Martela Oyj

Annual Report • Mar 1, 2012

SISÄLLYSLUETTELO

Vuosikertomus

Martela lyhyesti Vuosi numeroin Toimitusjohtajan katsaus Martelan Strategia ja Arvot Vastuullisuus Katsaus liiketoimintaan		4 5 6-7 8 9-10
	Tulosyksikkö Suomi Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja Tulosyksikkö International	11-12 13 14
	Tulosyksikkö Puola	15
Muut toiminnot
	Henkilöstö	16-17
	Tuotteet ja viestintä	18-20
	Kidex Oy	21
	P.O Korhonen Oy	22
	Laatu	23
Hallinto ja ohjausjärjestelmät		24
	Organisaatio	25-26
	Yhtiökokous	27
	Osake	28
	Hallitus	29-30
	Hallituksen jäsenet	31-32
	Toimitusjohtaja	33
	Konsernin johtoryhmä	34
	Johtoryhmän jäsenet	35-36
	Konsernin taloudellinen raportointi	37
	Tilintarkastus	38
	Sisäinen valvonta	39-40
	Riskien hallinta ja sisäinen tarkastus	41
	Riskit	42
	Palkitseminen	43-44
	Sisäpiirihallinto	45
Yhteystiedot		46
Tilinpäätös
Tietoja osakkeenomistajille		47
Hallituksen toimintakertomus		48-53
	Segmenttien liikevaihto	54
	Henkilöstö keskimäärin alueittain	55
Konsernitilinpäätös, IFRS
	Konsernin laaja tuloslaskelma	56
	Konsernin rahavirtalaskelma	57
	Konsernitase	58-59
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	60
	Konsernintilinpäätöksen liitetiedot
	Yrityksen perustiedot	61
	Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	62-68
	1. Segmentti-informaatio	69-70
	2. Liiketoiminnan muut tuotot	71
	3. Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	72
	4. Poistot ja arvonalentumiset	73
	5. Liiketoiminnan muut kulut	74
	6. Tutkimus- ja kehittämismenot	75
	7. Rahoitustuotot ja –kulut	76
	8. Tuloverot	77
	9. Osakekohtainen tulos	78
	10. Aineettomat hyödykkeet	79
	11. Aineelliset hyödykkeet	80-81
	12. Yrityshankinnat ja osuudet osakkuusyrityksissä	82-83

		13. Sijoituskiinteistöt	84
		14. Rahoitusvarojen ja –velkojen kirjanpitoarvot arvostusryhmittäin	85-86
		15. Muut rahoitusvarat	87
		16. Pitkäaikaiset korottomat saamiset	88
		17. Laskennalliset verosaamiset ja –velat	89-90
		18. Vaihto-ominaisuus	91
		19. Lyhytaikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset	92
		20. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	93
	21. Rahavarat		94
		22. Johdannaissopimukset	95
		23. Omaa pääomaa koskevat liitetiedot	96
		24. Osakeperusteiset maksut	97-98
		25. Korolliset velat	99
		26. Eläkevelvoitteet	100-101
		27. Lyhytaikaiset korottomat velat	102
		28. Rahoitusriskien hallinta	103-107
		29. Muut vuokrasopimukset	108
		30. Annetut pantit ja vastuusitoumukset	109
		31. Lähipiiritapahtumat	110-111
		32. Viiden vuoden lukusarjat	112
		33. Osakekohtaiset tunnusluvut	113
		34. Osakkeet ja osakkeenomistajat	114-115
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
		Emoyhtiön tuloslaskelma	116
		Emoyhtiön tase	117-118
		Emoyhtiön rahoituslaskelma	119
		Emoyhtiön tilinpäätöksen laatimisperiaatteet	120-121
		Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
	1.	Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain,	122
		prosenttia liikevaihdosta
	2.	Liiketoiminnan muut tuotot	123
	3.	Materiaalit ja palvelut	124
	4.	Henkilöstökulut ja henkilöstömäärä	125
	5.	Poistot ja arvonalentumiset	126
	6.	Rahoitustuotot ja –kulut	127
	7.	Satunnaiset erät	128
	8.	Tuloverot	129
	9.	Aineettomat hyödykkeet	130
		10. Aineelliset hyödykkeet	131
		11. Sijoitukset	132
		12. Saamiset	133
		13. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	134
		14. Oman pääoman muutokset	135
		15. Pitkäaikainen vieras pääoma	136
		16. Lyhytaikainen vieras pääoma	137
		17. Annetut pantit ja vastuusitoumukset	138
Tunnuslukujen laskentakaavat			139
Hallituksen ehdotus voittovarojen käytöstä			140
Tilintarkastuskertomus			141-142

MARTELA LYHYESTI

Martela Oyj on työympäristöjen ja julkitilojen muutosten toteuttaja. Martelan sisustusratkaisut tukevat asiakkaan liiketoimintaa, brändiä, työviihtyvyyttä ja -hyvinvointia. Martelan mallisto sisältää sekä klassikoita että uusia innovaatioita, jotka vastaavat työkulttuurin muutokseen. Nopeat toimitukset ja kattava jakeluverkosto tukevat toiminnan tehokkuutta. Martelan tavoitteena on tarjota alan parasta palvelua ja ergonomisia ja innovatiivisia kalusteita.

Suomessa Martela on toimialansa suurin yritys ja Pohjoismaissa kolmen suurimman joukossa. Martela tarjoaa alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja. Suomessa Martelan kokonaispalvelu kattaa tarvittaessa koko toimitilan muutoksen inventoinnista ja suunnittelusta muuttoon ja ylläpitoon saakka. Toimistotilojen lisäksi Martela toimii oppimisympäristöjen, hoivakotien, auditorioiden sekä hotellialan kalustetoimittajana.

Martela on yli 60-vuotias perheyritys, jonka osakkeet on listattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on tuotantoa Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Päämarkkina-alue on Itämeren alue. Vuonna 2011 Martela-konsernin liikevaihto oli 130.7 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa työskenteli vuoden lopussa 791 henkilöä.

MUSIIKKITALO, HELSINKI LPR-Arkkitehdit Oy

VUOSI NUMEROIN

		2011	2010
Liikevaihto	Meur	130.7	108.4
Liikevaihdon muutos	%	20.6	13.7
Liikevoitto	Meur	2.6	1.3
- suhteessa liikevaihtoon	%	2.0	1.2
Voitto ennen veroja	Meur	1.9	1.1
- suhteessa liikevaihtoon	%	1.5	1.0
Sijoitetun pääoman tuotto	%	6.0	3.7
Taseen loppusumma	Meur	69.7	56.7
Omavaraisuusaste	%	44.7	55.6
Tulos/osake	eur	0.39	0.16
Oma pääoma/osake	eur	7.60	7.74
Osinko/osake	eur	0,45*	0.45
Investoinnit	Meur	6.8	4.7
Henkilöstö keskimäärin		637	601

FLY ME DESIGN GEIR SÆTVEIT

* hallituksen ehdotus

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Vuonna 2011 toimialan kysyntä oli kasvussa lähes kaikilla päämarkkinoillamme. Martelan päämarkkina-alueita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Venäjä ja Puola. Näiltä markkinoilta haemme jatkossakin kasvua.

Kohdistimme vuoden aikana voimavaroja uusien liiketoimintaalueiden määrätietoiseen kehittämiseen, muun muassa Martela Outlet -ketjuun ja palveluliiketoimintaan. Avasimme syksyllä Venäjällä uuden myyntipisteen Moskovaan. Vuoden 2010 lopussa ostetun Tanskan yhtiön toimintaa kehitettiin aktiivisesti. Panostimme myös koko Martelan kattavaan tietojärjestelmäuudistukseen, ja uusi järjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön Puolan yksikössämme. Vakavaraisuutemme on vuoden investointien jälkeen edelleen vahvalla pohjalla, mikä mahdollistaa kasvu- ja kehityshankkeisiin panostamisen myös jatkossa.

Talouskehityksen ennustaminen kotimarkkinoillamme on nykytilanteessa vaikeaa. Uskomme silti kertomusvuoden investointien tukevan Martelan liiketoimintaa vuonna 2012.

PALVELEVA MARTELA

Martela on paitsi kalustevalmistaja ja designtalo myös entistä enemmän palveluyritys. Olemme kehittäneet viime vuosina palvelutuotteita vastataksemme monipuolistuviin asiakastarpeisiin. Asiakasorganisaatioissa on yhä vähemmän omaa henkilökuntaa hoitamassa tilajärjestelyjä. Kuitenkin organisaatioiden sisällä jopa 20–40 % henkilöstöstä vaihtaa vuosittain paikkaa. Tähän asiakastarpeeseen tarjoamme tilojen ylläpitopalvelua, joka pitää tilat ja kalusteet ajan tasalla tukemassa tehokkuutta ja työhyvinvointia.

Vuoden lopussa toteutui yrityskauppa, jossa ostimme muutto- ja tilamuutospalveluja tarjoavien Grundell-yhtiöiden osakekannat. Kauppa vahvisti Martelan omaa palvelutuotantoa. Asiakas saa nyt yhdeltä kontaktilta entistä laajemman palvelu- ja tuotevalikoiman. Voimme ottaa kokonaisvastuun muutoksista, sillä palvelumme kattavat kaikki tiloihin liittyvät tarpeet, kuten toimitila- ja sisustussuunnittelun, kalusteiden kuntotarkastuksen ja vanhojen kalusteiden kierrätyksen sekä muutot ja uusien kalusteiden asennuksen. Vastaamme myös asiakkaiden inventaareista ja käyttöomaisuuden hallinnasta.

Martela on kehittänyt kierrätyksen ympärille kansainvälisestikin katsottuna innovatiivista liiketoimintaa. Vuonna 2010 hankimme Pa-Ri Materia Oy:ltä Martela Poistomyynnin liiketoiminnan ja sen kaksi toimipistettä. Martela Outletiksi nimeämämme ketju palvelee nyt jo kuudella myymälällä eri puolilla Suomea. Ketju myy kierrätettyjä, kunnostettuja kalusteita kohderyhmänään pienet yritykset ja kotitoimistot. Outlet-toiminta ei ole haitannut Martelan muuta myyntiä vaan mahdollistanut entistä laajemman asiakaskunnan palvelemisen. Outlet-kanavan ja laajentuneen

HEIKKI MARTELA, TOIMITUSJOHTAJA muuttopalvelumme avulla pystymme tarjoamaan kaikille asiakkaillemme vanhojen kalusteiden kierrätyksen tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

DESIGN PARANTAA ARKEA

Vuosi 2012 on Helsingin World Design Capital -vuosi. Meillä on ilo olla mukana yhtenä teemavuoden pääyhteistyökumppanina, olemmehan juuriltamme vahvasti helsinkiläinen designyritys. Teemavuonna katseet kohdistetaan arjen designiin. Sitä Martelan tuotteet ovat mitä suurimmassa määrin: tekemässä työpäivistä sujuvia, miellyttäviä ja inspiroivia. Tarjoamme tuotteita ja ratkaisuja, jotka parantavat arkea työpaikkojen lisäksi muun muassa oppimisympäristöissä ja hoivakodeissa. Se tarkoittaa yhä enemmän käytön mukaan säädettäviä ja siirreltäviä kalusteita sekä työympäristöjä, joista löytyy erilaisia paikkoja kohtaamisille, keskittymiselle ja teknologian käytölle.

Martelan asiakkaana ja yhteistyökumppanina voi olla varma siitä, että ajattelemme ympäristöstä, henkilöstöstä sekä liiketoiminnasta vastuullisesti yli kvartaalien kiertokulun. Martelan ensimmäinen vastuullisuusraportti julkaistiin kesällä, ja tuemme raportoinnilla myös jatkossa vastuullisuuden osa-alueiden jatkuvaa kehittämistä.

Lämmin kiitos asiakkaillemme, kumppaneillemme ja osakkeenomistajillemme yhteistyöstä vuonna 2011. Kiitos martelalaisille erinomaisesta työpanoksesta. Toivotan antoisaa designvuotta 2012.

Takkatiellä helmikuussa 2012

Heikki Martela toimitusjohtaja

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2011

STRATEGIA

Missio – Better Interiors

Visio – Leading Finnish Interior Brand

Strategia – Inspiring Spaces®

Martela on johtava inspiroivien tilojen toteuttaja. Tarjoamme tiloihin kokonaisratkaisuja tuotteita ja palveluja hyödyntäen kotimarkkinoillamme. Tuotamme lisäarvoa asiakkaillemme vahvistamalla heidän brändiään, motivoimalla henkilöstöä ja lisäämällä tehokkuutta. Keskitymme suoriin asiakas- ja vaikuttajasuhteisiin.

ARVOT

Family business Passion for innovations User driven design Finnish

THE TREE DESIGN EERO AARNIO

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2011

VASTUULLISUUS

Martela Oyj:n hallitus ja johtoryhmä ovat sitoutuneet kehittämään yhtiötä vastuullisesti ja pitkäjänteisesti vastaten niin omistajien, asiakkaiden, henkilökunnan kuin muidenkin sidosryhmien odotuksiin. Vastuullisuus on osa yhtiön liiketoimintastrategiaa.

Martela julkaisi kesällä 2011 ensimmäisen vastuullisuusraporttinsa. Raportti laadittiin Global Reporting Initiativen (GRI) julkaisemaa kestävän kehityksen raportointisuositusta noudattaen. Raportti sai kiinnostuneen vastaanoton erityisesti suurten kansainvälisten yritysasiakkaiden keskuudessa sekä kansainvälisessä kaupassa.

Yritysvastuun aihealueita ovat taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu, joita käsitellään vastuullisuusraportin lisäksi myös muissa julkaisuissa, kuten vuosikertomuksessa.

TALOUDELLINEN VASTUU

Suurin osa Martela-konsernin liikevaihdosta siirtyy tuotteiden ja palvelujen toimittajille maksuina materiaaleista, hyödykkeistä ja palveluista. Asiakastuotteisiin tulevista ostoista valtaosa hankitaan paikallisilta toimittajilta eli Suomesta, Ruotsista ja Puolasta.

Toiseksi suurin osa taloudellisesta hyödystä jakautuu henkilöstölle palkkoina ja henkilösivukuluina. Osakkeenomistajat saavat taloudellista hyötyä vuosittain maksettuina osinkoina.

SOSIAALINEN VASTUU

Johtoryhmän hyväksymä henkilöstöpolitiikka kertoo vastuullisen henkilöstöjohtamisen periaatteista, joilla selkiytetään ja yhdenmukaistetaan johtamista sekä ylläpidetään ja kehitetään yritys- ja työnantajakuvaa.

Vastuullisuusraportoinnin henkilöstömittarit muodostavat kattavan kuvan Martelan henkilöstöstä ja sen merkityksestä yritykselle. Henkilöstömittarit antavat tietoa henkilöstömäärästä ja rakenteesta, henkilöstön vaihtuvuudesta sekä yhtiön menettelytavoista merkittävien toiminnallisten muutosten yhteydessä. Ne käsittelevät myös henkilöstön osaamista, terveyttä, työturvallisuutta sekä palkitsemisjärjestelmiä.

YMPÄRISTÖVASTUU

Martela on sitoutunut kaikessa toiminnassaan edistämään ympäristönsuojelua sekä noudattamaan toiminnassaan soveltuvan lainsäädännön vaatimuksia. Martela soveltaa logistiikkayksiköidensä ympäristöjärjestelmissä yhteisiä konsernitasoisia toimintamalleja. Martelan logistiikkayksiköillä Suomessa ja Ruotsissa on ISO 14001 -ympäristösertifikaatit.

Ruotsin ja Norjan markkinoilla tietyillä Martelan avaintuotteilla on

TUOLIKOKOONPANO NUMMELAN LOGISTIIKKAKESKUS

arvostettu Joutsenmerkki. Toimistokalusteille on kehitetty myös muita ympäristöarviointimalleja. Asiakkaat ovat lisäksi olleet kiinnostuneita amerikkalaisesta LEED-luokittelusta, joka kohdistuu kiinteistöihin. Tarvittaessa Martela on auttanut myös tähän liittyvissä kysymyksissä.

TULOSYKSIKKÖ SUOMI

Martelalla on Suomessa 28 palvelupisteen myyntiverkosto, ja yhtiö on toimialansa suurin yritys. Martela tarjoaa alan laajimman valikoiman sisustusratkaisujen ylläpitoa ja muutoksia tukevia palveluja. Martela on edelläkävijä kierrätyspalveluissa. Kierrätyspalveluja tarjoava Martela Outlet -ketju palvelee maanlaajuisesti kuudella toimipisteellä. Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2011 oli 88.6 milj. euroa, ja se kasvoi 23.4 % edellisvuodesta. Yksikön liiketulos oli 6.5 (5.0) euroa.

Toimitilojen muutos- ja ylläpitopalvelujen tarve on kasvanut, sillä asiakkaat keskittyvät yhä enemmän ydinosaamiseensa. Martela vastaa tähän asiakastarpeeseen entistä monipuolisemmalla palvelujen ja tuotteiden valikoimalla. Tilamuutososaaminen, kilpailukykyinen oma mallisto sekä vahvojen tuotemerkkien edustukset yhdessä tilojen ylläpitopalvelujen kanssa mahdollistavat kokonaisvaltaisen palvelun. Martelan ratkaisut motivoivat asiakkaiden henkilöstöä, vahvistavat brändiä ja lisäävät tilan tehokkuutta.

Martelan toiminnan ytimenä on asiakastarpeen ymmärtäminen, ja toimintavuonna asiakaslupausta ja myyntiorganisaatiota kehitettiin palvelemaan tätä tarkoitusta entistä paremmin. Myynti organisoitiin asiakassegmentteihin, joita ovat toimisto-, kokous-, koulu-, hoiva-, hotelli- ja Outlet-segmentit. Panostukset toivat onnistumisia useassa segmentissä.

PALVELUT OVAT KASVAVAA LIIKETOIMINTAA

Martela panostaa palveluliiketoiminnan kehittämiseen. Yhtiö kasvatti omaa palvelutuotantoaan ostamalla 31.12.2011 päivätyllä kaupalla Muuttopalvelu Grundell Oy:n ja Grundell Henkilöstöpalvelut Oy:n. Vuonna 1961 perustettu muutto- ja tilamuutospalveluja tarjoava Grundell on alansa suurimpia toimijoita Suomessa. Grundell palvelee maanlaajuisesti, ja sillä on toimipiste viidellä paikkakunnalla. Yrityskaupan myötä asiakkaille voidaan tarjota kattavammat, palveluista ja tuotteista koostuvat ratkaisut yksinkertaisemmalla palveluketjulla. Palvelutoimintojen yhdistäminen parantaa palveluprosessien laatua ja tehostaa palvelulogistiikkaa. Yhdistyminen sujuvoittaa asiakkaan muutosprosessia kokonaisuutena ja tuo asiakkaalle ajan säästöä.

Vuoden aikana Martela Outlet -ketjun myymäläkapasiteetti kolminkertaistettiin, ja Outlet-toiminta teki läpimurron. Kierrätetyt, laadukkaat kalusteet vastaavat pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin. Martelan kierrätyspalvelu palvelee puolestaan etenkin suuria organisaatioita tarjoten tehokkaan ja ympäristöystävällisen tavan vanhojen kalusteiden poistamiseen. Kierrätettyjen kalusteiden kysyntä luo edellytyksiä Martela Outlet -ketjun kasvulle myös jatkossa.

LAAJENEVA PALVELUTARJONTA

"POHJOISMAINEN IT-PALVELUTALO ENFO ELÄÄ VAHVAA KASVUN JA LAAJENTUMISEN AIKAA. YRITYKSESSÄ ON JATKUVA MUUTOKSEN TARVE, JOKA VAIKUTTAA TOIMITILOIHIN. MARTELA ON RATKAISSUT ENFON TYÖYMPÄRISTÖJEN HAASTEITA JA ONGELMIA TEHOKKAASTI JA AMMATTITAIDOLLA. TOIMITILOJEN TUOTTAVUUTTA JA TARKOITUKSENMUKAISUUTTA ON PARANNETTU MERKITTÄVÄSTI HYÖDYNTÄEN MARTELAN MONIPUOLISTA PALVELU- JA TUOTEVALIKOIMAA."

Tulosyksikkö Suomi (meur)	2011	2010	Muutos %
Liikevaihto	88.6	71.8	23.4
Liikevoitto	6.5	5.0
Investoinnit	0.7	1.5
Henkilöstö keskimäärin	310	258	+20.2

TULOSYKSIKKÖ RUOTSI JA NORJA

Tulosyksikkö on Martelan toiseksi suurin. Myynnistä vastaavat jälleenmyyjät, minkä lisäksi Martelalla on omat myynti- ja näyttelytilat kolmella paikkakunnalla: Tukholmassa ja Bodaforsissa Ruotsissa sekä Oslossa Norjassa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Bodaforsissa. Oslossa sijaitseva markkinointiyhtiö toimii Norjan myyntiverkoston tukiorganisaationa. Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2011 oli 20.6 milj. euroa, ja se kasvoi 10.5 % edellisvuodesta. Yksikön liiketulos oli 0.3 (0.0) euroa.

Vuonna 2011 Martela kehitti ja vahvisti asiakaskohtaisesti sovellettavien ratkaisujen tarjontaa ja projektitoimitusta. Martelan vahvuus on kyvyssä yhdistää tehokas ja joustava tuotanto laajaan erikoistuneiden alihankkijoiden verkostoon. Samassa projektitoimituksessa voidaan yhdistää laaja valikoima standardikalusteita asiakaskohtaisesti räätälöityihin tuotteisiin.

Vuoden aikana tulosyksikkö panosti digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Yksikössä otettiin käyttöön uusi Martelan verkkosivusto, joka palvelee asiakkaiden lisäksi jälleenmyyjiä ja arkkitehteja. Internet-sivusto on Martelan Inspiring Spaces konseptin mukainen ja sovitettu Ruotsin ja Norjan markkinoiden tarpeisiin. Sivusto antaa nopeasti ja helposti tietoa tuotteista, ja referenssit kuvaavat Martelan yksilöllisiä ratkaisuja.

Martela panosti myös logistiikkajärjestelmäänsä. Huolellinen tilausseuranta sekä oma kuljetuskapasiteetti Ruotsissa ja Norjassa tuovat lisäarvoa jälleenmyyjille ja asiakkaille. Lastausvaiheita vähentämällä minimoidaan tuotteiden vioittumisen riski kuljetuksessa. Martela tekee yhteistyötä valikoitujen, ympäristöpolitiikkansa julkistaneiden kuljettajien kanssa. Vuoden aikana tehtiin kattavia toimenpiteitä ja solmittiin uusia kuljetussopimuksia, jotta logistiikalle asetetut tavoitteet täyttyvät.

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja (meur)	2011	2010	Muutos %
Liikevaihto	20.6	18.6	10.5
Liikevoitto	0.3	0.0
Investoinnit	0.2	0.2
Henkilöstö keskimäärin	58	53	9.4

SKOLVERKET, TUKHOLMA, RUOTSI TEMA ARKITEKTER & INREDNING

"RUOTSIN OPETUSHALLITUS TOIMI MONEN VUODEN AJAN USEASSA ERI OSOITTEESSA TUKHOLMASSA. NYT KOKO HENKILÖKUNTA ON MUUTTANUT YHTEISIIN TILOIHIN. MUUTTO MERKITSI SIIRTYMISTÄ AVOIMEMPIIN TOIMISTOTILOIHIN, MUTTA VARSINAISENA HAASTEENA OLI LUODA NYKYAIKAINEN TYÖPAIKKA HISTORIALLISEEN YMPÄRISTÖÖN. MARTELA TOIMITTI TYÖPISTEISIIN PÖYDÄT, SERMIT JA SÄILYTYSRATKAISUT SEKÄ AULA- JA RUOKAILUTILOIHIN KORKEALUOKKAISET KALUSTEET. LOPPUTULOKSENA SYNTYI TILA, JOSSA MENNEISYYS KOHTAA NYKYPÄIVÄN JA ERGONOMIA JA ESTETIIKKA OVAT SULASSA SOVUSSA."

TULOSYKSIKKÖ INTERNATIONAL

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkina-alueita ovat Tanska, Venäjä ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Martelalla on yhtiö Venäjällä, Pietarissa ja Moskovassa. Myynti tapahtuu Venäjän markkinaalueella sekä suoraan että jälleenmyyntiverkoston kautta. Tanskassa myynnistä vastaa Martelan oma yhtiö. Muilla markkinoilla myynnistä vastaavat paikalliset maahantuojat.

Vuonna 2011 Martela vahvisti asemaansa Venäjällä avaamalla Moskovassa oman toimipisteen ja rekrytoimalla myyntiorganisaatioon henkilöstön. Martelan myynti- ja näyttelytilat sekä Pietarissa että Moskovassa antavat vahvan visuaalisen viestin Martelan brändistä ja mallistosta. Oikean brändimielikuvan muodostaminen on onnistuneen etabloitumisen edellytys Venäjän vaativalla markkinalla. Martelaa tehtiin tunnetuksi suunnittelijasuhteita vahvistavilla toimenpiteillä ja medianäkyvyydellä.

