENOMISTUS

Metsä Boardin hallituksen ja johtoryhmän osakeomistukset on kerrottu sivuilla 112–115.

HALLITUKSEN ANTIVALTUUDET

Hallituksella on valtuutus päättää uusien osakkeiden tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään enintään 70 000 000 uuden B-sarjan osakkeen antamisesta. Vastaavasti hallitus on oikeutettu päättämään osakkeeseen oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta siten, että suoraan ja erityisten oikeuksien nojalla merkittävien B-osakkeiden lukumäärä on enintään 70 000 000. Erityiset oikeudet oikeuttavat saamaan maksua vastaan yhtiön uusia osakkeita siten, että merkintähinta maksetaan rahana taikka käyttämällä merkitsijällä olevaa saatavaa merkintähinnan kuittaamiseen ("Vaihtovelkakirja"). Uudet osakkeet voidaan antaa maksua vastaan tai maksutta. Valtuutus on voimassa 28.3.2017 saakka.

Osakepääoman ja osakkeiden lukumäärän muutokset 1.1.2004–31.12.2012

		Osakkeiden lukumäärä	Osakepääoma, milj. euroa
	Osakepääoma 31.12.2003	178 999 425	304,3
2004	Uusmerkintä	148 633 415	252,7
	Uusmerkintä	532 772	0,9
	Osakepääoma 31.12.2004	328 165 612	557,9
2005–2012	Ei muutoksia
	Osakepääoma 31.12.2012	328 165 612	557,9

OSINKOPOLITIIKKA

Metsä Boardin osinkopolitiikka on vakaa ja palkitseva, ja politiikan mukaan yhtiö jakaa osinkoa vähintään 1/3 osakekohtaisesta tuloksesta keskimäärin yli suhdannesyklin, ottaen kuitenkin huomioon yhtiön nettovelkaantumisasteen.

	Suurimmat osakkeenomistajat1) 31.12.2012	A-sarja	B-sarja	Osakkeet yhteensä		Äänet
	Osakkeenomistajat	Määrä	Määrä	Määrä	%	%
1	Metsäliitto Osuuskunta	25 751 535	106 421 760	132 173 295	40,28	61,01
2	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	2 203 544	13 714 945	15 918 489	4,85	5,67
3	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 534 330	9 813 295	13 347 625	4,07	7,90
4	Etola Erkki Olavi	0	7 200 000	7 200 000	2,19	0,71
5	Metsäliitto Management Oy	0	6 790 887	6 790 887	2,07	0,67
6	Erikoissijoitusrahasto Op-Focus	0	6 178 605	6 178 605	1,88	0,61
7	Valtion Eläkerahasto	0	3 800 000	3 800 000	1,16	0,37
8	Mtk Ry	1 704 249	1 480 860	3 185 109	0,97	3,49
9	Op-Suomi Pienyhtiöt	0	3 158 052	3 158 052	0,96	0,31
	10 Sijoitusrahasto Op-Delta	0	3 100 000	3 100 000	0,94	0,30
	11 Op-Suomi Arvo	0	2 950 000	2 950 000	0,90	0,29
	12 Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi	0	2 300 000	2 300 000	0,70	0,23
	13 Sijoitusrahasto Nordea Suomi	0	2 150 000	2 150 000	0,66	0,21
	14 Sijoitusrahasto Säästöpankki Kotimaa	0	2 116 956	2 116 956	0,65	0,21
	15 Sijoitusrahasto Seb Finlandia	0	1 976 000	1 976 000	0,60	0,19
	16 Sijoitusrahasto Fim Forte	0	1 561 098	1 561 098	0,48	0,15
	17 Sr Danske Invest Suomi Yhteisöosake	0	1 492 323	1 492 323	0,45	0,15
	18 Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt	0	1 250 000	1 250 000	0,38	0,12
	19 Placeringsfonden Seb Small Cap	0	1 200 000	1 200 000	0,37	0,12
	20 Sijoitusrahasto Fim Fenno	243 638	776 300	1 019 938	0,31	0,55

1) osakkeenomistajat arvo-osuusjärjestelmässä, ei sisällä hallintarekisteröityjä omistajia.

Metsä board A-osake

Omistusmäärä	Omistajia	%	Osakkeita	%	Äänimäärä	%
1–100	989	27,94	55 701	0,15	1 114 020	0,15
101–500	1 469	41,50	426 486	1,17	8 529 720	1,17
501–1 000	531	15,00	439 970	1,21	8 799 400	1,21
1 001–5 000	488	13,79	1 020 061	2,81	20 401 220	2,81
5 001–10 000	35	0,99	256 555	0,71	5 131 100	0,71
10 001–50 000	19	0,54	405 645	1,12	8 112 900	1,12
50 001–100 000	3	0,09	171 766	0,47	3 435 320	0,47
100 001–500 000	2	0,06	369 708	1,02	7 394 160	1,02
500 001–	4	0,11	33 193 658	91,343	663 873 160	91,34
Yhteensä	3 540	100	36 339 550	100	726 791 000	100
joista hallintarekisteröityjä	8		128 035	0,35	2 560 700	0,35
Odotusluettelolla yhteensä	0		0	0	0	0
Yhteistilillä			0	0	0	0
Erityistileillä yhteensä			0	0	0	0
Liikkeeseenlaskettu määrä			36 339 550	100	726 791 000	100

Metsä board B-osake

Omistusmäärä	Omistajia	%	Osakkeita	%	Äänimäärä	%
1–100	13 486	34,126	593 585	0,20	593 585	0,20
101–500	11 621	29,407	3 063 284	1,05	3 063 284	1,05
501–1 000	5 012	12,683	4 074 500	1,40	4 074 500	1,40
1 001–5 000	6 981	17,665	17 072 096	5,85	17 072 096	5,85
5 001–10 000	1 327	3,358	9 756 391	3,34	9 756 391	3,34
10 001–50 000	913	2,31	18 111 325	6,21	18 111 325	6,21
50 001–100 000	75	0,19	5 310 675	1,82	5 310 675	1,82
100 001–500 000	71	0,18	15 145 605	5,19	15 145 605	5,19
500 001–	32	0,081	218 698 601	74,94	218 698 601	74,94
Yhteensä	39 518	100	291 826 062	100	291 826 062	100
joista hallintarekisteröityjä	12		34 251 870	11,74	34 251 870	11,737
Odotusluettelolla yhteensä	0		0	0	0	0
Yhteistilillä			0	0	0	0
Erityistileillä yhteensä			0	0	0	0
Liikkeeseenlaskettu määrä			291 826 062	100	291 826 062	100

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 89

Metsä Boardin osakkeenomistajat: %, 31.12.2012 Metsä Boardin äänimäärän jakautuminen: %, 31.12.2012

Osakkeiden kurssikehitys 2009–2012: indeksi Osakevaihto 2011–2012: miljoonaa kpl

Osakekohtainen tulos: Euroa Osakekohtainen oma pääoma: Euroa Osinkotuotto: %

1) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

90 OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Pörssikehitys ja osakemäärät

		2012	2011	2010	2009	2008
Osakeantioikaistut kurssit, euroa
A-osake	ylin	2,84	3,34	3,64	2,40	3,40
	alin	1,52	1,49	1,93	0,54	0,77
	kauden lopussa	2,21	1,50	2,85	1,94	0,83
	keskikurssi	2,34	2,87	2,85	1,52	1,88
B-osake	ylin	2,47	3,33	3,26	1,57	3,28
	alin	1,33	1,16	1,46	0,19	0,67
	kauden lopussa	2,22	1,33	2,54	1,53	0,69
	keskikurssi	2,00	2,18	2,44	0,66	1,59
Osakkeiden vaihto NASDA Q OMX Helsinki Oy:ssä, kpl
A-osakkeet		992 596	1 579 107	1 968 018	1 513 161	1 757 960
% kokonaismäärästä		2,7	4,3	5,4	4,2	4,8
B-osakkeet		110 668 983	280 402 053	365 284 851	497 931 005	634 548 405
% kokonaismäärästä		37,9	96,1	125,2	170,6	217,4
Osakemäärät kauden lopussa 1)
A-osakkeet		36 339 550	36 339 550	36 339 550	36 339 550	36 339 550
B-osakkeet		291 826 062	291 826 062	291 826 062	291 826 062	291 826 062
Yhteensä		328 165 612	328 165 612	328 165 612	328 165 612	328 165 612
Osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.		328 165 612	328 165 612	328 165 612	328 165 612	328 165 612
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. euroa		728,2	442,6	844,8	517,0	231,5
Osakkeenomistajat, kpl 2)		43 058	42 463	43 937	42 766	40 555

1) tilikauden jälkeen 1.2.2013 kaupparekisteriin merkittiin yhtiöjärjestyksen 14 §:n nojalla 50 000 kappaleen Metsä Board Oyj:n A-osakkeen muunto 50 000 B-osakkeeksi. Muuntamisen jälkeen A-osakkeita on 36 ²⁸⁹ 550 kappaletta ja B-osakkeita 291 ⁸⁷⁶ 062 kappaletta. 2) Osakkeenomistajat arvo-osuusjärjestelmässä, ei sisällä hallintarekisteröityjä omistajia.

Osakekohtaiset tunnusluvut

Milj. euroa	2012	2011	2010	2009	2008
Osakekohtainen tulos
Tulos jatkuvista liiketoiminnoista ennen veroja	175,7	-280,9	48,1	-357,5	-204,0
– määräysvallattomien omistajien osuus tuloksesta	-0,2	-0,1	1,0	-4,4	-8,9
– verot	-2,7	7,8	-20,7	26,7	33,5
+ kauden tulos lopetetuista liiketoiminnoista		0	0	-23,5	-338,3
= Tulos	172,8	-273,2	28,4	-358,7	-517,7
– Osakkeiden osakeantioikaistu
lukumäärä keskimäärin, kpl	328 165 612	328 165 612	328 165 612	328 165 612	328 165 612
Osakekohtainen tulos, euroa
jatkuvista liiketoiminnoista	0,53	-0,83	0,09	-1,02	-0,55
lopetetuista liiketoiminnoista			0,00	-0,07	-1,03
yhteensä euroa	0,53	-0,83	0,09	-1,09	-1,58
Osakekohtainen oma pääoma, euroa	2,62	2,23	3,03	2,79	4,05
Osakekohtainen osinko, euroa	0,06 1)	0,00	0,00	0,00	0,00
Osinko tuloksesta, %	11,3	-	-	-	-
Nimellisarvo, euroa	-	-	-	-	-
Efektiivinen osinkotuotto, %
A-osake	2,7 1)	0,0	0,0	0,0	0,0
B-osake	2,7 1)	0,0	0,0	0,0	0,0
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
A-osake	4,2	-1,8	31,7	-1,8	-0,5
B-osake	4,2	-1,6	28,2	-1,4	-0,4
Osakekurssi/osakekohtainen oma pääoma (P/BV), %
A-osake	84,4	67,3	94,1	69,5	20,5
B-osake	84,7	59,6	83,8	54,8	17,0

1) Hallitus ehdottaa, että tilikaudelta 2012 jaetaan osinkoa 0,06 euroa osakkeelta.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT 91

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet

Kannattavuus

		Tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista – tuloverot
Oman pääoman tuotto (%)	=	Oma pääoma (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto (%)	=	Tulos ennen veroja jatkuvista liiketoiminnoista + korkokulut, nettokurssierot ja muut rahoituskulut Oma pääoma + korolliset rahoitusvelat
Rahoitus ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste (%)	=	Oma pääoma
		Taseen loppusumma – saadut ennakot
		Korolliset rahoitusvelat
Velkaantumisaste (%)	=	Oma pääoma
Nettovelkaantumisaste (%)	=	Korolliset rahoitusvelat – likvidit varat – korolliset saamiset
		Oma pääma
Kovenanttiomavaraisuusaste (%)	=	Oma pääoma + laskennalliset verovelat
		Taseen loppusumma – saadut ennakot
		Korolliset rahoitusvelat – likvidit varat – korolliset saamiset
Kovenanttinettovelkaantumisaste (%)	=	Oma pääma + kumulatiiviset arvonalentumiset (max 300 milj. euroa)
Osakekohtaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos	=	Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin
		Emoyrityksen osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakekohtainen oma pääoma	=	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Osakekohtainen osinko	=	Tilikaudelta jaettu osinko
		Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 31.12.
Osinko tuloksesta (%)	=	Osakekohtainen osinko
		Osakekohtainen tulos
		Osakekohtainen osinko
Efektiivinen osinkotuotto (%)	=	Tilikauden päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	=	Tilikauden päätöskurssi
		Osakekohtainen tulos
		Tilikauden päätöskurssi
P/BV (%)	=	Osakekohtainen oma pääoma
Osakeantioikaistu keskikurssi	=	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo	=	Osakkeiden lukumäärä x tilikauden päätöskurssi
Muut
Investointien omarahoitusaste (%)	=	Liiketoiminnan nettorahavirta Bruttoinvestoinnit
Korkokate	=	Liiketoiminnan nettorahavirta + nettokorkokulut
		Nettokorkokulut
Liiketoiminnan nettorahavirta	=	Rahavirtalaskelman liiketoiminnan nettorahavirta

Emoyhtiön tilinpäätös (suomalainen tilinpäätöskäytäntö)

Tuloslaskelma

Milj. euroa	Liite	1.1.–31.12.2012	1.1.–31.12.2011
Liikevaihto	1	1 066,7	1 109,5
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		3,4	-4,2
Liiketoiminnan muut tuotot	2	224,1	47,8
Materiaalit ja palvelut
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana		-642,4	-705,2
Varastojen muutos		-1,9	-1,3
Ulkopuoliset palvelut	3	-148,0	-144,9
		-792,3	-851,4
Henkilöstökulut	4
Palkat ja palkkiot		-51,7	-54,7
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-13,2	-15,3
Muut henkilösivukulut		-23,8	-38,1
		-88,6	-108,2
Poistot ja arvonalentumiset	5
Suunnitelman mukaiset poistot		-50,6	-56,8
Arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset aineellisista
hyödykkeistä		0,2	-12,5
		-50,4	-69,3
Liiketoiminnan muut kulut		-122,4	-142,2
Liiketulos		240,5	-17,9
Rahoitustuotot ja -kulut	6, 7
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä		41,6	94,8
Muut korko- ja rahoitustuotot		31,6	30,5
Kurssierot		2,7	8,2
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista		-25,7	-278,2
Korkokulut ja muut rahoituskulut		-93,1	-75,1
		-43,0	-219,8
Tulos ennen satunnaisia eriä		197,5	-237,7
Satunnaiset erät	8
Satunnaiset tuotot		20,0	19,6
		20,0	19,6
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		217,5	-218,1
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos		39,3	58,2
Tuloverot	9	-26,8	-8,2
Tilikauden tulos		230,1	-168,1

