AI Terminal

MODULE: AI_ANALYST
Interactive Q&A, Risk Assessment, Summarization
MODULE: DATA_EXTRACT
Excel Export, XBRL Parsing, Table Digitization
MODULE: PEER_COMP
Sector Benchmarking, Sentiment Analysis
SYSTEM ACCESS LOCKED
Authenticate / Register Log In

Lassila & Tikanoja Oyj

Annual Report Feb 23, 2012

3274_10-k-afs_2012-02-23_fe2b01dc-93e5-4bee-a0a1-8ea64ee102b7.pdf

Annual Report

Open in Viewer

Opens in native device viewer

Tilinpäätös 2011

Yhtiökokous Sisältö

Lassila & Tikanojan koko vuoden liikevaihto oli 652,1 miljoonaa euroa (598,2) ja se kasvoi 9,0 %. Liikevoitto oli 25,6 miljoonaa euroa (40,2), mikä on 3,9 % (6,7) liikevaihdosta. Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 44,3 miljoonaa euroa (45,5). Osakekohtainen tulos oli 0,44 euroa (0,68).

Operatiivisen toiminnan liikevoiton muodostuminen

Milj. € 2011 2010
Liikevoitto 25,6 40,2
Kertaluonteiset erät:
L&T Biowatin arvonalentuminen 17,1
L&T Biowatin pellettiliiketoiminnan lopetus 0,1 3,4
Moskovan siivousliiketoiminnan lopetus 0,4
Uudelleenjärjestelykulut 1,5 1,5
Operatiivisen toiminnan liikevoitto 44,3 45,5
Hallituksen toimintakertomus2
5.3.2012 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
19. Vaihto-omaisuus46
osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty
11
Osakkeet ja osakkeenomistajat
20. Myyntisaamiset ja muut saamiset46
hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on
Tunnusluvut15
rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
21. Myytävissä olevat rahoitusvarat 46
Konsernitilinpäätös17 22. Rahavarat46
17
Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen
Konsernituloslaskelma
47
23. Oma pääoma
17
Osakkeenomistajan, joka haluaa ilmoittautua yhtiökokoukseen,
Laaja konsernituloslaskelma
24. Osakeperusteiset maksut48
18
tulee ilmoittaa osallistumisestaan viimeistään maanantaina
Konsernitase
25. Eläkevelvoitteet51
12.3.2012 klo 16.00.
Konsernin rahavirtalaskelma20
26. Varaukset52
Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
Laskelma konsernin oman
a) yhtiön internetsivustolla osoitteessa
27. Lainat52
21
pääoman muutoksista
www.lassila-tikanoja.com
28. Muut pitkäaikaiset velat 53
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot22
b) sähköpostitse: [email protected]
29. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 53
Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet22
c) puhelimitse numeroon 010 636 2882 / Taru Enrot
30. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin 54
d) faksilla numeroon 010 636 2899 tai
1. Segmentti-informaatio30
e) kirjeitse osoitteella Lassila & Tikanoja Oyj,
31. Johdannaissopimukset55
2. Hankitut liiketoiminnot33
Taru Enrot, PL 28, 00441 Helsinki.
32. Muut vuokrasopimukset56
3. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut36 33. Rahavirtalaskelman liitetiedot56
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennen ilmoittau
4. Pitkäaikaishankkeet36
34. Lähipiiritapahtumat56
tumisajan päättymistä alkuperäisinä yllä olevaan osoitteeseen.
5. Poistot ja arvonalentumiset36
35. Tilintarkastuskustannukset57
6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut36
Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja
36. Vastuusitoumukset57
7. Tutkimus- ja kehitysmenot37
Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka
37. Rahoitusriskien hallinta58
8. Rahoitustuotot ja -kulut37
haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoitettava merkittäväksi
38. Riita-asiat ja oikeusprosessit61
tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään maanantaina
9. Tuloverot37
39. Raportointikauden päättymisen
12.3.2012 klo 10.00. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa
10. Osakekohtainen tulos39
kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan
jälkeiset tapahtumat61
11. Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus39
tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, val
Emoyhtiön tilinpäätös62
12. Aineettomat hyödykkeet40
takirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.
Varojenjakoehdotus69
13. Liikearvojen arvonalentumistestit42 Tilintarkastuskertomus70
Pääomanpalautuksen maksu
14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet43
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 vah
Tietoja sijoittajille71
15. Yhteisyritykset45
vistettavan taseen perusteella jaetaan pääomanpalautusta 0,55
Yhtiökokous ja
16. Tytäryritykset45
euroa osakkeelta. Pääomanpalautus maksetaan sijoitetun vapaan
pääomanpalautuksen maksu73
oman pääoman rahastosta. Pääomanpalautus maksetaan osak
17. Myytävissä olevat
keenomistajalle, joka on maksun täsmäytyspäivänä merkittynä
45
pitkäaikaiset sijoitukset
Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
18. Rahoitusleasingsaamiset45

Kaikki vuosikertomuksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Hallituksen toimintakertomus

Konsernin liikevaihto ja tulos

Lassila & Tikanojan koko vuoden liikevaihto oli 652,1 miljoonaa euroa (598,2; 582,3) ja se kasvoi 9,0 %. Liikevoitto oli 25,6 miljoonaa euroa (40,2; 50,3), mikä on 3,9 % (6,7; 8,6) liikevaihdosta. Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 44,3 miljoonaa euroa (45,5; 51,3). Osakekohtainen tulos oli 0,44 euroa (0,68; 0,85).

Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta Ympäristöpalveluiden ja teollisuuden puhtaanapitopalveluiden kysynnän kohentumisen ansiosta. Kiinteistönhoidossa työkanta säilyi hyvänä koko vuoden. Liikevaihtoa kasvattivat lisäksi ensimmäisellä vuosipuoliskolla tehdyt yritysostot. Liikevaihdon kasvusta lähes puolet tuli yritysostoista. Puupohjaisten polttoaineiden kilpailukyky oli heikko koko vuoden ja niiden myynti jäi vertailukaudesta selvästi.

Koko vuoden operatiivinen liikevoitto oli samaa tasoa kuin vertailukaudella. Liikevoittoa rasittivat kohonneet palkka-, alihankinta- ja polttoainekustannukset sekä jätteen loppusijoituskustannusten tilapäinen kohoaminen vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kaikilla toimialoilla tehtiin kustannusnousua vastaavia hinnankorotuksia.

Koko vuoden tulosta rasitti Uusiutuvien energialähteiden liikearvosta ja muista omaisuuseristä kirjattu kertaluonteinen 17,1 miljoonan euron arvonalentuminen (15.12.2011 tiedotettiin 17,8 milj. e arvonalentumisesta). Vertailukaudella kirjattiin pellettiliiketoiminnan lopettamisesta 3,4 miljoonan euron kertaluonteinen kulu.

Konsernin veroaste oli 19,2 prosenttia, jota alensivat Suomen verokannan lasku sekä purkutappioiden poistojen verovähennysoikeudesta saatu hallinto-oikeuden päätös.

Siivous- ja käyttäjäpalvelut

Siivous- ja käyttäjäpalveluiden koko vuoden liikevaihto oli 157,3 miljoonaa euroa (140,6; 143,3). Se kasvoi 11,8 %. Liikevoitto oli 7,1 miljoonaa euroa (7,5; 10,3). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 7,5 miljoonaa euroa (8,0; 10,6).

Liikevaihto kasvoi vertailukaudesta pääosin alkuvuonna tehtyjen yritysostojen (Hansalaiset Suomessa ja Östgöta Städ Ruotsissa) ansiosta. Myös tilausmyynti kasvoi vertailukaudesta. Toimialan kannattavuutta rasittivat uusien kohteiden aloitus-

kustannukset vuoden alkupuolella ja toisen neljänneksen aikana tehdyistä yritysostoista aiheutuneet odotettua korkeammat integraatiokustannukset.

Vertailukauden liikevoittoa heikensi 0,7 miljoonan euron luottotappio Venäjän toiminnassa.

Kiinteistönhoito

Kiinteistönhoidon koko vuoden liikevaihto kasvoi 9,0 % ja oli 134,6 miljoonaa euroa (123,5; 100,2). Liikevoitto oli 8,2 miljoonaa euroa (7,8; 7,4). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 8,2 miljoonaa euroa (7,9; 7,5).

Toimialan liikevaihto kasvoi vertailukaudesta alkuvuonna hyvin sujuneen kiinteistöhuollon tilausmyynnin sekä kiinteistöteknisten palveluiden ja vahinkosaneerauksen läpi vuoden hyvänä säilyneen työkannan ansiosta. Tilausmyyntiä edisti osaltaan runsasluminen alkuvuosi ja entisestään laajentuneet vakuutusyhtiökumppanuudet.

Toimialan koko vuoden liikevoitto parani, vaikka sitä rasittivatkin kohonneet tuotanto- ja ylityökustannukset. Myös tilaustöiden kannattavuus oli heikompi kuin vuotta aiemmin.

Ympäristöpalvelut

Ympäristöpalveluiden koko vuoden liikevaihto kasvoi 12,4 % ja oli 325,9 miljoonaa euroa (290,0; 284,2). Liikevoitto oli 34,0 miljoonaa euroa (33,7; 36,0). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 34,0 miljoonaa euroa (34,0 36,7).

Toimialan liikevaihto kasvoi vertailukaudesta pääosin orgaanisesti jätevolyymien kasvun ja teollisuuden palveluiden hyvän kysynnän ansiosta. Uusioraaka-aineiden volyymit ja hintataso nousivat alkusyksyyn saakka, minkä jälkeen hintataso kääntyi lievään laskuun vuoden lopussa. Toisella neljänneksellä toteutettu Papros Oy:n yritysosto vahvisti toimialan asemaa uusiokuitumarkkinoilla.

Toimialan liikevoitto oli vertailukauden tasolla. Kannattavuutta rasittivat vuoden alkupuolella kierrätyslaitosten suunniteltua alhaisemmat käyntiasteet ja jätteen loppusijoituskustannusten tilapäinen nousu sekä kohonneet tuotantokustannukset. Prosessipuhdistuspalveluiden sopeuttaminen alkuvuoden kysynnän vaihteluihin ei täysin onnistunut, mutta kesäkuukausien laajat seisokkityöt onnistuivat hyvin.

Yhteisyritys L&T Recoilin liikevaihto kasvoi vertailukaudesta. Myös laitoksen käyntiaste ja toimintavarmuus paranivat vuoden loppua kohden, vaikka lopputuotteen saanto jäikin alle tavoitteen. Yhteisyrityksen tappio pieneni vertailukaudesta siitä huolimatta, että laitoksella pidettiin kaksi lähes kuukauden mittaista seisokkia vuoden aikana.

Toimialan ulkomaantoiminnan liikevaihto pysyi vertailukauden tasolla, mutta tulos heikkeni hieman. Kannattavuutta rasitti pääosin Ympäristöpalveluiden kiristynyt kilpailutilanne Latviassa, mikä vaikeutti toiminnan kehittämistä.

Vuoden aikana solmittiin jälleen useita laajoja palvelusopimuksia vähittäiskauppaketjujen ja tuottajavastuuyhteisöjen kanssa. Markkinoille lanseerattiin onnistuneesti myös uusi Managreen-palvelu, jolla asiakkaille voidaan tarjota ympäristönhuollon kokonaissopimusten ja niihin liittyvien verkostokumppaneiden hallinnointia.

Uusiutuvat energialähteet

Uusiutuvien energialähteiden (L&T Biowatti) koko vuoden liikevaihto pieneni 17,6 % 45,4 miljoonaan euroon (55,1; 64,1). Liiketappio oli 21,3 miljoonaa euroa (6,6; 1,0) ja operatiivisen toiminnan liiketappio oli 3,8 miljoonaa euroa (3,1; 0,6).

Puupohjaisten polttoaineiden kilpailukyky oli huono koko vuoden. Vuoden alkupuolella voimalaitosasiakkaat eivät saaneet tuotantotukea metsähakkeella tuotetulle sähkölle. Tuen keskeytyksen vuoksi useat voimalaitokset käyttivät tuotannossaan fossiilisia polttoaineita metsähakkeen sijaan. Myös lämmin syksy ja alkutalvi verottivat metsähakkeen kysyntää. Kannattavuutta rasittivat heikentyneen kysynnän lisäksi kohonneet korjuu- ja logistiikkakustannukset.

Toimialan kilpailukykyä parannettiin tervehdyttämisohjelmalla, jolla vähennettiin kiinteitä kustannuksia ja tehostettiin operatiivis-

ta toimintaa.

Toimialan liikearvosta ja muista omaisuuseristä kirjattiin kertaluonteisena kuluna yhteensä 17,1 miljoonan euron arvonalentuminen. Vertailukauden liikevoittoa rasitti pellettiliiketoiminnan lopetuksesta kirjattu 3,4 miljoonan euron kertaluonteinen kulu.

Ulkomaan toiminnan liikevaihto maittain

1 000 € 2011 2010 2009
Ruotsi 33 740 24 443 21 282
Latvia 17 133 18 584 21 303
Venäjä 7 908 8 489 8 894
Norja 12

Liikevaihto toimialoittain

1 000 € 2011 2010 Muutos % 2009
Ympäristöpalvelut 325 884 290 031 12,4 284 219
Siivous- ja käyttäjäpalvelut 157 271 140 615 11,8 143 273
Kiinteistönhoito 134 591 123 469 9,0 100 164
Uusiutuvat energialähteet 45 402 55 106 -17,6 64 125
Eliminoinnit -11 018 -11 028 -9 475
Yhteensä 652 130 598 193 9,0 582 306

Liikevoitto toimialoittain

1 000 € 2011 % 2010 % Muutos % 2009 %
Ympäristöpalvelut 33 970 10,4 33 674 11,6 0,9 35 959 12,7
Siivous- ja käyttäjäpalvelut 7 131 4,5 7 524 5,4 -5,2 10 308 7,2
Kiinteistönhoito 8 181 6,1 7 764 6,3 5,4 7 378 7,4
Uusiutuvat energialähteet -21 250 -46,8 -6 553 -11,9 -958 -1,5
Konsernihallinto ja muut -2 435 -2 190 -2 423
Yhteensä 25 597 40 219 6,7 -36,4 50 264 8,6

Rahoitus

Liiketoiminnan rahavirta oli 74,5 miljoonaa euroa (63,8; 66,2). Käyttöpääomaa vapautui 3,2 miljoonaa euroa (sitoutui 2,2; sitoutui 12,0).

Korollista vierasta pääomaa oli vuoden lopussa 135,2 miljoonaa euroa (126,8; 143,9). Korolliset nettovelat olivat 127,2 miljoonaa euroa ja ne kasvoivat 14,8 miljoonaa euroa vuoden alusta.

Nettorahoituskulut olivat 4,6 miljoonaa euroa (4,2; 5,2). Nettorahoituskulut olivat 0,7 % (0,7; 0,9) liikevaihdosta. Pitkäaikaisten lainojen keskikorko korkosuojaukset huomioituna oli 3,1 % (3,3; 3,2). Pitkäaikaisia lainoja erääntyy vuonna 2012 yhteensä 24,5 miljoonaa euroa.

Tuloslaskelma vuosineljänneksittäin

10–12/ 7–9/ 4–6/ 1–3/ 10–12/ 7–9/ 4–6/ 1–3/
1 000 € 2011 2011 2011 2011 2010 2010 2010 2010
Liikevaihto
Ympäristöpalvelut 84 014 85 906 83 535 72 429 73 992 75 806 75 624 64 609
Siivous- ja käyttäjäpalvelut 40 101 41 530 40 784 34 856 34 580 35 659 35 710 34 666
Kiinteistönhoito 33 451 31 322 30 879 38 939 31 596 26 926 28 090 36 857
Uusiutuvat energialähteet 12 578 7 213 9 600 16 011 15 266 7 617 12 097 20 126
Toimialojen välinen liikevaihto -3 143 -2 502 -2 612 -2 761 -3 927 -2 238 -2 507 -2 356
L&T yhteensä 167 001 163 469 162 186 159 474 151 507 143 770 149 014 153 902
Liikevoitto
Ympäristöpalvelut 8 305 12 308 9 182 4 175 8 204 10 930 10 124 4 416
Siivous- ja käyttäjäpalvelut 937 3 718 1 001 1 475 181 4 088 2 218 1 037
Kiinteistönhoito 1 928 3 582 769 1 902 633 3 263 1 075 2 793
Uusiutuvat energialähteet -18 189 -1 085 -1 325 -651 -361 -1 432 -3 900 -860
Konsernihallinto ja muut -887 -344 -767 -437 -104 -574 -762 -750
L&T yhteensä -7 906 18 179 8 860 6 464 8 553 16 275 8 755 6 636
Liikevoittoprosentti
Ympäristöpalvelut 9,9 14,3 11,0 5,8 11,1 14,4 13,4 6,8
Siivous- ja käyttäjäpalvelut 2,3 9,0 2,5 4,2 0,5 11,5 6,2 3,0
Kiinteistönhoito 5,8 11,4 2,5 4,9 2,0 12,1 3,8 7,6
Uusiutuvat energialähteet -144,6 -15,0 -13,8 -4,1 -2,4 -18,8 -32,2 -4,3
L&T yhteensä -4,7 11,1 5,5 4,1 5,6 11,3 5,9 4,3
Rahoituskulut, netto -1 099 -1 277 -1 163 -1 064 -987 -1 272 -917 -1 053
Voitto ennen veroja -9 005 16 902 7 697 5 400 7 566 15 003 7 838 5 583

Operatiivisen toiminnan liikevoitto, milj. €

Suomi 91 % Ruotsi 5 % Latvia 3 % Venäjä 1 %

Omavaraisuusaste oli 44,5 % (46,5; 44,1) ja gearing-prosentti 58,3 (50,3; 53,5). Likvidit varat olivat kauden lopussa 8,1 miljoonaa euroa (14,5; 27,6).

Yritystodistusohjelman kokoa nostettiin toisella vuosipuoliskolla 100 miljoonaan euroon (aiemmin 50). Ohjelmasta oli vuoden lopussa käytössä 17 miljoonaa euroa (5).

Vuoden viimeisellä neljänneksellä solmittiin uusi kolmivuotinen 30 miljoonan euron komittoitu luottolimiittisopimus.

Aikaisempi 15 miljoonan euron luottolimiitti erääntyy kesä-

kuussa 2012. Komittoidut limiitit olivat vertailukauden tapaan

käyttämättä.

1,00 1,25

0,75 0,50 0,25 0

Rahoituksen avainlukuja

2011 2010 2009
Korollinen vieras pääoma, milj. € 135,2 126,8 143,9
Korolliset nettovelat, milj. € 127,2 112,3 116,3
Korkokulut, milj. € 4,3 4,7 5,9
Nettorahoituskulut, milj. € 4,6 4,2 5,2
Nettorahoituskulut, % liikevaihdosta 0,7 0,7 0,9
Nettorahoituskulut, % liikevoitosta 18,0 10,5 10,4
Omavaraisuusaste, % 44,5 46,5 44,1
Gearing, % 58,3 50,3 53,5
Liiketoiminnan rahavirta, milj. € 74,5 63,8 66,2
Käyttöpääoman muutos rahavirtalaskelmassa, milj. € 3,2 -2,2 -12,0

Rahoitusriskit ja niiden hallinta esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Rahoitusriskien hallinta.

Sijoitettu pääoma

Sijoitettu pääoma oli 3,4 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin pääasiassa yritysostojen ja muiden investointien vuoksi. Sijoitetun pääoman kiertonopeus oli 1,8 (1,7; 1,6).

1 000 € 31.12.2011 31.12.2010 31.12.2009
Pitkäaikaiset varat 365 832 354 851 357 891
Vaihto-omaisuus ja saamiset 120 439 114 343 110 914
Likvidit varat 8 069 14 548 27 583
Laskennalliset verovelat -29 389 -33 718 -33 622
Ostovelat ja muut velat -105 751 -94 891 -94 130
Varaukset -2 500 -3 148 -2 155
Muut korottomat velat -3 523 -2 167 -5 374
Sijoitettu pääoma 353 177 349 818 361 107

Investoinnit taseryhmittäin

Milj. € 2011 2010 2009
Kiinteistöt 8,2 10,4 14,4
Koneet, kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet 36,9 24,7 25,0
Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista 22,9 1,2 1,4
Muut aineettomat hyödykkeet 2,6 2,9 4,0
Muut pitkäaikaiset varat 0,1 0,1 0,1
Yhteensä 70,6 39,3 44,9

Investoinnit toimialoittain

Milj. € 2011 2010 2009
Ympäristöpalvelut 43,4 31,4 36,3
Siivous- ja käyttäjäpalvelut 14,7 2,1 2,4
Kiinteistönhoito 11,8 5,1 3,8
Uusiutuvat energialähteet 0,5 0,7 2,3
Konsernihallinto ja muut 0,3 0,1 0,1
Yhteensä 70,6 39,3 44,9

Henkilöstö maittain vuoden lopussa, koko- ja osa-aikaiset yhteensä

2011 2010 2009
Suomi 7 381 6 849 6 762
Latvia 895 1 060 912
Ruotsi 838 603 588
Venäjä 243 220 481
Yhteensä 9 357 8 732 8 743

Muutokset konsernirakenteessa

Konserniin ostettiin seuraavien yritysten liiketoiminnot: Kestosiivous Oy, Ympäristöhuolto Matti Hossi Ky, KH-Kiinteistöhuolto Oy, PPT Luttinen Oy ja Avoin yhtiö Veljekset Luttinen, Jo-Pe Huolto Oy, Savon Kiinteistöhuolto- ja Siivouspalvelu sekä Varkauden Kiinteistöhuolto ja Siivouspalvelu Oy.

Lisäksi ostettiin seuraavien yritysten osakekannat: Pentti Laurila Ky, Hansalaiset Oy (Hansalaiset Oulu Oy, Hansalaiset Tampere Oy, Hansalaiset Turku Oy, Kiinteistöpalvelu Hansalaiset Oy), Östgöta Städ AB, Papros Oy, Ympäristöhuollon Palvelukeskus

Full House Oy, WTS-Palvelut Oy, Paraisten Puhtaanapito Oy Ab, Palvelusiivous Ulla Haavisto Oy ja Nastolan Talohuolto Oy. L&T Viwaplast Oy sulautui L&T Muoviportti Oy:öön ja L&T Improvement Oy L&T Relations Oy:öön. L&T Advance Oy ja L&T Muoviportti Oy sulautuivat Lassila & Tikanoja Oyj:öön.

Purettiin Puhdas Keuruu Ky, Pussihukka Oy, Hansalaiset Oulu Oy, Hansalaiset Tampere Oy ja Hansalaiset Turku Oy. Asetettiin vapaaehtoiseen selvitystilaan Hansalaiset Oy, Kiinteistöpalvelu Hansalaiset Oy, Papros Oy, Ympäristöhuollon Palvelukeskus Full House Oy ja WTS-Palvelut Oy.

Henkilöstö

Henkilöstömäärä oli kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 8 513 (7 835; 8 113). Vuoden lopussa Lassila & Tikanojan palveluksessa oli koko- ja osa-aikaisia yhteensä 9 357 (8 732; 8 743) henkilöä. Heistä työskenteli Suomessa 7 381 (6 849; 6 762) ja muissa maissa 1 976 (1 883; 1 981) henkilöä.

Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2011 oli 216,4 miljoonaa euroa (193,8; 190,4).

Tuotekehitys

Tuotekehityksen tehtävänä on vastata L&T:n palvelutuotevalikoiman kilpailukyvystä ja edesauttaa näin yhtiön tavoitteiden saavuttamisessa.

Markkinoiden epävakaisuus ja koveneva kilpailu saavat asiakkaat tarkastelemaan tukipalveluita entistä enemmän niiden tuottaman lisähyödyn näkökulmasta. L&T:n tuotekehitysstrategian tavoitteita ovatkin asiakasyritysten kilpailukyvyn edistäminen sekä erilaistuminen asiakkaan silmissä.

Vuonna 2011 L&T:llä on kehitetty uutta mallia asiakaskokemuksen mittaamiseen. Mallia on pilotoitu kiinteistöhuollon parissa. Lisäksi L&T:llä on yksinkertaistettu ja selkiytetty prosesseja, ja parannettu segmenttikohtaista asiantuntijuutta.

Vuoden 2011 merkittävin uusi palvelukonsepti oli Managreentuotenimen alla tarjottavat ympäristömanageerauspalvelut. Managreen-palvelut ovat asiakaskohtaisesti räätälöityjä ympäristönhuollon asiantuntija-, koulutus- ja konsultointipalveluja. Ympäristömanagerit erikoistuvat asiakassegmenttien palvelu- ja toimintarakenteeseen ja vastaavat itsenäisesti asiakkaan kehitysprojektien johtamisesta, tulosten mittaamisesta ja todentamisesta.

Tietojärjestelmien hyödyntämisessä otettiin vuonna 2011 käyttöön lukuisia uusia ratkaisuja. Ympäristöpalveluissa saatiin laajaan käyttöön jätehuollon, kierrätyksen ja ongelmajätehuollon toiminnanohjausjärjestelmä. Se kattaa toiminnot materiaalin keräilystä jätteen käsittelyyn, hävittämiseen tai materiaalin edelleen välittämiseen. Myös kiinteistöhuollon toiminnanohjausjärjestelmää ja raportointia on kehitetty. Tietotekniikka ja mobiiliratkaisut on otettu aiempaa laajemmin avuksi asiakasrajapinnassa toimivan siivous- ja huoltohenkilöstön työssä, mikä on vapauttanut aikaa asiakastyöhön. Vahinkosaneerauksessa on käytössä vahinkokartoitusten reaaliaikainen raportointi- ja työnohjausjärjestelmä, jota on kehitetty yhteistyössä vakuutusyhtiöiden kanssa.

Ympäristöpalveluissa toteutettiin useita tutkimushankkeita, jotka tähtäsivät vaihtoehtoisten kierrätyspolttoaineiden hyödyntämiseen, ympäristövaikutusten arviointeihin ja vähentämiseen, uusien ympäristöliiketoimintojen kehittämiseen, jätteiden kierrätyksen tehostamiseen ja uusien kierrätyspolttoaineiden kehittämiseen.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tuloslaskelmaan kirjattiin keskitetysti ohjattujen tuotekehitysprojektien kustannuksia 1,2 miljoonaa euroa (1,6; 2,4), joka oli 0,2 % liikevaihdosta (0,3; 0,4 ). Taseeseen aktivoitiin ohjelmistoprojekteista kehitysmenoja 1,6 miljoonaa euroa (1,8; 2,4). Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan siitä lähtien, kun projektit ovat siirtyneet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen, ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke.

Henkilöstö maittain vuoden lopussa, koko- ja osa-aikaiset yhteensä

Investoinnit

Vuonna 2011 bruttoinvestoinnit olivat 70,6 miljoonaa euroa (39,3; 44,9). Niistä noin kolmannes kohdistui yritysostoihin.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä ostettiin Ympäristöpalveluihin Pentti Laurila Ky, Matti Hossi Ky:n liiketoiminta ja PPT Luttinen Oy:n liiketoiminta, Siivous- ja käyttäjäpalveluihin Kestosiivous Oy:n liiketoiminta ja Kiinteistönhoitoon KH-Kiinteistöhuolto Oy:n liiketoiminta.

Toisella neljänneksellä Ympäristöpalveluihin ostettiin Papros Oy ja Full House Oy. Siivous- ja käyttäjäpalveluihin hankittiin Savon Kiinteistöhuolto- ja Siivouspalvelu Oy, Varkauden

Kiinteistönhoito ja Siivouspalvelu Oy, Jo-Pe Huolto Oy, Östgöta Städ Ab ja WTS-Palvelut Oy. Siivous- ja käyttäjäpalveluihin sekä Kiinteistönhoitoon hankittiin Hansalaiset Oy -konserni

tytäryhtiöineen.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä ostettiin Ympäristöpalveluihin Paraisten Puhtaanapito Oy. Siivous- ja käyttäjäpalveluihin hankittiin Palvelusiivous Ulla Haavisto Oy ja Kiinteistönhoitoon

Nastolan Talohuolto Oy.

Kauden jälkeen hankittiin Kiinteistönhoitoon IK Kiinteistöpalvelu Oy:n kiinteistöhuoltoliiketoiminta, Jyvässeudun Talonmiehet Oy:n liiketoiminta sekä Kiinteistöhuolto Markku Hyttinen Oy.

Riskienhallinta

Tavoite

L&T:n riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että yhtiön tavoitteet saavutetaan. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä.

Vastuut

Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuuden. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista ja toteuttamisesta.

Rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään rahoituspolitiikassa. Vakuutusriskien hallinnan periaatteet määritellään riskienhallinta- ja vakuutuspolitiikassa.

Riskien tunnistaminen, arviointi ja raportointi

Riskienhallintaprosessi on määritelty L&T:n johtamisjärjestelmässä. Riskit kartoitetaan osana vuosittaista strategiaprosessia toimiala- ja konsernitasolla, ulkomaisissa yksiköissä sekä kriittisiksi määritellyissä keskitetyissä toiminnoissa. Operatiivinen johto arvioi vastuualueensa strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskitekijät. Riskien merkittävyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla ja näin ollen ne arvotetaan myös rahamääräisesti. Merkittäville riskeille laaditaan varautumissuunnitelmat, ja toteutettavat riskienhallintatoimenpiteet vastuutetaan. Havaituista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle.

Riskianalyysi

Seuraavassa kuvataan L&T:n liiketoiminnan merkittävimpiä strategisia, operatiivisia ja vahinkoriskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa tai estää liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen.

Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Rahoitusriskien hallinta.

Strategiset ja operatiiviset riskit

Tieto- ja viestintäjärjestelmiin liittyvät riskit

Tieto- ja viestintäjärjestelmiin liittyvät riskit voivat toteutuessaan aiheuttaa tilapäisiä katkoja L&T:n toimintaan ja asiakaspalveluun. Vuonna 2011 jatkettiin määrätietoista työtä järjestelmäympäristön kehittämiseksi ja IT-ympäristön käyttövarmuuden turvaamiseksi.

Markkinoihin liittyvät riskit

Talouden taantuman mahdollinen jatkuminen ja asiakkaiden toiminnan volyymien lasku, uusien kilpailijoiden tulo markkinoille ja lainsäädännön muutokset muodostavat merkittävän osan markkinoihin liittyvistä riskeistä. Päästöoikeuksien, uusioraaka-aineiden tai öljytuotteiden markkinahintojen kehitys voi vaikuttaa yhtiön liiketoimintoihin.

