marimekko

Tilinpäätös 2020

Tunnettu rohkeista kuvioistaan

Marimekko on suomalainen lifestyle-designyritys, jonka omaleimaiset kuviot ja värit ovat tuoneet iloa ihmisten arkeen jo 70 vuoden ajan. Tuotevalikoimaamme kuuluu korkealuokkaisia vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä kodintavaroita sisustustekstilleistä astioihin.

Marimekon designfilosofia ja toiminta ovat alusta alkaen perustuneet pitkäikäisyyteen – tarjoamme asiakkaillemme ajattomia, käytännöllisiä ja kestäviä tuotteita, joista on iloa vuosiksi eteenpäin.

Kun Marimekko vuonna 1951 perustettiin, ennen näkemättömät painokankaat antoivat sille vahvan ja ainutlaatuisen identiteetin. Kangaspainossamme Helsingissä syntyy tänäkin päivänä noin miljoona metriä kangasta vuodessa. Tämä moderni tuotantolaitos on myös luovaa yhteisöämme palveleva ideahautomo, joka tarjoaa meille mahdollisuuden osallistua erilaisiin vastuullisuuden kehityshankkeisiin ja siten viedä koko tekstiiliteollisuutta kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Vuonna 2020 tuotteidemme brändimyynti oli 285 miljoonaa euroa ja liikevaihtomme 124 miljoonaa euroa. Marimekko-myymälöitä on noin 150 eri puolilla maailmaa, ja verkkokauppa palvelee asiakkaita 34 maassa. Keskeisiä markkinoitamme ovat Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-Amerikka.

SISÄLLYS

2 Toimitusjohtajalta
4 Vuosi 2020 pähkinänkuoressa
5 Taloudelliset tavoitteet
6 Strategia
8 Vastuullisuus
10 Hallituksen toimintakertomus 2020
18 Voitonjakoesitys
19 Konsernin tunnusluvut ja tunnuslukujen laskentakaavat
22 Osake ja osakkeenomistajat
26 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2020
26 Konsernitilinpäätös, IFRS
26 Konsernin tuloslaskelma
27 Konsernitase
28 Konsernin rahavirtalaskelma
29 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
30 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
50 Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
50 Emoyhtiön tuloslaskelma
51 Emoyhtiön tase
52 Emoyhtiön rahavirtalaskelma
53 Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
60 Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
61 Tilintarkastuskertomus
64 Tilintarkastajan raportti ESEF-tilinpäätöksestä
67 Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2020
79 Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020
86 Palkitsemisraportti 2020
92 Tietoja osakkeenomistajille

Tämä julkaisu ei ole ESEF-asetuksen (European Single Electronic Format) mukainen xHTML-asiakirja. ESEF-sääntelyn mukainen tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus 2020 ovat saatavilla yhtiön verkkosivuilla.

Puh. 09 758 71
marimekko.com
company.marimekko.com

Toimitusjohtajalta

Koronaviruspandemia aiheutti vuonna 2020 globaalille muotialalle ja erikoiskaupalle pahimman kriisin vuosikymmeniin. Myös suurin osa Marimekko-myymälöistä eri puolilla maailmaa oli pandemian vuoksi tilapäisesti suljettuna ensimmäisellä tai toisella neljänneksellä, ja pandemia laski asiakasmääriä selvästi vuoden jälkipuoliskollakin. Pitkäjänteinen työmme Marimekko-brändin ja digitaalisen liiketoimintamme kehittämisessä, kattava lifestyle-tuotevalikoimamme, monipuolinen liiketoiminta- ja jakelukanavamallimme sekä kykymme sopeuttaa toimintaamme nopeasti ovat niitä tekijöitä, joiden avulla luovimme kuitenkin onnistuneesti erittäin vaikeassa toimintaympäristössä. Kiitos tästä kuuluu koko henkilöstöllemme. Sinnikkäästi yhdessä upeaa työtä tehneet tiimimme ympäri maailmaa ovat nostaneet Marimekon menestyjäksi, joita vahvassa murroksessa olevalla toimialalla on yhä vähemmän. Haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta liikevaihtomme vuonna 2020 oli lähes edellisvuoden tasolla, 123,6 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoittomme parani 17,8 prosenttia ja oli 16,3 prosenttia liikevaihdosta.

Useampi vuosi sitten aloittamamme työ Marimekko-lifestylebrändin modernisoimiseksi ja mallistojen kehittämiseksi puhuttelemaan laajempaa globaalia asiakaskuntaa tuki meitä tänä poikkeuksellisena aikana. Pandemian myötä kuluttajat kiinnostuivat entisestään sisustamisesta, mikä näkyi kodintuotteidemme myynnin roimana kasvuna. Myös vaatemallistossamme aiempaa selvemmin näkyvä rentous puhutteli kuluttajia näissä epätavallisissa olosuhteissa. Syyskuussa Marimekon luovana johtajana aloittaneen visionääräisen Rebekka Bayn monipuolinen kansainvälinen kokemus ja osaaminen Aasian markkinoilta tukevat jatkossa luovaa yhteisöämme mallistojamme kehittämisessä vielä entistäkin kiinnostavimmiksi.

Olemme viime vuosien aikana panostaneet määrätietoisesti digitaalisen liiketoimintamme kehittämiseen, ja näin saavuttamamme kilpailukyky verkkokaupassa oli yksi vahvuuksistamme epätavallisena vuonna. Suljettuamme keväällä omat myymälämme väliaikaisesti henkilöstön ja asiakkaiden terveydestä huolehtiaksemme pystyimme ketterästi siirtämään myynti- ja markkinointikampanjamme verkkoon. Verkkokauppa olikin meille tärkeä vähittäismyyntikanava vuonna 2020, ja sen myynti kasvoi merkittävästi. Asiakkaiden siirtymisellä digitaalisiin myynti- kanaviin on vaikutuksia myös Marimekon tulevaisuuden jakelukanavapainotuksiin, ja verkkomyynnin merkitys liiketoiminnassamme kasvaa entisestään.

Raja verkkokaupan ja fyysisten myymälöiden välillä häivenee hälvenemistään, ja pandemian jälkeisessä todellisuudessa myymälöiden tulee entistä vahvemmin lunastaa uusi roolinsa kuluttajien silmissä brändin elämyksellisinä näyttämöinä ja inspiroivina kohtaamispaikkoina. Syksyllä Helsingin Pohjoisesplanadille laajentunut lippulaivamyymälämme toimii erinomaisena esimerkkinä tästä. Monikanavainen verkostomme vahvistui vuoden aikana erityisesti Aasian suurissa kaupungeissa, kun Japanissa, Manner-Kiinassa, Thaimaassa, Hongkongissa ja Etelä-Koreassa avattiin yhteensä yhdeksän uutta Marimekko-myymälää ja Marimekko-tuotteita myyvät verkkokaupat aloittivat Thaimaassa ja Etelä-Koreassa. Jatkamme asiakasymmärryksemme syventämistä ja siten myös asiakaskokemuksen ja mallistojamme kehittämistä edelleen.

Laajempaa globaalia asiakaskuntaa puhuttelevan tuotevalikoiman lisäksi kansainvälinen kasvu edellyttää bränditunnettuuden kasvattamista. Brändiyhteistyöt tarjoavat meille mahdollisuuden tutustut

taa suuri kansainvälinen yleisö Marimekkoon ja samalla vahvistaa ydinliiketoimintaamme. Vuonna 2020 lanseerasimmekin kaksi uutta rajoitetun ajan saatavilla ollutta yhteistyömallistoa globaalin japanilaisen vaatebrändin Uniqon kanssa. Myös arvopohjainen, inspiroiva ja osallistava sisältö erityisesti sosiaalisen median kanavissa kasvatti Marimekko-yhteisöä entisestään.

Arvojemme mukaisesti koemme velvollisuudeksemme olla vahvasti edistämässä vastuullisuutta koko arvoketjussamme ja esimerkkimme voimalla viedä koko toimialaa eteenpäin kohti kestävämpää tulevaisuutta. Vuonna 2020 teimme töitä muun muassa vastuullisempien materiaalien osuuden kasvattamiseksi tuotteissamme sekä hiilidioksidi- ja muiden päästöjen vähentämiseksi. Hiilidioksidipäästömme vähenivät 47 prosenttia vuodesta 2019. Jatkuvan kehitystyön ja päästöjen kompensoinnin ansiosta omat toimintamme eli kangaspainomme, toimistomme sekä kaikki omat myymälämme eri puolilla maailmaa olivat hiilineutraaleja vuonna 2020.

Joulukuussa 2020 julkistimme uuden vastuullisuusstrategiamme ja kunnianhimoiset tavoitteemme tuleville vuosille. Vastuullisuustyömme rakentuu kolmen

pääperiaatteen ympärille: ajaton design tuo iloa sukupolvesta toiseen, tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä ja kohti positiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon avulla. Uskomme, että tulevaisuudessa ajattomat ja kestävät tuotteet tehdään tasapainossa ympäristön kanssa kiertotalouden periaatteita noudattaen sekä täysin läpinäkyvästi raaka-aineista lähtien. Vastuullisuus on tänä päivänä edellytys yrityksen kestävälle toiminnalle, mutta näemme Marimekossa sen avaavan myös uusia, arvoa luovia mahdollisuuksia liiketoiminnallemme.

Ketteryytemme ja onnistumisemme pandemiavuonna on vahvistanut entisestään luottamustamme kansainväliseen kasvustrategiaamme. Pandemia on myös voimistanut toimialamme megatrendejä, kuten digitalisaatiota ja muutoksia kuluttajien arvomaailmassa, erityisesti vastuullisuuden merkityksen kasvua. Tämä osaltaan tekee arvopohjaisesta, ajattomasta ja kestävästä Marimekkoliifestylebrändistä ajankohtaisemman kuin koskaan tukien näin kasvutavoitteitamme. Meidän on rohkeasti tartuttava tarjolla oleviin mahdollisuuksiin ja investoitava kansainväliseen kasvuun. Siksi vuonna 2021 suunnitelmissamme on entisestään vahvistaa kansainvälisen kasvun edellytyksiä panostamalla digitalaiseen liiketoimintaan, saumattomaan monikanavaiseen asiakaskokemukseen, vastuullisuuteen ja bränditunnettuuteen. Tärkeää on myös jatkuvasti kehittää henkilöstömme valmiuksia työskennellä nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Nämä panostukset yhdessä jo vuosia tehdyn työn kanssa tarjoavat meille erinomaisen astinlaudan erityisesti Aasiaan suuntautuvan kansainvälisen kasvun seuraavaan vaiheeseen tulevina vuosina. Toimialamme kurittava pandemiatilanne kuitenkin jatkuu. Seuraamme tarkasti tilanteen kehittymistä kullakin markkina-alueellamme ja sopeutamme suunnitelmiamme tarpeen mukaan.

Vuonna 2021 Marimekko viettää 70-vuotisjuhliaan. Juhlavuoden mittaan luvassa on muun muassa kuviomaailmamme sydämestä ammentavia kiinnostavia erikoistuotteita ja aivan uudenlaisia yhteisprojekteja. Nämä ennennäkemättöminä aikoina on tärkeää löytää uusia tapoja inspiroida ihmisiä, ja toivotammekin koko yhteisömme lämpimästi tervetulleeksi juhlimaan kanssamme.

Tiina Alahuhta-Kasko

Vuosi 2020

pähkinänkuoressa

Koronaviruspandemian vaikutuksista huolimatta liikevaihtomme vuonna 2020 oli lähes edellisvuoden tasolla, 123,6 miljoonaa euroa. Suurin osa Marimekko-myymälöistä eri puolilla maailmaa oli pandemian vuoksi tilapäisesti suljettuna ensimmäisellä tai toisella neljänneksellä, ja pandemia laski asiakasmääriä selvästi myös toisella vuosipuoliskolla. Liikevaihtoa heikensivät erityisesti vähittäismyynnin lasku Suomessa, Pohjois-Amerikassa ja Skandinaviassa sekä tukkumyynnin vähentyminen Aasian-Tyynenmeren alueella. Liikevaihtoa puolestaan vahvistivat vähittäismyynnin laskua pienentänyt erittäin hyvin sujunut verkkokauppa sekä tukkumyynnin hyvä kehitys Suomessa, Skandinaviassa ja EMEA:n alueella. Suomen-tukkumyyntiä kasvattivat osaltaan kertaluonteiset kampanjatoimitukset.

Vuoden alussa ripeästi aloitettujen sopeuttamistoimien ansiosta vertailukelpoinen liikevoittomme nousi 18 prosenttia 20,2 miljoonaan euroon.

Liikevaihto

123,6
milj. euroa (125,4)

Vertailukelpoinen liikevoitto

20,2
milj. euroa (17,1)

Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali

16,3
% (13,6)

Vertailukelpoinen käyttökate

32,7
milj. euroa (29,7)

Liiketoiminnan rahavirta

28,1
milj. euroa (29,0)

Päämarkkinamme

Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-Amerikka

Noin 150 Marimekko-myymälää

lippulaivamyymälät Helsingissä, Tukholmassa, New Yorkissa, Tokiossa ja Sydneyssä

Verkkokauppa

tavoittaa asiakkaamme 34 maassa

Palveluksessamme

noin 420 henkeä

Osakkeemme noteerataan

Nasdaq Helsinki Oy:ssä

Liikevaihto markkina-alueittain 2020 (2019)

Suomi
Skandinavia
EMEA
Pohjois-Amerikka
Aasian-Tyynenmeren alue

Liikevaihto tuotelinjoittain 2020 (2019)

Muoti
Kodintuotteet
Laukut ja asusteet

Liikevaihto kanavittain ml. verkkomyynti

Tukkumyynti
Vähittäismyynti
Myymälöiden ja shop-in-shopien lukumäärä

Taloudelliset tavoitteet

Liikevaihto

Liikevaihdon kasvu

Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Liikevaihdon vuosittainen kasvu yli 10 %
Liikevoittomarginaali 15 %
Vuoden lopun nettovelka/ käyttökate-suhdeluku korkeintaan 2
Tavoitteena on jakaa osinkoa vuosittain; osinko osakekohtaisesta tuloksesta vähintään 50 %

Vertailukelpoinen liikevoitto

Osinko ja osakekohtainen tulos

Nettovelka/käyttökate

Vuoden 2020 lopussa nettovelan suhde käyttökatteeseen oli -0,10 (2019: 0,35).

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokous valtuuttaisi hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana.
Vuodelta 2018 maksettiin varsinaista osinkoa 0,60 euroa osaketta kohden sekä lisäosinkona 1,25 euroa osakkeelta. Lisäosinkoa maksettiin, koska Marimekon pääkonttorin myynti keväällä 2018 vahvisti yhtiön taloudellista asemaa.

Strategia

Visiomme on olla maailman kiehtovin lifestyle-designbrändi, joka on tunnettu rohkeista kuvioistaan.

Marimekolla on pitkän aikavälin kansainvälinen kasvustrategia päämarkkinoina Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyynenmeren alue ja Pohjois-Amerikka. Tavoitteemme vuonna 2018 alkaneella ja vuoteen 2022 ulottuvalla strategiakaudella on selvästi aiempaa vahvempi kannattava kasvu entistä laajempaa asiakaskuntaa puhuttelemalla.

Pitkäjänteinen työmme Marimekko-brändin ja digitaalisen liiketoimintamme kehittämisessä, kattava lifestyle-tuotevalikoimamme, monipuolinen liiketoiminta- ja jakelukanavamallimme sekä kykymme sopeuttaa toimintaamme nopeasti ovat niitä

tekijöitä, joiden avulla luovimme onnistuneesti erittäin vaikeassa toimintaympäristössä vuonna 2020. Liikevaihtomme oli korona-viruspandemiasta huolimatta lähes edellisvuoden tasolla, ja vertailukelpoinen liikevoittomme parani 18 prosenttia.

STRATEGIA

Olemme jo useamman vuoden ajan menestyksekkäästi modernisoineet Marimekko-brändiä ja kehittäneet mallistojamme puhuttelemaan laajempaa globaalia asiakaskuntaa. Nuoremmalle asiakaskunnalle suunnattu Marimekko Kioski -katumuotikokoelma vakiinnutti vuoden 2020 aikana asemansa, ja muutenkin vaatemallistossamme aiempaa selvemmin näkyvä rentous puhutteli kuluttajia poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kansainvälisesti tunnustettu Rebekka Bay liittyi syyskuussa mukaan vahvistamaan globaalia kasvutarinaamme luovan johtajan roolissa. Hänen näkemyksellisyytensä, monipuolinen kansainvälinen kokemuksensa sekä osaamisensa Aasian markkinoilta tukevat luovaa yhteisöämme mallistojamme kehittämisessä vielä entistäkin kiinnostavimmiksi.

Pitkäjänteiset panostuksemme saumattomaan monikanavaiseen asiakaskokemukseen ja digitaalisen liiketoiminnan kehittämiseen auttoivat meitä siirtämään vähittäismyynnin painopisteen verkkoon nopeasti. Vuoden aikana jatkoimme kehitystyötä ja toimme asiakkaille uusia, lähikontakteja vähentäviä digitaalisia palveluja, kuten tuotteiden varaamisen, virtuaalisen myymäläkokemuksen ja yksityiset ostoshetket. Vahvistimme monikanavaista asiakaskokemusta edelleen yhdessä partneriemme kanssa, kun Aasiassa avautui uusia Marimekko-verkkokauppoja.

Vuonna 2020 lanseerasimme kaksi uutta rajoitetun ajan saata villa ollutta yhteistyömallistoa globaalin japanilaisen vaatebrändin Uniqon kanssa. Brändiyhteistyöt tarjoavat meille mahdollisuuden kertoa Marimekon suunnittelufilosofiasta laajalle globaalille yleisölle ja samalla vahvistaa ydinliiketoimintaamme bränditunnetuutta kasvattamalla.

Vuoden aikana monikanavainen verkostomme Aasian suurissa kaupungeissa vahvistui, kun Japanissa, Manner-Kiinassa, Thaimaassa, Hongkongissa ja Etelä-Koreassa avattiin yhteensä yhdeksän uutta myymälää. Thaimaassa ja Etelä-Koreassa aloittivat Marimekko-tuotteita myyvät verkkokaupat, ja Kiinassa verkkokauppamme Tmallissa valittiin mukaan tärkeään 11/11-myyntikampanjaan.

Marimekolla on laaja, lojaali yhteisö, ja haluamme käydä heidän kanssaan aktiivisesti keskustelua. Meille tärkeät arvot, osallistuvaus ja yhdenvertaisuus, näkyivät esimerkiksi miljoonayleisin keränneessä virtuaalisessa kesänäytöksessämme ja muussa inspiroivassa sisällössä. Marimekon missio tuoda iloa ihmisten arkielämään on nyt merkityksellisempi kuin koskaan. Ajaton ja kestävä designajattelu on ollut meille tunnusomaista yhtiön alusta asti. Vastuullisuustyömme pohjaksi julkaisimme joulukuussa 2020 uuden, entistäkin kunnianhimoisemman vastuullisuustrategian, jonka etenemisestä kerromme yhteisöllemme säännöllisesti.

Eturintamassa vastuullisempia tuotteita ja toimintatapoja kehittämässä

Vastuullisuus on osa Marimekon DNA:ta, ja vastuulliset valinnat ovat osa päivittäistä työtämme. Marimekon designfilosofia ja toiminta ovat aina pohjautuneet vastuulliseen ajatteluun: haluamme tarjota asiakkaillemme ajattomia, käytännöllisiä ja kestäviä tuotteita, jotka tuovat iloa pitkään ja joita ei haluta heittää pois.

VASTUULLISUUSTYÖMME KOHOKOHTIA VUONNA 2020

47 prosenttia vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin vuonna 2019.
Omat toiminnot eli kangaspainomme, toimistomme sekä kaikki omat myymälämme eri puolilla maailmaa hiilineutraaleja jatkuvan kehitystyön ja päästöjen kompensoinnin ansiosta.
82 prosenttia hankkimastamme puuvillasta vastuullisempaa Better Cotton (BCI) -puuvillaa.
Ensimmäiset painokuosilliset vaatteet, joiden kangas on tehty Spinnovan teknologialla ilman haitallisia kemikaaleja valmistetusta puupohjaisesta kuidusta – yhteistyö pääsi finaaliin Fast Company -talouslehden arvostetussa Innovation by Design -kilpailussa, jossa palkitaan yksilöitä, tiimejä ja yrityksiä, jotka ratkaisevat ongelmia designin avulla.
Ensimmäiset kangaspainossamme luonnonväreillä painetut kankaat yhteistyössä Natural Indigo Finlandin kanssa.
Omassa kangaspainossa Helsingissä painettiin noin miljoona metriä kangasta.
60 prosenttia Marimekko-tuotteista valmistettiin EU:ssa.
100 prosenttia EU:n ulkopuolisista ostoista auditoitu.
Vuodesta 2015 julkaistun toimittajalistauksen päivittäminen Transparency Pledgen toiveiden mukaisesti.
Asiakkaille avuksi aiempaa kattavampi hoito-opas tuotteiden eliniän pidentämiseksi.
Plan International- ja Helsinki Pride -kumppanuudet sekä lahjoitus yhdysvaltalaiselle kansalaisoikeuksia edistävälle NAACP:lle osana työtämme tasa-arvon ja inklusiivisuuden edistämiseksi.
Uusi vastuullisuusstrategia 2021–2025 tavoitteineen.

Lue lisää vastuullisuustyöstämme ja sen etenemisestä sivuilta 67–77.

Laajempi vastuullisuuskatsaus julkaistaan verkkosivuillamme kesällä 2021.

VASTUULLISUUS

marimekko

VASTUULLISUUS-
MATKAMME

Haluamme olla eturintamassa kehittämässä jatkuvasti vastuullisempia tuotteita ja toimintatapoja. Joulukuussa 2020 julkistimme uuden vastuullisuustrategiamme vuosille 2021–2025 ja nostimme vastuullisuustavoitteemme sekä omien toimintojemme että koko arvoketjumme osalta uudelle, entistä selvästi kunnianhimoisemmalle tasolle.

Nämä kolme pääperiaatetta ohjaavat meitä matkallamme kohti kestävämpää tulevaisuutta:

Ajaton design tuo iloa sukupolvesta toiseen

Tavoitteenamme on luoda yhä uusia klassikoita: korkealaatuisia tuotteita, jotka kestävät aikaa. Päämäärämme on, että Marimekko-tuotteet tuovat iloa elinkaarensa aikana usealle eri kuluttajalle, jopa sukupolvelle, minkä jälkeen ne lopulta kierrätetään uusiksi tuotteiksi.

Kohti positiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon avulla

Haluamme edistää oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon toteutumista arvoketjussamme ja huolehtia siitä, että koko arvoketjumme rakentuu näille periaatteille. Tarjoamme jatkuvasti lisää tietoa tuotteiden alkuperästä, ja pitkän aikavälin tavoitteemme on, että toimintamme ja hankintaketjumme ovat täysin läpinäkyviä aina raaka-aineista alkaen. Tulemme myös laajentamaan auditointeja toimitusketjumme seuraavaan portaaseen riskimaissa. Tekemällä aktiivisesti yhteistyötä alan muiden toimijoiden kanssa voimme edistää vastuullisten toimintatapojen yleistymistä ja positiivista muutosta koko toimialalla.

Tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä

Olemme käynnistäneet useita hankkeita päästöjen vähentämiseksi merkittävästi koko arvoketjussamme – tarkoituksenamme on linjata päästötavoitteemme vastaamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita. Sitoudumme vähentämään tekstiilimateriaalimme ympäristöjalanjälkeä 30 prosenttia (Higg Material Sustainability Indexillä laskettuna) vuoden 2025 loppuun mennessä käyttämällä entistä vastuullisempia materiaaleja ja pienentämään sitä edelleen vuoteen 2030 mennessä uusien materiaaliratkaisujen avulla. Tavoitteenamme on vähentää myös logistiikan päästöjä 50 prosenttia vuoden 2025 loppuun mennessä. Jatkuvan kehitystyön ja päästöjen kompensoinnin ansiosta omat toimintamme olivat hiilineutraaleja jo vuonna 2020.

Lue lisää tavoitteistamme ja keskeisistä hankkeistamme verkkosivuiltamme.

Hallituksen toimintakertomus

VUOSI 2020 LYHYESTI

Vuonna 2020 koronaviruspandemia vaikutti voimakkaasti muotialaan ja erikoiskauppaan kaikkialla maailmassa. Pandemian vaikutuksista huolimatta Marimekon liikevaihto oli lähes edellisvuoden tasolla: liikevaihto laski vain 1 prosentin ja oli 123 568 tuhatta euroa (2019: 125 419; 2018: 111 879). Liikevaihtoa heikensivät erityisesti vähittäismyynnin lasku Suomessa, Pohjois-Amerikassa ja Skandinaviassa sekä tukkumyynnin vähentyminen Aasian-Tyynenmeren alueella. Vähittäismyyntiä tukenut erittäin hyvin sujunut verkkokauppa sekä tukkumyynnin hyvä kehitys Suomessa, Skandinaviassa ja EMEA:n alueella puolestaan vahvistivat liikevaihtoa. Suomen-tukkumyyntiä kasvattivat osaltaan kertaluonteiset kampanjatoimitukset. Koronavirustilanne ja siihen liittyvät erilaiset rajoitukset ja suositukset Marimekon markkinoilla vaikuttivat myymälöiden aukioloon ja asiakasmääriin, ja vähittäismyynti supistui 13 prosenttia. Tukkumyynti puolestaan kasvoi 13 prosenttia. Marimekko-tuotteiden brändimyynti² oli 285 096 tuhatta euroa (250 754; 248 437).

Marimekon suurimmalla markkina-alueella Suomessa liikevaihto säilyi edellisvuoden tasolla ja oli 71 145 tuhatta euroa (71 163; 63 537). Vähittäismyynti Suomessa laski 12 prosenttia ja vertailukelpoinen vähittäismyynti² 6 prosenttia myymälöiden väliaikaisen sulkemisen ja asiakasmäärien merkittävän vähenemisen vuoksi, mutta tukkumyynti kasvoi 32 prosenttia. Yhtiön toiseksi suurimmalla markkinalla Aasian-Tyynenmeren alueella liikevaihto laski 11 prosenttia ja oli 22 114 tuhatta euroa (24 712; 20 811). Tukkumyynti alueella laski 12 prosenttia koronaviruspandemian vaikutusten vuoksi, vaikka myynti palasi kasvu-uralle toisella vuosipuoliskolla. Vähittäismyynti supistui 18 prosenttia, kun taas lisensituotot kasvoivat 26 prosenttia. Yhteensä kansainvälinen myynti laski 3 prosenttia ja oli 52 424 tuhatta euroa (54 256; 48 342).

Liikevoitto vuonna 2020 oli 19 345 tuhatta euroa (17 117; 17 721). Liikevoittoon sisältyi -827 tuhatta euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eri toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyen (0; 5 522). Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 18 prosenttia ja oli 20 173 tuhatta euroa (17 117; 12 199).

Tulosta paransi kiinteiden kulujen supistuminen selvästi Marimekon ripeiden toiminnan sopeutumistoimenpiteiden ansiosta. Sitä puolestaan laskivat pääosin verkkokaupan kasvun myötä nousseista logistiikkakustannuksista johtunut suhteellisen myyntikatteen heikentyminen sekä liikevaihdon aleneminen.

Tilikauden voitto verojen jälkeen oli 13 765 tuhatta euroa (13 018; 13 698) ja tulos osaketta kohden 1,70 euroa (1,61; 1,70).

Hallituksen ehdotus vuodelta 2020 maksettavasta osingosta

Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous 14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakehohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Alla kuvatut suhdanne- ja luottamusnäkymät perustuvat Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ja Tilastokeskuksen julkaisuihin.

Maailmantalouden ennakoidaan vuonna 2021 palautuvan koronaviruspandemiasta noin viiden prosentin vauhtia. Palautuminen eri puolilla maailmaa on hyvin eritahtista, ja siihen liittyy suuria epävarmuuksia muun muassa virusmutaatioiden ja rokotteiden saatavuuden takia.

Suhdannetilanne Suomessa on hieman parantunut, mutta on yhä heikko. Erot toimialojen välillä ovat suuria. Talouden arvioidaan palautuvan samaa tahtia muun maailman kanssa, mutta epävarmuus on suuri myös Suomessa ja mahdollisilla rajoitustoimien kiristyksillä voi olla hyvin merkittäviä vaikutuksia eri aloilla. Vähittäiskaupan luottamusindikaattori nousi tammikuussa ja oli pitkän aikavälin keski-arvon yläpuolella. Myyntiodotukset ovat kuitenkin yhä heikot, ja myynnin arvioidaan supistuvan talven aikana. Kuluttajien luottamus tammikuussa oli vahvinta yli kahteen vuoteen. Arviot oman talouden nykytilasta heikkenivät hieman edellisvuodesta, mutta odotukset oman ja Suomen talouden kehityksestä paranivat.

(Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Suhdannebarometri, tammikuu 2021; Luottamusindikaattorit, tammikuu 2021. Tilastokeskus: Kuluttajien luottamus 2021, tammikuu.)

Suomen vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi joulukuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Erityisesti päivittäistavarakauppa kehittyi hyvin. Kumulatiivisesti vähittäiskaupan työpäiväkorjattu liikevaihto vuonna 2020 kasvoi 3,8 prosenttia; myynnin määrä puolestaan kasvoi 3,7

¹ Vaihtoehtoisena ei-IFRS-tunnuslukuna esitetään brändimyynti, joka on arvio Marimekko-tuotteiden myynnistä kuluttajahinnoin mitattuna. Brändimyynti lasketaan lisäämällä yhtiön oman vähittäiskaupan liikevaihtoon muiden jakelijoiden arvioitu Marimekko-tuotteiden vähittäismyyntiarvo. Arvio on epävirallinen ja perustuu Marimekon toteutuneeseen tukkumyyntiin ja lisensituottoihin, eikä se sisällä arvonlisäveroa. Tunnuslukua ei tilintarkasteta.

² Sisältää omat vähittäismyymälät mukaan lukien verkkokaupan.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

prosenttia. (Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja, vähittäiskaupan pikaennakko, joulukuu 2020).