Martelan pitkä vientikokemus Venäjälle ja kansainvälisten toimijoiden vahva rooli alalla tukevat toiminnan kasvattamista maassa. Martelan etu on kokonaisuuksien tarjoaminen, sillä Venäjälläkin asiakkaat hakevat yhä enemmän kokonaisvaltaisia ja tehokkaasti toteutettavia ratkaisuja. Kauppa on keskittynyt Pietariin ja Moskovaan, mutta myös muut suurimmat kaupungit ovat Martelalle jatkossa lupaava mahdollisuus.

Tanskassa Martelan Kööpenhaminan ja Århusin myynti- ja näyttelytilat muuttivat keskeisille alueille, ja niiden ilme uusittiin Martelan uuden visuaalisen konseptin mukaiseksi. Edellisvuonna ostetun jälleenmyyjän integrointi osaksi Martela-konsernia saatiin päätökseen. Martelan uudelleenasemointi markkinalle oli pääroolissa asiakas- ja sidosryhmätyössä.

Muilla vientimarkkinoilla Martela keskittyi maahantuojien tukemiseen. Yhteistyötä edistettiin aktiivisella yhteydenpidolla ja verkostojen tiiviillä johtamisella.

VKONTAKTE, PIETARI 2011 GULLSTEN-INKINEN DESIGN & ARCHITECTURE

"VKONTAKTE ON YKSI VENÄJÄN UUSISTA JA NOPEASTI KASVAVISTA IT-ALAN YRITYKSISTÄ. SEN TALOUSOSASTO SIJAITSEE PIETARIN KAUPUNGIN KATTOJEN YLLÄ HISTORIALLISESSA KESKUSTASSA. TOIMISTOTILAN AVOIMUUS SÄILYTETTIIN LASISEINILLÄ, JOTTA KAIKKI SAISIVAT NAUTTIA UPEISTA NÄKYMISTÄ. SISUSTUSRATKAISU PERUSTUU KÄYTTÄJIEN TARPEISIIN JA KORKEAAN LAATUUN KAIKISSA YKSITYISKOHDISSA. KALUSTEIDEN JOUKOSSA ON MONIA AJATTOMIA KLASSIKOITA VOIMAKKAISSA VÄREISSÄ."

TULOSYKSIKKÖ PUOLA

Martelalla on Puolassa merkittävä markkina-asema. Yhtiö palvelee koko maan kattavalla myyntiverkostolla, jonka seitsemän myyntipistettä sijaitsee maan suurimmissa kaupungeissa. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Tšekki ja Slovakia, joissa myynnistä vastaavat jälleenmyyjät. Yksikön päätoimipaikka on Varsovassa. Varsovan logistiikkakeskuksessa toteutetaan alueen tuotannonohjaus, tuotteiden kokoonpano sekä logistiikan hallinta. Unkarissa asiakkaita palvelee Martelan oma tytäryhtiö. Tulosyksikön liikevaihto vuonna 2011 oli 12.9 milj. euroa, ja se kasvoi 38.7 % edellisvuodesta. Yksikön liiketulos oli -0.6 (-1.4) euroa.

Vuonna 2011 Martela solmi Puolassa merkittäviä sopimuksia. Asiakastarpeeseen vastattiin tarjoamalla kattavia ratkaisuja Inspiring Spaces -konseptin mukaisesti. Esimerkkeinä onnistumisista Martela kalustaa vuoden 2012 jalkapallon Euroopan-mestaruuskilpailujen Varsovan National Stadiumin aula - ja konferenssitilat.

Vuoden aikana panostettiin erityisesti julkisen sektorin myyntiin. Auditoriosegmentin liiketoiminta ja kalusteiden vuokrauspalvelu kasvoivat. Martelan tuontivalikoimaa laajennettiin, ja Martelan omaa mallistoa täydensivät menestyksekkäästi kiinnostavien tuotemerkkien edustukset. Martelan vahva asema Puolassa luo edellytyksiä kasvulle myös jatkossa.

Puolassa arkkitehtisuhteita syvennettiin Concious Interior suunnittelijatapahtumilla, joista on tullut jokavuotisia, ammattilaisyleisön odottamia tilaisuuksia. Martela-konsernin uusi toiminnanohjausjärjestelmä otettiin ensimmäisenä käyttöön Puolan organisaatiossa. Mittava uudistus tehostaa valmistuessaan konsernin toimintaa.

Tulosyksikkö Puola (meur)	2011	2010	Muutos %
Liikevaihto	12.9	9.3	38.7
Liikevoitto	-0.6	-1.4
Investoinnit	0.1	0.1
Henkilöstö keskimäärin	90	91	-1.1

FOOTBALL CLUB "LEGIA WARSZAWA" JSK ARCHITECTS

"VARSOVAN LEGIA-STADION ON AINUTLAATUINEN, KANSAINVÄLISET STANDARDIT TÄYTTÄVÄ URHEILUAREENA. STADIONILLE TULLAAN KATSOMAAN JALKAPALLOA, MUTTA SITÄ KÄYTETÄÄN MYÖS EDUSTUSTILAISUUKSIIN. KOLMESTA MARTELAN KALUSTAMASTA EDUSTUSTILASTA TUNNELMALTAAN ARVOKKAIN ON GOLD ZONE. TILAN HENKI SYNTYY 160 ORANSSISTA KILTA-TUOLISTA, JOIDEN PERSOONALLINEN MUOTOKIELI TÄYTTÄÄ LASISEINÄLLÄ RAJATUN ALUEEN, JOLTA ON NÄKÖALA JALKAPALLOKENTÄLLE".

HENKILÖSTÖ

Martelassa työskentelee 791 henkilöä seitsemässä eri maassa. Kansainvälisesti toimivalla yhtiöllä on juuret selkeästi Suomessa. Martela koetaan sekä kotimaassa että ulkomailla korkeaa laatua tuottavana ja luotettavana toimijana. Työnantajana Martela tarjoaa perheyrityksen kulttuurin, jossa jokaisen tekemisellä on merkitystä ja omistajalla on kasvot. Martelan kehittämishenkisyys on tehnyt yhtiöstä toimialansa edelläkävijän.

Vuoden 2011 aikana konsernin henkilöstömäärä kasvoi 166 henkilöllä muun muassa Martela Outlet -ketjun laajentumisen ja Grundell-yrityskaupan myötä. Martela julkaisi ensimmäistä kertaa yritysvastuuraportin, jonka sosiaalisen vastuun osuudessa kuvattiin kattavasti henkilöstöä ja sen merkitystä yritykselle. Martelan menestyksen rakentaa osaava, työssään viihtyvä ja motivoitunut henkilöstö. Vastuullisella henkilöstöjohtamisella varmistetaan, että henkilöstöön liittyvät menestystekijät toteutuvat.

HENKILÖSTÖJOHTAMINEN AVAINASEMASSA

Esimiestyötä pidetään Martelassa ensiarvoisen tärkeänä työntekijöiden tyytyväisyydelle ja työn tuloksille. Esimiesten osaamista mitataan joka toinen vuosi toteutettavassa esimiestutkimuksessa, ja esimiestaitoihin panostetaan koulutuksen ja kehityshankkeiden avulla.

Martelassa työskennellään entistä enemmän projekteissa, mikä asettaa haasteita johtamiselle. Strategisten tavoitteiden saavuttamista tuettiin projektikulttuurin kehittämishankkeella, joka tehostaa projektijohtamista ja tarjoaa välineitä parempaan projektinhallintaan. Esimiestyöskentelyn tehokkuutta kasvatettiin myös konsernin kattavalla henkilöstötietojärjestelmällä.

Myös työtyytyväisyyttä mitataan joka toinen vuosi, ja vuoden 2011 syksyllä tehdyn tutkimuksen mukaan työtyytyväisyys ja työskentelyilmapiiri ovat hyvällä tasolla.

Konsernissa otettiin vuoden aikana käyttöön sähköinen oppimisympäristö Martela Learning, joka mahdollistaa ajantasaisen, tehokkaan opiskelun kaikissa maissa. Sähköinen oppimisympäristö täydentää konsernin muita koulutuksia, joilla varmistetaan työssä kehittyminen nopeatempoisella toimialalla.

TYÖHYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Toimintavuonna Suomessa Nummelan logistiikkakeskuksessa luotiin mallit ikäjohtamiseen ja työssä jaksamiseen. Mallit pilotoidaan vuoden 2012 aikana. Yli 50-vuotiaiden työntekijöiden työssä jaksamista halutaan edistää huomioimalla ikä johtamisessa sekä tarjoamalla lisää joustavuutta työaikoihin ja määriin.

Työssä jaksamismallilla pyritään ennaltaehkäisemään työperäisiä ongelmia. Martelan tavoite on, että työntekijät jäisivät terveinä eläkkeelle. Hyvin järjestetty työterveyshuolto, järjestelmällinen

MATERIAALISUUNNITTELUA

toiminta terveys- ja turvallisuusasioissa sekä hyvä työyhteisö edistävät hyvinvointia ja työtyytyväisyyttä. Laajempi työhyvinvointiohjelma laaditaan vuoden 2012 aikana.

TUOTTEET JA VIESTINTÄ

Martelan Tuotteet ja viestintä -yksikössä yhdistyvät konsernin tuotekehitys ja tuoteportfolionhallinta sekä brändinhallinta ja markkinointi. Yksikkö hyödyntää synergiaa toimintojen välillä ja pyrkii lisäämään aktiivista dialogia tuote- ja markkinointitiimien välillä. Tavoitteena on asiakastarpeen parempi ymmärtäminen sekä laadukkaiden ratkaisujen tarjoaminen muuttuviin asiakastarpeisiin.

BRÄNDI

Inspiroiva ja vahva brändi on olennainen osa Martelan tulevaisuuden strategiaa. Martelan Inspiring Spaces brändilupaus pukee sanoiksi Martelan tarjoamat kokonaisvaltaiset ratkaisut. Martelassa tilasuunnittelua lähestytään käyttäjän tarpeista, ja toteutusta tukee kuusi Inspiring Spaces -konseptia. Ydinviestinä on, että Martelan avulla jokaisesta tilasta voi tehdä inspiroivan. Inspiroivat ja toimivat tilat lisäävät tehokkuutta ja työntekijöiden tyytyväisyyttä.

Martela on yksi World Design Capital Helsinki 2012 -vuoden pääkumppaneista. Vuoden kattoteemana on design osana arkea, mikä koskettaa myös Martelan toiminnan ydintä. Martela on sisustanut WDC Helsinki 2012 -organisaation toimitilat ja osallistuu teemavuoteen lukuisin tavoin, muun muassa Inspiring School -näyttelyllä.

INSPIRING SPACES -KONSEPTIT

Inspiring Meeting Jokaisen kohtaamisen tulisi olla innostava. Toimivassa vuorovaikutuksessa ajatukset vaihtuvat, kehittyvät ja luodaan uutta. Kohtaamisympäristöt ovat yksi keskeisimmistä toimitilojen alueista, ja niiden tulee edistää helppoa ja aitoa kanssakäymistä. Inspiring meetings -konseptimme sisältää testattuja ja toimivia kohtaamistilojen ratkaisumalleja erilaisiin tapaamisiin, kokouksiin ja tilaisuuksiin. Martelan kohtaamisympäristöt tarjoavat oikeat puitteet aulatiloista suuriin neuvottelutilakokonaisuuksiin asti.

Inspiring Office Ihmiset työskentelevät hyvin erilaisissa tehtävissä ja ympäristöissä, mutta jokaisella on oikeus inspiroivaan työtilaan. Olemme koonneet Inspiring office -teeman alle ajatuksia ja ratkaisuja, joilla syntyy inspiroiva toimisto. Konseptin lisäarvo ei synny vain kyvystä luoda tiloja ja sisustaa niitä kalusteilla; ennen kaikkea se luo tilaan hyvän tunnelman. Se mahdollistaa luovat kohtaamiset, yhdessä tekemisen ja onnistumisen. Kyse ei ole vain seinistä ja kalusteista vaan myös hyvinvoinnista, ergonomiasta ja innostavasta ympäristöstä.Inspiroivassa toimistossa ihminen tuntee, että tila on suunniteltu juuri häntä varten. Se helpottaa hänen työtään ja auttaa saavuttamaan sille asetetut tavoitteet.

Inspiring Service Aika on resursseistamme rajallisin, siksi tarjoamme asiakkaillemme inspiroivaa palvelua ja kokemukseen

KOOP DESIGN KARIM RASHID

perustuvaa tietoa toimivista kokonaisratkaisuista. Inspiroiva palvelumme on oikotie parempaan ympäristöön. Jokaisella on mielipide tilasta ja työpisteestä. Joku laskee neliömetrejä, toinen miettii työpisteiden muotoa ja kolmas ottaa kantaa tuolien verhoilukankaiden väriin. Vastaamme näihin toiveisiin inspiroivalla palvelulla. Me emme vain myy, vaan olemme mukana, kun yritykset kehittyvät ja niiden henkilöstö tarvitsee apua toimitilojensa jatkuvaan parantamiseen. Haluamme, että asiakkaamme saavat tarvitsemansa helposti ja innostumme työn tarjoamista haasteista.

Inspiring School Koulu on usein ensimmäinen yhteinen tila, jossa opimme miten tiimit toimivat. Nämä ensimmäiset yhteiset tilat ovat meille sekä inspiraation lähde että vastuullisen sisustamisen ympäristö. Lasten ja nuorten oppimisympäristöt ovat erityisalueita, joilla kuuntelemme niin oppilaita, vanhempia kuin kasvatuksen ammattilaisiakin. Oppiminen jatkuu läpi koko elämän. Yliopistoissa, oppilaitoksissa ja koulutuskeskuksissa haetaan jatkuvasti uutta otetta tietoon ja tekemiseen. Monet niihin kehittämistämme uusista käytännöistä ja ideoista ovat löytäneet tiensä myös kaupallisten toimitilojen ratkaisuihin.

Inspiring Welfare Senioripalvelut ovat kokonaisuus, jossa Martelan tuotteilla ja osaamisella on paljon annettavaa. Inspiring welfare -konseptimme kokoaa yhteen uusimmat ratkaisumme toimivuuden, tehokkuuden ja hyvien kohtaamisten mahdollistamiseksi tällä erityisalueella. Terveydenhoidon ja hyvinvointipalvelujen vaatimustaso ja yksilöllisyyden tarve kasvaa koko ajan. Molemmissa kaivataan yhä korkeatasoisempaa, yksilöllisempää ja parempaa kohtaamista asiantuntijoiden ja asiakkaiden kesken. Martela on mukana tässä kehityksessä aktiivisena palvelutilojen suunnittelijana. Haluamme auttaa kuntia ja yrityksiä kehittämään niitä palvelujen edelleen.

Inspiring Material Värit ja materiaalit vaikuttavat meihin todella voimakkaasti, vaikka emme sitä aina huomaakaan, siksi Martelassa on erityisesti materiaaleihin ja väreihin keskittyvä tiimi. Haluamme tuntea uusimmat materiaalisovellukset, ymmärtää uusia tuotantoteknologiota ja luoda hyviä kokonaisuuksia. Myös asiakkaidemme näkemys vaikuttaa valintoihimme. Parhaat tuotteemme on modifioitavissa ja soveltuvat aina osaksi asiakaslähtöisesti suunniteltua tilaa.

MARKKINOINTI

Vuosi 2011 oli Martelan markkinoinnissa uudelleen organisoitumisen aikaa. Konsernimarkkinointi vahvisti rooliaan yhteisten työkalujen tarjoajana sekä koordinoijana eri tulosyksiköiden omien markkinointiresurssien välillä. Toiminta tehostui voimavarojen yhdistämisen kautta.

Yksi vuoden vahvoja teemoja oli Martelan Inspiring Spaces brändilupauksen ilmentäminen yrityksen viestinnässä. Markkinointiviestinnässä fokus oli inspiraation herättämisessä ja uusien ideoiden tarjoamisessa Martelan konseptien avulla.

Markkinoinnin painopistealueet vaihtelivat tulosyksiköittäin. Koko konsernin kattavia toimenpiteitä olivat muun muassa lokakuussa järjestetty Helsinki Design Day, joka keräsi yhteen tilasuunnittelijoita eri puolelta Martelan kotimarkkina-aluetta, sekä yhteiset myynnin tukimateriaalit, kuten täysin uudistunut tuotekuvasto 2011.

TUOTEKEHITYS JA -PORTFOLIONHALLINTA

Martelan mallistoa kehitettiin vuoden 2011 aikana kilpailukykyisemmäksi, mikä näkyy hyvänä kehityksenä eri markkina-alueilla. Laaja mallisto vastaa asiakastarpeeseen pääsegmenteissä, ja sitä maustavat vuosittain esiteltävät, kiinnostavien muotoilijoiden keihäänkärkituotteet. Vahvalla tuoteportfoliolla varmistetaan Martelan kilpailukyky ja kiinnostavuus; monipuolisen malliston klassikot ja uudet innovaatiot mahdollistavat inspiroivat ja asiakkaan toimintaa tukevat sisustusratkaisut.

Vuoden aikana markkinoille tuotiin useita uutuuksia ja kohtaamistilojen Meeting-tuoteperheitä kehitettiin kalusteiden ominaisuuksia ja variointimahdollisuuksia lisäämällä.

Muotoilija Karim Rashidin Martelalle suunnittelema KOOP herätti kansainvälistä kiinnostusta. Tuote nousi arkkitehdeille ja designin ammattilaisille suunnatulla Architonic-sivustolla 14. suosituimmaksi tuotteeksi.

Uusi Big-sivukaappi on esimerkki tilaa säästävästä ratkaisusta, joka vastaa työpisteiden muutokseen. Muotoilija Pekka Toivolan suunnittelema kaappi piilottaa työpisteen tärkeimmät mapit ja tavarat käden ulottuville ulosvedettävään hyllykköön.

Muotoilija Antti Kotilaisen Kuru-yleistuolin kaunis muoto ja innovatiivinen rivikytkentämekanismi tarjoavat monipuolisia käyttömahdollisuuksia erilaisissa tiloissa. Tuolille antaa rytmin kaarevaksi muotoiltu selkä, joka on kaunis, joustava ja miellyttävä nojata.

KIDEX OY

Kidex Oy on levypohjaisten kalustekomponenttien, kuten kaappi- ja laatikosto-osien sekä pöytien kansilevyjen sopimusvalmistaja. Yhtiön kilpailukyvyn varmistavat korkeatasoinen konekanta, tehokas toimintamalli, reagointinopeus sekä osaavat työntekijät.

Kidex Oy:n asiakkaita ovat Martela-konserniin kuuluvat yhtiöt sekä konsernin ulkopuoliset kalustevalmistajat, erityisesti keittiö-, kylpyhuone- ja myymäläkalusteiden valmistajat.

Kidex Oy toimii aktiivisena sopimusvalmistajana kaikille Martelakonsernin yhtiöille. Kuluneen vuoden aikana kilpailukykyä parannettiin kehittämällä tilaus-toimitusketjun varmuutta ja tuottavuutta. Tavoite on kasvaa sekä Martela-konsernin yhtiöiden mukana että konsernin ulkopuolisissa asiakassegmenteissä.

Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 70 (70) henkeä.

BIG DESIGN PEKKA TOIVOLA

JAMES+ DESIGN IIRO VILJANEN

PINTA ES DESIGN PEKKA TOIVOLA & IIRO VILJANEN

P.O. KORHONEN OY

P.O. Korhonen Oy on ollut helmikuusta 2011 alkaen Martela Oyj:n ja Artek Oy:n yhteisyritys. Martela omistaa yhtiöstä 51 % ja Artek 49 %. Yritys keskittyy Martelan ja Artekin markkinoimien ja myymien tuotteiden valmistukseen.

P.O. Korhonen Oy valmistaa muotopuristustekniikalla puisia huonekaluja. Ainutlaatuinen puun käsittely, taivuttaminen ja muotopuristaminen ovat yhtiön ydinosaamista. Yhteisyritys investoi tehtaan uuteen pintakäsittelylinjaan, joka mahdollistaa kalusteiden monipuolisemman ja kilpailukykyisemmän pintakäsittelyn, muun muassa värien varioinnit. Investoinnin yhteydessä siirryttiin käyttämään ympäristöystävällisiä, vesiohenteisia pintakäsittelyaineita. Tuotannossa panostettiin myös Artekin tuotteiden valmistuksen aloittamiseen.

Kumpikin designyhtiö hyötyy lähellä olevasta, korkealaatuisesta valmistuksesta ja teknisestä osaamisesta. Puutuolien valmistajien määrä on Suomessa vähentynyt, ja omalla tuotannolla varmistetaan saatavuus sekä klassikoiden valmistus. Lähituotanto tukee tuotekehitystä ja mahdollistaa nopeat, joustavat ja asiakaslähtöiset ratkaisut, joita erityisesti kansainvälinen projektikauppa edellyttää.

Yhtiön palveluksessa oli vuonna 2011 keskimäärin 46 (50) henkeä.

KARI3 DESIGN KARI ASIKAINEN

MARTELA VUOSIKERTOMUS 2011

LAATU

Martelassa laatu on osa kaikkia toimintoja. Vuonna 2011 toteutettiin useita laadun parantamiseen keskittyviä hankkeita. Kehitystyöllä tähdätään sekä tuote- että toiminnan laadun jatkuvaan parantamiseen.

Toiminnan kehittämisen perustana ovat sertifioidut laatu- (ISO9001) ja ympäristöjärjestelmät (ISO14001). Sertifikaatit myönnetään akkreditoidun ulkopuolisen arvioijan toimesta kolmen vuoden jaksolle. Martelan nykyiset sertifikaatit ovat voimassa vuoden 2014 loppuun asti. Toimintajärjestelmän määräaikaisarvioinnit tehdään vuosittain.

Martelan asiakaspalauteprosessin uudistaminen käynnistettiin vuoden 2011 aikana. Tavoitteena on, että asiakkaalle vastataan entistä nopeammin ja täsmällisemmin. Samalla parannettiin ennalta ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden seurantaa. Uudistuksesta saatu hyöty näkyy tulevaisuudessa muun muassa laatukustannusten pienenemisenä. Vuoden 2011 tavoitteena oli myös henkilöstön yleisen laatutietämyksen lisääminen.

Martela on käynnistänyt toiminnanohjausjärjestelmän uudistamisen. Uusi järjestelmä tukee operatiivisen toiminnan lisäksi laadun mittaamista sekä toiminnan jatkuvaa parantamista.

KURU DESIGN ANTTI KOTILAINEN

HALLINNOINTI

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.

ORGANISAATIO

Konsernin toimialana on toimistojen ja julkisten tilojen kalustaminen sekä tähän liittyvien palvelujen tarjonta. Konsernin hallinnointi tapahtuu sekä operatiivisen että juridisen konserniorganisaation mukaan. Johtaminen perustuu ensisijaisesti operatiiviseen matriisiorganisaatioon. Myynti ja asiakaspalvelu on organisoitu liiketoimintasegmentteihin seuraavasti:

• Tulosyksikkö Suomi
• Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
• Tulosyksikkö Puola
• Tulosyksikkö International

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Yksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta Ruotsissa ja Norjassa. Yksiköllä on omat myyntija näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsevat Ruotsin Bodaforsissa.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta ja Unkarissa on oma tytäryhtiö sekä palvelupiste. Palvelupisteitä Puolassa on yhteensä 7. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.

Tulosyksikkö Internationalin päämarkkina-alueita ovat Venäjä, Tanska ja Viro. Vienti suuntautuu myös Hollantiin, Saksaan ja Japaniin. Yksikkö vastaa lisäksi konsernin kansainvälisten avainasiakkuuksien johtamisesta. Venäjällä Pietarissa ja Tanskassa myynti on organisoitu omien yhtiöiden toimesta, ja muilla markkinoilla paikallisten valtuutettujen maahantuojien kautta.

Liiketoimintayksiköitä yhdistävät konsernitason prosessit:

• Tuotteet ja viestinät -yksikkö vastaa tuoteportfolion kilpailukyvystä ja visuaalisesta yhtenäisyydestä sekä innovatiivisten tuotteiden kehittämisestä ja markkinointiviestinnästä •
• Tuotanto- ja logistiikka -yksikkö vastaa tuotannonohjauksen periaatteista ja teknologiasta, konsernihankinnoista sekä laadusta ja ympäristöstä. •
• Konsernin Henkilöstö-toiminto vastaa siitä, että Martelassa on oikea määrä osaavia, motivoituneita ja sitoutuneita työntekijöitä. •
• Konsernin Talous ja IT -yksikkö vastaa konsernin taloudellisesta suunnittelusta ja raportoinnista sekä konsernin ITratkaisuista. •

Martelan tuotanto toimii tilausohjatusti. Tilaustoimitusketjun ohjaus ja tuotteiden kokoonpano on keskitetty Suomen, Ruotsin ja Puolan logistiikkakeskuksiin, jotka kuuluvat alueesta vastaavan liiketoimintasegmentin operatiiviseen organisaatioon. Logistiikkakeskukset tukeutuvat hankinnoissaan laajaan alihankintaverkostoon. Logistiikkakeskusten tarvitsemia komponentteja ja tuotteita valmistetaan myös konsernin omalla tehtaalla Kiteellä sekä yhteisyrityksessä Raisiossa. Kidex Oy toimii puupohjaisten komponenttien sopimusvalmistajana, ja noin 23 prosenttia sen toimituksista menee konsernin ulkopuolisille asiakkaille. P.O. Korhonen Oy valmistaa muotopuristettuja puuhuonekaluja julkisiin tiloihin sekä auditoriokalusteita.

YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on yhtiön ylin päättävä elin. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Yhtiökokouksessa esitetään tilinpäätös ja toimintakertomus sekä tilintarkastuskertomus. Kokouksessa päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta, taseen osoittavan voiton käyttämisestä, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle, hallituksen ja tilintarkastajien palkkiosta sekä hallituksen jäsenmäärästä. Yhtiökokouksessa valitaan myös hallituksen jäsenet sekä tilintarkastaja. Muut kokouksessa käsiteltävät asiat mainitaan kokouskutsussa.

OSAKE

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. Yhtiöjärjestyksessä on määritelty K-sarjan osakkeiden lunastamisesta. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. Yhtiön osakepääoma 31.12.2011 oli 7 milj. euroa.

Tammi-joulukuun 2011 aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 681 344 kappaletta (1 182 411), mikä vastaa 19,2 prosenttia (33,3) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 5,0 milj. euroa (8,4) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 7,77 euroa ja kauden lopussa 5,79 euroa. Tammi-joulukuun 2011 aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 8,56 euroa ja alimmillaan 5,03 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 7,6 euroa (7,74).

HALLITUS

Hallinnosta ja yhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä vastaa osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallituksen jäseniä tulee yhtiöjärjestyksen mukaan olla vähintään viisi ja enintään yhdeksän. Varajäseniä voi olla enintään kaksi. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallituksen kokoonpanoa sekä jäsenten taustatietoja on selvitetty kohdassa hallinnointi/hallitus. Hallitus on vahvistanut itselleen työjärjestyksen, jossa määritellään hallituksen tehtävät, kokouskäytäntö, kokouksissa käsiteltävät asiat, hallituksen toiminnalleen asettamat tavoitteet, toiminnan itse arvioinnin sekä hallituksen valiokunnat.

Työjärjestyksen mukaisesti hallituksen käsiteltäviä asioita ovat mm.:

• konsernin, sen tulosyksiköiden ja prosessien strategiat
• konsernirakenne
• tilinpäätökset, välitilinpäätökset ja osavuosikatsaukset
• konsernin toimintasuunnitelmat, budjetit ja investoinnit
• liiketoiminnan laajennukset tai supistukset, yritys- ja liiketoimintakaupat
• riskienhallintapolitiikka ja sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet
• rahoituspolitiikka
• toimitusjohtajan nimittäminen ja erottaminen
• konsernin johtoryhmän kokoonpano
• johdon palkitsemis- ja kannustejärjestelmät
• hallintoperiaatteiden ja ohjausjärjestelmien hyväksyminen ja säännöllinen tarkistus
• valiokuntien nimittäminen ja niiden raportointi

Tilikauden aikana hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Jäsenten keskimääräinen läsnäoloprosentti oli 99.

Hallitus arvioi toimintaansa vuosittain. Hallituksen jäsenet toimittavat arvionsa hallituksen edellisen vuoden toiminnasta hallituksen puheenjohtajalle, ja yhteenveto arvioinneista käsitellään hallituksen kokouksen yhteydessä.

Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuutta ja todennut, että yhtiöstä riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Jori Keckman ja Pinja Metsäranta. Suurimmista osakkeenomistajista riippumattomia hallituksen jäseniä ovat Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari , Jori Keckman ja Pinja Metsäranta.

Hallitus on muodostanut keskuudestaan palkitsemisvaliokunnan, jolla on myös kirjallinen työjärjestys. Työjärjestyksen mukaan palkitsemisvaliokunnan keskeisiä tehtäviä ovat mm.

• päättää hallituksen valtuuttamana toimitusjohtajan sekä konsernin johtoryhmän jäsenten palkkauksesta ja palkitsemisesta

• valmistella hallitukselle avainhenkilöiden kannustejärjestelmien

perusteet

• valmistella hallitukselle konsernin koko henkilöstön palkkio- ja kannustejärjestelmien yleisperiaatteet

Hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluvat Heikki Ala-Ilkka, Jaakko Palsanen ja Tapio Hakakari.

Yhtiöllä ei ole erillistä tarkastusvaliokuntaa. Hallinnointikoodin mukaisista tarkastusvaliokunnan tehtävistä huolehtii hallitus. Hallitus on arvioinut, että jäsenillä on tarpeelliset ja riittävät tiedot yhtiön toiminnasta ja hallitus seuraa joka kokouksessa yhtiön raportointia. Talousjohtaja on läsnä hallituksen kokouksissa ja toimii hallituksen sihteerinä. Hallituksen puheenjohtaja on suorassa yhteydessä talousjohtajaan tarpeen vaatiessa.

MARTELA-KONSERNIN HALLITUS

Kuvassa vasemmalta oikealle Tapio Hakakari, Jori Keckman, Pekka Martela, Jaakko Palsanen, Heikki Ala-Ilkka, Pinja Metsäranta, Heikki Martela

PUHEENJOHTAJA

Ala-Ilkka Heikki s. 1952, KTM Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 2002. Onninen Oy:n talousjohtaja vuosina 1996-2011. Keskeisimmät muut tehtävät: Design Combus Oy:n hallituksen jäsen Omistaa 12 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

VARAPUHEENJOHTAJA

Martela Pekka s. 1950, ekonomi Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2003, hallituksen jäsen vuodesta 1981, puheenjohtaja 2002-2003, varapuheenjohtaja 1994-2001. Marfort Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. EcoRing Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2011. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Marfort Oy, AutoInnovation Oy sekä EcoRing Oy Omistaa 8 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 69 274 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta.

Hakakari Tapio s. 1953, OTM Hallituksen jäsen vuodesta 2003. Keskeisimmät muut tehtävät: hallituksen jäsen, Etteplan Oyj, Opteam Yhtiöt Oy, Hollming Oy varapuheenjohtaja Cargotec Oyj sekä hallituksenpuheenjohtaja Enfo Oyj Omistaa 25 200 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta

Keckman Jori s. 1961, KTM Hallituksen jäsen vuodesta 2000. Lundia Oy:n toimitusjohtaja vuosina 2003-2011. Keskeisimmät muut tehtävät: Fourton Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Oy Unicafe Ab:n hallituksen jäsen. Omistaa 1 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Martela Heikki s. 1956, KTM, MBA

Hallituksen jäsen vuodesta 1986. Martela Oyj:n toimitusjohtaja vuodesta 2002. Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus Ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 121 342 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta

Metsäranta Pinja s. 1975, FM

Hallituksen jäsen vuodesta 2010 TAHITI – Taidehistoria tieteenä -verkkolehden päätoimittaja vuodesta 2011. Keskeisimmät muut tehtävät: Taidehistorian seura ry:n sihteeri vuodesta 2009. Omistaa 2000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta

Palsanen Jaakko s. 1944, DI

Hallituksen jäsen vuodesta 1993. Keskeisimmät muut tehtävät: Coloured Wood Products Oy hallituksen jäsen. Omistaa 96 731 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 1 600 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta. MARTELA VUOSIKERTOMUS 2011

TOIMITUSJOHTAJA

Hallitus nimittää Martela Oyj:n toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista, jotka määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa. Toimitusjohtajan tehtävänä on emoyhtiön ja konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Hallitus ja toimitusjohtaja nimittävät konsernin johtoryhmän jäsenet. Konsernin johtoryhmän puheenjohtajana toimii Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Johtoryhmässä ovat lisäksi edustettuina liiketoimintayksiköistä ja konserniprosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, budjetteja ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

MARTELA-KONSERNI JOHTORYHMÄ

TOIMITUSJOHTAJA

Martela Heikki, s. 1956, KTM, MBA Vastuualue: Martela Oyj:n toimitusjohtaja. Martelan palveluksessa vuodesta 1993. Hallituksen jäsen vuodesta 1986, hallituksen puheenjohtaja 2000-2002, Martela Oyj:n toimitusjohtaja 1.3.2002 alkaen. Keskeinen työkokemus: Martela-Morgana AB, Ruotsi, toimitusjohtaja 1993-1999, Oy Crawford Door Ab, Myyntijohtaja, 1987-1993. Keskeisimmät muut tehtävät: Puusepänteollisuus ry:n ja Marfort Oy:n hallituksen jäsen. Omistaa 121 342 kpl Martela Oyj:n A-sarjan ja 52 122 kpl Martela Oyj:n K-sarjan osaketta. Ala-Nikkola Panu, s. 1965, KTM Johtaja, Tulosyksikkö Suomi Vastuualue: Suomen alueen myynti, markkinointi, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2001. Keskeinen työkokemus: Huhtamäki Oyj, myynnin, markkinoinnin ja johdon tehtävissä Euroopassa ja asiassa sekä tulosyksikkö- että konsernivastuissa 1990-2001. Keskeisimmät muut tehtävät: Aina Group Oyj:n hallituksen puheenjohtaja

Omistaa 13 382 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Fic Piotr, s. 1968, M.Sc (Pharm)

Johtaja, Tulosyksikkö Puola Vastuualue: Puola ja sen lähialueiden myynti, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2005. Keskeinen työkokemus: Polpharma, Business Unit Head OTC, 2004-2005. Omistaa 5 022 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Kolinen Petteri, s 1963, TaM, M.A. Design Leadership Muotoilujohtaja, Brand & Product Portfolio Vastuualue: Konsernituoteportfolio, -brändi, -markkinointi ja tuotekehitys Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: Nokia Design, Design Manager 1993–1998, Senior Design Manager 1998–2007. Omistaa 5 022 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Luhtasela Jaakko, s. 1954, DI Tuotanto- ja logistiikkajohtaja. Vastuualue: Konsernin tuotanto-, logistiikka- sekä hankintatoiminnot. Martelan palveluksessa vuodesta 1985. Keskeinen työkokemus: Wärtsilä Oy:n Nuutajärven lasitehdas, Kehityspäällikkö 1981-1985. Omistaa 6 655kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Olsson Anders, s. 1965, insinööri Johtaja, Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja Vastuualue: Ruotsin ja Norjan myynti, markkinointi, tuotanto ja logistiikka. Martelan palveluksessa vuodesta 2007. Keskeinen työkokemus: IBS Sweden, Tulosyksikön johtaja, Myynti- ja markkinointijohtaja, 2005-2007. Omistaa 5 022 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Ontronen Sirpa, s. 1961, PsM Henkilöstöjohtaja Vastuualue: Konsernin henkilöstötoiminto. Martelan palveluksessa vuodesta 2002.

Keskeinen työkokemus: Sonera Oyj, Henkilöstöpäällikkö, 2000-2002, PricewaterhouseCoopers, Liikkeenjohdon konsultti 1995-2000 Omistaa 7 769 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

Pirskanen Markku, s. 1964, KTM

Talousjohtaja, CFO Vastuualue: Konsernin talous- ja tietohallinto Martelan palveluksessa ja johtoryhmän jäsenenä vuodesta 2011. Keskeinen työkokemus: Componenta Oyj, Talouspäällikkö, talousjohtaja, 1989 – 1998. Talousjohtajana F-Secure Oyj 1998 – 2003, Finlayson & Co Oy 2003 – 2009 ja Comptel Oyj 2009 – 2011. Omistaa 7 000 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta

Savo Veli-Matti, s. 1964, insinööri

Johtaja, Tulosyksikkö International Vastuualue: Tanskan ja Venäjän myynti sekä vienti muille alueille Eurooppaan ja Japaniin. Martelan palveluksessa vuodesta 2002. Keskeinen työkokemus: Paroc Oy Ab; kansainvälisen kaupan eri johtotehtävissä Euroopassa ja Aasiassa, 1988-1997 ja 1999-2002. Omistaa 7 569 kpl Martela Oyj:n A-sarjan osaketta.

KONSERNIN TALOUDELLINEN RAPORTOINTI

Martela Oyj:n hallitukselle toimitetaan kuukausittain raportit konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta kehityksestä ja ennusteista. Raportit ja ennusteet käydään lisäksi läpi hallituksen kokouksissa toimitusjohtajan esittäminä. Osavuosikatsausten ja vuositilinpäätösten läpikäynnin yhteydessä hallitus saa etukäteen tilinpäätösaineiston erittelyineen.

Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa arvioimaan konsernin ja sen yksiköiden taloudellista kehitystä, näkymiä ja riskejä.

TILINTARKASTUS

Konsernin yhtiöiden tilintarkastus toteutetaan maakohtaisten ja asianomaisten lakien sekä yhtiöjärjestysten mukaan. Emoyhtiön päävastuullinen tilintarkastaja koordinoi konsernin tytäryhtiöiden tilintarkastusta yhdessä konsernin toimitusjohtajan sekä talousjohtajan kanssa. Martela Oyj:n ja konsernin tilintarkastajana toimii tilintarkastusyhteisö KPMG ja vastuullisena tilintarkastajana KHT Reino Tikkanen. Konsernin kaikkien yhtiöiden tilintarkastajat kuuluvat KPMG-ketjuun. Palkkioita konsernin varsinaisesta tilintarkastuksesta maksettiin vuonna 2011 yhteensä 135 t euroa (109) ja muista palveluista 164 t euroa (11).

SISÄINEN VALVONTA

Taloudellisen raportoinnin luotettavuus on yksi Martela Oyj:n sisäisen valvonnan päätavoitteista.

Martelan toimitusjohtajan tehtävänä on konsernin operatiivinen johtaminen ja valvominen hallituksen antamien suuntaviivojen mukaisesti. Martelan toimitusjohtaja johtaa konsernin johtoryhmää, jossa ovat edustettuina tulosyksiköistä ja prosesseista vastaavat johtajat. Konsernin johtoryhmän tehtävänä on valmistella ja käsitellä strategioita, vuosittaisia toimintasuunnitelmia ja investointiehdotuksia sekä valvoa konsernin ja sen yksiköiden ja prosessien tilaa sekä tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Konsernin johtoryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa.

Martelan strategia päivitetään ja tavoitteet määritetään vuosittain. Strateginen suunnittelu on Martelan suunnittelun perusta, ja se toteutetaan rullaavana toimintona tarkastellen tulevaa 2-3 vuoden ajanjaksoa. Tavoitteiden asettaminen on edellytys sisäiselle valvonnalle, sillä yhtiöiden, tulosyksiköiden, toimintojen sekä esimiesten tavoitteet johdetaan konsernitason tavoitteista. Liiketoiminnan eri osa-alueille asetetaan liiketoimintasuunnitelman mukaiset taloudelliset ja ei-taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutumista valvotaan säännöllisesti mm. kattavan johdon raportoinnin kautta.

Talousjohtajalla on kokonaisvastuu konsernin taloudellisesta raportoinnista. Johdon raportointi tuotetaan liiketoiminnasta erillään ja riippumattomasti. Liiketoiminnan seurantaa ja valvontaa varten konsernissa on käytössä asianmukaiset ja luotettavat toiminnanohjausjärjestelmät sekä niihin pohjautuvat muut tietojärjestelmät ja tytäryhtiöiden omat järjestelmät. Controllerit ja talouspäälliköt (controller toiminto) vastaavat konserni-, yhtiö- ja tulosyksikkötason taloudellisesta raportoinnista. Taloudellinen raportointi toteutetaan Martelassa ohjeistuksien mukaisesti sekä lakeja ja säädöksiä noudattaen yhtenäisesti koko konsernissa. Talousja raportointiprosessien tarkoituksenmukainen ja luotettava toiminta sekä tämän varmistaminen valvontatoimenpiteillä on edellytys taloudellisen raportoinnin luotettavuudelle. Vuonna 2011 sisäisen valvonnan keskeisenä painopistealueena on ollut konserniin implementoitava uusi toiminnanohjausjärjestelmä.

Talousjohtaja vastaa raportointiprosessien ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä valvontatoimenpiteiden määrittämisestä ja jalkauttamisesta. Valvontatoimenpiteet kattavat mm. ohjeistuksia, täsmäytyksiä, johdon katselmuksia sekä poikkeamaraportointia. Talousjohtaja monitoroi, että määritettyjä prosesseja ja kontrolleja noudatetaan. Hän myös monitoroi taloudellisen raportoinnin luotettavuutta.

Hallitus hyväksyy Martelan strategian ja vuosittaiset toimintasuunnitelmat. Se hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja pelisäännöt sekä riskirajat ja säännöllisesti valvoo sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tehokkuutta ja riittävyyttä. Hallitus myös vastaa, että sisäinen valvonta toteutuu taloudellisen raportointiprosessin suhteen.

Tilintarkastajat ja muut ulkopuoliset tarkastajat arvioivat valvontatoimenpiteitä taloudellisen raportoinnin luotettavuuden suhteen.

RISKIEN HALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Martelan hallitus on vahvistanut riskienhallinnan periaatteet. Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa, seurata ja hallita riskejä, jotka voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja sen tavoitteisiin pääsemiselle. Konsernijohdolla on ylin operatiivinen vastuu riskienhallintapolitiikasta.

Konsernissa analysoidaan riskejä ja tehdään päätöksiä niiden hallitsemiseksi osana edellä kuvattua hallituksen ja johtoryhmien säännöllistä seurantaa. Lisäksi riskejä arvioidaan suunniteltaessa ja päätettäessä merkittävistä hankkeista ja investoinneista. Riskienhallinta on myös kytketty erilliseksi analyysivaiheeksi osana strategiaprosessia. Riskienhallinnassa ei ole erillistä organisaatiota, vaan sen vastuut noudattavat muun liiketoiminnan ja organisaation mukaista vastuunjakoa. Yhtiön hallitus on sisällyttänyt vuosittaiseen työohjelmaansa riskienhallinnan läpikäynnin.

Erillisen sisäisen tarkastuksen muodostamista ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Yhtiön tilintarkastajat ovat tarkastussuunnitelmissaan ottaneet huomioon sen, ettei yhtiöllä ole sisäistä tarkastusta.

RISKIT

Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleisen talouskasvun jatkumiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tuotteiden valmistus perustuu pääosin omaan loppukokoonpanoon ja komponenttien alihankintaan. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedoissa.

JOHDON PALKKIOT, ETUISUUDET JA PALKITSEMISJÄRJESTELMÄT

Hallituksen puheenjohtajalle maksettiin palkkioita vuodelta 2011 yhteensä 30 t euroa ja varsinaisille jäsenille yhteensä 75 t euroa. Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei kuitenkaan makseta yhtiön palveluksessa oleville henkilöille.

Martela Oyj:n toimitusjohtajalle maksetut palkat ja muut etuudet vuodelta 2011 olivat yhteensä 239 t euroa (194). Tämän lisäksi toimitusjohtajalle kirjattiin tulos- ja osakepalkkioita yhteensä 22 t euroa (84). Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta. Irtisanomisaika on puolin ja toisin kuusi kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuvan irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus 18 kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Konsernissa on käytössä lyhyen ajan tavoitteiden saavuttamista tukevia vuosittaiseen tai sitä lyhyempään suoritukseen perustuvia palkitsemis- ja kannustejärjestelmiä. Kannusteen määrään vaikuttavat pääosin tuloksen kehitykseen sidotut mittarit.

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisesta osakepalkkio-järjestelmästä. Hallitus päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin avainhenkilöiden vuosittaisesta tulospalkkiosta sekä pitkävaikutteisen osakepalkkiojärjestelmän ehdoista palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän jäsenten tulospalkkion suuruus riippuu henkilökohtaisten avaintulosten ohella koko konsernin ja yksikön taloudellisesta tuloksesta. Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän vuosittainen tulospalkkio voi olla korkeintaan 30-45 % heidän vuosittaisesta verotettavasta palkastaan ennen tulospalkkiota. Konsernissa noudatetaan "yksi yli yhden" -periaatetta, jonka mukaisesti kaikki palkkaukseen liittyvät ehdot vaativat henkilön nimittävän esimiehen hyväksynnän.

Toimitusjohtajalla sekä konsernin johdolla on käytössään pitkän aikavälin osakepohjainen kannustejärjestelmä. Ohjelmassa on mahdollisuus saada palkkioina Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Ansaintajaksoja ovat kalenterivuodet 2010 ja 2010-2012.

Osakepalkkiojärjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan ansaintajakson päätyttyä osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Enimmäispalkkio koko järjestelmästä on yhteensä enintään 80 000 Martela Oyj:n A-osaketta sekä rahaa se määrä, joka tarvitaan verojen ja veroluonteisten maksujen kattamiseen, arviolta noin maksettavien osakkeiden arvo. Ansaintajaksolle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Vuonna 2011 annettiin palkkioina avainhenkilöille 21 870 Martela Oyj:n A-sarjan osakkeita (ansaintajakso 2010). Tietoa osakepalkkiojärjestelmän vaikutuksesta tilikauden tulokseen löytyy tilinpäätöksen liitetiedoista.

Muita erillisiä johtoryhmän tai tytäryhtiöiden jäsenyyteen perustuvia korvauksia ei makseta.

SISÄPIIRIHALLINTO

Martela noudattaa NASDAQ OMX:n julkaisemaa sisäpiiriohjetta. Lisäksi hallitus on hyväksynyt konsernille oman sisäpiiriohjeen, joka joiltain osin asettaa tiukempia vaatimuksia sisäpiiritiedon käsittelylle kuin edellä mainittu sisäpiiriohje. Esimerkiksi ns. suljetun ikkunan pituus on Martelassa 21 päivää ja ylittää näin ollen vähimmäisvaatimukset.

Ilmoitusvelvolliset sisäpiiriläiset ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, tilintarkastaja sekä konsernin johtoryhmän jäsenet. Pysyviksi yrityskohtaisiksi sisäpiiriläisiksi on määritelty ne konsernissa esimies- tai asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, joiden tehtävien hoitaminen edellyttää säännöllisen tiedon saantia konsernin ja sen yksiköiden taloudellisesta tilasta ja näkymistä. Tarvittaessa perustetaan hankekohtaisia sisäpiirirekisterejä.

Martela Oyj on liittynyt Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään SIREjärjestelmään ja Martelan verkkosivuilla on nähtävissä ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten ajantasaiset omistustiedot.

YHTEYSTIEDOT

KONSERNI- JA OSAKKUUSYHTIÖT

SUOMI

MARTELA OYJ Takkatie 1 PL 44 FI-00371 Helsinki puh. +358 (0)10 345 50 fax. +358 (0)10 345 5744 www.martela.fi

RUOTSI

MARTELA AB

Brogatan Box 7 SE-571 06 Bodafors puh. +46 (0) 380 37 19 00 fax +46 (0) 380 37 08 32 www.martela.se

PUOLA

MARTELA SP. ZO.O. Ul. Redutowa 25 PL-01-106 Varsova puh. +48 801 080 045 fax. +48 22/ 836 76 23 www.martela.pl

P.O.KORHONEN OY

Tuotekatu 13, FI-21200 Raisio puh. +358 (0)10 345 7100 fax. +358 (0)10 345 7150 www.po-korhonen.fi

NORJA MARTELA AS

Drammensveien 120 N-0277 Oslo puh. +47 23 28 38 50 fax +47 23 28 38 51 www.martela.no

UNKARI IRODABUTOR MARTELA KFT.

Róbert Károly krt. 59 HUN-1134 Budapest puh. +36 (1) 784 04 84 fax. +36 (1) 784 04 85 www.martela.co.hu

KIDEX OY

Savikontie 25 FI-82500 Kitee puh. +358 (0)10 345 7211 fax. +358 (0)10 345 7244 www.kidex.fi

TANSKA

MARTELA A/S

Pakhus 54, Frihavnen Klubiensvej 3,1 DK 2100 Kööpenhamina puh: +45 7020 4830 fax: +45 3860 4827 www.martela.dk

VENÄJÄ OOO MARTELA SP

V.O., Malyj pr., 22, lit A 199004, Pietari puh. +7 812 600 05 18 www.martela.ru

OOO MARTELA

Botanicheskiy pereulok 5, 129090 Moskova fax. +7 495 775 48 46 puh. +7 495 775 48 46 www.martela.ru

TIETOJA OSAKKEENOMISTAJILLE

YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 14.3.2012 klo 15.00 Martelatalossa osoitteessa Takkatie 1, 00370 Helsinki. Osakkaiden, jotka haluavat osallistua yhtiökokoukseen, on oltava merkittyinä Suomen Arvopaperikeskuksessa pidettävään osakasluetteloon viimeistään 2.3.2012 ja ilmoittauduttava viimeistään 9.3.2012 klo 16.00 mennessä yhtiön pääkonttoriin Johanna Suhoselle, puh. 010 345 5301,

johanna.suhonen@martela.fi tai kirjeitse osoitteeseen Martela Oyj, PL 44, 00371 Helsinki.

