Marimekko Oyj — Annual Report 2016

Mar 15, 2017

Väriä ja iloa arkeen

2

5

5 12

52

54

58

Marimekko on suomalainen designyritys, jonka omaleimaiset kuviot ja värit ovat tuoneet iloa ihmisten arkeen jo vuodesta 1951. Tuotevalikoimaamme kuuluu korkealuokkaisia vaatteita, laukkuja ja asusteita sekä kodintavaroita sisustustekstiileistä astioihin. Laatu, käytännöllisyys ja ajattomuus ovat kulmakivet, joiden varaan tunnistettava Marimekko-design on aina rakentunut.

Kun Marimekko perustettiin, ennennäkemättömät painokankaat antoivat sille vahvan ja ainutlaatuisen identiteetin. Kankaanpainanta on edelleen toimintamme ytimessä, ja omassa painossamme Helsingin Herttoniemessä syntyy noin miljoona metriä kangasta vuodessa.

Tuotteitamme myydään noin 40 maassa. Vuonna 2016 brändimyyntimme oli 194 miljoonaa euroa ja liikevaihtomme lähes 100 miljoonaa euroa. Marimekko-myymälöitä on noin 160 eri puolilla maailmaa. Keskeisiä markkinoitamme ovat Pohjois-Eurooppa, Pohjois-Amerikka ja Aasian-Tyynenmeren alue. Yhtiömme palveluksessa on noin 400 henkeä. Marimekon osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.

© Marimekko Oyj Puusepänkatu 4 00880 Helsinki

Puh. 09 758 71 info@marimekko.com www.marimekko.com

SISÄLLYS

Toimitusjohtajalta
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2016
Hallituksen toimintakertomus
Voitonjakoesitys
Konsernitilinpäätös, IFRS
Konsernin tuloslaskelma
Konsernitase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös, FAS
Emoyhtiön tuloslaskelma
Emoyhtiön tase
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Konsernin tunnusluvut
Osake ja osakkeenomistajat
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

• Tilintarkastuskertomus 59
• Hallinnointiperiaatteet 65
• Hallitus ja johto 74
• Tietoa osakkeenomistajille 76

Toimitusjohtajalta

Vuosi 2016 oli Marimekolle uuden rakentamisen ja kannattavuuden parantamisen vuosi. Onnistuimme nostamaan kannattavuutemme takaisin hyvälle tasolle. Tuloskehityksemme viimeisellä neljänneksellä ja kaiken kaikkiaan vuoden jälkimmäisellä puoliskolla oli varsin hyvä verrattuna edellisvuoteen. Kehitystä tukivat vuoden alkupuolella toteutetut uudelleenjärjestelyt. Koko vuoden liikevaihtomme kasvoi 4 prosenttia 99,6 miljoonaan euroon (95,7); liikevoittomme parani 5,2 miljoonaan euroon (1,5), ja vertailukelpoinen liikevoittomme oli 6,1 miljoonaa euroa (1,5).

Jatkoimme maltillista kansainvälistä laajentumista, jonka pääpaino oli edelleen jälleenmyyjävetoisten Marimekkomyymälöiden avauksissa. Vuoden aikana avatuista 14 uudesta myymälästä 11 sijaitsee meille tärkeällä Aasian-Tyynenmeren alueella. Australiassa avasimme viidennen oman myymälän marraskuussa; verkkokauppamme avautui siellä huhtikuussa. Jatkoimme muutenkin panostuksiamme digitaalisen liiketoimintamme kehittämiseen. Tammikuussa 2017 kerroimme, että olemme parantaneet tuotteidemme saatavuutta Euroopassa laajentamalla verkkokauppamme jakelua 16 uuteen maahan. Tällä hetkellä verkkokauppamme tavoittaa asiakkaita 29 maassa.

Syyskuussa 2016 otimme käyttöön noin miljoonan euron arvoisen uuden pesulinjaston Helsingin-kangaspainossamme, jossa painetaan vuosittain noin miljoona metriä kangasta. Panostukset oman kangaspainomme toimintaan ovat tärkeitä, koska haluamme huolehtia siitä, että painomme tarjoaa meille jatkuvan ja joustavan kyvyn innovoida. Kuluttajat ympäri maailmaa haluavat enenevässä määrin tietää, kuka heidän tuotteensa on valmistanut, missä ja miten. Oma kangaspaino lujittaa osaltaan kuvioosaamistamme vahvana erottautumistekijänä ja kansainvälisenä kilpailuetuna.

Mallistojemme ja brändimme uudistaminen eteni, ja kuluvana vuonna tämä pitkäjänteinen kehitystyömme jatkuu. Vahvuuksiamme kovassa kilpailussa ovat brändimme ainutlaatuisuus ja tunnistettava muotokieli. Yhtiömme alkuajoista lähtien olemme pysyneet uskollisena tarkoituksellemme tuottaa iloa ihmisten arkeen. Lähdemmekin nyt vahvistamaan edelleen mallistojemme kaupallisuutta Marimekon alkuperäistä positiivista ja värikästä designfilosofiaa korostaen ja hakemaan selvästi aiempaa vahvempaa kasvua.

Olemme päättäneet siirtyä seuraavaan vaiheeseen design- ja tuotekehitystyössämme. Luovana johtajanamme kaksi ja puoli vuotta toiminut Anna Teurnell lopetti tehtävässään helmikuussa 2017, ja haluan kiittää Annaa hänen antamastaan tärkeästä panoksesta mallistojemme kehittämisessä etenkin vaatteiden osalta. Olemme uudistaneet vaatemallistoamme parantamalla sen yhdisteltävyyttä ja monipuolistamalla materiaalivalikoimaa, minkä ansiosta kansainvälinen kiinnostus brändiämme kohtaan on kasvanut. Tältä pohjalta design- ja tuotekehitystiimimme on hyvä jatkaa vaatemallistojemme kehittämistä puhuttelemaan entistäkin laajempaa asiakaskuntaa ympäri maailman.

"Yhtiömme alkuajoista lähtien olemme pysyneet uskollisena tarkoituksellemme tuottaa iloa ihmisten arkeen."

Vähittäiskaupan yleisessä markkinatilanteessa on nähtävissä piristymisen merkkejä, mutta toimialaamme jo vuosia varjostanut maailmantalouden epävarmuus ei näytä hellittävän kuluvanakaan vuonna. Kuluttajat kaikilla markkinoilla ovat entistä hintatietoisempia. Suomessa vähittäiskauppa on kääntynyt lievään nousuun useamman heikomman vuoden jälkeen, mutta kehityksen ennakoidaan olevan maltillista.

Olen luottavainen sen suhteen, että toteuttamamme uudelleenjärjestelyt ja toiminnan tehostaminen parantavat mahdollisuuksiamme kasvaa tulevina vuosina, ja haluan kiittää osaavaa ja sitoutunutta henkilöstöämme hyvästä työstä haastavassa toimintaympäristössä. Kuluvana vuonna jatkamme pitkäjänteistä työtämme, jolla pyrimme kannattavaan kasvuun ja kilpailukykymme vahvistamiseen.

Tänä vuonna on aihetta suureen juhlaan, kun itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Juhlavuoden teemamme "rohkeita kuvioita Suomelle" pohjautuu vahvasti yhdessä tekemiselle, ja järjestämme vuoden mittaan useita tapahtumia, joissa haastamme tarkastelemaan perinteisiä asioita uusista ja epätavanomaisistakin näkökulmista. Suomen menestyksekäs tulevaisuus rakennetaan yhdessä, ennakkoluulottomasti rajaaitoja ylittäen. Yhdessä tekemisestä kasvaa avoimuuden ja luottamuksen ilmapiiri, joka on edellytys rohkeudelle ja luovuudelle.

Tiina Alahuhta-Kasko

Hallituksen toimintakertomus

VUOSI 2016 LYHYESTI

Vuonna 2016 Marimekko-konsernin liikevaihto kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta ja oli 99,6 miljoonaa euroa (95,7). Suomessa liikevaihtoa kertyi 55,8 miljoonaa euroa (52,7). Kansainvälinen myynti oli 43,8 miljoonaa euroa (43,0). Liikevaihtoa paransi tukkumyynnin kasvu kotimaan, EMEA:n ja Aasian-Tyynenmeren markkina-alueilla. Suomessa tukkumyynnin nousu johtui jälkimmäiselle vuosipuoliskolle ajoittuneista kertaluontoisista kampanjatoimituksista. Lisäksi liikevaihtoa tuki vähittäismyynnin kasvu Suomessa ja Australiassa. Kaiken kaikkiaan vähittäismyynti kasvoi 2 prosenttia ja tukkumyynti 9 prosenttia. Marimekko-tuotteiden brändimyynti¹ nousi 10 prosenttia ja oli 194,4 miljoonaa euroa (176,7).

Marimekon liikevoitto kasvoi edellisvuoteen verrattuna ja oli 5,2 miljoonaa euroa (1,5), johon sisältyy 0,8 miljoonan euron suuruinen uudelleenjärjestelykulu. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 6,1 miljoonaa euroa (1,5). Liikevoittoa paransi alentunut kustannustaso mukaan lukien vertailuvuotta pienemmät markkinointikulut. Lisäksi liikevoittoa kohensivat vähittäis- ja tukkumyynnin kasvu Suomessa sekä tukkumyynnin nousu EMEA:n ja Aasian-Tyynenmeren markkina-alueilla. Tukkumyynnin kasvu Suomessa johtui kertaluontoisista kampanjatoimituksista. Liikevoittoa heikensivät vähittäismyynnin alennusvetoisuus sekä suhteellisen myyntikatteen lasku. Tilivuoden voitto verojen jälkeen oli 4,0 miljoonaa euroa (0,8) ja osakekohtainen tulos 0,50 euroa (0,10). Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 jaetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta (0,35).

TOIMINTAYMPÄRISTÖ

Epävarmuus maailmantaloudessa on kaiken kaikkiaan merkittävää muun muassa poliittisen tilanteen arvaamattomuuden vuoksi. Riskitekijöitä on useita, ja huoli kaupan esteiden yleistymisestä on lisääntynyt. Riskejä kasvattaa ennen kaikkea epätietoisuus USA:n talouspolitiikan suunnasta. Maailman BKT:n odotetaan kuitenkin kasvavan keskimääräistä, runsaan kolmen prosentin vauhtia. EU-maissa keskimääräinen kasvu näyttää jatkuvan melko vaatimattomaan tahtiin. Kuluttajat kaikilla markkinoilla ovat entistä hintatietoisempia.

Suomen taloudessa vallitsee aiempaa myönteisempi vire, mutta vienti ei ole elpynyt. Vähittäiskauppa on kääntynyt lievään nousuun usean heikomman vuoden jälkeen, ja kasvun ennustetaan jatkuvan hitaana. Tammikuussa vähittäiskaupan luottamus kohentui jonkin verran ja on nyt lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kuluttajien luottamus Suomen talouteen vahvistui tammikuussa; viimeksi se on ollut yhtä vahvaa yli kuusi vuotta sitten.

(Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Talouskatsaus, suhdanteet 19.12.2016; Luottamusindikaattorit, tammikuu 2017; Suhdannebarometri, helmikuu 2017. Tilastokeskus: Kuluttajabarometri, tammikuu 2017.)

Vuonna 2016 Suomen vähittäiskaupan liikevaihto nousi 0,7 prosenttia edellisvuodesta ja myynnin todellista kasvua mittaava myynnin määrä 1,6 prosenttia (Tilastokeskus: Kaupan liikevaihtokuvaaja, vähittäiskaupan pikaennakko, joulukuu 2016).

MUUTOKSET MYYMÄLÄVERKOSTOSSA

Vuonna 2016 Marimekon myymäläverkoston laajentumisen pääpaino säilyi jälleenmyyjäomisteisten myymälöiden avaamisessa. Yhtiö saavutti asettamansa tavoitteen avata noin 10–20 uutta Marimekko-myymälää ja shop-in-shopia. Yhtiö jatkoi myös viime vuosina avattujen Marimekko-myymälöiden toiminnan kehittämistä.

Vuoden aikana avattiin yhteensä 14 myymälää, joista kolme oli yhtiön omia, neljä jälleenmyyjäomisteisia Marimekkomyymälöitä ja seitsemän shop-in-shopeja. Avatuista myymälöistä 11 sijoittui yhtiön kasvumarkkinalle Aasian-Tyynenmeren alueelle.

Yhteensä kahdeksan Marimekko-myymälää ja shop-in-shopia sulkeutui vuonna 2016. Näistä kolme oli yhtiön omia myymälöitä, ja ne sijaitsivat Helsingissä (lastenvaateliike), Berliinissä ja Ruotsin Täbyssä.

Vuoden lopussa Marimekko-myymälöitä ja shop-in-shopeja oli yhteensä 159 (153)² . Näistä omia vähittäismyymälöitä oli 55 (55).

Lisäksi Marimekko avasi verkkokaupan Australiassa; vuoden lopussa yhtiön verkkokauppa tavoitti asiakkaita 13 maassa.

¹ Arvio Marimekko-tuotteiden myynnistä kuluttajahinnoin mitattuna. Brändimyynti lasketaan lisäämällä yhtiön oman vähittäiskaupan liikevaihtoon muiden jakelijoiden arvioitu Marimekko-tuotteiden vähittäismyyntiarvo. Arvio on epävirallinen ja perustuu Marimekon toteutuneeseen tukkumyyntiin ja lisenssituottoihin, eikä se sisällä arvonlisäveroa. Tunnuslukua ei tilintarkasteta. Laskentatapa vuodelle 2015 on tarkennettu vastaamaan lisenssisopimuksen ehtoja.

² Sisältää Marimekon omat vähittäismyymälät, jälleenmyyjäomisteiset Marimekko-myymälät sekä yli 30 m2:n suuruiset shop-in-shopit.

LIIKEVAIHTO

Vuonna 2016 konsernin liikevaihto kasvoi 4 prosenttia edellisvuodesta ja oli 99,6 miljoonaa euroa (95,7). Suomessa liikevaihto lisääntyi 6 prosenttia ja oli 55,8 miljoonaa euroa (52,7); kansainvälinen myynti kasvoi 2 prosenttia ja oli 43,8 miljoonaa euroa (43,0).

Vähittäismyynti nousi 2 prosenttia ja oli 53,6 miljoonaa euroa (52,7). Vähittäismyynnin kehitystä tuki myynnin kasvu Suomessa ja Australiassa. Kasvu johtui pääosin vuosina 2015 ja 2016 avattujen myymälöiden tuomasta lisämyynnistä sekä Suomen outlet-myymälöiden ja verkkokaupan alennusvetoisen myynnin noususta. Vertailukelpoinen myynti oli Suomessa edellisvuoden tasolla, mutta laski kaikilla muilla markkina-alueilla. Vähittäismyynnin heikko kehitys Pohjois-Amerikassa pienensi liikevaihtoa.

Tukkumyynti kasvoi 9 prosenttia ja oli 44,9 miljoonaa euroa (41,4). Kasvu johtui jälkimmäiselle vuosipuoliskolle ajoittuneista kertaluontoisista kampanjatoimituksista Suomessa sekä myynnin positiivisesta kehityksestä EMEA:n ja Aasian-Tyynenmeren markkina-alueilla.

Pohjois-Amerikan-lisenssituotot olivat merkittävästi edellisvuotta alemmat.

Kansainvälisen myynnin osuus konsernin liikevaihdosta oli 44 prosenttia (45). Brändimyynnistä 63 prosenttia kertyi ulkomailta (60). Liikevaihdon jakauma markkina-alueittain oli seuraava: Suomi 56 prosenttia, Skandinavia 8 prosenttia, EMEA 9 prosenttia, Pohjois-Amerikka 8 prosenttia ja Aasian-Tyynenmeren alue 19 prosenttia. Tuotelinjoittain konsernin liikevaihto jakautui seuraavasti: muoti 36 prosenttia, kodintuotteet 38 prosenttia ja laukut & asusteet 26 prosenttia.

Liikevaihto markkina-alueittain

(milj. euroa)	2016	2015
Suomi	55,8	52,7
Vähittäismyynti	38,9	37,6
Tukkumyynti	16,6	14,7
Lisenssituotot	0,3	0,4
Skandinavia	7,8	7,8
Vähittäismyynti	5,0	4,8
Tukkumyynti	2,9	2,9
Lisenssituotot	-	-
EMEA	9,2	8,3
Vähittäismyynti	1,1	1,2
Tukkumyynti	7,8	6,9
Lisenssituotot	0,3	0,2
Pohjois-Amerikka	7,9	9,2
Vähittäismyynti	5,2	5,9
Tukkumyynti	2,2	2,4
Lisenssituotot	0,5	0,9
Aasian-Tyynenmeren alue	18,8	17,7
Vähittäismyynti	3,5	3,2
Tukkumyynti	15,4	14,5
Lisenssituotot	-	-
Kansainvälinen myynti yhteensä	43,8	43,0
Vähittäismyynti	14,8	15,1
Tukkumyynti	28,3	26,7
Lisenssituotot	0,8	1,2
Yhteensä	99,6	95,7
Vähittäismyynti	53,6	52,7
Tukkumyynti	44,9	41,4
Lisenssituotot	1,1	1,6

Taulukon yksittäiset luvut ja loppusummat on pyöristetty miljooniksi euroiksi, mistä syystä yhteenlaskuissa saattaa esiintyä pyöristyseroja.

LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

Suomi

Vuonna 2016 liikevaihto Suomessa nousi 6 prosenttia 55,8 miljoonaan euroon (52,7). Vertailukelpoinen vähittäismyynti oli edellisvuoden tasolla; outlet-myymälöissä kasvua kertyi 9 prosenttia, kun taas muissa myymälöissä myynti laski 5 prosenttia. Tukkumyynti kasvoi 13 prosenttia jälkimmäiselle vuosipuoliskolle ajoittuneiden kertaluontoisten kampanjatoimitusten ansiosta.

Skandinavia

Skandinaviassa liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla ja oli 7,8 miljoonaa euroa (7,8). Euromääräinen vähittäismyynti kasvoi 3 prosenttia; vähittäismyynti vertailukelpoisilla valuuttakursseilla nousi 1 prosentin. Tukkumyynti laski euroissa 2 prosenttia ja oli edellisvuoden tasolla vertailukelpoisilla valuuttakursseilla mitattuna.

EMEA

Liikevaihto EMEA:n markkina-alueella nousi 12 prosenttia ja oli 9,2 miljoonaa euroa (8,3). Vähittäismyynti supistui 10 prosenttia, kun taas tukkumyynti kasvoi 14 prosenttia.

Pohjois-Amerikka

Liikevaihto Pohjois-Amerikassa laski 14 prosenttia 7,9 miljoonaan euroon (9,2). Vähittäismyynti väheni 11 prosenttia ja tukkumyynti 9 prosenttia. Vähittäismyynnin laskuun vaikuttivat osaltaan vertailuvuoden ensimmäisen neljänneksen lopulla suljetun Beverly Hillsin myymälän myynnin puuttuminen sekä joidenkin myymälöiden, muun muassa New Yorkin lippulaivamyymälän, lähiympäristössä pitkään jatkuneet rakennustyöt. Liikevaihdon

laskuun vaikuttivat myös edellisvuonna tuloutetut, vuotta 2016 suuremmat lisenssituotot.

Aasian-Tyynenmeren alue

Liikevaihto Aasian-Tyynenmeren alueella kasvoi 7 prosenttia 18,8 miljoonaan euroon (17,7). Tukkumyynti parani 6 prosenttia. Markkina-alueen merkittävimmässä maassa Japanissa myynti nousi 6 prosenttia, ja myös muissa maissa kehitys oli enimmäkseen positiivista. Vähittäismyynti (Australia) kasvoi 10 prosenttia pääosin vuonna 2015 ja 2016 avattujen myymälöiden tuoman lisämyynnin ansiosta. Vertailukelpoisten myymälöiden myynti Australiassa laski sekä euroissa että myyntivaluutassa mitattuna 3 prosenttia.

TALOUDELLINEN TULOS

Vuonna 2016 konsernin liikevoitto kasvoi verrattuna edellisvuoteen ja oli 5,2 miljoonaa euroa (1,5), johon sisältyy 0,8 miljoonan euron suuruinen uudelleenjärjestelykulu. Vertailukelpoinen liikevoitto oli 6,1 miljoonaa euroa (1,5). Liikevoittoa paransi alentunut kustannustaso mukaan lukien vertailuvuotta pienemmät markkinointikulut. Vertailuvuoden kustannukset sisälsivät myös Beverly Hillsin myymälän sulkemiseen liittyneet merkittävät kulut. Lisäksi liikevoittoa kohensivat vähittäis- ja tukkumyynnin kasvu Suomessa sekä tukkumyynnin nousu EMEA:n ja Aasian-Tyynenmeren markkina-alueilla. Suomessa tukkumyynnin kasvu johtui vuoden jälkimmäiselle puoliskolle ajoittuneista kertaluontoisista kampanjatoimituksista. Liikevoittoa heikensivät vähittäismyynnin alennusvetoisuus sekä suhteellisen myyntikatteen lasku. Liikevoittoon vaikuttivat heikentävästi myös edellisvuonna tuloutetut Pohjois-Amerikan-lisenssituotot, jotka

olivat vuotta 2016 suuremmat.

Markkinointiin käytettiin vuoden 2016 aikana 4,4 miljoonaa euroa (5,1) eli 4 prosenttia konsernin liikevaihdosta (5).

Konsernin poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 4,1 miljoonaa euroa (4,5) eli 4 prosenttia liikevaihdosta (5).

Liikevoittomarginaali oli 5,3 prosenttia (1,6) ja vertailukelpoinen liikevoittomarginaali 6,1 prosenttia (1,6).

Nettorahoituskulut olivat 0 miljoonaa euroa (0,2) eli 0 prosenttia liikevaihdosta (0). Nettorahoituseriin kirjattavat valuuttakurssivoitot olivat 0,1 miljoonaa euroa (0,0).

Vuoden 2016 tulos ennen veroja oli 5,2 miljoonaa euroa (1,3). Tulos verojen jälkeen oli 4,0 miljoonaa euroa (0,8) ja tulos osaketta kohden 0,50 euroa (0,10).

TASE

Konsernin tase 31.12.2016 oli 48,5 miljoonaa euroa (46,1). Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma oli 28,3 miljoonaa euroa (27,1) eli 3,50 euroa osaketta kohden (3,35).

Pitkäaikaiset varat olivat vuoden 2016 lopussa 15,6 miljoonaa euroa (17,4).

Vuoden lopussa nettokäyttöpääoma oli 15,3 miljoonaa euroa (13,0). Vaihtoomaisuus oli 21,4 miljoonaa euroa (18,5).

RAHAVIRTA JA RAHOITUS

Vuonna 2016 liiketoiminnan rahavirta oli 6,1 miljoonaa euroa (6,3) eli 0,76 euroa osaketta kohden (0,78). Rahavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli 3,6 miljoonaa euroa (3,1).

Konsernin rahoitusvelat olivat vuoden päättyessä 6,0 miljoonaa euroa (7,3).