Emoyhtiön tilinpäätös

Tase

Milj. euroa	Liite	31.12.2012	31.12.2011
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	10
Aineettomat oikeudet		7,4	7,3
Muut pitkävaikutteiset menot		2,3	3,2
		9,7	10,5
Aineelliset hyödykkeet	11
Maa- ja vesialueet		12,3	12,4
Rakennukset ja rakennelmat		117,1	118,8
Koneet ja kalusto		315,0	316,6
Muut aineelliset hyödykkeet		3,3	3,6
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat		10,0	19,5
		457,7	470,9
Sijoitukset	12
Osuudet saman konsernin yrityksissä		474,6	477,2
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		264,7	214,5
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		66,0	89,2
Muut osakkeet ja osuudet		34,9	34,2
Muut saamiset		2,0 842,2	815,1
		1 309,6	1 296,5
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet		32,6	34,5
Keskeneräiset tuotteet			1,8
Valmiit tuotteet / Tavarat		93,7	88,5
Ennakkomaksut		3,9	8,6
		130,2	133,4
Saamiset 13, 14, 15, 16
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset		119,9	125,7
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		530,5	548,9
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä		0,1	0,2
Muut saamiset		21,2	23,5
Siirtosaamiset		10,5	40,4
		682,2	738,8
Rahat ja pankkisaamiset		0,8	0,6
Vastaavaa yhteensä		2 122,8	2 169,4

Milj. euroa Liite	31.12.2012	31.12.2011
VASTATTAVAA
Oma pääoma 17
Osakepääoma	557,9	557,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	284,7	284,7
Edellisten tilikausien voitto	-168,1	0
Tilikauden tulos	230,1	-168,1
	904,6	674,5
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero	41,1	80,4
Pakolliset varaukset 18
Eläkevaraukset	7,4	8,4
Muut pakolliset varaukset	15,8	22,3
	23,2	30,7
Vieras pääoma
Pitkäaikainen 19, 20, 21
Joukkovelkakirjalainat	87,3	587,3
Lainat rahoituslaitoksilta	0,1	14,3
Eläkelainat	131,1	169,6
Muut velat		1,0
	218,5	772,2
Lyhytaikainen 19, 20, 22, 23
Joukkovelkakirjalainat	449,3	103,4
Lainat rahoituslaitoksilta	14,3	22,5
Eläkelainat	44,4	34,3
Saadut ennakot	1,2	3,0
Ostovelat	54,2	59,7
Velat saman konsernin yrityksille	307,2	322,3
Velat omistusyhteysyrityksille	0,4	0,5
Muut velat	6,5	8,3
Siirtovelat	57,9	57,6
	935,4	611,6
	1 153,9	1 383,8

Vastattavaa yhteensä 2 122,8 2 169,4

Emoyhtiön tilinpäätös

Rahoituslaskelma

Milj. euroa	2012	2011
Liiketoiminta Liikevoitto	240,5	-17,9
Oikaisut liikevoittoon a)	-154,6	88,5
Nettokäyttöpääoman muutos b)	10,2	1,9
Maksetut korot	-46,6	-43,8
Saadut osingot	41,6	94,9
Muut rahoituserät	-11,3	7,2
Maksetut verot		0,1
Liiketoiminnan nettokassavirta	79,9	130,9
Investoinnit
Osakkeiden hankinnat	-28,4	-238,9
Muun käyttöomaisuuden hankinnat	-36,3	-55,9
pääoman palautukset ja Osakkeiden myynnit	211,4	184,7
Muun käyttöomaisuuden myynnit	16,9	37,9
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten lisäys	-52,2	-130,4
Investointien kassavirta yhteensä	111,5	-202,6
Kassavirta ennen rahoitusta	191,4	-71,7
Rahoitus
Pitkäaikaisten lainojen nostot	6,0	0
Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset Korollisten saamisten lisäys (-) tai vähennys (+)	-205,5 24,8	-102,1 -52,4
Lyhytaikaisten korollisten velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)	-16,4	215,8
lunastamatta jääneet vanhat osakkeet Rahoitus yhteensä	-191,1	3,9 65,3
Likvidien varojen lisäys (+) tai vähennys (-) Likvidit varat 1.1.	0,2 0,6	-6,4 7,0
Likvidit varat 31.12.	0,8	0,6
a) Oikaisut liikevoittoon
Poistot	50,4	69,3
Käyttöomaisuuden myyntivoitot (-) tai tappiot (+)	-197,5	14,4
Pakollisten varausten muutos	-7,5	4,8
Yhteensä	-154,6	88,5
b) Nettokäyttöpääoman muutos
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) tai vähennys (+)	3,2	0,7
Korottomien saamisten lisäys (-) tai vähennys (+)	16,3	9,3
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) tai vähennys (-)	-9,3	-8,1
Yhteensä	10,2	1,9

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS 95

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Metsä Board Oyj:n tilinpäätös on laadittu suomalaista tilinpäätöskäytäntöä noudattaen.

Liikevaihto

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty myynnin välilliset verot, annetut alennukset ja muut myynnin oikaisuerät.

Kurssierot

Kurssierot on kirjattu rahoituksen kurssieroihin. Myynnin suojana olevat avoimet ja toteutuneet kurssierot kirjataan välittömästi tuloslaskelman rahoituseriin.

Ulkomaanrahan määräisettapahtumat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin.

Tilinpäätöshetkellä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan Keskuspankin noteeraamaan tilinpäätöspäivän kurssiin.

Eläkkeetjaeläkevastuidenkattaminen

Lakisääteinen eläketurva on hoidettu konsernin ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Osalla toimihenkilöistä on lakisääteisen eläketurvan lisäksi lisäeläketurva, joka on joko vakuutettu, järjestetty Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiö s.r:n kautta tai pidetty yhtiön omalla vastuulla. Metsäliiton Toimenhaltijain Eläkesäätiöllä ei ole vastuuvajausta, kun säätiön omaisuus arvostetaan käypään arvoon.

Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.

Tutkimus- jakehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu tilikauden kuluksi.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvostuksessa noudatetaan FIFO-periaatetta tai vaihtoehtoisesti painotetun keskihinnan menetelmää.

Pysyvätvastaavatjapoistot

Pysyvien vastaavien tasearvot perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalennuksilla.

Suunnitelman mukaiset tasapoistot perustuvat arvioituun taloudelliseen pitoaikaan seuraavasti:

Rakennukset ja rakennelmat	20–40 vuotta
Voimalaitosten raskaat koneet	20–40 vuotta
Muut raskaat koneet	15–20 vuotta
Kevyet koneet ja kalusto	5–15 vuotta
Muut erät	5–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden hankintamenosta ei tehdä poistoja.

Leasing

Leasing-maksut on käsitelty vuokrakuluina.

Ympäristömenot

Ympäristömenoihin on sisällytetty yksilöitävissä olevat ympäristönsuojelutoimenpiteistä aiheutuneet menot, joilla pyritään pääasiassa torjumaan, korjaamaan tai lieventämään ympäristövahinkoja.

Satunnaisettuototjakulut

Vain saadut ja maksetut konserniavustukset esitetään tuloslaskelmassa satunnaisina erinä. Satunnaisten erien verovaikutus on esitetty liitetiedoissa.

Tilinpäätössiirrot

Suomen verolainsäädäntö antaa mahdollisuuden tehdä tilikauden tulokseen ennenaikaisina kuluina vähennyksiä ja siirtää ne varauksiksi taseeseen. Erät otetaan verotuksessa huomioon vain, jos ne on kirjattu kirjanpitoon. Nämä erät on esitetty tuloslaskelman tilinpäätössiirroissa. Näitä ovat käyttöomaisuuden suunnitelman ylittävät poistot, jotka on esitetty poistoerona taseessa ja poistoeron muutoksena tuloslaskelmassa.

Pakollisetvaraukset

Vastaiset menot ja menetykset, joihin on sitouduttu ja joiden toteutumista pidetään varmana tai todennäköisenä, on kirjattu kuluksi tuloslaskelmassa luonteensa mukaiseen kuluerään. Taseessa kyseiset kuluvaraukset on esitetty pakollisina varauksina silloin, kun täsmällistä määrää tai toteutumisajankohtaa ei tiedetä ja muussa tapauksessa siirtovelkoina. Näitä voivat olla mm. eläkevastuu sekä lopettamis- ja saneerauskulut.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Milj. euroa	2012	2011

1. Liikevaihto

Konsernin yhtiörakenteesta johtuen emoyhtiön liikevaihdon erittelyä segmenteittäin ja markkina-alueittain ei ole laadittu.

2. Liiketoiminnan muut tuotot

Vuokratuotot	1,4	1,5
Myyntivoitot	197,3	13,6
Palvelusten myynti	19,0	19,3
Julkiset avustukset	2,7	7,0
Muut avustukset ja korvaukset	1,0	0,5
Muut	2,8	5,9
	224,1	47,8

3. Ulkopuoliset palvelut

Jakelukustannukset	101,9	100,2
Muut ulkopuoliset palvelut	46,1	44,7
	148,0	144,9

Ulkopuoliset palvelut sisältävät tuotantoon liittyviä palveluja ja myytyjen tuotteiden jakelukustannuksia. Muut liiketoiminnan kulut sisältävät mm. palveluja, energia- ja kiinteistökuluja sekä hallintoon liittyviä kuluja.

4. Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot	51,6	54,7
Eläkekulut	13.2	15,3
Muut henkilösivukulut	23,8	38,2
	88,6	108,2
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja	0,6	0,6
Hallituksien jäsenet ja varajäsenet	0,6	0,6
	1,2	1,2

Päätilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastuspalkkiot emon riippumattomalle päätilintarkastajalle KPMG:lle vuonna 2012 ja PricewaterhouseCoopersille vuonna 2011 olivat seuraavat:

Tilintarkastuspalkkiot	0,09	0,3
Palkkiot veropalveluista
Muut palkkiot	0,0	0,2
	0,09	0,5

Tilintarkastuspalkkiot liittyvät vuositilinpäätösten tilintarkastukseen ja niihin liittyviin palveluihin. Palkkiot veropalveluista liittyvät veroneuvontaan ja -suunnitteluun.

	Milj. euroa	2012	2011
	5. Poistot
	Suunnitelman mukaiset poistot
	Aineettomat oikeudet	2,3	3,5
	Muut pitkävaikutteiset menot	0,8	1,0
	Rakennukset ja rakennelmat	7,5	8,5
	Koneet ja kalusto	39,6	43,4
	Muut aineelliset hyödykkeet	0,3	0,3
	Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	50,6	56,8
	Arvonalentumiset/arvonalentumisten peruutukset
	Koneet ja kalusto	-0,2	12,1
	aineettomat hyödykkeet		0,3
	Suunnitelman mukaisten ja kokonaispoistojen erotus	-39,3	-58,1
	Kokonaispoistot	11,2	11,2
6.	Rahoitustuotot ja -kulut
	Osinkotuotot	41,6	94,8
	Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista	21,4	14,5
	Muut korkotuotot	10,3	16,0
	Arvonalentumiset pitkäaikaisista sijoituksista	-25,7	-278,2
	Korkokulut	-78,2	-74,1
	Muut rahoituskulut	-15,1	-1,0
		-45,7	-228,0
	Kurssierot	2,7	8,2
	Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-43,0	-219,8
7.	Tuloslaskelman kurssierot
	Myynnin kurssierot	0,1	1,6
	ostojen kurssierot	-0,2	-0,8
	Rahoituksen kurssierot	2,8	7,4
	Kurssierot yhteensä	2,7	8,2
8.	Satunnaiset tuotot ja kulut
	Satunnaiset tuotot
	Saadut konserniavustukset	20,0	19,6
9.	Välittömät verot
	Tilikauden verot	26,8	8,3
	Edellisten tilikausien verot		-0,1
		26,8	8,2
	Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	21,9	3,1
	Tuloverot satunnaisista eristä	4,9	5,1

Milj. euroa	2012	2011
10. Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	100,9	104,2
Lisäykset	3,8	7,4
Siirrot erien välillä	0,6
Vähennykset	-2,4	-10,7
Hankintameno 31.12.	103,0	100,9
Kertyneet poistot 1.1.	-93,6	-90,9
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,3	1,1
Tilikauden poistot	-2,3	-3,8
Kertyneet poistot 31.12.	-95,6	-93,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	7,4	7,3
Liikearvo
Hankintameno 1.1.	20,0	20,0
Hankintameno 31.12.	20,0	20,0
Kertyneet poistot 1.1.	-20,0	-20,0
Tilikauden poistot
Kertyneet poistot 31.12.	-20,0	-20,0
Kirjanpitoarvo 31.12.
Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1.	14,9	14,7
Lisäykset		0,2
Vähennykset
Hankintameno 31.12.	14,9	14,9
Kertyneet poistot 1.1.	-11,7	-10,7
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poistot	-0,8	-1,0
Kertyneet poistot	-12,6	-11,7
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,3	3,2

Milj. euroa	2012	2011
11. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	12,4	12,5
Lisäykset	0,2	0.0
Vähennykset	-0,3	-0,1
Hankintameno 31.12.	12,3	12,4
Kirjanpitoarvo 31.12.	12,3	12,4
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	265,5	262,5
Lisäykset	5,7	2,9
Siirrot erien välillä	0,4	0,5
Vähennykset	-0,9	-0,3
Hankintameno 31.12.	270,7	265,5
Kertyneet poistot 1.1.	-146,8	-138,6
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,7	0,3
Tilikauden poistot	-7,5	-8,5
Kertyneet poistot 31.12.	-153,6	-146,8
Kirjanpitoarvo 31.12.	117,1	118,8
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1 232,7	1 206,7
Lisäykset	19,7	25,8
Siirrot erien välillä	18,1	14,5
Vähennykset	-0,7	-14,3
Hankintameno 31.12.	1 269,9	1 232,7
Kertyneet poistot 1.1.	-916,1	-874,0
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot	0,5	13,5
Tilikauden poistot ja arvonalennukset	-39,4	-55,6
Kertyneet poistot 31.12.	-954,9	-916,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	315,0	316,7
Tuotannolliset koneet ja laitteet kirjanpitoarvo 31.12.	309,6	285,1
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	9,0	8,9
Lisäykset		0,1
Vähennykset
Hankintameno 31.12.	9,0	9,0
Kertyneet poistot 1.1.	-5,4	-5,1
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot
Tilikauden poistot	-0,3	-0,3
Kertyneet poistot 31.12. Kirjanpitoarvo 31.12.	-5,7 3,3	-5,4 3,6
Keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	19,5	15,0
Lisäykset	9,6	19,5
Siirrot erien välillä	-19,0	-15,0
Vähennykset
Hankintameno 31.12.	10,0	19,5

Aktivoitujen korkomenojen poistamaton osa tase-erässä 'Koneet ja kalusto' 1,0 milj. euroa (2011: 1,3 milj. euroa). Tilikaudella 2012 eikä 2011 aktivoitu korkomenoja.