OSINKOJEN MAKSU

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta maksetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. Oikeus hallituksen ehdotuksen mukaiseen osinkoon on vain osakkeenomistajalla, joka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.3.2012 on merkitty osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskuksen ylläpitämään yhtiön omistajaluetteloon. Osingon maksupäivä on 26.3.2012.

TULOSTEN JULKISTAMINEN

Martela julkaisee vuonna 2012 kolme osavuosikatsausta:

Tammi-maaliskuu (Q1) 27.04.2012 Tammi-kesäkuu (Q2) 3.08.2012 Tammi-syyskuu (Q3) 26.10.2012

Osavuosikatsaukset julkaistaan konsernin verkkosivuilla suomen- ja englanninkielisinä (www.martela.fi ja www.martela.com).

Vuosikertomus 2011 julkaistaan yhtiön verkkosivuilla, mistä se on ladattavissa myös pdf-muotoisena.

Pörssitiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa konsernin verkkosivuilta, josta myös löytyvät kaikki vuoden aikana julkistetut pörssitiedotteet aikajärjestyksessä.

WORLD DESIGN CAPITAL HELSINKI 2012 -TOIMISTO RANE VASKIVUORI

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

AVAINLUVUT

Konsernin tilikauden liikevaihto oli 130,7 milj. euroa (2010: 108,4), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 20,6 prosenttia. Liikevoitto vastaavalta ajalta oli 2,6 milj. euroa (1,3) ja tulos osaketta kohden 0,39 (0,16) euroa. Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 1,2 milj. euroa (-0,1). Omavaraisuusaste oli 44,7 prosenttia (55,6) ja nettovelkaantumisaste oli -2,6 prosenttia (-14,1). Sijoitetun pääoman tuotoksi tilikaudelta muodostui 6,0 (3,7) prosenttia.

MARKKINATILANNE

Kansainvälisen talouden epävarmuuden vaikutuksia ei vielä ollut merkittävästi avaittavissa pohjoismaisessa toimistokalustekysynnässä. Kysyntä on menneen vuoden aikana kasvanut Suomessa, Ruotsissa ja Puolassa. Tanskassa sen sijaan kysyntä on pysynyt edelleen vaimeana.

Toimistorakentamisesta kertovat tilastot ovat saatavilla vuoden 2011 kolmen ensimmäisen neljänneksen osalta ja ne kertovat, että Suomessa valmistui tammi-syyskuussa 2011 neliömääräisesti 2 prosenttia enemmän toimistorakennuksia kuin edellisenä vuonna. Rakennuslupia on vastaavana aikana kuitenkin myönnetty merkittävästi enemmän (+36%) kuin edellisenä vuonna ja toimistorakennuksia on alettu rakentaa 21 prosenttia enemmän edellisvuoteen verrattuna.

KONSERNIRAKENNE

Artek Oy Ab ja Martela Oyj allekirjoittivat 17.1.2011 sopimuksen uuden yhtiön perustamisesta. Uusi yhteisyritys osti 1.2.2011 liiketoimintakaupalla Martelan tytäryhtiön P.O. Korhosen liiketoiminnan. Perustettu yhteisyritys keskittyy Martelan ja Artekin markkinoimien ja myymien tuotteiden valmistukseen. Martela omistaa uudesta yhtiöstä 51 % ja Artek 49 %. Osakassopimuksen perusteella Martelalla ei ole IAS 27 tarkoittamaa määräysvaltaa. Uusi yhtiö P.O. Korhonen toimii sopimusvalmistajana, joka keskittyy muotopuristustekniikalla tuotettujen puuhuonekalujen valmistukseen. Uuden yhtiön luvuista liitetään Martelan konsernituloslaskelmaan ainoastaan Martelan omistusosuuden mukainen osuus yhtiön tuloksesta ja se raportoidaan konsernituloslaskelmassa rivillä osuus

osakkuusyhtiön tuloksesta.

Martela Oyj osti 31.12.2011 solmitulla kaupalla Muuttopalvelu Grundell Oy:n ja Grundell Henkilöstöpalvelut Oy:n koko osakekannat. Muuttopalveluja ja tilamuutoksia tarjoavan Grundellin oston myötä Martela kasvattaa omaa palvelutuotantoaan, ja asiakas saa nyt yhdeltä kumppanilta entistä laajemman valikoiman tilamuutoksiin liittyviä palveluita ja tuotteita. Vuonna 1961 perustettu Muuttopalvelu Grundell Oy on muutto- ja tilamuutospalvelujen suurimpia tarjoajia Suomessa. Yrityskaupan jälkeen se jatkaa osana Martela -konsernia omana yhtiönään Grundell -nimellä.

Konsernirakenteessa ei tapahtunut muita muutoksia katsauskauden aikana.

SEGMENTTIRAPORTOINTI

Tilinpäätöksessä esitetyt segmentit on tehty yhtiön segmenttijaon mukaisesti. Myös vertailuvuoden luvut on muutettu vastaavasti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos, sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.

Tulosyksikkö Ruotsi & Norjan myynti tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta Ruotsissa ja Norjassa. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa ja itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta ja Unkarissa on oma tytäryhtiö sekä palvelupiste. Palvelupisteitä Puolassa on

yhteensä 7. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa, missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.

LIIKEVAIHTO

Konsernin tammi-joulukuun liikevaihto oli 130,7 milj. euroa (108,4), jossa oli kasvua edelliseen vuoteen 20,6 prosenttia.

Tulosyksikkö Suomen liikevaihto kasvoi 24,3 %. Tulosyksikkö Ruotsi & Norjassa kasvua kertyi 7,0 prosenttia ja tulosyksikkö Puolassa 43,3 prosenttia paikallisissa valuutoissa. Valuuttakurssimuutoksilla ei ole ollut merkittävää vaikutus konsernin liikevaihtoon.

KONSERNIN TULOS

Kumulatiivinen liikevoitto oli 2,6 milj. euroa (1,3), joka oli 2,0 prosenttia (1,2) liikevaihdosta.

Tulos ennen veroja oli 1,9 milj. euroa (1,1) ja tulos verojen jälkeen oli 1,6 milj. euroa (0,6).

RAHOITUSASEMA

Konsernin rahoitusasema on vahva. Korolliset velat olivat kauden lopussa 11,1 milj. euroa (5,9) ja korollinen nettovelka oli –0,8 milj. euroa (-4,4). Nettovelkaantumisaste kauden lopussa oli -2,6 prosenttia (-14,1) ja omavaraisuusaste oli 44,7 prosenttia (55,6). Nettorahoituskulut olivat -0,4 milj. euroa (-0,2).

Liiketoiminnan rahavirta tammi-joulukuulta oli 1,2 milj. euroa (- 0,1).

Taseen loppusumma oli katsauskauden lopussa 69,7 milj. euroa (56,7).

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit tammi-joulukuulta olivat 6,8 milj. euroa (4,7). Grundell –yhtiöiden oston ja tuotannon korvausinvestointien lisäksi Martelan merkittävin investointi katsauskaudella on ollut panostus uuteen toiminnanohjausjärjestelmään, joka otetaan käyttöön konsernissa yksikkö kerrallaan. Ensimmäisen yksikön käyttöönotto tapahtui Puolassa syksyllä 2011.

HENKILÖSTÖ

Konsernin työskentelevien henkilöiden määrä oli keskimäärin 637 henkilöä (601), jossa oli lisäystä 6,0 prosenttia. Vuonna 2011 palkat ja palkkiot olivat yhteensä 24,7 milj. euroa (21,8). Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut esitetään tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 3.

TUOTTEET JA VIESTINTÄ

Vuonna 2011 Martelan Tuotteet ja viestintä -yksikön pääpainopiste oli jatkaa brändiuudistuksen jalkauttamista ja syventämistä sekä sisäisenä tavoitteena parantaa kommunikointia ja yhteistyötä eri konserniyksiköiden välillä. Martelan inspiroivia konsepteja syvennettiin mm. e-learning työkalujen avulla. Hyviä tuloksia konseptimyynnistä saavutettiin mm. oppimisympäristöt – segmentissä.

Tilikauden aikana tuoteportfoliossa painopiste kääntyi työpistemalliston kehittämiseen. Keskeisessä roolissa oli

työpöytä-, seinäke-, säilytin- ja työtuolimalliston kilpailukyvyn terävöittäminen. Uutuuksista tärkeimmät vuonna 2011 olivat Martelan oman muotoilijan Iiro Viljasen suunnittelema James tuoteperheen verkkoselkäinen uusi tulokas JamesH -työtuoli. Tuoli herätti kiinnostusta asiakas- ja suunnittelijakunnassa, tuoden työtuolimallistoon modernia muotoilua yhdistettynä siroon ja linjakkaaseen muotoiluun. Toinen merkittävä uutuus oli Antti Kotilaisen suunnittelema Kuru yleistuoli. Kuru täydentää Martelan yleistuolimallistoa korkeatasoisella viimeistelyllään ja herätti jo lanseerauksen aikoihin Tukholman kalustemessuilla kiinnostusta asiakaskunnassa.

Martelan konsernimarkkinointia vahvistettiin tilikauden aikana, joka mahdollistaa Martelan markkinoinnin siirtymisen yhä vahvemmin digitaaliseen kanavaan. Tilikauden lopulla uudistettiin monia Martelan keskeisiä markkinointityökaluja ja käynnistettiin konsernin verkkosivujen uudistustyö.

VASTUULLISUUS

Martela panosti vuonna 2011 vastuullisuuteen merkittävästi ja julkaisi historiansa ensimmäisen GRI (Global Reporting Initiative) -standardin mukaisen vastuullisuusraportin elokuussa. Vastuullisuusprojektin tuotoksina hyväksytyt yrityspolitiikat sekä Martelan Code of Conduct löytyvät yhtiön kotisivuilta. Vastuullisuus nähdään konsernissa tärkeässä roolissa ja yhtiön sisällä GRI -raportointiin kuuluvia mittareita ja niiden kautta johdettuja toimenpiteitä seurataan systemaattisesti.

Martela hyödyntää toimintajärjestelmässään ISO 9001:2000 ja ympäristöjohtamisessa ISO 14001:2004 -standardia. Yhtiön ympäristönhallintaohjelmien tavoitteena on tuotteiden elinkaaren aikaisen ympäristökuormituksen vähentäminen sekä uusiokäytön ja kierrätyksen lisääminen. Erityistä huomiota on kiinnitetty käytöstä poistettujen huonekalujen kierrätykseen ja uusiokäyttöön tarjoamalla asiakkaille kierrätyspalvelua.

OSAKE

Martelalla on kaksi osakesarjaa, joista jokainen K-osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kahdellakymmenellä äänellä ja jokainen A-osake yhdellä äänellä. K-osakkeen henkilöomistajilla on voimassa oleva osakassopimus joka rajoittaa K-osakkeiden myyntiä nykyisten K-osakkeenomistajien piirin ulkopuolelle. K-osakkeita on yhteensä 604 800 ja Aosakkeita on yhteensä 3 550 800 kpl.

Tilikauden aikana yhtiön A-osakkeita vaihtui NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä 681.344 kappaletta (1.182.411), mikä vastaa 19,2 prosenttia (33,3) A-osakkeiden kokonaismäärästä.

Vaihdon arvo oli 5,0 milj. euroa (8,4) ja vuoden alussa osakkeen arvo oli 7,77 euroa ja kauden lopussa 5,79 euroa. Tilikauden aikana osakkeen kurssi on ollut ylimmillään 8,56 euroa ja alimmillaan 5,03 euroa. Joulukuun lopussa oma pääoma/osake oli 7,60 euroa (7,74).

OMAT OSAKKEET

Tammi-joulukuun aikana yhtiö ei ole ostanut omia osakkeitaan. Omia A-osakkeita omistettiin 31.12.2011 yhteensä 67 700 kappaletta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1,6 prosenttia kaikista osakkeista ja 0,4 prosenttia kaikista äänistä.

Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja

järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Osakkeet on vuonna 2011 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2011 jäljellä 38.647 kappaletta.

VUODEN 2011 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.3.2011. Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2010 sekä myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti jakaa osinkona 0,45 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin 25.3.2011.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin seitsemän ja hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Heikki Ala-Ilkka, Tapio Hakakari, Jori Keckman, Heikki Martela, Pekka Martela, Pinja Metsäranta ja Jaakko Palsanen. Yhtiön varsinaiseksi tilintarkastajaksi valittiin uudelleen KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415.560 kappaletta yhtiön A -sarjan osakkeita. Valtuutus on voimassa vuoden 2012 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti muuttaa yhtiön yhtiöjärjestystä (kokouskutsun toimittamisen osalta).

Uusi hallitus kokoontui yhtiökokouksen jälkeen ja valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Heikki Ala-Ilkan ja varapuheenjohtajaksi Pekka Martelan.

HALLINTO

Martela Oyj on suomalainen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudattaa Suomen lainsäädäntöä, erityisesti osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Martela Oyj:n yhtiöjärjestystä.

Yhtiö noudattaa NASDAQ OMX:n sisäpiiriohjetta sekä Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia (Corporate Governance) 2010.

Yhtiö on laatinut uuden hallintokoodin mukaisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Lisätietoa Martelan hallinnosta on yhtiön verkkosivuilla sekä yhtiön vuosikertomuksessa.

RISKIT

Suurimpien riskien paranevalle tuloskehitykselle arvioidaan liittyvän yleisen talouskasvun jatkumiseen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen. Martelan riskienhallintamallin mukaisesti riskit luokitellaan ja niihin varaudutaan eri tavoin. Martelan tehtailla tuotteiden kokoonpano on automatisoitu ja se perustuu komponenttien alihankintaan sekä omaan kokoonpanoon. Tuotannon ohjaus tapahtuu asiakastilausten mukaisesti, jolloin laaja varastointi ei ole tarpeellinen. Vahinkoriskit on katettu asianmukaisilla vakuutuksilla ja ne kattavat laajasti omaisuus-, keskeytys-, toimittajakeskeytys- ja vahingonvastuuriskit. Vakuutusasioiden hoidossa käytetään ulkopuolisen vakuutusmeklarin palveluita. Myös juridisten asioiden hoidossa käytetään ulkopuolista

kumppania.

Rahoitusriskejä käsitellään vuosikertomuksen liitetiedossa kohdassa 28.

LÄHIAJAN RISKIT

Suurin riski tuloskehitykselle liittyy yleiseen talouden epävarmuuteen ja sen myötä toimistokalusteiden kokonaiskysynnän kehittymiseen.

Riskeistä on yksityiskohtaisemmin kerrottu yhtiön vuosikertomuksessa hallinnointi-osiossa.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden jälkeisiin tapahtumiin ei liity olennaisia muita tiedotettavia asioita ja toiminta on jatkunut suunnitelmien mukaisesti.

NÄKYMÄT VUODELLE 2012

Martela -konsernin vuoden 2012 liikevaihdon arvioidaan kasvavan ja liiketuloksen olevan edellisvuoden tasolla tai paranevan.

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2011 maksetaan osinkoa 0,45 euroa osakkeelta. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä. Yhtiökokouskutsusta tehdään erillinen pörssitiedote.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Martela Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään 14.3.2012 klo 15.00 Martelatalossa, Helsingissä. Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisenä pörssitiedotteena.

SEGMENTTIEN LIIKEVAIHTO

(meur)	Tulosyksikkö Suomi	Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	Tulosyksikkö Puola	Muut segmentit	Yhteensä
1.1.2011-31.12.2011
Ulkoinen liikevaihto	88.6	20.6	12.9	8.6	130.7
Sisäinen liikevaihto	0.8	1.6	0.1	13.2	15.7
Yhteensä 2011	89.4	22.1	13.0	21.9
1.1.2010-31.12.2010
Ulkoinen liikevaihto	71.8	18.6	9.3	8.7	108.4
Sisäinen liikevaihto	0.1	1.0	0.0	15.5	16.6
Yhteensä 2010	71.9	19.6	9.3	24.2
Ulkoinen liikevaihto muutos %	23.4 %	10.5 %	38.7 %	-0.6 %	20.6 %

HENKILÖSTÖ KESKIMÄÄRIN ALUEITTAIN

	1-12 / 2011	1-12 / 2010
Suomi	458	451
Skandinavia	77	54
Puola ja Unkari	93	91
Venäjä	9	5
Konserni yhteensä	637	601

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 eur)	Viite	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Liikevaihto	1	130 685	108 392
Liiketoiminnan muut tuotot	2	417	252
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden
varaston muutos		445	27
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-69 252	-55 814
Valmistus omaan käytöön		49	75
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	3	-30 932	-27 886
Poistot ja arvonalentumiset	4	-2 649	-2 664
Muut liiketoiminnan kulut	5	-26 138	-21 069
Liikevoitto (-tappio)		2 625	1 313
Rahoitustuotot	7	118	133
Rahoituskulut	7	-476	-362
Osuus osakkuusyhtiön tuloksesta	12	-358	0
Voitto (tappio) ennen veroja		1 909	1 084
Tuloverot	8	-343	-446
Tilikauden voitto (tappio)		1 566	638
Muut laajan tuloksen erät:
Muuntoerot		-139	312
Tilikauden laaja tulos yhteensä		1 427	950
Kauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		1 566	638
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille		1427	950
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu
osakekohtainen tulos:
Laimentamaton tulos/osake, €	9	0,39	0,16
Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake, €	9	0,39	0,16

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Liiketoiminnan rahavirta
Myynnistä saadut maksut	127 452	103 207
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	219	225
Maksut liiketoiminnan kuluista	-125 790	-102 873
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	1 881	559
Maksetut korot	-290	-277
Saadut korot	41	47
Muut rahoituserät	-122	-31
Saadut osingot	0	0
Maksetut verot	-318	-361
Liiketoiminnan rahavirta (A)	1 192	-63
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 627	-4 354
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	499	459
Investoinnit muihin sijoituksiin	-150	-250
Muiden sijoitusten luovutustulo	145	31
Lainasaamisten takaisinmaksut	0	0
Investointien rahavirta (B)	-2 133	-4 114
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen nostot	3 000	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 393	-506
Pitkäaikaisten lainojen nostot	7 000	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 421	-2 297
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 812	-1 813
Rahoituksen rahavirta (C)	2 374	-4 616
Rahavarojen muutos	1 433	-8 793
Rahavarat tilikauden alussa 1)	10 249	19 304
Rahavarojen muuntoero	-41	-261
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	11 639	10 249

1) Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvakutteisesti kirjattavat rahavarat (ks. liitetidot kohdat 20 ja 21).

Rahavarat kauden lopussa ei sisällä yrityskaupan yhteydessä tulleita rahavaroja 309 teur.

KONSERNITASE

(1 000 eur)	Viite	31.12.2011	31.12.2010
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	10	4 699	2 051
Aineelliset hyödykkeet	11	13 652	12 721
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin	12	42	250
Myytävissä olevat sijoitukset	14,15	55	10
Sijoituskiinteistöt	13	600	600
Saamiset	14,16	104	17
Eläkesaaminen	26	155	250
Laskennalliset verosaamiset	17	315	298
Pitkäaikaiset varat yhteensä		19 622	16 197
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	18	12 988	10 449
Myyntisaamiset	14,19	24 480	19 329
Lainasaamiset	14,19	105	74
Siirtosaamiset	14,19	561	390
Tuloverosaamiset		0	0
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahavarat	14,20	0	1 107
Rahavarat	21	11 947	9 142
Lyhytaikaiset varat yhteensä		50 082	40 492
Varat yhteensä		69 704	56 689
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Muut rahastot		117	117
Omat osakkeet *		-1 050	-1 212
Muuntoerot		-236	-97
Kertyneet voittovarat		23 809	24 243
Oma pääoma yhteensä		30 756	31 167
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	17	1 366	1 214
Muut pitkäaikaiset velat		175	240
Korolliset velat	14,25	7 644	3 198
Pitkäaikaiset velat yhteensä		9 185	4 652
Lyhytaikaiset velat
Korollinen
Korolliset velat	14,25	3 490	2 670
Korolliset lyhytaikaiset velat yhteensä		3 490	2 670
Koroton
Saadut ennakot	14,27	921	636
Ostovelat	14,27	10 564	7 308
Siirtovelat	14,27	9 410	5 745
Kauden tulokseen perustuva verovelka		162	199

Muut lyhytaikaiset velat	14,27	5 214	4 312
Korottomat lyhytaikaiset velat yhteensä		26 272	18 201
Velat yhteensä		38 947	25 523
Oma pääoma ja velat yhteensä		69 704	56 689

*) Osakepalkkiojärjestelmään hankitut ja luovutetut osakkeet näytetään kirjanpidollisesti omissa osakeissa. Katso liitetiedot, kohta 23.

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

(1000 eur)

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Muut rahastot	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2010	7 000	1 116	117	-1 200	-409	25 138	31 762
Rahavirran suojaukset
Omaan pääomaan kirjattuihin tai							0
sieltä pois siirrettyjen erien verot
Tilikauden laaja tulos					312	638	950
Osingonjako						-1 814	-1 814
Osakeperusteinen				-12		281	269
palkitseminen
	0	0	0	-12	312	-895	-595
Oma pääoma 31.12.2010	7 000	1 116	117	-1 212	-97	24 243	31 167
Rahavirran suojaukset							0
Omaan pääomaan kirjattuihin tai sieltä pois siirrettyjen erien verot							0
Tilikauden laaja tulos					-139	1 566	1 427
Osingonjako						-1 807	-1 807
Osakeperusteinen palkitseminen				162		-193	-31
	0	0	0	162	-139	-434	-411
Oma pääoma 31.12.2011	7 000	1 116	117	-1 050	-236	23 809	30 756

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Martela-konserni valmistaa toimistokalusteita sekä suunnittelee ja toteuttaa erilaisia työympäristöratkaisuja.

Konsernin emoyhtiö on Martela Oyj. Emoyhtiö on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, osoite Takkatie 1, 00370 Helsinki.

Kopio konsernin tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta Takkatie 1, Helsinki 00370 ja sähköisenä versiona kotisivuilta www.martela.fi.

Martela Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 7.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

LAATIMISPERUSTA

Martelan konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksissa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laatimisperiaatteissa ole muuta kerrottu.

Martela on soveltanut 1.1.2011 alkaen seuraavia uusia ja uudistettuja standardeja sekä IFRIC-tulkintoja:

• Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu •
• Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä
• IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla
• Muutokset tulkintaan IFRIC 14 Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut •
• IFRS-standardeihin tehdyt parannukset.

Yllä mainituilla muutoksilla, uudistuksilla ja tulkinnoilla ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

ARVIOIDEN KÄYTTÖ

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää konsernin johdolta tiettyjen arvioiden tekemistä, samoin kuin harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Tietoa johdon tekemistä harkintaan perustuvista ratkaisuista tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sovellettaessa, joilla on eniten vaikutusta tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, on esitetty kohdassa 'Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät.

YHDISTELYPERIAATTEET

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Martela Oyj:n, sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus osakkeiden äänivallasta tai muuten määräysvalta. Tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen hankintamenomenetelmää käyttäen. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäisten toimitusten realisoitumattomat katteet, sisäiset saamiset ja velat samoin kuin sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta. Huomattava vaikutusvalta toteutuu yleensä silloin, kun konserni omistaa yli 20 % yrityksen äänivallasta tai kun konsernilla on muutoin huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmää käyttäen siitä lähtien, kun huomattava vaikutusvalta syntyy ja sen päättymiseen saakka. Osuus osakkuusyritysten tilikauden tuloksesta lasketaan konsernin omistusosuuden mukaisesti ja se esitetään tuloslaskelmassa omana eränään. Konsernin ja osakkuusyrityksen väliset realisoitumattomat voitot eliminoidaan konsernin omistusosuuden mukaisesti. Osakkuusyrityssijoitus sisältää sen hankinnasta syntyneen liikearvon.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin: käytännössä kuukauden aikaisiin liiketapahtumiin käytetään kurssia, joka vastaa likimain tapahtumapäivän kurssia. Tilinpäätöstä laadittaessa monetaariset omaisuuserät ja velat muunnetaan toimintavaluutaksi raportointikauden päättymispäivän

kurssin mukaan. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja –tappiot kirjataan myynnin ja ostojen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja –tappiot kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.

Ulkomaisten tytäryhtiöiden kauden laajat tuloslaskelmat sekä rahavirrat on muunnettu euroiksi tilikauden keskikurssia ja taseet raportointikauden päättymispäivän Euroopan keskuspankin keskikurssia käyttäen. Kauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa sekä taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinneista syntyvät kurssierot ja hankinnan jälkeisistä omista pääomista syntyvät kurssierot kirjataan myös muihin laajan tuloksen eriin. Samalla tavalla on käsitelty konsernin sisäisiä pitkäaikaisia lainoja, jotka tosiasialliselta sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan ja katsotaan osaksi nettosijoitusta kyseiseen yksikköön. Kun tytäryhtiöstä luovutaan kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi osana luovutusvoittoa tai -tappiota.

JULKISET AVUSTUKSET

Valtioilta tai muilta vastaavilta tahoilta saadut julkiset avustukset tuloutetaan ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa, kun ne ovat tuotoiksi kirjattavissa. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintaan liittyvät avustukset kirjataan kyseisten hyödykkeiden hankintamenojen vähennyksiksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen vaikutusaikana.

