Annual Report • Mar 4, 2008
Annual Report
Open in ViewerOpens in native device viewer
| Lassila & Tikanoja lyhyesti | 2 |
|---|---|
| Toimitusjohtajan puheenvuoro | 4 |
| Vuosi 2007 lyhyesti | 6 |
| Strategia | 7 |
| Tavoitteet | 8 |
| Lähemmäksi asiakasta | 9 |
| Henkilöstö | 10 |
| Toimialakatsaukset | |
| Ympäristöpalvelut | 13 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 16 |
| Teollisuuspalvelut | 19 |
| Hallinnointi | |
| Hallinnointiperiaatteet | 22 |
| Hallintoelimet | 25 |
| Johto | 26 |
| Hallituksen toimintakertomus | |
| Liikevaihto ja tulos | 27 |
| Tuotekehitys | 31 |
| Riskienhallinta | 32 |
| Ympäristötekijät | 33 |
| Näkymät vuodelle 2008 | 36 |
| Osakkeet ja osakkeenomistajat | 37 |
| Tunnusluvut | 41 |
| Tilinpäätös | |
| Tilinpäätöksen sisältö | 44 |
| Konsernitilinpäätös | 45 |
| Emoyhtiön tilinpäätös | 83 |
| Voitonjakoehdotus | 87 |
| Tilintarkastuskertomus | 88 |
| Tietoja sijoittajille | |
| Vuosikooste | 89 |
| Sijoittajasuhteet | 90 |
| Yhtiökokous, osingonmaksu | 91 |
| Taloudellinen tiedottaminen vuonna 2008 | 91 |
Lassila & Tikanoja on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin. L&T toimii Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Venäjällä ja Norjassa. L&T:n palvelut on jaettu kolmeen toimialaan: Ympäristöpalvelut, Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut ja Teollisuuspalvelut. L&T:n liikevaihto vuonna 2007 oli 554,6 miljoonaa euroa. Vuoden lopussa L&T:llä työskenteli 9 387 henkilöä. Yhtiö on listattu OMX Pohjoismaisessa Pörssissä.
Ympäristöpalvelut kattaa kierrätysmateriaalien ja jätteiden keräyksen, kuljetuksen ja jalostamisen uusioraaka-aineiksi ja kierrätyspolttoaineeksi (SRF) sekä jalostettujen materiaalien toimittamisen hyötykäyttöön.
L&T Biowatti on erikoistunut puupolttoaineiden hankintaan, prosessointiin ja toimittamiseen asiakkaille. Sen päätuotteita ovat metsä- ja puuteollisuuden puusivutuotteet sekä metsähakkeet.
Bajamaja-palvelu tarjoaa palvelukokonaisuuksia tapahtumien järjestäjille.
Ympäristötuotteet harjoittaa ympäristönhuoltoalan tuotteiden tukkukauppaa ja vientiä.
Jätehuolto Kierrätyspalvelut L&T Biowatti
279,8 miljoonaa euroa
35,0 miljoonaa euroa
16,8 miljoonaa euroa
Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut
Kiinteistöpalvelut ovat rakennuksiin, laitteisiin ja huonetiloihin kohdistuvia ylläpito-, huolto- ja käyttöpalveluja. Käyttäjäpalvelut auttavat tilojen käyttäjiä keskittymään ydinliiketoimintaansa. Käyttäjäpalveluja ovat mm. aula-, vastaanotto-, puhelinvaihde-, postitus-, kopiointi-, turva- ja ruokapalvelut sekä toimitilojen hallinnointi. Nämä laajat palvelukokonaisuudet L&T toteuttaa joko itse tai verkottumalla kunkin alan eturivin yrityksen kanssa.
Kiinteistöhuolto käsittää kiinteistöjen yleisvalvonnan, talotekniikan käytön ja ylläpidon, ulkoalueiden hoidon, yleisten tilojen siivouksen, tila- ja asukaspalvelut sekä monipuoliset kertaluonteiset erikoispalvelut. Kiinteistötekniikka tekee LVI-, sähkö-, kylmälaite- sekä paloteknisten ja kiinteistöautomaatiojärjestelmien asennuksia, huoltoja ja korjauksia.
Siivouspalvelut tarjoaa ylläpitosiivouksen lisäksi monipuolisia perussiivoustöitä kuten ikkunanpesuja ja lattioiden peruspesuja.
Huomenta Toimitilapalvelut -franchisingketju tarjoaa pk-asiakaskunnalle siivous- ja käyttäjäpalveluja.
Siivouspalvelut, joka käsittää myös käyttäjäpalvelut Kiinteistönhoito, joka jakautuu kiinteistöhuoltoon ja kiinteistötekniikkaan
204,1 miljoonaa euroa
11,0 miljoonaa euroa
EVA 2007 7,2 miljoonaa euroa
Yhteensä 48,8 milj. €
Teollisuuspalvelut
Teollisuuspalvelut on erikoistunut raskaisiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristönhuolto- ja ylläpitopalveluihin.
Ongelmajätepalvelut tarjoaa asiakkailleen räätälöityjä keräys-, lajittelu- ja käsittelypalveluja. Keräämistään jätteistä L&T jalostaa omissa tuotantolaitoksissaan tuotteita, puolivalmisteita ja kierrätyspolttoaineita teollisuudelle.
Teollisuusratkaisut tuottaa teollisuuden puhtaanapitoja ympäristönhuoltoratkaisuja, kuten prosessilaitteiden ja -laitosten puhdistus- ja operointipalveluita, teollisuuden sivutuotteiden käsittely- ja hyödyntämisratkaisuja sekä materiaalitehokkuusratkaisuja.
Vahinkosaneeraus minimoi omaisuusvahinkoja erilaisissa vahinkotilanteissa, kuten tulipaloissa, onnettomuuksissa, vesivahingoissa ja kosteusvaurioissa.
Jätevesipalvelut huoltaa kaivoja, kuvaa ja puhdistaa viemäriverkostoa sekä huoltaa, ylläpitää ja operoi erilaisia jätevesijärjestelmiä.
Ongelmajätepalvelut Teollisuusratkaisut Vahinkosaneeraus Jätevesipalvelut
Liikevaihto 2007 75,5 miljoonaa euroa
Liikevoitto 2007 4,8 miljoonaa euroa
EVA 2007 -0,4 miljoonaa euroa
Kaikki L&T:n palvelut
Siivous- ja käyttäjäpalvelut
Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut Siivous- ja käyttäjäpalvelut, ulkoalueiden hoito
Jätehuolto- ja kierrätyspalvelut Siivous- ja käyttäjäpalvelut, ulkoalueiden hoito
Elintarviketeollisuuden hygieniapalvelut
Yhteensä 554,6 milj. €
"Lähdemme vuoteen 2008 vahvistuneista asemista. Rakennamme uutta kierrätyskapasiteettia ja pellettitehtaita sekä panostamme orgaaniseen kasvuun kaikissa liiketoiminnoissa. Tavoitteena on kasvattaa alkaneenakin vuonna liikevaihtoa kannattavasti vähintään pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti eli yli 10 prosenttia ja luoda samalla edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle."
Lassila & Tikanojan liikevaihto kasvoi vuonna 2007 yli 27 prosenttia 555 miljoonaan euroon. Eniten sitä kasvattivat yritysostot, mutta myös orgaaninen kasvu jatkui vahvana. L&T paransi edelleen markkina-asemiaan. Uutena liiketoiminta-alueena tuli mukaan uusiutuvien puupohjaisten polttoaineiden ja raaka-aineiden markkinoilla toimiva L&T Biowatti, jonka osake-enemmistön L&T osti helmikuussa.
L&T toimii kasvavilla markkinoilla. Tavoitteemme on kasvaa markkinakasvua nopeammin ja yli 10 prosenttia vuodessa. Onnistuimme siinä jälleen. Orgaaninen kasvu oli viime vuonna 7,5 prosenttia ja sekin ylitti markkinoiden kasvun. Pitkäjänteinen ja onnistunut tuotekehitys, markkinointi ja myynti sekä asiakastyytyväisyyden jatkuva parantuminen ovat mahdollistaneet hyvän orgaanisen kasvun.
L&T:n palvelujen kysyntä jatkui vahvana koko vuoden. Kilpailutilanne pysyi tiukkana eikä kilpailijakentässä tapahtunut vuoden aikana merkittäviä muutoksia.
Tilikauden voitto heikkeni edellisvuotisesta kertaluonteisten erien takia, mutta operatiivisen toiminnan liikevoitto kasvoi selvästi. Erityisesti Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelujen tulos parani, vaikka Suomen ulkopuolisen toiminnan tulos pysyi tappiollisena.
Vuoden 2007 aikana Ympäristöpalveluissa jatkettiin kierrätyslaitoskapasiteetin kasvattamista, vahvistettiin L&T Biowatin toimituskykyä ja purettiin tappiollisen Salvorin yhteisomistus. Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluissa onnistuttiin parantamaan Suomen toiminnan tuottavuutta. Ruotsissa toimintaa laajennettiin yritysostolla, Venäjällä ja Latviassa
orgaanisen kasvun kautta. Teollisuuspalveluiden markkinat vetivät hyvin, ja L&T:n markkina-asema vahvistui suurten asiakkaiden kanssa solmittavien kumppanuussopimusten yleistyessä.
L&T:n tavoitteena on olla kannattava ja kilpailukykyinen sijoituskohde. Tämän tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat markkinat, joilla yhtiö toimii. Kaikki markkinat, joilla L&T toimii niin Suomessa kuin muissa maissa, kasvavat kansantuotteiden kasvua nopeammin. L&T:n markkinoita voidaan pitää myös ei-syklisinä, joskaan emme tietenkään ole täysin immuuneja suuremmille talouden heilahduksille. Näiden markkinoiden kasvutekijät ovat myös helposti ymmärrettäviä ja kohtuullisen helppoja ennustaa. Mielestäni nämä kasvutekijät ovat vahvistuneet päättyneenä vuonna ja myös jatkavat vahvistumistaan.
Ympäristöliiketoimintojen merkittävimmät kasvattajat ovat olleet lakisääteisyyteen perustuva ympäristönsuojelu ja ympäristöasenteiden muuttuminen. Ilmaston lämpeneminen ja raaka-aineiden kallistuminen on tuonut näiden perinteisten kasvutekijöiden rinnalle energia- ja materiaalitehokkuuden vaatimukset, jotka näkyvät muun muassa uusiutuvan energian käytön lisääntymisenä ja kierrätyksen kasvuna.
L&T teetti VTT:llä laskelmat omasta "hiilitaseestaan". VTT:n raportin mukaan L&T:n toiminta vähensi vuonna 2006 kasvihuonekaasupäästöjä noin 2,1 miljoonalla tonnilla, joka vastaa noin kolmea prosenttia koko Suomen kasvihuonekaasupäästöistä.
On selvää, että L&T on niiden yritysten joukossa, joille ilmaston lämpeneminen luo liiketoimintamahdollisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa juuri niiden asioiden tekemistä, joita olemme tehneet tähänkin asti eli jätemateriaalien ja erilaisten sivutuotteiden jalostamista uusioraaka-aineiksi ja biopolttoaineiksi.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden sekä osan Teollisuuspalvelujen palveluista voidaan katsoa kuuluvan tukipalveluiden markkinoihin. Näille markkinoille on tyypillistä asiakkaiden keskittyminen omiin ydinliiketoimintoihinsa ja tukipalvelujen ulkoistaminen niihin erikoistuneille yrityksille. Ulkoistamisen aste teollisuudessa on kasvamassa, varsinkin metsäteollisuudessa on päättyneenä vuonna tehty useita ulkoistamissopimuksia. Suuret asiakkaat edellyttävät monipuolista palvelutarjontaa ja pitkälle menevää kumppanuutta, jossa toimintaa kehitetään jatkuvasti. Laaja-alaisena palveluntarjoajana L&T on tässä suhteessa hyvässä asemassa.
Kuntasektorilla ulkoistamiskehitys oli sen sijaan vaatimatonta suhteessa sen potentiaaliin. Esimerkiksi siivouspalvelujen ulkoistamisaste on Suomessa alle 20 prosenttia, kun se vanhoissa EU-maissa on selkeästi yli 60 prosenttia. Kuntasektorin ulkoistamisvauhdin kiihtyminen myös Suomessa on kuitenkin odotettavissa suurten ikäluokkien jäädessä lähivuosina eläkkeelle ja kuntien keskittyessä ydintoimintoihinsa.
Sijoittamisen eettisyys on viime aikoina noussut merkittäväksi keskusteluteemaksi ja sijoittamisen kriteeriksi. L&T:n tavoitteena on olla hyvä yrityskansalainen. Käytännössä painopisteemme on ympäristöasioissa ja henkilöstömme työkyvyssä.
L&T pystyy liiketoiminnallaan aidosti ja erittäin laajassa mitassa vähentämään ja korjaamaan niitä vaurioita, joita ihminen ympäristölleen aiheuttaa. Tämän osoittaa selvästi myös "hiilitaseemme". Omissa ympäristötoimissamme pyrimme olemaan erityisen ympäristömyötäisiä ja asetamme itsellemme jatkuvasti uusia tavoitteita ympäristökuormituksen vähentämiseksi.
L&T toimii erittäin työvoimavaltaisilla aloilla. Yhtiön työnantajakuva on hyvä, ja tähän asti henkilöstöä on ollut saatavilla hyvin. Varmistaaksemme ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden ja riittävyyden myös tulevaisuudessa olemme käynnistäneet useita hankkeita rekrytoinnin tehostamiseksi ja työkyvyn ylläpitämiseksi. Työkykyä ylläpitävän toiminnan avulla lisätään L&T:llä työskentelevien jaksamista ja parannetaan yhtiön kilpailu- ja palvelukykyä. Keskeisenä tavoitteena on myös sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen.
Työkyvyn hallintaa tukee Siriukseksi nimetty ohjelma, jonka yksi osa on yhtiön ja henkilöstön yhteinen sairauskassa. Poikkeukselliseksi Sirius-ohjelman tekee se, että ohjelman toimenpiteet ja tulokset pystytään mittaamaan myös euroissa sairauspoissaolo- ja eläkekustannusten pienenemisenä. Siriuksen toiminta pääsi vauhtiin vuonna 2007, ja tulokset ovat jo nähtävissä. Myös työtapaturmien vähentämisessä olemme päässeet selvästi eteenpäin, vaikka tällä alueella on vielä tehtävää.
Tätä kirjoitettaessa maailman rahoitusmarkkinat ovat poikkeuksellisen levottomat, osakekurssit heiluvat voimakkaasti ja EU jakaa maakohtaisia päästövähennystavoitteita. Ilmassa on paljon epävarmuutta. L&T:n näkökulmasta markkinatilanne ei näytä erityisen epävarmalta, vaan yhtiössä lähdetään vuoteen 2008 vahvistuneista asemista. Rakennamme uutta kierrätyskapasiteettia ja pellettitehtaita sekä panostamme orgaaniseen kasvuun kaikissa liiketoiminnoissa. Tavoitteena on kasvattaa alkaneenakin vuonna liikevaihtoa kannattavasti vähintään pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti eli yli 10 prosenttia ja luoda samalla edellytyksiä tulevaisuuden kasvulle.
Haluan lausua kiitokseni koko henkilökunnalle viime vuoden työpanoksesta sekä osakkeenomistajillemme ja asiakkaillemme siitä, että olemme saaneet palvella Teitä ja olla luottamuksenne arvoisia.
Tammikuussa 2008
Jari Sarjo
Vuonna 2007 Lassila & Tikanojan liikevaihto kasvoi 27,2 prosenttia 554,6 miljoonaan euroon. Kasvu ylittää selvästi pitkän aikavälin tavoitteen, joka on yli 10 prosenttia. Suuri osa liikevaihdon kasvusta tuli yritysostoista, mutta myös orgaaninen kasvu oli vahvaa. Sen mahdollistivat pitkäjänteinen tuotekehitys, onnistunut markkinointi ja myynti sekä entistä parempi asiakastyytyväisyys.
Ympäristöpalveluiden liikevaihto kasvoi merkittävästi. Uutena liiketoiminta-alueena tuli mukaan uusiutuvien puupohjaisten polttoaineiden ja raaka-aineiden markkinoilla toimiva L&T Biowatti. Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kasvu jatkui ja kannattavuus parani. Teollisuuspalvelut vahvisti asemiaan markkinoilla. Suomen ulkopuolella toimintaa laajennettiin sekä Ruotsissa, Venäjällä että Latviassa.
Kertaluonteiset kustannukset rasittivat tulosta, kun ne edellisenä vuonna paransivat tulosta.
Vuonna 2007 panostettiin henkilöstön työkyvyn ylläpitämistä tukevaan toimintaan ja rekrytoinnin tehostamiseen.
| Avainluvut 2007 ja 2006 | 2007 | 2006 | Muutos % |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto, milj. € | 554,6 | 436,0 | 27,2 |
| Liikevoitto, milj. € | 48,8 | 50,2 | -2,8 |
| Voitto ennen veroja, milj. € | 44,5 | 48,5 | -8,3 |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 17,0 | 21,2 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | 17,6 | 21,0 | |
| Gearing, % | 42,7 | 29,7 | |
| Omavaraisuusaste, % | 46,6 | 50,4 | |
| Bruttoinvestoinnit, milj. € | 93,2 | 47,2 | 97,6 |
| Henkilöstö vuoden lopussa koko- ja osa-aikaiset yhteensä | 9 387 | 8 328 | 12,7 |
| EVA, milj. € | 23,0 | 28,6 | -19,6 |
| Osakekohtainen tulos, € (EPS) | 0,83 | 0,90 | -7,8 |
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | 1,43 | 1,82 | -21,4 |
| Osinko/osake, € | 0,55* | 0,55 |
* Hallituksen ehdotus
Tunnuslukujen laskentaperusteet ovat sivuilla 41 ja 42.
2004 ilman eläkevastuun tuloutusta 2003 FAS
L&T:n tavoitteena on, että sen osake on yhtiön kasvun ja hyvän kannattavuuden kautta pitkällä aikavälillä hyvä ja kilpailukykyinen sijoitus.
L&T pitäytyy nykyisillä toimialoillaan ja laajentaa toimintaansa hallitusti. Kasvua tavoitellaan pääasiassa orgaanisesti, minkä lisäksi tehdään yritysostoja. Suomessa tavoitteena on kasvaa markkinoiden kasvua nopeammin. Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvutavoite on yli kymmenen prosenttia vuodessa. Muualla kuin Suomessa kasvutavoite on korkeampi, ja kasvu perustuu orgaaniseen kasvuun, uusien yksiköiden perustamiseen ja yritysostoihin. Kasvua haetaan erityisesti Ruotsista ja Baltian maista sekä valituilta alueilta Venäjällä.
Lähivuosien aikana L&T investoi merkittävästi sekä Suomessa että muissa maissa, mikä osaltaan kiihdyttää liikevaihdon kasvua. Panostamista tuotekehitykseen lisätään.
L&T pidetään kilpailukykyisenä parantamalla tehokkuutta ja erilaistumalla. Tehokkuutta parannetaan tarkastelemalla liiketoimintaa prosesseina ja muuttamalla toimintatapoja. Prosessien arvioinnissa käytetään mittareina aikaa ja suoritteen kustannusta. Erilaistuminen asiakkaan silmissä toteutetaan hinnan ja tuotekehityksen avulla.
L&T:n menestyksellisyyden mittarina pidetään ensi sijassa kannattavuutta. Tärkein kannattavuuden mittari on EVA-tulos (Economic Value Added eli taloudellinen lisäarvo), jota pyritään parantamaan vuosittain. Nykyisen kaltaisilla kasvavilla markkinoilla tästä tavoitteesta voidaan joustaa vain tilapäisesti esimerkiksi korkotason noustessa voimakkaasti, poikkeuksellisen suurten investointien rasittaessa toimintaa käynnistysvaiheessaan tai kansainvälisen toiminnan laajentamisen rasittaessa tulosta tilapäisesti.
Ympäristöpalvelut on alansa markkinajohtaja Suomessa. Tavoitteena on olla merkittävä toimija myös Suomen ulkopuolella valituissa ympäristönhuollon liiketoiminnoissa.
Ympäristöpalveluiden tavoitteena on toimia logistisen ketjun kaikissa osissa mahdollisimman kattavasti ja pyrkiä saavuttamaan Suomessa valtakunnallinen markkinajohtajuus yhä useammissa materiaaleissa. Toiminta perustuu pääosin omaan keräykseen, millä pyritään varmistamaan riittävän suuret volyymit omiin tuotantolaitoksiin. Tämän lisäksi L&T:llä on strategisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa toimintaa voidaan laajentaa yhtiön omia liiketoimintoja sivuaville markkinoille.
Kierrätysliiketoiminnassa on viime vuosina toteutettu merkittäviä laitosinvestointeja, joilla pyritään nostamaan kerätyn jätemateriaalin hyödyntämisastetta ja vahvistamaan entisestään L&T:n asemaa logistisen ketjun loppupäässä. Näitä investointeja jatketaan. Kattava laitosverkosto tuo yhtiölle kilpailuetua.
Ympäristöpalvelut pyrkii hyödyntämään osaamistaan erityisesti Baltian maissa ja valituilla alueilla Venäjällä, joissa markkinoiden kehitys on huomattavasti Suomea jäljessä. Liiketoiminta pyritään ulottamaan koko logistiseen ketjuun, vaikkakin investointien pääpaino tulee olemaan jätemateriaalien jalostuslaitoksissa.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut on alallaan toiseksi suurin toimija Suomessa. Tulevaisuudessa Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut tavoittelee merkittävää asemaa Ruotsissa, Baltian maissa sekä valituilla alueilla Venäjällä. L&T pyrkii erottumaan kilpailijoista laadukkaalla työllä ja korkeatasoisilla tuotannonohjausjärjestelmillä. Tärkeänä keinona saavuttaa tämä tavoite on palvelujen tuotteistaminen valituille asiakasryhmille. L&T tarjoaa käyttäjäpalveluita, kuten postitus-, vahtimestari- ja ruokapalveluita, joko itse tai yhteistyössä muiden alan yritysten kanssa.
Teollisuuspalvelut: L&T on Suomen monipuolisin teollisuuspalveluiden tarjoaja ja tuotelinjoittain tarkasteltuna suurin tai toiseksi suurin toimija Suomessa. Teollisuuspalveluissa L&T on asiakaslähtöinen kokonaisratkaisujen toimittaja. Painopiste on sellaisten toimintamallien rakentamisessa, joilla pystytään mitoittamaan kapasiteetti oikein vastaamaan kysynnän vaihteluja.
Lassila & Tikanojan tavoitteena on, että yhtiön osake on pitkällä aikavälillä hyvä ja kilpailukykyinen sijoitus. Edellytykset sille luodaan kasvamalla kannattavasti.
L&T:n johtaminen perustuu luottamukseen organisaation kaikilla tasoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa vastuun aitoa jakamista laajalle organisaatioon, mikä lisää työn mielekkyyttä ja haastavuutta. Vastuuseen liittyvät aina riittävät valtuudet. L&T haluaa olla turvallinen työpaikka, joka kannustaa itsensä kehittämiseen ja rohkeuteen toiminnassa.
Kiinnitämme henkilöstövalinnoissamme huomiota pätevyyteen, vastuunottokykyyn ja haluun kehittyä itse sekä haluun kehittää toimintaamme. Tuemme palveluksessamme jo olevien siirtymistä uusiin työtehtäviin yhtiössämme. Edellytämme sovittujen toimintatapojen noudattamista. Esimiestyön keskeisenä tavoitteena on taata henkilöstölle parhaat mahdolliset edellytykset menestyä omassa työssään.
Tavoitteenamme on yhteistyökumppanuus. Haluamme olla kiinteä osa asiakkaidemme liiketoimintaprosessia, mikä edellyttää kykyä oivaltaa asiakkaidemme todelliset tarpeet sekä taitoa integroida palvelumme heidän toimintaansa ja tavoitteisiinsa. Pyrimme kehittämään toimintaamme siten, että palvelumme ovat sekä laadultaan että hinnaltaan kilpailukykyisiä.
L&T on Suomen suurin ympäristönhuoltoalan yritys, ja siksi sen vastuu ympäristöasioissa on erityisen suuri. Ympäristönäkökohdat kytkeytyvät kiinteästi jokapäiväiseen toimintaamme, jossa lähtökohtana on pitkälle viety ympäristömyötäisyys. L&T antaa oman ympäristöosaamisensa asiakkaidensa käyttöön ja kehittää toimintaansa siten,
että sen asiakkailla on mahdollisimman hyvät edellytykset täyttää omat ympäristötavoitteensa. Pyrimme myös ennakoimaan ympäristönormien ja arvojen muutokset sekä vaikuttamaan niiden muodostumiseen kehittämällä menetelmiämme ja teknologiaamme.
Noudatamme meitä sitovia säädöksiä ja määräyksiä sekä toimimme hyvien liiketapojen mukaisesti. Olemme myös sitoutuneet toimintamme jatkuvaan parantamiseen.
L&T:n toimintaperiaatteet muodostavat yhteiset pelisäännöt, joiden avulla toimintapolitiikan määrittelemiin tavoitteisiin pyritään. Toimintaperiaatteet toteutuvat L&T:läisten toiminnan kautta. Niiden toteutumista arvioidaan muun muassa kehityskeskusteluissa sekä työtyytyväisyystutkimusten, sisäisten arviointien ja asiakastyytyväisyystutkimusten avulla.
L&T on asiantunteva yhteistyökumppani, joka kehittää palvelujaan tiiviissä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa.
L&T:llä on toimialansa monipuolisimmat palvelut, jotka yhdistetään L&T® Kokonaisratkaisussa laajaksi palvelukokonaisuudeksi. Kartoittamalla asiakkaan todelliset tarpeet rakennetaan kokonaisuus, joka tukee asiakkaan kilpailukyvyn parantamista. Vuoden 2007 aikana lanseerattiin onnistuneesti laajoja, eri asiakasryhmille räätälöityjä palvelukokonaisuuksia, kuten suurille toimistokiinteistöille suunniteltu L&T® Toimitila sekä L&T® Kauppakeskus. Näiden konseptien suunnittelussa on otettu entistä paremmin huomioon toimiala- ja kiinteistötyyppikohtaiset erityispiirteet.
Vuonna 2007 jatkettiin monikanavaisen asiakaspalvelun, Yhteyskeskuksen, laajentamista ja kehittämistä. Vuoden lopussa L&T:n Yhteyskeskus koostui neljästä puhelintekniikan ja puhelunohjausjärjestelmän avulla virtuaalisesti yhteen kytketystä palvelupisteestä sekä muutamasta satelliittipisteestä. Yhteyskeskukseen liitettiin Keskusvalvomo, joka vastaa muun muassa vahinkopäivystyksestä ja kiinteistöhuollon vikailmoituksista. Toimintojen yhdistämisellä saavutettiin synergiaetuja ja mahdollistettiin koko Suomen kattava ympärivuorokautinen asiakaspalvelu.
Uutena palveluna käynnistettiin puhelinpalvelu L&T Info, jonka kautta asiakkaat ja muut sidosryhmät tavoittavat helposti oikeat tahot L&T:n laajassa organisaatiossa. Yhteyskeskus koordinoi myös L&T:n verkkopalveluita. Pari vuotta sitten avatun Internet-pohjaisen palvelukanavan käyttö kaksinkertaistui vuonna 2007 edelliseen vuoteen verrattuna.
Vuoden 2007 aikana myyntiprosessia kehitettiin ja resursseja lisättiin harkiten. Lisäksi jatkettiin yritysmyyntiorganisaatioiden kehittämistä pitkäjänteisellä valmennusohjelmalla. Laadukas myyntityö, oikein suunnatut panokset ja onnistuminen suurasiakasmyynnissä varmistivat uusmyynnin tavoitteiden ylittymisen.
Teleoperaatiot-yksikön tehtävänä on kartoittaa potentiaalisten asiakkaiden tarpeita, hoitaa jälkimarkkinointia, toimia muun myynnin tukena ja myöhemmin viedä läpi myyntiprosesseja entistä itsenäisemmin. Vuonna 2007 toimintaa laajennettiin koskemaan lähes kaikkia L&T:n palveluita ja asiakassegmenttejä. Erilaisia projekteja vietiin läpi satakunta, niiden joukossa ensimmäiset kansainväliset myyntiprojektit. Yksikön resurssit kaksinkertaistettiin loppuvuoden aikana.
Uusilla toiminta-alueilla Suomen ulkopuolella jatkettiin paikallisten myyntiorganisaatioiden rakentamista ja myyntihenkilöstön perehdyttämistä L&T:n myynnin toimintatapoihin. L&T-tuotemerkin tunnettuuden rakentamista jatkettiin kaikissa maissa kohderyhmäkohtaisen kampanjoinnin ja mediaviestinnän keinoin.
L&T uudistaa toimintaansa asiakkaidensa tarpeiden ja strategisten tavoitteidensa mukaisesti. Prosessien ja toimintatapojen järjestelmällisellä ja tavoitteellisella parantamisella L&T varmistaa, että asiakkaat saavat korkealaatuisia palveluita, jotka on tuotettu mahdollisimman turvallisesti ja tehokkaasti. Asiakkuus- ja palveluiden tuotantoprosessien lisäksi uudistetaan myös tukiprosesseja.
Strategia, toimintapolitiikka, toimintaperiaatteet ja johtamisjärjestelmä luovat perustan uudistamiselle. Kehitystyön tuloksena tehdään muutoksia, jotka voivat olla kokonaan uudenlaisten toimintamallien käyttöönottoa tai lukuisia pieniä parannuksia. Osa kehitystyöstä on keskitettyä, osa on hajautettu liiketoimintayksiköiden ja työryhmien tasolle. Vuonna 2007 uudistushankkeita vietiin läpi Suomessa teemana "Nopeammin ja Edullisemmin" sekä Latviassa teemana "Pannaan toimeksi".
Toiminnan parantamiskohteita ja parhaita käytäntöjä kartoitetaan sisäisten ja ulkoisten arviointien avulla. Arviointeja tehdään säännöllisesti myös yhdessä asiakkaiden kanssa.
L&T noudattaa toiminnassaan laadunhallinnan ISO 9001, ympäristöjärjestelmän ISO 14001 sekä työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen OHSAS 18001 standardien mukaisia periaatteita. L&T:n johtamisjärjestelmälle on myönnetty kyseisten standardien mukaiset sertifikaatit. L&T:n johtamisjärjestelmää uudistettiin vuonna 2007 koko yhtiötä koskevien käytäntöjen osalta.
Lisäksi L&T:n palveluntuotannolle on myönnetty 18 laatu-, 17 ympäristö- ja 15 työturvallisuussertifikaattia Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa sekä ISO 22000:n mukainen elintarviketurvallisuusjärjestelmäsertifikaatti.
Henkilökunnan määrä lisääntyi vuoden 2007 aikana 12,7 prosenttia liiketoiminnan kasvaessa. Vuoden 2007 lopussa L&T:n palveluksessa oli koko- ja osa-aikaisia työntekijöitä yhteensä 9 387 henkilöä (2006: 8 328). Heistä 2 401 henkilöä (1 822) työskenteli muualla kuin Suomessa. Henkilöstön lukumäärä kokoaikaiseksi muutettuna oli keskimäärin 7 819 (6 775).
L&T:n asiakkaalle näkyvä palvelu syntyy osaavan henkilöstön työn tuloksena. L&T pitää huolta henkilöstönsä osaamisesta järjestelmällisellä perehdyttämisellä ja monipuolisella osaamisen kehittämisellä. Erityistä huomiota kiinnitetään ammattiosaamisen lisäksi asiakaspalvelu- ja esimiestaitoihin.
Henkilöstö maittain vuoden lopussa koko- ja osa-aikaiset yhteensä
03 04 05 06 07
Suomi Ruotsi Venäjä Norja
Latvia
L&T:n liiketoiminta ja kilpailuetu perustuvat osaavaan ja motivoituneeseen henkilöstöön. Henkilöstöjohtamisen keskeisiksi tavoitteiksi on asetettu henkilöstön saatavuuden turvaaminen (määrä, laatu, pysyvyys), yhtenäisten ja tehokkaiden henkilöstöprosessien luominen ja työkyvyttömyydestä aiheutuvien kustannusten minimoiminen. Vuonna 2007 tehokkaiden ja toimivien henkilöstöprosessien toteuttaminen siirrettiin aiempaa selkeämmin henkilöstönkehitysyksikön vastuulle.
Vuoden 2007 aikana rekrytointiprosessin hallinta keskitettiin henkilöstönkehitysyksikköön. Rekrytointia hoidetaan nyt entistä ammattimaisemmin, ja sisäiseen käyttöön tuotetaan uusia palveluita osaajien hankintaan, arviointiin ja perehdyttämiseen. Vuoden aikana otettiin käyttöön uusi sähköinen rekrytointitietojärjestelmä, joka helpottaa sopivan työntekijän löytymistä, nopeaa reagointia ja hakijan näkökulman entistä parempaa huomioimista.
Työntekijöiden rekrytointi keskitettiin Helsingin ja Tampereen alueilla Ura- ja rekrytointikeskuksiin, joissa L&T:n rekrytoijat vastaavat työntekijöiden hankinnasta, sopivuuden arvioinnista ja henkilövalinnoista sekä tukevat työn haltuunottoa. Uusi Ura- ja rekrytointikeskusmalli palvelee kaikkia toimialoja.
Toimihenkilöiden rekrytointiin luotiin uudet prosessit, ja toiminta keskitettiin henkilöstönkehitysyksikköön. Uudessa Arviointi- ja kehittämiskeskuksessa tuotetaan henkilöarviointipalveluita toimihenkilöiden valinnan ja kehittämisen tueksi. L&T:n henkilöarviointi keskittyy työsuoriutumisen arviointiin ja ennustamiseen, ja siitä vastaa laillistettu psykologi.
Vuonna 2007 käynnistettiin perehdyttämisen kehittäminen tavoitteena räätälöidä perehdyttämisohjelmat eri henkilöstöryhmille ja huomioida entistä paremmin muun muassa maahanmuuttajien tarpeet työhön perehtymisessä. Perehdyttämisohjelmien kautta uudet työntekijät pääsevät mukaan L&T:n osaamisen johtamisen järjestelmään.
Osaamisen johtamista käsiteltiin entistä strategialähtöisemmin tavoitteena turvata L&T:n kasvutavoitteiden toteutuminen osaavan henkilöstön avulla. Osaamisen johtamisen kokonaisuus määriteltiin ja prosessi kuvattiin vuoden 2007 aikana. Strategisten osaamisalueiden määrittely ja niistä johdettujen toimenpiteiden käynnistäminen aloitettiin loppuvuodesta 2007. Samalla aloitettiin osaamisen johtamista tukevien tietojärjestelmien ja kumppanuusverkoston kartoittaminen.
Koulutuksessa pääpaino oli asiakasrajapinnassa työskentelevän henkilöstön ja esimiesten ammattitaidon varmistamisessa ja kehittämisessä tutkintotavoitteisten koulutusohjelmien ja lyhytkurssien avulla. Osaamisen kehittämisen keinoja monipuolistettiin lisäämällä työyhteisövalmennuksia ja coaching-prosesseja. Tiimimäisen toiminnan käyttöönottoa jatkettiin.
Kansainvälisen ja yhtenäisen L&T:n kehittymistä tuettiin verkkokeskustelulla aidon kansainvälistymisen edellytyksistä ja asioiden priorisoinnista. Verkkokeskustelun pohjalta päätettiin yhtenäisistä toimintatavoista, joista viestittiin kansainvälisen liiketoiminnan avainhenkilöille maaliskuussa järjestetyillä integraatiopäivillä. Avainhenkilöiden englannin kielen taito ja viestintävalmiudet kartoitettiin ja tarvittavat toimenpiteet niiden kehittämiseksi käynnistettiin.
Työyhteisön toimivuustutkimus (HUPO) toteutettiin keväällä 2007 koko Suomen henkilöstölle toisen kerran. Tutkimukseen osallistuivat ensimmäistä kertaa myös Ruotsin, Latvian ja Venäjän yksiköiden toimihenkilöt. Tutkimuksen avulla kartoitettiin henkilöstön osaamista, työskentelyedellytyksiä, motivaatiota ja L&T:n toimintaperiaatteiden toteutumista käytännön tasolla. Tutkimukseen vastattiin aktiivisemmin kuin edellisellä kerralla.
Vastausten mukaan työ L&T:llä koetaan pääsääntöisesti mielekkääksi ja työtovereiden seurassa viihdytään. Tulokset käsiteltiin eri organisaatiotasoilla ja kehittämistoimenpiteet kytkettiin osaksi liiketoiminnan toimintasuunnitelmaa ja kehittämisprosessia. Yhtiötason kehitystoimenpiteenä jatketaan kehityskeskustelujen määrän lisäämistä ja niiden laadun parantamista, koska kehityskeskustelujen merkitys on todettu työyhteisön toimivuustutkimuksissa suureksi.
Suomessa päästiin tarkastelemaan syksyllä 2005 toteutetun HUPO-tutkimuksen tulosten perusteella aloitettujen kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia. Tiedonkulku on parantunut, tavoitteiden viestinnässä on onnistuttu paremmin ja vastuunjako on entistä selkeämpää. Perehdyttämisessä on myös tapahtunut kehitystä ja työpaikoille on kehittynyt kannustavampi työn tekemisen ilmapiiri.
L&T:n tavoitteena on, että mahdollisimman moni L&T:läinen pysyisi työkykyisenä vanhuuseläkkeeseen saakka. Tätä tavoitetta tukee vuonna 2006 käynnistetty työkyvynhallintaohjelma Sirius, jonka avulla pyritään sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen. Siriuksen lähtökohtana on, että työkykyasiat ovat tärkeä osa päivittäisjohtamista. Työkykyongelmiin puuttumiseen on kehitetty yhtenäiset toimintatavat, ja esimiehiä on koulutettu tunnistamaan työkykyongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Olennainen osa Sirius-ohjelmaa on aktiivinen vajaakuntoisten henkilöiden uudelleensijoitustoiminta, jonka avulla on kyetty alentamaan merkittävästi eläkekustannuksia.
Tehokkaan työterveyshuollon turvaamiseksi sekä toimintatapojen ja seurannan yhtenäistämiseksi työterveyshuolto keskitettiin koko Suomessa yhdelle yhteistyökumppanille vuoden 2007 alussa. Yhteistyön olennaisena osana on yhteisten tavoitteiden ja mittareiden asettaminen, tuloksellisuuteen sitoutuminen ja tehokkaiden työterveyshuoltokäytäntöjen edistäminen. Ohjelman tulokset ovat lupaavia, sillä sairauspoissaoloprosentti on pienentynyt vuoden 2005 lähtötilanteen 7,5 prosentista 5,8 prosenttiin vuonna 2007.
Työterveyshuoltoa täydentämään perustettiin Siriussairauskassa, jonka toiminta alkoi vuoden 2008 alussa. Sirius-sairauskassa toimii työpaikkakassana eli korvaa jäsenistölleen kaikki sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat ja korvaukset. Lisäksi kassa tarjoaa lisäetuuksia, esimerkiksi korvauksia työterveyshuollon ulkopuolelle jäävistä lääkärin määräämistä tutkimuksista, hoidoista ja lääkkeistä. Nykyiselle henkilöstölle liittyminen oli vapaaehtoista. Kassan aloitettua toimintansa kaikki uudet L&T:llä päätoimisesti työskentelevät henkilöt liitetään automaattisesti sairauskassan jäseniksi.
L&T tukee henkilöstön liikunta- ja virkistystoimintaa aktiivisesti toimivien henkilökuntakerhojen kautta. Suomessa toimi 33 henkilöstökerhoa vuonna 2007.
Yksi L&T:n toiminnan lähtökohdista on varmistaa henkilöstölleen turvallinen työympäristö. Tähän pyritään tunnistamalla ennalta erilaisiin työtehtäviin liittyvät riskit ja vaaratekijät sekä vähentämällä ja poistamalla niitä aktiivisesti. Työturvallisuusriskien hallinta on osa päivittäisjohtamista ja olennainen osa L&T:n johtamisjärjestelmää. Järjestelmässä työturvallisuusasioiden hallinta on yhdistetty työterveys- ja ympäristöasioiden (YTT) hallintaan.
L&T:n YTT-päämäärät vuosille 2007–2009 ovat työkyvyn ylläpito ja parantaminen, hyvän työturvallisuuskulttuurin rakentaminen sekä energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen. YTT-ohjelman toimenpiteet kirjataan toimialojen ja tuotelinjojen toimintasuunnitelmiin, ja niiden toteutumista seurataan yhdessä muun toiminnan kanssa. Liiketoimintayksiköt sisällyttävät omat vuosittaiset YTTtavoitteensa toimintasuunnitelmiinsa.
Turvallisuuskulttuurin määrätietoinen parantaminen jatkui vuonna 2007. Tavoitteena on tapaturmataajuuden puolittaminen kolmessa vuodessa. Tapaturmataajuus vuonna 2007 oli 41, kun se vuonna 2006 oli 49. Turvallisuuskulttuurin kehittyminen näkyi parhaiten Teollisuuspalvelut-toimialalla, jossa tapaturmien määrä väheni 35 prosenttia edellisestä vuodesta.
Vaaratilanteiden raportointiin kannustetaan ja siihen haetaan uusia työkaluja. Vuoden aikana läheltä piti -ilmoitusten teko vakiinnutettiin toimintatavaksi, ja läheltä piti -tapauksia raportoitiin yli 2 000 (2006: 1 400 tapausta). Raportit toimivat ennaltaehkäisevän työturvallisuustyön pohjana.
L&T:n johtamisjärjestelmälle ja keskitetyille toiminnoille on myönnetty OHSAS 18001:n mukainen työturvallisuussertifiointi. L&T:n palveluille on myönnetty 15 työturvallisuussertifiointia.
Yksiköissä ja työkohteissa tehostettiin vaaranarviointeja ja tapaturmien tutkintaa. Työsuojeluhenkilöstön koulutusta tehostettiin, ja työntekijöitä koulutetaan aktiivisesti muun muassa työturvallisuuskorttikoulutuksilla.
Työkyvynhallintaohjelma Siriuksen avulla pyritään sairauspoissaolojen
ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen.
L&T:n Ympäristöpalvelut kattaa jätteen ja hyötymateriaalien keräyksen, kuljetuksen ja jalostamisen uusioraaka-aineiksi ja kierrätyspolttoaineeksi (SRF) sekä jalostettujen materiaalien toimittamisen hyötykäyttöön.
Kiinteistöille tarjottavat keräyspalvelut käsittävät noutopalvelun lisäksi keräysvälineiden suunnittelun, mitoituksen, merkinnän, ylläpidon ja vuokrauksen. Myös kiinteistön sisäiset jätesiirrot, henkilökunnan koulutus ja raportointi sisältyvät usein palveluun. Erilliskerättäviä materiaaleja ovat paperi, pahvi, kartonki, metalli, muovi, lasi, biojäte, energiajäte, puu, sähkö- ja elektroniikkaromu (SER), tietosuojamateriaali ja renkaat.
L&T on mukana uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisessä ja edistää siten hiilidioksidipäästöjen vähentämistä. L&T Biowatti toimittaa voimalaitoksille sähkön ja lämmön tuotantoon biopolttoainetta, jolla korvataan fossiilisia polttoaineita. Raaka-aineen L&T Biowatti hankkii metsä- ja puuteollisuudelta sekä puunhankintaorganisaatioilta.
Liikevaihto, milj. €
Keräämänsä jätemateriaalit L&T vie jalostettaviksi omiin tai yhteistyökumppaniensa laitoksiin. Kasvattamalla jatkuvasti jalostuskapasiteettiaan L&T pyrkii nostamaan kerätyn jätemateriaalin hyödyntämisastetta ja siten pienentämään jätteiden kaatopaikalle päätyvää osuutta. Vuoden lopussa yhtiöllä oli 23 kierrätyslaitosta Suomessa ja yksi Latviassa. Jalostetut uusioraaka-aineet ja kierrätyspolttoaine myydään lopullisille hyödyntäjille yleensä pitkäaikaisilla sopimuksilla. L&T:llä on Keravalla EU-normit täyttävä kaatopaikka, jonne loppusijoitetaan vain L&T:n oman kierrätyslaitoksen hyödyntämiskelvottomia jäännösmateriaaleja.
L&T hoitaa muun muassa renkaiden, keräyspaperin, pakkausten sekä sähkö- ja elektroniikkaromun tuottajavastuuseen perustuvia palveluja.
