Annual Report • Mar 10, 2010
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Lassila & Tikanoja 2009 | 2 |
|---|---|
| Toimitusjohtajan puheenvuoro | 4 |
| Tavoitteet | 6 |
| Strategia | 7 |
| Toimintaympäristö | 8 |
| Toimialakatsaukset | |
| Toimialat lyhyesti | 10 |
| Ympäristöpalvelut | 12 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 14 |
| Teollisuuspalvelut | 16 |
| Yritysvastuu | |
| Yritysvastuu | 18 |
| Henkilöstö | 19 |
| Ympäristö | 21 |
| Hallinnointi | |
| Hallinnointiperiaatteet | 23 |
| Hallintoelimet | 27 |
| Johto | 28 |
| Tilinpäätös | |
| Tilinpäätöksen sisältö | 29 |
| Hallituksen toimintakertomus | 30 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 41 |
| Tunnusluvut | 45 |
| Konsernitilinpäätös | 47 |
| Emoyhtiön tilinpäätös | 88 |
| Voitonjakoehdotus | 92 |
| Tilintarkastuskertomus | 93 |
| Tietoja sijoittajille | |
| Sijoittajasuhteet | 94 |
| Yhtiökokous ja osingonmaksu | 96 |
Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin. Yhtiö on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä. L&T on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.
L&T kerää jätemateriaaleja ja teollisuuden sivutuotteita ja prosessoi ne hyödynnettäviksi uusioraaka-aineina tai energiana. Pyrkimyksenä on vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää käsittelemällä jätemateriaaleja siten, että mahdollisimman monia materiaaleja voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen. L&T toimittaa teollisuudelle raaka-aineeksi muun muassa paperia, pahvia, muovia, lasia ja erilaisia metalleja. Puupohjaisia raaka-aineita L&T toimittaa saha- ja levyteollisuuden sekä massa- ja paperiteollisuuden tarpeisiin.
L&T tarjoaa kestävää kehitystä edistäviä ratkaisuja asiakkaidensa jätehuolto- ja ympäristövelvoitteiden täyttämiseen ja ympäristöpäämäärien edistämiseen. Kiinteistöille ja yrityksille L&T tarjoaa keräyspalveluja, jotka sisältävät myös keräysvälineet, sekä ongelmajäte- ja jätevesipalveluja. Teollisuuslaitoksille L&T kehittää integroituja ympäristönhuolto- ja materiaalitehokkuusratkaisuja teollisuuden sivutuotteiden ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Palvelut räätälöidään asiakkaiden tarpeiden mukaisiksi.
Yhteisyritys L&T Recoil valmistaa käytetystä voiteluöljystä uuden voiteluaineen raaka-aineena käytettävää perusöljyä jäteöljyn regenerointilaitoksessaan. Käytettyä voiteluöljyä kerätään useista Itämeren alueen maista.
L&T on Suomen johtava puupohjaisten biopolttoaineiden ja kierrätyspolttoaineiden toimittaja ja tarjoaa myös niihin perustuvia polttoainehuollon kokonaisratkaisuja ja palveluita. L&T:n toimittamilla polttoaineilla korvataan energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita.
L&T:n polttoainehuollon kokonaisratkaisut sisältävät puupohjaisten biopolttoaineiden, kuten hakkeiden, murskeiden ja pellettien, toimitukset sekä terminaali- ja haketuspalvelut. Raaka-aine hankitaan suoraan metsänomistajilta oman metsäpalveluorganisaation kautta sekä puunjalostusteollisuuden sivuvirroista.
L&T valmistaa kierrätyslaitoksissaan kiinteää kierrätyspolttoainetta niistä jätemateriaaleista, joita ei pystytä käyttämään uudelleen. Tämä kierrätyspolttoaine sisältää 60–80 prosenttia uusiutuvaa biomassaa. L&T tuottaa kierrätyspolttoainetta myös öljypitoisesta ongelmajätteestä.
Tukipalveluiden keskittäminen yhdelle monipuoliselle palveluntarjoajalle parantaa kustannustehokkuutta. L&T tarjoaa kaikki kiinteistöjen ylläpitoon tarvittavat palvelut: sisä- ja ulkoaluetyöt, yleisten tilojen siivoukset ja kiinteistötekniset palvelut. Teollisuuslaitoksille L&T tarjoaa myös muun muassa prosessilaitteiden puhdistusta. L&T:n vahinkosaneerauspalveluita ovat esimerkiksi kuivauspalvelut
ja palosaneeraus. Palvelut toimistoille voivat sisältää siivouksen lisäksi aula- ja puhelinvaihdepalvelun ja muita käyttäjäpalveluita.
L&T:n palveluratkaisut perustuvat asiakkaiden erityistarpeisiin. Tiettyjen asiakasryhmien, kuten elintarviketeollisuuden, kauppakeskusten ja satamien, tarpeisiin L&T on luonut kustannustehokkaita asiakasryhmäkohtaisia palvelukonsepteja.
L&T kehittää jatkuvasti ratkaisuja kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon ja on alan edelläkävijä. Erityistä huomiota kiinnitetään ympäristönäkökohtiin, ja L&T tarjoaakin asiakkailleen kiinteistöjen energiatehokkuutta parantavaa L&T® Ekohuoltoa ja ympäristöystävällistä L&T® Ekosiivousta.
L&T:n liiketoiminta ryhmitettiin uudelleen 1.6.2009 alkaen kolmeen toimialaan: Ympäristöpalvelut Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) Teollisuuspalvelut-toimiala yhdistettiin
Ympäristöpalvelut-toimialaan.
Vuoden 2009 taloudellinen raportointi perustuu entiseen toimialajakoon: Ympäristöpalvelut: jätehuolto, kierrätyspalvelut, L&T Biowatti ja ympäristötuotteet
Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut: kiinteistönhoito ja siivouspalvelut Teollisuuspalvelut: ongelmajätepalvelut, teollisuusratkaisut, jätevesipalvelut ja L&T Recoil
Raportoidut toimialat esitellään tarkemmin sivuilla 10–17.
L&T:n palveluita esitellään yhtiön konsernisivustolla osoitteessa www.lassila-tikanoja.com.
Lassila & Tikanojan liikevaihto vuonna 2009 oli 582,3 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 3,9 prosenttia pääasiassa L&T Biowatin puupolttoaineiden heikon kysynnän sekä alentuneiden jäte- ja kuljetusvolyymien vuoksi. Uusioraaka-aineiden hintataso ja kysyntä pysyivät alhaisina vuoden alkupuoliskolla, mutta elpyivät jossain määrin vuoden loppua kohden. Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden ja Teollisuuspalveluiden liikevaihto ylsi lähes viimevuotiselle tasolle, vaikka lisäpalveluiden myynti vaikeutuikin talouden epävarmuuden pitkittyessä. Operatiivisen toiminnan liikevoitto parani tuotannon tehostamistoimien ansiosta.
| Avainluvut | 2009 | 2008 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. € | 582,3 | 606,0 | -3,9 |
| Liikevoitto, milj. € | 50,3 | 55,5 | -9,4 |
| Operatiivisen toiminnan liikevoitto, milj. € | 51,3 | 45,0 | 14,0 |
| Voitto ennen veroja, milj. € | 45,0 | 50,7 | -11,2 |
| Oman pääoman tuotto, % | 15,7 | 19,6 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | 14,5 | 17,1 | |
| Gearing, % | 53,5 | 58,8 | |
| Omavaraisuusaste, % | 44,1 | 43,2 | |
| Bruttoinvestoinnit, milj. € | 44,9 | 84,2 | -46,7 |
| Henkilöstö vuoden lopussa, | |||
| koko- ja osa-aikaiset yhteensä | 8 743 | 9 490 | -7,9 |
| EVA, milj. € | 16,5 | 25,0 | -34,0 |
| Osakekohtainen tulos, € (EPS) | 0,85 | 1,03 | -17,5 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | 1,71 | 1,82 | -6,0 |
| Osinko/osake, € | 0,55* | 0,55 |
* Hallituksen ehdotus
Tunnuslukujen laskentaperusteet ovat sivulla 46.
Liikevaihto toimialoittain Yhteensä 582,3 milj. €
"Merkittävimmät syyt kannattavuuden parantumiseen löytyvät tiukasta kulukurista ja toiminnan aidosta tehostamisesta."
Vuonna 2009 Lassila & Tikanojan toiminnan pääpaino oli kannattavuuden parantamisessa. Vertailukelpoinen EVA-tulos ilman kertaluonteisia eriä oli 17,5 miljoonaa euroa (14,5 milj. e), ja operatiivisen toiminnan liikevoitto parani 14,0 prosenttia, vaikka liikevaihto laski 3,9 prosenttia. Tavoitteessa parantaa kannattavuutta onnistuttiin. Kassavirta säilyi vahvana.
Merkittävimmät syyt kannattavuuden parantumiseen löytyvät tiukasta kulukurista ja toiminnan aidosta tehostamisesta. Kaikki rahankäyttö on arvioitu tarkkaan. Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kiinteät kulut pienenivät ja samaa voidaan odottaa myös uudelta Ympäristöpalveluttoimialalta, joka muodostui kesäkuun alussa Ympäristöpalveluiden ja Teollisuuspalveluiden yhdistyessä. Myyntikatteet paranivat lähes kautta linjan.
Erityisen hyvin tuloksen parantamisessa onnistui Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut, jonka molemmat tuotelinjat, siivouspalvelut ja kiinteistönhoito, menestyivät. Positiivinen kehitys on ammattitaitoisen ja määrätietoisen työn lopputulos. Myös Ympäristöpalveluiden ja Teollisuuspalveluiden suurivolyymiset palvelut menestyivät haastavasta markkinatilanteesta huolimatta hyvin. L&T Biowatin oma metsäenergian hankinta onnistui yli odotusten, mutta tulosta rasitti markkinatilanteesta johtuva heikko kysyntä. Tulos oli tappiollinen. Yhteisyritys L&T Recoilin käytetyn voiteluöljyn regenerointilaitoksen valmistumisen viivästyminen ja pitkä ylösajovaihe rasittivat tulosta merkittävästi. Laitos saatiin lopulta tuotantokäyttöön vuoden vaihteessa.
Vuosi sitten kirjoitin, että L&T toimii pääasiassa vähäsyklisillä markkinoilla. Mielestäni päättyneen vuoden kehitys vahvistaa tämän toteamuksen, vaikka vuosi olikin poikkeuksellisen vaativa. Joissakin liiketoiminnoissa kysyntä heikkeni, mutta useimmissa se pysyi entisellään. Muutos oli selvästi maltillisempi kuin useimmilla muilla toimialoilla. Konsernin liikevaihdon aleneminen johtui pääosin kahdesta syystä: L&T Biowatin puupolttoaineiden heikosta kysynnästä ja kierrätyksen raaka-ainevolyymien alhaisuudesta. Muissa liiketoiminnoissa päästiin liikevaihdossa lähes edellisvuoden tasolle. Päättyneenä vuonna ei juuri tehty yritysostoja, jotka ovat usein tuoneet vuosittaisesta kasvusta puolet, joskus enemmänkin.
Puupolttoaineiden heikko kysyntä johtuu useasta samanaikaisesta ja osin toisistaan riippumattomasta tekijästä: metsäteollisuuden alhaisista käyntiasteista, puukaupan vaikeuksista, sähkön heikosta kysynnästä ja fossiilisten polttoaineiden edullisista hinnoista. Kierrätykseen sopivien raaka-aineiden volyymien lasku on suoraan seurausta taloudellisesta suhdanteesta. Nämä ovat asioita, joihin L&T:n on hankala vaikuttaa. Siksi olemmekin keskittyneet oman toimintamme tehostamiseen.
Tätä kirjoitettaessa markkinoiden arviointi ei ole juuri helpottunut vuodentakaisesta. On kuitenkin todennäköistä, että vuosi 2010 on Suomessa ja Ruotsissa palvelualoille vielä haasteellinen. Niin kauan kuin energian hinta pysyy alhaalla, pysyy myös puupolttoaineiden kysyntä ja hintakehitys maltillisena. Latvian talous on epävakaa ja Venäjän taloudellinen kehitys on sidoksissa energian hintaan.
Uusiutuvat energialähteet eli L&T Biowatti raportoidaan omana toimialanaan vuoden 2010 alusta. Vaikka markkinatilanne ei lyhyellä aikavälillä juuri muutu, alan kasvun draiverit ovat pitkällä aikavälillä vahvat. Metsäenergian käytön lisääminen on merkittävin keino lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja täyttää EU:n Suomelle asettamat ilmastotavoitteet. Metsäenergiaa käyttävää energiantuotantokapasiteettia on tulossa lähivuosina runsaasti lisää. L&T Biowatin polttoaineen hankintaorganisaatiota, joka palvelee sekä metsänomistajia että energiantuottajia joustavasti ja ilman intressiristiriitoja, tarvitaan.
Hyvä asiakashoito ja asiakkaiden kuunteleminen ovat vuonna 2010 avainasemassa. L&T:llä on poikkeuksellisen paljon annettavaa ajankohtaisissa ympäristöteemoissa, kuten hiilijalanjäljen pienentämisessä ja kiinteistöjen energiansäästössä. Tämän haluamme kertoa selvästi myös asiakkaillemme. Toinen asia, johon panostamme, on tuottavuuden parantaminen ja varsinkin kiinteiden kulujen alentaminen, johon muun muassa tammikuussa päättyneet toimihenkilöitä koskeneet yt-neuvottelut tähtäsivät.
Haasteista huolimatta pystyimme parantamaan operatiivista tulostamme päättyneenä vuonna. Tuloksen parantamisessa eivät auttaneet ulkoiset tekijät, vaan kiitos siitä kuuluu ammattitaitoiselle henkilöstöllemme.
Helmikuussa 2010
Jari Sarjo
L&T:n tavoitteena on, että yhtiön osake on pitkällä aikavälillä hyvä ja kilpailukykyinen sijoitus. Edellytykset sille luodaan huolehtimalla kannattavuudesta.
L&T:n johtaminen perustuu luottamukseen organisaation kaikilla tasoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa vastuun aitoa jakamista laajalle organisaatioon, mikä lisää työn mielekkyyttä ja haastavuutta. Vastuuseen liittyvät aina riittävät valtuudet. L&T haluaa olla turvallinen työpaikka, joka kannustaa itsensä kehittämiseen ja rohkeuteen toiminnassa.
Kiinnitämme henkilöstövalinnoissamme huomiota pätevyyteen, vastuunottokykyyn ja haluun kehittyä itse sekä haluun kehittää toimintaamme. Tuemme palveluksessamme jo olevien siirtymistä uusiin työtehtäviin yhtiössämme. Edellytämme sovittujen toimintatapojen noudattamista. Esimiestyön keskeisenä tavoitteena on taata henkilöstölle parhaat mahdolliset edellytykset menestyä omassa työssään.
Tavoitteenamme on yhteistyökumppanuus. Haluamme olla kiinteä osa asiakkaidemme liiketoimintaprosessia, mikä edellyttää kykyä oivaltaa asiakkaidemme todelliset tarpeet sekä taitoa integroida palvelumme heidän toimintaansa ja tavoitteisiinsa. Pyrimme kehittämään toimintaamme siten, että palvelumme ovat sekä laadultaan että hinnaltaan kilpailukykyisiä.
L&T on Suomen suurin ympäristönhuoltoalan yritys, ja siksi sen vastuu ympäristöasioissa on erityisen suuri. Ympäristönäkökohdat kytkeytyvät kiinteästi jokapäiväiseen toimintaamme, jossa lähtökohtana on pitkälle viety ympäristömyötäisyys. L&T antaa oman ympäristöosaamisensa asiakkaidensa käyttöön ja kehittää toimintaansa siten, että sen asiakkailla on mahdollisimman hyvät edellytykset täyttää omat ympäristötavoitteensa. Pyrimme myös ennakoimaan ympäristönormien ja arvojen muutokset sekä vaikuttamaan niiden muodostumiseen kehittämällä menetelmiämme ja teknologiaamme.
Noudatamme meitä sitovia säädöksiä ja määräyksiä sekä toimimme hyvien liiketapojen mukaisesti. Olemme myös sitoutuneet toimintamme jatkuvaan parantamiseen.
L&T:n tavoitteena on, että sen osake on pitkällä aikavälillä hyvä ja kilpailukykyinen sijoitus. Tavoitteeseen päästään huolehtimalla hyvästä kannattavuudesta.
L&T pyrkii olemaan johtava toimija ympäristönhuollossa sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpidossa valituilla markkinoilla Itämeren maissa ja Venäjällä. Yhtiö pitäytyy nykyisillä toimialoillaan ja laajentaa toimintaansa hallitusti. Kasvua tavoitellaan pääasiassa orgaanisesti, minkä lisäksi tehdään yritysostoja. Tavoitteena on kasvaa markkinoiden kasvua nopeammin.
L&T pidetään kilpailukykyisenä parantamalla tehokkuutta ja erilaistumalla. Tehokkuutta parannetaan tarkastelemalla liiketoimintaa prosesseina ja uudistamalla toimintatapoja sekä pienentämällä kiinteiden kustannusten suhteellista osuutta. Prosessien arvioinnissa käytetään mittareina aikaa ja suoritteen kustannusta. Erilaistuminen asiakkaan silmissä toteutetaan nykyisiä palveluita kehittämällä sekä pitkäjänteisellä asiakassuhteiden hoitamisella.
Menestyksellisyyden mittarina pidetään ensi sijassa kannattavuutta. Tärkein kannattavuuden mittari on EVA-tulos (Economic Value Added eli taloudellinen lisäarvo), jota pyritään parantamaan vuosittain.
Ympäristöpalvelut on alansa markkinajohtaja Suomessa. Tavoitteena on olla merkittävä toimija myös Suomen ulkopuolella valituissa ympäristönhuollon liiketoiminnoissa.
Ympäristöpalveluiden tavoitteena on toimia jätehuollon logistisen ketjun kaikissa osissa mahdollisimman kattavasti. Suomessa L&T pyrkii valtakunnalliseen markkinajohtajuuteen yhä useampien materiaalien käsittelyssä. Toiminta perustuu pääosin omaan keräykseen, millä pyritään varmistamaan omille kierrätyslaitoksille riittävän suuret volyymit.
Kierrätysliiketoiminnassa pyritään nostamaan kerätyn jätemateriaalin hyödyntämisastetta ja vahvistamaan entisestään L&T:n asemaa logistisen ketjun loppupäässä. Kattava laitosverkosto tuo yhtiölle kilpailuetua.
Teollisuudelle suunnatuissa palveluissa L&T on asiakaslähtöinen integroitujen kokonaisratkaisujen toimittaja. Painopiste on sellaisten toimintamallien rakentamisessa, joilla pystytään mitoittamaan kapasiteetti oikein vastaamaan kysynnän vaihteluja.
Suomen ulkopuolella Ympäristöpalvelut pyrkii hyödyntämään osaamistaan erityisesti Baltian maissa ja valituilla alueilla Venäjällä. Niiden markkinoiden kehitys on huomattavasti Suomea jäljessä. Liiketoiminta pyritään ulottamaan keräyksestä käsittelyyn.
alallaan toiseksi suurin toimija Suomessa. L&T pyrkii erottumaan kilpailijoista laadukkaalla työllä, tehokkaalla tuotannonohjauksella ja tuotteistamalla palveluja valituille asiakasryhmille.
Palvelutoiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaan kustannusja energiatehokkuuden parantamiseen. Käyttäjäpalveluita, kuten postitus-, vahtimestari- ja ruokapalveluita, L&T tarjoaa joko itse tai yhteistyössä muiden alan johtavien yritysten kanssa.
Työvoiman rakenteen muuttumiseen varaudutaan kehittämällä monikulttuurista johtamisosaamista.
Suomen ulkopuolella Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut pyrkii kasvuun ja toiminnan kannattavuuden parantamiseen valituissa toimintamaissa.
Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti) on Suomen johtava puupohjaisten biopolttoaineiden toimittaja. Tavoitteena on olla pitkäjänteinen, joustava ja luotettava yhteistyökumppani.
Menestyminen edellyttää puuraakaaineen kilpailukykyistä hankintaa. Raaka-aineen saanti turvataan omalla metsäpalveluorganisaatiolla ja täydentämällä kotimaista hankintaa kansainvälisillä ostoilla. Hankinnassa hyödynnetään laajaa yhteistyökumppani- ja alihankkijaverkostoa. Hyvä toimitusvarmuus taataan kattavalla terminaaliverkostolla ja omalla tuotanto- ja kuljetuskalustolla.
Kilpailijoista erotutaan hyvin toimivalla logistiikalla ja palveluosaamisella. Erityyppisten metsänomistajien tarpeisiin kehitetään luotettavia, hinnaltaan kilpailukykyisiä ja asiakkaalle helppoja palveluratkaisuja. Voimalaitosasiakkaiden kanssa pyritään pitkäaikaisiin kumppanuussopimuksiin.
Kannattavuutta parannetaan kehittämällä kokonaislogistiikkaa ja hyödyntämällä konsernin sisäisiä synergioita mahdollisimman paljon.
Ympäristönhuollon, kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluiden sekä puu- ja kierrätyspolttoaineiden markkinat kasvavat pitkällä aikavälillä yleistä talouskasvua nopeammin kaikissa maissa, joissa L&T toimii. L&T:n markkinoita voidaan pitää pääosin vähäsyklisinä, mutta suuret muutokset talouden kehityksessä vaikuttavat myös niihin. Käytännössä lähes kaikkia L&T:n tarjoamia palveluita ja tuotteita tarvitaan talouden suhdanteista riippumatta. Vaikka kaupan, teollisuuden ja erityisesti rakentamisen hiljeneminen pienentää jätevolyymeja ja yksittäisten tilausten määrää, monet L&T:n palvelut ovat ympäristölainsäädännön ja hygieniavaatimusten vuoksi välttämättömiä.
Talouden taantuma on näkynyt L&T:n toimintaympäristössä: Kuljetus- ja kierrätysvolyymit ovat pienentyneet, ja uusioraaka-aineiden markkinahinnat ovat epävakaita ja niiden kysyntä alhainen. Tilaustyöt ovat jossain määrin vähentyneet ja teollisuuden ostamien palveluiden kysyntä laskenut. Metsäteollisuuden alhaiset käyntiasteet vaikeuttavat L&T Biowatin sivutuoteraaka-aineiden hankintaa. Puupohjaisten polttoaineiden kilpailukykyä heikentää kivihiilen, öljyn ja sähkön alhainen hintataso.
Vaatimukset hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta tiukentavat ympäristösäädöksiä, mikä kasvattaa ympäristöliiketoiminnan ja uusiutuvien energialähteiden markkinoita. Säädösten tiukentuminen voi vaikuttaa myönteisesti myös kiinteistöjen ylläpitopalveluiden kysyntään esimerkiksi rakennusten energiatehokkuuden kautta. Kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntyminen saa asiakasyritykset nostamaan ympäristötavoitteitaan.
Tukipalveluiden markkinoiden tärkein kasvutekijä on ulkoistamisen lisääntyminen asiakkaiden pyrkiessä keskittymään ydinliiketoimintaansa. Asiakkaat tehostavat tukipalveluiden hankintaa ostamalla laajoja palvelukokonaisuuksia yhdeltä palveluntoimittajalta ja hakemalla teollisuudessa tehdaskohtaisia kokonaisratkaisuja. Tällaisia palvelukokonaisuuksia tarjottaessa suuret toimijat ovat vahvassa asemassa.
Vuonna 2008 voimaan tullut EU:n jätedirektiivi asettaa jäsenmaille minimihyödyntämistavoitteet, jotka tulisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Suomen jätehuollon päämäärät ja tavoitteet määritellään valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa. Sen mukaan yhdyskuntajätteiden hyödyntämisastetta pyritään nostamaan vuoteen 2016 mennessä siten, että 50 prosenttia yhdyskuntajätteistä kierrätetään materiaalina ja 30 prosenttia hyödynnetään energiana. Kaatopaikalle saisi päätyä vain 20 prosenttia jätteistä. Rakentamisen jätteiden hyödyntämistavoite on 70 prosenttia.
Yhdyskuntajätteiden hyödyntämistavoitteisiin päästään vain nostamalla kierrätysastetta lähivuosina selvästi. Kaupan ja teollisuuden jätteiden kierrätystä edistävät muun muassa tuottajavastuuta ja pakkausten kierrätystä koskevat säädökset. Teollisuuden jätteiden ja sivutuotteiden käsittelyn markkinat ovat avautumassa ympäristönhuoltoyrityksille ympäristönhuolto- ja materiaalitehokkuusvaatimusten kasvaessa. Elinkeinoelämän jätehuolto on Suomessa rajattu kuntien vastuun ulkopuolelle.
L&T:n toimintaedellytyksiin tulevat vaikuttamaan Suomen jätelain ja jäteverolain meneillään olevat uudistukset. Uudistetun jätelain arvioidaan astuvan voimaan vuonna 2011, mutta sen sisältöä ei vielä tiedetä. Joka tapauksessa jätelakiin sisältyvät EU:n jätepuitedirektiivin periaatteet: Viisiportainen jätteen synnyn ehkäisyä korostava jätehierarkia sekä yhdyskuntaja rakentamisjätteiden hyödyntämisvaatimusten tiukentuminen.
EU:n tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin energian loppukulutuksesta vuoteen 2020 mennessä. Suomen kohdalla tavoite on 38 prosenttia loppukulutuksesta, mikä on kymmenen prosenttiyksikköä enemmän kuin nykyinen osuus. Energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita korvataan yhä enemmän puupohjaisilla biopolttoaineilla ja kierrätyspolttoaineilla.
Suomen ilmasto- ja energiastrategian mukaan bioenergian käyttöä voidaan lisätä erityisesti yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa sekä rakennusten lämmityksessä. Yhtenä tavoitteena on kasvattaa metsähakkeen käyttö vuoteen 2020 mennessä lähes kolminkertaiseksi nykyisestä. Metsäenergian kysynnän kasvulle on siis pitkällä tähtäimellä hyvät edellytykset.
Hiilidioksidipäästöjä voidaan alentaa kestävän kehityksen mukaisilla jätehuoltoratkaisuilla, kierrätyksellä ja järkevällä jätteen energiahyödyntämisellä. Tehokkain tapa on maksimoida kierrätystä ja korvata kierrätyskelvottomasta jätteestä valmistetulla kierrätyspolttoaineella fossiilisia polttoaineita sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
Yritykset pyrkivät keskittymään ydinliiketoimintaansa ja ulkoistavat kiinteistöjen ja laitosten hoidon ja ylläpidon alan osaajalle. Yhä useammin tukipalveluiden toimittaja on kiinteästi mukana asiakkaan prosesseissa ja kehittää yhdessä asiakkaan kanssa tuottavuutta ja kustannustehokkuutta parantavia palveluratkaisuja. Tukipalveluiden toimittajan erityisosaamisen avulla voidaan parantaa myös kiinteistöjen energiatehokkuutta.
Suomen siivouspalveluiden ja kiinteistönhoidon kokonaismarkkinoista kaupallisten markkinoiden osuus on noin puolet, mutta osuus kasvaa koko ajan ulkoistamisen yleistyessä. Kaupallisten
markkinoiden liikevaihdosta yli puolet on kolmen suurimman toimijan hallussa. Markkina on pirstaleinen ja pieniä toimijoita on paljon.
Asiakkaat ostavat palveluita entistä laajempina kokonaisuuksina ja kiinnittävät yksikköhintojen sijasta huomiota kokonaiskustannuksiin. Asiakkuuksien hoidon ja palveluiden kehittämisen merkitys kasvaa, mikä sekin vahvistaa suurten palveluntoimittajien asemaa.
Suomen kunnissa tukipalveluiden ulkoistamisaste on alhaisempi kuin useimmissa EU-maissa, vain vajaat 20 prosenttia. Lähivuosina ulkoistamisen odotetaan kuitenkin lisääntyvän työvoiman saatavuuden vaikeutuessa ja toiminnan tehostamistarpeiden kasvaessa.
Suomen käyttövesi- ja jätevesijärjestelmät sekä sähkö- ja tietoverkot ovat monilta osin vanhoja. Niiden vaatimat korjaukset, huollot ja saneeraukset lisäävät jätevesipalveluiden ja kiinteistöteknisten palveluiden kysyntää pitkälle tulevaisuuteen. Myös teollisuuden ja kuntien jätevesien puhdistustoiminnan markkinoiden odotetaan kasvavan.
Taloudellinen taantuma on helpottanut työvoiman saatavuutta palvelualalla viimeisen vuoden aikana ja painopiste on siirtynyt rekrytoinnista joustavaan ja tehokkaaseen työvoiman käyttöön. Taantuman hellittäessä palveluiden kysyntä kasvaa ja kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy jälleen. Samaan aikaan työikäisten määrä vähenee. Pitkällä aikavälillä osaavan henkilöstön saatavuuden turvaaminen vaatii palvelualan yrityksiltä panostuksia tehokkaaseen rekrytointiin, henkilöstön työkyvyn ylläpitoon ja monikulttuurisen johtamisen osaamiseen.
L&T:n toimintaympäristöön ja liiketoimintaan liittyvistä riskeistä kerrotaan sivuilla 35–37.
Kaikki L&T:n palvelut
Siivous- ja käyttäjäpalvelut
Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut Siivous- ja käyttäjäpalvelut, ulkoalueiden hoito
Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut Siivous- ja käyttäjäpalvelut, ulkoalueiden hoito
Jätehuolto kattaa kierrätysmateriaalien ja jätteen keräyksen ja kuljetuksen oheispalveluineen (keräysvälineet sekä niiden pesu ja huolto, suunnittelu ja konsultointi, raportointi).
Bajamaja-palvelu tarjoaa palvelukokonaisuuksia tapahtumien järjestäjille.
Kierrätyspalvelut sisältää materiaalien jalostamisen uusioraaka-aineiksi ja kierrätyspolttoaineiksi sekä jalostettujen materiaalien toimittamisen hyötykäyttöön. L&T Biowatti tarjoaa energialaitoksille puupohjaisiin biopolttoaineisiin perustuvan polttoainehuollon kokonaisratkaisuja. Lisäksi se välittää raaka-aineita puuta jalostavalle teollisuudelle ja tuottaa metsäpalveluita metsänomistajille.
Ympäristötuotteet harjoittaa ympäristönhuoltoalan tuotteiden tukkukauppaa.
Kiinteistönhoito kattaa kiinteistöhuollon ja kiinteistötekniikan palvelut sekä vahinkosaneerauksen. Kiinteistöhuollon palveluita ovat ylläpito, valvonta, ulkoaluetyöt, päivystys ja näitä täydentävät palvelut. Kiinteistötekniikka asentaa, korjaa ja huoltaa kiinteistöjen teknisiä järjestelmiä. Vahinkosaneerauspalveluita ovat esimerkiksi kuivauspalvelut ja palosaneeraus.
Siivouspalvelut tarjoaa sopimusperusteisen ylläpitosiivouksen lisäksi monipuolisia erillispalveluita. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa aula-, vastaanotto-, puhelinvaihde-, postitus- ja kopiointipalvelut sekä toimitilojen hallinnointi.
Huomenta Toimitilapalvelut -franchisingketju tuottaa siivous- ja käyttäjäpalveluita pk-sektorille.
Ongelmajätepalvelut tarjoaa kokonaisvaltaisia ongelmajätteiden keräyspalveluita. Kerätyt ongelmajätteet prosessoidaan hyödynnettäviksi materiaalina tai energiana.
Teollisuusratkaisut tuottaa ja kehittää teollisuuslaitosten prosessilaitteiden puhdistuksia sekä ylläpito-, ympäristönhuolto- ja materiaalitehokkuusratkaisuja. Jätevesipalvelut tarjoaa jätevesiverkoston ja -järjestelmien huoltoon ja ylläpitoon liittyviä palveluita.
L&T Recoil valmistaa regenerointilaitoksessaan käytetystä voiteluaineesta perusöljyä.
Liikevaihto 2009 279,8 miljoonaa euroa
Liikevoitto 2009 31,7 miljoonaa euroa
EVA 2009 8,8 miljoonaa euroa
Investoinnit 2009 25,9 miljoonaa euroa
Ympäristöpalvelut 48 %
Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut 41 % Teollisuuspalvelut 11 %
Liikevaihto 2009 243,1 miljoonaa euroa
Liikevoitto 2009 17,7 miljoonaa euroa
EVA 2009 13,9 miljoonaa euroa
Investoinnit 2009 6,3 miljoonaa euroa
Liikevaihto 2009
67,4 miljoonaa euroa
Liikevoitto 2009 3,4 miljoonaa euroa
EVA 2009 -4,5 miljoonaa euroa
Investoinnit 2009 12,7 miljoonaa euroa
Teollisuuspalvelut 28 %
Ympäristöpalvelut toimii ympäristönhuollon palvelumarkkinoilla ja uusioraakaainekaupassa. Palvelumarkkinoilla se huolehtii asiakkaidensa jätemateriaalien ja sivutuotteiden keräämisestä ja kuljettamisesta sekä toimittamisesta prosessoitavaksi hyötykäyttöä varten. Jätemateriaalit ja sivutuotteet jalostetaan uusioraakaaineiksi, joilla korvataan neitseellisiä raaka-aineita. Materiaalikierrätykseen sopimattomista jätteistä tehdään kierrätyspolttoainetta korvaamaan uusiutumattomia energialähteitä, ja hyödyntämiskelvoton materiaali toimitetaan turvalliseen loppusijoitukseen.
L&T:n palvelut räätälöidään asiakkaan tai asiakasryhmän tarpeiden pohjalta. Tavallisesti ne sisältävät jätteen noudon lisäksi keräys- ja lajittelujärjestelmän suunnittelun ja mitoituksen, keräysvälineet sekä asiakkaan henkilökunnan koulutuksen. Erityisesti teollisuus, kauppa ja tuottajayhteisöt suosivat laajoja operaattorisopimuksia keräysverkostoineen ja pitkälle vietyine hyötykäyttöratkaisuineen. Ympäristöpalveluiden liiketoiminta perustuu pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja asiakaspinta on laaja.
Ympäristöpalveluiden kierrätystoiminta perustuu jätteen syntypaikkalajitteluun ja eri materiaaleihin erikoistuneisiin laitoksiin. Erilliskerättäviä materiaaleja ovat muun muassa paperi, pahvi, kartonki, metalli, muovi, lasi, biojäte, energiajäte, pakkausjäte, puu, sähkö- ja elektroniikkaromu
(SER), tietosuojamateriaali ja renkaat. L&T:n keräysverkosto toimii raaka-aineiden hankintalähteenä. Erilliskerättävät materiaalit prosessoidaan pääosin L&T:n omissa kierrätyslaitoksissa uusioraakaaineiksi ja kierrätyspolttoaineiksi teollisuudelle ja voimalaitoksille. Suuret volyymit mahdollistavat kaikkien erilliskerättävien materiaalien teollisen prosessoinnin, ja L&T onkin merkittävä toimija uusioraakaainemarkkinoilla.
L&T Biowatti tarjoaa energialaitoksille puupohjaisiin biopolttoaineisiin perustuvan polttoainehuollon kokonaisratkaisuja ja palveluita. Lisäksi yhtiö välittää raakaaineita puuta jalostavalle teollisuudelle, tuottaa metsäpalveluita metsänomistajille sekä myy L&T:n valmistamat kierrätyspolttoaineet energiantuottajille. Vuonna 2009 L&T Biowatti kuului Ympäristöpalvelut-toimialaan, ja vuoden 2010 alusta se muodostaa Uusiutuvat energialähteet -toimialan.
L&T harjoittaa lisäksi ympäristönhuoltoalan tuotteiden, kuten keräysvälineiden, murskainten ja paalainten, tukkukauppaa. Viennissä päämarkkina-alue on Eurooppa. Ympäristötuotteet-yksikkö vastaa myös ympäristönhuollon keräysvälineiden tuotekehityksestä.
Ympäristöpalvelut pyrkii toiminnallaan edistämään jätemateriaalien ja teollisuuden sivutuotteiden uusiokäyttöä sekä
minimoimaan jätteiden päätymistä kaatopaikoille ja polttolaitoksiin. 2010-luvulla ympäristönhuollolta vaaditaan myös yhä enemmän ratkaisuja materiaalitehokkuuden parantamiseen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Tämä näkyy muun muassa lainsäädännön päästöille asettamien minimitavoitteiden merkittävänä kiristymisenä, mutta myös entistä useammin vapaaehtoisena pyrkimyksenä kaatopaikkajätteettömään ja "hiilivapaaseen" toimintaan yrityksissä ja kunnissa. L&T vähentääkin toiminnallaan jo nyt vuosittain asiakkaidensa ja omia CO2 päästöjään yli 2 000 000 tonnilla.
L&T:n kilpailuetu perustuu monipuolisuuteen, tehokkaaseen logistiikkaan ja kattavaan laitosverkostoon sekä ympäristönhuollon syvälliseen osaamiseen. Ympäristöpalvelut pystyy tuottamaan kaikki ympäristönhuollon palvelut valtakunnallisesti ja rakentamaan laajoja, asiakkaan ydinliiketoimintaa tukevia palveluratkaisuja, joihin kuuluu myös muita L&T:n palveluita. L&T:llä on Suomen laajin ja tihein keräysverkosto, minkä ansiosta sen ajoreittien tehokkuus on parempi kuin muilla.
Keräys- ja laitosverkostonsa ansiosta L&T hallitsee koko logistisen ketjun jätteen syntypaikalta omien jalostuslaitosten kautta hyödyntämiseen. Toiminnallaan se pystyy parantamaan asiakkaidensa materiaalitehokkuutta ja edistämään heidän ympäristöpäämääriensä saavuttamista.
Ympäristöpalvelut toimii Suomessa, Latviassa ja Venäjällä. L&T on selvä markkinajohtaja Suomessa ja Latviassa. Venäjällä L&T toimii neljässä kaupungissa ja hoitaa niiden noin 300 000 asukkaan jätehuollon.
L&T:llä on 23 kierrätyslaitosta Suomessa, yksi Latviassa ja ensimmäinen rakenteilla Venäjälle Dubnaan. Keravalla ja Kotkassa sillä on EU-normit täyttävät loppusijoituspaikat.
Ympäristöpalveluiden koko vuoden liikevaihto laski 6,8 % 279,8 miljoonaan euroon (300,1 milj. e). Liikevoitto oli 31,7 miljoonaa euroa (32,3 milj. e). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 32,9 miljoonaa euroa (32,3 milj. e).
Jätehuollon liikevaihto laski hieman jätevolyymien pienentymisen takia. Uudisrakentamisen vähentyminen laski odotetusti rakennusjätemääriä, mutta korjausrakentamisen vilkastuminen tasoitti laskua.
Uusioraaka-aineiden (muovit, kuidut, metallit) markkinahinnat ja kysyntä olivat alhaiset vuoden alkupuoliskolla, mutta elpyivät jossain määrin vuoden loppupuoliskolla. Keravan kierrätyslaitoksen investointiohjelman ensimmäinen vaihe päättyi kesäkuussa ja uusi kierrätyspuuyksikkö otettiin tuotantokäyttöön. Toista vaihetta supistettiin ja se toteutetaan kombilaitoksena, joka käsittää rakennusjätteen sekä kaupan ja teollisuuden jätteen yhdistetyn kierrätyslaitoksen. Investointiohjelma päättyy syksyllä 2010 ja sen jälkeen Keravan laitoksessa käsiteltävän jätteen hyödyntämisaste nousee selvästi.
L&T Biowatin tarjoamien biopolttoaineiden kysyntä heikkeni selvästi sähkön tukkuhinnan ja metsäteollisuuden käyntiasteiden laskun takia. Myös fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuden alhainen hintataso heikensi puupohjaisten polttoaineiden kilpailukykyä kivihiileen, turpeeseen ja öljyyn nähden. Tuotelinjan kannattavuus heikkeni selvästi ja tulos oli tappiollinen.
Energiapuun hankintaan keskittyvä metsäpalveluorganisaatio aloitti toimintansa tammikuussa ja ylitti hankintatavoitteensa, minkä seurauksena raaka-ainevarasto kasvoi merkittävästi. Luumäen pellettitehdas lopetettiin toukokuussa.
Venäjällä jätehuoltotoiminta laajeni huhtikuussa Noginskin kaupunkiin. Dubnan kierrätyslaitoksen rakentaminen käynnistyi ja se valmistuu vuoden 2010 alkupuoliskolla. Latviassa talouden epävakaus asetti haasteita toiminnan kehittämiselle, mutta samanaikaisesti työvoiman saatavuus parani ja palkkakustannukset alenivat.
Ympäristötuotteiden liikevaihto laski, mutta kannattavuus säilyi hyvänä.
Investoinnit, milj. €
Osuus liikevaihdosta 41 %
Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut tarjoaa rakennusten, laitteiden ja huonetilojen ylläpito-, huolto- ja käyttöpalveluita.
Kiinteistönhoito koostuu kiinteistöhuollosta, kiinteistötekniikasta ja vahinkosaneerauksesta. Kiinteistöhuolto käsittää kiinteistöjen yleisvalvonnan, talotekniikan käytön ja ylläpidon, ulkoalueiden hoidon, yleisten tilojen siivouksen, tila- ja asukaspalvelut sekä monipuoliset kertaluonteiset erikoispalvelut.