Liikevoitto (milj. euroa)

Tulos verojen jälkeen (milj. euroa)

Bruttoinvestoinnit (milj. euroa)

Omavaraisuusaste (%) Henkilöstö keskimäärin

* Sisältää 0,7 miljoonan euron kertaluonteiset kulut, jotka liittyvät maaliskuussa 2014 päättyneistä yhteistoimintaneuvotteluista seuranneisiin henkilöstövähennyksiin.

** Sisältää 0,8 miljoonan euron kertaluonteiset kulut, jotka liittyvät maaliskuussa 2016 päättyneistä yhteistoimintaneuvotteluista seuranneisiin henkilöstövähennyksiin.

*** Ei sisällä rahoitusleasinginvestointeja.

Vuoden lopussa konsernin rahavarat olivat 3,5 miljoonaa euroa (4,2). Lisäksi konsernilla oli nostamattomia myönnettyjä lyhyt- ja pitkäaikaisia luottolimiittejä 14,4 miljoonaa euroa (15,2).

Konsernin omavaraisuusaste oli vuoden lopussa 58,5 prosenttia (59,0). Nettovelkaantumisaste (gearing) oli 8,8 prosenttia (11,3).

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit olivat 2,7 miljoonaa euroa (3,6) eli 3 prosenttia liikevaihdosta (4). Pääosa investoinneista kohdistui yhtiön Helsingin-kangaspainon pesulinjan uusimiseen, tietojärjestelmiin ja myymälöiden rakentamiseen.

OSAKE JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osake ja osakepääoma

Marimekko Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä toimialaryhmässä kulutustavarat. Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus. Tilivuoden päättyessä yhtiön kaupparekisteriin merkitty täysin maksettu osakepääoma oli 8 040 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä 8 089 610 kappaletta.

Osakeomistus

Vuoden 2016 lopussa Marimekolla oli arvo-osuusrekisterin mukaan 7 270 osakkeenomistajaa (7 084). Osakkeista 10,5 prosenttia oli hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien omistuksessa (20,1). Muut osakkeenomistajat jakautuivat ryhmiin seuraavasti: kotitaloudet 40,4 prosenttia, yritykset ja asuntoyhteisöt 32,8 prosenttia, julkisyhteisöt 10,1 prosenttia, rahoitus- ja vakuutuslaitokset 4,7 prosenttia ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 1,6 prosenttia.

Vuoden päättyessä yhtiön hallituksen ja johtoryhmän jäsenten suorassa tai välillisessä omistuksessa oli 1 334 973 osaketta eli 16,5 prosenttia yhtiön osakkeiden lukumäärästä ja äänivallasta.

Yhtiö ei ole tehnyt eikä sen tiedossa ole yhtiön osakkeita koskevia osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta tai äänivallan käytöstä. Lisätietoja osakeomistuksesta on kohdassa Osake ja osakkeenomistajat sivuilla 54–57.

Osakkeiden vaihto ja yhtiön markkina-arvo

Vuonna 2016 Marimekon osakkeita vaihdettiin yhteensä 2 112 657 (1 062 373) kappaletta eli 26,1 (13,1) prosenttia yhtiön koko osakekannasta. Osakkeiden yhteenlaskettu vaihtoarvo oli 16 917 306 euroa. Osakkeen alin kurssi oli 6,06 euroa, ylin 9,73 euroa ja keskikurssi 8,01 euroa. Vuoden lopussa osakkeen päätöskurssi oli 9,48 euroa. Yhtiön markkina-arvo 31.12.2016 oli 76 689 503 euroa (67 143 763).

Liputukset

Moomin Characters Oy Ltd:n osuus Marimekko Oyj:n osakkeista ja äänistä nousi yli viiden prosentin osakekaupalla, joka tehtiin 27.4.2016. Moomin Characters Oy Ltd omisti kaupan jälkeen 585 000 Marimekko Oyj:n osaketta, mikä vastaa 7,23 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Semerca Investments S.A.:n osuus Marimekko Oyj:n osakkeista ja äänistä alitti sekä kymmenen että viiden prosentin liputusrajat osakekaupalla, joka tehtiin 27.4.2016. Semerca Investments S.A. omisti kaupan jälkeen 400 377 Marimekko Oyj:n osaketta, mikä vastaa 4,95 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Valtuutukset

Vuoden päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevia valtuuksia osakeanteihin, ei optio- eikä vaihtovelkakirjalainoihin eikä omien osakkeiden ostoon tai luovuttamiseen. Marimekko Oyj ei omista omia osakkeitaan.

HENKILÖSTÖ

Vuonna 2016 henkilöstöä oli keskimäärin 441 (460). Vuoden lopussa henkilökuntaa oli 431 (476), joista 111 (126) työskenteli ulkomailla. Henkilöstön palkat ja palkkiot olivat yhteensä 19,8 miljoonaa euroa (20,4).

Vuoden aikana henkilöstötyössä keskityttiin työhyvinvointiin, koulutukseen ja yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa sekä tarkoituksenmukaisten ja kustannustehokkaiden prosessien ja toimintatapojen varmistamiseen. Esimiesten valmennusohjelmia ja myyntihenkilöstölle suunnattuja pitkäkestoisia koulutusohjelmia jatkettiin. Myös toimihenkilöille järjestettiin koulutusta. Kaikilla näillä toimenpiteillä tähdätään siihen, että marimekkolaisilla olisi hyvä olla, työt sujuisivat ja tulosta syntyisi. Vuonna 2016 henkilökunnan lähtövaihtuvuus oli 16,1 prosenttia (9,2).

VASTUULLISUUS

Marimekko julkaisi vuonna 2016 vuoteen 2020 ulottuvan vastuullisuusstrategian, jonka keskeisiä teemoja ovat kestävä ja ajaton design, sidosryhmien osallistaminen, vastuullinen hankintaketju, resurssitehokkuus sekä ympäristöstä ja henkilöstöstä huolehtiminen. Tulevina vuosina yhtiö keskittyy toimitusketjun läpinäkyvyyden parantamiseen sekä vastuullisemman puuvillan ja muiden vastuullisempien raaka-aineiden osuuden kasvattamiseen tuotteissaan.

Marimekko kertoo vastuullisuustyöstään ja ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioista laajemmin kerran vuodessa ilmestyvässä erillisessä vastuullisuuskatsauksessa, joka on luettavissa yhtiön kotisivuilla company.marimekko.fi kohdassa Vastuullisuus/Vastuullisuuskatsaus. Raportoinnin lähtökohtana on GRI G4 -ohjeiston "core"-taso. Seuraava katsaus ilmestyy keväällä 2017.

YMPÄRISTÖ, TERVEYS JA TURVALLISUUS

Ympäristö

Ympäristöstä huolehtiminen on Marimekon toiminnan peruspilareita. Yhtiön oman tuotannon ympäristönäkökohdat liittyvät Herttoniemen-kangaspainon toimintaan. Toimintatapoja kehitetään jatkuvasti tuotannon ja muun liiketoiminnan ympäristövaikutusten seurantaa ja minimointia varten. Alihankkijat velvoitetaan sopimuksissa sitoutumaan ympäristövastuun kantamiseen. Marimekko pyrkii hillitsemään ilmastonmuutosta energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön avulla, vähentämällä vedenkulutusta sekä minimoimalla, kierrättämällä ja käyttämällä hyödyksi syntyvää jätettä. Tavoitteena on ympäristövaikutusten jatkuva vähentäminen ja resurssitehokkuuden parantaminen. Tuloksia saavutetaan tiiviillä yhteistyöllä suunnittelun, tuotekehityksen ja tuotannon kesken.

Terveys ja turvallisuus

Marimekon työturvallisuutta ja työyhteisöllistä hyvinvointia seurataan ja kehitetään yhteistyössä työsuojelutoimikunnan ja työterveyshuollon kanssa. Työhyvinvointia tuetaan edistämällä työntekijöiden terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä elämänlaatua monin eri tavoin. Marimekossa on esimerkiksi käytössä

varhaisen välittämisen malli, joka toimii työyhteisön tukena. Turvallisen työympäristön varmistaminen tarkoittaa tapaturmien ennaltaehkäisyä sekä vaara- ja läheltä piti -tilanteiden tunnistamista ja välttämistä. Vaaratilanteiden ehkäisemiseksi henkilöstöä koulutetaan työturvallisuuteen liittyvissä asioissa ja turvallisuusriskejä tarkastellaan säännöllisesti. Vuonna 2016 Marimekon Suomessa työskentelevän henkilöstön sairauspoissaoloprosentti teoreettisesta säännöllisestä työajasta oli 2,6 (2,5).

TUTKIMUS- JA KEHITTÄMISTOIMINTA

Marimekon tuotesuunnittelu- ja kehityskustannukset liittyvät mallistosuunnitteluun. Suunnittelukustannukset kirjataan kuluihin.

HALLINTO

Hallitus, johto ja tilintarkastajat Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain Marimekko Oyj:n hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu 4–7 varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen loppuun. Hallitus valitsee

keskuudestaan puheenjohtajan.

Hallituksen tehtävät ja vastuut määräytyvät ensisijaisesti yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti. Hallituksen tehtäviin kuuluvat kaikki Marimekko-konsernin toiminnan kannalta merkittävimmät asiat. Näitä ovat muun muassa strategisten suuntaviivojen, budjettien ja toimintasuunnitelmien vahvistaminen sekä merkittävistä yritysjärjestelyistä ja investoinneista päättäminen. Yhtiöjärjestyksessä ei ole annettu hallitukselle eikä toimitusjohtajalle tavanomaisesta poikkeavia toimivaltuuksia. Yhtiöjärjestyksen muuttamista ja

osakepääoman korottamista koskevat päätökset tehdään voimassa olevan osakeyhtiölain säännösten perusteella.

Yhtiökokous valitsi yhtiön hallitukseen kuusi jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Elina Björklund, Arthur Engel, Mika Ihamuotila, Mikko-Heikki Inkeroinen, Joakim Karske ja Catharina Stackelberg-Hammarén. Puheenjohtajana toimii Mika Ihamuotila ja varapuheenjohtajana Elina Björklund.

Hallitus nimitti keskuudestaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan, jonka puheenjohtajaksi valittiin Elina Björklund ja jäseniksi Joakim Karske ja Catharina Stackelberg-Hammarén.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan vuosipalkkiota seuraavasti: puheenjohtajalle 40 000 euroa, varapuheenjohtajalle 30 000 euroa ja muille jäsenille 22 000 euroa. Vuosipalkkiosta noin 40 prosenttia maksetaan yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti markkinoilta hankittavina Marimekko Oyj:n osakkeina ja loput käteisenä. Lisäksi yhtiökokous päätti, että palkkio maksetaan kokonaan käteisenä, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 11.4.2016 hallussaan yli 500 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiökokous päätti edelleen, ettei valiokuntatyöstä suoriteta valiokuntaan valittaville henkilöille erillistä palkkiota. Hallituksen varapuheenjohtajalle maksettavassa palkkiossa on otettu huomioon myös työskentely tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana.

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan sekä päättää toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan valmisteleman ehdotuksen pohjalta. Toimitusjohtajan tehtävät on määritelty osakeyhtiölaissa. Marimekko Oyj:n toimitusjohtajana toimii Tiina Alahuhta-Kasko.

Yhtiön johdossa tapahtui vuoden 2016 aikana seuraavat muutokset. Tuotejohtaja Niina Nenonen lopetti 15.3.2016 johtoryhmän jäsenenä; hän jatkaa yhtiössä strategisesti tärkeiden, etenkin Aasiaan painottuvien partnerimarkkinoiden myynnistä vastaavana johtajana (Head of Global Partner Sales). Markkinointijohtaja ja johtoryhmän jäsen Lasse Lindqvist lopetti tehtävässään 15.6.2016. Marimekko kertoi 15.9.2016, että yhtiön uudeksi markkinointijohtajaksi (CMO) ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Päivi Paltola, joka aloitti tehtävässään 30.1.2017. Lisäksi yhtiö kertoi 29.11.2016, että Marimekon uudeksi henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Tanya Strohmayer, joka aloittaa tehtävässään 10.2.2017.

Marimekko-konsernin johtoryhmän muodostivat vuoden 2016 lopussa Tiina Alahuhta-Kasko puheenjohtajana sekä jäseninä Elina Aalto (talous ja hallinto), Päivi Lonka (myynti) ja Anna Teurnell (design).

Yhtiökokous valitsi uudelleen yhtiön tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Ylva Eriksson. Tilintarkastajille päätettiin maksaa palkkiota laskun mukaan.

Muutokset hallintomallissa

Marimekko Oyj:n hallitus päätti 22.2.2016 muuttaa Marimekon hallintomallia, jossa CEO:n ja toimitusjohtajan (President) tehtävät olivat erillisiä. Muutoksen jälkeen toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kaskon rooli on pitänyt sisällään myös CEO-tehtävät, joihin kuuluvat muun muassa vastuu Marimekon strategian kehittämisestä ja toimeenpanosta yhdessä johtoryhmän kanssa sekä yhtiön talous- ja rahoitusasioiden ja sidosryhmäsuhteiden hoitaminen. Tiina Alahuhta-Kasko on toiminut Marimekon

toimitusjohtajana 9.4.2015 lähtien. Aiemmin CEO-tehtäviä hoitanut Mika Ihamuotila jatkaa yhtiön palveluksessa päätoimisen johtajasopimuksensa nojalla. Marimekon varsinaisessa yhtiökokouksessa hänet valittiin hallituksen jäseneksi, ja hallitus valitsi hänet keskuudestaan puheenjohtajaksi. Sen jälkeen hänen asemansa on ollut hallituksen päätoiminen puheenjohtaja. Muutokset astuivat voimaan 11.4.2016 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan toimintakertomuksesta erillisenä. Selvitys on luettavissa yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/ Hallinto/Hallinnointiperiaatteet.

MUUT TAPAHTUMAT VUONNA 2016

Yhteistoimintaneuvottelut ja toiminnan tehostaminen

Alkuvuodesta Marimekossa käytiin yhteistoimintaneuvottelut, joilla tavoiteltiin yhtiön kannattavuuden parantamista sekä toiminnan ja kustannusrakenteen tehostamista. Neuvottelut koskivat Marimekon kaikkia toimintoja Suomessa lukuun ottamatta vähittäismyymälöiden henkilöstöä. Neuvottelujen piirissä oli 195 henkilöä. Neuvotteluissa päädyttiin siihen, että toimintaa voidaan tehostaa arvioitua pienemmillä henkilöstövähennyksillä, jolloin ne johtivat 35 työtehtävän päättymiseen. Lisäksi yhtiö tarkasteli kaikkia kiinteitä kulujaan. Toiminnan tehostamisesta ja uudelleenjärjestelyistä toteutuva vuotuinen säästö on noin 2,1 miljoonaa euroa. Suurin osa säästöjen tulosvaikutuksesta näkyi vuoden 2016 toisesta neljänneksestä

lähtien. Henkilöstövähennyksiin liittyen vuodelle 2016 kirjattiin 0,8 miljoonan euron uudelleenjärjestelykulu.

MERKITTÄVIMMÄT RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Maailmantalouden suhdanteet ja epävarmuustekijät vaikuttavat kuluttajien ostokäyttäytymiseen ja ostovoimaan kaikilla yhtiön markkina-alueilla. Lähiajan merkittävimmät strategiset riskit liittyvät kuluttajien luottamuksen kehitykseen ja yleiseen talouskehitykseen etenkin Suomessa ja Japanissa, jotka ovat yhtiön merkittävimmät yksittäiset toimintamaat.

Lähiajan strategisia riskejä ovat myös yhtiön designin, mallistojen painopisteiden, tuotevalikoiman ja tuotteiden hinnoittelun muutoksiin liittyvät riskit sekä vähittäiskaupan digitalisoitumisen mukanaan tuoma lisääntynyt kilpailu. Yhtiön kyvyllä suunnitella, kehittää ja kaupallistaa uusia kuluttajien odotuksia vastaavia tuotteita ja samanaikaisesti varmistaa tuotannon, hankinnan ja logistiikan tehokkuus on vaikutusta yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Kansainvälinen verkkokauppa lisää kuluttajille tarjolla olevia vaihtoehtoja, ja monikanavaisuuden merkitys vähittäiskaupassa on entistä suurempi. Kilpailukyvyn vahvistaminen nopeasti muuttuvassa ja digitalisaation mullistamassa toimintaympäristössä edellyttää ketteryyttä, tehokkuutta ja jatkuvaa toimintojen uudelleenarviointia.

Marimekon tuotteiden jakelua laajennetaan kaikilla päämarkkina-alueilla. Kasvu perustuu pääasiassa jälleenmyyjäomisteisten Marimekko-myymälöiden ja shop-in-shopien avaamiseen, verkkokaupan laajentamiseen sekä omien myymälöiden perustamiseen. Muutokset jakelukanavaratkaisuissa voivat vaikuttaa

yhtiön myyntiin ja kannattavuuteen. Oman myymäläverkoston laajentaminen ja kansainvälisen verkkokaupan rakentaminen ovat kasvattaneet yhtiön investointeja, liikepaikkojen vuokravastuita ja varastoja sekä yhtiön kiinteitä kuluja. Myös merkittäviin yhteistyösopimuksiin, kumppanivalintoihin ja myymälöiden vuokrasopimuksiin Suomessa ja ulkomailla liittyy riskejä.

Aineettomilla oikeuksilla on keskeinen rooli yhtiön menestyksessä, ja yhtiön kyvyllä hallinnoida näitä oikeuksia voi olla vaikutusta yhtiön arvoon ja maineeseen. Aineettomien oikeuksien hallintaan liittyvät myös keskeisesti freelancesuunnittelijoiden kanssa solmitut yhteistyösopimukset ja sopimusten perusteella maksettavat palkkiot.

Yhtiön operatiivisista riskeistä korostuvat uudistustyön ja kansainvälistymisen hallintaan ja onnistumiseen, hankinta- ja logistiikkaprosessien ja tietojärjestelmien toimintavarmuuteen ja luotettavuuteen sekä raaka-aineiden ja muiden hankintahintojen muutoksiin liittyvät riskit. Yhtiö käyttää tuotteidensa valmistukseen pääasiassa alihankkijoita. Valmistukseen liittyvistä vastuullisuusnäkökohdista erityisesti hankintaketjulla ja sen läpinäkyvyyden lisäämisellä on kasvava merkitys asiakkaille. Tavaratoimitusten viiveet tai häiriöt ja tuotteiden laatuvaihtelut voivat haitata liiketoimintaa. Tuotteiden jakelun laajentuessa ja toiminnan monipuolistuessa myös varastojen hallintaan liittyvät riskit kasvavat. Koska Marimekko on pieni yhtiö, meneillään olevat uudistus- ja kehityshankkeet lisäävät avainhenkilöriskejä.

Yhtiön taloudellisista riskeistä myynnin rakenteeseen, tuotannontekijöiden hintakehitykseen, kustannusrakenteen muutokseen, valuuttakurssimuutoksiin (erityisesti Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu ja Australian dollari), verotukseen ja asiakkaiden maksuvalmiuteen liittyvillä riskeillä voi olla vaikutusta yhtiön taloudelliseen tilaan.

Lisätietoa Marimekon riskienhallintaprosessista löytyy yhtiön kotisivuilta kohdasta Sijoittajat/Hallinto/Riskienhallinta ja riskit.

MARKKINANÄKYMÄT JA KASVUTAVOITTEET

Maailmantaloudessa yleisen epävarmuuden ennakoidaan jatkuvan, ja kulutuskysynnän arvioitu kehitys vaihtelee Marimekon markkina-alueilla. Jälleenmyyjät ovat varovaisia lisäostoissaan ja uusien tavarantoimittajien valinnoissa, minkä ennakoidaan heijastuvan Marimekon tukkumyyntiin myös vuonna 2017.

Marimekolle tärkeä kotimarkkina Suomi edustaa noin puolta yhtiön liikevaihdosta. Vähittäiskaupassa on nähtävissä aiempaa myönteisempi vire, ja kehityksen ennakoidaan olevan maltillista. Kertaluontoiset kampanjatoimitukset vaikuttivat positiivisesti yhtiön myyntiin vuonna 2016, mutta vuodelle 2017 ei vastaavan suuruisia toimituksia ole tiedossa. Suomessa Marimekon myynnin ilman kertaluontoisia kampanjatuloja odotetaan olevan suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2016.

Aasian-Tyynenmeren alue on Marimekon toiseksi suurin markkina, ja sillä on tärkeä rooli yhtiön kansainvälistymisessä. Japani on Marimekolle selvästi merkittävin maa tällä alueella; muiden maiden yhteenlaskettu osuus yhtiön liikevaihdosta on vielä suhteellisen pieni, koska toiminta näissä maissa on melko alkuvaiheessa. Japanissa on jo varsin kattava Marimekko-myymälöiden verkosto ja uusia myymälöitä avataan muutaman myymälän vuosivauhdilla. Myyntiä tuetaan myymälöiden toimintaa kehittämällä ja tuotevalikoimaa optimoimalla. Alkaneena vuonna myynnin Aasian-Tyynenmeren alueella arvioidaan pysyvän suunnilleen edellisvuoden tasolla. Suurin osa vuonna 2017 avattavista Marimekko-myymälöistä ja shop-inshopeista sijoittuu Aasian-Tyynenmeren alueelle, ja yhtiö näkee kasvavaa kysyntää tuotteilleen tällä alueella etenkin pidemmällä aikavälillä. Australiassa näkymien ennakoidaan jatkuvan positiivisina.

Vuonna 2017 laajentumisen pääpaino säilyy jälleenmyyjävetoisten Marimekkomyymälöiden avauksissa. Tavoitteena on avata noin 10–20 uutta Marimekkomyymälää ja shop-in-shopia. Valtaosa uusista myymälöistä on shop-in-shopeja. Lisäksi yhtiö jatkaa viime vuosina avattujen Marimekko-myymälöiden toiminnan kehittämistä. Oman verkkokaupan ja muiden verkkomyyntikanavien odotetaan jatkavan kasvuaan.

Pohjoisamerikkalaisen yrityksen kanssa solmitun lisenssisopimuksen myötä Pohjois-Amerikan-lisenssituottojen arvioidaan kasvavan hieman.

Vuoden 2017 markkinointikustannusten ennakoidaan olevan suuremmat kuin vuonna 2016 (4,4 miljoonaa euroa). Kokonaisinvestointien arvioidaan olevan noin 2 miljoonaa euroa (2,7).

TALOUDELLINEN OHJEISTUS VUODEKSI 2017

Marimekko-konsernin liikevaihdon ja vertailukelpoisen liikevoiton arvioidaan vuonna 2017 olevan samalla tasolla kuin edellisvuonna.

HALLITUKSEN EHDOTUS VOITONJAOKSI

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2016 olivat 17 482 078,62 euroa; tilikauden voitto oli 5 576 900,81 euroa. Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 maksetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta eli yhteensä 3 235 844 euroa ja loput jätetään omaan pääomaan. Hallitus ehdottaa osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 10.4.2017 ja osingon maksupäiväksi 19.4.2017. Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 6.4.2017 klo 14.00 alkaen yhtiön pääkonttorissa, Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki.