TULOUTUSPERIAATTEET

Tavaroiden myyntituotot tuloutetaan, kun myytyjen tuotteiden omistukseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajille. Pääsääntöisesti tavaroiden myyntituotot tuloutetaan tuotteiden luovutuksen yhteydessä sopimusehtojen mukaisesti. Myyntituotot palveluista tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu.

TYÖSUHDE-ETUUDET

Eläkevelvoitteet

Konsernilla on maksu- ja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja erilliselle yksikölle. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen. Laskenta on suoritettu ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää käyttäen. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilökunnan palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Näiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevelvoitteen maturiteettia.

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti kyseisten henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteesta tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on yksi osakeperusteinen kannustejärjestelmä, jossa maksut suoritetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Oikeuden syntymisehdot otetaan huomioon osakkeiden lukumäärissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus sitovuusajan lopussa. Arvioita oikaistaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Palkkion käyvän arvon määrittäminen jakautuu kahteen osaan: osakkeina ja käteisenä maksettavaan osuuteen. Osakkeina maksettava osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä maksettava osuus vieraaseen pääomaan. Osakepalkkioiden myöntämishetkellä määritetty kulu perustuu konsernin arvioon niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisjakson lopussa. Oletetun etuuden määrittämisessä on huomioitu osakepalkkion maksimimäärä, oletettu ei-markkinaperusteisten tavoitteiden toteutuminen ja kyseiseen järjestelyyn kuuluvien henkilöiden vähentymä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena raportointikauden päättymispäivänä. Näiden tulosvaikutus esitetään laajassa tuloslaskelmassa työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa.

LIIKEVOITTO

Liikevoitto on konsernin toiminnan tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Ulkomaan valuutan määräisten

myyntisaamisten ja ostovelkojen muuntamisesta syntyneet kurssierot sisältyvät liikevoittoon.

TULOVEROT

Konsernin laajan tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut samoin kuin laskennallisten verojen muutokset. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös tulosvaikutteisesti. Muuten kuin tulosvaikutteisesti, eli joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan omaisuus- ja velkaerien verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kun on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät IFRS 1-siirtymästandardin antaman helpotuksen mukaisesti tehdyistä kiinteistöjen käypiin arvoihin arvostamisista. Laskennalliset verot arvostetaan perustuen niihin verokantoihin, joista on säädetty tai jotka on käytännössä hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä.

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitystoiminta konsernissa on aktiivista ja jatkuvaa ja olennaisten kehitysprojektien menot aktivoidaan silloin kun niiden aktivointikriteerit täyttyvät. Tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja laitteisiin.

Muut aineettomat hyödykkeet

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistolisenssit, ITohjelmat, patentit ja muut vastaavat oikeudet. Patentit, lisenssit ja muut oikeudet on arvostettu poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat ovat:

Lisenssit	3 – 5 vuotta
IT-ohjelmat	3 – 10 vuotta
Asiakkuudet	4 vuotta
Tuotemerkit	6 vuotta
Patentit ja muut vastaavat oikeudet	10 vuotta

Poistot kirjataan tasapoistoina.

AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja kalusto muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon tai oletushankintamenoon. Tämän jälkeen ne on arvostettu kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla vähennettynä.

Kun aineellisen hyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät kulut aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain silloin, kun ne lisäävät hyödykkeestä konsernille koituvaa taloudellista hyötyä. Muut korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet. Ehdot täyttävän omaisuuserän hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot.

Poistot lasketaan todennäköisen vaikutusajan perusteella tasapoistoina. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistojen kirjaaminen lopetetaan silloin, kun se luokitellaan myytävänä olevaksi. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut vaikutusajat ovat seuraavat:

Rakennukset	15 - 30 vuotta
Koneet ja kalusto	3 - 8 vuotta

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan vähintään jokaisen tilikauden lopussa ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai liiketoiminnan muissa kuluissa.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöiksi on määritelty ne maa-alueet, joita pidetään toistaiseksi määrittelemätöntä käyttöä varten. Ne on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla.

Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvonalentumiset

Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä mahdollisten arvonalentumisten viitteiden havaitsemiseksi. Jos viitteitä havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään perustuen käypään arvoon vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvoon sen mukaan, kumpi näistä on suurempi. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan laajaan tuloslaskelmaan.

Kun on olemassa viitteitä siitä, että arvonalentumistappioita ei mahdollisesti enää ole tai ne saattavat olla pienentyneet, arvioidaan kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aiemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

VUOKRASOPIMUKSET

Aineellisia hyödykkeitä koskevat vuokrasopimukset, joissa konsernilla on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingilla hankitut omaisuuserät vähennettynä kertyneillä poistoilla on merkitty aineellisiin hyödykkeisiin. Nämä omaisuuserät poistetaan aineellisia hyödykkeitä koskevien poistosuunnitelmien mukaan tai vuokra-ajan kuluessa sen mukaan, kumpi näistä on lyhyempi. Vuokravelvoitteet sisältyvät korollisiin rahoitusvelkoihin.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina, joihin liittyvät maksut kirjataan laajaan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

VAIHTO-OMAISUUS

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Vaihto-omaisuuden arvo määritetään FIFO-menetelmää (first in, first out) käyttäen ja se sisältää kaikki hankinnasta aiheutuneet välittömät menot sekä lisäksi myös osuuden valmistuksen muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.

RAHOITUSVARAT

Konsernin rahoitusvarat on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat sijoitukset. Luokittelu tapahtuu rahoitusvarojen hankinnan tarkoituksen perusteella ja ne luokitellaan alkuperäisen hankinnan yhteydessä. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Konserni kirjaa rahoitusvarat pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt oikeuden rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja hyödyt konsernin ulkopuolelle.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin on luokiteltu johdannaiset ja sijoitukset sijoitusrahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat raportointikauden päättymispäivän markkinakursseihin. ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Martela-konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa tilikausilla 2011 ja 2010.

Lainat ja muut saamiset sisältävät johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määriteltävissä ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla eikä konserni pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita, tai palveluja velalliselle. Ne on kirjataan alun perin käypään arvoon ja arvostetaan tämän jälkeen jaksotettuun hankintamenoon. Nämä varat sisältyvät lyhyt- ja pitkäaikaisiin rahoitusvaroihin; viimeksi mainittuihin, mikäli ne erääntyvät yli 12 kuukauden kuluttua. Ryhmään luokitellaan lainasaamisten ohella myyntisaamiset ja muut saamiset.

Myytävissä olevat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia varoja, jotka on nimenomaisesti luokiteltu tähän ryhmään tai joita ei ole luokiteltu muuhun ryhmään. Näihin sijoituksiin on luokiteltu erilaisia listaamattomien yhtiöiden osakkeita, jotka arvostetaan hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää. Ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin.

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista ja muista lyhytaikaisista, erittäin likvideistä sijoituksista. Rahavaroihin luokitelluilla erillä on enintään kolmen kuukauden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä onko olemassa objektiivista näyttöä yksittäisen rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvon alentumisesta. Arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Muun muassa velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys sekä maksujen laiminlyönti ovat viitteitä arvonalentumisesta. Saamisen arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti liiketoiminnan muihin kuluihin. Mikäli arvonalentumistappion määrä pienenee jollakin myöhemmällä kaudella, kirjattu tappio perutaan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat

Konsernin rahoitusvelat jaetaan kahteen ryhmään: jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin (lähinnä rahoituslaitoksilta otetut lainat sekä ostovelat) sekä käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvelkoihin (johdannaisvelat). Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon ja ne arvostetaan myöhemmin edellä mainitun luokittelun perusteella joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Luottolimiitit sisältyvät korollisiin lyhytaikaisiin velkoihin.

OSAKEPÄÄOMA

Ulkona olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Osakepääoma jakautuu K- ja A-osakkeisiin. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet, mutta K-osakkeella on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeella 1 ääni.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseen laskuun ja hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos Martela Oyj hankkii takaisin omia oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta.

Osingonjako

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei ole tehty kirjausta tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan osingonjakovelkoihin vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

VARAUKSET

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää raportointikauden päättymispäivänä. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Konsernilla ei ollut varauksia tilikausien 2011 tai 2010 päättyessä.

JOHDON TEKEMÄT HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Tilinpäätöstä laadittaessa joudutaan tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja oletuksia, joiden lopputulemat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Arviot liittyvät lähinnä laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan ja omaisuuserien arvostuksiin. Arviot ja oletukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymispäivänä. Niiden taustalla ovat aikaisemmat kokemukset ja muut perusteltavissa olevat oletukset.

UUSIEN JA MUUTTUNEIDEN IFRS-STANDARDIEN JA IFRIC-TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

IASB on julkistanut seuraavat standardit ja tulkinnat, jotka eivät ole vielä voimassa ja joita Martela ei ole vielä soveltanut. Martela ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2011 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutos edellyttää lisää määrällisiä ja laadullisia liitetietoja liittyen siirrettyihin rahoitusvaroihin. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot (voimaan 1.7.2013). IASB ja FASB julkistivat yhdessä liitetietovaatimukset, joiden tarkoituksena on auttaa sijoittajia ja muita tilinpäätöksen käyttäjiä arvioimaan paremmin netottamisen mahdollisia vaikutuksia yhtiön taloudelliseen asemaan. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit:esittämistapa (voimaan 1.1.2014). Muutos Rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen netottaminen oikaisee nykyisen IAS 32:n netottamiseen liittyvät epäjohdonmukaisuudet. Tällä muutoksella ei ole olennaista vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen* (voimaan 1.7.2012 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä uudelleen luokiteltaviin eriin ja eriin joita ei milloinkaan luokitella uudelleen. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muutos IAS 19:ään Työsuhde-etuudet* (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksen vaikutuksesta kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi muihin laajan tuloksen eriin, ts. ns. putkimenetelmästä luovutaan, takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi ja lisäksi korkokulu ja varojen odotettu tuotto korvataan nettokorolla, joka määritetään käyttäen velvoitteen diskonttauksessa käytettyä korkoa velvoitteelle ja varalle. Muutosta ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 9 Financial Instruments (voimassa 1.1.2015 alkaen). Tämä standardi on osa laajempaa rahoitusinstrumenttien kirjanpitoa koskevaa uudistusta, jonka myöhemmät vaiheet toteutuvat pääosin vuoden 2012 aikana. Uuden standardin ensimmäisessä vaiheessa annetaan ohjeistus rahoitusinstrumenttien luokittelusta ja arvostamisesta. Myöhemmin toteutettavat vaiheet liittyvät rahoitusinstrumenttien arvonalentumiseen ja suojauslaskentaan. Martela arvioi, että uudella standardilla ei tällä hetkellä tiedossa olevalta osin tulisi olemaan merkittävää eroa tämänhetkiseen IAS 39 mukaan arvostettuihin rahoitusinstrumentteihin, mutta tulee olemaan jotain vaikutusta rahoitusinstrumenttien esittämiseen Martelassa. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 10 Konsernitilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi määrittelee määräysvallan keskeiseksi tekijäksi, joka perusteella arvioidaan tuleeko yhteisö sisällyttää emoyrityksen konsernitilinpäätökseen. Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 11 Yhteisjärjestelyt (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudella standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi sisältää liitetietovaatimukset kaikenlaisista omistuksesta muissa yhteisöissä mukaan lukien yhteisjärjestelyt, osakkuusyritykset ja strukturoidut yhteisöt. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardilla ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin. Tätä standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Uudistettu standardi sisältää IFRS-erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä (voimaan 1.1.2013 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). IFRS 11 julkistamisen johdosta IAS 28 standardi sisältää vaatimukset yhteisyritysten sekä

osakkuusyritysten yhdistelystä pääomaosuusmenetelmällä. Muutettua standardia ei ole vielä hyväksytty EU:ssa.

Muilla muutoksilla tai lisäyksillä muihin julkaistuihin IFRS-standardeihin ja IFRIC-tulkintoihin ei ole merkittävää vaikutusta Martelan taloudelliseen raportointiin.

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Tilinpäätöksessä esitetyt segmentit on tehty yhtiön segmenttijaon mukaisesti. Myös vertailuvuoden luvut on muutettu vastaavasti. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen myynti raportoidaan osana segmenttien liikevaihtoa. Segmenttituloksena esitetään liiketulos sillä vero- ja rahoituseriä ei kohdisteta segmenteille. Konsernin varoja ja velkoja ei kohdisteta eikä seurata segmenttikohtaisesti sisäisessä taloudellisessa raportoinnissa. Liikevaihto ja liiketulos ovat konsernitilinpäätöksen mukaiset.

Tulosyksikkö Suomi vastaa myynnistä ja markkinoinnista sekä palveluiden ja tuotteiden tuotannosta Suomessa. Martelalla on Suomessa koko maan kattava myynti- ja palveluverkosto; palvelupisteitä on 28. Tulosyksikön logistiikkakeskus sijaitsee Nummelassa.

Tulosyksikkö Ruotsi ja Norjan myynti tapahtuu noin 70 jälleenmyyjän kautta Ruotsissa ja Norjassa. Yksiköllä on omat myynti- ja näyttelytilat Tukholmassa, Bodaforsissa ja Oslossa. Yksikön logistiikkakeskus ja tilaustenkäsittely sijaitsee Ruotsin Bodaforsissa.

Tulosyksikkö Puola hoitaa Martelan tuotteiden myynnin ja jakelun Puolassa sekä itäisessä Keski-Euroopassa. Puolassa myynti on organisoitu oman myyntiverkoston kautta ja Unkarissa on oma tytäryhtiö sekä palvelupiste. Palvelupisteitä on Puolassa yhteensä 7. Tulosyksikön tärkeimmät vientimaat ovat Ukraina, Tsekki ja Slovakia, joissa vakiintuneet jälleenmyyjät vastaavat myynnistä. Tulosyksikön päätoimipaikka on Varsovassa. missä sijaitsee logistiikkakeskus ja hallinto.

(1 000 eur)

Segmenttien liikevaihto	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Tulosyksikkö Suomi
ulkoinen	88 588	71 780
sisäinen	836	140
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja
ulkoinen	20 553	18 584
sisäinen	1 582	1 001
Tulosyksikkö Puola
ulkoinen	12 897	9 289
sisäinen	57	28
Muut segmentit
ulkoinen	8 647	8 739
sisäinen	13 219	15 478
Liikevaihto yhteensä ulkoinen	130 685	108 392
Segmenttien liiketulos	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Tulosyksikkö Suomi	6 468	5 024
Tulosyksikkö Ruotsi ja Norja	290	-34
Tulosyksikkö Puola	-635	-1 371
Muut segmentit	-2 262	-495
Muut	-1 236	-1 811
Liiketulos yhteensä	2 625	1 313

Muut segmentit sisältävät Kidex Oy:n ja tulosyksikkö Internationalin liikevaihdon; tulosyksikkö vastaa konsernin muista vientimarkkinoista. Vuonna 2010 ja tammikuun loppuun 2011 asti muut segmentit luvuissa on vielä P.O. Korhosen liikevaihtoluvut, joita ei konsernirakenteen muutoksen johdosta enää huomioida jatkossa.

Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2011	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2011
Suomi	4 640	11 819
Ruotsi	0	1 096
Muut alueet	59	737
Yhteensä	4 699	13 652
Pitkäaikaiset varat	Aineettomat hyödykkeet 31.12.2010	Aineelliset hyödykkeet 31.12.2010
Suomi	2 021	11 218
Ruotsi	0	1 163
Muut alueet	29	337
Yhteensä	2 050	12 718

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	52	27
Vuokratuotot	53	99
Julkiset avustukset	132	35
Muut liiketoiminnan tuotot	180	91
Yhteensä	417	252

3. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUNEET KULUT

	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Palkat ja palkkiot	-24 692	-21 838
Eläkekulut, maksupohjaiset	-3 497	-3 364
Eläkekulut, etuuspohjaiset	-482	-290
Osakepalkkioina maksettava osuus	-12	-281
Käteisvaroina maksettava osuus	44	-313
Muut henkilösivukulut	-2 293	-1 800
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-30 932	-27 886
Luontoisedut	-654	-490
Yhteensä	-31 586	-28 376

Kannustejärjestelmiin liittyviä palkkioita sivukuluineen on kirjattu tulokseen yhteensä -1 797 teur vuonna 2011 ja -1 460 teur vuonna 2010. Johdon palkat ja palkkiot sekä osakeperusteiset maksut esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 31 Lähipiiritapahtumat.

	2 011	2 010
Henkilökunta
Henkilökunta keskimäärin; työntekijät	251	262
Henkilökunta keskimäärin; toimihenkilöt	386	339
Henkilökunta vuoden lopussa	791	625
Henkilökunta Suomessa keskimäärin	458	451
Henkilökunta Ruotsissa keskimäärin	54	50
Henkilökunta Norjassa keskimäärin	4	3
Henkilökunta Tanskassa keskimäärin	19	1
Henkilökunta Puolassa keskimäärin	90	89
Henkilökunta Unkarissa keskimäärin	3	2
Henkilökunta Venäjällä keskimäärin	9	5
Yhteensä	637	601

4. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Poistot
Aineettomat hyödykkeet	-380	-392
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	-776	-736
Koneet ja kalusto	-1 493	-1 536
Poistot yhteensä	-2 649	-2 664

5. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Liiketoiminnan muut kulut esitetään kululajeittain.Liiketoiminnan muut kulut sisältävät kaikki varsinaiseen liiketoimintaan kohdistuvat myynnin, markkinoinnin, hallinnon, valmistuksen ja tuotekehityksen kiinteät kulut.

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyy tilintarkastajan palkkiota tilintarkastuksesta -135 teur (-109 teur 2010), veroneuvonnasta -5 teur (-5 teur 2010) ja muusta -159 teur (-6 teur 2010).

6. TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISMENOT

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja -2 380 teur (-1 836 teur 2010)

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Rahoitustuotot
Osinkotuotot muista rahoitusvaroista	0	0
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	41	46
Valuuttakurssivoitot lainoista ja muista saamisista	61	40
Muut rahoitustuotot	6	32
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien
varojen arvon muutos	9	14
Yhteensä	118	133
Rahoituskulut
Korkokulut korollisista veloista	-270	-272
Valuuttakurssitappiot lainoista ja muista saamisista	-68	-24
Korkojohdannaisten arvon muutokset- ei
suojauslaskennassa	0	0
Muut rahoituskulut	-138	-66
Yhteensä	-476	-362
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-358	-229
Tulosvaikutteisia kurssieroja kirjattu yhteensä
seuraavasti:
Myynnin kurssierot (sis. liikevaihtoon)	-325	235
Oston kurssierot (sis. ostojen oikaisueriin)	-13	36
Rahoituserien kurssiero	-7	16
Kurssierot yhteensä	-345	287

MARTELA TILINPÄÄTÖS 2011

8. TULOVEROT

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Tilikauden tulovero	-398	-453
Edellisten tilikausien verot	-74	-120
Laskennallisten verojen muutos	129	127
Yhteensä	-343	-446

Tuloslaskennan verokulun ja konsernin kotimaan verokannalta 26% (2010 26%) laskettujen verojen välinen täsmäyslaskelma.

Tulos ennen veroja	1 909	1 084
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	496	282
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	-6	-11
Edellisten tilikausien verot	74	120
Aiemmin kirjaamattomien verotuksellisten tappioiden käyttö	-410	-199
Verovapaat tulot	-126	0
Vähennyskelvottomat kulut	126	45
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista	189	209
tappioista
Verot tuloslaskelmassa	343	446

9. OSAKEKOHTAINEN TULOS

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan kauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla.

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	1 566	638
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo (1000)	4 049	4 027
Laimentamaton osakekohtainen tulos (eur/osake)	0.39	0.16

Yrityksellä ei ole laimentavia instrumenttejä

10. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

(1 000 eur)			1.1.2011 - 31.12.2011			1.1.2010 - 31.12.2010
	Aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä	Aineettomat hyödykkeet	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	3 591	1 251	4 842	2 935	109	3 044
Lisäykset	2 636	1 237	3 873	584	1 397	1 981
Vähennykset	-284	-844	-1 128	0	-255	-255
Kurssierot	-3	0	-3	72	0	72
Hankintameno 31.12.	5 940	1 644	7 584	3 591	1 251	4 842
Kertyneet poistot 1.1.	-2 791	0	-2 791	-2 328	0	-2 328
Vähennysten kertyneet
poistot	284	0	284	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-
31.12.	-380	0	-380	-392	0	-392
Kurssierot	2	0	2	-71	0	-71
Kertyneet poistot
31.12.	-2 885	0	-2 885	-2 791	0	-2 791
Kirjanpitoarvo 1.1.	800	1 251	2 051	607	109	716
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 055	1 644	4 699	800	1 251	2 051

11. AINEELLISET HYÖDYKKEET

(1 000 eur)

1.1.2011 - 31.12.2011 Maa-alueet		Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	68	24 404	32 551	24	994	58 041
Lisäykset	0	518	3 688	15	572	4 793
Vähennykset	0	0	-2 623	-5	-1 239	-3 867
Uudelleen ryhmittelyt	0	-13	0	0	0	-13
Kurssierot	-1	0	-17	0	0	-18
Hankintameno 31.12.	67	24 909	33 599	34	327	58 936
Kertyneet poistot 1.1.	0	-17 849	-27 472	0	0	-45 321
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	2 313	0	0	2 313
Tilikauden poistot 1.1. -31.12.	0	-776	-1 493	0	0	-2 269
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	8	-16	0	0	-8
Kertyneet poistot 31.12.	0	-18 617	-26 668	0	0	-45 285
Kirjanpitoarvo 1.1.	68	6 555	5 079	24	994	12 721
Kirjanpitoarvo 31.12.	67	6 292	6 931	34	327	13 652

1.1.2010 - 31.12.2010 Maa-alueet		Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	74	24 194	29 682	24	403	54 377
Lisäykset	0	94	2 302	0	2 091	4 487
Vähennykset	0	-73	-198	0	-1 500	-1 771
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	-6	189	765	0	0	948
Hankintameno 31.12.	68	24 404	32 551	24	994	58 041
Kertyneet poistot 1.1.	0	-17 086	-25 429	0	0	-42 515
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	170	0	0	170
Tilikauden poistot 1.1. -31.12.	0	-736	-1 539	0	0	-2 275
Uudelleen ryhmittelyt	0	0	0	0	0	0
Kurssierot	0	-27	-674	0	0	-701
Kertyneet poistot 31.12.	0	-17 849	-27 472	0	0	-45 321
Kirjanpitoarvo 1.1.	74	7 108	4 254	24	403	11 862
Kirjanpitoarvo 31.12.	68	6 555	5 079	24	994	12 721

	31.12.2011	31.12.2010
Tuotannollisten	3 311	3 374
koneiden ja laitteiden
kirjanpitoarvo

Aineelliset hyödykkeet, rahoitusleasingsopimukset

Aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasingsopimuksella hankittua omaisuutta seuraavasti:

			1.1.2011 - 31.12.2011			1.1.2010 - 31.12.2010
	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä	Koneet ja kalusto	Rakennukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 600	698	3 298	2 455	610	3 065
Lisäykset	433	0	433	146	0	146
Vähennykset	0	0	0	-1	0	-1
Kurssierot	0	4	4	0	88	88
Hankintameno 31.12.	3 033	702	3 735	2 600	698	3 298
Kertyneet poistot 1.1.	-2 350	-258	-2 608	-1 863	-166	-2 029
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-294	-69	-363	-487	-66	-553
Kurssierot	0	-5	-5	0	-26	-26
Kertyneet poistot 31.12.	-2 644	-332	-2 976	-2 350	-258	-2 608
Kirjanpitoarvo 1.1.	250	440	690	592	444	1 036
Kirjanpitoarvo 31.12.	389	370	759	250	440	690

Vuonna 2007 on myyty Ruotsin Bodaforsin tehdaskiinteistö ja osa tiloista on vuokrattu takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joka on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi.

12. YRITYSHANKINNAT JA OSUUDET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Martela Oyj osti 31. joulukuuta 2011 päivätyllä kaupalla muuttopalveluja ja tilamuutoksia tarjoavan Grundell Muuttopalvelut Oy:n ja Grundell Henkilöstöpalvelut Oy:n. Kauppa kasvattaa Martelan omaa palvelutuotantoa, ja asiakas saa nyt yhdeltä kumppanilta entistä laajemman valikoiman tilamuutoksiin liittyviä palveluita ja tuotteita. Grundell on muutto- ja tilamuutospalvelujen suurimpia tarjoajia Suomessa. Yrityskaupan jälkeen se jatkaa osana Martela-konsernia omana yhtiönään Grundell-nimellä.

Grundellin hankinnasta aiheutuva liikearvon lisäys on 883 tuhatta euroa. Hankitun liiketoiminnan ja muodustuneen liikearvon arvioidaan hyödyttävän liiketoimintaa siten, että palvelutoimintojen yhdistäminen parantaa palveluprosessien laatua ja tehostaa palvelulogistiikkaa. Entistä kattavammat, palveluista ja tuotteista koostuvat ratkaisut voidaan toteuttaa yksinkertaisemmalla palveluketjulla.

