Martela Oyj

Annual Report • Mar 1, 2013

Sisällysluettelo

VuoSikertomuS

Martela lyhyesti4
Vuosi numeroin4
Toimitusjohtajan katsaus6
Strategia ja arvot9
Vastuullisuus10
Katsaus liiketoimintaan12
Case Martelatalo12
Tulosyksikkö Suomi14
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja15
Tulosyksikkö International16
Tulosyksikkö Puola17
Muut toiminnot18
Henkilöstö18
Tuotteet ja viestintä19
Kidex Oy20
P .O . Korhonen Oy20
Laatu23
Hallinto ja ohjausjärjestelmä24
Organisaatio24
Yhtiökokous25
Osake25
Hallitus26
Toimitusjohtaja26
Hallituksen jäsenet27
Konsernin johtoryhmä28
Johtoryhmän jäsenet28
Konsernin taloudellinen raportointi30
Tilintarkastus30
Sisäinen valvonta30
Riskien hallinta ja sisäinen tarkastus30
Riskit31
Johdon palkkiot, etuisuudet ja palkitsemisjärjestelmät31
Sisäpiirihallinto31
Yhteystiedot32

tilinpäätöS

Tietoja osakkeenomistajille34
Hallituksen toimintakertomus35
Segmenttien liikevaihto39
Henkilöstö keskimäärin alueittain39
Konsernitilinpäätös, IFRS40
Konsernin laaja tuloslaskelma40
Konsernin rahavirtalaskelma41
Konsernitase42
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista43
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot44
Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet44
Yrityksen perustiedot44
Laatimisperusta44
1 . Segmentti-informaatio50
2 . Liiketoiminnan muut tuotot51
3 . Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut52
4 . Poistot ja arvonalentumiset53
5 . Liiketoiminnan muut kulut53
6 . Tutkimus- ja kehittämismenot53
7 . Rahoitustuotot ja -kulut54 8 . Tuloverot55
9 . Osakekohtainen tulos55
10 . Aineettomat hyödykkeet56
11 . Aineelliset hyödykkeet57
12 . Yrityshankinnat ja osuudet osakkuusyrityksissä59
13 . Sijoituskiinteistöt59
14 . Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot
arvostusryhmittäin60
15 . Muut rahoitusvarat61
16 . Pitkäaikaiset saamiset61
17 . Laskennalliset verosaamiset ja -velat62
18 . Vaihto-omaisuus63
19 . Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset63
20 . Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat63
21 . Rahavarat64
22 . Johdannaissopimukset64
23 . Omaa pääomaa koskevat liitetiedot64
24 . Osakeperusteiset maksut65
25 . Rahoitusvelat67
26 . Eläkevelvoitteet68
27 . Lyhytaikaiset velat69
28 . Rahoitusriskien hallinta70
29 . Muut vuokrasopimukset75
30 . Annetut pantit ja vastuusitoumukset75
31 . Lähipiiritapahtumat76
32 . Viiden vuoden lukusarjat77
33 . Osakekohtaiset tunnusluvut78
34 . Osakkeet ja osakkeenomistajat78

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS81
Emoyhtiön tuloslaskelma81
Emoyhtiön tase81
Emoyhtiön rahoituslaskelma83
Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet84
1 . Liikevaihdon jakautuma markkina-alueittain, %
liikevaihdosta85
2 . Liiketoiminnan muut tuotot85
3 . Materiaalit ja palvelut85
4 . Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä86
5 . Poistot ja arvonalentumiset86
6 . Rahoitustuotot ja -kulut87
7 . Satunnaiset erät87
8 . Tuloverot87
9 . Aineettomat hyödykkeet88
10 . Aineelliset hyödykkeet89
11 . Sijoitukset90
12 . Saamiset91
13 . Oman pääoman muutokset92
14 . Pitkäaikainen vieras pääoma93
15 . Lyhytaikainen vieras pääoma94
16 . Annetut pantit ja vastuusitoumukset95
Tunnuslukujen laskentakaavat96
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä97
Tilintarkastuskertomus98

martela lyhyesti

Martela Oyj on ergonomisten ja innovatiivisten kalusteiden toimittaja sekä tilamuutoksia toteuttava palveluyhtiö . Martelan tuotteet ja palvelut parantavat tilojen toimivuutta ja viihtyvyyttä työympäristöjen lisäksi muun muassa oppimisympäristöissä, hotelleissa sekä hoivakodeissa . Martelan mallisto sisältää sekä klassikoita että uutuuksia, jotka vastaavat työkulttuurin muutokseen . Nopeat toimitukset ja kattava jakeluverkosto tukevat toiminnan tehokkuutta . Martela tarjoaa alan laajimman valikoiman tilojen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja .

Martela on 68-vuotias perheyritys, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä . Suomessa yhtiö on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa . Martelalla on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa . Vuonna 2012 konsernin liikevaihto oli 142 .7 milj . euroa ja sen palveluksessa työskenteli vuoden lopussa 801 henkilöä .

Vuosi numeroin

		2012	2011
Liikevaihto	Meur	142,7	130,7
Liikevaihdon muutos	%	9,2	20,6
Liikevoitto	Meur	-0,9	2,6
- suhteessa liikevaihtoon	%	-0,6	2,0
Voitto ennen veroja	Meur	-1,8	1,9
- suhteessa liikevaihtoon	%	-1,3	1,5
Sijoitetun pääoman tuotto	%	-2,7	6,0
Taseen loppusumma	Meur	64,3	69,7
Omavaraisuusaste	%	42,6	44,7
Tulos/osake	eur	-0,51	0,39
Oma pääoma/osake	eur	6,68	7,60
Osinko/osake	eur	0,20*	0,45
Investoinnit	Meur	4,0	6,8
Henkilöstö keskimäärin		806	637

* hallituksen ehdotus

toimitusjohtajan katsaus

Viime vuosina, finanssikriisin jälkeen, olemme tehneet kasvupanostuksia uusiin liiketoiminta-alueisiin, muun muassa Martela Outlet -ketjuun, palveluliiketoimintaan, hotelli- ja ravintolasegmenttiin sekä tytäryhtiöihin Venäjällä ja Tanskassa . Panostusten tuomat kustannukset sekä syksyllä jossakin määrin hiipunut kysyntä vaikuttivat vuoden 2012 tuloksen jäämiseen odotetusta .

Vuoden 2013 aikana keskitymme huolehtimaan perusliiketoiminnastamme sekä sen kannattavuuden parantamisesta . Tavoitteenamme ei ole uusien kasvukohteiden käynnistäminen . Markkinoilla pitkään jatkunut epävarmuus on lisääntynyt, ja syksyllä näkyi ensimmäisiä merkkejä sen vaikutuksesta kysyntään . Vuoden 2013 kysynnän arviointi onkin tässä epävarmassa taloustilanteessa haasteellista .

Martelan päämarkkina-alueita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Puola ja Venäjä . Martelan Tanskan tytäryhtiön toiminta siirrettiin vuoden 2013 alussa takaisin maahantuojamalliin . Tämä toimintamalli on kustannusrakenteeltaan tehokkaampi ja siten parempi tapa toimia Tanskassa, jossa markkinaosuutemme ja liikevaihtomme on suhteellisen pieni . Tanskan markkina- ja kilpailutilannetta voidaan pitää Pohjoismaiden vaikeimpana . Jatkamme kansainvälisten suurasiakkaiden sekä paikallisten asiakkaiden palvelemista maahantuojan kautta .

toimiStotYö on muutokSeSSA

Tekniikan siivittämä työkulttuurin muutos nähdään Martelassa mahdollisuutena . Mobiilin työnteon hyödyntäminen mahdollistaa paitsi tilatehokkuuden myös laajemman työkulttuurin muutoksen . Työhuoneista on siirrytty avotoimistoihin, ja nyt tiloja muutetaan monitilatoimistoiksi . Tämä trendi on

pienentänyt henkilökohtaisten työpisteiden kokoa ja määrää . Työn tekemiseen liittyy paljon erilaisia tapaamisia ja kohtaamisia . Tämän tyyppisiin tiloihin asiakkaat panostavat voimakkaasti . Ratkaisevana, positiivisena muutostekijänä pidämme asiakasyritysten tarvetta tilankäytön tehostamiseen .

Kun paikasta riippumaton työnteko lisääntyy, myös tiloilta ja kalusteilta vaaditaan uusia ominaisuuksia . Asiakkaat tehostavat kiinteistöjensä käyttöä, mikä lisää uudenlaisten tilaratkaisujen kysyntää . Olemme kehittäneet työympäristöratkaisuja, jotka keventävät toimitilakustannuksia ja tukevat samalla työhyvinvointia, asiakkaiden liiketoimintaa sekä brändiä . Otimme uuden Martela Inspiring Office -tilakonseptimme käyttöön myös omassa päätoimitalossamme, joka uudistettiin syyskuussa monitilatoimistoksi niin kutsuttuun activity based office -malliin . Tulokset puhuvat puolestaan, ja voin rohkaista yrityksiä pohtimaan työskentelytapoja uudesta näkökulmasta .

Martelan tärkeä missio on parantaa avotilojen äänimaisemaa ja keskittymismahdollisuuksia . Hiljaisemmat avotilat ovat tuloksellisempia työpaikkoja . Martela Silence -konsepti kehitettiin tarjoamaan kalusteratkaisuja, jotka tuovat suojaa keskittymistä vaativiin työtehtäviin . Avotilojen uutuuskalusteet sisältävät ääntä vaimentavia ominaisuuksia, ja voivat toimia myös pienten palaverien pitopaikkoina . Monimuotoiset kalusteet tekevät tilasta joustavan, mikä tukee monitilatoimistoratkaisua .

mArtelAn pAlVelut VAStAAVAt kAluSteen koko elinkAAreStA

Grundell-yhtiöt liittyivät Martela-konserniin vuoden 2011 lopussa . Toimintavuoden aikana Grundellin ja Martelan palvelutuotantoyksiköt yhdistettiin ja palveluliiketoiminnan sisältö hiottiin vastaamaan asiakastarvetta . Jatkossa panostamme muuttopalvelujen myyntiin Grundell-brändillä .

Martela Outletin toimintamalli on Suomessa vakiintunut ja ketjun tunnettuus merkittävästi lisääntynyt . Martela Outlettien tarjoamalla voimme palvella pienyrityksiä ja kotitoimistoja . Vuoden aikana avattiin ketjun seitsemäs myymälä . Martela Outletit ovat osa Martelan kierrätyspalvelua, jonka avulla huolehdimme kalusteista niiden elinkaaren ajan . Kierrätys on meille olennainen tapa toteuttaa vastuullisuutta, jonka seurantaa jatkoimme toisessa, keväällä julkaistussa vastuullisuusraportissamme .

Grundell ja Martela Outlet muodostavat Martelan kanssa kokonaisuuden, jolla voimme toteuttaa asiakkaiden kokonaiset sisustukset sekä kalusteisiin ja tiloihin liittyvät palvelut . Grundell hoitaa ammattitaitoisesti kaiken tässä tarvittavan muuttamisen ja asentamisen .

Toimintavuoden mittava ponnistus on ollut tietojärjestelmän kehittämisprojekti . Konserninlaajuisena investoinnilta odotetaan tehokkuutta toimitusketjuun . Järjestelmä otettiin käyttöön Puolassa ja Ruotsissa . Suomessa käyttöönottoa valmisteltiin koko vuoden ajan, ja se saadaan käyttöön keväällä 2013 .

DeSiGnVuoSi noSti muotoilunVAlokeilAAn

World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden yhteistyökumppanuus sisälsi kiinnostavia tapahtumia ja loi meille uusia kontakteja . Martelan kalusteet ja uudet konseptit näkyivät vuoden aikana muun muassa WDCpaviljongissa Helsingissä sekä Helsinki-Vantaan lentokentällä . Moskovassa kokosimme Venäjän merkittävimpään designkeskukseen Strelkaan suomalaisia ja venäläisiä muotoilun ammattilaisia kolmepäiväiseen designseminaariin . Puolassa järjestim me kolmessa suurimassa kaupungissa tilaisuuksia, jotka tavoittivat suuren joukon arkkitehteja .

Suomessa asiakkaita ja suunnitteli joita kutsuttiin uudistuneen Martelatalon avajaisiin, jossa esittelimme tulevia uutuuksia . Ruotsissa Tukholmassa muutimme, ja uusien tilojen avajaisia juhlittiin Tukholman sisustusmessujen aikaan . Suomessa Turun Martela muutti historialliseen kiinteistöön, kaupungissa tunnetulle paikalle .

Vuoden aikana kehittämämme ratkaisut uudistavat työtapoja ja mahdollistavat monimuotoisemman toimistoympäristön . Tukholman kansainvälisillä sisustusmessuilla helmikuussa 2013 esittelimme Silence-konseptiamme, joka tar joaa uusia ajatuksia ja ratkaisuja työkulttuurin muuttuessa .

Sydämellinen kiitos asiak kaillemme, kumppaneillemme, osakkeenomistajillemme sekä Martelan väelle aktiivisesta designvuodesta 2012 .

Takkatiellä helmikuussa 2013

Heikki Martela toimitusjohtaja

7

Strategia ja arvot

miSSio

Better Interiors

ViSio Leading Finnish Interior Brand

StrAteGiA

Inspiring Spaces

Martela on johtava inspiroivien tilojen toteuttaja . Tarjoamme tiloihin kokonaisratkaisuja tuotteita ja palveluja hyödyntäen kotimarkkinoillamme . Tuotamme lisäarvoa asiakkaillemme vahvistamalla heidän brändiään, motivoimalla henkilöstöä ja lisäämällä tehokkuutta . Keskitymme suoriin asiakas- ja vaikuttajasuhteisiin sekä uudistamme jatkuvasti työskentelytapojamme .

ArVot

Family business Passion for innovations User driven design Finnish

Vastuullisuus

Martela on sitoutunut vastuullisuuteen kaikessa toiminnassaan . Vastuullisuus on tärkeä osa yhtiön arvoja, toimintastrategiaa ja jokapäiväistä työtä organisaation kaikilla tasoilla . Tämä tarkoittaa avoimuutta, kestävää liiketoimintaa ja sitoutumista kansainvälisiin sopimuksiin ja suosituksiin sekä niin omasta henkilöstöstä kuin sidosryhmistä huolehtimista . Martelassa ympäristön arvostaminen näkyy elinkaariajattelussa, tuotteiden käyttäjälähtöisessä suunnittelussa ja valmistuksessa sekä tilojen ja tuotteiden käyttöikää pidentävissä palveluissa .

Vastuullisuutta katsotaan myös Inspiring Spaces -lupauksen kautta; intohimo innovaatioihin, joiden avulla pystytään rakentamaan asiakkaille yhä inspiroivampia toimitiloja, auttaa rakentamaan parempaa huomista jokaiselle . Tuottavuutta, työn tehokkuutta ja työviihtyvyyttä parantavat ratkaisut edistävät vastuullista toimintaa niin yksilö- kuin yritystasolla .

Martelan tuotteet suunnitellaan kestämään aikaa niin ulkonäön kuin käytettävyyden osalta . Martelan palvelut auttavat huolehtimaan työympäristöistä ja kalusteista koko niiden elinkaaren ajan . Huolto- ja kierrätyspalveluilla pidennetään kalusteiden käyttöikää, ja usein ne kestävät omistajalta toiselle . Tehokas kierrätysprosessi sekä Martela Outlet -myymälät mahdollistavat asiakkaille vastuullisen ja kustannustehokkaan kalusteiden kierrätyksen . Martelan työympäristöratkaisut edistävät asiakkaiden työhyvinvointia .

Martelan johtoryhmä hyväksyi vuoden alussa ensimmäisen Martelan yritysvastuun tavoiteohjelman vuosille 2012–2014 . Vuonna 2012 julkaistiin jo toinen Martelan vastuullisuusraportti Global Reporting Initiativen (GRI) raportointisuositusta noudattaen .

Vuoden aikana Martelan henkilökunta koulutettiin konsernin vastuullisen liiketavan periaatteiden toteuttamiseen .

tAlouDellinen VAStuu

Suurin osa Martela-konsernin liikevaihdosta siirtyy tuotteiden ja palvelujen toimittajille maksuina materiaaleista, hyödykkeistä ja palveluista . Asiakastuotteisiin tulevista ostoista valtaosa hankitaan paikallisilta toimittajilta Suomesta, Ruotsista ja Puolasta .

Toiseksi suurin osa taloudellisesta hyödystä jakautuu henkilöstölle palkkoina ja henkilösivukuluina . Osakkeenomistajat saavat taloudellista hyötyä vuosittain maksettuina osinkoina .

SoSiAAlinen VAStuu

Martelan henkilöstöpolitiikka ohjaa vastuullista henkilöstöjohtamista . Martelan menestys rakentuu osaavan, työssään viihtyvän ja motivoituneen henkilöstön varaan . Vastuullisella henkilöstöjohtamisella varmistetaan, että nämä henkilöstöön liittyvät menestystekijät toteutuvat . Vastuullisuusraportissa julkaistiin henkilöstömittarit, jotka antavat kuvan henkilöstörakenteesta ja vaihtuvuudesta . Ne käsittelevät myös henkilöstön osaamista, terveyttä, turvallisuutta sekä palkitsemisjärjestelmiä .

Vuoden aikana laadittiin konsernin kattava työhyvinvointiohjelma, jolla kehitetään työhyvinvointia ja ennaltaehkäistään työstä aiheutuvia ongelmia . Työtyytyväisyys huomioidaan koko toimitusketjussa . Tavarantoimittajien ja heidän alihankkijoidensa edellytetään noudattavan kansallista työlainsäädäntöä sekä ILO:n sopimuksia .

YmpäriStöVAStuu

Martela edistää toiminnassaan ympäristönsuojelua ja noudattaa soveltuvan lainsäädännön vaatimuksia . Jatkuvalla kehittämisellä pyritään ympäristövaikutusten vähentämiseen sekä kierrätyksen edistämiseen . Ympäristötyötä johdetaan osana yrityksen normaalia johtamista ISO 14001 -standardin mukaisesti . Martelan logistiikkayksiköiden toiminnalla Suomessa ja Ruotsissa on riippumattoman osapuolen myöntämät ympäristösertifikaatit . Ruotsin ja Norjan markkinoilla tietyillä avaintuotteilla on arvostettu Joutsenmerkki . Martela jakaa tuotteidensa materiaalitiedot asiakkaiden kanssa avoimella periaatteella . Keskeisille tuotteille on laadittu hiilijalanjälkilaskelmat, jotka kertovat mistä ja miten tuotteiden päästöarvot muodostuvat .