Kirjanpitoarvo 31.12. 10,0 19,5

Milj. euroa	2012	2011
12. Sijoitukset Osakkeet konserniyrityksissä
Kirjanpitoarvo 1.1.	477,2	626,1
Lisäykset	23,1	234,0
Vähennykset		-203,7
arvonalentumisten palautukset		50,0
Arvonalentumiset	-25,7	-229,2
Hankintameno 31.12.	474,6	477,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	474,6	477,2
Osakkeet osakkuusyrityksissä
kirjanpitoarvo 1.1.	89,2	97,6
Vähennykset	-23,2	-8,4
Hankintameno 31.12.	66,0	89,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	66,0	89,2
Muut osakkeet ja osuudet
kirjanpitoarvo 1.1.	34,2	29,4
Lisäykset	5,3	4,9
Vähennykset	-4,7	-0,1
Hankintameno 31.12.	34,9	34,2
Kirjanpitoarvo 31.12.	34,9	34,2
Saamiset konserniyrityksiltä
kirjanpitoarvo 1.1.	214,5	84,2
Lisäykset	50,2	179,5
Vähennykset		-49,2
Hankintameno 31.12.	264,7	214,5
Kirjanpitoarvo 31.12.	264,7	214,5
Muut saamiset kirjanpitoarvo 1.1.
Lisäykset	2,0
Vähennykset
Hankintameno 31.12.	2,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	2,0
Sijoitukset yhteensä
kirjanpitoarvo 1.1.	815,1	837,3
Lisäykset	80,7	418,4
Vähennykset	-27,9	-261,4
arvonalentumisten palautukset		50,0
Arvonalentumiset	-25,7	-229,2
Hankintameno 31.12.	842,2	815,1
Kirjanpitoarvo 31.12.	842,2	815,1

Milj. euroa	2012	2011
14. Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yrityksiltä
Myyntisaamiset	7,0	10,3
Lainasaamiset	472,9	497,7
Muut saamiset	42,3	33,0
Siirtosaamiset	8,2	7,8
Saamiset osakkuusyrityksiltä
Myyntisaamiset	0,1	0,2
Saamiset muilta
Myyntisaamiset	119,9	125,8
Muut saamiset	21,2	23,6
Siirtosaamiset	10,5	40,4
	682,2	738,8
15. Siirtosaamiset
Vakuutukset	0,1	0,8
Verot	2,2	29,0
Muut	8,2	10,6
	10,5	40,4
16. Korolliset saamiset
Lainasaamiset ja muut pysyvät vastaavat	266,7	214,5
Likvidit varat ja muut vaihtuvat vastaavat	473,7	498,4
17. Oma pääoma	740,4	712,9
Osakepääoma 1.1.
A-osakkeet	61,8	61,8
B-osakkeet	496,1	496,1
Osakepääoma 31.12.	557,9	557,9
Ylikurssirahasto 1.1.		663,8
Ylikurssirahaston alentaminen		-663,8
Ylikurssirahasto 31.12.		0
Sidottu oma pääoma yhteensä	557,9	557,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	284,7	0
Ylikurssirahaston alentaminen		280,9
LunastAmatta jääneet Metsä-Serla Oyj:n osakkeet		3,9
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	284,7	284,7
Voittovarat 1.1.	-168,1	-382,9
ylikurssirahastosta tappion kattaminen		382,9
Tilikauden tulos	230,1	-168,1
Voittovarat 31.12.	62,0	-168,1
Vapaa oma pääoma yhteensä	346,7	116,6
Oma pääoma yhteensä	904,6	674,5

13. Lainasaamiset johdolta

Toimitusjohtajalta, hallituksen jäseniltä sekä vastaaviin toimielimiin kuuluville avainhenkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 99

Milj. euroa	1.1.	Lisäys	Vähennys	31.12.
18. Pakolliset varaukset Eläkevastuuvaraus	2,3	0,2		2,5
Työttömyyseläkekulu varaus	6,0		-1,1	4,9
Liiketoiminnan lopettamiskuluvaraus	9,2	0,2	-7,9	1,5
Vuokrakuluvaraus	4,1		-1,0	3,1
Muut varaukset	9,0	11,7	-9,5	11,2
	30,7	12,1	-19,5	23,3
Milj. euroa			2012	2011
19. Vieras pääoma Pitkäaikainen
Koroton				1,0
Korollinen			218,5	771,2
			218,5	772,2
Lyhytaikainen
Koroton			782,6	160,3
Korollinen			152,8	451,3
			935,4	611,6
Joukkovelkakirjalainat		Korko (%)		Milj. euroa
2002–2012		9,2		103,4
2002–2014		9,4	87,6	88,5
2006–2013		8,75	449,0	498,8
				690,7

20. Pitkäaikaiset lainat ja niiden lyhennyssuunnitelma
Joukkovelkakirjalainat
2013	449,0
2014	87,6
Yhteensä tilikauden lopussa	536,6
Rahalaitoslainat
2013	14,3
2014	0,1
Yhteensä tilikauden lopussa	14,4
Eläkelainat
2013	44,4
2014	28,5
2015	18,5
2016	18,5
2017	18,5
2018	47,1
Yhteensä tilikauden lopussa	175,5
Yhteensä
2013	507,7
2014	116,1
2015	18,5
2016	18,5
2017	18,5
2018	47,1
Yhteensä tilikauden lopussa	726,4
21. Pitkäaikaiset velat
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat	87,3	587,3
Lainat rahoituslaitoksilta	0,1	14,3
Eläkelainat	131,1	169,6
Muut velat		1,0
	218,5	772,2
22. Lyhytaikaiset velat
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille	307,2	322,3
Velat osakkuusyrityksille	0,4	0,5
Velat muille
Joukkovelkakirjalainat	449,3	103,4
Lainat rahoituslaitoksilta	14,3	22,5
Eläkelainat	44,4	34,3
Saadut ennakot	1,2	3,0
Ostovelat	54,2	59,7
Muut velat	6,5	8,3
Siirtovelat	57,9	57,6

Milj. euroa 2012

Milj. euroa		2012	2011
23. Siirtovelat
Lyhytaikaiset
Vakuutusmaksujaksotukset		4,1	3,5
	Palkka- ja henkilöstökulujaksotukset	15,1	21,2
Korot		11,4	11,5
Ostojen jaksotukset		7,7	2,7
Rahdit		0,6	0,6
Alennusvaraukset		12,6	12,6
Muut		6,4	5,5
		57,9	57,6
24. Vastuusitoumukset
Omasta velasta
	Velat, joiden vakuudeksi annettu pantteja
Eläkevelat		67,5	90,0
Annetut pantit		51,5	51,3
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinteistökiinnityksiä
Eläkevelat		108,1	114,0
Muut velat
Kiinteistökiinnitykset		108,1	114,0
Saman konsernin yritysten puolesta
Pantit		13,4	13,4
Takausvastuut		1 064,3	1 324,4
Muut vastuut
takausvastuut		3,1	3,0
muiden sitoumusten vakuudeksi		9,4	11,4
Leasing-vastuut
Seuraavan vuoden osalta		1,1	0,7
Myöhempien vuosien osalta		1,3	1,4
Yhteensä
Kiinteistökiinnitykset		108,1	114,0
Pantit		64,9	64,7
Takaukset		1 067,4	1 327,3
Muut vastuut		9,4	11,4
Leasing-vastuut		2,4	2,1
		1 252,1	1 519,5

Milj. euroa	2012	2011
25. Ympäristöasiat
Tuloslaskelma
Aineet ja tarvikkeet	4,2	4,3
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	0,7	0,7
Henkilösivukulut	0,3	0,3
Poistot	3,1	4,0
Liiketoiminnan muut kulut	1,3	0,7
	9,6	10,0
Tase
Aineelliset hyödykkeet
Hankintahinta 1.1.	69,0	70,0
Lisäykset	1,5	0,6
Vähennykset	-1,2	-1,6
Poistot	-38,6	-35,6
Kirjanpitoarvo 31.12.	30,7	33,4
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset	11,2	1,7

Ympäristömenoihin sisällytetään vain ne yksilöitävissä olevat lisäkustannukset, joilla pyritään pääasiassa torjumaan tai lieventämään ympäristövahinkoja. Ympäristömenot aktivoidaan, jos ne liittyvät tuleviin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja ne tuottavat tulevaisuudessa taloudellista hyötyä.

Hallituksen ehdotus emoyhtiön tilikauden tulosta koskeviksi toimenpiteiksi

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 346 732 661,62 euroa, josta tilikauden tulos on 230 118 432,13 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

osinkoa jaetaan 0,06 euroa/osake eli yhteensä	19 689 936,72
jätetään omaan pääomaan	327 042 724,90
	346 732 661,62

Hallitus ehdottaa osingon maksupäiväksi 10. huhtikuuta 2013.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä.

Espoossa 7. helmikuuta 2013

Kari Jordan	Martti Asunta	Mikael Aminoff
Kirsi Komi	Kai Korhonen	Liisa Leino
Juha Niemelä	Antti Tanskanen	Erkki Varis
	Mikko Helander

toimitusjohtaja

102 HALLITUKSEN EHDOTUS EMOYHTIÖN TILIKAUDEN TULOSTA KOSKEVIKSI TOIMENPITEIKSI

Tilintarkastuskertomus

Metsä Board Oyj:nyhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Metsä Board Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksenjatoimitusjohtajanvastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajanvelvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön

hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausuntokonsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausuntotilinpäätöksestäja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muutlausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 14. helmikuuta 2013

KPMG OY AB

Raija-Leena Hankonen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS 103

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Tämä selvitys Metsä Board Oyj:n (Metsä Board tai yhtiö) hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on annettu arvopaperimarkkinalain 2 luvun 6 §:n nojalla erillisenä kertomuksena ja se on julkaistu samanaikaisesti yhtiön tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen kanssa.

Metsä Board on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka A- ja B-sarjan osakkeet ovat julkisen kaupankäynnin kohteena NASDAQ OMX Helsinki Oy:n (Helsingin Pörssi) Mid Cap -listalla. Metsä Boardin hallintoon sovelletaan Suomen lakeja ja niiden nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Metsä Board noudattaa lisäksi Helsingin Pörssin sääntöjä ja suosituksia niiden pörssiyhtiöihin soveltuvilta osin.

Metsä Board laatii tilinpäätöksensä ja osavuosikatsauksensa kansainvälisten tilinpäätösperiaatteiden, International Financial Reporting Standards (IFRS), mukaisesti. Tilinpäätösasiakirjat laaditaan ja julkaistaan suomeksi ja englanniksi.

Metsä Boardin pääkonttori sijaitsee Espoossa, Suomessa. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

Metsä Boardinhallinto- ja ohjausjärjestelmänrakenne

Yhtiön lakisääteiset toimielimet ovat yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja. Yhtiön toimintojen koordinoinnista ja operatiivisesta johtamisesta huolehtii lisäksi toimitusjohtajan apuna toimiva johtoryhmä, jonka jäsenet eivät ole hallituksen jäseniä. Eri toimielinten tehtävät ja vastuut määräytyvät Suomen osakeyhtiölain mukaisesti.

Metsä Boardin organisaatiossa liiketoiminta-alue on määritelty siten, että kumpikin liiketoiminta-alue on vastuussa sekä omasta myynnistään että tuotannostaan ja niillä on siten selkeä tulosvastuu. Metsä Boardin liiketoiminta-alueet ovat Paperboard ja Paper and Pulp, joilla kummallakin on oma vastaava johtajansa ja johtoryhmänsä.

Suomenlistayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen

Suomalaisena pörssiyhtiönä Metsä Board noudattaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (www.cgfinland.fi), jonka suosituksen 51 mukainen tämä selvitys on. Metsä Board ei tällä hetkellä poikkea koodin yksittäisistä määräyksistä.

Metsä boardinhallinnointi- jaohjausjärjestelmä

Yhtiökokous

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa. Jokaisella osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen noudattamalla yhtiökokouskutsussa kuvattua menettelyä. Osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää muun muassa seuraavista asioista:

• • yhtiöjärjestyksen muuttaminen
• • tilinpäätöksen hyväksyminen
• • voitonjako
• • sulautuminen ja jakautuminen
• • omien osakkeiden hankinta ja luovutus
• • hallituksen jäsenten valinta ja heidän palkkionsa sekä hallituksen valiokuntien jäsenten palkkiot
• • tilintarkastajan valinta ja palkkio.

Osakkeenomistajalla on oikeus saada yhtiökokoukselle kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun. Osakkeenomistajalla on lisäksi kyselyoikeus yhtiökokouksen käsiteltävänä olevista asioista. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta merkittynä osakkeenomistajaksi osakasluetteloon. Yhtiön varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kesäkuussa. Kutsu yhtiökokoukseen toimitetaan aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta julkaisemalla se yhtiön verkkosivuilla sekä julkistamalla kutsu tai sen tiivistelmä lisäksi vähintään yhdessä Suomessa julkaistavassa valtakunnallisessa sanomalehdessä.

Ylimääräinen yhtiökokous pidetään, jos hallitus katsoo siihen olevan aihetta, tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat vähintään 1/10 kaikista osakkeista, sitä kirjallisesti vaativat tietyn asian käsittelyä varten.