L&T Biowatti on erikoistunut puupolttoaineiden toimituksiin lämpö- ja voimalaitoksille sekä raaka-ainetoimituksiin levy- ja selluteollisuudelle, pellettitehtaille ja ympäristörakentamiseen, kompostointiin ja kuivikkeeksi. Raaka-aineen L&T Biowatti hankkii metsä- ja puuteollisuudelta sekä puunhankintaorganisaatioilta.
Suomen Keräystuote (SKT) hoitaa keräyspaperin, pahvin ja kuitupakkausten talteenottoa, jalostusta ja tukkukauppaa. SKT:llä on Tampereella keräyspaperin käsittelylaitos. SKT toimii keräyspaperin tuottajayhteisönä painopaperin osalta.
Bajamaja-palvelu tarjoaa tapahtumien järjestäjille kattavan ja yksilöllisesti suunnitellun tapahtumien palvelukokonaisuuden WC-palveluista siivoukseen.
Latviassa L&T on jätteiden keräyksen ja kuljetuksen markkinajohtaja. Venäjällä Dubnassa L&T hoitaa jätteiden keräyksen ja kuljetuksen sekä kaatopaikkojen hoidon koko kaupungissa ja Sergiev Posadissa jätteiden keräyksen ja kuljetuksen.
L&T hoitaa yhteistyössä Suominen Joustopakkausten kanssa muovikassien talteenoton ruokakauppojen pullonpalautuspisteissä ja solmi vuonna 2007 Suomen Palautuspakkaus Oy:n kanssa kierrätysmuovipullojen ja tölkkien talteenoton tehostamista koskevan yhteistyösopimuksen.
Ympäristötuotteet harjoittaa ympäristönhuoltoalan tuotteiden tukkukauppaa ja vientiä sekä toimii näiden tuotteiden osto-organisaationa palvelutoimialoille. Ympäristötuotteet vastaa myös ympäristönhuollon keräysvälineiden tuotekehityksestä.
Jätemateriaalien tehokas hyödyntäminen vähentää merkittävästi ilmakehää rasittavia hiilidioksidipäästöjä. L&T:n toimittamilla bio- ja kierrätyspolttoaineilla korvataan energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita. Ympäristöpalveluiden tuottama kierrätyspolttoaine on 60–80-prosenttisesti uusiutuva energialähde, jota valmistetaan kaupan, teollisuuden ja kotitalouksien materiaalikierrätykseen sopimattomista jätteistä. Jätemateriaalien kierrätyksen ansiosta säästyy neitseellisiä raaka-aineita. Eniten päästöjä vähentää paperin, pahvin, muovin ja metallin kierrätys.
Jätteiden hyödyntämisasteen nostamista on edellytetty Suomen valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa jo pitemmän aikaa. Se on keskeinen tavoite myös ehdotuksessa uudeksi suunnitelmaksi, joka tulee valtioneuvoston hyväksyttäväksi vuoden 2008 alkupuoliskolla. Tässä vuoteen 2016 ulottuvassa suunnitelmassa painotetaan erityisesti jätteen energiahyödyntämisen kasvattamista,
koska kokonaishyödyntämisasteen nostaminen nykyisestä noin 40 prosentista tavoitteena olevaan 80 prosenttiin riippuu paljon energiahyödyntämisen onnistumisesta. Jätteen energiahyödyntämisen kasvattaminen ja bioenergian käytön lisääminen ovat tärkeällä sijalla myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa.
Valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistuksen tarkoituksena on myös pohjustaa jätelain kokonaisuudistusta. Sekä jätelain että jäteverolain uudistushankkeet vaikuttavat merkittävästi L&T:n toimintaympäristöön. Kesäkuun alussa tuli voimaan jätehuollon osapuolten rooleja selventävä jätelain muutos, jonka seurauksena kaupan, teollisuuden ja muun elinkeinoelämän tuottama yhdyskuntajäte siirtyi niin sanotun sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piiriin, ja kuntien vastuulle jäi asuinkiinteistöjen jätehuollon järjestäminen.
Kaatopaikat, jotka eivät täyttäneet EU:n vaatimuksia, jouduttiin sulkemaan lokakuun loppuun mennessä. Kaatopaikkojen määrä Suomessa on pudonnut 1990-luvun alkupuolelta noin kymmenesosaan, ja kuljetusmatkat ovat pidentyneet.
Kierrätyspolttoaineen tuotanto ja käyttö ovat kehittyneet myönteisesti. Ilmastonmuutos ja raaka-ainehintojen nousu lisäävät entisestään kierrätyksen ja kierrätysraaka-ainekaupan merkitystä. Kierrätystä on tähän asti kasvatettu kaupan ja teollisuuden jätehuollossa, mutta lähivuosina myös asumisessa syntyvien jätteiden laitosmainen käsittely yleistyy, ja niiden loppusijoitus kaatopaikoille vähenee oleellisesti.
Venäjällä jätehuollon nykyaikaistamistarve ja -halu kasvavat jatkuvasti, kun maan talous vahvistuu ja venäläisten huoli ympäristöstä lisääntyy.
Suomessa L&T:n markkina-asema vahvistui erityisesti bioperäisten polttoaineiden toimituksissa, joissa L&T Biowatti on markkinajohtaja. L&T on markkinajohtaja myös jätehuollossa ja kierrätyspalveluissa, joissa sen markkinaosuus on lähes 30 prosenttia. L&T:llä on maan laajin toimipisteverkosto, jota L&T Biowatin uudet terminaalit kasvattivat. Latviassa L&T on suurin ympäristöpalveluita tuottava yritys.
Ympäristöpalveluiden liikevaihto oli 279,8 miljoonaa euroa (204,8 milj. e) ja se kasvoi 36,6 %. Liikevoitto oli 35,0 miljoonaa euroa (32,8 milj. e).
Orgaaninen kasvu oli vahvaa, ja asiakaspysyvyys oli hyvä. Jätehuollon kannattavuutta rasitti kuntaurakoiden määrän suhteellinen kasvu. Kierrätyspalveluiden volyymit kasvoivat uusmyynnin ja kasvaneen laitoskapasiteetin ansiosta. Bajamaja-vuokrauspalvelu kasvatti liikevaihtoaan selvästi ja paransi kannattavuuttaan.
Salvorin kaatopaikkojen rakentamisliiketoiminnan tappiot heikensivät merkittävästi kierrätyspalveluiden tulosta. Osa Salvorin liiketoiminnasta myytiin yhteisyrityskumppanille, yhteisomistus purettiin ja Salvor siirtyi kokonaan L&T:n omistukseen syyskuun alussa. Salvorin jäljelle jääneet liiketoiminnat integroitiin Teollisuuspalveluihin.
Vuoden aikana rakennettiin ja otettiin käyttöön lisäkapasiteettia jätemateriaalien ja sivutuotteiden kierrätykseen Turussa, Tampereella ja Valkeakoskella, ja rakennettiin kokonaan uusi kierrätyslaitos Joensuuhun. Ympäristölupatilanne kehittyi myönteisesti, vaikka ympäristöluvista tehdyt valitukset hidastavat jossain määrin laitos- ja käsittelyaluehankkeita. Uusien laitosten ja käsittelyalueiden suunnittelua ja toteutusta jatketaan sekä Suomessa että Venäjällä. Suurin hanke liittyy Keravan laitoskokonaisuuden kapasiteetin laajentamiseen. Sen ensimmäisen vaiheen arvioidaan valmistuvan vuoden 2009 jälkipuoliskolla.
Biowatti Oy:n osake-enemmistö ostettiin 1.2.2007. L&T Biowatti on Suomen johtava uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä bioenergia-alan yritys, joka hankkii, prosessoi, markkinoi ja toimittaa asiakkaille puupolttoaineita. L&T Biowatin liikevaihto ja tulos kehittyivät lähes suunnitellusti. Se on parantanut hankinta- ja toimituskykyään rakentamalla uusia terminaaleja ja vahvistamalla hankintaorganisaatiotaan. Vuoden 2007 lopulla päätettiin laajentaa L&T Biowatin toimintaa puupellettien tuotantoon. Suonenjoelle rakennetaan pellettitehdas, jonka kapasiteetti on 30 000 tonnia vuodessa. Tehtaan arvioidaan valmistuvan vuoden 2008 lopulla.
Jätehuoltotoiminta laajeni Moskovan alueella uuteen kaupunkiin toukokuussa, kun Sergiev Posadin kaupungin jätehuollon siirtyminen asteittain L&T:n hoidettavaksi alkoi. L&T:llä on tällä hetkellä jätehuoltotoimintaa kahdella paikkakunnalla Venäjällä: Dubnassa ja Sergiev Posadissa. Toimintaa ollaan kuitenkin laajentamassa hallitusti suurempiin kaupunkeihin.
Ympäristötuotteiden liikevaihto ja tulos paranivat selvästi. Liikevaihto kasvoi sekä Suomessa että muissa maissa. Ulkomailla panostettiin erityisesti Venäjän toiminnan kasvattamiseen.
L&T:n toiminta tukee kestävää kehitystä. L&T käyttää tuotantolaitoksissaan raaka-aineena
jätemateriaaleja ja sivutuotteita, joista valmistetaan uusioraaka-aineita ja kierrätyspolttoainetta. Jäännösmateriaalit loppusijoitetaan turvallisesti.
Kiinteistöpalvelut ovat rakennusten, laitteiden ja huonetilojen ylläpito-, huolto- ja käyttöpalveluja. Käyttäjäpalvelut auttavat tilojen käyttäjiä keskittymään ydinliiketoimintaansa. Käyttäjäpalveluja ovat muun muassa aula-, vastaanotto-, puhelinvaihde-, postitus-, kopiointi-, turva- ja ruokapalvelut sekä toimitilojen hallinnointi. Nämä laajat palvelukokonaisuudet L&T toteuttaa joko itse tai verkottumalla kunkin alan eturivin yrityksen kanssa.
L&T tarjoaa asiakkailleen kattavia kiinteistönhoidon palveluja. Ulkoalueiden hoidossa käytettävä nykyaikainen kalusto täyttää myös vuodenaikojen vaihtelun asettamat vaatimukset. Ulkoalueiden lisäksi L&T huolehtii muun muassa kiinteistöjen yleisvalvonnasta, talotekniikasta ja yleisten tilojen siivouksesta.
Liikevaihto, milj. € 2003 FAS
Siivouspalvelut tarjoaa ylläpitosiivouksen lisäksi monipuolisia perussiivoustöitä, kuten ikkunanpesuja ja lattioiden peruspesuja.
Kiinteistönhoito koostuu kiinteistöhuollosta ja kiinteistötekniikasta. Kiinteistöhuolto käsittää kiinteistöjen yleisvalvonnan, talotekniikan käytön ja ylläpidon, ulkoalueiden hoidon, yleisten tilojen siivouksen, tila- ja asukaspalvelut sekä monipuoliset kertaluonteiset erikoispalvelut. Kiinteistötekniikka tekee LVI-, sähkö-, kylmälaitejärjestelmien sekä paloteknisten ja kiinteistöautomaatiojärjestelmien asennuksia, huoltoja ja korjauksia.
L&T panostaa vahvasti palveluiden tuotekehitykseen. Konseptoituja palvelutuotteita on kehitetty muun muassa kauppakeskuksille, korkeaa hygieniatasoa vaativalle elintarviketeollisuudelle, huoltoasemaketjuille ja asuinkiinteistöille. L&T® Toimitila -konsepti sisältää laajan tukipalveluiden tarjooman, jota voidaan räätälöidä asiakaskohtaisesti. Se koostuu käyttäjä-, sisätila- ja ulkoaluepalveluista. Kokonaisratkaisuun kuuluvia jäte- ja kierrätyspalveluja täydennetään monipuolisilla ympäristönhuollon asiantuntijapalveluilla.
Tehokkaaseen tuotannon suunnitteluun ja ohjaukseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja sähköisiä työkaluja hyödynnetään tehokkaasti. Selainpohjaisten tuotannonohjausjärjestelmien ansiosta yhteydenpito on reaaliaikaista, ja niiden avulla voidaan tuottaa monipuolisia asiakasraportteja.
Toimialan asiakkaita ovat toimisto- ja liikekiinteistöt, institutionaaliset kiinteistönomistajat, isännöitsijät, yritykset ja laitokset ja julkinen sektori. Kuntasektoria ja erityisesti niitä kunta-asiakkaita, jotka haluavat ostaa kiinteistöjen hoito- ja ylläpitopalvelut ja ruokahuollon yhtenä kokonaisuutena, palvellaan yhteistyökumppanin kanssa. Pienille ja keskisuurille asiakkaille tarjotaan siivous- ja käyttäjäpalveluja Huomenta Toimitilapalveluiden franchisingmallilla.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut toimii Suomen lisäksi Moskovassa, Latviassa, Ruotsissa ja Norjassa. Moskovassa ja Latviassa L&T tarjoaa siivous- ja käyttäjäpalveluja ja ulkoalueiden hoitoa, Ruotsissa siivous- ja käyttäjäpalveluja ja Norjassa elintarviketeollisuuden hygieniapalveluja.
Siivouspalveluiden suurimmat asiakasryhmät ovat toimisto- ja liikekiinteistöt sekä teollisuus. Kiinteistönhoidon suurimpia asiakkaita ovat institutionaaliset kiinteistönomistajat, kiinteistöjen isännöitsijät ja yritykset. Kummatkin markkinat ovat keskittyneet viime vuosina nopeasti, ja yli puolet kaupallisten markkinoiden liikevaihdosta on kolmen suurimman toimijan hallussa. Kaupallisten markkinoiden osuus Suomen siivouspalveluiden ja kiinteistönhoidon kokonaismarkkinoista on noin puolet.
Suomessa kaupalliset markkinat kasvavat kansantalouden kasvua nopeammin. Teollisuudessa vallitsee selvä kehityssuunta: Omista kiinteistöjen hoidon ja ylläpidon organisaatioista luovutaan ja haetaan tukipalveluja toimittavien yritysten kanssa kumppanuutta ja tehdaskohtaisia kokonaisratkaisuja. Metsäteollisuuden tukipalvelut avautuivat kilpailulle vuonna 2005. Niiden ulkoistaminen on edennyt hitaasti, kuten oli arvioitu.
Kiinteistöpalveluiden ulkoistaminen on ollut hidasta myös kuntasektorilla. Ulkoistamisaste on Suomessa alle 20 prosenttia, kun se Ruotsissa on yli 50 prosenttia, ja niin sanotuissa vanhoissa EU-maissa vielä korkeampi. Suomen kunnissa joudutaan kuitenkin lähivuosina vapauttamaan ydintehtävien ulkopuolella olevat tukipalvelut aidolle kilpailulle. Siihen pakottavat suurten ikäluokkien eläköitymisen aiheuttama työvoimapula ja kuntien taloudellinen tilanne, joka vaatii säästöjä ja toiminnan tehostamista.
Moskovan ja Latvian Riian siivousmarkkinat kasvavat nopeasti. Ruotsissakin siivousmarkkinat kasvavat ulkoistamisen johdosta kansantalouden kasvua nopeammin.
L&T:n kilpailuedut ovat asiakaslähtöisyys, laatu, kustannustehokkuus ja monipuolinen palveluvalikoima. Kilpailijoista erotutaan valituille asiakasryhmille kehitetyillä palvelukonsepteilla. L&T on Suomen toiseksi suurin toimija sekä siivouspalveluissa että kiinteistönhoidossa noin 14 prosentin markkinaosuudella. Ruotsissa L&T on siivous- ja käyttäjäpalveluissa kolmanneksi suurin kaupallinen toimija ja Latviassa johtava toimija siivousalalla.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden liikevaihto oli 204,1 miljoonaa euroa (168,4 milj. e), kasvua oli 21,2 %. Liikevoitto oli 11,0 miljoonaa euroa (8,8 milj. e).
Suomessa orgaaninen kasvu jatkui, ja erityisesti kiinteistönhoidon liikevaihto kasvoi. Lisämyyntiä nykyisille asiakkaille onnistuttiin kasvattamaan. Molemmat tuotelinjat paransivat kannattavuuttaan operatiivisen toiminnan hyvän johtamisen ansiosta.
Kesäkuun alussa ostettiin Kiinteistöhuolto Jauhiainen Oy ja Siivouspalvelu Ta-Bu Oy. Kiinteistöhuolto Jauhiainen Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva kiinteistöhuoltoyritys, jonka liikevaihto vuonna 2006 oli 6,5 miljoonaa euroa. Siivouspalvelu Ta-Bu Oy toimii sekä pääkaupunkiseudulla että Varkauden ympäristössä. Sen liikevaihto vuonna 2006 oli 5,3 miljoonaa euroa. Ostettujen yritysten liiketoiminnot on integroitu L&T:n toimintaan. Ruotsissa ja Norjassa toimiva elintarvikehygieniapalveluihin erikoistunut Skånsk All Service AB ostettiin vuoden 2007 alussa. Sen liikevaihto vuonna 2006 oli 10,8 miljoonaa euroa.
Syksyllä aloitettiin asuinkiinteistöille kehitetyn palvelukonseptin myynti. L&T® Asuinkiinteistö käsittää monipuoliset palvelut asuinkiinteistöjen ulko- ja sisätöihin sekä palvelutasoihin perustuvan palvelukuvauksen, jonka avulla isännöitsijät ja taloyhtiöt voivat helpommin määritellä ja ostaa kiinteistöhuollon palveluja.
L&T:n asema elintarviketeollisuuden puhdistuspalvelujen ykköstoimittajana vahvistui Suomessa. L&T:n elintarvikehygieniayksikön palveluille myönnettiin ensimmäisenä suomalaisena palvelualan yrityksenä elintarviketurvallisuussertifikaatti ISO 22000.
Ulkomaantoiminnan liikevaihto kasvoi merkittävästi, Ruotsissa tammikuussa tehdyn yritysoston seurauksena ja Latviassa ja Venäjällä orgaanisesti. Latviassa ja Venäjällä toiminta organisoitiin uudelleen sekä tehtiin asiakaskohteiden uudelleenlaskentaa ja hinnankorotuksia. Myynti on sujunut hyvin ja tuloksen odotetaan paranevan. Toimialan ulkomaantoiminta oli edelleen tappiollista.
Ruotsin liiketoiminta muodostuu kolmesta ostetusta yrityksestä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 26,5 miljoonaa euroa. Ruotsissa keskitytään edelleen näiden yritysten integrointiin yhdeksi yritykseksi ja myyntiorganisaation rakentamiseen.
L&T tarjoaa tilojen käyttäjille monipuolisia käyttäjäpalveluja, jotka auttavat asiakasta keskittymään omaan liiketoimintaansa. Käyttäjäpalveluita ovat muun muassa aula- ja vastaanottopalvelut.
Teollisuuspalvelut on erikoistunut raskaisiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristönhuolto- ja ylläpitopalveluihin. L&T:n ongelmajätepalvelut kattavat koko logistisen ketjun keräyksestä jätteiden prosessointiin ja jatkojalostamiseen. Yhtiöllä on Suomessa ja Latviassa 12 terminaalia, joihin ongelmajätteet kerätään esikäsittelyä ja välivarastointia varten.
Teollisuusratkaisut kehittää yhdessä asiakkaan kanssa kokonaisvaltaisia ratkaisuja teollisuuslaitosten puhtaanapitoon ja ympäristönhuoltoon. Puhtaanapitopalveluun voi kuulua prosessilaitteiden puhdistuksia tai kuivien ja märkien materiaalien, kuten hiekan ja lietteen siirtämistä tehokkaalla imukalustolla. Ympäristönhuollossa L&T kehittää ratkaisuja teollisuuden sivutuotteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen.
Vain noin 10 prosenttia L&T:n keräämistä ongelmajätteistä päätyy ongelmajätelaitoksiin tuhottavaksi. Terminaaleista ongelmajätteet viedään L&T:n tuotantolaitoksille, joissa niistä prosessoidaan teollisuudelle uusioraaka-aineita tai kierrätyspolttoaineita. Toiminnan pääpaino on hyödyntämisratkaisuissa, joissa pyritään mahdollisimman korkeaan jalostusasteeseen. Uusi palvelusektori on ympäristövahinkopalvelut, joka tarjoaa monipuolisia pilaantuneiden maiden käsittely- ja hyödyntämispalveluja.
Teollisuusratkaisut tuottaa teollisuuden puhtaanapito- ja ympäristönhuoltoratkaisuja. Teollisuuden puhtaanapito tarjoaa raskaan sarjan siivousta ja huoltoa teollisuuslaitoksille, rakennustyömaille ja kiinteistöille. Korkeapainepesulla puhdistetaan erilaisia vaativia pintoja, kuten teollisuuden prosessilaitteita, säiliöitä ja julkisivuja, sekä poistetaan pinnoitteita. Imukalustolla siirretään kuivia ja märkiä materiaaleja ja huolehditaan muun muassa teollisuuslaitosten piha-alueiden ja liikenneväylien puhdistuksesta. Teollisuuden ympäristönhuolto kehittää ja tuottaa teollisuuslaitosten sisäisiä ympäristönhuolto- ja materiaalitehokkuusratkaisuja esimerkiksi teollisuuden sivutuotteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen.
Tuottamiensa palveluiden lisäksi teollisuusratkaisut manageeraa kokonaisvaltaisia teollisuuden ympäristönhuolto- ja ylläpitoratkaisuja, joissa korostuu kehitysvastuu ja pitkäaikainen sitoutuminen kumppanuusperiaatteella.
Vahinkosaneeraus on erikoistunut omaisuusvahinkojen minimointiin vahinkotilanteissa, kuten tulipaloissa, kosteusvahingoissa ja muissa onnettomuuksissa. L&T:n palvelut kattavat jälkivahinkojen torjunnan eli omaisuuden ja rakenteiden suojauksen, puhdistuksen, kuivauksen sekä korjauksen vahinkoa edeltäneeseen tilaan. Tarvittaessa L&T ottaa vastuun koko vahinkotyömaan manageerauksesta.
L&T:n jätevesipalvelut keskittyy viemäriverkoston ylläpitoon liittyviin palveluihin. L&T huoltaa kaivoja, kuvaa ja puhdistaa viemäriverkostoa sekä huoltaa, ylläpitää ja operoi jätevesijärjestelmiä. Viemärikuvauksilla selvitetään viemäreiden ja putkistojen toiminnallisuutta ja rakenteellista kuntoa. L&T kasvattaa rooliaan jätevesihuollossa myös kehittämällä lietteiden hyötykäyttöratkaisuja.
Teollisuudessa kehitetään räätälöityjä palveluratkaisuja, joissa palveluntoimittaja integroituu asiakkaan prosesseihin. Ostokulttuurin muutos vaikuttaa palveluntoimittajan prosesseihin: Asiakkuuksien sisältö ja merkitys korostuvat, prosessien jatkuva kehittäminen ja tuottavuuden parantaminen ovat entistä kriittisempiä menestystekijöitä, ja palvelumaksut sidotaan yhä useammin niihin.
Ongelmajätepalveluiden markkinat ovat Suomessa varsin vakaat. Ongelmajätteen määrä ei juuri kasva, ja keräysaste on vakiintunut korkealle tasolle. Perinteisissä ongelmajätteissä L&T on siirtänyt toiminnan ja kehittämisen painopisteen keräyksestä ympäristöteknologiaan ja kehittyneisiin hyödyntämis- ja käsittelyratkaisuihin. Jalostusasteen kasvattamisen on tehnyt mahdolliseksi raaka-aineiden ja energian kallistuminen. Siirtyminen arvoketjussa eteenpäin merkitsee myös askelta kansallisilta palvelumarkkinoilta kansainvälisille markkinoille ja teolliseen toimintaan. Modernien laitosten raaka-aineeksi kelpaavaa jätettä haetaan maailmanlaajuisesti, ja prosessin lopputuote voidaan myydä markkinoille ilman jätestatusta.
Pilaantuneiden maiden käsittelyä koskevia ympäristönormeja lievennettiin Suomessa vuonna 2007, ja markkinahinnat romahtivat. Hintatason odotetaan normalisoituvan muutamassa vuodessa. Pilaantuneiden maiden puhdistuspalveluiden kysyntä Venäjällä näyttää lupaavalta ja tarjoaa kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia.
Teollisuusratkaisujen palveluista teollisuuden puhtaanapidon markkinat ovat vakaat, ja L&T on selvä markkinajohtaja. Ostokulttuurin muutos vahvistaa suurten toimijoiden asemaa entisestään. Teollisuuden ympäristönhuoltoratkaisujen markkinat kehittyvät sen sijaan nopeasti. Tällä hetkellä teollisuus hoitaa pääsääntöisesti itse sivutuotteidensa käsittelyn ja hyödyntämisen, mutta markkinat ovat avautumassa. Teollisuuslaitokset ja yhdyskunnat etsivät yhteisiä materiaalitehokkuusratkaisuja sivutuotteiden ja raaka-aineiden hallintaan, ja L&T haluaa olla kehittämässä ja toteuttamassa näitä ratkaisuja.
Vahinkosaneerausmarkkinoilla L&T:n markkinaosuus niin palosaneerauksessa kuin kuivauksessa on selvästi vahvistunut. L&T:n palveluverkosto kasvaa muutamalla toimipisteellä vuosittain. Kuivauspalveluiden markkinat kasvavat vielä vuosia, koska Suomen rakennuskannasta vain noin 30 prosenttia on rakennettu nykyisten kosteusnormien mukaan. Ilmaston lämpeneminen aiheuttaa säähäiriöitä, ja se lisää vahinkopalveluiden kysyntää. L&T on laajentanut toimintaansa ympäristövahinkoihin ja eläintautien saastuttaman omaisuuden puhdistamiseen, ja niihin liittyvien palveluiden kysynnän odotetaan kasvavan.
Jätevesipalveluilla on myös hyvät lähiajan kasvunäkymät. Suomessa ikääntyvän viemäriverkoston huollon tarve kasvaa koko ajan. Lisäksi teollisuuden ja kuntien jätevesien puhdistustoiminnan ja lietehuollon ulkoistaminen lisääntyy merkittävästi lähivuosien aikana. Palveluiden kysyntä on kasvussa myös Baltian maissa ja Venäjällä. L&T kehittää lähivuosina palveluvalikoimaansa entisestään ja laajentaa palveluverkostoaan Suomessa ja lähialueilla.
Teollisuuspalvelut on edustamissaan palveluissa johtava toimija Suomessa.
Teollisuuspalveluiden koko vuoden liikevaihto oli 75,5 miljoonaa euroa (66,8 milj. e). Se kasvoi 12,9 %. Liikevoitto oli 4,8 miljoonaa euroa (9,3 milj. e). Toimialan liikevoittoa rasittivat öljyjohdannaisten käypien arvojen laskennalliset muutokset (-2,8 milj. e), kun edellisenä vuonna muutokset paransivat tulosta 0,7 miljoonalla eurolla.
Kaikki tuotelinjat onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan ja vahvistamaan markkinaosuuttaan, erityisen hyvin menestyi vahinkosaneeraus. Kierrätyspolttoainemyynti pieneni, kun regenerointikelpoista öljyä varastoitiin odottamaan vuonna 2008 valmistuvaa laitosta. Jäteöljyn jalostusarvo on regeneroinnissa huomattavasti parempi. Keväällä markkinoille tuotiin uusi nestemäinen kierrätyspolttoaine (ALF) korvaamaan regenerointiin ohjattava jäteöljy.
L&T jalostaa tuotantolaitoksissaan öljypitoista ongelmajätettä uusioraaka-aineiksi ja kierrätyspolttoaineeksi teollisuudelle.
Toimialan kasvua ja tulosta rasitti jonkin verran niin henkilöstön kuin kaluston aliresursointi. Vajaamiehitys lisäsi ylityö- ja vuokratyökustannuksia eikä kysyntää sesongin aikana voitu tyydyttää kokonaan edes vuokraresursseilla. Toimialan operatiivinen tulos oli tavoitteiden mukainen. Tavoitteista jäätiin ainoastaan jätevesipalveluissa, jossa etenkin vuoden alkupuolisko oli tuotannollisesti vaikea. Vahinkosaneerauksen kannattavuus parani.
Ongelmajätepalveluissa yhteisyritys L&T Recoilin laitoksen rakennushanke eteni. Rakennuskustannusten yleinen nousu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen ovat nostaneet rakennuskustannuksia. Rakennusaikataulu on osoittautunut jossain määrin liian kireäksi. Raaka-aineen hankinta ylitti odotukset, mikä kasvatti tulosvaikutteisia varastointikustannuksia. Tehtyjen toimitussopimusten myötä raaka-aineriski on käytännössä poistunut.
Myös Tuusulan tuotantolaitoksen tulipalosta aiheutunut yli kolmen kuukauden tuotantokatkos kasvatti logistisia kustannuksia ja jätteen hävittämiskustannuksia.
21
Lassila & Tikanoja Oyj noudattaa 1.7.2004 voimaan tullutta OMX Pohjoismaisen Pörssin, Keskuskauppakamarin ja Elinkeinoelämän Keskusliiton suositusta listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä (Corporate Governance -suositus).
Liiketoiminta on jaettu kolmeen palvelutoimialaan: Ympäristöpalvelut, Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut ja Teollisuuspalvelut. Toimialoja johtavat toimialajohtajat, jotka raportoivat toimitusjohtajalle. Lisäksi yhtiö harjoittaa ympäristönhuoltoalan tuotekauppaa.
Kenttätoiminta on organisoitu siten, että Ympäristö- ja Teollisuuspalveluiden tulosyksiköt raportoivat tuotelinjajohtajille ja Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluilla on Suomessa neljään alueeseen jaettu alueorganisaatio. Muissa maissa kuin Suomessa on maakohtaiset toimitusjohtajat. Hallinto, markkinointi, tuotekehitys sekä yhteisten prosessien johto on keskitetty.
Yhtiökokous on Lassila & Tikanoja Oyj:n ylin päättävä elin. Yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain mukaan kuuluvista tehtävistä, kuten tilinpäätöksen vahvistamisesta ja osingonjaosta, vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle sekä hallituksen ja tilintarkastajan valinnasta ja heille maksettavista palkkioista. Varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain huhtikuun loppuun mennessä. Ylimääräinen yhtiökokous kutsutaan tarvittaessa koolle käsittelemään tiettyä yhtiökokoukselle tehtyä ehdotusta. Yhtiökokouksen kutsuu koolle yhtiön hallitus.
Lassila & Tikanoja Oyj:n kullakin osakkeella on yksi ääni. Äänioikeutta on yhtiöjärjestyksellä rajoitettu niin, ettei kukaan osakkeenomistaja ole yhtiökokouksessa oikeutettu äänestämään enemmällä kuin yhdellä viidesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä.
Osakkeenomistajat kutsutaan yhtiökokoukseen yhdessä yhtiön kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä julkaistavalla yhtiökokouskutsulla. Hallituksen ehdotukset yhtiökokoukselle sekä kokouskutsu julkistetaan myös pörssitiedotteena. Hallitukseen ehdolla olevat henkilöt ja ehdotus yhtiön tilintarkastajaksi julkistetaan yhtiökokouskutsun yhteydessä tai erillisenä pörssitiedotteena ennen yhtiökokousta.
Hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja hallituksen jäseneksi ehdolla olevat henkilöt ovat läsnä yhtiökokouksessa, ellei poissaoloon ole pätevää syytä.
Yhtiöjärjestyksen mukaan Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitukseen kuuluu vähintään kolme ja enintään seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenet valitsee varsinainen yhtiökokous. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallitukseen ei voida valita henkilöä, joka on täyttänyt 70 vuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Hallituksen jäsenet ovat: puheenjohtaja Juhani Maijala, varapuheenjohtaja Juhani Lassila, Eero Hautaniemi, Lasse Kurkilahti ja Soili Suonoja. Hallituksen jäsenten henkilötiedot kerrotaan sivulla 25. Tiedot omistuksista ja niissä vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ovat sivulla 24.
Toimitusjohtaja ei ole hallituksen jäsen, mutta on läsnä hallituksen kokouksissa.
Hallituksen tehtävänä on huolehtia yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallitus päättää asioista, joilla yhtiön toiminnan laajuus huomioon ottaen on huomattava merkitys yhtiön toiminnalle.
Hallituksella on vuonna 2004 hyväksytty työjärjestys, jota noudatetaan yhtiöjärjestyksen, Suomen lainsäädännön ja muiden säännösten ohella.
Työjärjestyksen mukaan hallituksen tehtäviä ovat:
Hallitus kokoontuu noin 12 kertaa vuodessa. Tarvittaessa hallitus pitää puhelinkokouksia. Hallituksen kokousten koollekutsumisesta ja kokoustyöskentelystä vastaa hallituksen puheenjohtaja. Kokouksen esittelijänä toimii toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että hallitus saa käyttöönsä riittävät tiedot yhtiön toiminnan ja taloudellisen tilanteen arvioimista varten. Toimitusjohtaja valvoo hallituksen päätösten täytäntöönpanoa ja raportoi hallitukselle niiden täytäntöönpanosta.
Hallituksella oli 11 kokousta vuonna 2007. Jäsenten keskimääräinen osallistumisprosentti oli 98,2.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan tekemällä vuosittain itsearvioinnin.
Hallitus on arvioinut jäsentensä riippumattomuuden Corporate Governance -suosituksen kohdan 18 mukaisesti. Kaikki hallituksen jäsenet ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus ei ole perustanut valiokuntia. Koko hallitus käsittelee kaikki sille kuuluvat asiat.
Lassila & Tikanoja Oyj:n toimitusjohtajan valitsee yhtiön hallitus. Toimitusjohtaja hoitaa juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti ja vastaa strategiaprosessista. Toimitusjohtaja on Jari Sarjo.
Toimitusjohtajaa avustaa yhtiön johtamisessa johtajisto. Johtajiston jäsenet on esitelty sivulla 27. Tiedot johtajiston Lassila & Tikanojan Oyj:n osakkeiden ja optio-oikeuksien omistuksista ja niissä vuoden aikana tapahtuneista muutoksista ovat sivulla 25.
Johtoryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa käsittelemään L&T:n tulosta, strategiaa, merkittäviä kehityshankkeita ja seuraavan vuoden tavoitteita. Johtoryhmässä toimii yrityksen johdon lisäksi neljä henkilöstön edustajaa.
Hallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous etukäteen vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2007 hallituksen puheenjohtajalle maksettiin 44 000 euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle 29 000 euroa vuodessa ja jäsenille 24 500 euroa vuodessa. Palkkiot maksettiin siten, että hallituksen jäsenet hankkivat palkkion netto-osuudella (40 % palkkiosta) yhtiön osakkeita OMX Pohjoismaisen Pörssin järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä.
Hallituksen jäsenet eivät kuulu yhtiön optio-ohjelman piiriin eikä heillä ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa.
Toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan välittömien alaisten palkasta, palkkioista ja muista eduista päättää hallitus. Toimitusjohtaja ja johtajisto kuuluvat yhtiön avainhenkilöille suunnatun optio-ohjelman piiriin. Lisäksi käytössä on EVApohjainen tulospalkkiojärjestelmä, jonka perusteet hallitus hyväksyy vuosittain etukäteen. Toimitusjohtajalle ja johtajistolle ei makseta erillisiä palkkioita tytäryhtiöiden hallitusten jäsenyyksistä.
Vuonna 2007 toimitusjohtajan palkka oli yhteensä 887 550 euroa, joka sisältää palkan luontoisetuineen 291 540 euroa, tulospalkkion 129 360 euroa ja optio-oikeuksien käyttämisestä syntyneen optioedun 456 650 euroa.
Toimitusjohtajan kanssa on tehty kirjallinen toimitusjohtajasopimus. Sopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön irtisanoessa 12 kuukautta ja toimitusjohtajan irtisanoutuessa kuusi kuukautta. Toimitusjohtajalla on oikeus siirtyä eläkkeelle 60-vuotiaana. Eläkkeen määrä on sovittu etukäteen, ja siihen tehdään vuosittain indeksikorotus. Määrä on alle täysimääräisenTyEL-eläkkeen. Eläke käsitellään tilinpäätöksessä etuuspohjaisena eläkevastuuna. Sopimuksesta kirjattiin tuloslaskelmaan 27 tuhatta euroa vuonna 2007.
Yhtiön taloudellista kehitystä seurataan kuukausittain koko konsernin kattavan operatiivisen raportointijärjestelmän avulla. Järjestelmä kattaa toteutumatietojen lisäksi budjetit, ennusteet ja investointien seurannan.
Yhtiöllä on hallituksen vahvistamat vakuutus-, rahoitusja riskienhallintapolitiikat.
Yhtiöllä ei ole omaa erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota, mikä otetaan huomioon tilintarkastuksen laajuutta ja sisältöä määriteltäessä.
| Osakkeet | % osakkeista | Osakkeet | |
|---|---|---|---|
| 31.12.2007 | ja äänimäärästä | 1.1.2007 | |
| Eero Hautaniemi | 410 | ||
| Lasse Kurkilahti | 4 557 | 0,01 | 4 182 |
| Juhani Lassila | 17 628 | 0,05 | 17 178 |
| Evald ja Hilda Nissin Säätiö | 2 413 584 | 6,22 | 2 413 584 |
| Juhani Maijala | 1 526 494 | 3,94 | 1 525 794 |
| Soili Suonoja | 3 419 | 0,01 | 2 989 |
| Yhteensä | 3 966 092 | 10,23 | 3 963 727 |
| Osakkeet | 2005A-optiot | 2005B-optiot | 2005C-optiot | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2007 | 1.1.2007 | 31.12.2007 | 1.1.2007 | 31.12.2007 | 31.12.2007 | |
| Anna-Maija Apajalahti | 2 920 | 2 920 | 13 000 | 13 000 | 13 000 | 15 000 |
| Kari Korpelainen | 240 | 240 | 4 850 | 10 000 | 10 000 | 13 500 |
| Jorma Mikkonen | 720 | 720 | 10 000 | 10 000 | 10 000 | 15 000 |
| Arto Nivalainen | 4 800 | 4 800 | 13 000 | 13 000 | 13 000 | 15 000 |
| Jari Sarjo | 16 000 | 15 000 | 26 000 | 26 000 | 26 000 | 30 000 |
| Sirkka Tuomola | 40 000 | 38 400 | 10 000 | 10 000 | 10 000 |
Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus on päättänyt, että konsernissa noudatetaan OMX Pohjoismaisen Pörssin sisäpiiriohjetta ja antanut lisäksi sitä täydentävän ohjeen, joka on eräiltä osiltaan pörssin ohjetta ankarampi.
Sisäpiirirekisteritietoja ylläpidetään Suomen Arvopaperikeskus Oy:n SIRE-järjestelmässä. Ilmoitusvelvollisia sisäpiiriläisiä ovat hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja, päävastuullinen tilintarkastaja ja johtajisto. Yrityskohtaiseen pysyvään sisäpiiriin kuuluvat tehtävänsä perusteella johtoryhmä, yhtiölakimiehet, johdon assistentit sekä konsernin tuloksen laskemiseen ja pörssitiedotteiden laatimiseen osallistuvat henkilöt. Laajoista tai muuten merkittävistä hankkeista pidetään hankekohtaisia sisäpiirirekistereitä. Sisäpiirivastaavana toimii talousjohtaja.
Sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla kauden päättymisen ja kyseistä kautta koskevan osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamisen välisenä aikana. Sisäpiiriläisten on pyydettävä sisäpiirivastaavalta arvio suunnittelemansa osakekaupan lain- ja ohjeenmukaisuudesta.
Lassila & Tikanoja Oyj:n ilmoitusvelvollisten sisäpiiriläisten osakkeen- ja optionomistukset ovat nähtävillä yhtiön Internet-sivuilla.
Lassila & Tikanojan lakisääteisestä tilintarkastuksesta vastaa yhtiökokouksen valitsema tilintarkastaja PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Heikki Lassila.
Tilintarkastuksen laajuutta ja sisältöä määriteltäessä otetaan huomioon, että yhtiöllä ei ole omaa erillistä sisäisen tarkastuksen organisaatiota.
Tilintarkastaja sopii hallituksen kanssa vuosittain tilintarkastussuunnitelmasta ja käy hallituksen kanssa läpi tilintarkastushavainnot. Päävastuullinen tilintarkastaja ja tarkastusvastuullinen tilintarkastaja ovat vähintään kerran vuodessa läsnä hallituksen kokouksessa.
Vuonna 2007 PricewaterhouseCoopers-ketjun palkkiot lakisääteisestä tilintarkastuksesta olivat 160 244 euroa. Tilintarkastukseen liittymättömistä vero-, IFRS-, ja due diligence -palveluista tilintarkastusyhteisölle ja sen kanssa samaan ketjuun kuuluville yhtiöille maksettiin 128 919 euroa.
ekonomi, oikeustieteen kandidaatti
Hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2001, päätoiminen puheenjohtaja 2001–2005, entisen Lassila & Tikanojan Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 1983 ja hallituksen puheenjohtaja 1998–2001
Entisen Lassila & Tikanojan Oyj:n toimitusjohtaja 1983–1998, Säkkiväline-konsernin toimitusjohtaja 1993–1996, Tiklaksen toimitusjohtaja 1980–1983 ja Lassila & Tikanoja -yhtymän talousjohtaja 1977–1980, Palomex Oy:n varatoimitusjohtaja 1975–1977
Omistaa 1 526 494 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
kauppatieteiden maisteri, Agros Oy:n toimitusjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja vuodesta 2007, hallituksen jäsen vuodesta 2001, entisen Lassila & Tikanoja Oyj:n hallituksen jäsen 1998–2001
Instrumentarium Oyj:n rahoitusjohtaja 1998–2004 Evald ja Hilda Nissin Säätiön hallituksen puheenjohtaja,
Comptel Oyj:n ja Suominen Yhtymä Oyj:n hallituksen jäsen Omistaa 17 628 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta. Määräysvalta Evald ja Hilda Nissin Säätiössä, joka omistaa 2 413 584 osaketta.
kauppatieteiden maisteri, Oriola-KD Oyj:n toimitusjohtaja Hallituksen jäsen vuodesta 2007
GE Healthcare Finland Oy:n toimitusjohtaja 2004–2005, GE Healthcare IT:n Oximetry, Supplies and Accessories -liiketoiminnan johtaja 2003–2004, asiantuntija- ja johtotehtävissä Instrumentarium Oyj:ssä 1990–2003
Omistaa 410 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
ekonomi, vuorineuvos, Kemira Oyj:n hallituksen neuvonantaja Hallituksen jäsen vuodesta 2001
Kemira Oyj:n pääjohtaja 2004–2007, Elcoteq Network Oyj:n toimitusjohtaja 2001–2004, Raisio-Yhtymä Oyj:n toimitusjohtaja 2000–2001 ja Nokian Renkaat Oyj:n toimitusjohtaja 1988–2000
SRV Yhtiöt Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja ja Elisa Oyj:n hallituksen jäsen
Omistaa 4 557 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
kotitalousopettaja, MBA, kauppaneuvos
Hallituksen jäsen vuodesta 2001
Amica Yhtiöiden toimitusjohtaja 1989–2000
Alko Oy:n hallituksen puheenjohtaja, Lännen Tehtaat Oyj:n ja Itella Oyj:n hallitusten jäsen, Hallitusammattilaiset ry:n varapuheenjohtaja
Omistaa 3 419 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta.
Jari Sarjo, s. 1957
oikeustieteen kandidaatti
Lassila & Tikanoja -konsernin toimitusjohtaja vuodesta 2001 Säkkiväline-konsernin toimitusjohtaja 1997–2001, Säkkiväline
Oy:n toimialajohtaja 1994–1997, hallintojohtaja 1987–1994 ja hallintopäällikkö 1984–1987
Hallinnointi
Omistaa 16 000 Lassila & Tikanoja Oyj:n osaketta sekä 26 000 2005A-optiota, 26 000 2005B-optiota ja 30 000 2005C-optiota.
Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistuksissa tapahtuneet muutokset vuonna 2007 on kerrottu sivulla 24.