Ympäristövastuuseen liittyvien mittareiden tarkemmat tulokset löytyvät Martelan vastuullisuusraporteista . Ympäristö huomioidaan muun muassa energiansäästötoimenpiteillä sekä osallistumalla ympäristöä tukevaan hyväntekeväisyystyöhön .

Better future by inspiring Spaces

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2012

Katsaus liiKetoimintaan

Case martelatalo

Helsingin Martelatalo uudistettiin kuluneena vuonna Martela Inspiring Office -konseptin mukaisesti . Koko toimitila otettiin aktiiviseen työkäyttöön ja jaettiin erilaisiin työtehtäviin sopiviksi vyöhykkeiksi . Työviihtyvyyden paranemisen lisäksi muutos tehosti tilankäyttöä . Martelatalon muuttamisella monitilatoimistoksi saavutettiin tilasäästöä noin 20 % . Tilantarve henkilöä kohden pieneni 25 % .

Vastaaviin tuloksiin Martela on päässyt myös asiakkaiden muutosprojekteissa . Inspiring Office -konsepti mahdollistaa työskentelyn eri tiloissa työtehtävän luonteen mukaan . Jakamalla tila yksityisiin, puolijulkisiin ja julkisiin alueisiin, keskittymistä vaativiin tehtäviin löytyy tarvittavaa rauhaa ja tiimityöhön sekä kokouksiin erilaisia kohtaamispaikkoja . Martelan yksityisyyttä tarjoavilla kalusteilla työrauha avotiloissa

paranee . Tuloksena ovat dynaamisemmat ja viihtyisämmät puitteet työskentelyyn .

"Mobiili tekniikka mahdollistaa irrottautumisen perinteisestä työpisteajattelusta . Mietimme tilaratkaisuja työtehtävien vaatimusten mukaan, jotta tilat tukevat aidosti työntekijöitä ja asiakkaan liiketoimintaa", Martelan Suomen tulosyksikön johtaja Panu Ala-Nikkola sanoo .

tulosyksikkö Suomi

Martelalla on Suomessa 28 palvelupisteen myyntiverkosto, josta kierrätykseen keskittyneitä Martela Outlet -myymälöitä on seitsemän . Martela tarjoaa alan laajimman valikoiman tilojen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja . Yhtiö on toimialansa suurin yritys Suomessa . Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2012 oli 98,1 milj . euroa, ja se kasvoi 10,7 % edellisvuodesta . Yksikön liiketulos oli 3,9 (6,5) milj . euroa .

Martelalla on vahva markkina-asema innovatiivisena ja kokonaisvaltaisena tilamuutososaajana . Vuoden aikana Grundellyhtiöt kasvattivat Martelan kilpailukykyä muuttopalveluissa ja toimitilamuutospalveluihin panostaminen toi kasvua toimistosegmentissä . Myös hoivasegmentti kasvoi, mitä edesauttoivat segmentin tarpeisiin kehitetyt laajemmat ratkaisut sekä uusi toimiva ja viihtyisä mallisto .

Martela Outlet on löytänyt asiakaskuntansa . Ketjussa avattiin vuoden aikana seitsemäs myymälä ja pääkaupunkiseutua palveleva myymälä muutti suurempiin tiloihin . Kierrätys on Martelalle vastuullista liiketoimintaa, jolla huolehditaan kalusteiden koko elinkaaresta . Kierrätyspalvelu mahdollistaa asiakkaille kustannustehokkaan ja säädösten mukaisen kalusteiden kierrätyksen .

Toimintavuosi oli kehittämisen ja liiketoimintaan panostamisen vuosi, jona toteutettiin merkittäviä järjestelmähankkeita . Suomessa otettiin käyttöön uusi konsernin asiakkuudenhallintajärjestelmä ja palvelun parantamiseen investoitiin . Martelan päätoimitalossa siirryttiin Martela Inspiring Office -konseptin käyttöön, mikä toi taloon uutta työvirettä ja tilasäästöä .

CASe: linDorff

Euroopan johtava asiakas- ja luottosuhdepalveluiden tarjoaja Lindorff kasvattaa tasaisesti henkilöstömääräänsä. Martela on Lindorffin kumppani toimitilojen ylläpidossa ja tehokkaassa hyödyntämisessä. Lindorff saa yhden kontaktin kautta käyttöönsä kattavan palvelun, joka sisältää tilojen suunnittelun ja muutokset sekä kalusteet, niiden huollon ja kierrätyksen. Toimitilat pidetään tarkoituksenmukaisina edistämässä yrityksen ja henkilöstön menestystä.

tulosyksikkö Suomi (meur)	2012	2011	muutos %
Liikevaihto	98,1	88,6	10,7
Liikevoitto	3,9	6,5
Investoinnit	0,5	0,7
Henkilöstö keskimäärin	485	310	56,5

tulosyksikkö ruotsi ja norja

Tulosyksikkö on Martelan toiseksi suurin . Myynnistä vastaavat jälleenmyyjät, minkä lisäksi Martelalla on omat myynti- ja näyttelytilat kolmella paikkakunnalla: Tukholmassa ja Bodaforsissa Ruotsissa sekä Oslossa Norjassa . Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Bodaforsissa . Oslossa sijaitseva markkinointiyhtiö toimii Norjan myyntiverkoston tukiorganisaationa . Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2012 oli 20,1 milj . euroa, ja se pieneni -2,2 % edellisvuodesta . Yksikön liiketulos oli -0,7 (0,3) milj . euroa .

Akustisia ratkaisuja tarjoava Martela Silence -konsepti kasvoi vuoden aikana usealla innovatiivisella tuotteella, jotka on suunniteltu monitilatoimistojen tarpeisiin . Vuoden alussa Ruotsissa ja Norjassa lanseerattiin sähköinen Martela Silence -konseptin työpöytä, jonka korkeussäätö toimii lähes äänettömästi .

Martela avasi helmikuussa sisustusmessujen aikaan Tukholmassa uuden näyttelytilan . Konsernin uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin Ruotsissa käyttöön keväällä . Konserninlaajuisena se tulee mahdollistamaan liiketoiminnan kehittämisen ja tehostamisen .

Vuoden aikana vahvistettiin asiakaskohtaisesti sovellettavien kalusteiden tarjontaa . Martelan vahvuus on kyvyssä yhdistää tehokas ja joustava tuotanto laajaan erikoistuneiden alihankkijoiden verkostoon . Samassa projektitoimituksessa voidaan yhdistää laaja valikoima standardikalusteita asiakaskohtaisesti räätälöityihin tuotteisiin .

tulosyksikkö ruotsi ja norja (meur)	2012	2011	muutos %
Liikevaihto	20,1	20,6	-2,2
Liikevoitto	-0,7	0,3
Investoinnit	0,1	0,2
Henkilöstö keskimäärin	58	58	0,0

CASe: DnB

Norjan suurin rahoituslaitos panostaa lippulaivakonttoreihinsa. Bergenin toimistossa toteutettiin ensimmäisenä Martelan Silence-konsepti. DNB:llä päädyttiin asentamaan hiljaiset, korkeussäädettävät työpöydät myös neuvotteluhuoneeseen.

tulosyksikkö international

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro . Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan, Iso-Britanniaan, Itävaltaan ja Japaniin . Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta . Myynti hoidetaan Venäjän markkina-alueella sekä suoraan että jälleenmyyntiverkoston kautta . Muilla markkinoilla toimivat paikalliset maahantuojat .

Martela tarjoaa Venäjän markkinalla innovatiivisia, kokonaisvaltaisia ratkaisuja työympäristöjen ja oppimisympäristöjen muutoksiin . Venäjällä työkulttuurin muutosvauhti on sama kuin Länsi-Euroopassa, mikä tekee markkinasta potentiaalisen Martelalle . Toimintavuonna panostettiin omien yhtiöiden lisäksi jälleenmyyjäverkoston kehittämiseen .

Martelan Moskovan ja Pietarin yhtiössä jatkettiin liiketoiminnan rakentamista . Pietarissa luotiin suhteita etenkin

arkkitehteihin ja kansainvälisiin asiakkaisiin . Ensimmäisen kokonaisen toimintavuoden aikana Moskovassa panostettiin niin ikään suhdeverkoston luomiseen . Martela toteutti kolmepäiväisen designtapahtuman yhdessä Moskovan Suomen suurlähetystön ja Venäjän merkittävimmän designinstituutin Strelkan kanssa . Tapahtuma tavoitti 1 500 kutsuvierasta ja toi Martelalle näkyvyyttä paikallisessa mediassa .

Martelan Tanskan toiminnot siirrettiin maahantuojamalliin tammikuusta 2013 alkaen . Muilla vientimarkkinoilla lisättiin onnistuneesti jälleenmyyjien määrää . Martelan hyvin muotoillut tuotteet kiinnostavat arkkitehteja kansainvälisesti yhä enemmän . Jakeluverkon vahvistamisen myötä tuotteiden saatavuus on entistä parempi maailmanlaajuisesti .

CASe: B2B-Center

B2B-Center on Venäjän suurin verkkomainonnan operaattori. Luova ja inspiroiva työympäristö on yhtiön keino vahvistaa henkilöstön sitoutumista. Martela osallistui yhtiön Moskovan toimitilojen kalustamiseen ja uudistamiseen. Kohteen uniikin ilmeen viimeisteli kuvataiteilijoiden seinille luoma katutaide.

tulosyksikkö puola

Martelalla on Puolassa merkittävä markkinaasema, ja yhtiö on segmentissään markkinajohtaja . Martela palvelee koko maan kattavalla myyntiverkostolla, jonka seitsemän myyntipistettä sijaitsee maan suurimmissa kaupungeissa . Yksikön päätoimipaikka on Varsovassa . Varsovan logistiikkakeskuksessa toteutetaan tuotteiden kokoonpano ja logistiikan hallinta . Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2012 oli 12,7 milj . euroa, ja se pieneni -1,7 % edellisvuodesta . Yksikön liiketulos oli -1,2 (-0,6) milj . euroa .

Martelan kilpailuetuja Puolassa ovat laaja myyntiverkosto, suorat asiakassuhteet, hyvä asiakaspalvelu ja varmat toimitukset . Suuret kansainväliset yhtiöt perustavat Puolaan tytäryhtiöitä ja rakentavat uusia toimitiloja; maassa on Euroopan epävarmasta taloustilanteesta huolimatta käynnissä länsimaisten yhtiöiden toinen investointiaalto . Martela mielletään Puolassa paikalliseksi toimijaksi, mikä on mahdollistanut myös

julkisen sektorin palvelemisen . Martela kykenee paikallisen tuotannon ja myyntiverkoston ansiosta nopeisiin toimituksiin, kilpailukykyisiin hintoihin sekä tuotteiden joustaviin muutoksiin .

Vuoden aikana investoitiin projektimyynnin kehittämiseen ja jatkettiin konsernin toiminnanohjaus- sekä asiakkuudenhallintajärjestelmän kehittämistä .

Martela toteuttaa Puolassa kokonaisvaltaisia ratkaisuja asiakkaille . Puolassa toimitiloista valtaosassa on kokolattiamatot, joten Martelan valikoima kattaa Martelan kalusteiden, tunnettujen kalustemerkkien edustusten ja auditorioistuinten lisäksi matot sekä näihin liittyvät asennuspalvelut . Merkittäviä arkkitehtisuhteita aktivoitiin perinteisillä Conscious Interior -tapahtumilla, joita järjestettiin paikallisten arkkitehtiliittojen kanssa eri kaupungeissa .

tulosyksikkö puola (meur)	2012	2011	muutos %
Liikevaihto	12,7	12,9	-1,7
Liikevoitto	-1,2	-0,6
Investoinnit	0,1	0,1
Henkilöstö keskimäärin	81	90	-10,0

CASe: the SoSnowieC SCienCe AnD teChnoloGY pArk

Sosnowiecin tiede- ja teknologiapuisto tarjoaa miellyttävät puitteet innovatiivisille teknologiayrityksille. Modernin keskuksen toimisto- ja työtilat, konferenssi- ja opetushuoneet sekä aula ja auditorio sisustettiin rakennuksen tyyliin sopivilla, ajattoman tyylikkäillä kalusteilla.

henkilöstö

Martelassa työskenteli keskimäärin 806 henkilöä kuudessa maassa . Kansainvälisesti toimivalla yhtiöllä on juuret selkeästi Suomessa . Martela koetaan sekä kotimaassa että ulkomailla korkeaa laatua tuottavana, luotettavana toimijana . Työnantajana Martela tarjoaa perheyrityksen kulttuurin, jossa jokaisen työllä on merkitystä ja omistajalla on kasvot . Martelan kehittämishenkisyys on tehnyt yhtiöstä toimialansa edelläkävijän .

Toimintavuoden aikana toteutettiin Grundell-yhtiöiden integrointi osaksi Martelaa ja muodostettiin keskitetty palvelutuotantoyksikkö . Tähän liittyen toimintoja uudelleen organisoitiin, henkilöstöä vähennettiin ja osalla henkilöistä toimenkuvat muuttuivat vastaamaan paremmin uuden Palvelutuotantoyksikön toimintaa . Yrityskauppa toi Martelaan muuttopalveluiden erityisosaajia . Uusi palvelutuotantoyksikkö mahdollisti laadukkaan asiakaspalvelun, tehokkaan toiminnan ja tulostavoitteen saavuttamisen .

tYökAluJA tYöhYVinVointiin

Martelassa panostettiin työhyvinvointiin henkilöstön jaksamisen edistämiseksi . Vuoden aikana laadittiin kattava työhyvinvointimalli, jossa määritellään, mitä työhyvinvointi Martelassa on ja kuvataan käytettävissä olevat keinot sen edistämiseen . Malli lanseerattiin henkilöstölle alkuvuodesta 2013 . Työhyvinvointia edistää myös varhainen ongelmien havaitseminen, jolla pyritään ennaltaehkäisemään työtä haittaavia tekijöitä sekä tukemaan työssä jaksamista ja terveyttä . Suomessa otettiin käyttöön varhaisentuenmalli, jonka toteuttamiseen esimiehet ja henkilöstö koulutettiin .

Suomessa toteutettiin ikäjohtamisen ja työssä jaksamisen pilottihanke . Martelan tavoite on, että työntekijät jäisivät terveinä eläkkeelle . Ikäjohtamismallin avulla halutaan edistää 55-vuotiaiden ja sitä vanhempien

työntekijöiden työssä jaksamista lisäämällä joustavuutta työaikoihin ja -määriin . Työssä jaksamismallin tavoitteena on edistää työntekijöiden työkykyä ja vähentää työperäistä kuormitusta, jonka seurauksena sairauspoissaolot ja riski työkyvyttömyydestä pienenevät .

Martelan työtyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi, edellinen tutkimus toteutettiin vuonna 2011 . Kertomusvuonna panostettiin esimiestyöhön . Esimiesten osaamista mitataan joka toinen vuosi toteutettavalla esimiestutkimuksella . Vuoden 2012 tulosten mukaan esimiestyö on erinomaisella tasolla .

oSAAmiStA kehitetään

Toimintavuoden aikana jatkettiin mittavia, edellisvuonna aloitettuja kehityshankkeita . Martelassa kehitetään koko konsernin kattavia tietojärjestelmiä, jotta tieto on ajasta ja paikasta riippumatta tehokkaasti käytettävissä . Yhteinen henkilöstötietojärjestelmä laajentui ulkomaisiin yksiköihin, ja esimiehet koulutettiin sen käyttöön . Järjestelmä paitsi tehostaa esimiestyöskentelyä myös mahdollistaa henkilöstön osaamisen systemaattisen kartoittamisen ja sen hyödyntämisen . Henkilöstön osaamista tuettiin koulutuksin, joita järjestettiin myös virtuaalisesti Martela Learning -oppimisympäristössä .

Martelassa työskennellään aiempaa enemmän projekteissa . Projektikulttuurin kehittäminen on merkittävää strategisten tavoitteiden saavuttamiselle . Martelassa yksittäisen projektin sekä projektisalkun hallintaan on laadittu johtamismallit, jotka otettiin käyttöön vuoden aikana . Projekteja hallinnoidaan, aikataulutetaan ja resursoidaan nyt selkeämmin, millä varmistetaan, että käynnissä ovat strategian kannalta oikeat projektit .

tuotteet ja viestintä

Martelan Tuotteet ja viestintä -yksikössä yhdistyvät konsernin tuotekehitys ja tuoteportfolionhallinta sekä brändinhallinta ja markkinointi . Yksikön toiminnan ytimessä on asiakastarpeen ymmärtäminen ja laadukkaiden ratkaisujen tarjoaminen työympäristöjen muutoksiin .

tuotekehitYS JA -portfolion hAllintA

Työkulttuurin muutos kohti mobiilia ja monipaikkaista työtä mahdollistaa työympäristöjen uudenlaiset ratkaisut ja tilan tehokkaamman käytön . Martela tarjoaa nykyaikaiseen monitilatoimistoon (Activity Based Office) tilaratkaisut, jotka tukevat työntekijöiden ja liiketoiminnan tarpeita . Toimiston jakaminen yksityisiin, puolijulkisiin ja julkisiin vyöhykkeisiin rohkaisee koko toimitilan ottamisesta aktiiviseen työkäyttöön .

Myös Martelan uudet tuotteet huomioivat työn tekemisen muuttuneet vaatimukset . Martela Silence -konseptilla parannetaan työnergonomiaa vähentämällä haitallisia työskentelyn keskeytyksiä . Uudet Silence-tuotteet tarjoavat akustista suojaa keskittymistä vaativaan työskentelyyn ja minimoivat samalla siitä ympäristölle aiheutuvan häiriön .

Työn tekeminen muuttuu myös perinteisten toimistotilojen ulkopuolella . Osana World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden yhteistyötä Martela kehitti Finavian ja yhteistyökumppaneiden kanssa Helsinki-Vantaan lentokentälle Suvantolounget . Niiden käyttäjälähtöinen design tarjoaa lentokenttämatkustajille rauhoittumismahdollisuuksia . Suvanto muodostaa rauhaisan sopen ihmisvilinän keskellä työskentelyyn tai rauhoittumiseen .

Martelan omaa mallistoa täydentävät vahvojen tuotemerkkien edustukset . Asiakkaille tarjotaan juuri heidän tarpeisiinsa sopivat tuotteet eri valmistajilta . Yhteistyötä Artekin kanssa syvennettiin solmimalla jälleenmyyntisopimus, mikä mahdollistaa Martelalle Artekin kalusteiden jälleenmyynnin projekteissaan .

BränDi JA mArkkinointi

World Design Capital Helsinki 2012 -teemavuosi toi Martelalle yhtenä pääyhteistyökumppanina näkyvyyttä ja uusia yhteistyökumppaneita . Fennia Prize 2012 -kunniamaininnan saanut Martelan Kurutuoli sai ylleen WDC-vuoden erikoisgrafiikan ja oli virallisena WDC-tuolina käytössä yleisötapahtumissa . WDC-vuoden antia

oli myös yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetty designtapahtuma Milanossa .