Helsingissä 8. helmikuuta 2017

Marimekko Oyj Hallitus

Konsernitilinpäätös, IFRS

KONSERNIN TULOSLASKELMA

(1 000 euroa)		1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015
LIIKEVAIHTO	1.	99 614	95 652
Liiketoiminnan muut tuotot	2.	376	335
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (-) / vähennys (+)		2 960	367
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	3.	-40 199	-35 208
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	4.	-25 671	-26 232
Poistot ja arvonalentumiset	5.	-4 114	-4 511
Liiketoiminnan muut kulut	6.	-27 716	-28 861
LIIKEVOITTO		5 249	1 542
Rahoitustuotot	7.	164	49
Rahoituskulut	8.	-243	-297
		-79	-247
TULOS ENNEN VEROJA		5 170	1 294
Tuloverot	9.	-1 138	-491
TILIKAUDEN TULOS		4 032	803
Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille		4 032	803
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta tuloksesta laskettu laimentamaton
ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	10.	0,50	0,10
LAAJA TULOSLASKELMA
(1 000 euroa)		1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015
Tilikauden tulos		4 032	803
Erät jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteiseksi
Muuntoeron muutos		-14	112
TILIKAUDEN LAAJA TULOS		4 018	915
Tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille		4 018	915

KONSERNITASE

(1 000 euroa)		31.12.2016	31.12.2015
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet	11.1	1 493	1 856
Aineelliset hyödykkeet	11.2	13 902	15 486
Myytävissä olevat rahoitusvarat	11.4	16	16
Laskennalliset verosaamiset	14.1	222
		15 633	17 359
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	12.1	21 357	18 488
Myyntisaamiset ja muut saamiset	12.2	8 020	5 966
Rahavarat		3 482	4 249
		32 860	28 703
VARAT YHTEENSÄ		48 493	46 061
(1 000 euroa)		31.12.2016	31.12.2015
OMA PÄÄOMA JA VELAT
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	13.1	8 040	8 040
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		502	502
Muuntoerot		24	38
Kertyneet voittovarat		19 751	18 549
Oma pääoma yhteensä		28 316	27 129
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat	14.1		9
Varaukset	14.2	71	190
Rahoitusvelat	14.3	2 594	3 834
Rahoitusleasingvelat	15.2	3 171	3 231
		5 836	7 264
LYHYTAIKAISET VELAT	15.1
Ostovelat ja muut velat		13 156	11 189
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat		945	226
Varaukset		26
Rahoitusleasingvelat	15.2	214	253
		14 341	11 668
Velat yhteensä		20 177	18 932
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		48 493	46 061

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa)		1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden voitto		4 032	803
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset		4 114	4 511
Muut liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa			0
Rahoitustuotot ja -kulut		79	247
Verot		1 138	491
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta		9 363	6 054
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)		-2 224	1 216
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)		-2 803	-930
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)		2 445	1 216
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		6 781	7 556
Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista		-169	-305
Saadut korot		33	49
Maksetut verot		-520	-986
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA		6 125	6 313
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	11.1	-573	-1 036
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	11.2	-1 986	-2 136
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA		-2 559	-3 171
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nettomuutos		-1 240	139
Lyhytaikasten lainojen nostot		4 000	-
Lyhytaikasten lainojen maksut		-4 000	-
Rahoitusleasingvelkojen maksut		-261	-280
Maksetut osingot		-2 831	-2 831
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA		-4 332	-2 973
Rahavarojen muutos		-766	170
Rahavarat tilikauden alussa		4 249	4 079
Rahavarat tilikauden lopussa		3 482	4 249

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

		Sijoitetun vapaan			Oma
		oman pääoman		Kertyneet	pääoma
(1 000 euroa)	Osakepääoma	rahasto	Muuntoerot	voittovarat	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2015	8 040	502	-74	20 577	29 045
Laaja tulos
Tilikauden tulos				803	803
Muuntoerot			112		112
Tilikauden laaja tulos yhteensä			112	803	915
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako				-2 831	-2 831
Oma pääoma 31.12.2015	8 040	502	38	18 549	27 129
Oma pääoma 1.1.2016	8 040	502	38	18 549	27 129
Laaja tulos
Tilikauden tulos				4 032	4 032
Muuntoerot			-14		-14
Tilikauden laaja tulos yhteensä			-14	4 032	4 018
Liiketoimet omistajien kanssa
Osingonjako				-2 831	-2 831
Oma pääoma 31.12.2016	8 040	502	24	19 751	28 316

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

YRITYKSEN PERUSTIEDOT

Marimekko Oyj on suomalainen vaatetus- ja tekstiilialan yritys. Marimekko Oyj tytäryhtiöineen muodostaa konsernin, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi vaatteita, sisustustuotteita ja laukkuja.

Marimekko Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki. Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on kalenterivuosi.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön kotisivuilta osoitteesta company.marimekko.fi sekä konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki.

Marimekko Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.2.2017 tämän tilinpäätöksen julkaistavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Laadintaperusta

Tilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti. Tilinpäätöstä laadittaessa on noudatettu 31.12.2016 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) nro 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina.

Kirjanpidolliset arviot ja käytetty harkinta

Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen johto joutuu tekemään tulevaisuutta koskevia arvioita ja olettamuksia. Tilinpäätöksen sisältämät arviot ja olettamukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen tilinpäätöshetkellä. Nämä arviot ja olettamukset vaikuttavat taseen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden arvoon ja tuloslaskelman tilikauden tuottoihin ja kuluihin. Lisäksi joudutaan käyttämään harkintaa, kun tilinpäätöksen laatimisperiaatteita valitaan ja sovelletaan, sekä tekemään arvioita esimerkiksi poistoaikoihin, mahdollisiin arvonalentumisiin, vaihto-omaisuuden arvostamiseen, tuloveroihin, laskennallisiin verosaamisiin ja varauksiin (mm. luottotappiovarauksiin) liittyen. Toteumat voivat poiketa näistä arvioista.

Konsolidointiperiaatteet

Marimekon konsernitilinpäätös perustuu emoyhtiö Marimekko Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden erillistilinpäätöksiin. Tytäryhtiöitä ovat yhtiöt, joissa konsernilla on oikeus määrätä yhteisön tai liiketoiminnan talouden ja toiminnan periaatteista; tämä oikeus perustuu yleensä osakeomistukseen, joka tuottaa yli puolet äänivallasta. Keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu hankintamenomenetelmää käyttäen. Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Sisäiset liiketapahtumat, vaihtoomaisuuteen ja käyttöomaisuuteen

sisältyvä sisäinen kate, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu.

Segmenttiraportointi

Konsernin liiketoimintasegmentti on Marimekko-liiketoiminta. Konsernin esittämä segmentti-informaatio perustuu yhtiön sisäiseen raportointiin ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle. Raportoinnissa johdon arvio segmentin tuloksellisuudesta perustuu segmentin liikevoiton seurantaan ja jossa varojen ja velkojen arvostusperiaatteet ovat IFRSsäännösten mukaiset.

Ylin operatiivinen päätöksentekijä on toimitusjohtaja.

Ulkomaanrahamääräisten erien muuntaminen

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta (ns. toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina. Euro on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Ulkomaanrahamääräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivänä vallitsevaa valuuttakurssia. Emoyhtiön ja sen kotimaisen tytäryhtiön ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän kurssien mukaan. Ulkomaisten tytäryhtiöiden ulkomaanrahamääräiset saatavat ja velat on muunnettu asianomaisen maan tilinpäätöspäivän valuuttakurssiin. Liiketoiminnan kurssierot kirjataan vastaaville tuloslaskelmatileille liikevoiton yläpuolelle. Rahoituserien kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaanrahamääräiset tytäryhtiöiden tuloslaskelmat muunnetaan euromääräisiksi tilikauden keskikurssin mukaisesti ja taseet tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Muuntamisessa syntyneet erot samoin kuin omien pääomien muuntoerot kirjataan omana eränään omaan pääomaan.

Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Pääosa konsernin tuotoista muodostuu tavaroiden tukku- ja vähittäismyynnistä sekä lisenssituotoista. Suoritteiden myynti tuloutetaan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Tällöin konsernilla ei ole enää tuotteeseen liittyvää valvonta- tai määräysvaltaa. Tukkumyynnissä tämä pääsääntöisesti tarkoittaa sitä hetkeä, jolloin tavara on toimitettu asiakkaalle sovitun toimituslausekkeen mukaisesti. Vähittäismyynnissä, jossa maksuvälineenä käytetään joko käteistä tai luottokorttia, tuotot kirjataan tavaran myyntihetkellä. Lisenssituotot tuloutetaan Marimekon ja lisenssinsaajan välisen sopimuksen ehtojen perusteella. Lisenssisopimusten ehdoissa on pääsääntöisesti sovittu Marimekolle suoritettavasta sopimuksen piiriin kuuluvien tuotteiden myyntiin perustuvasta prosentti- tai kappalepohjaisesta rojaltista. Jotkut lisenssinsaajat maksavat kuitenkin aina vähintäänkin ehtojen mukaisen vuosittaisen minimirojaltin.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myynnin oikaisuerillä kuten myönnetyillä alennuksilla. Myytävien tuotteiden jakelukustannukset kirjataan tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin.

Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään mm. muiksi vuokrasopimuksiksi luokiteltujen vuokrasopimusten mukaiset vuokratuotot, vakuutuskorvaukset sekä käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot.

Liikevoitto

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardi ei määrittele liikevoiton käsitettä. Konserni on määritellyt sen seuraavasti: liikevoitto on nettosumma, joka muodostuu, kun liikevaihtoon lisätään liiketoiminnan muut tuotot, vähennetään ostokulut oikaistuna valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutoksella sekä omaan käyttöön valmistuksesta syntyneillä kuluilla, vähennetään työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, poistot ja mahdolliset arvonalentumistappiot sekä liiketoiminnan muut kulut. Kaikki muut kuin edellä mainitut tuloslaskelmaerät esitetään liikevoiton alapuolella. Kurssierot sisältyvät liikevoittoon, mikäli ne syntyvät liiketoimintaan liittyvistä eristä; muuten ne on kirjattu rahoituseriin.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Konsernin kotimaisten yhtiöiden henkilöstön eläketurva on järjestetty TyELvakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä. Ulkomaiset tytäryhtiöt ovat hoitaneet henkilöstön eläkejärjestelyt paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Konsernin eläketurva on kokonaan maksupohjainen. Maksupohjaisissa etuusjärjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Suoritetut maksut kirjataan työsuhde-etuuksista johtuviksi kuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

Osakeperusteiset maksut

Hallituksen päättämien johtoryhmälle suunnatut pitkäaikaiset osakeperusteiset kannustinjärjestelmät arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan

tulosvaikutteisesti tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin siltä osin kun etuisuuden saajalle on syntynyt niihin oikeus. Kannustinjärjestelmien mahdollinen palkkio selvitetään rahana.

Kannustinjärjestelmät on kuvattu tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.

Korkotuotot

Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Osinkotuotot

Osinkotuotot kirjataan tuotoiksi, kun osinkoihin on syntynyt oikeus.

Tuloverot

Konsernin verokuluihin kirjataan konserniyhtiöiden verotettaviin tuloksiin perustuvat verot sekä aikaisempien tilikausien verot ja laskennallisten verojen muutokset. Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassa olevan verokannan perusteella. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista eroista kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon merkittävä omaisuuserä tai velka eikä kyseessä ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä tällaisen omaisuus- tai velkaerän kirjaaminen vaikuta kirjapidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Verotuksessa vähennyskelvottomasta liikearvosta ei kirjata laskennallista veroa eikä tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjata laskennallista veroa siltä osin kuin ero ei todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä

tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana liikkeessä olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä potentiaalisia osakkeita.

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen käyttöaika, on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Aineettomien hyödykkeiden poistot ovat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan perustuvia tasapoistoja.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
• tietokoneohjelmat 3–5 vuotta.

Aineettomien oikeuksien merkittävimmät erät ovat tavaramerkit. Muut aineettomat hyödykkeet ovat tietokoneohjelmia ja tietojärjestelmiä. Konsernilla ei ole ollut sellaisia kehittämismenoja, jotka IAS 38 -standardin mukaan tulisi aktivoida ja kirjata poistoina kuluksi taloudellisena vaikutusaikanaan.

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet muodostuvat pääosin rakennuksista sekä koneista ja kalustosta. Aineelliset hyödykkeet sisältävät myös vuokratilojen muutos- ja perusparannusmenot, jotka muodostuvat mm. vuokratiloissa sijaitsevien liikehuoneistojen sisätilojen viimeistelytöistä. Aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä poistoilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:

• rakennukset ja rakennelmat 40 vuotta • koneet ja kalusto 3–15 vuotta.

Aineellisten hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Mikäli aineellinen hyödyke koostuu useista osista, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä ja niiden uusimiseen liittyvät merkittävät menot aktivoidaan, mikäli yritykselle koituu taloudellista hyötyä. Muut kulut, kuten normaalit huolto-, korjaus- ja ylläpitomenot, kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi, kun ne ovat toteutuneet.

Investointiavustukset kirjataan vähentämään investointia, ja tuloslaskelmaan kirjattavat avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Vieraan pääoman menot

Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Vieraan pääoman menoja ei ole aktivoitu osana hyödykkeiden hankintamenoa.

Varaukset ja ehdolliset velat

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja sen

suuruus voidaan luotettavasti määritellä.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman sekä aloittanut sen toimeenpanon tai tiedottanut asiasta osapuolille, joita se koskee.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollinen velka esitetään liitetiedoissa.

Arvonalentumiset

Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän arvonalentumisesta. Mikäli viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla omaisuuserän tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin nettokassavirtoihin.

Vuokrasopimukset

IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti vuokrasopimukset, joissa konsernille siirtyy olennainen osa omistukselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimuksella vuokrattu omaisuus vähennettynä kertyneillä poistoilla kirjataan aineellisiin tai aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja sopimuksesta johtuvat leasingvuokravastuut kirjataan korollisiin velkoihin. Rahoitusleasingsopimus merkitään taseeseen ja arvostetaan määrään, joka on yhtä suuri kuin hyödykkeen käypä arvo sopimuksen alkamisajankohtana, tai sitä alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon. Rahoitusleasingsopimuksella hankittu aineellinen tai aineeton käyttöomaisuus poistetaan konsernin poistoperiaatteiden mukaisesti taloudellisen pitoajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa ja kirjataan mahdollinen arvonalennustappio. Leasingsopimusten vuokrat jakautuvat rahoituskuluun ja velan lyhennykseen.

Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan materiaalin ostomenon, välittömän työn ja muiden välittömien menojen lisäksi myös osuus tuotannon sekä muuttuvista että kiinteistä yleismenoista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin: lainat ja muut saamiset sekä myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mihin tarkoitukseen kyseiset rahoitusvarat on hankittu, ja sen päättää yhtiön johto rahoitusvarojen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä.

Lainat ja saamiset muodostuvat

myyntisaamisista, muista saamisista ja rahavaroista.

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat osakkeista, ja ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, paitsi jos ne on aikomus pitää alle 12 kuukauden ajan tilinpäätöspäivästä lähtien, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tai, milloin käypä arvo ei ole määritettävissä luotettavasti, hankintamenoon. Tilinpäätöspäivänä myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista, ja ne on arvostettu hankintamenoon vähennettynä mahdollisella arvonalentumisella. Toistaiseksi yhtiöllä ei ole aikomusta luopua näistä osakkeista.

Lainat ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Konserni kirjaa myyntisaamisista arvonalentumistappion, kun on olemassa objektiivista näyttöä siitä, että saamista ei saada perityksi täysimääräisesti. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöjä myyntisaamisten arvonalentumisesta. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Rahavarat

Konsernin rahavarat sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Konsernilla ei ole muita rahavaroiksi luokiteltavia eriä.

Osingot, omat osakkeet ja oma pääoma

Hallituksen ehdotusta osingonjaosta ei ole kirjattu tilinpäätökseen, vaan osingot kirjataan vasta yhtiökokouksen hyväksynnän perusteella.

Liikkeessä olevat kantaosakkeet esitetään osakepääomana. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeellelaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Mikäli yhtiö ostaa omia osakkeita, kirjataan niistä maksettu määrä mukaan lukien välittömät kulut oman pääoman vähennykseksi.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon transaktiomenot sisällyttäen. Tämän jälkeen ne kirjataan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Rahoitusvelat ovat pitkäaikaisia, elleivät ne ole vaadittaessa takaisinmaksettavia tai ellei konserni aio maksaa niitä takaisin seuraavan 12 kuukauden kuluessa.

Uudet standardit ja tulkinnat

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2015 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat olleet voimassa 1.1.2016 alkaen. Uusilla standardeilla, tulkinnoilla ja standardien muutoksilla ei ole ollut vaikutuksia konsernitilinpäätökseen.

• IFRS 11 (muutos) "Yhteisjärjestelyt". Muutoksella annetaan uutta ohjeistusta yhteisyritysosuuden hankinnan kirjanpitokäsittelystä, kun se muodostaa liiketoiminnan. Sijoittajan on tällöin sovellettava samoja periaatteita kuin liiketoimintojen yhdistämiseen.

• IAS 16 (muutos) "Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet" ja IAS 38 (muutos) "Aineettomat hyödykkeet". Muutoksilla selvennetään, että poistojen laskenta tuottoihin perustuvia menetelmiä käyttäen ei ole asianmukaista, koska tuotot, jotka kertyvät omaisuuserän käyttöä sisältävästä toiminnosta, kuvastavat yleensä muita tekijöitä kuin omaisuuserän ilmentämän taloudellisen hyödyn kuluttamista.

• IASB:n vuosittaiset parannukset standardeihin, kierros 2012–2014

• IAS 1 (muutos) "Tilinpäätöksen esittäminen". Muutos edellyttää arvioimaan esitettävien liitetietojen olennaisuutta sekä niiden ryhmittelyä.

Seuraavassa esitetään luettelo standardeista, tulkinnoista ja muutoksista, jotka on julkaistu, mutta jotka tulevat voimaan myöhemmin kuin 1.1.2016. Konserni ottaa nämä käyttöön vuonna 2017 tai myöhemmin. Kunkin muutoksen vaikutuksia konsernitilinpäätökseen arvioidaan erikseen.

• IFRS 15 "Myyntituotot asiakassopimuksista". Uusi standardi antaa viitekehityksen myyntituottojen tulouttamiselle ja sille kuinka paljon ja milloin myyntituottoja tuloutetaan. Standardi korvaa IAS 11:n "Pitkäaikaishankkeet, IAS 18:n "Tuotot" sekä niihin liittyvät tulkinnat. IFRS 15:n mukaan myyntituotot kirjataan, kun asiakas saa määräysvallan tavaraan tai palveluun. Asiakas saa määräysvallan, kun se pystyy ohjaamaan tavaran tai palvelun käyttöä ja saamaan siihen liittyvän hyödyn. IFRS 15:n perusperiaatteena on, että myyntituotto kirjataan tavalla, joka kuvaa luvattujen tavaroiden tai palvelujen luovuttamista asiakkaalle, ja kirjattava määrä kuvastaa sitä rahamäärää, johon yritys odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. IFRS 15 tulee lisäämään esitettävien liitetietojen määrää liittyen asiakassopimuksiin ja merkittäviin arvioihin. IFRS 15 -siirtymässä on mahdollista soveltaa kolmea vaihtoehtoista menetelmää: 1) täydellinen takautuva 2) osittainen takautuva, joka hyödyntää standardiin sisältyviä apukeinoja tai 3) kertyneen vaikutuksen menetelmä. Standardia tulee soveltaa 1.1.2018 alkaen.

Konserni myy vaatetuksen ja kodin design-tuotteita Marimekko vähittäismyymälöissä, verkkokaupassa sekä kotimaan että viennin tukkukaupan kautta. Konsernin tuotteet luovutetaan vastaanottajalle yhden tai useamman kappaleen erissä myymälässä tai kuljetusliikkeen välityksellä. Asiakas voi hyödyntää kaikkia tuotteita erillisinä eikä yksittäisen tuotteen hyödynnettävyys ole riippuvainen Marimekon myymistä muista tuotteista. Konsernilla ei ole viime vuosina ollut projekti- tai palvelumyyntiä ja alle kaksi prosenttia konsernin liikevaihdosta on muodostunut rojaltituotoista. Tukku- ja vientikaupassa vientilausekkeet määrittävät määräysvallan siirtymisen ajankohdan. Suoritevelvoitteiden määrittämiseen ei liity epävarmuutta ja velvoitteiden suorittaminen on siten todennettavissa asiakkaalle annetulta maksutositteelta tai kuljetuslähetteistä. IFRS 15:n mukaisesti asiakkaan suorittamat vastikkeet kohdennetaan yksilöidyille tuotteille kun ne on luovutettu asiakkaalle vähittäiskaupassa tai vientilausekkeiden mukaisella määräysvallan siirtymisen ajankohtana ja tuloutetaan konsernin liikevaihtoon. Konserni on selvittämässä tuottojen tuloutusperiaatteet IFRS 15:n mukaisesti tarkemmalla tasolla. Edellä kuvattuun perustuen IFRS 15:n käyttöönotolla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Euromääräistä arvioita ei tässä vaiheessa kuitenkaan voida antaa. Konserni ei ole tehnyt päätöstä siirtymätavasta tai sovellettavista apukeinoista.

• IFRS 9 "Rahoitusinstrumentit". Uusi standardi korvaa suurimman osan IAS 39:ään sisältyvästä ohjeistuksesta. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kolme pääasiallista arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno, käypä arvo muiden laajan tuloksen erien kautta ja käypä arvo tulosvaikutteisesti. IAS 39:n mukainen toteutuneisiin arvonalentumistappioihin perustuva malli korvautuu uudella odotettuihin tappioihin perustuvalla mallilla. Standardin yleistä suojauslaskentaa

koskevat säännökset on myös uudistettu. Standardin IAS 39 säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Standardin käyttöönottamisella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen ja taseeseen.

• IFRS 16 "Vuokrasopimukset". Uuden standardin mukaan vuokralleottajan on merkittävä taseeseensa lähes kaikista vuokrasopimuksista tulevaisuudessa maksettavia vuokria kuvastava vuokrasopimusvelka sekä käyttöoikeutta koskeva omaisuuserä. Jako rahoitusleasing- ja muihin vuokrasopimuksiin poistuu. Standardiin sisältyy vuokralleottajaa koskeva valinnainen helpotus, joka kattaa lyhytaikaiset ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset. IFRS 16:n käyttöönottaminen tulee kasvattamaan Marimekon taseessa esitettävien varojen ja velkojen määrää nykyisiin muihin vuokrasopimuksiin sisältyvien myymälävuokrasopimusten osalta. Muutos vaikuttaa myös konsernin tuloslaskelman rakenteeseen, kun vuokrakulun sijaan tuloslaskelmassa esitetään omaisuuserän poistot ja korkokulut vuokrasopimusvelalle. *)

*) Kyseistä standardia, tulkintaa tai muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

1. SEGMENTTI-INFORMAATIO

Toimintasegmentit raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa Marimekko-liiketoimintaa yhtenä kokonaisuutena. Yhtiön kotipaikka on Suomi. Liikevaihto ulkopuolisilta asiakkailta Suomessa oli 55 770 tuhatta euroa ja muissa maissa yhteensä 43 844 tuhatta euroa.