Yleisen taloudellisen tilanteen edelleen jatkuva epävarmuus vaikeuttaa ennakoimista. Markkinoilla tapahtuvat merkittävät muutokset voivat vaikuttaa liiketoiminnan kasvuun negatiivisesti ja johtaa kannattavuuden heikkenemiseen.

Markkinoihin liittyvää riskiä pienentää L&T:n riippumattomuus yksittäisistä suurista asiakkaista ja L&T:n palvelutarjonnan monipuolisuus. L&T kehittää ja tuo jatkuvasti markkinoille uusia palvelutuotteita, joilla pyritään muun muassa erottautumaan kilpailijoista ja luomaan muita lisäarvotekijöitä hinnan lisäksi. Markkinariskeihin varaudutaan kiinnittämällä erityistä huomioita tuottavuuden parantamiseen ja asiakashoitoon.

Yritysostot

L&T tavoittelee kasvua sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa yhtiön kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Jos yritysostoissa epäonnistutaan, yhtiön kilpailukyky ja kannattavuus voivat kärsiä ja yhtiön riskiprofiili voi muuttua. Riskiä hallitaan ostokohteiden liiketoiminnan strategisella ja taloudellisella analysoinnilla, tekemällä kattavat due diligence -tutkimukset ostokohteista sekä erityisesti kaupan toteutumisen jälkeisellä tehokkaasti läpiviedyllä yhdistymisohjelmalla.

Toiminta kehittyvillä markkinoilla

L&T:llä on liiketoimintaa muun muassa Latviassa ja Venäjällä. Liiketoiminta näissä maissa asettaa yhtiön alttiiksi poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten olosuhteiden muutoksiin liittyville riskeille. Esimerkiksi palveluiden vapaata hinnoittelua saatetaan rajoittaa. Riskiä pyritään minimoimaan panostamalla kansainvälisen markkinatilanteen ja liiketoimintakulttuurin tuntemiseen muun muassa teettämällä tutkimuksia kehittyviin markkinoihin liittyvistä maakohtaisista riskeistä.

Osaavan henkilöstön saatavuus

L&T:n liiketoiminta on työvoimavaltaista. Työllisyystilanteen kohentuminen on lisännyt työntekijöiden vaihtuvuutta, mikä luo työvoiman saatavuuteen haasteita. Väestön ikärakenteesta johtuen kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee.

L&T:llä on meneillään henkilöstöresurssien hallintaan useita ohjelmia, joiden tavoitteena on turvata työvoiman saatavuus sekä henkilöstön osaaminen. Panostamme työyhteisöjen toimivuuteen, johtamiseen, monikulttuurisuuden lisäämiseen, tehtäväkiertoon ja työturvallisuuteen. L&T pyrkii olemaan alansa houkuttelevin yritys työntekijöille.

Vahinkoriskit

Mahdollisten ennalta arvaamattomien vahinkoriskien varalta L&T:llä on jatkuva, kaikki toimintamaat kattava vakuutusturva, joka sisältää muun muassa henkilöstö-, omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, ympäristö- ja kuljetusvahingot.

Tulipalon vaara

Ympäristöpalveluiden liiketoimintaan kuuluva kierrätyspolttoaineiden valmistus on palonarkaa toimintaa. Tulipalon seurauksena kierrätyslaitoksen toiminta voi keskeytyä lyhyeksi tai pitkäksi aikaa. Riskin merkittävyyttä pienentää kuitenkin se, että yksittäisillä laitoksilla tai tuotantolinjoilla ei ole olennaisen suurta merkitystä L&T:n kokonaiskannattavuudelle. Vakuuttamisen lisäksi yhtiö pyrkii minimoimaan palovahinkoriskejä systemaattisella jatkuvuussuunnittelulla, rakentamalla automatisoituja sammutusjärjestelmiä ja kouluttamalla henkilökuntaa vaaratilanteiden varalta.

Ympäristövahinkojen vaara

L&T:n liiketoimintaan kuuluu ongelmajätteiden keräystä ja kuljetusta sekä prosessointia yhtiön omissa laitoksissa. Ongelmajätteiden virheellisen käsittelyn tai laitevaurioiden seurauksena on mahdollista, että haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai ne aiheuttavat henkilövahinkoja räjähdyksen tai myrkytyksen seurauksena. Tällaisten vahinkojen seurauksena L&T:lle voi syntyä korvausvaateita. Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä hallitaan vakuuttamisen lisäksi laitosten järjestelmällisillä ympäristökartoituksilla, laitteistojen ennakkohuoltosuunnitelmilla, auditoinneilla, henkilöstön pitkäjänteisellä kouluttamisella ja hätätilanneharjoittelulla.

Henkilöstön ennenaikaiset eläkkeet

Henkilöstön työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkekustannusten kohoaminen voi vaikuttaa olennaisesti kilpailukykyyn ja kannattavuuteen erityisesti Siivous- ja käyttäjäpalveluissa ja Kiinteistönhoidossa. Suurtyönantajana L&T vastaa täysimääräisesti henkilöstönsä työkyvyttömyystapauksista aiheutuvista eläkekustannuksista. L&T panostaa henkilöstön terveyden edistämiseen ja työterveyshuollon ohjaamiseen Sirius-ohjelmalla, jonka tavoitteena on sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeiden vähentäminen.

Ympäristötekijät

Ympäristönhuoltoalan johtavana yrityksenä L&T:n vastuu ympäristöasioissa on erityisen suuri. Vastuulliset toimintatavat ovat L&T:n jokapäiväisen toiminnan lähtökohtia ja keskeinen osa strategiaa. L&T antaa oman osaamisensa asiakkaidensa käyttöön ja luo edellytykset ympäristötavoitteiden saavuttamiselle ja

-velvoitteiden täyttämiselle. Odotukset L&T:n palveluja kohtaan kasvavat ympäristötietoisuuden lisääntyessä. Materiaali- ja energiatehokkuuden parantaminen liittyvät entistä tiiviimmäksi osaksi asiakasyritysten arkea.

L&T kerää ja jatkojalostaa jätteistä ja sivuvirroista uusioraaka-aineita ja kierrätyspolttoaineita, joiden avulla säästetään luonnonvaroja, korvataan fossiilisia polttoaineita ja hillitään siten ilmastonmuutosta. EU:n kierrätystavoitteet, valtakunnallinen jätesuunnitelma ja kansallinen lainsäädäntö ohjaavat Suomea asteittain kohti kierrätysyhteiskuntaa. Jäteveropohja laajenee ja vero nousee, ja asiakkaiden on tehtävä entistä enemmän kestävän kehityksen suuntaisia valintoja.

L&T:llä on merkittävä rooli, kun Suomi lisää uusiutuvien energialähteiden käyttöä lähivuosina velvoitteensa mukaisesti. L&T:n toimittamilla puupohjaisilla bio- ja kierrätyspolttoaineilla korvataan energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita.

L&T:n jätteidenkierrätys ja uusiutuvien polttoaineiden toimitukset vähensivät Suomen hiilidioksidipäästöjä vuonna 2011 laskennallisesti 1,4 miljoonalla tonnilla eli hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Sekä kierrätyksessä että biopolttoainetoimituksissa oli kasvua, ja kaatopaikkatoimitukset vähenivät selkeästi.

L&T:n omat päästöt sen sijaan kääntyivät nousuun edellisistä vuosista erityisesti siksi, että polttoaineenkulutus kasvoi toiminnan volyymin kasvaessa. Myös sähkönkäyttö lisääntyi. Sen laskenta ja laskennassa käytetty päästökerroin ovat tarkentuneet.

L&T:n toiminnan merkittävimpiä kielteisiä ympäristövaikutuksia ovat keräys- ja kuljetuspalveluista aiheutuvat päästöt ja meluhaitat. Niitä pyritään vähentämään jatkuvasti muun muassa hankkimalla vähäpäästöistä kalustoa ja parantamalla ajoreittien tehokkuutta. Logistiikan perustana ovat laskelmat siitä, miten pitkiä matkoja kannattaa kuljettaa, jotta kuljetettavasta materiaalista saavutettavat hyödyt ja ekotehokkuus eivät kärsi.

Ympäristöasioiden hallinta

Käytännön työtä ja toimintaa suunnitellaan, kehitetään ja ohjataan johtamisjärjestelmän (L&T Integrated Management System) avulla. Järjestelmä sisältää yhteisesti määritellyt toimintatavat ja antaa työvälineitä strategian toteuttamiseen ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamiseen. Johtamisjärjestelmä kattaa myös kansainväliset toiminnot. Sen avulla varmistetaan, että L&T:n toiminta on johdonmukaista, yhtenäistä ja korkeatasoista kaikilla toiminta-alueilla. L&T:n johtamisjärjestelmä on sertifioitu ISO 9001- (laatu), ISO 14 001- (ympäristö) ja OHSAS 18001 -standardien (työterveys ja -turvallisuus) mukaisesti.

Ympäristö-, terveys- ja työturvallisuusriskien hallinta on olennainen osa johtamisjärjestelmää. Henkilöstön hyvinvointi, turvallinen työympäristö ja esimerkillisyys ympäristöasioissa ovat tekijöitä, jotka turvaavat yhtiön ja sen toiminnan kehittämisen. Ympäristö- ja turvallisuusriskejä arvioidaan säännöllisesti ja kattavasti eri organisaatiotasoilla.

Ympäristönhuoltoa ja jätteiden käsittelyä säätelevät tiukat lait ja säädökset, ja toiminta on usein luvanvaraista. L&T:llä on Suomessa 78 ympäristölupaa, jotka koskevat jätteiden ja biopolttoaineiden käsittelyä ja varastointia.

Vuoden 2011 toimenpiteitä

L&T on Suomen suurimpia logistiikka-alan yrityksiä, ja siksi logistiikan tehostaminen on keskeinen keino pienentää ympäristövaikutuksia. Tehostamisen myönteiset ympäristövaikutukset päästöihin ovat huomattavat.

Vuonna 2011 jatkettiin monivuotista logistiikkaohjelmaa, jossa tarkastellaan logistisia prosesseja sekä niiden kehittämistä kohti tehokkaampaa resurssien käyttöä ja parempaa ekotehokkuutta. Käytössämme on kaasuautoja, testaamme biodieseletanolikäyttöistä autoa ja otamme koekäyttöön hybridiajoneuvoja. Etanolin käyttäminen polttoaineena vähentää hiilidioksidipäästöjä 85 prosenttia.

Ympäristöpalveluiden henkilökunnalle suunnattujen kalustokoulutusten tavoitteena on parantaa kuljettajien ajoneuvokaluston osaamista sekä työturvallisuusasioiden huomioimista ja tähdätä kaluston parempaan kunnossapitoon. Uusiutuvan energian kuljetuksissa puupolttoaineen energiasisältö pyritään maksimoimaan huolehtimalla, että kuljetettava materiaali on mahdollisimman kuivaa. Taloudellista ajotapaa edistetään ja autojen käyttöä ja ajoreittejä tehostetaan jatkuvasti ajoneuvopaikannusjärjestelmien ja ajojärjestelmien avulla. Ympäristöpalveluiden tuotannonohjausjärjestelmän käyttöönotto on parantanut entisestään mahdollisuuksia ajojen optimointiin.

L&T:llä käynnistyi vuonna 2011 projekti, joka tähtää kiinteistöjen tehokkaampaan käyttöön. Projektiin liittyy pilottihanke,

10 11

jonka tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta omissa toimitiloissamme. Kiinteistöjen huoltosopimukset on laadittu L&T Ekohuolto -konseptin mukaisiksi, jotta kiinteistöjen energian- ja vedenkulutus pystytään minimoimaan.

WWF myönsi L&T:n pääkonttorille Green Office -merkin osoituksena ympäristövaatimusten täyttymisestä. L&T:n toimipisteissä tehdään säännöllisesti ympäristö- ja työturvallisuusasioiden sisäisiä arviointeja ja vakuutusyhtiön tekemiä turvallisuustarkastuksia.

L&T vastaa kasvaneeseen ympäristöraportointitarpeeseen tarjoamalla välineitä niin asiakkaan omaan seurantaan kuin viranomaisille suunnattuun raportointiin. Ympäristönetti-palvelun kautta asiakkailla on mahdollisuus seurata omia jätemääriään ja kustannuksiaan. VTT:n kanssa kehitetyn yritysjätteen ilmastovaikutuslaskurin avulla voidaan laskea yrityksen jätehuollon aiheuttamat ilmastovaikutukset ja vertailla erilaisia jätehuoltoratkaisuja.

Uusi kierrätyslaitos Keravalla tehostaa käsittelyprosesseja, kun kierrätykseen soveltuvia materiaaleja saadaan hyödynnettyä entistä enemmän ja jäteraaka-aineista voidaan tehdä entistä laadukkaampia kierrätyspolttoaineita.

L&T:n Managreen-palvelut ovat ympäristömanageerauspalveluja. Ne sisältävät asiakaskohtaisesti räätälöityjä ympäristönhuollon asiantuntija-, koulutus- ja konsultointipalveluja. Ympäristömanagerit erikoistuvat asiakassegmenttien palvelu- ja toimintarakenteeseen ja vastaavat itsenäisesti asiakkaan kehitysprojektien johtamisesta, tulosten mittaamisesta ja todentamisesta.

L&T:n vastuullisesta toiminnasta kerrotaan tarkemmin vuosikertomuksen yleisosion sivuilla 32–43.

Rahalainat, vastuut ja vastuusitoumukset lähipiiriin kuuluville

Lähipiiritapahtumat selvitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 2011 annetaan erillisenä kertomuksena vuosikertomuksen yleisosion sivulta 44 alkaen.

Hallintoelimet

Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka valitsee hallitus. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous.

Toimitusjohtajan kanssa tehdyn kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön irtisanoessa kuusi kuukautta.

17.3.2011 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi (6). Hallitukseen valittiin uudelleen seuraavan yhtiökokouksen loppuun saakka Heikki Bergholm, Eero Hautaniemi, Matti Kavetvuo, Hille Korhonen ja Miikka Maijala sekä uutena jäsenenä Sakari Lassila. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi puheenjohtajaksi Heikki Bergholmin ja varapuheenjohtajaksi Matti Kavetvuon. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Eero Hautaniemi ja jäseniksi Sakari Lassila ja Miikka Maijala. Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Heikki Bergholm ja jäseniksi Matti Kavetvuo ja Hille Korhonen. Kavetvuo erosi hallituksesta 27.12.2011 ja hänen tilalleen varapuheenjohtajaksi valittiin Eero Hautaniemi.

Tilintarkastaja on KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. Toimitusjohtajana on 1.11.2011 alkaen toiminut Pekka Ojanpää ja sitä ennen 13.6.2011 saakka Jari Sarjo ja väliaikaisena toimitusjohtajana 13.6.– 31.10.2011 talousjohtaja Ville Rantala.

Johtoryhmän jäsenet

Hallitus nimitti Ville Rantalan L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtajaksi ja Uusiutuvat energialähteet -toimialan toimialajohtajaksi 22.3.2011 alkaen. Rantala jatkaa edelleen myös Lassila & Tikanoja Oyj:n talousjohtajana. L&T Biowatin toimitusjohtaja Tomi Salo jäi pois yhtiön palveluksesta.

Hallitus nimitti Pekka Ojanpään yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi 13.6.2011. Hän aloitti tehtävässä 1.11.2011. Toimitusjohtaja Jari Sarjo jätti tehtävänsä välittömästi. Yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana 13.6. alkaen toimi talousjohtaja Ville Rantala.

Henkilöstöjohtaja Inkeri Puputin jäsenyys johtoryhmässä päättyi 7.12.2011, ja hän jäi pois yhtiön palveluksesta.

Johtoryhmään kuuluivat 31.12.2011 toimitusjohtaja Pekka Ojanpää, Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Jorma Mikkonen, talousjohtaja, Uusiutuvat energialähteet -toimialan toimialajohtaja Ville Rantala, Kiinteistönhoidon toimialajohtaja Juha Simola ja Siivous- ja käyttäjäpalveluiden toimialajohtaja Henri Turunen.

Henkilöstöjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi nimitettiin 1.1.2012 alkaen Kirsi Matero. Lisäksi johtoryhmään nimitettiin kehitysjohtaja Tuomas Mäkipeska ja hankintajohtaja Antti Tervo, jotka aloittivat tehtävissään helmikuussa 2012.

Kotitaloudet 31,0 %

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt

osakkeenomistajat 13,4 %

Varojenjako

Yhtiön osakekohtainen tulos oli 0,44 euroa (0,68; 0,85) ja liiketoiminnan rahavirta/osake 1,92 euroa (1,65; 1,71). Yhtiön hallitus esittää 15.3.2012 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikauden 2011 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että osinkoa ei jaeta (0,55; 0,55).

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 vahvistettavan taseen perusteella jaetaan pääomanpalautusta 0,55 euroa osakkeelta. Pääomanpalautus maksetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Maksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta pääomanpalautusta. Varojenjakoehdotuksen tekemispäivänä pääomanpalautukseen oikeuttavia osakkeita on 38 685 569 kappaletta, joten pääomanpalautuksen kokonaismäärä olisi 21 277 062,95 euroa.

Lähiaikojen epävarmuustekijöitä

Talouden epävarmuus voi aiheuttaa merkittäviä muutoksia Ympäristöpalveluiden uusioraaka-ainemarkkinoilla ja teollisuusasiakkuuksissa.

Mikäli L&T Recoilin laitoksen tuotannossa ilmenee häiriöitä, sillä on negatiivinen vaikutus Ympäristöpalveluiden tulokseen. Lopputuotteen ja raaka-aineen hinnanmuutokset sekä laitoksen saanto vaikuttavat merkittävästi L&T Recoilin tulokseen.

Valtion uusiutuville polttoaineille kohdistamien tukien epävarmuus ja jatkuvuus voivat aiheuttaa muutoksia Uusiutuvien energialähteiden kysyntään.

Näkymät vuodelle 2012

L&T toimii pääosin vähäsyklisillä markkinoilla, ja merkittävä osa yhtiön liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisista palvelusopimuksista. Yleinen talouskehitys heijastuu kuitenkin erityisesti ympäristö- ja tukipalveluiden tilaustöihin.

Ympäristöpalveluiden näkymät ovat talouden epävarmuudesta huolimatta pääosin vakaat. Toimialan kannattavuuteen vaikuttaa erityisesti uusioraaka-aineiden hintakehitys ja L&T Recoilin laitoksen tuotantovarmuus.

Siivous- ja käyttäjäpalveluiden sekä Kiinteistönhoidon näkymät ovat vakaat, mutta talouden epävarmuus pitää kilpailutilanteen tiukkana molemmilla toimialoilla.

L&T Biowatin puupolttoaineiden kysynnän arvioidaan kasvavan hieman ja toimialan kannattavuuden paranevan. Mahdolliset valtion uusiutuville polttoaineille kohdistamien tukien muutokset voivat kuitenkin vaikuttaa L&T Biowatin raaka-ainehankintakustannuksiin ja lopputuotteen kysyntään.

Vuoden 2012 liikevaihdon arvioidaan olevan samalla tasolla kuin vuonna 2011 ja operatiivisen toiminnan liikevoiton arvioidaan olevan samalla tasolla tai hieman parempi kuin vuonna 2011.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä Lassila & Tikanoja Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 19 399 437 euroa. Osakkeita on 38 798 874 kappaletta. Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita vuonna 2011 oli 38 721 908. Kullakin osakkeella on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty osakkeiden enimmäismäärää eikä enimmäisosakepääomaa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa.

Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland Oy ylläpitää yhtiön virallista osakasluetteloa.

Osakepääoman ja osakemäärän muutokset 30.9.2001–31.12.2011

Osakepääoman Osakemäärän Osakkeiden
Muutos muutos, € muutos, kpl Osakepääoma, € määrä, kpl
30.9.2001– 31.12.2003 7 913 154 15 826 308
Merkinnät optio-oikeuksilla vuoden 2004 aikana 35 390 106 170 7 948 544 15 897 088
Rahastoanti 1:1 7 948 544 15 897 088 15 897 088 31 794 176
Uusmerkintä 5:2 à 7,50 €* 3 171 029 6 342 058 19 068 117 38 136 234
31.12.2004 19 068 117 38 136 234
Merkinnät optio-oikeuksilla vuoden 2005 aikana 120 770 241 540 19 188 887 38 377 774
31.12.2005 19 188 887 38 377 774
Merkinnät optio-oikeuksilla vuoden 2006 aikana 75 200 150 400 19 264 087 38 528 174
31.12.2006 19 264 087 38 528 174
Merkinnät optio-oikeuksilla vuoden 2007 aikana 128 100 256 200 19 392 187 38 784 374
31.12.2007 19 392 187 38 784 374
Merkinnät optio-oikeuksilla vuoden 2008 aikana 7 250 14 500 19 399 437 38 798 874
31.12.2008 19 399 437 38 798 874
31.12.2009 19 399 437 38 798 874
31.12.2010 19 399 437 38 798 874
31.12.2011 19 399 437 38 798 874

* Merkintäsuhde ennen rahastoantia

Osakepääoman ja osakemäärän muutokset vuosina 2011 ja 2010 on esitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 23. Oma pääoma.

Kaupankäynti osakkeilla ja optio-oikeuksilla vuonna 2011

Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n keskisuurten yhtiöiden listalla toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on LAT1V ja ISIN-koodi FI0009010854.

Yhtiön osakkeen vaihto ilman omia osakkeita NASDAQ OMX Helsingissä vuoden 2011 aikana oli 8 915 140 kappaletta, mikä on 23,0 % (20,0; 25,9) ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä. Vaihdon arvo oli 108,2 miljoonaa euroa (111,1; 126,9). Korkein hinta oli 15,18 euroa ja alin 9,49 euroa. Kauden päätöskurssi oli 11,49 euroa. Yhtiöllä on 113 305 omaa osaketta. Yhtiön osakekannan markkina-arvo ilman omia osakkeita oli kauden lopussa 444,5 miljoonaa euroa (570,6; 619,9).

Kaupankäynti 2008-optio-oikeuksilla NASDAQ OMX Helsingissä alkoi 1.11.2010 (kaupankäyntitunnus LAT1VEW108) ja kaupankäynti 2005C-optio-oikeuksilla päättyi 31.5.2011.

Omat osakkeet

Yhtiön hallussa oli vuoden alussa 60 758 omaa osaketta ja lopussa 113 305 omaa osaketta, jotka edustavat 0,3 prosenttia kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiö osti yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella 50 000 osaketta 12–23.9.2011 ja niiden hankintahinta oli yhteensä 0,5 miljoonaa euroa. Lassila & Tikanoja Oyj:lle palautui 5.4.2011 vastikkeetta 2 547 yhtiön omaa osaketta yhtiön vuoden 2009 osakepohjaisen kannustinjärjestelmän ehtojen perusteella.

Osingonjakopolitiikka

Lassila & Tikanoja Oyj:n osingon määrä on sidottu tilikauden tulokseen. Se osa tuloksesta, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille.

Hallituksen valtuutukset

Lassila & Tikanoja Oyj:n 31.3.2010 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla ja näiden osakkeiden luovuttamiseen.

Hallitus on valtuutettu luovuttamaan enintään 500 000 osaketta, joka on 1,3 % koko osakemäärästä. Luovutusvaltuutus on voimassa neljä vuotta ja se kumoaa vuoden 2009 varsinaisessa yhtiökokouksessa annetun osakeantivaltuutuksen. Omien osakkeiden hankintavaltuutus on päättynyt.

Yhtiön hallituksella ei ole valtuutuksia vaihtovelkakirjan tai optio-oikeuksien liikkeelle laskemiseen.

Lunastusvelvollisuus

Yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista joko yksin tai lausekkeessa määritetyn mukaan yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa saavuttaa tai ylittää 33 1/3 tai 50 prosenttia, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit.

Äänioikeuden rajoitukset

Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajan äänioikeus yhtiökokouksessa on rajoitettu viidesosaan yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista.

Määräysvallan muutos

Yhteisyritys L&T Recoil Oy:n osakassopimuksen mukaan yhteisyrityksen osakkeiden luovutusoikeus on rajoitettu, ja sopimuksessa määritelty määräysvallan muutos emoyhtiöissä voi johtaa yhteisyrityksen osakkeisiin kohdistuvaan toisen osapuolen lunastusoikeuteen.

Lassila & Tikanojan osakkeiden osakeantioikaistu kurssikehitys ja vaihto

80 30 70 25 60 20 0 0 50 40 15 10 30 5 20 10 07 08 09 10 11 12 Milj. € € OMX Helsinki -yleisindeksi, skaalattu, € LAT1V osakeantioikaistu kuukauden keskikurssi, € Vaihto, milj. €

Tiivistelmä 2008-optio-ohjelmasta 31.12.2011

2008
230 000
33 avainhenkilöä
62 000
168 000
1.11.2010
1.11.2010–31.5.2012
16,20
1

Optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden osinko-oikeus ja muut osakasoikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tai uusien osakkeiden tultua rekisteröidyksi kaupparekisteriin.

Optio-ohjelmiin perustuvan osakemerkinnän ehdot

Osakkeen merkintähinta 2008-optioilla on 16,20 euroa. Merkintähintaa alennettiin 22.3.2011 alkaen 0,07 eurolla.

Merkintähintaa alennetaan merkintähinnan määräytymisen jälkeen päätettävien ja ennen osakemerkintää jaettavien osakekohtaisten osinkojen määrällä, joka ylittää yhteensä 70 prosenttia sen tilikauden osakekohtaisesta voitosta, jolta osinkoja jaetaan.

Osakkeiden merkintäaika 2008-optioilla on 1.11.2010–31.5.2012. Osakkeiden merkintäaika 2005C-optioilla päättyi 31.5.2011.

Ulkona olevien optio-oikeuksien perusteella voidaan merkitä yhteensä 168 000 osaketta, mikä on 0,4 % yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä.

Optio-ohjelmaa selostetaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24. Osakeperusteiset maksut. Optioohjelman ehdot kokonaisuudessaan ovat luettavissa yhtiön internetsivustolla.

Osakepohjainen kannustinohjelma 2009–2011

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti 24.3.2009 osakepohjaisen kannustinohjelman käyttöönotosta. Ohjelmassa oli kolme kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2009 ja viimeinen päättyi 31.12.2011. Vuodelta 2011 ei makseta palkkiota. Palkkion maksamisen perusteena oli konsernin EVA-tulos. Ohjelman piiriin kuului vuoden 2011 alussa 23 henkilöä.

Osakepohjainen kannustinohjelma 2012

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti 14.12.2011 uudesta vuoden mittaisesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Mahdollinen palkkio perustuu konsernin EVA-tulokseen ilman L&T Recoilia. Palkkio maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot. Ohjelman perusteella voidaan luovuttaa yhteensä enintään 65 520 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta, jotka yhtiö hankkii osakemarkkinoilta. Ohjelman piiriin kuuluu 22 henkilöä.

Osakkeenomistajat

Lassila & Tikanoja Oyj:llä oli vuoden 2011 lopussa 9 365 osakkeenomistajaa (9 151; 7 595). Hallintarekisteröityjen ja suorassa ulkomaisessa omistuksessa olevien osakkeiden osuus oli 13,4 % osakekannasta (12,6; 9,6).

Hallituksen ja toimitusjohtajan omistukset

Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat 31.12.2011 yhteensä 864 846 yhtiön osaketta. Niiden osuus osake- ja äänimäärästä

on 2,2 %.

Osakkeenomistuksen jakautuminen sektoreittain 31.12.2011

Omistajien lukumäärä %-osuus Osakemäärä, kpl % osakkeista ja äänimäärästä
Yritykset ja asuntoyhtiöt 540 5,8 1 982 124 5,1
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 58 0,6 7 038 373 18,1
Julkisyhteisöt 27 0,3 7 279 863 18,8
Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 220 2,3 5 085 709 13,1
Kotitaloudet 8 468 90,4 12 045 172 31,0
Ulkomaiset osakkeenomistajat 52 0,6 161 320 0,4
9 365 100,0 33 592 561 86,6
Omat osakkeet 113 305 0,3
Hallintarekisteröidyt osakkeet 5 052 472 13,0
Yhteistilillä 40 536 0,1
Yhteensä 38 798 874 100,0

Osakkeenomistuksen jakautuminen suuruusluokittain 31.12.2011

Osakkeita kpl Omistajien lukumäärä %-osuus Osakemäärä, kpl % osakkeista ja äänimäärästä
1–1 000 7 884 84,2 2 204 549 5,7
1 001–5 000 1 048 11,2 2 334 614 6,0
5 001–10 000 184 2,0 1 363 724 3,5
10 001–100 000 203 2,2 6 109 419 15,7
100 001–500 000 31 0,3 6 042 506 15,6
yli 500 000 15 0,2 15 537 749 40,0
9 365 100,0 33 592 561 86,5
Omat osakkeet 113 305 0,3
Hallintarekisteröidyt osakkeet 5 052 472 13,0
Yhteistilillä 40 536 0,1
Yhteensä 38 798 874 100,0

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2011

Osakkeenomistaja Osakemäärä, kpl % osakkeista ja äänimäärästä
1. Evald ja Hilda Nissin Säätiö 2 413 584 6,2
2. Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 2 269 337 5,8
3. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 157 858 5,6
4. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola 1 974 240 5,1
5. Nordea-rahastot 1 613 978 4,2
6. Juhani Maijala 1 529 994 3,9
7. Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 1 135 690 2,9
8. Tapiola-ryhmä 1 000 545 2,6
9. Heikki Bergholm 778 807 2,0
10. OP-Pohjola -ryhmä 741 057 1,9
11. Mikko Maijala 700 000 1,8
12. Kristiina Turjanmaa 585 842 1,5
13. Valtion Eläkerahasto 562 000 1,4
14. Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas 557 936 1,4
15. Sampo-rahastot 503 614 1,3
16. Eeva Maijala 320 000 0,8
17. Oy Chemec Ab 300 000 0,8
18. Aktia-rahastot 273 280 0,7
19. Nordea Henkivakuutus Suomi 257 000 0,7
20. Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera 230 000 0,6
Yhteensä 19 904 762 51,3

Tiedot osakkeenomistajista perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.

Tiedot osakkeista ja osakkeenomistajista ovat nähtävissä yhtiön internetsivustolla. Tiedot päivitetään kerran kuukaudessa.

