Mandatum Oyj

Annual Report • Apr 2, 2025

VUOSIKERTOMUS 2024

Pääomanhallinta Tilinpäätös Palkitsemisraportti Hallinto- ja Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024

Mandatum lyhyesti

ARVOA RAHAN JA HENGEN ERIKOISOSAAMISELLA

Mandatum on rahan ja hengen erikoisosaamisen yhdistävä merkittävä finanssipalvelujen tarjoaja. Yhtiö tarjoaa asiakkailleen laajan valikoiman palveluita kattaen omaisuuden- ja varainhoidon, säästämisen ja sijoittamisen, palkitsemisen ja sitouttamisen, eläkeaikaan varautumisen sekä henkilövakuuttamisen. Mandatumin asiakaskuntaan kuuluvat yritykset, henkilöasiakkaat sekä institutionaaliset- ja varainhoitoasiakkaat. Mandatumin liiketoiminnan menestyksen keskiössä ovat osaava henkilöstö, vahva brändi ja onnistuminen sijoitustoiminnassa.

ARVOT

Hyötyä asiakkaalle Ylivoimaisesti aktiivisin Suoraa puhetta Yhtenä joukkueena Rohkeasti erilainen Voitontahto

TUOTTEET JA PALVELUT

Yksityisvarainhoito ja omaisuudenhoito Sijoittamisen ja säästämisen ratkaisut Eläkeratkaisut Yrityksen varainhoito ja vakuutukset Palkitsemisen ja sitouttamisen palvelut Henkilövakuuttaminen Mandatum Trader -kaupankäyntipalvelu

TOIMIPISTEET JA TÄRKEÄT MARKKINAT

10 Suomessa 1 Ruotsissa

1 Luxemburgissa

Institutionaalisen varainhoidon asiakkaita on Suomen lisäksi Pohjoismaissa, erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa.

VUOSI 2024���������������������������������������������������������������������������������������������������������� 4
Avainluvut 5
Toimitusjohtajan katsaus 6
Tärkeimmät tapahtumat 8
Strategia ja liiketoimintamalli 10
Vastuullisuus 12
Markkinaympäristö 14
Liiketoiminta-alueet 15
Varainhoito 15
Yritysasiakkaat 17
Henkilöasiakkaat 18
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta 19
Mandatum sijoituskohteena 20

PÄÄOMANHALLINTA �����������������������������������������������������������������������������������������23
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS �������������������������������������������������������������33
Kestävyysselvitys	59
IFRS-TILINPÄÄTÖS�������������������������������������������������������������������������������������������146
MANDATUM OYJ:N TILINPÄÄTÖS �����������������������������������������������������������������	242
TILINTARKASTUSKERTOMUS������������������������������������������������������������������������250
KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS���������������������������������	256
RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI MANDATUM OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ ����������������������	259
SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ �������������������������������261
TOIMIELINTEN PALKITSEMISRAPORTTI �����������������������������������������������������284

VUOSI 2024

⑧MANDATUM
-----------

AVAINLUVUT

Hallinnoitavat asiakasvarat 31.12.2024 14,0 mrd. € (11,9)	Nettorahavirta 1–12/2024 983 milj. € (754)	Osinkoehdotus vuodelta 2024 332 milj. €
Vakavaraisuussuhde 31.12.2024 210 % (221)	Markkina-arvo 31.12.2024 2,3 mrd. € (2,0)	Osakkeenomistajia 31.12.2024 yli 213 000
Henkilöasiakkaita noin 250 000	Yritys- ja instituutioasiakkaita noin 20 000	Työntekijöitä noin 670

6

Toimitusjohtajan katsaus

ONNISTUNUT VUOSI 2024

Vuosi 2024 oli Mandatumille ensimmäinen kokonainen vuosi listattuna pörssiyhtiönä, ja olen saavutuksiimme erittäin tyytyväinen. Keskeiset kasvustrategiamme mittarit, eli hallinnoidut asiakasvarat ja nettorahavirta, kasvoivat voimakkaasti, ja vuoteen mahtui useita onnistumisia ja hienoja saavutuksia niin liiketoiminnassa, asiakastyytyväisyydes sä kuin vastuullisuudessa.

Pitkällä tähtäimellä Mandatum tavoittelee kasvua vähän pääomia sitovilla liiketoimintaalueilla eli varainhoidossa, yritysasiakkaissa ja henkilöasiakkaissa. Samalla pyrimme pienentämään pääomia sitovaa lasku perustekorkoista liiketoimintaa.

Kaiken kaikkiaan edistimme tavoitteitam me suunnitellusti vuonna 2024. Hallinnoi tavien varojemme kasvu oli voimakkainta varainhoidossa ja erityisesti kansainvälisissä asiakkaissa, mikä kertoo paitsi merkittävästä markkinapotentiaalista myös sijoitustuottei demme vetovoimasta ulkomailla. Olemmekin onnistuneet kasvattamaan markkinaosuutta varainhoidon kaikissa asiakassegmenteissä.

Yritysasiakkaissa Mandatum keskittyy vah van markkina-asemansa säilyttämiseen ja vahvistamiseen entisestään. Olemme selvä markkinajohtaja yritysten lisäeläketuotteissa ja palkkiorahastoissa, ja meillä on vahva asema myös yritysten ottamissa henkilö vakuutuksissa.

Henkilöasiakkaissa jatkoimme hyvää yhteis työtä Danske Bankin kanssa, ja vuosi oli käänteentekevä sekä sijoitusmyynnin että lainaturvamyynnin kääntyessä kasvuun.

OIKEALLA KASVU-URALLA

Palkkiotuottoja kerryttävien institutionaa lisen ja yksityisvarainhoidon sekä eläke-, säästö- ja riskivakuutustuotteiden jatkuva kasvu on tavoitteistamme tärkeimpiä ja siinä onnistuimme viime vuoden aikana yli odo tusten. Konsernin hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat vuoden aikana 17 prosenttia ja nousivat 14 miljardiin euroon, mikä oli sekä onnistuneen myynnin, korkean asiakastyyty väisyyden että myönteisen markkinatuoton ansiota.

Voimakkainta asiakasvarojen kasvu oli varainhoidossa, joka on kasvustrategiamme ytimessä: kasvua edellisvuodesta oli peräti 22 prosenttia. Yritysasiakkaissa kasvua oli 14 prosenttia ja henkilöasiakkaissa 10 prosent tia. Koko vuoden osalta ylsimme lähes mil jardin euron nettorahavirtaan, mistä voimme olla erityisen ylpeitä. Kasvustrategiamme etenemistä ja erityisesti varainhoidon kehi -

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024

7

tystä kuvaava palkkiotulos nousi edellisvuodesta 27 prosenttia 67 miljoonaan euroon.

Kansainvälisen kasvun tavoitteemme edistyi vuonna 2024 hienosti, ja palkitulla sijoitusosaamisellamme oli kysyntää myös Suomen ulkopuolella. Hallinnoitavien asiakasvarojen kasvu oli voimakasta erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa ja uusia asiakkaita saatiin myös Keski-Euroopasta. Kysyntää ruokki mm. korkeamman tuotto-odotuksen joukkovelkakirjoihin sijoittava Mandatumin Nordic High Yield Total Return -rahasto, joka vuonna 2024 palkittiin jälleen Euroopan parhaana high yield -joukkovelkakirjalainoihin sijoittavana rahastona. Myös seniorilaina- ja Private Debt -tuotteemme edustavat alansa huippuosaamista.

ASIAKAS ENSIMMÄISENÄ

Asiakkaat määrittävät liiketoimintamme menestyksen, ja olenkin erittäin tyytyväinen vuoden aikana saamaamme palautteeseen. Asiakastyytyväisyytemme pysyi erinomaisella tasolla NPS-mittarin (Net Promoter Score) oltua 78,5.

Asiakaspalvelun laatu nousi esille myös SFR Researchin tutkimuksessa, jossa Mandatum Asset Management palkittiin parhaana yhteisövarainhoitajana suurten yhtiöiden luokassa yli sadan suomalaisen instituutiosijoittajan keskuudesta. Mandatum sai kategoriansa parhaat pisteet pitkän aikavälin sijoitustuotoistaan, markkinanäkemyksestään sekä sijoitusprosessinsa selkeydestä. Asiakaspalvelun lisäksi saimme kiitosta tuotevalikoimasta ja raportointipalvelusta.

KESTÄVÄSTI JA VASTUULLISESTI

Vastuullisuusnäkökulmat nousevat esiin useissa käymissämme sidosryhmäkeskusteluissa. Kehitämme vastuullisuustyötämme jatkuvasti ja vuonna 2024 päivitimme yhtiön kestävyystyötä ja johtamista ohjaavan kestävyysstrategian, liityimme sijoitusten päästöjen vähentämistä nettonollaan tavoittelevaan Net Zero Asset Managers -aloitteeseen sekä julkaisimme Kestävän vakuuttamisen politiikan.

Pitkäjänteinen vastuullisuustyö näkyi myös YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (Principles for Responsible Investment, PRI) vuoden 2024 arvioinnissa, jossa Mandatum saavutti parhaan tähtiluokan useassa kategoriassa. Suorat pääomasijoitukset olivat nyt ensimmäistä kertaa mukana ja saavuttivat heti viisi tähteä, mistä voimme olla erittäin ylpeitä. Lisäksi Mandatumin kiinteistöihin sijoittava erikoissijoitusrahasto saavutti täydet viisi tähteä Global Real Estate Sustainability Benchmark (GRESB) -arvioinnissa sijoittuen kolmannelle sijalle sekä kotimaisessa että eurooppalaisessa verrokkiryhmässään. Mandatumin suorat kiinteistösijoitukset ja erikoissijoitusrahasto saivat molemmat jälleen Green Star -maininnan, joka kertoo erinomaisesta johtamisesta ja vastuullisuustoimista.

Aktiivisuutemme vastuullisuusteemojen parissa heijastui vuoden aikana myös yhtiön päivittyneisiin ESG-luokituksiin. Mandatum sijoittui joulukuussa päivittyneessä Sustainalyticsin ESG-luokituksessa alhaisen ESGriskin kategoriaan ja varainhoitoon keskittyvien yritysten joukossa parhaan kahden prosentin joukkoon. Marraskuussa päivittyneessä MSCI:n arvioinnissa Mandatum saavutti ESG-luokituksen "AA", ja ISS ESG myönsi yhtiölle lokakuussa Prime-statuksen.

Tilikaudelta 2024 Mandatum julkaisee ensimmäistä kertaa kestävyysselvityksensä EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) sekä sitä koskevan kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Lisäksi julkaisemme erillisen vastuullisuuskatsauksen.

OMALLA ESIMERKILLÄ

Henkilöstön hyvinvointi on ollut Mandatumille jo pitkään strateginen valinta, sillä uskomme vahvan yrityskulttuurin heijastuvan sekä erinomaiseen työntekijäkokemukseen että korkeaan asiakastyytyväisyyteen. Vuonna 2024 Mandatum ansaitsi kolmatta kertaa peräkkäin Future Workplaces -sertifikaatin osoituksena siitä, että yrityskulttuuria on johdettu poikkeuksellisen hyvällä työntekijäymmärryksellä.

Elokuussa järjestetyn henkilöstöannin tavoitteena oli kannustaa henkilöstöämme omistamaan Mandatumin osakkeita ja sitouttaa

pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tavoitteissa onnistuttiin yli odotusten, sillä henkilöstöanti ylimerkittiin ja yli puolet henkilöstöstä osallistui antiin.

KATSE TAVOITTEISSA

Pitämällä katseen tehokkaasti tavoitteissamme tuotamme parasta lisäarvoa kaikille sidosryhmillemme. Omistajillemme konsernin vankka vakavaraisuusasema sekä pääomakevyestä liiketoiminnasta syntyvä tulos ja laskuperustekorkoisesta liiketoiminnasta vapautuvat pääomat mahdollistavat houkuttelevan osingonjaon. Koska likviditeettimme ja osingonjakokykymme kehittyivät odotuksiamme paremmin viime vuonna, on Mandatumin hallitus päättänyt ehdottaa yhtiökokoukselle 0,33 euron osakekohtaista lisäosinkoa osinkopolitiikan mukaisen 0,33 euron osingon lisäksi vuodelta 2024. Tämä nostaa vuoden 2024 kokonaisosingon 0,66 euroon osaketta kohti.

Haluan kiittää kuluneesta vuodesta niin henkilöstöämme kuin asiakkaita. Lämmin kiitos myös osakkeenomistajillemme luottamuksestanne ja kaikille kumppaneillemme hyvästä yhteistyöstä. Vuoteen 2025 lähdemme hyvistä asemista.

Petri Niemisvirta

Konsernin toimitusjohtaja Mandatum

Pääomanhallinta Tilinpäätös Palkitsemisraportti Hallinto- ja Hallituksen

8

TÄRKEIMMÄT TAPAHTUMAT Vuosi 2024

ENSIMMÄINEN YHTIÖKOKOUS VETI SATOJA OSAKKEENOMISTAJIA

Mandatum Oyj:n ensimmäinen yhtiökokous 15. toukokuuta kokosi satoja osakkeenomistajia Helsingin Messukeskukseen. Ennen varsinaisen kokouksen alkua Mandatumin liiketoiminta-alueiden edustajat kävivät paneelikeskustelussa läpi yhtiön tilannetta. Varsinaisen yhtiökokouksen avasi hallituksen puheenjohtaja Patrick Lapveteläinen, ja toimitusjohtaja Petri Niemisvirta kävi katsauksessaan läpi Mandatumin tavoitteita.

FUTURE WORKPLACES -SERTIFIKAATTI KOLMATTA KERTAA

Mandatum sai kolmatta vuotta peräkkäin Siqni-henkilöstökyselyyn perustuvan Future Workplaces -sertifikaatin. Se myönnetään yritykselle, jossa yrityskulttuuria johdetaan poikkeuksellisen hyvän työntekijäymmärryksen pohjalta.

MANDATUMIN NORDIC HIGH YIELD -RAHASTO JÄLLEEN EUROOPAN PARAS

LSEG Lipper Fund Awards 2024 palkitsi Mandatumin korkeamman tuotto-odotuksen joukkovelkakirjoihin sijoittavan Nordic High Yield Total Return -rahaston. Se valittiin Euroopan parhaaksi high yield -joukkovelkakirjalainoihin sijoittavaksi rahastoksi kolmen ja viiden vuoden tarkastelujaksoilla.

MANDATUMIN TUTKIMUS: RAHALLINEN PALKITSEMINEN MOTIVOI

Suomalaisia palkansaajia motivoi työssä eniten rahallinen palkitseminen, työn mielekkyys ja työsuhteen pysyvyys, ilmeni Mandatumin julkaisemasta Palkitseminen Suomessa 2024 -tutkimuksesta. Tulokset pohjautuvat selvitykseen, jonka tavoitteena oli kartoittaa suomalaisyritysten käytössä olevia palkitsemisen malleja sekä työntekijöiden ja johdon näkemyksiä niiden motivoivuudesta ja tehokkuudesta.

TAVOITTEEKSI SIJOITUSTEN PÄÄSTÖJEN VÄHENNYS NETTONOLLAAN

Mandatum sitoutui tavoittelemaan sijoitustensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä nettonollaan vuoteen 2050 mennessä ja liittyi kansainväliseen Net Zero Asset Managers (NZAM) -aloitteeseen.

Pääomanhallinta Tilinpäätös Palkitsemisraportti Hallinto- ja Hallituksen

9

MAM GROWTH EQUITY II SUOMEN SUURIMMAKSI AKTIIVISEKSI KASVURAHASTOKSI

Mandatum Growth Equity II -rahaston varainkeruu päättyi syyskuussa sen kerättyä onnistuneesti 140 miljoonaa euroa. Rahasto on sulkemisensa jälkeen keskittynyt etsimään uusia sijoituskohteita kohteenaan yritykset, jotka ovat ohittaneet startupvaiheen ja joiden liikevaihto on vähintään 10 miljoonaa euroa.

Q3 Q4

ENSIMMÄINEN VUOSI ITSENÄISENÄ PÖRSSIYHTIÖNÄ

Mandatum vietti 2.10. yksivuotispäiväänsä itsenäisenä pörssiyhtiönä. Tammikuussa järjestetyssä Pörssigaalassa Vuoden 2023 Listautuja -palkinnon saanut Mandatum ja sen listautuminen jäi tuomariston mukaan pörssihistoriaan esimerkillisesti sujuneena jakautumisena.

MANDATUM LIFE LASKI LIIKKEESEEN 300 MILJOONAN EURON TOISSIJAISEN PÄÄOMAN JOUKKOVELKAKIRJALAINAN

Joukkovelkakirjalaina sai erinomaisen vastaanoton markkinoilta. Sijoittajien kiinnostus oli suurta, ja tarjouskirja sisälsi yli miljardin euron arvosta merkintätarjouksia yli 120 pohjoismaiselta ja kansainväliseltä sijoittajalta.

HENKILÖSTÖANTI YLIMERKITTIIN

Mandatumin hallitus päätti elokuussa järjestää yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen perusteella henkilöstöannin. Vahvasta kysynnästä johtuen henkilöstöanti ylimerkittiin, ja hallitus hyväksyi lopulta yhteensä 900 000 uuden osakkeen merkinnän. Merkintäsitoumuksen antoi yhteensä lähes 400 mandatumlaista eli yli puolet henkilöstöstä.

"Annin tarkoituksena oli kannustaa henkilöstöä hankkimaan ja omistamaan Mandatumin osakkeita sekä sitouttaa heidät pitkän aikavälin strategiaamme ja tavoitteisiin. Onnistuimme tässä tavoitteessa hienosti", kommentoi Patrick Lapveteläinen, Mandatumin hallituksen puheenjohtaja.

MENESTYSTÄ VASTUULLISUUSARVIOINNEISSA

Mandatum menestyi erinomaisesti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden eli PRI:n (Principles for Responsible Investment) vuoden 2024 arvioinnissa, joka koskee toimintavuotta 2023. Mandatum saavutti parhaan tähtiluokituksen useassa kategoriassa. Lisäksi Mandatumin hallinnoima erikoissijoitusrahasto Mandatum AM Suomi Kiinteistöt II saavutti täydet viisi tähteä Global Real Estate Sustainability Benchmark (GRESB) -arvioinnissa. Se sijoittui kolmannelle sijalle sekä kotimaisessa että eurooppalaisessa verrokkiryhmässään. Sekä Mandatumin suorat kiinteistösijoitukset että Suomi Kiinteistöt II -erikoissijoitusrahasto saivat GRESB-arvioinnissa jälleen Green Star -maininnan, joka toimii tunnustuksena erinomaisesta johtamisesta ja vastuullisuustoimista.

SFR RESEARCH: MANDATUM SUOMEN PARAS YHTEISÖVARAINHOITAJA

Mandatum palkittiin parhaalla Platinum Award -palkinnolla instituutiovarainhoitajia arvioivassa Scandinavian Financial Researchin "Institutional Investment Services 2024" -asiakastutkimuksessa. Vuosittain toteutettavassa tutkimuksessa yli sata suomalaista instituutiosijoittajaa arvioi 17 yhteisövarainhoidon palveluntarjoajaa. Mandatum Asset Management sijoittui Suomen parhaaksi yhteisövarainhoitajaksi suurten yhtiöiden luokassa yhdessä kahden muun varainhoitotalon kanssa.

HENKIVAKUUTUSKANNAN SIIRTO IFILLE TOTEUTUI ONNISTUNEESTI

Mandatum Life ja If Livförsäkring AB saattoivat päätökseen kannanluovutuksen, jossa Mandatum Life luovutti If Livförsäkringin Suomen sivuliikkeelle noin 50 000 henkivakuutussopimusta, jotka olivat If Vahinkovakuutus Oyj:n Suomen sivuliikkeen myymiä ja hoidossa olevia sopimuksia.

ELÄKESÄÄTIÖPALVELULIIKE-TOIMINTA MYYTIIN PORASTOLLE

Mandatum Life Palvelut Oy myi eläkesäätiöpalveluliiketoimintansa Porasto Oy:lle. Kauppaan kuului mm. eläkesäätiöille ja -kassoille tarjottavat hallinnointipalvelut, työnantajille tarjottavat työsuhde-etuuksien IFRS:n ja USGAAP:n mukaiset laskenta- ja raportointipalvelut sekä yhtiöiden eläkelupausten laskenta- ja maksatuspalvelut.

Pääomanhallinta Tilinpäätös Palkitsemisraportti Hallinto- ja Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024

10

Strategia ja liiketoimintamalli

KASVUA PÄÄOMAKEVYISTÄ LIIKETOIMINTA-ALUEISTA

Mandatumin pitkän aikavälin strategiana on kasvaa vähän pääomaa sitovilla liiketoimintaalueilla eli varainhoidossa, yritysasiakkaissa ja henkilöasiakkaissa samalla, kun enemmän pääomia sitovaa laskuperustekorkoista liiketoimintaa pienennetään suunnitellusti ja ennustettavasti.

Tätä strategiaa on noudatettu jo 2000-luvun alusta lähtien, kun laskuperustekorkoisten eläkevakuutusten uusmyynnistä luovuttiin ja

lähdettiin rakentamaan kasvua vähän pääomaa sitovilla liiketoiminta-alueilla.

Kasvustrategian ytimessä ovat erottautuvat ja laadukkaat tuotteet sekä yritysasiakkaissa johtava markkina-asema. Kasvua haetaan niin Suomesta kuin kansainvälisesti – erityisesti Ruotsista ja Tanskasta. Kattavan tuoteja palvelutarjoaman osalta yhtiö keskittyy tarjoaman parantamiseen, ristiinhyödyntämiseen sekä laajentamiseen.

• Pääomakevyissä liiketoiminnoissa strategiana on edelleen kasvattaa hallinnoitavan varallisuuden määrää ja palkkioperusteista liiketoimintaa.
• Laskuperustekorkoisessa liiketoiminnassa strategiana on tavoitella hyvää sijoitustoiminnasta saatavaa tuottoa maltillisella sijoitusriskillä sekä omien varojen vapauttaminen vakuutuskannan pienentyessä.

STRATEGIAN ETENEMINEN VUONNA 2024

Mandatumin strategian toteutus eteni suunnitellusti vuonna 2024. Nettorahavirta kasvoi 30 prosenttia ja ylsi lähes miljardiin euroon. Mandatum onnistui kasvattamaan liiketoimintaansa markkinatilanteesta riippumatta. Kasvustrategiamme etenemistä ja erityisesti varainhoidon kehitystä kuvaava palkkiotulos kasvoi 27 prosenttia edellisvuodesta ja oli 67 miljoonaa euroa. Tämä oli seurausta sekä hallinnoitavien asiakasvarojen voimakkaasta kasvusta että parantuneesta kustannustehokkuudesta. Konsernin hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 17 prosenttia ja nousivat 14 miljardiin euroon.

Strategian etenemistä liiketoimintaalueittain käydään tarkemmin läpi osiossa Liiketoiminta-alueet. Yhtiön taloudelliset tavoitteet esitellään hallituksen toimintakertomuksessa.

Sijoitussidonnaiset vastuut Laskuperustekorkoiset vastuut

Mandatumin vastuiden historiallinen kehitys

Hallinnoitavien asiakasvarojen kehitys liiketoiminta-alueittain

Mandatum sijoituskohteena

Pääomanhallinta Tilinpäätös Palkitsemisraportti Hallinto- ja Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024

11

MANDATUMIN LIIKETOIMINTAMALLI

Mandatumin keskeisenä menestystekijänä on monipuolisen palvelutarjoaman tarkka kohdennus eri asiakassegmenttien tilanteisiin ja tarpeisiin. Toimintamallilla yhtiö pyrkii tuottamaan tavoiteltua lisäarvoa sekä asiakkaille että yhtiön liiketoiminnalle. Tuotteiden ja palveluiden jakelussa tärkein vahvuus on osaava myynti ja asiakaspalvelu.

Yhtiö keskittyy asiakastarpeiden ymmärtämiseen ja asiakassuhteiden pitkäjänteiseen hoitoon sekä pyrkii olemaan resilientti markkinavoimien liikkeille. Vahva oma myynti sekä tehokas jakeluverkosto suojaavat Mandatumin markkina-asemaa. Samalla yhtiö keskittyy kannattavaan kasvuun sekä toimintamallinsa tehostamiseen.

PÄÄOMAKEVYT LIIKETOIMINTA			LASKUPERUSTEKORKOINEN
VARAINHOITO	YRITYSASIAKKAAT	HENKILÖASIAKKAAT	LIIKETOIMINTA
TAVOITE Hallinnoitavien varojen ja markkina-osuuden kasvattaminen kannattavasti.	Asiakasmäärän ja hallinnoitavien varojen kasvattaminen sekä asiakkaiden ohjaus varainhoitoon.	Nettorahavirran kääntäminen kasvuun ja keskeisten jakelukumppanuuksien vahvistaminen.	Vakuutuskannan alentaminen pääoman vapauttamiseksi ja kasvualoitteiden rahoittamiseksi.
ASIAKKAAT Institutionaaliset sijoittajat (Suomessa ja Pohjoismaissa), yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt. Uusia institutionaali sia asiakkaita haetaan myös muualta Euroopasta.	Suuret ja keskisuuret yritykset sekä pienemmät yritykset ja yrittäjät.	Henkilöasiakkaat, joista suurta osaa palvellaan kumppanuuksien, erityisesti Danske Bankin kautta.	Henkilö- ja yritysasiakkaat, joilla on laskuperustekorkoisia eläkevakuutuksia.
TUOTTEET JA PALVELUT Laaja-alaiset varainhoidon palvelut ja monipuoliset sijoitusratkaisut eri omai suusluokissa, kuten korko- ja vaihto ehtoisissa sijoituksissa sekä osakkeissa.	Kokonaisvaltaiset palkitsemisratkai sut, ml. palkkiorahastot, henkilö vakuuttaminen ja lisäeläkkeet. Lisäksi riskivakuutukset sekä säästämisen ja sijoittamisen palvelut yrityksille ja yrittäjille.	Danske Bankin kautta asuntolainojen yhteydessä tarjottavat lainaturva vakuutukset sekä sijoitusvakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset. Lisäksi Mandatumin kautta henkilöasiakkaille yksilölliset riskivakuutukset. Itsenäisel le sijoittajalle Mandatum Trader online kaupankäyntipalvelu.	Laskuperustekorkoiset vakuutukset, joista valtaosa on 1980- ja 1990-luvuilla myytyjä eläkevakuutuksia. Myynti lopetettu 2000-luvun alussa, ja kannan alenemisen odotetaan tulevina vuosina jatkuvan verrattain voimakkaana.

12

VASTUULLISUUS

Mandatum pyrkii luomaan arvoa, vaikuttamaan ja hallitsemaan riskejä yhtiölle ja yhteiskunnalle merkittävien kestävyysteemojen näkökulmista. Mandatumin kestävyyden muodostavat kolme avainteemaa, jotka ovat perusta yhtiön liiketoiminnalle. Avainteemat ovat: vastuullinen sijoittaminen, taloudellisen turvan ja hyvän työelämän edistäminen sekä vastuullisuus Mandatumin omassa toiminnassa.

VASTUULLINEN SIJOITTAMINEN

Mandatumin näkemyksen mukaan vastuullisesti toimivat yhtiöt menestyvät paremmin. Sijoittamalla vastuullisesti Mandatum tekee paremmin perusteltuja sijoituspäätöksiä, jotka ovat linjassa sen pitkän aikavälin kestävyys- ja riskienhallintatavoitteiden kanssa.

Vastuullinen sijoittaminen on varojen hoitamista niin, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kysymykset (ESG-näkökohdat) otetaan huomioon sijoitusanalyysissä, sijoituspäätöksiä tehtäessä ja sijoituksista raportoitaessa.

Mandatum pyrkii sekä ymmärtämään ja huomioimaan sijoituskohteisiin liittyvät kestävyysriskit ja -mahdollisuudet että tunnistamaan ja vähentämään oman sijoitustoimintansa haitallisia vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon, yhteiskuntaan, työntekijöihin, ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviin asioihin.

TALOUDELLISEN TURVAN JA HYVÄN TYÖELÄMÄN EDISTÄMINEN

Mandatum pyrkii liiketoiminnallaan parantamaan asiakkaidensa taloudellista turvaa ja edistämään asiakasyritystensä vastuullisia henkilöstökäytäntöjä.

Yhtiö tarjoaa asiakkailleen yksilön lakisääteistä sosiaaliturvaa täydentäviä vaihtoehtoja omaehtoiseen varautumiseen. Varautuminen ja vaurastuminen luovat arvoa myös yhteiskunnalle.

Mandatumin tavoitteena on aktiivisesti edistää vastuullista palkitsemista suomalaisissa yrityksissä. Hyvin hoidettu ja johdettu liiketoiminta vahvistaa menestymisen edellytyksiä ja luo hyvinvointia yrityksen henkilöstön keskuudessa.

VASTUULLISUUS OMASSA TOIMINNASSA

Vastuu henkilöstöstä ja kestävistä toimintatavoista on osa menestyvän liiketoiminnan rakentamista. Henkilöstön hyvinvointi on yksi Mandatumin strategisista tavoitteista. Siitä huolehtimalla Mandatum kehittää myös yrityksen toimintakykyä ja tuloksellisuutta.

Kestävä liikkeenjohto ja liiketoimintakäytännöt ovat Mandatumin toiminnan perusta. Hyvällä hallinnolla varmistetaan, että konserniyhtiöt ja niiden henkilöstö, alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit noudattavat lakeja, asetuksia ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita.

Taloudellinen vastuu tarkoittaa huolehtimista toiminnan jatkuvuudesta, kannattavuudesta, tuloksentekokyvystä sekä vakavaraisuudesta kaikissa markkinaolosuhteissa. Toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen luo pohjan asiakkaiden vakuutuksiin liittyvien vastuiden sekä asiakkaiden sijoitusten ja eläkkeiden hoitamiseen vuosikymmenien ajan kestävästi ja vastuullisesti. Siksi myös riskienhallinta liittyy oleellisesti Mandatumin taloudelliseen vastuuseen.

Veronmaksun ja työllistämisen lisäksi Mandatumin palvelut luovat yhteiskunnallista lisäarvoa. Sijoittamisen, vakuuttamisen ja palkitsemisen tuotteet ja palvelut ovat osa yhteiskunnallista infrastruktuuria, joka mahdollistaa modernin yhteiskunnan ja talouden toimintaa.

Pääomanhallinta Tilinpäätös Palkitsemisraportti Hallinto- ja Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024

YK:N KESTÄVÄN KEHITYKSEN TAVOITTEET

YK:n toimintaohjelma Agenda 2030 ja sen 17 päätavoitetta tähtäävät kestävään kehitykseen, jossa huomioidaan kattavasti ympäristö, talous ja ihmiset.

Mandatum on sitoutunut edistämään YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (UN Sustainable Development Goals, SDG), joista neljä on yhtiön toiminnan ja vaikutusten kannalta erityisen olennaisia:

SDG 3 Terveyttä ja hyvinvointia – Mandatum edistää asiakkaidensa hyvinvointia taloudellisen varautumisen ja vaurastumisen kautta.

SDG 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua – Henkilöstötyytyväisyys on Mandatumille strateginen tavoite, ja myös sijoituskohteina olevien yritysten työoloja seurataan ja yrityksiin vaikutetaan tapauskohteisesti. Mandatum tavoittelee liiketoiminnassaan kestävää kasvua ja positiivista asiakaskokemusta.

SDG 13 Ilmastotekoja – Mandatum edistää ilmastotekoja sekä sijoituksissa että omassa toiminnassaan.

SDG 16 Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto – Hyvä hallinto on Mandatumin toiminnan perusta, ja yhtiö kehittää myös asiakasyritystensä hyvää hallintoa tarjoamalla vastuullisuutta edistäviä palkitsemispalveluita.

MANDATUM JULKAISEE VUODELTA 2024 KAKSI VASTUULLISUUTEEN LIITTYVÄÄ RAPORTOINTIKOKONAISUUTTA:

• EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisen kestävyysselvityksen osana hallituksen toimintakertomusta sekä
• erillisen vastuullisuuskatsauksen, jossa esitellään kootusti Mandatumin vastuullisuuden osa-alueet sekä merkittävät toimet ja tulokset.

Mandatum raportoi CSRD:n ja sen edellyttämien European Sustainability Reporting Standards (ESRS) -raportointistandardien mukaisesti ensimmäistä kertaa vuodelta 2024. Tutustu kestävyysselvitykseen täältä.

MARKKINAYMPÄRISTÖ

YLEINEN TALOUS- JA MARKKINATILANNE

Talouskasvu jatkui vuoden 2024 aikana Yh dysvalloissa. Sen sijaan Euroopassa talous kasvu jäi alhaisemmaksi. Kasvu oli palvelu alojen vetämää, teollisuudessa tunnelmat olivat vaisummat. Yhdysvaltojen odotetaan jatkavan globaalin kasvun veturina myös vuonna 2025, etenkin jos uuden hallinnon poliittiset toimet eivät heikennä talouden näkymiä.

Inflaatio hidastui vuoden 2024 aikana sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, mutta eten kin Yhdysvalloissa inflaationäkymät kääntyi vät nousuun vuoden lopulla. Keskuspankit aloittivat koronlaskut Euroopan keskuspan kin johdolla kesällä. Kiihtynyt inflaatio ja vahvat talousnäkymät pitävät markkinoiden koronlaskuodotukset vähäisinä Yhdysvallois sa. Euroopan keskuspankin taas odotetaan laskevan korkoja myös keväällä 2025.

KORKOMARKKINA

Korkojen heilunta jatkui odotuksista huoli matta myös vuonna 2024. Vuoteen läh dettiin odotuksin alkavista koronlaskuista etenkin Yhdysvalloissa, mutta näkymien

muuttuessa markkinakorot nousivat alku vuoden aikana. Korot kääntyivät laskuun kesällä, mutta nousivat jälleen loppuvuoden aikana inflaation kiihtyessä.

Luottoriskipreemiot laskivat vuoden 2024 aikana sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tämän takia yrityslainasijoitusten tuotot olivat vuoden aikana vahvoja. Historiallisesti luottoriskipreemiot ovat etenkin Yhdysval loissa matalia.

OSAKEMARKKINA

Globaalien osakemarkkinoiden tuotto oli vuoden 2023 tapaan erittäin vahva. Maan tieteellisesti tuotot keskittyivät jälleen Yh dysvaltoihin. Myös Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla tuotto oli kohtuullisen vahva. Suomalaisten osakkeiden tuotto jäi jälleen vaisuksi.

Osakemarkkinoiden teemana oli edelleen tekoäly, jonka vetämänä yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt olivat vuoden suurimpia voittajia. Vuoden aikana nähtiin hetkellistä rotaatiota myös aiempina vuosina heikom min tuottaneisiin sektoreihin, mutta lopul lista muutosta ei vuoden 2024 aikana vielä nähty.

15

Liiketoiminta-alueet

VARAINHOITO

Mandatum tarjoaa laaja-alaisia varainhoidon palveluita ja monipuolisia sijoitusratkaisuja eri omaisuusluokissa. Varainhoidon asiakkaisiin kuuluu suomalaisia ja kansainvälisiä institutionaalisia sijoittajia sekä suomalaisia yrityksiä ja varakkaita yksityishenkilöitä. Kansainvälisiä instituutioasiakkaita Mandatumilla on erityisesti Ruotsissa ja Tanskassa, joissa markkina on kooltaan Suomea suurempi.

Mandatumin varainhoito pohjautuu tapaan sijoittaa konsernin omaa tasevarallisuutta. Sijoitustoiminnalla on pitkä kokemus ja vahva tuottohistoria erityisesti korko- ja lainamarkkinoilla sekä vaihtoehtoisissa sijoituksissa. Yhtenä Pohjoismaiden suurimmista sijoittajista Mandatumilla on pääsy globaalisti houkuttelevimpiin sijoitusmahdollisuuksiin, joita se hyödyntää asiakkaiden eduksi sekä omissa sijoitustuotteissaan että täydentämällä valikoimaansa muiden sijoitustuotteilla. Mandatum on pystynyt tuottamaan asiakkailleen houkuttelevaa riskikorjattua tuottoa eri omaisuuslajeissa.

Tulevaisuudessa varainhoidon kohdemarkkinoiden odotetaan jatkavan kasvuaan väestön vaurastumisen lisääntyessä.

TUOTTEET JA PALVELUT Instituutiot

Institutionaalisia sijoittajia ovat esimerkiksi eläkerahastot, säätiöt, sijoitusrahastot ja muut ammattisijoittajat. Instituutioasiakkaiden tuotevalikoimaan kuuluvat monipuoliset sijoitusratkaisut eri omaisuusluokissa. Tälle asiakasryhmälle yhtiön

ydinosaamisaluetta ovat erityisesti korkosijoitukset ja vaihtoehtoiset sijoitukset.

Yksityisvarainhoito

Yksityisvarainhoidon asiakkaisiin kuuluu sekä suomalaisia yrityksiä että varakkaita yksityishenkilöitä. Asiakkaat saavat Mandatumista monipuolisia varallisuuden hoitoon liittyviä palveluita sekä sijoitusratkaisuja eri omaisuusluokissa. Yksityisvarainhoitoasiakkaiden suosiossa ovat muun muassa ammattimaisesti hoidetut täyden valtakirjan mandaattivarainhoitopalvelut, joissa asiakkaan korko-, osake- ja vaihtoehtoisia sijoituksia hoidetaan aktiivisesti asiakkaan tavoitteiden ja riskinottokyvyn mukaisesti. Yksityisvarainhoidon asiakkaiden käytössä ovat myös laajat lisäpalvelut, kuten juridiset asiantuntijat.

VUOSI 2024

• Vuoden 2024 aikana Mandatumin varainhoidon hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 22 prosenttia. Vahva nettorahavirta, 912 miljoonaa euroa, tuki kasvua. Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat kaikissa asiakassegmenteissä, eli kansainvälisissä ja kotimaisissa institutionaalisissa asiakkaissa sekä yksityisvarainhoidon asiakkaissa. Kehitys oli erityisen positiivista muun muassa Ruotsin ja Tanskan markkinoilla, joilla laadukas tuotevalikoima erityisesti korkopuolella tuki kansainvälistä kasvua. Lähtökohdat Mandatumin markkinaosuuden kasvuun Pohjoismaiden varainhoitomarkkinalla ovat siis hyvät.

Hallinnoitavien asiakasvarojen kehitys

Instituutiot, Suomi Instituutiot, kansainväliset Erittäin varakkaat yksityishenkilöt Yksityisvarainhoito

Nettorahavirta 1–12/2024

912 milj. € (740)

NPS 76,4 (73,8)

16

VUOSI 2024 (JATKUU)

• Mandatum valittiin Suomen parhaaksi yhteisövarainhoitajaksi Scandinavian Financial Researchin (SFR) asiakastutkimuksessa, jossa noin sata suomalaista instituutiosijoittajaa arvioi 17 yhteisövarainhoidon palveluntarjoajaa.
• Mandatumin lainasijoitusten (senior loans) asiakasvarat nousivat 1,6 miljardiin euroon.
• Allokaatioratkaisujen kysyntä kasvoi merkittävästi ja myös kiinnostus korkotuotteisiin jatkui vahvana.
• Mandatum menestyi erinomaisesti YK:n vastuullisen sijoittamisen arvioinnissa ja saavutti parhaan tähtiluokituksen useassa alakategoriassa.
• Mandatumin hallinnoima erikoissijoitusrahasto Mandatum AM Suomi Kiinteistöt II sai täydet viisi tähteä viimeisimmässä Global Real Estate Sustainability Benchmark (GRESB) -arvioinnissa, joka tarkastelee muun muassa energian- ja vedenkulutusta, hiilijalanjälkeä, jätteiden määrää, kasvihuonekaasupäästöjä, riskienhallintaa, sosiaalista vastuullisuutta, sidosryhmäyhteistyötä sekä yritysvastuun raportointia, periaatteita ja johtamista.

CASE

NORDIC HIGH YIELD -RAHASTO PALKITTIIN EUROOPAN PARHAANA

Mandatumin pohjoismaisiin joukkovelkakirjoihin sijoittava Nordic High Yield Total Return -sijoitusrahasto on yksi merkittävimmistä rahastoista pohjoismaisilla korkeamman riskin high yield -joukkovelkakirjalainamarkkinoilla. Se palkittiin Euroopan parhaana high yield -joukkovelkakirjalainoihin sijoittavana rahastona kolmen ja viiden vuoden tuottohistorian tarkastelujaksoilla Lipper Fund Awardseissa 2024 Lontoossa. Rahasto on perustettu vuonna 2014 ja se sijoittaa pääosin pohjoismaisten yhtiöiden joukkovelkakirjalainoihin, joilla joko ei ole luottoluokitusta tai joiden luottoluokitus on high yield -tasoa.

MONIPUOLISIA SIJOITUSRATKAISUJA ERI OMAISUUSLUOKISSA

Korkosijoitukset

Laaja osaaminen eri korko-omaisuusluokissa:

• • Investment grade -joukkovelkakirjalainat ovat suoria sijoituksia alhaisemman riskin "investment grade" -luottoluokitettujen yritysten joukkovelkakirjalainoihin.
• • High yield -joukkovelkakirjalainat ovat suoria sijoituksia korkeamman riskin "high yield" -luottoluokitettuihin joukkovelkakirjalainoihin.
• • Senior-lainat (leveraged loans) ovat suoria sijoituksia yleisesti vakuudelliseen ja vaihtuvakorkoiseen velkaan, jonka on laskenut liikkeelle "high yield" -luottoluokitettu yhtiö. Velan on tyypillisesti järjestänyt ryhmä pankkeja ja se on pääasiassa suunnattu institutionaalisille sijoittajille.

Osakkeet

Aktiivista osakevalintaa eurooppalaisilla, pohjoismaisilla ja yhdysvaltalaisilla markkinoilla. Mandatum painottaa kohdeyhtiöiden fundamentteihin pohjautuvaa yritysanalyysia, osakevalintaa ja aktiivista omistajuutta pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä.

Vaihtoehtoiset sijoitukset

Pitkä kokemus vaihtoehtoisista sijoituksista:

• pääomasijoitukset listaamattomiin yhtiöihin
• • private debt eli epälikvidit velkasijoitukset tyypillisesti listaamattomiin yhtiöihin
• systemaattiset sijoitusratkaisut, jotka pyrkivät positiiviseen tuottoon markkinaympäristöstä riippumatta esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen
• kiinteistösijoitukset.

Allokaatiotuotteet

Sijoitusratkaisuja, joissa yhdistellään eri omaisuuslajeja asiakkaalle sopivalla riskitasolla ja sen mukaisella tuottotavoitteella. Allokaatiotuotteissa Mandatum tekee myös yhteistyötä maailman johtavan rahastovalintakonsultin Mercerin kanssa.

Liiketoiminta-alueet

YRITYSASIAKKAAT

Mandatum palvelee suomalaisia yritysasiakkaita kahdessa pääsegmentissä: suuret ja keskisuuret asiakkaat sekä pienemmät yritykset ja yrittäjät.

Yritysasiakasliiketoiminnassa Mandatum keskittyy vahvan markkina-asemansa säilyttämiseen ja vahvistamiseen edelleen. Yhtiön laaja kontaktipinta suomalaisiin yrityspäättäjiin mahdollistaa kattavat yritysasiakkuudet sekä varainhoidon tuotteiden ristiinmyynnin, sillä yritysten johto ja henkilöstö ovat loppuasiakkaina palkitsemisen tuotteissa ja palveluissa.

TUOTTEET JA PALVELUT

Milj. €

Suurten ja keskisuurten yritysten kohdalla pääpaino on palkitsemisen kokonaisratkaisuissa, joissa päätuotteet ovat lisäeläkkeet, riskivakuutukset ja palkkiorahastot. Pienille yrityksille ja yrittäjille Mandatum tarjoaa henkilövakuuttamisen, säästämisen ja sijoit-Yritysasiakkaat Hallinnoitavien asiakasvarojen kehitys

Hallinnoitavien asiakasvarojen kehitys

Riskivakuutukset

Mandatumin markkina-asema yritysten ottamissa henkilövakuutuksissa on vahva. Mandatum tarjoaa kaiken kokoisille yrityksille ja niiden henkilöstölle henkivakuutuksia sekä vakuutuksia pysyvän ja lyhytaikaisen työkyvyttömyyden varalle. Vakuutusetujen suosio henkilöstöetuina on kasvanut Suomessa viime vuosina. Muihin länsimaihin verrattuna suomalaiset ovat kuitenkin edelleen alivakuutettuja, ja markkinassa on kasvupotentiaalia.

Lisäeläkkeet

Vapaaehtoisissa lisäeläkkeissä Mandatum on markkinajohtaja. Yritysjohdon ja asiantuntijaryhmien lisäksi lisäeläkkeitä myydään yrittäjille. Nykyisin yritysten käyttämät

lisäeläkkeet ovat sijoitussidonnaisia sovittuun maksuun perustuvia säästömalleja vanhojen sovittuun etuuteen perustuvien eläkelupausten sijaan.

Palkkiorahastot ja palkitsemisen neuvonanto

Mandatum on selvä markkinajohtaja palkkiorahastoissa, jotka ovat erinomainen ratkaisu kannustaa koko henkilöstöä säästämään ja sijoittamaan osan tulospalkkioistaan. Uusia palkkiorahastoja on viime vuosina avattu yritysten henkilöstölle kasvavaa tahtia, ja kysynnän odotetaan jatkuvan korkeana. Palkkiorahastoasiakkaat saavat Mandatumista kokonaisvaltaisen hoitopalvelun sekä varainhoidon. Yhtiö tarjoaa yrityksille myös kokonaisvaltaisia palkitsemisen neuvonantopalveluja osake- ja tulospalkkiomalleista palkkavertailuihin.

VUOSI 2024

• Kiinnostus sijoitussidonnaisiin lisäeläkkeisiin kasvoi, ja asiakkaiden eläkevarat nousivat sijoitustuottojen kasvun ansiosta.
• Henkilövakuutusten kysynnän kasvu jatkui.
• Erinomainen yhteistyö yritys- ja varainhoitoliiketoimintojen välillä jatkui. Vuonna 2024 varainhoidon uusista asiakkaista merkittävä osa tuli yritysyhteistyön kautta.
• Palkitsemisen konsultointi- ja vertailupalvelut kiinnostivat. Niin palkkiorahastojen määrän kuin niiden piirissä olevien henkilöiden määrän kasvu jatkui, ja jatkossa palkka-avoimuus-direktiivin voimaantulo lisää entisestään tarvetta palkitsemisen vertailupalveluille.

Nettorahavirta 1–12/2024

96 milj. € (90)

HENKILÖASIAKKAAT Liiketoiminta-alueet

Mandatum tarjoaa henkilöasiakkaille sijoitusratkaisuja ja henkilövakuutuksia. Henkilöasiakkaille suunnattujen tuotteiden pääasiallisena jakelukanavana toimii Danske Bank. Mandatumilla on myös valikoituja muita kumppanuuksia.

TUOTTEET JA PALVELUT

Henkilöasiakkaille Danske Bankin kautta tarjottaviin tuotteisiin ja palveluihin kuuluvat asuntolainojen yhteydessä tarjottava lainaturvavakuutus sekä sijoitusvakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset, jotka ovat suosittuja säästämisen ja sijoittamisen tuotteita. Lisäksi henkilöasiakkaat saavat Mandatumista yksilöllisiä henkilövakuutuksia, jotka kattavat kuoleman, työkyvyttömyyden ja vakavan sairauden. Mandatum Trader puolestaan on itsenäisen sijoittajan online-kaupankäyntipalvelu. Henkilöasiakkaat Hallinnoitavien asiakasvarojen kehitys

VUOSI 2024

• Hyvä yhteistyö Danske Bankin kanssa jatkui, ja Danske Bankin kautta tarjottavien tuotteiden ja palveluiden kysyntä ja myynti kasvoivat. Lainaturvan suosio säilyi vahvana, ja niiden määrä suhteutettuna otettuihin asuntolainoihin oli ennätyskorkealla.
• Kaupankäyntipalvelu Mandatum Traderin tuottojen kasvu-ura kiihtyi edellisvuodesta, aktiivisten asiakkaiden määrä kasvoi ja johdannais- sekä korkotuotteiden kysyntä lisääntyi.
• Sijoitusvakuutusten ja kapitalisaatiosopimusten myynti kasvoi voimakkaasti.
• Kasvavat lisäeläkkeiden ulosmaksut painavat henkilöasiakasliiketoiminnan vuotuista nettorahavirtaa. Eläkevakuutusten myynti lopetettiin vuonna 2009.

Sijoitusvakuutus

Sijoitusvakuutus sopii hyvin sekä omasta että läheisten taloudellisesta turvasta huolehtimiseen, pitkäaikaiseen sijoittamiseen ja omaisuuden siirtämiseen jälkipolville. Sijoitusvakuutus sisältää henkiturvan, jonka edunsaajamääräyksellä henkivakuutuskorvauksen voi kohdistaa haluamilleen tahoille.

Kapitalisaatiosopimus

Kapitalisaatiosopimus sopii säästäjälle ja sijoittajalle, joka arvostaa vaivattomuutta ja haluaa joustavan varojen hoitosopimuksen. Sopimusajan päättyessä sopimuksen säästösumma maksetaan sopimuksen ottajalle.

CASE

MANDATUM TRADER

Mandatum Trader on itsenäisen sijoittajan online-kaupankäyntipalvelu. Valikoima on Suomen laajin kattaen kymmeniätuhansia sijoitusinstrumenttejä osakkeista, ETF:istä ja joukkovelkakirjoista futuureihin, optioihin sekä muihin johdannaisiin ympäri maailman. Uusimpana lisäyksenä palveluvalikoimassa on sijoitusluotto yrityksille. Mandatum Trader sopii erityisen hyvin aktiiviseen kaupankäyntiin. Mandatum tarjoaa palvelua Saxo Bank A/S:n sidonnaisasiamiehenä.

Hallinnoitavien asiakasvarojen kehitys

-24 milj. € (-75)

Nettorahavirta 1–12/2024

NPS 71,3 (67,8)

Hallituksen

Liiketoiminta-alueet

LASKUPERUSTEKORKOINEN LIIKETOIMINTA

Laskuperustekorkoinen liiketoiminta-alue pitää sisällään laskuperustekorkoisen vakuutuskannan vastuiden sekä vastuita kattavan sijoitusomaisuuden ja Mandatum Lifen oman pääoman katteena olevan sijoitusomaisuuden hoidon. Sijoitustoiminnasta tavoitellaan maltillisella riskillä vakuutussopimusvelan vaatimukset ylittävää tuottoa, ja samanaikaisesti aleneva vakuutuskanta vapauttaa pääomia.

VUOSI 2024

• Ei merkittäviä muutoksia sijoitusallokaatiossa. Vakuutussopimusvelan korkoriskin suojaamista jatkettiin strategian mukaisesti.
• Laskuperustekorkoiseen liiketoimintaan liittyvä nettorahoitustulos laski 100,4 (137,8) miljoonaan euroon.
• Laskuperustekorkoinen vakuutuskanta aleni odotusten mukaisesti.

Laskuperustekorkoiset vakuutukset

Valtaosa nykyisistä laskuperustekorkoisista vakuutuksista on 1980 ja 1990-luvuilla myytyjä eläkevakuutuksia. Vakuutussopimuksiin sisältyy kiinteä vuosittainen takuutuotto, joka on pääosin 3,5 tai 4,5 prosenttia. Tilinpäätöksen vastuuvelka on laskettu ajantasaisella markkinaehtoisella korolla, jossa on huomioitu sopimuksille tulevaisuudessa maksettavat takuutuotot. Sopimusten myynti lopetettiin 2000-luvun alussa, ja kannan alenemisen odotetaan tulevina vuosina jatkuvan verrattain voimakkaana.

Vakuutussopimusvelan pieneneminen

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024

Mandatum sijoituskohteena

VARAINHOIDON KASVUTARINA YHDISTETTYNÄ HOUKUTTELEVAAN OSINGONMAKSUUN

Mandatum on yksi Suomen johtavista finanssipalvelujen tarjoajista. Se yhdistää rahan ja hengen erikoisosaamisen. Yhtiön kasvun mahdollistajina toimivat vahva markkina-asema, vahva sijoitusosaaminen, ensiluokkaiset tuotteet, tyytyväiset asiakkaat, maineikas brändi sekä osaava henkilöstö.

Mandatum pyrkii olemaan osakkeenomistajilleen houkutteleva sijoituskohde. Neljä syytä sijoittaa Mandatumiin ovat:

• 1. Hyvä osingonmaksaja
• 1. Vahva sijoitusosaaminen ja merkittävä varainhoidon kasvupotentiaali kansainvälisillä markkinoilla
• 1. Markkinajohtaja lisäeläkkeissä ja palkkiorahastoissa
• 1. Vahva brändi sekä korkea asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys.

1) HYVÄ OSINGONMAKSAJA

Konsernin vankka vakavaraisuusasema sekä strategian mukaisesti pääomakevyestä liiketoiminnasta syntyvä tulos ja laskuperustekorkoisesta liiketoiminnasta vapautuvat pääomat mahdollistavat houkuttelevan osingonjaon. Lisäksi konsernin muiden kuin strategisten omaisuuserien myyntimahdollisuudet tarjoavat lisäpotentiaalia ylimääräiseen varojenjakoon.

Vuonna 2024 osinkoa maksettiin yhteensä 166 miljoonaa euroa eli 0,33 euroa osakkeelta. Vuoden lopun päätöskurssilla laskettuna osinkotuotto oli 8 prosenttia. Mandatumin hallitus ehdottaa maksettavaksi osinkoa vuodelta 2024 0,66 euroa osakkeelta. Tämä muodostuu osinkopolitiikan mukaisesta osingosta, 0,33 euroa, sekä lisäosingosta, 0,33 euroa. Tämä tarjoaisi vuoden lopun päätöskurssilla laskettuna 15 prosentin osinkotuoton.

Markkina-arvo 31.12.2024

(2,0)

Osakkeenomistajia 31.12.2024 yli 213 000

Osinkoehdotus vuodelta 2024

Orgaaninen pääoman luonti 1–12/2024

ORGAANINEN PÄÄOMAN LUONTI – MIKSI SE ON TÄRKEÄÄ OSAKKEENOMISTAJILLEMME?

Orgaanisen pääoman luonnin tunnusluku kuvaa Mandatumin operatiivisesta liiketoiminnasta syntyvää oman varallisuuden ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutosta eli käytännössä sitä, miten yhtiön osingonmaksukyky on raportointiajanjakson aikana kehittynyt.

Orgaanisen pääoman luontia kasvattavat

• 1. oma varallisuus, joka on kasvanut hyvän tuloskehityksen myötä, sekä
• 1. etupäässä laskuperustekorkoisen kannan alasajon myötä laskeva vakavaraisuuspääomavaatimus.

Osakekohtainen orgaaninen pääoman luonti onkin tärkeä mittari hallituksen arvioidessa Mandatumin osingonmaksupotentiaalia.

Pääomanhallinta Tilinpäätös Palkitsemisraportti Hallinto- ja Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024

ohjausjärjestelmä

21

2) VAHVA SIJOITUSOSAAMINEN JA MERKITTÄVÄ VARAINHOIDON KASVUPOTENTIAALI KANSAIN-VÄLISILLÄ MARKKINOILLA

Mandatumilla on vahva sijoitusosaaminen ja menestyksekäs tuottohistoria. Konsernin hallinnoitavien asiakasvarojen kasvu, erityisesti instituutioiden ja yksityisasiakkaiden varainhoidossa, on edennyt menestyksekkäästi. Varainhoito tarjoaa edelleen kasvumahdollisuuksia niin kotimaisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla, eritoten Pohjoismaissa. Instituutiomyynnin osalta uusia asiakkaita on saatu myös Keski-Euroopasta. Palkittu sijoitusosaaminen erityisesti laina-, korko- ja vaihtoehtoisissa sijoitustuotteissa on kasvustrategian ytimessä.

Liiketoiminnan kasvu tuo skaalaetuja ja mahdollistaa kulu/tuotto-suhteen vahvistumisen entisestään. Lisäksi Mandatumin oma jakeluverkosto takaa kustannustehokkaan ja ketterän liiketoimintamallin.

Vuoden 2024 aikana konsernin hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 17 prosenttia 14,0 miljardiin euroon, josta kansainvälisten instituutioiden osuus oli 1,7 miljardia euroa. Asiakasvarat kasvoivat kaikilla liiketoimintaalueilla, mutta voimakkaimmin Varainhoidossa. Kasvu oli vahvaa Varainhoidon kaikissa asiakasryhmissä, erityisesti kansainvälisissä asiakkaissa.

Yksi Suomen parhaista yhteisövarainhoitajista*

# 1

*SFR Research 2024

Varainhoidon markkinapotentiaali Pohjoismaissa

Hallinnoitavien asiakasvarojen kehitys liiketoiminta-alueittain Hallinnoitavien asiakasvarojen kehitys liiketoiminta-alueittain

Mandatum sijoituskohteena

Varainhoito Yritysasiakkaat Henkilöasiakkaat

toimintakertomus Vuosi 2024

Hallituksen

22

3) MARKKINAJOHTAJA LISÄELÄKKEISSÄ JA PALKKIORAHASTOISSA

Mandatum tarjoaa yritysasiakkaille markkinan laajimmat palkitsemisen ja sitouttamisen palvelut. Se on selvä markkinajohtaja palkkiorahastoissa ja ryhmäeläkkeissä Suomessa ja sillä on myös vahva asema riskihenkivakuutuksissa. Lisäksi tuotteiden vakuutussopimusmalli tukee asiakaspitoa ja hyödyttää myös asiakasta. Laaja kontaktipinta suomalaisiin yrityspäättäjiin mahdollistaa myös varainhoidon tuotteiden ristiinmyynnin ja pääsyn uusiin ja merkittäviin asiakasryhmiin.

Vuonna 2024 varainhoidon uusista asiakkaista merkittävä osa tuli yritysyhteistyön kautta.

4) VAHVA BRÄNDI SEKÄ KORKEA ASIAKAS- JA HENKILÖSTÖTYYTYVÄISYYS

Mandatumin maineikas brändi tukee myyntiä erityisesti yksityisvarainhoidossa ja luo lisäarvoa suhteessa kilpailijoihin. Mandatumilla on tutkitusti korkea asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys sekä myyntiorientoitunut toimintakulttuuri, jotka tukevat kaikkea liiketoimintaa.

Vuonna 2024 Mandatumin kaikkien asiakasryhmien asiakastyytyväisyysmittari NPS (Net Promoter Score) oli 78,5 – luku, joka kestää vaativammankin vertailun.

Mandatumin brändiarvo* 340 milj. €

*Brand Financen arvio

NPS 78,5

Markkinaosuuden jakautuminen: sijoitussidonnaiset ryhmäeläkkeet*

Markkinaosuuden jakautuminen: henkilöstörahastot*

PÄÄOMANHALLINTA

PÄÄOMANHALLINTA

1. JOHDANTO

Mandatumissa konsernitason pääomitusta hallitaan Mandatumin

riskinottohalukkuuskehikon puitteissa, joka asettaa vakavaraisuustavoitteet ja ohjaa mahdollisia riskienhallintatoimenpiteitä. Mandatumin vakavaraisuustavoitteet perustuvat konsernin tavoitteeseen tarjota houkutteleva riski-tuottoprofiili osakkeenomistajille, ja nämä vakavaraisuustavoitteet heijastuvat Mandatumin riskinottohalukkuuteen. Riskien ja pääoman välistä tasapainoa analysoidaan ja seurataan säännöllisesti. Kun riskien ja pääomituksen tosiasiallisen tason välillä havaitaan mahdollinen epätasapaino, tasapaino turvataan mukauttamalla olemassa olevia riskejä tai pääomaa tai molempia. Yleisesti ottaen Mandatum uskoo, että liiketoimintojen kannattavuuden ylläpitäminen ja riskien aktiivinen sopeuttaminen on riskienhallinnan ensimmäinen puolustuslinja ja pitkällä aikavälillä jopa pääomitusta tärkeämpi tekijä.

Mandatum-konsernin yhtiöiden on seurattava pääomapuskureidensa kokoa ja niillä on oltava käytännöt pääoman alarajan ylittävän pääomamäärän ylläpitämiseksi. Vakavaraisuuden lisäksi toinen tärkeä

pääomanhallinnan tekijä on likviditeetinhallinta. Mandatum pitää velkakapasiteettia tärkeänä likviditeetin ja vakavaraisuuspääoman lähteenä stressitilanteessa ja pyrkii siksi varmistamaan luotettavan pääsyn velkapääomamarkkinoille.

Mandatum Oyj vastaa konsernin pääomanhallinnasta. Toimenpiteitä ohjaavat konsernitason vakavaraisuudelle ja maksuvalmiudelle asetetut tavoitteet, jotka käsittävät päätökset ryhmätason sijoituksista, liiketoiminnan kasvu- ja tulostavoitteista, voitonjaosta sekä pääoman ja muiden velkainstrumenttien liikkeeseenlaskusta.

Mandatumissa pääomanhallinnan tavoitteena on tukea arvonluontia mahdollistamalla Mandatumin strategian toteuttaminen. Konsernin vakavaraisuudelle on asetettu määrälliset tavoitteet, mutta myös muita mittareita seurataan. Mandatumissa tavoitepääoma johdetaan määrittelemällä pääomalle alaraja sekä sen päälle asetettava pääomapuskuri. Pääoman alaraja on oman varallisuuden vähimmäistaso, jota konserni tarvitsee normaaliin liiketoimintaansa. Koska riskiasema ja liiketoiminnan kannattavuus

kuitenkin kehittyvät jatkuvasti ja pääoma voi joskus heikentyä nopeastikin stressitilanteiden vuoksi, tarvitaan tietty puskuri, joka ylittää pääoman alarajan. Tämä puskuri yhdessä pääoman alarajan kanssa muodostaa tavoitepääoman määrän. Riittävä puskuri antaa konsernille aikaa sopeuttaa riskinsä ja pääomansa hallitusti stressitilanteissa eli ylläpitää tasapainoa riskien ja pääoman välillä. Riittävä puskuri antaa varmuutta myös valvojille, asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille.

2. RYHMÄTASON VAKAVARAISUUSTAVOITTEET

Mandatum on asettanut keskipitkän aikavälin tavoitteeksi, että konsernin vakavaraisuussuhde on 170–200 prosenttia. Vakavaraisuusasemaa hallitaan kohti tavoitevyöhykettä, jota pidetään optimaalisena Mandatumin nykyisen liiketoiminnan ja strategian näkökulmasta. Vakavaraisuustavoitteet on asetettu siten, että riski Mandatumin vakavaraisuuden painumisesta alle viranomaisrajojen olisi riittävän alhainen. Tavoitetasojen tarkoituksena on kannustaa taseen aktiiviseen ohjaukseen, ei automaattisiin toimiin. Esimerkiksi tavoitetason alittaminen ei tarkoittaisi suoraan, että osinkoa ei makseta. Päätöksenteossa otettaisiin

huomioon myös olemassa oleva taloudellinen ympäristö ja odotettu liiketoiminnan kehitys. Taloudellisten resurssien vähimmäistasot asetetaan konserniin kohdistuvien riskien sekä sääntelyja luottoluokituslaitosten asettamien vaatimusten perusteella. Vähimmäistasojen päällä pidetään puskureita liiketoiminnan jatkuvuuden ja osingonmaksukyvyn turvaamiseksi. Näillä puskureilla varmistetaan, että Mandatum-konserni pysyy sääntely- ja luottoluokittajien vaatimusten yläpuolella myös vakavassa stressitilanteessa. Konserni voi toimia myös tavoitetasojen alapuolella jonkin aikaa, mutta pyrkimys on kuitenkin vähitellen saavuttaa pääomalle asetetut tavoitetasot. Tavoitetasojen asianmukaisuutta ja riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti riskiprofiilin ja liiketoimintajakauman mahdollisten muutosten huomioon ottamiseksi. Mandatum-konsernin emoyhtiön Mandatum Oyj:n on lisäksi seurattava konsernitason riskikeskittymiä ja konsernin sisäisiä transaktioita, joilla on suora vaikutus pääomituksen tavoitetasoon. Lisäksi likviditeettiasemaa seurataan säännöllisesti ja arvioidaan sen odotettavissa olevaa kehitystä.

3. SOLVENSSI II -RYHMÄN RAKENNE

Finanssisektorin toimijana Mandatumin on seurattava useita eri sääntelykokonaisuuksia ja määriteltävä niistä ne, joita sen tulee noudattaa. Tällä hetkellä Solvenssi II direktiivi (2009/138/EY) asettaa vaatimukset, jotka Mandatumin konsernin tulee täyttää. Solvenssi II:n mukaan Mandatum on vakuutushallintakonserni ja Mandatum Oyj on sen perimmäinen emoyritys. Taulukossa 3.1 on esitetty, miten Mandatum Solvenssi II -konsernina muodostuu voimassa olevan sääntelyn perusteella.

Mandatum Asset Management Oy (MAM) muodostaa Mandatum-konsernissa EU:n asetuksessa 2019/2033 sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista määritellyn sijoituspalveluyritysryhmän. MAMsijoituspalveluyritysryhmän ("MAM-ryhmä") muodostavat MAM emoyhtiönä ja sen tytäryhtiöt Mandatum AM AIFM Oy, Mandatum Fund Management S.A. ja Mandatum Asset Management Palvelut Oy. MAMilla on myös kolme pienempää tytäryhtiötä, jotka eivät kuulu EU-asetuksen 2019/2033 mukaiseen sijoituspalveluyritysryhmään, mutta jotka ovat kuitenkin oikeudellisesti MAMin tytäryhtiöitä. Alakonsernitasolla noudatetaan kaikkia asiaankuuluvia säännöksiä, raportointivaatimuksia ja vakavaraisuusvaatimuksia.

4. VAKAVARAISUUSASEMA

Vakavaraisuusasemaa seurataan vertaamalla oman varallisuuden määrää vakavaraisuuspääomavaatimukseen (Solvency Capital Requirement, SCR). Solvenssi II:n (SII) mukainen oman varallisuuden määrä perustuu taseen molempien puolien markkinaehtoiseen arvostukseen. SII-kehikon mukainen omaisuuserien arvostus perustuu IFRStaseeseen muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joista aineettomien hyödykkeiden arvostuspoikkeama on merkittävin.

Solvenssi II:n vastuuvelka on yhtä kuin vakuutussopimusvelan ns. paras arvio lisättynä riskimarginaalilla. Paras arvio perustuu vakuutuskannan realistisiin odotettuihin kassavirtoihin, jotka diskontataan tarkasteluhetkeen riskittömästä korkokäyrästä johdetulla Solvenssi II:ssa käytössä olevalla korkokäyrällä. Sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta paras arvio on tarkasteluhetken vakuutussäästöt, vähennettynä näiden vakuutusten odotetun riski- ja kustannusliikkeen ylijäämän nykyarvolla. Riskimarginaalin perustana Solvenssi II -sääntelyssä on kuuden prosentin pääoman kustannus (cost of capital). Riskimarginaali on tulevien vuosien pääoman kustannusten nykyarvo henkivakuutusriskien ja operatiivisen riskin osalta.

Taulukko 3.1 Mandatumin SII-konserniyhtiöt ja yhdistämismenetelmä

Yritys	Yhdistämismenetelmä
Mandatum Oyj	Täysi konsolidointi
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	Täysi konsolidointi
Mandatum Incentives Oy	Täysi konsolidointi
Mandatum Life Palvelut Oy	Täysi konsolidointi
Mandatum Asset Management Oy	Yhdistetty alakohtaisten sääntöjen perusteella
Mandatum AM AIFM Oy	Yhdistetty alakohtaisten sääntöjen perusteella
Mandatum Fund Management S.A. (Luxemburg)	Yhdistetty alakohtaisten sääntöjen perusteella
Mandatum Asset Management Palvelut Oy	Yhdistetty alakohtaisten sääntöjen perusteella
PreCast Holding Oy	Sidosyritys

Voimassa olevan lainsäädännön puitteissa Mandatum-konsernissa Mandatum Life soveltaa vastuuvelan siirtymäsäännöstä liittyen yhtiön alkuperäiseen laskuperustekorkoiseen eläkevakuutuskantaan, jossa laskuperustekorkona on 3,5 tai 4,5 prosenttia. Vastuuvelan siirtymäsääntö jatkuu 31.12.2031 asti. Vastuuvelan siirtymäsääntö kasvattaa Solvenssi II:n omaa varallisuutta, ja sen vaikutus omaan varallisuuteen oli 167,3 miljoonaa euroa 31.12.2024.

Mandatum-konsernin Solvenssi II:n mukaisen oman varallisuuden koostumus joulukuun 2024 lopussa on esitetty kuvassa 4.1.

Tekijä "IFRS→SII-oikaisu"' viittaa kehikoissa sovellettujen arvostusmenetelmien poikkeavuuksiin, joista merkittävimpiä ovat vastuuvelan ja vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen arvostuspoikkeama ja aineettomien hyödykkeiden arvostuspoikkeama.

Solvenssi II:n mukaisten vakavaraisuusvaatimusten laskennassa Mandatum soveltaa standardikaavaa, jossa markkina- ja henkivakuutusriskien parametrit määritellään säännöksissä. Tavoitteena on ollut asettaa Solvenssi II:n mukainen vakavaraisuuspääomavaatimus tasolle, jolla omat varat riittäisivät turvaamaan vakuutetun edut vuoden aikajänteellä ja 99,5 prosentin luottamusvälillä.

Kuvassa 4.2 on esitetty Mandatumkonsernin

vakavaraisuuspääomavaatimuksen muodostuminen 31.12.2024 eri riskiluokista. Kohta "Muut" sisältää seuraavat erät: vastuuvelan ja verojen vaimennusvaikutus, hajautusedut ja konsolidoituun taseeseen yhdistetyt pääomavaatimukset eli pääasiassa MAM-ryhmän pääomavaatimus. Kuten kuvasta 4.2 näkyy, vakavaraisuuspääomavaatimuksen osalta merkittävin riskilähde on markkinariski.

Seuraavalla sivulla oleva kuva 4.3 osoittaa, miten markkinariskin pääomavaatimus koostuu eri markkinariskilähteistä.

Mandatum-konsernin vakavaraisuussuhde 31.12.2024 oli 210,4 prosenttia. Vakavaraisuutta laskettaessa ehdotettu tilivuodelta maksettava osinko 332 miljoonaa euroa on jo vähennetty omasta varallisuudesta, kuten kuvasta 4.1 nähdään.

Kuva 4.1 Mandatum-konsernin omien varojen koostumus 31.12.2024

Kuva 4.2 Mandatum-konsernin vakavaraisuuspääomavaatimuksen rakenne 31.12.2024

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

Kuvassa 4.4 on esitetty vakavaraisuusaseman kehitys kalenterivuoden aikana. Tilivuoden aikana osingon vaikutus on huomioitu vain vuoden lopun luvuissa. Vuoden 2024 lopun osinkona on sovellettu hallituksen ehdotuksen mukaista 0,66 senttiä osakkeelta.

Kalenterivuoden aikana

vakavaraisuusasema on ollut melko vakaa. Oma varallisuus on kasvanut sekä hyvän liiketoiminnan tuloksen että pääomalainojen nettokasvun myötä.

Vakavaraisuuspääomavaatimus on puolestaan aavistuksen kasvanut lähinnä pääomakevyen liiketoiminnan volyymin

kasvun seurauksena. Tosin tätä on osittain kompensoinut laskuperustekorkoisen liiketoiminnan odotusten mukainen pienentyminen sekä kyseisen liiketoiminnan riskiprofiilin alentuminen.

Ryhmätasoisen vakavaraisuusseurannan lisäksi Mandatum-konserniin kuuluu neljä itsenäisesti säänneltyä yhtiötä, joilla kaikilla on konserninlaajuisten vaatimusten lisäksi omat sääntelykehyksensä vakavaraisuus- ja muine vaatimuksineen. Taulukossa 4.1 esitetään kunkin yrityksen ja alaryhmän pääoma- ja vakavaraisuusasema.

Taulukko 4.1 Säänneltyjen yritysten vakavaraisuus ja vakavaraisuusasema 31.12.2024

Milj. €	Oma varallisuus/ omat varat	Vakavaraisuus pääomavaatimus	Vakavaraisuus suhde	Sääntelykehikko
Mandatum Life	1 844,9	802,4	230 %	Solvenssi II
MAM-ryhmä	26,0	9,4	275 %	IFR/CRR
- MAM	15,0	7,7	194 %	IFR/CRR
- MAM AIFM	1,1	0,4	290 %	AIFMD/CRR
- MAM Lux	5,3	0,6	877 %	UCI/CRR

Kuva 4.3 Mandatum-konsernin markkinariskin pääomavaatimuksen rakenne 31.12.2024

Kuva 4.4 Mandatum-konsernin vakavaraisuusaseman kehitys vuonna 2024

5. VAKAVARAISUUSPÄÄOMAVAATIMUS LIIKETOIMINTA-ALUEITTAIN

Mandatum ohjaa liiketoimintaansa neljän liiketoiminta-alueen kautta: (i) Varainhoito, (ii) Yritysasiakkaat, (iii) Henkilöasiakkaat ja (iv) Laskuperustekorkoinen liiketoiminta. Näistä kolmea ensimmäistä kutsutaan yhdessä vähän pääomaa sitoviksi liiketoiminta-alueiksi. Lisäksi pääoman hallinnan osalta Mandatum arvioi konsernin ei-strategisia sijoituksia erillään edellä mainituista liiketoiminta-alueista.

Kuvassa 5.1 on esitetty, miten ryhmän vakavaraisuuspääomavaatimus koostuu eri liiketoiminta-alueista. Vaikka laskuperustekorkoinen liiketoiminta on runoff-tilassa, sen vakavaraisuuspääomavaatimus on suurin,

kuten on myös kyseiselle liiketoimintaalueelle sisäisesti kohdistettu oma varallisuus.

Kuva 5.1 Vakavaraisuuspääomavaatimuksen jakautuminen liiketoiminta-alueittain 31.12.2024

6. PÄÄOMAN LUOMINEN

6.1. Yleistä

Mandatum-konsernin taloudellista tulosta mitataan IFRS-standardien mukaisesti ja sen mukainen tulos esitetään konsernin tilinpäätöksessä. Lisäksi Mandatum seuraa Solvenssi II -kehikon mukaista pääomanmuodostusta, sillä vakavaraisuusasema on yksi kolmesta tärkeimmästä mittarista osingonmaksukyvyn analysoinnissa. Kaksi muuta ovat emoyhtiön likviditeettiasema ja emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat kansallisen tilinpäätössäännöstön mukaisesti.

Toinen syy miksi pääoman luomisen mittarit ovat tärkeitä Mandatumille on se, että perinteisen vakuutuskannan (laskuperustekorkoinen liiketoiminta-alue) ja uuden liiketoiminnan (vähän pääomaa sitovat liiketoiminta-alueet) väliset pääomavaatimukset ovat erilaiset, ja liiketoiminnan muuttumisen enenevässä määrin kohti vähän pääomaa sitovia liiketoiminta-alueita odotetaan tuovan pääomahelpotuksia tulevina vuosina (ks. luku 7).

6.2. Pääoman luomisen keskeiset osatekijät

Mandatum jakaa pääomanmuodostuksen mittarinsa kolmeen pääkomponenttiin:

• orgaaninen pääoman luominen,
• pääoman hallintaan liittyvät toimenpiteet ja
• muut tekijät.

Orgaanisen pääoman luomisen tavoitteena on mitata eri liiketoimintojen tuloksellisuutta vakavaraisuusaseman näkökulmasta. Pääoman hallinta -tekijällä mitataan erillisten päätöksien vaikutusta, mukaan lukien osingonjaot sekä pääomalainojen liikkeeseenlasku ja takaisinmaksu. Kohtaan "Muut" sisältyvät sääntelymuutosten vaikutukset ja muut tapahtumat, joita ei luokitella hallintotoimiksi. Esimerkiksi osakeriskin symmetrisen mukautustekijän vaikutus luetaan osaksi tätä tekijää. Kuvassa 6.1 on esitetty pääoman luominen komponenteittain vuonna 2024. Liiketoiminnan näkökulmasta näistä informatiivisin tekijä on orgaaninen pääoman luonti, jolla oli positiivinen vaikutus yhtiön vakavaraisuusasemaan vuoden aikana, yhteensä 221 miljoonaa euroa.

Tilikauden aikana pääoman hallintaan liittyvät toimenpiteet, jotka vaikuttivat oman varallisuuteen yhteensä -280 miljoonaa euroa, koostuivat hallituksen ehdottamasta yhteismäärältään 332 miljoonan euron osingosta, pääomalainojen nettomääräisestä 50 miljoonan euron kasvusta ja osakepääoman 3 miljoonan euron kasvusta henkilöstöannin seurauksena.

Erä "Muut tekijät" sisältää

sääntelymuutokset, mallimuutokset ja muut näihin liittyvät vaikutukset, jotka ovat joko kertaluonteisia eriä tai eivät muutoin liity suoraan liiketoimintaan.

Kuva 6.1 Mandatum-konsernin pääoman muodostuminen vuonna 2024

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

6.3. Orgaaninen pääoman luominen

Tärkein pääomanmuodostuksen komponentti on orgaaninen pääoman luominen, koska se antaa parhaan käsityksen siitä, miten taustalla oleva liiketoiminta on vaikuttanut pääoman muodostumiseen. Se ei esimerkiksi sisällä erillisten johdon toimenpiteiden vaikutusta. Rahoitusmarkkinoiden vaikutus sisältyy orgaaniseen pääoman luomiseen lukuun ottamatta osakeriskin vakavaraisuuspääomavaatimuksen laskennassa käytettävän symmetrisen

mukautuksen muutosvaikutusta, joka esitetään kohdassa "Muut tekijät".

Kuva 6.2 esittää orgaanisen pääoman muodostumista vuoden aikana. Vuoden aikana orgaaninen pääoman luominen oli yhteensä 221 miljoonaa euroa, josta 191 miljoonaa euroa selittyy oman varallisuuden luonnilla ja loput vakavaraisuusvaatimuksen muutoksen kautta. Vakavaraisuuspääoman muutos tulee mukaan erillisen kertoimen kautta, koska Mandatumin tavoite vakavaraisuussuhteelle on suurempi kuin 100 prosenttia (kuvassa tekijä "Tavoitepääoman vapautuminen"). Vuoden aikana on sovellettu kerrointa 2 eli tavoitevakavaraisuussuhteen 170–200 prosenttia ylälaitaa.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen osuus orgaanisen pääoman luomisessa oli yhteensä 168 miljoonaa euroa, josta 86 miljoonaa euroa selittyy oman varallisuuden osuudella (sijoitusten tuoton ja vastuuvelan diskonttausvaikutuksen erotuksesta).

Vähän pääomaa sitovien liiketoimintaalueiden osuus orgaanisen pääoman luomisessa oli 55 miljoonaa euroa ja tästä puolestaan 106 miljoonaa euroa selittyy oman varallisuuden osuudesta ja loput vakavaraisuusvaatimuksen muutoksen kautta. Liiketoiminnan kasvun myötä toiminnan vaatima vakavaraisuuspääoma on kasvanut, ja kun tavoitevakavaraisuutena on vuonna 2024 käytetty myös tälle liiketoiminnalle 200 prosentin tasoa, niin tämä on pienentänyt orgaanisen pääoman luontia.

7. LIIKETOIMINTANÄKYMÄT

Tulevaisuuteen katsottaessa on tärkeää tiedostaa, että Mandatumin liiketoimintastrategia ja liiketoiminnot keskittyvät vähän pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin, kun taas laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen vakuutuskannat ovat run-off-tilassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että vakavaraisuuspääomavaatimuksen odotetaan laskevan tulevaisuudessa siitä huolimatta, että pääomakevyen

liiketoiminnan odotetaan kasvavan: vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden vakavaraisuuspääomavaatimus on paljon alhaisempi kuin laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen.

Yleisesti ottaen

vakavaraisuuspääomavaatimuksen tulevaa kehitystä on vaikea arvioida ja se riippuu erilaisista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen vakuutuskannat koostuvat kuitenkin pääosin yksilöllisistä vakuutuksista ja ryhmäeläkevakuutuksista, joiden osalta vakuutussäästöjen kehitys on hyvin ennustettavissa. Kuvassa 7.1 on esitetty laskuperustekorkoisten vakuutussäästöjen odotettu kehitys laskuperustekoron mukaan. Vakuutussäästöt eroavat IFRS:n mukaisista vastuuveloista pääasiassa erilaisten diskonttokorkojen vuoksi.

Kuva 7.1 Ennuste laskuperustekorkoisista vakuutussäästöistä laskuperustekoron mukaan

8. VELKAANTUNEISUUS

Mandatum-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman, verovelalla vähennetyn vakuutuspalvelumarginaalin ja rahoitusvelkojen summalla. Rahoitusveloissa ei velkaisuusastetta laskettaessa huomioida johdannaisten vaikutusta. Taulukossa 8.1 on esitetty Mandatum-konsernin velkaisuusaste 31.12.2024.

Konsernin pääomalaina on Mandatum Lifen liikkeeseen laskema ja koostuu syyskuussa 2024 toteutetusta liikkeeseenlaskusta. Taulukossa 8.2 esitetään kyseisen pääomalainan keskeiset ehdot.

Lokakuun 2024 alussa Mandatum Life maksoi takaisin aiemmin liikkeelle lasketun toissijaiseen pääomaan kuuluneen 250 miljoonan euron pääomalainan.

Sampo Oyj:n osittaisjakautumisessa osa Sampo Oyj:n yleisveloista, jotka eivät kohdistuneet mihinkään tiettyyn liiketoimintaan, kohdistettiin Mandatum Oyj:lle perustuen sille siirtyvän varallisuuden ja Sampo Oyj:lle jäävän varallisuuden arvoon täytäntöönpanopäivänä. Koska kyseisiä velkainstrumentteja ei niiden luonteen vuoksi voitu siirtää sellaisinaan, Sampo Oyj:n ja Mandatum Oyj:n välille muodostui vastaava keskinäinen velkasuhde yhtäläisin ehdoin. Nämä rahoitusvelat oli yhteensä 101 miljoonaa euroa 31.12.2024. Kuvassa 8.1 on esitetty velkainstrumentit maturiteetin mukaan, mukaan lukien Mandatum Lifen pääomalaina. Yksityiskohtainen kuvaus löytyy Mandatumin verkkosivuilta.

Kuva 8.1 ei sisällä kesällä 2024 toteutetun Saxo Bank A/S transaktion rahoitukseen liittyvää noin 200 miljoonan euron lainaa.

Kuva 8.1 Velkainstrumentit maturiteeteittain 31.12.2024

Taulukko 8.2 Pääomalainan keskeiset ehdot

Keskeinen ehto
Liikkeeseenlaskupäivä	4.9.2024
Nimellisarvo	300 miljoonaa euroa
Tyyppi	15.25NC5.25
Ensimmäinen lunastuspäivä	4.9.2029
Ensimmäisen lunastuspäivän jälkeen	Vuosittain
Luokka	Luokka 2
Korko	Kiinteä 4,5 % 4.12.2029 asti
Pörssi, jossa listattu	Euronext Dublin (GEM)

Taulukko 8.1 Velkaantuneisuus

	31.12.2024
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat (milj. €)	599,7
Oma pääoma (milj. €)	1 601,4
Vakuutuspalvelumarginaali + riskioikaisu, verojen jälkeen (milj. €)	441,1
Velkasuhde (%)	22,7 %

Hallituksen toimintakertomus Vuosi 2024 33

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

TALOUDELLINEN KEHITYS	35
KATSAUSKAUDEN MUUT KESKEISET TAPAHTUMAT	37
TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT	38
VOITONJAKOEHDOTUS	39
MARKKINAYMPÄRISTÖ	39
LIIKETOIMINTA-ALUEET	40
TALOUDELLINEN TILANNE	43
OSAKKEET, OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEENOMISTAJAT	45
HALLINNOINTIIN LIITTYVÄT ASIAT	48
HENKILÖSTÖ	54
RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT	55
TUNNUSLUVUT JA LASKENTAKAAVAT	57
KESTÄVYYSSELVITYS	59
YLEISET TIEDOT	59
EU-TAKSONOMIA	83
ILMASTONMUUTOS	110
OMA TYÖVOIMA	116
LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN	127
LASKENTAPERIAATTEET	132

MANDATUM-KONSERNI

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Bankilta.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Mandatum-konsernin tilikauden tulos ennen veroja oli 202,9 (210,4) miljoonaa euroa.

Tilikauden palkkiotulos kasvoi 27 prosenttia ja oli 66,6 (52,6) miljoonaa euroa. Palkkiotuloksen kasvu oli pääosin seurausta kasvaneista asiakasvaroista. Hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 17 prosenttia vuoden takaisesta ja olivat 14,0 (11,9) miljardia euroa. Asiakasvaroja kasvattivat 983,1 (753,8) miljoonan euron nettorahavirta sekä asiakasvarojen positiivinen sijoitustuotto. Merkittävin osa hallinnoitavien asiakasvarojen kasvusta tuli Varainhoitoliiketoiminta-alueelta, jossa kasvu oli verrattain voimakasta sen kaikissa asiakasryhmissä, erityisesti kansainvälisissä asiakkaissa.

Asiakasvarojen palkkiomarginaali pysyi edelleen 1,2 (1,2) prosentin tasolla. Kulu/ tuotto-suhde parani 8 prosenttiyksikköä vertailuvuoteen nähden ja oli 58 (66) prosenttia hallinnoitavien asiakasvarojen kasvaessa ja kulujen pysyessä muuttumattomana.

Konsernin nettorahoitustulos oli 135,6 (148,6) miljoonaa euroa. Laskuperustekorkoiseen liiketoimintaan liittyvä nettorahoitustulos laski 100,4 (137,8) miljoonaan euroon. Alkuperäisen laskuperustekorkoisen taseen sijoitusomaisuuden tuotto oli 4,3 (7,8) prosenttia ja eriytetyn sijoitusomaisuuden tuotto oli 5,0 (8,5) prosenttia. Näin ollen sijoitustoiminnan tuotto laski 176,3 (307,0) miljoonaan euroon. Vakuutussopimusvelan rahoituskulu oli kokonaisuudessaan -75,9 (-169,1) miljoonaa euroa. Vuositasolla vakuutussopimusvelan diskonttauskorko muuttui vain vähän, ja rahoituskuluun vaikutti lähinnä vakuutussopimusvelan diskonttauksen purkukustannus. Vertailukauden aikana vakuutussopimusvelan rahoituskulua kasvatti diskonttauskoron aleneminen. Mandatum-konsernin muut sijoitustuotot olivat 35,2 (10,8) miljoonaa euroa, sisältäen yhteensä 28 miljoonan euron osingon Saxo

Riskihenkivakuuttamisen tulos oli 25,4 (17,9) miljoonaa euroa. Tästä 10,7 (6,8) miljoonaa euroa liittyi aiemmin ilmoitettuun Ifille vuoden 2024 aikana siirtyneeseen

Avainluvut

Milj. €	1–12/2024	1–12/2023	1–12/2022
Palkkiotulos	66,6	52,6	43,3
Nettorahoitustulos*	135,6	148,6	50,5
Riskihenkivakuuttamisen tulos	25,4	17,9	9,2
Muu tulos	-24,7	-8,7	-27.1
Tilikauden voitto ennen veroja	202,9	210,4	75,7
Osakekohtainen tulos, €	0,33	0,32	0,12
Osakekohtainen oma pääoma, €	3,19	3,19	3,37
Nettorahavirta	983,1	753,8	499,0
Osakekohtainen orgaaninen pääoman luonti, €	0,44	0,54	–
Oman pääoman tuotto-%1	10,3 %	9,8 %	3,3 %
Kulu/tuotto-suhde asiakasvarojen hoidosta, %2	58 %	66 %	67 %

Milj. €	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022
Hallinnoitavat asiakasvarat	13 957	11 892	10 302
Vakavaraisuussuhde, %	210,4 %	221,4 %	265,5 %

1) Annualisoitu

2) Liukuva 12 kuukautta

*Entinen sijoitustoiminnan tulos

vakuutuskantaan. Lisäksi muun muassa suotuisa vahinko- ja kulukehitys tukivat tulosta.

Muu tulos laski -24,7 (-8,7) miljoonaan euroon. Tulosta painoivat pääosin emoyhtiö Mandatum Oyj:n liikekulut, joita ei ollut vertailukaudella täysimääräisesti, koska yhtiö listautui vasta lokakuussa 2023, korkeammat konsernin lainakulut sekä vertailukautta pienempi vakuutuspalvelumarginaalin (CSM) purku laskuperustekorkoisessa liiketoiminnassa. Tähän tuloserään sisältyy myös muiden palveluiden kuin vakuutus- ja varainhoitopalveluiden tulos.

Tilikauden voitto verojen jälkeen kasvoi 164,9 (160,5) miljoonaan euroon samaan aikaan kun voitto ennen veroja laski. Tilikauden efektiivinen verokanta laski 19 (24) prosenttiin mm. veronpalautusten vuoksi.

Mandatumin vakavaraisuussuhde 31.12.2024 oli 210,4 (221,4) prosenttia. Vakavaraisuussuhde ennen ehdotetun osingonjaon huomioimista parani raportointikauden aikana sekä vahvan tuloskehityksen että Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön liikkeeseen laskeman toissijaisen pääoman (Tier 2) pääomalainan vaikutuksesta.

Mandatumin hallinnoimien asiakasvarojen kehitys

Mandatumin hallinnoimien asiakasvarojen kehitys vuonna 2024

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 37

KATSAUSKAUDEN MUUT KESKEISET TAPAHTUMAT

Mandatum Oyj ja Sampo Oyj sopivat osittaisjakautumisen yhteydessä, että Mandatum ostaa Sammon omistamat tanskalaisen sijoitus- ja kaupankäyntipalvelutarjoaja Saxo Bank A/ S:n osakkeet. Kauppa toteutui toukokuussa 2024, jolloin Mandatum osti Sammolta 19,83 prosenttia Saxo Bank A/S:n osakkeista. Kauppahinta 302 miljoonaa euroa oli määritelty etukäteen kaupan ehdoissa. Liiketoimi rahoitettiin 200 miljoonan euron pankkilainalla sekä käteismaksulla. Heinäkuussa 2024 Saxo Bank myös tiedotti palkanneensa ulkoisen neuvonantajan eri strategisten vaihtoehtojen selvittämiseksi. Mandatum on kommunikoinut, että Saxo Bank ei ole Mandatumille strateginen omistus, vaan se on tarkoitus myydä sopivan ajankohdan tullen.

Mandatum Oyj:n hallitus päätti 13.8.2024 varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024 antamaan valtuutukseen perustuen järjestää henkilöstöannin. Henkilöstöannissa tarjottiin merkittäväksi yhteensä enintään 250 000 yhtiön uutta osaketta ja osakkeiden merkintäaika oli 21.8.2024–30.8.2024. Merkintäsitoumuksia annettiin merkintäajan puitteissa yhteensä 1 246 240 osakkeeseen, minkä johdosta kaikkia merkintäsitoumuksia ei voitu hyväksyä täysimääräisinä. Merkintäsitoumuksen antoi yhteensä 394 henkilöstön jäsentä. Vahvasta ylikysynnästä johtuen hallitus hyväksyi henkilöstöannissa

yhteensä 900 000 uuden osakkeen merkinnän, joiden merkintähinta oli yhteensä 3 366 000 euroa, eli 3,74 euroa per osake. Henkilöstöannissa merkityt osakkeet vastasivat yhteensä noin 0,18 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista ja niiden tuottamasta äänimäärästä annin jälkeen.

Mandatum-konserni aloitti joulukuussa 2024 muutosneuvottelut, joiden tavoitteena oli ylläpitää yhtiön kilpailukykyä tukitoimintoja tehostamalla. Neuvottelut saatiin päätökseen 28.1.2025. Neuvottelujen tuloksena yhtiö keskittää samantyyppisiä toimintojaan ja poistaa päällekkäisyyksiä. Suoraan liiketoimintoja tukevat toiminnot tuodaan lähemmäs liiketoimintaa. Henkilöasiakasliiketoiminnassa Mandatum keskittää uusasiakasmyynnin jatkossa entistäkin vahvemmin jakelukumppaneilleen. Neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin 150 työntekijää. Suurimmat vaikutukset liittyivät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, mutta neuvottelut

johtivat myös seitsemän työntekijän työsuhteen olennaisten ehtojen muutokseen ja 17 työsuhteen päättymiseen.

Rakenne- ja rahoitusjärjestelyt

Mandatum Oyj:n tytäryhtiö Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö laski 30.8.2024 liikkeeseen uuden 300 miljoonan euron toissijaisen pääoman (Tier 2) joukkovelkakirjalainan. Lainan laina-aika on 15,25 vuotta ja se erääntyy joulukuussa 2039. Lainalle maksettava kuponki on kiinteä 4,5 prosenttia 4.12.2029 asti, minkä jälkeen se muuttuu vaihtuvakorkoiseksi. Yhtiöllä on tiettyjen edellytysten täyttyessä oikeus maksaa laina takaisin ennenaikaisesti aikaisintaan viiden vuoden kuluttua liikkeeseenlaskusta. Tier 2 joukkovelkakirjalaina vahvistaa entisestään yhtiön vakavaraisuutta ja parantaa pääomatehokkuutta.

Lisäksi Mandatum maksoi takaisin Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön vuonna 2019 emittoiman 250 miljoonan euron lainan sen ensimmäisenä mahdollisena lunastuspäivänä 4.10.2024.

Mandatum myi

eläkesäätiöpalveluliiketoimintansa Porasto Oy:lle loppuvuodesta 2024. Myytävään liiketoimintaan kuului mm. eläkesäätiöille ja kassoille tarjottavat hallinnointipalvelut, työnantajille tarjottavat työsuhde-etuuksien IFRS:n ja USGAAP:n mukaiset laskenta- ja raportointipalvelut sekä yhtiöiden eläkelupausten laskenta- ja maksatuspalvelut. Kaupalla ei ollut oleellista vaikutusta Mandatumin tulokseen.

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ("Mandatum Life") ja If Livförsäkring AB saivat lokakuussa 2024 onnistuneesti päätökseen kannanluovutuksen, jossa Mandatum Life luovutti If Livförsäkringin Suomen sivuliikkeelle (If Henkivakuutus Oy, Suomen sivuliike) sellaiset henkivakuutussopimukset, jotka ovat If Vahinkovakuutus Oyj:n Suomen sivuliikkeen myymiä ja hoidossa olevia sopimuksia. Kannan myynti koski noin 50 000 sopimusta. Kokonaiskauppahinta oli 17,5 miljoonaa euroa.

Mandatum Holding Oy, Mandatum Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö, sulautui Mandatum Oyj:öön 30.4.2024. Sulautuminen toteutettiin osakeyhtiölain mukaisena tytäryhtiösulautumisena. Sulautumispäätöksen taustalla oli Mandatumin konsernirakenteen yksinkertaistaminen. Sulautumisella ei ollut vaikutuksia Mandatum-konsernin liiketoimintaan.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Näkymät vuodelle 2025

Palkkiotuloksen odotetaan kasvavan vuodesta 2024 olettaen, että markkinaolosuhteet pysyvät vakaina. Vaikka Mandatum on pystynyt vuosien 2022, 2023 ja 2024 aikana ylläpitämään kurinalaista hinnoittelua ja vakaata palkkiomarginaalia asiakasvarojen hoitoon liittyvässä liiketoiminnassa, palkkiotulos vuodelle 2025 on riippuvainen useista tekijöistä, kuten

asiakaskäyttäytymisestä ja asiakasvarojen jakautumisesta eri omaisuusluokkiin, kilpailutilanteesta ja pääomamarkkinoiden kehityksestä.

Laskuperustekorkoisen kannan odotetaan supistuvan edelleen. Laskuperustekorkoisen kannan sijoitusten ja vakuutussopimusvelan arvonmuutokset näkyvät markkinaympäristön muuttuessa verrattain

suurenakin heiluntana nettorahoitustuloksessa.

Lisäksi toimialalle tyypilliseen tapaan Mandatumin kokonaistulokseen vaikuttavat vakuutusmatemaattiset oletukset, joita päivitetään säännöllisesti.

Tavoite		1–12/2024 (1–12/2023)
KONSERNITASON TAVOITTEET
Osinko	Mandatum pyrkii jakamaan vuosien 2024–2026 aikana kumulatiivisesti 500 miljoonaa euroa osinkoja.	Yhtiökokous hyväksyi toukokuussa 2024 hallituksen ehdotuksen maksaa osinkoa 166 miljoonaa euroa vuodelta 2023.
		Osinkoehdotus keväällä 2025 maksettavasta osingosta on 332 miljoonaa euroa vuodelta 2024.
Vakavaraisuus	Keskipitkällä aikavälillä Mandatum tavoittelee vakavaraisuussuhdetta, joka on 170 ja 200 prosentin välillä.	210,4 (221,4) prosenttia 31.12.2024 tilanteen mukaan.
LIIKETOIMINTA-ALUEKOHTAISET TAVOITTEET
Asiakasvarojen hoitoon liittyvä liiketoiminta:
Vuotuinen nettorahavirta	Keskipitkällä aikavälillä Mandatum tavoittelee nettorahavirtaa, joka on 1. 5prosenttia hallinnoitavista asiakasvaroista	Mandatumin nettorahavirta vuonna 2024 oli 983,1 (753,8) miljoonaa euroa ja sen osuus asiakasvaroista 8 (7) prosenttia.
Palkkiomarginaali2	Mandatum tavoittelee kurinalaiseen hinnoitteluun perustuvaa palkkiomarginaalien kehitystä.	Mandatumin palkkiomarginaali vuonna 2024 oli 1,2 (1,2) prosenttia.
Kulu/tuotto-suhde (prosenttia)2	Mandatum tavoittelee asiakasvarojen hoidon kulu/tuotto-suhteen parantamista.	Mandatumin kulu/tuotto-suhde asiakasvarojen hoidosta vuonna 2024 oli 58 (66) prosenttia.
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta:
Vakuutussopimusvelan kehitys	Mandatum tavoittelee laskuperustekorkoisen vakuutussopimusvelan supistamista aktiivisilla toimilla.	Laskuperusteinen vakuutussopimusvelka laski 170,6 miljoonaa euroa 2 256,0 (2 426,4) miljoonaan euroon.