Suomessa asiakkaita ja arkkitehteja kokoontui Martelatalon Open Day -tapahtumaan, jossa pääpuhujana oli tunnettu hollantilainen muotoilija Khodi Feiz . Martelan Silence-konseptin tuotteet saivat kiinnostuneen vastaanoton . Muun muassa suomalaisen Frameryn kehittämät puhelinkopit ovat jo löytäneet tiensä Martelan jakelukanavan kautta useaan avotoimistoon .

Digitaalinen kanava ottaa suurempaa roolia markkinoinnissa asiakaskäyttäytymisen muuttumisen myötä . Toimintavuoden aikana parannettiin markkinoinnin digitaalisia työkaluja . Uusi tuotetiedon hallintajärjestelmä otettiin käyttöön, minkä edut tulevat näkymään parempana asiakaspalveluna muun muassa uusittavalla verkkosivustolla . Tuotetietoja vietiin myös uusiin sovelluksiin, kun kaksi iPad- ja iPhone-päätelaitteille optimoitua sovellusta julkaistiin App Storessa . Helppolukuinen, kevennetty Martela-tuotekatalogi palvelee applikaationa asiakkaita ja arkkitehteja . Lisäksi Koop-tuolia voi kokeilla virtuaalisesti tilaan iPadin 3D-applikaatiolla .

kidex oy

Kidex Oy on levypohjaisten kalustekomponenttien, kuten kaappi- ja laatikosto-osien sekä pöytien kansilevyjen sopimusvalmistaja . Yhtiön kilpailukyvyn varmistavat korkeatasoinen konekanta, tehokas toimintamalli, reagointinopeus sekä osaavat työntekijät . Kidex Oy:n asiakkaita ovat Martelakonserniin kuuluvat yhtiöt sekä konsernin ulkopuoliset kalustevalmistajat, erityisesti keittiö-, kylpyhuone- ja myymäläkalusteiden valmistajat .

Kidex Oy toimii aktiivisena sopimusvalmistajana kaikille Martela-konsernin yhtiöille . Kuluneen vuoden aikana kilpailukykyä parannettiin investoimalla uuteen laminaattipinnoituslinjaan sekä kehittämällä tilaustoimitusketjun varmuutta ja tuottavuutta . Tavoite on kasvaa sekä Martela-konsernin yhtiöiden mukana että konsernin ulkopuolisissa asiakassegmenteissä .

Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 70 (70) henkeä .

p.o. korhonen oy

P .O . Korhonen Oy on Martela Oyj:n ja Artek Oy:n omistama yhteisyritys . Martela omistaa yhtiöstä 51 % ja Artek 49 % . Yritys keskittyy Martelan ja Artekin markkinoimien ja myymien tuotteiden valmistukseen .

P .O . Korhonen Oy valmistaa muotopuristustekniikalla puuhuonekaluja . Ainutlaatuinen puun käsittely, taivuttaminen ja muotopuristaminen ovat yhtiön ydinosaamista . Yritys on myös ympäristöystävällisillä menetelmillä tehtävän, monipuolisen

värivalikoiman tarjoavan pintakäsittelyn erikoisosaaja . Vuoden aikana tuotannossa panostettiin Artekin tuotteiden valmistuksen lisäämiseen .

Kumpikin designyhtiö hyötyy lähellä olevasta, korkealaatuisesta valmistuksesta ja teknisestä osaamisesta . Puutuolien valmistajien määrä on Suomessa vähentynyt, ja omalla tuotannolla varmistetaan saatavuus sekä klassikoiden valmistus . Lähituotanto tukee tuotekehitystä ja mahdollistaa nopeat, joustavat ja asiakaslähtöiset ratkaisut, joita erityisesti kansainvälinen projektikauppa edellyttää .

Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2012 keskimäärin 45 (46) henkeä .

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2012 muut toiminnot

Martelassa laatu on osa kaikkia toimintoja . Vuonna 2012 toteutettiin useita laadun parantamiseen keskittyviä hankkeita konsernin kaikissa yksiköissä . Kehitystyöllä tähdätään sekä tuote- että toiminnan laadun jatkuvaan parantamiseen .

Toiminnan kehittämisen perustana ovat sertifioidut laatu- (ISO9001) ja ympäristöjärjestelmät (ISO14001) . Sertifikaatit myönnetään akkreditoidun ulkopuolisen arvioijan toimesta kolmen vuoden jaksolle .

Vuoden aikana kaikki Martelan yksiköt siirtyivät käyttämään samaa asiakkuudenhallintajärjestelmää . Tähän järjestelmään liitettiin myös täysin uudistetut reklamaatiotyökalut . Uudet reklamaatiotyökalut mahdollistavat muun muassa tehokkaamman ennaltaehkäisevien toimenpiteiden käynnistämisen, paremman läpinäkyvyyden sekä entistä kattavamman kustannusseurannan . Toimitusvarmuus on yksi keskeisimmistä Martelan asiakasrajapintaan liittyvistä laadullisista mittareista, ja sen kehittämiseksi tehdään jatkuvasti töitä . Toimintavuonna toimitusvarmuus parani .

Martela jatkaa toiminnanohjausjärjestelmän uusimista . Uusi järjestelmä otettiin käyttöön Martelan Puolan yksikössä vuonna 2011 ja Ruotsin yksikössä 2012 . Järjestelmä tukee operatiivisen toiminnan lisäksi

laatu

laadun mittaamista sekä toiminnan jatkuvaa parantamista . Järjestelmä otetaan käyttöön Suomessa vuonna 2013 .

Vuoden aikana Kidex Oy otti käyttöön uuden rullalaminaattipinnoituslinjan, mikä paransi tuotteiden visuaalista laatua ja vähensi materiaalihukkaa . P .O . Korhonen Oy siirtyi jo aiemmin käyttämään pintakäsittelylinjalla ainoastaan vesipohjaisia aineita . Muussakin pintakäsittelyssä on kuluneen vuoden aikana valmisteltu siirtyminen täysin vesiohenteisiin aineisiin . Näin liuotinpäästöt ovat hävinneet ja tuotteista on saatu ympäristöystävällisempiä tinkimättä korkeista laatuvaatimuksista .

Martela Oyj	x	x
Martela AB	x	x
Kidex Oy	x	x
P .O . Korhonen Oy	x	x

hallinto ja ohjausjärjestelmä

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä .

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010 .

orGAniSAAtio

Konsernin toimialana on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen sekä tähän liittyvien palvelujen tarjonta . Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan . Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon . Myynti ja asiakaspalvelu on organisoitu liiketoimintasegmentteihin seuraavasti:

• Tulosyksikkö Suomi
• Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
• Tulosyksikkö Puola
• Tulosyksikkö International

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa . Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28 . Yksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa .

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta . Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa . Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Ruotsin Bodaforsissa . Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle .

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa . Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta . Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7 . Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto .

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkina-alueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro . Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin . Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta . Venäjällä myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta, ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta .

Liiketoimintayksiköitä yhdistävät konsernitason prosessit:

• Tuotteet ja viestintä -yksikkö vastaa tuoteportfolion kilpailukyvystä ja visuaalisesta yhtenäisyydestä sekä innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä ja markkinointiviestinnästä

• Tuotanto ja logistiikka -yksikkö vastaa tuotannonohjauksen periaatteista ja teknologiasta, konsernihankinnoista sekä laadusta ja ympäristöstä .

• Konsernin Henkilöstö-toiminto vastaa siitä, että Martelassa on oikea määrä osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä . • Konsernin Talous ja IT -yksikkö vastaa konsernin taloudellisesta suunnittelusta ja raportoinnista sekä konsernin IT-ratkaisuista .

Martelan tuotanto toimii tilausohjatusti . Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat alueesta vastaavan liiketoimintasegmentin operatiiviseen organisaatioon . Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon . Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omalla tehtaalla Kiteellä sekä yhteisyrityksessä Raisiossa . Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana, ja noin 24 prosenttia sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille . P .O . Korhonen Oy valmistaa muotopuristettuja puuhuonekaluja julkisiin tiloihin sekä auditoriokalusteita .

* 1.1.2013 alkaen

YhtiökokouS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin . Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä . Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus . Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä . Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja . Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa .

oSAke

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä . Yhtiöjärjestyksessä on määritelty K-sarjan osakkeiden lunastamisesta . K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle . Yhtiön osakepääoma 31 .12 .2012 oli 7 milj . euroa .

Tammi-joulukuun 2012 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 422 271 kappaletta (681 344), mikä vastaa 11,9 prosenttia (19,2) A-osakkeiden kokonaismäärästä .

Vaihdon arvo oli 2,5 milj . euroa (5,0) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 5,79 euroa ja kauden lopussa 5,02 euroa . Tammi-joulukuun 2012 aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 7,50 euroa ja alimmillaan 5,00 euroa . Joulukuun lopussa oma pääoma/ osake oli 6,68 euroa (7,60) .

hAllituS

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus . Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän . Varajäseniä voi olla enintään kaksi . Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka . Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty kohdassa hallinnointi/hallitus . Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itse arvioinnin sekä hallituksen valiokunnat .

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm .:

• konsernin, sen tulosyksiköiden ja prosessien strategiat
• konsernirakenne
• tilinpäätökset, välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
• konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
• liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
• riskienhallintapolitiikka ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet
• rahoituspolitiikka
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• konsernin johtoryhmän kokoonpano
• johdon palkitsemis- ja kannustejärjestelmät

• hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen ja säännöllinen tarkistus • valiokuntien nimittäminen ja niiden rapor-

tointi

Tilikauden aikana hallitus kokoontui yhdeksän kertaa . Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 97 .

Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain joko itsearviointina tai ulkopuolisen asiantuntijan toteuttamana arviointina . Molemmissa vaihtoehdoissa yhteenveto arvioinneista käsitellään yhteisesti hallituksen kokouksen yhteydessä .

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Pinja Metsäranta ja Yrjö Närhinen . Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Pinja Metsäranta ja Yrjö Närhinen .

Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys . Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm .

• päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemisesta • valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustejärjestelmien perusteet

• käsitellä toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimitysasioita, varamiesjärjestelyjä ja seuraajakysymyksiä

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Heikki Ala-Ilkka, Jaakko Palsanen ja Tapio Hakakari .

Yhtiöllä ei ole erillistä tarkastusvaliokuntaa . Hallinnointikoodin mukaisista tarkastusvaliokunnan tehtävistä huolehtii hallitus . Hallitus on arvioinut, että jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta ja hallitus seuraa joka kokouksessa yhtiön raportointia . Talousjohtaja on läsnä hallituksen kokouksissa ja toimii hallituksen sihteerinä . Hallituksen puheenjohtaja on suorassa yhteydessä talousjohtajaan tarpeen vaatiessa .

toimituSJohtAJA

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa . Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti .

Kuvissa vasemmalta oikealle Ala-Ilkka Heikki, Martela Pekka, Hakakari Tapio, Martela Heikki, Metsäranta Pinja, Närhinen Yrjö ja Palsanen Jaakko.

hAllitukSen JäSenet

puheenJohtAJA

Ala-ilkka heikki s . 1952, KTM . Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 2002 . Onninen Oy:n talousjohtaja vuosina 1996–2011 . Keskeisimmät muut tehtävät: Design Combus Oy:n hallituksen jäsen . Omistaa 15 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .

VArApuheenJohtAJA

martela pekka s . 1950, ekonomi . Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 1981, puheenjohtaja 2002–2003, varapuheenjohtaja 1994–2001 . Marfort Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2002 . EcoRing Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2011 . Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Marfort Oy, AutoInnovation Oy sekä EcoRing Oy . Omistaa 8 kpl Martela Oyj:n A-

sarjan ja 69 274 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta .

hakakari tapio s . 1953, OTM . Hallituksen jäsen vuodesta 2003 . Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Etteplan Oyj, Opteam Yhtiöt Oy, Hollming Oy, varapuheenjohtaja Cargotec Oyj sekä hallituksen puheenjohtaja Enfo Oyj . Omistaa 22 500 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .

martela heikki s . 1956, KTM, MBA .

Hallituksen jäsen vuodesta 1986 . Martela Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2002 . Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus Ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen . Omistaa 121 342 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta .

metsäranta pinja s . 1975, FM . Hallituksen jäsen vuodesta 2010 . TAHITI – Taidehistoria tieteenä

-verkkolehden päätoimittaja vuodesta 2011 . Keskeisimmät muut tehtävät: Taide historian seura ry:n sihteeri vuodesta 2009 . Omistaa 2000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .

närhinen Yrjö s . 1969, BBA . Hallituksen jäsen vuodesta 2012 . Suomen Terveystalo Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2010 sitä ennen työskennellyt Oy Hartwall Ab:n toimitusjohtajana ja useita vuosia Procter & Gamblella eri tehtävissä . Keskeisimmät muut tehtävät: Terveyspalvelualan liiton hallituksen puheenjohtaja, Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurungan hallituksen jäsen .

palsanen Jaakko s . 1944, DI . Hallituksen jäsen vuodesta 1993 . Omistaa 106 831 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 1 600 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta .

Kuvissa vasemmalta oikealle Martela Heikki, Ala-Nikkola Panu, Kolinen Petteri, Luhtasela Jaakko, Olsson Anders, Ontronen Sirpa, Pirskanen Markku, Rutkowski Marcin ja Savo Veli-Matti.

konSernin JohtorYhmä

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet . Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja . Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina liiketoimintayksiköistä ja konserniprosesseista vastaavat johtajat . Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista . Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa .

JohtorYhmän JäSenet

toimituSJohtAJA

martela heikki s . 1956, KTM, MBA .

Martelan palveluksessa vuodesta 1993 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002 .

Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000– 2002, Martela Oyj:n toimitusjohtaja 1 .3 .2002 alkaen . Keskeinen työkokemus:

Martela-Morgana AB, Ruotsi, toimitusjohtaja 1993–1999, Oy Crawford Door Ab, myyntijohtaja, 1987–1993 .

Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen . Omistaa 121 342 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta .

Ala-nikkola panu s . 1965, KTM . Johtaja, Tulosyksikkö Suomi Vastuualue: Suomen alueen tulos; myynti, markkinointi, tuotanto ja logistiikka . Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2001 . Keskeinen työkokemus: Huhtamäki Oyj, myynnin, markkinoinnin ja johdon tehtävissä Euroopassa ja Aasiassa sekä tulosyksikkö- että konserni vastuissa 1990–2001 . Keskeisimmät muut tehtävät: Aina Group Oyj:n hallituksen puheen-

johtaja . Omistaa 12 379 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .

kolinen petteri, s 1963, TaM,

M .A, Design Leadership . Muotoilujohtaja, Tuotteet ja viestintä . Vastuualue: konsernituoteportfolio , -markkinointi, -tuotekehitys, muotoilu, yritysvastuullisuus ja Martela brändi .

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 .

Keskeinen työkokemus: Nokia Design, Design Manager 1993– 1998, Senior Design Manager 1998–2007 . Omistaa 5 022 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .

luhtasela Jaakko s . 1954, DI . Tuotanto- ja logistiikkajohtaja . Vastuualue: konsernin tuotanto-, logistiikka - sekä hankintatoiminnot . Martelan palveluksessa vuodesta 1985 ja johtoryhmän jäsen vuodesta 1995 . Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Oy:n Nuutajärven lasitehdas, kehitys päällikkö 1981–1985 . Omistaa 2 855 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .

olsson Anders s . 1965, insinööri . Johtaja, Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja

Vastuualue: Ruotsin ja Norjan myynti, markkinointi, tuotanto ja logistiikka .

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2007 . Keskeinen työkokemus: IBS Sweden, Tulosyksikön johtaja, Myyntija markkinointijohtaja, 2005–2007 . Omistaa 5 022 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .

ontronen Sirpa s . 1961, PsM: Henkilöstöjohtaja Vastuualue: konsernin henkilöstötoiminto . Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002 . Keskeinen työkokemus: Sonera Oyj, Henkilöstöpäällikkö, 2000– 2002, PricewaterhouseCoopers, Liikkeenjohdon konsultti 1995- 2000 Omistaa 7 769 kpl Martela Oyj:n

A-sarjan osaketta .

pirskanen markku s . 1964, KTM . Talousjohtaja, CFO Vastuualue: konsernin talous- ja tietohallinto .

Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2011 . Keskeinen työkokemus: Componenta Oyj, talouspäällikkö, talousjohtaja, 1989–1998 . Talousjohtajana F-Secure Oyj 1998–2003, Finlayson & Co Oy 2003–2009 ja Comptel Oyj 2009–2011 . Omistaa 7 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .

rutkowski marcin s . 1969, KTM . Johtaja, Tulosyksikkö Puola Vastuualue: Puola ja sen lähialueiden myynti, tuotanto ja logistiikka . Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2013 . Keskeinen työkokemus: International Paper, Kimberly-Clark S .A ., Cussons (Paterson Zochonis plc), IPF (Provident S .A .) vuosina 1993–2012 myynnin ja markkinoinnin sekä liiketoiminnan kehittämistehtävissä tulosyksikkö ja konsernitasolla .

Savo Veli-matti s . 1964, insinööri . Johtaja, Tulosyksikkö International Vastuualue: Venäjän myynti sekä vienti Tanskaan, Viroon, muille alueille Eurooppaan ja Japaniin . Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsen vuodesta 2002 . Keskeinen työkokemus: Paroc Oy Ab; kansainvälisen kaupan eri johtotehtävissä Euroopassa ja Aasiassa, 1988–1997 ja 1999–2002 . Omistaa 7 569 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta .

konSernin tAlouDellinen rAportointi

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista . Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä . Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen .

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä .

tilintArkAStuS

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan . Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa . Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Ari Eskelinen . Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMGketjuun . Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2012 yhteensä 117 teuroa (135) ja muista palveluista 151 teuroa (164) .

SiSäinen VAlVontA

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista .

Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti . Martelan toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää, jossa ovat edustettuina tulosyksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat . Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista . Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa .

Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain . Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2-3 vuoden ajanjaksoa . Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, tulosyksiköiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista . Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti mm . kattavan johdon raportoinnin kautta .

Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista . Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti . Liiketoiminnan seurantaa ja valvontaa varten konsernissa on käytössä asianmukaiset ja luotettavat toiminnanohjausjärjestelmät sekä niihin pohjautuvat muut tietojärjestelmät ja tytäryhtiöiden omat järjestelmät . Controllerit ja talouspäälliköt (controller toiminto) vastaavat konserni-, yhtiö- ja tulosyksikkötason taloudellisesta raportoinnista . Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistuksien mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa . Talous- ja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle . Vuonna 2012 sisäisen valvonnan keskeisenä painopistealueena on ollut konserniin implementoitava uusi toiminnanohjausjärjestelmä sekä tuotantoprosessit ja vaihto-omaisuuden hallinta .

Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta . Valvontatoimenpiteet kattavat mm . ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia . Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan . Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta .

Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat . Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä riskirajat ja säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä . Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen .

Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen .

riSkien hAllintA JA SiSäinen tArkAStuS

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet . Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle . Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta .

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa . Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista . Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia . Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa . Yhtiön hallitus on

sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin .

Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena . Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastussuunnitelmissaan ottaneet huomioon sen, ettei yhtiöllä ole sisäistä tarkastusta .

riSkit

Suurimmat riskit paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään . Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin . Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan . Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen . Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit . Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita . Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania .

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa .

JohDon pAlkkiot , etui SuuDet JA pAlkitSemiS-JärJeStelmät

Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2012 yhteensä 30 teuroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 75 teuroa . Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille .

Martela Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2012 olivat yhteensä 245 teuroa (239) . Tämän lisäksi toimitusjohtajalle kirjattiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 42 teuroa (22) . Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan

siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta . Irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen .

Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä . Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit . Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisesta osakepalkkio-järjestelmästä . Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin avainhenkilöiden vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisen osakepalkkiojärjestelmän ehdoista palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta . Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten tulospalkkion suuruus riippuu henkilökohtaisten avaintulosten ohella koko konsernin ja yksikön taloudellisesta tuloksesta . Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 30–45 % heidän vuosittaisesta verotettavasta palkastaan ennen tulospalkkiota . Konsernissa noudatetaan "yksi yli yhden" -periaatetta, jonka mukaisesti kaikki palkkaukseen liittyvät ehdot vaativat henkilön nimittävän esimiehen hyväksynnän . Toimitusjohtajalla sekä konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustejärjestelmä . Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta . Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2010 ja 2010–2012 .

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä . Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 80 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo . Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle . Vuonna 2011 annettiin palkkioina avainhenkilöille 21 870 Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita (ansaintajakso 2010) ja vuonna 2012 ei osakepalkkioita ole annettu (ansaintajakso 2010–2012) . Tietoa osakepalkkiojärjestelmän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista .

Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta .

SiSäpiirihAllinto

Martela noudattaa NASDAQ OMX:n julkaisemaa sisäpiiriohjetta . Lisäksi hallitus on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle kuin edellä mainittu sisäpiiriohje . Esimerkiksi ns . suljetun ikkunan pituus on Martelassa 21 päivää ja ylittää näin ollen vähimmäisvaatimukset .

Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet . Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi on määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä . Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä .

Martela Oyj on liittynyt Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään SIRE-järjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot .

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2012 YhteYstiedot

konserni- ja osakkuusyhtiöt

Suomi

martela oyj Takkatie 1 PL 44 FI-00371 Helsinki puh . +358 (0)10 345 50 fax . +358 (0)10 345 5744 www .martela .fi

p.o. korhonen oy

Tuotekatu 13, FI-21200 Raisio puh . +358 (0)10 345 7100 fax . +358 (0)10 345 7150 www .po-korhonen .fi

kidex oy

Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh . +358 (0)10 345 7211 fax . +358 (0)10 345 7244 www .kidex .fi

ruotSi

martela Ab Brogatan Box 7 SE-571 06 Bodafors puh . +46 (0) 380 37 19 00 fax +46 (0) 380 37 08 32 www .martela .se

norJA

martela As Drammensveien 120 N-0277 Oslo puh . +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www .martela .no

puolA

martela Sp. z o.o. Ul . Redutowa 25 PL-01-106 Varsova puh . +48 801 080 045 fax . +48 22/ 836 76 23 www .martela .pl

VenäJä

ooo martela Sp V .O ., Malyj pr ., 22, lit A 199004, Pietari puh . +7 812 600 05 18 www .martela .ru

ooo martela

Botanicheskiy pereulok 5, 129090 Moskova puh . +7 495 775 48 46 www .martela .ru

www.martela.com

MARTELAN VUOSIKERTOMUS 2012

tilinpäätös

Tietoja osakkeenomistajille

YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 14.3.2013 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Euroclear Finland Oy:ssä pidettävään osakasluetteloon viimeistään 4.3.2013 ja ilmoittauduttava viimeistään 11.3.2013 klo 16.00 mennessä yhtiön pääkonttoriin Johanna Suhoselle, puh. 010 345 5301, sähköpostilla osoitteeseen yhtiokokous2013@martela.fi tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.

OSINKOJEN MAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2012 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta. Oikeus hallituksen ehdotuksen mukaiseen osinkoon on vain osakkeenomistajalla, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.3.2013 on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 26.3.2013.

TULOSTEN JULKISTAMINEN

Martela julkaisee vuonna 2013 kolme osavuosikatsausta:

Tammi-maaliskuu (Q1) 26.4.2013 Tammi-kesäkuu (Q2) 6.8.2013 Tammi-syyskuu (Q3) 25.10.2013 Osavuosikatsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela.com). Vuosikertomus 2012 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä se on ladattavissa myös pdf-muotoisena.

Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä .

Hallituksen toimintakertomus

AvAINLUvUT

Konsernin tilikauden liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (2011: 130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liiketulos vastaavalta ajalta oli -0,9 milj. euroa (2,6) ja tulos osaketta kohden -0,51 (0,39) euroa. Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 0,0 milj. euroa (1,2). Omavaraisuusaste oli 42,6 prosenttia (44,7) ja nettovelkaantumisaste oli 28,6 prosenttia (-2,6). Sijoitetun pääoman tuotoksi tilikaudelta muodostui -2,7 (6,0) prosenttia.

MArKKINATILANNE

Toimistokalustekysyntä oli vielä ensimmäisen vuosipuoliskon aikana hyvällä tasolla Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa, mutta kesän jälkeen asiakkaiden päätöksenteossa havaittiin ensimmäistä kertaa merkittävämmin epävarmuutta. Kansainvälisen talouden epävarmuuden vaikutukset lisääntyivät selkeästi vuoden loppua kohden mikä näkyi kysyntätilanteen heikkenemisenä erityisesti Suomen markkinoilla.

Toimistorakentamisesta kertovat tilastot ovat saatavilla vuoden 2012 kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta ja ne kertovat, että Suomessa valmistui tammisyyskuussa 2012 neliömääräisesti peräti 39 prosenttia enemmän toimistorakennuksia kuin edellisenä vuonna. Rakennuslupia on vastaavana aikana kuitenkin myönnetty vähemmän (-4 %) kuin edellisenä vuonna ja toimistorakennuksia on alettu rakentaa 10 prosenttia vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Siten tilastot kertovat rakentamisen näkymien lievästä heikkenemisestä jo syyskuun lopun tilanteessa.

KONSErNIrAKENNE

Keväällä 2012 lopetettiin Martelan Unkarin tytäryhtiön Irobadutor Martela Ktf:n toiminta.

Martelan Tanskan tytäryhtiön Martela A/S:n liiketoiminta myytiin 31.12.2012 paikalliselle jälleenmyyjälle, joka jatkaa

Martelan asiakkaiden palvelemista Tanskassa. Martela A/S:n luvut on kokonaisuudessaan vielä konsolidoitu vuoden 2012 konsernin tilinpäätökseen.

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muita muutoksia katsauskauden aikana.

SEgMENTTIrApOrTOINTI

Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin operatiiviseen rakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava

Liikevaihto Liiketulos Investoinnit ja poistot

meur

myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin liiketoiminnat. Tulosyksikkö Internationalin päämarkkinaalueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta, ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Tulos/osake ja osingot velkaantumisaste Omavaraisuusaste

Tulos/osake

LIIKEvAIHTO

Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 142,7 milj. euroa (130,7), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 9,2 prosenttia. Liikevaihtoa kasvattivat vuoden 2011 lopussa hankitut Grundell-yhtiöt. Liikevaihto kasvoi myös perinteisissä myyntikanavissa Suomessa. Muilla päämarkkina-alueilla liikevaihtoa ei sen sijaan onnistuttu kasvattamaan vaan sekä tulosyksikkö Ruotsissa ja Norjassa että tulosyksikkö Puolassa liikevaihto laski hieman verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Grundellin yrityshankinnasta puhdistettu vertailukelpoinen liikevaihdon kasvu Martela-konsernissa katsauskaudella oli 4,7 prosenttia.

Tulosyksikkö Suomen liikevaihto kasvoi 10,7 %. Tulosyksikkö Ruotsi & Norjassa liikevaihto pieneni 1,0 prosenttia ja tulosyksikkö Puolassa 1,2 prosenttia paikallisissa valuutoissa. Valuuttakurssimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin liikevaihtoon.

KONSErNIN TULOS

Tilikauden liiketulos oli -0,9 milj. euroa (2,6), joka oli -0,6 prosenttia (2,0) liikevaihdosta. Konsernin tulosta painoivat kuluneen vuoden aikana tehdyt panostukset liiketoiminnan kehittämiseen sekä vuoden lopussa toteutettu Tanskan liiketoimintojen

uudelleen järjestely. Lisäksi yleisestä talouden tilan heikentymisestä johtuen loppuvuonna kysyntä ei yltänyt ennakoidulle tasolle erityisesti Suomessa. Edellisenä vuonna toteutettu Grundellin yrityskauppa ja siihen liittynyt palvelutuotantojen yhdistäminen eteni suunnitellusti.

Tulos ennen veroja oli -1,8 milj. euroa (1,9) ja tulos verojen jälkeen oli -2,0 milj. euroa (1,6).

rAHOITUSASEMA

Heikentyneestä kassavirrasta huolimatta konsernin rahoitusasema on edelleen vakaa. Kuluneen vuoden kassavirtaa heikensivät tehdyt investoinnit sekä heikko tuloskehitys. Tulevana vuonna konsernissa kiinnitetään lisäksi huomiota käyttöpääoman tehokkaampaan hallintaan.

Korolliset velat olivat kauden lopussa 15,3 milj. euroa (11,1) ja korollinen nettovelka oli 7,8 milj. euroa (-0,8). Nettovelkaantumisaste kauden lopussa oli 28,6 prosenttia (-2,6) ja omavaraisuusaste oli 42,6 prosenttia (44,7). Nettorahoituskulut olivat 0,6 milj. euroa (-0,4). Nykyiset rahoitusjärjestelyt eivät sisällä kovenanttisitoumuksia.

Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 0,0 milj. euroa (1,2).

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 64,3 milj. euroa (69,7).

INvESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit tammi-joulukuulta olivat 4,0 milj. euroa (6,8). Martelan merkittävin investointi katsauskaudella on ollut panostus uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, joka otettiin käyttöön Ruotsissa keväällä 2012 ja tullaan ottamaan käyttöön Suomessa keväällä 2013. Toinen merkittävä investointi oli yhden päätuotantolinjan uudistaminen Kidex Oy:ssä. Muutoin investoinnit olivat normaaleja juoksevia ylläpito- ja korvausinvestointeja.

HENKILÖSTÖ

Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 806 henkilöä (637), jossa oli lisäystä 26,5 prosenttia. Lisäys johtuu pääsääntöisesti 31.12.2011 konserniin liitetyistä Grundell-yhtiöistä. Vuonna 2012 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 31,0 milj. euroa (24,7). Työsuhdeetuuksista aiheutuneet kulut esitetään tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 3.

TUOTEKEHITYS, TUOTTEET JA vIESTINTä

Helsingin muotoilupääkaupunkivuosi WDCH 2012 oli kuluneena vuonna näkyvässä roolissa. Teemavuosi toi erilaisten yhteistyöhankkeiden kautta uusia yrityksiä yhteen.

Uutuutena Martelan mallistoon tuli ensimmäisen vuosineljänneksen aikana vanhuksille suunnattuun PLUS+ tuoteperheeseen täydentäviä tuotteita. PLUS+ tuoteperheellä pyritään nostamaan segmentin tarjoamaa aivan uudelle tasolle tuomalla hyvin muotoiltu, laaja tuoteperhe markkinoille kilpailukykyiseen hintaan. Myös koulumallistoa uudistettiin tuomalla mallistoon edullinen puupulpetti ja lisäksi BIG kaappimallisto sai uuden mustan värivaihtoehdon.

Martela esitteli Open Day-tilaisuudessaan syyskuussa uuden Inspiring Officekonseptin. Konsepti tuo toimivia ratkaisuja nykyaikaisen tietotyöläisen työympäristöön. Työn muuttuessa yhä liikkuvammaksi, koko toimistotila toimii työtilana. Erilaiset kommunikaatioalueet, hiljaiset tilat ja sosiaalisuuteen rohkaisevat alueet ovat osa Martela Inspiring Office-konseptia. Toimisto jaetaan toiminnallisiin alueisiin, vyöhykkeisiin.

Mallistollisesti Martela lanseerasi syyskuun tilaisuudessaan uutuuksia sekä työpistekalustamiseen että kohtaamistiloihin. Työpöytämallisto laajenee kahdella uudella tuoteperheellä. Alku-pöytä sijoittuu malliston edullisempaan päähän, ja tuo hyvää ja nuorekasta muotoilua tähän tiukasti kilpailtuun osaan mallistoa. Canti-työpöytä on taas uusinta Silence-tekniikkaa hyödyntävä huippuluokan tuote laadukkailla, klassisilla materiaaleilla. Kohtaamiskalusteisiin esiteltiin uutuuksina aulatilojen työtiloiksi suunnitellut PodSeat ja PodSofa -kalusteet.

Martelan panostus digitaaliseen kanavaan jatkui voimakkaana. Suuret kehityshankkeet; websivu-uudistus ja tuotetietohallinta toteutettiin kuluneena vuotena ja alkuvuonna 2013 pääsevät asiakkaat nauttimaan tuotetiedon paremmasta saatavuudesta ja nykyaikaisemmasta digitaalisesta käyttökokemuksesta.

vASTUULLISUUS

Vastuullisuus sisältyy Martelan arvoihin, toimintaperiaatteisiin sekä liiketoimintastrategiaan. Martelan tuotteet suunnitellaan kestämään aikaa niin ulkonäön kuin käytettävyyden osalta. Martelan palvelut auttavat huolehtimaan työympäristöistä ja kalusteista niiden elinkaaren ajan. Huolto- ja kierrätyspalveluilla pidennetään kalusteiden käyttöikää, ja usein ne kestävät omistajalta toiselle. Tehokas kierrätysprosessi sekä Martela Outlet -myymälät mahdollistavat asiakkaille vastuullisen ja kustannustehokkaan kalusteiden kierrätyksen.

Vuoden alussa laadittiin Martelan yritysvastuun tavoiteohjelma vuosille 2012–2014. Toinen Martelan vastuullisuusraportti julkaistiin Global Reporting Initiativen (GRI) raportointisuositusta noudattaen.

Kuluneen vuoden aikana henkilökunta koulutettiin konsernin vastuullisen liiketavan periaatteiden toteuttamiseen. Tämä Martela Corporate Code of Conduct sisältää konkreettisia toimintaohjeita ja -vaatimuksia niin Martelassa työskenteleville kuin Martelan yhteistyökumppaneille. Koulutus on jatkossa jokavuotinen.

Martela hyödyntää toimintajärjestelmässään ISO 9001:2000 ja ympäristöjohtamisessa ISO 14001:2004 -standardia.

OSAKE

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus, joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604.800 ja A-osakkeita on yhteensä 3.550.800 kpl.

Tilikauden aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 422.271 kappaletta (681.344), mikä vastaa 11,9 prosenttia (19,2) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 2,5 milj. euroa (5,0) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 5,79 euroa ja kauden lopussa 5,02 euroa. Tilikauden aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 7,50 euroa ja alimmillaan 5,00 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 6,68 euroa (7,60).

OMAT OSAKKEET

Tammi-joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia A-osakkeita omistettiin 31.12.2012 yhteensä 67.700 kappaletta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.

Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Osakkeet on vuonna 2012 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2012 jäljellä 38.647 kappaletta.

vUOdEN 2012 vArSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 14.3.2012. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2011 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 26.3.2012.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Heikki Martela, Pekka Martela, Pinja Metsäranta ja Jaakko Palsanen sekä uutena jäsenenä Yrjö Närhinen. Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutus on voimassa vuoden 2013 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Pekka Martelan.

HALLINTO

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudattaa Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.

Yhtiö on laatinut uuden hallintokoodin mukaisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Lisätietoa Martelan hallinnosta on yhtiön verkkosivuilla sekä yhtiön vuosikertomuksessa.

rISKIT

Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleiseen talouden kehittymiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysyntään. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tehtailla tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedossa kohdassa 28.

LäHIAJAN rISKIT

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen.

Riskeistä on yksityiskohtaisemmin kerrottu yhtiön vuosikertomuksessa "hallinnointi-osiossa".

TILIKAUdEN JäLKEISET TApAHTUMAT

Konsernissa käynnistettiin 7.1.2013 yhteistoimintaneuvottelut, jotka koskevat Martela Oyj:n ja Muuttopalvelu Grundell Oy:n koko henkilöstöjä. Neuvottelut saatiin päätökseen 29.1.2013, jonka seurauksena yhtiöissä päädyttiin irtisanomaan tai toistaiseksi lomauttamaan yhteensä 9 henkilöä ja määräaikaisesti lomauttamaan koko henkilöstö 14 – 90 päiväksi toimipaikasta ja työtehtävästä riippuen.

Tilikauden jälkeisiin tapahtumiin ei liity olennaisia muita tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.

NäKYMäT vUOdELLE 2013

Martela-konsernin vuoden 2013 liikevaihdon arvioidaan pysyvän suunnilleen edellisvuoden tasolla ja liiketuloksen paranevan edellisvuodesta.

HALLITUKSEN vOITONJAKOEHdOTUS

Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2012 maksetaan osinkoa 0,20 euroa osakkeelta. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiökokouskutsusta tehdään erillinen pörssitiedote.

vArSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 14.3.2013 klo 15.00 Martelatalossa, Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.