Osakekohtaiset tunnusluvut

2011 2010 2009 2008 2007
Osakekohtainen tulos, € (EPS) 0,44 0,68 0,85 1,03 0,83
Laimennettu osakekohtainen tulos, € (EPS) 0,44 0,68 0,85 1,03 0,82
Oma pääoma/osake, € 5,63 5,75 5,60 5,28 5,21
Osinko/osake, € 0,55 0,55 0,55 0,55
Osinko/tulos, % 81,4 64,4 53,4 66,7
Pääomanpalautus/osake, € 0,55*
Pääomanpalautus/tulos, % 125,0*
Efektiivinen osinkotuotto, % 3,7 3,4 5,0 2,4
Efektiivinen pääomanpalautustuotto, % 3,7*
Hinta/voitto-suhde (P/E) 26,2 21,8 18,7 10,7 27,5
Liiketoiminnan rahavirta/osake, € 1,92 1,65 1,71 1,82 1,43
Osakeantioikaistu tilikauden
alin kaupantekokurssi, € 9,49 12,85 9,16 10,26 20,03
ylin kaupantekokurssi, € 15,18 16,20 17,19 23,00 27,96
keskikurssi, € 12,13 14,36 12,61 16,50 23,59
päätöskurssi, € 11,49 14,73 15,99 11,00 22,70
Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. € 444,5 570,6 619,9 426,8 880,4
Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
keskimäärin vuoden aikana 38 721 908 38 748 649 38 780 589 38 796 135 38 670 047
vuoden lopussa 38 685 569 38 738 116 38 768 874 38 798 874 38 784 374
keskimäärin vuoden aikana, laimennettu 38 762 194 38 772 906 38 784 285 38 816 873 38 843 151
Vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä, kpl 8 965 140 7 816 454 10 089 598 17 452 448 19 802 194
% keskimääräisestä osakemäärästä 23,2 20,2 26,0 45,0 51,2
Osakkeiden vaihto, 1 000 € 108 740 112 270 127 213 287 928 467 215

* Hallituksen ehdotus

Taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut

2011 2010 2009 2008 2007
Liikevaihto, milj. € 652,1 598,2 582,3 606,0 554,6
Liikevoitto, milj. € 25,6 40,2 50,3 55,5 48,8
% liikevaihdosta 3,9 6,7 8,6 9,2 8,8
Voitto ennen veroja, milj. € 21,0 36,0 45,0 50,7 44,5
% liikevaihdosta 3,2 6,0 7,7 8,4 8,0
Tilikauden voitto, milj. € 17,0 26,2 33,1 40,0 32,2
% liikevaihdosta 2,6 4,4 5,7 6,6 5,8
Tilikauden voitto emoyhtiön omistajille, milj. € 17,0 26,2 33,1 40,0 31,9
% liikevaihdosta 2,6 4,4 5,7 6,6 5,8
EVA, milj. € -2,2 10,1 16,5 25,0 23,0
Liiketoiminnan rahavirta, milj. € 74,5 63,8 66,2 70,4 55,4
Taseen loppusumma, milj. € 494,3 483,7 496,4 477,7 438,3
Oman pääoman tuotto, % (ROE) 7,7 11,9 15,7 19,6 17,0
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) 7,6 11,6 14,5 17,1 17,6
Omavaraisuusaste, % 44,5 46,5 44,1 43,2 46,6
Gearing, % 58,3 50,3 53,5 58,8 42,7
Korolliset nettovelat, milj. € 127,2 112,3 116,3 120,5 86,4
Bruttoinvestoinnit, milj. € 70,6 39,3 44,9 84,2 93,2
% liikevaihdosta 10,8 6,6 7,7 13,9 16,8
Poistot ja arvonalentumiset, milj. € 61,5 43,9 40,3 41,0 33,4
Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 8 513 7 835 8 113 8 363 7 819
Henkilöstö 31.12., kokoaikaiset ja osa-aikaiset yhteensä 9 357 8 732 8 743 9 490 9 387

Tunnuslukujen laskentaperusteet

emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
Osakekohtainen tulos = osakkeiden osakeantioikaistu laimentamaton lukumäärä keskimäärin
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto
Laimennettu osakekohtainen tulos = osakkeiden osakeantioikaistu laimennettu lukumäärä keskimäärin (liitetieto 10.
Osakekohtainen tulos)
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Oma pääoma/osake = osakkeiden osakeantioikaistu laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä
tilikauden osakekohtainen osinko
Osinko/osake* = tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukerroin
osakekohtainen osinko
Osinko/tulos, %* = osakekohtainen tulos x100
osakekohtainen osinko
Efektiivinen osinkotuotto, %* = tilikauden päätöskurssi x100
tilikauden päätöskurssi
Hinta/voitto-suhde (P/E) = osakekohtainen tulos
liiketoiminnan nettorahavirta rahoituslaskelmasta
Liiketoiminnan rahavirta/osake = osakkeiden osakeantioikaistu laimentamaton lukumäärä keskimäärin
Osakekannan markkina-arvo = osakkeiden laimentamaton lukumäärä vuoden lopussa x tilikauden päätöskurssi
EVA = liikevoitto - sijoitetulle pääomalle (vuosineljännesten keskiarvo)
laskettu kustannus
WACC 2011: 7,70 %
WACC 2010: 8,70 %
WACC 2009: 9,40 %
WACC 2008: 9,30 %
WACC 2007: 8,75 %
tilikauden voitto
Oman pääoman tuotto, % (ROE) = oma pääoma (keskiarvo) x100
(voitto ennen veroja + rahoituskulut)
Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) = (taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)) x100
oma pääoma
Omavaraisuusaste, % = (taseen loppusumma - saadut ennakot) x100
korolliset nettovelat
Gearing, % = oma pääoma x100
Korolliset nettovelat = korollinen vieras pääoma - likvidit varat
Operatiivisen toiminnan liikevoitto = liikevoitto +/- kertaluonteiset erät

* Laskentakaavoja sovelletaan myös pääomanpalautuksen tunnuslukuihin.

Konsernituloslaskelma

1.1.–31.12. 1 000 € Liitetieto 2011 % 2010 %
Liikevaihto 1 652 130 100,0 598 193 100
Myytyjä suoritteita vastaavat kulut -584 152 -89,6 -531 066 -88,8
Bruttokate 67 978 10,4 67 127 11,2
Liiketoiminnan muut tuotot 6 3 038 0,5 2 708 0,5
Myynnin ja markkinoinnin kulut -15 217 -2,3 -13 779 -2,3
Hallinnon kulut -11 408 -1,7 -10 519 -1,8
Liiketoiminnan muut kulut 6 -1 733 -0,3 -2 686 -0,4
Arvonalentuminen, pysyvät vastaavat 13 -5 677 -0,9 -2 632 -0,4
Arvonalentuminen, liikearvo ja muut aineettomat 13 -11 384 -1,7
Liikevoitto 3, 5 25 597 3,9 40 219 6,7
Rahoitustuotot 8 1 041 0,2 1 053 0,2
Rahoituskulut 8 -5 644 -0,9 -5 282 -0,9
Voitto ennen veroja 20 994 3,2 35 990 6,0
Tuloverot 9 -4 030 -0,6 -9 786 -1,6
Tilikauden voitto 16 964 2,6 26 204 4,4
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 16 960 26 188
Määräysvallattomille omistajille 4 16
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu
osakekohtainen tulos:
Osakekohtainen tulos, €
10 0,44 0,68
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 0,44 0,68

Laaja konsernituloslaskelma

1.1.–31.12. 1 000 €
Liitetieto
2011 2010
Tilikauden voitto 16 964 26 204
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen
Suojausrahasto, käyvän arvon muutos -487 224
8
Arvonmuutosrahasto
Voitot kaudella -4 -58
Myytävissä olevat lyhytaikaiset rahoitusvarat -4 -58
Muuntoerot 111 777
Muuntoerot määräysvallattomille omistajille -11 14
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen -391 957
Tilikauden laaja tulos, verojen jälkeen 16 573 27 161
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 16 580 27 130
Määräysvallattomille omistajille -7 31

Lisätietoja laajan konsernituloslaskelman veroista on liitetiedossa 9. Tuloverot. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

31.12. 1 000 € Liitetieto 2011 % 2010 %
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Oma pääoma
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma 23
Osakepääoma 19 399 19 399
Ylikurssirahasto 50 673
Muut rahastot -2 469 -2 141
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 50 658
Kertyneet voittovarat 133 125 128 597
Tilikauden voitto 16 960 26 188
217 673 222 716
Määräysvallattomien omistajien osuus 271 278
Oma pääoma yhteensä 217 944 44,1 222 994 46,1
Velat
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat 9 29 389 33 718
Eläkevelvoitteet 25 628 615
Varaukset 26 2 500 2 748
Lainat 27, 30 92 914 95 563
Muut velat 28, 30 960 364
126 391 25,6 133 008 27,5
Lyhytaikaiset velat
Lainat 27, 30 42 319 31 261
Ostovelat ja muut velat 29, 30 105 751 94 891
Johdannaisvelat 30, 31 1 850 1 173
Verovelat 85 15
Varaukset 26 400
150 005 30,3 127 740 26,4
Velat yhteensä 276 396 55,9 260 748 53,9
Oma pääoma ja velat yhteensä 494 340 100,0 483 742 100,0

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernitase

31.12. 1 000 € Liitetieto 2011 % 2010 %
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet 12
Liikearvo 119 509 113 467
Hankittu sopimuskanta 10 591 4 736
Kilpailukieltosopimukset 3 162 10 023
Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista 78 1 229
Muut aineettomat hyödykkeet 11 149 13 226
144 489 29,2 142 681 29,5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 14
Maa-alueet 4 589 4 671
Rakennukset ja rakennelmat 78 217 78 908
Koneet ja kalusto 120 015 111 733
Muut aineelliset hyödykkeet 85 85
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 616 5 303
207 522 42,0 200 700 41,5
Muut pitkäaikaiset varat
Myytävissä olevat sijoitukset 17, 30 605 598
Rahoitusleasingsaamiset 18, 30 3 578 3 547
Laskennalliset verosaamiset 9 6 323 3 924
Muut saamiset 30 3 315 3 401
13 821 2,8 11 470 2,4
Pitkäaikaiset varat yhteensä 365 832 73,9 354 851 73,3
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 19 27 953 27 957
Myyntisaamiset ja muut saamiset 20, 30 91 629 85 662
Johdannaissaamiset 30, 31 419 407
Ennakkomaksut 438 317
Myytävissä olevat lyhytaikaiset rahoitusvarat 21, 30 2 299 9 895
Rahavarat 22, 30 5 770 4 653
Lyhytaikaiset varat yhteensä 128 508 26,1 128 891 26,7
Varat yhteensä 494 340 100,0 483 742 100,0

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Osake Yli
kurssi
Muunto Arvon
muutos
Suojaus Sijoitetun
vapaan
pääoman
Kertyneet Emoyhtiön
omistajille
kuuluva
oma
Määräys
vallatto
mien
omistajien
Oma
pääoma
1 000 € Liitetieto pääoma rahasto erot rahasto rahasto rahasto voittovarat pääoma osuus yhteensä
Oma pääoma
1.1.2010
19 399 50 673 -2 300 10 -794 0 150 014 217 002 247 217 249
Laaja tulos
Tilikauden tulos 26 187 26 187 31 26 218
Muut laajan tuloksen
erät verojen jälkeen
0 0
Suojausrahasto,
käyvän arvon muutos
224 224 224
Myytävissä olevat
rahoitusvarat
-58 -58 -58
Muuntoerot 777 777 777
Tilikauden laaja tulos
yhteensä
777 -58 224 26 187 27 130 31 27 161
Liiketoimet omistajien
kanssa
Osakeperusteisten
etuuksien kirjaaminen
kuluksi
24 386 386 386
Omien osakkeiden
hankinta 23 -489 -489 -489
Osingonjako 11 -21 313 -21 313 -21 313
Liiketoimet omistajien
kanssa yhteensä
-21 416 -21 416 0 -21 416
Oma pääoma
31.12.2010
19 399 50 673 -1 523 -48 -570 0 154 785 222 716 278 222 994
Oma pääoma
1.1.2011
19 399 50 673 -1 523 -48 -570 0 154 785 222 716 278 222 994
Laaja tulos
Tilikauden tulos 16 960 16 960 -7 16 953
Muut laajan tuloksen
erät verojen jälkeen
0 0
Suojausrahasto,
käyvän arvon muutos
-487 -487 -487
Myytävissä olevat
rahoitusvarat
-4 -4 -4
Muuntoerot 111 111 111
Tilikauden laaja tulos
yhteensä
111 -4 -487 16 960 16 580 -7 16 573
Liiketoimet omistajien
kanssa
Osakeperusteisten
etuuksien kirjaaminen
kuluksi
24 183 183 183
Omien osakkeiden
hankinta
23 -553 -553 -553
Osingonjako 11 -21 290 -21 290 -21 290
Siirto arvonmuutos
rahastosta
52 -15 37 37
Liiketoimet omistajien
kanssa
52 -15 -21 660 -21 623 0 -21 623
Siirto
ylikurssirahastosta
-50 673 50 673
Oma pääoma
31.12.2011
19 399 0 -1 412 0 -1 570 50 658 150 085 217 673 271 217 944

20 21 Lisätietoja omasta pääomasta on liitetiedossa 23. Oma pääoma, ja omaan pääomaan kirjatuista veroista liitetiedossa 9. Tuloverot. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

Konsernin rahavirtalaskelma

1 000 €
Liitetieto
2011 2010
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto 16 964 26 204
Oikaisut
33
69 322 59 522
Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta 86 286 85 726
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos -7 843 -6 118
Vaihto-omaisuuden muutos 9 4 874
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos 11 055 -918
Käyttöpääoman muutos 3 221 -2 162
Maksetut korot -6 165 -5 409
Saadut korot 1 020 914
Maksetut verot -9 896 -15 259
Liiketoiminnan nettorahavirta 74 466 63 810
Investointien rahavirta
Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnot
vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
2
-24 430 -1 655
Myydyt tytäryritykset ja liiketoiminnot
vähennettynä myyntihetken rahavaroilla
33
199
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin -45 503 -36 003
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit 1 850 3 655
Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin -20 -74
Muiden pitkäaikaisten saamisten muutos 98 -2 673
Myytävissä olevien pitkäaikaisten sijoitusten myynnit
Saadut osingot investoinneista 1
Investointien nettorahavirta -68 005 -36 550
Rahoituksen rahavirta
Lyhytaikaisten lainojen muutos 8 712 5 091
Pitkäaikaisten lainojen nostot 20 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -19 761 -23 166
Omien osakkeiden hankinta -517 -1 125
Maksetut osingot -21 284 -21 301
Rahoituksen nettorahavirta -12 850 -40 501
Likvidien varojen nettomuutos -6 389 -13 241
Likvidit varat tilikauden alussa 14 548 27 583
Valuuttakurssien muutosten vaikutus -90 206
22
Likvidit varat taseessa tilikauden lopussa
8 069 14 548

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon. Osana tytäryhtiöiden nettosijoitusta käsitellään pitkäaikaiset lainasaamiset, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Myös näiden saamisten aiheuttamat muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä syntyvää kokonaisvoittoa tai -tappiota.

Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät liikearvot ja näiden yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen kohdistukset on käsitelty kyseisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.

Tuloutusperiaatteet

Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Mikäli laitoksilla valmistetaan myytäviä materiaaleja, kirjataan materiaalien hankintameno vaihto-omaisuuteen. Mikäli käsiteltävällä materiaalilla ei ole myyntihintaa, kirjataan kustannusvaraukset siirtovelkoihin.

Tuotot myydyistä tavaroista kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja tuoton määrä on määritettävissä luotettavasti.

Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla.

Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä. Konsernin osinkotuotot ovat vähäiset, ja ne kirjataan oikeuden syntymishetkellä, mikäli tieto osingoista saadaan tällöin. Muutoin ne kirjataan maksupäivänä.

Pitkäaikaishankkeet

Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistumisasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Kaatopaikkojen sulkemisurakat ovat osatuloutettavia pitkäaikaishankkeita, joiden aloitus ja valmistuminen ajoittuvat eri tilikausille. Hankkeen valmistumisaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseessa erässä myyntisaamiset ja muut saamiset. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä saadut ennakot.

Silloin, kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluksi samalla tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Mikäli on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Pilaantuneiden maiden vastaanottotoiminnan lopputulokset eivät ole arvioitavissa luotettavasti. Näiden hankkeiden osalta

tuottoja kirjataan hankkeiden toteutuneita menoja vastaava

määrä.

Tutkimus ja kehitys

Tutkimuskustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uusien palvelukonseptien antamat hyödyt ovat todennettavissa vasta niin myöhäisessä vaiheessa, että aktivoitavaksi jäävä osuus on epäolennainen ja näin ollen aktivointia ei tehdä.

Taseeseen on aktivoitu ohjelmistoprojekteista kehitysmenoja, joista on tarkempi kuvaus seuraavassa kohdassa.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet

Liikearvo on se osa hankintamenosta, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät hankittujen yritysten nettovarallisuuden käyvän arvon hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Taseessa liikearvot esitetään alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon. Aineettomien hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan rajallinen tai rajoittamaton. L&T:llä liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut aineettomat hyödykkeet ovat mm. asiakassuhteita, kilpailukieltosopimuksia ja ympäristölupia. Niillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, joka vaihtelee kolmesta kolmeentoista vuoteen Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä.

Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin siitä lähtien, kun projektit ovat siirtyneet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke. Tällaisen aineettoman hyödykkeen tulee tuottaa L&T:lle vastaista taloudellista hyötyä, joka ylittää sen kehittämisestä syntyneet menot. Hankintameno käsittää kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Suurimmat menoerät ovat ulkopuolisille maksetut konsulttipalkkiot ja oman henkilöstön palkka- ja muut kustannukset. Ohjelmistojen ja ohjelmistolisenssien poistoaika on viisi vuotta.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineellinen käyttöomaisuus on arvostettu hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka aiheutuvat välittömästi kyseisen aineellisen omaisuuserän hankkimisesta. Yhteisyritys L&T Recoilin regenerointilaitoksen rakentamiseen liittyvät rahoituskulut on aktivoitu osana investoinnin hankintamenoa ja poistetaan kymmenessä vuodessa. L&T Recoilin lainat on otettu regenerointilaitoksen rakentamista varten, joten hankinta-

menoon on aktivoitu todelliset vieraan pääoman menot.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Perustiedot

Lassila & Tikanoja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rekisteröity osoite on Hopeatie 2, 00440 Helsinki. Konserni, jonka muodostavat emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj ja sen tytäryritykset (L&T), on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon. Yhtiö on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä.

Lassila & Tikanoja Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön internetsivustolta www.lassila-tikanoja.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta PL 28, 00441 Helsinki.

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 1. päivänä helmikuuta 2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Konsernitilinpäätöksen tärkeimmät laatimisperiaatteet on esitetty alla. Samoja periaatteita on käytetty yhdenmukaisesti kaikissa esitetyissä tiedoissa, ellei erikseen toisin ole mainittu.

Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2011 voimassa olleita IFRS- ja IAS-standardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien, kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.

Konsernitilinpäätös on laadittu euroissa ja se esitetään tuhansina euroina. Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta sellaisia myytävissä olevia sijoituksia, joiden käypä arvo voidaan määrittää markkinahintojen avulla, ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Osakeperusteiset maksut on kirjattu käypään arvoon niiden myöntämispäivänä.

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj:n lisäksi kaikki tytäryritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Määräysvalta syntyy, kun konserni omistaa yli puolet tytäryrityksen äänivallasta tai sillä muutoin on määräysvalta. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin konserni on saanut määräysvallan, siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Konsernin keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu käyttäen hankintamenetelmää. Luovutettu vastike ja hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypiin arvoihin. Hankintaan liittyvät menot on kirjattu kuluksi. Mahdollinen ehdollinen lisäkauppahinta on arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä ja se on luokiteltu joko velaksi tai omaksi pääomaksi.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat voitot sekä sisäinen voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Realisoitumattomia tappioita ei eliminoida siinä tapauksessa, että tappio johtuu arvonalentumisesta. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa konsernin omassa pääomassa.

Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen.

Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa konserni käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä sopimukseen perustuvaa määräysvaltaa. Yhteisyritykset yhdistellään suhteellista yhdistelytapaa käyttäen rivi riviltä. Konsernitilinpäätös sisältää konsernin osuuden yhteisyritysten varoista, veloista, tuotoista, kuluista ja vastuista. Myös omistusosuuden mukainen osuus yhteisyrityksen rahavirtaeristä yhdistellään konsernin rahavirtalaskelmaan.

Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen

Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on konsernin emoyrityksen toiminta- ja esittämisvaluutta. Konserniin kuuluvien tytäryritysten tilinpäätökseen sisältyvät erät käsitellään siinä taloudellisen toimintaympäristön valuutassa, jossa kukin tytäryritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta).

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen tapahtumapäivän valuuttakurssia. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. L&T:llä ei ole ulkomaan rahan määräisiä ei-monetaarisia eriä, jotka arvostettaisiin käypiin arvoihin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

Niiden konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikurssiin ja taseet tilinpäätöspäivän kurssiin. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman pääoman muuntoerorahastoon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan

keisiin ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikana kuten vastaavat omassa käytössä olevat käyttöomaisuushyödykkeet.

Yhteisyritys L&T Recoil on tehnyt vedyn, kuumaöljyn ja höyryn hankintaa koskevan ostosopimuksen. Sopimuksen perusteella L&T Recoil on sitoutunut ostamaan niitä tuottavien laitosten tuotannon kokonaisuudessaan regenerointilaitoksensa käyttöön. Ostosopimuksen on määritelty sisältävän IFRIC 4:n mukaisen vuokrasopimuksen. Tämä on luokiteltu rahoitusleasingsopimukseksi, jonka voimassaoloaika on sama kuin ostosopimuksen.

Rahoitusinstrumentit

Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin sijoituksiin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin sekä muihin velkoihin. Luokittelu tehdään hankinnan yhteydessä hankinnan tarkoituksen perusteella.

Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun oikeudet omaisuuserän rahavirtoihin lakkaavat tai kun siihen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet merkittäviltä osin L&T:n ulkopuolelle.

Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Myyntisaamiset ja muut saamiset sisältyvät tähän ryhmään ja ne merkitään taseeseen alkuperäisen arvon mukaisina vähennettynä hyvityksillä ja arvonalentumistappioilla.

Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät osakkeita sekä sijoitusja yritystodistuksia. Ryhmään määritellään kuuluviksi toisaalta varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat, ei-tuotantokäytössä olevat rahoitusvarat ja toisaalta sellaiset rahoitusvarat, joita voidaan myydä liiketoiminnassa tarvittavan käyttöpääoman hankkimiseksi. Ryhmään kuuluvat rahoitusinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Kaikki noteeraamattomat osakkeet konserni on kuitenkin arvostanut hankintamenoon tai tätä alempaan arvoon, mikäli niistä on kirjattu arvonalentumistappio. Näiden osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä niiden käypä arvo ole luotettavasti määriteltävissä.

Silloin kun myytävissä olevat sijoitukset on tarkoitus pitää yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien, ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Kaikki niiden ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Mahdollinen sijoitus- ja yritystodistusten käyvän arvon muutos kaupantekopäivän ja selvityspäivän välisenä aikana kirjataan omaan pääomaan.

Tilinpäätöksissä myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Niiden käyvän arvon muutokset merkitään verovaikutus huomioon ottaen arvonmuutosrahastoon omaan pääomaan ja kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan, kun sijoitus myydään tai se erääntyy. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos siirretään tuloslaskelmaan myös silloin, kun sijoituksen käypä arvo on pysyvästi alentunut.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat ovat suojauslaskennan ulkopuolella olevia johdannais-

sopimuksia. Niitä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty alla kohdassa Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.

L&T:n ottamat lainat kirjataan selvityspäivänä taseeseen alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon, johon sisällytetään hankinnasta tai liikkeellelaskusta välittömästi johtuvat transaktiokustannukset. Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Yhteisyritys L&T Recoilin regenerointilaitoksen rakentamiseen liittyvät rahoituskulut on aktivoitu osana investoinnin hankintamenoa. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa.

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Rahoituspolitiikkansa mukaisesti L&T käyttää johdannaissopimuksia pienentääkseen korko-, hyödyke- ja valuuttakurssimuutoksiin liittyviä rahoitusriskejä. L&T:n tekemät johdannaissopimukset ovat olleet koronvaihtosopimuksia, jotka on tehty vaihtuvakorkoisten lainojen rahavirran suojaamiseksi korkoriskiltä, ja hyödykeswap-sopimuksia, jotka on tehty tulevien dieselostojen hintavaihteluiden tasaamiseksi, sekä valuuttatermiinisopimuksia, jotka on tehty valuuttamääräisten ostojen suojaamiseksi valuuttariskiltä.

Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin käypään arvoon. Hankinnan jälkeen ne arvostetaan kunkin tilinpäätöshetken käypiin arvoihin. Koronvaihtosopimusten, hyödykeswap-sopimusten ja valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin. Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Kaikki korko-, hyödyke- ja valuuttasuojaukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset. Suojauslaskennan piirissä olevien johdannaisten voitot ja tappiot kirjataan yhdenmukaisesti alla olevan kohde-etuuden kanssa. Johdannaissopimukset määritellään syntymishetkellään tulevien kassavirtojen ja ennustettujen ostojen suojauksiksi (rahavirtasuojaus) tai johdannaissopimuksiksi, joihin ei sovelleta

suojauslaskentaa (taloudellinen suojaus).

L&T soveltaa rahavirran suojauslaskentaa lähes kaikkiin koronvaihtosopimuksiin ja hyödykejohdannaissopimuksiin. L&T dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumentin välisen suhteen sekä konsernin riskienhallintatavoitteet ja suojausstrategian. Itsenäiseen ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojausta johdannaisilla ei konsernissa tehdä.

L&T dokumentoi ja arvioi suojauksen alkaessa ja jokaisen osavuosikatsauksen yhteydessä suojaussuhteiden tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset. Siltä osin kuin rahavirran suojaus on tehokas, suojausinstrumenttien käypien arvojen muutokset kirjataan oman pääoman

suojausrahastoon. Kun suojausinstrumentti erääntyy, se myydään tai kun suojauslaskennan kriteerit eivät enää täytä IAS 39:n vaatimuksia, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio

Liiketoimintojen yhdistämisissä aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Taseessa aineellinen käyttöomaisuus esitetään vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta uusia kaatopaikkoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.

Tilinpäätöksen poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:

Rakennukset ja rakennelmat 5–30 vuotta
Kuljetusvälineet 6–15 vuotta
Koneet ja kalusto 4–15 vuotta

Valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitokustannukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta ja käytöstä poistamisesta syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti ja ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa tai kuluissa.

Arvonalentumiset

Konserni arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä omaisuuden tasearvoja mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumisen kirjaamistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kustannuksilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Diskonttauskorkona käytetään ennen veroja määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuva arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen vähentämään muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti.

Muusta omaisuuserästä kuin liikearvosta aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli olosuhteissa on tapahtunut muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Liikearvojen arvonalentumistestit tehdään vuosittain tai aina, kun viitteitä arvon alenemisesta ilmenee. Kerrytettävissä olevista rahamääristä tehdään sekä käyttöarvoon että nettomyyntihintaan perustuvat laskelmat niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvot on kohdistettu.

Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistoprojekteja, joille ei voida tehdä erillisiä arvonalentumistestejä, koska niillä ei ole itsenäistä rahavirtaa. Jos tilikauden päättyessä todetaan, että projektit aiotaan saattaa loppuun ja ottaa ohjelmistot käyttöön, arvonalennukselle ei ole tarvetta. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan kuitenkin osana sitä rahavirtaa tuottavaa yksikköä, johon ne kuuluvat.

Vuokrasopimukset

Ympäristöpalvelut-toimiala vuokraa asiakkaille laitteita, esimerkiksi jätepuristimia, pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, joiden mukaan olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista siirtyy vuokralle ottajalle. Tällaiset sopimukset luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi ja niihin tehty nettosijoitus kirjataan sopimuksen alkamishetkellä myyntisaamiseksi. Kukin vuokraerä jaetaan rahoitustuotoksi ja myyntisaamisen lyhennykseksi. Rahoitustuotot kohdistetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle saamiselle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen tuottoprosentti.

Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otetut hyödykkeet kirjataan aineelliseen käyttöomaisuuteen. Ne merkitään taseeseen määrään, joka on hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, ja poistetaan vuokrasopimuksen voimassaoloaikana tai sitä lyhyempänä taloudellisena vaikutusaikana. Jos kuitenkin on kohtuullisen varmaa, että vuokralle otetun hyödykkeen omistusoikeus siirtyy L&T:lle vuokrakauden päättymiseen mennessä, poistot hyödykkeestä tehdään kuten vastaavasta L&T:n omistamasta hyödykkeestä. Sopimuksista johtuvat velvoitteet kirjataan lainoihin. Kukin vuokraerä jaetaan rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Rahoituskulut kohdistetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.

Sellaiset hyödykkeiden ja toimitilojen vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokranantajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niihin liittyvät vuokrat kirjataan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa tuotoiksi tai kuluiksi riippuen siitä, onko L&T vuokralle antajana vai ottajana. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödyk-

Osakeperusteiset maksut

Optiojärjestelyt

Vuonna 2008 päätettyyn optiojärjestelyyn liittyvistä osakemerkinnöistä saadut varat oikaistuna mahdollisilla transaktiomenoilla kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Osakepohjaiset kannustinohjelmat

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 24.3.2009 osakepohjaisen kannustinohjelman käyttöönotosta osana avainhenkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Palkkion maksaminen riippui yhtiön hallituksen asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta, minkä perusteet hallitus päätti vuosittain. Vuodelta 2011 maksettava mahdollinen palkkio perustui konsernin EVA-tulokseen.

Ohjelmassa oli kolme kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2009 ja viimeinen päättyi 31.12.2011. Mahdollinen palkkio maksettiin ansaintajaksoa seuraavana kalenterivuonna osittain osakkeina ja osittain rahana. Osakkeen käypä arvo on sen markkinahinta myöntämispäivänä.

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti 14.12.2011 uudesta vuoden mittaisesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Palkkio perustuu konsernin EVA-tulokseen ilman L&T Recoilia. Muilta osin ehdot ovat yhtäläiset 2009–2011 järjestelmän kanssa.

Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan ja tapahtumaan liittyy maksuvelvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus kirjataan, mikäli erän täsmällistä määrää tai tapahtumisajankohtaa ei tiedetä. Muussa tapauksessa erä kirjataan siirtovelkoihin.

Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ympäristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään projektin alkaessa. Varauksena aktivoidut kustannukset ja omaisuuden alkuperäinen hankintameno poistetaan omaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa. Taseessa kooltaan suurimmat varaukset ovat kaatopaikkojen ja pilaantuneiden maiden käsittelyalueen peittokustannusvaraukset.

Vieraan pääoman menot

Hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot.

