Kreate Group Oyj

Annual Report • Mar 4, 2025

VUOSIKATSAUS

Vuosi 2024	3
Kreate lyhyesti	3
Vuoden kohokohtia	4
Toimitusjohtajan katsaus	5
Strategia	8
Liiketoiminta	9
Sijoittajat	12
Kreate sijoituskohteena	13
Tietoa sijoittajille	14

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
Toimielinten palkitsemisraportti	21
Hallitus	23
Johtoryhmä	24

Taloudellinen katsaus
Avainluvut	26
Laskentakaavat	27
Toimintakertomus	28
Taloudellinen kehitys	30
Kestävyysraportti	36
IFRS-tilinpäätös	85
Konsernin tuloslaskelma	86
Konsernitase	87
Konsernin rahavirtalaskelma	88
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)
Emoyhtiön tase (FAS)	119
Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)	120
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet	121
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot	121
Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus	126
Tilinpäätösmerkintä	126
Tilintarkastuskertomus	127
Kestävyysraportin varmennuskertomus	131

Kreate lyhyesti

Kreate on suomalainen infra-alan yhtiö, joka keskittyy erityisesti teknisesti vaikeiden tai erikoisosaamista vaativien hankkeiden toteuttamiseen. Tarjoamme monipuolisia ratkaisuja siltoihin, teihin ja ratoihin, ympäristö- ja pohjarakentamiseen, kiertotalouteen sekä geoteknisiin tarpeisiin.

Vuonna 2024 konsernin liikevaihto oli 275 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä yli 500. Kreate on listattuna Helsingin pörssissä.

Tilaajatyytyväisyys 82 NPS

Vuoden kohokohtia

Vuosi 2024 oli Kreatelle merkittävä ratikkavuosi. Voitimme Vantaan ratikan itäosan rakentamisen yhdessä GRK:n kanssa ja aloitimme Kreaten historian ensimmäisessä ratikkahankkeessa toteutusvaiheen kumppanina Koskelan raitiotievarikolla Helsingissä. Teimme töitä yli 100 projektilla ympäri Suomen ja Ruotsin. Valmista tuli usealla isolla projektilla – moni etuajassa ja erinomaisen palautteen kera.

VOITTOJA!

Tampereen henkilöratapiha: Voitimme kesäkuussa Tampereen henkilöratapiha -hankkeen kilpailutuksen ja kehitysvaihe alkoi samantien. Hankkeen tavoitteena on parantaa Tampereen keskustassa sijaitsevan henkilöratapihan toimivuutta sekä matkustajille että junaliikenteelle. Allianssina toteutettavan hankkeen kokonaiskustannusarvio on yli 200 miljoonaa euroa. Rakentamisen arvioidaan alkavan keväällä 2025.

Vantaan ratikan itäosa: Kreaten ja GRK Suomen muodostama ryhmittymä voitti Vantaan ratikan itäosan rakentamisen. Rakentamisen arvioidaan alkavan vuonna 2025 kehitysvaiheen jälkeen. Kreaten rakentamisvaiheen osuus on yli 100 miljoonaa euroa.

Helsinki–Riihimäki-hanke: Voitimme yli 34 miljoonan euron arvoisen rataurakan Kytömaan ja Järvenpään välillä osana mittavaa Helsinki– Riihimäki-hanketta. Raideympäristössä tehdään muun muassa neljä kilometriä uutta raidetta, viisi siltaa ja kuusi uutta vaihdetta.

KÄYNNISSÄ!

Toteutukseen: Joulukuussa Kreaten historian ensimmäinen raitiotiehanke Koskelan varikko eteni toteutusvaiheeseen. Kreate toteuttaa hankkeen rata- ja sähköratatyöt, vaihteiden ohjausjärjestelmän sekä kiertotalouden ratkaisut päätoteuttaja Skanskan kumppanina. Sopimuksen arvo on lähes 60 miljoonaa euroa. Toteutusvaihe jatkuu kevääseen 2028 asti.

Korkeuksissa: Suomen pisimmän sillan, Kruunuvuorensillan, työt etenivät vuonna 2024 suunnitelmien mukaan. Loppuvuodesta pyloni oli jo lähes lakikorkeudessa ja ylin köysikotelo asennettiin 124 metrin korkeuteen. Kreate rakentaa Kruunuvuorensillan työyhteenliittymänä YIT:n kanssa.

Poikkeuksellinen: Suomessa harvinaislaatuisen betoninivelten varassa lepäävä Hessundinsalmen silta avattiin liikenteelle lokakuussa 2024. Allianssina rakennettavaan kokonaisuuteen kuuluu myös Kirjalansalmen massiivinen vinoköysisilta, jonka rakentaminen jatkuu vuoteen 2026.

VALMISTA TULI!

Ennätysvalu: Hyvinkäällä Keskon logistiikkakeskuksen pohjarakentaminen ja betonityöt saatiin valmiiksi paalulaattaan asti ja luovutettiin päätoteuttajalle lokakuun 2024 lopussa. Vuonna 2022 käynnistynyt maarakennus- ja perustusurakka hakee vertaistaan Kreaten ja koko Suomen mittakaavassa. Poikkeuksellisen suuri valu-urakka kesti 10 kuukautta ja sen aikana betonia valettiin kaikkiaan 50 000 kuutiota. Vilkkaimpaan valuaikaan viikoittainen valumäärä oli keskimäärin 1 640 kuutiota eli yli 40 betonikuormaa jokaisena työpäivänä puolen vuoden ajan.

Etuajassa: Oulun sataman vilkkaasti liikennöidyn pääväylän turvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta parantava Poikkimaantien parantaminen -hanke valmistui lähes vuoden etuajassa. Tässä 30 miljoonan euron arvoisessa hankkeessa hyödynnettiin laajasti Kreaten vahvaa väylä-, silta- ja rataosaamista.

Huolellinen suunnittelu: Helsingin Sompasaaren kärkeen sijoittuvassa Nihdin urakassa Kreate toteutti entisen satamalaitoksen alueen esirakentamisen uudeksi Nihdin asuinalueeksi. Kohde luovutettiin tilaajalle, Helsingin kaupungille, seitsemän kuukautta etuajassa. Avainasemassa oli töiden huolellinen suunnittelu ja toteuttaminen tehokkaasti lomittain.

Kuskin paikalla

Vuosi 2024 oli Kreatelle varsin hyvä vuosi – erittäinkin hyvä, kun sitä peilaa rakennusalan edelleen heikkoon markkinakehitykseen vuoden aikana. Keskityimme ydinosaamiseemme, olimme selektiivisiä ja toteutimme projektit suunnitelman mukaisesti ja huolellisesti. Vaikka liikevaihtomme laski 14 prosenttia edellisvuodesta, suhteellinen kannattavuutemme kasvoi lähes prosenttiyksiköllä ja absoluuttinen kannattavuutemmekin lähes 14 prosenttia. Olemme myös kehittäneet toimintaamme ja rakentaneet pohjaa tulevalle kasvulle.

i vuosi 2024 toki helppo ollut – kuten eivät myöskään aiemmat vuodet. Vuodesta 2020 alkaen toimialaa, Suomea ja maailmaa ovat kurittaneet koronapandemia, Venäjän hyökkäyssota, kustannusinflaatio, korkotaso ja talouden taantuma. Rakentamisen kokonaisvolyymi oli vuonna 2024 selvästi negatiivinen, ja erityisen rajua pudotus on ollut asuntorakentamisessa. Kreatelle asuntorakentamisen suora vaikutus on vähäinen, mutta se on kiristänyt kilpailua etenkin pienemmän pään vähemmän vaativissa infraprojekteissa. Myös infrarakentamisen markkina supistui vuonna 2024.

Tiesimme jo vuoteen 2024 lähdettäessä, että vuodesta tulee haastava. Rakentamisen yleinen alakulo, edeltäviin vuosiin verrattuna korkea korkotaso ja julkisten hankkeiden rahoitus- ja toteutusaikataulujen venyminen ennakoivat, että vuodesta 2024 tulee volyymiltaan edellisvuotta alhaisempi. Päätimme, ettemme lähde kilpailemaan volyymeista hinnalla millä hyvänsä, vaan panostamme kannattavuutemme parantamiseen. Liikevaihtoa olennaisempaa on se, mitä viivan alle jää.

Vuosina 2017–2023 Kreate on kasvanut keskimäärin 12 prosenttia vuodessa, kun samaan aikaan infrainvestoinnit ovat kasvaneet reilun prosentin vuosivauhtia. Kasvu on tavoitteena myös tulevina vuosina, mutta maltillisemmalla noin 5–10 prosentin vuosivauhdilla. Kiihkeiden kasvuvuosien jälkeen vuosi 2024 antoi myös mahdollisuuden tarkastella omaa toimintaa, kehittää sitä ja luoda edellytyksiä tulevalle kasvulle.

Kasvua Ruotsista ja raideympäristöstä

Julkaisimme toukokuussa 2024 päivitetyn strategian, jossa valitsimme tulevien vuosien painopistealueiksi Ruotsin ja ratarakentamisen. Molemmat näistä ovat toimintoja, joihin siemen on ostettu muutamia vuosia sitten ja joita on sen jälkeen kasvatettu systemaattisesti.

Rataliiketoiminta Kreatessa sai alkunsa pienestä yrityskaupasta vuonna 2017 ja sen jälkeen liiketoimintaa on kasvatettu muun muassa sähkörata- ja turvalaiteosaamisella sekä koneinvestoinnein.

"Päätimme, ettemme lähde kilpailemaan volyymeista hinnalla millä hyvänsä, vaan panostamme kannattavuuskehityksen parantamiseen. Liikevaihtoa olennaisempaa on se, mitä viivan alle jää."

"Toimitusjohtajalle kukaan soittaa harvoin kertoakseen iloisia uutisia. Olen kuitenkin iloinen, että minun puhelimeni soi ja että apua ja konsultaatiota pyydetään silloin, kun sitä tarvitaan."

Vuosi 2024 oli meille merkittävä ratikkavuosi: voitimme Vantaan ratikan itäosa rakentamisen yhdessä GRK:n kanssa ja aloitimme Kreaten historian ensimmäisessä ratikkahankkeessa toteutusvaiheen kumppanina Koskelan raitiotievarikolla Helsingissä. Lisäksi voitimme erittäin merkittävän Tampereen henkilöratapihan kilpailutuksen sekä uusia urakoita Helsinki–Riihimäki-hankkeelta. Kaikki nämä ovat isoja, monivuotisia projekteja, jotka tarjoavat näkyvyyttä ja työtä vuosiksi eteenpäin. Projektit pitävät sisällään rauta- ja raitiotierakentamisen lisäksi muun muassa pohjarakentamista, siltoja, väyliä sekä asemainfraa. Rataosaaminen onkin merkittävä osa-alue Kreatelle, sillä se avaa ovia raideympäristössä tehtäviin isoihin hankkeisiin, joissa yhdistyvät monet rakentamisen lajit. Ilman rataosaamista näihin projekteihin ei olisi asiaa.

Ruotsin liiketoimintamme puolestaan sai alkunsa vuonna 2022 yrityskaupalla ja sen jälkeen olemme yli kolminkertaistaneet sen liikevaihdon. Olemme tarjonneet isommat hartiat, resurssit ja referenssit ja lähteneet kasvattamaan toimintaa maanalaisesta kallio- ja betonirakentamisesta myös maanpäällisiin töihin. Vuonna 2024 ostimme aiemman osakkuusyhtiömme Karell Shackt AB:n koko osakekannan, mistä muodostui alku Ruotsin maanrakennusliiketoiminnalle. Loppuvuonna aloitimme pohjarakentamisen investoimalla kalustoon ja rekrytoimalla kokeneen tiimin Göteborgiin. Kasvun myötä olemme myös vahvistaneet Ruotsin liiketoimintaa ja hallintoa. Katsauskauden jälkeen helmikuussa 2025 Ruotsin liiketoimintojen johtajana ja Kreate Sverige Ab:n toimitusjohtajana aloitti Kenneth Wahlqvist. Aiempi toimitusjohtaja Veli Taatila, joka on ostetun Ruotsin yhtiön alkuperäinen perustaja, jatkaa edelleen keskeisissä tehtävissä Ruotsin yhtiön palveluksessa.

Arjen onnistumisia

Ruotsin ja radan lisäksi myös muissa liiketoiminnoissa on ollut hienoja onnistumisia vuonna 2024. Keskon logistiikkakeskuksen pohjarakentaminen ja betonityöt saatiin valmiiksi paalulaattaan asti, ja lokakuussa päätoteuttajalle luovutettiin kokonaisuus, johon sisältyi muun muassa 50 000 kuution massiiviset betonivalut ja 150 kilometriä teräsbetonipaalutusta. Aina onnistumiset eivät ole isoja ja näyttäviä projekteja, vaan arjen rautaista osaamista ja sinnikästä suorittamista haastavissakin tilanteissa. Pohjarakentaminen on liiketoiminnoistamme se, johon asuntorakentamisen alakulo on osunut eniten. Siitä huolimatta olemme onnistuneet erinomaisesti projektien valinnassa, niiden sisällön syvällisessä ymmärtämisessä ja sopimushallinnassa sekä tietenkin itse toteutuksessa. Haastavasta markkinasta huolimatta hanskoja ei ole heitetty sivuun, vaan tekemisen fokus on ollut aiempaakin selektiivisempää ja tarkempaa.

Samanlaista tekemisen meininkiä ja kreatelaista päämäärätietoisuutta on osoitettu myös väylärakentamisessa sekä sillanrakentamissa ja -korjauksessa. Siltapuolelta on oikeutettua nostaa esiin isot hankkeemme, kuten työyhteenliittymänä rakennettava siltaprojektimme Kruunusillat Helsingissä sekä teknisesti vaativat Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen sillat Paraisilla. Työt näissä poikkeuksellisissa ja suurissa hankkeissa ovat edenneet suunnitellusti, ja rakentamisessa on toteutettu harvinaislaatuisia ratkaisuja, jotka entisestään kasvattavat Kreaten asemaa ja mainetta vaativien siltojen johtavana rakentajana. Samanaikaisesti on hyvä muistaa ne lukuisat muut sillat, joita olemme rakentaneet, uusineet ja korjanneet ympäri Suomen vuoden aikana. Huipputekemistä koko joukkueelta.

Väylärakentamisessa olemme niin ikään tehneet töitä isoilla projekteilla. Loppuvuonna saimme Oulussa valmiiksi mittavan Poikkimaantien hankkeen, jossa parannettiin yhteyksiä Oritkarin satamaan. Helsingin Nihdissä puolestaan rakensimme katuja, rantarakenteita ja kunnallistekniikkaa muuttaen entistä satamalaitoksen aluetta uudeksi Nihdin asuinalueeksi. Sekä Oulun että Nihdin kohteet luovutettiin tilaajalle etuajassa. Tämän mahdollistivat hyvä suunnittelu sekä tehokas maamassojen käsittely ja hyödyntäminen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Resurssitehokkuus, osaaminen ja yhteiskunnallisesti kestävät projektit ovatkin Kreaten liiketoiminnan perusta, mikä heijastuu vahvasti myös tapaamme hahmottaa vastuullisuus. Tämä vuosikertomus sisältää ensimmäistä kertaa yhtiön kestävyysraportin, joka kuvaa Kreaten liiketoiminnan ja strategian suhdetta yhtiön kestävyysvaikutuksiin sekä kestävyydestä nousevia riskejä ja mahdollisuuksia. Kuten aiemmin kuvatut esimerkit osoittavat, kestävyysteemat ovat luontainen osa liiketoimintaamme.

Paras paikka infran parhaille osaajille

Kestävyys nivoutuu vahvasti myös strategiassamme asetettuihin toiminnallisiin tavoitteisiin. Haluamme olla paras paikka infran parhaille osaajille, haluttu yhteistyökumppani, johtavien toimijoiden joukossa ja prosesseiltamme ketterä. Olemme vuoden aikana jatkaneet systemaattista työtämme, jotta henkilöstömme viihtyisi ja kehittyisi meillä ja olisimme jatkossakin se toimija, jonka kanssa tilaajat, rakentajat ja muut infra-alan kumppanit haluavat tehdä töitä.

Johtava toimijuus on meille valinta olla jatkossakin erikoisosaaja – kymmenottelijaa meistä ei tule. Haluamme aina olla parhaiden joukossa niissä rakentamisen lajeissa, joissa olemme mukana. Olemme vuonna 2024 vahvistaneet niin riskienhallintaa kuin prosesseja yleisestikin. Tärkeää on, että olemme jatkossakin ketterä ja avoin – turhia väliportaita meiltä ei löydy.

Toimitusjohtajalle kukaan soittaa harvoin kertoakseen iloisia uutisia. Olen kuitenkin iloinen, että minun puhelimeni soi ja että apua ja konsultaatiota pyydetään silloin, kun sitä tarvitaan. Meillä on mutkaton ja välitön toimintatapa, ja on erittäin tärkeää, että

onnistumisista ja epäonnistumisista kerrotaan, kun niille on vielä tehtävissä jotain. Uskon, että kreatelainen tapa hoitaa asiat suoraselkäisesti, mutkattomasti ja inhimillisesti onkin yksi tärkeimmistä syistä, miksi meillä viihdytään. Henkilöstön eNPS eli halukkuus suositella Kreatea työnantajana on 49 – se on todella hyvä, ellei jopa poikkeuksellisen hyvä tulos. Poikkeuksellista on myös henkilöstömme sitoutumisen aste. Suuri osa toimihenkilöistämme on myös yhtiön osakkeenomistajia. Se jos mikä kertoo siitä, että henkilöstömme uskoo yhtiöön. Kreate on monille meistä enemmän kuin pelkkä työpaikka.

Hyvää yhteishenkeä ja riemukasta yhteisoloa sain todistaa myös marraskuussa 2024, kun juhlistimme koko Kreaten ja KFS:n henkilöstön kesken Kreaten 10-vuotista taivalta. Kokemusta yhtiöllä on toki huimasti enemmän. Kreateksi sulautuneilla yhtiöillä on vuonna 2024 yhteensä 271 kokemusvuotta historiaa.

Kasvun ajurit

Pitkä kokemus, vahva osaaminen ja sitoutunut henkilöstö ovat yhtiölle kullan arvoisia – nyt ja etenkin tulevaisuudessa. Osaavista tekijöistä on pian alalla pula. Vaikka inframarkkina laski vuonna 2024 ja myös vuosi 2025 näyttää maltilliselta, pidemmän ajan näkymät ovat vahvasti positiiviset. Tulevina vuosina Suomen infra-alaa kasvattavat hallituksen neljän miljardin investointipaketti, geopoliittisen tilanteen vaatimat investoinnit ja vihreän siirtymän hankkeet. Kasvua haetaan myös Ruotsista, jossa inframarkkina on kaksinkertainen Suomen markkinaan verrattuna, ja kasvunäkymät hyvät. Tavoitteenamme on jatkaa laajentumista uusiin rakentamisen lajeihin ja rakentaa Ruotsin markkinasta Kreatelle toinen maantieteellinen tukijalka.

Olemme kestäneet vuosien 2020–2024 myrskyt ja ohjanneet paattiamme päämäärätietoisesti ja yhtenä joukkueena. Kun markkina lähtee vetämään, me olemme erinomaisissa asemissa jatkamaan kasvua.

Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta jokaiselle henkilöstömme jäsenelle, arvostetulle kollegalle, yhteisen perintömme rakentajalle. Voimme jälleen ylpeydellä katsoa työmme jälkeä. Kiitos myös kumppaneillemme: tilaajille, rakentajakumppaneille, alihankkijoille, osakkeenomistajille, rahoittajille ja muille yhteistyökumppaneille. Yhteinen matkamme jatkuu.

Timo Vikström toimitusjohtaja Kreate Group Oyj >> Lue lisää kasvun ajureista Hallituksen toimintakertomuksen kohdassa Toimintaympäristö

Juhlavuoden 2024 kunniaksi Kreate esittää: Yhteinen perintömme

Meidän infrarakentajien kädenjälki näkyy – kestää aikaa. Se kunnioittaa historiaa antaen samalla lupauksen kestävästä tulevaisuudesta. Tutustu sinäkin siihen, miltä tuntuu rakentaa jotakin pysyvää, yhteistä perintöä meille kaikille. >> https://kreate.fi/yhteinen-perintomme/

Näin strategia ohjasi toimintaamme vuonna 2024

MEIDÄN ON:

OLTAVA PARAS PAIKKA INFRAN PARHAILLE OSAAJILLE >>

2 OLTAVA HALUTUIN INFRAKUMPPANI >>

Henkilöstömäärä kasvoi yli 500 osaajaan – Olemme onnistuneet avainrekrytoinneissa ja kasvatamme osaajia harjoittelun kautta. Henkilöstön tyytyväisyys (eNPS) 49.

Vantaan ratikan itäosan voittaminen yhdessä GRK:n kanssa on jälleen osoitus kyvykkyydestämme voittaa isoja hankkeita sekä asemastamme alan haluttuna kumppanina. Tilaajatyytyväisyytemme (NPS) 82.

3 OLTAVA JOHTAVIEN TOIMIJOIDEN JOUKOSSA KAIKISSA LIIKETOIMINNOISSAMME >>

4 PIDETTÄVÄ PROSESSIMME KETTERINÄ >>

Ruotsin toimintaa kasvatettu maarakennusurakoinnilla ja pohjarakentamisella, Ruotsin liikevaihto lähes kaksinkertaistettu. Voitimme merkittäviä hankkeita raideympäristöstä. Ensimmäinen ratikkahanke toteutusvaiheeseen.

Olemme selektiivisiä ja teemme tarjouslaskennan huolella. Organisaatiota vahvistettu tukemaan isojen strategisten hankkeiden läpivientiä. Ruotsin hallintoa vahvistettu tukemaan kasvua.

KESTÄVÄÄ KANNATTAVUUTTA

Tavoitteet: EBITA-marginaali > 5 % Liikevaihdon kasvu vuodesta 2024 vuosittain 5–10 % Nettovelka/käyttökate < 2,5

Liiketoimintamme

Kreaten ydinosaamista ovat haastavat infrahankkeet, joissa yhdistyvät korkea tekninen vaativuus ja useat rakentamisen lajit, hyvä sopimusosaaminen ja asiakkaan kuunteleminen.

Vuonna 2024 Kreaten liikevaihdosta 67 % tuli Taitorakentamisesta, joka koostuu sillanrakentamisesta ja -korjauksesta, pohja- ja insinöörirakentamisesta sekä Ruotsin liiketoiminnasta. Väylärakentamisen osuus oli 33 % ja siihen kuuluu niin teiden, katujen sekä ratojen ja raitioteiden rakentaminen.

Kreatella on yksi raportointisegmentti, joka sisältää kaikki Kreaten rakentamisen lajit. Eri yksiköt – rakentamisen lajit – tekevät tiivistä yhteistyötä yli yksikkörajojen: Vuonna 2024 joka kuudes Kreaten projekteista Suomessa oli sellainen, jossa olimme mukana vähintään kahdella eri rakentamisen lajilla. Rakentamisen lajit on esitelty tarkemmin seuraavilla sivuilla.

Suuri osa Kreaten liiketoiminnasta on vastasyklistä, minkä ansiosta toimintaympäristö on vakaa yli suhdanteiden. Yhtiön liikevaihdosta yli puolet tulee valtion ja kuntien tilaamista hankkeista. Yksityissektorin asiakkaat ovat tyypillisesti vakavaraisia isoja yrityksiä, joille tehdään esimerkiksi kaupan, logistiikan tai teollisuusrakentamisen projekteja.

Liikevaihdosta 88 % tulee Suomesta ja 12 % Ruotsista. Kreate laajentui Ruotsiin yrityskaupalla vuonna 2022, ja sen jälkeen Ruotsin liiketoimintaa on kasvatettu systemaattisesti. Tavoitteena on laajentua Ruotsissa uusiin rakentamisen lajeihin ja rakentaa Ruotsista konsernille toinen maantieteellinen tukijalka.

Kreaten raportoimaan liikevaihtoon ei sisälly sen puoliksi omistama yhteisyritys, KFS Finland Oy, mutta se on tärkeä osa yhtiön teknistä erikoisosaamista. Vuonna 2024 KFS oli mukana joka viidennessä Kreaten hankkeessa Suomessa.

toteuttamaan vaativia ja laajoja projekteja, joihin liittyy haastavia teknisiä ulottuvuuksia, kuten geoteknisiä rakenteita, useita erkanemisramppeja sekä risteyksiä. Toteutamme usein projekteja vaativissa ympäristöissä, kuten katujen korjaustöitä kaupunkien taajama-alueilla. Teemme myös vaativaa vesilaitosrakentamista Itä-Suomen alueella sekä kysynnän mukaan myös teollisuuden infraurakointia.

Vuonna 2024 valmistuneisiin kohteisiimme lukeutuvat muun muassa Poikkimaantien parantaminen Oulussa, Sompasaaren alueen esirakentaminen uudeksi Nihdin asuinalueeksi Helsingissä ja Ylämyllyn vedenottamon rakentaminen Liperissä. Tutustu kohteisiimme.

Asiakkaita ovat pääsääntöisesti valtio sekä kaupungit ja kunnat. Yksityisen sektorin asiakkuudet liittyvät usein esimerkiksi teollisten hankkeiden infrarakentamiseen.

Kaupungistuminen, geopoliittinen tilanne sekä hallituksen liikenneinvestointisuunnitelmat tukevat tie- ja katurakentamisen vakaita kasvunäkymiä.

RATARAKENTAMISEN toimintoihimme kuuluvat rautateihin, ratapihoihin, raitioteihin ja metroihin liittyvät rakennustyöt. Projektit vaihtelevat laajemmista ratapihojen uusimisista pienempiin silta- ja massanvaihtotöihin. Ratarakentaminen kattaa myös sähkörata- ja turvalaiteliiketoiminnan.

Vuonna 2024 valmistuneisiin kohteisiimme lukeutuvat muun muassa Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen Kytömaa–Ainola itäpuolen työt, Tornion ratapihan rakentamisurakka, Poikkimaantien parantaminen Oulussa, Mustionjoen ratasillan korjaus sekä vaihteidenvaihtourakka Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan aseman välillä. Tutustu kohteisiimme.

Asiakaskunta koostuu tällä hetkellä lähes täysin valtiosta, jossa Väylävirasto toimii VR:n ratojen osalta tilaajana. Kaupungit ja kunnat ovat jatkossa entistä suurempi asiakasryhmä markkinalla, sillä usealla kaupungilla on käynnissä tai käynnistymässä merkittäviä ratahankkeita etenkin raitioteiden osalta. Kreate on mukana Koskelan varikon allianssiurakan toteutusvaiheessa sekä Tampereen henkilöratapihan ja Vantaan ratikan itäosan kehitysvaiheessa.

Kaupungistuminen ja ratapohjaisen joukkoliikenteen kasvu, hallituksen liikenneinvestointiohjelma sekä Suomen geopoliittinen asema tukevat pitkän ajan kasvunäkymiä.

SILLANRAKENTAMINEN JA -KORJAUS kattaa sekä uusien siltojen rakentamisen että jo olemassa olevien kohteiden korjauksen. Vahva kokemus näkyy toteuttamiemme projektien monipuolisuudessa ja vaativuudessa. Sovellamme vuosikymmenien aikana siltojen rakentamisessa kertynyttä kokemustamme kaikissa vaativissa taito- ja betonirakenteissa.

Vuonna 2024 valmistuneisiin kohteisiimme lukeutuvat muun muassa Kuusistonsalmen silta, Crusellinsillan ja Lapinlahdenkadun sillan peruskorjaukset Helsingissä, Poikkimaantien siltatyöt Oulussa ja Kirkkonummentien ylikulkusillan uusiminen. Lisäksi yhtiöllä olivat käynnissä työyhteenliittymänä tehtävä Kruunusillat-hanke Helsingissä sekä Kirjalansalmen ja Hessundinsalmen siltojen uusiminen -hanke Paraisilla. Tutustu kohteisiimme.

Asiakkaita ovat pääasiassa valtio sekä kaupungit ja kunnat, joiden keskinäinen osuus vaihtelee vuosien välillä.

Kaupungistuminen, siltojen korjausvelka ja hallituksen liikenneinvestointiohjelma tukevat sillanrakentamisen ja -korjauksen kasvumahdollisuuksia.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Liikevaihto asiakasryhmittäin

Liikevaihto asiakasryhmittäin

POHJA- JA INSINÖÖRIRAKENTAMINEN suunnittelee ja

toteuttaa vaativan kaupunkiympäristön rakentamiseen liittyviä perustuksia, paalutuksia, ponttauksia, paalulaattoja sekä vaativaa betonirakentamista. Kokonaisvaltaisissa, tekniseltä tasoltaan tai ympäristöltään haastavissa pohja- ja insinöörirakentamisen ratkaisuissa hyödynnämme laadukkaan rakentamisen lisäksi vahvaa tietomallinnus- ja muottiosaamista.

Vuonna 2024 valmistuneisiin kohteisiimme lukeutuvat muun muassa Keskon logistiikkakeskuksen maarakennus- ja perustusurakka Hyvinkäällä, Helenin maanalaisen Eiranrannan lämpöpumppulaitoshallin pohja- ja betonityöt Helsingissä sekä Hyvinkään pesäpallostadionin kattaminen. Tutustu kohteisiimme.

Pohja- ja insinöörirakentamisen asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi yksityiseltä sektorilta. Riippuvuus syklisestä asuntorakentamisesta on vähäistä. Talonrakentamiseen liitännäinen liikevaihto muodostuu esimerkiksi kaupan, logistiikan tai teollisuusrakennusten pohjatöistä.

Yhä tiivistyvä kaupunkirakentaminen sekä rakentamisen haastavuuden kasvu tukevat toimialan pitkänajan kasvunäkymiä.

KALLIO- JA BETONIRAKENTAMINEN toteuttaa vaativia maanalaisia ratkaisuja Ruotsissa.

Vuonna 2024 valmistui Bohusbanan tunnelien merkittävä korjausurakka. Remontoitava osuus oli Stenungsindista Uddevallaan ja erityisesti niiden välissä sijaitsevat 10 kalliotunnelia ja niiden avoleikkaukset. Vuonna 2024 valmistui myös Tukholman ohitustiehen liittyviä betoni-, seinä- ja ankkurointityöprojekteja. Tutustu kohteisiimme (vain ruotsiksi).

Ruotsin markkinoilla asiakkaamme ovat pääsääntöisesti yksityisiä, mutta hankkeiden lopputilaajat ovat usein julkisia toimijoita tehden toiminnan luonteesta vakaata ja pitkälle ennustettavaa. Vuonna 2024 teimme Ruotsin liikennevirasto Trafikverketin kanssa sopimuksen Bohusbanan tunnelien remontissa paljastuneiden lisäkorjausten tekemisestä, mikä nosti valtion myös suorana asiakkaana merkittäväksi ryhmäksi.

Yhä tiivistyvä kaupunkirakentaminen sekä rakentamisen haastavuuden kasvu tukevat toimialan pitkänajan kasvunäkymiä. Lisäksi Ruotsin inframarkkina on kooltaan kaksinkertainen Suomen inframarkkinaan verrattuna tarjoten paljon kasvumahdollisuuksia.

ERIKOISPOHJARAKENTAMISEN osaamisemme keskittyy puoliksi omistamaamme yhteisyritykseen, KFS Finland Oy:ön, joka ei ole mukana Kreaten liikevaihdossa, vaan näkyy Kreate-konsernin tuloslaskelmassa osuutena yhteisyrityksen tuloksesta. KFS on kuitenkin tärkeä osa teknistä erikoisosaamistamme, sillä KFS toteuttaa usein erikoispohjarakentamista koskevat työt kohteissa, joissa myös Kreate toimii urakoitsijana. KFS on pohjarakentamisen erikoistöiden markkinajohtaja Suomessa. Sen toimintoihin kuuluvat monipuoliset pohjanvahvistusmenetelmät tukiseinistä, ankkuroinneista ja perustusten vahvistuksista pora- ja lyöntipaalutuksiin sekä suihkuinjektoinneista stabilointeihin.

Vuonna 2024 valmistuneista Kreaten ja KFS Finlandin yhteistyössä rakentamista kohteista mittavin oli Helsinki–Riihimäki-ratahankkeen Kytömaa–Ainolan itäinen puoli, missä KFS suoritti stabilointia, paalutusta ja erinäisiä vahvistustöitä. Espoossa valmistui Kokinniityn paikoituslaitos, jonka alueelle lyöntipaalutettiin haastavien pohjaolosuhteiden vuoksi noin 600 teräsbetonipaalua. Tutustu kohteisiin.

KIERTOTALOUDESSA tarjoamme ratkaisuja materiaalien tehokkaaseen hyödyntämiseen, käyttämiseen ja kierrättämiseen sekä ympäristö- ja kaatopaikkarakentamiseen. Käytämme mahdollisimman paljon kierrätysmateriaaleja, esimerkiksi energiantuotantolaitoksien sivuvirtoja korvaamaan neitseellistä maa-ainesta ja etsimme aktiivisesti kiertotaloutta tukevia ratkaisuja hyödyntäen niitä sekä omissa projekteissa että yhteistyökumppaneille tarjoten. Kreatella on omia kierrätysalueita, joissa otamme vastaan maa-aineksia sekä muita jätteitä kuten betonia sekä jalostamme niitä uusiomateriaaleiksi työmailla hyödynnettäväksi.

Vuonna 2024 Koskelan varikko -hanke siirtyi toteutusvaiheeseen. Sopimuksen mukaisesti Kreate toteuttaa hankkeen rata- ja sähköratatyöt, vaihteiden ohjausjärjestelmän sekä kiertotalouden ratkaisut. Hankkeelle on asetettu kunnianhimoiset ympäristötavoitteet. Kreaten kiertotalouskokonaisuus sisältää myös vanhan Koskelan varikon purkutyöt. Tavoitteena on hyödyntää purkumateriaalit mahdollisimman laajasti hankkeella. Murskaamme esimerkiksi betonin paikan päällä ja käytämme sen rakennekerroksissa sekä toimitamme teräkset uusiokäyttöön. Tutustu palveluihimme.

Liikevaihto asiakasryhmittäin

KREATE SIJOITUSKOHTEENA

Kolme syytä sijoittaa Kreateen

Kreate toimii inframarkkinalla, joka on luonteeltaan vakaata ja tarjoaa historiallisesti katsottuna turvallista kasvua. Kreaten toiminnassa painottuvat ylivoimainen tekninen osaaminen yhdistettynä taloudellisesti kestävään tekemiseen. Vahva kassa ja tase luovat edellytyksiä palkita osakkeenomistajia kasvavalla osingolla.

Kasvuyhtiö vakaassa ja vastasyklisessä markkinassa Vahva tekemisen taso ja katse tulevaisuudessa Hyvä osinkotuotto

Olemme erikoistuneet vaativaan infrarakentamiseen, mikä on luonteeltaan vakaata ja vastasyklistä. Mitä vaativampi infrarakentamisen kohde on kyseessä, sitä vähemmän herkkä investointipäätös on hetkelliselle inflaatio- ja korkotasolle. Yli puolet liikevaihdostamme tulee julkiselta sektorilta, mikä tasoittaa suhdanteista johtuvaa kysynnän vaihtelua tehokkaasti. Laajennuimme vuonna 2022 Ruotsin inframarkkinalle, mikä monipuolisti tarjontaamme ja paransi riskienhallintaa vähentäen riippuvuuttamme yksinomaan Suomen markkinan kehityksestä. Tavoitteenamme on jatkaa voimakasta kasvua Ruotsin markkinalla ja rakentaa siitä toinen maantieteellinen tukijalka konsernille.

Toteutamme haastavimmatkin infrahankkeet kovalla ammattitaidolla ja asiakasta kuunnellen. Tavoittelemme alaa keskimääräistä korkeampaa kannattavuutta osaavan ja motivoituneen henkilöstön, merkittävien referenssien sekä tyytyväisten asiakkaiden avulla. Kiinnitämme myös erityistä huomiota riskienhallintaan ja taloudellisesti kestävään tekemiseen. Kasvun sijaan haemme ensisijaisesti parempaa kannattavuutta. Katseemme on tulevaisuudessa ja mietimme tarkasti, mitä projekteja tarjoamme ja millä ehdoilla. Kaupungistuminen, vihreä siirtymä ja geopoliittisen tilanteen vaatimat infrainvestoinnit tukevat kasvuamme tulevaisuudessa.

Haluamme olla vakaa ja luotettava osingonmaksaja yli suhdanteiden. Vahva kassavirtamme ja hyvä taseasemamme luovat edellytyksiä sekä kasvuun että osinkoihin. Tavoitteenamme on jakaa vähintään puolet vuosittaisesta nettotuloksestamme osinkoina, ottaen huomioon taloudellisen aseman, rahavirrat sekä kasvumahdollisuudet. Vuodelta 2024 hallitus esittää jälleen kasvavaa osinkoa, jo neljättä vuotta peräkkäin. Ehdotettu osinko, 0,50 euroa osakkeelta, vastaa 7 prosentin osinkotuottoa osakkeelle.

Tietoa sijoittajille

Taloudellisten tiedotteiden julkaisu vuonna 2025 Yhtiökokous Yhteystiedot

Kreate julkaisee taloudelliset tiedot suomeksi ja englanniksi, ja ne ovat saatavilla verkkosivuillamme kreate.fi/sijoittajille.

• Osavuosikatsaus 1–3/2025 julkaistaan 24.4.
• Puolivuosikatsaus 1–6/2025 julkaistaan 15.7
• Osavuosikatsaus 1–9/2025 julkaistaan 22.10.

Kreate noudattaa 30 päivän hiljaista jaksoa ennen osavuosikatsausten, puolivuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkaisua. Hiljaisen jakson aikana yhtiön edustajat eivät kommentoi yhtiön taloudellista tilannetta tai yleisiin näkymiin liittyviä kysymyksiä, eivätkä tapaa sijoittajia tai analyytikoita.