Suomessa sijaitsevien pitkäaikaisten varojen yhteismäärä rahoitusinstrumentteja ja laskennallisia verosaamisia lukuun ottamatta (konsernilla ei ole työsuhde-etuuksista tai vakuutussopimuksista johtuvia varoja) oli 14 913 tuhatta euroa (15 382). Muissa maissa sijaitsevien vastaavien pitkäaikaisten varojen yhteismäärä oli 498 tuhatta euroa (1 977).

(1 000 euroa)	2016	2015
Liikevaihto
Suomi	55 770	52 690
Muut maat	43 844	42 962
Yhteensä	99 614	95 652
Varat
Suomi	39 332	37 677
Muut maat	9 161	8 384
Yhteensä	48 493	46 061
Investoinnit
Suomi	2 327	2 772
Muut maat	394	399
Yhteensä	2 721	3 171
(1 000 euroa)	2016	2015
Liikevaihto
Tuotot tavaroiden myynnistä	98 532	94 089
Lisenssituotot	1 082	1 563
Yhteensä	99 614	95 652

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 euroa)	2016	2015
Vuokratuotot	313	248
Muut tuotot	63	87
Yhteensä	376	335

3. AINEIDEN JA TARVIKKEIDEN KÄYTTÖ

2016	2015
26 777	23 092
-135	-323
26 643	22 769
13 556	12 440
40 199	35 208

Aineiden ja tarvikkeiden käyttöön sisältyvät valuuttakurssierot

(1 000 euroa)	2016	2015
Ostojen valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+)	50	93

4. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT

(1 000 euroa)	2016	2015
Palkat ja palkkiot	19 807	20 392
Osakekannustinjärjestelmä (rahana toteutettava)	30	12
Eläkekulut – maksupohjaiset järjestelyt	2 742	3 053
Muut henkilösivukulut	3 092	2 774
Yhteensä	25 671	26 232

Henkilöstön lukumäärä keskimäärin

	2016	2015
Toimihenkilöt	417	430
Työntekijät	24	30
Yhteensä	441	460

Osakeperusteiset maksut

Johdon pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät

Marimekko-konsernilla oli tilikaudella voimassa johtoryhmälle kohdistettu pitkäaikainen kannustinjärjestelmä:

Marimekko Oyj:n hallitus päätti kannustinjärjestelmän perustamisesta 7.5.2014. Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa: 8.5.2014– 31.10.2017 sekä 8.5.2014–28.2.2018. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu Marimekko Oyj:n osakkeen kokonaistuottoon osingot mukaan luettuna. Mahdollinen palkkio maksetaan rahana kahdessa erässä, toinen erä syksyllä 2017 ja toinen keväällä 2018. Palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on maksuhetkellä yhtiön palveluksessa. Saadessaan palkkion kohdehenkilö sitoutuu ostamaan 50 %:lla saamastaan nettopalkkiosta yhtiön osakkeita markkinahintaan kuuden kuukauden kuluessa palkkion maksamisesta. Palkkiolla ostettuja osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden kuluessa osakkeiden ostohetkestä alkaen. Johtoryhmän jäsenelle kannustinjärjestelmän nojalla maksettavan enimmäispalkkion suuruus on vuositasolla noin kiinteän vuosipalkan verran. Järjestelmän piirissä ovat, taiteellista johtajaa lukuunottamatta, kaikki johtoryhmän jäsenet, toimitusjohtaja mukaanlukien, yhteensä kolme henkilöä.

Myönnettyjen etuisuuksien käypä arvo on määritetty "binary cash-or-nothing call" -option arvostusmallilla. Mallissa käytetyt keskeiset arvostusparametrit ovat osakkeen alkuarvo ansaintajakson alussa 9,55 euroa lisättynä 10 %:lla eli 10,50 euroa ja volatiliteetti 28 %. Osakeperusteisen palkkion myöntämispäivä on hallituksen päätöspäivä. Etuisuuksien käypä arvo oli myöntämispäivänä keskimäärin 1,05 euroa/optio eli koko järjestelyn käypä arvo oli 313 tuhatta euroa. Myönnetyt etuisuudet arvostetaan myöhemmin käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä ja käyvän arvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti siltä osin kun etuisuuden saajalle on syntynyt niihin oikeus. Kohdehenkilölle maksetaan palkkiona ansaintajaksolta 1,5 kuukauden bruttopalkkaa vastaava määrä rahaa jokaista yhtä (1) euroa kohden, jolla osakkeen loppuarvo (lisättynä osinkojen määrällä) ylittää osakkeen alkuarvon 10,50 euroa. Bruttopalkalla tarkoitetaan järjestelmässä ansaintajakson alkaessa toukokuussa 2014 maksettua kiinteää kuukausipalkkaa luontaisetuineen. Vuoden 2016 lopussa taseen lyhytakaisiin velkoihin kirjattu etuisuuksien käypä arvo joihin etuisuuden saajalle on syntynyt oikeus oli 81 (51) tuhatta euroa. Edellä kuvatulla tavalla lasketun käyvän arvon 30 tuhannen euron lisäys on kirjattu Marimekko-konsernin vuoden 2016 tuloslaskelman työsuhde-etuuksista aiheutuviin kuluihin.

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

(1 000 euroa)	2016	2015
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet	194	203
Tietokoneohjelmat	606	674
Yhteensä	800	877
Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet	115	115
Rakennukset ja rakennelmat	1 759	2 027
Koneet ja kalusto	1 439	1 492
Yhteensä	3 314	3 634
Yhteensä	4 114	4 511
Pitkäaikaisista varoista kirjatut arvonalentumiset:
Rakennukset ja rakennelmat	-	-
Koneet ja kalusto	-	-
Yhteensä	-	-

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 euroa)	2016	2015
Vuokrat	10 638	10 573
Markkinointi	4 440	5 063
Liiketilojen hoito ja ylläpito	1 429	1 834
Hallinnon kulut	5 655	5 661
Muut kulut	5 554	5 730
Yhteensä	27 716	28 861

Liiketoiminnan muihin kuluihin sisältyvät valuuttakurssierot

(1 000 euroa)	2016	2015
Myyntien valuuttakurssivoitot (-) / -tappiot (+)	-76	-318

Tilintarkastajan palkkio *)

(1 000 euroa)	2016	2015
PricewaterhouseCoopers
Tilintarkastuspalkkiot	75	119
Muut palvelut	48	98
Yhteensä	123	217
Muut
Tilintarkastuspalkkiot	5	44
Yhteensä	5	44

*) Sisältyy liiketoiminnan muiden kulujen erään muut kulut.

7. RAHOITUSTUOTOT

(1 000 euroa)	2016	2015
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	43	49
Muut rahoitustuotot	122	0
Yhteensä	164	49
Erään rahoitustuotot sisältyvä valuuttakurssivoitto	122	8

8. RAHOITUSKULUT

(1 000 euroa)	2016	2015
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusveloista	-86	-74
Korkokulut rahoitusleasingvelasta	-119	-124
Muut rahoituskulut	-38	-98
Yhteensä	-243	-297

9. TULOVEROT

(1 000 euroa)	2016	2015
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	1 368	485
Laskennalliset verot	-230	6
Yhteensä	1 138	491

Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla (20 % vuonna 2016 ja 20 % vuonna 2015) laskettujen verojen täsmäytyslaskelma

(1 000 euroa)	2016	2015
Tulos ennen veroja	5 170	1 294
Verot laskettuna kotimaan verokannalla	1 034	259
Ulkomaisten tytäryhtiöiden poikkeavat verokannat	-22	-61
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista	47	133
Vero aikaisemmilta tilikausilta	32
Vähennyskelvottomat kulut	47	160
Verot tuloslaskelmassa	1 138	491

10. OSAKEKOHTAINEN TULOS

	2016	2015
Tilikauden tulos, 1 000 euroa	4 032	803
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, 1 000 kpl	8 090	8 090
Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, euroa	0,50	0,10

11. PITKÄAIKAISET VARAT

11.1 Aineettomat hyödykkeet

2016

		Ennakkomaksut
Aineettomat	Tietokone-	ja keskeneräiset
oikeudet	ohjelmat	hankinnat	Yhteensä
2 278	7 628	268	10 174
1	6		7
81	315	177	573
	-2 208	-142	-2 350
	171	-171
2 360	5 913	131	8 403
1 851	6 467		8 317
1	0		1
	2 208		2 208
194	606		800
2 045	4 866		6 910
315	1 047	131	1 493
428	1 161	268	1 856
315	1 047	131	1 493

2015

			Ennakkomaksut
	Aineettomat	Tietokone-	ja keskeneräiset
(1 000 euroa)	oikeudet	ohjelmat	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	2 001	6 362	458	8 822
Muuntoerot	192	179	-1	370
Lisäykset	85	328	617	1 030
Vähennykset			-48	-48
Siirrot		759	-759	0
Hankintameno 31.12.2015	2 278	7 628	268	10 174
Kertyneet poistot 1.1.2015	1 494	5 766		7 260
Muuntoerot	154	26		180
Tilikauden poistot	203	674		877
Kertyneet poistot 31.12.2015	1 851	6 467		8 317
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	428	1 161	268	1 856
Kirjanpitoarvo 1.1.2015	507	596	458	1 561
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	428	1 161	268	1 856

11.2 Aineelliset hyödykkeet

2016

				Ennakkomaksut
		Rakennukset ja	Koneet ja	ja keskeneräiset
(1 000 euroa)	Maa-alueet	rakennelmat	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	3 515	20 060	19 400	318	43 292
Muuntoerot		18	28		46
Lisäykset		595	1 124	62	1 782
Vähennykset		-1		-46	-46
Siirrot			274	-274
Hankintameno 31.12.2016	3 515	20 673	20 826	60	45 074
Kertyneet poistot 1.1.2016	460	11 466	15 880		27 806
Muuntoerot		22	30		52
Tilikauden poistot	115	1 759	1 439		3 314
Kertyneet poistot 31.12.2016	577	13 247	17 348		31 172
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	2 938	7 426	3 477	60	13 902
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	3 054	8 594	3 520	318	15 486
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	2 938	7 426	3 477	60	13 902
Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2016			2 058

2015

				Ennakkomaksut
		Rakennukset ja	Koneet ja	ja keskeneräiset
(1 000 euroa)	Maa-alueet	rakennelmat	kalusto	hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	3 515	18 076	18 572	176	40 339
Muuntoerot		453	134		587
Lisäykset		1 531	693	228	2 453
Vähennykset				-86	-86
Hankintameno 31.12.2015	3 515	20 060	19 400	318	43 292
Kertyneet poistot 1.1.2015	345	9 083	14 209		23 637
Muuntoerot		356	179		535
Tilikauden poistot	115	2 027	1 492		3 634
Kertyneet poistot 31.12.2015	460	11 466	15 880		27 806
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	3 054	8 594	3 520	318	15 486
Kirjanpitoarvo 1.1.2015	3 169	8 993	4 363	176	16 702
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	3 054	8 594	3 520	318	15 486

Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo 31.12.2015 1 473

11.3 Rahoitusleasingsopimukset

Aineellisten hyödykkeiden maa-alueisiin sekä koneisiin ja kalustoon sisältyy rahoitusleasingsopimuksella vuokralle otettuja hyödykkeitä seuraavasti. Rahoitusleasingomaisuus liittyy yhtiön Helsingin Herttoniemen-pääkonttorin ja -kangaspainon kiinteistön maanvuokrasopimukseen sekä rahoitusleasingsopimuksella 1.1.2014 alkaen vuokrattuihin koneisiin ja kalustoon.

2016

(1 000 euroa)	Maa-alueet	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	3 460	588	4 048
Lisäykset		167	167
Hankintameno 31.12.2016	3 460	755	4 215
Kertyneet poistot 1.1.2016	461	286	747
Tilikauden poistot	115	186	302
Kertyneet poistot 31.12.2016	577	472	1 049
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	2 883	283	3 166
Kirjanpitoarvo 1.1.2016	2 999	302	3 301
Kirjanpitoarvo 31.12.2016	2 883	283	3 166

2015

(1 000 euroa)	Maa-alueet	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	3 460	261	3 721
Lisäykset		327	327
Hankintameno 31.12.2015	3 460	588	4 048
Kertyneet poistot 1.1.2015	346	78	424
Tilikauden poistot	115	208	324
Kertyneet poistot 31.12.2015	461	286	747
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	2 999	302	3 301
Kirjanpitoarvo 1.1.2015	3 114	183	3 297
Kirjanpitoarvo 31.12.2015	2 999	302	3 301

11.4 Myytävissä olevat rahoitusvarat

(1 000 euroa)	2016	2015
Myytävissä olevat osakkeet
Hankintameno 1.1.	16	16
Hankintameno 31.12.	16	16
Tasearvo 31.12.	16	16
Rahoitusvarat yhteensä	16	16

Myytävissä olevat rahoitusvarat koostuvat noteeraamattomista osakkeista, jotka esitetään hankintahinnoin, koska niiden käypiä arvoja ei ole luotettavasti saatavilla.

12. LYHYTAIKAISET VARAT

12.1 Vaihto-omaisuus

(1 000 euroa)	2016	2015
Aineet ja tarvikkeet	5 037	5 334
Keskeneräiset tuotteet	55	103
Valmiit tuotteet/tavarat	16 265	13 052
Yhteensä	21 357	18 488

Vaihto-omaisuudesta ei ole kirjattu arvonalentumisia.

12.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset

(1 000 euroa)	2016	2015
Myyntisaamiset	5 799	4 414
Ennakkomaksut vaihto-omaisuudesta	1 065	310
Muut saamiset	194	33
Siirtosaamiset	962	1 208
Yhteensä	8 020	5 966
Siirtosaamiset
Rojaltisaamiset	273	267
Työsuhde-etuudet	27	229
Muut siirtosaamiset	662	713
Yhteensä	962	1 208
Myyntisaamisista kirjattut arvonalentumiset	23	99

Myyntisaamisten ikäanalyysi

		Arvonalentumis-			Arvonalentumis-
(1 000 euroa)	2016	tappiot	Netto 2016	2015	tappiot	Netto 2015
Erääntymättömät myyntisaamiset	4 458		4 458	3 061		3 061
Erääntyneet
alle 30 päivää	1 003		1 003	1 029		1 029
30–60 päivää	206		206	281		281
yli 60 päivää	155	-23	132	143	-99	44
Yhteensä	5 822	-23	5 799	4 513	-99	4 414

13. OMA PÄÄOMA

13.1 Osakepääoma ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

		Sijoitetun vapaan
	Osakkeiden	Osakepääoma,	oman pääoman	Yhteensä,
	lukumäärä, kpl	euroa	rahasto, euroa	euroa
1.1.2015	8 089 610	8 040 000	501 969	8 541 969
31.12.2015	8 089 610	8 040 000	501 969	8 541 969
1.1.2016	8 089 610	8 040 000	501 969	8 541 969
31.12.2016	8 089 610	8 040 000	501 969	8 541 969

Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestyksessä ei ole määritetty enimmäisosakepääomaa. Marimekko Oyj:llä on yksi osakelaji; osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti. Konserni ei omista omia osakkeitaan. Konsernilla ei ole optiojärjestelyjä. Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut, että vuodelta 2016 jaetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta (0,35).

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kuin sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

14. PITKÄAIKAISET VELAT

14.1 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta silloin, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti. Toisistaan vähennetyt määrät ovat seuraavat:

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2016 aikana

		Kirjattu
(1 000 euroa)	1.1.2016	tuloslaskelmaan	31.12.2016
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	407	150	557
Työsuhde-etuudet	10	6	16
Varaukset	38	-18	20
Yhteensä	455	138	593
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
Laskennallinen verosaaminen	455	138	593
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero	-345	55	-290
Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut	-155	30	-125
Rahoitusleasing	37	7	44
Yhteensä	-463	92	-371
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus			593
Laskennallinen verovelka	-463	92	-371
Laskennallinen verovelka, netto			222

Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti, kuin verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Laskennallisia verosaamisia on jätetty kirjaamatta 47 tuhatta euroa (133).

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2015 aikana

		Kirjattu
(1 000 euroa)	1.1.2015	tuloslaskelmaan	31.12.2015
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuuden sisäinen kate	509	-102	407
Työsuhde-etuudet	6	4	10
Varaukset	38		38
Yhteensä	553	-98	455
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus			-455
Laskennallinen verosaaminen	553	-98
Laskennalliset verovelat
Kertynyt poistoero	-440	96	-345
Vaihto-omaisuuteen sisällytettävät kiinteät kulut	-144	-11	-155
Rahoitusleasing	28	9	37
Yhteensä	-557	94	-463
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus			455
Laskennallinen verovelka	-557	94	-463
Laskennallinen verovelka, netto			-9

14.2 Pitkäaikaiset varaukset

(1 000 euroa)	2016	2015
Uudelleenjärjestelyvaraus
Kirjanpitoarvo 1.1.	190	190
Lisäykset		0
Vähennykset	-119
Kirjanpitoarvo 31.12.	71	190

Pitkäaikaiset varaukset liittyvät yhtiön mahdolliseen tulevaan työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksun maksuvelvoitteeseen joka syntyi Suomen toiminnoissa vuosina 2013, 2014 ja 2015 käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen työntekijöiden irtisanomisten seurauksena. Tämä yhtiön maksuvelvoite Työttömyysvakuutusrahastolle toteutuu pääsääntöisesti kahden vuoden kuluessa siitä, kun omavastuun ehdot täyttävän työntekijän työsuhde on päättynyt.

14.3 Pitkäaikaiset velat, korollinen

(1 000 euroa)	2016	2015
Rahoitusvelat	2 594	3 834
Rahoitusleasingvelat	3 171	3 231
Yhteensä	5 765	7 065

Rahoitusvelkojen korkokannan vaihteluväli oli 0,218–1,250 % (0,348–0,964 %). Kaikki rahoitusvelat olivat euromääräisiä.

15. LYHYTAIKAISET VELAT

15.1 Lyhytaikaiset velat

(1 000 euroa)	2016	2015
Ostovelat ja muut velat
Ostovelat	5 018	5 342
Muut velat	2 611	2 429
Siirtovelat	5 527	3 418
Varaukset	26
Rahoitusleasingvelat	214	253
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	945	226
Yhteensä	14 341	11 668
Siirtovelat
Työsuhde-etuudet	3 079	2 954
Muut siirtovelat	2 447	464
Yhteensä	5 527	3 418

15.2 Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasingsopimuksella vuokratuiksi hyödykkeiksi luokitellaan käyttöomaisuushyödykkeet, joiden omistamiseen kuuluvat riskit ja edut ovat olennaisilta osin konsernilla. Leasingveloilla on tehokkaat vakuudet, sillä vuokralle antaja saa oikeuden vuokrauskohteisiin, jos maksut laiminlyödään. Rahoitusleasingvelka liittyy yhtiön Helsingin Herttoniemen-pääkonttorin ja -kangaspainon kiinteistön maanvuokrasopimukseen sekä leasingsopimuksella 1.1.2014 alkaen vuokrattuihin koneisiin ja kalustoon.

Rahoitusleasingvelkojen bruttomäärä - vähimmäisvuokrat erääntymisajoittain:

(1 000 euroa)	2016	2015
Yhden vuoden kuluessa	356	417
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa	946	918
Yli viiden vuoden kuluessa	3 762	3 951
Yhteensä	5 064	5 285
Tulevat rahoituskulut	-1 678	-1 801
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	3 385	3 484

Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo erääntyy seuraavasti:

(1 000 euroa)	2016	2015
Yhden vuoden kuluessa	214	253
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa	497	466
Yli viiden vuoden kuluessa	2 674	2 765
Rahoitusleasingvelkojen nykyarvo	3 385	3 484

16. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN KÄYVÄT ARVOT

Yhtiön rahoitusvarat koostuvat lyhytaikaisista myyntisaamisista ja muista saamisista sekä rahavaroista, jolloin niiden tasearvot ovat kohtuullinen arvio käyvästä arvosta. Myös ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta.

Rahoitusvelkojen ja rahoitusleasingvelkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot on esitetty alla:

	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo
(1 000 euroa)	2016	2016	2015	2015
Rahoitusvelat	2 594	2 594	3 834	3 834
Rahoitusleasingvelat	3 385	3 385	3 484	3 484

Yhtiö on arvioinut käyvän arvon perustuen diskontattuihin rahavirtoihin käyttäen tilinpäätöspäivän markkinakorkoa ja luottoriskipreemiota. Käyvän arvon arvostukset on luokiteltu käyvän arvon hierarkian tasolle 3, koska niihin sisältyy johdon arvioita. Käyvän arvon hierarkian tasot on kuvattu alla:

• täysin samanlaisten varojen ja velkojen noteeratut hinnat toimivilla markkinoilla (taso 1)

• omaisuuserälle tai velalle todettavissa olevat muut syöttötiedot kuin tasoon 1 sisältyvät noteeratut hinnat (taso 2)

• omaisuuserää tai velkaa koskevat syöttötiedot, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon (ei todettavissa olevat syöttötiedot) (taso 3)

17. VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(1 000 euroa)	2016	2015
Muut omat vastuut ja sitoumukset
Leasingvastuut koneista ja kalustosta	361	558
Toimitilojen vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut	32 348	35 693
Vastuut yhteensä	32 709	36 252
Muut vuokrasopimukset
Konserni vuokralle ottajana
Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten mukaiset vähimmäisvuokrat
Yhden vuoden kuluessa	9 761	9 691
Yli vuoden mutta enintään viiden vuoden kuluessa	21 204	22 825
Yli viiden vuoden kuluessa	1 744	3 735
Yhteensä	32 709	36 252

Konserni on vuokrannut useat käyttämistään myymälä-, toimisto- ja varastotiloista. Näiden tilojen vuokrasopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia tai määräaikaisia. Sopimusten vuokraindeksi-, uusimis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan. Vuoden 2016 tuloslaskelmaan sisältyy muiden ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten perusteella suoritettuja vuokramenoja 10 638 tuhatta euroa (10 573 tuhatta euroa).

Konsernilla ei ole vastuita johdannaissopimuksista eikä johdon ja osakkaiden puolesta ole annettu pantteja eikä muita vastuusitoumuksia.

18. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä emoyritys ja tytäryritykset.