Lainojen hankinnasta välittömästi johtuneet transaktiomenot on sisällytetty lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotettu laina-aikana korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä. Lisäksi yhteisyritys L&T Recoilin regenerointilaitoksen rakentamiseen liittyvät rahoituskulut on aktivoitu osana investoinnin hankintamenoa.

Julkiset avustukset

Syntyneiden menojen korvaukseksi saadut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan. Ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Välittömästi henkilöstön palkkaukseen liittyvät julkiset työlllistämis-, oppisopimus- ja muut vastaavat tuet kirjataan henkilöstökulujen vähennykseksi. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan alkuperäisten hankintamenojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.

Tuloverot

Konsernin verot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, mutta suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja, ja verokantojen muuttuessa tiedossa olevalla uudella verokannalla. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää

verotettavaa tuloa vastaan. Väliaikaiset erot syntyvät mm. FAS:ssa tehdyistä liikearvon

poistoista, käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten uudelleenarvostuksesta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostamisista.

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valintaan ja soveltamiseen liittyvä johdon harkinta

Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävä laatimisperiaatteen valintaa koskeva päätös on se, että yhteisyritykset yhdistellään suhteellisella yhdistelyperiaatteella eikä pääomaosuusmenetelmällä.

Arvioiden käyttö tilinpäätöksessä

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää L&T:n johdolta sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen sekä tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Alla on kuvattu tärkeimmät alueet, joissa arvioita ja harkintaa on erityisesti käytetty.

jää omaan pääomaan, kunnes suojattava rahavirta toteutuu. Jos suojattavan rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään myös välittömästi tuloslaskelmaan.

Lainasopimuksiin sisältyvien korko-optioiden taloudelliset ominaispiirteet ja riskit ovat läheisesti lainasopimuksiin liittyviä kytkettyjä johdannaisia, joita L&T ei IAS 39:n mukaisesti käsittele kirjanpidossa erillään pääsopimuksista.

Valuuttatermiinisopimuksiin ei ole sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ja niiden käypien arvojen muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

Kaikkien johdannaisten positiiviset käyvät arvot kirjataan taseeseen johdannaissaamisiin. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot kirjataan vastaavasti johdannaisvelkoihin. Kaikki johdannaisten käyvät arvot sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisen rahan, vaadittaessa nostettavat pankkitalletukset ja muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset. Niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta. Ne kirjataan selvityspäivänä ja arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Valuuttamääräiset erät on muunnettu euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän keskikursseja.

Rahoitusvarojen arvonalentuminen

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Mikäli arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen osakkeiden arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta kuten korkoinstrumenteista kirjattu arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen.

Epävarmat saamiset arvioidaan kuukausittain suoritettavan tarkastelun perusteella. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että saamisten tasearvo on suurempi kuin niistä kerrytettävissä oleva rahamäärä, erotus kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Kriteerinä saamisen arvonalentumistappion kirjaamiseen pidetään velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, yrityssaneerausta, perintätoimiston antamaa luottotappiosuositusta tai maksujen pitkäaikaista laiminlyöntiä. Mikäli saamisten tasearvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus myöhemmin pienenee, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot

ja myynnistä johtuvat menot. L&T Biowatin, L&T Recoilin ja ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Muut varastot määritetään fifo-periaatteella.

Kierrätyslaitoksilla valmistetaan kierrätysmateriaaleista myytäviä uusioraaka-aineita. Näiden materiaalien varastojen hankintameno muodostuu materiaalikustannuksista, välittömistä palkoista, muista välittömistä valmistusmenoista sekä osuudesta muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.

Työsuhde-etuudet

Eläkevelvoitteet

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. L&T:n eläkejärjestelyt noudattavat kunkin maan paikallisia säädöksiä ja käytäntöjä ja ovat pääosin maksupohjaisia.

L&T:llä on pieniä, pääosin yrityskauppojen mukana tulleita, etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Näistä etuuspohjaisista eläkkeistä osa on konsernin omalla vastuulla ja osalle on otettu eläkevakuutus. Velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa diskonttokorko perustuu yritysten liikkeeseenlaskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoon, joiden maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun arvioitua maturiteettia. Riskipreemio perustuu sellaisten yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin, joiden luottokelpoisuusluokitus on AAA. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä mahdolliset takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.

Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelmään kuuluvien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteista tai 10 % varojen käyvästä arvosta.

Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä sinä aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjautuvat.

jotka arvostetaan käyvän arvon mallilla tai uudelleen arvostusmallilla. Muutosta ei ole vielä hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön vuonna 2013 tai myöhemmin seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

  • IFRS 10 Konsernitilinpäätös. IFRS 10 sisältää konsernitilinpäätöksen laatimista ja esittämistä koskevat periaatteet, kun yhteisöllä on määräysvalta yhdessä tai useammassa muussa yhteisössä. Standardissa määritellään määräysvaltaan liittyvät periaatteet. Määräysvalta on konsernitilinpäätökseen yhdistelemisen peruste. Standardissa ohjeistetaan määräysvallan käsitteen soveltamista selvitettäessä, onko sijoittajalla määräysvalta ja onko sen siis yhdisteltävä sijoituskohde konsernitilinpäätökseen. Standardi sisältää myös konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat vaatimukset. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS 11 Yhteisjärjestelyt. IFRS 11 sisältää ohjeistusta siitä kuinka yhteisjärjestelyjä käsitellään. Käsittely pohjautuu järjestelystä johtuviin oikeuksiin ja velvoitteisiin eikä sen oikeudelliseen muotoon. Yhteisjärjestelyjä on kahdentyyppisiä: yhteiset toiminnot ja yhteisyritykset. Yhteisen toiminnon osapuolilla on järjestelyn varoihin liittyviä oikeuksia ja järjestelyä koskevia velvoitteita, ja siten se käsittelee kirjanpidossaan osuutensa varoista, veloista, tuotoista ja kuluista. Yhteisyrityksessä osapuolilla on oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen, ja ne käsittelevät osuuttaan pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritysten suhteellinen yhdistely ei ole enää sallittua. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Muutos vaikuttaa yhteisyrityksen yhdistelyyn konsernitilinpäätöksessä.
  • IFRS 12 Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot osuuksista muissa yhteisöissä. Standardi sisältää kaiken tyyppisiä osuuksia koskevat liitetietovaatimukset. Se koskee yhteisjärjestelyjä, osakkuusyrityksiä, erityistä tarkoitusta varten luotuja sijoitusvälineitä ja muita taseen ulkopuolisia välineitä. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto selvittää tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen. Standardi sisältää täsmällisen käyvän arvon määritelmän sekä käyvän arvon määrittämistä ja liitetietoja koskevat vaatimukset, jotka koskevat kaikkia IFRS-standardeja. EU ei ole vielä hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto selvittää tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 27 (uudistettu 2011) Erillistilinpäätös. Uudistettu standardi sisältää erillistilinpäätöstä koskevat vaatimukset, jotka ovat jääneet jäljelle, kun määräysvaltaa koskevat kohdat on sisällytetty uuteen IFRS 10:een. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta. Konsernin johto on selvittää tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 28 (uudistettu 2011) Osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä. Uudistettu standardi sisältää vaatimukset sekä

osakkuus- että yhteisyritysten käsittelystä pääomaosuusmenetelmällä IFRS 11:n julkaisemisen seurauksena. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta. Muutos vaikuttaa yhteisyrityksen yhdistelyyn konsernitilinpäätöksessä.

• IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen. Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä eriä muissa laajan tuloksen erissä esitetään. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto selvittää tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IAS 19 (muutos) Työsuhde-etuudet. Pääasialliset muutokset: Muutos poistaa "putkimenetelmän" soveltamisen mahdollisuuden. Rahastoitujen etuuspohjaisten järjestelyjen varojen arvioidun tuoton määrittely muuttuu. Rahoitusmeno määritetään (velvoitteen ja järjestelyyn kuuluvien varojen) nettoerälle. EU ei ole vielä hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto selvittää tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IFRS 9 Rahoitusinstrumentit. Kyseessä on ensimmäinen osa laajemmasta projektista, jonka tarkoituksena on korvata IAS 39 uudella standardilla. Eri arvostusperusteet on säilytetty, mutta niitä on yksinkertaistettu määräämällä rahoitusvaroille kaksi arvostusryhmää: jaksotettu hankintameno ja käypä arvo. Luokittelu riippuu yhteisön liiketoimintamallista ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirtojen ominaispiirteistä. IAS 39:ään sisältyvä ohjeistus rahoitusvarojen arvon alentumisesta ja suojauslaskennasta jää edelleen voimaan. Konserni ottaa uuden standardin käyttöön todennäköisesti aikaisintaan vuonna 2015. EU ei ole hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto selvittää tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

• IAS 32 Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan. Muutos koskee epäjohdonmukaisuutta nykykäytännössä sovellettaessa ohjeistusta siitä milloin rahoitusvarat ja -velat voidaan esittää taseessa nettomääräisesti IAS 32: mukaan. Muutos antaa lisäohjeistusta siihen että oikeus rahoitusvarojen ja -velkojen kuittaamiseen tulee olla mahdollista 'joka päivä', tarkoittaen että se ei voi olla riippuvainen jostain tulevasta tapahtumasta. Lisäksi molempien osapuolten tulee olla mahdollista toteuttaa erien netotus normaalissa liiketoiminnassa, maksujen laiminlyönnin tapahduttua sekä konkurssitilanteessa. Lisäksi muutoksella tarkennetaan ohjeistusta sitä milloin tietyt bruttomääräisesti toteutettavat maksujärjestelyt vastaavat IAS 32:n mukaisia nettomääräisen toteutuksen ehtoja. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2014 tilinpäätöksessään. EU ei ole hyväksynyt uutta standardia sovellettavaksi. Konsernin johto selvittää tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen. • IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Rahoitusvaroihin kuuluvan erän ja rahoitusvelan vähentäminen toisistaan. Muutos laajentaa nykyisiä

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankittujen varojen ja velkojen käyvän arvon määrittäminen

Liiketoimintojen yhdistymisissä hankitut varat ja velat arvostetaan IFRS 3:n mukaan käypään arvoon. Johto käyttää mahdollisuuksien mukaan hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kassavirtoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista (liitetieto 2. Hankitut liiketoiminnot). Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisten arvonalennusten selvittämiseksi. Tästä kerrotaan lisää laatimisperiaatteiden kohdassa Arvonalentumiset.

Liikearvojen arvonalentumistestaus

Liikearvojen arvonalentumistesteissä kerrytettävissä olevista rahamääristä tehdään käyttöarvoon perustuvat laskelmat niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvot kuuluvat. Nämä laskelmat edellyttävät johdon arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arviot tulevista rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (liitetieto 13. Liikearvojen arvonalentumistestit).

Osingonjako

Osinkovelka yhtiön osakkeenomistajille kirjataan velaksi tilinpäätökseen, kun yhtiökokous on päättänyt osingonjaosta.

Uusien tai muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2011 alkaen.:

  • IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää. Julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä. Uudistetulla standardilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 32 (muutos) Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta sovelletaan takautuvasti IAS 8:n

"Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden

muutokset ja virheet" mukaisesti. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

  • IFRIC19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon. Tulkinnalla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IFRIC 14 (muutos) Etukäteen suoritetut vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvat maksut. Muutoksella on korjattu ei-toivottu vaikutus, joka on seurannut tulkinnasta IFRIC 14 "IAS 19 – Etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan omaisuuserän yläraja, vähimmäisrahastointivaatimukset ja näiden välinen yhteys". Ilman näitä muutoksia yritykset eivät olisi saaneet merkitä varoiksi taseeseen joitakin vapaaehtoisesti etukäteen suorittamiaan vähimmäisrahastointivaatimukseen perustuvia maksuja. Tämä ei ollut tarkoituksena, kun IFRIC 14 julkaistiin, ja näillä muutoksilla korjattiin ei-toivotut vaikutukset. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IASB julkaisi heinäkuussa 2010 parannuksia seitsemään standardiin tai tulkintaan osana vuosittaisia parannuksia standardeihin, jotka konserni on ottanut käyttöön vuonna 2011. Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konserni ottaa käyttöön 1.1.2012 seuraavat standardit, tulkinnat ja muutokset olemassa oleviin standardeihin:

  • IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot – Taseesta pois kirjaaminen. Muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien saamaa kuvaa rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen. Aikaisempi soveltaminen on sallittua, jos EU hyväksyy muutoksen. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
  • IAS 12 (muutos) Tuloverot Laskennalliset verot. IAS 12 vaati aikaisemmin yhteisöä arvioimaan, mikä osa taseessa käypään arvoon arvostetun erän kirjanpitoarvosta on kerrytettävissä jatkuvasta käytöstä ja mikä omaisuuserän myynnistä. Muutoksen jälkeen tiettyjen käypään arvoon arvostettavien omaisuuserien kirjanpitoarvon oletetaan lähtökohtaisesti kertyvän omaisuuserän myynnistä. Oletus soveltuu laskennallisiin veroihin, jotka syntyvät sijoituskiinteistöistä, aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä ja aineettomista hyödykkeistä,

1.1. Liiketoimintasegmentit

2011 Siivous- ja Uusiutuvat Konserni
1 000 € Ympäristö
palvelut
käyttäjä
palvelut
Kiinteistön
hoito
energia
lähteet
hallinto ja muut Eliminoinnit Konserni
Liikevaihto
Liikevaihto, ulkoinen 322 264 155 817 132 399 41 650 652 130
Toimialojen välinen liikevaihto 3 620 1 454 2 192 3 752 -11 018 0
Liikevaihto yhteensä 325 884 157 271 134 591 45 402 -11 018 652 130
Liikevoitto 33 970 7 131 8 181 -21 250 -2 435 25 597
Liikevoitto, % 10,4 4,5 6,1 -46,8 3,9
Rahoitustuotot ja -kulut (liitetieto 8) -4 603
Voitto ennen veroja 20 994
Tuloverot (liitetieto 9.1) -4 030
Tilikauden voitto 16 964
Varat
Toimialan varat 346 224 54 302 45 048 27 346 2 528 475 448
Kohdistamattomat varat 18 892
Varat yhteensä 494 340
Velat
Toimialan velat 57 367 29 804 15 889 3 932 1 343 108 335
Kohdistamattomat velat 168 061
Velat yhteensä 276 396
Investoinnit (liitetiedot 12 ja 14) 43 362 14 721 11 776 454 277 70 590
Poistot (liitetieto 5) 30 760 4 928 4 873 3 919 7 44 487
Arvonalentumiset 17 061 17 061
Muut kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa
Osakeperusteiset maksut 182 182
Eläkevelvoitteet 1 17 58 76
Varaukset 111 -10 -5 96
Yhteensä 112 7 -5 0 240 354
.
--------------------------------------
Osakeperusteiset maksut
Eläkevelvoitteet
Varaukset -
Yhteensä

liitetietovaatimuksia niin että yhteisöjen tulee antaa numeerista tietoa taseessa nettomääräisesti esitetyistä rahoitusinstrumenteista sekä niistä rahoitusinstrumenteista, jotka ovat 'master netting' tai vastaavanlaisen sopimusjärjestelyn alaisia huolimatta siitä, että ne on esitetty taseessa bruttomääräisinä. Konserni ottaa muutoksen käyttöön vuoden 2013 tilinpäätöksessä. EU ei ole ole hyväksynyt muutosta sovellettavaksi. Konsernin johto selvittää tulkinnan vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

1. Segmentti-informaatio

Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen segmenttijaon mukaisesti.

Liiketoimintasegmentit, joita ovat Ympäristöpalvelut, Siivousja käyttäjäpalvelut, Kiinteistönhoito ja Uusiutuvat energialähteet, perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin.

Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan. Segmentti-informaatio raportoidaan ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle sisäisen raportoinnin kanssa yhdenmukaisella tavalla. Ylimpänä operatiivisena päätöksen-tekijänä toimii Lassila&Tikanoja Oyj:n toimitusjohtaja. Konsernihallinto ja muut -segmentti sisältää konsernijohdon kulut sekä kulut, jotka aiheutuvat pörssiyhtiönä toimimisesta, ja näitä tuottoja ja kuluja vastaavat varat ja velat. Lisäksi konsernihallinnon varoihin kuuluvat myytävissä olevat sijoitukset.

Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentin velat ovat sellaisia liiketoiminnan velkoja, jotka aiheutuvat segmentin liiketoiminnasta, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentin varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, rahoitusleasingsaamiset, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamiset ja muut saamiset lukuun ottamatta siirtosaamisia koroista ja verosaamisia. Segmentin velat sisältävät varaukset ja eläkevelvoitteet sekä pitkäaikaisista veloista ennakot, siirtovelat ja kauppahintavelat ja lyhytaikaisista veloista ostovelat ja muut velat lukuun ottamatta siirtovelkoja koroista ja verovelkoja.

Kohdistamattomat varat sisältävät likvidit varat, saamiset korko- ja valuuttajohdannaisista, siirtosaamiset koroista ja muista rahoituseristä sekä verosaamiset. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat, velat korko- ja valuuttajohdannaisista, siirtovelat koroista ja muista rahoituseristä sekä verovelat.

Konsernin liiketoimintasegmentit

Ympäristöpalvelut kerää jätemateriaaleja ja prosessoi ne uusioraaka-aineiksi ja kierrätyspolttoaineeksi sekä tarjoaa jätevesi-, ongelmajäte- ja teollisuuden prosessipuhdistuspalveluita. Lisäksi toimiala myy ympäristöhuoltoalan tuotteita.

Siivous- ja käyttäjäpalvelut tarjoaa siivouspalveluita sekä käyttäjäpalveluita, joita ovat mm. toimiston tukipalvelut. Kiinteistönhoito tarjoaa kiinteistöhuollon ja kiinteistöteknii-

kan palveluita sekä vahinkosaneerausta.

Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) on erikoistunut puupohjaisiin biopolttoaineisiin perustuvan polttoainehuollon kokonaisratkaisuihin, raaka-ainetoimituksiin ja metsäpalveluihin. Konsernin maantieteelliset alueet ovat Suomi ja muut maat. Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaan sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.

Varojen täsmäytys kokonaisvaroihin

1 000 € 2011 2010
Raportoitavien segmenttien varat 472 920 457 181
Muiden segmenttien varat 2 528 1 902
475 448 459 083
Kohdistamattomat varat
Likvidit varat 8 069 14 548
Saamiset, korko- ja valuuttajohdannaiset 4 577 4 629
Siirtosaamiset, korot ja
muut rahoituserät 24 64
Verosaamiset 6 223 5 418
Yhteensä 18 892 24 659
Varat yhteensä 494 340 483 742

Velkojen täsmäytys kokonaisvelkoihin

1 000 € 2011 2010
Raportoitavien segmenttien velat 106 992 96 573
Muiden segmenttien velat 1 343 1 193
108 335 97 766
Kohdistamattomat velat
Velat, korko- ja valuuttajohdannaiset 135 644 127 997
Siirtovelat, korot ja muut
rahoituserät
2 943 1 252
Verovelat 29 474 33 733
Yhteensä 168 061 162 982
Velat yhteensä 276 396 260 748

1.2. Maantieteelliset alueet

1 000 € 2011 2010
Liikevaihto
Suomi 560 178 531 188
Muut maat 91 952 67 005
Yhteensä 652 130 598 193
Varat
Suomi 431 752 420 991
Muut maat 43 696 38 092
Kohdistamattomat varat 18 892 24 659
Yhteensä 494 340 483 742
Investoinnit
Suomi 63 660 36 261
Muut maat 6 930 3 060
Yhteensä 70 590 39 321

2. Hankitut liiketoiminnot

Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen perusteella ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät. Aineelliset hyödykkeet poistetaan johdon arvioon perustuvana taloudellisena vaikutusaikana ottaen huomioon konsernissa noudatettavat poistoperiaatteet. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödyk-

keet kirjataan erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon, mikäli ne ovat yksilöitävissä. Hankituissa liiketoiminnoissa konserni on hankkinut pääasiassa kilpailukieltosopimuksia ja asiakkuuksia. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja nykyisistä asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Kilpailukieltosopimusten arvo on laskettu vastaavalla tavalla sopimuksen kestoajan rahavirtojen kautta. Muut aineettomat erät poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin perustuvana taloudellisena vaikutusaikanaan.

Liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo muodostuu hankittujen yritysten henkilöstön ammattitaidon lisäksi muista aineettomista eristä. Tällaisia eriä ovat hankituissa yrityksissä oleva uusien asiakkaiden hankintapotentiaali, uusien tuotteiden ja palveluiden kehitysmahdollisuudet sekä hankitun liiketoiminnan vahva alueellinen asema. Kaikista liiketoimintojen yhdistämisistä syntyy lisäksi synergiaetuja, jotka ovat pääasiassa säästöjä tuotannon kiinteissä kustannuksissa.

Hankittujen liiketoimintojen hankintamenoihin voi tulla muutoksia kauppakirjojen kauppahintaa koskevien ehtojen perusteella. Monissa hankinnoissa pieni osa kauppahinnasta on sidottu lyhytaikaisiin (alle 12 kk) tulevaisuuden tapahtumiin. Nämä ehdolliset kauppahinnat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja muutokset kirjataan tulosvaikutteisesti kauden tuloslaskelmaan. Vuoden 2009 kauppoihin sekä vuoden 2007 Biowatin kauppaan liittyvät kauppahintamuutokset kirjataan liikearvoon vanhan IFRS 3:n mukaan.

1.1.–31.12.2011 konsernin liikevaihto olisi ollut 665,7 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 17,6 miljoonaa euroa, jos kaikki yritykset olisi hankittu 1.1.2011. Konsernin liikevaihtoon on lisätty ostettujen yritysten toteutuneet liikevaihdot ja konsernin tulokseen ostettujen yritysten toteutuneet voitot ja tappiot hankintahetken välitilinpäätösten mukaan. Tilikauden voitoista on vähennetty yhteenliittymässä käypiin arvoihin arvostettujen aineettomien ja aineellisten erien kauden poistot. Synergiaetuja ei ole otettu huomioon. Vuonna 2011 ostettujen liiketoimintojen yhteenlaskettu vuosiliikevaihto oli 45,1 miljoonaa euroa.

2010
1 000 €
Ympäristö
palvelut
Siivous -ja
käyttäjä
palvelut
Kiinteistön
hoito
Uusiutuvat
energia
lähteet
Konserni
hallinto ja
muut Eliminoinnit Konserni
Liikevaihto
Liikevaihto, ulkoinen 286 260 139 399 121 546 50 988 598 193
Toimialojen välinen liikevaihto 3 771 1 216 1 923 4 118 -11 028 0
Liikevaihto yhteensä 290 031 140 615 123 469 55 106 -11 028 598 193
Liikevoitto 33 674 7 524 7 764 -6 553 -2 190 40 219
Liikevoitto, % 11,6 5,4 6,3 -11,9 6,7
Rahoitustuotot ja -kulut (liitetieto 8) -4 229
Voitto ennen veroja 35 990
Tuloverot (liitetieto 9.1) -9 786
Tilikauden voitto 26 204
Varat
Toimialan varat 330 963 39 007 38 098 49 113 1 902 459 083
Kohdistamattomat varat 24 659
Varat yhteensä 483 742
Velat
Toimialan velat 50 300 25 654 15 784 4 835 1 193 97 766
Kohdistamattomat velat 162 982
Velat yhteensä 260 748
Investoinnit (liitetiedot 12 ja 14) 31 409 2 112 5 074 654 72 39 321
Poistot (liitetieto 5) 28 558 4 023 4 017 4 702 5 41 305
Arvonalentumiset 2 632 2 632
Muut kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa
Osakeperusteiset maksut 663 663
Eläkevelvoitteet 16 22 62 100
Varaukset 703 51 46 400 1 200

Yhteensä 719 73 46 400 725 1 963

2010 Hankitut liiketoiminnot yhteenlaskettuina

1 000 €
Maksettu vastike
Yhdistämisessä
kirjatut käyvät
arvot
Käteisvarat 1 684
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0
Ehdollinen vastike 30
Luovutettu vastike yhteensä 1 714
Korvausvelvoitteeseen perustuva
omaisuuserä
0
Hankinnan kohteesta aiemmin omistetun
osuuden käypä arvo
0
Vastike yhteensä 1 714
Hankintaan liittyvät menot
(sisältyvät hallinnon kuluihin tilinpäätöksessä)
Hankituista varoista ja vastattaviksi
otetuista veloista kirjatut määrät
0
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 500
Asiakassopimukset 356
Kilpailukieltosopimukset 339
Myytävissä olevat pitkäaikaiset rahoitusvarat 8
Myyntisaamiset ja muut saamiset 173
Rahavarat 59
Varat yhteensä 1 435
Laskennalliset verovelat 92
Ostovelat ja muut velat 109
Velat yhteensä 201
1 234
480

Yhteensä 1 714

Kiinteistönhoitoon ostettiin 1.6.2010 Kiinteistöpalvelu Oy Hollolan liiketoiminta ja 1.7.2010 Kiinteistöhuolto Oy Forsblomin liiketoiminta. Siivous- ja käyttäjäpalveluihin ostettiin 1.12.2010 SiivousJyvän liiketoiminta ja Ympäristöpalveluihin ostettiin 1.12.2010 Pirkanmaalla jätehuoltoliiketoimintaa harjoittava Säkkivaihto Oy.

Tiedot hankituista yrityksistä ja liiketoiminnoista on esitetty yhteenlaskettuina, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Käyvät arvot on määritetty kaupan toteutumisajankohtana. Mistään liiketoiminnoista ei ole luovuttu hankinnan seurauksena. Kaikki hankinnat on maksettu käteisellä. Osakekaupoilla saavutettiin sadan prosentin osuus äänivallasta. Ehdollinen vastike on sidottu hankitun liiketoiminnan asiakassopimusten siirtymiseen Lassila & Tikanoja Oyj:lle ja arviot vastikkeiden käyvistä arvioista on määritelty todennäköisyydellä painotetun loppukauppahinnan mukaan. Ehdollisen vastikkeen arviot eivät ole muuttuneet hankintahetken ja tilinpäätöshetken välillä. Myynti- ja muut saamiset on kirjattu käypään arvoon hankinta-

hetkellä. Yksittäisiä kauppahintoja ei ole esitetty erikseen, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen.

Liikevaihdoltaan suurimmat hankinnat olivat Kiinteistöpalvelut Oy Hollolan liiketoiminta (1 618 tuhatta euroa) ja Säkkivaihto Oy (1 054 tuhatta euroa).

Ostettujen yritysten vaikutusta konsernin raportointikauden liikevaihtoon ja tulokseen ei ole mahdollista esittää erikseen, koska L&T integroi ostetut yritykset olemassa olevaan liiketoimintaan mahdollisimman nopeasti. Nopea integrointi on edellytys synergiaetujen saavuttamiselle.

L&T hankki 1.7.2010 loput 16,5 % Muoviportti-konsernista (aiempi omistusosuus 83,5 %). Arvio 16,5 % kauppahinnasta oli kirjattu korolliseksi lyhytaikaiseksi velaksi, koska L&T oli sitoutunut ostamaan jäljellä olevat osakkeet. Kauppaa ei käsitellä IFRS 3:n mukaan, koska se koskee saman määräysvallan alaisia

yhteisöjä.

18.12.2006 allekirjoitettiin sopimus Biowatti Oy:n osakeenemmistön (70 %) ostamisesta yhtiön toimivalta johdolta. Samalla sitouduttiin ostamaan loput 30 % yhtiön osakkeista vuoden 2012 alkuun mennessä. 70 %:n omistusosuudesta maksettava hinta oli 30,9 miljoonaa euroa, ja se maksettiin käteisellä. Kaupassa ei siirtynyt korollisia velkoja. Biowatin ostosta kirjattiin konsernitilinpäätöksessä hankintahinnaksi sadan prosentin mukainen osuus. Tuloksesta tai omasta pääomasta ei erotettu vähemmistöosuutta, vaan arvio 30 %:n kauppahinnasta kirjattiin lyhytaikaiseksi lainaksi. Loppuosuuden kauppahinta määräytyy L&T Biowatin tuloskehityksen perusteella. Arvion oikeellisuutta tarkastellaan vuosittain 31.12. tai aina kun viitteitä arvion muutoksesta ilmenee. 30.6.2010 tehdyn arvion perusteella L&T Biowatin 30 prosentin kauppahintaa vähennettiin 1 113 tuhatta euroa 2 650 tuhanteen euroon (3 763). Oikaisu käsitellään IFRS 3:n mukaan eikä sillä ole tulosvaikutusta, vaan vastaava oikaisu on tehty hankintamenoon sekä liikearvoon ja korollisiin

velkoihin.

2011

Hankitut liiketoiminnot yhteenlaskettuina

1 000 €
Maksettu vastike
Yhdistämisessä
kirjatut käyvät
arvot
Käteisvarat 27 830
Oman pääoman ehtoiset instrumentit 0
Ehdollinen vastike 45
Luovutettu vastike yhteensä 27 875
Korvausvelvoitteeseen perustuva
omaisuuserä
0
Hankinnan kohteesta aiemmin omistetun
osuuden käypä arvo
0
Vastike yhteensä 27 875

Hankintaan liittyvät menot (sisältyvät hallinnon kuluihin tilinpäätöksessä) 27

Hankituista varoista ja vastattaviksi otetuista veloista kirjatut määrät

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 4 281
Asiakassopimukset 9 042
Kilpailukieltosopimukset 3 336
Muut aineettomat hyödykkeet 160
Myytävissä olevat pitkäaikaiset rahoitusvarat 122
Vaihto-omaisuus 411
Myyntisaamiset ja muut saamiset 5 914
Rahavarat 3 399
Varat yhteensä 26 666
Laskennalliset verovelat 752
Pitkäaikaiset korolliset velat 45
Ostovelat ja muut velat 8 475
Velat yhteensä 9 272
Yksilöitävissä oleva
nettovarallisuus yhteensä 17 394
Liikearvo 10 481
Yhteensä 27 875

Ympäristöpalveluihin ostettiin 4.1.2011 Keuruun ja Multialan alueella jätehuolto-, vaihtolava- ja jätevesipalveluliiketoimintaa harjoittava Pentti Laurila Ky, 1.2.2011 Ypäjällä toimivan Matti Hossi Ky:n jätehuolto- ja vaihtolavaliiketoiminta, 1.3.2011 PPT Luttinen Oy:n jätehuoltoliiketoiminta sekä 1.5.2011 pääkaupunkiseudulla toimiva ympäristönhuoltoalan yritys Papros Oy ja ympäristömanageeraukseen erikoistunut Full House Oy. Lisäksi vuoden viimeisellä neljänneksellä Ympäristöpalveluihin hankittiin 1.10.2011 Paraisten Puhtaanapito Oy, joka tuottaa jätehuolto-, kierrätys- ja viemärihuoltopalveluita.