Kiinteistötekniikka tekee LVI-, sähkö-, kylmälaitejärjestelmien sekä paloteknisten ja kiinteistöautomaatiojärjestelmien asennuksia, huoltoja ja korjauksia.
Vahinkosaneerauksen palvelut kattavat jälkivahinkojen torjunnan eli omaisuuden ja rakenteiden suojauksen ja puhdistuksen, kuivauksen ja korjauksen vahinkoa edeltäneeseen tilaan erilaisissa vahinkotilanteissa, kuten tulipaloissa ja kosteusvahingoissa.
Siivouspalvelut tarjoaa sekä ylläpitosiivousta että monipuolisia perussiivouspalveluita, kuten ikkunanpesuja ja lattioiden peruspesuja. Huomenta Toimitilapalvelut -franchisingketju tuottaa siivous- ja käyttäjäpalveluita pienille ja keskisuurille asiakkaille.
Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa aula-, vastaanotto-, puhelinvaihde-, postitus-, kopiointi-, turva- ja ruokapalvelut sekä toimitilojen hallinnointi. Laajat
palvelukokonaisuudet L&T toteuttaa yleensä itse ja joskus verkottumalla kunkin alan eturivin yrityksen kanssa.
Kiinnostus tukipalveluiden ulkoistamiseen on kasvamassa sekä yksityisellä että vähitellen myös julkisella sektorilla. L&T:lle se merkitsee mahdollisuutta laajentaa palvelutarjoomaansa ja integroitua entistä tiiviimmin asiakkaan toimintaan.
Pääosa toimialan liikevaihdosta tulee kiinteistöhuollossa, siivouksessa ja käyttäjäpalveluissa asiakkaiden kanssa tehdyistä pitkäaikaisista palvelusopimuksista. Kertaluonteisia erikoispalveluita, kuten korjaustöitä ja ylläpitosiivousta täydentävää perussiivousta, myydään pääosin näille sopimusasiakkaille.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden asiakkaita ovat kiinteistönomistajat, kiinteistömanagerit, isännöitsijät ja vuokratiloissa toimivat käyttäjäasiakkaat. Vahinkosaneerauksen asiakkaina ovat myös vakuutusyhtiöt. Asiakaskohteet voidaan jakaa tilatyypeittäin toimisto-, liike-, teollisuusja asuinkiinteistöihin sekä julkisen sektorin kiinteistöihin.
Kiinteistöpalveluissa L&T:n kilpailuedut ovat asiakaslähtöisyys, laatu, kustannustehokkuus ja monipuolinen palveluvalikoima. Kilpailuetua luo myös osaava henkilöstö, jonka ammattitaito näkyy asiakkaiden kiinteistöjen ja tilojen kunnossa, energiatehokkuudessa ja hallinnassa pysyvissä korjaustarpeissa.
Kilpailijoista erotutaan valituille asiakasryhmille kehitetyillä kustannustehokkailla palvelukonsepteilla, joissa huomioidaan kunkin asiakasryhmän erityispiirteet. Niitä on kehitetty muun muassa kauppakeskuksille, korkeaa hygieniatasoa vaativalle elintarviketeollisuudelle, huoltoasemaketjuille ja asuinkiinteistöille. Kiinteistöjen energiatehokkaan ylläpidon ja ympäristöystävällisen toimistosiivouksen palvelukonseptit tukevat asiakkaiden energiatehokkuus- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista.
Tuotannon suunnittelun ja ohjauksen tehostamiseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja sähköisiä työkaluja hyödynnetään tehokkaasti. Selainpohjaisten tuotannonohjausjärjestelmien ansiosta yhteydenpito asiakkaisiin on reaaliaikaista, ja niiden avulla voidaan tuottaa monipuolisia raportteja.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut toimii Suomen lisäksi Ruotsissa, Moskovassa ja Latviassa. Moskovassa ja Latviassa L&T tarjoaa siivous- ja käyttäjäpalveluita ja ulkoalueiden hoitoa, Ruotsissa siivousja käyttäjäpalveluita.
Suomessa L&T on kiinteistöpalvelualan toiseksi suurin toimija sekä siivouspalveluissa että kiinteistönhoidossa noin 14 prosentin markkinaosuudella. Ruotsissa L&T on keskisuuri siivousliike ja Latviassa johtava toimija siivousalalla.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden koko vuoden liikevaihto oli 243,1 miljoonaa euroa (243,2 milj. e). Liikevoitto parani selvästi ja oli 17,7 miljoonaa euroa (5,9 milj. e). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 18,1 miljoonaa euroa (10,1 milj. e).
Liikevaihto pysyi vuoden 2008 tasolla ja lisäpalveluiden myynti sujui hyvin talouden epävarmuudesta huolimatta. Alkuvuoteen ajoittui muutamia isoja vahinkosaneerausprojekteja ja työvirta säilyi koko vuoden tasaisena. Vakuutusyhtiöiden kanssa solmittiin jälleen uusia kumppanuussopimuksia.
Tuotannon tehostamistoimien ansiosta toimialan kannattavuus parani selvästi. Työntekijöiden vaihtuvuus väheni erityisesti siivouspalveluissa talouden epävarmuuden jatkuessa, mikä paransi merkittävästi tuotannon tehokkuutta.
Kiinteistönhoidossa lanseerattiin L&T® Ekohuolto -konsepti, jonka avulla voidaan vähentää kiinteistöjen energiankulutusta.
Ulkomaantoiminnan tappio pieneni. Latvian ja Venäjän toiminnan tulos oli positiivinen, vaikka asiakkaat ovat supistaneet työohjelmia heikentyneen taloustilanteen vuoksi erityisesti Latviassa. Ruotsin toiminnan tervehdyttämisohjelma eteni suunnitelman mukaisesti, mutta tulos oli vielä tappiollinen. Venäjän siivouspalveluille myönnettiin maaliskuussa laatusertifikaatti ISO 9001.
Vahinkosaneeraus siirtyi vuoden 2009 alusta Teollisuuspalveluista Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin.
Osuus liikevaihdosta
Teollisuuspalvelut on erikoistunut raskaisiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristönhuolto- ja ylläpitopalveluihin. Niillä pyritään parantamaan teollisuusprosessien ja infrastruktuurin käyttövarmuutta ja tuotantotehokkuutta sekä asiakkaiden materiaali- ja energiatehokkuutta.
Ongelmajätepalvelut tarjoaa räätälöityjä ongelmajätteiden keräyspalveluita ja hyödyntämisratkaisuja. Ongelmajätteet lajitellaan ja esikäsitellään hyödyntämistä varten alueellisissa terminaaleissa. Sen jälkeen ne prosessoidaan teollisuuden uusioraaka-aineiksi tai kierrätyspolttoaineiksi L&T:n omissa ja verkostokumppaneiden tuotantolaitoksissa. Toiminnan pääpaino on hyödyntämisratkaisuissa ja tavoitteena on mahdollisimman korkea jalostusaste.
Teollisuusratkaisut tuottaa teollisuuden puhtaanapito- ja ympäristönhuoltoratkaisuja. Teollisuuden puhtaanapito puhdistaa ja huoltaa pääasiassa prosessiteollisuuden laitteita. Korkeapainepesulla poistetaan pinnoitteita ja puhdistetaan vaativia pintoja, kuten säiliöitä ja lämmönvaihtimia. Imukalustolla siirretään kuivia ja märkiä materiaaleja ja puhdistetaan esimerkiksi teollisuuslaitosten piha-alueita. Teollisuuden ympäristönhuolto kehittää ja tuottaa teollisuuslaitosten sisäisiä ympäristönhuolto- ja materiaalitehokkuusratkaisuja muun muassa sivuvirtojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Lisäksi
teollisuusratkaisut manageeraa kokonaisvaltaisia teollisuuden ympäristönhuolto- ja ylläpitoratkaisuja, joissa korostuu L&T:n kehitysvastuu ja pitkäaikainen sitoutuminen kumppanuusperiaatteella.
Jätevesipalvelut tarjoaa viemäriverkoston ylläpitoon ja huoltoon liittyviä palveluita muun muassa kiinteistöille ja jäteveden puhdistamoille. L&T huoltaa kaivoja, kuvaa ja puhdistaa viemäriverkostoa sekä huoltaa, ylläpitää ja operoi jätevesijärjestelmiä.
Yhteisyritys L&T Recoil prosessoi jäteöljyä uusiokäyttöön regeneroimalla käytetystä voiteluöljystä korkealuokkaista perusöljyä raaka-aineeksi voiteluaineteollisuudelle. Jäteöljyä kerätään pääasiassa Itämeren alueen maista.
Teollisuuspalvelut on edustamissaan palveluissa Suomessa markkinajohtaja ja suurena toimijana se pystyy hyödyntämään skaalaetua vaikeassakin markkinatilanteessa. Strategisia asiakkuuksia kehittämällä pyritään varmistamaan tasainen työvirta.
Suomen ongelmajätepalveluiden markkinoiden arvioidaan pysyvän vakaina, koska ongelmajätemäärä kasvaa vain vähän ja keräysaste on korkea. L&T onkin siirtänyt toiminnan ja kehittämisen painopisteen keräyksestä ja kuljettamisesta jätteen prosessointiin ja jalostusasteen kasvattamiseen. Tulevaisuudessa ongelmajätteet pystytään hyödyntämään kokonaan uusioraaka-aineina tai energiana.
Teollisuusratkaisujen palveluissa L&T on selvä markkinajohtaja Suomessa. Teollisuuden ympäristönhuoltoratkaisujen markkinoiden arvioidaan kasvavan lähivuosina sivuvirtojen käsittelyn ja hyödyntämisen markkinoiden avautuessa palveluntoimittajille. Teollisuuslaitokset ja yhdyskunnat etsivät yhteisiä materiaalitehokkuusratkaisuja sivutuotteiden ja raaka-aineiden hallintaan, ja L&T haluaa olla mukana näiden ratkaisujen kehittämisessä ja toteuttamisessa. Teollisuuden prosessipuhdistuksen markkinoilla ei ole odotettavissa merkittäviä muutoksia.
Jätevesipalveluiden kasvunäkymät ovat pitkällä aikavälillä hyvät. Sekä kiinteistöviemäreiden että kunnallisten runkoviemäreiden huollon ja saneerauksen markkinat kasvavat seuraavien vuosikymmenien aikana viemäriverkoston ikääntyessä. Haja-asutusalueiden tiukentuvat ympäristönormit lisäävät sekä lokakaivojen että kiinteistökohtaisten jätevesijärjestelmien huollon tarvetta.
L&T Recoilin tuottaman korkealuokkaisen perusöljyn kysynnän arvioidaan kasvavan ympäristönormien kiristyessä L&T Recoilin päämarkkina-alueella Euroopassa.
Teollisuuspalveluiden koko vuoden liikevaihto oli 67,4 miljoonaa euroa (69,0 milj. e). Liikevoitto oli 3,4 miljoonaa euroa (5,2 milj. e). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 3,2 miljoonaa euroa (4,9 milj. e).
Teollisuuden alhaiset käyntiasteet heijastuivat odotetusti Teollisuuspalveluiden toimintaan koko vuoden. Ongelmajätevolyymit laskivat selvästi ja ylläpitotöiden määrä väheni talouden epävarmuuden pitkittyessä. Kysynnän nopeat vaihtelut asettivat haasteita tuotannon sopeuttamiselle. Kierrätyspolttoaineen alhainen kysyntä elpyi hieman vuoden loppupuolella.
Ongelmajätepalveluiden ja teollisuusratkaisujen kannattavuus parani onnistuneiden tuotannon tehostamistoimien ansiosta. Lisäksi alkuvuoteen ajoittui suuria yksittäisiä projekteja.
L&T Recoilin regenerointilaitoksen tuotantokäytön aloitus viivästyi suunnitellusta eikä kuluneelle vuodelle asetettuja tuotantotavoitteita saavutettu. Yhteisyrityksen tappiollisuus heikensi selvästi koko toimialan kannattavuutta.
Vahinkosaneeraus siirtyi vuoden 2009 alusta Teollisuuspalveluista Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin.
L&T:n tavoitteena on olla kannattava ja kilpailukykyinen sijoituskohde, haastava ja turvallinen työpaikka, luotettava yhteistyökumppani ja hyvä yrityskansalainen. L&T:llä noudatetaan säädöksiä ja määräyksiä ja toimitaan hyvien liiketapojen mukaisesti. Yhtiö pyritään pitämään kannattavana ja kilpailukykyisenä parantamalla tehokkuutta ja erilaistumalla muun muassa tuotekehityksen avulla. Henkilöstö on sitoutunut toiminnan jatkuvaan parantamiseen.
L&T:n tavoitteet suhteessa asiakkaisiin, henkilöstöön, yhteiskuntaan ja ympäristöön on määritelty tarkemmin toimintapolitiikassa.
L&T:n toimintaperiaatteista muodostuvat yhteiset pelisäännöt, joiden avulla toimintapolitiikan määrittelemiin tavoitteisiin pyritään. Toimintaperiaatteet toteutuvat L&T:läisten toiminnan kautta. Niiden toteutumista arvioidaan muun muassa
kehityskeskusteluissa sekä työtyytyväisyystutkimusten, sisäisten arviointien ja asiakastyytyväisyystutkimusten avulla.
L&T:n toimintaa suunnitellaan, ohjataan ja kehitetään johtamisjärjestelmän (L&T Integrated Management System, IMS) avulla. Järjestelmä sisältää yhteisesti määritellyt toimintatavat ja antaa työvälineitä strategian toteuttamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen.
Riskienhallinta on integroitu osaksi L&T:n johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Riskienhallinnan tavoitteet, vastuualueet ja raportointimenettely on määritelty hallituksen vahvistamassa riskienhallintapolitiikassa. Hallitus on vahvistanut myös rahoitus-, vakuutusja tiedonantopolitiikat sekä sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet.
Ympäristö-, terveys- ja työturvallisuus asioiden hallinta ja laadunhallinta sisältyvät L&T:n johtamisjärjestelmään. L&T:n kolmivuotinen ympäristö-, terveys- ja työturvallisuusohjelma (YTT) perustuu
YTT-näkökohtiin, yhtiön strategiaan sekä riskien ja vaarojen arviointeihin. YTTpäämäärät vuosille 2007–2009 olivat työkyvyn ylläpito ja parantaminen, hyvän työturvallisuuskulttuurin rakentaminen sekä energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen. YTT-päämääristä johdetaan YTT-tavoitteet, ja jokainen yksikkö sisällyttää omat YTT-tavoitteensa toimintasuunnitelmiinsa. Yksiköissä YTTryhmät tekevät päätöksiä ja konkreettisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi.
L&T noudattaa toiminnassaan laadunhallinnan ISO 9001, ympäristöjärjestelmän ISO 14001 sekä työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen OHSAS 18001 standardien mukaisia periaatteita. L&T:n johtamisjärjestelmä ja merkittävä osa palvelutuotannosta on sertifioitu kyseisten standardien mukaisesti. Lisäksi L&T:n puhdistuspalveluilla elintarviketeollisuudelle on ISO 22000:n mukainen elintarviketurvallisuusjärjestelmän sertifikaatti.
Vuoden 2009 lopussa L&T:n palveluksessa oli koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä yhteensä 8 743 henkilöä (9 490). Heistä 1 981 henkilöä (2 221) työskenteli muualla kuin Suomessa. Henkilöstön lukumäärä kokoaikaiseksi muutettuna oli keskimäärin 8 113 (8 363).
L&T:n liiketoiminta ja kilpailuetu perustuvat osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön, jonka määrä on oikein mitoitettu. Pitkällä aikavälillä keskeisenä tavoitteena on pätevän henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Kuluneen vuoden aikana henkilöstöjohtamisessa keskityttiin yhtenäisten ja tehokkaiden henkilöstöprosessien hoitamiseen ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten minimoimiseen.
Rekrytoinnin ja resursoinnin tavoitteena on turvata henkilöstön määrä, laatu ja pysyvyys pitkällä aikavälillä. Vuonna 2009 henkilöstön vaihtuvuus lähes puolittui. Samanaikaisesti uusien rekrytointien määrä väheni. Sisäisten työmarkkinoiden hallinta ja työnantajavelvoitteiden täyttäminen korostuivat toiminnan tehostamisen takia.
Pitkän aikavälin työvoimantarpeita ennakoitiin oppilaitosyhteistyöllä ja osallistumalla messutapahtumiin. Monikulttuuriseen työyhteisöön liittyvää osaamista vahvistettiin muun muassa osallistumalla Moniverkko-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää monimuotoista rekrytointi- ja työyhteisöosaamista.
Osaamisen johtamisen päämääränä on turvata L&T:n tavoitteiden toteutuminen osaavan henkilöstön avulla. Vuonna 2009 keskityttiin vahvistamaan aiemmin määriteltyjä ja kuvattuja prosesseja. Systemaattista osaamisen kehittämistä tuetaan kumppanuusyhteistyöllä.
Koulutuksissa pääpaino oli asiakasrajapinnassa työskentelevän henkilöstön ammattitaidon varmistamisessa. Myös esimies- ja johtamistaitojen kehittäminen oli merkittävä painopistealue. Esimiehille järjestettiin pitkiä tutkintotavoitteisia koulutusohjelmia ja lyhyempiä tärkeisiin aihepiireihin keskittyviä kursseja. Johdon ja asiantuntijoiden kehittymisen tukemiseksi käynnistettiin ohjattu mentorointihanke.
Uusi L&T:n palkitsemisstrategia määriteltiin syksyllä. Sen pohjalta kehitettiin sekä olemassa olevia palkitsemisjärjestelmiä että järjestelmiä, jotka tukevat Ympäristöpalvelut- ja Teollisuuspalveluttoimialojen yhdistymistä. Kehityskeskustelukäytäntöä uudistettiin ohjaamaan keskusteluja entistä enemmän selkeään tavoiteasetantaan, suorituksen johtamiseen ja tavoitteiden toteutumisen seurantaan.
L&T:n tavoitteena on, että mahdollisimman moni L&T:läinen pysyisi työkykyisenä vanhuuseläkkeeseen saakka. Tätä tavoitetta tuetaan Sirius-työkykyhankkeella, jonka avulla pyritään minimoimaan työkyvyttömyydestä aiheutuvat kustannukset.
Sirius on nostanut työkykyasiat tärkeäksi osaksi päivittäisjohtamista. Työkykyongelmiin puuttumiseen on yhtenäiset toimintatavat, ja esimiehiä koulutetaan tunnistamaan työkykyongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olennainen osa Sirius-ohjelmaa on osatyökykyisten henkilöiden uudelleensijoitustoiminta.
Sirius-ohjelmalla on saavutettu merkittäviä tuloksia ja esimerkiksi keskimääräinen eläköitymisikä on ollut 62 vuotta kahtena vuonna peräkkäin (2008 ja 2009). Sairauspoissaoloprosentti vuonna 2009 oli 5,7 (5,6). Tulevien vuosien
Henkilöstö maittain vuoden lopussa, koko- ja osa-aikaiset yhteensä
TyEL-maksuluokkaan vaikuttavat työkyvyttömyyseläkekustannukset ovat puolittuneet vuodesta 2007 vuoteen 2009.
Työkykyhankkeen johtaminen perustuu tiiviiseen kumppanuusyhteistyöhön vakuutusyhtiöiden ja työterveyshuollon kanssa. Toiminnan perustana ovat yhteisten tavoitteiden ja mittareiden asettaminen sekä niiden seuraaminen ja tehokkaiden toimintatapojen edistäminen. Työterveyshuolto on Suomessa keskitetty yhdelle yhteistyökumppanille.
Työterveyshuoltoa täydentää Siriussairauskassa, joka tukee työkykyhankkeen tavoitteita. Lisäetuutena kassa korvaa työterveyshuollon ulkopuolelle jääviä lääkärin määräämiä tutkimuksia, hoitoja ja lääkkeitä.
Henkilökuntakerhot järjestävät yhtiön tukemaa liikunta- ja virkistystoimintaa. Suomessa toimi 35 kerhoa vuonna 2009.
Yksi L&T:n toiminnan lähtökohdista on varmistaa henkilöstölle turvallinen työympäristö tunnistamalla ennalta erilaisiin työtehtäviin liittyvät riskit ja vaaratekijät sekä vähentämällä ja poistamalla niitä aktiivisesti. Työturvallisuusriskien hallinta kuuluu päivittäisjohtamiseen ja on olennainen osa L&T:n johtamisjärjestelmää. Hyvän työturvallisuuskulttuurin rakentaminen oli yksi vuosien 2007–2009 ympäristö-, työterveys- ja turvallisuuspäämääristä.
L&T:n johtamisjärjestelmälle ja keskitetyille toiminnoille on myönnetty OHSAS 18001:n mukainen työturvallisuussertifikaatti. Työturvallisuussertifikaatteja on myönnetty myös L&T:n palveluille.
Turvallisuuskulttuurin määrätietoinen parantaminen jatkui vuonna 2009. Tavoitteena on tapaturmataajuuden puolittaminen kolmessa vuodessa. Vuonna 2009 tapaturmataajuus oli Suomessa 43, kun se vuonna 2006 oli 87.
Työturvallisuuden kehittämisessä on käytössä avoin tietojärjestelmä, johon kirjataan keskeiset turvallisuuteen vaikuttavat ennaltaehkäisevät ilmoitukset ja toimenpiteet sekä tapaturmat. Järjestelmän avulla seurataan läheltä piti -tilanteista sekä laatua, ympäristöä ja työturvallisuutta koskevista poikkeamista tehtyjä ilmoituksia ja niistä aiheutuneiden toimenpiteiden toteutumista. Järjestelmään kirjataan tiedot kaikista tapaturmista ja niiden tutkinnasta. Säännöllisen raportoinnin avulla pystytään seuraamaan kehitystä ja puuttumaan epäkohtiin. Läheltä piti -tilanteita raportoitiin 3 456 (3 647).
Yksiköissä ja työkohteissa tehostettiin vaaranarviointeja ja tapaturmien tutkintaa. Työsuojeluhenkilöstön koulutusta tehostettiin, ja työntekijöitä koulutetaan aktiivisesti muun muassa työturvallisuuskorttikoulutuksilla.
Vuoden 2010 painopistealueena on työturvallisuuden toimintatapojen ja menetelmien juurruttaminen yhä kiinteämmäksi osaksi jokapäiväistä toimintaa organisaation kaikilla tasoilla.
| 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| Henkilöstö vuoden lopussa, koko- ja osa-aikaiset yhteensä |
8 743 | 9 490 | 9 387 |
| Henkilöstö keskimäärin kokoaikaiseksi | |||
| muutettuna | 8 113 | 8 363 | 7 819 |
| Henkilöstö Suomessa: | |||
| Sukupuolijakauma | |||
| naisia, % | 52 | 53 | 55 |
| miehiä, % | 48 | 47 | 45 |
| Keskimääräinen eläköitymisikä | 62 | 62 | 60 |
| Sairauspoissaolo, % | 5,7 | 5,6 | 5,8 |
| Tapaturmataajuus* | 43 | 54 | 62 |
* Tapaturmat, jotka ovat aiheuttaneet vähintään yhden poissaolopäivän
L&T toimii vastuullisesti, ja ympäristönhuoltoalan johtavana yrityksenä sen vastuu ympäristöasioissa on erityisen suuri. Kestävän kehityksen periaatteet ja vastuulliset toimintatavat ovatkin L&T:n jokapäiväisen toiminnan lähtökohtina. L&T luo asiakkailleen edellytykset ympäristövelvoitteiden täyttämiselle ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle antamalla oman ympäristöosaamisensa asiakkaidensa käyttöön. L&T pyrkii ennakoimaan ympäristönormien ja -asenteiden muutoksia sekä vaikuttamaan niihin kehittämällä menetelmiään ja teknologiaansa.
Kierrättämällä jätemateriaaleja ja teollisuuden sivutuotteita L&T edistää materiaalien uudelleen käyttöä ja toimii siten EU:n ja Suomen ympäristötavoitteiden mukaisesti. Osa L&T:n käsittelemistä jätemateriaaleista hyödynnetään energiana kierrätyspolttoaineen muodossa, ja lisäksi yhtiö on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden toimittaja. L&T kerää ja
käsittelee asianmukaisesti myös ongelmajätteitä. Hyödynnettäväksi kelpaamattomat jäännösmateriaalit loppusijoitetaan turvallisesti. L&T tarjoaa kestävää kehitystä edistäviä palveluratkaisuja myös kiinteistöjen ja laitosten huoltoon.
Vuoden 2009 lopussa käynnistyi L&T Recoil Oy:n käytetyn voiteluöljyn regenerointilaitoksen toiminta. Laitoksen vuosikapasiteetti on 60 000 tonnia ja siellä pystytään käsittelemään kaikki Suomen regeneroitavaksi kelpaava käytetty voiteluöljy. Tähän saakka jäteöljy on pääosin poltettu ja polttaminen on aiheuttanut CO2 -päästöjä 2,7 tonnia poltettua öljytonnia kohti. Perusöljyn tuottaminen jäteöljystä aiheuttaa noin 40 prosenttia vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä verrattuna perusöljyn tuottamiseen raakaöljystä. L&T Recoilin tuottamaa perusöljyä käytetään raaka-aineena voiteluaineteollisuudessa.
L&T:n toiminnan merkittävimpiä kielteisiä ympäristövaikutuksia ovat keräys- ja kuljetuspalveluista ja työkoneista aiheutuvat päästöt ja meluhaitat. Niitä pyritään vähentämään jatkuvasti muun muassa hankkimalla vähäpäästöistä kalustoa ja parantamalla ajoreittien tehokkuutta.
L&T:n toimittamilla puupohjaisilla biopolttoaineilla ja kierrätyspolttoaineilla korvataan energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita. Ympäristöpalveluiden tuottama kiinteä kierrätyspolttoaine lasketaan uusiutuvaksi energialähteeksi, koska se sisältää 60–80 prosenttia biomassaa. Kierrätyspolttoainetta valmistetaan niistä kaupan ja teollisuuden lajitelluista jätteistä, jotka eivät sovi materiaalikierrätykseen.
L&T:n uusioraaka-aine- ja polttoainetoimitukset pienensivät laskennallisesti vuonna 2008 Suomen hiilidioksidipäästöjä runsaalla kahdella miljoonalla tonnilla eli hieman runsaammin kuin vuotta aiemmin. Määrä vastaa noin puolta koko Suomen tieliikenteen tavarakuljetusten aiheuttamista päästöistä. L&T:n oman toiminnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet toiminnan kasvusta huolimatta. Vuonna 2008 päästöt vähenivät edellisestä vuodesta lähes seitsemällä prosentilla muun muassa kuljetusten tehostamisen ansiosta.
| tuhatta CO2 -ekvivalenttitonnia |
2008 | 2007 | 2006 |
|---|---|---|---|
| Päästöt | |||
| Päästöt kuljetuksista ja työkoneista | 59,2 | 64,5 | 67,4 |
| Päästöt matkustamisesta | 2,5 | 2,3 | 2,0 |
| Päästöt laitosten ja toimistojen | |||
| energiankulutuksesta | 8,5 | 8,1 | 7,7 |
| Yhteensä | 70,2 | 74,9 | 77,1 |
| Laskennalliset päästövähennykset | |||
| Materiaalikierrätyksestä | 279,8 | 279,3 | 278,7 |
| Uusiutuvien polttoaineiden toimituksista | 1 757,7 | 1 683,8 | 1 863,6 |
| Laitosten kautta kaatopaikalle | -12,5 | -12,2 | -12,6 |
| Yhteensä | 2 025,0 | 1 950,9 | 2 129,7 |
Luvut on laskettu VTT:n luoman mallin avulla L&T:n Suomen-toiminnasta. Laskennallinen päästövähennys on laskettu koko ketjulle jätteen/raaka-aineen keräyksestä uusiomateriaalin/ polttoaineen käyttöön asti.
Ympäristöasioiden hallinta sisältyy L&T:n johtamisjärjestelmään yhdistettynä terveys- ja työturvallisuusasioiden hallintaan. Ympäristön osalta vuosien 2007–2009 YTT-päämääränä oli energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen.
L&T:n johtamisjärjestelmä ja keskitetyt toiminnot on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöstandardin mukaisesti. Lisäksi L&T:n palveluille on myönnetty ympäristö sertifikaatteja Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa.
Ympäristönhuoltoa ja jätteiden käsittelyä säätelevät tiukat lait ja säädökset, ja toiminta on usein luvanvaraista. L&T:llä on Suomessa 83 ympäristölupaa, jotka koskevat jätteiden ja biopolttoaineiden käsittelyä ja varastointia. Vuoden 2009 aikana saatiin kuusi ympäristölupaa ja käynnistettiin seitsemän uutta ympäristölupaprosessia.
Vuonna 2009 jatkettiin toimenpiteitä kuljetusten ja työkoneiden aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi.
Ajoreittien tehokkuus parani, kun Teollisuuspalvelut-toimiala liitettiin Ympäristöpalvelut-toimialaan ja eri liiketoimintojen ajoja pystyttiin yhdistämään. Kiinteistönhoidon autojen käyttöä tehostettiin asentamalla niihin ajoneuvopaikannusjärjestelmä. Yhtenä keinona päästöjen vähentämiseksi jatkettiin kuorma-autonkuljettajien ennakoivan ajotavan kursseja, jonka kaikki L&T:n kuljettajat suorittavat. EU-direktiivin mukaan kurssi on suoritettava vuoteen 2014 mennessä.
L&T:n toimipisteissä tehdään säännöllisesti ympäristö- ja työturvallisuusasioiden sisäisiä arviointeja ja vakuutusyhtiön tekemiä turvallisuustarkastuksia.
L&T kehitti yhdessä VTT:n kanssa laskurin, jonka avulla voidaan laskea asiakasyrityksen tuottaman jätteen vaikutukset ilmastonmuutokseen. L&T:n asiantuntijat kartoittavat yrityksen jätehuollon nykytilanteen ja laskevat jätteiden ilmastovaikutuksen. Tulosta verrataan erilaisiin jätehuoltoratkaisuihin ja sen perusteella asiakkaalle esitetään kehitysehdotuksia.
Kiinteistönhoitoon kehitettiin palvelukonsepti L&T® Ekohuolto, jossa kiinteistön energiatehokkuutta seurataan ja kehitetään aktiivisesti päivittäisten töiden ohella. Koulutettu huoltomies etsii energiansäästökohteet, tekee asiakkaalle toimenpide-ehdotukset ja kirjaa parannusehdotukset ja tehdyt toimenpiteet käyttöpäiväkirjaan. Huoltohenkilöstön energiatehokkuusosaaminen perustuu L&T:n Ekohuolto-koulutukseen, jonka suoritti vuonna 2009 noin 200 L&T:läistä. Koulutuksia jatketaan vuonna 2010.
Lassila & Tikanoja Oyj noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen 20.10.2008 antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Koodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n kotisivuilla osoitteessa www.cgfinland.fi.
L&T:n liiketoiminta on jaettu kolmeen toimialaan: Ympäristöpalvelut, Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut ja Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti). Ympäristöpalveluita ja Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluita johtavat toimialajohtajat, ja Uusiutuvat energialähteet -toimialaa johtaa L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtaja. He raportoivat toimitusjohtajalle.
Suomessa toimialat on organisoitu liiketoiminta-alueisiin. Muissa maissa kuin Suomessa on maakohtaiset toimitusjohtajat. Hallinto ja yhteisten prosessien johto on keskitetty.
Yhtiökokous on Lassila & Tikanoja Oyj:n ylin päättävä elin. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta ja osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan tarvittaessa koolle käsittelemään tiettyä yhtiökokoukselle tehtyä
ehdotusta. Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.
Lassila & Tikanoja Oyj:n kullakin osakkeella on yksi ääni. Äänioikeutta on yhtiöjärjestyksellä rajoitettu niin, ettei kukaan osakkeenomistaja ole yhtiökokouksessa oikeutettu äänestämään enemmällä kuin yhdellä viidesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä.
Osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen yhdessä yhtiön kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä julkaistavalla yhtiökokouskutsulla. Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle sekä kokouskutsu julkistetaan myös pörssitiedotteena. Hallitukseen ehdolla olevat henkilöt ja ehdotus yhtiön tilintarkastajaksi julkistetaan yhtiökokouskutsun yhteydessä tai erillisenä pörssitiedotteena ennen yhtiökokousta.
Yhtiökokouskutsu ja yhtiökokousasiakirjat ovat saatavilla yhtiön konsernisivustolla viimeistään 21 päivää ennen yhtiökokousta.
Hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan, tilintarkastajan ja hallituksen jäsenehdokkaiden läsnäolo yhtiökokouksessa Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, vastuullinen tilintarkastaja ja hallituksen jäseneksi ehdolla olevat henkilöt ovat läsnä yhtiökokouksessa, ellei poissaoloon ole pätevää syytä.
Yhtiökokouksen pöytäkirja liitteineen on saatavilla yhtiön konsernisivustolla viimeistään kahden viikon kuluttua yhtiökokouksesta.
Yhtiöjärjestyksen mukaan Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitukseen ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenet ovat puheenjohtaja Juhani Maijala, varapuheenjohtaja Juhani Lassila, Heikki Bergholm, Eero Hautaniemi, Matti Kavetvuo ja Hille Korhonen. Hallituksen jäsenten henkilötiedot kerrotaan sivulla 27. Tiedot omistuksista ja niissä vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ovat sivulla 26.
Hallituksen jäsenehdokkaiden henkilötiedot ovat saatavilla yhtiön konsernisivustolla ennen yhtiökokousta.
Toimitusjohtaja osallistuu hallituksen kokouksiin asioiden esittelijänä ja talousjohtaja hallituksen sihteerinä.
Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle.
Hallituksella on vuonna 2009 hyväksytty työjärjestys, jota noudatetaan yhtiö järjestyksen, Suomen lainsäädännön ja muiden säännösten ohella.
Työjärjestyksen mukaan hallituksen tehtäviä ovat:
Hallitus kokoontuu noin 12 kertaa vuodessa. Tarvittaessa hallitus pitää puhelinkokouksia. Hallituksen kokousten koollekutsumisesta ja kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Kokouksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot yhtiön toiminnan ja taloudellisen tilanteen arvioimista varten. Toimitusjohtaja valvoo hallituksen päätösten täytäntöönpanoa ja raportoi hallitukselle niiden täytäntöönpanosta.
Hallituksella oli 18 kokousta vuonna 2009. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 96,3.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuosittain itsearvioinnin.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden hallinnointikoodin kohdan 15 mukaisesti. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallituksen tarkastusvaliokunnan muodostavat puheenjohtaja ja vähintään kaksi jäsentä, jotka hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan. Tarkastusvaliokunnan jäsenten on oltava riippumattomia yhtiöstä ja yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä on oltava valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys sekä riittävä asiantuntemus kirjanpidosta, laskentatoimesta ja tilinpäätöskäytännöistä. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja on Juhani Lassila ja jäsenet Eero Hautaniemi ja Hille Korhonen.
Tarkastusvaliokunnalla on hallituksen vahvistama työjärjestys.
Tarkastusvaliokunnan tehtävät:
Lassila & Tikanoja Oyj:n toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa strategiaprosessista. Toimitusjohtaja on Jari Sarjo.
Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtamisessa johtajisto. Johtajiston jäsenet on esitelty sivulla 28. Tiedot johtajiston Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeiden ja
optio-oikeuksien omistuksista ja niissä vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ovat sivulla 26.
Johtoryhmä käsittelee L&T:n tulosta, strategiaa, merkittäviä kehityshankkeita ja seuraavan vuoden tavoitteita. Johtoryhmässä toimii yrityksen johdon lisäksi neljä henkilöstön edustajaa.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous etukäteen vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2009 hallituksen puheenjohtajalle maksettiin 46 250 euroa, varapuheenjohtajalle 30 500 euroa ja jäsenille 25 750 euroa. Palkkiot maksettiin siten, että hallituksen jäsenet hankkivat palkkion netto-osuudella (40 % palkkiosta) yhtiön osakkeita NASDAQ OMX Helsingin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien piiriin eikä heillä ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan välittömien alaisten palkoista, palkkioista ja muista eduista päättää hallitus. Toimitusjohtaja ja muu johtajisto kuuluvat yhtiön avainhenkilöstölle suunnattujen osakepohjaisten kannustinohjelmien piiriin. Optio-ohjelmat hyväksyy yhtiökokous. Lisäksi käytössä on ollut EVA-pohjainen tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus hyväksyy vuosittain etukäteen. Toimitusjohtajalle ja johtajistolle ei makseta erillisiä palkkioita tytäryhtiöiden hallitusten jäsenyyksistä.
Vuonna 2009 toimitusjohtajan palkka luontoisetuineen oli 334 708 euroa. Muun johtajiston palkat luontoisetuineen olivat yhteensä 920 516 euroa. Luvuissa on huomioitu palkat siltä ajalta, jona henkilöt ovat kuuluneet johtajistoon.
Toimitusjohtajan kanssa on tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön irtisanoessa 12 kuukautta ja toimitusjohtajan irtisanoutuessa kuusi kuukautta. Yhtiön irtisanoessa sopimuksen toimitusjohtajan työvelvollisuus lakkaa kuuden kuukauden kuluttua, mutta irtisanomisajan palkkaa maksetaan irtisanomisajan loppuun saakka. Toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkkeen määrä on sovittu etukäteen, ja siihen tehdään vuosittain indeksikorotus. Määrä on alle täysimääräisen TyEL-eläkkeen. Eläke käsitellään tilinpäätöksessä etuuspohjaisena eläkevastuuna. Sopimuksesta kirjattiin tuloslaskelmaan 30 tuhatta euroa vuonna 2009.
Yhtiön taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan operatiivisen raportointijärjestelmän avulla. Järjestelmä kattaa toteutumatietojen lisäksi budjetit, ennusteet ja investointien seurannan.
L&T:llä on toimialakohtaiset business controllerit sekä kaksi kansainvälisen liiketoiminnan financial controlleria. Kaikkien controllereiden tehtäviin kuuluu tulosraporttien oikeellisuuden valvonta sekä tulosten analysointi.
Yhtiöllä on hallituksen vahvistamat rahoitus-, riskienhallinta-, tiedonanto- ja vakuutuspolitiikat sekä sisäisen valvonnan toimintaperiaatteet.
L&T:n riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että yhtiön tavoitteet saavutetaan. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä.
Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet ja valvoo riskienhallinnan toteutusta ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuuden. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista ja toteuttamisesta.
Riskienhallintaprosessi on määritelty L&T:n johtamisjärjestelmässä. Riskit kartoitetaan osana vuosittaista strategiaprosessia tuotelinja-, toimiala- ja konsernitasolla, ulkomaisissa yksiköissä sekä kriittisiksi määritellyissä keskitetyissä toiminnoissa. Operatiivinen johto arvioi vastuualueensa strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskitekijät. Riskien merkittävyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla. Merkittäville riskeille laaditaan varautumissuunnitelmat ja toteutettavat riskienhallintatoimenpiteet vastuutetaan. Havaituista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle.
Yhtiöllä ei ole omaa erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, mikä otetaan huomioon tilintarkastuksen laajuutta ja sisältöä määriteltäessä.
Talousosastolla on kaksi kansainvälisen liiketoiminnan financial controlleria, joiden tehtäviin kuuluvat säännölliset kansainvälisten yksiköiden tilinpäätösten tarkastukset. Osassa tarkastuksista käytetään apuna yhtiön ulkoista tilintarkastajaa. Myös business controllereiden tehtäviin kuuluu tarvittaessa tarkastustoimenpiteiden suorittaminen.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on päättänyt, että konsernissa noudatetaan OMX Pohjoismaisen Pörssin (nyk. NASDAQ OMX Helsinki) sisäpiiriohjetta ja antanut lisäksi sitä täydentävän ohjeen, joka on eräiltä osiltaan pörssin ohjetta ankarampi.
Sisäpiirirekisteritietoja ylläpidetään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen tilintarkastaja, johtajisto ja johtajiston kokousten sihteerinä toimiva lakiasiainpäällikkö. Yrityskohtaiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat tehtävänsä
perusteella johtoryhmä, yhtiölakimiehet, johdon assistentit sekä konsernin tuloksen laskemiseen ja pörssitiedotteiden laatimiseen osallistuvat henkilöt. Laajoista tai muuten merkittävistä hankkeista pidetään hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Sisäpiirivastaavana toimii lakiasiainpäällikkö.
Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla kauden päättymisen ja kyseistä kautta koskevan osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamisen välisenä aikana. Sisäpiiriläisten on pyydettävä sisäpiirivastaavalta arvio suunnittelemansa osakekaupan lain- ja ohjeenmukaisuudesta.
Lassila & Tikanoja Oyj:n ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten osakkeen- ja optionomistukset ovat nähtävillä yhtiön konsernisivustolla.
Lassila & Tikanojan lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaa yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja Pricewaterhouse-Coopers Oy.