Konsernin lähipiiriin kuuluivat tilikauden 2016 aikana seuraavat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet:

Mika Ihamuotila, hallituksen puheenjohtaja Elina Björklund, hallituksen varapuheenjohtaja Arthur Engel, hallituksen jäsen Mikko-Heikki Inkeroinen, hallituksen jäsen Joakim Karske, hallituksen jäsen Catharina Stackelberg-Hammarén, hallituksen jäsen Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen Elina Aalto, talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen Lasse Lindqvist, markkinointijohtaja ja johtoryhmän jäsen 15.6.2016 asti Päivi Lonka, myyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen Niina Nenonen, tuotejohtaja ja johtoryhmän jäsen 15.3.2016 asti Anna Teurnell, luova johtaja ja johtoryhmän jäsen

Konsernin lähipiiriin kuuluivat tilikauden 2015 aikana seuraavat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet:

Mika Ihamuotila, hallituksen puheenjohtaja 9.4.2015 alkaen Pekka Lundmark, hallituksen puheenjohtaja 9.4.2015 asti Elina Björklund, hallituksen varapuheenjohtaja 9.4.2015 alkaen Arthur Engel, hallituksen jäsen Mikko-Heikki Inkeroinen, hallituksen jäsen 9.4.2015 alkaen Joakim Karske, hallituksen jäsen Catharina Stackelberg-Hammarén, hallituksen jäsen Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja 9.4.2015 alkaen ja johtoryhmän jäsen Elina Aalto, talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen 11.12.2015 alkaen Thomas Ekström, talousjohtaja ja johtoryhmän jäsen 30.10.2015 asti Lasse Lindqvist, markkinointijohtaja ja johtoryhmän jäsen 10.8.2015 alkaen Päivi Lonka, myyntijohtaja ja johtoryhmän jäsen Niina Nenonen, tuotejohtaja ja johtoryhmän jäsen Anna Teurnell, luova johtaja ja johtoryhmän jäsen

Konsernin emo- ja tytäryhtiösuhteet ovat seuraavat:

Emoyhtiö

Marimekko Oyj, Helsinki, Suomi

Tytäryhtiöt

Yhtiö ja kotipaikka	Konsernin omistusosuus, %	Osuus äänivallasta, %
Keskinäinen Kiinteistö Oy Marikko, Helsinki, Suomi	100	100
Marimekko Services Oy, Helsinki, Suomi	100	100
Marimekko AB, Tukholma, Ruotsi *)	100	100
Marimekko Australia PTY Ltd, Victoria, Australia	100	100
Marimekko GmbH, Frankfurt am Main, Saksa	100	100
Marimekko North America LLC, Delaware, Yhdysvallat	100	100
Marimekko North America Retail LLC, Delaware, Yhdysvallat	100	100
Marimekko North America Holding Co, Delaware, Yhdysvallat	100	100
Marimekko UK Ltd, Lontoo, Iso-Britannia	100	100

*) Marimekko AB:lla on sivuliikkeet Norjassa ja Tanskassa

Lähipiirin kanssa toteutuivat seuraavat liiketapahtumat:

Johdon työsuhde-etuudet

Palkat ja palkkiot

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän työsuhde-etuudet vuonna 2016:

(1 000 euroa)	Palkat ja palkkiot	Osakekannustin- järjestelmä *)	Yhteensä
Mika Ihamuotila, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja ¹	171
Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja ²	232
Muut johtoryhmän jäsenet	609
Yhteensä	1 012	30	1 042

Hallituksen palkkiot vuonna 2016:

(1 000 euroa)	Kiinteä
Elina Björklund	30
Arthur Engel ³	47
Mika Ihamuotila ¹	40
Mikko-Heikki Inkeroinen	22
Joakim Karske	22
Catharina Stackelberg-Hammarén	22
Yhteensä	183

Johdon työsuhde-etuudet yhteensä vuonna 2016 1 225

*) Rahana toteutettavan järjestelmän käyvän arvon muutos 2016

¹ CEO ja hallituksen puheenjohtaja 11.4.2016 asti, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja 11.4.2016 alkaen

² Toimitusjohtaja (President) 11.4.2016 asti, toimitusjohtaja (President and CEO) 11.4.2016 alkaen

³ Hallituspalkkiot 22 tuhatta euroa ja konsultointipalkkiot 25 tuhatta euroa

Toimitusjohtajan ja johtoryhmän työsuhde-etuudet vuonna 2015:

(1 000 euroa)	Palkat ja palkkiot	Osakekannustin- järjestelmä *)	Yhteensä
Mika Ihamuotila, CEO ja hallituksen puheenjohtaja ¹	478
Tiina Alahuhta-Kasko, toimitusjohtaja (President) ²	178
Muut johtoryhmän jäsenet	676
Yhteensä	1 333	12	1 345

Hallituksen palkkiot vuonna 2015:

(1 000 euroa)	Kiinteä
Elina Björklund	30
Arthur Engel ³	61
Mika Ihamuotila ¹	0
Mikko-Heikki Inkeroinen	22
Joakim Karske	22
Pekka Lundmark 4	8
Catharina Stackelberg-Hammarén	22
Yhteensä	165

Johdon työsuhde-etuudet yhteensä vuonna 2015 1 510

*) Rahana toteutettavan järjestelmän käyvän arvon muutos 2015

¹ Toimitusjohtaja 9.4.2015 saakka, CEO ja hallituksen puheenjohtaja 9.4.2015 alkaen

² Operatiivinen johtaja 9.4.2015 asti, toimitusjohtaja (President) 9.4.2015 alkaen

³ Hallituspalkkiot 22 tuhatta euroa ja konsultointipalkkiot 39 tuhatta euroa

⁴ Hallituksen puheenjohtaja 9.4.2015 asti

Eläke-etuudet sisältävät lakisääteiset eläkemaksut, johdolla ei ole lisäeläke-etuuksia.

Lähipiiriin kuuluvia henkilöitä on osakekannustinjärjestelyn piirissä. Johdon pitkäaikaiset osakekannustinjärjestelmät on kuvattu tarkemmin tuloslaskelman liitetietojen kohdassa 4.

Muut lähipiiritapahtumat

Marimekko Oyj maksoi toimitusjohtaja Mika Ihamuotilan puolison Helena Ihamuotilan kokonaan omistamalle yhtiölle Oy H. Ihamuotila Ab:lle, vuonna 2016 konsulttipalkkiota 13 tuhatta euroa (2015: 52) erikseen määriteltyihin PR-toimeksiantoihin liittyen.

19. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

Marimekko-konserni altistuu normaalissa liiketoiminnassaan rahoitusriskeille. Pääasialliset rahoitusriskit ovat maksuvalmiusriski, luottoriski, valuuttariski sekä korkoriski.

Yhtiön hallitus on hyväksynyt konsernin riskienhallinnan periaatteet, vastuut ja organisoinnin. Hallitus myös valvoo riskienhallinnan toteutumista. Riskienhallintaperiaatteissaan Marimekko luokittelee riskit strategisiin, operatiivisiin, taloudellisiin ja vahinkoriskeihin. Taloudellisiin riskeihin lukeutuvat rahoitusriskit, joiden käytännön riskienhallinnan toteutuksesta vastaa konsernin talousjohtaja. Rahoitusriskien hallinnan pääasiallisena tavoitteena on varmistaa konsernille kohtuuhintainen rahoitus kaikissa olosuhteissa ja näin minimoida mahdolliset epäedulliset vaikutukset konsernin taloudelliseen tulokseen. Riskeiltä suojautumiseen ei ole käytetty johdannaisinstrumentteja.

Maksuvalmiusriski

Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatimaa rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan rahoittamiseksi ja erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Arvioinnin pohjana käytetään kuukausittain tehtävää kassavirta- ja likviditeettiennustetta. Tavoitteena on kaikissa olosuhteissa säilyttää hyvä likviditeetti maksuvalmiusriskin eliminoimiseksi. Maksuvalmiusriskin minimoimiseksi konsernin lähiajan ja lähivuosien rahoitustarpeet voidaan kattaa rahavaroilla sekä pitkäaikaisilla tai lyhytaikaisilla sitovilla tai toistaiseksi voimassa olevilla luottolimiiteillä. Konsernilla on tilikauden lopussa myönnettyjä luottolimiittejä 17 milj. euroa, joista 4 milj. euroa olivat sitovia ja 13 milj. euroa toistaiseksi voimassa olevia luottolimiitteja. Sitovista luottolimiiteistä 4 milj. euroa erääntyy vuonna 2017. Tilivuoden lopussa käytössä oli 2,6 milj. euroa toistaiseksi voimassa olevia luottolimiittejä. Sitovia luottolimiittejä ei ollut käytössä tilivuoden lopussa.

Marimekko-konsernin lainat ovat vakuudettomia. Sitoviin luottolimiitteihin sisältyy kaksi kovenanttia: Nettovelat poislukien rahoitusleasingvelat suhteessa käyttökatteeseen (EBITDA) sekä omavaraisuusaste. Luottosopimusten ehdot ovat tilikaudella täyttyneet.

Seuraavassa taulukossa on sopimuksiin perustuva maturiteettianalyysi konsernin rahoitusveloista. Luvut ovat diskonttaamattomia, ja ne sisältävät sekä korkomaksun että pääoman takaisinmaksut:

31.12.2016

(1 000 euroa)	Alle 1 vuosi	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta
Rahoitusvelat	13	2 607
Rahoitusleasingvelat	414	536	597	3 575
Ostovelat ja muut velat	13 156
Yhteensä	13 583	3 143	597	3 575

31.12.2015

(1 000 euroa)	Alle 1 vuosi	1–2 vuotta	3–5 vuotta	Yli 5 vuotta
Rahoitusvelat	27	3 848
Rahoitusleasingvelat	430	455	564	3 763
Ostovelat ja muut velat	11 189
Yhteensä	11 646	4 302	564	3 763

Luottoriski

Konsernin normaalissa tukkumyyntiliiketoiminnassa syntyy myyntisaatavia, joiden luottoriskiä pienentää laaja ja maantieteellisesti jakautunut asiakaskunta. Asiakkaiden luottolimiittejä, luottotietoja ja taloudellista tilaa seurataan jatkuvasti. Konsernin luotonvalvonta hoidetaan keskitetysti, ja siitä vastaa konsernin talousjohtaja. Tukkuliiketoimintaan liittyvää luottoriskiä pienennetään myös käyttämällä ennakkomaksuja, pankkitakuita ja rembursseja. Tilikauden aikana tulosvaikutteisesti kirjattujen luottotappioiden määrä oli -34 tuhatta euroa (99).

Vähittäismyyntiasiakkaat maksavat ostoksensa käteisellä tai yleisimmillä luottokorteilla.

Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 12.2 Myyntisaamiset ja muut saamiset.

Valuuttariski

Marimekko-konsernin valuuttariski muodostuu ulkomaanvaluuttamääräisistä myynneistä ja ostoista sekä tase-eristä ja ulkomaan yksiköihin tehdyistä valuuttamääräisistä nettoinvestoinneista.

Transaktioriski

Konsernin transaktioriski muodostuu konsernin liiketoimintayksiköiden tukku- ja vähittäismyyntiin sekä ostoihin ja toimintakuluihin liittyvistä valuuttavirroista sekä ulkomaan valuuttamääräisistä veloista ja saamisista. Konsernin päämyyntivaluutta on euro. Muut merkittävät myynti- ja laskutusvaluutat ovat Yhdysvaltain dollari, Ruotsin kruunu, Tanskan kruunu, Norjan kruunu, Australian dollari sekä Kanadan dollari. Pääostovaluutta on euro ja vähäisemmässä määrin Yhdysvaltain dollari. Vuonna 2016 valuuttamääräisen myynnin osuus konsernin koko myynnistä oli noin 19,9 prosenttia (2015: 23,8 prosenttia) ja valuuttamääräisten ostojen osuus ostoista noin 18,4 prosenttia (2015: 16,9 prosenttia).

Myynnin transaktioriskeihin pyritään varautumaan ottamalla arvioidut myyntiajankohdan kurssimuutokset huomioon tuotteiden tukkuja vähittäishinnoittelussa. Ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminta rahoitetaan ensisijaisesti paikallisessa valuutassa, joten ulkomaisille tytäryhtiöille ei synny merkittävää transaktioriskiä.

Konsernin transaktiopositiot

Ulkomaanrahamääräiset varat ja velat (rahavarat, myyntisaamiset ja ostovelat) muutettuina euroiksi tilinpäätöspäivän kurssiin ovat seuraavat:

(1 000 euroa)		2016			2015
	USD	SEK	AUD	USD	SEK	AUD
Lyhytaikaiset varat	1 445	1 081	2 636	5 821	2 665	2 114
Lyhytaikaiset velat	-90	-23	-13	-96	-9	-18
Valuuttapositio taseessa	1 355	1 058	2 622	5 725	2 656	2 096

Herkkyysanalyysi, vaikutus tulokseen verojen jälkeen

Euron vahvistuminen tai heikkeneminen Yhdysvaltain dollariin, Ruotsin kruunuun tai Australian dollariin verrattuna kaikkien muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina vaikuttaisi konsernin verojen jälkeiseen tulokseen seuraavasti. Vaikutus kuvaa konsernin transaktioriskiä:

	2016			2015
	USD	SEK	AUD	USD	SEK	AUD
Valuuttakurssin muutos, +10 % *)	10	10	10	10	10	10
Vaikutus tulokseen verojen jälkeen, 1 000 euroa	15	-75	165	33	213	202

*) Euron vahvistuminen (+)

Translaatioriski

Marimekko-konsernille aiheutuu translaatioriski, kun ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätökset muunnetaan konsernitilinpäätöksessä euromääräisiksi. Valuuttakurssimuutosten vaikutukset näkyvät valuuttamääräisten nettoinvestointien osalta konsernin oman pääoman muuntoeroina. Marimekko ei ole toistaiseksi suojautunut oman pääoman translaatioriskiltä, koska sen tytäryhtiöiden myynnit ja nettosijoitukset ovat konsernin mittakaavassa pienet.

Korkoriski

Konsernin korkoriski muodostuu lähinnä rahavarojen ja lyhyt- ja pitkäaikaisten korollisten velkojen korkojen muutoksista markkinakorkojen muutosten seurauksena. Näiden varojen ja velkojen korkojen muutoksilla on vaikutus konsernin tulokseen.

(1 000 euroa)	2016	2015
Rahavarat	3 482	4 249
Korolliset velat	2 594	3 834
Rahoitusleasingvelat	3 385	3 484

Konsernin korolliset velat tilikauden lopussa muodostuivat nostetuista luottolimiiteistä sekä rahoitusleasingveloista. Konsernilla oli käytettävissään tilikauden lopussa yhteensä 17 milj. euron luottolimiittejä, josta 13 milj. euroa oli sitovia pitkäaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevaa. Luottolimiitit ovat euromääräisiä ja vaihtuvakorkoisia. Tilivuoden lopussa käytössä oli 2,6 milj. euroa (3,8) toistaiseksi voimassa olevia luottolimiittejä. Markkinakorkojen nousu yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi laskennallisesti -0,0 milj. euroa konsernin tulokseen verojen jälkeen (-0,0). Vastaavasti markkinakorkojen lasku yhdellä prosenttiyksiköllä vaikuttaisi +0,0 milj. euroa konsernin tulokseen verojen jälkeen (+0,0).

20. PÄÄOMAN HALLINTA

Pääoman hallinnan tavoitteena on säilyttää konsernin strategisten tavoitteiden mukainen optimaalinen pääomarakenne. Tehokkaalla pääoman hallinnalla konserni varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset ja kasvattaa omistaja-arvoa pitkällä aikavälillä. Pääomarakenteeseen vaikutetaan pääasiassa liiketoiminnan kannattavuuden, osingonjaon ja investointien kautta. Pääomana hallinnoidaan konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa. Konserniin ei sovelleta ulkopuolisia pääomavaatimuksia.

Konsernin pääomarakenteen kehitystä seurataan jatkuvasti omavaraisuusasteen ja velkaantumisasteen avulla. Konsernin strategisena tavoitteena on pitää omavaraisuusaste vähintään 50 prosentissa. Konsernin nettovelat olivat vuoden 2016 lopussa 2 497 tuhatta euroa (3 070) ja nettovelkaantumisaste 8,8 prosenttia (11,3).

Nettovelkaantumisaste

(1 000 euroa)	2016	2015
Rahoitusvelat	2 594	3 834
Rahoitusleasingvelat	3 385	3 484
joista vähennetään rahavarat	-3 482	-4 249
Nettovelat	2 497	3 070
Oma pääoma yhteensä	28 316	27 129
Pääoma yhteensä	30 813	30 199
Nettovelkaantumisaste, %	8,8	11,3

22. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Yhtiön johdolla ei ole tiedossaan merkittäviä tilikauden päättymisen jälkeisiä tapahtumia.

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

(1 000 euroa)		1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015
LIIKEVAIHTO	1.	94 287	88 110
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) / vähennys (-)		2 544	367
Liiketoiminnan muut tuotot	2.	373	278
Materiaalit ja palvelut	3.	-40 559	-35 354
Henkilöstökulut	4.	-18 495	-18 084
Poistot ja arvonalentumiset	5.	-2 189	-2 373
Liiketoiminnan muut kulut	6.	-29 756	-31 510
LIIKEVOITTO		6 204	1 434
Rahoitustuotot ja -kulut	7.	528	26
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		6 732	1 459
Tilinpäätössiirrot	8.	126	355
Tuloverot	9.	-1 282	-410
TILIKAUDEN TULOS		5 577	1 404

EMOYHTIÖN TASE

(1 000 euroa)		31.12.2016	31.12.2015
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT	11.
Aineettomat hyödykkeet	11.1	3 204	3 665
Aineelliset hyödykkeet	11.2	2 932	2 955
Sijoitukset	11.3
Osuudet saman konsernin yrityksissä		3 630	3 630
Muut osakkeet ja osuudet		16 3 646	16 3 646
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		9 782	10 267
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus	12.	19 122	16 033
Lyhytaikaiset saamiset	13.	20 508	14 201
Rahat ja pankkisaamiset		758	1 519
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		40 389	31 753
VASTAAVAA YHTEENSÄ		50 171	42 020
(1 000 euroa)		31.12.2016	31.12.2015
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA	14.
Osakepääoma		8 040	8 040
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		502	502
Edellisten tilikausien voitto		11 403	12 831
Tilikauden voitto		5 577	1 404
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		25 522	22 777
TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	15.	1 430	1 556
PAKOLLISET VARAUKSET	16.
Muut pakolliset varaukset		76	190
VIERAS PÄÄOMA	17.
Pitkäaikainen vieras pääoma	17.1	2 594	3 834
Lyhytaikainen vieras pääoma	17.2	20 549	13 663
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		23 143	17 497
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		50 171	42 020

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA

(1 000 euroa)	1.1.–31.12.2016	1.1.–31.12.2015
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Tilikauden tulos	5 577	1 404
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	2 189	2 373
Poistoeron muutos	-126	-355
Rahoitustuotot ja -kulut	-528	-26
Verot	1 282	410
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	8 393	3 807
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)	-5 190	-1 967
Vaihto-omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)	-3 089	-190
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)	6 159	4 562
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	6 274	6 212
Maksetut korot ja maksut muista rahoituskuluista	-150	-162
Saadut korot	168	47
Maksetut verot	-495	-986
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	5 796	5 110
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-2 024	-2 759
Lainasaamisten lisäys	-461
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	-2 485	-2 759
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen nostot		139
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-1 240
Lyhytaikaisten lainojen nostot	4 000
Lyhytaikaisten lainojen maksut	-4 000
Maksetut osingot	-2 831	-2 831
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	-4 072	-2 692
Rahavarojen muutos	-761	-342
Rahavarat tilikauden alussa	1 519	1 861
Rahavarat tilikauden lopussa	758	1 519

TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Marimekko Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa voimassa olevien lakien ja säännösten mukaisesti. Yhtiön tilikausi on kalenterivuosi.

Pysyvien vastaavien arvostus

Pysyvien vastaavien erät on merkitty taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina pysyvien vastaavien arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat:

• aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
• muut pitkävaikutteiset menot 3–10 vuotta
• koneet ja kalusto 5–15 vuotta.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus esitetään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Vaihtoomaisuuden arvoon ei sisälly osuutta hankinnan ja valmistuksen kiinteistä menoista.

Eläkesitoumukset

Yhtiön henkilöstön eläketurva on järjestetty TyEL-vakuutuksella eläkevakuutusyhtiössä.

Valuuttamääräiset erät

Yhtiön ulkomaanrahamääräiset saamiset ja velat on muutettu euroiksi Euroopan keskuspankin vahvistamien tilinpäätöspäivän kurssien mukaan.

Leasing

Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.

Tilinpäätössiirrot

Suomessa ja Ruotsissa yhtiöt voivat paikallisten lakien ja laskentakäytännön perusteella tilinpäätöksissään kirjata tilinpäätössiirtoihin poistoeron ja vapaaehtoisten varausten muutoksen, jotka ovat lähinnä verotukseen vaikuttavia eriä.

Verot

Välittömiin veroihin kirjataan verotettavaan tulokseen perustuvat välittömät verot.

TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1. LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN

(1 000 euroa)	2016	2015
Suomi	55 565	52 690
Muut maat	38 722	35 420
Yhteensä	94 287	88 110

2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

(1 000 euroa)	2016	2015
Vuokratuotot	313	248
Muut tuotot	60	30
Yhteensä	373	278

3. MATERIAALIT JA PALVELUT

(1 000 euroa)	2016	2015
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Ostot tilikauden aikana	26 640	22 953
Varastojen lisäys (-) / vähennys (+)	-135	-109
Yhteensä	26 505	22 844
Ulkopuoliset palvelut	14 054	12 510
Yhteensä	40 559	35 354

4. HENKILÖSTÖKULUT

(1 000 euroa)	2016	2015
Palkat ja palkkiot	14 800	14 610
Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut	2 671	2 629
Muut henkilösivukulut	1 024	844
Yhteensä	18 495	18 084
Johdon palkat ja palkkiot
Hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja	586	773
Erittely konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohdassa 18.
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin
Toimihenkilöt	305	312
Työntekijät	24	30
Yhteensä	329	342

5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET

2016	2015
181	193
1 105	1 177
1 286	1 370
12	3
892	1 000
903	1 003
2 189	2 373

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

(1 000 euroa)	2016	2015
Vuokrat	7 160	6 961
Markkinointi	10 802	12 451
Muut kulut	11 793	12 098
Yhteensä	29 756	31 510

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

(1 000 euroa)	2016	2015
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	164	115
Muilta	162	55
Yhteensä	326	170
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista		643
Arvonalentumiset saamisista saman konsernin yrityksiltä	-350	-661
Muille	148	162
Yhteensä	-202	144
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	528	26
Eriin Rahoitustuotot ja -kulut sisältyy kurssieroja (netto)
Muilta	119	8
Yhteensä	119	8

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

(1 000 euroa)	2016	2015
Poistoeron muutos	126	355

9. TULOVEROT

(1 000 euroa)	2016	2015
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	1 282	410
Yhteensä	1 282	410

10. TILINTARKASTAJAN PALKKIO

(1 000 euroa)	2016	2015
PricewaterhouseCoopers Oy, Tilintarkastusyhteisö
Tilintarkastus	75	119
Muut palvelut	48	98
Yhteensä	123	217

TASEEN LIITETIEDOT

11. PYSYVÄT VASTAAVAT

11.1 Aineettomat hyödykkeet

2016

(1 000 euroa)	Aineettomat oikeudet	Tietokone- ohjelmat	Muut pitkä- vaikutteiset menot	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	1 601	5 292	6 187	269	13 350
Lisäykset	81		567	177	825
Siirrot erien välillä		171	142	-314
Hankintameno 31.12.2016	1 682	5 464	6 896	132	14 174
Kertyneet poistot 1.1.2016	1 203	4 260	4 222		9 684
Tilikauden poistot	181	606	498		1 286
Kertyneet poistot 31.12.2016	1 384	4 866	4 720		10 970
Tasearvo 31.12.2016	299	598	2 176	132	3 204

2015

(1 000 euroa)	Aineettomat oikeudet	Tietokone- ohjelmat	Muut pitkä- vaikutteiset menot	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	1 517	4 206	4 839	459	11 021
Lisäykset	85	328	1 348	616	2 377
Siirrot erien välillä		758		-758
Vähennykset				-48	-48
Hankintameno 31.12.2015	1 601	5 292	6 187	269	13 350
Kertyneet poistot 1.1.2015	1 010	3 612	3 692		8 314
Tilikauden poistot	193	648	530		1 370
Kertyneet poistot 31.12.2015	1 203	4 260	4 222		9 684
Tasearvo 31.12.2015	399	1 033	1 965	269	3 665

11.2 Aineelliset hyödykkeet

2016
(1 000 euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	38	417	12 886	28	317	13 687
Lisäykset			924		2	926
Siirrot erien välillä			274		-274
Vähennykset					-46	-46
Hankintameno 31.12.2016	38	417	14 084	28		14 568
Kertyneet poistot 1.1.2016		260	10 472			10 732
Tilikauden poistot		35	868			903
Kertyneet poistot 31.12.2016		295	11 340			11 635
Tasearvo 31.12.2016	38	122	2 744	28		2 932

2015

(1 000 euroa)	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	38	417	12 664	28	156	13 303
Lisäykset			222		161	383
Hankintameno 31.12.2015	38	417	12 886	28	317	13 687
Kertyneet poistot 1.1.2015		257	9 472			9 729
Tilikauden poistot		3	1 000			1 003
Kertyneet poistot 31.12.2015		260	10 472			10 732
Tasearvo 31.12.2015	38	157	2 414	28	317	2 955
Tuotannon koneiden ja laitteiden tasearvo

31.12.2016	2 058
31.12.2015	1 473

11.3 Sijoitukset

2016

	Konserniyhtiö-	Muut osakkeet
(1 000 euroa)	osakkeet	ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2016	3 921	16	3 937
Hankintameno 31.12.2016	3 921	16	3 937
Kertyneet poistot 31.12.2016	290		290
Tasearvo 31.12.2016	3 631	16	3 647

2015

	Konserniyhtiö-	Muut osakkeet
(1 000 euroa)	osakkeet	ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2015	4 564	16	4 580
Arvonalennukset	-643		-643
Hankintameno 31.12.2015	3 921	16	3 937
Kertyneet poistot 31.12.2015	290		290
Tasearvo 31.12.2015	3 631	16	3 647

Vuoden 2015 arvonalennukset tytäryhtiöosakkeista liittyvät Marimekko Oyj:n sijoituksiin konsernin Yhdysvaltain tytäryhtiöön.