LIIKEVAIHTO

Vuonna 2020 konsernin liikevaihto laski 1 prosentin ja oli 123 568 tuhatta euroa (125 419; 111 879). Vaikka koronaviruspandemia vaikutti voimakkaasti asiakasmääriin ja myymälöiden aukioloon kaikkialla maailmassa, Marimekon kattava lifestyle-tuotevalikoima sekä monipuolinen liiketoiminta- ja jakelukanavamalli tukivat myyntiä haastavassa toimintaympäristössä. Liikevaihto heikensivät erityisesti vähittäismyynnin lasku Suomessa, Pohjois-Amerikassa ja Skandinaviassa sekä tukkumyynnin vähentyminen Aasian-Tyynenmeren alueella. Erittäin hyvin sujunut verkkokauppa pienensi vähittäismyynnin laskua. Yhteensä vähittäismyynti supistui 13 prosenttia. Tukkumyynti puolestaan kasvoi 13 prosenttia. Suomessa liikevaihto säilyi vertailuvuoden tasolla; kansainvälinen myynti laski 3 prosenttia.

Vahvalla kotimarkkinalla pitkäjänteinen työ mallistojen ja brändin modernisoimiseksi näkyy muita markkina-alueita nopeammin, ja pandemiasta huolimatta liikevaihto Suomessa säilyi edellisvuoden tasolla, 71 145 tuhatta euroa (71 163; 63 537). Vähittäismyynti laski 12 prosenttia ja vertailukelpoinen vähittäismyynti² 6 prosenttia myymälöiden väliaikaisen sulkemisen ja asiakasmäärien merkittävän vähenemisen vuoksi. Verkkokaupan erittäin vahva kasvu kuitenkin tuki vähittäismyyntiä. Tukkumyynti kasvoi poikkeustilanteesta huolimatta 32 prosenttia. Tukkumyynnin hyvään kehitykseen osaltaan vaikuttaneiden kertaluonteisten kampanjatoimitusten kokonaisarvo oli edellisvuotta merkittävästi suurempi.

Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 euroa)	2020	2019	Muutos, %
Suomi	71 145	71 163	0
Vähittäismyynti	45 928	51 918	-12
Tukkumyynti	25 058	19 012	32
Lisenssituotot	158	233	-32
Skandinavia	9 883	9 297	6
Vähittäismyynti	4 311	5 434	-21
Tukkumyynti	5 572	3 862	44
Lisenssituotot	-	-
EMEA	13 961	11 992	16
Vähittäismyynti	2 160	1 568	38
Tukkumyynti	11 400	9 980	14
Lisenssituotot	401	443	-10
Pohjois-Amerikka	6 466	8 257	-22
Vähittäismyynti	3 952	5 798	-32
Tukkumyynti	2 268	1 987	14
Lisenssituotot	247	472	-48
Aasian-Tyynenmeren alue	22 114	24 712	-11
Vähittäismyynti	3 609	4 378	-18
Tukkumyynti	16 495	18 733	-12
Lisenssituotot	2 010	1 600	26
Kansainvälinen myynti yhteensä	52 424	54 256	-3
Vähittäismyynti	14 032	17 178	-18
Tukkumyynti	35 734	34 562	3
Lisenssituotot	2 658	2 516	6
Yhteensä	123 568	125 419	-1
Vähittäismyynti	59 960	69 096	-13
Tukkumyynti	60 792	53 574	13
Lisenssituotot	2 816	2 748	2

Tukkumyynnin liikevaihto kirjataan asiakkaan maantieteellisen sijainnin mukaan. Taulukon yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty tuhansiksi euroiksi, mistä syystä yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja. Muutosprosentit on laskettu tarkoista luvuista ennen lukujen pyöristämistä tuhansiksi euroiksi.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Yhtiön toiseksi suurimmalla markkinalla Aasian-Tyynenmeren alueella liikevaihto laski 11 prosenttia ja oli 22 114 tuhatta euroa (24 712; 20 811). Tukkumyynti alueella laski 12 prosenttia koronavirusspandemian vaikutusten vuoksi, vaikka myynti palasi kasvu-uralle toisella vuosipuoliskolla. Osa vuoden viimeisen neljänneksen tukkutoimituksista siirtyi vuoden 2021 puolelle. Myös vertailuvuoden poikkeuksellinen toimitusrytmi vaikutti alueen tukkumyynnin suhteellisen kehitykseen: osa vuoden 2018 lopun tukkutoimituksista ajoittui vuoden 2019 ensimmäiselle neljännekselle. Tukkumyynti Japaniin väheni 16 prosenttia. Vähittäismyynti supistui 18 prosenttia, kun jotkin ja välillä kaikki Marimekon omat myymälät Australiassa olivat väliaikaisesti suljettuina toisella ja kolmannella neljänneksellä. Lisensituotot kasvoivat 26 prosenttia.

TALOUDELLINEN TULOS

Vuonna 2020 konsernin liikevoitto oli 19 345 tuhatta euroa (17 117; 17 721). Liikevoittoon sisältyi -827 tuhatta euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eri toiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyen (0; 5 522). Vertailukelpoinen liikevoitto oli 20 173 tuhatta euroa (17 117; 12 199).

Tulosta paransi kiinteiden kulujen supistuminen selvästi Marimekon kunnianhimoisen säästöohjelman ansiosta. Liikevoittoa puolestaan laskivat suhteellisen myyntikatteen heikentyminen sekä liikevaihdon aleneminen. Koronaviruksen alkaessa levitä alkuvuodesta Marimekko aloitti ripeästi sopeuttamistoimenpiteet. Kiinteät kulut vähenivät selvästi, kun säästöjä saatiin esimerkiksi työsuhde-etuuksista aiheutuvista kuluista, markkinoinnista ja myymälöiden vuokrista. Myös usealla eri markkinalla myönnetyt erilaiset koronavirusspandemian negatiivisten liiketoimintavaikutusten pienentämiseen liittyvät avustukset, yhteensä 1,4 miljoonaa euroa, alensivat kiinteitä kuluja. Suhteellista myyntikatetta heikensivät etenkin merkittävästi kasvaneesta verkkomyynnistä johtunut logistiikkakustannusten kasvu sekä suuremmat alennukset.

Pandemia on kasvattanut ylijäämävarastoja toimialalla, mikä yhdessä sen aiheuttaman taantuman kanssa on lisännyt kuluttajien hintaherkkyyttä. Marimekon suhteellista myyntikatetta kuitenkin tukevat tuotevalikoiman optimoinnilla saavutettu hyvät tuotekohtaiset katteet.

Markkinointiin käytettiin vuoden 2020 aikana 5 274 tuhatta euroa (7 379; 6 292) eli 4 prosenttia konsernin liikevaihdosta (6; 6).

Konsernin poistot olivat 12 556 tuhatta euroa (12 543; 2 501) eli 10 prosenttia liikevaihdosta (10; 2). IFRS 16 -standardin käyttöönoton vuoksi tiedot vuodelta 2018 eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia.

Vuonna 2020 liikevoittomarginaali oli 15,7 prosenttia (13,6; 15,8) ja vertailukelpoinen liikevoittomarginaali 16,3 prosenttia (13,6; 10,9).

Nettorahoituskulut olivat 1 783 tuhatta euroa (966; 168) eli 1 prosentti liikevaihdosta (1; 0). Rahoituseriin sisältyy valuuttakurssieroja -720 tuhatta euroa (35; -64), joista realisoitumattomia oli -385 tuhatta euroa (117). IFRS 16 -standardin vaikutus korkokuluihin oli -773 tuhatta euroa (-899).

Vuoden 2020 tulos ennen veroja oli 17 562 tuhatta euroa (16 151; 17 552). Tilikauden tulos oli 13 765 tuhatta euroa (13 018; 13 698) ja tulos osaketta kohden 1,70 euroa (1,61; 1,70).

TASE

Konsernin tase 31.12.2020 oli 114 830 tuhatta euroa (96 884; 57 114). Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 52 781 tuhatta euroa (38 925; 40 005) eli 6,51 euroa osaketta kohden (4,80; 4,96).

Pitkäaikaiset varat olivat vuoden 2020 lopussa 43 222 tuhatta euroa (41 555; 4 910). Vuokrasopimusvelat olivat 37 155 tuhatta euroa (36 153) ja rahoitusvelat 725 tuhatta euroa (251; 0). Lisäksi konsernilla oli nostamattomia myönnettyjä luottoli-mittejä 17 146 tuhatta euroa (14 155; 13 000).

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys IFRS-tilinpäätöslukuihin

(Milj. euroa)	2020	2019	2018
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelykustannukset	-0,8	-	-0,5
Myyntivoitot (pääkonttorin kiinteistö)	-	-	6,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liikevoitossa	-0,8	-	5,5
Käyttökate (EBITDA)	31,9	29,7	20,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	0,8	-	-5,5
Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA)	32,7	29,7	14,7
Liikevoitto	19,3	17,1	17,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	0,8	-	-5,5
Vertailukelpoinen liikevoitto	20,2	17,1	12,2
Liikevaihto	123,6	125,4	111,9
Liikevoittomarginaali, %	15,7	13,6	15,8
Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali, %	16,3	13,6	10,9

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä on eritelty yhtiön perusliiketoiminnasta erilliset erät, kuten liiketoiminnan uudelleenjärjestelyyn liittyvät kustannukset. Konsernin johto käytää harkintaa tehdessään päätöksiä vertailukelpoisten erien luokittelussa.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Vuoden päättyessä nettokäyttöpääoma oli 7 869 tuhatta euroa (9 285; 12 328). Vaihto-omaisuus oli 22 436 tuhatta euroa (22 564; 22 114). Vaihto-omaisuus kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla kysynnän laskettua äkillisesti, kun Marimekon omat myymälät suljettiin tilapäisesti koronaviruspandemian vuoksi toisella neljänneksellä, mutta pieneni jälleen vuoden jälkipuoliskolla. Marimekon kattava outlet-myymäläketju ja -kampanjat tarjoavat hyvät mahdollisuudet varaston pienentämiseen.

IFRS 16 -standardin käyttöönoton vuoksi tiedot vuodelta 2018 eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia.

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Vuonna 2020 liiketoiminnan rahavirta oli 28 087 tuhatta euroa (28 992; 12 225) eli 3,46 euroa osaketta kohden (3,57; 1,51). Rahavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 25 241 tuhatta euroa (27 423; 21 671).

Konsernin rahavarat olivat vuoden päättyessä 41 045 tuhatta euroa (26 133; 23 174). Rahavarojen kasvuun vaikutti päätös pidättäytyä osingonmaksusta poikkeustilanteen vuoksi; vertailukaudella osinkoja maksettiin 15 003 tuhatta euroa. Korollista luottolimiittiä oli käytössä 725 tuhatta euroa (251; 0). Lisäksi konsernilla oli nostamattomia myönnettyjä luottolimiittejä 17 146 tuhatta euroa (14 155; 13 000). Käytettävissä on myös 5 miljoonan euron pitkäaikainen valmiusluottolimiitti, joka sisältää kovenanttiehdon. Marimekko hankki lisäturvaa rahoitukseen keväällä 2020 tilanteessa, jolloin näkyvyys pandemian kestoon ja vaikutuksiin oli erittäin heikko.

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden 2020 lopussa 46,6 prosenttia (40,2; 70,0). Nettovelkaantumisaste (gearing) oli -6,0 prosenttia (27,0; -56,9). Nettovelan suhde rullaavaan 12 kuukauden käytökatteeseen oli -0,10 (0,35) eli selvästi alle pitkän aikavälin tavoitetason, joka on korkeintaan 2. IFRS 16 -standardin käyttöönoton vuoksi vertailutietoa vuodelta 2018 ei raportoitu.

INVESTOINNIT

Vuonna 2020 konsernin bruttoinvestoinnit olivat 2 143 tuhatta euroa (2 594; 1 280) eli 2 prosenttia liikevaihdosta (2; 1). Pääosa investoinneista kohdistui tietojärjestelmiin ja yhtiön pääkonttorin toimitilojen energiatehokkuuden parantamiseen Marimekon omien toimintojen hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Investoinnit eivät sisällä IFRS 16:n vaikutusta.

MYYMÄLÄVERKOSTO

Marimekolle on keskeistä olla hyvillä kohdeyleisöään palvelevilla liikepaikoilla. Myymäläverkoston toimintaa ja tehokkuutta arvioidaan ja kehitetään jatkuvasti. Vuoden 2020 aikana avattiin yksi myymälä Japanissa ja yksi Manner-Kiinassa, kolme myymälää Thaimaassa, kaksi Hongkongissa ja kaksi Etelä-Koreassa. Lisäksi avattiin shop-in-shop Virossa ja Suomessa. Frankfurtissa, Tukholmassa, Kööpenhaminassa, Hongkongissa, Shanghaissa ja Taiwanissa puolestaan suljettiin myymälät ja Suomessa kaksi shop-in-shopia. Lokakuussa yhtiön lippulaivamyymälä Helsingissä laajeni merkittävästi. Uudistettu lippulaivamyymälä edustaa Marimekon uusinta myymäläkonseptia, jonka tavoitteena on tarjota asiakkaille vahvan elämyksellinen ja kokonaisvaltainen Marimekko-lifestylen kokemus. Vuoden lopussa Marimekko-myymälöitä ja -shop-in-shopeja oli 154. Myymälöiden liikevaihto kullakin markkinalla kertyy pääosin myynnistä paikallisille asiakkaille, vaikka etenkin lomakausien aikana myynti turisteille on tiettyjen keskeisten myymälöiden myynnistä merkittävä. Verkkokauppa tavoitti asiakkaita jo 34 maassa, kun vuoden lopussa Marimekon partnerit Aasiassa vahvistivat monikanavaisuuttaan ja Marimekko-tuotteiden verkkokauppa avautui sekä Thaimaassa että Etelä-Koreassa.

Koronaviruspandemia vaikutti vuonna 2020 Marimekko-myymälöiden toimintaan kaikilla markkinoilla. Suurin osa kaikista Marimekko-myymälöistä eri puolilla maailmaa oli pandemian vuoksi tilapäisesti suljettuina ensimmäisellä tai toisella neljänneksellä. Valtaosa Marimekon omista myymälöistä oli kiinni enimmän aikaa toisesta neljänneksestä. Tarkkoja terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä paikallisia rajoituksia ja suosituksia sekä varotoimia noudattaen ja uusia, lähikontakteja vähentäviä palveluja tarjoten Marimekko avasi vaiheittain touko- ja kesäkuussa suurimman osan omista myymälöistään, ja toisella vuosipuoliskolla lähes kaikki omat myymälät olivat avoinna, osin rajoitetuin aukioloajoin. Osa Australian-myymälöistä suljettiin väliaikaisesti viranomaismääräysten vuoksi uudelleen heinäkuun alussa ja avattiin jälleen lokakuun lopussa. Aasiassa partneriomisteiset Marimekko-myymälät olivat neljännellä neljänneksellä avoinna, mutta pandemiatilanteen pahennuttua alkuvuonna 2021 aukioloaikoja on paikoin rajoitettu.

Marimekko on panostanut digitaalisen liiketoimintansa kehittämiseen jo vuosia ja pystyi sen ansiosta keväällä nopeasti siirtämään kampanjansa verkkoon suljettuaan väliaikaisesti omat vähittäismyymälänsä koronaviruspandemian seurauksena. Verkkokauppa oli tärkeä vähittäismyyntikanava vuonna 2020, ja sen myynti kasvoi merkittävästi myös neljännellä neljänneksellä. Oman verkkokaupan lisäksi yhtiöllä on jakelua myös partnereiden operoimien Marimekko-verkkokauppojen ja muiden verkkomyyntikanavien kautta.

Digitaalisten palveluratkaisujen myötä verkkomyynnin ja myymälöissä tehtävän kaupan integroituminen lisääntyy jatkuvasti. Tästä syystä Marimekko raportoi jatkossakin oman verkkokaupan liikevaihdon osana vähittäismyyntiä ja myynnin muiden verkkomyyntikanavien kautta osana tukkumyyntiä. Marimekko panostaa vahvasti saumattomaan asiakaskokemukseen eri kanavissa ja kehittää tietojärjestelmiään digitaalisen liiketoiminnan vahvistamiseksi. Verkkomyynnin merkitys yhtiön liiketoiminnassa kasvaa entisestään pandemian vauhdittamana, ja asiakkaiden siirtyminen digitaalisiin myyntikanaviin vaikuttaa Marimekon tulevaisuuden jakelukanavapainotuksiin.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osake ja osakepääoma

Marimekko Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä toimialaryhmässä kulutushyödykkeet. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus. Tilikauden päättyessä yhtiön kaupparekisteriin merkitty täysin maksettu osakepääoma oli 8 040 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä 8 129 834 kappaletta.

Osakeomistus

Vuoden lopussa Marimekolla oli arvo-osuusrekisterin mukaan 18 411 osakkeenomistajaa (11 511; 8 335). Osakkeista 13,7 prosenttia oli hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien omistuksessa (11,6; 12,1). Muut osakkeenomistajat jakautuivat ryhmiin seuraavasti: kotitaloudet 40,3 prosenttia, yritykset ja asuntoyhteisöt 20,8 prosenttia, julkisyhteisöt 11,6 prosenttia, rahoitus- ja vakuutuslaitokset 12,8 prosenttia ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,8 prosenttia.

Marimekko Oyj:llä oli 31.12.2020 hallussaan 20 000 omaa osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä oli 0,25 prosenttia. Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa.

Vuoden päättyessä yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenten suorassa tai välilläessä omistuksessa oli 1 090 123 osaketta eli 13,4 prosenttia yhtiön osakkeiden lukumäärästä ja niiden edustamasta äänivallasta.

Marimekko ei ole tehnyt eikä sen tiedossa ole yhtiön osakkeita koskevia osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta tai äänivallan käytöstä. Kuukausittain päivittyvät tiedot suurimmista osakkeenomistajista löytyvät yhtiön verkkosivuilta company.marimekko.com kohdasta Sijoittajat/Osaketieto/Osakkeenomistajat. Lisätietoja osakeomistuksesta on tämän julkaisun sivuilla 22–25.

Osakkeiden vaihto ja yhtiön markkina-arvo

Vuonna 2020 Marimekon osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä yhteensä 3 344 494 kappaletta (2 137 688; 1 455 424) eli 41,1 prosenttia (26,3; 18,0) yhtiön koko osakekannasta. Osakkeiden yhteenlaskettu vaihtoarvo oli 106 484 058 euroa (63 287 646; 23 348 024). Osakkeen alin kurssi oli 21,30 euroa (20,80; 9,92), ylin 46,95 euroa (39,00; 23,50) ja keskikurssi 31,85 euroa (29,61; 16,04). Vuoden lopussa osakkeen päätöskurssi oli 45,55 euroa (35,80; 20,80).

Yhtiön markkina-arvo 31.12.2020 oli 369 402 939 euroa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita (290 332 057; 167 847 888).

Liputukset

Moomin Characters Oy Ltd:n yhteenlaskettu osuus Marimekko Oyj:n osakkeista ja äänistä alitti 5 prosentin liputusrajan 17.8.2020, jolloin yhtiön omistusosuus laski 378 740 osakkeeseen eli 4,66 prosenttiin Marimekko Oyj:n kokonaisosakemäärästä. Myöhemmin elokuussa yhtiö luopui kokonaan Marimekko Oyj:n omistuksesta.

Valtuutukset

Varsinainen yhtiökokous 8.4.2020 valtuutti hallituksen päättämään enintään 0,90 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Tilikauden jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta. Osingonmaksun täsmäytyspäivä on 22.2.2021 ja osingon maksupäivä 1.3.2021.

osakkeet hankittaisiin muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Valtuutusta ei käytetty vuonna 2020. Valtuutus on voimassa 8.10.2021 asti.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään uusien osakkeiden antamisesta ja yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä. Hallitus voi päättää antaa tai luovuttaa yhteensä enintään 120 000 uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta, mikä vastaa noin 1,5:ta prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ehdotuksen tekohetkellä. Hallitus voi päättää osakeannista suunnatusti eli osakkeenomistajien etuoikeudesta poiketen, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Osakeanti voi olla maksullinen tai maksuton. Uusien osakkeiden merkintähinta ja yhtiön omista osakkeista maksettava määrä merkittäisiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Hallitus voi päättää kaikista muista osakeannin ehdoista. Valtuutusta ei käytetty vuonna 2020. Valtuutus on voimassa 8.10.2021 asti.

Vuoden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevia valtuutuksia optio- tai vaihtovelkakirjalainoihin.

HENKILÖSTÖ

Vuonna 2020 henkilöstöä oli kokoaikaisiksi muutettuna keskimäärin 434 (442; 433) ja vuoden lopussa 422 (450; 445), joista 84 (98; 102) työskenteli ulkomailla. Henkilöstön palkat ja palkkiot olivat yhteensä 19 429 tuhatta euroa (21 186; 19 989). Työntekijöiden lähtövahtuvuus vuonna 2020 oli 11 prosenttia (8; 11).

Koronaviruspandemian voimistuessa eri markkinoilla Marimekko päätti maaliskuussa sulkea väliaikaisesti kaikki omat vähittäismyymälänsä Suomessa, Skandinaviassa, Saksassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen ja eri maiden vastaavien prosessien seurauksena lähes koko

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

vähittäiskaupan organisaatio lomautettiin määräaikaisesti. Henkilöstöä Suomessa ja muissa maissa on kutsuttu vaiheittain takaisin töihin sitä mukaa kun omat myymälät on avattu uudelleen tarkkoja terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä paikallisia rajoituksia ja suosituksia sekä varotoimia noudattaen, mutta lomautukset jatkuvat yhä osin.

Marimekko kertoi 8.10.2020 saaneensa päätökseen elokuussa aloitetut yhteistoimintaneuvottelut Suomessa ja vastaavat prosessit Skandinavian, Pohjois-Amerikan ja Australian organisaatioissa. Neuvotteluiden ja vastaavien prosessien tavoitteena oli uudelleenorganisoida ja tehostaa yhtiön toimintoja vastaamaan paremmin muoti- ja erikoiskaupan alan koronaviruspandemian myötä entisestään voimistuneisiin rakenteellisiin muutoksiin ja vauhdittuneeseen rajuun murrokseen kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Neuvotteluissa ja vastaavissa prosesseissa käsiteltyjen asioiden pohjalta syntynyt uusi organisaatio vahvistaa edelleen Marimekon asiakaskeskeisyyttä ja monikanavaisuutta digitalisoituvassa markkinassa. Suomessa toiminnan uudelleenjärjestely ja tehostaminen johtivat 20 työsuhteen päättymiseen, ja 31 henkilölle tarjottiin uutta tai merkittävästi muuttunutta työnkuvaa. Organisaatiomuutoksen vaikutukset heijastuivat myös yhtiön Skandinavian, Pohjois-Amerikan ja Australian organisaatioihin ja johtivat paikallisesti joidenkin tehtävien osalta uudelleenjärjestelyihin. Uudelleenorganisoinnilla ja kustannusrakenteen tehostamisella arvioidaan saavutettavan yhteensä noin 1,3 miljoonan euron vuosittainen säästö.

Lisää henkilöstöstä ja henkilöstön kehittämisestä on kerrottu Marimekon selvityksessä muista kuin taloudellisista tiedoista sivuilla 67–77.

VASTUULLISUUS

Vastuullisuuden johtaminen on Marimekossa osa jokapäiväistä johtamista ja toiminnan kehittämistä. Marimekon vastuullisuustrategian 2016–2020 keskeisiä teemoja olivat kestävä ja ajaton design, sidosryhmien ja henkilöstön osallistaminen, vastuullinen hankintaketju, resurssitehokkuus sekä ympäristöstä ja henkilöstöstä huolehtiminen. Vuonna 2020 Marimekossa tehtiin töitä muun muassa vastuullisempien materiaalien osuuden kasvattamiseksi tuotteissa sekä hiilidioksidi- ja muiden päästöjen vähentämiseksi.

Marimekko haluaa olla eturintamassa kehittämässä jatkuvasti vastuullisempia tuotteita ja toimintatapoja ja nosti siksi joulukuussa julkaistussa vastuullisuustrategiassaan vuosille 2021–2025 tavoitteensa sekä omien toimintojensa että koko arvoketjun osalta uudelle, entistä selvästi kunnianhimoisemmalle tasolle. Uusi vastuullisuusohjelma rakentuu kolmelle pääperiaatteelle: ajaton design tuo iloa sukupolvesta toiseen, tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä ja kohti positiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon avulla.

Yhtiöllä on yhteiset toimintaohjeet (Code of Conduct), jotka määrittävät kaikkien työntekijöiden ja johdon tavan toimia. Myös Marimekon toimittajakumppaneiden on sitouduttava noudattamaan heille laadittuja toimintaohjeita, jotka sisältävät muun muassa kiellon lapsi- ja pakkotyövoiman käytöstä.

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

Marimekko julkaisee selvityksen muista kuin taloudellisista tiedoista vuodelta 2020 toimintakertomuksesta erillisenä. Selvitys on luettavissa tämän julkaisun sivuilta 67–77.

Laajemmin yhtiö kertoo vastuullisuustyöstään ja ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista kerran vuodessa ilmestyvässä erillisessä vastuullisuuskatsauksessa, joka on luettavissa yhtiön kotisivuilla company.marimekko.com kohdassa Vastuullisuus/Vastuullisuuskatsaus. Seuraava katsaus ilmestyy kesällä 2021.

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Marimekon tuotesuunnittelu- ja kehityskustannukset liittyvät mallistosuunnitteluun ja uusia, vastuullisempia materiaaleja ja valmistustapoja koskeviin yhteisöihin. Suunnittelukustannukset kirjataan kuluihin.

HALLINTO

Hallitus, johto ja tilintarkastajat

Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Marimekko Oyj:n hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 4–7 varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat kaikki Marimekko-konsernin toiminnan kannalta merkittävimmät asiat. Näitä ovat muun muassa strategisten suuntaviivojen, budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen sekä merkittävistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista päättäminen. Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle eikä toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Yhtiökokous valitsi 8.4.2020 yhtiön hallitukseen seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Rebekka Bay, Elina Björklund, Arthur Engel, Mika Ihamuotila, Mikko-Heikki Inkeroinen, Helle Priess ja Catharina Stackelberg-Hammarén. Rebekka Bay luopui hallituksen jäsenyydestä 2.6.2020, kun hänet nimitettiin yhtiön luovaksi johtajaksi. Hallituksen puheenjohtajana toimii Mika Ihamuotila ja varapuheenjohtajana Elina Björklund.

Hallitus nimitti keskuudestaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Elina Björklund ja jäseniksi Mikko-Heikki Inkeroinen ja Catharina Stackelberg-Hammarén. Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan jäsenet ovat yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkiota

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

seuraavasti: puheenjohtajalle 48 000 euroa, varapuheenjohtajalle 35 000 euroa ja muille jäsenille 26 000 euroa. Lisäksi päätettiin, että valiokuntatyöstä suoritetaan valiokuntaan valittaville henkilöille erillinen kokouskohtainen palkkio seuraavanlaisesti: puheenjohtajalle 2 000 euroa ja jäsenille 1 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 prosenttia maksetaan yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti markkinoilta hankittavina Marimekko Oyj:n osakkeina ja loput rahana. Lisäksi yhtiökokous päätti, että palkkio maksetaan kokonaan rahana, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 8.4.2020 hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita.

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Toimitusjohtajan tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa. Marimekko Oyj:n toimitusjohtajana toimii Tiina Alahuhta-Kasko.

Yhtiön johdossa tapahtui vuoden 2020 aikana seuraavat muutokset. Rebekka Bay nimitettiin Marimekon luovaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.9.2020 alkaen ja Sanna-Kaisa Niikko markkinointijohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 8.10.2020 alkaen. Dan Trapp aloitti Marimekon myyntijohtajana ja johtoryhmän jäsenenä 2.11.2020. Myyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen Morten Israelien lopetti tehtävässään 16.10.2020.

Marimekko-konsernin johtoryhmän muodostivat vuoden 2020 lopussa Tiina Alahuhta-Kasko puheenjohtajana sekä jäseninä Elina Anckar (talousjohtaja), Rebekka Bay (luova johtaja), Tina Broman (hankinta- ja tuotejohtaja), Kari Härkönen (digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja), Sanna-Kaisa Niikko (markkinointijohtaja), Tanya Strohmayer (henkilöstöjohtaja), Dan Trapp (myyntijohtaja) ja Riika Wikberg (liiketoiminnan kehityksestä ja transformaatiosta vastaava johtaja).

Yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Virpi Halonen. Tilintarkastajalle päätettiin maksaa palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
vuodelta 2020 annetaan toimintakertomuksesta erillisenä. Selvitys on luettavissa tämän julkaisun sivuilta 79–85.

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Osinko vuodelta 2019

Tilikauden jälkeen hallitus käytti yhtiökokoukselta 8.4.2020 saamaansa valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.2.2021 merkittyna Euroclear Finland Oy:n Marimekko Oyj:n hallituksen lukuun pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon maksupäivä on 1.3.2021.

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Maailmantalouden yleiseen kehitykseen liittyvät epävarmuustekijät vaikuttavat vähittäiskauppaan ja kuluttajien luottamukseen kaikilla yhtiön markkina-alueilla. Vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä nopeasti kaikkialle maailmaan levinnyk koronaviruspandemia on globaalille muotialalle ja erikoiskaupalle pahin kriisi vuosikymmeniin. Pandemia vaikuttaa maailmantalouden kehitykseen monin tavoin ja on nostanut talouden epävarmuuden aivan uudelle tasolle. Koronaviruspandemialla ja muilla poikkeustilanteilla voi erityisesti pitkittyessään olla merkittäviä vaikutuksia Marimekon myyntiin, kannattavuuteen, kassavirtaan ja yhtiön arvoketjun toimintavarmuuteen. Niillä voi olla lyhyen aikavälin lisäksi myös pitkän aikavälin vaikutuksia kuluttajien mieltymyksiin, ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan. Muutokset näissä etenkin Suomessa ja Japanissa, jotka ovat yhtiön merkittävimmät yksittäiset toimintamaat, ovat huomattavia strategisia riskejä yhtiölle. Talouden taantuma ja työttömyyden

kasvu voivat vaikuttaa yhtiön myyntinäkymiin ja kuluttajien hintaherkkyyden lisääntymiseen.