Tilintarkastaja sopii hallituksen kanssa vuosittain tilintarkastussuunnitelmasta ja käy hallituksen kanssa läpi tilintarkastushavainnot. Päävastuullinen tilintarkastaja ja tarkastusvastuullinen tilintarkastaja ovat vähintään kerran vuodessa läsnä hallituksen kokouksessa.
Vuonna 2009 Pricewaterhouse-Coopers-ketjun palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 180 407 euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä vero-, IFRS- ja due diligence -palveluista tilintarkastusyhteisölle ja sen kanssa samaan ketjuun kuuluville yhtiöille maksettiin 56 770 euroa.
| % osakkeista ja | |||
|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | äänimäärästä | 1.1.2009 | |
| Heikki Bergholm | 775 807 | 2,00 | 774 807 |
| Eero Hautaniemi | 3 350 | 0,01 | 1 650 |
| Matti Kavetvuo | 115 000 | 0,30 | 114 000 |
| Hille Korhonen | 869 | ||
| Juhani Lassila | 19 438 | 0,05 | 18 398 |
| Evald ja Hilda Nissin Säätiö | 2 413 584 | 6,22 | 2 413 584 |
| Juhani Maijala | 1 529 994 | 3,94 | 1 527 994 |
| Yhteensä | 4 858 042 | 12,52 | 4 850 433 |
| Osakkeet | 2005B-optiot | 2005C-optiot | 2008-optiot | ||
|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | 1.1.2009 | 31.12.2009 | 31.12.2009 | 31.12.2009 | |
| Jari Sarjo | 17 000 | 17 000 | 26 000 | 30 000 | 30 000 |
| Laura Aarnio | 240 | 240 | 3 000 | 3 000 | 5 000 |
| Anna-Maija Apajalahti | 2 920 | 2 920 | 13 000 | 15 000 | |
| Kimmo Huhtimo | 2 000 | 2 000 | 3 000 | ||
| Jorma Mikkonen | 720 | 720 | 10 000 | 15 000 | 15 000 |
| Inkeri Puputti | 2 000 | 3 000 | |||
| Ville Rantala | 2 665 | ||||
| Tomi Salo |
Optio-oikeuksien omistuksissa ei ollut muutoksia vuoden 2009 aikana.
ekonomi, oikeustieteen kandidaatti
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2001, päätoiminen puheenjohtaja 2001–2005, entisen Lassila & Tikanojan Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1983 ja hallituksen puheenjohtaja 1998–2001
Entisen Lassila & Tikanojan Oyj:n toimitusjohtaja 1983–1998, Säkkiväline-konsernin toimitusjohtaja 1993–1996, Lassila & Tikanoja -yhtymässä Tiklaksessa toimitusjohtaja 1980–1983 ja Lassila & Tikanoja Oy:n talousjohtaja 1977–1980, Palomex Oy:n varatoimitusjohtaja 1975–1977
Omistaa 1 529 994 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
kauppatieteiden maisteri, Agros Oy:n toimitusjohtaja 2005–
Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2007, tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja vuodesta 2009, hallituksen jäsen vuodesta 2001, entisen Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen jäsen 1998–2001
Talousasioiden integraatiojohtaja Instrumentarium Oyj:n ja GEMS/IT:n yhdistyessä 2003–2004, konsernin talous- ja rahoitusasioista vastaava johtaja 1999–2004 ja rahoitusjohtaja 1996–1999 Instrumentarium Oyj:ssä, Postipankki Oyj:n yritystutkija 1988–1996, Instrumentarium Oyj:n sijoitusasiantuntija 1987–1988
Comptel Oyj:n hallituksen jäsen 2006–, Suominen Yhtymä Oyj:n hallituksen jäsen 2005–, Evald ja Hilda Nissin Säätiön hallituksen puheenjohtaja 2003–
Omistaa 19 438 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta. Määräysvalta Evald ja Hilda Nissin Säätiössä, joka omistaa 2 413 584 osaketta.
diplomi-insinööri
Hallituksen jäsen vuodesta 2008 Suominen Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja 2002–2006, entisen Lassila & Tikanoja Oyj:n toimitusjohtaja 1998–2001, varatoimitusjohtaja 1997–1998, yhtymän tulosyksiköiden toimitusjohtaja 1986–1997 ja Lassila & Tikanoja Oy:n talousjohtaja 1985–1986, Teollistamisrahasto Oy:n tutkija ja kehitys-
päällikkö 1980–1985 Forchem Oy:n hallituksen jäsen 2007–, Componenta Oyj:n hallituksen jäsen 2002– ja puheenjohtaja 2003–, MB Rahastot Oy:n hallituksen jäsen 2002–, Suominen Yhtymä Oyj:n hallituksen jäsen 2001– ja puheenjohtaja 2001–2002, Lakan Betoni Oy:n hallituksen jäsen 1986– ja puheenjohtaja 1998–
Kemira Oyj:n hallituksen jäsen 2004–2007, Pohjola-Yhtymä Oyj:n hallituksen jäsen 2003–2005, Sponda Oyj:n hallituksen jäsen 1998–2004
Omistaa 775 807 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
kauppatieteiden maisteri,
Oriola-KD Oyj:n toimitusjohtaja 2006– Hallituksen jäsen vuodesta 2007, tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009
GE Healthcare Finland Oy:n toimitusjohtaja 2004–2005, GE Healthcare IT:n Oximetry,
Supplies and Accessories -liiketoiminnan johtaja 2003–2004, asiantuntija- ja johtotehtävissä Instrumentarium Oyj:ssä 1990–2003
Nurminen Logistics Oyj:n hallituksen jäsen 2009–
Omistaa 3 350 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
diplomi-insinööri, ekonomi, vuorineuvos Hallituksen jäsen vuodesta 2008, entisen Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen jäsen 1984–1988 ja 1998–2001
Pohjola-Yhtymä Vakuutus Oyj:n toimitusjohtaja 2000–2001, Valio Oy:n toimitusjohtaja 1992–1999, Orion-yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja ja Orion-konsernin pääjohtaja 1985–1991, asiantuntija- ja johtotehtävissä Instrumentarium Oyj:ssä 1971–1984, joista toimitusjohtajana 1979–1984
Orion Oyj:n hallituksen jäsen ja puheen johtaja 2004–, Konecranes Oyj:n hallituksen jäsen 2001–, Alma Media Oyj:n hallituksen jäsen 2000– ja varapuheenjohtaja 2005–2009
Metso Oyj:n hallituksen jäsen ja puheenjohtaja 2003–2009, Marimekko Oyj:n hallituksen jäsen 1997–2008 ja puheenjohtaja 2007–2008, Kesko Oyj:n hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja 2003–2006, Perlos Oyj:n hallituksen jäsen 2003–2006, Lännen Tehtaat Oyj:n hallituksen jäsen 2003–2004, Suominen Yhtymä Oyj:n hallituksen jäsen 2001–2006 ja puheenjohtaja 2002–2006, Finnlines Oyj:n hallituksen jäsen 2000–2002, UPM-Kymmene Oyj:n hallituksen jäsen 2000–2001
Omistaa 115 000 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
osaketta.
tekniikan lisensiaatti, Fiskars Oyj Abp:n tuotanto-, hankinta- ja logistiikkajohtaja 2008–, Iittala-konsernin Group Director, Operations 2003–
Hallituksen jäsen vuodesta 2009, tarkastusvaliokunnan jäsen vuodesta 2009
Maailmanlaajuisten toimitusketjujen strategioihin ja prosesseihin liittyviä johtotehtäviä Nokia Oyj:ssä 2000–2003, Nokia Networksissä 1998–2000 ja Nokia Mobile Phonesissa 1996–1997, logistiikan ja markkinoinnin kehitykseen liittyvissä tehtävissä Outokumpu Copperissa 1993–1996
Nokian Renkaat Oyj:n hallituksen jäsen 2006–, Rahapajan hallituksen jäsen 2008– Omistaa 869 Lassila & Tikanoja Oyj:n
oikeustieteen kandidaatti, Lassila & Tikanoja -konsernin toimitusjohtaja vuodesta 2001
Säkkiväline-konsernin toimitusjohtaja 1997–2001, Säkkiväline Oy:n toimialajohtaja 1994–1997, hallintojohtaja 1987–1994 ja hallintopäällikkö 1984–1987
Omistaa 17 000 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta sekä 26 000 2005B-optiota, 30 000 2005C-optiota ja 30 000 2008-optiota.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistuksissa tapahtuneet muutokset vuonna 2009 on kerrottu sivulla 26.
Päävastuullinen tilintarkastaja Heikki Lassila, KHT
Lassila & Tikanoja -konsernin toimitusjohtaja vuodesta 2001 oikeustieteen kandidaatti Säkkiväline-konsernin toimitusjohtaja 1997–2001, Säkkiväline Oy:n toimialajohtaja 1994–1997, hallintojohtaja 1987–1994 ja hallintopäällikkö 1984–1987
tuote- ja prosessikehityksestä, markkinointiviestinnästä ja Yhteyskeskuksesta vastaava johtaja vuodesta 2008, johtajiston jäsen vuodesta 2008 diplomi-insinööri tuotekehitys- ja myyntijohtaja 2006–2008, tuotekehityspäällikkö 2005–2006, liiketoiminnan ja palvelukonseptien suunnittelu- ja kehitystehtävissä Elisa Oyj:ssä 2000–2005, ATK-suunnittelija Tieto-
s. 1948 toimialajohtaja, Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut vuodesta 2000 valtiotieteen maisteri Säkkiväline Oy:n siivouspalveluista ja konsernimarkkinoinnista vastaava johtaja 1997–2000, siivouspalveluiden toimialajohtaja 1983–1997 vastaten myös konsernimarkkinoinnista, tiedotus- ja markkinointitehtävissä 1971–1983
Enator Oyj:ssä 1998–2000 Inkeri Puputti s. 1964 henkilöstöjohtaja vuodesta 2008, johtajiston jäsen vuodesta 2008 valtiotieteen maisteri
henkilöstönkehitysjohtaja 2006–2008, Rautakirja Oy:n henkilöstönkehityspäällikkö 2002–2006 ja henkilöstöpalvelupäällikkö 1998– 2002, henkilöstösuunnittelija Oy Sinebrychoff Ab:ssä 1996–1998 ja HPY:ssä (nyk. Elisa Oyj) 1995–1996
Jorma Mikkonen s. 1963 toimialajohtaja, Ympäristöpalvelut vuodesta 2009 varatuomari toimialajohtaja, Teollisuuspalvelut
2000–2009, Säkkiväline Oy:n hallintojohtaja 1999–2000 ja lakimies 1992–1999, Helsingin Suomalaisen Säästöpankin lakimies 1991–1992
Ville Rantala s. 1971 talousjohtaja 1.3.2009 alkaen, johtajiston jäsen vuodesta 2009 kauppatieteiden maisteri Suunto Oy:n talousjohtaja (Director, Finance and Business Development) 2007–2009, UPM-Kymmene Oyj:ssä talousjohtaja Hieno- ja erikoispaperit -toimialalla 2006–2007, business controller 2002–2006 ja controller 2000–2002, Salomon Sport Finland
Oy:n talouspäällikkö 1999–2000
Laura Aarnio s. 1975 laskentajohtaja vuodesta 2005, johtajiston jäsen vuodesta 2008 (äitiyslomalla 18.9.2009 alkaen) kauppatieteiden maisteri laskentapäällikkö 2001–2005, laskentaekonomi entisessä Lassila & Tikanoja Oyj:ssä 1999–2001
Tomi Salo s. 1974 L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtaja ja Uusiutuvat energialähteet -toimialasta vastaava johtaja 1.12.2009 alkaen, johtajiston jäsen vuodesta 2009 maatalous- ja metsätieteiden maisteri (metsänhoitaja), yhteiskuntatieteiden kandidaatti L&T Biowatti Oy:n metsäpalvelujohtaja 2008–2009 ja puunhankintajohtaja 2008, Koneyrittäjien liiton energia-alan toimialapäällikkö 2002–2007
Talousjohtajana toimi 28.2.2009 saakka Sirkka Tuomola. Säkkiväline oli osa Lassila & Tikanoja -yhtymää 1989–2001. Emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj jakautui vuonna 2001 kahdeksi uudeksi yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:ksi ja Suominen Yhtymä Oyj:ksi.
Johtajiston omistamat Lassila & Tikanojan osakkeet ja optio-oikeudet sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset vuonna 2009 on kerrottu sivulla 26.
| Hallituksen toimintakertomus | 30 | |
|---|---|---|
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 41 | |
| Tunnusluvut | 45 | |
| Konsernitilinpäätös | 47 | |
| Konsernituloslaskelma | 47 | |
| Laaja konsernituloslaskelma | 47 | |
| Konsernitase | 48 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 50 | |
| Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | 51 | |
| Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | 52 | |
| Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet | 52 | |
| 1. | Segmentti-informaatio | 58 |
| 2. | Hankitut liiketoiminnat | 61 |
| 3. | Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 63 |
| 4. | Pitkäaikaishankkeet | 63 |
| 5. | Poistot ja arvonalentumiset | 63 |
| 6. | Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut | 63 |
| 7. | Tutkimus- ja kehitysmenot | 64 |
| 8. | Rahoitustuotot ja -kulut | 64 |
| 9. | Tuloverot | 64 |
| 10. | Osakekohtainen tulos | 66 |
| 11. | Osakekohtainen osinko | 66 |
| 12. | Aineettomat hyödykkeet | 67 |
| 13. | Liikearvojen arvonalentumistestit | 69 |
| 14. | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 70 |
| 15. | Yhteisyritykset | 72 |
| 16. | Tytäryritykset | 72 |
| 17. | Myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset | 72 |
| 18. | Rahoitusleasingsaamiset | 73 |
| 19. | Vaihto-omaisuus | 73 |
| 20. | Myyntisaamiset ja muut saamiset | 73 |
| 21. | Myytävissä olevat lyhytaikaiset sijoitukset | 73 |
| 22. | Rahavarat | 74 |
| 23. | Oma pääoma | 74 |
| 24. | Osakeperusteiset maksut | 75 |
| 25. | Eläkevelvoitteet | 77 |
| 26. | Varaukset | 78 |
| 27. | Lainat | 78 |
| 28. | Muut pitkäaikaiset velat | 79 |
| 29. | Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat | 79 |
| 30. | Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin | 80 |
| 31. | Johdannaissopimukset | 81 |
| 32. | Muut vuokrasopimukset | 82 |
| 33. | Rahavirtalaskelman liitetiedot | 82 |
| 34. | Lähipiiritapahtumat | 82 |
| 35. | Tilintarkastuskustannukset | 83 |
| 36. | Vastuusitoumukset | 83 |
| 37. | Rahoitusriskien hallinta | 84 |
| 38. | Riita-asiat ja oikeusprosessit | 87 |
| 39. | Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat | 87 |
| Emoyhtiön tilinpäätös | 88 | |
| Voitonjakoehdotus | 92 | |
| Tilintarkastuskertomus | 93 |
Kaikki vuosikertomuksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
Lassila & Tikanojan koko vuoden liikevaihto oli 582,3 miljoonaa euroa (606,0 milj. e; 554,6 milj. e) ja se laski 3,9 %. Liikevoitto oli 50,3 miljoonaa euroa (55,5 milj. e; 48,8 milj. e), mikä on 8,6 % (9,2 %; 8,8 %) liikevaihdosta. Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 51,3 miljoonaa euroa (45,0 milj. e; 54,3 milj. e). Osakekohtainen tulos oli 0,85 euroa (1,03 e; 0,83 e).
Liikevaihdon lasku johtui pääasiassa L&T Biowatin puupolttoaineiden heikosta kysynnästä sekä alentuneista jäte- ja kuljetusvolyymeistä. Uusioraaka-aineiden hintataso ja kysyntä pysyivät alhaisina vuoden alkupuoliskolla, mutta elpyivät jossain määrin vuoden loppua kohden. Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden ja Teollisuuspalveluiden liikevaihto ylsi lähes viimevuotiselle tasolle, vaikka lisäpalveluiden myynti vaikeutuikin talouden epävarmuuden pitkittyessä.
Operatiivisen toiminnan liikevoitto parani tuotannon tehostamistoimien ansiosta.
Liikevoittoa heikensivät kertaluonteiset erät yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Yhteisyritys L&T Recoil Oy:n tuotantolaitoksen valmistuminen viivästyi, mikä aiheutti merkittävän tappion. Vuonna 2008 liikevoittoa kasvatti muun muassa Ekokem Oy:n osakkeiden myynnistä syntynyt myyntivoitto.
Ympäristöpalveluiden koko vuoden liikevaihto laski 6,8 % 279,8 miljoonaan euroon (300,1 milj. e; 279,8 milj. e). Liikevoitto oli 31,7 miljoonaa euroa (32,3 milj. e; 35,0 milj. e). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 32,9 miljoonaa euroa (32,3 milj. e; 36,3 milj. e).
Jätehuollon liikevaihto laski hieman jätevolyymien pienentymisen takia. Uudisrakentamisen vähentyminen laski odotetusti rakennusjätemääriä, mutta korjausrakentamisen vilkastuminen tasoitti laskua.
Uusioraaka-aineiden (muovit, kuidut, metallit) markkinahinnat ja kysyntä olivat alhaiset vuoden alkupuoliskolla, mutta
elpyivät jossain määrin vuoden loppupuoliskolla. Keravan kierrätyslaitoksen investointiohjelman ensimmäinen vaihe päättyi kesäkuussa ja uusi kierrätyspuuyksikkö otettiin tuotantokäyttöön. Toista vaihetta supistettiin ja se toteutetaan kombilaitoksena, joka käsittää rakennusjätteen sekä kaupan ja teollisuuden jätteen yhdistetyn kierrätyslaitoksen. Investointiohjelma päättyy syksyllä 2010 ja sen jälkeen Keravan laitoksessa käsiteltävän jätteen hyödyntämisaste nousee selvästi.
L&T Biowatin tarjoamien biopolttoaineiden kysyntä heikkeni selvästi sähkön tukkuhinnan ja metsäteollisuuden käyntiasteiden laskun takia. Myös fossiilisten polttoaineiden ja päästöoikeuden alhainen hintataso heikensi puupohjaisten polttoaineiden kilpailukykyä kivihiileen, turpeeseen ja öljyyn nähden. Tuotelinjan kannattavuus heikkeni selvästi ja tulos oli tappiollinen.
Energiapuun hankintaan keskittyvä metsäpalveluorganisaatio aloitti toimintansa tammikuussa ja ylitti hankintatavoitteensa, minkä seurauksena raaka-ainevarasto kasvoi merkittävästi. Luumäen pellettitehdas lopetettiin toukokuussa.
Venäjällä jätehuoltotoiminta laajeni huhtikuussa Noginskin kaupunkiin.
| 1 000 € | 2009 | 2008 | Muutos % | 2007 |
|---|---|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut | 279 766 | 300 070 | -6,8 | 279 845 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 243 139 | 243 221 | 217 927 | |
| Teollisuuspalvelut | 67 361 | 69 032 | -2,4 | 61 693 |
| Konsernihallinto ja muut | 10 | |||
| Toimialojen välinen liikevaihto | -7 960 | -6 327 | -4 862 | |
| Yhteensä | 582 306 | 605 996 | -3,9 | 554 613 |
| 1 000 € | 2009 | % | 2008 | % | Muutos % | 2007 | % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut | 31 650 | 11,3 | 32 255 | 10,7 | -1,9 | 34 977 | 12,5 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 17 685 | 7,3 | 5 907 | 2,4 | 12 048 | 5,5 | |
| Teollisuuspalvelut | 3 390 | 5,0 | 5 239 | 7,6 | -35,3 | 3 726 | 6,0 |
| Konsernihallinto ja muut | -2 461 | 12 097 | - 1 976 | ||||
| Yhteensä | 50 264 | 8,6 | 55 498 | 9,2 | -9,4 | 48 775 | 8,8 |
Dubnan kierrätyslaitoksen rakentaminen käynnistyi ja se valmistuu vuoden 2010 alkupuoliskolla. Latviassa talouden epävakaus asetti haasteita toiminnan kehittämiselle, mutta samanaikaisesti työvoiman saatavuus parani ja palkkakustannukset alenivat.
Ympäristötuotteiden liikevaihto laski, mutta kannattavuus säilyi hyvänä.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden koko vuoden liikevaihto oli 243,1 miljoonaa euroa (243,2 milj. e; 217,9 milj. e). Liikevoitto parani selvästi ja oli 17,7 miljoonaa euroa (5,9 milj. e; 12,0 milj. e). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 18,1 miljoonaa euroa (10,1 milj. e; 12,4 milj. e).
Liikevaihto pysyi vuoden 2008 tasolla ja lisäpalveluiden myynti sujui hyvin talouden epävarmuudesta huolimatta. Alkuvuoteen ajoittui muutamia isoja vahinkosaneerausprojekteja ja työvirta säilyi koko vuoden tasaisena. Vakuutusyhtiöiden kanssa solmittiin jälleen uusia kumppanuussopimuksia.
Tuotannon tehostamistoimien ansiosta toimialan kannattavuus parani selvästi. Työntekijöiden vaihtuvuus väheni erityisesti siivouspalveluissa talouden epävarmuuden jatkuessa, mikä paransi merkittävästi tuotannon tehokkuutta.
Kiinteistönhoidossa lanseerattiin L&T® Ekohuolto -konsepti, jonka avulla voidaan vähentää kiinteistöjen energiankulutusta.
Ulkomaantoiminnan tappio pieneni. Latvian ja Venäjän toiminnan tulos oli positiivinen, vaikka asiakkaat ovat supistaneet työohjelmia heikentyneen taloustilanteen vuoksi erityisesti Latviassa. Ruotsin toiminnan tervehdyttämisohjelma eteni suunnitelman mukaisesti, mutta tulos oli vielä tappiollinen. Venäjän siivouspalveluille myönnettiin maaliskuussa laatusertifikaatti ISO 9001.
Teollisuuspalveluiden koko vuoden liikevaihto oli 67,4 miljoonaa euroa (69,0 milj. e; 61,7 milj. e). Liikevoitto oli 3,4 miljoonaa euroa (5,2 milj. e; 3,7 milj. e). Operatiivisen toiminnan liikevoitto oli 3,2 miljoonaa euroa (4,9 milj. e; 7,6 milj. e).
Teollisuuden alhaiset käyntiasteet heijastuivat odotetusti Teollisuuspalveluiden toimintaan koko vuoden. Ongelmajätevolyymit laskivat selvästi ja ylläpitotöiden määrä väheni talouden epävarmuuden pitkittyessä. Kysynnän nopeat vaihtelut asettivat haasteita tuotannon sopeuttamiselle. Kierrätyspolttoaineen alhainen kysyntä elpyi hieman vuoden loppupuolella.
Ongelmajätepalveluiden ja teollisuusratkaisujen kannattavuus parani onnistuneiden tuotannon tehostamistoimien ansiosta. Lisäksi alkuvuoteen ajoittui suuria yksittäisiä projekteja.
L&T Recoilin regenerointilaitoksen tuotantokäytön aloitus viivästyi suunnitellusta eikä kuluneelle vuodelle asetettuja tuotantotavoitteita saavutettu. Yhteisyrityksen tappiollisuus heikensi selvästi koko toimialan kannattavuutta.
Liikevaihto
| 1 000 € | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Latvia | 21 303 | 24 418 | 19 002 |
| Ruotsi | 21 282 | 25 302 | 26 525 |
| Venäjä | 8 894 | 8 347 | 5 600 |
| Norja | 12 | 1 165 | 2 507 |
| 1 000 € | 10–12/2009 | 7–9/2009 | 4–6/2009 | 1–3/2009 10–12/2008 | 7–9/2008 | 4–6/2008 | 1–3/2008 | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | ||||||||
| Ympäristöpalvelut | 71 502 | 64 941 | 71 008 | 72 315 | 74 211 | 73 740 | 76 639 | 75 480 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 61 441 | 60 024 | 60 531 | 61 143 | 62 861 | 60 124 | 60 983 | 59 253 |
| Teollisuuspalvelut | 17 240 | 17 698 | 17 561 | 14 862 | 18 062 | 19 091 | 18 183 | 13 696 |
| Toimialojen välinen liikevaihto | -2 142 | -1 924 | -2 006 | -1 888 | -2 076 | -1 712 | -1 441 | -1 098 |
| L&T yhteensä | 148 041 | 140 739 | 147 094 | 146 432 | 153 058 | 151 243 | 154 364 | 147 331 |
| Liikevoitto | ||||||||
| Ympäristöpalvelut | 6 485 | 9 425 | 8 932 | 6 808 | 5 957 | 9 723 | 8 151 | 8 423 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 2 776 | 7 208 | 4 343 | 3 358 | -1 945 | 5 048 | 1 178 | 1 626 |
| Teollisuuspalvelut | 13 | 1 367 | 1 733 | 277 | 1 529 | 3 465 | 1 140 | -895 |
| Konsernihallinto ja muut | -770 | -1 091 | -142 | -458 | -660 | -653 | -271 | 13 681 |
| L&T yhteensä | 8 504 | 16 909 | 14 866 | 9 985 | 4 881 | 17 583 | 10 198 | 22 835 |
| Liikevoittoprosentti | ||||||||
| Ympäristöpalvelut | 9,1 | 14,5 | 12,6 | 9,4 | 8,0 | 13,2 | 10,6 | 11,2 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 4,5 | 12,0 | 7,2 | 5,5 | -3,1 | 8,4 | 1,9 | 2,7 |
| Teollisuuspalvelut | 0,1 | 7,7 | 9,9 | 1,9 | 8,5 | 18,1 | 6,3 | -6,5 |
| L&T yhteensä | 5,7 | 12,0 | 10,1 | 6,8 | 3,2 | 11,6 | 6,6 | 15,5 |
| Rahoituskulut, netto | -1 078 | -1 242 | -1 233 | -1 685 | -1 370 | -1 346 | -990 | -1 100 |
| Voitto ennen veroja | 7 426 | 15 667 | 13 633 | 8 300 | 3 511 | 16 237 | 9 208 | 21 735 |
Sijoitettu pääoma oli 9,1 miljoonaa euroa suurempi kuin vuotta aiemmin pääasiassa L&T Biowatin varastojen kasvun vuoksi. Sijoitetun pääoman kiertonopeus oli 1,6 (1,7; 1,7).
| Pitkäaikaiset varat 357 891 356 609 319 380 Vaihto-omaisuus ja saamiset 94 559 88 137 110 914 Myytävissä olevat osakesijoitukset 16 800 Likvidit varat 27 583 26 517 14 008 Laskennalliset verovelat -33 622 -32 898 -29 842 Ostovelat ja muut velat -94 130 -88 298 -85 183 Varaukset -2 155 -1 755 -1 055 |
1 000 € | 31.12.2009 | 31.12.2008 | 31.12.2007 |
|---|---|---|---|---|
| Muut korottomat velat | -5 374 | -2 640 | -2 733 | |
| Sijoitettu pääoma 361 107 352 094 319 512 |
Korollista vierasta pääomaa oli vuoden lopussa 3,2 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin. Korolliset nettovelat, jotka olivat 116,3 miljoonaa euroa, vähenivät 4,3 miljoonaa euroa. Nettorahoituskulut kasvoivat 0,4 miljoonalla eurolla, mikä johtui siitä, että korollisia velkoja oli vuoden alkupuoliskolla merkittävästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Nettorahoituskulut olivat 0,9 % liikevaihdosta ja 10,4 % liikevoitosta.
Koronvaihtosopimusten, joihin yhtiö soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, käyvän arvon muutoksista kirjattiin vuoden aikana muihin laajan tuloksen eriin verovaikutus huomioituna -0,3 miljoonaa euroa (-1 milj. e; +0,1 milj. e).
Vuoden 2009 aikana nostettiin uusia pitkäaikaisia lainoja 24,0 miljoonaa euroa (47,0 miljoonaa euroa) ja lisäksi 19,0 miljoonaa euroa lyhytaikaisia lainoja konvertoitiin pitkäaikaisiksi. Lyhennyksiä maksettiin 29,2 miljoonaa euroa (15,6 milj. e). Pitkäaikaisen lainasalkun keskimääräinen efektiivinen korko oli 31.12.2009 2,93 % (4,61 %). Likvidit varat olivat vuoden lopussa 27,6 miljoonaa euroa (26,5 milj. e) ja 15,0 miljoonan euron komittoitu limiitti oli käyttämättä kuten myös vuonna 2008. Vuoden 2008 lopussa oli käytössä 15,5 miljoonaa euroa komittoimattomista limiiteistä.
Omavaraisuusaste oli 44,1 % (43,2 %; 46,6 %) ja gearing-prosentti 53,5 (58,8; 42,7). Liiketoiminnan rahavirta oli 66,2 miljoonaa euroa (70,4 milj. e; 55,4 milj. e). Käyttöpääomaan sitoutui 12,0 miljoonaa euroa.
Maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden.
Liikevoitto
| 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| Korollinen vieras pääoma, milj. € | 143,9 | 147,1 | 117,2 |
| Korolliset nettovelat, milj. € | 116,3 | 120,5 | 86,4 |
| Korkokulut, milj. € | 5,9 | 6,1 | 5,3 |
| Nettorahoituskulut, milj. € | 5,2 | 4,8 | 4,3 |
| Nettorahoituskulut, % liikevaihdosta | 0,9 | 0,8 | 0,8 |
| Nettorahoituskulut, % liikevoitosta | 10,4 | 8,7 | 8,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,1 | 43,2 | 46,6 |
| Gearing, % | 53,5 | 58,8 | 42,7 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 66,2 | 70,4 | 55,4 |
| Käyttöpääoman muutos rahavirtalaskelmassa, milj. € |
-12,0 | 2,2 | -13,2 |
Rahoitusriskit ja niiden hallinta esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Rahoitusriskien hallinta.
Bruttoinvestoinnit olivat 44,9 miljoonaa euroa (84,2 milj. e; 93,2 milj. e). Suurimmat rakennuskohteet olivat L&T Recoilin regenerointilaitos ja Keravan kierrätyslaitoksen laajennus.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin ostettiin 1.6.2009 Valkeakosken Talohuolto Ky:n liiketoiminta. Ympäristöpalveluiden jätehuoltoon ostettiin 1.10.2009 Kuljetusliike Veli-Pekka Hiltunen Oy:n kuljetus- ja jätehuoltoliiketoiminta sekä 1.11.2009 Raahen Kuljetus Maunula Ky:n liiketoiminta. Liiketoimintaostojen hankintahinta oli 1,7 miljoonaa euroa ja yhteenlaskettu vuosiliikevaihto 2,1 miljoonaa euroa.
Kesäkuun alussa myytiin Ympäristöpalveluiden Virtain yksikön liiketoiminta.
Kanta-Hämeen Ympäristöyhtiö Oy sulautui Lassila & Tikanoja Oyj:ön. Purettiin Jätehuolto Savon Sähäkkä Oy, Kolina-Kuljetus Oy, L&T Hygieneutvikling AS, Outohuolto Oy, SuolaSiivo Oy ja Tabletti Kliinerit Oy.
Henkilöstömäärä oli kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 8 113 (8 363; 7 819). Vuoden lopussa Lassila & Tikanojan palveluksessa oli koko- ja osa-aikaisia yhteensä 8 743 (9 490; 9 387) henkilöä. Heistä työskenteli Suomessa 6 762 (7 269; 6 986) ja muissa maissa 1 981 (2 221; 2 401) henkilöä.
Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2009 oli 190,4 miljoonaa euroa (192 0 milj. e; 170 2 milj. e).
| Milj. € | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Kiinteistöt | 14,4 | 25,5 | 9,1 |
| Koneet, kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet |
25,0 | 51,7 | 36,6 |
| Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista |
1,4 | 3,1 | 41,4 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 4,0 | 3,8 | 5,9 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 0,1 | 0,1 | 0,2 |
| Yhteensä | 44,9 | 84,2 | 93,2 |
| Milj. € | 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut | 25,9 | 41,8 | 60,7 | |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 6,3 | 9,7 | 20,8 | |
| Teollisuuspalvelut | 12,7 | 32,7 | 11,5 | |
| Konsernihallinto ja muut | 0,2 | |||
| Yhteensä | 44,9 | 84,2 | 93,2 |
Koko- ja osa-aikaiset yhteensä
| 2009 | 2008 | 2007 | |
|---|---|---|---|
| Suomi | 6 762 | 7 269 | 6 986 |
| Latvia | 912 | 1 050 | 1 028 |
| Ruotsi | 588 | 738 | 649 |
| Venäjä | 481 | 433 | 528 |
| Norja | 196 | ||
| Yhteensä | 8 743 | 9 490 | 9 387 |
Tuotekehityksen tehtävänä on vastata L&T:n palvelutuotevalikoiman kilpailukyvystä ja edesauttaa näin yhtiön tavoitteiden saavuttamisessa. Konsernitason tuotekehitys suunnittelee tuotekehitystoimintaa, ohjaa tuotekehitysprosessia ja vie läpi kehityshankkeita.
Vuoden 2009 merkittävin uusi palvelukonsepti oli L&T® Ekohuolto, jonka avulla voidaan vähentää kiinteistöjen energiankulutusta ja pienentää kulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. L&T® Ekohuollossa huoltohenkilöstö seuraa ja kehittää kiinteistön energiatehokkuutta päivittäisten töiden ohella. Huoltohenkilöstön energiatehokkuusosaamista lisätään L&T:n Ekohuolto-koulutuksella, jossa perehdytään lähtötilanteen kartoittamiseen, jatkuvaan energiansäästökohteiden havainnoimiseen sekä toimenpide-ehdotusten esittämiseen ja toteuttamiseen. Ehdotetut ja toteutetut toimenpiteet kirjataan kiinteistön käyttöpäiväkirjaan, ja energiatehokkuutta ja sen kehittymistä seurataan.
Vuoden aikana lanseerattiin myös asiakkaan turvallisuustavoitteita tukevat palvelukonseptit L&T® Väestönsuoja ja L&T® Vahinkoturvasopimus. L&T® Väestönsuoja -palvelussa L&T:n asiantuntijat varmistavat yhteistyössä suojateknologiayritys Temetin kanssa, että kiinteistön väestönsuojan käyttövalmius täyttää lain vaatimukset. L&T® Vahinkoturvasopimus -palvelussa asiakas saa vahinkotapausten varalle yhdessä suunnitellun toimintamallin, jonka avulla minimoidaan toimintojen häiriöt ja keskeytykset vahinkotilanteissa.
Markkinoiden epävakaisuus ja koveneva kilpailu saavat asiakkaat tarkastelemaan tukipalveluita entistä enemmän niiden tuottaman lisähyödyn näkökulmasta. Asiakasyritysten kilpailukyvyn edistäminen sekä erilaistuminen asiakkaan silmissä ovat L&T:n tuotekehitysstrategian tavoitteita.
Tuloslaskelmaan kirjattiin keskitetysti ohjattujen tuotekehitysprojektien kustannuksia 2,4 miljoonaa euroa (3,0 milj. e; 2,4 milj. e), joka oli 0,4 % liikevaihdosta (0,5 %; 0,4 %). Taseeseen aktivoitiin ohjelmistoprojekteista kehitysmenoja 2,4 miljoonaa euroa (2,0 milj. e; 1,0 milj. e). Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan siitä lähtien, kun projektit ovat siirtyneet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen, ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke.
L&T:n riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että yhtiön tavoitteet saavutetaan. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä.
Hallitus hyväksyy riskienhallinnan periaatteet, valvoo riskienhallinnan toteutusta ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuuden. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista ja toteuttamisesta.
Rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään rahoituspolitiikassa.
Riskienhallintaprosessi on määritelty L&T:n johtamisjärjestelmässä. Riskit kartoitetaan osana vuosittaista strategiaprosessia tuotelinja-, toimiala- ja konsernitasolla, ulkomaisissa yksiköissä sekä kriittisiksi määritellyissä keskitetyissä toiminnoissa. Operatiivinen johto arvioi vastuualueensa strategiset, taloudelliset, operatiiviset ja vahinkoriskitekijät. Riskien merkittävyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla. Merkittäville riskeille laaditaan varautumissuunnitelmat ja toteutettavat riskienhallintatoimenpiteet vastuutetaan. Havaituista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan toimitusjohtajalle ja hallitukselle.
Seuraavassa kuvataan L&T:n liiketoiminnan merkittävimpiä strategisia, operatiivisia ja vahinkoriskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa tai estää liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen.
Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Rahoitusriskien hallinta.
Tietojärjestelmien käyttöön liittyvät riskit voivat toteutuessaan aiheuttaa katkoja L&T:n toimintaan. Vanhentuessaan tietojärjestelmät saattavat heikentää yhtiön toiminnallista tehokkuutta. Tietoliikenneyhteyksien häiriöt saattavat vaikeuttaa keskitetyn asiakaspalvelun toimintaa ja liikkuvan työn tietojärjestelmien käyttöä.
Vuoden 2009 toimenpiteissä painotettiin konserninlaajuista yhtenäistä järjestelmähierarkiarakennetta. Tietojärjestelmien käyttövarmuuden ja toiminnallisen tehokkuuden turvaamiseksi Suomessa on meneillään mittava toiminnanohjausjärjestelmien uudistamisprojekti.
Talouden taantuman syventyminen ja asiakkaiden toiminnan volyymien lasku, uusien kilpailijoiden tulo markkinoille, lainsäädännön muutokset tai jätehuollon kunnallistaminen voivat muuttaa markkinatilannetta. Päästöoikeuksien, uusioraaka-aineiden tai öljytuotteiden markkinahintojen kehitys voi vaikuttaa yhtiön liiketoimintoihin.
Yleisen taloudellisen tilanteen epävarmuus vaikeuttaa ennakoimista. Markkinoilla tapahtuvat merkittävät muutokset voivat vaikuttaa liiketoiminnan kasvuun negatiivisesti ja johtaa kannattavuuden heikkenemiseen.
Markkinoihin liittyvää riskiä pienentää L&T:n riippumattomuus yksittäisistä suurista asiakkaista ja L&T:n palvelutarjonnan monipuolisuus. L&T kehittää ja tuo jatkuvasti markkinoille uusia palvelutuotteita, joilla pyritään muun muassa erottautumaan kilpailijoista ja luomaan muita lisäarvotekijöitä hinnan lisäksi. Markkinariskeihin varaudutaan kiinnittämällä erityistä huomioita tuottavuuden parantamiseen ja asiakashoitoon. Teollisuuspalvelut-toimialan yhdistäminen Ympäristöpalvelut-toimialaan luo edellytyksiä toiminnan tehostamiselle ja asiakaslähtöiselle toimintamallille.
Ympäristöpalvelut-toimialan kannattavuuteen vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, jonka vaihtelut heijastuvat sekä jätehuollon kuljetuksissa käytettävien polttoaineiden hintoihin että ympäristönhuoltoalan tuotteiden hankintahintoihin öljypohjaisten raaka-aineiden kautta. Osassa jätehuollon asiakassopimuksista laskutusjaksot ja sopimusehdot ovat sellaiset, että hintoja ei pystytä korottamaan kuukausittain. Tämän vuoksi polttoaineiden hintojen kohoaminen saadaan siirrettyä palveluhintoihin viiveellä. Tätä raaka-ainehintariskiä ei ole suojattu johdannaisilla.
Yhteisyritys L&T Recoilin regenerointilaitoksen toiminta käynnistyi vuoden 2009 lopussa. Laitoksen tuottaman perusöljyn hintakehitys seuraa raakaöljyn hintaa, joten konsernitasolla L&T:n
dieselostot toimivat myytävän perusöljyn hintariskin osittaisena suojana.
Ympäristötuotteiden raaka-ainehintariskiä pyritään hallitsemaan siten, että myyntihinnat sovitaan yleensä kiinteiksi enintään toimittajien vahvistamien ostohintojen voimassaoloajaksi.
L&T tavoittelee kasvua sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa yhtiön kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Jos yritysostoissa epäonnistutaan, yhtiön kilpailukyky ja kannattavuus voivat kärsiä ja yhtiön riskiprofiili voi muuttua. Riskiä hallitaan ostokohteiden liiketoiminnan strategisella ja taloudellisella analysoinnilla, tekemällä kattavat due diligence -tutkimukset ostokohteista sekä erityisesti kaupan toteutumisen jälkeisellä tehokkaasti läpiviedyllä yhdistymisohjelmalla.
L&T:llä on liiketoimintaa muun muassa Latviassa ja Venäjällä. Liiketoiminta näissä maissa asettaa yhtiön alttiiksi poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten olosuhteiden muutoksiin liittyville riskeille. Esimerkiksi palveluiden vapaata hinnoittelua saatetaan niissä rajoittaa. Riskiä pyritään minimoimaan panostamalla kansainvälisen markkinatilanteen ja liiketoimintakulttuurin tuntemiseen muun muassa teettämällä tutkimuksia kehittyviin markkinoihin liittyvistä maakohtaisista riskeistä.
L&T:n liiketoiminta on henkilötyövaltaista. Työvoiman saatavuus on parantunut taloudellisen taantuman vuoksi viimeisen vuoden aikana, mutta pitkällä aikavälillä kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee palveluiden kysynnän kasvamisen ja väestön ikääntymisen seurauksena. Siivoushenkilöstön saatavuus ei kuitenkaan ole merkittävästi helpottunut laskusuhdanteen aikana, koska työmarkkinoilla oleva työvoima ei hakeudu siivousalalle ja on lisäksi ylikoulutettua.