1) Perustuu hallinnoitavien asiakasvarojen määrään kauden alussa.

2) Liukuva 12 kuukautta.

VOITONJAKOEHDOTUS

Mandatum-konsernin emoyhtiö Mandatum Oyj:n voitonjakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 1 066 246 724,11 euroa, josta tilikauden 2024 voitto oli 568 363 620,94 euroa.

Hallitus ehdottaa 15.5.2025 kokoontuvalle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan vuodelta 2024 0,66 euroa osaketta kohden, yhteensä 331 779 856,32 euroa. Tämä muodostuu osinkopolitiikan mukaisesta osingosta, 0,33 euroa osakkeelta, sekä lisäosingosta, 0,33 euroa osakkeelta.

Ehdotetun osingon huomioimisen jälkeen Mandatum Oyj:n jakokelpoiset varat ovat 734 466 867,79 euroa. Loput varoista jätetään yhtiön omaan pääomaan.

Osinko ehdotetaan maksettavan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun täsmäytyspäivänä 19.5.2025 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Mandatum Oyj:n osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa osingonmaksupäiväksi 26.5.2025.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Hallituksen näkemyksen mukaan ehdotettu voitonjako ei vaaranna yhtiön vakavaraisuutta tai maksukykyä.

MARKKINAYMPÄRISTÖ

Yleinen talous- ja markkinatilanne

Talouskasvu jatkui vuoden 2024 aikana Yhdysvalloissa. Sen sijaan Euroopassa talouskasvu jäi alhaisemmaksi. Kasvu oli palvelualojen vetämää, teollisuudessa tunnelmat olivat vaisummat. Yhdysvaltojen odotetaan jatkavan globaalin kasvun veturina myös vuonna 2025, etenkin jos uuden hallinnon poliittiset toimet eivät heikennä talouden näkymiä.

Inflaatio hidastui vuoden 2024 aikana sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, mutta etenkin Yhdysvalloissa inflaationäkymät kääntyivät nousuun vuoden lopulla. Keskuspankit aloittivat koronlaskut Euroopan keskuspankin johdolla kesällä. Kiihtynyt inflaatio ja vahvat talousnäkymät pitävät markkinoiden koronlaskuodotukset vähäisinä Yhdysvalloissa. Euroopan keskuspankin taas odotetaan laskevan korkoja myös keväällä 2025.

Korkomarkkina

Korkojen heilunta jatkui odotuksista huolimatta myös vuonna 2024. Vuoteen lähdettiin odotuksin alkavista koronlaskuista etenkin Yhdysvalloissa, mutta näkymien muuttuessa markkinakorot nousivat alkuvuoden aikana. Korot kääntyivät laskuun kesällä, mutta nousivat jälleen loppuvuoden aikana inflaation kiihtyessä.

Luottoriskipreemiot laskivat vuoden 2024 aikana sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Tämän takia yrityslainasijoitusten tuotot olivat vuoden aikana vahvoja. Historiallisesti luottoriskipreemiot ovat etenkin Yhdysvalloissa matalia.

Osakemarkkina

Globaalien osakemarkkinoiden tuotto oli vuoden 2023 tapaan erittäin vahva. Maantieteellisesti tuotot keskittyivät jälleen Yhdysvaltoihin. Myös Euroopassa ja kehittyvillä markkinoilla tuotto oli kohtuullisen vahva. Suomalaisten osakkeiden tuotto jäi jälleen vaisuksi.

Osakemarkkinoiden teemana oli edelleen tekoäly, jonka vetämänä yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt olivat vuoden suurimpia voittajia. Vuoden aikana nähtiin hetkellistä rotaatiota myös aiempina vuosina heikommin tuottaneisiin sektoreihin, mutta lopullista muutosta ei vuoden 2024 aikana vielä nähty.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

LIIKETOIMINTA-ALUEET

Mandatumin liiketoiminta on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen: Varainhoito, Yritysasiakkaat, Henkilöasiakkaat ja Laskuperustekorkoinen liiketoiminta.

Varainhoito

Mandatum tarjoaa laajat varainhoitopalvelut asiakkailleen, joihin kuuluvat suomalaiset ja pohjoismaiset institutionaaliset sijoittajat, yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt.

Varainhoitoliiketoiminnan vuosi 2024 oli vahva sekä myyntiaktiviteetin että tuotteiden tuottokehityksen näkökulmasta. Varainhoito-liiketoiminta-alueen tilikauden nettorahavirta oli 911,6 (739,7) miljoonaa euroa. Kaikki Varainhoidon asiakassegmentit (kansainväliset, institutionaaliset ja yksityisvarainhoidon asiakkaat) tukivat nettorahavirran kasvua. Merkittävä osa nettorahavirrasta tuli korkotuotteisiin sekä allokaatiomandaatteihin ja -tuotteisiin.

Liiketoiminta-alueen hallinnoitavat varat kasvoivat 1,4 miljardia euroa, 22 prosenttia, tilikauden aikana ja olivat sen päättyessä 7,8 (6,4) miljardia euroa. Hallinnoitavien asiakasvarojen kasvu oli verrattain voimakasta kaikissa asiakassegmenteissä, erityisesti kansainvälisissä asiakkaissa, 67 prosenttia, sekä erittäin varakkaiden yksityishenkilöiden parissa, 24 prosenttia. Kansainvälisten instituutioasiakkaiden hallinnoitavat varat kasvoivat viime

vuodesta 1,7 (1,0) miljardiin euroon. Kasvua syntyi pääasiassa Tanskassa ja Ruotsissa, mutta uusia asiakkaita saatiin myös Keski-Euroopasta. Tuotetasolla varojen kasvu oli suurinta korkotuotteissa, 38 prosenttia, sekä allokaatiomandaateissa ja -tuotteissa, 29 prosenttia. Varainhoidon kasvua tuki yritysmyynnin ja varainhoidon tiiviinä jatkunut yhteistyö.

Koko tilikauden osalta Varainhoitoliiketoiminta-alueen tulos oli 26,7 (19,4) miljoonaa euroa ja palkkiotulos 26,3 (19,7) miljoonaa euroa. Palkkiotulosta kasvatti hallinnoitavien varojen kasvu vuoden aikana. Asiakasvarojen palkkiomarginaali pysyi edellisvuoden tasolla, mutta kulu/tuottosuhde parani hallinnoitavien asiakasvarojen kasvaessa ja kulujen pysyessä muuttumattomina.

Mandatum Asset Management sijoittui SFR:n (Scandinavian Financial Research) "Institutional Investment Services 2024" asiakastutkimuksessa Suomen parhaaksi yhteisövarainhoitajaksi suurten yhtiöiden luokassa. Lisäksi LSEG Lipper Fund Awards 2024 palkitsi Mandatumin Nordic High Yield -rahaston Euroopan parhaana korkeamman riskin joukkovelkakirjalainoihin sijoittavana rahastona kolmen ja viiden vuoden tarkastelujaksolla.

Varainhoidon asiakastyytyväisyys parani entisestään ja oli erinomaisella tasolla, NPS 76,4 (73,8).

Yritysasiakkaat

Mandatum palvelee yritysasiakkaita kahdessa pääsegmentissä: suuret ja keskisuuret asiakkaat sekä yrittäjävetoiset asiakkaat. Pienille yrityksille ja yrittäjille Mandatum tarjoaa ensisijaisesti varautumisen ja vaurastumisen palveluita, kun taas suurten ja keskisuurten yritysten kohdalla pääpaino on palkitsemisessa sisältäen henkilö- ja eläkevakuutukset sekä palkkiorahastot.

Yritysasiakasliiketoiminta kehittyi suotuisasti vuoden 2024 aikana, ja Mandatum säilytti selvän markkinajohtajan asemansa yritysten lisäeläketuotteissa ja

palkkiorahastoissa ja vahvan asemansa riskihenkivakuutuksissa.

Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen tilikauden nettorahavirta oli 95,7 (89,5) miljoonaa euroa. Etenkin henkilöstörahastot tukivat nettorahavirran kasvua.

Nettorahavirta ja myönteinen markkinakehitys kasvattivat asiakasvaroja tilikauden aikana 0,3 miljardia euroa, 14 prosenttia, 2,6 (2,3) miljardiin euroon. Eläkevakuutusten osuus hallinnoitavista asiakasvaroista oli vuoden lopussa 2,24 (2,02) miljardia euroa ja henkilöstörahastojen osuus 0,35 (0,26) miljardia euroa.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 41

Koko tilikauden osalta Yritysasiakkaatliiketoiminta-alueen tulos oli 31,0 (17,8) miljoonaa euroa. Eläkevakuutuksista koostuva palkkiotulos kasvoi 22,7 (14,7) miljoonaan euroon asiakasvarojen kasvun ja kustannustehokkuuden tukemana. Riskihenkivakuuttamisen tulos kasvoi 13,2 (8,1) miljoonaan euroon ja sitä kasvatti vertailuvuoteen nähden parantunut toteutuneiden liikekulujen ja maksettujen korvausten määrä verrattuna odotettuihin liikekuluihin ja korvauksiin. Sen sijaan riskihenkivakuutusten maksutulo pysyi suhteellisen vakaana ja oli tilikauden osalta 33,8 (32,9) miljoonaa euroa.

Uusia henkilöstörahastoja perustettiin vuoden aikana 50 (52) kappaletta.

Yritysasiakkaiden asiakastyytyväisyys pysyi erinomaisella tasolla, NPS 84,3 (84,2).

Henkilöasiakkaat

Mandatum tarjoaa henkilöasiakkaille sijoitusratkaisuja ja henkilövakuutuksia. Henkilöasiakkaille suunnattujen ratkaisujen pääjakelukanavana toimii Danske Bank. Palveluita on saatavissa myös suoraan Mandatumin oman myynnin sekä digitaalisten kanavien avulla. Mandatumilla on myös valikoituja kumppanuuksia esimerkiksi järjestöjen kanssa.

Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueelle vuosi 2024 oli käänteentekevä, kun hyvä yhteistyö Danske Bankin kanssa alkoi

tuottaa tulosta. Sijoitusmyynti kasvoi selvästi, ja myös lainaturvia myytiin enemmän kuin edeltävänä vuonna.

Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueen tilikauden nettorahavirta kohentui ja oli -24,2 (-75,4) miljoonaa euroa. Sijoitusvakuutusten osuus nettorahavirrasta oli 2,2 (-57,7) miljoonaa euroa ja eläkevakuutusten osuus -26,4 (-17,7) miljoonaa euroa. Nettorahavirran positiivista kehitystä tuki hyvä yhteistyö Danske Bankin kanssa.

Myönteisen markkinakehityksen johdosta asiakasvarat kasvoivat tilikauden aikana 0,3 miljardia euroa, 10 prosenttia, 3,5 (3,2) miljardiin euroon. Sijoitusvakuutusten osuus hallinnoitavista asiakasvaroista oli 2,3 (2,1) miljardia euroa ja eläkevakuutusten osuus 1,3 (1,2) miljardia euroa.

Koko tilikauden osalta Henkilöasiakkaatliiketoiminta-alueen tulos kasvoi 30,1 (25,3) miljoonaan euroon. Koko vuoden palkkiotulos 17,7 (18,2) miljoonaa euroa oli lähes viime vuoden tasolla. Palkkiotulosta heikensi vuoden 2024 alussa tehty tekninen ryhmittelyn muutos, mutta sitä paransi kulujen alentuminen. Tilikauden riskihenkivakuuttamisen tulos kasvoi 12,2 (9,8) miljoonaan euroon. Riskihenkivakuuttamisen tulosta kasvattivat vakuutuspalvelumarginaalin (CSM) vertailuvuotta suurempi purkautuminen sekä Ifille syyskuussa 2024 siirtyneen

vakuutuskannan tuloksen jaksottuminen. Kaupankäyntipalvelu Mandatum Traderin tuotot ja käyttäjämäärä kasvoivat edelleen.

Henkilöasiakkaiden asiakastyytyväisyys parani entisestään ja oli korkealla tasolla, NPS 71,3 (67,8).

Laskuperustekorkoinen liiketoiminta

Laskuperustekorkoinen liiketoiminta-alue pitää sisällään Mandatum Lifen laskuperustekorkoisen vakuutuskannan vastuiden sekä vastuita kattavan sijoitusomaisuuden ja Mandatum Lifen oman pääoman katteena olevan sijoitusomaisuuden hoidon. Sijoitustoiminnasta tavoitellaan maltillisella riskillä vastuuvelan vaatimukset ylittävää tuottoa, ja samanaikaisesti aleneva vakuutuskanta vapauttaa pääomia.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminnan vakuutussopimusvelan kehitys

Mandatumin laskuperustekorkoinen vakuutuskanta on ollut pääosin run off tilassa eli alasajossa 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Vakuutuskanta ja sen vakuutussopimusvelka on laskenut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja tämän odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Mandatum myös pyrkii nopeuttamaan kannan alenemista aktiivisilla toimilla.

Koska markkinakorkojen muutos aiheuttaa vaihtelua IFRS-kirjanpidon mukaiseen vakuutussopimusvelkaan, varsinaista vakuutuskannan kehitystä seurataan myös ns. vakuutussäästöjen kehityksen kautta. Vakuutussäästöjä kasvattavat vakuutusmaksujen ja korvausten lisäksi sopimuksille vuosittain maksettava laskuperustekorko ja asiakashyvitykset.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

Alkuperäisen vakuutuskannan keskimääräinen laskuperustekorko on 3,2 prosenttia. Eriytetyn vakuutuskannan korkovaateena on 0,0 prosenttia, jonka lisäksi vakuutussäästöt sisältävät vakuutuskannan osuuden kantaa kattavasta sijoitusomaisuudesta, joka kantaa osan sijoitusriskistä, jos omaisuuden tuotto jäisi alle nollan prosentin.

Laskuperustekorkoisen kannan sijoitusallokaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoden aikana. Myös vastuuvelan korkoriskin osittaista suojaamista jatkettiin strategian mukaisesti korkojohdannaisilla. Alkuperäistä kantaa ja omia varoja kattavan omaisuuden tuotto oli 4,3 (7,8) prosenttia, joka ylitti selkeästi vakuutussopimusvelan rahoituskulun, minkä lisäksi laskuperustekorkoinen vakuutuskanta aleni odotusten mukaisesti. Korkosijoitusten juokseva tuotto markkina-arvoin tilikauden lopussa ylitti 2,3 prosenttiyksiköllä vuoden 2025 vakuutussopimusvelan diskonttauskoron purkukustannuksen (unwinding).

Koko tilikauden osalta

laskuperustekorkoisen liiketoiminnan tulos ennen veroja oli 116,3 (159,7) miljoonaa euroa ja nettorahoitustulos 100,4 (137,8) miljoonaa euroa.

Laskuperustekorkoisen taseen nettorahoitustulos on keskeinen osa Mandatumin tuloksen muodostumista ja taseeseen liittyvät markkinariskit merkittävin tekijä konsernin pääomavaateissa. Keskeisenä tavoitteena laskuperustekorkoisessa liiketoiminnassa on kattaa vakuutussopimusvelan asettamat vaatimukset, tuottaa liiketoimintaan sitoutuvalle pääomalle riittävä tuotto yhtiön riskinottohalun mukaisella sijoitusriskillä ja pyrkiä varmistamaan yhtiön vakavaraisuustavoitteiden saavuttaminen.

Laskuperustekorkoisen kannan sijoitusomaisuus on hajautettu sekä maantieteellisesti että eri omaisuusluokkien kesken tuottojen lisäämiseksi ja riskien pienentämiseksi. Laskuperustekorkoiseen kantaan liittyvien sijoitusten omaisuusallokaatio alkuperäisen kannan, 3 001 (3 340) miljoonaa euroa, ja eriytetyn kannan, 674 (701) miljoonaa euroa, osalta 31.12.2024 on esitetty seuraavissa kaavioissa.

Alkuperäistä kantaa ja omia varoja kattavan sijoitusomaisuuden jakautuminen omaisuuslajien kesken

Eriytetyn kannan sijoitusomaisuuden jakautuminen omaisuuslajien kesken

Täsmäytyslaskelmat esitetään liitteessä 5.3.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 43

TALOUDELLINEN TILANNE

Konsernin vakavaraisuus

Mandatum-konsernin Solvenssi II vakavaraisuussuhde 31.12.2024 oli 210,4 (221,4) prosenttia. Tässä on huomioitu hallituksen ehdotuksen mukainen 0,66 euron osakekohtainen osinko tilikaudelle 2024. Vakavaraisuussuhde ennen ehdotetun osingonjaon huomioimista parani tilikauden aikana sekä vahvan tuloskehityksen että Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön liikkeeseen laskeman toissijaisen pääoman (Tier 2) pääomalainan vaikutuksesta. Mandatum-konsernin vakavaraisuussuhteen tavoitetaso on 170–200 prosenttia.

Oma varallisuus oli joulukuun 2024 lopussa 2 048 (2 140) miljoonaa euroa. Tilikauden aikana oma varallisuus ennen ehdotetun osingonjaon huomioimista kasvoi yhteensä 239 miljoonaa euroa.

Vakavaraisuuspääomavaatimus kasvoi tilikauden aikana vuoden alun 966 miljoonasta eurosta 973 miljoonaan euroon, mikä selittyy pitkälti vähän pääomaa sitovan liiketoiminnan kasvulla. Toisaalta laskuperustekorkoisen liiketoiminnan omaisuuden riskillisyyden vähentäminen sekä kyseisen liiketoiminnan odotusten mukainen kehitys alensi vakavaraisuuspääomavaatimusta. Yhtiön vakavaraisuusasema on edelleen vahva, minkä johdosta Mandatumilla on valmius toimia epävarmassakin markkinaympäristössä.

Orgaaninen pääoman luonti

Orgaanisen pääoman luonnin tunnusluku kuvaa konsernin operatiivisesta liiketoiminnasta syntyvää oman varallisuuden ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutosta eli käytännössä sitä, miten yhtiön osingonmaksukyky on vuosineljänneksen aikana kehittynyt.

Mandatum-konsernin orgaaninen pääoman luonti oli tilikauden aikana yhteensä 221 miljoonaa euroa. Tästä 191 miljoonaa euroa syntyi liiketoiminnan luomasta oman

Mandatumin vakavaraisuus

Milj. €	31.12.2024	31.12.2023
Oma varallisuus	2 048	2 140
Vakavaraisuuspääomavaatimus	973	966
Vakavaraisuussuhde, %	210,4 %	221,4 %

varallisuuden kasvusta ja loput tavoitevakavaraisuuspääomavaatimuksen alenemisen myötä.

Nämä luvut poikkeavat sääntelyn mukaisten oman varallisuuden ja vakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksista johtuen mm. pääoman

(pääomitukseen liittyvät muutokset) sekä muista joko sääntelyn edellyttämistä laskentaoikaisuista tai kertaluonteisiksi lukeutuvista muutoksista. Alla olevassa kaaviossa on esitetty näiden vaikutukset tarkemmin.

Mandatum-konsernin orgaaninen pääoman luonti 1.1.-31.12.2024

1) Orgaaninen pääoman luonti ei sisällä tavoitevakavaraisuuspääoman sitä osaa, joka ylittää 100 %:n tason. 2) Vakavaraisuuspääomavaatimus (SCR, solvency capital requirement)

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

Velka-asema

Mandatum-konsernin velkaisuusaste lasketaan jakamalla konsernin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman, verovelalla vähennetyn vakuutuspalvelumarginaalin ja rahoitusvelkojen summalla.

Mandatumin velkaisuusaste 31.12.2024 oli 22,7 (14,9) prosenttia. Tilikauden aikana velkaisuusasteen laskennassa huomioitavat rahoitusvelat kasvoivat Saxo Bank A/S:n rahoitukseen otetun lainan sekä Mandatum Lifen liikkeelle laskeman Tier 2 lainan myötä.

Alla olevassa taulukossa on esitetty velkaisuusasteen tarkempi rakenne.

Pääomalaina

Mandatum-konsernin rahoitusvelat sisältävät tytäryhtiön Mandatum Lifen liikkeeseen laskeman, nimellisarvoltaan yhteensä 300 miljoonan euron pääomalainan. Pääomalaina on laskettu liikkeeseen syyskuussa 2024 ja on 15,25 vuoden pituinen, ja sen ensimmäinen mahdollinen takaisinostopäivä on syyskuussa 2029. Lainan korko on joulukuuhun 2029 asti kiinteä 4,5 prosenttia ja sen jälkeen korko on 3 kk Euribor lisättynä 2,05 prosentin marginaalilla ja joulukuun 2034 jälkeen 3 kk Euribor lisättynä 3,05 prosentin marginaalilla. Laina erääntyy joulukuussa 2039.

Tilikauden aikana Mandatum maksoi takaisin vuonna 2019 liikkeeseen lasketun pääomalainan, nimellisarvoltaan 250 miljoonaa euroa.

Luottoluokitukset

Luottoluokittaja S&P Global Ratings vahvisti 21.3.2024 Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön (Mandatum Life) pitkän aikavälin luottoluokituksen tasolle A. Näkymät ovat edelleen vakaat, ja S&P odottaa Mandatumin säilyttävän vahvan asemansa Suomen henkivakuutusmarkkinalla seuraavan kahden vuoden ajan. Mandatum Oyj:n luottoluokitus on BBB+ ja näkymät vakaat.

Mandatumin velkaantuneisuus

Milj. €	31.12.2024	31.12.2023
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat	599,7	351,1
Oma pääoma	1 601,4	1 599,0
Vakuutuspalvelumarginaali (CSM) + riskioikaisu (RA), verojen jälkeen	441,1	408,0
Velkaisuusaste, %	22,7 %	14,9 %

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 45

OSAKKEET, OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEENOMISTAJAT

Osakkeet ja pääoma

Mandatum Oyj:n osakkeiden lukumäärä 31.12.2024 oli 502 696 752 (501 796 752) osaketta. Osakkeiden kokonaismäärä kasvoi syyskuussa hallituksen hyväksyttyä henkilöstöannissa yhteensä 900 000 uuden osakkeen merkinnän. Henkilöstöannissa annetut uudet osakkeet rekisteröitiin kaupparekisteriin 13.9.2024 ja otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 16.9.2024.

Mandatum Oyj:n markkina-arvo vuoden 2024 viimeisen vuosineljänneksen viimeisen kaupankäyntipäivän päättyessä oli noin 2,3 (2,0) miljardia euroa. MANTA-osakkeen päätöskurssi oli 4,48 (4,07) euroa. Korkeimmillaan osakkeella käytiin viimeisen vuosineljänneksen aikana kauppaa 4,48 (4,07) eurolla ja alimmillaan 4,06 (3,28) eurolla.

Osakkeen hinnan kehitys ja vaihto vuonna 2024

Hallituksen valtuudet

Mandatum Oyj:n 15.5.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 50 000 000 Mandatum Oyj:n oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta edellyttäen, että yhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden määrä voi kulloinkin olla yhteensä enintään 10

prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

€

Yhtiön omia osakkeita voidaan hankkia joko kaikille osakkeenomistajille samoin ehdoin tehdyllä tarjouksella tai muulla tavalla ja muutoin kuin yhtiön osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen), mikäli yhtiön hallitus katsoo siihen olevan yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 50 000 000 Mandatum Oyj:n osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin

oikeuttavia erityisiä oikeuksia, kuten optiooikeuksia, yhdessä tai useammassa erässä.

Valtuutuksen nojalla hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Konsernin sitouttamis-, kannustin- tai palkitsemisjärjestelmien toteuttamiseksi annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta, joka vastaa noin 1,0 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Osakkeenomistajat

Rekisteröityjen omistajien lukumäärä oli 31.12.2024 213 119 (222 359). Hallintorekisteröityjen ja ulkomaisten omistajien osuus omistuksesta oli noin 46 (42) prosenttia. Joulukuun 2024 lopussa ei ollut rekisteröimättömiä osakkeita.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024

	Osakkeenomistajat	Osakkeet	% osakkeista ja äänimääristä
1	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	22 248 420	4,43
2	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	15 228 514	3,03
3	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	7 516 000	1,50
4	Oy Lival Ab	4 001 000	0,80
5	Valtion Eläkerahasto	4 000 000	0,80
6	OP-Henkivakuutus Oy	3 923 293 0,78
7	Svenska Litteratursällskapet i Finland	3 619 150	0,72
8	Sr Aktia Capital	2 022 000	0,40
9	Sr Nordea Pro Suomi	1 608 149	0,32
10	Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	1 507 512	0,30
11	Sigrid Juséliuksen Säätiö	1 311 150	0,26
12	Sr Seligson & Co OMX Helsinki 25 Pörssinoteerattu Rahasto	1 299 130	0,26
13	Suka Oy	1 252 107	0,25
14	S-Pankki Fenno Sijoitusrahasto	1 174 150	0,23
15	OP-Suomi Indeksi Sr	1 075 944	0,21
16	Sr Evli Suomi Select	1 000 000	0,20
17	Danske Invest Suomi Osake	983 047	0,20
18	Rettig Group Oy Ab	971 100	0,19
19	Samfundet Folkhälsan i Svenska Finland Rf	864 065	0,17
20	Kyöstilä Karl Heikki	788 700	0,16
	20 suurinta omistajaa yhteensä	76 393 431	15,20
	Hallintarekisteröityä	228 158 214	45,39
	Muut	198 145 107	39,42
	Yhteensä	502 696 752	100,00

Omistusjakauma osakemäärän mukaan 31.12.2024

Osakkeiden määrä	Osakkeenomistajat	%	Osakkeet	%
1–100	90 728	42,57	3 864 409	0,77
101–1 000	91 611	42,99	34 388 284	6,84
1 001–10 000	28 320	13,29	79 536 306	15,82
10 001–100 000	2 313	1,09	53 660 755	10,68
100 001–1 000 000	127	0,06	32 710 317	6,51
>1 000 000	20	0,01	298 536 518	59,39
Yhteensä	213 119	100,00	502 696 589	100,00
Hallintarekisteröityjä	11	0,01	228 158 124	45,39
Liikkeeseenlaskettu määrä			502 696 752	100,00

Omistusjakauma sektorin mukaan 31.12.2024

	Osakkeenomistajat		Osakkeet
	Määrä	%	Määrä	%
Yritykset	7 369	3,46	33 458 907	6,66
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	143	0,07	20 697 710	4,12
Julkisyhteisöt	91	0,04	50 092 385	9,96
Kotitaloudet	203 373	95,43	150 740 920	29,99
Ulkomaat	791	0,37	1 388 630	0,28
Kotitalouksia palvelevat ei voittoa tavoittelevat yhteisöt yhteensä	1 352	0,63	18 159 823	3,61
Hallintarekisteröityjä	11	0,01	228 158 214	45,39
Yhteensä	213 119	100,00	502 696 752	100,00

Lähde: Euroland

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 47

Liputusilmoitukset

Mandatum tiedotti 16.8.2024, että se oli saanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen siitä, että Société Générale SA:n (Ranska) ja sen rahastojen suora tai välillinen osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on noussut yli 5 prosenttiin 14.8.2024.

Mandatum tiedotti 10.5.2024 saaneensa arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen siitä, että Altor Fund Manager AB:n ja sen rahastojen suoran tai välillisen osakeomistuksen Mandatum Oyj:n osakkeiden kokonaismäärässä ja äänimäärän jakautumisessa oli tapahtunut muutos. Altor Fund Manager AB:n ilmoituksen mukaan sen yhteenlaskettu osuus osakkeista ja äänistä (jäljempänä A) yhdessä osakkeista ja äänistä rahoitusvälineiden kautta (jäljempänä B) oli 16,62 prosenttia. Ilmoituksessa mainitun A:n yhteismäärä oli 10,00 prosenttia (edellisessä liputusilmoituksessa ilmoitettu osuus 9,98 prosenttia) ja B:n yhteismäärä 6,61 prosenttia (edellisessä liputusilmoituksessa ilmoitettu osuus 6,63 prosenttia). Liputusilmoituksen perusteella Altor Invest 8 AS:llä ei ole äänioikeuksia rahoitusvälineiden kohde-etuutena oleviin osakkeisiin ennen osaketoimitusta.

Mandatum tiedotti 16.2.2024, että se oli saanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen siitä, että

Skandinaviska Enskilda Banken AB:n ja sen rahastojen suora tai välillinen osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan tai rahoitusvälineiden kautta on noussut yli 5 prosenttiin 15.2.2024.

Mandatum tiedotti 15.2.2024, että se oli saanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen siitä, että Altor Fund Manager AB:n (rekisterinumero 556962-9149, Ruotsi) ja sen rahastojen suora tai välillinen osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan tai rahoitusvälineiden kautta on noussut yli 15 prosenttiin 15.2.2024.

Mandatum tiedotti 15.2.2024, että se oli saanut arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen siitä, että Solidium Oy:n (y-tunnus 2245475-9) ja sen rahastojen suora tai välillinen osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä on laskenut alle 5 prosenttiin 15.2.2024.

Hallituksen ja ylimmän johdon omistukset

Vuoden 2024 lopussa Mandatum Oyj:n hallituksen jäsenet ja heidän määräysvaltayhteisönsä omistivat yhteensä 672 899 Mandatumin osaketta. Omistusten yhteenlaskettu osuus kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista ja äänistä oli 0,13 prosenttia.

Mandatum Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Mandatum Oyj:n osakkeita seuraavasti:

Hallituksen jäsen	kpl
Patrick Lapveteläinen	586 369
Jannica Fagerholm	35 688
Johanna Lamminen	10 831
Kimmo Laaksonen	6 655
Markus Aho	21 253
Jukka Ruuska	7 753
Herman Korsgaard	4 350
Yhteensä	672 899
Hallituksen omistus liikkeeseen lasketuista osakkeista, %	0,13
Hallituksen äänimäärä, %	0,13

Hallituksen jäsenillä ei ollut omistuksessaan Mandatum Oyj:n osakeperusteisia oikeuksia. Mandatumin johtoryhmän ja heidän määräysvaltayhteisöidensä omistuksessa oli 408 663 osaketta, mikä oli 0,08 prosenttia osakemäärästä ja äänistä.

Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Mandatum Oyj:n osakkeita seuraavasti:

Johtoryhmän jäsen	kpl
Petri Niemisvirta	189 600
Matti Ahokas	19 213
Juhani Lehtonen	18 414
Sanna Rajaniemi	31 510
Petri Vieraankivi	23 639
Tarja Tyni	85 482
Jukka Kurki	40 805
Yhteensä	408 663
Johtoryhmän omistus liikkeeseen lasketuista
osakkeista, %	0,08
Johtoryhmän äänimäärä, %	0,08

Toimitusjohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ollut omistuksessaan Mandatum Oyj:n osakeperusteisia oikeuksia.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 48

HALLINNOINTIIN LIITTYVÄT ASIAT

Hallinnointi

Mandatum-konsernin hallinto määräytyy ensisijaisesti osakeyhtiölain säännösten pohjalta. Tarkemmat määräykset yhtiön hallinnosta ovat yhtiöjärjestyksessä sekä yhtiön hallituksen vahvistamissa sisäisissä toimintaperiaatteissa ja politiikoissa. Ylintä päätösvaltaa käyttää yhtiökokous.

Mandatum noudatti vuonna 2024 Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 19.9.2019 julkaisemaa, 1.1.2020 voimaan tullutta, pörssiyhtiöille laadittua hallinnointikoodia kokonaisuudessaan.

Mandatum julkaisee internetsivuillaan 1.1.2025 voimaan tulleen hallinnointikoodin 2025 mukaisen selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä arvopaperimarkkinalain (746/2012) luvun 7 pykälän 7 mukaisesti.

Selvitys on saatavilla osoitteessa: mandatum.fi/vuosi2024.

Varsinainen yhtiökokous 2024

Mandatum Oyj:n 15.5.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous (jäljempänä "yhtiökokous") hyväksyi kaikki osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ja hallituksen yhtiökokoukselle tekemät ehdotukset, mukaan lukien 0,33 euron suuruisen osingon jaettavaksi kullekin yhtiön osakkeelle.

Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2023 tilinpäätöksen ja myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta. Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta sekä osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Tilinpäätös, voitonjako ja vastuuvapauden myöntäminen Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2023 tilinpäätöksen ja päätti jakaa osinkoa 0,33 euroa osaketta kohden, yhteensä 165 592 928,16 euroa. Osinko maksettiin osakkeenomistajalle, joka oli osingonmaksun täsmäytyspäivänä 17.5.2024 rekisteröitynä Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään Mandatum Oyj:n osakasluetteloon. Yhtiökokous vahvisti osingonmaksupäiväksi 24.5.2024.

Yhtiökokous päätti myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tilikaudelta 2023.

Toimielinten palkitsemisraportti ja palkitsemispolitiikka Yhtiökokous päätti hyväksyä Mandatum Oyj:n toimielinten palkitsemisraportin tilikaudelta 2023 ja kannattaa yhtiön ensimmäistä toimielinten palkitsemispolitiikkaa. Päätökset olivat neuvoa-antavia.

Hallituksen jäsenten palkkiot Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan toimikaudella palkkioita seuraavasti:

Puheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkiona 70 000 euroa, varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille 60 000 euroa ja hallituksen jäsenille 47 000 euroa. Mahdollinen valiokunnan puheenjohtajana toimiminen ei vaikuta hallituksen puheenjohtajalle tai varapuheenjohtajalle maksettavan vuosipalkkion määrään. Lisäksi maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen jäsenen kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1 600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen. Matkakulut korvataan Mandatumin matkustuspolitiikan mukaisesti.

Vuosipalkkiot maksetaan Mandatum Oyj:n osakkeina ja rahana siten, että noin 40 prosenttia palkkion määrästä maksetaan yhtiön osakkeina ja loppuosa maksetaan

rahana. Osakkeet hankitaan markkinoilta tai yhtiö voi luovuttaa hallussaan olevia omia osakkeita hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun. Yhtiö vastaa yhtiön osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoverosta. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa näin saatuja osakkeita edelleen ennen kuin saantopäivästä on kulunut kaksi vuotta tai jäsenyys hallituksessa on päättynyt, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aiempi.

Yhtiön hallituksen riippumattomat jäsenet päättävät hallituksen päätoimisen puheenjohtajan työsuhdetta koskevasta palkitsemisesta. Hallituksen päätoimisen puheenjohtajan työsuhteeseen perustuva palkitseminen arvioidaan vuosittain, ja se perustuu yhtiön soveltamiin palkitsemisperiaatteisiin ja -politiikkoihin.

Hallituksen jäsenet Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenten lukumäärä on seitsemän (aikaisemmin kuusi).

Yhtiökokous päätti valita hallituksen jäseniksi uudelleen Patrick Lapveteläisen, Jannica Fagerholmin, Johanna Lammisen, Jukka Ruuskan, Kimmo Laaksosen ja Markus Ahon sekä valita uudeksi hallituksen jäseneksi Herman Korsgaardin.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 49

Tilintarkastaja

Yhtiökokous päätti valita yhtiön tilintarkastajaksi uudelleen tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy:n toimikaudelle, joka päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Päävastuullisena tilintarkastajana jatkaa KHT Reeta Virolainen. Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Kestävyysraportoinnin varmentaja Yhtiökokous päätti valita yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö Deloitte Oy:n toimikaudelle, joka jatkuu vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Päävastuullisena kestävyysraportointitarkastajana toimii KHT, kestävyysraportointitarkastaja (KRT) Reeta Virolainen. Yhtiökokous päätti, että kestävyysraportoinnin varmentajan palkkio maksetaan yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 50 000 000 Mandatum Oyj:n oman osakkeen hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta edellyttäen, että yhtiöllä ja sen tytäryhteisöillä hallussa tai panttina olevien omien osakkeiden määrä

voi kulloinkin olla yhteensä enintään 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.

Yhtiön omia osakkeita voidaan hankkia joko kaikille osakkeenomistajille samoin ehdoin tehdyllä tarjouksella tai muulla tavalla ja muutoin kuin yhtiön osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen), mikäli yhtiön hallitus katsoo siihen olevan yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakkeiden ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä enintään 50 000 000 Mandatum Oyj:n osakkeen antamisesta osakeannilla tai antamalla osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia, kuten optiooikeuksia, yhdessä tai useammassa erässä.

Valtuutuksen nojalla hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Uudet osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat osakkeet luovuttaa yhtiön osakkeenomistajille siinä suhteessa kuin he ennestään omistavat yhtiön osakkeita tai osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen suunnatusti, jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Konsernin sitouttamis-, kannustin- tai palkitsemisjärjestelmien toteuttamiseksi annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 5 000 000 kappaletta, joka vastaa noin 1,0 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Valtuutus on voimassa 18 kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä lukien.

Yhtiökokousasiakirjat Yhtiökokouksen hyväksymät ehdotukset sekä toimielinten palkitsemisraportti ja toimielinten palkitsemispolitiikka ovat saatavilla kokonaisuudessaan Mandatumin internetsivuilla osoitteessa mandatum.fi/ yhtiokokous2024.

Yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön internetsivuilla osoitteessa mandatum.fi/yhtiokokous2024.

Riskienhallinta

Yleiset periaatteet Kaikkien Mandatum-konsernin yritysten riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa vakaa ja hyvin ymmärretty riskienhallintakulttuuri kussakin yhtiössä sekä varmistaa, että riskit tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan ja että yhtiön toimet ovat sopivia suhteessa riskien lyhyen ja pitkän aikavälin mahdollisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Lisäksi pyritään varmistamaan, että yrityksillä on riittävät puskurit viranomaisten asettamille pääomavaatimuksille ja että ne ylläpitävät operatiivisia valmiuksia myös taloudellisen myllerryksen varalta. Onnistunut riskienhallinta takaa toiminnan yleisen tehokkuuden, turvallisuuden ja jatkuvuuden, turvaa Mandatum-konsernin maineen ja varmistaa, että asiakkaat ja muut sidosryhmät luottavat Mandatumkonserniin. Yhteenvetona voidaan todeta, että riskienhallinnan päätavoitteena Mandatum-konsernissa on luoda arvoa ja säilyttää jo luotu arvo.

Mandatum-konsernin yhtiöt noudattavat emoyhtiön hallituksen määrittelemiä riskienhallintaperiaatteita. Mandatumkonsernissa kullakin toimilupayhtiöllä on oma riskienhallintapolitiikkansa, mutta kokonaisuutena Mandatum-konsernilla on yhteinen riskienhallintajärjestelmä. Mandatum valvoo kuitenkin tytäryhtiöidensä riskienhallintajärjestelmien

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 50

asianmukaisuutta ja riskien seuranta- ja raportointiperiaatteita. Mandatumkonsernin riskienhallintatoiminto tekee tiivistä yhteistyötä tytäryhtiöidensä riskienhallintatoimintojen kanssa varmistaakseen, että tietoja vaihdetaan asianmukaisesti ja että järjestelyt, prosessit ja mekanismit ovat riittäviä.

Yhtiöiden hallitukset vastaavat riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan riittävyydestä. Hallitukset hyväksyvät vuosittain riskienhallintaperiaatteet, joiden mukaan riskienhallinta järjestetään Mandatum-konsernin yhtiöissä. Toimitusjohtajilla on kokonaisvastuu riskienhallinnan toteuttamisesta hallitusten ohjeiden mukaisesti.

Konsernin riskienhallintajohtajan vastuulla on, että riskienhallinta ja sen seuranta on järjestetty asianmukaisesti ja että sen laajuus on riittävä konsernin toimintaan nähden. Jokaisella Mandatum-konsernin toimilupayhtiöllä on oma riskienhallintatoimintonsa. Riskienhallintatoimintojen tehtävänä on varmistaa, että riskienhallinta järjestetään asianmukaisesti ja että se on riittävää yhtiön toiminnan kannalta. Liiketoiminta-alueet ovat vastuussa omien operatiivisten riskiensä tunnistamisesta, arvioinnista, seurannasta ja hallinnasta.

Liiketoimintaan liittyvät riskit Mandatum-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla, joissa arvonluonnin erityispiirteinä hyvän asiakaspalvelun ohella ovat riskien hinnoittelu ja riskiportfolioiden aktiivinen hallinta. Tämän vuoksi tarvitaan yhteiset riskimääritelmät liiketoimintojen perustaksi, ja riskit on jaettu pääryhmiin, joita ovat strategiset riskit, ansaintariskit (esim. vakuutus- ja markkinariskit) ja seuraamusriskit (esim. operatiiviset riskit).

Strategiset riskit syntyvät

liiketoimintaympäristön muutoksista ja ovat luonteeltaan pitkäaikaisia. Strategisia riskejä pyritään hallitsemaan mukauttamalla yhtiön toimintaa riskien poistamisen sijaan. Mandatum ottaa liiketoiminnassaan harkittuja strategisia riskejä, joihin sisältyy ansaintapotentiaalia.

Taseen markkinariskit sekä

vakuutusriskeihin lukeutuvat pitkäikäisyysja takaisinostoriskit muodostavat Mandatum-konsernin merkittävimmät riskit pääomavaateiden kautta tarkasteltuna. Edellä mainittujen riskien lisäksi operatiiviset riskit ja liiketoimintariskit ovat yhtiön toiminnan ja jatkuvuuden kannalta keskeisiä riskejä.

Markkinariskeillä viitataan rahoitusvarojen ja -velkojen sekä vastuuvelan markkinaarvojen muutosten aiheuttamiin vaikutuksiin. Markkinariskejä tarkastellaan sekä koko taseen riskien kannalta että

puhtaasti sijoitusomaisuuden riskien kannalta. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen markkinariskit aiheutuvat pääasiassa osakesijoituksista sekä korkosijoitusten ja laskuperustekorkoisen vastuuvelan välisestä kokonaiskorkoriskistä. Markkinariskien hallintaa lähestytään vastuuvelan odotettujen kassavirtojen, korkotason ja voimassa olevan vakavaraisuusaseman pohjalta. Kaikille laskuperustekorkoisille vastuuvelan erille yhteinen ominaisuus on laskuperustekorko sekä asiakashyvitykset. Vastuuvelan kassavirrat ovat suhteellisen hyvin ennakoitavissa, koska sopimusten takaisinostot tai ylimääräiset lisäsijoitukset ovat rajoitettuja suurimmassa osassa laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen vakuutuksia. Mandatum Oyj:n ei-strategisilla sijoituksilla (Saxo Bank A/S, Enento Oyj ja Terrafame Oy) on myös merkittävä vaikutus markkinariskeihin. Muilla liiketoimintaalueilla markkinariskien vaikutus on välillinen, sillä markkinariskien realisoituminen vaikuttaa hallinnoitaviin asiakasvaroihin ja sitä kautta tuleviin palkkiotuottoihin.

Vakuutusriskit sisältävät biometriset riskit sekä takaisinostoriskin ja kustannusriskin. Näistä takaisinostoriski ja kustannusriski liittyvät yhtiön kaikkiin liiketoimintaalueisiin, kun taas biometriset riskit Yritys- ja Henkilöasiakkaat-liiketoiminta-alueisiin sekä Laskuperustekorkoiseen liiketoimintaan.

Henkivakuutustoiminnan biometriset riskit syntyvät pääasiassa siitä, että vakuutetuille tulisi korvattavaksi enemmän kuolemantapaus-, työkyvyttömyys- tai sairauskulukorvauksia tai että eläkevakuutuksissa eläkkeitä tultaisiin maksamaan vakuutetuille pidempään (pitkäikäisyysriski) kuin yhtiö ennakoi vakuutusten hinnoitteluhetkellä. Pitkäikäisyysriski on yhtiön biometrisistä riskeistä merkittävin. Laskuperustekorollinen ryhmäeläkekanta muodostaa suurimman osan pitkäikäisyysriskistä. Sijoitussidonnaisten ryhmäeläkkeiden ja yksilöllisten eläkevakuutusten kannassa pitkäikäisyysriski ei ole niin merkittävä, sillä vakuutukset ovat pääsääntöisesti määräaikaisia ja niihin liittyvät henkivakuutukset pienentävät pitkäikäisyysriskiä. Sopimusten pitkäkestoisuus ja se, että yhtiön oikeus muuttaa vakuutusehtoja ja -maksuja on rajoitettu, kasvattaa biometrisiä riskejä. Mikäli vakuutusmaksut osoittautuvat riittämättömiksi, eivätkä ne ole muutettavissa, vakuutussopimusvelkaa täydennetään odotettavissa olevaa tappiota vastaavalla määrällä.

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan tappioriskiä, joka syntyy riittämättömistä tai epäonnistuneista prosesseista tai järjestelmistä, henkilöstöstä tai ulkoisista tapahtumista. Operatiivinen riski voi toteutua lisäkuluina, vahingonkorvauksina

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 51

aiheutuneista vahingoista, sääntöjen ja määräysten noudattamatta jättämisenä, maineen menetyksenä, vääränä tietona riskiasemasta ja jatkuvina tappioina sekä liiketoiminnan keskeytymisenä. Operatiivisen riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa riskit etukäteen, hallita riskejä tehokkaasti ja pyrkiä mitigoimaan toteutuneiden riskien vaikutukset etukäteen kustannustehokkaasti. Liiketoiminta-alueet vastaavat omien operatiivisten riskiensä tunnistamisesta, arvioinnista, seurannasta ja hallinnasta.

Likviditeettiriski on riski siitä, ettei konserni tai jokin sen yhtiöistä kykenisi realisoimaan sijoituksiaan tai muita omaisuuseriään pystyäkseen suoriutumaan maksuvelvoitteista niiden erääntyessä. Likviditeettiriskillä on suhteellisen vähän merkitystä Mandatum-konsernissa. Merkittävin vaikutus tällä on Mandatum Lifessa, mutta pääsääntöisesti henkivakuutusyhtiön laskuperustekorkoisessa vakuutuskannassa velat ovat verrattain hyvin ennustettavia ja riittävä osa niitä vastaavista sijoitusvaroista on käteistä tai lyhytaikaisia rahamarkkinasijoituksia. Lisäksi likviditeettiriskillä on merkitystä myös emoyhtiön osalta liittyen osingonmaksukyvyn varmistamiseen sekä lainojen erääntymiseen.

Riskeistä ja riskienhallinnasta on laadittu tilinpäätöksen liitetieto, liitetieto 5, jossa on yksityiskohtaisempi selvitys Mandatumkonsernin merkittävimmistä riskeistä ja niiden vaikutuksesta konsernin tilinpäätöstietoihin.

Konsernin suurimmat riskit ja epävarmuustekijät

Mandatum-konserni altistuu liiketoiminnassaan erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille ensisijaisesti keskeisten liiketoiminta-alueidensa kautta. Mandatumin kannattavuuteen ja sen vaihteluihin vaikuttavat markkina-, vakuutus- ja kustannusriskit sekä operatiiviset riskit. Mandatumin konserniyhtiön kannalta lyhyellä aikavälillä keskeisimmät riskit liittyvät kuitenkin markkinariskeihin, sillä esimerkiksi vakuutusriskit realisoituvat yleensä vasta pidemmällä aikavälillä (vrt. pitkäikäisyysriski).

Markkinariskit johtuvat pääasiassa osakesijoitusten, korkosijoitusten ja vakuutussopimusvelan epäsuotuisista muutoksista, kahden viimeksi mainitun osalta nimenomaan niiden yhteisvaikutuksesta. Merkittävin liiketoiminnan osa-alue, jolla esiintyy näitä kaikkia riskejä, on laskuperustekorkoinen liiketoiminta. Myös muut liiketoiminta-alueet ovat alttiita markkinariskeille, koska niiden tuotot ovat vahvasti riippuvaisia hallinnoitavien varojen määrästä. Mandatum on myös suorien osake- ja korkosijoitusten osalta altis markkinariskien vaikutukselle, ja

sen osalta riskejä korostaa sijoitusten keskittyminen muutamaan yksittäiseen isoon sijoitukseen. Edellä mainitut muutokset sijoitusmarkkinoilla voivat pienentää hallinnoitavien asiakasvarojen määrää sekä heikentää sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulosta. Korkojen aleneminen kasvattaa laskuperustekorkoisen vakuutussopimusvelan määrää ja heikentää siten sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulosta.

Epävarmuustekijöiden tunnistaminen on helpompaa kuin epävarmuustekijöiden todennäköisyyksien, ajoituksen ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten laajuuden arviointi. Ennalta-arvaamattomat ja merkittävät tapahtumat voivat vaikuttaa Mandatumin kannattavuuteen välittömästi, erityisesti kun ne liittyvät makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitykseen. Tällöin Mandatumin markkinariskit voivat realisoitua sijoitusomaisuuden tai vakuutussopimusvelan epäsuotuisan arvostuksen kautta. Ajan kuluessa mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Mandatumin operatiiviseen liiketoimintaan. Esimerkiksi talouskasvun alentuminen voi vaikuttaa heikentävästi asiakasvarojen kehitykseen.

Geopoliittiset sekä ylipäätään poliittiset riskit ovat edelleen merkittäviä taloudelliseen tilanteeseen ja aktiviteettiin vaikuttavia uhkia. Mandatumille

geopoliittisten riskien vaikutukset liittyvät pitkälti Ukrainan sodan ja Lähi-idän kriisin vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa. Mandatumin taseeseen ei sisälly merkittäviä suoria sijoituksia Venäjälle, Ukrainaan tai Lähi-itään. Suorien riskipositioiden vähyys huomioiden suurin Ukrainan sodasta tai Lähi-idän kriisistä Mandatumille aiheutuva riski liittyy yllä kuvailtuihin toisen asteen vaikutuksiin pääomamarkkinoilla ja makrotaloudessa. Edellä mainittujen taloudellisten riskien lisäksi nopeasti kehittyvät hybridiuhat luovat uusia haasteita valtioille ja yrityksille.

Vaikka inflaatio on rauhoittunut vuoden 2024 aikana, niin sen kehitykseen liittyy edelleen epävarmuutta ja tämä heijastuu keskuspankkien korkopolitiikkaan. Tämä voi johtaa sekä talouskasvun merkittävään hidastumiseen että ongelmiin yritysten, kotitalouksien ja valtioiden velanhoitokyvyssä. Edellä mainituilla geopoliittisilla riskeillä ja niiden mahdollisella toteutumisella voi olla oleellinen vaikutus inflaation ja korkomarkkinan tulevaan kehitykseen.

Muita epävarmuuden lähteitä ovat toimintaympäristön ennalta-arvaamattomat rakenteelliset muutokset sekä jo tunnistetut toimintaympäristöön vaikuttavat trendit ja mahdolliset vaikutuksiltaan suuret tapahtumat. Näillä ulkoisilla tekijöillä voi olla vaikutuksia Mandatumin liiketoiminnan harjoittamiseen myös pitkällä aikavälillä.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 52

Esimerkkejä tunnistetuista trendeistä ovat demografiset muutokset, kestävän kehityksen teemat ja teknologinen kehitys, esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation saralla mukaan lukien kyberturvallisuuteen liittyvät uhat.

Digitalisaation ja kyberuhkien osalta vuoden 2023 alussa voimaan astunut digitaalista häiriönsietokykyä koskeva säädös (Digital Operational Resilience Act, DORA) edellyttää finanssialan yrityksiltä aikaisempaa kattavampaa varautumista erilaisiin häiriöihin. Mandatum on oman toimintansa osalta hyvin aikataulussa vaadittavien mukautusten osalta.

Ilmastoon ja sen odotettavissa oleviin muutoksiin liittyvät riskit vaikuttavat myös Mandatumiin erityisesti keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Yhtiön arvion mukaan ilmastoliitännäisten seikkojen vaikutus ei kuitenkaan ole suoraan yhtiölle olennainen, mutta ilmastoseikat voivat välillisesti vaikuttaa yhtiön toimintaan sijoitusportfolion kautta. Mandatumin sijoitusportfolio on altis sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuville fyysisille riskeille että siirtymäriskeille. Ilmastoriskeille alttiita sijoituksia ovat erityisesti sellaiset, joissa tappioita aiheutuu äärimmäisten sääilmiöiden ja mahdollisten uudelleenarvostuksien vuoksi, jos liiketoimintamallit hiili-intensiivisillä toimialoilla muuttuvat.

Yllä esitetyt seikat tuovat talouden ja pääomamarkkinoiden kehitykseen tällä hetkellä merkittävää epävarmuutta. On olemassa myös lukuisia yleisesti tunnistettuja makrotaloudellisia ja poliittisia tekijöitä sekä muita epävarmuuden lähteitä, jotka voivat vaikuttaa finanssialaan monilla tavoin negatiivisesti.

Vastuullisuus

Mandatumin kestävyyden muodostavat kolme avainteemaa, jotka ovat perusta yhtiön liiketoiminnalle. Avainteemat ovat: vastuullinen sijoittaminen, taloudellisen turvan ja hyvän työelämän edistäminen sekä vastuullisuus Mandatumin omassa toiminnassa. Kunkin avainteeman alle on määritetty yhtiötason kestävyystavoitteet ja näille mittarit.

Mandatum päivitti vuoden 2024 aikana yhtiön päivittäistä kestävyystyötä ja

johtamista ohjaavaa kestävyysstrategiaansa. Kestävyysstrategian avulla kestävyystavoitteisiin tähdätään entistäkin systemaattisemmin, pyritään luomaan arvoa, vaikuttamaan ja hallitsemaan riskejä yhtiölle sekä yhteiskunnalle merkittävien kestävyysteemojen näkökulmista.

Yhtiön kestävyystyötä ja johtamista ohjaa kestävyysstrategia. Kuluneena vuonna sitä päivitettiin kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulosten perusteella. Analyysissä arvioitiin, miten liiketoiminta vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin, sekä mitä kestävyysseikkoihin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia Mandatumiin kohdistuu. Saatujen tulosten perusteella asetettiin myös uusia kestävyystavoitteita.

Osana tätä vuoden 2025 hallituksen toimintakertomusta julkaisemme Mandatumin ensimmäisen CSRD:n (Corporate Sustainability Reporting Directive) mukaisen kestävyysselvityksen. Laaja selvitys avaa tunnistettujen riskien, mahdollisuuksien ja vaikutusten kokonaisuutta.

ESG-luokitukset

Mandatumin kolme ESG-luokitusta päivittyivät neljännellä vuosineljänneksellä. Yhtiö menestyi hyvin joulukuussa päivittyneessä Sustainalyticsin ESGluokituksessa, sijoittuen alhaisen ESG-riskin kategoriaan pistemäärällä 13,6 (asteikolla 0– 100). Oman toimialansa yritysten joukossa Mandatumin luokitus ylsi parhaan kahden prosentin joukkoon. Marraskuussa päivittyneessä MSCI:n arvioinnissa Mandatum saavutti ESG-luokituksen "AA" (asteikolla CCC–AAA). Luokituskategoria kuvastaa toimialansa johtavaa yritystä ESG-riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa, kuten myös ISS ESG:n lokakuussa myöntämä Primestatus.

Mandatum-konsernin merkittävimmät ulkoiset ESG-luokitukset

Arviointi	Mandatumin ESG-luokitus	Asteikko (matala–korkea)	Arvosana verrattuna toimialaan	Viimeisin päivitys
MSCI -vastuullisuusarviointi	AA	CCC – AAA	Toimialan parhaimmiston joukossa	Q4 2024
Sustainalytics -riskiarviointi	13,6 Alhainen riski	100 – 0	Toimialan parhaimman 2 % joukossa	Q4 2024
ISS ESG -vastuullisuusarviointi	Prime C+	D – A+	-	Q4 2024

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 53

Palkitseminen

Mandatum Oyj:n hallitus päättää Mandatumkonsernin palkitsemisperiaatteista, joita sovelletaan kaikkiin konserniyhtiöihin. Mandatumin yhtiökokous päättää neuvoaantavasti toimielinten palkitsemispolitiikasta, jossa määritetään keskeiset periaatteet ja raamit Mandatum Oyj:n hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemiselle.

Mandatumissa palkitseminen on suunniteltu edistämään yhtiön taloudellista menestystä ja kestävää liiketoimintaa. Palkitsemisjärjestelmät ovat oikeudenmukaisia ja kannustavia, ja ne ovat linjassa riskienhallinnan periaatteiden kanssa. Palkitsemisjärjestelmissä huomioidaan, miten valitut suorituskriteerit tukevat konsernin strategian ja tavoitteiden toteutumista sekä edistävät kestävyysstrategiassa tunnistettuja keskeisiä vastuullisuusteemoja.

Palkitsemisella pyritään houkuttelemaan ja sitouttamaan osaavia ja motivoituneita työntekijöitä sekä kannustamaan heitä tekemään parhaansa ja ylittämään heille asetetut tavoitteet. Muuttuvaa palkitsemista käytetään varmistamaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukyky ja tukemaan yhtiön strategian toteutumista ja tavoitteiden toteutumista.

Mandatumin palkitsemiskokonaisuudet sisältävät sekä kiinteän että muuttuvan palkitsemisen elementtejä. Kokonaisuutta täydentävät kattavat edut, kuten koko henkilöstölle suunnattu maksuperusteinen lisäeläke-etuus ja henkilöstörahasto. Palkitsemiskokonaisuudet suunnitellaan siten, että kiinteän ja muuttuvan palkitsemisen välillä on asianmukainen tasapaino.

Kiinteä palkka on palkitsemiskokonaisuuden perusta. Kiinteän palkan tulee perustua työntekijän yleiseen vastuutasoon, asemaan yhtiössä, työsuoritukseen ja työn laatuun sekä muihin tekijöihin, kuten markkinapalkkadataan. Kiinteää palkkaa täydennetään muuttuvilla kannustinjärjestelmillä.

Määrätyille henkilöille (Identified staff) maksettavista muuttuvista palkkioista lykätään tietty osuus määritellyn ajanjakson ajaksi kunkin konserniyhtiön noudattaman lykkäyskäytännön mukaisesti. Lykkäyskäytännöt noudattavat konserniyhtiöihin sovellettavien sääntelyiden vaatimuksia. Lykkäysjakson päättyessä kunkin Mandatumkonserniyhtiön hallitus päättää, voidaanko lykättyjä muuttuvia palkkioita maksaa kokonaan tai osittain.

Vuonna 2024 Mandatum Oyj:n hallitus päätti suoritusperusteisen pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta konsernin johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille. Suoritusperusteinen

osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakepalkkioohjelmista. Lisäksi Mandatumin avainhenkilöitä ja Mandatum Oyj:n toimitusjohtaja kuuluu Sampo-konsernin pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään historiallisista syistä. Lisätietoja pitkäaikaisista kannustinjärjestelmistä on saatavilla toimielinten palkitsemisraportissa ja verkkosivuilla osoitteessa mandatum.fi/ konserni/hallinnointi/palkitseminen/ pitkaaikaiset-kannustinjarjestelmat.

Mandatum-konsernissa maksettiin tammijoulukuussa 2024 lyhyen aikavälin kannustinpalkkioita sosiaalikulut mukaan lukien yhteensä 17,1 (9,3) miljoonaa euroa. Lyhyen aikavälin kannustinpalkkioiden nousuun vaikutti merkittävimmin raportointitavan muutos. Lisäksi kyseisellä ajanjaksolla maksettiin pitkän aikavälin kannustinpalkkioita yhteensä 5,5 (3,6) miljoonaa euroa.

Mandatum Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2023 ja toimielinten palkitsemispolitiikka esitettiin Mandatumin varsinaiselle yhtiökokoukselle 15.5.2024. Yhtiökokous hyväksyi sekä raportin että politiikan neuvoa-antavalla päätöksellä. Toimielinten palkitsemisraportti yhtiön tilikaudelta 2024 on julkaistu osoitteessa mandatum.fi/vuosi2024.

Hallituksen kokoonpano

Mandatum Oyj:n hallituksessa oli 31.12.2024 seitsemän jäsentä ja sen kokoonpano oli seuraava: Patrick Lapveteläinen, puheenjohtaja; Jannica Fagerholm, varapuheenjohtaja; Johanna Lamminen, jäsen; Kimmo Laaksonen, jäsen; Markus Aho, jäsen; Jukka Ruuska, jäsen ja Herman Korsgaard, jäsen.

Konsernin johtoryhmä

Mandatumin johtoryhmässä oli 31.12.2024 seitsemän jäsentä: Petri Niemisvirta, toimitusjohtaja; Juhani Lehtonen, sijoitusjohtaja; Sanna Rajaniemi, SVP, henkilöasiakkaat, kehitys ja palvelut; Petri Vieraankivi, SVP, strateginen suunnittelu; Tarja Tyni, SVP, yritykset ja yksityisvarainhoito; Jukka Kurki, toimitusjohtaja, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja Matti Ahokas, talousjohtaja.

Muutokset johdossa

KTM Matti Ahokas aloitti Mandatumin talousjohtajana (CFO) 1.5.2024. Aiempi talousjohtaja Jukka Kurki aloitti työssään Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön toimitusjohtajana jo aiemmin listautumisen yhteydessä Petri Niemisvirran siirryttyä Mandatum Oyj:n toimitusjohtajaksi.

Mandatum Oyj:n johtoryhmän jäsen, varainhoitoliiketoiminnan johtaja ja Mandatum Asset Management Oy:n

toimitusjohtaja Lauri Vaittinen päätti 8.10.2024 jättää tehtävänsä siirtyäkseen uusiin tehtäviin yhtiön ulkopuolella. Varainhoitoliiketoiminnan väliaikaiseksi johtajaksi nimitettiin oman roolinsa ohella Mandatum-konsernin sijoitusjohtaja ja johtoryhmän jäsen Juhani Lehtonen.

HENKILÖSTÖ

Mandatum-konsernin palveluksessa oli tammi-joulukuussa 2024 keskimäärin 666 (678) työntekijää (FTE). Mandatumkonsernin palveluksessa oli 31.12.2024 679 (694) työntekijää, joista Mandatum Oyj:n palveluksessa oli 25 (22) henkilöä, Mandatum Life -konsernin palveluksessa oli 528 (536) henkilöä ja Mandatum Asset Management -konsernin palveluksessa 126 (136) henkilöä.

Henkilöstöstä työskenteli Suomessa 672 (687) henkilöä, Ruotsissa 3 (3) ja Luxemburgissa 4 (4) henkilöä.

Henkilöstöstä 54 (54) prosenttia oli miehiä ja 46 (46) prosenttia naisia. Henkilöstön keski-ikä oli 42 (40) vuotta.

Tilikaudella 2024 Mandatum-konsernissa maksettiin palkkoja ja palkkioita yhteensä 48,0 (46,7) miljoonaa euroa.

Henkilöstö toimipaikoittain

31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022
625	642	613
47	45	44
4	4	4
3	3	2
679	694	663

1) Ruotsin henkilöstö on Mandatum Asset Management Oy:n ruotsalaisen sivuliikkeen Mandatum Asset Management Ltd, filial i Sverigen palveluksessa

Maksetut palkat ja palkkiot

Milj. €	1–12/2024	1–12/2023	1–12/2022
Palkat ja palkkiot	48,0	46,7	41,8

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 55

RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Mandatum tiedotti 10.3.2025 myyvänsä kaikki omistamansa Saxo Bank A/S:n osakkeet, yhteensä 19,83 prosenttia, Bank J. Safra Sarasin AG:lle noin 319 miljoonalla eurolla. Mandatum odottaa kirjaavansa vuoden 2025 ensimmäiselle vuosineljännekselle vähäisen arvonkorotuksen ennen veroja ja järjestelykustannusten jälkeen. Mandatumin omistamien osakkeiden lopulliseen arvoon ja Mandatumin osuuteen kauppahinnasta voi osakekauppakirjan mukaisesti kohdistua jälkikäteinen arvonalennus, jonka todennäköisyys ja määrä voivat jäädä avoimeksi pidemmäksi aikaa. Mandatum odottaa tämän mahdollisen arvonalennuksen olevan joitakin miljoonia euroja. Jos kauppa olisi tapahtunut 31.12.2024, Mandatumin pro forma vakavaraisuussuhde olisi 31.12.2024 kasvanut 210 prosentista noin 242 prosenttiin laskeneen vakavaraisuuspääomavaatimuksen seurauksena.

Kauppa on ehdollinen tiettyjen tavanomaisten viranomais- ja muiden hyväksyntöjen saamiselle, mukaan lukien FINMA:lta (Sveitsin

finanssivalvontaviranomainen) ja DFSA:lta (Tanskan finanssivalvontaviranomainen), ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 2025 loppuun mennessä. Mandatumille tuleva

summa maksetaan käteisellä kaupan toteutumisen yhteydessä ja sen lopullinen määrä riippuu esimerkiksi kaupan toteutumisen ajankohdasta. Kaupan toteutumisen jälkeen Mandatum maksaa saamillaan varoilla takaisin 200 miljoonan euron pankkilainan, joka otettiin rahoittamaan Saxon Bankin osakkeiden hankinta Sampo Oyj:ltä.

Mandatum tiedotti 30.1.2025 Mandatumin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle 2025. Nimitystoimikunnan ehdotukset koskivat hallituksen kokoonpanoa sekä hallituksen palkkioita. Nimitystoimikunta ehdottaa Yhtiökokoukselle, että hallitukseen valitaan kahdeksan jäsentä (nykyisin seitsemän). Nimitystoimikunta ehdottaa, että kaikki nykyiset jäsenet Patrick Lapveteläinen (puheenjohtaja), Jannica Fagerholm (varapuheenjohtaja), Johanna Lamminen, Jukka Ruuska, Kimmo Laaksonen, Markus Aho ja Herman Korsgaard valitaan uudelleen hallituksen jäseniksi. Nimitystoimikunta ehdottaa edelleen, että hallitukseen valitaan uutena jäsenenä Louise Sander. Sanderilla on laajaa kokemusta finanssipalveluista, sillä hän on työskennellyt muun muassa Handelsbanken Livin toimitusjohtajana (Svenska Handelsbanken AB (publ):n tytäryhtiö) 2013–2021 ja hallituksen jäsenenä 2021– 2024. Lisäksi Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallitus valitsee keskuudestaan hallituksen puheenjohtajaksi uudelleen

Patrick Lapveteläisen ja vastaavasti varapuheenjohtajaksi Jannica Fagerholmin.

Mandatum tiedotti 29.1.2025 saaneensa Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen siitä, että Société Générale SA:n (Ranska) suora tai välillinen osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan tai rahoitusvälineiden kautta on laskenut alle 5 prosentin rajan 27.1.2025. Uusimmat tiedot Mandatumin suurimmista osakkeenomistajista löytyvät yhtiön internet-sivuilta: mandatum.fi/konserni/ sijoittajat/osakkeenomistajat.

Mandatum tiedotti 28.1.2025 saaneensa joulukuussa 2024 aloitetut muutosneuvottelut päätökseen. Neuvottelujen tuloksena yhtiö keskittää samantyyppisiä toimintojaan ja poistaa päällekkäisyyksiä. Suoraan liiketoimintoja tukevat toiminnot tuodaan lähemmäs liiketoimintaa.

Henkilöasiakasliiketoiminnassa Mandatum keskittää uusasiakasmyynnin jatkossa entistäkin vahvemmin

jakelukumppaneilleen. Neuvottelujen piirissä oli yhteensä noin 150 työntekijää. Suurimmat vaikutukset liittyivät toimintojen uudelleenjärjestelyihin, mutta neuvottelut

johtivat myös seitsemän työntekijän työsuhteen olennaisten ehtojen muutokseen ja 17 työsuhteen päättymiseen.

Mandatum tiedotti 28.1.2025 muutoksista Mandatumin johtoryhmän operatiivisissa vastuissa 1.2.2025 alkaen.

Henkilöasiakasliiketoiminnasta, palveluista ja kehityksestä vastaava johtoryhmän jäsen, DI Sanna Rajaniemi, on nimitetty Mandatumkonsernin operatiiviseksi johtajaksi (Group COO). Jakelukumppanuuksiin painottuvasta henkilöasiakasliiketoiminnasta siirtyy oman nykyisen tehtävänsä lisäksi vastaamaan konsernin strategisesta suunnittelusta vastaava johtoryhmän jäsen KTM Petri Vieraankivi.

Mandatum tiedotti 13.1.2025 saaneensa arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen siitä, että Altor Fund Manager AB:n ja sen rahastojen suora tai välillinen osakeomistus Mandatum Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan tai rahoitusvälineiden kautta on noussut yli 10 prosentin rajan 13.1.2025 Altor Invest 8 AS:n muutettua 100 000 swap-sopimuksen alaista rahoitusvälinettä osakkeiksi osaketoimituksen kautta.

Mandatum tiedotti 13.1.2025 saaneensa arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen siitä, että Altor Fund Manager AB:n ja sen rahastojen suoran tai välillisen osakeomistuksen Mandatum Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä ja äänimäärästä suoraan tai rahoitusvälineiden kautta on laskenut alle 10 prosentin rajan 13.9.2024 johtuen Mandatum Oyj:n

liikkeeseen laskettujen osakkeiden määrän kasvusta. Osakkeiden ja äänioikeuksien määrä on säilynyt ennallaan.

Mandatum tiedotti 2.1.2025, että Mandatum Life Palvelut Oy (Mandatum) ja Porasto Oy ovat onnistuneesti saattaneet päätökseen kaupan, jossa Mandatumin eläkesäätiöpalveluliiketoiminta siirtyy osaksi Poraston liiketoimintaa. Mandatum tiedotti kaupasta 19.8.2024. Eläkesäätiöpalveluihin liittyvä henkilöstö siirtyy Porastoon vanhoina työntekijöinä. Asiakkaille liiketoiminnan siirtymisestä ei aiheudu palvelumuutoksia. Kaupalla ei ole oleellista vaikutusta Mandatumin tulokseen.

TUNNUSLUVUT JA LASKENTAKAAVAT

IFRS:n tai muun lainsäädännön säätelemiä tunnuslukuja ei katsota vaihtoehtoisiksi tunnusluvuiksi. Kaikki tunnusluvut vertailulukuineen lasketaan yhdenmukaisesti eri vuosina, jollei toisin ole mainittu.

Tunnusluvut

Osakekohtaiset tunnusluvut		2024	2023	2022
Osakekohtainen tulos	euro	0,33	0,32	0,12
Osakekohtainen oma pääoma1	euro	3,19	3,19	3,37
Osakekohtainen orgaaninen pääoman luonti	euro	0,44	0,54	–
Osakekohtainen osinko2	euro	0,66	0,33	–
Osinko/tulos	%	201,2 %	103,1 %	–
Efektiivinen osinkotuotto	%	14,8 %	8,1 %	–
Hinta/voitto-suhde (PE-luku)		13,64	12,71	–
Osakkeiden lukumäärä 31.12.		1 000 kpl 502 697	501 797	–
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä		1 000 kpl 502 074	501 797	–
Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä		1 000 kpl 502 067	501 797	–
Osakekannan markkina-arvo3	Milj. €	2 249	2 042	–

1) Laskennassa käytetty osakkeiden lukumäärä vastaa osakkeiden antioikaistua keskimääräistä lukumäärää, joka vuonna 2023 oli 501 796 752 ja vuonna 2024 oli 502 067 244.

2) Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle tilikaudelta 2024.

3) Laskennassa käytetty tilikauden viimeisen päivän kaupantekokurssia.

Muiden tunnuslukujen laskentakaavat

	Oma varallisuus
Vakavaraisuussuhde	Vakavaraisuuspääomavaatimus
Velkaisuusaste	Lasketaan jakamalla konsernin jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat IFRS:n mukaisen oman pääoman, verovelalla vähennetyn vakuutuspalvelumarginaalin ja rahoitusvelkojen summalla.
Oman pääoman	Osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto	x 100
tuotto, %	Oma pääoma (vuoden alun ja lopun keskiarvo)
Osakekohtainen tulos, €	Osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
	Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Osakekohtainen oma	Osakkeenomistajille kuuluva oman pääoman osuus
pääoma, €	Osakkeiden antioikaistu keskimääräinen lukumäärä
Osakekohtainen	Tilikaudelta jaettu osinko
osinko, %	Osakkeiden antioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä	x 100
	Osakekohtainen osinko
Osinko tuloksesta, %	x 100 Osakekohtainen tulos
Efektiivinen	Osakekohtainen osinko
osinkotuotto, %	Osakkeen antioikaistu tilikauden viimeinen kaupantekokurssi	x 100

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Muiden vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat

Palkkiotulos	Vakuutuspalvelutulos sijoitussidonnaisista vakuutussopimuksista + tuotot sijoitussopimuksista + tuotot muista varainhoitopalveluista - kulut sijoitussopimuksista - kulut muista varainhoitopalveluista	Nettorahavirta	Nettorahavirta sisältää asiakasvaroihin tulleet rahavirrat, asiakasvaroista ulos maksetut rahavirrat sekä mahdolliset siirrot sopimusten laskuperustekorkoisten ja sijoitussidonnaisten osien välillä.
Nettorahoitustulos	Sijoitustoiminnan nettotuotot sijoituksista, jotka ovat laskuperustekorkoisen ja riskihenkivakuutusten vakuutussopimusvelan ja Mandatumin oman pääoman katteena +/- laskuperustekorkoisen ja riskihenkivakuutusten vakuutussopimusvelan diskonttausvaikutuksen purkautuminen	Asiakasvarat	Sijoitussidonnaisiin sopimuksiin liittyvät varat ja muut hallinnoitavat asiakasvarat pl. lähipiirin sijoitusvarat, joita hoidetaan Instituutio- ja varainhoitoasiakkaat liiketoiminta alueen toimesta.
	ja diskonttauskorkojen muutoksesta aiheutunut muutos laskuperustekorkoisessa ja riskihenkivakuutusten vakuutussopimusvelassa	Kulu/tuotto-suhde asiakasvarojen hoidosta	Asiakasvarojen hoitoon liittyvät kulut
			Asiakasvarojen hoitoon liitännäinen ansainta
Riskihenkivakuuttamisen tulos	Riskihenkivakuutuksista johtuva vakuutuspalvelutulos	Orgaaninen pääoman luonti	Orgaaninen pääoman luonti (OCG) kuvastaa yhtiön kannattavuuden ja pääomatehokkuuden muutoksen yhteisvaikutusta jaettaviin varoihin. Tämä lasketaan sekä
Muu tulos	Muu tulos kuin palkkiotulos, sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos ilman sijoitussidonnaista liikettä ja riskihenkivakuuttamisen tulos. Sisältää mm. laskuperustekorkoisen kannan vakuutuspalvelutuloksen, pääomalainojen ja muiden lainojen korkomenot sekä muiden palveluiden tuloksen.	(OCG)	liiketoiminnan tuottaman oman varallisuuden että tavoitevakavaraisuuspääomavaatimuksen muutoksen summana.

KESTÄVYYSSELVITYS

YLEISET TIEDOT

KESTÄVYYSSELVITYKSEN YLEISET LAATIMISPERUSTEET

Tämä kestävyysselvitys kattaa Mandatum Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön (Mandatum Life) ja Mandatum Asset Management Oy:n (MAM) alakonserneihin kuuluvat yhtiöt (jäljempänä yhdessä "Mandatum" tai "yhtiö"). Kestävyysselvityksessä käsitellään pääasiallisesti konsernitason tietoa ja tarvittaessa tarkennetaan tytäryhtiöitä koskevia tietoja kattavamman kuvan antamiseksi. Konsolidoinnin laajuus vastaa tilinpäätöstä. EU-taksonomiaraportoinnin osalta konsolidoinnin laajuus on kuvattu erikseen kunkin kokonaisuuden osalta aina ennen taksonomian raportointitaulukoita, ja sijoitusten osalta konsolidoinnin laajuus on kuvattu laskentaperiaatteissa. Kestävyysselvitys julkaistaan vuosittain osana hallituksen toimintakertomusta. Raportointikausi on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa ja koskee ajanjaksoa 1.1.–31.12.2024.

Kestävyysselvitys on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) ja sen edellyttämien European Sustainability Reporting Standards (ESRS) raportointistandardien mukaisesti.

Raportoidut kestävyysaiheet perustuvat kaksinkertaiseen olennaisuusanalyysiin, joka toteutettiin vuosina 2023–2024. Tarkempi kuvaus olennaisuusanalyysista on esitelty luvussa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista. Raportoinnin kannalta olennaisten kestävyysaiheiden arviointi on ulottunut Mandatumin koko arvoketjuun, joka kattaa Mandatumin oman toiminnan ja henkilöstön lisäksi erityisesti yhtiön sijoituskohteet, hankinnan sekä asiakkaat. Mandatum raportoi arvoketjun eri vaiheissa esiintyvistä olennaisista kestävyysseikoista ja niihin liittyvistä toimintaperiaatteista, toimista, tavoitteista ja mittareista eri aihekohtaisten osioiden yhteydessä.

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun Mandatum raportoi CSRD:n mukaisesti, minkä vuoksi kestävyystietoja ei esitetä vertailukaudelta. Tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja raportoitaessa yhtiö esittää mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevia oletuksia ja kertoo mahdollisista tulevista toimistaan näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Kestävyysselvityksessä ei ole käytetty mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, tietotaitoon tai innovoinnin tuloksiin.

Kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 momentin 2. kohdan mukaista kestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRLkestävyystunnisteilla ei noudateta tässä kestävyysselvityksessä, sillä kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä raportointikaudella ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

TIETTYJÄ OLOSUHTEITA KOSKEVAT TIEDOT

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot esitetään tämän kestävyysselvityksen aihekohtaisissa osioissa niiden tiedonantovaatimusten yhteydessä, joita ne koskevat.

Tietyissä kestävyysselvityksen sisältämissä mittareissa hyödynnetään estimointia silloin, kun tarkempaa tietolähdettä ei ole saatavilla. Tällaisia tietoja ovat muun muassa kasvihuonekaasupäästöt, jotka kuvataan tarkemmin luvussa Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt. Päästölaskentaan liittyy mittausepävarmuutta tiettyjen tietojen perustuessa estimointiin.

HALLINTO-, JOHTO JA VALVONTAELINTEN ROOLI

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja monimuotoisuus

Ylintä päätösvaltaa Mandatum-konsernissa käyttää Mandatum Oyj:n yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus. Hallitus voi perustaa osoittamiaan tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä.

Ylimmän johdon ikäjakauma, 31.12.2024

	<30 vuotta		30–50 vuotta			>50 vuotta
Hallitus	0	0 %	2	28,6 %	5	71,4 %
Konsernin johtoryhmä	0	0 %	1	14,3 %	6	85,7 %

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 60

Mandatum Oyj:n hallitus on perustanut tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan, joiden jäsenet hallitus nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestyksen mukaisesti. Mandatumkonsernin johtoryhmä koostui vuoden 2024 lopussa seitsemästä henkilöstä. Hallituksen ja johtoryhmän kokoonpanot on esitetty hallituksen toimintakertomuksen luvussa Hallinnointiin liittyvät asiat.

Hallituksen jäseniltä löytyy pitkäaikaista kokemusta finanssialasta sekä työkokemuksen että erilaisten luottamustoimien kautta kansainvälisesti ja erityisesti pohjoismaisista yrityksistä. Konsernin johtoryhmän jäseniltä löytyy vastaavasti pitkäaikaista finanssialan kokemusta erityisesti suomalaisista ja pohjoismaisista yrityksistä sekä työkokemuksen että erilaisten luottamustoimien kautta. Sekä hallituksen että konsernin johtoryhmän ansioluettelot ovat saatavilla Mandatumin verkkosivuilla.

Ylimmän johdon sukupuolijakauma on esitetty luvussa Monimuotoisuuden mittarit ja ikäjakauma edellisellä sivulla. Kaikkien hallituksen jäsenten, pois lukien Patrick Lapveteläisen ja Herman Korsgaardin, on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista. Patrick Lapveteläisen on arvioitu olevan riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, mutta ei riippumaton yhtiöstä, sillä hän on vakituisessa

toimisuhteessa yhtiöön päätoimisena hallituksen puheenjohtajana. Herman Korsgaardin on arvioitu olevan riippumaton yhtiöstä, mutta ei riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, sillä Korsgaard toimii hallituksen puheenjohtajana Altor Invest 8 AS:ssä, jonka omistusosuus yhtiöstä on 10.5.2024 julkaistun liputusilmoituksen perusteella suoraan tai rahoitusvälineiden kautta yli 15 prosenttia. Sekä yhtiöstä että sen merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus on 71,4.

Yhteistoimintalain (1333/2021, muutoksineen) mukaiset säännökset koskien henkilöstön edustusta työnantajan hallinnossa soveltuvat Mandatumkonsernissa Mandatum Life Palvelut Oy:hyn. Mandatum Life Palvelut Oy ja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Mandatum Life Palvelut Oy:n emoyhtiö) ovat sopineet yhdessä henkilöstön kanssa hallintoedustuksen toteuttamisesta yhteistoimintalain mukaisesti. Sopimuksen perusteella henkilöstöllä on oikeus nimittää yksi hallintoedustaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön hallitukseen. Vuonna 2024 henkilöstöllä ei ollut valittua hallintoedustajaa Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön hallituksessa.

Mandatumin hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano kuvataan yksityiskohtaisemmin yhtiön verkkosivuilla julkaistussa selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävät ja vastuut olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosessin valvonnassa

Mandatum Oyj:n hallituksella on vastuu ja ylin päätösvalta konsernitason kestävyysasioissa, jotka kattavat kaikki yhtiölle olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet. Hallituksen tarkastusvaliokunnan tehtäviin kuuluu valvoa Mandatumin kestävyysraportointia ja muita kestävyyteen liittyviä toimia. Sekä tarkastusvaliokunta että hallitus käsittelevät ja hyväksyvät osana hallituksen toimintakertomusta julkaistavan kestävyysselvityksen.

Päävastuu kestävyysasioiden johtamisesta on konsernin toimitusjohtajalla, joka yhdessä johtoryhmän kanssa johtaa kestävyyden strategista toimeenpanoa. Konsernin kestävyysasioista vastaava johtaja on viestintä-, brändi- ja vastuullisuusjohtaja, joka varmistaa kestävyysasioiden riittävän raportoinnin konsernin toimitusjohtajalle. Mandatumissa toimii ylimmän johdon vastuullisuuskomitea, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa vastata konsernitasolla Mandatumin kestävyysasioiden edistämisestä, sääntelyn seurannasta sekä olennaisten kestävyysaiheiden integroimisesta

liiketoimintoihin. Komiteassa käsitellään lisäksi, mitä kestävyysaiheita viedään konsernin johtoryhmän, tarkastusvaliokunnan ja hallituksen käsiteltäväksi. Vastuullisuuskomitean puheenjohtajana toimii viestintä-, brändi- ja vastuullisuusjohtaja ja edustettuina liiketoiminta-alueiden johtajien lisäksi ovat henkilöstöjohtaja, sijoittajasuhdejohtaja, lakiasiainjohtaja, compliance-johtaja, strategisesta suunnittelusta vastaava johtaja, talousjohtaja, konsernin sijoitusjohtaja ja vastuullisen sijoittamisen johtaja. Vastuullisuuskomitea kokoontui kuusi kertaa vuonna 2024.

Mandatumissa toimii lisäksi eettinen toimikunta, jonka jäsenistö koostuu lakiasiainjohtajasta, compliance-johtajasta, henkilöstöjohtajasta ja riskienhallintajohtajasta. Eettisen toimikunnan tehtävänä on valvoa Mandatumin Code of Conduct toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa ja käyttäytymistä yhtiössä sekä käsitellä ja ratkaista organisaatiosta nousevia eettisiä kysymyksiä. Toimikunnan tehtävänä on lisäksi varmistaa, että Mandatumin kaikessa toiminnassa noudatetaan korkeita eettisiä standardeja. Eettinen toimikunta kokoontuu aina tarvittaessa, eikä kokoontumiskertoja ollut vuonna 2024.

Sekä hallituksen että konsernin johtoryhmän jäseniltä löytyy kestävyyteen liittyvää asiantuntemusta. Tarkastusvaliokunnan

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 61

puheenjohtaja Johanna Lamminen on toiminut toisessa pörssiyhtiössä hallituksen nimittämänä vastuullisuusvastaavana. Jäsenten pitkäaikainen finanssialan kokemus tukee erityisesti alalle ominaisten kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tehokasta hallintaa. Hallitukselle ja konsernin johtoryhmälle järjestetään kestävyyteen liittyvää koulutusta tarpeen mukaan. Hallitukselle järjestettiin loppuvuonna 2023 koulutustilaisuus EU:n kestävyysraportointidirektiivistä (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD), sillä se koskee Mandatumia ensimmäisten yritysten joukossa. Hallitus arvioi suoriutumistaan vuosittain itsearvioinnilla,

johon sisällytetään myös kestävyyteen liittyviä kysymyksiä. Viimeisin itsearviointi toteutettiin loppuvuodesta 2024.

YRITYKSEN HALLINTO-, JOHTO-JA VALVONTAELIMILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT

Viestintä-, brändi- ja vastuullisuusjohtaja ja hänen alaisuudessaan toimiva Head of Sustainability raportoivat konsernin toimitusjohtajalle ajankohtaisista kestävyysasioista neljännesvuosittain. Toimitusjohtaja puolestaan raportoi kestävyysasioista hallituksen kokouksissa aina tarvittaessa osana ajankohtaiskatsaustaan.

Tarkastusvaliokunta käsittelee kestävyysasioita kokouksissaan säännöllisesti. Vuonna 2024 jokaisessa valiokunnan kokouksessa käsiteltiin CSRDraportointivelvoitteen toteutumista Mandatumissa. Tarkastusvaliokunta käsitteli ja esitti tarpeen mukaan hallituksen hyväksyttäväksi vuoden aikana myös vastuullisuusraportin vuodelta 2023, kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset, olennaisten kestävyysaiheiden kehittämiseen liittyviä asioita, Mandatumin kestävyysstrategian päivityksen, vastuullisen sijoittamisen politiikan päivityksen ja ihmisoikeussitoumuksen. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja raportoi valiokunnan käsittelemistä aiheista Mandatum Oyj:n hallitukselle jokaisen valiokunnan kokouksen jälkeen. Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2024 aikana kuusi kertaa.

Mandatumin hallinto-, johto- ja valvontaelimet seuraavat yhtiölle olennaisia kestävyysvaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia muun muassa kestävyysstrategian avulla, jossa on asetettu tavoitteita ja mittareita olennaisten kestävyysaiheiden hallinnalle. Vastuullisuuskomitea vastaa kestävyysstrategian kehittämisestä ja seurannasta. Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmä johtavat kestävyysstrategian toimeenpanoa. Kestävyysstrategian sisältö tarkistetaan tarvittaessa ja vähintään vuosittain. Tarkistus- ja päivitysprosessista

vastaa viestintä-, brändi- ja vastuullisuusjohtaja. Mandatum Oyj:n hallitus päättää mahdollisista päivityksistä ja muutoksista kestävyysstrategiaan.

Olennaisuusanalyysissa tunnistetut kestävyysriskit on integroitu osaksi Mandatumin riskienhallintajärjestelmää. Mandatumissa liiketoimintaan liittyvät riskit jaetaan kolmeen pääluokkaan, jotka ovat strategiset riskit, ansaintariskit (esimerkiksi vakuutus- ja markkinariskit) ja seuraamusriskit (esimerkiksi operatiiviset riskit). Kestävyysriskit luokitellaan riskeiksi, jotka kuuluvat kaikkiin edellä mainittuihin ryhmiin, sillä ne voivat realisoitua eri riskiluokkien kautta. Riskienhallintatoiminto raportoi keskeisistä riskeistä tarkastusvaliokunnalle ja hallitukselle neljännesvuosittain.

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN

Mandatumin kannustinjärjestelmissä huomioidaan, miten valitut suorituskriteerit tukevat konsernin strategian toteutumista ja arvonluontia sekä edistävät kestävyysstrategiassa tunnistettuja keskeisiä

avainteemoja. Mandatumin liiketoiminnan kannalta olennaisia kestävyysmittareita sisällytetään soveltuvin osin konsernin lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmiin. Mahdollisista kannustinohjelmiin kytkettävistä kestävyysmittareista päätetään kunkin

ohjelman suunnittelun ja käyttöönoton yhteydessä. Kannustinohjelmien suunnittelua ohjaa yhtiön palkitsemisperiaatteet, joiden mukaan palkitseminen ei saa olla ristiriidassa kestävän toiminnan ja kestävyysriskien huomioon ottamisen kanssa. Konsernin toimitusjohtajan palkitsemiseen sovelletaan toimielinten palkitsemispolitiikkaa ja soveltuvin osin koko henkilöstöä koskevia palkitsemisperiaatteita.

Palkitseminen on vahvasti sidottu yhtiön riskienhallintakehykseen sekä kulloinkin voimassa olevan sääntelyn noudattamiseen. Kannustinohjelmissa on rajoitteita, joilla varmistetaan, että muuttuvia palkkioita ei makseta, jos ennalta määrätyt kynnysehdot (taloudelliset ja/tai laadulliset) eivät täyty. Muuttuviin palkkioihin sovelletaan sääntelyn edellyttämiä jälkikäteisiä riskienarviointiprosesseja. Mandatumkonsernin pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmistä päättää Mandatum Oyj:n hallitus. Lisäksi hallitus päättää kannustinohjelmista maksettavista enimmäismääristä sekä niiden pohjalta tehtävistä lopullisista maksuista. Mandatum Oyj:n hallituksen jäsenet ja valvontaelinten jäsenet eivät kuulu Mandatum-konsernin pitkän tai lyhyen aikavälin kannustinohjelmien piiriin.

Mandatumin pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmässä on käynnissä kaksi ohjelmaa, joissa ansaintajaksot kattavat tilikaudet 2024–2025 ja 2024–

1. Konsernin toimitusjohtaja osallistuu näihin Mandatumin pitkäaikaisiin kannustinjärjestelmiin, joissa on painoarvoltaan 10 prosentin suuruinen ulkoiseen ESG-luokitukseen liittyvä vastuullisuustavoite.

Vuonna 2024 konsernin toimitusjohtajan ja Mandatumin koko henkilöstön kattavassa lyhyen aikavälin kannustinohjelmassa oli kestävyysmittarina asiakkaiden suositteluhalukkuuteen (Net Promoter Score, NPS) perustuva asiakastyytyväisyys, joka on tärkeä osa Mandatumin tuotteiden ja palvelun kehittämistä. Lisäksi toimitusjohtajalla oli henkilökohtaisia tavoitteita hyvään hallintotapaan (governance) liittyen. Asiakastyytyväisyysmittarin painoarvo oli 14 prosenttia ja hyvään hallintotapaan liittyvän mittarin 15 prosenttia toimitusjohtajan kaikista lyhyen aikavälin kannustinohjelman palkitsemisen mittareista.

Konsernin toimitusjohtajan ja hallituksen palkitsemisesta löytyy lisätietoa yhtiön verkkosivuilla julkaistussa toimielinten palkitsemisraportissa.

Ilmastotavoitteiden sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Vuonna 2024 Mandatumin ilmastotyötä kehitettiin muun muassa sitoutumalla tavoittelemaan sekä sijoitusten että oman toiminnan nettonollapäästöjä viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Sijoitusten nettonollatavoitteen asettamisen

yhteydessä Mandatum liittyi Net Zero Asset Managers initiative (NZAM) -aloitteeseen. NZAM on kansainvälinen yhteenliittymä varainhoitajille. Aloitteen pyrkimyksenä on edistää kestäviä investointeja ja vastata ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin vahvistamalla vastuullista sijoittamista. Työ jatkui päästövähennystavoitteiden valmistelulla syksyllä 2024, mutta työn keskeneräisyyden vuoksi päästövähennystavoitteita tai niiden saavuttamista ei ole ollut mielekästä sisällyttää hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten ansioiden määräytymiseen. Kannustinjärjestelmät eivät siis toistaiseksi sisällä ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä tavoitteita.

SELVITYS KESTÄVYYTTÄ KOSKEVASTA DUE DILIGENCE - PROSESSISTA

Due diligence on prosessi, jonka avulla yhtiö tunnistaa, ehkäisee ja lieventää sen tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat ympäristöön ja liiketoiminnassa mukana oleviin ihmisiin, sekä kuvaa, miten se käsittelee näitä vaikutuksia. Vaikutuksissa huomioidaan kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät sekä yhtiön omaan toimintaan että arvoketjun alku- ja loppupäähän. Due diligence on jatkuva käytäntö, joka kytkeytyy yhtiön strategiaan, liiketoimintamalliin, liiketoimintoihin, liikesuhteisiin, toimintaan, hankintaan sekä myyntiin liittyviin olosuhteisiin ja saattaa aiheuttaa muutoksia niihin.

Seuraavassa taulukossa listataan kestävyysselvityksen kohdat, joissa annetaan tietoa Mandatumin due diligence prosessista ja sen keskeisistä osatekijöistä.

Due diligence -prosessi Mandatumissa

Keskeiset osatekijät	Kohdat kestävyysselvityksessä
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	• Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat • Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin. • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence -prosessin keskeisissä vaiheissa	• Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat • Sidosryhmien edut ja näkemykset • Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista • Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet • Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet • Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa • Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi • Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	• Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista • Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi	• Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti • Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma • Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit • Omaan työvoimaan liittyvät toimet ja toimintatavat • Suhteet toimittajiin • Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä	• Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju • Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma • Ilmastomuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet • Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt • Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan • Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet • Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet • Monimuotoisuuden mittarit • Riittävä palkka • Sosiaalinen suojelu • Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit • Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit • Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit • Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) • Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset • Korruptio- tai lahjontatapaukset • Maksukäytännöt

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 64

RISKIENHALLINTA JA SISÄINEN VALVONTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN OSALTA

Sisäinen valvontajärjestelmä pitää sisällään operatiivisten ja compliance-riskien sekä muiden liiketoimintaan liittyvien riskien hallinnan. Sisäinen valvonta on prosessi, joka sisältää tehtäviä ja toimintoja, joiden tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus organisaation toimintaan, raportointiin ja sääntöjenmukaisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta. Se edistää lisäksi asiakkaiden ja muiden sidosryhmien luottamusta ja hyväksyntää.

Konsernin riskienhallintakehys kattaa kaikki riskiluokat sekä kaikki liiketoimintaaktiviteetit ja prosessit, mukaan lukien kestävyysraportointiprosessin. Riskienhallintakehys on kuvattu tarkemmin riskienhallintapolitiikassa, joka on julkaistu Mandatumin verkkosivuilla. Riskienhallinnasta kerrotaan myös hallituksen toimintakertomuksen luvussa Riskienhallinta.

Mandatumin riskienhallintaprosessin keskeisiä elementtejä ovat riskien tunnistaminen ja arviointi, riskienhallintatoimenpiteet sekä riskien seuranta ja raportointi. Riskit tunnistetaan riskien ja vaatimustenmukaisuuden itsearviointiprosessissa (Risk and Control Self-Assessment, RCSA), muutosriskien arviointiprosessissa (Change Risk Assessment, CRA) ja osana riskitapahtumien hallintaprosessia. Riskit tunnistetaan eri organisaatioyksiköiden toiminnan kautta, mutta toisena keskeisenä lähestymistapana on tunnistaa riskit eri prosessien, kuten kestävyysraportointiprosessin, kautta. Riskien arviointi koostuu tunnistettujen riskien vaikutuksen ja todennäköisyyden arvioinnista sisäisiin ohjeisiin pohjautuen ja toimii työkaluna olennaisten riskien tunnistamisessa.

Kestävyysraportointiprosessiin liittyviä keskeisiä riskejä ovat raportoidun tiedon epätäsmällisyys, viivästykset sovitussa raportointiaikataulussa, organisaation riittämätön ymmärrys uudesta kestävyysraportointikehikosta ja puutteet varmennuksessa hyödynnettävässä dokumentaatiossa. Varmistaakseen, että Mandatum raportoi paikkansapitävää tietoa oikea-aikaisesti, yhtiössä on käytössä kestävyysraportointiprosessi, joka sisältää selkeät ohjeet ja viestinnän sekä tarkat roolit ja vastuut. Kestävyysraportointiprosessi on kytketty useisiin muihin sisäisiin prosesseihin, joissa on asianmukaiset kontrollit riskien vähentämiseksi. Lisäksi Mandatum on hakenut tukea ulkoisilta neuvonantajilta varmistaakseen riittävän tiedon raportointikehikosta, ja kontrolleja on asetettu dokumentoinnin täsmällisyyden ja laadun varmistamiseksi.

Riskienhallintapolitiikan mukaisesti konsernin riskienhallintatoiminto raportoi keskeisistä riskeistä neljännesvuosittain hallitukselle ja

johtoryhmälle. Raportointi pitää sisällään myös kestävyysraportointiprosessiin liittyvät riskit silloin, kun ne ovat merkittäviä riskejä konsernin tai konserniyhtiöiden tasolla.

STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU

Strategia

Mandatumin pitkän aikavälin strategiana on kasvaa vähän pääomia sitovilla liiketoimintaalueilla samalla, kun pääomia sitovaa laskuperustekorkoista liiketoimintaa pienennetään suunnitellusti. Kasvustrategia on kuvattu tarkemmin vuosikertomuksen luvussa Strategia ja liiketoimintamalli.