Muita strategisia riskejä ovat yhtiön designin, tuotevalikoiman ja tuotteiden jakelun ja hinnoittelun muutoksiin liittyvät riskit. Viime vuosina nopeutunut vähittäiskaupan digitalisoituminen vauhdittuu entisestään koronaviruspandemian seurauksena, mikä voi vaikuttaa yhtiön jakelukanavaratkaisuihin, -painotuksiin, myyntiin ja kannattavuuteen sekä luoda uusia ansaintamalleja. Monikanavaisuuden merkitys vähittäiskaupassa korostuu. Kansainvälinen verkkokauppa lisää kuluttajille tarjolla olevia vaihtoehtoja ja suurien verkkokauppatoimijoiden merkitystä. Lisäksi koronaviruspandemia on kärjistänyt monien muotitoimialan perinteisten tukkuasiakkaiden, kuten tavaratalojen ja monimerkkimyymälöiden, taloudellisia vaikeuksia, millä saattaa olla vaikutusta Marimekon liiketoimintaan ja jakelukanavapainotuksiin. Kilpailukyvyn ylläpitäminen nopeasti muuttuvassa ja digitalisaation mullistamassa toimintaympäristössä edellyttää ketteryyttä, tehokkuutta, joustavuutta ja jatkuvaa toimintojen uudelleen-arviointia. Myös yhtiön kyvyllä suunnitella, kehittää ja kaupallistaa uusia kuluttajien odotuksia vastaavia tuotteita ja samanaikaisesti varmistaa tuotannon, hankinnan ja logistiikan tehokkuus, reagointinopeus ja vastuullisuus on vaikutusta yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen.

Yhtiön kasvu pidemmällä aikavälillä perustuu pääasiassa monikanavaiseen vähittäiskauppaan: verkkomyynnin kasvattamiseen, partnerivetoiseen Aasianvähittäiskauppaan sekä olemassa olevien myymälöiden neliömyynnin parantamiseen yhtiön päämarkkina-alueilla. Aasian-Tyynenmeren alue on Marimekon toiseksi suurin markkina, ja sillä on tärkeä rooli yhtiön kasvussa ja kansainvälistymisessä. Merkittäviin kumppanivalintoihin sekä partneri- ja muihin yhteistyösopimuksiin liittyy huomattavia riskejä. Yhtiön kansainvälistyessä ja brändin kiinnostavuuden kasvaessa harmaavientiin liittyvät riskit ovat lisääntyneet, ja sillä voi olla vaikutusta yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen.

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Myös myymälöiden vuokrasopimuksiin Suomessa ja ulkomailla sisältyy riskejä.

Aineettomilla oikeuksilla on keskeinen rooli yhtiön menestyksessä, ja yhtiön kyvyllä hallinnoida ja suojella näitä oikeuksia voi olla vaikutusta yhtiön arvoon ja maineeseen. Aineettomien oikeuksien hallintaan liittyvät myös keskeisesti freelancesuunnittelijoiden kanssa solmitut yhteistyösopimukset ja sopimusten perusteella maksettavat palkkiot. Yhtiön kansainvälistyessä riskit sen aineettomiin oikeuksiin kohdistuvista loukkauksista voivat lisääntyä.

Yhtiön operatiivisista riskeistä korostuvat kansainvälistymiseen, digitalisaatioon, vastuullisuuteen sekä hankinta- ja logistiikkaketjuun liittyvät riskit. Koska Marimekko on pieni yhtiö, myös avainhenkilöriskit voivat olla merkittäviä. Koronaviruspandemia lisää operatiivisia riskejä erityisesti asiakkaiden ja henkilöstön terveydestä ja turvallisuudesta huolehtimisessa, tuotannossa, hankinta- ja logistiikkaketjun toimintavarmuudessa ja tehokkuudessa, varaston ja tavaravirtojen hallinnassa sekä tietoturvassa ja tietojärjestelmien toimivuudessa verkkokaupan merkityksen korostuessa entisestään. Alalle tyypillinen varhainen sitoutuminen tuotetilauksiin alihankkijoilta heikentää yhtiön mahdollisuuksia reagoida kysynnän nopeisiin vaihteluihin erityisesti poikkeustilanteissa. Esimerkiksi nopea kysynnän kasvu voi aiheuttaa haasteita tuotteiden saatavuudessa.

Myös normaalioloissa tietojärjestelmien toimintavarmuuteen, luotettavuuteen ja yhteensopivuuteen liittyy riskejä. Digitalisaation myötä myös erilaiset tietoturvariskit ja henkilötietojen suojaamiseen liittyvät riskit ovat kasvaneet. Palvelunestohyökkäykset, häiriöt tietoliikenteessä tai esimerkiksi yhtiön omassa verkkokaupassa voivat haitata liiketoimintaa tai aiheuttaa myynninmenetystä. Tietovuodot voivat aiheuttaa vahingonkorvausvaatimuksia ja maineriskejä.

Marimekon hankintaketjuun liittyvät operatiiviset riskit koskevat erityisesti hankinta- ja logistiikkaprosesseja ja niiden joustavuutta ja tehokkuutta sekä muutoksia raaka-aineiden hinnoissa ja muissa hankintahinnoissa. Tuotteiden jakelun laajentuessa ja toiminnan monipuolistassa myös varastojen hallintaan liittyvät riskit kasvavat. Näitä riskejä voivat kasvattaa myös merkittävät kertaluonteiset kampanjat. Vastuullisuuden kehittämisen merkitys kilpailukyvylle kasvaa toimialalla, mikä voi vaikuttaa yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Yhtiö käyttää tuotteidensa valmistukseen pääasiassa alihankkijoita. Valmistukseen liittyvistä vastuullisuuskysymyksistä erityisesti hankintaketjua koskevilla sosiaalisilla näkökohdilla (muun muassa ihmisoikeudet, työolot ja palkkaus) ja ympäristönäkökohdilla (esimerkiksi tuotantomenetelmät sekä käytetyt raaka-aineet ja kemikaalit) sekä niistä avoimesti viestimisellä on kasvava merkitys asiakkaille. Nämä vastuullisuuskysymykset koskevat sekä Marimekon omaa tuotantoa ja hankintaa että lisensoituja tuotteita. Vastuullisten toimintatapojen noudattaminen on tärkeää asiakkaiden luottamuksen säilymisen kannalta; mahdollisiin epäonnistumisiin tai virheisiin tällä saralla liittyy maineriskejä. Tavaratoimitusten viiveet tai häiriöt ja tuotteiden laatuvaihtelut voivat haitata liiketoimintaa. Tuoteturvallisuudesta huolehtimalla sekä jatkuvalla laadunvalvonnalla ja vastuullisuustyöllä ehkäistään liiketoiminnallisia ja maineriskejä.

Ilmastonmuutoksen myötä erilaisten sään ääri-ilmiöiden, kuten tulvien ja hirmumyrskyjen, odotetaan lisääntyvän. Marimekolla on myymälöitä alueilla, joilla tällaisia ääri-ilmiöitä voi esiintyä, ja mikäli ne aiheuttavat vahinkoja myymälöille tai hetkellisiä muutoksia kuluttajien ostokäyttäytymisessä, saattaa siitä seurata myynninmenetystä sekä kustannuksia. Ääriilmiöt voivat vaikuttaa myös tuotteiden saatavuuteen, jos niistä koituu vahinkoja yhtiön toimittajakumppaneiden tehtaille. Lisäksi ilmastonmuutoksesta tai sään ääri-ilmiöistä johtuva kuivuus, maaperän köyhtyminen tai muut muutokset kasvuolosuhteissa voivat vaikuttaa Marimekon käytettävän raaka-aineen, puuvillan, saatavuuteen ja hintaan.

Yhtiön taloudellisista riskeistä myynnin rakenteeseen, tuotannontekijöiden hintakehitykseen, kustannusrakenteen muutokseen, valuuttakurssimuutoksiin (erityisesti Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Australian dollari), verotukseen ja asiakkaiden maksuvalmiuteen liittyvillä riskeillä voi olla vaikutusta yhtiön taloudelliseen tilaan. Koronaviruspandemia on lisännyt merkittävästi asiakkaiden maksuvalmiuteen liittyviä riskejä.

MARKKINANÄKYMÄT JA KASVUTAVOITTEET 2021

Koronaviruspandemia on globaalille muotialalle ja erikoiskaupalle pahin kriisi vuosikymmeniin ja koskettaa toimialaa voimakkaasti myös vuonna 2021. Se on nostanut maailmantalouden epävarmuuden aivan uudelle tasolle ja muokkaa kuluttajien ostokäyttäytymistä. Poikkeustilanne voi vaikuttaa Marimekon myyntiin, kannattavuuteen ja kassavirtaan. Lisäksi globaalilla kriisillä voi olla vaikutuksia yhtiön arvoketjun toimintavarmuuteen. Pandemian kesto, uudet tartunta-aallot ja virusmuunnokset sekä eri maiden tapa hoitaa kriisiä vaikuttavat talouden taantuman syvyyteen eri markkinoilla.

Marimekolle tärkeä kotimarkkina Suomi edustaa perinteisesti noin puolta yhtiön liikevaihdosta. Myynnin Suomessa odotetaan kasvavan edellisvuodesta. Vuoden 2021 tukkumyyntiin Suomessa vaikuttavat positiivisesti kertaluonteiset kampanjatoimitukset, joiden kokonaisarvon arvioidaan olevan edellisvuotta merkittävästi suurempi. Toimitukset painottuvat voimakkaasti toiselle vuosipuoliskolle.

Aasian-Tyynenmeren alue on Marimekon toiseksi suurin markkina, ja sillä on tärkeä rooli yhtiön kansainvälisessä kasvussa. Japani on Marimekolle selvästi merkittävin maa tällä alueella, ja siellä on jo varsin kattava Marimekko-myymälöiden verkosto. Muiden Aasian maiden yhteenlaskettu osuus yhtiön liikevaihdosta on vielä selvästi pienempi, mutta toiminta näissä maissa kasvaa koko ajan. Kaikki Marimekko-myymälät Aasiassa ovat partneriomisteisia. Liikevaihdon Aasian-Tyynenmeren alueella odotetaan kasvavan

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

edellisvuodesta. Vuonna 2021 tavoitteena on avata arviolta 5–10 uutta Marimekko-myymälää ja -shop-in-shopia, ja valta-osa suunnitelluista avauksista sijoittuu Aasiaan.

Marimekon kasvun veturina on sekä yhtiön oma että Aasian-partnereiden monikanavainen Marimekko-vähittäismyynti. Vuonna 2021 myös kotimaan tukkumyynnin kertaluonteisilla kampanjoimituksilla arvioidaan olevan merkittävä vaikutus yhtiön kasvuun, ja ne voivat nostaa Marimekon varastoriskejä. Koronavirustilanteen kehittyminen ja mahdollisesti tiukentuvat rajoitukset eri markkina-alueilla sekä myymälöiden asiakasmäärien muutokset vaikuttavat sekä vähittäis- että tukkumyynnin näkymiin, myös kertaluonteisten kampanjoiden osalta. Pandemian aiheuttamat nopeat kysynnän vaihtelut voivat vaikuttaa esimerkiksi tuotteiden saatavuuteen ja sitä kautta liikevaihtoon. Liikevaihtoon ja tulokseen vaikuttaa olennaisesti myös jakelukeskusten ja logistiikan toimintavarmuuden ja tehokkuuden säilyminen poikkeustilanteessa. Marimekko jatkaa toimenpiteitä harmaaviennin kontrolloimiseksi, millä on selvästi heikentävä vaikutus yhtiön myyntiin ja tulokseen vuonna 2021. Lisensituottojen arvioidaan olevan edellisvuotta alemmat.

Marimekko suunnittelee vauhdittavansa kansainvälistä kasvua vuonna 2021 ja panostavansa erityisesti digitaaliseen liiketoimintaan, saumattomaan monikanaviaiseen asiakaskokemukseen, vastuullisuuteen ja bränditunnettuuteen. Kiinteiden kulujen odotetaan nousevan edellisvuodesta. Vuonna 2020 kiinteitä kuluja vähensivät osin tilapäiset kustannussäästöt sekä koronaviruspandemian negatiivisten liiketoimintavaikutusten pienentämiseen eri maissa myönnetyt tuet. Markkinointikustannuksien odotetaan kasvavan (2020: 5,3 miljoonaa euroa). Myös kokonaisinvestointien arvioidaan nousevan (2020: 2,1 miljoonaa euroa). Pääosa investoinneista kohdistuu tietojärjestelmiin digitaalisen liiketoiminnan vahvistamiseksi. Johtoryhmälle suunnatun pitkäaikaisen osakeperusteisen kannustinjärjestelmän laskennalliset vaikutukset riippuvat yhtiön osakkeen

kurssikehityksestä vuoden aikana.

Koronaviruspandemian aiheuttama epävakaus jatkuu. Marimekko seuraa tarkasti pandemiatilanteen kehittymistä kullakin markkina-alueella ja sopeuttaa toimintaansa ja suunnitelmiaan tilanteen mukaan.

Marimekon liiketoiminnan kausiluonteisuudesta johtuen liikevaihto- ja tuloskertymä painottuu tilikauden kahdelle viimeiselle neljännekselle.

TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODEKSI 2021

Marimekko-konsernin liikevaihdon arvioidaan vuonna 2021 kasvavan edellisvuodesta. Vertailukelpoisen liikevoittomarginaalin arvioidaan olevan suunnilleen pitkän aikavälin tavoitteen eli noin 15 prosentin tasolla.

Koronaviruspandemian aiheuttama epävakaus Marimekon markkinoilla kuitenkin jatkuu, ja liikevaihdon ja tuloksen kehitykseen liittyy näin merkittäviä epävarmuustekijöitä. Näitä epävarmuustekijöitä on kuvattu kohdassa Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät.

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOKSI

Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 38 649 093,87 euroa; tilikauden voitto oli 15 934 625,49 euroa. Marimekon hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous 14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti.

Hallituksen ehdotuksen taustalla on koronaviruspandemiasta johtuva yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus. Yhtiö julkistaa hallituksen mahdollisen osingonjakopäätöksen erikseen ja vahvistaa samassa yhteydessä asiaankuuluvat täsmäytys- ja maksupäivät.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous on suunniteltu pidettäväksi keskiviikkona 14.4.2021 klo 14.00.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

Marimekko Oyj

Hallitus

Konsernin tunnusluvut

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

	2020	2019	2018
Liikevaihto, 1 000 euroa	123 568	125 419	111 879
Liikevaihdon muutos, %	-1,0	12,1	9,3
Liikevoitto, 1 000 euroa	19 345	17 117	17 721
% liikevaihdosta	15,7	13,6	15,8
Vertailukelpoinen liikevoitto, 1 000 euroa	20 173	17 117	12 199
% liikevaihdosta	16,3	13,6	10,9
Rahoitustuotot, 1 000 euroa	592	462	178
Rahoituskulut, 1 000 euroa	-2 375	-1 429	-346
Tulos ennen veroja, 1 000 euroa	17 562	16 151	17 552
% liikevaihdosta	14,2	12,9	15,7
Verot, 1 000 euroa	3 798	3 133	3 855
Tilikauden tulos, 1 000 euroa	13 765	13 018	13 698
Taseen loppusumma, 1 000 euroa	114 830	96 884	57 114
Nettokäyttöpääoma, 1 000 euroa	7 869	9 285	12 328
Korolliset velat, 1 000 euroa	37 879	36 404	408
Oma pääoma, 1 000 euroa	52 781	38 925	40 005
Nettovelka/käyttökate	-0,10	0,35	-
Oman pääoman tuotto (ROE), %	30,0	33,0	38,8
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI), %	22,5	17,9	47,6
Omavaraisuusaste, %	46,6	40,2	70,0
Nettovelkaantumisaste (gearing), %	-6,0	27,0	-56,9
Bruttoinvestoinnit, 1 000 euroa	2 143	2 594	1 280
% liikevaihdosta	1,7	2,1	1,1
Henkilöstön palkat ja palkkiot, 1 000 euroa	19 429	21 186	19 989
Henkilöstön määrä keskimäärin	434	442	433
Henkilöstön määrä tilikauden lopussa	422	450	445

Oman pääoman tuotto (ROE)

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)

IFRS 16:n käyttöönotto 1.1.2019 on vaikuttanut tunnuslukujen vertailukelpoisuuteen.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2020	2019	2018
Tulos/osake (EPS), euroa	1,70	1,61	1,70
Oma pääoma / osake, euroa	6,51	4,80	4,96
Osinko/osake, euroa	1,00¹	0,90²	1,85³
Osinko/tulos, %	58,8¹	55,9²	108,8³
Efektiivinen osinkotuotto, %	2,2¹	2,5²	8,9³
P/E-luku	26,8	22,2	12,2
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin, kpl	8 109 834	8 100 246	8 080 095
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilikauden lopussa, kpl	8 109 834	8 109 834	8 069 610

Tulos/osake

Osinko/osake

Efektiivinen osinkotuotto

P/E-luku

¹ Hallituksen ehdotus 18.2.2021: Marimekon hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous 14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.
² Yhtiökokous 8.4.2020 valtuutti hallituksen päättämään enintään 0,90 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Vuonna 2020 ei maksettu osinkoa. Tilikauden 2020 jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta.
³ Varsinainen osinko 0,60 euroa + lisäosinko 1,25 euroa osakkeelta.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT
21

Tunnuslukujen laskentakaavat

VERTAILUKELPOINEN
KÄYTTÖKATE (EBITDA), EUROA
Liiketulos – poistot – arvonalentumiset – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

VERTAILUKELPOINEN LIIKETULOS, EUROA
Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa

VERTAILUKELPOINEN
LIIKETULOSMARGINAALI, %
Liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liiketuloksessa
Liikevaihto
x 100

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE), %
(Voitto ennen veroja – tuloverot) rullaava 12 kk
Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana)
x 100

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROI), %
(Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) rullaava 12 kk
Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin tilikauden aikana)
x 100

OMAVARAISUUSASTE, %
Oma pääoma
Taseen loppusumma – saadut ennakot
x 100

TULOS/OSAKE (EPS), EUROA
Voitto ennen veroja – tuloverot
Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä

OMA PÄÄOMA/OSAKE, EUROA
Oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä 31.12.

OSINKO/OSAKE, EUROA
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä 31.12.

OSINKO/TULOS, %
Osinko/osake
Tulos/osake (EPS), osakeantioikaistu
x 100

EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, %
Osinko/osake
Oikaistu pörssikurssi 31.12.
x 100

HINTA/VOITTO-SUHDE, P/E
Oikaistu pörssikurssi 31.12.
Tulos/osake (EPS), osakeantioikaistu

NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA, EUROA
Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset ja muut saamiset + tilikauden
verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset – verovelat – lyhytaikaiset varaukset
– ostovelat ja muut velat

KOROLLISET NETTOVELAT, EUROA
Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset lainasaamiset

NETTOVELKAANTUMISASTE (gearing), %
Korolliset nettovelat
Oma pääoma
x 100

NETTOVELKA/KÄYTTÖKATE
Korolliset nettovelat
Vertailukelpoinen rullaava 12 kk käyttökate

Osake ja osakkeenomistajat

Osake

Marimekko Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä toimialaryhmässä kulutushyödykkeet. Marimekko Oyj listautui Helsingin Pörssin I-listalle maaliskuussa 1999 ja päälistalle 27.12.2002.

Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus. Yhtiön osakkeet ovat kuuluneet arvo-osuusjärjestelmään 17.2.1999 alkaen.

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

Marimekko Oyj:n kaupparekisteriin merkitty täysin maksettu osakepääoma oli vuoden 2020 lopussa 8 040 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä 8 129 834 kappaletta.

Valtuutukset

Yhtiökokous valtuutti myös hallituksen päättämään enintään 100 000 oman osakkeen hankinnasta yhdessä tai useammassa erässä käytettäväksi osana yhtiön kannustinjärjestelmää tai muutoin edelleen luovutettaviksi tai mitätöitäviksi. Määrä vastaa noin 1,2:ta prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ehdotuksen tekohetkellä. Osakkeet hankittaisiin vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, jolloin hankinnat vähentäisivät yhtiön jakokelpoista omaa pääomaa. Yhtiön omat osakkeet hankittaisiin muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa Nasdaq Helsinki Oy:n julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen ja määräysten mukaisesti. Valtuutusta ei käytetty vuonna 2020. Valtuutus on voimassa 8.10.2021 asti.

Vuoden 2020 päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevia valtuutuksia optio- tai vaihtovelkakirjalainoihin.

Osakkeisiin liittyvät sopimukset

Marimekko ei ole tehnyt eikä sen tiedossa ole yhtiön osakkeita koskevia osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta tai äänivallan käytöstä.

Osingonjakopolitiikka

Marimekon tavoitteena on maksaa osinkoa säännöllisesti joka vuosi. Maksettavat osingot sekä niiden suuruus ja maksuajankohta riippuvat yhtiön tuloksesta, taloudellisesta asemasta, omavaraisuusasteesta, käyttöpääoman tarpeesta ja muista tekijöistä. Marimekko pyrkii noudattamaan vakaata ja aktiivista osinkopolitiikkaa, joka pääpiirteittäin kuvastaa yhtiön tuloksen kehitystä. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoina vähintään puolet osakekohtaisesta tuloksesta.

Osinko vuodelta 2019

Ehdotus vuodelta 2020 maksettavaksi osingoksi

Marimekon hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous 14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokouksen asti.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2020 lopussa Marimekko Oyj:llä oli arvo-osuusrekisterin mukaan 18 411 osakkeenomistajaa (11 511). Osakkeista 13,7 prosenttia oli hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien omistuksessa (11,6).

Marimekko Oyj:llä oli 31.12.2020 hallussaan 20 000 omaa osaketta. Näiden omien osakkeiden osuus yhtiön osakkeiden lukumäärästä oli 0,25 prosenttia.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Suurimmat osakkeenomistajat arvo-osuusrekisterin mukaan 31.12.2020

	Osakkeita ja ääniä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1. PowerBank Ventures Oy (Mika Ihamuotila)	1 017 700	12,52
2. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	395 419	4,86
3. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	385 920	4,75
4. Ehrnrooth Anna Sophia	340 377	4,19
5. Sijoitusrahasto Evli Suomi Pienyhtiöt	270 000	3,32
6. Sijoitusrahasto Nordea Nordic Small Cap	199 885	2,46
7. Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	160 117	1,97
8. Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka	115 185	1,42
9. Oy Talcom Ab	101 000	1,24
10. Oy Etra Invest Ab	100 000	1,23
Yhteensä	3 085 603	37,95
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	1 115 322	13,72
Muut	3 928 909	48,33
Yhteensä	8 129 834	100,00

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten suoraan tai välillisesti omistamat Marimekon osakkeet 31.12.2020

	Osakkeita ja ääniä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Mika Ihamuotila	1 017 700	12,52
Elina Björklund	12 382	0,15
Arthur Engel	13 862	0,17
Mikko-Heikki Inkeroinen	4 790	0,06
Helle Priess	2 304	0,03
Catharina Stackelberg-Hammarén	5 057	0,06
Tiina Alahuhta-Kasko	28 830	0,35
Elina Anckar	1 190	0,01
Rebekka Bay	2 304	0,03
Tina Broman	160	0,00
Kari Härkönen	500	0,01
Sanna-Kaisa Niikko	50	0,00
Tanya Strohmayer	724	0,01
Dan Trapp	-	-
Riika Wikberg	270	0,00
Yhteensä	1 090 123	13,41

Yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla ei voi äänestää eikä niille makseta osinkoa.

Kuukausittain päivityvät tiedot suurimmista osakkeenomistajista löytyvät yhtiön verkkosivuilta company.marimekko.com kohdasta Sijoittajat/Osaketieto/Osakkeenomistajat.

Liputukset

Moomin Characters Oy Ltd:n yhteenlaskettu osuus Marimekko Oyj:n osakkeista ja äänistä alitti 5 prosentin liputusrajan 17.8.2020, jolloin yhtiön omistusosuus laski 378 740 osakkeeseen eli 4,66 prosenttiin Marimekko Oyj:n kokonaisosakemäärästä. Myöhemmin elokuussa 2020 yhtiö luopui kokonaan Marimekko Oyj:n omistuksesta.

Johdon omistus

Tilikauden päätyessä Marimekon hallituksen ja johtoryhmän jäsenten suorassa tai välillisessä omistuksessa oli 1 090 123 osaketta eli 13,41 prosenttia yhtiön osakkeiden lukumäärästä ja niiden edustamasta äänivallasta.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2020

Osakkeita, kpl	Omistajien lukumäärä	%	Osakkeita ja ääniä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
1–100	14 185	77,05	439 980	5,41
101–1 000	3 709	20,15	1 190 700	14,65
1 001–10 000	461	2,50	1 181 486	14,53
10 001–100 000	45	0,24	1 298 277	15,97
100 001–500 000	9	0,05	2 180 935	26,83
500 001–	2	0,01	1 838 456	22,61
Yhteensä	18 411	100,00	8 129 834	100,00

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2020

Omistaja	Osakkeita ja ääniä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Kotitaloudet	3 278 428	40,33
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 041 999	12,82
Yritykset ja asuntoyhteisöt	1 686 975	20,75
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	64 230	0,79
Julkisyhteisöt	942 880	11,60
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	1 115 322	13,72
Yhteensä	8 129 834	100,00

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2020

Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,79 %

Julkisyhteisöt 11,60 %

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 12,82 %

Hallintarekisteröidyt ja
ulkomaiset omistajat 13,72 %

Kotitaloudet 40,33 %

Yritykset ja asuntoyhteisöt 20,75 %

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeen kurssikehitys

Marimekon osake
Nasdaq Helsinki PI
Kaupankäyntivolyymi

Osakkeen kurssikehitys

(Euroa)	2020	2019	2018
Alin kurssi	21,30	20,80	9,92
Ylin kurssi	46,95	39,00	23,50
Keskikurssi	31,85	29,61	16,04
Päätöskurssi (31.12.)	45,55	35,80	20,80

Osakkeiden vaihto ja markkina-arvo

	2020	2019	2018
Osakevaihto, kpl	3 344 494	2 137 688	1 455 424
Osakevaihto, %	41,1	26,3	18,0
Markkina-arvo, euroa¹	369 402 939	290 332 057	167 847 888

¹ Markkina-arvo tilikauden lopussa ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Osakkeen perustiedot

Pörssi: Nasdaq Helsinki Oy
Kaupankäyntitunnus: MEKKO
ISIN-koodi: FI0009007660
Lista: Pohjoismainen lista
Toimiala: Kulutushyödykkeet
Listautumispäivä: I-lista 12.3.1999, päälista 27.12.2002

Konsernitilinpäätös, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

(1 000 euroa)	Liite	1.1.–31.12.2020	1.1.–31.12.2019
LIIKEVAIHTO	1.	123 568	125 419
Liiketoiminnan muut tuotot	2.	341	616
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-361	444
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	3.	-48 237	-45 391
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4.	-25 334	-27 780
Poistot ja arvonalentumiset	5.	-12 556	-12 543
Liiketoiminnan muut kulut	6.	-18 076	-23 647
LIIKEVOITTO		19 345	17 117
Rahoitustuotot	7.	592	462
Rahoituskulut	8.	-2 375	-1 429
		-1 783	-966
TULOS ENNEN VEROJA		17 562	16 151
Tuloverot	9.	-3 798	-3 133
TILIKAUDEN TULOS		13 765	13 018
Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille		13 765	13 018
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	10.	1,70	1,61

LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 euroa)	1.1.–31.12.2020	1.1.–31.12.2019
Tilikauden tulos	13 765	13 018
Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoeron muutos	92	-17
TILIKAUDEN LAAJA TULOS	13 857	13 001
Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille	13 857	13 001

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
27

KONSERNITASE

(1 000 euroa)	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet	11.1	1 077	593
Aineelliset hyödykkeet	11.2	41 269	40 431
Muut rahoitusvarat	11.3, 17.	16	16
Laskennalliset verosaamiset	14.	860	515
		43 222	41 555
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	12.1	22 436	22 564
Myyntisaamiset ja muut saamiset	12.2	8 126	6 632
Rahavarat	17.	41 045	26 133
		71 607	55 329
VARAT YHTEENSÄ		114 830	96 884
(1 000 euroa)	Liite	31.12.2020	31.12.2019
OMA PÄÄOMA JA VELAT
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	13.	8 040	8 040
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		1 228	1 228
Omat osakkeet		-315	-315
Muuntoerot		26	-66
Kertyneet voittovarat		43 802	30 037
Oma pääoma yhteensä		52 781	38 925
PITKÄAIKAISET VELAT
Vuokrasopimusvelat	15.1, 20.	26 996	25 950
Muut pitkäaikaiset velat	4.	1 476	1 644
		28 472	27 594
LYHYTAIKAISET VELAT	16.
Ostovelat ja muut velat		22 160	17 796
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		534	2 115
Vuokrasopimusvelat	15.2, 20.	10 158	10 203
Rahoitusvelat	15.2, 20.	725	251
		33 577	30 366
Velat yhteensä		62 048	57 960
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		114 830	96 884

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa)

1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tilikauden voitto	13 765	13 018
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	12 556	12 543
Rahoitustuotot ja -kulut	1 783	966
Verot	3 798	3 133
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	31 902	29 661
Käyttöpääoman muutos	3 310	2 887
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-1 591	-117
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	65	-450
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	4 836	3 454
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	35 212	32 548
Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista	-1 463	-1 408
Saadut korot ja maksut muista rahoitustuotoista	78	404
Maksetut verot	-5 740	-2 552

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

28 087 28 992

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 846	-1 569

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

-2 846 -1 569

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Lyhytaikaisten lainojen nostot	6 488	251
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-6 000	-
Henkilöstöanti	-	726
Vuokrasopimusvelkojen maksut	-10 729	-10 437
Maksetut osingot	-	-15 003

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

-10 241 -24 463

Rahavarojen muutos	14 999	2 960
Rahavarat tilikauden alussa	26 133	23 174
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-87	-
Rahavarat tilikauden lopussa	41 045	26 133

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
29

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

(1 000 euroa)	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Muuntoerot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2019	8 040	502	-315	-49	31 827	40 005
Laaja tulos
Tilikauden tulos					13 018	13 018
Muuntoerot				-17		-17
Tilikauden laaja tulos yhteensä				-17	13 018	13 001
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako					-15 003	-15 003
Henkilöstöanti		726				726
Osakeperusteiset liiketoimet, henkilöstöanti					195	195
Oma pääoma 31.12.2019	8 040	1 228	-315	-66	30 037	38 925
Oma pääoma 1.1.2020	8 040	1 228	-315	-66	30 037	38 925
Laaja tulos
Tilikauden tulos					13 765	13 765
Muuntoerot				92		92
Tilikauden laaja tulos yhteensä				92	13 765	13 857
Oma pääoma 31.12.2020	8 040	1 228	-315	26	43 802	52 781

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Marimekko Oyj on suomalainen vaatetus- ja tekstiilialan designyritys. Marimekko Oyj tytäryhtiöineen muodostaa konsernin, joka suunnittelee, valmistuttaa, myy ja markkinoi vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä sisustustuotteita. Lisäksi yritys valmistaa painokankaita omassa kangaspainossaan.

Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki. Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta company.marimekko.com sekä konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki.

Marimekko Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 18.2.2021 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laadintaperusta

Tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2020 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) nro 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Kirjanpidolliset arviot ja käytetty harkinta

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja olettamukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Nämä arviot ja olettamukset vaikuttavat taseen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvoon ja tuloslaskelman tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa, kun tilinpäätöksen laatimisperiaatteita valitaan ja sovelletaan, sekä tekemään arvioita esimerkiksi aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistoaikoihin ja mahdollisiin arvonalentumisiin, vuokrasopimusten jatko-optioiden käyttämiseen tai päättämisoptioiden käyttämättä jättämiseen, vaihto-omaisuuden arvostamiseen, tuloveroihin, laskennallisiin verosaamisiin ja varauksiin liittyen. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

Konsolidointiperiaatteet

Marimekon konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö Marimekko Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksiin.

Tytäryhtiöitä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä silloin, kun se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa sen toiminnan ohjaamiseen.

Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenetelmää käyttäen. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan tai perustaa yhtiön. Yhdistely lopettaaan, kun määräysvalta lakkaa. Sisäiset liiketapahtumat, vaihto-omaisuuteen ja

käyttöomaisuuteen sisältyvä sisäinen kate, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Ulkomaanrahamääräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (ns. toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina. Euro on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahamääräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Emoyhtiön ja sen kotimaisen tytäryhtiön ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän kurssien mukaan. Ulkomaisen tytäryhtiöiden ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Liiketoiminnan kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle. Rahoituserien kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaanrahamääräiset tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi tilikauden keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Muuntamisessa syntyneet erot samoin kuin omien pääomien muuntoerot kirjataan omana eränään omaan pääomaan.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Konserni myy tuotteita Marimekon vähittäismyymälöissä ja verkkokaupassa sekä kotimaan ja viennin tukkumyyntikanavien kautta. Pääosa konsernin tuotoista muodostuu tavaroiden tukku- ja vähittäismyynnistä sekä lisenssituotoista.

Konsernin tuotteet luovutetaan vastaanottajalle yhden tai useamman kappaleen erissä myymälässä tai kuljetusliikkeen välityksellä. Asiakas voi hyödyntää kaikkia tuotteita erillisinä, eikä yksittäisen tuotteen hyödynnettävyys ole riippuvainen Marimekon myymistä muista

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

tuotteista. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun määräysvalta tuotteeseen siirtyy ostajalle, mitä osoittaa omistamiseen liittyvien merkittävien riskien ja etujen siirtyminen. Tukkumyynnissä tämä pääsääntöisesti tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Tukku- ja vientikaupassa vientilausekkeet määrittävät määräysvallan siirtymisen ajankohdan. Vähittäismyynnissä, jossa maksuvälineenä käytetään joko käteistä tai luottokorttia, tuotot kirjataan tavaran myyntihetkellä.

Liikevaihto kirjataan vastikemäärään, johon Marimekko odottaa olevansa oikeutettu sitä vastaan, että luvatut tavarat luovutetaan asiakkaalle, lukuun ottamatta kolmansien osapuolten puolesta kerättäviä määriä, kuten välillä veroja. Alennukset otetaan huomioon vastikemäärän määrittämisessä myynnin kirjaamisen yhteydessä. Suoritevelvoitteiden määrittämiseen ei liity epävarmuutta, ja velvoitteiden suorittaminen on siten todennettavissa asiakkaalle annetusta maksutositteesta tai kuljetuslähteistä. IFRS 15:n mukaisesti asiakkaan suorittamat vastikkeet kohdennetaan yksilöidyille tuotteille, kun tuotteet on luovutettu asiakkaalle vähittäiskaupassa tai vientilausekkeiden mukaisena määräysvallan siirtymisen ajankohtana, ja tuloutetaan konsernin liikevaihtoon.

Lisensituotot tuloutetaan Marimekon ja lisenssinsaajan välisen sopimuksen ehtojen perusteella, kun myöhempi seuraavista toteutuu:

(a) myöhemmin tapahtuva myynti tai käyttö toteutuu ja
(b) suoritevelvoite, jolle myyntiin tai käyttöön perustuva rojalti on osaksi tai kokonaan kohdistettu, on kokonaan tai osittain täytetty.

Lisenssisopimusten ehdoissa on sovittu Marimekolle suoritettavasta sopimuksen piiriin kuuluvien tuotteiden myyntiin perustuvasta prosenttipohjaisesta rojalista tai suorituspohjaisista kertakorvauksista. Jotkut prosenttipohjaista rojalta maksavat lisenssinsaajat ovat

sitoutuneet sopimuksen ehtojen mukaisesti maksamaan kuitenkin vähintään vuosittaisen minimirojaltin.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään mm. muiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltujen vuokrasopimusten mukaiset vuokratuotot, vakuutuskorvaukset sekä käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitetty. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Konsernin eläketurva on kokonaan maksupohjainen. Maksupohjaisissa etuusjärjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuviksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siitä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

Osakeperusteiset maksut

Hallituksen päättämä johtoryhmälle suunnattu pitkäaikainen osakeperusteinen kannustinjärjestelmä arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaihtotestasi tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin siitä osin kuin etulsuuden saajalle on syntynyt siihen oikeus.

Kannustinjärjestelmä on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että niihin liittyvät ehdot on täytetty ja avustukset tullaan saamaan. Investointiavustukset kirjataan vähentämään investointia ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan kuluja pienentämään.

Konserni on kirjannut tilikaudella 2020 koronaviruspandemian vuoksi saamansa julkiset avustukset alenta-maan kiinteitä kustannuksia. Avustuksiin ei liity täyttymättömiä ehtoja eikä muita epävarmuustekijöitä.

Korkotuotot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Osinkotuotot

Osinkotuotot kirjataan tuotoiksi, kun osinkoihin on syntynyt oikeus.

Tuloverot

Konsernin verokuluihin kirjataan konserniyhtiöiden verotettaviin tuloksiin perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verot ja laskennallisten verojen muutokset. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot laske

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

taan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistaa osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä potentiaalisia osakkeita.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen käyttöaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Aineettomien hyödykkeiden poistot ovat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvia tasapolstoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
- aineettomat oikeudet 5 vuotta
- tietokoneohjelmat 3–5 vuotta.

Aineettomien hyödykkeiden merkittävimmät erät ovat tietokoneohjelmat. Lisäksi aineettomissa oikeuksissa on aktivoituja tavaramerkkejä. Konsernilla ei ole ollut sellaisia kehittämismenoja, jotka IAS 38 -standardin mukaan tulisi aktivoida ja kirjata poistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat vuokralle otetuista käyttöomaisuushyödykkeistä ja omistetusta käyttöomaisuudesta, joka sisältää pääosin rakennuksia sekä koneita ja kalustoa. Aineelliset hyödykkeet sisältävät myös vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot, jotka muodostuvat mm. vuokratiloissa sijaitsevien liikehuoneistojen sisätilojen viimeistelytöistä. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapolstot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
- rakennukset ja rakennelmat 3–30 vuotta
- koneet ja kalusto 3–15 vuotta.

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useista osista, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja niiden uusimiseen liittyvät merkittävät menot aktivoidaan, mikäli yritykselle koituu taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit huolto-, korjaus- ja ylläpitomenot, kirjataan tuloslaskemaan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pääoman menoja ei ole aktivoitu osana hyödykkeiden hankintamenoa.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja sen suuruus voidaan luotettavasti määritellä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman sekä aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta osapuolille, joita se koskee.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetiedoissa.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuus erän arvonalentumisesta. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuus erän tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuus erän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin.

Vuokrasopimukset

IFRS 16 -standardin mukaisesti vuokrasopimuksen alkamisajankohtana arvioidaan, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältääkö se vuokrasopimuksen. Vuokrasopimus on sopimus tai sopimuksen osa, joka antaa oikeuden käyttää omaisuus erää tietynä ajanjaksona vastiketta

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

vastaan. Alkamisajankohtana konsernissa erotetaan sopimuksista erikseen vuokrasopimus ja ei-vuokrakomponentti.

Vuokralle ottaja kirjaa vuokrasopimuksen sen alkamisajankohtana taseeseen käyttöoikeusomaisuuseränä ja sitä vastaavana vuokrasopimusvelkana. Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan alun perin hankintamenoon. Tämä vastaa vuokrasopimusvelan alkuperäistä määrää, jota oikaistaan ennakkoon maksetuilla vuokrilla, vuokrakannustimilla, alkuvaiheen välittömillä menoilla sekä arvioiduilla menoilla, joita vuokralle ottajalle syntyy kohdeomaisuuserän palauttamisesta vuokrasopimuksen ehdoissa vaadittavaan kuntoon. Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan vuokra-ajan kuluessa.

Vuokrasopimusvelka kirjataan alun perin alkamishetken maksamattomien vuokrien nykyarvoon diskontattuna vuokrasopimuksen sisäisellä korolla tai, jos se ei ole määritettävissä, vuokralle ottajan lisäluoton korolla. Vuokrasopimusvelka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Vuokravelkaan sisällytettävät vuokramaksut ovat kiinteitä tai muuttuvia maksuja, jotka riippuvat indeksistä tai korosta. Jatkokausiin liittyvät optiot sisällytetään vuokrakauteen, jos on kohtalaisen varmaa, että ne tullaan käyttämään.

Toistaiseksi voimassa olevien sopimusten osalta vuokrakausi määritetään perustuen ei-peruutettavissa olevaan vuokrakauteen, jolloin vuosittain johto tarkistaa arvionsa tulevista vuokrakausista, joiden osalta on kohtalaisen varmaa, että sopimuksen päättämisoptiota ei käytetä.

Konserni soveltaa kahta standardin sallimaa helpotusta, eli taseeseen ei kirjata vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on enintään 12 kuukautta, eikä vuokrasopimuksia, joiden arvo on vähäinen. Nämä sopimukset kirjataan tasaarinä kuluksi tuloslaskelmaan vuokrakauden aikana.

Marimekko toimii vuokralle ottajana. Vuokrasopimukset sisältävät pääkonttorin ja kangaspainon vuokratilat Helsingissä, myymäläliiketiloja Suomessa ja konserniyhtiöiden toimintamaissa ulkomailla sekä työsuhdeasuntoja ja -autoja. Vuokrasopimusten pituus vaihtelee 1 vuoden ja 15 vuoden välillä.

Tilikaudella 2020 konserni on hyödyntänyt IASB:n 28.5.2020 julkaisemaan vuokratukien käsittelyyn liittyvää IFRS 16 -standardin muutosta, joka hyväksyttiin EU:ssa 12.10.2020. Konserni on soveltanut muutoksen sisältämää käytännön helpotusta jättää koronaviruspandemian johdosta myönnettyjä vuokravapauksia käsittelemättä IFRS 16 -standardin mukaisena vuokrasopimuksen muutoksena. Vuokrasopimukset, joihin liittyi ainoastaan vuokravapaus tai -alennus, käsiteltiin negatiivisina muuttuvina vuokrina eli niiden vaikutus kirjattiin suoraan tuloslaskelmaan.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon sekä muuttuvista että kiinteistö yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Rahoitusvarat

Rahoitusvarat luokitellaan konsernin rahoitusvarojen hallinnoinnin liiketoimintamallin ja niiden sopimusperusteisten rahavirtaominaisuuksien perusteella seuraaviin ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat muodostuvat myyntisaamisista, muista saamisista ja rahavaroista. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Myyntisaamisten osalta odotettavissa olevien luottotappioiden arvioimiseen käytetään IFRS 9:n mukaista ns. yksinkertaistettua menettelyä, jossa luottotappiot kirjataan määrään, joka vastaa koko voimassaolojalta odotettavissa olevia luottotappioita. Odotettavissa olevia luottotappioita arvioidaan perustuen historiatietoon aikaisemmin toteutuneista luottotappioista ja mallissa huomioidaan myös tarkasteluhetkellä saatavissa oleva informaatio tulevaisuuden taloudellisista olosuhteista. Odotettavissa olevat luottotappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Konserni kirjaa myyntisaamisista lopullisen arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat osakkeista, ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on aikomus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Nämä muut rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista.

Rahavarat

Konsernin rahavarat sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Konsernilla ei ole muita rahavaroiksi luokiteltavia eriä.

Osingot, omat osakkeet ja oma pääoma

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Liikkeessä olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita,

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Tämän jälkeen ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelat ovat pitkäaikaisia, elleivät ne ole vaadittaessa takaisinmaksettavia tai ellei konserni aio maksaa niitä takaisin seuraavan 12 kuukauden kuluessa.

Henkilöstöanti

Vuonna 2019 järjestetty henkilöstöanti on käsitelty IFRS 2:n mukaisena järjestelynä. Merkitsijöiden maksama merkintähinta 726 tuhatta euroa on kirjattu sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, ja yhtiön merkitsijöille myöntämä alennus on kirjattu kuluksi ja kertyneisiin voittovaroihin. Työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin ja kertyneisiin voittovaroihin kirjattu määrä oli 195 tuhatta euroa.

Uudet standardit ja tulkinnat

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2019 lukuun ottamatta sitä, että tilikaudella 2020 konserni on hyödyntänyt IASB:n 28.5.2020 julkaisemaan vuokratukien käsittelyyn liittyvää IFRS 16 -standardin muutosta, joka hyväksyttiin EU:ssa 12.10.2020. Konserni on soveltanut muutoksen sisältämää käytännön helpotusta jättää koronaviruspandemian johdosta myönnettyjä vuokravapauksia käsittelemättä IFRS 16 -standardin mukaisena vuokrasopimuksen muutoksena. Vuokrasopimukset, joihin liittyi ainoastaan vuokravapaus tai -alennus, käsiteltiin negatiivisina muuttuvina vuokrina eli niiden vaikutus kirjattiin suoraan tuloslaskelmaan.

Muilla vuonna 2020 voimaan tulleilla standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta Marimekon tilinpäätökseen.

Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit

Tulevilla tilikausilla sovellettavilla uusilla ja muutetuilla standardeilla ei ole yhtiön arvion mukaan olennaista vaikutusta yhtiön konsernitilinpäätökseen.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
35

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO JA MYYNNIN JAKAUMA

Konsernin liiketoimintasegmentti on Marimekko-liiketoiminta. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen raportointiin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja.

Suomessa sijaitsevien varojen yhteismäärä oli 100 224 tuhatta euroa (77 743), joista pitkäaikaisten varojen yhteismäärä rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia lukuun ottamatta oli 35 706 tuhatta euroa (30 988). Muissa maissa sijaitsevien varojen määrä oli 14 605 tuhatta euroa (19 141), joista pitkäaikaisia oli 6 656 tuhatta euroa (10 052).

Marimekolla ei ole sellaisia yksittäisiä asiakkaita, joilta saatavat tuotot olisivat vähintään 10 prosenttia koko konsernin tuotoista.

Liikevaihto markkina-alueittain

(1 000 euroa)	2020	2019
Suomi
Vähittäismyynti	45 928	51 918
Tukkumyynti	25 058	19 012
Lisenssituotot	158	233
Yhteensä	71 145	71 163
Skandinavia
Vähittäismyynti	4 311	5 434
Tukkumyynti	5 572	3 862
Lisenssituotot	-	-
Yhteensä	9 883	9 297
EMEA
Vähittäismyynti	2 160	1 568
Tukkumyynti	11 400	9 980
Lisenssituotot	401	443
Yhteensä	13 961	11 992
Pohjois-Amerikka
Vähittäismyynti	3 952	5 798
Tukkumyynti	2 268	1 987
Lisenssituotot	247	472
Yhteensä	6 466	8 257
Aasian-Tyynenmeren alue
Vähittäismyynti	3 609	4 378
Tukkumyynti	16 495	18 733
Lisenssituotot	2 010	1 600
Yhteensä	22 114	24 712
Kansainvälinen myynti yhteensä
Vähittäismyynti	14 032	17 178
Tukkumyynti	35 734	34 562
Lisenssituotot	2 658	2 516
Yhteensä	52 424	54 256
Vähittäismyynti	59 960	69 096
Tukkumyynti	60 792	53 574
Lisenssituotot	2 816	2 748
Yhteensä	123 568	125 419

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Liikevaihto tuotelinjoittain

(1 000 euroa)	2020	2019
Muoti	39 740	46 746
Kodintuotteet	56 262	47 941
Laukut ja asusteet	27 566	30 732
Yhteensä	123 568	125 419

Investoinnit (ilman IFRS 16:n vaikutusta)

(1 000 euroa)	2020	2019
Suomi	2 143	2 516
Muut maat	-	78
Yhteensä	2 143	2 594

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 euroa)	2020	2019
Vuokratuotot	54	140
Muut tuotot	287	475
Yhteensä	341	616

AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ

(1 000 euroa)	2020	2019
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	29 279	28 532
Varastojen lisäys (-) / vähennys (+)	-296	-5
Yhteensä	28 983	28 526
Ulkopuoliset palvelut	19 254	16 865
Yhteensä	48 237	45 391

Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön sisältyvät valuuttakurssierot

Ostojen valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+)	-42	149

TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(1 000 euroa)	2020	2019
Palkat ja palkkiot	19 429	21 186
Osakekannustinjärjestelmä	1 487	1 229
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	2 445	2 916
Muut henkilösivukulut	1 973	2 449
Yhteensä	25 334	27 780

Palkat ja palkkiot sisältävät koronaviruspandemian vuoksi saatuja julkisia avustuksia 1 023 tuhatta euroa.

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin

	2020	2019
Toimihenkilöt	412	419
Tuotannon työntekijät	22	23
Yhteensä	434	442

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
37

Osakeperusteiset maksut

Marimekko-konsernilla oli tilikaudella voimassa johtoryhmälle kohdistettu pitkäaikainen kannustinjärjestelmä:

Marimekko Oyj:n hallitus päätti voimassa olevan kannustinjärjestelmän perustamisesta 14.2.2018. Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa: 1.4.2018–30.09.2021 ja 1.4.2018–31.1.2022. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu Marimekko Oyj:n osakkeen kokonaistuottoon osingot mukaan luettuna. Palkkio on suunniteltu maksettavan puoliksi yhtiön osakkeina ja puoliksi rahana. Osakkeina maksettavaan osuuteen liittyy kahden vuoden pituinen luovutusrajoitus. Palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on maksuhetkellä yhtiön palveluksessa. Kannustinjärjestelmän nojalla maksettavan enimmäispalkkion suuruus on vuostasolla noin vuosittaisen bruttopalkan verran. Järjestelmän piirissä on toimitusjohtaja mukaan lukien yhdeksän johtoryhmän jäsentä. Yhtiöllä on mahdollisuus suorittaa palkkio hallituksen päätöksellä pelkästään rahana.

Myönnettyjen etuisuuksien käypä arvo on määritetty "binary cash-or-nothing call" -option arvostusmallilla. Mallissa käytetyt keskeiset arvostusparametrit ovat osakkeen alkuarvo 14,21 euroa eli 12,92 euroa, joka on osakkeen arvon painotettu keskiarvo 1.–31.3.2018, lisätynä 10 prosentilla sekä volatiliteetti 27 prosenttia. Osakeperusteisen palkkion myöntämispäivä on hallituksen päätöspäivä. Etuisuuksien käypä arvo oli myöntämiskuukauden lopussa 1,76 euroa/opto eli koko järjestelyn käypä arvo oli 813 tuhatta euroa. Myönnetyt etuisuudet arvostetaan myöhemmin käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti siitä osin kuin etuisuuden saajalle on syntynyt siihen oikeus. Kohdehenkilölle maksetaan palkkiona ansaintajaksolta 1,5 kuukauden bruttopalkkaa vastaava määrä rahaa jokaista yhtä (1) euroa kohden, jolla osakkeen loppuarvo (lisättynä osinkojen määrällä) ylittää osakkeen alkuarvon 14,21 euroa. Bruttopalkalla tarkoitetaan järjestelmässä ansaintajakson alkaessa maksettua kiinteää kuukausipalkkaa luontaistuneen. Vuoden 2020 lopussa taseen pitkäaikaisiin velkoihin kirjattu niiden etuisuuksien käypä arvo, joihin etuisuuden saajalle on syntynyt oikeus, oli 1476 tuhatta euroa (1 644). Vastaavasti lyhytaikaisiin velkoihin on kirjattuna 1 656 tuhatta euroa (0) eli järjestelmän ensimmäisen ansaintajakson osuus.

Edellä kuvatulla tavalla lasketun käyvän arvon 1 487 tuhannen euron (1 229) lisäys on kirjattu Marimekko-konsernin vuoden 2020 tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 euroa)	2020	2019
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	44	61
Tietokoneohjelmat	367	468
Yhteensä	411	529
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	549	646
Koneet ja kalusto	658	545
Käyttöoikeusomaisuuserät, rakennukset ja rakennelmat	10 804	10 702
Käyttöoikeusomaisuuserät, koneet ja kalusto	134	122
Yhteensä	12 145	12 015
Yhteensä	12 556	12 543

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 euroa)	2020	2019
Vuokrat	-517	1 539
Markkinointi	5 274	7 379
Liiketilojen hoito ja ylläpito	1 391	1 342
Hallinnon kulut	6 440	7 092
Muut kulut	5 488	6 295
Yhteensä	18 076	23 647

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot

Myyntien valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+)	-221	2

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Vuokrat

(1 000 euroa)	2020	2019
Vähäarvoiset vuokrat	499	596
Lyhytaikaiset vuokrat	-	390
Muuttuvat vuokrat¹	-1 016	553
Yhteensä	-517	1 539

¹ Konserni on soveltanut IFRS 16 -muutoksen sisältämää käytännön helpotusta jättää koronaviruspandemian johdosta myönnettyjä vuokravapauksia käsittelemättä IFRS 16 -standardin mukaisena vuokrasopimuksen muutoksena. Näin ollen muuttuvat vuokrat sisältävät IFRS 16 -helpotuksen mukaisesti suoraan tuloslaskelmaan kirjattuja muuttuvia vuokria 1 284 tuhatta euroa sekä koronaviruspandemian vuoksi saatuja julkisia avustuksia 261 tuhatta euroa.

Saadut avustukset

Konserni on kirjannut tilikaudella 2020 koronaviruspandemian vuoksi saamansa julkiset avustukset alentamaan kiinteitä kustannuksia.

(1 000 euroa)	2020	2019
Palkat ja palkkiot	1 023	-
Vuokrat	261	-
Liiketoiminnan muut kulut	108	-
Yhteensä	1 392	-

Tilintarkastajan palkkio

(1 000 euroa)	2020	2019
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot	97	94
Muut palvelut	29	56
Yhteensä	126	150
Muut
Tilintarkastuspalkkiot	5	5
Yhteensä	5	5

Palkkio KPMG Oy Ab:n suorittamista muista palveluista Marimekko-konsernin yhtiöille: 12 tuhatta euroa (38).

7. RAHOITUSTUOTOT

(1 000 euroa)	2020	2019
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	14	22
Valuuttakurssivoitot, realisoituneet	65	29
Valuuttakurssivoitot, realisoitumattomat	514	410
Yhteensä	592	462

8. RAHOITUSKULUT

(1 000 euroa)	2020	2019
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista	230	118
Korkokulut vuokrasopimusvelasta	773	898
Valuuttakurssitappiot, realisoituneet	400	112
Valuuttakurssitappiot, realisoitumattomat	898	293
Muut rahoituskulut	74	8
Yhteensä	2 375	1 429

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
39

9. TULOVEROT

(1 000 euroa)	2020	2019
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	4 043	3 566
Verot edellisiltä tilikausilta	116	-33
Laskennalliset verot	-361	-400
Yhteensä	3 798	3 133

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20 prosenttia sekä vuonna 2020 että vuonna 2019) laskettujen verojen täsmäytyslaskelma

Tulos ennen veroja	17 562	16 151
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	3 512	3 230
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	-19	-56
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	232	121
Vero aikaisemmilta tilikausilta	116	-36
Vähennyskelvottomat erät	-43	-126
Verot tuloslaskelmassa	3 798	3 133

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	2020	2019
Tilikauden tulos, 1 000 euroa	13 765	13 018
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kpl	8 110	8 100
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	1,70	1,61

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

11. PITKÄAIKAISET VARAT

11.1 Aineettomat hyödykkeet

2020

(1 000 euroa)	Aineettomat oikeudet	Tietokone-ohjelmat	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	2 410	8 014	29	10 453
Muuntoerot	2	-150		-148
Lisäykset	48	330		378
Siirrot erien välillä		541	-29	512
Hankintameno 31.12.2020	2 460	8 736		11 196
Kertyneet poistot 1.1.2020	2 350	7 510		9 860
Muuntoerot	-4	-149		-153
Tilikauden poistot	44	367		411
Kertyneet poistot 31.12.2020	2 390	7 728		10 118
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	70	1 007		1 077
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	60	504	29	593
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	70	1 007		1 077

2019

(1 000 euroa)	Aineettomat oikeudet	Tietokone-ohjelmat	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	2 403	7 219		9 622
Muuntoerot	1	-111		-110
Lisäykset	6	148	92	246
Luokitteluoikaisu		612		612
Siirrot erien välillä		146	-63	83
Hankintameno 31.12.2019	2 410	8 014	29	10 453
Kertyneet poistot 1.1.2019	2 290	6 990		9 280
Muuntoerot	-1	52		51
Tilikauden poistot	61	468		529
Kertyneet poistot 31.12.2019	2 350	7 510		9 860
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	60	504	29	593
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	113	229		342
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	60	504	29	593

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
41

11.2 Aineelliset hyödykkeet

2020

(1 000 euroa)	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Käyttöoikeus-omaisuuserät, rakennukset ja rakennelmat	Käyttöoikeus-omaisuuserät, koneet ja kalusto	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	55	5 032	22 049	46 253	345	1 074	74 808
Muuntoerot		-47	-296	-426			-769
Lisäykset		629	79	11 901	56	1 057	13 722
Siirrot erien välillä		1 276	183			-1 971	-512
Hankintameno 31.12.2020	55	6 890	22 015	57 727	402	160	87 249
Kertyneet poistot 1.1.2020		4 265	19 279	10 710	122		34 376
Muuntoerot		-64	-269	-208			-541
Tilikauden poistot		549	658	10 804	134		12 145
Kertyneet poistot 31.12.2020		4 750	19 668	21 306	256		45 981
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	55	2 140	2 347	36 422	145	160	41 269
Kirjanpitoarvo 1.1.2020	55	767	2 770	35 543	223	1 074	40 431
Kirjanpitoarvo 31.12.2020	55	2 140	2 347	36 422	145	160	41 269

2019

(1 000 euroa)	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Käyttöoikeus-omaisuuserät, rakennukset ja rakennelmat	Käyttöoikeus-omaisuuserät, koneet ja kalusto	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	55	5 433	22 259			83	27 830
IFRS 16:n käyttöönotto 1.1.2019				41 569	209		41 778
Muuntoerot		-8	68	146			206
Lisäykset		95	110	4 539	136	2 142	7 022
Vähennykset			-1 332				-1 332
Luokitteluoikaisu		-612					-612
Siirrot erien välillä		124	944			-1 151	-83
Hankintameno 31.12.2019	55	5 032	22 049	46 253	345	1 074	74 808
Kertyneet poistot 1.1.2019		3 885	19 506				23 392
Muuntoerot		-266	159	8			-99
Vähennysten kertyneet poistot			-931				-931
Tilikauden poistot		646	544	10 702	122		12 014
Kertyneet poistot 31.12.2019		4 265	19 279	10 710	122		34 376
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	55	767	2 770	35 543	223	1 074	40 431
Kirjanpitoarvo 1.1.2019	55	1 548	2 752			83	4 438
Kirjanpitoarvo 31.12.2019	55	767	2 770	35 543	223	1 074	40 431

11.3 Muut rahoitusvarat

(1 000 euroa)	2020	2019
Muut rahoitusvarat	16	16

Muut rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista, jotka esitetään hankintahintaan, joka on johdon paras arvio käyvästä arvosta.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

12. LYHYTAIKAISET VARAT

12.1 Vaihto-omaisuus

(1 000 euroa)	2020	2019
Aineet ja tarvikkeet	4 741	4 420
Valmiit tuotteet/tavarat	17 696	18 144
Yhteensä	22 436	22 564
Vaihto-omaisuudesta kirjatut arvonalentumiset	-777	-526

12.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 euroa)	2020	2019
Myyntisaamiset	6 661	5 402
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	16	-
Muut saamiset	545	504
Siirtosaamiset	904	726
Yhteensä	8 126	6 632
Siirtosaamiset
Rojaltisaamiset	237	227
Työsuhde-etuudet	20	25
Muut siirtosaamiset	646	474
Yhteensä	904	726

Myyntisaamisten ikäanalyysi

(1 000 euroa)	2020	2019
Erääntymättömät myyntisaamiset	4 932	3 909
Erääntyneet
alle 30 päivää	1 007	1 109
30–60 päivää	261	284
yli 60 päivää	461	100
Yhteensä	6 661	5 402

Konsernin myyntisaamisista kirjattujen luottotappiovarausten määrä, 0,6 miljoonaa euroa, pienentää taseen saamisia. Odotettu luottotappioriski ei ole olennainen johtuen konsernin tehokkaasta luotonhallintapolitiikasta, jossa tukkuasiakkaiden luottotietoja seurataan säännöllisesti ja käytetään tarvittaessa ennakkomaksuja, takauksia ja rembursseja.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
43

13. OMA PÄÄOMA

	Osakkeiden lukumäärä, kpl	Osakepääoma, euroa	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, euroa	Omat osakkeet, kpl	Omat osakkeet, euroa	Yhteensä, euroa
1.1.2019	8 069 610	8 040 000	501 969	20 000	-314 720	8 227 249
Henkilöstöanti	40 224		725 988			725 988
31.12.2019	8 109 834	8 040 000	1 227 957	20 000	-314 720	8 953 237
1.1.2020	8 109 834	8 040 000	1 227 957	20 000	-314 720	8 953 237
31.12.2020	8 109 834	8 040 000	1 227 957	20 000	-314 720	8 953 237

Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määritetty enimmäisosakepääomaa. Marimekko Oyj:llä on yksi osakelaji. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Marimekko Oyj:llä oli 31.12.2020 hallussaan 20 000 omaa osaketta. Konsernilla ei ole optiojärjestelyjä.