Hallitus

Hallitus vastaa yhtiön hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä lainsäädännön, yhtiöjärjestyksen sekä hyvän hallinnointitavan mukaisesti. Hallitukselle kuuluvat yhtiön toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen asiat, jotka ovat laajakantoisia ja epätavallisia ja eivät siten kuulu yhtiön päivittäiseen liiketoimintaan. Hallitus muun muassa valvoo Metsä Boardin toimintaa ja johtamista sekä päättää yhtiön strategiasta, merkittävistä investoinneista, yhtiön organisaatiorakenteesta ja merkittävistä rahoitusta koskevista asioista. Hallitus valvoo yhtiön toimintojen asianmukaista järjestämistä. Lisäksi se varmistaa, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta, taloudellinen raportointi sekä riskienhallinta yhtiössä ovat asianmukaisesti järjestetyt.

Metsä Boardin hallituksella on toimintaansa varten kirjallinen työjärjestys. Sen mukaisesti hallitus muun muassa

• • valitsee yhtiölle toimitusjohtajan ja hyväksyy johtoryhmän jäsenten valinnan sekä valvoo, että toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti;
• • valitsee tarkastus-, nimitys- ja palkitsemisvaliokuntien jäsenet ja hyväksyy niiden työjärjestykset;
• • käsittelee ja hyväksyy yhtiön strategian ja sen päälinjat;
• • hyväksyy vuosittaisen toimintasuunnitelman;
• • valvoo yhtiön kirjanpidon ja varainhoidon sekä riskien valvonnan järjestämistä;
• • päättää merkittävistä investoinneista, liiketoimintojen ostoista, myynneistä ja lopettamisista;
• • päättää huomattavista sijoituksista ja rahoitusjärjestelyistä;

• • päättää yhtiön merkittävän kiinteän omaisuuden luovutuksesta ja panttauksesta;

• • päättää rahalahjoitusten myöntämisestä tai toimitusjohtajan valtuuksista niiden suhteen;

• • myöntää ja peruuttaa yhtiön edustamisoikeuden;
• • valvoo, että yhtiön yhtiöjärjestystä noudatetaan;
• • kutsuu koolle yhtiökokouksen, ja valvoo, että yhtiökokouksen päätökset pannaan täytäntöön;
• • allekirjoittaa ja esittää varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi tilinpäätöksen ja tekee voitonjakoehdotuksen;
• • hyväksyy keskeiset liiketoimintaa ohjaavat politiikat, määräykset ja ohjeet;
• • päättää yhtiön pysyvään sisäpiiriin kuuluvista henkilöistä ja hyväksyy yhtiön sisäpiirisäännöt;
• • julkistaa tai valtuuttaa toimitusjohtajan julkistamaan kaikki sellaiset seikat, jotka ovat omiaan vaikuttamaan yhtiön osakkeen arvoon tai jotka yhtiön on muutoin arvopaperimarkkinalain nojalla julkaistava.

Hallituksen työjärjestys on kokonaisuudessaan saatavilla yhtiön verkkosivuilla (www. metsaboard.com/sijoittajat/hallinnointi). Hallitus voi delegoida sen yleistoimivaltaan kuuluvia asioita toimitusjohtajan hoidettavaksi ja vastaavasti ottaa päätettäväkseen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian.

Hallitus arvioi vuosittain omaa toimintaansa sekä yhtiön hallinnointiperiaatteita ja tekee niihin mahdollisesti tarvittavat muutokset.

Hallitus kokoontuu säännöllisesti. Tilikaudella 2012 hallitus piti yhteensä 16 kokousta, joista viisi oli puhelinkokouksia. Hallituksen jäsenet osallistuivat kokouksiin 98-prosenttisesti (94 % vuonna 2011).

Hallituksenkokoonpano ja riippumattomuus

Hallituksen kokoonpanon ja jäsenmäärän on mahdollistettava hallitukselle kuuluvien tehtävien tehokas hoitaminen. Hallituksen kokoonpanossa on otettu huomioon yhtiön kehitysvaihe, toimialan erityisvaatimukset sekä yhtiön toiminnan tarpeet. Molemmat sukupuolet ovat edustettuina hallituksessa. Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee olla tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää tehtävän hoitamiseen tarvittava määrä aikaa.

Yhtiöjärjestyksen mukaisesti hallitukseen tulee valita vähintään viisi ja enintään kymmenen varsinaista jäsentä, jotka osakkeenomistajat valitsevat varsinaisessa yhtiökokouksessa yhden vuoden toimikaudeksi kerrallaan. Peräkkäisten toimikausien määrää ei ole rajoitettu. Tällä hetkellä hallituksessa on yhdeksän varsinaista jäsentä.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vuoden 2012 varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen jäseniksi seuraavat henkilöt:

Kari Jordan, syntynyt 1956, puheenjohtaja, ekonomi Martti Asunta, 1955, varapuheenjohtaja, metsänhoitaja Mikael Aminoff, 1951, metsänhoitaja Kirsi Komi, 1963, riippumaton jäsen, oikeustieteen kandidaatti Kai Korhonen, 1951, riippumaton jäsen, diplomi-insinööri Liisa Leino, 1960, riippumaton jäsen, kasvatustieteen maisteri Juha Niemelä, 1946, riippumaton jäsen, kauppatieteiden maisteri Antti Tanskanen, 1946, riippumaton jäsen, taloustieteen tohtori Erkki Varis, 1948, riippumaton jäsen, diplomi-insinööri

Enemmistön muodostavat hallituksen jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista. Hallituksen jäsen Antti Tanskanen on toiminut hallituksen toimivaan johtoon kuulumattomana jäsenenä yhtäjaksoisesti yli 12 vuoden ajan. Tanskanen on tunnustettu hallitusammattilainen, joka nauttii laajaa yhteiskunnallista luottamusta toimien myös useissa muissa luottamustehtävissä yhtiön ulkopuolella. Näin ollen hallitus on kokonaisarvioinnin perusteella katsonut, että Tanskanen on riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta esittää 26.3.2013 kokoon kutsutulle varsinaiselle yhtiökokoukselle nykyisten hallituksen jäsenten valitsemista uudelle toimikaudelle, pois lukien Tanskanen, joka on ilmoittanut yhtiölle, ettei ole enää käytettävissä valittaessa hallituksen jäseniä. Nimitysja palkitsemisvaliokunta esittää hallituksen uudeksi jäseneksi oikeustieteen kandidaatti Veli Sundbäckiä. Lisätietoja nykyisistä ja esitetyistä hallituksen jäsenistä on saatavilla yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.metsaboard.com/sijoittajat/hallinnointi.

Hallituksen jäsenten riippumattomuuden ja esteettömyyden arvioimiseksi hallituksen jäsenten tulee ilmoittaa yhtiölle seikat, jotka voivat vaikuttaa jäsenen kykyyn toimia vapaana eturistiriidoista. Tilanteissa, joissa hallitus käsittelee liiketoiminta- tai muuta sopimussuhdetta tai yhteyttä Metsäliitto Osuuskuntaan tai yhtiön sisaryhtiöön, hallitus toimii tarvittaessa ilman sen Metsäliitto Osuuskunnasta tai kyseisestä sisaryhtiöstä riippuvaisia jäseniä.

Hallituksenvaliokunnat

Hallituksen valiokunnat valmistelevat hallituksen apuna sille kuuluvia asioita. Hallitus nimittää keskuudestaan tarkastusvaliokunnan sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Hallitus nimittää vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen kunkin valiokunnan puheenjohtajan ja jäsenet. Hallitus ja sen valiokunnat voivat käyttää apunaan myös yhtiön ulkopuolisia neuvonantajia.

Valiokuntien esitysten pohjalta lopulliset päätökset valiokuntien tehtäviin kuuluvissa asioissa tekee hallitus, pois lukien nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan suoraan yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista.

Tarkastusvaliokunta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta varmistamaan yhtiön taloudellisen raportoinnin, laskennan menetelmien sekä tilinpäätöksen ja muun yhtiön julkistaman taloudellisen tiedon oikeellisuus, tasapainoisuus, läpinäkyvyys ja selkeys. Tarkastusvaliokunta tarkastaa säännöllisesti sisäisen valvonnan ja johtamisen järjestelmiä ja seuraa taloudellisten riskien raportoinnin sekä tilintarkastuksen etenemistä. Tarkastusvaliokunta arvioi sisäisen tarkastuksen tehokkuutta ja laajuutta, yhtiön riskienhallintaa, keskeisiä riskialueita sekä lakien ja määräysten noudattamista. Se antaa hallitukselle suosituksen yhtiön tilintarkastajien valitsemisesta. Tarkastusvaliokunta käsittelee myös sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelman ja merkittävistä tarkastuksista laaditut raportit.

Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimii neljä hallituksen jäsentä, jotka ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä omistajista. Vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Kai Korhonen ja jäseninä Kirsi Komi, Antti Tanskanen ja Erkki Varis.

Valiokunnan jäsenillä tulee olla riittävä laskentatoimen ja tilinpäätöskäytännön asiantuntemus. Tarkastusvaliokunta kokoontuu säännöllisesti, vähintään neljä kertaa vuodessa. Kokousten yhteydessä valiokunta kuulee yhtiön tilintarkastajaa. Valiokunnan puheenjohtaja antaa hallitukselle raportin tarkastusvaliokunnan jokaisesta kokouksesta. Tehtävät ja vastuualueet on määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus hyväksyy (www.metsaboard.com/sijoittajat/ hallinnointi).

Tarkastusvaliokunnan kokouksissa ovat valiokunnan kutsuessa edustettuina myös yhtiön tilintarkastaja, toimitusjohtaja ja talousjohtaja sekä muita johdon edustajia ja ulkopuolisia neuvonantajia tarpeen mukaan.

Tarkastusvaliokunta kokoontui neljä kertaa vuoden 2012 aikana. Valiokunnan jäsenet osallistuivat kokouksiin 94-prosenttisesti (100 % vuonna 2011).

Nimitys- japalkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on toimia hallituksen apuna yhtiön toimitusjohtajan, toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muun ylimmän johdon nimitys- ja palkitsemisasioissa sekä valmistella johdon ja henkilökunnan palkitsemisjärjestelmiin liittyvät asiat. Lisäksi valiokunta tekee yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen jäsenmääräksi, kokoonpanoksi sekä hallituksen jäsenten palkitsemiseksi. Valiokunta myös suosittaa, valmistelee ja esittää hallituksen hyväksyttäväksi toimitusjohtajan (ja toimitusjohtajan sijaisen) nimityksen, tämän palkan ja palkkiot sekä valmistelee ja antaa hallitukselle ja toimitusjohtajalle suosituksia johdon ja henkilöstön palkitsemiseen ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvissä asioissa.

Valiokuntaan kuuluu viisi hallituksen jäsentä, ja se kokoontuu säännöllisesti vähintään neljästi vuodessa. Valiokunnan puheenjohtaja esittää valiokunnan ehdotukset hallitukselle. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan tehtävät ja vastuut on määritelty valiokunnan työjärjestyksessä, jonka hallitus hyväksyy (www.metsaboard.com/sijoittajat/ hallinnointi).

Vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana on toiminut Kari Jordan ja jäseninä Mikael Aminoff, Martti Asunta, Liisa Leino ja Juha Niemelä.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui viisi kertaa vuoden 2012 aikana. Jäsenet osallistuivat kokouksiin 88-prosenttisesti (93 % vuonna 2011).

Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja Mikko Helander (syntynyt 1960) on koulutukseltaan diplomi-insinööri. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön juoksevan hallinnon johtamisesta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan velvollisuutena on lisäksi varmistaa, että yhtiön kirjanpito on hoidettu lain mukaisesti ja varainhoito järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtaja johtaa yhtiön päivittäistä liiketoimintaa ja vastaa

liiketoiminta-alueiden valvonnasta ja ohjaamisesta.

Toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus, joka on hallituksen hyväksymä. Hallitus valvoo toimitusjohtajan toimintaa ja antaa arvionsa siitä kerran vuodessa. Toimitusjohtajan sopimuksenmukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajalle on otettu lisäeläkevakuutus, joka kattaa sopimuksen mukaisen eläkeiän 62 vuotta ja lakisääteisen eläkeiän 63 vuotta välisen ajan ja oikeuttaa toimitusjohtajan saamaan eläkettä 60 prosenttia tämän eläkkeelle siirtymishetken kokonaispalkasta. Suomen eläkelakien mukaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle ikävuosien 63–68 välisenä aikana haluamanaan ajankohtana.

Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja voidaan irtisanoa hallituksen päätöksellä ilman eri syytä. Toimitusjohtaja voi myös irtisanoutua tehtävästään. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Hallitus voi kuitenkin päättää, että toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ilman irtisanomisaikaa.

Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen. Tämän lisäksi, mikäli yhtiö myydään, on toimitusjohtaja oikeutettu irtisanoutumaan tehtävästään saaden silloin 24 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvauksen.

Toimitusjohtajansijainen

Hallitus voi halutessaan nimittää toimitusjohtajalle sijaisen. Toimitusjohtajan sijainen vastaa toimitusjohtajan tehtävistä toimitusjohtajan ollessa estynyt. Yhtiön toimitusjohtajalle ei tällä hetkellä ole nimitetty sijaista.

Yhtiönjohtoryhmä

Metsä Boardin operatiivisessa johtamisessa toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtoryhmä, jonka muodostavat toimitusjohtaja Mikko Helander sekä hänelle raportoivat liiketoiminta-alueiden johtajat Pasi Piiparinen (Paperboard) ja Seppo Puotinen (Paper and Pulp). Lisäksi johtoryhmään kuuluvat talousjohtaja Matti Mörsky, Sari Pajari, johtaja, toimitusketju ja liiketoiminnan kehitys sekä Jani Suomalainen, johtaja, hankinta.

Johtoryhmän jäsenillä on kirjalliset työ- tai toimisopimukset. Heillä ei toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ole lakisääteisestä eläketurvasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Toimitusjohtajaa lukuun ottamatta johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta.

Johtoryhmän tehtäviä ja vastuualueita ovat muun muassa investointien suunnittelu, yhtiön strategisten suuntaviivojen laatiminen ja valmistelu, resurssien kohdentaminen, juoksevien toimintojen valvonta sekä useiden yhtiön hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu. Johtoryhmä kokoontuu toimitusjohtajan kutsusta pääsääntöisesti kerran kuukaudessa sekä lisäksi aina tarvittaessa.