Kreate Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään perjantaina 28.3.2025. klo 10 alkaen. Yhtiökokouskutsu ja muut yhtiökokousta koskevat asiakirjat ja ohjeet löytyvät osoitteesta kreate.fi/yhtiokokous

Kreatea seuraavat analyytikot

• Mika Karppinen, Danske Bank
• Olli Koponen, Inderes

Hiljainen jakso Liputusilmoitukset

Arvopaperimarkkinalain mukaisesti liputusilmoitus on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä, kun omistusosuus saavuttaa, ylittää tai alittaa 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50, 66,7 (2/3) tai 90 prosenttia yhtiön äänimäärästä tai osakkeiden lukumäärästä. Liputusilmoitukset toimitetaan Kreatelle lähettämällä sähköposti osoitteeseen flaggings@kreate.fi.

Tapaamispyynnöt ja tiedustelut:

Niina Streng, sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö, 041 732 3362, niina.streng@kreate.fi

Timo Vikström, toimitusjohtaja, 040 074 0057, timo.vikstrom@kreate.fi

Mikko Laine, talousjohtaja, 050 599 9201, mikko.laine@kreate.fi

ir@kreate.fi

HALLINTO

Kreate Group Oyj selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024

1. Johdanto

Kreate Group Oyj ("Kreate") on Suomessa perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka osake otettiin kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle helmikuussa 2021.

Vuonna 2024 Kreaten hallinto- ja ohjausjärjestelmä perustui Kreaten yhtiöjärjestykseen, Suomen osakeyhtiölakiin (624/2006, muutoksineen) ja muuhun yhtiötä koskevaan lainsäädäntöön. Kreate noudattaa lisäksi Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaisemaa, 1.1.2025 voimaan tullutta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025 ("Hallinnointikoodi") kokonaisuudessaan sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjä osakkeiden liikkeeseenlaskijoille ("Pörssin säännöt"). Hallinnointikoodi on saatavilla Arvopaperimarkkinayhdistyksen verkkosivuilla osoitteessa .

2. Hallinnointi

2.1. Yhtiökokous

Kreaten ylintä päätösvaltaa käyttävä toimielin on yhtiökokous. Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat osallistuvat yhtiön hallinnointiin ja valvontaan käyttämällä puhe- ja äänioikeuttaan.

Kreaten yhtiökokous päättää sille osakeyhtiölain ja Kreaten yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluvista asioista. Keskeisimmät yhtiökokouksen päätettävät asiat ovat tilinpäätöksen vahvistaminen, vastuuvapauden myöntäminen hallitukselle ja toimitusjohtajalle, taseen osoittaman voiton käyttämisestä päättäminen ja hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan sekä kestävyysraportoinnin varmentajan valinta sekä heidän palkkioistaan päättäminen. Osakeyhtiölain säännösten mukaisesti myös osakkeenomistajilla on oikeus saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluva asia yhtiökokouksen käsiteltäväksi.

Kreaten varsinainen yhtiökokous pidetään vuosittain viimeistään kuuden kuukauden kuluessa Kreaten tilikauden päättymisestä. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille ilmoituksella, joka julkaistaan yhtiön internet-sivuilla aikaisintaan kolme kuukautta ja viimeistään kolme viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin vähintään yhdeksän päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää.

Kreaten vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidetään 28.3.2025.

2.2. Hallitus

Hallitus huolehtii osakeyhtiölain mukaisesti Kreaten hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Kreaten yhtiöjärjestyksen mukaan Kreaten varsinainen yhtiökokous valitsee vähintään kolme ja enintään kymmenen hallituksen jäsentä ja hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Vuonna 2024 ehdotukset hallituskokoonpanosta yhtiökokoukselle teki hallituksen nimitys- ja palkitsemisvaliokunta.

2.2.1. Hallituksen tehtävät ja toiminta

Hallinnointikoodin mukaisesti Kreaten hallitus on laatinut toimintaansa varten kirjallisen työjärjestyksen, josta ilmenee hallituksen keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet. Hallitus myös laatii itselleen toimintasuunnitelman vuosittain varsinaisten yhtiökokousten väliselle ajalle. Hallitus arvioi toimintaansa toimintasuunnitelman toteutumisen pohjalta. Samalla hallitus arvioi millaisia odotuksia Kreaten sidosryhmillä on hallituksen toimintaan nähden ja missä määrin hallitus katsoo pystyneensä niihin vastaamaan. Hallitus tarkastaa samalla myös hallituksen työjärjestyksen ajantasaisuuden.

Laissa, Kreaten yhtiöjärjestyksessä, Hallinnointikoodissa ja Pörssin säännöissä mainittujen tehtävien lisäksi Kreaten hallitus:

• ohjaa ja valvoo Kreaten johtamista ja toimintaa;
• vahvistaa vuosittain hallituksen valiokuntien työjärjestykset;
• päättää Kreaten toimintaa koskevista merkittävistä seikoista;
• käsittelee ja hyväksyy Kreaten osavuosikatsaukset, vuosikertomukset (sisältäen kestävyysraportin) ja tilinpäätökset;
• hyväksyy Kreaten ja sen liiketoiminnan strategiset tavoitteet, riskienhallinnan periaatteet sekä tietyt Kreaten ohjeet ja käytännöt ja valvoo niiden toteuttamista;
• päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän palkitsemisesta sekä Kreaten kannustinjärjestelmistä Kreaten palkitsemispolitiikan mukaisesti;
• päättää merkittävistä yrityskaupoista, investoinneista ja divestoinneista;
• määrittää Kreaten osinkopolitiikan; ja
• vastaa yhtiön vastuullisuudesta.

Kreaten hallitus kokoontuu etukäteen sovitun aikataulun mukaisesti ja tarvittaessa. Hallitus saa kokouksissaan ajankohtaista tietoa Kreaten toiminnasta, taloudesta ja riskeistä. Kaikista hallituksen kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Kreaten toimitusjohtaja ja talousjohtaja osallistuvat hallituksen kokouksiin, ellei kokouksessa käsitellä heitä koskevaa asiaa. Hallitus kokoontuu kuitenkin vähintään kerran vuodessa ilman toimivan johdon läsnäoloa.

Hallituksen palkkioista päättää yhtiökokous, ja palkitsemisen on perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn palkitsemispolitiikkaan. Kreate voi väliaikaisesti poiketa yhtiökokoukselle esitetystä palkitsemispolitiikasta, jos poikkeaminen on tarpeen yhtiön pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi. Poikkeaminen on mahdollista vain, jos palkitsemispolitiikassa on määritelty, mistä sen osista voidaan poiketa, sekä poikkeamistilanteessa noudatettavat menettelytavat.

Hallitus kokoontui vuoden 2024 aikana yhteensä 12 kertaa. Tiedot hallituksen jäsenten osallistumisesta kokouksiin esitetään jäljempänä kohdassa 2.2.2.

2.2.2. Hallituksen kokoonpano

Hallituksen jäsenillä tulee olla riittävä pätevyys ja osaaminen sekä mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa hallitustyöskentelyyn. Hallitukseen haetaan kokemusta ja osaamista, jotka täydentävät toisiaan ja Kreaten tavoitteena on, että hallituksen jäsenten ikä- ja sukupuolijakauma sekä koulutustausta otetaan kokemuksen, osaamisen ja toimialatuntemuksen ohella huomioon hallituskokoonpanon valmistelussa. Kreate katsoo, että hallituksen kokoonpano on asiamukaisella tavalla monimuotoinen.

Hallituksen kokoonpano ja monimuotoisuus	2024
Jäseniä, puheenjohtaja mukaan lukien (lkm)	6
Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet (lkm)	0
Työsuhteisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden edustus	0
Hallituksen sukupuolijakauma, naisia (%)	33 %
Yhtiöstä riippumattomat jäsenet (%)	100 %
Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomat jäsenet (%)	67 %

25.3.2024 pidetty yhtiökokous valitsi Kreaten hallitukseen 6 jäsentä. Hallitukseen valittiin Petri Rignell (puheenjohtaja), Jussi Aine, Timo Kohtamäki, Timo Pekkarinen, Elina Rahkonen ja Petra Thorén.

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot Kreaten hallituksen jäsenistä 31.12.2024:

Nimi	Henkilötiedot	Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2024	Osallistuminen hallituksen kokouksiin vuonna 2024
Petri Rignell	Hallituksen puheenjohtaja Hallituksessa vuodesta 2015 Syntymävuosi: 1962 Sukupuoli: mies Koulutus: diplomi-insinööri Päätoimi: Toimitusjohtaja PriRock Oy:ssä Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista	71 940 (1)	12/12
Jussi Aine	Hallituksen jäsen Hallituksessa vuodesta 2021 Syntymävuosi: 1954 Sukupuoli: mies Koulutus: diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Harjavalta Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 2014 ja Puustelli Group Oy:n toimitusjohtaja vuodesta 1999. Riippumaton yhtiöstä, mutta ei ole riippumaton sen merkittävästä osakkeenomistajasta	1 783 689 (2)	12/12
Timo Kohtamäki	Hallituksen jäsen Hallituksessa vuodesta 2015 Syntymävuosi: 1963 Sukupuoli: mies Koulutus: tekniikan lisensiaatti Päätoimi: Hallitusammattilainen Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista	16 952	12/12
Timo Pekkarinen	Hallituksen jäsen Hallituksessa vuodesta 2021 Syntymävuosi: 1973 Sukupuoli: mies Koulutus: rakennusinsinööri Päätoimi: Hallitustyöskentely ja sijoittaminen rakentamisen toimialalla Riippumaton yhtiöstä, mutta ei ole riippumaton sen merkittävästä osakkeenomistajasta	1 000 000 (3)	12/12
Elina Rahkonen	Hallituksen jäsen Hallituksessa vuodesta 2020 Syntymävuosi: 1979 Sukupuoli: nainen Koulutus: kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Toimitusjohtaja Wulff-Yhtiöt Oyj:ssä Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista	2 000	12/12
Petra Thorén	Hallituksen jäsen Hallituksessa vuodesta 2022 Syntymävuosi: 1969 Sukupuoli: nainen Koulutus: kauppatieteiden maisteri Päätoimi: Johtaja, yrityskaupat, strategia ja liiketoiminnan kehitys, Elcoline Group Riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista	3 330	12/12

(1) Mukaan lukien välillinen omistus Prirock Oy:n kautta (69 908 osaketta) ja suora omistus (2 032 osaketta). (2) Välillinen omistus Harjavalta Oy:n kautta. (3) Välillinen omistus Tirinom Oy:n kautta.

2.3. Hallituksen valiokunnat

Hallitus voi perustaa pysyviä valiokuntia avustamaan hallitusta sen tehtävien ja velvollisuuksien valmistelussa ja hoitamisessa, ja lisäksi se voi päättää niiden koosta, kokoonpanosta ja tehtävistä. Hallitus on vastuussa valiokunnille osoitetuista tehtävistä. Valiokunnilla ei ole itsenäistä päätösvaltaa, vaan hallitus tekee päätösvaltansa alaiset päätökset hallituksen kokouksissa. Valiokunnat raportoivat säännöllisesti toiminnastaan hallitukselle.

Kreaten hallituksella on tarkastusvaliokunta sekä palkitsemis- ja nimitysvaliokunta.

3. Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

3.1. Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja on vastuussa Kreaten liiketoiminnan johtamisesta, ohjaamisesta ja valvonnasta. Lisäksi toimitusjohtaja vastaa Kreaten juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa myös siitä, että Kreaten kirjanpitokäytäntö on soveltuvan lainsäädännön mukaista ja että Kreaten varainhoito on järjestetty luotettavalla tavalla. Toimitusjohtajan tehtäviä ohjaa pääasiassa osakeyhtiölaki. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenille tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Hallitus valitsee ja erottaa toimitusjohtajan. Hallitus päättää toimitusjohtajan toimisuhteen ehdoista, jotka on yksilöity kirjallisessa palvelussopimuksessa.

Toimitusjohtajan palkitsemisen on perustuttava yhtiökokoukselle esitettyyn palkitsemispolitiikkaan. Kreate voi väliaikaisesti poiketa yhtiökokoukselle esitetystä palkitsemispolitiikasta, jos poikkeaminen on tarpeen yhtiön pitkän aikavälin etujen varmistamiseksi. Poikkeaminen on mahdollista vain, jos palkitsemispolitiikassa on määritelty, mistä sen osista voidaan poiketa, sekä poikkeamistilanteessa noudatettavat menettelytavat.

3.2. Johtoryhmä

Kreaten johtoryhmän tehtävänä on tukea Kreaten toimitusjohtajaa toiminnan suunnittelussa ja operatiivisessa johtamisessa. Lisäksi johtoryhmän tehtävänä on valmistella mahdollisia investointeja, yrityskauppoja ja kehityshankkeita. Kreaten johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti, ja sen muodostavat keskeisten liiketoimintojen ja palveluyksiköiden johtajat. Hallitus päättää johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta.

Seuraavassa taulukossa esitetään tiedot Kreaten johtoryhmän jäsenistä 31.12.2024:

Nimi	Henkilötiedot	Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2024
Timo Vikström	Toimitusjohtaja Syntymävuosi: 1968 Sukupuoli: mies Koulutus: insinööri (YAMK), eMBA	41 108
Tommi Hakanen	Johtaja, erikoispohjarakentaminen Syntymävuosi: 1978 Sukupuoli: mies Koulutus: diplomi-insinööri	16 264
Jaakko Kivi	Teknisen toimiston johtaja Syntymävuosi: 1971 Sukupuoli: mies Koulutus: diplomi-insinööri	32 757
Antti Kokkonen	Johtaja, sillanrakentaminen ja -korjaus Syntymävuosi: 1985 Sukupuoli: mies Koulutus: insinööri (AMK)	1 309
Sami Laakso	Operatiivinen johtaja Syntymävuosi: 1975 Sukupuoli: mies Koulutus: insinööri (AMK)	500
Mikko Laine	Talousjohtaja Syntymävuosi: 1975 Sukupuoli: mies Koulutus: valtiotieteiden maisteri	1 900
Timo Leppänen	Johtaja, ratarakentaminen Syntymävuosi: 1973 Sukupuoli: mies Koulutus: yhdyskuntatekniikan insinööri	0
Katja Pussinen	Henkilöstöjohtaja Syntymävuosi: 1975 Sukupuoli: nainen Koulutus: kauppatieteiden maisteri	20 463
Juha Schönberg	Johtaja, väylärakentaminen Syntymävuosi: 1981 Sukupuoli: mies Koulutus: diplomi-insinööri	2 088

Tilikauden 2024 aikana Kreaten johtoryhmässä toimi myös Antti Kakko sillanrakentamisen ja -korjauksen johtajana.

4. Riskienhallinta, sisäinen valvonta ja tarkastus

4.1. Riskienhallinta

Kreaten riskienhallinta perustuu hallituksen hyväksymään riskienhallintapolitiikkaan, jonka tavoitteena on riskien kokonaisvaltainen ja ennakoiva hallinta. Kreaten hallitus hyväksyy riskienhallintapolitiikan ja sen tavoitteet sekä ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta. Riskienhallintapolitiikan tavoitteena on jatkuva, järjestelmällinen merkittävimpien riskitekijöiden tunnistaminen ja niiden optimaalinen hallinta siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Lähtökohtana on konsernin kokonaisriskiposition hallinta, ei ainoastaan yksittäisten riskitekijöiden hallinta.

Riskit määritellään sellaisiksi ulkoisiksi tai sisäisiksi epävarmuustekijöiksi, jotka toteutuessaan vaikuttavat joko myönteisesti tai kielteisesti Kreaten mahdollisuuksiin saavuttaa strategiset ja taloudelliset tavoitteet kestävällä ja eettisellä tavalla.

Riskienhallinta on integroitu osa konsernin johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Riskienhallinta kattaa riskin tunnistamisen, arvioinnin sekä varautumissuunnitelmat kaikkien pääriskikategorioiden osalta. Kreate jakaa riskitekijät strategisiin, toiminnallisiin, vahinkoriskeihin ja taloudellisiin riskeihin.

Riskienhallintatoimenpiteet kohdistetaan merkittävimpiin riskeihin kustannustehokkailla ja tarkoituksenmukaisilla toimenpidevaihtoehdoilla, joita ovat muun muassa:

• riskin pienentäminen, jakaminen tai siirtäminen esimerkiksi toimintaa muuttamalla, valvontaa parantamalla, vakuuttamalla tai sopimusteitse,
• riskin poistaminen esimerkiksi luopumalla liian riskipitoisesta toiminnasta sekä varautuminen riskin toteutumiseen mm. toipumissuunnitelmin, ja
• riskin hyväksyminen ilman erityisiä riskien hallintatoimenpiteitä.

Riskienhallintatoimenpiteille nimetään vastuuhenkilöt, joka vastaavat toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja seurannasta. Määritellyt

toimenpiteet liitetään toimintasuunnitelmiin ja seurantoihin. Toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa organisoinnista ja riskienhallintastrategian suunnittelusta, kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta sekä jalkautuksesta ja viestinnästä koko organisaatiossa. Toimitusjohtaja raportoi hallitukselle. Konsernin johtoryhmä on vastuussa riskienhallinnan toteutumisesta eli riskien tunnistamisesta, riskien seurannasta ja arvioinnista sekä riskeihin liittyvistä toimenpiteistä. Taloudellisten riskien tunnistamisesta ja arvioinnista vastaa konsernin talousjohtaja, joka raportoi toimitusjohtajalle.

4.2. Sisäinen valvonta ja tarkastus

Konsernin ulkoistettu sisäisen tarkastuksen organisaatio tukee Kreaten johtoa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan järjestämisessä ja kehittämisessä. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle ja hallinnollisesti talousjohtajalle. Sisäisestä tarkastuksesta laaditaan vuosittain vuosisuunnitelma, jonka tarkastusvaliokunta hyväksyy. Vuosisuunnitelman painopisteitä tarkistetaan vuoden aikana.

5. Muut tiedot

5.1. Sisäpiirihallinto

Kreatella on sisäpiiriohje, jonka tarkoituksena on luoda selkeät toimintaohjeet muun muassa sisäpiiritiedon hallinnointiin, sisäpiiriluettelojen ylläpitoon sekä ilmoitusvelvollisten henkilöiden liiketoimien ilmoittamiseen.

Sisäpiiriohje täydentää markkinoiden väärinkäyttöasetuksen (596/2014/ EU) ja siihen liittyvän sääntelyn, kotimaisen sääntelyn, erityisesti rikoslain (39/1889, muutoksineen) 51 luvun ja arvopaperimarkkinalain (746/2012, muutoksineen), Pörssin sääntöjen, Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjeen ja Finanssivalvonnan ohjeiden kulloinkin voimassa olevia säännöksiä sisäpiiriasioista.

Kreaten sisäpiirivastaavana toimii Kreaten talousjohtaja, ja hänen varahenkilönään toimii Kreaten Financial Controller. Sisäpiirivastaava hoitaa Kreaten sisäpiirihallintoon kuuluvia tehtäviä, valvoo Kreaten sisäpiiriohjeen mukaisten velvoitteiden noudattamista, vastaa sisäpiiriluettelosta ja johtohenkilöistä sekä heidän lähipiiristään pidettävästä luettelosta sekä kaupankäyntirajoitukseen ja liiketoimien ilmoittamiseen liittyvistä tehtävistä.

Kreatella on käytössään ns. whistleblowing -menettely, jota noudattamalla Kreaten henkilöstö voi ilmoittaa, jos on perusteltu syy epäillä, että joku Kreaten palveluksessa oleva henkilö olisi rikkonut arvopaperimarkkinoita koskevaa lainsäädäntöä ja säännöksiä.

5.2. Liiketoimien ilmoitusvelvollisuus

Kreaten johtohenkilöillä ja heidän lähipiirillään on velvollisuus ilmoittaa viipymättä ja viimeistään kolme arkipäivää liiketoimen toteuttamispäivän jälkeen Kreatelle sekä Finanssivalvonnalle Kreaten rahoitusvälineillä tekemänsä liiketoimet. Kreate julkaisee ilmoitukset pörssitiedotteena kahden arkipäivän sisällä johtohenkilön ilmoituksen vastaanottamisesta.

Johtohenkilöiksi katsotaan Kreatessa hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, hallituksen jäsenet ja mahdolliset varajäsenet, toimitusjohtaja ja mahdolliset toimitusjohtajan sijaiset sekä johtoryhmän jäsenet.

Kreate ylläpitää luetteloa johtohenkilöistä ja heidän lähipiiristään. Luettelo ei ole julkinen.

5.3. Sisäpiiriluettelot ja kaupankäyntirajoitukset

Kreate merkitsee hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon kaikki ne henkilöt, jotka tosiasiallisesti ovat saaneet sisäpiiritiedon ja jotka työskentelevät Kreatessa työsopimuksen perusteella tai muuten suorittavat tehtäviä, joiden kautta heillä on tosiasiallinen pääsy sisäpiiritietoon.

Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty henkilö tai muu henkilö, jolla on hallussaan Kreatea koskevaa sisäpiiritietoa, ei saa käydä kauppaa Kreaten rahoitusvälineillä, peruuttaa tai muuttaa annettua toimeksiantoa eikä suositella toiselle tällaisten rahoitusvälineiden kauppaa tai houkutella toista tällaisten rahoitusvälineiden kauppaan sen jälkeen, kun hän on saanut tiedon hankkeesta.

Johtohenkilöt eivät saa toteuttaa omaan lukuunsa tai kolmannen osapuolen lukuun liiketoimia Kreaten rahoitusvälineillä ennen Kreaten osavuosikatsauksen, puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista ajanjaksona, joka alkaa 30 vuorokautta ennen osavuosikatsauksen, puolivuotiskatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista ja päättyy julkistamispäivän päättyessä (suljettu ikkuna). Mikäli tilinpäätös sisältää aikaisemmin tilinpäätöstiedotteessa julkistamatonta olennaista tietoa, kuten tulevaisuuden kehitysnäkymiä, suljettu ikkuna koskee myös tilinpäätöstä.

Kreate on lisäksi päättänyt, että suljettu ikkuna koskee myös sellaisia henkilöitä, jotka ovat osallisina Kreaten osavuosikatsausten, puolivuotiskatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden valmistelemisessa ja laatimisessa (yhtiön kaupankäyntirajoitus).

Ilmoitusvelvollisten johtohenkilöiden sekä yhtiön kaupankäyntirajoituksen piiriin kuuluvien henkilöiden tulee aina ennen Kreaten rahoitusvälineillä tehtävää liiketoimea varmistaa sisäpiirivastaavalta, että liiketoimen tekemiselle ei ole estettä. Liiketoimea Kreaten rahoitusvälineellä ei saa toteuttaa ennen kuin sisäpiirivastaava on antanut liiketoimelle hyväksynnän ja liiketoimi tulee toteuttaa kahden viikon kuluessa hyväksynnästä.

5.4. Lähipiiriliiketoimia koskevat periaatteet

Kreate noudattaa voimassa olevia määräyksiä sekä Hallinnointikoodin suosituksia lähipiiriliiketoimien seurannasta ja arvioinnista. Kreate arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia ja ylläpitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista tahoista. Kreate tai sen kanssa samaan konserniin kuuluvat yhtiöt eivät pääsääntöisesti tee lähipiiriin kuuluvien tahojen kanssa liiketoimia, jotka olisivat tavanomaisesta liiketoiminnasta poikkeavia ja yhtiön kannalta olennaisia tai jotka olisi tehty muutoin kuin tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Kreaten hallitus päättää merkittävistä lähipiiriliiketoimista.

Konsernin emoyhtiön Kreate Group Oyj:n lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, strukturoitu yhteisö EAI Kreate Holding Oy, sekä yhteisyritys KFS Finland Oy. Lähipiiriin luetaan myös Kreaten johtoon kuuluvat avainhenkilöt sekä näiden läheiset perheenjäsenet tai heidän määräysvaltayhteisönsä. Johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat Kreaten hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä Kreate-konsernin johtoryhmän jäsenet.

Kreate raportoi lähipiiriliiketoimista vuosittain konsernitilinpäätöksessään ja julkistaa tarvittaessa lähipiiriliiketoimet markkinoiden väärinkäyttöasetuksen, arvopaperimarkkinalain ja Pörssin sääntöjen mukaan.

6. Tilintarkastus

Yhtiöjärjestyksen mukaan Kreatella on yksi tilintarkastaja, jonka on oltava Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastajan toimikausi alkaa siitä yhtiökokouksesta, jossa tilintarkastaja on valittu, ja päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Kreaten 25.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi Kreaten tilintarkastajaksi tilikaudelle 2024 tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Turo Koila. KPMG Oy Ab on toiminut Kreaten tilintarkastusyhteisönä yhtäjaksoisesti 2.5.2019 pidetystä yhtiökokouksesta lähtien.

Vuonna 2024 tilintarkastajalle tilintarkastuksesta maksetut palkkiot olivat 168 tuhatta euroa ja muista tilintarkastukseen liittymättömistä palveluista 88 tuhatta euroa.

Kreate Group Oyj – Toimielinten palkitsemisraportti

1. Johdanto ja palkitsemisen lähtökohdat

Tässä palkitsemisraportissa esitetään tietoja Kreate Group Oyj:n ("Kreate" tai "Yhtiö") hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemisesta ajalta 1.1.– 31.12.2024. Kreaten hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä noudattaa Suomen osakeyhtiölakia ja Arvopaperimarkkinayhdistyksen antamaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025 ("Hallinnointikoodi").

Kreaten hallintoelinten palkitseminen perustuu palkitsemispolitiikkaan, joka hyväksyttiin neuvoa-antavalla päätöksellä varsinaisessa yhtiökokouksessa 5.5.2021. Palkitsemispolitiikkaa sovelletaan vuonna 2025 pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen asti, ellei hallitus päätä esittää sitä yhtiökokouksen käsiteltäväksi aikaisemmin.

Palkitsemispolitiikan tavoitteena on edistää Yhtiön pitkän aikavälin taloudellista suoriutumista ja avustaa toteuttamaan Kreaten strategiaa, jossa Yhtiö tavoittelee asemaa yhtenä Suomen johtavista vaativien infrarakentamisen projektien toteuttajista. Palkitsemispolitiikan ensisijaisena tavoitteena on varmistaa, että Kreate noudattaa tulosperusteista palkitsemista, joka palkitsee Kreaten strategian toteuttamisesta avoimella ja ymmärrettävällä tavalla.

Palkitsemispolitiikka perustuu seuraaviin pääperiaatteisiin:

• kilpailukykyisen ansaintamahdollisuuden tarjoaminen kokonaispalkitsemisessa;
• tulosperusteisen palkitsemisen korostaminen muodostamalla toimitusjohtajan kokonaispalkitseminen siten, että osa ansaintamahdollisuudesta perustuu suoriteperusteisiin kannustimiin; ja
• vahvan yhteyden korostaminen osakkeenomistajiemme etuihin siten, että osa toimitusjohtajan vuosittaisen muuttuvan palkitsemisen ansaintamahdollisuudesta voi perustua pitkän aikavälin osakepohjaisiin kannustinjärjestelmiin.

Palkitsemispolitiikka on laadittu noudattamaan periaatteiltaan Kreaten koko henkilöstöön sovellettavia palkitsemiskäytäntöjä. Tämä näkyy esimerkiksi muuttuvan palkitsemisen ansaintakriteereissä, jotka johdetaan yhtiön strategiasta tavoitteena tukea yhtiön kannattavaa kasvua ja jotka ovat osittain yhteisiä toimitusjohtajalle ja muulle henkilöstölle.

2. Liikevaihdon ja tuloksen sekä hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan ja henkilöstön palkitsemisen kehitys 2020-2024

Alla olevissa taulukoissa on esitetty Kreaten liikevaihdon ja tuloksen kehittyminen tilikausina 2020–2024 sekä yhtiön hallituksen jäsenten, toimitusjohtajan sekä henkilöstön palkkioiden kehittyminen tilikausina 2020–2024.

Miljoonaa euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Liikevaihto	275,5	320,0	273,9	237,6	235,3
Muutos (%)	-13,9 %	16,8 %	15,3 %	1,0 %	6,4 %
Tilikauden tulos	4,6	3,9	5,6	6,9	7,8
Muutos (%)	19 %	-31 %	-18 %	-11 %	-11 %

Tuhatta euroa	2024	2023	2022	2021	2020
Hallituksen puheenjohtajalle maksetut palkkiot (1)	69,0	63,0	58,5	60,0	54,0
Muutos (%)	9,5 %	7,7 %	-2,5 %	11,1 %	0,0 %
Hallituksen jäsenelle maksetut palkkiot keskimäärin	36,0	30,0	25,5	25,5	9,0
Muutos (%)	20,0 %	17,6 %		0,0 % 183,3 %	9,8 %
Toimitusjohtajalle maksetut palkkiot	520,6	460,5	518,0	427,0	323,0
Muutos (%)	13,1 % -16,4 %		21,3 %	32,2 %	3,9 %
Kreaten työntekijöille maksetut palkkiot keskimäärin	69,2	75,6	64,0	66,0	64,0
Muutos (%)	-8,5 %	18,1 %	-3,0 %	3,1 %	6,7 %

1) Hallituksen puheenjohtajalle maksetut muut palkkiot ja etuudet sisältävät Petri Rignellin määräysvaltayhtiö PriRock Oy:lle maksetut Kreaten ja PriRock Oy:n välisen konsulttisopimuksen mukaiset palkkiot. Konsulttisopimus PriRock Oy:n ja Kreaten välillä päättyi joulukuussa 2020.

3. Hallituksen palkkiot vuonna 2024

Kreaten varsinainen yhtiökokous päätti 25.3.2024, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 5 750 euroa kuukaudessa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 3 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan tai palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi tai jäseneksi valittavalle hallituksen jäsenelle suoritetaan 1 500 euron ylimääräinen vuosipalkkio, ja että kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskun mukaan.

Seuraavassa taulukossa on esitetty hallituksen jäsenille maksetut palkkiot 1.1.–31.12.2024.

2024	Asema hallituksessa	Vuosipalkkio (euroa)
Petri Rignell	Hallituksen puheenjohtaja, Palkitsemis- ja nimitysvalio kunnan puheenjohtaja	69 000
Jussi Aine	Hallituksen jäsen, tarkastusvaliokunnan jäsen	36 000
Timo Kohtamäki	Hallituksen jäsen, Palkitsemis ja nimitysvaliokunnan jäsen	36 000
Timo Pekkarinen	Hallituksen jäsen, Palkitsemis ja nimitysvaliokunnan jäsen	36 000
Elina Rahkonen	Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja	36 000
Petra Thorén	Hallituksen jäsen ja tarkastusvaliokunnan jäsen	36 000

4. Toimitusjohtajan palkitseminen vuonna 2024

Toimitusjohtajan palkitseminen koostui kiinteästä peruspalkasta verollisine luontoisetuineen, lyhyen aikavälin tulospalkkiosta, pitkän aikavälin kannustejärjestelmästä (LTI-järjestelmä) sekä eläke-etuudesta.

Toimitusjohtajan vuoden 2024 kiinteä peruspalkka luontoisetuineen nousi edellisvuodesta ollen 401 470,86 euroa. Hallitus oli asettanut toimitusjohtajalle vuoden 2023 alussa lyhyen aikavälin tulospalkkiokriteerit, joiden perusteella toimitusjohtaja maksettiin vuoden 2024 aikana tulospalkkioita yhteensä 119 174,34 euroa

Kreaten lyhyen aikavälin tulospalkkion enimmäismäärä säilyi toimitusjohtajalla muuttumattomana vuonna 2024 ollen 71,5 prosenttia kiinteästä peruspalkasta luontoisetuineen. Tulospalkkiojärjestelmässä hallituksen asettamina kriteereinä vuodelle 2024 olivat Yhtiön kannattavuusmittarit (90 % painoarvolla), käyttöpääoman hallinnan mittarit (5 %) sekä työturvallisuuden mittarit (5 %). Tulospalkkio maksetaan toteumien mukaisesti tilikauden 2025 aikana.

Kreate Group Oyj:n hallitus päätti vuonna 2021 perustaa kaksi uutta pitkän aikavälin osakepohjaista kannustinjärjestelmää konsernin ja konsernin yhteisyrityksen avainhenkilöille.

Osakepalkkiojärjestelmässä 2021–2024 on kaksi kahden vuoden mittaista ansaintajaksoa, kalenterivuodet 2021–2022 ja 2023–2024. Ansaintajaksoa seuraa kahden vuoden mittainen sitouttamisjakso. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Sekä ansaintajaksolla 2021–2022 että ansaintajaksolla 2023–2024 palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen liikevoittoon ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), Kreaten osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja yhtiön strategisten tavoitteiden toteutumiseen.

Osakebonusjärjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla hallituksen päättämä osuus tulospalkkiojärjestelmässä vuodelta 2024 ansaittavasta tulospalkkiosta osakkeiksi. Osakkeiksi muunnettu tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua hallituksen päättämällä palkkiokertoimella, joka oli vuodelle 2024 1,5. Osakebonusjärjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen vuonna 2027 osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Avainhenkilölle hyvitetään maksun yhteydessä osakkeille sitouttamisjakson aikana maksetut osingot ja muut mahdolliset varojen jaot.

Toimitusjohtaja on lisäksi oikeutettu yhtiön maksamaan lisäeläkkeeseen. Eläkkeen nostoajankohta on toimitusjohtajan itse päätettävissä, mutta lisäeläkettä voidaan nostaa aikaisintaan 58 ikävuodesta lähtien. Lisäeläke on maksuperusteinen. Toimitusjohtaja kuuluu myös Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän piiriin.

Seuraavassa taulukossa on yhteenvetona toimitusjohtajalle maksetut palkkiot 1.1.–31.12.2024.

Tuhatta euroa Kiinteä peruspalkka luontoisetuineen 401 Tulospalkkio 119 Lisäeläke 57 Yhteensä 578

Hallitus

31.12.2024

diplomi-insinööri Hallituksessa vuodesta 2015, hallituksen puheenjohtaja

Petri Rignell Jussi Aine Timo Kohtamäki diplomi-insinööri, kauppatieteiden maisteri Hallituksessa vuodesta 2021

diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti Hallituksessa vuodesta 2015

rakennusinsinööri Hallituksessa vuodesta 2021

Timo Pekkarinen Elina Rahkonen Petra Thorén kauppatieteiden maisteri Hallituksessa vuodesta 2020

kauppatieteiden maisteri Hallituksen jäsen vuodesta 2022

Johtoryhmä

31.12.2024

toimitusjohtaja insinööri, Ylempi AMK – rakentaminen, eMBA johtoryhmässä vuodesta 2017

erikoispohjarakentaminen diplomi-insinööri johtoryhmässä vuodesta 2020

Timo Vikström Tommi Hakanen Jaakko Kivi Antti Kokkonen tekninen toimisto diplomi-insinööri Johtoryhmässä vuodesta 2018

sillanrakentaminen ja -korjaus insinööri (AMK) Johtoryhmässä vuodesta 2024

operatiivinen johtaja insinööri (AMK) johtoryhmässä vuodesta 2021

Sami Laakso Mikko Laine Timo Leppänen Katja Pussinen Juha Schönberg talousjohtaja valtiotieteiden maisteri johtoryhmässä vuodesta 2022

ratarakentaminen yhdyskuntatekniikan insinööri johtoryhmässä vuodesta 2021

henkilöstöjohtaja kauppatieteiden maisteri johtoryhmässä vuodesta 2017

väylärakentaminen diplomi-insinööri Johtoryhmässä vuodesta 2024

TALOUDELLINEN KATSAUS

Avainluvut

Miljoonaa euroa	2024	2023	2022
Tilauskanta	176,6	196,3	306,9
Liikevaihto	275,5	320,0	273,9
Liikevaihdon muutos ed. tilikauteen, %	-13,9 %	16,8 %	15,3 %
Käyttökate	15,3	14,0	13,6
Käyttökate-%	5,5 %	4,4 %	5,0 %
EBITA	8,8	7,8	8,8
EBITA-%	3,2 %	2,4 %	3,2 %
Liiketulos	8,7	7,6	8,6
Liiketulos-%	3,2 %	2,4 %	3,2 %
Tilikauden tulos	4,6	3,9	5,6
Osakekohtainen tulos, laimennettu €	0,49	0,44	0,63
Osakekohtainen tulos, laimentamaton €	0,50	0,44	0,64
Osakekohtainen osinko, €	0,50*	0,48	0,46
Osinko/tulos, %	100	109	72
Sijoitettu pääoma	73,4	59,6	75,9
Sijoitetun pääoman tuotto, %	13,1 %	11,2 %	12,5 %
Oman pääoman tuotto, %	10,7 %	9,1 %	13,5 %
Operatiiviset nettoinvestoinnit	-1,5	-5,9	-4,2
Operatiivinen vapaa kassavirta	0,3	26,1	3,5
Nettokäyttöpääoma	2,7	-11,3	4,7
Nettovelka	29,9	16,8	33,4
Nettovelka/käyttökate	2,0	1,2	2,5
Nettovelka/käyttökate, liukuva 12 kk pro forma			2,4**
Omavaraisuusaste, %	33,2 %	31,8 %	31,6 %
Henkilöstö kauden lopussa	511	472	447
Henkilöstö keskimäärin	507	454	416

*) Hallituksen esitys varsinaiselle yhtiökokoukselle

**) Vertailukauden pro forma sisältää yrityskaupassa hankitun kohteen käyttökatteen ajalta 1.1.-31.8.2022

Laskentakaavat

Kreate julkaisee vaihtoehtoisia tunnuslukuja kuvaamaan liiketoiminnan tuloksellisuutta ja konsernin taloudellista asemaa. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei ole määritelty IFRS-tilinpäätösnormistossa, eikä niitä tulisi tarkastella erillisinä tai IFRS:n mukaisesti määriteltyjä tunnuslukuja korvaavina tunnuslukuina. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty alla.