Hallituksen ehdotus 18.2.2021: Marimekon hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous 14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen.

Yhtiökokous 8.4.2020 valtuutti hallituksen päättämään enintään 0,90 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Vuonna 2020 ei maksettu osinkoa. Tilikauden 2020 jälkeen hallitus käytti valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siitä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

14. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta silloin, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti. Toisistaan vähennetyt määrät ovat seuraavat:

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2020 aikana

(1 000 euroa)	1.1.2020	Kirjattu tuloslaskelmaan	31.12.2020
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	433	-32	401
Työsuhde-etuudet	328	297	626
Vuokrasopimusvelat	82	63	145
Muut	9	-9	-
Yhteensä	853	319	1 172
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero	-204	29	-175
Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut	-134	-3	-138
Yhteensä	-338	26	-312
Laskennallinen verosaaminen, netto	515		860

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2019 aikana

| (1 000 euroa) | 1.1.2019 | Kirjattu
tuloslaskelmaan | 31.12.2019 |
| --- | --- | --- | --- |
| Laskennalliset verosaamiset | | | |
| Vaihto-omaisuuden sisäinen kate | 369 | 64 | 433 |
| Työsuhde-etuudet | 82 | 246 | 328 |
| Vuokrasopimusvelat | 0 | 82 | 82 |
| Muut | 9 | - | 9 |
| Yhteensä | 461 | 392 | 853 |
| Laskennalliset verovelat | | | |
| Kertynyt poistoero | -214 | 10 | -204 |
| Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut | -133 | -1 | -134 |
| Yhteensä | -347 | 9 | -338 |
| Laskennallinen verosaaminen, netto | 114 | | 515 |

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kuin verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Laskennallisia verosaamisia on jätetty kirjaamatta 176 tuhatta euroa (63).

15. KOROLLISET VELAT

15.1 Pitkäaikaiset velat

(1 000 euroa)	2020	2019
Vuokrasopimusvelat	26 996	25 950
Yhteensä	26 996	25 950

15.2 Lyhytaikaiset velat

(1 000 euroa)	2020	2019
Vuokrasopimusvelat	10 158	10 203
Rahoitusvelat	725	251
Yhteensä	10 883	10 454

Korkokannan vaihteluväli oli 1,5–4,5 prosenttia (1,5–4,4).

16. MUUT LYHYTAIKAISET VELAT

(1 000 euroa)	2020	2019
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat
Ostovelat	8 398	7 835
Muut velat	3 560	2 250
Siirtovelat	8 563	6 656
Saadut ennakot	1 639	1 055
Yhteensä	22 160	17 796
Siirtovelat
Työsuhde-etuudet	5 738	4 321
Muut siirtovelat	2 825	2 335
Yhteensä	8 563	6 656

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
45

17. RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

(1 000 euroa)	2020	2019
Muut rahoitusvarat	16	16

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Niiden kirjanpitoarvo vastaa käypää arvoa.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat

Myyntisaamiset	6 661	5 402
Muut saamiset	1 465	1 230
Rahat ja pankkisaamiset	41 045	26 133

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

Ostovelat	8 398	7 835
Käytössä oleva tililimiitti	725	251
Muut velat	13 762	9 961

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattujen rahoitusvarojen ja -velkojen käypä arvo vastaa niiden kirjanpitoarvoa.

18. VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(1 000 euroa)	2020	2019
Muut omat vastuut ja sitoumukset
Leasingvastuut koneista ja kalustosta	662	617

Vastuut liittyvät taseeseen kirjaamattomiin vähäarvoisiin ja lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin.

19. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä heidän määräysvalta yhteisönsä, konsernin emoyhtiö ja sen tytäryhtiöt.

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Emoyhtiö

Marimekko Oyj, Helsinki, Suomi¹

Tytäryhtiöt

Yhtiö ja kotipaikka	Konsernin omistusosuus, %	Osuus äänivallasta, %
Marimekko Services Oy, Helsinki, Suomi	100	100
Marimekko AB, Tukholma, Ruotsi²	100	100
Marimekko Australia PTY Ltd, Victoria, Australia	100	100
Marimekko GmbH, Frankfurt am Main, Saksa	100	100
Marimekko North America LLC, Delaware, Yhdysvallat	100	100
Marimekko North America Retail LLC, Delaware, Yhdysvallat	100	100
Marimekko North America Holding Co, Delaware, Yhdysvallat	100	100
Marimekko Trading (Shanghai) Co., Ltd, Shanghai, Kiina	100	100
Marimekko UK Ltd, Lontoo, Iso-Britannia	100	100

¹ Marimekko Oyj:llä on sivuliikkeet Ranskassa ja Belgiassa.
² Marimekko AB:lla on sivuliikkeet Norjassa ja Tanskassa.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Johdon työsuhde-etuudet

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkat ja palkkiot

(1 000 euroa)	2020	2019
Mika Ihamuotila, hallituksen puheenjohtaja	53	70
Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja	443	413
Muut johtoryhmän jäsenet	1 311	1 001
Yhteensä	1 807	1 484

Henkilöstöannissa keväällä 2019 toimitusjohtaja merkitsi 21 865 osaketta ja muu johtoryhmä yhteensä 1 000 osaketta.

Hallituksen palkkiot

(1 000 euroa)	2020	2019
Rebekka Bay¹	10	32
Elina Björklund	47	41
Arthur Engel²	26	32
Mika Ihamuotila	48	48
Mikko-Heikki Inkeroinen	32	29
Helle Priess³	26	106
Catharina Stackelberg-Hammarén	32	29
Yhteensä	221	317
Johdon työsuhde-etuudet yhteensä	2 028	1 801

¹ Siirtynyt osaksi johtoryhmää 1.9.2020. Hallituspalkkio 10 tuhatta euroa (26) ja konsultointipalkkio 0 tuhatta euroa (6).
² Hallituspalkkio 26 tuhatta euroa (26) ja konsultointipalkkio 0 tuhatta euroa (6).
³ Hallituspalkkio 26 tuhatta euroa (26) ja konsultointipalkkio 0 tuhatta euroa (80).

Eläke-etuudet sisältävät lakisääteiset eläkemaksut, eikä johdolla ole lisäeläke-etuuksia.

Lähipiirin kuuluvia henkilöitä on osakekannustinjärjestelmän piirissä. Johdon pitkäaikainen osakekannustinjärjestelmä on kuvattu tarkemmin tuloslaskelman liitetietojen kohdassa 4.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
47

20. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Marimekko-konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, luottoriski, valuuttariski sekä korkoriski.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet, vastuut ja organisoinnin. Hallitus myös valvoo riskienhallinnan toteutumista. Riskienhallintaperiaatteissaan Marimekko luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Taloudellisiin riskeihin lukeutuvat rahoitusriskit, joiden käytännön riskienhallinnan toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena tavoitteena on varmistaa konsernille kohtuuhintainen rahoitus kaikissa olosuhteissa ja näin minimoida mahdolliset epäedulliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen. Riskeiltä suojautumiseen ei ole käytetty johdannaisinstrumentteja.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Arvioinnin pohjana käytetään kuukausittain tehtävää kassavirta- ja likviditeettiennutetta. Tavoitteena on kaikissa olosuhteissa säilyttää hyvä likviditeetti maksuvalmiusriskin eliminoimiseksi. Maksuvalmiusriskin minimoimiseksi konsernin lähijän ja lähivuosien rahoitustarpeet voidaan kattaa rahavaroilla sekä pitkäaikaisilla tai lyhytaikaisilla sitovilla tai toistaiseksi voimassa olevilla luottolimiiteillä. Konsernilla oli tilikauden lopussa myönnettyjä luottolimiittejä 17 146 tuhatta euroa (14 155). Tilikauden lopussa tililiimittejä oli käytössä 725 tuhatta euroa (251). Konsernilla on käytettävissä myös 5 miljoonan euron pitkäaikainen valmiusluottolimiitti, joka sisältää kovenanttiehdot (nettovelat suhteessa käyttökatteeseen sekä omavaraisuusaste). Kovenanttiehdot ovat täyttyneet tilikaudella.

Seuraavassa taulukossa on sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi konsernin rahoitusveloista. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne sisältävät sekä korkomaksun että pääoman takaisinmaksut.

31.12.2020

(1 000 euroa)	Alle 1 vuosi	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta
Vuokrasopimusvelat	10 158	7 319	8 656	11 021
Käytössä oleva tililiimittti	725	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	22 160	-	-	-
Yhteensä	33 043	7 319	8 656	11 021

31.12.2019

(1 000 euroa)	Alle 1 vuosi	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta
Vuokrasopimusvelat	10 203	7 757	8 820	9 373
Käytössä oleva tililiimittti	251	-	-	-
Ostovelat ja muut velat	17 796	-	-	-
Yhteensä	28 250	7 757	8 820	9 373

Luottoriski

Konsernin normaalissa tukkumyyntiliiketoiminnassa syntyy myyntisaatavia, joiden luottoriskiä pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta. Asiakkaiden luottolimiittejä, luottotietoja ja taloudellista tilaa seurataan jatkuvasti. Konsernin luotonvalvonta hoidetaan keskitetysti, ja siitä vastaa konsernin talousjohtaja. Tukkuliiketoimintaan liittyvää luottoriskiä pienennetään myös käyttämällä ennakkomaksuja, pankkitakauksia ja rembursseja.

Vähittäismyyntiasiakkaat maksavat ostoksensa käteisellä tai yleisimmillä maksukorteilla.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 12.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Valuuttariski

Marimekko-konsernin valuuttariski muodostuu ulkomaanvaluuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-eristä ja ulkomaiden yksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä nettoinvestoinneista.

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS

Transaktioriski

Konsernin transaktioriski muodostuu konsernin liiketoimintayksiköiden tukku- ja vähittäismyyntiin sekä ostoihin ja toimintakuluihin liittyvistä valuuttavirroista sekä ulkomaanvaluuttamääräisistä veloista ja saamisista. Konsernin päämyyntivaluutta on euro. Muut merkittävät myynti- ja laskutusvaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu, Norjan kruunu, Australian dollari sekä Kanadan dollari. Pääostovaluutta on euro ja vähäisemmässä määrin Yhdysvaltain dollari. Vuonna 2020 valuuttamääräisen liikevaihdon osuus konsernin koko liikevaihdosta oli noin 17 prosenttia (19) ja valuuttamääräisten ostojen osuus ostoista noin 17 prosenttia (19).

Myynnin transaktioriskeihin pyritään varautumaan ottamalla arvioidut myyntiajankohdan kurssimuutokset huomioon tuotteiden tukku- ja vähittäishinnoittelussa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminta rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, joten niille ei synny merkittävää transaktioriskiä.

Konsernin transaktiopositio

Ulkomaanrahamääräiset varat ja velat (rahavarat, myyntisaamiset ja ostovelat) muutettuina euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin

(1 000 euroa)	2020			2019
	USD	SEK	AUD	USD	SEK	AUD
Lyhytaikaiset varat	1 323	2 180	905	988	2 796	2 280
Lyhytaikaiset velat	-535	-543	-552	-586	-509	-191
Valuuttapositio taseessa	787	1 637	354	402	2 287	2 089

Herkkyysanalyysi, vaikutus tilikauden tulokseen

Euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun tai Australian dollariin verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina vaikuttaisi konsernin tilikauden tulokseen seuraavasti. Vaikutus kuvaa konsernin transaktioriskiä.

	2020			2019
	USD	SEK	AUD	USD	SEK	AUD
Euron vahvistuminen 10 prosenttia
Vaikutus tilikauden tulokseen, 1 000 euroa	354	-380	-159	319	-244	-123

Translaatioriski

Marimekko-konsernille aiheutuu translaatioriski, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euromääräisiksi. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset näkyvät valuuttamääräisten nettoinvestointien osalta konsernin oman pääoman muuntoeroina. Marimekko ei ole toistaiseksi suojautunut oman pääoman translaatioriskiltä, koska sen tytäryhtiöiden myynnit ja nettosijoitukset ovat konsernin mittakaavassa pienet.

Korkoriski

Konsernin korkoriski muodostuu lähinnä rahavarojen ja lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten velkojen korkojen muutoksista markkinakorkojen muutosten seurauksena. Näiden varojen ja velkojen korkojen muutoksilla on vaikutus konsernin tulokseen.

(1 000 euroa)	2020	2019
Rahavarat	41 045	26 133
Vuokrasopimusvelat	37 155	36 153
Käytössä oleva tililimiitti	725	251

KONSERNITILINPÄÄTÖS, IFRS
49

21. PÄÄOMAN HALLINTA

Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin strategisten tavoitteiden mukainen optimaalinen pääomarakenne. Tehokkaalla pääoman hallinnalla konserni varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa liiketoiminnan kannattavuuden, osingonjaon ja investointien kautta. Pääomana hallinnoidaan konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti. Konsernin strategisena tavoitteena on, että vuoden lopun nettovelka/käyttökate-suhdeluku on korkeintaan 2 (yksi yhtiön pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista). Vuoden 2020 lopussa nettovelan suhde käyttökatteeseen oli -0,10 (0,35) eli selvästi alle pitkän aikavälin tavoitetason.

Nettovelka/käyttökate

(1 000 euroa)	2020	2019
Korolliset velat
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	26 996	25 950
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	10 158	10 203
Muut lyhytaikaiset korolliset velat	725	251
Yhteensä	37 879	36 404
Rahat ja pankkisaamiset	41 045	26 133
Nettovelat	-3 166	10 271
Käyttökate	31 902	29 661
Nettovelka/käyttökate	-0,10	0,35

22. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden jälkeen yhtiön hallitus käytti yhtiökokoukselta 8.4.2020 saamaansa valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta. Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan muita merkittäviä tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

(1 000 euroa)	Liite	1.1.–31.12.2020	1.1.–31.12.2019
LIIKEVAIHTO	1.	119 017	118 708
Liiketoiminnan muut tuotot	2.	288	604
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos		-140	117
Materiaalit ja palvelut	3.	-47 587	-45 041
Henkilöstökulut	4.	-18 589	-19 577
Poistot ja arvonalentumiset	5.	-1 416	-1 481
Liiketoiminnan muut kulut	6.	-30 926	-35 134
LIIKEVOITTO		20 647	18 196
Rahoitustuotot ja -kulut	7.	-731	113
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		19 916	18 309
Tilinpäätössiirrot	8.	147	51
Tuloverot	9.	-4 129	-3 529
TILIKAUDEN TULOS		15 935	14 831

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS
51

EMOYHTIÖN TASE

(1 000 euroa)	Liite	31.12.2020	31.12.2019
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT	10.
Aineettomat hyödykkeet	10.1	3 133	2 139
Aineelliset hyödykkeet	10.2	2 290	2 557
Sijoitukset	10.3
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 906	1 906
Muut osakkeet ja osuudet		16	1 922
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		7 345	6 618
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	11.	19 750	19 633
Lyhytaikaiset saamiset	12.	17 019	16 142
Rahat ja pankkisaamiset		38 513	23 511
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		75 282	59 286
VASTAAVAA YHTEENSÄ		82 627	65 904
(1 000 euroa)		31.12.2020	31.12.2019
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	13.
Osakepääoma		8 040	8 040
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		1 228	1 228
Omat osakkeet		-315	-315
Edellisten tilikausien voitto		29 600	14 769
Tilikauden tulos		15 935	14 831
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		54 488	38 553
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	14.	874	1 021
VIERAS PÄÄOMA	15.
Lyhytaikainen vieras pääoma		27 265	26 329
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		27 265	26 329
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		82 627	65 904

52
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa) 1.1.–31.12.2020 1.1.–31.12.2019

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Tilikauden voitto	15 935	14 831
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	1 416	1 481
Poistoeron muutos	-147	-51
Rahoitustuotot ja -kulut	731	-113
Verot	4 129	3 529
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	22 064	19 677
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-1 483	-351
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	-133	611
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	3 438	1 221
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	23 886	21 157
Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista	-530	-495
Saadut korot ja maksut muista rahoitustuotoista	191	529
Maksetut verot	-5 763	-2 385

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA 17 784 18 807

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 846	-1 478
Tytäryhtiöosakkeiden hankinta	-	-200
Lainasaamisten muutos	151	993

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 696 -685

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

Henkilöstöanti	-	726
Lyhytaikaisten lainojen nostot	6 000	-
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-6 000	-
Maksetut osingot	-	-15 003

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 0 -14 277

Rahavarojen muutos	15 089	3 845
Rahavarat tilikauden alussa	23 505	19 661
Valuuttakurssien muutosten vaikutus	-80	-
Rahavarat tilikauden lopussa	38 513	23 505

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS
53

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Marimekko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien erät on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat:
- aineettomat oikeudet 5 vuotta
- tietokoneohjelmat 3–5 vuotta
- muut pitkävaikutteiset menot 3–15 vuotta
- rakennukset 30 vuotta
- koneet ja kalusto 5–15 vuotta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihto-omaisuuden arvoon ei sisälly osuutta hankinnan ja valmistuksen kiinteistö menoista.

Eläkesitoumukset

Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä.

Valuuttamääräiset erät

Yhtiön ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän kurssien mukaan.

Tuloutus

Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun määräysvalta tuotteeseen siirtyy ostajalle, mitä osoittaa omistamiseen liittyvien merkittävien riskien ja etujen siirtyminen. Tukkumyynnissä tämä pääsääntöisesti tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Tukku- ja vientikaupassa vientilausekkeet määrittävät määräysvallan siirtymisen ajankohdan. Vähittäismyynnissä, jossa maksuvälineenä käytetään joko käteistä tai luottokorttia, tuotot kirjataan tavaran myyntihetkellä.

Tuloutuksesta kerrotaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteissa.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot muodostuvat poistoeroista, joita syntyy aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kirjanpidon ja verotuksen poiston eroista.

Verot

Tuloveroihin sisältyvät tilikauden tuloksen perusteella lasketut tuloverot sekä aikaisemmilta tilikausilta maksuunpannut tai palautetut verot. Laskennallisia veroja ei kirjata emoyhtiön tuloslaskelmaan ja taseeseen.

Sivuliikkeet

Sivuliikkeet on yhdistelty Marimekko Oyj:n kirjanpitoon ja keskinäiset erät on eliminoitu.

54
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

(1 000 euroa)	2020	2019
Suomi	71 120	71 118
Muut maat	47 897	47 590
Yhteensä	119 017	118 708

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 euroa)	2020	2019
Vuokratuotot	54	140
Muut tuotot	234	463
Yhteensä	288	604

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

(1 000 euroa)	2020	2019
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	29 247	27 657
Varastojen lisäys (-) / vähennys (+)	-257	728
Yhteensä	28 990	28 386
Ulkopuoliset palvelut	18 597	16 656
Yhteensä	47 587	45 041

4. HENKILÖSTÖKULUT

(1 000 euroa)	2020	2019
Palkat ja palkkiot	15 809	16 379
Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut	2 318	2 748
Muut henkilösivukulut	462	451
Yhteensä	18 589	19 577
Johdon palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja	717	800
Erittely konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 19.

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin

	2020	2019
Toimihenkilöt	323	321
Tuotannon työntekijät	22	23
Yhteensä	345	344

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS
55

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 euroa)	2020	2019
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	40	57
Tietokoneohjelmat	363	468
Muut pitkävaikutteiset menot	453	409
Yhteensä	856	934
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat	7	12
Koneet ja kalusto	554	535
Yhteensä	560	547
Yhteensä	1 416	1 481

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 euroa)	2020	2019
Vuokrat	6 298	7 663
Markkinointi	10 429	12 732
Muut kulut	14 198	14 739
Yhteensä	30 926	35 134

Tilintarkastajan palkkio

(1 000 euroa)	2020	2019
KPMG
Tilintarkastuspalkkiot	60	60
Muut palvelut	12	38
Yhteensä	72	98

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(1 000 euroa)	2020	2019
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	113	136
Muilta	13	21
Yhteensä	126	157
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Muille kuin saman konsernin yrityksille	857	44
Yhteensä	857	44
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-731	113
Eriin Rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssieroja (netto)
Realisoituneita	-190	-32
Realisoitumattomia	-387	117
Yhteensä	-577	85

56
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

(1 000 euroa)	2020	2019
Poistoeron muutos	147	51

9. TULOVEROT

(1 000 euroa)	2020	2019
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	4 129	3 529

TASEEN LIITETIEDOT

10. PYSYVÄT VASTAAVAT

10.1 Aineettomat hyödykkeet

2020

(1 000 euroa)	Aineettomat oikeudet	Tietokone-ohjelmat	Muut pitkävaikutteiset menot	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	1 733	7 055	6 656	1 094	16 539
Lisäykset	48	330	629	896	1 903
Siirrot erien välillä		541	1 236	-1 830	-53
Hankintameno 31.12.2020	1 781	7 927	8 520	160	18 389
Kertyneet poistot 1.1.2020	1 672	6 560	6 167		14 399
Tilikauden poistot	40	363	453		856
Kertyneet poistot 31.12.2020	1 712	6 922	6 620		15 255
Tasearvo 31.12.2020	69	1 005	1 899	160	3 133

2019

(1 000 euroa)	Aineettomat oikeudet	Tietokone-ohjelmat	Muut pitkävaikutteiset menot	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	1 727	6 231	7 045	83	15 086
Lisäykset	6	148	18	1 281	1 453
Siirrot erien välillä		146	124	-269
Luokitteluoikaisu		531	-531
Hankintameno 31.12.2019	1 733	7 055	6 656	1 094	16 539
Kertyneet poistot 1.1.2019	1 615	6 092	5 758		13 465
Tilikauden poistot	57	468	409		934
Kertyneet poistot 31.12.2019	1 672	6 560	6 167		14 399
Tasearvo 31.12.2019	61	496	488	1 094	2 139

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS
57

10.2 Aineelliset hyödykkeet

2020

(1 000 euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	38	417	15 522	28	9	16 015
Lisäykset			79		161	240
Siirrot erien välillä			223		-170	53
Hankintameno 31.12.2020	38	417	15 825	28		16 308
Kertyneet poistot 1.1.2020		331	13 127			13 458
Tilikauden poistot		7	554			560
Kertyneet poistot 31.12.2020		338	13 681			14 019
Tasearvo 31.12.2020	38	80	2 143	28		2 290

2019

(1 000 euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	38	417	14 468	28		14 952
Lisäykset			110		953	1 063
Siirrot erien välillä			944		-944
Hankintameno 31.12.2019	38	417	15 522	28	9	16 015
Kertyneet poistot 1.1.2019		319	12 592			12 911
Tilikauden poistot		12	535			547
Kertyneet poistot 31.12.2019		331	13 127			13 458
Tasearvo 31.12.2019	38	86	2 395	28	9	2 557

10.3 Sijoitukset

2020

(1 000 euroa)	Konserniyhtiö-osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2020	2 196	16	2 212
Hankintameno 31.12.2020	2 196	16	2 212
Kertyneet poistot 31.12.2020	290		290
Tasearvo 31.12.2020	1 906	16	1 922

2019

(1 000 euroa)	Konserniyhtiö-osakkeet	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019	1 996	16	2 012
Lisäykset	200		200
Hankintameno 31.12.2019	2 196	16	2 212
Kertyneet poistot 31.12.2019	290		290
Tasearvo 31.12.2019	1 906	16	1 922

11. VAIHTO-OMAISUUS

(1 000 euroa)	2020	2019
Aineet ja tarvikkeet	4 581	4 323
Valmiit tuotteet/tavarat	15 170	15 310
Yhteensä	19 750	19 633

58
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS

12. LYHYTAIKAISET SAAMISET

(1 000 euroa)	2020	2019
Myyntisaamiset	6 463	5 206
Saamiset konserniyhtiöiltä
Myyntisaamiset	4 654	4 597
Lainasaamiset	5 061	5 498
Siirtosaamiset	-	20
Yhteensä	9 715	10 114
Muut saamiset	81	37
Siirtosaamiset	759	784
Yhteensä	17 019	16 142
Siirtosaamiset
Rojaltisaamiset	237	227
Muut siirtosaamiset	522	557
Yhteensä	759	784

13. OMA PÄÄOMA

(1 000 euroa)	2020	2019
Osakepääoma 1.1.	8 040	8 040
Osakepääoma 31.12.	8 040	8 040
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	1 228	502
Henkilöstöanti	-	726
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	1 228	1 228
Omat osakkeet 1.1.	-315	-315
Omat osakkeet 31.12.	-315	-315
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	29 600	29 773
Osingonjako	-	-15 003
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	29 600	14 769
Tilikauden tulos	15 935	14 831
Oma pääoma yhteensä	54 488	38 553

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

(1 000 euroa)	2020	2019
Voitto edellisiltä tilikausilta	29 600	14 769
Tilikauden tulos	15 935	14 831
Omat osakkeet	-315	-315
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	1 228	1 228
Osingonjako vuodelta 2019¹	-7 299	-
Valtiokonttorin kustannustuki	-500	-
Yhteensä	38 649	30 513

¹ Tilikauden jälkeen hallitus käytti yhtiökokoukselta 8.4.2020 saamaansa valtuutusta ja päätti, että vuodelta 2019 maksetaan yhdessä erässä osinkoa 0,90 euroa osakkeelta.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS, FAS
59

14. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

(1 000 euroa)	2020	2019
Kertynyt poistoero
Aineettomat oikeudet	16	19
Muut pitkävaikutteiset menot	318	444
Koneet ja kalusto	403	419
Rakennukset ja rakennelmat	138	140
Yhteensä	874	1 021

15. VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 euroa)	2020	2019
Saadut ennakot	1 587	1 006
Ostovelat	7 535	7 405
Velat konserniyhtiöille
Ostovelat	683	441
Siirtovelat	7 241	7 339
Muut lyhytaikaiset velat	3 444	1 948
Siirtovelat	6 775	8 189
Yhteensä	27 265	26 329
Siirtovelat
---	---	---
Palkat sosiaalikuluineen	3 781	3 995
Verojaksotukset	559	2 335
Muut siirtovelat	2 435	1 860
Yhteensä	6 775	8 189

16. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(1 000 euroa)	2020	2019
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	430	447
Myöhemmin maksettavat	397	429
Yhteensä	827	876
Vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut
---	---	---
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	6 260	6 393
Myöhemmin maksettavat	27 042	29 593
Yhteensä	33 302	35 986
Takaukset tytäryhtiöiden puolesta	3 059	4 855
---	---	---
Välillinen vastuu vuokra- ja muista takauksista	3 048	2 193

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

Mika Ihamuotila
hallituksen puheenjohtaja

Elina Björklund
hallituksen varapuheenjohtaja

Arthur Engel
hallituksen jäsen

Mikko-Heikki Inkeroinen
hallituksen jäsen

Helle Priess
hallituksen jäsen

Catharina Stackelberg-Hammarén
hallituksen jäsen

Tiina Alahuhta-Kasko
toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

KPMG Oy Ab

Virpi Halonen
KHT

Tilintarkastuskertomus

MARIMEKKO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Marimekko Oyj:n (y-tunnus 0111316-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuustemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 c -kohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Myyntituottojen tuloutus (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kohta "Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto" ja liitetieto 1)

Marimekko-konsernin myyntituotot koostuvat vaatteiden, laukkujen, asusteiden ja kodintavaroiden tukku- ja vähittäismyynnistä sekä lisenssituotoista. Konsernin liikevaihto, 123,6 miljoonaa euroa, on tilinpäätöksen kannalta merkittävä erä johtuen eri tulovirtojen kautta tulevien myyntitapahtumien suuresta määrästä sekä asiakkaiden kanssa sovituista erilaisista sopimuksista ja ehdoista.

Tukkumyynnissä käytetään useita erilaisia asiakaskohtaisia toimitusehtoja ja mahdollisia palautusehtoja, jotka määrittävät, milloin määräysvalta myydystä tuotteesta siirtyy asiakkaalle. Vähittäismyynti koostuu pääsääntöisesti pienistä kateisella tai maksukortilla suoritettavista myyntitapahtumista ja tuloutus tapahtuu tavaran myyntihetkellä. Lisenssituotot tuloutetaan lisenssisopimusten ehtojen mukaisesti.

Myyntitapahtumien suuresta määrästä sekä virheellisen tuloutushetken riskistä johtuen liikevaihdon tuloutus on ollut tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Liikevaihdon eri tulovirtojen tarkastuksessa olemme testanneet myyntiin liittyviä avainkontrolleja ja tehneet aineistotarkastusta hyödyntäen muun muassa data-analyyseja.

Olemme muodostaneet käsityksen eri tulovirtojen kirjausperiaatteista ja käytännöistä sekä arvioineet tuloutusperiaatteita suhteessa sovellettaviin IFRS -standardeihin.
Olemme testanneet data-analyysien avulla myyntituottoja, myönnettyjä alennuksia, kampanja-alennuksia ja katteita sekä tukku- että vähittäismyynnissä.
Tukkumyynnin osalta olemme tarkastaneet otoksen tilikauden aikaisista tapahtumista vertaamalla niitä laskuihin, sopimuksiin, toimitusasiakirjoihin ja saatuihin maksusuorituksiin.
Vähittäismyynnin osalta myymälätarkastuksissa olemme kartoittaneet valittujen myymälöiden myyntirutiineja sekä kassa- ja maksukorttisuoritusten täsmäytyksiä.
Myynnin jaksottumista oikealle tilikaudelle olemme tarkastaneet vertaamalla myyntitapahtumia, -laskuja sekä niiden toimitus- ja palautusehtoja tuloutushetkeen sekä tarkastamalla mahdollisia palautusvarauksia ja otoksen vuoden 2021 alun hyvityslaskuja.
Valittujen myyntisaamisten osalta olemme täsmäyttäneet saatavan määrän vastapuolten vahvistamiin saldoihin.
Lisenssituottojen osalta olemme käyneet läpi merkittävimmät lisenssisopimukset ja niiden tulouttamisen kirjanpitoon sopimusten ehtojen mukaisesti.

Vaihto-omaisuuden arvostus ja olemassaolo (konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kohta "Vaihto-omaisuus" ja liitetieto 12.1)

Marimekko ostaa, valmistaa sekä myy kuluttajatuotteita, joka edellyttää vastaamista kuluttajien muuttuviin vaatimuksiin. Vaihto-omaisuus sisältää kankaita ja muita raaka-aineita sekä keskeneräisiä ja valmiita tuotteita kuten vaatteita, laukkuja, asusteita ja kodintavaroita.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Itse valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään osuus tuotannon yleismenoista.