Siivous- ja käyttäjäpalveluihin ostettiin 1.1.2011 pääkaupunkiseudulla toimivan Kestosiivous Oy:n liiketoiminta, 1.4.2011 Varkauden alueella toimivien Savon Kiinteistöhuolto- ja Siivouspalvelu Oy:n, Varkauden Kiinteistöhoito ja Siivouspalvelu Oy:n sekä Jo-Pe Huolto Oy:n siivous- ja kiinteistönhoitoliiketoiminnot, 1.5.2011 Ruotsissa siivouspalveluita tuottava Östgöta Städ Ab, 1.6.2011 Pirkanmaalla

toimiva siivousyritys WTS-Palvelut Oy sekä 1.11.2011 Forssan seudulla toimiva Palvelusiivous Ulla Haavisto Oy.

Tilikauden aikana ostettiin 1.4.2011 pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella ja Oulussa toimiva siivous- ja kiinteistönhoitopalveluiden tuottamiseen erikoistunut Hansalaiset Oy -konserni tytäryhtiöineen. Kyseinen hankinta kohdistuu sekä Siivous- ja käyttäjäpalvelut -segmenttiin että Kiinteistönhoito-segmenttiin.

Kiinteistönhoitoon ostettiin 1.3.2011 Nurmijärven alueella toimivan KH-Kiinteistöhuolto Oy:n liiketoiminta sekä 1.12.2011 Nastolan talousalueella Lahdessa toimiva Nastolan Talohuolto Oy.

Tiedot hankituista yrityksistä ja liiketoiminnoista on esitetty yhteenlaskettuina, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Käyvät arvot on määritetty kaupan toteutumisajankohtana. Mistään liiketoiminnoista ei ole luovuttu hankinnan seurauksena. Kaikki hankinnat on maksettu käteisellä. Osakekaupoilla saavutettiin sadan prosentin osuus äänivallasta. Ehdollinen vastike on sidottu hankitun liiketoiminnan asiakassopimusten siirtymiseen Lassila & Tikanoja Oyj:lle ja arviot vastikkeiden käyvistä arvioista on määritelty todennäköisyydellä painotetun loppukauppahinnan mukaan. Ehdollisen vastikkeen arviot eivät ole muuttuneet hankintahetken ja tilinpäätöshetken välillä. Myynti- ja muut saamiset on kirjattu käypään arvoon hankintahetkellä. Yksittäisiä kauppahintoja ei ole esitetty erikseen, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen.

Vuosiliikevaihdoltaan suurimmat hankinnat olivat Hansalaiset Oy (10 973 tuhatta), Papros Oy (6 209 tuhatta) ja Full House Oy (3 208 tuhatta) sekä Östgöta Städ Ab (11 842 tuhatta).

Ostettujen yritysten vaikutusta konsernin raportointikauden liikevaihtoon ja tulokseen ei ole mahdollista esittää erikseen, koska L&T integroi ostetut yritykset olemassa olevaan liiketoimintaan mahdollisimman nopeasti. Nopea integrointi on edellytys synergiaetujen saavuttamiselle.

18.12.2006 allekirjoitettiin sopimus Biowatti Oy:n osakeenemmistön (70 %) ostamisesta yhtiön toimivalta johdolta. Samalla sitouduttiin ostamaan loput 30 % yhtiön osakkeista vuoden 2012 alkuun mennessä. 70 %:n omistusosuudesta maksettava hinta oli 30,9 miljoonaa euroa, ja se maksettiin käteisellä. Kaupassa ei siirtynyt korollisia velkoja. Biowatin ostosta kirjattiin konsernitilinpäätöksessä hankintahinnaksi sadan prosentin mukainen osuus. Tuloksesta tai omasta pääomasta ei erotettu vähemmistöosuutta, vaan arvio 30 %:n kauppahinnasta kirjattiin lyhytaikaiseksi lainaksi. Loppuosuuden kauppahinta määräytyy L&T Biowatin tuloskehityksen perusteella. Arvion oikeellisuutta tarkastellaan vuosittain 31.12. tai aina kun viitteitä arvion muutoksesta ilmenee. 31.12.2011 tehdyn arvion perusteella L&T Biowatin 30 %:n kauppahintavelkaa vähennettiin 239 tuhatta euroa 2 411 tuhanteen euroon (2 650 tuhatta euroa). Oikaisu käsitellään IFRS 3:n mukaan eikä sillä ole tulosvaikutusta, vaan vastaava oikaisu on tehty hankintamenoon sekä liikearvoon ja korollisiin velkoihin.

Lisäksi välittömästi tilikauden jälkeen Kiinteistönhoitoon ostettiin 1.1.2012 Helsingin Itäkeskuksessa ja sen lähiympäristössä toimivan kiinteistöjen huoltoon ja isännöintiin erikoistuneen IK Kiinteistöpalvelu Oy:n ja 1.2.2012 Jyväskylän alueella toimivan Jyvässeudun Talonmiehet Oy:n kiinteistöhuoltoliiketoiminnat sekä 1.2.2012 Hyvinkään talousalueella toimiva Kiinteistöhuolto Markku Hyttinen Oy. Näiden kirjanpitokäsittely on vielä kesken.

7. Tutkimus- ja kehitysmenot

Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja keskitetysti ohjatuista kehitysprojekteista 1,2 miljoonaa euroa (1,6).

8. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 € 2011 2010
Rahoitustuotot
Osinkotuotot myytävissä
olevista sijoituksista 1
Korkotuotot myytävissä
olevista rahoitusvaroista ja muista
saamisista 87 101
Korkotuotot lainoista ja
muista saamisista 954 803
Valuuttakurssivoitot 148
Rahoitustuotot yhteensä 1 041 1 053
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavista lainoista -4 133 -3 764
Tappiot rahavirtaa suojaavista
koronvaihtosopimuksista, siirretty omasta
pääomasta -640 -893
Arvonmuutokset käypään arvoon tulos
vaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
(ei suojauslaskennassa olevat johdannais
sopimukset) -144
Muut rahoituskulut -653 -625
Valuuttakurssitappiot -74
-5 644 -5 282

9. Tuloverot

9.1. Tuloverot tuloslaskelmassa

1 000 € 2011 2010
Tilikauden verotettavaan tuloon perus
tuvat verot -11 742 -12 121
Edellisten tilikausien verot 321 -7
Laskennalliset verot 7 391 2 342
Yhteensä -4 030 -9 786
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla
laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
Tulos ennen veroja 20 994 35 990
Verot Suomen verokannan
mukaan (26 %)
-5 458 -9 357
Ulkomaisten tytäryhtiöiden
erilaisten verokantojen vaikutus
-31 -176
Vähennyskelvottomat kulut -204 -222
Liikearvon arvonalentumiset -972 0
Verovapaat tulot 73 9
Verot aiemmilta tilikausilta -321 -7
Laskennallisen verovelan muutos, purku
tappiopoistot
1 519
Verokantamuutoksen vaikutus, laskennal
liset verot
1 464
Muut erät -100 -33
Yhteensä -4 030 -9 786

3. Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut

1 000 € 2011 2010
Palkat ja palkkiot 216 434 193 764
Eläkekulut
Maksupohjaiset järjestelyt 40 915 37 292
Etuuspohjaiset järjestelyt 76 100
Osake- ja optiopalkitseminen 182 663
Muut henkilösivukulut 13 360 10 827
Yhteensä 270 967 242 646
Etuuspohjaiset eläkekulut toiminnoittain
Hankinnan ja valmistuksen kulut 17 22
Myynnin ja markkinoinnin kulut 1 16
Hallinnon kulut 58 62
Yhteensä 76 100

Tiedot myönnetyistä optioista ja osakepalkkioista esitetään liitetiedossa 24. Osakeperusteiset maksut.

Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat.

Tiedot etuuspohjaisten eläkkeiden tase-eristä esitetään liitetiedossa 25. Eläkevelvoitteet.

Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin

2011 2010
Toimihenkilöt 1 402 1 319
Työntekijät 7 111 6 516
Yhteensä 8 513 7 835
Suomi 6 473 6 044
Muut maat 2 040 1 791
Yhteensä 8 513 7 835

4. Pitkäaikaishankkeet

Tilikauden 2011 päättyessä konsernilla ei ollut osatuloutettavia pitkäaikaishankkeita. Pilaantuneiden maiden vastaanottotoiminnan lopputulokset eivät ole arvioitavissa luotettavasti. Näiden hankkeiden osalta tuottoja kirjataan hankkeiden toteutuneita menoja vastaava määrä.

5. Poistot ja arvonalentumiset

Poistot toiminnoittain

1 000 € Aineettomat
hyödykkeet
Aineelliset
käyttö
omaisuus
hyödykkeet Yhteensä
2011
Poistot
Hankinnan ja
valmistuksen poistot
11 139 32 686 43 825
Myynnin ja
markkinoinnin poistot
12 127 139
Hallinnon poistot 441 82 523
Poistot yhteensä 11 592 32 895 44 487
Arvonalentumiset
2010
12 273 4 788 17 061
Poistot
Hankinnan ja
valmistuksen poistot
8 586 31 999 40 585
Myynnin ja
markkinoinnin poistot
17 68 85
Hallinnon poistot 531 104 635
Poistot yhteensä 9 134 32 171 41 305
Arvonalentumiset 2 632 2 632

6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

1 000 € 2011 2010
Liiketoiminnan muut tuotot
Käyttöomaisuuden myyntivoitot 475 481
Vuokratuotot 77 58
Myyntisaamisten arvonalentumis
tappioiden peruutukset
182 113
Saadut korvaukset ja
julkiset avustukset
423 332
Hyödykejohdannaisten
tuotot
972 403
Ympäristölupa 300
Muut 609 1 321
Yhteensä 3 038 2 708
Liiketoiminnan muut kulut
Käyttöomaisuuden myynti- ja
romutustappiot
210 364
Myyntisaamisten
arvonalentumistappiot
1 176 1 496
L&T Biowatin
pellettiliiketoiminnan lopetus
580
Muut 347 245
Yhteensä 1 733 2 686

9.4. Laskennalliset verot taseessa

1 000 € 2011 2010
Laskennalliset verosaamiset 6 323 3 924
Laskennalliset verovelat -29 389 -33 718
Laskennalliset verovelat, netto -23 066 -29 794

Laskennalliset verot on esitetty taseessa eriteltyinä verosaamisiin ja verovelkoihin. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on esitetty nettona silloin, kun sekä saaminen että velka kohdistuvat samaan erään eikä erä ole ollut suuruudeltaan olennainen.

Laskennallisiin verosaamisiin sisältyy 3 751 tuhatta euroa (2 965 tuhatta euroa) verosaamisia yhteisyritysten tappiollisista tuloksista ja 580 tuhatta euroa (1 159 tuhatta euroa) verosaamisia tytäryhtiöiden tappiollisista tuloksista. Verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat verohyödyn realisoitumisen olevan todennäköistä.

Verosaamisten Muihin vähennyskelpoisiin tilapäisiin eriin sisältyy purkutappioiden verotuksen tuloutuksesta aiheutuva verosaaminen määrältään 1 519 tuhatta euroa.

Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei aiheudu konsernitilinpäätökseen laskennallista verovelkaa, koska EU-maista saaduista tytäryhtiöosingoista ei jouduta maksamaan lähdeveroa.

10. Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä ilman yhtiön omassa omistuksessa olevia osakkeita.

1 000 € 2011 2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tilikauden voitto
16 960 26 188
Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
keskimäärin kauden aikana, 1 000 kpl
38 722 38 749
Osakekohtainen tulos, € 0,44 0,68

Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Osakekohtaista tulosta laimentavat vuonna 2011 ja vuonna 2010 osakepalkkiojärjestelmän 2009–2011 osakepalkkiot, joiden kulukirjauksen ajanjakso on vielä kesken. Ne käsitellään optioina laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta koskevassa laskelmassa, vaikka niiden ansainta on vielä ehdollinen. Osakeoptiolla on laimentava vaikutus, kun osakkeen merkintähinta optiolla on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Osakkeen merkintähinnassa huomioidaan vielä kirjaamattomat optiokulut. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla yhtiö ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeen kauden keskimääräiseen hintaan.

1 000 € 2011 2010
Emoyhtiön omistajille kuuluva
tilikauden voitto
16 960 26 188
Osakkeiden osakeantioikaistu
lukumäärä keskimäärin kauden aikana,
1 000 kpl
38 722 38 749
Osakepalkkiojärjestelmän
osakkeiden vaikutus, 1 000 kpl
40 24
Osakkeiden laimennettu
osakeantioikaistu lukumäärä
keskimäärin kauden aikana, 1 000 kpl
38 762 38 773
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 0,44 0,68

11. Osakekohtainen osinko ja pääomanpalautus

Yhtiön hallitus ehdottaa 15.3.2012 pidettävälle yhtiökokoukselle, että tilikauden voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että

osinkoa ei jaeta.

Hallitus ehdottaa, että osakkeenomistajille jaetaan pääomanpalautusta 0,55 euroa osakkeelta. Pääomanpalautuksen määrä on 21 277 062,95 euroa. Ehdotettua pääomanpalautusta ei ole kirjattu velaksi tilinpäätökseen.

Vuodelta 2010 jaettiin osinkoa 0,55 euroa osakkeelta.

9.2. Verovaikutukset, muut laajan tuloksen erät

2011 2010
1 000 € Liite
tieto
Ennen
veroja
Vero
vaikutus
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
vaikutus
Verojen
jälkeen
Suojausrahasto, käyvän arvon muutos -623 136 -487 302 -78 224
Arvonmuutosrahasto
Myytävissä olevat lyhytaikaiset rahoitusvarat 21 -5 1 -4 -60 2 -58
Muuntoerot 169 -58 111 1 275 -498 777
Muuntoerot määräysvallattomille omistajille -11 -11 14 14
Muut laajan tuloksen erät -470 79 -391 1 531 -574 957

9.3. Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos tilikauden aikana

2011 Kirjattu Kirjattu omaan Hankitut /myydyt
1 000 € 1.1.2011 tuloslaskelmaan pääomaan Kurssierot liiketoiminnot 31.12.2011
Laskennalliset verosaamiset
Eläke-etuudet 160 -6 154
Varaukset 625 -66 559
Käyvän arvon muutokset 217 68 137 7 429
Tuloutus 16 20 36
Hyllypoistot 88 1 445 1 533
Yhteisyritysten tappiot 2 965 786 3 751
Tytäryritysten tappiot 1 159 -32 -3 -544 580
Muuntoerot 25 -58 -33
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 368 1 315 -48 1 635
Yhteensä 5 623 3 530 79 4 -592 8 644
Laskennalliset verovelat
Poistoerot -34 725 3 682 -6 -148 -31 197
-531 42 -489
-25 1 -24
-136 136 0
-35 417 3 861 -6 -148 -31 710
-740 -23 066
-29 794
7 391
79
-2
2010
1 000 €
1.1.2010 Kirjattu
tuloslaskelmaan
Kirjattu omaan
pääomaan
Kurssierot Hankitut /myydyt
liiketoiminnot 31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset
Eläke-etuudet 174 -14 160
Varaukset 494 131 625
Käyvän arvon muutokset 278 15 -76 217
Tuloutus 458 -442 16
Hyllypoistot 71 17 88
Yhteisyritysten tappiot 1 533 1 226 206 2 965
Tytäryritysten tappiot -10 1 164 5 1 159
Muuntoerot 524 -499 25
Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot 374 0 -6 368
Yhteensä 3 896 2 097 -375 5 5 623

Laskennalliset verovelat

Poistoerot -34 792 159 -92 -34 725
Rahoitusleasing -582 51 -531
Osakeperusteiset etuudet 26 -51 -25
Muut tilapäiset erot -23 86 -199 -136
Yhteensä -35 371 245 -199 -92 -35 417
Laskennallinen verovelka, netto -31 475 2 342 -574 5 -92 -29 794
2010 Hankittu
sopimus
Kilpailu
kielto
Muut
aineettomat
hyödykkeet
yritys
Sisäisesti
aikaan
saadut
aineettomat
Aineettomat Muut
aineettomat
Ennakko
1 000 € Liikearvo kanta sopimukset kaupoista hyödykkeet oikeudet hyödykkeet maksut Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010 116 690 14 000 19 894 9 395 4 516 12 544 9 182 1 894 188 115
Lisäykset 1 310 445 282 907 2 944
Hankitut liiketoiminnot 480 356 339 1 175
Vähennykset -1 688 -447 -43 -24 -2 202
Siirrot erien välillä -515 109 1 409 -1 007 -4
Kurssierot 1 305 345 85 40 12 36 32 1 855
Hankintameno 31.12.2010 116 787 14 254 20 318 9 435 5 311 13 067 10 885 1 826 191 883
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2010
-2 919 -7 768 -8 253 -6 201 -1 715 -8 828 -4 014 -39 698
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
418 24 442
Tilikauden poistot -1 905 -1 957 -1 966 -751 -1 035 -1 520 -9 134
Kurssierot -401 -263 -85 -39 -6 -18 -812
Kertyneet poistot
ja arvonalentumiset
31.12.2010
-3 320 -9 518 -10 295 -8 206 -2 466 -9 869 -5 528 -49 202
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 113 467 4 736 10 023 1 229 2 845 3 198 5 357 1 826 142 681

Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista ovat yleensä patentteja tai lupia.

Aineettomien hyödykkeiden hankintaa koskevia sopimukseen perustuvia sitoumuksia ei ollut vuonna 2010.

Kesäkuussa arvioitiin uudelleen L&T Biowatin loppukauppahinnan (30 %) arvo ja sitä alennettiin 1 113 tuhatta euroa 2 650 tuhanteen euroon (3 763 tuhatta euroa). Kauppahinnan muutoksella ei ole tulosvaikutusta, vaan oikaisu kirjattiin liikearvoon ja pitkäaikaisiin velkoihin. Tarkempi kuvaus kauppahinnasta sisältyy tilinpäätöksen liitetietoon 2. Hankitut liiketoiminnot.

Syyskuussa myytiin osa Moskovan siivousliiketoimintaa. Luovutettavaan toimintaan liittyvä liikearvo ja aineettomat hyödykkeet määritettiin IAS 36.86:n mukaisesti luovutetun osan ja yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella. Myytyä liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista kirjattiin myyntitappiona liiketoiminnan muihin kuluihin. Myyty liiketoiminnan osa ei täytä IFRS 5.31–32:n vaatimuksia lopetettujen toimintojen esittämisestä.

12. Aineettomat hyödykkeet

2011 Muut Sisäisesti
Hankittu Kilpailu aineettomat
hyödykkeet
aikaan
saadut
Muut
1 000 € Liikearvo sopimus
kanta
kielto
sopimukset
yritys
kaupoista
aineettomat
hyödykkeet
Aineettomat
oikeudet
aineettomat
hyödykkeet
Ennakko maksut Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011 116 787 14 254 20 318 9 435 5 311 13 067 10 885 1 826 191 883
Lisäykset 511 438 451 1 246 2 646
Hankitut liiketoiminnot 10 481 9 042 3 336 22 859
Vähennykset -15 -3 -18
Siirrot erien välillä -1 724 331 3 773 -2 380 0
Kurssierot 206 36 8 4 2 3 21 280
Hankintameno 31.12.2011 127 474 23 332 23 662 9 439 4 098 13 823 15 109 713 217 650
Kertyneet poistot ja
arvonalentumiset 1.1.2011
-3 320 -9 518 -10 295 -8 206 -2 466 -9 869 -5 528 -49 202
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
1 019 -1 019 0
Tilikauden poistot -3 187 -3 420 -1 151 -754 -915 -2 165 -11 592
Arvonalentumiset -4 607 -6 776 -68 -822 -12 273
Kurssierot -38 -36 -9 -4 -5 -2 -94
Kertyneet poistot
ja arvonalentumiset
31.12.2011 -7 965 -12 741 -20 500 -9 361 -2 201 -10 857 -9 536 -73 161
Kirjanpitoarvo 31.12.2011 119 509 10 591 3 162 78 1 897 2 966 5 573 713 144 489

Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista ovat yleensä patentteja tai lupia.

Aineettomien hyödykkeiden hankintaa koskevia sopimukseen perustuvia sitoumuksia ei ollut vuonna 2011.

Vuonna 2011 L&T Biowatti Oy:lle tehtiin arvonalentumistestaus, jonka perusteella syntyi arvonalentumistappio, josta 12 273 tuhatta euroa kohdistui aineettomiin hyödykkeisiin.

33 %:ssa rahavirtaa tuottavista yksiköistä ja 82 %:ssa konsernin liikearvosta (50 % ja 84 %) diskonttokoron muutoksen olisi oltava 99 % tai enemmän, jotta käyttöarvo vastaisi kirjanpitoarvoa. 33 %:ssa rahavirtaa tuottavista yksiköistä ja 82 %:ssa konsernin liikearvosta (67 % ja 89 %) pitäisi residuaali-EBITDA-prosentin laskea 50 % tai enemmän, jotta käyttöarvo olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Kriittisimmän rahavirtaa tuottavan yksikön, Uusiutuvien energialähteiden, kohdalla tulisi diskonttokoron laskea 31 % (nousta 7 %) ja residuaali-EBITDA-prosentin nousta 36 %

14. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

2011 Muut Ennakkomaksut
1 000 € Maa-alueet Rakennukset Koneet ja
kalusto
aineelliset
hyödykkeet
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011 4 671 116 544 283 759 174 5 303 410 451
Lisäykset 165 4 358 30 503 5 590 40 616
Hankitut liiketoiminnot 4 441 4 441
Vähennykset -21 -4 -419 -79 -523
Siirrot erien välillä 273 3 506 2 337 -6 116 0
Kurssierot -6 -1 122 -82 33
Hankintameno 31.12.2011 5 082 124 403 320 743 174 4 616 455 018
Kertyneet poistot 1.1.2011 0 -37 636 -172 026 -89 0 -209 751
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot
46 46
Tilikauden poistot -6 544 -26 351 -32 895
Arvonalentumiset -493 -2 009 -2 286 -4 788
Kurssierot 3 -111 -108
Kertyneet poistot 31.12.2011 -493 -46 186 -200 728 -89 0 -247 496
Kirjanpitoarvo 31.12.2011 4 589 78 217 120 015 85 4 616 207 522

(laskea 7 %), jotta käyttöarvo olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Testauksen perusteella kriittisimmän rahavirtaa tuottavan yksikön liikearvoa alaskirjattiin 4,6 miljoonaa euroa ja muita aineettomia sekä aineellisia hyödykkeitä 12,5 miljoonaa euroa. Ruotsin rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo ylittää kirjanpitoarvon, mutta pienikin muutos keskeisissä oletuksissa voi johtaa siihen, että käyttöarvo vastaa kirjanpitoarvoa. Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta arvonalentumistappion kirjaaminen edellyttäisi kriittisten muuttujien vielä suurempia muutoksia.

Arvonalentumistestauksen herkkyysanalyysi

Keskeiset oletukset Osuus liikearvosta Vaadittu muutos Vaadittu muutos kriittisimmässä
rahavirtaa tuottavassa yksikössä
2011
Residuaali-EBITDA-% 82 % ≥ -50 % 36 %
WACC (ennen veroja) 82 % ≥ 99 % -31 %
2010
Residuaali-EBITDA-% 89 % ≥ -50 % -7 %
WACC (ennen veroja) 84 % ≥ 99 % 7 %

13. Liikearvojen arvonalentumistestit

Liikearvojen kohdistaminen

Lassila & Tikanojan liiketoiminta on jaettu neljään toimialaan: Ympäristöpalvelut, Siivous- ja käyttäjäpalvelut, Kiinteistönhoito ja Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti).

Suomen toimintojen osalta Ympäristöpalvelut jakaantuu liiketoimintoihin, jotka muodostavat rahavirtaa tuottavat yksiköt. Näitä ovat Ympäristöpalvelut, L&T Recoil sekä ympäristötuotteet. Siivous- ja käyttäjäpalveluiden toiminta Suomessa muodostaa rahavirtaa tuottavan yksikön. Kiinteistönhoito ja Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) testataan toimialatasolla omana rahavirtaa tuottavana yksikkönä. Lisäksi rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat Latvian/Baltian ja Ruotsin liiketoiminnat. Arvonalentumistestausta varten liikearvot on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.

Liikearvon kirjanpitoarvot on kohdistettu seuraavasti:

1 000 € 2011 2010
Ympäristöpalvelut ilman ympäristö
tuotteita ja L&T Recoilia 84 601 80 294
Siivous- ja käyttäjäpalvelut 13 758 10 884
Kiinteistönhoito 5 254 4 526
Uusiutuvat energialähteet
(L&T Biowatti) 4 606
Latvia 5 646 5 564
Ruotsi 10 174 7 516
Yhteensä 119 433 113 390
Yksiköt, joille kohdistettu liikearvo ei
ole merkittävä suhteessa liikearvon
tasearvoon 76 77
Yhteensä 119 509 113 467

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa arvioidaan kerrytettävissä olevat rahamäärät käyttöarvon perusteella. Vastaiset rahavirrat perustuvat johdon viiden vuoden vuosikohtaisiin tuloslaskelma- ja ylläpitoinvestointiennusteisiin, jotka on tehty budjetointiprosessin yhteydessä. Johto perustaa ennusteensa toteutuneeseen kehitykseen sekä käsitykseensä alansa kasvunäkymistä (markkinoiden yleinen kehitys ja yksikön kannattavuus, hinnoittelu, kunnallistamispäätökset, henkilöstö- ja raaka-ainekustannukset). Kasvuennusteissa huomioidaan hyväksytyt investointipäätökset. Näissä ennusteissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden liikevaihdon kasvuprosentit vaihtelevat -2,5 %:n ja 17,0 %:n välillä (-7,2%–14,7%). Siitä eteenpäin rahavirroille on arvioitu ylläpitoinvestoinnit ja inflaatiota (2 %) vastaava tai hieman korkeampi residuaalikasvu (3 %). Tulevaisuuden EBITDA-prosentit on määritetty konservatiivisin perustein ja niiden arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen eikä niissä ennakoida tapahtuvan olennaisia muutoksia ennustekauden aikana.

Käyttöarvon laskentamenetelmänä on käytetty tuottoarvomenetelmää. Laskelmissa käytettyjen tuottovaatimusten laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti (valtion 10 v. velkakirja), markkinariskipreemio, listaamattomien yritysten epälikvidisyyspreemio, toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja oman

ja vieraan pääoman suhde. Toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde on laskettu kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle johdon määrittelemien samoilla toimialoilla toimivien julkisesti noteerattujen vertailuyritysten tunnuslukujen perusteella. Vuonna 2011 tuottovaatimusten muutokset ovat pääosin seurausta riskittömän tuottoprosentin sekä toimialakohtaisten beta-arvojen muutoksista. Näillä perusteilla arvonalentumistestauksissa on käytetty diskonttokorkona pääoman tuottovaatimusta ennen veroja (WACC) seuraavasti: Ympäristöpalvelut ilman ympäristötuotteita ja L&T Recoilia 8,9 % (9,7), Kiinteistönhoito 11,5 % (10,2), Siivous- ja käyttäjäpalvelut 10,1 % (10,0), Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) 9,9 % (10,4), Ruotsi 8,5 % (10,9) ja Latvia 12,5 % (13,3). WACC on määritelty 30.9.2011 tiedoin lukuun ottamatta Uusiutuvia energialähteitä, jonka liikearvon arvonalentumistesti tehtiin uudelleen joulukuussa 2011 heikentyneiden markkinaodotusten vuoksi.

Liikearvon arvonalentumistestauksen perusteella syntyi arvonalentumistappio Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) rahavirtaa tuottavaan yksikköön. Arvonalentuminen johtui puupohjaisten polttoaineiden pidemmän aikavälin kilpailukyvyn heikkenemisestä sekä metsäenergian hyödyntämistä edistävien valtion tukien merkittävästä alenemisesta. 17 061 tuhannen euron arvonalentuminen koskee sekä liikearvoa että muita omaisuuseriä ja on käsitelty kertaluonteisena kuluna vuoden viimeisellä neljänneksellä. Arvonalentumistestauksen perusteella tehty alaskirjaus kohdistui 4 607 tuhatta euroa liikearvolle, 7 666 tuhatta euroa aineettomille oikeuksille ja loput 4 788 tuhatta euroa aineellisille hyödykkeille. Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta liikearvon arvonalentumistestaus ei osoita arvonalentumista.

Joulukuussa 2011 arvioitiin uudelleen L&T Biowatin loppukauppahinnan (30 %) arvo ja sitä alennettiin yhteensä 239 tuhatta euroa 2 411 tuhanteen euroon (2 650). Kauppahinnan muutoksella ei ole tulosvaikutusta, vaan oikaisu kirjattiin liikearvoon ja pitkäaikaisiin velkoihin. Tarkempi kuvaus kauppahinnasta sisältyy tilinpäätöksen liitetietoon 2. Hankitut liiketoiminnot.

15. Yhteisyritykset

Konsernilla on 50 %:n omistusosuus yhteisyrityksestä L&T Recoil Oy, Helsinki.

Konsernin taseeseen ja tuloslaskelmaan sisältyvät yhteisyritysten varat, velat, tuotot ja kulut

1 000 € 2011 2010
Pitkäaikaiset varat 34 465 34 195
Lyhytaikaiset varat 3 459 4 630
Pitkäaikaiset velat -19 152 -17 408
Lyhytaikaiset velat -5 467 -8 261
Nettovarat 13 305 13 156
Tuotot 11 508 8 237
Kulut -13 092 -11 376
Tilikauden voitto/tappio -1 584 -3 139
2011 2010
Henkilöstö keskimäärin

yhteisyrityksessä 47 42

Lisää tietoja yhteisyrityksestä esitetään liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat.

16. Tytäryritykset

Konsernin
osuus
osakkeista ja
äänivallasta, %
Hansalaiset Oy*, Helsinki 100,0
Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33, Helsinki 100,0
Kiinteistöpalvelu Hansalaiset Oy*, Helsinki 100,0
Lassila & Tikanoja Service AB,
Tukholma, Ruotsi
100,0
Lassila & Tikanoja Services OÜ, Tallinna, Viro 100,0
L&T Biowatti Oy, Helsinki 70,0
L&T Ecoinvest LLC, Dubna, Venäjä 100,0
L&T Hankinta Ky, Helsinki 100,0
L&T Hygienutveckling AB, Kävlinge, Ruotsi 100,0
L&T Kalusto Oy, Helsinki 100,0
L&T LLC, Dubna, Venäjä 100,0
L&T Relations Oy, Helsinki 100,0
L&T Toimi Oy, Helsinki 100,0
L&T Östgöta AB, Norrköping, Ruotsi 100,0
Nastolan Talohuolto Oy, Helsinki 100,0
Palvelusiivous Ulla Haavisto Oy, Helsinki 100,0
Papros Oy*, Helsinki 100,0
Paraisten Puhtaanapito Oy, Helsinki 100,0
SIA L&T, Riika, Latvia 100,0
Suomen Keräystuote Oy, Helsinki 100,0
The Russian-Finnish Company Ecosystem LLC, Dubna,
Venäjä
90,0
WTS-Palvelut Oy*, Helsinki 100,0
Ympäristönhuollon Palvelukeskus Full House Oy*,
Helsinki
100,0

* vapaaehtoisessa selvitystilassa

17. Myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset

2011 2010
598 525
16 65
8
-9
605 598

Myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset ovat noteeraamattomia

osakkeita.