Martela sopi maksavansa ehdollista kauppahintavastiketta Grundellin myyjille. Lisäkauppahinta perustuu osittain asetettujen taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseen. Lisäkauppahinnan maksu edellyttää sitä, että kyseisen maksun saajat työskentelevät konsernin palveluksessa lisäkauppahinnan maksuun saakka.

Tämän johdosta lisäkauppahinta kirjataan henkilöstökuluksi palvelun tuottamisajanjakson aikana. Tällainen lisäkauppahinta on enimmillään 1,7 miljoonaa euroa.

Hankintaan liittyvät kulut, 125 tuhatta euroa, sisältyvät liiketoiminnan muihin kuluihin.

Martelan konsernin tuloslaskelmaan ei sisälly hankinnan kohteiden hankinta-ajankohdan jälkeistä liikevaihtoa eikä tulosta, koska hankinta on tapahtunut 31. joulukuuta 2011.

Mikäli hankinta olisi toteutettu tilikauden 2011 alussa olisi konsernin liikevaihto ollut 6.8 miljoonaa euroa suurempi ja konsernin tilikauden tulos olisi ollut 0.5 miljoonaa euroa suurempi.

Hankintamenon ja liikearvon muodostuminen

Teur

Käteinen raha	2 900
Kokonaishankintameno	2 900
Hankitun nettovarallisuuden käypä arvo	2 017
Liikearvo	883

Hankitun nettovarallisuuden
erittely	Kirjatut arvot
Aineelliset hyödykkeet	1 659
Asiakkuudet (aineettomat
hyödykkeet)	430
Muut aineettomat	312
Myyntisaamiset ja muut saamiset	1 815
Rahavarat	307
Korolliset velat	-640
Ostovelat ja muut velat	-1 548
Laskennalliset verovelat	-318
Hankittu nettovarallisuus	2 017

Sijoitukset osakkuusyhtiöihin Teur

	2011
Tilikauden alussa	0
Osuus tilikauden tuloksesta	-358
Tilikauden lopussa	-358

Tiedot osakkuusyrityksistä sekä niiden yhteenlasketut varat, velat, liikevaihto ja voitto/tappio

Teur	Kotipaikka	Varat	Velat	Liikevaihto	Tilikauden	Omistus tulos osuus (%)
P.O. Korhonen Oy	Suomi	1 884	2 088	3 013	-704	51

P.O. Korhonen (ent. Fiota)

Artek Oy Ab ja Martela Oyj allekirjoittivat 17.1.2011 sopimuksen uuden yhtiön perustamisesta. Uusi yhteisyritys osti 1.2.2011 liiketoimintakaupalla Martelan tytäryhtiön P.O. Korhosen liiketoiminnan. Perustettu yhteisyritys keskittyy Martelan ja Artekin markkinoimien ja myymien tuotteiden valmistukseen. Martela omistaa uudesta yhtiöstä 51 % ja Artek 49 %. Osakassopimuksen perusteella Martelalla ei ole IAS 27 tarkoittamaa määräysvaltaa. Uusi yhtiö P.O. Korhonen toimii sopimusvalmistajana, joka keskittyy muotopuristustekniikalla tuotettujen puuhuonekalujen valmistukseen. Uuden yhtiön luvuista liitetään Martelan konsernituloslaskelmaan ainoastaan Martelan omistusosuuden mukainen osuus yhtiön tuloksesta ja se raportoidaan konsernituloslaskelmassa rivillä osuus osakkuusyhtiön tuloksesta.

Osakkuusyhtiö Essa Office Systems AG, Sveitsi, purettu 2010

13. SIJOITUSKIINTEISTÖT

Kiinteistö Oy Ylähangan maa-alue on luokiteltu sijoituskiinteistöksi ja sen käypä arvo on 31.12.2011 600 teur (600 teur 2010). Arvon määrittelyyn ei ole käytetty ulkopuolista arvioitsijaa.

14. RAHOITUSVAROJEN JA –VELKOJEN KIRJANPITOARVOT ARVOSTUSRYHMITTÄIN

(1 000 eur)	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja velat	Lainat ja muut saamiset	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat	Tase-erien kirjanpitoarvot	Käypä arvo	Liite
2011 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset		104			104	104	16
korottomat saamiset
Muut rahoitusvarat			55		55	55	15
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset		25 146				25 146 25 146	19
Valuuttatemiinit					0	0	22
Rahasto-osuudet					0	0	20
Kirjanpitoarvo	0	25 250	55			25 305 25 305
arvostusryhmittäin
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat Muut velat				7 644 175	7 644 175	7 644 175	25
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat
Korolliset velat				3 490	3 490	3 490	25
Koronvaihtosopimukset					0	0	22
Valuuttatemiinit					0	0	22
Ostovelat ja muut velat				26 272		26 272 26 272	27
Kirjanpitoarvo	0			37 581		37 581 37 581
arvostusryhmittäin
2010 Tase-erät
Pitkäaikaiset rahoitusvarat Pitkäaikaiset		17			17	17	16
korottomat saamiset
Muut rahoitusvarat			10		10	10	15
Lyhytaikaiset
rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut		19 793				19 793 19 793	19
saamiset
Valuuttatermiinit Rahasto-osuudet	1 107				0 1 107	0 1 107	22 20
Kirjanpitoarvo	1 107	19 810	10			20 927 20 927
arvostusryhmittäin
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat				3 198	3 198	3 198	25
Muut velat				240	240	240
Lyhytaikaiset
rahoitusvelat Korolliset velat				2 670	2 670	2 670	25
Koronvaihtosopimukset					0	0	22

Valuuttatemiinit		0	0	22
Ostovelat ja muut velat		18 201	18 201 18 201	27
Kirjanpitoarvo	0	24 309	24 309 24 309
arvostusryhmittäin

Käyvät arvot jokaisesta rahoitusvarojen ja - velkojen luokasta on esitetty yksityiskohtaisemmin taulukossa ilmoitetun liitenumeron mukaisessa kohdassa.

Johdannaiset (koronvaihtosopimus ja valuuttatermiinit) on arvostettu käypiin arvoihin, jotka perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin. Niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja käypien arvojen muutokset on kirjattu tulosvaikutteisesti.

15. MUUT RAHOITUSVARAT

(1 000 eur)

Myytävissä olevat sijoitukset	31.12.2011	31.12.2010
Tasearvo kauden alussa	10	16
Muutos kaudella	45	-6
Tasearvo kauden lopussa	55	10

Myytävissä olevat sijoitukset sisältää noteeraamattomia osakesijoituksia. Ne on arvostettu hankintamenoon, koska niiden käypää arvoa ei voi luotettavasti arvioida.

16. PITKÄAIKAISET KOROTTOMAT SAAMISET

(1 000 eur) 31.12.2011 31.12.2010

Lainasaamiset 104 17

17. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana		1.1.2011 Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan		Kurssierot Ostetut/myydyt liiketoiminnot	31.12.2011
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	361	46	0	0	0	407
Muut väliaikaiset erot	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	361	46	0	0	0	407
Laskennalliset verovelat Siirtymähetkellä käypään arvoon
arvostetuista rakennuksista	1 115	-145	0	0	0	970
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero	0	0	0	0	0	0
Eläkevelvoitteet	65	-27	0	0	0	38
Muut väliaikaiset erot	97	36	0	0	318	451
Yhteensä	1 277	-136	0	0	318	1 459
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä Netotuksesta johtuen	-916	182	0	0	-318	-1 051
jakautuu taseeseen
seuraavasti: Laskennallinen	298					315
verosaaminen
Laskennallinen verovelka	1 214					1 366
Laskennalliset verosaamiset ja -velat yhteensä	-916					-1 051
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana		1.1.2010 Kirjattu tulos laskelmaan	Kirjattu omaan pääomaan		Kurssierot Ostetut/myydyt liiketoiminnot	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset
Verotukselliset tappiot	288	73	0	0	0	361
Muut väliaikaiset erot	0	0	0	0	0	0
Yhteensä	288	73	0	0	0	361
Laskennalliset verovelat Siirtymähetkellä käypään arvoon
arvostetuista rakennuksista	1 201	-86	0	0	0	1 115
Käyttöomaisuuden kumulatiivinen poistoero	0	0	0	0	0	0
Eläkevelvoitteet	51	14	0	0	0	65
Muut väliaikaiset erot	79	18	0	0	0	97
Yhteensä	1 331	-54	0	0	0	1 277
Laskennalliset verosaamiset	-1 043	127	0	0	0	-916

(1 000 eur)

ja -velat yhteensä

Netotuksesta johtuen
jakautuu taseeseen
seuraavasti:
Laskennallinen	262	298
verosaaminen
Laskennallinen verovelka	1 305	1 214
Laskennalliset verosaamiset	-1 043	-916
ja -velat yhteensä

Laskennallisia saamisia ei ole kirjattu verotuksellisista tappioista, joita ei todennäköisesti voida hyödyntää tulevaisuudessa verotettavaa tuloa vastaan. Tällaisia tappiota oli vuoden 2011 tulokset huomioon otettuna n. 9,2 meur (10,3). Näillä tappiolla ei tämän hetkisten tietojen mukaan ole vanhenemisaikaa.

Konsernin kotimaisten tytäryritysten käyttämättömistä verotuksellisista tappioista on kirjattu laskennallinen verosaaminen koska konsernilla on käytettävissä verosuunnittelukeino, jolla kyseisiin tytäryrityksiin voidaan kerryttää verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot voidaan hyödyntää.

18. VAIHTO-OMAISUUS

(1 000 eur)	31.12.2011	31.12.2010
Aineet ja tarvikkeet	9 182	7 981
Keskeneräiset tuotteet	880	1 047
Valmiit tuotteet	2 714	1 398
Ennakkomaksut	211	22
	12 988	10 449

Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta -1 337 teur (-1 652 teur vuonna 2010).

19. LYHYTAIKAISET MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

(1 000 eur)	31.12.2011	31.12.2010
Myyntisaamiset	24 480	19 329
Lainasaamiset	105	74
Siirtosaamiset
Henkilöstökuluista	170	148
Rojalteista	24	19
Korkotuotoista	0	0
Johdannaisista	0	0
Muista rahoitussaamisista	-5	-23
Menoennakoista	142	112
Muista	230	134
Siirtosaamiset yhteensä	561	390
Tuloverosaamiset	0	0
Saamiset yhteensä	25 146	19 793

Myyntisaamisten ja muiden kuin johdannaisiin perustuvien saamisten kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa.

20. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHOITUSVARAT

(1 000 eur)	31.12.2011	31.12.2010
Rahasto-osuudet	0	1 107

21. RAHAVARAT

(1 000 eur)	31.12.2011	31.12.2010
Käteinen raha ja pankkitilit	11 947	8 842
Talletukset	0	300
	11 947	9 142

22. JOHDANNAISSOPIMUKSET

Martela käyttää johdannaisia taloudelliseen suojautumiseen, mutta ei sovella IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

23. OMAA PÄÄOMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT

Osakepääoma

Maksettu kaupparekisteriin merkitty osakepääoma on 7.000.000 eur. Yhtiöjärjestyksen mukainen enimmäispääoma on 14.000.000 eur ja vähimmäispääoma on 3.500.000 eur. Osakkeen kirjanpidollinen vasta -arvo on 1.68 eur. K-osakkeilla on yhtiökokouksessa 20 ääntä ja A-osakkeilla 1 ääni. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet.

Osakepääoman muutokset	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl	Osake pääoma	Ylikurssi rahasto	Omat osakkeet	Omat osakkeet Osakepalkkio järjestelmä	Yhteensä
01.01.2010	4 030 275	7 000	1 116	-721	-478	6 917
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *	0				0	0
Luovutetut osakkeet *	0				0	0
Palautuneet osakkeet	-2 892				-12	-12
Osakeanti	0	0	0	0		0
31.12.2010	4 027 383	7 000	1 116	-721	-490	6 905
Osakepalkkiojärjestelmää varten hankitut osakkeet *	0				0	0
Luovutetut osakkeet *	21 870				186	186
Palautuneet osakkeet	0				-25	-25
Osakeanti	0	0	0	0		0
31.12.2011	4 049 253	7 000	1 116	-721	-329	7 066

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10.65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden määrä vastaa 1.6 % kaikista osakkeista ja 0.4 % kaikista äänistä.

* Osakepalkkiojärjestelmään liittyvien osakkeiden hankinta ja järjestelmän hallinnointi on ulkoistettu ulkopuoliselle palveluntuottajalle Evli Alexander Management Oy:lle. Osakkeet ovat Evli Alexander Management Oy:n omaisuutta kunnes osakkeet kannustinjärjestelmän puitteissa luovutetaan avainhenkilöille. Menettelyn juridisesta muodosta riippumatta ne on vuonna 2010 ja vuonna 2011 konsernitilinpäätöksessä käsitelty omassa pääomassa ikään kuin Martela olisi hankkinut omia osakkeita. Järjestelmään liittyviä jakamattomia osakkeita on 31.12.2011 jäljellä 38.647 kpl.

Oman pääoman muuntoerot sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot ja ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen sijoitusten muuntoerot. Muut rahastot koostuvat vararahastoista.

Konsernin emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2011 ovat yhteensä 35 318 957,21 €.

24. OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Martelan hallitus on 9.2.2010 päättänyt ottaa käyttöön uuden osakepalkkiojärjestelmän osana yhtiön avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää. Osakepalkkiojärjestelmä tarjoaa kohderyhmälle mahdollisuuden saada palkkiona Martelan osakkeita yhdeltä yhden ja/tai yhdeltä kolmen kalenterivuoden pituiselta ansaintajaksolta niille asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen määrää sen, kuinka suuri osa enimmäispalkkiosta maksetaan avainhenkilölle. Hallitus päättää ansaintajakson alkaessa ansaintajaksolle asetettavista kriteereistä ja niille asetettavista tavoitteista. Järjestelmästä maksettavan palkkion määrä ansaintajaksolla 2010 sidottiin konsernin liikevoittoon (EBIT). Järjestelmän palkkio maksetaan avainhenkilöille ansaintajakson päättymisen jälkeen osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Rahaa maksetaan se määrä, joka tarvitaan jaettavista osakkeista aiheutuviin veroihin ja veronluontoisiin maksuihin osakkeiden antamishetkellä. Palkkiota ei makseta, mikäli henkilön työsuhde päättyy ennen ansaintajakson päättymistä. Ansaituilla osakkeilla on pakollinen omistus 3 vuotta osakepalkkion käyttöönotosta.

Ansaintajaksot ovat 2010 ja 2010-2012. Järjestelmässä annetaan palkkiona enintään 80.000 osaketta joista enintään 24.000 osaketta 2010 ansaintajaksolta ja rahaa maksetaan enintään se määrä, joka tarvitaan palkkioista avainhenkilöille aiheutuviin veroihin ja veronluonteisiin maksuihin palkkion maksuhetkellä.

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot ja tilikauden tapahtumat on koottu seuraavaan taulukkoon:

Osakepalkkiojärjestelmän perustiedot

	Ansaintajakso	Ansaintajakso
	2010	2010-2012
Myöntämispäivä	9.2.2010	9.2.2010
Järjestelyn luonne	Osakkeita ja rahaa	Osakkeita ja rahaa
Kohderyhmä	Avainhenkilöt	Avainhenkilöt
Osakepalkkioita osakkeina enintään kpl	24 000	80 000
Osakepalkkioita vastaava määrä käteistä (kpl osakkeita enint.)*	27 064	90 213
Ansaintajakso alkaa, pvm	1.1.2010	1.1.2010
Ansaintajakso päättyy, pvm	31.12.2010	31.12.2012
Osakkeiden vapautuminen, pvm	1.1.2013	1.1.2013
Oikeuden syntymäehdot	EBIT	EBIT
	Työssäoloaika	Työssäoloaika
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta	2	0
Jäljellä oleva sitovuusaika, vuotta	1.0	1.0
Henkilöitä (31.12.2011)	9	10

* Osakepalkkion käteisosuus, jota käsitellään IFRS 2 -standardin mukaisena osakeperusteisena kuluna

Tilikauden 2011 tapahtumat	Ansaintajakso 2010			Ansaintajakso 2010-2012
Bruttomäärät**	1.1.2011	Tilikauden muutos, kpl	31.12.2011	1.1.2011	Tilikauden muutos, kpl	31.12.2011
Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna	51 064	0	51 064	170 213	10 574	180 787
Palautuneet osakkeet	4 532	0	4 532	15 106	0	15 106

Maksetut osakkeet	0	46 532	46 532	0	0	0
Rauenneet osakkeet	0	0	0	0	46 532	46 532

** Määrät sisältävät osakejärjestelmän puitteissa myönnetyn rahaosuuden (osakkeina)

Käyvän arvon määrittäminen

IFRS 2:n mukaan osakeperusteiset kannustinjärjestelmät tulee arvostaa käypään arvoon myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi oikeuden syntymisajanjakson kuluessa. Koska osakepalkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä, jakautuu palkkion käyvän arvon määrittäminen IFRS 2 -standardin mukaisesti kahteen osaan: osakkeina selvitettävään ja käteisenä selvitettävään osuuteen. Osakkeina selvitettävä osuus kirjataan omaan pääomaan ja käteisenä selvitettävä maksu vieraaseen pääomaan.

Osakeperusteisten maksujen käypä arvo palkkion myöntämishetkellä oli yhtiön osakkeen kurssi. Vastaavasti käteisenä selvitettävän maksuosuuden käypää arvoa tarkistetaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä ansaintajakson päättymiseen asti ja velan käypä arvo muuttuu täten yhtiön osakkeen hinnan mukaisesti.

Käyvän arvon laskennassa käytetyt parametrit:

Osakepalkkion käyvän arvon laskenta	Ansaintajakso 2010	Ansaintajakso 2010-2012
Myönnetyt palkkiot (osake+raha) osakkeina ilmaistuna, kpl	0	10 574
Osakkeen kurssi myöntämishetkellä	7,34 €	7,34 €
Oletetut osingot	0,45 €	1,35 €
Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä ***	6,89 €	5,99 €
Osakkeen kurssi tilinpäätöshetkellä	5,79 €	5,79 €
Palautuvien oletus ennen jakoa	8.9 %	8.9 %
Palautuvien oletus sitovuusaikana	0.0 %	0.0 %
Ansaintakriteerien toteumaoletus	100 %	50 %
Osakepalkkion käypä arvo myöntämishetkellä, €	351 830 €	1 019 574 €
Osakepalkkion käypä arvo 31.12.2011, €	336 169 €	355 158 €
Vaikutus tilikauden 2011 tulokseen	-53 227 €	47 025€

*** Osakkeen kurssi myöntämishetkellä vähennettynä ansaintajaksolla odotettavissa olevilla osingoilla.

25. KOROLLISET VELAT

(1 000 eur)	31.12.2011	31.12.2010
Pitkäaikainen
Pankkilainat	7 131	2 629
Eläkelainat	0	0
Rahoitusleasingvelat	513	569
Yhteensä	7 644	3 198
Lyhytaikainen
Pankkilainat	3 137	2 421

Eläkelainat	0	0
Käytetyt pankkitililimiitit	0	0
Rahoitusleasingvelat	353	249
Yhteensä	3 490	2 670

Velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Pankkilainojen ja eläkelainojen vakuutena on kiinteistökiinnityksiä ja rahoituslaitosten antamia takauksia sekä vähäiseltä osin pantattuja osakkeita, jotka kohdistuvat yhtiön omistamiin asunto-osakkeisiin.

	31.12.2011	31.12.2010
Rahoitusleasingvelkojen erääntymisajat
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien kokonaismäärä
Yhden vuoden kuluessa	449	415
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	887	661
Yli viiden vuoden kuluttua	0	220
	1 336	1 296
Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo
Yhden vuoden kuluessa	352	249
Yli vuoden kuluessa ja enintään viiden vuoden kuluttua	490	460
Yli viiden vuoden kuluttua	23	109
	865	818
Kertymätön rahoituskulu	471	478

Rahoitusleasingvelkojen keskikorko oli vuonna 2011 4,8% ja vuonna 2010 4,5%.

Rahalaitoslainojen lainaehdot

Konsernin pankkilainat ovat vaihtuva- ja kiinteäkorkoisia. Konsernin keskimääräinen korkoprosentti on 3,68 % (2,91 % vuonna 2010). Lainojen lyhennysosuudet esitetään tarkemmin liitetietokohdassa 28 Rahoitusriskien hallinta.

26. ELÄKEVELVOITTEET

Ulkomaisten yritysten eläkejärjestelyt on tehty paikallisten säännösten mukaisesti, jotka on luokiteltu maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Lisäksi kotimaassa konsernilla on yksi lisäeläkejärjestely, joka on luokiteltu etuuspohjaiseksi järjestelyksi.

Seuraavassa esitetään konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vaikutus konsernin tulokseen ja taseeseen IAS 19 -standardin mukaisesti laskettuna.

Taseen etuuspohjainen eläkevelka	1.1.2011 -	1.1.2010 -
määräytyy seuraavasti:	31.12.2011	31.12.2010
Rahastoimattomien velvotteiden	0	0
nykyarvo
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo	2 451	2 345
Varojen käypä arvo	-1 828	-1 681
Ali-/Ylikate	623	664
Kirjaamattomat
vakuutusmatemaattiset
voitot (-) ja tappiot (+)	-778	-914
Kirjaamattomat takautuvaan
työsuoritukseen
perustuvat menot Eläkesaaminen taseessa	0 -155	0 -250
Tuloslaskelman etuuspohjainen eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat	233	167
menot
Korkomenot	103	83
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu	-73	-65
tuotto
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+)	91	42
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot	0	0
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0	0
Yhteensä	354	227
Toteutunut tuotto (teur)	-112	219
Velvoitteen nykyarvon muutokset ovat seuraavat:
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden alussa	2 345	1 493
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	233	167
Korkomenot	103	83
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja	-231	602
tappiot (+)
Tappiot/voitot järjestelyn	0	0
supistamisesta
Maksetut etuudet	0	0
Rahastoitujen velvotteiden nykyarvo tilikauden lopussa	2 450	2 345

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypien arvojen muutokset ovat seuraavat:

Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden alussa	1 681		1 182
Varojen odotettu tuotto	73		65
Vakuutusmatemaattiset voitot (+) ja tappiot (-)	-185		154
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn	259		280
Tappiot/voitot järjestelyn supistamisesta	0		0
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot tilikauden lopussa	1 828		1 681
Käytetyt vakuutusmatemaattiset olettamukset etuuspohjaisissa järjestelyissä:
Diskonttauskorko	4.5%		4%
Varojen odotettu tuotto	4.5%		4%
Palkankorotusolettamus	3.3%		3.3%
Eläkkeiden korotusolettama	1.5%		1.75%
Inflaatio-olettama	2%		2%
Velvoitteiden nykyarvot ja käyvät arvot:	31.12.2011	31.12.2010	31.12.2009	31.12.2008	31.12.2007
Velvoitteen nykyarvo	2 451	2 345	1 493	1 185	1 033
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	-1 828	-1 681	-1 182	-983	-776
Ali-/Ylikate	623	664	311	202	257
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyyn kuuluviin varoihin	18	-71	-319	120	-170
Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyn velkoihin	81	200	-198	196	81

Konserni ennakoi maksavansa järjestelyyn kuuluvaa maksua 265 teur vuonna 2012. Järjestelyn varoista ei ole saatavissa erittelyä.

27. LYHYTAIKAISET KOROTTOMAT VELAT

(1 000 eur)	31.12.2011	31.12.2010
Saadut ennakot	921	636
Ostovelat	10 564	7 308
Siirtovelat
Henkilöstökulujen siirtovelat	4 445	3 916
Johdannaiset	0	0
Korot	15	28
Muut rahoituskulut	0	0
Rojaltyt	150	208
Menojäämät	878	1 150
Muu siirtovelat	3 922	443
Siirtovelat yhteensä	9 410	5 745
Verovelat	162	199
Muut lyhytaikaiset velat	5 214	4 312
	26 272	18 201

Ostovelkojen ja muiden korottomien velkojen kirjanpitoarvojen arvioidaan vastaavan myös käypää arvoa. Diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen.

Muut siirtovelat 2011 sisältävät Grundell kauppaan liittyviä hankintamenoja.

28. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Rahoitusriskeillä tarkoitetaan odottamattomia poikkeamia, jotka johtuvat valuutoista, maksuvalmiudesta, asiakkaan maksukyvystä, sijoituksista sekä koroista. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on varmistaa yhtiölle riittävä rahoitus kustannustehokkaasti ja vähentää rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia konsernin varallisuuteen. Riskienhallinnan yleiset periaatteet hyväksyy hallitus, ja rahoitusriskien käytännön toteutuksesta vastaa konsernin emoyhtiön taloushallinto.