Vaihto-omaisuuden arvo, 22,4 miljoonaa euroa, muodostaa merkittävän osan konsernin varoista jakautuen useaan eri paikkaan. Vaihto-omaisuuskirjanpitoon sisältyy manuaalisia työvaiheita muun muassa arvostukseen ja varastoyhteenvetojen kokoamiseen liittyen, mikä kasvattaa inhimillisen virheen riskiä. Vaihto-omaisuuteen voi sisältyä myös johdon arvioita todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

Vaihto-omaisuuden arvostukseen ja olemassaoloon liittyen olemme testanneet yhtiön keskeisiä kontrolleja sekä tehneet aineistotarkastusta hyödyntäen muun muassa data-analyyseja.

Olemme osallistuneet vaihto-omaisuuden fyysisiin inventointeihin valituissa varastoissa ja analysoineet yhtiön omia inventointierojen tuloksia sekä niiden käsittelyä.
Olemme testanneet valittujen varastonimikkeiden yksikköhintoja viimeisimpiin hankintahintoihin.
Olemme testanneet vaihto-omaisuuden hitaasti kiertäviä nimikkeitä sekä vaihto-omaisuuden poikkeuksellisia arvoja varastokirjanpidossa data-analyysin avulla.
Olemme verranneet valittujen varastossa olevien nimikkeiden arvoa niiden myyntihintoihin.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso,

TILINTARKASTUSKERTOMUS

mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 12.4.2018 lähtien.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatio.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

KPMG Oy Ab

Virpi Halonen

KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Marimekko Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

MARIMEKKO OYJ:N HALLITUKSELLE

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Marimekko Oyj:n sähköiseen tilinpäätökseen 74370053IOY42B9YJ350-2020-12-31_fi.zip tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815 (ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS:n artiklan 3 mukaisesti
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös iXBRL-merkinnöin ESEF RTS:n artiklan 4 mukaisesti sekä
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia ISQC1 ja näin ollen ylläpitää kattavaa laadunvalvontajärjestelmää, johon sisältyy dokumentoituja toimintaperiaatteita ja menettelytapoja eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskien.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkinnöin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaaa ESEF RTS:n vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että Marimekko Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 74370053IOY42B9YJ350-2020-12-31_fi.zip sisältyvä konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 on olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Marimekko Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 19. maaliskuuta 2021

KPMG Oy Ab

Virpi Halonen

KHT

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista 2020

MARIMEKON LIIKETOIMINTA-MALLI JA LÄHESTYMISTAPA VASTUULLISUUTEEN

Marimekko on suomalainen lifestyle-designyritys, joka tunnetaan omaleimaisista kuvioistaan ja väreistään. Yritys suunnittelee, valmistaa, valmistuttaa, markkinoi ja myy vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä kodin sisustustuotteita, kuten tekstiilejä ja astioita. Marimekon liiketoimintamalli perustuu useisiin eri jakelukanaviin, joita ovat yhtiön omistamat Marimekko-myymälät, outlet-myymälät ja verkkokauppa (vähittäismyynti), partnereiden omistamat Marimekko-myymälät, shop-in-shopit ja verkkokauppa sekä tavaratalot ja useita tuotemerkkejä myyvät liikkeet tai verkkokaupat (tukkukauppa) ja lisensointi. Yrityksen tärkeimpiä markkinoita ovat Pohjois-Eurooppa, Aasian-Tyy-nenmeren alue sekä Pohjois-Amerikka. Suunnittelua, tuotekehitystä, valikoimasuunnittelua, markkinointia, monikanavasta myyntiä ja toimitusketjuun liittyviä toimia johdetaan Helsingissä sijaitsevasta pääkonttorista. Suuri osa Marimekon eri tuotteissa käytetyistä kankaista painetaan yrityksen omassa kangaspainossa Helsingissä. Kangaspaino toimii myös Marimekon tärkeimmän erottavan tekijän eli kuvio-osaamisen ideahautomona ja mahdollistaa yrityksen aktiivisen osallistumisen erilaisiin toiminnan vastuullisuutta edistäviin tutkimus- ja kehityshankkeisiin. Lisäksi hyvät ja osaavat sopimusvalmistajat vaikuttavat merkittävästi Marimekon kilpailukykyyn, ja yritys pyrkiikin luomaan pitkäaikaisia kumppanuuksia toimittajansa kanssa.

Marimekon tärkeimmät arvot ja yhteiset toimintaperiaatteet (Code of Conduct) ohjaavat päivittäistä työtä yrityksessä. Tavarantoimittajia koskevat vaatimukset on kirjattu toimittajien toimintaohjeeseen (Supplier Code of Conduct), joka perustuu amfori BSCI:n Code of Conduct -periaatteisiin. Lisäksi kaikille tässä selvityksessä esitetyille osa-alueille on määritetty tarkemmat käytännöt ja ohjeet.

Vastuullisuus on yksi muoti- ja tekstiiliteollisuutta voimakkaimmin muuttavista megatrendeistä ja entistä tärkeämpi kuluttajien valintoja ohjaava tekijä. Vastuullisuuden merkityksen arvioidaan kasvaneen yhä enemmän vuonna 2020 koronaviruspandemian seurauksena. Marimekon toiminta ja designfilosofia ovat aina pohjanneet vastuulliseen ajatteluun: Marimekko haluaa tarjota asiakkailleen ajattomia, käytännöllisiä ja kestäviä tuotteita, jotka tuovat iloa pitkään ja joita ei haluta heittää pois. Yhtiö uskoo, että määrätietoinen vastuullisuustyö tukee voimakkaasti yrityksen pitkän aikavälin menestystä. Marimekolla on mahdollisuuksia parantaa vastuullisuutta sekä omassa toiminnassaan (esimerkiksi suunnittelu, materiaalivalinnat ja materiaali-, energia- ja vesitehokkuus omassa kangaspainossa) että yrityksen arvoketjussa. Lisäksi Marimekko on mukana useissa alan verkostoissa (muiden muassa Better Cotton Initiative, amfori BSCI, Responsible Sourcing Network ja paikalliset alan yhdistykset), sillä alan eri toimijoiden välistä yhteistyötä pidetään tehokkaimpana tapana edistää vastuullisten toimintatapojen yleistymistä.

Marimekon vastuullisuustyön painopistealueet perustuvat Marimekon brändiin, visioon ja arvoihin, analyysiin muoti- ja tekstiiliteollisuuteen vaikuttavista megatrendeistä ja kuluttajatrendeistä ja -näkemyksistä, selvityksiin koko arvoketjun vastuullisuuteen vaikuttavista tekijöistä ja vertailuun alan käytäntöihin, sidosryhmien kanssa käytäihin keskusteluihin sekä työntekijöiden näkemyksiin. Marimekon vastuullisuutta koskevat toimet kattavat tuotteiden koko elinkaaren materiaaleista loppukäyttöön.

Marimekon vastuullisuusstrategiassa vuosille 2016–2020 olennaisiksi määritettyjä teemoja olivat ajattomien, kestävien ja käytännöllisten tuotteiden suunnittelu, asiakkaiden ja henkilöstön inspiroiminen ja osallistaminen, vastuullisten toimintatapojen edistäminen toimitusketjussa, resursitehokkaasti toimiminen ja ympäristöstä huolehtiminen sekä inspiroivan ja vastuullisen työpaikan tarjoaminen.

Marimekko julkisti uuden, entistäkin kunnianhimoisemman vastuullisuusstrategian vuosille 2021–2025 joulukuussa 2020. Strategia rakentuu kolmesta pääperiaatteesta ja niihin liittyvistä tarkemmista tavoitteista ja hankkeista. Kolme koko arvoketjuun ulottuvaa pääperiaatetta ovat ajaton design tuo iloa sukupolvesta toiseen, tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä ja kohti positiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon avulla. Tarkemmin uudesta vastuullisuusstrategiasta kerrotaan Tilinpäätös 2020 -julkaisun sivulla 9 ja Marimekon verkkosivuilla company.marimekko.com/fi/vastuullisuus/.

Marimekko on määrittänyt hallintomallin muiden kuin taloudellisten asioiden kehittämistä ja hallinnointia varten:

Hallitus hyväksyy vastuullisuusstrategian ja siihen sisältyvät tärkeimmät tavoitteet sekä vuosittaiset vastuullisuuskatsaukset.
Johtoryhmä määrittää tavoitteet ja seuraa edistymistä vähintään puolivuosittain. Muihin kuin taloudellisiin asioihin liittyviä riskejä käsitellään osana konsernin yhteistä riskinhallintaa ja ne esitetään hallituksen toimintakertomuksessa.
Kukin liiketoimintayksikkö ja toiminto huolehtii omaan vastuualueeseensa liittyvistä toimista yhteisiin tavoitteisiin pyrittäessä.
Liiketoiminnan kehitys ja transformaatio -tiimi koordinoi uusien, Marimekon vastuullisuusajattelua tukevien liiketoimintamallien ja palveluiden suunnittelua ja testaamista. Tiimi vastaa vastuullisuuden transformaatio-ohjelman toteutumisesta. Marimekon vastuullisuuspäällikkö tukee ja koordinoi vastuullisuustyötä.

Kestävä ja ajaton design

Marimekon designfilosofia perustuu ajattomiin ja kestäviin tuotteisiin, joista on iloa vuosiksi eteenpäin. Pitkäikäiset tuotteet ovat avainasemassa kehitettäessä muotiteollisuuden vastuullisuutta, sillä esimerkiksi vaatteiden käyttöiän kaksinkertaistaminen voi alentaa alan aiheuttamia päästöjä jopa 44 prosenttia¹.

Marimekon tavoitteena on pidentää tuotteidensa elinkaarta monin tavoin. Yritys pyrkii tarjoamaan esteettisesti ajatonta designia materiaaleista, jotka kestävät käyttöä. Vastuullisuus huomioidaan osana suunnittelua ja tuotekehitystä esimerkiksi materiaalivalinnoissa ja kuvioiden asettelussa siten, että leikkuuhukan määrä saadaan minimoitua.

Marimekko on sitoutunut lisäämään vastuullisemman puuvillan ja muiden vastuullisempien materiaalien osuutta tuotteissaan. Vastuullisesti tuotetun puuvillan hankinnassa yhtiö on tähän asti käyttänyt pääasiassa Better Cotton (BCI) -puuvilla. Marimekko on kansainvälisen Better Cotton Initiative (BCI) -aloitteen jäsen. BCI:n tavoitteena on kehittää maailmanlaajuisesti puuvillan tuotantoa paremmaksi niin viljelijöiden, ympäristön kuin alan tulevaisuudenkin kannalta. Vuoden 2020 lopussa BCI-puuvillan osuus oli 82 prosenttia (96)² kaikesta yrityksen hankkimasta puuvillasta. BCI-puuvillan osuus laski, sillä osa vuoden 2020 aikana tilatusta BCI-puuvillasta kirjautui seurantajärjestelmään vasta vuoden 2021 puolella ja kierrätetyn puuvillan käyttö kasvoi.

Marimekon oma kangaspaino tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden uusien, entistä vastuullisempien kankaiden ja väriaineiden testaamiseen painoprosessissa, ja yhtiö osallistuu aktiivisesti tällaisiin hankkeisiin. Alkuvuodesta 2020 Marimekko julkisti ensimmäiset demotuotteet, jotka ovat syntyneet yhteistyössä suomalaisen kuituteknologiayhtiön Spinnovan kanssa. Näissä ensimmäisissä Spinnovan kuidusta valmistetuissa painokuosillisissa vaatteissa käytetty kangas oli painettu Marimekon painossa loppuvuodesta 2019. Vuonna 2020 Marimekon kangaspainossa jatkettiin painotestejä uudella, kasvipohjaisella indigoväriaineella, jolla myös painettiin kangasta vuoden 2021 mallistoja varten.

Lisäksi Marimekko sai valmiiksi materiaalistrategian, joka muodostaa jatkossa perustan materiaalien valinnalle ja kehityshankkeille. Marimekon tavoitteena on vähentää tekstiilimateriaalien ympäristöjalanjälkeä 30 prosenttia (Higg Material Sustainability Indexillä laskettuna) vuoden 2025 loppuun mennessä lisäämällä erilaisten, entistä vastuullisempien materiaalien käyttöä. Nämä strategian mukaiset materiaalivalinnat aloitetaan vuonna 2021, ja niiden tulokset näkyvät kuluttajille Marimekon tulevissa mallistoissa.

Marimekko pyrkii lisäämään vastuullisempien materiaalien osuutta myös pakkauksissa. Jo nyt käytetyt pakkaukset valmistetaan kierrätettävistä materiaaleista. Jatkossa tavoitteena on esimerkiksi vähentää muovin käyttöä sekä käyttää enemmän kierrätettyjä materiaaleja.

Tuotteiden pitkäikäisyyden varmistamiseksi Marimekolla on käytössä kankaan kestävyyden ja hyvän laadun varmistavat prosessit omassa kangaspainossaan, ja lisäksi yritys tarkistaa säännöllisesti sopimusvalmistajilta hankittujen tuotteiden laatua omilla testeillään ja kolmansien osapuolten suorittamilla tuotannontarkistuksilla.

Antamalla tietoa tuotteistaan, niiden asianmukaisesta huoltamisesta ja tavoista pidentää tuotteiden käyttöikää Marimekko voi inspiroida ja osallistua asiakkaitaan tuotteiden käyttöiän maksimointiin. Vuonna 2020 Marimekko jatkoi sosiaalisessa mediassa järjestettäviä Behind the Patterns -kyselytunteja, joilla lisätään vuorovaikutusta loppukäyttäjien kanssa. Kyselytunteja järjestettiin vuoden aikana kuusi, ja kukin tilaisuus keräsi keskimäärin 23 300 yksittäistä seuraajaa. Alkuvuodesta 2020 julkaistiin uusi, entistä laajempi hoito-opas Marimekon tuotteille. Hoito-oppaasta kerrottiin säännöllisesti vuoden aikana sosiaalisessa mediassa ja marraskuussa tuotteiden huoltoa esiteltiin Helsingin lippulaivamymälässä yhteistyössä Arkive Atelierin kanssa. Tuotteiden oikea huolto auttaa paitsi käytöön pidentämisessä myös käytön aikaisten ympäristövaikutusten pienentämisessä. Lisäksi yritys tukee tuotteidensa uudelleenkäyttöä esimerkiksi tekemällä pitkäjänteistä yhteistyötä käytettyjä vaatteita ja asusteita myyvän Vestis-kaupan kanssa Suomessa. Vuodelle 2020 suunnitellut vaatteiden keräystapahtumat jouduttiin perumaan koronaviruspandemian vuoksi. Keräystapahtumia jatketaan pandemiatilanteen hellitettyä. Lisäksi yhtiö pilotoi vuonna 2021 tuotteiden uudelleenmyyntipalveluja.

¹ Ellen MacArthur Foundation, A new textiles economy: Redesigning fashion's future (2017, http://www.ellenmacarthurfoundation.org/publications).

² Better Cotton Initiative muutti vuonna 2020 laskentaohjeistustaan. Vuoden 2019 vertailuluku on oikaistu vastaavasti.

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020
69

Kestävä ja ajaton design

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

Kestävien, laadukkaiden ja käytännöllisten tuotteiden tarjoaminen
Vastuullisemman puuvillan osuuden lisääminen tuotteissa
Muiden vastuullisempien materiaalien osuuden lisääminen tuotteissa ja pakkauksissa
Kiertotalouden tukeminen sitä edistävien projektien ja palvelujen kautta
Tiedon jakaminen tuotteista, niiden asianmukaisesta huoltamisesta ja tavoista pidentää tuotteiden käyttöikää

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Reklamoitujen tuotteiden osuus, tavoite enintään 0,5 % myydyistä tuotteista

BCI-puuvillan osuus kaikesta hankitusta puuvillasta, tavoitteena kasvattaa osuutta

Uusien, vastuullisempien materiaalien kehittämiseen pyrkivät hankkeet

Uusien materiaalien kehittämistä koskeva yhteistyö Spinnovan kanssa
Luonnonvärien käyttöä koskeva yhteistyö Natural Indigon kanssa

Kiertotaloutta tukevat hankkeet

Uudelleenmyyntipalveluiden liiketoimintamallien analysointi ja pilottiprojektin suunnittelu

Toimet, jotka lisäävät tuotteisiin liittyvän tiedon jakamista asiakkaille ja sen tuomista asiakkaiden saataville

Uusi, entistä laajempi hoito-opas tuotteille
Tuotteiden huoltoa koskeva yhteistyö Arkive Atelierin kanssa Suomessa
Behind the Patterns -kyselytunnit sosiaalisessa mediassa

3 Better Cotton Initiativen laskentatavan muutoksen vuoksi vuoden 2018 luku ei ole vertailukelpoinen vuosien 2019 ja 2020 lukujen kanssa. Vuonna 2020 BCI-puuvillan osuus laski, sillä osa vuoden aikana tilatusta BCI-puuvillasta kirjautui seurantajärjestelmään vasta vuoden 2021 puolella ja kierrätetyn puuvillan käyttö kasvoi.

Marimekon laajaa tuotevalikoimaa valmistaa kansainvälinen verkosto, johon kuuluu noin 70 sopimusvalmistajaa ja 100 tehdasta. Yrityksen tavoitteena on löytää aina kunkin tuotekategorian kannalta paras valmistuspaikka. Tuotteista 60 prosenttia valmistetaan EU-maissa ja loput EU:n ulkopuolisissa Euroopan maissa tai Aasiassa. Tekstiiliteollisuuden toimitusketjut ovat monimutkaisia, ja niissä on useita toimijoita. Näin ollen koko toimitusketjun vastuullisuuden parantaminen raaka-aineista myymälään saakka vaatii pitkäjänteistä työtä. Marimekko huomioi toimitusketjun vastuullisuuden kehittämisessä sosiaaliset, ympäristöä koskevat ja hallinnolliset aiheet.

Marimekolla on vahvat arvot, joista yksi – rehtiyksiköä kaikkia ja kaikkea kohtaan – kiteyttää yrityksen vastuullisuusajattelun ja ulottuu niin henkilökuntaan, asiakkaisiin kuin yhteistyökumppaneihinkin ympäri maailmaa. Marimekko on sitoutunut kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Yrityksen toimintatavat ihmisoikeuskysymyksissä perustuvat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGP).

Marimekon hankinnoissa noudatetaan vastuullisen hankinnan periaatteita ja yhtiön Supplier Code of Conductia, joka kaikkien tuotteiden valmistajien on allekirjoitettava. Nämä toimittajien toimintaohjeet määrittelevät muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, kuten lapsi- ja pakkotyövoiman vastaiset tiukat periaatteet, sekä työntekijöiden oikeuden järjestäytymiseen ja tasavertaiseen kohteluun. Marimekko on mukana eurooppalaisessa amfori BSCI -hankkeessa, joka edistää parempia työolosuhteita ja niiden valvontaa globaaleissa hankintaketjuissa. Tavarantoimittajien kanssa allekirjoitettavat hankintasopimukset velvoittavat toimittajan noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimuksia ja amfori BSCI:n Code of Conduct -ohjeistusta.

Marimekon ihmisoikeuksia koskevaan due diligence -prosessiin sisältyvät huolellinen toimittajien valinta ja arviointi, sopimusvelvoitteet, toimittajille tehtävät kyselyt (esimerkiksi käytettävien materiaalien alkuperästä), kolmansien osapuolten riippumattomat tarkastukset pääasiassa Euroopan ulkopuolella (maissa, jotka luokitellaan korkeamman riskin maiksi) sijaitsevissa tehtäessä, Marimekon työntekijöiden suorittama valvonta tehdaskäyntien yhteydessä, korjaavien toimenpiteiden seuranta, Marimekon hankintaosaston koulutus, ulkoiset arvioinnit ja ulkopuolisten raporttien tarkastelu sekä yhteistyö alan organisaatioiden kanssa. Marimekko ei hanki materiaaleja erittäin korkean riskin maista. Tämä koskee erityisesti puuvillan hankintaa Uzbekistanista, Turkmenistanista ja Xinjiangin uiguurien autonomiselta alueelta Kiinassa. Due diligence -prosessia kehitetään jatkuvasti.

Vuoden 2020 aikana Marimekon kumppaneina toimivien tavarantoimittajien tehtäessä tehtiin 20 (13) amfori BSCI -auditointia. Vuoden aikana tehdyissä auditoinneissa ei todettu nollatoleranssihavaintoja, kuten viitteitä lapsi- tai pakkotyövoiman käytöstä tai välittömistä ja merkittävistä riskeistä työntekijöiden terveydelle. Auditoinneissa tehdyistä havainnoista suurin osa koski työterveys- ja -turvallisuusasioita (2020: 35 prosenttia; 2019: 43), johtamisjärjestelmiä (18 prosenttia; 17) sekä työntekijöiden osallistamista ja suojelua (14 prosenttia; 10). Tarpeen mukaan laadittiin suunnitelmat korjaavia toimenpiteitä varten. Koronapandemiasta huolimatta kolmansien osapuolten tarkastuksia tehtäessä pystyttiin jatkamaan lähes normaalissa aikataulussa, mutta matkustusrajoitusten vuoksi Marimekon oman henkilökunnan vierailut toimittajien tehtäisiin eivät olleet mahdollisia. Korjaavien toimenpiteiden toteutumista seurattiin dialogissa toimittajien kanssa. Raportoitujen ihmisoikeusloukkauksien perusteella Marimekko kielisi vuoden aikana toimittajiltaan Xinjiangin uiguurien autonomiselta alueelta Kiinasta peräisin olevan puuvillan tai alueella sijaitsevien alihankkijoiden käytön Marimekon tuotteiden valmistuksessa.

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020
71

Vastuullinen toimitusketju

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

Läpinäkyvyyden lisääminen kohti raaka-ainehankintaa
Sopimusvalmistajien valitseminen huolella ottamalla huomioon ihmisoikeudet ja ympäristönsuojelun
Ihmisoikeuksien, elämiseen riittävän palkkauksen, työntekijöiden voimaannuttamisen ja turvallisten työolosuhteiden edistäminen toimitusketjussa dialogin, auditointien ja koulutuksen avulla

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Valmistuksen osuus EU-maissa / EU:n ulkopuolella

EU-maat
EU:n ulkopuoliset maat

Hankintojen osuus auditoiduilta tavarantoimittajilta EU:n ulkopuolisissa maissa

Auditointien lukumäärä ja tulokset⁴

Erinomainen (A)
Hyvä (B)
Hyväksyttävä (C)
Välttävä (D)

Toimet, jotka parantavat läpinäkyvyyttä

Julkinen toimittajaluettelo vuodesta 2015 alkaen; vuonna 2020 lista päivitettiin vastaamaan Transparency Pledgen vaatimuksia
Toimittajien alihankkijoiden ja tavarantoimittajien (mukaan lukien kankaan-toimittajien) kartoitus ja kirjaaminen sisäisiin järjestelmiin
Kyselyt materiaalien alkuperästä
Osallistuminen Vaatevallankumous-kampanjaan
Behind the Patterns -kyselytunnit sosiaalisessa mediassa

⁴ Auditointien lukumäärä vaihtelee vuosittain johtuen auditointien ajoituksesta, sillä auditoinnit tehdään edellisen auditoinnin tuloksen mukaan yhden tai kahden vuoden välein, tai muutoksista toimittajakenttässä, sillä uudella tehtaalla voi esimerkiksi olla jokin muu auditointi kuin amfori BSCI.

Resurssitehokkuus ja ympäristö

Marimekko pyrkii jatkuvasti pienentämään toimintansa ympäristövaikutuksia. Yrityksen oman toiminnan pääasialliset ympäristövaikutukset liittyvät kangaspainoon, joka sijaitsee Helsingissä. Lisäksi ympäristövaikutuksia aiheutuu arvoketjussa esimerkiksi materiaalien valmistuksesta, logistiikasta ja tuotteiden käytöstä.

Marimekon kangaspainossa tavoitteena on pienentää ympäristövaikutuksia jatkuvasti tehostamalla materiaalien, veden ja energian käyttöä ja minimoimalla jätteen määrä omassa toiminnassa. Painolla on käytössään omat ympäristö- ja kemikaalinhallintaprosessit, ja 83 prosenttia (86) painetuista kankaista on sertifioitu STANDARD 100 by OEKO-TEX® -kriteeristön mukaisesti. Sertifikaatti takaa, että tuotteet tai materiaalit eivät tutkitusti sisällä kriteeristön määrittelemiä haitallisia kemikaaleja.

Sopimusvalmistajiaan koskevat ympäristövaatimukset Marimekko määrittää Supplier Code of Conductissa ja vastuullista materiaalinhankintaa koskevissa tuotelinjauksissa. Yrityksen hankintatiimit keräävät ja arvioivat säännöllisesti tietoa toimitusketjun ympäristövaikutuksista. Marimekolla on myös kemikaalien hallintaa koskevat periaatteet, jotka määritetään sopimuksissa ja yrityksen rajoitettujen aineiden listassa (Restricted Substances List). Periaatteiden noudattamista valvotaan riskien arviointiin perustuvalla satunnaisella testauksella.

Vuonna 2020 Marimekko lisäsi ympäristöystävällisempien aineiden ja kemikaalien käyttöä. Marimekon kangaspainossa aloitettiin esimerkiksi painaminen luonnonväreillä ja aiempien tuotantojen ylijäämääräisestä valmistetulla värillä.

Marimekko jatkoi selvityksiä toimintansa hiilijalanjäljen kartoittamiseksi. Vuoden aikana tarkennettiin kangaspainon ja pääkonttorin toiminnan hiilijalanjälkeä sekä arvioitiin Marimekon omien myymälöiden ja toimistojen hiilijalanjälki ja yhtiön käyttämien tekstiilimateriaalien ympäristöjalanjälki. Jatkuvan kehitystyön ja päästöjen kompensoinnin ansiosta Marimekon omat toiminnot eli kangaspaino, toimistot sekä kaikki yhtiön omat myymälät eri puolilla maailmaa saavuttivat hiilineutraaliuden vuonna 2020. Lisäksi Marimekko asetti osana uutta vastuullisuusstrategiaansa uudet päästövähennystavoitteet vuoden 2025 loppuun mennessä.

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020
73

Resurssitehokkuus ja ympäristö

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

Toiminnan hiilijalanjäljen jatkuva pienentäminen
Materiaali-, energia- ja vesitehokkuuden jatkuva parantaminen omassa toiminnassa
Ei kaatopaikkajätettä omasta toiminnasta
Ympäristön kannalta parempien kemikaalien etsiminen (vihreämmät kemikaalit omassa kangaspainossa, vaiheittainen PFC-yhdisteistä ja PVC-muovista luopuminen, joka saatiin päätökseen vuonna 2019)

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Biokaasun kulutus

Uusiutuvan energian osuus tuotetusta ja ostetusta energiasta

Veden kulutus, tavoitteena vähentää 20 % vuoden 2010 tasosta, joka oli 31 l/m

Hiilidioksidipäästöt (scope 1 ja 2), tavoitteena vähentää 50 % vuoden 2010 tasosta, joka oli 1 399 tonnia

Tuotettujen jätteiden hyötykäytön osuus energiantuotannossa tai kierrätettynä materiaalina, tavoite 100 %

STANDARD 100 by OEKO-TEX® -kriteeristön mukaisesti sertifioitujen materiaalien osuus omassa kangaspainossa

5 Kasvu johtuu pääasiassa 1.1.2020 käyttöön otetusta biokaasun suuremmasta lämpöarvosta. Aiemmalla lämpöarvolla laskettuna tuotantometrikohdainen kulutus on 4,0 kWh.
6 Kattaa kangaspainon ja pääkonttorin toiminnot Helsingissä ja sähkönkulutuksen osalta lisäksi kiinteistöt Kiteellä ja Sulkavalla.
7 Marimekko on kasvattanut pellavan osuutta materiaaleissaan. Pellava-kankaat on pestävä ennen painamista, mikä kasvattaa vedenkulutusta/ tuotantometri.
8 Vedenkulutusta nosti värinkeston parantamiseksi tietyille kankaille vuonna 2019 käyttöön otetut kaksinkertaiset pesut. Pesuja jatkettiin vuonna 2020.
9 Vuoden 2019 luku on päivitetty vuoden 2019 päästökertoimella laskien.
10 Vuoden 2020 luku on laskettu käyttäen vuoden 2019 päästökerrointa.
11 Sertifioitujen materiaalien osuuden lasku johtui pellavan käytön lisääntymisestä kangaspainossa. Pellavakankaat eivät toistaiseksi ole Marimekon OEKO-TEX®-sertifikaatin piirissä.

Inspiroiva ja vastuullinen työpaikka

Marimekon menestys perustuu henkilökunnan vahvaan sitoutumiseen ja yrityksen kykyyn hyödyntää jokaisen työntekijän taidot ja luovuus päivittäisessä työssä. Yritys uskoo rehtiyteen, rohkeuteen ja yhteistyöhön ja vaalii avointa, matalan hierarkian yrityskulttuuria, joka perustuu luovuuteen ja yrittäjyyteen. Marihenki, johon sisältyvät yrityksen arvot, muodostaa perustan Marimekon henkilökunnan yhteistyölle. YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ja Marimekon Code of Conduct määrittävät periaatteet, joiden mukaisesti sosiaalisia asioita johdetaan yrityksen omassa toiminnassa.

Marimekon kulttuuri ja työympäristö perustuvat yhdenvertaisuuteen, monimuotoisuuden arvostamiseen ja mukaan ottamiseen (inkluusioon). Marimekko ei hyväksy syrjintää. Yritys haluaa tarjota turvallisen, välittävän, yhteisöllisen ja arvostavan työympäristön kaikille työntekijöilleen. Kaikki asiattomaan käytökseen liittyvät ongelmat tutkitaan määritettyjen prosessien mukaisesti. Yritys edistää tasa-arvoa tasa-arvosuunnitelman perusteella, tarjoaa koulutusta esimiehilleen ja mittaa onnistumistaan henkilöstötutkimusten avulla.

Marimekko edistää henkilöstön hyvinvointia tukemalla työntekijöidensä terveyttä ja työ- ja toimintakykyä sekä varmistamalla voimaannuttavan työilmapiirin.