L&T:llä on meneillään henkilöstöresurssien hallintaan useita ohjelmia, joiden tavoitteena on joustava ja tehokas työvoiman käyttö sekä henkilöstön osaamisen parantaminen muun muassa jatkuvaan koulutukseen, tehtäväkiertoon ja työturvallisuuteen panostamalla. L&T pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamielikuvaa ja olemaan alansa houkuttelevin yritys työntekijöille.
Mahdollisten ennalta arvaamattomien vahinkoriskien varalta L&T:llä on jatkuva, kaikki toimintamaat kattava vakuutusturva, joka sisältää muun muassa henkilöstö-, omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, ympäristö- ja kuljetusvahingot.
Ympäristöpalveluiden liiketoimintaan kuuluva kierrätyspolttoaineiden valmistus on palonarkaa toimintaa. Tulipalon seurauksena kierrätyslaitoksen toiminta voi keskeytyä lyhyeksi tai pitkäksi aikaa. Riskin merkittävyyttä pienentää kuitenkin se, että yksittäisillä laitoksilla tai tuotantolinjoilla ei ole olennaisen suurta merkitystä L&T:n kokonaiskannattavuudelle. Vakuuttamisen lisäksi yhtiö pyrkii minimoimaan palovahinkoriskejä systemaattisella jatkuvuussuunnittelulla, rakentamalla automatisoituja sammutusjärjestelmiä ja kouluttamalla henkilökuntaa vaaratilanteiden varalta.
L&T:n liiketoimintaan kuuluu ongelmajätteiden keräystä ja kuljetusta sekä prosessointia yhtiön omissa laitoksissa. Ongelmajätteiden virheellisen käsittelyn tai laitevaurioiden seurauksena on mahdollista, että haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai ne aiheuttavat henkilövahinkoja räjähdyksen tai myrkytyksen seurauksena. Tällaisten vahinkojen seurauksena L&T:lle voi syntyä korvausvaateita. Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä hallitaan vakuuttamisen lisäksi laitosten järjestelmällisillä ympäristökartoituksilla, laitteistojen ennakkohuoltosuunnitelmilla, auditoinneilla, henkilöstön pitkäjänteisellä kouluttamisella ja hätätilanneharjoittelulla.
Henkilöstön työkyvyttömyyseläkekustannusten kohoaminen voi vaikuttaa olennaisesti kilpailukykyyn ja kannattavuuteen erityisesti Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut -toimialalla. Suurtyönantajana L&T vastaa täysimääräisesti henkilöstönsä työkyvyttömyystapauksista aiheutuvista eläkekustannuksista. L&T panostaa henkilöstön terveyden edistämiseen ja työterveyshuollon ohjaamiseen Sirius-ohjelmalla, jonka tavoitteena on sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen.
L&T toimii vastuullisesti, ja ympäristönhuoltoalan johtavana yrityksenä sen vastuu ympäristöasioissa on erityisen suuri. Kestävän kehityksen periaatteet ja vastuulliset toimintatavat ovatkin L&T:n jokapäiväisen toiminnan lähtökohtina. L&T luo asiakkailleen edellytykset ympäristövelvoitteiden täyttämiselle ja ympäristötavoitteiden saavuttamiselle antamalla oman ympäristöosaamisensa asiakkaidensa käyttöön. L&T pyrkii ennakoimaan ympäristönormien ja -asenteiden muutoksia sekä vaikuttamaan niihin kehittämällä menetelmiään ja teknologiaansa.
Kierrättämällä jätemateriaaleja ja teollisuuden sivutuotteita L&T edistää materiaalien uudelleen käyttöä ja toimii siten EU:n ja Suomen ympäristötavoitteiden mukaisesti. Osa L&T:n käsittelemistä jätemateriaaleista hyödynnetään energiana kierrätyspolttoaineen muodossa, ja lisäksi yhtiö on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden toimittaja. L&T kerää ja käsittelee asianmukaisesti myös ongelmajätteitä. Hyödynnettäväksi kelpaamattomat jäännösmateriaalit loppusijoitetaan turvallisesti. L&T Recoilin tuottamaa perusöljyä käytetään raaka-aineena voiteluaineteollisuudessa. L&T tarjoaa kestävää
Sijoitetun pääoman tuotto, %
kehitystä edistäviä palveluratkaisuja myös kiinteistöjen ja laitosten huoltoon.
L&T:n uusioraaka-aine- ja polttoainetoimitukset pienensivät laskennallisesti vuonna 2008 Suomen hiilidioksidipäästöjä runsaalla kahdella miljoonalla tonnilla eli hieman runsaammin kuin vuotta aiemmin. L&T:n oman toiminnan aiheuttamat hiilidioksidipäästöt vähenivät toiminnan kasvusta huolimatta.
L&T:n toiminnan merkittävimpiä kielteisiä ympäristövaikutuksia ovat keräys- ja kuljetuspalveluista ja työkoneista aiheutuvat päästöt ja meluhaitat. Niitä pyritään vähentämään jatkuvasti muun muassa hankkimalla vähäpäästöistä kalustoa ja parantamalla ajoreittien tehokkuutta.
Ympäristöasioiden hallinta sisältyy L&T:n johtamisjärjestelmään yhdistettynä terveys- ja työturvallisuusasioiden hallintaan. Ympäristön osalta vuosien 2007– 2009 YTT-päämääränä oli energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen.
L&T:n johtamisjärjestelmä ja keskitetyt toiminnot on sertifioitu ISO 14001 -ympäristöstandardin mukaisesti. Lisäksi L&T:n palveluille on myönnetty ympäristösertifikaatteja Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa.
Ympäristönhuoltoa ja jätteiden käsittelyä säätelevät tiukat lait ja säädökset, ja toiminta on usein luvanvaraista. L&T:llä on Suomessa 83 ympäristölupaa, jotka koskevat jätteiden ja biopolttoaineiden käsittelyä ja varastointia. Vuoden 2009 aikana saatiin kuusi ympäristölupaa ja käynnistettiin seitsemän uutta ympäristölupaprosessia.
Vuonna 2009 jatkettiin toimenpiteitä kuljetusten ja työkoneiden aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi. Ajoreittien tehokkuus parani, kun Teollisuuspalveluttoimiala liitettiin Ympäristöpalvelut-toimialaan ja eri liiketoimintojen ajoja pystyttiin yhdistämään. Kiinteistönhoidon autojen käyttöä tehostettiin asentamalla niihin ajoneuvopaikannusjärjestelmä. Yhtenä keinona päästöjen vähentämiseksi jatkettiin kuorma-autonkuljettajien ennakoivan ajotavan kursseja, jonka kaikki L&T:n kuljettajat suorittavat. EU-direktiivin mukaan kurssi on suoritettava vuoteen 2014 mennessä.
L&T:n toimipisteissä tehdään säännöllisesti ympäristö- ja työturvallisuusasioiden sisäisiä arviointeja ja vakuutusyhtiön tekemiä turvallisuustarkastuksia.
L&T kehitti yhdessä VTT:n kanssa laskurin, jonka avulla voidaan laskea
asiakasyrityksen tuottaman jätteen vaikutukset ilmastonmuutokseen. L&T:n asiantuntijat kartoittavat yrityksen jätehuollon nykytilanteen ja laskevat jätteiden ilmastovaikutuksen. Tulosta verrataan erilaisiin jätehuoltoratkaisuihin ja sen perusteella asiakkaalle esitetään kehitysehdotuksia.
Kiinteistönhoitoon kehitettiin palvelukonsepti L&T® Ekohuolto, jossa kiinteistön energiatehokkuutta seurataan ja kehitetään aktiivisesti päivittäisten töiden ohella. Koulutettu huoltomies etsii energiansäästökohteet, tekee asiakkaalle toimenpide-ehdotukset ja kirjaa parannusehdotukset ja tehdyt toimenpiteet käyttöpäiväkirjaan. Huoltohenkilöstön energiatehokkuusosaaminen perustuu L&T:n Ekohuolto-koulutukseen, jonka suoritti vuonna 2009 noin 200 L&T:läistä. Koulutuksia jatketaan vuonna 2010.
Lähipiiritapahtumat selvitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä tilikaudelta 2009 annetaan erillisenä kertomuksena.
Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii
hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka valitsee hallitus. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous.
Toimitusjohtajan kanssa tehdyn kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön irtisanoessa 12 kuukautta.
24.3.2009 pidetty varsinainen yhtiö kokous vahvisti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi (6). Hallitukseen valittiin uudelleen seuraavan yhtiökokouksen loppuun saakka Heikki Bergholm, Eero Hautaniemi, Matti Kavetvuo, Juhani Lassila ja Juhani Maijala sekä uutena jäsenenä Hille Korhonen. Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajaksi Juhani Maijalan ja varapuheenjohtajaksi Juhani Lassilan. Hallitus päätti perustaa tarkastusvaliokunnan ja valitsi sen puheenjohtajaksi Juhani Lassilan ja jäseniksi Eero Hautaniemen ja Hille Korhosen.
Toimitusjohtajana on vuodesta 2001 lähtien toiminut Jari Sarjo.
3.11.2008 hallitus nimitti Ville Rantalan talousjohtajaksi 1.3.2009 alkaen Sirkka Tuomolan jäädessä eläkkeelle. 26.10.2009 hallitus nimitti Tomi Salon L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtajaksi ja Lassila & Tikanoja Oyj:n johtajiston jäseneksi 1.12.2009 alkaen. Salo vastaa Uusiutuvat energialähteet -toimialasta. Arto Nivalaisen jäsenyys johtajistossa päättyi 4.9.2009.
Johtajistoon kuuluvat laskentajohtaja Laura Aarnio (äitiyslomalla 18.9.2009 alkaen), Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden toimialajohtaja Anna-Maija Apajalahti, tuote- ja prosessikehityksestä, markkinointiviestinnästä ja Yhteyskeskuksesta vastaava johtaja Kimmo Huhtimo, Ympäristöpalveluiden toimialajohtaja Jorma Mikkonen, henkilöstöjohtaja Inkeri Puputti, talousjohtaja Ville Rantala ja L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtaja Tomi Salo.
Yhtiön osakekohtainen tulos oli 0,85 euroa (1,03 e; 0,83 e) ja liiketoiminnan rahavirta/osake 1,71 euroa (1,82 e; 1,43 e). Yhtiön hallitus esittää 31.3.2010 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,55 euroa osakkeelta (0,55 e; 0,55 e). Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 38 768 874 kappaletta, joten jaettavan osingon kokonaismäärä olisi 21 322 880,70 euroa. Ehdotettu osinko on 64,4 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta (53,4 %; 66,7 %).
Talouden epävarmuuden jatkuessa jätemateriaalien kuljetus- ja kierrätysvolyymit voivat pienentyä ja tilaustöiden määrä vähentyä edelleen. Uusioraaka-aineiden markkinahintojen ja kysynnän epävakaus voivat vaikuttaa heikentävästi kierrätyspalveluiden kannattavuuteen. Teollisuuden ostamien palveluiden kysynnän nopeat vaihtelut ja teollisuuden alhaiset käyntiasteet voivat vaikeuttaa töiden suunnittelua ja toteutusta.
Jos L&T Recoilin tuotannon suunniteltua käyntiastetta ei saavuteta, sillä on negatiivinen vaikutus Ympäristöpalveluiden tulokseen. Sitä heikentää myös raakaöljyn hinnan mahdollinen aleneminen, koska perusöljyn hintataso seuraa viiveellä raakaöljyn hintakehitystä.
Fossiilisten polttoaineiden, kuten kivihiilen, öljyn ja turpeen alhainen hintataso heikentää L&T Biowatin puupohjaisten polttoaineiden kilpailukykyä. Sähkön tukkuhinnan ja päästöoikeuden alhainen hintataso heikentää kysyntää.
Latvian kilpailuolosuhteiden kiristymisellä ja lainsäädäntömuutoksilla saattaa olla haitallisia vaikutuksia jätehuollon kannattavuuteen.
Ympäristöpalveluissa jätemateriaalien kuljetus- ja kierrätysvolyymien arvioidaan pysyvän ennallaan. Uusioraaka-aineiden kysyntä ja myyntihinnat elpynevät hitaasti. Teollisuuden tämänhetkiset käyntiasteet pitävät ongelmajätemäärät sekä ylläpitotöiden kysynnän alhaisina. L&T Recoilin laitoksen tuotanto on edelleen vakiintumatonta. Sen käyntiasteella on merkittävä vaikutus toimialan kannattavuuteen.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden markkinoiden arvioidaan pysyvän ennallaan tai heikkenevän. Asiakkaiden tiukan taloustilanteen oletetaan lisäävän kilpailutuksia ja vähentävän lisäpalveluiden tilauksia.
L&T Biowatin puupolttoaineiden kysynnän arvioidaan jatkuvan maltillisena teollisuuden alhaisten käyntiasteiden ja sähkön matalan tukkuhinnan vuoksi. Lisäksi päästöoikeuden alhainen hinta heikentää puupohjaisten polttoaineiden kilpailukykyä.
Vuoden 2010 liikevaihdon ja operatiivisen toiminnan liikevoiton arvioidaan olevan samalla tasolla kuin vuonna 2009.
Lassila & Tikanoja Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 19 399 437 euroa. Osakkeita on 38 798 874 kappaletta. Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä ilman yhtiön hallussa olevia osakkeita vuonna 2009 oli 38 780 589. Kullakin osakkeella on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty osakkeiden enimmäismäärää eikä enimmäisosakepääomaa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa.
Yhtiön osakkeet on liitetty Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. Euroclear Finland ylläpitää yhtiön virallista osakasluetteloa.
Yhtiön osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n keskisuurten yhtiöiden listalla toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut. Kaupankäyntitunnus on LAT1V ja ISIN-koodi FI0009010854.
Yhtiön osakkeen vaihto NASDAQ OMX Helsingissä vuoden 2009 aikana oli 10 089 598 kappaletta, mikä on 25,9 prosenttia (45,0 %; 51,2 %) ulkona olevien osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä. Vaihdon arvo oli 127,2 miljoonaa euroa (287,9 milj. e; 467,2 milj. e). Korkein hinta oli 17,19 euroa ja alin 9,16 euroa. Kauden päätöskurssi oli 15,99 euroa. Yhtiön osakekannan markkinaarvo oli kauden lopussa 619,9 miljoonaa euroa (426,8 milj. e; 880,4 milj. e).
Kaupankäynti 2005B-optiooikeuksilla NASDAQ OMX Helsingissä alkoi 2.1.2009 (kaupankäyntitunnus LAT1VEW205) ja 2005C-optiooikeuksilla 2.11.2009 (kaupankäyntitunnus LAT1VEW305).
Yhtiön hallussa oli katsauskauden lopussa 30 000 omaa osaketta, jotka edustavat 0,1 prosenttia kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiö osti osakkeet yhtiökokouksen antaman valtuutuksen perusteella 20.–26.5.2009 ja niiden hankintahinta oli yhteensä 356 tuhatta euroa.
| Osakepääoman | Osakemäärän | Osakkeiden | ||
|---|---|---|---|---|
| Muutos | muutos, € | muutos, kpl | Osakepääoma, € | määrä, kpl |
| 30.9.2001–31.12.2003 | 7 913 154 | 15 826 308 | ||
| Merkinnät optio-oikeuksilla | ||||
| vuoden 2004 aikana | 35 390 | 106 170 | 7 948 544 | 15 897 088 |
| Rahastoanti 1:1 | 7 948 544 | 15 897 088 | 15 897 088 | 31 794 176 |
| Uusmerkintä 5:2 à 7,50 €* | 3 171 029 | 6 342 058 | 19 068 117 | 38 136 234 |
| 31.12.2004 | 19 068 117 | 38 136 234 | ||
| Merkinnät optio-oikeuksilla | ||||
| vuoden 2005 aikana | 120 770 | 241 540 | 19 188 887 | 38 377 774 |
| 31.12.2005 | 19 188 887 | 38 377 774 | ||
| Merkinnät optio-oikeuksilla | ||||
| vuoden 2006 aikana | 75 200 | 150 400 | 19 264 087 | 38 528 174 |
| 31.12.2006 | 19 264 087 | 38 528 174 | ||
| Merkinnät optio-oikeuksilla | ||||
| vuoden 2007 aikana | 128 100 | 256 200 | 19 392 187 | 38 784 374 |
| 31.12.2007 | 19 392 187 | 38 784 374 | ||
| Merkinnät optio-oikeuksilla | ||||
| vuoden 2008 aikana | 7 250 | 14 500 | 19 399 437 | 38 798 874 |
| 31.12.2008 | 19 399 437 | 38 798 874 | ||
| 31.12.2009 | 19 399 437 | 38 798 874 |
* Merkintäsuhde ennen rahastoantia
Lassila & Tikanoja Oyj:n osingon määrä on sidottu tilikauden tulokseen. Se osa tuloksesta, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille.
Lassila & Tikanoja Oyj:n 24.3.2009 pidetty varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen yhtiön vapaalla omalla pääomalla ja näiden osakkeiden luovuttamiseen. Omat osakkeet hankitaan muutoin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa osakkeiden hankintahetken markkinahintaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
Hallitus on valtuutettu hankkimaan ja luovuttamaan enintään 500 000 osaketta, joka on 1,3 prosenttia koko osakemäärästä. Hankintavaltuutus on voimassa 18 kuukautta ja luovutusvaltuutus neljä vuotta.
Yhtiön hallituksella ei ole valtuutuksia vaihtovelkakirjan tai optio-oikeuksien liikkeelle laskemiseen.
Yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista joko yksin tai lausekkeessa määritetyn mukaan yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa saavuttaa tai ylittää 33 1/3 tai 50 prosenttia, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit.
Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajan äänioikeus yhtiökokouksessa on rajoitettu viidesosaan yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista.
Yhteisyritys L&T Recoil Oy:n osakassopimuksen mukaan yhteisyrityksen osakkeiden luovutusoikeus on rajoitettu, ja sopimuksessa määritelty määräysvallan muutos emoyhtiöissä voi johtaa yhteisyrityksen osakkeisiin kohdistuvaan toisen osapuolen lunastusoikeuteen.
Osakkeen merkintähinta 2005B-optioilla on 16,98 euroa, 2005C-optioilla 26,87 euroa ja 2008-optioilla 16,27 euroa. Merkintähintoja alennetaan merkintähinnan määräytymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää jaettavien osakekohtaisten osinkojen määrällä, joka ylittää yhteensä 70 prosenttia sen tilikauden osakekohtaisesta voitosta, jolta osinkoja jaetaan. Osakkeiden merkintäaika 2005B-optioilla on 3.11.2008–31.5.2010, 2005C-optioilla 2.11.2009–31.5.2011 ja 2008-optioilla 1.11.2010–31.5.2012.
Ulkona olevien optio-oikeuksien perusteella voidaan merkitä yhteensä 572 000 osaketta, mikä on 1,5 prosenttia yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä.
Optio-ohjelmia selostetaan tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24. Osakeperusteiset maksut. Optioohjelmien ehdot kokonaisuudessaan ovat luettavissa yhtiön konsernisivustolla.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti 24.3.2009 osakepohjaisen kannustinohjelman käyttöönotosta osana avainhenkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Palkkion maksaminen riippuu yhtiön hallituksen asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta, minkä perusteet hallitus päättää vuosittain. Vuodelta 2009 maksettava mahdollinen palkkio perustuu konsernin EVA-tulokseen.
Ohjelmassa on kolme kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2009 ja viimeinen päättyy 31.12.2011. Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavana kalenterivuonna osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot. Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja kannustinohjelmaan liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa kunkin palkkiosuorituksen saamisesta. Tämän jälkeenkin johtajiston on omistettava osakkeita vähintään puolen vuoden ja muiden kolmen kuukauden bruttopalkan arvosta työsuhteen päättymiseen saakka.
Ohjelman perusteella voidaan luovuttaa yhteensä enintään 180 000 Lassila &
| 2005B | 2005C | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Optioiden enimmäismäärä | 200 000 | 230 000 | 230 000 |
| Merkitsijät | 32 avainhenkilöä | 37 avainhenkilöä | 37 avainhenkilöä |
| L&T Advance Oy:n hallussa | 24 000 | 30 000 | 34 000 |
| Ulkona olevat optiot | 176 000 | 200 000 | 196 000 |
| Pörssilistalla alkaen | 2.1.2009 | 2.11.2009 | |
| Osakkeiden merkintäaika | 3.11.2008–31.5.2010 | 2.11.2009–31.5.2011 | 1.11.2010–31.5.2012 |
| Osakkeen merkintähinta, € | 16,98 | 26,87 | 16,27 |
| Yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään osakkeita | 1 | 1 | 1 |
Optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden osinko-oikeus ja muut osakasoikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tai uusien osakkeiden tultua rekisteröidyksi kaupparekisteriin.
Tikanoja Oyj:n osaketta, jotka yhtiö hankkii osakemarkkinoilta. Ohjelman piiriin kuului perustamisvaiheessa 28 henkilöä.
Lassila & Tikanoja Oyj:llä oli vuoden 2009 lopussa 7 595 osakkeenomistajaa (6 135; 4 985). Hallintarekisteröityjen ja suorassa ulkomaisessa omistuksessa olevien osakkeiden osuus oli 9,6 prosenttia osakekannasta (10,3 %; 14,3 %).
30.4.2009 Lassila & Tikanoja Oyj sai ilmoituksen, jonka mukaan Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen osuus Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeista ja äänistä oli laskenut 7,6 prosenttiin.
12.5.2009 yhtiö sai ilmoituksen, jonka mukaan OP-Pohjola-ryhmän osuus Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeista ja äänistä oli noussut 5,2 prosenttiin ja 7.8.2009 ilmoituksen, jonka mukaan sen osuus Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeista ja äänistä oli laskenut 4,7 prosenttiin.
Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat 31.12.2009 yhteensä 4 875 042 yhtiön osaketta. Niiden osuus osake- ja äänimäärästä on 12,6 prosenttia. Toimitusjohtajan hallussa 31.12.2009 olleet optio-oikeudet oikeuttivat 86 000 osakkeen merkitsemiseen.
| Omistajien lukumäärä |
%-osuus | Osakemäärä kpl |
% osakkeista ja äänimäärästä |
|
|---|---|---|---|---|
| Yritykset ja asuntoyhtiöt | 500 | 6,6 | 1 583 216 | 4,1 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 54 | 0,7 | 8 403 677 | 21,7 |
| Julkisyhteisöt | 36 | 0,5 | 8 511 527 | 21,9 |
| Kotitalouksia palvelevat voittoa | ||||
| tavoittelemattomat yhteisöt | 225 | 3,0 | 5 049 457 | 13,0 |
| Kotitaloudet | 6 738 | 88,7 | 11 461 041 | 29,5 |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 42 | 0,5 | 157 660 | 0,4 |
| 7 595 | 100,0 | 35 166 578 | 90,6 | |
| Omat osakkeet | 30 000 | 0,1 | ||
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 3 561 760 | 9,2 | ||
| Yhteistilillä | 40 536 | 0,1 | ||
| Yhteensä | 38 798 874 | 100,0 |
| Osakkeita kpl | Omistajien lukumäärä |
%-osuus | Osakemäärä kpl |
% osakkeista ja äänimäärästä |
|---|---|---|---|---|
| 1–1 000 | 6 252 | 82,3 | 1 785 570 | 4,6 |
| 1 001–5 000 | 940 | 12,4 | 2 111 819 | 5,4 |
| 5 001–10 000 | 174 | 2,3 | 1 282 358 | 3,3 |
| 10 001–100 000 | 187 | 2,4 | 5 248 277 | 13,5 |
| 100 001–500 000 | 28 | 0,4 | 4 905 267 | 12,7 |
| yli 500 000 | 14 | 0,2 | 19 833 287 | 51,1 |
| 7 595 | 100,0 | 35 166 578 | 90,6 | |
| Omat osakkeet | 30 000 | 0,1 | ||
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 3 561 760 | 9,2 | ||
| Yhteistilillä | 40 536 | 0,1 | ||
| Yhteensä | 38 798 874 | 100,0 |
| Osakemäärä | % osakkeista ja | ||
|---|---|---|---|
| Osakkeenomistaja | kpl | äänimäärästä | |
| 1. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 2 854 858 | 7,4 |
| 2. | Evald ja Hilda Nissin Säätiö | 2 413 584 | 6,2 |
| 3. | Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö | 2 232 238 | 5,8 |
| 4. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 1 974 240 | 5,1 |
| 5. | OP-Pohjola-ryhmä | 1 802 832 | 4,6 |
| 6. | Juhani Maijala | 1 529 994 | 3,9 |
| 7. | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 265 690 | 3,3 |
| 8. | Tapiola-ryhmä | 1 186 301 | 3,1 |
| 9. | Nordea-rahastot | 1 056 661 | 2,7 |
| 10. | Valtion Eläkerahasto | 927 000 | 2,4 |
| 11. | Heikki Bergholm | 775 807 | 2,0 |
| 12. | Mikko Maijala | 700 000 | 1,8 |
| 13. | Kristiina Turjanmaa | 585 842 | 1,5 |
| 14. | Aktia-rahastot | 528 280 | 1,4 |
| 15. | Sampo-rahastot | 372 096 | 1,0 |
| 16. | Eläkevakuutusosakeyhtiö Veritas | 350 000 | 0,9 |
| 17. | Eeva Maijala | 320 000 | 0,8 |
| 18. | Oy Chemec Ab | 280 000 | 0,7 |
| 19. | Fondita-rahastot | 267 019 | 0,7 |
| 20. | Keskinäinen Eläkevakuuutusyhtiö Etera | 250 000 | 0,6 |
| Yhteensä | 21 672 442 | 55,9 |
Tiedot osakkeenomistajista perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.
Tiedot osakkeista ja osakkeenomistajista ovat nähtävissä yhtiön konsernisivustolla. Tiedot päivitetään kerran kuukaudessa.
Lassila & Tikanojan osakkeiden osakeantioikaistu kurssikehitys ja vaihto
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos, € (EPS) | 0,85 | 1,03 | 0,83 | 0,90 | 0,70 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, € (EPS) | 0,85 | 1,03 | 0,82 | 0,90 | 0,70 |
| Oma pääoma/osake, € | 5,60 | 5,28 | 5,21 | 4,52 | 3,98 |
| Osakekohtainen osinko, € | 0,55* | 0,55 | 0,55 | 0,55 | 0,40 |
| Osinko tuloksesta, % | 64,4* | 53,4 | 66,7 | 61,1 | 57,0 |
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 3,4* | 5,0 | 2,4 | 2,5 | 2,7 |
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 18,7 | 10,7 | 27,5 | 24,1 | 21,2 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | 1,71 | 1,82 | 1,43 | 1,82 | 1,28 |
| Osakeantioikaistu tilikauden | |||||
| alin kaupantekokurssi, € | 9,16 | 10,26 | 20,03 | 14,75 | 13,10 |
| ylin kaupantekokurssi, € | 17,19 | 23,00 | 27,96 | 22,46 | 16,67 |
| keskikurssi, € | 12,61 | 16,50 | 23,59 | 16,99 | 14,68 |
| päätöskurssi, € | 15,99 | 11,00 | 22,70 | 21,66 | 14,90 |
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. € | 619,9 | 426,8 | 880,4 | 834,5 | 571,8 |
| Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | |||||
| keskimäärin vuoden aikana | 38 780 589 | 38 796 135 | 38 670 047 | 38 444 950 | 38 193 024 |
| vuoden lopussa | 38 768 874 | 38 798 874 | 38 784 374 | 38 528 174 | 38 377 774 |
| keskimäärin vuoden aikana, laimennettu | 38 784 285 | 38 816 873 | 38 843 151 | 38 600 805 | 38 420 755 |
| Vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä, kpl | 10 089 598 | 17 452 448 | 19 802 194 | 12 807 684 | 15 263 446 |
| % keskimääräisestä osakemäärästä | 25,9 | 45,0 | 51,2 | 33,3 | 40,0 |
| Osakkeiden vaihto, 1 000 € | 127 213 | 287 928 | 467 215 | 217 562 | 224 128 |
* Hallituksen ehdotus
| 2009 | 2008 | 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. € | 582,3 | 606,0 | 554,6 | 436,0 | 377,4 |
| Liikevoitto, milj. € | 50,3 | 55,5 | 48,8 | 50,2 | 39,3 |
| % liikevaihdosta | 8,6 | 9,2 | 8,8 | 11,5 | 10,4 |
| Voitto ennen veroja, milj. € | 45,0 | 50,7 | 44,5 | 48,5 | 37,5 |
| % liikevaihdosta | 7,7 | 8,4 | 8,0 | 11,1 | 9,9 |
| Tilikauden voitto, milj. € | 33,1 | 40,0 | 32,2 | 35,3 | 27,2 |
| % liikevaihdosta | 5,7 | 6,6 | 5,8 | 8,1 | 7,2 |
| Tilikauden voitto emoyhtiön omistajille, milj. € | 33,1 | 40,0 | 31,9 | 34,6 | 26,8 |
| % liikevaihdosta | 5,7 | 6,6 | 5,8 | 7,9 | 7,1 |
| EVA, milj. € | 16,5 | 25,0 | 23,0 | 28,6 | 18,3 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 66,2 | 70,4 | 55,4 | 69,9 | 48,9 |
| Taseen loppusumma, milj. € | 496,4 | 477,7 | 438,3 | 352,6 | 314,8 |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 15,7 | 19,6 | 17,0 | 21,2 | 18,8 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | 14,5 | 17,1 | 17,6 | 21,0 | 17,9 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,1 | 43,2 | 46,6 | 50,4 | 49,5 |
| Gearing, % | 53,5 | 58,8 | 42,7 | 29,7 | 49,3 |
| Korolliset nettovelat, milj. € | 116,3 | 120,5 | 86,4 | 52,5 | 76,5 |
| Bruttoinvestoinnit, milj. € | 44,9 | 84,2 | 93,2 | 47,2 | 60,9 |
| % liikevaihdosta | 7,7 | 13,9 | 16,8 | 10,8 | 16,1 |
| Poistot ja arvonalentumiset, milj. € | 40,3 | 41,0 | 33,4 | 28,2 | 24,8 |
| Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin | 8 113 | 8 363 | 7 819 | 6 775 | 5 918 |
| Henkilöstö 31.12., kokoaikaiset ja osa-aikaiset yhteensä | 8 743 | 9 490 | 9 387 | 8 328 | 7 512 |
| emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto | ||
|---|---|---|
| Osakekohtainen tulos = | osakkeiden osakeantioikaistu laimentamaton lukumäärä keskimäärin | |
| emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto | ||
| Laimennettu osakekohtainen tulos = | osakkeiden osakeantioikaistu laimennettu lukumäärä keskimäärin | |
| (liitetieto 10. Osakekohtainen tulos) | ||
| emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma | ||
| Oma pääoma/osake = | osakkeiden osakeantioikaistu laimentamaton lukumäärä tilinpäätöspäivänä | |
| Osakekohtainen osinko = | tilikauden osakekohtainen osinko | |
| tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukerroin | ||
| Osinko tuloksesta, % = | osakekohtainen osinko | x100 |
| osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % = | osakekohtainen osinko | x100 |
| tilikauden päätöskurssi | ||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) = | tilikauden päätöskurssi | |
| osakekohtainen tulos | ||
| Liiketoiminnan rahavirta/osake = | liiketoiminnan nettorahavirta rahoituslaskelmasta | |
| osakkeiden osakeantioikaistu laimentamaton lukumäärä keskimäärin | ||
| Osakekannan markkina-arvo = | osakkeiden laimentamaton lukumäärä vuoden lopussa x tilikauden päätöskurssi | |
| EVA = | liikevoitto - sijoitetulle pääomalle (vuosineljännesten keskiarvo) | |
| laskettu kustannus | ||
| WACC 2009: 9,40 % | ||
| WACC 2008: 9,30 % WACC 2006–2007: 8,75 % |
||
| WACC 2005: 9,00 % | ||
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) = | tilikauden voitto oma pääoma (keskiarvo) |
x100 |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) = | (voitto ennen veroja + rahoituskulut) | x100 |
| (taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)) | ||
| Omavaraisuusaste, % = | oma pääoma | x100 |
| (taseen loppusumma - saadut ennakot) | ||
| Gearing, % = | korolliset nettovelat | x100 |
| oma pääoma | ||
| Korolliset nettovelat = | korollinen vieras pääoma - likvidit varat | |
| Operatiivisen toiminnan liikevoitto = | liikevoitto +/- kertaluonteiset erät |
| 1.1.–31.12. 1 000 € | 2009 | % | 2008 | % | Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 582 306 | 100,0 | 605 996 | 100,0 | 1 |
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | -505 699 | -86,8 | -533 681 | -88,1 | |
| Bruttokate | 76 607 | 13,2 | 72 315 | 11,9 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 425 | 0,4 | 21 708 | 3,6 | 6 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -14 636 | -2,5 | -16 228 | -2,7 | |
| Hallinnon kulut | -11 705 | -2,0 | -12 105 | -2,0 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | -2 427 | -0,4 | -7 102 | -1,2 | 6 |
| Liikearvon arvonalentuminen | -3 090 | -0,5 | 13 | ||
| Liikevoitto | 50 264 | 8,6 | 55 498 | 9,2 | 3, 5 |
| Rahoitustuotot | 1 290 | 0,2 | 1 931 | 0,3 | 8 |
| Rahoituskulut | -6 528 | -1,1 | -6 737 | -1,1 | 8 |
| Voitto ennen veroja | 45 026 | 7,7 | 50 692 | 8,4 | |
| Tuloverot | -11 881 | -2,0 | -10 724 | -1,8 | 9 |
| Tilikauden voitto | 33 145 | 5,7 | 39 968 | 6,6 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen: | |||||
| Emoyhtiön omistajille | 33 140 | 39 969 | |||
| Vähemmistölle | 5 | -1 | |||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: |
|||||
| Osakekohtainen tulos, € | 0,85 | 1,03 | 10 | ||
| Laimennettu osakekohtainen tulos, € | 0,85 | 1,03 |
| 1.1.–31.12. 1 000 € | 2009 | 2008 | Liitetieto |
|---|---|---|---|
| Tilikauden voitto | 33 145 | 39 968 | |
| Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen | |||
| Suojausrahasto, käyvän arvon muutos | -343 | -972 | |
| Myytävissä olevat lyhytaikaiset sijoitukset | 8, 21 | ||
| Voitot kaudella | -21 | 29 | |
| Luokittelun muutoksesta johtuvat oikaisut | -14 238 | ||
| Myytävissä olevat lyhytaikaiset sijoitukset | -21 | -14 209 | |
| Muuntoerot | 324 | -1 862 | |
| Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen | -40 | -17 043 | |
| Tilikauden laaja tulos, verojen jälkeen | 33 105 | 22 925 | |
| Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
| Emoyhtiön omistajille | 33 020 | 22 950 | |
| Vähemmistölle | 85 | -25 |
Lisätietoja laajan konsernituloslaskelman veroista on liitetiedossa 9. Tuloverot.
| 31.12. 1 000 € | 2009 | % | 2008 | % | Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|
| VARAT | |||||
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | ||||
| Liikearvo | 113 771 | 115 451 | |||
| Hankittu sopimuskanta | 6 232 | 7 346 | |||
| Kilpailukieltosopimukset | 11 641 | 13 270 | |||
| Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista | 3 194 | 5 158 | |||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 13 579 | 11 402 | |||
| 148 417 | 29,9 | 152 627 | 32,0 | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | ||||
| Maa-alueet | 4 015 | 3 832 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 72 072 | 43 958 | |||
| Koneet ja kalusto | 110 817 | 113 851 | |||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 81 | 78 | |||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 14 666 | 35 433 | |||
| 201 651 | 40,6 | 197 152 | 41,3 | ||
| Muut pitkäaikaiset varat | |||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 525 | 502 | 17, 30 | ||
| Rahoitusleasingsaamiset | 4 425 | 4 694 | 18, 30 | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 2 147 | 945 | 9 | ||
| Muut saamiset | 726 | 689 | 30 | ||
| 7 823 | 1,6 | 6 830 | 1,4 | ||
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 357 891 | 72,1 | 356 609 | 74,6 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Vaihto-omaisuus | 32 842 | 18 827 | 19 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 77 702 | 74 634 | 20, 30 | ||
| Johdannaissaamiset | 112 | 30, 31 | |||
| Ennakkomaksut | 370 | 986 | |||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 18 484 | 20 368 | 21, 30 | ||
| Rahavarat | 9 099 | 6 149 | 22, 30 | ||
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 138 497 | 27,9 | 121 076 | 25,4 | |
| Varat yhteensä | 496 388 | 100,0 | 477 685 | 100,0 |
| 31.12. 1 000 € | 2009 | % | 2008 | % | Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||||
| Oma pääoma | |||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 23 | ||||
| Osakepääoma | 19 399 | 19 399 | |||
| Ylikurssirahasto | 50 673 | 50 673 | |||
| Muut rahastot | -3 084 | -2 964 | |||
| Kertyneet voittovarat | 116 874 | 97 799 | |||
| Tilikauden voitto | 33 140 | 39 969 | |||
| 217 002 | 204 876 | ||||
| Vähemmistön osuus | 247 | 162 | |||
| Oma pääoma yhteensä | 217 249 | 43,8 | 205 038 | 42,9 | |
| Velat | |||||
| Pitkäaikaiset velat | |||||
| Laskennalliset verovelat | 33 622 | 32 898 | 9 | ||
| Eläkevelvoitteet | 671 | 674 | 25 | ||
| Varaukset | 2 100 | 1 741 | 26 | ||
| Lainat | 120 969 | 102 487 | 27, 30 | ||
| Muut velat | 1 510 | 1 083 | 28, 30 | ||
| 158 872 | 32,0 | 138 883 | 29,1 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||||
| Lainat | 22 890 | 44 569 | 27, 30 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 94 130 | 88 298 | 29, 30 | ||
| Johdannaisvelat | 1 073 | 610 | 30, 31 | ||
| Verovelat | 2 119 | 273 | |||
| Varaukset | 55 | 14 | 26 | ||
| 120 267 | 24,2 | 133 764 | 28,0 | ||
| Velat yhteensä | 279 139 | 56,2 | 272 647 | 57,1 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 496 388 | 100,0 | 477 685 | 100,0 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 | Liitetieto |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tilikauden voitto | 33 145 | 39 968 | |
| Oikaisut | 59 192 | 43 096 | 33 |
| Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta | 92 337 | 83 064 | |
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -4 654 | 3 502 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -14 022 | -4 492 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | 6 689 | 3 152 | |
| Käyttöpääoman muutos | -11 987 | 2 162 | |
| Maksetut korot | -7 511 | -5 953 | |
| Saadut korot | 1 505 | 1 867 | |
| Maksetut verot | -8 156 | -10 716 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 66 188 | 70 424 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnat | |||
| vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | -1 747 | -4 298 | 2 |
| Myydyt tytäryritykset ja liiketoiminnat | |||
| vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | 197 | 23 | 33 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin | |||
| käyttöomaisuushyödykkeisiin | -42 735 | -77 542 | |
| Aineellisten ja aineettomien | |||
| käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 4 328 | 789 | |
| Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin | -54 | -200 | |
| Muiden pitkäaikaisten saamisten muutos | -13 | -11 | |
| Myytävissä olevien pitkäaikaisten sijoitusten myynnit | 7 | 16 867 | |
| Saadut osingot investoinneista | 1 | 4 | |
| Investointien nettorahavirta | -40 016 | -64 368 | |
| Rahoituksen rahavirta Osakeannista saadut maksut |
206 | 23 | |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | -12 044 | -4 593 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 43 000 | 47 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -34 388 | -14 546 | |
| Omien osakkeiden hankinta | -356 | ||
| Maksetut osingot | -21 318 | -21 315 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -25 106 | 6 752 | |
| Likvidien varojen nettomuutos | 1 066 | 12 808 | |
| Likvidit varat tilikauden alussa | 26 517 | 14 008 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | 28 | -339 | |
| Myytävissä olevien lyhytaikaisten | |||
| sijoitusten käyvän arvon muutos | -28 | 40 | |
| Likvidit varat taseessa tilikauden lopussa | 27 583 | 26 517 | 22 |
| 1 000 € | Osake pääoma |
Ylikurssi rahasto |
Arvon muutos- ja muut rahastot |
Kertyneet voittovarat |
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma |
Vähem mistön osuus |
Oma pääoma yhteensä |
Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Oma pääoma 1.1.2008 | 19 392 | 50 474 | 14 055 | 118 236 | 202 157 | 187 | 202 344 | |
| Osakemerkinnät 2005-optioilla | 7 | 199 | 206 | 206 | 23, 24 | |||
| Osakeperusteisten | ||||||||
| etuuksien kirjaaminen kuluksi | 886 | 886 | 886 | 24 | ||||
| Osingonjako | -21 323 | -21 323 | -21 323 | 11 | ||||
| Kauden laaja tulos | -17 019 | 39 969 | 22 950 | -25 | 22 925 | |||
| Oma pääoma 31.12.2008 | 19 399 | 50 673 | -2 964 | 137 768 | 204 876 | 162 | 205 038 | |
| Oma pääoma 1.1.2009 | 19 399 | 50 673 | -2 964 | 137 768 | 204 876 | 162 | 205 038 | |
| Osakeperusteisten | ||||||||
| etuuksien kirjaaminen kuluksi | 757 | 757 | 757 | 24 | ||||
| Omien osakkeiden hankinta | -356 | -356 | -356 | |||||
| Osingonjako | -21 295 | -21 295 | -21 295 | 11 | ||||
| Kauden laaja tulos | -120 | 33 140 | 33 020 | 85 | 33 105 | |||
| Oma pääoma 31.12.2009 | 19 399 | 50 673 | -3 084 | 150 014 | 217 002 | 247 | 217 249 |
Lisätietoja omasta pääomasta on liitetiedossa 23. Oma pääoma, ja omaan pääomaan kirjatuista veroista liitetiedossa 9. Tuloverot.