Yhtiön kestävyyteen liittyvät tavoitteet on määritelty kestävyysstrategiassa, joka päivitettiin keväällä 2024 valmistuneen kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tuloksia hyödyntäen. Kestävyysstrategian tarkoituksena on täydentää ja tukea konsernistrategiaa kestävyysnäkökulmien osalta niiden hallinnan ja hyödyntämisen tehostamiseksi. Päivityksessä määriteltiin olennaisiin kestävyysseikkoihin pohjautuen uusia tavoitteita ja mittareita, joiden seuranta astuu voimaan vuodesta 2025. Siten myös perusvuosi, josta tavoitteiden edistymistä mitataan, tulee olemaan 2025. Tavoitteiden ollessa uusia, niiden edistymistä suhteessa vertailuvuoteen ei voida vielä tehdä, eikä tavoitteisiin ole tehty muutoksia raportointikaudella. Tavoitteet ovat voimassa toistaiseksi, ja niitä tarkistetaan tarvittaessa

ja vähintään vuosittain. Tavoitetasot on määritetty joko absoluuttisina tai suhteellisena parannuksena vertailuvuoteen nähden. Olennaisiin kestävyysseikkoihin kytkeytyvät tavoitteet ja mittarit on esitelty kestävyysselvityksen aihekohtaisissa osioissa.

Tavoitteet ja mittarit laadittiin yhteistyössä Mandatumin liiketoimintojen ja kestävyyden eri aihealueiden asiantuntijoiden ja johtajien kanssa. Niissä huomioitiin myös olennaisuusanalyysin sidosryhmähaastatteluissa nousseita sidosryhmien näkemyksiä.

Olennaisten kestävyysseikkojen lisäksi kestävyysstrategiassa on huomioitu Mandatumin liiketoiminnan kannalta keskeiset tuotteet, palvelut, asiakassegmentit ja toimintaympäristö. Tavoitteiden soveltamisala ulottuu sijoitusten kautta arvoketjun alkupäähän sekä oman henkilöstön ja toiminnan kautta Mandatumin omaan liiketoimintaan ja asiakkaisiin liittyvien tavoitteiden kautta arvoketjun loppupäähän. Tavoitteiden maantieteellinen rajaus on sijoituksiin liittyvissä tavoitteissa globaali. Omaan henkilöstöön ja toimintaan sekä asiakkaisiin liittyvät tavoitteet kohdistuvat niihin maihin, joissa yhtiö harjoittaa liiketoimintaa.

Kestävyysstrategia rakentuu kolmesta avainteemasta, jotka ovat perusta yhtiön liiketoiminnalle. Ne ovat vastuullinen sijoittaminen, taloudellisen turvan ja hyvän

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 65

työelämän edistäminen sekä vastuullisuus omassa toiminnassa. Kolmeen avainteemaan kytkeytyvät tavoitteet ja mittarit on kuvattu kokonaisuudessaan kestävyysselvitystä täydentävässä vuoden 2024 vastuullisuuskatsauksessa.

Vastuullinen sijoittaminen Mandatumin näkemyksen mukaan vastuullisesti toimivat yhtiöt menestyvät paremmin. Sijoittamalla itsekin vastuullisesti Mandatum tekee paremmin perusteltuja sijoituspäätöksiä, jotka ovat linjassa sen pitkän aikavälin kestävyys- ja riskienhallintatavoitteiden kanssa.

Vastuullinen sijoittaminen on varojen hoitamista niin, että ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kysymykset (ESG-näkökohdat) otetaan huomioon sijoitusanalyysissä, sijoituspäätöksiä tehtäessä ja sijoituksista raportoitaessa.

Mandatum pyrkii sekä ymmärtämään ja huomioimaan sijoituskohteisiin liittyvät kestävyysriskit ja -mahdollisuudet että tunnistamaan ja vähentämään oman sijoitustoimintansa haitallisia vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon, yhteiskuntaan, työntekijöihin, ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyviin asioihin.

Taloudellisen turvan ja hyvän työelämän edistäminen Mandatum pyrkii liiketoiminnallaan parantamaan asiakkaidensa taloudellista turvaa ja edistämään asiakasyritystensä vastuullisia henkilöstökäytäntöjä.

Yhtiö tarjoaa asiakkailleen yksilön lakisääteistä sosiaaliturvaa täydentäviä vaihtoehtoja omaehtoiseen varautumiseen. Varautuminen ja vaurastuminen luo arvoa myös yhteiskunnalle.

Mandatumin tavoitteena on aktiivisesti edistää vastuullista palkitsemista suomalaisissa yrityksissä. Hyvin hoidettu ja johdettu liiketoiminta vahvistaa menestymisen edellytyksiä ja luo hyvinvointia yrityksen henkilöstön keskuudessa.

Vastuullisuus omassa toiminnassa Vastuu henkilöstöstä ja kestävistä toimintatavoista on osa menestyvän liiketoiminnan rakentamista. Yksi Mandatumin strategisista tavoitteista on henkilöstön hyvinvointi. Siitä huolehtimalla yhtiö kehittää myös toimintakykyä ja tuloksellisuutta.

Kestävä liikkeenjohto ja

liiketoimintakäytännöt ovat Mandatumin toiminnan perusta. Hyvällä hallinnolla varmistetaan, että konserniyhtiöt ja niiden henkilöstö, alihankkijat ja muut yhteistyökumppanit noudattavat lakeja, asetuksia ja yleisesti hyväksyttyjä periaatteita.

Taloudellinen vastuu tarkoittaa huolehtimista toiminnan jatkuvuudesta, kannattavuudesta, tuloksentekokyvystä sekä vakavaraisuudesta kaikissa markkinaolosuhteissa. Toiminnan jatkuvuudesta huolehtiminen luo pohjan asiakkaiden vakuutuksiin liittyvien vastuiden sekä asiakkaiden sijoitusten ja eläkkeiden hoitamiseen vuosikymmenien ajan kestävästi ja vastuullisesti. Siksi myös riskienhallinta liittyy oleellisesti Mandatumin taloudelliseen vastuuseen.

Veronmaksun ja työllistämisen lisäksi Mandatumin palvelut luovat yhteiskunnallista lisäarvoa. Sijoittamisen, vakuuttamisen ja palkitsemisen tuotteet ja palvelut ovat osa yhteiskunnallista infrastruktuuria, joka mahdollistaa modernin yhteiskunnan ja talouden toimintaa.

Liiketoimintamalli

Mandatumin liiketoiminta on jaettu neljään liiketoiminta-alueeseen: Varainhoito, Yritysasiakkaat, Henkilöasiakkaat ja Laskuperustekorkoinen liiketoiminta. Yhtiön liiketoiminta-alueet, tuote- ja palvelutarjonta sekä keskeiset liiketoimintakumppanit on kuvattu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksen luvussa Liiketoimintaalueet.

Mandatumin keskeisenä menestystekijänä on monipuolisen palvelutarjoaman tarkka kohdennus eri asiakassegmenttien tilanteisiin ja tarpeisiin. Toimintamallilla yhtiö pyrkii tuottaman jatkossakin tavoiteltua lisäarvoa sekä asiakkaille että yhtiön liiketoiminnalle. Tuotteiden ja palveluiden jakelussa yhtiön tärkein vahvuus on osaava myynti- ja asiakassuhdehenkilöstö.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 66

Arvoketju

Kaksinkertaista olennaisuusanalyysia varten yhtiön arvoketju on määritelty tässä kuvatulla tavalla. Mandatumin arvoketjun alkupään muodostavat sijoituskohteet yhtiön tarjoamissa sijoitustuotteissa sekä ne tuotteiden ja palvelujen tarjoajat, joilta se tekee hankintoja. Arvoketjussa Mandatumin oma toiminta kattaa henkilöstön ja kaiken oman suoran liiketoiminnan. Arvoketjun loppupään muodostavat asiakkaat.

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

Mandatumin keskeiset sidosryhmät ovat asiakkaat, henkilöstö, yhteistyökumppanit, omistajat, viranomaiset, tiedotusvälineet, yhteiskunnalliset päättäjät ja vaikuttajat, yhteisöt sekä arvoketjun työntekijät. Jokaisella sidosryhmällä on lisäksi lukuisia alaryhmiä.

Mandatumin tapa tehdä sidosryhmäyhteistyötä perustuu yhteistyöhön sekä olennaisten sidosryhmien kuuntelemiseen ja informoimiseen. Vastuu sidosryhmäyhteistyöstä on hajautettu ja näin ollen jokaisella liiketoiminnolla tai yksiköllä on siihen liittyviä vastuita. Jatkuva vuoropuhelu sidosryhmien kanssa kertoo, mitä sidosryhmät pitävät tärkeinä ja mitä Mandatumilta odotetaan yrityksenä. Sidosryhmäyhteistyöhön panostamalla yhtiö pystyy ennakoivasti huomioimaan sidosryhmien tarpeet ja toiveet sekä ehkäisemään ja lieventämään mahdollisia

Mandatumin arvoketju

Arvoketjun alkupää	Oma toiminta	Arvoketjun loppupää
• Arvopapereiden liikkeeseenlaskijat	Oma henkilöstö Mandatumin tarjoamat palvelut:	Asiakkaat:
• Rahoitustuotteiden jakelijat • Kaupankäynnin välittäjät • Tuotteiden ja palveluiden tarjoajat • IT-infrastruktuuri	• Yksityisvarainhoito ja omaisuudenhoito • Sijoittamisen ja säästämisen ratkaisut • Eläkeratkaisut • Yrityksen varainhoito ja vakuutukset • Palkitsemisen ja sitouttamisen palvelut • Henkilöriskivakuuttaminen • Mandatum Trader - kaupankäyntipalvelu	• Varainhoidon asiakkaat • Yritysasiakkaat • Henkilöasiakkaat • Laskuperuste korkoisen liiketoiminnan vakuutusasiakkaat

riskejä, kuten epävarmuuden tai tyytymättömyyden tunteita keskeisten sidosryhmien keskuudessa.

Ymmärtääkseen sidosryhmien näkemyksiä olennaisista kestävyysaiheista Mandatum toteutti sidosryhmähaastatteluja osana kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin prosessiaan. Analyysin tuloksia ja sen myötä myös sidosryhmähaastatteluista nousseita kommentteja hyödynnettiin Mandatumin vuoden 2024 kestävyysstrategian päivityksessä. Tarkempi kuvaus olennaisuusanalyysista on esitelty luvussa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvattu, miten Mandatum toteuttaa sidosryhmävuorovaikutusta keskeisten sidosryhmiensä kanssa.

Oman henkilöstön huomiointi keskeisenä sidosryhmänä Hyvinvoiva henkilöstö on Mandatumin tärkeimpiä menestystekijöitä ja yksi yhtiön strategisista tavoitteista. Henkilöstön edut, näkemykset ja oikeudet ovat keskeisessä roolissa strategiassa ja liiketoimintamallissa. Yhtiö noudattaa toimintaansa soveltuvaa ihmisoikeus- ja työlainsäädäntöä ja huolehtii niissä määriteltyjen oikeuksien toteutumisesta suhteessa henkilöstöönsä. Henkilöstöä osallistetaan monin tavoin erilaisissa yhtiön sisäisissä suunnitteluissa ja henkilöstötyytyväisyyskyselyiden tuloksia

seurataan ja analysoidaan säännöllisesti tiimitasosta ylimpään johtoon saakka. Mandatumin muutosneuvottelukunta toimii yhteistyössä työnantajan ja työntekijän kanssa. Neuvottelukunnassa ovat mukana muun muassa luottamusasiahenkilö, henkilöstöjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu. Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti.

Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa tunnistetut omaan työvoimaan liittyvät olennaiset kestävyysseikat ovat työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille sekä muut työhön liittyvät oikeudet. Näiden seikkojen vaikutukset on listattu seuraavassa luvussa olevassa taulukossa. Olennaisissa aiheissa henkilöstöä kuullaan säännöllisesti henkilöstökyselyiden avulla ja näkemyksiä huomioidaan strategiatyössä. Kestävyysstrategiassa seurataan lisäksi henkilöstötyytyväisyyteen sekä monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä mittareita. Asiantuntijaorganisaatiossa valitulla strategialla ja sen implementoinnilla, kuten myös liiketoimintamallilla, voi olla vaikutuksia merkittävien olennaisten vaikutusten laajuuteen, mikäli näitä ei huomioitaisi riittävissä määrin.

Sidosryhmävuorovaikutus Mandatumissa

Sidosryhmä	Vuorovaikutuksen järjestäminen	Vuorovaikutuksen tarkoitus	Vuorovaikutuksen tulosten huomiointi
Asiakkaat	• Asiakaspalvelu • Asiakaskyselyt • Tapaamiset • Puhelut • Tapahtumat	• Hyödyn aikaansaaminen asiakkaille tarjoamalla asiakkaan tilanteeseen ja tarpeeseen sopivia ratkaisuja • Liiketoimintatavoitteiden edistäminen	• Asiakkaille tarjottavien ratkaisujen toteutus ja ylläpito asiakaspalaute huomioiden
Henkilöstö	• Henkilöstökyselyt • Koulutukset • Keskustelut esihenkilön kanssa • Henkilöstöinfot • Jatkuva mahdollisuus palautteen antoon • Yhtiön intranet	• Työn merkityksellisyyden edistäminen henkilöstön keskuudessa • Henkilöstön toiveiden ja näkemysten ymmärtäminen • Työssä tukeminen ja työn menestyksen edellytysten varmistaminen	• Henkilöstön näkemysten ja henkilöstökyselyiden tulosten huomiointi esihenkilötyössä ja johtamisen kehittämisessä • Henkilökohtaiset esihenkilön ja työntekijän väliset keskustelut
Yhteistyökumppanit (ulkoiset palveluntarjoajat)	• Jakelukumppanuudet • Markkinointiyhteistyö • Jatkuva vuoropuhelu	• Kumppaneiden ja oman liiketoiminnan tehostaminen yhteistyön kautta • Asiakastyytyväisyyden ja asiakkaille tarjottujen ratkaisujen edistäminen	• Yhteistyön ja palveluiden jatkuva monitorointi ja kehitys
Omistajat ja sijoittajat	• Yhtiökokous • Pörssitiedotteet ja lehdistötiedotteet • Sijoittajatilaisuudet • Verkkosivut • Sosiaalinen media • Jatkuva vuoropuhelu	• Yhtiön osakkeen oikean arvonmuodostuksen tukeminen • Ymmärryksen kasvattaminen • Avoimuus ja läpinäkyvyys	• Omistajien ja sijoittajien tarpeisiin vastaaminen aktiivisen vuoropuhelun ja sen jatkuvan kehittämisen kautta
Viranomaiset	• Jatkuva vuoropuhelu soveltuvien valvontaviranomaisten kanssa • Sääntelyn ja viranomaisjulkaisujen seuraaminen • Raportointi	• Sääntelyn ja vaatimustenmukaisuuden varmistaminen •	Varautuminen sääntely-ympäristön muutoksiin • Jatkuva toiminnan ja toimintatapojen kehittäminen
Tiedotusvälineet	• Vuoropuhelu • Lehdistötiedotteet, pörssitiedotteet, haastattelut, taustoitukset, yhtiön omat sisällöt	• Oikean, johdonmukaisen, riittävän ja ajantasaisen tiedon välittäminen • Aktiiviset ja luottamukselliset mediasuhteet	• Mediasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen
Yhteiskunnalliset päättäjät ja vaikuttajat	• Vuoropuhelu tarpeen mukaan • Yhtiön omat sisällöt • Avoimuusrekisteri	• Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden edistäminen ja tiedon jakaminen • Ymmärryksen luominen Mandatumin liiketoiminnan yhteiskunnallisesta merkityksestä (esim. verojalanjälki ja yhteiskunnallisen turvaverkon kasvattaminen)	• Yhteiskunnallisten asioiden edistäminen
Yhteisöt	• Jäsenyydet, verkostot, aloitteet, sitoumukset • Kampanjat • Lahjoitukset, vapaaehtoistyö	• Verkostoituminen ja tiedon jakaminen • Yhteisöille tärkeiden asioiden mahdollistaminen • Vastuullisten toimintatapojen jatkuva edistäminen	• Verkostojen kautta saadun tiedon ja yhteisöjen näkemysten huomiointi vastuullisen liiketoiminnan kehittämisessä
Arvoketjun työntekijät (sijoituskohteiden arviointi)	• Vaikuttaminen kohdeyhtiöihin joko suoraan tai yhteisvaikuttamisen kautta • Normipohjainen seulonta suorissa osake- ja korkosijoituksissa	• Yhteistyössä kohdeyritysten kanssa Mandatum pyrkii pienentämään tunnistettuja kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyviä riskejä • Normipohjaisen seulonnan tavoitteena on havaita mahdollisia epäkohtia ja reagoida niihin	• Mikäli rikkomuksia esiintyy, niiden vakavuudesta, luonteesta ja laajuudesta riippuen salkunhoidollisia toimenpiteitä voivat olla suora dialogi yritysjohdon kanssa, vaikuttamistoimenpide tai viimeisenä keinona sijoituksesta luopuminen, mikäli sijoituskohde ei reagoi vaikuttamisyrityksiin eikä ryhdy toimenpiteisiin väärinkäytösten tai rikkomusten estämiseksi kohtuullisen ajan kuluessa

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 68

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Mandatumin toteuttamassa kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa yhtiö on tunnistanut, miten sen liiketoiminta vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin sekä mitä kestävyysaiheisiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia Mandatumiin kohdistuu. Tarkempi kuvaus olennaisuusanalyysista on esitelty luvussa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista. Analyysin tuloksena Mandatumille olennaisiksi aihekohtaisiksi ESRS-standardeiksi tunnistettiin E1 Ilmastonmuutos, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, S1 Oma työvoima, S2 Arvoketjun työntekijät, S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä G1 Liiketoiminnan harjoittaminen ja yhteisökohtaiset tiedot, joiden osalta Mandatumille olennaisia kestävyysseikkoja ovat kyberturvallisuus ja verot. Yhteisökohtaisilla tiedoilla viitataan olennaisiin kestävyysseikkoihin, joita ESRS-standardit eivät kata.

Alla olevissa taulukoissa on esitelty Mandatumille olennaiset kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet ESRS-standardien ja niiden sisältämien osa-aiheiden mukaisesti. Taulukoissa on lisäksi kuvattu, mihin

arvoketjun vaiheeseen tunnistettu olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus liittyy. Vaikutukset ovat tosiasiallisia, ellei erikseen ole mainittu, että kyseessä on mahdollinen vaikutus. Kestävyysselvityksen aihekohtaisissa osioissa annetaan tarkemmat kuvaukset niihin liittyvistä kestävyysseikoista.

Vuoden 2024 kestävyysselvityksessä Mandatum hyödyntää siirtymäsäännöksiä ESRS-standardeissa E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, S2 Arvoketjun työntekijät sekä S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä yhteisökohtaisissa tiedoissa. Kyseisten standardien ja yhteisökohtaisten tietojen sisältämien olennaisten kestävyysseikkojen osalta annetaan lyhyet kuvaukset niiden huomioimisesta yhtiön liiketoimintamallissa ja strategiassa sekä niihin liittyvistä keskeisistä tavoitteista, mittareista, toimintaperiaatteista ja toimista luvussa Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.

ESRS E1 Ilmastonmuutos

Olennainen ESRS-aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus Mandatumin arvoketjussa	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Ilmastonmuutoksen hillintä	Kielteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Sijoituskohteiden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
	Kielteinen vaikutus, oma toiminta	Oman toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt.
	Mahdollisuus, arvoketjun alkupää	Taloudelliset mahdollisuudet tilanteissa, joissa sijoitukset edistävät ilmastonmuutoksen hillintää ja vähähiiliseen talouteen siirtymistä. Mandatumin näkemyksen mukaan vastuullinen sijoittaminen on tapa turvata sijoitusten tuotto pitkällä aikavälillä ja samalla keino varmistaa, että kestävyysriskit ja -mahdollisuudet huomioidaan laajasti sijoituspäätöksissä.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Palkitsemisen palvelut, joiden avulla Mandatum auttaa asiakasyrityksiään määrittämään vastuullisen palkitsemisen mittareita esimerkiksi päästöjen vähentämiseen liittyen avaintyöntekijöiden ja koko henkilöstön pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Myönteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Sijoituskohteiden valmiudet tukea ilmastonmuutokseen sopeutumista. (Esimerkiksi tehdessään suoria sijoituksia energiayhtiöihin, Mandatumin tavoitteena on sijoittaa yhtiöihin, joilla on selkeä ja uskottava strategia siirtymiseksi fossiilisista polttoaineista kestävämpään liiketoimintamalliin.)
	Riski, arvoketjun alkupää	Fyysiset krooniset ja akuutit riskit sijoituskohteissa, joilla on negatiivinen vaikutus Mandatumin sijoitusten arvoon.
	Riski, arvoketjun alkupää	Sijoituskohteiden siirtymäriskit, joilla on negatiivinen vaikutus Mandatumin sijoitusten arvoon.

ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Olennainen ESRS-aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus Mandatumin arvoketjussa	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Ilmastonmuutos	Kielteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Kasvihuonekaasupäästöjen syntyminen sijoituskohteiden toiminnassa. Ilmaston lämpenemisellä on kielteisiä vaikutuksia myös luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.
Vaikutukset lajien tilaan	Kielteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Sijoituskohteiden maankäytön vaikutukset populaatioihin, paikalliseen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin.
Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan	Kielteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Sijoituskohteiden vaikutukset ekosysteemeihin.
	Myönteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Mandatumilla on useita omistusajan aikaisia käytännön toimia myönteisten biodiversiteettivaikutusten edistämiseksi kansainvälisellä kiinteistörahastosijoituskohdetasolla.

ESRS S1 Oma työvoima

Olennainen ESRS-aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus Mandatumin arvoketjussa	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Työolot: • Työllisyysturva • Työaika • Riittävä palkka • Työ- ja yksityiselämän tasapaino • Terveys ja turvallisuus	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum tarjoaa vakituisia ja vakaita työsuhteita. Tarjoamalla vakaita työsuhteita ja huolehtimalla työn ja yksityiselämän tasapainosta, yhtiö voi lisätä työtyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä houkutella uusia osaajia.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Suurimmalla osalla Mandatumin työntekijöistä on kokoaikainen työsuhde.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Riittävien palkkojen maksaminen vaikuttaa työntekijöihin myönteisesti mahdollistamalla heidän ja heidän perheidensä hyvän toimeentulon. Palkat maksetaan sopimusten ja lakien mukaisesti.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Sujuva ja hyvä työarki on ollut Mandatumille pitkään tärkeä arvo. Yhtiön liiketoiminnan jatkuvuuden edellytyksenä on osaava ja motivoitunut henkilöstö.
	Mahdollisuus, oma toiminta	Hyvä työn ja yksityiselämän tasapaino lisää mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää parhaimmat työntekijät. Huolehtimalla työn ja yksityiselämän tasapainosta yhtiö voi lisätä työtyytyväisyyttä ja sitoutumista sekä houkutella uusia osaajia.
	Riski, oma toiminta	Liiallinen työkuorma tai työkuorman hallinnan puute voi aiheuttaa motivaation puutetta ja huonompaa suoriutumista. Huono työn ja yksityiselämän tasapainon taso heikentää mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää parhaimmat työntekijät.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Hyvinvoiva henkilöstö on myös motivoitunutta, ja tällä on positiivinen vaikutus liiketoimintaan. Mandatum on sitoutunut edistämään työntekijöidensä terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä.
	Mahdollisuus, oma toiminta	Hyvä terveyden ja turvallisuuden taso lisää mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää parhaimmat työntekijät. Hyvinvoiva ja työkykyinen henkilöstö suoriutuu paremmin työssään.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum on sitoutunut sukupuolten tasa-arvoon ja palkkatasa-arvoon. Yhtiöllä on vaikutus henkilöstön tasa-arvon toteutumiseen. Tasa-arvoinen kohtelu sukupuolesta riippumatta on työntekijöille tärkeää.
mahdollisuudet kaikille:	Mahdollisuus, oma toiminta	Osaavat työntekijät tekevät työnsä hyvin ja tehokkaasti. Hyvät koulutus- ja kehitysohjelmat lisäävät työnantajan houkuttelevuutta.
• Sukupuolten tasa arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä • Koulutus ja taitojen kehittäminen • Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Väkivallan ja häirinnän torjumisella on myönteinen vaikutus henkilöstöön ja henkilöstön hyvinvointiin. Mandatumilla on tarkat sisäiset ohjeistukset ja prosessit syrjintä- ja häirintätapausten käsittelylle.
	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), oma toiminta	Toteutuessaan väkivallalla ja häirinnällä voi olla suuri kielteinen vaikutus asianomaisiin työntekijöihin, mikä voi johtaa muun muassa terveysongelmiin, motivaation menettämiseen tai uramahdollisuuksien estymiseen.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatumin tavoitteena on edistää monimuotoisuutta ja osallisuutta kaikissa henkilöstöryhmissä. Yhtiössä jokaista henkilöä tulee kohdella kunnioittavasti, eikä epäasiallista kohtelua, syrjintää tai häirintää hyväksytä missään muodossa. Varmistamalla tasa arvoisten toimintatapojen ylläpidon yhtiö voi lisätä työtyytyväisyyttä ja sitoutumista, sekä houkutella uusia osaajia.
	Mahdollisuus, oma toiminta	Monimuotoisuus parantaa organisaation ongelmanratkaisukykyä ja lisää innovatiivisuutta ja luovuutta. Monimuotoisten organisaatioiden taloudellinen tulos ja suoriutuminen ovat tutkitusti verrokkejaan parempaa.
	Riski, oma toiminta	Työpaikalla tapahtuvan syrjinnän ja epätasa-arvon perusteella Mandatum voisi kärsiä mainehaitoista, houkuttelevuuden vähenemisestä työnantajana ja näiden seurauksena taloudellisista menetyksistä.
Muut työhön liittyvät oikeudet: • Yksityisyys	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum on sitoutunut henkilötietojen lailliseen, asianmukaiseen ja läpinäkyvään käsittelyyn kunnioittaen samalla ihmisoikeuksia kaikilla tiedonhallinnan osa-alueilla.
	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), oma toiminta	Toteutuessaan omien työntekijöiden henkilötietojen vuotamisella tai muulla yksityisyyden loukkaamisella olisi kielteinen vaikutus.
	Riski, oma toiminta	Toteutuessaan omien työntekijöiden henkilötietojen vuotaminen tai muu yksityisyyden loukkaaminen saattaa aiheuttaa Mandatumille sakkoja tai muita sanktioita sekä mainehaittaa.

ESRS S2 Arvoketjun työntekijät

Olennainen ESRS-aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus Mandatumin arvoketjussa	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Työolot	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), arvoketjun alkupää	Mahdolliset kielteiset terveysvaikutukset ja tapaturmat sijoituskohdeyhtiöissä.
Muut työhön liittyvät oikeudet	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), arvoketjun alkupää	Mahdollinen lapsityövoiman käyttö sijoituskohdeyhtiöissä.
	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), arvoketjun alkupää	Mahdollinen pakkotyön käyttö sijoituskohdeyhtiöissä.

ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Olennainen ESRS-aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus Mandatumin arvoketjussa	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), arvoketjun alkupää	Toteutuessaan sijoituskohdeyhtiöiden tietosuoja- ja tietoturvaongelmat voisivat vaarantaa niiden asiakastietoja.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum on varmistanut sekä hallinnollisin että teknisin toimenpitein, että konsernin tieto- ja kyberturvallisuus on kunnossa. Mandatum pyrkii takaamaan, ettei työnantajan, työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien yksityisyyttä loukata.
	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), oma toiminta	Toteutuessaan asiakkaiden henkilötietojen vuotamisella tai muulla yksityisyyden loukkaamisella olisi kielteinen vaikutus.
	Riski, oma toiminta	Jos asiakkaiden henkilötiedot vuotaisivat tai yksityisyyttä muuten loukattaisiin, Mandatumia voisi uhata sakot ja/tai muut sanktiot sekä mainehaitta.
	Riski, arvoketjun alkupää	Jos Mandatumin asiakkaiden tietoja vuotaisi arvoketjussa olevien kumppaneiden toimesta, riski heijastuisi myös Mandatumiin.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Oikean ja riittävän tiedon antaminen asiakkaalle neuvonnan laadun, tiedotusvelvoitteiden ja muiden sääntelyvaatimusten täyttämisen kautta.
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatumin tuotteiden ja palveluiden kautta saatavalla taloudellisella turvalla on positiivinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin. Niiden kautta voi saada taloudellista turvaa pitkälle tulevaisuuteen.
henkilökohtainen turvallisuus	Mahdollisuus, oma toiminta	Asiakasyritysten työntekijöiden hyvinvointi vähentää Mandatumin vakuutusriskiä.
	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), arvoketjun alkupää	Sijoituskohdeyhtiöiden tuotteisiin tai palveluihin voi liittyä terveys- tai turvallisuusriski kuluttajille.
	Riski, oma toiminta	Epidemiat ja pandemiat voivat pahimmillaan lisätä kuolevuutta, mikä voi olla Mandatumille vakuutusriski.
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Asiakkaiden yhdenvertainen, tasapuolinen sekä oikeudenmukainen kohtelu.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum edistää tasa-arvoista palkitsemista asiakasyrityksissään ja yhteiskunnassa.
	Mahdollisuus, oma toiminta	Oikea-aikaiseen, laadukkaaseen ja sujuvaan palveluun sekä yhdenvertaiseen kohteluun tyytyväisten asiakkaiden uskollisuus.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Palveluiden saavutettavuudesta huolehtiminen kuluttajien inkluusion toteutumiseksi, esimerkiksi palveluiden tarjoamien myös digipalveluiden ulottumattomissa oleville (vanhukset, muut ihmisryhmät) tai erilaisten kieliversioiden tarjoaminen.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Code of Conduct -toimintaperiaatteiden mukaisesti Mandatumin myynti-, markkinointi- ja tuotetietojen on oltava ammattimaisia, kattavia, paikkansapitäviä ja puolueettomia ja tiedot eivät saa olla harhaanjohtavia.

ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Olennainen ESRS-aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus Mandatumin arvoketjussa	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Yrityskulttuuri	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Code of Conduct -toimintaperiaatteet ohjaavat konserniyhtiöitä, henkilöstöä ja johtoa toimimaan eettisten periaatteiden mukaisesti.
	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), oma toiminta	Mahdollinen kielteinen vaikutus, jos Code of Conduct -toimintaperiaatteita ei noudateta.
	Myönteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Mandatum tekee suoraa vaikuttamista keskustelemalla sijoituskohdeyhtiöiden johdon kanssa, äänestämällä yhtiökokouksissa sekä osallistumalla yhteisvaikuttamiseen.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Sisäpiiritiedon hallinta toimintaperiaatteiden ja rajoitusten avulla kaikkien lakien ja sääntelyvaatimusten mukaisesti.
	Myönteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Mandatum edellyttää toimittajiltaan varmennusta siitä, ettei toimittaja ole osallisena epäillyissä kilpailua rajoittavissa toimissa, sopimusrikkomuksesta johtuvassa oikeudenkäynnissä, rikosoikeudenkäynnissä tai muussa lakien rikkomisesta johtuvassa syytteessä.
	Riski, oma toiminta	Odottamattomat tai rajoittavammat muutokset kestävyyssääntelyyn voivat rajoittaa liiketoimintaa tai lisätä kuluja.
Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum noudattaa whistleblowing-ilmoitusten käsittelyssä soveltuvaa ilmoittajansuojalainsäädäntöä ja takaa tarvittavat suoja- ja kontrollikeinot ilmoittajan henkilötietojen suojelemiseksi sekä sen varmistamiseksi, ettei ilmoittajaan kohdistu ilmoituksen perusteella vastatoimia.
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Taloudellisen ennustettavuuden mahdollistaminen liikekumppaneille ja tavarantoimittajille laskujen ajantasaisen maksun kautta.
	Myönteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Suuri osa Mandatumin toimittajasopimuksista on pitkäaikaisia.
Korruptio ja lahjonta	Myönteinen vaikutus, oma toiminta, arvoketjun alkupää ja arvoketjun loppupää	Mandatum on sitoutunut vastustamaan korruptiota ja lahjontaa. Yhtiö edellyttää kaikkien työntekijöiden, asiakkaiden, yhteistyökumppanien ja muiden liikekumppanien toimivan samoin.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Kilpailunvastaisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja siten reilun kilpailun mahdollistaminen.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum edistää korruption, petosten tai rahanpesun havaitsemista esimerkiksi nimettömän ilmiantojärjestelmän ja työntekijöiden koulutuksen avulla.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatumilla on politiikat, ohjeet, toimintatavat ja riskienhallintajärjestelmät rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämiseksi.
	Kielteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Sijoituskohdeyhtiöt, joilla ei ole YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen mukaisia politiikkoja korruption ja lahjonnan torjuntaan.
	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), oma toiminta	Mahdollinen rahanpesu ja terrorismin rahoittaminen tai sitä koskevat epäilyt.
	Kielteinen vaikutus (mahdollinen), oma toiminta	Mahdolliset korruptio- tai lahjontatapaukset.

Yhteisökohtaiset tiedot

Olennainen ESRS-aihe	Vaikutus, riski tai mahdollisuus Mandatumin arvoketjussa	Vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden kuvaus
Verot	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum on sitoutunut toimimaan voimassa olevan ja soveltuvan verolainsäädännön mukaisesti, eikä tavoittele toimia, jotka pyrkivät liiketoiminnallisten tavoitteiden sijasta hankkimaan lain tarkoituksen vastaisia veroetuja. Mandatum on myös sitoutunut siihen, että syntynyttä varallisuutta ei keinotekoisesti siirretä alhaisen verotuksen maihin.
		Mandatum raportoi verotettavan tulon vuosittain veroviranomaisille ja tavoittelee veron maksamista oikea-aikaisesti ja oikean määräisenä.
	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum on Suomen suurimpien yhteisöveronmaksajien joukossa.
	Riski, oma toiminta	Lainsäädännön, oikeuskäytännön tai verotuskäytännön muutokset, jotka vaikuttavat negatiivisesti Mandatumin toimintaan, sen tarjoamiin tuotteisiin tai sen asiakkaisiin.
Kyberturvallisuus	Myönteinen vaikutus, oma toiminta	Mandatum huomioi digitaaliseen ja datalähtöiseen liiketoimintaan liittyvät tietoturvariskit palveluiden kehityksessä ja ylläpidossa. Erilaisten häiriöiden ja väärinkäytösten minimoimiseksi toteutetaan riittävät toimenpiteet. Kyberturvallisuus huomioidaan kaikessa tekemisessä, ja erityistä huomiota kiinnitetään kyberuhkien ja -riskien tunnistamiseen sekä niitä koskevien havaintojen viivytyksettömään käsittelyyn.
	Myönteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Mandatum edellyttää toimittajiltaan sitoutumista tietoturvaan.
	Myönteinen vaikutus, arvoketjun alkupää	Ulkoisten kumppaneiden riittävät tietoturvatiedot ja -osaaminen pyritään varmistamaan sopimuksilla, ohjeilla ja tarvittaessa koulutuksella.
	Riski, oma toiminta	Mahdollisten häiriöiden, väärinkäytösten tai kyberuhkien toteutumisen aiheuttamat haitat liiketoiminnalle.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Mandatumin kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa tunnistetut kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet toimivat pohjana yhtiön kestävyysstrategian päivitykselle vuonna 2024, ja niitä tullaan hyödyntämään myös jatkossa kestävyyteen liittyvien tavoitteiden ja mittareiden kehittämisessä. Olennaisuusanalyysia päivitetään jatkossa vuosittain, jotta yhtiöllä on paras ja ajantasaisin käsitys sen kestävyyteen liittyvistä tekijöistä. Erilaiset tarpeet vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien huomioimiselle strategiassa ja liiketoimintamallissa arvioidaan myös vuosittain samassa yhteydessä. Analyysin tulokset validoidaan vastuullisuuskomiteassa ja hallituksen tarkastusvaliokunnassa.

Olennaisuusanalyysissa vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on arvioitu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan alle vuotta, keskipitkällä aikavälillä 1–5 vuotta ja pitkällä aikavälillä yli viittä vuotta.

Olennaisiksi tunnistetut vaikutukset ovat peräisin yhtiön omasta liiketoiminnasta, arvoketjun alkupäässä sijoituskohteista ja hankinnoista ja arvoketjun loppupäässä asiakasrajapinnasta. Olennaisten

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 74

vaikutusten kohtuudella odotettavissa oleva aikahorisontti vaihtelee lyhyen, keskipitkän ja pitkän välillä. Ilmastoa ja ympäristöä koskevat kielteiset vaikutukset voivat ilmetä kaikilla aikahorisonteilla. Sijoitusten ja oman toiminnan kautta syntyy

kasvihuonekaasupäästöjä niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä, mutta toisaalta esimerkiksi muuttuvat sääolosuhteet voivat vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin myös pitkällä aikavälillä. Vaikutuksen syntyessä yhtiön sijoituskohteissa suhde Mandatumiin on epäsuora. Omaan työvoimaan, liiketoiminnan harjoittamiseen, kuluttajiin ja loppukäyttäjiin, veroihin ja kyberturvallisuuteen liittyvät myönteiset vaikutukset ilmenevät jatkuvasti Mandatumin toteuttaessa aiheita koskevia toimintaperiaatteitaan. Mandatumin tuotteiden ja palveluiden kautta saatavalla taloudellisella turvalla on puolestaan arvioitu olevan myönteinen vaikutus asiakkaiden hyvinvointiin pitkällä aikavälillä. Mahdollisilla omaan työvoimaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvillä kielteisillä vaikutuksilla on potentiaali realisoitua niin lyhyellä, keskipitkällä kuin pitkällä aikavälillä. Näiden tapahtumien vaikutuksen ollessa suuri, niiden todennäköisyys on kuitenkin arvioitu alhaiseksi.

Mandatumin arvion mukaan sen olennaisilla riskeillä ja mahdollisuuksilla ei ole lyhyellä aikavälillä eikä kuluneella

raportointikaudella merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, eikä yhtiö ole tunnistanut sellaisia riskejä tai mahdollisuuksia, että asiaan liittyviin tilinpäätöksessä ilmoitettujen omaisuuserien tai velkojen kirjanpitoarvoihin tehtäisiin oikaisua seuraavan tilikauden aikana.

Mandatum on arvioinut sen strategian ja liiketoimintamallin olevan resilienttejä käsittelemään yhtiölle olennaisia vaikutuksia ja riskejä sekä hyödyntämään olennaisia mahdollisuuksia lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Resilienssiä tukee muun muassa strategian ja liiketoimintamallin ketteryys, systemaattinen riskienhallinta, vakavaraisuus, hajautettu sijoitusportfolio sekä toiminnan riippumattomuus merkittävästä fyysisestä omaisuudesta. Ilmastoriskit ja ilmastonmuutosta koskeva resilienssianalyysi sekä omaan henkilöstöön liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta on kuvattu tarkemmin alla. Strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä arvioitiin laadullisesti sisäisissä työpajoissa ja keskusteluissa eri aihealueiden asiantuntijoiden kanssa.

Ilmastonmuutosta koskeva resilienssianalyysi Mandatum laati vuonna 2024 resilienssianalyysin, jossa arvioidaan sen strategian ja liiketoimintamallin ilmastoresilienssiä. Ilmastoresilienssillä tarkoitetaan yhtiön kykyä sietää

ilmastoriskejä ja sopeuttaa liiketoimintamallia vihreän siirtymän mukaisesti. Mandatumin olennaisten ilmastoriskien liittyessä sijoitusomaisuuteen myös resilienssianalyysi koskee yhtiön sijoitustoimintaa kattaen sekä fyysiset että siirtymäriskit. Resilienssianalyysissa on hyödynnetty skenaarioanalyysia, joka on kuvattu tarkemmin luvussa Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista.

Mandatumin laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten keskeiset ilmastoriskit ovat korkosijoituksiin liittyvät ilmastonmuutoksen siirtymäriskit keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevien sijoitusten osalta olennaisia ilmastoriskejä ovat ilmastonmuutoksen fyysiset riskit sekä akuutit että krooniset riskit ainakin pitkällä aikavälillä sekä ilmastonmuutoksen siirtymäriskit keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa omaisuusluokissa.

Resilienssianalyysissa on sovellettu samoja aikahorisontteja kuin olennaisten ilmastoriskien arvioinnissa. Lyhyellä aikavälillä tarkoitetaan alle viittä vuotta, keskipitkällä aikavälillä 5–10 vuotta ja pitkällä aikavälillä yli 10 vuotta.

Resilienssianalyysin perusteella Mandatumin liiketoiminnan ja strategian kyky sietää

ilmastoriskejä lyhyellä aikavälillä on hyvä. Omassa riski- ja vakavaraisuusarviossaan Mandatum tarkastelee laajamittaisesti erilaisia markkinaskenaarioita ja arvioi niiden avulla muun muassa

vakavaraisuusasemansa muutosta erilaisissa stressiskenaarioissa. Arvion perusteella Mandatumin vakavaraisuusasema on vahva myös stressiskenaarioissa ainakin lyhyellä aikavälillä.

Yhtiön näkemyksen mukaan sen liiketoiminta on keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä joustavaa ja ketterää, mikä edesauttaa yhtiön kykyä sopeutua erilaisiin tilanteisiin, mukaan lukien Mandatumin skenaarioanalyysissa kuvatuissa ilmastoskenaarioissa esiintyviin fyysisiin ja siirtymätapahtumiin. Sijoitusten kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisriski on arvioitu pieneksi, eikä sen nähdä vaarantavan kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamista tai aiheuttavan siirtymäriskiä yhtiölle. Lukkiutumisriskeistä on kerrottu tarkemmin luvussa Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma. Lisäksi hajautetussa salkussa on epätodennäköistä, että yksittäiset ilmastoon liittyvät tapahtumat aiheuttaisivat merkittävää riskiä resilienssin kannalta.

Mandatumilla on konsernitasoinen vastuullisen sijoittamisen politiikka, jonka avulla se pyrkii varmistamaan, että sijoituskohteet täyttävät tietyt

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 75

kestävyyskriteerit ja sijoituskohteiden valinnassa huomioidaan olennaiset kestävyysseikat. Politiikka päivitetään vähintään vuosittain, mikä edesauttaa nopeaa reagointia toimintaympäristöstä mahdollisesti nouseviin kestävyysriskeihin.

Edellä mainittuihin seikkoihin perustuen Mandatum arvioi, että sen liiketoiminta ja strategia ovat ilmastoresilienttejä lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Henkilöstöön liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta Kaikkia Mandatumin omaan työvoimaan kuuluvia henkilöitä on arvioitu yhtenä ryhmänä osana kaksinkertaista olennaisuusanalyysia. Olennaisuusanalyysissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet voivat välillisesti vaikuttaa liiketoimintaan ja esimerkiksi tuottavuuteen. Kohonnutta riskiä ei kuitenkaan ole tunnistettu. Liiketoiminta ja työ vaikuttavat henkilöstön jaksamiseen ja hyvinvointiin, ja vaikka riski jaksamisesta on tunnistettu, ei liiketoimintaa ole ollut tarpeen sopeuttaa, sillä sen tunnistetaan liittyvän yleisemmin

asiantuntijatyöhön ja finanssialaan, eikä yhtiön tapaan harjoittaa liiketoimintaa tai

sen strategiaa.

Lisäksi Mandatum ei ole tunnistanut liiketoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä. Henkilöstöön liittyvillä olennaisilla riskeillä voi olla välillisiä vaikutuksia liiketoimintaan tai tulokseen, mikäli henkilöstön kriittinen määrä äkillisesti vähenisi merkittävästi jonkin tietyn toiminnon osalta.

Kielteiset vaikutukset eivät ole laajalle levinneitä, eivätkä ne liity yksittäisiin tapauksiin. Yhtiö ei toimi sellaisella toimialalla eikä sellaisissa maissa, joissa riski olisi kohonnut. Mandatumin omaan toimintaan ei ole todettu kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin selvitysten yhteydessä liittyvän riskiä merkittävän pakkotyön tai lapsityövoiman käytöstä. Molemmat näistä ovat yhtiön toiminnan tyypille ja maantieteelliselle sijainnille epätyypillisiä. Mandatumin vuoden 2025 aikana valmisteltava ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma ei tule oletettavasti olennaisilta osin vaikuttamaan omaan henkilöstöön. Yhtiön tunnistamat kielteiset vaikutukset eivät ole realisoituneita, vaan ne on tunnistettu mahdollisina vaikutuksina.

Myönteiset vaikutukset ilmenevät erityisesti Suomessa, missä suurin osa Mandatumin henkilöstöstä työskentelee. Yhtiön toimintaperiaatteet ovat kuitenkin samat kaikissa sen toimintamaissa.

KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSISTA

Kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa Mandatum on tunnistanut, miten yhtiön liiketoiminta vaikuttaa ympäristöön ja ihmisiin sekä mitä kestävyysaiheisiin liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia Mandatumiin kohdistuu. Olennaisuusanalyysi toteutettiin vuodenvaihteessa 2023–2024 EFRAGin (European Financial Reporting Advisory Group) luonnosohjeisiin pohjautuen. Se koostui seuraavista vaiheista: arvoketjun määrittäminen, kestävyysaiheiden analyysi, kestävyysaiheiden pisteytys, sidosryhmähaastattelut ja tulosten validointi.

Mandatumin aikaisempina vuosina raportoimat olennaiset kestävyysteemat ovat pohjautuneet Sampo-konsernin kautta toteutettuun olennaisuusmäärittelyyn ennen osittaisjakautumista lokakuussa 2023. Vuonna 2024 valmistunut kaksinkertainen olennaisuusanalyysi on ensimmäinen Mandatum Oyj:n itsenäisesti toteuttama arviointi.

Arvoketjun määrittäminen

Mandatumin kestävyysvaikutukset, -riskit ja -mahdollisuudet analysoitiin yhtiön arvoketjussa. Toimintojen ja arvoketjun luokittelu on kuvattu tarkemmin luvussa Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju.

Olennaisuusanalyysissa huomioitiin Mandatumin koko arvoketju kattaen arvoketjun alkupään, oman toiminnan ja arvoketjun loppupään. Arvoketjun alkupäässä tarkasteltiin sijoituskohteita yhtiön tarjoamissa sijoitustuotteissa sekä tuotteiden ja palvelujen tarjoajia, joilta yhtiö tekee hankintoja. Sijoituskohteiden analysointi keskittyi erityisesti sijoitustoiminnan kannalta merkittäviin toimialoihin ja maantieteellisiin altistuksiin. Vakuutuspalveluissa tarkasteltiin Mandatumin tarjoamien vakuutustuotteiden ja -palvelujen sekä niiden arvoketjujen vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Oman toiminnan osalta huomioitiin Mandatumin omaan suoraan toimintaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen muun muassa henkilöstöön, tarjottuihin palveluihin, asiakasprosesseihin ja omassa käytössä oleviin kiinteistöihin. Analyysissa arvoketjun loppupään muodostivat yhtiön asiakkaat.

Kestävyysaiheiden analyysi

Arvoketjun määrittämisen jälkeen toteutettiin yhtiön sisäisiin materiaaleihin sekä ulkoisiin lähteisiin pohjautuva analyysi, jossa tarkasteltiin yhtiölle mahdollisesti olennaisia ESRS-standardeissa listattuja kestävyysaiheita arvoketjun eri vaiheissa. Kestävyysaiheiden kartoituksessa huomioitiin ESRS 1 Yleiset vaatimukset standardin kohdan AR 16 luettelo aihekohtaisista ESRS-standardien kattamista kestävyysseikoista, minkä lisäksi

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 76

arvioitiin myös yhteisökohtaisia seikkoja, joita ESRS-standardit eivät kata. Analyysin lopputulemana saatiin alustava listaus yhtiölle mahdollisesti olennaisista kestävyysvaikutuksista, -riskeistä ja -mahdollisuuksista.

Mandatum perusti olennaisuusanalyysia varten sisäisen työryhmän, joka koostui yhtiön liiketoimintojen ja kestävyyden eri aihealueiden asiantuntijoista. Työryhmä kommentoi alustavan analyysin tuloksia, ja kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien listausta päivitettiin kommenttien perusteella.

Kestävyysaiheiden pisteytys

Alustavan analyysin pohjalta tunnistetut eri kestävyysaiheisiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin. Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön jaettiin tosiasiallisiin ja mahdollisiin myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin (vaikutuksen olennaisuus), jotka pisteytettiin vaikutuksen vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Vaikutuksen vakavuuden pisteytys piti sisällään sen mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjattavuuden. Lopullinen vaikutuksen olennaisuus määriteltiin kertomalla vaikutuksen vakavuus todennäköisyyskertoimilla, jolloin olennaisiksi nousivat vaikutukset, joiden pisteet ylittivät tärkeän, merkittävän tai kriittisen vaikutuksen pistekynnysarvon.

Mandatumiin kohdistuvat riskit ja mahdollisuudet (taloudellinen olennaisuus) pisteytettiin taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja todennäköisyyden perusteella. Riskin tai mahdollisuuden olennaisuuspisteet saatiin kertomalla taloudellisen vaikutuksen suuruus todennäköisyyskertoimilla. Olennaisiksi nousivat riskit ja mahdollisuudet, joiden pisteet ylittivät tärkeän, merkittävän tai kriittisen taloudellisen olennaisuuden pistekynnysarvon.

Mandatumin sisäinen työryhmä toteutti kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien pisteytyksen laadullisena arviointina teemakohtaisissa työpajoissa. Lopputuloksena vaikutusten ja taloudellisen olennaisuuden yhdistämisen jälkeen saatiin alustava ehdotus Mandatumille olennaisista kestävyysaiheista.

Työryhmä kommentoi ja validoi yhteisesti pisteytyksen lopputuloksen. Riskienhallintatoiminto validoi myös erikseen analyysissa tunnistetut kestävyysriskit, jotka integroitiin prosessin lopuksi osaksi Mandatum-konsernin riskienhallintajärjestelmää.

Sidosryhmähaastattelut

Työryhmän pisteytyksen jälkeen toteutettiin sidosryhmähaastatteluja, joiden tavoitteena oli kuulla sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien näkemyksiä Mandatumia koskettavien kestävyysvaikutusten, -riskien ja

-mahdollisuuksien olennaisuudesta. Haastateltaviksi valittavat sidosryhmät määriteltiin työryhmän sekä Mandatumin johtoryhmän jäsenten kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Haastateltavana oli yhdeksän sisäistä ja viisi ulkoista eri sidosryhmän edustajaa. Kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien analyysia täydennettiin haastattelutulosten perusteella.

Tulosten validointi

Mandatumin sisäinen työryhmä vahvisti sidosryhmähaastattelujen pohjalta laaditun lopullisen listauksen olennaisista kestävyysaiheista erillisessä työpajassa. Analyysin aikana olennaiset riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin ja arvioitiin samassa prosessissa kuin tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset. Vaikutusten sekä riskien ja mahdollisuuksien välinen yhteys kulki mukana läpi analyysin, ja näistä keskusteltiin työpajoissa sekä sidosryhmähaastatteluissa.

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulokset validoitiin ja hyväksyttiin vastuullisuuskomiteassa maaliskuussa 2024. Hallituksen tarkastusvaliokunta käsitteli ja hyväksyi analyysin tulokset omassa kokouksessaan toukokuussa 2024.

Prosessin kehittäminen

Yhtiön tavoitteena on jatkuvasti kehittää olennaisuusanalyysin prosessia. Mandatumin riskitaksonomian mukaisesti kestävyysriskit

ovat riskejä, jotka liittyvät muihin riskiluokkiin, kuten markkinariskeihin ja strategisiin riskeihin. Näin ollen Mandatum on integroimassa kestävyysriskien tunnistamista osaksi muiden riskien tunnistamis- ja arviointiprosesseja. Tulevaisuudessa myös kestävyysriskien näkökulma on yhä tiiviimmin mukana riskienhallintaprosessissa.

KUVAUS TIETTYIHIN KESTÄVYYSAIHEISIIN LIITTYVIEN OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA ARVIOINTIPROSESSEISTA

Ilmastonmuutos Ilmastovaikutukset Ilmastoon liittyvien vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon Mandatumin sijoitusten ja oman toiminnan kasvihuonekaasupäästöt. Sijoituskohteina olevien yritysten päästöt (pois lukien kiinteistösijoitukset) on laskettu vuosille 2022 ja 2023 osana SFDR:n mukaista ilmoitusta pääasiallisista haitallisista kestävyysvaikutuksista (Statement on principal adverse impacts of investment decisions on sustainability factors). Mandatum on raportoinut vuodesta 2019 alkaen oman toimintansa Scope 1-, 2- ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjä kansainvälisesti sovelletun Greenhouse Gas Protocol -ohjeiston mukaisesti osana vuosittaista vastuullisuusraportointiaan. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt vuodelta 2024 on kuvattu tarkemmin

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 77

luvussa Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt ja niiden laskentametodologia luvussa Laskentaperiaatteet.

Ilmastoriskit

Mandatumin olennaiset ilmastoriskit liittyvät sijoitusomaisuuteen. Sijoitusomaisuutta koskevilla ilmastomuutoksen fyysisillä riskeillä tarkoitetaan kroonisia ja akuutteja riskejä, jotka aiheutuvat ilmastomuutoksesta johtuvien ympäristövaikutusten, kuten tulvien ja kuivuuden, seurauksena aiheuttaen vahinkoa kohdeyhtiöiden omaisuudelle tai haitaten niiden toimintaa saaden näin aikaan taloudellista vahinkoa, joka heijastuu negatiivisesti Mandatumin sijoitusten arvoon. Siirtymäriskeillä puolestaan tarkoitetaan riskejä, jotka syntyvät toiminta- ja sääntelyympäristön muuttuessa ja siirryttäessä kohti hiilineutraalia taloutta. Sijoitusomaisuuteen liittyvät siirtymäriskit voivat realisoitua, kun kohdeyhtiöt kohtaavat haasteita, esimerkiksi muuttuvan sääntelyn, yhtiöön kohdistuvien oikeustoimien tai muuttuvan asiakaskysynnän seurauksena niin, että sillä on vaikutusta Mandatumin sijoitusten arvoon.

Ilmastoriskien vaikutus Mandatumin liiketoimintaan vaihtelee liiketoimintaalueittain. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen osalta vaikutus on välitön, sillä Mandatum kantaa sijoitustoimintaan liittyvän sijoitusten arvonmuutosriskin, kun taas

sijoitussidonnaisten vakuutusten osalta asiakkaat kantavat sijoitusten arvonmuutosriskin, ja yhtiölle vaikutus on välillinen tulevien palkkiotuottojen kautta. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen osalta vakuutuskanta on run-off-tilassa, mikä pienentää merkittävästi ilmastoriskien vaikutusta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Mandatumin laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten keskeiset ilmastoriskit ovat korkosijoituksiin liittyvät ilmastonmuutoksen siirtymäriskit keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Sijoitusten siirtymäriskeihin voivat vaikuttaa muutokset lainsäädännössä, teknologiassa ja kuluttajien asenteissa tai toisaalta ne voivat ilmetä maineriskinä sekä oikeudellisena riskinä, sillä kohdeyhtiöitä on laajasti eri toimialoilta. Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevien sijoitusten olennaisia ilmastoriskejä ovat ilmastonmuutoksen fyysiset riskit sekä akuutit että krooniset riskit ainakin pitkällä aikavälillä sekä ilmastonmuutoksen siirtymäriskit keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä kaikissa omaisuusluokissa.

Mandatum on arvioinut sijoitusportfolioiden ilmastoriskejä sijoitusten toimiala- ja maajakauman kautta sekä käyttäen apuna ulkoisen palveluntarjoajan analyysiä laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoituksista. Arviointi on ylätasoinen ja arvion tuloksiin vaikuttavat muun muassa toimiala- ja maatietojen saatavuus ja täsmällisyys. Arvioinnissa käytettiin lisäksi julkisista lähteistä saatavilla olevia tietoja

toimialojen ja maantieteellisten alueiden altistumisesta ilmastomuutoksen vaikutuksille fyysisten riskien ja siirtymäriskien arvioimiseksi. Mandatum aikoo kehittää ilmastoriskien arviointia tulevaisuudessa, mutta tunnistaa ilmastoriskien arviointiin tarvittavan luotettavan ja kattavan tiedon saamisen haasteet sekä sen, että ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin vaikutukset sijoitusportfolion kohdeyhtiöihin ovat osittain epäselviä.

Skenaarioanalyysi

Mandatumin olennaiset ilmastoriskit liittyvät sen sijoitusportfolioihin, minkä vuoksi skenaarioanalyysissä on keskitytty sijoitusomaisuuden analysointiin. Vuosina 2022 ja 2023 Mandatum suoritti ilmastoriskien skenaarioanalyysin, jossa ilmastoriskejä arvioitiin neljässä eri skenaariossa neljänkymmenen vuoden ajanjaksolla. Analyysi tehtiin vuonna 2022 laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoituksista, ja vuonna 2023 analyysiin lisättiin myös sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset. Analyysissa käytetyt neljä skenaariota pohjautuvat NGFS:n (Network for Greening the Financial System) skenaarioihin ja ovat seuraavat:

• tasainen nettonollaskenaario, jossa kestävä siirtymä onnistuu ja ilmasto lämpenee keskimäärin 1,5 astetta 2100 mennessä 50 prosentin todennäköisyydellä.

• epätasainen nettonollaskenaario, jossa kestävä siirtymä lopulta onnistuu, mutta sekasortoisesti äkillisten ja liian myöhään aloitettujen toimien vuoksi. Tässä skenaariossa ilmasto lämpenee keskimäärin 1,5 astetta 2100 mennessä 50 prosentin todennäköisyydellä.
• rajoitettujen toimien skenaario, jossa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita ei saavuteta ja lämpötila nousee keskimäärin 2,8 astetta 2100 mennessä.
• korkean lämpenemisen skenaario, jossa globaali lämpeneminen saavuttaa 4,2 asteen tason vuoteen 2100 mennessä.

Analyysissa käytetyt skenaariot ovat yhteneväiset tilinpäätöksen liitetiedossa 5.11 esitettyjen ilmastoon liittyvien oletusten kanssa.

Sijoitussalkkuihin liittyvien ilmastonmuutosriskien arvioinnissa käytetty menetelmä yhdistää ilmastotieteen ekonometriseen ja taloudelliseen mallinnukseen. Analyysissa tarkasteltiin useita taloudellisia muuttujia eri skenaarioissa ja niiden vaikutuksia eri maissa ja omaisuusluokissa. Tuloksena saatiin sijoitussalkun arvon muutos suhteessa vertailukohtaan kaikissa neljässä skenaarioissa.

Ilmastoskenaarioanalyysi vahvistaa Mandatumin käsitystä siitä, että ilmastoriskit ovat olennaisia riskejä sijoitusportfolioissa

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 78

niin laskuperustekorkoisen liiketoimintaalueen sijoitusten kuin sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevissa sijoituksissa. Tulosten tulkinta ja laajempi hyödyntäminen liiketoiminnassa on kuitenkin haastavaa analyysin taustalla olevan metodologian ja oletusten monimutkaisuuden vuoksi sekä siksi, että analyysi toteutettiin omaisuuslajeittain ja sektoriluokittain analysoimatta tarkemmin sijoituskohteena olevia yksittäisiä yhtiöitä. Tämä asettaa rajoitteita tulosten hyödyntämiselle. Analyysin kehittämiseksi Mandatum on tunnistanut tarpeen sijoituskohdetasolla tehtävälle analyysille.

Mandatum tunnistaa, että ilmastotiede ja siten ilmastoriskimallinnus on monimutkaista ja sisältää monia menetelmällisiä haasteita. Tulevina vuosina yhtiö pyrkii parantamaan ymmärrystä ilmastoriskien skenaarioanalyysistä ja mahdollisesti laajentamaan skenaariotulosten käyttöä sijoitusportfolioiden hallinnassa. Mandatum jatkaa lähestymistapansa kehittämistä varmistaakseen, että ilmastoriskialtistus on esitetty mahdollisimman tarkasti. Lisäksi yhtiö tulee laajentamaan analyysiaan sijoitusportfolioista koko liiketoiminnan ja strategian tasolle arvioidakseen laajemmin liiketoiminnan ja strategian ilmastokestävyyttä.

Ympäristöä koskevat kestävyysaiheet: pilaantuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä resurssien käyttö ja kiertotalous

Mandatum on seulonut omistuksiaan, toimintaansa ja toimipaikkojaan tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset pilaantumiseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin sekä resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omissa toiminnoissaan ja arvoketjunsa alkuja loppupäässä.

Kyseisiä ympäristöaiheita arvioitiin osana olennaisuusanalyysin prosessia ja niitä tarkasteltiin arvoketjun kartoittamisen, kestävyysaiheiden analyysin ja pisteytyksen sekä sidosryhmähaastattelujen yhteydessä. Pilaantumisen, vesivarojen ja merten luonnonvarojen tai resurssien käytön ja kiertotalouden osalta ei tunnistettu olennaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia.

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien osalta tunnistettiin tosiasiallisia kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia arvoketjun alkupäässä sijoituskohteiden kautta. Sijoituskohteiden analysointi keskittyi erityisesti sijoitustoiminnan kannalta merkittäviin

toimialoihin ja maantieteellisiin altistuksiin, jonka yhteydessä arvioitiin niihin liittyviä tyypillisimpiä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Osana olennaisuusanalyysin taloudellisen olennaisuuden arviointia analysoitiin myös biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä järjestelmäriskejä taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja todennäköisyyden perusteella. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyen ei tunnistettu olennaisia riippuvuuksia, riskejä tai mahdollisuuksia. Mandatumilla ei ole toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Yhtiön oman toiminnan osalta ei myöskään ole todettu tarpeelliseksi toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä merkittäviä lieventäviä toimenpiteitä. Biologisen monimuotoisuuden huomiointi sijoitustoiminnassa on kuvattu luvussa Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.

Ympäristöaiheisiin liittyen ei ole järjestetty erillisiä kuulemisia vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen kanssa, mutta aiheita käsiteltiin osana olennaisuusanalyysin sidosryhmähaastatteluja.

Liiketoiminnan harjoittaminen

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa on huomioitu Mandatumin toimintaympäristön kannalta relevantit kriteerit, kuten sijainti, liiketoimintamalli ja toimiala. Edellä mainituista tekijöistä on annettu tarkemmat kuvaukset luvussa Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖSTEN KÄYTTÖ ESRS 1:N LISÄYKSEN C MUKAISESTI

Vuotta 2024 koskevassa kestävyysselvityksessä Mandatum hyödyntää siirtymäsäännöksiä ESRSstandardeissa E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, S2 Arvoketjun työntekijät ja S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät sekä yhteisökohtaisissa tiedoissa. Seuraavilla sivuilla annetaan lyhyet kuvaukset kyseisten standardien ja yhteisökohtaisten tietojen sisältämien olennaisten kestävyysseikkojen huomioimisesta yhtiön liiketoimintamallissa ja strategiassa sekä niihin liittyvistä keskeisistä tavoitteista, mittareista, toimintaperiaatteista ja toimista.

Näiden lisäksi Mandatum käyttää yksittäisiin tiedonantovaatimuksiin liittyviä ESRS 1:n lisäyksen C mukaisia siirtymäsäännöksiä vuoden 2024 kestävyysselvityksessään oheisen taulukon mukaisesti.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 79

Luettelo siirtymäsäännösten käytöstä ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti

ESRS-standardi	Tiedonantovaatimus	Siirtymäsäännöksen mukaisesti poisjätetyt tiedot
ESRS 2	SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	40 b) kokonaistulojen jakautuminen merkittävän ESRS alan mukaan ja 40 c) luettelo muista merkittävistä ESRS-aloista
ESRS 2	SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	48 e) ennakoidut taloudelliset vaikutukset
ESRS E1	E1-9 Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset	E1-9:ssä määritetyt tiedot
ESRS S1	S1-13 Koulutus ja taitojen kehittäminen	83 b) työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti ja sukupuolen mukaan eriteltynä
ESRS S1	S1-14 Terveys ja turvallisuus	88 b), 88 d) ja 88 e) työperäisiin terveysongelmiin liittyvät tiedot

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Mandatum on tunnistanut olennaisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä vaikutuksia, jotka ovat lähtöisin sijoituskohteiden toiminnasta. Olennaisuusanalyysissa kestävyysaiheiksi tunnistettiin ilmastonmuutos, vaikutukset lajien tilaan ja vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan. Sijoitusten biodiversiteettivaikutukset ja -riskit on huomioitu kestävyysstrategiassa, jossa asetettiin vuonna 2024 uutena tavoitteena biodiversiteettityökalujen arviointi ja käyttöönotto sekä omien sijoitustuotteiden arviointi biodiversiteettityökalujen avulla. Tavoitteen mittarina seurataan vuodesta 2025 alkaen seurattu osuutta sijoitustuotteista, joissa on toteutettu biodiversiteettiarviointi. Mandatum kartoittaa vuoden 2025 aikana sijoitustuotteiden arviointiin soveltuvia biodiversiteettityökaluja. Kriteerinä työkalulle on muun muassa tieteeseen pohjautuvat arviointimenetelmät. Tavoitteessa pyritään jatkossa suhteelliseen parannukseen vertailuvuoteen nähden.

Vastuullisen sijoittamisen politiikan mukaisesti yhtiö on sitoutunut seuraamaan alan kehittyviä ohjeistuksia ja parhaita käytäntöjä biodiversiteettivaikutusten arviointiin liittyen. Yhtiö etsii aktiivisesti tehokkaita menetelmiä arvioidakseen sekä sijoitusten vaikutuksia luonnon

monimuotoisuuteen että niiden riippuvuuksia luonnon monimuotoisuudesta.

Osana SFDR:n artikla 8:n ja 9:n mukaisten suorien osake- ja korkosijoitusten arviointia ja seulontaa Mandatum arvioi luonnon monimuotoisuuteen haitallisesti vaikuttavia tekijöitä kansainvälisten normi- ja standardirikkomusten perusteella. Vuoden 2024 aikana SFDR:n artikla 8:n ja 9:n mukaisissa suorissa osake- ja korkosijoitustuotteissa ei havaittu luonnon monimuotoisuuteen liittyviä kansainvälisten normien ja standardien rikkomuksia.

Rahastomuotoiset vaihtoehtoiset korkosijoitukset ja rahastomuotoiset kiinteistösijoitukset edellyttävät rahastonhoitajilta vastaamista ESGkyselyyn, jolla pyritään selvittämään, miten rahastonhoitajat huomioivat luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset. Vuosittain päivitettävän kyselyn avulla arvioidaan rahastonhoitajien onnistumista luonnon monimuotoisuuteen liittyvien kysymysten arvioinnissa ja hallinnassa osana rahaston toimintamallia. Rahastomuotoisten vaihtoehtoisten korkosijoitusten rahastonhoitajille tehdyn kyselyn mukaan 81 prosenttia rahastoista ottaa biodiversiteetin huomioon sijoitustoiminnassaan. Rahastomuotoisten kiinteistösijoitusten rahastonhoitajille tehdyn kyselyn mukaan 90 prosenttia epäsuorista kiinteistörahastoista ottaa biodiversiteetin huomioon sijoitustoiminnassaan.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 80

Mandatumin hoitamissa suorissa kiinteistösijoitussalkuissa luonnon monimuotoisuus on tunnistettu merkittäväksi osa-alueeksi vastuulliseen kiinteistösijoittamiseen tähtäävissä toimenpiteissä. Työtä on edistetty systemaattisesti, ja vuoden 2025 aikana Mandatum tulee määrittelemään tavoitteensa luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi osana aktiivista hallinnointia ja kiinteistösijoittamista sekä määrittelemään prosessin luonnon monimuotoisuutta koskevien riskien ja mahdollisuuksien arvioimiseksi. Luonnon monimuotoisuutta tuetaan ja mahdollisuuksien mukaan lisätään kohteilla. Kehityshankkeiden ja ulkoalueita kattavien peruskorjaushankkeiden yhteydessä arvioidaan mahdollisuuksia parantaa tontilla olevan kiinteistön luontoarvoja.

Vuoden 2024 aikana Mandatum vahvisti sitoutumistaan luonnon monimuotoisuuden edistämiseen panostamalla henkilöstön osaamisen kehittämiseen aiheessa. Mandatum Asset Managementin ESG-tiimi osallistui koulutukseen biodiversiteetin huomioimisesta sijoitustoiminnassa ja järjesti aiheesta koulutuksen sijoitustoimintaan osallistuville henkilöille ja varainhoitajille. Koulutuksen tavoitteena oli syventää henkilöstön ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä sijoitustoiminnassa sekä vahvistaa aiheeseen liittyvää osaamista organisaation sisällä.

Mandatum on myös käynnistänyt työn sijoitustoiminnan biodiversiteettitiekartan laatimiseksi. Tiekartassa tullaan määrittelemään tavoitteita ja toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi sijoitustoiminnassa, mikä auttaa integroimaan biodiversiteettinäkökulmat vahvemmin osaksi päätöksentekoa.

Arvoketjun työntekijät

Mahdolliset arvoketjun työntekijöihin liittyvät kielteiset vaikutukset koskevat terveyttä ja turvallisuutta sekä lapsityövoiman ja pakkotyön käyttöä sijoituskohteissa. Kestävyysstrategian mukaisesti Mandatumin tavoitteena on aktiivinen ESG-asioiden kehitys ja havaittuihin epäkohtiin reagointi. Tämä pitää sisällään myös sijoituskohteiden työolot ja työhön liittyvät oikeudet. Tavoitteen mittarina seurataan ESGvaikuttamistoimenpiteiden lukumäärää. Vuoden 2024 aikana Mandatum osallistui 52 yhteisvaikuttamisaloitteeseen, 29 eri kohdeyhtiössä. Vaikuttamistoimenpiteet ovat liittyneet ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja työoikeuksiin. Aktiivisia yhteisvaikuttamiseen liittyviä tapauksia oli 29 vuoden lopussa.

Vastuullisen sijoittamisen politiikan mukaisesti Mandatum arvioi osana suorien osake- ja korkosijoitusten arviointia ja seulontaa arvoketjun työntekijöihin haitallisesti vaikuttavia tekijöitä kansainvälisten normi- ja

standardirikkomusten perusteella. Rikkomuksen vakavuudesta, luonteesta ja laajuudesta riippuen salkunhoidollisia toimenpiteitä voivat olla suora dialogi yritysjohdon kanssa, vaikuttamistoimenpide tai viimeisenä keinona sijoituksesta luopuminen, mikäli sijoituskohde ei reagoi vaikuttamisyrityksiin eikä ryhdy toimenpiteisiin väärinkäytösten tai rikkomusten estämiseksi kohtuullisen ajan kuluessa.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset

Henkilötietojen käsittely on keskeisessä roolissa vakuutus- ja sijoituspalveluihin liittyvässä liiketoiminnassa. Asiakkaat ja muut sidosryhmät odottavat Mandatumilta henkilötietojen luottamuksellista ja asianmukaista käsittelyä koko henkilötietojen käsittelyn elinkaaren ajan. Olennaisuusanalyysissa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvissa vaikutuksissa kestävyysaiheiksi tunnistettiin yksityisyys ja tietojen saatavuus.

Mandatumin tietosuojaa koskevat yleiset periaatteet ja politiikat on esitetty tarkemmin luvussa Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet.

Henkilötiedot ovat liiketoimintakriittistä tietoa, jota kerätään ja käsitellään vain

sellaisiin nimenomaisiin ja laillisiin tarkoituksiin, jotka ovat välttämättömiä liiketoiminnan harjoittamisessa. Mandatum pyrkii takaamaan, ettei työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden rekisteröityjen yksityisyyttä loukata, ja ottaa henkilötietojen käsittelyä koskevat vaatimukset ja riskit huomioon jo käsittelyn suunnitteluvaiheessa. Yhtiö tarjoaa kaikille työntekijöilleen säännöllistä tietosuojakoulutusta, ja tavoitteena on, että koulutuksen suoritusaste on vuosittain 100 prosenttia. Mandatum varmistaa, että epäillyt rikkomustapaukset selvitetään viipymättä, ja että korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarvittaessa.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus Kestävyysstrategian ja Code of Conduct toimintaperiaatteiden mukaisesti Mandatum pyrkii liiketoiminnallaan parantamaan asiakkaidensa taloudellista turvaa ja edistämään asiakasyritystensä vastuullisia henkilöstökäytäntöjä.

Olennaisuusanalyysissa kestävyysaiheeksi tunnistettiin terveys ja turvallisuus. Kestävyysstrategiassa asetettiin vuonna 2024 uudet tavoitteet koskien taloudellisen turvan parantamista ja vastuullisen palkitsemisen edistämistä asiakasyrityksissä.

Taloudellisen turvan parantamisen osalta tavoitellaan nousevaa trendiä Mandatumin kautta vakuutettujen henkilöiden turvassa.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 81

Mittarina seurataan riskivakuutusten turvasummaa. Mandatumin henkilövakuuttamisen palvelut tuovat taloudellista turvaa vakavan sairauden, työkyvyttömyyden tai kuoleman varalta. Henkilövakuutusturvien myöntöpäätökset perustuvat Mandatum Henkivakuutusyhtiön hallituksen hyväksymään sisäiseen vastuunvalintapolitiikkaan (Underwriting Policy), jonka tarkoituksena on varmistaa, että vakuutusriskit ovat oikeassa suhteessa yhtiön vakuutusmaksuihin ja että asiakkaita kohdellaan aina oikeudenmukaisesti.

Mandatumin kestävän vakuuttamisen politiikassa kuvataan, miten yhtiö huomioi ESG-näkökohtia vakuutusarvoketjunsa eri toiminnoissa. Politiikassa käsitellään kestävän vakuuttamisen lähestymistapa yhtiön strategiassa, riskienhallinnassa ja vastuunvalinnassa, tuote- ja palvelukehityksessä, korvauskäsittelyssä, myynnissä ja markkinoinnissa sekä sijoitustoiminnassa. Siinä kuvataan lisäksi, miten Mandatum tekee yhteistyötä asiakkaiden, kumppanien, hallitusten, viranomaisten ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa kestävään vakuuttamiseen liittyvien näkökohtien edistämiseksi. Politiikan tarkoituksena on määritellä Mandatumin keskeiset kestävän vakuuttamisen toimintaperiaatteet sekä toimia ohjeistuksena henkilöstölle ESGaiheiden huomioimisessa päivittäisessä vakuutustoiminnassa. Mandatumin kestävän vakuuttamisen politiikka pohjautuu YK:n

kestävän vakuuttamisen periaatteisiin (UN PSI), joihin yhtiö sitoutui joulukuussa 2023. Politiikka päivitetään vuosittain, ja sen hyväksyy Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön hallitus.

Kestävyysstrategian yhtenä tavoitteena on vastuullista palkitsemista edistävien toimeksiantojen nouseva trendi, ja mittarina seurataan kyseisten toimeksiantojen lukumäärää. Mandatum tukee yritysasiakkaitaan kokonaispalkitsemisen suunnittelemisessa siten, että se on oikeudenmukaista, tehokasta ja vastuullista ja tukee yrityksen sekä strategian toteuttamista että taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Vastuullinen palkitseminen tarkoittaa, että palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät ovat hyvin suunniteltuja, organisaation strategian toteuttamista tukevia ja yhtiön arvojen mukaisia, syrjimättömiä ja avoimesti viestittyjä kaikille työntekijöille.

Muuttuvan palkitsemisen saralla Mandatum suunnittelee ja toteuttaa yritysasiakkailleen vastuullisuusmittareita sisältäviä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä sekä tarjoaa niihin liittyviä vuotuisia konsultointipalveluja. Kannustinjärjestelmiin liitetään usein yritykselle tärkeitä vastuullisuusmittareita, joiden saavuttamisesta henkilöstöä palkitaan.

Palkitsemisratkaisuja, joita Mandatum yritysasiakkailleen tarjoaa, ovat esimerkiksi asiakasyrityksen koko henkilöstölle suunnatut eläke- ja henkilövakuutukset sekä henkilöstörahastot. Mandatumin perustamat henkilöstörahastot mahdollistavat pitkäjänteisen sijoittamisen asiakasyritysten henkilöstölle ja parantavat henkilöstön taloudellista turvaa.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio Olennaisuusanalyysissa kuluttajien ja loppukäyttäjien sosiaalisen inkluusion kestävyysaiheiksi tunnistettiin syrjimättömyys, tuotteiden ja palveluiden saanti sekä vastuulliset markkinointikäytännöt. Mandatum on Code of Conduct -toimintaperiaatteidensa ja yhtiön sisäisten ohjeiden mukaisesti sitoutunut siihen, että asiakkaille annetaan myynti- ja markkinointiviestinnässä läpinäkyvää, helposti saatavilla olevaa ja ymmärrettävää tietoa tuotteisiin tai palveluihin liittyvistä kustannuksista, riskeistä ja ehdoista sekä soveltuvin osin kerrotaan vakuutuspäätökseen johtaneista syistä. Myynti-, markkinointi- ja tuotetietojen on oltava ammattimaisia, kattavia, paikkansapitäviä ja puolueettomia, eivätkä tiedot saa olla harhaanjohtavia. Yhtiö pyrkii varmistamaan, että tarjotun palvelun laajuus vastaa asiakkaan tarpeita.

Mandatum panostaa vahvasti vastuulliseen myyntitapaan ja siihen, että henkilöstöllä on riittävä tietämys asiakkaille tarjotuista tuotteista ja palveluista. Henkilöstöä

koulutetaan esimerkiksi vaatimustenmukaisuuteen, rahanpesun estämiseen vakuutusliiketoiminnassa, tietosuojaan ja tietoturvaan sekä asiakkaan tuntemiseen liittyvissä asioissa. Henkilöstölle järjestetään lisäksi säännöllisesti tuotekoulutuksia, joiden tavoitteena on varmistaa osaaminen sekä kyvykkyys viestiä tuotteista selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla. Myynnin ja markkinoinnin käytäntöjen kautta pyritään varmistamaan, että asiakas ymmärtää palvelusta saamansa hyödyn ja mahdolliset riskit. Mandatum panostaa myös saavutettavuuteen ja siihen, että palvelutarjonta on saatavilla selkokielellä, jotta kaikki asiakkaat ymmärtävät sopimusten ehdot ja yksityiskohdat.

Mandatum on sitoutunut oikeudenmukaiseen ja sujuvaan korvauskäsittelyyn ja huolehtimaan siitä, että asiakkaiden on helppoa antaa palautetta tuotteista ja palveluista sekä valittaa korvauspäätöksistä. Lisäksi yhtiö huolehtii siitä, että asiakasreklamaatiot ja valitukset käsitellään asianmukaisesti tarvittavine korjaus- ja kehitystoimenpiteineen.

Asiakkaiden tuote- ja palvelukokemusta seurataan asiakastyytyväisyyden (Net Promoter Score, NPS) avulla, joka on myös yksi kestävyysstrategian mittareista. NPS on lisäksi yhdistetty henkilöstön ja johdon palkitsemiseen.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 82

Yhteisökohtaiset tiedot

Kyberturvallisuus Mandatumin tieto- ja kyberturvallisuus perustuvat Code of Conduct toimintaperiaatteisiin, tietoturvapolitiikkaan ja tiedonhallintapolitiikkaan. Tiedonhallintapolitiikkaa täydentää tiedonhallinnan periaatteet, joissa on tarkemmin määritelty käsittelysäännöt tiedolle määriteltyyn luokkaan perustuen. Politiikoissa määritetyt vaatimukset koskevat Mandatumin oman henkilöstön lisäksi palveluntarjoajia ja muita ulkoisia sidosryhmiä, joiden osalta vaatimukset on sisällytetty niiden kanssa tehtyihin sopimuksiin. Viitekehykset ja muu keskeinen dokumentaatio katselmoidaan säännöllisesti ja merkittävien muutosten yhteydessä dokumentin omistajien toimesta.

Mandatumin ensimmäisellä ja toisella puolustuslinjalla on omat tietoturvaorganisaationsa. Operatiivisesta tietoturvatyöstä vastaa Business Technology -yksikkö, joka suunnittelee ja toteuttaa tieto- ja kyberturvallisuuteen liittyvät tekniset ja hallinnolliset ratkaisut politiikkojen ja periaatteiden pohjalta. Tietoturvan strateginen kehittäminen sekä riskien valvonta on keskitetty riskienhallintatoimintoon, jossa sitä johtaa konsernin CISO (Chief Information Security Officer).

Mandatumin tietoturvallisuutta kehitetään jatkuvasti konsernin johtoryhmän hyväksymän tietoturvastrategian mukaisesti niin, että Mandatumin tietoturvallisuus vastaa asiakkaiden ja viranomaisten odotuksia sekä alati muuttuvaa uhkaympäristöä. Tieto- ja kyberturvallisuuden tasoa arvioidaan aktiivisesti ja prosesseja ja järjestelmiä koskevia testejä tehdään säännöllisesti. Tietoturva- ja kyberriskejä seurataan aktiivisesti myös erilaisin mittarein, ja niistä raportoidaan neljännesvuosittain tietoturvaja kyberriskien komitealle. Lisäksi konsernin CISO raportoi tieto- ja kyberturvallisuuden tilasta ja riskeistä säännöllisesti riskienhallintakomitealle ja tarkastusvaliokunnalle.

Työntekijöiden tietoturvatietoisuus ja osaaminen varmistetaan säännöllisillä sekä tarvittaessa kohdennetuilla koulutuksilla ja ohjeilla. Verkkokoulutus on suoritettava vuosittain, ja suoritusastetta seurataan säännöllisesti. Verkkokoulutuksen lisäksi tiimeille ja yksiköille tarjotaan tarvittaessa räätälöityä koulutusta. Koko henkilöstöä koulutetaan myös tunnistamaan erilaisia huijausyrityksiä simulaatioiden avulla.

Kestävyysstrategiassa henkilöstön tietoturvakoulutusten suoritusasteen tavoitteeksi on asetettu 100 prosenttia. Vuoden 2024 lopussa suoritusasteen

toteuma oli 100 prosenttia. Yhtään tieto- tai kyberturvallisuuspoikkeamaa ei ohjattu yhtiön kriisinhallintaryhmän käsiteltäväksi, eikä hallitukselle tai viranomaisille raportoitu yhtään merkittävää tietoturvatapahtumaa vuoden 2024 aikana.

Verot

Mandatumin Code of Conduct toimintaperiaatteissa kuvataan konsernitasoiset veroperiaatteet. Toimintaperiaatteiden mukaisesti yhtiö on sitoutunut toimimaan voimassa olevan ja soveltuvan verolainsäädännön mukaisesti eikä tavoittele toimia, jotka pyrkivät liiketoiminnallisten tavoitteiden sijasta hankkimaan lain tarkoituksen vastaisia veroetuja. Yhtiö on myös sitoutunut siihen, että syntynyttä varallisuutta ei keinotekoisesti siirretä alhaisen verotuksen maihin. Mandatum raportoi verotettavan tulon vuosittain veroviranomaisille ja tavoittelee veron maksamista oikeaaikaisesti ja oikean määräisenä. Yhtiö seuraa kansainvälisen verosääntelyn kehitystä ja muutoksia sekä verojen kestävyysraportointiin liittyvien standardien ja suositusten kehitystä.

Mandatum on Suomen suurimpien yhteisöveronmaksajien joukossa. Vuonna 2024 Mandatum maksoi Suomeen yhteensä noin 46 miljoonaa euroa yhteisöveroa.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 83

EU-TAKSONOMIA

EU-taksonomian perusperiaatteen mukaan taloudellisen toiminnan tulee edistää merkittävästi vähintään yhtä EUtaksonomian määrittämästä kuudesta ympäristötavoitteesta, jotta toiminta voidaan luokitella ympäristön kannalta kestäväksi. Samaan aikaan taloudellinen toiminta ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Lisäksi toiminnan tulee noudattaa vähimmäistason suojatoimia.

EU:n taksonomia-asetus (2020/852) hyväksyttiin kesällä 2020, minkä myötä komissiolle annettiin valtuudet valmistella taksonomian yksityiskohtaiset kriteerit. Taksonomia-asetus ja ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevat kriteerit tulivat sovellettaviksi tammikuussa 2022. Taksonomia täydentyi ydinvoimaa ja kaasua koskevin osin vuonna 2022, ja neljän jäljellä olevan ympäristötavoitteen kriteereistä annettiin delegoitu asetus vuonna 2023. Ydinvoimaa ja kaasua koskevat kriteerit tulivat sovellettaviksi vuoden 2023 alusta. Neljän jäljellä olevan ympäristötavoitteen soveltaminen alkoi vuoden 2024 alusta.

TAKSONOMIARAPORTOINTI MANDATUM-KONSERNISSA

Taksonomiaraportointivaatimus perustuu kestävyysraportointidirektiiviin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD, EU 2022/2464). Taksonomia-asetusta täydentävä tiedonantoa koskeva delegoitu asetus (EU 2021/2178) määrittää toimialakohtaiset raportointivelvoitteet. Mandatum raportoi omaisuudenhoitajien, sijoituspalveluyritysten ja vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten keskeiset tulosindikaattorit. Vakuutusyhtiöitä koskevien keskeisten tulosindikaattoreiden osalta henkivakuutusyhtiöihin sovelletaan vain sijoituksia koskevia tulosindikaattoreita. Mandatum raportoi henkivakuutusyhtiön osalta vain sijoituksia koskevat tiedot.

Taksonomiaraportointi perustuu vuoden 2024 lopun sijoitusten positiotietoihin sekä sijoituspalveluyritysten keskeisissä tulosindikaattoreissa vuoden 2024 aikana veloitettuihin palkkioihin. Sijoituskohteiden taksonomiadata on ensisijaisesti hankittu ulkoiselta palveluntarjoajalta. Käytetyt taksonomian mukaisuuden indikaattorit perustuivat suoraan kohdeyhtiöiden taksonomiaraportointiin, eikä raportoinnissa ole käytetty estimaatteja. Mandatum arvioi suorien kiinteistösijoitusten taksonomiakelpoisuutta.

Puutteet datan saatavuudessa asettavat rajoitteita taksonomiaraportoinnille. Taksonomiadatassa muita kuin taloudellisia tietoja (NFRD) raportoivien yhtiöiden määrä oli pieni, mikä rajaa merkittävästi sijoituskohteita, joille taksonomialukuja voitiin laskea. Lisäksi raportoituja pääomamenojen taksonomiatietoja ei ollut saatavilla, minkä vuoksi pääomamenojen taksonomianmukaisuustietoja ei pystytty raportoimaan. Näiden rajoitteiden vuoksi seuraavilla sivuilla esitettävissä taulukoissa on mittareita, joita joudutaan raportoimaan nollana, myös prosenttiosuuksia kuvaavissa mittareissa.

Koska ensisijaisen taksonomiadatantoimittajan data ei sisällä ydinvoimaa ja fossiilista kaasua koskevien tulosindikaattoreiden dataa, jouduttiin näiden tulosindikaattoreiden raportoinnissa käyttämään eri datalähdettä kuin muussa taksonomiaraportoinnissa. Datalähteiden eroavaisuudesta johtuen osaa ydinvoimaa ja fossiilista kaasua koskevia tulosindikaattoreita ei pystytty raportoimaan. Näitä kohtia on raportoitu ydinvoimaa ja fossiilista kaasua koskevissa lomakkeissa viivoina. Puutteet ilmenevät erityisesti pääomamenoja koskevissa ydinvoimaa ja fossiilista kaasua käsittelevissä taulukoissa. Jakajan puuttuessa, kaikkia prosenttiosuuksia ei ole näissä tilanteissa pystytty laskemaan. Puutteita ilmenee sekä omaisuudenhoitajien, sijoituspalveluyritysten että vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten antamissa tiedoissa.

OMAISUUDENHOITAJIEN KESKEISET TULOS-INDIKAATTORIT

Omaisuudenhoitajien keskeiset tulosindikaattorit raportoidaan taksonomiaasetuksen delegoidun tiedonantovelvoitesäädöksen liitteiden III ja IV mukaisesti. Mandatumin raportointi kattaa Mandatum Fund Management S.A.:n ja Mandatum AM AIFM Oy:n rahastot.

Kaikkien sellaisten sijoitusten arvon painotettu	Kaikkien sellaisten sijoitusten arvon painotettu keskiarvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten	Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely
keskiarvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät		Johdannaisten prosenttiosuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä.	Johdannaisten arvo rahamäärinä:
niihin, suhteessa keskeisen tulosindikaattorin	toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät niihin.	-2 %	-59,3 (milj.euroa)
kattamien omaisuuserien kokonaisarvoon. Yrityksiin tehtyjen sijoitusten osalta sovelletaan seuraavia painotuksia:	Yrityksiin tehtyjen sijoitusten osalta sovelletaan seuraavia painotuksia:	Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien	Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien
Liikevaihtoon perustuva: 1,3 %	Liikevaihtoon perustuva: 39,9 (milj. euroa)	vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin
Pääomamenoihin perustuva: 0,0 %	Pääomamenoihin perustuva: 0,0 (milj. euroa)	kattamista omaisuuseristä:	vastuiden arvo:
Keskeisen tulosindikaattorin kattamien		Muut kuin rahoitusalan yritykset: 32,0 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset: 969,7 (milj. euroa)
omaisuuserien prosenttiosuus kaikista		Rahoitusalan yritykset: 10,1 %	Rahoitusalan yritykset: 305,7 (milj. euroa)
sijoituksista (kaikista hoidettavina olevista varoista). Lukuun ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin. Kattamisaste: 99,4 %	Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien rahallinen arvo. Lukuun ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin. Katettu määrä: 3 027,2 (milj. euroa)	Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:	Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
		Muut kuin rahoitusalan yritykset: 19,8 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset: 599,9 (milj. euroa)
		Rahoitusalan yritykset: 10,1 %	Rahoitusalan yritykset: 305,7 (milj. euroa)
		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä: Muut kuin rahoitusalan yritykset:	Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
		Muut kuin rahoitusalan yritykset: 27,3 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset: 825,9 (milj. euroa)
		Rahoitusalan yritykset: 15,4 %	Rahoitusalan yritykset: 465,8 (milj. euroa)
		Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:	Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden arvo:
		17,2 %	519,4 (milj. euroa)
		Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan ei luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja, suhteessa kaikkien keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien arvoon:	Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan ei luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja:
		74,8 %	2 263,8 (milj. euroa)
		Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja, suhteessa kaikkien keskeisten tulosindikaattorien kattamien omaisuuserien arvoon:	Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja:
		23,9 %	723,6 (milj. euroa)

Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:	Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset
Liikevaihtoon perustuva: 1,1 %	Liikevaihtoon perustuva: 33,5 (milj. euroa)
Pääomamenoihin perustuva: 0,0 %	Pääomamenoihin perustuva: 0,0 (milj. euroa)
Rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva: 0,2 %	Liikevaihtoon perustuva: 6,4 (milj. euroa)
Pääomamenoihin perustuva: 0,0 %	Pääomamenoihin perustuva: 0,0 (milj. euroa)
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:	Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo:
Liikevaihtoon perustuva: 0,0 %	Liikevaihtoon perustuva: 0,0 (milj. euroa)
Pääomamenoihin perustuva: 0,0 %	Pääomamenoihin perustuva: 0,0 (milj. euroa)

	Keskeisten tulosindikaattorien osoittajien erittely ympäristötavoitteittain
	Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat:
Ilmastonmuutoksen	Liikevaihto 0,5 %	Pääomamenot 0,0 %
hillintä	Siirtymätoiminnat Liikevaihto 0,0 %	Siirtymätoiminnat Pääomamenot 0,0 %
	Mahdollistavat toiminnat Liikevaihto 0,0 %	Mahdollistavat toiminnat Pääomamenot 0,0 %
Ilmastonmuutokseen	Liikevaihto 0,0 %	Pääomamenot 0,0 %
sopeutuminen	Mahdollistavat toiminnat Liikevaihto 0,0 %	Mahdollistavat toiminnat Pääomamenot 0,0 %
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen	Liikevaihto 0,0 %	Pääomamenot 0,0 %
kestävä käyttö ja suojelu	Mahdollistavat toiminnat Liikevaihto 0,0 %	Mahdollistavat toiminnat Pääomamenot 0,0 %
	Liikevaihto 0,1 %	Pääomamenot 0,0 %
Siirtyminen kiertotalouteen	Mahdollistavat toiminnat Liikevaihto 0,0 %	Mahdollistavat toiminnat Pääomamenot 0,0 %
Ympäristön pilaantumisen	Liikevaihto 0,2 %	Pääomamenot 0,0 %
ehkäiseminen ja vähentäminen	Mahdollistavat toiminnat Liikevaihto 0,0 %	Mahdollistavat toiminnat Pääomamenot 0,0 %
Biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen	Liikevaihto 0,0 % Mahdollistavat toiminnat Liikevaihto 0,0 %	Pääomamenot 0,0 % Mahdollistavat toiminnat Pääomamenot 0,0 %

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
------	-----------------------------------	--	--

	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman
1.	vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) — liikevaihto

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) — pääomamenot

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuu
			toksen hillintä +
		ilmaston				Ilmastonmuu
		muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä		tokseen sopeutuminen
		Määrä milj.		Määrä milj.		Määrä milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II
	olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun,
	luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan
	määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
1.	tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II
	olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun,
	luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
2.	tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II
	olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun,
	luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan
	määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
3.	tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II
	olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun,
	luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan
4.	määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun,
	luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan
	määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
5.	tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II
	olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun,
	luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan
	määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
6.	tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen
	luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
7.	toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	15	0 %	14	0 %	0	0 %
8.	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	3 027	100 %	3 027	100 %	3 027	100 %

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä		Ilmastonmuu tokseen sopeutuminen
		Määrä milj.		Määrä milj.		Määrä milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0 %	1	0 %	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen	0	0 %	0	0 %	0	0 %
7.	tulosindikaattorin nimittäjässä Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
8.	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	3 027	100 %	3 027	100 %	3 027	100 %

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) — liikevaihto

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) — pääomamenot

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä		Ilmastonmuu tokseen sopeutuminen
		Määrä milj.		Määrä milj.		Määrä milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
7.	tulosindikaattorin osoittajassa Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellistentoimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin	15	100 %	14	100 %	0	100 %
8.	osoittajassa	15	100 %	14	100 %	0	100 %

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä		Ilmastonmuu tokseen sopeutuminen
		Määrä		Määrä		Määrä
		milj.		milj.		milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
1.	tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	2	-	2	-	0	-
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
7.	tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
8.	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellistentoimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot — liikevaihto

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0 %	1	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	723	100 %	723	100 %	724	100 %
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	724	100 %	724	100 %	724	100 %

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot — pääomamenot

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-

Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot — liikevaihto

Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	Pro sentti osuus
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 264	100 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 264	100 %

Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot — pääomamenot

Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	Pro sentti osuus
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 264	100 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 264	100 %

SIJOITUSPALVELUYRITYSTEN KESKEISET TULOSINDIKAATTORIT

Sijoituspalveluyritysten keskeiset

tulosindikaattorit raportoidaan taksonomiaasetuksen delegoidun

tiedonantovelvoitesäädöksen liitteiden VII ja VIII mukaisesti. Mandatumin raportointi kattaa Mandatum Asset Management Oy:n suurten mandaattiasiakkaiden salkunhoidon sekä Mandatum Asset Managementin ja Universal-Investment-Luxembourg S.A.:n yhteistuotteen, Mandatum Global Investment Fund SCSp SICAV-RAIF - UI-Mandatum AM Senior Secured Loan Fund rahaston, jonka salkunhoidosta Mandatum Asset Management vastaa. Raportointiin sisältyvät varat on sijoitettu asiakkaiden lukuun. Palkkiot liittyvät salkunhoitoon.

Yhteenveto keskeisistä tulosindikaattoreista, jotka sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava luokitusjärjestelmäasetuksen 8 artiklan mukaisesti

		Ympäristön kannalta kestävät omaisuuserät	Keskeinen tulosindikaattori	Keskeinen tulosindikaattori	% (kaikista
Pääasiallinen keskeinen tulosindikaattori (kaupankäynti omaan lukuun)	Vihreiden omaisuuserien osuus	yhteensä 0,1	(3) 0,0 %	(4) 0,0 %	omaisuuseristä) (2) 100,0 %
		Kokonaistuotot ympäristön kannalta kestävistä palveluista ja toiminnoista	Keskeinen tulosindikaattori	Keskeinen tulosindikaattori	% (kokonaistuotoista)
Pääasiallinen keskeinen tulosindikaattori (muut palvelut ja toiminnat kuin kaupankäynti omaan lukuun)	Tuottoja koskeva keskeinen tulosindikaattori (1)	0,0	0,0 %	0,0 %	100,0 %

(1) palkkiot ja muut rahalliset edut

(2) keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus kaikista omaisuuseristä

(3) perustuu vastapuolen liikevaihtoindikaattoriin

(4) perustuu vastapuolen CapEx-indikaattoriinoriin.