Markkinariski

Markkinariski koostuu seuraavista kolmesta riskistä: valuuttariski, käyvän arvon korkoriski ja hintariski. Niistä johtuvat valuuttakurssien, markkinakorkojen tai markkinahintojen vaihtelut voivat aiheuttaa muutoksen rahoitusinstrumenttien arvoissa ja siten näillä muutoksilla voi olla vaikutus konsernin tulokseen, taseeseen ja rahavirtoihin. Konserni ei sovella IAS 39 mukaista suojauslaskentaa.

Valuuttariski

Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Venäjällä, Puolassa, Tanskassa ja Unkarissa ja se on alttiina valuuttariskeille, joita syntyy konsernin sisäisestä kaupasta, viennistä ja tuonnista, ulkomaisten tytäryhtiöiden rahoituksesta ja valuuttamääräisistä omista pääomista. Transaktioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun tietyn ajankohdan valuuttakursseilla tehdyn sopimuksen kassavirrat toteutuvat muuttuneilla kursseilla. Translaatioriski kuvaa sitä vaikutusta, joka syntyy, kun emoyhtiön ulkomaisiin tytäryhtiöihin sijoittamien pääomien, vuositulosten ja lainojen arvot muuttuvat valuuttakurssivaihtelujen seurauksena.

Transaktioriski

Merkittävimmät kaupalliset valuutat ovat EUR, SEK, NOK ja PLN. SEK, NOK, RUB, PLN ja DKK valuuttapositioita tarkastellaan pääsääntöisesti puolenvuoden tähtäimellä. Konsernin politiikkana on suojata ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositiota. Suojausinstrumentteina käytetään pääsääntöisesti 3-12 kk pituisia valuuttatermiinejä. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Translaatioriski

Merkittävimmät translaatioriskit aiheutuvat Ruotsissa, Puolassa, Venäjällä, Tanskassa ja Unkarissa sijaitsevien tytäryhtiöiden pääomista ja lainoista emoyhtiöltä jotka sisällöltään ovat rinnastettavissa omaan pääomaan. Yhtiö suojautuu valikoidusti translaatioriskiltä käyttämällä valuuttalainoja ja -optioita. Suojauspäätökset perustuvat kunkin valuutan arvioituun vaikutukseen konsernin tulokseen, kassavirtaan, omaan pääomaan sekä suojauskustannukseen. Tilinpäätöshetkellä ei ole voimassaolevia suojauksia.

Seuraavassa taulukossa on esitetty instrumenteittain ja valuutoittain altistuminen valuuttariskille.

Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain

31.12.2011 (teur)
	EUR	SEK	PLN	NOK
Myyntisaamiset	256	376	2 956	859
Ostovelat	-557	-673	-2	-50
Valuuttatermiinit		0		0

Altistuminen valuuttariskille instrumenteittain ja valuutoittain

31.12.2010 (teur)
	EUR	SEK	PLN	NOK
Myyntisaamiset	65	1 421	1 908	368
Ostovelat	-202	-216	-4	-15

Yhteensä -301 -297 2 954 809

Valuuttatermiinit		0		0
Yhteensä	-137	1 205	1 904	353

Muiden valuuttojen vaikutus on vähäinen.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskille

Seuraavassa taulukossa on esitetty miten 10 % valuuttakurssimuutos 31.12 vaikuttaisi keskimäärin yhtiön tulokseen ja pääomaan 2011 (2010). Laskelma perustuu oletuksiin että kaikki muut muuttujat pysyvät samoina.

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2011
EUR	0	+/- 30
SEK	0	+/- 30
PLN	0	+/- 295
NOK	0	+/- 81

Herkkyysanalyysi valuuttakurssiriskeille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2010
EUR	0	+/- 14
SEK	0	+/- 121
PLN	0	+/- 190
NOK	0	+/- 35

Korkoriski

Konsernin korkoriski liittyy konsernin lainasalkkuun sekä kassareservin arvonmuutoksiin korkovaihtelujen seurauksena. Lainojen duraatio on välillä 1-5 vuotta. Konserni voi ottaa lainaa joko kiinteäkorkoisena tai vaihtuvakorkoisena ja käyttää koronvaihtosopimuksia. Ylimääräiset kassavarat sijoitetaan sekä lyhyen että pitkän koron rahastoihin.

Konserni sijoittaa ylimääräiset varat lyhytaikaisiin pankkitalletuksiin yhteistyöpankeissa sekä likvideihin alhaisen riskin korkorahastoihin jotka perustuvat valtioiden velkasitoumuksiin ja yritystodistuksiin.

Sijoituksia on tehty korkorahastoihin, joiden arvot määräytyvät toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerauksien pohjalta. Nämä käyvän arvon muutokset kirjataan tilinpäätöksen yhteydessä tuloslaskelmaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusinstrumenttien jako kiinteäkorkoiseen ja vaihtuvakorkoiseen tilinpäätöspäivänä.

Rahoitusinstrumentit (teur)	31.12.2011	31.12.2009
Kiinteäkorkoinen
Rahoitusvelat ml. johdannaiset	865	817
Vaihtuvakorkoinen
Rahoitusvelat	10 268	5 051
Yhteensä	11 133	5 868

Herkkyysanalyysi korkoriskille

1 % koronnousun muutosvaikutus tulokseen ja pääomaan tilinpäätöspäivänä 31.12. Koronlaskulla olisi ollut samansuuruinen päinvastainen vaikutus.

Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur)	Muutosvaikutus omaan pääomaan	Muutosvaikutus tulokseen
31.12.2011

Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-103
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	0
Herkkyysanalyysi korkoriskille (teur)	Muutosvaikutus	Muutosvaikutus
	omaan pääomaan	tulokseen
31.12.2010
Rahoitusvelat
Vaihtuvakorkoiset rahoitusinstrumentit	0	-50
Johdannaiset
Koronvaihtosopimukset	0	0

Hintariski

Rahoitusinstrumentit

Rahavaroihin kuuluviin myytävissä oleviin osakkeisiin ei arvioida liittyvän hintariskiä jälleenmyynnistä. Näiden kirjanpitoarvo on alkuperäinen hankintahinta ja niiden tämän hetkinen myyntihinta on arvioitu korkeammaksi kuin ostohinta. Osakkeet ovat noteeraamattomia osakkeita ja niitä ei arvosteta käypää arvoon.

Luottoriski

Luottoriski syntyy siitä mahdollisuudesta että vastapuoli jättää sopimuksen mukaiset maksuvelvoitteensa täyttämättä. Riskin suuruus määräytyy näin ollen vastapuolen luottokelpoisuuden mukaan. Luottoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida tappiot, jotka syntyvät vastapuolen jättäessä velvoitteensa suorittamatta.

Konsernin politiikka määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoituspolitiikan.Konserniyhtiöiden myyntisaatavien kierto ja ikärakenne raportoidaan kuukausittain ja seurataan mm. emoyhtiön taloushallinnon toimesta.

Martelan hallitus vahvistaa luottoriskien hallinnan periaatteet. Riskienhallinta toimii organisaatiolle myönnettyjen valtuuksien kautta.

Yhtiön myynti- ja muihin saamisiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan lyhyillä maksuehdoilla, tehokkailla perintätoimilla ja huomioimalla vastapuolen luottokelpoisuus. Hankintasopimusta käytetään silloin kun asiakasyritys on tuntematon ja siitä saatavat luottotiedot eivät ole riittävät. Hankintasopimuksella tarkoitetaan tässä yhteydessä sopimusta, jolla varmistetaan tilauksesta syntyvät saatavat pidättämällä omistusoikeus Martela Oyj:llä kunnes asiakas on maksanut kauppahinnan kokonaisuudessaan. Hankintasopimusta käytetään vain kotimaan kaupassa. Asiakkaalta voidaan myös vaatia ennakkomaksu ennen myytyjen tuotteiden luovuttamista, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi asiakkaaseen liittyvä potentiaalinen luottoriski huomioon ottaen. Vastapuolelle voidaan myös myöntää luottolimiittejä. Vanhojen asiakkaiden luottokelpoisuutta seurataan säännöllisesti maksukäyttäytymishistoriaa sekä luottoluokituksia avuksi käyttäen.

Asiakkaan luottokelpoisuuden perusteella voidaan joiltakin asiakkailta vaatia vakuuksia ja esim. viennissä voi tulla kysymykseen vahvistettu peruuttamaton remburssi.

Rahoitusvarojen kirjanpitoarvo vastaa luottoriskin maksimimäärää.

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty alla olevassa taulukossa:

Rahoitusvarojen luottoriskin maksimimäärä (teur)	2011	2010
Myytävissä olevat rahoitusvarat	55	10
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat	0	1 107
Lainat ja muut saamiset	25 146	19 793
Rahavarat	11 947	9 142
Yhteensä	37 148	30 052

Konsernin myyntisaamisten ikäjakauma tilinpäätöspäivänä 31.12 on esitetty seuraavassa taulukossa.

Myyntisaamisten ikäjakauma (teur)	2011	2010
Erääntymättömät	20 211	15 861
Erääntynyt 1-30 päivää	3 337	2 881
Erääntynyt 31-60 päivää	283	183

Erääntynyt yli 60 päivää	649	404
Yhteensä	24 480	19 329

Myyntisaamisten luottoriskin maksimimäärä tilinpäätöspäivänä 31.12 niiden maantieteellisen sijainnin mukaan.

Myyntisaamisten maantieteellinen aluejakauma (teur)	2011	2010
Suomi	16 436	13 048
Skandinavia	3 793	3 574
Euroopan maat	3 584	2 551
Muut alueet	667	156
Yhteensä	24 480	19 329

Myyntisaamisten luottoriskikeskittymät ovat vähäisiä.

Maksuvalmiusriskit

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Lisäksi konsernissa ylläpidetään jatkuvasti riittävät likvidit varat tehokkaiden kassanhallintaratkaisujen kuten kassareservin ja luottotililimiittien avulla. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen ja luottolimiittien maturiteettia oletetun kassavirran mukaisesti sekä käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja.

Rahavarat kauden lopussa olivat 11 947 teur ja käyttämättömät luottolimiitit 4 935 teur.

Velat ja maksut erääntyvät seuraavasti:

Velat ja maksut erääntyvät seuraavasti:

	2012	2013	2014	2015	2016	myöhemmin	Yhteensä
Pankkilainat	3 137	1 215	700	700	700	3 500	9 952
Eläkelainat	0	0	0	0	0	0	0
Rahoitusleasingvelat	352	227	93	83	87	23	865
Ostovelat	10 564	0	0	0	0	0	10 564
Luottolimiitti	0	0	0	0	0	0	0
Lainojen korko- ja	297	230	205	187	169	21	1 109
takausmaksut
Yhteensä	14 350	1 672	998	970	956	3 544	22 490
Annetut takaukset*	176	176	176	176	176	48	928
Johdannaisvelat	0						0
Yhteensä	14 526	1 848	1 174	1 146	1 132	3 592	23 418

* Emoyhtiön kolmannelle

osapuolelle antamat takaukset

tytäryhtiöiden vuokrista

Pääomarakenteen hallinta

Konsernin tavoitteena pääomarakenteen hallinnassa on varmistaa tehokas pääomarakenne, joka varmistaa konsernin toimintaedellytykset pääomamarkkinoilla kaikissa olosuhteissa volatilisuudesta riippumatta. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Konserni seuraa pääomarakenteensa kehitystä omavaraisuusasteella. Konsernin pääomahallintaan ei kohdistu ulkoisia vaatimuksia kuten esim. kovenantteja. Omavaraisuusasteen laskentakaava on esitetty seuraavassa taulukossa.

Pääoman hallinnassa seurattava keskeinen tunnusluku: omavaraisuusaste

Omavaraisuusaste	31.12.2011	31.12.2010
Oma pääoma	30 756	31 167
Taseen loppusumma - saadut ennakot	68 783	56 053
Omavaraisuusaste %	44.7	55.6

(1000eur)

31.12.2011	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti	0	0	0	0
kirjattaviin rahoitusvirtoihin kuuluvat erät
Johdannaissaamiset	0	0	0	0
Yhteensä	0	0	0	0
Johdannaisvelat	0	0	0	0
Yhteensä	0	0	0	0

Taso 1. Täysin samanlaisille varoille tai veloille toimivilla markkinoilla noteeratut käyvät arvot

Taso 2. Käyvät arvot, jotka määritetty käyttäen syöttötietoina muita kuin tason 1 noteerattuja hintoja, jotka ovat todennettavissa varoille tai veloille, joko suoraan (esim. hintoina tai välillisesti (esim. johdettuna hinnoista)

Taso 3. Käyvät arvot määritetty käyttäen varoille ja veloille syöttötietoja, jotka eivät perustu todennettavissa oleviin markkinatietoihin.

29. MUUT VUOKRASOPIMUKSET

(1 000 eur)	31.12.2011	31.12.2010
Ei- purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella maksettava vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	4 808	4 511
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	10 024	3 575
Yli viiden vuoden kuluttua	1 919	0
	16 751	8 086

Konserni on vuokrannut useat käyttämänsä toimistotilat. Vuokrasopimusten pituudet ovat yhdestä kymmeneen vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vuoden 2011 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella maksettuja vuokria -4 734 teur (2010 -3 862 teur).

30. ANNETUT PANTIT JA VASTUUSITOUMUKSET

(1 000 eur)	31.12.2011	31.12.2010
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	10 328	5 050
Annetut kiinteistökiinnitykset	7 849	7 849
Annetut yrityskiinnitykset	12 266	7 046
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	20 119	14 899
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	2 041	235
Muiden puolesta annetut vakuudet
Takaukset osakkuusyhtiön puolesta	498	0
Takaisinostovastuut	0	150

31. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin emoyhtiö- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

	Kotimaa	Omistusosuus (%)	Osuus äänivallasta (%)
		31.12.2011	31.12.2011
Emoyhtiö
Martela Oyj	Suomi
Tytäryhtiöt
Kidex Oy	Suomi	100	100
Grundell henkilöstöpalvelut	Suomi	100	100
Grundell Muuttopalvelut	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100
Aski Avvecklingsbolag AB, Malmö	Ruotsi	100	100
Martela AS, Oslo	Norja	100	100
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100
000 Martela, Moskova	Venäjä	100	100
000 Martela SP, Pietari	Venäjä	100	100
Martela A/S, Kööpenhamina	Tanska	100	100
Irodabutor Martela Kft., Budapest	Unkari	100	100

Martela-konsernin lähipiiriin kuuluvat toimitusjohtaja, hallituksen jäsenet ja konsernin johtoryhmä. Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä Martela Oyj:n osakekannasta 8,6 % ja äänivallasta 17,2 %.

Johdon työsuhde-etuudet (1 000 eur):	2011	2010
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 385	1 294
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	136	87
Osakeperusteiset etuudet	-29	446
	1 492	1 827
Palkat ja palkkiot	2011	2010
Hallituksen jäsenet	105	101
Toimitusjohtaja	261	278
Konsernin johtoryhmän jäsenet (ei sis. toimitusjohtajan palkkaa)	990	1 361

Hallituksen jäsenille on maksettu palkkioita seuraavasti:

Heikki Ala-Ilkka	30	30
Pekka Martela	15	15
Jaakko Palsanen	15	15
Jori Keckman	15	15
Tapio Hakakari	15	15
Pinja Metsäranta	15	11
	105	101

Hallituksen jäsenyyteen perustuvia palkkioita ei makseta yhtiön palveluksessa olevilla jäsenille

Toimitusjohtaja on oikeutettu halutessaan siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.

Eläke-etuus sisältyy etuusjärjestelypohjaisiin kuluihin, jotka on esitetty kohdassa 4. Toimitusjohtajan irtisanomisaika on puolin ja toisin 6 kuukautta ja yhtiön puolesta tapahtuva irtisanomisen johdosta toimitusjohtajalla on oikeus kahdeksantoista kuukauden palkkaa vastaavaan kertakorvaukseen.

Toimitusjohtajalle ja konsernin johdolle on otettu käyttöön uusi pitkän aikavälin kannustejärjestelmä, joka ulottuu vuodesta 2010 vuoden 2012 loppuun. Kannustejärjestelmä perustuu konsernin yhteenlaskettuun tuloskehitykseen 2010-2012. Tämän järjestelmän perusteella maksettava palkkio maksetaan osakkeiden ja rahan yhdistelmänä. Tästä järjetelmästä on vuoden tulokseen kirjattu palkkiovarauksena -32 teur (404 teur 2010).

32. VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT

Martela-konserni 2007-2011

KONSERNIN TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
		2011	2010	2009	2008	2007
Liikevaihto	meur	130.7	108.4	95.3	141.2	128.4
Liikevaihdon muutos	%	20.6	13.7	-32.5	9.9	7.3
Vienti ja ulkomaan toiminnot	meur	40.9	32.7	29.2	38.1	42.8
Suhteessa liikevaihtoon	%	31.3	30.2	30.6	27.0	33.3
Vienti Suomesta	meur	10.5	9.6	11.1	14.4	16.2
Bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen	meur	6.8	4.7	2.2	2.9	3.2
Suhteessa liikevaihtoon	%	5.2	4.4	2.3	2.1	2.5
Poistot	meur	2.6	2.7	3.1	3.1	3.2
Tutkimus- ja kehitysmenot	meur	2.4	2.2	2.6	3.2	3.1
Suhteessa liikevaihtoon	%	1.8	2.0	2.7	2.3	2.4
Henkilöstö keskimäärin		637	601	636	681	663
Henkilöstön muutos	%	6.0	-5.5	-6.6	2.7	5.9
Henkilöstö tilikauden lopussa		791	625	606	670	655
Josta Suomessa		610	457	453	512	515
KANNATTAVUUS
Liikevoitto	meur	2.6	1.3	0.8	10.9	8.3
Suhteessa liikevaihtoon	%	2.0	1.2	0.8	7.7	6.4
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	meur	1.9	1.1	0.4	10.2	7.6
Suhteessa liikevaihtoon	%	1.5	1.0	0.4	7.2	5.9
Tilikauden tulos *)	meur	1.6	0.6	0.1	7.5	5.4
Suhteessa liikevaihtoon	%	1.2	0.6	0.1	5.3	4.2
Liikevaihto/henkilö	teur	205.2	180.4	149.9	207.3	193.7
Oman pääoman tuotto (ROE)	%	5.1	2.0	0.4	23.8	19.8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)	%	6.0	3.7	2.3	25.2	19.6
RAHOITUS JA TALOUDELLINEN ASEMA
Taseen loppusumma	meur	69.7	56.7	55.6	64.9	63.8
Oma pääoma	meur	30.8	31.2	31.8	33.7	29.5
Korolliset nettovelat	meur	-0.8	-4.4	-10.8	-3.7	4.7
Suhteessa liikevaihtoon	%	-0.6	-4.0	-11.3	-2.6	3.7
Omavaraisuusaste	%	44.7	55.6	57.4	52.2	46.7
Nettovelkaantumisaste	%	-2.6	-14.1	-33.9	-11.0	16.0
Liiketoiminnan kassavirta	meur	1.2	-0.1	10.8	11.8	9.9
Maksetut osingot	meur	1.8	1.8	2.4	2.0	1.0

*) Tilikauden tuloksessa huomioitu laskennallisen verovelan muutos

33. OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS
		2011	2010	2009	2008	2007
Tulos osaketta kohti	EUR	0.39	0.16	0.03	1.89	1.32
Tulos osaketta kohti (laimennettu)	EUR	0.39	0.16	0.03	1.89	1.32
Osakkeen nimellisarvo	EUR	1.7	1.7	1.7	1.7	1.7
Osinko	EUR *)	0.45	0.45	0.45	0,60	0,50
Osinko/tulos osaketta kohti	%	115.4	281.3	1 500.0	31.7	37.9
Efektiivinen osinkotuotto	%	7.8	5.8	6.3	11.3	6.0
Oma pääoma osaketta kohti	EUR	7,60	7.74	7.88	8.47	7.22
A-osakkeen kurssi 31.12.	EUR	5.79	7.77	7.13	5.29	8.35
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4155.6	4155.6	4155.6	4155.6	4155.6
Osakkeiden keskimääräinen osakeantioikaistu lukumäärä	tkpl	4155.6	4155.6	4155.6	4155.6	4155.6
Hinta/voittosuhde, P/E luku		14.8	48.6	237.7	2.8	6.3
Osakkeiden markkina-arvo **)	MEUR	23.4	31.3	28.1	21.1	34.1

*) Hallituksen ehdotus

**) K-osakkeiden arvona käytetty A-osakkeiden kurssia

34. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakepääoma

Martela Oyj:n osakkeiden rekisteröity lukumäärä 31.12.2011 oli 4 155 600. Osakkeet jakautuvat A- ja Kosakkeisiin. A-osakkeella on 1 ääni ja K-osakkeella on 20 ääntä yhtiökokouksessa. Molemmilla osakesarjoilla on samat osinko-oikeudet. Yhtiön enimmäispääoma on 14 000 000 eur ja vähimmäispääoma 3 500 000 eur.

Martela Oyj:n osakkeet on liitetty arvo-osuusrekisteriin 10.2.1995. Osakkeiden vasta-arvo on 1.68 eur. Aosakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörsissä Helsingissä Pienet yhtiöt-listalla. Pörssierä on 100 osaketta. Martela Oyj on tehnyt "Liquidity Providing" (LP) markkinatakaussopimuksen FIM Pankki Oy:n kanssa.

Osakekannan jakautuminen 31.12.2011

	Lukumäärä kpl	Yhteensä eur	Osuus osake pääomasta		Ääniä Osuus äänistä %
K-osakkeet	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100

Suurimmat osakkeenomistajat osakemäärän mukaan 31.12.2011

	K-sarja kpl	A-sarja kpl	Yhteensä kpl	%	Ääniä kpl	% ääni määrästä
Marfort Oy	292 000	232 574	524 574	12.6	6 072 574	38.8
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	0	335 400	335 400	8.1	335 400	2.1
OP- Suomi Arvo	0	285 000	285 000	6.9	285 000	1.8
Fondita Nordic Micro Cap	0	205 000	205 000	4.9	205 000	1.3
Sijoitusrahasto
Palsanen Leena	44 486	131 148	175 634	4.2	1 020 868	6.5
Martela Heikki	52 122	121 342	173 464	4.2	1 163 782	7.4
Nordea Pankki Suomi Oyj	0	171 806	171 806	4.1	171 806	1.1
Pohjola Vakuutus Oy	0	160 294	160 294	3.9	160 294	1.0
Oy Autocarrera Ab	0	116 000	116 000	2.8	116 000	0.7
Martela Matti T	58 256	56 982	115 238	2.8	1 222 102	7.8
Palsanen Jaakko	1 600	96 731	98 331	2.4	128 731	0.8
Lindholm Tuija	43 122	32 841	75 963	1.8	895 281	5.7
Martela Pekka	69 274	8	69 282	1.7	1 385 488	8.9
Martela Oyj	0	67 700	67 700	1.6	67 700	0.4
Sijoitusrahasto Nordea Suomi Small Cap	0	60 056	60 056	1.4	60 056	0.4
Apteekkien eläkekassa	0	55 000	55 000	1.3	55 000	0.4
Muut osakkeenomistajat	43 940	1 422 918	1 466 858	35.3	2 301 718	14.7
Yhteensä	604 800	3 550 800	4 155 600	100.0	15 646 800	100.0

Luettelo sisältää kaikki yli 5% osakkeista ja äänivallasta omistavat osakkeenomistajat. Yhtiön hallitus ja toimitusjohtaja omistavat yhteensä 8,6 osakkeista ja 17,2% äänivallasta.

Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta. 33.850 kpl on aikanaan ostettu 10.65 euron keskihintaan ja 33.850 kpl on tullut osakeannin yhteydessä. Omien osakkeiden määrä vastaa 1.6 % kaikista osakkeista ja 0.4 % kaikista äänistä.

Yhtiökokous on myöntänyt 2011 hallitukselle vuodeksi eteenpäin valtuudet, jotka koskevat osake-pääoman korottamista, vaihtovelkakirjalainan ottamista sekä päättämistä omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden

luovuttamisesta osakeenomistajien etuoikeudesta poiketen.

Yhtiökokous hyväksyi kokouskutsussa mainitut hallituksen ehdotukset koskien valtuuksien antamista hallitukselle omien osakkeiden hankinnasta ja/tai niiden luovuttamisesta. Valtuutuksen kohteena on enintään 415.560 kappaletta yhtiön A-sarjan osakkeita.