Lassila & Tikanoja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rekisteröity osoite on Hopeatie 2, 00440 Helsinki. Konserni, jonka muodostavat emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj ja sen tytäryritykset (L&T), on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon. Yhtiö on merkittävä puupohjaisten biopolttoaineiden, kierrätyspolttoaineiden ja uusioraaka-aineiden toimittaja. Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä.
Lassila & Tikanoja Oyj:n osake noteerataan NASDAQ OMX Helsingissä.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa yhtiön konsernisivustolta www.lassila-tikanoja.com tai konsernin emoyrityksen pääkonttorista osoitteesta PL 28, 00441 Helsinki.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9. päivänä helmikuuta 2010 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.
Konsernitilinpäätöksen tärkeimmät laatimisperiaatteet on esitetty alla. Samoja periaatteita on käytetty yhdenmukaisesti kaikissa esitetyissä tiedoissa, ellei erikseen toisin ole mainittu.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2009 voimassa olleita IFRS- ja IAS-standardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien, kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön mukaiset.
Konsernitilinpäätös on laadittu euroissa ja se esitetään tuhansina euroina. Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta sellaisia myytävissä olevia sijoituksia, joiden käypä arvo voidaan määrittää markkinahintojen avulla, ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Osakeperusteiset maksut on kirjattu käypään arvoon niiden myöntämispäivänä.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Lassila & Tikanoja Oyj:n sekä kaikki tytäryritykset, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus äänimäärästä. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin L&T on saanut määräysvallan, siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Hankintamenoa määritettäessä otetaan huomioon käypiin arvoihin arvostetut vastikkeeksi annetut varat ja vastuulle otetut velat sekä hankinnasta välittömästi johtuneet menot. Hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypiin arvoihin. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarojen käypä arvo, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman
tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa. Näiden hankintojen tilinpäätöskäsittelyyn sovelletaan siirtymästandardia, eikä hankintamenolaskelmia ole laadittu uudelleen IFRS 3:n mukaisiksi konsernin avaavaa IFRS-tasetta (1.1.2004) laadittaessa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa konsernin omassa pääomassa. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Vähemmistöosuuksien hankinnoissa hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa L&T käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset yhdistellään suhteellista yhdistelytapaa käyttäen rivi riviltä. Konsernitilinpäätös sisältää L&T:n osuuden yhteisyritysten varoista, veloista, tuotoista, kuluista ja vastuista.
Konserniin kuuluvien tytäryritysten tilinpäätökseen sisältyvät erät mitataan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kukin tytäryritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toimintavaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi tapahtumapäivän valuuttakursseihin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. L&T:llä ei ole ulkomaan rahan määräisiä ei-monetaarisia eriä, jotka arvostettaisiin käypiin arvoihin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Niiden konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikursseihin ja taseet tilinpäätöspäivän valuuttakursseihin. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman pääoman muuntoerorahastoon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon. Osana tytäryhtiöiden nettosijoitusta käsitellään pitkäaikaiset lainasaamiset, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Myös näiden saamisten aiheuttamat muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä syntyvää kokonaisvoittoa tai -tappiota.
Ulkomaisten yksiköiden hankinnasta syntyvät liikearvot ja näiden yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen kohdistukset on käsitelty kyseisten yksiköiden varoina ja velkoina ja muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kursseja käyttäen.
Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Mikäli laitoksilla valmistetaan myytäviä materiaaleja, kirjataan materiaalien hankintameno vaihto-omaisuuteen. Mikäli käsiteltävällä materiaalilla ei ole myyntihintaa, kirjataan kustannusvaraukset siirtovelkoihin.
Tuotot myydyistä tavaroista kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja tuoton määrä on määritettävissä luotettavasti.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja alennuksilla.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä. Konsernin osinkotuotot ovat vähäiset ja ne kirjataan oikeuden syntymishetkellä, mikäli tieto osingoista saadaan tällöin. Muutoin ne kirjataan maksupäivänä.
Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistumisasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Kaatopaikkojen sulkemisurakat ovat osatuloutettavia pitkäaikaishankkeita, joiden aloitus ja valmistuminen ajoittuvat eri tilikausille. Hankkeen valmistumisaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseessa erässä siirtosaamiset. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä saadut ennakot.
Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluksi samalla tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Mikäli on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Pilaantuneiden maiden vastaanottotoimintaa ei ole käsitelty pitkäaikaishankkeena, koska hankkeiden lopputulokset eivät ole arvioitavissa luotettavasti. Varovaisuuden periaatteen mukaan tuloutus tapahtuu vasta, kun maat on loppusijoitettu. Hankkeiden menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Tutkimuskustannukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uusien palvelukonseptien antamat hyödyt ovat todennettavissa vasta niin myöhäisessä vaiheessa, että aktivoitavaksi jäävä osuus on epäolennainen ja näin ollen aktivointia ei tehdä.
Taseeseen on aktivoitu ohjelmistoprojekteista kehitysmenoja, joista on tarkempi kuvaus seuraavassa kohdassa.
Liikearvo on se osa hankintamenosta, joka ylittää L&T:n osuuden hankittujen yritysten nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Taseessa liikearvot esitetään alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon. Aineettomien hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan rajallinen tai rajoittamaton. L&T:llä liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut aineettomat hyödykkeet ovat mm. asiakassuhteita, kilpailukieltosopimuksia ja ympäristölupia. Niillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, joka vaihtelee kolmesta kolmeentoista vuoteen.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä.
Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin siitä lähtien, kun projektit ovat siirtyneet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke. Tällaisen aineettoman hyödykkeen tulee tuottaa L&T:lle vastaista taloudellista hyötyä, joka ylittää sen kehittämisestä syntyneet menot. Hankintameno käsittää kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Suurimmat menoerät ovat ulkopuolisille maksetut konsulttipalkkiot ja oman henkilöstön palkka- ja muut kustannukset.
Ohjelmistojen ja ohjelmistolisenssien poistoaika on viisi vuotta.
Aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka johtuvat välittömästi kyseisen omaisuuserän hankkimisesta. Yhteisyritys L&T Recoilin regenerointilaitoksen rakentamiseen liittyvät rahoituskulut on aktivoitu osana investoinnin hankintamenoa ja ne poistetaan kymmenessä vuodessa. L&T Recoilin lainat on otettu regenerointilaitoksen rakentamista varten, joten hankintamenoon on aktivoitu todelliset vieraan pääoman menot.
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Taseessa aineellinen käyttöomaisuus esitetään vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa lukuun ottamatta uusia kaatopaikkoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Tilinpäätöksen poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–30 vuotta |
|---|---|
| Kuljetusvälineet | 6–15 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 4–15 vuotta |
Rakennusten ja rakennelmien enimmäispoistoaika on nostettu 30 vuoteen, joka on arvioitu taloudellinen vaikutusaika osalle L&T Recoilin tuotantolaitoksen rakennelmia. Vanhoja poistoaikoja ei ole muutettu.
Vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Menetelmä kuvaa tasapoistoa paremmin sitä, miten konserni odottaa saavansa läjitysalueista taloudellista hyötyä. Keravan läjitysalue on täyttymässä, joten se poistetaan loppuun tasapoistoin.
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Mikäli käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, joiden taloudelliset vaikutusajat ovat eripituiset, kukin osa käsitellään erillisenä hyödykkeenä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitokustannukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos on todennäköistä, että taloudellisen hyödyn lisäys koituu tulevaisuudessa konsernin hyväksi. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena ja kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvonalentumistestausta varten. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kustannuksilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aikaisemmin kirjattu arvonalennustappio peruutetaan, mikäli olosuhteissa on tapahtunut muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut.
Liikearvojen arvonalentumistestit tehdään vuosittain tai aina, kun viitteitä arvon alentumisesta ilmenee. Kerrytettävissä olevista rahamääristä tehdään sekä käyttöarvoon että nettomyyntihintaan perustuvat laskelmat niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvot kuuluvat. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuvalla arvonalentumistappiolla vähennetään ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhteisesti. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistoprojekteja, joille ei voida tehdä erillisiä arvonalentumistestejä, koska niillä ei ole itsenäistä rahavirtaa. Jos tilikauden päättyessä todetaan, että projektit aiotaan saattaa loppuun ja ottaa ohjelmistot käyttöön, arvonalennukselle ei ole tarvetta. Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet testataan kuitenkin osana sitä rahavirtaa tuottavaa yksikköä, johon ne kuuluvat.
Ympäristöpalvelut-toimiala vuokraa asiakkaille laitteita, esimerkiksi jätepuristimia, pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, joiden mukaan olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista siirtyy vuokralle ottajalle. Tällaiset sopimukset luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi ja niihin tehty nettosijoitus kirjataan sopimuksen alkamishetkellä myyntisaamiseksi. Kukin vuokraerä jaetaan rahoitustuotoksi ja myyntisaamisen lyhennykseksi. Rahoitustuotot kohdistetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle saamiselle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen tuottoprosentti.
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otetut hyödykkeet kirjataan aineelliseen käyttöomaisuuteen. Ne merkitään taseeseen määrään, joka on hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, ja poistetaan vuokrasopimuksen voimassaoloaikana tai sitä lyhyempänä taloudellisena vaikutusaikana. Jos kuitenkin on kohtuullisen varmaa, että vuokralle otetun hyödykkeen omistusoikeus siirtyy L&T:lle vuokrakauden päättymiseen mennessä, poistot hyödykkeestä tehdään kuten vastaavasta L&T:n omistamasta hyödykkeestä. Sopimuksista johtuvat velvoitteet kirjataan lainoihin. Kukin vuokraerä jaetaan rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Rahoituskulut kohdistetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Sellaiset hyödykkeiden ja toimitilojen vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokranantajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niihin liittyvät vuokrat kirjataan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa tuotoiksi tai kuluiksi riippuen siitä, onko L&T vuokralle antajana vai ottajana. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikana kuten vastaavat omassa käytössä olevat käyttöomaisuushyödykkeet.
Yhteisyritys L&T Recoil on tehnyt vedyn, kuumaöljyn ja höyryn hankintaa koskevan ostosopimuksen. Sopimuksen perusteella L&T Recoil on sitoutunut ostamaan niitä tuottavien laitosten tuotannon kokonaisuudessaan regenerointilaitoksensa käyttöön. Ostosopimuksen on määritelty sisältävän IFRIC 4:n mukaisen vuokrasopimuksen. Se on luokiteltu IAS 17:n mukaiseksi rahoitusleasingsopimukseksi, jonka voimassaoloaika on sama kuin ostosopimuksen.
Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin sijoituksiin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin sekä muihin velkoihin. Luokittelu tehdään hankinnan yhteydessä hankinnan tarkoituksen perusteella.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun oikeudet omaisuuserän rahavirtoihin lakkaavat tai kun siihen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet merkittäviltä osin L&T:n ulkopuolelle.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Myyntisaamiset ja muut saamiset sisältyvät tähän ryhmään ja ne merkitään taseeseen alkuperäisen arvon mukaisina vähennettynä hyvityksillä ja arvonalentumistappioilla.
Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät osakkeita sekä sijoitusja yritystodistuksia. Ryhmään määritellään kuuluviksi toisaalta varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat ei-tuotantokäytössä olevat rahoitusvarat ja toisaalta sellaiset rahoitusvarat, joita voidaan myydä liiketoiminnassa tarvittavan käyttöpääoman hankkimiseksi. Ryhmään kuuluvat rahoitusinstrumentit arvostetaan käypään arvoon. Kaikki noteeraamattomat osakkeet konserni on kuitenkin arvostanut hankintamenoon tai tätä alempaan arvoon, mikäli niistä on kirjattu arvonalentumistappio. Näiden osakkeiden markkinat ovat epäaktiiviset eikä niiden käypä arvo ole luotettavasti määriteltävissä.
Silloin kun myytävissä olevat sijoitukset on tarkoitus pitää yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien, ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Kaikki niiden ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Mahdollinen sijoitus- ja yritystodistusten käyvän arvon muutos kaupantekopäivän ja selvityspäivän välisenä aikana kirjataan omaan pääomaan.
Tilinpäätöksissä myytävissä olevat sijoitukset arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Niiden käyvän arvon muutokset merkitään verovaikutus huomioon ottaen arvonmuutosrahastoon omaan pääomaan ja kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan, kun sijoitus myydään tai se erääntyy. Myytävissä olevien rahoitusvarojen käyvän arvon muutos siirretään tuloslaskelmaan myös silloin, kun sijoituksen käypä arvo on pysyvästi alentunut.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat ovat suojauslaskennan ulkopuolella olevia johdannaissopimuksia. Niitä koskevat laatimisperiaatteet on esitetty alla kohdassa Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.
L&T:n ottamat lainat kirjataan selvityspäivänä taseeseen alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon, johon sisällytetään hankinnasta tai liikkeellelaskusta välittömästi johtuvat transaktiokustannukset. Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa. Niiden käypä arvo on sama tai lähellä sitä.
L&T:n tekemät johdannaissopimukset ovat olleet koronvaihtosopimuksia, jotka on tehty vaihtuvakorkoisten lainojen rahavirran suojaamiseksi korkoriskiltä, termiinisopimuksia, jotka on tehty ulkomaisille tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen valuuttariskiltä suojaamiseksi sekä ostettuja raakaöljyn myyntioptioita ja futuurisopimuksia, joilla on suojattu yhteisyritys L&T Recoilin rakenteilla olevan regenerointilaitoksen tulevan perusöljytuotannon myyntituloihin liittyvää hintariskiä. Termiinisopimukset päättyivät ja L&T Recoilin öljyjohdannaiset myytiin vuoden 2008 lopulla.
Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, joka on niiden käypä arvo hankintahetkellä. Hankinnan jälkeen ne arvostetaan kunkin tilinpäätöshetken käypiin arvoihin. Koronvaihtosopimusten, valuuttatermiinisopimusten ja raakaöljyfutuurien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Optioiden käyvät arvot tilinpäätöspäivänä määritellään yleisesti käytössä olevilla optioiden arvonmääritysmalleilla. Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Kaikki korko- ja valuuttasuojaukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset. Osaan koronvaihtosopimuksista ei kuitenkaan ole sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, kuten ei myöskään sovellettu jo päättyneisiin valuuttatermiinisopimuksiin, vaan niiden käypien arvojen muutokset on kirjattu tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Yhteisyrityksen nimiin tehdyt öljysuojaukset olivat myös suojauslaskennan ulkopuolella, ja niiden käypien arvojen muutokset kirjattiin kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi. Kaikkien johdannaisten positiiviset käyvät arvot kirjataan taseeseen johdannaissaamisiin. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot kirjataan vastaavasti johdannaisvelkoihin. Kaikki johdannaisten käyvät arvot sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.
L&T soveltaa vain rahavirran suojauslaskentaa. Niistä koronvaihtosopimuksista, joihin L&T soveltaa suojauslaskentaa, dokumentoidaan suojattavan lainan ja koronvaihtosopimuksen välinen suhde sekä riskienhallintatavoitteet. Suojauksen alkaessa ja jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä L&T arvioi suojaavan instrumentin kykyä kumota rahavirtojen muutokset. Siltä osin kun rahavirran suojaus on tehokas, käypien arvojen muutokset kirjataan omaan pääoman suojausrahastoon. Kun suojausinstrumentti erääntyy, se myydään tai suojauslaskennan kriteerit eivät enää täytä IAS 39:n vaatimuksia, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan, kunnes suojattava rahavirta toteutuu. Jos suojattavan rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään myös välittömästi tuloslaskelmaan.
Lainasopimuksiin sisältyvien korko-optioiden taloudelliset ominaispiirteet ja riskit ovat läheisesti lainasopimuksiin liittyviä kytkettyjä johdannaisia, joita L&T ei IAS 39:n mukaisesti käsittele kirjanpidossa erillään pääsopimuksista.
Rahavarat sisältävät käteisen rahan, vaadittaessa nostettavat pankkitalletukset ja muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset. Niiden maturiteetti on enintään kolme kuukautta hankinta-ajankohdasta. Ne kirjataan selvityspäivänä ja arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Mikäli arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen osakkeiden arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta kuten korkoinstrumenteista kirjattu arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen.
Epävarmat saamiset arvioidaan kuukausittain suoritettavan tarkastelun perusteella. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että saamisten tasearvo on suurempi kuin niistä kerrytettävissä oleva rahamäärä, erotus kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Kriteerinä saamisen arvonalentumistappion kirjaamiseen pidetään velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, yrityssaneerausta, perintätoimiston antamaa luottotappiosuositusta tai maksujen pitkäaikaista laiminlyöntiä. Mikäli saamisten tasearvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus myöhemmin pienenee, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. L&T Biowatin ja ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Muut varastot määritetään fifo-periaatteella.
Kierrätyslaitoksilla valmistetaan kierrätysmateriaaleista myytäviä uusioraaka-aineita. Näiden materiaalien varastojen hankintameno muodostuu materiaalikustannuksista, välittömistä palkoista, muista välittömistä valmistusmenoista sekä osuudesta muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. L&T:n eläkejärjestelyt noudattavat kunkin maan paikallisia säädöksiä ja käytäntöjä ja ovat pääosin maksupohjaisia.
L&T:llä on pieniä, pääosin yrityskauppojen mukana tulleita, etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Näistä etuuspohjaisista eläkkeistä osa on konsernin omalla vastuulla ja osalle on otettu eläkevakuutus. Velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa diskonttokorko perustuu swap-korkokäyrään lisättynä riskipreemiolla ja laskettavan eläkevastuun arvioituun kestoon. Riskipreemio perustuu sellaisten yritysten liikkeelle laskemiin joukkovelkakirjalainoihin, joiden luottokelpoisuusluokitus on AAA. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä mahdolliset takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelmään kuuluvien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteista tai 10 % varojen käyvästä arvosta.
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä sinä aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjautuvat.
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia on sovellettu sellaisiin osakepalkkio- ja optiojärjestelyihin, jotka on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen 1.1.2005.
Optiojärjestelyn kulukirjaus perustuu etuisuuden myöntämispäivänä määriteltyyn käypään arvoon ja myönnettyjen etuisuuksien lopulliseen lukumäärään. Käypä arvo määritetään Black-Scholes -optionhinnoittelumallin perusteella. Myöntämispäivän käypä arvo kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kulukirjaus on tältä osin peruuttamaton riippumatta siitä, onko etuisuuden saaja myöhemmin toteuttanut saamansa osakeoption. Tuloslaskelmaan tehdyn kirjauksen vastaerä merkitään aina omaan pääomaan eikä kirjaus siten kokonaisuutena vaikuta yhtiön oman pääoman määrään.
Ei-markkinaperusteisia ehtoja ei oteta huomioon myönnetyn etuisuuden käyvän arvon määrittämisessä. Myöntämispäivänä optioiden palautumaksi on oletettu 0 %. Toteutettavien optioiden arvioitu lukumäärä tarkastetaan neljännesvuosittain ja kulukirjaukseen sisällytettävien etuisuuksien lukumäärä oikaistaan vastaamaan sitä lukumäärää, johon odotetaan syntyvän lopullinen oikeus etuisuuden syntymisjakson täytyttyä. Mahdollisten muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan.
Kun optioita toteutetaan, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan omaan pääomaan. Ennen uuden osakeyhtiölain voimaantuloa päätettyihin optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti osakepääomaan ja ylikurssirahastoon. Tällaisia ovat vuosina 2005 päätetyt optiot. Uuden osakeyhtiölain voimaantulon jälkeen päätetyissä optiojärjestelyissä osakemerkinnöistä saadut varat oikaistuna mahdollisilla transaktiomenoilla kirjataan järjestelyn ehtojen mukaisesti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tällaisia ovat vuonna 2008 päätetyt optiot.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 24.3.2009 osakepohjaisen kannustinohjelman käyttöönotosta osana avainhenkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää. Palkkion maksaminen riippuu yhtiön hallituksen asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta, minkä perusteet hallitus päättää vuosittain. Vuodelta 2009 maksettava mahdollinen palkkio perustuu konsernin EVA-tulokseen.
Ohjelmassa on kolme kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2009 ja viimeinen päättyy 31.12.2011. Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavana kalenterivuonna osittain osakkeina ja osittain rahana. Osakkeen käypä arvo on sen markkinahinta myöntämispäivänä.
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan ja tapahtumaan liittyy maksuvelvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaus kirjataan, mikäli erän täsmällistä määrää tai tapahtumisajankohtaa ei tiedetä. Muussa tapauksessa erä kirjataan siirtovelkoihin.
Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ympäristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään projektin alkaessa. Varauksena aktivoidut kustannukset ja omaisuuden alkuperäinen hankintameno poistetaan omaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa. Taseessa kooltaan suurimmat varaukset ovat kaatopaikkojen ja pilaantuneiden maiden käsittelyalueen peittokustannusvaraukset.
Uudistettu standardi IAS 23 edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen
hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot. Uudistettua standardia sovelletaan niihin ehdot täyttäviin hyödykkeisiin, joihin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivointi on alkanut standardin voimaantulopäivänä 1.1.2009 tai sen jälkeen.
Jo ennen standardin voimaantuloa on lainojen hankinnasta välittömästi johtuneet transaktiomenot sisällytetty lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotettu laina-aikana korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä. Lisäksi yhteisyritys L&T Recoilin regenerointilaitoksen rakentamiseen liittyvät rahoituskulut on aktivoitu osana investoinnin hankintamenoa.
Syntyneiden menojen korvaukseksi saadut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan. Ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Välittömästi henkilöstön palkkaukseen liittyvät julkiset työllistämis-, oppisopimus- ja muut vastaavat tuet kirjataan henkilöstökulujen vähennykseksi. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan alkuperäisten hankintamenojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Konsernin verot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, mutta suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien verovaikutus kirjataan omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät FAS:ssa tehdyistä liikearvon poistoista, käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten uudelleenarvostuksesta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostamisista. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävä laatimisperiaatteen valintaa koskeva päätös on se, että yhteisyritykset yhdistellään suhteellisella yhdistelyperiaatteella eikä pääomaosuusmenetelmällä.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää L&T:n johdolta sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen sekä tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Seuraavassa on kuvattu tärkeimmät alueet, joissa arvioita ja harkintaa on erityisesti käytetty.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut varat ja velat arvostetaan IFRS 3:n mukaan käypään arvoon. Johto käyttää mahdollisuuksien mukaan hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kassavirtoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista (liitetieto 2. Hankitut liiketoiminnat). Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisten arvonalennusten selvittämiseksi. Tästä kerrotaan lisää laatimisperiaatteiden kohdassa Arvonalentumiset.
Liikearvojen arvonalentumistesteissä kerrytettävissä olevista rahamääristä tehdään käyttöarvoon perustuvat laskelmat niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvot kuuluvat. Nämä laskelmat edellyttävät johdon arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arviot tulevista rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (liitetieto 13. Liikearvojen arvonalentumistestit).
Osinko kirjataan velaksi tilinpäätökseen, kun yhtiökokous on päättänyt siitä.
instrumenttien käypään arvoon arvostamisesta. Käypien arvojen esittämisessä otettiin käyttöön kolmitasoinen hierarkia, jossa luokittelu riippuu siitä, kuinka paljon käyvät arvot perustuvat havaittavissa olevaan markkinainformaatioon. Lisäksi standardimuutos selkeyttää ja laajentaa aiempia vaatimuksia likviditeettiriskiä koskevien tietojen esittämisestä.
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön voimaantulopäivästä, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien lukuun ottamatta standardia IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, jonka konserni ottaa käyttöön aikaisintaan vuoden 2011 alussa.
Lisäksi standardimuutoksen seurauksena tytäryrityksen tappioita voidaan kohdistaa vähemmistölle myös silloin, kun ne ylittävät vähemmistön sijoituksen määrän.
uudistuksessa. Se koskee rahoitusvarojen luokittelua ja arvostamista. Uudistuksen seuraavissa vaiheissa muutokset liittyvät rahoitusvelkojen luokitteluun ja arvostamiseen, rahoitusvarojen arvonalentumistestaukseen ja suojauslaskentaan. Konsernin johto ei ole vielä arvioinut muutosten merkittävyyttä konsernin kannalta.
Ne standardien ja tulkintojen nimet, joista ei ole olemassa virallista käännöstä, esitetään englanniksi.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportoinnin muoto on liiketoimintasegmenttien mukainen. Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentin velat ovat sellaisia liiketoiminnan velkoja, jotka aiheutuvat segmentin liiketoiminnasta, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentin varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, rahoitusleasingsaamiset, vaihto-omaisuuden sekä myyntisaamiset ja muut saamiset lukuun ottamatta siirtosaamisia koroista ja verosaamisia. Segmentin velat sisältävät varaukset ja eläkevelvoitteet sekä pitkäaikaisista veloista ennakot, siirtovelat ja kauppahintavelat ja lyhytaikaisista veloista ostovelat ja muut velat lukuun ottamatta siirtovelkoja koroista ja verovelkoja.
Ympäristöpalvelut kattaa jätteen ja hyötymateriaalien keräyksen, kuljetuksen ja prosessoinnin sekä jalostettujen kierrätysmateriaalien toimittamisen hyötykäyttöön. L&T Biowatti on erikoistunut puupohjaisiin biopolttoaineisiin perustuvan polttoainehuollon kokonaisratkaisuihin, raaka-ainetoimituksiin ja metsäpalveluihin. Lisäksi toimiala myy ympäristönhuoltoalan tuotteita.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut tarjoaa siivous-, toimitila- ja käyttäjäpalveluita sekä kiinteistönhoitopalveluita.
Teollisuuspalvelut on erikoistunut raskaisiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristönhuolto- ja ylläpitopalveluihin.
Vahinkosaneeraus siirtyi vuoden 2009 alusta Teollisuuspalveluista Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin. Vertailutiedot on korjattu vastaavasti.
1.6.2009 liiketoiminta ryhmitettiin uudelleen kolmeen toimialaan, jotka ovat Ympäristöpalvelut, Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut sekä Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti). Yhtiön sisäinen raportointi ja ulkoisen laskennan segmenttijako muutetaan uuden toimialajaon mukaiseksi vuoden 2010 alusta.
Konsernihallinto ja muut käsittää kiinteistöjen vuokraamisesta ulkopuolisille saadut tuotot ja konsernijohdon kulut sekä kulut, jotka aiheutuvat pörssiyhtiönä toimimisesta, ja näitä tuottoja ja kuluja vastaavat varat ja velat. Lisäksi konsernihallinnon varoihin kuuluvat myytävissä olevat sijoitukset. Vertailuvuonna 2008 liikevoittoon sisältyi Ekokem Oy:n myyntivoitto 14 258 tuhatta euroa.
Kohdistamattomat varat sisältävät likvidit varat, saamiset korko- ja valuuttajohdannaisista, siirtosaamiset koroista ja muista rahoituseristä sekä verosaamiset. Kohdistamattomat velat sisältävät lainat, velat korko- ja valuuttajohdannaisista, siirtovelat koroista ja muista rahoituseristä sekä verovelat.
Konsernin maantieteelliset segmentit ovat Suomi ja muut maat. Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaan sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
| Kiinteistö- ja | Konserni | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ympäristö | käyttäjä | Teollisuus | hallinto | |||
| 1 000 € | palvelut | palvelut | palvelut | ja muut | Eliminoinnit | Konserni |
| Liikevaihto | ||||||
| Liikevaihto, ulkoinen | 276 977 | 240 414 | 64 915 | 582 306 | ||
| Toimialojen välinen liikevaihto | 2 789 | 2 725 | 2 446 | -7 960 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 279 766 | 243 139 | 67 361 | -7 960 | 582 306 | |
| Liikevoitto | 31 650 | 17 685 | 3 390 | -2 461 | 50 264 | |
| Liikevoitto, % | 11,3 | 7,3 | 5,0 | 8,6 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut (liitetieto 8) | -5 238 | |||||
| Voitto ennen veroja | 45 026 | |||||
| Tuloverot (liitetieto 9.1) | -11 881 | |||||
| Tilikauden voitto | 33 145 | |||||
| Varat | ||||||
| Toimialan varat | 285 823 | 75 548 | 102 451 | 473 | 464 295 | |
| Kohdistamattomat varat | 32 093 | |||||
| Varat yhteensä | 496 388 | |||||
| Velat | ||||||
| Toimialan velat | 40 108 | 37 312 | 17 712 | 1 951 | 97 083 | |
| Kohdistamattomat velat | 182 056 | |||||
| Velat yhteensä | 279 139 | |||||
| Investoinnit (liitetiedot 12 ja 14) | 25 943 | 6 227 | 12 691 | 21 | 44 882 | |
| Poistot (liitetieto 5) | 25 166 | 8 620 | 6 537 | 11 | 40 334 | |
| Muut kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa | ||||||
| Osakeperusteiset maksut | 1 453 | 1 453 | ||||
| Eläkevelvoitteet | 29 | 27 | 16 | 72 | ||
| Varaukset | 107 | 127 | 234 | |||
| Yhteensä | 136 | 27 | 127 | 1 469 | 1 759 | |
| Kiinteistö- ja | Konserni | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ympäristö | käyttäjä | Teollisuus | hallinto | |||
| 1 000 € | palvelut | palvelut | palvelut | ja muut | Eliminoinnit | Konserni |
| Liikevaihto | ||||||
| Liikevaihto, ulkoinen | 298 260 | 240 549 | 67 187 | 605 996 | ||
| Toimialojen välinen liikevaihto | 1 810 | 2 672 | 1 845 | -6 327 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 300 070 | 243 221 | 69 032 | 0 | -6 327 | 605 996 |
| Liikevoitto | 32 255 | 5 907 | 5 239 | 12 097 | 55 498 | |
| Liikevoitto, % | 10,7 | 2,4 | 7,6 | 9,2 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut (liitetieto 8) | -4 806 | |||||
| Voitto ennen veroja | 50 692 | |||||
| Tuloverot (liitetieto 9.1) | -10 724 | |||||
| Tilikauden voitto | 39 968 | |||||
| Varat | ||||||
| Toimialan varat | 273 722 | 75 747 | 96 722 | 458 | 446 649 | |
| Kohdistamattomat varat | 31 036 | |||||
| Varat yhteensä | 477 685 | |||||
| Velat | ||||||
| Toimialan velat | 38 207 | 35 524 | 15 440 | 1 071 | 90 242 | |
| Kohdistamattomat velat | 182 405 | |||||
| Velat yhteensä | 272 647 | |||||
| Investoinnit (liitetiedot 12 ja 14) | 41 823 | 9 679 | 32 657 | 90 | 84 249 | |
| Poistot (liitetieto 5) | 23 122 | 8 982 | 5 788 | 3 | 37 895 | |
| Arvonalentumiset | 3 090 | 3 090 | ||||
| Muut kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa | ||||||
| Osakeperusteiset maksut | 886 | 886 | ||||
| Eläkevelvoitteet | 133 | 27 | 5 | 165 | ||
| Varaukset | 225 | 7 | 232 | |||
| Yhteensä | 358 | 27 | 7 | 891 | 1 283 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Raportoitavien segmenttien varat | 463 822 | 446 191 |
| Muiden segmenttien varat | 473 | 458 |
| 464 295 | 446 649 | |
| Kohdistamattomat varat | ||
| Likvidit varat | 27 583 | 26 518 |
| Saamiset, korko- ja valuuttajohdannaiset | 1 824 | 584 |
| Siirtosaamiset, korot ja muut rahoituserät | 72 | 252 |
| Verosaamiset | 2 614 | 3 682 |
| Yhteensä | 32 093 | 31 036 |
| Varat yhteensä | 496 388 | 477 685 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Raportoitavien segmenttien velat | 95 132 | 89 171 |
| Muiden segmenttien velat | 1 951 | 1 071 |
| 97 083 | 90 242 | |
| Kohdistamattomat velat | ||
| Velat, korko- ja valuuttajohdannaiset | 145 096 | 147 056 |
| Siirtovelat, korot ja muut rahoituserät | 1 219 | 2 179 |
| Verovelat | 35 741 | 33 170 |
| Yhteensä | 182 056 | 182 405 |
| Velat yhteensä | 279 139 | 272 647 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | ||
| Suomi | 522 914 | 541 165 |
| Muut maat | 59 392 | 64 831 |
| Yhteensä | 582 306 | 605 996 |
| Varat | ||
| Suomi | 425 345 | 411 963 |
| Muut maat | 38 950 | 34 686 |
| Kohdistamattomat varat | 32 093 | 31 036 |
| Yhteensä | 496 388 | 477 685 |
| Investoinnit | ||
| Suomi | 41 565 | 78 889 |
| Muut maat | 3 317 | 5 360 |
| Yhteensä | 44 882 | 84 249 |
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen perusteella ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät. Aineelliset hyödykkeet poistetaan johdon arvioon perustuvana taloudellisena vaikutusaikana ottaen huomioon konsernissa noudatettavat poistoperiaatteet.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon, mikäli hyödykkeen käypä arvo on määriteltävissä luotettavasti. Hankituissa liiketoiminnoissa konserni on hankkinut pääasiassa kilpailukieltosopimuksia ja asiakkuuksia. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja nykyisistä asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Kilpailukieltosopimusten arvo on laskettu vastaavalla tavalla sopimuksen kestoajan rahavirtojen kautta. Muut aineettomat erät poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin perustuvana taloudellisena vaikutusaikanaan.
Liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo muodostuu hankittujen yritysten henkilöstön ammattitaidon lisäksi muista aineettomista eristä, joita ei voida yksilöidä erikseen IAS 38:n mukaan. Tällaisia eriä ovat hankituissa yrityksissä oleva uusien asiakkaiden hankintapotentiaali, uusien tuotteiden ja palveluiden kehitysmahdollisuudet sekä hankitun liiketoiminnan vahva alueellinen asema. Nämä erät eivät täytä IAS 38:n kriteerejä miltään osin: Ne eivät ole eroteltavissa, eivät perustu sopimukseen tai lailliseen oikeuteen, eikä niille pystytä luotettavasti määrittämään arvoa. Kaikista liiketoimintojen yhdistämisistä syntyy lisäksi synergiaetuja, jotka ovat pääasiassa säästöjä tuotannon kiinteissä kustannuksissa.
Hankittujen liiketoimintojen liikearvoon tai hankintamenoihin voi tulla muutoksia kauppakirjojen kauppahintaa koskevien ehtojen perusteella. Monissa hankinnoissa pieni osa kauppahinnasta on sidottu lyhytaikaisiin (alle 12 kk) tulevaisuuden tapahtumiin. Kauppahinnan muutokset, joita ovat myös yhteenliittymään liittyvät asianajo- ja konsulttipalkkiot, kirjataan liikearvoon 12 kuukauden kuluessa kaupasta. Näitä muutoksia voi vielä tulla vuonna 2009 hankittuihin liiketoimintoihin.
1.1. –31.12.2009 konsernin liikevaihto olisi ollut 583,7 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 50,2 miljoonaa euroa, jos kaikki yritykset olisi hankittu 1.1.2009. Konsernin liikevaihtoon on lisätty ostettujen liiketoimintojen toteutuneet liikevaihdot ja konsernin tulokseen ostettujen liiketoimintojen toteutuneet voitot ja tappiot hankintahetken välitilinpäätösten mukaan. Tilikauden voitoista on vähennetty yhteenliittymässä käypiin arvoihin arvostettujen aineettomien ja aineellisten erien kauden poistot. Synergiaetuja ei ole otettu huomioon.
Vuonna 2009 ostettujen liiketoimintojen yhteenlaskettu vuosiliikevaihto oli 2,1 miljoonaa euroa.
| Yhdistämisessä kirjatut |
Kirjanpito arvot ennen |
|
|---|---|---|
| 1 000 € | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | 395 | 395 |
| Asiakassopimukset | 718 | |
| Kilpailukieltosopimukset | 598 | |
| Varat yhteensä | 1 711 | 395 |
| Nettovarat | 1 711 | 395 |
| Hankinnasta syntynyt liikearvo | 36 | |
| Hankintameno | 1 747 | |
| Hankintameno | 1 747 | |
| Rahavirtavaikutus | ||
| rahavirtalaskelmalla | 1 747 |
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin ostettiin 1.6.2009 Valkeakosken Talohuolto Ky:n liiketoiminta. Ympäristöpalveluiden jätehuoltoon ostettiin 1.10.2009 Kuljetusliike Veli-Pekka Hiltunen Oy:n kuljetusja jätehuoltoliiketoiminta sekä 1.11.2009 Raahen Kuljetus Maunula Ky:n liiketoiminta.
Tiedot hankituista liiketoiminnoista on esitetty yhteenlaskettuina, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Käyvät arvot on määritetty kaupan toteutumisajankohtana. Mistään liiketoiminnoista ei ole luovuttu hankinnan seurauksena. Kaikki hankinnat on maksettu käteisellä. Yksittäisiä kauppahintoja ei ole esitetty erikseen, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen.
Liikevaihdoltaan suurin hankinta oli Kuljetusliike Veli-Pekka Hiltunen Oy (1,3 milj. e).
Ostettujen yritysten vaikutusta konsernin raportointikauden liikevaihtoon ja tulokseen ei ole mahdollista esittää erikseen, koska L&T integroi ostetut yritykset olemassa olevaan liiketoimintaan mahdollisimman nopeasti. Nopea integrointi on edellytys synergiaetujen saavuttamiselle.
L&T omistaa Muoviportti-konsernista 83,5 prosenttia ja on sitoutunut ostamaan jäljellä olevat 16,5 prosenttia osakkeista vuoden 2010 aikana. Arvio kauppahinnasta on kirjattu korolliseksi lyhytaikaiseksi velaksi.
18.12.2006 allekirjoitettiin sopimus Biowatti Oy:n osake-enemmistön (70 %) ostamisesta yhtiön toimivalta johdolta. Samalla sitouduttiin ostamaan loput 30 prosenttia yhtiön osakkeista vuoden 2012 alkuun mennessä. 70 prosentin omistusosuudesta maksettava hinta oli 30,9 miljoonaa euroa, ja se maksettiin käteisellä. Kaupassa ei siirtynyt korollisia velkoja. Biowatin ostosta kirjattiin konsernitilinpäätöksessä hankintahinnaksi sadan prosentin mukainen osuus. Tuloksesta tai omasta pääomasta ei erotettu vähemmistöosuutta, vaan arvio 30 prosentin kauppahinnasta kirjattiin pitkäaikaiseksi lainaksi. Loppuosuuden kauppahinta määräytyy L&T Biowatin tuloskehityksen perusteella. Arvion oikeellisuutta tarkastellaan vuosittain 31.12. tai aina kun viitteitä arvion muutoksesta ilmenee. 31.12.2009 tehdyn arvion perusteella L&T Biowatin 30 prosentin kauppahintaa vähennettiin 2 043 tuhatta euroa 3 763 tuhanteen euroon (5 806 tuhatta euroa). Oikaisulla ei ole tulosvaikutusta, vaan vastaava oikaisu tehtiin hankintamenoon sekä liikearvoon ja korollisiin velkoihin.
| Yhdistämisessä | Kirjanpito | |
|---|---|---|
| kirjatut | arvot ennen | |
| 1 000 € | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | 2 050 | 1 313 |
| Asiakassopimukset | 1 561 | |
| Kilpailukieltosopimukset | 488 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 7 | 7 |
| Muut pitkäaikaiset rahavarat | 31 | 12 |
| Vaihto-omaisuus | 17 | 17 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 810 | 810 |
| Rahavarat | 526 | 526 |
| Varat yhteensä | 5 490 | 2 685 |
| Laskennalliset verovelat | -667 | |
| Pitkäaikaiset lainat | -189 | -189 |
| Ostovelat ja muut velat | -812 | -812 |
| Velat yhteensä | -1 668 | -1 001 |
| Nettovarat | 3 822 | 1 684 |
| Hankinnasta syntynyt liikearvo | 1 001 | |
| Hankintameno | 4 823 | |
| Hankintameno | 4 823 | |
| Hankintahetken rahavarat | -525 | |
| Rahavirtavaikutus | ||
| rahavirtalaskelmalla | 4 298 |
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden siivouspalveluihin ostettiin Siivouspalvelu Siivoset Oy:n liiketoiminta 1.1.2008 ja Siivousliike Lainio Oy:n liiketoiminta 1.3.2008 sekä kiinteistönhoitoon Rantakylän Talonhuolto Oy:n liiketoiminta 1.4.2008 ja Oulun TOP-Huolto Oy 1.11.2008.