Sijoituspalveluyritysten keskeinen tulosindikaattori – Omaan lukuun harjoitettavaan kaupankäyntiin liittyvät palvelut

																							Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)			Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)			Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)			Kiertotalous (CE)			Ympäristön pilaantuminen (PPC)			Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)			Yhteensä	(CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
					Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)			Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)			Joista EU:n (luokitusjärjestelmä kelpoiset)	luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%)		Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)			Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)			Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)				Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)
							Joista EU:n luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestelmän mukaiset)				Joista EU:n luokitusjärjestel män mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestel män mukaiset)			Joista EU:n luokitusjärjestel män mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestel män mukaiset)		Joista EU:n luokitusjärjestel män mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestel män mukaiset)			Joista EU:n luokitusjärjestel män mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestel män mukaiset)			luokitusjärjestel (luokitusjärjestel män mukaiset)	Joista EU:n män mukaisiin toimintoihin liittyviä (%)			Joista EU:n luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestelmän mukaiset)
	Yhteensä (miljoonaa euroa)	kattamia (miljoonaa tulos-indikaattorin Joista keskeisen euroa)			siirtymätoimintoja (%) Joista	Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			siirtymätoimintoja (%) Joista	Joista mahdollistavia toimintoja (%)
Sijoituspalveluyritysten omaan lukuun harjoittamassa kaupankäynnissä sijoitetut varat yhteensä (direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan mukaisesti)	2 109,7	2 109,3	3,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	3,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Joista: omaan lukuun	0,0	0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Joista: asiakkaiden lukuun	2 109,7	2 109,3	3,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	3,3 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %

Sijoituspalveluyritysten keskeinen tulosindikaattori – Muut palvelut

					Ilmastonmuutoksen hillintä (CCM)			Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (CCA)			Vesivarat ja merten luonnonvarat (WTR)			Kiertotalous (CE)			Ympäristön pilaantuminen (PPC)			Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit (BIO)			Yhteensä (CCM+CCA+WTR+CE+PPC+BIO)
					Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviin aloihin liittyvistä palveluista ja toiminnoista saatuja tuottoja (palkkiot ja muut rahalliset edut) (%) (luokitusjärjestelmäkelpoiset)			tuottoja (palkkiot ja muut rahalliset edut) (%) (luokitusjärjestelmäkelpoiset)	Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviin aloihin liittyvistä palveluista ja toiminnoista saatuja		Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)			Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)			Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)			Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluvia omaisuuseriä (%) (luokitusjärjestelmä kelpoiset)			Joista EU:n luokitusjärjestelmän piiriin kuuluviin aloihin liittyvistä palveluista ja toiminnoista saatuja tuottoja (palkkiot ja muut rahalliset edut) (%) (luokitusjärjestelmäkelpoiset)
															Joista EU:n luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyvistä palveluista ja toiminnoista saatuja (%) (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Joista EU:n luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyvistä palveluista ja toiminnoista saatuja (%) (luokitusjärjestelmän mukaiset)			Joista EU:n luokitusjärjestel män mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestel män mukaiset)				Joista EU:n luokitusjärjestel män mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestel män mukaiset)		Joista EU:n luokitusjärjestel män mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestel män mukaiset)			Joista EU:n luokitusjärjestel män mukaisiin toimintoihin liittyviä (%) (luokitusjärjestel män mukaiset)				Joista EU:n luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintoihin liittyvistä palveluista ja toiminnoista saatuja (%) (luokitusjärjestelmän mukaiset)
	Yhteensä (miljoonaa euroa)	Joista keskeisen tulos-indikaattorin kattamia (miljoonaa euroa)			siirtymätoimintoja (%) Joista	Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			Joista mahdollistavia toimintoja (%)			siirtymätoimintoja (%) Joista	Joista mahdollistavia toimintoja (%)
Muista palveluista ja toiminnoista kuin omaan lukuun harjoitetusta kaupankäynnistä saadut tuotot (palkkiot ja muut rahalliset edut) (direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan A osan mukaisesti)		3,3 3,3	1,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	1,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Yhtä tai useampaa rahoitusvälinettä koskevien toimeksiantojen vastaanottaminen ja välittäminen		0,0 0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Toimeksiantojen toteuttaminen asiakkaan lukuun		0,0 0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Salkunhoito		3,3 3,3	1,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	1,1 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Sijoitusneuvonta		0,0 0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Rahoitusvälineiden merkinnän ja/ tai rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen merkintätakauksen perusteella		0,0 0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskun järjestäminen ilman merkintätakausta		0,0 0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Monenkeskisen kaupankäyntijärjestelmän ylläpito		0,0 0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %
Organisoidun kaupankäyntijärjestelmän ylläpito		0,0 0,0	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %	0,0 %

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) — liikevaihto

			Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) — pääomamenot
--	--	--	---------------------------------------------------------------------------------

		Määrä ja osuus
		sopeutuminen	Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen	Ilmastonmuu toksen hillintä		Ilmastonmuu tokseen sopeutuminen
		Määrä		Määrä		Määrä
		milj.		milj.		milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
7.	tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0
8.	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	2 109	100 %	2 109	100 %	2 109	100 %

		Määrä ja osuus
			Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä	Ilmastonmuu tokseen sopeutuminen
		Määrä		Määrä		Määrä
		milj.		milj.		milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
	toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
7.	tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
8.	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	2 109	100 %	2 109	100 %	2 109	100 %

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) — liikevaihto

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) — pääomamenot

		Määrä ja osuus
			Ilmastonmuu toksen hillintä +
			ilmaston muutokseen	Ilmastonmuu		Ilmastonmuu tokseen sopeutuminen Määrä
			sopeutuminen	toksen hillintä
		Määrä		Määrä
		milj.		milj.		milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II
2.	olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II
	olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
	mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus
3.	sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
	mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus
4.	sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
	mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus
5.	sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän
6.	mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0 %	0	0 %
	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten
	toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
7.	tulosindikaattorin osoittajassa	0	100 %	0	100 %	0	0
	Luokitusjärjestelmän mukaisten
	taloudellistentoimintojen kokonaismäärä ja osuus
	sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin
8.	osoittajassa	0	100 %	0	100 %	0	100 %

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä		Ilmastonmuu tokseen sopeutuminen
		Määrä		Määrä		Määrä
Rivi	Taloudelliset toiminnot	milj. euroa	%	milj. euroa	%	milj. euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	1	-	1	-	0	-
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
8.	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellistentoimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot — liikevaihto

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	67	100 %	67	100 %	67	100 %
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	67	100 %	67	100 %	67	100 %

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot — pääomamenot

					Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-

Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot — liikevaihto

Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	Pro sentti osuus
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 033	100 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 033	100 %

Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot — pääomamenot

Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	Pro sentti osuus
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 033	100 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2 033	100 %

VAKUUTUS- JA JÄLLEENVAKUUTUSYRITYSTEN KESKEISET TULOSINDIKAATTORIT

Vakuutus- ja jälleenvakuutusyritysten keskeiset tulosindikaattorit raportoidaan taksonomia-asetuksen delegoidun tiedonantovelvoitesäädöksen liitteiden IX ja X mukaisesti. Henkivakuutusyhtiöitä koskevien tulosindikaattoreiden mukaisesti Mandatum raportoi vain sijoituksia koskevat tiedot.

Mandatumin raportointi kattaa Mandatumin laskuperustekorkoiseen ja vähän pääomaa sitovaan liiketoimintaan liittyvät sijoitukset. Raportoinnista on rajattu ulos sijoitukset Mandatumin hallinnoimiin rahastoihin, jotka raportoidaan omaisuudenhoitajia koskevissa keskeisissä tulosindikaattoreissa, sekä sijoitukset Mandatum Global Investment Fund SCSp SICAV-RAIF - UI-Mandatum AM Senior Secured Loan Fund -rahastoon, joka raportoidaan sijoituspalveluyritysten keskeisissä tulosindikaattoreissa.

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen suunnattujen tai niihin liittyvien vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sijoitusten osuus kaikista sijoituksista

	%		milj. eur
Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikkien sellaisten sijoitusten arvon painotettu keskiarvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät niihin, suhteessa kaikkien keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien arvoon. Yrityksiin tehdyt sijoitukset painotetaan seuraavasti:		Vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten kaikkien sellaisten sijoitusten arvon painotettu keskiarvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen rahoitukseen tai jotka liittyvät niihin, suhteessa kaikkien keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien arvoon. Yrityksiin tehdyt sijoitukset painotetaan seuraavasti:
Liikevaihtoon perustuva:	0,9 %	Liikevaihtoon perustuva:	122,4
Pääomamenoihin perustuva:	0,0 %	Pääomamenoihin perustuva:	0,0
varoista). Lukuun ottamatta sijoituksia julkisyhteisöihin.	Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien Keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien prosenttiosuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyritysten rahallinen arvo. Lukuun ottamatta sijoituksia kaikista sijoituksista (kaikista hoidettavina olevista julkisyhteisöihin.
Kattamisaste:	95,3 %	Katettu määrä: 12 942,9
Täydentävät lisätiedot: keskeisen tulosindikaattorin nimittäjän erittely
Johdannaisten prosenttiosuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä.	0,2 %	Johdannaisten arvo rahamäärinä:	20,0
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:	29,0 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset: 3 753,9
Rahoitusalan yritykset:	8,6 %	Rahoitusalan yritykset:	1 111,1

Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuulumattomiin EU:n ulkopuolisten maiden rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:	27,7 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset:	3 582,3
Rahoitusalan yritykset:	8,0 %	Rahoitusalan yritykset:	1 033,3
Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin EU:n rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien vastuiden arvo:
Muut kuin rahoitusalan yritykset:	13,7 %	Muut kuin rahoitusalan yritykset:	1 767,5
Rahoitusalan yritykset:	8,1 %	Rahoitusalan yritykset:	1 042,4
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:	40,5 %	Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien vastuiden arvo:	5 248,0
Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:	24,0 %	Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:	3 110,3

Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan ei luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvoon:	93,5 %	Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan ei luokitusjärjestelmäkelpoisia taloudellisia toimintoja:	12 105,2
Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja, suhteessa keskeisen tulosindikaattorin kattamien omaisuuserien kokonaisarvoon:	5,5 %	Kaikkien sellaisten sijoitusten arvo, joilla rahoitetaan luokitusjärjestelmäkelpoisia mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisia taloudellisia toimintoja:	715,3

Täydentävät lisätiedot: Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely

Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:

Direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluviin rahoitusalan yrityksiin ja muihin kuin rahoitusalan yrityksiin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo

Muut kuin rahoitusalan yritykset:		Muut kuin rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva:	0,8 %	Liikevaihtoon perustuva:	104,6
Pääomamenoihin perustuva:	0,0 %	Pääomamenoihin perustuva:	0,0
Rahoitusalan yritykset:		Rahoitusalan yritykset:
Liikevaihtoon perustuva:	0,1 %	Liikevaihtoon perustuva:	17,8
Pääomamenoihin perustuva:	0,0 %	Pääomamenoihin perustuva:	0,0

Osuus vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sijoituksista, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:		Vakuutus- tai jälleenvakuutusyrityksen sellaisten sijoitusten arvo, jotka on suunnattu luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen rahoitukseen tai liittyvät niihin ja jotka eivät ole sijoituksia, joita pidetään niiden henkivakuutussopimusten osalta, joissa vakuutuksenottajat kantavat sijoitusriskin:
Liikevaihtoon perustuva:	0,3 %	Liikevaihtoon perustuva:	34,3

Pääomamenoihin perustuva:	0,0%	Pääomamenoihin perustuva:	0,0
Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden osuus kaikista keskeisen tulosindikaattorin kattamista omaisuuseristä:		Muihin vastapuoliin ja omaisuuseriin liittyvien luokitusjärjestelmän mukaisten vastuiden arvo suhteessa kaikkiin keskeisen tulosindikaattorin kattamiin omaisuuseriin:
Liikevaihtoon perustuva:	0,0 %	Liikevaihtoon perustuva:	5,6
Pääomamenoihin perustuva:	0,0 %	Pääomamenoihin perustuva:	0,0

Keskeisen tulosindikaattorin osoittajan erittely ympäristötavoitteittain

Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat – edellyttäen, että "ei merkittäviä haittavaikutuksia" periaatetta ja sosiaalisia suojatoimia koskeva arviointi on myönteinen:

(1) Ilmastonmuutoksen hillintä		0,2 %	Siirtymätoiminnat (liikevaihto):	0,0 %
	Liikevaihto:		Mahdollistavat toiminnat (liikevaihto):	0,0 %
	Pääomamenot:	0,0 %	Siirtymätoiminnat (pääomamenot):	0,0 %
			Mahdollistavat toiminnat (pääomamenot):	0,0 %
(2) Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Liikevaihto:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat (liikevaihto):	0,0 %
	Pääomamenot:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat (pääomamenot):	0,0 %
(3) Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu	Liikevaihto:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat (liikevaihto):	0,0 %
	Pääomamenot:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat (pääomamenot):	0,0 %
(4) Siirtyminen kiertotalouteen	Liikevaihto:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat (liikevaihto):	0,0 %
	Pääomamenot:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat (pääomamenot):	0,0 %
(5) Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen	Liikevaihto:	0,1 %	Mahdollistavat toiminnat (liikevaihto):	0,0 %
	Pääomamenot:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat (pääomamenot):	0,0 %
(6) Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen	Liikevaihto:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat (liikevaihto):	0,0 %
	Pääomamenot:	0,0 %	Mahdollistavat toiminnat (pääomamenot):	0,0 %

Rivi	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
2.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
3.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
5.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä
6.	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	Kyllä

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) — liikevaihto

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (nimittäjä) — pääomamenot

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä		Ilmastonmuu sopeutuminen	tokseen
		Määrä		Määrä		Määrä
		milj.		milj.		milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
7.	tulosindikaattorin nimittäjässä	25	0 %	25	0 %	0	0
8.	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	12 943		100 % 12 943		100 % 12 943	100 %

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä		Ilmastonmuu sopeutuminen	tokseen
		Määrä		Määrä		Määrä
		milj.		milj.		milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	2	0 %	2	0 %	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
8.	Sovellettava keskeinen tulosindikaattori yhteensä	12 943		100 % 12 943		100 % 12 943	100 %

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) — liikevaihto

Luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot (osoittaja) — liikevaihto
---------------------------------------------------------------------------------	--	--	--	--	--

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä		Ilmastonmuu sopeutuminen	tokseen
		Määrä		Määrä		Määrä
		milj.		milj.		milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	1	0,04 %	1	4,0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	0,0 %	0	0,0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	1	4 %	1	4 %
	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen
7.	tulosindikaattorin osoittajassa Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellistentoimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin	23	92 %	23	92 %	0	100 %
8.	osoittajassa	25	100 %	25	100 %	0	100 %

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuu toksen hillintä + ilmaston muutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuu toksen hillintä		Ilmastonmuu tokseen sopeutuminen
		Määrä		Määrä		Määrä
		milj.		milj.		milj.
Rivi	Taloudelliset toiminnot	euroa	%	euroa	%	euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	4	-	4	-	0	-
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	0	-	0	-	0	-
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-
8.	Luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellistentoimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin osoittajassa	-	-	-	-	-	-

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot — liikevaihto

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%	Määrä milj. euroa	%
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0%
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	3	0 %	3	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0 %	1	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	711	99 %	711	99 %	715	100 %
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	715	100 %	715	100 %	715	100 %

Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot — pääomamenot

		Määrä ja osuus
		Ilmastonmuutoksen hillintä + ilmastonmuutokseen sopeutuminen		Ilmastonmuutoksen hillintä		Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
		Määrä milj.		Määrä milj.		Määrä milj.
Rivi 1.	Taloudelliset toiminnot Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.26 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	euroa 0	% -	euroa 0	% -	euroa 0	% -
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.27 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.28 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.29 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	-	1	-	0	-
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.30 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevassa 4.31 jaksossa tarkoitetun, luokitusjärjestelmäkelpoisen mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisen taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	-	0	-	0	-
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-
8.	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	-	-	-	-	-	-

Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot — liikevaihto

Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	Pro sentti osuus
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	1	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	12 104	100 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	12 105	100 %

	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomat taloudelliset toiminnot — pääomamenot
Rivi	Taloudelliset toiminnot	Määrä milj. euroa	Pro sentti osuus
1.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.26 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
2.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.27 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
3.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.28 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
4.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.29 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
5.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.30 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
6.	Delegoidun asetuksen 2021/2139 liitteissä I ja II olevan 4.31 jakson mukaisesti luokitusjärjestelmään kelpaamattoman, lomakkeen 1 rivillä 1 tarkoitetun taloudellisen toiminnan määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	0	0 %
7.	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen määrä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	12 105	100 %
8.	Luokitusjärjestelmään kelpaamattomien taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus sovellettavan keskeisen tulosindikaattorin nimittäjässä	12 105	100 %

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 110

ILMASTONMUUTOS

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄ KOSKEVA SIIRTYMÄSUUNNITELMA

Tämänhetkisen ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevan tieteen mukaisesti Mandatum tiedostaa, että siirtymää kohti globaaleja nettonollapäästöjä on kiirehdittävä. Sijoittajilla on keskeinen rooli Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisessa ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamisessa.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvän työn edistämiseksi Mandatum asetti kestävyysstrategian päivityksessä vuonna 2024 tavoitteeksi sekä sijoitusten että oman toiminnan kasvihuonekaasujen vähentämisen nettonollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteet ovat linjassa Pariisin sopimuksen kanssa, jossa ilmaston lämpenemistä pyritään hillitsemään 1,5 celsiusasteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Sijoitusten nettonollatavoitteen asettamisen yhteydessä Mandatum liittyi Net Zero Asset Managers initiative (NZAM) -aloitteeseen. NZAM on kansainvälinen yhteenliittymä varainhoitajille, jotka sitoutuvat tavoittelemaan nettonollapäästöjä sijoitussalkuissaan vuoteen 2050 mennessä. Aloitteen pyrkimyksenä on edistää kestäviä investointeja ja vastata ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin vahvistamalla vastuullista sijoittamista.

Varsinaisten päästövähennystavoitteiden asettaminen yhtiön sijoitustoiminnassa ja omassa toiminnassa on käynnissä. Ensimmäiset keskipitkän aikavälin tavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2025 aikana. Sijoitustoiminnassa työtä jatketaan asteittain, kunnes koko sijoitusomaisuus on päästövähennystavoitteiden piirissä. Tavoitteiden asettamisessa tullaan hyödyntämään markkinoilla yleisesti käytettyjä ja tieteeseen perustuvia menetelmiä, jotka ovat linjassa Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Sijoitusten nettonollatavoitteen tukemiseksi Mandatum pyrkii kestävyysstrategiansa mukaisesti kannustamaan kohdeyhtiöitä päästövähennystavoitteiden asettamiseen. Pyrkimyksenä on lisäksi, että uudet omat sijoitustuotteet ja olemassa olevien tuotteiden kehitys tukevat nettonollan 2050 saavuttamista. Mandatumin kestävyysstrategiasta on kerrottu tarkemmin luvussa Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju.

Vastuullisen sijoittamisen politiikka sisältää tavoitteen poistaa kivihiili vuoteen 2030 mennessä ja öljy vuoteen 2040 mennessä suorissa osake- ja korkosijoituksissa. Vastuullisen sijoittamisen politiikan määrittämiä kivihiilen ja öljyn poissulkurajoja tullaan ajan mittaan kiristämään, kunnes politiikka on linjassa näiden tavoitteiden kanssa.

Keskeisimmät toimenpiteet sijoitusten päästöjen vähentämiseksi kattavat muun muassa vaikuttamisen kohdeyhtiöihin sekä ilmastonäkökulmien sisällyttämistä sijoituspäätöksentekoon ja salkunhoitoon. Mandatum jatkaa suorien osake- ja korkosijoitustuotteidensa hiilijalanjäljen raportointia ja sijoitustensa hiili-intensiteetin pienentämistä ajan mittaan. Sijoitustuotteiden hiilijalanjälki määritetään vuosittain, ja sitä seurataan kunkin sijoituskorin tai rahaston ja muiden omaisuuserien osalta erikseen. Omassa toiminnassa päästövähennyskohteita haetaan muun muassa toimipisteiden resurssienkulutukseen, liikematkustamiseen ja hankintoihin liittyen.

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä seurataan vuosittaisen raportoinnin avulla. Keskeiset ilmastotoimet kuluneelta raportointikaudelta on kuvattu tarkemmin luvussa Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit.

Vuonna 2024 tehdyt sijoitusten ja oman toiminnan nettonollasitoumukset sekä päästövähennystavoitteiden asettamiseksi aloitettu työ, samoin kuin kivihiilestä ja öljystä luopuminen suorissa osake- ja korkosijoituksissa, ovat keskeisiä osia Mandatumin valmisteilla olevassa ilmastonmuutoksen hillintää koskevassa siirtymäsuunnitelmassa. Siirtymäsuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että yhtiön strategia ja liiketoimintamalli

ovat yhteensopivia kestävään talouteen siirtymisen sekä Pariisin sopimuksen kanssa. Kun siirtymäsuunnitelma valmistuu, se tullaan hyväksymään asianmukaisissa hallinto-, johto- ja valvontaelimissä vuonna 2025. Koska siirtymäsuunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty, sitä ei ole vielä sisällytetty yrityksen yleiseen liiketoimintastrategiaan ja rahoitussuunnitelmaan tai sovitettu yhteen niiden kanssa.

Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat

Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisella viitataan tuleviin kasvihuonekaasupäästöihin, jotka vapautuvat jo tehtyjen päätösten seurauksena, erityisesti pitkäaikaisten investointien myötä, joista ei välttämättä pystytä irtautumaan lyhyellä aikavälillä. Mandatumin sijoituksissa potentiaalinen kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumisriski liittyy epälikvideihin omaisuuseriin, kuten private equity ja private debt -sijoituksiin sekä eurooppalaisiin kiinteistösijoituksiin. Näiden sijoitussitoumusten pituudet vaihtelevat 5– 10 vuoden välillä. Mandatumin arvion mukaan lukkiutumisriski ei kuitenkaan ole olennainen niin, että se voisi vaarantaa kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisen tai aiheuttaa siirtymäriskin.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 111

Taksonomian mukainen toiminta sekä tavoitteet ja suunnitelmat taksonomianmukaisuuden lisäämiseksi

Toimialansa ja liiketoimintansa luonteen vuoksi Mandatum-konsernilla ei ole olennaisia taksonomian mukaisia toimia omaan toimintaansa liittyen, minkä vuoksi tavoitteita tai suunnitelmia toiminnan mukauttamiseksi Euroopan komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2039 vahvistettuihin kriteereihin ei ole tehty. Olennaisimmin taksonomianmukaisuus liittyy Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön sijoituksiin. Tavoitteita tai suunnitelmia taksonomianmukaisten sijoitusten määrälle tai kasvulle ei ole laadittu.

Mandatumia ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET

Mandatumissa toimintaperiaatteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi määrittyvät strategian ja sitä täydentävän kestävyysstrategian sekä yhtiön politiikkojen mukaan. Keskeisimmät toimintaperiaatteet ja politiikat, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ovat vastuullisen sijoittamisen politiikka, Code of Conduct -toimintaperiaatteet, riskienhallintapolitiikka sekä vaikuttamisperiaatteet. Edellä mainitut politiikat ja periaatteet pitävät sisällään kuvaukset niiden soveltamisalasta sekä niiden hyväksymiseen liittyvistä vastuista.

Ilmastoon liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet painottuvat erityisesti sijoitustoimintaan, ja näihin liittyvät keskeisimmät toimintaperiaatteet katetaan vastuullisen sijoittamisen politiikassa. Siinä kuvataan Mandatum Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden Mandatum Asset Management Oy:n, Mandatum AM AIFM Oy:n, Mandatum Fund Management S.A.:n sekä Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön vastuullisen sijoittamisen toimintaperiaatteet ja ohjeet. Vastuullisen sijoittamisen politiikka sitoo Mandatumin henkilöstöä, ja sen hyväksyvät konserniyhtiöiden hallitukset vuosittain. Konserniyhtiöiden johtoryhmät ovat vastuussa politiikan toteuttamisesta

Vastuullisen sijoittamisen politiikan tavoitteena on ohjata salkunhoitajien ja sijoitustoimintaan osallistuvien henkilöiden päivittäistä toimintaa kestävyysriskien ja -tekijöiden huomioimiseksi. Vastuullisen sijoittamisen politiikassa kuvataan kestävyysriskien ja haitallisten kestävyysvaikutusten torjumiseksi toteutettavien toimenpiteiden vähimmäistaso.

kussakin Mandatum-konsernin yhtiössä.

Vastuullisen sijoittamisen politiikan toimintaperiaatteet kattavat ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä toimintaperiaatteita sekä kiinteistösijoitusten osalta energiatehokkuuteen liittyviä toimintaperiaatteita. Tiettyihin tuotteisiin tai salkkuihin voidaan soveltaa tiukempia sääntöjä ja vaikuttamismenettelyjä. Vastuullisen sijoittamisen politiikka on julkisesti saatavilla Mandatumin verkkosivuilla.

Osallistuminen vastuullista sijoittamista edistäviin aloitteisiin kytkeytyy monilta osin Mandatumin työhön ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi. Mandatum Asset Management Oy:n liittyminen YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin (UN PRI) vuonna 2011 oli merkittävä askel tämän kannalta. UN PRI -periaatteisiin sitoutuminen edellyttää sijoittajaa liittämään ESG-tekijät osaksi sijoitusprosessiaan, toimimaan aktiivisena omistajana ja edistämään vastuullisen sijoittamisen periaatteita. Toteutusta arvioidaan säännöllisesti. Mandatum Asset Management saavutti hyvät tulokset viimeisimmässä, vuotta 2023 koskevassa, arvioinnissa ja saavutti useimmissa arvioitavissa osa-alueissa täydet viisi tähteä.¹

UN PRI:n lisäksi Mandatum Asset Management on liittynyt useisiin järjestöihin ja aloitteisiin, joiden työhön osallistumalla

edistetään vastuullista sijoittamista, kestävää kehitystä ja sijoitustoiminnan mukauttamista yhteensopivaksi Pariisin sopimuksen ja vuoden 2050 ilmastoneutraaliuden kanssa. Samalla yhtiö edistää ilmastonmuutokseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa. Mandatum Asset Management Oy on Suomen vastuullisen sijoittamisen foorumin (FINSIF) jäsen. Lisäksi Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja Mandatum Asset Management ovat Pääomasijoittajat ry:n jäseniä ja Mandatum Asset Management Oy ja Mandatum AM AIFM Oy ovat GRESBin (Global Real Estate Sustainability Benchmark) jäseniä.

Mandatumin oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintää koskevat periaatteet on linjattu Code of Conduct toimintaperiaatteissa. Code of Conduct toimintaperiaatteiden mukaisesti Mandatum pyrkii seuraamaan ja parantamaan omaa ympäristöön ja ilmastoon vaikuttavaa toimintaansa muun muassa vähentämällä oman toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä ja luonnonvarojen kulutusta, kasvattamalla ympäristö- ja ilmastoasioihin liittyvää tietoisuutta henkilöstön ja sidosryhmien keskuudessa sekä konsultoimalla sidosryhmiä ja tekemällä yhteistyötä heidän kanssaan ympäristöön ja ilmastoon liittyvissä asioissa. Toimintaperiaatteiden mukaisesti Mandatum

1) PRI:n arviointiraportti ja PRI:n läpinäkyvyysraportti.

on sitoutunut myös YK:n Global Compact aloitteeseen ja sen myötä aloitteen ympäristöä koskeviin periaatteisiin. Code of Conduct -toimintaperiaatteet ovat julkisesti saatavilla Mandatumin verkkosivuilla, ja yhtiö viestii ilmasto- ja ympäristötavoitteistaan ja -toimistaan kaikille sidosryhmille vuosittaisessa kestävyysraportoinnissa.

ILMASTONMUUTOSTA KOSKEVIIN TOIMINTAPERIAATTEISIIN LIITTYVÄT TOIMET JA RESURSSIT

Ilmastotoimet

Sijoitustoiminta Mandatum noudattaa sijoitustoimintaa koskevissa ilmastotoimissa vastuullisen sijoittamisen politiikassa määriteltyjä toimenpiteitä, ja kyseisiä toimia on toteutettu myös vuoden 2024 aikana. Politiikan mukaisesti Mandatum on sisällyttänyt vastuullisuusanalyysin sijoitusprosesseihinsa ja seuraa kaikkia salkkujensa sijoituskohteina olevia yrityksiä myös vastuullisuuden näkökulmasta kaikilla markkinoilla, joihin yhtiö sijoittaa. Vastuullisuusanalyysin toteutustapa vaihtelee omaisuuslajeittain, kuten on kuvattu Mandatumin vastuullisen sijoittamisen politiikassa. Ilmastoriskien tehokas hallinta on tärkeä osa sijoitustoimintaa. Vastuullisen sijoittamisen toteutustapoihin Mandatumissa kuuluu vastuullisuusanalyysin integroiminen sijoitusprosessiin, aktiivinen omistajuus sekä

Poissulkeminen sensitiivisillä toimialoilla

Toimiala/tuoteryhmä	Osuus liikevaihdosta		Kuvaus
Nollatoleranssi	Suora liiketoiminta	Epäsuora liiketoiminta
Kiistanalaiset aseet	0 %	0 %	Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, jotka saavat liikevaihtoa kiistanalaisten aseiden valmistuksesta, alihankinnasta tai jakelusta. Kiistanalaisiksi aseiksi katsotaan esimerkiksi biologiset, kemialliset ja ydinaseet sekä rypäleaseet.
Vähäinen toleranssi	Suora liiketoiminta	Epäsuora liiketoiminta
Kivihiili	5 %	30 %	Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden liikevaihdosta kivihiilen louhinta muodostaa yli 5 % tai joissa kivihiilen louhinnan alihankinnan tai kivihiilen jakelun osuus liikevaihdosta on yli 30 %. Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden liikevaihdosta yli 30 % muodostuu kivihiileen perustuvan energian tuotannosta, ellei yrityksellä ole selkeää strategiaa kestävämpään liiketoimintamalliin siirtymiseksi1
Tupakka	0 %	50 %	Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, jotka saavat liikevaihtoa tupakkatuotteiden valmistuksesta tai joiden liikevaihdosta yli 50 % muodostuu tupakkatuotteiden alihankinnasta tai jakelusta.
Aikuisviihde	0 %	50 %	Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, jotka saavat liikevaihtoa aikuisviihteen tuottamisesta tai joiden liikevaihdosta yli 50 % muodostuu aikuisviihdeteollisuuden alihankinnasta tai jakelusta.
Uhkapelit	50 %	50 %	Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden liikevaihdosta yli 50 % muodostuu uhkapeleistä tai uhkapelien alihankinnasta.
Sotilaskalusto	50 %	50 %	Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden liikevaihdosta yli 50 % muodostuu sotilaskaluston valmistuksesta, alihankinnasta tai jakelusta.
Öljy	40 %	40 %	Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden liikevaihdosta yli 40 % muodostuu suorasta fossiiliseen öljyyn liittyvästä liiketoiminnasta, kuten fossiilisen öljyn etsinnästä, talteenotosta ja tuotannosta. Sijoituksia ei tehdä yhtiöihin, joiden liikevaihdosta yli 40 % muodostuu epäsuorasta fossiiliseen öljyyn liittyvästä liiketoiminnasta, kuten fossiilisen öljyn jakelusta, jalostuksesta tai prosessoinnista tai fossiiliseen öljyyn perustuvan energian tuotannosta. Poikkeuksia voidaan tehdä sellaisten yhtiöiden kohdalla, joilla on uskottava siirtymäsuunnitelma1

Joulukuussa 2024 hyväksytyn vastuullisen sijoittamisen politiikan mukaiset rajat suorille osakesijoituksille (ml. suorat pääomasijoitukset) ja korkosijoituksille esitettynä osuutena liikevaihdosta toimialoittain/tuoteryhmittäin. Rajoituksia sovelletaan suoriin osake- ja korkosijoitustuotteisiin, joiden on määritetty edistävän ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia tai olevan kestäviä sijoituksia, mutta niitä käytetään ohjenuorana myös muissa omaisuuslajeissa. 1) Poikkeuksia voidaan tehdä sellaisten yhtiöiden kohdalla, joilla on sisäisiin kriteereihin perustuva uskottava siirtymäsuunnitelma.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 113

vaikuttaminen, normipohjainen seulonta ja poissulkeminen.

Mandatum analysoi sijoitusmahdollisuudet huolellisesti ilmastoon liittyvien kriteerien perusteella. Tietyt toimialat poissulkevan menetelmän lisäksi se pyrkii löytämään yrityksiä, jotka tarjoavat esimerkiksi teknisiä innovaatioita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Mandatumin tavoitteena on vähentää altistusta fossiilisia polttoaineita valmistavalle teollisuudelle ja samalla sijoittaa yhtiöihin, jotka tuottavat energiaa uusiutuvista lähteistä tai joilla on selkeä ja uskottava strategia siirtymiseksi fossiilisista polttoaineista kestävämpään liiketoimintamalliin. Yhtiö seuraa sijoituskohteina olevien yritysten siirtymäsuunnitelmien ja -tavoitteiden etenemistä. Tehdessään suoria sijoituksia energiayhtiöihin tavoitteena on sijoittaa yhtiöihin, joilla on selkeä ja uskottava strategia siirtymiseksi fossiilisista polttoaineista kestävämpään liiketoimintamalliin.

Poissulut ovat keskeinen työkalu erityisesti ilmaston ja ympäristön kannalta haitalliseen toimintaan sijoittamisen välttämiseksi. Mandatum on asettanut poissulkukriteerit öljyyn ja kivihiileen liittyvälle liiketoiminnalle. Poissulkurajat on kuvattu edellisellä sivulla olevassa taulukossa. Tarkemmat kuvaukset toimialoista esitetään Mandatumin vastuullisen sijoittamisen politiikassa.

Edellä mainittujen sensitiivisten toimialojen lisäksi seulontaa suoritetaan myös muiden fossiilisten polttoaineiden (esimerkiksi maakaasun) suhteen. Seulomalla sijoituksia fossiilisten polttoaineiden suhteen Mandatum pystyy lisäämään seurantaa ja raportointia ja hallitsemaan fossiilisista polttoaineista aiheutuvia riskejä. Tällaisia riskejä ovat esimerkiksi maineriskit sekä sääntelyyn ja ympäristöön (mukaan lukien ilmastonmuutos) liittyvät riskit. Fossiilisten polttoaineiden toimialalla, erityisesti maakaasulla, on lisäksi olennainen rooli siirryttäessä vähähiiliseen talouteen. Uusia sijoituksia fossiilisiin polttoaineisiin tehdään harkiten, ja sijoitussalkun altistumista toimialalle seurataan tarkasti.

Oma toiminta

Code of Conduct -toimintaperiaatteiden ympäristöä ja ilmastoa koskevien periaatteiden tukemiseksi kaikissa Mandatumin toimipisteissä noudatetaan sisäistä Have a Green Day -tavoiteohjelmaa, joka kannustaa henkilöstöä muun muassa suosimaan joukkoliikennettä, työmatkapyöräilyä tai kävelyä, kierrättämään, vähentämään sähkön ja paperin kulutusta sekä jätteen määrää ja syömään enemmän kasviperäistä ruokaa sekä välttämään ruokahävikkiä.

Mandatumin Helsingissä sijaitsevalle pääkonttorille on myönnetty BREEAMsertifikaatti® (Good) osoituksena sen ympäristöystävällisyydestä. Vuonna 2024 kiinteistön ympäristöystävällisyyden edistämiseen liittyviä toimenpiteitä olivat muun muassa työpisteiden ja neuvotteluhuoneiden hiilidioksidi- ja lämpötilamittausten käynnistäminen ja vedenkäyttöön liittyvien säästökohteiden hakeminen. Mandatumin pääkonttorilla ja valtaosassa muista toimipisteistä oli käytössä uusiutuva sähkö.

Yhtiössä on vuodesta 2022 ollut käytössä työsuhdepyörä henkilöstöetuna, ja vuodesta 2023 on tuettu julkisia kulkuneuvoja käyttäviä työntekijöitä työsuhdematkalipulla.

Yhtiö seuraa eri toimiensa vaikutuksia ja muutoksia kasvihuonekaasupäästöjen muodostumisessa vuosittaisen päästölaskennan avulla. Kasvihuonekaasupäästöt on esitetty luvussa Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.

Ilmastotoimiin liittyvät resurssit

Ilmastotoimiin liittyvät resurssit on integroitu aiheen parissa työskentelevien yksikköjen toimintaan Mandatumissa. Ilmastotoimiin ei ole raportointikaudella kohdistettu merkittäviä lisäinvestointeja. Yhtiön kyky toteuttaa ilmastotoimia ei ole riippuvainen resurssien saatavuudesta tai kohdentamisesta.

Keskeiset tulevat toimet ja resurssit päästöjen vähentämiselle ja nettonollatavoitteen edistämiselle laaditaan osana yhtiön ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa siirtymäsuunnitelmaa vuoden 2025 aikana.

ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄÄN JA SIIHEN SOPEUTUMISEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

Mandatum on kestävyysstrategiassaan sitoutunut vähentämään sekä sijoitusten että oman toiminnan aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt nettonollaan viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Varsinaisten päästövähennystavoitteiden asettaminen on käynnissä, ja ensimmäiset keskipitkän aikavälin tavoitteet tullaan asettamaan vuoden 2025 aikana. Päästövähennystavoitteiden asettaminen on osa Mandatumin ilmastonmuutoksen hillintää koskevan siirtymäsuunnitelman valmisteluun liittyvää työtä, josta kerrotaan tarkemmin luvussa Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma.

Vastuullisen sijoittamisen politiikan mukaisesti yhtiön tavoitteena on vuodesta 2022 alkaen ollut poistaa kivihiili vuoteen 2030 mennessä ja öljy vuoteen 2040 mennessä suorissa osake- ja korkosijoituksissa. Vastuullisen sijoittamisen politiikan määrittämiä kivihiilen ja öljyn poissulkurajoja on kiristetty ja tullaan ajan mittaan kiristämään, kunnes politiikka on linjassa näiden tavoitteiden kanssa. Poissulkurajojen noudattamista seurataan säännöllisesti. Nämä tavoitteet ovat linjassa Pariisin sopimuksen tavoitteiden kanssa. Mandatum ei ole osallistanut sidosryhmiään ilmastonmuutokseen liittyvien tavoitteiden asettamisessa.

KASVIHUONEKAASUJEN SCOPE 1-, 2- JA SCOPE 3 - BRUTTOPÄÄSTÖT JA KOKONAISPÄÄSTÖT

Mandatumin kasvihuonekaasupäästöt on laskettu ja raportoitu Greenhouse Gas Protocol -ohjeiston (GHG-protokolla) mukaisesti. GHG-protokollan mukaan päästöt jaetaan suoriin ja epäsuoriin päästöihin. Suorat ja epäsuorat päästöt jaetaan edelleen kolmeen luokkaan: Scope 1 (suorat päästöt), Scope 2 (epäsuorat päästöt) ja Scope 3 (muut epäsuorat päästöt).

Mandatumin raportoimat päästöt jakautuvat seuraavasti:

• Scope 1: työsuhdeautoissa (leasingautot) käytetty polttoaine
• Scope 2: toimipisteiden sähkön- ja lämmönkulutus
• Scope 3: liikematkustus (lennot, kilometrikorvaukset, julkinen liikenne, taksimatkat, junamatkat, laivamatkat ja hotelliyöt), IT-laitteet (vuoden aikana hankitut IT-laitteet), pilvipalvelut, vedenkulutus, jätteet, paperinkulutus, ruokapalvelut, muut ostetut tuotteet ja palvelut, työntekijöiden työmatkat ja etätyöskentely, polttoaine- ja energiankulutus ja sijoitusten päästöt (investoinnit).

Suurin osa Mandatumin kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu sijoitusten kautta. Sijoitusten päästöt vuodelta 2024 olivat yhteensä 6 089 555

Kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1, 2 ja 3)

	2024
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	20
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 - kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	312
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	276
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3 -)kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	6 090 711
1 Ostetut tavarat ja palvelut	448
2 Tuotantohyödykkeet	61
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)	52
5 Toiminnassa muodostuva jäte	2
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	279
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	314
15 Investoinnit	6 089 555
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	6 091 043
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	6 091 007

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti¹

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2024
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./EUR)	0,016
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./EUR)	0,016

1) Mandatum-konserni ei käytä liikevaihtolukua taloudellisessa raportoinnissaan, mutta tähän erään luetaan Mandatum-konsernin vakuutusmaksutuotot sekä muut tuotot, jotka esitetään tilinpäätöksessä konsernin laajassa tuloslaskelmassa.

hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Omasta toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2024 olivat 1 452 hiilidioksidiekvivalenttitonnia (markkinaperusteisesti laskettuna) eli 2,15 tonnia työntekijää kohden.

Kasvihuonekaasupäästöjen laskentametodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti

Mandatum-konserni ei käytä liikevaihtolukua taloudellisessa raportoinnissaan, mutta tähän erään luetaan Mandatum-konsernin vakuutusmaksutuotot sekä muut tuotot. Yhteensä nämä olivat 377,0 miljoonaa euroa vuonna 2024. Kasvihuonekaasuintensiteetti on siten laskettu jakamalla kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset ja markkinaperusteiset) vakuutusmaksutuotoilla sekä muilla tuotoilla.

PÄÄSTÖHYVITYKSILLÄ RAHOITETTAVAT KASVIHUONEKAASUJEN POISTOT JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN HILLINTÄHANKKEET

Mandatum on vuodesta 2019 asti kompensoinut omasta toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästönsä kokonaisuudessaan tukemalla Gold Standard -sertifioituja projekteja. Sijoitusten päästöt eivät kuulu päästöhyvitysten piiriin. Projektit mahdollistavat maailmanlaajuisen yhteistyön, jonka avulla rahoitetaan kasvihuonekaasupäästöjä vähentäviä hankkeita.

Vuonna 2024 Mandatum kompensoi omasta toiminnastaan aiheutuneet vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt Gold Standard sertifioidun hankkeen kautta, jolla tuetaan Thai Hoa Wind -tuulipuistoa Vietnamissa. Päästöhyvitysten kokonaismäärä oli 1 176 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Yhtiö suunnittelee kompensoivansa omasta toiminnasta aiheutuneet kasvihuonekaasupäästönsä myös vuodelta 2024.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 116

OMA TYÖVOIMA

OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT TOIMINTAPERIAATTEET

Mandatum on tunnistanut kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissaan keskeisiä omaan työvoimaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Näitä tunnistettiin työllisyysturvassa, työajassa, riittävässä palkassa, työ- ja yksityiselämän tasapainossa, terveydessä ja turvallisuudessa, sukupuolten tasa-arvossa ja palkka tasa-arvossa, väkivallan ja häirinnän torjumisessa, moninaisuudessa, yksityisyydessä sekä koulutuksessa ja taitojen kehittämisessä. Tunnistetut vaikutukset on kuvattu luvun Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet taulukossa ESRS S1 Oma työvoima.

Kaikki Mandatumin toimintaperiaatteet, jotka on esitetty tämän luvun eri kestävyysseikkojen alla, koskevat omaa toimintaa ja koko henkilöstöä. Kaikki toimintaperiaatteet soveltuvat kaikilla maantieteellisillä alueilla, joilla Mandatumilla on omaa työvoimaa, eli Suomessa, Ruotsissa ja Luxemburgissa. Politiikkatasolla vastuussa on Mandatum Oyj:n hallitus. Oman työvoiman periaatteissa ja toimintaohjeissa ylin vastaava taho on toimitusjohtaja. Työntekijöiden oikeuksiin liittyvien tunnistettujen vaikutusten toimintaperiaatteet viedään yhtiön henkilöstökäytäntöihin ja toimintatapoihin.

Mandatum Oyj:n hallituksen hyväksymät Code of Conduct -toimintaperiaatteet määrittelevät, miten Mandatum suhtautuu työntekijöihinsä, kumppaneihinsa ja toimittajiinsa. Code of Conduct toimintaperiaatteet määrittelevät yhtiön eettiset ohjeet, periaatteet ja arvot, minkä lisäksi niiden tarkoituksena on varmistaa, että yhtiö noudattaa soveltuvaa lainsäädäntöä ja muuta sääntelyä. Toimintaperiaatteet päivitetään vuosittain, ja niiden noudattamisen valvonnasta vastaa konsernin compliance-toiminto.

Mandatum on laatinut johtoryhmän hyväksymän sisäisen monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallisuusohjeen, jossa on toimintaperiaatteet ja tavoitteet tuleville vuosille. Yhtiö on lisäksi laatinut hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet, joiden tarkoituksena on edistää hallituksen monimuotoisuutta ja sukupuolten välisen tasa-arvon toteutumista hallitustyöskentelyssä.

Osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaansa Mandatum on huomioinut erityiset syrjinnän perusteet, kuten ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ay-toiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy. Suunnitelman tarkoituksena on järjestelmällisesti ja lain edellyttämällä tavalla edistää tasa-arvon toteutumista yhtiössä sekä luoda työolot,

joissa työtekijöiden asiantuntemus ja kokemukset otetaan tasapuolisesti huomioon. Suunnitelman toteuttamisesta on vastuussa yhtiön henkilöstöjohtaja.

Mandatumin tietosuojaa koskevat yleiset periaatteet määritellään Code of Conduct toimintaperiaatteissa. Tietosuojaa koskevat henkilötietojen käsittelyn keskeiset periaatteet on esitetty Data Protection Principles -periaatedokumentissa, jonka lisäksi yhtiöllä on konsernitasoinen tietosuojapolitiikka, johon henkilötietojen käsittely perustuu. Muita keskeisiä toimintaperiaatteita tietosuojaan liittyvien riskien hallinnassa ovat tiedonhallintapolitiikka sekä tietoturvapolitiikka. Edellä lueteltuja toimintaperiaatteita ja politiikkoja noudatetaan kaikkien käsittelyn kohteena olevien rekisteröityjen, kuten Mandatumin asiakkaiden ja henkilöstön, henkilötietojen käsittelyssä.

Toimintaperiaatteita laadittaessa on huomioitu niiden kannalta olennaisia sidosryhmiä, ja heidän näkemyksiään on kuultu esimerkiksi kyselyiden ja työpajojen avulla.

Ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet

Mandatumin ihmisoikeuksiin ja työkäytäntöihin liittyvistä periaatteista linjataan yhtiön Code of Conducttoimintaperiaatteissa sekä

ihmisoikeussitoumuksessa. Yhtiön hallitus on hyväksynyt ihmisoikeussitoumuksen.

Mandatum on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Yhtiö noudattaa toimintaansa soveltuvaa ihmisoikeus- ja työlainsäädäntöä. Soveltuvan lainsäädännön lisäksi Mandatum on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yleissopimuksia, OECD:n vastuullisen liiketoiminnan toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja YK:n Global Compact -aloitetta. Mandatum seuraa sitoumusten toteutumista muun muassa ilmoituskanavista saatujen ilmoitusten sekä kyselyiden avulla. Ilmoituskanavaan tulleille ilmoituksille on oma prosessinsa, josta kerrotaan tarkemmin luvussa Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri. Työvoimaan pidetään yhteyttä asian tiimoilta esihenkilöiden toimesta sekä henkilöstökyselyin. Erillisiä kestävyysseikkoihin liittyviä toimia ei ole asetettu, sillä yhtään ihmisoikeusrikkomusta ei ole tiedossa.

Yhtiö pyrkii huolehtimaan siitä, että ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet toteutuvat myös Mandatumin arvoketjussa tunnistamalla ne tilanteet ja toimijat, joihin liittyy riski mainittujen velvoitteiden laiminlyönnistä. Mandatum ei hyväksy

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 117

pakkotyötä, lapsityövoiman käyttöä eikä muita rikkomuksia. Mandatum on vahvistanut työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet ja sitä koskevan hallintajärjestelmän, joista kerrotaan tarkemmin alla Terveys ja turvallisuus osiossa.

Vuonna 2024 Mandatum toteutti ihmisoikeusselvityksen hyödyntäen kaksinkertaisessa olennaisuusanalyysissa tunnistettuja arvoketjun ihmisoikeusvaikutuksia. Yhtiön pyrkimyksenä on, ettei yhtään rikkomusta tapahdu omassa toiminnassa tai arvoketjussa. Siksi yhtiö on käynnistänyt ihmisoikeuksia koskevan viitekehyksen suunnittelun, jossa tarkastellaan ihmisoikeusprosessien ja mekanismien määrittelyä tulevan raportointikauden aikana. Prosessissa tullaan huomioimaan myös omaan henkilöstöön liittyviä olennaisia seikkoja sekä yhtiön toimenpiteet mahdollisten havaittujen ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi.

Työolot

Työllisyysturva

Mandatum on tunnistanut työllisyysturvaan liittyen myönteisenä vaikutuksena sen, että lähes kaikki työsuhteet ovat toistaiseksi voimassa olevia. Tällä hetkellä 95 prosenttia Mandatumin työsuhteista on vakituisia.

Mandatumin toimintaperiaatteena on pitkäkestoisten ja ennakoitavien

työsuhteiden tarjoaminen aina, kun liiketoiminnan tarpeet sen mahdollistavat. Kehittyvät työjärjestelmät tukevat sekä vakituisten että muiden työntekijöiden työhyvinvointia ja ammatillista kehittymistä. Näiden periaatteiden noudattamista valvoo HR, joka vastaa työsopimuskäytäntöjen seurannasta ja niiden asianmukaisuudesta.

Mandatum solmii määräaikaisia työsuhteita ainoastaan silloin, kun niille on erikseen perusteltu syy. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi harjoittelujaksot, sijaisuudet tai selkeästi projektiluonteinen työ.

Lisäksi tunnistettuna myönteisenä työllisyysturvan vaikutuksena Mandatum edistää nuorten ja opiskelijoiden työllistymistä. Yhtiö järjestää säännöllisesti koko Mandatum-konsernin laajuisen traineeohjelman.

Vaikuttavuuden seuranta perustuu vakituisten työsuhteiden osuuden analysointiin henkilöstörakenteessa sekä työntekijöiden kokemusten mittaamiseen henkilöstökyselyillä ja HR-analyyseillä.

Työaika

Mandatum on tunnistanut työaikajärjestelyihin liittyviä myönteisiä vaikutuksia työn vakaudessa. Mandatumin toimintaperiaatteena ovat työaikasäännökset, jotka perustuvat työaikalakiin, vakuutusalan työehtosopimukseen ja yhtiökohtaisiin käytäntöihin.

Osa-aikatyötä tarjotaan vain työntekijän omasta pyynnöstä, ja sen käyttö rajoittuu työntekijän henkilökohtaisiin tarpeisiin, kuten perhevapaisiin tai opiskeluun. Osaaikatyön vaikutuksia seurataan vuosittain analysoimalla työntekijöiden työajan tarkkuutta. Kokoaikaisten työsopimusten osuutta ylläpidetään korkeana hyödyntämällä joustavia työaikakäytäntöjä ja kehittämällä työjärjestelmiä, jotka tukevat työn ja muun elämän yhteensovittamista. Seurannan perusteella tehdään tarpeen mukaan toimenpiteitä osa-aikatyön käytön vähentämiseksi ja kokoaikatyön houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Riittävä palkka

Mandatumin palkkapolitiikka ja palkitsemisperiaatteet on laadittu varmistamaan johdonmukaisen kokonaispalkitsemisen mallin ja periaatteet. Palkitsemisessa noudatetaan eettisiä periaatteita sekä lainsäädännön ja muun Mandatumiin sovellettavan sääntelyn vaatimuksia.

Myönteisenä vaikutuksena Mandatumissa jokaiselle työsuhteessa olevalle työntekijälle maksetaan sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti riittävää palkkaa kaikissa maissa. Näin ollen yleinen tavoite riittävästä palkasta toteutuu.

Hyvän palkkatason ylläpitäminen on olennainen osa Mandatumin toimintaperiaatteita. HR ja esihenkilöt seuraavat palkitsemiskäytäntöjä sekä niiden vaikutusta työntekijöiden tyytyväisyyteen ja organisaation tavoitteisiin. Palkitsemismallin kehitystä valvoo HR yhteistyössä liiketoimintajohdon kanssa.

Palkitseminen on suunniteltu edistämään yhtiön pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja lisäarvon tuottamista osakkeenomistajille sekä muille sidosryhmille. Palkitsemisjärjestelmät ovat linjassa yhtiön liiketoimintastrategian ja tavoitteiden kanssa ja ne edistävät kestäviä liiketoimintakäytäntöjä. Palkitsemisjärjestelmät suunnitellaan riskienhallinnan periaatteiden ja käytäntöjen mukaisesti. Järjestelmät eivät saa luoda eturistiriitoja, eivätkä houkutella tai rohkaista liiallisten tai ei-toivottujen riskien ottamiseen.

Työ- ja yksityiselämän tasapaino Työ- ja yksityiselämän hyvällä tasapainolla on tunnistettu olevan myönteinen vaikutus. HR seuraa työaikaa säännöllisesti ja raportoi mahdollisista liiallisista ylitöistä esihenkilölle ja työntekijälle. Myös pitämättömiä lomia seurataan ja tarvittaessa tilanteisiin puututaan. Tunnistettuna riskinä on huono työn ja yksityiselämän tasapainon taso, mikä voi heikentää mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää parhaimmat työntekijät.

Mandatumilla on käytössä erilaisia toimintaperiaatteita työ- ja vapaa-ajan epätasapainosta johtuvan työkuormituksen

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 118

hallintaan, joista keskeisimpiä ovat esihenkilöiden kouluttamiseen liittyvät toimintaperiaatteet sekä varhaisen tuen toimintamalli. Työ- ja yksityiselämän tasapainoa edistetään tarjoamalla joustavia työskentelymalleja ja tukemalla perheystävällisiä käytäntöjä.

Terveys ja turvallisuus Mandatum kiinnittää erityistä huomiota työkyvyn johtamiseen ja henkilöstön hyvinvointiin liittyviin henkilöstöetuihin. Positiivisena vaikutuksena on tunnistettu, että lähes kaikki Mandatumin työntekijöistä kuuluvat laajennetun työterveyshuollon piiriin. Psyykkisen ja fyysisen työterveyden osalta pääpaino on ennaltaehkäisevissä toimissa, ja henkilöstölle tarjotaan laajat henkilöstöedut sekä vakuutusturva.

Mahdollisuutena nähdään se, että hyvä terveyden ja turvallisuuden taso lisää mahdollisuuksia rekrytoida ja pitää parhaimmat työntekijät.

Työterveyspalvelut toteutetaan yhteistyökumppanin kanssa laaditun toimintasuunnitelman mukaisesti. Henkilöstön hyvinvoinnin ja turvallisuuden toimintaperiaatteiden noudattamista valvovat HR ja työterveyshuolto yhteistyössä esihenkilöiden kanssa.

Työsuojelu on lainsäädäntöön perustuvaa toimintaa, jonka tavoitteena on työn turvallisuuden ja terveellisyyden

edistäminen työpaikoilla. Työsuojelun toimintaohjelman pohjalta työsuojelutoimikunta laatii vuosittain yksityiskohtaisen suunnitelman toteutettavista työsuojelutoimenpiteistä. Työsuojelun toimintaohjelman hyväksyy yhtiön toimitusjohtaja.

Työturvallisuustoimintaa määrittelevät muun muassa kansalliset lait ja viitekehykset. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät toimintaperiaatteet ovat kaikki oleellisten sidosryhmien saatavilla intranetissä. Työtapaturmia ehkäistään varmistamalla hyvä työterveyshuolto sekä pitämällä huolta työsuojelun ja yritysturvallisuuden työryhmän toiminnan avulla turvallisista ja terveellisistä toimitiloista.

Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä teemoista viestitään aktiivisesti intranetissä, ja henkilöstön kuuleminen varmistetaan koulutusten, kyselyiden ja muiden tapahtumien avulla. Työskentelyolosuhteista huolehditaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä Mandatumin tasa-arvoon liittyvien toimintaperiaatteiden yleisenä tavoitteena on varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan ja saada oikeudenmukaista palkkaa sukupuolesta riippumatta, sillä tällä on tunnistettu olevan myönteinen vaikutus yhtiön toimintaan.

Yhtiö painottaa oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua tehtävien jaossa, koulutuksiin osallistumisessa, työkierroissa sekä uralla etenemisessä, jotta jokaisella työntekijällä on mahdollisuus kehittyä ja saavuttaa uratavoitteensa.

Mandatum painottaa tasa-arvoa kaikessa toiminnassaan ja politiikoissaan ja tarkkailee sukupuolijakaumaa yhtiön johtotehtävissä. Tasa-arvoasioita käsitellään myös Mandatum Way -kulttuurioppaassa, joka jaetaan kaikille uusille työntekijöille työsuhteen alkaessa.

Mandatumin palkkapolitiikka on laadittu varmistamaan oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolineutraaliuden palkka-asioissa. Palkitsemisessa ei hyväksytä minkäänlaista syrjintää, ja sen tulee perustua objektiivisiin kriteereihin, kuten työntekijän osaamiseen, suoritukseen, vastuisiin ja asemaan yhtiössä. Sukupuolten tasa-arvoon ja samanarvoisesta työstä maksettavaan samaan palkkaan liittyvät toimintaperiaatteet ovat henkilöstön saatavilla intranetissä.

HR vastaa tasa-arvon ja palkkatasa-arvon toteutumisen seurannasta ja varmistamisesta yhteistyössä esihenkilöiden kanssa. Mandatum laatii vuosittain sukupuolten välisestä tasa-arvosta raportin, jossa kerrotaan työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden keskimääräiset ansiot sukupuolen ja työntekijän palkkaluokan tai tehtävän mukaan. Raportti on koko henkilöstön saatavilla yhtiön intranetissä.

Koulutus ja taitojen kehittäminen Mandatumin osaamisen kehittämistä koskevat periaatteet on määritelty Code of Conduct -toimintaperiaatteissa. Osaamista ylläpidetään sekä varmistamalla nykyisen henkilöstön riittävä osaamistaso että rekrytoimalla uutta osaamista. Osaamisen kehittämistä ja uralla etenemistä seurataan säännöllisesti työntekijöiden ja esihenkilöiden välisissä kehityskeskusteluissa, joissa asetetaan tavoitteet ja kartoitetaan työntekijän tarpeet ja toiveet. Tässä yhteydessä asetetut tavoitteet kirjataan HRjärjestelmään.

Mandatumin yrityskulttuuri painottaa tekemällä oppimista. Yhtiö tarjoaa myös eri

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 119

työntekijäryhmille suunnattuja sisäisiä koulutuksia ja koulutusohjelmia, joilla mahdollistetaan työssä menestymistä ja kehittymistä. Mandatum kustantaa vakuutus- ja sijoituspalvelualan tutkintoja niitä työssään tarvitseville henkilöille. Ammatillisen kehittymisen tukemiseksi tarjotaan myös mentorointiohjelmia sekä työkiertomahdollisuuksia. Lisäksi henkilöstökyselyn tulosten perusteella arvioidaan koulutustarjonnan ja kehitysohjelmien onnistumista.

Mandatumilla on verkkokoulutusympäristö, jossa työntekijä suorittaa roolinsa mukaisella opintopolulla sekä pakollisia sääntelyn edellyttämiä että vapaaehtoisia verkkokoulutuksia ympäri vuoden. Verkkokoulutuksilla halutaan varmistaa, että kaikilla työntekijöillä on yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan ja että koulutus on kaikille työntekijöille yhtä laadukasta. Mandatumin HR vastaa osaamisen kehittämisen ja urakehityksen seurannasta sekä toimenpiteiden koordinoinnista yhdessä esihenkilöiden kanssa.

Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi Mandatumilla on useita toimintaperiaatteita väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi työpaikalla. Erityisesti Code of Conduct toimintaperiaatteet ja monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallisuusohje perustuvat periaatteille, joiden tavoitteena

on syrjinnän ja häirinnän poistaminen. Kaikki tapaukset käsitellään vakavasti ja niihin puututaan välittömästi. Syrjintä- ja häirintätapauksista ilmoittamiseen ja niiden käsittelyyn on laadittu sisäiset ohjeet. Ohjeistukset sisältävät tarkat tiedot yhteyshenkilöistä ja ilmoitusten käsittelystä. Tapaukset käsitellään eettisessä toimikunnassa. Häirinnän ehkäisemiseksi on käytössä ilmoituslomake työnantajalle työssä koetusta häirinnästä.

Yleisenä tavoitteena on, ettei yhtään häirintä- tai väkivaltatapausta tapahdu. Prosessi ja toimenpiteet on kuvattu tarkemmin luvussa Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi. Raportoiduista häirintäilmoituksista vastaa HR yhdessä työsuojelun kanssa.

Moninaisuus

Mandatumin monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja osallisuusohjeen avulla edistetään monimuotoisuuden periaatteita, osallistamisen kulttuuria sekä yhtiön käytäntöjen vahvistamista ja näkymistä toiminnassa. Ohjeen pyrkimys on edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia, monimuotoisuutta ja osallisuutta. Yhtiöllä on aiheessa myönteinen vaikutus, mutta samalla työpaikalla tapahtuvan syrjinnän ja epätasa-arvon osalta tunnistetun riskin perusteella Mandatum voisi kärsiä mainehaitoista, houkuttelevuuden

vähenemisestä työnantajana ja näiden seurauksena taloudellisista menetyksistä.

Monimuotoisuus- ja osallisuuskysymykset on sisällytetty Mandatum Way kulttuurioppaaseen ja esihenkilövalmennuksiin. Toimintaperiaatteen toteutumisen seuranta tapahtuu kyselyiden ja ilmoituskanavien kautta.

Rekrytointivalinnoissa painotetaan pätevyyttä, koulutusta, kokemusta ja tehtäviin soveltuvuutta kuitenkin edistäen tasa-arvotavoitteiden toteutumista. Mandatum kehittää rekrytointeihin toimintamalleja, jotka vähentävät tiedostamattomia ennakkoluuloja ja olettamuksia.

Mandatum Asset Managementin tavoitteena on tasaisempi sukupuolijakauma verrattuna rahoitusalan opiskelijoihin. Yhtiö pyrkii lisäämään finanssialan houkuttelevuutta muiden kuin miessukupuolisten henkilöiden keskuudessa osallistumalla naisille kohdennettuihin tapahtumiin ja jakamalla tietoa uramahdollisuuksista Mandatumissa.

Yhtiö tunnistaa, että monimuotoinen hallitus, joka koostuu laajasti erilaisia näkökulmia, taustoja ja kokemuksia omaavista henkilöistä, edistää liiketoiminnan päätöksentekoa ja varmistaa hyvän hallintotavan toteutumista. Näitä tavoitteita tukevat hallituksen jäsenten monipuolinen osaaminen sekä

monimuotoisuus, mukaan lukien ikä, sukupuoli, maantieteellinen alkuperä sekä koulutus- ja ammattitausta. Nimitysvaliokunta arvioi vuosittain hallituksen ominaisuuksia ja valmistelee yhtiökokoukselle ehdotuksen hallituksen kokoonpanosta. Mandatumin johdolla ja esihenkilöillä on tavoitteita, jotka ohjaavat vastuulliseen johtamiseen.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Yksityisyys

Mandatumin toiminta- ja menettelytavoissaan noudattamat tietosuojaa koskevat yleiset periaatteet on kuvattu Code of Conduct toimintaperiaatteissa. Lisäksi näitä toimintaperiaatteita täydentävät erilliset menettelytapoja koskevat politiikat ja ohjeistukset, kuten tietosuojaperiaatteet ja tietosuojapolitiikka. Samat toiminta- ja menettelyperiaatteet koskevat kaikkia Mandatumin sidosryhmiä, ja nämä ovat kuvattu tarkemmin luvussa Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.

Mandatum noudattaa tarkasti tietosuojalakeja ja -asetuksia sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita kaikessa toiminnassaan. Tietosuojariskien hallinta on osa yhtiön operatiivisten riskien hallintaprosessia, joka on kuvattu tarkemmin Yleiset tiedot -osiossa.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 120

Mandatumin tietosuojaperiaatteiden ja politiikan yleisenä tavoitteena on varmistaa työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien yksityisyyden suoja kaikissa toimissa, joissa henkilötietoja käsitellään. Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojaosaamista kehitetään jatkuvasti tarjoamalla säännönmukaista koulutusta, kuten verkkokursseja.

PROSESSIT, JOTKA KOSKEVAT YHTEYDENPITOA VAIKUTUKSISTA OMAN TYÖVOIMAN JA TYÖNTEKIJÖIDEN EDUSTAJIEN KANSSA

Mandatumilla on prosesseja olennaisten vaikutusten ja riskien hallitsemiseksi. Prosessit koskevat yhteydenpitoa oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa. Vaikutukset käydään läpi osana normaalia vuosittaista yhteydenpitoa työnantajan ja työntekijän välillä. Vaikutuksista tiedotetaan tarvittavalla tasolla. Mikäli vaikutukset kohdistuvat koko yhtiöön, annetaan tiedot yhtiötasoisesti. Mikäli vaikutukset kohdistuvat tiettyyn toimintoon, annetaan tiedot toimintotasoisesti.

Mandatumin muutosneuvottelukunta kokoontuu tarpeen mukaan, yleensä noin kolmen kuukauden välein. Neuvottelukunta koostuu luottamusasiahenkilöistä, henkilöstön edustajista ja henkilöstöjohtajasta. Sen tehtävänä on

varmistaa, että työntekijöiden näkökannat otetaan huomioon yrityksen toimintatavoissa. Neuvottelukuntaan osallistuville henkilöille on osoitettu tarvittavat resurssit esiin tulleiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Muutosneuvottelukunnan pöytäkirjat julkaistaan intranetissä.

Mandatum toteuttaa säännöllisesti henkilöstökyselyjä ja kartoittaa näin työntekijöidensä mielipiteitä. Näiden kyselyjen avulla saadaan arvokasta tietoa siitä, mitkä asiat ovat henkilöstölle merkityksellisimpiä, kuinka hyvin niissä onnistutaan ja mitä voisi tehdä vielä entistäkin paremmin, jotta ne toteutuisivat arjessa mahdollisimman hyvin. Kyselyn tulokset, palaute, kommentit ja kehitysehdotukset käydään läpi HR:n, johdon ja esihenkilöiden toimesta jatkuvan kehittämisen mahdollistamiseksi. Tulokset raportoidaan yhtiön johdolle sekä hallitukselle päätöksenteon ja strategisen suunnittelun tueksi. Henkilöstökyselyiden avulla arvioidaan myös toimien vaikuttavuutta sekä mitä toimia tarvitaan, jotta yhtiö voi vastata omaan työvoimaan kohdistuviin erityisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin.

Vuonna 2024 toteutettiin neljä lyhyttä kyselyä ja yksi työn merkityksellisyyttä mittaava kysely. Siqni-henkilöstötyytyväisyyskyselyssä mitataan työntekijöille merkityksellisimpiä asioita heidän työssään ja kuinka hyvin ne toteutuvat. Vuonna 2024 Siqni-indeksin tulos oli 84 (asteikolla 1–100), mikä oikeuttaa Mandatumin Future Workplaces sertifikaattiin.

Pulse-henkilöstökysely, joka toteutettiin neljännesvuosittain vuonna 2024, antaa ajankohtaista tietoa henkilöstön hyvinvoinnista ja mahdollistaa anonyymin palautteen antamisen. Esihenkilöille kysely on työkalu, jonka avulla tiimiä voi osallistaa keskusteluun tiimin tilanteesta ja tunnelmasta sekä tunnistaa muutostarpeita varhaisessa vaiheessa.

Henkilöstökyselyiden osalta palautteita ja tuloksia käydään läpi esihenkilöiden johdolla kahdenkeskisissä keskusteluissa johdettavien kanssa sekä yhdessä tiimien kanssa. Läpikäyntien perusteella tehdään toimintasuunnitelma, jonka toteutumista seurataan tiimipalavereissa. HR-partnerit seuraavat purkukeskusteluiden toteutumista esihenkilöiden kanssa. Henkilöstöjohtaja on ylin taho, jolla on operatiivinen vastuu varmistaa, että tässä luvussa kuvattu yhteydenpito toteutuu suunnitellusti, ja tulokset huomioidaan yrityksen toimintatavoissa, ja hänellä on tähän tarvittavat resurssit.

Yhtiön käytössä olevaan puitesopimukseen liittyviä henkilöstön näkökantojen huomioimiseen liittyviä sitoumuksia kuvataan tarkemmin luvussa Omaan

työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet työehtosopimuksiin liittyvien tietojen yhteydessä. Yhteydenpidon vaikuttavuutta arvioidaan vastausprosenttien perusteella, jotka ovat säilyneet korkealla tasolla. Tulokset analysoidaan yhteistyössä esihenkilöiden ja HR:n kanssa, ja toimenpiteistä keskustellaan yhdessä henkilöstön kanssa. Myös tarvittavia muutoksia ja niiden vaikutuksia tulokseen seurataan yhdessä esihenkilöiden ja HR:n kanssa. Paikallisia sopimuksia tehdään ja jatketaan muutosneuvottelutoimikunnan kautta.

Henkilöstölle tarjotaan myös mahdollisuus osallistua työsuojelutoimintaan. Työsuojelulle asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan sairauspoissaolojen, työtapaturmien ja työhyvinvointitutkimusten tulosten avulla. Työsuojelupäällikkö informoi säännöllisesti työsuojelutoimikuntaa edellä mainituista asioista.

Mandatum kuulee osana normaalia yhteydenpitoa työnantajan ja työntekijän välillä myös vaikutuksille alttiita henkilöitä. Alttiina oleville ryhmille on kohdistettu kysymyksiä, joiden tarkoituksena on kartoittaa heihin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 121

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI JA KANAVAT YRITYKSEN OMALLE TYÖVOIMALLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Mandatumilla on käytössään muun muassa ilmoituskanavat, jotka kuvataan tarkemmin alla, sekä prosesseja, kuten häirintätapausten käsittelyprosessi ja tietosuojaloukkausten ilmoitusprosessi. Olennaiset kielteiset vaikutukset on kuvattu luvussa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa.

Mandatumissa on käytössä sähköinen whistleblowing-ilmoituskanava, jonka kautta epäillyistä rikkomuksista ja väärinkäytöksistä on mahdollista ilmoittaa. Whistleblowing-ilmoituskanavan toiminta ja periaatteet on kuvattu luvussa Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

Mahdolliset tietosuojaloukkaukset ja operatiivisiin riskeihin liittyvät tapahtumat raportoidaan yhtiön intranetissä olevan ulkoisen palveluntarjoajan järjestelmän kautta riskienhallinta- ja compliancetoiminnolle, joihin liittyvä toiminta on myös kuvattu tarkemmin luvussa Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

Työpaikalla mahdollisesti ilmenevän epäasiallisen kohtelun ehkäisemiseksi, tunnistamiseksi ja käsittelemiseksi ensisijaisena keinona on pyrkiä selvittämään asia keskustelemalla kollegan kanssa tai tuomalla asia esihenkilölle. Häirintä- ja väkivaltatapauksista voi ilmoittaa yhtiön intranetissä olevan ilmoituslomakkeen kautta. Kaikki viestit käsitellään mahdollisimman luottamuksellisesti, ja vain tarvittavat henkilöt osallistuvat kokouksiin ja kirjeenvaihtoon. Vain asianosaisilla henkilöstöyksikön työntekijöillä on pääsy asiakirjoihin. Työntekijöiden edustajat ovat myös sitoutuneet korkeaan luottamuksellisuuteen, ja työntekijöitä on kuultu prosessin suunnittelussa. Jos työntekijä on syyllistynyt häirintään, käsitellään asia aina suoraan työntekijän, hänen esihenkilönsä ja henkilöstöyksikön kanssa. Korjaavia toimenpiteitä ovat työlainsäädännön mukaiset toimet, henkilön kuuleminen ja mahdollinen varoituksen antaminen. Mandatum arvioi häirintään ja väkivaltaan liittyvän ilmoituskanavan ja korjaustoimien toimivuutta vuosittain.

Kanavien saatavuus varmistetaan korostamalla ilmoittamisen helppoutta sekä tekemällä ilmoittamisen kynnys matalaksi. Ilmoituskanaviin liittyen järjestetään säännöllisiä koulutuksia sekä intranetin kautta julkaistavia sisäisiä tietoiskuja, jotka lisäävät tietoisuutta ja rohkaisevat työntekijöitä käyttämään kanavia. Lisäksi tietoisuutta kanavista pyritään

varmistamaan osana uuden työntekijän perehdytystä ja sitä tuetaan jatkokoulutuksilla työsuhteen jatkuessa. Mandatum pystyy arvioimaan vuosittaisten compliance-verkkokoulutusten kautta, kuinka suuri osa omasta henkilöstöstä on tietoinen ilmoituskanavista ja niihin liittyvistä prosesseista. Lisäksi henkilöstön tietoisuutta tehtyjen toimenpiteiden osalta arvioidaan esimerkiksi seuraamalla ilmoituskanaviin tai häirintälomakkeilla tulevien ilmoitusten määriä. Kaikki ilmoitukset käsitellään luottamuksellisesti, ja niihin liittyvä viestintä ja käsittely rajoitetaan vain tarpeellisiin osapuoliin. Mandatumin työntekijät voivat käyttää asianmukaisia kanavia sen yrityksen tasolla, johon heidät on palkattu.

Eri kanavien saatavuutta, tehokkuutta ja työntekijöiden luottamusta niihin ei tällä hetkellä arvioida, mutta näiden seurantaan liittyvää prosessia ja mittaamismenetelmää tullaan tarkastelemaan tulevana raportointivuonna. Ilmoituskanavien suunnittelussa kuullaan tarvittaessa niitä käyttäviä sidosryhmiä, ja yhtiön häirintää koskevassa ohjeessa edellytetään, että asiasta vastaava henkilö selvittää sidosryhmältä, onko asia edennyt ja onko siihen saatu päätös.

OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄT TOIMET JA TOIMINTATAVAT

Mandatumin henkilöstöstrategian toteuttamisesta ja raportoinnista vastaa henkilöstöjohtaja. Hänen yksikössään toimii henkilöstötiimi, joka koostuu asiantuntijoista eri HR:n osa-alueilta, kuten monimuotoisuudesta ja työhyvinvoinnista, palkka- ja palkitsemisasioista, rekrytoinnista ja osaamisen kehittämisestä. HR:n asiantuntijoiden työnkuvaan kuuluu edistää suunnitelmallisesti kuvattuja ohjelmia ja toimenpiteitä työolojen, yhdenvertaisuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien osalta. Tiimi vastaa olennaisten vaikutusten hallinnasta ja sillä on siihen tarvittavat resurssit. Omaan henkilöstöön liittyvien toimintasuunnitelmien seuranta ja niiden menot sisältyvät liiketoiminnan jatkuviin toimintamenoihin.

Mandatumin olennaisiin omaan työvoimaan liittyviin kestävyysseikkoihin ja niiden vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet ja resurssit nähdään edellä kuvattujen lukujen osalta riittäviksi ja että ne toteutuvat. Toimenpiteet ovat jatkuvassa käytössä tai säännöllisesti toistuvia. Näin ollen näihin liittyviä erillisiä toimia ei tarvita, ellei toisin mainita. Mandatum tuottaa myönteisiä lisävaikutuksia oman työvoiman kestävyysseikkoihin muun muassa alla kuvatuilla tavoilla.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 122

Työolot

Myönteisiä lisävaikutuksia syntyy esimerkiksi siitä, että vuonna 2023 Mandatum otti käyttöön uuden työajanseurantajärjestelmän, jonka kehittämistä jatkettiin vuonna 2024. Järjestelmäkehityksen toimilla varmistetaan, että työaikaseuranta on tarkkaa ja oikeudenmukaista kaikille työntekijöille.

Työssä suoriutumista ja työntekijän osaamisen kehittymistä arvioitiin palkantarkistuskierrosten yhteydessä vuonna 2024. Myönteisenä lisätoimena vuonna 2024 toteutettiin tehtävien vaativuuden arviointi yhteistyössä HR:n ja esihenkilöiden kanssa. Arviossa tarkistettiin jokaisen tehtävän vaativuus ja ajantasaistettiin koko konsernin tehtävärakenne. Projekti on tarkoitus saada päätökseen vuoden 2025 alkupuolella. Muita jatkotoimia, kuten palkitsemisen läpinäkyvyyttä ja urapolkumalleja, kehitetään tulevina vuosina tehtävien vaativuuden arvioinnin perusteella.

Mandatum hallinnoi oman työvoiman työ- ja vapaa-ajan tasapainoon liittyvää riskiä ensisijaisesti jakamalla työkuormaa työntekijöiden kesken esihenkilöiden toimesta, seuraamalla henkilöstön poissaoloja aktiivisesti yhdessä työterveyden kanssa sekä puuttumalla ongelmiin mahdollisimman varhain.

Suurin osa yhtiön työntekijöistä kuuluu työterveyden piiriin. Mandatumilla on työntekijöidensä terveyteen myönteinen tosiasiallinen vaikutus. Aihe on myös mahdollisuus, sillä hyvinvoiva henkilöstö on tuottavampi.

Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

Mandatumilla tehtävien vaativuusarviointiprojektin kautta luodaan ajantasainen tehtävärakenne, joka tukee urapolkujen suunnittelua, palkkatasojen määrittelyä sekä sukupuolten välisten palkkavertailujen toteuttamista. Vuonna 2024 arvioitiin lähes kaikkien yhtiössä olevien tehtävien vaativuustasot.

Sukupuolten tasa-arvoa ja palkkatasa-arvoa edistetään vuosittaisella raportoinnilla, jossa analysoidaan keskimääräiset palkat sukupuolen sekä tehtävä- ja palkkaluokan mukaan. Raportti julkaistiin koko henkilöstön saataville intranetissä myös vuonna 2024.

Väkivallan ja häirinnän torjunnassa ei ole noussut tapauksia, joten erillisiä toimia ei ole kuluneena vuonna ollut tarpeen asettaa. Mandatumilla on käytössä ilmoitusmenettely, jonka kautta työntekijä voi nostaa esille mahdollisia epäkohtia, ja se on kuvattu tarkemmin luvussa Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi. Lisäksi työntekijöille on annettu koulutusta aiheen tiimoilta.

Jokainen työntekijä arvioi taitojaan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa sekä pääsee osallistumaan osaamista kehittäviin koulutuksiin.

Muut työhön liittyvät oikeudet

Mandatum on nimittänyt konsernitasoisen tietosuojavastaavan, jonka tehtävänä on muun muassa seurata ja valvoa tietosuojan ja yksityisyyden suojan toteutumista yhtiössä. Tietosuojavastaava raportoi tietosuojavaatimusten noudattamista sekä riskejä ja kehitystarpeita koskevista havainnoistaan säännöllisesti konserniyhtiöiden johdolle ja hallituksille. Mandatum varmistaa sekä hallinnollisin että teknisin toimenpitein, että konsernin tietoja kyberturvallisuus on kunnossa ja ettei työntekijöiden, asiakkaiden ja muiden rekisteröityjen yksityisyyttä loukata. Henkilöstön tietosuoja- ja tietoturvaosaamista ylläpidetään ja kehitetään järjestämällä säännönmukaista koulutusta sekä parantamalla valmiuksia tunnistaa tietoturvauhkia jokapäiväisessä tekemisessä. Tietosuojan verkkokoulutusten suoritusaste oli 99,7 prosenttia vuonna 2024. Mandatum tekee tietosuojan alueella itsevalvontaa niiden kehittämiseksi, mutta tasoa arvioidaan säännöllisesti myös riippumattomien tahojen toimesta.

Muissa työhön liittyvissä oikeuksissa yksityisyyden hallintaan liittyen on resursoitu henkilöitä yhtiön compliancetoiminnossa, erityisesti siellä toimivalle Data Protection Officerille.

Kielteisten vaikutusten ehkäisy

Mandatum pyrkii varmistamaan, etteivät sen omat käytännöt aiheuta sen omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia tai myötävaikuta niihin liittyviin kielteisiin vaikutuksiin.

Mandatumissa on määritetty yritysturvallisuuden viitekehys, joka kattaa muun muassa henkilöstöturvallisuuden ja henkilösuojaamisen väkivallan uhkaa ja häirintää käsittelevinä osa-alueina. Vuoden 2024 aikana kartoitettiin näihin osa-alueisiin liittyvät riskit sekä määritettiin toimenpiteet väkivallan uhkaan varautumiseksi ja sen torjumiseksi. Lisäksi päivitettiin ohjeistus vaaratilanteiden osalta. Henkilöstön tietoisuutta yritysturvallisuuteen ja erityisesti henkilöturvallisuuteen liittyvien asioiden osalta edistetään säännöllisesti toteuttavalla Turvaviikolla. Turvaviikko koostuu teemaan liittyvistä vaihtuvista tietoiskuista ja tapahtumista.

Mandatum on tunnistanut, että mahdollisia kielteisiä vaikutuksia voi liittyä yksityisyyteen ja väkivallan ja häirinnän torjuntaan. Aiheita on tarkasteltu olennaisuusanalyysissa, sisäisesti sekä asiantuntijoiden kanssa. Koska kyseiset aiheet on tunnistettu olennaisuusanalyysissa mahdollisiksi, niihin liittyen ei ole tarvinnut tällä raportointikaudella asettaa erillisiä

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 123

toimia. Toistaiseksi yksityisyyteen liittyviä rikkeitä ei ole noussut esiin, joten erillisiä korjaavia toimia ei ole ollut tarpeen asettaa, mutta tilannetta seurataan säännöllisesti ja niihin puututaan tarvittaessa erillisillä toimilla. Tällä hetkellä toimintaperiaate toteutuu, mutta yhtiö näkee mahdollisena, että tietosuojapoikkeamia voisi tapahtua. Myöskään väkivallan ja häirinnän torjunnassa ei ole noussut tapauksia, joten erillisiä toimia ei ole kuluneena vuonna ollut tarpeen asettaa. Myönteisiä lisätoimia on sen sijaan tehty ja ne on kuvattu ylempänä kunkin kestävyysseikan kohdalla.

Mandatum hyödyntää järjestelmiä ja analytiikkatyökaluja olennaisiin aiheisiin liittyvässä seurannassa. Mandatum arvioi toimintaansa liittyviä riskejä erillisen riskien ja kontrollien itsearviointiprosessin avulla. Tämä arviointi toteutetaan säännöllisesti organisaatioyksiköittäin. Prosessin avulla voidaan tunnistaa henkilöstöön kohdistuvia, mukaan lukien yksityisyyteen ja väkivallan ja häirinnän torjuntaan liittyviä riskejä ja ehkäistä niiden mahdollista syntymistä. Riskienhallintaa kuvataan tarkemmin luvussa Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta.

Mandatumissa on käytössä riskienhallintaohjelma, jonka tavoitteena on tunnistaa riskit etukäteen, hallita riskejä tehokkaasti ja pyrkiä minimoimaan mahdollisten realisoituvien riskien vaikutusta kustannustehokkaalla tavalla.

Tämä sisältää myös häiriötilanteiden hallinnan ja liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamisen. Riskienhallintaa kuvataan tarkemmin luvussa Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta.

TAVOITTEET, JOTKA LIITTYVÄT OLENNAISTEN KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN HALLINTAAN, MYÖNTEISTEN VAIKUTUSTEN EDISTÄMISEEN SEKÄ OLENNAISTEN RISKIEN JA MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTAAN

Mandatum on asettanut ylätason kestävyystavoitteita, jotka on ilmoitettu erikseen julkaistussa vastuullisuuskatsauksessa. Tavoitteet asetettiin osallistamalla HR:n asiantuntijoita ja henkilöstöjohtajaa sekä kuulemalla compliance-yksikön asiantuntijoita. Tavoitteet muodostettiin osana kestävyysstrategiatyötä, jossa koko yhtiön liiketoimintaa ja omia toimintoja tarkasteltiin kokonaisuutena. Yhtiöllä ei vielä ole tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita kaikkiin oman työvoiman kestävyysseikkoihin, ja työ jatkuu niiden kehittämisessä tarvittaville yksityiskohtaisille vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tasoille asti. Mandatumin prioriteetti on kasvattaa perustavanlaatuinen ymmärrys omista kielteisistä ja myönteisistä vaikutuksistaan sekä päivittää olennaisuuden arviota osana

tätä prosessia. Tämän perusteella yhtiö

aikoo paneutua tavoitteisiin ja jatkaa niiden tarkempaa asettamista vuoden 2025 loppuun mennessä. Yhtiö seuraa silti toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta suhteessa olennaisiin kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin aiemmissa luvuissa kuvatuin tavoin. Tässä vaiheessa Mandatum seuraa raportoitavien indikaattorien vuotuista muutosta sekä pitkän aikavälin trendiä, mikäli vertailutiedot ovat saatavilla.

Toimien vaikuttavuutta arvioidaan ja kartoitetaan muun muassa henkilöstökyselyiden avulla sekä selvittämällä, mitä toimenpiteitä tarvitaan, jotta yhtiö voi vastata omaan työvoimaan kohdistuviin erityisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin. Kestävyysseikkojen osalta vaikuttavuutta ja edistymistä ei arvioida kestävyysseikkakohtaisesti. HR ja esihenkilöt analysoivat kyselyjen tulokset, ja tarvittavat toimenpiteet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä HR:n, esihenkilöiden ja tiimin kanssa. Seuranta ja arviointi toteutetaan samojen tahojen yhteistyönä. Mandatum aikoo tulevaisuudessa tarkemmin kartoittaa, millaisia prosesseja olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seurantaa on relevanttia toteuttaa, tarkastellessaan toimintaperiaatteidensa ja toimiensa vaikuttavuutta. Toimintaperiaatteiden yleiset tavoitteet on kuvattu luvussa Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet,

mutta varsinaista tavoitetasoa, perusjaksoa tai indikaattoreita ei vielä ole asetettu. Henkilöstöä on kuultu osana toimintaperiaatteisiin liittyvien yleisten tavoitteiden asetantaa.

YRITYKSEN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET

Seuraavissa taulukoissa esitetään Mandatumin työsuhteisten työntekijöiden määrä vuoden 2024 lopussa henkilömääränä ilmaistuna.

Vuoden 2024 aikana Mandatumista lähti 70 työntekijää ja henkilöstön vaihtuvuusprosentti oli 10,99. Vaihtuvuusprosentissa lähtijöiden määrä on jaettu keskimääräisellä henkilömäärällä.

Työsuhteisia työntekijöitä koskevien tietojen laskentametodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 124

Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä), 31.12.2024

Sukupuoli
Miehet	364
Naiset	315
Muut	-
Ei ilmoitettu	-
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	679

Työsuhteisten työntekijöiden määrä maittain (henkilömäärä), 31.12.2024

Maa
Suomi	672
Ruotsi	3
Luxemburg	4

Työsuhteisten työntekijöiden määrä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan, 31.12.2024

Naiset	MIehet	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
315	364	- -		679
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
287	341	-	-	628
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
28	23	-	-	51
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
9	10	-	-	19
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
286	345	-	-	631
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
29	19	-	-	48

YRITYKSEN OMAAN TYÖVOIMAAN KUULUVIEN MUIDEN KUIN TYÖSUHTEISTEN TYÖNTEKIJÖIDEN OMINAISUUDET

Mandatumissa työskenteli vuoden 2024 lopussa 43 konsulttia. Konsulteiksi määritellään henkilöt, jotka eivät ole Mandatumin työntekijöitä, mutta työskentelevät yhtiössä tilapäisesti tai projektikohtaisesti (esimerkiksi konsultit, freelancerit, muut yrittäjät ja henkilöstövuokrausyhtiön palveluksessa olevat työntekijät).

Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevien tietojen laskentametodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

MONIMUOTOISUUDEN MITTARIT

Monimuotoisuuden mittareina esitetään ylimmän johdon sukupuolijakauma sekä työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma. Ylimpään johtoon on laskettu Mandatum Oyj:n hallitus sekä konsernin johtoryhmä.

Monimuotoisuuden mittareita koskeva laskentametodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

Ylimmän johdon sukupuolijakauma, 31.12.2024

Johtotaso	Naiset		Miehet
Hallitus	2	28,6 %	5	71,4 %
Taso 1: Konsernin johtoryhmä	2	28,6 %	5	71,4 %
Taso 2: Konsernin laajennettu johtoryhmä	5	71,4 %	2	28,6 %

Työsuhteiset työntekijät ikäryhmittäin, 31.12.2024

<30 vuotta		30-50 vuotta		>50 vuotta
141	20,8 %	375	55,2 %	163	24,0 %

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 125

RIITTÄVÄ PALKKA

Mandatumissa jokaiselle työsuhteiselle työntekijälle maksetaan sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti riittävää palkkaa kaikissa maissa. Suomessa vakuutusalan työehtosopimus määrittää toimialan vähimmäispalkkatasot työehtosopimuksen piiriin kuuluville työntekijöille. Sijoituspalveluyhtiöillä ei ole omaa toimialakohtaista työehtosopimusta, joten kyseisten yhtiöiden työntekijöiden palkkoja verrataan maakohtaisiin riittävän palkan tasoihin Suomessa ja Ruotsissa. Luxemburgissa maan hallitus määrittelee yleiset vähimmäispalkkatasot, joita se tarkistaa säännöllisesti suhteessa elinkustannusindeksiin.

SOSIAALINEN SUOJELU

Kaikki Mandatumin työsuhteiset työntekijät ovat sosiaaliturvan piirissä julkisten ohjelmien kautta, mikä kattaa tulonmenetykset merkittävien elämäntapahtumien, kuten sairauden, työkyvyttömyyden, työttömyyden, vanhempainvapaiden tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi.

KOULUTUSTA JA TAITOJEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAT MITTARIT

Vuonna 2024 tulospalkkiotavoitteita asetettiin yhteensä 541 henkilölle Mandatumin henkilötietojärjestelmässä. Miehistä säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistui 268 henkilöä ja naisista 273 henkilöä. Tavoitteiden kirjaamisen yhteydessä esihenkilöt käyvät johdettaviensa kanssa kehityskeskustelut, joissa käsitellään sekä alkaneen vuoden tavoitteita että edellisen vuoden tavoitteiden toteutumista.

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevien mittareiden laskentametodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

Säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuneet työsuhteiset työntekijät (%) 2024

Naiset	Miehet	Yhteensä
86,9 %	75,1 %	80,7 %

TERVEYTTÄ JA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT MITTARIT

Mandatumin työntekijöistä 99,0 prosenttia kuuluu työterveyden ja -turvallisuuden piiriin. Työturvallisuuden piiri kattaa kaikki keskeiset toimet työntekijöiden fyysisen ja henkisen turvallisuuden varmistamiseksi. Turvallisuuskomitea valvoo turvallisuutta kokonaisvaltaisesti. Henkilöstötiedot ja työsopimusasiat kirjataan Mandatumin HRjärjestelmiin, ja tapaturmatiedot käsitellään yhteistyössä työterveyden kanssa. Näin yhtiö varmistaa, että työturvallisuus kattaa jokaisen turvallisuuteen liittyvän osa-alueen.

Vuoden 2024 aikana Mandatumissa ei ollut yhtäkään työperäisistä vammoista johtuvaa kuolemantapausta. Kirjattavia työtapaturmia oli yhteensä kahdeksan.

Terveyttä ja turvallisuutta koskevien mittareiden laskentametodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä ja osuus 2024

Tapaturmien	Tapaturmien osuus
lukumäärä	(%)
8	6,9 %

Tapaturmat ja menetettyjen päivien lukumäärä 2024

Tapaturmatyyppi	Menetettyjen päivien lukumäärä
Työperäiset vammat	10
Työtapaturmista johtuvat kuolemantapaukset	0
Työperäiset terveysongelmat	-
Työperäisistä terveysongelmista johtuvat kuolemantapaukset	-

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 126

TYÖ- JA YKSITYISELÄMÄN TASAPAINOA KOSKEVAT MITTARIT

Mandatumissa kaikki työsuhteessa olevat työntekijät (100 prosenttia) ovat oikeutettuja perhevapaaseen sosiaalipoliittisten ja työehtosopimusten nojalla.

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevien mittareiden laskentametodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

Perhevapaata ottaneet työsuhteiset työntekijät (%) 2024

Naiset	Miehet	Perhevapaata ottaneet yhteensä
37,5 %	62,5 %	8,3 %

ANSIOTULOA KOSKEVAT MITTARIT (PALKKAERO JA KOKONAISANSIOT)

Nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden välinen prosentuaalinen palkkaero oli 14,6 prosenttia vuonna 2024. Palkkaerotulosten taustalla on naisten vähäisempi määrä johtotehtävissä ja tietyissä toiminnoissa, kuten sijoitustoiminnossa ja IT:ssä.

Yhtiössä korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja yhtiön muiden työsuhteisten työntekijöiden vuotuisen mediaaniansion välinen suhde oli 24,8. Suhdeluku on saatu jakamalla Mandatum Oyj:n toimitusjohtaja Petri Niemisvirran vuoden 2024 kokonaisansiot työntekijöiden vuotuisen kokonaisansion mediaanilla.

Ansiotuloa koskevien mittareiden laskentametodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

TAPAUKSET, VALITUKSET JA VAKAVAT IHMISOIKEUSVAIKUTUKSET

Työssä koetusta häirinnästä voi raportoida työnantajalle intranetistä löytyvällä lomakkeella. Häirinnällä tarkoitetaan työssä esiintyvää, työntekijään kohdistuvaa, hänen terveydelleen haittaa tai vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Ihmisoikeusloukkauksilla tarkoitetaan vakavia ihmisoikeus- ja työlainsäädännön loukkauksia. Whistleblowingilmoituskanavan kautta voi tehdä ilmoituksen epäillyistä väärinkäytöksistä, rikkomuksista tai epäeettisestä toiminnasta Mandatumin tai sen konserniyhtiöiden toiminnassa.

Vuonna 2024 ei raportoitu yhtään häirintäilmoitusta tai ihmisoikeusloukkausta. Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta vastaanotettiin yksi ilmoitus vuonna 2024, jota ei kuitenkaan sen luoteen vuoksi luokiteltu whistleblowing-ilmoitukseksi.

Edellä mainittujen tapausten perusteella maksettuja sakkoja, seuraamuksia tai vahingonkorvauksia ei esiintynyt.

Sisäisesti raportoitujen ihmisoikeustapausten määrä kattaa kaikki vakavat ihmisoikeus- ja työoikeuslainsäädännön loukkaukset. Raportoituihin syrjintä- ja häirintätapauksiin kuuluvat Mandatumin sisäisen raportointikanavan kautta vastaanotetut

ilmoitukset. Whistleblowingilmoituskanavan kautta vastaanotettujen ilmoitusten määrä kerätään ulkopuolisen palveluntarjoajan toimesta, mikä varmistaa tiedonkeruun puolueettomuuden ja luotettavuuden.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 127

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMISTA KOSKEVAT TOIMINTAPERIAATTEET JA YRITYSKULTTUURI

Mandatum pyrkii vaalimaan

yrityskulttuuriaan monin tavoin. Code of Conduct -toimintaperiaatteisiin on koottu konsernin eettiset ohjeet, periaatteet ja arvot. Toimintaperiaatteet ohjaavat yrityskulttuuria luomalla perustan yhtiön toimintatavoille, joita kuvataan tarkemmin yhtiön politiikoissa ja ohjeissa. Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyen Code of Conduct -toimintaperiaatteissa käsitellään myös erityisesti korruptiota ja lahjontaa, rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä, sisäpiiritiedon hallintaa, oikeudenmukaista kilpailua, toimitusketjun hallintaa ja väärinkäytösepäilyjen ilmoittajansuojaa koskevat periaatteet.

Code of Conduct -toimintaperiaatteiden sisältö arvioidaan vähintään vuosittain ja mahdolliset muutokset ja päivitykset asiakirjaan hyväksyy Mandatum Oyj:n hallitus. Kaikki Mandatum-konserniin kuuluvat yhtiöt, työntekijät ja johtohenkilöt ovat velvollisia noudattamaan toimintaperiaatteita ja niissä määriteltyjä menettelytapoja ja vastaavat noudattamisesta henkilökohtaisesti. Code of Conduct -toimintaperiaatteet ovat julkisesti saatavilla Mandatumin verkkosivuilla.

Mandatumin yrityskulttuuria, arvoja ja työskentelytapaa on kuvattu Mandatum Way -kulttuurioppaassa. Oppaassa kerrotaan, mitä Mandatum odottaa jokaiselta työntekijältään. Näissä odotuksissa korostuu asiakasnäkökulma ja luottamuksen merkitys. Lisäksi oppaassa avataan vastuullisuuteen, brändiin, viestintään, kohtaamisiin ja riskienhallintaan liittyviä pääperiaatteita. Mandatum jakaa oppaan kaikille uusille työntekijöille perehdytyksen yhteydessä.

Mandatum kannustaa työntekijöitään yrityskulttuurin edistämiseen ja vaalimiseen muun muassa palkitsemisen kautta siten, että Code of Conduct -toimintaperiaatteiden mukaisesti palkitsemisen lähtökohtana on sen tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus sekä Mandatumin arvojen, toimintaperiaatteiden ja politiikkojen mukaisen toiminnan edistäminen.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet

Mandatum on asettanut ylätason kestävyystavoitteita, jotka on ilmoitettu erikseen julkaistussa vastuullisuuskatsauksessa. Yhtiöllä ei vielä ole tulossuuntautuneita ja aikasidonnaisia tavoitteita kaikkiin liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviin

kestävyysseikkoihin, ja työ jatkuu vuoden 2025 aikana niiden kehittämisessä tarvittaville yksityiskohtaisille vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tasoille asti. Yhtiö seuraa silti toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuutta suhteessa olennaisiin kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin tässä osiossa kuvatuin tavoin.

Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuus osana yrityskulttuuria

Monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja osallisuus ovat osa Mandatumin arvoihin perustuvaa kulttuuria. Mandatumin tasaarvoa koskevat periaatteet on määritelty Code of Conduct -toimintaperiaatteissa. Yhtiön arvojen mukaisesti Mandatumissa tulee toimia yhtenä joukkueena ja kohdella jokaista joukkueeseen kuuluvaa henkilöä kunnioittavasti. Kunnioittava kohtelu pitää sisällään myös jokaisen työntekijän tasaarvoisen ja tasapuolisen kohtelun henkilökohtaisista ominaisuuksista tai taustoista riippumatta. Näitä teemoja koulutettiin esihenkilöille esihenkilövalmennuksissa vuoden 2024 aikana.

Mandatum tuomitsee syrjinnän sen kaikissa muodoissa. Yhtiö on myös sitoutunut noudattamaan YK:n Global Compact periaatteita ja siten omaksumaan, tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiirissään muun muassa ihmisoikeuksiin ja työelämän periaatteisiin liittyviä perusarvoja. Kaikissa

rekrytoinneissa, työtehtävissä, koulutuksissa ja työssä kehittymisessä, ylennyksissä, palkitsemisessa ja muissa eduissa pyritään varmistamaan syrjimättömyys. Palkkatasaarvoa kuvataan tarkemmin luvussa Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet.

Tärkeä osa osallisuuden toteuttamista on kaksi kertaa vuodessa järjestettävä Mandatum Experience -perehdytystapahtuma. Kaksipäiväisessä tapahtumassa uudet työntekijät tapaavat Mandatumin muita työntekijöitä ja johtoa. Tapahtuman tärkeimpinä tavoitteina on tarjota mahdollisuus verkostoitumiselle ja helpottaa yhtiöön integroitumista.

Mandatum mittaa monimuotoisuutta ja osallisuutta tällä hetkellä muun muassa henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauman perusteella.

Yhteisvaikuttaminen

Osana sijoitustoimintaansa Mandatum haluaa edistää myös sijoituskohdeyhtiöiden yrityskulttuuria ja pyrkii niiden kanssa yhteistyössä pienentämään tunnistettuja kestävyyteen liittyviä riskejä vastuullisen sijoittamisen politiikan ja Mandatum Asset Management Oy:n vaikuttamisperiaatteiden mukaisesti. Yhteisvaikuttamista käytetään etenkin silloin, kun uskotaan, että yhtiön toimintatapoja voidaan tehokkaasti muuttaa yhdessä muiden sijoittajien kanssa. Yhteisvaikuttaminen on pääasiassa reaktiivinen keino ottaa kantaa asioihin,

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 128

jotka ovat jo tapahtuneet. Vuoden 2024 aikana Mandatum osallistui 52 yhteisvaikuttamisaloitteeseen 29 eri kohdeyhtiössä. Vaikuttamistoimenpiteet ovat liittyneet ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja työoikeuksiin. Aktiivisia yhteisvaikuttamiseen liittyviä tapauksia oli 29 vuoden lopussa. Vuoden 2024 aikana sijoitusportfoliosta ei tunnistettu erityisesti lapsityövoimaan tai pakkotyöhön liittyviä rikkeitä.

Lapsityövoimaan ja pakkotyöhön liittyviä rikkeitä valvotaan normiperusteisella seulonnalla, jossa sijoituksia seurataan kansainvälisissä yleissopimuksissa määritettyjen kansainvälisten normien ja standardien perusteella. Jos rikkeitä havaitaan, Mandatumin ESG-tiimi tekee tilanteesta analyysin, jonka perusteella päätetään, otetaanko esimerkiksi kohdeyhtiöön yhteyttä tai tehdäänkö muita toimenpiteitä. Normiperusteisessa seulonnassa hyödynnetään ISS ESG:n normiarvioita sekä Sustainalyticsin riskiluokka-arvioita. Esimerkiksi uusia osakeja joukkovelkakirjaostoja monitoroidaan viikoittain ja yleisesti Mandatumin tuotteita neljännesvuosittain ja vuosittain (tuotteesta riippuen). Havaittuja rikkeitä seurataan toimenpiteisiin ryhtymisen jälkeen, ja viimeisenä keinona on sijoituksesta irtautuminen.

Yrityskulttuurin evaluointi

Yrityskulttuurin tilan arvioinnissa hyödynnetään muun muassa henkilöstön tyytyväisyyttä mittaavia tutkimuksia, jotka tarjoavat arvokasta tietoa kulttuurin vahvuuksista ja kehityskohdista. Mandatum on jo pitkään mitannut henkilöstönsä tyytyväisyyttä tällaisten tutkimusten avulla. Vuonna 2024 henkilöstön tyytyväisyyttä mitattiin Siqni-henkilöstökyselyllä. Lisätietoa kyselystä ja sen tulosten hyödyntämisestä löytyy luvusta Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet.

Konsernin ja sen toimilupayhtiöiden johdolle raportoidaan säännöllisesti riskitapahtumista sekä whistleblowingilmoituskanavaan tehdyistä ilmoituksista. Näiden ilmoitusten määrät ja niissä tapahtuvat muutokset tarjoavat johdolle tärkeää tietoa erityisesti riskienhallinnan näkökulmasta.

Väärinkäytösten ehkäiseminen

Mandatum ottaa kaikki väärinkäytösepäilyt vakavasti, on sitoutunut tutkimaan niitä asiantuntevasti ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin niiden ennaltaehkäisemiseksi. Tapahtuneen tahallisuus ja tarkoituksellisuus on määräävä tekijä, kun epäillään väärinkäytöstä. Sisäisellä väärinkäytöksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa Mandatumin työntekijä tai siihen rinnastettava henkilö osoittaa tahallaan välinpitämättömyyttä lakeja tai Mandatumin sisäisiä toimintaperiaatteita, sääntöjä,

ohjeita tai arvoja kohtaan. Ulkoisella väärinkäytöksellä tarkoitetaan tilannetta, jossa tekijänä on Mandatumin ulkopuolinen henkilö. Kaikkien Mandatumin työntekijöiden tulee tuntea konsernin yleiset ja omaa työtä erityisesti koskevat politiikat ja ohjeet sekä noudattaa niitä.

Kaikilla työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytösepäilyistä, rikkomuksista ja muusta epäeettisestä toiminnasta, sekä tunnistamistaan väärinkäytösriskeistä. Epäillyistä rikkomuksista ja väärinkäytöksistä on mahdollista ilmoittaa tekemällä sisäinen riskitapahtumaraportti Mandatumin sisäisen järjestelmän kautta, suullisella tai kirjallisella ilmoituksella riskienhallinta-, HR- tai compliance toiminnoille tai anonymiteetin mahdollistavalla whistleblowingilmoituskanavalla.

Mandatumiin ja sen whistleblowingilmoituskanavaan sovelletaan kansallista ilmoittajansuojasääntelyä, jolla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937 on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kanava on julkinen ja avoinna Mandatumin työntekijöille ja sidosryhmille, jotka työnsä yhteydessä havaitsevat mahdollisia väärinkäytöksiä ja rikkomuksia. Mandatum noudattaa whistleblowingilmoituskanavan kautta tulleiden ilmoitusten käsittelyssä soveltuvaa ilmoittajansuojalainsäädäntöä ja takaa

tarvittavat suoja- ja kontrollikeinot ilmoittajan henkilötietojen suojelemiseksi sekä sen varmistamiseksi, ettei ilmoittajaan kohdistu ilmoituksen perusteella vastatoimia. Mandatumilla on toimintaperiaatteet väärinkäytöksiä paljastavien työntekijöiden suojelemiseksi. Toimintaperiaatteet on koottu compliancetoiminnon omistamaan whistleblowingohjeeseen.

Eri kanavien kautta tehdyt ilmoitukset käsitellään joko riskienhallinnan, HR:n tai compliancen toimesta kanavasta riippuen. Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta tulleet ilmoitukset käsittelee prosessin omistavan compliance-toiminnon edustaja. Kaikki ilmoitukset käsitellään viipymättä mahdollisimman luottamuksellisesti, ja vain tarvittavat henkilöt osallistuvat kokouksiin ja kirjeenvaihtoon.

Sisäisen epäilyn aiheellisuuden varmistuttua Mandatumissa noudatetaan tutkinnan suorittamisessa erillistä sisäistä ohjetta. Compliance-toiminto on vastuussa sisäisen tutkintaprosessin ajantasaisuudesta sekä toimii siihen liittyvien järjestelmien pääkäyttäjänä. Tapaukseen liittyviin asiakirjoihin on rajattu pääsy vain tarvittaville henkilöille. Tutkintaan voidaan ottaa mukaan eri alojen asiantuntijoita, esimerkiksi riskienhallinnasta ja sisäisestä tarkastuksesta, mutta seuraamusmenettelyistä ja muusta tapaukseen liittyvästä päätöksenteosta

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 129

vastaa aina taho, joka ei ole ollut mukana tutkinnassa. Osallinen komentoketju ei myöskään ole mukana tutkinnassa. Vakavimmat tapaukset ohjataan käsiteltäväksi Mandatumin eettiselle toimikunnalle, jonka jäseniä ovat henkilöstöjohtaja, compliance-johtaja, riskienhallintajohtaja ja lakiasiainjohtaja.

Kaikki epäilyt ja tutkitut tapaukset raportoidaan vakavuusluokan mukaisesti operatiivisten riskien komitealle, liiketoiminta-alueiden johtoryhmille, Mandatum-konsernin laajennetulle johtoryhmälle sekä konserniyhtiöiden hallituksille kunkin asian edellyttämä luottamuksellisuus huomioiden.

Mandatumissa on epäkohtien raportointia varten lisäksi muita luottamuksellisia kanavia, jotka ovat kaikkien työntekijöiden saatavilla.

• Häirintätapauksista voi ilmoittaa luottamuksellisesti yhtiön intranetissä olevan ilmoituskanavan kautta. Tätä prosessia kuvataan tarkemmin luvussa Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi.
• Mahdolliset tietosuojaloukkaukset raportoidaan yhtiön intranetissä olevan järjestelmän kautta compliancetoiminnossa toimivalle Data Protection Officerille.

Tietyn vakavuusluokan ylittävät tietosuojaloukkaukset ja riskitapahtumat raportoidaan myös asianomaisen toimilupayhtiön johdolle sekä hallituksille vähintään neljännesvuosittain.

Mandatumin korruption ja lahjonnan ehkäisemistä koskevat periaatteet ja viitekehys kuvataan tarkemmin luvussa Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen.

Kaikkien työntekijöiden on vuosittain osallistuttava complianceverkkokoulutukseen, jossa kerrataan Mandatumin sisäiset toimintamallit sekä Code of Conduct -toimintaperiaatteet ja niiden ihmisoikeuksia koskevat linjaukset. Väärinkäytösten, kuten korruption ja lahjonnan, ehkäiseminen sisältyy Mandatumin kaikkien työntekijöiden pakollisiin koulutusohjelmiin. Koulutuksen suorittamista valvotaan yhtiön koulutusjärjestelmästä saatavan raportoinnin avulla. Mandatum jatkoi vuonna 2024 työntekijöiden tietoisuuden lisäämistä päivittämällä aihetta koskevan ohjeen sekä ottamalla käyttöön compliancetoiminnon hallinnoiman lahja- ja vieraanvaraisuusrekisterin. Tarvittaessa compliance-toiminto neuvoo työntekijöitä kaikissa korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen liittyvissä asioissa. Lisäksi väärinkäytöstapausten tutkintaan osallistuville tahoille järjestetään oma koulutus aina prosessimuutosten yhteydessä.

Mandatumin whistleblowing-prosessi ja -ilmoituskanava esiteltiin henkilöstön edustajille dialogin ja palautteen mahdollistamiseksi ennen päivitetyn ilmoituskanavan käyttöönottoa toukokuussa 2023. Prosessia ja ohjeistusta on päivitetty viimeksi maaliskuussa 2024, ja henkilöstö saa ajantasaista koulutusta whistleblowingprosessista vuosittain osana kaikille pakollista compliance-koulutusta.

Vaikkei Mandatumissa ole tullut raportointikaudella tietoon yhtään korruptio- tai lahjontatapausta, yhtiö arvioi, että sisäisissä toiminnoissa merkittävimmät riskit altistua korruptiolle tai lahjonnalle liittyvät tuotteiden ja palveluiden hankintoihin. Toisaalta myyntirajapinnassa ja siten asiakaskunnasta suurimmat riskit voivat liittyä yrityksiin, päättäjätahoihin sekä viranomaisiin.

SUHTEET TOIMITTAJIIN

Ennen ulkoistus- tai hankintasopimukseen sitoutumista Mandatum tekee taustatietoselvityksen toimittajilleen. Lisäksi liiketoiminnan kannalta kriittiset kumppanit käyvät läpi riskiarviointiprosessin ennen yhteistyön alkua. Kriittiset kumppanit arvioidaan muun muassa Mandatumin hallintojärjestelmää kuvaavassa politiikassa määritettyjen kriittisten toimien perusteella sekä palvelun taloudellisen vaikutuksen, häiriönsietokyvyn ja jatkuvuuden kannalta. Taustaselvityksessä tarkastellaan esimerkiksi toimittajan rahoitusta ja

vakavaraisuutta, liiketoiminnan jatkuvuutta, oikeudellisia riskejä (mukaan lukien pakoteseulonta ja tietosuoja), ja varmistetaan toimittajan sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja tasaarvoiseen kohteluun. Toimittajien kanssa sovitaan Mandatum-konsernin toimintaperiaatteiden mukaisista ulkoistustai hankintasuhteessa noudatettavista ehdoista sekä edellytetään, että toimittaja sitoutuu tarvittavilta osin myös Mandatumin tietoturvaa ja henkilötietojen käsittelyn osalta tietosuojaa koskeviin vaatimuksiin.

Mandatum voi harkintansa mukaan kohdistaa toimittajiin myös tarkastuksia sillä tavoin ja siinä laajuudessa kuin kulloinkin arvioidaan riskiperusteisesti tarpeelliseksi. Tarkastuksia ei toteutettu vuoden 2024 aikana. Mandatum voi tarkastaa osana toimittajan arviointia ennen yhteistyön aloittamista sekä yhteistyön aikana, että heidän toimintansa on Mandatum-konsernin toimintaperiaatteiden mukaista. Mikäli ilmenee, että toimittaja ei täytä Mandatumin asettamia vaatimuksia, Mandatum ei aloita yhteistyötä tällaisen toimittajan kanssa. Jos toimittajan huomataan toimivan näiden vaatimusten vastaisesti yhteistyön aikana, toimittajalle annetaan mahdollisuus korjata ongelmakohdat, jos se ei rikkomuksen luonne ja laatu huomioiden ole ilmeisen perusteetonta. Mikäli toimittaja ei korjaa ongelmia, Mandatum ei jatka yhteistyötä. Vuoden 2024 aikana huomautuksia ei ole jouduttu antamaan toimittajille.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 130

Code of Conduct -toimintaperiaatteet asettavat konsernitason vaatimukset vastuulliselle toimitusketjun hallinnalle. Toimintaperiaatteiden mukaan Mandatum soveltaa toimintaperiaatteissa ilmaistuja arvoja soveltuvin osin myös sidosryhmä- ja yhteistyökumppaneihin. Erityisesti merkittävät toimittajat sitoutetaan noudattamaan Mandatumin toimintaperiaatteita hankintasopimuksessa.

Mandatumilla on hallituksen hyväksymät konsernitasoiset ulkoistus- ja hankintapolitiikat, joita kaikkien ulkoistuksiin ja hankintoihin osallistuvien työntekijöiden on työssään noudatettava, ja jotka määrittelevät yhtiön ulkoistuksiin ja hankintoihin liittyvät menettelytavat. Mandatum seuraa lainsäädännön ja viranomaisohjeiden muutoksia sekä päivittää yhtiön politiikkoja, toimintaperiaatteita ja menettelytapoja sekä tarvittaessa myös ulkoistus- ja hankintasopimuksiaan toimitusketjuihin kulloinkin kohdistuvien vaatimusten mukaan.

KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA HAVAITSEMINEN

Mandatumin korruption ja lahjonnan ehkäisemisen ja havaitsemisen viitekehys perustuu Code of Conduct toimintaperiaatteisiin ja hallituksen vahvistamaan eturistiriitapolitiikkaan, joita täydentävät hallituksen hyväksymät konsernin korruption ja lahjonnan estämistä koskevat ohjeet sekä Mandatum Way kulttuuriopas. Yhdessä nämä politiikat ja ohjeet määrittävät Mandatumin korruption ja lahjonnan ehkäisemisen periaatteet, joilla pyritään edistämään eettistä ja vastuullista liiketoimintaa sekä turvaamaan yhtiön maine estämällä epäasiallista vaikuttamista ja eturistiriitoja. Mandatum on myös allekirjoittanut YK:n Global Compact periaatteet ja sitoutunut periaatteiden mukaisesti toimimaan kaikkia korruption muotoja vastaan. Jokaisen työntekijän tulee tuntea konsernin yleiset ja omaa työtä erityisesti koskevat politiikat ja ohjeet sekä noudattaa niitä.

Global Compact -aloitteen korruption vastaisuuden periaate on sisällytetty myös Mandatumin sijoitustoimintaan vastuullisen sijoittamisen politiikan kautta. Yhtiö ottaa sijoituspäätöksiä tehdessään huomioon taloudellisten näkökohtien lisäksi myös kestävyystekijät sekä niihin liittyvät riskit, kuten korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvät asiat. Suoria osake- ja korkosijoituksia analysoidaan ja seurataan

säännöllisesti kansainvälisissä yleissopimuksissa, kuten YK:n Global Compact -aloitteessa, määritettyjen normien ja standardien perusteella. Rahastomuotoisissa vaihtoehtoisissa korkosijoituksissa sekä rahastomuotoisissa kiinteistösijoituksissa YK:n Global Compactin tai vastaavien periaatteiden toteutumista seurataan muun muassa varainhoitajille toimitettavien vuotuisten vastuullisuuskyselyiden avulla.

Jos Mandatumin omissa sijoitusstrategioissa sijoituskohteena olevassa yhtiössä havaitaan normeihin liittyviä väärinkäytöksiä tai rikkomuksia, tapahtunutta tutkitaan ja toimenpiteisiin ryhdytään tapauskohtaisesti. Rikkomuksen vakavuudesta, luonteesta ja laajuudesta riippuen salkunhoidollisia toimenpiteitä voivat olla suora dialogi yritysjohdon kanssa, vaikuttamistoimenpide tai viimeisenä keinona sijoituksesta luopuminen, mikäli sijoituskohde ei reagoi vaikuttamisyrityksiin eikä ryhdy toimenpiteisiin väärinkäytösten tai rikkomusten estämiseksi kohtuullisen ajan kuluessa. Vuonna 2024 Mandatumin omien sijoitusstrategioiden sijoituskohteissa havaittiin yksi korruptioon liittyvä rikkomus, jonka osalta päätettiin lähteä mukaan yhteisvaikuttamiseen.

Mandatumin omissa toiminnoissa mahdollisista korruptio- tai lahjontaepäilyistä voi ilmoittaa muiden sisäisten väärinkäytösepäilyjen tavoin, jotka on kuvattu tarkemmin luvussa Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri. Selvitettyjen tapausten raportointi hallinto-, johto- ja valvontaelimille ovat yhtenevät muiden väärinkäytöstapausten raportoinnin kanssa.

Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen ja havaitsemiseen liittyvät toimintaperiaatteet, politiikat ja ohjeet ovat henkilöstön saatavilla yhtiön intranetissä. Henkilöstölle tiedotetaan myös whistleblowingilmoituskanavan toimintaperiaatteista intranetissä ja osana complianceverkkokoulutusohjelmaa. Ulkoisille sidosryhmille ilmoituskanava ja siihen liittyvät toimintaperiaatteet annetaan tiedoksi yhtiön verkkosivuilla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Mandatum jatkoi vuonna 2024 työntekijöiden tietoisuuden lisäämistä korruption ja lahjonnan estämisestä päivitetyllä compliance-verkkokoulutuksella. Koulutus on osa kaikkien työntekijöiden pakollista vuosittaista koulutusta ja kattaa siten 100 prosenttia riskitoiminnoista eli toiminnoista, joiden katsotaan tehtävien ja vastuidensa vuoksi olevan alttiina korruptiolle. Koulutus sisältää Mandatumin korruption ja lahjonnan vastustamisen periaatteet sekä ohjeistuksen lahjojen ja vieraanvaraisuuksien tarjoamisesta ja vastaanottamisesta. Koulutuksen suoritusaste vuoden lopussa oli 100

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 131

prosenttia. Koulutuksen suorittamista valvotaan konsernin koulutusjärjestelmästä saatavan raportoinnin avulla. Lisäksi korruption ja lahjonnan estämisestä annettiin Mandatum-konserniyhtiöiden hallitusten jäsenille erillinen koulutus syyskuussa 2024, jonka osa suoritti jälkikäteen katsottavana nauhoitteena. Hallitusten, johdon ja riskitoimintojen lisäkoulutustarpeet arvioidaan vuosittain.

Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen

Mandatumin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisessä noudatettavat periaatteet on määritelty Code of Conduct toimintaperiaatteissa sekä Mandatumkonsernin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevissa periaatteissa (Anti-Money Laundering and Counter Terrorist Financing Principles). Yhtiöllä on tämän lisäksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskeva konserniyhtiöiden hallitusten hyväksymä politiikka, jossa määritellään toimintaperiaatteet rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevan lainsäädännön ja määräysten mukaisten vaatimusten noudattamiseksi. Rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevat periaatteet ja politiikka koskevat kaikkia Mandatumkonserniyhtiöitä, ja niiden sisältö tarkastetaan vuosittain.

Yhtiön työntekijöiden on osallistuttava vuosittain rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämistä koskevaan verkkokoulutukseen työnkuviensa mukaisesti, jotta kaikki ymmärtävät vastuunsa ja velvollisuutensa talousrikollisuuden torjunnassa. Koulutuksen suoritusaste vuoden 2024 lopussa oli 99,9 prosenttia. Yhtiö järjestää lisäkoulutusta lainsäädäntö- tai toimintatapamuutosten yhteydessä sekä myös muutoin tarpeen mukaan. Uudet työntekijät perehdytetään rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisiin toimintatapoihin ja sisäisiin ohjeisiin osana uusille työntekijöille tarkoitettua perehdytysohjelmaa, joka sisältää muun muassa edellä mainitut verkkokoulutukset. Yhtiö varmistaa myös ylimmän johdon riittävän osaamisen ja ymmärryksen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen toimenpiteistä.

Mandatum raportoi epäilyttävistä liiketoimista Keskusrikospoliisissa toimivalle Rahanpesun selvittelykeskukselle. Yhtiö toteutti vuonna 2024 useita puhelu- ja kirjekampanjoita asiakkaiden tuntemistietojen keräämiseksi. Vuoden aikana tarkennettiin ohjeita, dokumentaatiota ja prosessikuvauksia, ja henkilöresursseja vahvistettiin. Vuodelle 2024 ajoittui lisäksi useita muutoksia ja muutosesityksiä koskien rahanpesulainsäädäntöä ja sitä täsmentävää viranomaisohjeistusta. Niiden toimeenpanemiseksi yhtiö jatkoi vuonna

2023 aloitettuja kehitystoimenpiteitä liittyen rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisen prosesseihin ja dokumentaatioon.

KORRUPTIO- TAI LAHJONTATAPAUKSET

Mandatumin tietoon ei tullut yhtään korruptio- tai lahjontatapausta vuoden 2024 aikana, eikä siten yhtään korruptioon tai lahjontaan liittyvää tuomiota tai sakkoa esiintynyt.

Korruptio- ja lahjontatapausten raportointiin liittyvä metodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

MAKSUKÄYTÄNNÖT

Mandatum noudattaa toimittajien maksuehtoja varmistaakseen oikea-aikaiset maksut ja kestävän yhteistyön. Laskut maksetaan eräpäivänä kaikille toimittajille ja kumppaneille. Mandatum ei määrittele erilaisia maksukäytäntöjä erikokoisille toimittajille. Pk-yrityksiä koskevan laskuaineiston mukaan tämän ryhmän laskuista 90 prosenttia maksettiin toimittajan maksuehtoja noudattaen vuonna 2024. Ulkomaalaisille toimittajille maksettavat laskut maksetaan noin kaksi päivää ennen varsinaista eräpäivää, jotta suoritus näkyisi vastaanottajalla ajoissa. Oikea-aikainen maksaminen varmistetaan ohjeistuksen ja seurannan sekä selkeiden roolien ja vastuiden määrittelemisellä laskujen käsittelyssä. Laskut vastaanotetaan

pääasiassa verkkolaskuina tai sähköisesti PDF-muodossa.

Ostolaskujen käsittelyssä laskun tarkastajan on tarkistettava lasku kolmen työpäivän kuluessa ja siirrettävä se hyväksyjille. Hyväksyjä hyväksyy laskun kolmen työpäivän sisällä tai heti, kun lasku on todettu aiheelliseksi. Poissaolojen ajaksi järjestelmään merkitään varahenkilö, joka huolehtii tehtävistä. Mandatum maksoi vuonna 2024 laskut keskimäärin 20 päivässä laskun saapumisesta.

Mandatumin kolme suurinta toimittajaryhmää ovat IT-kuluja, luottokorttiveloituksia sekä kiinteistöyhtiöihin liittyviä kuluja laskuttavat toimittajat. Näiden toimittajien laskujen vakiomaksuehtoja on noudatettu keskimäärin 93 prosenttisesti. Mandatumilla ei ole tällä hetkellä vireillä oikeudenkäyntejä maksuviivästysten vuoksi.

Maksukäytäntöjä koskeva laskentametodologia on esitetty tarkemmin luvussa Laskentaperiaatteet.

LASKENTAPERIAATTEET

ILMASTONMUUTOS

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2 ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Oman toiminnan päästöt Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa on huomioitu GHG Protocol Corporate Standard -standardissa (vuoden 2004 versio) vahvistetut periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. Scope 2 -päästöjen laskennassa on lisäksi huomioitu GHG Protocol Scope 2 Guidance -asiakirjan periaatteet ja vaatimukset (vuoden 2015 versio) ja Scope 3 -päästöjen laskennassa GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard standardin periaatteet ja määräykset (vuoden 2011 versio).

Oman toiminnan päästölaskennassa ovat mukana kaikki Mandatumin toimipisteet sisältäen 12 Suomen toimipistettä sekä Ruotsin ja Luxemburgin toimipisteet. Kasvihuonekaasupäästöt on raportoitu konsernitasolla. Ulkopuolinen palveluntarjoaja on suorittanut laskennan Mandatumin toimittamien tietojen perusteella.

Scope 1 -päästöjen laskenta perustuu työsuhdeautojen ajettuihin kilometreihin. Ajetut kilometrit on arvioitu jakamalla leasing-autojen sopimuskauden kilometrit raportointikaudelle, sillä tarkempia kulutustai kilometritietoja ei ollut saatavilla.

Scope 2 -luokassa tiedot sähkönkulutuksesta olivat saatavilla suoraan kiinteistön vuokranantajalta kaikkien muiden toimipisteiden paitsi Vantaan, Lappeenrannan, Ruotsin ja Luxemburgin osalta. Näiden toimipisteiden sähkönkulutus ekstrapoloitiin muiden toimipisteiden kulutustietoihin perustuen. Muu sähkönkulutus tulee sähköautojen lataamisesta. Tiedot lämmityksestä olivat saatavilla vain Helsingin, Oulun, Jyväskylän, Tampereen ja Porin toimipisteistä. Muiden toimipisteiden kulutustiedot ekstrapoloitiin kattamaan kaikki toimipisteet.

Scope 3 -luokassa tiedot vedenkulutuksesta ja jätteistä olivat saatavilla vain Helsingin toimipisteestä. Jätetietojen laskenta perustuu jätteiden punnitukseen. Muiden toimipisteiden kulutustiedot ekstrapoloitiin kattamaan kaikki toimipisteet. Tietoa työntekijöiden työmatkoista kerättiin kyselyllä. Kyselyn vastausprosentti oli 27,8 prosenttia ja tulokset ekstrapoloitiin kattamaan kaikki työntekijät. Scope 3 luokassa raportoiduista oman toiminnan aiheuttamista päästöistä 67,1 prosenttia perustuu suoraan arvoketjusta saatuun ensisijaiseen tietoon ja 32,9 prosenttia estimoituun tietoon.

Keskeisimmät lähteet laskennassa käytetyille päästökertoimille on listattu alla.

Keskeisimmät päästölaskennassa käytetyt päästökertoimet

Scope	Toiminta	Päästökertoimen lähde
Scope 1	Liikkuvat polttolähteet	Swedish Environmental Protection Agency (EPA) 2024
Scope 2	Sähkö	EI.se 2023 for Nordics, International Energy Agency (IEA) electricity EFs 2023
	Lämmitys	Suomen kaukolämmön toimittajat ja energiatilastot 2023. Laskettu polttoainejakaumasta käyttäen päästökertoimia: Finnish statistics agency 2023, Swedish EPA 2023 ja Swedish Energy Agency 2023. Swedenergy 2023.
Scope 3		Ostetut tavarat ja palvelut Ecoinvent v3.9., Transition Pathway Initiative Paper Industry Benchmark 2020, UK Department for Energy Security and Net Zero (DESNZ) 2023, Google 2012, Amazon 2021, IPCC 2014, toimittajatiedot Azure 2024, Microsoft 2021, Salesforce 2021, CEDA 4.01 Global
	Tuotantohyödykkeet	Keskimääräiset ja toimittajakohtaiset tuotteiden hiilijalanjäljet (2017–2022). Toimittajiin kuuluvat Lenovo, Apple, Samsung, HP ja Seagate.
	Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat	Samat kuin Scope 1- ja 2-luokissa sekä Ecoinvent 3.9.
	Toiminnassa muodostuva jäte	DESNZ 2023, Ecoinvent 3.9, World Bank waste statistics 2024, UK Department for Business, Energy and Industrial Strategy (BEIS) 2023, Ecoinvent EFs v3.10
	Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	CEDA 4.01 Global, Cornell Hotel Sustainability Benchmark Index 2023, RDC flight data 2023
	Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne	Swedish EPA 2024, SBB/SJ 2023, EI.se 2023 for Nordics, BEIS meth doc 2023, South Polen johtama Swedish Energy Authority 2023 perustuen, Trafikverket 2023, DESNZ 2023, South Polen johtama 2023 Anthesis 2021 perustuen, IEA EEEI 2023 data, BEIS 2023, South Pole electricity and heat EFs 2023

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 133

Mandatumin sijoitusten päästöt Mandatum on sijoitusten päästöraportoinnissa huomioinut GHG Protocol Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting Standard standardin periaatteet ja määräykset sekä Partnership for Carbon Accounting Financials (PCAF) -standardin (GHG Accounting and Reporting Standard for the Financial Industry). Mandatumin sijoitustoiminnan päästöt, eli rahoitetut päästöt, kuuluvat GHG-protokollan Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kategoriaan 15 (investoinnit) ja muodostavat Mandatumin kannalta sen arvoketjun merkittävimmät päästöt.

Mandatumin sijoituksiin kuuluvat Mandatum Henkivakuutusyhtiön sijoitukset, Mandatum Asset Managementin asiakkaille hoitamat salkut, Mandatumin rahastoyhtiöiden (UCITS ja AIFM) hallinnoimat rahastot sekä Mandatum Asset Managementin ja Universal Investmentin yhteistuote, jonka salkunhoidosta Mandatum Asset Management vastaa. Lisäksi sijoituksina käsitellään omistukset Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kalevassa (takuupääomaan perustuva omistusosuus 50 prosenttia), Saxo Bank A/S:ssä (omistusosuus 19,44 prosenttia), ja Enento Group Oyj:ssä (omistusosuus 12,27 prosenttia).

Päästöraportoinnissa käytetty data Rahoitettujen päästöjen laskennassa käytetyt positiot perustuvat 31.12.2024 tilanteeseen tai tuoreimpaan saatavilla olevaan tietoon. Rahoitettujen päästöjen laskenta sisältää sijoituskohteiden Scope 1-, 2- ja 3 -päästöt datan saatavuuden asettamissa rajoissa.

Datan saatavuus asettaa haasteita rahoitettujen päästöjen laskennalle. Mandatumin rahoitettujen päästöjen raportointi kattaa lähinnä suorat osake- ja korkosijoitukset, Mandatumin allokaatiostrategioiden rahastomuotoiset osake- ja korkosijoitukset sekä suorat kiinteistösijoitukset, joille päästödataa on saatavilla. Rahoitettuja päästöjä ei ole laskettu valtiolainoille, käteiselle, johdannaisille sekä instrumenteille, joille päästödataa ei ole saatavilla.

Osake- ja korkosijoitusten päästödatan lähteinä toimii ensisijaisesti ISS ESG sekä toissijaisesti Upright Project, jota käytetään erityisesti listaamattomien lainojen päästödatan lähteenä. Yksittäisille sijoituksille päästödata on kerätty itse yhtiöiden raporteilta.

ISS ESG:n päästödata koostuu yhtiöiden raportoimasta datasta, joka on tyypillisesti kerätty yhtiöiden vastuullisuusraporteilta, CDP-raportoinnista tai muista yhtiöiden julkaisemista tiedoista. Koska päästötietojen raportoinnissa on viivettä, perustuu tuorein

vuoden 2024 lopussa käytettävissä oleva data vuoden 2023 lopun raportoituihin päästöihin.

Raportoitujen tietojen puuttuessa tai ollessa epäluotettavia ISS ESG estimoi Scope 1-, 2 ja 3 -päästötiedot. Estimoidut tiedot perustuvat alasektoritasolla määritettyihin taloudellisiin tai operatiivisiin metriikoihin. Yhtiöiden Scope 3 -päästöt on arvioitu sektoriperusteisesti, koska raportoitujen Scope 3 -päästöjen laajuudessa on huomattavia eroja yhtiöiden välillä.

Uprightin päästödata perustuu sekä yhtiöiden raportoimiin että Uprightin mallintamiin tietoihin.

Mandatumin suorien kiinteistösijoitusten päästöraportointi perustuu kiinteistöjen vuoden 2024 toteutuneeseen energiankulutukseen. Päästölaskenta pohjautuu GHG-protokollan mukaiseen laskentaan, jossa omassa omistuksessa olevien kiinteistöjen energiankulutukseen liittyvät päästöt luokitellaan pääsääntöisesti Scope 2 -päästöihin. Suorien kiinteistösijoitusten päästölaskenta perustuu kiinteistöjen vuoden 2024 toteutuneeseen polttoaineiden (Scope 1) sekä sähkön ja kaukolämmön (Scope 2) energiankulutukseen. Laskenta on tehty käyttäen markkinaperusteisia sähkön ja kaukolämmön päästökertoimia sekä Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia päästökertoimia. Laskennassa on

huomioitu uusiutuvan sähkön ja kaukolämmön alkuperätakuut.

Vuoden 2024 rahoitettujen päästöjen raportoinnissa päästödatan kattavuus on 59 prosenttia huomioiden instrumentit, joille rahoitettuja päästöjä ei lasketa, kuten käteinen ja johdannaiset. Rahoitettujen päästöjen laskennassa pohjadatasta 42,8 prosenttia perustui raportoituun tietoon ja 14,8 prosenttia estimoituun tietoon.

Rahoitettujen päästöjen laskentamenetelmä Päästölaskennassa käytetty menetelmä noudattaa GHG-protokollan ja PCAFviitekehyksen ohjeistusta. Mandatumin rahoitettujen päästöjen laskennassa sijoituskohdeyhtiöiden päästöt on allokoitu Mandatumille perustuen sijoituksen markkina-arvon suhteeseen kohdeyhtiön käteisen sisältämään yritysarvoon. Poikkeustapauksissa allokaatiokertoimena on käytetty Mandatumin omistusosuutta yhtiössä. Suorien kiinteistösijoitusten kohdalla kiinteistöjen päästöt on allokoitu Mandatumille perustuen omistusosuuteen kiinteistöstä.

Epäolennaiset Scope 3 -kategoriat Seuraavat Scope 3 -päästökategoriat ovat epäolennaisia Mandatumin toiminnalle, ja siten niitä ei raportoida.

• Kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu. Finanssipalvelujen

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 134

tarjoajana Mandatum ei myy fyysisiä, kuljetusta ja jakelua vaativia tuotteita.

• Kategoria 8: Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät. Mandatumin vuokraamat omaisuuserät on huomioitu Scope 1 ja 2-päästöissä.
• Kategoria 9: Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä. Finanssipalvelujen tarjoajana Mandatum ei myy fyysisiä, kuljetusta vaativia tuotteita.
• Kategoria 10: Myytyjen tuotteiden jalostus. Finanssipalvelujen tarjoajana Mandatum ei myy fyysisiä, jalostusta vaativia tuotteita.
• Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käyttö. Finanssipalvelujen tarjoajana Mandatum ei myy fyysisiä tuotteita, jotka aiheuttaisivat käyttöajan päästöjä.
• Kategoria 12: Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa. Finanssipalvelujen tarjoajana Mandatum ei myy fyysisiä tuotteita, jotka vaatisivat käsittelyä käyttöiän lopussa.
• Kategoria 13: Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät. Mandatumilla ei ole tuotantoketjun loppupään vuokrattuja omaisuuseriä.
• Kategoria 14: Franchising. Mandatum ei harjoita franchising-toimintaa.

OMA TYÖVOIMA

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on ilmaistu henkilömäärinä. Henkilömäärään otetaan mukaan kaikki henkilöt, joiden työsuhteet ovat olleet voimassa koko kuukauden ja ovat saaneet nettopalkkaa kyseiseltä ajanjaksolta. Tiedot työntekijöiden määrästä, sukupuolesta sekä työsuhteen sopimustyypistä on saatu Mandatumin henkilötietojärjestelmästä.

Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Muita kuin työsuhteessa olevia työntekijöitä Mandatumissa ovat konsultit. Konsulteiksi määritellään henkilöt, jotka eivät ole Mandatumin työntekijöitä, mutta työskentelevät yhtiössä tilapäisesti tai projektikohtaisesti (esimerkiksi konsultit, freelancerit, muut yrittäjät ja henkilöstövuokrausyhtiön palveluksessa olevat työntekijät). Mandatumissa konsulttina työskentelevien työntekijöiden lukumäärä on koottu yksiköiden esihenkilölle lähetetyn kyselyn perusteella. Määrä on ilmoitettu henkilömääränä.

Monimuotoisuuden mittarit

Ylimmän johdon sukupuolijakauma on raportoitu yhtiön intranetistä saatavan yhtiötiedon perusteella, jossa on ajantasainen tieto konsernin johdosta.

Ylimpään johtoon on laskettu Mandatum Oyj:n hallitus sekä konsernin johtoryhmä. Sukupuolijakauma on esitetty henkilömääränä, ja tiedot perustuvat tilanteeseen vuoden lopussa (31.12.2024).

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

Tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuvien työsuhteisten työntekijöiden kokonaisprosenttiosuus on laskettu jakamalla tulospalkkiotavoitteet saaneiden henkilöiden määrä koko henkilöstön lukumäärällä. Naisten osuus on laskettu jakamalla säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuvien naisten määrä kaikkien henkilöstöön kuuluvien naisten määrällä. Vastaavasti miesten osuus on saatu jakamalla säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuvien miesten määrä kaikkien henkilöstöön kuuluvien miesten määrällä.

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Työperäisten terveysongelmien osalta Mandatumin raportointiluku sisältää lakisääteisen vakuutuksen piiriin kuuluvat ammattitaudit. Ammattitaudilla tarkoitetaan sairautta, jonka pääasiallinen aiheuttaja on työssä esiintyvä fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä. Tyypillisiä ammattitauteja aiheuttavia tekijöitä ovat muun muassa melu, tärinä, pölyt, kemialliset aineet tai kaasut.

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

Perhevapaata ottaneet on raportoitu Mandatumin työajankirjausjärjestelmästä henkilömääränä ilmaistuna. Perhevapaaksi on laskettu raskausvapaa, vanhempainvapaa, isyysvapaa ja hoitovapaa.

Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

Naisten ja miesten välistä palkkaeroa laskettaessa kuukausipalkalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden kiinteä palkka on muutettu tuntipalkaksi jakamalla kuukausipalkka 150:llä. Laskentaperiaate perustuu vakuutusalan työehtosopimuksen määrittämään laskentatapaan osa-aikaisen palkasta, jota on sovellettu myös työehtosopimuksen ulkopuolisiin työntekijöihin yhteneväisyyden vuoksi. Työsuhteisten tuntityöntekijöiden kiinteää tuntipalkkaa on käytetty laskennassa sellaisenaan. Keskimääräinen bruttotuntipalkka on saatu jakamalla nais-/ miespuolisten työntekijöiden bruttotuntipalkkojen yhteenlaskettu summa keskimääräisellä nais-/miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden määrällä (head count). Laskenta perustuu 31.12.2024 voimassa olleisiin palkkoihin ja työsuhteisten työntekijöiden määrään.

Yhtiössä korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja yhtiön muiden työsuhteisten

työntekijöiden vuotuisen mediaaniansion välinen suhde on saatu jakamalla Mandatum Oyj:n toimitusjohtaja Petri Niemisvirran vuoden 2024 kokonaisansiot työntekijöiden vuotuisen kokonaisansion mediaanilla. Vuotuinen kokonaisansio sisältää yhtiön vuoden 2024 aikana maksamat ansiot (sisältäen palkkaerät, lomarahat, muuttuvat palkkiot, luontoisetujen verotusarvot ja mahdolliset kertaluonteiset erät). Mediaaniansion laskennassa on huomioitu ainoastaan niiden työntekijöiden ansiot, jotka ovat olleet työsuhteessa koko vuoden 2024.

Ruotsin työntekijöiden palkat on muutettu laskentaa varten Ruotsin kruunuista euroiksi 31.12.2024 voimassa olleella Euroopan keskuspankin valuuttakurssilla.

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

Korruptio- tai lahjontatapaukset

Korruptio- ja lahjontatapausten raportointi perustuu Mandatumin riskienhallintajärjestelmään, whistleblowingkanavaan ja compliance- ja riskienhallintatoiminnoille tehtyihin ilmoituksiin.

Maksukäytännöt

Mandatumin kolme suurinta toimittajaryhmää ovat IT-kuluja, luottokorttiveloituksia sekä kiinteistöyhtiöihin liittyviä kuluja laskuttavat toimittajat. Näiden toimittajien vakiomaksuehtoja noudattavien maksujen prosenttiosuutta laskettaessa on poimittu ostoreskontrajärjestelmästä vuonna 2024 erääntyneet laskut, jaettu otanta toimittajaryhmiin eriteltynä, poimittu laskussa esiintyvä eräpäivä ja verrattu sitä todelliseen laskun maksupäivään.

YRITYKSEN KESTÄVYYSSELVITYKSESSÄ HUOMIOON OTETUT ESRS-STANDARDIEN TIEDONANTOVAATIMUKSET

Seuraavissa taulukoissa on esitetty Mandatumin ajanjaksolta 1.1.–31.12.2024 raportoimat ESRS:n mukaiset tiedonantovaatimukset ja niiden sijainnit tässä kestävyysselvityksessä

Monialaiset standardit

Tiedonantovaatimus	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS 2 Yleiset tiedot
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet	59
BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	59
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	59
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	61
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	61
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	63
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	64
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju Liiketoiminta-alueet, Hallituksen toimintakertomus	64, 41
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset	66
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	68
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	75
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	136

Ympäristöstandardit

Tiedonantovaatimus	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS E1 Ilmastonmuutos
ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	61
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	110
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	68
ESRS 2, IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	75
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	111
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	112
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	110, 114
E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt Laskentaperiaatteet	114, 132
E1-7 Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet	115

Sosiaaliset standardit

Tiedonantovaatimus	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS S1 Oma työvoima
ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset	Sidosryhmien edut ja näkemykset	66
ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	68
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	116
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa	120
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi	121
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	Omaan työvoimaan liittyvät toimet ja toimintatavat	121
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	123
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Laskentaperiaatteet	123, 134
S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet Laskentaperiaatteet	124, 134
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit	Monimuotoisuuden mittarit Laskentaperiaatteet	124, 134
S1-10 Riittävä palkka	Riittävä palkka	125
S1-11 Sosiaalinen suojelu	Sosiaalinen suojelu	125
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Laskentaperiaatteet	125, 134
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit Laskentaperiaatteet	125, 134
S1-15 Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit Laskentaperiaatteet	126, 134
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Laskentaperiaatteet	126, 134
S1-17 Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	126

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat standardit

Tiedonantovaatimus	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
ESRS 2, GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	59
ESRS 2, IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 75
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	127
G1-2 Suhteet toimittajiin	Suhteet toimittajiin	129
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	130
G1-4 Korruptio- tai lahjontatapaukset	Korruptio- tai lahjontatapaukset Laskentaperiaatteet	131, 135
G1-6 Maksukäytännöt	Maksukäytännöt Laskentaperiaatteet	131, 135

Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet

Oheisessa taulukossa on esitetty ESRS 2 -standardin lisäyksessä B luetellut muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet ja niiden sijainnit tässä

kestävyysselvityksessä. Taulukkoon on merkattu erikseen, mikäli tietopiste on Mandatumille epäolennainen tai mikäli tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.

Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite-asetukseen Viittaus pilariin 3		Viittaus vertailu-arvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	59
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	59
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10				Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	63
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen tietopiste	-
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen tietopiste	-
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/181 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen tietopiste	-
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119, 2 artiklan 1 kohta	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	110
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäynti- varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	110

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite-asetukseen Viittaus pilariin 3		Viittaus vertailu-arvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasu-päästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	114
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5				Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6				Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäynti- varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	114
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpano asetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäynti- varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	114
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta				Asetuksen (EU) 2021/1119, 2 artiklan 1 kohta	Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöje n hillintähankkeet	115
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön-Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöön panoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite-asetukseen Viittaus pilariin 3		Viittaus vertailu-arvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS E1-9 Yrityksen, kiinteistöomaisuuden, kirjanpitoarvo, eriteltynä, energiatehokkuus luokittain, 67 kohdan c alakohta		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7				Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8				Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2				Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulut us kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1				Epäolennainen tietopiste	-
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan a alakohdan i alakohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7				Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10				Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14				Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11				Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite-asetukseen Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailu-arvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13			Epäolennainen tietopiste	-
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9			Epäolennainen tietopiste	-
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13			Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	68
ESRS 2 – SBM-3 – S1 Lapsityövoima-tapausten riski 14 kohdan g alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12			Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	68
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11			Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	116
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence-käytännöt 21 kohta		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	116
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11			Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	116
ESRS S1-1 työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1			Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	116

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite-asetukseen Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailu-arvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5			Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi	121
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	125
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3			Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	125
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	126
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8			Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	126
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7			Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	126
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	126
ESRS 2 – SBM-3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-

Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste	Viittaus tiedonanto velvoite-asetukseen Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailu-arvo asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Sijainti kestävyysselvityksessä	Sivunumero
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11			Epäolennainen tietopiste	-
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen tietopiste	-
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14			Epäolennainen tietopiste	-
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14			Tietoja ei raportoida kuluneelta raportointikaudelta ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti.	-
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15			Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	127
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6			Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	127
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Korruptio- tai lahjontatapaukset	131
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16			Korruptio- tai lahjontatapaukset	131

IFRS-TILINPÄÄTÖS

KONSERNIN IFRS-TILINPÄÄTÖS

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA	148
KONSERNITASE	149
LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA	150
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA	151
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1 LAATIMISPERUSTA 2 HARKINNAN JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ 3 MUUTOKSET MERKITTÄVISSÄ TILINPÄÄTÖKSEN	152 152 153 154
LAATIMISPERIAATTEISSA 4 TOIMINTASEGMENTIT 5 RISKIENHALLINTA 6 VAKUUTUSMAKSUTUOTOT 7 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT 8 VAKUUTUSSOPIMUKSISTA AIHEUTUVAT RAHOITUSTUOTOT	154 157 175 177 178
JA -KULUT 9 MUUT TUOTOT 10 KULUT 11 MUUT RAHOITUSKULUT 12 TULOVEROT	179 180 182 183
13 OSAKEKOHTAINEN TULOS 14 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET 15 SIJOITUSKIINTEISTÖT 16 LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET 17 SIJOITUKSET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ 18 RAHOITUSVARAT JA -VELAT	184 185 187 189 192 193

20 MUUT VARAT 206 21 RAHAT JA PANKKISAAMISET 207 22 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT 208 23 VAKUUTUSSOPIMUSVELKA 210 24 KAUDELLA KIRJATUT UUDET SOPIMUKSET 221 25 VAKUUTUSPALVELUMARGINAALIN PURKAUTUMINEN 222 26 CSM:N TÄSMÄYTYS SIIRTYMÄMENETELMITTÄIN 223 27 SIJOITUSSOPIMUSVELKA 226 28 HUONOMMAN ETUOIKEUDEN OMAAVAT VELAT JA MUUT 227 RAHOITUSVELAT 29 MUUT VELAT 229 30 EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET JA 230 OIKEUDENKÄYNNIT 31 OMA PÄÄOMA 231 32 LÄHIPIIRITIEDOT 232 33 JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN PITKÄAIKAISET 235 KANNUSTINJÄRJESTELMÄT 34 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT 239 35 SIJOITUKSET TYTÄRYRITYKSISSÄ 240	19 SIJOITUSSIDONNAISTEN SOPIMUSTEN KATTEENA OLEVAT SIJOITUKSET	205
YHTEISÖISSÄ	36 OSUUDET KONSOLIDOIMATTOMISSA STRUKTUROIDUISSA	241
37 TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT 241

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. €	Liite	1–12/2024	1–12/2023
Vakuutusmaksutuotot	6	337,3	338,1
Vakuutuspalvelukulut	10, 23	-274,5	-299,0
Jälleenvakuutustulos		-1,1	-1,3
Vakuutuspalvelutulos	23	61,7	37,8
Sijoitustoiminnan nettotuotot	7	1 407,6	1 279,5
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	8	-430,8	-441,1
Sijoitussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut ja liikekulut		-831,5	-660,1
Nettorahoitustulos		145,4	178,3
Muut tuotot	9	39,7	33,9
Muut kulut	10	-26,2	-26,2
Rahoituskulut	11	-16,0	-11,6
Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista		-1,6	-1,8
Tilikauden voitto ennen veroja		202,9	210,4
Tuloverot	12	-38,0	-49,9
Tilikauden voitto		164,9	160,5
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajien osuus		164,9	160,7
Määräysvallattomien osuus		0,0	-0,2
Laimentamaton osakekohtainen tulos	13	0,33	0,32

Mandatum-konsernilla ei ole laajan tuloksen eriä tilikaudella 2024 eikä tilikaudella 2023.

KONSERNITASE

Milj. €	Liite	12/2024	12/2023
Varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	14	25,1	27,4
Sijoituskiinteistöt	15	119,8	125,7
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet	16	54,1	54,1
Sijoitukset osakkuusyrityksissä	17	0,5	1,4
Rahoitusvarat	18	3 507,3	3 592,4
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset	18, 19	13 292,5	11 636,1
Vakuutussopimusvarat	23	1,1	15,1
Muut varat	20	162,0	152,0
Käteiset varat	21	890,4	738,4
Varat yhteensä		18 052,7	16 342,6
Velat
Vakuutussopimusvelka	23	5 640,7	5 518,3
Sijoitussopimusvelka	27	9 908,2	8 529,3
Jälleenvakuutussopimusvelka1		1,2	1,2
Pääomalainat	28	298,8	249,8
Muut rahoitusvelat	28	320,6	103,6
Laskennalliset verovelat	22	133,8	140,8
Muut velat	29	148,0	200,5
Velat yhteensä		16 451,3	14 743,6

Milj. €	Liite	12/2024	12/2023
Oma pääoma	31
Osakepääoma		0,1	0,1
Rahastot		440,0	436,7
Kertyneet voittovarat		1 161,0	1 162,6
Emoyhtiön omistajien osuus		1 601,2	1 599,3
Määräysvallattomien osuus		0,2	-0,3
Oma pääoma yhteensä		1 601,4	1 599,0
Oma pääoma ja velat yhteensä		18 052,7	16 342,6

1) Sisältää jälleenvakuutuksen osuuden vakuutussopimusvaroista 1,7 (1,5) milj.€ sekä arvionvaraiset erät jälleenvakuutuspalkkioista 7,2 (7,2) milj.€ ja -maksuista -10.0 (-9,9) milj.€.

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. €	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Voittovarat	Määräysvallattomien osuudet	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023	5,0	533,5	1 153,1	-0,1	1 691,5
Konsernirakenteen muutos	-4,9	-96,8	–		-101,7
Tilikauden tulos			160,7	-0,2	160,5
Muut muutokset			-1,2		-1,2
Osingonjako			-150,0		-150,0
Oma pääoma 31.12.2023	0,1	436,7	1 162,6	-0,3	1 599,0
Oma pääoma 1.1.2024	0,1	436,7	1 162,6	-0,3	1 599,0
Tilikauden tulos			164,9	0,0	164,9
Johdon kannustinjärjestelmä			1,4		1,4
Muut muutokset			0,9		0,9
Määräysvallattomien osuuksien hankinta			-3,0	0,5	-2,5
Suunnattu henkilöstöanti		3,4	-0,1		3,2
Osingonjako			-165,6		-165,6
Oma pääoma 31.12.2024	0,1	440,0	1 161,0	0,2	1 601,4

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj.€	1–12/2024	1–12/2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto ennen veroja	202,9	210,4
Oikaisut
Poistot	4,6	4,8
Realisoitumattomat arvostusvoitot ja -tappiot	-810,5	-773,0
Sijoitusten myyntivoitot ja -tappiot	-121,4	-129,4
Vakuutus– ja sijoitussopimusvelkojen muutos	1 515,3	1 613,9
Muut oikaisut2	21,9	263,7
Oikaisut yhteensä	609,8	979,9
Liiketoiminnan varojen lisäys (-) tai vähennys (+)
Sijoitukset1	-679,4	-776,6
Muut varat	-5,2	-25,0
Yhteensä	-684,6	-801,6
Liiketoiminnan velkojen lisäys (+) ja vähennys (-)
Rahoitusvelat	17,3	-0,3
Muut velat	-14,5	-34,5
Maksetut korot2	-18,5	-13,3
Maksetut tuloverot	-40,2	-60,4
Yhteensä	-55,9	-108,5
Liiketoiminnan nettorahavirta	72,1	280,2

Milj.€	1–12/2024	1–12/2023
Investointien rahavirta
Investoinnit ja divestoinnit tytär- ja osakkuusyhtiöosakkeisiin	—	19,7
Nettoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin	-2,3	-5,5
Investointien nettorahavirta	-2,3	14,2
Rahoitustoiminnan rahavirta
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut	-1,7	-1,6
Pääomalainojen takaisinmaksut	-249,8	-100,0
Pääomalainojen nostot	298,8	–
Lainat rahoituslaitoksilta nostot	199,7	–
Konserniavustus	—	-29,0
Määräysvallattomien osuuksien hankinta	-2,5	—
Suunnattu henkilöstöanti	3,2	—
Maksetut osingot	-165,6	-150,0
Rahoitustoiminnan nettorahavirta	82,1	-280,6
Rahavirrat yhteensä	152,0	13,8
Rahavarat tilikauden alussa	738,4	724,6
Rahavarat tilikauden lopussa	890,4	738,4

1) Sijoitukset sisältävät sijoituskiinteistöt, rahoitusvarat sekä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset.

2) Vertailuvuoden maksetut korot erää on oikaistu johdannaisten ei-kassavirtavaikutuksen osalta..

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1 LAATIMISPERUSTA

Yleistä

Mandatum Oyj ("yhtiö") on Nasdaq Helsingissä noteerattu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Suomessa (y-tunnus 3355142-3). Yhtiön rekisteröity osoite on Bulevardi 56, 00120 Helsinki. Tämä konsernitilinpäätös käsittää yhtiön ja sen tytäryritykset (yhdessä "konserni"). Konserni tarjoaa yksityis- ja yritysasiakkaille omaisuudenhoito- ja varainhoitopalveluita, palkitsemispalveluita ja henkilövakuuttamisen palveluita.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa hyväksyttyjen, 31.12.2024 voimassa olevien kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti. Yhtiön hallitus hyväksyi sen julkistettavaksi 12.03.2025.

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on yhtiön toimintavaluutta. Kaikki määrät esitetään miljoonina euroina ja lähimpään sataan tuhanteen pyöristettynä, ellei toisin mainita. Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista arvoista yhden desimaalin tarkkuuteen, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä summaluvusta. Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on muunnettu toimintavaluutaksi käyttäen tapahtumapäivän kurssia tai kuukauden keskikurssia.

Konsernitilinpäätös

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös kattaa emoyhtiö Mandatum Oyj:n ja kaikki ne yhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Mandatumilla on määräysvalta, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu yhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yhtiötä koskevaa valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä päivästä alkaen, jona määräysvalta siirtyy konsernille, ja niiden yhdistely lakkaa siitä päivästä alkaen, jona määräysvalta lakkaa.

Konserni toimii sijoittajana ja hallinnoijana erilaisissa rahastoissa saadakseen sijoitustuottoja ja palkkiotuottoja. Rahasto yhdistellään, jos konserni altistuu rahaston olennaisille vaihteleville tuotoille ja osallistuu rahaston toiminnan ohjaamiseen ja sen hallinnon järjestämiseen. Hallinta toteutuu, jos konserni omistaa suoraan tai epäsuoraan vähintään 50 % rahaston nettovarallisuudesta. Sijoitussopimuksen omistajan puolesta pidettyjen rahastojen osalta Mandatum toimii agenttina, joten täten sillä ei ole oikeutta rahaston voittoihin tai tappioihin. Mandatum-konserniin ei ole konsolidoitu rahastoja.

Hankitut yhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen hankintamenetelmää käyttäen. Luovutettu vastike ja hankinnan kohteen yksilöitävissä olevat hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Luovutettu vastike sisältää luovutetut varat, Mandatumille hankinnan kohteen aiempia omistajia kohtaan syntyneet velat sekä mahdolliset liikkeeseen lasketut oman pääoman ehtoiset osuudet. Mandatum on arvostanut määräysvallattomien omistajien osuudet suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen nettovarallisuudesta.

Osakkuusyritykset

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa kohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon. Ellei toisin osoiteta, tämän oletetaan yleensä tapahtuvan, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia mutta enintään 50 prosenttia yhteisön äänivallasta. Arvioinnissa huomioidaan myös Mandatumin tosiasialliset mahdollisuudet osallistua sijoituskohteen päätöksentekoon, jolla on vaikutusta sijoituskohteesta saatavaan muuttuvaan tuottoon.

2 HARKINNAN JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ

Konsernitilinpäätöstä laatiessaan johto on käyttänyt harkintaa soveltaessaan tilinpäätöksen laatimisperiaatteita ja tehdessään arvioita, jotka vaikuttavat esitettävien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin. On mahdollista, että toteumat saattavat poiketa näistä arvioista. Arviot ja niiden perustana olevat oletukset tarkistetaan säännöllisesti. Arvioiden muutokset kirjataan ei-takautuvasti.

Harkintaan perustuvat ratkaisut

Seuraavissa liitetiedoissa on tietoja Mandatumin johdon harkintaan perustuvista ratkaisuista, joita on tehty tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden soveltamisessa ja joilla on merkittävin vaikutus konsernitilinpäätöksessä kirjattaviin määriin:

• liitetieto 18 rahoitusvarojen luokittelu: arvioidaan liiketoimintamalli, jonka puitteissa varat pidetään hallussa, ja arvioidaan, ovatko omaisuuserien sopimusehdot yksinomaan pääoman ja koron maksuja (SPPI) jäljellä olevasta pääomamäärästä;
• liitetiedot 23 ja 27 vakuutus- ja sijoitussopimusten luokittelu koskien Mandatumin sopimuksia, jotka ovat lailliselta muodoltaan vakuutus- tai jälleenvakuutussopimuksia: arvioidaan, siirretäänkö sopimuksella merkittävää vakuutusriskiä tai onko sopimus sijoitussopimus, jossa on oikeus harkinnanvaraisiin lisäetuuksiin;
• liitetiedot 23 vakuutussopimusten yhdistelytaso: Mandatum käyttää harkintaa vakuutussopimusryhmien muodostamisessa, kun sopimukset jaetaan ryhmiin alkuperäisen kirjaamisajankohdan ja odotetun kannattavuuden mukaan;
• liitetiedot 6 ja 23 vakuutussopimusten arvostaminen: muita kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun (risk adjustment) estimointitekniikan määrittäminen ja vakuutussopimusryhmien mukaisten vakuutusturvayksiköiden (coverage unit) määrittäminen;
• liitetiedot 35 ja 36 konsolidointi: sen määrittäminen, onko konsernilla määräysvalta hallinnoimissaan rahastoissa.

Oletukset ja arvioihin liittyvät epävarmuustekijät

Seuraavissa liitetiedoissa on tietoja tulevaisuutta koskevista oletuksista ja arvioihin liittyvistä epävarmuustekijöistä 31.12.2024, jotka voivat aiheuttaa merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana:

• liitetiedot 15 ja 18 rahoitusinstrumenttien ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittäminen muiden kuin havainnoitavissa olevien syöttötietojen perusteella;
• liitetieto 16 liikearvoa sisältävien rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvonalentuminen: kerrytettävissä olevien rahamäärien perustana olevat keskeiset oletukset;
• liitetieto 6 ja 23 Vakuutus- ja jälleenvakuutussopimusten arvostamisessa tehdyt oletukset. Muutokset seuraavissa keskeisissä oletuksissa voivat muuttaa olennaisesti sopimuksen täyttämisestä aiheutuvia rahavirtoja vuoden 2025 aikana. Nämä muutokset kuitenkin oikaisisivat vakuutuspalvelumarginaalia (contractual service margin, CSM) eivätkä vaikuttaisi sopimusten kirjanpitoarvoihin, elleivät ne johdu tappiollisista sopimuksista tai liity tuleviin palveluihin:
  • oletukset tulevista rahavirroista, jotka liittyvät kuolevuuteen, sairastuvuuteen, vakuutuksenottajien käyttäytymiseen, laskuperustekorkoon ja lisähyvityksiin;
  • oletukset diskonttokoroista, mukaan lukien mahdolliset epälikviditeettipreemiot.

3 MUUTOKSET MERKITTÄVISSÄ TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEISSA

Tilikaudella 2024 ei ole tullut voimaan uusia IFRS-standardeja.

IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen: velkojen luokittelu pitkä- ja lyhytaikaisiksi sekä kovenanttiehdollisista lainoista annettavat tiedot – standardin muutoksella on vaikutusta siihen, miten Mandatum esittää liitetietoja rahoitusveloistaan (liitetieto 28).

Muilla muutoksilla IFRS-standardien tulkinnoissa ei ole ollut merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Julkaistuilla, mutta ei vielä voimassa olevilla uusilla IFRS-standardeilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

4 TOIMINTASEGMENTIT

Mandatum-konsernin toimintasegmentit perustuvat konsernin liiketoiminta-alueisiin.

Mandatum-konsernin segmenttiraportointi perustuu siihen, miten yhtiön johto seuraa liiketoimintaa. Raportoidut segmentit, jotka ovat samat kuin konsernin toimintasegmentit, ovat varainhoito, yritysasiakkaat, henkilöasiakkaat sekä laskuperustekorkoinen liiketoiminta. Segmenttiraportointi pohjautuu Mandatum-konsernin IFRS-laatimisperiaatteiden mukaiseen raportointiin. Segmenteille on kohdistettu yksilöitävissä olevat, joko suoraan tai järkevällä perusteella kohdistettavissa olevat, myyntituotot ja kulut. Konsernitilinpäätöksessä Mandatum Oyj:n tuottoja ja kuluja ei ole kohdistettu liiketoiminta-alueille.

Varainhoito

Mandatum-konserni tarjoaa laajat varainhoito- ja omaisuudenhoitopalvelut asiakkailleen, joihin kuuluvat suomalaiset ja pohjoismaiset institutionaaliset sijoittajat, yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt. Varainhoidossa asiakkaille tarjotaan sijoitusratkaisuja ensisijaisesti vakuutussopimusten kautta.

Yritysasiakkaat

Mandatum palvelee yritysasiakkaita kahdessa pääryhmässä: suuret ja keskisuuret asiakkaat sekä yrittäjävetoiset asiakkaat. Pienille yrityksille ja yrittäjille Mandatum tarjoaa ensisijaisesti varautumisen ja vaurastumisen palveluita, kun taas suurten ja keskisuurten yritysten kohdalla pääpaino on palkitsemisessa sisältäen henkilö- ja eläkevakuutukset sekä palkkiorahastot.

Henkilöasiakkaat

Mandatum tarjoaa henkilöasiakkaille sijoitusratkaisuja ja henkilövakuutuksia. Henkilöasiakkaille suunnattujen ratkaisujen pääjakelukanavana toimii Danske Bank. Palveluita on saatavissa myös suoraan Mandatumin oman myynnin sekä digitaalisten kanavien avulla. Mandatumilla on myös valikoituja kumppanuuksia esimerkiksi järjestöjen kanssa.

Laskuperustekorkoinen liiketoiminta

Laskuperustekorkoinen liiketoiminta-alue pitää sisällään Mandatum Lifen laskuperustekorkoisen vakuutuskannan vastuiden sekä vastuita kattavan sijoitusomaisuuden ja Mandatum Lifen oman pääoman katteena olevan sijoitusomaisuuden hoidon. Sijoitustoiminnasta tavoitellaan maltillisella riskillä vastuuvelan vaatimukset ylittävää tuottoa, ja samanaikaisesti aleneva vakuutuskanta vapauttaa pääomia.

	1.1.–31.12.2024
Milj.€	Varainhoito asiakkaat	Yritysasiakkaat	Henkilöasiakkaat	Laskuperuste korkoinen	Eliminoinnit ja liiketoiminnoille kohdistamattomat erät¹	Konserni
Palkkiotulos	26,3	22,7	17,7	–	–	66,6
Vakuutuspalvelutulos	–	19,9	10,2	–	–	30,1
Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista	26,3	2,8	7,4	–	–	36,5
Sijoitustoiminnan tulos	–	–	–	100,4	35,2	135,6
Sijoitusten nettotuotot	–	–	–	176,3	35,2	211,5
Vakuutuksen rahoituskulut	–	–	–	-75,9	–	-75,9
Riskihenkivakuuttamisen tulos	–	13,2	12,2	–	–	25,4
CSM:n & RA:n purkautuminen	–	13,2	12,7	–	–	25,9
Muu vakuutuspalvelutulos	–	–	-0,5	–	–	-0,5
Muu tulos	0,4	-4,9	0,2	15,9	-36,4	-24,7
Tilikauden voitto ennen veroja	26,7	31,0	30,1	116,3	-1,2	202,9
Hoidossa olevat asiakasvarat 31.12.2024	7 835,3	2 589,4	3 532,0			13 956,7

1) Liiketoiminnoille kohdistamattomat erät sisältävät Mandatum Oyj:n ja Mandatum Holding Oy:n sijoitusten tuotot ja lainojen kulut, joita ei ole allokoitu liiketoiminta-alueille.

	1.1.–31.12.2023
Milj.€	Varainhoito asiakkaat	Yritysasiakkaat	Henkilöasiakkaat	Laskuperuste korkoinen	Eliminoinnit ja liiketoiminnoille kohdistamattomat erät¹	Konserni
Palkkiotulos	19,7	14,7	18,2	–	–	52,6
Vakuutuspalvelutulos	–	15,2	16,1	–	–	31,3
Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista	19,7	-0,5	2,0	–	–	21,3
Sijoitustoiminnan tulos	–	–	–	137,8	10,8	148,6
Sijoitusten nettotuotot	–	–	–	307,0	10,8	317,8
Vakuutuksen rahoituskulut	–	–	–	-169,1	–	-169,1
Riskihenkivakuuttamisen tulos	–	8,1	9,8	–	–	17,9
CSM:n & RA:n purkautuminen	–	15,7	10,5	–	–	26,1
Muu vakuutuspalvelutulos	–	-7,5	-0,7	–	–	-8,2
Muu tulos	-0,4	-5,0	-2,7	21,9	-22,5	-8,7
Tilikauden voitto ennen veroja	19,4	17,8	25,3	159,7	-11,7	210,4
Hoidossa olevat asiakasvarat 31.12.2023	6 400,3	2 272,3	3 219,0			11 891,5

1) Liiketoiminnoille kohdistamattomat erät sisältävät Mandatum Holding Oy:n sijoitusten tuotot ja lainojen kulut, joita ei ole allokoitu liiketoiminta-alueille.

Täsmäytyslaskelma konsernin laajan tuloslaskelman ja liiketoiminta-aluekohtaisen tuloksen välillä

	2024	2023	2024	2023
Vakuutusmaksutuotot	337,3	338,1	53,3	53,7	Palkkiotulos Vakuutuspalvelutulos
			80,9	72,4	Riskihenkivakuuttamisen tulos
			203,3	212,1	Muu tulos
Vakuutuspalvelukulut	-274,5	-299,0	-23,2	-22,4	Palkkiotulos Vakuutuspalvelutulos
			-54,4	-53,1	Riskihenkivakuuttamisen tulos
			-190,0	-223,5	Muu tulos
			-7,1		Nettorahoitustulos
Jälleenvakuutustulos	-1,1	-1,3	-1,1	-1,3	Riskihenkivakuuttamisen tulos
Vakuutuspalvelutulos	61,7	37,8	61,7	37,8
Sijoitustoiminnan nettotuotot	1 407,6	1 279,5	1,6	1,7	Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
			211,5	286,2	Nettorahoitustulos
			1 194,3	991,5	Muu tulos
Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut	-430,8	-441,1	-68,8	-137,6	Nettorahoitustulos
			-362,0	-303,5	Muu tulos
Sijoitussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut ja liikekulut	-831,5	-660,1	0,3	-3,7	Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
			-831,6	-656,4	Muu tulos
Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tulos	145,4	178,3	145,4	178,3
Muut tuotot	39,7	33,9	25,4	20,5	Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
			14,3	13,4	Muu tulos
Muut kulut	-26,2	-26,2	9,2	2,8	Palkkiotulos sijoitus- ja varainhoitopalveluista
			-35,3	-28,9	Muu tulos
Rahoituskulut	-16,0	-11,6	-16,0	-11,6	Muu tulos
Osuus osakkuusyritysten voitoista/tappioista	-1,6	-1,8	-1,6	-1,8	Muu tulos
Tilikauden voitto ennen veroja	202,9	210,4	202,9	210,4

5 RISKIENHALLINTA

5.1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet

Johdanto

Mandatum Oyj on listattu holdingyhtiö, joka harjoittaa liiketoimintaansa pääasiassa tytäryhtiöidensä kautta. Mandatum-konserni koostuu kahdesta alakonsernista: henkivakuutuskonsernista ja sijoituspalvelukonsernista.

Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö (Mandatum Life) tarjoaa varallisuudenhoidon, palkitsemisen, eläkejärjestelyjen ja henkilövakuutusten palveluita yksityis- ja yritysasiakkaille. Mandatum Asset Management Oy on sijoituspalveluyritys, joka yhdistää rahastoliiketoiminnan, täyden valtakirjan varainhoidon ja varainhoitopalvelut. Mandatum-konserni johtaa kuitenkin liiketoimintaansa liiketoiminta-alueiden kautta ja tässä liitetiedossa liiketoiminta-alueet on ryhmitelty seuraavasti:

• Vähän pääomaa sitovat liiketoiminta-alueet, jotka sisältävät Varainhoito-, Yritysasiakkaat ja Henkilöasiakkaat liiketoiminta-alueet. Näiden eri liiketoiminta-alueiden ryhmittely perustuu niihin kohdistuvien riskien samankaltaisuuteen.
• Laskuperustekorkoinen liiketoiminta-alue.
• Muut, mukaan lukien konsernin emoyhtiössä olevat konsernin ei-strategiset sijoitukset.

Tässä liitteessä kuvataan Mandatum-konsernin keskeisiä riskipositioita ja niiden herkkyyksiä IFRS-tilinpäätöksen mukaisesti. Lisäksi kuvataan keskeisiä riskien mittaus- ja hallintaprosesseja.

Mandatum-konsernin vastuuvalvojana toimii Finanssivalvonta. Mandatum-konserni soveltaa IFRS-tilinpäätösstandardeja ja Mandatum Oyj:n raportoinnissa noudatetaan suomalaista tilinpäätöskäytäntöä. Lisäksi Mandatum-konserni noudattaa Solvenssi II -kehikkoa.

Riskienhallintastrategia

Mandatum-konsernin yhtiöt toimivat liiketoiminta-alueilla, joissa arvonluonnin erityspiirteinä hyvän asiakaspalvelun lisäksi ovat riskien hinnoittelu ja riskialtistumien aktiivinen hallinta.

Luodakseen arvoa kaikille sidosryhmille pitkällä aikavälillä Mandatum-konsernilla on oltava käytössään seuraavat pääomat:

• Taloudellista joustavuutta riittävän pääomituksen ja likviditeetin muodossa.
• Hyvä teknologinen infrastruktuuri.
• Tietopääomaa eli kattava oma vakuutusmatemaattinen tilastoaineisto ja analyyttiset työkalut, jotta data saadaan muunnettua informaatioksi.
• Inhimillistä pääomaa eli osaavia ja motivoituneita työntekijöitä.
• Yhteiskuntasuhdepääomaa hyvinä yhteiskunta- ja asiakassuhteina eri sidosryhmien muuttuvien tarpeiden ymmärtämiseksi.

Konsernin sisällä näitä resursseja kehitetään jatkuvasti.

Laadukas riskienhallinta mahdollistaa omistaja-arvon luomisen seuraavista syistä:

• Asiakkaat saavat luotettavaa palvelua hyvämaineiselta finanssialan toimijalta, ja he tuntevat olonsa luottavaiseksi, kun heidän asiakassuhteitaan hoidetaan huolellisesti ja varovaisesti sekä tehokkaalla riskienhallinnalla.
• Sijoittajien ja vastapuolten vaatima riskipreemio on pienempi, kun riskit ovat läpinäkyviä ja riskienhallinta on selkeästi kuvattu ja siitä viestitään.
• Henkilöstön motivaatio vahvistuu, kun strategiat, valtuudet, limiitit, tavoiteltu tuotto ja palkitsemiskriteerit määritellään ja viestitään selkeästi.
• Valvontaviranomaisten luottamus Mandatumin kykyyn hallita toimintaansa liittyviä riskejä vahvistaa viranomaisyhteistyötä entisestään.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Mandatum-konsernin riskienhallinnan keskeinen tavoite on luoda arvoa ja säilyttää jo luotu arvo.

Riskienhallintajärjestelmä

Yksi keskeinen osa Mandatum-konsernin hallintorakennetta on toimiva riskienhallintajärjestelmä. Mandatum-konsernissa hallituksella on kokonaisvastuu riskienhallinnasta, ja konsernin toimitusjohtajan vastuulla on järjestää riskienhallinta hallituksen, sääntelykehysten ja muiden sidosryhmien asettamien vaatimusten mukaisesti. Riskienhallintajohtajan vastuulla on varmistaa, että riskienhallinta on järjestetty asianmukaisesti ja että soveltamisala on riittävä suhteessa toimintaan yleensä. Konsernin riskienhallinnan viitekehys on kuvattu tarkemmin konsernin verkkosivuilla julkaistussa Mandatum-konsernin riskienhallintapolitiikassa.

Vakuutus- ja sijoitussopimuksista aiheutuvat keskeiset riskit

Mandatum on riskienhallintapolitiikassaan kuvannut riskiluokittelumallinsa eli riskitaksonomian. Se on hierarkkinen riskikokonaisuus, jonka tavoitteena on tunnistaa erilaisia riskejä, joille Mandatum altistuu. Yhteenvetona Mandatumin riskiluokittelumalli on seuraava:

• Strategiset riskit.
• Ansaintariskit eli markkinariskit, vakuutusriskit ja kustannusriskit.
• Seuraamusriskit eli vastapuoliriskit, operatiiviset riskit, kyberriskit ja likviditeettiriskit.

Tässä liitteessä keskitytään ansaintariskeihin, koska niillä voi olla vaikutusta tilinpäätökseen. Näitä riskejä kutsutaan tässä liitteessä yleisesti taloudellisiksi riskeiksi. Lisäksi seuraamusriskit katetaan asiaankuuluvassa määrin. Yleisesti ottaen sekä sijoitus- että vakuutussopimukset altistuvat edellä mainituille riskeille. Sijoitussopimusten osalta taloudelliset vaikutukset syntyvät kuitenkin usein riskialtistuman välillisen vaikutuksen kautta eli esimerkiksi markkinariskien osalta sijoitussopimuksen katteena olevan sijoituskohteen arvonmuutoksella ei ole suoraa tulosvaikutusta, mutta kyseisen arvonmuutoksen myötä Mandatumin sijoitussopimuksen hoidosta saamat palkkiotuotot voivat muuttua.

Finanssialan toimijana Mandatum-konsernin merkittävimmät ansaintariskit liittyvät rahoitusmarkkinoiden kehitykseen, minkä vuoksi tässä liitteessä keskitytään markkinariskeihin. Taulukossa "Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit" liiketoiminta-alueittain on kuvattu keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimukset liiketoiminta-alueittain. Lisäksi taulukossa "Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit ja niiden keskeiset riskit" esitetään sopimusryhmittäin keskeiset riskit ja niiden pääasialliset riskienhallintatoimenpiteet.

Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit liiketoiminta-alueittain

	Vähän pääomaa sitovat	Lasku peruste
Liiketoiminta-alue/tuote	Varainhoito	Yritys asiakkaat	Henkilö asiakkaat	korkoinen liiketoiminta
Sijoitussopimukset (IFRS 9)
Kapitalisaatiosopimus	x	x	x
Yksilöllinen säästövakuutus	x	x	x
Ryhmäeläkevakuutus (myyty 1.1.2023 jälkeen)		x
Yksilöllinen eläkevakuutus (myyty 1.1.2023 jälkeen)		x	x
Vakuutussopimukset (IFRS 17)
Yksilöllinen säästövakuutus				x
Ryhmäeläkevakuutus (myyty ennen 1.1.2023)		x		x
Yksilöllinen eläkevakuutus (myyty ennen 1.1.2023)		x	x	x
Ryhmäriskivakuutus		x
Riskivakuutus		x	x

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 159

Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit ja niiden keskeiset riskit

Tuote	Keskeiset riskit	Keskeiset riskienhallintatoimenpiteet
Kapitalisaatio sopimus	Markkina-, raukeamis- ja kustannusriski	Vähän pääomaa sitovat: Tehokas kulubudjetointi, aktiivinen viestintä asiakkaille ja tuotekehitys
Yksilöllinen säästövakuutus	Markkina-, raukeamis- ja	Laskuperustekorkoinen: Riskinottohalukkuuden asettaminen linjaan konsernin strategian, riskilimiittien ja jatkuvan seurannan kanssa (sisäiset liikennevalot)
	kustannusriski	Vähän pääomaa sitovat: Tehokas kulubudjetointi ja aktiivinen viestintä asiakkaille
Ryhmäeläke vakuutus	Markkina-, kustannus- ja pitkäikäisyysriski	Laskuperustekorkoinen: Riskinottohalukkuuden asettaminen linjaan konsernin strategian, riskilimiittien ja jatkuvan seurannan kanssa (sisäiset liikennevalot) sekä vakuutuskannan muokkaustoimenpiteet.
	(IFRS 17)	Vähän pääomaa sitovat: Tehokas kulubudjetointi, aktiivinen viestintä asiakkaille ja tuotekehitys
Yksilöllinen eläkevakuutus	Markkina- ja kustannusriski	Laskuperustekorkoinen: Riskinottohalukkuus linjassa konsernin strategian, riskilimiittien ja jatkuvan seurannan kanssa (sisäiset liikennevalot)
		Vähän pääomaa sitovat: Tehokas kulubudjetointi ja aktiivinen viestintä asiakkaille
Ryhmäriski vakuutus	Kuolevuus- ja työkyvyttömyysriski	Vakuutusten myöntäminen ja hinnoittelu
Riskivakuutus	Kuolevuus- ja työkyvyttömyysriski	Vakuutusten myöntäminen ja hinnoittelu

Vaikka taulukossa "Keskeisimmät sijoitus- ja vakuutussopimustyypit ja niiden keskeiset riskit" listataan useita eri riskejä, se ei suoraan tarkoita, että kyseiset riskit olisivat olennaisia tilinpäätöksen näkökulmasta. Keskeistä on, miten kyseisiä riskejä hallitaan liiketoiminnassa. Raukeamisriski, yhtenä esimerkkinä, on mainittu keskeisenä riskinä joillekin tuotteille ja se on myös Solvenssi II -kehikossa merkittävin vakuutusriski. Solvenssi II -kehikon stressit kuitenkin perustuvat kerran 200 vuodessa realisoituviin tapahtumiin ja laskentaperiaatteet määritellään sääntelyssä. On useita syitä, miksi Solvenssi II -kehikon oletukset eivät sellaisenaan sovellu IFRS-kontekstiin, kuten se, että sijoitussopimukset arvostetaan IFRS 9 -standardin mukaisesti, vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin liittyvät takaisinostot ovat sijoitusten luonteen sekä sopimusehtojen vuoksi rajoitettuja ja Solvenssi II -kehikossa kuvataan ääritapahtumia. Näin ollen raukeamisriskiin liittyviä herkkyyslaskelmia ei esitetä tässä liitteessä.

5.2 Vakuutus- ja kustannusriskit

Altistuma

Vakuutusriskit sisältävät biometriset riskit, asiakaskäyttäytymiseen liittyvät riskit ja katastrofiriskit. Katastrofiriskit eivät ole Mandatumille merkityksellisiä, kun huomioidaan liiketoiminnan luonne. Biometrisillä riskeillä tarkoitetaan riskiä siitä, että henkivakuutusyhtiö joutuu maksamaan odotettua enemmän kuolevuus-, työkyvyttömyys- tai sairastavuuskorvauksia tai yhtiö joutuu maksamaan eläkettä vakuutuksenottajalle pidempään (pitkäikäisyysriski) kuin vakuutusten hinnoitteluhetkellä odotettiin. Asiakaskäyttäytymisriskit johtuvat vakuutuksenottajien käyttäytymiseen liittyvästä epävarmuudesta. Vakuutuksenottajilla on oikeus lopettaa vakuutusmaksujen maksaminen (raukeamisriski) ja heillä voi olla mahdollisuus irtisanoa vakuutussopimuksensa ja nostaa vakuutussäästönsä (takaisinostoriski).

Mandatum-konserni altistuu vakuutusriskeille laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen ja vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden kautta. Varainhoidon liiketoiminta-alue, joka on osa vähän pääomaa sitovia liiketoiminta-alueita, ei kuitenkaan altistu biometrisille riskeille.

Kustannusriski syntyy, kun toteutuneiden kustannusten ajoitus ja/tai määrä poikkeaa hinnoitteluajankohtana odotetusta. Tämän seurauksena alun perin oletetut kustannukset eivät välttämättä riitä kattamaan toteutuneita kustannuksia. Kustannusriski liittyy kaikkiin liiketoiminta-alueisiin.

Vakuutussopimusvarat ja -velat liiketoiminta-alueittain 31.12.2024

Liiketoiminta-alue	Rahavirrat sopimusten täyttämisestä	Vakuutuspalvelu marginaali	Vakuutussopimus velka
Vähän pääomaa sitovat, sijoitussidonnaiset sopimukset	2 979,5	339,0	3 318,5
Vähän pääomaa sitovat, riskivakuutukset	-75,3	140,5	65,2
Laskuperustekorkoinen	2 236,9	19,0	2 255,8
Yhteensä	5 141,1	498,5	5 639,6

Vakuutussopimusvarat ja -velat liiketoiminta-alueittain 31.12.2023

Liiketoiminta-alue	Rahavirrat sopimusten täyttämisestä	Vakuutuspalvelu marginaali	Vakuutussopimus velka
Vähän pääomaa sitovat, sijoitussidonnaiset sopimukset	2 709,6	314,4	3 024,0
Vähän pääomaa sitovat, riskivakuutukset	-85,1	137,4	52,3
Laskuperustekorkoinen	2 418,1	8,8	2 426,9
Yhteensä	5 042,6	460,6	5 503,2

Lisätietoja vastuuvelan muutoksista löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 23 Vakuutussopimusvelka.

Vakuutus- ja kustannusriskien hallinta

Biometrisiä riskejä hallitaan huolellisella vastuunvalinnalla, asettamalla riskejä ja kustannuksia vastaavat hinnat, asettamalla ylärajat myönnetylle turvalle ja jälleenvakuutuksella. Sekä aktuaaritoiminnolla että riskienhallintatoiminnolla on tärkeä rooli riskien seurannassa. Konsernin vakuutusriskikomitea valvoo vakuutusriskien hallinnan kattavuutta ja asianmukaisuutta, ja molemmilla toiminnoilla on edustajia komiteassa.

Vastuunvalinta on osa liiketoiminnan päivittäisiä rutiineja. Mandatumin vastuunvalintapolitiikassa määritellään riskinvalinnan periaatteet ja vakuutusmäärien rajat. Mandatum Lifen hallitus hyväksyy vastuunvalintapolitiikan, hinnoitteluohjeet sekä vakuutus- ja sijoitussopimusvelkojen laskennan keskeiset periaatteet.

Jälleenvakuutusta käytetään rajoittamaan yksilöllisten kuolevuusriskien ja pysyvien työkyvyttömyysriskien määrää. Hallitus päättää vuosittain yhtiön omalla vastuulla pidettävän riskin enimmäismäärän, joka on tällä hetkellä normaalisti 1,5 miljoonaa euroa, ja ylite jälleenvakuutetaan voimassa olevan jälleenvakuutussopimuksen mukaisesti. Mahdollisten katastrofien vaikutusten lieventämiseksi Mandatum Lifella on katastrofijälleenvakuutussopimus ja tietyille työkyvyttömyystuotteille osamääräjälleenvakuutussopimus. Vaikka jälleenvakuutus on usein keskeinen keino vähentää vakuutusriskejä, sen merkitys ei ole tällä hetkellä oleellinen Mandatum-konsernissa. Tästä syystä tämän liitetiedon tiedot on esitetty bruttomääräisinä eli ilman jälleenvakuutuksen vaikutusta.

Riskiliikkeen tulosta seurataan aktiivisesti ja analysoidaan perusteellisesti vähintään vuosittain. Aktuaaritoimi ja aktuaaritoiminto mittaavat vastuunvalinnan tehokkuutta ja tariffien riittävyyttä keräämällä tietoja kunkin tuotelinjan ja riskityypin todellisista korvauskustannuksista ja vertaamalla niitä kunkin riskivakuutuksen vakuutusmaksuissa oletettuihin korvauskustannuksiin.

Kustannusriskiä hallitaan aktiivisella kuluseurannalla, parantamalla tehokkuutta ja käyttämällä sopimuksissa liikekulurakennetta, joka tuottaa tuloa vakuutuksen koko elinkaaren ajan.

Keskeiset sijoitus- ja vakuutussopimusvelkaan liittyvät oletukset tarkistetaan vuosittain. Uusien sopimusten hinnoitteluperiaatteet, vastuuvalintapolitiikka ja sijoitus- ja vakuutussopimusvelkojen laskentaperiaatteet päivitetään tarvittaessa sijoitus- ja vakuutussopimusvelkojen kehityksen ja riskiliikkeen tuloksen perusteella.

Riskikeskittymät

Konsernin vakuutussopimuskanta on suhteellisen hyvin hajautettu eikä sisällä merkittäviä riskikeskittymiä. Mahdollisten riskikeskittymien vaikutusten lieventämiseksi konsernilla on käytössä katastrofijälleenvakuutus.

Vakuutussopimuskannan pääasiallinen keskittymä on maantieteellinen, sillä kaikki vakuutussopimukset on myyty Suomessa. Lisäksi ryhmävakuutussopimukset voivat altistaa Yritysasiakkaat-liiketoiminta-alueen keskittymäriskille. Tällä hetkellä 10 suurinta ryhmävakuutusta muodostaa 54,3 (49,3) prosenttia vakuutetuista ja 37,5 (37,2) prosenttia kuolinkorvauksiin liittyvistä riskisummista.

Herkkyysanalyysi

Taulukossa "Mandatum-konsernin vakuutusriskeihin liittyvät herkkyydet 31.12.2024" esitetään tulokset siitä, miten vakuutuspalvelumarginaali sekä voitto tai tappio ennen veroja olisivat kasvaneet tai pienentyneet, jos vakuutus- ja kustannusriskimuuttujissa olisi tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka olivat raportointipäivänä kohtuudella mahdollisia. Vaikutukset kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti, joten muuttujissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta omaan pääomaan. Tässä analyysissä herkkyydet esitetään bruttoperusteisesti, eli jälleenvakuutusta ei ole otettu huomioon. Analyysissä oletetaan, että kaikki muut muuttujat pysyvät vakioina.

Mandatum-konsernin vakuutusriskeihin liittyvät herkkyydet 31.12.2024

Milj. €	Vakuutuspalvelu marginaali	Voitto tai tappio ennen veroja
Vähän pääomaa sitovat
Kuolleisuus (5 %:n kasvu)	-4,1	–
Kuolleisuus (5 %:n lasku)	4,1	–
Kustannukset (10 %:n kasvu)	-21,9	–
Kustannukset (10 %:n lasku)	21,9	–
Laskuperustekorkoinen
Kuolleisuus (5 %:n kasvu)	15,8	–
Kuolleisuus (5 %:n lasku)	-16,7	–
Kustannukset (10 %:n kasvu)	-9,7	–
Kustannukset (10 %:n lasku)	9,7	–

Mandatum-konsernin vakuutusriskeihin liittyvät herkkyydet 31.12.2023

Milj. €	Vakuutuspalvelu marginaali	Voitto tai tappio ennen veroja
Vähän pääomaa sitovat
Kuolleisuus (5 %:n kasvu)	-3,0	–
Kuolleisuus (5 %:n lasku)	3,0	–
Kustannukset (10 %:n kasvu)	-22,2	–
Kustannukset (10 %:n lasku)	22,2	–
Laskuperustekorkoinen
Kuolleisuus (5 %:n kasvu)	2,2	15,7
Kuolleisuus (5 %:n lasku)	-2,2	-15,7
Kustannukset (10 %:n kasvu)	-1,7	-11,9
Kustannukset (10 %:n lasku)	1,7	11,9

Taulukossa esitettyjä vuoden 2023 vertailutietoja on oikaistu laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen kuolleisuuden herkkyyksien osalta, sillä laskentatapaa on muutettu.

5.3 Markkinariskit

Mandatum-konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti markkinariskeillä tarkoitetaan taloudellisen tuloksen ja oman pääoman vaihtelua, joka johtuu rahoitusvarojen ja -velkojen markkina-arvojen muutoksista sekä vakuutusvelkojen arvon muutoksista. Markkina-arvojen ja taloudellisten arvojen muutokset pohjautuvat taustalla olevien markkinamuuttujien, kuten korkojen, inflaation, valuuttakurssien, luottoriskimarginaalien ja osakekurssien, muutoksiin.

Mandatum-konsernin markkinariskit muodostuvat pääasiassa laskuperustekorkoisesta liiketoiminta-alueesta ja konsernin ei-strategisista omaisuuseristä. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen markkinariskit syntyvät ensisijaisesti sijoituksista lukuun ottamatta korkoriskiä, joka syntyy sekä korkosijoituksista että laskuperustekorkoisesta vakuutussopimusvelasta. Mandatum-konserni altistuu markkinariskille myös Mandatum Oyj:n omistamien ei-strategisten suorien sijoituskohteiden kautta.

Tässä liitteessä markkinariskit luokitellaan seuraaviin ryhmiin:

• Osakeriski,
• Vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvät riskit,
• Korkoriski,
• Luottoriski ja
• Valuuttariski.

Nämä poikkeavat hieman sisäisestä luokittelusta, joka perustuu Solvenssi II -näkökulmaan. Tässä käytetty luokittelu soveltuu kuitenkin paremmin tilinpäätöstarkoituksiin ja kuvastaa paremmin tilinpäätöksessä sovellettavaa esitystapaa ja arvostusmenetelmiä.

Markkinariskien hallinta

Markkinariskien hallinta perustuu vakuutussopimusten odotettuihin kassavirtoihin, korkotasoon ja vakavaraisuusasemaan. Kaikille laskuperustekorkoisille vakuutussopimuksille on yhteistä taattu korko, joka vaihtelee 0 ja 4,5 prosentin välillä, ja mahdollisuus harkinnanvaraisiin lisäetuihin julkaistun kohtuusperiaatteen mukaisesti. Laskuperustekorkoisen vakuutussopimusvelan rahavirrat ovat suhteellisen hyvin ennustettavissa, koska useimmissa laskuperustekorkoisissa vakuutuksissa takaisinostot ja lisäsijoitukset eivät ole mahdollisia.

Konserniyhtiöiden hallitukset hyväksyvät yhtiöstä riippuen tasehallintapolitiikan tai sijoituspolitiikan, ja konsernin omalla riskillä olevia varoja hallinnoidaan näiden periaatteiden mukaisesti. Politiikoissa määritellään sijoitustoiminnan periaatteet ja limiitit. Lisäksi tavoiteltuun vakavaraisuusasemaan liittyvä riskinottohalukkuus ja riskilimiitit määritellään hallitusten hyväksymässä riskienhallintapolitiikassa.

Toimiluvalliset konserniyhtiöt vastaavat omasta toiminnastaan, ja esimerkiksi laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen varoja hallinnoidaan Mandatum Lifen hallituksen asettamien politiikkojen ja limiittien mukaisesti. Mandatum Life on ulkoistanut varojensa hoidon Mandatum Asset Management Oy:lle (MAM), joka tekee päivittäiset sijoituspäätökset. Nämä päätökset perustuvat sijoituspolitiikan periaatteisiin ja valtuutuksiin. Kaikki merkittävät sijoituspäätökset, kuten suuret allokaatiomuutokset ja sijoitusyksikön valtuudet ylittäviin sijoituksiin liittyvät päätökset, tekee kuitenkin Mandatum Lifen toimitusjohtaja tai hallitus. Mandatum Lifen tasehallintakomitea seuraa säännöllisesti, miten sijoituspolitiikassa määriteltyjä periaatteita ja limiittejä noudatetaan. Mandatum Lifella on lisäksi erillinen tasehallintakomitea, joka vastaa sijoitussidonnaisten velkojen katteena oleviin varoihin liittyvien riskien hallinnasta. Mandatum Oyj:n varoja hallinnoidaan Mandatum Oyj:n tasehallintapolitiikan mukaisesti.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio 31.12.2024 ja 31.12.2023 taulukossa on esitetty laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio markkina-arvoin 31.12.2024 ja 31.12.2023 tilanteissa. Allokaatio on esitetty erikseen alkuperäisen kannan ja Mandatum Lifeen Suomi-yhtiöstä vuonna 2014 siirretyn ryhmäeläkevakuutuskannan osalta. Jälkimmäinen vakuutuskanta (eriytetty kanta) on eriytetty muusta omaisuudesta erityispiirteidensä vuoksi. Alkuperäinen kanta koostuu laskuperustekorkoisista veloista, jotka eivät kuulu eriytettyyn ryhmäeläkekantaan liittyviin vastuisiin. Lisäksi alkuperäinen kanta sisältää omaisuutta, joka kattaa osakkeenomistajien varoja.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio 31.12.2024 ja 31.12.2023

	31.12.2024		31.12.2023
Milj. €	Alkuperäinen kanta	Eriytetty kanta	Alkuperäinen kanta	Eriytetty kanta
Korkosijoitukset yhteensä	2 239,0	645,1	2 442,5	668,2
Rahamarkkinasijoitukset ja kassavarat	383,7	95,1	305,8	80,0
Valtioiden joukkovelkakirjalainat	–	–	–	–
Muut joukkovelkakirjalainat, rahastot, lainat ja johdannaiset	1 855,3	550,0	2 136,7	588,2
Listatut osakkeet yhteensä	199,8	7,4	282,5	7,7
Suomi ja Pohjoismaat	75,5	–	127,5	–
Muut maat	124,3	7,4	155,0	7,7
Vaihtoehtoiset sijoitukset yhteensä	582,4	26,2	615,0	28,4
Kiinteistöt	105,1	20,3	112,9	23,3
Pääomarahastot	281,8	3,2	269,6	2,9
Private credit -rahastot	195,6	2,8	232,5	2,2
Omaisuuslajit yhteensä	3 021,3	678,7	3 339,9	704,3

Taulukon "Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio 31.12.2024 ja 31.12.2023" ja konsernin taseen rahoitusvarojen sisällössä on eroja, ja näin ollen esitettyjen omaisuuslajien yhteismäärän täsmäytyslaskelma Mandatum-konsernin rahoitusvaroihin on esitetty Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaation ja taseen rahoitusvarojen välinen täsmäytys 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukossa. Kyseisen taulukon ensimmäisellä rivillä esitetyt varat yhteensä ovat yhtä suuret kuin alkuperäisen kannan ja eriytetyn kannan sijoitusallokaatioiden summa. Konsernin muut rahoitusvarat ovat muiden konserniyhtiöiden kuin Mandatum Lifen rahoitusvaroja.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaation ja taseen rahoitusvarojen välinen täsmäytys 31.12.2024 ja 31.12.2023

Milj. €	31.12.2024	31.12.2023
Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitukset yhteensä	3 699,9	4 044,2
Kertyneet korot korkosijoituksista	-31,5	-32,9
Konsernin sisäiset erät	-13,0	-11,2
Suorat kiinteistösijoitukset sijoitusallokaatiolla	-123,7	-134,3
Johdannaisten nettoero sijoitusallokaation ja rahoitusvarojen välillä	-2,3	6,2
Sijoitusallokaatioon sisällytetyt käteisvarat	-478,8	-385,8
Odotetut luottotappiot	-1,3	-4,2
Konsernin muut rahoitusvarat	458,0	110,5
Mandatum-konsernin rahoitusvarat yhteensä	3 507,3	3 592,4

Taulukossa "Vähän pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin liittyvät sijoitukset 31.12.2024 ja 31.12.2023" on esitetty vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden sijoitusten allokaatio 31.12.2024 ja 31.12.2023. Asiakkaat kantavat kyseisiin liiketoiminta-alueisiin liittyvistä varoista aiheutuvat markkinariskit, joten ne vaikuttavat konserniin vain välillisesti tulevien palkkiotuottojen kautta.