Päävastuullinen tilintarkastaja Heikki Lassila, KHT
Jari Sarjo Arto Nivalainen Anna-Maija Apajalahti
oikeustieteen kandidaatti Lassila & Tikanoja -konsernin toimitusjohtaja vuodesta 2001 Säkkiväline-konsernin toimitusjohtaja 1997–2001, Säkkiväline Oy:n toimialajohtaja 1994–1997, hallintojohtaja 1987–1994, hallintopäällikkö 1984–1987
toimialajohtaja, Ympäristöpalvelut vuodesta 2000 WM Ympäristöpalvelut Oy:n tuotantojohtaja 1996–2000, aluejohtaja 1995–1996, myyntijohtaja 1993–1995, tietohallintotehtävissä ja myynti- ja piirijohtajana Oy Huber Ab -konsernissa vuosina 1982–1993
toimialajohtaja, Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut vuodesta 2000 Säkkiväline Oy:n siivouspalveluista ja konsernimarkkinoinnista vastaava johtaja 1997–2000, siivouspalveluiden toimialajohtaja 1983–1997 vastaten myös konsernimarkkinoinnista, tiedotus- ja markkinointitehtävissä 1971–1983
toimialajohtaja, Teollisuuspalvelut vuodesta 2000 Säkkiväline Oy:n hallintojohtaja 1999–2000, lakimies 1992–1999, Helsingin Suomalaisen Säästöpankin lakimies 1991–1992
Jorma Mikkonen Kari Korpelainen Sirkka Tuomola
Kari Korpelainen, s. 1969
kauppatieteiden maisteri myynti- ja markkinointijohtaja vuodesta 2001 Säkkiväline Oy:n konsernimarkkinoinnin markkinointipäällikkö 1997–2001, siivouspalveluiden markkinointipäällikkö 1996, tuotekaupan tuote- ja piiripäällikkö 1994–1996
Johtajiston omistamat Lassila & Tikanojan osakkeet ja optio-oikeudet sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset vuonna 2007 on kerrottu sivulla 24.
Säkkiväline oli osa Lassila & Tikanoja -yhtymää 1989-2001, ja se osti WM Ympäristöpalvelut Oy:n vuonna 2000. Emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj jakautui vuonna 2001 kahdeksi uudeksi yhtiöksi Lassila & Tikanoja Oyj:ksi ja Suominen Yhtymä Oyj:ksi.
Lassila & Tikanojan liikevaihto kasvoi 27,2 % 554,6 miljoonaan euroon (436,0 milj. e; 377,4 milj. e). Kasvusta 18,3 prosenttiyksikköä tuli yritysostoista. Liikevoitto oli 48,8 miljoonaa euroa (50,2 milj. e; 39,3 milj. e). Osakekohtainen tulos oli 0,83 euroa (0,90 e; 0,70 e).
Orgaaninen kasvu oli markkinoiden kasvua nopeampaa, ja yhtiön markkina-asema vahvistui. Tämä johtui ensi sijassa hyvin toimivasta tuotekehitys-, markkinointi- ja myyntitoiminnasta sekä parantuneesta asiakastyytyväisyydestä. Markkinoille tuotiin useita uusia palvelutuotteita ja uusia ulkoistamissopimuksia solmittiin erityisesti metsäteollisuudessa.
Liikevoittoa rasittivat kertaluonteiset erät, ensi sijassa Salvorin tappiot (2,3 milj. e) sekä öljyjohdannaisten käypien arvojen laskennalliset muutokset (-2,8 milj. e). Edellisenä vuonna oli 2,9 miljoonaa euroa kertaluonteisia tuloja. Operatiivisen toiminnan liikevoitto ennen edellä mainittuja eriä oli 54,3 miljoonaa euroa (47,3 milj. e).
| Muutos | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2007 | 2006 | % | 2005 |
| Ympäristöpalvelut | 279 845 | 204 825 | 36,6 178 528 | |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut 204 141 | 168 403 | 21,2 142 890 | ||
| Teollisuuspalvelut | 75 479 | 66 843 | 12,9 | 59 735 |
| Konsernihallinto ja muut | 10 | 118 | 366 | |
| Toimialojen välinen liikevaihto | -4 862 | -4 185 | -4 071 | |
| Yhteensä | 554 613 | 436 004 | 27,2 377 448 |
Vuonna 2007 Salvor Oy siirtyi kokonaan L&T:n omistukseen. Salvorin toiminta organisoitiin uudelleen ja pääosa liiketoiminnasta siirrettiin Ympäristöpalveluista Teollisuuspalveluihin. Kaikki vertailutiedot on korjattu vastaavasti.
| 1 000 € | 2007 | 2006 | 2005 |
|---|---|---|---|
| Ruotsi | 26 525 | 13 299 | |
| Latvia | 19 002 | 14 128 | 10 726 |
| Venäjä | 5 600 | 2 769 | 1 434 |
| Norja | 2 507 |
2003 FAS
Ympäristöpalveluiden liikevaihto oli 279,8 miljoonaa euroa (204,8 milj. e; 178,6 milj. e) ja se kasvoi 36,6 %. Liikevoitto oli 35,0 miljoonaa euroa (32,8 milj. e; 24,2 milj. e).
Orgaaninen kasvu oli vahvaa ja asiakaspysyvyys oli hyvä. Jätehuollon kannattavuutta rasitti kuntaurakoiden määrän suhteellinen kasvu. Kierrätyspalveluiden volyymit kasvoivat uusmyynnin ja kasvaneen laitoskapasiteetin ansiosta. Bajamaja-vuokrauspalvelu kasvatti liikevaihtoaan selvästi ja paransi kannattavuuttaan. Salvorin kaatopaikkojen rakentamisliiketoiminnan tappiot heikensivät merkittävästi kierrätyspalveluiden tulosta. Osa Salvorin liiketoiminnasta myytiin yhteisyrityskumppanille, yhteisomistus purettiin ja Salvor siirtyi kokonaan L&T:n omistukseen 1.9.2007. Salvorin jäljelle jääneet liiketoiminnat integroitiin Teollisuuspalveluihin.
Vuoden aikana rakennettiin ja otettiin käyttöön lisäkapasiteettia jätemateriaalien ja sivutuotteiden kierrätykseen Turussa, Tampereella ja Valkeakoskella, ja rakennettiin kokonaan uusi kierrätyslaitos Joensuuhun. Ympäristölupatilanne kehittyi myönteisesti, vaikka ympäristöluvista tehdyt valitukset hidastavat jossain määrin laitos- ja käsittelyaluehankkeita. Uusien laitosten ja käsittelyalueiden suunnittelua ja toteutusta jatketaan sekä Suomessa että Venäjällä. Suurin hanke liittyy Keravan laitoskokonaisuuden kapasiteetin laajentamiseen. Sen ensimmäisen vaiheen arvioidaan valmistuvan vuoden 2009 jälkipuoliskolla.
Biowatti Oy:n osake-enemmistö ostettiin 1.2.2007. L&T Biowatti on Suomen johtava uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä bioenergia-alan yritys, joka hankkii, prosessoi, markkinoi ja toimittaa asiakkaille puupolttoaineita. L&T Biowatin liikevaihto ja tulos kehittyivät lähes suunnitellusti. Se on parantanut hankinta- ja toimituskykyään rakentamalla uusia terminaaleja ja vahvistamalla hankintaorganisaatiotaan. Vuoden 2007 lopulla päätettiin laajentaa L&T Biowatin toimintaa puupellettien tuotantoon.
Liikevoitto, milj. €
| 1 000 € | 2007 | % | 2006 | % | Muutos % | 2005 | % |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ympäristöpalvelut | 34 977 | 12,5 | 32 762 | 16,0 | 6,8 | 24 201 | 13,6 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 11 005 | 5,4 | 8 758 | 5,2 | 25,7 | 11 947 | 8,4 |
| Teollisuuspalvelut | 4 769 | 6,3 | 9 337 | 14,0 | -48,9 | 4 531 | 7,6 |
| Konsernihallinto ja muut | -1 976 | -672 | -1 425 | ||||
| Yhteensä | 48 775 | 8,8 | 50 185 | 11,5 | -2,8 | 39 254 | 10,4 |
Jätehuoltotoiminta laajeni Moskovan alueella uuteen kaupunkiin toukokuussa, kun Sergiev Posadin kaupungin jätehuollon siirtyminen asteittain L&T:n hoidettavaksi alkoi. L&T:llä on tällä hetkellä jätehuoltotoimintaa kahdella paikkakunnalla Venäjällä: Dubnassa ja Sergiev Posadissa. Toimintaa ollaan kuitenkin laajentamassa hallitusti suurempiin kaupunkeihin.
Ympäristötuotteiden liikevaihto ja tulos paranivat selvästi. Liikevaihto kasvoi sekä Suomessa että muissa maissa. Ulkomailla panostettiin erityisesti Venäjän toiminnan kasvattamiseen.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden liikevaihto oli 204,1 miljoonaa euroa (168,4 milj. e; 142,9 milj. e), kasvua oli 21,2 %. Liikevoitto oli 11,0 miljoonaa euroa (8,8 milj. e; 11,9 milj. e).
Suomessa orgaaninen kasvu jatkui, ja erityisesti kiinteistönhoidon liikevaihto kasvoi. Lisämyyntiä nykyisille asiakkaille onnistuttiin kasvattamaan. Molemmat tuotelinjat paransivat kannattavuuttaan operatiivisen toiminnan hyvän johtamisen ansiosta.
Kesäkuun alussa ostettiin Kiinteistöhuolto Jauhiainen Oy ja Siivouspalvelu Ta-Bu Oy. Kiinteistöhuolto Jauhiainen Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva kiinteistöhuoltoyritys, jonka liikevaihto vuonna 2006 oli 6,5 miljoonaa euroa. Siivouspalvelu Ta-Bu Oy toimii sekä pääkaupunkiseudulla että Varkauden ympäristössä. Sen liikevaihto vuonna 2006 oli 5,3 miljoonaa euroa. Ostettujen yritysten liiketoiminnot
on integroitu L&T:n toimintaan. Vuoden alussa ostettiin Ruotsissa ja Norjassa toimiva elintarvikehygieniapalveluihin erikoistunut Skånsk All Service AB. Sen liikevaihto vuonna 2006 oli 10,8 miljoonaa euroa.
Ulkomaantoiminnan liikevaihto kasvoi merkittävästi, Ruotsissa tammikuussa tehdyn yritysoston seurauksena ja Latviassa ja Venäjällä orgaanisesti. Latviassa ja Venäjällä toiminta organisoitiin uudelleen sekä tehtiin asiakaskohteiden uudelleenlaskentaa ja hinnankorotuksia. Myynti on sujunut hyvin ja tuloksen odotetaan paranevan. Ruotsissa keskitytään edelleen ostettujen yritysten integrointiin yhdeksi yritykseksi ja myyntiorganisaation rakentamiseen. Toimialan ulkomaantoiminta oli edelleen tappiollista.
Teollisuuspalveluiden liikevaihto oli 75,5 miljoonaa euroa (66,8 milj. e; 59,7 milj. e). Se kasvoi 12,9 %. Liikevoitto oli 4,8 miljoonaa euroa (9,3 milj. e; 4,5 milj. e). Toimialan liikevoittoa rasittivat öljyjohdannaisten käypien arvojen laskennalliset muutokset (-2,8 milj. e), kun edellisenä vuonna muutokset paransivat tulosta 0,7 miljoonalla eurolla.
Kaikki tuotelinjat onnistuivat kasvattamaan liikevaihtoaan ja vahvistamaan markkinaosuuttaan, erityisen hyvin menestyi vahinkosaneeraus. Kierrätyspolttoainemyynti pieneni, kun regenerointikelpoista öljyä varastoitiin odottamaan vuonna 2008 valmistuvaa laitosta. Jäteöljyn jalostusarvo on regeneroinnissa huomattavasti parempi. Keväällä markkinoille tuotiin uusi nestemäinen kierrätyspolttoaine (ALF) korvaamaan regenerointiin ohjattava jäteöljy.
Liikevoitto vuosineljänneksittäin, milj. €
Toimialan kasvua ja tulosta rasitti jonkin verran niin henkilöstön kuin kaluston aliresursointi. Vajaamiehitys lisäsi ylityö- ja vuokratyökustannuksia eikä kysyntää sesongin aikana voitu tyydyttää kokonaan edes vuokraresursseilla. Toimialan operatiivinen tulos oli tavoitteiden mukainen. Tavoitteista jäätiin ainoastaan jätevesipalveluissa, jossa etenkin vuoden alkupuolisko oli tuotannollisesti vaikea. Vahinkosaneerauksen kannattavuus parani.
Ongelmajätepalveluissa yhteisyritys L&T Recoilin laitoksen rakennushanke eteni. Rakennuskustannusten yleinen nousu ja turvallisuusvaatimusten kiristyminen ovat nostaneet rakennuskustannuksia. Rakennusaikataulu on osoittautunut jossain määrin liian kireäksi. Raaka-aineen hankinta ylitti odotukset, mikä kasvatti tulosvaikutteisia varastointikustannuksia. Tehtyjen toimitussopimusten myötä raaka-aineriski on käytännössä poistunut. Myös Tuusulan tuotantolaitoksen tulipalosta aiheutunut yli kolmen kuukauden tuotantokatkos kasvatti logistisia kustannuksia ja jätteen hävittämiskustannuksia.
Korollista vierasta pääomaa oli 39,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuotta aiemmin. Korolliset nettovelat, jotka olivat 86,4 miljoonaa euroa, kasvoivat 33,9 miljoonaa euroa. Nettovelkojen kasvua pienensi tammikuussa 2008 myytyjen Ekokem Oy Ab:n osakkeiden siirtäminen myytävissä olevista pitkäaikaista sijoituksista lyhytaikaisiin sijoituksiin ja niiden kirjaaminen käypään arvoon.
Nettorahoituskulut olivat 2,6 miljoonaa euroa suuremmat kuin edellisenä vuonna. Nettorahoituskulujen kasvu johtui korollisen vieraan pääoman kasvusta ja korkotason noususta. Vieraan pääoman kasvu aiheutui investoinneista, joiden nettorahavirta oli 49,6 miljoonaa edellisvuotista suurempi.
Koronvaihtosopimusten käypien arvojen muutoksista kirjattiin tuloslaskelmaan rahoituskuluihin 0,3 miljoonaa euroa, kun niistä edellisenä vuonna kirjattiin 0,5 miljoonaa euroa rahoitustuottoihin. Nettorahoituskulut olivat 0,8 % liikevaihdosta ja 8,9 % liikevoitosta.
Koronvaihtosopimuksista, joihin yhtiö soveltaa IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, kirjattiin oman pääoman lisäykseksi 0,1 miljoonaa euroa.
Omavaraisuusaste oli 46,6 %. Gearing-prosentti oli 42,7. Liiketoiminnan rahavirta oli 55,4 miljoonaa euroa. Käyttöpääomaan sitoutui 13,2 miljoonaa euroa. Merkittävä osa käyttöpääoman kasvusta aiheutui L&T Biowatin ja L&T Recoilin varastojen kasvattamisesta.
Maksuvalmius pysyi hyvänä koko vuoden.
| 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|
| Korollinen vieras pääoma, milj. € | 117,2 | 77,3 | 83,7 |
| Korolliset nettovelat, milj. € | 86,4 | 52,5 | 76,5 |
| Korkokulut, milj. € | 5,3 | 3,0 | 3,0 |
| Nettorahoituskulut, milj. € | 4,3 | 1,7 | 1,8 |
| Nettorahoituskulut, % liikevaihdosta | 0,8 | 0,4 | 0,5 |
| Nettorahoituskulut, % liikevoitosta | 8,9 | 3,4 | 4,6 |
| Omavaraisuusaste, % | 46,6 | 50,4 | 49,5 |
| Gearing, % | 42,7 | 29,7 | 49,3 |
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 55,4 | 69,9 | 48,9 |
| Käyttöpääoman muutos rahavirta | |||
| laskelmassa, milj. € | -13,2 | 2,5 | -3,2 |
Rahoitusriskit ja niiden hallinta esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Rahoitusriskien hallinta.
03 04 05 06 07
| 1 000 € | 31.12.2007 | 31.12.2006 31.12.2005 | |
|---|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 319 380 | 265 230 | 256 952 |
| Vaihto-omaisuus ja saamiset | 88 137 | 62 564 | 50 642 |
| Myytävissä olevat | |||
| osakesijoitukset | 16 800 | ||
| Likvidit varat | 14 008 | 24 790 | 7 252 |
| Laskennalliset verovelat | -29 842 | -22 350 | -15 768 |
| Ostovelat ja muut velat | -85 977 | -74 112 | -58 956 |
| Varaukset | -1 055 | -1 208 | -984 |
| Muut korottomat velat | -1 940 | -783 | -400 |
| Sijoitettu pääoma | 319 511 | 254 131 | 238 738 |
Sijoitettu pääoma kasvoi 65,4 miljoonaa euroa. Kasvusta 53,5 miljoonaa euroa johtui yritysostoista. Sijoitettu pääoma kasvoi 14,2 miljoonaa euroa, kun Ekokem Oy Ab:n osakkeet siirrettiin pitkäaikaisista myytävissä olevista sijoituksista lyhytaikaisiin ja kirjattiin käypään arvoon. Vaihto-omaisuuteen sitoutui kaudella pääomaa poikkeuksellisen paljon, sillä L&T Biowatti kasvatti varastoja varautuessaan kysynnän kasvamiseen vuonna 2008, ja L&T Recoil keräsi raaka-ainetta tulevan regenerointilaitoksen tarpeisiin. Likvidejä varoja oli 10,7 miljoonaa edellisvuotista vähemmän. Vuoden 2006 päättyessä likvidit varat olivat poikkeuksellisen suuret, sillä juuri ennen vuoden 2006 päättymistä L&T myi suuren osan käytössään olleesta kevyiden ajoneuvojen kalustosta leasingyhtiölle.
Sijoitetun pääoman kiertonopeus oli 1,7 (1,7; 1,6).
Vuoden 2007 bruttoinvestoinnit olivat 93,2 miljoonaa euroa (47,2 milj. e; 60,9 milj. e). Investoinneista käytettiin 46,6 miljoonaa euroa yritysostoihin. Ostettujen yritysten yhteenlaskettu vuosiliikevaihto oli 90,6 miljoonaa euroa. Lisäksi rakennettiin tuotantolaitoksia, uusittiin koneita ja kalustoa sekä uusittiin tietojärjestelmiä.
Joulukuussa 2006 allekirjoitettiin sopimus Biowatti Oy:n osake-enemmistön (70 %) ostamisesta Ympäristöpalveluihin, ja kauppa astui voimaan 1.2.2007 kilpailuviran-
| Milj. € | 2007 | 2006 | 2005 |
|---|---|---|---|
| Kiinteistöt | 9,1 | 5,3 | 5,8 |
| Koneet, kalusto ja muut | |||
| aineelliset hyödykkeet | 36,6 | 28,7 | 38,6 |
| Liikearvo ja muut aineettomat | |||
| hyödykkeet yrityskaupoista | 41,4 | 10,1 | 14,1 |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 5,9 | 3,1 | 2,4 |
| Muut pitkäaikaiset varat | 0,2 | ||
| Yhteensä | 93,2 | 47,2 | 60,9 |
| Investoinnit toimialoittain | |||
| Milj. € | 2007 | 2006 | 2005 |
| Ympäristöpalvelut | 60,7 | 22,0 | 40,5 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 20,0 | 19,5 | 11,5 |
| Teollisuuspalvelut | 12,3 | 5,7 | 8,8 |
| Konsernihallinto ja muut | 0,2 | 0,1 | |
| Yhteensä | 93,2 | 47,2 | 60,9 |
omaisten hyväksymisen jälkeen. L&T Biowatti on Suomen johtava uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä bioenergiaalan yritys, jonka vuoden 2006 liikevaihto oli 64,2 miljoonaa euroa. Ympäristöpalveluiden kierrätyspalveluihin ostettiin loput Suomen Keräystuote Oy:n osakkeista. Lassila & Tikanoja omisti ennestään Suomen Keräystuotteesta 94,5 %. Heinäkuun alussa L&T osti L&T Muoviportin vähemmistöosuudesta puolet (16,5 %). Jätehuoltoon ostettiin 1.7. Kuljetus Kummunmäki Oy:n liiketoiminta.
Syyskuun alussa Salvor Oy siirtyi kokonaan L&T:n omistukseen, kun L&T hankki osakkeista loput 50 prosenttia.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin ostettiin tammikuussa ruotsalainen Skånsk All Service AB ja sen tytäryhtiöt Hygienutveckling AB ja Norjassa toimiva Hygieneutvikling A/S. Konsernin yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2006 oli 10,8 miljoonaa euroa, josta suurin osa muodostuu elintarviketeollisuudelle tuotettavista hygieniapalveluista. Kiinteistönhoitoon ostettiin Kiinteistöhuolto Pentti Nissinen Oy. Kesäkuun alussa ostettiin Kiinteistöhuolto Jauhiainen Oy ja
Siivouspalvelu Ta-Bu Oy. Kiinteistöhuolto Jauhiainen Oy on pääkaupunkiseudulla toimiva kiinteistöhuoltoyritys, jonka liikevaihto vuonna 2006 oli 6,5 miljoonaa euroa. Sen palveluksessa oli 65 henkilöä. Siivouspalvelu Ta-Bu Oy toimii sekä pääkaupunkiseudulla että Varkauden ympäristössä. Sen liikevaihto vuonna 2006 oli 5,3 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 200 henkilöä.
Henkilöstömäärä oli vuonna 2007 kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin 7 819 (6 775; 5 918). Vuoden lopussa Lassila & Tikanojan palveluksessa oli kokoaikaisia ja osa-aikaisia yhteensä 9 387 (8 328; 7 512) henkilöä. Heistä työskenteli muualla kuin Suomessa 2 401 (1 822; 1 222) henkilöä.
Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma vuonna 2007 oli 170,2 miljoonaa euroa (144,8 milj. e; 126,9 milj. e).
Koko- ja osa-aikaiset yhteensä
| 2007 | 2006 | 2005 | |
|---|---|---|---|
| Suomi | 6 986 | 6 506 | 6 290 |
| Ruotsi | 649 | 542 | |
| Latvia | 1 028 | 894 | 754 |
| Venäjä | 528 | 386 | 468 |
| Norja | 196 | ||
| Yhteensä | 9 387 | 8 328 | 7 512 |
Tuotekehitys vastaa L&T:n palvelutuotevalikoiman kilpailukyvystä ja edesauttaa näin yhtiön kasvutavoitteiden saavuttamista. Keskitetyn tuotekehityksen tehtävänä on suunnitella tuotekehitystoimintaa, ohjata tuotekehitysprosessia ja viedä läpi nimettyjä kehityshankkeita.
Keskitetysti ohjattujen tuotekehitysprojektien kustannukset olivat 2,4 miljoonaa euroa (2,0 milj. e; 1,4 milj. e), joka oli 0,4 % liikevaihdosta (0,5 %; 0,4 %).
Edellisenä vuonna tehty tuotekehitysstrategian päivitys ja siihen liittyneet toimintamallien muutokset näkyivät vuoden 2007 aikana selvästi tuotekehitystoiminnassa. Se nivoutui tiiviiksi osaksi asiakkuusprosessia, ja uusia palvelutuotteita lanseerattiin lähes kuukausittain. Uutuuksia kampanjoitiin aktiivisesti. Saadut myönteiset kokemukset osoittavat asiakkaiden arvostavan innovatiivisuutta tukipalveluntoimittajaa valitessaan.
Vuoden aikana lanseerattiin palvelukonsepteja muun muassa kauppakeskuksille, toimistohotelleille ja huoltoasemasegmentille. Erityisesti toimistokohteiden tukipalvelutarpeisiin kehitettiin palvelu, jossa L&T:n laajaa kiinteistöpalvelujen ja ympäristönhuollon palvelutarjoomaa täydennettiin kiinteistön käyttäjien toimintaa tukevilla käyttäjäpalveluilla, joita ovat esimerkiksi aula-, postitus- ja toimistoemäntäpalvelut. Yhteisenä pohjana kaikille lanseeratuille palveluille on L&T® Kokonaisratkaisu -malli ja siihen sisältyvät asiakaskohtaisen palvelukokonaisuuden suunnittelu-, seuranta- ja johtamiskäytännöt.
Asiakaskeskeiseen toimintatapaan pohjautuu myös taloyhtiöille kehitetty L&T® Asuinkiinteistö -konsepti. Sen sisältämä palvelutasomalli parantaa kiinteistönhoidon palvelujen vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä sekä mahdollistaa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisen palvelun. L&T:n vahvan ympäristönhuollon osaamisen pohjalta toteutettiin L&T® Ympäristönhuollon asiantuntijapalvelut, joka tukee asiakasyrityksiä heidän ympäristötavoitteidensa kannalta parhaiden ratkaisujen suunnittelussa. Erikoisosaamista edustavat myös L&T® Ympäristövahinko- ja L&T® Suurvahinkopalvelut, joiden suunnittelussa on palvelun nopeuden ja laadun lisäksi kiinnitetty erityistä huomiota prosessien helppouteen vahingonkärsijän näkökulmasta.
Vuonna 2006 alkanut kokeilu yksityishenkilöille tarjottavasta arkaluonteisten asiakirjojen tuhoamispalvelusta tuotiin markkinoille L&T® Tietosuoja -palveluna. Kuluttajille
Oman pääoman tuotto, % (ROE)
näkyvä uudistus oli myös yhteistyössä Suominen Joustopakkausten kanssa toteutettu muovikassien kierrätyspistemalli ruokakauppojen pullonpalautuspisteiden yhteyteen.
Vuoden 2008 aikana jatketaan suunnitelmallista ja pitkäjänteistä tuotekehitystä L&T:n kasvu- ja erottautumistavoitteiden mukaisesti. Asiakkaat tarkastelevat tukipalveluita entistä enemmän niiden tuottaman lisähyödyn ja kilpailuedun näkökulmasta. Tarkastelutapa on yhdenmukainen L&T:n tuotekehitysstrategian kanssa, jonka tavoitteena on asiakasyritysten kilpailukyvyn edistäminen ja erilaistuminen asiakkaan silmissä. Tavoitteen pohjalta vuoden 2008 painopistealueiksi määriteltiin palvelulanseerausten ohella asiakastuntemuksen syventäminen, tuotekehitysyhteistyö asiakkaiden kanssa ja lisäpanostus tuotekehitysprosessin innovointivaiheen toimintamalleihin.
L&T:n riskienhallinnan tavoitteena on merkittävien riskitekijöiden tunnistaminen, niihin varautuminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että yhtiön tavoitteet saavutetaan. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla pyritään hallitsemaan konsernin kokonaisriskiä, ei ainoastaan yksittäisiä riskitekijöitä.
Riskienhallinta on integroitu osaksi L&T:n johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmää. Riskien säännöllinen seuranta ja raportointi tapahtuvat konserni-, toimiala- ja tuotelinjatasolla, ulkomaisissa yksiköissä sekä kriittisiksi määritellyissä keskitetyissä toiminnoissa osana vuosittaista strategiaprosessia.
L&T:llä noudatetaan yhtiön hallituksen vahvistamaa riskienhallintapolitiikkaa, jossa on määritelty riskienhallinnan tavoitteet, vastuualueet ja raportointimenettely. Hallitus on vahvistanut myös rahoitus- ja vakuutuspolitiikan. Hallitus valvoo riskienhallinnan toteutusta ja arvioi käytettyjen menetelmien tehokkuuden. Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista ja toteuttamisesta.
Riskienhallintaprosessista käytännön tasolla vastaa johtaja, joka ohjaa kokonaisvaltaisen riskienhallinnan prosessia, kehittää riskienhallintatyökaluja, varmistaa raportoinnin kattavuuden ja täsmällisyyden sekä lisää yleistä riskitietoisuutta konsernissa. Riskienhallintaa kehitetään yhteistyössä vakuutusmeklarin ja vakuutusyhtiöiden kanssa.
Toimialojen ja keskitettyjen toimintojen johto tunnistaa ja arvioi kukin oman vastuualueensa merkittävimmät riskit, laatii varautumissuunnitelmat ja vastuuttaa riskienhallintatoimenpiteet organisaatiossaan. Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen tapahtuu siis ensi sijassa liiketoiminnasta vastaavilla toimialoilla, tuotelinjoilla ja yksiköissä. Havaituista riskeistä ja niihin varautumisesta raportoidaan säännöllisesti toimitusjohtajalle.
Vuoden 2007 aikana toteutettiin kaikilla toimialoilla, tuotelinjoilla, ulkomaisissa yksiköissä ja kriittiseksi määritellyissä keskitetyissä toiminnoissa riskikartoitus, jossa arvioitiin strategisia ja taloudellisia riskitekijöitä sekä vahinko- ja operatiivisia riskitekijöitä. Riskien merkittävyyttä arvioidaan riskimatriisin avulla ja tämän perusteella merkittäville riskeille laaditaan varautumissuunnitelmat.
Seuraavassa kuvataan L&T:n liiketoiminnan merkittävimpiä strategisia, operatiivisia ja vahinkoriskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa tai estää liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamisen.
Tietoturvallisuuteen liittyvät riskit: Tietojärjestelmien käyttöön liittyvät riskit, kuten palvelinten tuhoutuminen, tietomurrot ja haittaohjelmat, voivat toteutuessaan aiheuttaa katkoja L&T:n toimintaan. Vanhentuessaan tietojärjestelmät saattavat heikentää yhtiön toiminnallista tehokkuutta. Vuonna 2007 palvelimia ja palvelintiloja kahdennettiin sekä testattiin palautusprosessien toimivuutta. Järjestelmien uusimiseksi ja tietoturvallisuusriskien pienentämiseksi yhtiössä on meneillään useita tietojärjestelmien uudistamisprojekteja.
Markkinoihin liittyvät riskit: Uusien kilpailijoiden tulo markkinoille, lainsäädännön muutokset tai jätehuollon kunnallistaminen voivat muuttaa markkinatilannetta. Liiketoiminnan kannalta merkittävät markkinatilanteen muutokset voisivat johtaa L&T:n markkina-aseman tai kannattavuuden heikkenemiseen. Riskiä vähentää riippumattomuus yksittäisistä suurista asiakkaista ja L&T:n palvelutarjonnan monipuolisuus. Lisäksi L&T kehittää ja tuo jatkuvasti markkinoille uusia asiakassegmenttikohtaisia palvelutuotteita, joilla pyritään erottautumaan kilpailijoista ja luomaan muita lisäarvotekijöitä hinnan lisäksi. Päästöoikeuksien, uusioraaka-aineiden tai öljytuotteiden markkinahintojen kehitys voi vaikuttaa yhtiön liiketoimintojen tuloksellisuuteen.
Yritysostot: L&T tavoittelee kasvua sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Yritysostojen onnistuminen vaikuttaa yhtiön kasvu- ja kannattavuustavoitteiden toteutumiseen. Jos yritysostoissa epäonnistutaan, yhtiön kilpailukyky ja kannattavuus voivat kärsiä ja yhtiön riskiprofiili voi muuttua. Yrityskauppoihin liittyvää riskiä hallitaan ostokohteiden liiketoiminnan strategisella ja taloudellisella analysoinnilla, tekemällä kattavat due diligence -tutkimukset ostokohteista sekä erityisesti kaupan toteutumisen jälkeisellä tehokkaasti läpiviedyllä yhdistymisohjelmalla.
Toiminta kehittyvillä markkinoilla: L&T:llä on liiketoimintaa muun muassa Latviassa ja Venäjällä, ja se suunnittelee liiketoimintansa laajentamista muihinkin kehittyvien markkinoiden maihin. Liiketoiminta näissä maissa asettaa yhtiön alttiiksi poliittisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten olosuhteiden muutoksiin liittyville riskeille. Esimerkiksi palveluiden vapaata hinnoittelua saatetaan niissä rajoittaa. Riskiä minimoidaan panostamalla kansainvälisen markkinatilanteen ja liiketoimintakulttuurin tuntemiseen muun muassa teettämällä tutkimuksia kehittyviin markkinoihin liittyvistä maakohtaisista riskeistä.
Osaavan henkilöstön saatavuus: L&T:n liiketoiminta on henkilötyövaltaista. Kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee palvelualalla jatkuvasti palveluiden kysynnän kasvamisen ja väestön ikääntymisen seurauksena. L&T:llä on meneillään henkilöstöresurssien hallintaan useita ohjelmia, joiden tavoitteena on tehokas rekrytointi ja henkilöstön työviihtyvyyden parantaminen muun muassa jatkuvaan koulutukseen, tehtäväkiertoon ja työturvallisuuteen panostamalla. L&T pyrkii ylläpitämään hyvää työnantajamielikuvaa ja olemaan alansa houkuttelevin yritys työntekijöille.
Mahdollisten ennalta arvaamattomien vahinkoriskien varalta L&T:llä on jatkuva, kaikki toimintamaat kattava vakuutusturva, joka sisältää muun muassa henkilöstö-, omaisuus-, keskeytys-, vastuu-, ympäristö- ja kuljetusvahingot.
Tulipalon vaara: Ympäristöpalvelujen liiketoimintaan kuuluva kierrätyspolttoaineiden valmistus on palonarkaa toimintaa. Kierrätyslaitoksessa tapahtuvan tulipalon seurauksena laitoksen toiminta voi keskeytyä lyhyeksi tai pitkäksi aikaa. Riskin merkittävyyttä pienentää kuitenkin se, että yksittäisillä laitoksilla tai tuotantolinjoilla ei ole olennaisen suurta merkitystä L&T:n kokonaiskannattavuudelle. Vakuuttamisen lisäksi L&T pyrkii minimoimaan palovahinkoriskejä systemaattisella jatkuvuussuunnittelulla, rakentamalla automatisoituja sammutusjärjestelmiä ja kouluttamalla henkilökuntaa vaaratilanteiden varalta.
Ympäristövahinkojen vaara: Teollisuuspalveluiden liiketoimintaan kuuluu ongelmajätteiden keräystä ja kuljetusta sekä prosessointia yhtiön omissa laitoksissa. Ongelmajätteiden virheellisen käsittelyn tai laitevaurioiden seurauksena on mahdollista, että haitallisia aineita pääsee ympäristöön tai ne aiheuttavat henkilövahinkoja räjähdyksen tai myrkytyksen seurauksena. Tällaisten vahinkojen johdosta L&T:lle voi syntyä korvausvaateita. Ympäristövahinkoihin liittyviä riskejä hallitaan vakuuttamisen lisäksi laitosten järjestelmällisillä ympäristökartoituksilla, laitteistojen ennakkohuoltosuunnitelmilla, auditoinneilla, henkilöstön pitkäjänteisellä kouluttamisella ja hätätilanneharjoittelulla.
Henkilöstön ennenaikaiset eläkkeet: Henkilöstön työkyvyttömyyseläkekustannusten kohoamisella voisi olla olennainen merkitys L&T:n kilpailukyvyn ja kannattavuuden kannalta erityisesti Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden toimialalla. Suurtyönantajana L&T vastaa täysimääräisesti henkilöstönsä työkyvyttömyystapauksista aiheutuvista eläkekustannuksista. L&T panostaa henkilöstön terveyden edistämiseen ja työterveyshuollon ohjaamiseen Siriusohjelmalla, jonka tavoitteena on sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentäminen. Osana Siriusohjelmaa L&T:lle perustettiin vuonna 2007 oma sairauskassa tukemaan työkyvyn hallintaa ja ylläpitoa.
Rahoitusriskejä ja niiden hallintaa on selostettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Rahoitusriskien hallinta.
L&T:n toiminnan merkittävimmät ympäristönäkökohdat kytkeytyvät kiinteästi yhtiön liiketoimintaan. L&T ohjaa jätemateriaaleja uusiokäyttöön, edistää kierrätystä sekä kerää ja käsittelee asianmukaisesti ongelmajätteitä. L&T Biowatti on merkittävä CO2-neutraalin biopolttoaineen toimittaja.
L&T:n toiminnan merkittävimpiä kielteisiä ympäristövaikutuksia ovat keräys- ja kuljetuspalveluista aiheutuvat ajoneuvojen päästöt ja meluhaitat sekä ongelmajätteiden käsittelyyn liittyvä ympäristöriski.
VTT:n tekemän selvityksen mukaan L&T:n toimittamat bio- ja kierrätyspolttoaineet sekä jätemateriaalien kierrätys vähensivät hiilidioksidipäästöjä laskennallisesti noin 2,1 miljoonalla tonnilla vuonna 2006. Määrä vastaa lähes kolmea prosenttia Suomen vuotuisista hiilidioksidipäästöistä.
L&T:n toimittamilla bio- ja kierrätyspolttoaineilla korvataan energiantuotannossa fossiilisia polttoaineita. L&T Biowatin toimittamia puupohjaisia biopolttoaineita valmistetaan pääasiassa metsäteollisuuden ja -talouden sivutuotteista. Ympäristöpalveluiden tuottama kierrätyspolttoaine on 60–80-prosenttisesti uusiutuva energialähde, jota valmistetaan kaupan, teollisuuden ja kotitalouksien materiaalikierrätykseen sopimattomista jätteistä. Jätemateriaalien kierrätyksen ansiosta säästyy neitseellisiä raaka-aineita. Eniten päästöjä vähentää paperien, pahvien, muovien ja metallien kierrätys.
Selvityksen mukaan L&T:n toiminnasta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä vajaat 80 000 tonnia. Suurimmat päästöt syntyvät kuljetuksista ja työkoneista.
Konsernitilinpäätöksessä on tehty ympäristövelvoitteita koskevat varaukset, jotka kattavat Keravan kaatopaikan jälkihoitokustannukset ja Varkauden pilaantuneen maaaineksen käsittely- ja loppusijoituspaikan jälkihoitokustannukset (liitetieto 27. Varaukset).
Ympäristöasioiden hallinta sisältyy L&T:n johtamisjärjestelmään yhdistettynä terveys- ja työturvallisuusasioiden hallintaan. L&T:n kolmivuotinen ympäristö-, terveys- ja työturvallisuusohjelma (YTT) perustuu YTT-näkökohtiin, yhtiön strategiaan sekä riskien ja vaarojen arviointeihin. Vuonna 2007 ohjelmaa uudistettiin ja YTT-päämääriksi vuosille 2007–2009 määriteltiin työkyvyn ylläpito ja parantaminen, hyvän työturvallisuuskulttuurin rakentaminen sekä energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen. YTT-päämääristä johdetaan YTT-tavoitteet, ja jokainen yksikkö sisällyttää omat YTT-tavoitteensa toimintasuunnitelmiinsa. Yksiköissä YTT-ryhmät tekevät päätöksiä ja konkreettisia toimenpiteitä työyhteisön kehittämiseksi.
L&T:n johtamisjärjestelmä ja keskitetyt toiminnot on sertifioitu ISO 14001 ympäristöstandardin mukaisesti. Lisäksi L&T:n palveluille on myönnetty 12 ympäristösertifiointia Suomessa, Ruotsissa ja Latviassa.
L&T:llä on 90 ympäristölupaa, jotka koskevat jätteiden käsittelyä ja varastointia. Vuoden 2007 aikana saatiin 13 ympäristölupaa ja haettiin 14 uutta ympäristölupaa.
Vantaan, Turun ja Hämeenlinnan ympäristöpalveluiden yksiköille, Turun ongelmajätepalveluiden yksikölle ja Elintarvikehygieniayksikölle myönnettiin ISO 14001:n mukainen sertifiointi.
L&T Recoil Oy:n Haminan jäteöljyn regenerointilaitoksen ja Joutsenon jätekeskuksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyt (YVA) saatiin päätökseen.
Jätepakkaaja-autoissa kokeiltiin ajotapaa opastavaa järjestelmää, jonka avulla voidaan seurata myös kuljettajakohtaista polttoaineen kulutusta. Järjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2008. Kuorma-autonkuljettajille laadittiin koulutusohjelma, jossa huomioidaan EU:n maanteiden tavara- ja henkilöliikenteen kuljettajien ammattikoulutusta koskevan direktiivin mukaiset ammattipätevyysvaatimukset. Koulutusohjelmaan sisältyy myös taloudellisen ajotavan kurssi, jonka kaikki L&T:n kuljettajat suorittavat.
L&T:n kuorma-autojen moottoreista 83 prosenttia on vähemmän ympäristöä kuormittavia Euro2–Euro5-luokan moottoreita. Ensimmäiset viisi maakaasulla toimivaa jäteautoa otettiin käyttöön vuoden aikana.
Vuoden aikana tehtiin yhteensä 23 ympäristö- ja työturvallisuuteen liittyvää sisäistä arviointia ja vakuutusyhtiön tekemää turvallisuustarkastusta.
Konserniin ostettiin seuraavien yhtiöiden koko osakekannat: Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin ruotsalainen Skånsk All Service AB ja sen tytäryhtiöt Hygienutveckling AB ja Norjassa toimiva Hygieneutvikling AS, Kiinteistöhuolto Pentti Nissinen Oy, Kiinteistöhuolto Jauhiainen Oy ja Siivouspalvelu Ta-Bu Oy.
Joulukuussa 2006 allekirjoitettiin sopimus Biowatti Oy:n osake-enemmistön (70 %) ostamisesta Ympäristöpalveluihin. Kauppa astui voimaan 1.2.2007 kilpailu-viranomaisten hyväksymisen jälkeen.
Myytiin Kiinteistö Oy Meritonttu.
Ostettiin loput 50 prosenttia Salvor Oy:n osakkeista, loput 5,5 % Suomen Keräystuote Oy:n osakkeista ja puolet L&T Muoviportti Oy:n vähemmistöosuudesta (16,5 %). Ostettiin Kuljetus Kummunmäki Ky:n liiketoiminta.
EM-Business Oy, Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy, L&T Deili Oy, L&T Development Oy, L&T Palvelu Oy, L&T Ympäristöhuolto Oy ja Pahvipojat Oy fuusioitiin Lassila & Tikanoja Oyj:öön, L&T Servis Oy L&T Development Oy:öön, A/S L&T Hoetika ja SIA Evus SIA L&T Servissiin (nykyinen SIA L&T) sekä All Clean & Consulting Entrepreneur i Sverige AB ja Skånsk All Service AB Lassila & Tikanoja Service AB:hen.
Perustettiin L&T Inno LLC Pietariin ja L&T ReCycle LLC (nykyinen L&T Podmoskovie LLC) Dubnaan Venäjälle. Purettiin Kiinteistöhuolto Roperty Oy.
Lähipiiritapahtumat selvitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä huolehtii hallitus, johon kuuluu vähintään kolme (3) ja enintään seitsemän (7) yhtiökokouksen valitsemaa jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiöllä on toimitusjohtaja, jonka valitsee hallitus. Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää osakeyhtiölain mukaisesti yhtiökokous.
Toimitusjohtajan kanssa tehdyn kirjallisen toimitusjohtajasopimuksen mukaan toimitusjohtajan irtisanomisaika on yhtiön irtisanoessa 12 kuukautta.
26.3.2007 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi viisi. Hallitukseen valittiin uudelleen seuraavan yhtiökokouksen loppuun saakka Lasse Kurkilahti, Juhani Lassila, Juhani Maijala ja Soili Suonoja sekä uutena jäsenenä Eero Hautaniemi. Hallituksen pitkäaikainen jäsen ja varapuheenjohtaja Heikki Hakala oli ilmoittanut, ettei ole käytettävissä hallituksen jäseniä valittaessa.
Yhtiökokouksen jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa hallitus valitsi uudelleen puheenjohtajaksi Juhani Maijalan ja varapuheenjohtajaksi Juhani Lassilan. Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin PricewaterhouseCoopers Oy, KHT-yhteisö. Päävastuullinen tilintarkastaja on KHT Heikki Lassila.
Toimitusjohtajana on vuodesta 2001 lähtien toiminut Jari Sarjo.
Yhtiön osakekohtainen tulos oli 0,83 euroa (0,90 e; 0,70 e) ja liiketoiminnan rahavirta/osake 1,43 euroa (1,82 e; 1,28 e). Yhtiön hallitus esittää 1.4.2008 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,55 euroa osakkeelta (0,55 e; 0,40 e). Jaettavan osingon määrä on 21 338 280,70 euroa. Ehdotettu osinko on 66,7 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta (61,1 %; 57,0 %)
Lassila & Tikanoja myi 22.1.2008 omistamansa Ekokem Oy Ab:n osakkeet Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmariselle. Myydyt osakkeet olivat tulleet Lassila & Tikanojan haltuun useiden vuosien aikana eivätkä ne enää liittyneet yhtiön operatiiviseen toimintaan eivätkä siten olleet välttämättömiä yhtiön liiketoiminnalle. Kaupasta syntyvä verovapaa myyntivoitto kirjataan vuoden 2008 ensimmäiselle neljännekselle. Kaupan positiivinen vaikutus tilikauden liikevoittoon ja tulokseen on 14,2 miljoonaa euroa.