Hallituksen jäsenillä, yhtiön toimitusjohtajalla tai toimitusjohtajan sijaisella ei ollut 31.12.2012 rahalainaa yhtiöltä tai sen tytäryhtiöiltä, eikä niiden välillä ollut vakuusjärjestelyitä.

Sisäinenvalvonta, sisäinen tarkastusjariskienhallinta

Tuloksellinen liiketoiminta edellyttää, että toimintaa valvotaan jatkuvasti ja riittävän tehokkaasti. Metsä Boardin sisäinen johtamis- ja valvontamenettely perustuu osakeyhtiölakiin, pörssiyhtiöitä koskeviin säädöksiin ja suosituksiin, yhtiöjärjestykseen ja omiin hyväksyttyihin toimintatapoihin ja -periaatteisiin. Sisäisen valvonnan toimivuutta arvioi yhtiön sisäinen tarkastus. Sisäistä valvontaa toteutetaan koko organisaatiossa. Sisäisen valvonnan menetelmiä ovat muun muassa sisäiset ohjeistukset ja valvontaa tukevat raportointijärjestelmät. Seuraavassa on kuvattu Metsä Boardin sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen periaatteet, toiminnan tavoitteet sekä vastuusuhteet.

Sisäinenvalvonta

Pörssiyhtiönä Metsä Boardin sisäistä valvontaa ohjaavat osakeyhtiölaki ja arvopaperimarkkinalaki, muut toimintaa säätelevät lait ja

säädökset sekä Helsingin Pörssin säännöt ja suositukset, mukaan lukien hyvää hallintotapaa koskeva ohjeistus. Ulkoinen valvonta kuuluu Metsä Boardin tilintarkastajalle ja viranomaisille.

Sisäinen valvonta käsittää Metsä Boardissa taloudellisen raportoinnin ja muun toiminnan valvonnan. Sisäistä valvontaa toteuttavat yhtiön hallitus ja toimiva johto sekä koko henkilökunta. Sisäisellä valvonnalla pyritään varmistamaan yhtiölle asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttaminen, resurssien taloudellinen, tarkoituksenmukainen ja tehokas käyttö, taloudellisen ja muun johtamisinformaation luotettavuus ja oikeellisuus, ulkoisen sääntelyn ja sisäisten menettelytapojen noudattaminen, toiminnan, tietojen sekä omaisuuden riittävä turvaaminen sekä riittävät ja asianmukaisesti järjestetyt manuaaliset ja tietotekniset järjestelmät toiminnan tueksi.

Sisäinen valvonta jakautuu (i) ennalta ehkäisevään valvontaan, kuten yhtiön arvojen, yleisten toiminta- ja liiketapaperiaatteiden määrittämiseen, (ii) päivittäiseen valvontaan, kuten toiminnan ohjaukseen ja seurantaan toimintajärjestelmineen ja työohjeineen sekä (iii) jälkikäteiseen valvontaan, kuten johdon arviointeihin ja tarkistuksiin, vertailuihin ja todentamisiin, joilla varmistetaan tavoitteiden saavuttamista ja valvotaan sovittujen toiminta- ja kontrolliperiaatteiden noudattamista. Yhtiön yrityskulttuuri, johtamistapa ja suhtautuminen valvontaan luovat yhdessä perustan koko sisäiselle valvonnalle.

Taloudellisenraportointiprosessin valvonta, luotonvalvontaja hyväksymisoikeudet

Liiketoiminta-alueiden ja keskushallinnon talousorganisaatiot vastaavat taloudellisesta raportoinnista. Yksiköt ja liiketoiminta-alueet raportoivat taloudelliset luvut kuukausittain. Liiketoiminta-alueiden controller-toiminto tarkastaa liiketoiminta-alueen yksiköiden kuukausitulokset ja raportoi ne edelleen keskushallinnolle. Liiketoiminta-alueiden kannattavuuskehitystä ja liiketoimintariskejä sekä mahdollisuuksia käydään läpi kuukausittaisissa kokouksissa, joihin osallistuvat yhtiön

ja kunkin liiketoiminta-alueen ylin johto. Tulos raportoidaan kuukausittain hallitukselle ja johtoryhmälle. Yhtiön sisäisissä toimintaohjeissa on tarkoin kuvattu raportointi- ja valvontasäännöt sekä raportointiprosessi.

Luotonvalvonnan ohjaus on keskitetty luottokomitealle, joka kokoontuu vähintään vuosineljänneksittäin. Myyntisaamisten kehittymistä seuraavat luotonvalvojat konsernin luottojohtajan alaisuudessa kussakin myyntiyhtiössä. Vastapuolikohtaiset luottolimiitit asetetaan hallituksen hyväksymän luottopolitiikan puitteissa yhteistoiminnassa keskitetyn luotonvalvonnan ja liiketoimintaalueiden johdon kanssa. Luottoriskien kehitys raportoidaan hallitukselle säännöllisesti.

Kustannusten, merkittävien sopimusten ja investointien hyväksymisoikeudet on määritelty portaittain eri organisaatiotasoille hallituksen vahvistaman hyväksymispolitiikan mukaisesti sekä toimitusjohtajan ja muun johdon erikseen antamien valtuuksien rajoissa. Investointien seuranta hoidetaan konsernin taloustoiminnon toimesta hallituksen hyväksymän investointipolitiikan mukaisesti. Investoinnit käsitellään esihyväksynnän jälkeen liiketoiminta-alueen ja yhtiön johtoryhmässä vuosittaisen investointisuunnitelman antamissa puitteissa. Merkittävimmät investoinnit viedään erikseen hallituksen hyväksyttäväksi. Investointien seurantaraportit kerätään vuosineljänneksittäin.

Sisäinentarkastus

Sisäinen tarkastus avustaa hallitusta ja toimitusjohtajaa näiden valvontatehtävän hoidossa arvioimalla yrityksen toiminnan tavoitteiden saavuttamiseksi ylläpidetyn sisäisen valvonnan tasoa. Lisäksi sisäinen tarkastus tukee organisaatiota arvioimalla ja varmistamalla liiketoimintaprosessien, riskienhallinnan sekä johtamis- ja hallintojärjestelmien toimivuutta.

Sisäisen tarkastuksen keskeisenä tehtävänä on arvioida yhtiön toimintojen ja yksiköiden sisäisen valvonnan tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Sisäinen tarkastus arvioi tehtävässään toimintaperiaatteiden, ohjeiden ja raportointijärjestelmien noudattamista, omaisuuden suojaamista ja resurssien käytön

tehokkuutta. Sisäinen tarkastus toimii lisäksi asiantuntijana sen tehtäväalueeseen liittyvissä kehittämishankkeissa ja tekee erityisselvityksiä tarkastusvaliokunnan tai johdon toimeksiannosta.

Sisäinen tarkastus toimii hallituksen tarkastusvaliokunnan ja yhtiön toimitusjohtajan alaisuudessa. Tarkastusten havainnoista, suosituksista ja toimenpiteiden etenemisestä raportoidaan tarkastuskohteen ja yhtiön johdolle sekä tilintarkastajalle. Sisäinen tarkastus raportoi tarkastusvaliokunnalle tarkastuksistaan, suunnitelmistaan ja toiminnastaan puolivuosittain.

Sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma laaditaan tilikaudeksi kerrallaan. Tarkastus pyritään kohdistamaan tietyin väliajoin kaikkiin toimintoihin ja yksiköihin. Tarkastus suunnataan vuosittain alueille, jotka kulloinkin ovat arvioidun riskin ja yhtiön tavoitteiden kannalta keskeisessä asemassa. Toimintasuunnitelman ajantasaisuus ja tarkoituksenmukaisuus käydään yhtiön johdon kanssa läpi puolivuosittain.

Tarkastustoiminnan kattavuus ja koordinointi varmistetaan säännöllisellä yhteydenpidolla ja tiedonvaihdolla muiden sisäisten varmistustoimintojen ja tilintarkastajan kanssa. Sisäinen tarkastus käyttää tarvittaessa ulkoisia ostopalveluja tilapäiseen lisäresursointiin tai erikoisosaamista vaativien arviointitehtävien suorittamiseen.

Riskienhallinta

Riskienhallinta liittyy olennaisesti Metsä Boardin normaaliin liiketoiminnan suunnitteluun ja johtamiseen. Riskienhallinta on osa päivittäistä päätöksentekoa, toiminnan seurantaa ja sisäistä valvontaa, jolla edistetään ja varmistetaan yhtiölle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen.

Liiketoiminnan johtaminen ja riskienhallinnan tehokas yhteensovittaminen perustuvat yhtiön hallituksen vahvistamiin toimintaperiaatteisiin, joiden tarkoituksena on pitää riskienhallinnan kokonaisuus selkeänä, ymmärrettävänä sekä riittävän käytännönläheisenä. Riskeistä ja niiden kehityksestä raportoidaan säännöllisesti hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Keskitetty riskienhallinta hoitaa myös Metsä Boardin vakuutusturvan koordinoinnin ja kilpailuttamisen.

Riskienhallinnan keskeisin tavoite on tunnistaa ja arvioida ne riskit, uhat ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä sekä strategian toteuttamisen että lyhyemmälle ja pitemmälle aikavälille asetettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Myös merkittävimpiin investointiehdotuksiin liitetään mukaan erillinen riskikartoitus. Liiketoiminta-alueet arvioivat ja seuraavat säännöllisesti riskiympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia osana normaalia toiminnan suunnitteluaan. Tunnistetuista riskeistä ja niiden hallinnasta raportoidaan yhtiön johdolle, tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle vähintään kaksi kertaa vuodessa. Liiketoimintariskeihin liittyy myös mahdollisuuksia, ja niitä voidaan hyödyntää sovittujen riskilimiittien puitteissa. Tietoisten riskinottopäätösten tulee aina perustua muun muassa riskinkantokyvyn ja voitto-/tappiopotentiaalin riittävään arviointiin.

Riskienhallinnan vastuut jaetaan eri toimielinten kesken. Hallitus vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja hyväksyy riskienhallintapolitiikan, tarkastusvaliokunta arvioi yhtiön riskienhallinnan tasoja ja toimintatapoja sekä keskeisiä riskialueita ja tekee näiltä osin ehdotuksia hallitukselle. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä ovat vastuussa riskienhallintaperiaatteiden määrittämisestä ja käyttöönotosta ja vastaavat myös siitä, että riskit otetaan huomioon yhtiön suunnitteluprosesseissa ja että niistä raportoidaan riittävällä ja asianmukaisella tavalla. Talousjohtajalle raportoiva riskienhallintajohtaja vastaa yhtiön riskienhallintaprosessin kehittämisestä, koordinoinnista, riskiarvioinnin toteuttamisesta ja keskeisistä vakuutusratkaisuista. Liiketoiminta-alueet ja tukitoiminnot tunnistavat ja arvioivat omien vastuu-alueidensa olennaiset riskit suunnitteluprosesseissaan, valmistautuvat niihin, ryhtyvät tarpeellisiin ennaltaehkäiseviin toimiin ja raportoivat riskeistä sovitulla tavalla.

Metsä Boardin riskienhallinnan keskeisiin elementteihin kuuluvat koko liiketoimintaa tukevan kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin toteuttaminen, omaisuuden suojaaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden

varmistaminen, yhtiön turvallisuus ja sen jatkuva kehittäminen sekä kriisinhallinta ja jatkuvuus- ja toipumissuunnitelmat. Riskienhallintapolitiikan ja -periaatteiden mukaisesti riittävä riskiarviointi on osa taloudellisesti tai muutoin merkittävien hankkeiden esiselvitys- ja toteutusvaiheita.

Metsä Boardin riskienhallinnan tehtävänä on

• • varmistaa, että kaikkia henkilöstöön, asiakkaisiin, tuotteisiin, omaisuuteen, tietopääomaan, julkisuuskuvaan, yhteiskuntavastuuseen ja toimintakykyyn vaikuttavia tunnistettuja riskejä hallitaan lain vaatimalla tavalla ja parhaiden tietojen sekä taloudellisten seikkojen perusteella
• • varmistaa yhtiölle asetettujen päämäärien saavuttaminen
• • täyttää sidosryhmien odotukset
• • suojata omaisuutta ja varmistaa liiketoiminnanhäiriötön jatkuvuus
• • optimoida voitto- ja tappiomahdollisuudensuhde
• • varmistaa yhtiön kokonaisriskialtistuksen hallinta ja kokonaisriskien minimointi.

Yhtiön tiedossa olevat merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät on kuvattu hallituksen toimintakertomuksessa.

Tilintarkastus

Metsä Boardin yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiöllä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Yhtiön tilintarkastuspalvelut kilpailutettiin viimeksi tilikaudella 2011 yhtiön ja emoyhteisö Metsäliitto Osuuskunnan tarkastusvaliokuntien johdolla. Kilpailutuksen perusteella yhtiön pitkäaikaisena tilintarkastajana toiminut PricewaterhouseCoopers Oy vaihtui KPMG Oy Ab:ksi. Kevään 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön tilintarkastajana toimii KPMG Oy Ab, joka osoitti päävastuulliseksi tilintarkastajakseen KHT Raija-Leena Hankosen. Tarkastusvaliokunta valvoo tilintarkastajien valintamenettelyä ja antaa hallitukselle ja

yhtiökokoukselle suosituksensa tilintarkastajan valinnasta.

Vuonna 2012 tilintarkastuspalkkioita maksettiin KPMG Oy Ab:lle 187 025 euroa (PricewaterhouseCoopersille 306 000 euroa tilikaudella 2011 ja 359 000 euroa tilikaudella 2010), KPMG:lle kansainvälisesti yhteensä 478 847 euroa (PricewaterhouseCoopersille vuonna 2011 yhteensä 741 000 euroa) ja muille tilintarkastusyhteisöille Suomen ulkopuolella 37 001 euroa (72 000 euroa). Lisäksi KPMG:lle on maksettu varsinaiseen tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista 5 211 euroa (PricewaterhouseCoopersille vuonna 2011 yhteensä 443 000 euroa).