Tunnusluku	Laskentakaava		Käyttötarkoitus
IFRS-TUNNUSLUVUT
	Emoyhtiön osakkeiden omistajille kuuluva tilikauden tulos		Kreaten tuloksellisuutta osoittava mittari.
Osakekohtainen tulos	Tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT
Käyttökate (EBITDA)	Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset		Kreaten tuloksellisuutta osoittava mittari.
EBITA	Liiketulos + aineettomien hyödykkeiden poistot + arvonalentumiset		Kreaten tuloksellisuutta osoittava mittari.
Tilauskanta	Katsauskauden lopussa oleva asiakassopimusten myyntituotoksi kirjaamaton määrä		Osoittaa tulevaisuudessa realisoituvan volyymin.
Sijoitettu pääoma	Oma pääoma + nettovelka		Osoittaa liiketoimintaan sijoitetun pääoman määrän.
	Liiketulos 12 kk rullaava
Sijoitetun pääoman tuotto, %	Sijoitettu pääoma keskimäärin	x 100	Osoittaa kuinka paljon tuottoa Kreate pystyy tuottamaan sijoitetulla pääomalla.
	Tilikauden tulos 12 kk rullaava
Oman pääoman tuotto, %	Oma pääoma keskimäärin	x 100	Osoittaa kuinka paljon tuottoa Kreate pystyy tuottamaan omalla pääomalla.
Operatiiviset nettoinvestoinnit	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin – aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset		Liiketoimintaan sijoitettujen investointien määrän osoittava mittari.
Operatiivinen vapaa kassavirta	Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja + operatiiviset nettoinvestoinnit		Liiketoiminnan muodostaman kassavirran määrän osoittava mittari.
Nettokäyttöpääoma	Vaihto-omaisuus + (Lyhyt aikaiset myyntisaamiset ja muut saamiset – lainasaamiset - korkosaamiset) – (Lyhyt aikaiset ostovelat ja muut velat – korkovelat)		Osoittaa kuinka paljon rahavaroja on sijoitettu taseen osoittamaan pääomaan.
Nettovelka	Korolliset velat – rahavarat		Osoittaa Kreaten ulkopuolisen velkarahoituksen kokonaismäärän.
	Nettovelka		Kuvastaa Kreaten velkaantumisastetta.
Nettovelka/käyttökate	12 kuukauden rullaava käyttökate
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma
	(Taseen loppusumma – saadut ennakot)	x 100	Kuvaa kuinka suuri osa Kreaten varoista on rahoitettu omalla pääomalla.
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
	Tilikaudelta jaettava osinko
Osinko/osake, €	Ulkopuolisessa omistuksessa olevat osakkeet voitonjakoehdotuspäivänä
	Tilikaudella jaettava osinko / osake =
Osinko/tulos, %	Osakekohtainen tulos	x 100	Kuvaa kuinka suuri osa tilikauden tuloksesta jaetaan osakkeenomistajille.

Toimintakertomus

Kreate on suomalainen vaativaan infrarakentamiseen keskittyvä konserni. Kreaten palvelutarjonta jakautuu väylärakentamiseen ja taitorakentamiseen. Väylärakentamiseen kuuluu ratarakentaminen sekä teiden ja katujen rakentaminen. Taitorakentamiseen kuuluvat sillanrakentaminen ja -korjaus, pohja- ja insinöörirakentaminen, erikoispohjarakentaminen sekä Ruotsin liiketoiminta, joka koostuu vaativasta kallio- ja betonirakentamisesta. Lisäksi Kreate tarjoaa kiertotalouspalveluja Suomessa. Kreaten tavoitteena on olla yksi Suomen johtavista vaativan infrarakentamisen toteuttajista, joka tarjoaa laajan osaamisen ja palveluvalikoiman avulla toimivia kokonaisratkaisuja vaativiin infrarakentamisen projekteihin. Tavoitteena on myös vahvistaa jalansijaa Ruotsin infra-alan markkinoilla, etenkin Suur-Tukholman alueen teknisesti vaativissa infrarakentamisen hankkeissa, ja kasvattaa Ruotsin toiminnasta liiketoiminnan toinen tukijalka Suomen lisäksi. Vuonna 2024 lähes 90 prosenttia konsernin liikevaihdosta tuli Suomesta.

Kreate on alan johtava toimija Suomessa erityisesti silta- ja pohjarakentamisessa niin volyymillä kuin osaamisellakin mitattuna. Konsernin toimintaa ohjaavat vahvat perusarvot, joilla se tuo laajalle asiakaskunnalleen ratkaisukeskeisyyttä, laatua ja kustannustehokkuutta. Asiakaskunta koostuu sekä julkisista että yksityisistä toimijoista.

Kreate-konsernin muodostaa konsernin emoyhtiö Kreate Group Oyj yhdessä 100 prosenttisesti omistamansa tytäryhtiön Kreate Oy:n sekä 75 prosenttisesti omistamansa Kreate Sverige Holding AB:n kanssa, jonka tytäryhtiö on Kreate Sverige AB. Lisäksi konsernilla on suomalainen yhteisyritys KFS Finland Oy, jossa konsernin omistus on 50 prosenttia. Kreate Sverige AB osti tilikaudella lopun osakekannan osakkuusyhtiö Karell Schakt AB:sta, josta yhtiö omisti aiemmin 34 % osuuden. Karell Schakt on fuusioitu Kreate Sverige AB:hen 17.9.2024.

STRATEGIA JA TALOUDELLISET TAVOITTEET

Strategiakaudella 2024–2027 keskitymme erityisesti kannattavuuden parantamiseen, ja tavoitteena on saavuttaa yli 5 prosentin EBITAmarginaali. Kestävää kannattavuutta haetaan muun muassa entistäkin selektiivisemmällä tarjoamisella, toimimalla jatkossakin kevyellä taseella sekä erinomaisella nettokäyttöpääoman ja rahavirran hallinnalla. Taloudellisia tavoitteita tukevat toiminnalliset tavoitteet.

Meidän on:

1. Oltava paras paikka infran parhaille osaajille

Keskitymme olennaisten asioiden tekemiseen vastuullisesti. Pidämme huolta nykyisten ja tulevaisuuden rakentajien kehittymisestä vaativilla hankkeilla portaittain. Kehitämme työturvallisuutta koko arvoketjussamme. >> Vuonna 2024 henkilöstömäärämme kasvoi yli 500 osaajaan. Olemme onnistuneet avainrekrytoinneissa ja kasvatamme osaajia harjoittelun kautta. Vuonna 2024 henkilöstötyytyväisyytemme (eNPS) oli 49.

2. Oltava halutuin infrakumppani

Tunnemme asiakkaidemme tarpeet ja toiveet. Panostamme kaikissa kumppanuuksissamme molemminpuoliseen laatuun ja luotettavuuteen. >> Vuonna 2024 voitimme Vantaan ratikan itäosan yhdessä GRK:n kanssa, mikä on osoitus kyvykkyydestämme voittaa isoja hankkeita sekä asemastamme alan haluttuna kumppanina. Vuonna 2024 tilaajatyytyväisyytemme (NPS) oli 82.

3. Oltava johtavien toimijoiden joukossa kaikissa liiketoiminnoissamme

Vahvistamme olemassa olevia liiketoimintojamme ja syvennämme erikoisosaamistamme. Teemme lisäpanostuksia rata- ja raitiotieliiketoimintaamme sekä kasvamme Ruotsissa valikoiduissa liiketoiminnoissa. >> Vuonna 2024 kasvatimme Ruotsin toimintaa maarakennusurakoinnilla ja pohjarakentamisella, ja Ruotsin liikevaihto kasvoi lähes 50 prosenttia. Suomessa voitimme vuoden aikana useita merkittäviä hankkeita raideympäristöstä. Kreaten historian ensimmäinen ratikkahanke siirtyi toteutusvaiheeseen vuoden 2024 lopussa.

4. Pidettävä prosessimme ketterinä

Kiinnitämme huomiomme riskien hallintaan. Olemme selektiivisiä ja teemme tarjouslaskennan huolella. Kehitämme työmaaprosessejamme jatkuvasti. >> Vuonna 2024 olemme olleet entistä selektiivisempiä ja olemme vahvistaneet organisaatiota tukemaan isojen strategisten hankkeiden läpivientiä. Olemme vahvistaneet myös Ruotsin hallintoa tukemaan kasvua.

KESTÄVÄÄ KANNATTAVUUTTA

Taloudelliset tavoitteet 2024–2027

KANNATTAVUUS

EBITA-marginaali yli 5 prosenttia

KASVU

Liikevaihdon kasvattaminen 5–10 % vuosittain vuodesta 2024 alkaen

VELKAANTUMISASTE

Nettovelka/käyttökate alle 2,5

OSINKOPOLITIIKKA

Tavoitteenamme on jakaa vähintään puolet vuosittaisesta nettotuloksestamme osinkoina taloudellinen asemamme, rahavirtamme ja kasvumahdollisuutemme huomioiden.

TOIMINTAYMPÄRISTÖ VUONNA 2024

Rakentamisen kokonaismarkkina Suomessa oli viimeisimpien, vuotta 2023 koskevien tietojen mukaan, noin 38 miljardia euroa. Tästä infrarakentamisen osuus oli laajan tulkinnan mukaan noin 9 miljardia euroa. Maa- ja vesirakentamisen arvo oli 7,1 miljardia euroa sisältäen 5,1 miljardia euroa infrainvestointeja ja 2,0 miljardia euroa infran kunnossapitoa. Laaja tulkinta sisältää lisäksi muun muassa talonrakentamisen ulkoalueiden kunnossapitoa ja pohjatöitä. Kreate arvioi sille soveltuvan markkinan tästä kokonaisuudesta olevan Suomessa noin 5 miljardia euroa.

Ruotsissa infrarakentamisen markkinan arvioidaan olevan noin 20 miljardia euroa. Kreate arvioi sille nykyhetkellä soveltuvan markkinan tästä kokonaisuudesta olevan noin 1,5 miljardia euroa. Yhtiön tavoitteena on laajentua strategiakaudella 2024–2027 uusiin rakentamisen lajeihin Ruotsissa. Tiet ja rautatiet, sillanrakentaminen sekä betonirakentaminen kalliorakentamisen liittymäpinnoissa tarjoaisivat perinteiseen kalliorakentamiseen verrattuna kooltaan kymmenkertaisen markkinan.

Suomessa ja Ruotsissa rakentamisen markkina oli heikko koko vuoden 2024. Eniten laski asuntorakentaminen, mutta myös infrarakentamisen volyymit laskivat. Asuntorakentamisen volyymien raju lasku toi vuonna 2024 toimijoita ja kilpailua infrarakentamiseen, kuitenkin vähemmissä määrin vaativaan infran rakentamiseen.

Venäjän hyökkäyssota aloitti vuonna 2022 nopean kustannusnousun, joka jatkui alkukesään 2023 asti. Tämän jälkeen kustannuskehitys rauhoittui, mutta panoshinnat jäivät varsin korkealle tasolle. Vuonna 2024 maarakennusalan kustannukset jatkoivat hienoista nousua vertailukauteen nähden, kunnes heinäkuussa nousu pysähtyi. Elo-marraskuussa maarakennusalan kustannukset laskivat hienoisesti vertailukauteen nähden.

Kesäkuussa 2024 Euroopassa nähtiin ensimmäinen EKP:n ohjauskoron lasku ja loppuvuoden aikana vielä kolme lisää. Vuoden lopussa ohjauskorko oli 3,15 prosenttia ja 12 kuukauden euribor-korko 2,5 prosentin tuntumassa viitaten markkinoiden odottavan koronlaskujen jatkuvan vuonna 2025. Laskevan ohjauskoron odotetaan pidemmällä aikavälillä tukevan rakentamisalan kysyntää esimerkiksi asuntokaupan vilkastumisen ja teollisten hankkeiden investointihalukkuuden kasvun kautta.

Rakennusteollisuuden syyskuussa 2024 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan vuodesta 2025 odotetaan rakentamiselle kokonaisuutena vielä vaikeaa vuotta, mutta infra-alan pohjakosketuksen arvioidaan jo olevan takanapäin. Vuonna 2025 infrarakentamiselle ennakoidaan 2 prosentin volyymikasvua geopolitiikan tuomien investointivaatimusten ja energiamurroksen tukemana. Infrahankkeiden voittamisessa viive aloitukseen on tyypillisesti hyvin lyhyt ja hankkeita saadaan tarvittaessa ripeästi käyntiin.

Vihreä siirtymä

EK:n dataikkunassa on listattu vihreän siirtymän hankkeita 280 miljardilla eurolla. Vihreän – tai puhtaan - siirtymän potentiaali on huima, vaikka vain pieni osa investoinneista toteutuisi. Ennen vihreän siirtymän aikakautta niistä puhuttiin osana perinteisiä rakennusinvestointeja, joiden kokonaismäärä on ollut yleensä 1–8 miljardia euroa vuodessa.

Vuosina 2021–2024 vihreään siirtymään on investoitu yhteensä vajaa 8 miljardia, ja vuodelle 2025 ennustetaan ennätyskorkeaa 7 miljardin euron tasoa. Näistä vihreän siirtymän kokonaisinvestoinneista noin 15–40 prosenttia kohdistuu rakentamiseen. Tämä tarkoittaisi vuodelle 2025 noin 1–3 miljardin vihreän siirtymän rakennusinvestointeja muiden rakennusinvestointien lisäksi. Tämä nostaisi investoinnit useammaksi vuodeksi ns. hyvän rakentamisvuoden tasolle.

Vihreä siirtymä pitää sisällään energiantuotantoon liittyvät investoinnit ja muut teollisuuden tuotantolaitokset ja datakeskukset. Tällaiset hankkeet tarkoittavat tyypillisesti isojen maa-alueiden rakentamista sekä erikoispohjarakentamista. Vaativien ja laaja-alaisten maanrakennus- ja pohjatöiden takia infrarakentamisen osuus rakennuskustannuksista voi tällaisissa hankkeissa olla yli 20 prosenttia.

Markkinanäkymät

Kreaten arvion mukaan markkinanäkymät yhtiölle soveltuvassa inframarkkinassa ovat neutraalit, kohti jälkimmäistä vuosipuoliskoa vahvistuvat Suomessa ja vahvat Ruotsissa.

Suomessa tulevina vuosina infra-alaa kasvattavat erityisesti kolme asiaa: Hallituksen neljän miljardin investointipaketti, geopoliittisen tilanteen vaatimat investoinnit ja vihreän siirtymän hankkeet.

Näistä ennustettavin on hallituksen väylähankkeille budjetoitu kolmen miljardin investointiohjelma, jonka päälle tuli marraskuussa 2024 vielä yksi lisämiljardi. Valtion hankkeet sisältävät rata- ja väylähankkeita ympäri Suomen etelästä Meri-Lappiin saakka. Hankelista on pitkä, tarjoamisvaihe alkaa vuoden 2025 jälkipuolella ja toteutukseen hankkeita lähtee isommassa mittakaavassa vuonna 2026.

Geopoliittinen tilanne, NATO-jäsenyys sekä Suomen huoltovarmuuden vahvistaminen vaikuttavat positiivisesti infran kysyntään oli kyse lentokenttä- tai satamainfrasta, raide- tai tieyhteyksistä tai muusta varautumisesta. Kreate on yksi niistä toimijoista, jotka kykenevät Suomessa toteuttamaan tällaisia hankkeita.

Vihreän siirtymän odotetaan lisäävän tulevina vuosina muun muassa energiantuotantoon liittyviä investointeja, teollisuuden tuotantolaitoksia ja datakeskuksia nostaen rakennusinvestoinnit vuosikausiksi korkeahkolle tasolle. Vihreän siirtymän hankkeissa infrarakentamisen osuus rakennuskustannuksista on tyypillisesti korkeampi kuin rakentamisinvestoinneissa keskimäärin.

Ruotsissa näkymät ovat hyvät Kreatelle olennaisessa kallio- ja betonirakentamisen markkinassa. Tukholmaan ja sen lähialueille sekä Göteborgiin on suunnitteilla muun muassa useita metrolinjoja, tunneleita sisältäviä ohikulkuteitä sekä muuta infraa, johon liittyy vaativaa maanalaista rakentamista. Ruotsissa Kreate toimii pääsääntöisesti vielä aliurakoitsijana, jolloin Kreaten suorat asiakkaat ovat yksityisiä, mutta loppuasiakkaat ovat yleensä julkisia tilaajia.

TALOUDELLINEN KEHITYS

Tilauskanta

Tilauskanta laski vertailuvuodesta ja oli vuoden 2024 lopussa 176,6 (196,3) miljoonaa euroa. Tilauskannan arvioitu kannattavuus oli aiempaan nähden normaalilla tasolla. Tilauskannasta arvioidaan toteutuvan 118,9 (168,4) miljoonaa euroa tilikauden 2025 aikana.

Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosipuoliskolla tilauskantaan kirjattiin hankkeita yhteensä noin 120 miljoonan euron arvosta. Suurin lisäys oli 34 milj. euron kokonaisuus Helsinki-Riihimäki-hankkeella. Ruotsissa suurin lisäys oli Bohusbananin yli 5 milj. euron vuosisopimusurakat. Vuoden toisella vuosipuoliskolla tilauskantaan kirjattiin uusia hankkeita noin 100 miljoonalla eurolla sisältäen vuoden lopussa kehitysvaiheesta toteutukseen siirtyneen Koskelan varikon lähes 58 miljoonan euron hankkeen sekä noin 12 miljoonalla eurolla siltahankkeita. Ruotsissa saimme noin 4 milj. euron metrotunnelin sisustusurakan.

Lisäksi voitimme vuoden aikana Vantaan ratikan itäosan kilpailutuksen yhdessä GRK:n kanssa sekä Tampereen henkilöratapiha -hankkeen kilpailutuksen. Hankkeiden toteutusvaiheet kirjataan tilauskantaan todennäköisesti keväästä 2025 alkaen niiden siirtyessä kehitysvaiheesta toteutukseen.

Tilikaudella valmistui monia merkittäviä hankkeita, kuten Keskon logistiikkakeskus Hyvinkäällä, jossa Kreate toteutti kohteen pohjarakentamisen ja betonityöt paalulaattaan asti. Loppuvuodesta Kreate sai kaksi väylärakentamisen hanketta valmiiksi merkittävästi etuajassa. Oulussa Poikkimaantien urakkaosat luovutettiin tilaajalle vajaan vuoden ja Helsingissä Nihdin esirakentamisen urakka seitsemän kuukautta etuajassa. Lisäksi vuoden aikana valmistui muun muassa Tornion ratasillan ja ratapihan hankkeet, siltahankkeita Kirkkonummella, Kuusistonsalmessa ja Kuusamon Torangissa.

Liikevaihto ja tulos

Tilikaudella 2024 konsernin liikevaihto laski 13,9 % vertailuvuoteen nähden ollen 275,5 (320,0) miljoonaa euroa. Liikevaihto laski Taitorakentamisessa edellisestä vuodesta ollen 183,0 (249,7) miljoonaa euroa, mutta nousi Väylärakentamisessa 88,8 (71,2) miljoonaan euroon. Väylärakentamisessa kasvua on tuonut erityisesti ratarakentamiseen liittyvät työt. Taitorakentamisessa lasku taas näkyi erityisesti pohja- ja insinöörirakentamisessa, jossa tilaajat ovat merkittävässä määrin

Taitorakentaminen koostuu Sillanrakentamisesta ja -korjaamisesta sekä Pohja- ja insinöörirakentamisesta. Väylärakentaminen koostuu Ratarakentamisesta ja Tie- ja katurakentamisesta.

0 %

2 %

5 %

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 30

Tilauskanta (M€)

307

202

Realisoitumisodotus < 12kk Realisoitumisodotus > 12kk

Liikevaihto (M€)

274

2020 2021 2022 2023 2024

320

275

235 238

0

200

400

^{196 177}

168

203

135

0

200

400

^{111 137}

yksityisiä tahoja. Ruotsin liikevaihto sisältyy Taitorakentamisen liiketoimintaan ja oli tilikaudella 2024 32,9 (22,5) miljoonaa.

Taitorakentamisen osuus vuoden 2024 liikevaihdosta oli 67 (77) prosenttia ja Väylärakentamisen osuus 33 (23) prosenttia.

Konsernin liikevaihdosta 14 (18) prosenttia tuli kaupungeilta ja kunnilta, 50 (40) prosenttia valtiolta ja 35 (42) prosenttia yksityiseltä sektorilta.

Konsernin käyttökate tilikaudella kasvoi vertailukaudesta ollen 15,3 (14,0) miljoonaa euroa eli 5,5 (4,4) prosenttia liikevaihdosta. EBITA oli 8,8 (7,8) miljoonaa euroa eli 3,2 (2,4) prosenttia liikevaihdosta. Kreaten suunnitelman mukainen operatiivinen toiminta, joustava kustannusrakenne ja tarjoustoiminnan selektiivisyys tuki kannattavuutta huolimatta liikevaihdon laskusta. Konsernin liiketulos oli 8,7 (7,6) miljoonaa euroa eli 3,2 (2,4) prosenttia liikevaihdosta.

Konsernin tulos ennen veroja oli 5,9 (4,6) miljoonaa euroa. Tilikauden verot olivat 1,3 (0,7) miljoonaa euroa eli efektiivinen veroaste oli 21,9 (16,1) prosenttia. Tilikauden tulos oli 4,6 (3,9) miljoonaa euroa. Laimennettu osakekohtainen tulos oli 0,49 (0,44) euroa.

Kassavirta ja taloudellinen asema

Tilikaudella 2024 operatiivinen vapaa kassavirta oli 0,3 (26,1) miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoma oli tilikauden lopussa 2,7 (-11,3) miljoonaa euroa. Konsernin nettokäyttöpääoma on hiukan yli yhtiön pitkän aikavälin 0-tason tavoitteen. Konserni on jatkanut systemaattista työtä projektien likviditeetin ja riskienhallinnassa.

Korolliset velat olivat tilikauden 2024 lopussa 40,7 (40,3) miljoonaa euroa, joista IFRS 16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja oli 5,3 (3,0) miljoonaa euroa. Yhtiön rahavarat olivat 10,8 (23,6) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä oli sitoutuneita luotto- ja tililimiittejä 20,0 (20,0) miljoonaa euroa, joita ei ollut käytössä tilikauden päättyessä. Korollinen nettovelka oli vuoden 2024 lopussa 29,9 (16,8) miljoonaa euroa.

Kreatella on lisäksi käytössään 50 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Yritystodistusohjelman puitteissa yhtiö voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. 31.12.2024 yhtiöllä oli liikkeeseen laskettuna 6,0 (7,0) miljoonaa euroa yritystodistuksia.

Korollisten velkojen keskikorko ilman taseeseen kirjattuja vuokrasopimusvelkoja oli tilikaudella 6,1 (5,7) prosenttia.

Konsernin taseen loppusumma tilikauden lopussa oli 131,4 (134,6) miljoonaa euroa ja oma pääoma 43,6 (42,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste tilikauden lopussa oli 33,2 (31,8) prosenttia ja yhtiön sijoitetun pääoman tuotto 13,1 (11,2) prosenttia.

Investoinnit

Nettoinvestointien rahavirta oli tammi–joulukuussa 1,5 (5,9) miljoonaa euroa. Kreate myi tilikaudella omistamansa kiinteistöt Tuusulassa jatkaen niissä vuokralaisena, mikä vähensi nettoinvestointien määrää 3,5 miljoonalla eurolla.

Kreaten bruttoinvestoinnit aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin olivat vuoden 2024 aikana 5,9 (6,9) miljoonaa euroa ja niistä merkittävimmän osan muodostivat aineelliset hyödykkeet, jotka ovat pääosin koneita ja kalustoa.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Kreaten tutkimus- ja kehitystoiminnan tehtävänä on tuottaa käytännönläheisiä työkaluja sekä toimintamalleja infrarakentamisen projektitoimintaan. Tutkimus- ja kehitystoiminnan painopistealueita ovat tarjouslaskenta, projektien toteutus sekä kalustotoiminnot, joissa kaikissa digitalisaatio muuttaa nopeasti perinteisiä toimintamalleja. Toimintamalleja muuttaa myös asiakkaiden tahtotila käyttää yhteistoiminnallisia urakkamuotoja lähes kaikissa suurimmissa ja vaativimmissa infraurakoissa.

Vuonna 2024 kehitystoiminnan painopisteenä on ollut digitaalisten työkalujen sekä yhteistoiminnallisten urakoiden kilpailutus- ja toteutusprosessien kouluttaminen Kreaten projektiorganisaatioille. Yhteistoiminnallisten urakoiden kilpailutus- ja toteutusprosessien kouluttamisella on luotu valmiudet osallistua suurien allianssiprojektien kilpailutuksiin, joissa myös digitaalinen rakentaminen ja tilannekuva ovat korostetun vahvasti osana palveluntuottajien valintaa. Digitaalisen rakentamisen työkaluilla ja tilannekuvalla pystytään jakamaan paremmin tietoa ja parantamaan päätöksentekoa erityisesti hankkeissa, joissa on runsaasti osapuolia tai jotka ovat teknisesti erityisen vaativia.

Edellisten vuosien tapaan tietomallien käyttöä Kreaten projekteilla on edelleen lisätty myös perinteisillä urakkamuodoilla toteutetuissa hankkeissa. Tätä on tuettu henkilöstöä kouluttamalla sekä palkkaamalla yhtiöön uusia mittauspäälliköitä ja tietomallikoordinaattoreita. Myös droonien käyttöä projektien seurannan apuvälineenä on kehitetty ja henkilöstölle on järjestetty koulutuksia droonien operointiin.

9,7 4,0 3,5 26,1 0,3 0 20 40

2020 2021 2022 2023 2024

Operatiivinen vapaa kassavirta (M€)

Nettokäyttöpääoma (M€)

Vuoden 2024 aikana on jatkettu Kreaten ensimmäistä BREEAM infrastructure-arviointia. Tämä arviointi kattaa yli 200 aihealuetta rakennusurakan ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen liittyen.

Tutkimus- ja kehitystoiminnan kustannukset olivat noin 0,1 (0,1) prosenttia yhtiön liikevaihdosta vuonna 2024.

Aineettomat voimavarat

Konsernin keskeiset aineettomat voimavarat sisältävät ammattitaitoiset ja osaavat työntekijämme, yhtiön vuosien aikana keräämät referenssit, yhtiön brändin sekä hyvän maineen niin työntekijöiden, tilaajien, alihankkijoiden kuin muidenkin rakentajakumppanien ja avaintoimittajien keskuudessa. Nämä resurssit mahdollistavat kilpailuetumme säilyttämisen ja ovat keskeinen osa pitkän aikavälin kasvustrategiaamme. Lisätietoa konsernin aineettomista hyödykkeistä löytyy tilinpäätöksen liitetiedosta 5.3.

HENKILÖSTÖ

Kreate-konsernin henkilöstömäärä joulukuun lopussa oli 511 (472) henkeä. Keskimääräinen henkilöstömäärä tammi–joulukuussa oli 507 (454).

Konsernin henkilöstöä on kasvatettu määrätietoisesti erityisesti raideympäristössä tarvittavan osaamisprofiilin suhteen. Kreate on onnistunut hyvin rekrytoimaan kokeneita osaajia sekä kasvattamaan tulevia ammattilaisia harjoittelun kautta. Henkilöstön halukkuus suositella Kreatea työpaikkana eNPS vuonna 2024 oli 49, mikä on erittäin hyvä tulos ja osoitus henkilöstön tyytyväisyydestä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä juhlimme henkilöstön kanssa yhtiön 10-vuotista taivalta Kreatena. Kaksipäiväinen yhteinen juhla oli omiaan vahvistamaan hyvää tiimihenkeä ja sitoutumista yhtiöön.

Henkilöstön vahva ja monipuolinen osaaminen sekä työssä kehittyminen ovat Kreatelle tärkeitä teemoja. Vuoden alkupuolella käydään kehityskeskustelut ja toimihenkilöille laaditaan kehityssuunnitelmat, ja vuoden toisella vuosipuoliskolla käydään seurantakeskustelut. Vuonna 2024 kehityskeskustelut käytiin 58 % henkilöstön kanssa.

Koulutustarjonta pidettiin edelleen korkealla tasolla. Tavoitteena on henkilöstön kehityksen varmistaminen pätevyyksineen, konsernin toimintatapojen ja tavoitteiden käytäntöön vieminen sekä hyvän suoriutumisen varmistaminen työssä. Vuosi sitten julkaistun Näin toimit eettisesti oikein -verkkokurssin on suorittanut vuoden 2024 lopussa 72 % henkilöstöstä.

Työturvallisuus

Vuonna 2024 konsernin työmailla tapahtui yhteensä 22 tapaturmataajuuteen vaikuttavaa poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Näistä tapaturmista 21 tapahtui Kreaten alihankkijoille. Tehtyihin työtunteihin (miljoonaa työtuntia) suhteutettu 12 kuukauden liukuva yhdistetty tapaturmataajuus oli 11,3. Tilikauden jälkeen Kreaten työmaalla tapahtui työtapaturma, jossa menehtyi Kreaten alihankkijan työntekijä.

Vuonna 2024 Kreaten järjestelmiin kirjattiin yhteensä 2 329 työturvallisuushavaintoa, henkilöä kohden havaintoja kirjattiin 4,6. Työturvallisuushavaintoja oli kirjattu järjestelmiin noin 15 prosentista projekteja, konsernin tavoite on 100 %.

Henkilöstöstä, turvallisuudesta ja muista kestävyysnäkökulmista on kerrottu enemmän kohdassa Kestävyysraportti.

JOHTORYHMÄ

Tilikauden 2024 aikana johtoryhmän kokoonpanossa tapahtui seuraavat muutokset. Sami Laakso siirtyi Väylärakentamisen johtajan roolista operatiiviseksi johtajaksi 1.8.2024 jatkaen Kreate Groupin johtoryhmän jäsenenä. Väylärakentaminen-yksikön uutena johtajana ja Kreate Groupin johtoryhmän jäsenenä aloitti 1.8.2024 aiemmin Kreaten rakennuspäällikkönä toiminut Juha Schönberg. Sillanrakentaminen ja korjausyksikön johtaja Antti Kakko jätti tehtävänsä yhtiössä ja Kreate Groupin johtoryhmässä 26.8.2024. Sillanrakentaminen ja -korjausyksikön uutena johtaja ja Kreate Groupin johtoryhmän jäsenenä aloitti 27.8.2024 aiemmin Kreaten laskentapäällikkönä toiminut Antti Kokkonen.

Kreaten johtoryhmään kuuluivat 31.12.2024 Timo Vikström, toimitusjohtaja; Tommi Hakanen, johtaja, erikoispohjarakentaminen; Jaakko Kivi, teknisen toimiston johtaja; Antti Kokkonen, johtaja, sillanrakentaminen ja -korjaus; Sami Laakso, johtaja, operatiivinen johtaja; Mikko Laine, talousjohtaja; Timo Leppänen, johtaja, ratarakentaminen; Katja Pussinen, henkilöstöjohtaja sekä Juha Schönberg, johtaja, väylärakentaminen.

YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Kreate Group Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 25.3.2024. Yhtiökokous vahvisti tilikauden 2023 tilinpäätöksen sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 2023.

Yhtiökokous päätti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella jaetaan osinkoa 0,48 euroa yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa olevaa osaketta kohti. Osinko maksetaan kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä 0,30 euroa osakkeelta maksettiin niille osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27.3.2024 olivat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Ensimmäisen erän osinkojen maksupäiväksi päätettiin 9.4.2024. Osingon toinen erä 0,18 euroa osakkeelta maksettiin lokakuussa 2024 niille osakkeenomistajille, jotka olivat toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päätti 24.9.2024 pidetyssä kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 26.9.2024 ja osingon maksupäiväksi 3.10.2024.

Hallitus valtuutettiin tarvittaessa päättämään osingon toiselle maksuerälle uuden osingonmaksun täsmäytyspäivän ja maksupäivän, mikäli Suomen arvo-osuusjärjestelmän säädökset tai säännöt muuttuvat tai muutoin sitä edellyttävät.

Yhtiökokous hyväksyi toimielinten palkitsemisraportin. Päätös on neuvoaantava.

Yhtiökokous päätti, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 5 750 euroa kuukaudessa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 3 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi yhtiökokous päätti, että tarkastusvaliokunnan tai palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi tai jäseneksi valittavalle hallituksen jäsenelle suoritetaan 1 500 euron ylimääräinen vuosipalkkio, ja että kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskun mukaan.

Yhtiökokous valitsi yhtiön tilintarkastajaksi uudelleen tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n, päävastuullisena tilintarkastajanaan KHT Turo Koila. Tilintarkastajalle maksetaan kohtuullinen palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiökokous valitsi yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö KPMG Oy Ab:n. Kestävyysraportoinnin varmentajalle maksetaan kohtuullinen palkkio yhtiön hyväksymän laskun mukaan.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista sekä optiooikeuksien ja muiden osakeyhtiölain 10 luvussa tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla yhteensä enintään 898 000 osaketta, joka vastaa noin 10 prosenttia Kreaten kaikista osakkeista päätöksen tekohetkellä. Osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia voidaan antaa yhdessä tai useammassa erässä joko maksua vastaan tai maksutta. Valtuutuksen nojalla annettavat osakkeet voivat olla uusia osakkeita tai Kreaten hallussa olevia osakkeita. Valtuutus on voimassa Kreaten seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen

saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka. Valtuutus kumoaa aiemmat käyttämättömät osakeantivaltuutukset.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään Kreaten omien osakkeiden hankkimisista ja niiden pantiksi ottamisesta. Hankittavien tai pantiksi otettavien omien osakkeiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 898 000 osaketta. Kreate ei voi yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa omistaa ja/tai pitää panttina millään hetkellä enempää kuin 10 prosenttia kaikista Kreaten osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain Kreaten vapaalla omalla pääomalla. Valtuutus on voimassa Kreaten seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2025 saakka. Valtuutus kumoaa aiemmat käyttämättömät omien osakkeiden hankkimista ja niiden pantiksi ottamista koskevat valtuutukset.

Hallituksen järjestäytyminen

Yhtiökokous vahvisti yhtiökokouksessa 25.3.2024 hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi (6). Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Petri Rignell, Timo Kohtamäki, Elina Rahkonen, Timo Pekkarinen, Jussi Aine ja Petra Thorén. Kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Petri Rignellin. Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan jäseniksi Elina Rahkosen (puheenjohtaja), Jussi Aineen ja Petra Thorénin. Palkitsemis- ja nimitysvaliokuntaan valittiin jäseniksi Petri Rignell (puheenjohtaja), Timo Pekkarinen ja Timo Kohtamäki.

OSAKKEET JA KAUPANKÄYNTI

Omat osakkeet

Kreate ei ostanut omia osakkeitaan katsauskaudella. Kreate Group Oyj:n hallussa oli 90 000 kappaletta yhtiön omia osakkeita 31.12.2024.

Lisäksi yhtiöllä on sopimus ulkoisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkio- ja osakebonusjärjestelmien hallinnoinnista. 31.12.2024 näiden konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavien osakkeiden määrä oli 203 506 kappaletta, joista 75 000 kappaletta on hankittu tilikauden aikana. Tämä osakemäärä vastasi 2,3 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Nämä osakkeet ovat EAI Kreate Holding Oy:n omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmien puitteissa luovutetaan osallistujille. EAI Kreate Holding Oy:n juridinen omistus on ulkoisella palveluntuottajalla, mutta sopimuksen perusteella Kreate tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä, jonka vuoksi holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä, jolloin omina osakkeina raportoidaan IFRSkonsernitilinpäätöksessä yhteensä 293 506 kpl.

Kaupankäynti osakkeella

Kreate Group Oyj:n osakepääoma joulukuun lopussa oli 80 000 euroa. Yhtiön liikkeeseen laskettujen osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2024 oli 8 984 772 osaketta. Tilikaudella Kreaten osakkeita vaihdettiin Helsingin pörssissä 770 276 kpl. Korkein kaupantekokurssi oli 8,70 euroa ja alin 7,02 euroa. Kreaten osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi tilikaudella oli 7,84 euroa. Osakkeen päätöskurssi tilikauden viimeisenä kaupankäyntipäivänä 30.12.2024 oli 7,14 euroa. Osakekannan markkina−arvo ilman yhtiön ja konserniin strukturoituna yhtiönä yhdisteltävän EAI Kreate Holding Oy:n hallussa olevia omina osakkeina raportoitavia osakkeita (293 506 kpl) oli katsauskauden päätöskurssilla 62,1 miljoonaa euroa.

Suurimmat osakkeenomistajat

	31.12.2024	Osakkeita	%
1	Harjavalta Oy	1 783 689	19,85 %
2	Tirinom Oy	1 000 000	11,13 %
3	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	425 000	4,73 %
4	Valtonen Seppo Timo Johannes	412 101	4,59 %
5	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	359 000	4,00 %
6	Sr Säästöpankki Pienyhtiöt	350 000	3,90 %
7	Rantala Sami Kalle Antero	273 534	3,04 %
8	Inkala Tero Antero	208 396	2,32 %
9	Eai Kreate Holding Oy	203 506	2,27 %
10	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	180 000	2,00 %

Johdon omistukset

Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä yhteensä 2 994 300 osaketta henkilökohtaisesti tai vaikutusvaltayhtiöidensä kautta. Määrä edusti 33,3 prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Kreate konsernin riskienhallinnan tavoitteena on jatkuva ja järjestelmällinen merkittävimpien riskitekijöiden tunnistaminen sekä niiden optimaalinen hallinta siten, että yhtiön strategiset ja taloudelliset tavoitteet saavutetaan. Kreatella on yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka, joka ohjaa kokonaisriskiposition hallintaa. Riskienhallinta on integroitu osa konsernin johtamis-, seuranta- ja raportointijärjestelmiä. Riskienhallinta kattaa riskin tunnistamisen, arvioinnin sekä varautumissuunnitelmat kaikkien pääriskikategorioiden osalta.

Yhtiö jakaa riskitekijät strategisiin, toiminnallisiin, vahinkoriskeihin ja taloudellisiin riskeihin.

Strategiset riskit

Maailmanlaajuisilla epidemioilla ja pandemioilla sekä valtioiden välisillä konflikteilla voi olla olennaisen haitallinen vaikutus Kreaten liiketoimintaan, maailmantalouteen ja rahoitusmarkkinoihin. Sekä pandemioiden että konfliktien vaikutukset talouteen voivat näkyä suunniteltujen investointien vähentymisenä tai lykkääntymisenä ja vähentää Kreaten palveluiden kysyntää.