L&T Recoilin toimintaan liittyvien öljyjohdannaisten käypien arvojen muutokset riippuvat öljyn maailmanmarkkinahintojen kehityksestä, ja niillä saattaa olla merkittävä vaikutus Teollisuuspalveluiden liikevoittoon. L&T Biowatin valmistamien uusiutuvien polttoaineiden raaka-aineiden hankintakustannukset ovat nousseet muun muassa huonojen metsänkorjuuolosuhteiden takia. Leudon talven jatkuminen vaikeuttaa edelleen metsähakkeen saantia. L&T Biowatti pyrkii vähentämään sen vaikutusta vahvistamalla metsähakkeen hankintaresurssejaan. Latvian jätelainsäädännön suunnitellulla muutoksella saattaa olla haitallisia vaikutuksia Riian jätehuollon kilpailutilanteeseen vuoden 2008 lopulla.
Näkymät Lassila & Tikanojan markkinoilla ovat edelleen pääosin hyvät. Orgaanisen kasvun arvioidaan pysyvän vahvana. Koko vuoden liikevaihdon arvioidaan kasvavan pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti eli yli 10 prosenttia ja tuloksen paranevan selvästi. Myös operatiivisen toiminnan liikevoiton arvioidaan paranevan.
Ympäristöpalveluiden kysyntä jatkuu vahvana. Kasvanut laitoskapasiteetti ja monipuolinen palvelutarjonta vahvistanevat L&T:n asemaa markkinoilla. Kierrätyslaitosten ja uuden kaatopaikkakapasiteetin kasvattamista sekä toiminnan maantieteellistä laajentamista Venäjällä jatketaan.
EU:n ilmastopoliittisten toimenpiteiden vaikutukset L&T:n uusiutuvien polttoaineiden kysyntään ovat positiiviset, joskin ne ajoittuvat usealle vuodelle. L&T Biowatin tarvitsemien raaka-aineiden ja alihankintapalvelujen hinnat ovat nousseet voimakkaasti. Jo toinen peräkkäinen leuto talvi vaikeuttaa metsänkorjuutöitä ja nostaa kustannuksia. L&T Biowatti panostaa metsähakkeen hankintaorganisaation vahvistamiseen ja rakentaa yhden tai kaksi pellettitehdasta, jotka valmistuvat vuoden lopussa. Ympäristöpalveluiden liikevoiton arvioidaan kasvavan.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden markkinanäkymät ovat Suomessa ennallaan ja L&T:n kilpailukyky on varsin hyvä. Tukipalveluiden ulkoistamiset metsäteollisuudessa jatkuvat, ja kuntamarkkinan aukeaminen on edelleen hidasta. Ulkomaan toimintojen tuloksen arvioidaan paranevan, mutta koko vuoden tulos jäänee vielä jonkin verran tappiolliseksi. Keskeistä ulkomaan toiminnan kannattavuuden parantamisessa on liikevaihdon kasvattaminen. Toimialan liikevoiton arvioidaan kasvavan.
Teollisuuspalveluiden markkinanäkymät ovat toistaiseksi hyvät. Kysyntä näyttää jatkuvan vahvana ja L&T:n on onnistunut nostaa markkinaosuuksiaan. Jätevesipalvelut ja vahinkosaneeraus lisäävät kapasiteettiaan ja parantavat palvelukykyään Suomessa. L&T Recoilin regenerointilaitoksen valmistuminen lykkääntyy loppuvuoteen kriittisten komponenttien saantivaikeuksien vuoksi. Laitoksen rakentamiskustannukset ovat nousseet budjetoitua korkeammiksi, mutta samanaikaisesti laitoksen hyödyntämisastetta on pystytty nostamaan alkuperäisestä suunnittelutasosta.
Teollisuuspalveluiden liikevoiton arvioidaan kasvavan selvästi edellyttäen, ettei öljyn maailmanmarkkinahinta nouse merkittävästi nykyisestä. Myös vertailukelpoisen liikevoiton ilman öljyjohdannaisten arvonmuutoksen vaikutusta arvioidaan kasvavan. Vuonna 2007 öljyjohdannaisten laskennalliset käyvän arvon muutokset heikensivät tulosta 2,8 miljoonaa euroa.
Vuonna 2008 investoidaan kierrätyslaitoksiin, kaatopaikkoihin, pellettitehtaisiin sekä työkone- ja kuljetuskapasiteetin kasvattamiseen. Investointien arvioidaan jäävän alhaisemmiksi kuin vuonna 2007. Painopiste on orgaanisessa kasvussa.
Lassila & Tikanoja Oyj:n rekisteröity osakepääoma on 19 392 187 euroa. Osakkeita on 38 784 374 kappaletta. Kullakin osakkeella on yksi ääni. Yhtiöjärjestyksessä ei ole määritelty osakkeiden enimmäismäärää eikä enimmäisosakepääomaa. Osakkeella ei ole nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa.
Yhtiön osakkeet on liitetty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n (APK) ylläpitämään arvo-osuusjärjestelmään. APK ylläpitää yhtiön virallista osakasluetteloa.
4.2.2008 hallitus hyväksyi 12 500 uuden osakkeen merkinnän 2005A-optio-oikeuksilla. Näiden merkintöjen seurauksena yhtiön rekisteröity osakepääoma nousee 6 250 eurolla 19 398 437 euroon ja yhtiön osakkeiden lukumäärä nousee 38 796 874 osakkeeseen osakepääoman korotuksen tultua merkityksi kaupparekisteriin.
Yhtiön osakkeet noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä keskisuurten yhtiöiden listalla toimialaluokassa Teollisuustuotteet ja -palvelut kaupankäyntitunnuksella LAT1V. ISIN-koodi on FI0009010854.
Yhtiön osakkeen vaihto OMX Pohjoismaisessa Pörssissä vuoden 2007 aikana oli 19 802 194 kappaletta, mikä on 51,2 % (33,3 %; 40,0 %) osakkeiden keskimääräisestä lukumäärästä. Vaihdon arvo oli 467,2 miljoonaa euroa (217,6 milj. e; 224,1 milj. e). Korkein hinta oli 27,96 euroa ja alin 20,03 euroa. Kauden päätöskurssi oli 22,70 euroa. Yhtiön osakekannan markkina-arvo oli kauden lopussa 880,4 miljoonaa euroa (834,5 milj. e; 571,8 milj. e).
Kaupankäynti 2005A-optio-oikeuksilla OMX Pohjoismaisessa Pörssissä alkoi 2.11.2007. Kaupankäyntitunnus on LAT1VEW105. Kaupankäynti 2002C-optio-oikeuksilla päättyi 30.10.2007.
| Osakepääoman | Osakemäärän | Osake | Osakkeiden | ||
|---|---|---|---|---|---|
| Muutos | muutos € | muutos kpl | pääoma € | määrä kpl | |
| 30.9.2001–31.12.2003 | 7 913 154 | 15 826 308 | |||
| Merkinnät optio-oikeuksilla vuoden 2004 aikana | 35 390 | 106 170 | 7 948 544 | 15 897 088 | |
| Rahastoanti 1:1 | 7 948 544 | 15 897 088 | 15 897 088 | 31 794 176 | |
| Uusmerkintä 5:2 à 7,50 € * | 3 171 029 | 6 342 058 | 19 068 117 | 38 136 234 | |
| 31.12.2004 | 19 068 117 | 38 136 234 | |||
| Merkinnät optio-oikeuksilla vuoden 2005 aikana | 120 770 | 241 540 | 19 188 887 | 38 377 774 | |
| 31.12.2005 | 19 188 887 | 38 377 774 | |||
| Merkinnät optio-oikeuksilla vuoden 2006 aikana | 75 200 | 150 400 | 19 264 087 | 38 528 174 | |
| 31.12.2006 | 19 264 087 | 38 528 174 | |||
| Merkinnät optio-oikeuksilla vuoden 2007 aikana | 128 100 | 256 200 | 19 392 187 | 38 784 374 | |
| 31.12.2007 | 19 392 187 | 38 784 374 |
* Merkintäsuhde ennen rahastoantia
Osakepääoman ja osakemäärän muutokset vuosina 2006 ja 2007 on esitetty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 24. Oma pääoma.
Osakekannan markkinaarvo vuoden lopussa, milj. €
37
Lassila & Tikanoja Oyj:n osingon määrä on sidottu tilikauden tulokseen. Se osa tuloksesta, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille.
Yhtiön hallituksella ei ole valtuuksia osakeanteihin eikä vaihtovelkakirjan tai optiolainan liikkeelle laskemiseen. Hallituksella ei myöskään ole valtuuksia omien osakkeiden hankkimiseen eikä luovuttamiseen.
Yhtiöjärjestyksen 14 §:n mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista osakkeista joko yksin tai lausekkeessa määritetyn mukaan yhdessä toisten osakkeenomistajien kanssa saavuttaa tai ylittää 33 1/3 tai 50 prosenttia, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien vaatimuksesta näiden osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat arvopaperit.
Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistajan äänioikeus yhtiökokouksessa on rajoitettu viidesosaan yhtiökokouksessa edustetuista osakkeista.
Yhteisyritys L&T Recoil Oy:n osakassopimuksen mukaan yhteisyrityksen osakkeiden luovutusoikeus on rajoitettu, ja sopimuksessa määritelty määräysvallan muutos emoyhtiöissä voi johtaa yhteisyrityksen osakkeisiin kohdistuvaan toisen osapuolen lunastusoikeuteen.
Merkintähinta 2005A-optio-oikeuksilla on 14,22 euroa, 2005B-optioilla 16,98 euroa ja 2005C-optioilla 26,87 euroa. Merkintähintoja alennetaan merkintähinnan määräytymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää jaettavien osakekohtaisten osinkojen määrällä, joka ylittää yhteensä 70 % sen tilikauden osakekohtaisesta voitosta, jolta osinkoja jaetaan. Osakkeiden merkintäaika 2005A-optioilla on 2.11.2007–29.5.2009, 2005B-optioilla 3.11.2008–31.5.2010 ja 2005C-optioilla 2.11.2009–31.5.2011.
Ulkona olevien vuoden 2005 optio-oikeuksien perusteella voidaan 4.2.2008 jälkeen merkitä yhteensä 556 000 osaketta, mikä on 1,4 % yhtiön tämänhetkisestä osakemäärästä.
| 2005A | 2005B | 2005C | |
|---|---|---|---|
| Optioiden enimmäismäärä | 170 000 | 200 000 | 230 000 |
| Merkitsijät | 25 avainhenkilöä | 33 avainhenkilöä | 43 avainhenkilöä |
| L&T Advance Oy:n hallussa | 8 000 | 22 000 | 1 500 |
| Ulkona olevat optiot | 162 000 | 178 000 | 228 500 |
| Pörssilistalla alkaen | 2.11.2007 | ||
| Osakkeiden merkintäaika | 2.11.2007-29.5.2009 | 3.11.2008-31.5.2010 | 2.11.2009-31.5.2011 |
| Osakkeen merkintähinta | 14,22 | 16,98 | 26,87 |
| Yksi optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään osakkeita | 1 | 1 | 1 |
Optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden osinko-oikeus ja muut osakasoikeudet alkavat osakepääoman korotuksen tultua rekisteröidyksi kaupparekisteriin.
Optio-ohjelmaa 2005 selostetaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 25. Osakeperusteiset maksut. Optioohjelman ehdot kokonaisuudessaan ovat luettavissa yhtiön Internet-sivuilla.
Lassila & Tikanoja Oyj:llä oli vuoden 2007 lopussa 4 985 osakkeenomistajaa (4 535; 4 935). Hallintarekisteröityjen ja suorassa ulkomaisessa omistuksessa olevien osakkeiden osuus oli 14,3 % osakekannasta (10,9 %; 8,9 %).
Yhtiön hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja sekä heidän määräysvallassaan olevat yhteisöt omistivat 31.12.2007 yhteensä 3 982 092 yhtiön osaketta. Niiden osuus osakeja äänimäärästä on 10,3 %.
Toimitusjohtajan hallussa 31.12.2007 olleet optiooikeudet oikeuttivat 82 000 osakkeen merkitsemiseen.
| Omistajien | % osakkeista | |||
|---|---|---|---|---|
| Osakkeita kpl | lukumäärä | %-osuus | Osakemäärä kpl | ja äänimäärästä |
| 1-1 000 | 3 857 | 77,4 | 1 177 422 | 3,0 |
| 1 001-5 000 | 752 | 15,1 | 1 672 827 | 4,3 |
| 5 001-10 000 | 153 | 3,1 | 1 131 147 | 2,9 |
| 10 001-100 000 | 184 | 3,7 | 5 218 631 | 13,5 |
| 100 001-500 000 | 27 | 0,5 | 5 354 602 | 13,8 |
| yli 500 000 | 12 | 0,2 | 18 803 621 | 48,5 |
| 4 985 | 100,0 | 33 358 250 | 86,0 | |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 5 385 588 | 13,9 | ||
| Yhteistilillä | 40 536 | 0,1 | ||
| Yhteensä | 38 784 374 | 100,0 |
| Omistajien | % osakkeista | |||
|---|---|---|---|---|
| lukumäärä | %-osuus | Osakemäärä kpl | ja äänimäärästä | |
| Yritykset | 329 | 6,6 | 1 730 081 | 4,5 |
| Rahoitus- ja vakuutuslaitokset | 38 | 0,8 | 8 091 037 | 20,9 |
| Julkisyhteisöt | 35 | 0,7 | 8 430 101 | 21,7 |
| Voittoa tavoittelemattomat | ||||
| yhteisöt | 169 | 3,4 | 4 690 938 | 12,1 |
| Kotitaloudet | 4 383 | 87,9 | 10 246 844 | 26,4 |
| Ulkomaiset osakkeenomistajat | 31 | 0,6 | 169 249 | 0,4 |
| 4 985 | 100,0 | 33 358 250 | 86,0 | |
| Hallintarekisteröidyt osakkeet | 5 385 588 | 13,9 | ||
| Yhteistilillä | 40 536 | 0,1 | ||
| Yhteensä | 38 784 374 | 100,0 |
Osakkeenomistuksen jakautuminen % osakkeista ja äänistä
| % osakkeista ja | |||
|---|---|---|---|
| Osakas | Osakemäärä kpl | äänimäärästä | |
| 1. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 2 994 020 | 7,7 |
| 2. | Evald ja Hilda Nissin Säätiö | 2 413 584 | 6,2 |
| 3. | Vakuutusosakeyhtiö Henki-Sampo | 2 171 238 | 5,6 |
| 4. | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola | 1 974 240 | 5,1 |
| 5. | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma | 1 778 560 | 4,6 |
| 6. | Juhani Maijala | 1 526 494 | 3,9 |
| 7. | OP-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat sijoitusrahastot | 1 521 543 | 3,9 |
| 8. | Tapiola-ryhmä | 1 282 161 | 3,3 |
| Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola | 674 534 | 1,7 | |
| Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola | 310 161 | 0,8 | |
| Yritysten Henkivakuutus Oy Tapiola | 150 106 | 0,4 | |
| Sijoitusrahasto Tapiola Hyvinvointi | 105 360 | 0,3 | |
| Sijoitusrahasto Tapiola Suomi | 42 000 | 0,1 | |
| 9. | Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallinnoimat sijoitusrahastot | 1 103 378 | 2,8 |
| 10. | Heikki Bergholm | 764 961 | 2,0 |
| 11. | Mikko Maijala | 687 600 | 1,8 |
| 12. | Kristiina Turjanmaa | 585 842 | 1,5 |
| 13. | Valtion Eläkerahasto | 500 000 | 1,3 |
| 14. | Fondita Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat sijoitusrahastot | 387 000 | 1,0 |
| 15. | Glitnir Varainhoito Oy:n hallinnoimat sijoitusrahastot | 361 749 | 0,9 |
| 16. | SEB Gyllenberg Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat sijoitusrahastot | 335 787 | 0,9 |
| 17. | Eeva Maijala | 312 500 | 0,8 |
| 18. | Aktia Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat sijoitusrahastot | 305 878 | 0,8 |
| 19. | Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola | 295 000 | 0,8 |
| 20. | Evli-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat sijoitusrahastot | 279 606 | 0,7 |
| Yhteensä | 21 581 141 | 55,6 | |
Tiedot osakkeenomistajista perustuvat Suomen Arvopaperikeskus Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon.
Tiedot osakkeista ja osakkeenomistajista ovat nähtävissä yhtiön Internet-sivuilla. Tiedot päivitetään kerran kuukaudessa.
| IFRS | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | 2005 | 2004** | 2004 | 2003 | |||
| Osakekohtainen tulos, € (EPS) | 0,83 | 0,90 | 0,70 | 0,79 | 1,01 | 0,63 | ||
| Laimennettu osakekohtainen tulos, € (EPS) | 0,82 | 0,90 | 0,70 | 0,78 | 1,01 | |||
| Oma pääoma/osake, € | 5,21 | 4,52 | 3,98 | 3,49 | 3,49 | 2,78 | ||
| Osinko/osake, € | 0,55* | 0,55 | 0,40 | 0,25 | 0,25 | 1,01 | ||
| Osinko/tulos, % | 66,7* | 61,1 | 57,0 | 31,7 | 24,7 | 159,6 | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % | 2,4* | 2,5 | 2,7 | 1,9 | 1,9 | 8,0 | ||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) | 27,5 | 24,1 | 21,2 | 16,6 | 13,0 | 19,9 | ||
| Liiketoiminnan rahavirta/osake, € | 1,43 | 1,82 | 1,28 | 1,40 | 1,40 | 1,40 | ||
| Osakeantioikaistu tilikauden | ||||||||
| alin kaupantekokurssi, € | 20,03 | 14,75 | 13,10 | 11,48 | 11,48 | 6,89 | ||
| ylin kaupantekokurssi, € | 27,96 | 22,46 | 16,67 | 14,09 | 14,09 | 13,54 | ||
| keskikurssi, € | 23,59 | 16,99 | 14,68 | 12,72 | 12,72 | 8,83 | ||
| viimeinen kaupantekokurssi, € | 22,70 | 21,66 | 14,90 | 13,13 | 13,13 | 12,62 | ||
| Osakekannan markkina-arvo 31.12., milj. € | 880,4 | 834,5 | 571,8 | 500,7 | 500,7 | 435,2 | ||
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | ||||||||
| keskimäärin vuoden aikana | 38 670 047 | 38 444 950 | 38 193 024 | 34 650 239 | 34 650 239 | 34 477 003 | ||
| vuoden lopussa | 38 784 374 | 38 528 174 | 38 377 774 | 38 136 234 | 38 136 234 | 34 477 003 | ||
| keskimäärin vuoden aikana, laimennettu | 38 843 151 | 38 600 805 | 38 420 755 | 34 870 587 | 34 870 587 | |||
| Vaihdettujen osakkeiden antioikaistu | ||||||||
| lukumäärä, kpl | 19 802 194 | 12 807 684 | 15 263 446 | 17 264 627 | 17 264 627 | 10 365 220 | ||
| % keskimääräisestä osakemäärästä | 51,2 | 33,3 | 40,0 | 49,8 | 49,8 | 30,1 | ||
| Osakkeiden vaihto, 1 000 € | 467 215 | 217 562 | 224 128 | 219 558 | 219 558 | 91 556 |
* hallituksen ehdotus
** tulos ilman eläkevastuun tuloutusta
Tunnuslukujen laskentaperusteet
| Osakekohtainen tulos = | emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto | |
|---|---|---|
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin | ||
| Oma pääoma/osake = | emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä tilinpäätöspäivänä | ||
| Liiketoiminnan rahavirta/osake = | liiketoiminnan nettorahavirta rahoituslaskelmasta | |
| osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin | ||
| Osinko/osake = | tilikauden osinko/osake | |
| tilikauden jälkeen tapahtuneiden osakeantien oikaisukerroin | ||
| Osinko/tulos, % = | osinko/osake | x100 |
| osakekohtainen tulos | ||
| Efektiivinen osinkotuotto, % = | osinko/osake | x100 |
| tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | ||
| Hinta/voitto-suhde (P/E) = | tilikauden viimeinen kaupantekokurssi | |
| osakekohtainen tulos | ||
| Osakekannan markkina-arvo = | osakkeiden lukumäärä vuoden lopussa x tilikauden |
viimeinen kaupantekokurssi
Vuoden 2004 osakeannin oikaisukerroin = 2,178462
| IFRS | FAS | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 2007 | 2006 | 2005 | 2004* | 2004 | 2003 | ||
| Liikevaihto, milj. € | 554,6 | 436,0 | 377,4 | 337,2 | 337,2 | 306,3 | |
| Liikevoitto, milj. € % liikevaihdosta |
48,8 8,8 |
50,2 11,5 |
39,3 10,4 |
40,8 12,1 |
51,3 15,2 |
35,7 11,7 |
|
| Voitto ennen veroja, milj. € % liikevaihdosta |
44,5 8,0 |
48,5 11,1 |
37,5 9,9 |
37,9 11,2 |
48,4 14,4 |
31,8 10,4 |
|
| Tilikauden voitto, milj. € % liikevaihdosta |
32,2 5,8 |
35,3 8,1 |
27,2 7,2 |
27,7 8,2 |
35,5 10,5 |
22,1 7,2 |
|
| Tilikauden voitto emoyhtiön omistajille, milj. € % liikevaihdosta |
31,9 5,8 |
34,6 7,9 |
26,8 7,1 |
27,3 8,1 |
35,1 10,4 |
21,8 7,1 |
|
| EVA, milj. € | 23,0 | 28,6 | 18,3 | 22,7 | 19,6 | ||
| Liiketoiminnan rahavirta, milj. € | 55,4 | 69,9 | 48,9 | 48,4 | 48,4 | 48,2 | |
| Taseen loppusumma, milj. € | 438,3 | 352,6 | 314,8 | 283,0 | 283,0 | 238,7 | |
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) | 17,0 | 21,2 | 18,8 | 25,2 | 32,3 | 24,0 | |
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) | 17,6 | 21,0 | 17,9 | 22,5 | 27,1 | 20,5 | |
| Omavaraisuusaste, % | 46,6 | 50,4 | 49,5 | 48,1 | 48,1 | 40,6 | |
| Gearing, % Korolliset nettovelat, milj. € |
42,7 86,4 |
29,7 52,5 |
49,3 76,5 |
45,6 61,4 |
45,6 61,4 |
80,1 77,6 |
|
| Bruttoinvestoinnit, milj. € % liikevaihdosta |
93,2 16,8 |
47,2 10,8 |
60,9 16,1 |
48,1 14,3 |
48,1 14,3 |
43,8 14,3 |
|
| Poistot, milj. € | 33,4 | 28,2 | 24,8 | 21,4 | 21,4 | 25,6 | |
| Henkilöstö kokoaikaiseksi muutettuna keskimäärin | 7 819 | 6 775 | 5 918 | 5 409 | 5 409 | 4 595 | |
| Henkilöstö 31.12., kokoaikaiset ja osa-aikaiset yhteensä |
9 387 | 8 328 | 7 512 | 6 456 | 6 456 | 5 987 |
* tulos ilman eläkevastuun tuloutusta
| Oman pääoman tuotto, % (ROE) = | tilikauden voitto oma pääoma (keskiarvo) |
x100 |
|---|---|---|
| Sijoitetun pääoman tuotto, % (ROI) = | (voitto ennen veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) (taseen loppusumma - korottomat velat (keskiarvo)) |
|
| Omavaraisuusaste, % = | oma pääoma (taseen loppusumma - saadut ennakot) |
x100 |
| Korolliset nettovelat = | korollinen vieras pääoma - likvidit varat | |
| Gearing, % = | korolliset nettovelat oma pääoma |
x100 |
| EVA = | liikevoitto - sijoitetulle pääomalle (vuosineljännesten keskiarvo) laskettu kustannus ennen veroja WACC 2006–2007: 8,75 % WACC 2003–2005: 9 % |
| 1 000 € | 10-12/2007 | 7-9/2007 | 4-6/2007 | 1-3/2007 | 10-12/2006 | 7-9/2006 | 4-6/2006 | 1-3/2006 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | ||||||||
| Ympäristöpalvelut | 74 788 | 67 915 | 71 744 | 65 398 | 53 765 | 52 696 | 51 420 | 46 945 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 54 798 | 51 963 | 48 660 | 48 720 | 44 584 | 41 463 | 41 243 | 41 113 |
| Teollisuuspalvelut | 19 867 | 19 890 | 19 572 | 16 150 | 18 252 | 18 500 | 16 785 | 13 305 |
| Konsernihallinto ja muut | 1 | 3 | 3 | 3 | 3 | 19 | 26 | 70 |
| Toimialojen välinen liikevaihto | -1 282 | -1 202 | -1 220 | -1 158 | -1 242 | -1 030 | -1 044 | -869 |
| Lassila & Tikanoja | 148 172 | 138 569 | 138 759 | 129 113 | 115 362 | 111 648 | 108 430 | 100 564 |
| Liikevoitto | ||||||||
| Ympäristöpalvelut | 8 372 | 9 730 | 8 104 | 8 771 | 7 104 | 10 056 | 8 100 | 7 503 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 4 015 | 4 213 | 1 690 | 1 087 | 1 154 | 4 833 | 1 499 | 1 272 |
| Teollisuuspalvelut | 180 | 2 133 | 2 595 | -139 | 3 025 | 3 730 | 2 005 | 576 |
| Konsernihallinto ja muut | -468 | -601 | -349 | -558 | -971 | 1 233 | -547 | -388 |
| Lassila & Tikanoja | 12 099 | 15 475 | 12 040 | 9 161 | 10 312 | 19 852 | 11 057 | 8 963 |
| Liikevoittoprosentti | ||||||||
| Ympäristöpalvelut | 11,2 | 14,3 | 11,3 | 13,4 | 13,2 | 19,1 | 15,8 | 16,0 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 7,3 | 8,1 | 3,5 | 2,2 | 2,6 | 11,7 | 3,6 | 3,1 |
| Teollisuuspalvelut | 0,9 | 10,7 | 13,3 | -0,9 | 16,6 | 20,2 | 11,9 | 4,3 |
| Lassila & Tikanoja | 8,2 | 11,2 | 8,7 | 7,1 | 8,9 | 17,8 | 10,2 | 8,9 |
| Rahoituskulut, netto | -1 247 | -1 294 | -924 | -852 | -366 | -740 | -391 | -201 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | 18 | |||||||
| Voitto ennen veroja | 10 852 | 14 181 | 11 116 | 8 309 | 9 964 | 19 112 | 10 666 | 8 762 |
| Konsernituloslaskelma | 45 | |
|---|---|---|
| Konsernitase | 46 | |
| Konsernin rahavirtalaskelma | 48 | |
| Konsernin oman pääoman muutoslaskelma | 49 | |
| Tilinpäätöksen liitetiedot | ||
| Laatimisperiaatteet | 50 | |
| 1. | Segmentti-informaatio | 55 |
| 2. | Hankitut liiketoiminnat | 58 |
| 3. | Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut | 60 |
| 4. | Pitkäaikaishankkeet | 60 |
| 5. | Poistot ja arvonalentumiset | 61 |
| 6. | Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut | 61 |
| 7. | Tutkimus- ja kehitysmenot | 61 |
| 8. | Rahoitustuotot ja -kulut | 61 |
| 9. | Tuloverot | 62 |
| 10. | Osakekohtainen tulos | 63 |
| 11. | Osakekohtainen osinko | 63 |
| 12. | Aineettomat hyödykkeet | 64 |
| 13. | Liikearvojen arvonalentumistestit | 65 |
| 14. | Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 66 |
| 15. | Yhteisyritykset | 67 |
| 16. | Osuudet osakkuusyrityksissä | 67 |
| 17. | Tytäryritykset | 68 |
| 18. | Myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset | 68 |
| 19. | Rahoitusleasingsaamiset | 68 |
| 20. | Vaihto-omaisuus | 68 |
| 21. | Myyntisaamiset ja muut saamiset | 68 |
| 22. | Myytävissä olevat lyhytaikaiset sijoitukset | 69 |
| 23. | Rahavarat | 69 |
| 24. | Oma pääoma | 69 |
| 25. | Osakeperusteiset maksut | 70 |
| 26. | Eläkevelvoitteet | 72 |
| 27. | Varaukset | 73 |
| 28. | Korolliset velat | 73 |
| 29. | Muut pitkäaikaiset velat | 74 |
| 30. 31. |
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat Rahoitusvarat ja -velat ryhmittäin |
74 75 |
| 32. | Johdannaissopimukset | 77 |
| 33. | Muut vuokrasopimukset | 78 |
| 34. | Rahavirtalaskelman liitetiedot | 78 |
| 35. | Lähipiiritapahtumat | 78 |
| 36. | Vastuusitoumukset | 79 |
| 37. | Rahoitusriskien hallinta | 79 |
| 38. | Riita-asiat ja oikeusprosessit | 82 |
| Emoyhtiön tilinpäätös | 83 | |
| Voitonjakoehdotus | 87 | |
| Tilintarkastuskertomus | 88 | |
Kaikki vuosikertomuksen luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.
| 1.1. - 31.12. 1 000 € | 2007 | % | 2006 | % | Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 554 613 | 100,0 | 436 004 | 100,0 | 1 |
| Myytyjä suoritteita vastaavat kulut | -478 151 | -86,2 | -367 968 | -84,4 | |
| Bruttokate | 76 462 | 13,8 | 68 036 | 15,6 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 834 | 0,7 | 4 702 | 1,1 | 6 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -14 616 | -2,6 | -12 844 | -2,9 | |
| Hallinnon kulut | -11 614 | -2,1 | -8 660 | -2,0 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | -5 291 | -1,0 | -1 049 | -0,2 | 6 |
| Liikevoitto | 48 775 | 8,8 | 50 185 | 11,5 | 3, 5 |
| Rahoitustuotot | 1 661 | 0,3 | 1 509 | 0,3 | 8 |
| Rahoituskulut | -5 978 | -1,1 | -3 208 | -0,7 | 8 |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 18 | 16 | |||
| Voitto ennen veroja | 44 458 | 8,0 | 48 504 | 11,1 | |
| Tuloverot | -12 291 | -2,2 | -13 249 | -3,0 | 9 |
| Tilikauden voitto | 32 167 | 5,8 | 35 255 | 8,1 | |
| Tilikauden voiton jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Vähemmistölle |
31 909 258 |
34 613 642 |
|||
| Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos: Osakekohtainen tulos, € Laimennettu osakekohtainen tulos, € |
0,83 0,82 |
0,90 0,90 |
10 |
| 31.12. 1 000 € | 2007 | % | 2006 | % | Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|
| VARAT | |||||
| Pitkäaikaiset varat | |||||
| Aineettomat hyödykkeet | 12 | ||||
| Liikearvo | 119 946 | 106 611 | |||
| Aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista | 30 600 | 9 893 | |||
| Muut aineettomat hyödykkeet | 11 571 | 7 903 | |||
| 162 117 | 37,0 | 124 407 | 35,3 | ||
| Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet | 14 | ||||
| Maa-alueet | 3 532 | 3 215 | |||
| Rakennukset ja rakennelmat | 39 594 | 38 239 | |||
| Koneet ja kalusto | 103 832 | 90 397 | |||
| Muut aineelliset hyödykkeet | 82 | 174 | |||
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 4 830 | 2 013 | |||
| 151 870 | 34,6 | 134 038 | 38,0 | ||
| Muut pitkäaikaiset varat | |||||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 3 | 16 | |||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 410 | 2 954 | 18, 31 | ||
| Rahoitusleasingsaamiset | 3 823 | 3 174 | 19, 31 | ||
| Laskennalliset verosaamiset | 924 | 425 | 9 | ||
| Muut saamiset | 236 | 229 | 31 | ||
| 5 393 | 1,2 | 6 785 | 1,9 | ||
| Pitkäaikaiset varat yhteensä | 319 380 | 72,8 | 265 230 | 75,2 | |
| Lyhytaikaiset varat | |||||
| Vaihto-omaisuus | 14 350 | 4 315 | 20 | ||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 71 824 | 54 561 | 21, 31 | ||
| Johdannaissaamiset | 1 189 | 3 533 | 31, 32 | ||
| Ennakkomaksut | 774 | 155 | 31 | ||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 21 287 | 13 955 | 22, 31 | ||
| Rahavarat | 9 521 | 10 835 | 23, 31 | ||
| Lyhytaikaiset varat yhteensä | 118 945 | 27,2 | 87 354 | 24,8 | |
| Varat yhteensä | 438 325 | 100,0 | 352 584 | 100,0 |
| 31.12. 1 000 € | 2007 | % | 2006 | % | Liitetieto |
|---|---|---|---|---|---|
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||||
| Oma pääoma | |||||
| Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 24 | ||||
| Osakepääoma | 19 392 | 19 264 | |||
| Ylikurssirahasto | 50 474 | 47 666 | |||
| Muut rahastot | 14 055 | 326 | |||
| Kertyneet voittovarat | 86 327 | 72 291 | |||
| Tilikauden voitto | 31 909 | 34 613 | |||
| 202 157 | 46,2 | 174 160 | 49,4 | ||
| Vähemmistön osuus | 187 | 2 709 | 0,8 | ||
| Oma pääoma yhteensä | 202 344 | 46,2 | 176 869 | 50,2 | |
| Velat | |||||
| Pitkäaikaiset velat | |||||
| Laskennalliset verovelat | 29 842 | 22 350 | 9 | ||
| Eläkevelvoitteet | 542 | 352 | 26 | ||
| Varaukset | 953 | 936 | 27 | ||
| Korolliset velat | 81 411 | 59 031 | 28, 31 | ||
| Muut velat | 500 | 431 | 29, 31 | ||
| 113 248 | 25,8 | 83 100 | 23,6 | ||
| Lyhytaikaiset velat | |||||
| Korolliset velat | 35 757 | 18 231 | 28, 31 | ||
| Ostovelat ja muut velat | 85 183 | 73 174 | 30, 31 | ||
| Johdannaisvelat | 897 | 31, 32 | |||
| Verovelat | 794 | 938 | |||
| Varaukset | 102 | 272 | 27 | ||
| 122 733 | 28,0 | 92 615 | 26,3 | ||
| Velat yhteensä | 235 981 | 53,8 | 175 715 | 49,8 | |
| Oma pääoma ja velat yhteensä | 438 325 | 100,0 | 352 584 | 100,0 |
| 1000 € | 2007 | 2006 | Liitetieto |
|---|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirta | |||
| Tilikauden voitto | 32 167 | 35 255 | |
| Oikaisut | 52 128 | 39 930 | 34 |
| Tulorahoitus ennen käyttöpääoman muutosta | 84 295 | 75 185 | |
| Käyttöpääoman muutos | |||
| Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | -4 903 | -7 654 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -6 824 | 541 | |
| Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos | -1 450 | 9 585 | |
| Käyttöpääoman muutos | -13 177 | 2 472 | |
| Maksetut korot | -5 104 | -2 925 | |
| Saadut korot | 1 460 | 938 | |
| Maksetut verot | -12 041 | -5 776 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 55 433 | 69 894 | |
| Investointien rahavirta | |||
| Hankitut tytäryritykset ja liiketoiminnat vähennettynä | |||
| hankintahetken rahavaroilla | -37 050 | -10 658 | 2 |
| Myydyt tytäryritykset ja liiketoiminnat vähennettynä myyntihetken | |||
| rahavaroilla | 1 878 | 34 | |
| Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin | -49 109 | -34 878 | |
| Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit | 2 261 | 13 727 | |
| Investoinnit myytävissä oleviin sijoituksiin | -147 | ||
| Muiden pitkäaikaisten saamisten muutos | 1 | -7 | |
| Myytävissä olevien pitkäaikaisten sijoitusten myynnit Saadut osingot investoinneista |
1 098 4 |
353 9 |
|
| Investointien nettorahavirta | -81 064 | -31 454 | |
| Rahoituksen rahavirta | |||
| Osakeannista saadut maksut | 2 936 | 1 018 | 24 |
| Lyhytaikaisten lainojen muutos | 23 011 | -14 525 | |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 50 302 | 15 000 | |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -39 909 | -7 041 | |
| Maksetut osingot | -21 360 | -15 339 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | 14 980 | -20 887 | |
| Likvidien varojen nettomuutos | -10 651 | 17 553 | |
| Likvidit varat tilikauden alussa | 24 790 | 7 252 | |
| Valuuttakurssien muutosten vaikutus | -131 | -15 | |
| Likvidit varat taseessa tilikauden lopussa | 14 008 | 24 790 |
| 1000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Rahavarat | 9 521 | 10 835 |
| Sijoitus- ja yritystodistukset | 4 487 | 13 955 |
| Yhteensä | 14 008 | 24 790 |
| Emoyhtiön | ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Yli | Muunto | Arvon | omistajille | Vähem | Oma | |||
| Osake | kurssi | ero | muutos | Kertyneet | kuuluva oma | mistön | pääoma | |
| 1 000 € | pääoma | rahasto | rahasto | rahastot | voittovarat | pääoma | osuus | yhteensä |
| Oma pääoma 1.1.2006 | 19 189 | 46 606 | -180 | 1 | 87 250 | 152 866 | 2 166 | 155 032 |
| Suojausrahasto, käyvän arvon muutos | 384 | 384 | 384 | |||||
| Myytävissä olevat lyhytaikaiset sijoitukset, | ||||||||
| käyvän arvon muutos | 10 | 10 | 10 | |||||
| Muuntoerot | 111 | 111 | -1 | 110 | ||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut | ||||||||
| tuotot ja kulut | 111 | 394 | 505 | -1 | 504 | |||
| Tilikauden voitto | 34 613 | 34 613 | 642 | 35 255 | ||||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut | 111 | 394 | 34 613 | 35 118 | 641 | 35 759 | ||
| Optiopalkitseminen | ||||||||
| Merkinnät 2002-optioilla | 75 | 1 060 | 1 135 | 1 135 | ||||
| Kulukirjaus optioista | 396 | 396 | 396 | |||||
| Osingonjako | -15 355 | -15 355 | -164 | -15 519 | ||||
| Vähemmistön sijoitus | 66 | 66 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2006 | 19 264 | 47 666 | -69 | 395 | 106 904 | 174 160 | 2 709 | 176 869 |
| Oma pääoma 1.1.2007 | 19 264 | 47 666 | -69 | 395 | 106 904 | 174 160 | 2 709 | 176 869 |
| Suojausrahasto, käyvän arvon muutos | 136 | 136 | 136 | |||||
| Myytävissä olevat lyhytaikaiset sijoitukset, | ||||||||
| käyvän arvon muutos | 14 230 | 14 230 | 14 230 | |||||
| Muuntoerot | -637 | -637 | -1 | -638 | ||||
| Suoraan omaan pääomaan kirjatut | ||||||||
| tuotot ja kulut | -637 | 14 366 | 13 729 | -1 | 13 728 | |||
| Tilikauden voitto | 31 909 | 31 909 | 258 | 32 167 | ||||
| Kaudella kirjatut tuotot ja kulut | -637 | 14 366 | 31 909 | 45 638 | 257 | 45 895 | ||
| Optiopalkitseminen | ||||||||
| Merkinnät 2002-optioilla | 128 | 2 808 | 2 936 | 2 936 | ||||
| Kulukirjaus optioista | 613 | 613 | 613 | |||||
| Osingonjako | -21 190 | -21 190 | -180 | -21 370 | ||||
| Vähemmistön osto | -2 599 | -2 599 | ||||||
| Oma pääoma 31.12.2007 | 19 392 | 50 474 | -706 | 14 761 | 118 236 | 202 157 | 187 | 202 344 |
Lisätietoja omasta pääomasta on liitetiedossa 24. Oma pääoma ja omaan pääomaan kirjatuista veroista liitetiedossa 9. Tuloverot.
Lassila & Tikanoja Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki. Yhtiön rekisteröity osoite on Hopeatie 2, 00440 Helsinki. Konserni, jonka muodostavat emoyhtiö Lassila & Tikanoja Oyj ja sen tytäryritykset (L&T), on erikoistunut ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten ylläpitoon. Konsernilla on toimintaa Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Venäjällä ja Norjassa.
Lassila & Tikanoja Oyj:n osake noteerataan OMX Pohjoismaisessa Pörssissä Helsingissä.
Tämän tilinpäätöksen on Lassila & Tikanoja Oyj:n hallitus hyväksynyt julkistettavaksi 4. päivänä helmikuuta 2008.
Konsernitilinpäätöksen tärkeimmät laatimisperiaatteet on esitetty alla. Samoja periaatteita on käytetty yhdenmukaisesti kaikissa esitetyissä tiedoissa, ellei erikseen toisin ole mainittu.
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards) mukaisesti ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2007 voimassa olleita IFRS-ja IAS-standardeja sekä IFRIC- ja SIC-tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja.
Konsernitilinpäätös on laadittu euroissa ja se esitetään tuhansina euroina. Tilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintamenoihin lukuun ottamatta sellaisia myytävissä olevia sijoituksia, joiden käypä arvo voidaan määrittää markkinahintojen avulla, ja johdannaissopimuksia, jotka on arvostettu käypään arvoon. Osakeperusteiset maksut on kirjattu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä.
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön Lassila & Tikanoja Oyj:n sekä kaikki tytäryritykset, joissa emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti yli 50 %:n osuus äänimäärästä. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, jolloin L&T on saanut määräysvallan, siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa. Määräysvallalla tarkoitetaan oikeutta määrätä yrityksen talouden ja liiketoiminnan periaatteista hyödyn saamiseksi sen toiminnasta.
Hankitut tytäryritykset sisällytetään tilinpäätökseen käyttäen hankintamenomenetelmää. Hankintamenoa määritettäessä otetaan huomioon käypiin arvoihin arvostetut vastikkeeksi annetut varat ja vastuulle otetut velat sekä hankinnasta välittömästi johtuneet menot. Hankitut, yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankintahetken käypiin arvoihin. Se määrä, jolla hankintameno ylittää konsernin osuuden hankittujen nettovarojen käyvästä arvosta, kirjataan liikearvoksi. Jos hankintameno on pienempi kuin hankitun tytäryhtiön nettovarojen käypä arvo, tämä erotus kirjataan suoraan tuloslaskelmaan. Ennen vuotta 2004 tapahtuneiden liiketoimintojen yhdistämisten osalta liikearvo vastaa aiemman tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa. Näiden hankintojen tilinpäätöskäsittelyyn sovelletaan siirtymästandardia, eikä hankintamenolaskelmia ole laadittu uudelleen IFRS 3:n mukaisiksi konsernin avaavaa IFRS-tasetta (1.1.2004) laadittaessa.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat, realisoitumattomat katteet sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tilikauden voiton jakautuminen emoyhtiön omistajille ja vähemmistölle esitetään tuloslaskelman yhteydessä ja vähemmistölle kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana
eränään taseessa konsernin omassa pääomassa. Vähemmistön osuus kertyneistä tappioista kirjataan konsernitilinpäätökseen enintään sijoituksen määrään saakka.
Saman määräysvallan alaisten yhteisöjen väliset liiketoimintojen yhdistämiset on käsitelty alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen, sillä nämä hankinnat eivät sisälly IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset -standardin soveltamisalaan. Vähemmistöosuuksien hankinnoissa hankintamenon ja hankitun oman pääoman välinen erotus kirjataan liikearvoksi. Tällaisia olivat vuonna 2007 L&T Muoviportti Oy:n sekä Suomen Keräystuote Oy:n vähemmistöjen hankinnat.
Yhteisyritykset ovat yrityksiä, joissa L&T käyttää toisen osapuolen kanssa yhteistä määräysvaltaa. Yhteisyritykset yhdistellään suhteellista yhdistelytapaa käyttäen rivi riviltä. Konsernitilinpäätös sisältää L&T:n osuuden yhteisyritysten varoista, veloista, tuotoista, kuluista ja vastuista.
Osakkuusyritykset, joissa osuus äänivallasta on 20–50 %, on yhdistelty pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Kauden päättyessä konsernilla ei ollut osakkuusyhtiöitä. Suomen Keräystuote Oy:stä tuli tytäryhtiö vuoden 2006 aikana.
Konserniin kuuluvien tytäryritysten tilinpäätökseen sisältyvät erät mitataan sen taloudellisen ympäristön valuutassa, jossa kukin tytäryritys pääasiallisesti toimii (toimintavaluutta). Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toimintavaluutta.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat muunnetaan euroiksi tapahtumapäivän valuuttakursseihin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Ei-monetaariset erät arvostetaan tapahtumapäivän kurssiin. L&T:llä ei ole ulkomaan rahan määräisiä ei-monetaarisia eriä, jotka arvostettaisiin käypiin arvoihin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle ja rahoituserien kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Niiden konserniyritysten, joiden toimintavaluutta ei ole euro, tuloslaskelmat muunnetaan euroiksi tilikauden keskikursseihin ja taseet tilinpäätöspäivän valuuttakursseihin. Tilikauden tuloksen muuntaminen eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman pääoman muuntoerorahastoon. Ulkomaisten tytäryhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyneet muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon. Osana tytäryhtiöiden nettosijoitusta käsitellään pitkäaikaiset lainasaamiset, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Myös näiden saamisten aiheuttamat muuntoerot kirjataan muuntoerorahastoon. Kun tytäryritys myydään, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myynnistä syntyvää kokonaisvoittoa tai -tappiota.
Tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Esimerkiksi rengaskierrätyksessä renkaat tuloutetaan siinä vaiheessa, kun vastaanotetut renkaat on leikattu. Mikäli laitoksilla valmistetaan myytäviä materiaaleja, kirjataan materiaalien hankintameno vaihtoomaisuuteen. Mikäli käsiteltävällä materiaalilla ei ole myyntihintaa, kirjataan kustannusvaraukset siirtovelkoihin.
Tuotot myydyistä tavaroista kirjataan, kun tavaroiden omistamiseen liittyvät merkittävät riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle ja tuoton määrä on määritettävissä luotettavasti.
Liikevaihtoa laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla, alennuksilla ja kurssieroilla.
Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä. Konsernin osinkotuotot ovat vähäiset ja ne kirjataan oikeuden syntymishetkellä, mikäli tieto osingoista saadaan tällöin. Muutoin ne kirjataan maksupäivänä.
Pitkäaikaishankkeen tulot ja menot kirjataan tuotoiksi ja kuluiksi valmistumisasteen perusteella, kun hankkeen lopputulos voidaan arvioida luotettavasti. Kaatopaikkojen sulkemisurakat ovat osatuloutettavia pitkäaikaishankkeita, koska niiden aloitus ja valmistuminen ajoittuvat pääsääntöisesti eri tilikausille. Hankkeen valmistumisaste määritellään tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat suuremmat kuin hankkeesta laskutettu määrä, erotus esitetään taseessa erässä siirtosaamiset. Jos syntyneet menot ja kirjatut voitot ovat pienemmät kuin hankkeen laskutus, erotus esitetään erässä saadut ennakot.
Silloin, kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida arvioida luotettavasti, hankkeesta johtuvat menot kirjataan kuluksi samalla tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet ja hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kuin toteutuneita menoja vastaava rahamäärä on saatavissa. Mikäli on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Pilaantuneiden maiden vastaanottotoimintaa ei ole käsitelty pitkäaikaishankkeena, koska hankkeiden lopputulokset eivät ole arvioitavissa luotettavasti. Varovaisuuden periaatteen mukaan tuloutus tapahtuu vasta, kun maat on loppusijoitettu. Hankkeiden menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Tutkimuskustannukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Uusien palvelukonseptien antamat hyödyt ovat todennettavissa vasta niin myöhäisessä vaiheessa, että aktivoitavaksi jäävä osuus on epäolennainen ja näin ollen aktivointia ei tehdä.
Liikearvo on se osa hankintamenosta, joka ylittää L&T:n osuuden hankittujen yritysten nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä. Liikearvosta ei tehdä poistoja, vaan se testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Taseessa liikearvot esitetään alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä mahdollisilla arvonalentumisilla.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan käypään arvoon. Aineettomien hyödykkeiden taloudellisen vaikutusajan arvioidaan olevan joko rajallinen tai rajoittamaton. L&T:llä liiketoimintojen yhdistämisissä kirjatut aineettomat hyödykkeet ovat mm. asiakassuhteita, kilpailukieltosopimuksia ja ympäristölupia. Niillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, joka vaihtelee kahdesta kolmeentoista vuoteen.
Muut aineettomat hyödykkeet ovat pääasiassa ohjelmistoja ja ohjelmistolisenssejä.
Ohjelmistoprojektien kustannukset aktivoidaan muihin aineettomiin hyödykkeisiin siitä lähtien, kun projektit ovat siirtyneet tutkimusvaiheesta kehittämisvaiheeseen, ja projektin tulos on yksilöitävissä oleva aineeton hyödyke. Tällaisen aineettoman hyödykkeen tulee tuottaa L&T:lle vastaista taloudellista hyötyä, joka ylittää sen kehittämisestä syntyneet menot. Hankintameno käsittää kaikki menot, jotka johtuvat välittömästi omaisuuserän saattamisesta valmiiksi toimimaan johdon tarkoittamalla tavalla. Suurimmat menoerät ovat ulkopuolisille maksetut konsulttipalkkiot ja oman henkilöstön palkka- ja muut kustannukset.
Ohjelmistojen ja ohjelmistolisenssien poistoaika on viisi vuotta.
Aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon. Alkuperäinen hankintameno sisältää menot, jotka välittömästi johtuvat kyseisen hyödykkeen hankkimisesta. Liiketoimintojen yhdistämisissä aineellinen käyttöomaisuus arvostetaan hankintahetken käypään arvoon. Taseessa aineellinen käyttöomaisuus esitetään vähennettynä kertyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla.
Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia.
Tilinpäätöksen poistot perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–25 vuotta |
|---|---|
| Kuljetusvälineet | 6–15 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 4–15 vuotta |
Maa-alueista ei tehdä poistoja.
Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitokustannukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden luovutuksesta ja käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvojen erotuksena ja kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
L&T:llä ei ole sijoituskiinteistöjä.
Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisen arvonalentumisen selvittämiseksi. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä arvonalentumistestausta varten. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksikköjen tasolla, eli sillä alimmalla yksikkötasolla, joka on pääosin muista yksiköistä riippumaton ja jonka rahavirrat ovat erotettavissa muista rahavirroista.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta aiheutuvilla kustannuksilla tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvolla tarkoitetaan kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa olevia arvioituja vastaisia nettorahavirtoja, jotka diskontataan nykyarvoonsa. Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio peruutetaan, mikäli olosuhteissa on tapahtunut muutos ja kerrytettävissä oleva rahamäärä on muuttunut.
Liikearvojen arvonalentumistestit tehdään vuosittain tai aina, kun viitteitä arvon alenemisesta ilmenee. Kerrytettävissä olevista rahamääristä tehdään sekä käyttöarvoon että nettomyyntihintaan perustuvat laskelmat niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvot kuuluvat. Rahavirtaa tuottavaan yksikköön kohdistuvalla arvonalentumistappiolla vähennetään ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja tämän jälkeen muita yksikön omaisuuseriä tasasuhtaisesti. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet ovat ohjelmistoprojekteja, joille ei voida tehdä arvonalentumistestejä, koska niillä ei ole itsenäistä rahavirtaa. Jos tilikauden päättyessä todetaan, että projektit aiotaan saattaa loppuun ja ottaa ohjelmistot käyttöön, arvonalennukselle ei ole tarvetta.
Ympäristöpalvelut-toimiala vuokraa asiakkaille laitteita, esimerkiksi jätepuristimia, pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla, joiden mukaan olennainen osa omistamiseen liittyvistä riskeistä ja eduista siirtyy
vuokralleottajalle. Tällaiset sopimukset luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi ja niihin tehty nettosijoitus kirjataan sopimuksen alkamishetkellä myyntisaamiseksi. Kukin vuokraerä jaetaan rahoitustuotoksi ja myyntisaamisen lyhennykseksi. Rahoitustuotot kohdistetaan vuokra-ajalle siten, että jäljellä olevalle saamiselle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen tuottoprosentti.
Rahoitusleasingsopimuksilla vuokralle otetut hyödykkeet kirjataan aineelliseen käyttöomaisuuteen. Ne merkitään taseeseen määrään, joka on hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, ja poistetaan vuokrasopimuksen voimassaoloaikana tai sitä lyhyempänä taloudellisena vaikutusaikana. Jos kuitenkin on kohtuullisen varmaa, että vuokralle otetun hyödykkeen omistusoikeus siirtyy L&T:lle vuokrakauden päättymiseen mennessä, poistot hyödykkeestä tehdään kuten vastaavasta L&T:n omistamasta hyödykkeestä. Sopimuksista johtuvat velvoitteet kirjataan korollisiin velkoihin. Kukin vuokraerä jaetaan rahoituskuluksi ja velan lyhennykseksi. Rahoituskulut kohdistetaan vuokraajalle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin tilikaudella samansuuruinen korkoprosentti.
Sellaiset hyödykkeiden ja toimitilojen vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut säilyvät olennaisilta osin vuokranantajalla, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Niihin liittyvät vuokrat kirjataan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa tuotoiksi tai kuluiksi riippuen siitä, onko L&T vuokralle antajana vai ottajana. Muilla vuokrasopimuksilla vuokralle annetut hyödykkeet kirjataan aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja poistetaan taloudellisena vaikutusaikana, kuten vastaavat omassa käytössä olevat käyttöomaisuushyödykkeet.
Rahoitusvarat ja -velat luokitellaan lainoihin ja muihin saamisiin, myytävissä oleviin sijoituksiin, käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja -velkoihin sekä muihin velkoihin. Luokittelu tehdään hankinnan yhteydessä hankinnan tarkoituksen perusteella.
Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta silloin, kun oikeudet omaisuuserän rahavirtoihin lakkaavat tai kun siihen liittyvät riskit ja edut ovat siirtyneet olennaisilta osin L&T:n ulkopuolelle.
Lainat ja muut saamiset ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Myyntisaamiset ja muut saamiset sisältyvät tähän ryhmään ja ne merkitään taseeseen alkuperäisen arvon mukaisina vähennettynä hyvityksillä ja arvonalentumistappioilla.
Myytävissä olevat sijoitukset sisältävät osakkeita sekä sijoitus- ja yritystodistuksia. Ryhmään määritellään kuuluviksi toisaalta varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomat ei tuotantokäytössä olevat rahoitusvarat ja toisaalta sellaiset rahoitusvarat, joita voidaan myydä liiketoiminnassa tarvittavan käyttöpääoman hankkimiseksi. Ryhmään kuuluvat rahoitusinstrumentit arvostetaan käypään arvoon, paitsi osakkeet, jotka ovat noteeraamattomia. Mikäli niiden käypää arvoa ei voida määritellä luotettavasti, ne kirjataan hankintamenoon tai tätä alempaan arvoon, mikäli niistä on kirjattu arvonalentumistappio. Silloin kun ne on tarkoitus pitää yli 12 kuukautta tilinpäätöspäivästä lukien, ne sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin. Kaikki myytävissä olevien sijoitusten ostot ja myynnit kirjataan selvityspäivänä. Mahdollinen sijoitus- ja yritystodistusten käyvän arvon muutos kaupantekopäivän ja selvityspäivän välisenä aikana kirjataan omaan pääomaan. Tilinpäätöksissä ne arvostetaan käypään arvoon käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset merkitään verovaikutus huomioon ottaen arvonmuutosrahastoon omaan pääomaan ja kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan, kun sijoitus myydään tai se erääntyy.
L&T:n tekemät johdannaissopimukset ovat koronvaihtosopimuksia, jotka on tehty vaihtuvakorkoisten lainojen rahavirran suojaamiseksi korkoriskiltä, termiinisopimuksia, jotka on tehty ulkomaisille tytäryhtiöille myönnettyjen lainojen valuuttariskiltä suojaamiseksi sekä ostettuja raakaöljyn myyntioptioita ja futuurisopimuksia, joilla on suojattu yhteisyritys L&T Recoilin rakenteilla olevan regenerointilaitoksen tulevan perusöljytuotannon myyntituloihin liittyvää hintariskiä. Johdannaiset merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, joka on niiden käypä arvo hankintahetkellä. Hankinnan jälkeen ne arvostetaan kunkin tilinpäätöshetken käypiin arvoihin. Koronvaihtosopimusten, valuuttatermiinisopimusten ja raakaöljyfutuurien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Optioiden käyvät arvot tilinpäätöspäivänä määritellään yleisesti käytössä olevilla optioiden arvonmääritysmalleilla. Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Kaikki korko- ja valuuttasuojaukset täyttävät konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset. Valuuttatermiinisopimuksiin ja osaan koronvaihtosopimuksista ei kuitenkaan sovelleta tällä hetkellä IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, vaan niiden käypien arvojen muutokset kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuotoksi tai -kuluksi. Yhteisyrityksen nimiin tehtyihin öljysuojauksiin L&T ei myöskään sovella suojauslaskentaa, ja käypien arvojen muutokset kirjataan kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin. Nämä johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, luokitellaan kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi. Kaikkien johdannaisten positiiviset käyvät arvot kirjataan taseeseen johdannaissaamisiin. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot kirjataan vastaavasti johdannaisvelkoihin. Kaikki johdannaisten käyvät arvot sisältyvät lyhytaikaisiin varoihin tai velkoihin.
Niistä koronvaihtosopimuksista, joihin L&T soveltaa suojauslaskentaa, dokumentoidaan suojattavan lainan ja koronvaihtosopimuksen välinen suhde sekä riskinhallintatavoitteet. Suojauksen alkaessa ja jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä L&T arvioi suojaavan instrumentin kykyä kumota rahavirtojen muutokset. Siltä osin kuin rahavirran suojaus on tehokas, käypien arvojen muutokset kirjataan omaan pääoman suojausrahastoon. Kun suojausinstrumentti erääntyy, se myydään tai suojauslaskennan kriteerit eivät enää täytä IAS 39:n vaatimuksia, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan, kunnes suojattava rahavirta toteutuu. Jos suojattavan rahavirran ei enää odoteta toteutuvan, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan.
L&T:n ottamat lainat kirjataan selvityspäivänä taseeseen alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon, johon sisällytetään hankinnasta tai liikkeellelaskusta välittömästi johtuvat transaktiokustannukset. Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa. Niiden käypä arvo on sama tai lähellä sitä.
Rahavarat sisältävät käteisen rahan, vaadittaessa nostettavat pankkitalletukset ja muut lyhytaikaiset likvidit sijoitukset. Ne kirjataan selvityspäivänä ja arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon.
Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko olemassa viitteitä siitä, että jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän arvo on alentunut. Mikäli arvonalentumisesta on näyttöä, käyvän arvon rahastoon kertynyt tappio siirretään tuloslaskelmaan. Myytävissä oleviin rahoitusvaroihin luokiteltujen osakkeiden arvonalentumistappiota ei peruuteta tuloslaskelman kautta kuten korkoinstrumenteista kirjattu arvonalentumistappion myöhempi peruuntuminen.
Epävarmat saamiset arvioidaan kuukausittain suoritettavan tarkastelun perusteella. Jos on objektiivista näyttöä siitä, että saamisten tasearvo on suurempi kuin niistä kerrytettävissä oleva rahamäärä, erotus kirjataan arvonalentumistappiona tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin kuluihin. Kriteerinä saamisen arvonalentumistappion kirjaamiseen pidetään velallisen merkittäviä taloudellisia vaikeuksia, yrityssaneerausta, perintätoimiston antamaa luottotappiosuositusta tai maksujen pitkäaikaista laiminlyöntiä. Mikäli saamisten tasearvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän erotus myöhemmin pienenee, arvonalentumistappio peruutetaan tulosvaikutteisesti.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatu arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty tuotteen valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. L&T Biowatin ja ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan painotetun keskihinnan menetelmää käyttäen. Muut varastot määritetään fifo-periaatteella.
Kierrätyslaitoksilla valmistetaan kierrätysmateriaaleista myytäviä materiaaleja. Näiden materiaalien varastojen hankintameno muodostuu materiaalikustannuksista, välittömistä palkoista, muista välittömistä valmistusmenoista sekä osuudesta muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista normaalilla toiminta-asteella.
Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi ja maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa kiinteitä maksuja eläkkeistä eikä sillä ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Maksupohjaisiin eläkejärjestelyihin tehdyt suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee. L&T:n eläkejärjestelyt noudattavat kunkin maan paikallisia säädöksiä ja käytäntöjä ja ovat pääosin maksupohjaisia.
L&T:llä on pieniä, pääosin yrityskauppojen mukana tulleita, etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Näistä etuuspohjaisista eläkkeistä osa on konsernin omalla vastuulla ja osalle on otettu eläkevakuutus. Velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää. Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa diskonttokorko perustuu swap-korkokäyrään lisättynä 0,2 % riskipreemiolla ja laskettavan eläkevastuun arvioituun kestoon. Taseeseen kirjattavan eläkevelvoitteen nykyarvosta vähennetään eläkejärjestelyyn kuuluvat varat tilinpäätöspäivän käypään arvoon arvostettuina, kirjaamattomien vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä mahdolliset takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot.
IFRS-standardeihin siirtymispäivänä 1.1.2004 kaikki kertyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot oli kirjattu omaan pääomaan IFRS 1:n salliman helpotuksen mukaisesti. Tämän jälkeen syntyneet vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan järjestelmään kuuluvien henkilöiden keskimääräiselle jäljellä olevalle palvelusajalle siltä osin kuin ne ylittävät suuremman seuraavista: 10 % eläkevelvoitteista tai 10 % varojen käyvästä arvosta.
Takautuvaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä sinä aikana, jonka kuluessa ne vapaakirjautuvat.
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut -standardia on sovellettu sellaisiin optiojärjestelyihin, jotka on myönnetty 7.11.2002 jälkeen ja joihin ei ole syntynyt oikeutta ennen 1.1.2005. Optiojärjestelyn kulukirjaus perustuu etuisuuden myöntämispäivänä määriteltyyn käypään arvoon ja myönnettyjen etuisuuksien lopulliseen lukumäärään. Käypä arvo määritetään Black-Scholes-optionhinnoittelumallin perusteella. Myöntämispäivän käypä arvo kirjataan kuluksi tasaerinä oikeuden syntymisajanjakson aikana. Kulukirjaus on tältä osin peruuttamaton riippumatta siitä, onko etuisuuden saaja myöhemmin toteuttanut saamansa osakeoption. Tuloslaskelmaan tehdyn kirjauksen vastaerä merkitään aina omaan pääomaan, eikä kirjaus siten kokonaisuutena vaikuta yhtiön oman pääoman määrään.
Ei-markkinaperusteisia ehtoja ei oteta huomioon myönnetyn etuisuuden käyvän arvon määrittämisessä. Myöntämispäivänä optioiden palautumaksi on oletettu 0 %. Toteutettavien optioiden arvioitu lukumäärä tarkastetaan neljännesvuosittain ja oikaistaan kulukirjaukseen sisällytettävien etuisuuksien lukumäärä vastaamaan sitä lukumäärää, joihin odotetaan syntyvän lopullinen oikeus etuisuuden syntymisjakson täytyttyä. Mahdollisten muutosten vaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan ja omaan pääomaan.
Kun optioita toteutetaan, osakemerkintöjen perusteella saadut rahasuoritukset kirjataan osakepääomaan ja ylikurssirahastoon.
Varaus kirjataan, kun L&T:llä on aikaisemman tapahtuman seurauksena syntynyt oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite kolmatta osapuolta kohtaan ja tapahtumaan liittyy maksuvelvoite, jonka toteutuminen on todennäköistä ja jonka suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Mikäli erän täsmällistä määrää tai tapahtumisajankohtaa ei tiedetä, se kirjataan varaukseksi. Muussa tapauksessa erä kirjataan siirtovelkoihin. Ympäristöön liittyvät varaukset kirjataan silloin, kun on todennäköistä, että on syntynyt olemassa oleva velvoite, jonka määrä on luotettavasti arvioitavissa. Ympäristön ennalleen palauttamiseen liittyvät ympäristövaraukset tehdään projektin alkaessa. Varauksena aktivoidut kustannukset ja omaisuuden alkuperäinen hankintameno poistetaan omaisuuden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Varaukset diskontataan nykyarvoonsa. Taseessa kooltaan suurimmat varaukset ovat kaatopaikan ja pilaantuneiden maiden käsittelyalueen peittokustannusvaraukset sekä tappiollisia vuokrasopimuksia koskeva varaus.
Vieraan pääoman menot kirjataan pääsääntöisesti kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Poikkeuksena ovat lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot, jotka sisällytetään lainan alkuperäiseen hankintamenoon ja jaksotetaan lainaaikana korkokuluksi efektiivisen koron menetelmällä. Lisäksi L&T Recoilin regenerointilaitoksen rakentamiseen liittyvät rahoituskulut aktivoidaan osana investoinnin hankintamenoa ja poistetaan hyödykkeen taloudellisena vaikutusaikana. Ennen regenerointilaitoksen valmistumista L&T Recoilille ei synny lainkaan liikevaihtoa.
Syntyneiden menojen korvaukseksi saadut julkiset avustukset kirjataan tuloslaskelmaan silloin, kun konserni täyttää avustuksen saamisen edellytykset ja on kohtuullisen varmaa, että avustukset tullaan saamaan. Ne esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa. Välittömästi henkilöstön palkkaukseen liittyvät julkiset työlllistämis-, oppisopimus- ja muut vastaavat tuet kirjataan henkilöstökulujen
vähennykseksi. Käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaan liittyvät julkiset avustukset kirjataan alkuperäisten hankintamenojen vähennykseksi. Avustukset tuloutuvat pienempien poistojen muodossa hyödykkeen käyttöaikana.
Konsernin verot muodostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Verokulu kirjataan tuloslaskelmaan, paitsi suoraan omaan pääomaan kirjattavien erien osalta, jolloin verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan pääomaan. Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla.
Laskennalliset verot lasketaan kaikista kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen ja kirjanpitoarvojen välillä. Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät FAS:ssa tehdyistä liikearvon poistoista, käyttöomaisuushyödykkeiden poistoista, johdannaissopimusten uudelleenarvostuksesta ja hankintojen yhteydessä tehdyistä käypiin arvoihin arvostamisesta. Laskennalliset verot lasketaan käyttämällä tilinpäätöspäivään mennessä säädettyjä verokantoja. Verotuksessa vähennyskelvottomista liikearvon arvonalentumisista ei kirjata laskennallista veroa. Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti, kuin on todennäköistä, että se voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.
Konsernin johto käyttää harkintaa tehdessään päätöksiä tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden valinnasta ja niiden soveltamisesta. Tämä koskee erityisesti niitä tapauksia, joissa voimassaolevassa IFRS-normistossa on vaihtoehtoisia kirjaamis-, arvostamis- tai esittämistapoja. Merkittävä laatimisperiaatteen valintaa koskeva päätös on se, että yhteisyritykset yhdistellään suhteellisella yhdistelyperiaatteella eikä pääomaosuusmenetelmällä.
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-standardien mukaisesti edellyttää L&T:n johdolta sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadintahetken varojen ja velkojen sekä tilikauden tuottojen ja kulujen määriin. Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista. Tärkeimmät alueet, joissa arvioita ja harkintaa on erityisesti käytetty, on kuvattu alla.
varojen ja velkojen käyvän arvon määrittäminen Liiketoimintojen yhdistymisissä hankitut varat ja velat arvostetaan IFRS 3:n mukaan käypään arvoon. Johto käyttää mahdollisuuksien mukaan hankintamenon kohdistamisen perusteena saatavilla olevia markkina-arvoja käypien arvojen määrittämisessä. Kun tämä ei ole mahdollista, arvostaminen perustuu omaisuuserän historialliseen tuottoon ja sen aiottuun käyttöön tulevassa liiketoiminnassa. Erityisesti aineettomien hyödykkeiden arvostaminen perustuu diskontattuihin kassavirtoihin ja edellyttää johdon arvioita tulevista kassavirroista sekä oletuksia omaisuuserien tulevasta käytöstä. Arviot perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mutta on mahdollista että toteumat poikkeavat käytetyistä arvioista (liitetieto 2. Hankitut liiketoiminnat). Omaisuuden tasearvoja arvioidaan jatkuvasti mahdollisten arvonalentumisten selvittämiseksi. Tästä kerrotaan lisää laatimisperiaatteiden kohdassa Arvonalentumiset.
Liikearvojen arvonalentumistesteissä kerrytettävissä olevista rahamääristä tehdään käyttöarvoon perustuvat laskelmat niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvot kuuluvat. Nämä laskelmat edellyttävät johdon arvioiden käyttämistä. Vaikka johdon käsityksen mukaan käytetyt oletukset ovat asianmukaisia, saattavat arviot tulevista rahavirroista erota olennaisesti tulevaisuudessa toteutuvista (liitetieto 13. Liikearvojen arvonalentumistestit).
Vuoden 2007 alusta voimaan tulleet standardien muutokset:
IASB on julkistanut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, jotka eivät vielä ole voimassa ja joita konserni ei ole vielä soveltanut. Konserni ottaa ne käyttöön voimaantulopäivästä, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.
• IFRS 8 Toiminnalliset segmentit (voimassa 1.1.2009 jälkeen alkavilla tilikausilla). Standardi korvaa nykyisen Segmenttiraportointi-standardin (IAS 14) ja edellyttää raportoinnin esittämistä johdon näkökulmasta. Johdon tämänhetkisen käsityksen mukaan standardin käyttöönotto ei aiheuta merkittäviä muutoksia konsernin laskentaperiaatteisiin tai segmenttiraportointiin, koska nykyinenkin segmenttiraportointi perustuu konsernin hallitukselle raportoituihin lukuihin. Standardin käyttöönotto lisää kuitenkin tilinpäätöksen liitetietoja.
Segmentti-informaatio esitetään konsernin liiketoiminnallisen ja maantieteellisen segmenttijaon mukaisesti. Konsernin ensisijainen segmenttiraportoinnin muoto on liiketoimintasegmenttien mukainen.
Liiketoimintasegmentit perustuvat konsernin sisäiseen organisaatiorakenteeseen ja sisäiseen taloudelliseen raportointiin. Segmenttien välinen hinnoittelu tapahtuu käypään markkinahintaan.
Segmentin varat ovat sellaisia liiketoiminnan eriä, joita segmentti käyttää liiketoiminnassaan, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentin velat ovat sellaisia liiketoiminnan velkoja, jotka aiheutuvat segmentin liiketoiminnasta, ja jotka ovat järkevällä perusteella kohdistettavissa segmentille. Segmentin varat sisältävät aineettomat hyödykkeet, aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, rahoitusleasingsaamiset, osuudet osakkuusyrityksissä, vaihto-omaisuuden, johdannaissaamiset öljyjohdannaisista sekä myyntisaamiset ja muut saamiset lukuun ottamatta siirtosaamisia koroista ja verosaamisia. Segmentin velat sisältävät varaukset ja eläkevelvoitteet sekä pitkäaikaisista veloista ennakot, siirtovelat ja kauppahintavelat ja lyhytaikaisista veloista johdannaisvelat öljyjohdannaisista, ostovelat ja muut velat lukuun ottamatta siirtovelkoja koroista ja verovelkoja.
Ympäristöpalvelut: Jätteen ja hyötymateriaalien keräys, kuljetus ja käsittely sekä jalostettujen kierrätysmateriaalien toimittaminen hyötykäyttöön. L&T Biowatti on erikoistunut puupolttoaineiden hankintaan, prosessointiin ja toimittamiseen asiakkaille. Lisäksi toimiala myy ympäristönhuoltoalan tuotteita.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut: Siivous-, toimitila- ja käyttäjäpalvelut sekä kiinteistönhoitopalvelut
Teollisuuspalvelut: Teollisuuspalvelut on erikoistunut raskaisiin ja erikoisosaamista vaativiin ympäristönhuolto- ja ylläpitopalveluihin.
Konsernihallinto ja muut käsittää jo myydyn kiinteistön osan vuokraamisesta ulkopuolisille saadut tuotot, konsernijohdon ja liiketoiminnan kehittämisen kulut sekä kulut, jotka aiheutuvat pörssiyhtiönä toimimisesta, ja näitä tuottoja ja kuluja vastaavat varat ja velat. Lisäksi konsernihallinnon varoihin kuuluvat myytävissä olevat sijoitukset.
Kohdistamattomat varat sisältävät likvidit varat, saamiset korko- ja valuuttajohdannaisista, siirtosaamiset koroista ja muista rahoituseristä sekä verosaamiset. Verosaamiset olivat 1 004 tuhatta euroa vuonna 2007 (834 tuhatta euroa). Kohdistamattomat velat sisältävät korollisen vieraan pääoman, velat korko- ja valuuttajohdannaisista, siirtovelat koroista ja muista rahoituseristä sekä verovelat. Verovelat olivat 30 635 tuhatta euroa vuonna 2007 (23 288 tuhatta euroa).
Konsernin maantieteelliset segmentit ovat Suomi ja muut maat. Maantieteellisten segmenttien liikevaihto esitetään asiakkaan sijainnin mukaan ja varat esitetään varojen sijainnin mukaan.
| 2007 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kiinteistö- ja | Konserni | |||||
| 1 000 € | Ympäristö palvelut |
käyttäjä palvelut |
Teollisuus palvelut |
hallinto ja muut |
Eliminoinnit | Konserni |
| Liikevaihto | ||||||
| Liikevaihto, ulkoinen | 278 115 | 201 762 | 74 726 | 10 | 554 613 | |
| Toimialojen välinen liikevaihto | 1 730 | 2 379 | 753 | -4 862 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 279 845 | 204 141 | 75 479 | 10 | -4 862 | 554 613 |
| Liikevoitto | 34 977 | 11 005 | 4 769 | -1 976 | 48 775 | |
| Liikevoitto, % | 12,5 | 5,4 | 6,3 | 8,8 | ||
| Rahoitustuotot ja -kulut (liitetieto 8) | -4 317 | |||||
| Voitto ennen veroja | 44 458 | |||||
| Tuloverot (liitetieto 9.1) | -12 291 | |||||
| Tilikauden voitto | 32 167 | |||||
| Varat | ||||||
| Toimialan varat | 250 980 | 75 508 | 78 311 | 2 814 | 407 613 | |
| Kohdistamattomat varat | 30 712 | |||||
| Varat yhteensä | 438 325 | |||||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 0 | |||||
| Velat | ||||||
| Toimialan velat | 36 935 | 32 447 | 17 046 | 667 | 87 095 | |
| Kohdistamattomat velat | 148 886 | |||||
| Velat yhteensä | 235 981 | |||||
| Investoinnit (liitetiedot 12 ja 14) | 60 704 | 20 040 | 12 267 | 176 | 93 187 | |
| Poistot (liitetieto 5) | 20 330 | 7 782 | 5 315 | 5 | 33 432 | |
| Muut kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa | ||||||
| Optiopalkitseminen | 613 | 613 | ||||
| Eläkevelvoitteet | 133 | 20 | 74 | 227 | ||
| Varaukset | 44 | 97 | 141 | |||
| Yhteensä | 177 | 20 | 97 | 687 | 981 |
2006
| Kiinteistö- ja | Konserni | |||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Ympäristö | käyttäjä | Teollisuus | hallinto | |||
| 1 000 € | palvelut | palvelut | palvelut | ja muut | Eliminoinnit | Konserni |
| Liikevaihto | ||||||
| Liikevaihto, ulkoinen | 203 341 | 166 560 | 65 985 | 118 | 436 004 | |
| Toimialojen välinen liikevaihto | 1 484 | 1 843 | 858 | -4 185 | 0 | |
| Liikevaihto yhteensä | 204 825 | 168 403 | 66 843 | 118 | -4 185 | 436 004 |
| Liikevoitto | 32 762 | 8 758 | 9 337 | -672 | 50 185 | |
| Liikevoitto, % | 16,0 | 5,2 | 14,0 | 11,5 | ||
| Osuus os.yr. tuloksesta (liitetieto 16) | 18 | 18 | ||||
| Rahoitustuotot ja -kulut (liitetieto 8) | -1 699 | |||||
| Voitto ennen veroja | 48 504 | |||||
| Tuloverot (liitetieto 9.1) | -13 249 | |||||
| Tilikauden voitto | 35 255 | |||||
| Varat | ||||||
| Toimialan varat | 196 994 | 59 394 | 66 386 | 2 804 | 325 578 | |
| Kohdistamattomat varat | 27 006 | |||||
| Varat yhteensä | 352 584 | |||||
| Osuudet osakkuusyrityksissä | 3 | 3 | ||||
| Velat | ||||||
| Toimialan velat | 33 455 | 29 708 | 10 300 | 1 084 | 74 547 | |
| Kohdistamattomat velat | 101 168 | |||||
| Velat yhteensä | 175 715 | |||||
| Investoinnit (liitetiedot 12 ja 14) | 21 940 | 19 472 | 5 696 | 54 | 47 162 | |
| Poistot (liitetieto 5) | 15 671 | 7 067 | 5 127 | 83 | 27 948 | |
| Arvonalentumiset (liitetiedot 5 ja 12) | 207 | 207 | ||||
| Poistot ja arvonalentumiset | ||||||
| yhteensä | 15 671 | 7 274 | 5 127 | 83 | 28 155 | |
| Muut kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa | ||||||
| Optiopalkitseminen | 396 | 396 | ||||
| Eläkevelvoitteet | 97 | 29 | 1 | 69 | 196 | |
| Varaukset | 42 | -10 | 448 | 480 | ||
| Yhteensä | 129 | 29 | 1 | 913 | 1 072 |
Vuonna 2007 Salvor Oy siirtyi kokonaan L&T:n omistukseen. Salvorin toiminta organisoitiin uudelleen ja pääosa liiketoiminnasta siirrettiin Ympäristöpalveluista Teollisuuspalveluihin. Vertailutiedot on korjattu vastaavasti.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liikevaihto | ||
| Suomi | 493 464 | 399 502 |
| Muut maat | 61 149 | 36 502 |
| Yhteensä | 554 613 | 436 004 |
| Varat | ||
| Suomi | 366 367 | 296 512 |
| Muut maat | 41 246 | 29 066 |
| Kohdistamattomat varat | 30 712 | 27 006 |
| Yhteensä | 438 325 | 352 584 |
| Investoinnit | ||
| Suomi | 81 004 | 32 524 |
| Muut maat | 12 183 | 14 638 |
| Yhteensä | 93 187 | 47 162 |
Liiketoimintojen yhdistämisissä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan käypään arvoon vastaavien hyödykkeiden markkinahintojen perusteella ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät. Aineelliset hyödykkeet poistetaan johdon arvioon perustuvana taloudellisena vaikutusaikana ottaen huomioon konsernissa noudatettavat poistoperiaatteet.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan erillään liikearvosta hankinta-ajankohdan käypään arvoon, mikäli hyödykkeen käypä arvo on määritettävissä luotettavasti. Hankituissa liiketoiminnoissa konserni on hankkinut pääasiassa kilpailukieltosopimuksia ja asiakkuuksia. Asiakassopimusten ja niihin liittyvien asiakassuhteiden käypä arvo on määritetty asiakassuhteiden arvioidun kestoajan ja nykyisistä asiakkuuksista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Kilpailukieltosopimusten arvo on laskettu vastaavalla tavalla sopimuksen kestoajan rahavirtojen kautta. Muut aineettomat erät poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin perustuvana taloudellisena vaikutusaikanaan.
Liiketoimintojen yhdistämisistä syntynyt liikearvo muodostuu hankittujen yritysten henkilöstön ammattitaidon lisäksi muista aineettomista eristä, joita ei voida yksilöidä erikseen IAS 38:n mukaan. Tällaisia eriä ovat hankituissa yrityksissä oleva uusien asiakkaiden hankintapotentiaali, uusien tuotteiden ja palveluiden kehitysmahdollisuudet sekä hankitun liiketoiminnan vahva alueellinen asema. Nämä erät eivät täytä IAS 38:n kriteerejä miltään osin: Ne eivät ole eroteltavissa, eivät perustu sopimukseen tai lailliseen oikeuteen, eikä niille pystytä luotettavasti määrittämään arvoa. Kaikista liiketoimintojen yhdistämisistä syntyy lisäksi synergiaetuja, jotka ovat pääasiassa säästöjä tuotannon kiinteissä kustannuksissa. Salvorin hankinnasta syntynyt negatiivinen konserniliikearvo on tuloutettu. Negatiivinen konserniliikearvo syntyi, koska hankintahetken omassa pääomassa huomioitiin laskennalliset verosaamiset aikaisempien vuosien vahvistetuista tappioista.
Hankittujen liiketoimintojen liikearvoon tai hankintamenoihin voi tulla muutoksia kauppakirjojen kauppahintaa koskevien ehtojen perusteella. Monissa hankinnoissa pieni osa kauppahinnasta on sidottu lyhytaikaisiin (alle 12 kk) tulevaisuuden tapahtumiin. Kauppahinnan muutokset, joita ovat myös yhteenliittymään liittyvät asianajo- ja konsulttipalkkiot, kirjataan liikearvoon 12 kuukauden kuluessa kaupasta. Näitä muutoksia voi vielä tulla vuonna 2007 hankittuihin liiketoimintoihin. Niitä ja alla kuvattua Biowatin vähemmistön hankintaa lukuun ottamatta kohdistuslaskelmat ovat lopullisia.
1.1.–31.12.2007 konsernin liikevaihto olisi ollut 570,2 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 32,4 miljoonaa euroa, jos kaikki yritykset olisi hankittu 1.1.2007. Konsernin liikevaihtoon on lisätty ostettujen yritysten toteutuneet liikevaihdot ja konsernin tulokseen ostettujen yritysten toteutuneet voitot ja tappiot hankintahetken välitilinpäätösten mukaan. Tilikauden voitoista on vähennetty yhteenliittymässä käypiin arvoihin arvostettujen aineettomien ja aineellisten erien kauden poistot. Synergiaetuja ei ole otettu huomioon.
Vuonna 2007 ostettujen yritysten yhteenlaskettu vuosiliikevaihto oli 90,6 miljoonaa euroa.
| Biowatti Oy | Yhdistämi sessä kirjatut |
Kirjanpito arvot ennen |
|---|---|---|
| 1 000 € | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineelliset käyttöomaisuus- | ||
| hyödykkeet | 1 107 | 1 107 |
| Asiakassopimukset | 72 | |
| Kilpailukieltosopimukset | 14 593 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | ||
| yrityskaupoista | 8 657 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 647 | 647 |
| Vaihto-omaisuus | 3 213 | 3 213 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 9 768 | 9 768 |
| Rahavarat | 5 251 | 5 251 |
| Varat yhteensä | 43 308 | 19 986 |
| Laskennalliset verovelat | -6 442 | -40 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | -5 806 | |
| Ostovelat ja muut velat | -7 877 | -7 877 |
| Velat yhteensä | -20 125 | -7 917 |
| Nettovarat | 23 183 | 12 069 |
| Hankinnasta syntynyt liikearvo | 7 762 | |
| Hankintameno | 30 945 | |
| Hankintameno | 30 945 | |
| Hankintahetken rahavarat | -5 251 | |
| Rahavirtavaikutus | ||
| rahavirtalaskelmalla | 25 694 |
18.12.2006 allekirjoitettiin sopimus Biowatti Oy:n osake-enemmistön (70 %) ostamisesta yhtiön toimivalta johdolta. Samalla sitouduttiin ostamaan loput 30 prosenttia yhtiön osakkeista vuoden 2012 alkuun mennessä. 70 prosentin omistusosuudesta maksettava hinta oli 30,9 miljoonaa euroa, ja se maksettiin käteisellä. Kaupassa ei siirtynyt korollisia velkoja. Kauppa astui voimaan kilpailuviranomaisten hyväksynnän jälkeen 1.2.2007. Biowatista muodostui uusi rahavirtaa tuottava yksikkö L&T Biowatti Ympäristöpalvelut-toimialalle.
Biowatin ostosta kirjattiin konsernitilinpäätöksessä hankintahinnaksi sadan prosentin mukainen osuus. Tuloksesta tai omasta pääomasta ei erotettu vähemmistöosuutta, vaan arvio 30 prosentin kauppahinnasta (5 806 tuhatta euroa) kirjattiin korolliseksi pitkäaikaiseksi velaksi. Loppuosuuden kauppahinta määräytyy L&T Biowatin tulevan tuloskehityksen perusteella. Arvion oikeellisuutta tarkastellaan vuosittain 31.12. tai aina kun viitteitä arvion muutoksesta ilmenee. Mikäli taseen arviota on tarpeellista muuttaa, hankintamenoa oikaistaan vastaavasti, ja liikearvon ja korollisen velan määrä muuttuu.
Hankittujen aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvot tarkastettiin ja niiden todettiin vastaavan käypiä arvoja, jotka perustuvat vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ottaen huomioon hyödykkeiden ikä, kuluminen ja muut vastaavat tekijät. Biowatin käyttöomaisuushyödykkeet oli jo kirjattu käypiin arvoihin aiemmasta yritysjärjestelystä johtuen.
Muihin aineettomiin hyödykkeisiin yrityskaupoista kirjattu toimittajasopimusten arvo määritettiin niiden arvioidun kestoajan ja nykyisistä toimittajasuhteista syntyvien diskontattujen nettorahavirtojen perusteella. Aineettomat erät poistetaan sopimukseen tai johdon arviointiin perustuvana taloudellisena vaikutusaikanaan.
L&T Biowatin liikevaihto 1.2.–31.12.2007 oli 62 816 tuhatta euroa ja tulos oli 2 936 tuhatta euroa.
| Yhdistämisessä | Kirjanpitoarvot | |
|---|---|---|
| kirjatut käyvät | ennen yhdistä | |
| 1 000 € | arvot | mistä |
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | 4 438 | 3 878 |
| Asiakassopimukset | 2 555 | |
| Kilpailukieltosopimukset | 1 103 | |
| Muut aineettomat | ||
| hyödykkeet yrityskaupoista | 97 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 168 | 168 |
| Muut pitkäaikaiset rahavarat | 1 098 | 945 |
| Vaihto-omaisuus | 395 | 395 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 4 430 | 4 430 |
| Rahavarat | 4 592 | 4 592 |
| Varat yhteensä | 18 876 | 14 408 |
| Laskennalliset verovelat | -647 | -402 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | -104 | -104 |
| Ostovelat ja muut velat | -7 773 | -8 070 |
| Varaukset | -40 | |
| Velat yhteensä | -8 564 | -8 576 |
| Nettovarat | 10 312 | 5 832 |
| Hankinnasta syntynyt liikearvo | 6 504 | |
| Negatiivisen liikearvon tuloutus | -868 | |
| Hankintameno | 15 948 | |
| Hankintameno | 15 948 | |
| Hankintahetken rahavarat | -4 592 | |
| Rahavirtavaikutus rahavirtalas | ||
| kelmalla | 11 356 |
Valuuttamääräisinä hankitut liiketoiminnat on muunnettu euroiksi hankintapäivän kurssiin.
Ympäristöpalveluiden jätehuoltoon ostettiin 1.7.2007 Kuljetus Kummunmäki Oy:n liiketoiminta. Kierrätyspalveluihin ostettiin 1.9.2007 50 % Salvor Oy:stä, josta Lassila & Tikanoja omisti entuudestaan 50 %.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin ostettiin Ruotsista siivouspalvelukonserni Skånsk All Service AB 4.1.2007, Siivouspalvelu Ta-Bu Oy 31.5.2007 ja kiinteistönhoitoon Kiinteistöhuolto Pentti Nissinen Oy 1.2.2007 sekä Kiinteistöhuolto Jauhiainen Oy 31.5.2007.
Tiedot hankituista yrityksistä on esitetty yhteenlaskettuina, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Käyvät arvot on määritetty kaupan toteutumisajankohtana. Mistään liiketoiminnoista ei ole luovuttu hankinnan seurauksena. Kaikki hankinnat on maksettu käteisellä. Yksittäisiä kauppahintoja ei ole esitetty erikseen, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Osakekaupoilla saavutettiin 100 prosentin osuus äänivallasta.
Liikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat Skånsk All Service -konserni (10,8 milj. e), Kiinteistöhuolto Jauhiainen Oy (6,5 milj. e) ja Siivouspalvelu Ta-Bu Oy (5,3 milj. e).
Ostettujen yritysten vaikutusta konsernin raportointikauden liikevaihtoon ja tulokseen ei ole mahdollista esittää erikseen, koska L&T integroi ostetut yritykset olemassa olevaan liiketoimintaan mahdollisimman nopeasti. Nopea integrointi on edellytys synergiaetujen saavuttamiselle.
Lisäksi L&T osti 31.1. loput 5,5 % Suomen Keräystuote Oy:n osakkeista, joista yhtiö omisti ennestään 94,5 %. L&T hankki 1.7.2007 16,5 % Muoviportti-konsernista, kun omistusosuus aiemmin oli 67 %. Ostosta kirjattiin konsernitilinpäätökseen
33 prosentin mukainen osuus, koska Lassila & Tikanoja on sitoutunut ostamaan jäljellä olevat osakkeet. Arvio 16,5 prosentin kauppahinnasta on kirjattu korolliseksi pitkäaikaiseksi velaksi. Näitä liiketoimintojen yhdistämisiä ei käsitellä IFRS 3:n mukaan, koska ne koskevat saman määräysvallan alaisia yhteisöjä.