Vähän pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin liittyvät sijoitukset 31.12.2024 ja 31.12.2023

Omaisuusluokka, milj. €	31.12.2024	31.12.2023
Korkosijoitukset	5 805,6	5 045,6
Listatut osakkeet	4 372,3	3 618,1
Vaihtoehtoiset sijoitukset	3 114,6	2 972,4
Yhteensä	13 292,5	11 636,1
- joista IFRS 17 -sopimuksiin liittyviä sijoituksia	3 409,9	3 130,2
- joista IFRS 9 -sopimuksiin liittyviä sijoituksia	9 882,6	8 506,0

Taulukossa esitettyjä vuoden 2023 vertailutietoja on oikaistu siten, että taulukossa huomioidaan etukäteen hankitut sijoitukset.

Vähän pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin liittyvät sijoitukset 31.12.2024 ja 31.12.2023 taulukossa esitettyjen omaisuusluokkien kokonaismäärä vastaa Mandatum-konsernin tilinpäätöksen liitteessä 19 esitettyjä sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevia sijoituksia. Jaottelu eri omaisuusluokkiin on kuitenkin eri kuin tilinpäätöksen muissa liitteissä esitetty jaottelu, sillä tässä liitteessä rahastosijoitukset on avattu alla olevien sijoitusten tasolle ja jaoteltu eri omaisuusluokkiin alla olevien sijoitusten mukaan.

Mandatum Oyj:n rahoitusvarat 31.12.2024 olivat 458,7 (109,3) miljoonaa euroa. Varat koostuvat pääosin osake- ja rahamarkkinasijoituksista.

5.4 Osakeriski ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvä riski

Altistuma

Osakeriski on osakekurssien muutoksista johtuvien tappioiden riski. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen listatut osakesijoitukset ja vaihtoehtoiset sijoitukset vuoden 2023 ja 2024 lopussa on esitetty taulukossa "Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio 31.12.2024 ja 31.12.2023". Vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden listatut osakesijoitukset ja vaihtoehtoiset sijoitukset on esitetty puolestaan taulukossa "Vähän pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin liittyvät sijoitukset 31.12.2024 ja 31.12.2023".

Osakesalkkua hoidetaan aktiivisesti. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen osakesalkkujen ja -johdannaisten positiot ja riskit eivät saa ylittää sijoituspolitiikassa asetettuja rajoja. Kehittyneiden markkinoiden osakesalkkua hallinnoi pääasiassa MAM, kun taas kehittyvien markkinoiden osakesijoituksia hallinnoivat pääasiassa ulkopuoliset varainhoitajat.

Vaihtoehtoiset sijoitukset ovat joko sijoituksia muihin kuin muualla tässä liitetiedossa mainittuihin omaisuusluokkiin tai sijoituksia mainittuihin omaisuusluokkiin käyttäen sijoitusinstrumentteja, joiden hallinnointimalli tai sijoitusstrategia poikkeaa tavanomaisesta. Mandatum-konsernissa pääomarahastot, muut vaihtoehtorahastot ja kiinteistösijoitukset luokitellaan vaihtoehtoisiksi sijoituksiksi. Muut vaihtoehtorahastot ovat pääasiassa private credit -rahastoja.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen salkuissa pääomarahastoja ja private credit rahastoja hallinnoivat pääasiassa ulkopuoliset varainhoitajat. Pääomarahastosalkku on hajautettu sekä rahastotyylin että maantieteellisen alueen mukaan. Vaihtoehtoisia sijoituksia tehdään sekä suoraan yksittäisiin rahastoihin että rahastojen rahastoihin, jotta saavutetaan riittävä hajautus rahastojen ja sijoitustyylien välillä.

Vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyy usein etukäteen tehty sijoitussitoumus, joka sitoutuu ajan myötä joko kokonaan tai osittain sijoituksiksi kyseisiin rahastoihin. Vuoden 2024 lopussa Mandatum-konsernilla oli avoimia taseen ulkopuolisia sijoitussitoumuksia 2 146,1 (2 006,5) miljoonaa euroa, joista 1 897,1 (1 842,8) miljoonaa euroa liittyi vähän pääomaa sitoviin liiketoiminta-alueisiin ja 249,0 (163,6) miljoonaa euroa laskuperustekorkoiseen liiketoimintaalueeseen. On syytä huomata, että nämä summat ovat enimmäismääriä, ja koska merkittävä osa sijoitussitoumuksista, erityisesti laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen portfoliossa, liittyy vanhempien vuosikertojen rahastoihin, odotettavissa oleva toteutuvien sitoumusten määrä on pienempi.

Vaihtoehtoisten sijoitusten sitoumukset altistavat liiketoiminta-alueet riskille, että niillä ei ole likvidejä varoja rahastojen pääomakutsujen maksamiseen. Mandatum-konserni hallitsee tätä riskiä arvioimalla etukäteen mahdollisten tulevien pääomakutsujen määriä ja ajoituksia, jotka otetaan huomioon sisäisessä likviditeetin hallinnassa. Vähän pääomaa sitovien liiketoimintaalueiden osalta pääomakutsut rahoitetaan yleensä perimällä vakuutuksenottajalta erillinen vakuutusmaksu. Menetelmiä, joilla hallitaan vakuutuksenottajasta syntyvää vastapuoliriskiä, ovat esimerkiksi asiakasvalinta, sijoituskorien kohderyhmän määrittely ja vakuutusehdot.

Herkkyysanalyysi

Taulukossa "Mandatum-konsernin osakesijoitusten ja vaihtoehtoisten sijoitusten herkkyydet 31.12.2024" on esitetty analyysi Mandatum-konsernin herkkyydestä osakesijoitusten ja vaihtoehtoisten sijoitusten hintojen nousulle tai laskulle 31.12.2024 olettaen, että kaikki muut muuttujat pysyvät vakioina. Vaikutukset kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti, joten muuttujissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta omaan pääomaan. Herkkyysanalyysissä käytetään seuraavia oletuksia:

• 20 prosentin arvonmuutos listatuille ja listaamattomille osakkeille sekä pääomarahastosijoituksille.
• 10 prosentin arvonmuutos kiinteistösijoituksille ja muille vaihtoehtorahastoille.

Riskikeskittymät

Mandatum-konsernin osakeriskikeskittymät liittyvät konsernin ei-strategisiin omaisuuseriin, joista raportointihetkellä sijoitus Saxo Bank A/S:ään on 301,7 miljoonaa euroa, Enento Group Oyj:hin on 51,0 (56,9) miljoonaa euroa ja Terrafame Oy:hyn 46,2 (46,2) miljoonaa euroa.

Laskuperustekorkoisessa liiketoiminta-alueessa vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvät keskittymät liittyvät kiinteistösalkkuun, sillä kaikki suorat kiinteistösijoitukset sijaitsevat Suomessa. Lisäksi pääomarahastojen ja private credit -rahastojen salkuissa on jonkin verran keskittymiä, sillä pääomarahastosalkun viisi suurinta sijoitusta vastaavat 61,6:ta (63,5) prosenttia salkun markkina-arvosta ja private credit -rahastosalkun viisi suurinta sijoitusta ovat 52,0 (53,5) prosenttia salkun markkina-arvosta. Toisaalta rahastot ovat hajauttaneet omia alla olevia sijoituksiaan, mikä pienentää keskittymäriskiä.

Vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden sijoitukset on hyvin hajautettuja, eivätkä siten sisällä merkittäviä keskittymiä.

Mandatum-konsernin osakesijoitusten ja vaihtoehtoisten sijoitusten herkkyydet 31.12.2024

	Vakuutuspalvelu marginaali		Voitto tai tappio ennen veroja
Milj. €	Nousu	Lasku	Nousu	Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset	65,6	-65,6	-1 360,5	1 360,5
Rahoitusvälineet	– –		1 360,5	-1 360,5
Yhteensä - Vähän pääomaa sitovat	65,6	-65,6	0,0	0,0
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset	–	–	-3,5	3,5
Rahoitusvälineet	–	–	129,0	-129,0
Yhteensä - Laskuperustekorkoinen	–	–	125,4	-125,4
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat	–	–	80,5	-80,5
Yhteensä - Konsernin suorat omistukset	–	–	80,5	-80,5

Mandatum-konsernin osakesijoitusten ja vaihtoehtoisten sijoitusten herkkyydet 31.12.2023

	Vakuutuspalvelu marginaali		Voitto tai tappio ennen veroja
Milj. €	Nousu	Lasku	Nousu	Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset	63,5	-63,5	-1 171,7	1 171,7
Rahoitusvälineet	–	–	1 171,7	-1 171,7
Yhteensä - Vähän pääomaa sitovat	63,5	-63,5	0,0	0,0
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset	–	–	-1,9	1,9
Rahoitusvälineet	–	–	150,1	-150,1
Yhteensä - Laskuperustekorkoinen	–	–	148,2	-148,2
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat	–	–	21,3	-21,3
Yhteensä - Konsernin suorat omistukset	–	–	21,3	-21,3

5.5 Korkoriski

Altistuma

Mandatumin merkittävin korkoriski on, että korkosijoitukset eivät pitkällä aikavälillä tuota vähintään laskuperustekorkoisten vakuutussopimusvelkojen taattua korkoa vastaavaa tuottoa. Tämän riskin todennäköisyys kasvaa, kun markkinakorot laskevat ja pysyvät alhaisella tasolla.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoituksiin liittyvän sijoituspolitiikan mukaan vakuutussopimusvelkojen korkoriski on otettava huomioon sijoitussalkun rakennetta määriteltäessä. Vakuutussopimusvelkojen ja korkosijoitusten välistä duraatioeroa seurataan ja hallitaan jatkuvasti. Sisäisen pääoman malleihin perustuvilla valvontatasoilla hallitaan ja varmistetaan pääoman riittävyys eri markkinatilanteissa.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen alkuperäisen kannan vakuutussopimusvelkojen keskimääräinen duraatio oli 31.12.2024 noin 9 vuotta (noin 9) ja eriytetyn kannan noin 8 vuotta (noin 9). Alkuperäisen kannan korkosijoitusten, mukaan lukien käteisvarat ja korkojohdannaiset, duraatio 31.12.2024 oli 3,5 vuotta (3,3) ja eriytetyn kannan duraatio 4,3 vuotta (3,6).

Laskuperustekorkoisen vakuutussopimusvelan osalta Mandatum-konserni on varautunut mataliin korkoihin muun muassa alentamalla sopimusten laskuperustekorkoa. Lisäksi voimassa olevia sopimuksia on muutettu jälleensijoitusriskin hallinnoimiseksi. Mandatum on lisäksi suojannut vakuutussopimusvelkaan liittyvää korkoriskiä koronvaihtosopimuksilla, joiden käyttöperiaatteet ja limiitit on erikseen määritelty laskuperustekorkoiseen liiketoimintaalueeseen liittyvässä sijoituspolitiikassa. Suojauslaskentaa ei sovelleta Mandatum-konsernin tilinpäätöksessä olevaan vakuutussopimusvelkaan liittyviin koronvaihtosopimuksiin, sillä Mandatum Life soveltaa suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaista suojauslaskentaa. Mandatum-konsernin varat ja velat, joiden arvoon korkojen muutoksilla on vaikutusta, on esitetty Mandatum-konsernin varat ja velat, joihin korkojen muutoksilla on vaikutusta taulukossa vuoden 2023 ja 2024 lopussa. Vakuutussopimukset on esitetty ilman jälleenvakuutusta, sillä jälleenvakuutuksen tase-erät eivät ole herkkiä korkojen muutoksille.

Mandatum-konsernin varat ja velat, joihin korkojen muutoksilla on vaikutusta 31.12.2024 ja 31.12.2023

Milj. €	31.12.2024	31.12.2023
Rahoitusvälineet
Varat	2 432,6	2 635,2
Velat	-201,1	–
Yhteensä	2 231,5	2 635,2
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset	5 097,2	4 213,7
Koronvaihtosopimukset	25,7	21,3
Rahoitusvälineet yhteensä	7 354,4	6 870,2
Vakuutussopimukset
Velat	5 621,0	5 492,4
Varat	-4,8	-15,1
Vakuutussopimukset yhteensä	5 616,2	5 477,3
Velat sijoitussopimuksista	3 789,6	3 080,2
Yhteensä	9 405,9	8 557,5

Mandatum-konsernin taseella on lisäksi rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja joiden tasearvoon tai tulokseen korkojen muutoksilla ei ole vaikutusta.

Herkkyysanalyysi

Taulukossa "Mandatum-konsernin taseen korkoherkkyydet 31.12.2024" on esitetty analyysi konsernin omaisuus- ja velkaerien herkkyydestä markkinakorkojen 1 prosenttiyksikön paralleelille nousulle tai laskulle raportointipäivänä olettaen, että kaikki muut muuttujat pysyvät vakioina. Vaikutukset kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti, joten muuttujissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta omaan pääomaan.

Mandatum-konsernin taseen korkoherkkyydet 31.12.2024

		Vakuutuspalvelu marginaali		Voitto tai tappio ennen veroja
Milj. €	Nousu	Lasku	Nousu	Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset	20,7	-18,6	140,5	-143,9
Rahoitusvälineet	–	–	-140,5	143,9
Yhteensä - Vähän pääomaa sitovat	20,7	-18,6	–	–
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset	–	–	126,2	-147,4
Rahoitusvälineet	–	–	-109,6	118,9
Yhteensä - Laskuperustekorkoinen	–	–	16,7	-28,6
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat	–	–	-0,2	0,2
Rahoitusvelat	–	–	0,2	-0,2
Yhteensä - Konsernin suorat omistukset	–	–	0,1	-0,1

Mandatum-konsernin taseen korkoherkkyydet 31.12.2023

		Vakuutuspalvelu marginaali		Voitto tai tappio ennen veroja
Milj. €	Nousu	Lasku	Nousu	Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset	11,2	-9,2	109,7	-111,5
Rahoitusvälineet	–	–	-109,7	111,5
Yhteensä - Vähän pääomaa sitovat	11,2	-9,2	–	–
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset	–	–	126,8	-149,0
Rahoitusvälineet	–	–	-102,9	111,2
Yhteensä - Laskuperustekorkoinen	–	–	23,9	-37,7
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat	–	–	–	–
Rahoitusvelat	–	–	–	–
Yhteensä - Konsernin suorat omistukset	–	–	–	–

5.6 Luottoriski

Luottoriski on tappioriski tai taloudellisen tilanteen epäsuotuisa muutosriski, joka johtuu arvopapereiden liikkeeseenlaskijoiden, johdannaissopimusten vastapuolten tai muiden velallisten luottokelpoisuuden vaihteluista. Luottoriskiä syntyy sijoituksista sekä vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista.

Mandatum-konsernissa luottoriski voi realisoitua markkina-arvon tappioina, kun luottoriskimarginaalit (spreadit) muuttuvat epäsuotuisasti (spread-riski), tai luottotappioina, kun velkainstrumenttien liikkeeseenlaskijat tai johdannaisten tai jälleenvakuutusten vastapuolet eivät pysty täyttämään taloudellisia velvoitteitaan (maksukyvyttömyysriski). Luottoriskin rooli nykyisessä sijoitusallokaatiossa on merkittävä sekä riskialttiuden että riskienhallinnan näkökulmasta.

Sijoitusomaisuuteen liittyvän luottoriskin lisäksi luottoriskiä syntyy myös jälleenvakuutussopimuksista. Jälleenvakuuttajiin liittyvä luottoriski syntyy jälleenvakuutussaamisista ja jälleenvakuuttajien vastuuosuudesta. Mandatum-konsernissa jälleenvakuutukseen liittyvä luottoriski on suhteellisen pieni verrattuna sijoitusomaisuuteen liittyvään luottoriskiin.

Altistuma

Taulukossa "Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusomaisuus luottoluokittain 31.12.2024 ja 31.12.2023" esitetään laskuperusteisen liiketoiminta-alueen korkosijoitusten erittely luottoluokittain.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusomaisuus luottoluokittain 31.12.2024 ja 31.12.2023

	31.12.2024		31.12.2023
Milj. €	Alkuperäinen kanta	Eriytetty kanta	Alkuperäinen kanta	Eriytetty kanta
AAA	–	–	–	–
AA+ - AA-	28,3	6,5	46,0	10,9
A+ - A-	322,7	106,6	414,3	126,3
BBB+ - BBB-	704,8	260,8	680,7	213,8
BB+ - C	277,8	72,2	390,2	105,8
D	–	–	–	–
Luokittelematon	501,1	98,8	587,9	127,7
Yhteensä	1 834,7	544,9	2 119,1	584,5

Taulukossa esitettyjä vuoden 2023 vertailutietoja on oikaistu, sillä sijoituksille käytettyjä luottoluokitustietoja on muutettu vuoden 2024 aikana.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusomaisuus luottoluokittain 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukossa esitetty sijoitusomaisuuden kokonaismäärä vastaa taulukossa "Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten allokaatio 31.12.2024 ja 31.12.2023" esitettyä korkosijoitusten kokonaismäärää, josta on vähennetty käteinen sekä korkojohdannaiset.

Herkkyysanalyysi

Taulukossa "Mandatum-konsernin spread-herkkyydet 31.12.2024" esitetään analyysi Mandatum-konsernin herkkyydestä luottoriskimarginaalien 0,5 prosenttiyksikön muutokselle 31.12.2024 olettaen, että kaikki muut muuttujat pysyvät vakioina. Vaikutukset kirjataan suoraan tulosvaikutteisesti, joten muuttujissa tapahtuneilla muutoksilla ei ole vaikutusta omaan pääomaan. Huomaa, että vastuuvelan diskonttauskorkoon sisältyvän likviditeettipreemion oletetaan kasvavan 0,25 prosenttiyksikköä.

Mandatum-konsernin spread-herkkyydet 31.12.2024

		Vakuutuspalvelu marginaali		Voitto tai tappio ennen veroja
Milj. €	Nousu	Lasku	Nousu	Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset	-4,8	4,8	94,8	-93,4
Rahoitusvälineet	–	–	-94,8	93,4
Yhteensä - Vähän pääomaa sitovat	-4,8	4,8	–	–
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset	–	–	33,5	-33,5
Rahoitusvälineet	–	–	-39,5	38,4
Yhteensä - Laskuperustekorkoinen	–	–	-6,0	4,9
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat	–	–	-0,1	0,1
Rahoitusvelat	–	–	0,4	-0,4
Yhteensä - Konsernin suorat omistukset	–	–	0,3	-0,3

Mandatum-konsernin spread-herkkyydet 31.12.2023

	Vakuutuspalvelu marginaali		Voitto tai tappio ennen veroja
Milj. €	Nousu	Lasku	Nousu	Lasku
Vähän pääomaa sitovat
Sijoitus- ja vakuutussopimukset	-4,4	3,9	76,2	-74,3
Rahoitusvälineet	–	–	-76,2	74,3
Yhteensä - Vähän pääomaa sitovat	-4,4	3,9	–	–
Laskuperustekorkoinen
Vakuutussopimukset	–	–	34,6	-40,3
Rahoitusvälineet	–	–	-41,0	37,6
Yhteensä - Laskuperustekorkoinen	–	–	-6,4	-2,7
Konsernin suorat omistukset
Rahoitusvarat	–	–	–	–
Rahoitusvelat	–	–	–	–
Yhteensä - Konsernin suorat omistukset	–	–	–	–

Riskikeskittymät

Luottoriskeihin liittyvät keskittymät voidaan jakaa kahteen ulottuvuuteen: sektorikohtaisiin keskittymiin ja yksittäisiin vastapuoliin liittyviin keskittymiin. Sektorikohtaisten keskittymien osalta 41,9 prosenttia laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen salkkujen korkosijoituksista (43,2) on rahoitussektorin yrityksissä. Yksittäisten vastapuolten osalta viiden suurimman vastapuolen kanssa tehtyjen korkosijoitusten yhteismäärä on 19,7 prosenttia kaikista sijoituksista (15,2).

Vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden sijoitukset eivät sisällä merkittäviä luottoriskikeskittymiä.

Vastapuoliriskit

Mandatum-konsernissa kolme pääasiallista vastapuoliriskin lähdettä ovat johdannaiset, jälleenvakuutus ja muut saamiset. Jälleenvakuutuksesta tai saamisista vakuutuksenottajilta sekä muista liiketoimiin liittyvistä saamisista aiheutuva vastapuoliriski on kuitenkin hyvin vähäinen. Lisäksi pankkitilisaamisista aiheutuvaa vastapuoliriskiä pidetään rajallisena, sillä suurin osa käteisvaroista on pankeissa, joilla on investment grade -tasoinen luottoluokitus. Mandatum-konsernilla oli 31.12.2024 käteisvaroja yhteensä 890,4 miljoonaa euroa (738,4).

Mandatum-konsernissa johdannaisvastapuolten maksukyvyttömyysriski syntyy markkinariskien hallinnan sivutuotteena. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen portfolioissa käytetään korkojohdannaisia sekä valuuttatermiinejä ja -optioita markkinariskien hallintaan. Kahdenvälisesti toteutettavien johdannaisten vastapuoliriskiä pienennetään valitsemalla vastapuolet huolellisesti, hajauttamalla vastapuolia riskikeskittymien estämiseksi ja käyttämällä vakuusjärjestelyjä, kuten ISDA-puitesopimuksia, ja niihin kuuluvia CSAvakuussopimuksia. Koronvaihtosopimukset selvitetään keskusvastapuoliyhteisöissä, mikä vähentää edelleen kahdenvälistä vastapuoliriskiä, mutta altistaa myös keskusvastapuoliyhteisöihin liittyvälle järjestelmäriskille.

Mandatum-konsernin odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan jaksotettuun hankintamenoon luokitelluista rahoitusvaroista, jotka koostuvat pääasiassa kahdenvälisistä lainoista. Odotettavissa olevia luottotappioita pidetään epäolennaisina.

5.7 Valuuttariski

Altistuma

Valuuttariski voidaan jakaa transaktio- ja translaatioriskiin. Mandatum-konserni altistuu transaktioriskille, jolla tarkoitetaan valuuttariskiä, joka syntyy sopimusperusteisista rahavirroista ulkomaan valuutassa.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen ensivakuuttamisen vakuutussopimusvelka koostuu kokonaan euromääräisistä sitoumuksista. Jälleenvakuutuksen valuuttariski puolestaan on hyvin pieni. Käytännössä konserni altistuu valuuttariskille suoraan laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitusten kautta ja välillisesti vähän pääomaa sitovien liiketoimintaalueiden sijoitusten kautta. Mandatum Oyj:llä ei ollut 31.12.2024 valuuttamääräisiä sijoituksia. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio on esitetty taulukossa Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio 31.12.2024 ja 31.12.2023. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen sijoitussalkussa valuuttapositiot on pääosin suojattu, mikä johtaa pieneen nettovaluuttapositioon.

Vähän pääomaa sitovilla liiketoiminta-alueilla asiakkaat kantavat suoran valuuttariskin. Välillisesti Mandatum-konserni altistuu valuuttariskille myös kyseisissä liiketoiminta-alueissa, sillä valuuttakurssien muutoksella on vaikutusta tuleviin palkkiotuottoihin ja sitä kautta vakuutussopimusten vastuisiin.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio 31.12.2024 ja 31.12.2023

		31.12.2024				31.12.2023
Milj. €	USD	GBP	SEK	Muut	USD	GBP	SEK	Muut
Rahoitusvarat	294,1	120,6	53,6	52,5	334,0	108,3	43,8	69,4
Johdannaiset	-291,7	-120,0	-53,4	-34,8	-328,5	-105,9	-43,5	-43,0
Yhteensä	2,4	0,6	0,2	17,7	5,5	2,5	0,2	26,4

Taulukossa "Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio 31.12.2024 ja 31.12.2023" muut valuuttapositiot ovat peräisin rahastosijoituksista kehittyville markkinoille. Kyseisten sijoitusten kokonaisnettopositio on suurempi kuin kehittyneiden markkinoiden valuutoista syntyvä kokonaisnettopositio, koska valuuttariskiltä suojautuminen kehittyvien markkinoiden valuutoissa voi olla kallista ja vaikeaa, joten valuuttariski on jätetty avoimeksi. Kehittyvien markkinoiden valuuttoihin kohdistuvat positiot ovat kuitenkin pienentyneet vuodesta 2023. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen avoimia valuuttapositioita hallinnoidaan sijoituspolitiikan asettamissa rajoissa.

Herkkyysanalyysi

Valuuttariskien herkkyysanalyysiä ei esitetä tässä liitteessä, koska valuuttariskit eivät ole merkittäviä Mandatum-konsernille. Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen avoin valuuttapositio oli 20,9 miljoonaa euroa 31.12.2024 tilanteessa Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio 31.12.2024 ja 31.12.2023 -taulukossa esitetyllä tavalla, ja siten esimerkiksi 10 prosentin muutos valuuttakursseissa tarkoittaisi 2,1 miljoonan euron vaikutusta, joka ei ole merkittävä verrattuna Mandatum-konsernin tilikauden voittoon tai tappioon.

Vähän pääomaa sitovien liiketoiminta-alueiden varoihin liittyvä valuuttapositio on suurempi kuin laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen valuuttapositio, mutta vaikutus konserniin on välillinen eikä siten merkittävä.

5.8 Likviditeettiriskit

Yleistä

Mandatum-konsernin liiketoiminnan näkökulmasta likviditeettiriski on olennaisin laskuperustekorkoiselle liiketoiminta-alueelle. Yleisesti ottaen merkittävä muutos takaisinostoissa laskuperustekorkoisessa liiketoiminnassa voi vaikuttaa likviditeettiasemaan. Kuitenkin vain suhteellisen pieni osa vakuutussopimuksista voidaan takaisinostaa ennenaikaisesti. Lisäksi laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen taustalla olevien vakuutussopimuksien luonne pienentää riskialttiutta: vakuutussopimuksista syntyvät rahavirrat ovat suhteellisen hyvin ennustettavissa ja riittävä osuus vastaavista sijoitusvaroista on sijoitettuna käteisvaroihin tai lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin. Lisäksi korkosijoitusten määrä ylittää vakuutussopimusvelan määrän, ja sijoituksista odotettavissa olevat rahavirrat kattavat ulosvirtaukset keskipitkällä aikavälillä.

Laskuperustekorkoisen liiketoiminta-alueen lisäksi likviditeettiriskien hallinnalla on merkitystä myös Mandatum Oyj:lle. Yhtiön on ylläpidettävä riittäviä puskureita kuluja, odotettuja osingonmaksuja sekä velkojen korkoja ja lyhennyksiä varten.

Myös vähän pääomaa sitovissa liiketoiminta-alueissa likviditeettiriskien hallinta on tärkeää. Näillä liiketoiminta-alueilla merkitys liittyy kuitenkin enemmän asiakastyytyväisyyteen, sillä asiakas kantaa sijoitusriskit eikä Mandatum-konserni altistu suoraan likviditeettiriskille. Likviditeettiriskiä hallitaan sijoitusrahastoissa ja sijoituskohteissa, joihin asiakkaat ovat kytkeneet säästönsä.

Likviditeettiriskien hallinta

Mandatum-konsernin emoyhtiön Mandatum Oyj:n tulee varmistaa riittävä maksuvalmius odotettavissa olevia kassavirtatarpeita varten. Mandatum Oyj tarvitsee likviditeettiä konsernin rahoitustarpeiden hallintaan, osinkojen maksukyvyn varmistamiseen ja mahdollisten transaktioiden rahoittamiseen. Mandatum Oyj:n tulovirta rajoittuu konserniyhtiöiden sisäisiin osinkoihin ja sijoitustuottoihin. Tarvittaessa voidaan turvautua ulkopuolisiin pääoman lähteisiin tai myydä olemassa olevia sijoituksia likviditeettirajoitteet huomioiden. Näin ollen emoyhtiön maksuvalmiutta on hallittava kokonaisvaltaisesti yhdessä osinkopolitiikan, strategisten tavoitteiden ja taseeseen liittyvien tavoitteiden kanssa.

Kassavirta-analyysi

Taulukossa "Mandatum-konsernin rahavirrat sopimukseen perustuvan eräpäivän mukaan 31.12.2024" esitetään Mandatum-konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen sekä muiden likviditeettiriskin kannalta keskeisten varojen ja velkojen kassavirta-analyysi. Analyysissa esitetään rahavirtojen vuositason kertymät sen mukaan kuin niiden odotetaan toteutuvan. Esitetyt velkojen rahavirrat sisältävät tulevat harkinnanvaraiset lisäedut.

Mandatum-konsernin rahavirrat sopimukseen perustuvan eräpäivän mukaan 31.12.2024

		Kirjanpitoarvo		Kassavirrat
Milj. €	Kirjanpitoarvo yhteensä	Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää	Kirjanpitoarvo, kun on sopimukseen perustuva eräpäivä	<1 vuosi	1–2 vuotta	2–3 vuotta	3–4 vuotta	4–5 vuotta	5–10 vuotta	10+ vuotta
Rahoitusvarat	17 740,3	14 307,7	3 432,6	991,5	543,2	568,0	746,6	443,0	858,8	2,3
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	17 716,6	14 307,7	3 409,0	990,1	539,5	564,7	743,7	440,5	842,9	1,5
Koronvaihtosopimukset	23,1	–	23,1	0,8	3,6	3,3	2,9	2,5	16,0	0,8
Valuuttajohdannaiset	0,6	–	0,6	0,6	–	–	–	–	–	–
Rahoitusvelat	10 554,5	–		10 554,5 -1 182,0	-813,9	-724,0	-699,1	-1 074,5	-2 836,8	-4 455,0
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	626,6	–	626,6	-257,8	-15,8	-15,8	-43,4	-346,6	-28,5	–
Koronvaihtosopimukset	0,4	–	0,4	–	–	–	–	–	-0,6	0,1
Valuuttajohdannaiset ja muut johdannaiset	19,3	–	19,3	-19,3	–	–	–	–	–	–
Sijoitussopimusvelat	9 908,2	–	9 908,2	-904,9	-798,1	-708,2	-655,7	-727,9	-2 807,7	-4 455,0
Sijoitussitoumukset	–	–		– -2 146,1	–	–	–	–	–	–
Vuokrasopimusvelat	21,3	–	21,3	-3,1	-2,9	-2,6	-2,6	-1,9	-9,4	-0,5
Vakuutussopimusvelat	5 640,7	–	5 640,7	-344,8	-366,6	-351,6	-339,8	-326,0	-1 473,5	-4 319,1

Taulukoissa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joille on sopimuksessa määritetty eräpäivä, sekä sopimuksiin, joille ei ole määritetty eräpäivää. Rahavirrat, jotka liittyvät omaisuuseriin, joilla ei ole sopimukseen perustuvaa eräpäivää, eivät sisälly taulukoiden kassavirtoihin, vaikka ne kattavat <1 vuoden rahavirtoja, joiden nettomäärä taulukossa on negatiivinen. Vaihtuvakorkoisten korkosijoitusten kuponkikassavirrat perustuvat arvioihin tulevista koroista. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvät avoimet sitoumukset sekä kauppahintasaamiset sisältyvät <1 vuoden kassavirtoihin. Lisäksi taulukoissa esitetään sijoitus- ja vakuutussopimusvelkojen vastuuvelan odotetut kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta.

Mandatum-konsernin rahavirrat sopimukseen perustuvan eräpäivän mukaan 31.12.2023

	Kirjanpitoarvo				Kassavirrat
Milj. €	Kirjanpitoarvo yhteensä	Kirjanpitoarvo ilman sopimuksellista eräpäivää	Kirjanpitoarvo, kun on sopimukseen perustuva eräpäivä	<1 vuosi	1–2 vuotta	2–3 vuotta	3–4 vuotta	4–5 vuotta	5–10 vuotta	10+ vuotta
Rahoitusvarat	15 986,7	12 480,1	3 506,6	1 230,7	600,2	621,7	554,3	620,2	526,4	1,7
Rahoitusvarat (muut kuin johdannaiset)	15 944,6	12 480,1	3 464,6	1 210,4	597,9	618,1	550,8	617,4	512,0	0,3
Koronvaihtosopimukset	18,9	–	18,9	-2,9	2,3	3,6	3,5	2,8	14,5	1,4
Valuuttajohdannaiset	23,2	–	23,2	23,2	–	–	–	–	–	–
Rahoitusvelat	8 888,8	–		8 888,8 -1 326,7	-913,0	-770,2	-669,0	-630,0	-2 499,2	-2 918,6
Rahoitusvelat (muut kuin johdannaiset)	353,3	–	353,3	-259,5	-13,7	-2,3	-2,3	-30,2	–	–
Koronvaihtosopimukset	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
Valuuttajohdannaiset ja muut johdannaiset	6,2	–	6,2	-6,2	–	–	–	–	–	–
Sijoitussopimusvelat	8 529,3	–		8 529,3 -1 061,0	-899,3	-767,8	-666,7	-599,8	-2 499,2	-2 918,6
Sijoitussitoumukset	–	–		– -2 006,5	–	–	–	–	–	–
Vuokrasopimusvelat	23,0	–	23,0	-2,8	-2,8	-2,7	-2,5	-2,5	-9,4	-2,4
Vakuutussopimusvelat	5 518,3	–	5 518,3	-321,6	-357,5	-347,5	-323,3	-318,5	-1 456,9	-4 183,3

Taulukoissa rahoitusvarat ja -velat on jaettu sopimuksiin, joille on sopimuksessa määritetty eräpäivä, sekä sopimuksiin, joille ei ole määritetty eräpäivää. Rahavirrat, jotka liittyvät omaisuuseriin, joilla ei ole sopimukseen perustuvaa eräpäivää, eivät sisälly taulukoiden kassavirtoihin, vaikka ne kattavat <1 vuoden rahavirtoja, joiden nettomäärä taulukossa on negatiivinen. Vaihtuvakorkoisten korkosijoitusten kuponkikassavirrat perustuvat arvioihin tulevista koroista. Vaihtoehtoisiin sijoituksiin liittyvät avoimet sitoumukset sekä kauppahintasaamiset sisältyvät <1 vuoden kassavirtoihin. Lisäksi taulukoissa esitetään sijoitus- ja vakuutussopimusvelkojen vastuuvelan odotetut kassavirrat jälleenvakuutuksen jälkeen. Erien luonteesta johtuen näihin lukuihin liittyy epävarmuutta. Vuonna 2024 taulukkoon on lisätty sijoitussitoumukset, sijoitussopimusvelat ja sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena olevat varat, ja näin ollen esitystapaa on päivitetty myös vuoden 2023 tietojen osalta.

5.9 Operatiiviset riskit

Johdanto

Operatiivisella riskillä tarkoitetaan taloudellisen ja/tai maineen menetyksen riskiä, joka johtuu puutteellisista tai epäonnistuneista prosesseista tai järjestelmistä, henkilöstöstä tai ulkoisista tapahtumista. Tämä määritelmä sisältää oikeudelliset riskit ja sääntelyn noudattamiseen liittyvät riskit, mutta ei strategisista päätöksistä johtuvia riskejä. Operatiivisia riskejä voidaan pienentää esimerkiksi operatiivisten prosessien riittävillä kontrolleilla. Toteutuneet operatiiviset riskit voivat johtaa lisäkustannuksiin, tulonmenetyksiin, maineen menetykseen ja mahdollisesti viranomaistoimiin.

Operatiivisten riskien hallinnan tavoitteena on tunnistaa riskit etukäteen, hallita riskejä tehokkaasti ja pyrkiä minimoimaan toteutuneiden riskien vaikutukset etukäteen kustannustehokkaasti.

Operatiivisten riskien hallinta

Mandatumin riskienhallintajärjestelmässä operatiivisia riskejä tarkastellaan kokonaisvaltaisen riskienhallintaprosessin kautta. Tärkeitä osia tästä kokonaisprosessista ovat riskien ja kontrollien itsearviointiprosessi (Risk and Control Self Assessment, RCSA), muutosriskien arviointiprosessi (Change Risk Assessment, CRA) ja operatiivisten riskitapahtumien hallintaprosessi. RCSA-prosessi on jatkuva prosessi, jossa jokainen konsernin yksikkö tunnistaa ja arvioi omia riskejään säännöllisesti. CRA-prosessi on ennakoiva riskinarviointiprosessi, jolla tunnistetaan liiketoiminnassa, toiminnoissa, järjestelmissä, tuotteissa tai muissa muutostilanteissa tapahtuviin merkittäviin muutoksiin liittyvät riskit, joilla voi mahdollisesti olla merkittävä vaikutus Mandatum-konsernin tai konserniyhtiöiden riskiprofiiliin. Riskitapahtumien hallintaprosessi yhdistää toteutuneet riskitapahtumat tunnistettuihin riskeihin ja on siten tärkeässä roolissa riskienhallintaprosessissa.

Yksi tärkeä osa riskienhallintaprosessia on päivittäisen toiminnan jatkuvuus. Tätä edellyttää myös lainsäädäntö, jonka mukaan vakuutusyhtiöiden ja sijoituspalveluyritysten on suunniteltava päivittäinen toimintansa siten, että ne pystyvät sopeutumaan mahdollisesti kohtaamiinsa poikkeuksellisiin ja äkillisiin kriiseihin ja toiminnan keskeytyksiin. Mandatumkonsernilla ja sen yhtiöillä on erilliset jatkuvuussuunnitelmat.

5.10 Tietoturva- ja kyberriskit

Johdanto

Tietoturva- ja kyberriskeillä tarkoitetaan mahdolliseen tekniseen infrastruktuuriin tai teknologian käyttöön liittyvää menetys- tai haittariskiä tai arkaluonteisen tiedon tai datan menetystä kyberhyökkäyksen tai tietomurron seurauksena. Kyberriski aiheuttaa taloudellisia menetyksiä, häiriöitä tai vahinkoa organisaation maineelle ja se johtuu tietojen tai tietojärjestelmien luottamuksellisuuden, saatavuuden tai eheyden menetyksestä. Kolmannen tason luokat sisäisessä riskien luokittelumallissa ovat ulkoinen tietoverkkorikkomus, sisäinen tietoverkkorikkomus ja digitaalisen datan käsittelyvirheet. Ulkoisia ja sisäisiä väärinkäytöksiä ovat esimerkiksi tietomurrot ja järjestelmien luvaton käyttö ulkoisten tai sisäisten osapuolten toimesta. Digitaalisten tietojen käsittelyn epäonnistumisen alaluokka viittaa muun muassa tietojen katoamiseen sekä henkilökohtaisten tai luottamuksellisten tietojen suojaamattomaan jakamiseen.

Tietoturva- ja kyberriskien hallinta

Tietoturva- ja kyberriskejä hallitaan asianmukaisilla organisatorisilla toimenpiteillä ja teknisen suojauksen kontrolleilla. Organisatorisia toimenpiteitä ovat politiikat ja ohjeet, koulutukset, roolit ja vastuut, jatkuvuussuunnittelu sekä reagointimenettelyt poikkeamiin. Tekniset toimenpiteet sisältävät laajan valikoiman työkaluja muun muassa käyttöoikeuksien seurantaan ja valvontaan, poikkeamien havaitsemiseen ja vaikutusten minimointiin liittyen.

Mandatumin tieto- ja kyberturvallisuutta kehitetään suunnitelmallisesti organisaation johdon hyväksymän tietoturvastrategian mukaisesti ottaen huomioon alati muuttuva uhkaympäristö. Tietoturva ja kyberturvallisuus nähdään Mandatumissa oleellisena osana laadukkaiden palveluiden kehittämistä, palveluiden digitalisaatiota ja positiivista asiakaskokemusta. Mandatum noudattaa tietoturvallisuuden kehittämisessä ja ylläpidossa kansainvälistä tietoturvastandardia ISO/IEC 27001:2022. Digitaalisen häiriönsietokyvyn varmistamisessa noudatetaan DORA-sääntelyn vaatimuksia.

5.11 Ilmasto- ja makrotalousriskit

Ympäristökysymykset ja ilmastonmuutos ovat tekijöitä, joilla odotetaan olevan keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutus Mandatum-konsernin liiketoimintaan erityisesti sijoitusportfolioiden kautta. Tämän takia vastuullinen sijoitustoiminta ja sijoitusten hallinnointi ovat tulevaisuudessa yhä tärkeämpiä välineitä sijoitusriskien hallinnassa. Ilmastoriskeille alttiita sijoituksia ovat erityisesti sellaiset, joissa tappioita aiheutuu äärimmäisten sääilmiöiden ja mahdollisten uudelleenarvostuksien vuoksi, jos liiketoimintamallit hiili-intensiivisillä toimialoilla muuttuvat. Mandatum-konsernin vastuullisuusriskeistä ja niiden hallinnasta on kerrottu laajasti osana hallituksen toimintakertomusta.

Inflaatiokehitys ja sen hillitsemiseen tähtäävät toimenpiteet voivat johtaa talouskasvun merkittävään hidastumiseen ja ongelmiin yritysten, kotitalouksien sekä valtioiden velanhoitokyvyssä. Myös Ukrainan sota ja Lähi-idän kiristynyt tilanne voivat vaikuttaa epäsuotuisasti makrotaloudellisten tekijöiden kehitykseen.

Makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden kehitys vaikuttaa Mandatum-konserniin pääasiassa sijoitusomaisuuden ja vakuutussopimusvelan kautta. Pitkällä aikavälillä mahdolliset epäsuotuisat makrotaloudelliset vaikutukset voivat heijastua myös Mandatumin operatiiviseen liiketoimintaan esimerkiksi asiakasvarojen epäsuotuisan kehityksen kautta.

6 VAKUUTUSMAKSUTUOTOT

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Vakuutusmaksutuotot kuvaavat raportointikauden jäljellä olevan vakuutuskauden velan (LRC) pienentymistä tuotettujen vakuutuspalveluiden johdosta, ja tästä syystä vakuutusmaksutuottojen muodostuminen esitetään eri LRC-komponenttien purkautumisen kautta. Vakuutusmaksutuotot kuvastavat osuutta vakuutusmaksuista ja vakuutussopimuksista perityistä palkkioista, joihin yhtiö kokee olevansa oikeutettu tuotettuja vakuutuspalveluita vastaan.

Vakuutuspalvelumarginaalin (CSM) purkautuminen kirjataan tuloslaskelmalle kausittain vastaamaan vakuutussopimusten mukaisesti tuotettuja palveluja kyseisen kauden aikana. Tuotettujen palveluiden määrittäminen tapahtuu tunnistamalla vakuutussopimusryhmän vakuutusturvayksiköt. Ryhmän vakuutusturvayksiköiden määrä mitataan myönnetyn vakuutusturvan mukaisesti määrittämällä korvausten tai muiden velvoitteiden määrä ja odotettu sopimuksen voimassaoloaika.

Odotettavissa olleet korvausvaateet ja muut liikekulut sisältää raportointikauden odotetut korvaukset ilman sijoituskomponentteja, mukaan lukien tappiokomponentin purkautuminen, odotetut liikekulut, sekä hankintamenojen jaksotuksen.

Muut-erä sisältää riskihenkivakuutusten lyhytaikaisten turvien maksutulon kokemusperäisen oikaisun, joka ei vaikuta enää tulevaisuudessa tuotettuihin palveluihin.

CSM:n, riskioikaisun ja arvostusmallien laadintaperiaatteet on kerrottu liitteen 23 Vakuutussopimusvelka yhteydessä.

Milj. €	2024	2023
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan liittyvät erät, GMM
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä	26,3	20,4
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu riskistä vapautumisesta	4,1	8,8
Odotettavissa olevat korvausvaateet ja muut liikekulut	232,7	239,0
Muut	20,9	16,2
Vakuutusmaksutuotot, GMM	284,0	284,5

Milj. €	2024	2023
Jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan liittyvät erät, VFA
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä	27,1	25,5
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu riskistä vapautumisesta	0,9	0,7
Odotettavissa olevat korvausvaateet ja muut liikekulut	18,0	19,5
Muut	7,3	7,9
Vakuutusmaksutuotot, VFA	53,3	53,7

Milj. €	2024	2023
Siirtymähetken jälkeen myönnetyt ja täysin takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	29,7	22,1
Mukautetulla takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	99,4	97,1
Käyvän arvon siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	154,9	165,2
Vakuutusmaksutuotot, GMM	284,0	284,5

Milj. €	2024	2023
Siirtymähetken jälkeen myönnetyt ja täysin takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	2,9	2,3
Mukautetulla takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	46,3	48,1
Käyvän arvon siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	4,2	3,3
Vakuutusmaksutuotot, VFA	53,3	53,7

7 SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTOT

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattujen saamistodistusten tuotto jakautuu korkotuottoihin ja arvonmuutoksiin. Arvonmuutos lasketaan instrumenttien käyvän arvon ja jaksotetun hankintamenon erotuksena. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien instrumenttien korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Osingot kirjataan tuotoksi sinä tilikautena, jona oikeus niiden saamiseen on syntynyt. Rahoitusvarojen ja -velkojen arvostamisen laatimisperiaate on kuvattu liitteessä 18.

2024	2023
-27,1	23,6
84,8	64,5
19,7	37,7
935,5	709,3
195,9	143,4
12,4	12,0
-53,9	-1,8
1 194,6	965,1
34,3	29,3
-11,9	-10,2

Yhteensä 22,4 19,1

Milj. €	2024	2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjatuista rahoitusvaroista
Saamistodistukset
Korkotuotot	120,4	108,0
Voitot/tappiot	34,2	107,2
Osakkeet
Voitot/tappiot	-3,4	36,7
Osinkotuotot	74,0	41,9
Yhteensä	225,3	293,9
Yhteensä rahoitusvaroista	1 415,2	1 301,7
Muista varoista
Sijoituskiinteistöistä
Arvonmuutokset	-4,5	-9,9
Voitot/tappiot	-1,9	-12,5
Muut	3,5	8,9
Yhteensä muista varoista	-2,9	-13,6
Palkkiotuotot ja -kulut, netto
Omaisuudenhoito	-3,3	-3,1
Palkkiotuotot	-1,0	-0,1
Palkkiotuotot sijoitussidonnaisesta kannasta	-0,3	-5,6
Yhteensä	-4,7	-8,7
Sijoitustoiminnan nettotuotot yhteensä	1 407,6	1 279,5

8 VAKUUTUSSOPIMUKSISTA AIHEUTUVAT RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut sisältävät muutokset vakuutussopimusvelassa johtuen VFA-mallin mukaisesti arvostettujen sopimusten perustana olevien erien käyvän arvon muutoksesta ja GMM-mallin mukaisesti arvostettujen sopimusten vakuutussopimusvelan komponenteille kertyneistä koroista sekä koroissa ja muissa taloudellisissa oletuksissa tapahtuneista muutoksista. Kaikki vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut kirjataan tuloksen kautta ja ne sisältävät riskioikaisuun liittyvät rahoitustuotot ja -kulut.

Vakuutussopimukset on raportoitu euromääräisenä, joten valuuttakurssimuutoksia ei ole.

Milj. €	2024	2023
VFA-mallin mukaisten vakuutussopimusten perustana olevien erien käyvän arvon muutokset	-362,0	-303,5
Kertyneet korot	-74,8	-66,1
Korkojen ja muiden taloudellisten oletusten muutosten vaikutus	-1,1	-103,0
Muutos kassavirroissa johtuen ajantasaisen koron ja alkuperäisessä arvostamisessa käytetyn koron erosta	7,1	31,5
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut	-430,8	-441,1

9 MUUT TUOTOT

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Mandatum tarjoaa asiakkailleen kannustin- ja eläkejärjestelyihin liittyviä palveluja sekä varainhoitopalveluja. Varainhoitopalvelut voivat olla oikeudelliselta muodoltaan vakuutuksia tai palvelusopimuksia. Mandatum kirjaa varainhoito- sekä kannustin- ja eläkejärjestelyihin liittyvistä palveluista syntyvät palkkiotuotot IFRS 15 –standardin mukaisesti joko ajan kuluessa tai tiettynä ajankohtana tuloslaskelman muissa tuotoissa.

Mandatum tarjoaa varainhoitopalveluja varainhoitosopimusten ja sijoitussopimusten kautta. Näistä palveluista Mandatum perii toistuvan maksun, joka perustuu hallinnoitaviin varoihin. Mandatum siirtää palveluihin liittyvän määräysvallan, täyttää täysimääräisesti suoritusvelvoitteen ja kirjaa tuotot ajan kuluessa, koska asiakas saa ja käyttää palvelua samanaikaisesti. Mandatum kirjaa tuotot kuukausittain, kun hallinnoitavien varojen määrä on määritelty.

Kannustin- ja eläkejärjestelyihin liittyvistä palveluista saatavat tuotot kirjataan, kun palvelun hallinta siirtyy asiakkaalle, yleensä tiettynä ajankohtana.

Milj. €	2024	2023
Kannustin- ja eläkejärjestelypalkkiot	8,1	8,0
Varainhoitopalkkiot	25,4	20,7
Muut tuotot	6,2	5,2
Yhteensä	39,7	33,9

10 KULUT

Milj. €	2024	2023
Korvaukset	198,0	223,9
Henkilöstö	85,0	77,3
IT	29,1	31,1
Komissiot	21,9	20,4
Markkinointi	3,8	4,2
Poistot ja arvonalentumiset	2,9	3,9
Myydyt ja ostetut palvelut	4,7	3,3
Toimitilakulut	4,0	4,5
Työntekijänryhmähenkivakuutukseen liittyvät kulut	2,0	2,8
Vieraat tuotantopalvelut	8,6	7,9
Markkina-informaatio	2,6	2,8
Konsultointi	5,1	6,4
Muut	4,4	5,7
Yhteensä	372,2	394,1
Kaudenaikaiset vakuutusten hankintamenorahavirrat	1,1	1,3
Vakuutusten hankintamenon jaksotus	24,6	18,0
Vakuutusten hankintakulut	-5,6	-4,8
Palkkionpalautukset	-12,8	-11,8
Yhteensä	379,5	396,8
Erittely:
Vakuutuspalvelukulut	-274,5	-299,0
Sijoitussopimuksiin liittyvät liiketoiminnan kulut	-75,4	-68,5
Liiketoiminnan muut kulut	-26,2	-26,2
Sijoitustoiminnan hoitopalkkiot	-3,3	-3,1
Yhteensä	-379,5	-396,8

Vakuutuspalvelukulut

Vakuutuspalvelukulut sisältävät IFRS 17:n mukaisesti arvostetuista vakuutussopimuksista syntyneet korvaukset ilman sijoituskomponentteja, muut vakuutuspalvelukulut mukaan lukien vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirtojen muutokset, kokemusperäiset oikaisut, toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan (LIC) ja tappiokomponentin (LC) muutokset. Vakuutuspalvelukulut on esitetty tarkemmin liitetiedossa 23.

Työsuhde-etuudet

Työsuhde-etuudet sisältävät lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet, työsuhteen päättymisen johdosta suoritettavat etuudet ja osakeperusteiset maksut.

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, kuten palkat, palkkiot sekä luontoisedut, vuosilomat ja bonukset, odotetaan maksettavan kokonaisuudessaan ennen kuin kaksitoista kuukautta on kulunut sen tilikauden päättymisestä, jonka aikana työntekijät ovat suorittaneet työsuorituksen. Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet kirjataan kuluksi sitä mukaa kuin ne toteutuvat.

Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

Mandatum-konsernin työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet koostuvat eläkkeistä ja henkivakuutuksista.

Mandatum-konsernilla on maksupohjaisia ja etuuspohjaisia järjestelyjä.

Mandatumin merkittävin maksupohjainen järjestely on lakisääteinen työnantajan eläke (TyEL) Suomessa.

Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni maksaa kiinteät maksut eläkevakuutusyhtiölle, eikä sillä ole oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta maksaa muita maksuja. Maksupohjaisesta järjestelystä johtuvat velvoitteet kirjataan kuluksi sillä kaudella, jota velvoite koskee. Konsernilla on myös vapaaehtoisia etuuspohjaisia järjestelyjä, mutta niillä on vain vähäinen merkitys konsernin taloudelliseen asemaan.

Työsuhteen päättymisen johdosta suoritettavat etuudet

Työsuhteen päättämiseen perustuva velvoite kirjataan velaksi silloin, kun konserni on todennettavasti sitoutunut päättämään yhden tai useamman henkilön työsuhteen ennen normaalia eläkkeelle jäämisaikaa tai myöntämään työsuhteen päättämisen yhteydessä maksettavia etuuksia vapaaehtoisen irtisanoutumisen edistämiseksi tehdyn tarjouksen seurauksena. Koska työnantajalle ei odoteta koituvan taloudellista hyötyä näistä etuuksista tulevaisuudessa, ne kirjataan välittömästi kuluksi. Yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivän jälkeen erääntyvät velvoitteet diskontataan. Irtisanomisen yhteydessä maksettavat etuudet ovat irtisanomiseen liittyviä raha- ja eläkepaketteja.

Johdon palkitseminen on esitetty liitetiedossa 32 Lähipiiritiedot.

Henkilöstökulut

Milj. €	2024	2023
Palkat ja palkkiot	48,0	46,7
Sosiaaliturvamaksut	2,6	2,8
Eläkekustannukset	9,9	9,7
Muut henkilöstökulut	3,0	2,9
Tulospalkkiot	14,2	10,4
Johdon bonuspalkkiot	3,7	1,4
Myyntipalkkiot	3,6	3,4
Yhteensä	85,0	77,3

11 MUUT RAHOITUSKULUT

Korkotuotot ja -kulut jaksotetaan efektiivisen koron menetelmällä sopimuksen juoksuajalle. Tällä menetelmällä korkotuotot ja -kulut jaksotetaan rahoitusinstrumentin juoksuajalle tasaisesti suhteessa instrumentin taseessa olevaan pääomaan.

Milj. €	2024	2023
Korkokulut rahoitusveloista, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
Korolliset velat	-8,2	-0,6
Liikkeeseen lasketut huonommassa etuoikeusasemassa olevat velkakirjat	-7,3	-10,7
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut	-0,5	-0,3
Yhteensä	-16,0	-11,6

12 TULOVEROT

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Tuloslaskelman erä tuloverot sisältää tilikauden tuloverot ja laskennalliset verot. Verokulut kirjataan tulosvaikutteisesti. Tilikauden verot lasketaan voimassa olevien verokantojen perusteella. Laskennallinen vero lasketaan kaikista väliaikaisista eroista omaisuuserän tai velan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välillä. Laskennallista veroa ei kirjata liikearvon vähennyskelvottomasta arvonalentumisesta eikä tytäryritysten jakamattomista voitoista siltä osin kuin on todennäköistä, että väliaikainen ero ei kumoudu lähitulevaisuudessa. Laskennallinen vero lasketaan tilinpäätöspäivää edeltävien voimaan tulleiden verokantojen perusteella. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa kertyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää.

Laki suurten konsernien vähimmäisverosta astui Suomessa voimaan 1.1.2024. Mandatumkonserni ei ole lain piirissä tilikaudella 2024, sillä vuonna 2023 tapahtuneen osittaisjakautumisen takia Mandatum-konserni katsotaan uudeksi konserniksi, joka voi olla sääntelyn piirissä aikaisintaan vuonna 2025. Siten laki ei vaikuta Mandatum-konsernin lukuihin tilikaudella 1.1.2024-31.12.2024.

Tilikauden 2024 efektiivinen verokanta: 18,7 % (2023: 23,7 %)

Emoyhtiön verokanta 2024: 20 % (2023: 20 %)

Milj. €	2024	2023
Tulos ennen veroja	202,9	210,4
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla	-40,6	-42,1
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	0,6	0,1
Verovapaat tulot	3,6	1,0
Vähennyskelvottomat kulut	-2,6	-3,3
Verot aikaisemmilta tilikausilta	1,1	-5,6
Yhteensä	-38,0	-49,9

13 OSAKEKOHTAINEN TULOS

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Mandatum-konserni esittää osakekohtaisen tuloksen (EPS) laimentamattomana. Mandatumkonsernilla ei ole tilikauden päättyessä optioita tai laimentavia instrumentteja. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla Mandatum Oyj:n osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio painotetulla keskimääräisellä ulkona olevien osakkeiden määrällä tilikauden aikana.

Milj. €	2024	2023
Osakekohtainen tulos
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto	164,9	160,7
Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana	502 067 244	501 796 752
Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR/osake)	0,33	0,32

14 AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Aineellisia käyttöomaisuushyödykkeitä ovat konsernin omassa käytössä olevat kiinteistöt, koneet ja laitteet sekä kalusto. Kiinteistöjen luokitus omassa käytössä ja sijoituskäytössä oleviin suoritetaan käytössä olevan neliömäärän perusteella. Mikäli omassa käytössä on korkeintaan 10 prosenttia kiinteistön pinta-alasta, kiinteistö luokitellaan kokonaan sijoituskiinteistöksi.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Perusparannusmenot lisätään kiinteistön kirjanpitoarvoon silloin, kun on todennäköistä, että omaisuuserään liittyvä tuleva taloudellinen hyöty koituu yhteisön hyväksi. Korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluiksi sillä kaudella, jolla ne ovat syntyneet. Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Useimmissa tapauksissa jäännösarvon arvioidaan olevan nolla. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Arviot taloudellisesta vaikutusajasta tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä, ja taloudellista vaikutusaikaa mukautetaan, jos arviot muuttuvat merkittävästi.

Konserni vuokralleottajana

Mandatum-konsernin vuokrasopimukset koostuvat pääasiassa toimitiloista ja ne ovat joko määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia.

Mandatum arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Vuokrasopimus on sopimus, joka antaa oikeuden yksilöidyn omaisuuserän käyttöä koskevaan määräysvaltaan tietyksi ajanjaksoksi vastiketta vastaan.

Vuokrasopimukset kirjataan taseeseen käyttöoikeusomaisuuseräksi ja vuokrasopimusvelaksi. Mandatum soveltaa lyhytaikaisia tai arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia koskevia poikkeuksia ja kirjaa näistä aiheutuneet menot kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Käyttöoikeusomaisuuserät (oikeus käyttää vuokrasopimuksen kohdetta) esitetään osana Aineellisia hyödykkeitä ja vuokrasopimusvelat esitetään osana Muita velkoja.

Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan hankintamenoon, joka sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän lisättynä vuokralleantajalle mahdollisesti suoritetuilla ennakkomaksuilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana tai vuokra-aikana, sen mukaan kumpi on lyhyempi.

Vuokrasopimusvelka kirjataan vuokra-ajan alkamishetkellä ja arvostetaan tulevien vuokramaksujen nykyarvoon. Vuokrasopimusvelkojen nykyarvo lasketaan diskonttaamalla vastaiset vuokranmaksut käyttämällä konsernin lisäluoton korkoa.

Mandatum-konsernin johto käyttää harkintaa määritellessään lisäluoton korkoa ja vuokrasopimuksien kestoa huomioiden sopimusten mahdolliset jatko- ja päättämisoptiot.

Konserni vuokralleantajana

Vuokralle annetut hyödykkeet sisältyvät tase-erään Sijoituskiinteistöt, ja niiden poistoajat ja menetelmät sekä arvonalentumistappioiden kirjausperusteet ovat samat kuin vastaavien aineellisten hyödykkeiden. Saatavat vuokrat kirjataan tuloslaskelmaan tasaerinä vuokratuotoiksi vuokra-ajan kuluessa.

		2024
Milj. €	Käyttöoikeus omaisuuserät	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	29,8	3,0	12,4	45,3
Kertyneet poistot	-7,2	-1,1	-9,7	-17,9
Kirjanpitoarvo 1.1.	22,7	1,9	2,7	27,4
Kirjanpitoarvo 1.1.	22,7	1,9	2,7	27,4
Lisäykset	0,6	–	0,2	0,8
Vähennykset	–	–	0,0	0,0
Poistot	-2,5	–	-0,5	-3,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	20,8	1,9	2,4	25,1
31.12.
Hankintameno	30,5	3,0	12,6	46,1
Kertyneet poistot	-9,7	-1,1	-10,2	-21,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	20,8	1,9	2,4	25,1

2023
Käyttöoikeus omaisuuserät	Maa-alueet ja rakennukset	Koneet ja kalusto	Yhteensä
	3,0	12,1	41,4
	-1,0	-9,2	-15,8
	2,0	2,9	25,6
	2,0	2,9	25,6
	–	0,3	3,9
	–	-0,5	-2,2
	1,9	2,7	27,4
	3,0	12,4	45,3
	-1,1	-9,7	-17,9
	1,9	2,7	27,4
		26,3 -5,5 20,7 20,7 3,6 -1,6 22,7 29,8 -7,2 22,7

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat omaisuuseräluokittain ovat seuraavat:

Asuin-, toimisto- ja liikerakennukset	20-60 vuotta
Teollisuus- ja varastorakennukset	30-60 vuotta
Rakennusten ainesosat	10-15 vuotta
IT-laitteet ja autot	3-5 vuotta
Muut koneet ja kalusto	3-10 vuotta

15 SIJOITUSKIINTEISTÖT

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Sijoituskiinteistöt arvostetaan alun perin hankintamenoon ja sen jälkeen käypään arvoon, jonka muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoituskiinteistöistä saadut vuokratuotot kirjataan suoriteperusteisesti "muiksi sijoitustoiminnan tuotoiksi" vuokra-ajan kuluessa. Sijoituskiinteistöjen luovutusvoitot tai -tappiot (jotka lasketaan luovutuksesta saatavan nettotuoton ja kohteen kirjanpitoarvon erotuksena) kirjataan tulosvaikutteisesti.

Milj. €	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	125,7	165,5
Vähennykset	-0,3	-13,9
Nettomääräiset voitot ja tappiot käyvän arvon oikaisuista	-5,5	-26,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	119,8	125,7
Vuokratuotot sijoituskiinteistöistä	12,7	14,8

Käypien arvojen määrittäminen

Arvostustekniikka

Mandatum-konserni on käyttänyt käypien arvojen määrittämiseen ulkopuolista asiantuntijaa puolivuosittain 30.6. ja 31.12. Arviointi tehdään myös, mikäli kohteen olosuhteissa tapahtuisi jokin ennakoimaton tai merkittävä muutos, joka vaikuttaisi markkina-arvoihin tai niiden perusteena oleviin parametreihin. Arvioinnissa käytetään sekä markkina- että tuottolähestymistapaa.

Arvostustekniikka ja merkittävimmät ei-havaittavissa olevat syöttötiedot Seuraavassa taulukossa on esitetty sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittämisessä käytetty arvostustekniikka ja käytetyt merkittävimmät ei-havaittavissa olevat syöttötiedot. Käyvän arvon hierarkiassa sijoituskiinteistöt kuuluvat tasolle 3.

Arvostustekniikka	Merkittävät ei-havaittavissa olevat syöttötiedot	Ei-havaittavissa olevan syöttötiedon suhde käypään arvoon
		Arvioitu käypä arvo nousisi (laskisi), jos:
Diskontatut kassavirrat: Arvostusmallissa otetaan huomioon kiinteistöstä syntyvien nettokassavirtojen nykyarvo ottaen huomioon odotettavissa oleva vuokran kasvuvauhti, tyhjilläänolojaksot, vuokrausaste, vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet, kuten vuokravapaat kaudet ja muut kulut, joita vuokralaiset eivät maksa. Odotetut nettorahavirrat diskontataan riskikorjatuilla diskonttokoroilla.	Markkinavuokrien odotettu kasvu (2024: +2 %)	odotettu markkinavuokrien kasvu olisi korkeampi (matalampi);
	Keskimääräinen tyhjillään oloaika (kk) kunkin vuokrasopimuksen päättymisen jälkeen: 3-4 kuukautta	tyhjilläänolojaksot olivat lyhyempiä (pidempiä);
	Keskimääräinen tyhjillään oloaika (kk) arviointihetkellä olevien tyhjien tilojen osalta: 6 kuukautta	tyhjilläänolojaksot olivat lyhyempiä (pidempiä);
	Vuokrausaste 2024: 12-100 %, painotettu keskiarvo 57 %.	vuokrausaste olisi korkeampi (matalampi);
	Riskikorjatut diskonttokorot 2024: 6,3-11,5 %, painotettu keskiarvo 8,4 %	riskikorjattu diskonttokorko oli alhaisempi (korkeampi).

Sijoituskiinteistöjen käyvän arvon herkkyysanalyysi 31.12.2024 ja 31.12.2023

	2024				2023
Muutos %	-10 %	-5 %	0 %	5 %	10 %	-10 %	-5 %	0 %	5 %	10 %
Tuottovaatimus, milj. €	13,7	6,5		-5,9	-11,2	14,9	7,1		-6.4	-12.2
Vuokratuotot, milj. €	-12,4	-6,2		6,2	12,4	-13.4	-6.7		6,7	13,4

16 LIIKEARVO JA AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Liikearvo on omaisuuserä, joka edustaa liiketoimintojen yhdistämisessä syntyviä vastaisia taloudellisia hyötyjä, joita ei ole yksilöity ja kirjattu erikseen. Liikearvosta ei tehdä poistoja. Sen sijaan liikearvon arvonalentuminen testataan vuosittain.

Aineettomat hyödykkeet, riippumatta siitä, onko ne hankittu ulkoisesti, hankittu liiketoimintojen yhdistämisessä vai itse tuotettu, kirjataan taseeseen aineettomina hyödykkeinä, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, jos on todennäköistä, että hyödykkeistä odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeiden hankintameno voidaan määrittää luotettavasti. Sisäisesti aikaansaadun aineettoman hyödykkeen hankintameno määräytyy hyödykkeelle välittömästi kohdistettavien menojen summana. Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti sitä mukaa kuin ne toteutuvat. Kehittämismenoista, jotka johtuvat uusien IT-ohjelmistojen suunnittelusta tai jo olemassa olevien ohjelmistojen merkittävistä parannuksista, aktivoidaan vain ne, jotka täyttävät sisäisesti tuotettujen aineettomien hyödykkeiden kirjaamisedellytykset. Aineettomat hyödykkeet, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen, arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Aineettomista hyödykkeistä tehdään tasapoistot omaisuuserän arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

	2024
Milj. €	Liikearvo	Asiakas suhteet	Kesken eräiset projektit	Muut	Yhteensä
1.1.
Hankintameno	41,2	9,7	4,1	46,7	101,7
Kertyneet poistot	–	-3,9	–	-43,7	-47,6
Kirjanpitoarvo 1.1.	41,2	5,8	4,1	3,0	54,1
Kirjanpitoarvo 1.1.	41,2	5,8	4,1	3,0	54,1
Lisäykset	–	–	2,3	0,1	2,4
Poistot	–	-1,0	–	-1,4	-2,4
Siirrot keskeneräisistä	–	–	-2,1	2,1	–
Kirjanpitoarvo 31.12.	41,2	4,8	4,2	3,8	54,1
31.12.
Hankintameno	41,2	9,7	4,2	48,9	104,1
Kertyneet poistot	–	-4,9	–	-45,0	-50,0
Kirjanpitoarvo 31.12.	41,2	4,8	4,2	3,8	54,1

		2023
Liikearvo	Asiakas suhteet	Kesken eräiset projektit	Muut	Yhteensä
41,3	9,7	2,2	46,2	99,3
–	-2,2	–	-42,0	-44,2
41,2	7,5	2,2	4,2	55,1
41,2	7,5	2,2	4,2	55,1
–	–	2,4	–	2,4
–	-1,7	–	-1,7	-3,4
–	–	-0,5	0,5	–
41,2	5,8	4,1	3,0	54,1
41,2	9,7	4,1	46,7	101,7
–	-3,9	–	-43,7	-47,6
41,2	5,8	4,1	3,0	54,1

Arvioidut taloudelliset vaikutusajat omaisuuseräluokittain ovat seuraavat:

Asiakassuhteet	5-15 vuotta
IT-ohjelmistot (sisältyvät erään Muut)	4-10 vuotta
Muut aineettomat hyödykkeet	3-10 vuotta

Muiden kuin rahoitusvarojen arvonalentuminen, konserni tarkastelee muihin kuin rahoitusvaroihin kuuluvien varojen (muut kuin vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksiin liittyvät varat, sijoituskiinteistöt, laskennalliset verosaamiset ja työsuhde-etuusvarat) kirjanpitoarvoja jokaisena raportointipäivänä sen määrittämiseksi, onko viitteitä arvonalentumisesta. Jos tällaisia viitteitä on, omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvo on jaettu rahavirtaa tuottaville yksiköille arvonalentumistestausta varten. Testauksien perusteella ei ole kirjattu arvonalentumisia.

Liikearvon määrä, milj. €	2024	2023
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta	31,6	31,6
Varainhoito	9,6	9,6
Yhteensä	41,2	41,2

Kummankin rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvioitu niiden käyttöarvon perusteella. Yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyttäen diskontattua rahavirtamallia.

Laskelmissa käytetyt diskonttauskorot perustuvat Suomen valtion 10-vuotisen velkakirjan tuottoon, arvioon osakemarkkinapreemiosta sekä verrokkiyritysten avulla arvioituihin markkinaparametreihin. Laskuperustekorkoinen liiketoiminta -yksikön diskonttauskorko arvioitiin oman pääoman kustannuksena ja varainhoito-yksikölle arvioitiin pääoman painotettu keskimääräinen kustannus (WACC).

Laskelmien pohjana olevat rahavirtaennusteet ovat johdon hyväksymiä. Laskuperustekorkoinen liiketoiminta -yksikön rahavirtaennuste on 15 vuotta ja varainhoitoasiakkaat -yksikön 5 vuotta. Ennustekausien jälkeen arvioitiin jäännösperiodit. Syynä näin pitkän ennustekauden käyttöön Laskuperustekorkoinen liiketoiminta -yksikölle on kyseisen yksikön arvioitu vakuutussopimusvelkojen kehitys, jolla taas on merkitystä vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan ja sitä kautta kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Oletus ennustekauden jälkeisestä kasvusta perustuu omaisuuserien arvioituun käyttöön ja arvioon pitkän aikavälin inflaatiosta.

Tärkeimmät oletukset ovat seuraavat:

Laskuperustekorkoinen liiketoiminta	2024	2023
Pitkän aikavälin kasvu	0,0 %	0,0 %
Keskimääräinen nettotuloksen kasvu ennustekaudella	-8,0 %	-8,0 %

Varainhoito	2024	2023
Pitkän aikavälin kasvu	2,0 %	2,0 %
Keskimääräinen liikevoiton kasvu ennustekaudella	5,0 %	5,0 %

Laskelmat tehtiin diskonttaamalla verojen jälkeisiä rahavirtoja. Vastaavat veroja edeltävät diskonttauskorot ovat:

Veroja edeltävä diskonttauskorko	2024	2023
Laskuperustekorkoinen liiketoiminta	11,2 %	13,9 %
Varainhoito	8,5 %	10,1 %

Kummankin rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo oli suurempi kuin testattava omaisuus.

Varainhoito-yksikön osalta johto katsoo, että mikään jokseenkin mahdollinen muutos käytettyihin keskeisiin oletuksiin ei saisi aikaan arvonalentumista. Laskuperustekorkoinen liiketoiminta - yksikön osalta 49 %-yksikköä korkeampi diskonttauskorko tai 88 %:n nettotuloksen lasku johtaisivat tarpeeseen kirjata arvonalentuminen.

17 SIJOITUKSET OSAKKUUSYRITYKSISSÄ

Osakkuusyritykset ovat yhteisöjä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa kohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon. Ellei toisin osoiteta, tämän oletetaan yleensä tapahtuvan, kun konserni omistaa yli 20 prosenttia mutta enintään 50 prosenttia yhteisön äänivallasta. Arvioinnissa huomioidaan myös Mandatumin tosiasialliset mahdollisuudet osallistua sijoituskohteen päätöksentekoon, jolla on vaikutusta sijoituskohteesta saatavaan muuttuvaan tuottoon.

Keskinäistä Vakuutusyhtiö Kalevaa, jonka takuupääomasta Mandatum omistaa 50 %, joka oikeuttaa 25 %:iin äänivallasta, ei ole käsitelty osakkuusyrityksenä huomattavaa vaikutusvaltaa ja varojen jakoa koskevien rajoitusten johdosta.

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyritykset 31.12.2024

Milj. €	Kirjanpito arvo	Käypä arvo	Omistuso suus %	Varat/ Velat	Liikevaihto	Voitto/ tappio
Precast Holding Oy	0,5	1,2	27,1	54,9/50,4	58,2	-6,0

Pääomaosuusmenetelmällä yhdistellyt osakkuusyritykset 31.12.2023

Milj. €	Kirjanpito arvo	Käypä arvo	Omistuso suus %	Varat/ Velat	Liikevaihto	Voitto/ tappio
Precast Holding Oy	1,4	1,4	27,1	50,8/43,6	56,6	-6,5

Muutokset sijoituksissa osakkuusyrityksiin

Milj. €	2024	2023
Osuudet 1.1.	1,4	4,3
Lisäykset	0,7	–
Vähennykset	–	-1,2
Osuus kauden tuloksesta	-1,6	-1,8
Osuudet 31.12.	0,5	1,4

18 RAHOITUSVARAT JA -VELAT

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Kirjaaminen taseeseen ja alkuperäinen arvostaminen

Mandatum-konserni kirjaa rahoitusvaroihin tai rahoitusvelkoihin kuuluvan erän taseeseen kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin Mandatum-konsernista tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä rahoitusvaroihin tai -velkoihin kuuluva erä kirjataan käypään arvoon.

Rahoitusinstrumentin käypä arvo alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä on yleensä sen transaktiohinta. Jos käypä arvo alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä poikkeaa transaktiohinnasta, Mandatum-konserni kirjaa ensimmäisen päivän voiton tai tappion. Mandatum-konserni ei ole kirjannut ensimmäisen päivän voittoa tai tappiota.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät transaktiomenot kirjataan tuloslaskelmaan hankintahetkellä. Muiden rahoitusvarojen ja velkojen hankintaan liittyvät transaktiomenot sisällytetään hankintamenoon.

Rahoitusvarat ja -velat netotetaan ja esitetään taseessa nettomääräisenä vain silloin, kun netottamiseen on laillinen oikeus ja netotus aiotaan toteuttaa tai saaminen ja velka suorittaa samanaikaisesti.

Kirjaaminen pois taseesta

Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun sopimusperusteinen oikeus rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtoihin lakkaa tai kun oikeudet ja riskit on siirretty toiselle osapuolelle. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niiden sopimuksessa määritellyt velvoitteet on täytetty tai peruutettu tai niiden voimassaolo on lakannut.

Rahoitusvarojen luokittelu

Mandatum-konserni luokittelee rahoitusvaransa joko käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattavaksi.

Rahoitusvarojen luokittelu perustuu Mandatum-konsernin liiketoimintamallin mukaiseen rahoitusvarojen hallintaan sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtaominaisuuksiin.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Sellaiset rahoitusvarojen salkut, joita hallinnoidaan ja joiden tuloksellisuutta arvioidaan käypään arvoon perustuen tai jotka liittyvät läheisesti vakuutussopimuksiin, arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, koska niitä ei pidetä sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi eikä sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja rahoitusvarojen myymiseksi. Lisäksi kirjanpidollisen epäsuhdan vähentämiseksi Mandatum-konserni on luokitellut vakuutussopimusten perustana olevat rahoitusvarat käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.

Nämä arvostetaan myöhemmin käypään arvoon, ja nettovoitot ja -tappiot, mukaan lukien korko- tai osinkotuotot sekä kurssivoitot ja -tappiot, kirjataan tulosvaikutteisesti.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat Rahoitusvaroihin kuuluva erä arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon vain, jos liiketoimintamallin tavoitteena on pitää rahoitusvara hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja jos rahoitusvaran sopimukseen perustuvat rahavirrat täyttävät SPPI-kriteerit.

SPPI-kriteerit täyttyvät, kun rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja. Pääomalla tarkoitetaan rahoitusvaroihin kuuluvan erän käypää arvoa alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä. Korko sisältää korvauksen rahan aika-arvosta, tiettynä ajanjaksona jäljellä olevaan pääomamäärään liittyvästä luottoriskistä ja muista perustyyppiseen luotonantoon liittyvistä riskeistä ja menoista sekä voittomarginaalin. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin kohdistuu tappiota koskeva vähennyserä, odotettavissa olevat luottotappiot (ECL).

Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ovat lainasopimuksia, joiden hallussapito perustuu sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseen ja kiinteiden kuponkikorkojen ansaitsemiseen instrumenttien koko voimassaoloajalta.

Nämä instrumentit arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon ja korkotuotot lasketaan efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkotuotot, kurssivoitot ja -tappiot sekä arvonalentumiset kirjataan tulosvaikutteisesti. Myös taseesta pois kirjaamisesta johtuvat voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Mandatum-konsernin rahoitusvarat luokitellaan pääsääntöisesti käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavaksi ja vain pieni osa rahoitusvaroista arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvaroja ei ole luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettaviksi.

Rahoitusvelkojen luokittelu

Mandatum-konserni luokittelee rahoitusvelkansa käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi.

Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvä sijoitussopimusvelka kirjataan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käypä arvo perustuu sijoitussopimusvelkaa kattavien rahoitusvarojen arvostuksiin, ja nämä on kirjattu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Sijoitussopimusvelat on luokiteltu käyvän arvon hierarkiassa tasolle 2.

Johdannaisvelat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Nettovoitot ja -tappiot, mukaan lukien mahdolliset korkokulut ja valuuttakurssivoitot ja -tappiot, kirjataan tulosvaikutteisesti.

Rahoitusvelat, mukaan lukien huonommassa etuoikeusasemassa olevat velat, liikkeeseen lasketut velkapaperit ja muut rahoitusvelat, arvostetaan myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmää käyttäen. Korkokulut sekä kurssivoitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Myös taseesta pois kirjaamisesta johtuvat voitot tai tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti.

Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset Johdannaissopimukset luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin ja suojaustarkoituksessa pidettäviin, mukaan lukien korkojohdannaiset, luottoriskijohdannaiset, valuuttajohdannaiset, osakejohdannaiset ja hyödykejohdannaiset. Kaikki johdannaiset merkitään taseeseen varoiksi, kun niiden käypä arvo on positiivinen, ja veloiksi, kun niiden käypä arvo on negatiivinen.

Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, jotka on erotettu pääsopimuksesta, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi, elleivät ne ole osa ehdot täyttävää suojaussuhdetta. Mandatum-konserni ei ole soveltanut suojauslaskentaa. Johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja käyvän arvon muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti.

Johdannaista, joka on kytketty vakuutus- tai jälleenvakuutussopimukseen, ei käsitellä kirjanpidossa erillään pääsopimuksesta, jos kytketty johdannainen itsessään täyttää vakuutustai jälleenvakuutussopimuksen määritelmän. Mandatum-konsernilla ei ole kytkettyjä johdannaisia, joihin liittyy vakuutus- tai jälleenvakuutussopimus.

Arvostaminen

Rahoitusvarojen myöhempi arvostaminen

Käyvän arvon määrittäminen

Käypä arvo määritellään hinnaksi, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanmukaisessa liiketoimessa.

Rahoitusinstrumentteja seurataan ja hallinnoidaan käypiin arvoihin, jotka perustuvat joko julkaistuihin hintanoteerauksiin tai markkinoilla havaittavissa ja saatavilla oleviin tietoihin perustuviin arvostusmenetelmiin. Rahoitusomaisuudessa on myös omaisuuseriä, joiden arvo on määritettävä muita tekniikoita käyttäen.

Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit on luokiteltu kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, ovatko instrumentin markkinat aktiiviset tai ovatko arvostusmenetelmässä käytetyt syöttötiedot havaittavissa.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu samankaltaisten varojen tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

Tasolla 2 instrumentin arvostuksen syöttötietoina käytetään myös muita kuin noteerattuja hintoja, jotka ovat havaittavissa kyseisen omaisuuserän tai velan osalta joko suoraan tai epäsuorasti.

Tasolla 3 arvostus perustuu muihin syöttötietoihin kuin havaittavissa oleviin markkinatietoihin. Merkittävimmät tason 3 arvostusmenetelmät on kerrottu s. 56 taulukossa.

Pääsääntöisesti Mandatum-konsernin pääomasijoitukset sekä muut vaihtoehtorahastot on luokiteltu tason 3 rahoitusvaroiksi.

Pääomarahastojen osalta kohde-etuutena olevien sijoitusten arvonmäärityksen suorittaa rahastonhoitaja, jolla on kaikki arvonmääritysprosessissa tarvittavat tiedot. Arvonmääritys päivitetään yleensä neljännesvuosittain perustuen kohde-etuutena olevien varojen arvoon ja rahaston velkojen määrään. On olemassa useita arvostusmenetelmiä, jotka voivat perustua esimerkiksi sijoitusten hankinta-arvoon, julkisesti noteerattujen vertailuyritysten arvoon, tuottokerroinperusteiseen arvostukseen tai kohde-etuutena olevien sijoitusten kassavirtoihin. Useimmat pääomarahastot noudattavat International Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV) -ohjeita, joissa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet pääomarahastojen arvostamisesta.

Myös muiden vaihtoehtorahastojen osalta arvonmäärityksen suorittavat rahastonhoitajat. Muut vaihtoehtorahastot ovat usein rakenteeltaan monimutkaisia, ja arvonmääritys riippuu kohde-etuutena olevien sijoitusten luonteesta. Arvostuksessa voidaan käyttää monia erilaisia menetelmiä, esimerkiksi kohde-etuutena olevien sijoitusten kassavirtoihin perustuvaa menetelmää. Vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä säännellään esimerkiksi vaihtoehtorahastojen hoitajista annetulla direktiivillä (Alternative Investment Fund Managers Directive, AIFMD), jossa määritellään arvonmääritysprosessin periaatteet ja dokumentointivaatimukset. Tason 3 rahastojen arvostus perustuu viimeisimpään saatavilla olevaan tietoon. Niiden rahastojen osalta, joista viimeisin taloudellinen tieto on saatavilla vasta myöhemmässä vaiheessa, johto ottaa arvioinnissa huomioon ulkoiset ja sisäiset lähteet sekä markkinoiden kehityksen.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Odotettavissa olevien luottotappioiden mallia sovelletaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvaroihin, IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin mukaisiin sopimuksiin perustuviin omaisuuseriin sekä lainasitoumuksiin ja takaussopimuksiin, joita arvonalentumisvaatimukset koskevat. Vaatimukset eivät koske oman pääoman ehtoisia instrumentteja tai muita käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja.

Odotettavissa olevat luottotappiot heijastavat menneitä tapahtumia, vallitsevia olosuhteita ja ennusteita tulevista taloudellista olosuhteista.

Mandatum-konserni on kirjannut tappiovarauksen, joka on todennäköisyyspainotettu arvio luottotappioista, jaksotettuun hankintamenoon arvostetuista rahoitusvaroista ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettuihin rahoitusvaroihin liittyvistä taseen ulkopuolisista nostamattomista sitoumuksista.

Rahoitusvarat 31.12.2024, milj. €	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	23,1	–	23,1	–	23,1
Valuuttajohdannaiset	0,3	–	0,3	–	0,3
Yhteensä	23,4	–	23,4	–	23,4
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	532,0	160,2	–	371,8	532,0
Saamistodistukset	2 221,9	1 841,7	367,0	13,2	2 221,9
Rahastot	697,0	89,3	78,2	529,5	697,0
Yhteensä		3 450,9 2 091,2	445,2	914,5	3 450,9
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	706,4	629,2	2,6	74,6	706,4
Saamistodistukset	1 103,9	170,9	898,8	34,2	1 103,9
Rahastot		11 162,4 7 007,2		1 170,4 2 984,9	11 162,4
Johdannaissopimukset	0,3	–	0,3	–	0,3
Muut varat	319,5	–	319,5	–	319,5
Yhteensä		13 292,5 7 807,3		2 391,6 3 093,6	13 292,5
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä			16 766,7 9 898,5 2 860,2 4 008,1		16 766,7
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat	33,0	–	–	33,0	33,0
Rahoitusvarat yhteensä		16 799,7 9 898,5 2 860,2		4 041,1	16 799,8

Rahoitusvelat 31.12.2024, milj. €	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	0,4	–	0,4	–	0,4
Valuuttajohdannaiset	5,4	–	5,4	–	5,4
Yhteensä	5,9	–	5,9	–	5,9
Sijoitussopimusvelka	9 908,2		– 9 908,2	–	9 908,2
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät johdannaissopimukset	13,9	–	13,9	–	13,9
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	9 927,9		– 9 927,9	–	9 927,9
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Pääomalainat	298,8	305,1	–	–	305,1
Muut velat	300,9	–	–	298,9	298,9
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä	599,7	305,1	–	298,9	604,1
Rahoitusvelat yhteensä	10 527,6		305,1 9 927,9		298,9 10 532,0

Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät johdannaiset raportoidaan rahoitusveloissa.

Rahoitusvarat 31.12.2023, milj. €	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	18,9	–	18,9	–	18,9
Valuuttajohdannaiset	8,6	–	8,6	–	8,6
Yhteensä	27,4	–	27,4	–	27,4
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	300,0	232,1	–	68,0	300,0
Saamistodistukset	2 452,4	1 933,9	501,9	16,6	2 452,4
Rahastot	770,6	106,7	72,7	591,2	770,6
Yhteensä		3 523,0 2 272,7	574,6	675,8	3 523,0
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	634,4	582,6	2,1	49,7	634,4
Saamistodistukset	996,2	119,1	850,6	26,6	996,2
Rahastot		9 510,1 5 945,5		925,4 2 639,3	9 510,1
Johdannaissopimukset	14,6	–	14,6	–	14,6
Muut varat	484,5	–	484,5	–	484,5
Yhteensä		11 640,0 6 647,2	2 277,1	2 715,6	11 640,0
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä		15 190,4 8 919,9	2 879,1	3 391,4	15 190,4
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat	41,9	–	–	41,9	41,9
Rahoitusvarat yhteensä		15 232,3 8 919,9		2 879,1 3 433,3	15 232,4

Rahoitusvelat 31.12.2023, milj. €	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Yhteensä
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset	–	–	–	–	–
Valuuttajohdannaiset	2,3	–	2,3	–	2,3
Yhteensä	2,3	–	2,3	–	2,3
Sijoitussopimusvelka	8 529,3		– 8 529,3	–	8 529,3
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät johdannaissopimukset	3,8	–	3,8	–	3,8
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvelat yhteensä	8 535,5		– 8 535,5	–	8 535,5
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
Pääomalainat	249,8	244,0	–	–	244,0
Muut velat	101,3	–	97,9	–	97,9
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat
yhteensä	351,1	244,0	97,9	–	342,0
Rahoitusvelat yhteensä	8 886,6		244,0 8 633,4	–	8 877,5

Johdannaissopimukset

		2024		2023
	Käypään arvoon				Käypään arvoon
Milj. €	Nimellisarvo	Saamiset Velat		Nimellisarvo	Saamiset	Velat
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	394,0	23,1	0,4	371,0	18,9	–
Valuuttajohdannaiset	493,2	0,3	5,4	525,9	8,6	2,3
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaissopimukset yhteensä	887,2	23,4	5,9	896,9	27,4	2,3
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät johdannaissopimukset
Korkojohdannaiset	176,6	–	2,7	124,0	5,0	–
Luottoriskijohdannaiset	73,2	–	5,7	45,7	–	2,7
Valuuttajohdannaiset	505,5	0,3	5,5	434,4	6,4	0,7
Osakejohdannaiset	–	–	–	56,6	3,2	0,4
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät johdannaissopimukset yhteensä	755,3	0,3	13,9	660,6	14,6	3,8

Rahastot

	2024					2023
Milj. €	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Kirjanpitoarvo	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon arvostettavien rahastojen erittely
Sijoitusrahastot
Osakerahastot	85,1	63,9	21,2	–	104,5	84,0	20,5	–
Korkorahastot	78,0	20,9	57,1	–	71,4	19,2	52,2	–
Vaihtoehtoiset sijoitukset
Pääomarahastot	269,5	–	–	269,5	260,6	–	–	260,6
Kiinteistörahastot	1,6	–	–	1,6	1,8	–	–	1,8
Muut vaihtoehtorahastot	262,7	4,4	–	258,3	332,4	3,5	–	328,9
Yhteensä	697,0	89,3	78,2	529,5	770,6	106,7	72,7	591,2
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvien rahastojen erittely
Sijoitusrahastot
Osakerahastot	1 644,6	1 643,0	1,6	–	1 380,0	1 379,4	0,6	–
ETF-rahastot	1 468,7	1 463,6	5,1	–	1 012,5	1 009,2	3,3	–
Korkorahastot	2 566,8	2 170,7	396,1	–	2 221,3	1 970,5	250,8	–
Yhdistelmärahastot	2 497,4	1 729,9	767,5	–	2 257,1	1 586,4	670,7	–
Vaihtoehtoiset sijoitukset
Pääomarahastot	1 183,4	–	–	1 183,4	926,4	–	–	926,4
Kiinteistörahastot	655,0	–	–	655,0	618,0	–	–	618,0
Muut vaihtoehtorahastot	1 146,5	–	–	1 146,5	1 094,9	–	–	1 094,9
Yhteensä	11 162,4	7 007,2	1 170,4	2 984,9	9 510,1	5 945,5	925,4	2 639,3

Muutokset tasojen välillä

		2024	2023
Milj. €	Siirrot tasolta 2 tasolle 1	Siirrot tasolta 1 tasolle 2	Siirrot tasolta 2 tasolle 1	Siirrot tasolta 1 tasolle 2
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Saamistodistukset	2,2	4,0	14,4	7,1
Muut rahoitusvarat
Saamistodistukset	19,4	33,0	25,3	36,6

Siirrot perustuvat pääosin ulkoisen palveluntarjoajan tietoihin perustuviin muutoksiin kaupankäynnin volyymissa.

Rahoitusinstrumentit, jotka arvostetaan käypään arvoon ja niiden merkittävimmät arvostusmenetelmät

Alla olevassa taulukossa on esitetty arvostusmenetelmiä, joita on käytetty tason 2 ja tason 3 erien käyvän arvon määrittämiseen. Taulukkoon on koottu merkittävimmät ei-näkyvissä olevat syöttötiedot. Ei-havaittavissa olevan syöttötiedon vaikutus käypään arvoon on tiedossa oman pääoman ehtoisten sijoitusten osalta. Oman pääoman ehtoisten sijoitusten käypä arvo nousee (laskee), jos odotetut lisätuotot kasvavat (laskevat) tai jos diskonttokorko on matalampi (korkeampi). Muiden erien osalta tietoa ei ole saatavilla.

Erä	Arvostustekniikka	Merkittävät ei-havaittavissa olevat syöttötiedot
Oman pääoman ehtoinen sijoitus (noteeraamattomat osakkeet)	Lisätuottomalli, jossa arvo muodostuu sijoitetusta pääomasta sekä odotettujen lisätuottojen nykyarvosta	Odotetut tulevat lisätuotot
Pääomarahastot	Kohde-etuutena olevien sijoitusten arvon määrittää rahastonhoitaja, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämistä varten.	Alla olevien sijoitusten arvo sekä vieraan pääoman määrä. Alla olevien sijoitusten arvonmääritykseen voidaan käyttää rahaston toimesta eri malleja (esim. hankintahinta, julkisesti vaihdetut verrokkiyhtiöt, tuottokerroinperuste tai kassavirtoihin perustuva arvostus).
	Pääomarahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien sijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään.
	Käytetyt arviot ovat uusimpia saatavilla olevia, mutta omaisuusluokan ominaispiirteiden vuoksi ne saadaan yleensä muutaman kuukauden kuluttua arvostuspäivästä.
	Pääomarahastot noudattavat yleisesti International Private Equity and Venture Capital Valuation (IPEV) -ohjeistusta, jossa kuvataan erilaisia arvostuskäytäntöjä yksityiskohtaisemmin.
Kiinteistörahastot	Kohde-etuutena olevien sijoitusten arvon määrittää rahastonhoitaja, jolla on olennaiset ja riittävät tiedot alla olevien sijoitusten arvonmäärittämistä varten. Kiinteistörahaston arvonmääritys toteutetaan pääasiassa kvartaaleittain perustuen alla olevien kiinteistösijoitusten arvoon ja vieraan pääoman määrään. Kohteiden arvot perustuvat pääsääntöisesti ulkopuolisten riippumattomien auktorisoitujen arvioitsijoiden laatimiin arviokirjoihin. Kiinteistökohteiden yhteenlaskettuihin arvoihin lisätään kohderahaston nettovarallisuus.	Kiinteistön nettokassavirta, markkinavuokrien odotettu kasvu, keskimääräinen tyhjilläänoloaika, vuokrausaste, riskikorjatut diskonttokorot, vieraan pääoman määrä.
Muut vaihtoehtorahastot	Muiden vaihtoehtorahastojen osalta arvon määrittää rahasto ja toteutuksesta vastaa ensisijaisesti rahastonhoitaja. Muut vaihtoehtorahastot ovat usein ominaisuuksiltaan monimutkaisia ja arvonmääritys on riippuvainen kohde-etuutena olevien instrumenttien luonteesta.	Arvonmäärityksen pohjana käytetään esim. kassavirtoihin perustuvaa arvostusta.
	Käytetyt arviot ovat uusimpia saatavilla olevia, mutta omaisuusluokan ominaispiirteiden vuoksi ne saadaan yleensä muutaman kuukauden kuluttua arvostuspäivästä.
	Muiden vaihtoehtorahastojen toimintaa ja arvonmääritystä sääntelee Alternative Investment Fund Managers Directive (AIFMD), jossa kuvataan tarkemmin arvonlaskennan toimintaperiaatteita ja dokumentaatiovaatimuksia.
Korkojohdannaiset	Korkojohdannaisten arvostukseen käytetään pääosin rahavirtojen diskonttaamiseen perustuvaa arvostusmallia.	Arviot tulevista vaihtuvista koroista perustuvat noteerattuihin johdannaisten hintoihin sekä futuurien hintoihin. Tulevat kassavirrat diskontataan käyttäen markkinakorkoihin perustuvaa korkokäyrää, joka vastaa markkinaosapuolten käyttämää korkoa vastaaville johdannaistuotteille.
Valuuttajohdannaiset	Valuuttajohdannaisten arvostukseen käytetään pääosin rahavirtojen diskonttaamiseen perustuvaa arvostusmallia sekä valuuttakurssia.	Arvostuksessa käytetään soveltuvaa valuuttakurssia ja markkinakorkoihin perustuvaa korkokäyrää.

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen muutokset

Tason 3 erien erittely sekä täsmäytyslaskelma

Milj. €	1.1.	Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht.	Ostot ja uudelleen luokittelut	Myynnit	Suoritukset	Siirrot tasolta 1 ja 2	Siirrot tasolle 1 ja 2	31.12.	Kaudelle kirjatut voitot/ tappiot rahoitusvaroista
Rahoitusvarat 2024
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	68,0	2,7	302,1	-0,9	–	–	–	371,8	3,4
Saamistodistukset	16,6	1,0	0,3	–	-4,7	–	–	13,2	1,0
Rahastot	591,2	2,6	22,1	-86,5	–	–	–	529,5	3,0
Yhteensä	675,8	6,3	324,5	-87,4	-4,7	–	–	914,5	7,4
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	49,7	24,2	0,7	-0,1	–	–	–	74,6	24,4
Saamistodistukset	26,6	-0,1	11,7	-4,1	–	–	–	34,2	–
Rahastot	2 639,3	84,2	544,1	-282,7	–	–	–	2 984,9	81,3
Yhteensä	2 715,6	108,3	556,5	-286,8	–	–	–	3 093,6	105,6
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	3 391,4	114,6	881,0	-374,2	-4,7	–	–	4 008,1	113,0

Milj. €	1.1.	Tulokseen kirjatut voitot/ tappiot yht.	Ostot ja uudelleen luokittelut	Myynnit	Suoritukset	Siirrot tasolta 1 ja 2	Siirrot tasolle 1 ja 2	31.12.	Kaudelle kirjatut voitot/ tappiot rahoitusvaroista
Rahoitusvarat 2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	16,4	-4,1	55,7	–	–	–	–	68,0	-4,1
Saamistodistukset	13,4	-2,1	27,4	-21,4	-0,6	–	–	16,6	0,1
Rahastot	593,6	-0,5	50,1	-52,0	–	–	–	591,2	0,2
Yhteensä	623,4	-6,8	133,1	-73,4	-0,6	–	–	675,8	-3,9
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	31,3	10,1	8,5	-0,2	–	–	–	49,7	10,3
Saamistodistukset	94,3	-0,6	21,5	-86,2	-2,5	–	–	26,6	-0,9
Rahastot	2 327,0	4,4	556,0	-248,1	–	–	–	2 639,3	1,5
Yhteensä	2 452,7	13,9	586,0	-334,5	-2,5	–	–	2 715,6	11,0
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat yhteensä	3 076,1	7,1	719,1	-407,9	-3,1	–	–	3 391,4	7,1

Tason 3 käypään arvoon arvostettavien rahoitusvarojen herkkyysanalyysi

	2024		2023
Milj. €	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-)	Kirjanpitoarvo	Jokseenkin mahdollisten muutosten vaikutus (+/-)
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	371,8	-73,9	68,0	-13,1
Saamistodistukset	13,2	-0,1	16,6	-0,1
Rahastot	529,5	-105,9	591,2	-118,2
Yhteensä	914,5	-179,8	675,8	-131,5
Sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvät rahoitusvarat
Osakkeet ja osuudet	74,6	-14,9	49,7	-9,9
Saamistodistukset	34,2	-0,2	26,6	0,0
Rahastot	2 984,9	-597,0	2 639,3	-527,9
Yhteensä	3 093,6	-612,0	2 715,6	-537,8

Korkoinstrumenttien osalta rahoitusvarojen arvoa on testattu olettamalla korkotason nousevan 1 prosenttiyksiköllä kaikissa maturiteeteissa. Muiden omaisuuslajien osalta on oletettu hintojen laskevan 20 prosenttia. Edellä esitettyjen vaihtoehtoisten oletusten perusteella mahdollinen korkotason nousu aiheuttaisi saamistodistusten osalta 0,1 miljoonan euron (0,1) ja muiden omaisuuslajien mahdollinen hinnan aleneminen 179,7 miljoonan euron (131,3) arvostustappion konsernin tuloslaskelmassa ennen veroja. Jokseenkin mahdollinen tulosvaikutus olisi näin konsernin omaan pääomaan suhteutettuna verojen jälkeen 9,0 prosenttia (6,6). Konserni ei kanna sijoitussidonnaisiin vakuutuksiin liittyvää sijoitusriskiä. Tason 3 herkkyysanalyysi sisältää kuitenkin näiden rahoitusvarojen mahdollisten muutosten vaikutuksen.