Epäsuotuisa talouskehitys Suomessa voi vaikuttaa Kreaten liiketoimintaan monin tavoin, mukaan lukien Kreaten sekä sen asiakkaiden ja alihankkijoiden tuloihin, varoihin, maksuvalmiuteen, liiketoimintaan ja/tai taloudelliseen asemaan. Lisäksi Kreate ei välttämättä pysty hyödyntämään talouden vaihtelun luomia liiketoimintamahdollisuuksia eikä sopeuttamaan toimintaansa talouden pitkäaikaiseen taantumaan tai stagnaatioon.

Kreaten liiketoiminnan kehitys on osittain riippuvaista julkisen talouden yleisestä kehityksestä sekä julkistaloutta ohjaavasta poliittisesta päätöksenteosta, sillä pääosa Kreaten liikevaihdosta muodostuu julkisen sektorin asiakkaista. Kreate toteuttaa esimerkiksi tie- ja ratarakentamiseen liittyviä projekteja, joiden kysyntä on laajalti riippuvaista liikennepoliittisesta suunnittelusta ja päätöksenteosta sekä julkistalouden investointikyvykkyydestä.

Kreate toimii kilpaillulla toimialalla ja kilpailun kiristyminen infrarakentamisen markkinoilla voi vaikuttaa haitallisesti Kreaten liiketoimintaan. Kreaten näkemyksen mukaan kilpailun lisääntyminen voi johtaa kiristyvään hintakilpailuun ja kilpailuun saatavilla olevasta osaavasta työvoimasta.

Kreaten rajoitetut vaikutusmahdollisuudet yhteisyrityksessä KFS Finland Oy:ssä voivat hankaloittaa Kreaten kykyä saada yhteisyritys toimimaan Kreaten etujen mukaisesti sekä pidättäytymään toimimasta Kreaten etujen vastaisesti.

Toiminnalliset ja vahinkoriskit

Kreate voi epäonnistua strategiansa toteuttamisessa tai sen sovittamisessa muuttuneeseen toimintaympäristöön, tai strategia itsessään voi olla epäonnistunut. Kreaten strategian onnistunut toteuttaminen riippuu myös monista tekijöistä, joista monet ovat ainakin osittain Kreaten vaikutuspiirin ulkopuolella. Tämän vuoksi Kreate ei välttämättä pysty määrittämään, toteuttamaan tai tarvittaessa muuttamaan liiketoimintastrategiaansa onnistuneesti.

Epäonnistuminen osaavan henkilöstön rekrytoinnissa, avainhenkilöiden menettäminen sekä toteutuskumppaneiden tai alihankkijoiden resurssiongelmat saattavat vaikuttaa haitallisesti Kreaten toimintakykyyn.

Yrityskaupoissa tai kansainvälistymisessä voi tulla vastaan tilanteita ja muutoksia suunnitelmiin, jotka vaikuttavat Kreaten toimintakykyyn ja vaativat resursseja asioiden hoitamiseksi. Jos toimintatapojen integroinnissa tai toiminnan haltuunotossa yrityskauppojen yhteydessä ei onnistuta, sillä voi olla vaikutus Kreaten liiketoimintaan.

Kreaten liiketoiminta on korostuneen projektiluonteista. Projektinhallinnan onnistuminen vaikuttaa merkittävästi Kreaten liiketoiminnan kannattavuuteen. Epäonnistumiset projekteissa ja projektinhallinnassa sekä kehityshankkeiden toimeenpanossa voivat vaikuttaa esimerkiksi projektien saatavuuteen tulevaisuudessa ja siten olennaisen haitallisesti Kreaten liiketoimintaan. Kreaten projektien hallinnassa otetaan huomioon myös tilaajien ja muiden kumppanien mahdolliset vastapuoli- ja maksuvalmiusriskit.

Kreaten tärkeimmät tietojärjestelmät liittyvät tarjouslaskentaan, projektiseurantaan, tietomallinnukseen, mittauksiin, palkanlaskentaan ja rahaliikenteen hallinnointiin. Ongelmat Kreaten käyttämien tietojärjestelmien toiminnassa voivat vaikuttaa olennaisen haitallisesti Kreaten liiketoimintaan.

Onnettomuudet ja työtapaturmat ovat rakennustyömailla yleisempiä kuin monilla muilla teollisuudenaloilla. Millä tahansa terveyteen ja turvallisuuteen liittyvällä riskillä voi toteutuessaan olla olennaisen haitallinen vaikutus Kreaten liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen, maineeseen ja tulevaisuudennäkymiin.

Kreate käyttää projektien toteutuksessa sekä omia työntekijöitään että alihankkijoita. Kreaten omien työntekijöiden tai sen käyttämien alihankkijoiden tekemistä virheistä voi aiheutua yllättäviä ja ennakoimattomia henkilö- tai esinevahinkoja kolmansille osapuolille esimerkiksi tulipalojen tai maaperän painumisen ja siitä rakennuksille mahdollisesti seuraavien vaurioiden seurauksena. Tällaisista virheistä voi aiheutua Kreatelle yllättäviä ja ennakoimattomia lisäkustannuksia, joiden suuruus voi olla hyvin merkittävä.

Kreate altistuu toiminnassaan ympäristöriskeille. Merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät meluhaittoihin, pölyhaittoihin sekä ympäristölle vaarallisten aineiden, erityisesti työkoneiden polttoaineiden, mahdolliseen vapautumiseen. Millä tahansa ympäristövahinkoihin liittyvien korvausvaatimusten tai sanktioiden riskillä voi toteutuessaan olla olennaisen haitallinen vaikutus Kreaten liiketoimintaan, taloudelliseen asemaan, liiketoiminnan tulokseen ja maineeseen.

Taloudelliset ja rahoitusriskit

Kreate altistuu liiketoiminnassaan korko-, luotto-, rahoitus- ja vastapuolisekä maksuvalmiusriskeille, joilla saattaa olla haitallinen vaikutus Kreaten liiketoimintaan ja taloudelliseen asemaan. Konserni pyrkii suojautumaan maksuvalmiuteen ja rahoitukseen liittyviin riskeihin erilaisin sopimusjärjestelyin. Lisäksi konsernilla on käytössä eritasoisia sisäisiä kontrolleja ja säännöllistä raportointia, millä pyritään ehkäisemään ja havainnoimaan etenkin maksuvalmiuteen liittyviä riskejä.

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Arvonalentumisen tarvetta omaisuuseristä arvioidaan sekä yksittäin että ryhmän tasolla.

Kreaten aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden ja aineettomien hyödykkeiden mahdollisilla arvonalentumisilla saattaa olla haitallinen vaikutus Kreaten taloudelliseen asemaan ja liiketoiminnan tulokseen.

Lisätietoja konsernin rahoitusriskeistä löytyy myös tilinpäätöksen liitetiedoista 3.4.

OSINGOT, OSINGONJAKOPOLITIIKKA JA HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Kreaten tavoitteena on jakaa vähintään puolet Kreaten vuosittaisesta nettotuloksesta osinkoina, ottaen huomioon Kreaten taloudellisen aseman, rahavirrat sekä kasvumahdollisuudet.

Emoyhtiö Kreate Group Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 ovat:

Voitto edellisiltä tilikausilta	2 628 537,77 €
Tilikauden voitto (tappio)	4 197 208,29 €
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	20 702 152,88 €
Jakokelpoinen oma pääoma	27 527 898,94 €

Emoyhtiö Kreate Group Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 27 527 898,94 euroa. Hallitus ehdottaa 28.3.2025 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,50 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä.

Osingon ensimmäinen erä on 0,25 euroa osakkeelta ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka osingonjaon täsmäytyspäivänä tiistaina 1.4.2024 on merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osingon ensimmäinen erä maksetaan tiistaina 8.4.2025.

Osingon toinen erä on 0,25 euroa osakkeelta ja se maksetaan lokakuussa 2025. Toinen erä maksetaan osakkeenomistajalle, joka on osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivänä merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää syyskuun kokouksessaan osingonmaksun toisen erän täsmäytyspäivän ja maksupäivän.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 4.2.2025 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 8 777 569 osaketta, mitä vastaava osingon kokonaismäärä on 4 388 784,50 euroa.

TULOSOHJEISTUS VUODELLE 2025

Kreate arvioi, että sen liikevaihto vuonna 2025 kasvaa ja on 290–310 miljoonaa euroa (2024: 275,5 miljoonaa euroa) ja sen EBITA kasvaa ja on 9–11 miljoonaa euroa (2024: 8,8 miljoonaa euroa).

Ohjeistuksen perusteet:

Yhtiön ohjeistus perustuu vuonna 2025 realisoituvaksi odotettuun tilauskannan määrään vuodenvaihteessa sekä yhtiön arvioon kehitysvaiheessa olevien projektien todennäköisestä siirtymisestä tilauskantaan keväästä 2025 alkaen. Yhtiö jatkaa projektien selektiivistä tarjoamista sekä kasvua Ruotsin markkinassa, minkä odotetaan parantavan kannattavuutta.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Tilikauden jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.

KESTÄVYYSRAPORTTI

Yleiset tiedot

Kestävyysraportin laadintaperiaatteet

Perustiedot

Kreate Group Oyj tytäryrityksineen muodostaa Kreate-konsernin ("Kreate" tai "konserni"). Kreaten liiketoiminta koostuu infrarakentamisesta Suomessa ja Ruotsissa. Raportointi kattaa koko konsernin ja kaikki yritykset, joissa konserni omistaa suoraan tai välillisesti yli 50 prosenttia äänivallasta, ellei raportoitavien tietojen yhteydessä ole toisin mainittu. Kreate omistaa 50 prosenttia yhteisyritys KFS Finland Oy:stä ("KFS") ja taloudellinen raportointi sisältää omistuksen mukaisen osuuden KFS:n tuloksesta ja taseesta pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltynä. Yhdistelyn laadintaperiaatteista on kerrottu tarkemmin konsernitilinpäätöksen kohdassa 7. Konsernin rakenne. Kestävyystietojen raportoinnissa tämän omistuksen mukaista osuutta KFS:n kestävyystiedoista ei ole sisällytetty Kreaten omiin kestävyystietoihin, vaan KFS on huomioitu osana arvoketjua. Esimerkiksi KFS:n Scope 1 ja Scope 2 -päästöt huomioidaan Kreaten arvoketjun päästöissä (Scope 3).

Kestävyysraportti julkaistaan vuosittain osana Hallituksen toimintakertomusta. Raportointijakso on sama kuin taloudellisessa raportoinnissa eli tilikausi 1.1.2024–31.12.2024. Eri aihealueita koskevat raportointiperiaatteet esitetään kunkin osion lopuksi.

Laatimisperusta

Kestävyysraportti on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) mukaisesti ja sen sisältö vastaa kestävyysraportointistandardeja (European Sustainability Reporting Standards, ESRS).

Raportoidut kestävyysaiheet ja kestävyyden tunnusluvut perustuvat kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiin, joka tehtiin vuodenvaihteen 2023–2024 molemmin puolin hyödyntäen työpajoja, sidosryhmien palautetta ja johdon harkintaa. Olennaisuusanalyysityön yhteydessä yhtiö laati konsernille omat vastuullisuustavoitteet, jotka hyväksyttiin vuoden 2024 alussa. Yhtiö raportoi tavoitteista ja niiden kehityksestä tilikaudelta 2023 sekä aloitti raportoida valittuja tavoitteita neljännesvuosittain osana yhtiön ulkoista taloudellista raportointia. Lisätietoa kaksinkertaisen olennaisuuden analyysistä ja sen tuloksista löytyy alkaen sivulta 43.

Tietyt kestävyystiedot ja niihin liittyvät väitteet on varmentanut (rajoitettu varmennus) riippumaton kolmas osapuoli KPMG Oy Ab. Varmennus toteutettiin kansainvälisten varmennusstandardien ISAE 3000 (Revised) ja ISAE 3410 mukaisesti.

Kestävyyden hallinto

Kestävyysraportissa on annettu tiedot kestävyyden hallinnosta. Lisätietoa hallinto- ja valvontaelinten yleisistä tehtävistä, kokoonpanosta, monimuotoisuudesta, osaamisesta sekä sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallinnan prosesseista löytyy Hallinto- ja ohjausjärjestelmää koskevasta selvityksestä.

Kestävyyden hallinto Kreatessa

Kreate on perustettu vuonna 2014 kun se muodostettiin yhdistämällä kolme infrarakentamisyhtiötä: Fin-Seula Oy, Kesälahden Maansiirto Oy ja Insinööritoimisto Seppo Rantala Oy. Myöhemmin konserniin on yritys- ja liiketoimintakauppojen myötä yhdistynyt vielä Railtek-yhtiöt, Varkauden louhinnan liiketoiminta ja ruotsalainen Bror Bergentreprenad AB. Konsernin emoyhtiö Kreate Group Oyj listautui Helsingin pörssiin helmikuussa 2021. Listautumisen mukana yhtiön hallinnon ammattimaisuus on kehittynyt aiempaan nähden. Kehitys näkyy muun muassa käytössä olleiden toimintatapojen ja periaatteiden kirjaamisena virallisiksi politiikoiksi ja toimintaohjeiksi sekä niiden systemaattisessa jalkauttamisessa ja raportoinnissa. Hallinnon ammattimaisuuden kehityksestä huolimatta Kreatella ei ole toistaiseksi käytössään systemaattisia due diligence -prosesseja mahdollisten ja tosiasiallisten ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseen, arvioimiseen, priorisointiin ja seurantaan.

Vastuullinen ja eettinen toiminta sekä lakien noudattaminen ovat Kreatekonsernissa liiketoiminnan perusta. Vastuu kestävyysasioissa on hallituksella, toimitusjohtajalla ja johtoryhmällä. Kreaten toimintatavat perustuvat lainsäädännön sekä yhtiön toimintaohjeiden ja politiikkojen noudattamiseen. Yhtiön yrityskulttuurissa heijastuu arvojen mukainen reilu toimintatapa ja yhtiössä on käytössä konsernilaajuiset eettiset toimintaohjeet.

Kestävyysasioita hallitaan aktiivisesti usealla eri tavalla ja yhtiön eri tasolla kestävyysasian luonne huomioiden. Positiivisia kestävyysvaikutuksia tuetaan ja kehitetään ja toisaalta negatiivisia vaikutuksia pyritään estämään ja pienentämään noudattamalla yhtiön määrittämiä prosesseja ja toimintaperiaatteita. Kestävyysriskejä hallitaan osana yhtiön riskienhallintaprosesseja ja kestävyydestä nouseviin mahdollisuuksiin pyritään vastaamaan muun muassa kehittämällä yhtiön liiketoimintaa ja tarkastelemalla valittua strategiaa säännöllisesti suhteessa toimintaympäristön muutoksiin.

Kestävyysasioita hallitaan myös tavoiteasetannan kautta, jotka on viestitty vastuullisuustavoitteiden muodossa. Vastuullisuustavoitteet on asetettu peilaten niitä Kreaten liiketoimintaan, strategiaan ja kestävyysasioiden olennaisuusanalyysiin. Kestävyysseikat huomioivat niin vaikutukset, riskit kuin mahdollisuudetkin. Kestävyystavoitteiden teemat jakautuvat yhtiön omaan toimintaan, jalanjäljen pienentämiseen ja kädenjäljen kasvattamiseen (vastuullisuustavoitteista lisätietoa s. 48).

Kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niiden hallintakeinoista on kerrottu aihekohtaisesti Kestävyysraportin ympäristöä, sosiaalista vastuuta ja hallinnointia koskevissa osioissa sekä Hallituksen toimintakertomuksen osiossa Lähiajan riskit ja epävarmuustekijät.

Hallinnointi- ja ohjausjärjestelmä

Kreate noudattaa yhtiön hallinnoinnissa Suomen lakeja, erityisesti osakeyhtiölakia, yhtiön yhtiöjärjestystä ja lakien nojalla annettuja säädöksiä ja määräyksiä, sekä Nasdaq Helsingin sääntöjä ja suosituksia niiden pörssiyhtiöihin soveltuvilta osin. Suomalaisena pörssiyhtiönä Kreate Group Oyj noudattaa 1.1.2025 voimaan tullutta Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia, joka antaa pörssiyhtiöille hyvää hallinnointia koskevat suositukset. Selvitys yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä esitetään osana yhtiön vuosikertomusta. Koodi on saatavilla internetosoitteessa www.cgfinland.fi. Kreate ei tällä hetkellä poikkea koodin määräyksistä.

Kreate-konsernin hallinnosta vastaa hallitus ja toimitusjohtaja. Hyvä hallintotapa varmistetaan hyvällä johtamisella, joka sisältää muun muassa selkeästi määritetyt vastuut, yhdenmukaiset työmaaprosessit, systemaattisen ja kattavan raportoinnin, laatujärjestelmän ja tavat toimia. Toimintaa seurataan, ohjataan ja valvotaan myös sisäisillä kontrolleilla ja sisäisellä valvonnalla. Yhtiön ulkoisesta tarkastuksesta vastaa yhtiön

tilintarkastaja. Kestävyysraportoinnin tarkastuksesta vastaa ulkoinen varmentaja.

Hallitus

Kreaten hallitus on yhtiön ylin kestävyydestä vastaava taho, joka vastaa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta. Hallitus muun muassa vahvistaa yhtiön toimintaa ja sisäistä valvontaa ohjaavat eettiset toimintaohjeet ja keskeisimmät politiikat ja suunnitelmat kuten tiedonantoja riskienhallintapolitiikan, ja hyväksyy mm. hankintoihin liittyvät hyväksymisrajat ja -valtuudet. Kreaten hallituksen vastuulla on vahvistaa yhtiön kestävyystavoitteet osana yhtiön strategiaa sekä valvoa tavoitteiden toteutumista. Toimintaperiaatteita ja tavoitteita päivitetään, mikäli toimintaympäristössä tapahtuu reagointia vaativia muutoksia ja keskeiset politiikat katselmoidaan vuosittain.

Kestävyys on sisällytetty hallituksen hyväksymään yhtiön strategiaan ja liiketoiminnan kehitykseen, riskienarviointeihin sekä vuotuisiin toimintasuunnitelmiin. Hallitus hyväksyy kestävyysraportin vuosittain, tarkastelee vastuullisuustavoitteissa edistymistä neljännesvuosittain osana yhtiön ulkoista taloudellista raportointia sekä seuraa valittuja kestävyysmittareita, kuten työturvallisuuden mittareita kuukausittain. Hallitus käsittelee myös muita kestävyyteen liittyviä asioita ja näkökulmia. Tarvittaessa se kuulee sekä sisäisiä että ulkoisia vastuullisuusasiantuntijoita.

Hallitus kokoontui tilikauden 2024 aikana 12 (2023: 14) kertaa ja käsitteli kokouksissaan seuraavia kestävyysaiheita:

• Strategian päivitys, vuosisuunnittelu ja skenaariotyö strategiakaudelle huomioiden kestävyysseikat ja niiden kehittymiseen liittyvät eri skenaariot (esittelijänä toimitusjohtaja)
• Kestävyysraportointi (esittelijänä sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö)
  • Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin eteneminen
  • Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin raja-arvojen sekä johtopäätösten vahvistaminen (olennaisten kestävyysstandardien hyväksyntä)
• Vastuullisuustavoitteet (esittelijänä sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö)
  • Tavoitteisiin liittyvien kestävän kehityksen tavoitteiden vahvistaminen
  • Vastuullisuustavoitteiden vahvistaminen
• Ilmastotavoitteiden vahvistaminen
• Operatiivinen raportointi (esittelijänä toimitusjohtaja)
  • Vuoden 2023 vastuullisuusosion hyväksyminen osana yhtiön toimintakertomusta ja tilinpäätöstä
  • Vastuullisuuskatsaukset neljännesvuosittain integroituna yhtiön ulkoisen raportoinnin aikatauluun
  • Työturvallisuusraportti osana hallituksen kuukausimateriaalia
• Politiikat (esittelijänä talousjohtaja)
  • Hallitus päätti useiden yhtiössä noudatettavien politiikkojen ja ohjeiden päivittämisestä ja vahvisti päivitetyt politiikat.
  • Hallitus vahvisti yhtiölle ihmisoikeuspolitiikan (uusi politiikka)
• Muut kestävyysaiheet
  • Henkilöstöasioiden ja osaamisen kehittämisen katsaukset ja seuraajasuunnittelu (esittelijänä henkilöstöjohtaja)
  • Hiilidioksidilaskenta (esittelijänä ympäristöpäällikkö)
  • Tietoturva- ja tietosuoja sekä kyberturvallisuus (esittelijänä tietohallintopäällikkö)

Lisäksi hallitus käsittelee jokaisessa kokouksessa henkilöstöön/ osaamiseen/yhtiön tilaus- ja tarjontakantaan liittyviä asioita, jotka voidaan tulkita kestävyysasioiksi.

Hallituksen jäseninä toimivat koko tilikauden 2024 ajan Petri Rignell (puheenjohtaja), Jussi Aine, Timo Kohtamäki, Timo Pekkarinen, Elina Rahkonen ja Petra Thorén.

Hallituksen kokoonpano ja monimuotoisuus	2024
Jäseniä, puheenjohtaja mukaan lukien (lkm)	6
Liikkeenjohtoon osallistuvat jäsenet (lkm)	0
Työsuhteisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden edustus	0
Hallituksen sukupuolijakauma, naisia (%)	33 %
Yhtiöstä riippumattomat jäsenet (%)	100 %
Yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista riippumattomat jäsenet (%)	67 %

Hallituksen valiokunnat

Hallituksen tehtävien tehokkaan hoidon varmistamiseksi hallitus on nimittänyt keskuudestaan tarkastusvaliokunnan ja palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan, jotka valmistelevat hallituksessa tehtäviä päätöksiä sekä tukevat hallitusta valvontatehtävän suorittamisessa. Hallitus hyväksyy valiokuntien kirjalliset työjärjestykset vuosittain.

Tarkastusvaliokunnan tehtävät määräytyvät osakeyhtiölain ja työjärjestyksen mukaisesti. Tarkastusvaliokunta valmistelee esimerkiksi taloudelliseen raportointiin ja kestävyysraportointiin, riskienhallintaan, lähipiiritoimien seurantaan ja arviointiin, tilintarkastajiin ja kestävyysvarmentajiin, sisäiseen tarkastukseen sekä lakien ja määräysten noudattamiseen liittyviä asioita.

Palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan tehtävät on määritelty kirjallisessa työjärjestyksessä. Valiokunta valmistelee Kreaten hallituksen jäsenten sekä toimitusjohtajan ja Kreaten muun johtoryhmän palkitsemis- ja nimitysasioita sekä Kreaten noudattamia palkitsemisen periaatteita. Valiokunta avustaa hallitusta toimitusjohtajan ja toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten toiminnan arvioinnissa ja palkitsemisessa, identifioi henkilöt, jotka olisivat päteviä toimimaan Kreaten toimitusjohtajana ja antaa hallitukselle suosituksensa toimitusjohtajan valinnasta. Palkitsemis- ja nimitysvaliokunta valmistelee myös Kreaten yhtiökokoukselle esitettävän toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin sekä hallituksen jäseniä koskevan ehdotuksen.

Hallituksen tarkastusvaliokunta kokoontui tilikauden 2024 aikana 4 (2023: 4) kertaa ja käsitteli kokouksissaan seuraavia kestävyysaiheita:

• sisäisen tarkastuksen järjestäminen
• sisäisen tarkastuksen toimintasuunnitelma ja raportit
• kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi ja metodologia
• riskien hallinta ja taloudellinen raportointi ja raportoinnin laadintaperiaatteet

Toimitusjohtaja ja johtoryhmä

Kreaten toimitusjohtaja vastaa yhtiön riskienhallinnasta ja vastuullisuuden johtamisesta läpi konsernin kaikissa liiketoiminnoissa ja tukifunktioissa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että toimintoja johdetaan strategian mukaisesti kestävyysnäkökulmat huomioiden. Vastuullisuuden toteuttamisesta vastaavat toimitusjohtajan lisäksi muut johtoryhmän jäsenet, kukin oman liiketoimintansa tai tukiorganisaationsa puitteissa. Lisäksi liiketoimintayksiköt ja tukifunktiot tekevät tiivistä yhteistyötä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kreaten talousjohtaja vastaa kestävyysraportoinnin toteuttamisesta ja kestävyystavoitteiden seurannasta. Talousjohtaja raportoi johtoryhmälle kestävyyteen liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä kestävyystavoitteiden edistymisestä neljä kertaa vuodessa. Johtoryhmä osaltaan käsittelee ja hyväksyy kestävyysasiat ennen kuin talousjohtaja ja hänen alaisuudessaan työskentelevä sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö esittelevät ne hallitukselle.

Talousjohtaja esittelee hallitukselle kestävyyskatsauksen neljä kertaa vuodessa joko yksin tai yhdessä yhtiön sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikön kanssa. Talousjohtaja raportoi hallitukselle viipymättä kaikista yhtiöön merkittävästi vaikuttavista kestävyyteen liittyvistä riskeistä.

Johtoryhmätason vastuu yhtiön kestävyysraportoinnista on talousjohtajalla. Talousjohtajan organisaatiossa on sijoittaja- ja vastuullisuuspäällikkö, jonka tehtäviin kuuluvat kestävyysvaatimusten seuranta, kestävyystietojen kerääminen organisaation sisällä ja kestävyysraportin koostaminen. Raportointiin osallistuu myös henkilöstöhallinnon ja teknisen toimiston asiantuntijoita, esimerkiksi henkilöstöpäällikkö, työturvallisuuspäällikkö ja ympäristöpäällikkö.

Talousjohtaja ja sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö johtavat Kreaten vastuullisuustyöryhmää, johon kuuluu yhtiön henkilöstöhallinnon, ympäristön, kiertotalouden, laadun ja talouden asiantuntijoita. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä ajankohtaisten kestävyysteemojen ympärillä. Vuonna 2024 työryhmän toiminta on keskittynyt kestävyysraportointiin tarvittavan tiedon keräämiseen ja kestävyysraportoinnin toteuttamiseen ensimmäistä kertaa CSRD:n mukaisesti.

Johtoryhmän jäsenet ja heidän tiimiensä jäsenet tekevät tiivistä yhteistyötä läpi organisaatiorajojen. Esimerkkeinä tällaisista toiminnoista voidaan mainita mm. seuraavat: henkilöstöjohtaja vastaa yhdessä liiketoimintajohtajien kanssa siitä, että henkilöstön osaaminen vastaa liiketoiminnan tarpeita. Teknisen toimiston johtaja ja liiketoimintajohtajat puolestaan vastaavat siitä, että yhtiön alihankkijoilta ja muilta yhteistyökumppaneilta edellytetään vastuullista toimintatapaa ja sitoutumista Kreaten eettisiin periaatteisiin.

Hallituksen jäsenten osaaminen kestävyysasioissa

Kreaten hallituksen jäsenten kestävyysosaaminen varmistetaan muun muassa säännöllisillä vuosikellon mukaisilla kestävyys-, ympäristö- ja compliance -katsauksilla, joiden avulla hallituksen jäsenet saavat tietoa yhtiön kestävyyteen liittyvistä olennaisimmista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, sekä yhtiön kestävyystavoitteiden edistymisestä.

Katsaukset antavat Kreaten sisäiset eri alojen asiantuntijat. Hallitus ja sen valiokunnat voivat tarvittaessa hankkia myös ulkopuolista asiantuntijaapua kestävyysasioissa. Useilla hallituksen jäsenillä on vuosien kokemus operatiivisten tai luottamustehtävien kautta yhtiön toimialaa koskevista kestävyyteen liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Hallituksen jäsenten olennainen työkokemus ja luottamustoimet on esitetty yhtiön verkkosivuilla.

Lisäksi yhtiön tilintarkastaja antaa hallitukselle vähintään kahdesti vuodessa katsauksen sekä yhtiöntilanteesta että sääntely-ympäristön näkökulmasta sisältäen myös kestävyysnäkökulmat.

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Varsinainen yhtiökokous päättää vuosittain hallituksen jäsenten palkkioista hallituksen tekemän ehdotuksen perusteella. Hallituksen palkitseminen ei ole sidottu yhtiön suoriutumiseen, vaan käytössä on kiinteä kuukausipalkkio.

Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkan ja palkkiot sekä johtoryhmän jäsenten palkitsemisessa sovellettavat yleiset periaatteet. Hallitus hyväksyy lisäksi yhtiön palkitsemisjärjestelmien rakenteen, kohderyhmän, periaatteet ja sovellettavat mittarit sekä mittareiden kulloisetkin tavoitearvot. Hallituksen palkitsemis- ja nimitysvaliokunta avustaa hallitusta toimitusjohtajan ja toimitusjohtajalle suoraan raportoivien johtoryhmän jäsenten toiminnan arvioinnissa ja palkitsemisessa.

Vuonna 2024 yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten ansioissa ei huomioitu ilmastoon liittyviä näkökohtia.

Toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemisjärjestelmässä vuonna 2024 tulospalkkion enimmäismäärä on 71,5 prosenttia kiinteästä peruspalkasta luontoisetuineen. Tulospalkkiojärjestelmässä hallituksen asettamina kriteereinä vuodelle 2024 olivat Yhtiön kannattavuusmittarit (90 % painoarvolla), käyttöpääoman hallinnan mittarit (5 %) sekä työturvallisuuden mittarit (5 %).

Muut johtoryhmän jäsenet ovat vuodelta 2024 oikeutettuja tulospalkkioon, jonka suuruus on enimmillään seitsemän kuukauden palkkaa vastaava määrä. Tulospalkkiojärjestelmä perustuu Kreaten taloudelliseen tulokseen, käyttöpääoman hallintaan ja työturvallisuuden mittariin. Tulospalkkioiden maksamisen edellytyksenä on, että Kreatelle asetetut keskeiset tulostavoitteet saavutetaan. Tulospalkkiojärjestelmä on voimassa vuoden kerrallaan ja hallitus päättää palkkiojärjestelmän jatkamisesta erikseen vuosittain. Lisätietoja palkitsemisesta löytyy yhtiön toimielinten palkitsemisraportista sekä yhtiön kotisivuilta.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Kreaten kestävyysraportoinnissa noudatetaan Kreaten yhteisiä lakisääteisen raportoinnin, riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja. Näitä prosesseja ei ole kattavasti dokumentoitu.

Kestävyysraportoinnin toteutuksesta vastaa Kreaten talousjohtaja organisaatioineen. Raportointidatan keräämiseen ja raportointiin osallistuu laaja joukko asiantuntijoita muun muassa henkilöstöhallinnon ja teknisen toimiston organisaatiosta.

Yhtiö on määritellyt kestävyysraportointia koskevat vastuut osa-alue- ja henkilötasolla. Kreate on sisällyttänyt raportoitavan tiedon tuottamiseen tarvittavat kyvykkyydet kestävyysasioiden raportointiin osallistuvien avainhenkilöiden työkuvauksiin sekä kriittisiin tiedonhankintaprosesseihin. Yhtiö kehittää jatkuvasti prosessejaan sitä mukaa, kun kestävyysraportointi kehittyy ja raportointivaatimukset vakiintuvat.

Kreaten johtoryhmän jäsenet vastaavat liiketoiminnasta sekä kriittisistä tukitoimista, kuten henkilöstöhallinnosta ja teknisestä toimistosta. Johtoryhmän jäsenet vastaavat siitä, että prosessiympäristö pystyy tuottamaan tarvittavan raportoitavan tiedon läpinäkyvästi. Sisällöllinen vastuu tiedon oikeellisuudesta sekä vastuu raportoinnin aikataulujen noudattamisesta ja toimittamisesta kestävyysraportointiin on kestävyysraportointiin osallistuvilla määritellyillä työrooleilla.

Kestävyysraportoinnin sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistukseen, analysointiin ja valvonnan kohdistamiseen tunnistettuihin riskeihin. Riskit on tunnistettu hahmottamalla kestävyysraportoinnissa vaadittavien narratiivisten ja kovien tietopisteiden määrä, sisällöllinen laajuus, laatu ja niiden keräämiseen liittyvät haasteet yhdistettynä yhtiön työhön käytettävissä oleviin resursseihin ja aikatauluun.

Kestävyysraportoinnin riskeiksi tunnistettiin oikea-aikaisuus, oikeellisuus sekä raportoitavan tiedon kattavuus ja laatu. Näitä riskejä päätettiin ensimmäisenä raportointivuotena priorisoida ensisijaisesti vähimmäistiedonantovaatimuksista käsin. Tämän lisäksi yhtiö päätti priorisoida henkilöstöön liittyvien raportointivaatimusten täyttämistä ja olla käyttämättä tämän osalta täysimääräistä mahdollisuutta siirtymäsäännösten hyödyntämiseen.

Kreate pyrkii pienentämään tiedon kattavuus- ja laaturiskiä ohjaamalla tietojen keruuta alihankintaketjusta sekä omasta toiminnasta muun muassa sopimusehdoin sekä aktiivisella viestinnällä. Raportoitavan sisällön oikea-aikaisuuden ja oikeellisuuden varmistamiseksi käytetään Kreaten sisäisiä kontrolleja, jotka ensimmäisen raportointivuoden osalta tarkoittavat esimerkiksi manuaalista täsmäytystä niiden tietojen osalta, joissa täsmäytys on mahdollista. Kattavuuden ja laadun osalta kontrolli koostuu aihealueen asiantuntijan arviosta ja tarkistuskyselyistä.

Toimenpiteistä huolimatta raportoidut tiedot eivät ole kaikilta osin niin kattavia ja laadukkaita kuin yhtiö toivoisi. Mittareiden osalta laatua heikentävät esimerkiksi arvioiden käyttö, jos ensisijaista tietoa ei ole saatavilla. Mittareihin liittyvät rajoitteet ja epävarmuudet on kuvattu kunkin standardin lopussa mittareiden laskentaperiaatteet-osiossa.

Kreatella ei ole omaa sisäisen valvonnan yksikköä, vaan yhtiö järjestää sisäisen tarkastuksen ulkoistettuna ostopalveluna. Sisäistä tarkastusta on kohdennettu yhtiön ydinprosesseihin, kuten tarjouslaskentaan, hankintoihin sekä taloudelliseen raportointiin. Sisäisen tarkastuksen tekemien valvontojen tuloksia seurataan johtoryhmässä ja hallituksessa vuosittain ja valvontaa ohjataan Kreaten hallituksessa ja tarkastusvaliokunnassa. Vuonna 2024 sisäisen valvonnan pääpaino oli projektien taloudellisen suorituskyvyn ja seurannan prosesseissa. Sisäistä valvontaa ei ole kohdistettu vuoden 2024 kestävyysraportin kontrollien ja käytänteiden valvontaan.

Liiketoimintamalli, arvoketju ja strategia

Liiketoimintamalli

Kreate on suomalainen vaativaan infrarakentamiseen keskittyvä konserni. Kreaten palvelutarjonta jakautuu väylärakentamiseen ja taitorakentamiseen. Väylärakentamiseen kuuluu ratarakentaminen sekä teiden ja katujen rakentaminen. Taitorakentamiseen kuuluvat sillanrakentaminen ja -korjaus, pohja- ja insinöörirakentaminen, erikoispohjarakentaminen sekä Ruotsin liiketoiminta, joka koostuu vaativasta kallio- ja betonirakentamisesta. Lisäksi Kreate tarjoaa kiertotalouspalveluja Suomessa.

Kreaten liiketoiminnassa korostuvat projektinjohtotehtävät. Kreaten ydintoimintoihin kuuluvat mm. tarjouslaskenta, suunnittelu ja projektinjohto. Noin puolet konsernin henkilöstöstä on toimihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Kreate hyödyntää projektien toteutuksessa paljon alihankkijoita. Osassa hankkeita Kreate voi toimia myös itse alihankkijana. Kreaten liiketoiminnan suurimmat riskit ja mahdollisuudet liittyvät tarjouslaskennan ja projektin toteuttamisen onnistumiseen. Henkilöstön ja alihankkijoiden osaaminen onkin yksi yhtiön kestävyysraportin pääteemoista.

Vuonna 2024 konsernin liikevaihdosta 88 % prosenttia tuli Suomesta. Kreate on alan johtava toimija Suomessa erityisesti silta- ja pohjarakentamisessa niin volyymillä kuin osaamisellakin mitattuna.

Kreate-konsernin muodostaa konsernin emoyhtiö Kreate Group Oyj yhdessä 100 prosenttisesti omistamansa tytäryhtiön Kreate Oy:n sekä 75 prosenttisesti omistamansa Kreate Sverige Holding AB:n kanssa, jonka tytäryhtiö on Kreate Sverige AB. Lisäksi konsernilla on suomalainen yhteisyritys KFS Finland Oy, jossa konsernin omistus on 50 prosenttia.

Toimintaympäristö ja arvoketju

Kreaten pääkonttori on Suomessa ja yhtiö on listattuna Helsingin pörssissä. Kreate tulkitsee toimintaympäristönsä peruskehyksen muodostuvan pääkonttorimaan lainsäädännön, asetusten ja vaatimusten kautta. Kreate ei lähtökohtaisesti raportoi kielteisiä tai myönteisiä vaikutuksia siitä, että se toimii lainsäädännön mukaisesti. Vaikutuksista raportoidaan kuitenkin silloin, kun yhtiöllä on lainsäädännön minimitason ylittäviä toimia ja vaikutuksia.

Yhtiö tulkitsee myös kaavoitukseen kuuluvat asiat osaksi yhtiön toimintaympäristöä. Jos Kreatella olisi merkittävää omaa hankekehitystä,

Kreaten arvoketjuun kuuluvat materiaalituotantoon ja jalostukseen liittyvät toimijat, Kreaten alihankkijat, tilaajat sekä loppukäyttäjät. Kreaten tilaajat koostuvat sekä julkisista että yksityisistä toimijoista. Vuoden 2024 liikevaihtojakauma asiakasryhmittäin oli: valtio 50 %, kunnat ja kaupungit 14 % ja yksityinen sektori 35 %.

kaavoituksesta vastaavat tahot voisivat kuulua yhtiön arvoketjuun.