1.1.2008 ostettiin Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin Siivousliike Siivoset Oy:n liiketoiminta (vuosiliikevaihto 0,1 milj. e).
| Yhdistämisessä | Kirjanpitoarvot | |
|---|---|---|
| kirjatut | ennen | |
| 1 000 € | käyvät arvot | yhdistämistä |
| Aineelliset käyttöomaisuus | ||
| hyödykkeet | 3 260 | 3 213 |
| Asiakassopimukset | 1 870 | |
| Kilpailukieltosopimukset | 448 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | ||
| yrityskaupoista | 231 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 375 | 367 |
| Vaihto-omaisuus | 117 | 101 |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 4 057 | 4 057 |
| Rahavarat | 3 200 | 3 200 |
| Varat yhteensä | 13 558 | 10 938 |
| Laskennalliset verovelat | -913 | -262 |
| Pitkäaikaiset korolliset velat | -186 | -186 |
| Ostovelat ja muut velat | -5 778 | -5 779 |
| Velat yhteensä | -6 877 | -6 227 |
| Nettovarat | 6 681 | 4 711 |
| Hankinnasta syntynyt liikearvo | 7 282 | |
| Negatiivisen liikearvon tuloutus | -105 | |
| Hankintameno | 13 858 | |
| Hankintameno | 13 858 | |
| Hankintahetken rahavarat | -3 200 | |
| Rahavirtavaikutus | ||
| rahavirtalaskelmalla | 10 658 |
Valuuttamääräisinä hankitut liiketoiminnat on muunnettu euroiksi hankintapäivän kurssiin.
Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy ostettiin 1.3.2006. Toiminnasta 63 % on Ympäristöpalveluiden jätehuollossa, 12 % kierrätyspalveluissa, 21 % Teollisuuspalveluiden ongelmajätepalveluissa ja 4 % jätevesipalveluissa. Jätehuoltoon ostettiin lisäksi 21.4. Wee-Cee Finland Oy:n wc-vuokrausliiketoiminta. Kierrätyspalveluihin ostettiin tilikauden aikana Suomen Keräystuote Oy:stä 66,7 %. Määräysvalta siirtyi Lassila & Tikanojalle 21.4. Lassila & Tikanoja omisti ennestään Suomen Keräystuotteesta 27,8 %.
Kiinteistö- ja käyttäjäpalveluihin ostettiin Ruotsista siivouspalveluyritykset Allied Service Partners Holding AB (ASP) 4.1. ja All Clean & Consulting Entrepreneur i Sverige AB (Accent) 9.10. sekä Latviasta siivoustoimintaa harjoittava SIA Evus 1.8. Kiinteistöja käyttäjäpalveluiden kiinteistönhoitoon ostettiin 1.2. Kempeleen Kiinteistöhuolto Oy:n kiinteistönhuoltoliiketoiminta, 1.9. Kiimingin Kiinteistöpalvelut Oy:n liiketoiminta ja 2.10. Sisä-Suomen Kiinteistöapu Oy LKV:n kiinteistöhuolto- ja siivousliiketoiminta.
Tiedot hankituista yrityksistä on esitetty yhdisteltynä, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Käyvät arvot on määritetty kaupan toteutumisajankohtana. Mistään liiketoiminnoista ei ole luovuttu hankinnan seurauksena. Kaikki hankinnat on maksettu käteisellä. Yksittäisiä kauppahintoja ei ole esitetty erikseen, koska mikään niistä ei ole yksitellen tarkasteltuna olennainen. Osakekaupoilla saavutettiin 100 prosentin osuus äänivallasta kaikissa muissa hankinnoissa paitsi Suomen Keräystuote Oy:ssä, jossa Lassila & Tikanojan omistusosuus 31.12.2006 oli 94,5 %.
Suomen Keräystuote Oy:n osakkeiden hankinnasta syntynyt negatiivinen liikearvo on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin. Negatiivisen liikearvon kirjaamiseen päädyttiin ostetun oman pääoman ylittäessä ostettujen osakkeiden arvon. Enemmistö ostetuista osakkeista siirtyi Lassila & Tikanojan määräysvaltaan Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy:n yrityskaupan yhteydessä erillisellä kaupalla. Muut osakkeet ostettiin tämän jälkeen yksittäisinä erinä useilta osakkeenomistajilta.
Hankittujen liiketoimintojen liikearvoon tai hankintamenoihin voi tulla muutoksia kauppakirjojen kauppahintaa koskevien ehtojen perusteella. Silloin kun liiketoimintojen yhdistämistä koskevassa sopimuksessa määrätään yhdistämisen hankintamenon oikaisusta, joka riippuu tulevaisuuden tapahtumista, sisällytetään oikaisun määrä yhdistämisen hankintamenoon hankinta-ajankohtana, jos oikaisu on todennäköinen ja luotettavasti määritettävissä. Tulevaisuuden tapahtumiin perustuvat kauppahinnan tarkistukset, jotka on määritetty tehtäväksi yli 12 kuukauden kuluttua hankintahetkestä, kirjataan hankintahetkellä inflaatio-oikaistuna taseeseen velaksi. Vuoden 2006 yrityskaupoista yksi sisältää tällaisen tarkistusehdon. Jos tulevaisuuden tapahtumat eivät toteudu tai arviota on tarpeellista muuttaa, liiketoimintojen yhdistämisen hankintamenoa oikaistaan vastaavasti ja liikearvon määrä muuttuu.
Ostettujen yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 29 miljoonaa euroa. Vuosiliikevaihdoltaan suurimmat yritykset olivat ASP-konserni (10,6 milj. e), All Clean & Consulting Entrepreneur i Sverige AB (9,6 milj. e) ja Hämeenlinnan Puhtaanapito Oy (4,4 milj. e).
Vuonna 2006 konsernin liikevaihto olisi ollut 446 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 35 miljoonaa euroa, jos kaikki yritykset olisi hankittu 1.1. Konsernin liikevaihtoon on lisätty ostettujen yritysten toteutuneet liikevaihdot ja konsernin tulokseen ostettujen yritysten toteutuneet voitot ja tappiot hankintahetken välitilinpäätösten mukaan. Tilikauden voitoista on lisäksi vähennetty yhteenliittymässä käypiin arvoihin arvostettujen aineettomien ja aineellisten erien kauden poistot. Lasketuissa luvuissa ei ole huomioitu synergiaetuja.
Ostettujen yritysten vaikutusta konsernin raportointikauden liikevaihtoon ja tulokseen ei ole mahdollista esittää erikseen, koska L&T integroi ostetut yritykset olemassa olevaan liiketoimintaan mahdollisimman nopeasti. Nopea integrointi on edellytys synergiaetujen saavuttamiselle.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Palkat ja palkkiot | 170 204 | 144 824 |
| Eläkekulut | ||
| maksupohjaiset järjestelyt | 24 766 | 22 106 |
| etuuspohjaiset järjestelyt | 227 | 196 |
| Optiopalkitseminen | 613 | 396 |
| Muut henkilösivukulut | 17 667 | 13 042 |
| Yhteensä | 213 477 | 180 564 |
| Etuuspohjaiset eläkekulut | ||
| toiminnoittain | ||
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | 20 | 30 |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | 133 | 97 |
| Hallinnon kulut | 74 | 69 |
| Yhteensä | 227 | 196 |
Tiedot myönnetyistä optioista esitetään liitetiedossa 25.
Osakeperusteiset maksut.
Tiedot johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
Tiedot etuuspohjaisten eläkkeiden tase-eristä esitetään liitetiedossa 26. Eläkevelvoitteet.
| 2007 | 2006 | |
|---|---|---|
| Toimihenkilöt | 1 299 | 1 124 |
| Työntekijät | 6 520 | 5 651 |
| Yhteensä | 7 819 | 6 775 |
| Suomi | 5 740 | 5 115 |
| Muut maat | 2 079 | 1 660 |
| Yhteensä | 7 819 | 6 775 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Tilikaudella tuotoiksi kirjatut tulot pitkäaikaishankkeista Keskeneräisten hankkeiden kertyneet toteutuneet menot |
4 731 | 5 689 |
| ja kirjatut voitot vähennettynä kertyneillä tappioilla |
100 | 4 418 |
| Siirtosaamisissa esitetyt bruttosaamiset asiakkailta |
120 | 363 |
| Saaduissa ennakoissa esitetyt bruttovelat asiakkaille |
1 134 |
Pilaantuneiden maiden vastaanottotoimintaa ei ole käsitelty pitkäaikaishankkeena, koska hankkeiden lopputulokset eivät ole arvioitavissa luotettavasti. Varovaisuuden periaatteen mukaan tuloutus tapahtuu vasta, kun maat on loppusijoitettu. Hankkeiden menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.
Poistot toiminnoittain
Poistot ja arvon-
| Aineelliset käyttö |
|||
|---|---|---|---|
| Aineettomat | omaisuus | ||
| 1 000 € | hyödykkeet | hyödykkeet | Yhteensä |
| 2007 | |||
| Poistot | |||
| Hankinnan ja valmistuksen | |||
| poistot | 7 350 | 24 950 | 32 300 |
| Myynnin ja markkinoinnin | |||
| poistot | 44 | 318 | 362 |
| Hallinnon poistot | 527 | 243 | 770 |
| Poistot yhteensä | 7 921 | 25 511 | 33 432 |
| 2006 | |||
| Poistot | |||
| Hankinnan ja valmistuksen | |||
| poistot | 2 919 | 23 993 | 26 912 |
| Myynnin ja markkinoinnin | |||
| poistot | 33 | 387 | 420 |
| Hallinnon poistot | 305 | 311 | 616 |
| Poistot yhteensä | 3 257 | 24 691 | 27 948 |
| Arvonalentumiset | |||
| Hankinnan ja valmistuksen | |||
| poistot | 207 | 207 | |
alentumiset yhteensä 3 464 24 691 28 155 Arvonalentumiskirjausta on selvitetty liitetiedossa 12. Aineettomat hyödykkeet
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 652 | 1 033 |
| Rakennusten ja maa-alueiden | ||
| myyntivoitot | 105 | 1 893 |
| Myyntivoitot myydyistä liiketoiminnoista | 377 | |
| Negatiivisen liikearvon tuloutus | 868 | |
| Vuokratuotot | 134 | 82 |
| Myyntisaamisten arvon | ||
| alentumistappioiden peruutukset | 99 | 71 |
| Saadut korvaukset ja julkiset | ||
| avustukset | 631 | 225 |
| Öljyjohdannaisten käyvän | ||
| arvon muutos | 726 | |
| Öljyjohdannaisten myyntivoitto | 101 | |
| Muut | 867 | 672 |
| Yhteensä | 3 834 | 4 702 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Käyttöomaisuuden myynti- ja | ||
| romutustappiot | 212 | 207 |
| Myyntisaamisten arvon | ||
| alentumistappiot | 531 | 517 |
| Öljyjohdannaisten käyvän | ||
| arvon muutos | 2 947 | |
| Myyntitappiot myydyistä | ||
| liiketoiminnoista | 868 | |
| Muut | 733 | 325 |
| Yhteensä | 5 291 | 1 049 |
Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehittämismenoja keskitetysti ohjatuista kehitysprojekteista 2,4 miljoonaa euroa (2,0 miljoonaa euroa).
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Rahoitustuotot | ||
| Osinkotuotot myytävissä olevista | ||
| sijoituksista | 4 | 9 |
| Korkotuotot myytävissä olevista | ||
| sijoituksista | 234 | 182 |
| Korkotuotot lainoista ja muista | ||
| saamisista | 736 | 635 |
| Korkotuotot koronvaihtosopimuksista | 636 | 146 |
| Arvonmuutokset käypään arvoon | ||
| tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitus | ||
| varoista (ei suojauslaskennassa olevat | ||
| koronvaihtosopimukset) | 489 | |
| Valuuttakurssivoitot | 51 | 48 |
| Rahoitustuotot yhteensä | 1661 | 1 509 |
| Rahoituskulut | ||
| Korkokulut jaksotettuun hankinta | ||
| menoon arvostettavista lainoista | -5 265 | -2 935 |
| Korkokulut koronvaihtosopimuksista | -110 | |
| Arvonmuutokset käypään arvoon | ||
| tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitus | ||
| varoista (ei suojauslaskennassa olevat | ||
| koronvaihtosopimukset) | -332 | |
| Myytävissä olevien sijoitusten myynti | ||
| tappiot | -3 | -12 |
| Muut rahoituskulut | -378 | -151 |
| Rahoituskulut yhteensä | -5 978 | -3 208 |
Kurssierot ovat rahoitustoiminnan kurssieroja. Myynneistä syntyneet kurssierot 6 tuhatta euroa (4 tuhatta euroa) on kirjattu liikevaihdon oikaisuksi. Ostoista syntyneet kurssierot 22 tuhatta euroa (7 tuhatta euroa) on kirjattu myytyjen suoritteiden hankintamenon oikaisuksi. Oman pääoman arvonmuutosrahastoon on kirjattu myytävissä olevista sijoituksista voittoa 14 246 tuhatta euroa (14 tuhatta euroa).
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Verotettavaan tuloon perustuva vero | ||
| Tilikauden verot | -12 247 | -11 095 |
| Edellisten tilikausien verot | 121 | 3 151 |
| Laskennalliset verot | -165 | -5 305 |
| Yhteensä | -12 291 | -13 249 |
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 26 % laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Suomen verokannan mukainen | ||
| tulovero konsernin tuloksesta | ||
| ennen veroja | -11 559 | -12 611 |
| Ulkomaisten tytäryhtiöiden | ||
| poikkeavat verokannat ja tappiot | -620 | -597 |
| Vähennyskelvottomat kulut | -334 | -294 |
| Verovapaat tulot | 94 | 68 |
| Verot aiemmilta tilikausilta* | 121 | 3 151 |
| Ed. vuosien purkutappioiden poistojen | ||
| verojen siirto laskennalliseen | ||
| verovelkaan* | -2 940 | |
| Muut erät | 7 | -26 |
| Yhteensä | -12 291 | -13 249 |
* Konserniverokeskus palautti vuonna 2006 vuosien 2000-2005 veroja, jotka koskivat Säkkiväline Ympäristöpalvelut Oy:n purkamisen yhteydessä syntynyttä purkutappiota. Vero kirjattiin laskennalliseen verovelkaan.
| 2007 | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | Hankitut/myydyt | ||||
| 1 000 € | 1.1.2007 | laskelmaan | pääomaan | Kurssierot | liiketoiminnat | 31.12.2007 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Eläke-etuudet | 95 | 46 | 141 | |||
| Varaukset | 216 | 38 | 254 | |||
| Käyvän arvon muutokset | 280 | 280 | ||||
| Tuloutus | 390 | -287 | 103 | |||
| Hyllypoistot | 137 | -106 | 31 | |||
| Yhteisyritysten tappiot | 426 | -317 | 109 | |||
| Tytäryritysten tappiot | 1 308 | 1 308 | ||||
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 167 | 111 | 175 | -4 | -7 | 442 |
| Yhteensä | 1 431 | 1 073 | 175 | -4 | -7 | 2 668 |
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot | -22 504 | -1 750 | 181 | 12 | -7 121 | -31 182 |
| Käyvän arvon muutokset | -501 | 565 | -64 | |||
| Rahoitusleasing | -351 | -53 | -404 | |||
| Yhteensä | -23 356 | -1 238 | 117 | 12 | -7 121 | -31 586 |
| Laskennallinen verovelka, netto | -21 925 | -165 | 292 | 8 | -7 128 | -28 918 |
2006
| Kirjattu tulos | Kirjattu omaan | Hankitut/myydyt | ||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 1.1.2006 | laskelmaan | pääomaan | Kurssierot | liiketoiminnat | 31.12.2006 |
| Laskennalliset verosaamiset | ||||||
| Eläke-etuudet | 46 | 49 | 95 | |||
| Varaukset | 163 | 53 | 216 | |||
| Tuloutus | 280 | 110 | 390 | |||
| Hyllypoistot | 88 | 49 | 137 | |||
| Yhteisyritysten tappiot | 263 | 163 | 426 | |||
| Muut vähennyskelpoiset tilapäiset erot | 227 | 4 | -64 | 167 | ||
| Yhteensä | 1 067 | 428 | -64 | 1 431 | ||
| Laskennalliset verovelat | ||||||
| Poistoerot | -16 173 | -5 371 | -960 | -22 504 | ||
| Käyvän arvon muutokset | -62 | -299 | -140 | -501 | ||
| Rahoitusleasing | -288 | -63 | -351 | |||
| Yhteensä | -16 523 | -5 733 | -140 | -960 | -23 356 | |
| Laskennallinen verovelka, netto | -15 456 | -5 305 | -204 | -960 | -21 925 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Laskennalliset verosaamiset | 924 | 425 |
| Laskennalliset verovelat | -29 842 | -22 350 |
| Laskennalliset verovelat, netto | -28 918 | -21 925 |
Laskennallinen vero on taseessa esitetty nettona niissä tapauksissa, joissa on olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen ja -velka keskenään ja laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään.
Konsernitilinpäätökseen on jätetty vuonna 2007 kirjaamatta 999 tuhatta euroa (626 tuhatta euroa) tytäryritysten tappioihin liittyviä laskennallisia verosaamisia, koska niihin sisältyvän verohyödyn realisoituminen ei ole todennäköistä.
Taseeseen sisältyy 686 tuhatta euroa (426 tuhatta euroa) laskennallisia verosaamisia yhteisyritysten tappiollisista tuloksista. Verosaamisten kirjaaminen perustuu tulosennusteisiin, jotka osoittavat verohyödyn realisoitumisen olevan todennäköistä.
Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista ei aiheudu konsernitilinpäätökseen laskennallista verovelkaa, koska EU-maista saaduista tytäryhtiöosingoista ei jouduta maksamaan lähdeveroa.
Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto kauden aikana ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistulla keskimääräisellä lukumäärällä.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto |
31 909 | 34 613 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin kauden aikana, 1000 kpl |
38 670 | 38 445 |
| Osakekohtainen tulos, € | 0,83 | 0,90 |
Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien potentiaalisten osakkeiden laimentava vaikutus. Osakekohtaista tulosta laimentavat vuonna 2007 2002C-, 2005A- ja 2005B-optiot ja vuonna 2006 edellisten lisäksi 2002B-optiot. Osakeoptiolla on laimentava vaikutus, kun osakkeen merkintähinta optiolla on alempi kuin osakkeen käypä arvo. Laimennusvaikutukseksi tulee se määrä osakkeita, jotka joudutaan laskemaan liikkeelle vastikkeettomana, koska optioiden käytöstä saatavilla varoilla yhtiö ei voisi laskea liikkeelle samaa määrää osakkeita käypään arvoon. Osakkeen käypä arvo perustuu osakkeen kauden keskimääräiseen hintaan.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto |
31 909 | 34 613 |
| Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä | ||
| keskimäärin kauden aikana, 1000 kpl | 38 670 | 38 445 |
| Osakeoptioiden vaikutus, 1000 kpl | 173 | 156 |
| Laimennettu osakkeiden osakeanti | ||
| oikaistu lukumäärä keskimäärin kauden | ||
| aikana, 1000 kpl | 38 843 | 38 601 |
| Laimennettu osakekohtainen tulos, € | 0,82 | 0,90 |
Yhtiön hallitus esittää 1.4.2008 pidettävälle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,55 euroa osakkeelta. Jaettavan osingon määrä on 21 338 280,70 euroa. Ehdotettua osinkoa ei ole kirjattu velaksi tilinpäätökseen. Vuonna 2007 osinkoa jaettiin 0,55 euroa osakkeelta.
| Sisäisesti | Aineettomat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| aikaansaadut aineettomat |
Aineettomat | hyödykkeet yrityskau |
Muut aineettomat |
Ennakko | |||
| 1 000 € | hyödykkeet | oikeudet | Liikearvo | poista | hyödykkeet | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2007 | 1 419 | 8 806 | 106 611 | 14 226 | 4 616 | 1 086 | 136 764 |
| Lisäykset | 352 | 259 | 281 | 3 397 | 1 114 | 5 403 | |
| Hankitut liiketoiminnat | 798 | 14 077 | 27 010 | 41 885 | |||
| Vähennykset | -75 | -738 | -228 | -547 | -1 588 | ||
| Kurssierot | -285 | -68 | -353 | ||||
| Siirrot erien välillä | 320 | -90 | 1 388 | -1 390 | 228 | ||
| Hankintameno 31.12.2007 | 1 771 | 10 108 | 119 946 | 40 850 | 8 854 | 810 | 182 339 |
| Kertyneet poistot 1.1.2007 | -2 | -6 925 | -4 333 | -1 097 | -12 357 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet | |||||||
| poistot | 42 | 42 | |||||
| Tilikauden poistot | -234 | -637 | -5 931 | -1 119 | -7 921 | ||
| Kurssierot | 14 | 14 | |||||
| Kertyneet poistot ja | |||||||
| arvonalentumiset 31.12.2007 | -236 | -7 520 | -10 250 | -2 216 | -20 222 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 1 535 | 2 588 | 119 946 | 30 600 | 6 638 | 810 | 162 117 |
Aineettomien hyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 70 tuhatta euroa.
Kesäkuussa 2007 silloinen yhteisyritys Salvor Oy myi osan liiketoiminnastaan. Luovutettavaan toimintoon liittyvä liikearvo ja aineettomat hyödykkeet määritettiin IAS 36.86:n mukaisesti luovutetun osan ja yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella ja lisättiin luovutetun osan kirjanpitoarvoon luovutustappiota määritettäessä. Myynnin seurauksena myytyä liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista kirjattiin myyntitappiona liiketoiminnan muihin kuluihin.
Syyskuussa 2007 myyty osa liiketoimintaa on käsitelty samoin, ja myynnin seurauksena syntynyt myyntivoitto kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Nämä myydyt liiketoimintojen osat eivät täytä IFRS 5.31-32:n vaatimuksia lopetettujen toimintojen esittämisestä.
| Sisäisesti | Aineettomat | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| aikaansaadut | hyödykkeet | Muut | |||||
| aineettomat | Aineettomat | yrityskau | aineettomat | Ennakko | |||
| 1 000 € | hyödykkeet | oikeudet | Liikearvo | poista | hyödykkeet | maksut | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2006 | 548 | 8 177 | 99 120 | 11 617 | 2 415 | 1 873 | 123 750 |
| Lisäykset | 871 | 664 | 183 | 1 298 | 3 016 | ||
| Hankitut liiketoiminnat | 57 | 7 282 | 2 546 | 9 885 | |||
| Vähennykset | -92 | -67 | -159 | ||||
| Kurssierot | 209 | 63 | 272 | ||||
| Siirrot erien välillä | 2 085 | -2 085 | |||||
| Hankintameno 31.12.2006 | 1 419 | 8 806 | 106 611 | 14 226 | 4 616 | 1 086 | 136 764 |
| Kertyneet poistot 1.1.2006 | -6 398 | -1 758 | -722 | -8 878 | |||
| Vähennysten ja siirtojen | |||||||
| kertyneet poistot | -2 | -2 | |||||
| Tilikauden poistot | -2 | -525 | -2 355 | -375 | -3 257 | ||
| Arvonalentumiset | -207 | -207 | |||||
| Kurssierot | -13 | -13 | |||||
| Kertyneet poistot ja | |||||||
| arvonalentumiset 31.12.2006 | -2 | -6 925 | -4 333 | -1 097 | -12 357 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2006 | 1 417 | 1 881 | 106 611 | 9 893 | 3 519 | 1 086 | 124 407 |
Aineettomien hyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 150 tuhatta euroa.
Asiakassuhteille tehtiin arvonalentumistestaus 1.10.2006, jonka seurauksena erälle on tehty 207 tuhannen euron arvonalennus.
Arvonalentumistestaus suoritettiin ulkoisten viitteiden perusteella ASP-konsernin hankinnan myötä syntyneelle asiakassuhteet-erälle Kerrytettävissä olevat rahavirrat arvioitiin MEEM-menetelmällä. Vastaiset rahavirrat perustuivat johdon toteamaan toteutuneeseen asiakassopimusten uusiutumisasteeseen vuosina 2006 ja 2007 sekä tästä seuraavaan tulevaisuuden kehitykseen liikevaihto- ja EBITDA-prosenttitasoilla. Rahavirrat määritettiin neljälle vuodelle kullekin erikseen. Diskonttokorkona käytettiin WACCia ennen veroja, joka on 12,3 %. WACCin laskentakomponentit olivat samat kuin määritettäessä asiakassuhteiden käypää arvoa 4.1.2006, mutta ne päivitettiin testaushetkeen.
Lassila & Tikanojan toimialat jaetaan tuotelinjoihin, jotka muodostavat rahavirtoja tuottavat yksiköt. Rahavirtaa tuottavia yksiköitä ovat lisäksi Latvian/Baltian ja Ruotsin liiketoiminnat. Arvonalennustestausta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Liikearvon kirjanpitoarvot on kohdistettu seuraavasti:
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Jätehuolto | 43 859 | 43 859 |
| Kierrätyspalvelut | 18 560 | 19 556 |
| L&T Biowatti | 7 762 | |
| Siivouspalvelut | 10 443 | 16 770 |
| Ongelmajätepalvelut | 10 007 | 9 640 |
| Ruotsi | 11 253 | |
| Yhteensä | 101 884 | 89 825 |
| Yksiköt, joille kohdistettu liike | ||
| arvo ei ole merkittävä suhteessa | ||
| konsernin tasearvoon | 18 062 | 16 786 |
| Yhteensä | 119 946 | 106 611 |
Kerrytettävissä olevat rahamäärät on arvonalentumistestauksessa arvioitu sekä käyttöarvon että nettomyyntihinnan perusteella. Tavat ovat samanarvoiset. Vastaiset rahavirrat perustuvat johdon viiden vuoden vuosikohtaisiin tuloslaskelma- ja ylläpitoinvestointiennusteisiin, jotka on tehty budjetointiprosessin yhteydessä. Johto perustaa ennusteensa toteutuneeseen kehitykseen sekä käsitykseensä alansa kasvunäkymistä (markkinoiden yleinen kehitys ja tuotelinjakohtainen kannattavuus, hinnoittelu, kunnallistamispäätökset, henkilöstö- ja raaka-ainekustannukset). Kasvuennusteissa huomioidaan hyväksytyt investointipäätökset. Näissä ennusteissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden liikevaihdon kasvuprosentit vaihtelevat -2,8 %:n ja 29,3 %:n välillä (-8,7 % – 34,5 %). Siitä eteenpäin rahavirroille on arvioitu ylläpitoinvestoinnit ja pääsääntöisesti inflaatiota vastaava residuaalikasvu, joka on 3 %, paitsi Latviassa 8,5 %. Kierrätyksen residuaalikasvuksi on arvioitu 4 % ja ongelmajätepalveluiden 4,5 %. Tulevaisuuden EBITDA-prosentit on määritetty konservatiivisin perustein ja niiden arvo perustuu toteutuneeseen kehitykseen eikä niissä ennakoida tapahtuvan olennaisia muutoksia ennustekauden aikana.
Käyttöarvon laskentamenetelmänä on käytetty tuottoarvomenetelmää. Laskelmissa käytettyjen tuottovaatimusten laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti (valtion 10 v. velkakirja), markkinariskipreemio, listaamattomien yritysten epälikvidisyyspreemio, toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja pääoman kustannusrakenne. Toimialakohtainen beta, vieraan pääoman kustannus ja pääoman kustannusrakenne on laskettu kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle johdon määrittelemien samoilla toimialoilla toimivien julkisesti noteerattujen vertailuyritysten tunnuslukujen perusteella. Näillä perusteilla arvonalentumistestauksissa on käytetty diskonttokorkona pääoman tuottovaatimusta ennen veroja (WACC) seuraavasti: jätehuolto 10,2 % (9,7 %), kierrätyspalvelut 9,8 % (9,1 %), L&T Biowatti 10,0 %, siivouspalvelut 11,2 % (9,5 %) ja ongelmajätepalvelut 9,7 % (9,7 %) ja Ruotsi 10,7 %. Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden korko on 11,5–14,1 % (8,3–10,5 %).
Hankintamenoihin kirjataan mahdollisia oikaisuja 12 kuukauden kuluessa hankintahetkestä.
Liikearvoista ei ole kirjattu arvonalentumistappioita. Kesäkuussa 2007 silloinen yhteisyritys Salvor Oy myi osan liiketoiminnastaan. Luovutettavaan toimintoon liittyvä liikearvo ja aineettomat hyödykkeet määritettiin IAS 36:86:n mukaisesti luovutetun osan ja yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella ja lisättiin luovutetun osan kirjanpitoarvoon luovutustappiota määritettäessä. Myynnin seurauksena myytyä liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista kirjattiin myyntitappiona liiketoiminnan muihin kuluihin.
Syyskuussa 2007 myyty osa liiketoimintaa on käsitelty samoin, ja myynnin seurauksena syntynyt myyntivoitto kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin. L&T:n osuus 50 % Salvorin aineettomista omaisuuseristä oli kirjattuna kierrätyksen rahavirtaa tuottavalle yksikölle. L&T:n ostettua 1.9.2007 loput 50 % Salvorin osakkeista nämä aineettomat erät siirtyivät Teollisuuspalveluiden rahavirtaa tuottaville yksiköille: ympäristövahinkopalvelut-liiketoiminta ongelmajätepalveluihin ja teollisuuden sivutuotteiden käsittely -liiketoiminta teollisuusratkaisuihin. Vuonna 2006 Ruotsin alakonsernin liikearvo testattiin osana siivouksen rahavirtaa tuottavaa yksikköä. Vuonna 2007 se on testattu omana rahavirtaa tuottavana yksikkönään, koska liikearvo on kasvanut merkittävästi yrityskauppojen seurauksena.
| Vaadittu muutos kriittisimmässä rahavirtaa |
|||
|---|---|---|---|
| Osuus | Vaadittu | tuottavassa | |
| Keskeiset oletukset | liikearvosta | muutos | yksikössä |
| 2007 | |||
| Residuaali EBITDA-% | 77 % | ≥ -50 % | -18 % |
| WACC (ennen veroja) | 75 % | ≥ 99 % | 34 % |
| 2006 | |||
| Residuaali EBITDA-% | 87 % | ≥ -50 % | -23 % |
| WACC (ennen veroja) | 97 % | ≥ 99 % | 46 % |
50 prosentissa rahavirtaa tuottavista yksiköistä ja 75 prosentissa konsernin liikearvosta (88 % ja 97 %) korkokannan muutoksen olisi oltava 99 % tai enemmän, jotta käyttöarvo vastaisi kirjanpitoarvoa. 50 prosentissa rahavirtaa tuottavista yksiköistä ja 77 prosentissa konsernin liikearvosta (63 % ja 87 %) pitäisi residuaali-EBITDAprosentin laskea 50 % tai enemmän, jotta käyttöarvo olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Kriittisimmän rahavirtaa tuottavan yksikön kohdalla tulisi koron nousta 34 % (46 %) ja residuaali-EBITDA-prosentin laskea 18 % (23 %), jotta käyttöarvo olisi yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo. Arvonalentumistappion kirjaaminen edellyttäisi kriittisten muuttujien vielä suurempia muutoksia.
| Ennakkomaksut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja | Muut aineelliset | ja keskeneräiset | ||||
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2007 | 3 215 | 55 366 | 198 055 | 263 | 2 013 | 258 912 |
| Kurssierot | -8 | -61 | 2 | -67 | ||
| Lisäykset | 264 | 1 557 | 29 653 | 3 | 8 670 | 40 147 |
| Hankitut liiketoiminnat | 420 | 1 866 | 3 288 | 5 574 | ||
| Vähennykset | -329 | -1 965 | -4 180 | -6 474 | ||
| Siirrot erien välillä | -38 | 2 817 | 2 943 | -95 | -5 855 | -228 |
| Hankintameno 31.12.2007 | 3 532 | 59 633 | 229 698 | 171 | 4 830 | 297 864 |
| Kertyneet poistot 1.1.2007 | -17 127 | -107 658 | -89 | -124 874 | ||
| Kurssierot | 4 | 9 | 13 | |||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 628 | 3 750 | 4 378 | |||
| Tilikauden poistot | -3 544 | -21 967 | -25 511 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2007 | -20 039 | -125 866 | -89 | -145 994 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 3 532 | 39 594 | 103 832 | 82 | 4 830 | 151 870 |
| Koneet ja | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Rakennukset | kalusto | Yhteensä | |||
| Hankintameno 1.1.2007 | 360 | 1 096 | 1 456 | |||
| Lisäykset | 70 | 70 | ||||
| Hankintameno 31.12.2007 | 360 | 1 166 | 1 526 | |||
| Kertyneet poistot 1.1.2007 | -39 | -563 | -602 | |||
| Tilikauden poistot | -18 | -225 | -243 | |||
| Kertyneet poistot 31.12.2007 | -57 | -788 | -845 | |||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2007 | 303 | 378 | 681 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 8 646 tuhatta euroa. Aineellisesta käyttöomaisuudesta ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
| Ennakkomaksut | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Koneet ja | Muut aineelliset | ja keskeneräiset | ||||
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset | kalusto | hyödykkeet | hankinnat | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1.2006 | 4 824 | 53 392 | 185 111 | 124 | 2 849 | 246 300 |
| Kurssierot | -4 | -24 | -2 | -30 | ||
| Lisäykset | 46 | 2 501 | 23 531 | 73 | 4 526 | 30 677 |
| Hankitut liiketoiminnat | 30 | 1 301 | 1 864 | 66 | 3 261 | |
| Vähennykset | -1 685 | -3 078 | -16 407 | -126 | -21 296 | |
| Siirrot erien välillä | 1 254 | 3 980 | -5 234 | |||
| Hankintameno 31.12.2006 | 3 215 | 55 366 | 198 055 | 263 | 2 013 | 258 912 |
| Kertyneet poistot 1.1.2006 | -15 651 | -95 165 | -80 | -110 896 | ||
| Kurssierot | 16 | 16 | ||||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 2 228 | 8 469 | 10 697 | |||
| Tilikauden poistot | -3 704 | -20 978 | -9 | -24 691 | ||
| Kertyneet poistot 31.12.2006 | -17 127 | -107 658 | -89 | -124 874 | ||
| Kirjanpitoarvo 31.12.2006 | 3 215 | 38 239 | 90 397 | 174 | 2 013 | 134 038 |
| 1 000 € | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Yhteensä |
|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1.2006 | 360 | 1 184 | 1 544 |
| Lisäykset | 117 | 117 | |
| Vähennykset | -205 | -205 | |
| Hankintameno 31.12.2006 | 360 | 1 096 | 1 456 |
| Kertyneet poistot 1.1.2006 | -21 | -366 | -387 |
| Tilikauden poistot | -18 | -197 | -215 |
| Kertyneet poistot 31.12.2006 | -39 | -563 | -602 |
| Kirjanpitoarvo 31.12.2006 | 321 | 533 | 854 |
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa koskevat sopimukseen perustuvat sitoumukset olivat 7 199 tuhatta euroa.
Aineellisesta käyttöomaisuudesta ei ole kirjattu arvonalentumistappioita.
Eräiden raskaan kaluston kalustoryhmien poistoaikoja on pidennetty vuoden 2006 alusta lähtien. Muutoksen vaikutus poistoihin vuositasolla on noin 0,8 miljoonaa euroa.
Konserni sai 155 tuhatta euroa investointiavustusta koneiden ja kaluston hankintaan sekä tuotantotilojen laajentamiseen. Avustus on kirjattu hankintamenojen vähennyksiksi.
Konsernilla on 50 prosentin omistusosuus seuraavista yhteisyrityksistä: Blue Service Partners Oy, Helsinki L&T Recoil Oy, Helsinki
Konsernin taseeseen ja tuloslaskelmaan sisältyvät yhteisyritysten varat, velat, tuotot ja kulut
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset varat | 4 213 | 4 503 |
| Lyhytaikaiset varat | 2 192 | 5 512 |
| Pitkäaikaiset velat | -394 | |
| Lyhytaikaiset velat | -5 485 | -3 787 |
| Nettovarat | 920 | 5 834 |
| Tuotot* | 4 110 | 7 034 |
| Kulut* | -8 171 | -6 962 |
| Tilikauden voitto/tappio | -4 061 | 72 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 3 | 129 |
| Lisäykset | 143 | |
| Vähennykset | -3 | -306 |
| Hankintameno 31.12. | -34 | |
| Pääomaoikaisu 1.1. | 209 | |
| Vähennykset | -190 | |
| Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta | 18 | |
| Pääomaoikaisu 31.12. | 37 | |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 3 |
Tilikauden 2006 aikana ostettiin Suomen Keräystuote Oy:n osakeenemmistö, ja yhtiö muuttui osakkuusyhtiöstä tytäryhtiöksi. Vuonna 2007 myytiin Rodnik Ltd.
* Salvor Oy muuttui 1.9.2007 yhteisyrityksestä sataprosenttiseksi tytäryhtiöksi, joten tuotot ja kulut sisältävät sisältävät puolet Salvorin eristä 31.8.2007 asti.
| 2007 | 2006 | |
|---|---|---|
| Henkilöstö keskimäärin | ||
| yhteisyrityksissä | 68 | 50 |
Lisää tietoja yhteisyrityksistä esitetään liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat.
| Konsernin osuus osakkeista ja äänivallasta % |
|
|---|---|
| Kanta-Hämeen Ympäristöyhtiö Oy, Helsinki | 100,0 |
| Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33, Helsinki | 100,0 |
| Kiinteistöhuolto Aarappu Oy, | |
| vapaaehtoisessa selvitystilassa, Helsinki | 100,0 |
| Lassila & Tikanoja Service AB, Tukholma, Ruotsi | 100,0 |
| Lassila & Tikanoja Services Oü, Tallinna, Viro | 100,0 |
| L&T Advance Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Biowatti Oy, Helsinki | 70,0 |
| L&T Hankinta Ky, Helsinki | 100,0 |
| L&T Hygienutveckling AB, Kävlinge, Ruotsi | 100,0 |
| L&T Hygieneutvikling AS, Brumunddal, Norja | 100,0 |
| L&T Improvement Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Inno LLC, Pietari, Venäjä | 100,0 |
| L&T Kalusto Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Muoviportti Oy, Merikarvia | 83,3 |
| L&T Podmoskovie LLC, Dubna, Venäjä | 100,0 |
| L&T Relations Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Services LLC, Moskova, Venäjä | 100,0 |
| L&T Toimi Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Viwaplast Oy, Valkeakoski | 83,3 |
| Salvor Oy, Helsinki | 100,0 |
| SIA L&T, Riika, Latvia | 100,0 |
| Siivouspalvelu Ta-Bu Oy, Helsinki | 100,0 |
| Suomen Keräystuote Oy, Tampere | 100,0 |
| The Russian-Finnish Company Ecosystem LLC, | |
| Dubna, Venäjä | 74,0 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Tasearvo 1.1. | 2 954 | 3 029 |
| Lisäykset | 35 | 7 |
| Hankitut liiketoiminnot | 139 | 313 |
| Vähennykset | -179 | -395 |
| Siirrot erien välillä | -2 539 | |
| Tasearvo 31.12. | 410 | 2 954 |
Myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset ovat noteeraamattomia osakkeita. Hankittujen liiketoimintojen yhteydessä tulleet myytävissä olevat pitkäaikaiset sijoitukset on myyty välittömästi hankinnan jälkeen.
Ekokem Oy Ab:n osakkeiden tasearvo (2 542 tuhatta euroa) siirrettiin tilinpäätöksessa 2007 myytävissä oleviin lyhytaikaisiin sijoituksiin.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 1 635 | 1 420 |
| 1-5 vuoden kuluttua | 4 288 | 3 637 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 304 | 170 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasing | ||
| sopimuksiin | 6 227 | 5 227 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvojen | ||
| erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 1 564 | 1 356 |
| 1-5 vuoden kuluttua | 3 615 | 3 054 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 208 | 120 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| yhteensä | 5 387 | 4 530 |
| Kertymättömät rahoitustuotot | 840 | 697 |
| Bruttosijoitus rahoitusleasing | ||
| sopimuksiin | 6 227 | 5 227 |
Rahoitusleasingsaamiset perustuvat asiakkaille vuokrattujen puristimien, paalaimien ja muiden hyödykkeiden vuokrasopimuksiin. Vähimmäisvuokrat sisältävät hyödykkeiden omistusoikeuden siirrosta suoritettavan maksun vuokrakauden lopussa, jos vuokrasopimukseen sisältyvä osto-optio on ehdoiltaan sellainen, että oikeuden käyttäminen sopimuksen syntymisajankohtana on kohtuullisen varmaa tai jos siitä on tehty sitova sopimus.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Aineet ja tarvikkeet | 6 017 | 1 087 |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 7 228 | 1 928 |
| Muu vaihto-omaisuus | 1 105 | 1 300 |
| Yhteensä | 14 350 | 4 315 |
Vuonna 2007 kirjattiin varaston arvonalennuksia 1,1 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa).
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Myyntisaamiset | 62 044 | 48 909 |
| Rahoitusleasingsaamiset, | ||
| lyhytaikaiset | 1 564 | 1 356 |
| Lainasaamiset | 135 | 115 |
| Siirtosaamiset | 6 660 | 2 807 |
| Verosaamiset | 80 | 409 |
| Muut saamiset | 1 341 | 965 |
| Yhteensä | 71 824 | 54 561 |
| Siirtosaamisten erittely | ||
| Korot | 229 | 27 |
| Kela, työterveyshuollon | ||
| korvaukset | 1 811 | 949 |
| Lakisääteiset henkilövakuutukset | 883 | 634 |
| Vakuutukset | 412 | 22 |
| Välilliset verot | 1 425 | 90 |
| Muut | 1 900 | 1 085 |
| Yhteensä | 6 660 | 2 807 |
Kaikki saamiset ovat vakuudettomia. Saamisiin ei liity merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Myyntisaamisista kirjatut arvonalentumistappiot ja niiden palautukset ilmenevät liitetiedosta 6. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Sijoitus- ja yritystodistukset | 4 487 | 13 955 |
| Noteeraamattomat osakkeet | 16 800 | |
| Yhteensä | 21 287 | 13 955 |
Myytävissä olevat lyhytaikaiset sijoitukset arvostetaan tilinpäätöksissä käypään arvoon. Käyvän arvon muutokset kirjataan oman pääoman arvonmuutosrahastoon.
Ekokem Oy Ab:n osakkeet siirrettiin tilinpäätöksessä 2007 pitkäaikaisista myytävissä olevista sijoituksista lyhytaikaisiin. Osakkeet myytiin tammikuussa 2008, mistä johtuen niille voitiin kirjata käypä arvo. Ekokem normalisoitui vuoden 2008 alusta veroa maksavaksi osakeyhtiöksi. Aiemmin saatavilla olleet osakkeiden kaupankäyntihinnat olivat L&T:n kirjanpitoarvojen tasolla.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Pankkitilit ja käteinen raha | 5 521 | 5 035 |
| Lyhytaikaiset talletukset | 4 000 | 5 800 |
| Yhteensä | 9 521 | 10 835 |
Rahavarat esitetään nimellisarvoisina, mikä vastaa niiden käypää arvoa.
| Osakkeiden luku | ||||
|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | määrä (1000 kpl) | Osakepääoma | Ylikurssirahasto | Yhteensä |
| 1.1.2007 | 38 528 | 19 264 | 47 666 | 66 930 |
| 14.2.2007 Merkintä 2002C-optioilla | 21 | 11 | 236 | 247 |
| 15.5.2007 Merkintä 2002C-optioilla | 166 | 83 | 1 823 | 1 906 |
| 9.8.2007 Merkintä 2002C-optioilla | 36 | 18 | 390 | 408 |
| 15.11.2007 Merkintä 2002C-optioilla | 33 | 16 | 359 | 375 |
| 31.12.2007 | 38 784 | 19 392 | 50 474 | 69 866 |
| 1.1.2006 | 38 378 | 19 189 | 46 606 | 65 795 |
| 16.2.2006 Merkintä 2002B-optioilla | 10 | 5 | 63 | 68 |
| 12.5.2006 Merkintä 2002B-optioilla | 26 | 13 | 172 | 185 |
| 4.8.2006 Merkintä 2002B- ja 2002C-optioilla | 97 | 49 | 715 | 764 |
| 16.11.2006 Merkintä 2002B-optioilla | 17 | 8 | 110 | 118 |
| 31.12.2006 | 38 528 | 19 264 | 47 666 | 66 930 |
Lassila & Tikanoja Oyj:n yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön osakkeilla ei ole enimmäismäärää eikä enimmäisosakepääomaa. Osakkeilla ei ole myöskään nimellisarvoa eikä kirjanpidollista vasta-arvoa.