19 SIJOITUSSIDONNAISTEN SOPIMUSTEN KATTEENA OLEVAT SIJOITUKSET

Laadintaperiaatteet katso liitetieto 18.

Milj. €	2024	2023
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Saamistodistukset	1 103,9	996,2
Osakkeet ja osuudet	11 868,8	10 144,6
Yhteensä	12 972,7	11 140,8
Lainat ja muut saamiset	319,5	484,5
Muut rahoitusvarat	0,3	10,8
Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset yhteensä	13 292,5	11 636,1

20 MUUT VARAT

Milj. €	2024	2023
Kauppahintasaamiset1	50,2	41,0
Korot2	38,1	39,6
Johdannaiskaupan vakuudet	31,6	26,8
Etukäteen maksetut eläkkeet	21,9	20,8
Saamiset vakuutuksenottajilta	2,9	1,6
Sijoitusten siirtosaamiset ja palkkioita	1,5	1,8
Saamiset jälleenvakuutustoiminnasta	0,7	0,5
Vuokrasaamiset	0,3	0,3
Verosaamiset	0,2	4,7
Saamiset yhteistoimintayhtiöiltä	0,0	0,1
Muut3	14,5	15,0
Yhteensä	162,0	152,0

1) Kauppahintasaamiset sisältää tehtyjä sijoituksia, joista rahoja ei ole vielä saatu vastapuolelta.

2) Korot sisältää suurimmaksi osaksi johdannaisiin liittyviä korkosaamisia.

3) Muut koostuu mm. palkkioista, myyntisaamisista ja jaksotussaamisista.

21 RAHAT JA PANKKISAAMISET

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Rahavaroina käsitellään käteiset varat, joiksi katsotaan kassa sekä lyhytaikaiset talletukset (tekohetkestä enintään 3 kk).

Milj. €	2024	2023
Pankkisaamiset	850,4	738,4
Lyhytaikaiset talletukset	40,0	–
Yhteensä	890,4	738,4

22 LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Laskennallinen vero kirjataan tilapäisistä eroista, jotka johtuvat varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotuksessa käytettävien arvojen välisistä väliaikaisista eroista.

Laskennallista veroa ei kirjata:

• väliaikaisista eroista, jotka johtuvat varojen tai velkojen alkuperäisestä kirjaamisesta liiketoimessa, joka ei ole liiketoimintojen yhdistäminen ja joka ei vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tulokseen;
• tytäryrityksiin, osakkuusyrityksiin ja yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä väliaikaisista eroista siltä osin kuin konserni pystyy kontrolloimaan väliaikaisten erojen purkautumisajankohtaa ja on todennäköistä, että ne eivät purkaudu lähitulevaisuudessa; ja
• liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvista veronalaisista väliaikaisista eroista.

Laskennalliset verosaamiset kirjataan käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, käyttämättömistä verohyvityksistä ja vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan niitä voidaan käyttää.

Laskennallisten verojen arvostaminen kuvastaa veroseuraamuksia, jotka johtuisivat siitä, miten konserni odottaa tilinpäätöspäivänä saavansa varojen ja velkojen kirjanpitoarvon takaisin tai suorittavansa sen. Tätä tarkoitusta varten käypään arvoon arvostettujen sijoituskiinteistöjen kirjanpitoarvon oletetaan realisoituvan myynnin kautta, eikä konserni ole kumonnut tätä olettamusta.

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikana

Milj. €	1.1.	Laajaan tulokseen kirjatut erät	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	4,0	0,8	4,8
Yhteensä	4,0	0,8	4,8
Laskennallisten verojen netotus	–	–	-4,8
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	–	–	–
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot	1,4	-0,1	1,4
Käyvän arvon muutokset	64,5	-1,4	63,1
Muut erot	78,9	-4,9	74,0
Yhteensä	144,8	-7,4	138,6
Laskennallisten verojen netotus	–	–	-4,8
Laskennalliset verovelat yhteensä	–	–	133,8

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikana

	Laajaan tulokseen
Milj. €	1.1.	kirjatut erät	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot	3,9	0,1	4,0
Yhteensä	3,9	0,1	4,0
Laskennallisten verojen netotus	–	–	-4,0
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	–	–	–
Laskennalliset verovelat
Varaukset ja tilinpäätössiirrot	1,6	-0,2	1,4
Käyvän arvon muutokset	66,7	-2,2	64,5
Muut erot	95,8	-16,9	78,9
Yhteensä	164,1	-19,3	144,8
Laskennallisten verojen netotus	–	–	-4,0
Laskennalliset verovelat yhteensä	–	–	140,8

23 VAKUUTUSSOPIMUSVELKA

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Vakuutus-, jälleenvakuutus- ja sijoitussopimusten luokittelu

Sopimukset luokitellaan vakuutussopimuksiksi, mikäli niissä siirtyy vakuutuksenottajan ja vakuutuksenantajan välillä merkittävää vakuutusriskiä. Sijoitussopimukset, joihin sisältyy oikeus harkinnanvaraisiin lisäetuuksiin, kuuluvat IFRS 17 -standardin soveltamisalan piiriin. Jälleenvakuutussopimuksiksi luokitellaan konsernin hallussa olevat sopimukset, joiden perusteella konserni voi saada korvauksia toiselta vakuutusyhtiöltä, mikäli se itse joutuu korvausvelvolliseksi muiden tekemiensä vakuutussopimusten perusteella. Mandatum myöntää myös sopimuksia, jotka ovat oikeudellisesti vakuutussopimuksia, mutta ne eivät sisällä merkittävää vakuutusriskiä tai oikeutta harkinnanvaraisiin lisäetuihin. Nämä sopimukset luokitellaan "sijoitussidonnaisiksi sijoitussopimuksiksi" ja arvostetaan IFRS 9 -standardin mukaisesti.

Laskuperustekorollisiin sopimuksiin liittyy harkinnanvarainen oikeus ylijäämään ja näihin sopimuksiin sovelletaan IFRS 17 -standardia. Sijoitussidonnaisiin sopimuksiin sovelletaan IFRS 17 -standardia, mikäli niihin sisältyy merkittävää vakuutusriskiä, muutoin ne arvostetaan IFRS 9:n mukaisesti. Muissa kuin riskivakuutussopimuksissa IFRS 17:n mukaan arvostetuissa sopimuksissa voi olla erillinen sijoituskomponentti NDIC (non-distinct investment component). Mandatum on tunnistanut säästöhenkivakuutussopimuksia, joihin sisältyy erotettavissa olevia sijoituskomponentteja, jotka eivät sisällä merkittävää vakuutusriskiä. Sijoituskomponentti on erotettavissa oleva, jos sen arvo ei ole riippuvainen vakuutuskomponentin arvosta ja jos se voitaisiin tai olisi voitu myydä myös erillisenä sopimuksena. Yksilölliset henkivakuutussopimukset voivat sisältää sijoitussidonnaisia ja laskuperustekorollisia osia, ja kyseessä olevat osat käsitellään erillisinä sijoitus- ja vakuutuskomponentteina. Ennen 1.1.2023 myönnetyissä eläkevakuutussopimuksissa voi olla sekä laskuperustekorkoinen että sijoitussidonnainen osa, jolloin sopimus on tulkittu kahdeksi erilliseksi sopimukseksi, jotka arvostetaan erillisinä IFRS 17 -standardin mukaisesti.

Vakuutussopimusten yhdistelytaso

IFRS 17 -standardin mukaan vakuutussopimukset muodostavat vakuutussopimusportfolioita. Portfolio koostuu sopimuksista, joihin sisältyvät riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä. Mandatum on muodostanut vakuutussopimusryhmät jakamalla portfoliot vuosikohortteihin. Kohortti sisältää vakuutussopimuksia, joita ei ole myönnetty yhtä vuotta pidemmin väliajoin.

Mandatum-konserni jakaa riskivakuutukset, laskuperustekorkoiset vakuutukset ja sijoitussidonnaiset vakuutukset eri portfolioihin.

Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä Mandatum on tunnistanut vain sopimuksia, jotka eivät ole odotetusti tappiollisia ja joilla ei ole merkittävää mahdollisuutta tulla tappiolliseksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen. Myöhemmin tappiokomponenttia synnyttäneiden sopimusten määrä ei ole olennainen.

Sopimusraja

Vakuutussopimusryhmän alkuperäinen arvostaminen sisältää kaikki sopimusrajojen sisällä olevat tulevat rahavirrat. Määritettäessä rahavirtoja, jotka kuuluvat sopimusrajojen sisälle, otetaan huomioon sopimusehdoista tulevat tosiasialliset oikeudet ja velvoitteet sekä voimassa olevasta sääntelystä tulevat vaateet. Sopimusrajat riippuvat sopimusten ominaisuuksista ja noudattavat sopimuksen voimassaoloaikaa. Vakuutuslainsäädännön nojalla riskejä ei pääsääntöisesti voida vakuutuksen myöntämisen jälkeen hinnoitella uudelleen, joten sopimusajat ovat pitkiä. Kuitenkin osassa riskihenkivakuutuksia on liitännäisturvia, jotka on tulkittu vuoden mittaisiksi.

Arvostaminen

IFRS 17 sisältää yleisen arvostusmallin (GMM, general measurement model), joka on sovellettavissa kaikille vakuutussopimuksille vakuutussopimusvelkojen arvostamisessa, sekä muuttuvien palkkioiden mallin (VFA, variable fee approach), jota sovelletaan vakuutussopimuksiin, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä. Molemmissa arvostusmalleissa vakuutussopimusvelan arvo on tulevien rahavirtojen, joissa huomioidaan rahan aika-arvo, riskioikaisun ja palvelumarginaalin (CSM, contractual service margin) summa. CSM kuvaa odotettuja tulevaisuuden voittoja, jotka Mandatum esittää tulosvaikutteisesti tulevaisuudessa tuotettaviin vakuutuspalveluihin perustuen. Mandatum soveltaa GMM:ää laskuperustekorkoisiin sopimuksiin ja riskivakuutussopimuksiin sekä VFA:ta sijoitussidonnaisiin sopimuksiin, jotka arvostetaan IFRS 17 -standardin mukaisesti.

CSM:n purkautuminen kirjataan tuloslaskelmalle kausittain vastaamaan vakuutussopimusten mukaisesti tuotettuja palveluja kyseisen kauden aikana. Tuotettujen palveluiden määrittäminen tapahtuu tunnistamalla vakuutussopimusryhmän vakuutusturvayksiköt. Ryhmän vakuutusturvayksiköiden määrä mitataan myönnetyn vakuutusturvan mukaisesti määrittämällä korvausten tai muiden velvoitteiden määrä ja odotettu sopimuksen voimassaoloaika.

Vakuutussopimusvelan arvo koostuu jäljellä olevasta vakuutuskauden velasta (LRC, liability for remaining coverage) ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvasta velasta (LIC, liability for incurred claims), joka sisältää tunnetut ja tuntemattomat vahingot.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat huomioidaan vakuutussopimusryhmän alkamishetkellä sopimusten täyttämisestä aiheutuvia rahavirtoja arvioidessa. Hankinnasta aiheutuvat rahavirrat määritetään vakuutussopimusryhmän alkuhetkellä ja ne voidaan kohdistaa suoraan portfolioille sekä allokoida vakuutussopimuksille. Jos toteutuneet vakuutusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat eivät vastaa oletettuja, rahavirtojen erotus kirjataan vakuutuspalvelukuluihin tuloslaskelmassa.

Kun tietyt soveltuvuuskriteerit täyttyvät, vakuuttajat voivat soveltaa vakuutussopimusten arvostamiseen yksinkertaistettua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (PAA, premium allocation approach). PAA soveltuu vakuutussopimuksille, joiden vakuutuskausi on enintään yksi vuosi. Soveltaminen on myös sallittua, jos se ei tuota olennaisesti erilaista lopputulosta kuin GMM. Mandatum soveltaa PAA:ta meneviin jälleenvakuutussopimuksiin.

Diskonttaus

Kaikissa sovelletuissa arvostusmalleissa huomioidaan rahan aika-arvo diskonttaamalla vastaiset odotetut rahavirrat.

Mandatum on määrittänyt diskonttauskorot perustuen top-down-lähestymistapaan, jossa teoreettista viiteportfoliota käyttäen määritetään soveltuva diskonttauskäyrä. Vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, on sovellettu niin kutsuttua locked-in-korkoa, jolla tarkoitetaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä määritettyä diskonttauskorkoa, jota sovelletaan CSM:n arvostamisessa.

Samaa diskonttauskäyrää käytetään kaikille portfolioille, ja se sisältää riskittömän koron ja epälikviditeettipreemion. Vakuutussopimusten likviditeettiominaisuuksiin perustuen valittu teoreettinen viiteportfolio, josta epälikviditeettipreemion sisältämä diskonttauskäyrä johdetaan, sisältää euromääräisiä BBB-luottoluokituksen omaavia kiinteän kuponkikoron joukkovelkakirjoja. Ekstrapolointi on tuotettu perustuen oletukseen riskitöntä korkoa lähenevästä päätekorosta (ultimate risk-free forward rate), mikä on yhdenmukainen suhteessa EIOPA:n määrittämään käyrään.

Kertyvän koron ja korkomuutosten vaikutukset ja muut rahoitukseen liittyvät oletukset esitetään tuloslaskelmalla vakuutukseen liittyvinä rahoitustuottoina tai -kuluina. Mandatum on päättänyt olla soveltamatta IFRS 17 -standardin sallimaa optiota kirjata näitä vaikutuksia muiden laajan tuloksen eriin.

Alla oleva taulukko esittää odotettujen kassavirtojen diskonttaukseen sovelletut korot:

	31.12.2024	31.12.2023
1 vuotta	2,386 %	3,401 %
5 vuotta	2,491 %	2,615 %
10 vuotta	2,926 %	2,882 %
15 vuotta	3,241 %	3,160 %
20 vuotta	3,458 %	3,395 %
25 vuotta	3,556 %	3,525 %
30 vuotta	3,577 %	3,571 %
50 vuotta	3,513 %	3,567 %

Riskioikaisu

IFRS 17 sisältää eksplisiittisen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun (RA, risk adjustment) osana vakuutussopimusvelkojen arvostusta. RA kuvastaa muista kuin rahoitusriskeistä johtuvien rahavirtojen määrään ja ajoitukseen liittyvän epävarmuuden kustannuksia. RA määritellään erikseen kaikille portfolioille. RA johdetaan luottamusvälitekniikalla, ja käytetty luottamusväli on 85 prosenttia. RA:n osalta huomioidaan seuraavat riskit: kuolevuus-, pitkäikäisyys-, työkyvyttömyys- (sis. pysyvä työkyvyttömyys), raukeavuus- ja kuluriski. Mandatum määrittää RA:n osana LRC:tä. Sattuneiden vahinkojen selviytymisajat ovat lyhyitä ja korvausmääriin ei liity merkittävää epävarmuutta, joten Mandatum ei määritä eksplisiittistä RA:ta osana LIC:tä.

Yleinen arvostusmalli (GMM)

Alkuperäisenä kirjaamisajankohtana vakuutussopimusryhmä arvostetaan sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon (FCF, fulfilment cash flows), joka sisältää arvion tulevaisuuden rahavirroista, diskonttausvaikutuksen ja RA:n. Sopimusten täyttämisestä aiheutuviin rahavirtoihin lisätään CSM.

Tulevaisuuden rahavirtoihin liittyvät arviot perustuvat rahavirtaennusteisiin ja niitä arvioidaan sopimuksen erääntymiseen saakka. Vain riskisopimukset ilman kuolemanvaraturvaa tai pysyvän työkyvyttömyyden turvaa ovat lyhyitä sopimuksia (vuoden vakuutuskausi). Rahavirrat arvioidaan jokaiselle raportointikaudelle ja oletuksia päivitetään vuosittain tai tarvittaessa useammin. CSM:n kehityksessä huomioidaan locked-in-korko.

Myöhemmillä raportointikausilla vakuutussopimusvelkojen määrä koostuu seuraavien erien yhteismäärästä; LRC, joka koostuu tulevina kausina tarjottavien palveluiden tulevien rahavirtojen nykyarvosta, RA, raportointipäivänä jäljellä oleva CSM ja LIC.

Muuttuvien palkkioiden malli (VFA)

Muuttuvien palkkioiden malli on muunnos GMM:stä. Myöhemmillä raportointikausilla locked-inkoron sijasta CSM:ää oikaistaan vastaamaan palkkioiden muuttuvaa luonnetta, jossa muuttuvat palkkiot edustavat yhtiön osuutta perustana olevien erien käyvästä arvosta.

Mandatum soveltaa VFA:ta ennen 1.1.2023 myytyihin sijoitussidonnaisiin eläkevakuutussopimuksiin, joissa vakuutussopimuksen säästön määrä perustuu mm. sopimukseen valittujen osuuksien arvoihin. Tuloslaskelmassa näihin vakuutussopimuksiin liittyvät rahoitustuotot ja -kulut koostuvat osuuksien markkina-arvojen muutoksista, ja muut taloudellisista oletuksista tai markkinaympäristöstä aiheutuvat muutokset vaikuttavat CSM:ään ja sitä kautta vakuutuspalvelutulokseen. GMM:n osalta taloudelliset oletukset ja markkinaympäristön muutokset esitetään rahoitustuotoissa ja -kuluissa.

Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi jaettuna jäljellä olevaan vakuutuskauden velkaan ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan velkaan

Taulukoissa esitetään, miten henkivakuutuksiin liittyvän vakuutussopimusvelan nettoarvo muuttui kauden aikana johtuen tulokseen kirjatuista määristä ja toteutuneista kassavirroista. Muutosanalyysi tehdään jäljellä olevalle vakuutuskauden velalle ja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvalle velalle. Vakuutussopimusvelan muutosanalyysit esitetään erikseen GMM- ja VFA-arvostusmallien mukaan arvostetuille sopimuksille.

Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi GMM:n mukaan arvostetuista sopimuksista

	31.12.2024
		Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
Milj. €	Nettovelka (tai -varat) ilman tappiokomponenttia	Tappiokomponentti	Toteutuneista vakuutus tapahtumista aiheutuva velka	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	2 459,8	16,5	18,0	2 494,3
Vakuutussopimusvarat kauden alussa	-20,3	0,5	4,7	-15,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., GMM	2 439,5	17,0	22,7	2 479,2
Vakuutusmaksutuotot	-284,0	–	–	-284,0
Vakuutuspalvelukulut
Toteutuneet korvausvaateet ja muut toteutuneet liikekulut	–	-2,4	236,4	234,0
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset	–	–	2,0	2,0
Tappiokomponentin muutokset	–	-2,9	–	-2,9
Hankintamenon jaksotus	18,3	–	–	18,3
Vakuutuspalvelutulos	-265,6	-5,4	238,4	-32,7
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut	68,7	0,1	–	68,8
Tulos vakuutussopimuksista	-196,9	-5,3	238,4	36,1
Sijoituskomponentti	-71,9	–	71,9	–
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut vakuutusmaksut	126,2	–	–	126,2
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	–	–	-314,9	-314,9
Hankintameno	-5,6	–	–	-5,6
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä	120,6	–	-314,9	-194,3
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	2 296,1	11,7	14,3	2 322,1
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa	-4,8	–	3,7	-1,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., GMM	2 291,3	11,7	18,0	2 321,0

	31.12.2023
	Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
Milj. €	Nettovelka (tai -varat) ilman tappiokomponenttia	Tappio-komponentti	Toteutuneista vakuutus tapahtumista aiheutuva velka	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	2 537,3	0,0	19,2	2 556,5
Vakuutussopimusvarat kauden alussa	-10,4	0,5	3,6	-6,2
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., GMM	2 526,9	0,5	22,8	2 550,3
Vakuutusmaksutuotot	-284,5	–	–	-284,5
Vakuutuspalvelukulut
Toteutuneet korvausvaateet ja muut toteutuneet liikekulut	–	-2,5	247,0	244,5
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset	–	–	1,8	1,8
Tappiokomponentin muutokset	–	19,0	–	19,0
Hankintamenon jaksotus	11,4	–	–	11,4
Vakuutuspalvelutulos	-273,1	16,5	248,8	-7,8
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut	137,6	0,0	–	137,6
Tulos vakuutussopimuksista	-135,5	16,5	248,8	129,8
Sijoituskomponentti	-74,2	–	74,2	0,0
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut vakuutusmaksut	127,0	–	–	127,0
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	–	–	-323,2	-323,2
Hankintameno	-4,8	–	–	-4,8
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä	122,2	–	-323,2	-200,9
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	2 459,8	16,5	18,0	2 494,3
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa	-20,3	0,5	4,7	-15,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., GMM	2 439,5	17,0	22,7	2 479,2

Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi VFA:n mukaan arvostetuista sopimuksista

	31.12.2024
	Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
Milj. €	Nettovelka (tai -varat) ilman tappio-komponenttia	Tappio-komponentti	Toteutuneista vakuutus tapahtumista aiheutuva velka	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	3 020,8	–	3,2	3 024,0
Vakuutussopimusvarat kauden alussa	–	–	–	–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., VFA	3 020,8	–	3,2	3 024,0
Vakuutusmaksutuotot	-53,3	–	–	-53,3
Vakuutuspalvelukulut
Toteutuneet korvausvaateet ja muut toteutuneet liikekulut	–	–	15,7	15,7
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset	–	–	0,1	0,1
Tappiokomponentin muutokset	–	–	–	–
Hankintamenon jaksotus	7,3	–	–	7,3
Vakuutuspalvelutulos	-46,0	–	15,9	-30,1
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut	362,0	–	–	362,0
Tulos vakuutussopimuksista	316,0	–	15,9	331,9
Sijoituskomponentti	-149,1	–	149,1	0,0
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut vakuutusmaksut	127,1	–	–	127,1
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	–	–	-164,4	-164,4
Hankintameno	–	–	–	–
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä	127,1	–	-164,4	-37,3
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	3 314,9	–	3,7	3 318,5
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa	–	–	–	–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., VFA	3 314,9	–	3,7	3 318,5

	31.12.2023
		Jäljellä olevan vakuutuskauden velka
Milj. €	Nettovelka (tai -varat) ilman tappio-komponenttia	Tappio-komponentti	Toteutuneista vakuutus tapahtumista aiheutuva velka	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	2 757,8	3,6	2,4	2 763,8
Vakuutussopimusvarat kauden alussa	–	–	–	–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., VFA	2 757,8	3,6	2,4	2 763,8
Vakuutusmaksutuotot	-53,7	–	–	-53,7
Vakuutuspalvelukulut
Toteutuneet korvausvaateet ja muut toteutuneet liikekulut	–	-0,5	17,7	17,2
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset	–	–	0,3	0,3
Tappiokomponentin muutokset	–	-3,1	–	-3,1
Hankintamenon jaksotus	7,9	–	–	7,9
Vakuutuspalvelutulos	-45,8	-3,6	18,0	-31,3
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut	303,5	–	–	303,5
Tulos vakuutussopimuksista	257,7	-3,6	18,0	272,2
Sijoituskomponentti	-129,3	–	129,3	0,0
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut vakuutusmaksut	134,6	–	–	134,6
Maksetut korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	–	–	-146,5	-146,5
Hankintameno	–	–	–	–
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä	134,6	–	-146,5	-12,0
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelka kauden lopussa	3 020,8	–	3,2	3 024,0
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa	–	–	–	–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., VFA	3 020,8	–	3,2	3 024,0

Alla olevissa taulukoissa esitetään, miten vakuutussopimuksiin liittyvän vakuutussopimusvelan nettoarvo muuttui kauden aikana johtuen tulokseen kirjatuista määristä ja toteutuneista kassavirroista. Muutosanalyysi tehdään vakuutussopimusvelan komponenteille. Vakuutussopimusvelan muutosanalyysit esitetään erikseen GMM- ja VFA-arvostusmallien mukaan arvostetuille sopimuksille.

Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi velkakomponenteittain GMM:n mukaan arvostetuista sopimuksista

	31.12.2024
Milj. €	Odotettujen kassavirtojen nykyarvo	Riskioikaisu	Vakuutuspalvelumarginaali	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	2 399,2	33,0	62,1	2 494,3
Vakuutussopimusvarat kauden alussa	-105,1	5,8	84,2	-15,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., GMM	2 294,1	38,9	146,2	2 479,2
Raportointikauden palvelun muutokset
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä	–	–	-26,3	-26,3
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu vapautuneesta riskistä	–	-4,3	–	-4,3
Kokemusperäiset oikaisut	-1,1	–	–	-1,1
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset1	-30,9	5,3	25,6	0,0
Tappiokomponentin muutokset	-3,1	0,2	–	-2,9
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset	-13,8	1,4	12,4	0,0
Toteutuneeseen palveluun liittyvät muutokset
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset	2,0	–	–	2,0
Vakuutuspalvelutulos	-47,0	2,6	11,7	-32,7
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut	66,7	0,6	1,5	68,8
Muutokset tuloslaskelmassa yhteensä	19,7	3,2	13,2	36,1
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä	-194,3	–	–	-194,3
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelkakauden lopussa	2 209,0	34,0	79,1	2 322,1
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa	-89,5	8,1	80,3	-1,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., GMM	2 119,5	42,1	159,4	2 321,0

	31.12.2023
	Odotettujen kassavirtojen
Milj. €	nykyarvo	Riskioikaisu	Vakuutuspalvelumarginaali	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	2 372,7	38,5	145,3	2 556,5
Vakuutussopimusvarat kauden alussa	-80,8	5,6	68,9	-6,2
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., GMM	2 291,9	44,1	214,2	2 550,3
Raportointikauden palvelun muutokset
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä	–	–	-20,4	-20,4
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu vapautuneesta riskistä	–	-8,0	–	-8,0
Kokemusperäiset oikaisut	-0,2	–	–	-0,2
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset1	68,8	-3,4	-65,5	0,0
Tappiokomponentin muutokset	19,6	-0,7	–	19,0
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset	-18,2	2,3	15,9	0,0
Toteutuneeseen palveluun liittyvät muutokset
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset	1,8	–	–	1,8
Vakuutuspalvelutulos	71,9	-9,7	-69,9	-7,8
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut	131,2	4,5	1,9	137,6
Muutokset tuloslaskelmassa yhteensä	203,1	-5,2	-68,0	129,8
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä	-200,9	–	–	-200,9
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelkakauden lopussa	2 399,2	33,0	62,1	2 494,3
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa	-105,1	5,8	84,2	-15,1
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., GMM	2 294,1	38,9	146,2	2 479,2

Vakuutussopimusvelan muutosanalyysi velkakomponenteittain VFA:n mukaan arvostetuista sopimuksista

31.12.2024
Odotettujen kassavirtojen nykyarvo	Riskioikaisu	Vakuutuspalvelumarginaali	Yhteensä
2 699,1	10,5	314,4	3 024,0
–	–	–	–
2 699,1	10,5	314,4	3 024,0
–	–	-27,1	-27,1
–	-0,9	–	-0,9
-2,3	–	–	-2,3
218,1	0,9	-219,0	0,0
–	–	–	–
–	–	–	–
0,1	–	–	0,1
216,0	0,0	-246,1	-30,1
90,9	0,3	270,8	362,0
306,8	0,4	24,7	331,9
-37,3	–	–	-37,3
2 968,6	10,9	339,0	3 318,5
–	–	–	–
2 968,6	10,9	339,0	3 318,5
	Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset

220

	31.12.2023
	Odotettujen kassavirtojen
Milj. €	nykyarvo	Riskioikaisu	Vakuutuspalvelumarginaali	Yhteensä
Vakuutussopimusvelka kauden alussa	2 500,9	9,0	253,8	2 763,8
Vakuutussopimusvarat kauden alussa	–	–	–	–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden alussa 1.1., VFA	2 500,9	9,0	253,8	2 763,8
Raportointikauden palvelun muutokset
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä	–	–	-25,5	-25,5
Tulosvaikutteisesti kirjattu riskioikaisun muutos, joka johtuu vapautuneesta riskistä	–	-0,7	–	-0,7
Kokemusperäiset oikaisut	-2,3	–	–	-2,3
Tulevaan palveluun liittyvät muutokset
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset1	139,0	1,4	-140,4	0,0
Tappiokomponentin muutokset	-3,1	0,0	–	-3,1
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset	–	–	–	–
Toteutuneeseen palveluun liittyvät muutokset
Toteutuneisiin vakuutustapahtumiin liittyvien arvioiden muutokset	0,3	–	–	0,3
Vakuutuspalvelutulos	133,9	0,7	-165,9	-31,3
Vakuutussopimuksista aiheutuvat rahoitustuotot ja -kulut	76,3	0,7	226,5	303,5
Muutokset tuloslaskelmassa yhteensä	210,2	1,4	60,5	272,2
Kaudella toteutuneet kassavirrat yhteensä	-12,0	–	–	-12,0
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa
Vakuutussopimusvelkakauden lopussa	2 699,1	10,5	314,4	3 024,0
Vakuutussopimusvarat kauden lopussa	–	–	–	–
Vakuutussopimusvelka (netto) kauden lopussa 31.12., VFA	2 699,1	10,5	314,4	3 024,0

24 KAUDELLA KIRJATUT UUDET SOPIMUKSET

Mandatumin uusmyynnissä olevat GMM-arvostusmallin mukaan arvostetut sopimukset ovat riskihenkivakuutuksia. Tilikausilla 2024 ja 2023 ei ollut uusia VFA-arvostusmallin mukaan arvostettavia sopimuksia. Sijoitussidonnaisten sopimusten uusmyynti 1.1.2023 alkaen arvostetaan ehtomuutosten takia IFRS 9 -standardin mukaisesti.

Taulukossa esitetään tiedot kaudella kirjatuista uusista sopimuksista GMM-arvostusmallien mukaan arvostetuille sopimuksille. Mandatum ei ole kirjannut tappiollisia sopimuksia tilikaudella eikä vertailukautena.

Milj. €	Ei-tappiolliset sopimukset	Yhteensä
31.12.2024
Korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	20,1	20,1
Hankintamenokassavirrat	4,4	4,4
Arvio ulosmenevien kassavirtojen nykyarvosta	24,6	24,6
Arvio sisään tulevien kassavirtojen nykyarvosta	-38,3	-38,3
Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	1,4	1,4
Vakuutuspalvelumarginaali	12,4	12,4
Vakuutussopimusvelan muutos, GMM	0,0	0,0
31.12.2023
Korvaukset ja muut vakuutuspalvelukulut	20,7	20,7
Hankintamenokassavirrat	3,4	3,4
Arvio ulosmenevien kassavirtojen nykyarvosta	24,2	24,2
Arvio sisään tulevien kassavirtojen nykyarvosta	-42,4	-42,4
Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu	2,3	2,3
Vakuutuspalvelumarginaali	15,9	15,9
Vakuutussopimusvelan muutos, GMM	0,0	0,0

25 VAKUUTUSPALVELUMARGINAALIN PURKAUTUMINEN

Vakuutuspalvelumarginaalin (CSM) purkautumista kuvaavassa liitteessä esitetään, milloin Mandatum-konserni odottaa kirjaavansa CSM:n vakuutusmaksutuottoihin. Kullakin kaudella purkautuvan CSM:n määrä lasketaan vakuutussopimusryhmän vakuutusturvayksiköiden muutosten mukaisesti, jolloin CSM jaetaan suhteellisesti nykyisten ja tulevien vakuutusturvayksiköiden kesken. Liitteessä ei huomioida tulevaisuudessa tapahtuvaa CSM:n korkoutumista tai mahdollisia muita tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia, joilla voi olla vaikutusta vakuutusmaksutuottoihin kirjattavan CSM:n määrään tulevilla kausilla. Liite kuvaa taseelle raportointihetkellä kirjatun CSM:n purkautumista ja sitä ei voida pitää ennusteena tulevista raportointikausista.

Taulukoissa esitetään CSM:n purkautuminen erikseen GMM- ja VFA-arvostusmallien mukaan arvostetuille sopimuksille.

Milj. €	GMM	VFA	Yhteensä
31.12.2024
1 vuotta	16,2	28,2	44,4
2 vuotta	12,2	26,8	39,0
3 vuotta	11,1	25,4	36,4
4 vuotta	10,4	23,9	34,3
5 vuotta	9,8	22,4	32,2
6-10 vuotta	40,9	90,6	131,5
Yli 10 vuotta	58,9	121,8	180,7
Yhteensä	159,4	339,0	498,5

Milj. €	GMM	VFA	Yhteensä
31.12.2023
1 vuotta	25,5	27,0	52,5
2 vuotta	11,1	25,7	36,8
3 vuotta	10,1	24,1	34,2
4 vuotta	9,1	22,6	31,7
5 vuotta	8,5	21,0	29,5
6-10 vuotta	34,3	83,7	118,0
Yli 10 vuotta	47,7	110,3	158,0
Yhteensä	146,2	314,4	460,6

26 CSM:N TÄSMÄYTYS SIIRTYMÄMENETELMITTÄIN

Tilinpäätöksen laatimisperiaate Siirtymähetkellä Mandatum-konserni arvosti vakuutussopimukset eri siirtymämenetelmin.

Täysin takautuvassa lähestymistavassa Mandatum-konserni tunnisti, kirjasi ja arvosti jokaisen vakuutussopimusryhmän ikään kuin IFRS 17 -standardia olisi aina sovellettu.

Mandatum sovelsi mukautettua takautuvaa lähestymistapaa ja käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa silloin, kun täysin takautuvan lähestymistavan soveltaminen ei ollut käytännössä mahdollista. Esimerkiksi historiallisen datan rajallisuus ei mahdollistanut täysin takautuvan lähestymistavan soveltamista. Siirtymässä käytetyn lähestymistavan valinta perustui tuotteiden tai salkkujen ominaisuuksiin ja myöntämisajankohtaan sekä saatavilla olleeseen dataan.

Soveltaessaan käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa Mandatum määritti vakuutussopimusryhmän jäljellä olevan vakuutuskauden velan sopimukseen sisältyvän vakuutuspalvelumarginaalin tai tappiokomponentin siirtymähetkellä vakuutussopimusryhmän käyvän arvon ja sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen nykyarvon erotuksena.

Taulukoissa esitetään CSM:n täsmäytys siirtymämenetelmittäin erikseen GMM- ja VFAarvostusmallien mukaan arvostetuille sopimuksille. Siirtymähetken jälkeen myönnetyt vakuutussopimukset esitetään taulukossa yhdessä täysin takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostettujen vakuutussopimusten kanssa.

	2024
Milj. €	Siirtymähetken jälkeen myönnetyt ja täysin takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Mukautetulla takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Käyvän arvon siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Yhteensä
Vakuutuspalvelumarginaali kauden alussa, GMM	52,5	78,5	15,2	146,2
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä	-15,5	-9,3	-1,5	-26,3
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset1	-1,5	25,6	1,4	25,6
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset	12,4	–	–	12,4
Vakuutussopimuksista aiheutuneet rahoituskulut	0,6	1,0	–	1,5
Muut oikaisut	–	–	–	–
Muutokset yhteensä	-4,1	17,3	–	13,2
Vakuutuspalvelumarginaali kauden lopussa, GMM	48,4	95,9	15,2	159,4

1) Aiemmin tulevaisuuteen kohdistuvat kokemusperäiset oikaisut kaudella saaduista vakuutusmaksuista esitetty omalla rivillään ja nyt sisällytetty riville vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset.

		2023
Milj. €	Siirtymähetken jälkeen myönnetyt ja täysin takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Mukautetulla takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Käyvän arvon siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Yhteensä
Vakuutuspalvelumarginaali kauden alussa, GMM	57,6	104,8	51,8	214,2
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä	-5,6	-13,5	-1,3	-20,4
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset1	-15,7	-14,5	-35,3	-65,5
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset	15,9	–	–	15,9
Vakuutussopimuksista aiheutuneet rahoituskulut	0,3	1,7	-0,1	1,9
Muut oikaisut	–	–	–	–
Muutokset yhteensä	-5,1	-26,3	-36,6	-68,0
Vakuutuspalvelumarginaali kauden lopussa, GMM	52,5	78,5	15,2	146,2

	2024
Milj. €	Siirtymähetken jälkeen myönnetyt ja täysin takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Mukautetulla takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Käyvän arvon siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Yhteensä
Vakuutuspalvelumarginaali kauden alussa, VFA	28,5	282,8	3,0	314,4
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä	-1,2	-25,3	-0,5	-27,1
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset1	0,7	-197,9	-21,8	-219,0
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset	–	–	–	–
Vakuutussopimuksista aiheutuneet rahoituskulut	9,5	237,1	24,2	270,8
Muut oikaisut	–	–	–	–
Muutokset yhteensä	9,0	13,9	1,8	24,7
Vakuutuspalvelumarginaali kauden lopussa, VFA	37,4	296,7	4,9	339,0

1) Aiemmin tulevaisuuteen kohdistuvat kokemusperäiset oikaisut kaudella saaduista vakuutusmaksuista esitetty omalla rivillään ja nyt sisällytetty riville vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset.

	2023
Milj. €	Siirtymähetken jälkeen myönnetyt ja täysin takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Mukautetulla takautuvalla siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Käyvän arvon siirtymämenetelmällä arvostetut sopimukset	Yhteensä
Vakuutuspalvelumarginaali kauden alussa, VFA	16,0	237,7	0,2	253,8
Tulosvaikutteisesti kirjattu vakuutuspalvelumarginaalin määrä	-0,9	-24,3	-0,3	-25,5
Vakuutuspalvelumarginaaliin liittyvien arvioiden muutokset1	7,4	-128,3	-19,5	-140,4
Raportointikaudella kirjattujen vakuutussopimusten vaikutukset	–	–	–	–
Vakuutussopimuksista aiheutuneet rahoituskulut	6,0	197,8	22,7	226,5
Muut oikaisut	–	–	–	–
Muutokset yhteensä	12,5	45,1	2,9	60,5
Vakuutuspalvelumarginaali kauden lopussa, VFA	28,5	282,8	3,0	314,4

27 SIJOITUSSOPIMUSVELKA

Taulukossa esitetään, miten IFRS 9 -standardin alle luokiteltavien vakuutussopimusten sijoitussopimusvelan arvo muuttui kauden aikana johtuen tulokseen kirjatuista määristä ja toteutuneista kassavirroista. Sijoitussopimusvelka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja sijoitussopimusvelka vastaa siten sopimusten takaisinostoarvoa.

Sijoitussopimuksiin liittyvä palkkiotuotto on kirjattu suoraviivaisesti kun palveluja tuotetaan.

Milj. €	2024	2023
Sijoitussopimusvelka kauden alussa	8 529,3	7 107,0
Tuloslaskelmaan kirjatut määrät
Sijoitussopimusten markkinakehityksestä johtuva arvonmuutos	831,8	656,6
Veloitetut palkkiot	-61,7	-52,8
Kaudella toteutuneet kassavirrat
Saadut maksut1	1 435,0	1 421,5
Maksetut korvaukset	-826,2	-602,9
Sijoitussopimusvelka kauden lopussa	9 908,2	8 529,3

1) Sisältää myös säästöjen siirrot laskuperustekorkoisesta kannasta

28 HUONOMMAN ETUOIKEUDEN OMAAVAT VELAT JA MUUT RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat pitävät sisällään velat johdannaissopimuksista, liikkeeseen lasketut velkakirjat sekä muut rahoitusvelat.

Milj. €				2024	2023
Velat, joilla on huonompi etuoikeus
Pääomalainat	Laina-aika	Korko	Kovenantti
Pääomalaina 2019	30 v	Kiinteä korko 1,875 % 4.10.2024 saakka.	n/a	–	249,8
(Solvenssi II Tier 2, nimellisarvo 250 milj. €)
Pääomalaina 2024	15,25 v (erääntyy 4.12.2039)	Kiinteä korko 4,5 % 4.12.2029	ei ole	298,8	–
(Solvenssi II Tier 2, nimellisarvo 300 milj. €)		Sen jälkeen 3kk Euribor + 205 bps marginaali 4.12.2034 asti
		Tästä eteenpäin 3 kk Euribor + 305 bps marginaali
Pääomalainat yhteensä				298,8	249,8
Muut rahoitusvelat
Muut velat	7 v (erääntyy 27.9.2030)	Korko 0-3,75 %	ei ole	90,0	101,3
	erääntyy 30.5.2025			11,2	–
Lainat rahoituslaitoksilta	2 v (erääntyy 8.5.2026)	Euribor 3kk + 90 bps	Mandatum-konsernin ja Mandatum Henkivakuutusyhtiön solvenssimarginaali yli 150 %, tarkastelu 3kk välein	199,9	–
Johdannaissopimukset				19,7	2,3
Muut rahoitusvelat yhteensä				320,6	103,6
Vuokrasopimusvelat1				21,3	23,0
Yhteensä				640,7	376,5

1) Vuokrasopimusvelat sisältyy erään Muut velat, liite 29

Korollisten velkojen muutos

Milj. €	Pääomalainat	Muut korolliset velat	Johdannaiset	Vuokrasopimusvelat	Yhteensä
Tase 1.1.2023	349,6	–	2,6	21,0	373,3
Lisäykset	–	101,3	–	3,6	104,9
Takaisinmaksut	-99,8	–	–	-1,6	-101,4
Muut muutokset	–	–	-0,3	–	-0,3
Tase 31.12.2023	249,8	101,3	2,3	23,0	376,5

Milj. €	Pääomalainat	Muut korolliset velat	Johdannaiset	Vuokrasopimusvelat	Yhteensä
Tase 1.1.2024	249,8	101,3	2,3	23,0	376,5
Lisäykset	298,8	199,7	17,4	–	515,9
Takaisinmaksut	-249,0	-0,1	–	-1,7	-250,9
Muut muutokset	-0,8	–	–	–	-0,8
Tase 31.12.2024	298,8	300,9	19,7	21,3	640,7

29 MUUT VELAT

Milj. €	2024	2023
Kauppahintavelat1	26,9	63,7
Saadut vakuudet2	25,7	31,4
Vuokrasopimusvelat3	21,3	23,0
Palkkiot sosiaalikuluineen	20,0	20,5
Ennakonpidätykset korvauksista	10,7	10,6
Korot	8,1	7,2
Lomapalkkavelka	8,0	9,0
Verovelat	3,7	4,2
Velat ensivakuutustoiminnasta	2,9	3,9
Komissiot	2,9	1,6
Ostovelat	2,3	3,2
Vuokravakuudet	1,1	1,1
Velat jälleenvakuutustoiminnasta	0,5	0,3
Muut4	13,8	20,8
Yhteensä	148,0	200,5

1) Kauppahintavelat sisältää tehtyjä sijoituksia, joista rahoja ei ole vielä maksettu vastapuolelle.

2) Saadut vakuudet sisältää johdannaiskaupasta ja osakelainauksesta syntyvän vakuusvaatimuksen vakuudeksi hyväksyttävät varat.

3) Vuokrasopimusvelat sisältää ei-rahavaikutteiset lisäykset IFRS 16:n mukaisista vuokrasopimuksista. 4) Muut sisältää muun muassa alv-velat ja ennakonpidätykset palkoista.

Milj. €	2024	2023
Vuokrasopimusveloista tilikauden tulokseen kirjatut erät
Korkokulut	-0,5	-0,3
Kulut liittyen lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin vuokrasopimusvelkoihin	-0,8	-1,2

30 EHDOLLISET VELAT JA SITOUMUKSET JA OIKEUDENKÄYNNIT

Milj. €	2024	2023
Taseen ulkopuoliset sitoumukset
Sijoitussitoumukset	2 146,1	2 006,5
IT-hankinnat	10,2	10,8
Yhteensä	2 156,3	2 017,3
Johdannaiskaupan vakuudeksi annettu omaisuus
Käteinen	31,6	26,8

Pääomarahastojen jäljellä olevista sijoitussitoumuksista 1 897 (1 843) miljoonaa euroa liittyy sijoitussidonnaisten vakuutusten katteena oleviin sijoituksiin ja 249 (164) miljoonaa euroa liittyy laskuperusteiseen liiketoimintaan.

Vakuudeksi annetut varat sisältyvät tase-erään Muut saamiset.

Mandatum-konserni ei ole osallisena olennaisissa eikä merkittävissä oikeudenkäynneissä, joiden käsittely on kesken 31.12.2024.

31 OMA PÄÄOMA

Osakepääoma

Yhtiön osakkeiden lukumäärä tilikauden alussa oli 501 796 752 ja tilikauden lopussa 502 696 752. Osakkeiden lukumäärä kasvoi 900 000 osakkeella suunnatussa henkilöstöannissa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa. Yhtiön osakepääoma on 0,1 miljoonaa euroa. Tilikauden päättyessä konserniyhtiöiden hallussa ei ollut omia osakkeita.

Oman pääoman rahastot ja kertyneet voittovarat

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Rahasto sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

32 LÄHIPIIRITIEDOT

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Mandatum-konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär- ja osakkuusyritykset. Lisäksi lähipiiriin kuuluvat Mandatum-konsernin johdon avainhenkilöt ja heidän läheiset perheenjäsenensä. Mandatumkonsernin avainhenkilöitä ovat Mandatum Oyj:n hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja Mandatum-konsernin johtoryhmä. Lähipiiriin kuuluvat edellä mainittujen henkilöiden läheiset perheenjäsenet ja yhteisöt, joissa avainhenkilöillä tai heidän läheisillä perheenjäsenillään on määräysvalta tai merkittävä vaikutusvalta.

Konsernin tytäryritykset on lueteltu liitetiedossa 35 Sijoitukset tytäryrityksiin ja osakkuusyritykset liitetiedossa 17 Sijoitukset osakkuusyrityksiin.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset ja velat sekä voitot ja tappiot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Lähipiiritapahtumina on siten esitetty liiketapahtumat, jotka eivät eliminoidu konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Viereisissä taulukoissa on esitetty Mandatum-konsernin johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio.

2024	2023
0,8	0,1
0,1	–
0,1	–
0,1	–
0,1	–
0,1	–
0,1	–
1,3	0,1

Hallituksen palkat ja palkkiot on ilmoitettu maksuperusteella

Milj. €	2024	2023
Toimitusjohtajalle maksettu kompensaatio
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	0,5	0,4
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,4	0,2
Osakeperusteiset maksut	1,0	0,6
Yhteensä	1,9	1,2
Milj. € Johtoon kuuluville avainhenkilöille maksettu kompensaatio	2024	2023
(pl. toimitusjohtaja) Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1,8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,4
Osakeperusteiset maksut	1,7	1,5 0,4 1,2

Mandatum-konsernin lähipiirillä on tavanomaisin ehdoin tehtyjä vakuutus- ja varainhoitosopimuksia, jotka eivät ole määrältään merkittäviä.

Johtoon kuuluvilla avainhenkilöillä ei ole lainoja Mandatum-konsernin yhtiöiltä. Mandatumkonsernilla ei ole lähipiiriliiketoimia osakkuusyritysten kanssa.

Lähipiiriyhtiöiden transaktiot

Milj. €	2024	2023
Lähipiiriliiketoimet
Maksetut osingot	–	150,0
Mandatumin osuus Sampo Oyj:n yleisveloista	–	102,0
Pääomalainojen takaisinmaksut	–	100,0
Palkkiotuotot	–	1,2
Sijoitussopimusten takaisinosto	–	1,8
Palveluostot	–	0,4

Milj. €	2024	2023
Saamiset	–	0,1
Velat	–	0,1

Transaktiot 31.12.2024 päättyneen tilikauden aikana

Tilikaudella 2024 ei ole ollut merkittäviä lähipiiriliiketoimia. Mandatum-konsernin lähipiirillä on tavanomaisin ehdoin tehtyjä vakuutus- ja varainhoitosopimuksia, jotka eivät ole merkittäviä.

Transaktiot 31.12.2023 päättyneen tilikauden aikana

Sampo-konserni sekä Sampo-konsernin johdon avainhenkilöt ja heidän lähipiirinsä kuuluivat Mandatum-konsernin lähipiiriin 30.9.2023 asti. Tilikauden 2023 tapahtumat sisältävät Mandatum-konsernin liiketoimia Sampo-konsernin kanssa sisältäen palkkiotuottoja ja palveluostoja sekä Sampo-konsernin osittaisjakautumisessa suoritettuja liiketoimia.

33 JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN PITKÄAIKAISET KANNUSTINJÄRJESTELMÄT

Tilinpäätöksen laatimisperiaate

Mandatum-konsernilla on osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä, joissa maksut suoritetaan työntekijöille osakkeina ja osakepalkkioiden ennakonpidätysvelvoitteet käteisenä (pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2024). Pitkäaikaisen kannustinjärjestelmä 2020:n osalta maksut suoritetaan käteisenä. Järjestelmissä myönnettävät etuudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Osakkeina maksettavan etuuden käypä arvo on osakkeen markkinahinta myöntämishetkellä. Oman pääoman ehtoisina instrumentteina maksettavia osakeperusteisia etuuksia ei uudelleen arvosteta ja niistä kirjataan omaan pääomaan kulua vastaava lisäys. Osakepalkkiojärjestelmiä käsitellään kokonaisuudessaan omana pääomana maksettavina järjestelyinä ja kulu kirjataan brutto-osakkeiden määrään perustuen huolimatta siitä, että työntekijä saa lopulta nettoosakkeet ja konserni suorittaa ennakonpidätysvelvoitteiden kattamiseen tarvittavan osuuden rahana verottajalle.

Rahana maksettava osakeperusteinen etuus arvostetaan käypään arvoon kunkin tilikauden päättyessä velan suorittamishetkeen asti sekä kirjataan velaksi taseeseen. Etuuksien kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon maksettavien etuuksien määrästä syntymisajanjakson lopussa.

Markkinaperusteiset ehdot sekä muut kuin ansaintaehdot otetaan huomioon etuuden käypää arvoa määritettäessä. Sen sijaan ei-markkinaperusteisia ehtoja, jotka perustuvat liiketoiminnan tulokseen tai vastuullisuustavoitteisiin, ei oteta huomioon määritettäessä etuuden käypää arvoa, vaan ne vaikuttavat arvioon etuuksien lopullisesta määrästä. Konserni päivittää oletuksen lopullisesta etuuksien määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden muutokset tuloslaskelmaan.

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2024

Mandatum Oyj:n hallitus päätti 19.3.2024 uuden, suoritusperusteisen pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta johtoryhmälle konsernin toimitusjohtaja mukaan lukien ja valituille avainhenkilöille. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi

pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa ja palkita erinomaisesta suoriutumisesta.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista, joista kukin sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson ja sen jälkeen mahdollisesti maksettavan osakepalkkion, ottaen huomioon Mandatum-konserniin sovellettavasta sääntelystä mahdollisesti johtuvan palkkioiden lykkäämisen ja/tai luovutusrajoituksen. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen järjestelmän puitteissa edellyttää Mandatum Oyj:n hallituksen erillistä päätöstä.

Ensimmäisen järjestelmän puitteissa käynnistettävän ohjelman ansaintajakso kattaa tilikaudet 2024-2026. Mandatum Oyj:n hallitus on lisäksi päättänyt siirtymävaiheen osakepalkkioohjelman perustamisesta. Sen tarkoituksena on järjestelmän kohderyhmän kannustaminen ja sitouttaminen Sampo Oyj:n pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2020 ja Mandatumin ensimmäisen oman osakepohjaisen kannustinjärjestelmän välisessä siirtymävaiheessa. Siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelman ansaintajakso kattaa tilikaudet 2024-2025.

Palkkion maksaminen ohjelmien nojalla edellyttää hallituksen asianomaiselle ohjelmalle asettamien suoritustavoitteiden saavuttamista. Suoritusmittarit, joiden perusteella yllä mainittujen ensimmäisten ohjelmien nojalla mahdollisesti suoritettavat osakepalkkiot maksetaan, ovat yhtiön osakkeen absoluuttinen kokonaistuoton kehitys (Absolute Total Shareholder Return, "Absolute TSR"), kannattavuuteen liittyvä mittari (Mandatumin pääomakevyen liiketoiminnan tulos) sekä valittu vastuullisuustavoite.

Kannustinjärjestelmien nojalla mahdollisesti ansaitut palkkiot maksetaan Mandatum Oyj:n osakkeina. Mandatumilla on kuitenkin oikeus maksaa palkkio tietyissä tilanteissa kokonaisuudessaan rahana. Mandatum soveltaa konsernin johtoryhmän jäseniin (mukaan lukien konsernin toimitusjohtaja) osakeomistussuositusta, jonka mukaan johtoryhmän kunkin jäsenen odotetaan säilyttävän omistuksessaan vähintään puolet yhtiön osakepalkkiojärjestelmistä saamistaan osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa arvo yhtiössä vastaa vähintään hänen bruttomääräisen vuosipalkkansa määrää.

Pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien tiedot:

Milj. €	Siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelma 2024-2025	Osakepalkkio ohjelma 2024-2026
Myöntämispäivä	28.3.2024	2.4.2024
Ansaintajakso alkaa	1.1.2024	1.1.2024
Ansaintajakso päättyy	31.12.2025	31.12.2026
	Työsuhde jatkuva, eikä irtisanomisilmoitusta	Työsuhde jatkuva, eikä irtisanomisilmoitusta
	ole annettu tai työsuhdetta olla päättämässä. Ohjelman mittareille	ole annettu tai työsuhdetta olla päättämässä. Ohjelman mittareille
Oikeuden syntymisehdot	asetettujen kynnysarvojen ylitys.	asetettujen kynnysarvojen ylitys.
Oikeuden syntymispäivä	Mahdollisimman pian sen jälkeen, kun yhtiö on julkaissut kalenterivuoden taloudellisen tuloksensa ja vahvistanut palkkiot, kuitenkin viimeistään 30.4.2026	Mahdollisimman pian sen jälkeen, kun yhtiö on julkaissut kalenterivuoden taloudellisen tuloksensa ja vahvistanut palkkiot, kuitenkin viimeistään 30.4.2027
Henkilöitä tilikauden lopussa	22	42
Toteutustapa	Osakkeina	Osakkeina
Tilikauden aikana jaksotettu kulu	0,7	0,7
Osakkeita allokoitu (tuhatta kpl)	1 113	1 474
Kauden muutokset (tuhatta kpl)	-145	-48
Kauden lopussa allokoidut osakkeet (tuhatta kpl)	968	1 426
Palkkiona maksettavien osakkeiden enimmäismäärä (tuhatta kpl)	1 363	1 724

Hallitus on lisäksi päättänyt 19.3.2024 ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta. Se on tarkoitettu käytettäväksi täydentävänä osakepohjaisena kannustin- ja sitouttamisohjelmana erityistilanteissa, kuten esimerkiksi uusien rekrytointien yhteydessä.

Ehdollinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä ehdollisista osakepalkkio-ohjelmista. Kukin ohjelma sisältää rajoitusjakson, joka kokonaisuudessaan kattaa kolme kalenterivuotta ja jonka kuluessa yhtiö voi luvata kiinteämääräisiä osakepalkkioita erikseen valituille avainhenkilöille. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen järjestelmän puitteissa edellyttää Mandatum Oyj:n hallituksen erillistä päätöstä. Ehdollisen kannustinjärjestelmän ensimmäinen ohjelma kattaa tilikaudet 2024-2026. Järjestelmään perustuvat osakepalkkiot maksetaan osallistujille Mandatum Oyj:n osakkeina. Ehdollisen osakepalkkiojärjestelmän ensimmäisen ohjelman perusteella suoritettavien osakepalkkioiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 172 400 Mandatum Oyj:n osaketta (tarkoittaen palkkioiden bruttomäärää, josta suoritetaan soveltuva ennakonpidätys ennen osakkeiden toimittamista).

Yllä kuvattujen ohjelmien nojalla suoritettavien palkkioiden arvoa on rajoitettu osakkeen kurssikehitykseen kytketyllä leikkurilla.

Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Monte Carlo -simulointimallia.

Pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2020

Sampo Oyj:n vuonna 2023 tapahtuneen osittaisjakautumisen ja Mandatum Oyj:n osakkeen listaamisen Nasdaq Helsinkiin jälkeen Mandatumin hallitus päätti, sitouttaakseen Mandatumkonsernin avainhenkilöitä ja toimitusjohtajan, että kyseessä olevat henkilöt jäävät Sammon pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään 2020. Kannustinjärjestelmä käynnistettiin elokuussa 2020 ja sen ehtoja muutettiin syyskuussa 2023.

Kannusteyksiköitä on jaettu kolmessa allokaatiossa, joista ensimmäinen oli vuonna 2020 (2020:1) ja seuraavat vuosina 2021 (2020:1/2) ja 2022 (2020:1/3). Mahdollinen kannustepalkkio maksetaan kolmessa vuosittaisessa erässä. Ensimmäisen allokaation (2020:1) ensimmäinen maksu on maksettu syyskuussa 2023, ennen jakautumisen täytäntöönpanoa, ja toinen syyskuussa 2024. Viimeinen maksuerä erääntyy vuonna 2025. Toisen allokaation (2020:1/2) ensimmäinen maksu maksettiin syyskuussa 2024 ja seuraavat maksuerät erääntyvät vuosina 2025 ja 2026. Kolmannen allokaation (2020:1/3) maksut erääntyvät vuosina 2025-2027.

Vuonna 2024 kannusteyksikön arvo määräytyi Sampo A -osakkeen ja Mandatum Oyj:n osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin mukaan ehdoissa määrättynä ajankohtana osinkokorjatulla lähtökurssilla vähennettynä. Lisäksi kannustepalkkiota määritettäessä huomioitiin Sampo-konsernin riskisopeutetun pääoman tuotto. Kannustinjärjestelmän ehtojen mukaan mikäli riskisopeutettu pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto +5 prosenttia, maksetaan kannustepalkkio kokonaisuudessaan. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähintään riskitön tuotto +3 prosenttia, mutta vähemmän kuin riskitön tuotto +5 prosenttia, maksetaan puolet kannustepalkkiosta. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto on vähemmän kuin riskitön tuotto +3 prosenttia, ei kannustepalkkiota makseta lainkaan. Lykkäyssääntöä sovelletaan kannustepalkkioihin, jotka maksetaan niille avainhenkilöille, jotka olivat lykkäyssäännön alaisia kannustinjärjestelmän käyttöönoton hetkellä voimassa olleiden Mandatum-konserniin kuuluvien yhtiöiden palkitsemispolitiikkojen mukaisesti.

Ohjelmien käypä arvo arvioidaan käyttäen Black–Scholes-hinnoittelumallia.

Milj. €	2020:1	2020:1/2	2020:1/3
Alkuperäiset ehdot hyväksytty1	5.8.2020	5.8.2020	5.8.2020
Allokoitu (tuhatta kpl) 31.12.2020	580	–	–
Allokoitu (tuhatta kpl) 31.12.2021	790	20	–
Allokoitu (tuhatta kpl) 31.12.2022	790	20	50
Allokoitu (tuhatta kpl) 31.12.2023	488	20	50
Allokoitu (tuhatta kpl) 31.12.2024	209	11	35
Kausi päättyy I 30 %	Q2-2023	Q2-2024	Q2-2025
Kausi päättyy II 35 %	Q2-2024	Q2-2025	Q2-2026
Kausi päättyy III 35 %	Q2-2025	Q2-2026	Q2-2027
Maksuajankohta I 30 %	syyskuu-23	syyskuu-24	syyskuu-25
Maksuajankohta II 35 %	syyskuu-24	syyskuu-25	syyskuu-26
Maksuajankohta III 35 %	syyskuu-25	syyskuu-26	syyskuu-27

Milj. €		2020:1	2020:1/2	2020:1/3
Sampo A -kurssi alkuperäisten ehtojen hyväksymispäivänä eur		30,30	30,30	30,30
Kannusteyksikön enimmäisarvo eur		56,94	67,49	68,74
Lähtökurssi eur		32,94	43,49	44,74
Lähtökurssi oikaistuna osingolla eur 31.12.2024		18,11	30,36	35,71
Sampo A - päätöskurssi eur 31.12.2024	39,38
Mandatumin osakkeen päätöskurssi eur 31.12.2024	4,48
Perusarvo yhteensä (milj. euroa)		3,9	0,1	0,1
Velka yhteensä (milj. euroa)	4,0
Raportointikauden kulu yhteensä (milj. euroa)	1,3

1) Kannustimien myöntämispäivät vaihtelevat

34 TILINTARKASTAJAN PALKKIOT

Milj. €	2024	2023
Tilintarkastus	1,0	1,0
Tilintarkastajan lausunnot	0,1	0,1
Kestävyysraportoinnin varmennus	0,1	0,0
Muut palvelut	0,1	0,1
Yhteensä	1,2	1,2

Vuosina 2024 ja 2023 tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy on toiminut tilintarkastajana.

35 SIJOITUKSET TYTÄRYRITYKSISSÄ

		2024	2023
Nimi	Kotimaa	Omistusosuus (%)	Omistusosuus (%)
Mandatum Holding Oy	Suomi	–	100
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	Suomi	100	100
Mandatum Asset Management Oy	Suomi	100	100
Mandatum Asset Management Palvelut Oy	Suomi	100	100
Mandatum Life Fund Management S.A.	Luxemburg	100	100
Mandatum AM AIFM Oy	Suomi	100	100
Mandatum Incentives Oy	Suomi	100	75
Mandatum Life Palvelut Oy	Suomi	100	100
Mandatum Life Private Equity GP Oy	Suomi	88,1	88,1
Mandatum Life Vuokratontit I GP Oy	Suomi	100	100
MAM Growth Equity II GP Oy	Suomi	100	100
Mandatum Life Vuokratontit II Oy	Suomi	100	100
Asunto Oy Espoon Aallonhuippu 9	Suomi	100	100
Asunto Oy Espoon Aapelinkatu 6	Suomi	100	100
Asunto Oy Espoon Matinkatu 8	Suomi	100	100
Asunto Oy Vantaan Raiviosuonmäki 6	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Ahti Business Park	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Helsingin Ratamestarinkatu 7a	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Helsingin Ratamestarinkatu 7b	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Hyvinkään Sampotalo	Suomi	81,4	81,4
Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Karhulinna	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Jäkälävaara	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Järvenpään Asemakatu 4	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Kaupintie 5	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Leppävaaran Säästötammi	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Niittymaanpolku	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Oulun Torikatu 21-23	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Rautalaani	Suomi	100	100
Kiinteistö Oy Tampereen Hatanpäänvaltie 18	Suomi	100	100

36 OSUUDET KONSOLIDOIMATTOMISSA STRUKTUROIDUISSA YHTEISÖISSÄ

Mandatum-ryhmään kuuluvat Mandatum Fund Management S.A. ja Mandatum AM AIFM Oy hallinnoivat Mandatumin rahastoja, ja Mandatum Private Equity GP, Mandatum Growth Equity II GP sekä kiinteistösijoittamiseen liittyvä Mandatum Life Vuokratontit I GP hoitavat Mandatumin kommandiittiyhtiömuotoisia sijoituksia. Mandatum Fund Management S.A. ja GP-yhtiöt käyttävät hallinnoimissaan rahastoissa ja kommandiittiyhtiöissä salkunhoitajana Mandatum Asset Management Oy:tä, ja Mandatum AM AIFM Oy vastaa itse rahastojensa salkunhoidosta ja muusta hallinnosta.

Mandatum-ryhmä saa konsolidoimattomista rahastoista ja kommandiittiyhtiöistä hallinnointipalkkiotuottoja, jotka sisältyvät tuloslaskelmassa palkkiotuottoihin. Lisäksi Mandatum-ryhmä saa konsolidoimattomista rahastoista ja kommandiittiyhtiöistä sijoittajana tuottoja, jotka on merkitty sijoitustoiminnan tuottoihin sen mukaan, mihin tase-erään sijoitukset on taseessa merkitty. Mandatum-ryhmän sijoitukset Mandatum Fund Management S.A:n ja Mandatum AM AIFM Oy:n hallinnoimiin rahastoihin ja GP-yhtiöiden hallinnoimiin kommandiittiyhtiöihin 31.12.2024 olivat yhteensä 2,7 (2,4) miljardia euroa. Sijoitukset esitetään Mandatum-konsernin tilinpäätöksessä sijoitusomaisuudessa.

37 TILIKAUDEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Mandatum tiedotti 10.3.2025 myyvänsä kaikki omistamansa Saxo Bank A/S:n osakkeet, yhteensä 19,83 prosenttia, Bank J.Safra Sarasin AG:lle noin 319 miljoonalla eurolla. Mandatum odottaa kirjaavansa vuoden 2025 ensimmäiselle vuosineljännekselle vähäisen arvonkorotuksen ennen veroja ja järjestelykustannusten jälkeen. Mandatumin omistamien osakkeiden lopulliseen arvoon ja Mandatumin osuuteen kauppahinnasta voi osakekauppakirjan mukaisesti kohdistua jälkikäteinen arvonalennus, jonka todennäköisyys ja määrä voivat jäädä avoimeksi pidemmäksi aikaa. Mandatum odottaa tämän mahdollisen arvonalennuksen olevan joitakin miljoonia euroja. Jos kauppa olisi toteutunut 31.12.2024, Mandatumin pro forma -vakavaraisuussuhde olisi 31.12.2024 kasvanut 210 prosentista noin 242 prosenttiin laskeneen vakavaraisuuspääomavaatimuksen seurauksena.

Kauppa on ehdollinen tiettyjen tavanomaisten viranomais- ja muiden hyväksyntöjen saamiselle, mukaan lukien FINMA:lta (Sveitsin finanssivalvontaviranomainen) ja DFSA:lta (Tanskan finanssivalvontaviranomainen), ja sen odotetaan toteutuvan vuoden 2025 loppuun mennessä. Mandatumille tuleva summa maksetaan käteisellä kaupan toteutumisen yhteydessä ja sen lopullinen määrä riippuu esimerkiksi kaupan toteutumisen ajankohdasta. Kaupan toteutumisen jälkeen Mandatum maksaa saamillaan varoilla takaisin 200 miljoonan euron pankkilainan, joka otettiin rahoittamaan Saxo Bankin osakkeiden hankinta Sampo Oyj:ltä..

MANDATUM OYJ:N TILINPÄÄTÖS

MANDATUM OYJ TILINPÄÄTÖS

TULOSLASKELMA

Euroa	Liite	1.1.–31.12.2024	1.10.–31.12.2023
Liikevaihto		–	–
Liiketoiminnan muut tuotot
Fuusiovoitto		199 469 315,59	–
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot		-5 361 551,71	-1 226 006,83
Henkilösivukulut
Eläkekulut		-723 081,76	-93 585,02
Muut henkilösivukulut		-122 927,68	-46 478,57
Liiketoiminnan muut kulut		1 -8 909 810,16	-4 731 502,37
Poistot ja arvonalentumiset
Suunnitelman mukaiset poistot	4	-897,14	–
Liikevoitto		184 351 047,14	-6 097 572,79
Rahoitustuotot ja -kulut	3
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä			357 000 000,00 230 000 000,00
Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista		30 104 800,07	–
Muut korko- ja rahoitustuotot		5 543 926,62	178 609,07
Korkokulut ja muut rahoituskulut		-8 614 005,04	-648 244,92
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		568 385 768,79	223 432 791,36
Tuloverot		-22 147,85	–
Tilikauden voitto		568 363 620,94	223 432 791,36

TASE

Euroa	Liite	31.12.2024	31.12.2023
Vastaavaa
Aineelliset hyödykkeet	4	2 691,42	3 588,56
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	17	553 665 518,28	538 514 537,44
Muut osakkeet ja osuudet	5	402 144 162,62	–
Lyhytaikaiset saamiset
Muut saamiset	6	54 108 463,70	156 269,18
Siirtosaamiset	7	798 215,92	–
Rahat ja pankkisaamiset		363 320 875,70	227 211 599,94
Vastaavaa yhteensä		1 374 039 927,64	765 885 995,12
Vastattavaa
Oma pääoma	8
Osakepääoma		80 000,00	80 000,00
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto		440 043 239,97	436 677 239,97
Edellisten tilikausien voitto		57 839 863,20	–
Tilikauden voitto		568 363 620,94	223 432 791,36
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	11
Muut pitkäaikaiset lainat		289 925 718,58	101 309 404,81
Lyhytaikainen vieras pääoma	10
Muut lyhytaikaiset lainat		11 223 054,75	–
Muut velat		3 150 059,34	1 372 584,43
Siirtovelat		3 414 370,86	3 013 974,55
Vastattavaa yhteensä		1 374 039 927,64	765 885 995,12

RAHOITUSLASKELMA

Euroa	1.1.–31.12.2024	1.10.–31.12.2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto (tappio) ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja	568 385 768,79	223 432 791,36
Oikaisu:
Suunnitelman mukaiset poistot	897,14	–
Fuusiovoitto	-199 469 315,59	–
Rahoitustuotot ja -kulut	-384 034 721,65	-229 358 883,37
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-15 117 371,31	-5 926 092,01
Käyttöpääoman muutos
Saamisten lisäys	-942 869,29	-156 269,18
Velkojen lisäys	2 177 871,22	3 321 115,03
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-13 882 369,38	-2 761 246,16
Saadut osingot	357 000 000,00	230 000 000,00
Maksetut korot	-3 210 253,16	-23 565,34
Liiketoiminnan nettorahavirta	339 907 377,46	227 215 188,50
Investointien rahavirta
Investoinnit muihin sijoituksiin	-53 765 861,01	-3 588,56
Investoinnit osakkeisiin	-301 681 292,06	–
Saadut osingot	30 104 800,07	–
Vastikkeeton sulautuminen	84 216 715,46	–
Investointien nettorahavirta	-241 125 637,54	-3 588,56
Rahoitustoiminnan rahavirta
Osakeanti	3 366 000,00	–
Lainat rahoituslaitoksilta nostot	199 700 000,00	–
Lainojen takaisinmaksu	-145 536,00	–
Maksetut osingot	-165 592 928,16	–
Rahoitustoiminnan nettorahavirta	37 327 535,84	–
Rahavarojen muutos, lisäys (+)/vähennys (-)	136 109 275,76	227 211 599,94
Rahavarat tilikauden alussa	227 211 599,94	–
Rahavarat tilikauden lopussa	363 320 875,70	227 211 599,94

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Mandatum Oyj, y-tunnus 3355142-3, on rekisteröity kaupparekisteriin 1.10.2023. Ensimmäinen tilikausi oli poikkeava 1.10.–31.12.2023, jonka jälkeen tilikausi on 1.1.–31.12.

Mandatum Oyj ja Mandatum Holding Oy sulautuivat 30.4.2024. Sulautumisella ei ollut vaikutuksia Mandatum Oyj:n liiketoimintaan. Vuosi 2023 ei ole vertailukelpoinen sulautumisesta ja tilikauden pituudesta johtuen.

Mandatum Oyj:n tilinpäätös liitetietoineen on laadittu suomalaisen kirjanpitolain ja -asetuksen mukaisesti. Yhtiön osakeomistukset on arvostettu hankintamenoon. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet muuttuvat menot.

Mandatum Oyj on Mandatum-konsernin emoyhtiö. Sen kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite Bulevardi 56, 00120 Helsinki. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta mandatum.fi.

MANDATUM OYJ:N TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT

1 Liiketoiminnan muut kulut

Euroa	1.1.-31.12.2024	1.10.-31.12.2023
Ulkopuoliset palvelut	-2 852 840,90	-2 539 145,39
Muut kulut	-3 808 100,82	-1 694 890,28
Palveluveloitukset	-1 133 340,00	-252 918,00
Muut henkilöstökulut	-809 166,66	-193 850,25
Vuokrakulut	-185 893,60	-17 518,16
IT kulut	-120 468,18	-33 180,29
Yhteensä	-8 909 810,16	-4 731 502,37

2 Tilintarkastajan palkkiot

Euroa	1.1.-31.12.2024	1.10.-31.12.2023
Tilintarkastus	-301 102,00	-262 798,00
Tilintarkastajan lausunnot	-5 900,00	–
Kestävyysraportoinnin varmennus	-99 074,00
Muut palvelut		-48 000,00
Yhteensä	-406 076,00	-310 798,00

Tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy

3 Rahoitustuotot ja -kulut

Euroa	1.1.-31.12.2024	1.10.-31.12.2023
Saadut osingot	387 104 800,07	230 000 000,00
Korkotuotot	5 521 078,01	178 609,07
Muut rahoitustuotot	22 848,61	–
Korkokulut	-8 488 496,38	-641 116,63
Muut rahoituskulut	-125 508,66	-7 128,29
Yhteensä	384 034 721,65	229 530 364,15

MANDATUM OYJ:N TASEEN LIITETIEDOT

4 Aineelliset hyödykkeet

Euroa	2024	2023
Koneet ja kalusto 1.1.	3 588,56	–
Lisäykset	–	3 588,56
Poistot	-897,14	–
Koneet ja kalusto 31.12.	2 691,42	3 588,56

5 Muut osakkeet ja osuudet

Euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	–	–
Lisäykset	301 681 292,06	–
Lisäykset sulautumisessa	100 462 870,56	–
Kirjanpitoarvo 31.12.	402 144 162,62	–

6 Muut saamiset

Euroa	2024	2023
Yritystodistukset	53 807 541,15	–
Saamiset muilta yhtiöiltä
Muut saamiset	108 951,47	14 839,74
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Muut saamiset	191 971,08	141 429,44
Yhteensä	54 108 463,70	156 269,18

7 Siirtosaamiset

Euroa	2024	2023
Saamiset muilta yhtiöiltä
Korkosaamiset	120 260,27	–
Verosaamiset	647 644,32	–
Muut siirtosaamiset	30 311,33	–
Yhteensä	798 215,92	–

8 Emoyhtiön oman pääoman muutoslaskelma

Euroa	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.10.2023		80 000,00 436 677 239,97	–	436 757 239,97
Tilikauden voitto	–		– 223 432 791,36	223 432 791,36
Kirjanpitoarvo 31.12.2023		80 000,00 436 677 239,97 223 432 791,36		660 190 031,33

Kirjanpitoarvo 1.1.2024	80 000,00 436 677 239,97 223 432 791,36		660 190 031,33
Osingonjako	–	– -165 592 928,16	-165 592 928,16
Osakeanti	– 3 366 000,00	–	3 366 000,00
Tilikauden voitto	–		– 568 363 620,94 568 363 620,94
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	80 000,00 440 043 239,97 626 203 484,14 1 066 326 724,11

Laskelma voitonjakokelpoisista varoista

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Emoyhtiö
Tilikauden voitto	568 363 620,94	223 432 791,36
Edellisten tilikausien voitto	57 839 863,20	–
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	440 043 239,97	436 677 239,97
Yhteensä	1 066 246 724,11	660 110 031,33

9 Osakepääoma

Tiedot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 31 Oma pääoma.

10 Lyhytaikainen vieras pääoma

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Velat muille yhtiöille
Laina Sampo Oyj:ltä	11 223 054,75	–
Muut velat
Ostovelat	243 996,39	84 638,69
Muut	2 766 750,55	982 251,98
Siirtovelat	3 414 370,86	3 013 974,55
Yhteensä	17 648 172,55	4 080 865,22
Velat saman konsernin yrityksille
Muut velat	139 312,40	305 693,76
Yhteensä	17 787 484,95	4 386 558,98
Siirtovelkojen olennaiset erät
Lomapalkkavelka	620 834,21	597 034,50
Palkkiot sosiaalikuluineen	2 602 246,26	2 385 770,27
Muut	191 290,39	31 169,78
Yhteensä	3 414 370,86	3 013 974,55

11 Pitkäaikainen vieras pääoma

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Laina Sampo Oyj:ltä1	90 035 033,65	101 309 404,81
Lainat rahoituslaitoksilta2	199 890 684,93	–
Yhteensä	289 925 718,58	101 309 404,81

1) Lainasopimus allekirjoitettu 23.10.2023. Laina erääntyy 27.9.2030, korko 0–3,375 prosenttia. Yli 5 vuoden kuluttua erääntyvä osuus 27,78 miljoonaa euroa.

2) Lainan ehdot esitetty konsernitilinpäätöksen liitteessä 28 Huonomman etuoikeuden omaavat velat ja muut rahoitusvelat.

MANDATUM OYJ:N MUUT LIITETIEDOT

12 Eläkevastuut

Mandatum Oyj:n henkilöstön perus- ja lisäeläketurva on hoidettu vakuutuksilla eläkevakuutusyhtiöissä Suomessa.

13 Muut vastuut ja sitoumukset

Euroa	31.12.2024	31.12.2023
Leasing- ja vuokrasopimuksista maksettavat määrät
Seuraavalla tilikaudella maksettavat	85 293,47	33 138,96
Myöhemmin maksettavat	7 593,72	38 522,98
Yhteensä	92 887,19	71 661,94

Arvonlisäverotuksen ryhmärekisteröintiin liittyvä yhteisvastuun määrä 880 761,04 (1 220 180,10) euroa.

14 Henkilöstön lukumäärä

	2024 keskimäärin	2023 keskimäärin
Kokoaikainen henkilöstö	24	22

15 Hallituksen ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot

Euroa	2024	2023
Hallitus	994 969,02	–
Toimitusjohtaja	1 565 643,80	159 714,35
Yhteensä	2 560 612,82	159 714,35

16 Toimitusjohtajaan, tämän sijaiseen sekä hallituksen jäseniin liittyvät eläkekulut

	Lakisääteinen
Euroa	Lisäeläke	eläke	Yhteensä
Hallitus	262 675,00	77 908,77	340 583,77
Toimitusjohtaja	262 675,00	98 274,77	360 949,77
Yhteensä	525 350,00	176 183,54	701 533,54

Lisäeläkkeessä toimitusjohtajan eläkeikä on 63 vuotta ja hallituksen puheenjohtajan 60 vuotta.

17 Osuudet saman konsernin yrityksissä

	31.12.2024			31.12.2023
Saman konsernin yritykset	Omistus osuus	Osakkeiden kirjanpitoarvo, euroa	Omistus osuus	Osakkeiden kirjanpitoarvo, euroa
Mandatum Asset Management Oy	100 %	70 009 124,68	–	–
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö		100 % 483 656 393,60	–	–
Mandatum Holding Oy	–	–	100 %	538 514 537,44

Konsernitilinpäätöksen liitteessä 35 Sijoitukset tytäryrityksissä on lueteltu Mandatum-konsernin kaikki tytäryritykset.

TOIMINTAKERTOMUKSEN, KESTÄVYYSSELVITYKSEN JA TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2025 Mandatum Oyj Hallitus

Patrick Lapveteläinen Jannica Fagerholm Markus Aho Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja

Herman Korsgaard Kimmo Laaksonen Johanna Lamminen

Jukka Ruuska Petri Niemisvirta Konsernin toimitusjohtaja

TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta 2025

Deloitte Oy, Tilintarkastusyhteisö Reeta Virolainen KHT

TILINTARKASTUSKERTOMUS, KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS JA RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI MANDATUM OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

TILINTARKASTUSKERTOMUS

Mandatum Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Mandatum Oyj:n (y-tunnus 3355142-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1. - 31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34 ja emoyhtiön liitetiedossa 2..

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Mihin seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Vakuutussopimusvelan arvostus

Viittaamme tilinpäätöksen liitetietoihin 1 Laatimisperusta ja 23 Vakuutussopimusvelka.

Vakuutussopimusvelka tilinpäätöksessä 31.12.2024 on 5 640,7 miljoonaa euroa. Vakuutussopimusvelan määrittäminen edellyttää merkittäviä laskennallisia arvioita, jotka perustuvat johdon harkintaan oletuksista ja tulevaisuuden tapahtumista.

Käsityksemme mukaan merkittävimmät arviot liittyvät avainoletuksissa tapahtuviin muutoksiin kuten kuolevuuteen, raukeamiseen tai oletuksiin arvioidusta diskonttauskorosta.

Sovellettujen menetelmien ja oletusten, vakuutussopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvojen ja mallien muutoksilla voi olla merkittävä vaikutus vakuutussopimusvelan arvostukseen. Näistä syistä se on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Olemme arvioineet johdon määrittämää vakuutussopimusvelan määrää. Tarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt vakuutussopimusvelan määrittämisessä käytetyn informaation validointiin, arvostukseen ja keskeisiin oletuksiin liittyvien avainkontrollien arviointi.

Olemme hyödyntäneet aktuaareja ja IFRS 17 erityisasiantuntijoita tilintarkastuksessamme ja arvioineet johdon käytättämiä menetelmiä, malleja ja informaatiota. Olemme verranneet laskemissa käytettyä informaatiota aiempaan kehitykseen ja markkinatrendeihin.

Olemme arvioineet aktuaarimenetelmien avulla laskelmissa käytettyjä kuolevuuteen ja raukeamisriskiin liittyviä oletuksia. Lisäksi olemme analysoineet diskonttokorkotason kehittymistä ja verranneet sitä ulkopuoliseen markkinainformaatioon.

Olemme arvioineet keskeisissä oletuksissa ja sovelletuissa malleissa tapahtuneita muutoksia. Olemme testanneet vakuutussopimusvelan perusteena olevien vakuutussopimusten lähtötietoja.

Olemme arvioineet vakuussopimusvelan esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Mihin seikka on huomioitu tilintarkastuksessa

Rahoitusvarojen ja sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevien sijoitusten arvostus

Viittamme tilinpäätöksen liitetietoihin 1 Laatimisperusta, 18 Rahoitusvarat ja -velat sekä 19 Sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset.

Konsernin rahoitusvarat, 3 507,3 miljoonaa euroa ja sijoitussidonnaisten sopimusten katteena olevat sijoitukset, 13 292,5 miljoonaa euroa, muodostavat merkittävän osan konsernin taseen varoista.

Merkittävä osa konsernin rahoitusvaroista on arvostettu käypään arvoon. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusinstrumentit on luokiteltu kolmeen hierarkiatasoon sen mukaan, ovatko instrumentin markkinat aktiiviset tai ovatko arvostusmenetelmässä käytetyt syöttötiedot havaittavissa.

Tasolla 1 instrumentin arvostus perustuu samankaltaisten varojen tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla. Tasolla 2 instrumentin arvostuksen syöttötietoina käytetään myös muita kuin noteerattuja hintoja, jotka ovat havaittavissa kyseisen omaisuuserän tai velan osalta joko suoraan tai epäsuorasti. Tasolla 3 arvostus perustuu muihin syöttötietoihin kuin havaittavissa oleviin markkinatietoihin.

Tilintarkastuksen painopistealue on ollut IFRS:n mukaisten tason 2 ja 3 rahoitusvarojen arvostus, joissa arvostustekniikat sisältävät sellaisia tekijöitä, jotka eivät ole suoraan markkinoilta todennettavissa.

Erilaisten arvostusmenetelmien ja oletusten käyttö voi johtaa erilaisiin arvioihin käyvästä arvosta ja siten tämä on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Tilintarkastustoimenpiteisiimme on sisältynyt rahoitusvaroihin liittyvien sisäisten kontrollien ja laskentaperiaatteiden sekä johdon laatimien kirjanpidollisten arvioiden asianmukaisuuden arviointi.

Olemme käyneet läpi yhtiön käyttämien arvostusmallien ja kirjauskäytäntöjen asianmukaisuutta arvioidaksemme, onko käyvän arvon määritys IFRS standardien ja toimialakäytäntöjen mukainen. Olemme pyytäneet ulkopuolisia vahvistuksia todentaaksemme sijoitusten olemassaoloa.

Yhdessä erityisasiantuntijoidemme kanssa olemme verranneet johdon arvostuslaskennassa käyttämiä oletuksia. Olemme hyödyntäneet Deloitten analytiikkatyökaluja ja suorittaneet käypien arvojen uudelleenlaskentaa hyödyntämällä markkinoilta saatavilla olevaa informaatiota.

Niiden rahoitusvarojen osalta, jotka arvostetaan muun kuin markkinoilta saatavilla olevan informaation perusteella, olemme myös arvioineet käytäntöjä ja oletuksia, joita johto on käyttänyt käypiä arvoja määrittäessään.

Olemme arvioineet esittämistavan asianmukaisuutta tilinpäätöksessä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 254

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta

sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia

liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 17.5.2023 alkaen yhtäjaksoisesti kaksi (2) vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen

siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen

tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä, 12. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Reeta Virolainen

KHT

KESTÄVYYSRAPORTOINNIN VARMENNUSKERTOMUS

Mandatum Oyj:n yhtiökokoukselle

KESTÄVYYSSELVITYKSEN VARMENNUSKERTOMUS

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Mandatum Oyj:n (3355142-3) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Mandatum Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysselvityksen varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Mandatum Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausuntomme ei kata konsernikestävyysselvityksessä esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsenikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut

näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Mandatum Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysselvityksestä sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysselvityksen laatimisessa

Kestävyysselvityksen laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernikestävyysselvityksessä väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen perusteella.

Kansainvälisen

varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimeenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yrityksen johtoa sekä konsernikestävyysselvityksen sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.

• Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää informaatiota.

• Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä, 12. maaliskuuta 2025

Deloitte Oy Tilintarkastusyhteisö

Reeta Virolainen KHT

RIIPPUMATTOMAN TILINTARKASTAJAN RAPORTTI MANDATUM OYJ:N ESEF-TILINPÄÄTÖKSESTÄ

Mandatum Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Mandatum Oyj:n (3355142-3) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös (743700OAJK6L28Y2NN56-2024-12-31 fi.zip) tilikaudelta 1.1.-–31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRLmerkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Mandatum Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen (743700OAJK6L28Y2NN56-2024-12-31 fi.zip) sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Mandatum Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme (päivätty 12.3.2025). Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 12. päivänä maaliskuuta

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Reeta Virolainen

KHT

SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

SISÄLLYSLUETTELO

1 JOHDANTO	263
2 HALLINNOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄ 2.1 MANDATUM OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 2.2 PERIAATTEET JA POLITIIKAT	264 264 264
3 YHTIÖKOKOUS 3.1 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 3.2 YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS 3.3 YHTIÖKOKOUKSEEN OSALLISTUMINEN	265 265 265 265
4 HALLITUS 4.1 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT 4.2 HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA JA TOIMIKAUSI 4.3 HALLITUKSEN JÄSENTEN OMISTUKSESSA OLEVAT MANDATUM OYJ:N OSAKKEET JA OSAKEPERUSTEISET OIKEUDET	266 266 266 270
5 HALLITUKSEN ASETTAMAT VALIOKUNNAT 5.1 TARKASTUSVALIOKUNTA 5.2 PALKITSEMISVALIOKUNTA	271 271 272
6 OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA	273
7 KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA	275
8 MANDATUM-KONSERNIN JOHTORYHMÄ	276
9 SISÄINEN VALVONTA MANDATUM-KONSERNISSA 9.1 TALOUDELLINEN RAPORTOINTI 9.2 SISÄPIIRIHALLINTO	279 279 279

9.3 LÄHIPIIRITOIMIA KOSKEVAT PERIAATTEET	280
9.4 RISKIENHALLINTA	280
9.5 COMPLIANCE	282
9.6 SISÄINEN TARKASTUS	283
9.7 TILINTARKASTAJA	283

1 JOHDANTO

Tämä Mandatum Oyj:n (jäljempänä myös "Mandatum") selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2024 on laadittu hallituksen toimintakertomuksesta erillisenä, ja hallituksen tarkastusvaliokunta on käsitellyt sen.

Mandatum noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä sekä Nasdaq Helsinki Oy:n ("Nasdaq Helsinki") sääntöjä. Lisäksi Mandatum noudatti vuonna 2024 Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n 19.9.2019 julkaisemaa, 1.1.2020 voimaan tullutta, pörssiyhtiöille laadittua hallinnointikoodia ("hallinnointikoodi") kokonaisuudessaan. Tämä arvopaperimarkkinalain (746/2012, muutoksineen) 7 luvun 7 §:ssä tarkoitettu selvitys liikkeeseenlaskijan ohjaus- ja hallintojärjestelmästä on laadittu 1.1.2025 voimaan tulleen hallinnointikoodin 2025 mukaisesti.

Hallinnointikoodi on julkisesti saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n verkkosivustolla cgfinland.fi. Mandatum on Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n kannatusjäsen.

Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot, yhtiön tilinpäätös, hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolla mandatum.fi/vuosi2024.

2 HALLINNOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄ

2.1 MANDATUM OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS

Osakeyhtiölaki edellyttää, että kaikilla suomalaisilla osakeyhtiöillä on yhtiöjärjestys. Mandatum Oyj:n yhtiöjärjestys määrittää muun muassa yhtiön toimialan sekä yhtiön keskeisten toimielinten (yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja) toimivaltuuksien ja keskinäisen vallanjaon pääperiaatteet.

2.2 PERIAATTEET JA POLITIIKAT

Mandatum-konsernin yleinen hallinnointi perustuu toimintamalliin, jossa Mandatum Oyj konsernin emoyhtiönä asettaa konserninlaajuiset yleiset periaatteet, joiden puitteissa emoyhtiö odottaa tytäryhtiöiden organisoivan ja harjoittavan liiketoimintaansa. Periaatteiden lisäksi Mandatum Oyj:n hallitus vahvistaa myös politiikoita, joissa asetetaan kaikilta Mandatum-konsernin yhtiöiltä, toiminnoilta ja työntekijöiltä edellytetyt menettelytavat ja vastuut konsernin sisäisten ja ulkoisten vaatimusten noudattamisen sekä järkevän ja vakaan liiketoiminnan järjestämisen varmistamiseksi.

Politiikoiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa konsernin toimintaa määritellyllä alueella ja auttaa saavuttamaan konsernin toiminnalliset ja vaatimustenmukaisuustavoitteet (compliance-tavoitteet) kuvaamalla vastuut, odotukset ja käyttäytymisstandardit kirjallisesti ja viestimällä niistä asianmukaisesti kaikille asianomaisille osapuolille.

Mandatum Oyj:n hallintorakenne

3 YHTIÖKOKOUS

Yhtiökokous on Mandatum Oyj:n ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön hallinnointiin ja valvontaan käyttämällä puhe- ja äänioikeuttaan. Osakeyhtiölaissa ja Mandatum Oyj:n yhtiöjärjestyksessä säädetään niistä asioista, jotka on käsiteltävä yhtiökokouksessa (yhtiökokouksen toimivalta). Tavanomaisesti yhtiökokouksessa käsitellään lakimääräisten ja yhtiöjärjestyksessä määrättyjen asioiden lisäksi yhtiön hallituksen kokoukselle esittelemät asiat. Myös osakkeenomistajalla on osakeyhtiölain säännösten mukaisesti oikeus saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi. Hallitus kutsuu yhtiökokouksen koolle julkaisemalla sitä koskevan kutsun Mandatumin verkkosivustolla. Kutsu julkaistaan viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Kutsu yhtiökokoukseen julkistetaan myös pörssitiedotteella.

3.1 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Varsinainen yhtiökokous on järjestettävä hallituksen määräämänä päivänä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsitellään yhtiöjärjestyksessä määrätyt asiat sekä muut yhtiökokouskutsussa mainitut asiat. Kokouskutsun lisäksi muutkin yhtiökokousasiakirjat, kuten hallituksen ja sen valiokuntien päätösehdotukset, tilinpäätös ja hallituksen toimintakertomus, ovat nähtävillä yhtiön verkkosivustolla viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta.

Vuonna 2024 Mandatum Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 15. toukokuuta Messukeskuksessa Helsingissä ja kokouksessa oli edustettuna yhteensä 956 osakkeenomistajaa, jotka edustivat 191 041 235 osaketta ja ääntä.

Varsinaisen yhtiökokouksen keskeisimmät tehtävät

• Yhtiökokoukselle esitetään:
  • tilinpäätös ja toimintakertomus; ja
  • tilintarkastuskertomus.
• Yhtiökokous päättää:
  • tilinpäätöksen vahvistamisesta;
  • taseen osoittaman voiton käyttämisestä;
  • vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle;
  • tarvittaessa neuvoa-antavasti palkitsemispolitiikasta;
  • neuvoa-antavasti palkitsemisraportin hyväksymisestä;
  • hallituksen jäsenten lukumäärästä ja palkkioista; ja
  • tilintarkastajan palkkiosta.
• Yhtiökokous valitsee:
  • hallituksen jäsenet; ja
  • tilintarkastajan.
• Yhtiökokous käsittelee:
  • muut kokouskutsussa mainitut asiat.

3.2 YLIMÄÄRÄINEN YHTIÖKOKOUS

Hallitus kutsuu ylimääräisen yhtiökokouksen koolle, kun se katsoo siihen olevan aihetta. Myös tilintarkastajalla sekä osakkeenomistajilla, jotka edustavat vähintään kymmentä prosenttia yhtiön kaikista osakkeista, on oikeus vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koolle kutsumista käsittelemään heidän esittämäänsä asiaa.

3.3 YHTIÖKOKOUKSEEN OSALLISTUMINEN

Osallistumalla yhtiökokouksiin osakkeenomistajat voivat käyttää ääni- ja kyselyoikeuttaan sekä osallistua yhtiön asioita koskevaan päätöksentekoon joko henkilökohtaisesti tai asiamiehensä välityksellä.

Yhtiökokouksessa jokainen Mandatum Oyj:n osake oikeuttaa yhteen ääneen.

4 HALLITUS

Mandatum Oyj:n yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus käyttää yhtiökokousten välillä ylintä päätösvaltaa Mandatum-konsernissa. Mandatum Oyj:n hallituksen tehtävänä on yhtiön johtaminen lakien, viranomaismääräysten, yhtiöjärjestyksen ja yhtiökokouksen tekemien päätösten mukaisesti.

4.1 HALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Hallituksen toimintaperiaatteet ja hallituksen keskeiset tehtävät on määritelty hallituksen työjärjestyksessä. Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Mandatum Oyj:n hallitus on hyväksynyt periaatteita ja politiikoita, jotka koskevat muun muassa Mandatum-konsernin yleisiä toimintaperiaatteita, riskienhallintaa, compliancea, sisäistä valvontaa ja raportointia.

Hallituksen keskeisimmät tehtävät

• Hallitus vastaanottaa konsernitason raportointia.
• Hallitus valvoo:
  • liiketoimintojen asianmukaista järjestämistä;
  • taloudellisen raportoinnin järjestelmiä sekä sisäisen

tarkastuksen ja riskienhallinnan tehokkuutta;

• lähipiiritoimia; ja
• tilintarkastajan riippumattomuutta sekä tilintarkastajan tarjoamia muita kuin lakisääteisiä tilintarkastuspalveluita.
• Hallitus päättää:
  • Mandatum-konsernin strategiasta ja muista merkittävistä strategisista tai laajakantoisista asioista;
  • varsinaisen yhtiökokouksen koolle kutsumisesta;
  • konsernitasoisista sekä Mandatum Oyj:n periaatteista ja politiikoista;
  • pääomitusta koskevista vähimmäisvaatimuksista sekä ehdotuksesta voitonjaoksi; ja
  • konsernitasoisista palkitsemisasioista.
• Hallitus valmistelee:
  • konsolidoidun tilinpäätöksen; ja
  • ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle.
• Hallitus valitsee ja vapauttaa tehtävistään konsernin toimitusjohtajan sekä konsernin sisäisen tarkastuksen johtajan. Hallitus päättää heidän palvelussuhteidensa ehdoista ja

palkitsemisesta kulloinkin voimassa olevan palkitsemispolitiikan mukaisesti.

• Hallitus keskustelee vuosittaisesta hallituksen toiminnan arvioinnista.

4.2 HALLITUKSEN JÄSENTEN VALINTA JA TOIMIKAUSI

Mandatum Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään kymmenen osakkeenomistajien yhtiökokouksessa valitsemaa jäsentä.

Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi siten, että toimikausi alkaa heti sen yhtiökokouksen jälkeen, jossa hänet valittiin, ja päättyy vaalia seuranneen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen jäsenet valitsevat keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ensimmäisessä varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidettävässä hallituksen kokouksessa.