Strategia

Kreaten missiona on rakentaa kestävää infraa ja tehdä tästä maasta parempaa joka päivä. Yhtiön strategiana on keskittyä selektiivisesti vaativaan infrarakentamiseen Suomessa ja Ruotsissa, toimien samalla kevyellä taseella ja erinomaisella rahavirran hallinnalla. Kreate julkaisi tilikauden aikana yhtiön päivitetyn strategian, jonka mukaisesti Kreate keskittyy erityisesti kannattavuuden parantamiseen strategiakaudella 2024–2027.

Yhtiön toiminnallisina tavoitteina on olla:

• paras paikka infran parhaille osaajille
• halutuin infrakumppani
• johtavien toimintojen joukossa kaikissa liiketoiminnoissamme: kasvua haetaan erityisesti rata- ja raitiotieliiketoiminnasta sekä Ruotsista
• prosesseiltaan ketterä

Toiminnalliset tavoitteet ovat hyvin linjassa kestävyysraportin kaksinkertaisen olennaisuuden tulosten kanssa. Nämä aiheet nousevat muun muassa seuraavissa aiheissa: henkilöstö ja osaaminen, työntekijöiden sekä tilaajien tyytyväisyys sekä liiketoimintamahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Myös prosessien ja riskienhallinnan merkitys on suuri etenkin tosiasiallisten ja mahdollisten negatiivisten vaikutusten mitigoinnissa, oli kyse taloudellisesta tai ympäristöä ja yhteiskuntaa koskevista vaikutuksista.

Kestävyysaiheiden suhde yhtiön strategiaan ja liiketoimintamallin resilienssi

Yhtiön liiketoiminnan ydinosaamista on vaativien infrakohteiden projektinhallinta ja -johto sekä tietyt vaativat rakentamisen lajit. Kreaten henkilöstöstä noin puolet ovat toimihenkilöitä ja puolet työntekijöitä. Projekteilla on tyypillistä, että Kreate hoitaa projektinjohdon sekä vaativimmat työlajit, ja ostaa alihankintana projektiin tarvittavaa perusurakointia. Hankkeesta riippuen työmaalla työskentelevistä arviolta noin puolet on Kreaten omaa työvoimaa ja puolet aliurakoitsijoita.

Kreaten tärkein tuotantopanos on henkilöstö ja heidän osaamisensa sekä yhtiön referenssit ja maine. Tuotantopanoksiin kuuluvat myös rakennusmateriaalit, kalusto sekä toimihenkilöiden tietokoneet ohjelmistoineen. Yhtiölle olennaisimmat rakennusmateriaalit ovat betoni, terästuotteet ja kiviainekset. Kreaten toimintaperiaatteena on toimia mahdollisimman resurssitehokkaasti, ja yhtiön kiertotalousalueet tukevat osaltaan tämän tavoitteen toteuttamista.

Yhtiön suurimmat positiiviset vaikutukset kohdistuvat omaan työvoimaan sekä rakennetun infran loppukäyttäjiin. Suurimmat negatiiviset vaikutukset sekä riskit kohdistuvat arvoketjun alkupäähän, erityisesti rakentamisessa hyödynnettävien raaka-aineiden tuotantoon ja jalostukseen. Suurimmat mahdollisuudet nousevat henkilöstön ja yrityksen osaamisen kasvattamisesta sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisen vaatimista vihreän siirtymän teollisuusinvestoinneista, jotka vaativat merkittäviä infrainvestointeja.

Kreaten liiketoimintamalli on hyvin joustava. Oman työvoiman ja alihankinnan käyttö mahdollistaa tehokkaan resurssoinnin. Liiketoiminnan ollessa tavanomaista alhaisemmalla tasolla, yhtiö vähentää alihankinnan käyttöä, jolloin työtä tehdään enemmän omalla työvoimalla. Vastaavasti liiketoiminnan volyymia pystyy skaalaamaan ylöspäin alihankintaa lisäämällä. Mikäli rakentamisessa on todella alhaiset volyymit, voi yhtiö tarvittaessa sopeuttaa tehokkaasti kustannustasoaan lomauttamalla henkilöstöä. Lomautukset ovat jossain määrin tyypillisiä tietyissä työtehtävissä, joihin vaikuttaa vuodenaikoihin liittyvä rakentamisen kausiluonteisuus.

Liiketoimintamalli mahdollistaa hankekohtaiset päätökset ja toimet, esimerkiksi sen suhteen, mikä taho vastaa materiaalien ostamisesta. Kreaten näkökulmasta materiaaliostot kasvattavat yhtiön liikevaihtoa, mutta tuovat vain vähän absoluuttista katetta. Kiinteähintaisissa projekteissa materiaaliostoihin liittyy aina myös taloudellinen riski tai mahdollisuus. Isoissa projekteissa onkin tyypillistä sopia materiaaleihin liittyvä kustannusindeksi tai muu suojaus, tai tilaaja voi myös halutessaan kantaa itse hintariskin ja tilata materiaalit työmaalle. Kreaten näkökulmasta materiaalien hintaan ja saatavuuteen liittyvät riskit ovat liiketoiminnan kokonaiskuvassa rajattuja. Ne voivat lyhyellä aikavälillä vaikuttaa paljonkin, mutta pitkällä aikavälillä materiaalikustannukset tulevat aina tavalla tai toisella tilaajan maksettavaksi.

Yhtiö voi toteuttaa projekteja myös erilaisin hankemuodoin. Viime vuosina Suomessa ja Ruotsissa ovat yleistyneet erilaiset yhteistoimintamallit, kuten allianssit, joissa suunnitelmat ja kustannusarviot tehdään tilaaja-, suunnittelija- ja rakentajaosapuolten kesken tiiviissä yhteistyössä ja riskit ja hyödyt jaetaan osapuolten kesken. Isoissa hankkeissa on myös mahdollisuus muodostaa kumppanuus alan toimijan kanssa ja toteuttaa työ esimerkiksi työyhteenliittymänä.

Liiketoimintamalli joustaa myös kaluston osalta. Kreaten työkoneet ovat tällä hetkellä pääosin yhtiön omaisuutta ja toimivat suurelta osin polttomoottoriöljyllä. Kalusto toimii myös biopolttoaineilla, joten kalusto on valmis vastaamaan kysynnän muutoksiin polttoaineen suhteen. Pitkällä aikavälillä yhtiön on mahdollista lisätä kustannusrakenteen joustavuutta myös leasing-sopimusten ja alihankinnan käyttöä lisäämällä (ks. E1 kohta Siirtymäsuunnitelma).

Yhtiön liiketoimintaympäristöön vaikuttava vihreän siirtymän megatrendi tukee voimakkaasti Kreaten strategian toteuttamista. Vihreä siirtymä tarkoittaa yhä enemmän raideliikennettä, tiiviimpää kaupunkirakentamista ja teollisuusinvestointeja. Kaikki nämä ovat osa-alueita, joissa Kreate on tälläkin mukana mukana. Vihreän siirtymän odotetaan tuovan mukanaan merkittäviä innovaatioita muun muassa energiantuotantoon ja varastointiin sekä materiaaleihin. Kreate näkee tulevaisuuden kehityskulun tarjoavan yhtiölle paljon mahdollisuuksia.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 40

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Kreaten keskeisiä sidosryhmiä ovat henkilöstö, alan opiskelijat, alihankkijat, tilaajat, vaikutuksen kohteena olevat tahot, loppukäyttäjät, pääoma- ja velkasijoittajat sekä yhteiskunta. Loppukäyttäjiä lukuun ottamatta olemme aktiivisesti yhteydessä keskeisten sidosryhmiemme kanssa ja tunnemme heille tärkeät teemat. Kestävyysasioiden osalta hyödynsimme sidosryhmien näkemysten keräämiseen myös kyselyä, jossa pyysimme heitä arvioimaan kaksinkertaisen olennaisuuden analyysimme alustavia johtopäätöksiä. Näitä näkemyksiä hyödynnettiin kestävyysaiheiden olennaisuutta arvioitaessa, aiheesta lisää sivulla 43 kohdassa Sidosryhmien kuuleminen.

Sidosryhmien edut ja näkemykset linkittyvät vahvasti Kreaten liiketoimintaan ja strategiaan. Strategiakauden teema Kestävää kannattavuutta on yhteydessä omistajien etuihin ja näkemyksiin. Yhtiö on asettanut strategiakaudelle 2024–2027 myös neljä toiminnallista tavoitetta, jotka ovat yhteensopivia sidosryhmien etujen ja näkemysten kanssa. Ensimmäinen toiminnallinen tavoite on olla paras paikka infran parhaille osaajille (henkilöstö). Toinen on olla halutuin infrakumppani (tilaajat, alihankkijat, suunnittelijat ja rakentajakumppanit). Kolmas tavoite on olla johtavien toimijoiden joukossa kaikissa liiketoiminnoissamme ja neljäs on pitää prosessimme ketterinä. Myös nämä tavoitteet ovat sopusoinnussa sidosryhmien etujen kanssa, esimerkiksi ketteryys liittyy henkilöstön arvostamaan matalaan organisaatioon ja toisaalta omistajien taloudellisiin intresseihin. Johtava toimijuus ja erikoisosaamisen syventäminen puolestaan tukee henkilöstön toiveita saada tehdä haastavia projekteja sekä yhtiön asemaa infrakumppanien silmissä.

Keskeisten sidosryhmien edut näkyvät myös yhtiön vastuullisuustavoitteissa (ks s. 48), esimerkiksi henkilöstötyytyväisyys ja tilaajatyytyväisyys.

Seuraavassa taulukossa on yhteenveto Kreate-konsernin keskeisimmistä sidosryhmistä ja siitä, miten heille tärkeät teemat huomioidaan yhtiön strategiassa ja liiketoimintamallissa. On hyvä huomioida, että sidosryhmien välillä on päällekkäisyyttä, esimerkiksi suuri osa henkilöstä on myös omistajia. Osassa projekteja tilaaja voi olla myös vaikutuksen kohteena oleva taho ja/tai loppukäyttäjä, tai tilaaja voi olla oma sidosryhmänsä, mutta vaikutuksen kohteena oleva taho ja loppukäyttäjä voivat olla sama taho.

Taulukko: Yhteenveto sidosryhmien eduista ja näkemyksistä

Sidosryhmä	Vuorovaikutus- ja tiedonkeruutavat/ osallistaminen	Sidosryhmille tärkeät teemat / edut ja näkemykset	Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Henkilöstö	• Päivittäinen kaksisuuntainen vuorovaikutus • Henkilöstötutkimus • Työyhteisötutkimus • Yhteistoiminta henkilöstön edustajien kanssa • Työturvallisuushavainnot ja työsuojelu • Kaksoisolennaisuuskysely	• Hyvä ja reilu johtaminen • Mielekkäät työtehtävät ja työssä kehittyminen • Terveys ja turvallisuus • Työolot, erityisesti työn ja yksityiselämän tasapaino (työmaiden sijainti) • Kannustava palkitseminen	• Matala organisaatio, vallan ja vastuun jakaminen • Fokus haastavissa projekteissa, joista henkilöt saavat hyviä referenssejä • Työturvallisuuskulttuurin jatkuva kehittäminen • Huomioimme tarjoamisessa henkilöstön liikkuvuuteen, saatavuuteen ja pidempiaikaiseen tyytyväisyyteen liittyvät näkökulmat • Kannustava palkkaus • Pyrimme pitämään osaavat työntekijät, sillä he ovat keskeinen osa strategian toteutumista • Strategiakauden toiminnallinen tavoite: olla paras paikka infran parhaille osaajille
Alan opiskelijat	• Oppilaitosyhteistyö • Harjoittelu/kesätyöt • Vuorovaikutus harjoittelun aikana • Perehdytys • Harjoittelijoilta kerätty kirjallinen palaute	• Alan harjoittelupaikan saaminen • Osaamisensa/ potentiaalinsa osoittaminen • Hyvä ja reilu johtaminen, hyvä työilmapiiri • Työllistyminen valmistumisen jälkeen	• Otamme vuosittain kymmeniä harjoittelijoita • Perehdytämme opiskelijat alaan ja pyrimme antamaan heille käsityksen Kreatella työskentelystä • Pyrimme rekrytoimaan harjoittelijoita pysyviin työsuhteisiin, sillä hyvän työvoiman saatavuus on keskeistä strategian toteutumisen kannalta
Alihankkijat / Arvoketjun työntekijät	• Sopimusneuvottelut • Vuorovaikutus työmailla • Velvoitettu raportointi • NPS-kysely • Kaksoisolennaisuuskysely	• Suoraselkäisyys, ml. reilut maksukäytännöt • Mutkaton yhteistyö • Reilu työilmapiiri, selkeät ohjeet ja hyvä perehdytys • Terveys ja turvallisuus	• Arvojen mukainen toiminta • Reilut maksukäytännöt • Johtamiseen ja perehdytykseen panostetaan • Hyvän työilmapiirin tukeminen ja pelisääntöjen viestiminen molemmin puolin, ml. eettiset toimintaohjeet alihankkijoille • Strategiakauden toiminnallinen tavoite: olla halutuin infrakumppani
Suunnittelijat ja rakentajakumppanit (työyhteenliittymät tai Kreate alihankkijana)	• Sopimusneuvottelut • Vuorovaikutus projektien aikana • Projektien loppuselvitykset	• Hyvä ja reilu kumppani • Osaaminen • Mutkaton yhteistyö • Terveys ja turvallisuus	• Strategiassa ja organisoitumisessa valmistauduttu isoihin projekteihin • Johtoryhmätason vastuu • Työturvallisuuskulttuuri • Strategiakauden toiminnallinen tavoite: olla halutuin infrakumppani
Tilaajat	• Sopimusneuvottelut • Raportointi ja vuorovaikutus projektien aikana • Projektien loppuselvitykset • NPS-kysely • Kaksoisolennaisuuskysely	• Kustannus • Luottamus, mutkaton yhteistyö • Työn valmistuminen aikataulussa • Terveys ja turvallisuus • Kestävät ratkaisut ja kiertotalous	• Tarjouslaskennan huolellisuus • Kiertotalousratkaisujen tarjoaminen ja resurssitehokkuus • Arvojen mukainen toiminta • Työturvallisuuskulttuuri • Strategiakauden toiminnallinen tavoite: olla halutuin infrakumppani
Vaikutuksen kohteena olevat tahot	• Vuorovaikutus ennen projektia (suunnittelu ja tiedottaminen) • Vuorovaikutus projektin aikana • Kaksoisolennaisuuskysely	• Työmaan aiheuttamien haittojen mitigointi • Tiedonkulku ja vuorovaikutus • Aikataulujen pitävyys, nopea valmistuminen	• (Asiakkaan) kuuntelu ja joustavuus (huom. vaikutuksen kohteena oleva taho on usein tilaaja/ tilaajaan linkittyvä toimija) • Arvojen mukainen toiminta • Yhdenmukaiset työmaaprosessit, työnjohto, tehokas resurssointi

Sidosryhmä	Vuorovaikutus- ja tiedonkeruutavat/ osallistaminen	Sidosryhmille tärkeät teemat / edut ja näkemykset	Vaikutus toimintaan, liiketoimintamalliin ja strategiaan
Loppukäyttäjät	• Harvoin suoraa vuorovaikutusta (ellei loppukäyttäjä ole sama kuin tilaaja tai vaikutuksen kohteena oleva taho) • Tietyissä projekteissa omakohtaista kokemusta loppukäyttäjän ominaisuudessa	• Toimiva ratkaisu, joka parantaa edeltävää tilannetta • Terveys ja turvallisuus • Esteettisyys	• Missiomme: "Teemme tästä maasta parempaa joka päivä" • Teemme työt ammattitaidolla ja huolellisesti, jotta ratkaisumme ovat kestäviä ja ne myös monesti parantavat loppukäyttäjien turvallisuutta, esim. eritasoliittymät • Tekninen osaamisemme ansiosta pystymme toteuttamaan haastavatkin arkkitehtuuriset kohteet, joissa estetiikalla on suuri merkitys
Omistajat, sijoittajat ja rahoittajat	• Hallitustyöskentely (merkittävä omistus) • Yhtiökokous • Vuorovaikutus pääomamarkkina/ sijoittajatapahtumissa • Vuorovaikutus rahoitusjärjestelyiden yhteydessä • Kaksoisolennaisuuskysely	• Taloudellinen suorituskyky • Oman /sijoitetun pääoman tuotto • Pitkän aikavälin kestävyys • Riskienhallinta • Raportointi ja tiedonsaanti	• Kestävä kannattavuus strategiakauden ydinteema • Raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan kasvattaminen • Resurssitehokkuus ja kiertotalousratkaisujen kasvattaminen • Ruotsin-liiketoiminnan kasvattaminen (riskien maantieteellinen hajauttaminen) • Muu riskienhallinta, mm. huolellinen tarjouslaskenta • Lainsäädännön mukaisen kestävyysraportoinnin aloittaminen ja integrointi yrityksen strategiaan
Yhteiskunta	• Viranomaisviestintä • Väärinkäytösepäilyjen ilmoituskanava • Vaikuttaminen toimialajärjestön kautta	• Lakien ja määräysten noudattaminen • Suoraselkäinen verojen maksu ja työllistämisvaikutukset • Kriittisen infraosaamisen pitäminen Suomessa	• Selkeät toimintaohjeet ja koulutus • Arvojen mukainen toiminta • Työllistämme alan osaajia ja kasvatamme työntekijöiden osaamista

(huoltovarmuus ja turvallisuus)

Kestävyyden olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi

Kreate-konsernin kestävyyttä koskevat olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on tunnistettu kaksinkertaisen olennaisuuden analyysillä. Analyysi on tehty hyödyntäen yhtiön omien asiantuntijoiden ja johdon sekä keskeisten sidosryhmien edustajien näkemyksiä. Tavoitteena on ollut tunnistaa ja arvioida ne riskit ja mahdollisuudet, joilla voi olla merkitystä yrityksen liiketoimintaan ja strategiaan, sekä tunnistaa ja arvioida yhtiön vaikutukset yhteiskuntaan ja ympäristöön.

Kreaten kaksinkertaisessa olennaisuuden analyysissä vaikutuksia sekä riskejä ja mahdollisuuksia on tunnistettu yhtiön omien asiantuntijoiden ja johdon työpajoissa sekä sidosryhmiä kuunnellen. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamissa, arvioimisessa ja priorisoinnissa lähtökohdaksi on otettu Kestävyysraportointistandardien lisäys A mukainen listaus aiheista, joita on lähdetty tunnistamaan, arvioimaan ja lopulta priorisoimaan. Tarkempi kuvaus tästä prosessin vaiheesta on alakohdassa Työpajat. Kaksinkertaisen olennaisuuden prosessi oli iteratiivinen, ja siinä pyrittiin seuraamaan lainsäädännön ohjeita. Tämä toteutustapa tarkoitti sitä, että kaksinkertaisen olennaisuuden prosessia ei vielä integroitu osaksi yhtiön olemassa olevia riskienhallinnan prosesseja. Yhtiö pyrkii integroimaan kestävyysasiat jatkossa kiinteämmin osaksi yhtiön muuta riskienhallintaa. Yhtiön riskienhallintaa on kuvattu yhtiön Selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi kattaa yhtiön omien toimintojen lisäksi arvoketjun ylä- ja alavirran (ks. arvoketju) sekä liikesuhteet. Toimintaympäristö ei määritelmällisesti kuulu arvoketjuun, joten niihin liittyvät luonto- ja yhteiskuntavaikutukset eivät sisälly analyysiin. Yhtiö ei siten kirjaa positiivista tai negatiivista vaikutusta siitä, että toimimme lainsäädännön tai kaavoituksen mukaisesti. Arvioimme vaikutuksen vain toimintaympäristön vaatimusten ylittävistä tai alittavista vaikutuksista. Vastaavasti toimintaympäristöön liittyvät riskit ja mahdollisuudet on analysoitu siltä osin, kun arvioimme niillä olevan mahdollisesti tai tosiasiallisesti taloudellinen vaikutus Kreateen joko suoraan tai arvoketjun kautta.

Yhtiö arvioi luonto- ja yhteiskuntavaikutuksen olennaisuutta vaikutuksen vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Vakavuutta arvioidaan mittakaavan, laaja-alaisuuden ja korjaamismahdollisuuksien perusteella. Riskin ja mahdollisuuden osalta olennaisuus muodostuu taloudellisen vaikutuksen suuruuden sekä todennäköisyyden perusteella. Todennäköisyyden osalta yhtiö huomioi aikahorisontin vaikutuksen asian toteutumisen todennäköisyyteen. Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissä on huomioitu vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet lyhyellä (1 vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta). Mikäli vaikutus, riski tai mahdollisuus koskee samansisältöisenä useampaa eri aikaväliä, soveltaa yhtiö analyysissään lyhintä mahdollista aikaväliä. Vaikutukset voivat olla tosiasiallisia tai mahdollisia, riskit ja mahdollisuudet ovat aina mahdollisia. Tosiasiallisten vaikutusten kuvaukset on kirjoitettu preesens-muodossa ja mahdollisten vaikutusten konditionaalissa tai voiverbiä käyttäen. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaukset on esitetty standardikohtaisissa osioissa.

Työpajat

Kreate teki ensimmäisen olennaisuusarvionsa vuodenvaihteessa 2022– 2023, joka julkaistiin vuotta 2022 koskevassa vuosikertomuksessa. Vuonna 2023 yhtiö alkoi valmistautua uusiin kestävyysraportointia koskeviin vaatimuksiin ja aloitti CSRD:n mukaisen kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin. Yhtiö järjesti marraskuussa 2023 työpajat, joissa oli edustettuna laajasti yhtiön asiantuntijoita.

Pienryhmätyöpajoissa keskityttiin aluksi tunnistamaan vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Kestävyysraportointistandardien Liitteen A mukaisesti jokaisen osa-aiheen ja osaosa-aiheen tasolla. Tämän jälkeen arvioitiin tunnistettujen osa-aiheiden ja osaosa-aiheiden olennaisuutta vaikutusten vakavuuden ja todennäköisyyden, sekä riskien ja mahdollisuuksien osalta niiden taloudellisen merkittävyyden ja todennäköisyyden perusteella. Taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa huomioitiin myös Kreaten riippuvuudet kyseisestä kestävyystekijästä ja riippuvuuteen liittyvät riskit. Seuraavassa vaiheessa eri pienryhmät arvioivat ja haastoivat toisten pienryhmien tuloksia, ja viimeisessä vaiheessa eri pienryhmien keskeiset tulokset koottiin yhteen nelikenttään jatkaen priorisointia ja arvioiden eri aikajänteiden vaikutusta.

Taustamateriaaleina työpajoissa yhtiö hyödynsi mm. vuonna 2023 käynnissä ollutta strategiapäivitystyötä, yhtiön riskienhallintakuvauksia sekä henkilöstötutkimuksen tuloksia. Työpajojen pohjalta tehtiin ensimmäinen arvio olennaisiksi nousevista standardeista. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja priorisointi jatkui kuitenkin myös seuraavissa vaiheissa, kun yhtiö kuuli sidosryhmiä sekä määritti raja-arvot.

Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittäminen oli iteratiivinen prosessi. Kreatella ei ole olemassa teemaan tarkoitettuja due diligence -prosesseja mahdollisten ja tosiasiallisten ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten tunnistamiseen, arvioimiseen, priorisointiin ja seurantaan. Yhtiö toteutti arviointiprosessin Kestävyysraportointistandardien ohjeistuksia tulkiten.

Sidosryhmien kuuleminen

Vuoden 2024 alkupuolella yhtiö kuuli sidosryhmiä pyytämällä valituilta sidosryhmien edustajilta palautetta yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin alustavista johtopäätöksistä. Kyselyyn vastaamaan pyydetyt sidosryhmien edustajat valittiin siten, että olennaisiksi arvioidut sidosryhmät tulisivat mahdollisimman kattavasti edustetuiksi. Vastanneissa oli edustettuina henkilöstö, alihankkijat, tilaajat, omistajat, rahoittajat sekä vaikutuksen kohteena oleva taho.

Sidosryhmien kuuleminen toteutettiin verkkokyselyllä. Vastaajia pyydettiin standardikohtaisesti kertomaan, ovatko he samaa vai eri mieltä yhtiön olennaisuusarviosta ja sen perusteista sekä antamaan palautetta erityisesti, mikäli ovat eri mieltä. Sidosryhmiltä saatu palaute vahvisti yhtiön näkemystä siitä, että yhtiön tekemät arviot vastaavat pääosin myös sidosryhmien näkemyksiä asiasta.

Yhtiö jatkoi kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiä sidosryhmäkuulemisen jälkeen ja huomioi saadun palautteen tarkastellessaan pisteytyksiä ja perusteluita.

Raja-arvojen määrittäminen

Sidosryhmien kuulemisen jälkeen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi jatkui kestävyysvaikutusten, -riskien ja -mahdollisuuksien tarkempana sanallisena kuvaamisena sekä niiden vakavuuden, suuruuden ja todennäköisyyden kirjaamisena numeraalisesti. Työpajoissa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta oli arvioitu ns. nelikenttäakselistolla, ilman pisteyttämistä. Sanoittamiseen ja pisteyttämiseen osallistuivat henkilöstöjohtaja, talousjohtaja ja sijoittajasuhde- ja vastuullisuuspäällikkö. Pisteytysten perusteet ja niitä koskevat Kreaten huomiot on esitetty s. 45.

Pisteyttämisen jälkeen asetettiin raja-arvot huomioiden työpajojen johtopäätökset, sidosryhmäpalaute sekä prosessin aikana tulleet oivallukset, joka nosti loppukäyttäjät olennaisten teemojen joukkoon. Olennaisuusanalyysin etenemistä esiteltiin myös johtoryhmälle sekä hallitukselle. Kreate Group Oyj:n hallitus hyväksyi kestävyysraportoinnin

kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin pääteemoineen ja rajaarvoineen elokuussa 2024. Loppuvuonna 2024 olennaisuusanalyysin pisteytykseen tehtiin vielä tarkennuksia, jotka hallitus hyväksyi joulukuussa 2024.

Olennaisimmat kestävyyden osa-aiheet

Kaksinkertaisen olennaisuusanalyysin tulosten perusteella Kreaten keskeisimpiä kestävyyden teemoja ovat ilmastonmuutokseen liittyvät osaaiheet, resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät osa-aiheet, oman työvoiman ja alihankkijoiden työturvallisuus ja osaaminen, infraratkaisujen kautta loppukäyttäjien turvallisuus ja sosiaalinen inkluusio sekä liiketoiminnan harjoittamisen osalta yrityskulttuuri, suhteet tavarantoimittajiin sekä korruption ja lahjonnan torjunta. Lisäksi yhtiö on arvioinut maaperän ja veden pilaantumisen [ehkäisyn] sekä väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyvät tiedot olennaisiksi raportin lukijan tiedontarpeiden kannalta.

Osa-aiheiden olennaisuus on määritelty vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden merkittävyyden ja todennäköisyyden perusteella. Merkittävyyttä ja todennäköisyyttä on arvioitu asteikolla 1–5, ja olennaisuuden arvo on näiden tulo, jolloin enimmäispistemäärä on 25. Arviointiasteikko, pisteytyksen perusteet ja niihin liittyvät huomiot on esitetty s. 45. Olennaisiksi osa-aiheiksi on vaikutusten osalta määritelty osa-aiheet, joiden arvo on vähintään 12 ja riskien sekä mahdollisuuksien osalta osa-aiheet, joiden arvo on vähintään 6.

Raja-arvojen ylittävät osa-aiheet sekä muut kestävyysraportin lukijan kannalta olennaisiksi arvioidut osa-aiheet on esitetty alla olevassa taulukossa. Raja-arvon ylittävien osa-aiheiden osalta taulukossa on ilmoitettu osa-aiheelle annetut arvot. Osa-aiheet, jotka eivät ylitä vaikutusten tai taloudellisen olennaisuuden raja-arvoja, mutta jotka on arvioitu olennaisiksi kestävyysraportin lukijan tiedontarpeiden kannalta, on merkitty taulukoon arvon sijaan merkillä §. Taulukkoon ei ole sisällytetty osa-aiheita, joiden olennaisuuden arvo jää asetettujen kynnysarvojen alle tai joita ei ole erikseen arvioitu lukijan kannalta olennaisiksi.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 44

Kestävyyden olennaiset aiheet

		Luonto- ja yhteiskuntavaikutuksen olennaisuus (min. 12)		Taloudellinen olennaisuus (min. 6)
Aihe	Osa-aihe	Myönteinen vaikutus	Kielteinen vaikutus	Riski	Mahdollisuus
	llmastonmuutokseen sopeutuminen				12
E1 Ilmastonmuutos	Ilmastonmuutoksen hillintä		18	6	16
	Energia		15	6
E2 Pilaantuminen	Maaperän pilaantuminen		§
	Veden pilaantuminen		§
	Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö	18		8	15
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset	13			20
	Jäte		13		12
	Työolot	23	20	8
S1 Oma työvoima	Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille	20			20
	Työolot	§	20
S2 Arvoketjun työntekijät	Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille			12
S4 Kuluttajat ja	Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus	20			16
loppukäyttäjät	Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio	15
	Yrityskulttuuri	15			20
G1 Liiketoiminnan	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	§
harjoittaminen	Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt	18			16
	Korruptio ja lahjonta	13		9
Yhteisökohtainen lisätieto Tilaajan tyytyväisyys		13			12

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiasteikko

	Taloudellinen vaikutus / Vaikutus yhteiskunnan, luonnon ja muiden
			Erittäin vähäinen	Vähäinen	Kohtalainen	Merkittävä	Erittäin merkittävä
			1	2	3	4	5
	Erittäin epätodennäköinen	1	1	2	3	4	5
	Epätodennäköinen	2	2	4	6	8	10
Todennäköisyys	Mahdollinen	3	3	6	9	12	15
	Melko todennäköinen	4	4	8	12	16	20
	Tosiasiallinen tai erittäin todennäköinen	5	5	10	15	20	25

sidosryhmien hyvinvointiin

Ylittää luonto- ja yhteiskuntavaikutusten raja-arvon

Ylittää taloudellisten mahdollisuuksien ja riskien raja-arvon

Pisteytyksen perusteet

Vaikutuksen olennaisuus =vaikutuksen vakavuus x todennäköisyys Vaikutuksen vakavuus =keskiarvo (mittakaava+laaja-alaisuus + negatiivisten vaikutusten osalta korjaamismahdollisuudet) Riskin/mahdollisuuden olennaisuus =taloudellisen vaikutuksen suuruus x todennäköisyys Käsitteiden pisteytyskuvaukset on esitetty alla.

Myönteinen vaikutus

Kielteinen vaikutus

Mittakaava			Laaja-alaisuus		Korjaamaton luonne
5	Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai ympäristölle erittäin korkea	5	Ympäristövaikutukset leviävät laajalle alueelle/ hallitsemattomasti yli maan rajojen / Vaikutusta aiheuttavaa toimintaa erittäin paljon (esim. vaikusta synnyttävän liikevaihdon osuus yhtiön kokonaisliikevaihdosta tai oston suhde kokonaisostoihin suuri) / Vaikuttaa isoon määrään ihmisiä (yli 90 % omasta/alihankkijan työvoimasta)	5	Ei korjattavissa
4	Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai ympäristölle korkea	4	Ympäristövaikutukset rajoittuvat isohkolle alueelle, esim. usean kunnan alueelle / Vaikutusta aiheuttavaa toimintaa paljon (esim. vaikusta synnyttävän liikevaihdon osuus yhtiön kokonaisliikevaihdosta tai oston suhde kokonaisostoihin melko iso) / Vaikuttaa isoon määrään ihmisiä (tai 75 % omasta/alihankkijan työvoimasta)	4	Erittäin vaikeasti korjattavissa, korjaantuminen kestää + 10 vuotta
3	Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai ympäristölle keskitasoa	3	Ympäristövaikutukset rajoittuvat kohtalaisen kokoisille alueelle / Vaikutusta aiheuttavaa toimintaa kohtalaisen paljon (esim. vaikusta synnyttävän liikevaihdon osuus yhtiön kokonaisliikevaihdosta tai oston suhde kokonaisostoihin on kohtalainen) / Vaikuttaa kohtalaiseen määrään ihmisiä (tai puoleen omasta/alihankkijan työvoimasta)	3	Vaikeasti korjattavissa, korjaaminen vie useamman vuoden
2	Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai ympäristölle alhainen	2	Ympäristövaikutukset rajoittuvat pienelle alueelle / Vaikutusta aiheuttavaa toimintaa melko vähän (esim. vaikusta synnyttävän liikevaihdon osuus yhtiön kokonaisliikevaihdosta tai oston suhde kokonaisostoihin on pieni) / Vaikutus rajoittuu muutamaan ihmiseen (tai pieneen osaan omasta/alihankkijan työvoimasta)	2	Korjattavissa, mutta vaatii jonkin verran aikaa ja rahaa
1	Positiivisen tai negatiivisen vaikutuksen vakavuus tai hyödyllisyys ihmisille tai ympäristölle minimaalinen	1	Ympäristövaikutukset rajoittuvat hyvin pienelle alueelle / Vaikutusta aiheuttavaa toimintaa vähän (vaikusta synnyttävän liikevaihdon osuus yhtiön kokonaisliikevaihdosta tai oston suhde kokonaisostoihin on hyvin pieni ) / Vaikutus rajoittuu yksittäiseen ihmiseen	1	Melko helppo korjata lyhyellä aikavälillä
0	ei vaikutusta kohteeseen (luonto/ihminen/ yhteisö)	0	Ei vaikutusta ympäristöön / Ei vaikututa ihmisiin	0	Helppo korjata heti

Kreate tarkastelee vaikutuksia pääkonttorin sijaintimaan näkökulmasta. Se ei koe saavuttavansa positiivisia vaikutuksia Suomen lainsäädännön noudattamisesta, mutta raportoi arvoketjun alkupäässä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia, vaikka toimijat toimisivat kyseisen maan lainsäädännön mukaisesti ja alueen yleisten käytäntöjen tasolla. Lisäksi vaikutuksia arvioidaan suhteessa Suomen lainsäädäntöön.

Riskin tai mahdollisuuden suuruus arvioidaan konsernitasolla. Yksittäisen osa-alueen merkittävä taloudellinen vaikutus voi suhteellisesti pienentyä, kun sitä tarkastellaan konsernin kokonaisuuden näkökulmasta.

Sana todennäköinen viittaa n. 70–99 % arvioituun todennäköisyyteen. Sana mahdollinen viittaa n. 40–69 % arvioituun todennäköisyyteen. Sana epätodennäköinen viittaa n. 20–39 % arvioituun todennäköisyyteen. Sana erittäin epätodennäköinen viittaa n. 1–19 % arvioituun todennäköisyyteen.

Riski / Mahdollisuus
Taloudellisen vaikutuksen suuruus
5	Erittäin merkittävä
4	Merkittävä
3	Kohtalainen
2	Vähäinen
1	Erittäin vähäinen
0	Ei vaikutusta

	Todennäköisyys
5	Tosiasiallinen tai erittäin todennäköinen	tosiasiallinen tai todennäköinen tilikauden aikana
4	Melko todennäköinen	todennäköinen keskipitkällä (2–5 v) aikavälillä, mahdollinen tilikauden aikana
3	Mahdollinen	todennäköinen pitkällä aikavälillä (5–10 vuotta), mahdollinen keskipitkällä aikavälillä, epätodennäköinen tilikauden aikana
2	Epätodennäköinen	todennäköinen erittäin pitkällä aikavälillä (10–20 vuotta), mahdollinen pitkällä aikavälillä (5–10 v), epätodennäköinen keskipitkällä aikavälillä (2–5 vuotta) ja erittäin epätodennäköinen tilikauden aikana.
1	Erittäin epätodennäköinen	mahdollinen erittäin pitkällä aikaväillä (10–20 v), epätodennäköinen pitkällä aikavälillä (5–10v), erittäin epätodennäköinen keskipitkällä aikavälillä (2–5 v)
0	Ei mahdollinen/ teoreettinen

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet standardikohtaisesti

Alla on lyhyt tiivistelmä standardikohtaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Laajemmat kuvaukset vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niiden suhteesta strategiaan on kuvattu jäljempänä raportissa standardikohtaisissa osioissa. Epäolennaisiksi arvioitujen standardien osalta laajemmat kuvaukset on esitetty tämän osion alakohdassa Epäolennaisiksi arvioidut standardit. Jos kuvauksessa ei ole mainittu aikajännettä, koskee kuvaus lähtökohtaisesti lyhyttä aikaväliä. Mikäli riski, vaikutus tai mahdollisuus koskee useampaa kuin yhtä aikajännettä, on arvio tehty käyttäen lyhintä aikaväliä.

E1 Ilmastonmuutos: Kreate ja sen arvoketjun toimijat tuottavat hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutos lisää infrastruktuurin korjaustarvetta pitkällä aikavälillä.

E2 Pilaantuminen: Kreate ja sen alihankkijat toimivat vesistöjen ääressä, pohjavesialueilla sekä maaperällä, jossa koneiden tankkauksen, huollon, vikatilanteen tai ilkivallan yhteydessä voi tapahtua öljyvuotoa tai muuta pilaantumista.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat: Toimintamme käyttää vain vähän vettä, eikä toiminnassamme hyödynnetä merten luonnonvaroja.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät arvovalinnat ja ratkaisut, ja siten myös päätökset vaikutuksista, tehdään tyypillisesti kaavoitusvaiheessa, joka ei ole osa Kreaten arvoketjua.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous: Käytämme resursseja tehokkaasti ja edistämme aktiivisesti kiertotalousratkaisuja.

S1 Oma työvoima: Rakentamiseen liittyy tapaturmariskejä. Yhtiön liiketoiminta perustuu henkilöstön osaamiseen.

S2 Arvoketjun työntekijät: Rakentamiseen liittyy tapaturmariskejä.

S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt: Työmaat eivät aiheuta pysyviä haitallisia vaikutuksia alueen yhteisöille ja haitat ovat kokonaisuutena yleensä varsin vähäisiä.

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät: Rakentamillamme infraratkaisuilla on vaikutuksia loppukäyttäjien turvallisuuteen, tasa-arvoon ja sosiaalisen inkluusion mahdollistamiseen.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 46

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen: Vahva yrityskulttuuri ja hyvät suhteet tavarantoimittajiin ovat Kreatelle erottautumistekijöitä, joilla on yhteys osaajien saatavuuteen ja yhtiön taloudelliseen menestymiseen.