Omistuksen jakautuminen suurusluokittain 31.12.2011

Osakkeita		Osakkaita	Osakkeita	%	Ääniä	% ääni
kpl	kpl	%	kpl		kpl	määrästä
1-500	1 613	75.7	291 959	7.0	302 599	1.9
501-1000	275	12.9	215 053	5.2	226 073	1.4
1001-5000	172	8.1	380 355	9.2	794 555	5.1
yli 5000	70	3.3	3 267 187	78.6	14 322 527	91.5
Yhteensä,	2 130	100.0	4 154 554	100.0	15 645 754	100.0
joista hallintarekisteröityjä	6		188 767		188 767
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0.0	1 046	0.0
Yhteensä			4 155 600	100.0	15 646 800	100.0

Omistuksen jakautuminen sektorikohtaisen luokituksen perusteella 31.12.2011

	Omistajia	Osakkeita			Ääniä
	kpl	%	kpl	%	kpl	%
Yritykset	91	4.3	906 852	21.8	6 454 852	41.3
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	11	0.5	933 399	22.5	933 399	6.0
Julkisyhteisöt	2	0.1	390 400	9.4	390 400	2.5
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	11	0.5	8 847	0.2	8 847	0.1
Kotitaloudet	2 006	94.2	1 898 189	45.7	7 841 389	50.1
Ulkomaiset sijoittajat	9	0.4	16 867	0.4	16 867	0.1
Yhteensä	2 130	100.0	4 154 554	100.0	15 645 754	100.0
joista hallintarekisteröityjä	6		188 767	4.5	188 767
Odotusluettelolla ja yhteistilillä			1 046	0.0	1 046	0.0
Yhteensä			4 155 600	100.0	15 646 800	100.0

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

(1 000 eur)	Viite	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
Liikevaihto	1	96 417	80 213
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		344	16
Valmistus omaan käyttöön		56	75
Liiketoiminnan muut tuotot	2	340	154
Materiaalit ja palvelut	3	-53 417	-44 829
Henkilöstökulut	4	-20 737	-17 655
Poistot ja arvonalennukset	5	-1 236	-1 107
Liiketoiminnan muut kulut		-18 634	-14 581
Liikevoitto (-tappio)		3 133	2 286
Rahoitustuotot ja -kulut	6	-87	-12
Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä		3 046	2 274
Satunnaiset kulut	7	-940	-400
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		2 106	1 874
Tuloverot	8	-454	-554
Tilikauden voitto (tappio)		1 652	1 320

EMOYHTIÖN TASE

(1 000 eur) Viite 31.12.2011	31.12.2010
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet 9
Aineettomat oikeudet 557	660
Muut pitkävaikutteiset menot 1 040	218
Ennakkomaksut 1 644	1 251
3 241	2 129
Aineelliset hyödykkeet 10
Maa- ja vesialueet 84	84
Rakennukset ja rakennelmat 2 511	2 566
Koneet ja kalusto 2 558	2 463
Muut aineelliset hyödykkeet 23	20
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 99	152
5 275	5 285
Sijoitukset 11
Tytäryhtiöosakkeet 8 960	5 206
Saamiset tytäryhtiöyrityksiltä 14 324	14 284
Osakkuusyhtiöosakkeet 250	250
Saamiset osakkkuusyhtiöyrityksiltä 150	0
Muut osakkeet ja osuudet 15	14
23 699	19 754
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 6 694	4 726
Keskeneräiset tuotteet 582	461
Valmiit tuotteet / tavarat 1 426	739
Ennakot toimittajilta 182	0
8 884	5 926
Pitkäaikaiset saamiset 12
Lainasaamiset 416	390
Lyhytaikaiset saamiset 12
Myyntisaamiset 20 097	16 931
Lainasaamiset 2 854	2 843
Siirtosaamiset 315	299
23 266	20 073
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat 13 0	1 107
Rahat ja pankkisaamiset 9 187	6 849
73 968	61 515

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Osakepääoma		7 000	7 000
Ylikurssirahasto		1 116	1 116
Vararahasto		11	11
Edellisten tilikausien tulokset		33 667	34 315
Tilikauden tulos		1 652	1 320
Yhteensä		43 446	43 762
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma	15
Lainat rahoituslaitoksilta		6 808	2 629
Siirtovelat		175	240
Lyhytaikainen vieras pääoma	16
Korollinen
Lainat rahoituslaitoksilta		2 821	2 421
Koroton
Saadut ennakot		627	346
Ostovelat		8 671	5 394
Siirtovelat		8 071	3 734
Muut lyhytaikaiset velat		3 349	2 989
		20 718	12 463
Vieras pääoma yhteensä		30 522	17 753
		73 968	61 515

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

(1 000 eur)	1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Myynnistä saadut maksut	93 106	75 675
Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut	179	140
Maksut liiketoiminnan kuluista	-90 914	-75 630
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	2 371	185
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista	-93	-103
Maksetut verot	-522	-302
Liiketoiminnan rahavirta ennen satunnaisia eriä	1 756	-220
Liiketoiminnan rahavirta (A)	1 756	-220
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 168	-2 635
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot	31	116
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin	-66	-132
Investoinnit osakkuusyhtiöyrityksiin	-150	-250
Muiden sijoitusten luovutustulo	145	54
Myönnetyt lainat	-1 393	-1 250
Lainasaamisten takaisinmaksut	300	116
Investointien rahavirta (B)	-3 301	-3 981
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Lyhytaikaisten lainojen ostot	3 000	0
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-3 000	0
Pitkäaikaisten lainojen nostot	7 000	0
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-2 421	-2 298
Maksetut osingot ja muu voitonjako	-1 812	-1 813
Rahoituksen rahavirta (C)	2 767	-4 111
RAHAVAROJEN MUUTOS (A+B+C) (+ lisäys, - vähennys)	1 221	-8 312
Rahavarat tilikauden alussa 1)	7 957	16 255
Sijoitusten käyvän arvon muutos	9	14
Rahavarat tilikauden lopussa 1)	9 187	7 957

1. Likvidit varat sisältävät rahat, pankkisaamiset ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET

Martela Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilin päätösten erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella. Niissä ei ole otettu huomioon arvonkorotuksia, ellei niistä ole erikseen mainittu.

Ulkomaanrahan määräiset erät:

Valuuttamääräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin ja tilinpäätöshetkellä taseessa olevat saamiset ja velat muunnetaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Myyntisaamisten arvostamisesta syntyneet kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan ostojen oikaisueriin. Taseen rahoituserien, kuten lainojen arvostamisesta syntyneet kurssierot, kirjataan rahoituksen kurssieroihin.

Aineettomat hyödykkeet:

Aineettomat hyödykkeet poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan 3 - 10 vuoden aikana.

Aineelliset hyödykkeet:

Rakennukset, koneet ja kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet on esitetty taseessa hankintamenoon. Rakennuksiin tehdyistä arvonkorotuksista ei tehdä poistoja. Poistoja ei tehdä myöskään maa-alueista. Muuten poistot on laskettu tasapoistoina arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.

Aineellisten hyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat	20 - 30 vuotta
Koneet ja kalusto	4 - 8 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet	3 - 5 vuotta

Sijoitukset:

Pörssinoteeratut osakkeet arvostetaan markkina-arvoon ja muutokset kirjataan rahoituseriin. Muut osakkeet on arvostettu hankintamenoon. Martela Oyj:llä ei ole tilinpäätöshetkellä omistuksessaan pörssinoteerattuja osakkeita. Sijoitukset tytäryhtiöihin ja osakkuusyhtiöön on arvostettu hankintamenoon ja pysyvät arvonalennukset on vähennetty hankintamenosta.

Vaihto-omaisuus:

Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon FIFO-menetelmää käyttäen. Vaihto-omaisuuden arvoa on alennettu epäkurantin omaisuuden osalta. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahavarat:

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahavaroihin on luokiteltu sijoitukset rahasto-osuuksiin. Sijoitukset arvostetaan toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten pohjalta käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät.

Johdannaiset:

Yhtiön johdannaiset sisältävät valuuttatermiinejä ja korkosopimuksen. Valuuttatermiineillä suojaudutaan ennakoitujen tulojen ja menojen yhteensovittamisen jälkeen jäljelle jäävää nettopositioita. Koronvaihtosopimus on tehty vaihtuvakorkoisen lainan muuttamisesta kiinteäkorkoiseksi. Johdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöshetken markkinakursseihin ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella , jonka aikana ne syntyvät. Tarkemmat tiedot johdannaisista on mainittu konsernin liitetiedoissa kohdassa 22 ja 14.

Tulovero:

Yhtiön veroihin kirjataan tulosta vastaava suoriteperusteinen vero, perustuen paikallisen verosäännöstön mukaisesti laskettavaan verotettavaan tuloon sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Laskennalliset verovelat esitetään liitetiedoissa.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet:

Tuloutus tapahtuu luovutettaessa suorite. Liikevaihtoa laskiessa myyntitulosta on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset sekä myynnin valuuttakurssierot.

Tutkimus ja tuotekehitys:

Tutkimus ja tuotekehitysmenot kirjataan pääsääntöisesti tulosvaikutteisesti niiden syntymisvuonna. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät laitteet on aktivoitu koneisiin ja kalustoon.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut:

Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot, julkiset avustukset ja muut kuin varsinaiseen toimintaan liittyvät tuotot mm. vuokratuotot. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan omaisuuden myyntitappiot ja muut kuin varsinaiseen suoritteeseen liittyvät kulut.

Satunnaiset tuotot ja kulut:

Satunnaisiksi katsotaan sellaiset tuotot ja kulut, jotka perustuvat yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin: kuten konserniavustukset ja yritysjärjestelyihin liittyvät erät.

Vuokrasopimukset:

Kaikki leasingmaksut käsitellään vuokrakuluina.

Eläkejärjestelyt:

Yhtiöiden eläketurva on järjestetty eläkeyhtiöiden kautta. Martela Oyj:n toimitusjohtaja on oikeutettu siirtymään täysimääräiselle eläkkeelle täytettyään 60 vuotta.

Omat osakkeet:

Yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden hankintameno sisältyy vähennyksenä vapaasta omasta pääomasta.

1. LIIKEVAIHDON JAKAUTUMA MARKKINA-ALUEITTAIN, % LIIKEVAIHDOSTA

	2011	2010
Suomi	90	90
Skandinavia	6	5
Muut	4	5
Yhteensä	100	100

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 eur)	2011	2010
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	162	14
Vuokratuotot	40	88
Julkiset avustukset	111	20
Muut liiketoiminnan tuotot	27	32
Yhteensä	340	154

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

(1 000 eur)	2011	2010
Ostot tilikauden aikana	51 028	42 052
Aine- ja tarvikevaraston muutos	-2 440	-217
Ulkopuoliset palvelut	4 829	2 994
Materiaalit ja palvelut yhteensä	53 417	44 829
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastuksesta	55	45
Veroneuvonnasta	5	5
Muista palveluista	158	3
Tilintarkastajan palkkiot yhteensä	218	53

4. HENKILÖSTÖKULUT JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

2011	2010
	182
	101
365	283
16 152	13 850
3 239	2 749
981	773
20 737	17 655
539	410
21 276	18 065
146	128
238	203
384	346
	260 105

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 eur)	2011	2010
Suunnitelman mukaiset poistot
Aineettomat hyödykkeet	524	533
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	92	92
Koneet ja kalusto	620	482
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä	1 236	1 107

6. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(1 000 eur)	2011	2010
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista	26	35
Korkotuotot lyhytaikaisista sijoituksista konserniyhtiöiltä	132	83
Valuuttakurssivoitot	13	17
Muut rahoitustuotot	0	32
Korkokulut	-146	-149
Valuuttakurssitappiot	-25	-4
Muut rahoituskulut	-96	-40
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien varojen arvon muutos	9	14
Yhteensä	-87	-12

7. SATUNNAISET ERÄT

(1 000 eur)	2011	2010
Satunnaiset kulut
Konserniavustus	940	400

8. TULOVEROT

(1 000 eur)	2011	2010
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	380	435
Edellisten tilikausien verot	74	119
Yhteensä	454	554

Laskennallisia verovelkoja ja -saamisia ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan eikä taseeseen. Jaksotuseroista ja tappioista johtuvaa laskennallista verosaamista ei ollut vuonna 2011 eikä 2010.

9. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

(1 000 eur)

1.1.2011 - 31.12.2011	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	2 467	2 090	1 251	5 807
Lisäykset	216	1 027	1 237	2 480
Vähennykset	0	0	-844	-844
Hankintameno 31.12.	2 683	3 117	1 644	7 443
Kertyneet poistot 1.1.	-1 807	-1 873	0	-3 680
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-319	-205	0	-524
Kertyneet poistot 31.12.	-2 126	-2 078	0	-4 204
Kirjanpitoarvo 1.1.	660	217	1 251	2 128
Kirjanpitoarvo 31.12.	557	1 040	1 644	3 241

1.1.2010 - 31.12.2010	Aineettomat oikeudet	Muut pitkävaik. menot	Keskeneräiset hankinnat	Aineettomat hyödykkeet yht.
Hankintameno 1.1.	1 898	2 014	109	4 020
Lisäykset	569	76	1 398	2 043
Vähennykset	0	0	-256	-256
Hankintameno 31.12.	2 467	2 090	1 251	5 807
Kertyneet poistot 1.1.	-1 430	-1 722	0	-3 152
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	0	0
Tilikauden poistot 1.1.-31.12.	-377	-151	0	-528
Kertyneet poistot 31.12.	-1 807	-1 873	0	-3 680
Kirjanpitoarvo 1.1.	468	292	109	869
Kirjanpitoarvo 31.12.	660	218	1 251	2 129

10. AINEELLISET HYÖDYKKEET

(1 000 eur)

1.1.2011 - 31.12.2011	Maa alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset	Keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	84	10 558	10 076	20	152	20 890
Lisäykset	0	37	729	3	319	1 088
Vähennykset	0	0	-53	0	-372	-425
Hankintameno 31.12.	84	10 595	10 752	23	99	21 553
Kertyneet poistot 1.1.	0	-7 992	-7 614	0	0	-15 606
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	39	0	0	39
Tilikauden poistot 1.1.- 31.12.	0	-92	-620	0	0	-712
Kertyneet poistot 31.12.	0	-8 084	-8 195	0	0	-16 279
Kirjanpitoarvo 1.1.	84	2 566	2 463	20	152	5 285
Kirjanpitoarvo 31.12.	84	2 511	2 558	23	99	5 275
1.1.2010 - 31.12.2010	Maa alueet	Rakennukset	Koneet ja	Muut	Keskeneräiset	Yhteensä
			kalusto	aineelliset	hankinnat
Hankintameno 1.1.	84	10 547	8 666	20	256	19 573
Lisäykset	0	11	1 500	0	1 262	2 773
Vähennykset	0	0	-90	0	-1 366	-1 456
Hankintameno 31.12.	84	10 558	10 076	20	152	20 890
Kertyneet poistot 1.1.	0	-7 900	-7 217	0	0	-15 117
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	89	0	0	89
Tilikauden poistot 1.1.- 31.12.	0	-92	-486	0	0	-578

Kertyneet poistot 31.12. 0 -7 992 -7 614 0 0 -15 606

Kirjanpitoarvo 1.1. 84 2 647 1 450 20 256 4 457 Kirjanpitoarvo 31.12. 84 2 566 2 463 20 152 5 285

Rakennusten sisältämät rakennusten arvonkorotukset 2011 ovat 1.850 teur (1.850 teur 2010). Tuotannollisten koneiden ja laitteiden kirjanpitoarvo 2011 oli 1.989 teur (1.910 teur 2010).

11. SIJOITUKSET

(1 000 eur)

1.1.2011 - 31.12.2011		Tytäryhtiö- Osakkuusyhtiö-		Muut osakkeet		Pääoma- Yhteensä
		osakkeet	osakkeet	ja osuudet	lainasaamiset
Tasearvo kauden alussa		5 206	250	14	14 284	19 754
Lisäykset		4 730	0	1	190	4 921
Vähennykset		-976	0	0	0	-976
Tasearvo kauden lopussa		8 960	250	15	14 474	23 698
1.1.2010-31.12.2010			Tytäryhtiö- Osakkuusyhtiö-	Muut osakkeet	Pääoma-	Yhteensä
		osakkeet	osakkeet	ja osuudet	lainasaamiset
Tasearvo kauden alussa		5 012	22	93	13 531	18 658
Lisäykset		194	250	0	753	1 197
Vähennykset		0	-22	-79	0	-101
Tasearvo kauden lopussa		5 206	250	14	14 284	19 753
Tytäryhtiöosakkeet:		Emoyhtiön	osuus % äänivallasta %	Osuus Osakkeiden kpl	Osakkeiden nimellisarvo	Osakkeiden kirjanpitoarvo teur
Kidex Oy	Suomi	100	100	200	2.208 teur	2 208
Muuttopalvelu Grundell Oy	Suomi	100	100	100	3 teur	4 675
Grundell Henkilöstöpalvelu Oy	Suomi	100	100	100	3 teur	50
Kiinteistö Oy Ylähanka	Suomi	100	100	510	9 teur	8
Martela AB, Bodafors	Ruotsi	100	100	50 000	5.000 tsek	550
Aski avvecklingsbolag AB,	Ruotsi	100	100	12 500	1.250 tsek	132
Malmö
Martela AS, Oslo	Norja	100	100	200	200 tnok	24
Martela Sp.z o.o., Varsova	Puola	100	100	3 483	3.483 tpln	935
000 Martela, Moskova	Venäjä	100	100		3.700 trub	90
000 Martela Sp, Pietari	Venäjä	100	100		3.700 trub	90
Irodabutor Martela Kft	Unkari	100	100		36.000 thuf	131
Martela A/S	Tanska	100	100		500 tdkk	67
Yhteensä						8 960
Omistusyhteysyritysosakkeet
P.O. Korhonen oy (ent. Fiota)	Suomi	51	51	510	1	250
Muut osakkeet ja osuudet:						15

MARTELA TILINPÄÄTÖS 2011

12. SAAMISET

(1 000 eur)	2011	2010
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset osakkuusyhtiöiltä	88	0
Lainasaamiset	329	390
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset samaan konserniin kuuluvilta yhtiöiltä
Myyntisaamiset	3 913	3 672
Lainasaamiset	2 842	2 743
Saamiset osakkuusyhtiöiltä
Myyntisaamiset	5	0
Lainasaamiset	12	0
Muut saamiset
Myyntisaamiset	16 179	13 259
Lainasaamiset	0	100
Siirtosaamiset	315	299
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	23 266	20 073

Siirtosaamiset ja menoennakot sisältävät rojalti- ja kuluennakoita sekä henkilöstökulujen että muiden sekalaisten kulujen jaksotuksia.

13. KÄYPÄÄN ARVOON TULOSVAIKUTTEISESTI KIRJATTAVAT RAHAVARAT

(1 000 eur)	2011	2010
Rahasto-osuudet	0	1 107

14. OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

Osakekannan jakautuminen 31.12.2011	Lukumäärä	Yhteensä	Osuus osake-	Ääniä	Osuus
	kpl	eur	pääomasta		äänistä %
K-osakkeet (20 ääntä/osake)	604 800	1 018 500	15	12 096 000	77
A-osakkeet (1 ääni/osake)	3 550 800	5 981 500	85	3 550 800	23
Yhteensä	4 155 600	7 000 000	100	15 646 800	100
Omat osakkeet	67 700
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä	4 087 900
Oma pääoma	2 011		2 010
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	7 000		7 000
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	1 116		1 116
Vararahasto 1.1. ja 31.12.	11		11
Voittovarat 1.1.	35 635		36 116
Osingonjako	-1 807		-1 813
Tilikauden voitto	1 652		1 320
Osakejärjestelmän perusteella
luovutetut osakkeet*	-186		0
palautuneet osakkeet	25		12
Voittovarat 31.12.	35 319		35 635
Oma pääoma yhteensä	43 446		43 762

Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 35.319 teur vuonna 2011 ( 35.635 teur 2010)

Martela Oyj:n hallussa olevat omat osakkeet esitetään voittovarojen vähennyksenä. Martela Oyj omistaa 67 700 kpl A-sarjan osaketta ja ne on ostettu 10,65 euron keskihintaan. Omien osakkeiden markkina-arvo 31.12.2011 oli 5,79 € /osake (7,77 € 2010), yhteensä 392 teur (526 teur 2010).

* Emoyhtiön taseessa osakkeiden hankintaa varten annettu laina käsitellään lainasaamisena ja luovutettujen osakkeiden osalta hankintameno kirjataan saatavien vähennyksenä ja pois omasta pääomasta. Osakepalkkiojärjestelmään varten hankittuja osakkeiden hankintameno IFRS-konsernitilinpäätöksessä käsitellään omien osakkeiden kaltaisena eränä.

15. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

(1 000 eur)	2011	2010
Lainat rahoituslaitoksilta	6 808	2 629
Siirtovelat	175	240
	6 983	2 869

Pitkäaikaisten lainojen muutokset ja lyhennykset

	2 011	2 010
	Rahoituslaitos	Rahoituslaitos
	lainat	lainat
Lainat 1.1.	2 629	5 050
Lisäykset	7 000
Lyhennykset	-2 821	-2 420
Lainat 31.12.	6 808	2 629
Lyhennykset	2 012	2 013 2 014	2 015	2 016	2017-
Rahoituslaitoslainat	2 821	1 208 700	700	4 200	0

16. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

(1 000 eur)	2011	2010
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat samaan konserniin kuuluville yrityksille
Ostovelat konserniyhtiöille	1 682	1 080
Siirtovelat konserniyhtiöille	30	63
Yhteensä	1 712	1 143
Velat osakkuusyhtiöille
Ostovelat	455	0
Muu vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta	2 821	2 420
Saadut ennakot	627	346
Ostovelat	6 534	4 314
Muut lyhytaikaiset velat	3 349	2 989
Siirtovelat	8 041	3 672
Yhteensä	21 372	13 741
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä	23 539	14 884

Lyhytaikainen vieras pääoma on eritelty liitetiedoissa, koska erät on yhdistelty taseessa

	2011	2010
Siirtovelkojen olennaiset erät
Henkilöstökulujen siirtovelat	2 833	2 744
Korko- ja rahoitusjaksotukset	15	28
Rojaltit	143	196
Menojäämät	187	349
Verot	68	186
Muut siirtovelat	4 795	169
Siirtovelat yhteensä	8 041	3 672

17. ANNETUT PANTIT JA VASTUUSITOUMUKSET

(1 000 eur)	2011	2010
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Pankkilainat	9 629	5 050
Annetut kiinteistökiinnitykset	7 848	7 848
Annetut yrityskiinnitykset	8 200	3 700
Pantatut osakkeet	4	4
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä	16 052	11 553
Muut annetut vakuudet
Takaukset vuokran vakuudeksi	209	165
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
annetut takaukset	1 662	1 542
Osakkuusyhtiön puolesta	498	0
Leasing-sopimukset
Alkavalle tilikaudelle kuuluvat	959	835
Myöhemmin maksettavat	1 119	762
Yhteensä	2 078	1 597
Takaisinostovastuut	0	150
Muut vastuut
Vuokravastuut	12 636	5 917

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Tulos / osake	亖	Emoyhtiön omistajille kuuluva tulos
		Osakkeiden osakeantikorjattu keskimääräinen kappalemäärä
	$\equiv$	Osakeantikorjattu kurssi tilikauden lopussa
Hinta / voittosuhde (P/E)		Tulos / osake
Oma pääoma / osake, eur	u.	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
		Osakkeiden osakeantikorjattu kappalemäärä tilikauden päättyessä
Osinko / osake, eur	$=$	Tilikaudelta jaettu osinko
		Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä tilikauden päättyessä
Osinko / tulos, %	$=$	Osinko / osake x 100
		Tulos / osake
Efektiivinen osinkotuotto, %	$=$	Osakeantikorjattu osinko / osake $\times 100$
		Osakeantikorjattu kurssi tilikauden päättyessä
Osakekannan	$=$	Kaikkien osakkeiden lukumäärä tilikauden päättyessä
markkina-arvo, eur		X osakkeen kurssi tilinpäätöspäivänä
Oman pääoman tuotto-%	m.	Tilikauden tulos x 100
		Oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto-%	$\equiv$	(Tilikauden tulos ennen veroja + korkokulut + muut rahoituskulut) $\times 100$
		Taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)
Omavaraisuusaste, %	$=$	Oma pääoma x 100
		Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste, %	$=$	Korolliset velat-rahat, pankkisaamiset ja rahoitusarvopaperit x 100
		Oma pääoma
Henkilöstö keskimäärin	$=$	Keskiarvo kuukausien lopussa työssäolevan
		henkilöstön lukumääristä
Korolliset nettovelat	$=$	Korolliset velat - rahavarat ja muu likvidi rahoitusomaisuus

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITTOVAROJEN KÄYTÖSTÄ

Emoyhtiö voitonjakokelpoiset varat ovat 35.318.957,21 euroa, joista tilikauden voitto on 1.651.544,36 euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:

• osinkona jaetaan 0,45 euroa ulkona olevalta osakkeelta eli

1.839.555,00 euroa 33.479.402,21 euroa

Helsingissä 7. helmikuuta 2012

• jätetään omaan pääomaan

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Heikki Ala-Ilkka	Pekka Martela	Heikki Martela
hallituksen puheenjohtaja	hallituksen varapuheenjohtaja	toimitusjohtaja
Jaakko Palsanen	Jori Keckman	Tapio Hakakari

Pinja Metsäranta

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 7. helmikuuta 2012

KPMG Oy Ab

Reino Tikkanen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS

MARTELA OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

Olemme tilintarkastaneet Martela Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toiminta-kertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilin-päätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Helsingissä 7. helmikuuta 2012

KPMG OY AB

Reino Tikkanen KHT