Teollisuuspalveluiden jätevesipalveluihin ostettiin Obawater Oy:n liiketoiminta 15.2.2008 sekä Kuljetusliike Eskolin Oy 1.12.2008.
1.10.2008 ostettiin Jätehuolto Savolainen Oy -konserni, jonka päätoimialoja ovat jätehuolto- ja kierrätyspalvelut. Lisäksi yhtiö tarjoaa jätevesi-, ongelmajäte- ja teollisuuden puhtaanapitopalveluita.
Tiedot hankituista yrityksistä ja liiketoiminnoista on esitetty yhteenlaskettuina, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Käyvät arvot on määritetty kaupan toteutumisajankohtana. Mistään liiketoiminnoista ei ole luovuttu hankinnan seurauksena. Kaikki hankinnat on maksettu käteisellä. Yksittäisiä kauppahintoja ei ole esitetty erikseen, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Osakekaupoilla saavutettiin sadan prosentin osuus äänivallasta.
Liikevaihdoltaan suurimmat hankinnat olivat Jätehuolto Savolainen Oy (2,8 milj. e), Oulun TOP-Huolto Oy (2,6 milj. e) ja Kuljetusliike Eskolin Oy (0,9 milj. e).
Ostettujen yritysten vaikutusta konsernin raportointikauden liikevaihtoon ja tulokseen ei ole mahdollista esittää erikseen, koska L&T integroi ostetut yritykset olemassa olevaan liiketoimintaan mahdollisimman nopeasti. Nopea integrointi on edellytys synergiaetujen saavuttamiselle.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 190 414 | 191 984 |
| Eläkekulut | ||
| Maksupohjaiset järjestelyt | 31 073 | 30 129 |
| Etuuspohjaiset järjestelyt | 72 | 165 |
| Osake- ja optiopalkitseminen | 1 453 | 886 |
| Muut henkilösivukulut | 16 360 | 18 808 |
| Yhteensä | 239 372 | 241 972 |
| Etuuspohjaiset eläkekulut toiminnoittain | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 27 | 27 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 29 | 133 |
| Hallinnon kulut | 16 | 5 |
| Yhteensä | 72 | 165 |
Tiedot myönnetyistä optioista ja osakepalkkioista esitetään liitetiedossa 24. Osakeperusteiset maksut. Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään
liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat.
Tiedot etuuspohjaisten eläkkeiden tase-eristä esitetään liitetiedossa 25. Eläkevelvoitteet.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 1 381 | 1 600 |
| Työntekijät | 6 732 | 6 763 |
| Yhteensä | 8 113 | 8 363 |
| Suomi | 6 087 | 6 091 |
| Muut maat | 2 026 | 2 272 |
| Yhteensä | 8 113 | 8 363 |
| 4. Pitkäaikaishankkeet | ||
|---|---|---|
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
| Tilikaudella tuotoiksi kirjatut tulot pitkäaikaishankkeista |
120 |
Tilikauden 2009 päättyessä konsernilla ei ollut osatuloutettavia pitkäaikaishankkeita. Pilaantuneiden maiden vastaanottotoimintaa ei ole käsitelty pitkäaikaishankkeena, koska hankkeiden lopputulokset eivät ole arvioitavissa luotettavasti. Varovaisuuden periaatteen mukaan tuloutus tapahtuu vasta, kun maat on loppusijoitettu. Hankkeiden menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Poistot toiminnoittain
| Aineelliset käyttö |
|||
|---|---|---|---|
| Aineettomat | omaisuus | ||
| 1 000 € | hyödykkeet | hyödykkeet | Yhteensä |
| 2009 | |||
| Poistot | |||
| Hankinnan ja | |||
| valmistuksen poistot | 8 228 | 31 051 | 39 279 |
| Myynnin ja | |||
| markkinoinnin poistot | 58 | 281 | 339 |
| Hallinnon poistot | 594 | 122 | 716 |
| Poistot yhteensä | 8 880 | 31 454 | 40 334 |
| 2008 | |||
| Poistot | |||
| Hankinnan ja | |||
| valmistuksen poistot | 8 393 | 28 335 | 36 728 |
| Myynnin ja | |||
| markkinoinnin poistot | 47 | 305 | 352 |
| Hallinnon poistot | 617 | 198 | 815 |
| Poistot yhteensä | 9 057 | 28 838 | 37 895 |
Arvonalentumiset 3 090
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Myytävissä olevien lyhytaikaisten | ||
| sijoitusten myyntivoitot | 14 258 | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 393 | 527 |
| Rakennusten ja maa-alueiden myyntivoitot | 437 | |
| Vuokratuotot | 216 | |
| Myyntisaamisten arvonalentumis | ||
| tappioiden peruutukset | 117 | 140 |
| Saadut korvaukset ja julkiset avustukset | 453 | 1 305 |
| Öljyjohdannaisten käyvän arvon muutos | 2 221 | |
| Öljyjohdannaisista toteutuneet voitot | 1 931 | |
| Muut | 1 462 | 673 |
| Yhteensä | 2 425 | 21 708 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Käyttöomaisuuden myynti- ja | ||
| romutustappiot | 529 | 639 |
| Myyntisaamisten arvonalentumistappiot | 866 | 1 144 |
| Öljyjohdannaisista toteutuneet tappiot | 1 162 | |
| Myyntitappiot myydyistä liiketoiminnoista | 318 | 1 231 |
| Maanpesuliiketoiminnan lopetus | 2 616 | |
| Luumäen pellettitehtaan | ||
| uudelleenjärjestelyvaraus | 202 | |
| Muut | 511 | 310 |
| Yhteensä | 2 427 | 7 102 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja keskitetysti ohjatuista kehitysprojekteista 2,4 miljoonaa euroa (3,0 milj. e).
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot myytävissä | ||
| olevista sijoituksista | 1 | 4 |
| Korkotuotot myytävissä | ||
| olevista sijoituksista | 360 | 200 |
| Korkotuotot lainoista ja | ||
| muista saamisista | 763 | 1 038 |
| Voitot rahavirtaa suojaavista | ||
| koronvaihtosopimuksista, | ||
| siirretty omasta pääomasta | 162 | 314 |
| Voitot ei-suojaavista | ||
| koronvaihtosopimuksista | 375 | |
| Valuuttakurssivoitot | 4 | |
| Rahoitustuotot yhteensä | 1 290 | 1 931 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankinta | ||
| menoon arvostettavista lainoista | -5 397 | -6 149 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon | ||
| tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitus | ||
| varoista (suojauslaskennan ulkopuolella | ||
| olevat koronvaihtosopimukset) | -284 | |
| Tappiot rahavirtaa suojaavista | ||
| koronvaihtosopimuksista, | ||
| siirretty omasta pääomasta | -519 | |
| Myyntitappiot myytävissä | ||
| olevista pitkäaikaisista sijoituksista | -3 | -17 |
| Muut rahoituskulut | -609 | -206 |
| Valuuttakurssitappiot | -81 | |
| Rahoituskulut yhteensä | -6 528 | -6 737 |
Kurssierot ovat rahoitustoiminnan kurssieroja. Myynneistä syntyneet kurssierot 1,3 tuhatta euroa (13 tuhatta euroa) on kirjattu liikevaihdon oikaisuksi. Ostoista syntyneet kurssierot 15,9 tuhatta euroa (15 tuhatta euroa) on kirjattu myytyjen suoritteiden hankintamenon oikaisuksi.
Oman pääoman arvonmuutosrahastoon on kirjattu myytävissä olevista sijoituksista tappiota 29 tuhatta euroa (voittoa 39 tuhatta euroa).
Tilikaudella on aktivoitu L&T Recoilin regenerointilaitoksen rakentamiseen liittyviä korkokuluja osana investoinnin hankintamenoa 155 tuhatta euroa (431 tuhatta euroa).
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Verotettavaan tuloon perustuva vero | ||
| Tilikauden verot | -12 262 | -7 554 |
| Edellisten tilikausien verot | -10 | 16 |
| Laskennalliset verot | 391 | -3 186 |
| Yhteensä | -11 881 | -10 724 |
| Suomen verokannan mukainen | ||
|---|---|---|
| tulovero konsernin tuloksesta | ||
| ennen veroja | -11 707 | -13 179 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden | ||
| poikkeavat verokannat ja tappiot | 131 | 407 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -314 | -833 |
| Liikearvon arvonalentumiset | 0 | -813 |
| Verovapaat tulot | 0 | 3 688 |
| Verot aiemmilta tilikausilta | -10 | 16 |
| Muut erät | 19 | -10 |
| Yhteensä | -11 881 | -10 724 |
| 2009 | 2008 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
Ennen veroja |
Vero vaikutus |
Verojen jälkeen |
Liitetieto | |
| Suojausrahasto, käyvän arvon muutos | -464 | 121 | -343 | -1 313 | 341 | -972 | ||
| Myytävissä olevat lyhytaikaiset sijoitukset | -29 | 8 | -21 | -14 219 | 10 | -14 209 | 21 | |
| Muuntoerot | 380 | -56 | 324 | -2 283 | 421 | -1 862 | ||
| Muut laajan tuloksen erät | -113 | 73 | -40 | -17 815 | 772 | -17 043 |
| Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | Hankitut/myydyt | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 1.1.2009 | laskelmaan | pääomaan | Kurssierot | liiketoiminnat | 31.12.2009 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Eläke-etuudet | 175 | -1 | 174 | |||
| Varaukset | 374 | 120 | 494 | |||
| Käyvän arvon muutokset | 119 | 30 | 129 | 278 | ||
| Tuloutus | 203 | 255 | 458 | |||
| Hyllypoistot | 29 | 42 | 71 | |||
| Osakeperusteiset etuudet | 26 | 26 | ||||
| Yhteisyritysten tappiot | 510 | 1 023 | 1 533 | |||
| Tytäryritysten tappiot | 453 | -461 | -2 | -10 | ||
| Muuntoerot | 580 | -56 | 524 | |||
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 377 | -3 | 374 | |||
| Yhteensä | 2 820 | 1 031 | 73 | -2 | 3 922 | |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot | -33 997 | -811 | 16 | -34 792 | ||
| Rahoitusleasing | -526 | -56 | -582 | |||
| Muut tilapäiset erot | -250 | 227 | -23 | |||
| Yhteensä | -34 773 | -640 | 16 | -35 397 | ||
| Laskennallinen verovelka, netto | -31 953 | 391 | 73 | 14 | -31 475 |
| Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | Hankitut/myydyt | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 1.1.2008 | laskelmaan | pääomaan | Kurssierot | liiketoiminnat | 31.12.2008 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Eläke-etuudet | 141 | 34 | 175 | |||
| Varaukset | 254 | 120 | 374 | |||
| Käyvän arvon muutokset | 280 | -512 | 351 | 119 | ||
| Tuloutus | 103 | 100 | 203 | |||
| Hyllypoistot | 31 | -2 | 29 | |||
| Yhteisyritysten tappiot | 109 | 401 | 510 | |||
| Tytäryritysten tappiot | 1 308 | -1 800 | 945 | 453 | ||
| Muuntoerot | 159 | 421 | 580 | |||
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 283 | 94 | 377 | |||
| Yhteensä | 2 668 | -1 565 | 772 | 945 | 2 820 | |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot | -31 182 | -1 250 | -37 | -1 528 | -33 997 | |
| Käyvän arvon muutokset | -404 | -122 | -526 | |||
| Rahoitusleasing | -250 | -250 | ||||
| Yhteensä | -31 586 | -1 622 | -37 | -1 528 | -34 773 | |
| Laskennallinen verovelka, netto | -28 918 | -3 187 | 772 | -37 | -583 | -31 953 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | 2 147 | 945 | |
| Laskennalliset verovelat | -33 622 | -32 898 | |
| Laskennalliset verovelat, netto | -31 475 | -31 953 |
Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona niissä tapauksissa, joissa on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen ja -velka keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään.
Konsernitilinpäätökseen on jätetty vuonna 2009 kirjaamatta 899 tuhatta euroa (1 167 tuhatta euroa) tytäryritysten tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia, koska niihin sisältyvän verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä.
Taseeseen sisältyy 1 533 tuhatta euroa (510 tuhatta euroa) laskennallisia verosaamisia yhteisyritysten tappiollisista tuloksista. Verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat verohyödyn realisoitumisen olevan todennäköistä.
Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei aiheudu konsernitilinpäätökseen laskennallista verovelkaa, koska EUmaista saaduista tytäryhtiöosingoista ei jouduta maksamaan lähdeveroa.
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä ilman yhtiön omassa omistuksessa olevia osakkeita.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille | ||
| kuuluva tilikauden voitto | 33 140 | 39 969 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | ||
| keskimäärin kauden aikana, 1000 kpl | 38 781 | 38 796 |
| Osakekohtainen tulos, € | 0,85 | 1,03 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Osakekohtaista tulosta laimentavat vuonna 2009 osakepalkkiojärjestelmän 2009–2011 osakepalkkiot, joiden kulukirjauksen ajanjakso on vielä kesken. Ne käsitellään optioina laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta koskevassa laskelmassa, vaikka niiden ansainta on vielä ehdollinen. Vuonna 2008 osakekohtaista tulosta laimentavat 2005A-optiot. Osakeoptiolla on laimentava vaikutus, kun osakkeen merkintähinta optiolla on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Osakkeen merkintähinnassa huomioidaan vielä kirjaamattomat optiokulut. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla yhtiö ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeen kauden keskimääräiseen hintaan.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille | ||
| kuuluva tilikauden voitto | 33 140 | 39 969 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | ||
| keskimäärin kauden aikana, 1000 kpl | 38 781 | 38 796 |
| Osakepalkkiojärjestelmän osakkeiden | ||
| vaikutus, 1000 kpl | 3 | |
| Osakeoptioiden vaikutus, 1000 kpl | 21 | |
| Osakkeiden laimennettu osakeanti | ||
| oikaistu lukumäärä keskimäärin | ||
| kauden aikana, 1000 kpl | 38 784 | 38 817 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, € | 0,85 | 1,03 |
Yhtiön hallitus ehdottaa 31.3.2010 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,55 euroa osakkeelta. Jaettavan osingon määrä on 21.322.880,70 euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu velaksi tilinpäätökseen. Vuodelta 2008 osinkoa jaettiin 0,55 euroa osakkeelta.
| 2009 | Muut aineettomat |
Sisäisesti aikaan |
Muut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Liikearvo | Hankittu sopimus kanta |
Kilpailu kielto sopimukset |
hyödyk keet yritys kaupoista |
saadut aineettomat hyödykkeet |
Aineet tomat oikeudet |
aineetto mat hyö dykkeet |
Ennakko maksut |
Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 118 204 | 13 224 | 19 263 | 9 385 | 3 483 | 11 310 | 6 833 | 2 016 | 183 718 |
| Lisäykset | 781 | 918 | 365 | 1 988 | 4 052 | ||||
| Hankitut liiketoiminnat | 36 | 718 | 598 | 1 352 | |||||
| Vähennykset | -2 085 | -54 | -2 | -7 | -553 | -1 | -2 702 | ||
| Siirrot erien välillä | 252 | 865 | 1 971 | -2 110 | 978 | ||||
| Kurssierot | 535 | 112 | 35 | 17 | 4 | 14 | 717 | ||
| Hankintameno 31.12.2009 | 116 690 | 14 000 | 19 894 | 9 395 | 4 516 | 12 544 | 9 182 | 1 894 | 188 115 |
| Kertyneet poistot ja | |||||||||
| arvonalentumiset 1.1.2009 | -2 753 | -5 878 | -5 993 | -4 227 | -1 028 | -8 420 | -2 792 | -31 091 | |
| Vähennysten ja siirtojen | |||||||||
| kertyneet poistot | 14 | -44 | 48 | 535 | 1 | 554 | |||
| Tilikauden poistot | -1 841 | -2 187 | -2 006 | -687 | -942 | -1 217 | -8 880 | ||
| Arvonalentumiset | |||||||||
| Kurssierot | -166 | -63 | -29 | -16 | -1 | -6 | -281 | ||
| Kertyneet poistot ja arvon | |||||||||
| alentumiset 31.12.2009 | -2 919 | -7 768 | -8 253 | -6 201 | -1 715 | -8 828 | -4 014 | -39 698 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 113 771 | 6 232 | 11 641 | 3 194 | 2 801 | 3 716 | 5 168 | 1 894 | 148 417 |
Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista ovat yleensä patentteja tai lupia.
Aineettomien hyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 160 tuhatta euroa.
Joulukuussa arvioitiin uudelleen L&T Biowatin loppukauppahinnan (30 %) arvo ja sitä alennettiin 2 043 tuhatta euroa 3 763 tuhanteen euroon (5 806 tuhatta euroa). Kauppahinnan muutoksella ei ole tulosvaikutusta, vaan oikaisu kirjattiin liikearvoon ja pitkäaikaisiin velkoihin. Tarkempi kuvaus kauppahinnasta sisältyy tilinpäätöksen liitetietoon 2. Hankitut liiketoiminnat.
Kesäkuussa myytiin Virtain jätehuollon liiketoiminta. Luovutettavaan toimintaan liittyvä liikearvo ja aineettomat hyödykkeet määritettiin IAS 36.86:n mukaisesti luovutetun osan ja yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella. Myytyä liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista kirjattiin myyntitappiona liiketoiminnan muihin kuluihin. Myyty liiketoiminnan osa ei täytä IFRS 5.31–32:n vaatimuksia lopetettujen toimintojen esittämisestä.
| 2008 | Muut | Sisäisesti | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankittu sopimus |
Kilpailu kielto |
aineettomat hyödyk keet yritys |
aikaan saadut aineettomat |
Aineet tomat |
Muut aineetto mat hyö |
Ennakko | |||
| 1 000 € | Liikearvo | kanta | sopimukset | kaupoista | hyödykkeet | oikeudet | dykkeet | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 119 946 | 12 189 | 18 900 | 9 761 | 2 625 | 10 108 | 8 000 | 810 | 182 339 |
| Lisäykset | 389 | 1 176 | 771 | 1 476 | 3 812 | ||||
| Hankitut liiketoiminnat | 1 001 | 1 561 | 488 | 7 | 3 057 | ||||
| Vähennykset | -1 258 | -203 | -66 | -350 | -59 | -1 650 | -1 | -3 587 | |
| Siirrot erien välillä | 469 | 81 | -279 | -269 | 2 | ||||
| Kurssierot | -1 485 | -323 | -59 | -26 | -3 | -9 | -1 905 | ||
| Hankintameno 31.12.2008 | 118 204 | 13 224 | 19 263 | 9 385 | 3 483 | 11 310 | 6 833 | 2 016 | 183 718 |
| Kertyneet poistot ja | |||||||||
| arvonalentumiset 1.1.2008 | -4 257 | -3 653 | -2 340 | -452 | -7 520 | -2 000 | -20 222 | ||
| Vähennysten ja siirtojen | |||||||||
| kertyneet poistot | 92 | 49 | 152 | 5 | 527 | 825 | |||
| Tilikauden poistot | -1 825 | -2 411 | -2 049 | -576 | -905 | -1 291 | -9 057 | ||
| Arvonalentumiset | -3 090 | -3 090 | |||||||
| Kurssierot | 337 | 112 | 22 | 10 | -28 | 453 | |||
| Kertyneet poistot | |||||||||
| ja arvonalentumiset | |||||||||
| 31.12.2008 | -2 753 | -5 878 | -5 993 | -4 227 | -1 028 | -8 420 | -2 792 | -31 091 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 115 451 | 7 346 | 13 270 | 5 158 | 2 455 | 2 890 | 4 041 | 2 016 | 152 627 |
Muut aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista ovat yleensä patentteja tai lupia.
Aineettomien hyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 1 021 tuhatta euroa.
Marraskuussa päätettiin lopettaa tappiollinen Teollisuuspalveluiden jätevesipalveluihin kuuluva maanpesuliiketoiminta. Lopetettua liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista kirjattiin tappiona liiketoiminnan muihin kuluihin. Joulukuussa myytiin Ruotsin alakonsernin Norjan-liiketoiminta. Luovutettavaan toimintaan liittyvä liikearvo ja aineettomat hyödykkeet määritettiin IAS 36.86:n mukaisesti luovutetun osan ja
yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella. Myytyä liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista kirjattiin myyntitappiona liiketoiminnan muihin kuluihin. Nämä myydyt ja lopetetut liiketoiminnan osat eivät täytä IFRS 5.31–32:n vaatimuksia lopetettujen toimintojen esittämisestä.
Ruotsin rahavirtaa tuottavalle yksikölle tehtiin joulukuun 2008 tilanteesta liikearvonalentumistestaus, jonka seurauksena erälle kirjattiin 3,1 miljoonan euron arvonalentumistappio. Arvonalentumistestaus suoritettiin heikentyneiden markkinanäkymien perusteella. Tarkempi kuvaus arvonalentumisesta sisältyy tilinpäätöksen liitetietoon 13. Liikearvojen arvonalentumistestit.
Lassila & Tikanojan toimialat jaetaan tuotelinjoihin, jotka muodostavat rahavirtoja tuottavat yksiköt. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat lisäksi Latvian/Baltian ja Ruotsin liiketoiminnat. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Liikearvon kirjanpitoarvot on kohdistettu seuraavasti:
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Jätehuolto | 44 166 | 44 156 |
| Kierrätyspalvelut | 18 905 | 18 759 |
| L&T Biowatti | 5 719 | 7 762 |
| Siivouspalvelut | 10 412 | 10 487 |
| Ongelmajätepalvelut | 9 646 | 9 652 |
| Ruotsi | 6 608 | 6 228 |
| Yhteensä | 95 456 | 97 044 |
| Yksiköt, joille kohdistettu liikearvo ei ole merkittävä suhteessa |
||
| konsernin tasearvoon | 18 315 | 18 407 |
| Yhteensä | 113 771 | 115 451 |
Arvonalentumistestauksessa arvioidaan kerrytettävissä olevat rahamäärät sekä käyttöarvon että nettomyyntihinnan perusteella. Näistä käyttöarvo on ensisijainen arvonmääritysmenetelmä ja nettomyyntihinta toimii tarkastuksenomaisena tukimenetelmänä. Vastaiset rahavirrat perustuvat johdon viiden vuoden vuosikohtaisiin tuloslaskelma- ja ylläpitoinvestointiennusteisiin, jotka on tehty budjetointiprosessin yhteydessä. Johto perustaa ennusteensa toteutuneeseen kehitykseen sekä käsitykseensä alansa kasvunäkymistä (markkinoiden yleinen kehitys ja tuotelinjakohtainen kannattavuus, hinnoittelu, kunnallistamispäätökset, henkilöstö- ja raaka-ainekustannukset). Kasvuennusteissa huomioidaan hyväksytyt investointipäätökset. Näissä ennusteissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden liikevaihdon kasvuprosentit vaihtelevat -3,2 %:n ja 14,1 %:n välillä (-5,8–41,8 %). Siitä eteenpäin rahavirroille on arvioitu ylläpitoinvestoinnit ja pääsääntöisesti inflaatiota hieman korkeampi residuaalikasvu, joka on 3 %, paitsi Latviassa 2 % ja kierrätys- ja jätevesipalveluissa 4 %. Tulevaisuuden EBITDA-prosentit on määritetty konservatiivisin perustein ja niiden arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen eikä niissä ennakoida tapahtuvan olennaisia muutoksia ennustekauden aikana.
Käyttöarvon laskentamenetelmänä on käytetty tuottoarvomenetelmää. Laskelmissa käytettyjen tuottovaatimusten laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti (valtion 10 v. velkakirja), markkinariskipreemio, listaamattomien yritysten epälikvidisyyspreemio, toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja pääoman kustannusrakenne. Toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja pääoman kustannusrakenne on laskettu kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle johdon määrittelemien samoilla toimialoilla toimivien julkisesti noteerattujen vertailuyritysten tunnuslukujen perusteella. Vuonna 2009 tuottovaatimusten muutokset ovat pääosin seurausta riskittömän tuottoprosentin
sekä toimialakohtaisten beta-arvojen muutoksista. Näillä perusteilla arvonalentumistestauksissa on käytetty diskonttokorkona pääoman tuottovaatimusta ennen veroja (WACC) seuraavasti: jätehuolto 9,9 % (10,5 %), kierrätyspalvelut 9,4 % (10,0 %), L&T Biowatti 9,6 % (10,2 %), siivouspalvelut 10,8 % (12,1 %) ongelmajätepalvelut 9,8 % (9,8 %) ja Ruotsi 10,0 % (9,6 %). Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden korko on 9,1–15,9 % (9,9–15,4 %).
Hankintamenoihin kirjataan mahdollisia oikaisuja 12 kuukauden kuluessa hankintahetkestä.
Liikearvoista ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
Kesäkuussa 2009 myytiin Virtain jätehuollon liiketoiminta. Luovutettavaan toimintaan liittyvä liikearvo (36 tuhatta euroa) ja aineettomat hyödykkeet määritettiin IAS 36.86:n mukaisesti luovutetun osan ja yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella. Myytyä liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista kirjattiin myyntitappiona liiketoiminnan muihin kuluihin.
Joulukuussa arvioitiin uudelleen Ympäristöpalveluiden L&T Biowatin loppukauppahinnan (30 %) arvo ja sitä alennettiin 2 043 tuhatta euroa 3 763 tuhanteen euroon (5 806 tuhatta euroa). Kauppahinnan muutoksella ei ole tulosvaikutusta, vaan oikaisu kirjattiin liikearvoon ja pitkäaikaisiin velkoihin. Tarkempi kuvaus kauppahinnasta sisältyy tilinpäätöksen liitetietoon 2. Hankitut liiketoiminnat.
1.6.2009 liiketoiminta ryhmitettiin uudelleen kolmeen toimialaan, jotka ovat Ympäristöpalvelut, Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut sekä Uusiutuvat energialähteet (L&T Biowatti). Vuoden 2010 liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetään uuden organisaation mukaisia rahavirtaa tuottavia yksiköitä.
| Osuus | Vaadittu | Vaadittu muutos kriittisimmässä rahavirtaa tuottavassa |
|
|---|---|---|---|
| Keskeiset oletukset | liikearvosta | muutos | yksikössä |
| 2009 | |||
| Residuaali-EBITDA-% | 76 % | ≥ -50 % | -23 % |
| WACC (ennen veroja) | 60 % | ≥ 99 % | 25 % |
| 2008 | |||
| Residuaali-EBITDA-% | 87 % | ≥ -50 % | -8 % |
| WACC (ennen veroja) | 63 % | ≥ 99 % | 8 % |
50 prosentissa rahavirtaa tuottavista yksiköistä ja 60 prosentissa konsernin liikearvosta (44 % ja 63 %) korkokannan muutoksen olisi oltava 99 prosenttia tai enemmän, jotta käyttöarvo vastaisi kirjanpitoarvoa. 50 prosentissa rahavirtaa tuottavista yksiköistä ja 76 prosentissa konsernin liikearvosta (67 % ja 87 %) pitäisi residuaali-EBITDA-prosentin laskea 50 prosenttia tai enemmän, jotta käyttöarvo olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Kriittisimmän rahavirtaa tuottavan yksikön kohdalla tulisi koron nousta 25 prosenttia (8 %) ja residuaali-EBITDA-prosentin laskea 23 prosenttia (8 %), jotta käyttöarvo olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappion kirjaaminen edellyttäisi kriittisten muuttujien vielä suurempia muutoksia.
| 2009 | Koneet ja | Muut aineelliset |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 3 832 | 68 254 | 254 303 | 166 | 35 433 | 361 988 |
| Lisäykset | 183 | 5 506 | 18 109 | 2 | 15 229 | 39 029 |
| Hankitut liiketoiminnat | 395 | 395 | ||||
| Vähennykset | -1 011 | -13 410 | -1 | -799 | -15 221 | |
| Siirrot erien välillä | 29 082 | 5 097 | -35 157 | -978 | ||
| Kurssierot | -37 | -103 | 2 | -40 | -178 | |
| Hankintameno 31.12.2009 | 4 015 | 101 794 | 264 391 | 169 | 14 666 | 385 035 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | 0 | -24 296 | -140 452 | -88 | 0 | -164 836 |
| Kurssierot | 3 | 6 | 9 | |||
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | 575 | 12 322 | 12 897 | |||
| Tilikauden poistot | -6 004 | -25 450 | -31 454 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | 0 | -29 722 | -153 574 | -88 | 0 | -183 384 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 4 015 | 72 072 | 110 817 | 81 | 14 666 | 201 651 |
Tilikaudella 2009 L&T Biowatti Oy sai oman kaluston hankintaan 639 tuhatta euroa avustusta Työ- ja elinkeinoministeriöltä. Avustus on kirjattu hankintamenon vähennykseksi.
| Koneet ja | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Rakennukset | kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2009 | 0 | 1 149 | 3 350 | 4 499 |
| Siirrot erien välillä | 3 350 | -3 350 | 0 | |
| Kurssierot | -72 | -72 | ||
| Hankintameno 31.12.2009 | 3 350 | 1 077 | 0 | 4 427 |
| Kertyneet poistot 1.1.2009 | 0 | -949 | 0 | -949 |
| Tilikauden poistot | -70 | -133 | -203 | |
| Kurssierot | 31 | 31 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2009 | -70 | -1 051 | 0 | -1 121 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2009 | 3 280 | 26 | 0 | 3 306 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 7 390 tuhatta euroa. Aineellisesta käyttöomaisuudesta ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
| 2008 | Muut | Ennakkomaksut ja | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja | aineelliset | keskeneräiset | ||||
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 3 532 | 59 633 | 229 698 | 171 | 4 830 | 297 864 |
| Lisäykset | 382 | 6 629 | 31 811 | 36 361 | 75 183 | |
| Hankitut liiketoiminnat | 2 050 | 2 050 | ||||
| Vähennykset | -81 | -832 | -11 417 | -12 330 | ||
| Siirrot erien välillä | 2 978 | 2 755 | -5 735 | -2 | ||
| Kurssierot | -1 | -154 | -594 | -5 | -23 | -777 |
| Hankintameno 31.12.2008 | 3 832 | 68 254 | 254 303 | 166 | 35 433 | 361 988 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | -20 039 | -125 866 | -89 | -145 994 | ||
| Vähennysten ja siirtojen | ||||||
| kertyneet poistot | 243 | 9 539 | 9 782 | |||
| Tilikauden poistot | -4 519 | -24 320 | 1 | -28 838 | ||
| Kurssierot | 19 | 195 | 214 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | -24 296 | -140 452 | -88 | -164 836 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 3 832 | 43 958 | 113 851 | 78 | 35 433 | 197 152 |
| Koneet ja | Ennakkomaksut ja keskeneräiset |
|||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Rakennukset | kalusto | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2008 | 360 | 1 166 | 1 526 | |
| Lisäykset | 3 350 | 3 350 | ||
| Vähennykset | -360 | -17 | -377 | |
| Hankintameno 31.12.2008 | 0 | 1 149 | 3 350 | 4 499 |
| Kertyneet poistot 1.1.2008 | -57 | -788 | -845 | |
| Tilikauden poistot | -18 | -172 | -190 | |
| Vähennysten kertyneet poistot | 75 | 11 | 86 | |
| Kertyneet poistot 31.12.2008 | 0 | -949 | -949 | |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2008 | 0 | 200 | 3 350 | 3 550 |
Konserni lunasti rahoitusleasingsopimuksella hankitun Merikarvialla sijaitsevan teollisuushallin tilikaudella 2008.
Yhteisyritys L&T Recoil teki vedyn, kuumaöljyn ja höyryn hankintaa koskevan ostosopimuksen. Sopimuksen perusteella L&T Recoil on sitoutunut ostamaan niitä tuottavien laitosten tuotannon kokonaisuudessaan regenerointilaitoksensa käyttöön. Ostosopimuksen on määritelty sisältävän IFRIC 4:n mukaisen vuokrasopimuksen. Se on luokiteltu IAS 17:n mukaiseksi rahoitusleasingsopimukseksi, jonka voimassaoloaika on sama kuin ostosopimuksen.
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 10 868 tuhatta euroa. Aineellisesta käyttöomaisuudesta ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
Konsernilla on 50 prosentin omistusosuus yhteisyrityksestä L&T Recoil Oy, Helsinki.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 32 414 | 23 285 |
| Lyhytaikaiset varat | 5 595 | 4 250 |
| Pitkäaikaiset velat | -20 635 | -3 228 |
| Lyhytaikaiset velat | -6 077 | -16 912 |
| Nettovarat | 11 297 | 7 395 |
| Tuotot | 2 011 | 4 390 |
| Kulut | -4 748 | -3 798 |
| Tilikauden voitto/tappio | -2 737 | 592 |
| 2009 | 2008 | |
| Henkilöstö keskimäärin | ||
| yhteisyrityksessä | 31 | 8 |
Lisää tietoja yhteisyrityksestä esitetään liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat.
Konsernin osuus osakkeista ja äänivallasta, %
| Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33, Helsinki | 100,0 |
|---|---|
| Lassila & Tikanoja Service AB, Tukholma, Ruotsi | 100,0 |
| Lassila & Tikanoja Services OÜ, Tallinna, Viro | 100,0 |
| L&T Advance Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Biowatti Oy, Helsinki | 70,0 |
| L&T Hankinta Ky, Helsinki | 100,0 |
| L&T Hygienutveckling AB, Kävlinge, Ruotsi | 100,0 |
| L&T Improvement Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Inno LLC, Pietari, Venäjä | 100,0 |
| L&T Kalusto Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Muoviportti Oy, Merikarvia | 83,3 |
| L&T Podmoskovie LLC, Dubna, Venäjä | 100,0 |
| L&T Relations Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Services LLC, Moskova, Venäjä | 100,0 |
| L&T Toimi Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Viwaplast Oy, Valkeakoski | 83,3 |
| Salvor Oy, Helsinki | 100,0 |
| SIA L&T, Riika, Latvia | 100,0 |
| Suomen Keräystuote Oy, Helsinki | 100,0 |
| The Russian-Finnish Company Ecosystem LLC, | |
| Dubna, Venäjä | 90,0 |
Joulukuussa 2009 tehtyjen omistusjärjestelyjen seurauksena L&T:n osuus The Russian-Finnish Company Ecosystem LLC:n osakkeista nousi 90 prosenttiin (74 %).
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tasearvo 1.1. | 502 | 410 |
| Lisäykset | 23 | 100 |
| Vähennykset | -8 | |
| Tasearvo 31.12. | 525 | 502 |
Myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset ovat noteeraamattomia osakkeita. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä tulleet myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset on myyty välittömästi hankinnan jälkeen.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 2 139 | 2 039 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 5 096 | 5 317 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 193 | 373 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin | 7 428 | 7 729 |
| Vähimmäisvuokrien | ||
| nykyarvojen erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 2 060 | 1 952 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 4 292 | 4 442 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 133 | 252 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 6 485 | 6 646 |
| Kertymättömät rahoitustuotot | 943 | 1 083 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasingsopimuksiin | 7 428 | 7 729 |
Rahoitusleasingsaamiset perustuvat asiakkaille vuokrattujen puristimien, paalaimien ja muiden hyödykkeiden vuokrasopimuksiin. Vähimmäisvuokrat sisältävät hyödykkeiden omistusoikeuden siirrosta suoritettavan maksun vuokrakauden lopussa, jos vuokrasopimukseen sisältyvä osto-optio on ehdoiltaan sellainen, että oikeuden käyttäminen sopimuksen syntymisajankohtana on kohtuullisen varmaa tai jos siitä on tehty sitova sopimus.
| 19. Vaihto-omaisuus | ||
|---|---|---|
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
| Aineet ja tarvikkeet | 19 206 | 9 698 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 11 206 | 6 544 |
| Muu vaihto-omaisuus | 2 430 | 2 585 |
| Yhteensä | 32 842 | 18 827 |
Vaihto-omaisuuden kuluksi kirjattu hankintameno, joka sisältyy tuloslaskelmassa myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin, oli 31 306 tuhatta euroa (29 821 tuhatta euroa).
Vaihto-omaisuuden arvosta kirjattiin kuluksi 1,1 miljoonaa euroa (0,2 milj. e), jolla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo alennettiin vastaamaan sen nettorealisointiarvoa. Kulukirjaus sisältyy myytyjä suoritteita vastaaviin kuluihin.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 64 532 | 61 911 |
| Rahoitusleasingsaamiset, lyhytaikaiset | 2 060 | 1 952 |
| Lainasaamiset | 501 | 231 |
| Siirtosaamiset | 9 480 | 6 501 |
| Verosaamiset | 467 | 2 737 |
| Muut saamiset | 663 | 1 302 |
| Yhteensä | 77 702 | 74 634 |
| Siirtosaamisten erittely | ||
| Korot | 72 | 252 |
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 3 591 | 1 598 |
| Lakisääteiset henkilövakuutukset | 1 231 | 495 |
| Vakuutukset | 262 | 371 |
| Välilliset verot | 2 665 | 2 978 |
| Muut | 1 659 | 807 |
| Yhteensä | 9 480 | 6 501 |
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset ilmenevät liitetiedosta 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Sijoitustodistukset | 18 484 | 20 368 |
| Yhteensä | 18 484 | 20 368 |
| 1.1. | 20 368 | 21 287 |
| Lisäys/vähennys | -1 855 | -958 |
| Omaan pääomaan siirretyt | ||
| käyvän arvon muutokset | -29 | 39 |
| 31.12. | 18 484 | 20 368 |
Vuonna 2009 omasta pääomasta siirrettiin tuloslaskelmaan voittoja 360 tuhatta euroa (14 458 tuhatta euroa).
Myytävissä olevat lyhytaikaiset sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksissä käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon.
| 22. Rahavarat | ||
|---|---|---|
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
| Pankkitilit ja käteinen raha | 9 099 | 4 349 |
| Lyhytaikaiset talletukset | 1 800 | |
| Yhteensä | 9 099 | 6 149 |
Rahavarat esitetään nimellisarvoisina, mikä vastaa niiden käypää arvoa.
| Osakkeiden luku | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | määrä, 1000 kpl | Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Omat osakkeet | Yhteensä |
| 1.1.2009 | 38 799 | 19 399 | 50 673 | 70 072 | |
| 20.5.2009 Omien osakkeiden hankinta | -10 | -119 | -119 | ||
| 22.5.2009 Omien osakkeiden hankinta | -10 | -118 | -118 | ||
| 25.5.2009 Omien osakkeiden hankinta | -4 | -48 | -48 | ||
| 26.5.2009 Omien osakkeiden hankinta | -6 | -71 | -71 | ||
| 31.12.2009 | 38 769 | 19 399 | 50 673 | -356 | 69 716 |
| 1.1.2008 | 38 784 | 19 392 | 50 474 | 69 866 | |
| 14.2.2008 Merkintä 2005A-optioilla | 13 | 6 | 172 | 178 | |
| 7.8.2008 Merkintä 2005A-optioilla | 2 | 1 | 27 | 28 | |
| 31.12.2008 | 38 799 | 19 399 | 50 673 | 70 072 |
Lassila & Tikanoja Oyj:llä on yksi osakelaji. Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole enimmäismäärää eikä yhtiöllä ole enimmäisosakepääomaa. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa. Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti.
Ylikurssirahasto muodostuu vanhan osakeyhtiölain (29.9.1978/734) mukaisten osakeantien ylikursseista. Tämän lain voimassaoloaikana päätetyn optio-ohjelman (2005) optioihin perustuvista osakemerkinnöistä saadut rahasuoritukset kirjataan osakepääomaan ja ylikurssirahastoon järjestelyn ehtojen mukaisesti.
Muuntoerorahasto sisältää muuntoerot, jotka ovat syntyneet muista kuin euromääräisistä nettosijoituksista konserniyrityksiin. Muuntoeroja syntyy tytäryritysten oman pääoman ja tuloksen muuntamisesta euromääräisiksi. Lisäksi osana nettosijoitusta tytäryhtiöihin käsitellään pitkäaikaiset lainasaamiset, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon rahaston myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen muutoksille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutoksille.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata Lassila & Tikanojan toiminnan jatkuvuus ja ylläpitää optimaalinen pääomaRahavirtalaskelman mukaiset likvidit varat muodostuvat seuraavasti:
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Rahavarat | 9 099 | 6 149 |
| Sijoitustodistukset | 18 484 | 20 368 |
| Yhteensä | 27 583 | 26 517 |
rakenne investointien turvaamiseksi ottaen huomioon pääomakustannukset. Pääomaan lasketaan oma ja vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla.
Vuotuisen osingon määrä on sidottu tulokseen. Se osa, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille. Osakepääomaa korotetaan, mikäli poikkeuksellisen nopea kasvu tai suuret investoinnit vaativat lisää pääomaa.