Tätä työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon, henkilöstöosaston, esimiesten ja työsuojeluorganisaation kanssa. Marimekossa on käytössä varhaisen välittämisen malli, jonka tavoitteena on edistää työssä jaksamista, työkykyä ja hyvinvointia työpaikalla. Tavoitteena on lisätä vuoropuhelua esimiehen ja työntekijöiden välille erityisesti työhön ja työkykyyn liittyvissä asioissa, parantaa työskentelyolosuhteita sekä ehkäistä pitkittyneitä poissaoloja ja työkyvyttömyydestä aiheutuvia eläköitymisiä. Työturvallisuuden ennalta ehkäisevinä toimenpiteinä työstä aiheutuvat vaarat ja riskit tunnistetaan sekä arvioidaan. Työntekijät ilmoittavat turvallisuushavainnoistaan yhteisen järjestelmän kautta. Ilmoitettaja turvallisuushavaintoja ja sattuneita työtapaturmia seurataan säännöllisesti ja niiden perusteella tehdään tarvittavia korjaavia toimenpiteitä Suomessa.

Marimekko tukee työntekijöidensä henkilökohtaista ja ammatillista kehitystä. Konserninlaajuinen suorituksen johtamismalli Maripeople, joka kattaa sekä työtehtäviin että toimintatapoihin liittyviä tavoitteita, on yksilöllisen suorituksen johtamisen ja arvioinnin perusta. Vuosittaisen Maripeople-prosessin kautta työntekijät saavat tietää, mitä heiltä odotetaan, pääsevät keskustelemaan työstään ja kasvun edellyttämistä taidoista esimiestensä

kanssa sekä saavat ja antavat palautetta. Hyvin toteutettu Maripeople-prosessi edistää työntekijöiden hyvinvointia ja sitoutumista liittämällä Marimekon jokaisen työntekijän työpanoksen yrityksen strategiaan. Marimetri-henkilöstötutkimus on aiemmin toteutettu 1–2 vuoden välein. Marimetri-konseptin toimivuutta arvioidaan vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla. Lisäksi Marimekko seuraa ja kehittää esimiestyötä esimieskyselyjen avulla.

Vuoden 2020 aikana Marimekko jatkoi esimies- ja johtamistaitojen kehittämistä koko organisaatiossa, sillä hyvä esimies- työ parantaa työntekijöiden hyvinvointia, sitoutumista ja suoritusta. Esimies- ja johtamistaitojen kehittämisen merkitys korostui entisestään pandemian aiheuttamassa poikkeustilanteessa, ja esimiesten kasvun tueksi järjestettiin koulutuksia. Maripeople-suorituksen johtamismallin prosessia kehitettiin edelleen. Myös työsuojelu on tärkeä kehityksen painopistealue, ja siihen liittyviä uusia työkaluja ja prosesseja otettiin käyttöön Suomessa. Lisäksi Marimekko järjesti koulutusta muun muassa inklusiivisuudesta ja monimuotoisuudesta. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusia sisäisen viestinnän keinoja, kuten koko henkilöstön yhteiset virtuaaliset tilaisuudet ja säännölliset avoimet kyselytunnit.

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020
75

Inspiroiva ja vastuullinen työpaikka

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

Työntekijöiden henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun tukeminen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen avulla
Marihengen vaaliminen

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Monimuotoisuus Marimekossa

Työntekijöiden sitoutumista kuvaava pistemäärä

Onnettomuudet¹²

Sairauspoissaolot¹³

¹² Tutkimusta ei toteutettu vuonna 2020 (edellinen toteutettiin vuosien 2019 ja 2020 vaihteessa). Tutkimuksen konseptia arvioidaan uudelleen ensimmäisellä vuosipuoliskolla 2021.
¹³ Kattaa henkilöstön Suomessa.

Eettinen liiketoiminta

Marimekko haluaa toimia samojen periaatteiden mukaisesti kaikkialla maailmassa noudattaen paikallisia lakeja ja Marimekon arvoja sekä vastuullisia ja eettisiä liiketoimintakäytäntöjä. Eettisen liiketoiminnan tärkeimmät periaatteet sisältyvät Marimekon yhteisiin toimintaohjeisiin (Code of Conduct) ja toimittajien toimintaohjeisiin (Supplier Code of Conduct). Tarkempia ohjeita annetaan kilpailuoikeusohjeissa ja sisäpiiriä koskevassa käytännössä sekä tietosuojaan liittyvissä ohjeissa. Korruption ja lahjonnan vastaiset asiat käsitellään yhteistyökumppaneiden, kuten tavarantoimittajien ja jakelijoiden, kanssa tehtävissä sopimuksissa.

Marimekolla on työntekijöitään varten nimetön ilmiantokanava, jota hoitaa riippumaton ulkopuolinen palveluntarjoaja. Yhteistyökumppaneina toimiville tavarantoimittajille tehtävät tarkastukset kattavat myös eettisen liiketoiminnan tarkastamisen amfori BSCI:n Code of Conduct -säännöstön mukaisesti.

Marimekolla on Code of Conductia koskeva verkkokoulutus, joka kaikkien työntekijöiden on suoritettava. Yhtiö uudisti perehdytyskäytäntöjään loppuvuonna 2019. Vuonna 2020 erilaisten liiketoimintaohjeiden tuntemus oli aiempaa tiiviimpi ja systemaattisempi osa uusien työntekijöiden perehdytystä. Lisäksi vuonna 2020 esimiehille ja avaintyöntekijöille järjestettiin useita sisäpiiri- ja kilpailuoikeudellisia asioita koskevia koulutuksia.

SELVITYS MUISTA KUIN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA 2020
77

Eettinen liiketoiminta

TÄRKEIMMÄT TAVOITTEET VUODEN 2020 LOPPUUN MENNESSÄ

Sitoutuminen vastuullisiin ja eettisiin liiketoimintakäytäntöihin

TÄRKEIMMÄT SUORITUSKYKYMITTARIT

Vastuullisia ja eettisiä liiketoimintakäytäntöjä koskeviin koulutuksiin osallistuneiden osuus

Code of Conductia koskevaan verkkokoulutukseen osallistuneet työntekijät
Sisäpiiriä koskevaan koulutukseen osallistuneet esimiehet ja työntekijät, jotka käsittelevät säännöllisesti julkaisematonta taloudellista tietoa
Kilpailuokketta koskevaan koulutukseen osallistuneet tukkumyynnin parissa ja muissa valituissa ryhmissä työskentelevät henkilöt
Tietosuoja-asetusta koskevaan verkkokoulutukseen osallistuneet EU:ssa työskentelevät tai EU:ssa asuvien ihmisten henkilötietoja käsittelevät työntekijät

10 Vuonna 2020 koulutus kohdennettiin vain tukkumyynnin tiimeille – ei täysin vertailukelpoinen vuoden 2019 tulosten kanssa.

TIETOJA SELVITYKSESTÄ

Tämä selvitys on laadittu Suomen kirjanpitolain luvun 3 a ja EU-direktiivin 2014/95/EU mukaisesti. Selvitys koskee tilikautta 1.1.–31.12.2020, ja se kattaa koko Marimekko-konsernin, ellei toisin mainita. Lisäksi Marimekko laatii vuosittain tarkemman vastuullisuuskatsauksen, joka julkaistaan yrityksen verkkosivustolla toisen vuosineljänneksen aikana.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

Marimekko Oyj

Hallitus Toimitusjohtaja

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020

JOHDANTO

Marimekko Oyj noudattaa Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Lisäksi Marimekko Oyj noudattaa 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodin suosituksia (Corporate Governance) noudata tai selitä -periaatteen mukaisesti poikkeamatta yksittäisistä suosituksista.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on laadittu 1.1.2020 voimaan tulleen hallinnointikoodin suosituksen mukaisesti ja toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena, ja Marimekon hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta on käsitellyt sen. Selvitys on julkaistu yhtiön verkkosivuilla osoitteessa company.marimekko.com. Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.

Yhtiön tilintarkastaja tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab on tarkastanut, että selvitys on annettu ja että sen taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteittäinen kuvaus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa.

HALLINNOINTIA KOSKEVAT KUVAUKSET

Marimekon ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat emoyhtiö Marimekko Oyj:n yhtiökokous ja hallitus sekä toimitusjohtaja. Marimekolla ei ole hallintoneuvostoa. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat vahvistavat vuosittain yhtiön tilinpäätöksen, päättävät voitonjaosta sekä hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan valitsemisesta ja näiden palkkioista sekä tarvittaessa yhtiöjärjestyksen muuttamisesta.

Marimekko Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus. Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön varsinainen yhtiökokous on pidettävä vuosittain hallituksen määräämän päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

8.4.2020 pidetyssä yhtiökokouksessa noudatettiin koronaviruspandemian vuoksi poikkeusjärjestelyjä turvallisuussyistä.

Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

Hallituksen kokoonpano ja osakeomistukset

Varsinainen yhtiökokous valitsee hallituksen vuosittain. Merkittävät osakkeenomistajat valmistelevat hallituskokoonpanoa koskevan ehdotuksen. Yhtiökokous ei ole perustanut osakkeenomistajien nimitystoimikuntaa.

Merkittävät osakkeenomistajat ottavat hallituksen kokoonpanoa suunnitellessaan huomioon yhtiön liiketoiminnan tarpeet, sen kehityksen ja yhtiön strategian. Hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallitus kokonaisuutena tukee Marimekko Oyj:n liiketoimintaa, strategiaa ja liiketoiminnan asiakaslähtöisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen monimuotoisuus varmistaa osaltaan tämän tavoitteen toteutumisen. Hallituksen monimuotoisuutta tarkastellaan eri näkökulmista. Yhtiön kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri toimialoilta ja yhtiön liiketoiminnalle merkittäviltä maantieteellisiltä alueilta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukee erityisesti myös ikä- ja sukupuolijakauman huomioiminen. Tavoitteena on ollut, että kumpikin sukupuoli on tasavertaisesti edustettuna hallituksessa ja että jäsenillä on kokemusta eri maantieteellisiltä alueilta. Hallituksen monimuotoisuuden katsotaan olevan keskeistä liiketoiminnan asiakaslähtöisyyden kannalta. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Hallituksen jäseneksi valittavalla on oltava tehtävän edellyttämä pätevyys ja mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävän hoitamiseen. Hallituskokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös yhtiön pitkän aikavälin kehitys ja seuraajasuunnittelu. Hallituksen jäseniä ei aseteta erityisen asettamisjärjestyksen mukaan.

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 8.4.2020 Marimekko Oyj:n hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt:

Mika Ihamuotila,

hallituksen puheenjohtaja
- s. 1964
- Kauppatieteiden tohtori
- Päätoimi: hallituksen puheenjohtaja, Marimekko Oyj, 2016– (hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ja CEO, Marimekko Oyj, 2015–2016)
- Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0. Määräysvalatyhteisön, PowerBank Ventures Oy:n, osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 1 017 700 osaketta. Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Elina Björklund,

hallituksen varapuheenjohtaja
- s. 1970
- Kauppatieteiden maisteri, IDBM Pro
- Päätoimi: toimitusjohtaja, Reima Oy, 2012–
- Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 12 382 osaketta. Määräys-

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

valtayhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Rebekka Bay 2.6.2020 saakka
- s. 1969
- Taiteen kandidaatti (muoti)
- Päätoimi: taiteellinen johtaja, Uniqlo Global Innovation Center, 2017–2020
- Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä 2.6.2020: 2 304 osaketta. Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä 2.6.2020: 0.

Arthur Engel
- s. 1967
- Taloustieteen tutkinto
- Päätoimi: hallitusammattilainen sekä itsenäinen neuvonantaja ja sijoittaja (Hilaritas AB), 2013–
- Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 13 862 osaketta. Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Mikko-Heikki Inkeroinen
- s. 1987
- Valtiotieteiden maisteri
- Päätoimi: Chief Digital Officer, Kamux Oyj, 2018–
- Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 4 790 osaketta. Määräysvaltayhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Helle Priess
- s. 1976
- Humanististen tieteiden kandidaatti (Kiinan-tutkimus)
- Päätoimi: omistaja ja toimitusjohtaja, Priess Ltd., 2009–
- Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 2 304 osaketta. Määräysvaltyhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Catharina Stackelberg-Hammarén
- s. 1970
- Kauppatieteiden maisteri
- Päätoimi: perustaja ja päätoiminen hallituksen puheenjohtaja, Marketing Clinic Oy, 2019–
- Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 5 057 osaketta. Määräysvaltyhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain Corporate Governance -suositusten mukaisesti. Marimekko Oyj:n hallituksen jäsenistä Rebekka Bay, Elina Björklund, Arthur Engel, Mikko-Heikki Inkeroinen, Helle Priess ja Catharina Stackelberg-Hammarén ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia. Mika Ihamuotila ei ole riippumaton yhtiöstä eikä yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista (epäsuora omistus PowerBank Ventures Oy:n kautta, 12,5 prosenttia yhtiön osakkeista ja äänistä).

Mika Ihamuotila on toiminut Marimekko Oyj:n hallituksen puolipäiväisenä puheenjohtajana 17.4.2019 lähtien erillisen puheenjohtajan puolipäiväisyyteen pohjautuvan johtajasopimuksen nojalla (toiminut 11.4.2016–16.4.2019 päätoimisena hallituksen puheenjohtajana). Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee johtajasopimuksen ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Edellä mainitut seikat sekä Mika Ihamuotilan aiempi tehtävä yhtiön toimitusjohtajana on otettu huomioon riippumattomuusarviossa.

Kuvaus hallituksen toiminnasta
Perustan hallituksen tehtäville muodostaa osakeyhtiölaki. Osakeyhtiölain mukaan hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Yhtiön juoksevaa hallintoa hoitaa osakeyhtiölain mukaan toimitusjohtaja hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.

Marimekko Oyj:n hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen vahvistamassa kirjallisessa työjärjestyksessä. Työjärjestys päivitetään ja vahvistetaan vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Kaikki yhtiön liiketoiminnan kannalta merkittävät ja laajakantoiset asiat käsitellään hallituksessa.

Työjärjestyksen mukaan hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa
- konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategisten tavoitteiden ja suuntaviivojen määrittely ja vahvistaminen
- konsernin ja liiketoiminta-alueiden toimintasuunnitelmien ja budjettien käsittely ja hyväksyminen
- osavuosikatsausten, puolivuosikatsausten, konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen
- liiketoiminnan laajentaminen ja supistaminen
- yritys- ja rakennejärjestelyt
- strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä investoinneista ja omaisuuden hankinnasta ja myynneistä päättäminen
- rahoituspolitiikasta ja rahoitukseen liittyvistä vastuutumuksista päättäminen
- konsernin raportointimenettelyn, riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä tarkastus- ja valvontajärjestelmien hyväksyminen
- tilintarkastussuunnitelman hyväksyminen
- yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävien sopimusten ja muiden oikeustoimien tavanomaiseen toimintaan kuulumisen ja markkinaehtojen seuranta ja arviointi
- yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimittäminen ja palkitsemisesta päättäminen
- toimitusjohtajan ohjeistaminen.

Vuonna 2020 hallitus keskittyi muun muassa seuraaviin asiakokonaisuuksiin:
- yhtiön strategian kehittäminen sekä liiketoiminta-alueiden strategisten tavoitteiden vahvistaminen
- myymäläverkoston ja verkkomyynnin kansainvälisen laajentamisen

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020
81

strateginen kehittäminen
- yhtiön uuden vastuullisuusstrategian kehittäminen
- tuotevalikoiman strateginen kehittäminen ja toimenpiteet tuottavuuden parantamiseksi keskipitkällä aikavälillä
- suunnittelu- ja brändistrategian tarkastelu
- toimintasuunnitelmien ja budjettien käsittely ja vahvistaminen
- koronaviruspandemian vaikutusten arviointi yhtiön toimintaan lyhyellä aikajänteellä ja strategiaan pitkällä aikajänteellä
- markkina-aseman vahvistaminen
Aasiassa, erityisesti Kiinassa.

Hallitus kokoontui vuonna 2020 yhdeksän kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100. Hallitus arvioi vuonna 2020 toimintaansa ja työskentelytapojaan käyttämällä sisäistä itsearviointia.

Yhtiö on huolehtinut siitä, että kaikki hallituksen jäsenet ovat saaneet riittävät tiedot yhtiön toiminnasta, toimintaympäristöstä ja taloudellisesta asemasta ja että mahdolliset uudet hallituksen jäsenet on perehdytetty tehtävään.

Hallituksen valiokunnat

Yhtiökokouksessa 8.4.2020 valittu hallitus nimitti keskuudestaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Elina Björklund ja jäseniksi Mikko-Heikki Inkeroinen ja Catharina Stackelberg-Hammarén.

Hallitus ei ole perustanut muita valiokuntia. Myöskään yhtiökokous ei ole asettanut valio- tai toimikuntia.

Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee hallituksen valiokunnalle vahvistaman työjärjestyksen mukaisesti ylimmän johdon sopimusten ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat ja sille tavanomaisesti kuuluvat tehtävät ja valvonnan, joita ovat muun muassa
- tilinpäätösraportointiprosessin seuranta
- taloudellisen raportointiprosessin valvonta
- yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta
- yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen käsittely taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
- tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta
- lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden ja erityisesti yhtiölle tarjottavien oheispalvelujen arviointi sekä tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu
- yhtiön ja sen lähipiirin kesken tehtävien sopimusten ja muiden oikeustoimien tavanomaiseen toimintaan kuulumisen ja markkinaehtojen seuranta ja arviointi
- johdon palkitsemisen arviointi ja tarkastaminen sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta.

Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja hyväksyy hallituksen puheenjohtajan matka- ja edustuskuluille budjetin sekä seuraa kyseisiä kuluja.

Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui vuonna 2020 viisi kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.

HALLITUS

	Asema	Valintavuosi	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Läsnäolo
Mika Ihamuotila	Puheenjohtaja vuodesta 2015	2008	Ei	9/9
Elina Björklund	Varapuheenjohtaja vuodesta 2015	2011	Kyllä	9/9
Rebekka Bay	Jäsen	2017	Kyllä	5/5¹
Arthur Engel	Jäsen	2011	Kyllä	9/9
Mikko-Heikki Inkeroinen	Jäsen	2015	Kyllä	9/9
Helle Priess	Jäsen	2017	Kyllä	9/9
Catharina Stackelberg-Hammarén	Jäsen	2014	Kyllä	9/9

¹ Eronnut hallituksesta 2.6.2020.

TARKASTUS- JA PALKITSEMISVALIOKUNTA

	Asema	Valintavuosi	Riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista	Läsnäolo
Elina Björklund	Puheenjohtaja vuodesta 2015	2015	Kyllä	5/5
Mikko-Heikki Inkeroinen	Jäsen	2017	Kyllä	5/5
Catharina Stackelberg-Hammarén	Jäsen	2015	Kyllä	5/5

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista. Ehdot on määritelty kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus on hyväksynyt. Toimitusjohtajan tehtävänä on vastata yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehittymisestä.

Tiina Alahuhta-Kasko, yhtiön toimitusjohtaja 9.4.2015 lähtien

s. 1981
Kauppatieteiden maisteri, CEMS MIM
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 28 830 osaketta. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Yhtiön hallitus ei ole nimittänyt toimitusjohtajan sijaista.

Johtoryhmä

Yhtiön liiketoiminta on jaettu vastuualueisiin, joiden vastuuhenkilöt muodostavat konsernin johtoryhmän. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa. Johtoryhmän tehtävänä on konserninlaajuisten liiketoimintaa ja menettelytapoja koskevien asioiden käsittely. Johtoryhmässä käsitellään lisäksi muun muassa eri liiketoiminta-alueiden toimintasuunnitelmia ja liiketoiminnan kehitystä.

Elina Anckar, talousjohtaja 11.12.2015 lähtien

s. 1968
Kauppatieteiden maisteri
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 1 190 osaketta. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Rebekka Bay, luova johtaja 1.9.2020 lähtien

s. 1969
Taiteen kandidaatti (muoti)
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 2 304 osaketta. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Tina Broman, hankinta- ja tuotejohtaja 2.10.2017 lähtien

s. 1969
Vaatetusalan tutkinto
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 160 osaketta. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Kari Härkönen, digitaalisesta liiketoiminnasta vastaava johtaja 14.12.2017 lähtien

s. 1981
M.Sc., MBA
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 500 osaketta. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Sanna-Kaisa Niikko, markkinointijohtaja 8.10.2020 lähtien

s. 1986
Humanististen tieteiden kandidaatti (englanti)
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 50 osaketta. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Morten Israelsen, myyntijohtaja 16.10.2020 saakka

s. 1973
Kauppatieteiden maisteri
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä 16.10.2020: 0. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä 16.10.2020: 0.

Tanya Strohmayer, henkilöstöjohtaja 10.2.2017 lähtien

s. 1970
Valtio- ja kauppatieteiden kandidaatti
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 724 osaketta. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Dan Trapp, myyntijohtaja 2.11.2020 lähtien

s. 1975
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

Riika Wikberg, liiketoiminnan kehityksestä ja muutoksesta vastaava johtaja 15.2.2018 lähtien

s. 1981
Kauppatieteiden maisteri, CEMS MIM
Omat osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 270 osaketta. Määräysvalta yhteisöjen ja Marimekon kanssa samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet yhtiössä tilikauden 2020 lopussa: 0.

SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA MARIMEKKO-KONSERNISSA

Sisäinen valvonta

Marimekossa noudatetaan yhtiön sisäisen valvonnan periaatteita ja toimintasuunnitelmaa valvonnan toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Marimekko-konsernissa sisäinen valvonta on prosessi, josta vastaavat konsernin hallitus ja toimitusjohtaja.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020
83

Sisäisen valvonnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella, että
- toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön strategian kanssa
- taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa
- konsernin toiminta on lainmukaista
- Code of Conduct ja eettiset arvot ovat vakiintuneet.

Marimekon hallitus keskittyy omistaja-arvon kasvattamiseen ja hyvän hallintotavan mukaisesti varmistaa, että yhtiöllä on olemassa sisäisen valvonnan periaatteet. Hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta vastaa yhtiön sisäisten kontrollien ja riskienhallinnan tehokkuuden valvomisesta.

Marimekko Oyj:n sisäinen valvonta perustuu COSO (Committee of Sponsoring Organizations) -malliin, jonka viisi keskeistä osa-aluetta ovat kontrolliympäristö, riskien arviointi, valvontatoimet, tiedotus ja viestintä sekä seuranta. Osa-alueet ja niiden rooli taloudellisessa raportoinnissa on esitetty tarkemmin myöhemmin tässä selvityksessä.

Riskienhallinta

Marimekon riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka määrittelee yhtiön riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet ja vastuut sekä riskienhallintaprosessin organisoinnin ja valvonnan.

Marimekon riskienhallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan häiriöttömyys ja varmistaa konsernin vakaa tuloskehitys. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi, jossa tunnistetaan ja arvioidaan yhtiön toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä avainriskejä. Avainriskeiksi luokitellaan sellaiset riskit, jotka saattavat estää liiketoimintamahdollisuuden käyttämisen, vaarantaa tai estää konsernin tai sen osan strategisten tavoitteiden saavuttamisen tai toiminnan jatkuvuuden tai muutoin aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia yhtiölle, henkilöstölle tai sidosryhmille. Riskienhallinta on kiinteä osa yhtiön johtamis- ja päätöksentekoprosessia ja kattaa konsernin kaikki toiminnot.

Riskiraportointi on kiinteä osa Marimekon vuosittaista liiketoimintasuunnittelua ja strategiaprosessia. Sisäinen riskiraportointi kuuluu säännöllisesti tapahtuvaan, jatkuvaan liiketoiminnan raportointiin sekä liiketoiminnan lyhyemmän aikavälin suunnitteluun ja päätöksentekoprosessiin. Keskeisistä riskeistä ja riskienhallinnan toimenpiteistä raportoidaan vuosittain yhtiön toimintakertomuksessa, neljännesvuosittain julkaistavissa osavuosikatsauksissa, lakien ja säännösten ja hyvän hallintotavan mukaisesti sekä tapauskohtaisesti aina tarvittaessa.

Roolit ja vastuut

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja toiminnan lain- ja asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus hyväksyy sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja hyvän hallinnointitavan politiikat.

Hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta puolestaan valvoo yhtiön kirjanpitoa ja varainhoitoa sekä seuraa sisäisen valvonnan ja riskienhallintajärjestelmän tehokkuutta.

Toimitusjohtaja luo perustan sisäisen valvonnan toimintaympäristölle ohjeistamalla muuta johtoa sekä valvomalla tapaa, jolla se vastaa liiketoiminnan kontrolloinnista. Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on omaan vastuualueeseen liittyvien sisäisen valvonnan toimintaohjeiden ja menettelytapojen määrittäminen ja niiden kommunikointi henkilöstölle.

Taloushallinto ja liiketoiminnan ohjaus tukevat toimintojen kontrollien kehittämistä, seuraavat kontrollien riittävyyttä ja tehokkuutta sekä vastaavat ulkoisen raportoinnin oikeellisuudesta, ajantasaisuudesta ja raportointiin liittyvien säännösten noudattamisesta.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvä sisäinen valvonta on osa Marimekon kokonaisvaltaista sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan viitekehystä. Marimekon taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että
- taloudellinen raportointi on luotettavaa ja tukee yhtiön sisäistä päätöksentekoa sekä palvelee osakkeenomistajien tarpeita
- konsernin toiminta on lainmukaista
- sisäisiä periaatteita ja toimintatapoja noudatetaan.

Marimekon konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset. Mahdolliset tarkennukset tehdään tilinpäätöksen liitetietojen mukaisesti.

Marimekko Oyj:n liiketoiminnan kehittymistä sekä taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella raportoinnilla. Myyntiraportit laaditaan soveltuvin osin päivittäin, viikoittain ja kuukausittain. Konsernin tulos- ja taseraportit laaditaan kuukausittain. Yhtiön toimitusjohtaja raportoi hallitukselle konsernin kuukausiraportin, tilinpäätös- ja osavuosikatsausaineiston sekä hallituksen työjärjestyksessä erikseen määrätyt asiat.

Konsernin liiketoiminnan kehittymisestä ja taloudellisesta tilanteesta tiedotetaan osavuosikatsauksissa, puolivuosikatsauksessa ja tilinpäätöstiedotteessa.

Kontrolliympäristö

Sisäinen kontrolliympäristö on perusta Marimekon sisäiselle valvonnalle. Se edistää organisaation kontrollitietoisuutta ja luo pohjan muille sisäisen valvonnan osa-alueille.

Sisäinen kontrolliympäristö käsittää konsernin henkilöstön eettiset arvot ja asiantuntemuksen, henkilöstön kehittämisen, johdon toimintatavat ja johdon tavan jakaa vastuuta ja määräysvaltaa sekä hallituksen määrittelemät toiminnan suuntaviivat ja hyväksyntäpolitiikan.

Marimekon talousraportointiprosessin sisäinen kontrolliympäristö käsittää ohjeistukset, jotka konsernissa on luotu toimintatapojen yhtenäistämiseksi.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020

Tytäryhtiöiden kirjaamiskäytäntöjen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi konsernissa on käytössä yhtenäinen tilikartta. Tämän lisäksi koko konsernin kattavat laskentaperiaatteet on sisällytetty tilinpäätökseen, ja Marimekon hallitus hyväksyy käytettävät laskentaperiaatteet.

Riskien arviointi

Marimekossa riskejä tunnistetaan kattavasti vuosittaisen strategia- ja toiminnan suunnittelun osana. Tunnistetuille ja rahallisesti arvostetuille riskeille määritetään riskienhallinnan toimenpiteet, vastuuhenkilöt ja toteutusaikataulu. Riskikartoituksen päivitys toteutetaan neljännesvuosittain osavuosikatsausten aikataulussa.

Riskien tunnistamisen lähtökohtana käytetään Marimekon strategisia ja operatiivisia tavoitteita. Pyrkimyksenä on tunnistaa riskit, joiden toteutuminen vaarantaisi yhtiön asettamien tavoitteiden saavuttamisen. Riskianalyysit ja -arvioinnit toteutetaan itsearviointeina.

Konsernin talousraportointiprosessiin liittyville tunnistetuille riskeille on määritetty kontrollitavoitteet sekä konsernille yhteiset kontrollipisteet. Esimerkkejä kontrollipisteistä ovat sisäiset toimintaohjeet ja hyväksymismenettelyt, täsmäytykset, varmistukset ja tehtävien eriyttäminen.

Kontrollitoiminnot

Kontrolleja ovat ne toimintatavat, järjestelmät ja muut menettelytavat, joilla Marimekon johto pyrkii varmistamaan konsernin toiminnan tehokkuuden, taloudellisuuden ja luotettavuuden. Kontrollit auttavat myös varmistamaan, että Marimekon tavoitteiden saavuttamista uhkaavia riskejä hallitaan asianmukaisesti.

Talousraportointiprosessin riskiarviossa määritetyt kontrollipisteet ovat paikallaan kaikilla konsernin tasoilla varmistamassa, että lainsäädäntöä, sisäisiä toimintatapoja ja eettisiä arvoja noudatetaan. Toimintojen johtajat vastaavat lainsäädännössä tapahtuvien muutoksien seuraamisesta omilla vastuualueillaan sekä muutoksen kommunikoimisesta konsernissa. Toimintojen johtajat ovat myös vastuussa tarvittavien vaatimustenmukaisuuden varmistavien kontrollien asettamisesta sekä

tarvittavan koulutuksen järjestämisestä toiminnoissa. Lisäksi keskeisimmille liiketoiminta- ja raportointiprosesseille on määritetty prosessikontrollit.

Marimekon konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö Marimekko Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksiin. Marimekko Oyj:n tytäryhtiöt raportoivat konsernille kuukausittain, kvartaaleittain ja tilinpäätösvaiheessa. Konsernin tytäryhtiöiden tilinpäätökset laaditaan paikallisen kirjanpitokäytännön mukaisesti; tytäryhtiöt eivät sovella IFRS-standardeja erillistilinpäätöksissään. IFRS:n mukaisen laatimisperiaatteiden edellyttämät oikaisut tehdään konsernitasolla.

Konsernin talousosasto vastaa konsernitilinpäätöksen laatimisesta tytäryhtiöiden toimittamien tilinpäätöstietojen pohjalta. Konsernin talousjohtaja ja Business Control -toiminto analysoivat emoyhtiön ja tytäryhtiöiden toimittamia lukuja mahdollisten poikkeamien havaitsemiseksi. Poikkeamien syyt analysoidaan erikseen, että voitaisiin varmistua tilinpäätöstietojen oikeellisuudesta. Tämän lisäksi konsernin talousosasto tarkastaa tuloslaskelman ja taseen tiedot ennen niiden toimittamista hallitukselle.

Hallitus hyväksyy osavuosikatsaukset, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen ja tilinpäätöksen.