Mandatum Oyj on perustanut osakkeenomistajien nimitystoimikunnan, jonka tehtävänä on valmistella vuosittain hallituksen kokoonpanoa koskeva ehdotus varsinaiselle yhtiökokoukselle. Jokainen yhtiön osakkeenomistaja voi tästä riippumatta kuitenkin tehdä oman ehdotuksensa suoraan varsinaiselle

yhtiökokoukselle osakeyhtiölain (624/2006, muutoksineen) mukaisesti. Hallituksen jäseniä ei nimitetä erityisessä asettamisjärjestyksessä.

Mandatum Oyj:n hallitus on hyväksynyt hallituksen monimuotoisuutta koskevat periaatteet, joiden tavoitteena on määritellä Mandatum Oyj:n hallituksen kokoonpanossa huomioon otettavat monimuotoisuustekijät hyvän hallinnointitavan ja hallituksen tehokkaan toiminnan edistämiseksi. Yhtiö tunnistaa, että monimuotoinen hallitus, joka koostuu laajasti erilaisia näkökulmia, taustoja ja kokemuksia omaavista henkilöistä, edistää Mandatumin liiketoiminnan päätöksentekoa ja varmistaa hyvän hallinnointitavan toteutumista. Näitä tavoitteita tukevat hallituksen jäsenten laajat ominaisuudet ja osaaminen sekä monimuotoisuus, mukaan lukien ikä, sukupuoli, maantieteellinen alkuperä sekä koulutus- ja ammattitausta. Periaatteet ovat saatavilla yhtiön verkkosivustolla mandatum.fi.

Periaatteiden mukaan sukupuolten tasa-arvo ja sukupuolten tasapuolinen edustus, mukaan lukien sen varmistaminen, että molemmat sukupuolet ovat aina edustettuina hallituksessa ja tavoite siitä,

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 267

että kumpaakin sukupuolta edustaa vähintään 33,3 prosenttia hallituksen jäsenistä, ovat tärkeitä huomioon otettavia tekijöitä, kun osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee ehdotusta hallituksen kokoonpanoksi.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen sekä hallinnointikoodin edellyttämällä tavalla Mandatum Oyj:n hallituksella on oltava riittävä asiantuntemus, tiedot ja osaaminen yhtiön toimialaan kuuluvissa asioissa sekä riittävästi aikaa tehtäviensä suorittamiseen. Hallituksella on oltava riittävä pätevyys ja osaaminen erityisesti:

• yhtiön liiketoimintaan ja toimialaan liittyvistä asioista;
• vastaavankokoisen julkisen osakeyhtiön johtamisesta;
• yhtiö- ja taloushallinnosta;
• sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta; sekä
• hallinnoinnista (corporate governance).

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti kasvattaa hallituksen jäsenten lukumäärää seitsemään jäseneen. Hallitukseen valittiin uudelleen Patrick Lapveteläinen, Jannica Fagerholm, Johanna Lamminen, Jukka Ruuska, Kimmo Laaksonen ja Markus Aho. Lisäksi Herman

Korsgaard valittiin uudeksi hallituksen jäseneksi.

Vuonna 2024 hallituksen kuului varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen kuusi suomalaista ja yksi norjalainen hallituksen jäsen. Ikänsä puolesta hallituksen jäsenet jakautuivat 37–63 ikävuoden välille. Hallituksen jäsenten koulutustausta oli kauppatieteissä, tekniikan alassa ja oikeustieteessä.

Vuoden 2024 varsinaiseen yhtiökokoukseen asti hallituksen sukupuolijakauma oli 66,66 prosenttia (miehet) ja 33,33 prosenttia (naiset). Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen ja yhden uuden hallituksen jäsenen valinnan myötä sukupuolijakauma oli 71,4 prosenttia (miehet) ja 28,6 prosenttia (naiset). Näin ollen hallituksen asettamien monimuotoisuutta koskevien periaatteiden mukainen tavoite sukupuolten edustuksesta toteutui vuonna 2024 ennen varsinaista yhtiökokousta, mutta ei toteutunut varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on ilmoittanut yhtiölle aikomuksestaan pyrkiä tasapainottamaan yhtiön hallituksen sukupuolijakaumaa valmistellessaan ehdotusta hallituksen kokoonpanosta vuoden 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle.

Hallituksen jäsenet valittiin toimikaudelle, joka jatkuu seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka. Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä hallituksen

järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan puheenjohtajaksi Patrick Lapveteläisen ja varapuheenjohtajaksi Jannica Fagerholmin.

Vuonna 2024 Mandatum Oyj:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt:

Patrick Lapveteläinen, hallituksen puheenjohtaja, palkitsemisvaliokunnan jäsen, osakkeenomistajien nimitystoimikunnan asiantuntijajäsen

• s. 1966, KTM, mies
• Päätoimi: Mandatum Oyj, hallituksen päätoiminen puheenjohtaja
• Luottamustoimet
  • Mandatum Asset Management Oy, hallituksen puheenjohtaja
  • Enento Group Oyj, hallituksen puheenjohtaja
  • Saxo Bank A/S, hallituksen jäsen
• Mandatum Oyj:n hallituksessa ja sen puheenjohtajana 1.10.2023 alkaen

Jannica Fagerholm, hallituksen varapuheenjohtaja, palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja

• s. 1961, KTM, nainen
• Päätoimi: Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö, toimitusjohtaja
• Luottamustoimet
  • Sampo Oyj, hallituksen
  • varapuheenjohtaja, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
  • Solidium Oy, hallituksen jäsen
  • Kesko Oyj, hallituksen jäsen
  • Svenska litteratursällskapet i Finland rf., hallituksen jäsen
  • Kelonia (Private Equity sijoitusyhtiö), hallituksen jäsen
• Mandatum Oyj:n hallituksessa ja sen varapuheenjohtajana 1.10.2023 alkaen

Johanna Lamminen, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

• s. 1966, TkT, MBA, nainen
• Päätoimi: Novana Oy, toimitusjohtaja
• Luottamustoimet
  • Alisa Pankki Oyj, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja
  • CellMark AB, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen
  • Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, hallituksen jäsen
  • Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA, hallituksen jäsen
  • Savonlinnan Oopperajuhlat, hallituksen puheenjohtaja
  • Greenriver Holdco S.L, hallituksen jäsen
• Mandatum Oyj:n hallituksessa 1.10.2023 alkaen

*Tiedot ovat 31.12.2024 mukaiset. Hallituksen jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa mandatum.fi/konserni/hallinnointi/hallitus.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 269

Vuonna 2024 Mandatum Oyj:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt:

Kimmo Laaksonen, hallituksen jäsen

• s. 1963, KTM, mies
• Mandatum Oyj:n hallituksessa 1.10.2023 alkaen

Markus Aho, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen

• s. 1980, DI, mies
• Päätoimi: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, sijoituksista vastaava johtaja
• Mandatum Oyj:n hallituksessa 1.10.2023 alkaen

Jukka Ruuska, hallituksen jäsen, palkitsemisvaliokunnan jäsen

• s. 1961, OTM, MBA, mies
• Luottamustoimet
  • Vastuu Group Oy, hallituksen puheenjohtaja
  • Duunitori Oy, hallituksen puheenjohtaja
  • Cambio Healthcare Systems, hallituksen jäsen
  • Eficode Oy, hallituksen jäsen
  • Oiva Isännöinti Oy, hallituksen puheenjohtaja
  • HC Speed Holding I Oy Ab ja II Oy Ab (Secto Automotive Group Oy:n emoyhtiö), hallituksen puheenjohtaja
• Mandatum Oyj:n hallituksessa 1.10.2023 alkaen

Herman Korsgaard, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen

• s. 1987, MBA, BsC, mies
• Päätoimi:

Altor Equity Partners AS, Partner

• Luottamustoimet
  • Kommunalkredit Austria AG, hallintoneuvoston jäsen, Credit Committeen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen
  • Svea Solar AB, hallituksen jäsen
  • Rossignol Group, hallituksen jäsen
  • Dale of Norway, hallituksen jäsen
• Mandatum Oyj:n hallituksessa 15.5.2024 alkaen

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 270

Patrick Lapveteläisen on arvioitu hallinnointikoodin mukaisesti olevan riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, mutta ei riippumaton yhtiöstä, sillä hän on vakituisessa toimisuhteessa yhtiöön päätoimisena hallituksen puheenjohtajana. Herman Korsgaardin on arvioitu olevan riippumaton yhtiöstä, mutta ei riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista, sillä Korsgaard toimii hallituksen puheenjohtajana Altor Invest 8 AS:ssä, jonka omistusosuus yhtiöstä on Mandatumin vastaanottaman liputusilmoituksen perusteella suoraan tai rahoitusvälineiden kautta yli 15 prosenttia. Muiden hallituksen jäsenten on arvioitu olevan riippumattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Mandatum Oyj:n hallitus piti vuoden 2024 aikana 11 kokousta ja teki yhden hallituksen kirjallisen päätöksen. Tiedot hallituksen jäsenten osallistumisesta hallituksen kokouksiin (mukaan lukien yhteen hallituksen kirjalliseen päätökseen) on esitetty seuraavassa taulukossa.

4.3 HALLITUKSEN JÄSENTEN OMISTUKSESSA OLEVAT MANDATUM OYJ:N OSAKKEET JA OSAKEPERUSTEISET OIKEUDET

Mandatum Oyj:n hallituksen jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Mandatum Oyj:n osakkeita seuraavasti:

Hallituksen jäsen	kpl
Patrick Lapveteläinen	586 369
Jannica Fagerholm	35 688
Johanna Lamminen	10 831
Kimmo Laaksonen	6 655
Markus Aho	21 253
Jukka Ruuska	7 753
Herman Korsgaard	4 350

Hallituksen jäsenillä ei ollut omistuksessaan Mandatum Oyj:n osakeperusteisia oikeuksia.

Hallituksen jäsen	Läsnäolo (%)	Kokoukset
Patrick Lapveteläinen (puheenjohtaja)	100	12/12
Jannica Fagerholm (varapuheenjohtaja)	100	12/12
Johanna Lamminen	100	12/12
Jukka Ruuska	100	12/12
Kimmo Laaksonen	100	12/12
Markus Aho	100	12/12
Herman Korsgaard (hallituksen jäsen 15.5.2024 alkaen)	89	8/9

5 HALLITUKSEN ASETTAMAT VALIOKUNNAT

Hallitus voi perustaa osoittamiaan tehtäviä varten valiokuntia, johtoryhmiä ja muita pysyviä tai määräaikaisia elimiä. Hallitus vahvistaa Mandatum Oyj:n valiokuntien työjärjestykset ja muiden asettamiensa toimielinten toimintaohjeet ja toimintavaltuudet.

Mandatum Oyj:n hallitus on perustanut tarkastusvaliokunnan ja palkitsemisvaliokunnan, joiden jäsenet se nimittää keskuudestaan valiokuntien työjärjestysten mukaisesti. Mandatum Oyj:n tarkastusvaliokunnan työjärjestyksen mukaisesti riskienhallintaan liittyvät asiat käsitellään tarkastusvaliokunnassa.

5.1 TARKASTUSVALIOKUNTA

Työjärjestyksensä mukaisesti tarkastusvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme yhtiön johtoon kuulumatonta hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joiden tulee olla yhtiöstä riippumattomia ja joista ainakin yhden tulee olla riippumaton yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Lisäksi valiokunnan kokouksiin osallistuvat päävastuullinen tilintarkastaja, konsernin toimitusjohtaja, konsernin talousjohtaja, sisäisen tarkastuksen johtaja, compliance-toiminnon johtaja ja riskienhallintajohtaja.

Vuonna 2024 tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Johanna Lamminen. Muut jäsenet olivat Markus Aho ja Jukka Ruuska 15.5.2024 saakka ja siitä alkaen Markus Aho ja Herman Korsgaard. Lisäksi kokouksiin osallistuivat päävastuullinen tilintarkastaja, konsernin toimitusjohtaja, konsernin talousjohtaja, sisäisen tarkastuksen johtaja, compliance-toiminnon johtaja ja riskienhallintajohtaja.

Tarkastusvaliokunta kokoontui vuoden 2024 aikana kuusi kertaa. Tiedot nykyisten valiokunnan jäsenten osallistumisesta tarkastusvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty alla olevassa taulukossa.

Tarkastusvaliokunnan keskeisimmät tehtävät

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on seurata tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen lakisääteistä tilintarkastusta sekä

tilinpäätösraportoinnin prosessia. Tarkastusvaliokunta seuraa myös konsernin kestävyysraportoinnin valmistelua ja kestävyysraportoinnin varmennusprosessia. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on lisäksi valvoa ja arvioida Mandatum-konsernin tilinpäätöksen oikeellisuutta sekä valvoa ja arvioida konsernin taloudellista raportointiprosessia ja valvoa Solvenssi II -sääntelyyn liittyvää konsernin vakavaraisuusraportoinnin valmistelua. Se myös seuraa konserniyhtiöiden kannattavuutta, rahoitusasemaa ja pääomien riittävyyttä.

Valiokunta myös valvoo tilintarkastajien toimintaa Suomen lakien puitteissa ja seuraa ja arvioi tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla tilintarkastajien tilintarkastuksen ja muiden kuin tilintarkastuspalveluiden laskutusta. Edelleen valiokunnan tehtävänä on seurata ja arvioida tilintarkastajien ja

tilintarkastusyhteisön riippumattomuutta ja erityisesti oheispalveluiden tarjoamista Mandatum-konsernille sekä valmistella tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan valintaa ja heidän palkkioitaan koskevat päätösehdotukset yhtiökokoukselle.

Niin ikään valiokunta seuraa ja arvioi konsernin sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen tehokkuutta, riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä valvoo konsernin riskejä ja riskienhallinnan laatua ja kattavuutta. Lisäksi valiokunta vahvistaa sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelman, seuraa liiketoimintaalueittain riskinottopolitiikoiden toteutumista, limiittien käyttöä ja tuloksen kehitystä, valvoo riskienhallinnan periaatteiden ja muiden riskienhallintaan ja tarkastusvaliokunnan toimialaan kuuluvien muiden yleisohjeiden valmistelua ja noudattamista sekä käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään antamaan selvitykseen sisältyvää kuvausta taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä. Valiokunta määrittelee Mandatum Oyj:n lähipiiritoimien seuraamiseen ja arvioimiseen liittyvät yleiset

Nimi	Läsnäolo (%)	Kokoukset
Johanna Lamminen	100	6/6
Markus Aho	100	6/6
Herman Korsgaard (valiokunnan jäsen 15.5.2024 alkaen)	66,66	2/3

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 272

periaatteet ja lisäksi se seuraa näiden lähipiiritoimien raportointiprosessia.

Valiokunta myös arvioi lakien ja määräysten noudattamista Mandatum-konsernissa, seuraa konserniyhtiöiden merkittäviä oikeudenkäyntejä, valvoo valiokunnalle osoitettua eri viranomaisille toimitettavaa raportointia sekä toimeenpanee hallituksen valiokunnalle antamat muut tehtävät.

5.2 PALKITSEMISVALIOKUNTA

Työjärjestyksensä mukaisesti hallituksen palkitsemisvaliokuntaan kuuluu vähintään kolme hallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, joista enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä.

Vuonna 2024 palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi Jannica Fagerholm. Muut jäsenet olivat Patrick Lapveteläinen ja Jukka Ruuska.

Palkitsemisvaliokunta kokoontui vuoden 2024 aikana neljä kertaa. Tiedot valiokunnan jäsenten osallistumisesta palkitsemisvaliokunnan kokouksiin ajalla 1.1.–31.12.2024 on esitetty alla olevassa taulukossa.

Palkitsemisvaliokunnan keskeisimmät tehtävät

Palkitsemisvaliokunnan tehtävänä on valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävät esitykset Mandatum Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikasta ja toimielinten palkitsemisraportista. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta tarkistaa toimielinten palkitsemispolitiikan hallituksen jäsenten palkitsemisen osalta ennen yhtiökokousta.

Lisäksi palkitsemisvaliokunta valmistelee hallituksen päätettäväksi Mandatumkonsernin palkitsemisperiaatteet, Mandatum-konsernin pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät, pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ja lyhytaikaisten kannustinohjelmien perusteella maksettavat enimmäismäärät samoin kuin niiden pohjalta tehtävät lopulliset maksut.

Edelleen valiokunta valmistelee hallitukselle esitykset päätoimisen hallituksen puheenjohtajan, konsernin toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitsemisesta sekä monitoroi koko Mandatum-konsernin palkitsemisjärjestelmän toimivuutta.

Nimi	Läsnäolo (%)	Kokoukset
Jannica Fagerholm	100	4/4
Patrick Lapveteläinen	75	3/4
Jukka Ruuska	100	4/4

6 OSAKKEENOMISTAJIEN NIMITYSTOIMIKUNTA

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ("nimitystoimikunta") on Mandatum Oyj:n osakkeenomistajien toimielin, jonka tehtävänä on valmistella vuosittain hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista sekä hallituksen valiokuntien ja nimitystoimikunnan palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle yhtiökokoukselle. Nimitystoimikunnan tehtävänä on lisäksi varmistaa, että hallituksella ja sen jäsenillä on Mandatumin tarpeita vastaava riittävä asiantuntemus, tiedot ja osaaminen sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtäviensä suorittamiseen.

Nimitystoimikunnan tehtäviin kuuluvat:

• varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten määrää koskevan ehdotuksen valmistelu ja esittely yhtiöjärjestyksen mukaisesti;
• varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen puheenjohtajaa, varapuheenjohtajaa ja jäseniä koskevan ehdotuksen valmistelu ja esittely;
• Mandatum Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikan tarkistaminen hallituksen jäsenten palkitsemisen osalta;
• varsinaiselle yhtiökokoukselle tehtävän hallituksen jäsenten sekä hallituksen valiokuntien ja nimitystoimikunnan

palkitsemista koskevan ehdotuksen valmistelu Mandatum Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikan mukaisesti ja sen esittely; sekä

• hallituksen jatkuvuussuunnitelman arvioiminen sekä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaiden etsiminen.

Nimitystoimikunta noudattaa toiminnassaan soveltuvaa lainsäädäntöä sekä muuta säännöstöä, mukaan lukien Nasdaq Helsingin sääntöjä ja hallinnointikoodia. Nimitystoimikunnan työjärjestys on saatavilla Mandatumin verkkosivustolla mandatum.fi.

Nimitystoimikunta koostuu neljästä jäsenestä, joista kolme edustaa niitä Mandatumin kolmea suurinta osakkeenomistajaa, joilla seuraavaa varsinaista yhtiökokousta edeltävän elokuun viimeisen Nasdaq Helsingin kaupankäyntipäivän päättyessä on suurin osuus yhtiön kaikkien osakkeiden tuottamista äänistä. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii asiantuntijaroolissa nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä.

Mikäli osakkeenomistaja ei halua käyttää nimeämisoikeuttaan, nimeämisoikeus siirtyy seuraavaksi suurimmalle omistajalle, jolla muutoin ei olisi nimeämisoikeutta. Hallinnointikoodin suosittelemalla tavalla yhtiö ottaa valintaprosessissa huomioon myös osakkeenomistajat, joilla on arvopaperimarkkinalain (746/2012, muutoksineen) mukainen velvollisuus ilmoittaa omistusosuutensa (liputusvelvollisuus), joka on jaettu useisiin rahastoihin tai rekistereihin, tai jotka omistavat hallintarekisteröityjä osakkeita, mikäli nämä esittävät viimeistään kokoonpanon määräytymispäivänä hallituksen puheenjohtajalle asiaa koskevan kirjallisen pyynnön. Pyyntöön on liitettävä riittävä ja luotettava selvitys omistusoikeudesta hallintarekisteröityihin osakkeisiin tai arvopaperimarkkinalain mukaisesta velvollisuudesta omistusten huomioimiseen.

Nimitystoimikunnan kokoonpano

Mandatum Oyj:n nimitystoimikuntaan nimitettiin 30.8.2024 osakeomistusten perusteella 3.10.2024 seuraavat jäsenet: Øistein Widding (Altor Invest 8 AS:n nimeämänä), Risto Murto (Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä) ja Esko Torsti (Keskinäinen

Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen) nimeämänä. Mandatum Oyj:n hallituksen puheenjohtaja Patrick Lapveteläinen toimi asiantuntijaroolissa nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä. Nimitystoimikunta valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Risto Murron ja kokoonpano julkistettiin yhtiön toimesta pörssitiedotteella 3.10.2024.

Ennen nimitystoimikunnan uuden kokoonpanon vahvistamista 3.10.2024 nimitystoimikunnan kokoonpano oli vuonna 2024 seuraava: Risto Murto (puheenjohtaja, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman nimeämänä), Herman Korsgaard (jäsen, Altor Invest 8 AS:n nimeämänä) ja Patrick Lapveteläinen (asiantuntijajäsen, Mandatum Oyj:n hallituksen puheenjohtaja). Solidium Oy:n nimeämä Petter Söderström toimi nimitystoimikunnan puheenjohtajana 15.2.2024 asti ja erosi tehtävästään Solidium Oy:n myytyä kaikki omistamansa Mandatum Oyj:n osakkeet 15.2.2024.

Nimitystoimikunta kokoontui vuoden 2024 aikana neljä kertaa, ja toimikunnassa kulloinkin palvelleiden jäsenten osallistumisprosentti kokouksiin oli 100.

Osakkeenomistajat ja näiden nimittämät edustajat nimitystoimikunnassa

Osakkeenomistaja	Osakkeet 30.8.2024	Osakkeet 31.12.2024	Edustaja
Altor Invest 8 AS	50 200 000 (hallintarekisteröidyt osakkeet)	50 200 000 (hallintarekisteröidyt osakkeet)	Øistein Widding s. 1969, MSc (Industrial Engineering), MBA, mies Altor Equity Partners AS, Partner Osakeomistus Mandatum Oyj:ssä 31.12.2024: 0 osaketta
Keskinäinen työeläke vakuutusyhtiö Varma	22 248 420	22 248 420	Risto Murto s. 1963, KTT, mies Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, toimitusjohtaja Osakeomistus Mandatum Oyj:ssä 31.12.2024: 4 449 osaketta
Keskinäinen työeläke vakuutusyhtiö Ilmarinen	11 273 974	15 288 514	Esko Torsti s. 1963, VTL, mies Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen, pääomasijoitusjohtaja Osakeomistus Mandatum Oyj:ssä 31.12.2024: 5 930 osaketta

Taulukossa esitetyillä osakkeenomistajien edustajilla ei ollut omistuksessaan Mandatum Oyj:n osakeperusteisia oikeuksia.

Nimitystoimikunnan neljäntenä jäsenenä asiantuntijaroolissa toimivan Patrick Lapveteläisen tiedot on esitetty selvityksen kohdassa 4 'Hallitus'.

7 KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA

Mandatum Oyj:llä on toimitusjohtaja, joka on samalla Mandatum-konsernin toimitusjohtaja. Mandatum Oyj:n hallitus valitsee ja vapauttaa konsernin toimitusjohtajan sekä päättää hänen palvelussuhteensa ehdoista ja muusta kompensaatiosta.

Konsernin toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa Mandatumin juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtajan tehtäviin kuuluvat myös muun muassa konsernin liiketoiminnan johtaminen ja valvonta, hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelu ja hallituksen päätösten toimeenpano. Toimitusjohtaja saa ryhtyä Mandatumin toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen epätavallisiin ja laajakantoisiin toimiin vain hallituksen valtuuttamana. Toimitusjohtaja huolehtii Mandatumin kirjanpidon lainmukaisuudesta ja varainhoidon luotettavasta järjestämisestä.

Konsernin toimitusjohtajana toimii oikeustieteen kandidaatti Petri Niemisvirta.

8 MANDATUM-KONSERNIN JOHTORYHMÄ

Konsernin toimitusjohtaja on asettanut Mandatum-konsernin johtoryhmän, joka toimii toimitusjohtajan tukena Mandatum-konserniin liittyvien strategisten kysymysten valmistelussa, merkittävien tai luonteeltaan periaatteellisten operatiivisten asioiden käsittelyssä sekä sisäisen tiedonkulun varmistamisessa.

Johtoryhmässä käsitellään erityisesti Mandatum-konsernin strategiaa, tuloskehitystä, suuria hankintoja ja projekteja, Mandatum-konsernin rakennetta ja organisaatiota sekä hallinnon päälinjoja ja henkilöstöhallinnon linjakysymyksiä. Johtoryhmä kokoontuu tyypillisesti kuukauden välein.

Konsernin toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten omistuksessa olevat Mandatum Oyj:n osakkeet ja osakeperusteiset oikeudet

Konsernin toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat 31.12.2024 suoraan tai määräysvaltayhteisöjensä kautta Mandatum Oyj:n osakkeita seuraavasti:

Petri Niemisvirta	189 600
Matti Ahokas	19 213
Juhani Lehtonen	18 414
Sanna Rajaniemi	31 510
Petri Vieraankivi	23 639
Tarja Tyni	85 482
Jukka Kurki	40 805

Konsernin toimitusjohtajalla tai muilla johtoryhmän jäsenillä ei ollut omistuksessaan Mandatum Oyj:n osakeperusteisia oikeuksia.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 277

Vuonna 2024 Mandatum-konsernin johtoryhmään kuuluivat seuraavat henkilöt:

Petri Niemisvirta, konsernin toimitusjohtaja

• s. 1970, OTK, mies
• Luottamustoimet
  • Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, hallituksen puheenjohtaja
  • Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva, hallituksen puheenjohtaja
  • Midaxo Oy, hallituksen puheenjohtaja
  • Enento Group Oyj, nimitystoimikunnan puheenjohtaja
  • Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), talous ja verovaliokunta, jäsen
• Mandatum-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

Matti Ahokas, konsernin talousjohtaja

• s. 1972, KTM, mies
• Luottamustoimet
  • Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö,

hallituksen varapuheenjohtaja

• Mandatum Asset Management Oy, hallituksen varapuheenjohtaja
• SRV Yhtiöt Oyj, hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen
• Mandatum-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2024

Juhani Lehtonen, sijoitusjohtaja, varainhoitoliiketoiminnan väliaikainen johtaja

• s. 1975, VTM, mies
• Luottamustoimet
  • Mandatum Asset Management Palvelut Oy, hallituksen puheenjohtaja
• Mandatum-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

Sanna Rajaniemi, johtaja, henkilöasiakkaat, palvelut ja kehitys (nimitetty 28.1.2025 Mandatum-konsernin operatiiviseksi johtajaksi)

• s. 1970, DI, nainen
• Luottamustoimet
  • Mandatum Life Palvelut Oy, toimitusjohtaja
• Mandatum-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

*Tiedot ovat 31.12.2024 mukaiset. Lisäksi Lauri Vaittinen palveli Mandatum-konsernin johtoryhmän jäsenenä 8.10.2024 saakka. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa mandatum.fi/konserni/hallinnointi/yhtion-johto.

Petri Vieraankivi, johtaja, strateginen suunnittelu (nimitetty 28.1.2025 vastaamaan lisäksi henkilöasiakasliiketoiminnasta)

• s. 1967, KTM, mies
• Mandatum-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

Tarja Tyni, johtaja, yritykset ja yksityisvarainhoito

• s. 1964, OTM, nainen
• Luottamustoimet
  • Mandatum Incentives Oy, hallituksen puheenjohtaja
  • Arvopaperimarkkinayhdistys ry, ostotarjouslautakunnan jäsen
• Mandatum-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

Jukka Kurki, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön toimitusjohtaja

• s. 1968, FL, SHV, mies
• Luottamustoimet
  • Mandatum Life Palvelut Oy, hallituksen puheenjohtaja
• Mandatum-konsernin johtoryhmän jäsen vuodesta 2023

*Tiedot ovat 31.12.2024 mukaiset. Lisäksi Lauri Vaittinen palveli Mandatum-konsernin johtoryhmän jäsenenä 8.10.2024 saakka. Johtoryhmän jäsenten ansioluettelot ovat kokonaisuudessaan saatavilla osoitteessa mandatum.fi/konserni/hallinnointi/yhtion-johto.

9 SISÄINEN VALVONTA MANDATUM-KONSERNISSA

Sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka varmistaa, että Mandatum-konsernin liiketoimintaa toteutetaan halutulla tavalla haluttuun suuntaan lakeja ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Näin ollen sisäistä valvontaa toteuttavat organisaation eri toimijat ylimmästä johdosta alkaen.

Mandatum-konsernin sisäisen valvonnan järjestelmään kuuluu liiketoimintaan liittyvien riskien hallinnan ohella myös operatiivisten ja compliance-riskien hallinta. Sisäinen valvonta on tehtäviä ja toimintoja sisältävä prosessi, jonka tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus organisaation toimintaan, raportointiin ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisesta. Mandatumkonsernissa sovellettava sisäisen valvonnan malli perustuu kahteen erityiseen viitekehykseen: COSO:n (Committee of Sponsoring Organizations of the Treadway Commission) Internal Control – Integrated Framework sisäisen valvonnan viitekehykseen sekä IIA:n (The Institute of Internal Auditors) kolmen linjan malliin.

Konsernin asianmukaisen toiminnan varmistamiseksi Mandatum Oyj:n hallitus on vahvistanut lakeja ja muuta

viranomaissääntelyä noudattavia ja niitä täydentäviä sisäisiä ohjeita, jotka koskevat Mandatum-konsernin hallinnointia, taloudellista tavoiteasetantaa, palkitsemista, riskienhallintaa, compliancea, raportointia ja sisäistä tarkastusta. Niiden avulla Mandatum Oyj:n hallitus ohjaa toimintaa haluttuihin toimintatapoihin ja varmistaa ohjeistukseen sisältyvin kontrollikeinoin sen, että mahdolliset poikkeamat havaitaan ilman aiheetonta viivästystä.

9.1 TALOUDELLINEN RAPORTOINTI

Mandatum-konsernin taloudellisen raportointiprosessin tehtävänä on varmistaa, että johdolla on päätöksenteon tukena käytettävissään luotettavaa ajantasaista tietoa ja että myös ulkoiset sidosryhmät voivat luottaa saamaansa taloudelliseen informaatioon.

Raportoinnin luotettavuuden varmistamiseksi raportoinnissa käytetyt tietokannat täsmäytetään kuukausittain, ja prosessin tehokkuutta ja täsmällisyyttä tukevat lisäksi useat järjestelmät ja analyyttiset työkalut.

Mandatumin konsernitasoinen taloudellinen raportointi on organisoitu konsernin

talousjohtajan alaisuudessa toimiviin liiketoiminnan ohjaus (Management Accounting) ja ulkoinen laskenta (External Accounting) -yksiköihin. Ensiksi mainitun tehtävänä on valmistella ja seurata konsernin ja emoyhtiön strategisia tavoitteita ja ennusteita sekä huolehtia kuukausittaisesta tulosseurannasta ja tulosraportoinnista.

Ulkoisen laskennan tehtävänä on tuottaa Mandatum-konsernin merkittävimpien tytäryhtiöiden kuukausittaiset tuloslaskelmat ja taseet suomalaisen tilinpäätöskäytännön (Finnish GAAP) mukaisesti verolaskelmia varten. Lisäksi ulkoisen laskennan tehtävänä on valmistella Mandatum-konsernin osavuosiraportit ja tilinpäätökset kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti.

9.2 SISÄPIIRIHALLINTO

Mandatum Oyj:n hallitus on vahvistanut Mandatum-konsernin toimialan ja laajan sijoitustoiminnan sekä listayhtiövelvoitteet huomioivan sisäpiiripolitiikan, joka on saatavilla Mandatumin verkkosivustolla mandatum.fi. Politiikka velvoittaa kaikkia Mandatum-konsernin palveluksessa olevia

henkilöitä sekä hallituksen jäseniä. Sisäpiiripolitiikassa on otettu huomioon ajantasainen ylikansallinen sääntely, kuten markkinoiden väärinkäyttöasetus (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 596/2014 (MAR)), sekä soveltuva kansallinen sääntely mukaan lukien Nasdaq Helsingin valmistelema sisäpiiriohje ja Finanssivalvonnan määräykset sekä kannanotot ja tulkinnat. Mandatumkonsernin sisäpiiripolitiikka on Nasdaq Helsingin sisäpiiriohjetta tiukempi Mandatumin johtoryhmän sekä niiden konsernin työntekijöiden, jotka työskentelevät osavuosiraporttien ja muiden taloudellisten raporttien parissa tai joilla on pääsy mainittuihin dokumentteihin ennen niiden julkistamista, osalta siten, että he eivät saa hankkia tai luovuttaa Mandatumin rahoitusvälineitä niin kutsutun suljetun ajanjakson (30 päivän pituinen ajanjakso ennen listayhtiön taloudellisen raportin julkistamista) aikana. Henkilöiden kaupankäyntiä kaikilla rahoitusvälineillä on rajoitettu myös niin sanotulla lyhyen kaupan kiellolla, jonka perusteella samojen rahoitusvälineiden hankinnan ja luovutuksen tai vastaavasti luovutuksen ja hankinnan välisen ajan tulee olla vähintään 30 päivää.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 280

Sisäpiiripolitiikan ja sen taustalla vaikuttavan sääntelyn mukaisten velvoitteiden noudattamista valvoo viranomaisten lisäksi Mandatum-konsernissa Mandatum Oyj:hin keskitetty sisäpiirihallinto, jota johtaa sisäpiirivastaava.

9.3 LÄHIPIIRITOIMIA KOSKEVAT PERIAATTEET

Mandatum arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia varmistaakseen, että mahdolliset eturistiriidat tulevat päätöksenteossa asianmukaisella tavalla huomioon otetuiksi. Mandatum Oyj:n hallitus on vahvistanut Mandatum-konsernin sisäisen lähipiiritoimia koskevan politiikan, jonka tarkoituksena on varmistaa, että Mandatumilla on tehokkaat mekanismit lähipiiritoimien tunnistamiseksi, hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi.

Mandatum-konserniin kuuluvat yhtiöt eivät voi pääsääntöisesti tehdä lähipiiritahojensa kanssa sopimuksia tai liiketoimia ehdoilla, jotka poikkeavat kyseessä olevan konserniyhtiön tavallisesti soveltamista ehdoista tai eivät ole muutoin kaupallisesti perusteltuja tai ovat tiettyjen tahojen eduksi. Kaikista lähipiiritoimista tulee sopia kirjallisesti ja tavanomaisen liiketoiminnan puitteissa.

Mandatum-konsernin lähipiiritoimet liittyvät tyypillisesti sisäisten palvelujen hankintaan tai muihin palveluihin tai tuotteisiin, jotka ovat osa konserniyhtiön tavanomaista liiketoimintaa. Lähipiiritoimet, jotka eivät ole osa yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai tehdään poiketen tavanomaisista kaupallisista ehdoista, edellyttävät hallituksen päätöstä ennen niiden toteuttamista.

Mandatum-konserni ylläpitää rekisteriä Mandatum-konsernin lähipiiriin kuuluvista tahoista ja raportoiduista lähipiiritoimista. Lähipiiritoimista raportoidaan hallituksen tarkastusvaliokunnalle vuosittain, ja tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi, miten Mandatumin ja sen lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät vaatimukset Mandatumin tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumisesta ja markkinaehtoisuudesta.

9.4 RISKIENHALLINTA

Mandatum Oyj:n hallitus on vastuussa siitä, että riskienhallinta ja riskienvalvonta on konsernissa asianmukaisesti järjestetty. Hallitus määrittää konsernitasoisen riskienhallintapolitiikan ja siihen kiinteästi liittyvät palkitsemisen periaatteet sekä vastaa liiketoiminta-alueiden ohjeistamisesta riskienhallintaan ja sisäiseen valvontaan liittyen. Hallituksen tarkastusvaliokunta huolehtii Mandatumkonsernin riskienhallintapolitiikan valmistelusta. Hallituksen palkitsemisvaliokunta puolestaan huolehtii riskienhallintaan kiinteästi liittyvien palkitsemisperiaatteiden valmistelusta. Näiden periaatteiden ja ohjeiden puitteissa tytäryhtiöt järjestävät riskienhallintansa oman liiketoimintansa erityispiirteet huomioon ottaen.

Hallitus tekee päätökset liiketoimintastrategiasta, liiketoiminnalle asetetuista tavoitteista sekä riskienottoon ja pääomanhallintaan liittyvistä yleisistä periaatteista.

Mandatum Oyj:n ja kaikkien sen tytäryhtiöiden riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa vakaa ja hyvin ymmärretty riskienhallintakulttuuri kussakin yhtiössä sekä varmistaa, että riskit tunnistetaan, arvioidaan, hallitaan, seurataan ja raportoidaan ja että toimet ovat sopivia suhteessa riskien vaikutukseen lyhyen ja pitkän aikavälin taloudelliseen tulokseen. Lisäksi yhtiö arvioi säännöllisesti omaa riskija vakavaraisuusasemaansa, minkä avulla pyritään varmistamaan, että konserniyhtiöillä on riittävät puskurit lakisääteisille pääomavaatimuksille ja että ne ylläpitävät operatiivisia valmiuksia myös taloudellisen myllerryksen varalta. Yhtiön hallitus ohjaa tätä riski- ja vakavaraisuusarvion valmistelua. Onnistunut riskienhallinta tukee toiminnan yleistä tehokkuutta, turvallisuutta ja jatkuvuutta sekä turvaa Mandatumin mainetta ja luotettavuutta asiakkaiden ja sidosryhmien keskuudessa.

Mandatum-konsernissa

riskienhallintatoiminto luetaan yhtiön sisäisen valvonnan periaatteiden mukaisesti toiseen linjaan ja riskienhallintatoiminnon pääasiallinen tehtävä on varmistaa, että konsernilla on toimiva, tehokas ja korkealaatuinen riskienhallintaprosessi, ja huolehtia sen ylläpidosta ja kehittämisestä. Yksi tärkeä keino tämän osalta on tukea liiketoimintoja riskienhallinnassa. Lisäksi riskienhallintatoiminto tekee uhka- ja riskianalyysejä tunnistettujen riskien pohjalta luotuun riskirekisteriin perustuen sekä koostaa ja raportoi koko konsernin riskipositiosta ja -tasosta tehden siihen perustuvia toimenpide-ehdotuksia.

Riskienhallinnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi Mandatum-konsernissa on erillinen riskienhallintakomitearakenne (ks. kuva). Komiteoissa on edustettuina sekä liiketoiminnan edustajia (1. linja) että riskienhallinta- ja compliance-toimintojen edustajia. Eri riskialueita käsitellään omissa komiteoissaan ja näin varmistetaan riittävän kattava läpikäynti riskien osalta. Mandatumkonsernin riskienhallintakomitean puheenjohtajana toimii konsernin toimitusjohtaja, ja lisäksi edustettuina ovat myös muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Riskienhallintatoiminto fasilitoi komitean käytännön järjestelyjä.

Mandatum-konsernin riskienhallinnan hallintokehikko

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 282

Riskienhallintaprosessi Riskienhallinnassa sovellettu prosessi on kuvattu oheisessa kuvassa. Mandatum-konsernissa organisaatioyksiköt toteuttavat kerran vuodessa kattavan riskien ja kontrollien itsearvioinnin, ja merkittävimpien riskien osalta analyysia päivitetään kvartaaleittain. Konsernissa on lisäksi käytössä muutosriskien analyysiprosessi, jossa toimintojen tai prosessien merkittävien muutoksien yhteydessä tehdään erillinen riskianalyysi. Käytössä oleva toteutuneiden riskitapahtumien raportointiprosessi tukee edellä mainittua prosessia.

9.5 COMPLIANCE

Mandatumissa compliance eli vaatimustenmukaisuus on kaiken toiminnan keskiössä ja jokaisen mandatumlaisen vastuulla. Erillisen compliance-toiminnon tarkoituksena on tukea liiketoimintaa, jotta konsernissa toimitaan sääntelyn mukaisesti sekä eettisesti kestävällä tavalla.

Mandatum Oyj:n hallituksen vahvistamien Mandatum-konsernin complianceperiaatteiden lähtökohtana on, että sääntöjen noudattaminen on keskeinen osa Mandatumin yrityskulttuuria ja periaatteet varmistavat sen, että compliance-toiminta on järjestetty asianmukaisesti ja että Mandatum pystyy vastaamaan liiketoimintaympäristön muuttuviin vaatimuksiin. Julkisten complianceperiaatteiden lisäksi konserniyhtiöiden hallitukset ovat hyväksyneet sisäisen

compliance-politiikan, joka koskee compliance-toiminnon järjestämistä ja sen vastuita Mandatum-konsernissa. Riippumaton toisen linjan compliancetoiminto on osa Mandatumin hallinto- ja riskienhallintajärjestelmää sekä sisäistä valvontaa. Compliance-toiminto toimii Mandatumissa hallitusten, tarkastusvaliokunnan ja johdon tukena varmistaen, että Mandatum-konsernin yhtiöillä on tarvittavat sisäiset ohjeet, prosessit, resurssit ja työkalut sitovien lakien, säännösten ja ohjeiden noudattamiseksi. Lisäksi compliancetoiminto osallistuu organisaation riskien tunnistamiseen arvioimalla complianceriskejä.

9.5.1 Whistleblowing

Mandatum-konsernilla on käytössä sähköinen whistleblowing-kanava, jonka kautta epäillyistä rikkomuksista ja väärinkäytöksistä on mahdollista ilmoittaa. Kanava on julkinen ja avoinna Mandatumin työntekijöille sekä sidosryhmille, jotka työnsä yhteydessä havaitsevat mahdollisia väärinkäytöksiä ja rikkomuksia. Ilmoituksen voi tehdä whistleblowing-kanavaan anonyyminä. Mandatum noudattaa ilmoitusten käsittelyssä soveltuvaa ilmoittajansuojalainsäädäntöä ja takaa tarvittavat suoja- ja kontrollikeinot ilmoittajan henkilötietojen suojelemiseksi sekä sen varmistamiseksi, ettei ilmoittajaan kohdistu ilmoituksen perusteella vastatoimia.

9.6 SISÄINEN TARKASTUS

Sisäinen tarkastus toimii liiketoiminnoista riippumattomana ja objektiivisena toimintona tehtävänään arvioida sisäisen valvontajärjestelmän riittävyyttä ja tehokkuutta sekä sen kypsyyttä Mandatumkonsernissa. Sillä on systemaattinen lähestymistapa arvioida ja parantaa riskienhallinta-, valvonta- ja hallintoprosesseja ja näin ollen auttaa liiketoimintaa saavuttamaan tavoitteensa. Konsernitasoisena toimintona sisäinen tarkastus on Mandatum Oyj:n hallituksen alainen ja raportoi hallitukselle ja sen tarkastusvaliokunnalle. Hallinnollisesti sisäisen tarkastus toimii konsernin toimitusjohtajan alaisuudessa. Toiminnosta vastaa konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja (Group Chief Audit Executive), jonka nimittää Mandatum Oyj:n hallitus. Sisäisen tarkastuksen toiminnot järjestetään kuhunkin konserniyhtiöön soveltuvan sääntelyn mukaisesti ja hyväksytään kyseessä olevan yhtiön hallituksen toimesta.

Tarkastustyössä noudatetaan Mandatum Oyj:n hallituksen hyväksymää ja toimiluvallisten konserniyhtiöiden hallitusten vahvistamaa konsernin sisäisen tarkastuksen politiikkaa (Mandatum Group Internal Audit Policy). Politiikan mukaan sisäinen tarkastus noudattaa soveltuvin osin IIA:n (Institute of Internal Auditors) kansainvälisiä ammattistandardeja. Konsernin sisäisen tarkastuksen johtaja vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen toiminnoilla on kattava laadunvarmistus- ja kehittämisohjelma. Toiminnon ulkoinen laadunarviointi toteutetaan viiden vuoden välein.

Sisäinen tarkastus laatii

toimintasuunnitelmat toimiluvallisiin konserniyhtiöihin. Suunnitelmat päivitetään vuosittain ja ne hyväksytään kunkin kyseessä olevan konserniyhtiön hallituksessa, jonka jälkeen ne vahvistetaan Mandatum Oyj:n tarkastusvaliokunnassa. Lähestymistapa on riskiperusteinen ja se huomioi liiketoiminnan strategiset painopistealueet. Toimintasuunnitelmat annetaan tiedoksi myös tilintarkastajalle.

Sisäinen tarkastus raportoi tehdyistä tarkastuksista ja seurantatoimista kunkin kohdeyhtiön hallitukselle vähintään kaksi kertaa vuodessa sekä Mandatum Oyj:n tarkastusvaliokunnalle kvartaaleittain. Nämä raportit sisältävät tiedot havaituista vakavista puutteista sekä riskeistä, jotka liittyvät toteuttamatta jääneisiin korjaaviin johdon toimenpiteisiin. Näiden lisäksi sisäinen tarkastus tuottaa erilliset vuosiraportit Mandatum-konsernille ja kullekin toimilupayhtiölle.

9.7 TILINTARKASTAJA

• Deloitte Oy, tilintarkastusyhteisö
• KHT Reeta Virolainen, päävastuullinen tilintarkastaja

Mandatum-konsernin tilintarkastajana toimi vuonna 2024 tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy. Mandatum-konsernin yhtiöt maksoivat Deloitte Oy:lle vuonna 2024 tilintarkastuspalkkioita yhteensä noin 1,0 miljoonaa euroa. Mandatum-konsernin yhtiöt maksoivat tilintarkastusyhteisölle tilintarkastajan lausunnoista yhteensä noin 0,1 miljoonaa euroa ja muista palveluista yhteensä noin 0,1 miljoonaa euroa. Deloitte Oy:lle maksettiin vuonna 2024 palkkiota Mandatum Oyj:tä koskevista tilintarkastustehtävistä laskun mukaan yhteensä noin 301 tuhatta euroa. Mandatum Oyj maksoi Deloitte Oy:lle tilintarkastajan lausunnoista noin 6 tuhatta euroa ja kestävyysraportoinnin varmennuksesta noin 99 tuhatta euroa.

Tilintarkastusyhteisö Deloitte Oy päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Reeta Virolainen valittiin uudelleen Mandatum Oyj:n tilintarkastajaksi 15.5.2024 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa. KHT Reeta Virolainen on toiminut Mandatum-konsernin päävastuullisena tilintarkastajana vuoden 2021 toukokuusta lähtien.

TOIMIELINTEN PALKITSEMISRAPORTTI

SISÄLLYSLUETTELO

JOHDANTO PALKITSEMINEN JA YHTIÖN PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLINEN MENESTYS	288 288
HALLITUKSEN PALKITSEMINEN PÄÄTOIMISEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN PALKITSEMINEN	290 290
KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJAN LYHYTAIKAISET KANNUSTINPALKKIOT	293 296
KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJAN PITKÄAIKAISET KANNUSTINPALKKIOT	297

HYVÄT OSAKKEENOMISTAJAT

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana minulla on ilo esitellä Mandatumin toimielinten palkitsemisraportti tilikaudelta 2024. Palkitsemisraportissa käsitellään toimielinten palkitsemispolitiikan soveltamista ja esitetään hallituksen jäsenten ja konsernin toimitusjohtajan palkitsemista koskevat tiedot vuoden 2024 osalta.

Toimielinten palkitsemisraportti vuodelta 2023 esitettiin Mandatumin varsinaiselle yhtiökokoukselle 15.5.2024. Yhtiökokouksessa käsiteltiin myös esityksemme toimielinten palkitsemispolitiikasta, jossa määritetään keskeiset periaatteet ja raamit konsernin toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkitsemiselle. Yhtiökokous hyväksyi sekä raportin että politiikan neuvoa-antavalla päätöksellä. Haluan kiittää teitä osoittamastanne tuesta vuoden 2024 yhtiökokouksessa.

VUOSI 2024 OLI MANDATUMILLE MENESTYKSEKÄS

Vuosi 2024 oli Mandatumin ensimmäinen kalenterivuosi itsenäisenä pörssiyhtiönä. Vuosi oli Mandatumille menestyksekäs ja liiketoiminnan kasvu jatkui monella osaalueella. Liiketoiminnan kasvun lisäksi

Mandatumin vakavaraisuus pysyi korkealla tasolla, ja olemme edelleen vahvasti pääomitettu yhtiö.

Mandatum-konsernin tilikauden 2024 tulos ennen veroja, 203 miljoonaa euroa, oli lähes viime vuoden tasolla, kun taas Mandatumin strategialle olennainen palkkiotulos nousi viime vuodesta 27 prosenttia ja oli 67 miljoonaa euroa. Lisäksi ylsimme vuositasolla lähes miljardin euron nettorahavirtaan. Mandatumin hallinnoitavat asiakasvarat kasvoivat 14 miljardiin euroon.

Vuoden kohokohtiin kuului Mandatumin henkilöstölle suunnattu osakeanti, josta tiedotimme elokuussa. Anti ylimerkittiin selvästi, ja merkinnän teki yli puolet henkilöstöstä – yhteensä 394 henkilöä, konsernin toimitusjohtaja mukaan lukien. Oli ilo nähdä, että niin moni mandatumlainen osallistui antiin ja että osakkeen kysyntä henkilöstön keskuudessa oli vahvaa. Tämä osoittaa, että työntekijät ovat sitoutuneita yhtiöön, sen strategiaan ja tavoitteisiin.

Jannica Fagerholm, palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja

PALKITSEMINEN ON SIDOTTU TALOUDELLISEEN MENESTYKSEEN JA VASTUULLISUUTEEN

Mandatumissa palkitsemisjärjestelmät on suunniteltu edistämään yhtiön taloudellista menestystä ja kestävää liiketoimintaa. Palkitsemisjärjestelmiin kytkettävät suoritusmittarit ja -kriteerit perustuvat konsernin strategiaan, tavoitteisiin ja vastuulliseen liiketoimintaan. Niillä vahvistetaan palkitsemisen ja suoriutumisen välistä yhteyttä huomioiden sekä määrälliset että laadulliset kriteerit.

Vuoden 2024 lyhytaikaisessa kannustinohjelmassa yhtiön taloudellisista avainluvuista nettorahavirta ja palkkiotulos olivat osa jokaisen työntekijän ja ylimmän johdon suoritusmittareita. Lisäksi kaikkien lyhytaikaisen kannustinohjelman piiriin kuuluvien työntekijöiden ja konsernin toimitusjohtajan suoritusmittareihin sisältyi myös ESG-mittarina asiakastyytyväisyys (NPS), joka oli erinomaisella tasolla vuonna 2024. Konsernin yhteisen vastuullisuustavoitteen lisäksi kannustinohjelmaan sisältyi myös muita ESG-mittareita, jotka vaihtelivat roolista ja työtehtävistä riippuen.

Käynnistimme vuonna 2024 myös kaksi pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmaa, joihin kytkimme yhtenä suoritusmittarina vastuullisuustavoitteen. Tämän lisäksi suoritusmittareina ovat yhtiön osakkeen absoluuttinen kokonaistuoton kehitys ja pääomakevyen liiketoiminnan tulos, jotka ovat keskeisiä tunnuslukuja kuvaamaan konsernin pitkän aikavälin taloudellista menestystä ja kannattavuutta. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä on suunnattu konsernin johtoryhmälle ja valituille avainhenkilöille, ja sen tarkoituksena on yhdistää omistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön omistaja-arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt toteuttamaan yhtiön strategiaa ja palkita erinomaisesta suoriutumisesta.

Pyrimme jatkuvasti kehittämään palkitsemiskäytänteitämme ja huolehdimme, että palkitseminen on linjassa konsernin strategian ja tavoitteiden kanssa. Vuonna 2024 jatkoimme palkitsemisen alueella irtautumista aiemmasta Sampo-kytköksestä, ja Mandatumilla on nyt omat palkitsemisperiaatteet, toimielinten palkitsemispolitiikka ja pitkäaikaiset kannustinjärjestelmät, jotka tukevat osaltaan konsernin pitkän aikavälin menestystä.

Jatkamme palkitsemiskäytänteidemme kehittämistä ja seuraamme aktiivisesti palkitsemisen markkinakäytäntöjä myös jatkossa.

Jannica Fagerholm

Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja ja hallituksen varapuheenjohtaja

JOHDANTO

Tämä toimielinten palkitsemisraportti ("palkitsemisraportti") tilikaudelta 2024 on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n hyväksymän hallinnointikoodin 2025 ja valtiovarainministeriön asetuksen 608/2019 vaatimusten mukaisesti. Palkitsemisraportti esitetään varsinaiselle yhtiökokoukselle neuvoa-antavaa päätöstä varten toukokuussa 2025.

Palkitsemisraportissa käsitellään Mandatum Oyj:n (jäljempänä myös "Mandatum" tai "yhtiö") hallituksen jäsenten ja konsernin toimitusjohtajan (jäljempänä myös "toimitusjohtaja") palkitsemista sekä toimielinten palkitsemispolitiikan soveltamista. Maksetut ja ansaitut palkat ja palkkiot sekä muut taloudelliset etuudet raportoidaan ilman sosiaalikuluja.

Tämä palkitsemisraportti julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Mikäli kieliversiot ovat ristiriidassa keskenään, suomenkielinen versio on määräävä.

TOIMIELINTEN PALKITSEMISPOLITIIKAN SOVELTAMINEN TILIKAUDELLA

Konsernin toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkitseminen perustuu toimielinten palkitsemispolitiikkaan, jossa määritellään keskeiset periaatteet ja päätöksentekoprosessit toimielinten palkitsemiselle. Ajalla 1.1.–15.5.2024 konsernin toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkitsemisessa sovellettiin Sampo Oyj:n kyseisellä ajanjaksolla voimassa ollutta toimielinten palkitsemispolitiikkaa vastaavia periaatteita. Mandatumin toimielinten palkitseminen poikkesi Sampo Oyj:n silloisen toimielinten palkitsemispolitiikan periaatteista vain seuraavin osin:

• Hallituksen puheenjohtaja on työsuhteessa Mandatum Oyj:hin ja on oikeutettu hallitusjäsenyyden perusteella maksettavien palkkioiden lisäksi kiinteään palkkaan, puhelinetuun ja muihin tavanomaisiin etuihin sekä maksuperusteiseen lisäeläkejärjestelyyn. Päätoimisen hallituksen puheenjohtajan työsuhteeseen perustuvasta palkitsemisesta päättävät hallituksen riippumattomat jäsenet.
• Konsernin toimitusjohtaja on toimisopimuksensa perusteella oikeutettu

irtisanomisajan palkan lisäksi erokorvaukseen, joka vastaa 18 kuukauden kiinteää palkkaa, mikäli yhtiö irtisanoo toimisopimuksen ilman toimitusjohtajasta johtuvaa työsopimuslain mukaista purkuperusteen muodostavaa syytä.

Edellä mainittu Sampo Oyj:n toimielinten palkitsemispolitiikka, jota Mandatum sovelsi 15.5.2024 asti, salli väliaikaisen poikkeamisen hallituksen päätöksellä konsernin pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi, muun muassa yritysjärjestelytilanteessa.

Ajalla 15.5.–31.12.2024 toimielinten palkitsemisessa on noudatettu Mandatumin varsinaisen yhtiökokouksen 15.5.2024 hyväksymää toimielinten palkitsemispolitiikkaa. Kyseisestä palkitsemispolitiikasta ei ole poikettu edellä mainitulla ajanjaksolla.

Hallituksen jäsenille ja konsernin toimitusjohtajalle maksettuja palkitsemiseriä ei ole peritty takaisin tilikaudella 2024.

PALKITSEMINEN JA YHTIÖN PITKÄN AIKAVÄLIN TALOUDELLINEN MENESTYS

Mandatumissa palkitseminen on suunniteltu edistämään yhtiön taloudellista menestystä ja kestävää liiketoimintaa. Palkitsemisjärjestelmät ovat oikeudenmukaisia ja kannustavia ja ne ovat linjassa riskienhallinnan periaatteiden kanssa. Palkitsemisjärjestelmissä huomioidaan, miten valitut suorituskriteerit tukevat konsernin strategian ja tavoitteiden toteutumista sekä edistävät kestävyysstrategiassa tunnistettuja keskeisiä vastuullisuusteemoja.

Palkitsemisella pyritään houkuttelemaan ja sitouttamaan osaavia ja motivoituneita työntekijöitä sekä kannustamaan heitä tekemään parhaansa ja ylittämään heille asetetut tavoitteet. Muuttuvaa palkitsemista käytetään varmistamaan palkitsemiskokonaisuuksien kilpailukyky ja tukemaan yhtiön strategian ja tavoitteiden toteutumista. Merkittävä osa konsernin toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisesta perustuu suoritusperusteisten muuttuvien palkkioiden ansaintamahdollisuuksiin, millä vahvistetaan suorituksen ja palkitsemisen välistä yhteyttä.

Muuttuvien kannustinpalkkioiden taloudelliset ja ei-taloudelliset suorituskriteerit linkittyvät yhtiön strategiaan ja arvon kehitykseen ja edistävät näin yhtiön strategisten avaintavoitteiden toteutumista ja pitkän aikavälin taloudellista menestystä.

Konsernin toimitusjohtaja kuuluu Mandatumin pitkän aikavälin suoritusperusteiseen osakepalkkiojärjestelmään, jonka tarkoituksena on muun muassa osakkeenomistajien ja toimitusjohtajan tavoitteiden yhdistäminen. Lisäksi hallituksen jäsenten ja osakkeenomistajien intressien yhdistämiseksi hallituksen jäsenten vuosipalkkiosta 40 prosenttia maksettiin yhtiön osakkeina elokuussa 2024 yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti.

PALKITSEMINEN JA YHTIÖN TULOS

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenten ja konsernin toimitusjohtajan palkitseminen sekä työntekijöiden keskimääräinen palkitseminen. Lisäksi taulukkoon on koottu taloudellisia tunnuslukuja kuvaamaan Mandatum-konsernin taloudellista tulosta.

Mandatum Oyj perustettiin 1.10.2023 ja taulukossa esitetyt vuoden 2023 palkitsemisluvut perustuvat yhtiön ensimmäiseen tilikauteen ajalta 1.10.–31.12.2023. Vuoden 2024 palkitsemisluvuille ei ole edellä mainitusta syystä täyttä vertailukautta saatavilla. Taulukkoon kootaan viiden vuoden vertailutiedot lisäämällä yksi tilikausi kerrallaan ensimmäisestä tilikaudesta alkaen.

Q1–4/2024	Q4/2023
661 184	187 000
68 200	39 000
301 800	138 200
1 869 682	160 127
100 150	18 130
2024	2023
0,33	0,32
202,9	210,4
13 957	11 892
983,1	753,8
210,4	221,4

1) Vuoden 2023 palkitsemisluvut perustuvat Mandatum Oyj:n ensimmäiseen tilikauteen 1.10.–31.12.2023. 2) Hallituksen puheenjohtajan Patrick Lapveteläisen palkitseminen sisältää työsuhteeseen perustuvan palkitsemisen (kiinteä palkka, puhelinetu ja lisäeläke) sekä hallitusjäsenyyteen perustuvat palkkiot. Tarkempi erittely palkitsemisesta on esitetty Hallituksen palkitseminen-osiossa.

3) Mandatum-konsernin työntekijöiden keskimääräinen palkitseminen on laskettu jakamalla tilikaudella maksettujen palkkojen, muuttuvien palkkioiden, luontoisetujen verotusarvojen ja lisäeläkemaksujen kokonaissumma konsernin keskimääräisellä henkilöstömäärällä (FTE) samalla ajanjaksolla.

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN

Mandatum Oyj:n yhtiökokous päättää hallituksen jäsenten palkitsemisesta. Hallituksen toimikauden 2024–2025 palkkioista päätti Mandatumin varsinainen yhtiökokous 15.5.2024 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan esityksen mukaisesti. Yhtiökokouksen päätökseen perustuen hallituksen jäsenille maksetaan toimikaudelta 2024–2025 seuraavat palkkiot:

• Hallituksen puheenjohtajalle vuosipalkkiona 70 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle ja valiokuntien puheenjohtajille vuosipalkkiona 60 000 euroa ja hallituksen jäsenille vuosipalkkiona 47 000 euroa.
• Hallituksen ja sen valiokuntien kokouksista maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa. Kokouspalkkiona maksetaan kuitenkin 1600 euroa silloin, kun hallituksen tai valiokunnan jäsen osallistuu fyysisesti hallituksen jäsenen vakituisen asuinmaan ulkopuolella järjestettävään kokoukseen.

Vuosipalkkiot maksettiin Mandatumin osakkeina ja rahana siten, että 40 prosenttia palkkion määrästä maksettiin yhtiön osakkeina ja loppuosa rahana. Osakkeet hankittiin markkinoilta hallituksen jäsenten nimiin ja lukuun elokuussa 2024. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista kuluista ja varainsiirtoveroista. Hallituksen jäsen ei saa luovuttaa osakkeita edelleen, ennen kuin saantopäivästä on kulunut kaksi vuotta tai ennen kuin jäsenyys hallituksessa on päättynyt, riippuen siitä, kumpi ajankohdista on aiempi.

Tilikaudella hallituksen jäsenille maksettiin lisäksi palkkioita hallituksen edelliseltä toimikaudelta 1.10.2023–15.5.2024. Edellä mainittuun toimikauteen perustuvat palkkiot sekä kokouspalkkiot vuodelta 2023 maksettiin helmikuussa 2024.

Vuonna 2024 hallituksen kokoonpano kasvoi yhdellä jäsenellä, kun varsinainen yhtiökokous valitsi hallituksen uudeksi jäseneksi Herman Korsgaardin. Hallituksen kokoonpanoon ei tullut muita muutoksia tilikaudella. Päätoimista hallituksen puheenjohtajaa lukuun ottamatta hallituksen jäsenet eivät ole työ- tai toimisuhteessa Mandatumiin. Hallituksen jäsenet eivät kuulu Mandatumin kannustinjärjestelmien piiriin.

PÄÄTOIMISEN HALLITUKSEN PUHEENJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja Patrick Lapveteläinen on työsuhteessa yhtiöön. Päätoimisen hallituksen puheenjohtajan työsuhteeseen perustuvasta palkitsemisesta päättävät hallituksen riippumattomat jäsenet toimielinten palkitsemispolitiikan puitteissa.

Vuonna 2024 päätoimisen hallituksen puheenjohtajan palkitseminen koostui hallitusjäsenyyden perusteella maksettavien palkkioiden lisäksi kiinteästä kuukausipalkasta, maksuperusteisesta lisäeläkejärjestelystä ja muista tavanomaisista taloudellisista etuuksista. Päätoiminen hallituksen puheenjohtaja ei kuulu Mandatumin lyhyt- tai pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien piiriin.

Vuonna 2024 päätoimisen hallituksen puheenjohtajan kiinteä kuukausipalkka oli 25 000 euroa. Kuukausipalkka määriteltiin 1.10.2023 eikä siihen tehty muutoksia vuoden 2024 aikana. Kiinteä palkka perustuu tehtävän vastuisiin ja Patrick Lapveteläisen työkokemukseen.

Yhtiö maksaa kiinteän summan lisäeläkesopimukseen vuosittain. Yhtiön suorittaman eläkemaksun tasoa määrittäessä on otettu huomioon kiinteän palkan taso sekä Patrick Lapveteläisen aiempi etuusperusteinen lisäeläkevakuutus, johon hän oli oikeutettu Sampo-konsernin johtoryhmän jäsenenä. Lisäeläkesopimuksen ehtojen mukaisesti vuosimaksuun lisättiin indeksikorotus 1.1.2024 alkaen. Tilikaudella yhtiön suorittama eläkemaksu lisäeläkesopimukseen oli 262 675 euroa. Patrick Lapveteläinen on oikeutettu lisäeläkkeeseen 60 vuoden iästä lähtien.

Päätoimisen hallituksen puheenjohtajan muihin taloudellisiin etuihin sisältyi tilikaudella puhelinetu ja vakuutusetuja, kuten terveys-, matka- ja tapaturmavakuutus sekä johdon vastuuvakuutus.

Päätoimisen hallituksen puheenjohtajan Patrick Lapveteläisen työsopimus on voimassa määräaikaisesti siihen yhtiökokoukseen saakka, jota ennen hän on täyttänyt 60 vuotta, mutta joka tapauksessa enintään sen ajan, kun Patrick Lapveteläinen toimii yhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Hallituksen jäsenten palkitseminen vuonna 2024 (euroa)

Palkitseminen vuonna 2024			Aiemmin ansaitut palkkiot (maksettu helmikuussa 2024)
Hallituksen jäsen	Vuosipalkkio toimikaudelta 2024–20252	Kokouspalkkiot vuodelta 20243	Muut palkat4	Lisäeläke	Palkitse minen yhteensä	Toimikauteen 1.10.2023–15.5.2024 perustuva palkkio	Kokouspalkkiot vuodelta 2023	Muista konserniyhtiöistä ansaitut palkkiot vuodelta 20235	Palkitse minen yhteensä	Vuonna 2024 maksettu palkitseminen yhteensä
Patrick Lapveteläinen, päätoiminen hallituksen puheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan jäsen	70 000	10 100	318 409	262 675	661 184	42 000	7 500	-	49500	710 684
Jannica Fagerholm, hallituksen varapuheenjohtaja ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtaja	60 000	8 200	-	-	68 200	36 000	3 000	-	39000	107 200
Johanna Lamminen, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	60 000	12 000	-	-	72 000	36 000	5 000	-	41000	113 000
Markus Aho, tarkastusvaliokunnan jäsen	47 000	10 800	-	-	57 800	27 000	4 200	-	31200	89 000
Jukka Ruuska, jäsen1 palkitsemisvaliokunnan	47 000	11 200	-	-	58 200	27 000	4 200	2 400	33600	91 800
Kimmo Laaksonen, hallituksen jäsen	47 000	8 600	-	-	55 600	27 000	3 000	2 400	32400	88 000
Herman Korsgaard, tarkastusvaliokunnan jäsen	47 000	11 200	-	-	58 200	-	-	-	-	58 200
Yhteensä	378 000	72 100	318 409	262 675	1 031 184	195000	26900	4800	226700	1 257 884

1) Jukka Ruuska toimi palkitsemisvaliokunnan ja tarkastusvaliokunnan jäsenenä 15.5.2024 asti.

2) Vuosipalkkiot maksettiin Mandatumin osakkeina ja rahana siten, että 40 prosenttia palkkion bruttomäärästä maksettiin yhtiön osakkeina ja loppuosa rahana.

3) Jukka Ruuskan ja Kimmo Laaksosen osalta kokouspalkkiot sisältävät myös vuonna 2024 pidetyistä Mandatum Holding Oy:n hallituksen kokouksista maksetut kokouspalkkiot. Kyseiset kokouspalkkiot olivat kummankin hallituksen jäsenen osalta yhteensä 1 200 euroa.

4) Muut palkat sisältää päätoimiselle hallituksen puheenjohtajalle Patrick Lapveteläiselle tilikaudella maksetun työsuhteeseen perustuvan kiinteän palkan, lomarahan ja puhelinedun.

5) Muista konserniyhtiöistä ansaitut palkkiot sisältävät Mandatum Holding Oy:n hallituksen vuonna 2023 pidetyistä kokouksista maksetut kokouspalkkiot.

toimintakertomus Tilinpäätös Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 292

Hallituksen jäsenen vuosipalkkio toimikaudelta 2024–2025 maksettiin rahana ja Mandatumin osakkeina siten, että 40 prosenttia bruttopalkkiosta maksettiin

yhtiön osakkeina. Osakkeet hankittiin markkinoilta elokuussa 2024. Hallituksen edelliseen toimikauteen 1.10.2023–15.5.2024 perustuvien palkkioiden maksun yhteydessä hallituksen jäsenten edellytettiin hankkivan Mandatum Oyj:n osakkeita markkinoilta julkisessa kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan 50 prosentilla jäsenen

nettopalkkiosta. Osakkeet hankittiin helmikuussa 2024.

Hallituksen jäsen	Hankitut osakkeet 8/2024 (kpl) Toimikausi 2024–2025	Hankitut osakkeet 2/2024 (kpl) Toimikausi 1.10.2023–15.5.2024	Hallituspalkkioiden perusteella hankitut osakkeet yhteensä (kpl)
Patrick Lapveteläinen	6 479	2 832	9 311
Jannica Fagerholm	5 553	2 538	8 091
Johanna Lamminen	5 553	2 583	8 136
Markus Aho	4 350	1 903	6 253
Jukka Ruuska	4 350	1 903	6 253
Kimmo Laaksonen	4 350	2 260	6 610
Herman Korsgaard	4 350	-	4 350
Yhteensä	34 985	14 019	49 004

KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJAN PALKITSEMINEN

Konsernin toimitusjohtajan palkitsemisesta päättää Mandatum Oyj:n hallitus palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. Toimitusjohtajan palkitseminen perustuu

toimielinten palkitsemispolitiikkaan ja siinä huomioidaan soveltuvin osin koko Mandatum-konsernin henkilöstöä koskevat palkitsemisperiaatteet. Palkitsemista

määrittäessä huomioidaan lisäksi markkinakäytännöt ja toimitusjohtajan suoriutuminen.

Konsernin toimitusjohtajan palkitsemiselementit

	Toimielinten palkitsemispolitiikan keskeiset periaatteet	Tilikautta koskevat tiedot
Kiinteä palkka	• Kiinteä palkka on palkitsemiskokonaisuuden perusta ja sen tulee muodostaa riittävän suuri osuus kokonaispalkitsemisesta, jotta vältetään liiallinen riippuvaisuus muuttuvista palkkioista. • Kiinteä palkka tarkistetaan vuosittain.	• Toimitusjohtajan kiinteä kuukausipalkka oli 32 500 euroa vuonna 2024. Kiinteän palkan tasoa määrittäessä on huomioitu toimitusjohtajan lisäeläkesopimus. Kuukausipalkkaan ei tehty muutoksia vuoden 2024 aikana.
Lyhytaikaiset kannustinpalkkiot	• Hallitus asettaa laadulliset ja määrälliset suoritusmittarit sekä näiden suhteelliset painoarvot ja tavoitetasot ansaintakauden alussa. Ansaintakausi on yhtiön tilikausi. • Suoritusmittareiden tulee perustua yhtiön strategiaan ja niiden tulee sisältää sekä taloudellisia että ei-taloudellisia mittareita, jotka tukevat strategian toteutumista ja edistävät vastuullista liiketoimintaa. • Konsernin toimitusjohtajalle maksettava lyhytaikainen kannustinpalkkio voi vastata enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta kunakin tilikautena. Mahdolliset palkkiot maksetaan rahana. Osa maksettavasta palkkiosta lykätään kulloinkin sovellettavan sääntelyn mukaisesti.	• Vuodelta 2023 toimitusjohtajan ansaitsema lyhytaikainen kannustinpalkkio oli 243 068 euroa, josta lykättiin 40 % (97 227 euroa) kolmeksi vuodeksi ja jäljelle jäävä osa maksettiin vuonna 2024. Lisäksi vuonna 2024 toimitusjohtajalle maksettiin vuonna 2021 lykätty lyhytaikainen kannustinpalkkio 53 528 euroa kolmen vuoden lykkäysjakson päätyttyä. • Vuoden 2024 kannustinohjelmalle asetettu konsernin kannattavuuteen liittyvä kynnysarvo ylitettiin, mikä oli ehto palkkioiden maksamiselle. Toimitusjohtajan tavoitteiden toteuma oli yhteensä 96,1 % ja ansaittu palkkio oli 374 751 euroa. Palkkiosta maksetaan 224 851 euroa vuonna 2025 ja jäljelle jäävä osa (40 prosenttia palkkiosta) lykätään rahana kolmeksi vuodeksi. • Vuonna 2024 toimitusjohtajan ansaintamahdollisuus päivitettiin markkinan mukaiselle kilpailukykyiselle tasolle toimielinten palkitsemispolitiikan puitteissa. Toimitusjohtajan lyhytaikainen kannustinpalkkio voi vastata enintään 100 % kiinteästä vuosipalkasta vuodesta 2024 alkaen.

	Toimielinten palkitsemispolitiikan keskeiset periaatteet	Tilikautta koskevat tiedot
Pitkäaikaiset kannustinpalkkiot	• Kannustinjärjestelmistä maksettaville palkkioille asetetaan kynnysarvo ja yläraja. • Konsernin toimitusjohtajan ansaintamahdollisuus asetetaan markkinan mukaiselle kilpailukykyiselle tasolle. Jos kannustinjärjestelmän mittareihin perustuva suoritus on hyvä tai erinomainen, pitkäaikaisilla kannustinpalkkioilla voi olla merkittävä painoarvo toimitusjohtajan kokonaispalkitsemisessa. • Palkkioiden ansaintakauden tulee olla lähtökohtaisesti vähintään kolme vuotta. • Palkkiot voidaan maksaa rahana tai yhtiön osakkeina tai näiden yhdistelmänä. Osa konsernin toimitusjohtajalle maksettavasta palkkiosta lykätään kulloinkin sovellettavan sääntelyn mukaisesti.	• Toimitusjohtajalle maksettiin pitkäaikainen kannustinpalkkio 1 022 385 euroa vuonna 2024. Maksetusta nettopalkkiosta lykättiin 50 % kolmeksi vuodeksi kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti. Kannustinpalkkio lykättiin Sampo A-osakkeina, sillä kyseinen palkkio maksettiin Sampo-konsernin pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2020, johon Mandatum-konsernin toimitusjohtaja ja avainhenkilöitä kuuluu historiallisista syistä. Järjestelmässä Petri Niemisvirralle allokoidut kannustinyksiköt perustuivat hänen aiempaan tehtäväänsä Sampo-konsernin johtoryhmän jäsenenä. • Konsernin toimitusjohtaja, Petri Niemisvirta, kuuluu Mandatumin suoritusperusteiseen pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmään, joka perustettiin vuonna 2024. Ensimmäinen järjestelmän puitteissa käynnistetty ohjelma kattaa tilikaudet 2024–2026 ja mahdolliset palkkiot maksetaan vuonna 2027. Lisäksi toimitusjohtaja kuuluu siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelmaan, jossa ansaintajakso kattaa tilikaudet 2024–2025 ja mahdolliset palkkiot maksetaan vuonna 2026. Kummassakin ohjelmassa palkkiot maksetaan Mandatumin osakkeina. Konsernin toimitusjohtajalle on allokoitu 260 000 osaketta kummassakin osakepalkkio-ohjelmassa. Allokoitu osakemäärä on enimmäismäärä (brutto), joka ohjelmasta on mahdollista ansaita, mikäli ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan.
Eläke-etuus	• Konsernin toimitusjohtaja voi lakisääteisen eläkkeen lisäksi olla oikeutettu maksuperusteiseen lisäeläkkeeseen.	• Yhtiö maksaa kiinteän eläkemaksun toimitusjohtajan maksuperusteiseen lisäeläkesopimukseen vuosittain. Yhtiön suorittaman eläkemaksun tasoa määrittäessä on otettu huomioon toimitusjohtajan kiinteän palkan taso sekä aiempi etuusperusteinen lisäeläkevakuutus, johon hän oli oikeutettu Sampo konsernin johtoryhmän jäsenenä. • Toimitusjohtaja on oikeutettu lisäeläkkeeseen 63 vuoden iästä lähtien. • Tilikaudella lisäeläkesopimukseen maksettu eläkemaksu oli 262 675 euroa. Lisäeläkesopimuksen ehtojen mukaisesti vuosimaksuun lisättiin indeksikorotus 1.1.2024 alkaen.
Muut taloudelliset etuudet	• Muita taloudellisia etuuksia tarjotaan yleisen markkinakäytännön mukaisesti ja ne voivat vaihdella aika ajoin. Muihin taloudellisiin etuuksiin voi sisältyä luontoisetuja sekä vakuutusetuja.	• Toimitusjohtajan muihin etuuksiin sisältyi tilikaudella luontoisetuja, mm. puhelin-, asunto- ja ravintoetu sekä vakuutusetuja, kuten terveys-, matka- ja tapaturmavakuutus. Yhtiön henkilöstöön sovellettavan käytännön mukaisesti luontoiseduista ainoastaan puhelin- ja ravintoetu maksettiin kiinteän palkan lisäksi.
Osakeomistus suositus	• Konsernin toimitusjohtajan suositellaan kerryttävän ja säilyttävän omistuksessaan Mandatumin osakkeita määrän, jonka arvo vastaa vähintään toimitusjohtajan kiinteää vuosipalkkaa. • Konsernin toimitusjohtajan suositellaan säilyttävän omistuksessaan puolet pitkäaikaisten kannustinjärjestelmien ehtojen mukaisesti saaduista/hankituista Mandatumin osakkeista, kunnes osakeomistusvaatimus täyttyy	• Toimitusjohtajan kiinteä vuosipalkka oli 390 000 euroa ja hänen omistamiensa Mandatum Oyj:n osakkeiden lukumäärä oli 189 600 kappaletta vuoden 2024 lopussa. Osakkeen hinnan ollessa 4,48 euroa osakkeelta 31.12.2024 toimitusjohtajan osakeomistus vastasi 218 % hänen kiinteästä bruttomääräisestä vuosipalkastaan. Näin ollen osakeomistussuositus täyttyi. • Ajantasaiset tiedot toimitusjohtajan osakeomistuksesta ovat saatavilla Mandatumin verkkosivuilla: Johdon omistus ja liiketoimet.
Toimisuhteen päättyminen	Toimitusjohtajan toimisopimus päättyy ilman irtisanomista toimitusjohtajan täyttäessä 63 vuotta.	Konsernin toimitusjohtajan toimisopimuksessa on määritelty irtisanomisaika ja erokorvaus. Toimitusjohtajan toimisopimuksen irtisanomisaika on kuusi (6) kuukautta yhtiön irtisanoessa sopimuksen ja kolme (3) kuukautta toimitusjohtajan itse irtisanoessa toimisopimuksen. Irtisanomisajalta maksetaan irtisanomisajan palkka. Yhtiöllä on myös oikeus irtisanoa toimisopimus heti ilman irtisanomisaikaa niin, että irtisanomisajan palkka maksetaan toimitusjohtajalle kertakorvauksena. Mikäli yhtiöllä on työsopimuslain 8 luvun 1 §:n mukaista perustetta vastaava peruste purkaa toimisopimus, voidaan toimisuhde päättää tällöin välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Tällöin ei makseta irtisanomisajan palkkaa eikä muuta päättymiskorvausta. Mikäli toimisopimus irtisanotaan yhtiön toimesta ilman toimitusjohtajasta johtuvaa työsopimuslain mukaista purkuperusteen muodostavaa syytä, suoritetaan toimitusjohtajalle 18 kuukauden kiinteää kuukausipalkkaa vastaava korvaus irtisanomisajan palkan lisäksi.

Konsernin toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot vuonna 2024 (euroa)

	Kiinteä palkka (sis. luontoisedut ja lomarahat)1	Lisäeläke	Kiinteä palkitseminen yhteensä	Lyhytaikaiset kannustin palkkiot2	Aiemmin lykätyt lyhytaikaiset kannustinpalkkiot3	Pitkäaikaiset kannustin palkkiot4	Muuttuva palkitseminen yhteensä	Kertaluonteiset erät	Muista konserniyhtiöistä maksetut palkkiot	Palkitseminen yhteensä
Toimitusjohtaja, Petri Niemisvirta	382 004	262 675	644 679	149 090	53 528	1 022 385	1 225 003	-	-	1 869 682

1) Rahana maksettavien kiinteiden palkkaerien verotettava arvo ja luontoisetujen verotusarvo.

2) Lyhytaikainen kannustinpalkkio ei sisällä palkkion lykättyä osuutta, joka oli 97 277 euroa (40 prosenttia palkkiosta). Taulukossa esitetty palkkiosumma sisältää henkilöstörahastoon siirretyn osuuden, joka rahaston sääntöjen mukaan voi vastata enintään 0,5 kuukauden kiinteää kuukausipalkkaa. Henkilöstörahastoon siirrettyä osuutta korotettiin 20 prosentilla rahaston sääntöjen mukaisesti.

3) Aiemmin lykättyjen lyhytaikaisten kannustinpalkkioiden vapautus vuoden 2020 ohjelmasta, josta maksettiin palkkiot vuonna 2021.

4) Kannustinpalkkion maksun yhteydessä konsernin toimitusjohtaja oli velvollinen ostamaan Sampo A-osakkeita 50 prosentilla nettopalkkiostaan Sampo-konsernin pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2020 ehtojen mukaisesti. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvasta varainsiirtoverosta. Osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolmen vuoden ajan.

Kokonaispalkitseminen

Lyhytaikaiset kannustinpalkkiot

KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJAN LYHYTAIKAISET KANNUSTINPALKKIOT

Hallitus päätti konsernin toimitusjohtajan lyhytaikaista kannustinohjelmaa koskevista suoritusmittareista ja niiden suhteellisista painoarvoista tilikauden alussa. Palkkion maksu perustuu sekä määrällisiin että laadullisiin suoritusmittareihin ja niiden toteumiin.

Vuoden 2024 lyhytaikaisessa kannustinohjelmassa konsernin toimitusjohtajan tavoitteet perustuivat konsernin avaintavoitteisiin, Mandatumin kokonaistulokseen ja hyvään hallintotapaan (governance) liittyvään tavoitteeseen. Konsernin avaintavoitteisiin sisältyi kolme mittaria: nettorahavirta, palkkiotulos ja asiakastyytyväisyys.

Nettorahavirta ja palkkiotulos ovat yhtiön keskeisiä taloudellisia tunnuslukuja ja kumpikin kasvoi selvästi vertailukaudesta. Asiakastyytyväisyys on liiketoiminnan laadullinen mittari ja sitä mitataan käyttämällä Net Promoter Score (NPS) -mittaria, joka kuvaa asiakkaiden halukkuutta suositella yrityksen tuotteita tai palveluita muille. Asiakastyytyväisyys, NPS, oli erinomaisella tasolla vuonna 2024.

Konsernin toimitusjohtajan henkilökohtaiset tavoitteet liittyivät Mandatumin kokonaistulokseen ja hyvään hallintotapaan (governance). Mandatumin kokonaistuloksen mittarina oli onnistuminen strategisissa projekteissa ja konsernin kokonaisvaltainen menestys vuonna 2024 – laadulliset ja määrälliset kriteerit huomioiden. Riskienhallintaan ja vaatimusten noudattamiseen (compliance)

liittyvää tavoitetta arvioitiin kyseisten osa-alueiden prioriteettien edistymisellä.

Tilikauden 2024 suoritusmittareiden toteuma oli yhteensä 96,1 prosenttia (100 prosentista) ja palkkio on 374 751 euroa. Lyhytaikainen kannustinpalkkio maksetaan keväällä 2025. Maksettavasta palkkiosta lykätään 40 prosenttia rahana, ja lykätty osa palkkiosta voidaan maksaa aikaisintaan vuonna 2028. Toimitusjohtaja voi halutessaan siirtää osan lyhytaikaisesta kannustinpalkkiostaan henkilöstörahastoon samoilla ehdoilla kuin Mandatum-konsernin henkilöstö.

Konsernin toimitusjohtajan lyhytaikainen kannustinpalkkio vuoden 2024 ohjelmasta (maksetaan vuonna 2025)

	Suoritusmittarit		Painoarvo	100 % toteumaan oikeuttava tulos	Suoritusmittarin tulos	Toteuma (0–100 %)	Painotettu toteuma	Palkkio yhteensä1
		Asiakastyytyväisyys (NPS)	14 %	78	78,5	100 %	14,0 %
Toimitusjohtaja, Petri Niemisvirta	Mandatum-konsernin avaintavoitteet	Nettorahavirta (milj. €)	28 %	1 000	983,1	96,8 %	27,1 %
		Mandatum-konsernin palkkiotulos (milj. €)	28 %	60	66,6	100 %	28,0 %
	Muu konserniin liittyvä tavoite Mandatumin kokonaistulos		15 %	Hallitus arvioi toteuman ansaintajakson päätyttyä	Saavutettu osittain	90 %	13,5 %
	Hyvään hallintotapaan (governance) liittyvä tavoite	Riskienhallinta/Vaatimusten noudattaminen (compliance)	15 %	Hallitus arvioi toteuman ansaintajakson päätyttyä	Saavutettu osittain	90 %	13,5 %
		Yhteensä	100 %				96,1 %	374 751 €

1) Konsernin toimitusjohtajan lyhytaikaisesta kannustinpalkkiosta lykätään 40 prosenttia (149 900 euroa). Lykätty osa palkkiosta voidaan maksaa aikaisintaan vuonna 2028.

.

ohjausjärjestelmä Palkitsemisraportti 297

KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJAN PITKÄAIKAISET KANNUSTINPALKKIOT

Konsernin toimitusjohtaja on tilikaudella kuulunut Sampo-konsernin pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään 2020 ja Mandatumin suoritusperusteiseen pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmään. Vuonna 2024 palkkioita maksettiin ainoastaan Sampo-konsernin pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä 2020.

Sammon pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2020

Sampo Oyj:n 1.10.2023 tapahtuneen osittaisjakautumisen ja Mandatum Oyj:n listautumisen jälkeen Mandatumin hallitus päätti, sitouttaakseen Mandatum-konsernin avainhenkilöitä ja toimitusjohtajaa, että kyseessä olevat henkilöt jäävät Sammon pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään 2020 Sampo Oyj:n hallituksen tekemään päätökseen perustuen. Sampo-konsernin avainhenkilöille suunnattu pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2020 otettiin käyttöön elokuussa 2020 ja sen ehtoja muutettiin syyskuussa 2023 Sampo Oyj:n osittaisjakautumisen johdosta.

Kannustinjärjestelmä 2020 on käteisperusteinen ja siinä osallistujille on jaettu kannusteyksiköitä (teoreettisia laskennallisia yksiköitä, joita käytetään kannustepalkkion määrittämisessä). Kannusteyksiköt erääntyvät maksettavaksi kolmessa vuosittaisessa erässä kunkin erän ansaintajakson päätyttyä. Vuonna 2024 erääntyi maksettavaksi toinen maksuerä (35 prosenttia myönnetyistä kannusteyksiköistä). Kolmas ja samalla viimeinen maksuerä (35 prosenttia myönnetyistä kannusteyksiköistä) erääntyy maksettavaksi vuonna 2025. Mandatumin toimitusjohtajalle tai muille avainhenkilöille ei jaeta uusia kannusteyksiköitä Sammon pitkäaikaisesta kannustinjärjestelmästä.

Konsernin toimitusjohtaja Petri Niemisvirralle on myönnetty kannusteyksiköitä järjestelmän käyttöönoton yhteydessä vuonna 2020. Myönnetyt kannusteyksiköt perustuvat hänen aiempaan tehtäväänsä Sampokonsernin johtoryhmän jäsenenä. Myönnetyistä kannusteyksiköistä erääntyi maksettavaksi yhteensä 45500 kannusteyksikköä vuonna 2024. Palkkion maksun yhteydessä toimitusjohtaja oli velvollinen ostamaan Sampo Oyj:n A-osakkeita 50 prosentilla nettopalkkiostaan kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti. Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvasta varainsiirtoverosta. Hankitut osakkeet ovat luovutusrajoituksen alaisia kolme vuotta kunkin erän maksupäivästä lukien. Hallitus päättää rajoitettujen osakkeiden mahdollisesta vapauttamisesta kolmen vuoden luovutusrajoituksen (lykkäysjakson) päätyttyä.

Lisäksi vuonna 2024 toimitusjohtajalle vapautettiin kolmen vuoden luovutusrajoituksen päätyttyä yhteensä 2 564 Sampo A-osaketta, jotka perustuivat Sampo-konsernin edelliseen pitkäaikaiseen kannustinjärjestelmään 2017. Hallitus päättää kunakin vuonna erikseen osakkeiden mahdollisesta vapauttamisesta riski- ja suoritusarvioinnin perusteella.

Mandatumin suoritusperusteinen pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmä

Konsernin toimitusjohtaja kuuluu Mandatumin suoritusperusteiseen pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmään, jonka perustamisesta Mandatumin hallitus päätti 19.3.2024.

Suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakepalkkio-ohjelmista, joista kukin sisältää kolmen vuoden pituisen suoritusjakson ja sen jälkeen mahdollisesti maksettavan osakepalkkion, ottaen huomioon Mandatum-konserniin sovellettavasta sääntelystä mahdollisesti johtuvan palkkioiden lykkäämisen ja/tai luovutusrajoituksen. Kunkin yksittäisen ohjelman alkaminen järjestelmän puitteissa edellyttää Mandatum Oyj:n hallituksen erillistä päätöstä.

Ensimmäisen järjestelmän puitteissa käynnistetyn ohjelman ansaintajakso kattaa tilikaudet 2024–2026 ja mahdolliset palkkiot maksetaan vuonna 2027. Lisäksi hallitus päätti maaliskuussa 2024 siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelman perustamisesta. Siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelman tarkoituksena on järjestelmän kohderyhmän kannustaminen ja sitouttaminen Sampo-konsernin pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän 2020 ja Mandatumin ensimmäisen osakepohjaisen kannustinjärjestelmän välisessä siirtymävaiheessa. Siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelman ansaintajakso kattaa tilikaudet 2024–2025 ja mahdolliset palkkiot maksetaan vuonna 2026.

Konsernin toimitusjohtajalle allokoitujen osakkeiden enimmäismäärä (brutto ennen veroja) on 260 000 osaketta kummassakin edellä mainitussa ohjelmassa. Kyseinen osakemäärä on mahdollista ansaita, mikäli ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan. Suoritusmittareiksi on kummassakin edellä mainitussa ohjelmassa asetettu yhtiön osakkeen absoluuttinen kokonaistuoton kehitys (TSR), kannattavuuteen liittyvä mittari (Mandatumin pääomakevyen liiketoiminnan tulos) sekä ulkoiseen ESGluokitukseen liittyvä vastuullisuustavoite.

Konsernin toimitusjohtajan pitkäaikainen kannustinpalkkio vuonna 2024

		Sampo Oyj:n A-osakkeen ja Mandatum Oyj:n osakkeen yhteenlaskettu kokonaistuotto
	Kannustinjärjestelmä	Erääntyneet kannusteyksiköt (kpl)1	Riskisopeutetun pääoman tuotto2	Sampo Oyj:n A-osakkeiden vaihdolla painotettu keskikurssi järjestelmän käyttöönotto hetkellä (€)3	Osinkokorjattu lähtökurssi (€)4	Osakkeiden vaihdolla painotetut keskikurssit yhteensä (€)5	Yhden kannusteyksikön arvo (€)	Maksettu palkkio yhteensä (€)	Hankittujen Sampo A osakkeiden määrä (kpl)
Toimitusjohtaja, Petri Niemisvirta	Sampo-konsernin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2020:1	45 500	100 %	32,94	22,41	44,88	22,47	1 022 385	6 025

1) Vuonna 2024 erääntyi maksettavaksi pitkäaikaisen kannustinjärjestelmän toinen maksuerä, joka vastasi 35 prosenttia toimitusjohtajalle vuonna 2020 jaetuista kannusteyksiköistä.

2) Kannustinpalkkiota laskettaessa otetaan huomioon Sampo-konsernin riskisopeutetun pääoman tuoton kehitys kannustinjärjestelmän ehtojen mukaisesti. Mikäli riskisopeutetun pääoman tuotto ajalla Q3/2020–Q2/2024 on vähintään riskitön tuotto +5 %, maksetaan syyskuussa 2024 maksettavaksi erääntyvästä erästä 100 %.

3) Järjestelmän käyttöönottohetkellä määritelty Sammon A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi, joka on laskettu ajanjaksolta 6.8.–9.9.2020.

4) Osinkokorjattu lähtökurssi on Sammon A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi järjestelmän käyttöönottohetkellä vähennettynä Sampo Oyj:n ja Mandatum Oyj:n yhteenlasketuilla osingoilla. Maksetut osingot olivat ansaintajaksolla Sammon osalta yhteensä 10,20 euroa ja Mandatumin osalta 0,33 euroa.

5) Sammon A-osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsingin pörssilistalla ajalla 8.8.-11.9.2024 oli 40,58 euroa. Mandatumin osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsingin pörssilistalla ajalla 14.8.-17.9.2024 oli 4,30 euroa.

Sampo-konsernin pitkäaikainen kannustinjärjestelmä 2017:1 ja 2020:1

		Suoritusmittarit
	Kannustin järjestelmä	Maksettavien kannustin yksiköiden osuus	Kannustin yksikön arvo20	Ansainta jakso	Maksuvuosi ja erääntyvät kannusteyksiköt	Lykkäys jakso ja osakkeiden luovutus rajoitus päättyy	Kannuste yksiköiden määrä tilikauden alussa (kpl)	Tilikaudella erääntyneet kannuste yksiköt (kpl)	Jäljellä olevat kannuste yksiköt tilikauden lopussa (kpl)	Luovutus rajoituksen alla olevat Sampo A osakkeet tilikauden alussa (kpl)	Tilikaudella hankitut Sampo A osakkeet (kpl)	Luovutus rajoituksen alla olevat Sampo A osakkeet tilikauden lopussa (kpl)
Toimitus johtaja, Petri Niemisvirta	Sampo konsernin pitkäaikainen kannustin järjestelmä 2017:1	Riskisopeutetun pääoman tuotto (RoCaR), Sampo konserni (painoarvo 40 %) Vakuutusliikkeen tuotto (painoarvo 60 %)	Sampo Oyj:n A-osakkeen	2017–2020	2020 (1. erä, 30 % yksiköistä)	2023	-	-	-	-	-	-
			arvon kehitys ja maksetut osingot	2017–2021	2021 (2. erä, 35 % yksiköistä)	2024	-	-	-	2 564	-	0
				2017–2022	2022 (3. erä, 35 % yksiköistä)	2025	-	-	-	4 027	-	4 027
	Sampo konsernin pitkäaikainen kannustin järjestelmä 2020:1	Riskiopeutetun pääoman tuotto (RoCaR), Sampo konserni (painoarvo 100 %)1		Sampo Oyj:n A-osakkeen ja Mandatum Oyj:n	2020–2023	2023 (1.erä, 30 % yksiköistä)	2026	-	-	-	3 900	-	3 900
			osakkeen arvon kehitys sekä	2020–2024	2024 (2.erä, 35 % yksiköistä)	2027	45 500	45 500	0	0	6 025	6 025
			osakekohtaiset osingot2	2020–2025	2025 (3.erä, 35 % yksiköistä)	2028	45 500	-	45 500	-	-	-
						Yhteensä	90 000	45 500	45 500	10 491	6 025	13 952

1) Mikäli RoCaR on vähintään riskitön tuotto +3 %, mutta vähemmän kuin riskitön tuotto +5 %, maksetaan 50 % erästä. Mikäli RoCaR on vähintään riskitön tuotto +5 %, maksetaan 100 % erästä.

2) Kannustinyksikön arvo lasketaan maksuajankohtana yhteenlasketun Sampo A-osakkeen ja Mandatumin osakkeen vaihdolla painotetun keskikurssin ja järjestelmän lähtökurssin erotuksena. Lähtökurssista vähennetään ansaintajaksolla päätetyt osingot osakkeiden kokonaistuoton huomioimiseksi.

Mandatumin pitkän aikavälin suoritusperusteinen osakepalkkiojärjestelmä

	Kannustinjärjestelmä	Suoritusmittarit	Painoarvo	Ansaintajakso	Myönnettyjen osakkeiden enimmäismäärä (brutto)1	Myöntämispäivä	Maksuvuosi	Lykkäysjakso päättyy
Toimitusjohtaja, Petri Niemisvirta	Siirtymävaiheen osakepalkkio-ohjelma 2024–2025	Osakkeen absoluuttinen kokonaistuoton kehitys (TSR)	70 %	2024–2025	260 000	28.3.2024	2026	2029
		Mandatumin pääomakevyen liiketoiminnan tulos	20 %
		Vastuullisuustavoite	10 %
	Osakepalkkio-ohjelma 2024–2026	Osakkeen absoluuttinen kokonaistuoton kehitys (TSR)	70 %	2024–2026	260 000	2.4.2024	2027	2030
		Mandatumin pääomakevyen liiketoiminnan tulos	20 %
		Vastuullisuustavoite	10 %

1) Konsernin toimitusjohtajalle allokoitujen osakkeiden enimmäismäärä (brutto ennen veroja), joka on mahdollista ansaita, mikäli ohjelmalle asetetut suoritustavoitteet saavutetaan kokonaisuudessaan.

Pitkäaikaisten kannustinpalkkioiden maksuaikataulu

Vastuuvarauma

Copyright ©2025 Sustainalytics, a Morningstar company.All rights reserved. This publication includes information and data provided by Sustainalytics and/or its content providers. Information provided by Sustainalytics is not directed to or intended for use or distribution to India-based clients or users and its distribution to Indian resident individuals or entities is not permitted. Morningstar/Sustainalytics accepts no responsibility or liability whatsoever for the actions of third parties in this respect. Use of such data is subject to conditions available at https://www.sustainalytics.com/legal-disclaimers.

LSEG Lipper Fund Awards -palkinnot perustuvat Lipper Leader for Consistent Return -luokitukseen.Tämä on riippumaton, kvantitatiivinen ja riskikorjattu luokitus, jossa rahaston tuottohistoriaa tarkastellaan kolmen, viiden ja kymmenen vuoden ajalla. Lipper Leaderluokituksia ei tule käsittää sijoitussuositukseksi tai kehotukseksi merkitä, ostaa tai myydä arvopapereita. Lisätiedot: www.lipperfundawards.com.

Esitys sisältää mainittuja rahastoja koskevaa mainontaa. Aikaisempi tuotto ei ole tae tulevasta. Tuleva tuotto voi olla myös negatiivinen. Tutustu rahaston esitteeseen ja avaintietoasiakirjaan ennen sijoituspäätöksen tekemistä. Rahaston riskejä on kuvattu rahaston esitteessä ja avaintietoasiakirjassa, jotka löytyvät osoitteesta: mandatumam.com.