Konserniyritykset

Emoyhtiön omistusosuus, %	Osuus äänivallasta, %
100	100
100	100
100	100
100	100
100	100
100	100
100	100
100	100
100	100

*) Marimekko AB:lla on sivuliikkeet Norjassa ja Tanskassa

12. VAIHTO-OMAISUUS

(1 000 euroa)	2016	2015
Aineet ja tarvikkeet	4 982	5 334
Keskeneräiset tuotteet	55	103
Valmiit tuotteet/tavarat	13 364	10 287
Ennakkomaksut	721	310
Yhteensä	19 122	16 033

13. LYHYTAIKAISET SAAMISET

(1 000 euroa)	2016	2015
Myyntisaamiset	5 714	4 248
Saamiset konserniyhtiöiltä
Myyntisaamiset	4 789	579
Lainasaamiset	9 211	5 672
Siirtosaamiset	140	2 879
Yhteensä	14 140	9 130
Muut saamiset	41	22
Siirtosaamiset	612	801
Yhteensä	20 508	14 201
Siirtosaamiset
Rojaltisaamiset	273	267
TyEL-jaksotus		124
Verosaamiset	3	105
Muut siirtosaamiset	336	306
Yhteensä	612	801

Vuonna 2016 Marimekko Oyj palautti Ruotsin tytäryhtiöiden lainasaamisista vuonna 2013 tehtyjä arvonalentumisia 350 tuhatta euroa.

Vuonna 2015 Marimekko Oyj palautti Yhdysvaltain, Ison-Britannian ja Ruotsin tytäryhtiöiden myynti-, laina- ja siirtosaamisista vuonna 2013 tehtyjä arvonalentumisia 661 tuhatta euroa.

14. OMA PÄÄOMA

(1 000 euroa)	2016	2015
Osakepääoma 1.1.	8 040	8 040
Osakepääoma 31.12.	8 040	8 040
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1	502	502
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	502	502
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	14 235	15 662
Osingonjako	-2 831	-2 831
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	11 403	12 831
Tilikauden tulos	5 577	1 404
Oma pääoma yhteensä	25 522	22 777

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista 31.12.

(1 000 euroa)	2016	2015
Voitto edellisiltä tilikausilta	11 403	12 831
Tilikauden tulos	5 577	1 404
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	502	502
Yhteensä	17 482	14 737

15. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

(1 000 euroa)	2016	2015
Kertynyt poistoero
Aineettomat oikeudet	68	84
Muut pitkävaikutteiset menot	739	690
Koneet ja kalusto	482	642
Rakennukset ja rakennelmat	141	139
Yhteensä	1 430	1 556

16. PAKOLLISET VARAUKSET

(1 000 euroa)	2016	2015
Uudelleenjärjestelyvaraus
Kirjanpitoarvo 1.1.	190	190
Lisäykset		0
Vähennykset	119
Kirjanpitoarvo 31.12.	71	190

17. VIERAS PÄÄOMA

17.1 Korollinen ja koroton vieras pääoma

2016	2015
2 594	3 834
2 594	3 834
20 549	13 663
20 549	13 663

17.2 Lyhytaikainen vieras pääoma

(1 000 euroa)	2016	2015
Ostovelat	4 541	4 800
Velat konserniyhtiöille
Ostovelat	549	541
Siirtovelat	7 503	3 403
Muut lyhytaikaiset velat	2 193	1 887
Siirtovelat	5 762	3 032
Yhteensä	20 549	13 663
Siirtovelat
Palkat sosiaalikuluineen	2 915	2 526
Verojaksotukset	938	151

Muut siirtovelat 1 909 355 Yhteensä 5 762 3 032

18. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT

(1 000 euroa)	2016	2015
Konserniyhtiön velasta
Takaukset	11 677	11 357
Muut omat vastuut ja sitoumukset
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	365	448
Myöhemmin maksettavat	356	505
Yhteensä	722	953
Vuokrasopimuksiin liittyvät vastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	5 738	5 600
Myöhemmin maksettavat	14 320	16 166
Yhteensä	20 057	21 765

Emoyhtiöllä ei ole vastuita johdannaissopimuksista.

Konsernin tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut

	2016	2015	2014
Tulos/osake (EPS), euroa	0,50	0,10	0,51
Oma pääoma/osake, euroa	3,50	3,35	3,59
Osinko/osake, euroa	*) 0,40	0,35	0,35
Osinko/tulos, %	*) 80,2	352,5	68,6
Efektiivinen osinkotuotto, %	*) 4,2	4,2	3,9
P/E-luku	19,0	83,6	17,5
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
keskimäärin, kpl	8 089 610	8 089 610	8 089 610
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
tilikauden lopussa, kpl	8 089 610	8 089 610	8 089 610

Efektiivinen osinkotuotto (%)

*) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2016	2015	2014
99 614	95 652	94 150
4,1	1,6	0,2
5 249	1 542	5 592
5,3	1,6	5,9
164	49	252
-243	-297	-360
5 170	1 294	5 485
5,2	1,4	5,8
1 138	491	1 370
4 032	803	4 114
48 493	46 061	47 203
15 277	13 039	14 013
5 979	7 318	7 133
28 316	27 129	29 045
14,5	2,9	14,7
15,8	4,5	15,6
58,5	59,0	61,6
8,8	11,3	10,5
2 721	3 591	*) 2 063
2,7	3,3	2,2
19 807	20 392	19 475
441	460	473
431	476	479

Oman pääoman tuotto (ROE, %)

Tulos/osake (euroa)

*) Ei sisällä rahoitusleasinginvestointeja.

P/E-luku Osinko/osake (euroa)

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle.

TALOUDELLISET TAVOITTEET 2017

Marimekon taloudelliset tavoitteet tähtäävät yhtiön kannattavan kasvun turvaamiseen. Yhtiön tärkeimmät taloudelliset tavoitteet ovat:

• konsernin liikevaihdon vuosittainen kasvu yli 10 %
• liikevoittomarginaali 10 %
• oman pääoman tuotto yli 15 %
• omavaraisuusaste 50 %.

Sijoitetun pääoman tuotto (ROI, %)

Tunnuslukujen laskentakaavat

OMAN PÄÄOMAN TUOTTO (ROE), %	Voitto ennen veroja – tuloverot x 100 Oma pääoma (keskimäärin tilikauden aikana)
SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO (ROI), %	Voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut x 100
	Taseen loppusumma – korottomat velat (keskimäärin tilikauden aikana)
OMAVARAISUUSASTE, %	Oma pääoma
	x 100 Taseen loppusumma – saadut ennakot
TULOS/OSAKE (EPS), EUROA	Voitto ennen veroja – tuloverot
	Osakkeiden osakeantioikaistu keskimääräinen lukumäärä
OMA PÄÄOMA/OSAKE, EUROA	Oma pääoma
	Osakkeiden lukumäärä 31.12.
OSINKO/OSAKE, EUROA	Tilikaudelta jaettu osinko
	Osakkeiden lukumäärä 31.12.
OSINKO/TULOS, %	Osinko/osake
	x 100 Tulos/osake (EPS), osakeantioikaistu
EFEKTIIVINEN OSINKOTUOTTO, %	Osinko/osake x 100
	Oikaistu pörssikurssi 31.12.
HINTA/VOITTO-SUHDE, P/E	Oikaistu pörssikurssi 31.12.
	Tulos/osake (EPS), osakeantioikaistu
NETTOKÄYTTÖPÄÄOMA, EUROA	Vaihto-omaisuus + myyntisaamiset ja muut saamiset + tilikauden
	verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset – ostovelat ja muut velat - tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat
KOROLLISET NETTOVELAT, EUROA	Korolliset velat – rahat ja pankkisaamiset – korolliset lainasaamiset
NETTOVELKAANTUMISASTE (gearing), %	Korolliset nettovelat x 100
	Oma pääoma

Oma pääoma/osake (euroa)

Osake ja osakkeenomistajat

Osake

Marimekko Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä toimialaryhmässä kulutustavarat. Marimekko Oyj listautui Helsingin Pörssin I-listalle maaliskuussa 1999 ja päälistalle 27.12.2002.

Yhtiöllä on yksi osakesarja, ja osakkeilla on yhtäläinen äänioikeus. Yhtiön osakkeet ovat kuuluneet arvo-osuusjärjestelmään 17.2.1999 alkaen.

Osakepääoma ja osakkeiden määrä

Marimekko Oyj:n kaupparekisteriin merkitty täysin maksettu osakepääoma oli vuoden 2016 lopussa 8 040 000 euroa ja osakkeiden lukumäärä 8 089 610 kappaletta.

Valtuutukset

Vuoden 2016 päättyessä hallituksella ei ollut voimassa olevia valtuuksia osakeanteihin, optio- tai vaihtovelkakirjalainoihin eikä omien osakkeiden ostoon tai luovuttamiseen.

Osakkeisiin liittyvät sopimukset

Yhtiö ei ole tehnyt eikä sen tiedossa ole yhtiön osakkeita koskevia osakassopimuksia tai muita sitoumuksia, joilla olisi sovittu yhtiön omistuksesta tai äänivallan käytöstä.

Osingonjakopolitiikka

Marimekon tavoitteena on maksaa osinkoa säännöllisesti joka vuosi. Maksettavat osingot sekä niiden suuruus ja maksuajankohta riippuvat yhtiön tuloksesta, taloudellisesta asemasta, omavaraisuusasteesta, käyttöpääoman tarpeesta ja muista tekijöistä. Marimekko pyrkii noudattamaan vakaata ja aktiivista osinkopolitiikkaa, joka pääpiirteittäin kuvastaa

yhtiön tuloksen kehitystä. Tavoitteena on jakaa vuosittain osinkoina vähintään puolet osakekohtaisesta tuloksesta.

Osinko vuodelta 2015

Vuodelta 2015 maksettiin osinkoa 11.4.2016 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti 0,35 euroa osaketta kohden eli yhteensä 2 831 364 euroa. Osinko maksettiin 20.4.2016.

Ehdotus vuodelta 2016 maksettavaksi osingoksi

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että tilivuodelta 2016 maksetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta eli yhteensä 3 235 844 euroa. Hallitus ehdottaa osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 10.4.2017 ja osingon maksupäiväksi 19.4.2017.

Osakkeenomistajat

Vuoden 2016 päättyessä Marimekko Oyj:llä oli arvo-osuusrekisterin mukaan 7 270 osakkeenomistajaa. Vuodenvaihteessa osakkeista 10,5 prosenttia oli hallintarekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien omistuksessa.

Liputukset

Moomin Characters Oy Ltd:n osuus Marimekko Oyj:n osakkeista ja äänistä nousi yli viiden prosentin osakekaupalla, joka tehtiin 27.4.2016. Moomin Characters Oy Ltd omisti kaupan jälkeen 585 000 Marimekko Oyj:n osaketta, mikä vastaa 7,23 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Semerca Investments S.A.:n osuus Marimekko Oyj:n osakkeista ja äänistä alitti sekä kymmenen että viiden

prosentin liputusrajat osakekaupalla, joka tehtiin 27.4.2016. Semerca Investments S.A. omisti kaupan jälkeen 400 377 Marimekko Oyj:n osaketta, mikä vastaa 4,95 prosenttia yhtiön osake- ja äänimäärästä.

Johdon omistus

Marimekon hallituksen ja johtoryhmän jäsenten suorassa tai välillisessä omistuksessa oli tilivuoden 2016 päättyessä 1 334 973 osaketta eli 16,5 prosenttia yhtiön osakkeiden lukumäärästä ja niiden edustamasta äänivallasta.

Suurimmat osakkeenomistajat arvo-osuusrekisterin mukaan 31.12.2016

		Osakkeita ja	Osuus osakkeista
		ääniä, kpl	ja äänistä, %
1.	Muotitila Oy	1 297 700	16,04
2.	Moomin Characters Oy Ltd	585 000	7,23
3.	Ehrnrooth Anna Sophia	400 377	4,95
	4. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	385 920	4,77
5.	Oy Etra Invest Ab	236 823	2,93
6.	Odin Finland	231 601	2,86
7.	Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas	219 217	2,71
8.	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	215 419	2,66
9.	Sijoitusrahasto Aktia Europe Small Cap	168 900	2,09
	10. Sijoitusrahasto Taaleritehdas Mikro Markka	100 000	1,24
	Yhteensä	3 840 957	47,48
	Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	845 430	10,45
Muut		3 403 223	42,07
	Yhteensä	8 089 610	100,00

Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten suoraan tai välillisesti omistamat Marimekon osakkeet 31.12.2016

	Osakkeita ja	Osuus osakkeista
	ääniä, kpl	ja äänistä, %
Mika Ihamuotila	1 297 700	16,04
Elina Björklund	9 255	0,11
Arthur Engel	11 558	0,14
Mikko-Heikki Inkeroinen	2 486	0,03
Joakim Karske	9 871	0,12
Catharina Stackelberg-Hammarén	2 753	0,03
Tiina Alahuhta-Kasko	450	0,00
Elina Aalto	0	0,00
Päivi Lonka	900	0,01
Anna Teurnell	0	0,00
Yhteensä	1 334 973	16,48

Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2016

Osakkeita,	Omistajien		Osakkeita ja
kpl	lukumäärä	%	ääniä, kpl	%
1–100	3 613	49,70	197 956	2,45
101–1 000	3 112	42,80	1 123 701	13,89
1 001–10 000	497	6,84	1 309 443	16,19
10 001–100 000	37	0,51	1 253 324	15,49
100 001–500 000	9	0,12	2 322 486	28,71
500 001–	2	0,03	1 882 700	23,27
Yhteensä	7 270	100,00	8 089 610	100,00

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2016

Omistaja	Osakkeita ja ääniä, kpl	Osuus osakkeista ja äänistä, %
Kotitaloudet	3 264 558	40,35
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	378 500	4,68
Yritykset ja asuntoyhteisöt	2 652 638	32,79
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt	127 928	1,58
Julkisyhteisöt	820 556	10,14
Hallintarekisteröidyt ja ulkomaiset omistajat	845 430	10,45
Yhteensä	8 089 610	100,00

Osakkeenomistajat sektoreittain 31.12.2016

Osakkeen kurssikehitys

Osakkeen kurssikehitys

	2016	2015	2014
Alin kurssi, euroa	6,06	8,20	8,54
Ylin kurssi, euroa	9,73	10,94	10,50
Keskikurssi, euroa	8,01	9,50	9,74
Päätöskurssi (31.12.), euroa	9,48	8,30	8,90

Osakkeiden vaihto ja markkina-arvo

	2016	2015	2014
Osakevaihto, kpl	2 112 657	1 062 373	716 614
Osakevaihto, %	26,1	13,1	8,9
Markkina-arvo, euroa	76 689 503	67 143 763	71 997 529

Osakkeen perustiedot

Pörssi:	Nasdaq Helsinki Oy
Kaupankäyntitunnus:	MMO1V
ISIN-koodi:	FI0009007660
Lista:	Pohjoismainen lista
Toimiala:	Kulutustavarat
Listautumispäivä:	I-lista 12.3.1999
	Päälista 27.12.2002

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Helsingissä 8. helmikuuta 2017

Mika Ihamuotila Elina Björklund Arthur Engel hallituksen puheenjohtaja halllituksen varapuheenjohtaja hallituksen jäsen

hallituksen jäsen hallituksen jäsen hallituksen jäsen

Tiina Alahuhta-Kasko toimitusjohtaja

Mikko-Heikki Inkeroinen Joakim Karske Catharina Stackelberg-Hammarén

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 2. päivänä maaliskuuta 2017

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson KHT

Tilintarkastuskertomus

MARIMEKKO OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Marimekko Oyj:n (y-tunnus 0111316-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1–31.12.2016. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja
• liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

TARKASTUKSEN YLEINEN LÄHESTYMISTAPA

Yhteenveto

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	0,6 milj. euroa
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Liikevaihto ja tulos ennen veroja
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Valitsimme olennaisuuden määrittämiseen yhdistelmän liikevaihdosta ja tuloksesta ennen veroja. Käsityksemme mukaan tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisimmin näitä vertailukohteita arvioidessaan konsernin suoriutumista ja ne ovat tilintarkastusstandardeissa yleisesti hyväksyttyjä vertailukohteita.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Marimekko-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Konsernin tarkastuksen painopiste oli Suomen yhtiöissä kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Lisäksi olemme tarkastaneet analyyttisesti konsernin ulkomaisia myyntiyhtiöitä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEINEN SEIKKA

Myynnin tuloutus

Viittaamme konsernin tuloslaskelmaan ja liitetietojen kohtaan: Tuloutusperiaatteet ja liikevaihto

Konsernin myynti koostuu vaatteiden, laukkujen, asusteiden ja kodintavaroiden tukku- ja vähittäismyynnistä ja lisenssituotoista. Tukkumyynnissä käytetään useita erilaisia toimitusehtoja, jotka määrittävät, milloin tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Vähittäismyynti koostuu yleensä pienistä käteisellä tai maksukortilla maksettavista tapahtumista ja tuloutus tapahtuu tavaran myyntihetkellä. Lisenssituotot tuloutetaan lisenssisopimuksen ehtojen mukaisesti.

Myynnin tuloutukseen liittyy riski siitä, että myyntituottoja ei ole kirjattu oikealle tilikaudelle tai että tuottojen kirjaukset eivät perustu todellisiin myyntitapahtumiin. Näin ollen tämä oli painopistealueena tilintarkastuksessa.

MITEN SEIKKAA ON KÄSITELTY TILINTARKASTUKSESSA

Liikevaihtovirtojen tarkastukseen kuului yhtiön avainkontrollien testaus ja aineistotestaus.

Aineistotestaukseen kuului mm. seuraavia toimenpiteitä:

• Käytimme järjestelmäperusteisia data-analyyseja saadaksemme syvällisen ymmärryksen myynnin kirjauksista ja kohdentaaksemme yksityiskohtaisen testauksen kirjauksiin, joihin liittyy korkeampi riski.
• Tarkastimme otoksen tilikauden myyntilaskuista ja vertasimme niitä lähetysasiakirjoihin ja saatuihin suorituksiin.
• Tarkastimme myyntikirjausten kohdentamista oikealle tilikaudelle vertaamalla ennen vuodenvaihdetta ja sen jälkeen kirjattuja myyntilaskuja lähetysasiakirjoihin ja toimitusehtoihin sekä testaamalla tammikuussa 2017 tehtyjä hyvityslaskuja.
• Vähittäiskaupan osalta testasimme kassa- ja maksukorttisuoritusten täsmäytyksiä.
• Kävimme läpi valittujen lisenssisopimusten ehtoja ja testasimme, että lisenssituottojen tuloutus on tehty sopimusehtojen mukaisesti.

Vaihto-omaisuuden arvostus ja olemassaolo

Viittaamme konsernin taseeseen ja konsernitilinpäätöksen liitetietojen kohtaan Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus muodostuu kankaista ja muista raaka-aineista sekä keskeneräisistä ja valmiista tuotteista, jotka käsittävät vaatteita, laukkuja, asusteita ja kodintavaroita.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen nettorealisointiarvoon. Valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon sisällytetään osuus tuotannon yleismenoista.

Vaihto-omaisuuden arvo muodostaa merkittävän osan konsernin varoista. Vaihto-omaisuuskirjanpitoon sisältyy manuaalisia työvaiheita mm. arvostukseen ja varastoyhteenvetojen kokoamiseen liittyen, mikä kasvattaa inhimillisen virheen riskiä.

Näistä seikoista johtuen varaston arvostus ja olemassaolo olivat painopistealueina tilintarkastuksessa.

Testasimme varaston arvostukseen ja varastosaldojen oikeellisuuteen liittyviä yhtiön avainkontrolleja. Lisäksi suoritimme muun muassa seuraavia toimenpiteitä:

• Olimme läsnä vaihto-omaisuuden fyysisessä inventoinnissa muutamissa myymälöissä ja muissa varastoissa. Analysoimme yhtiön omia inventointituloksia ja inventaarierojen käsittelyä.
• Käytimme järjestelmäperusteisia analyyseja identifioidaksemme varastonimikkeiden yksikköhinnoissa tapahtuneita odottamattomia muutoksia vuoden aikana ja tarkastimme niiden syitä.
• Testasimme otoksella varastonimikkeiden yksikköhintoja vertaamalla niitä viimeisimpään ostolaskuun.
• Vertasimme varastossa olevien tuotteiden kirjanpitoarvoa niiden todennäköiseen myyntihintaan todentaaksemme, ettei varasto ole yliarvostettu.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.

Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin. Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen ja vuosikertomukseen sisältyvän muun informaation kuin tilinpäätöksen ja sitä koskevan tilintarkastuskertomuksemme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia

• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme toimintakertomukseen sisältyvään informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 2.3.2017

PricewaterhouseCoopers Oy Tilintarkastusyhteisö

Ylva Eriksson KHT

Hallinnointiperiaatteet

SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖKSET

Marimekko Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan Suomen osakeyhtiölakia, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia muita säädöksiä sekä Marimekko Oyj:n yhtiöjärjestystä ja Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä ja ohjeita. Lisäksi Marimekko Oyj noudattaa 1.1.2016 voimaan tulleen Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin suosituksia (Corporate Governance).

Konsernirakenne

Marimekko-konserni muodostuu Marimekko Oyj:stä ja sen tytäryhtiöistä. Yhtiön kotipaikka on Helsinki.

YHTIÖKOKOUS

Marimekko Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävät yhtiön osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiökokoukset jaetaan varsinaisiin ja ylimääräisiin yhtiökokouksiin. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan koolle tarvittaessa. Osakeyhtiölain mukaan ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun osakkeenomistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista osakkeista, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Osakkeenomistajalla on oikeus saada haluamansa asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos hän vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää yhtiökokouskutsuun.

Yhtiö ilmoittaa internetsivuillaan päivämäärän, johon mennessä osakkeenomistajan on esitettävä yhtiön hallitukselle varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi vaatimansa asia. Yhtiö ilmoittaa päivämäärän viimeistään varsinaista yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun mennessä, eikä kyseinen päivämäärä voi olla aikaisempi kuin neljä viikkoa ennen kokouskutsun toimittamista. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksen kohdan 10 mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä muut mahdolliset ehdotukset yhtiökokoukselle. Yhtiön hallitus valmistelee kokoukselle esityslistan.

Osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous päättää muun muassa

• tilinpäätöksen hyväksymisestä
• voitonjaosta
• hallituksen jäsenten lukumäärästä, valinnasta ja palkkioista
• tilintarkastajien valinnasta ja palkkioista
• yhtiöjärjestyksen muuttamisesta.

Yhtiökokouksen koolle kutsuminen

Osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen yhtiön internetsivuilla julkaistavalla yhtiökokouskutsulla aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen kokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Hallitus voi lisäksi harkintansa mukaan julkaista tiedon yhtiökokouksesta yhdessä tai useammassa sanomalehdessä. Yhtiökokouskutsu sekä hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle julkistetaan lisäksi pörssitiedotteena.

Myös seuraavat tiedot asetetaan

saataville yhtiön internetsivuille viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta:

• yhtiökokoukselle esitettävät asiakirjat
• päätösehdotukset yhtiökokoukselle.

Osallistumisoikeus

Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on merkitty osakkeenomistajaksi Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon yhtiön erikseen ilmoittamana yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä. Yhtiökokoukseen tulee ilmoittautua ennakkoon yhtiökokouskutsussa mainittuun määräaikaan mennessä.

Osakkeenomistaja voi osallistua kokoukseen itse tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä. Asiamiehen on esitettävä valtakirja tai muutoin luotettavalla tavalla osoitettava olevansa oikeutettu edustamaan osakkeenomistajaa.

Yhtiökokouksessa osakkeenomistajalla on oikeus käyttää puhe- ja äänivaltaansa. Osakkeenomistaja saa äänestää kokouksessa täsmäytyspäivänä omistamiensa osakkeiden koko äänimäärällä. Osakkeella on yksi ääni kaikissa yhtiökokouksessa käsiteltävissä asioissa. Yhtiökokouksessa päätökset tehdään enemmistöllä tai määräenemmistöllä lain ja yhtiöjärjestyksen mukaisesti.

Yhtiökokouksen pöytäkirja

Yhtiökokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka asetetaan yhdessä äänestystulosten ja niiden pöytäkirjan liitteiden kanssa, jotka ovat osa yhtiökokouksen päätöstä, osakkeenomistajien nähtäville yhtiön internetsivuille kahden viikon kuluessa yhtiökokouksesta. Yhtiökokoukseen liittyvät asiakirjat pidetään

yhtiön internetsivuilla vähintään viisi vuotta yhtiökokouksesta. Lisäksi yhtiökokouksen päätökset julkistetaan viipymättä yhtiökokouksen jälkeen pörssitiedotteella.

Hallintoelinten läsnäolo yhtiökokouksessa

Hallituksen puheenjohtajan, hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan on oltava läsnä yhtiökokouksessa. Tilintarkastajan on oltava läsnä varsinaisessa yhtiökokouksessa sekä hallituksen jäseneksi ensimmäistä kertaa ehdolla olevien henkilöiden valinnan tekevässä yhtiökokouksessa.

HALLITUS

Kokoonpano ja toimikausi

Marimekko Oyj:n hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituskokoonpanoa koskeva ehdotus valmistellaan merkittävien osakkeenomistajien toimesta. Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen lopussa. Yhtiöjärjestyksen mukaan hallitukseen kuuluu vähintään neljä ja enintään seitsemän varsinaista jäsentä. Marimekko Oyj:n hallituksen jäsenten määrä on suhteutettu yhtiön kokoon. Yhtiöjärjestyksessä ei ole asetettu hallituksen jäsenille yläikärajaa, rajoitettu jäsenten toimikausien lukumäärää eikä muullakaan tavalla rajoitettu yhtiökokouksen päätösvaltaa hallituksen jäsenten valinnassa. Hallituksen jäsenten asettamiselle ei ole erityistä järjestystä. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Yhtiön toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen puheenjohtajaksi.

Hallituksen monimuotoisuus

Merkittävät osakkeenomistajat ottavat hallituksen kokoonpanoa suunnitellessaan huomioon yhtiön liiketoiminnan

tarpeet, sen kehityksen ja yhtiön strategian. Hallituksen jäsenten valinnassa tavoitteena on varmistaa, että hallitus kokonaisuutena tukee Marimekko Oyj:n liiketoimintaa, strategiaa ja liiketoiminnan asiakaslähtöisyyttä parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksen monimuotoisuus varmistaa osaltaan nämä tavoitteet. Hallituksen monimuotoisuutta tarkastellaan eri näkökulmista. Yhtiön kannalta olennaisia tekijöitä ovat jäsenten toisiaan täydentävä osaaminen, koulutus ja kokemus eri toimialoilta ja yhtiön liiketoiminnalle merkittäviltä maantieteellisiltä alueilta sekä jäsenten henkilökohtaiset ominaisuudet. Hallituksen monimuotoisuutta tukee erityisesti myös ikä- ja sukupuolijakauman huomioiminen. Hallituskokoonpanon valmistelussa huomioidaan myös yhtiön pitkän aikavälin kehitys ja seuraajasuunnittelu.

Hallituksen jäsenet

Marimekko Oyj:n 11.4.2016 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi hallitukseen kuusi jäsentä, joiden toimikausi alkoi 11.4.2016 ja päättyy vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen lopussa. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Elina Björklund, Arthur Engel, Mika Ihamuotila, Mikko-Heikki Inkeroinen, Joakim Karske ja Catharina Stackelberg-Hammarén. Puheenjohtajana toimii Mika Ihamuotila ja varapuheenjohtajana Elina Björklund.

Hallituksen jäsenet on esitelty sivuilla 74–75 sekä yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/Hallinto.

Riippumattomuusarviointi

Corporate Governance -suosituksen mukaan hallituksen jäsenten enemmistön tulee olla yhtiöstä riippumattomia. Yhtiöstä riippumattomaksi katsotaan henkilö, jolla ei ole yhtiön hallituksen jäsenyyden lisäksi muuta merkittävää

sidosta yhtiöön. Lisäksi kahden mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Hallitus arvioi jäsentensä riippumattomuutta vuosittain. Marimekko Oyj:n hallituksen jäsenistä Elina Björklund, Arthur Engel, Mikko-Heikki Inkeroinen, Joakim Karske ja Catharina Stackelberg-Hammarén ovat yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Mika Ihamuotila on toiminut Marimekko Oyj:n hallituksen päätoimisena puheenjohtajana 11.4.2016 lähtien erillisen puheenjohtajan päätoimisuuteen pohjautuvan sopimuksen nojalla. Mika Ihamuotilan johtajasopimus sisälsi tätä ennen myös CEO-tehtävät. Yhtiön tarkastusja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee päätoimisen johtajasopimuksen ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat.

Hallituksen tehtävät ja vastuu

Hallitus huolehtii yhtiön hallinnon, toiminnan ja kirjanpidon sekä varainhoidon asianmukaisesta järjestämisestä. Osakeyhtiölaissa ja yhtiöjärjestyksessä määriteltyjen tehtävien lisäksi hallituksen toimintaperiaatteet ja keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen vahvistamassa kirjallisessa työjärjestyksessä. Työjärjestys päivitetään ja vahvistetaan vuosittain varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Kaikki yhtiön liiketoiminnan kannalta merkittävät ja laajakantoiset asiat käsitellään hallituksessa.

Työjärjestyksen mukaan hallituksen kokouksessa käsiteltäviä asioita ovat muun muassa

• konsernin ja liiketoiminta-alueiden strategisten tavoitteiden ja suuntaviivojen määrittely ja vahvistaminen

• konsernin ja liiketoiminta-alueiden toimintasuunnitelmien ja budjettien käsittely ja hyväksyminen

• osavuosikatsausten, konsernitilinpäätöksen ja toimintakertomuksen käsittely ja hyväksyminen

• liiketoiminnan laajentaminen ja supistaminen
• yritys- ja rakennejärjestelyt
• strategisesti tai taloudellisesti merkittävistä investoinneista ja omaisuuden hankinnasta ja myynneistä päättäminen
• rahoituspolitiikasta ja rahoitukseen liittyvistä vastuusitoumuksista päättäminen
• konsernin raportointimenettelyn, riskienhallinnan, sisäisen valvonnan sekä tarkastus- ja valvontajärjestelmien vahvistaminen
• tilintarkastussuunnitelman hyväksyminen
• yhtiön toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten nimittäminen ja palkitsemisesta päättäminen

• toimitusjohtajan ohjeistaminen.

• Vuonna 2016 hallitus keskittyi muun muassa seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

• yhtiön strategian kehittäminen sekä liiketoiminta-alueiden strategisten tavoitteiden vahvistaminen
• yhtiön toimintojen uudelleenorganisointi
• haastavan markkinatilanteen seuranta ja kustannustason sopeuttaminen vallitsevaan markkinatilanteeseen
• toimintasuunnitelmien ja budjettien käsittely ja vahvistaminen.

Kokouskäytäntö ja päätöksenteko

Hallituksen kokousten koolle kutsumisesta ja kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Hallitus ei ole jakanut jäsenilleen erityisiä liiketoiminnan seurannan painopistealueita. Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla vuosittain tammikuussa. Vuonna 2016 hallitus kokoontui yhdeksän kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 98,2.

Valiokunnat

Yhtiökokouksessa 11.4.2016 valittu hallitus on nimittänyt keskuudestaan tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Elina Björklund ja jäseniksi Joakim Karske ja Catharina Stackelberg-Hammarén.

Hallitus ei ole perustanut muita valiokuntia.

Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee ylimmän johdon sopimusten ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat ja sille tavanomaisesti kuuluvat tehtävät ja valvonnan, joita ovat muun muassa

• tilinpäätösraportointiprosessin seuranta
• taloudellisen raportointiprosessin valvonta
• yhtiön sisäisen valvonnan, mahdollisen sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seuranta

HALLITUS

			yhtiöstä ja
	Asema	Valintavuosi	osakkeenomistajista	Läsnäolo
Mika Ihamuotila	Puheenjohtaja vuodesta 2015	2008	Ei	9/9
Elina Björklund	Varapuheenjohtaja vuodesta 2015	2011	Kyllä	9/9
Arthur Engel	Jäsen	2011	Kyllä	8/9
Mikko-Heikki Inkeroinen	Jäsen	2015	Kyllä	9/9
Joakim Karske	Jäsen	2008	Kyllä	9/9
Catharina Stackelberg-Hammarén	Jäsen	2014	Kyllä	9/9

VALIOKUNNAT

		Riippumaton yhtiöstä ja
	Asema	Valintavuosi	osakkeenomistajista	Läsnäolo
Elina Björklund	Puheenjohtaja vuodesta 2015	2015	Kyllä	5/5
Joakim Karske	Jäsen	2015	Kyllä	5/5
Catharina Stackelberg-Hammarén	Jäsen	2015	Kyllä	4/5

• yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen käsittely taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä
• tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteisen tilintarkastuksen seuranta
• lakisääteisen tilintarkastajan tai tilintarkastusyhteisön riippumattomuuden ja erityisesti yhtiölle tarjottavien oheispalvelujen arviointi
• tilintarkastajan valintaa koskevan päätösehdotuksen valmistelu
• johdon palkitsemisen arviointi ja tarkastaminen sekä huolehtiminen palkitsemisjärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta.

Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui tilivuonna 2016 viisi kertaa. Valiokunnan jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 94,4.

KONSERNIN JOHTO

Toimitusjohtaja

Hallitus nimittää yhtiön toimitusjohtajan ja päättää tämän palvelussuhteen ehdoista. Ehdot määritellään kirjallisessa toimitusjohtajasopimuksessa, jonka hallitus hyväksyy. Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee toimitusjohtajasopimuksen ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Toimitusjohtajan tehtävänä on vastata yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti sekä informoida hallitusta yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tilanteen kehittymisestä.

Yhtiön toimitusjohtajana (President) on toiminut 9.4.2015 lähtien Tiina Alahuhta-Kasko. 11.4.2016 lähtien toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kaskon rooli on pitänyt sisällään myös CEO-tehtävät,

jotka kuuluivat aiemmin yhtiön hallituksen päätoimiselle puheenjohtajalle Mika Ihamuotilalle päätoimisen johtajasopimuksen nojalla.

Tytäryhtiöhallinto

Yhtiön tytäryhtiöiden hallitusten jäsenet valitaan Marimekko-konsernin johtoon kuuluvista henkilöistä.

Johtoryhmä

Yhtiön liiketoiminta on jaettu vastuualueisiin, joiden vastuuhenkilöt muodostavat konsernin johtoryhmän. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii yhtiön toimitusjohtaja. Hallitus päättää johtoryhmän jäsenten nimittämisestä ja palkkausehdoista. Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee ylimmän johdon sopimusten ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat. Johtoryhmällä ei ole lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa toimivaltaa.

Johtoryhmän tehtävänä on konserninlaajuisten liiketoimintaa ja menettelytapoja koskevien asioiden käsittely. Johtoryhmässä käsitellään lisäksi muun muassa eri liiketoiminta-alueiden toimintasuunnitelmia ja liiketoiminnan kehitystä. Johtoryhmä kokoontuu keskimäärin joka toinen viikko. Tiedot johtoryhmän jäsenistä kerrotaan sivulla 75 sekä yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/Hallinto/Johtoryhmä.

PALKITSEMINEN

Palkitsemisen keskeisinä tavoitteina Marimekossa on edistää yhtiön kilpailukykyä ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä, myötävaikuttaa omistajaarvon positiiviseen kehitykseen sekä sitouttaa yhtiön avainhenkilöitä.

Hallituksen jäsenten palkitseminen Hallituksen palkkioista päättää

varsinainen yhtiökokous. Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee hallituksen palkkioihin liittyvät asiat. Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia. Yhtiöön työ- tai toimisuhteessa oleville henkilöille ei makseta korvausta tytäryhtiön hallituksessa toimimisesta.

Varsinainen yhtiökokous 11.4.2016 päätti, että hallituksen jäsenten vuoden 2016 vuosipalkkiosta noin 40 prosenttia maksetaan markkinoilta hankittavina Marimekko Oyj:n osakkeina ja loput käteisenä. Palkkio on maksettu kokonaan käteisenä, mikäli hallituksen jäsenellä on yhtiökokouspäivänä 11.4.2016 ollut hallussaan yli 500 000 euron arvosta yhtiön osakkeita. Yhtiökokouksen päätöksen mukaan osakkeet on hankittu suoraan hallituksen jäsenten lukuun kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2016 on julkistettu, tai mikäli tämä ei ole sisäpiirisäännökset huomioiden ollut mahdollista, ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana tämän jälkeen. Hallituksen palkkioina saamien osakkeiden omistamiseen ei liity erityisiä sääntöjä. Hallituksella ei pääsääntöisesti ole kiinteän vuosipalkkion lisäksi muita taloudellisia etuuksia. Marimekko ei ole antanut hallituksen jäsenille rahalainaa eikä takauksia tai muita vastuusitoumuksia heidän puolestaan.

Vuoden 2016 varsinainen yhtiökokous päätti hallitukselle maksettavista vuosipalkkioista seuraavasti: hallituksen puheenjohtaja 40 000 euroa, varapuheenjohtaja 30 000 euroa, muut hallituksen jäsenet 22 000 euroa. Hallituksen jäsenille ei makseta erillistä palkkiota kokouksiin osallistumisesta. Valiokunnan jäsenille ei makseta erillistä palkkiota valiokuntatyöstä eikä kokouksiin osallistumisesta. Hallituksen varapuheenjohtajan palkkiossa on otettu huomioon myös työskentely tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana.

Hallituksen päätoimisella puheenjohtajalla Mika Ihamuotilalla oli 11.4.2016 asti päätoiminen johtajasopimus yhtiöön sisältäen CEO:n tehtävät. CEO:n palkitseminen muodostui kiinteästä palkasta ja luontoiseduista, vuosittaisesta bonuspalkkiosta sekä ns. pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä. Yhtiön ja Mika Ihamuotilan välisen johtajasopimuksen mukaan Ihamuotilalla oli kiinteän palkan lisäksi oikeus enintään kahdentoista kuukauden kiinteää palkkaa vastaavaan vuosittaiseen bonuspalkkioon, jonka määräytymisperusteet hallitus päätti tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksesta. 11.4.2016 lähtien Mika Ihamuotilalle on varsinaisen yhtiökokouksen päättämän hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkion lisäksi maksettu hallituksen puheenjohtajan päätoimisuuteen pohjautuvan erillisen johtajasopimuksen nojalla kuukausipalkkiona 8 800 euroa. Hallituksen puheenjohtajan vuosipalkkion ja päätoimisuuteen pohjautuvan erillisen johtajasopimuksen nojalla maksettavan kuukausipalkkion lisäksi Mika Ihamuotilalle ei makseta muita palkkioita, kuten bonusperusteisia palkkioita tai etuisuuksia. Eläke-etuudet määräytyvät TyEL:n mukaan. Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee puheenjohtajan päätoimisuuteen pohjautuvan johtajasopimuksen ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat.

Toimitusjohtajan palkitseminen Toimitusjohtajan palkasta ja palkitsemisesta päättää Marimekko Oyj:n hallitus. Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee toimitusjohtajasopimuksen ehtoihin ja

palkitsemiseen liittyvät asiat. Tarkastusja palkitsemisvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Toimitusjohtajan palkitseminen muodostuu kiinteästä palkasta, luontoiseduista, vuosittaisesta bonuspalkkiosta sekä ns. pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä johtoryhmän jäsenille toimitusjohtaja mukaan lukien. Yhtiön ja Tiina Alahuhta-Kaskon välisen toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajalla on kiinteän palkan lisäksi oikeus enintään neljän kuukauden kiinteää palkkaa vastaavaan vuosittaiseen bonuspalkkioon, jonka määräytymisperusteet hallitus päättää vuosittain tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan ehdotuksesta. Toimitusjohtajan eläke-etuudet määräytyvät TyEL:n mukaan. Toimitusjohtajan irtisanoutuessa irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jolta irtisanomiskorvaus vastaa kuuden kuukauden kiinteää palkkaa. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen irtisanomisaika on samoin kuusi kuukautta, jolta toimitusjohtajalla on oikeus kuuden kuukauden kiinteää palkkaa vastaavaan korvaukseen. Erokorvaukseen liittyy määräaikainen kilpailukielto.

Muun johdon palkitseminen

Johtoryhmän jäsenten palkasta ja palkitsemisesta päättää Marimekko Oyj:n hallitus. Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta käsittelee ja valmistelee ylimmän johdon sopimusten ehtoihin ja palkitsemiseen liittyvät asiat.

Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan kaikki jäsenet ovat yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomia.

Johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu kiinteästä palkasta ja luontoiseduista, vuosittaisesta bonuspalkkiosta sekä ns. pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä. Bonuspalkkion

määräytymisperusteina käytetään konsernin liikevaihdon kasvua, liiketulosta ja hallituksen erikseen määrittelemiä henkilökohtaisia tavoitteita. Johtoryhmän eläke-etuudet määräytyvät TyEL:in mukaisesti.

Marimekko Oyj:n hallitus päätti 7.5.2014 pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän perustamisesta yhtiön johtoryhmälle. Järjestelmän tarkoituksena on kannustaa johtoa toimimaan yrittäjähenkisesti ja luomaan yhtiöstä entistä arvokkaampi nimenomaan pitkällä aikajänteellä. Tavoitteena on usean vuoden aikajänteellä yhdistää omistajien ja johdon tavoitteet yhtiön arvon nostamiseksi sekä sitouttaa johto yhtiöön.

Järjestelmässä on kaksi ansaintajaksoa: 8.5.2014–31.10.2017 sekä 8.5.2014–28.2.2018. Järjestelmän mahdollinen palkkio ansaintajaksolta perustuu Marimekko Oyj:n osakkeen kokonaistuottoon osingot mukaan luettuna. Mahdollinen palkkio maksetaan rahana kahdessa erässä, toinen erä syksyllä 2017 ja toinen keväällä 2018. Palkkion saaminen edellyttää, että henkilö on maksuhetkellä yhtiön palveluksessa. Saadessaan palkkion kohdehenkilö sitoutuu ostamaan 50 prosentilla saamastaan nettopalkkiosta yhtiön osakkeita markkinahintaan kuuden kuukauden kuluessa palkkion maksamisesta. Palkkiolla ostettuja osakkeita ei saa luovuttaa kahden vuoden kuluessa osakkeiden ostohetkestä alkaen. Johtoryhmän jäsenelle kannustinjärjestelmän nojalla maksettavan enimmäispalkkion suuruus on vuositasolla noin kiinteän vuosipalkan verran. Järjestelmän piirissä olivat 31.12.2016 taiteellista johtajaa lukuun ottamatta kaikki johtoryhmän jäsenet toimitusjohtaja mukaan lukien eli yhteensä kolme henkilöä.

PALKITSEMISRAPORTTI

Marimekon hallituksen jäsenten palkkiot 2015–2016

		Palkkio		Muut taloudelliset	Tilikaudella maksettu kokonaiskorvaus
(1 000 euroa)	2016	hallitustyöstä 2015	2016	etuudet 2015	2016 ****)	2015 ***)
Mika Ihamuotila	40	-	81 *)	-	121	-
Elina Björklund	30	30	-	-	30	30
Arthur Engel	22	22	25 **)	39 **)	47	61
Mikko-Heikki Inkeroinen	22	22	-	-	22	22
Joakim Karske	22	22	-	-	22	22
Catharina Stackelberg-Hammarén	22	22	-	-	22	22
Yhteensä	158	118	106	39	264	157

*) 11.4.2016 lähtien puheenjohtajan päätoimisuuteen pohjautuvan erillisen johtajasopimuksen nojalla maksettu kuukausipalkkio

**) Konsultointipalkkio

***) Hallituksen jäsenille maksettiin seuraavat osakemäärät osana varsinaisen yhtiökokouksen 9.4.2015 päättämää vuosipalkkiota: varapuheenjohtaja 1 141 osaketta ja muut jäsenet 837 osaketta.