Muuntoerorahasto sisältää nettosijoituksista muihin kuin euromääräisiin konserniyrityksiin syntyneet muuntoerot. Muuntoeroja syntyy tytäryritysten oman pääoman ja tuloksen muuntamisesta euromääräisiksi. Tämän lisäksi osana nettosijoitusta tytäryhtiöihin käsitellään pitkäaikaiset lainasaamiset, joiden suorittamista ei ole suunniteltu ja joiden suorittaminen ei ole todennäköistä ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon rahaston myytävissä olevien sijoitusten käypien arvojen muutoksille ja suojausrahaston rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutoksille.
Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata L&T:n toiminnan jatkuvuus ja ylläpitää optimaalinen pääomarakenne investointien turvaamiseksi ottaen huomioon pääomakustannukset.
Vuotuisen osingon määrä on sidottu tulokseen. Se osa, jota ei katsota tarvittavan yhtiön terveen kehityksen varmistamiseen, jaetaan osakkaille. Osakepääomaa korotetaan, mikäli poikkeuksellisen nopea kasvu tai suuret investoinnit vaativat lisää pääomaa.
Pääoman rakenteen kehitystä seurataan omavaraisuus-tunnusluvun avulla vuosineljänneksittäin. Tunnusluku lasketaan siten, että konsernin oma pääoma jaetaan luvulla, joka saadaan, kun taseen loppusummasta vähennetään saadut ennakot.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Oma pääoma konsernitaseessa | 202 344 | 176 859 |
| Taseen loppusumma | 438 325 | 352 584 |
| Saadut lyhytaikaiset ennakot | -3 632 | -1 948 |
| Saadut pitkäaikaiset ennakot | -114 | -49 |
| 434 579 | 350 587 | |
| Omavaraisuusaste, % | 46,6 % | 50,4 % |
Konsernin omavaraisuusaste on säilynyt korkealla tasolla, vaikka taseen loppusumma kasvoi merkittävästi. Kauden bruttoinvestoinnit olivat 93,2 miljoonaa euroa ja myös käyttöpääomaan sitoutui varoja. L&T Biowatin hankinta alensi omavaraisuusastetta hankintahetkellä helmikuun alussa noin 6 prosenttiyksikköä. Tilikauden 2007 päättyessä kirjattu myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutos (14,2 miljoonaa euroa) paransi omavaraisuusastetta 1,8 prosenttiyksikköä. Tulorahoitus heikkeni hieman edellisvuotisesta hyvästä tasosta.
Konsernilla on vuonna 2005 myönnetty optio-ohjelma, joka jakautuu A-, B- ja C-sarjoihin. 2002-optio-ohjelman C-sarjan merkintäaika päättyi 30.10.2007. Optioiden käyvästä arvosta syntyvä kulu jaksotetaan oikeuksien syntymisajanjaksolle. Käypä arvo määritetään Black-Scholes-optionhinnoittelumallilla.
| Osakkeita | Osakkeita | Oikeuden syntymis |
|||
|---|---|---|---|---|---|
| Optio | Osakkeiden merkintäaika |
Merkintähinta €/osake |
merkittävissä 31.12.2007 |
merkittävissä 31.12.2006 |
ajanjakson päättyminen |
| 2002C | 2.5.2006–30.10.2007 | 11,46 | 256 300 | päättynyt | |
| 2005A | 2.11.2007–29.5.2009 | 14,22 | 162 000 | 162 000 | 2.11.2007 |
| 2005B | 3.11.2008–31.5.2010 | 16,98 | 178 000 | 193 000 | 3.11.2008 |
| 2005C | 2.11.2009–31.5.2011 | 26,87 | 228 500 | 2.11.2009 | |
| Yhteensä | 568 500 | 611 300 |
| 2007 | 2006 | |||
|---|---|---|---|---|
| Keskimääräinen | Keskimääräinen | |||
| merkintähinta | merkintähinta | |||
| €/osake | Optioita kpl | €/osake | Optioita kpl | |
| Tilikauden alussa | 13,93 | 611 300 | 11,25 | 576 900 |
| Myönnetyt uudet optiot | 26,87 | 230 000 | 16,98 | 200 000 |
| Yhtiölle palautuneet optiot | 17,88 | -16 500 | 15,36 | -15 000 |
| Toteutetut optiot | 11,46 | -256 200* | 7,54 | -150 400* |
| Rauenneet optiot | 11,46 | -100 | 7,02 | -200 |
| Tilikauden lopussa | 20,17 | 568 500 | 13,93 | 611 300 |
| Kauden lopussa toteutettavissa olevat optiot | 14,22 | 162 000 | 11,46 | 256 300 |
* Vuonna 2007 käytettiin 2002C-optioita 256 200 osakkeen merkintään. Vuonna 2006 käytettiin 2002B-optioita 132 700 osakkeen ja 2002C-optioita 17 700 osakkeen merkintään.
Tilikauden aikana optioilla merkittyjen osakkeiden toteutuspäivän osakehinnan painotettu keskiarvo oli 25,81 euroa vuonna 2007 (16,27 e). Optioilla merkityistä osakkeista konserni sai 2 936 tuhatta euroa, josta 128 tuhatta euroa kirjattiin osakepääomaan ja 2 808 tuhatta euroa ylikurssirahastoon (yhteensä 1 134 tuhatta euroa, josta osakepääomaan kirjattiin 75 tuhatta euroa ja 1 059 tuhatta euroa ylikurssirahastoon).
Oman pääoman muutokset on kerrottu liitetiedossa 24. Oma pääoma.
| 2005C | 2005B | 2005A | |
|---|---|---|---|
| Myöntämispäivä | 12.6.2007 | 12.6.2006 | 7.6.2005 |
| Optio-ohjelman mukainen määrä | 230 000 | 200 000 | 170 000 |
| Osakehinta myöntämishetkellä | 25,18 | 16,50 | 14,76 |
| Merkintähinta | 26,87 | 16,98 | 14,22 |
| Odotettavissa oleva volatiliteetti | 26 % | 27 % | 19 % |
| Oletettu option voimassaoloaika | 3 v 354 pv | 3 v 354 pv | 3 v 359 pv |
| Oikeuden syntymisehdot | Työssäoloaika | Työssäoloaika | Työssäoloaika |
| 2 v 4 kk | 2 v 4 kk | 2 v 4 kk | |
| Riskitön korko | 4,56 % | 3,60 % | 2,40 % |
| Odotettavissa olevat osingot, € | 2,73 | 2,10 | 1,11 |
| Käypä arvo myöntämispäivänä, € | 4,70 | 3,16 | 2,35 |
Odotettavissa oleva volatiliteetti on määritetty arvostuspäivää edeltävien 50, 100 ja 260 kaupankäyntipäivän keskiarvona. Volatiliteetin määrittely perustuu Bloomberg-tietokannan informaatioon.
Optioiden ehdoissa ei ole sellaisia käyttöehtoja, jotka tulisi ottaa huomioon optioiden käypää arvoa arvostettaessa. Optioiden arvioitu palautuma myöntämispäivänä on 0 %.
Optio-oikeuksia on myönnetty johtoon kuuluville avainhenkilöille. Optio-oikeudet antavat oikeuden merkitä Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeita optio-ohjelman ehtojen mukaisella merkintähinnalla ehtojen määräämänä aikana. Kaikkien optio-oikeuksien merkintäsuhde on 1:1.
Optio-oikeuksia, joiden osakemerkinnän aika ei ole alkanut ja joihin oikeus ei ole siten syntynyt, ei saa luovuttaa kolmannelle. Jos työ- tai toimisuhde päättyy muusta syystä kuin eläkkeelle siirtymisen tai kuoleman johdosta, on osallistujan viipymättä tarjottava vastikkeetta yhtiölle sellaiset optio-oikeudet, joiden osakemerkinnän aika ei ollut alkanut.
Optio-oikeuksilla merkittyjen osakkeiden osinko-oikeus ja muut osakasoikeudet alkavat osakepääoman tultua rekisteröidyksi kaupparekisteriin. Yllä olevassa taulukossa on esitetty optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintäajat ja -hinnat. Merkintähintoja alennetaan merkintähinnan määräytymisen jälkeen ja ennen osakemerkintää jaettavien osakekohtaisten osinkojen määrällä, joka ylittää yhteensä 70 % sen tilikauden osakekohtaisesta voitosta, jolta osinkoja jaetaan.
Merkintäajan päättymisen jälkeen käyttämättä jääneet optio-oikeudet raukeavat arvottomina.
31.12.2007 ulkona olleiden optio-oikeuksien perusteella voidaan yhteensä merkitä enintään 568 500 uutta osaketta, mikä on 1,5 % yhtiön osakemäärästä ja sen tuottamista äänistä. Yhtiön osakepääoma voi näiden merkintöjen seurauksena nousta enintään 284 250 euroa.
Vuoden 2002 varsinainen yhtiökokous päätti enintään 400 000 optio-oikeuden antamisesta. Niistä 130 000 merkittiin tunnuksella 2002A, 130 000 tunnuksella 2002B ja 140 000 tunnuksella 2002C. Yhtiön osakkeiden lukumäärä saattoi nousta merkintöjen seurauksena enintään 400 000 uudella osakkeella. Näiden osakkeiden osuus oli 2,5 % yhtiön osakemäärästä optioiden antamishetkellä. Ylimääräisen yhtiökokouksen 15.11.2004 päättämä rahastoanti kaksinkertaisti käyttämättömien optioiden määrän sekä niillä merkittävissä olevien osakkeiden määrän.
2002-optio-oikeuksia myönnettiin 28 henkilölle.
2002A-optio-oikeudet olivat kaupankäynnin kohteena Helsingin Pörssissä 3.5.2004–24.10.2005, 2002B-optio-oikeudet 2.5.2005–30.10.2006 ja 2002C-optio-oikeudet 2.5.2006–30.10.2007.
Vuoden 2007 aikana optio-ohjelmaan 2002 liittyvillä optio-oikeuksilla merkittiin yhteensä 256 200 osaketta ja osakepääomaa korotettiin vastaavasti 128 100 eurolla. Vuoden 2006 aikana optio-ohjelmaan 2002 liittyvillä optio-oikeuksilla merkittiin yhteensä 150 400 osaketta ja osakepääomaa korotettiin vastaavasti 75 200 eurolla.
Vuoden 2005 varsinainen yhtiökokous päätti 600 000 optio-oikeuden antamisesta. 162 000 2005A-optio-oikeutta oli merkintäajan alkaessa 25 avainhenkilöllä. 2005A-optio-oikeuksia on laskettu liikkeelle yhteensä 170 000 kappaletta, mutta 8 000 optiota on L&T Advance Oy:n hallussa eikä niitä käytetä osakkeiden merkintään. 178 000 2005B-optio-oikeutta on 33 avainhenkilön ja 228 500 2005C-optio-oikeutta 43 avainhenkilön hallussa. Lassila & Tikanoja Oyj:n kokonaan omistaman tytäryhtiön L&T Advance Oy:n hallussa on lisäksi 22 000 2005Boptio-oikeutta ja 1 500 2005C-optio-oikeutta.
Osakkeen merkintähinta on 2005A-optio-oikeuksilla 14,22 euroa, 2005B-optio-oikeuksilla 16,98 euroa ja 2005C-optio-oikeuksilla 26,87 euroa.
2005A-optio-oikeudet ovat olleet listattuina OMX Pohjoismaisessa Pörssissä 2.11.2007 alkaen.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat pieniä ja koskevat yksittäisiä henkilöitä Suomessa. Ne ovat syntyneet pääasiassa yrityskauppojen seurauksena. Osa eläkesopimuksista hoidetaan vakuutusyhtiöissä ja osa on yhtiön omalla vastuulla.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Taseen etuuspohjainen eläkevelka | ||
| määräytyy seuraavasti: | ||
| Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 565 | 234 |
| Järjestelmään kuuluvien varojen | ||
| käypä arvo | -475 | -194 |
| 90 | 40 | |
| Rahastoimattomien velvoitteiden | ||
| nykyarvo | 422 | 326 |
| Kirjaamattomat vakuutusmatemaattiset | ||
| voitot (+) ja tappiot (-) | 30 | -14 |
| Nettomääräinen eläkevelka taseessa | 542 | 352 |
| Velvoitteen nykyarvon muutokset | ||
| Velvoite kauden alussa | 560 | 418 |
| Työsuorituksesta johtuvat menot | 202 | 173 |
| Korkomenot | 31 | 27 |
| Vakuutusmatemaattiset | ||
| voitot (-) ja tappiot (+) | 209 | -43 |
| Maksetut etuudet | -15 | -15 |
| Velvoite tilikauden lopussa | 987 | 560 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen | ||
| käypien arvojen muutokset | ||
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät | ||
| arvot kauden alussa | 194 | 191 |
| Varojen odotettu tuotto | 8 | 9 |
| Työnantajan suorittamat | ||
| maksut järjestelyyn | 37 | 20 |
| Vakuutusmatemaattiset | ||
| voitot (+) ja tappiot (-) | 251 | -11 |
| Maksetut etuudet | -15 | -15 |
| Järjestelyyn kuuluvien varojen käyvät | ||
| arvot kauden lopussa | 475 | 194 |
| Taseessa esitetyn velan muutokset | ||
| Velka kauden alussa | 352 | 176 |
| Tuloslaskelmaan merkityt eläkekulut | 227 | 196 |
| Maksusuoritukset järjestelyyn | -37 | -20 |
| Velka kauden lopussa | 542 | 352 |
| Tuloslaskelman etuuspohjainen | ||
| eläkekulu määräytyy seuraavasti: | ||
| Tilikauden työsuoritukseen | ||
| perustuvat menot | 202 | 173 |
| Korkomenot | 31 | 27 |
| Järjestelyyn kuuluvien | ||
| varojen odotettu tuotto | -8 | -9 |
| Vakuutusmatemaattiset voitot (-) ja tappiot (+) |
2 | 5 |
| Yhteensä | 227 | 196 |
Järjestelyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 259 tuhatta euroa vuonna 2007 (-2 tuhatta euroa).
Konserni ennakoi maksavansa etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 32 tuhatta euroa vuonna 2008.
| 1 000 € | 2007 | 2006 | 2005 |
|---|---|---|---|
| Määrät tilikaudelta ja kahdelta edelliseltä tilikaudelta ovat seuraavat: |
|||
| Velvoitteen nykyarvo Järjestelmään kuuluvien |
987 | 560 | 418 |
| varojen käypä arvo | -475 | -194 | -191 |
| Alikate | 512 | 366 | 227 |
| Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen varoihin, voitot (+) / tappiot (-) Kokemusperäiset tarkistukset järjestelyjen velkoihin, voitot (+) / tappiot (-) |
251 -265 |
-11 16 |
-144 155 |
| Tärkeimmät käytetyt vakuutus matemaattiset oletukset |
|||
| Diskonttokorko | 4,9 % | 4,2 % | |
| Inflaatio-oletus | 2,0 % | 2,0 % | |
| Järjestelyyn kuuluvien | |||
| varojen odotettu tuotto Tuleva palkankorotus |
4,0 % | 4,2 % | |
| olettamus | 4,5 % | 4,5 % |
| Ympäristö | Muut | ||
|---|---|---|---|
| 1 000 € | varaukset | varaukset | Yhteensä |
| Varaukset 1.1.2007 | 748 | 460 | 1 208 |
| Varausten lisäykset | 190 | 190 | |
| Käytetyt varaukset | -358 | -358 | |
| Diskonttauksen vaikutus | 15 | 15 | |
| Varaukset 31.12.2007 | 953 | 102 | 1 055 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 | |
| Pitkäaikaiset varaukset | 953 | 936 | |
| Lyhytaikaiset varaukset | 102 | 272 | |
| Yhteensä | 1 055 | 1 208 |
Ympäristövaraukset kattavat seuraavat velvoitteet:
Konserni on vuokrannut Keravan kaupungilta maa-alueen, jota se käyttää kaatopaikkana. Konsernilla on velvoite hoitaa vuokrasopimuksen päättyessä alueen jälkihoitotyöt.
Konsernilla on käytössä Varkaudessa maa-alue pilaantuneen maa-aineksen välivarastointia, puhdistustoimintaa ja loppusijoitusta varten. Toimintaa koskevan sopimuksen perusteella konserni on vastuussa alueen jälkihoitotöistä.
Konsernilla on yksi ei-purettavissa oleva vuokrasopimus, jota koskevia tiloja konserni ei pysty hyödyntämään toiminnassaan. Konserni pyrkii vuokraamaan tilat edelleen, mutta toistaiseksi ne ovat tyhjillään.
Keravan kaatopaikan jälkihoitokustannusvaraus on jaettu kahteen osaan. Tulevat kustannukset on arvioitu laskentahetken hintatason perusteella korjattuna 2-3 %:n vuotuisella inflaatiolla, koska kustannustaso on varauksen käyttöhetkellä korkeampi kuin kaatopaikan rakennusaikana. Inflaatiolla korjatut kustannukset on diskontattu kaatopaikan rakentamishetkeen. Korkokantana on käytetty valtion 5 vuoden riskittömän velkakirjan tuotto-odotusta rakennushetkellä lisättynä Lassila & Tikanojan lainamarginaalilla ko. ajankohtana. Tämän kaatopaikka-alueen rakentamisesta aiheutuva määrä on aktivoitu nykyarvon suuruisena osaksi alueen hankintamenoa taseeseen ja se poistetaan suunnitelman mukaisin poistoin. Vastaavasti yhtä suuri erä on kirjattu taseen velkoihin varaukseksi, jota vuosittain kasvattaa rahoituskuluihin kirjattava diskonttokorko. Varauksen toinen osa lasketaan kaatopaikalle ajettavan tonnimäärän perusteella.
Varkauden pilaantuneen maa-aineksen käsittely- ja loppusijoituspaikan jälkihoitokustannusvaraus on käsitelty saman periaatteen mukaan.
Tappiollisia vuokrasopimuksia koskeva varaus kattaa niiden tappiot kokonaisuudessaan vuokrasopimusten päättymiseen saakka. Niiden nykyarvon määrittämisessä on käytetty diskonttauskorkona 4 %.
Pitkäaikaisiin varauksiin merkittyjen velvoitteiden arvioidaan johtavan taloudellisen hyödyn menetyksiin pääosin 1-5 vuoden kuluessa.
| 2007 | 2006 | |
|---|---|---|
| 1 000 € | Tasearvo | Tasearvo |
| Pitkäaikaiset | ||
| Pankkilainat | 73 108 | 58 368 |
| Rahoitusleasingvelat | 461 | 663 |
| Muut lainat | 7 842 | |
| Yhteensä | 81 411 | 59 031 |
| Lyhytaikaiset | ||
| Pitkäaikaisten lainojen | ||
| lyhennykset | 15 554 | 16 929 |
| Rahoitusleasingvelkojen | ||
| lyhennykset | 224 | 270 |
| Lyhytaikaiset lainat | 3 700 | |
| Yritystodistukset | 15 927 | |
| Muut korolliset velat | 352 | 1 032 |
| Yhteensä | 35 757 | 18 231 |
Korollisten velkojen käyvät arvot on esitetty liitetiedossa 31. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.
| 2013 | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | ja myöh. | Yhteensä |
| Pankkilainat | 15 554 | 24 684 | 9 672 | 9 672 | 9 672 | 19 408 | 88 662 |
| Rahoitusleasingvelat | 224 | 407 | 54 | 685 | |||
| Yhteensä | 15 778 | 25 091 | 9 726 | 9 672 | 9 672 | 19 408 | 89 347 |
Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen duraatio 31.12.2007 oli 2,7 vuotta (1,9 vuotta) ja efektiivisten korkokantojen painotettu keskikorko 5,148 % (4,124 %).
Pitkäaikaisten pankkilainojen sopimuksiin sisältyy omavaraisuus- ja korkokatekovenantteja sekä muita tavanomaisia ehtoja, jotka rajoittavat lisävakuuksien antoa muille rahoittajille ja nykyisen liiketoiminnan lakkauttamista ja luovuttamista. Näiden ehtojen rikkominen oikeuttaa lainanantajat irtisanomaan lainat välittömästi. Ehdot eivät ole olleet lähellä rikkoutumista vuoden 2007 aikana.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Vähimmäisvuokrien erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 233 | 281 |
| 1-5 vuoden kuluttua | 504 | 747 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 737 | 1 028 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvon | ||
| erääntyminen | ||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 224 | 270 |
| 1-5 vuoden kuluttua | 461 | 663 |
| Vähimmäisvuokrien nykyarvo | ||
| yhteensä | 685 | 933 |
| Tulevat rahoituskulut | 52 | 95 |
| Rahoitusleasingvelat yhteensä | 737 | 1 028 |
Merkittävin rahoitusleasingsopimus on Merikarvialla sijaitsevan teollisuushallin vuokraamisesta tehty sopimus. Vähimmäisvuokrat sisältävät vuokrakauden lopussa maksettavaksi sovitun lunastushinnan. Yli viiden vuoden kuluttua erääntyviä rahoitusleasingvelkoja ei ole.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Siirtovelat | 201 | 208 |
| Saadut ennakot | 114 | 49 |
| Muut korottomat velat | 185 | 174 |
| Yhteensä | 500 | 431 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Saadut ennakot | 3 632 | 1 948 |
| Ostovelat | 23 401 | 18 075 |
| Muut korottomat velat | 16 430 | 17 675 |
| Siirtovelat | 41 720 | 35 476 |
| Yhteensä | 85 183 | 73 174 |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökuluihin liittyvät velat | 33 686 | 26 414 |
| Jätteenkäsittelymaksut | 3 620 | 2 467 |
| Korot | 1 523 | 620 |
| Muut jaksotetut kulut | 2 891 | 5 975 |
| Yhteensä | 41 720 | 35 476 |
Ostovelkojen ja muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot ovat samat tai jokseenkin samat kuin niiden yllä esitetyt tasearvot.
| 2007 | Käypään | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon tulos | Jaksotettuun | ||||||
| vaikutteisesti | hankinta | Suojaus | |||||
| kirjattavat | Lainat ja | Myytävissä | menoon | laskennan | Tase-erien | Tase-erien | |
| rahoitusvarat | muut | olevat | kirjattavat | alaiset | kirjanpito | käyvät | |
| 1 000 € | ja -velat | saamiset | rahoitusvarat | rahoitusvelat | johdannaiset | arvot | arvot |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 410 | 410 | 410 | ||||
| Rahoitusleasingsaamiset | 3 823 | 3 823 | 3 827 | ||||
| Muut saamiset | 236 | 236 | 236 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 71 824 | 71 824 | 71 824 | ||||
| Johdannaissaamiset | 486 | 703 | 1 189 | 1 189 | |||
| Ennakkomaksut | 774 | 774 | 774 | ||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 21 287 | 21 287 | 21 287 | ||||
| Rahavarat | 9 521 | 9 521 | 9 521 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 486 | 86 178 | 21 697 | 703 | 109 064 | 109 068 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 81 411 | 81 411 | 81 380 | ||||
| Muut velat | 500 | 500 | 500 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 35 757 | 35 757 | 35 757 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 85 183 | 85 183 | 85 183 | ||||
| Johdannaisvelat | 897 | 897 | 897 | ||||
| Rahoitusvelat yhteensä | 897 | 202 851 | 203 748 | 203 717 |
| 2006 | Käypään | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| arvoon tulos | Jaksotettuun | ||||||
| vaikutteisesti | hankinta | Suojaus | |||||
| kirjattavat | Lainat ja | Myytävissä | menoon | laskennan | Tase-erien | Tase-erien | |
| rahoitusvarat | muut | olevat | kirjattavat | alaiset | kirjanpito | käyvät | |
| 1 000 € | ja -velat | saamiset | rahoitusvarat | rahoitusvelat | johdannaiset | arvot | arvot |
| Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 2 954 | 2 954 | 2 954 | ||||
| Rahoitusleasingsaamiset | 3 174 | 3 174 | 3 223 | ||||
| Muut saamiset | 229 | 229 | 229 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 54 561 | 54 561 | 54 561 | ||||
| Johdannaissaamiset | 3 014 | 519 | 3 533 | 3 533 | |||
| Ennakkomaksut | 155 | 155 | 155 | ||||
| Myytävissä olevat sijoitukset | 13 955 | 13 955 | 13 955 | ||||
| Rahavarat | 10 835 | 10 835 | 10 835 | ||||
| Rahoitusvarat yhteensä | 3 014 | 68 954 | 16 909 | 519 | 89 396 | 89 445 | |
| Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 59 031 | 59 031 | 59 017 | ||||
| Muut velat | 431 | 431 | 431 | ||||
| Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
| Korolliset velat | 18 231 | 18 231 | 18 231 | ||||
| Ostovelat ja muut velat | 73 174 | 73 174 | 73 174 | ||||
| Rahoitusvelat yhteensä | 150 867 | 150 867 | 150 853 |
Myytävissä olevat sijoitukset koostuvat noteeraamattomista osakkeista ja sijoitustodistuksista. Sellaiset noteeraamattomat osakesijoitukset, joiden käypiä arvoja ei ole saatavissa, arvostetaan hankintamenoon. Sijoitustodistukset ovat jälkimarkkinakelpoisia ja niiden käypä arvo perustuu tilinpäätöspäivän korkomarkkinanoteerauksiin.
Valuuttatermiinisopimusten käyvät arvot määritetään käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja vastaavan pituisille sopimuksille. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot määritetään tulevien rahavirtojen nykyarvoon perustuvalla menetelmällä, jonka tukena ovat tilinpäätöspäivän markkinakorot. Öljyfutuurien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Öljyoptioiden käyvät arvot määritetään yleisesti käytössä olevalla arvonmääritysmallilla. Käyvät arvot kuvaavat niitä hintoja, jotka konserni saisi tai joutuisi maksamaan, jos johdannaissopimus purettaisiin tilinpäätöspäivänä.
Lainojen käyvät arvot perustuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla konserni saisi vastaavaa lainaa tilinpäätöshetkellä. Lainan kokonaiskorko muodostuu riskittömästä markkinakorosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta.
Rahoitusleasingvelkojen käypä arvo on arvioitu diskonttaamalla tulevat rahavirrat korolla, jolla konserni voisi tehdä vastaavan leasingsopimuksen tilinpäätöshetkellä.
Johdannaisvaroihin kuulumattomiin rahoitusvaroihin sisältyvät myyntisaamiset ja muut saamiset merkitään taseeseen alkuperäisen arvon mukaisina vähennettynä hyvityksillä ja arvonalentumistappioilla. Tämä vastaa niiden käypää arvoa, koska maksuajat ovat lyhyitä eikä diskonttauksella siten ole olennaista vaikutusta.
Ostovelat ja muut lyhytaikaiset korottomat velat kirjataan taseeseen alkuperäiseen arvoonsa, joka vastaa niiden käypää arvoa, koska diskonttauksen vaikutus ei ole olennainen velkojen maturiteetti huomioon ottaen.
| 1 000 € | 2007 | 2006 | ||
|---|---|---|---|---|
| Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo | |
| Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyjen koron | ||||
| vaihtosopimusten erääntyminen | ||||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 7 500 | 13 500 | ||
| 1-5 vuoden kuluttua | 15 000 | 30 500 | ||
| Yhteensä | 22 500 | 394 | 44 000 | 726 |
Koronvaihtososopimuksilla on suojauduttu vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvältä rahavirran korkoriskiltä. Niihin ei ole sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, vaan käypien arvojen muutokset on kirjattu rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
| 1 000 € | Nimellisarvo | Käypä arvo | Nimellisarvo | Käypä arvo |
|---|---|---|---|---|
| Suojauslaskennassa olevien | ||||
| koronvaihtosopimusten erääntyminen | ||||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 3 029 | 1 429 | ||
| 1-5 vuoden kuluttua | 18 514 | 5 714 | ||
| yli 5 vuoden kuluttua | 12 028 | 7 857 | ||
| Yhteensä | 33 571 | 703 | 15 000 | 519 |
Koronvaihtosopimuksilla on suojauduttu vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvältä rahavirran korkoriskiltä. Niihin on sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Suojaukset ovat olleet tehokkaita ja niiden käyvän arvon muutokset on kirjattu kokonaisuudessaan oman pääoman suojausrahastoon (arvonmuutosrahasto).
| 1 000 € | Nimellisarvo | Käypä arvo | |
|---|---|---|---|
| Kaupankäyntitarkoituksessa tehtyjen | |||
| termiinisopimusten erääntyminen | |||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 2 184 | 7 |
Valuuttatermiinisopimuksilla on suojattu ulkomaisille tytäryhtiöille niiden toimintavaluutassa myönnettyjen lainojen valuuttariskiä.
| Määrä | Käypä arvo | Määrä | Käypä arvo | |
|---|---|---|---|---|
| 1 000 bbl | 1 000 € | 1 000 bbl | 1 000 € | |
| Kaupankäyntitarkoituksessa ostettujen | ||||
| raakaöljyn myyntioptioiden erääntyminen | ||||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 182 | |||
| 1-5 vuoden kuluttua | 226 | 453 | ||
| Yhteensä | 408 | 83 | 453 | 2 288 |
| Määrä | Käypä arvo | |||
| 1 000 bbl | 1 000 € | |||
| Kaupankäyntitarkoituksessa myytyjen | ||||
| raakaöljyfutuurien erääntyminen | ||||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 42 | -897 |
Öljyjohdannaisilla on suojattu yhteisyritys L&T Recoilin rakenteilla olevan regenerointilaitoksen tuottaman perusöljyn hintariskiä. Niihin ei ole sovellettu IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, vaan käypien arvojen muutokset on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Koronvaihtosopimusten, valuuttatermiinisopimusten ja raakaöljyfutuurien käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Raakaöljyoptioiden käyvät arvot on määritelty yleisesti käytössä olevalla optioiden arvonmääritysmallilla.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten vähimmäis vuokrien erääntyminen |
||
| Enintään 1 vuoden kuluessa | 7 424 | 6 107 |
| 1-5 vuoden kuluttua | 15 611 | 12 742 |
| Yli 5 vuoden kuluttua | 3 905 | 3 614 |
| Vähimmäisvuokrat yhteensä | 26 940 | 22 463 |
Konserni on vuokrannut osan käytössään olevista tuotanto- ja toimistotiloista. Ei-purettavissa olevien vuokrasopimusten pituudet ovat yleensä kolmesta vuodesta kahdeksaan vuoteen ja normaalisti niihin sisältyy mahdollisuus jatkaa sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Konserni on vuokrannut maa-alueita lähinnä tuotannollisten toimintojen varastokentiksi. Vuokrasopimusten ehdot ovat yleisen maanvuokrasopimusmallin mukaiset. Kaikkien vuokrasopimusten vuokrat perustuvat kiinteään neliömetripohjaiseen yksikköhintaan ja ne on sidottu pääsääntöisesti elinkustannusindeksiin. Konserni on vuokrannut edelleen osan yhden kiinteistövuokrakohteen tiloista. Vuoden 2007 tuloslaskelmaan sisältyy muiden vuokrasopimusten perusteella kuluksi kirjattuja vuokria 11 367 tuhatta euroa (8 581 tuhatta euroa).
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan rahavirran | ||
| oikaisut | ||
| Verot | 12 291 | 13 249 |
| Poistot ja arvonalentumiset | 33 432 | 28 155 |
| Öljyjohdannaisten käyvän arvon | ||
| laskennalliset muutokset | 2 947 | -726 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 4 317 | 1 699 |
| Osuus osakkuusyhtiöiden | ||
| tuloksesta | 18 | |
| Myyntivoitot ja -tappiot | -525 | -2 724 |
| Varaukset | -27 | 458 |
| Muut | -307 | -199 |
| Yhteensä | 52 128 | 39 930 |
Tilikauden aikana myytyjen tytäryritysten ja liiketoimintojen vaikutus konsernin taloudelliseen asemaan
| Aineelliset käyttöomaisuus | |
|---|---|
| hyödykkeet | 1 053 |
| Liikearvo ja muut aineettomat | |
| hyödykkeet | 951 |
| Vaihto-omaisuus | 391 |
| Varat ja velat yhteensä | 2 395 |
| Rahana saatu vastike | 1 878 |
| Luovutettujen yksiköiden | |
| rahavarat | |
| Rahavirtavaikutus | 1 878 |
Huhtikuussa 2007 myytiin Kiinteistö Oy Meritonttu. Yritykseen ei ollut kohdistettu liikearvoja eikä muita aineettomia hyödykkeitä.
Kesäkuussa 2007 myytiin osa silloisen yhteisyritys Salvorin liiketoiminnasta. Luovutettavaan toimintaan liittyvä liikearvo ja aineettomat hyödykkeet määritettiin IAS 36.86:n mukaisesti luovutetun osan ja yksiköstä jäljelle jäävän osan arvojen suhteen perusteella ja lisättiin luovutetun osan kirjanpitoarvoon luovutustappiota määritettäessä. Myynnin seurauksena kirjattiin myytyä liiketoiminnan osaa vastaava liikearvo ja aineettomat hyödykkeet yrityskaupoista myyntitappiona liiketoiminnan muihin kuluihin.
Syyskuussa 2007 myyty osa liiketoimintaa on käsitelty samoin, ja myynnin seurauksena syntynyt myyntivoitto kirjattiin liiketoiminnan muihin tuottoihin.
Nämä myydyt liiketoimintojen osat eivät täytä IFRS 5.31-32 vaatimuksia lopetettujen toimintojen esittämisestä.
Lassila & Tikanoja -konsernin lähipiiriin kuuluvat yhteisyritykset, osakkuusyritykset ja ylin johto.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liiketoimet ja avoimet saldot yhteisyritysten kanssa |
||
| Myynti | 1 851 | 1 591 |
| Ostot | 247 | 556 |
| Pitkäaikaiset saamiset Pääomalainasaaminen |
2 646 | 3 296 |
| Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset |
110 | 28 |
| Lyhytaikaiset velat Ostovelat |
84 |
Yhteisyritys L&T Recoil Oy:n 1 296 tuhannen euron ja 1 350 tuhannen euron suuruisten pääomalainojen korko 31.12.2007 oli 6,753 % p.a. Kummankin lainan korko maksetaan ensimmäisen kerran 31.10.2008, mikäli yhteisyrityksellä on taseen mukaan voitonjakokelpoisia varoja.
Konsernin emoyhtiö on sitoutunut sijoittamaan lisää yhteisyritys L&T Recoil Oy:öön osakepääomana ja pääomalainoina 50 % siitä määrästä, jolla yhteisyrityksen rahoitussopimusten mukainen omavaraisuuskovenantti täyttyy.
Konsernin emoyhtiö on antanut omavelkaisen takauksen L&T Recoil Oy:n rahoituslimiiteille, joiden määrä on 24 500 tuhatta euroa. Takaus kattaa 50 % kulloinkin käytössä olevista limiittien määrästä.
Salvor Oy muuttui vuonna 2007 yhteisyrityksestä sataprosenttiseksi tytäryhtiöksi.
Konsernin osuus yhteisyritysten investointisitoumuksista 31.12.2007 oli 8 584 tuhatta euroa. (31.12.2006 yhteisyrityksillä ei ollut investointisitoumuksia.)
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liiketoimet ja avoimet saldot | ||
| osakkuusyritysten kanssa | ||
| Myynti | 1 074 | |
| Ostot | 21 |
Suomen Keräystuote Oy:stä tuli tytäryhtiö vuonna 2006. Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Ylimmän johdon työsuhde etuudet |
||
| Palkat ja muut lyhytaikaiset | ||
| työsuhde-etuudet | 1 444 | 1 077 |
| Työsuhteen päättymisen | ||
| jälkeiset etuudet | 27 | 78 |
| Osakeperusteiset maksut | ||
| (optioetu) | 1 480 | 701 |
| Yhteensä | 2 951 | 1 856 |
Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtajistosta. Tuloslaskelmaan kirjattiin ylimmän johdon osuutena osakeperusteisista maksuista kuluksi 271 tuhatta euroa (214 tuhatta euroa).
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Hallitukselle ja | ||
| toimitusjohtajalle | ||
| maksetut palkat ja palkkiot | ||
| Juhani Maijala, puheenjohtaja | 44 | 42 |
| Juhani Lassila, varapuheenjohtaja | 29 | 23 |
| Eero Hautaniemi | 25 | |
| Lasse Kurkilahti | 25 | 23 |
| Soili Suonoja | 25 | 23 |
| Heikki Hakala, | ||
| entinen varapuheenjohtaja | 28 | |
| Jari Sarjo, toimitusjohtaja | 878 | 325 |
Hallituksen jäsenillä ei ole eläkesopimuksia yhtiön kanssa.
Toimitusjohtajalla on etuuspohjainen eläkesopimus, jonka mukaan hänellä on oikeus siirtyä eläkkeelle 60-vuotiaana. Sopimuksesta kirjattiin tuloslaskelmaan 27 tuhatta euroa vuonna 2007 (36 tuhatta euroa vuonna 2006). Eläkkeen määrä on alle täysimääräisen TyELeläkkeen.
Hallituksen jäsenet eivät kuulu optio-ohjelman piiriin.
Toimitusjohtajalle ja johtajistolle myönnettiin 2005C-optioita 88 500 kpl vuonna 2007 (2005B-optioita 94 000 kpl vuonna 2006). Toimitusjohtajalla ja johtajistolla oli 31.12.2007 247 350 kpl optioita, joista 76 850 kpl oli toteutettavissa (31.12.2006 329 300 kpl optioita, joista 141 300 kpl oli toteutettavissa).
Konsernin lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja eikä heidän puolestaan ole annettu takauksia tai muita vakuuksia.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Omista sitoumuksista | ||
| annetut vakuudet | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 10 114 | 10 484 |
| Yrityskiinnitykset | 15 000 | 12 778 |
| Muut vakuudet | 182 | 197 |
| Ympäristölupien edellyttämät | ||
| pankkitakaukset | 4 309 | 2 026 |
Konserni ei ole antanut ulkopuolisten puolesta pantteja, kiinnityksiä tai takauksia.
L&T:n rahoitusriskien hallinnan periaatteet määritellään hallituksen hyväksymässä rahoituspolitiikassa. Rahoitusriskien hallinnan tarkoituksena on suojautua merkittäviltä rahoitusriskeiltä ja pyrkiä rajoittamaan rahoitusmarkkinoiden muutosten ja muiden riskitekijöiden epäedullisia vaikutuksia konsernin tulokseen.
Rahoitusriskien hallintaa ohjaa rahoitusryhmä, johon kuuluu toimitusjohtaja, talousjohtaja ja rahoitusjohtaja. Rahoitusryhmä käy kuukausittain läpi rahoitusriskeihin liittyvät raportit ja hyväksyy niiden pohjalta tarvittavat toimenpiteet.
Konsernin rahoitus hoidetaan keskitetysti konsernin taloushallinnossa, jota johtaa talousjohtaja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät transaktiot lukuun ottamatta yhteisyritys L&T Recoilin nimissä tehtäviä öljyjohdannaissopimuksia toteutetaan myös konsernin taloushallinnossa. L&T Recoilin öljyn hintariskin hallinnasta päättää sen hallitus. Päätösten mukaiset öljyjohdannaissopimukset solmii yhteisyrityksen toinen omistajaosapuoli, jonka osakkaat harjoittavat kansainvälistä öljykauppaa ja öljytuotteiden jalostamista.
L&T muodostuu Suomessa toimivasta emoyhtiöstä sekä Suomessa, Ruotsissa, Latviassa, Venäjällä ja Norjassa toimivista tytäryhtiöistä. Emoyhtiön ja kotimaisten tytäryhtiöiden toiminta- ja raportointivaluuttana on euro ja tytäryhtiöissä sijaintimaan valuutta. Valuuttakurssien vaihtelut vaikuttavat siten konsernin tulokseen ja omaan pääomaan, mutta eivät kovin merkittävästi.
L&T:n ulkomaisten tytäryhtiöiden liiketoiminta tapahtuu lähes täysin niiden toimintavaluutassa. Tytäryhtiöiden rahoitus hoidetaan pääsääntöisesti konsernin sisäisillä lainoilla, jotka ovat myös kunkin tytäryhtiön toimintavaluutan määräisiä. Muut kuin nettosijoitukseen mukaan luettavat lainat on suojattu valuuttatermiineillä. Suomessa toimivat konserniyhtiöt käyttävät myynnin laskutusvaluuttana lähes poikkeuksetta euroa, ostoissa on laskutusvaluuttana vähäisessä määrin myös Ruotsin kruunu (alle 0,6 milj. e vuonna 2007). L&T:n lainat ovat euromääräisiä lukuun ottamatta kolmea latvialaisen tytäryhtiön nimissä olevaa pienehköä Latvian lati -määräistä lainaa.
L&T:n translaatioriskille alttiina oleva positio muodostuu ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyistä nettosijoituksista, joihin sisältyvät omat pääomat ja niihin rinnastettavat lainat. Translaatiopositiota ei ole suojattu. Vuonna 2007 tapahtuneiden valuuttakurssimuutosten takia omaan pääomaan syntyi muuntoeroja -812 tuhatta euroa (175 te). Valuuttamääräiset nettosijoitukset on esitetty valuutoittain alla olevassa taulukossa.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| SEK | 13 170 | 8 573 |
| LVL | 11 398 | 10 660 |
| RUB | 3 248 | 2 103 |
| Yhteensä | 27 816 | 21 336 |
L&T ei ole sijoittanut varoja noteerattuihin osakkeisiin, joiden arvo vaihtelee markkinahintojen muutosten vuoksi, joten se ei altistu arvopaperimarkkinoihin liittyvälle hintariskille. L&T:n omistamiin noteeraamattomiin osakkeisiin ei liity olennaista hintariskiä.
Ympäristöpalvelut-toimialan kannattavuuteen vaikuttaa raakaöljyn maailmanmarkkinahinta, jonka vaihtelut heijastuvat sekä jätehuollon kuljetuksissa käytettävien polttoaineiden hintoihin että ympäristönhuoltoalan tuotteiden hankintahintoihin öljypohjaisten raaka-aineiden kautta. Osassa jätehuollon asiakassopimuksia laskutusjaksot ja sopimusehdot ovat sellaiset, että hintoja ei pystytä korottamaan kuukausittain. Tämän vuoksi polttoaineiden hintojen kohoaminen saadaan siirrettyä palveluhintoihin viiveellä. Dieselöljyn 0,10 euron hinnannousu lisää kustannuksia vuositasolla noin 1,2 miljoonaa euroa. Tätä raaka-ainehintariskiä ei ole suojattu johdannaisilla. Ympäristötuotteiden raaka-ainehintariskiä pyritään hallitsemaan siten, että myyntihinnat sovitaan yleensä kiinteiksi enintään toimittajien vahvistamien ostohintojen voimassaoloajaksi.
Yhteisyritys L&T Recoil on rakentamassa regenerointilaitosta, jonka toiminta alkaa vuoden 2008 lopulla. Valmistuttuaan laitos tuottaa perusöljyä, jonka hintakehitys korreloi raakaöljyn hintakehityksen kanssa. Perusöljyyn liittyvää hintariskiä on suojattu raakaöljyn myyntioptioilla ja -futuureilla.