Palkka- ja palkkioselvitys

Tämä Metsä Board Oyj:n (Metsä Board tai yhtiö) palkka- ja palkkioselvitys on annettu Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 15.6.2010 suosituksen 47 mukaisena ja sen viimeisin päivitetty versio on julkaistu yhtiön verkkosivuilla maaliskuussa 2013. Yhtiön käytännön mukaisesti palkka- ja palkkioselvitys päivitetään lähtökohtaisesti kahdesti vuodessa ja aina maaliskuussa samanaikaisesti hallintojärjestelmästä annettavan selvityksen kanssa.

Päätöksentekojapalkitsemista koskevatperiaatteet

Yhtiön johdon palkitsemisjärjestelmän tarkoituksena on palkita johtoa oikeudenmukaisesti ja kilpailukykyisesti yhtiön strategian menestyksellisestä ja tuloksellisesta toteuttamisesta. Palkitsemisen tavoitteena on myös kannustaa johtoa yhtiön strategian ja liiketoiminnan kehittämisessä ja siten pitkäjänteisesti toimimaan yhtiön eduksi.

Yhtiön hallitus hyväksyy toimitusjohtajan palkan ja palkkiot sekä muiden johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat periaatteet. Hallitus hyväksyy lisäksi yhtiön palkitsemis- ja kannustinjärjestelmien muodot, perusteet ja sovellettavat mittarit. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta avustaa hallitusta johdon palkitsemiseen, työehtoihin ja palkkaukseen liittyvien asioiden hoidossa ja valmistelee hallitukselle kuuluvat johdon palkitsemiseen liittyvät päätökset. Toimitusjohtaja päättää muun ylimmän johdon palkkaukseen liittyvistä kysymyksistä yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa hallituksen hyväksymien periaatteiden puitteissa ja hallituksen ohjeistamalla tavalla.

Taloudellisetetuudet

Hallitus

Vuoden 2012 maaliskuussa pidetty varsinainen yhtiökokous päätti pitää hallituksen jäsenten palkkiot ennallaan. Hallituksen puheenjohtajalle maksetaan siten 76 500 euroa, varapuheenjohtajalle 64 500 euroa ja muille jäsenille 50 400 euroa vuodessa. Yhtiökokous päätti maksaa 50 prosenttia palkkioista pörssistä 1.–30.4.2012 välisenä

aikana hankittuina yhtiön B-sarjan osakkeina ja 50 prosenttia rahana. Tämän seurauksena hallituksen puheenjohtaja sai 19 471, varapuheenjohtaja 16 417 ja kukin jäsen 12 828 B-sarjan osaketta. Osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden kuluessa niiden vastaanottamisesta. Rahana maksettava korvaus vastaa arvioitua ennakonpidätyksen osuutta. Lisäksi yhtiökokous päätti maksaa kokouspalkkiota 500 euroa kustakin hallituksen ja valiokunnan kokouksesta, johon hallituksen jäsen osallistuu. Hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ehdottaa 26.3.2013 kokoon kutsutulle varsinaiselle yhtiökokoukselle hallituksen vuosipalkkioiden pitämistä ennallaan ja osakepalkkiokäytännön jatkamista. Valiokunta ehdottaa lisäksi, että kokouspalkkiota maksettaisiin 600 euroa kultakin hallituksen ja valiokunnan kokoukselta, johon jäsen osallistuu. Hallituksen vuosipalkkiot on maksettu osakkeina ja rahana vuodesta 2009 lukien.

Toimitusjohtaja

Yhtiön toimitusjohtajalle on laadittu kirjallinen toimitusjohtajasopimus, joka on hallituksen hyväksymä. Hallitus valvoo toimitusjohtajan toimintaa ja antaa siitä erillisen arvionsa kerran vuodessa. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan. Toimitusjohtaja voidaan irtisanoa hallituksen päätöksellä myös ilman eri syytä. Toimitusjohtaja voi lisäksi irtisanoutua tehtävästään oma-aloitteisesti. Molemminpuolinen irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Hallitus voi kuitenkin päättää, että toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ilman irtisanomisaikaa. Hallituksen irtisanoessa toimitusjohtajan on tällä oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan erokorvaukseen. Tämän lisäksi, mikäli yhtiö tai sen liiketoiminta myydään, on toimitusjohtaja oikeutettu irtisanoutumaan tehtävästään saaden silloin 24 kuukauden palkkaa vastaavan erokorvauksen.

Toimitusjohtajan sopimuksenmukainen eläkeikä on 62 vuotta. Toimitusjohtajalle on otettu lisäeläkevakuutus, joka kattaa sopimuksenmukaisen ja lakisääteisen eläkeiän (63 vuotta) välisen ajan ja oikeuttaa toimitusjohtajan saamaan eläkettä 60 prosenttia

tämän eläkkeelle siirtymishetken kokonaispalkasta laskettuna työeläkelain mukaan. Toimitusjohtajan maksu- ja etuusperusteisten eläkevakuutusten yhteenlaskettu kustannus yhtiölle oli vuonna 2012 yhteensä 394 188 euroa (2011: 365 857 euroa ja 2010: 498 189 euroa). Mikäli toimitusjohtajan toimisuhde yhtiöön päättyy ennen eläkeikää, on toimitusjohtaja oikeutettu vapaakirjaan.

Lyhyen aikavälin palkitseminen

Toimitusjohtaja Mikko Helanderin kuukausipalkka on 41 685,22 euroa. Kuukausipalkkaan sisältyvät auto- ja puhelinetu sekä laajennettu matka- ja tapaturmavakuutusturva. Toimitusjohtajalle voidaan toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti maksaa lisäksi hallituksen päätöksellä kokonaissuoritukseen perustuva kuuden kuukauden palkkaa vastaava tulospalkkio. Toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2012 palkkaa, palkkioita ja muita etuuksia yhteensä 570 317 euroa (2011: 588 312 euroa ja 2010: 1 429 371 euroa), josta 521 779 euroa (2011: 509 002 euroa ja 2010: 497 849 euroa) oli kiinteää korvausta ja 48 538 euroa (2011: 79 310 euroa ja 2010: 931 522 euroa) muuttuvaa korvausta. Vuoden 2010 muuttuva korvaus sisälsi sekä toimitusjohtajasopimukseen perustuvan tulospalkkion että hallituksen elokuussa 2010 päättämän erillisen korvauksen, joka liittyi vuoden 2010 osakepalkkiojärjestelmästä luopumiseen ja samanaikaiseen Metsä Groupin johdon osakeomistusjärjestelmään liittymiseen.

Pitkän aikavälin palkitseminen

Toimitusjohtaja Helander osallistuu Metsä Groupin johdon osakeomistusjärjestelmään, jonka perusteella hän omistaa yhtiön osakkeita välillisesti. Osakeomistusjärjestelmä on pitkän aikavälin palkitsemista, mihin liittymisen seurauksena Helander ei ollut oikeutettu yhtiön oman osakepalkkiojärjestelmän mukaiseen palkkioon tilikaudelta 2010. Helander on elokuussa 2010 sijoittanut noin 500 000 euroa omia varojaan Metsä Group -konsernin johdon omistusyhtiöön, jossa hän on osaomistaja yhdessä Metsä Group -konsernin johtoryhmän muiden jäsenten kanssa. Metsäliitto Management Oy -niminen omistusyhtiö on elokuussa 2010 ostanut Metsä Boardin B-sarjan osakkeita omalla pääomallaan sekä Metsäliitto Osuuskunnan myöntämällä velkapääomalla. Helanderille on epäsuorasti allokoitu yhteensä 881 933 B-sarjan osaketta, joiden yhteenlaskettu hankintahinta oli noin 2,5 miljoonaa euroa. Helander on sidottu omistusyhtiöön ja siten yhtiön osakkeiden epäsuoraan omistukseen vuoden 2013 loppuun saakka, jolloin omistusjärjestelmä on alustavasti tarkoitus purkaa. Järjestelmää kuitenkin jatketaan vuosi kerrallaan, mikäli loka-marraskuussa 2013, 2014, 2015 ja 2016 Metsä Boardin B-osakkeen hinta alittaa sen keskihinnan, jolla Metsäliitto Management Oy on hankkinut osakkeet. Kun järjestelmä puretaan, Metsäliitto Osuuskunnan omistusyhtiölle myöntämä laina erääntyy maksettavaksi, minkä jälkeen yhtiölle jäävät varat jaetaan osakkaille omistusten suhteessa. Omistusyhtiöllä on oikeus maksaa laina takaisin myös ennenaikaisesti.

Mikäli Helander irtisanoutuu tai hallitus päättää hänen palvelussuhteensa ennen järjestelmän purkamista, Helander on oikeutettu saamaan omistusyhtiöltä ne varat, jotka hän on sinne henkilökohtaisesti sijoittanut, ei kuitenkaan mahdollista arvonnousua. Jos järjestelmä on tappiolla, Helander on oikeutettu ainoastaan laskennalliseen osaan sijoittamastaan pääomasta. Metsäliitto Management Oy:llä ei ole oikeutta luovuttaa omistamiaan yhtiön B-osakkeita järjestelmän voimassaoloaikana.

Johtoryhmä

Yhtiön muilla johtoryhmän jäsenillä on niin ikään kirjalliset työsopimukset. Johtoryhmän jäsenten irtisanomisaika on kuusi kuukautta. Muusta kuin johtajasta riippuvasta syystä tapahtuvassa irtisanomisessa johtoryhmän jäsenillä on oikeus kuudesta kahdeksaantoista kuukauden palkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen.

Johtoryhmän jäsenillä ei toimitusjohtajaa lukuun ottamatta ole lakisääteisestä eläketurvasta poikkeavia eläkejärjestelyjä. Suomen eläkelakien mukaan työntekijä voi jäädä eläkkeelle ikävuosien 63–68 välisenä aikana haluamanaan ajankohtana. Suomen työeläkejärjestelmän mukainen eläkekorvaus perustuu palvelusvuosiin ja ansaittuihin palkkioihin laissa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Suomen työeläkejärjestelmässä ansioiksi luetaan peruspalkka, palkkiot ja verotettavat luontoisedut, mutta ei optioista eikä johdon osakekannustinjärjestelmästä saatuja tuloja.

Lyhyen aikavälin palkitseminen

Muulle johtoryhmälle maksettiin vuodelta 2012 palkkana ja palkkioina yhteensä 1 350 562 euroa (2011: 2 306 377 euroa ja 2010: 1 977 048 euroa), joista 1 237 493 euroa (2011: 1 568 004 euroa ja 2010: 1 469 132 euroa) oli kiinteitä palkkoja ja luontaisetuja (auto- ja puhelinedut) ja 113 069 euroa (2011: 738 372 euroa ja 2010: 507 917 euroa) tulospalkkioita. Johtoryhmän koko on pienentynyt yhtiön rakennemuutoksen seurauksena vuosina 2011 ja 2012. Johtoryhmän jäsenet ovat oikeutettuja enintään kuuden kuukauden palkkaa vastaavaan tulospalkkioon. Tulospalkkio määräytyy hallituksen päättämällä tavalla ja perustui tilikaudella 2010 yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden (liiketoiminta-alueiden johtajat) liiketulos- ja kassavirtakehitykseen ja tilikausilla 2011 ja 2012 ainoastaan liiketuloskehitykseen. Tilikaudella 2013 tulospalkkion mittareina käytetään niin ikään yhtiön ja sen liiketoiminta-alueiden liiketuloksen kehitystä hallituksen päättämällä tavalla.

Pitkän aikavälin palkitseminen

Yhtiön hallitus päätti joulukuussa 2010 johdon nykyisestä osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Järjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto toteuttamaan yhteistä strategiaa ja tarjota heille kilpailukykyinen omistukseen perustuva palkkiojärjestelmä. Järjestelmässä on kolme kolmen vuoden ansaintajaksoa, jotka ovat kalenterivuodet 2011–2013, 2012–2014 ja 2013–2015. Yhtiön hallitus päättää

kunkin ansaintajakson alussa ansaintajakson ansaintakriteerit ja niille asetettavat tavoitteet. Järjestelmän mahdollinen palkkio kultakin ansaintajaksolta perustuu Metsä Board -konsernin omavaraisuusasteeseen tarkastelujakson päättyessä sekä sijoitetun pääoman tuoton (ROCE) ja liikevoiton (EBIT) kehitykseen. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden rajoitusjakso, jonka aikana osallistuja ei saa myydä taikka siirtää osakkeita.

Mahdollinen palkkio ansaintajaksolta 2011–2013 maksetaan vuonna 2014 osittain yhtiön B-sarjan osakkeina ja osittain rahana ja vastaavasti palkkio ansaintajaksolta 2012–2014 maksetaan vuonna 2015. Rahana maksettava osuus vastaa ennakonpidätyksen osuutta. Järjestelmän piirissä oli ensimmäisen ansaintajakson alkaessa 9 henkilöä mukaan lukien kaikki yhtiön johtoryhmän jäsenet. Järjestelmän perusteella ensimmäiseltä ja toiselta kolmen vuoden ansaintajaksolta voidaan kummaltakin maksaa palkkioina enintään noin 1 000 000 yhtiön B-sarjan osakkeen hankinta-arvoa vastaava summa ja kolmannelta kolmen vuoden ansaintajaksolta enintään noin 885 000 yhtiön B-sarjan osakkeen hankinta-arvoa vastaava summa.

PALKKA- JA PALKKIOSELVITYS 111

Metsä board Oyj:n hallitus

KARI JORDAN

s. 1956 Ekonomi Vuorineuvos

Hallituksen puheenjohtaja (2005–)

• • Metsä Group, pääjohtaja (2006–) • Metsäliitto Osuuskunta, toimitusjohtaja
• (2004–) • Metsäliitto Osuuskunta, hallituksen varapuheenjohtaja (2006–)
• • Metsä Tissue Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2004–)
• • Metsä Fibre Oy, hallituksen jäsen (2004–), puheenjohtaja (2006–)
• • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen (2005–), varapuheenjohtaja (2009–)
• • Keskuskauppakamari, hallituksen jäsen (2007–2011), hallituksen puheenjohtaja (2012–)
• • Metsäteollisuus ry, hallituksen varapuheenjohtaja ja hallituksen työvaliokunnan jäsen (2005–), hallituksen puheenjohtaja (2009–2011), hallituksen jäsen (2012–)
• • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, hallintoneuvoston jäsen (2006–), hallituksen jäsen (2013–)
• • Useita luottamustoimia säätiöissä ja yhdistyksissä.