18. Rahoitusleasingsaamiset

erääntyminen

erääntyminen

1 000 € 2011 2010
Vähimmäisvuokrien
erääntyminen
Enintään 1 vuoden kuluessa 1 886 2 007
1– 5 vuoden kuluttua 3 752 3 947
Yli 5 vuoden kuluttua 386 227
Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 6 024 6 181
Vähimmäisvuokrien nykyarvojen
erääntyminen
Enintään 1 vuoden kuluessa 1 826 1 937
1–5 vuoden kuluttua 3 273 3 409
Yli 5 vuoden kuluttua 305 138
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä 5 404 5 484
Kertymättömät rahoitustuotot 620 697
Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin 6 024 6 181

Rahoitusleasingsaamiset perustuvat asiakkaille vuokrattujen puristimien, paalaimien ja muiden hyödykkeiden vuokrasopimuksiin. Vähimmäisvuokrat sisältävät hyödykkeiden omistusoikeuden siirrosta suoritettavan maksun vuokrakauden lopussa, jos vuokrasopimukseen sisältyvä osto-optio on ehdoiltaan sellainen, että oikeuden käyttäminen sopimuksen syntymisajankohtana on kohtuullisen varmaa tai jos siitä on tehty sitova sopimus.

2010 Ennakkomaksut
1 000 € Maa-alueet Rakennukset Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet
ja keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010 4 015 101 794 264 391 169 14 666 385 035
Lisäykset 453 3 554 18 229 12 392 34 628
Hankitut liiketoiminnot 500 500
Vähennykset -59 -1 726 -8 548 -16 -10 349
Siirrot erien välillä 262 12 845 8 748 -21 851 4
Kurssierot 77 439 5 112 633
Hankintameno 31.12.2010 4 671 116 544 283 759 174 5 303 410 451
Kertyneet poistot 1.1.2010 0 -29 722 -153 574 -88 0 -183 384
Vähennysten ja siirtojen
kertyneet poistot 1 019 7 619 8 638
Tilikauden poistot -7 234 -24 937 -32 171
Arvonalentumiset -1 682 -950 -2 632
Kurssierot -17 -184 -1 -202
Kertyneet poistot 31.12.2010 0 -37 636 -172 026 -89 0 -209 751
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 4 671 78 908 111 733 85 5 303 200 700

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyvät rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet

Koneet ja
1 000 € Rakennukset kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.2010 3 350 1 019 4 369
Lisäykset 0
Hankintameno 31.12.2010 3 350 1 019 4 369
Kertyneet poistot 1.1.2010 -70 -993 -1 063
Tilikauden poistot -168 -24 -192
Kertyneet poistot 31.12.2010 -238 -1 017 -1 255
Kirjanpitoarvo 31.12.2010 3 112 2 3 114

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 5 106 tuhatta euroa.

Toukokuussa 2010 L&T Biowatin pellettiliiketoiminta lopetettiin. Lopetuksen myötä Suonenjoen pellettitehtaan käyttöomaisuus arvostettiin käypään arvoon ja siitä kirjattiin 2 632 tuhannen euron arvonarvonalentumistappio.

Tilikaudella 2010 L&T Biowatti Oy sai oman kaluston hankintaan 248 tuhatta euroa avustusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältyvät rahoitusleasingsopimuksilla hankitut hyödykkeet

Koneet ja
1 000 € Rakennukset kalusto Yhteensä
Hankintameno 1.1.2011 3 350 1 019 4 369
Lisäykset
Hankintameno 31.12.2011 3 350 1 019 4 369
Kertyneet poistot 1.1.2011 -238 -1 017 -1 255
Tilikauden poistot -168 -2 -170
Kertyneet poistot 31.12.2011 -406 - 1019 -1 425
Kirjanpitoarvo 31.12.2011 2 944 0 2 944

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 4 593 tuhatta euroa.

Vuonna 2011 L&T Biowatti Oy:lle tehtiin arvonalentumistestaus, jonka perusteella syntyi arvonalentumistappio, josta 4 788 tuhatta euroa kohdistui aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin.

23. Oma pääoma

Osakepääoma ja ylikurssirahasto

2011 Osakkeiden
1 000 € lukumäärä, 1000 kpl Osakepääoma Ylikurssi
rahasto
SVOP
rahasto
Omat osakkeet Yhteensä
1.1.2011 38 738 19 399 50 673 -845 69 227
5.4.2011 Omien osakkeiden hankinta -3 -37 -37
12.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -5 -50 -50
13.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -7 -67 -67
14.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -5 -54 -54
15.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -6 -65 -65
16.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -4 -37 -37
19.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -3 -36 -36
20.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -3 -29 -29
21.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -4 -42 -42
22.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -8 -82 -82
23.9.2011 Omien osakkeiden hankinta -5 -55 -55
31.12.2011 Ylikurssirahaston siirto SVOP-rahastoon -50 673 50 658 -15
31.12.2011 38 685 19 399 0 50 658 -1 399 68 658
2010 Osakkeiden
lukumäärä,
Ylikurssi SVOP Omat
1 000 € 1000 kpl Osakepääoma rahasto rahasto osakkeet Yhteensä
1.1.2010 38 769 19 399 50 673 -356 69 716
17.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -7 -105 -105
18.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -6 -88 -88
19.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -8 -110 -110
20.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -7 -98 -98
21.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -11 -153 -153
24.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -2 -32 -32
25.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -6 -82 -82
26.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -8 -111 -111
27.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -10 -138 -138
28.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -8 -108 -108
31.5.2010 Omien osakkeiden hankinta -1 -19 -19
1.6.2010 Omien osakkeiden hankinta -4 -55 -55
2.6.2010 Omien osakkeiden hankinta -2 -26 -26
4.6.2010 Omien osakkeiden luovutus 49 636 636
31.12.2010 38 738 19 399 50 673 -845 69 227

Lassila & Tikanoja Oyj:llä on yksi osakelaji. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole enimmäismäärää eikä yhtiöllä ole enimmäisosakepääomaa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Yhtiöllä oli 31.12.2011 omia osakkeita 113 305 kappaletta (60 758).

Yhtiökokouksen päätöksellä 8.9.2011 taseen 31.12.2010 mukaista ylikurssirahastoa alennettiin siirtämällä kaikki ylikurssirahastossa olevat varat sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto (SVOP) sisältää muut oman pääoman luonteiset sijoitukset ja osakkeiden merkintähinnan siltä osin kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan.

19. Vaihto-omaisuus

1 000 € 2011 2010
Aineet ja tarvikkeet 19 007 19 545
Keskeneräiset tuotteet 209 281
Valmiit tuotteet/tavarat 6 179 5 341
Muu vaihto-omaisuus 2 558 2 790
Yhteensä 27 953 27 957

Vaihto-omaisuuden kuluksi kirjattu hankintameno, joka sisältyy tuloslaskelmassa myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin, oli 22 220 tuhatta euroa (14 200 tuhatta euroa).

Vaihto-omaisuuden arvosta kirjattiin kuluksi 2,3 miljoonaa euroa (1,8), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Kulukirjaus sisältyy myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin.

20. Myyntisaamiset ja muut saamiset

1 000 € 2011 2010
Myyntisaamiset 81 677 72 887
Rahoitusleasingsaamiset, lyhytaikaiset 1 826 1 937
Lainasaamiset 1 021 987
Siirtosaamiset 6 799 7 888
Verosaamiset 39 1 494
Muut saamiset 268 471
Yhteensä 91 629 85 662
Siirtosaamisten erittely
Korot 24 64
Kela, työterveyshuollon korvaukset 2 162 2 934
Lakisääteiset henkilövakuutukset 670 927
Saadut tuet 857 1 093
Välilliset verot 1 136 1 012
Muut 1 950 1 858
Yhteensä 6 799 7 888

Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset ilmenevät liitetiedosta 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.

21. Myytävissä olevat rahoitusvarat

1 000 € 2011 2010
Sijoitus- ja yritystodistukset 2 299 9 895
Yhteensä 2 299 9 895
1.1. 9 895 18 484
Lisäys/vähennys -7 590 -8 581
Omaan pääomaan siirretyt käyvän arvon
muutokset -5 -8
31.12. 2 299 9 895

Vuonna 2011 omasta pääomasta siirrettiin tuloslaskelmaan voittoja 87 tuhatta euroa (101).

Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan tilinpäätöksissä käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon.

22. Rahavarat

1 000 € 2011 2010
Pankkitilit ja käteinen raha 5 770 4 653
Yhteensä 5 770 4 653

Rahavarat esitetään nimellisarvoisina, mikä vastaa niiden käypää arvoa.

Rahavirtalaskelman mukaiset likvidit varat muodostuvat seuraavasti:

1 000 € 2011 2010
Rahavarat 5 770 4 653
Sijoitus- ja yritystodistukset 2 299 9 895
Yhteensä 8 069 14 548

Ulkona olevien optio-oikeuksien lukumäärät ja keskimääräiset merkintähinnat

2011 2010
Keskimääräinen
merkintähinta
€/osake
Optioita kpl Keskimääräinen
merkintähinta
€/osake
Optioita kpl
Tilikauden alussa 22,03 368 000 20,19 572 000
Myönnetyt uudet optiot
Yhtiölle palautuneet optiot 16,27 -28 000
Toteutetut optiot
Rauenneet optiot 26,80 -200 000 16,98 -176 000
Tilikauden lopussa 16,20 168 000 22,03 368 000
Kauden lopussa toteutettavissa olevat optiot 16,20 168 000 22,03 368 000

Vuosina 2009, 2010 ja 2011 optioita ei käytetty osakkeiden merkintään.

Black-Scholes -hinnoittelumallissa käytetyt muuttujat

2008 2005C
Myöntämispäivä 5.6.2008 12.6.2007
Optio-ohjelman mukainen määrä 230 000 230 000
Osakehinta myöntämishetkellä 16,65 25,18
Merkintähinta 16,20 26,80
Odotettavissa oleva volatiliteetti 53 % 26 %
Oletettu option voimassaoloaika 3 v 360 pv 3 v 354 pv
Työssäoloaika Työssäoloaika
Oikeuden syntymisehdot 2 v 4 kk 2 v 4 kk
Riskitön korko 4,57 % 4,56 %
Odotettavissa olevat osingot, € 2,13 2,73
Käypä arvo myöntämispäivänä, € 5,16 4,70

Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty arvostuspäivää edeltävien 50, 100 ja 260 kaupankäyntipäivän keskiarvona. Volatiliteetin määrittely perustuu Bloomberg-tietokannan informaatioon.

Optioiden ehdoissa ei ole sellaisia käyttöehtoja, jotka tulisi ottaa huomioon optioiden käypää arvoa arvostettaessa. Optioiden arvioitu palautuma myöntämispäivänä on 0 %.

24. Osakeperusteiset maksut

Konsernilla on vuonna 2008 myönnetty optio-ohjelma. Kaupankäynti vuoden 2005 optio-ohjelman viimeisellä sarjalla päättyi 2011. Optioiden käyvästä arvosta syntyvä kulu jaksotetaan oikeuksien syntymisajanjaksolle. Käypä arvo määritetään Black-Scholes -hinnoittelumallilla.

Muut rahastot

Muuntoerorahasto

Muuntoeroja syntyy tytäryritysten oman pääoman ja tuloksen muuntamisesta euromääräisiksi. Lisäksi osana nettosijoitusta tytäryhtiöihin käsitellään pitkäaikaiset lainasaamiset, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Arvonmuutos- ja suojausrahasto

Arvonmuutosrahasto käsittää käyvän arvon rahaston, joka sisältää myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutoksen. Suojausrahasto sisältää rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutosten tehokkaat osuudet.

Pääoman hallinta

Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus ja ylläpitää optimaalinen pääomarakenne investointien turvaamiseksi ottaen huomioon pääomakustannukset. Pääomaan lasketaan oma ja vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla.

Vuotuisen osingon määrä on sidottu tulokseen. Se osa, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille. Osakepääomaa korotetaan, mikäli poikkeuksellisen nopea kasvu tai suuret investoinnit vaativat lisää pääomaa.

Pääoman rakenteen kehitystä seurataan omavaraisuus-tunnusluvun avulla vuosineljänneksittäin. Tunnusluku lasketaan siten, että konsernin oma pääoma jaetaan luvulla, joka saadaan, kun taseen loppusummasta vähennetään saadut ennakot.

1 000 € 2011 2010
Oma pääoma konsernitaseessa 217 944 222 994
Taseen loppusumma 494 340 483 742
Saadut lyhytaikaiset ennakot -4 843 -4 239
Saadut pitkäaikaiset ennakot -262 -263
Pääoma yhteensä 489 235 479 240
Omavaraisuusaste, % 44,5 % 46,5 %

Konsernin omavaraisuusaste laski hieman edellisvuotisesta. Kauden bruttoinvestoinnit olivat 70,6 miljoonaa euroa (39,3). Käyttöpääomaa vapautui kaudella 3,2 miljoonaa euroa (sitoutui 2,2 milj. e). Liiketoiminnan nettorahavirta oli 74,5 miljoonaa euroa (63,8).

Pitkäaikaisten pankkilainojen kovenantteja on kuvattu liitetiedossa 27. Lainat.

Optio-oikeudet

Optio Osakkeiden
merkintäaika
Merkintähinta
€/osake
Osakkeita
merkittävissä
31.12.2011
Osakkeita
merkittävissä
31.12.2010
Oikeuden
syntymis
ajanjakson
päättyminen
2005C 2.11.2009–31.5.2011 26,80 200 000 2.11.2009
2008 1.11.2010–31.5.2012 16,20 168 000 168 000 1.11.2010
Yhteensä 168 000 368 000

Järjestelyyn kuuluvien varojen

1 000 € 2011 2010 1 000 € 2011 2010
Taseen etuuspohjainen eläkevelka Maksetut etuudet -25 -25
määräytyy seuraavasti: Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 557 623 kauden lopussa 496 546
Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo -496 -546
61 77 Taseessa esitetyn velan muutokset
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo 536 537 Velka kauden alussa 611 671
Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset voitot Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut 81 10
(+) ja tappiot (-) 30 Maksusuoritukset järjestelyyn -64 -70
Nettomääräinen eläkevelka taseessa 627 614 Velka kauden lopussa 628 611
Velvoitteen nykyarvon muutokset Tuloslaskelman etuuspohjainen
Velvoite kauden alussa 1 160 1 116 eläkekulu määräytyy seuraavasti:
Työsuorituksesta johtuvat menot 49 49 Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot 49 49
Korkomenot 55 57 Korkomenot 55 57
Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja
tappiot (+)
-86 23 Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu
tuotto
-24 -24
Maksetut etuudet -85 -85 Vakuutusmatemaattiset
Velvoite tilikauden lopussa 1 093 1 160 voitot (-) ja tappiot (+) -4 18
Yhteensä 76 100
käypien arvojen muutokset
Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot
kauden alussa 546 529
Varojen odotettu tuotto 24 24
Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn 8 7
Vakuutusmatemaattiset
voitot (+) ja tappiot (-) -57 11

Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli -33 tuhatta euroa vuonna 2011 (35).

Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 44 tuhatta euroa vuonna 2012.

Optio-ohjelmat

Optio-oikeuksia on myönnetty johtoon kuuluville avainhenkilöille. Optio-oikeudet antavat oikeuden merkitä Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeita optio-ohjelman ehtojen mukaisella merkintähinnalla ehtojen määräämänä aikana. Kaikkien optio-oikeuksien merkintäsuhde on 1:1.

Optio-oikeuksia, joiden osakemerkinnän aika ei ole alkanut ja joihin oikeus ei ole siten syntynyt, ei saa luovuttaa kolmannelle. Jos työ- tai toimisuhde päättyy muusta syystä kuin eläkkeelle siirtymisen tai kuoleman johdosta, on osallistujan viipymättä tarjottava vastikkeetta yhtiölle sellaiset optio-oikeudet, joiden osakemerkinnän aika ei ollut alkanut. Merkintäajan päättymisen jälkeen optio-oikeudet raukeavat arvottomina.

Optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden osinko-oikeus ja muut osakasoikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tai uusien osakkeiden tultua rekisteröidyksi kaupparekisteriin. Edellä olevassa taulukossa on esitetty optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintäajat ja -hinnat. Merkintähintoja alennetaan merkintähinnan määräytymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää jaettavien osakekohtaisten osinkojen määrällä, joka ylittää yhteensä 70 % sen tilikauden osakekohtaisesta voitosta, jolta osinkoja jaetaan.

31.12.2011 ulkona olevien optio-oikeuksien perusteella voidaan yhteensä merkitä enintään 168 000 uutta osaketta, mikä on 0,4 % yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä ja sen tuottamista äänistä.

Optio-ohjelma 2008

Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous päätti enintään 230 000 optio-oikeuden antamisesta. 168 000 optio-oikeutta on 33 avainhenkilön hallussa. Lassila & Tikanoja Oyj:n hallussa on 62000 optio-oikeutta, joita ei käytetä osakkeiden merkintään.

Osakkeen merkintähinta 2008-optio-oikeuksilla on 16,20 euroa. Osakkeen merkintähinta kirjataan kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi nousta ulkona olevilla 2008-optio-oikeuksilla tehtävien merkintöjen seurauksena enintään 168000 uudella osakkeella. Näiden osakkeiden osuus on 0,4 % yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä.

2008-optio-oikeudet ovat olleet listattuina NASDAQ OMX Helsingissä 1.11.2010 alkaen.

Osakepalkkiojärjestelmä 2009–2011

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti 24.3.2009 osakepohjaisen kannustinohjelman käyttöönotosta osana avainhenkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Palkkion maksaminen riippui yhtiön hallituksen asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta, minkä perusteet hallitus päätti vuosittain. Maksettu palkkio perustui konsernin EVA-tulokseen. Palkkio maksettiin ainoastaan vuodelta 2009.

Ohjelmassa oli kolme kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2009 ja viimeinen päättyi 31.12.2011. Mahdollinen palkkio maksettiin ansaintajaksoa seuraavana kalenterivuonna osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattoi palkkiosta aiheutuvat verot. Palkkion saaminen edellytti työsuhteen jatkumista ja kannustinohjelmaan liittyi kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa kunkin palkkiosuorituksen saamisesta. Tämän jälkeenkin johtoryhmän on omistettava osakkeita vähintään puolen vuoden ja muiden kolmen kuukauden bruttopalkan arvosta työsuhteen päättymiseen saakka.

Ohjelman perusteella voitiin luovuttaa yhteensä enintään 180 000 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta, jotka yhtiö hankkii osakemarkkinoilta. Ohjelman piiriin kuului perustamisvaiheessa 28 henkilöä.

Osakkeina maksettava osuus arvostetaan myöntämispäivänä käypään arvoon eikä arvostusta muuteta järjestelmän voimassaoloaikana. Osakkeina maksettavan osuuden kulut jaksotetaan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa kolmelle vuodelle tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi ja omaan pääomaan.

Rahasuoritusosuudet arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetken osakkeen hinnan mukaan. Osakepalkkiojärjestelmän rahasuoritusosuudet kirjataan henkilöstökuluihin ja velkoihin, ja ne jaksotetaan ansaintajaksolle.

Osakepalkkiojärjestelmän 2009–2011 ensimmäiseltä ansaintajaksolta 2009 ansaitut osakkeet siirrettiin palkkionsaajille kesäkuun alussa 2010. Niiden luovutusrajoitus päättyy 31.5.2012.

Osakepalkkiojärjestelmä 2012

Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti 14.12.2011 uudesta vuoden mittaisesta osakepohjaisesta kannustinohjelmasta. Mahdollinen palkkio perustuu konsernin EVA-tulokseen ilman L&T Recoilia. Muilta osin ehdot ovat yhtäläiset 2009–2011 järjestelmän kanssa.

Ohjelman perusteella voidaan luovuttaa yhteensä enintään 65 520 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta, jotka yhtiö hankkii osakemarkkinoilta. Ohjelman piiriin kuuluu 22 henkilöä.

Osakepalkkiojärjestelmät 2009–2011 ja 2012

Instrumentti Osakepalkkiojärjestelmä 2009–2011 Osakepalkkiojärjestelmä 2012
Osakeohjelma 2010 2011 2012
Myöntämispäivä 9.2.2010 3.1.2011 2.1.2012
Ansaintajakso alkaa 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012
Ansaintajakso päättyy 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012
Osakkeen keskikurssi myöntämispäivänä 15,26 14,99 11,60
Toteumaoletus 0 0 32 760
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta 2 2 2
Osakkeiden vapautuminen 31.3.2013 31.3.2014 31.3.2015
Henkilöitä 25 23 22
Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattavat kulut, 1 000 €
Osakkeina maksettavat palkkiot 192,4 182,1
Rahasuoritusosuudet 277,8
Yhteensä 470,2 182,1
Instrumentti Osakepalkkiojärjestelmä 2009–2011 Osakepalkkiojärjestelmä 2012
Osakeohjelma 2010 2011 2012
Myöntämispäivä 9.2.2010 3.1.2011 2.1.2012
Ansaintajakso alkaa 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012
Ansaintajakso päättyy 31.12.2010 31.12.2011 31.12.2012
Osakkeen keskikurssi myöntämispäivänä 15,26 14,99 11,60
Toteumaoletus 0 0 32 760
Osakeomistusvelvollisuus, vuotta 2 2 2
Osakkeiden vapautuminen 31.3.2013 31.3.2014 31.3.2015
Henkilöitä 25 23 22
Osakepalkkiojärjestelmästä kirjattavat kulut, 1 000 €
Osakkeina maksettavat palkkiot 192,4 182,1
Rahasuoritusosuudet 277,8
Yhteensä 470,2 182,1

Vuodelta 2010 ja 2011 ei maksettu osakepalkkioita, koska kriteerit eivät täyttyneet.

25. Eläkevelvoitteet

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat pieniä ja koskevat yksittäisiä henkilöitä Suomessa. Ne ovat syntyneet pääasiassa yrityskauppojen seurauksena. Osa eläkesopimuksista hoidetaan vakuutusyhtiöissä ja osa on yhtiön omalla vastuulla.

Rahoitusleasingvelat

1 000 € 2011 2010
Vähimmäisvuokrien
erääntyminen
Enintään 1 vuoden kuluessa 354 354
1–5 vuoden kuluttua 1 416 1 416
Yli 5 vuoden kuluttua 2 565 2 919
Vähimmäisvuokrat yhteensä 4 335 4 689

Vähimmäisvuokrien nykyarvon

erääntyminen
Enintään 1 vuoden kuluessa 341 341
1–5 vuoden kuluttua 1 149 1 149
Yli 5 vuoden kuluttua 1 420 1 565
Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä 2 910 3 055
Tulevat rahoituskulut 1 425 1 634
Rahoitusleasingvelat yhteensä 4 335 4 689

Rahoitusleasingsopimus liittyy yhteisyritys L&T Recoilin tekemään vedyn, kuumaöljyn ja höyryn hankintaa koskevaan ostosopimukseen. Sopimuksen perusteella L&T Recoil on sitoutunut ostamaan niitä tuottavien laitosten tuotannon kokonaisuudessaan regenerointilaitoksensa käyttöön. Ostosopimuksen on IFRIC 4:n mukaisesti määritelty sisältävän vuokrasopimuksen.

Taulukossa esitettävät vähimmäisvuokrat sisältävät vuokrakauden lopussa maksettavan lunastushinnan, jos sellaisesta on sovittu.

28. Muut pitkäaikaiset velat

1 000 € 2011 2010
Saadut ennakot 262 263
Muut velat 698 101
Yhteensä 960 364

29. Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat

Siirtovelat

1 000 € 2011 2010
Saadut ennakot 4 843 4 239
Ostovelat 24 899 22 834
Muut velat 20 081 18 168
Siirtovelat 55 928 49 650
Yhteensä 105 751 94 891
Siirtovelat
Henkilöstökuluihin liittyvät velat 49 441 40 798
Jätteenkäsittelymaksut 1 420 1 265
Korot 1 500 1 252
Muut jaksotetut kulut 3 567 6 335
Yhteensä 55 928 49 650

Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot ovat samat tai jokseenkin samat kuin niiden yllä esitetyt tasearvot.

1 000 € 2011 2010 2009
Määrät tilikaudelta ja kahdelta
edelliseltä tilikaudelta
Velvoitteen nykyarvo 1 093 1 160 1 116
Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo -496 -546 -529
Alikate 597 614 587
Kokemusperäiset tarkistukset järjestely
jen varoihin, voitot (+) / tappiot (-)
-57 11 76
Kokemusperäiset tarkistukset järjestely
jen velkoihin, voitot (+) / tappiot (-)
-101 2 96
Tärkeimmät käytetyt
vakuutusmatemaattiset
oletukset
Diskonttokorko 4,8 % 4,8 % 5,0 %
Diskonttokorko 4,8 % 4,8 % 5,0 %
Inflaatio-oletus 2,0 % 2,0 % 2,0 %
Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu
tuotto 4,5 % 4,5 % 4,5 %
Tuleva palkankorotusolettamus 4,5 % 4,5 % 4,5 %

26. Varaukset

1 000 € Ympäristö
varaukset
Muut
varaukset
Yhteensä
Varaukset 1.1.2011 2 531 617 3 148
Varausten lisäykset 157 0 157
Käytetyt varaukset -149 -400 -549
Käyttämättömien varausten
peruutukset
0 -37 -37
Diskonttauksen vaikutus -219 0 -219
Varaukset 31.12.2011 2 320 180 2 500
1 000 € 2011 2010
Pitkäaikaiset varaukset 2 500 2 748
Lyhytaikaiset varaukset 0 400
Yhteensä 2 500 3 148

Ympäristövaraukset kattavat seuraavat velvoitteet: Konserni on vuokrannut Keravan ja Kotkan kaupungeilta maaalueet, joilla on kaatopaikat. Lisäksi konsernilla on käytössään Varkaudessa maa-alue pilaantuneen maa-aineksen välivarastointia, puhdistustoimintaa ja loppusijoitusta varten. Konsernilla on velvoite hoitaa vuokrasopimusten tai toiminnan päättyessä alueiden jälkihoitotyöt eli maisemointi ja seurantatutkimukset ympäristölupien ehtojen mukaisesti.

Keravan kaatopaikan jälkihoitokustannusvaraus on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa tulevat kustannukset on arvioitu laskentahetken hintatason perusteella korjattuna maanrakennuskustannusindeksin mukaisella muutoksella sekä 2 %:n vuotuisella inflaatiolla, koska kustannustaso on varauksen käyttöhetkellä korkeampi kuin kaatopaikan rakennusaikana. Inflaatiolla korjatut kustannukset on diskontattu läjitysalueen rakentamishetkeen. Korkokantana on käytetty valtion 5 vuoden riskittömän velkakirjan tuotto-odotusta rakennushetkellä lisättynä L&T:n lainamarginaalilla ko. ajankohtana. Tämä läjitysalueen rakentamisesta aiheutuva määrä on aktivoitu nykyarvon suuruisena osaksi alueen hankintamenoa taseeseen ja se poistetaan tasapoistoin.

Yhtä suuri erä on kirjattu taseen velkoihin varaukseksi, jota vuosittain kasvattaa rahoituskuluihin kirjattava diskonttokorko. Varauksen toinen osa lasketaan läjitysalueelle ajettavan tonnimäärän perusteella. Kolmannen osan varauksesta muodostaa seurantatutkimusvaraus.

Kotkan kaatopaikan jälkihoitokustannusvaraus on jaettu kahteen osaan. Varauksen ensimmäisessä osassa kaatopaikan rakentamisesta aiheutuva määrä on aktivoitu nykyarvon suuruisena osaksi alueen hankintamenoa taseeseen kuten Keravan kaatopaikan varaus. Kotkan kaatopaikkaan sovelletaan kuitenkin suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, joten taseeseen aktivoitu määrä poistetaan alueelle toimitetun jätteen tilavuuden mukaan. Toisen osan Kotkan kaatopaikan varauksesta muodostaa taseeseen aktivoitu seurantatutkimusvaraus, joka perustuu tasapoistoihin. Tulevat kustannukset on arvioitu laskentahetken hintatason perusteella korjattuna 2 %:n vuotuisella inflaatiolla.

Varkauden pilaantuneen maa-aineksen käsittely- ja loppusijoituspaikan jälkihoitokustannusvaraus on käsitelty saman periaatteen mukaan kuin Keravan varaus.

Pitkäaikaisiin varauksiin merkittyjen velvoitteiden arvioidaan johtavan taloudellisen hyödyn menetyksiin pääosin 1–5 vuoden kuluessa, paitsi Kotkan seurantatutkimusvarauksessa 30 vuoden kuluessa.

Muut varaukset ovat pääasiassa uudelleenjärjestelyihin sekä välimiesmenettelyssä oleviin korvausvaatimuksiin liittyviä varauksia.

27. Lainat

2011 2010
1 000 €
Pitkäaikaiset
Tasearvo Tasearvo
Lainat rahoituslaitoksilta ja
eläkelainat
Rahoitusleasingvelat
90 345
2 569
92 849
2 714
Yhteensä 92 914 95 563

Lyhytaikaiset

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset 24 548 22 202
Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset 341 341
Lyhytaikaiset lainat 16 926 4 994
Kauppahintavelat 473 1 691
Muut rahoitusvelat 31 2 033
Yhteensä 42 319 31 261

Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 30. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.

Pitkäaikaisten lainojen ja rahoitusleasingvelkojen erääntyminen on esitetty liitetiedossa 37.

Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen duraatio 31.12.2011 oli 2,2 vuotta (2,8 vuotta) ja efektiivisten korkokantojen painotettu keskikorko korkosuojaukset huomioituna 3,1 % (3,3 %).

Pitkäaikaisten pankkilainojen sopimuksiin sisältyy omavaraisuus- ja korkokatekovenantteja sekä muita tavanomaisia ehtoja, jotka rajoittavat lisävakuuksien antoa muille rahoittajille ja nykyisen liiketoiminnan lakkauttamista ja luovuttamista. Näiden ehtojen rikkominen oikeuttaa lainanantajat irtisanomaan lainat välittömästi. Lassila & Tikanoja Oyj:n nimissä olevien lainojen

kovenantit eivät ole olleet lähellä rikkoutumista vuosien 2011 ja 2010 aikana.