Viestintä ja tiedotus

Kontrolleista ja valvontamenettelystä tiedottaminen on olennainen osa Marimekon talousraportointiprosessin sisäistä valvontaa. Talousraportoinnin riskien arviointiin ja kontrollien määrittämiseen osallistuvat tytäryhtiöiden ja konsernin talousraportoinnista vastaavat henkilöt. Konsernin yhteiset kontrollipisteet on kommunikoitu kaikille raportointiin osallistuville henkilöille. Konsernin taloushallinto tukee yhteisten kontrollien käyttöönottoa tytäryhtiöissä säännöllisellä ohjeistuksella ja seurannalla.

Konsernissa on laadittu ohjeet talousraportointiin, ja ohjeita päivitetään säännöllisesti. Laskentaperiaatteet ja raportointiohjeet kommunikoidaan kaikille talousasioista vastaaville henkilöille.

Seuranta

Kontrollien seuranta on toimintatapa, jolla arvioidaan valvontatoimenpiteiden toimivuutta ja tehokkuutta säännöllisesti. Seuranta voi tapahtua jatkuvan seurannan muodossa osana päivittäisiä työtehtäviä tai erillisinä toimeksiantoina.

Hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta hoitaa valvontatehtäväänsä seuraamalla osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen raportointiprosessiä sekä arvioimalla sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja asianmukaisuutta talousraportointiprosessissa. Esimiehet seuraavat talousraportointiprosessin valvontajärjestelmän toimintaa jatkuvasti osana operatiivisen toiminnan seuraamista. Vaihtoehtoisesti valvontaa voi hoitaa myös konsernin taloustoiminto. Jatkuva valvonta käsittää säännölliset johdon aktiviteetit sekä muut toimet, joita henkilöstö toteuttaa tehtäviä hoitaessaan.

Erillisten arvioiden laajuus ja toteuttamistiheys riippuvat pääasiassa riskiarvioista ja jatkuvien valvontatoimien tehokkuudesta. Talousraportointiprosessin sisäisessä valvonnassa havaitut puutteet raportoidaan ylöspäin, vakavimmat puutteet aina ylimmälle johdolle ja hallitukselle asti.

Muu konsernivalvonta käsittää muun muassa hallinnollisen ja juridisen ohjeistuksen, vastuiden ja valtuuksien määrittelyn sekä organisaation tavoitteiden toteutumisen seurannan ja analysoinnin. Lisäksi osana konsernivalvontaa seurataan riskienhallintajärjestelmän toimivuutta.

MUUT HALLINNOINTI-SELVITYKSESSÄ ANNETTAVAT TIEDOT

Sisäinen tarkastus

Marimekossa ei liiketoiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen ole toistaiseksi katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan tasoa ja raportoi siitä hallitukselle vähintään kerran vuodessa. Hallitus

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 2020
85

vahvistaa sisäisen valvonnan tason. Hallitus voi tarvittaessa käyttää sisäisen tarkastuksen toimeksiantoihin ulkopuolista palveluntuottajaa.

Lähipiiritoimet

Yhtiö noudattaa osakeyhtiölain ja hallinnointikoodin mukaisia velvollisuuksia lähipiiritoimien seuraamisen ja arvioinnin osalta. Yhtiön hallituksen ja sen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan työjärjestyksissä on lueteltu tehtävät ja velvollisuudet lähipiiritoimien osalta. Marimekon hallitus arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välillä tehtyjä toimia ja varmistaa, että eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksenteossa. Yhtiö ylläpitää luetteloa lähipiiristä. Lähipiiritoimet, jotka eivät tapahdu tavanomaisessa liiketoiminnassa tai tavanomaisilla kaupallisilla ehdoilla, edellyttävät hallituksen hyväksyntää. Yhtiön talousosasto seuraa lähipiiritoimia osana yhtiön tavanomaista neljännesvuosittaista valvonta- ja raportointimenettelyä ja raportoi lähipiiritoimet yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnalle. Lähipiiritoimet esitetään vuosittain tarpeen mukaan yhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa. Olennaiset lähipiiritoimet esitetään arvopaperimarkkinalain mukaisesti.

Sisäpiirihallinto

Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen ja markkinoiden väärinkäyttöasetukseen perustuva Marimekon sisäpiiriohje määrittelee sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden olennaiset velvollisuudet sekä johtohenkilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden liiketoimia koskevan ilmoitusvelvollisuuden sekä muita markkinoiden väärinkäyttöasetukseen liittyviä sääntöjä ja ohjeita. Yhtiön hallitus vahvistaa sisäpiiriohjeen.

Marimekko pitää yllä luetteloa kaikista henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työskentelevät Marimekolle työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon. Marimekko on päättänyt olla pitämättä luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä. Näin ollen kaikki henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, lisätään kutakin hanketta koskevaan hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon, joka perustetaan ja jota ylläpidetään jokaisesta sisäpiiritietoa sisältävästä hankkeesta. Päätös hankekohtaisen sisäpiiriluettelon perustamisesta tehdään samanaikaisesti kuin päätös sisäpiiritiedon lykkäämisestä. Hankekohtainen sisäpiiriluettelo ei ole julkinen. Marimekon sisäpiirihallinto on vastuussa sisäpiiriluettelon ylläpidosta. Marimekon hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon lisätty henkilö ei saa käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä hankkeen voimassaolon aikana.

Säännöllisen tiedonantovelvollisuuden valmistelua (osavuosikatsaukset, tilinpäätöstiedote) tai säännöllistä pääsyä julkistamattomaan taloudelliseen tietoon ei pidetä sisäpiirihankkeena, eikä yhtiö tee päätöstä tiedon julkistamisen lykkäämisestä säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvista tiedoista. Ottaen kuitenkin huomioon, että yhtiön julkistamaton taloudellinen tieto on luottamuksellista, yhtiö noudattaa sisäpiiriohjeeseen kirjattuja periaatteita, kuten luettelon ylläpitämistä henkilöistä, joilla on säännöllinen pääsy julkistamattomaan taloustietoon, sekä kyseisten henkilöiden kuulumista kaupankäynnin kiellon piiriin ajanjaksona ennen taloudellisten katsausten julkistamista. Kaupankäynti Marimekon rahoitusvälineillä on kuitenkin aina kiellettyä, jos henkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa.

Marimekon hallituksen ja johtoryhmän jäsenet ovat velvoitettaja ilmoittamaan Marimekolle ja Finanssivalvonnalle jokaisesta heidän omaan lukuunsa tehdystä Marimekon rahoitusvälineisiin liittyvästä liiketoimesta. Marimekko julkistaa viipymättä kyseiset tiedot pörssitiedotteella saatuaan ilmoituksen liiketoimesta. Jokaisen johtohenkilön tulee määrittää lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt ja ilmoittaa yhtiölle kirjallisesti heidän tietonsa. Johtohenkilön lähipiiriläiseen pätevät samat markkinoiden väärinkäyttöasetuksen mukaiset velvollisuudet kuin johtohenkilölle.

Marimekko noudattaa 30 päivän suljettua ikkunaa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen julkistamista. Suljetun ikkunan aikana yhtiön hallituksen tai johtoryhmän jäsenet eivät saa käydä kauppaa Marimekon osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä. Suljettu ikkuna koskee myös niitä henkilöitä, jotka osallistuvat Marimekon osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen valmisteluun sekä niitä yhtiön määrittelemiä henkilöitä, joilla on asemansa tai oikeuksiensa perusteella säännöllinen pääsy julkistamattomaan taloustietoon.

Yhtiön sisäpiirihallinnosta vastaa yhtiön pääalkimies. Marimekon työntekijät voivat ilmoittaa jo tapahtuneesta tai mahdollisesta Marimekon sisäpiiriohjeen tai rahoitusmarkkinoita koskevan sääntelyn rikkomisesta Marimekon sisäisen ja anonymin menettelyn mukaisesti.

Tilintarkastus

Yhtiön tilintarkastajana on toiminut tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab, vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Virpi Halonen, 12.4.2018 lähtien. Tilikaudelta 2020 tilintarkastuksesta maksettiin palkkioita yhteensä 97 tuhatta euroa. Tilintarkastajalle maksetut palkkiot muista kuin tilintarkastuspalveluista tilikaudelta 2020 olivat 29 tuhatta euroa.

Helsingissä 18. helmikuuta 2021

Marimekko Oyj
Hallitus

Hallitus ja johtoryhmä on esitelty tarkemmin yhtiön verkkosivuilla.

Palkitsemisraportti 2020

Tämä palkitsemisraportti kuvaa sitä, kuinka Marimekko Oyj on soveltanut palkitsemispolitiikkaansa tilikaudella 2020. Raportti kertoo Marimekon hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisen 1.1.–31.12.2020. Palkitsemisraportti on valmisteltu osakkeenomistajien oikeuksia koskevan muutosdirektiivin (EU 2017/828) vaatimusten mukaisesti. Muutosdirektiivin vaatimukset on implementoitu Suomessa pääosin osakeyhtiölakiin (624/2006 muutoksineen), arvopaperimarkkinalakiin (746/2012 muutoksineen), valtiovarainministeriön asetukseen 608/2019 ja hallinnointikoodiin 2020.

Marimekon hallituksen tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta on valmistellut palkitsemisraportin hallituksen arvioitavaksi, ja hallitus on hyväksynyt sen esitettäväksi yhtiökokoukselle. Osakkeenomistajat tekevät neuvoa-antavan päätöksen raportista vuoden 2021 varsinaisessa yhtiökokouksessa.

JOHDANTO

Yhteenveto palkitsemisesta tilikaudella 2020

Marimekon toimielinten palkitseminen perustuu yhtiön palkitsemispolitiikkaan, josta osakkeenomistajat tekivät neuvoa-antavan päätöksen varsinaisessa yhtiökokouksessa 8.4.2020. Palkitsemispolitiikkaa sovelletaan vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ellei hallitus päättä esittää päivitettyä palkitsemispolitiikkaa tätä aikaisemmin yhtiökokoukselle neuvoa-antavaa päätöksentekoa varten.

Koronaviruspandemia aiheutti vuonna 2020 globaalille muotialalle ja erikoiskaupalle pahimman kriisin vuosikymmeniin. Pitkäjänteinen työ Marimekko-brändin ja digitaalisen liiketoiminnan kehittämisessä, kattava lifestyle-tuotevalikoima, monipuolinen liiketoiminta- ja jakelukanavamalli sekä kyky sopeuttaa toimintaa nopeasti ovat niitä tekijöitä, joiden avulla yhtiö luovi onnistuneesti erittäin vaikeassa toimintaympäristössä.

Pandemian vaikutuksista huolimatta Marimekon liikevaihto oli lähes edellisvuoden tasolla: liikevaihto laski vain 1 prosentin ja oli 123,6 miljoonaa euroa (2019: 125,4). Liikevaihtoa heikensivät erityisesti vähittäismyynnin lasku Suomessa, Pohjois-Amerikassa ja Skandinaviassa sekä tukkumyynnin vähentyminen Aasian-Tyynenmeren alueella. Erittäin hyvin sujunut verkkokauppa sekä tukkumyynnin hyvä kehitys Suomessa, Skandinaviassa ja EMEA:n alueella puolestaan vahvistivat liikevaihtoa. Suomen-tukkumyyntiä kasvattivat osaltaan kertaluonteiset kampanjatoimitukset. Vertailukelpoinen liikevoitto kasvoi 20,2 miljoonaan euroon (17,1), ja raportoitu liikevoitto oli 19,3 miljoonaa euroa (17,1). Tulosta paransi kiinteiden kulujen supistuminen selvästi Marimekon ripeiden toiminnan sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta. Sitä puolestaan laskivat pääosin verkkokaupan kasvun myötä nousseista logistiikkakustannuksista johtunut suhteellisen myyntikatteen heikentyminen sekä liikevaihdon aleneminen.

Voimassa olevaan palkitsemispolitiikkaan perustuva palkitseminen on vuonna 2020 tukenut yhtiön taloudellisia ja strategian mukaisia tavoitteita ja päämääriä. Palkitsemisella on luotu vahva yhteys toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien intressien välille kytkemällä toimitusjohtajan kokonaisansaintamahdollisuus suurelta osin yhtiön taloudellisista tavoitteista ja operatiivisista mittareista johdettuihin suorituspohjaisiin kannustimiin. Merkittävä osa toimitusjohtajan ansaintamahdollisuuksista perustuu pitkän aikavälin oman pääoman ehtoisin kannustinjärjestelmiin.

Tilikaudella 2020 yhtiön palkitsemista koskevassa päätöksenteossa on noudatettu palkitsemispolitiikassa määriteltyä päätöksentekoprosessia. Hallitus ei ole poikennut palkitsemispolitiikasta väliaikaisesti vuoden 2020 aikana eikä havainnut tarvetta soveltaa takaisinperintäehtoja maksettuihin muuttuviin palkkioihin.

Vuonna 2020 Marimekolla oli käytössä lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät toimitusjohtajalle. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä käynnissä olivat tilikauden 2020 aikana ansaintajaksot 1.4.2018–30.9.2021 ja 1.4.2018–31.1.2022, joilta molemmilta ansaittava palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon osingot mukaan lukien. Lyhyen aikavälin kannustimen tarkoitus on edistää yhtiön strategiaa vuosittaisten tavoitteiden saavuttamisen kautta. Vuonna 2020 ansaintakriteerit perustuivat yhtiön liikevaihdon kasvuun ja operatiivisen tuloksen paranemiseen. Lisäksi toimitusjohtajalla oli henkilökohtaisia yhtiön strategisiin projekteihin liittyviä tavoitteita, joihin sisältyi myös vastuullisuuteen liittyviä mittareita. Koronaviruspandemian vuoksi ansaintakriteereitä oikaistiin siten, että operatiivisen tuloksen painotusta nostettiin verrattuna liikevaihdon kasvuun ja erilliset strategiset tavoitteet poistettiin, koska haluttiin kannustaa toimitusjohtajaa yhtiön kannattavuuden turvaamiseen pandemian aiheuttamassa poikkeuksellisessa tilanteessa sekä muutoinkin keskittymään pandemian synnyttämän kriisin hallintaan ja sen vaikutusten lieventämiseen. Hallituksen asettamat ja koronaviruspandemian vuoksi oikaistut tavoitteet saavutettiin noin 93-prosenttisesti. Ansaintakriteerien soveltaminen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä on kuvattu tarkemmin tämän raportin osiossa toimitusjohtajan palkitseminen.

Toimitusjohtajalle maksettiin tilikaudella 2020 palkkaa ja palkkioita yhteensä 442 796 euroa (2019: 413 434).

PALKITSEMISRAPORTTI 2020
87

Marimekon taloudellisen suoriutumisen ja palkitsemisen kehitys

Taloudellisen suoriutumisen kehitys 2016–2020

Yhtiö on viimeisen viiden vuoden aikana strategiansa mukaisesti kehittänyt brändiään ja mallistojaan laajempaa asiakaskuntaa puhutteleviksi ja jatkanut kansainvälistä kasvustrategiaansa. Sitä on lähestytty suurimpien kaupunkien kautta keskittyen Aasian partnerimarkkinoihin ja monikanavaisuuteen. Kaupallisia konsepteja ja markkinointia on kehitetty johdonmukaisesti vastuullisuuden ollessa vuosi vuodelta keskeisemmässä roolissa. Yhtiön kansainvälisen kasvustrategian määrätietoinen toteuttaminen heijastuukin yhtiön taloudellisen suoriutumisen kehityksessä.

Liikevaihto
Milj. euroa

Oman pääoman tuotto (ROE)

Vertailukelpoinen liikevoitto
Milj. euroa

Osakekurssin kehitys 2016–2020

PALKITSEMISRAPORTTI 2020

Palkitsemisen kehitys 2016–2020

Toimitusjohtajan palkitseminen
| (1 000 euroa) | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Kiinteä palkka + edut | 232 | 252 | 292 | 321 | 341 |
| Lyhyen aikavälin kannustin | - | 63 | 38 | 92 | 101 |
| Pitkän aikavälin kannustin | - | - | 73 | - | - |
| Kokonaispalkitseminen | 232 | 316 | 403 | 413 | 443 |

Muutos edellisvuodesta, %
| Kiinteä palkka + edut | 9 | 16 | 10 | 6 |
| --- | --- | --- | --- | --- |
| Kokonaispalkitseminen | 38 | 28 | 2 | 7 |

Tiina Alahuhta-Kasko on 11.4.2016 saakka ollut toimitusjohtaja ja 11.4.2016 lähtien toimitusjohtaja ja CEO. Vuonna 2016 Mika Ihamuotilalle maksettiin 11.4. saakka erillisen CEO-sopimuksen nojalla kuukausipalkkioina yhteensä 90 tuhatta euroa.

Hallituksen vuosipalkkiot
| (1 000 euroa) | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Puheenjohtajan palkkio¹, euroa | 40 | 40 | 40 | 48 | 48 |
| Muutos edellisvuodesta, % | | 0 | 0 | 20 | 0 |
| Varapuheenjohtajan palkkio, euroa | 30 | 30 | 30 | 35 | 35 |
| Muutos edellisvuodesta, % | | 0 | 0 | 17 | 0 |
| Jäsenen palkkio, euroa | 22 | 22 | 22 | 26 | 26 |
| Muutos edellisvuodesta, % | | 0 | 0 | 18 | 0 |

¹ Mika Ihamuotilalle on maksettu vuosipalkkion lisäksi vuosina 2016–2018 palkkiota puheenjohtajan päätoimisuuteen ja vuodesta 2019 lähtien puolipäiväisyyteen pohjautuvan erillisen sopimuksen nojalla.

Keskimääräinen työntekijöiden palkitseminen
| | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 | 2020 |
| --- | --- | --- | --- | --- | --- |
| Vuotuisen palkkakehityksen keskiarvo, % | 1,6 | 0,6 | 4,0 | 1,7 | 4,8 |

Työntekijän keskimääräisen palkitsemisen kehitys perustuu kuukausipalkkaa saavien työntekijöiden sekä tuntipalkkaa saavien työntekijöiden palkkojen keskiarvoon ottaen huomioon näiden työntekijäryhmien henkilömäärät.

Toimitusjohtajan palkitseminen elementeittäin

PALKITSEMISRAPORTTI 2020
89

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN 2020

Varsinainen yhtiökokous 8.4.2020 päätti, että hallituksen jäsenten vuoden 2020 vuosipalkkiosta noin 40 prosenttia maksetaan markkinoilta hankittavina Marimekon osakkeina ja loput rahana. Palkkio on maksettu kokonaan rahana, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 8.4.2020 ollut hallussaan yli 1 000 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkeet on hankittu suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2020 on julkistettu, tai mikäli tämä ei ole sisäpiirisäännökset huomioiden ollut mahdollista, ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen. Hallituksen palkkioina

saamien osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä sääntöjä. Hallituksella ei pääsääntöisesti ole kiinteän vuosipalkkion lisäksi muita taloudellisia etuuksia. Marimekko ei ole antanut hallituksen jäsenille rahalainaa eikä takauksia tai muita vastuusitoumuksia heidän puolestaan.

Vuoden 2020 varsinainen yhtiökokous päätti hallitukselle maksettavista vuosipalkkioista seuraavasti: hallituksen puheenjohtajalle 48 000 euroa, varapuheenjohtajalle 35 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 26 000 euroa. Hallituksen jäsenille ei makseta erillistä palkkiota kokouksiin osallistumisesta. Valiokunnan jäsenille päätettiin maksaa valiokuntatyöstä erillistä kokouskohtaista palkkiota seuraavanlaisesti: puheenjohtajalle 2 000 euroa ja jäsenille 1 000 euroa.

Hallituksen puheenjohtajalle Mika Ihamuotilalle on varsinaisen yhtiökokouksen päättämän hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkion lisäksi maksettu erillisen johtajasopimuksen nojalla kuukausipalkkiota 4 400 euroa puolipäiväisestä toimesta. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkion ja erillisen johtajasopimuksen nojalla maksettavan kuukausipalkkion lisäksi Mika Ihamuotilalle ei ole maksettu muita palkkioita. Eläke-etuudet määräytyvät TyEL:n mukaan. Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee erillisen johtajasopimuksen ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat.

Marimekon hallitukselle tilikaudella 2020 maksetut palkkiot

Hallituksen jäsen	Rooli/ valiokunta-jäsenyys	Vuosipalkkio, euroa	Vuosipalkkiosta maksettu osakkeina, kpl	Valiokunta-palkkio, euroa	Muut palkkiot, euroa	Yhteensä, euroa
Rebekka Bay^{3}		10 385,15	458	-	-	10 385,15
Elina Björklund	Hallituksen
	varapuheenjohtaja
	Tarkastus- ja
	palkitsemisvaliokunnan
	puheenjohtaja	35 000	617	12 000	-	47 000
Arthur Engel		26 000	458	-	-	26 000
Mika Ihamuotila	Hallituksen puheenjohtaja	48 000	-	-	53 040^{3}	101 040
Mikko-Heikki Inkeroinen	Tarkastus- ja palkitsemis-
	valiokunnan jäsen	26 000	458	6 000	-	32 000
Helle Priess		26 000	458	-	-	26 000
Catharina Stackelberg-	Tarkastus- ja palkitsemis-
Hammarén	valiokunnan jäsen	26 000	458	6 000	-	32 000

3 Rebekka Bayn hallitusjäsenyys päättyi 2.6.2020. Syyskuussa 2020 hän siirtyi yhtiön luovaksi johtajaksi ja yhtiön johtoryhmän jäseneksi. Hallituspalkkio on maksettu kokonaan osakkeina, eikä hänelle ole maksettu rahana maksettavaa osuutta palkkiosta.

3 Mika Ihamuotilan erillisen johtajasopimuksen nojalla maksettu palkkio puolipäiväisestä toimesta.

90
PALKITSEMISRAPORTTI 2020

TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN 2020

Suoritusperusteiden soveltaminen ja tilikaudelta 2020 ansaitut palkkiot

Vuonna 2020 Marimekolla oli käytössä suuriteperusteiset lyhyen aikavälin ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät toimitusjohtajalle. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoitus on toimitusjohtajan ja osakkeenomistajien intressien yhtenäistäminen pitkällä aikavälillä. Lyhyen aikavälin kannustimen tarkoitus on edistää yhtiön strategiaa vuosittaisten tavoitteiden saavuttamisen kautta.

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä käynnissä olivat tilikauden 2020 aikana ansaintajakso 1.4.2018–30.9.2021 ja 1.4.2018–31.1.2022, joilta molemmilta ansaittava palkkio perustuu yhtiön osakkeen kokonaistuottoon osingot mukaan lukien. Palkkio on suunniteltu maksettavan puoliksi yhtiön osakkeina ja puoliksi rahana. Osakkeina maksettavaan osuuteen liittyy kahden vuoden pituinen luovutusrajoitus. Palkkion saaminen edellyttää, että toimitusjohtaja on maksuhetkellä yhtiön palveluksessa. Toimitusjohtajan enimmäispalkkio kummaltakin ansaintajaksoilta vastaa vuositasolla noin hänen kiinteää bruttovuosipalkkaansa. Mahdolliset palkkiot maksetaan syksyllä 2021 ja keväällä 2022.

Lyhyen aikavälin kannustimen ansaintakriteerit vuodelle 2020 perustuivat koronapandemian vuoksi oikaistuihin operatiivisen tuloksen ja liikevaihdon kehityksen mittareihin. Toimitusjohtajan enimmäispalkkio lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä vastaa hänen neljän kuukauden kiinteää bruttopalkkaansa. Hallituksen asettamat tavoitteet saavutettiin noin 93-prosentti-sesti, ja toimitusjohtajan tilikaudelta 2020 ansaitsema palkkio oli 100 241 euroa. Palkkio maksetaan keväällä 2021.

Tilikaudella 2020 käytössä ollut pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä

Ansaintajakso	Hallituksen päätöksen päivämäärä	Osakekurssi päätöspäivänä, euroa	Ansainta-kriteerit	Kriteerien toteuma (enimmäis-tasosta)	Maksettu osakkeina, kpl	Maksettu rahana, euroa	Maksu-päivä	Osakekurssi maksu-hetkellä, euroa
1.4.2018–	14.2.2018	10,10	Osakkeen	Vahvistetaan	-	-	Syksyllä	-
30.9.2021			kokonaistuotto	syksyllä			2021
			sisältäen	2021
			osingot
1.4.2018–	14.2.2018	10,10	Osakkeen	Vahvistetaan	-	-	Keväällä	-
31.1.2022			kokonaistuotto	keväällä			2022
			sisältäen	2022
			osingot

Toimitusjohtajalle tilikaudella 2020 maksetut palkkiot

Kiinteä palkka + edut	Lyhyen aikavälin kannustin^{4}	Pitkän aikavälin kannustin^{5}	Lisäeläkemaksu	Muut palkkiot	Palkitseminen yhteensä
341 462,27	101 333,32	-	-	-	442 795,59

4 Ansaittu tilikauden 2019 suoritusten perusteella, maksettu 2020.
5 Pitkän aikavälin kannustimessa ei vuonna 2020 maksuun tulleita ansaintajaksoja.

Toimitusjohtajan palkitsemisen rakenne vuonna 2020

23 %

77 %

Kiinteä palkka
Lyhyen aikavälin kannustin

Tietoa osakkeenomistajille

Tulostiedotusaikataulu vuonna 2021

tilinpäätöstiedote vuodelta 2020 torstaina 18.2.2021
tilinpäätös 2020 viimeistään viikolla 12
osavuosi- ja puolivuosikatsaukset
tammi-maaliskuulta torstaina 20.5.2021
tammi-kesäkuulta torstaina 19.8.2021
tammi-syyskuulta keskiviikkona 3.11.2021.

Hiljainen jakso

Ennen tulostiedotteiden julkistamista Marimekko noudattaa neljän viikon hiljaista jaksoa.

Yhtiökokous

Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 14.4.2021 kello 14.00. Kokous pidetään poikkeusjärjestelyin ilman osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten läsnäoloa yhtiön pääkonttorissa osoitteessa Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki.

Kokoukseen ei voi osallistua paikan päällä. Koronaviruksen leviämisen rajoittamiseksi yhtiö on päättänyt ryhtyä väliaikaisen lain (677/2020) mahdollistamiin toimiin, jotta yhtiökokous voidaan pitää ennakoitavalla tavalla huomioiden osakkeenomistajien, yhtiön henkilökunnan ja muiden sidosryhmien terveys ja turvallisuus. Osakkeenomistajat ja näiden asiamiehet voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää oikeuksiaan vain äänestämällä ennakkoon sekä esittämällä vastaehdotuksia ja kysymyksiä ennakkoon. Tarkemmat ohjeet löytyvät kokouskutsusta.

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on varsinaisen yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 31.3.2021 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen äänestämällä ennakkoon, tulee ilmoittautua yhtiökokoukseen ja äänestää ennakkoon viimeistään keskiviikkona 7.4.2021 ennen klo 16.00 kokouskutsussa esitetyllä tavalla. Ilmoittautumista yhtiökokoukseen ilman ennakkoäänten toimittamista ei katsota osallistumiseksi yhtiökokoukseen.

Osinko vuodelta 2020

Hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous 14.4.2021 valtuuttaisi hallituksen päättämään enintään 1,00 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta yhdessä tai useammassa erässä myöhempänä ajankohtana. Valtuutus olisi voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Yhtiö julkistaa hallituksen mahdollisen osingonjakopäätöksen erikseen ja vahvistaa samassa yhteydessä asiaankuuluvat täsmäytys- ja maksupäivät.

Taloudelliset julkaisut

Marimekko Oyj:n tilinpäätös sekä osavuosikatsaukset ja puolivuosikatsaus julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Painettu tilinpäätös postitetaan erillisestä pyynnöstä tilaajan ilmoittamaan osoitteeseen. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat nähtävillä ja niitä voi tilata yhtiön kotisivuilla kohdassa Tiedotteet ja julkaisut.

Yhteystiedot

Marimekko Oyj

Konserniviestintä

Puh. 09 758 71

company.marimekko.com/yhteystiedot

marimekko.com

AI assistant

Marimekko Oyj — Annual Report 2020

3275_rns_2021-03-23_c67d6830-d53f-4079-be9e-4f0ed15b2bed.pdf

marimekko

Tunnettu rohkeista kuvioistaan

SISÄLLYS

Toimitusjohtajalta

Vuosi 2020

Liikevaihto

Vertailukelpoinen liikevoitto

Vertailukelpoinen liikevoittomarginaali

Vertailukelpoinen käyttökate

Liiketoiminnan rahavirta

Päämarkkinamme

Noin 150 Marimekko-myymälää

Verkkokauppa

Palveluksessamme

Osakkeemme noteerataan

Taloudelliset tavoitteet

Nettovelka/käyttökate

Strategia

Eturintamassa vastuullisempia tuotteita ja toimintatapoja kehittämässä

VASTUULLISUUSTYÖMME KOHOKOHTIA VUONNA 2020

marimekko

Ajaton design tuo iloa sukupolvesta toiseen

Kohti positiivista muutosta oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon avulla

Tulevaisuuden tuotteet eivät jätä jälkeä

Hallituksen toimintakertomus

VUOSI 2020 LYHYESTI

Hallituksen ehdotus vuodelta 2020 maksettavasta osingosta

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

LIIKEVAIHTO

TALOUDELLINEN TULOS

TASE

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

INVESTOINNIT

MYYMÄLÄVERKOSTO

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osake ja osakepääoma

Osakeomistus

Osakkeiden vaihto ja yhtiön markkina-arvo

Liputukset

Valtuutukset

HENKILÖSTÖ

VASTUULLISUUS

Selvitys muista kuin taloudellisista tiedoista

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

HALLINTO

Hallitus, johto ja tilintarkastajat

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Osinko vuodelta 2019

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

MARKKINANÄKYMÄT JA KASVUTAVOITTEET 2021

TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODEKSI 2021

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOKSI

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Konsernin tunnusluvut

Tunnuslukujen laskentakaavat

Osake ja osakkeenomistajat

Osake

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

Valtuutukset

Osakkeisiin liittyvät sopimukset

Osingonjakopolitiikka

Osinko vuodelta 2019

Ehdotus vuodelta 2020 maksettavaksi osingoksi

Osakkeenomistajat

Liputukset

Johdon omistus

Osakkeen kurssikehitys

Osakkeen kurssikehitys

Osakkeiden vaihto ja markkina-arvo

Osakkeen perustiedot

Konsernitilinpäätös, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

LAAJA TULOSLASKELMA

KONSERNITASE

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

Marimekko Oyj Annual Report 2020