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: suora omistus 31 696 B-osaketta, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 1 763 867 B-osaketta.

MARTTI ASUNTA

s. 1955 Metsänhoitaja Metsäneuvos

Hallituksen jäsen ja

• varapuheenjohtaja (2008–) • Metsäliitto Osuuskunta,
• hallituksen puheenjohtaja (2008–) • Metsä Fibre Oy,
• hallituksen jäsen (2008–) • Metsä Tissue Oyj,
• hallituksen jäsen (2008–) • Pellervo-Seura ry, hallituksen jäsen (2008–), hallituksen puheenjohtaja (2010–) Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä

31.12.2012: 42 824 B-osaketta.

MIKAEL AMINOFF

s. 1951

• Metsänhoitaja Maa- ja metsätalousyrittäjä
• Hallituksen jäsen (2010–)
• • Metsäliitto Osuuskunta, hallintoneuvoston jäsen (2001–)
• • Metsäliitto Osuuskunta, hallituksen jäsen (2008–)
• Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: 42 977 B-osaketta.

KIRSI KOMI

s. 1963 Oikeustieteen kandidaatti

Hallituksen jäsen (2010–)

• Riippumaton hallituksen jäsen • Suomen Punaisen Ristin Veripalvelu, hallituksen jäsen (2010–), puheenjohtaja (2011–)
• • Patria Oyj, hallituksen varapuheenjohtaja (2011–)
• • Citycon Oy, hallituksen jäsen (2011–)
• • Docrates Oy, hallituksen puheenjohtaja (2011–)
• • Nokia Siemens Networks, lakiasiainjohtaja ja johtoryhmän jäsen (2007–2010)
• • Nokia Oyj, Vice President, Legal, jäsen Networks Business Group ("NET") Leadership Team ja muut NET senior management foorumit (1999–2007)
• • Nokia Oyj, lakimiestehtävissä 1992–1999
• Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: 30 282 B-osaketta.

KAI KORHONEN

s. 1951 Diplomi-insinööri

Hallituksen jäsen (2008–)

• Riippumaton hallituksen jäsen • Stora Enso Oyj, johtoryhmän
• jäsen (1998–2007)
• • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, hallintoneuvoston jäsen (2006–2008)
• • Metsäteollisuus ry, hallituksen varapuheenjohtaja (2006–2007) Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä
• 31.12.2012: 140 597 B-osaketta.

LIISA LEINO

s. 1960

Kasvatustieteen maisteri

Hallituksen jäsen (2009–)

• Riippumaton hallituksen jäsen • Leinovalu Oy, päätoiminen hallituksen puheenjohtaja (2006–),
• toimitusjohtaja (2011–)
• • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), hallituksen jäsen (2011–2012)
• • Teknologiateollisuus ry, hallituksen jäsen (2011–)
• • Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma,
• hallituksen varajäsen (2011–)
• • Rautaruukki Oyj, hallituksen jäsen (2007–)
• • Alko Oy, hallituksen jäsen (2009–2011)
• • Elinkeinoelämän valtuuskunta (EVA), jäsen (2010–)
• • Elomatic Oy, hallituksen jäsen (2011–)
• Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012:
• 117 597 B-osaketta.

JUHA NIEMELÄ

s. 1946

Kauppatieteiden maisteri Kauppatieteiden ja tekniikan kunniatohtori Vuorineuvos

Hallituksen jäsen (2007–) Riippumaton hallituksen jäsen

• UPM-Kymmene Oyj, toimitusjohtaja (1996–2004)

ERKKI VARIS s. 1948 Diplomi-insinööri

Hallituksen jäsen (2009–) Riippumaton hallituksen jäsen • Oy Metsä-Botnia Ab, toimitusjohtaja (1997–2008) • Metsäliitto-konserni, johtoryhmän

jäsen (2002–2008) • Oy Metsä-Rauma Ab, toimitusjohtaja (1994–1996) • Oy Metsä-Botnia Ab, varatoimitusjohtaja (1990–1994) Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: 75 682 B-osaketta.

• • Veikkaus Oy, hallituksen puheenjohtaja (2001–)
• • Powerflute Oyj, hallituksen jäsen (2005–)
• • Green Resources AS, hallituksen jäsen (2008–), hallituksen puheenjohtaja (2009–)
• Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: 117 597 B-osaketta.

ANTTI TANSKANEN

s. 1946 Taloustieteiden tohtori Ministeri

Hallituksen jäsen (1992–)

• Riippumaton hallituksen jäsen
• • OP-ryhmä, pääjohtaja (1997–2006)
• • Valtion Eläkerahasto, hallituksen puheenjohtaja (2009–)
• • Helsingin yliopisto, hallituksen puheenjohtaja (2010–)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012:

117 597 B-osaketta.

Metsä board Oyj:n Johtoryhmä

MIKKO HELANDER

s. 1960 Diplomi-insinööri Toimitusjohtaja

Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2003. Metsä Boardin palveluksessa ja johtoryhmän puheenjohtaja vuodesta 2006.

• • Valmet Oyj, projekti-insinööri ja Järvenpään tehtaan tuotantopäällikkö (1984–1990)
• • Kasten Hövik Oy, toimitusjohtaja (1990–1993)
• • Useita eri johtotehtäviä Valmet Oyj:ssä, mm. projektiosaston päällikkö, Valmet Järvenpää (1993– 1994), operatiivisen toiminnan johtaja, Valmet Rotomec S.p.a, Italia (1994–1997), kalanteri-liiketoimintayksikön johtaja (1997–1999) ja toimitusjohtaja, Valmet Converting -ryhmä, Iso-Britannia (1999–2003)
• • Metsä Tissue Oyj, toimitusjohtaja (2003–2006)
• • Metsä Board Oyj, toimitusjohtaja (2006–) Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: suora

omistus 0, välillinen omistus Metsäliitto Management Oy:n kautta 881 933 B-osaketta.

MATTI MÖRSKY

s. 1952 Diplomi-insinööri Talousjohtaja

Metsä Boardin palveluksessa vuodesta 1981, johtoryhmän jäsen vuodesta 2006.

• • Useita eri tehtäviä G.A. Serlachius Oy:ssä (1981–1987) • Useita johtotehtäviä ja yritysjärjestelyjä Metsä-
• Serlassa (nykyisin Metsä Board), mm. liiketoiminnan kehitysjohtaja (1987)
• • Holmen Hygiene AB, hygieniadivisioonan johtaja (1989)
• • Metsä-Serla Oyj, keittiökalustedivisioonan johtaja (1992)
• • Rantasalmi Hirsitalot, toimitusjohtaja (1994) • M-real Oyj, liiketoiminnan kehitysjohtaja (1999–2009)
• • Metsä Board Oyj, talousjohtaja (2009–)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: 10 890 B-osaketta.

SARI PAJARI

s. 1968 Diplomi-insinööri Johtaja, toimitusketju ja liiketoiminnan kehitys

Metsä Groupin palveluksessa vuodesta 2007. Metsä Boardin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2011.

• • Jaakko Pöyry Consulting, useita tehtäviä (konsultti, johtava konsultti, johtaja) Suomessa ja USA:ssa (1990–2000)
• • PwC Management Consulting, johtava strategiakonsultti (2000–2002)
• • IBM Oyj, johtava konsultti ja Business Development Executive (2002–2007)
• • Metsäliitto-konserni, johtaja, konsernin tietohallinto (2007–2009)
• • Metsäliitto-konserni, tietohallintojohtaja (2009–2011) • Metsä Board Oyj, johtaja, toimitusketju ja liiketoiminnan
• kehitys (2011–)
• • Tieto Oyj, hallituksen jäsen (2012–)
• Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: ei omistusta.

PASI PIIPARINEN

s. 1961 Diplomi-insinööri

Johtaja, Paperboard-liiketoiminta-alue

Metsä Boardin palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2012.

• • Enso Gutzeit Oy, projektipäällikkö (1987–1988)
• • Finntransit Ltd, toimitusjohtaja (1988–1992)
• • Enso Deutschland GmbH, myyntijohtaja, Fine Paper (1992–1995)
• • Ensopack Ltd, toimitusjohtaja (1995–1996)
• • Useita tehtäviä Stora Enso Oyj:ssä sekä
• Kuluttajapakkauskartongit- että Hienopaperit-liiketoiminnoissa vuodesta 1996 alkaen. Viimeisimpänä Senior Vice President, myynti ja markkinointi, Hienopaperit-liiketoiminta-alue (2008–2012)
• • Metsä Board Oyj, Paperboard-liiketoiminta-alueen johtaja (2012–) Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: ei omistusta.

SEPPO PUOTINEN

s. 1955 Tekniikan lisensiaatti Johtaja, Paper and Pulp -liiketoiminta-alue

Metsä Boardin palveluksessa vuosina

• 1986–2000 ja vuodesta 2004, johtoryhmän jäsen vuodesta 2005.
• • Useita liiketoimintojen kehittämiseen ja markkinointiin liittyviä sekä liiketoiminnallisia johtotehtäviä Metsä-Serlassa (nykyisin Metsä Board), mm. yksikön johtaja, Metsä-Serlan Cartons Division, Corrugated and Folding Carton -yksikkö (1986–1999)
• • SCA Packaging Finland Oy, Suomen, Venäjän ja Baltian maiden yksiköistä vastaava johtaja (2000–2002)
• • SCA, Containerboard-yksikön johtaja (2002–2004)
• • M-real Oyj, Corporate Strategy & Sales Services -yksikön johtaja, (2004–2005)
• • Metsä Board Oyj, Paper and Pulp -liiketoiminta-alueen johtaja, (2005–) sekä tehtaanjohtaja, Metsä Board Husum (2009–)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: 1 000 A-osaketta, 30 132 B-osaketta.

JANI SUOMALAINEN

s. 1973 Diplomi-insinööri, MBA Johtaja, hankinta

Metsä Boardin palveluksessa vuodesta 1998, johtoryhmän jäsen vuodesta 2012.

• • Useita eri tehtäviä M-realin pakkaus- ja kartonkitehtailla (1998–2003)
• • M-real Oyj, Vice President, Asiakaspalvelu ja toimitusketju (2004–2010)
• • M-real Oyj, Vice President, Business
• Controlling (2010–2011) • M-real Oyj, Vice President, hankinta
• (2011–2012) • Metsä Board Oyj, Senior Vice President, hankinta (2012–)

Osakkeita Metsä Board Oyj:ssä 31.12.2012: 730 B-osaketta.

METSÄ BOARD OYJ:N JOHTORYHMÄ 115

Neljännesvuositiedot

Milj. euroa		Koko vuosi	Neljännesvuosittain
Liikevaihto	2012	2011	IV/2012	III/2012	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
paperboard	1 122,6	1 294,1	279,2	289,1	273,6	280,7	274,7	322,3	337,7	359,4
paper and pulp	907,0	1 132,0	209,5	223,3	228,9	245,2	238,2	282,3	297,2	314,3
Muu toiminta	363,6	364,4	93,8	90,7	90,8	88,6	75,0	88,5	104,5	96,7
Sisäinen myynti	-285,6	-305,2	-74,0	-70,9	-71,0	-70,0	-63,6	-77,4	-79,0	-85,6
Yhteensä	2 107,6	2 485,3	508,5	532,2	522,3	544,6	524,4	615,7	660,4	684,9
Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä	2012	2011	IV/2012	III/2012	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
paperboard	105,7	114,1	27,8	28,1	23,3	26,4	7,9	23,9	36,1	46,1
paper and pulp	-5,8	-39,3	0,2	1,7	4,6	-12,4	-19,7	-9,9	-4,0	-5,6
Muu toiminta	-26,3	-15,4	-3,4	-5,1	-8,9	-8,7	-9,3	-8,5	-0,3	2,8
Yhteensä	73,6	59,4	24,6	24,7	19,0	5,3	-21,1	5,9	31,6	43,1
Liiketulos ja tulos ennen veroja	2012	2011	IV/2012	III/2012	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
paperboard	111,0	30,0	34,4	27,8	22,6	26,2	-56,7	23,9	16,7	46,1
paper and pulp	-3,3	-237,4	8,1	-0,3	4,6	-15,7	-148,8	-26,6	-56,3	-5,6
Muu toiminta	112,1	-6,7	-2,1	-4,9	134,0	-14,8	-9,8	-10,1	6,9	6,1
Liiketulos 1)	219,8	-214,1	40,4	22,6	161,1	-4,4	-215,3	-12,4	-32,8	46,4
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	0,0	-6,8	-0,3	0,0	0,0	0,3	-3,1	0,4	-4,1	0,0
Kurssierot	5,0	3,0	1,1	1,6	0,3	2,0	0,1	0,5	0,2	2,2
Muut rahoitustuotot ja kulut	-49,1	-60,0	-14,2	-16,4	-2,0	-16,4	-11,9	-17,4	-16,1	-17,6
Tulos ennen veroja	175,7	-265,3	27,0	7,8	159,4	-18,5	-230,2	-28,9	-52,8	31,0
Liiketulos (% liikevaihdosta)	2012	2011	IV/2012	III/2012	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
paperboard	9,9	2,3	12,3	9,6	8,3	9,3	-20,7	7,5	5,0	12,8
paper and pulp	-3,6	-21,0	3,9	0,0	2,0	-6,4	-62,6	-9,8	-1,3	-1,9
Metsä board	10,4	-8,6	8,1	-4,1	-30,8	-0,7	-41,0	-2,1	-4,8	6,7

1) Metsä fibren nettotulos sisältyy liiketulokseen 8.12.2009 alkaen.

1 000 tonnia		Koko vuosi				Neljännesvuosittain
Toimitukset	2012	2011	IV/2012	III/2012	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
paperboard	1 188	1 388	298	306	289	295	290	346	365	387
paper	681	908	162	169	165	185	190	222	236	260
Market Pulp	804	719	184	192	210	218	169	181	195	174
Tuotanto	2012	2011	IV/2012	III/2012	II/2012	I/2012	IV/2011	III/2011	II/2011	I/2011
paperboard	1 201	1 403	325	308	286	282	295	342	367	399
paper	685	881	171	164	169	181	161	233	240	248
Metsä fibren sellu 1)	610	706	140	144	145	181	174	197	170	164
Metsä boardin sellu	1 234	1 210	332	292	297	313	235	309	325	340

1) Vastaa Metsä boardin 24.9 prosentin omistusosuutta Metsä fibresta 1.5.2012 alkaen, sitä ennen 32 %.