Kooste standardikohtaisesta olennaisuudesta:

Standardi / aihe	Olennaisuus
E1 Ilmastonmuutos	Olennainen
E2 Pilaantuminen	Lukijan kannalta olennainen
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	Epäolennainen
E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Epäolennainen
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	Olennainen
S1 Oma työvoima	Olennainen
S2 Arvoketjun työntekijät	Olennainen
S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	Epäolennainen
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät	Olennainen
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	Olennainen

Yhtiön arviointi standardien sisältämien tiedonantovaatimusten olennaisuudesta ja niiden raportoinnista tässä kestävyysraportissa esitetään Yleisten tietojen lopussa kohdassa Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset.

Epäolennaisiksi arvioidut standardit

Standardien E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit ja S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt eivät osa-aiheiden pisteytyksissä ylittäneet olennaisuuden rajaarvoja, joten kyseiset standardit ovat raportoinnin näkökulmasta epäolennaisia. Alla on esitetty kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin keskeiset havainnot näiden standardien osalta.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat: Arvoketjun alkupäässä materiaalien tuotanto, erityisesti teräksen ja betonin tuotanto, kuluttaa vettä, mutta se ei jää tuotteeseen vaan palautuu normaaliin vesikiertoon. Materiaalien tuotannon kautta Kreate on riippuvainen vedestä, mikä voisi aiheuttaa taloudellisen riskin skenaariossa, jossa vedenpuutteen tai kiristyvän lainsäädännön kautta emme saisi tarvitsemaamme materiaalia tai sen hinta nousisi. Työmailla Kreate ja sen alihankkijat käyttävät pieniä määriä vettä ja toiminnasta syntyy paikallisia jätevesipäästöjä. Kreate ei tunnista, että sen omassa tai arvoketjussa hyödynnettäisiin merten luonnonvaroja.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 47

Kreate on tunnistanut yllä esitetyt vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin prosessilla (ks. s. 43). Analyysissa on otettu huomioon Kreaten oma toiminta sekä arvoketjun alku- ja loppupää. Analyysin oletukset ja pisteytyksen perusteet on kuvattu s. 45. Yhtiö ei ole järjestänyt sidosryhmäkuulemisia yhteisöjen kanssa, joihin kohdistuisi vaikutuksia vesivarojen ja merten luonnonvarojen käytöstä.

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit: Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tunnistamis- ja arviointiprosessit sekä siihen liittyvät arvovalinnat ja päätökset maankäytön käyttötarkoituksesta tehdään pääosin kaavoitusvaiheessa, joka ei ole osa Kreaten arvoketjua (ks. Toimintaympäristö ja arvoketju s. 39). Kaavoituksen arvovalinnoista seuraa seuraavat vaikutukset: 1) Kaavan mukainen rakentaminen voi vähentää monimuotoisuutta pienentämällä lajien elintilaa ja 2) Kaavan mukainen rakentaminen sulkee maaperää, kun kaavaan on suunniteltu muun muassa teitä ja rakennuksia.

Kreaten arvoketjun biodiversiteettiin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sisältävät seuraavat näkökulmat: Kreate ja sen alihankkijat muuttavat ja rakentavat ympäristöä muokkaamalla maaperää. Tässä yhteydessä on mahdollista, että ne voivat etenkin maanteiden varsilla levittää haitallisia vieraslajeja tai niiden toiminta voi tuottaa vahingon, jonka seurauksena eliöitä tai kasveja voisi tuhoutua paikallisesti. Kreaten projekteilla käytetään luonnonvaroja, mutta ei biodiversiteetin kannalta herkkiä lajeja. Kreate on riippuvainen luonnonvarojen käytöstä, mikä voisi pitkällä aikavälillä aiheuttaa taloudellisen riskin saatavuuden ja hinnan näkökulmasta skenaariossa, jossa esimerkiksi metsien suojeludirektiivien kautta raaka-aineiden saatavuus heikkenisi. Rakentamisessa käytettävien materiaalien alkutuotanto, kuten malmin louhinta, voi aiheuttaa merkittäviä maankäytön muutoksia ja elinympäristöjen tuhoutumista. Kaivokset ja niiden jätteet voivat myös saastuttaa lähialueiden maaperää ja vesistöjä, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti paikalliseen kasvi- ja eläinkuntaan.

Kreate on tunnistanut yllä esitetyt biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin prosessilla (ks. s. 43). Analyysissa on otettu huomioon Kreaten oma toiminta sekä arvoketjun alku- ja loppupää. Yhtiö on analyysissaan keskittynyt työmaihinsa liittyviin näkökohtiin, yhtiö ei ole tarkastellut toimipaikkojensa (kiinteistöt) sijainteihin liittyviä monimuotoisuus- ja ekosysteeminäkökulmia. Yhtiö on tunnistanut vaikutukset arvoketjun osalta, johon ei yhtiön tulkinnan mukaan kuulu kaavoitus. Analyysin oletukset ja pisteytyksen perusteet on kuvattu s. 45. Yhtiö ei ole tarkastellut järjestelmäriskejä. Yhtiö ei ole kuullut raaka-aineiden tuotantoon, ekosysteemipalveluihin tai muihin monimuotoisuuteen liittyviä vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä. Yhtiö ei ole käyttänyt biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevia skenaarioanalyysejä apuna riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Yhtiöllä ei ole toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, eikä ole todettu, että yhtiöllä olisi tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt: Silta-, rata-, katu- ja pohjarakentamisen työmaamme sekä kallio- ja betonirakentamisen työmaamme saattavat aiheuttaa lähialueille häiriötä esimerkiksi melun ja esteettisen haitan sekä muuttuvien liikennejärjestelyjen muodossa. Työmaan sijaitessa käytössä olevassa rakennuksessa, voivat rakentamisen haitat tuntua kohteessa työskenteleville koko työpäivän ajan, jolloin vaikutuksen haitta on suurempi. Vaikutuksen haitallisuus on arvioitu konsernin näkökulmasta, jolloin painopiste on ensin kuvatuissa projekteissa. Kreate ei näe, että sillä olisi suoraan tai arvoketjun kautta vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia alkuperäiskansojen oikeuksiin, yhteisöjen kansalaisoikeuksiin tai poliittisiin oikeuksiin.

Kestävyysriskien hallinta ja positiivisten vaikutusten ja mahdollisuuksien edistäminen

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysi katselmoidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain. Huomiota kiinnitetään erityisesti vuoden aikana tapahtuneisiin mahdollisiin muutoksiin yhtiön toimintaympäristössä, arvoketjussa sekä yhtiön omassa liiketoiminnassa ja sen laajuudessa, mukaan lukien mahdolliset yrityskaupat. Tarkistuksen yhteydessä varmistetaan, että olennaiset teemat on huomioitu riittävällä tasolla yhtiön yleisessä riskienhallinnassa, joka pitää sisällään myös kestävyysriskit.

Valvonta tapahtuu Kreaten sisäisen valvonnan ja tarkastuksen mallin mukaisesti. Yhtiön sisäisen valvonnan ja tarkastuksen menetelmiä ei ole dokumentoitu kirjallisesti.

Kestävyyden positiivisia vaikutuksia sekä taloudellisia mahdollisuuksia pyritään ohjaamaan myös yhtiön omien vastuullisuustavoitteiden kautta. Yhtiö valmisteli omat vastuullisuustavoitteensa samanaikaisesti kuin se työsti kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiä vuodenvaihteessa 2023– 2024. Vastuullisuustavoitteiden tarkoituksena on helpottaa tärkeistä teemoista viestimistä yksinkertaisella tavalla sekä ohjata liiketoimintaa haluttuun suuntaan.

Vastuullisuustavoitteet linkitettiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja niille asetettiin konkreettiset mittarit tavoitetasoineen. Yhtiön hallitus hyväksyi vastuullisuustavoitteet alkuvuodesta 2024 ja yhtiö julkaisi ne vuotta 2023 koskevassa vuosikertomuksessaan.

Kreaten talousorganisaatio seuraa ja raportoi kestävyystavoitteita neljännesvuosittain Kreaten johtoryhmälle ja hallitukselle yhtiön hallintomallin ja vuosikellon mukaisesti. Yhtiö raportoi valituista vastuullisuustavoitteista vuosineljänneksittäin osana yhtiön osavuosikatsauksia.

projekteja.

Käytämme resursseja mahdollisimman tehokkaasti, mikä tukee myös taloudellista kannattavuutta. Pyrimme muun muassa minimoimaan työmaaajot, hyödyntämään

kiertotalousratkaisujen käyttöä tarjoamalla niitä aktiivisesti. Toteutamme kohteet tilaajan vaatimusten mukaisilla polttoaineilla.

kasvattamaan

Olemme vastuullinen työnantaja, jolle osaava henkilöstö on suuri voimavara. Tuotamme talouskasvua yhteiskuntaan suoraan sekä suuressa määrin myös epäsuorasti mahdollistamalla talouskasvua muille toimialoille.

Rakennamme kestävää infrastruktuuria mahdollisimman resurssitehokkaasti. Tuotamme laadukkaita ratkaisuja tukemaan teollisuuden ja yhteiskunnan vihreää siirtymää. Haastavat kohteet tarjoavat henkilöstölle vaativia ja mielekkäitä Infrarakentaminen edistää tiiviimpää kaupunkirakentamista, sujuvaa ja turvallista liikennettä sekä julkista liikennettä esimerkiksi raide- ja raitiotieinfrastruktuurin kautta.

Liikenneinfrastruktuuri edistää ihmisten sosiaalista ja taloudellista osallistumista ympäri Suomen helpottaen pääsyä palveluiden ja työn pariin. Mahdollistaa teollisuusinvestoinnit ja kasvun myös muihin kuin kasvukeskuksiin. Tasaarvoisuus ja syrjimättömyys on tärkeää myös omassa toiminnassamme.

vaihtoehtoisia materiaaleja sekä Teemme tiivistä yhteistyötä tilaajien (valtion, kuntien ja kaupunkien sekä yksityisten asiakkaiden) sekä muiden sidosryhmien kanssa, jotta rakentaminen tapahtuisi tehokkaasti, sujuvasti ja mahdollisimman pienillä haittavaikutuksilla.

Vastuullisuustavoitteet

Sydämellä rakentamassa	Tavoitteisiin liittyvät mittarit tavoitetasoineen	Edistyminen vuonna 2024
Henkilöstön tyytyväisyys	• Henkilöstön halukkuus suositella työnantajaa, eNPS > 50	• eNPS-mittaus aloitettu - aiemmin tyytyväisyyttä mitattu eri asteikolla. • Vuonna 2024 eNPS oli 49.
Työturvallisuus ja turvallisuuskulttuuri	• Yhdistetty tapaturmataajuus – tavoitetaso vuonna 2025 alle 11 • Työturvallisuushavaintoja tehty 100% projekteista • Työturvallisuushavaintoja vähintään 6/henkilö	• Yhdistetty tapaturmataajuus (oma henkilöstö ja urakoitsijat) 11,0 • Työturvallisuushavaintoja tehty 15,6 % projekteista • Työturvallisuushavaintoja 4,6 /henkilö
Osaamisen kasvattaminen	• Tarjota harjoittelua vähintään 50 opiskelijalle vuosittain • Kasvattaa harjoittelijoista kreatelaisia - Tavoitteena, että vähintään joka kolmas vakituiseen työsuhteeseen rekrytoitu työnjohtaja ja projekti-insinööri on ollut aiemmin Kreatella harjoittelijana • Tukea henkilöstön uramahdollisuuksia: Kehityskeskustelut käyty ja toimihenkilöiden kehittymissuunnitelmat kirjattu 75% henkilöstön kanssa	• 71 harjoittelijaa vuoden aikana • 39 % rekrytoiduista Kreaten harjoittelutausta • Kehityskeskustelut käyty 58 % kanssa
Vastuullinen työnantaja	• Uusista työtekijöistä 100 % saanut perehdytyksen • Henkilöstöstä 100 % koulutettu yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin • 0 eettistä rikkomusta	• Henkilöstöstä 72 % koulutettu yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin • 5 eettistä rikkomusta havaittu 2024
Jalanjälkeä pienentämässä	Tavoitteisiin liittyvät mittarit tavoitetasoineen	Edistyminen vuonna 2024
Rakentamisen vaikutusten minimointi	• Kasvava trendi kiertotalousratkaisujen tarjoamisessa
	• Kiertotalousratkaisujen käytön kasvattaminen • Jätteiden vastaanotto ja jatkojalostaminen uudelleenkäytettäväksi	• Olemme vastaanottaneet ja/tai jatkojalostaneet 761 555 tonnia rakennus- ja purkujätettä sekä maa ainesta edelleen hyödynnettäväksi.
Ilmastonmuutoksen torjuminen	• Scope 1 ja scope 2 päästöintensiteetti -50% v 2030 (vs 2023) ja v 2045 ilmastoneutraali. Scope 3: ei numeerisia tavoitteita.	• Ilmastotavoitteet asetettu vuonna 2024 • Konsernipäästöt: scope 1: 3 798 tn CO2e, scope 2: 241 tn CO2e, scope 3: 36 503 tn CO2e
Kädenjälkeä kasvattamassa	Tavoitteisiin liittyvät mittarit tavoitetasoineen	Edistyminen vuonna 2024
Kestävät ja turvalliset ratkaisut	• Tyytyväinen tilaaja ja loppukäyttäjä, Tilaaja NPS > 50	• Tilaaja NPS 82
Megatrendejä tukevat infrahankkeet	• 2024 Suomi: Raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan kasvattaminen, liikevaihdosta > 15% • 2025–2030 konserni: Raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan kasvattaminen, liikevaihdosta > 25%	• Merkittäviä raidehankkeita voitettu ja ensimmäinen ratikkahanke toteutusvaiheeseen • Suomi: Raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan osuus liikevaihdosta 28,9 %

Kestävyysraportissa huomioon otetut ESRSstandardien tiedonantovaatimukset

ESRS 2	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sivulla
BP-1	Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	36
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	43
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	36
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	37
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	38
GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	36
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	38
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	39
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	40
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	40
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	43 - 46
E3. IRO-1	Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	46
E4. IRO-1	Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	47
IRO-2	Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS standardien tiedonantovaatimukset	49
E1
E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	57, 58
E1. SBM-3	ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	56
E1. IRO-1	ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	56
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	58
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	59
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	59
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	60
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3- bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	60

E2	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sivulla
E2. IRO-1	ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	62
E2-1	Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	62
E2-2	Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	62
E2-3	Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
E5
E5. IRO-1	ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	64
E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	64
E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	65
E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	65
E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	66
E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	66
S1
S1. SBM-3	ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	68
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	68
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	69
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	70
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	70
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	71
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	71
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	72
S1-10	Riittävä palkka	72
S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	72
S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	72
S1-15	Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	73
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	73
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	73

S2	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sivulla
S2. SBM-3	ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	75
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	76
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	77
S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	77
S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	77
S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	78
S4
S4. SBM-3	ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	79
S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	79
S4-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	80
S4-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	80
S4-4	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	80
S4-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	80
G1
G1. GOV-1	ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	81
G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	82
G1-2	Suhteet toimittajiin	82
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	82
G1-4	Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	83

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 49

EU-lainsäädännöstä johdetut tietopisteet ja niiden esittäminen ja sijainti kestävyysraportissa

	Tiedonantovaatimus Tiedonantovaatimukseen liittyvä tietopiste
ESRS 2 GOV-1	Hallituksen sukupuolijakauma: 21 kohdan d alakohta	37
ESRS 2 GOV-1	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus: 21 kohdan e alakohta	37
ESRS 2 GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence - prosessista: 30 kohta	36
ESRS 2 SBM-1	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan: 40 kohdan d alakohdan i alakohta	Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan: 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan: 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan: 40 kohdan d alakohdan iv alakohta	Epäolennainen
E1-1	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä: 14 kohta	57
E1-1	Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset: 16 kohdan g alakohta	57
E1-4	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet: 34 kohta	59, 60
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä: 37 kohta	60
E1-5	Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat): 38 kohta	60
E1-5	Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla: 40–43 kohta	60, 61
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope2- ja scope 3- bruttopäästöt ja kokonaispäästöt: 44 kohta	60
E1-6	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti: 53–55 kohta	60, 61
E1-7	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset: 56 kohta Epäolennainen
E1-9	Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille: 66 kohta	Epäolennainen
E1-9	Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan: 66 kohdan a alakohta	Epäolennainen
E1-9	Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski: 66 kohdan c alakohta Epäolennainen
E1-9	Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain: 67 kohdan c alakohta	Epäolennainen
E1-9	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa: 69 kohta	Epäolennainen
E2-4	Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa: 28 kohta	Epäolennainen

	Tiedonantovaatimus Tiedonantovaatimukseen liittyvä tietopiste	Sivulla
E3-1	Vesivarat ja merten luonnonvarat: 9 kohta	Epäolennainen
E3-1	Kohdennetut toimintaperiaatteet: 13 kohta	Epäolennainen
E3-1	Merien ja valtamerten kestävyys: 14 kohta	Epäolennainen
E3-4	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä:28 kohdan c alakohta	Epäolennainen
E3-4	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna: 29 kohta	Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1	ESRS 2 – IRO-1 – E4: 16 kohdan a alakohdan i alakohta Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1	ESRS 2 – IRO-1 – E4: 16 kohdan b alakohta	Epäolennainen
ESRS 2 – IRO-1	ESRS 2 – IRO-1 – E4: 16 kohdan c alakohta	Epäolennainen
E4-2	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet: 24 kohdan b alakohta	Epäolennainen
E4-2	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet: 24 kohdan c alakohta	Epäolennainen
E4-2	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet: 24 kohdan d alakohta	Epäolennainen
E5-5	Kierrättämätön jäte: 37 kohdan d alakohta	66
E5-5	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte: kohta 39	66
ESRS 2 – SBM-3	Pakkotyötapausten riski: 14 kohdan f alakohta	Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3	Lapsityövoimatapausten riski: 14 kohdan g alakohta	Epäolennainen
S1-1	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset: 20 kohta	69
S1-1	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt: 21 kohta	69
S1-1	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet: 22 kohta	68
S1-1	työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä: 23 kohta	68
S1-3	Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät: 32 kohdan c alakohta	70
S1-14	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus: 88 kohdan b ja c alakohta	72
S1-14	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä: 88 kohdan e alakohta	72
S1-16	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero : 97 kohdan a alakohta	73
S1-16	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka: 97 kohdan b alakohta	73
S1-17	Syrjintätapaukset: 103 kohdan a alakohta	73
S1-17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen: 104 kohdan a alakohta	Epäolennainen

	Tiedonantovaatimus Tiedonantovaatimukseen liittyvä tietopiste	Sivulla
ESRS 2 – SBM-3	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riskiarvoketjussa: 11 kohdan b alakohta	Epäolennainen
S2-1	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset: 17 kohta	76, 77
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet:18 kohta	76
S2-1	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen: 19 kohta	Epäolennainen
S2-1	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt:19 kohta	76
S2-4	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset: 36 kohta	Epäolennainen
S3-1	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset: 16 kohta	Epäolennainen
S3-1	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen: 17 kohta	Epäolennainen
S3-4	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset: 36 kohta	Epäolennainen
S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet: kohta 16	79, 80
S4-1	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen: 17 kohta	Epäolennainen
S4-4	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset: 35 kohta	Epäolennainen
G1-1	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus: 10 kohdan b alakohta	Epäolennainen
G1-1	Väärinkäytösten paljastajien suojelu:10 kohdan d alakohta	Epäolennainen
G1-4	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot: 24 kohdan a alakohta	83
G1-4	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit: 24 kohdan b alakohta	Epäolennainen

EU-taksonomia

Euroopan Unionin (EU) tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tätä tavoitetta tukemaan on laadittu kestävän toiminnan luokittelujärjestelmä eli EU-taksonomia, jonka tavoitteena on ohjata rahaa kestäviin investointeihin ja sijoituksiin siten, että EU kykenee saavuttamaan itselleen asettamat kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet.

EU-taksonomia muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet liiketoiminnan kestävyyttä määritteleviksi kriteereiksi. Nykyisessä kestävän toiminnan luokittelujärjestelmässä ovat mukana ne ilmastonmuutoksen kannalta olennaiset sektorit, joista muodostuu yli 80 % Euroopan CO2 päästöistä, ja joilla on suurin potentiaali mahdollistaa EU:n vihreä siirtymä kohti hiilineutraaliutta. Vuonna 2024 Kreaten liiketoiminnasta 100 % oli EU-taksonomian luokittelujärjestelmän piirissä.

Taksonomian raportointi

Taksonomiassa määritetään kuusi keskeistä ympäristötavoitetta, joita vasten yhtiön eri liiketoimintoja arvioidaan. Ympäristötavoitteet ovat: (a) ilmastonmuutoksen hillintä, (b) ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen, (c) vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu, (d) siirtyminen kiertotalouteen, (e) ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä (f) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

EU taksonomiassa kunkin ympäristötavoitteen osalta on määritelty toimialat, joiden katsotaan liittyvän näiden tavoitteiden edistämiseen. Toimialat on jaettu alaluokkiin, jotka tarkentavat liiketoiminnan sisältöä. Taksonomiakelpoisuus kertoo, kuinka suuri osa yhtiön liiketoiminnoista kuuluu näihin alaluokkiin, ja samalla kuinka suuri osa liikevaihdosta on sellaista, jolla olisi mahdollisuus edistää taksonomiassa määriteltyjä ympäristötavoitteita.

Taksonomiakelpoisten liiketoimintojen osalta arvioidaan kyseisten liiketoimintojen taksonomian mukaisuus. Toiminta katsotaan taksonomian mukaiseksi, jos se tukee merkittävästi yhtä määritellyistä ympäristötavoitteista aiheuttamatta samanaikaisesti merkittävää haittaa muille tavoitteille. Lisäksi toiminnan on täytettävä taksonomian sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet, jotka kattavat ihmisoikeudet, korruption ja lahjonnan, oikeudenmukaisen kilpailun sekä verotuksen. Nämä vähimmäistason suojatoimet perustuvat OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille sekä YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, ja pitävät sisällään myös ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin.

Raportointiin sovellettavat periaatteet

Kreate raportoi tilikaudelta 2024 taksonomiakelpoisten liiketoimintojen liikevaihdon suhteessa tavoitteisiin ilmastonmuutoksen hillintä ja siirtyminen kiertotalouteen. Liiketoiminnoista raportoidaan taksonomiakelpoisten liiketoimintojen liikevaihdon osuus yhtiön kokonaisliikevaihdosta. Liikevaihdon osalta raportoinnin laajuus ja määritelmä vastaavat konsernin tilinpäätöksessä käytettävää IFRSliikevaihtoa.

Kelpoisuutta arvioitaessa yhtiö on keskittynyt liikevaihdollisesti merkittäviin hankkeisiin sekä analyysin kannalta selkeisiin projekteihin koosta riippumatta. Yhtiö arvioi projektikohtaisesti projektien taksonomiakelpoisuusasteen, sillä varsinkin isot hankkeet sisältävät usein sekä taksonomiakelpoisia että ei-taksonomiakelpoisia toimintoja. Projektin taksonomiakelpoisen liikevaihdon osuus on myös tarvittaessa jaettu useampaan eri luokkaan. Tällöin kyse on usein siitä, että projekti sisältää varsinaisen pääluokan lisäksi pienemmissä määrin kevyen liikenteen rakentamista. Yhtiö on päättänyt käyttää kevyen liikenteen luokan (6.13) osalta vakioitua jako-osuutta. Mikäli hanke sisältää kevyen liikenteen rakentamista, sen osuudeksi arvioidaan 10 % projektin taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta. Tarvittaessa yhtiö käyttää kuitenkin projektikohtaista harkintaa. Yhtiön käyttämät laskentaperiaatteet varmistavat, että pää- ja alaluokan soveltaminen samassa projektissa ei johda kyseisen liikevaihto-osuuden kaksinkertaiseen raportointiin. Projektikohtainen analyysi varmistaa myös, että liikevaihto lasketaan vain kertaalleen projektilla työskentelevien liiketoimintayksiköiden määrästä riippumatta.

Mukaisuuden osalta Kreaten raportointiperiaatteena on, että mikäli yhtiö raportoi taksonomian mukaista liikevaihtoa, merkittävän edistämisen ja ei merkittävän haitan -kriteerit on arvioitu projektikohtaisesti tai muutoin luotettavalla tavalla. Vähimmäistason suojatoimia tarkastellaan ensisijaisesti yhtiötasolla.

Kreate on toteuttanut taksonomiakelpoisuutta ja taksonomian mukaisuutta koskevat arvioinnit EU:n taksonomia-asetuksen, ilmastoa koskevan delegoidun säädöksen ja arviointihetkellä saatavilla olleiden Euroopan komission antamien ohjeistusten parhaan tulkinnan perusteella. Kreate on hyödyntänyt taksonomiaraportoinnin arvioineissa tukenaan myös ulkoisia asiantuntijoita. Arviointi ja sen lopputulokset on ulkoisesti varmennettu. Tilikausi 2024 on ensimmäinen, jolta Kreate laati EUtaksonomiaraportoinnin.

Liikevaihdon taksonomiakelpoisuus ja -mukaisuus

Liikevaihto on keskeinen tulosindikaattori arvioitaessa Kreaten liiketoiminnan kestävyyttä EU-taksonomian näkökulmasta. Vuonna 2024 Kreaten liikevaihdosta 168 milj. euroa oli taksonomiakelpoista, mikä on 61 % yhtiön kokonaisliikevaihdosta. Taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta 99 % liittyi ilmastonmuutoksen hillintään ja 1 % kiertotalouteen. Ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä yhtiön taksonomiakelpoinen liikevaihto koostuu pääasiassa rautatierakentamisesta (koodi 6.14) ja uusien rakennusten rakentamisesta (koodi 7.1). Kiertotalouteen liittyvä yhtiön taksonomiakelpoinen liikevaihto koostuu yhtiön kiertotaloustoiminnan liikevaihdosta, johon kuuluu muun muassa maaaineisten vastaanotto, jalostaminen ja jalostetun materiaalin myynti uudelleen käytettäväksi (koodi 2.3, vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus).

Kreaten ei-taksonomiakelpoinen osuus liikevaihdosta oli 107 miljoonaa euroa, mikä on 39 % yhtiön kokonaisliikevaihdosta. Eitaksonomiakelpoisia toimintoja ovat muun muassa miltei kaikki tieliikenteeseen liittyvät toiminnot. Taksonomiakelpoisuus edellyttäisi Kreaten rakentavan tieinfrastruktuuria, jossa kaikki infrastruktuuria käyttävät ajoneuvot ovat hiilidioksidipäästöttömiä.

Yhtiön arvion mukaan sen sosiaalista vastuuta koskevat prosessit eivät kaikilta osin täytä ihmisoikeuksien huolellisuusvaatimuksia, jotka kuuluvat taksonomian sosiaalisiin vähimmäistason suojatoimiin. Näin ollen yhtiö raportoi, että sen taksonomian mukainen liikevaihto on 0 %.

Pääomamenot ja toimintamenot

Taksonomian määritelmän mukaiset pääoma- ja toimintamenot eivät ole Kreatelle olennaisia euromääräisesti eikä Kreaten liiketoiminnan luonne huomioiden. Näin ollen yhtiö on toistaiseksi päättänyt olla analysoimatta pääoma- ja toimintamenojen taksonomiakelpoisuutta ja -mukaisuutta ja raportoi että ne ovat 0 %. Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenojen osalta taksonomiataulukossa on raportoitu IFRSraportoinnin mukainen pääomameno. Toimintamenojen osalta Kreate on määritellyt kokonaiskulut (nimittäjä), 7 miljoonaa euroa, luokittelujärjestelmän ohjeistuksen mukaisesti. Toimintamenot sisältävät Kreaten lyhytaikaiset leasingkulut, kaluston korjaus- ja huoltokustannukset sekä tutkimus- ja tuotekehityskulut. Yhtiö ei ole tunnistanut tilikauden aikana toimitilojen ja rakennusten huoltoon ja korjaukseen liittyviä olennaisia kuluja.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 51

EU-taksonomiaraportointi - Liikevaihto

				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH:Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat, miljoonaa euroa	Koodit	Absoluut tinen liikevaihto	Osuus liike vaihdosta	Ilmaston muutoksen hillintä	Ilmaston muutok seen sopeutu minen	Vesivarat ja merten luonnon varat	Kierto talous	Ympäristön pilaantu minen	Biologinen monimuo toisuus ja ekosys teemit	Ilmaston muutoksen hillintä	Ilmaston muutok seen sopeutu minen	Vesivarat ja merten luonnon varat	Kierto talous	Ympäristön pilaantu minen	Biologinen monimuo toisuus ja ekosys teemit	Vähimmäis tason suojatoimet	Luokka (mahdollis tava/ siirtymä toiminta)
		MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	M/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat
Luokitusjärjestelmän mukaisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)		0	0 %													E
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat
Uusien rakennusten rakentaminen	CCM 7.1.	49	18 %	KEL												E
Rautatieliikenteen infrastruktuuri	CCM 6.14.	97	35 %	KEL												E
Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri	CCM 6.15.	6	2 %	KEL												E
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka	CCM 6.13.	8	3 %	KEL												E
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta	CCM 5.3.	6	2 %	KEL												E
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	CCM 5.1.	1	0 %	KEL												E
Vaarattoman ja vaarallisen jätteen keräys ja kuljetus	CE 2.3.	2	1 %				KEL									E
Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		168	61 %													E
Yhteensä (A.1 + A.2)		168	61 %													E
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B) Yhteensä (A + B)		107 275	39 % 100 %

EU-taksonomiaraportointi - Pääomamenot

				Merkittävän edistämisen kriteerit Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH:Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat, miljoonaa euroa	Koodit	Pääoma menot yhteensä	Osuus pääoma menoista	Ilmaston muutoksen hillintä	Ilmaston muutok seen sopeutu minen	Vesivarat ja merten luonnon varat	Kierto talous	Ympäristön pilaantu minen	Biologinen monimuo toisuus ja ekosys teemit	Ilmaston muutoksen hillintä	Ilmaston muutok seen sopeutu minen	Vesivarat ja merten luonnon varat	Kierto talous	Ympäristön pilaantu minen	Biologinen monimuo toisuus ja ekosys teemit	Vähimmäis tason suojatoimet	Luokka (mahdollis tava/ siirtymä toiminta)
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT		MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	M/S
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat
Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen pääomamenot (A.1)		0	0 %													E
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.2)		0	0 %													E
Yhteensä (A.1 + A.2)		0	0 %													E
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen		10	100 %
pääomamenot (B)
Yhteensä (A + B)		10	100 %

EU-taksonomiaraportointi - Toimintamenot

				Merkittävän edistämisen kriteerit					Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH:Does Not Significantly Harm)
Taloudelliset toiminnat, miljoonaa euroa	Koodit	Toiminta menot yhteensä	Osuus toiminta menoista	Ilmaston muutoksen hillintä	Ilmaston muutok seen sopeutu minen	Vesivarat ja merten luonnon varat	Kierto talous	Ympäristön pilaantu minen	Biologinen monimuo toisuus ja ekosys teemit	Ilmaston muutoksen hillintä	Ilmaston muutok seen sopeutu minen	Vesivarat ja merten luonnon varat	Kierto talous	Ympäristön pilaantu minen	Biologinen monimuo toisuus ja ekosys teemit	Vähimmäis tason suojatoimet	Luokka (mahdollis tava/ siirtymä toiminta)
		MEUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	M/S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Luokitusjärjestelmän mukaiset toiminnat
Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen toimintamenot (A.1)		0	0 %													E
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat
Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.2)		0	0 %													E
Yhteensä (A.1 + A.2)		0	0 %													E
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (B)		7	100 %
Yhteensä (A + B)		7	100 %

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Lomake 1: Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita	EI
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita	EI
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita	EI
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita	EI

• 5 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita EI
• 6 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita EI

Lomake 4: Luokitusjärjestelmäkelpoiset, mutta ei luokitusjärjestelmän mukaiset taloudelliset toiminnot

Rivi	Taloudelliset toiminnot	Osuus liikevaihdosta
		Ilmastonmuutoksen hillintä		Kiertotalous
		Määrä, MEUR	%	Määrä, MEUR	%
7	Muiden kuin edellä 1–6 rivillä tarkoitettujen luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen määrä ja osuus liikevaihdon nimittäjässä	166	60 %	2	1 %
8	Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei luokitusjärjestelmän mukaisten taloudellisten toimintojen kokonaismäärä ja osuus liikevaihdon nimittäjässä	166	60 %	2	1 %

E1 – Ilmastonmuutos

käytetään isoja koneita ja siirretään materiaaleja, ja näissä koneissa käytetään pääasiallisesti moottoripolttoöljyä.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, ilmastonmuutoksen hillintään sekä energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit + ja – indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+).

Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Hallinta
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
	Markkinamahdollisuus: Fyysiset ilmastoriskit ja sään ääri-ilmiöt tarkoittavat, että esim. sillat vaativat enemmän korjausta, mikä kasvattaa liiketoimintamahdollisuuksiamme.	• Seuraamme aktiivisesti kehitystä sekä arvioimme tähän liitännäisten markkinoiden kiinnostavuutta
Ilmastonmuutoksen hillintä
Oma toiminta: toimintamme tuottaa hiilidioksidipäästöjä etenkin polttoaineiden kulutuksen kautta. Arvoketjun alkupää: Rakentaminen on materiaali-intensiivistä, ja materiaalin tuottaminen aiheuttaa paljon hiilidioksidipäästöjä. Lisäksi hiilidioksidipäästöjä syntyy alihankkijoiden käyttämän polttoaineen kautta.	Markkinamahdollisuus: Ilmastonmuutoksen hillintä lisää mm. ratarakentamista ja tiivistä kaupunkirakentamista, mikä tarjoaa yhtiölle liiketoimintamahdollisuuksia. Sääntelyriski: Olemme riippuvaisia materiaalien saatavuudesta. Riskinä on, että voimaan voi tulla lainsäädäntöä, joka kieltää tiettyjen materiaalien käytön tai heikentää niiden saatavuutta tai nostaa niiden hintoja esim. hiilidioksidipäästöoikeuksien kautta.	• Polttoaineiden käytön optimointi resurssien tehokkaalla käytöllä, joka minimoi materiaalien siirtämisen ja ajokilometrit • Konekaluston uudistaminen suunnitelmallisesti • Kiertotalousratkaisujen aktiivinen tarjoaminen vähentää riippuvuutta neitseellistä materiaaleista • Markkinamahdollisuuksia on edistetty ja edistetään mm. raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan osalta
Energia
Oma toiminta ja arvoketjun alkupää: Fossiilinen energiantuotanto työkoneiden polttoaineisiin aiheuttaa kielteisen vaikutuksen oman toimintamme ja alihankkijoidemme kautta. Rakentamisessa		• Emme hallitse moottoripolttoöljyn tuotantoprosessia. Pyrimme optimoimaan polttoaineiden käyttöä ja uudistamaan konekalustoa suunnitelmallisesti

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, niiden tunnistamis- ja arviointiprosessi sekä vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kreate ei näe itsellään merkittäviä fyysisiä ilmastoriskejä, sillä yhtiöllä ei ole sellaista pääomaa, joka olisi vaarassa sään ääri-ilmiöiden takia. Sen sijaan sään ääri-ilmiöt voivat tuoda taloudellisia mahdollisuuksia, sillä ne kasvattavat infran, esimerkiksi siltojen, korjaustarvetta.

Ilmastomuutoksen sopeutumiseen liittyy siirtymäriski, mikäli liiketoiminnassa käytettävää kalustoa tulee uusia suunniteltua nopeammin. Lisäksi kustannuksia voi syntyä henkilöstön lisäkouluttamisesta, jos otetaan käyttöön uusia työtapoja tai materiaaleja. Vaatimustason nousu voi tarjota Kreatelle mahdollisuuden kasvattaa liiketoimintaa ja rahavirtoja, mikäli kaikki alan nykytoimijat eivät pysty tai halua investoida konekantaan tai osaamiseen.

Ilmastonmuutoksen hillintä: Kreate toimii ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollistajana, mutta samanaikaisesti koko rakentamisen arvoketjun hiilijalanjälki on suuri. Suurin osa hiilidioksidipäästöistä syntyy arvoketjun alkupäässä rakentamismateriaalien kuten teräksen ja betonin tuotannosta. Lisäksi polttoaineen tuotanto sekä alihankkijoiden polttoaineen käyttö sisältyvät arvoketjun päästöihin. Kreaten oma toiminta tuottaa hiilidioksidipäästöjä pääasiallisesti polttoaineiden käytön kautta.

Ilmastonmuutoksen hillintään liittyy Kreatelle sekä taloudellisia mahdollisuuksia että riskejä. Ilmastonmuutoksen hillintä lisää muun muassa rata- ja raitiotierakentamista sekä tiivistä kaupunkirakentamista, mikä tarjoaa Kreatelle liiketoimintamahdollisuuksia. Samanaikaisesti yhtiö on riippuvainen materiaalien saatavuudesta. Taloudellinen siirtymäriski liittyy skenaarioon, jossa voimaan tulisi lainsäädäntöä, joka kieltäisi tiettyjen materiaalien käytön, heikentäisi niiden saatavuutta tai nostaisi niiden hintoja esimerkiksi päästöoikeuksien kautta.

Energia: Energian osalta Kreatella ja sen alihankkijoilla on negatiivinen vaikutus ilmastonmuutokseen, sillä rakentamisessa käytetään isoja koneita ja siirretään materiaaleja, ja näissä koneissa käytetään pääasiallisesti moottoripolttoöljyä. Kielteinen vaikutus syntyy fossiilisesta energiantuotannosta näiden työkoneiden polttoaineisiin. Lisäksi energiaan liittyy taloudellinen riski skenaariossa, jossa voimaan tulisi lainsäädäntöä, joka kieltäisi moottoripolttoöljyn käytön, heikentäisi sen saatavuutta tai nostaisi sen hintaa suoraan tai päästöoikeuksien hinnan kautta.