Pääoman rakenteen kehitystä seurataan omavaraisuus-tunnusluvun avulla vuosineljänneksittäin. Tunnusluku lasketaan siten, että konsernin oma pääoma jaetaan luvulla, joka saadaan, kun taseen loppusummasta vähennetään saadut ennakot.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Oma pääoma konsernitaseessa | 217 249 | 205 038 |
| Taseen loppusumma | 496 388 | 477 685 |
| Saadut lyhytaikaiset ennakot | -3 981 | -2 823 |
| Saadut pitkäaikaiset ennakot | -205 | -166 |
| Pääoma yhteensä | 492 202 | 474 696 |
| Omavaraisuusaste, % | 44,1 % | 43,2 % |
Konsernin omavaraisuusaste on säilynyt korkealla tasolla ja kasvoi hieman edellisvuotisesta. Kauden bruttoinvestoinnit olivat 44,9 miljoonaa euroa (84,2 milj. e). Käyttöpääomaan sitoutui kaudella 12,0 miljoonaa euroa (vapautui 2,2 milj. e). Käyttöpääoman lisääntyminen johtui pääosin L&T Biowatin varaston kasvusta. Liiketoiminnan nettorahavirta oli 66,2 miljoonaa euroa (70,4 milj. e).
Pitkäaikaisten pankkilainojen kovenantteja on kuvattu liitetiedossa 27. Lainat.
Oikeuden
Konsernilla on vuosina 2005 ja 2008 myönnetyt optio-ohjelmat. Vuoden 2005 optio-ohjelma jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin. Optioiden käyvästä arvosta syntyvä kulu jaksotetaan oikeuksien syntymisajanjaksolle. Käypä arvo määritetään Black-Scholes -hinnoittelumallilla.
| Optio | Osakkeiden merkintäaika |
Merkintähinta €/osake |
Osakkeita merkittävissä 31.12.2009 |
Osakkeita merkittävissä 31.12.2008 |
syntymis ajanjakson päättyminen |
|---|---|---|---|---|---|
| 2005A | 2.11.2007–29.5.2009 | 14,22 | 147 500 | 2.11.2007 | |
| 2005B | 3.11.2008–31.5.2010 | 16,98 | 176 000 | 176 000 | 3.11.2008 |
| 2005C | 2.11.2009–31.5.2011 | 26,87 | 200 000 | 221 500 | 2.11.2009 |
| 2008 | 1.11.2010–31.5.2012 | 16,27 | 196 000 | 220 500 | 1.11.2010 |
| Yhteensä | 572 000 | 765 500 |
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| Keskimääräinen merkintähinta €/osake |
Optioita kpl |
Keskimääräinen merkintähinta €/osake |
Optioita kpl |
|
| Tilikauden alussa | 19,11 | 765 500 | 13,93 | 568 500 |
| Myönnetyt uudet optiot | 16,27 | 226 500 | ||
| Yhtiölle palautuneet optiot | 21,22 | -46 000 | 21,31 | -15 000 |
| Toteutetut optiot | 14,22 | -14 500 | ||
| Rauenneet optiot | 14,22 | -147 500 | ||
| Tilikauden lopussa | 20,19 | 572 000 | 19,11 | 765 500 |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat optiot | 22,24 | 376 000 | 15,72 | 323 500 |
Vuonna 2009 optioita ei käytetty osakkeiden merkintään.
Vuonna 2008 käytettiin 2005A-optioita 14 500 osakkeen merkintään.
Vuoden 2008 aikana optioilla merkittyjen osakkeiden toteutuspäivän osakehinnan painotettu keskiarvo oli 19,13 euroa. Optioilla merkityistä osakkeista konserni sai yhteensä 206 tuhatta euroa, josta osakepääomaan kirjattiin 7 tuhatta euroa ja ylikurssirahastoon 199 tuhatta euroa. Oman pääoman muutokset on kerrottu liitetiedossa 23. Oma pääoma.
| 2008 | 2005C | 2005B | 2005A | |
|---|---|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 5.6.2008 | 12.6.2007 | 12.6.2006 | 7.6.2005 |
| Optio-ohjelman mukainen määrä | 230 000 | 230 000 | 200 000 | 170 000 |
| Osakehinta myöntämishetkellä | 16,65 | 25,18 | 16,50 | 14,76 |
| Merkintähinta | 16,27 | 26,87 | 16,98 | 14,22 |
| Odotettavissa oleva volatiliteetti | 53 % | 26 % | 27 % | 19 % |
| Oletettu option voimassaoloaika | 3 v 360 pv | 3 v 354 pv | 3 v 354 pv | 3 v 359 pv |
| Oikeuden syntymisehdot | Työssäoloaika | Työssäoloaika | Työssäoloaika | Työssäoloaika |
| 2 v 4 kk | 2 v 4 kk | 2 v 4 kk | 2 v 4 kk | |
| Riskitön korko | 4,57 % | 4,56 % | 3,60 % | 2,40 % |
| Odotettavissa olevat osingot, € | 2,13 | 2,73 | 2,10 | 1,11 |
| Käypä arvo myöntämispäivänä, € | 5,16 | 4,70 | 3,16 | 2,35 |
Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty arvostuspäivää edeltävien 50, 100 ja 260 kaupankäyntipäivän keskiarvona. Volatiliteetin määrittely perustuu Bloomberg-tietokannan informaatioon.
Optioiden ehdoissa ei ole sellaisia käyttöehtoja, jotka tulisi ottaa huomioon optioiden käypää arvoa arvostettaessa. Optioiden arvioitu palautuma myöntämispäivänä on 0 %.
Optio-oikeuksia on myönnetty johtoon kuuluville avainhenkilöille. Optio-oikeudet antavat oikeuden merkitä Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeita optio-ohjelman ehtojen mukaisella merkintähinnalla ehtojen määräämänä aikana. Kaikkien optio-oikeuksien merkintäsuhde on 1:1.
Optio-oikeuksia, joiden osakemerkinnän aika ei ole alkanut ja joihin oikeus ei ole siten syntynyt, ei saa luovuttaa kolmannelle. Jos työ- tai toimisuhde päättyy muusta syystä kuin eläkkeelle siirtymisen tai kuoleman johdosta, on osallistujan viipymättä tarjottava vastikkeetta yhtiölle sellaiset optio-oikeudet, joiden osakemerkinnän aika ei ollut alkanut. Merkintäajan päättymisen jälkeen optiooikeudet raukeavat arvottomina.
Optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden osinko-oikeus ja muut osakasoikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tai uusien osakkeiden tultua rekisteröidyksi kaupparekisteriin. Edellä olevassa taulukossa on esitetty optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintäajat ja -hinnat. Merkintähintoja alennetaan merkintähinnan määräytymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää jaettavien osakekohtaisten osinkojen määrällä, joka ylittää yhteensä 70 prosenttia sen tilikauden osakekohtaisesta voitosta, jolta osinkoja jaetaan.
31.12.2009 ulkona olevien optio-oikeuksien perusteella voidaan yhteensä merkitä enintään 572 000 uutta osaketta, mikä on 1,5 % yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä ja sen tuottamista äänistä.
Vuoden 2005 varsinainen yhtiökokous päätti 600 000 optiooikeuden antamisesta. Osakkeiden merkintäaika 2005A-optiooikeuksilla päättyi 29.5.2009. Merkintäajan alkaessa 176 000 2005B-optio-oikeutta oli 32 avainhenkilön hallussa ja 200 000 2005C-optio-oikeutta 37 avainhenkilön hallussa. Lassila & Tikanoja Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön L&T Advance Oy:n hallussa on lisäksi 24 000 2005B-optio-oikeutta ja 30 000 2005C-optio-oikeutta, joita ei käytetä osakkeiden merkintään.
Osakkeen merkintähinta on 2005B-optio-oikeuksilla 16,98 euroa ja 2005C-optio-oikeuksilla 26,87 euroa.
31.12.2009 ulkona olevilla vuoden 2005-optio-oikeuksilla tehtävien merkintöjen seurauksena yhtiön osakkeiden lukumäärä voi nousta enintään 376 000 uudella osakkeella. Näiden osakkeiden osuus on 1 % yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä.
2005B-optio-oikeudet ovat olleet listattuina NASDAQ OMX Helsingissä 2.1.2009 alkaen ja 2005C-optio-oikeudet 2.11.2009 alkaen.
Vuoden 2008 varsinainen yhtiökokous päätti enintään 230 000 optio-oikeuden antamisesta. 196 000 optio-oikeutta on 37 avainhenkilön hallussa. Lassila & Tikanoja Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön L&T Advance Oy:n hallussa on 34 000 optio-oikeutta, joita ei käytetä osakkeiden merkintään.
Osakkeen merkintähinta 2008-optio-oikeuksilla on 16,27 euroa. Osakkeen merkintähinta kirjataan kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Yhtiön osakkeiden lukumäärä voi nousta ulkona olevilla 2008-optio-oikeuksilla tehtävien merkintöjen seurauksena enintään 196 000 uudella osakkeella. Näiden osakkeiden osuus on 0,5 % yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä.
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus päätti kokouksessaan 24.3.2009 osakepohjaisen kannustinohjelman käyttöönotosta osana avainhenkilöstön kannustin- ja sitouttamisjärjestelmää.
Palkkion maksaminen riippuu yhtiön hallituksen asettamien taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta, minkä perusteet hallitus päättää vuosittain. Vuodelta 2009 maksettava mahdollinen palkkio perustuu konsernin EVA-tulokseen.
Ohjelmassa on kolme kalenterivuoden mittaista ansaintajaksoa, joista ensimmäinen alkoi 1.1.2009 ja viimeinen päättyy 31.12.2011. Mahdollinen palkkio maksetaan ansaintajaksoa seuraavana kalenterivuonna osittain osakkeina ja osittain rahana. Rahana maksettava osuus kattaa palkkiosta aiheutuvat verot. Palkkion saaminen edellyttää työsuhteen jatkumista ja kannustinohjelmaan liittyy kielto luovuttaa osakkeita kahden vuoden kuluessa kunkin palkkiosuorituksen saamisesta. Tämän jälkeenkin johtajiston on omistettava osakkeita vähintään puolen vuoden ja muiden kolmen kuukauden bruttopalkan arvosta työsuhteen päättymiseen saakka.
Ohjelman perusteella voidaan luovuttaa yhteensä enintään 180 000 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta, jotka yhtiö hankkii osakemarkkinoilta. Ohjelman piiriin kuului perustamisvaiheessa 28 henkilöä.
Osakkeina maksettava osuus arvostetaan myöntämispäivänä käypään arvoon eikä arvostusta muuteta järjestelmän voimassaoloaikana. Osakkeina maksettavan osuuden kulut jaksotetaan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa kolmelle vuodelle tuloslaskelmaan henkilöstökuluiksi ja omaan pääomaan.
Rahasuoritusosuudet arvostetaan käypään arvoon tilinpäätöshetken osakkeen hinnan mukaan. Osakepalkkiojärjestelmän rahasuoritusosuudet kirjataan henkilöstökuluihin ja velkoihin, ja ne jaksotetaan ansaintajaksolle.
| Laskettu liikkeelle | |
|---|---|
| hallituksen päätöksellä | |
| Liikkeeseenlaskupäivämäärä | 24.3.2009 |
| Instrumentti | Osakepalkkiojärjestelmä |
| Osakeohjelma | 2009 |
| Ansaintajakso alkaa | 1.1.2009 |
| Ansaintajakso päättyy | 31.12.2009 |
| Osakkeen keskikurssi | |
| myöntämispäivänä 20.5.2009 | 11,87 |
| Toteumaoletus tilinpäätöshetkellä, kpl | 39 960 |
| Osakeomistusvelvollisuus, vuotta | 2 |
| Osakkeiden vapautuminen | 31.3.2012 |
| Henkilöitä | 26 |
| Osakepalkkiojärjestelmästä | |
| kirjattavat kulut, 1 000 € | 2009 |
| Osakkeina maksettavat palkkiot | 104,4 |
|---|---|
| Rahasuoritusosuudet | 689,0 |
| Yhteensä | 793,4 |
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat pieniä ja koskevat yksittäisiä henkilöitä Suomessa. Ne ovat syntyneet pääasiassa yrityskauppojen seurauksena. Osa eläkesopimuksista hoidetaan vakuutusyhtiöissä ja osa on yhtiön omalla vastuulla.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Taseen etuuspohjainen eläkevelka mää räytyy seuraavasti: |
||
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 893 | 516 |
| Järjestelmään kuuluvien varojen käypä arvo | -529 | -436 |
| 364 | 80 | |
| Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo | 223 | 531 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset | ||
| voitot (+) ja tappiot (-) | 65 | 63 |
| Nettomääräinen eläkevelka taseessa | 652 | 674 |
| Velvoitteen nykyarvon muutokset | ||
| Velvoite kauden alussa | 1 047 | 987 |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 49 | 158 |
| Korkomenot | 62 | 55 |
| Vakuutusmatemaattiset | ||
| voitot (-) ja tappiot (+) | 35 | -125 |
| Maksetut etuudet | -77 | -28 |
| Velvoite tilikauden lopussa | 1 116 | 1 047 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen | ||
| käypien arvojen muutokset | ||
| Järjestelyyn kuuluvien varojen | ||
| käyvät arvot kauden alussa | 436 | 475 |
| Varojen odotettu tuotto | 20 | 19 |
| Työnantajan suorittamat maksut järjestelyyn | 20 | 31 |
| Vakuutusmatemaattiset | ||
| voitot (+) ja tappiot (-) | 76 | -61 |
| Maksetut etuudet | -23 | -28 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät arvot | ||
| kauden lopussa | 529 | 436 |
| Taseessa esitetyn velan muutokset | ||
| Velka kauden alussa | 676 | 542 |
| Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut | 72 | 165 |
| Maksusuoritukset järjestelyyn | -77 | -31 |
| Velka kauden lopussa | 671 | 676 |
| Tuloslaskelman etuuspohjainen | ||
| eläkekulu määräytyy seuraavasti: | ||
| Tilikauden työsuoritukseen | ||
| perustuvat menot | 49 | 158 |
| Korkomenot | 63 | 55 |
| Järjestelyyn kuuluvien | ||
| varojen odotettu tuotto | -20 | -19 |
| Vakuutusmatemaattiset | ||
| voitot (-) ja tappiot (+) | -20 | -29 |
| Yhteensä | 72 | 165 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 96 tuhatta euroa vuonna 2009 (-42 tuhatta euroa).
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 83 tuhatta euroa vuonna 2010.
| 1 000 € | 2009 | 2008 | 2007 |
|---|---|---|---|
| Määrät tilikaudelta ja kahdelta edelliseltä tilikaudelta |
|||
| Velvoitteen nykyarvo | 1 116 | 1 047 | 987 |
| Järjestelmään kuuluvien | |||
| varojen käypä arvo | -529 | -436 | -475 |
| Alikate | 587 | 611 | 512 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjes telyjen varoihin, voitot (+) / tappiot (-) Kokemusperäiset tarkistukset järjes |
76 | -61 | 251 |
| telyjen velkoihin, voitot (+) / tappiot (-) | 96 | -15 | -265 |
| Tärkeimmät käytetyt vakuutus matemaattiset oletukset |
|||
| Diskonttokorko | 5,0 % | 6,0 % | 4,9 % |
| Inflaatio-oletus | 2,0 % | 2,0 % | 2,0 % |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen odotettu tuotto |
4,5 % | 4,5 % | 4,0 % |
| Tuleva palkankorotusolettamus | 4,5 % | 4,5 % | 4,5 % |
| 1 000 € | Ympäristö varaukset |
Muut varaukset |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Varaukset 1.1.2009 | 1 741 | 14 | 1 755 |
| Varausten lisäykset | 173 | 180 | 353 |
| Käytetyt varaukset | -14 | -14 | |
| Diskonttauksen vaikutus | 61 | 61 | |
| Varaukset 31.12.2009 | 1 975 | 180 | 2 155 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 | |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varaukset | 2 100 | 1 741 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 55 | 14 | |
| Yhteensä | 2 155 | 1 755 |
Ympäristövaraukset kattavat seuraavat velvoitteet:
Konserni on vuokrannut Keravan ja Kotkan kaupungeilta maaalueet, joilla on kaatopaikat. Lisäksi konsernilla on käytössään Varkaudessa maa-alue pilaantuneen maa-aineksen välivarastointia, puhdistustoimintaa ja loppusijoitusta varten. Konsernilla on velvoite hoitaa vuokrasopimusten tai toiminnan päättyessä alueiden jälkihoitotyöt eli maisemointi ja seurantatutkimukset ympäristölupien ehtojen mukaisesti.
Keravan kaatopaikan jälkihoitokustannusvaraus on jaettu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tulevat kustannukset on arvioitu laskentahetken hintatason perusteella korjattuna 2–3 %:n vuotuisella inflaatiolla, koska kustannustaso on varauksen käyttöhetkellä korkeampi kuin kaatopaikan rakennusaikana. Inflaatiolla korjatut kustannukset on diskontattu läjitysalueen rakentamishetkeen. Korkokantana on käytetty valtion 5 vuoden riskittömän velkakirjan tuotto-odotusta rakennushetkellä lisättynä L&T:n lainamarginaalilla ko. ajankohtana. Tämä läjitysalueen rakentamisesta aiheutuva määrä on aktivoitu nykyarvon suuruisena osaksi alueen hankintamenoa taseeseen ja se poistetaan tasapoistoin. Yhtä suuri erä on kirjattu taseen velkoihin varaukseksi, jota vuosittain kasvattaa rahoituskuluihin kirjattava diskonttokorko. Varauksen toinen osa lasketaan läjitysalueelle ajettavan tonnimäärän perusteella.
Kotkan kaatopaikan jälkihoitokustannusvaraus on myös jaettu kahteen osaan. Varauksen ensimmäisessä osassa kaatopaikan rakentamisesta aiheutuva määrä on aktivoitu nykyarvon suuruisena osaksi alueen hankintamenoa taseeseen kuten Keravan kaatopaikan varaus. Kotkan kaatopaikkaan sovelletaan kuitenkin suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, joten taseeseen aktivoitu määrä poistetaan alueelle toimitetun jätteen tilavuuden mukaan. Toisen osan Kotkan kaatopaikan varauksesta muodostaa taseeseen aktivoitu seurantatutkimusvaraus, joka perustuu tasapoistoihin. Tulevat kustannukset on arvioitu laskentahetken hintatason perusteella korjattuna 3 %:n vuotuisella inflaatiolla.
Varkauden pilaantuneen maa-aineksen käsittely- ja loppusijoituspaikan jälkihoitokustannusvaraus on käsitelty saman periaatteen mukaan kuin Keravan varaus.
Pitkäaikaisiin varauksiin merkittyjen velvoitteiden arvioidaan johtavan taloudellisen hyödyn menetyksiin pääosin 1–5 vuoden kuluessa, paitsi Kotkan seurantatutkimusvarauksessa 30 vuoden kuluessa.
Muut varaukset ovat pääasiassa uudelleenjärjestelyihin liittyviä varauksia.
| 1 000 € | 2009 Tasearvo |
2008 Tasearvo |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat | 114 802 | 91 520 |
| Rahoitusleasingvelat | 2 843 | 3 279 |
| Kauppahintavelat | 3 324 | 7 688 |
| Yhteensä | 120 969 | 102 487 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset | 18 922 | 28 556 |
| Rahoitusleasingvelkojen lyhennykset | 403 | 219 |
| Lyhytaikaiset lainat | 15 500 | |
| Kauppahintavelat | 1 747 | |
| Muut rahoitusvelat | 1 818 | 294 |
| Yhteensä | 22 890 | 44 569 |
Rahoitusvelkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 30. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.
| 2015 ja | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | myöh. | Yhteensä |
| Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat | 18 922 | 20 952 | 30 312 | 23 864 | 14 081 | 25 593 | 133 724 |
| Rahoitusleasingvelat | 403 | 318 | 296 | 276 | 259 | 1 694 | 3 246 |
| Yhteensä | 19 325 | 21 270 | 30 608 | 24 140 | 14 340 | 27 287 | 136 970 |
Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen duraatio 31.12.2009 oli 3,2 vuotta (3,2 vuotta) ja efektiivisten korkokantojen painotettu keskikorko 2,93 % (5,11 %).
Pitkäaikaisten pankkilainojen sopimuksiin sisältyy omavaraisuus- ja korkokatekovenantteja sekä muita tavanomaisia ehtoja, jotka rajoittavat lisävakuuksien antoa muille rahoittajille ja nykyisen liiketoiminnan lakkauttamista ja luovuttamista. Näiden ehtojen rikkominen oikeuttaa lainanantajat irtisanomaan lainat välittömästi.
Lassila & Tikanoja Oyj:n nimissä olevien lainojen kovenantit eivät ole olleet lähellä rikkoutumista vuosien 2009 ja 2008 aikana. Yhteisyritys L&T Recoil Oy:n lainasopimusten vuonna 2010 edellyttämää nettovelkojen ja käyttökatteen suhdetta ei tulla saavuttamaan vuoden 2010 ensimmäisellä kvartaalilla regenerointilaitoksen käynnistymisen viivästymisen vuoksi. Neuvottelut kovenantin muuttamisesta rahoittajien kanssa ovat käynnissä.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 418 | 456 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 1 416 | 1 477 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 3 267 | 3 896 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 5 101 | 5 829 |
| Vähimmäisvuokrien | ||
| nykyarvon erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 403 | 219 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 1 149 | 625 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 1 694 | 2 654 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo yhteensä | 3 246 | 3 498 |
| Tulevat rahoituskulut | 1 855 | 2 331 |
| Rahoitusleasingvelat yhteensä | 5 101 | 5 829 |
Merkittävin rahoitusleasingsopimus liittyy yhteisyritys L&T Recoilin tekemään vedyn, kuumaöljyn ja höyryn hankintaa koskevaan ostosopimukseen. Sopimuksen perusteella L&T Recoil on sitoutunut ostamaan niitä tuottavien laitosten tuotannon kokonaisuudessaan regenerointilaitoksensa käyttöön. Ostosopimuksen on IFRIC 4:n mukaisesti määritelty sisältävän vuokrasopimuksen.
Taulukossa esitettävät vähimmäisvuokrat sisältävät vuokrakauden lopussa maksettavan lunastushinnan, jos sellaisesta on sovittu.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Siirtovelat | 1 255 | 675 |
| Saadut ennakot | 205 | 166 |
| Muut velat | 50 | 242 |
| Yhteensä | 1 510 | 1 083 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 3 981 | 2 823 |
| Ostovelat | 22 218 | 21 437 |
| Muut velat | 18 115 | 17 368 |
| Siirtovelat | 49 815 | 46 670 |
| Yhteensä | 94 130 | 88 298 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökuluihin liittyvät velat | 40 587 | 37 655 |
| Jätteenkäsittelymaksut | 3 022 | 3 502 |
| Korot | 1 287 | 1 561 |
| Muut jaksotetut kulut | 4 919 | 3 952 |
| Yhteensä | 49 815 | 46 670 |
Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot ovat samat tai jokseenkin samat kuin niiden yllä esitetyt tasearvot.
| 30. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2009 | Käypään arvoon tulos vaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat |
Lainat ja muut |
Myytävissä olevat |
Jaksotettuun hankinta menoon kirjattavat |
Suojaus laskennan alaiset |
Tase-erien kirjanpito |
Tase-erien käyvät |
IFRS 7:n mukainen käyvän arvon hierarkia |
| 1 000 € | ja -velat | saamiset | rahoitusvarat | rahoitusvelat | johdannaiset | arvot | arvot | taso |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 525 | 525 | 525 | |||||
| Rahoitusleasingsaamiset | 4 425 | 4 425 | 4 843 | |||||
| Muut saamiset | 726 | 726 | 726 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 73 339 | 73 339 | 73 339 | |||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 18 484 | 18 484 | 18 484 | 2 | ||||
| Rahavarat | 9 099 | 9 099 | 9 099 | |||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 87 589 | 19 009 | 106 598 | 107 016 | ||||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Lainat | 120 969 | 120 969 | 121 788 | |||||
| Muut velat | 1 305 | 1 305 | 1 305 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Lainat | 21 072 | 21 072 | 21 072 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 51 379 | 51 379 | 51 379 | |||||
| Johdannaisvelat Rahoitusvelat yhteensä |
194 725 | 1 073 1 073 |
1 073 195 798 |
1 073 196 617 |
2 | |||
| 2008 | Käypään | IFRS 7:n | ||||||
| arvoon tulos vaikutteisesti |
Jaksotettuun hankinta |
Suojaus | mukainen käyvän |
|||||
| kirjattavat | Lainat ja | Myytävissä | menoon | laskennan | Tase-erien | Tase-erien | arvon | |
| rahoitusvarat | muut | olevat | kirjattavat | alaiset | kirjanpito | käyvät | hierarkia | |
| 1 000 € | ja -velat | saamiset | rahoitusvarat | rahoitusvelat | johdannaiset | arvot | arvot | taso |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat Myytävissä olevat sijoitukset |
502 | 502 | 502 | |||||
| Rahoitusleasingsaamiset | 4 694 | 4 694 | 4 968 | |||||
| Muut saamiset | 689 | 689 | 689 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | ||||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 68 424 | 68 424 | 68 424 | |||||
| Johdannaissaamiset | 112 | 112 | 112 | |||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 20 368 | 20 368 | 20 368 | 2 | ||||
| Rahavarat | 6 149 | 6 149 | 6 149 | |||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 112 | 79 956 | 20 870 | 100 938 | 101 212 | |||
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | ||||||||
| Lainat | 102 487 | 102 487 | 102 189 | |||||
| Muut velat | 917 | 917 | 917 | |||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat Lainat |
44 569 | 44 569 | 44 714 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 47 820 | 47 820 | 47 820 | |||||
| Johdannaisvelat | 610 | 610 | 610 | 2 | ||||
| Rahoitusvelat yhteensä | 195 793 | 610 | 196 403 | 196 250 |
Yllä olevissa taulukoissa Pitkäaikaiset muut velat eivät sisällä saatuja ennakoita, Myyntisaamiset ja muut saamiset eivät sisällä verosaamisia ja siirtosaamisia, eivätkä Ostovelat ja muut velat lakisääteisiä velkoja (kuten verovelkoja), koska nämä erittelyt vaaditaan vain rahoitusinstrumenteista.
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja sijoitustodistuksista. Sellaiset noteeraamattomat osakesijoitukset, joiden käypiä arvoja ei ole saatavissa epäaktiivisten markkinoiden vuoksi, arvostetaan hankintamenoon. Sijoitustodistukset ovat jälkimarkkinakelpoisia ja niiden käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän korkomarkkinanoteerauksiin.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot on määritetty tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot. Käyvät arvot kuvaavat niitä hintoja, jotka konserni saisi tai joutuisi maksamaan, jos johdannaissopimus purettaisiin tilinpäätöspäivänä.
Lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Lainan kokonaiskorko muodostuu riskittömästä markkinakorosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.
Rahoitusleasingvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, jolla konserni voisi tehdä vastaavan leasingsopimuksen tilinpäätöshetkellä.
Johdannaisvaroihin kuulumattomiin rahoitusvaroihin sisältyvät myyntisaamiset ja muut saamiset merkitään taseeseen alkuperäisen arvon mukaisina vähennettynä hyvityksillä ja arvonalentumistappioilla. Tämä vastaa niiden käypää arvoa, koska maksuajat ovat lyhyitä eikä diskonttauksella siten ole olennaista vaikutusta.
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa, joka vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
Käypään arvoon arvostetut rahoitusvarat ja -velat on luokiteltava käyttäen kolmitasoista käypien arvojen hierarkiaa, joka kuvastaa arvoja määritettäessä käytettävien syöttötietojen merkittävyyttä. L&T:llä ainoastaan lyhytaikaiset myytävissä olevat sijoitukset ja johdannaiset kirjataan käypään arvoon. Myytävissä olevien lyhytaikaisten sijoitusten, jotka ovat sijoitustodistuksia, ja johdannaisten, jotka ovat koronvaihtosopimuksia, käyvät arvot ovat tason 2 mukaisia. Molempien rahoitusinstrumenttien käyvät arvot perustuvat toimivilla markkinoilla noteeratuista hinnoista johdettuihin hintoihin tai yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin, joiden syöttötiedot kuitenkin perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.
| 2009 | 2008 | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo | |
| Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyjen | |||||
| koronvaihtosopimusten erääntyminen | |||||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 15 000 | ||||
| Yhteensä | 0 | 15 000 | 112 |
Koronvaihtosopimuksilla on suojauduttu vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvältä rahavirran korkoriskiltä. Niihin ei ole sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, vaan käypien arvojen muutokset on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo |
| Suojauslaskennassa olevien koronvaihtosopimusten erääntyminen |
||||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 4 629 | 4 629 | ||
| 1–5 vuoden kuluttua | 30 785 | 20 914 | ||
| Yli 5 vuoden kuluttua | 5 000 | |||
| Yhteensä | 35 414 | -1 073 | 30 543 | -610 |
Koronvaihtosopimuksilla on suojauduttu vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvältä rahavirran korkoriskiltä. Niihin on sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Suojaukset ovat olleet tehokkaita ja niiden käyvän arvon muutokset on esitetty kauden laajassa tuloslaskelmassa.
Koronvaihtosopimusten kiinteät korot 31.12.2009 vaihtelivat välillä 2,07–4,306 % (2,65–4,306 %). Vaihtuvana korkona oli 3 tai 6 kuukauden Euribor.
Koronvaihtosopimusten käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinatietoihin.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäis vuokrien erääntyminen |
||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 8 145 | 7 459 |
| 1–5 vuoden kuluttua | 17 470 | 16 051 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 6 274 | 7 281 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 31 889 | 30 791 |
Konserni on vuokrannut osan käytössään olevista tuotanto- ja toimistotiloista sekä toimistokoneista ja autoista. Toimitilojen ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten pituudet ovat yleensä kolmesta kahdeksaan vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Konserni on vuokrannut maa-alueita lähinnä tuotannollisten toimintojen varastokentiksi. Vuokrasopimusten ehdot ovat yleisen maanvuokrasopimusmallin mukaiset. Kaikkien vuokrasopimusten vuokrat perustuvat kiinteään neliömetripohjaiseen yksikköhintaan ja ne on sidottu pääsääntöisesti elinkustannusindeksiin.
Vuoden 2009 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella kuluksi kirjattuja vuokria 14 662 tuhatta euroa (13 461 tuhatta euroa).
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirran oikaisut | ||
| Verot | 11 881 | 10 724 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 40 334 | 40 985 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 5 238 | 4 806 |
| Öljyjohdannaisten käyvän arvon | ||
| laskennalliset muutokset | -2 221 | |
| Osakkeiden myyntivoitot | -14 258 | |
| Myyntivoitot ja -tappiot | -70 | 573 |
| Lopetut liiketoiminnot | 2 616 | |
| Varaukset | 898 | 244 |
| Muut | 911 | -373 |
| Yhteensä | 59 192 | 43 096 |
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 135 | 35 |
|---|---|---|
| Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet | 62 | 1 054 |
| Vaihto-omaisuus | 7 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 206 | |
| Ostovelat ja muut velat | -48 | |
| Rahavarat | 127 | |
| Varat ja velat yhteensä | 197 | 1 381 |
| Rahana saatu vastike | 197 | 150 |
| Luovutettujen yksiköiden rahavarat | -127 | |
| Rahavirtavaikutus | 197 | 23 |
Kesäkuussa myytiin Virtain jätehuollon liiketoiminta. Luovutettavaan toimintaan liittyvä liikearvo ja aineettomat hyödykkeet määritettiin IAS 36.86:n mukaisesti luovutetun osan ja yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella. Myytyä liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista kirjattiin myyntitappiona liiketoiminnan muihin kuluihin. Nämä myydyt liiketoimintojen osat eivät täytä IFRS 5.31–32 vaatimuksia lopetettujen toimintojen esittämisestä.
Lassila & Tikanoja -konsernin lähipiiriin kuuluvat yhteisyritykset ja ylin johto. Konsernilla ei ollut osakkuusyrityksiä vuosina 2009 ja 2008.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Myynti | 930 | 990 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 75 | |
| Korkotuotot | 336 | 202 |
| Pitkäaikaiset saamiset | ||
| Pääomalainasaaminen | 15 896 | 8 396 |
| Lyhytaikaiset saamiset | ||
| Myyntisaamiset | 31 | 62 |
| Lainasaamiset | 538 | 202 |
Liiketapahtumat yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.
Liitetiedon yhteisyritysten luvut on esitetty sadan prosentin mukaisina.
Yhteisyritys L&T Recoil Oy:lle vuosina 2006 ja 2007 myönnettyjen yhteensä 2 646 tuhannen euron suuruisten pääomalainojen korko oli 31.12.2009 3,016 % p.a. Lainojen korko maksetaan, mikäli yhteisyrityksellä on taseen mukaan voitonjakokelpoisia varoja. Vuonna 2008 L&T Recoil Oy:lle annettiin yhteensä 5 750 tuhatta euroa uusia pääomalainoja, joiden painotettu keskikorko oli 31.12.2009 3,0553 % p.a. Vuonna 2009 L&T Recoilille annettiin yhteensä 7 500 tuhatta euroa uusia pääomalainoja, joiden painotettu keskikorko oli 31.12.2009 3,0349 %. Näiden lainojen korko maksetaan, kun L&T Recoilin vapaan oman pääoman ja pääomalainojen määrä ylittää taseen mukaisen tappion määrän.
Konsernin emoyhtiö on sitoutunut sijoittamaan lisää L&T Recoil Oy:ön osakepääomana ja pääomalainoina 50 % siitä määrästä, jolla yhteisyrityksen rahoitussopimusten mukainen omavaraisuuskovenantti täyttyy.
Konsernin emoyhtiö on antanut omavelkaisen takauksen L&T Recoil Oy:n rahoituslimiiteille, joiden määrä on 42 000 tuhatta euroa. Takaus kattaa 50 % kulloinkin käytössä olevista limiittien määrästä.
31.12.2009 yhteisyrityksillä ei ollut investointisitoumuksia. 31.12.2008 konsernin osuus yhteisyritysten investointisitoumuksista oli 972 tuhatta euroa
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet |
1 436 | 1 244 |
| Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet |
30 | 30 |
| Osakeperusteiset maksut (optioetu) | 5 | |
| Yhteensä | 1 466 | 1 279 |
Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtajistosta. Tuloslaskelmaan kirjattiin ylimmän johdon osuutena osakeperusteisista maksuista kuluksi 216 tuhatta euroa (347 tuhatta euroa).
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Juhani Maijala, puheenjohtaja | 46 | 46 |
| Juhani Lassila, varapuheenjohtaja | 31 | 31 |
| Heikki Bergholm | 26 | 26 |
| Eero Hautaniemi | 26 | 26 |
| Matti Kavetvuo | 26 | 26 |
| Hille Korhonen | 26 | |
| Lasse Kurkilahti, entinen hallituksen jäsen | 26 |
Vuonna 2009 toimitusjohtajan palkka luontoisetuineen oli 335 tuhatta euroa (335 tuhatta euroa).
Muun johtajiston palkat luontoisetuineen olivat yhteensä 921 tuhatta euroa (734 tuhatta euroa, joka sisältää palkat luontoisetuineen 704 tuhatta euroa, tulospalkkiot 25 tuhatta euroa ja optioedun 5 tuhatta euroa). Luvuissa on huomioitu palkat siltä ajalta, jona henkilöt ovat kuuluneet johtajistoon.
Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa. Toimitusjohtajalla on etuuspohjainen eläkesopimus, jonka mukaan hänellä on oikeus siirtyä eläkkeelle 60-vuotiaana. Sopimuksesta kirjattiin tuloslaskelmaan 30 tuhatta euroa vuonna 2009 (30 tuhatta euroa). Eläkkeen määrä on alle täysimääräisen TyEL-eläkkeen.
Hallituksen jäsenet eivät kuulu optio-ohjelmien piiriin. Toimitusjohtajalle ja johtajistolle ei myönnetty optioita vuonna 2009. Johtajiston kokoonpanossa tapahtui vuoden 2009 aikana muutoksia. Toimitusjohtajalla ja nykyisillä johtajiston jäsenillä oli 31.12.2009 177 000 kappaletta optioita, joista 121 000 kappaletta oli toteutettavissa (31.12.2008 302 000 kpl optioita, joista 149 000 kpl oli toteutettavissa).
Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
| 1 000 € | PWC* | Muut yhtiöt | Yhteensä |
|---|---|---|---|
| 2009 | |||
| Tilintarkastus | 180 | 18 | 198 |
| Muut tilintarkastuslain | |||
| mukaiset toimeksiannot | 6 | 6 | |
| Veroneuvonta | 12 | 12 | |
| Muut palvelut | 39 | 3 | 42 |
| Yhteensä | 237 | 21 | 258 |
| 2008 | |||
| Tilintarkastus | 176 | 27 | 203 |
| Muut tilintarkastuslain | |||
| mukaiset toimeksiannot | 9 | 9 | |
| Veroneuvonta | 10 | 10 | |
| Muut palvelut | 47 | 47 | |
| Yhteensä | 242 | 27 | 269 |
* PricewaterhouseCoopers-ketju
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Omista sitoumuksista annetut vakuudet | ||
| Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen | 42 179 | 10 192 |
| Yrityskiinnitykset | 21 460 | 10 460 |
| Muut vakuudet | 234 | 200 |
| Ympäristölupien edellyttämät | ||
| pankkitakaukset | 3 591 | 4 126 |
Kiinnitykset maanvuokraoikeuteen ovat pääosin yhteisyritys L&T Recoilin pankeille antamia vakuuksia, joiden kiinnityskohteena on Haminan kaupungilta vuokratut alueet ja niillä oleva regenerointilaitos.
Konserni ei ole antanut ulkopuolisten puolesta pantteja, kiinnityksiä tai takauksia.
L&T:n rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä rahoitusriskeiltä ja pyrkiä rajoittamaan rahoitusmarkkinoiden muutosten ja muiden riskitekijöiden epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen.
Rahoitusriskien hallintaa ohjaa rahoitusryhmä, johon kuuluu toimitusjohtaja, talousjohtaja ja rahoitusjohtaja. Rahoitusryhmä käy kuukausittain läpi rahoitusriskeihin liittyvät raportit ja hyväksyy niiden pohjalta tarvittavat toimenpiteet. Konsernin rahoitus ja likviditeetinhallinta hoidetaan keskitetysti konsernin taloushallinnossa, jota johtaa talousjohtaja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät transaktiot toteutetaan konsernin taloushallinnossa. Yhteisyritys L&T Recoililla on omat muusta konsernista erilliset rahoitusjärjestelyt, mutta konsernin taloushallinto vastaa myös niihin liittyvistä suojaustransaktioista ja yhtiön likviditeetinhallinnasta.
L&T muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa, Ruotsissa, Latviassa ja Venäjällä toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluuttana on euro ja muissa tytäryhtiöissä sijaintimaan valuutta. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat siten konsernin tulokseen ja omaan pääomaan, mutta eivät kovin merkittävästi.
L&T:n ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toimintavaluutassa. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla, jotka ovat kunkin tytäryhtiön toimintavaluutan määräisiä. Vuoden 2008 loppupuolelle asti muut kuin nettosijoitukseen mukaan luettavat lainat suojattiin valuuttatermiineillä, mutta sen jälkeen niitä ei ole suojattu. Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin laskutusvaluuttana lähes poikkeuksetta euroa. Ostoissa on laskutusvaluuttana vähäisessä määrin myös Ruotsin kruunu. L&T:n lainat ovat euromääräisiä lukuun ottamatta kolmea latvialaisen tytäryhtiön nimissä olevaa pienehköä Latvian lati -määräistä lainaa.
L&T:n translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät omat pääomat ja niihin rinnastettavat lainat. Translaatiopositiota ei ole suojattu. Vuonna 2009 tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten takia omaan pääomaan syntyi muuntoeroja 300 tuhatta euroa (-2 259 tuhatta euroa). Valuuttamääräiset nettosijoitukset on esitetty valuutoittain alla olevassa taulukossa.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| SEK | 13 923 | 14 019 |
| LVL | 8 527 | 6 958 |
| RUB | 7 536 | 5 284 |
| Yhteensä | 29 986 | 26 261 |
L&T ei ole sijoittanut varoja noteerattuihin osakkeisiin, joiden arvo vaihtelee markkinahintojen muutosten vuoksi, joten se ei altistu arvopaperimarkkinoihin liittyvälle hintariskille. L&T:n omistamien noteeraamattomien osakkeiden määrä on vähäinen, eikä niihin liity olennaista hintariskiä.
L&T:n korkoriski liittyy pääasiassa lainoihin, jotka on sidottu vaihtuviin korkoihin ja joista aiheutuvat rahavirrat vaihtelevat korkotason muuttuessa. Koska L&T:n palveluiden kysyntä tai niiden hinnat eivät ole merkittävästi riippuvaisia taloussuhdanteiden vaihteluista, korkokustannukset pyritään pitämään mahdollisimman vakaina. Tämän vuoksi suuri osa vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvästä rahavirrasta on suojattu korkoriskiltä koronvaihtosopimuksin. Lisäksi osa lainoista on nostettu kiinteäkorkoisina.