Segmenttien liikevaihto

(meur)	Tulosyksikkö	Tulosyksikkö ruotsi ja	Tulosyksikkö	Muut
	Suomi	Norja	puola	segmentit	Yhteensä
1.1.2012-31.12.2012
Ulkoinen liikevaihto	98,1	20,1	12,7	11,9	142,7
Sisäinen liikevaihto	0,0	2,2	0,0	13,2	15,4
Yhteensä 2012	98,1	22,3	12,7	25,1
1.1.2011-31.12.2011
Ulkoinen liikevaihto	88,6	20,6	12,9	8,6	130,7
Sisäinen liikevaihto	0,8	1,6	0,1	13,2	15,7
Yhteensä 2011	89,4	22,1	13,0	21,9
Ulkoinen liikevaihto, muutos-%	10,7 %	-2,2 %	-1,7 %	37,2 %	9,2 %

Henkilöstö keskimäärin alueittain

	1-12/2012	1-12/2011
Suomi	637	458
Skandinavia	76	77
Puola ja Unkari	81	93
Venäjä	12	9
Konserni yhteensä	806	637

Konsernin laaja tuloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Liikevaihto	1	142 686	130 685
Liiketoiminnan muut tuotot	2	409	417
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-193	445
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-73 859	-69 252
Valmistus omaan käytöön		278	49
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-38 617	-30 932
Poistot ja arvonalentumiset	4	-3 421	-2 649
Muut liiketoiminnan kulut	5	-28 195	-26 138
Liikevoitto (-tappio)		-912	2 625
Rahoitustuotot	7	73	118
Rahoituskulut	7	-706	-476
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	12	-300	-358
voitto (tappio) ennen veroja		-1 845	1 909
Tuloverot	8	-203	-343
Tilikauden voitto (tappio)		-2 048	1 566
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot		230	-139
Tilikauden laaja tulos yhteensä		-1 818	1 427
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-2 048	1 566
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		-1 818	1 427
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	-0,51	0,39
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	-0,51	0,39

Konsernin rahavirtalaskelma

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	143 990	127 452
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	394	219
Maksut liiketoiminnan kuluista	-143 434	-125 790
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	950	1 881
Maksetut korot	-514	-290
Saadut korot	33	41
Muut rahoituserät	-126	-122
Saadut osingot	1	0
Maksetut verot	-346	-318
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-2	1 192
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-3 504	-2 627
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	15	499
Investoinnit muihin sijoituksiin	-200	-150
Muiden sijoitusten luovutustulo	0	145
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-2 975	0
Investointien rahavirta (B)	-6 664	-2 133
rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	10 876	3 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-7 762	-3 393
Pitkäaikaisten lainojen nostot	4 000	7 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 103	-2 421
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 822	-1 812
rahoituksen rahavirta (C)	2 189	2 374
rahavarojen muutos	-4 477	1 433
rahavarat tilikauden alussa 1)	11 947	10 249
Rahavarojen muuntoero	120	-41
rahavarat tilikauden lopussa 1)	7 589	11 639

1) Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat (ks. Liitetiedot kohdat 20 ja 21). Rahavarat kauden lopussa 2011 ei sisällä yrityskaupan yhteydessä tulleita rahavaroja 309 teur.

MARTELAN TiLiNpääTös 2012 Konsernitilinpäätös, ifrs

Konsernitase

(1 000 eur)	viite	31.12.2012	31.12.2011
vArAT
pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	6 031	4 699
Aineelliset hyödykkeet	11	12 881	13 652
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	12	42	42
Myytävissä olevat sijoitukset	14,15	55	55
Sijoituskiinteistöt	13	600	600
Saamiset	14,16	10	104
Eläkesaaminen	26	55	155
Laskennalliset verosaamiset	17	185	315
pitkäaikaiset varat yhteensä		19 859	19 622
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	13 142	12 988
Myyntisaamiset	14,19	22 586	24 480
Lainasaamiset	14,19	124	105
Siirtosaamiset	14,19	1 041	561
Kauden verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen		0	0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahavarat	14,20	0	0
Rahavarat	21	7 589	11 947
Lyhytaikaiset varat yhteensä		44 483	50 082
varat yhteensä		64 342	69 704
OMA pääOMA JA vELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut rahastot		117	117
Omat osakkeet *		-1 050	-1 050
Muuntoerot		-6	-236
Kertyneet voittovarat		19 889	23 809
Oma pääoma yhteensä		27 066	30 756
pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	17	1 269	1 366
Muut pitkäaikaiset velat		151	175
Rahoitusvelat	14,25	9 331	7 644
pitkäaikaiset velat yhteensä		10 751	9 185

MARTELAN TiLiNpääTös 2012 Konsernitilinpäätös, ifrs

14,25	6 010	3 490
	6 010	3 490
14,27	777	921
14,27	8 268	10 564
14,27	6 655	9 572
	0	0
14,27	4 815	5 214
	20 515	26 272
	37 276	38 947
	64 342	69 704

*Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakkeissa. Katso liitetiedot, kohta 23.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Emoyhtiön Osake Ylikurssi Muut Omat Muunto Kertyneet omistajille kuuluva pääoma rahasto rahastot osakkeet erot voittova oma pääoma rat Oma pääoma 1.1.2011 7 000 1 116 117 -1 212 -97 24 243 Rahavirran suojaukset Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot Tilikauden laaja tulos -139 1 566 Osingonjako -1 807 Osakeperusteinen palkitseminen 162 -193 0 0 0 162 -139 -434 Oma pääoma 31.12.2011 7 000 1 116 117 -1 050 -236 23 809 Rahavirran suojaukset Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot Tilikauden laaja tulos 230 -2 048 Osingonjako -1 822 Osakeperusteinen palkitseminen -50 0 0 0 0 230 -3 920 Oma pääoma 31.12.2012 7 000 1 116 117 -1 050 -6 19 889	(1 000 eur)
					Oma pääoma yhteensä
					31 167
					0
					1 427
					-1 807
					-31
					-411
					30 756
					0
					0
					-1 818
					-1 822
					-50
					-3 690
					27 066

Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet

YrITYKSEN pErUSTIEdOT

Martela-konserni valmistaa toimistokalusteita sekä suunnittelee ja toteuttaa erilaisia työympäristöratkaisuja.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki.

Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, 00370 Helsinki ja sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.

Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 5.2.2013 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Laatimisperusta

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Martela on soveltanut 1.1.2012 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä IFRIC-tulkintoja:

Muutokset IAS 12:een Tuloverot (voimaan 1.1.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutokset koskevat laskennallisten verojen kirjaamiseen liittyvää taustaoletusta. Muutetun standardin mukaan käypään arvoon arvostetun sijoituskiinteistön kirjanpitoarvon oletetaan jatkossa kertyvän lähtökohtaisesti omaisuuserän myynnistä jatkuvan käytön sijaan.

Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos edellyttää lisää määrällisiä ja laadullisia liitetietoja liittyen siirrettyihin rahoitusvaroihin

Yllä mainituilla muutoksilla, uudistuksilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

ArvIOIdEN KäYTTÖ

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät'.

YHdISTELYpErIAATTEET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten

realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

ULKOMAANrAHAN MääräISET EräT

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja

velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja –tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät kurssierot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät kurssierot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

JULKISET AvUSTUKSET

Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.

TULOUTUSpErIAATTEET

Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti tavaroiden myyntituotot tuloutetaan tuotteiden

luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti. Myyntituotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

TYÖSUHdE-ETUUdET

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisten henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustejärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson

kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu ei-markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

LIIKEvOITTO

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.

TULOvErOT

Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti, eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin

laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät IFRS 1-siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista. Laskennalliset verot arvostetaan perustuen niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

AINEETTOMAT HYÖdYKKEET

Liikearvo

Liikearvo muodostuu siitä osasta liiketoimintojen yhdistämisen hankintamenoa, joka ylittää liiketoimintojen yhdistymisessä hankittujen yksilöityjen varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen käyvän arvon.

Liikearvoa ei poisteta vaan siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä ja mahdollinen arvonalentuminen arvioidaan vuosittain tai useammin, jos muuttuneet olosuhteet viittaavat siihen, että sen arvo on saattanut alentua. Tällainen arviointi suoritetaan vähintään jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Liikearvo kohdistetaan tätä tarkoitusta varten rahavirtaa tuottaville yksiköille. Konsernin tuloslaskelmaan kirjataan liikearvon arvonalentumistappio, jos arvonalentumistestaus osoittaa, että liikearvon kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Liikearvon arvonalentumistappioita ei voida peruuttaa.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa ja olennaisten kehitysprojektien menot aktivoidaan silloin kun niiden aktivointikriteerit täyttyvät. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, IT-ohjelmat, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

	Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:
Lisenssit	3–5 vuotta
IT-ohjelmat	3–10 vuotta
Asiakkuudet	4 vuotta
Tuotemerkit	6 vuotta
Patentit ja muut
vastaavat oikeudet	10 vuotta

Poistot kirjataan tasapoistoina.

AINEELLISET KäYTTÖ-OMAISUUSHYÖdYKKEET

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	15–30 vuotta
Koneet ja kalusto	3–8 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöiksi on määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli

kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

vUOKrASOpIMUKSET

Vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

vAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihtoomaisuuden arvo määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

rAHOITUSvArAT

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahastoosuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Martela-konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa tilikausilla 2012 ja 2011.

Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita, tai palveluja velalliselle. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun

ryhmään. Näihin sijoituksiin on luokiteltu erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan hankintamenoon silloin kun niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat jaetaan kahteen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat sekä ostovelat) sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat). Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edellä mainitun luokittelun perusteella joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai

korottomia. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin.

OSAKEpääOMA

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

vArAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konsernilla ei ollut varauksia tilikausien 2012 tai 2011 päättyessä.

JOHdON TEKEMäT HArKINTAAN pErUSTUvAT rATKAISUT JA ArvIOIHIN LIITTYväT KESKEISET EpävArMUUSTEKIJäT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.

Arvonalentumistestaus

Pitkäaikaiset omaisuuserät arvioidaan mahdollisten arvonalentumiseen viittaavien merkkien havaitsemiseksi, jotka viittaavat siihen, että kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä ei olisi kerrytettävissä.

Poistojen kohteena olevien omaisuuserien osalta arvioidaan onko sellaisia tapahtumia tai muutoksia olosuhteissa, jotka viittaisivat, että kirjanpitoarvoa vastaava määrä ei olisi kerrytettävissä. Arvonalentumistappiona kirjataan määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan määrän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän myynnistä aiheutuvilla kustannuksilla vähennetty käypä arvo tai tätä suurempi käyttöarvo. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla omaisuuserän tuottama arvioitu vastainen kassavirta.

Jos omaisuuserän kirjanpitoarvo on korkeampi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä, kirjataan arvonalentumistappio. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan ainoastaan, jos olosuhteet muuttuvat tavalla, joka lisää kerrytettävissä olevaa rahamäärää tappion kirjaushetkellä

kerrytettävissä olleeseen rahamäärään nähden. Arvonalentumistappioita ei kuitenkaan voida peruuttaa yli sen arvon, joka omaisuuserälle olisi määritetty, jos siitä ei olisi kirjattu arvonalentumistappiota.

Liikearvon arvonalentumistappiota ei voida peruuttaa.

UUSIEN JA MUUTTUNEIdEN IFrS-STANdArdIEN JA IFrIC-TULKINTOJEN SOvELTAMINEN

IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Martela ei ole vielä soveltanut. Martela ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä uudelleen luokiteltaviin eriin ja eriin joita ei milloinkaan luokitella uudelleen.

Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen vaikutuksesta kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan, takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi ja lisäksi korkokulu ja varojen odotettu tuotto korvataan nettokorolla, joka määritetään käyttäen velvoitteen diskonttauksessa käytettyä korkoa velvoitteelle ja varalle.

Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.1.2013). Muutoksella tarkennetaan liitetietovaatimuksia, jotka koskevat taseessa nettomääräisinä esitettyjä rahoitusinstrumentteja sekä yleisiä netotusjärjestelyjä tai vastaavanlaisia sopimuksia. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

IFRS-standardeihin tehdyt parannukset (Annual Improvements to IFRSs 2009-2011, toukokuu 2012) (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat yhteensä viittä standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä.

Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa (voimaan 1.1.2014). Muutos Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen netottaminen oikaisee nykyisen IAS 32:n netottamiseen liittyvät epäjohdonmukaisuudet. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittelee määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, joka perusteella arvioidaan tuleeko yhteisö sisällyttää emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset kaikenlaisista omistuksesta muissa yhteisöissä mukaan lukien yhteisjärjestelyt, osakkuusyritykset ja strukturoidut yhteisöt.

IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een.

IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2014 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 julkistamisen johdosta IAS 28 standardi sisältää vaatimukset yhteisyritysten sekä osakkuusyritysten yhdistelystä pääomaosuusmenetelmällä.

IFRS 9 Financial Instruments (voimassa 1.1.2015 alkaen). Tämä standardi on osa laajempaa rahoitusinstrumenttien kirjanpitoa koskevaa uudistusta, jonka myöhemmät vaiheet toteutuvat pääosin vuoden 2012 aikana. Uuden standardin ensimmäisessä vaiheessa annetaan ohjeistus rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta. Myöhemmin toteutettavat vaiheet liittyvät rahoitusinstrumenttien arvonalentumiseen ja suojauslaskentaan. Martela arvioi, että uudella standardilla ei tällä hetkellä tiedossa olevalta osin tulisi olemaan merkittävää eroa tämänhetkiseen IAS 39 mukaan arvostettuihin rahoitusinstrumentteihin, mutta tulee olemaan jotain vaikutusta rahoitusinstrumenttien esittämiseen Martelassa. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muilla muutoksilla tai lisäyksillä muihin julkaistuihin IFRS-standardeihin ja IFRICtulkintoihin ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

1. Segmentti-informaatio

Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norjan myynti tapahtuu jälleenmyyjien kautta. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely

sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva myyntiyhtiö toimii tukiorganisaationa Norjan jälleenmyyntiverkostolle.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.

(1 000 eur)
Segmenttien liikevaihto	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Tulosyksikkö Suomi
ulkoinen	98 054	88 588
sisäinen	2	836
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
ulkoinen	20 095	20 553
sisäinen	2 222	1 582
Tulosyksikkö Puola
ulkoinen	12 673	12 897
sisäinen	1	57
Muut segmentit
ulkoinen	11 865	8 647
sisäinen	13 170	13 219
Liikevaihto yhteensä ulkoinen	142 686	130 685
Segmenttien liiketulos	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Tulosyksikkö Suomi	3 871	6 468
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	-720	290
Tulosyksikkö Puola	-1 224	-635
Muut segmentit	-3 044	-2 262
Muut	205	-1 236
Liiketulos yhteensä	-912	2 625

Muut segmentit sisältää Kidex Oy:n ja Tulosyksikkö Internationalin liikevaihdon; tulosyksikkö vastaa konsernin muista vientimarkkinoista. Vuonna 2010 ja tammikuun loppuun 2011 asti muut segmentit luvuissa on vielä P.O. Korhosen liikevaihtoluvut, joita ei konsernirakenteen muutoksen johdosta enää huomioida jatkossa. Muut kohdassa esitetään jakamattomat konsernitoiminnot sekä kertaluonteiset myyntivoitot ja -tappiot.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2012	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2012
Suomi	6 028	11 724
Ruotsi	0	636
Muut alueet	3	521
Yhteensä	6 031	12 881
pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2011	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2011
Suomi	4 640	11 819
Ruotsi	0	1 096
Muut alueet	59	737
Yhteensä

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	15	52
Vuokratuotot	62	53
Julkiset avustukset	162	132
Muut liiketoiminnan tuotot	170	180
Yhteensä	409	417

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Palkat ja palkkiot	-30 988	-24 692
Eläkekulut, maksupohjaiset	-4 692	-3 497
Eläkekulut, etuuspohjaiset	-456	-482
Osakepalkkioina maksettava osuus	0	-12
Käteisvaroina maksettava osuus	0	44
Muut henkilösivukulut	-2 481	-2 293
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-38 617	-30 932
Luontoisedut	-403	-654
Yhteensä	-39 020	-31 586

Kannustejärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä -731 teur vuonna 2012 ja -1 797 vuonna 2011. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 31 Lähipiiritapahtumat.

Henkilökunta	2012	2011
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	391	251
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	415	386
Henkilökunta keskimäärin, yhteensä	806	637
Henkilökunta vuoden lopussa	801	791
Henkilökunta Suomessa keskimäärin	637	458
Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin	54	54
Henkilökunta Norjassa keskimäärin	4	4
Henkilökunta Tanskassa keskimäärin	18	19
Henkilökunta Puolassa keskimäärin	81	90
Henkilökunta Unkarissa keskimäärin	0	3
Henkilökunta Venäjällä keskimäärin	12	9
Yhteensä	806	637

4. poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
poistot
Aineettomat hyödykkeet	-654	-380
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-789	-776
Koneet ja kalusto	-1 931	-1 493
poistot yhteensä	-3 374	-2 649
Arvonalentumiset	-47	0
poistot ja arvonalentumiset yhteensä	-3 421	-2 649

5. Liiketoiminnan muut kulut

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain. Liiketoiminnan muut kulut sisältävät kaikki varsinaiseen liiketoimintaan kohdistuvat myynnin, markkinoinnin, hallinnon, valmistuksen ja tuotekehityksen kiinteät kulut.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy tilintarkastajan palkkiota tilintarkastuksesta -117 teur (-135 teur 2011), veroneuvonnasta - 14 teur (-5 teur 2011) ja muusta -137 teur (-159 teur 2011).

6. Tutkimus- ja kehittämismenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -2 181 teur (-2 104 teur 2011).

7. rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista	1	0
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	33	41
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	38	61
Muut rahoitustuotot	0	6
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen arvon muutos	0	9
Yhteensä	73	118
rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavista rahoitusveloista	-521	-270
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-34	-68
Korkojohdannaisten arvon muutokset- ei suojauslaskennassa	0	0
Muut rahoituskulut	-151	-138
Yhteensä	-706	-476
rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-633	-358
Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä seuraavasti:
Myynnin kurssierot (sis. liikevaihtoon)	424	-325
Oston kurssierot (sis. ostojen oikaisueriin)	-458	-13
Rahoituserien kurssiero	4	-7
Kurssierot yhteensä	-30	-345

8. Tuloverot

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Tilikauden tulovero	-80	-398
Edellisten tilikausien verot	-71	-74
Laskennallisten verojen muutos	-52	129
Yhteensä	-203	-343

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 24,5 % (2011 26 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma.

Tulos ennen veroja	-1 845	1 909
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	-452	496
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	4	-6
Edellisten tilikausien verot	71	74
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-99	-410
Verovapaat tulot	-12	-126
Vähennyskelvottomat kulut	309	126
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	-74	0
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	50	189
verot tuloslaskelmassa	-203	343

9. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	-2 048	1 566
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000)	4 049	4 049
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	-0,51	0,39

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä.

10. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)				1.1.2012- 31.12.2012				1.1.2011- 31.12.2011
	Aineet tomat hyödyk keet	Liikearvo	Kesken eräiset hankinnat	Yhteensä	Aineet tomat hyödyk keet	Liikearvo	Kesken eräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	5 057	883	1 644	7 584	3 591	0	1 251	4 842
Lisäykset	1 214	0	2 465	3 679	1 753	883	1 237	3 873
Vähennykset	-645	0	-1 666	-2 311	-284	0	-844	-1 128
Kurssierot	26	0	0	26	-3	0	0	-3
Hankintameno 31.12.	5 652	883	2 443	8 978	5 057	883	1 644	7 584
Kertyneet poistot 1.1.	-2 885	0	0	-2 885	-2 791	0	0	-2 791
Vähennysten kertyneet poistot	617	0	0	617	284	0	0	284
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-654	0	0	-654	-380	0	0	-380
Kurssierot	-25	0	0	-25	2	0	0	2
Kertyneet poistot 31.12.	-2 947	0	0	-2 947	-2 885	0	0	-2 885
Kirjanpitoarvo 1.1.	2 172	883	1 644	4 699	800	0	1 251	2 051
Kirjanpitoarvo 31.12.	2 705	883	2 443	6 031	2 172	883	1 644	4 699

LIIKEArvO

Konsernin liikearvo 883 teur (883 teur vuonna 2011) liittyy Grundell yrityskauppaan jonka Martela teki 31. joulukuuta 2011. Rahavirtaa tuottava yksikkö on kohdistettu kokonaisuudessaan segmenttiin Tulosyksikkö Suomi. Ennakoidut rahavirrat tullaan saavuttamaan yhdistelemällä ja tehostamalla palvelutoimintoja, joka parantaa palveluprosessien laatua ja tehostaa palvelulogistiikkaa. Entistä kattavammat, palveluista ja tuotteista koostuvat ratkaisut voidaan toteuttaa yksinkertaisemmalla palveluketjulla.

ArvONALENTUMISTESTAUS

Liikearvo testataan arvonalentumisen osalta vuosittain tai useammin jos on viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta.

Liikearvon arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvoa verrataan kerrytettävissä olevaan rahamäärään.

Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Käyttöarvo määritetään diskonttaamalla ennakoidut rahavirrat, jotka perustuvat johdon hyväksymiin suunnitelmiin kasvuun ja kannattavuuteen liittyen. Suunnitelmat kattavat viiden vuoden ajanjakson, huomioiden liiketoiminnan viimeaikaisen kehityksen. Ennakoitu kannattavuus ajanjaksolla huomioi maltillisesti yllämainitut synergiaedut ja kasvuksi on arvioitu keskimäärin 3,5 %. Testimallin käyttö vaatii arvioita ja olettamia liittyen markkinoiden kasvuun ja yleiseen korkotasoon.

Käytetty, ennen veroja määritelty diskonttauskorko on 12,4 %, joka vastaa keskimääräistä painotettua pääomakustannusta.

Viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ennakoitu käyttämällä 0 % myynnin kasvua. Suoritetun testauksen perusteella liikearvon alentamiselle ei ole tarvetta.

ArvONALENTUMIS-TESTAUKSEN HErKKYYSANALYYSI

Liikearvon alentumistappion toteutuminen edellyttäisi, että toteutuva liikevoittotaso (EBIT) olisi 90,0 % alhaisempi kuin johdon tilinpäätöspäivän mukainen arvio tai että diskonttauskorko olisi yli 27 %.

11. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2012 - 31.12.2012	Maa-alueet	rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	67	24 909	33 599	34	327	58 936
Lisäykset	0	271	1 196	0	682	2 149
Vähennykset	0	-6	-734	0	-208	-948
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	-1	81	326	0	0	406
Hankintameno 31.12.	66	25 255	34 387	34	801	60 543
Kertyneet poistot 1.1.	0	-18 617	-26 668	0	0	-45 285
Vähennysten kertyneet poistot	0	5	637	0	0	642
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	0	-789	-1 931	0	0	-2 720
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	-24	-275	0	0	-299
Kertyneet poistot 31.12.	0	-19 425	-28 237	0	0	-47 662
Kirjanpitoarvo 1.1.	67	6 292	6 931	34	327	13 652
Kirjanpitoarvo 31.12.	66	5 830	6 150	34	801	12 881
1.1.2011 - 31.12.2011	Maa-alueet	rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	68	24 404	32 551	24	994	58 041
Lisäykset	0	518	3 688	15	572	4 793
Vähennykset	0	0	-2 623	-5	-1 239	-3 867
Uudelleen ryhmittelyt	0	-13	0	0	0	-13
Kurssierot	-1	0	-17	0	0	-18
Hankintameno 31.12.	67	24 909	33 599	34	327	58 936
Kertyneet poistot 1.1.	0	-17 849	-27 472	0	0	-45 321
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	2 313	0	0	2 313
						-2 269
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	0	-776	-1 493	0	0
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	8	-16	0	0	-8
Kertyneet poistot 31.12.	0	-18 617	-26 668	0	0	-45 285
Kirjanpitoarvo 1.1.	68	6 555	5 079	24	994	12 719
Kirjanpitoarvo 31.12.	67	6 292	6 931	34	327	13 652

	31.12.2012	31.12.2011
Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo	3 155	3 311

Aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

			1.1.2012 - 31.12.2012			1.1.2011 - 31.12.2011
	Koneet ja kalusto	rakennukset	Yhteensä	Koneet ja kalusto	rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 033	702	3 735	2 600	698	3 298
Lisäykset	201	0	201	433	0	433
Vähennykset	-5	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	27	27	0	4	4
Hankintameno 31.12.	3 229	729	3 958	3 033	702	3 735
Kertyneet poistot 1.1.	-2 644	-332	-2 976	-2 350	-258	-2 608
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-312	-72	-384	-294	-69	-363
Kurssierot	0	-14	-14	0	-5	-5
Kertyneet poistot 31.12.	-2 956	-418	-3 374	-2 644	-332	-2 976
Kirjanpitoarvo 1.1.	389	370	759	250	440	690
Kirjanpitoarvo 31.12.	273	311	584	389	370	759

Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.

12. Yrityshankinnat ja osuudet osakkuusyrityksissä

Martela Oyj osti 31. joulukuuta 2011 päivätyllä kaupalla muuttopalveluja ja tilamuutoksia tarjoavan Grundell Muuttopalvelut Oy:n ja Grundell Henkilöstöpalvelut Oy:n. Grundellin hankinnasta aiheutui liikearvokirjaus 883 tuhatta euroa. Liikearvosta on kerrottu enemmän liitetiedossa 10 "Aineettomat hyödykkeet".

Koska yrityskauppa toteutui 31. joulukuuta 2011, sisältyy hankinnan kohteiden vuotuinen liikevaihto ja tulos kokonaan Martela-konsernin tuloslaskelmaan. Mikäli hankinta olisi toteutettu tilikauden 2011 alussa olisi konsernin liikevaihto ollut 6,8 miljoonaa euroa suurempi ja konsernin tilikauden tulos olisi ollut 0,5 miljoonaa euroa suurempi tilikaudella 2011.

2012	2011
-358	0
-300	-358
-658	-358

TIEdOT KONSErNIN OSAKKUUSYrITYKSISTä SEKä NIIdEN YHTEENLASKETUT vArAT, vELAT, LIIKEvAIHTO JA vOITTO/TAppIO

(1 000 eur)	Kotipaikka	varat	velat	Liikevaihto	Tilikauden tulos	Omistusosuus (%)
2012
p.O. Korhonen Oy	Suomi	1 816	2 607	3 746	-588	51
(1 000 eur)	Kotipaikka	varat	velat	Liikevaihto	Tilikauden tulos	Omistusosuus (%)
2011
p.O. Korhonen Oy	Suomi	1 884	2 088	3 013	-704	51

p.O.Korhonen (ent. Fiota)

Artek Oy Ab ja Martela Oyj allekirjoittivat 17.1.2011 sopimuksen uuden yhtiön perustamisesta. Osakassopimuksen perusteella Martelalla ei ole yhtiössä IAS 27 tarkoittamaa määräysvaltaa. Yhtiön luvuista liitetään Martelan konsernituloslaskelmaan ainoastaan Martelan omistusosuuden mukainen osuus yhtiön tuloksesta ja se raportoidaan konsernituloslaskelmassa rivillä osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

13. Sijoituskiinteistöt

Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue on luokiteltu sijoituskiinteistöksi ja sen käypä arvo on 31.12.2012 600 teur (600 teur 2011). Arvon määrittelyyn ei ole käytetty ulkopuolista arvioitsijaa.

14. rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin

(1 000 eur)	Käypään arvoon tulosvaikut teisesti kirjattavat rahoitusva rat ja -velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusva rat	Jaksotet tuun hankinta menoon kirjattavat rahoitus velat	Tase-erien kirjanpito arvot	Käypä arvo	Liite
2012 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat saamiset		10			10	10	16
Muut rahoitusvarat			55		55	55	15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		23 751			23 751	23 751	19
Valuuttatemiinit					0	0	22
Rahasto-osuudet					0	0	20
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		23 761	55		23 816	23 816
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				9 331	9 331	9 331	25
Muut velat				151	151	151
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				6 010	6 010	6 010	25
Koronvaihtosopimukset					0	0	22
Valuuttatemiinit					0	0	22
Ostovelat ja muut velat				20 515	20 515	20 515	27
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin				36 007	36 007	36 007
2011 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korottomat saamiset		104			104	104	16
Muut rahoitusvarat			55		55	55	15
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		25 146			25 146	25 146	19
Valuuttatermiinit					0	0	22
Rahasto-osuudet					0	0	20
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin		25 250	55		25 305	25 305
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				7 644	7 644	7 644	25
Muut velat				175	175	175
Lyhytaikaiset rahoitusvelat					0	0
Korolliset velat				3 490	3 490	3 490	25
Koronvaihtosopimukset					0	0	22
Valuuttatemiinit					0	0	22
Ostovelat ja muut velat				26 272	26 272	26 272	27
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin				37 581	37 581	37 581

Käyvät arvot jokaisesta rahoitusvarojen ja -velkojen luokasta on esitetty yksityiskohtaisemmin taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa. Johdannaiset (koronvaihtosopimus ja valuuttatermiinit) on arvostettu käyttäen yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden syöttötiedot perustuvat todennettaviin markkinatietoihin. (Taso 2). Niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja käypien arvojen muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti.

15. Muut rahoitusvarat

(1 000 eur)
Myytävissä olevat sijoitukset	31.12.2012	31.12.2011
Tasearvo kauden alussa	55	10
Muutos kaudella	0	45
Tasearvo kauden lopussa	55	55

Myytävissä olevat sijoitukset sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.

16. pitkäaikaiset saamiset

(1 000 eur)	31.12.2012	31.12.2011
Lainasaamiset	10	104

17. Laskennalliset verosaamiset ja -velat

(1 000 eur)
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2012 aikana	1.1.2012	Kirjattu tuloslaskel maan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut/ myydyt liiketoimin not	31.12.2012
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	0	0	0	0	0	0
Muut väliaikaiset erot	407	-236	0	15	0	185
Yhteensä	407	-236	0	15	0	185
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon arvostetuista rakennuksista	970	-81	0	0	0	889
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero	0	0	0	0	0	0
Eläkevelvoitteet	38	-25	0	0	0	13
Muut väliaikaiset erot	451	-84	0	0	0	367
Yhteensä	1 459	-190	0	0	0	1 269
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-1 051	-46	0	15	0	-1 084

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana	1.1.2011	Kirjattu tuloslaskel maan	Kirjattu omaan pääomaan	Kurssierot	Ostetut/ myydyt liiketoimin not	31.12.2011
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	0	0	0	0	0	0
Muut väliaikaiset erot	361	46	0	0	0	407
Yhteensä	361	46	0	0	0	407
Laskennalliset verovelat
Siirtymähetkellä käypään arvoon
arvostetuista rakennuksista	1 115	-145	0	0	0	970
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero	0	0	0	0	0	0
Eläkevelvoitteet	65	-27	0	0	0	38
Muut väliaikaiset erot	97	36	0	0	318	451
Yhteensä	1 277	-136	0	0	318	1 459
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-916	182	0	0	-318	-1 051
Netotuksesta johtuen jakautuu taseeseen seuraavasti:
Laskennallinen verosaaminen	298					315
Laskennallinen verovelka	1 214					1 366
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-916					-1 051

Laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappiota oli vuoden 2012 tulokset huomioon otettuna n. 9,6 meur (9,2). Näillä tappioilla ei tämän hetkisen tietojen mukaan ole vanhenemisaikaa.

18. vaihto-omaisuus

(1 000 eur)	31.12.2012	31.12.2011
Aineet ja tarvikkeet	9 746	9 182
Keskeneräiset tuotteet	900	880
Valmiit tuotteet	2 238	2 714
Ennakkomaksut	257	211
Yhteensä	13 142	12 988

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta -946 teur (-1 337 teur 2011).

19. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 eur)	31.12.2012	31.12.2011
Myyntisaamiset	22 586	24 480
Lainasaamiset	124	105
Siirtosaamiset
Henkilöstökuluista	105	170
Rojalteista	11	24
Korkotuotoista	0	0
Johdannaisista	0	0
Muista rahoitussaamisista	36	-5
Menoennakoista	161	142
Muista	728	230
Siirtosaamiset yhteensä	1 041	561
Tuloverosaamiset	0	0
Saamiset yhteensä	23 751	25 146

Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa.

20. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

(1 000 eur)	31.12.2012	31.12.2011
Rahasto-osuudet	0	0

21. rahavarat

(1 000 eur)	31.12.2012	31.12.2011
Käteinen raha ja pankkitilit	7 589	11 947
Talletukset	0	0
Yhteensä	7 589	11 947

22. Johdannaissopimukset

Martela käyttää johdannaisia taloudelliseen suojautumiseen, mutta ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot

OSAKEpääOMA

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7.000.000 eur. Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on 3.500.000 eur.

Osakkeen kirjanpidollinen vasta-arvo on 1,68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

Osakepääoman muutokset	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet	Omat osakkeet Osake palkkio järjestelmä	Yhteensä
01.01.2011	4 027 383	7 000	1 116	-721	-490	6 905
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *
Luovutetut osakkeet *	21 870				186	186
Palautuneet osakkeet					-25	-25
Osakeanti		0	0	0		0
31.12.2011	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *
Luovutetut osakkeet *
Palautuneet osakkeet
Osakeanti
31.12.2012	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066

Martela Oyj omistaa 67.700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

* Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet ovat Evli Alexander Management Oy:n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2011 ja 2012 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2012 jäljellä 38.647 kpl.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista.

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2012 ovat yhteensä 31.723.270,95 €.

24. Osakeperusteiset maksut

Martelan hallitus on 9.2.2010 päättänyt ottaa käyttöön osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita yhdeltä yhden ja/tai yhdeltä kolmen kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilöille. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja

niille asetettavista tavoitteista. Järjestelmästä maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2010 sidottiin konsernin liikevoittoon (EBIT). Järjestelmän palkkio maksetaan avainhenkilöille ansaintajakson päättymisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaa maksetaan se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veroluonteisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Ansaitulla osakkeilla on pakollinen omistus 3 vuotta osakepalkkion käyttöönotosta.

Ansaintajaksot ovat 2010 ja 2010- 2012. Järjestelmässä annetaan palkkiona enintään 80.000 osaketta, joista enintään 24.000 osaketta 2010 ansaintajaksolta ja rahaa maksetaan enintään se määrä, joka tarvitaan palkkioista avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin palkkion maksuhetkellä.

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tilikauden tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot	Ansaintajakso 2010	Ansaintajakso 2010-2012
Myöntämispäivä	9.2.2010	9.2.2010
Järjestelyn luonne	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	Avainhenkilöt	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita osakkeina enintään kpl	24 000	80 000
Osakepalkkioita vastaava määrä käteistä (kpl osakkeita enint.)*	27 064	90 213
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2010	1.1.2010
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2010	31.12.2012
Osakkeiden vapautuminen, pvm	30.4.2013	30.4.2013
Oikeuden syntymäehdot	EBIT	EBIT
	Työssäoloaika	Työssäoloaika
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	2,0	0,0
Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta (31.12.2012)	0,3	0,3
Henkilöitä (31.12.2012)	9	10

* Osakepalkkion käteisosuus, jota käsitellään IFRS 2-standardin mukaisena osakeperusteisena kuluna.

Tilikauden 2012 tapahtumat	Ansainta jakso 2010			Ansainta jakso 2010-2012
Bruttomäärät**	1.1.2012	Tilikauden muutos, kpl	31.12.2012	1.1.2012	Tilikauden muutos, kpl	31.12.2012
Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna	51 064	0	51 064	180 787	0	180 787
Palautuneet osakkeet	4 532	0	4 532	15 106	0	15 106
Maksetut osakkeet	46 532	0	46 532	0	0	0
Rauenneet osakkeet	0	0	0	46 532		46 532

** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)

Käyvän arvon määrittäminen

IFRS2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2-standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan. Osakeperusteisen maksun käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli yhtiön osakkeen kurssi. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti, ja velan käypä arvo muuttuu täten yhtiön osakkeen hinnan mukaisesti.

Käyvän arvon laskennassa käytetyt parametrit

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta	Ansaintajakso 2010	Ansaintajakso 2010-2012
Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna, kpl	0	0
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	7,34 €	7,34 €
Oletetut osingot	0,45 €	1,35 €
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä ***	6,89 €	5,99 €
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä	5,02€	5,02€
Palautuvien oletus ennen jakoa	8,9 %	8,9 %
Palautuvien oletus sitovuusaikana	0,0 %	0,0 %
Ansaintakriteerien toteumaoletus	100 %	0,0 %
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, €	351 830 €	1 019 574 €
Osakepalkkion käypä arvo 31.12.2012, €	341 769 €	0 €
vaikutus tilikauden 2012 tulokseen	109 657 €	-199 844 €

*** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla.

25. rahoitusvelat

(1 000 eur)	31.12.2012	31.12.2011
pitkäaikainen
Pankkilainat	5 751	7 131
Eläkelainat	3 200	0
Rahoitusleasingvelat	380	513
Yhteensä	9 331	7 644
Lyhytaikainen
Pankkilainat	4 914	3 137
Eläkelainat	800	0
Käytetyt pankkitililimiitit	0	0
Rahoitusleasingvelat	296	353
Yhteensä	6 010	3 490

Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.

	31.12.2012	31.12.2011
rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	471	449
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	647	887
Yli viiden vuoden kuluttua	0	0
	1 118	1 336
rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	296	352
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	380	490
Yli viiden vuoden kuluttua	0	23
	676	865
Kertymätön rahoituskulu	442	471

Rahoitusleasingvelkojen keskikorko oli vuonna 2012 4,8 % ja vuonna 2011 4,8 %.

Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 2,94 % (3,68 % vuonna 2011). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 28 Rahoitusriskien hallinta.

26. Eläkevelvoitteet

Ulkomaisten yritysten eläkejärjestelyt on tehty paikallisten säännösten mukaisesti, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi

järjestelyiksi. Lisäksi kotimaassa konsernilla on yksi lisäeläkejärjestely, joka on luokiteltu etuuspohjaiseksi järjestelyksi.

Seuraavassa esitetään konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen IAS 19-standardin mukaisesti laskettuna.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka määräytyy seuraavasti:	1.1.2012 - 31.12.2012	1.1.2011 - 31.12.2011
Rahastoimattomien velvotteiden nykyarvo	0	0
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo	3 271	2 451
Varojen käypä arvo	-2 422	-1 828
Ali-/Ylikate	849	623
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	-904	-778
Kirjaamattomat takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0	0
Eläkesaaminen taseessa	-55	-155
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	215	233
Korkomenot	120	103
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto	-88	-73
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	88	91
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0	0
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0	0
Yhteensä	335	354
Toteutunut tuotto (teur)	359	-112
velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden alussa	2 451	2 345
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	215	233
Korkomenot	120	103
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	485	-231
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0	0
Maksetut etuudet	0	0
rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden lopussa	3 271	2 450
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	1 828	1 681
Varojen odotettu tuotto	88	73
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	271	-185
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	235	259
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0	0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	2 422	1 828

Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset etuuspohjaisissa järjestelyissä:	1.1.2012 - 31.12.2012	1.1.2011 - 31.12.2011
Diskonttauskorko	3,00 %	4,50 %
Varojen odotettu tuotto	3,00 %	4,50 %
Palkankorotusolettamus	3,30 %	3,30 %
Eläkkeiden korotusolettama	1,25 %	1,50 %
Inflaatio-olettama	2,00 %	2,00 %

velvoitteiden nykyarvot ja käyvät arvot:	31.12.2012	31.12.2011	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2008
Velvoitteen nykyarvo	3 271	2 451	2 345	1 493	1 185
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-2 422	-1 828	-1 681	-1 182	-983
Ali-/Ylikate	849	623	664	311	202
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin	-64	18	-71	-319	120
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin	-114	81	200	-198	196

Konserni ennakoi maksavansa järjestelyyn kuuluvaa maksua 240 teur vuonna 2013. Järjestelyn varoista ei ole saatavissa erittelyä.

IAS 19 muutos otetaan käyttöön vuoden 2013 alusta. Tämän arvioidaan vaikuttavan Martela taloudelliseen raportointiin seuraavasti: luovuttaessa putkimenetelmästä esitettävän vertailukauden alussa kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot kirjataan kertyneisiin voittovaroihin, jonka vaikutus on 0,8 MEUR; lisäksi vuoden 2012 aikana tuloslaskelmaan kirjattu osuus vakuutusmatemaattisista voitoista ja tappioista peruutetaan, jonka vaikutus on 0,1 MEUR eläkekulun vähennystä ja muihin laajan tuloksen eriin kirjataan kaudelta 2012 tuleva etuuspohjaisen nettovelan (tai -omaisuuserän) uudelleen määrittämisen vaikutus, jonka määrä on 0,2 MEUR. Varojen odotetun tuoton määrittämisessä on kaudella 2012 käytetty samaa korkokantaa kuin velvoitteen diskonttauksessa, joten tällä IAS 19 muutoksella ei ole vaikutusta Martelan tulevaan taloudelliseen raportointiin.

27. Lyhytaikaiset velat

(1 000 eur)	31.12.2012	31.12.2011
Saadut ennakot	777	921
Ostovelat	8 268	10 564
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	4 560	4 445
Johdannaiset	0	0
Korot	43	15
Muut rahoituskulut	0	0
Rojaltyt	152	150
Menojäämät	905	878
Muu siirtovelat	995	4 084
Siirtovelat yhteensä	6 655	9 572
Verovelat	0	0
Muut lyhytaikaiset velat	4 815	5 214
	20 515	26 272

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen. Muut siirtovelat 2011 sisältävät Grundellin kauppaan liittyviä hankintamenoja.

28. rahoitusriskien hallinta

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia, jotka johtuvat valuutoista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

MArKKINArISKI

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, käyvän arvon korkoriski ja hintariski.

Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien arvoissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.

vALUUTTArISKI

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Puolassa ja Tanskassa ja se on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun tietyn ajankohdan valuuttakursseilla tehdyn sopimuksen kassavirrat toteutuvat muuttuneilla kursseilla. Translaatioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK ja PLN. SEK, NOK, PLN ja DKK valuuttapositiota tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota.

Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3–12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Translaatioriski

Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa, Puolassa, Venäjällä ja Tanskassa sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä jotka sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Yhtiö suojautuu valikoidusti translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita.

Suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen. Tilinpäätöshetkellä ei ole voimassa olevia suojauksia.

Seuraavassa taulukossa on esitetty instrumenteittain ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain 31.12.2012 (teur)

	EUr	SEK	pLN	NOK
Myyntisaamiset	576	1 691	3 445	769
Ostovelat	-735	-627	-4	-76
Valuuttatermiinit		0		0
Yhteensä	-159	1 064	3 441	693

Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain 31.12.2011 (teur)

	EUr	SEK	pLN	NOK
Myyntisaamiset	256	376	2 956	859
Ostovelat	-557	-673	-2	-50
Valuuttatermiinit		0		0
Yhteensä	-301	-297	2 954	809

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskille

Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12. vaikuttaisi keskimäärin yhtiön tulokseen ennen veroja ja pääomaan 2012 (2011). Laskelma perustuu oletuksiin että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2012
EUR	0	+/- 16
SEK	0	+/- 106
PLN	0	+/- 344
NOK	0	+/- 69

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2011
EUR	0	+/- 30
SEK	0	+/- 30
PLN	0	+/- 295
NOK	0	+/- 81

KOrKOrISKI

Konsernin korkoriski liittyy konsernin lainasalkkuun sekä kassareservin arvonmuutoksiin korkovaihtelujen seurauksena. Lainojen duraatio on välillä 1-5 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia. Ylimääräiset

kassavarat sijoitetaan sekä lyhyen että pitkän koron rahastoihin.

Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.

Sijoituksia on tehty korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.

rahoitusinstrumentit (teur)	31.12.2012	31.12.2011
Kiinteäkorkoinen
Rahoitusvelat ml. johdannaiset	675	865
Vaihtuvakorkoinen
Rahoitusvelat	14 665	10 268
Yhteensä	15 340	11 133

Herkkyysanalyysi korkoriskille

1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ennen veroja ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2012
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-147
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	0

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2011
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-103
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	0

HINTArISKI

rahoitusinstrumentit

Rahavaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden tämän hetkinen myyntihinta on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia osakkeita ja niitä ei arvosteta käypään arvoon.

LUOTTOrISKI

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan. Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta.

Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12. on esitetty alla olevassa taulukossa:

rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur)	2012	2011
Myytävissä olevat rahoitusvarat	55	55
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	0	0
Laina- ja muut saamiset	23 751	25 146
Rahavarat	7 589	11 947
Yhteensä	31 395	37 148

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty seuraavassa taulukossa:

Myyntisaamisten ikäjakauma (teur)	2012	2011
Erääntymättömät	16 761	20 211
Erääntynyt 1-30 päivää	3 612	3 337
Erääntynyt 31-60 päivää	1 400	283
Erääntynyt yli 60 päivää	813	649
Yhteensä	22 586	24 480

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (teur)	2012	2011
Suomi	14 509	16 436
Skandinavia	4 109	3 793
Euroopan maat	3 491	3 584
Muut alueet	477	667
Yhteensä	22 586	24 480

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

MAKSUvALMIUSrISKIT

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan

rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla

lainojen ja luottolimiittien maturiteetia oletetun kassavirran mukaisesti sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Yhtiöllä ei ole käytössä lainoihin liittyviä kovenantteja.

Rahavarat kauden lopussa olivat 7 589 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 3 493 teur.

velat ja maksut erääntyvät seuraavasti:

	2013	2014	2015	2016	2017	myöhem min	Yhteensä
Pankkilainat	1 414	851	700	4 200	0	0	7 165
Eläkelainat	800	800	800	800	800	0	4 000
Rahoitusleasingvelat	295	181	86	91	22	0	675
Ostovelat	0	0	0	0	0	0	0
Luottolimiitti	0	0	0	0	0	0	0
Lainojen korko- ja takausmaksut	347	277	241	204	36	0	1 105
Yhteensä	2 856	2 109	1 827	5 295	858	0	12 945
Annetut takaukset*	176	176	176	176	48	0	752
Johdannaisvelat							0
Yhteensä	3 032	2 285	2 003	5 471	906	0	13 697

* Emoyhtiön kolmannelle osapuolelle antamat takaukset tytäryhtiöiden vuokrista.

pääOMArAKENTEEN HALLINTA

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla

kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella. Konsernin pääomanhallintaan ei kohdistu ulkoisia vaatimuksia

kuten esim. kovenantteja. Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

Pääoman hallinnassa seurattava keskeinen tunnusluku: omavaraisuusaste.

Omavaraisuusaste	31.12.2012	31.12.2011
Oma pääoma	27 066	30 756
Taseen loppusumma - saadut ennakot	63 565	68 783
Omavaraisuusaste %	42,6	44,7

29. Muut vuokrasopimukset

(1 000 eur)	31.12.2012	31.12.2011
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettava vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	4 267	4 808
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	9 013	10 024
Yli viiden vuoden kuluttua	1 802	1 919
	15 082	16 751

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2012 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria -5 602 teur (2011 -4 734 teur).

30. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	31.12.2012	31.12.2011
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat ja eläkelainat	10 808	10 328
Annetut kiinteistökiinnitykset	9 194	7 849
Annetut yrityskiinnitykset	12 395	12 266
Pantatut osakkeet	4	4
vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	21 593	20 119
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	336	2 041
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset osakkuusyhtiöiden puolesta	537	498

31. Lähipiiritapahtumat

	Kotimaa	Omistusosuus (%) 31.12.2012	Osuus äänivallasta (%) 31.12.2012
Emoyhtiö
Martela Oyj	Suomi
Tytäryhtiöt
Kidex Oy	Suomi	100	100
Grundell Henkilöstöpalvelut	Suomi	100	100
Grundell Muuttopalvelut	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100
Aski Avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100
Martela AS, Oslo	Norja	100	100
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100
000 Martela, Moskova	Venäjä	100	100
000 Martela SP, Pietari	Venäjä	100	100
Martela A/S, Kööpenhamina	Tanska	100	100

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 8,9 % ja äänivallasta 17,3 %.

Johdon työsuhde-etuudet (1 000 eur):	2012	2011
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 499	1 385
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	146	136
Osakeperusteiset etuudet	-39	-29
	1 606	1 492
palkat ja palkkiot	2012	2011
Hallituksen jäsenet	105	105
Toimitusjohtaja	280	261
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	1 076	990
Hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita seuraavasti:
Heikki Ala-Ilkka	30	30
Pekka Martela	15	15
Jaakko Palsanen	15	15
Jori Keckman	2	15
Tapio Hakakari	15	15
Yrjö Närhinen	13	0
Pinja Metsäranta	15	15
	105	105

Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa olevilla jäsenille.

Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Eläke-etuus sisältyy etuusjärjestelypohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty kohdassa 3. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on puolin ja toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Toimitusjohtajalle ja konsernin johdolle on otettu käyttöön uusi pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottuu vuodesta 2010 vuoden 2012 loppuun. Kannustejärjestelmä perustuu konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen 2010-2012. Tämän järjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjestelmästä on vuoden tulokseen kirjattu palkkiovarauksena 0 teur (-32 teur 2011).

32. viiden vuoden lukusarjat

Martela-konserni 2008-2012

Konsernin taloudellista kehitystä

kuvaavat tunnusluvut
		IFrS 2012	IFrS 2011	IFrS 2010	IFrS 2009	IFrS 2008
Liikevaihto	meur	142,7	130,7	108,4	95,3	141,2
Liikevaihdon muutos	%	9,2	20,6	13,7	-32,5	9,9
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	41,2	40,9	32,7	29,2	38,1
Suhteessa liikevaihtoon	%	28,8	31,3	30,2	30,6	27,0
Vienti Suomesta	meur	10,4	10,5	9,6	11,1	14,4
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	4,0	6,8	4,7	2,2	2,9
Suhteessa liikevaihtoon	%	2,8	5,2	4,4	2,3	2,1
Poistot	meur	3,4	2,6	2,7	3,1	3,1
Tutkimus- ja kehitys	meur	2,7	2,4	2,2	2,6	3,2
Suhteessa liikevaihtoon	%	1,9	1,8	2,0	2,7	2,3
Henkilöstö keskimäärin		806	637	601	636	681
Henkilöstön muutos	%	26,5	6,0	-5,5	-6,6	2,7
Henkilöstö tilikauden lopussa		801	791	625	606	670
Josta Suomessa		634	610	457	453	512
Kannattavuus
Liikevoitto	meur	-0,9	2,6	1,3	0,8	10,9
Suhteessa liikevaihtoon	%	-0,6	2,0	1,2	0,8	7,7
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	meur	-1,8	1,9	1,1	0,4	10,2
Suhteessa liikevaihtoon	%	-1,3	1,5	1,0	0,4	7,2
Tilikauden tulos *)	meur	-2,1	1,6	0,6	0,1	7,5
Suhteessa liikevaihtoon	%	-1,4	1,2	0,6	0,1	5,3
Liikevaihto/henkilö	teur	177,0	205,2	180,4	149,9	207,3
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	-7,1	5,1	2,0	0,4	23,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	-2,7	6,0	3,7	2,3	25,2
rahoitus ja taloudellinen asema
Taseen loppusumma	meur	64,3	69,7	56,7	55,6	64,9
Oma pääoma	meur	27,1	30,8	31,2	31,8	33,7
Korolliset nettovelat	meur	7,8	-0,8	-4,4	-10,8	-3,7
Suhteessa liikevaihtoon	%	5,4	-0,6	-4,0	-11,3	-2,6
Omavaraisuusaste	%	42,6	44,7	55,6	57,4	52,2
Nettovelkaantumisaste	%	28,6	-2,6	-14,1	-33,9	-11,0
Liiketoiminnan kassavirta	meur	0,0	1,2	-0,1	10,8	11,8
Maksetut osingot	meur	1,8	1,8	1,8	2,4	2,0

*) Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos

33. Osakekohtaiset tunnusluvut

		IFRS 2012	IFRS 2011	IFRS 2010	IFRS 2009	IFRS 2008
Tulos osaketta kohti	EUR	-0,51	0,39	0,16	0,03	1,89
Tulos osaketta kohti (laimennettu)	EUR	-0,51	0,39	0,16	0,03	1,89
Osakkeen nimellisarvo	EUR	1,7	1,7	1,7	1,7	1,7
Osinko	EUR*)	0,20	0,45	0,45	0,45	0,60
Osinko/tulos osaketta kohti	%	-39,2	115,4	281,3	1 500,0	31,7
Efektiivinen osinkotuotto	%	4,0	7,8	5,8	6,3	11,3
Oma pääoma osaketta kohti	EUR	6,68	7,60	7,74	7,88	8,47
A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	5,02	5,79	7,77	7,13	5,29
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6	4 155,6
Hinta/voittosuhde, P/E luku		-9,8	14,8	48,6	237,7	2,8
Osakkeiden markkina-arvo **)	MEUR	20,3	23,4	31,3	28,1	21,1

*) Hallituksen ehdotus

**) K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia

34. Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma

Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2012 oli 4.155.600. Osakkeet jakautuvat A- ja K-osakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on 3.500.000 eur. Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1,68 eur. A-osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä Pienet yhtiöt -listalla. Pörssierä on 100 osaketta. Martela Oyj tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen FIM Pankki Oy:n kanssa.

Osakekannan jakautuminen 31.12.2012	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osakepää omasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100

Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän mukaan 31.12.2012	K-sarja kpl	A-sarja kpl	Yhteensä kpl	%	ääniä kpl	% ääni määrästä
Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	12,6	6 072 574	38,8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	335 400	335 400	8,1	335 400	2,1
OP- Suomi Arvo	0	285 000	285 000	6,9	285 000	1,8
Nordea Pankki Suomi Oyj	0	185 490	185 490	4,5	185 490	1,2
Palsanen Leena	44 486	131 148	175 634	4,2	1 020 868	6,5
Martela Heikki	52 122	121 342	173 464	4,2	1 163 782	7,4
Pohjola Vakuutus Oy	0	160 294	160 294	3,9	160 294	1,0
Oy Autocarrera Ab	0	116 000	116 000	2,8	116 000	0,7
Martela Matti T	58 256	56 982	115 238	2,8	1 222 102	7,8
Palsanen Jaakko	1 600	106 831	108 431	2,6	138 831	0,9
Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	0	92 530	92 530	2,2	92 530	0,6
Fondita Nordic Micro Cap Placeringsf.	0	89 300	89 300	2,1	89 300	0,6
Lindholm Tuija	43 122	32 841	75 963	1,8	895 281	5,7
Martela Pekka	69 274	8	69 282	1,7	1 385 488	8,9
Martela Oyj	0	67 700	67 700	1,6	67 700	0,4
Evli Alexander Management Oy	0	38 647	38 647	0,9	38 647	0,2
Muut osakkeenomistajat	43 940	1 498 713	1 542 653	37,1	2 377 513	15,2
Yhteensä	604 800	3 550 800	4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Luettelo sisältää kaikki yli 5 % osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 8,9 % osakkeista ja 17,3 % äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 67.700 kpl A-sarjan osaketta. 33.850 kpl on aikanaan ostettu 10,65 euron keskihintaan ja 33.850 kpl on tullut osakeannin yhteydessä. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 % kaikista osakkeista ja 0,4 % kaikista äänistä.

Yhtiökokous on myöntänyt 2012 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet, jotka koskevat osakepääoman korottamista, vaihtovelkakirjalainan ottamista sekä päättämistä omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta osakeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415.560 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeita.

Omistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2012

Osakkeita kpl	kpl	Osakkaita %	Osakkeita kpl	%	ääniä kpl	% ääni määrästä
1-500	1 654	74,9	302 026	7,3	312 666	2,0
501-1000	286	12,9	223 880	5,4	234 900	1,5
1001-5000	198	9,0	424 808	10,2	839 008	5,4
yli 5000	71	3,2	3 203 840	77,1	14 259 180	91,1
Yhteensä	2 209	100,0	4 154 554	100,0	15 645 754	100,0
joista hallintarekisteröityjä	7		193 318		193 318
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0,0	1 046	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2012

	Omistajia kpl	%	Osakkeita kpl	%	ääniä kpl	%
Yritykset	95	4,3	935 359	22,5	6 483 359	41,4
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	11	0,5	854 523	20,6	854 523	5,5
Julkisyhteisöt	2	0,1	368 431	8,9	368 431	2,4
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	10	0,5	8 717	0,2	8 717	0,1
Kotitaloudet	2 081	94,2	1 974 349	47,5	7 917 549	50,6
Ulkomaiset sijoittajat	10	0,5	13 175	0,3	13 175	0,1
Yhteensä	2 209	100,0	4 154 554	100,0	15 645 754	100,0
joista hallintarekisteröityjä	7		193 318	4,7	193 318
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0,0	1 046	0,0
Yhteensä			4 155 600	100,0	15 646 800	100,0

MARTELAN TiLiNpääTös 2012 Emoyhtiön tilinpäätös, FAs

Emoyhtiön tuloslaskelma

(1 000 eur)	Viite	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
Liikevaihto	1	102 251	96 417
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-125	344
Valmistus omaan käyttöön		278	56
Liiketoiminnan muut tuotot	2	308	340
Materiaalit ja palvelut	3	-58 652	-53 417
Henkilöstökulut	4	-21 134	-20 737
Poistot ja arvonalennukset	5	-1 411	-1 236
Liiketoiminnan muut kulut		-23 056	-18 634
Liikevoitto (-tappio)		-1 541	3 133
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-314	-87
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		-1 855	3 046
Satunnaiset kulut	7	184	-940
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-1 671	2 106
Tuloverot	8	-102	-454
Tilikauden voitto (tappio)		-1 774	1 652

Emoyhtiön tase

(1 000 eur)	Viite	31.12.2012	31.12.2011
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		530	557
Muut pitkävaikutteiset menot		1 805	1 040
Ennakkomaksut		2 443	1 644
		4 778	3 241
Aineelliset hyödykkeet	10
Maa- ja vesialueet		84	84
Rakennukset ja rakennelmat		2 430	2 511
Koneet ja kalusto		2 525	2 558
Muut aineelliset hyödykkeet		23	23
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		99	99
		5 161	5 275
Sijoitukset	11
Tytäryhtiöosakkeet		7 962	8 960
Saamiset tytäryhtiöyrityksiltä		14 324	14 324
Osakkuusyhtiöosakkeet		250	250
Saamiset osakkuusyhtiöyrityksiltä		450	150
Muut osakkeet ja osuudet		15	15
		23 001	23 699

MARTELAN TiLiNpääTös 2012 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet	6 794	6 694
Keskeneräiset tuotteet	558	582
Valmiit tuotteet/tavarat	1 437	1 426
Ennakot toimittajilta	131	182
	8 920	8 884
Pitkäaikaiset saamiset	12
Lainasaamiset	328	416
Lyhytaikaiset saamiset	12
Myyntisaamiset	18 697	20 097
Lainasaamiset	3 099	2 854
Siirtosaamiset	867	315
	22 663	23 266
Rahat ja pankkisaamiset	4 266	9 187
	69 118	73 968
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Oma pääoma	13
Osakepääoma	7 000	7 000
Ylikurssirahasto	1 116	1 116
Vararahasto	11	11
Edellisten tilikausien tulokset	33 497	33 667
Tilikauden tulos	-1 774	1 652
Yhteensä	39 850	43 446
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	14
Lainat rahoituslaitoksilta	5 600	6 808
Eläkelainat	3 200	0
Siirtovelat	150	175
Lyhytaikainen vieras pääoma	15
Korollinen
Lainat rahoituslaitoksilta	4 708	2 821
Eläkelainat	800	0
Koroton
Saadut ennakot	448	627
Ostovelat	6 457	8 671
Siirtovelat	4 974	8 071
Muut lyhytaikaiset velat	2 931	3 349
	14 810	20 718
Vieras pääoma yhteensä	29 268	30 522
	69 118	73 968

MARTELAN TiLiNpääTös 2012 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

Emoyhtiön rahoituslaskelma

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2012	1.1.-31.12.2011
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	102 111	93 106
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	308	179
Maksut liiketoiminnan kuluista	-102 733	-90 914
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-314	2 371
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-325	-93
Maksetut verot	-619	-522
Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä	-1 258	1 756
Liiketoiminnan rahavirta (A)	-1 258	1 756
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 593	-2 168
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	1	31
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-2 900	-66
Investoinnit osakkuusyhtiöyrityksiin	-200	-150
Muiden sijoitusten luovutustulo	0	145
Myönnetyt lainat	-827	-1 393
Lainasaamisten takaisinmaksut	0	300
Investointien rahavirta (B)	-6 519	-3 301
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen nostot	10 000	3 000
Lyhtyaikaisten lainojen takaisinmaksut	-6 500	-3 000
Pitkäaikaisten lainojen nostot	4 000	7 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 821	-2 421
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 822	-1 812
Rahoituksen rahavirta (C)	2 857	2 767
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys)	-4 920	1 221
Rahavarat tilikauden alussa 1)	9 187	7 957
Sijoitusten käyvän arvon muutos	0	9
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	4 266	9 187

1. Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat.

Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin.

AINEETTOMAT HYödYKKEET

Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan 3–10 vuoden aikana.

AINEELLISET HYödYKKEET

Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

AINEELLISTEN HYödYKKEIdEN POISTOAJAT

Rakennukset ja rakennelmat	20–30 vuotta
Koneet ja kalusto	4–8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3–5 vuotta

SIJOITUKSET

Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja muutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole

tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöön on arvostettu hankintamenoon ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihtoomaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihtoomaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHAVARAT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahavaroihin on luokiteltu sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

JOHdANNAISET

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja korkosopimuksen. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositioita. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Tarkemmat tiedot johdannaisista on mainittu konsernin liitetiedoissa kohdassa 22 ja 14.

TULOVERO

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennalliset verovelat esitetään liitetiedoissa.

LIIKEVAIHTO JA TULOUTUSPERIAATTEET

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

TUTKIMUS JA TUOTEKEHITYS

Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin: kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.

VUOKRASOPIMUKSET

Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.

ELÄKEJÄRJESTELYT

Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n toimitusjohtaja on oikeutettu siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.

OMAT OSAKKEET

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno sisältyy vähennyksenä vapaasta omasta pääomasta.

1. Liikevaihdon jakautuma markkinaalueittain, % liikevaihdosta

	2012	2011
Suomi	92	90
Skandinavia	5	6
Muut	3	4
Yhteensä	100	100

2. Liiketoiminnan muut tuotot

(1 000 eur)	2012	2011
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	1	162
Vuokratuotot	54	40
Julkiset avustukset	160	111
Muut liiketoiminnan tuotot	93	27
Yhteensä	308	340

3. Materiaalit ja palvelut

(1 000 eur)	2012	2011
Ostot tilikauden aikana	53 525	51 028
Aine- ja tarvikevaraston muutos	-171	-2 440
Ulkopuoliset palvelut	5 298	4 829
Materiaalit ja palvelut yhteensä	58 652	53 417
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuksesta	79	55
Veroneuvonnasta	14	5
Muista palveluista	68	158
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	161	218

4. Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä

(1 000 eur)	2012	2011
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	287	260
Hallituksen palkat ja palkkiot	105	105
Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot yhteensä	392	365
Muut palkat ja palkkiot	16 413	16 152
Eläkekulut	3 277	3 239
Muut henkilösivukulut	1 051	981
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	21 133	20 737
Luontoisedut	373	539
Yhteensä	21 506	21 276
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	147	146
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	251	238
Henkilökunta keskimäärin yhteensä	398	384
Henkilökunta vuoden lopussa	395	389

5. Poistot ja arvonalentumiset

(1 000 eur)	2012	2011
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	608	524
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	93	92
Koneet ja kalusto	670	620
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	1 371	1 236
Arvonalentumiset	41	0
Poistot ja arvonalentumiset yhteensä	1 412	1 236

6. Rahoitustuotot ja -kulut

(1 000 eur)	2012	2011
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	18	26
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	131	132
Valuuttakurssivoitot	24	13
Muut rahoitustuotot	0	0
Korkokulut	-385	-146
Valuuttakurssitappiot	-17	-25
Muut rahoituskulut	-85	-96
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien varojen arvon muutos	0	9
Yhteensä	-314	-87

7. Satunnaiset erät

(1 000 eur)	2012	2011
Satunnaiset tuotot
Konserniavustus	-562	0
Satunnaiset kulut
Konserniavustus	378	940
Satunnaiset erät yhteensä	-184	940

8. Tuloverot

(1 000 eur)	2012	2011
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	31	380
Edellisten tilikausien verot	71	74
Yhteensä	102	454

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut vuonna 2012 eikä 2011.

9. Aineettomat hyödykkeet

(1 000 eur)
1.1.2012 - 31.12.2012	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	2 683	3 117	1 644	7 443
Lisäykset	295	1 045	2 464	3 804
Vähennykset	0	0	-1 665	-1 665
Hankintameno 31.12.	2 978	4 162	2 443	9 582
Kertyneet poistot 1.1.	-2 126	-2 078	0	-4 204
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-322	-280	0	-602
Kertyneet poistot 31.12.	-2 448	-2 358	0	-4 806
Kirjanpitoarvo 1.1.	557	1 040	1 644	3 241
Kirjanpitoarvo 31.12.	530	1 805	2 443	4 778

1.1.2011 - 31.12.2011	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	2 467	2 090	1 251	5 807
Lisäykset	216	1 027	1 237	2 480
Vähennykset	0	0	-844	-844
Hankintameno 31.12.	2 683	3 117	1 644	7 443
Kertyneet poistot 1.1.	-1 807	-1 873	0	-3 680
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-319	-205	0	-524
Kertyneet poistot 31.12.	-2 126	-2 078	0	-4 204
Kirjanpitoarvo 1.1.	660	217	1 251	2 128
Kirjanpitoarvo 31.12.	557	1 040	1 644	3 241

10. Aineelliset hyödykkeet

(1 000 eur)

1.1.2012 - 31.12.2012	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräi set hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	84	10 595	10 752	23	99	21 553
Lisäykset	0	12	724	0	0	736
Vähennykset	0	0	-641	0	0	-641
Hankintameno 31.12.	84	10 607	10 835	23	99	21 648
Kertyneet poistot 1.1.	0	-8 084	-8 195	0	0	-16 279
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	559	0	0	559
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	0	-93	-676	0	0	-769
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 177	-8 312	0	0	-16 489
Kirjanpitoarvo 1.1.	84	2 511	2 558	23	99	5 275
Kirjanpitoarvo 31.12.	84	2 430	2 524	23	99	5 160

1.1.2011 - 31.12.2011	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräi set hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	84	10 558	10 076	20	152	20 890
Lisäykset	0	37	729	3	319	1 088
Vähennykset	0	0	-53	0	-372	-425
Hankintameno 31.12.	84	10 595	10 752	23	99	21 553
Kertyneet poistot 1.1.	0	-7 992	-7 614	0	0	-15 606
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	39	0	0	39
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	0	-92	-620	0	0	-712
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 084	-8 195	0	0	-16 279
Kirjanpitoarvo 1.1.	84	2 566	2 463	20	152	5 285
Kirjanpitoarvo 31.12.	84	2 511	2 558	23	99	5 275

Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2012 ovat 1.850 teur (1.850 teur 2011). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2012 oli 1.923 teur (1.989 teur 2011).

11. Sijoitukset

(1 000 eur)

1.1.2012 - 31.12.2012	Tytäryhtiö osakkeet	Osakkuus yhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	8 960	250	15	14 474	23 698
Lisäykset	0	0	0	300	300
Vähennykset	-998	0	0	0	-998
Tasearvo kauden lopussa	7 962	250	15	14 774	23 000

1.1.2011 - 31.12.2011	Tytäryhtiö osakkeet	Osakkuus yhtiö osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Pääomalaina saamiset	Yhteensä
Tasearvo kauden alussa	5 206	250	14	14 284	19 754
Lisäykset	4 730	0	1	190	4 921
Vähennykset	-976	0	0	0	-976
Tasearvo kauden lopussa	8 960	250	15	14 474	23 698

	Emoyhtiön osuus %	Osuus äänivallasta %	Osakkeiden kpl	Osakkeiden nimellisarvo	Osakkeiden kirjanpito arvo
					teur
Suomi	100	100	200	2.208 teur	2 208
Suomi	100	100	100	3 teur	4 675
Suomi	100	100	100	3 teur	50
Suomi	100	100	510	9 teur	8
Ruotsi	100	100	50 000	5.000 tsek	550
Ruotsi	100	100	12 500	1.250 tsek	132
Norja	100	100	200	200 tnok	24
Puola	100	100	3 483	3.483 tpln	135
Venäjä	100	100		3.700 trub	90
Venäjä	100	100		3.700 trub	90
Tanska	100	100			0
Unkari	100	100			0
					7 962
Suomi	51	51	510	1	250

Muut osakkeet ja osuudet: 15

12. Saamiset

(1 000 eur)	2012	2011
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset osakkuusyhtiöltä	0	88
Lainasaamiset	329	329
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	5 017	3 913
Lainasaamiset	3 099	2 842
Siirtosaamiset	93	0
Saamiset osakkuusyhtiöltä
Myyntisaamiset	16	5
Lainasaamiset	0	12
Muut saamiset
Myyntisaamiset	13 664	16 179
Lainasaamiset	0	0
Siirtosaamiset	774	315
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	22 663	23 266

Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.

13. Oman pääoman muutokset

Osakekannan jakautuminen 31.12.2012	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osake pääomasta	Ääniä	Osuus äänistä %
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet (1 ääni/osake)	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100
Omat osakkeet	67 700
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 087 900
Oma pääoma	2 012		2 011
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
Voittovarat 1.1.	35 319		35 635
Osingonjako	-1 840		-1 807
Tilikauden voitto	-1 774		1 652
Osakejärjestelmän perusteella luovutetut osakkeet*	0		-186
Palautuneet osakkeet	17		25
Voittovarat 31.12.	31 722		35 319
Oma pääoma yhteensä	39 849		43 446

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 31.723 teur vuonna 2012 (35.319 teur 2011).

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 67.700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2012 oli 5,02 € /osake (5,79 € 2011), yhteensä 340 teur (392 teur 2011).

* Emoyhtiön taseessa osakkeiden hankintaa varten annettu laina on käsitelty lainasaamisena ja luovutettujen osakkeiden osalta hankintameno kirjataan saatavien vähennyksenä ja pois omasta pääomasta. Osakepalkkiojärjestelmään varten hankittuja osakkeiden hankintameno IFRS-tilinpäätöksessä käsitellään omien osakkeiden kaltaisena eränä.

14. Pitkäaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2012	2011
Lainat rahoituslaitoksilta	5 600	6 808
Eläkelainat	3 200	0
Siirtovelat	150	175
	8 950	6 983
Pitkäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset	2012	2011
	Rahoituslaitos lainat	Rahoituslaitoslainat
Lainat 1.1.	6 808	2 629
Lisäykset	0	7 000
Lyhennykset	-1 208	-2 821
Lainat 31.12.	5 600	6 808
	Eläkelainat	Eläkelainat
Lainat 1.1.	0	0
Lisäykset	4 000	0
Lyhennykset	-800	0
Lainat 31.12.	3 200	0

Lyhennykset	2013	2014	2015	2016	2017	2018-
Rahoituslaitoslainat	1 208	700	700	4 200	0	0
Eläkelainat	800	800	800	800	800	0
Yhteensä	2 008	1 500	1 500	5 000	800	0

15. Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 eur)	2012	2011
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat konserniyhtiöille	1 692	1 682
Siirtovelat konserniyhtiöille	30	30
Yhteensä	1 722	1 712
Velat osakkuusyhtiölle
Ostovelat	200	455
Muu vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	4 708	2 821
Eläkelainat	800	0
Saadut ennakot	448	627
Ostovelat	4 565	6 534
Muut lyhytaikaiset velat	2 930	3 349
Siirtovelat	4 944	8 041
Yhteensä	18 395	21 372
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	20 317	23 539

Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa.

	2012	2011
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulujen siirtovelat	2 760	2 833
Korko- ja rahoitusjaksotukset	43	15
Rojaltit	142	143
Menojäämät	249	187
Verot	0	68
Muut siirtovelat	1 749	4 795
Siirtovelat yhteensä	4 943	8 041

16. Annetut pantit ja vastuusitoumukset

(1 000 eur)	2012	2011
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	6 808	9 629
Annetut kiinteistökiinnitykset	4 990	7 848
Annetut yrityskiinnitykset	8 200	8 200
Pantatut osakkeet	4	4
Eläkelainat	4 000	0
Annetut kiinteistökiinnitykset	4 204	0
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	17 394	16 052
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	334	209
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut takaukset	1 556	1 662
Osakkuusyhtiön puolesta	537	498
Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	926	959
Myöhemmin maksettavat	915	1 119
Yhteensä	1 841	2 078
Takaisinostovastuut	0	0
Muut vastuut
Vuokravastuut	10 416	12 636

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tulos / osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos = Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
Hinta / voittosuhde (P/E)	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa = Tulos / osake
Oma pääoma / osake, eur	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma = Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä
Osinko / osake, eur	Tilikaudelta jaettu osinko = Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
Osinko / tulos, %	Osinko / osake x 100 = Tulos / osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	Osakeantikorjattu osinko / osake = x 100 Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä
Osakekannan markkina-arvo, eur	= Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä x osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto-%	Tilikauden tulos = x 100 Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-%	(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) = x 100 Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma = x 100 Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	Korolliset velat - rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100 = Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin	= Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan henkilöstön lukumääristä
Korolliset nettovelat	= Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä

Emoyhtiö voitonjakokelpoiset varat ovat 31.723.270,95 euroa, joista tilikauden tappio on -1.773.522,41 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

- osinkona jaetaan 0,20 euroa ulkona olevalta osakkeelta eli	817.580,00 euroa
--------------------------------------------------------------	------------------

• jätetään omaan pääomaan 30.905.690,95 euroa

Helsingissä 5. helmikuuta 2013 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Heikki Ala-Ilkka Pekka Martela Heikki Martela hallituksen puheenjohtaja hallituksen varapuheenjohtaja toimitusjohtaja

Jaakko Palsanen Tapio Hakakari Pinja Metsäranta

Yrjö Närhinen

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 5. helmikuuta 2013 KPMG Oy Ab Ari Eskelinen KHT

Tilintarkastuskertomus

MARTELA OYJ:N YHTIöKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Martela Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.– 31.12.2012. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUdET

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien

kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTöKSESTÄ

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

LAUSUNTO TILINPÄÄTöKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 5. helmikuuta 2013 KPMG OY AB Ari Eskelinen KHT