Yhtiö ei ole toteuttanut virallista resilienssianalyysia ilmastoskenaarioineen, josta olisi dokumentoitavissa analyysin toteutustapa, laajuus ja tulokset. Yhtiö on arvioinut osana vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessiaan joitakin mahdollisia kehityskulkuja, joihin on tunnistettu liittyvän erilaisia mahdollisia riskejä ja mahdollisuuksia. Tunnistamisprosessi on osa yhtiön kaksinkertaisen olennaisuuden analyysiprosessia, joka on kuvattu alkaen s. 43.

Kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin kautta tunnistetut ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet linkittyvät yhtiön resilienssiin. Kreate on kuvannut yhtiön strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä Yleisissä tiedoissa sivulla 40. Tämä kuvaus kattaa myös ilmastonmuutokseen liittyvät näkökulmat.

Siirtymäsuunnitelma

Kreate on sitoutunut toimimaan osana kestävää yhteiskuntaa, jonka tavoitteena on hidastaa ilmaston lämpeneminen 1,5 C asteeseen, saavuttaa ilmastoneutraalius vuoteen 2050 mennessä ja poistaa fossiilisiin polttoaineisiin liittyvät toiminnot.

Kreaten liiketoiminnan lopputulokset tukevat kestävän talouden päämääriä. Kreate rakentaa infraa, jota vihreä siirtymä tarvitsee toteutuakseen. Vihreän siirtymän infrastruktuuri pitää sisällään muun muassa raideinfran, voimalaitosten, datakeskusten ja muiden vihreään siirtymään liittyvien teollisten investointien vaatimat infraratkaisut sekä kaupunkien tiivistymiseen liittyvät infraratkaisut.

Kreaten liiketoiminnan ydin ei ole ristiriidassa kestävän talouden tavoitteiden kanssa. Kreaten haasteena ovat liiketoiminnan vaatimat resurssit, niiden jalostukseen ja kuljetukseen liittyvät hiilidioksidipäästöt sekä yhtiön konekannan polttoaineenkulutus.

Kreate kiinnittää siirtymäsuunnitelmassaan erityistä huomiota niihin osa-alueisiin, joihin sillä on suora vaikutusmahdollisuus. Tämä ei tarkoita, että yhtiö keskittyisi vain suoriin (scope 1) kasvihuonekaasupäästöihin, vaan yhtiöllä voi olla suora vaikutusmahdollisuus myös epäsuoriin (scope 2 ja 3) kasvihuonekaasupäästöihin.

On hyvä huomioida, että yli 95 % Kreaten kasvihuonekaasupäästöistä tulee scope 3 -päästöistä. Merkittävien päästövähennysten saavuttaminen edellyttää innovaatioita useilla toimialoilla ja ratkaisujen laajamittaista kaupallistamista. Kreaten siirtymäsuunnitelma perustuu odotuksiin toimialan positiivisesta kehityksestä, joka mahdollistaisi esimerkiksi vedyllä tuotetun teräksen käytön silloissa, päästöttömän tavaralogistiikan ja sähkökäyttöisen erikoiskaluston kestävillä akkuratkaisuilla.

Kreate on arvioinut siirtymäsuunnitelmassaan scope 1 ja scope 2 kasvihuonekaasupäästöt (indeksivuosi 2023 =100) vuoteen 2050 asti. Scope 3 osalta Kreate on arvioinut kasvihuonekaasupäästöt (indeksivuosi 2023=100) vuoteen 2035 asti. Yhtiö ei kykene arvioimaan useiden toimialojen kehitystä tätä pidemmällä aikajänteellä. Yhtiö on kuitenkin laatinut suunnitelman sillä periaatteella, että näillä toimialoilla tapahtuu merkittävää kehitystä ja että ne pystyvät saavuttamaan ilmastoneutraaliuden vuonna 2050.

Suunnitelman lähtökohtana on, että Kreate toteuttaa projektinsa tilaajien ja lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Yhtiö katsoo, että kestävien ratkaisujen yleistyminen tulee tapahtua kysynnän vetämänä. Kreate edistää tätä lisäämällä tietoisuutta ja viestimällä aktiivisesti erityisesti arvoketjun yläpään toimijoille.

Seuraavassa taulukossa on kuvattuna yhtiön siirtymäsuunnitelma, jonka mukaisesti yhtiö tavoittelee scope 1 ja scope 2 päästöjen osalta ilmastoneutraaliutta vuoteen 2045 mennessä sekä fossiilisiin polttoaineisiin liittyvien toimintojen poistamista vuoteen 2050 mennessä. Kreate on myös sitoutunut edistämään scope 3 -päästöjen vähentämistä yhteystyössä tilaajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Suunnitelmissa mainitut toimenpiteet on kuvattu tarkemmin kohdassa Toimet. Suunnitelma on laadittu kokonaiskasvihuonekaasupäästöjen tasolla, sisältäen scopet 1–3. Yhtiön tavoitteet eivät ole ristiriidassa Pariisin sopimuksen kanssa rajoittaa ilmaston lämpenemistä 1,5 celciusasteeseen.

Infrastruktuurin rakentamismateriaalit ja yhtiön kalusto ovat eriä, joihin liittyy kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumista. Kuten edellä kuvattu, yhtiön suunnitelma nojaa odotuksiin usean toimialan merkittävästä kehityksestä. Mikäli kehitystä ei tapahdu materiaaleihin ja kalustoon linkittyvillä toimialoilla, myös Kreaten siirtymäsuunnitelman toteutuminen sekä pienissä määrin myös yhtiön scope 1- ja scope 2-päästövähennysten toteutuminen vaarantuu. Yhtiö ei ole asettanut numeraalista tavoitetta scope 3 -päästöille.

Kreatea ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.

Kreaten hallitus hyväksyy yhtiön siirtymäsuunnitelman ja valvoo vuosittain siinä edistymistä. Johtoryhmä vastaa siirtymäsuunnitelman toimeenpanosta organisaatiovastuidensa mukaisesti sekä ylimmän johdon edustajina kollektiivisesti. Johtoryhmä seuraa suunnitelman edistymistä tarpeen mukaan, mutta vähintään kerran vuodessa. Ympäristöpäällikkö vastaa siirtymäsuunnitelman raportoinnissa tarvittavien tietojen koostamisesta.

Yhtiön siirtymäsuunnitelma ja strategia pohjautuvat realismiin sekä pitkään aikajänteeseen. Infrarakentaminen on toimialana yksi viimeisimmistä, johon vihreän siirtymä tulee heijastumaan laaja-alaisesti. Tämä johtuu siitä, että infrarakentaminen käyttää paljon materiaaleja, raskasta erikoiskalustoa ja operoi haastavissa olosuhteissa. Vihreä siirtymä tulee saavuttaa useilla toimialoilla (energia, materiaalit, sähkökäyttöinen kalusto ja akkuteollisuus) kaupallisella tasolla laajassa mittakaavassa ennen kuin ne mahdollistavat laaja-alaisen vihreän siirtymän infrarakentamisessa.

Siirtymäsuunnitelmaa ei ole suoraan integroitu yhtiön strategiaan, mutta strategiassa on runsaasti elementtejä, jotka linkittyvät ilmastonmuutoksen ja siirtymäsuunnitelman teemoihin.

Yhtiö ei näe, että sen täytyisi merkittävissä määrin muuttaa strategiaansa tai liiketoimintamalliaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Yhtiöllä on oman kaluston osalta suuntaviivat fossiilisista polttoaineista irtautumiseen. Taloussuunnittelussa kalustoa on tarkoitus uusia kokonaistaloudellisen käyttöiän mukaisesti, eikä yhtiö tällä hetkellä näe kalustoon sisältyvää merkittävää siirtymäriskiä. Kaluston hallintaa on kuvattu tarkemmin kohdassa Toimet.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 58

Siirtymäsuunnitelma, suunnitelma päästöjen vähentämisestä

Absoluuttiset CO2e päästöt, 2023=100	2023	2025	2030	2035	2040	2045	2050
Scope 1: Fossiilisten polttoaineiden käyttö
Työsuhdeautot	100	80	10	0	0	0	0
Tuotantoautot	100	90	40	10	0	0	0
Työkoneet	100	90	70	50	20	0	0
Erikoiskalusto	100	100	100	100	90	50*	0
Scope 2: Ostetun energian tuotanto	100	10	0	0	0	0	0
Scope 3: Muut epäsuorat päästöt	100	98	85	80	N/A	N/A	0
Käytetyn polttoaineen valmistus	100	90	50	40	N/A	N/A	0
Materiaalit (teräs, betoni, puu)	100	100	90	85	N/A	N/A	0
Logistiikka, sisään- ja ulosvirtaukset	100	90	70	60	N/A	N/A	0
Alihankintaurakointi	100	90	70	50	N/A	N/A	0
Jätehuolto ja muut ostopalvelut	100	70	60	50	N/A	N/A	0

*Kompensoidaan vuodesta 2045 alkaen

Siirtymäsuunnitelman pääerät

Päästövähennysten toteutumisaikataulu

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä ilmastonmuutokseen liittyviä politiikkoja.

Toimintaperiaatteitamme leimaa käytännönläheisyys ja realismi. Pyrimme toimimaan arvoketjun vastuullisena jäsenenä ja tunnistamaan omat realistiset vaikuttamisen mahdollisuutemme.

Kreaten toiminnan lähtökohtana on toteuttaa projektit tilaajan vaatimusten mukaisesti. Kreate pyrkii omassa toiminnassaan kustannustehokkuuteen, mikä ohjaa myös resurssien käyttöä tehokkaaksi ja siten ympäristöä vähemmän kuormittavaksi. Yhtiö pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä kiinnittämällä huomiota muun muassa materiaalimääriin, kuljetusmatkoihin ja kierrätysmahdollisuuksiin. Kreate on myös sitoutunut edistämään hiilidioksidipäästöjen vähentämistä yhteistyössä tilaajien ja muiden sidosryhmien kanssa. Käytännössä tämä näkyy muun muassa biopolttoaineiden sekä kiertotalousratkaisujen aktiivisena tarjoamisena. Materiaali- ja polttoainevalinnat tehdään aina tilaajan valitsemalla tavalla.

Toimintaperiaatteenamme on myös käyttää kalustoa ja uusia sitä suunnitelman mukaisesti pitkällä aikavälillä. Toimintaperiaatteeseemme liittyy ajatus siitä, että toiminta tulee muuttumaan kestävällä tavalla vain kysyntäperusteisesti. Lisäksi olemme realisteja sen suhteen, että tarvittavaa erikoiskalustoa ei ole vielä saatavilla sähkö- tai akkukäyttöisenä – varsinkaan haastaviin kohteisiin, joissa sähkönsiirtokapasiteetti voi olla riittämätöntä.

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Kreate kiinnittää toimissaan huomiota erityisesti niihin osa-alueisiin, joihin sillä on suora vaikutusmahdollisuus. Toimissa huomioidaan ympäristönäkökohtien lisäksi myös sosiaaliset, hallinnolliset ja taloudelliset näkökulmat.

Kreaten suorat kasvihuonekaasupäästöt muodostuvat fossiilisten polttoaineiden käytöstä yhtiön omassa kalustossa, tuotantoautoissa ja työsuhdeautoissa. Yhtiön työsuhdeautopolitiikka ohjaa sähköautojen käyttöön, ja vuonna 2024 yhtiö on ottanut käyttöön ensimmäiset tuotantoautot, joiden käyttövoimana on sähkö. Tavoitteena on päivittää yhtiön työsuhdeautopolitiikkaa vuosittain niin, että autokanta muuttuu päästöttömäksi vuonna 2030. Tuotantoautojen osalta Kreate arvioi, että sähköllä toimivat autot yleistyvät selvästi vuoteen 2030 mennessä, mutta eivät korvaa vielä kokonaan polttomoottoriautoja.

Yhtiön tavoitteena on uusia koneita ja kalustoa suunnitelmallisesti, jolloin kalusto muuttuu pitkällä aikavälillä vähäpäästöisemmäksi. Yhtiön investointisuunnitelmaan vaadittavat varat tulevat liiketoiminnasta ja erilaisista rahoitusratkaisuista, eikä vuosittaisten investointien määrän ole arvioitu kasvavan olennaisesti edellisvuosien keskimääräisestä tasosta. Yleisesti käytössä olevan maarakennuskaluston osalta yhtiö voi korvausinvestointien sijaan harkita aiempaa laajempaa palveluiden käyttöä, jolloin kalustoa voitaisiin omistamisen sijaan vuokrata tai ostaa urakointipalveluna. Erikoiskaluston käyttö vuokrauksen tai ostopalvelun kautta merkittävässä mittakaavassa ei ole lähitulevaisuudessa varteenotettava vaihtoehto kyseisen markkinan pienuuden takia. Osalle erikoiskalustosta ei myöskään lähitulevaisuudessa ole olemassa varteenotettavia sähkökäyttöisiä vaihtoehtoja.

Kreate pyrkii myös korvaamaan fossiilisten polttoaineiden käyttöä biopolttoaineilla viestimällä aktiivisesti tilaajille eri vaihtoehdoista. Yhtiö aikoo vuoden 2025 aikana tarkastella ja tarvittaessa päivittää projektin aloitukseen liittyviä prosessejaan, jotta ne tukisivat paremmin biopolttoaineiden ja muiden kiertotalousratkaisujen puheeksi ottoa ja käytön systemaattista lisäämistä.

Energian tuotantoon liittyvien epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen osalta yhtiön toimenpiteenä on siirtyä käyttämään kaikissa sopimuksissaan vihreää sähköä vuoden 2025 aikana.

Muiden epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen osalta Kreaten toimenpiteenä on tehdä aktiivisesti yhteistyötä tilaajien ja muiden tahojen kanssa, jotta rakentamista tehtäisiin mahdollisimman resurssitehokkaasti. Kreate pyrkii muun muassa aktiivisesti viestimään kiertotalousratkaisuista ja ehdottaa mahdollisuuksien mukaan neitseellisten materiaalien korvaamista kierrätysratkaisuilla. Yhtiö pyrkii myös kaikenlaiseen resurssitehokkuuteen sisältäen isoimpina erinä materiaalimäärien optimoinnin ja kuljetuskilometrien minimoinnin. Olennaista on luoda kokonaiskuvaa kaikista Kreaten työmaiden materiaalivirroista ja etukäteen suunnitella resurssien kiertoa siten, että puhtaita materiaaliulosvirtauksia voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti Kreaten työmailla tai muilla lähialueiden työmailla. Tehokas materiaalien kierto tulee huomioida laaja-alaisesti niin tarjousvaiheessa, työmaiden välisessä yhteydenpidossa kuin yhteistyössä kiertotalousalueiden kanssa.

Valtaosa epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä syntyy materiaalien tuotannosta, niihin liittyvästä logiikasta ja alihankintaurakoinnin polttoainepäästöistä. Logistiikkapalveluiden ja alihankintaurakoinnin osalta yhtiö ennakoi kaluston käyttövoiman kehittyvän ja muuttuvan sen myötä vähäpäästöisemmäksi. Rakennusmateriaalien osalta yhtiön suunnitelma perustuu odotuksiin toimialan positiivisesta kehityksestä, kuten kuvattu edellä kohdassa Siirtymäsuunnitelma. Näihin toimialan kehitykseen perustuviin epäsuoriin päästöihin yhtiöllä ei ole toimia.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 59

Raideympäristössä tehtävän liikevaihdon osalta uusia toimenpiteitä ei toistaiseksi ole tunnistettu. Yhtiö on mukana kolmessa isossa raidehankkeessa: Koskelan varikossa, Tampereen henkilöratapihassa sekä Vantaan ratikan itäosassa. Näiden hankkeiden suunnitelman mukainen toteuttaminen on yhtiön tämän osa-alueen toimenpide seuraavien vuosien aikana.

Kreaten kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (scope 1–3) vähenivät vuonna 2024 vuoteen 2023 verrattuna 20 401 t CO2e eli vähennys oli 33 %. Vähennys on seurausta liikevaihdon laskusta ja projektiportfolion muutoksista. Kreate ei kykene raportoimaan, mikä osuus kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisessä on seurausta yhtiön omista toimenpiteistä, mutta sen osuus on kokonaiskuvassa marginaalinen. Yhtiö odottaa sen omien toimenpiteiden vaikutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä olevan varsin pieni. Siirtymäsuunnitelmassa on arvioitu, että yhtiön luopuminen fossiilisista polttoaineista kattaisi vain noin 1 % Kreaten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä.

Mittarit ja tavoitteet

Tavoitteet	2024	2023	Muutos, %
Ilmastonmuutoksen torjuminen - ilmastotavoitteet
Tavoite 2030: CO2e-päästöintensiteetti -50% vs 2023 (scope 1)	12,1	12,4	-2,1 %
Tavoite 2030: CO2e-päästöintensiteetti -50% vs 2023 (scope 2)	0,9	0,7	28,7 %
Tavoite 2045: Ilmastoneutraali (scope 1+2, tn CO2e)	4 039	4 186	-3,5 %
Tavoite scope 3: Sitoudumme edistämään CO2e scope 3 -päästöjen vähentämistä yhteistyössä tilaajien ja muiden sidosryhmien kanssa
Ilmastonmuutoksen hillintä - megatrendejä tukevat infrahankkeet
Tavoite kasvattaa raideympäristössä tehtävää liiketoimintaa, osuus kokonaisliikevaihdosta vuonna 2024 > 15 %	28,9 %	N/A	N/A

Tavoite kasvattaa raideympäristössä tehtävää liiketoimintaa, osuus kokonaisliikevaihdosta 2025-2030 > 25 %

Kreate on asettanut numeeriset tavoitteet scope 1 ja scope 2 osalta, koska niihin yhtiöllä on suora vaikutusmahdollisuus. Scope 3 osalta yhtiö on asettanut periaatteellisen tavoitteen, jolle ei ole asetettu numeerista tavoitetasoa tai -vuotta, eikä yhtiö näe toistaiseksi tarkoituksenmukaiseksi asettaa sille tavoitetta. Scope 1 ja scope 2 osalta tavoitteena on päästöintensiteetin vähennys 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä suhteessa perusvuoteen 2023. Lisäksi yhtiön tavoitteena on olla vuonna 2045 ilmastoneutraali scope 1 ja scope 2 osalta. Asetetut tavoitteet eivät ole ristiriidassa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden kanssa. Tavoitteet eivät perustu luotettavaan tieteelliseen näyttöön. Sidosryhmät eivät ole osallistuneet tavoitteiden asettamiseen. Scope 1, 2 ja 3 laskentaperiaatteet on esitetty tämän luvun lopussa.

Vuonna 2024 Kreate-konsernin suorat ja epäsuorat CO2e-päästöt (scope 1–3) olivat yhteensä 40 542 (60 944) tn CO2e eli 33 % vähemmän kuin edellisvuonna. Liikevaihtoon suhteutettujen kokonaispäästöjen eli CO2epäästöintesitteetti oli 147,2 (190,4) tn/meur. Erot päästöintensiteetissä johtuvat pääosin eroista Kreaten käynnissä olevien projektien portfoliosta ja isojen projektien vaiheesta sekä hankinnoista. Isojen projektien merkitys korostuu Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 60

etenkin scope 3 päästöjen osalta, jossa materiaalit ovat suurin päästölähde. Kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kullekin vuodelle tehtyjen hankintojen perusteella, joten monivuotisissa projekteissa isot materiaaliostot projektin alussa nostavat kasvihuonekaasupäästöjä kyseisenä vuonna.

Vuonna 2024 Kreaten suorat (scope 1) päästöt olivat 3 798 (3 969) tn CO2e, epäsuorat (scope 2) päästöt energiantuotannosta 241 (217) tn CO2e ja muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt (scope 3) 36 503 (56 757). Liikevaihtoon suhteutettu CO2e-päästöintesitteetti oli scope 1 osalta 13,8 (12,4) tn/meur, scope 2 osalta 0,9 (0,7) tn CO2e /meur ja scope 3 osalta 132,5 (177,4) tn CO2e /meur.

Vuonna 2024 Kreaten Suomen raideympäristössä tehtävä liikevaihto oli 28,9 % konsernin Suomen liikevaihdosta. Raideympäristössä tehtävä liikevaihto pitää sisällään kaikkien niiden projektien liikevaihdon, jossa työskennellään raideympäristössä, oli kyseessä raidetyö, ratasilta tai muut raideinfraan liitännäiset kulkuyhteydet ja rakennukset. Raideympäristössä tehtävän liikevaihdon osuus yhtiön Suomen liikevaihdosta ylitti asetetun 15 % tavoitetason. Yhtiö päivitti vuoden 2025 alussa tavoitteeksi saavuttaa konsernitasoisesti yli 25 % liikevaihto raideympäristössä tehtävästä liiketoiminnassa.

Alla on esitettynä yhtiön energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöjen olennaiset mittarit. Yhtiö kehittää valmiuksiaan raportoinnin osalta, ja pyrkii raportoimaan energiankulutuksen ja energialähteiden yhdistelmän N/Amerkityt mittarit vuodelta 2026.

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	2024
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus, mWh	N/A
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus, mWh	N/A
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus, mWh	N/A
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, mWh	N/A
5) Ostetun tai hankitun fossiilista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutus, mWh	N/A
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus, MWh	N/A
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	N/A
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	N/A
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	N/A
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	N/A
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	N/A
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	N/A
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh)	N/A
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	N/A
Energian kokonaiskulutus (MWh)	2 544,58
Energiaintensiteetti (energian kokonaiskulutus/ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen liikevaihto), mWh/MEUR	9,2

Yhtiöllä ei ole biogeenisiä hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat peräisin biomassan poltosta tai biologisesta hajoamisesta. Yhtiöllä ei ole tietoa arvoketjunsa alkutai loppupäässä mahdollisesti esiintyvistä biogeenisistä hiilidioksidipäästöistä.

Kasvihuonekaasupäästöt		Takautuva		Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perus					Vuotuinen %-
	vuosi		%, 2024/			tavoite /
	2023	2024	2023	2025	2030	perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2e.) Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1	3 969	3 798	96 %	N/A	2 322	N/A
kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0	0	0 %	0	0	0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2e)	217	241	111 %	N/A	127	N/A
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2e)	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat scope 3 -kokonaisbruttopäästöt (tCO2e)	56 757	36 503	64 %	N/A	N/A	N/A
Ostetut tavarat ja palvelut	44 814	28 996	65 %
Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat
(jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)	11 763	4 965	42 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2e)	60 944	40 542	67 %	N/A	N/A	N/A
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2e)	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A	N/A
Kasvihuonekaasuintensiteetti

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt / liikevaihto	190,4	147,2	77 %	N/A	N/A	N/A

Tavoitteiden laatimisperiaatteet

Kasvihuonekasvupäästöihin liittyvät tavoitteet: kasvihuonekaasujen määrittelyt kohdassa Mittareiden laatimisperiaatteet

Raideympäristössä tehtävä liiketoiminta = kaikkien niiden projektien kokonaisliikevaihto, joissa työskennellään raideympäristössä. Ei sisällä osuutta Kruunuvuorensillasta, sillä raiteet rakennetaan sillalle vasta myöhemmin, joten Kreaten näkökulmasta kyseisellä työmaalla ei työskennellä raideympäristössä.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Energian kokonaiskulutus, mWh = Konsernikulutus: Suomen liiketoiminnan energian kokonaiskulutus perustuen sähkönsiirron laskutusmäärään lisättynä Ruotsin liiketoiminnan arvioidulla energian kulutuksella (arvio liikevaihtopohjaisesti). Kreatella ei toistaiseksi ole valmiuksia raportoida energian kokonaiskulutusta energialähteittäin.

Energiaintensiteetti (ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan energiankulutus/liikevaihto ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla), mWh/MEUR. Yhtiön koko liiketoiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin ja sen pääluokka on F. Mittarin osoittajassa on konsernin energian kokonaiskulutus ja nimittäjässä konsernin IFRS-liikevaihto.

Kasvihuonekaasupäästöt:

Scope 1 ja 2 kaasuhuonekaasupäästöt sisältävät konsernin päästöt. Scope 1 ja 2 päästöt eivät sisällä sijoituskohteiden päästöjä.

Scope 3 kaasuhuonekaasupäästöt sisältävät konsernin epäsuorat päästöt. Kreatella ei ole operatiivista määräysvaltaa yhteisyritys KFS Finland Oy:öön. ESRS 1 kohdan 62–67 mukaisesti Kreate on sisällyttänyt yhteisyrityksen tiedot liikesuhteiden kautta ja ne raportoidaan osana Kreaten scope 3 -päästöjä. Tämän mukaisesti KFS Finlandia käsitellään alihankkijana, ja sen päästöt raportoidaan scope 3 -päästöissä siltä osin, kun ne ovat tapahtuneet Kreaten työmailla. Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) sisältävät alihankkijoiden polttoaineen käytön sekä Kreaten arvioidun lentomatkustamisen.

Konsernin CO2e-intensiteetti = konsernin kasvihuonekaasupäästöt (scope 1–3) / konsernin IFRS-liikevaihto.

Konsernin kasvihuonekaasupäästöt = Suomen liiketoiminnan CO2e-päästöt + Ruotsin liiketoiminnan CO2e-päästöt

Suomen liiketoiminnan CO2e-päästöt perustuvat ostolaskuilta kerättyihin volyymitietoihin ja lajikekohtaisiin päästökertoimiin. Suomen liiketoiminta kattaa Kreate Oy:n liiketoiminnan. Ruotsin liiketoiminnan CO2e-päästöt on arvioitu suhteessa Suomen liiketoimintaan oletuksella, että niiden CO2e-intensiteetti on yhtä suuri eli

Ruotsin liiketoiminnan CO2e-päästöt (scope 1/2/3) = Suomen liiketoiminnan CO2e-päästöt (scope 1/2/3) / Suomen liiketoiminnan liikevaihto x Ruotsin liiketoiminnan liikevaihto

Koska konsernin kasvihuonekaasupäästölaskelmat on johdettu Suomen liiketoiminnan kasvihuonekaasupäästölaskennan perusteella, on alla esitetty tarkemmin Suomen päästölaskennan laatimisperiaatteet:

Suomen liiketoiminnan CO2e, scope 1 = katsauskauden aikana ostetut polttoaineet lajikkeittain (litraa) x lajikkeen päästökerroin (kg CO2e/l)

Suomen liiketoiminnan CO2e, scope 2 = katsauskauden aikana ostettu sähkö (kWh) x päästökerroin (kg CO2e/ kWh) + katsauskauden aikana ostettu kaukolämpö (kWh) x päästökerroin (kg CO2e/kWh)

Suomen liiketoiminnan CO2e, scope 3 = katsauskauden aikana ostetut materiaalit lajikkeittain + alihankkijoiden käyttämät polttoaineet lajikkeittain + jätehuolto. Jokainen lajike on kerrottu omalla päästökertoimella. Kattavuuden osalta on hyvä huomioida, että scope 3 -laskennassa ei ole huomioitu kokonaisuuden kannalta pieniä eriä, esim. pientarvikkeisiin liittyvät päästöt tai työmatkaliikennettä, jotka tehdään omilla autoilla.

Päästökertoimina käytetään Suomen ympäristökeskuksen ja Väyläviraston luomaa infrarakentamisen päästötietokantaa sekä OneClickLCA:n julkaisemia päästökertomia. Päästökertoimet tarkistetaan raportointikauden päätteeksi.

Energian ja CO2e:n raportointiin liittyy oletus, että Ruotsin liiketoiminta on näiltä osin verrattavissa Suomen liiketoimintaan, mikä asettaa raportointiin epävarmuutta.

Mittarit on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

E2 – Pilaantuminen

Pilaantumiseen liittyvät olennaiset vaikutukset sekä niihin liittyvät hallintakeinot. Merkki § tarkoittaa, että asia on arvioitu lukijan kannalta olennaiseksi, vaikka se ei yhtiön omassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioissa nouse vaikutusten tai taloudellisen näkökulman kautta olennaiseksi.

Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet		Hallinta
Vesistöjen ja maaperän pilaantuminen
§ Arvoketjun alkupää ja oma toiminta: Kreate		•	Yhtiöllä on toimintatavat ja resurssit
ja sen alihankkijat toimivat vesistöjen ääressä,			haittojen ehkäisemiseksi ja minimoinniksi
pohjavesialueilla sekä maaperällä, jossa
koneiden tankkauksen, huollon, vikatilanteen tai
ilkivallan yhteydessä voi tapahtua öljyvuotoa tai
muuta pilaantumista.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi

Kreate havaitsi kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissaan useita pilaantumiseen liittyviä mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Pilaantumiseen liittyvät osa-aiheet eivät nousseet analyysissa olennaisuuden raja-arvon yläpuolelle, sillä Suomen lainsäädännön korkean vaatimustason mukaisesti yhtiöllä on kattavat riskien tunnistamis- ja hallintatavat sekä vaadittavat resurssit haittojen ehkäisemiseksi ja minimoinniksi. Näiden hallintakeinojen ansioista pilaantumisen todennäköisyys sekä vahingon sattuessa pilaantumisen laajuus olisivat varsin rajattuja sekä usein korjattavissa. Yhtiö esittää pilaantumiseen liittyviä tietoja lukijan tiedontarpeen arvioidun olennaisuuden vuoksi.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vesistöjen ja maaperän pilaantuminen: Yhtiön liiketoiminta ei lähtökohtaisesti aiheuta maaperän tai vesistöjen pilaantumista, vaan näiden osalta kyse on mahdollisista negatiivisista vaikutuksista. Vaikutuksen toteutumisen todennäköisyyttä ja vaikutuksen vakavuutta pienentävät yhtiön kattavat toimintaohjeet ja -tavat.

Mahdolliset negatiiviset vaikutukset: Kreate ja sen alihankkijat toimivat vesistöjen ääressä, pohjavesialueilla sekä maaperällä, jossa koneiden tankkauksen, huollon, vikatilanteen tai ilkivallan yhteydessä voi tapahtua öljyvuotoa tai muuta pilaantumista. Mahdollinen pilaantuminen olisi kuitenkin varsin pientä ja paikallista, minkä lisäksi yhtiöllä on toimintatavat ja resurssit haittojen minimoinniksi.

Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Kreatella ei ole erillistä ympäristöpolitiikkaa, mutta yhtiöllä on kattavat ohjeet, joiden avulla hallitaan aktiivisesti ympäristöön liittyviä tosiasiallisia ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia. Yhtiön keskeisin ympäristövaikutusten hallintaa ohjaava dokumentti on Kreaten ympäristökäsikirja. Siihen on koottu yhtiön keskeiset ympäristöön liittyvät ohjeet, sisältäen muun muassa ympäristöriskien hallinnan, poikkeamat ja havainnot, työmaan jätehuollon, jätteensiirtoasiakirjat, puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyödyntämisen ja kierrättämisen sekä ohjeet pilaantuneiden maa-aineisten käsittelyyn.

Pilaantumisen osalta ohjeet keskittyvät maaperän ja vesistöjen pilaantumisen ehkäisyyn sekä negatiivisten vaikutusten pienentämiseen ja korjaamiseen, mikäli pilaantumista tapahtuu. Ohjeet keskittyvät Kreaten omaan toimintaan sekä alihankkijoiden toimintaan siltä osin, kun kyseessä on Kreaten työmaalla toimiva alihankkija. Ohjeet eivät kata materiaalien tuotantoon liittyvää pilaantumista, eivätkä ne näin ollen sisällä hallintakeinoja alkutuotannon ympäristövaikutusten osalta.

Ympäristökäsikirjassa suositellaan kaikkia työmaita laatimaan ympäristösuunnitelma joko omana dokumenttinaan tai osana työmaan laatusuunnitelmaa. Ympäristösuunnitelmassa käsitellään urakan ympäristöasioiden lähtötiedot, ympäristön huomioiminen, ympäristöseurannat ja -raportointi sekä toiminta vahinkotilanteissa.

Ympäristösuunnitelman mukaisesti Kreaten toimintaperiaatteena on pyrkiä selvittämään ja suunnittelemaan työnsä jo ennakolta siten, että ympäristöön kohdistuvat rasitukset pystytään poistamaan tai minimoimaan työn vaikutukset ympäristöön. Ympäristösuunnitelman mukaisesti Kreaten työmaalla jokaisen velvollisuutena on noudattaa annettuja ympäristön huomioimisesta annettuja ohjeita ja määräyksiä sekä raportoida havaitsemistaan epäkohdista.

Ympäristösuunnitelma laaditaan työmaan aloituksen yhteydessä. Ympäristösuunnitelmaan kirjataan muun muassa kohteen ympäristöasioiden lähtötiedot, tarvittavat luvat ja ilmoitukset, oletetut suurimmat ympäristöriskit työmaalla ja niihin varautuminen. Lisäksi ympäristösuunnitelmassa annetaan ohjeet ympäristöasioista raportointiin, työmaalla toimivien perehdyttämiseen sekä toimintaan häiriö- ja vahinkotilanteissa.

Kreate seuraa ympäristövahinkoja sekä toteutuneiden että läheltä piti -tilanteiden kautta. Kaikki ympäristöön kohdistuvat poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet raportoidaan yrityksen toimintajärjestelmän mukaisella poikkeamaraportilla. Yleisimpiä ympäristöön liittyviä poikkeamia ovat esimerkiksi öljy- ja polttoainevahingot, ympäristöön kohdistuva melu sekä työmaan pölyäminen.

Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

Kreaten toimenpiteet liittyvät ympäristöhaittojen ehkäisyyn sekä haittojen rajoittamiseen ja pienentämiseen. Keskeisimmät keinot työmailla ovat perehdytys, ympäristösuunnitelman laatiminen ja riskien arviointi.

Kreate on laatinut tilikauden aikana yhteensä kymmeniä ympäristösuunnitelmia, perehdyttänyt työmaalla työskenteleviä työmaan ympäristöasioihin, hakenut projekteilla erilaisia lupia ja raportoinut päätösten ja määräysten mukaisesti viranomaisille ja tilaajille.

Vuonna 2025 yhtiön toimenpiteenä on jatkaa ympäristöhaittojen ehkäisyä ja haittojen mitigointia perehdytysten, suunnitelmien ja riskien arvioinnin kautta. Keskipitkällä aikavälillä pyrimme lisäksi kehittämään työtapojamme,

esimerkiksi sähkökäyttöisen kaluston osalta, jotta pystymme ottamaan käyttöön ympäristön kannalta parempia ratkaisuja. Pyrimme myös kasvattamaan ymmärrystä valintojen ympäristövaikutuksista kohteen koko elinkaaren aikana.

Nämä toimet ovat osa yhtiön toimintatapoja ja kiinteästi integroitu yhtiön jokapäiväiseen liiketoimintaan, eikä toimien toteuttaminen ei vaadi erillistä toimintasuunnitelmaa. Pilaantumisen ehkäisyyn liittyvien toimien toteuttamiseen vaadittavat varat tulevat liiketoiminnasta, eikä niiden määrän ole arvioitu kasvavan olennaisesti edellisvuosien keskimääräisestä tasosta.

Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet

Yhtiön toiminnallisena tavoitteena ja periaatteena on huolellisella työn suunnittelulla toteuttaa työmaa siten, että ympäristöön kohdistuvat rasitukset pystytään poistamaan tai minimoimaan työn vaikutukset ympäristöön. Yhtiöllä ei ole tällä hetkellä pilaantumiseen liittyviä ulkoisesti raportoitavia numeerisia tavoitteita. Kreate arvioi ja priorisoi kehityskohteita vuoden 2025 aikana ja raportoi vuotta 2025 koskevassa kestävyysraportissaan, mitä mahdollisia tavoitteita yhtiö on asettanut tai tulee asettamaan ja millä aikataululla.

Pilaantumiseen liittyvät mittarit

Yhtiön esittämät pilaantumista kuvaavat mittarit eivät ole kestävyysraportointidirektiivin mukaisia määrällisiä mittareita. Yhtiö ei raportoi tiedonantovaatimuksen E2-4 mukaisesti ilmaan, veteen ja maaperään päätyviä epäpuhtauksia, sillä liiketoiminta ei lähtökohtaisesti aiheuta ilman, maaperän tai vesistöjen pilaantumista tavalla, joka ylittäisi olennaisuuden raja-arvon. Yhtiön kasvihuonekaasupäästöt raportoidaan kohdassa E1 Ilmastonmuutos. Alla on esitetty yhteisökohtainen mittari ympäristövahinkojen ja läheltä piti -tilanteiden osalta.

Mittari	2024
Yhteisökohtainen mittari: Ympäristövahinkoja	1
Yhteisökohtainen mittari: Ympäristöön liittyviä läheltä piti -tilanteita	16

Ympäristövahingossa hiekkapuhallusjätettä levisi vesistöön ja sitä kautta läheisille rannoille. Vahinkoa korjattiin kunnostamalla lähialueen rannat ympäristöviranomaisen valvonnassa. Läheltä piti -tilanteissa oli kyse pienistä polttoainevahingoista, joissa vahinko korjattiin paikan päällä välittömästi.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Ympäristövahinko: Vahinko, josta syntyy haittaa, jonka korjaaminen vaatii vähäistä merkittävämpää kunnostusta ja/ tai siitä syntyy ympäristölle pysyvää haittaa. Mittari raportoidaan Kreate-konsernin työmaiden laajuudessa, sisältäen myös alihankkijoiden Kreaten työmailla aiheuttamat ympäristövahingot.

Läheltä piti -tilanne: Yhtiön poikkeamaraportoinnin mukaisesti työturvallisuuspäällikölle ja/tai ympäristöpäällikölle ilmoitetut ympäristöön liittyvät läheltä piti -tilanteet. Pitävät sisällään myös ympäristöön liittyvät haitat, jotka on saatu korjattua prosessin mukaisilla mitigointitoimilla, esim. pienten öljyvuotojen aiheuttamien haittojen korjaus imeytysaineilla ja pilaantuneen maa-aineksen poistolla. Mittari raportoidaan Kreate-konsernin työmaiden laajuudessa, sisältäen myös alihankkijoiden Kreaten työmailla aiheuttamat läheltä piti - tilanteet.

Läheltä piti - tilanteiden osalta mittarin luotettavuutta heikentää se, että aineisto perustuu työmaahenkilöstön raportointiin. Voi olla, että kaikkia läheltä piti -tapauksia ei raportoida, eivätkä ne tule yhtiön tietoon.