31.12.2009 lainoista oli joko kiinteäkorkoisia tai koronvaihtosopimuksilla suojattuja 56 % (54 %) ja vaihtuvakorkoisia 44 % (46 %). Osaan pitkäaikaisten vaihtuvakorkoisten lainojen sopimuksista sisältyy lisäksi koronvaihtelujen vaikutuksia vaimentavat korko-optiot. Korkotason muutokset eivät siten vaikuta korkokustannuksiin täysimääräisesti.
Kaikki rahavirran suojaukseksi tehdyt koronvaihtosopimukset ovat konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti suojaavia, mutta L&T ei soveltanut IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa niihin koronvaihtosopimuksiin, jotka oli tehty ennen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtymistä. Tällaisia sopimuksia ei ollut voimassa enää vuoden 2009 lopussa.
L&T:n rahoituspolitiikan mukaisesti korkoa tuottavien varojen määrä pyritään pitämään pienenä suhteessa kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen ja sijoitettuina suhteellisen lyhytaikaisiin instrumentteihin. Korkosijoitusten määrää kasvatettiin vuoden 2008 lopulla ja määrä pidettiin edelleen aiempaa suurempana vuonna 2009. Minkään korkosijoituksen sijoitusaika ei ylitä kuutta kuukautta. L&T:llä ei ole muita merkittäviä korollisia saamisia, joiden tuotto olisi sidottu markkinakorkojen muutoksiin.
| 1 000 € | 2010 | 2011–2014 | 2015 ja myöh. | Yhteensä |
|---|---|---|---|---|
| 31.12.2009 | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat | 99 662 | 22 952 | 11 110 | 133 724 |
| Rahoitusleasingvelat | 403 | 1 149 | 1 694 | 3 246 |
| Yhteensä | 100 065 | 24 101 | 12 804 | 136 970 |
| Koronvaihtosopimusten vaikutus | -30 785 | 30 785 | ||
| 69 280 | 54 886 | 12 804 | 136 970 | |
| 1 000 € | 2009 | 2010–2013 | 2014 ja myöh. | Yhteensä |
| 31.12.2008 | ||||
| Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat | 95 077 | 11 112 | 13 887 | 120 076 |
| Rahoitusleasingvelat | 219 | 625 | 2 654 | 3 498 |
| Yhteensä | 95 296 | 11 737 | 16 541 | 123 574 |
| Koronvaihtosopimusten vaikutus | -25 915 | 20 915 | 5 000 | |
| 69 381 | 32 652 | 21 541 | 123 574 |
Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä rahoitus- ja johdannaissopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien kanssa sekä tekemällä likviditeettihallintaan liittyviä sijoituksia vain korkean luottokelpoisuuden omaavien liikkeellelaskijoiden sijoitus- ja yritystodistuksiin L&T:n hallituksen hyväksymän vastapuolilistan mukaisesti. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevista sijoituksista ei odoteta aiheutuvan arvonalentumisia.
L&T:llä on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista, toimisto- ja liikekiinteistöistä, institutionaalisista kiinteistönomistajista, asunto-osakeyhtiöistä, julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset koostuvat pääosin suuresta määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkittäviä luottoriskikeskittymiä ole. L&T:llä on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään varmistamaan se, että palveluita ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiakkaille tai ennakkomaksulla, mikäli asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri osa asiakassuhteista perustuu pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta yleensä vaadita vakuuksia.
Myyntisaamisiin liittyvää perintätoimintaa hoidetaan kotimaan myyntisaamisten osalta keskitetysti taloushallinnossa. Ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat omien myyntisaamisiensa perinnän paikallisesti. Liikevaihdosta 89,8 % tuli Suomesta vuonna 2009.
Myyntisaamisten arvonalennusten nettomäärä suhteessa liikevaihtoon oli edelleen samalla tasolla kuin viime vuosina eli alle 0,2 % liikevaihdosta. Konsernin luottoriskin enimmäismäärää tilinpäätöshetkellä vastaavat parhaiten rahoitusvarojen tasearvot 31.12.2009 siinä tapauksessa, että sopimusten vastapuolet eivät pysty täyttämään rahoitusinstrumentteihin liittyviä velvoitteitaan.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 57 868 | 54 308 |
| Erääntyneet 1–90 pv | 5 175 | 6 822 |
| Erääntyneet 91–180 pv | 724 | 438 |
| Erääntyneet 181–365 pv | 690 | 343 |
| Erääntyneet yli 365 pv | 76 | |
| Yhteensä | 64 533 | 61 911 |
Arvoltaan alentuneet myyntisaamiset on kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan. Arvonalentumistappioiden määrä ja aiemmin kirjattujen arvonalentumistappioiden peruutukset esitetään liitetiedossa 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| 1 000 € | Tasearvo | Tasearvo |
| Myytävissä olevat | ||
| pitkäaikaiset sijoitukset | 525 | 502 |
| Pitkäaikaiset rahoitus | ||
| leasingsaamiset | 4 425 | 4 694 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 726 | 689 |
| Myyntisaamiset ja muut | ||
| lyhytaikaiset saamiset | 64 533 | 71 898 |
| Johdannaissaamiset | 112 | |
| Myytävissä olevat | ||
| lyhytaikaiset sijoitukset | 18 484 | 20 368 |
| Rahavarat | 9 099 | 6 149 |
| Yhteensä | 97 792 | 104 412 |
Kaikki rahoitusvarat ovat vakuudettomia eikä niissä ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Niihin liittyvä enimmäisluottoriski on niiden kirjanpitoarvo. Myyntisaamisista tehtyjen arvonalentumiskirjausten kriteerinä on johdon harkinnan mukaan käytetty velallisten merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, yrityssaneerausta, perintätoimiston luottotappiosuositusta tai maksujen pitkäaikaista laiminlyöntiä. Muista rahoitusvaroista ei ole kirjattu arvonalentumisia.
Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että L&T pystyy jatkuvasti hoitamaan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman edullisin kustannuksin. L&T pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla sellaisiin rahamarkkinainstrumentteihin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti ja sitä ennakoidaan kassavirtaennusteiden avulla. Kotimaisten konserniyhtiöiden likviditeetti netotetaan konsernitilien avulla ja konsernin taloushallinto vastaa likviditeettiylijäämien sijoittamisesta. Rahoituksen saatavuutta pyritään varmistamaan käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen maturiteettia ja pyrkimällä pitämään pitkän lainasalkun keskimääräinen duraatio vähintään 2,5 vuotena.
L&T:n kassavarat on pyritty pitämään melko pieninä ja toisaalta huolehdittu luottolimiittien riittävyydestä likviditeetin hallinnassa. Finanssikriisin seurauksena kassavaroja on kuitenkin tarkoituksellisesti pidetty aiempaa suurempina.
Lyhytaikaisia, kassavirran heilahteluista johtuvia rahantarpeita varten L&T:llä on käytössä lyhytaikaisten luottojen limiittejä (yhteensä 23 milj. e), shekkitililimiittejä (yhteensä 3,2 milj. e) ja yritystodistusohjelma (50 milj. e). 31.12.2009 konsernin likvidien varojen ja sijoitusten määrä oli 27,6 miljoonaa euroa (26,5 milj. e). Luottolimiiteistä oli käytössä 31.12.2009 1,8 miljoonaa euroa (15,7 milj. e) ja yritystodistusohjelma oli käyttämättä samoin kuin vuotta aiemmin.
Seuraavassa taulukossa esitetään konsernin rahoitusvelat jaoteltuina sopimuksiin perustuvien eräpäivien mukaisesti tilinpäätöspäivänä. Taulukossa esitettävät luvut ovat sopimuksiin perustuvia diskonttaamattomia rahavirtoja. L&T:n nostamiin pitkäaikaisiin lainoihin sisältyy omavaraisuus- ja korkokatekovenantteja sekä muita tavanomaisia ehtoja, jotka rajoittavat lisävakuuksien antoa muille rahoittajille ja nykyisen liiketoiminnan lakkauttamista tai luovuttamista. Näiden ehtojen rikkominen oikeuttaa lainanantajat irtisanomaan lainat välittömästi, mikä johtaisi taulukossa esitettyihin lainoihin liittyvien rahavirtojen aikaistumiseen.
| Sopimusten mukainen |
2015 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Tasearvo | rahavirta | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | ja myöh. |
| 133 724 | 146 791 | 22 492 | 24 011 | 32 640 | 25 417 | 14 976 | 27 255 |
| 3 246 | 5 101 | 418 | 354 | 354 | 354 | 354 | 3 267 |
| 5 121 | 5 410 | 1 786 | 3 624 | ||||
| 1 255 | 1 255 | 628 | 627 | ||||
| 1 073 | 1 073 | 1 073 | |||||
| 51 379 | 51 379 | 51 379 | |||||
| 195 798 | 211 009 | 77 148 | 28 617 | 33 621 | 25 771 | 15 330 | 30 522 |
| Sopimusten mukainen |
2014 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tasearvo | rahavirta | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | ja myöh. |
| 31.12.2008 | ||||||||
| Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat | 135 576 | 153 779 | 49 979 | 20 456 | 19 626 | 18 239 | 22 919 | 22 560 |
| Rahoitusleasingvelat | 3 498 | 5 829 | 456 | 415 | 354 | 354 | 354 | 3 896 |
| Kauppahintavelat | 7 930 | 8 777 | 2 093 | 6 684 | ||||
| Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat | 969 | 970 | 295 | 338 | 337 | |||
| Johdannaisvelat | 610 | 610 | 610 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 47 820 | 47 820 | 47 820 | |||||
| Yhteensä | 196 403 | 217 785 | 99 160 | 23 302 | 27 001 | 18 593 | 23 273 | 26 456 |
| Käytössä | Käytettävissä | Käytössä | Käytettävissä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 31.12.2009 | 31.12.2009 | Yhteensä | 31.12.2008 | 31.12.2008 | Yhteensä |
| Lainat rahoituslaitoksilta ja eläkelainat | 133 724 | 133 724 | 120 076 | 120 076 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 3 246 | 3 246 | 3 498 | 3 498 | ||
| Sitova luottolimiitti erääntyy vuonna 2010 | 15 000 | 15 000 | 15 000 | 15 000 | ||
| Ei-sitovat luottolimiitit | 8 000 | 8 000 | 15 500 | 11 500 | 27 000 | |
| Yritystodistusohjelma | 50 000 | 50 000 | 50 000 | 50 000 | ||
| Shekkitililimiitit | 1 818 | 1 375 | 3 193 | 203 | 1 963 | 2 166 |
| Kauppahintavelat | 5 121 | 5 121 | 7 688 | 7 688 | ||
| Yhteensä | 143 909 | 74 375 | 218 284 | 146 965 | 78 463 | 225 428 |
Seuraavassa esitetty IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi pyrkii kuvaamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä korkotason muutoksille taseessa 31.12.2009 (31.12.2008) olevista rahoitusinstrumenteista eli rahoitusvaroista ja -veloista sekä johdannaissopimuksista. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset on oletettu kohdistuvan kokonaan omaan pääomaan ja muiden johdannaissopimusten tuloslaskelmaan.
Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
Nettosijoituksia ulkomaisiin yksiköihin ei ole sisällytetty herkkyysanalyysiin.
| 2009 | 2008 | |||
|---|---|---|---|---|
| milj. € | Tulos verojen jälkeen | Oma pääoma | Tulos verojen jälkeen | Oma pääoma |
| +0,5 % muutos markkinakoroissa | -0,2 | 0,3 | 0,3 | |
| -0,5 % muutos markkinakoroissa | 0,1 | -0,3 | 0,2 | -0,3 |
Lahti Energia Oy:n kanne vahingonkorvausasiassa Lassila & Tikanoja Oyj:tä vastaan on edelleen vireillä Lahden käräjäoikeudessa. Vaatimuksen määrä on 2 514 985,46 euroa. Yhtiö kiistää vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Yhtiöllä on asianmukaiset vakuutukset mahdollisen korvausvelvollisuuden varalta.
L&T Hankinta Ky:llä on vireillä muutoksenhaku Helsingin hallinto-oikeudessa Uudenmaan verotuksen oikaisulautakunnan tekemästä päätöksestä, joka koskee vuoden 2005 verotettavasta tulosta vähennettyä purkutappioista tehtyä poistoa, määrältään 1 037 255,46 euroa.
Lassila & Tikanoja on asianosaisena muutamassa pienessä konsernin liiketoimintaan liittyvässä riita-asiassa. Kyseisten riitaasioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
Kiinteistö Oy Roihupelto on kohdistanut Lassila & Tikanojaan vahingonkorvausvaatimuksen. Asia ei ole edennyt haastehakemukseen ja yhtiöllä on asianmukaiset vakuutukset mahdollisen korvausvelvollisuuden varalta.
Yhtiön johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöksen laadintaan.
| 1 000 € | 2009 | 2008 | Liitetieto |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 436 856 | 439 918 | 1 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -372 185 | -383 484 | |
| Bruttokate | 64 671 | 56 434 | |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -12 528 | -13 682 | |
| Hallinnon kulut | -7 819 | -7 463 | 3 |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 2 633 | 17 087 | 5 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -1 292 | -1 371 | 5 |
| Liikevoitto ennen liikearvon poistoja | 45 665 | 51 005 | 2, 4 |
| Liikearvon poistot | -8 460 | -8 597 | |
| Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut |
37 205 1 086 |
42 408 3 876 |
6 |
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 38 291 | 46 284 | |
| Satunnaiset erät | -1 404 | -16 150 | 7 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | 36 887 | 30 134 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron muutos | 696 | 274 | |
| Tuloverot | -9 644 | -4 337 | 8 |
| Tilikauden voitto | 27 939 | 26 071 | |
| 1000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminta | ||
| Liikevoitto | 37 205 | 42 408 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 13 791 | 13 275 |
| Myyntivoitot ja -tappiot | 283 | -14 702 |
| Muut oikaisut | 121 | 95 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 51 400 | 41 076 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys/vähennys | -1 927 | -3 199 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys | -312 | -367 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys/vähennys | 5 797 | 5 516 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | 54 958 | 43 026 |
| Maksetut korot ja maksut muista | ||
| liiketoiminnan rahoituskuluista | -12 349 | -11 918 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 10 867 | 13 855 |
| Maksetut välittömät verot | -9 327 | -6 682 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 44 149 | 38 281 |
| Investoinnit | ||
| Investoinnit konserniyrityksiin | -1 745 | -1 889 |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -6 829 | -6 820 |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | 90 | 876 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -1 710 | |
| Myönnetyt pääomalainat | -7 500 | -5 750 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 14 201 | |
| Saadut osingot investoinneista | 2 333 | 2 118 |
| Investointien rahavirta | -13 651 | 1 026 |
| Rahoitus | ||
| Maksullinen osakeanti | 206 | |
| Maksettu konserniavustus | -17 013 | -4 674 |
| Saatu konserniavustus | 863 | 2 042 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot/takaisinmaksut | -10 947 | -15 927 |
| Lyhytaikaisten konsernin sisäisten lainojen nostot/takaisinmaksut |
11 040 | -18 125 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 24 000 | 47 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -17 781 | -15 086 |
| Maksetut osingot | -21 272 | -21 316 |
| Omien osakkeiden hankinta | -356 | |
| Rahoituksen rahavirta | -31 466 | -25 880 |
| Rahavarojen muutos | -968 | 13 427 |
| Rahavarat 1.1. | 23 159 | 9 732 |
| Rahavarat 31.12. | 22 191 | 23 159 |
Rahoituslaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. tytäryhtiöiden fuusioiden ja purkujen takia.
| 1 000 € | 2009 | 2008 | Liitetieto |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 9 | ||
| Aineettomat oikeudet Liikearvo |
663 5 431 |
611 12 542 |
|
| Muut pitkävaikutteiset menot | 574 | 75 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 303 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 6 668 | 13 531 | 10 |
| Maa-alueet | 2 678 | 2 677 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 32 022 | 31 311 | |
| Koneet ja kalusto | 4 202 | 4 464 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
48 6 816 |
47 5 435 |
|
| 45 766 | 43 934 | ||
| Sijoitukset | 11 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä Osuudet yhteisyrityksissä |
56 570 | 56 576 4 |
|
| Pääomalainasaamiset yhteisyrityksiltä | 4 15 896 |
8 396 | |
| Pääomalainasaamiset muilta | 115 | 115 | |
| Muut osakkeet ja osuudet | 350 | 310 | |
| 72 935 | 65 401 | ||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 125 369 | 122 866 | |
| Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus |
|||
| Aineet ja tarvikkeet | 584 | 500 | |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 2 744 | 2 754 | |
| Muu vaihto-omaisuus | 584 | 346 | |
| Pitkäaikaiset saamiset | 3 912 | 3 600 | |
| Lainasaamiset | 342 | 395 | |
| Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä |
128 182 | 117 143 | 12 |
| Saamiset yhteisyrityksiltä | 569 | 264 | |
| Myyntisaamiset | 48 843 | 49 263 | |
| Muut saamiset | 572 | 781 | |
| Siirtosaamiset | 5 131 183 297 |
4 110 171 561 |
|
| Rahat ja pankkisaamiset | 22 191 | 23 159 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 209 742 | 198 715 | |
| Vastaavaa yhteensä | 335 111 | 321 581 | |
| 1 000 € | 2009 | 2008 | Liitetieto |
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 13 | ||
| Osakepääoma Ylikurssirahasto |
19 399 50 672 |
19 399 50 672 |
|
| Edellisten tilikausien voitto | 27 410 | 22 990 | |
| Tilikauden voitto | 27 939 | 26 071 | |
| Oma pääoma yhteensä | 125 420 | 119 132 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 2 470 | 3 148 | |
| Pakolliset varaukset Pitkäaikainen |
2 627 | 1 912 | 14 |
| Lyhytaikainen | 559 | 311 | |
| 3 186 | 2 223 | ||
| Vieras pääoma | 15 | ||
| Pitkäaikainen | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 61 815 | 64 808 | |
| Eläkelainat Saadut ennakot |
34 122 203 |
25 000 166 |
|
| Muut velat | 200 | ||
| 96 140 | 90 174 | ||
| Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat |
|||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 17 172 | 28 119 | |
| Saadut ennakot | 936 | 241 | |
| Ostovelat | 13 459 | 13 002 | |
| Velat saman konsernin yrityksille Muut velat |
20 862 15 641 |
13 113 15 401 |
|
| Siirtovelat | 39 825 | 37 028 | |
| 107 895 | 106 904 | ||
| Vieras pääoma yhteensä | 204 035 | 197 078 | |
| Vastattavaa yhteensä | 335 111 | 321 581 |
Lassila & Tikanoja Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon.
Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta lukuun ottamatta uusia läjitysalueita. Poistoajat ovat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–25 vuotta |
|---|---|
| Kuljetusvälineet | 6–8 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 4–10 vuotta |
| Liikearvot | 5–10 vuotta |
| Aineettomat oikeudet ja muut pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
Vuonna 2008 ja sen jälkeen valmistuneisiin kaatopaikkoihin sovelletaan suoriteyksikköön perustuvaa poistomenetelmää, jossa poistot tehdään läjitysalueelle toimitetun jätteen viemän tilavuuden mukaan. Menetelmä kuvaa tasapoistoa paremmin sitä, miten yhtiö odottaa saavansa läjitysalueista taloudellista hyötyä. Keravan läjitysalue on täyttymässä, joten se poistetaan loppuun tasapoistoin.
Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot lasketaan käyttöönotosta lähtien.
Leasingvuokrat käsitellään vuosikuluina eikä hyödykkeitä esitetä taseessa.
Sijoitukset arvostetaan hankintamenoon.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon ellei todennäköinen jälleenhankintameno tai luovutushinta ole sitä alhaisempi. Ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan käyttäen liukuvaa keskihintaa. Muun vaihto-omaisuuden arvo määritellään fifo-periaatteella. Itse valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kursseihin. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin kurssia. Kurssierot merkitään tuloslaskelmaan.
Vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvän rahavirran korkoriskin suojauksena käytetään koronvaihtosopimuksia. Niistä syntyvät korkotuotot ja -kulut jaksotetaan sopimusajalle ja niillä oikaistaan suojattavan erän korkoja.
Myyntituotoista vähennetään myynnin välilliset verot, annetut alennukset sekä myynnin kurssierot. Myyntirahdit ja muut myynti- ja toimituskulut käsitellään luonteensa mukaisesti hankinnan tai myynnin kuluina. Luottotappiot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät säännölliseen palvelu- ja suoritemyyntiin kuulumattomat erät kuten käyttöomaisuuden myyntivoitot, -tappiot ja romutukset sekä luottotappiokirjaukset ja niiden palautukset.
Kauden tuloverot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on esitetty liitetiedoissa.
| 1 000 € | 2009 | % | 2008 | % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||||
| Ympäristöpalvelut | 175 308 | 40,1 | 185 689 | 42,2 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 197 688 | 45,3 | 189 388 | 43,1 |
| Teollisuuspalvelut | 63 860 | 14,6 | 64 833 | 14,7 |
| Konsernihallinto ja muut | 8 | |||
| Yhteensä | 436 856 | 100,0 | 439 918 100,0 | |
| Liikevaihto markkina-alueittain Suomi |
431 121 | 98,7 | 435 549 | 99,0 |
| Muut maat | 5 735 | 1,3 | 4 369 | 1,0 |
| Yhteensä | 436 856 | 100,0 | 439 918 100,0 |
| 2009 | 2008 | |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | ||
| Toimihenkilöt | 990 | 1 002 |
| Työntekijät | 4 677 | 4 746 |
| Yhteensä | 5 667 | 5 748 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilikauden henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | 157 330 | 156 163 |
| Eläkekulut | 27 934 | 26 612 |
| Muut henkilösivukulut | 9 460 | 10 979 |
| Yhteensä | 194 724 | 193 754 |
Johdon palkkoja, palkkioita ja eläke-etuuksia selostetaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 34. Lähipiiritapahtumat. Konserniyhtiöiden lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tilintarkastus | 97 | 84 |
| Muut tilintarkastuslain mukaiset toimeksiannot | 5 | 3 |
| Veroneuvonta | 12 | 10 |
| Muut palvelut | 33 | 33 |
| Yhteensä | 147 | 130 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot | ||
| Hankinnan ja valmistuksen poistot | 5 185 | 4 589 |
| Myynnin ja markkinoinnin poistot | 23 | 20 |
| Hallinnon poistot | 122 | 69 |
| Liikearvon poistot | 8 461 | 8 597 |
| Yhteensä | 13 791 | 13 275 |
Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtiin aineettomat ja aineelliset hyödykkeet.
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | ||
| Hallintoveloitus | 329 | 383 |
| Muilta | ||
| Fuusiovoitot | 21 | |
| Kiinteistöjen myyntivoitot | 28 | 437 |
| Osakkeiden myyntivoitot | 14 183 | |
| Muiden pysyvien vastaavien myyntivoitot | 90 | 81 |
| Saadut avustukset | 439 | 599 |
| Vuokratuotot | 17 | 128 |
| Lisävakuutusrahaston palautus | 492 | |
| Luottotappioiden palautukset | 118 | 118 |
| Matalapalkkatuet | 637 | 695 |
| Muut | 462 | 463 |
| Yhteensä | 2 633 | 17 087 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Muille | ||
| Pysyvien vastaavien myynti- ja romutustappiot | 401 | 9 |
| Osakkeiden myyntitappiot | 504 | |
| Luottotappiot | 517 | 714 |
| Muut | 374 | 144 |
| Yhteensä | 1 292 | 1 371 |
| 7. Satunnaiset erät | ||||
|---|---|---|---|---|
| -- | -- | -- | --------------------- | -- |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 1 838 | 1 651 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 11 149 | 14 383 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -11 901 | -12 158 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 1 086 | 3 876 |
| Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät: Osinkotuottoja |
||
| Saman konsernin yrityksiltä | 1 837 | 1 647 |
| Muilta | 1 | 4 |
| Korkotuottoja | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 10 229 | 13 046 |
| Yhteisyrityksiltä | 336 | 202 |
| Muilta | 581 | 1 134 |
| Korkokuluja | ||
| Saman konsernin yrityksille | 6 936 | 6 897 |
| Muille | 4 497 | 5 146 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Tuloverot tilikaudelta varsinaisesta toiminnasta | 9 642 | 4 341 |
| Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta | 2 | -4 |
| Yhteensä | 9 644 | 4 337 |
| Laskennalliset verosaamiset/-velat | ||
| Poistoeroista | -642 | -824 |
| Muista jaksotuseroista | 856 | 578 |
| Yhteensä | 214 | -246 |
| 1 000 € | Aineettomat oikeudet |
Liikearvo | Muut pitkä vaikutteiset menot |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 1 962 | 109 095 | 237 | 303 | 111 597 |
| Lisäykset | 136 | 1 350 | 58 | 196 | 1 740 |
| Vähennykset | -11 | -11 | |||
| Siirrot erien välillä | 499 | -499 | |||
| Hankintameno 31.12. | 2 087 | 110 445 | 794 | 0 | 113 326 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 351 | -96 553 | -162 | -98 066 | |
| Tilikauden poistot | -73 | -8 461 | -58 | -8 592 | |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 424 | -105 014 | -220 | -106 658 | |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 663 | 5 431 | 574 | 0 | 6 668 |
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 677 | 50 621 | 30 846 | 132 | 5 435 | 89 711 |
| Lisäykset | 1 | 893 | 798 | 2 | 6 319 | 8 013 |
| Vähennykset | -760 | -3 632 | -1 | -350 | -4 743 | |
| Siirrot erien välillä | 4 415 | 173 | -4 588 | |||
| Hankintameno 31.12. | 2 678 | 55 169 | 28 185 | 133 | 6 816 | 92 981 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -19 310 | -26 382 | -85 | -45 777 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 196 | 3 565 | 3 761 | |||
| Tilikauden poistot | -4 033 | -1 166 | -5 199 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -23 147 | -23 983 | -85 | -47 215 | ||
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 2 678 | 32 022 | 4 202 | 48 | 6 816 | 45 766 |
| 1 000 € | Osuudet saman konsernin yrityksissä |
Osuudet yhteisyrityksissä |
Pääomalaina saamiset* |
Muut osakkeet ja osuudet |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 56 576 | 4 | 8 511 | 310 | 65 401 |
| Lisäykset | 7 500 | 40 | 7 540 | ||
| Vähennykset | -6 | -6 | |||
| Hankintameno 31.12. | 56 570 | 4 | 16 011 | 350 | 72 935 |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 56 570 | 4 | 16 011 | 350 | 72 935 |
| * Pääomalainasaamiset sisältävät: | |||||
| Pääomalainasaamisia | |||||
| Yhteisyrityksiltä | 15 896 | ||||
| Muilta | 115 |
| osakkeista ja äänivallasta, % |
|
|---|---|
| Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33, Helsinki | 100,0 |
| L&T Advance Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Biowatti Oy, Helsinki | 70,0 |
| L&T Improvement Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Kalusto Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Muoviportti Oy, Merikarvia | 83,3 |
| L&T Relations Oy, Helsinki | 99,0 |
| L&T Toimi Oy, Helsinki | 100,0 |
| Salvor Oy, Helsinki | 100,0 |
| Suomen Keräystuote Oy, Helsinki | 100,0 |
| Yhteisyritykset |
| L&T Recoil Oy, Helsinki | 50,0 |
|---|---|
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 127 518 | 116 568 |
| Myyntisaamiset | 664 | 575 |
| Yhteensä | 128 182 | 117 143 |
| Saamiset yhteisyrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 538 | 202 |
| Myyntisaamiset | 31 | 62 |
| Yhteensä | 569 | 264 |
| Siirtosaamiset | ||
| Korot | 12 | 228 |
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 3 435 | 1 498 |
| Lakisääteiset henkilövakuutukset | 733 | 265 |
| Muut vakuutukset | 213 | |
| Vakuutuskorvaussaamiset | 45 | 277 |
| Muut | 693 | 1 842 |
| Yhteensä | 5 131 | 4 110 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 19 271 | 19 264 |
| Merkintä 2005-optioilla | 7 | |
| Osakepääoma 31.12. | 19 271 | 19 271 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 47 864 | 47 666 |
| Merkintä 2005-optioilla | 198 | |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 47 864 | 47 864 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | 49 061 | 44 313 |
| Osingonjako | -21 339 | -21 338 |
| Vanhentuneet osingot | 44 | 15 |
| Omien osakkeiden hankinta | -356 | |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | 27 410 | 22 990 |
| Tilikauden voitto | 27 939 | 26 071 |
| Oma pääoma 31.12. | 122 484 | 116 196 |
| Voitonjakokelpoiset varat | ||
| Edellisten tilikausien voitto | 27 410 | 22 990 |
| Tilikauden voitto | 27 939 | 26 071 |
| Voitonjakokelpoisia varoja | 55 349 | 49 061 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Ympäristövaraukset | 755 | 815 |
| Vuokravaraus | 14 | |
| Eläkevastuut | 612 | 622 |
| Uudelleenjärjestelyvaraukset | 126 | |
| Rakennusjätteen seulonta-aines | 1 693 | 772 |
| Yhteensä | 3 186 | 2 223 |
Ympäristövaraukset koskevat Keravan kaatopaikan jälkihoitokustannuksia.
Yhtiön osuus
| 1 000 € | 2010* | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 2015 ja myöh. |
|---|---|---|---|---|---|
| Pitkäaikaisten lainojen |
Lainat rahoituslaitoksilta 17 172 17 172 17 172 22 697 13 303 25 593
* Taseessa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Lyhytaikaiset velat saman konsernin yrityksille | ||
| Ostovelat | 228 | 409 |
| Muut velat | 20 634 | 12 704 |
| Yhteensä | 20 862 | 13 113 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 34 108 | 30 993 |
| Korot | 841 | 1 293 |
| Jätteenkäsittelymaksut | 847 | 1 451 |
| Muut jaksotetut kulut | 4 001 | 3 291 |
| Yhteensä | 39 797 | 37 028 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Omista sitoumuksista | ||
| Kiinnitykset vuokraoikeuteen | 179 | 179 |
| Muut vakuudet | 171 | 156 |
| Leasing- ja muut vuokravastuut | ||
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 7 361 | 6 491 |
| Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat | 19 246 | 19 014 |
| Yhteensä | 26 607 | 25 505 |
| Konserniyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 13 788 | 7 301 |
| Yhteisyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 20 802 | 15 686 |
| Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset | 3 078 | 2 898 |
| 1 000 € | 2009 | 2008 |
|---|---|---|
| Koronvaihtosopimukset Kohde-etuuden arvo |
25 914 | 45 543 |
| Käypä arvo | -1 027 | -498 |
Koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa.
Niiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.
Lassila & Tikanoja Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 55 348 207,26 euroa, josta tilikauden voitto on 27 939 056,68 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta voitonjakokelpoisten varojen määrään. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
Osinkona jaetaan 0,55 euroa osaketta kohden. Osingonmaksun täsmäytyspäivänä yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Voitonjakoehdotuksen tekemispäivänä osinkoon oikeuttavia osakkeita on 38 768 874 kappaletta,
| joten osingon kokonaismäärä olisi | 21 322 880,70 euroa |
|---|---|
| Vapaaseen omaan pääomaan jätettäisiin | 34 025 326,56 euroa |
| Yhteensä | 55 348 207,26 euroa |
Hallituksen päätöksen mukaan osingonmaksun täsmäytyspäivä on 7.4.2010. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 14.4.2010.
| Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2010 | |
|---|---|
| Juhani Maijala | Juhani Lassila |
| Heikki Bergholm | Eero Hautaniemi |
| Matti Kavetvuo | Hille Korhonen |
| Jari Sarjo toimitusjohtaja |
Olemme tarkastaneet Lassila & Tikanoja Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2009. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lain mukainen ja että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan tulee suorittaa tilintarkastus Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti ja sen perusteella antaa lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää ammattieettisten periaatteiden noudattamista ja tilintarkastuksen suunnittelua ja suorittamista siten, että saadaan kohtuullinen varmuus siitä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa ei ole olennaisia virheellisyyksiä ja että emoyhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja ovat toimineet osakeyhtiölain mukaisesti.
Tilintarkastustoimenpiteillä tulisi varmistua tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen lukujen ja muiden tietojen oikeellisuudesta. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan ja arvioihin riskeistä, että tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa on väärinkäytöksestä tai virheestä johtuva olennainen virheellisyys. Tarvittavia tarkastustoimenpiteitä suunniteltaessa arvioidaan myös tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laadintaan ja esittämiseen liittyvää sisäistä valvontaa. Lisäksi arvioidaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleistä esittämistapaa, tilinpäätöksen laatimisperiaatteita sekä johdon tilinpäätöksen laadinnassa soveltamia arvioita.
Tilintarkastus on toteutettu Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Käsityksemme mukaan olemme suorittaneet tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvia tarkastustoimenpiteitä lausuntoamme varten.
Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista.
Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten ja määräysten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä 11. päivänä helmikuuta 2010
Heikki Lassila KHT
Tiedonantopolitiikassa määritellään toimintaperiaatteet ja -tavat, joiden mukaisesti Lassila & Tikanoja Oyj kommunikoi pääomamarkkinoiden kanssa. Tiedonantopolitiikan hyväksyy yhtiön hallitus.
L&T noudattaa sijoittajaviestinnässään Suomen lainsäädäntöä sekä NASDAQ OMX Helsingin ja Rahoitustarkastuksen määräyksiä ja ohjeita.
L&T:n sijoittajaviestinnän tavoitteena on välittää pääomamarkkinoille oikeaa ja merkityksellistä tietoa, joka tukee yhtiön osakkeen oikeaa arvonmuodostusta. L&T:n toimintaa, toimintaympäristöä, strategiaa, tavoitteita ja taloudellista tilannetta koskevista olennaisista seikoista tiedotetaan oikea-aikaisesti, selkeästi ja riittävän kattavasti. Kaikille markkinaosapuolille toimitetaan yhdenmukainen tieto yhtä aikaa, ja sekä positiiviset että negatiiviset asiat kerrotaan. Raportointikausien tiedoissa noudatetaan jatkuvaa ja johdonmukaista linjaa sekä luvuissa että sanallisissa arvioissa.
L&T julkistaa tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsaukset, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen ennalta ilmoitetun aikataulun mukaisesti sekä vuosikoosteen. Tulevan tilikauden julkistuspäivät julkistetaan ennen tilikauden päättymistä.
L&T julkistaa viipymättä kaikki yhtiötä ja sen toimintaa koskevat päätökset ja seikat, jotka saattavat vaikuttaa olennaisesti sen liikkeelle laskemien arvopapereiden arvoon. Tiedon olennaisuutta arvioidaan ottaen huomioon asian oletettavissa oleva laajuus tai tärkeys verrattuna yhtiön toimintaan kokonaisuudessaan. Olennainen tieto julkistetaan pörssitiedotteena.
Esimerkiksi seuraavat tiedot voivat olla olennaista osakkeen arvoon vaikuttavaa tietoa: muutokset yhtiön johdossa, tulosvaroitukset, merkittävät investoinnit ja yrityskaupat, merkittävä liiketoiminnan uudelleen suuntaaminen tai uusi yhteistyöjärjestely, merkittävän oikeudellisen prosessin vireille tulo tai siinä annettu päätös sekä merkittävä viranomaisen tekemä päätös tai yhteisyritystä koskeva tieto.
Mikäli luottamuksellista olennaista tietoa vuotaa yhtiön ulkopuolelle, yhtiö julkaisee viipymättä asiaa koskevan tiedotteen.
Ennusteet ja tulevaisuutta koskevat lausumat julkistetaan tilinpäätöstiedotteessa ja osavuosikatsauksissa. L&T julkistaa vain koko tilikautta koskevia tulosennusteita. L&T ei kommentoi sijoitusanalyytikoiden yhtiöstä laatimia ennusteita eikä markkinahuhuja.
L&T julkistaa ilman aiheetonta viivytystä tulosvaroituksen, mikäli tulosennuste tai tulevaisuuden näkymät ovat muuttuneet olennaisesti aikaisemmin julkaistuista. Olennaisuutta arvioidaan suhteessa viimeksi julkistettuun taloudelliseen katsaukseen. Tulosvaroituksen julkistamisesta päättää ensi sijassa hallitus. Mikäli hallitusta ei saada päätösvaltaiseksi riittävän nopeasti, tulosvaroituksen antamisesta päättää hallituksen puheenjohtaja tai toimitusjohtaja, jotka pyrkivät keskustelemaan mahdollisimman monen hallituksen jäsenen kanssa ennen tiedotteen julkistamista.
Kriisitilanteissa toimitaan yhtiön kriisiviestintäohjeen mukaisesti.
Pörssitiedotteet ovat luettavissa välittömästi julkistamisen jälkeen yhtiön konsernisivustolla.
L&T:n sijoittajasuhteiden hoidosta vastaa toimitusjohtaja ja sijoittajaviestinnästä talousjohtaja. Tiedottamista hoitaa talousjohtajan alaisuudessa toimiva IR-henkilöstö. Sijoittajayhteyksiä ja -tapaamisia hoitavat toimitusjohtaja, talousjohtaja ja IR-päällikkö.
Yhtiön taloutta koskevia lausuntoja antaa operatiivisesta johdosta vain toimitusjohtaja tai hänen erikseen nimeämänsä henkilö. Muut eivät saa vastata koko yhtiötä tai sen taloutta koskeviin kysymyksiin vaan kyselyt ohjataan IRpäällikölle.
L&T järjestää tiedotustilaisuuden analyytikoille ja sijoittajille tuloksen julkistamisen yhteydessä. Sijoittajia tavataan analyytikko- ja sijoittajatapaamisissa, analyytikoiden ja sijoittajien vierailuilla yhtiössä ja pankkiiriliikkeiden järjestämissä roadshow-tilaisuuksissa.
Tapaamisia ei järjestetä eivätkä L&T:n edustajat kommentoi yhtiön taloudellista tilaa kauden päättymisen ja kyseistä kautta koskevan tulostiedotteen julkistamisen välisenä aikana.
Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu julkaistaan 29.4.2010 klo 8.00 Osavuosikatsaus tammi–kesäkuu julkaistaan 27.7.2010 klo 8.00 Osavuosikatsaus tammi–syyskuu julkaistaan 26.10.2010 klo 8.00
Lassila & Tikanoja Oyj:n vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi.
Vuosikertomus postitetaan vain yhtiön ylläpitämällä postituslistalla oleville. Postituslistalle voi liittyä yhtiön konsernisivustolla.
Sähköposti-ilmoituksen tiedotteista voi tilata yhtiön konsernisivustolta.
Lassila & Tikanoja Oyj:tä seuraavat ja arvioivat ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet. Lassila & Tikanoja Oyj ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.
Carnegie, Finland Branch Danske Evli Pankki FIM Pankkiiriliike Handelsbanken Icecapital Nordea Pohjola Pankki SEB Enskilda Sofia Pankki Swedbank Ålandsbanken
Analyytikoiden yhteystiedot ovat yhtiön konsernisivustolla.
Osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, joka hoitaa osakkeenomistajan arvo-osuustiliä.
www.lassila-tikanoja.com Sähköposti: [email protected] IR-päällikkö Keijo Keränen, puh. 010 636 2782 tai 050 385 6957
Yhtiön osake noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n keskisuurten yhtiöiden listalla toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut. Listautumispäivä on 1.10.2001.
| Osake | 2005B-optio | 2005C-optio | |
|---|---|---|---|
| Kaupankäyntitunnus | LAT1V | LAT1VEW205 | LAT1VEW305 |
| ISIN-koodi | FI0009010854 | FI0009618383 | FI0009618391 |
Lassila & Tikanoja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona 31.3.2010 klo 16.00 Helsingissä Finlandia-talon Helsinki-salissa, Mannerheimintie 13 e. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 19.3.2010 rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on merkitty hänen henkilökohtaiselle suomalaiselle arvo-osuustililleen, on rekisteröity yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa ilmoittautua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan viimeistään perjantaina 26.3.2010 klo 16.00. Yhtiökokoukseen voi ilmoittautua:
e) kirjeitse osoitteella Lassila & Tikanoja Oyj, Taru Määttä, PL 28, 00441 Helsinki.
Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ennen ilmoittautumisajan päättymistä alkuperäisinä yllä olevaan osoitteeseen.
Osakkeenomistaja, jonka osakkeet on hallintarekisteröity ja joka haluaa osallistua yhtiökokoukseen, on ilmoitettava merkittäväksi tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon viimeistään 26.3.2010 klo 10.00. Hallintarekisteröidyn osakkeen omistajaa kehotetaan pyytämään hyvissä ajoin omaisuudenhoitajaltaan tarvittavat ohjeet koskien rekisteröitymistä osakasluetteloon, valtakirjojen antamista ja ilmoittautumista yhtiökokoukseen.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2009 maksetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä on rekisteröity Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Yhtiökokous 31.3.2010 Osingon irtoamispäivä 1.4.2010 Osingonmaksun täsmäytyspäivä 7.4.2010 Osingonmaksu 14.4.2010
Lassila & Tikanoja Oyj, PL 28, 00441 Helsinki puh. 010 636 111, faksi 010 636 2800 www.lassila-tikanoja.com
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.