L&T:n korkoriski liittyy pääasiassa lainoihin, jotka on sidottu vaihtuviin korkoihin ja joista aiheutuvat rahavirrat vaihtelevat korkotason muuttuessa. Koska L&T:n palveluiden kysyntä tai niiden hinnat eivät ole merkittävästi riippuvaisia taloussuhdanteiden vaihteluista, korkokustannukset pyritään pitämään mahdollisimman vakaina. Tämän vuoksi suuri osa vaihtuvakorkoisiin lainoihin liittyvästä rahavirrasta on suojattu korkoriskiltä koronvaihtosopimuksin. Lisäksi yhteen lainasopimukseen sisältyy korkokatto-optio. Siten korkotason muutokset eivät vaikuta korkokustannuksiin täysimääräisesti. Kaikki koronvaihtosopimukset ovat konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti suojaavia, mutta L&T ei ole soveltanut IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa niihin koronvaihtosopimuksiin, jotka on tehty ennen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtymistä.
| 2013 ja | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 31.12.2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | myöh. | Yhteensä |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 43 120 | 19 629 | 4 629 | 4 628 | 4 628 | 12 028 | 88 662 |
| Rahoitusleasingvelat | 224 | 407 | 54 | 685 | |||
| Yhteensä | 43 344 | 20 036 | 4 683 | 4 628 | 4 628 | 12 028 | 89 347 |
| Koronvaihtosopimusten | |||||||
| vaikutus | 45 542 | -19 629 | -4 629 | -4 628 | -4 628 | -12 028 | |
| Yhteensä ilman | |||||||
| koronvaihtosopimuksia | 88 886 | 407 | 54 | 89 347 | |||
| 31.12.2006 | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 ja myöh. |
Yhteensä |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 31 226 | 16 929 | 16 429 | 1 429 | 1 429 | 7 855 | 75 297 |
| Rahoitusleasingvelat | 270 | 224 | 387 | 52 | 933 | ||
| Yhteensä | 31 496 | 17 153 | 16 816 | 1 481 | 1 429 | 7 855 | 76 230 |
| Koronvaihtosopimusten | |||||||
| vaikutus | 44 071 | -16 929 | -16 429 | -1 429 | -1 429 | -7 855 | |
| Yhteensä ilman | |||||||
| koronvaihtosopimuksia | 75 567 | 224 | 387 | 52 | 76 230 |
Rahoitusvaroihin liittyvä käyvän arvon korkoriski on vähäinen, koska korkoa tuottavat varat pyritään pitämään pieninä suhteessa kulloiseenkin lyhyen aikavälin rahoitustarpeeseen ja sijoitettuina suhteellisen lyhytaikaisiin instrumentteihin.
Rahoitusinstrumentteihin liittyy riski siitä, että vastapuoli ei pysty täyttämään sopimuksen mukaisia maksuvelvoitteitaan. Vastapuoliriskiä hallitaan tekemällä rahoitus- ja johdannaissopimuksia vain suurimpien pohjoismaisten pankkien kanssa sekä tekemällä likviditeettihallintaan liittyviä sijoituksia vain korkean luottokelpoisuuden omaavien liikkeellelaskijoiden sijoitus- ja yritystodistuksiin. Tilinpäätöshetkellä avoinna olevista sijoituksista ei odoteta aiheutuvan arvonalentumisia.
L&T:llä on laaja asiakaskunta, joka koostuu yrityksistä, laitoksista, toimisto- ja liikekiinteistöistä, institutionaalisista kiinteistönomistajista, asunto-osakeyhtiöistä, julkisesta sektorista ja kotitalouksista. Myyntisaamiset koostuvat pääosin suuresta määrästä suhteellisen pieniä saatavia, eikä merkittäviä luottoriskikeskittymiä ole. L&T:llä on luotonvalvontaohjeet, joilla pyritään varmistamaan se, että palveluita ja tuotteita myydään vain luottokelpoisille asiakkaille tai ennakkomaksulla, mikäli asiakkaan luottokelpoisuus ei ole riittävä. Suuri
osa asiakassuhteista perustuu pitkäaikaisiin palvelusopimuksiin, eikä asiakkailta yleensä vaadita vakuuksia. Myyntisaamisiin liittyvää luottoriskiä hallitaan tehokkaalla perintätoiminnalla, joka kotimaan myyntisaamisten osalta hoidetaan keskitetysti taloushallinnossa. Ulkomaiset tytäryhtiöt hoitavat omien myyntisaamisiensa perinnän paikallisesti. Liikevaihdosta 89 % tuli Suomesta vuonna 2007. Myyntisaamisten arvonalennusten nettomäärä suhteessa liikevaihtoon on ollut viime vuosina alhainen (alle 0,2 % liikevaihdosta). Konsernin luottoriskin enimmäismäärä tilinpäätöshetkellä on rahoitusvarojen kirjanpitoarvo 31.12.2007.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Erääntymättömät myyntisaamiset | 52 611 | 43 502 |
| Erääntyneet 1-90 pv | 7 914 | 4 884 |
| Erääntyneet 91-180 pv | 992 | 287 |
| Erääntyneet 181-365 pv | 527 | 236 |
| Yhteensä | 62 044 | 48 909 |
| 1 000 € | 2007 Tasearvo | 2006 Tasearvo |
|---|---|---|
| Myytävissä olevat | ||
| pitkäaikaiset sijoitukset | 410 | 2 954 |
| Pitkäaikaiset | ||
| rahoitusleasingsaamiset | 3 823 | 3 174 |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 236 | 229 |
| Myyntisaamiset ja muut | ||
| lyhytaikaiset saamiset | 71 824 | 54 561 |
| Johdannaissaamiset | 1 189 | 3 533 |
| Ennakkomaksut | 774 | 155 |
| Myytävissä olevat | ||
| lyhytaikaiset sijoitukset | 21 287 | 13 955 |
| Rahavarat | 9 521 | 10 835 |
| Yhteensä | 109 064 | 89 396 |
Kaikki rahoitusvarat ovat vakuudettomia eikä niissä ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Niihin liittyvä enimmäisluottoriski on niiden kirjanpitoarvo.
31.12.2007
Likviditeettiriskin hallinnalla varmistetaan, että L&T pystyy jatkuvasti hoitamaan toimintaan liittyvät rahoitukselliset velvoitteensa mahdollisimman edullisin kustannuksin. L&T pyrkii säilyttämään hyvän maksuvalmiuden tehokkaalla kassanhallinnalla ja sijoittamalla sellaisiin rahamarkkinainstrumentteihin, jotka voidaan realisoida nopeasti. Likviditeettitilannetta seurataan ajantasaisesti ja sitä ennakoidaan kassavirtaennusteiden avulla. Kotimaisten konserniyhtiöiden likviditeetti netotetaan konsernitilien avulla ja konsernin taloushallinto vastaa likviditeettiylijäämien sijoittamisesta. Rahoituksen saatavuutta pyritään varmistamaan käyttämällä rahoitustoiminnassa useita pankkeja. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla lainojen maturiteettia.
Lyhytaikaisia, kassavirran heilahteluista johtuvia rahantarpeita varten L&T:llä on käytössä lyhytaikaisten luottojen limiittejä (yhteensä 29,3 milj. e), shekkitililimiittejä (yhteensä 4,7 milj. e) ja yritystodistusohjelma (50 milj. e). 31.12.2007 konsernin likvidien varojen ja sijoitusten määrä oli 30,8 miljoonaa euroa. Luottolimiiteistä oli käytössä 4 miljoonaa euroa ja yritystodistusohjelmasta 15,9 miljoonaa euroa.
| Sopimusten mukainen |
2013 ja | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tasearvo | rahavirta | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | myöh. |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 88 662 | 102 306 | 19 781 | 27 872 | 12 057 | 11 558 | 11 061 | 19 977 |
| Rahoitusleasingvelat | 685 | 737 | 230 | 446 | 61 | |||
| Muut pitkäaikaiset korolliset velat | 7 842 | 9 109 | 2 001 | 7 108 | ||||
| Muut pitkäaikaiset velat | 500 | 515 | 215 | 300 | ||||
| Yritystodistukset | 15 927 | 16 000 | 16 000 | |||||
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 4 052 | 4 154 | 4 154 | |||||
| Johdannaisvelat | 897 | 897 | 897 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 85 183 | 85 183 | 85 183 | |||||
| Yhteensä | 203 748 | 218 901 | 126 245 | 28 533 | 14 419 | 18 666 | 11 061 | 19 977 |
| 31.12.2006 | Sopimusten mukainen |
2012 ja | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | Tasearvo | rahavirta | 2007 | 2008 | 2009 | 2010 | 2011 | myöh. |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 75 297 | 82 024 | 19 670 | 31 279 | 17 626 | 2 248 | 2 181 | 9 020 |
| Rahoitusleasingvelat | 933 | 1 028 | 281 | 245 | 441 | 61 | ||
| Muut pitkäaikaiset velat | 431 | 456 | 156 | 100 | 200 | |||
| Muut lyhytaikaiset korolliset velat | 1 032 | 1 037 | 1 037 | |||||
| Ostovelat ja muut velat | 73 174 | 73 174 | 73 174 | |||||
| Yhteensä | 150 867 | 157 660 | 94 162 | 31 680 | 18 167 | 2 509 | 2 181 | 9 020 |
| Käytössä | Käytettävissä | Käytössä | Käytettävissä | |||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 31.12.2007 | 31.12.2007 | Yhteensä | 31.12.2006 | 31.12.2006 | Yhteensä |
| Lainat rahoituslaitoksilta | 88 662 | 88 662 | 75 297 | 75 297 | ||
| Rahoitusleasingvelat | 685 | 685 | 933 | 933 | ||
| Sitova luottolimiitti | 10 000 | 10 000 | 10 000 | 10 000 | ||
| Ei-sitovat luottolimiitit | 3 700 | 15 550 | 19 250 | 8 000 | 8 000 | |
| Yritystodistusohjelma | 15 927 | 34 073 | 50 000 | 50 000 | 50 000 | |
| Shekkitililimiitit | 347 | 4 371 | 4 718 | 973 | 2 100 | 3 073 |
| Muut | 7 847 | 7 847 | 59 | 59 | ||
| Yhteensä | 117 168 | 63 994 | 181 162 | 77 262 | 70 100 | 147 362 |
Seuraavassa esitetty IFRS 7 -standardin edellyttämä herkkyysanalyysi pyrkii kuvaamaan konsernin tilikauden tuloksen ja oman pääoman herkkyyttä korkotason, valuuttakurssien ja öljyn hinnan muutoksille taseessa 31.12.2007 (31.12.2006) olevista rahoitusinstrumenteista eli rahoitusvaroista ja -veloista sekä johdannaissopimuksista. Niiden johdannaissopimusten, joihin sovelletaan suojauslaskentaa, käyvän arvon muutokset on oletettu kohdistuvan kokonaan omaan pääomaan ja muiden johdannaissopimusten tuloslaskelmaan.
Niiden valuuttojen, joiden vaihtelulle yhtiö altistuu, valuuttakurssien muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
Korkotason muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
Öljyn hinnan muutoksesta aiheutuvaa herkkyyttä laskettaessa on käytetty seuraavia oletuksia:
| 2007 | 2006 | |||
|---|---|---|---|---|
| Milj. € | Tuloslaskelma | Oma pääoma | Tuloslaskelma | Oma pääoma |
| +1 % muutos markkinakoroissa | 0,7 | 0,4 | 0,4 | |
| -1 % muutos markkinakoroissa +/-10 % muutos niissä valuuttakursseissa, joiden |
0,2 | -0,8 | -0,4 | -0,4 |
| vaihteluille konserni on alttiina | +/-2,8 | +/-2,1 | ||
| +10 % muutos öljyn hinnassa | -0,3 | -0,8 | ||
| -10 % muutos öljyn hinnassa | 0,4 | 0,7 |
Korkotason yhden prosenttiyksikön suuruinen nousu olisi vähentänyt vuoden 2006 nettorahoituskulujen määrää, koska ei-suojaavien koronvaihtosopimusten käyvän arvon positiivinen muutos olisi ollut suurempi kuin korkotason nousun vaikutus vaihtuvakorkoisten lainojen korkokuluihin. Korkotason yhden prosenttiyksikön suuruinen lasku olisi vastaavasti lisännyt nettorahoituskulujen määrää.
Lahti Energia Oy:n kanne vahingonkorvausasiassa Lassila & Tikanoja Oyj:tä vastaan on edelleen vireillä Lahden käräjäoikeudessa. Vaatimuksen määrä on 2 514 985,46 euroa. Yhtiö kiistää vaatimuksen sekä perusteeltaan että määrältään. Yhtiöllä on asianmukaiset vakuutukset mahdollisen korvausvelvollisuuden varalta.
Lassila & Tikanoja on lisäksi asianosaisena kahdessa pienessä konsernin liiketoimintaan liittyvässä riita-asiassa. Kyseisten riitaasioiden lopputuloksilla ei ole olennaista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.
| 1 000 € | 2007 | 2006 | Liitetieto |
|---|---|---|---|
| Liikevaihto | 388 153 | 342 373 | 1 |
| Hankinnan ja valmistuksen kulut | -327 013 | -288 384 | |
| Bruttokate | 61 140 | 53 989 | |
| Myynnin ja markkinoinnin kulut | -12 521 | -10 594 | |
| Hallinnon kulut | -7 250 | -6 345 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 3 118 | 5 091 | 4 |
| Liiketoiminnan muut kulut | -550 | -713 | 4 |
| Liikevoitto ennen | |||
| liikearvon poistoja | 43 937 | 41 428 | 2,3 |
| Liikearvon poistot | -8 849 | -10 687 | |
| Liikevoitto | 35 088 | 30 741 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 428 | 74 | 5 |
| Voitto ennen satunnaisia eriä | 35 516 | 30 815 | |
| Satunnaiset erät | -2 632 | 73 | 6 |
| Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja | |||
| veroja | 32 884 | 30 888 | |
| Tilinpäätössiirrot | |||
| Poistoeron lisäys | 325 | -46 | |
| Tuloverot | -8 606 | -6 193 | 7 |
| Tilikauden voitto | 24 603 | 24 649 |
| Rahoituslaskelma | ||
|---|---|---|
| ------------------ | -- | -- |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liiketoiminta | ||
| Liikevoitto | 35 088 | 30 741 |
| Oikaisut: | ||
| Suunnitelman mukaiset poistot | 12 535 | 14 511 |
| Muut oikaisut | -452 | -3 654 |
| Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | 47 171 | 41 598 |
| Käyttöpääoman muutos | ||
| Lyhytaikaisten korottomien liike | ||
| saamisten lisäys/vähennys | -5 638 | -4 883 |
| Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys | -472 | 667 |
| Lyhytaikaisten korottomien velkojen | ||
| lisäys/vähennys | 7 570 | 3 197 |
| Liiketoiminnan rahavirta ennen | ||
| rahoituseriä ja veroja | 48 631 | 40 579 |
| Maksetut korot ja maksut muista | ||
| liiketoiminnan rahoituskuluista | -8 890 | -6 661 |
| Saadut korot liiketoiminnasta | 8 939 | 6 635 |
| Maksetut välittömät verot | -8 091 | -3 847 |
| Liiketoiminnan rahavirta | 40 589 | 36 706 |
| Investoinnit | ||
| Investoinnit konserniyrityksiin | -32 182 | -611 |
| Konserniyritysten myynnit | 429 | |
| Investoinnit aineellisiin ja | ||
| aineettomiin hyödykkeisiin | -4 611 | -5 335 |
| Aineellisten ja aineettomien | ||
| hyödykkeiden luovutustulot | 403 | 8 127 |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | -1 397 | -1 173 |
| Luovutustulot muista sijoituksista | 6 | 60 |
| Saadut osingot investoinneista | 665 | 286 |
| Investointien rahavirta | -36 687 | 1 354 |
| Rahoitus | ||
| Maksullinen osakeanti | 2 936 | 1 134 |
| Maksettu konserniavustusta | -3 185 | -4 753 |
| Saatu konserniavustusta | 3 258 | 4 897 |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot/ | ||
| takaisinmaksut | 15 926 | -15 462 |
| Lyhytaikaisten konsernin sisäisten | ||
| lainojen nostot/takaisinmaksut | -25 540 | 154 |
| Pitkäaikaisten lainojen nostot | 50 000 | 15 000 |
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -36 873 | -8 408 |
| Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta |
-21 180 -14 658 |
-15 339 -22 777 |
| Rahavarojen muutos Rahavarat 1.1. |
-10 756 20 488 |
15 283 5 205 |
| Rahavarat 31.12. | 9 732 | 20 488 |
Rahoituslaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa taseista mm. tytäryhtiöiden fuusioiden ja purkujen takia.
| 1 000 € | 2007 | 2006 | Liitetieto |
|---|---|---|---|
| VASTAAVAA | |||
| Pysyvät vastaavat | |||
| Aineettomat hyödykkeet | 8 | ||
| Aineettomat oikeudet | 342 | 299 | |
| Liikearvo | 20 845 | 26 610 | |
| Muut pitkävaikutteiset menot | 95 | 119 | |
| 21 282 | 27 028 | ||
| Aineelliset hyödykkeet | 9 | ||
| Maa-alueet | 2 710 | 2 519 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 28 331 | 26 718 | |
| Koneet ja kalusto | 5 111 | 4 250 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 47 | 47 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset | |||
| hankinnat | 646 | 618 | |
| 36 845 | 34 152 | ||
| Sijoitukset | 10 | ||
| Osuudet saman konsernin yrityksissä | 54 576 | 20 808 | |
| Osuudet yhteisyrityksissä | 508 | 3 008 | |
| Pääomalainasaamiset | |||
| konserniyrityksiltä | 2 000 | ||
| Pääomalainasaamiset yhteisyrityksiltä | 2 646 | 3 296 | |
| Pääomalainasaamiset muilta | 115 | ||
| Muut osakkeet ja osuudet | 2 744 | 2 685 | |
| 62 589 | 29 797 | ||
| Pysyvät vastaavat yhteensä | 120 716 | 90 977 | |
| Vaihtuvat vastaavat | |||
| Vaihto-omaisuus | |||
| Aineet ja tarvikkeet | 530 | 416 | |
| Valmiit tuotteet/tavarat | 2 368 | 1 821 | |
| Muu vaihto-omaisuus | 335 | 476 | |
| 3 233 | 2 713 | ||
| Pitkäaikaiset saamiset | |||
| Lainasaamiset | 1 | 1 | |
| Lyhytaikaiset saamiset | 11 | ||
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 108 867 | 90 009 | |
| Saamiset yhteisyrityksiltä | 110 | 28 | |
| Myyntisaamiset | 44 618 | 40 957 | |
| Muut saamiset | 874 | 379 | |
| Siirtosaamiset | 4 011 | 1 594 | |
| 158 480 | 132 967 | ||
| Rahat ja pankkisaamiset | 9 732 | 20 488 | |
| Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 171 446 | 156 169 | |
Tase
| 1 000 € | 2007 | 2006 | Liitetieto |
|---|---|---|---|
| VASTATTAVAA | |||
| Oma pääoma | 12 | ||
| Osakepääoma | 19 392 | 19 264 | |
| Ylikurssirahasto | 50 474 | 47 666 | |
| Edellisten tilikausien voitto | 19 710 | 16 251 | |
| Tilikauden voitto | 24 603 | 24 649 | |
| Oma pääoma yhteensä | 114 179 | 107 830 | |
| Tilinpäätössiirtojen kertymä | |||
| Poistoero | 3 422 | 3 176 | |
| Pakolliset varaukset | 13 | ||
| Pitkäaikainen | 1 255 | 1 150 | |
| Lyhytaikainen | 205 | 375 | |
| 1 460 | 1 525 | ||
| Vieras pääoma | 14 | ||
| Pitkäaikainen | |||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 70 927 | 56 072 | |
| Saadut ennakot | 108 | 48 | |
| Muut velat | 200 | 200 | |
| 71 235 | 56 320 | ||
| Lyhytaikainen | |||
| Joukkovelkakirjalainat | 15 927 | ||
| Lainat rahoituslaitoksilta | 15 144 | 16 929 | |
| Saadut ennakot | 75 | 1 | |
| Ostovelat | 14 390 | 12 976 | |
| Velat saman konsernin | |||
| yrityksille | 9 072 | 9 354 | |
| Velat yhteisyrityksille | 84 | ||
| Muut velat | 14 095 | 12 082 | |
| Siirtovelat | 33 163 | 26 869 | |
| 101 866 | 78 295 | ||
| Vieras pääoma yhteensä | 174 561 | 136 140 | |
| Vastattavaa yhteensä | 292 162 | 247 146 |
Vastaavaa yhteensä 292 162 247 146
Lassila & Tikanoja Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon.
Aineettomat ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan tasapoistoina taloudellisen pitoajan perusteella alkuperäisestä hankintahinnasta. Poistoajat ovat:
| Rakennukset ja rakennelmat | 5–25 vuotta |
|---|---|
| Kuljetusvälineet | 6–8 vuotta |
| Koneet ja kalusto | 4–10 vuotta |
| Liikearvot | 5–10 vuotta |
| Aineettomat oikeudet ja muut | |
| pitkävaikutteiset menot | 5–10 vuotta |
Tilikauden aikana hankitun käyttöomaisuuden poistot lasketaan käyttöönotosta lähtien.
Leasing-vuokrat käsitellään vuosikuluina eikä hyödykkeitä esitetä taseessa.
Sijoitukset arvostetaan hankintamenoon.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon ellei todennäköinen jälleenhankintameno tai luovutushinta ole sitä alhaisempi. Ympäristötuotteiden vaihto-omaisuus arvostetaan käyttäen liukuvaa keskihintaa. Muun vaihto-omaisuuden arvo määritellään fifo-periaatteella. Itse valmistetun vaihto-omaisuuden hankintamenoon luetaan välittömien kustannusten lisäksi myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kursseihin. Valuuttamääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi käyttäen tilinpäätöspäivän Euroopan Keskuspankin kurssia. Kurssierot merkitään tuloslaskelmaan.
Rahavirran suojaamiseen korkoriskiltä käytetään koronvaihtosopimuksia. Niistä syntyvät korkotuotot tai -kulut jaksotetaan sopimusajalle ja niillä oikaistaan suojattavan erän korkoja.
Myyntituotoista vähennetään myynnin välilliset verot, annetut alennukset sekä myynnin kurssierot. Myyntirahdit ja muut myynti- ja toimituskulut käsitellään luonteensa mukaisesti hankinnan tai myynnin kuluina. Luottotappiot kirjataan liiketoiminnan muihin kuluihin.
Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi.
Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät säännölliseen palvelu- ja suoritemyyntiin kuulumattomat erät kuten käyttöomaisuuden myyntivoitot, -tappiot ja romutukset sekä luottotappiokirjaukset ja niiden palautukset.
Kauden tuloverot lasketaan verotettavasta tulosta voimassaolevan verokannan perusteella. Veroja oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verovelat ja -saamiset on esitetty liitetiedoissa.
| 1 000 € | 2007 | % | 2006 | % |
|---|---|---|---|---|
| Liikevaihto toimialoittain | ||||
| Ympäristöpalvelut | 171 520 | 44,2 | 159 291 | 46,5 |
| Kiinteistö- ja käyttäjäpalvelut | 146 655 | 37,8 | 121 584 | 35,5 |
| Teollisuuspalvelut | 69 969 | 18,0 | 61 382 | 17,9 |
| Konsernihallinto ja muut | 9 | 116 | 0,1 | |
| Yhteensä | 388 153 | 100,0 | 342 373 | 100,0 |
| Liikevaihto | ||||
| markkina-alueittain | ||||
| Suomi | 381 942 | 98,4 | 337 680 | 98,6 |
| Muut maat | 6 211 | 1,6 | 4 693 | 1,4 |
| Yhteensä | 388 153 | 100,0 | 342 373 | 100,0 |
| 2007 | 2006 | |
|---|---|---|
| Henkilökunta keskimäärin | ||
| Toimihenkilöt | 976 | 851 |
| Työntekijät | 4 331 | 3 656 |
| Yhteensä | 5 307 | 4 507 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
| Tilikauden henkilöstökulut | ||
| Palkat ja palkkiot | 135 879 | 115 985 |
| Eläkekulut | 21 866 | 19 180 |
| Muut henkilösivukulut | 9 704 | 8 789 |
| Yhteensä | 167 449 | 143 954 |
Johdon palkkoja, palkkioita ja eläke-etuuksia selostetaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 33. Lähipiiritapahtumat.
Konserniyhtiöiden lähipiiriin kuuluville henkilöille ei ole myönnetty lainoja.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Toimintokohtaiset poistot | ||
| Hankinnan ja valmistuksen poistot | 3 645 | 3 797 |
| Myynnin ja markkinoinnin poistot | 22 | 8 |
| Hallinnon poistot | 19 | 19 |
| Liikearvon poistot | 8 849 | 10 687 |
| Yhteensä | 12 535 | 14 511 |
Tase-eräkohtainen poistoerittely sisältyy kohtiin aineettomat ja aineelliset hyödykkeet.
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Liiketoiminnan muut tuotot | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | ||
| Hallintoveloitus | 302 | 290 |
| Muilta | ||
| Fuusiovoitot | 544 | |
| Kiinteistöjen myyntivoitot | 3 693 | |
| Osakkeiden myyntivoitot | 225 | 14 |
| Muiden pysyvien vastaavien | ||
| myyntivoitot | 175 | 389 |
| Saadut avustukset | 157 | 225 |
| Vuokratuotot | 157 | 42 |
| Luottotappioiden palautukset | 98 | 69 |
| Matalapalkkatuet | 833 | |
| Muut | 627 | 369 |
| Yhteensä | 3 118 | 5 091 |
| Liiketoiminnan muut kulut | ||
| Muille | ||
| Pysyvien vastaavien myynti | ||
| ja romutustappiot | 4 | 9 |
| Osakkeiden myyntitappiot | 19 | |
| Luottotappiot | 388 | 473 |
| Muut | 158 | 212 |
| Yhteensä | 550 | 713 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Osinkotuotot | 362 | 11 |
| Muut korko- ja rahoitustuotot | 9 392 | 6 929 |
| Korkokulut ja muut rahoituskulut | -9 326 | -6 866 |
| Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 428 | 74 |
| Rahoitustuotot ja -kulut | ||
| sisältävät: | ||
| Osinkotuottoja | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 360 | 8 |
| Muilta | 2 | 3 |
| Korkotuottoja | ||
| Saman konsernin yrityksiltä | 8 373 | 6 383 |
| Muilta | 1 017 | 546 |
| Korkokuluja | ||
| Saman konsernin yrityksille | 4 614 | 3 913 |
| Muille | 4 639 | 2 909 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Satunnaiset tuotot | ||
| Saadut konserniavustukset | 2 042 | 3 258 |
| Satunnaiset kulut | ||
| Annetut konserniavustukset | -4 674 | -3 185 |
| Satunnaiset erät yhteensä | -2 632 | 73 |
| 7. Tuloverot | ||
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
| Tuloverot tilikaudelta | ||
| varsinaisesta toiminnasta | 8 635 | 8 936 |
| Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta | -29 | -2 743 |
| Yhteensä | 8 606 | 6 193 |
| Laskennalliset verovelat/-saamiset | ||
| Poistoeroista | -900 | -846 |
| Muista jaksotuseroista | 380 | 424 |
| Yhteensä | -520 | -422 |
| Muut | ||||
|---|---|---|---|---|
| Aineettomat | pitkävaikutteiset | |||
| 1 000 € | oikeudet | Liikearvo | menot | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 1 575 | 102 813 | 234 | 104 622 |
| Lisäykset | 69 | 5 988 | 6 057 | |
| Vähennykset | -17 | -17 | ||
| Hankintameno 31.12. | 1 627 | 108 801 | 234 | 110 662 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -1 276 | -76 203 | -115 | -77 594 |
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | 1 | -2 904 | -2 903 | |
| Tilikauden poistot | -10 | -8 849 | -24 | -8 883 |
| Kertyneet poistot 31.12. | -1 285 | -87 956 | -139 | -89 380 |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 342 | 20 845 | 95 | 21 282 |
| 1 000 € | Maa-alueet | Rakennukset | Koneet ja kalusto |
Muut aineelliset hyödykkeet |
Ennakko maksut ja keskeneräiset hankinnat |
Yhteensä |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Hankintameno 1.1. | 2 519 | 39 840 | 30 900 | 132 | 618 | 74 009 |
| Lisäykset | 229 | 2 624 | 3 178 | 2 548 | 8 579 | |
| Vähennykset | -1 580 | -1 580 | ||||
| Siirrot erien välillä | -38 | 2 008 | 550 | -2 520 | ||
| Hankintameno 31.12. | 2 710 | 44 472 | 33 048 | 132 | 646 | 81 008 |
| Kertyneet poistot 1.1. | -13 122 | -26 650 | -85 | -39 857 | ||
| Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot | -468 | -186 | -654 | |||
| Tilikauden poistot | -2 551 | -1 101 | -3 652 | |||
| Kertyneet poistot 31.12. | -16 141 | -27 937 | -85 | -44 163 | ||
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 2 710 | 28 331 | 5 111 | 47 | 646 | 36 845 |
| Osuudet saman | Osuudet | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| konsernin | yhteis | Pääomalaina | Muut osakkeet | ||
| 1 000 € | yrityksissä | yrityksissä | saamiset * | ja osuudet | Yhteensä |
| Hankintameno 1.1. | 20 808 | 3 008 | 3 296 | 2 685 | 29 797 |
| Lisäykset | 31 608 | 1 465 | 67 | 33 140 | |
| Vähennykset | -340 | -8 | -348 | ||
| Siirrot erien välillä | 2 500 | -2 500 | |||
| Hankintameno 31.12. | 54 576 | 508 | 4 761 | 2 744 | 62 589 |
| Kirjanpitoarvo yhteensä | 54 576 | 508 | 4 761 | 2 744 | 62 589 |
| * Pääomalainasaamiset sisältävät: | |||||
| Pääomalainasaamisia | |||||
| Saman konsernin yrityksiltä | 2 000 | ||||
| Yhteisyrityksiltä | 2 646 | ||||
| Muilta | 115 | ||||
| Yhtiön osuus osakkeista ja äänivallasta % |
|
|---|---|
| Kanta-Hämeen Ympäristöyhtiö Oy, Helsinki Kiinteistö Oy Vantaan Valimotie 33, Helsinki |
100,0 100,0 |
| L&T Advance Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Biowatti Oy, Helsinki | 70,0 |
| L&T Improvement Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Kalusto Oy, Helsinki | 100,0 |
| L&T Muoviportti Oy, Merikarvia | 83,3 |
| L&T Relations Oy, Helsinki | 99,0 |
| L&T Toimi Oy, Helsinki | 100,0 |
| Salvor Oy, Helsinki | 100,0 |
| Suomen Keräystuote Oy, Helsinki | 100,0 |
| Yhteisyritykset | |
| Blue Service Partners Oy, Helsinki | 50,0 |
| L&T Recoil Oy, Helsinki | 50,0 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
| Lainasaamiset | 108 268 | 89 547 |
| Myyntisaamiset | 599 | 462 |
| Yhteensä | 108 867 | 90 009 |
| Saamiset yhteisyrityksiltä | ||
| Myyntisaamiset | 110 | 28 |
| Yhteensä | 110 | 28 |
| Siirtosaamiset | ||
| Korot | 168 | 19 |
| Kela, työterveyshuollon korvaukset | 1 775 | 851 |
| Lakisääteiset henkilövakuutukset | 689 | 355 |
| Vakuutuskorvaussaamiset | 941 | 60 |
| Muut | 438 | 309 |
| Yhteensä | 4 011 | 1 594 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Osakepääoma 1.1. | 19 264 | 19 189 |
| Merkintä 2002-optioilla | 128 | 75 |
| Osakepääoma 31.12. | 19 392 | 19 264 |
| Ylikurssirahasto 1.1. | 47 666 | 46 606 |
| Merkintä 2002-optioilla | 2 808 | 1 060 |
| Ylikurssirahasto 31.12. | 50 474 | 47 666 |
| Edellisten tilikausien voitto 1.1. | 40 900 | 34 865 |
| Osingonjako | -21 202 | -15 356 |
| Vanhentuneet osingot | 12 | |
| Arvonkorotusten purku | -3 258 | |
| Edellisten tilikausien voitto 31.12. | 19 710 | 16 251 |
| Tilikauden voitto | 24 603 | 24 649 |
| Oma pääoma 31.12. | 114 179 | 107 830 |
| Voitonjakokelpoiset varat | ||
| Edellisten tilikausien voitto | 19 710 | 16 251 |
| Tilikauden voitto | 24 603 | 24 649 |
| Voitonjakokelpoisia varoja | 44 313 | 40 900 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Ympäristövaraukset | 561 | 457 |
| Vuokravaraus | 102 | 460 |
| Eläkevastuut | 493 | 297 |
| Rakennusjätteen seulonta-aines | 304 | 311 |
| Yhteensä | 1 460 | 1 525 |
Ympäristövaraukset koostuvat Keravan kaatopaikan jälkihoitokustannuksista ja vuokravaraus tyhjillään olevien vuokratilojen vuokrista.
| 2013 ja | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 000 € | 2008* | 2009 | 2010 | 2011 | 2012 | myöh. |
| Pitkäaikaisten lainojen lyhennykset lähivuosina Lainat rahoituslaitoksilta |
15 144 24 245 | 9 244 | 9 244 | 9 244 18 950 | ||
| * Taseessa lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa |
2007 2006
| Korottomat velat | ||
|---|---|---|
| Pitkäaikaiset | 308 | 248 |
| Lyhytaikaiset | 62 089 | 52 142 |
| Yhteensä | 62 397 | 52 390 |
| Velat saman konsernin yrityksille | ||
| Lyhytaikaiset korolliset | 8 809 | 9 328 |
| Lyhytaikaiset korottomat | 263 | 26 |
| Yhteensä | 9 072 | 9 354 |
| Velat yhteisyrityksille | ||
| Lyhytaikaiset korottomat | 84 | |
| Yhteensä | 84 | |
| Siirtovelat | ||
| Henkilöstökulut | 26 364 | 21 966 |
| Korot | 1 053 | 617 |
| Jätteenkäsittelymaksut | 1 359 | 1 096 |
| Muut jaksotetut kulut | 4 387 | 3 190 |
| Yhteensä | 33 163 | 26 869 |
| 1 000 € | 2007 | 2006 |
|---|---|---|
| Muista omista sitoumuksista kuin veloista | ||
| Kiinteistökiinnitykset | 114 | 114 |
| Muut vakuudet | 127 | 112 |
| Muut omat vastuut | ||
| Leasingvastuut | ||
| Seuraavana vuonna erääntyvät vuokrat | 2 362 | 2 614 |
| Myöhempinä vuosina erääntyvät vuokrat | 3 433 | 4 538 |
| Yhteensä | 5 795 | 7 152 |
| Konserniyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 6 594 | 3 521 |
| Yhteisyritysten puolesta | ||
| Takaukset | 4 047 | |
| Ympäristölupien edellyttämät pankkitakaukset | 3 000 | 1 741 |
Lisäksi yhtiö on antanut tytäryritys Salvor Oy:n puolesta sitoumuksen, joka liittyy Salvor Oy:n pilaantuneiden maiden välivarastointi- ja käsittelypaikkana käyttämän hallin vuokrasopimukseen. Yhtiö vastaa 50 %:sta mahdollisesti syntyvistä ympäristövahingoista, mikäli Salvor Oy ei itse pysty niitä korvaamaan tai vuokranantaja ei saa niistä korvausta esimerkiksi vakuutuksen kautta.
| 2006 |
|---|
| 59 000 1 245 |
Koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Niiden käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin.
Lassila & Tikanoja Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 44 312 723,09 euroa, josta tilikauden voitto on 24 602 737,17 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään OYL 13:2 §:ssä tarkoitettu maksukykyisyystesti vaikuta voitonjakokelpoisten varojen määrään. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle voitonjakokelpoisten varojen käyttämistä seuraavasti:
| Osinkona jaetaan 0,55 euroa 38 796 874 osakkeelle eli yhteensä | 21 338 280,70 euroa |
|---|---|
| Jätetään vapaaseen omaan pääomaan | 22 974 442,39 euroa |
| Yhteensä | 44 312 723,09 euroa |
Hallituksen päätöksen mukaan osingonmaksun täsmäytyspäivä on 4.4.2008. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinko maksetaan 11.4.2008.
Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2008
| Juhani Maijala | Juhani Lassila |
|---|---|
| Eero Hautaniemi | Lasse Kurkilahti |
| Soili Suonoja | Jari Sarjo toimitusjohtaja |
Olemme tarkastaneet Lassila & Tikanoja Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1. - 31.12.2007. Hallitus ja toimitusjohtaja ovat laatineet EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laaditun konsernitilinpäätöksen sekä Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti laaditun toimintakertomuksen ja emoyhtiön tilinpäätöksen, joka sisältää emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. Suorittamamme tarkastuksen perusteella annamme lausunnon konsernitilinpäätöksestä sekä emoyhtiön tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallinnosta.
Tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kirjanpitoa sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisperiaatteita, sisältöä ja esittämistapaa on tarkastettu riittävässä laajuudessa sen toteamiseksi, etteivät tilinpäätös ja toimintakertomus sisällä olennaisia virheitä tai puutteita. Hallinnon tarkastuksessa on selvitetty emoyhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan toiminnan lainmukaisuutta osakeyhtiölain säännösten perusteella.
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaan laadittu konsernitilinpäätös antaa näiden standardien ja kirjanpitolain tarkoittamalla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu kirjanpitolain ja tilinpäätöksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Toimintakertomus on laadittu kirjanpitolain ja toimintakertomuksen laatimista koskevien muiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Toimintakertomus on yhdenmukainen tilinpäätöksen kanssa ja antaa kirjanpitolaissa tarkoitetulla tavalla oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.
Konsernitilinpäätös ja emoyhtiön tilinpäätös voidaan vahvistaa sekä vastuuvapaus myöntää emoyhtiön hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Hallituksen esitys voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä on osakeyhtiölain mukainen.
Helsingissä 13. päivänä helmikuuta 2008
PricewaterhouseCoopers Oy KHT-yhteisö
Heikki Lassila KHT
| Päivämäärä | Otsikko |
|---|---|
| 18.1.2007 | Kilpailuvirastolta hyväksyntä Biowatin ostolle |
| 6.2.2007 | Tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2006 |
| 6.2.2007 | Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla |
| 1.3.2007 | Yhtiökokouskutsu |
| 6.3.2007 | Vuosikertomus ja vuosikooste vuodelta 2006 julkaistu |
| 26.3.2007 | Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset ja hallituksen järjestäytyminen |
| 4.5.2007 | Osavuosikatsaus 1.1.–31.3.2007 |
| 4.5.2007 | Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla |
| 23.7.2007 | Lassila & Tikanojan koko vuoden tulos ennakkoarviota heikompi |
| 31.7.2007 | Osavuosikatsaus 1.1.–30.6.2007 |
| 31.7.2007 | Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla |
| 14.9.2007 | Lassila & Tikanoja hakee 2005A-optioiden listausta |
| 24.10.2007 | Osavuosikatsaus 1.1.–30.9.2007 |
| 31.10.2007 | Lassila & Tikanojan 2005A-optio-oikeudet kaupankäynnin kohteeksi |
| 8.11.2007 | Lassila & Tikanoja Oyj:n osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla |
| 8.11.2007 | Lassila & Tikanojan taloustiedottaminen ja yhtiökokous vuonna 2008 |
| 13.11.2007 | Lassila & Tikanojan optio-oikeuksilla tehtävien osakemerkintöjen aikataulu 2008 |
Kaikki Lassila & Tikanojan pörssitiedotteet vuodesta 2002 lähtien ovat luettavissa yhtiön Internet-sivuilla.
Yllä luetellut tiedotteet voivat sisältää vanhentunutta tietoa. Ajantasaiset tiedot ovat saatavilla yhtiön Internet-sivuilla.
Sijoittajaviestinnän tarkoitus on edistää yhtiön pääomanhankintaa julkisilta markkinoilta tarjoamalla sijoittajille ajankohtaista, oikeaa ja olennaista tietoa yhtiön taloudellisesta tilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä.
Lassila & Tikanojan sijoittajaviestinnän perustana on listayhtiön säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Kaikista olennaisista asioista kerrotaan heti, kun se on mahdollista. Raportointikausien tiedoissa noudatetaan jatkuvaa ja johdonmukaista linjaa sekä numeroissa että sanallisissa arvioissa. Kaikille toimitetaan yhdenmukainen tieto yhtä aikaa. Tiedottaminen on tasapuolista ja symmetristä siten, että sekä positiiviset että negatiiviset asiat tiedotetaan.
Sijoittajasuhteiden hoidosta vastaa toimitusjohtaja Jari Sarjo. Sijoittajaviestinnästä vastaa talousjohtaja Sirkka Tuomola. Sijoittajayhteyksiä ja -tapaamisia hoitavat Jari Sarjo ja IR-päällikkö Keijo Keränen.
Yhtiön taloutta koskevia lausuntoja antavat vain hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.
Tapaamisia ei järjestetä eivätkä yhtiön edustajat kommentoi tulosta eivätkä esiinny pääomamarkkinoihin liittyvissä tilaisuuksissa kauden päättymisen ja kyseistä kautta koskevan tulostiedotteen julkistamisen välisenä aikana.
Vuosikertomus painetaan sekä suomen- että englanninkielisenä, osavuosikatsaus vain suomeksi. Vuosikertomus ja painetut osavuosikatsaukset postitetaan sekä osakkaille että yhtiön ylläpitämällä postituslistalla oleville.
Kaikki yhtiön pörssitiedotteet ovat luettavissa yhtiön Internet-sivuilla heti julkistamisen jälkeen.
www.lassila-tikanoja.fi Sähköposti: [email protected] tai [email protected]
| Kaupankäyntitunnus | LAT1V |
|---|---|
| ISIN-koodi | FI0009010854 |
| Listautumispäivä | 1.10.2001 |
| Lista | Pohjoismainen lista, |
| keskisuuret yhtiöt | |
| Toimialaluokka | Teollisuustuotteet ja -palvelut, |
| Ympäristö- ja tilapalvelut | |
| Osakkeiden lukumäärä | 38 796 874 |
| Kaupankäyntitunnus | LAT1VEW105 |
|---|---|
| ISIN-koodi | FI0009618375 |
| Listautumispäivä | 2.11.2007 |
| Vaihtosuhde | 1 (LAT1VEW105) : 1 (LAT1V) |
| Optioiden lukumäärä | 149 500 |
Lassila & Tikanoja Oyj:tä seuraavat ja arvioivat ainakin seuraavat pankkiiriliikkeet. Lassila & Tikanoja Oyj ei vastaa analyyseissä esitetyistä arvioista.
ABN AMRO Carnegie, Finland Branch Evli Pankki eQ Bank Glitnir Pankki Handelsbanken Kaupthing Bank Landsbanki, Helsinki Nordea SEB Enskilda Cazenove, Lontoo Merrill Lynch, Edinburgh
Lassila & Tikanojaa seuraavien analyytikoiden yhteystiedot ovat yhtiön Internet-sivuilla.
Lassila & Tikanoja Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina 1.4.2008 klo 16.00 Helsingissä Finlandiatalon Helsinki-salissa, Mannerheimintie 13 e. Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on osakkeenomistajalla, joka on 20.3.2008 merkittynä osakkeenomistajaksi Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Osakkeenomistajan, joka haluaa ilmoittautua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittaa osallistumisestaan viimeistään tiistaina 25.3.2008 klo 16.00 joko postitse osoitteella Lassila & Tikanoja Oyj, PL 28, 00441 Helsinki, puhelimitse numeroon 010 636 2882/Taru Määttä, faksilla numeroon 010 636 2899 tai sähköpostilla osoitteeseen taru.maatta@ lassila-tikanoja.fi. Mahdolliset valtakirjat pyydetään toimittamaan ilmoittautumisajan loppuun mennessä yllä mainittuun osoitteeseen.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2007 maksetaan osinkoa 0,55 euroa osakkeelta. Yhtiökokouksen päättämä osinko maksetaan osakkaalle, joka täsmäytyspäivänä on merkitty Suomen Arvopaperikeskus Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
| Yhtiökokous | 1.4.2008 |
|---|---|
| Osingon irtoamispäivä | 2.4.2008 |
| Osingonmaksun täsmäytyspäivä | 4.4.2008 |
| Osingonmaksu | 11.4.2008 |
Osavuosikatsaus tammi – maaliskuu julkaistaan 29.4.2008 klo 8.00
Osavuosikatsaus tammi – kesäkuu julkaistaan 29.7.2008 klo 8.00
Osavuosikatsaus tammi – syyskuu julkaistaan 28.10.2008 klo 8.00
Lassila & Tikanojan vuosikertomus ja osavuosikatsaukset julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Ne ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa ja tulostettavissa myös yhtiön Internet-sivuilta www.lassila-tikanoja.fi. Internet-sivuilla voi ilmoittautua pörssitiedotteiden sähköpostituslistalle sekä vuosikertomusten ja suomenkielisten osavuosikatsausten postituslistalle. Vuosikertomus ja osavuosikatsaukset postitetaan osakkeenomistajille APK:n ylläpitämän osakerekisterin tietojen mukaan.
Osakkeenomistajia pyydetään ilmoittamaan osoitteenmuutokset siihen pankkiin, pankkiiriliikkeeseen tai muuhun tilinhoitajayhteisöön, joka hoitaa osakkeenomistajan arvoosuustiliä.
Building tools?
Free accounts include 100 API calls/year for testing.
Have a question? We'll get back to you promptly.