Yhteisyritys L&T Recoil Oy:n lainasopimusten vuonna 2011 edellyttämää käyttökatetasoa ei saavutettu regenerointilaitoksen ennakoitua heikomman toimintavarmuuden vuoksi. Rahoittajat ovat kuitenkin antaneet määräaikaisen suostumuksensa kovenantin rikkoutumiseen.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käypien arvojen määrittämisperiaatteet

Myytävissä olevat sijoitukset

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista. Sellaiset noteeraamattomat osakesijoitukset, joiden käypiä arvoja ei ole saatavissa epäaktiivisten markkinoiden vuoksi, arvostetaan hankintamenoon.

Myytävissä olevat rahoitusvarat

Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat sijoitus- ja yritystodistuksista. Sijoitus- ja yritystodistukset ovat jälkimarkkinakelpoisia ja niiden käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän korkomarkkinanoteerauksiin.

Johdannaiset

Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinanoteeraukset. Käyvät arvot kuvaavat niitä hintoja, jotka konserni saisi tai joutuisi maksamaan, jos johdannaissopimus purettaisiin tilinpäätöspäivänä.

Pankkilainat ja muut lainat

Lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Lainan kokonaiskorko muodostuu riskittömästä markkinakorosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.

Rahoitusleasingvelat

Rahoitusleasingvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, jolla konserni voisi tehdä vastaavan leasingsopimuksen tilinpäätöshetkellä.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Johdannaisvaroihin kuulumattomiin rahoitusvaroihin sisältyvät myyntisaamiset ja muut saamiset merkitään taseeseen alkuperäisen arvon mukaisina vähennettynä hyvityksillä ja arvonalentumistappioilla. Tämä vastaa niiden käypää arvoa, koska maksuajat ovat lyhyitä eikä diskonttauksella siten ole olennaista vaikutusta.

Ostovelat ja muut velat

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa, joka vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.

Käyvän arvon hierarkia käypään arvoon arvostetuista

rahoitusvaroista ja -veloista Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltava käyttäen kolmitasoista käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. L&T:llä ainoastaan lyhytaikaiset myytävissä olevat rahoitusvarat ja johdannaiset kirjataan käypään arvoon. Myytävissä olevien lyhytaikaisten sijoitusten, jotka ovat sijoitus- ja yritystodistuksia, ja johdannaisten, jotka ovat koronvaihto-, valuutta- ja hyödykejohdannaissopimuksia, käyvät arvot ovat tason 2 mukaisia. Rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteeratuista hinnoista johdettuihin hintoihin tai yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin. 31. Johdannaissopimukset

Valuuttajohdannaiset

2011 2010
1 000 € Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo
Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyjen valuuttatermiinien erääntyminen
Enintään 1 vuoden kuluessa 1 079 -19 196 7
Valuuttatermiineillä suojataan valuuttamääräisiä nettokassavirtoja.
Valuuttatermiinisopimuksiin ei ole sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutokset on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
1 000 € Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo
Suojauslaskennassa olevien koronvaihtosopimusten erääntyminen*
Enintään 1 vuoden kuluessa 13 429 11 010
1-5 vuoden kuluttua 38 033 49 355
Yli 5 vuoden kuluttua 267
Yhteensä 51 462 -1 504 60 632 -1 173
1 000 € Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo
Ei-suojauslaskennassa olevien koronvaihtosopimusten erääntyminen**
Enintään 1 vuoden kuluessa 4 000 0
1–5 vuoden kuluttua 19 455 0
Yli 5 vuoden kuluttua 4 545 0

Yhteensä 28 000 -144 0 0

* Koron-ja valuutanvaihtosopimukset, jotka on tehty vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvien rahavirtojen suojauksiksi ja joihin on sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Suojaukset ovat olleet tehokkaita ja niiden käyvän arvon muutokset on esitetty kauden laajassa tuloslaskelmassa. Valuuttamääräisten lainojen arvo tilinpäätöshetkellä oli 0,5 milj. euroa positiivinen. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinatietoihin.

** Koronvaihtosopimukset, joihin ei ole sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Käyvän arvon muutokset on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Koronvaihtosopimusten kiinteät korot 31.12.2011 vaihtelivat välillä 1,24– 4,22 % (1,67– 4,22 %). Vaihtuvana korkona oli 1, 3 tai 6 kuukauden Euribor. Johdannaissopimusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin.

30. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin

2011 Käypään
arvoon tulos
vaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat ja
Lainat
ja muut
Myytävissä
olevat
rahoitus
Jaksotettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
Suojaus
laskennan
alaiset
Tase-erien
kirjanpito
Tase
erien
käyvät
IFRS 7:n
mukainen
käyvän
arvon
hierarkia
1 000 € -velat saamiset varat rahoitusvelat johdannaiset arvot arvot taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset 605 605 605 3
Rahoitusleasingsaamiset 3 578 3 578 3 894
Muut saamiset 3 315 3 315 3 315
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 84 792 84 792 84 792
Johdannaissaamiset 419 419 419 2
Myytävissä olevat rahoitusvarat 2 299 2 299 2 299 2
Rahavarat 5 770 5 770 5 770
Rahoitusvarat yhteensä 0 97 455 2 904 419 100 778 101 094
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat 92 914 92 914 94 033
Muut velat 698 698 698
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat 42 319 42 319
Ostovelat ja muut velat 44 713 44 713
Johdannaisvelat 163 1 687 1 850 1 850 2
Rahoitusvelat yhteensä 163 180 644 1 687 182 494 96 581
2010
Käypään
arvoon tulos
vaikutteisesti
kirjattavat
rahoitusvarat ja
Lainat
ja muut
Myytävissä
olevat
rahoitus
Jaksotettuun
hankinta
menoon
kirjattavat
Suojaus
laskennan
alaiset
Tase-erien
kirjanpito
Tase
erien
käyvät
IFRS 7:n
mukainen
käyvän arvon
hierarkia
1 000 € -velat saamiset varat rahoitusvelat johdannaiset arvot arvot taso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myytävissä olevat sijoitukset 598 598 598 3
Rahoitusleasingsaamiset 3 547 3 547 3 923
Muut saamiset 3 401 3 401 3 401
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset ja muut saamiset 76 280 76 280 76 280
Johdannaissaamiset 7 400 407 407 2
Myytävissä olevat rahoitusvarat 9 895 9 895 9 895 2
Rahavarat 4 653 4 653 4 653
Rahoitusvarat yhteensä 7 87 881 10 493 400 98 781 99 157
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Lainat 95 563 95 563 96 943
Muut velat 101 101 101
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Lainat 29 289 29 289
Ostovelat ja muut velat 44 546 44 546
Johdannaisvelat
Rahoitusvelat yhteensä
169 499 1 173
1 173
170 672 98 217 1 173 1 173 2

Yllä olevissa taulukoissa Pitkäaikaiset muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita, Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä verosaamisia ja siirtosaamisia, eivätkä Ostovelat ja muut velat lakisääteisiä velkoja (kuten verovelkoja), koska nämä erittelyt vaaditaan vain rahoitusinstrumenteista.

määrästä, jolla yhteisyrityksen rahoitussopimusten mukainen omavaraisuuskovenantti täyttyy.

Konsernin emoyhtiö on antanut omavelkaisen takauksen L&T Recoil Oy:n rahoituslimiiteille, joiden määrä on 37,1 miljoonaa euroa. Takaus kattaa 50 % kulloinkin käytössä olevasta limiittien määrästä.

Ylimmän johdon työsuhde-etuudet

1 000 € 2011 2010
Palkat ja muut lyhytaikaiset
työsuhde-etuudet
1 364 1 791
Työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
49 42
Osakeperusteiset maksut (osakepalkkio) 809
Yhteensä 1 413 2 642

Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä. Tuloslaskelmaan kirjattiin ylimmän johdon osuutena osakeperusteisista maksuista kuluksi 97 tuhatta euroa (291).

Hallitukselle maksetut palkat ja palkkiot

1 000 € 2011 2010
Heikki Bergholm, puheenjohtaja 64 33
Eero Hautaniemi, varapuheenjohtaja
28.12.2011 alkaen
36 32
Matti Kavetvuo, varapuheenjohtaja ja
jäsen 27.12.2011 asti
46 59
Hille Korhonen 36 33
Miikka Maijala 36 33
Sakari Lassila 34
Juhani Lassila, entinen varapuheenjohtaja
ja jäsen
3 41

Yhtiön toimitusjohtajana toimi 13.6.2011 asti Jari Sarjo. Ajalla 13.6. –31.10.2011 yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana toimi Ville Rantala. Yhtiön toimitusjohtajana aloitti 1.11.2011 Pekka Ojanpää. Alla esitetty palkat kultakin ajanjaksolta yhteenlaskettuna.

Vuonna 2011 toimitusjohtajan palkka luontoisetuineen oli 316 tuhatta euroa, joka sisältää palkan luontoisetuineen 285 tuhatta euroa ja tulospalkkion 31 tuhatta euroa (palkka luontoisetuineen 338 tuhatta euroa, tulospalkkio 164 tuhatta euroa, osakepalkkio 261 tuhatta euroa).

Muun johtoryhmän palkat luontoisetuineen olivat yhteensä 794 tuhatta euroa, joka sisältää palkat luontoisetuineen 678 tuhatta euroa ja tulospalkkiot 116 tuhatta euroa (palkat luontoisetuineen 852 tuhatta euroa, tulospalkkiot 206 tuhatta euroa, osakepalkkiot 548 tuhatta euroa). Luvuissa on huomioitu palkat siltä ajalta, jona henkilöt ovat kuuluneet johtoryhmään.

Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Jari Sarjolla, joka toimi yhtiön toimitusjohtajana 13.6.2011 asti, on etuuspohjainen eläkesopimus, josta kirjattiin tuloslaskelmaan 49 tuhatta euroa vuonna 2011 (42).

Hallituksen jäsenet eivät kuulu optio- ja osakeohjelmien

piiriin.

Toimitusjohtajalle ja johtoryhmälle ei myönnetty osakepalkkio-ohjelman osakkeita vuonna 2011. Optioita ei myönnetty vuonna 2011. Johtoryhmän kokoonpanossa tapahtui vuoden 2011 aikana muutoksia. Toimitusjohtajalla ja nykyisillä johtoryhmän jäsenillä oli 31.12.2011 23 000 kappaletta optioita, joista 23 000 kappaletta oli toteutettavissa (31.12.2010 115 000 kpl, joista 115 000 kpl oli toteutettavissa).

Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita

vakuuksia.

35. Tilintarkastuskustannukset

1 000 € PWC* Muut yhtiöt Yhteensä
2011
Tilintarkastus 203 17 220
Muut tilintarkastuslain
mukaiset toimeksiannot
3 3
Veroneuvonta 3 3
Muut palvelut 33 33
Yhteensä 242 17 259
2010
Tilintarkastus 235 12 247
Muut tilintarkastuslain
mukaiset toimeksiannot
5 5
Veroneuvonta 13 13
Muut palvelut 30 2 32
Yhteensä 283 14 297
34
arapuheenjohtaja
3 41
ana toimi 13.6.2011 asti Jari Sarjo.
II yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana
itiön toimitusjohtajana aloitti 1.11.2011
sitetty palkat kultakin ajanjaksolta

* PricewaterhouseCoopers-ketju

36. Vastuusitoumukset

1 000 € 2011 2010
Omista sitoumuksista annetut
vakuudet
Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen 42 186 42 179
Yrityskiinnitykset 21 460 21 460
Muut vakuudet 174 222
Ympäristölupien
edellyttämät pankkitakaukset
5 702 4 634

Omista sitoumuksista annetut vakuudet ovat pääosin yhteisyritys L&T Recoilin pankeille antamia vakuuksia, joiden kiinnityskoh-

teena on Haminan kaupungilta vuokratut alueet ja niillä oleva

regenerointilaitos.

Konserni ei ole antanut ulkopuolisten puolesta pantteja, kiinnityksiä tai takauksia.

32. Muut vuokrasopimukset

1 000 € 2011 2010
Ei-purettavissa olevien
muiden vuokrasopimusten
vähimmäisvuokrien erääntyminen
Enintään 1 vuoden kuluessa 7 708 8 087
1–5 vuoden kuluttua 15 504 20 087
Yli 5 vuoden kuluttua 4 185 4 509
Vähimmäisvuokrat yhteensä 27 397 32 683

Konserni on vuokrannut osan käytössään olevista tuotanto- ja toimistotiloista sekä toimistokoneista ja autoista. Toimitila- ja maanvuokrasopimukset ovat pääosin indeksisidonnaisia ja paikallisen markkinakäytännön mukaisia.

Vuoden 2011 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella kuluksi kirjattuja vuokria 17 054 tuhatta euroa (16 040).

33. Rahavirtalaskelman liitetiedot

1 000 € 2011 2010
Liiketoiminnan rahavirran
oikaisut
Verot 4 030 9 786
Poistot ja arvonalentumiset 61 548 43 937
Rahoitustuotot ja -kulut 4 602 4 229
Myyntivoitot ja -tappiot -1 338 -368
Varaukset 311 578
Muut 169 1 360
Yhteensä 69 322 59 522

Tilikauden aikana myytyjen tytäryritysten ja liiketoimintojen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 0 179 Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 0 56 Varat ja velat yhteensä 0 235 Rahana saatu vastike 0 199 Rahavirtavaikutus 0 199

Vuonna 2011 ei ollut tytäryritysten eikä liiketoiminnan myyntejä. Vuonna 2010 myytiin Moskovan siivouksen liiketoiminta. Luovutettavaan toimintaan liittyvä liikearvo ja aineettomat hyödykkeet määritettiin IAS 36.86:n mukaisesti luovutetun osan ja yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella. Myytyä liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista kirjattiin myyntitappiona liiketoiminnan muihin kuluihin. Nämä myydyt liiketoimintojen osat eivät täytä IFRS 5.31– 32 vaatimuksia lopetettujen toimintojen esittämisestä.

34. Lähipiiritapahtumat

Lassila & Tikanoja -konsernin lähipiiriin kuuluvat yhteisyritykset ja ylin johto. Konsernilla ei ollut osakkuusyrityksiä vuosina 2011 ja 2010.

Liiketoimet ja avoimet saldot yhteisyritysten kanssa

1 000 € 2011 2010
Myynti 2 489 2 332
Liiketoiminnan muut tuotot 63 74
Korkotuotot 707 505
Pitkäaikaiset saamiset
Pääomalainasaaminen 24 396 20 646
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 2 710 2 375
Lainasaamiset 1 633 1 034

Liiketapahtumat yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.

Yhteisyritys L&T Recoil Oy:lle vuosina 2006 ja 2007 myönnettyjen yhteensä 2 646 tuhannen euron suuruisten pääomalainojen korko oli 31.12.2011 3,756 % p.a. Lainojen korko maksetaan, mikäli yhteisyrityksellä on taseen mukaan voitonjakokelpoisia varoja.

Lisäksi L&T Recoil Oy:lle annettiin uusia pääomalainoja

  • yhteensä 5 750 tuhatta euroa vuonna 2008
  • yhteensä 7 500 tuhatta euroa vuonna 2009
  • yhteensä 4 750 tuhatta euroa vuonna 2010
  • yhteensä 3 750 tuhatta euroa vuonna 2011.

Näiden lainojen keskikorko on 3 % ja se maksetaan, kun L&T Recoilin vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä ylittää taseen mukaisen tappion määrän.

Konsernin emoyhtiö on sitoutunut sijoittamaan lisää L&T Recoil Oy:öön osakepääomana ja pääomalainoina 50% siitä

Hyödykejohdannaiset

2011 2010
Öljytonnia Nimellisarvo Käypä arvo Nimellisarvo Käypä arvo
Suojauslaskennassa olevien diesel
swapsopimusten erääntyminen
Erääntyy 1 vuoden kuluessa 2 544 7 596
Erääntyy 1–5 vuoden kuluessa 636 2 544
Yhteensä 3 180 419 10 140 400

Hyödykejohdannaiset on tehty tulevien dieselostojen suojaamiseksi. Sopimuksiin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa ja käyvän arvon muutos kirjataan tehokkaalta osaltaan oman pääoman suojausrahastoon. Hyödykejohdannaisten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin.

Korkoriski

L&T:n korkoriski liittyy pääasiassa lainoihin, jotka on sidottu vaihtuviin korkoihin ja joista aiheutuvat rahavirrat vaihtelevat korkotason muuttuessa. Koska L&T:n palveluiden kysyntä tai niiden hinnat eivät ole merkittävästi riippuvaisia taloussuhdanteiden vaihteluista, korkokustannukset pyritään pitämään mahdollisimman vakaina. Tämän vuoksi suuri osa vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvästä rahavirrasta on suojattu korkoriskiltä koronvaihtosopimuksin. Lisäksi osa lainoista on nostettu kiinteäkorkoisina.

31.12.2011 lainoista oli joko kiinteäkorkoisia tai koronvaihtosopimuksilla suojattuja 68 % (70) ja vaihtuvakorkoisia 32 % (30). Osaan pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten lainojen sopimuksista sisältyy lisäksi koronvaihtelujen vaikutuksia vaimentavat korkooptiot. Korkotason muutokset eivät siten vaikuta korkokustannuksiin täysimääräisesti.

Kaikki rahavirran suojaukseksi tehdyt koronvaihtosopimukset ovat konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti suojaavia ja lähes kaikkiin sopimuksiin sovelletaan suojauslaskentaa.

Pääosa L&T:n liikevaihdosta syntyy pitkäaikaisista palvelusopimuksista. Hyvän kassavirtaennustettavuuden vuoksi L&T:n rahoituspolitiikassa on määritelty, että korkoa tuottavien varojen määrä pyritään pitämään pienenä suhteessa kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen ja sijoitettuina suhteellisen lyhytaikaisiin instrumentteihin.

Luotto- ja vastapuoliriski

Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä rahoitus- ja johdannaissopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien kanssa sekä tekemällä likviditeettihallintaan liittyviä sijoituksia vain korkean luottokelpoisuuden omaavien liikkeellelaskijoiden sijoitus- ja yritystodistuksiin L&T:n hallituksen hyväksymän vastapuolilistan mukaisesti. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevista sijoituksista ei odoteta aiheutuvan arvonalentumisia.

L&T:llä on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista, toimisto- ja liikekiinteistöistä, institutionaalisista kiinteistönomistajista, asunto-osakeyhtiöistä, julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset koostuvat pääosin suuresta määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkittäviä luottoriskikeskittymiä ole. L&T:llä on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään varmistamaan se, että palveluita ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiakkaille tai ennakkomaksulla, mikäli asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri osa asiakassuhteista perustuu pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta yleensä vaadita vakuuksia.

Myyntisaamisiin liittyvää perintätoimintaa hoidetaan kotimaan myyntisaamisten osalta keskitetysti taloushallinnossa. Ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat omien myyntisaamistensa perinnän paikallisesti. Liikevaihdosta 85,9 % tuli Suomesta vuonna 2011.

Myyntisaamisten arvonalennusten nettomäärä suhteessa liikevaihtoon aleni vertailukaudesta ollen alle 0,2 %. Konsernin luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä vastaavat parhaiten rahoitusvarojen tasearvot 31.12.2011 siinä tapauksessa, että sopimusten vastapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Erääntymättömät

1 000 € 2011 2010
Erääntymättömät
myyntisaamiset
70 605 63 178
Erääntyneet 1–90 pv 9 019 7 325
Erääntyneet 91–180 pv 873 837
Erääntyneet 181–365 pv 341 1 496
Erääntyneet yli 365 pv 838 51
Yhteensä 81 676 72 887

Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappioiden määrä ja aiemmin kirjattujen arvonalentumistappioiden peruutukset esitetään liitetiedossa 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.

Rahoitusvaroihin liittyvä luottoriski

1 000 € Myytävissä olevat Pitkäaikaiset Myyntisaamiset ja Myytävissä olevat

1 000 € 2011
Tasearvo
2010
Tasearvo
Myytävissä olevat
pitkäaikaiset sijoitukset
605 598
Pitkäaikaiset
rahoitusleasingsaamiset
3 578 3 547
Muut pitkäaikaiset saamiset 3 315 3 402
Myyntisaamiset ja
muut lyhytaikaiset saamiset
81 676 72 887
Johdannaissaamiset 419 407
Myytävissä olevat
lyhytaikaiset rahoitusvarat
2 299 9 895
Rahavarat 5 770 4 653
Yhteensä 97 662 95 389

Kaikki rahoitusvarat ovat vakuudettomia. Niissä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Niihin liittyvä enimmäisluottoriski on niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisista tehtyjen arvonalentumiskirjausten kriteerinä on johdon harkinnan mukaan käytetty velallisten merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, yrityssaneerausta, perintätoimiston luottotappiosuositusta tai maksujen pitkäaikaista laiminlyöntiä. Muista rahoitusvaroista ei ole kirjattu arvonalentumisia.

Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski

Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että L&T pystyy jatkuvasti hoitamaan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman edullisin kustannuksin. L&T pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla sellaisiin rahamarkkinainstrumentteihin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti ja sitä ennakoidaan kassavirtaennusteiden avulla. Kotimaisten konserniyhtiöiden likviditeetti netotetaan konsernitilien avulla ja konsernin taloushallinto vastaa likviditeettiylijäämien sijoittamisesta. Rahoituksen saatavuutta pyritään varmistamaan käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen maturiteettia ja pyrkimällä pitämään pitkän lainasalkun keskimääräinen duraatio vähintään 2,5 vuotena.

Pitkäaikaisten lainojen erääntyminen

1 000 € 2012 2013 2014 2015 2016 2017 ja myöh. Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat 24 548 30 073 33 161 11 196 6 263 9 652 114 893
Rahoitusleasingvelat 341 318 296 276 259 1 420 2 910
Yhteensä 24 889 30 391 33 457 11 472 6 522 11 072 117 803
1 000 € 2011 2012 2013 2014 2015 2016 ja myöh. Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat 22 202 31 777 25 067 15 283 7 196 13 526 115 051
Rahoitusleasingvelat 341 318 296 276 259 1 565 3 055
Yhteensä 22 543 32 095 25 363 15 559 7 455 15 091 118 106

37. Rahoitusriskien hallinta

L&T:n rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä rahoitusriskeiltä ja pyrkiä rajoittamaan rahoitusmarkkinoiden muutosten ja muiden riskitekijöiden epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen.

Konsernin rahoitus ja likviditeetinhallinta hoidetaan keskitetysti konsernin taloushallinnossa, jota johtaa talousjohtaja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät transaktiot toteutetaan konsernin taloushallinnossa. Yhteisyritys L&T Recoililla on omat muusta konsernista erilliset rahoitusjärjestelyt, mutta konsernin taloushallinto vastaa myös niihin liittyvistä suojaustransaktioista ja yhtiön likviditeetinhallinnasta.

Valuuttariski

L&T muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluuttana on euro ja muissa tytäryhtiöissä sijaintimaan valuutta. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat siten konsernin tulokseen ja omaan pääomaan, mutta eivät kovin merkittävästi.

Transaktioriski

L&T:n ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toimintavaluutassa. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla, jotka ovat kunkin tytäryhtiön toimintavaluutan määräisiä. Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin laskutusvaluuttana lähes poikkeuksetta euroa. Ostoissa on laskutusvaluuttana vähäisessä määrin myös Ruotsin kruunu.

Translaatioriski

L&T:n translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät omat pääomat ja niihin rinnastettavat lainat. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen nettosijoitusten positiota ei suojata, koska omistuksia pidetään pitkäaikaisina strategisina sijoituksina.

Vuonna 2011 tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten takia omaan pääomaan syntyi muuntoeroja 169 tuhatta euroa (1 275 tuhatta euroa). Valuuttamääräiset nettosijoitukset on esitetty valuutoittain alla olevassa taulukossa.

Nettosijoitusten traslaatiopositio

1 000 € 2011 2010
SEK 19 864 14 342
LVL 9 719 8 341
RUB 8 244 8 069
Yhteensä 37 827 30 752

Sijoitusten hintariski

L&T ei ole sijoittanut varoja noteerattuihin osakkeisiin, joiden arvo vaihtelee markkinahintojen muutosten vuoksi, joten se ei altistu arvopaperimarkkinoihin liittyvälle hintariskille. L&T:n omistamien noteeraamattomien osakkeiden määrä on vähäinen, eikä niihin liity olennaista hintariskiä.

Hyödykehintariski

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinnan vaihtelut heijastuvat sekä tuotantokalustossa käytettävien polttoaineiden hintoihin että ympäristönhuoltoalan tuotteiden hankintahintoihin öljypohjaisten raaka-aineiden kautta. Osassa jätehuollon asiakassopimuksista laskutusjaksot ja sopimusehdot ovat sellaiset, että hintoja ei pystytä korottamaan kuukausittain. Tämän vuoksi polttoaineiden hintojen kohoaminen saadaan siirrettyä palveluhintoihin viiveellä. Vuosien 2012–2013 dieselin hintariskiä on suojattu osittain hyödykejohdannaissopimuksilla. Näihin sopimuksiin sovelletaan IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa.

Yhteisyritys L&T Recoilin regenerointilaitos tuottaa perusöljyä, jonka hintakehitys seuraa raakaöljyn hintaa osittain. Laitoksen toimintavarmuus parani selvästi vuoden 2011 aikana, mutta laitoksen toimintavarmuus on edelleen merkittävä riski L&T:n tuloskehityksen kannalta.

Ympäristötuotteiden raaka-ainehintariskiä pyritään hallitsemaan siten, että myyntihinnat sovitaan yleensä kiinteiksi enintään toimittajien vahvistamien ostohintojen voimassaoloajaksi.

38. Riita-asiat ja oikeusprosessit

Lassila & Tikanoja Oyj on vastaajana yhtiön liiketoimintaan liittyvässä vahingonkorvausta koskevassa riita-asiassa, jonka varalta yhtiöllä on asianmukainen vakuutus. Lisäksi Lassila & Tikanoja Oyj on asianosaisena muutamassa pienessä konsernin liiketoimintaan liittyvässä riita-asiassa, joiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

IFRS 7 -standardin mukainen herkkyysanalyysi rahoitusinstrumenttien markkinariskeistä

2011 2010
Milj. € Tulos verojen
jälkeen
Oma pääoma Tulos verojen
jälkeen
Oma pääoma
+ 0,5 % muutos markkinakoroissa -0,1 0,3 -0,1 0,4
- 0,5 % muutos markkinakoroissa 0 -0,3 0 -0,4
+10 % muutos diesel oil CIF CARGO NWE -hinnassa* 0,2 0,5
-10 % muutos diesel oil CIF CARGO NWE -hinnassa* -0,2 -0,5

* euromääräinen hintataso

39. Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen

laadintaan.

Rahoitusinstrumenteista aiheutuva herkkyys markkinariskeille

Seuraavassa esitetty IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi pyrkii kuvaamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä korkotason ja dieselin hinnan muutoksille taseessa 31.12.2011 (31.12.2010) olevista rahoitusinstrumenteista eli rahoitusvaroista ja -veloista sekä johdannaissopimuksista. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset on oletettu kohdistuvan kokonaan omaan pääomaan ja muiden johdannaissopimusten tuloslaskelmaan.

Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:

• Korkotason muutokseksi oletetaan +/-0,5 prosenttiyksikköä. • Dieselin hinnan muutokseksi oletetaan +/-10

prosenttiyksikköä.

• Laskelman perustana oleva positio sisältää korolli-

set rahoitusvelat ja -saamiset sekä koronvaihto- ja

hyödykejohdannaissopimukset.

Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.

Lainojen rakenne

Käytössä Käytettävissä Käytössä Käytettävissä
1 000 € 31.12.2011 31.12.2011 Yhteensä 31.12.2010 31.12.2010 Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat 114 893 114 893 115 051 115 051
Rahoitusleasingvelat 2 910 2 910 3 055 3 055
Sitova luottolimiitti erääntyy vuonna 2012 15 000 15 000 15 000 15 000
Sitova luottolimiitti erääntyy vuonna 2014 30 000 30 000
Ei-sitovat luottolimiitit 8 000 8 000 8 000 8 000
Yritystodistusohjelma 17 000 83 000 100 000 5 000 45 000 50 000
Shekkitililimiitit 1 972 1 221 3 193
Kauppahintavelat 473 473 1 691 1 691
Yhteensä 135 276 136 000 271 276 126 769 69 221 195 990

Rahoitusvelkojen erääntyminen

Sopimusten
mukainen
2017
1 000 € Tasearvo rahavirta 2012 2013 2014 2015 2016 ja myöh.
31.12.2011
Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat 114 893 122 930 27 497 32 375 34 552 11 815 6 644 10 047
Rahoitusleasingvelat 2 910 4 335 354 354 354 354 354 2 565
Kauppahintavelat 473 473 473
Yritystodistusvelat 16 926 17 000 17 000
Johdannaisvelat 1 850 1 850 1 850
Ostovelat ja muut velat 47 923 47 923 47 923
Yhteensä 184 975 194 511 95 097 32 729 34 906 12 169 6 998 12 612
Sopimusten
mukainen
2016
1 000 € Tasearvo rahavirta 2011 2012 2013 2014 2015 ja myöh.
31.12.2010
Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat 115 122 123 136 24 614 33 799 26 349 15 981 7 830 14 562
Rahoitusleasingvelat 3 055 4 689 354 354 354 354 354 2 919
Kauppahintavelat 1 691 1 748 1 748
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat 306 306 306
Yritystodistusvelat 4 994 5 000 5 000
Johdannaisvelat 1 173 1 173 1 173
Ostovelat ja muut velat 51 988 51 988 51 988
Yhteensä 178 329 188 040 85 183 34 153 26 703 16 335 8 184 17 481

L&T:n kassavarat on pyritty pitämään melko pieninä ja toisaalta huolehdittu luottolimiittien riittävyydestä likviditeetin hallinnassa.

Lyhytaikaisia, kassavirran heilahteluista johtuvia rahantarpeita varten L&T:llä on käytössä komittoituja limiittejä (yhteensä 45 milj. e) ja yritystodistusohjelma (100 milj. e). 31.12.2011 konsernin likvidien varojen ja sijoitusten määrä oli 8,1 miljoonaa euroa (14,5). Yritystodistusohjelmasta oli käytössä 17 miljoonaa euroa (5).

Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina sopimuksiin perustuvien eräpäivien mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja. L&T:n nostamiin

pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy omavaraisuus- ja korkokatekovenantteja sekä muita tavanomaisia ehtoja, jotka rajoittavat lisävakuuksien antoa muille rahoittajille ja nykyisen liiketoiminnan lakkauttamista tai luovuttamista. Näiden ehtojen rikkominen oikeuttaisi lainanantajat irtisanomaan lainat välittömästi, mikä johtaisi taulukossa esitettyihin lainoihin liittyvien rahavirtojen aikaistumiseen.

1 000 € Liitetieto 2011 2010 VASTATTAVAA Oma pääoma 13 Osakepääoma 19 399 19 399 Ylikurssirahasto 50 672 Käyvän arvon rahasto 287 400 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 50 755 46 Edellisten tilikausien voitto 49 369 33 547 Tilikauden voitto 11 521 37 666 Oma pääoma yhteensä 131 331 141 730 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 3 248 2 963 Pakolliset varaukset 14 Pitkäaikainen 2 274 1 974 Lyhytaikainen 429 407 2 703 2 381 Vieras pääoma 15 Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta 59 693 48 821 Eläkelainat 13 767 28 744 Saadut ennakot 262 263 73 722 77 828 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat 16 926 4 994 Lainat rahoituslaitoksilta 22 372 18 372 Saadut ennakot 4 689 3 749 Ostovelat 16 716 15 276 Velat saman konsernin yrityksille 3 786 12 812 Muut velat 17 297 15 578 Siirtovelat 44 612 41 411 126 398 112 192 Vieras pääoma yhteensä 200 120 190 020 Vastattavaa yhteensä 337 402 337 094

Rahoituslaskelma

1 000 € 2011 2010
Liiketoiminta
Liikevoitto 20 237 45 491
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot 7 826 7 274
Myyntivoitot ja -tappiot -47 -77
Muut oikaisut 261 573
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 28 277 53 261
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten
lisäys/vähennys -6 448 -10 808
Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys -1 155 75
Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/
vähennys
6 461 4 293
2 963 Liiketoiminnan rahavirta ennen
rahoituseriä ja veroja 27 135 46 821
1 974 Maksetut korot ja maksut muista
liiketoiminnan rahoituskuluista -4 486 -6 441
2 703 2 381 Saadut korot liiketoiminnasta 3 821 4 604
Maksetut välittömät verot -10 558 -11 108
Liiketoiminnan rahavirta 15 912 33 876
Investoinnit
Investoinnit konserniyrityksiin -5 279 -848
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin
-12 413 -14 757
73 722 77 828 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
luovutustulot -465 545
4 994 Investoinnit pitkäaikaisiin lainasaamisiin/
luovutustulot pitkäaikaisista lainasaamisista 24 656 -3 838
3 749 Saadut osingot investoinneista 1 069 2 012
Investointien rahavirta 7 568 -16 886
Rahoitus
Maksullinen osakeanti
126 398 112 192 Maksettu konserniavustus
Saatu konserniavustus
-128
3 277
-3 505
2 101
Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut 4 000 1 200
Lyhytaikaisten konsernin sisäisten lainojen
nostot/takaisinmaksut -15 249 15 973
Pitkäaikaisten lainojen nostot 20 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -20 652 -21 892
Maksetut osingot -21 300 -21 301
Omien osakkeiden hankinta -517 -1 125
Rahoituksen rahavirta -30 569 -28 549
Rahavarojen muutos -7 089 -11 559
Rahavarat 1.1. 10 632 22 191
Rahavarat 31.12. 3 543 10 632
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1 145 624
Myytävissä olevat lyhytaikaiset rahoitusvarat 2 298 9 889
Shekkitililuotot 100 119
3 543 10 632

Rahoituslaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. tytäryhtiöiden fuusioiden ja purkujen takia.

Emoyhtiön tase

1 000 € Liitetieto 2011 2010
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 9
Aineettomat oikeudet 547 549
Liikearvo 6 784 5 574
Muut pitkävaikutteiset menot 691 844
8 022 6 967
Aineelliset hyödykkeet 10
Maa-alueet 3 287 3 240
Rakennukset ja rakennelmat 37 477 37 911
Koneet ja kalusto 5 335 4 018
Muut aineelliset hyödykkeet 47 48
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
hankinnat 3 596 1 428
49 742 46 645
Sijoitukset 11
Osuudet saman konsernin
yrityksissä 24 735 53 084
Osuudet yhteisyrityksissä 4 4
Pääomalainasaamiset
yhteisyrityksiltä 24 396 20 646
Pääomalainasaamiset muilta 115 115
Muut osakkeet ja osuudet 447 422
49 697 74 271
Pysyvät vastaavat yhteensä 107 461 127 883
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet 918 692
Valmiit tuotteet/tavarat 2 694 2 719
Muu vaihto-omaisuus 1 381 427
4 993 3 838
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset 2 960 3 042
Lyhytaikaiset saamiset 12
Saamiset saman konsernin
yrityksiltä 143 560 125 358
Saamiset yhteisyrityksiltä 4 343 2 928
Myyntisaamiset 66 902 57 488
Muut saamiset 256 657
Siirtosaamiset 3 384 5 268
218 445 191 699
Rahat ja pankkisaamiset 3 543 10 632
Vaihtuvat vastaavat
yhteensä 229 941 209 211
Vastaavaa yhteensä 337 402 337 094

Emoyhtiön tuloslaskelma

1 000 € Liitetieto 2011 2010
Liikevaihto 1 499 023 459 472
Hankinnan ja valmistuksen kulut -437 122 -397 870
Bruttokate 61 901 61 602
Myynnin ja markkinoinnin kulut -12 600 -13 313
Hallinnon kulut 3 -8 209 -7 537
Liiketoiminnan muut tuotot 5 6 791 7 321
Liiketoiminnan muut kulut 5 -24 991 -805
Liikevoitto ennen
liikearvon poistoja 2, 4 22 892 47 268
Liikearvon poistot -2 655 -1 777
Liikevoitto 20 237 45 491
Rahoitustuotot ja -kulut 6 439 375
Voitto ennen satunnaisia eriä 20 676 45 866
Satunnaiset erät 7 1 660 3 149
Voitto ennen
tilinpäätössiirtoja ja veroja 22 336 49 015
Tilinpäätössiirrot
Poistoeron muutos 81 -292
Tuloverot 8 -10 896 -11 057
Tilikauden voitto 11 521 37 666

Emoyhtiön tilinpäätös, FAS

2. Henkilöstöä ja toimielinten jäseniä koskevat liitetiedot

2011 2010
Henkilöstö keskimäärin
Toimihenkilöt 1 024 969
Työntekijät 4 885 4 675
Yhteensä 5 909 5 644
1 000 € 2011 2010
Tilikauden henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot 173 260 161 653
Eläkekulut 29 552 27 678
Muut henkilösivukulut 12 265 10 389
Yhteensä 215 077 199 720
Konserniyhtiöltä laskutetut
henkilöstöpalvelut
-290 -431
214 787 199 289

Johdon palkkoja, palkkioita ja eläke-etuuksia selostetaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat. Konserniyhtiöiden lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja.

3. Tilintarkastajan palkkiot PricewaterhouseCoopers Oy:lle

1 000 € 2011 2010
Tilintarkastus 154 135
Muut tilintarkastuslain mukaiset toimek
siannot
3 5
Veroneuvonta 3 12
Muut palvelut 24 30
Yhteensä 184 182

4. Poistot

1 000 € 2011 2010
Toimintokohtaiset poistot
Hankinnan ja valmistuksen poistot 4 971 5 295
Myynnin ja markkinoinnin poistot 2 2
Hallinnon poistot 198 200
Liikearvon poistot 2 655 1 777
Yhteensä 7 826 7 274

Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtiin aineettomat ja aineelliset hyödykkeet.

5. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Muilta

1 000 € 2011 2010
Liiketoiminnan muut tuotot
Saman konsernin yrityksiltä
Hallintoveloitus 458 491
Muilta
Fuusiovoitot 3 954 4 071
Kiinteistöjen myyntivoitot 12
Muiden pysyvien vastaavien
myyntivoitot
63 66
Saadut avustukset 258 332
Vuokratuotot 70 58
Luottotappioiden palautukset 149 105
Matalapalkkatuet 1 604
Hyödykejohdannaisten arvonmuutos 965 403
Muut 873 1 179
Yhteensä 6 791 7 321
Liiketoiminnan muut kulut
Muille
Pysyvien vastaavien myynti- ja
romutustappiot
16 53
Osakkeiden arvonalennus 23 844

Luottotappiot 895 490

Muut 236 262 Yhteensä 24 991 805

6. Rahoitustuotot ja -kulut

1 000 € 2011 2010
Osinkotuotot 959 1 819
Muut korko- ja rahoitustuotot 3 943 4 790
Korkokulut ja muut rahoituskulut -4 463 -6 234
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 439 375
Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät:
Osinkotuottoja
Saman konsernin yrityksiltä 958 1 818
Muilta 1 1
Korkotuottoja
Saman konsernin yrityksiltä 2 925 4 104
Yhteisyrityksiltä 707 505
Muilta 200 180
Korkokuluja
Saman konsernin yrityksille 771 2 513
Muille 3 362 3 324

Tuloverot

Kauden tuloverot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on esitetty liitetiedoissa.

1. Liikevaihto

1 000 € 2011 % 2010 %
Liikevaihto toimialoittain
Ympäristöpalvelut 271 673 54,4 241 049 52,5
Siivous- ja käyttäjäpalvelut 99 485 19,9 101 555 22,1
Kiinteistönhoito 127 865 25,7 116 868 25,4
Yhteensä 499 023 100 459 472 100,0
Liikevaihto markkina-alueittain
Suomi 488 801 98,0 453 082 98,6
Muut maat 10 222 2,0 6 390 1,4
Yhteensä 499 023 100,0 459 472 100,0

Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet

Lassila & Tikanoja Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta lukuun ottamatta uusia läjitysalueita. Poistoajat ovat:

Rakennukset ja rakennelmat 5–25 vuotta
Kuljetusvälineet 6–8 vuotta
Koneet ja kalusto 4–10 vuotta
Liikearvot 5–10 vuotta
Aineettomat oikeudet ja
muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta

Vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Menetelmä kuvaa tasapoistoa paremmin sitä, miten yhtiö odottaa saavansa läjitysalueista taloudellista hyötyä.

Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot lasketaan käyttöönotosta lähtien.

Leasingvuokrat käsitellään vuosikuluina eikä hyödykkeitä esitetä taseessa.

Sijoitukset arvostetaan hankintamenoon.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon ellei todennäköinen jälleenhankintameno tai luovutushinta ole sitä alhaisempi. Ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan käyttäen liukuvaa keskihintaa. Muun vaihto-omaisuuden arvo määritellään fifoperiaatteella. Itse valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.

Ulkomaan rahan määräiset erät

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kursseihin. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin kurssia. Kurssierot merkitään tuloslaskelmaan.

Johdannaiset

Vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvän rahavirran korkoriskin suojauksena käytetään koronvaihtosopimuksia. Niistä syntyvät korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimusajalle ja niillä oikaistaan suojattavan erän korkoja.

Dieselostoihin liittyvän rahavirran hyödykeriskin suojauksena käytetään hyödykeswap-sopimuksia. Näiden sopimusten käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan suojausten tehottoman osuuden osalta, sekä kun sopimukset erääntyvät tai suojattava riski toteutuu.

Valuuttariskisuojauksiin käytetään valuuttatermiinejä. Käypien arvojen muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi.

Liikevaihto

Myyntituotoista vähennetään myynnin välilliset verot, annetut alennukset sekä myynnin kurssierot. Myyntirahdit ja muut myynti- ja toimituskulut käsitellään luonteensa mukaisesti hankinnan tai myynnin kuluina. Luottotappiot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät säännölliseen palvelu- ja suoritemyyntiin kuulumattomat erät kuten käyttöomaisuuden myyntivoitot, -tappiot ja romutukset sekä luottotappiokirjaukset ja niiden palautukset.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Saamiset saman konsernin
yrityksiltä
Lainasaamiset 142 966 124 368
Myyntisaamiset 594 990
Yhteensä 143 560 125 358
Saamiset yhteisyrityksiltä
Lainasaamiset 1 633 1 034

Myyntisaamiset 2 710 1 894

Yhteensä 4 343 2 928
Siirtosaamiset
Korot 15 4
Kela, työterveyshuollon korvaukset 1 553 2 872
Lakisääteiset henkilövakuutukset 223 792
Vakuutuskorvaussaamiset 380 147
Johdannaissopimuksiin perustuvat
saamiset 419 407
Muut 794 1 046
Yhteensä 3 384 5 268
Yhtiön osuus
osakkeista ja
13. Oma pääoma
äänivallasta % 1 000 € 2011 2010
Konserniyritykset Osakepääoma 1.1. / 31.12. 19 399 19 399
Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33, Helsinki 100,0 Ylikurssirahasto 31.12. 50 672
L&T Biowatti Oy, Helsinki 70,0 Käyvän arvon rahasto 31.12. 287 400
L&T Kalusto Oy, Helsinki 100,0 Sijoitetun vapaan oman pääoman
L&T Relations Oy, Helsinki 100,0 rahasto 31.12. 50 755 46
L&T Toimi Oy, Helsinki 100,0
Suomen Keräystuote Oy, Helsinki 100,0 Edellisten tilikausien voitto 1.1. 71 213 55 349
Osingonjako -21 306 -21 323
Yhteisyritykset Vanhentuneet osingot 16 10
L&T Recoil Oy, Helsinki 50,0 Omien osakkeiden lunastus -554 -489
Edellisten tilikausien voitto 31.12. 49 369 33 547
Tilikauden voitto 11 521 37 666
12. Saamiset Oma pääoma 31.12. 131 331 141 730
1 000 € 2011 2010 Voitonjakokelpoiset varat
Saamiset saman konsernin Edellisten tilikausien voitto 49 369 33 547
yrityksiltä Tilikauden voitto 11 521 37 666
Lainasaamiset 142 966 124 368 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 50 755 46
Myyntisaamiset 594 990 Voitonjakokelpoisia varoja 111 645 71 259
Yhteensä 143 560 125 358

14. Pakolliset varaukset

1 000 € 2011 2010
Ympäristövaraukset 1 649 1 315
Eläkevastuut 545 541
Uudelleenjärjestelyvaraukset 180 218
Rakennusjätteen seulonta-aines 329 307
Yhteensä 2 703 2 381

Ympäristövaraukset koskevat Keravan kaatopaikan jälkihoitokustannuksia.

11. Sijoitukset

1 000 € Osuudet saman
konsernin yrityksissä
Osuudet
yhteisyrityksissä
Pääomalaina
saamiset*
Muut osakkeet ja
osuudet
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 53 084 4 20 761 422 74 271
Lisäykset 3 750 33 3 783
Vähennykset -4 505 -8 -4 513
Hankintameno 31.12. 48 579 4 24 511 447 73 541
Arvonalennus 31.12. 23 844
Kirjanpitoarvo yhteensä 24 735 4 24 511 447 49 697
*Pääomalainasaamiset sisältävät:
Pääomalainasaamisia
Yhteisyrityksiltä 24 396
*Pääomalainasaamiset sisältävät:
Pääomalainasaamisia
Yhteisyrityksiltä 24 396
Muilta 115

9. Aineettomat hyödykkeet

1 000 € Aineettomat
oikeudet
Liikearvo Muut
pitkä
vaikutteiset
menot
Ennakko
maksut ja
kesken
eräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 2 131 115 241 1 280 118 652
Lisäykset 109 4 378 4 487
Vähennykset -812 -812
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12. 1 428 119 619 1 280 0 122 327
Kertyneet poistot 1.1. -1 582 -109 667 -436 -111 685
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 775 -513 262
Tilikauden poistot -74 -2 655 -153 -2 882
Kertyneet poistot 31.12. -881 -112 835 -589 -114 305
Kirjanpitoarvo yhteensä 547 6 784 691 0 8 022

10. Aineelliset hyödykkeet

1 000 € Maa-alueet Rakennukset Koneet ja
kalusto
Muut
aineelliset
hyödykkeet
Ennakko
maksut ja
keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1. 3 240 64 409 27 894 133 1 428 97 104
Lisäykset 65 3 447 5 066 2 847 11 425
Vähennykset -998 -1 -9 -1 008
Siirrot erien välillä -18 679 9 -670
Hankintameno 31.12. 3 287 68 535 31 971 132 3 596 107 521
Kertyneet poistot 1.1. -26 498 -23 876 -85 -50 459
Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot -980 -1 396 -2 376
Tilikauden poistot -3 580 -1 364 -4 944
Kertyneet poistot 31.12. -31 058 -26 636 -85 -57 779
Kirjanpitoarvo yhteensä 3 287 37 477 5 335 47 3 596 49 742

7. Satunnaiset erät

1 000 € 2011 2010
Satunnaiset tuotot
Saadut konserniavustukset 1 690 3 277
Satunnaiset kulut
Annetut konserniavustukset -30 -128
Satunnaiset erät yhteensä 1 660 3 149

8. Tuloverot

1 000 € 2011 2010
Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toimin
nasta
11 040 11 057
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta -144
Yhteensä 10 896 11 057
Laskennalliset verosaamiset/
-velat
Poistoeroista -796 -770
Muista jaksotuseroista 677 629
Yhteensä -119 -141

Varojenjakoehdotus

Hallituksen toimintakertomuksen ja vuoden 2011 tilinpäätöksen allekirjoitukset

Hallituksen esitys yhtiön voittoa koskeviksi toimenpiteiksi sekä esitys muun vapaan oman pääoman palauttamisesta

Lassila & Tikanoja Oyj:n vapaat omat pääomat tilinpäätöksessä ovat 111 645 234,28 euroa, josta tilikauden voitto on 11 521 380,63 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta jakokelpoisten varojen määrään.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden 2011 voitto lisätään kertyneisiin voittovaroihin ja että osinkoa ei jaeta. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 vahvistettavan taseen perusteella jaetaan pääomanpalautusta 0,55 euroa osakkeelta. Pääomanpalautus maksetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Pääomanpalautus maksetaan osakkeenomistajalle, joka on maksun täsmäytyspäivänä 20.3.2012 merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että pääomanpalautus maksetaan 27.3.2012.

Maksun täsmäytyspäivänä 20.3.2012 yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta pääomanpalautusta.

Varojenjakoehdotuksen tekemispäivänä pääomanpalautukseen oikeuttavia osakkeita on 38 685 569 kappaletta, joten pääomanpalautuksen kokonaismäärä olisi 21 277 062,95 euroa

Yhteensä

Hallituksen päätöksen mukaan osingonmaksun täsmäytyspäivä on 20.3.2012. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 27.3.2012.

Helsingissä 1. päivänä helmikuuta 2012

Heikki Bergholm Hille Korhonen Miikka Maijala

Eero Hautaniemi Sakari Lassila

Pekka Ojanpää toimitusjohtaja

16. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut

1 000 € 2011 2010
Omista sitoumuksista
Kiinnitykset vuokraoikeuteen 186 179
Muut vakuudet 137 166
Leasing- ja muut vuokravastuut
Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat 6 993 7 520
Myöhempinä vuosina erääntyvät
vuokrat 15 333 19 108
Yhteensä 22 326 26 628
Konserniyritysten puolesta
Takaukset 8 160 13 788
Yhteisyritysten puolesta
Takaukset 18 128 20 802
Ympäristölupien edellyttämät pankkita
kaukset 5 649 4 624

15. Vieras pääoma

Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset lähivuosina

1 000 € 2012* 2013 2014 2015 2016 2017 ja myöh.
Lainat rahoituslaitoksilta 22 372 27 897 18 504 11 196 6 263 9 601

* Taseessa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa

oikeuttavia osakkeita on 38 685 569 kappaletta, joten pääomanpalautuksen kokonaismäärä olisi 21 277 062,95 euroa
Vapaaseen omaan pääomaan jätettäisiin 90 368 171,33 euroa
Yhteensä 111 645 234,28 euroa
1 000 € 2011 2010
Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 430 834
Muut velat 3 356 11 978
Yhteensä 3 786 12 812
Siirtovelat
Henkilöstökulut 37 263 34 619
Korot 608 632
Jätteenkäsittelymaksut 1 420 1 084
Muut jaksotetut kulut 5 321 5 076
Yhteensä 44 612 41 411

17. Johdannaissopimukset

1 000 € 2011 2010
Koron- ja
valuutanvaihtosopimukset
Kohde-etuuden arvo 79 462 51 132
Käypä arvo -1 648 -1 056

Koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Niiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.

öljytonnia 2011 2010
Hyödykejohdannaiset
Diesel-swapsopimusten nimellisarvot 3 180 10 140
Käypä arvo 419 400

Hyödykejohdannaissopimukset on tehty tulevien dieselostojen suojaamiseksi. Niiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinanoteerauksiin

1 000 € 2011 2010
Valuuttajohdannaiset
Kohde-etuuden arvo 1 079 196
Käypä arvo -19 7

Valuuttajohdannaiset on tehty valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojaamiseksi. Niiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinatietoihin.

Tietoja sijoittajille

Lassila & Tikanojan tiedonantopolitiikka

Tiedonantopolitiikassa määritellään toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti Lassila & Tikanoja Oyj kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa. Tiedonantopolitiikan hyväksyy yhtiön hallitus.

Sijoittajaviestinnän tavoitteet ja periaatteet

L&T noudattaa sijoittajaviestinnässään Suomen lainsäädäntöä sekä NASDAQ OMX Helsingin ja Rahoitustarkastuksen määräyksiä ja ohjeita.

L&T:n sijoittajaviestinnän tavoitteena on välittää pääomamarkkinoille oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. L&T:n toimintaa, toimintaympäristöä, strategiaa, tavoitteita ja taloudellista tilannetta koskevista olennaisista seikoista tiedotetaan oikea-aikaisesti, selkeästi ja riittävän kattavasti. Kaikille markkinaosapuolille toimitetaan yhdenmukainen tieto yhtä aikaa, ja sekä positiiviset että negatiiviset asiat kerrotaan. Raportointikausien tiedoissa noudatetaan jatkuvaa ja johdonmukaista linjaa sekä luvuissa että sanallisissa arvioissa.

Säännöllinen tiedonantovelvollisuus

L&T julkistaa tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsaukset, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti sekä vuosikoosteen. Tulevan tilikauden julkistuspäivät julkistetaan ennen tilikauden päättymistä.

Jatkuva tiedonantovelvollisuus

L&T julkistaa viipymättä kaikki yhtiötä ja sen toimintaa koskevat päätökset ja seikat, jotka saattavat vaikuttaa olennaisesti sen liikkeelle laskemien arvopapereiden arvoon. Tiedon olennaisuutta arvioidaan ottaen huomioon asian oletettavissa oleva laajuus tai tärkeys verrattuna yhtiön toimintaan kokonaisuudessaan. Olennainen tieto julkistetaan pörssitiedotteena.

Esimerkiksi seuraavat tiedot voivat olla olennaista osakkeen arvoon vaikuttavaa tietoa: muutokset yhtiön johdossa, tulosvaroitukset, merkittävät investoinnit ja yrityskaupat, merkittävä liiketoiminnan uudelleen suuntaaminen tai uusi yhteistyöjärjestely, merkittävän oikeudellisen prosessin vireille tulo tai siinä annettu päätös sekä merkittävä viranomaisen tekemä päätös tai yhteisyritystä koskeva tieto.

Tiedon vuotaminen

Mikäli luottamuksellista olennaista tietoa vuotaa yhtiön ulkopuolelle, yhtiö julkaisee viipymättä asiaa koskevan tiedotteen.

Tulevaisuuden kommentointi ja ohjeistus markkinoille

Ennusteet ja tulevaisuutta koskevat lausumat julkistetaan tilinpäätöstiedotteessa ja osavuosikatsauksissa. L&T julkistaa vain koko tilikautta koskevia tulosennusteita. L&T ei kommentoi sijoitusanalyytikoiden yhtiöstä laatimia ennusteita eikä

markkinahuhuja.

Toimintatavat erilaisissa tiedottamistilanteissa

L&T julkistaa ilman aiheetonta viivytystä tulosvaroituksen, mikäli tulosennuste tai tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet olennaisesti aikaisemmin julkaistuista. Olennaisuutta arvioidaan suhteessa viimeksi julkistettuun taloudelliseen katsaukseen. Tulosvaroituksen julkistamisesta päättää ensi sijassa hallitus. Mikäli hallitusta ei saada päätösvaltaiseksi riittävän nopeasti, tulosvaroituksen antamisesta päättää hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja, jotka pyrkivät keskustelemaan mahdollisimman monen hallituksen jäsenen kanssa ennen tiedotteen julkistamista. Kriisitilanteissa toimitaan yhtiön kriisiviestintäohjeen

mukaisesti. Pörssitiedotteet ovat luettavissa välittömästi julkistamisen jälkeen yhtiön internetsivustolla.

Vastuut ja lausunnonantajat

L&T:n sijoittajasuhteiden hoidosta vastaa toimitusjohtaja ja sijoittajaviestinnästä talousjohtaja. Tiedottamista hoitaa talousjohtajan alaisuudessa toimiva IR-henkilöstö. Sijoittajayhteyksiä ja -tapaamisia hoitavat toimitusjohtaja Pekka Ojanpää, talousjohtaja Ville Rantala ja Head of Treasury and IR Keijo Keränen.

Yhtiön taloutta koskevia lausuntoja antaa operatiivisesta johdosta vain toimitusjohtaja tai hänen erikseen nimeämänsä henkilö. Muut eivät saa vastata koko yhtiötä tai sen taloutta koskeviin kysymyksiin vaan kyselyt ohjataan Keijo Keräselle.

Toimintatavat sijoittaja- ja analyytikkotapaamisissa

L&T järjestää tiedotustilaisuuden analyytikoille ja sijoittajille tuloksen julkistamisen yhteydessä. Sijoittajia tavataan analyytikko- ja sijoittajatapaamisissa, analyytikoiden ja sijoittajien vierailuilla yhtiössä ja pankkiiriliikkeiden järjestämissä roadshow-tilaisuuksissa.

Hiljainen jakso

Tapaamisia ei järjestetä eivätkä L&T:n edustajat kommentoi yhtiön taloudellista tilaa kauden päättymisen ja kyseistä kautta koskevan tulostiedotteen julkistamisen välisenä aikana.

Tilintarkastuskertomus

Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme tilintarkastaneet Lassila & Tikanoja Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2011. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien sään-nösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilin-tarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä.

Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Lausunto konsernitilinpäätöksestä

Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.

Lausunto tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.

Muut lausunnot

Puollamme tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikau-delta.

Helsinki 14. helmikuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö

Heikki Lassila KHT

Vuosikertomus postitetaan vain yhtiön ylläpitämällä postituslistalla oleville. Postituslistalle voi liittyä yhtiön internetsivustolla.

Sähköposti-ilmoituksen tiedotteista voi tilata yhtiön internetsivustolta.

Yhteystiedot

www.lassila-tikanoja.com Sähköposti: [email protected] Keijo Keränen, Head of Treasury and IR, puh. 010 636 2782 tai 050 385 6957

Osoitteenmuutokset

Osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, joka hoitaa osakkeenomistajan arvo-osuustiliä.

Sijoitustutkimus

Lassila & Tikanoja Oyj:tä seuraavat ja arvioivat ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet. Lassila & Tikanoja Oyj ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.

Carnegie, Finland Branch Danske Evli Pankki FIM Pankkiiriliike Nordea Pohjola Pankki SEB Enskilda Ålandsbanken

Analyytikoiden yhteystiedot ovat yhtiön internetsivustolla.

Yhtiökokous ja pääomanpalautuksen maksu

Yhtiökokous

Lassila & Tikanoja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään torstaina 15.3.2012 klo 16.00 Helsingissä Finlandia-talon Helsinki-salissa, Mannerheimintie 13 e. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on maanantaina 5.3.2012 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.

Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2012 Lassila & Tikanojan koko vuoden liikevaihto oli 652,1 miljoonaa

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu julkaistaan 26.4.2012 klo 8.00 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu julkaistaan 24.7.2012 klo 8.00 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu julkaistaan 23.10.2012 klo 8.00 euroa (598,2) ja se kasvoi 9,0 %. Liikevoitto oli 25,6 miljoonaa euroa (40,2), mikä on 3,9 % (6,7) liikevaihdosta. Operatiivisen

Taloudellisen informaation jakelu toiminnan liikevoitto oli 44,3 miljoonaa euroa (45,5).

Ilmoittautuminen yhtiökokoukseen

Lassila & Tikanoja Oyj:n vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Osakekohtainen tulos oli 0,44 euroa (0,68).

Osakkeenomistajan, joka haluaa ilmoittautua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan viimeistään maanantaina 12.3.2012 klo 16.00.

  • Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
  • a) yhtiön internetsivustolla osoitteessa
  • www.lassila-tikanoja.com
  • b) sähköpostitse: [email protected]
  • c) puhelimitse numeroon 010 636 2882 / Taru Enrot
  • d) faksilla numeroon 010 636 2899 tai
  • e) kirjeitse osoitteella Lassila & Tikanoja Oyj, Taru Enrot, PL 28, 00441 Helsinki.

Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennen ilmoittautumisajan päättymistä alkuperäisinä yllä olevaan osoitteeseen.

Lassila & Tikanoja Oyj:n osake ja listattu optio Milj. € 2011 2010

Yhtiön osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n keskisuurten yhtiöiden listalla toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut. Listautumispäivä on 1.10.2001. Liikevoitto 25,6 40,2 Kertaluonteiset erät:

Hallintarekisteröidyn osakkeen omistaja

L&T Biowatin arvonalentuminen Osake 17,1
2008-optio
L&T Biowatin pellettiliiketoiminnan lopetus
Kaupankäyntitunnus
LAT1V 0,1
3,4
LAT1VEW108
ISIN-koodi
Moskovan siivousliiketoiminnan lopetus
FI0009010854 FI0009648190
0,4

Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoitettava merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään maanantaina 12.3.2012 klo 10.00. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.

Pääomanpalautuksen maksu

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2011 vahvistettavan taseen perusteella jaetaan pääomanpalautusta 0,55 euroa osakkeelta. Pääomanpalautus maksetaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Pääomanpalautus maksetaan osakkeenomistajalle, joka on maksun täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Yhtiökokous 15.3.2012
Pääomanpalautuksen irtoamispäivä 16.3.2012
Maksun täsmäytyspäivä 20.3.2012
Pääomanpalautuksen maksu 27.3.2012

Lassila & Tikanoja Oyj PL 28, 00441 Helsinki puh. 010 636 111, faksi 010 636 2800 www.lassila-tikanoja.com Painotuote

Talk to a Data Expert

Have a question? We'll get back to you promptly.