****) Hallituksen jäsenille maksettiin seuraavat osakemäärät osana varsinaisen yhtiökokouksen 11.4.2016 päättämää vuosipalkkiota: varapuheenjohtaja 1 472 osaketta ja muut jäsenet 1 079 osaketta.

CEO:lle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot 2015–2016

	Bonusperusteinen Kiinteä palkka palkka Henkilöstöanti						Muut taloudelliset etuudet		Kokonaiskorvaus tilikaudella
(1 000 euroa)	2016	2015	2016	2015	2016	2015	2016	2015	2016	2015
CEO *)	90	331	-	147	-	-	-	-	90	478
Toimitusjohtaja **)	232	168	-	12	-	-	-	-	232	178
Yhteensä	322	499	-	159	-	-	-	-	322	658

*) Mika Ihamuotila 11.4.2016 asti hallituksen puheenjohtaja ja CEO, 11.4.2016 lähtien hallituksen päätoiminen puheenjohtaja (9.4.2015 asti toimitusjohtaja ja CEO, 9.4.2015 lähtien CEO)

**) Tiina Alahuhta-Kasko 11.4.2016 asti toimitusjohtaja, 11.4.2016 lähtien toimitusjohtaja ja CEO

Muulle johdolle maksetut palkat ja palkkiot 2015–2016

		Bonusperusteinen						Muut taloudelliset		Kokonaiskorvaus
	Kiinteä palkka		palkka		Henkilöstöanti		etuudet		tilikaudella
(1 000 euroa)	2016	2015	2016	2015	2016	2015	2016	2015	2016	2015
Johtoryhmä	506	648	-	28	-	-	-	-	506	676
Yhteensä	506	648	-	28	-	-	-	-	506	676

TILINTARKASTUS

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on oltava yksi tilintarkastaja ja, mikäli tilintarkastaja ei ole tilintarkastusyhteisö, yksi varatilintarkastaja. Tilintarkastajan ja varatilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymiä tilintarkastajia. Tilintarkastajat valitaan tehtäväänsä varsinaisessa yhtiökokouksessa.

11.4.2016 Marimekko-konsernin ja konserniin kuuluvien yhtiöiden tilintarkastajaksi valittiin Pricewaterhouse-Coopers Oy, KHT-yhteisö, vastuullisena tilintarkastajanaan KHT Ylva Eriksson. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti tilintarkastajille maksetaan palkkiota laskun mukaan.

Tilintarkastuksesta maksetut palkkiot tilikaudelta 2016 olivat 75 tuhatta euroa. Tilintarkastajalle maksetut palkkiot tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista tilikaudelta 2016 olivat 48 tuhatta euroa.

Tilintarkastaja antaa yhtiön tilinpäätöksen yhteydessä tilintarkastusraportin Marimekon hallitukselle sekä lain edellyttämän tilintarkastuskertomuksen osakkeenomistajille. Tilintarkastaja on läsnä hallituksen kokouksessa, jossa käsitellään vuositilinpäätöstä sekä tarvittaessa tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan kokouksissa.

SISÄINEN VALVONTA, RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN TARKASTUS

Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus ovat oleellinen osa Marimekon hallintoa ja johtamista. Vastuu valvonnan järjestämisestä kuuluu hallitukselle ja toimitusjohtajalle. Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan tehtäviin kuluu riskienhallintaan kuuluvien asioiden valmistelu ja valvonta.

Riskienhallinta ja riskit

Marimekon riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka määrittelee yhtiön riskienhallinnan periaatteet, tavoitteet ja vastuut sekä riskienhallintaprosessin organisoinnin ja valvonnan.

Riskienhallinnan periaatteet

Marimekon riskienhallinnan tavoitteena on turvata liiketoiminnan häiriöttömyys ja varmistaa konsernin vakaa tuloskehitys. Kokonaisvaltainen riskienhallinta on jatkuva ja järjestelmällinen prosessi, jossa tunnistetaan ja arvioidaan yhtiön toimintaan ja toimintaympäristöön liittyviä avainriskejä. Avainriskeiksi luokitellaan sellaiset riskit, jotka saattavat estää liiketoimintamahdollisuuden käyttämisen, vaarantaa tai estää konsernin tai sen osan strategisten tavoitteiden saavuttamisen tai toiminnan jatkuvuuden tai muutoin aiheuttaa merkittäviä seuraamuksia yhtiölle, henkilöstölle tai sidosryhmille. Riskienhallinta on kiinteä osa yhtiön johtamis- ja päätöksentekoprosessia ja kattaa konsernin kaikki toiminnot.

Tarkempi kuvaus Marimekon riskienhallintaprosessista ja merkittävimmistä riskeistä löytyy hallituksen toimintakertomuksen sivuilta 11–12.

Sisäinen valvonta ja sisäinen tarkastus

Marimekossa noudatetaan yhtiön sisäisen valvonnan periaatteita ja toimintasuunnitelmaa valvonnan toteuttamiseksi ja seuraamiseksi. Marimekossa ei liiketoiminnan luonne ja laajuus huomioon ottaen ole toistaiseksi katsottu tarkoituksenmukaiseksi järjestää erillistä sisäisen tarkastuksen toimintoa. Yhtiön tarkastus- ja palkitsemisvaliokunta seuraa ja arvioi sisäisen valvonnan tasoa ja riskienhallinnan tehokkuutta ja raportoi

siitä hallitukselle vähintään kerran vuodessa. Hallitus vahvistaa sisäisen valvonnan tason. Tarvittaessa voidaan käyttää sisäisen tarkastuksen toimeksiantoihin ulkopuolista palveluntuottajaa.

Marimekko-konsernissa sisäinen valvonta on prosessi, josta vastaavat konsernin hallitus ja toimitusjohtaja.

Sisäisen valvonnan tavoitteena on taata riittävällä varmuudella, että

• toiminta on tehokasta ja linjassa yhtiön strategian kanssa
• taloudellinen ja toiminnallinen raportointi on luotettavaa
• konsernin toiminta on lainmukaista
• Code of Conduct ja eettiset arvot on etabloitu.

Marimekon sisäinen valvonta perustuu Committee of Sponsoring Organizations (COSO) -malliin, joka muodostuu viidestä keskeisestä osaalueesta: kontrolliympäristö, riskien arviointi, valvontatoimet, tiedotus ja viestintä sekä seuranta.

SISÄPIIRIHALLINTO

Marimekon sisäpiiriohje

Marimekon sisäpiiriohje perustuu Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeeseen, 3.7.2016 voimaan tulleeseen markkinoiden väärinkäyttöasetukseen (MAR) sekä muihin soveltuviin määräyksiin ja ohjeisiin. Sisäpiiriohje määrittelee sisäpiiriin kuuluvien henkilöiden olennaiset velvollisuudet sekä johtohenkilöiden ja heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden liiketoimia koskevan ilmoitusvelvollisuuden sekä muita MAR:iin liittyviä sääntöjä ja ohjeita.

Yhtiön hallitus vahvistaa sisäpiiriohjeen.

Marimekon sisäpiiriluettelot ja kaupankäynnin rajoitukset Marimekolla on velvollisuus pitää yllä

luetteloa kaikista henkilöistä, joilla on pääsy sisäpiiritietoon ja jotka työskentelevät Marimekolle työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä, joiden kautta heillä on pääsy sisäpiiritietoon (kuten neuvonantajista, kirjanpitäjistä tai luottoluokituslaitoksista). Marimekko on päättänyt olla pitämättä luetteloa pysyvistä sisäpiiriläisistä. Näin ollen kaikki henkilöt, joilla on sisäpiiritietoa, lisätään kutakin hanketta koskevaan hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon, joka perustetaan ja jota ylläpidetään jokaisesta sisäpiiritietoa sisältävästä hankkeesta. Päätös hankekohtaisen sisäpiiriluettelon perustamisesta tehdään samanaikaisesti kuin päätös sisäpiiritiedon lykkäämisestä. Hankekohtainen sisäpiiriluettelo ei ole julkinen. Marimekon sisäpiirihallinto on vastuussa sisäpiiriluettelon ylläpidosta. Marimekon hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon lisätty henkilö ei saa käydä kauppaa yhtiön rahoitusvälineillä hankkeen voimassaoloaikana.

Säännöllisen tiedonantovelvollisuuden valmistelua (osavuosikatsaukset, tilinpäätöstiedote) tai säännöllistä pääsyä julkistamattomaan taloudelliseen tietoon ei pidetä sisäpiirihankkeena, eikä yhtiö tee päätöstä tiedon julkistamisen lykkäämisestä säännöllisen tiedonantovelvollisuuden piiriin kuuluvista tiedoista. Ottaen kuitenkin huomioon, että yhtiön julkistamaton taloudellinen tieto on luottamuksellista, yhtiö noudattaa sisäpiiriohjeeseen kirjattuja periaatteita, kuten luettelon ylläpitämistä henkilöistä, joilla on säännöllinen pääsy julkistamattomaan taloustietoon, sekä kyseisten henkilöiden kuulumista kaupankäynnin kiellon piiriin ajanjaksona ennen taloudellisten katsausten julkistamista.

Kaupankäynti Marimekon rahoitusvälineillä on kuitenkin aina kiellettyä, jos

henkilöllä on hallussaan sisäpiiritietoa Marimekosta tai sen rahoitusvälineestä.

Johtohenkilöiden liiketoimet ja lähipiiri

Marimekon hallituksen ja johtoryhmän jäsenet (johtohenkilö) ovat velvoitettuja ilmoittamaan Marimekolle ja Finanssivalvonnalle jokaisesta heidän omaan lukuunsa tehdystä Marimekon rahoitusvälineisiin liittyvästä liiketoimesta. Marimekko julkistaa viipymättä kyseiset tiedot pörssitiedotteella saatuaan ilmoituksen liiketoimesta.

Jokaisen johtohenkilön tulee määrittää lähipiiriinsä kuuluvat henkilöt ja ilmoittaa yhtiölle kirjallisesti heidän tietonsa. Johtohenkilön lähipiiriläiselle pätevät samat MAR:in mukaiset velvollisuudet kuin johtohenkilölle, kuten aiemmin mainittu ilmoitusvelvollisuus, mutta myös kaupankäynnin rajoitukset.

Suljettu ikkuna

Marimekko noudattaa 30 päivän suljettua ikkunaa ennen vuosi- ja osavuosituloksen julkistamista. Suljetun ikkunan aikana yhtiön hallituksen tai johtoryhmän jäsenet eivät saa käydä kauppaa Marimekon osakkeilla tai muilla rahoitusvälineillä. Suljettu ikkuna koskee myös niitä henkilöitä, jotka osallistuvat Marimekon vuosi- ja osavuosituloksen valmisteluun, sekä niitä yhtiön määrittelemiä henkilöitä, joilla on asemansa tai oikeuksiensa perusteella säännöllinen pääsy julkistamattomaan taloustietoon.

Sisäpiiriohjeen valvonta

Yhtiön sisäpiirihallinnosta vastaa yhtiön päälakimies. Marimekon työntekijät voivat ilmoittaa jo tapahtuneesta tai mahdollisesta Marimekon sisäpiiriohjeen tai rahoitusmarkkinoita koskevan sääntelyn rikkomisesta

Marimekon sisäisen ja anonyymin menettelyn mukaisesti.

SIJOITTAJASUHTEET

Marimekko Oyj:n sijoittajasuhteista ja taloudellisen informaation sisällöstä vastaa talousjohtaja. Konserniviestinnän tehtäviin kuuluvat yhtiön pörssitiedottaminen, sijoittaja- ja analyytikkotapaamisten järjestäminen sekä yhtiön sijoittajainformaation ylläpitäminen yhtiön kotisivuilla. Marimekko julkaisee kaiken sijoittajatiedon suomeksi ja englanniksi.

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

Selvitys yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä annetaan toimintakertomuksesta erillisenä. Selvitys on nähtävillä yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/ Hallinto/Hallinnointiperiaatteet.

Hallitus ja johto 31.12.2016

HALLITUS

Mika Ihamuotila s. 1964 Hallituksen puheenjohtaja Kauppatieteiden tohtori Päätoimi: hallituksen päätoiminen puheenjohtaja, Marimekko Oyj, 2016–

Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät:

Marimekko Oyj:n hallituksen puheenjohtaja ja CEO 2015–2016 sekä toimitusjohtaja (President & CEO) ja hallituksen varapuheenjohtaja 2008–2015, Sampo Pankki Oyj:n toimitusjohtaja 2001–2007, Mandatum Pankki Oyj:n toimitusjohtaja 2000–2001 sekä johtaja 1998–2000, Mandatum & Co Oy:n osakas 1994– 1998, Yalen yliopiston (Yhdysvallat) vieraileva tutkija 1992–1993, Sanoma Oyj:n hallituksen jäsen 2013–, Rovio Entertainment Oy:n hallituksen jäsen 2013–

Elina Björklund s. 1970 Hallituksen varapuheenjohtaja Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja Kauppatieteiden maisteri, IDBM Pro Päätoimi: toimitusjohtaja, Reima Oy, 2012–

Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät: BIetBI Advisorsin osakas ja johtaja (Shanghai, Kiina) 2011–2012, Fiskars Oyj Abp:n Home-liiketoimintaalueen Vice President ja johtoryhmän jäsen 2009–2010, useat johtotehtävät ja johtoryhmän jäsen Iittala Group Oy Ab:ssa 2005–2009 ja kehityspäällikkö 2004–2005, Ebit Oy:n toimitusjohtaja

2001–2004, Merita Pankkiiriliike Oy:n (nyk. Nordea) varatoimitusjohtaja 1998– 1999 ja pääanalyytikko 1996–1999, Kansallis-Osake-Pankin osakeanalyytikko 1994–1995, Finnair Oyj:n hallituksen ja tarkastusvaliokunnan jäsen 2009–2012, Helsingin Kauppakorkeakoulun tukisäätiön hallituksen jäsen 2013–, Suomalais-venäläisen Kauppakamarin hallituksen jäsen 2016–, Elinkeinoelämän valtuuskunnan jäsen 2016–

Arthur Engel s. 1967

Hallituksen jäsen Taloustieteen tutkinto Päätoimi: hallitusammattilainen sekä itsenäinen neuvonantaja ja sijoittaja (Hilaritas AB), 2013–

Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät:

Björn Borg AB:n toimitusjohtaja 2008– 2013, GANT Company AB:n toimitusjohtaja 2001–2007 ja operatiivinen johtaja (COO) 2000–2001, toimitusjohtaja ja useat johtotehtävät Leo Burnett Advertising Agencyssä 1994–2000, Statoil Svenska AB 1991–1994, Caliroots AB:n hallituksen puheenjohtaja 2013–, MQ:n hallituksen jäsen 2014–, Tukholman yliopiston taloustieteen oppiaineen neuvoa-antavan johtokunnan (Advisory Board) jäsen, Rapunzel of Swedenin hallituksen puheenjohtaja 2015–, OnePiece AS:n hallituksen puheenjohtaja 2015–, Five AB:n hallituksen puheenjohtaja 2016–, Eton AB:n hallituksen jäsen 2016–

Mikko-Heikki Inkeroinen s. 1987 Hallituksen jäsen Valtiotieteiden maisteri Päätoimi: verkkoliiketoimintajohtaja, Expert AS, 2015–

Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät:

Expert ASA Oy:n markkinointi- ja verkkoliiketoimintapäällikkö sekä johtoryhmän jäsen 2010–2015, Suomen Kierrätysyhteisö Oy:n hallituksen jäsen, 2014– 2015, Suomen Varusmiesliitto ry:n hallituksen jäsen 2008–2009, Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n hallituksen jäsen 2006–2007

Joakim Karske s. 1963

Hallituksen jäsen Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen Taiteen maisteri Päätoimi: johtaja, brändit, asiakasomistajuus ja asiakaskokemus, OP Ryhmä 2014–

Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät:

Nokian brändijohtaja 2014, Nokian muotoilustrategiasta vastaava johtaja 2009–2013, Nokia Mobile Phones ja Vertu, muotoilujohtaja 2006–2008, erilaiset suunnittelu- ja muotoilunjohtotehtävät: Volvo Strategic Design (Barcelona, Espanja) 2001–2005, DaimlerChrysler Advanced Design (Tokio, Japani) 1999–2001, Mercedes-Benz AG (Stuttgart, Saksa) 1998–1999, Volvo Cars (Göteborg, Ruotsi), 1995–1998, Korpinen Oy:n hallituksen jäsen 2012–2015, Suomalaisen Työn Liitto, johtokunnan jäsen 2015–

Catharina Stackelberg-Hammarén s. 1970 Hallituksen jäsen Tarkastus- ja palkitsemisvaliokunnan jäsen Kauppatieteiden maisteri Päätoimi: perustaja ja toimitusjohtaja, Marketing Clinic Oy, 2004–

Keskeinen työkokemus ja luottamustehtävät:

Coca-Cola Finlandin toimitusjohtaja 2003–2004 & 2000–2002, Coca-Cola AB:n toimitusjohtaja 2002–2003, Coca-Cola Nordic & Baltic Divisionin markkinointijohtaja (Kööpenhamina, Tanska) 2000, Coca-Cola Finlandin kuluttajamarkkinoinnin päällikkö 1996–2000, Sentra plc:n markkinointipäällikkö 1994–1996, Rahapaja Oy:n hallituksen jäsen 2004–2011, Tradedoubler Ltd:n hallituksen jäsen 2006–2007, EQ Oyj:n hallituksen jäsen 2011–2012, Cision AB:n hallituksen jäsen 2013–2014, Jokerit Hockey Club Oy:n hallituksen jäsen 2013–2014, Scan Securities Ab hallituksen jäsen 1996–, Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen 2009–, Stiftelsen Svenska Handelshögskolanin hallituksen jäsen 2011–, Aktia Pankki Oyj:n hallituksen jäsen 2012–

JOHTORYHMÄ

Tiina Alahuhta-Kasko s. 1981 toimitusjohtaja yhtiön palveluksessa vuodesta 2005

Elina Aalto s. 1968 talousjohtaja yhtiön palveluksessa vuodesta 2015

Päivi Lonka s. 1962 myyntijohtaja yhtiön palveluksessa vuodesta 2004

Anna Teurnell s. 1966 luova johtaja yhtiön palveluksessa vuodesta 2014

Yhtiö tiedotti 15.3.2016, 15.6.2016, 15.9.2016 ja 29.11.2016 muutoksista johdossa. Lisätietoja hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Hallinto sivulla 11.

Tiedot hallituksen ja johtoryhmän jäsenten osakeomistuksista Marimekko Oyj:ssä 31.12.2016 ovat sivulla 55.

Tietoa osakkeenomistajille

Tulostiedotusaikataulu

vuonna 2017

• tilinpäätöstiedote vuodelta 2016 torstaina 9.2.2017
• tilinpäätös 2016 viimeistään viikolla 11
• osavuosikatsaukset
• tammi–maaliskuulta keskiviikkona 10.5.2017
• tammi–kesäkuulta torstaina 10.8.2017
• tammi–syyskuulta torstaina 2.11.2017.

Yhtiökokous

Marimekko Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 6.4.2017 klo 14.00 alkaen Marimekko Oyj:n pääkonttorissa, Puusepänkatu 4, 00880 Helsinki. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 27.3.2017 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiön osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua yhtiölle viimeistään maanantaina 3.4.2017 ennen klo 16.00

• täyttämällä ilmoittautumislomake yhtiön kotisivuilla osoitteessa company.marimekko.fi kohdassa Sijoittajat/Hallinto/Yhtiökokous
• sähköpostitse osoitteeseen yk@marimekko.com
• puhelimitse numeroon 020 770 6893

Hallintarekisteröityjen osakkeiden omistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen niiden osakkeiden nojalla, joiden perusteella hänellä olisi oikeus olla merkittynä yhtiön Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä 27.3.2017. Osallistuminen edellyttää

lisäksi, että osakkeenomistaja on näiden osakkeiden nojalla viimeistään 3.4.2017 klo 10.00 mennessä tilapäisesti merkitty osakasluetteloon. Hallintarekisteriin merkittyjen osakkeiden osalta tämä katsotaan ilmoittautumiseksi yhtiökokoukseen. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien tilapäistä merkitsemistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen. Omaisuudenhoitajan tilinhoitajayhteisön tulee ilmoittaa hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja, joka haluaa osallistua varsinaiseen yhtiökokoukseen, merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yllä mainittuun ajankohtaan mennessä.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan alkuperäisinä yhtiölle ennen ilmoittautumisajan päättymistä. Yhtiökokouskutsu ja lisätiedot yhtiökokouksesta löytyvät yhtiön kotisivuilta kohdasta Sijoittajat/Hallinto/ Yhtiökokous.

Osinko

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2016 jaetaan osinkoa 0,40 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 10.4.2017 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 19.4.2017.

Sijoittajasuhteiden periaatteet

Marimekko Oyj noudattaa sijoittajaviestinnässään tasapuolisuuden periaatetta ja julkaisee kaiken sijoittajatiedon ensisijaisesti kotisivuillaan suomeksi ja englanniksi.

Tiedotustilaisuudet ja hiljainen jakso

Tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa aina tilinpäätöksen ja puolen

vuoden tuloksen julkistamisen yhteydessä sekä tarvittaessa muiden merkittävien asioiden julkistamisen yhteydessä. Ennen tulostiedotteiden julkistamista Marimekko noudattaa neljän viikon hiljaista jaksoa.

Analyytikot

Lista Marimekon kehitystä seuraavista pankeista ja pankkiiriliikkeistä on saatavilla yhtiön kotisivuilla kohdassa Sijoittajat/Me sijoituskohteena/ Analyytikot.

Taloudelliset julkaisut

Marimekko Oyj:n tilinpäätös ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Painettu tilinpäätös 2016 postitetaan erillisestä pyynnöstä tilaajan ilmoittamaan osoitteeseen. Myös osavuosikatsaus toimitetaan pyynnöstä paperimuodossa tilaajan ilmoittamaan osoitteeseen. Taloudelliset raportit ja tiedotteet ovat nähtävillä yhtiön kotisivuilla kohdassa Tiedotteet ja julkaisut.

Julkaisujen tilaukset

Marimekko Oyj, Konserniviestintä PL 107, 00811 Helsinki Puh. 09 758 71 info@marimekko.com

Sijoittajayhteydet

Elina Aalto, talousjohtaja Marimekko Oyj PL 107, 00811 Helsinki Puh. 09 758 7261 elina.aalto@marimekko.com

Piia Kumpulainen, viestintäjohtaja Marimekko Oyj PL 107, 00811 Helsinki Puh. 09 758 7293 piia.kumpulainen@marimekko.com