Tuotantokapasiteetit

KARTONKITEHTAAT

1 000 tonnia	Maa	Koneet	Taivekartonki	Lainerikartonki	Yhteensä
Tampere	Suomi	2	205		205
Kyröskoski	Suomi	1	190		190
Äänekoski	Suomi	1	240		240
Simpele	Suomi	1	300		300
Kemi	Suomi	1		375	375
Yhteensä		6	935	375	1 310

PAPERITEHTAAT

1 000 tonnia	Maa	Koneet	Päällystetty paperi	Päällystämätön hienopaperi	Erikoispaperi	Yhteensä
Kyröskoski	Suomi	1			105	105
Bergisch Gladbach	Saksa	2			50	50
Husum	Ruotsi	3	340	470		810
Yhteensä		6	340	470	155	965

SELLUTEHTAAT

1 000 tonnia	Maa	Kemiallinen sellu	BCTMP	Yhteensä
Husum	Ruotsi	750		750
Joutseno	Suomi		290	290
Kaskinen	Suomi		300	300
Yhteensä		750	590	1 340

METSÄ FIBRE 1)

1 000 tonnia	Maa	Kemiallinen sellu	Yhteensä
Äänekoski	Suomi	530	530
Kemi	Suomi	590	590
Rauma	Suomi	630	630
Joutseno	Suomi	670	670
yhteensä		2 420	2 420

1) Metsä Boardin osuus tuotantokapasiteetista 24,9 %.

Kymmenen vuotta lukuina

Tuloslaskelma, milj. euroa 2 108 Liikevaihto 2 485 2 605 2 432 3 236 3 499 3 698 3 342 5 522 6 044 - muutos % -15,2 -4,6 7,1 -24,8 -7,5 -5,4 10,7 n/a -8,6 -7,9 Vienti Suomesta 1 118 1 140 1 179 1 073 1 216 1 084 1 068 875 1 696 1 653 Vienti ja ulkomaiset tytäryhtiöt 1 936 2 307 2 396 2 232 3 068 3 274 3 459 3 160 5 182 5 652 Liikevoitto 220 -214 146 -267 -61 -49 -172 11 28 74 - % liikevaihdosta 10,4 -8,6 5,6 -11,0 -1,9 -1,4 -4,6 0,3 0,5 1,2 Tulos ennen veroja jatkuvista toiminnoista 1) 176 -281 48 -358 -204 -191 -280 -117 -108 -80 - % liikevaihdosta 8,3 -11,3 1,8 -14,7 -6,3 -5,5 -7,6 -3,5 -2,0 -1,3 Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista 2) 173 -273 27 -331 -170 -168 -270 -130 -125 -95 - % liikevaihdosta 8,2 -11,0 1,0 -13,6 -5,3 -4,8 -7,3 -3,9 -2,3 -1,6 Tase, milj. euroa Taseen loppusumma 2 580 2 688 3 117 3 132 4 505 5 481 6 458 6 580 6 486 7 106 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma 861 732 994 916 1 329 1 830 2 055 2 459 2 393 2 245 Määräysvallattomien omistajien osuus 6 5 5 8 58 52 63 45 37 19 Korollinen nettovelka 625 783 827 777 1 254 1 867 2 403 2 205 2 183 3 109 Osingot ja osakekohtaiset tunnusluvut 19,7 3) Osingot, milj. euroa 0 0 0 0 19,7 19,7 39,4 39,4 53,7 0,06 3) Osakekohtainen osinko, euroa 0 0 0 0 0,06 0,06 0,12 0,12 0,25 11,3 3) Osinko tuloksesta, % 0 0 0 0 -10,2 -5,0 -48,0 63,2 -58,8 Osakekohtainen tulos, euroa 0,53 -0,83 0,09 -1,09 -1,58 -0,59 -1,21 -0,25 0,19 -0,43 Osakekohtainen oma pääoma, euroa 2,62 2,23 3,03 2,79 4,05 5,58 6,26 7,49 7,29 10,56 Tunnusluvut – Kannattavuus Sijoitetun pääoman tuotto, yhteensä % 12,3 -9,9 5,7 -8,9 -1,3 -0,8 -5,5 0,9 0,9 1,6 Oman pääoman tuotto, % 21,6 -31,5 2,8 -28,6 -10,4 -8,5 -14,8 -4,0 -5,7 -3,8 Tunnusluvut – Rahoitus ja taloudellinen asema Omavaraisuusaste, % 33,6 27,4 32,1 29,6 30,8 34,4 32,8 38,1 37,5 31,9 Velkaantumisaste, % 128 154 135 153 152 124 132 101 103 151 Nettovelkaantumisaste, % 72 106 83 84 90 99 113 88 89 137 Liiketoiminnan nettorahavirrat, milj. euroa -2 83 -69 81 -97 127 223 136 217 417 Investointien omarahoitusaste, % -3 87 -105 111 -76 50 53 31 89 105 Nettokorkokulut, milj. euroa 5) 66 66 64 92 156 148 109 81 130 166,9 Korkokate 5) 1,0 2,3 -0,1 1,9 0,4 1,9 3,0 2,7 2,7 3,5 Muut tunnusluvut Bruttoinvestoinnit, milj. euroa 66 95 66 73 128 259 428 452 245 397 - % liikevaihdosta 4) 3,1 3,8 2,5 3,0 3,2 5,9 9,9 11,9 4,4 6,6 T&K -menot, milj. euroa 5) 5 5 5 7 10 14 18 22 28 27 - % liikevaihdosta 0,2 0,2 0,2 0,3 0,3 0,4 0,5 0,6 0,5 0,4 Henkilöstö keskimäärin 5) 3 552 4 428 4 772 5 913 6 849 8 267 9 849 10 429 16 532 20 372 - josta Suomessa 1 634 1 795 1 842 2 173 2 437 2 824 3 344 3 423 5 263 6 178	2012	2011	2010	2009	2008	2007	2006	2005	2004	2003

Vuodet 2004–2012 on laskettu IFRS-periaatteiden mukaan ja vuosi 2003 suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaan,

mutta vuosia 2003–2004 ei ole muutettu Map Merchant ja Graphic Papers -liiketoimintojen vaikutusten osalta.

1) Vuosi 2003 tulos ennen satunnaisia eriä.

2) Vuosi 2003 tulos ennen veroja ja vähemmistöosuutta.

3) Hallituksen ehdotus.

4) Tunnusluku laskettu jatkuvien toimintojen osalta 2005–2012.

5) Vuodet 2005–2012 jatkuvista toiminnoista.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet on esitetty sivulla 92.

Taloudellinen raportointi

Metsä Board ei kommentoi yhtiön taloudellista tulosta tai vastaavia kysymyksiä kunkin raportointijakson päättymisestä kyseisen jakson raportin julkaisemiseen asti lukuun ottamatta oleellista markkinatilanteen muutosta tai virheellisen tiedon oikaisua.

Taloudellineninformaatio

Taloudelliset katsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Vuosikertomuksia ja muita julkaisuja voi tilata sähköpostitse osoitteesta metsaboard.communications@metsagroup. com. Metsä Boardin pääosin englanninkielisillä verkkosivuilla www.metsaboard.com keskeisin sijoittajainformaatio on koottu suomenkieliseen Sijoittajat-osioon. Pörssitiedotteet, osavuosikatsaukset ja tilinpäätöstiedot päivitetään sivuille reaaliajassa. Verkkosivuilla on yritysesittely, joka päivitetään aina taloudellisten raporttien julkistamisen yhteydessä.

Lisäksi verkkosivuilla esitellään muun muassa Metsä Boardin tuotteita, asiakkaita, myyntiverkostoa sekä ympäristökysymyksiä ja organisaatiota. Verkkosivuilta voi tilata Metsä Boardin julkaisuja sekä antaa palautetta. Yhtiön yleissähköpostiosoite on metsaboard. communications@metsagroup.com.

Osakkeet

Yhtiöllä on yhteensä 328 165 612 osaketta. Yksityiskohtaiset tiedot Metsä Board Oyj:n osakkeista on esitetty vuosikertomuksessa sivuilla 88–91. Metsä Boardin osakesarjat A ja B noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Mid Cap -listalla. Osakkeiden tunnukset ovat vastaavassa järjestyksessä METSA ja METSB.

Sijoittajasuhdetoiminta

Metsä Board on sitoutunut tuottamaan osakkeenomistajilleen lisäarvoa. Metsä Board pyrkii tarjoamaan yhtiötä koskevaa ajantasaista ja vaivattomasti hyödynnettävää tietoa säännöllisesti ja avoimesti. Yhtiön tavoitteena on tuottaa toimintaansa ja taloudellista asemaansa sekä lähiajan näkymiään koskevia tietoja luotettavasti ja totuudenmukaisesti. Kaikkia sijoittajia kohdellaan tasapuolisesti.

Metsä Board on kuvannut sijoittajasuhdetoiminnan pääperiaatteet ja viestintävastuut englanninkielisessä IR-toimintaohjeessa, joka on luettavissa Metsä Boardin verkkosivuilla.

Tietojaosakkeenomistajille

Metsä Board Oyj julkaisee taloudelliset raporttinsa vuonna 2013 seuraavasti:

• • Torstai 7.2.2013 Tilinpäätöstiedote vuodelta 2012
• • Tiistai 7.5.2013 Osavuosikatsaus tammi–maaliskuulta 2013
• • Torstai 1.8.2013 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuulta 2013
• • Keskiviikko 6.11.2013 Osavuosikatsaus tammi–syyskuulta 2013

Yhtiökokous

Metsä Board Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 26.3.2013 klo 15.00 Finlandiatalon Helsinki-salissa, osoitteessa Mannerheimintie 13 E, Helsinki. Osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen ja saada äänilipun, tulee olla merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon 14.3.2013, ja hänen tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen

21.3.2013 klo 10 mennessä joko yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.metsaboard.com; sähköpostitse osoitteeseen metsaboard. AGM2013@metsagroup.com; puhelimitse arkipäivisin klo 10–12 välisenä aikana numeroon 010 465 4102; tai kirjeitse osoitteeseen Metsä Board Oyj, Lakiasiat/Suuronen, PL 20, 02020 Metsä.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään jättämään ennakkoilmoittautumisen yhteydessä. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2012 jaetaan osinkoa 0,06 euroa osakkeelta.

Osakerekisteri

Osakkeenomistajaa pyydetään ilmoittamaan osoitteen-, nimen- ja omistusmuutokset siihen arvo-osuusrekisteriin, jossa hänellä on arvo-osuustili.

Yhteystietoja

OSAKESIJOITTAJAT Matti Mörsky Puh. 010 465 4913 matti.morsky@metsagroup.com

OSAKESIJOITTAJAT JA VIESTINTÄ Juha Laine Puh. 010 465 4335 juha.laine@metsagroup.com metsaboard.communications@ metsagroup.com

VELKASIJOITTAJAT JA PANKKISUHTEET Ari-Pekka Latti Puh. 010 465 4255 ari-pekka.latti@metsagroup.com

Ilkka Punkari Puh. 010 465 5226 ilkka.punkari@metsagroup.com

Yleiset sijoittajasuhteisiin liittyvät kysymykset tai kommentit voi lähettää sähköpostiosoitteeseen: metsaboard.investors@metsagroup.com.

www.metsaboard.com

Suljettu ikkuna	Taloudellinen katsaus	Julkaisupäivä
1.1.–7.2.2013	Vuoden 2012 tilinpäätöstiedote	Torstai 7.2.2013
1.4.–7.5.2013	Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu	Tiistai 7.5.2013
1.7.–1.8.2013	Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu	Torstai 1.8.2013
1.10.–6.11.2013	Osavuosikatsaus tammi–syyskuu	Keskiviikko 6.11.2013

Yhteystiedot

METSÄ BOARD OYJ

Pääkonttori PL 20 02020 METSÄ

Revontulenpuisto 2 02100 ESPOO Puh. 010 4611

Yritystunnus 0635366–7

www.metsaboard.com

LIIKETOIMINTA-ALUEET

PAPERBOARD

PL 20 02020 METSÄ Puh. 010 4611

TEHTAAT Gohrsmühle (Saksa) Joutseno Kemi Kyro Simpele Tako Äänekoski

PAPER AND PULP

SE-89680 Husum Ruotsi Puh. +46 6631 8000

TEHTAAT Husum (Ruotsi) Kaskinen

TIETOA JULKAISUSTA Kansi: Carta Integra 190 g/m2

Sisus: Galerie Art Silk 115 g/m2

Julkaisun tilaukset:

Metsä Board Oyj Viestintä PL 20 02020 METSÄ Sähköposti: metsaboard.communications@metsagroup.com

Julkaisu löytyy PDF-muodossa verkkosivuilta www.metsaboard.com. Vuosikertomus on saatavilla suomeksi ja englanniksi.

MYYNTIVERKOSTO

Alankomaat (Amsterdam) Argentiina ja Uruguay (Buenos Aires) Australia (Melbourne) Belgia (Bryssel) Brasilia (São Paulo) Bulgaria (Sofia) Chile (Santiago) Costa Rica (San José) Espanja (Madrid, Badajoz) Etelä-Afrikka (Cape Town, Durban) Intia (Mumbai) Irlanti (Dublin) Islanti (Reykjavik) Iso-Britannia (Chatham, Maidenhead) Israel (Tel Aviv) Italia (Milano) Japani (Tokio) Jordania (Amman) Kiina (Hong Kong, Shanghai) Kreikka (Ateena) Kypros (Paphos) Libanon (Beirut) Malta (San Gwann) Meksiko (México) Peru (Lima) Puola (Varsova) Ranska (Pariisi) Romania (Bukarest) Saksa (Bergisch Gladbach, Frankfurt) Serbia (Belgrad) Singapore (Singapore) Suomi (Espoo, Tampere) Syyria (Damaskos) Tšekin tasavalta (Praha) Turkki (Istanbul) Ukraina (Kiova) Unkari (Budapest) Venäjä (Moskova) Yhdysvallat (Norwalk, CT)

Paikallisten myyntikonttoreiden yhteystiedot ovat verkkosivuilla osoitteessa www.metsaboard.com.

120 YHTEYSTIEDOT

Metsä board PL 20 02020 METSÄ Puh: +358 (0)10 4611 www.metsaboard.com