Mittarit on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous

Resurssien sisäänvirtauksiin, tuotteisiin ja palveluihin liittyviin resurssien ulosvirtauksiin sekä jätteeseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+).

Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Hallinta
Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö
Oma toiminta: Käytämme tilaajan salliessa mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja, millä on positiivinen vaikutus luonnonvarojen säilymiseen	Taloudellinen säästö: Tehokas resurssien käyttö huomioiden materiaalin hinnan, määrät sekä kuljetusmatkojen pituudet tuovat taloudellista säästöä Riski: Olemme riippuvaisia materiaalien saatavuudesta ja logistiikkaketjuista. Häiriö näissä tai muutokset esim. lainsäädännössä voivat kasvattaa materiaalien hintaa ja/tai heikentää saatavuutta	• Kiertotalousratkaisujen aktiivinen tarjoaminen (sisällytetty yhtiön vastuullisuustavoitteisiin) • Neitseellisten materiaalien käytön välttäminen mahdollisuuksien mukaan • Materiaalien hintariskejä hallitaan pääosin sopimuksellisesti
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset
Oma toiminta: Tarjoamme kiertotalousratkaisuja materiaalien tehokkaaseen hyödyntämiseen. Kiertotaloustoiminnassamme otamme vastaan myös muiden toimijoiden maa aineksia, puuta, puujätettä ja muuta sekalaista purkujätettä ja käsittelemme niitä uudelleen käytettäviksi kierrätysmateriaaleiksi. Nämä toimet tukevat luonnonvarojen säilymistä.	Taloudellinen säästö: Saamme säästöä hyödyntämällä työmaan materiaaliulosvirtauksia. Työmailta poistuu maa-aineksia, puuta, puujätettä, muuta sekalaista purkujätettä sekä kierrätettäviä materiaaleja (esim. teräs). Pyrimme käyttämään ns. puhtaita ulosvirtauksia mahdollisuuksien mukaan muilla lähialueen työmaillamme	• Avoin viestintä ja koordinointi projektien ja kiertotalousyksikön välillä
Jäte
Oma toiminta ja arvoketjun alkupää: Työmaalla syntyy jätettä oman toiminnan ja alihankkijoiden toiminnan kautta	Liiketoimintamahdollisuus: Kiertotalousalueillamme vastaanotamme maa aineksia ja jätettä, ja prosessoimme niitä takaisin käyttöön kierrätysmateriaaleiksi. Resurssitehokkuustrendi ja kaupunkikeskusten tiivistyminen lisää kiertotalousliiketoimintamme liiketoimintamahdollisuuksia	• Pyrimme ennalta ehkäisemään jätteen syntyä, kierrätämme ja varmistamme, että jätteet toimitetaan asianmukaiseen loppusijoituspaikkaan tai kiertotalousalueille, joissa jätteitä puhdistetaan ja jalostetaan. • Kehitämme aktiivisesti erilaisia kiertotaloustuotteita • Pyrimme hallitsemaan kiertotalous alueportfoliotamme sekä sallittujen vastaanottomäärien täyttymistä siten, että se tukisi optimaalisesti meidän ja

toissijaisesti muiden toimijoiden maaaineksiin ja jätteisiin liittyvää logistiikkaa

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 64

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi

Kreate on tunnistanut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin prosessilla, joka on kuvattu s. 43. Analyysin oletukset ja pisteytyksen perusteet on kuvattu s. 45. Yhtiö on pyrkinyt tunnistamaan resurssien ulos- ja sisäänvirtauksiin sekä jätteisiin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ylätasolla koko arvoketjun osalta, mutta pääpaino tunnistamistyössä kohdistui yhtiön omaan toimintaan. Yhtiön omassa toiminnassa keskeisiksi tunnistettiin omat työmaat sekä yhtiön kiertotalousalueet. Yhtiö ei ole järjestänyt kuulemisia yhteisöjen kanssa, joihin kohdistuisi vaikutuksia resurssien käytöstä ja kiertotaloudesta.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuuden sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Resurssien sisäänvirtaukset: Rakentaminen on resurssi-intensiivistä ja käyttää suuria määriä muun muassa betonia, terästä ja kiviaineksia. Riippuvuus resursseista altistaa yhtiön riskeille, jotka liittyvät materiaalien hintaan, saatavuuteen ja logistiikkaketjun toimivuuteen. Kreate käyttää mahdollisuuksien mukaan kierrätysmateriaaleja ja kierrätysmaa-aineksia, jos tilaaja sallii niiden käytön kohteessa. Kierrätysmateriaalien sekä resurssien tehokas käyttö vaikuttaa positiivisesti yhtiön tulokseen.

Resurssien ulosvirtaukset: Työmailta poistuu maa-aineksia, puuta, puujätettä, muuta sekalaista purkujätettä sekä kierrätettäviä materiaaleja kuten terästä. Pyrimme hyödyntämään ns. puhtaita ulosvirtauksia mahdollisuuksien mukaan muilla lähialueen työmaillamme, jolloin yhden työmaan ulosvirtaukset toimisivat toisella työmaalla sisäänvirtauksen korvaajana. Tämä tuo rahallista säästöä sekä ulosvirtausten että etenkin sisäänvirtausten osalta. Kreatella on ulosvirtausten hallintaan ja jatkojalostamiseen liittyvää liiketoimintaa omilla kiertotalousalueillaan.

Jäte: Työmailla syntyy jätettä sekä oman että alihankkijoiden toiminnan kautta. Jätehuolto on järjestetty asianmukaisesti eri yhteistyökumppaneiden avulla. Osissa työmaita tilaaja vastaa työmaan jätehuollosta, jolloin Kreate toimii tilaajan ohjeiden mukaisesti. Osa maa-aineksista ja jätteistä toimitetaan Kreaten kiertotalousalueille, jotka vastaanottavat ja prosessoivat niitä takaisin käyttöön kierrätysmateriaaleiksi. Kiertotalousalueet ottavat vastaan myös muiden toimijoiden ulosvirtauksia, jolloin yhtiö veloittaa jätteiden ja muiden ulosvirtausten vastaanottamisesta sekä kierrätysmateriaalin myymisestä takaisin käyttöön.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

Yhtiön eettisten toimintaohjeiden mukaisesti huomioimme toiminnassamme ympäristön. Tunnistamme ja arvioimme toimintamme mahdolliset ympäristöriskit ja ehkäisemme niitä ennalta varovaisuusperiaatetta noudattaen sekä ympäristökuormitusta vähentäen. Noudatamme voimassa olevia ympäristö- ja jätelakeja sekä huolehdimme ympäristölupien hakemisesta ja -ilmoitusten tekemisestä asianmukaisesti. Eettiset toimintaohjeet nostavat esiin myös toimivat ratkaisut ja laadukkaan lopputuloksen ympäristökuormituksen vähentämiseksi palvelumme koko elinkaaren aikana.

Tärkeä osa kokonaisuutta on Kreate-konsernin ympäristökäsikirja, johon on koottu Kreaten kaikki ympäristöasioihin liittyvät ohjeet ja lomakkeet. Käsikirja kokoaa kattavasti tietoa muun muassa vastuullisesta toimitusketjusta, ympäristöpoikkeamista, työmaiden jätehuollosta, puhtaiden ylijäämämaa-ainesten hyödyntämisestä ja kierrättämisestä, pilaantuneista maa-aineksista sekä toimintaohjeet onnettomuus- ja vahinkotilanteissa.

Ympäristökäsikirja toimii oppaana työmaan ympäristösuunnitelman laatimiseen, ja on osa toiminta- ja laatujärjestelmää.

Kreate edistää materiaalien uusiokäyttöä, kierrätystä ja hyödyntämistä, ja yhtiöllä on tähän liittyvää liiketoimintaa kiertotalousyksiköidensä kautta. Seuraamme jätemääriä, pyrimme vähentämään sen syntyä ja huolehdimme jätteen lajittelusta ja sen toimittamisesta asianmukaisiin keräyspisteisiin. Lisäksi arvioimme kohteittain kierrätysmateriaalien ja teollisuuden sivutuotteiden käyttömahdollisuudet ja käytämme niitä korvaamaan luonnon materiaaleja. Edellytämme alihankkijoidemme ja muiden yhteistyökumppaneidemme toimivan samojen periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti. Lakien ja määräysten vastaista toimintaa emme hyväksy missään olosuhteissa.

Resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin liittyvät toimintaperiaatteet

Kreate pyrkii optimoimaan materiaalivirrat sekä sisään- että ulosvirtausten osalta siten, että työmailla käytettäisiin materiaaleja mahdollisimman tehokkaasti huomioiden muun muassa materiaalien määrät, kuljetusmatkat sekä kierrätys- ja kiertotalousmahdollisuudet – tämä toimintaperiaate on linjassa työmaiden taloudellisen tuloksen kanssa.

Betoni, terästuotteet ja kiviainekset ovat yhtiön suurimmat sisäänvirtausten erät. Yhtiö pyrkii korkeaan resurssitehokkuuteen pyrkimällä muun muassa korvaamaan neitseellisten materiaalien käyttöä kierrätysmateriaaleilla sekä esittämällä muutoksia alkuperäisiin suunnitelmiin. Resurssitehokkuutta parantavat toimet voivat vaatia hyväksynnän tilaajalta.

Lopputuotteet – muun muassa sillat, rakennusten pohjat ja erilaiset väyläratkaisut – ovat keskeisin ulosvirtaus. Nämä tuotteet toteutetaan tilaajan vaatimusten mukaisesti, sisältäen myös tilaajien vaatimukset koskien kiertotalouden periaatteita. Nämä periaatteet voivat koskea esimerkiksi kierrätysmateriaalien tai polttoaineiden käyttöä tai ne voivat liittyä lopputuotteen oletettuun käyttöikään, kestävyyteen ja korjattavuuteen.

Lopputuotteiden lisäksi muita yhtiön ulosvirtauksen eriä ovat maa-ainekset ja jätteet (ks. kohta jätteet). Läjitykseen tai maankaatopaikalle vietävien massojen määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä.

Kreaten omat kierrätysalueet ottavat vastaan maa-aineksia sekä muita jätteitä. Osallistumme uusien kiertotalousmateriaalien tutkimushankkeisiin sekä käytännön kokeiluihin työmaillamme. Kunnostamme erilaisia pilaantuneita maita sekä rakennamme peitto, valli- ja suojarakenteita, joissa on käytetty kiertotalousmateriaaleja.

Jätteisiin ja niiden käsittelyyn liittyvät toimintaperiaatteet

Jätteisiin liittyvät periaatteet on kuvattu yhtiön ympäristökäsikirjassa ja ympäristösuunnitelmassa, lisäksi niitä täydentävät jätehuoltosuunnitelman ja jätteensiirtoasiakirja sekä ohje pilaantuneen maaperän kunnostamiseen. Alla on kuvattu tiiviisti edellä mainittujen asiakirjojen keskeiset jätteisiin liittyvät toimintaperiaatteet.

Pyrimme vähentämään jätteen määrää kaikessa toiminnassamme. Jätteet sisältävät pääasiassa betonia, puuta, terästä sekä muita rakennus- ja purkujätteitä. Huolehdimme jätteen lajittelusta ja jätteen toimittamisesta asianmukaisiin keräyspisteisiin. Kaikesta työmaalla syntyvästä purku- ja rakennusjätteestä laaditaan jätteensiirtoasiakirjat. Siirtoasiakirja täytetään jätelain mukaisesti ja arkistoidaan vähintään kolmen vuoden ajan.

Jätteen käsittelyssä pyritään mahdollisimman suureen kierrätykseen siten, että määritellään, miten eri jätejakeiden, kuten puun, betonin, teräksen, painekyllästetyn puun ja puretun asfaltin kanssa toimitaan. Työmaalla ei varastoida ongelmajätteittä vaan ne toimitetaan asianmukaiseen jätteenkäsittelypisteeseen kootusti. Tarvittaessa väliaikaiseen säilytykseen varataan esim. erillinen kontti.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Kreate tekee projektit tilaajan vaatimusten mukaisesti. Kreate arvioi, että se pystyy parhaiten edistämään resurssien tehokasta käyttöä sekä kiertotaloustuotteiden käytön kasvattamista optimoimalla resurssivirrat, noudattamalla lainsäädäntöä sekä lisäämällä arvoketjun toimijoiden tietoutta ja ymmärrystä kiertotaloustuotteista ja niiden käyttömahdollisuuksista.

Kreate aikoo vuonna 2025 päivittää prosessejaan, jotta ne tukisivat paremmin kiertotalousratkaisujen ja muiden ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen tarjoamista. Prosessin kautta kerättävän tiedon on jatkossa tarkoitus toimia myös raportoinnin sekä tavoiteasetannan lähdetietona. Kreate tulee raportoimaan vuotta 2025 koskevassa kestävyysraportissaan asetetuista mittareista tai niiden asettamisen aikataulusta.

Kiertotalousalueiden osalta toimenpiteinä on jatkaa työmaiden tukemista materiaalivirtojen hallinnassa sekä toimia kiertotalousratkaisujen erikoisosaajana. Kreaten kiertotalousalueet ottavat vastaan maa-aineksia sekä muita jätteitä kuten betonia. Lisäksi alueilla käsitellään ja hyödynnetään erilaisia maa-ainesjätteitä ja jatkojalostetaan jätteitä uusiomateriaaleiksi. Vuonna 2024 Kreatella oli viisi kiertotalousaluetta (Marjala, Hirvihaara, Sarfvik, Hirsala ja Tikkurilantie), jotka kaikki toimivat Suomessa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi yhtiöllä on kaksi maankaatopaikkaa. Vuonna 2025 painopiste on työmaiden ja kiertotalousalueiden yhteydenpidon vahvistamisessa, jotta työmaiden muuttuvat tarpeet tulevat kiertotalousalueiden tietoon ennalta. Toimintaa on silloin mahdollista suunnitella vastaanottokiintiöiden täyttymisen näkökulmasta. Kiertotalousalueet jatkavat myös omien kiertotaloustuotteidensa myyntiä ja markkinointia, muun muassa EEJ-sertifioitua (ei enää jätettä) KreMu-betonimursketta, jota voi käyttää kuin mitä tahansa mursketuotetta ilman erillistä lupailmoitusta.

Kreate aikoo vuonna 2025 implementoida jätteiden raportointia koostavan työkalun Suomen liiketoiminnoissa, ja kouluttaa kymmeniä henkilöitä sen käyttäjiksi. Työkalun on tarkoitus parantaa jätteiden raportoinnin laatua ja mahdollistaa konsernitasoinen raportointi jätteistä. Käyttöönoton jälkeen arvioidaan vastaavan työkalun implementointimahdollisuudet ja aikataulu Ruotsin-liiketoimintojen osalta.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimien toteuttamiseen vaadittavat varat tulevat liiketoiminnasta, eikä niiden määrän ole arvioitu kasvavan olennaisesti edellisvuosien keskimääräisestä tasosta. Toimien toteuttaminen ei vaadi erillistä toimintasuunnitelmaa.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

Kreaten tavoitteena on jalanjäljen pienentäminen minimoimalla rakentamisen vaikutuksia. Tässä olennaista on muun muassa primääriraaka-aineen käytön vähentäminen ja kierrätysmateriaalien käytön lisääminen.

Kreate on asettanut tavoitteeksi sekä kiertotalousratkaisujen tarjoamisen lisäämisen että kiertotalousratkaisujen käytön kasvattamisen. Näille tavoitteille ei ole vielä asetettu numeraalisia tavoitetasoja, eikä niiden osalta ole vielä systemaattista seurantaa. Yhtiö on kuvannut kiertotalousratkaisujen tarjoamiseen liittyvää prosessikehitystä edellä

kohdassa Toimet. Yhtiö tulee raportoimaan vuotta 2025 koskevassa kestävyysraportissaan asetetuista tavoitteista ja mittareista tai niiden asettamisen aikataulusta.

Kiertotalousalueiden osalta Kreaten tavoitteena on jätteiden vastaanotto ja jatkojalostaminen uudelleenkäytettäväksi. Vuonna 2024 olemme vastaanottaneet ja/tai jatkojalostaneet 761 555 tonnia rakennus- ja purkujätettä sekä maa-ainesta edelleen hyödynnettäväksi. Tälle mittarille ei ole asetettu tavoitetasoa, sillä vastaanottomäärät riippuvat kiertotalousalueiden lupamääristä.

Kreate hoitaa jätehuollon asianmukaisesti, pyrkii korkeaan kierrätysasteeseen ja jatkojalostaa kiertotalousalueillaan jätteitä uusiksi materiaaleiksi. Kreate ei toistaiseksi ole tehnyt päätöstä jätteisiin liittyvän numeraalisen tavoitteen asettamisesta tai sen aikataulusta.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät mittarit

Resurssien sisäänvirtaukset	2024
Käytettyjen tuotteiden ja biologisten materiaalien kokonaispaino
Kiviainekset, tuhatta kg	1 324 811
Valmisbetoni, tuhatta kg	120 789
Terästuotteet (pontit, palkit yms), tuhatta kg	1 554 449
Raudoitteet, tuhatta kg	746 865
Yrityksen tuotteiden ja palvelujen (mukaan lukien pakkaukset) valmistukseen käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä uusiomateriaalien absoluuttinen paino	N/A
Yrityksen tuotteiden ja palvelujen (mukaan lukien pakkaukset) valmistukseen käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä uusiomateriaalien prosenttiosuus	N/A
Resurssien ulosvirtaukset	2024
Syntyvän jätteen kokonaismäärä	25 873
Kierrättämätön jäte	N/A
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus	N/A
Vaarallisen jätteen kokonaismäärä	N/A
Radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä	0
Loppukäsittelystä pois ohjatut jätteet	2024
Erittely vaarallisten ja tavanomaisten jätteiden ja käsittelytyyppien mukaan, massa	N/A
Yhteisökohtainen mittari	2024
Jätteiden ja maa-ainesten vastaanotto ja jatkojalostaminen uudelleenkäytettäväksi, tuhatta kg	761 555

Mittareiden laatimisperiaatteet

Resurssien sisäänvirtaukset: Sisältää yhtiön volyymimääräisesti (painolla mitattuna) suurimmat sisäänvirtaukset. Esitetyt sisäänvirtaukset lasketaan yhtiön Suomen-liiketoiminnan ostolaskujen rivitason datasta, josta käy ilmi lajikkeet sekä määrät. Ruotsin resurssien sisäänvirtaukset on arvioitu liikevaihtoperusteisesti samassa suhteessa kuin Suomen liiketoiminnan sisäänvirtaukset. Keskeisenä oletuksena laskennassa on, että Ruotsin liiketoiminnan sisäänvirtaukset eivät merkittävästi poikkeaisi Suomen liiketoiminnan sisäänvirtauksista.

Yrityksen tuotteiden ja palvelujen (mukaan lukien pakkaukset) valmistukseen käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja välituotteiden sekä uusiomateriaalien absoluuttinen paino ja prosenttiosuus: Yhtiö ei toistaiseksi pysty raportoimaan tietoa tarpeeksi luotettavalla tavalla. Yhtiö pyrkii kehittämään raportointiaan siten, että tieto pystyttäisiin raportoimaan vuotta 2026 koskevassa kestävyysraportissa, joka julkaistaan vuonna 2027.

Resurssien ulosvirtaukset: Syntyvän jätteen kokonaismäärä sisältää työmailta poistuvat jätteet, jotka on koottu Kreaten käyttämien jätehuoltoyritysten sähköisistä raportointityökaluista. Ruotsin jätteet on arvioitu ja lisätty liikevaihdon suhteessa. Vaarallisen sekä radioaktiivisen jätteen kokonaismäärät on laskettu samalla tavalla.

Resurssien sisään- ja ulosvirtaukset eivät sisällä Kiertotalousalueiden sisään- ja ulosvirtauksia, sillä niiden logiikka on päinvastainen muihin resurssivirtauksiin nähden, ja niiden ilmoittaminen voisi heikentää raportin lukijan kokonaiskuvaa yhtiön sisään- ja ulosvirtausten laajuudesta. Kiertotalouden sisään- ja ulosvirtaukset esitetään yhteisökohtaisessa mittarissa.

Jätteiden ja maa-ainesten vastaanotto ja jatkojalostaminen uudelleenkäytettäväksi (yhteisökohtainen mittari): Yhtiön omien kiertotalousalueiden vastaanottamat maa-ainekset sekä rakennus- ja purkujätteet sekä yhtiön omilla kiertotalousalueilla jatkojalostetut ja uudelleenkäytettäväksi myydyt tuotteet. Sisältää Kreaten Suomen kiertotalousyksiköiden kokonaisvolyymin, josta on eliminoitu kiertotalousalueiden väliset sisäiset siirrot. Volyymi ei sisällä maankaatopaikkojen volyymia, sillä niiden tavoitteena ei ole uudelleenkäyttö. Yhtiöllä ei ole kiertotalousalueita Ruotsissa.

Mittarit on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole erikseen validoitu muun kolmannen osapuolen toimesta.

S – Sosiaalinen vastuu

S1 – Oma työvoima

Työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikille liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit + ja – indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+).

Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Hallinta
Työolot
Työllisyysturva: Suurin osa työsuhteista on kokoaikaisia ja toistaiseksi voimassa olevia. Työaika: Tarjoamme suurimmalle osalle kokoaikaista työtä, ja henkilöstö on pääsääntöisesti tyytyväinen työaikaratkaisuihimme. Tarjoamme erilaisia työaikaratkaisuja myös erityisesti opiskelijoiden tarpeisiin. Riittävä palkka: Maksamme reilua palkkaa. Palkkatasomme ylittää työehtosopimuksessa määritellyn minimitason, jolla on myönteinen vaikutus sekä henkilölle itselleen, yhteiskunnalle verojen muodossa ja auttaa yhtiötä oikean ja riittävän resurssin varmistamisessa. Työ- ja yksityiselämän tasapaino: Rakentamisen intensiteetti on kausiluontoista ja työmaat voivat sijaita kaukana kotoa, työmaat voivat myös vaihtua usein. Nämä tekijät voivat aiheuttaa vaikeuksia tasapainottaa työtä ja yksityiselämää. Terveys ja turvallisuus: Rakentamiseen liittyy kohonnut tapaturmariski, mikä voi toteutuessaan johtaa kielteiseen vaikutukseen kyseiselle tekijälle tai mahdollisesti muille henkilöille.	Taloudellinen riski: Tapaturmiin liittyy taloudellisia riskejä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi eläkemaksun korotus, sakot ja oikeudenkäyntikulut, mainehaitta sekä menetetty liikevaihto, jos poissaolon vuoksi työtä ei saada edistymään.	• Tarjoamme erilaisia työaikaratkaisuja, jotka mahdollistavat esim. opiskelijoille työharjoittelun. • Työyhteisön kehittämissuunnitelmassa on määritelty yhtiön rekrytoinnin periaatteet ja rekrytoitavien tehtävien periaatteet. • Kehitämme jatkuvasti työturvallisuuskulttuuriamme muun muassa työturvallisuushavaintojen kautta sekä aktiivisella työturvallisuuden seurannalla, sisältäen mm. läheltä piti – tilanteiden analyysit ja korjaavat toimenpiteet ja suositukset
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Koulutus ja taitojen kehittäminen: Järjestämme säännöllistä koulutusta, jotka ylläpitävät ja parantavat työntekijöidemme taitoja ja tietoja. Koulutamme henkilöstöä säännöllisesti ja kasvatamme heidän osaamistaan ja pätevyyksiään. Koulutuksesta hyötyvät sekä henkilö itse että yhteiskunta. Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi: Teemme yhtiönä toimia työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi, jolla voidaan arvioida olevan positiivinen vaikutus tapausten määrän vähenemiseen.	Osaava henkilöstö /koulutus ja taitojen kehittäminen: Yrityksenä voimme päästä mukaan entistä haastavampiin hankkeisiin, jossa vaaditaan referenssejä aiemmista hankkeista.	• Varmistamme henkilöstön osaamisen ja ajantasaiset pätevyydet säännöllisellä koulutuksella sekä työssä oppimisen haastavilla projekteilla. Seuraamme henkilöstön koulutuksia ja kehittymistoimenpiteitä järjestelmässä. Yhtiössä järjestetään säännöllisesti kehitys- ja seurantakeskustelut, joihin esihenkilöt koulutettu. • Teemme toimenpiteitä työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi. Yhtiönä määrätietoisesti edistämme tasavertaista kohtelua ja meillä on prosesseja ja toimintatapoja häirinnän estämiseksi.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 68

Olennaiset vaikutusten, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kreaten omaan työvoimaan lasketaan kuuluvaksi ainoastaan yhtiön työsuhteiset työntekijät, joista käytämme raportissa myös termiä henkilöstö. Kreaten strategiassa osaava henkilöstö on määritetty yhtiölle tärkeäksi voimavaraksi. Henkilöstö on yhtiön merkittävin resurssi ja kilpailuedun lähde. Kreate pyrkii kasvattamaan osaamistaan ja osaajia useilla tavoilla: tarjoamalla alan opiskelijoille harjoittelua, tarjoamalla henkilöstölle mahdollisuuksia kehittää osaamistaan ja kehittyä urallaan sekä rekrytoimalla uusia osaajia.

Järjestämme henkilöstölle säännöllistä koulutusta ja tarjoamme heille pääsyn haastaviin projekteihin, jotka kehittävät heidän osaamistaan ja referenssejään. Osaamisen kehittämisellä on positiivinen vaikutus yhteiskunnalle, henkilölle itselleen ja Kreatelle, joka pääsee mukaan entistä haastavimpiin projekteihin, joissa vaaditaan referenssejä.

Koska henkilöstön merkitys yhtiön menestymisen kannalta on suuri, yhtiö pyrkii pitämään hyvää huolta työntekijöistään. Tarjoamme henkilöstölle pääsääntöisesti kokoaikaista ja toistaiseksi voimassa olevaa työtä, lisäksi erilaisia työaikaratkaisuja tarjotaan erityisesti opiskelijoiden tarpeisiin. Maksamme riittävää palkkaa, tarjoamme mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja kiinnitämme huomiota yleiseen työilmapiiriin (ks. G1 kohta yrityskulttuuri). Yhtiönä pyrimme määrätietoisesti edistämään tasavertaista kohtelua sukupuolten välillä. Silti on mahdollista, että yksittäiset henkilöt voisivat toimia epäasianmukaisesti ja yrityksen toimintaperiaatteiden vastaisesti. Puutumme matalalla kynnyksellä kaikenlaiseen epäasialliseen käytökseen ja teemme toimenpiteitä häirinnän torjumiseksi.

Positiivisten vaikutusten lisäksi työhön liittyy myös merkittäviä mahdollisia kielteisiä vaikutuksia. Rakentamiseen liittyy kohonnut tapaturmariski, mikä voi toteutuessaan johtaa kielteiseen vaikutukseen kyseiselle tekijälle tai mahdollisesti muille henkilöille. Pahimmillaan tämä voi johtaa henkilön menehtymiseen. Yhtiön näkökulmasta henkilövahinkoihin liittyy taloudellisia riskejä, sillä tapaturmien seurauksena yhtiön eläkemaksu voi nousta, yhtiö voi saada sakon tai negatiivista julkisuutta, sekä menettää liikevaihtoa, jos työt eivät tapaturman vuoksi etene. Tapaturmariskin lisäksi työ voi aiheuttaa työntekijöille vaikeuksia tasapainottaa työtä ja yksityiselämää, sillä rakentamisen intensiteetti on kausiluontoista, työmaat voivat sijaita kaukaa kotoa ja ne voivat myös vaihtua usein.

Rakentamisessa voi joutua työskentelemään ympärivuotisesti haastavissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Lisäksi henkilö saattaa joutua työskentelemään kivi- tai rakennuspölyisessä ympäristössä tai joutua kontaktiin huoltaaiheuttavien aineiden kanssa, mikä voisi aiheuttaa terveysriskin. Asiaankuuluvilla työtavoilla, suojainten käytöllä ja prosesseilla mitigoidaan negatiivisten vaikutusten aktualisoitumista.

Kreate arvio vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia suhteessa Suomen lainsäädännön minimitasoon. Kreate ei näe, että sillä olisi vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia muun muassa yhdistymisvapauden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työehtosopimusneuvotteluiden, vammaisten työllistämiseen, moninaisuuden, lapsityövoiman tai pakkotyön osalta. Kreate toimii Suomen lainsäädännön mukaan, kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä lasten oikeuksia. Osaaminen ja pätevyydet ohjaavat yhtiön rekrytointia, emme kerää tai kysy tietoa työntekijöiden tai hakijoiden vammaisuudesta tai suosi ketään hakijaa vain edistääksemme yhtiön monimuotoisuutta.

Omaan työvoimaan liittyvä suhde yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin on esitetty ESRS 2 alla sivulla 40 (resilienssianalyysi).

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteiden tarkoituksena on hallita negatiivisia vaikutuksia ja riskejä ja edistää positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia. Olennaisimmat negatiiviset vaikutukset liittyvät työtapaturmiin. Yhtiö on vahvistanut työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet, jotka on esitetty tämän osion alakohdassa Työturvallisuus. Olennaisimmat positiiviset vaikutukset liittyvät muun muassa koulutukseen, ja näitä koskevat periaatteet on esitetty alakohdassa Koulutus. Yhtiön ihmisoikeuksiin liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu alakohdassa Ihmisoikeudet. Yhtiön keskeiset toimintaperiaatteet on kuvattu tiiviisti Kreate-konsernin eettisessä toimintaohjeessa. Toimintaohjeessa kielletään yksiselitteisesti pakko- ja lapsityön käyttö. Ohjeessa ei ole erikseen mainittu ihmiskauppaa.

Kreaten toimintaperiaatteiden minimitaso pohjautuu lainsäädäntöön. Yhtiön toimintaperiaatteet ylittävät monilta osin lainsäädännön minimitason ja näiltä osin periaatteet pohjautuvat yhtiön arvoihin, yhtiön strategiaan ja siitä nouseviin tarpeisiin. Seuraavassa on kuvattuna yhtiön keskeiset periaatteet, jotka liittyvät henkilöstön työllisyysturvaan, työaikaan, palkitsemiseen, vaihtuvuuden hallintaan sekä yhdenvertaisuuteen.

Kreaten henkilöstötoimintaa ohjaa työyhteisön kehittämissuunnitelma, jonka tarkoituksena on kuvata henkilöstön määrää ja rakennetta sekä ennakoida tulevaisuuden henkilöstötarpeita. Suunnitelman tarkoitus on myös varmistaa ja tunnistaa toimenpiteet henkilöstön ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi sekä selvittää tarvittavat koulutustavoitteet. Suunnitelmassa huomioidaan myös henkilöstön työkyvyn sekä työssä jaksamisen varmistamiseen liittyvät toimenpiteet.

Työyhteisön kehittämissuunnitelmassa on kuvattuna myös periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä sekä mahdollisuudesta lomauttaa tarvittaessa henkilöstöä kausivaihteluiden takia. Erilaisilla työsuhdemuodoilla sekä tarvittaessa lomautuksilla voidaan hallita toiminnan volyymin vaihteluiden aiheuttamaa taloudellista riskiä. Samanaikaisesti yhtiö tunnistaa henkilöstön erikoisosaamisen merkityksen yhtiön menestykselle, minkä vuoksi yhtiö käyttää lomautuksia hyvin harkitusti.

Palkitseminen on yksi yhtiön keskeisistä keinoista motivoida henkilöstöä tekemään parhaansa ja sitoutumaan yhtiöön. Yhtiön palkitsemispolitiikan sekä henkilöstön palkitsemiskäytänteiden ytimenä on tarjota kilpailukykyinen ansaintamahdollisuus kokonaispalkitsemisessa.

Vaihtuvuutta yhtiö hallitsee muun muassa luomalla puitteet, jossa valta, vastuu ja palkitseminen on yhdistetty projektien onnistuneeseen läpivientiin ja henkilöstön omaan työssä suoriutumiseen. Lisäksi yhtiö panostaa aktiivisesti henkilöstön ja työyhteisön hyvinvointiin sekä yrityskulttuuriin (ks. myös G1).

Kreatella on käytössä tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työpaikalla emmekä hyväksy syrjintää, häirintää tai kiusaamista. Puutumme mahdollisiin epäkohtiin matalalla kynnyksellä. Kunnioitamme henkilöstön oikeutta ammatilliseen järjestäytymiseen ja kollektiiviseen neuvotteluun sekä noudatamme työehtosopimuksia. Annamme henkilöstön edustajille mahdollisuuden hoitaa tehtäviään. Arvostamme kaikkien työntekijöiden oikeutta ilmaisunvapauteen mukaan lukien poliittinen mielipiteen vapaus, mutta emme salli poliittista toimintaa työmaillamme tai työpaikoillamme.

Työturvallisuus

Noudatamme kaikessa toiminnassamme lainsäädäntöä ja viranomaismääräyksiä, tilaajan antamia ohjeita sekä yhtiön sisäisiä ohjeita. Kreaten työturvallisuuspolitiikkamme ja -periaatteemme perustuu kuuteen kulmakiveen:

• 0-tapaturmaa ajattelumalli: Jokainen työtapaturma on turha ja kaikki työtapaturmat ovat estettävissä.
• Jatkuva kouluttaminen: Takaamme henkilöstölle riittävän työturvallisuuskoulutuksen, perehdytyksen ja henkilökohtaiset suojaimet turvalliseen työn tekemiseen.
• Yhdessä oppiminen: Jokainen tapaturma ja läheltä piti -tilanne tutkitaan ja tieto jaetaan.
• Turvallisuus koskee kaikkia: Tiedostamme vastuun työn turvallisesta suorittamisesta ja puutumme epäkohtiin välittömästi.
• Havainnointi: Teemme jatkuvaa turvallisuushavainnointia ja kehitämme toimintaamme havaintojen pohjalta.
• Jatkuva parantaminen: Kehitämme ja parannamme työturvallisuutta yhdessä henkilöstön kanssa ja organisaation kaikilla tasoilla.

Jokaisella Kreaten työmaalla toimivalla on oikeus psyykkisesti ja fyysisesti turvalliseen työympäristöön. Pääurakoitsijana Kreate kantaa vastuun työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista ja kehittää toimintaa jatkuvasti työturvallisuuden parantamiseksi. Työturvallisuus on laaja kokonaisuus, johon liittyvät muun muassa turvavarusteet, toimintatavat sekä psyykkinen kuormitus ja palautuminen.

Työsuojeluun liittyvät periaatteet on esitetty kohdassa Yhteydenpito vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa.

Koulutus

Yhtiön toimintaperiaatteena on kasvattaa yhtiön ja henkilöstön osaamista aktiivisella ja usealla toisiaan täydentävällä tavalla. Yhtiö tarjoaa alan opiskelijoille harjoittelua ja pyrkii sitä kautta rekrytoimaan nuoria uusia osaajia, jotka pääsevät kehittymään urallaan. Yhtiössä jo olevan henkilöstön osalta osaamista pidetään yllä ja kasvatetaan kattavalla koulutustarjonnalla ja työssä kehittymisen kautta. Koulutustarjonnalla varmistetaan muun muassa henkilön pätevyydet, ja työssä oppimisella kasvatetaan henkilön ja yhtiön referenssejä. Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut ja toimihenkilöiden kanssa lisäksi erilliset seurantakeskustelut. Toimihenkilöille laaditaan kehityskeskustelun yhteydessä kehityssuunnitelmat. Niiden avulla tuetaan suorituksen johtamista sekä seurataan osaamisen kehittymistä ja tavoitteita, joita peilataan yrityksen strategisiin tavoitteisiin. Yhtiö hankkii osaamista myös kohdennetuilla rekrytoinneilla. Kaikkiaan yhtiön tavoitteena on olla paikka, jossa pääsee tekemään vaativia infrahankkeita ja kehittymään ammattilaisena. Tämä tavoite heijastuu yllä kuvatulla tavalla yhtiön koulutusta koskeviin periaatteisiin ja toimiin.

Ihmisoikeudet

Kreate-konserni on sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään ihmisoikeuksia kaikessa toiminnassaan. Olemme sitoutuneet kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia sekä noudattamaan YK:n Global Compact -aloitteen periaatteita ja OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille.

Kreate ei voi raportoida noudattavansa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, sillä kyseiset periaatteet pitävät sisällään myös yritysten huolellisuusvelvoitteen, jota Kreate ei ole systemaattisesti implementoinut. Yritysten huolellisuusvelvoitteen tavoitteena on edistää yritysten kestävää ja vastuullista toimintaa globaaleissa arvoketjuissa sekä ankkuroida ihmisoikeuksien ja ympäristön suojelu osaksi yritysten toimintaa ja hallintotapaa. Huolellisuusvelvoitteen mukaan yrityksillä on vastuu tunnistaa, estää, vähentää sekä lopettaa yrityksen sellaiset toimet, jotka aiheuttavat negatiivisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Vastuu ulottuu myös yritysten toimintoketjuun ja tytäryhtiöihin.

Kreate ei kokonsa puolesta kuulu yritysten huolellisuusvelvoitteen soveltamisalaan. Huolellisuusvelvoite astuu voimaan portaittain vuodesta 2027 alkaen ensin suurimmista yrityksistä. Vuonna 2029 huolellisuusvelvoite astuu voimaan yrityksille, joilla on yli 1000 työntekijää ja liikevaihto yli 450 miljoonaa euroa. Kreaten liikevaihto vuonna 2024 oli 275,5 miljoonaa euroa ja keskimääräinen työntekijämäärä 507. Kreaten arvoketju on pitkälti paikallinen ja globaalit arvoketjut koskevat lähinnä tiettyjä materiaalihankintoja, joissa käytetään tunnettuja ja hyvämaineisia maahantuojia, tukkureita ja muita kumppaneita. Kreate ei ole tehnyt päätöstä yritysten huolellisuusvelvoitteen vapaaehtoisesta implementoinnista tai sen aikataulusta.

Vuonna 2024 yhtiön tietoon ei ole tullut yhtään ihmisoikeusrikkomusta.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Yhtiö käy aktiivisesti keskustelua henkilöstönsä kanssa yksilö- ja työyhteisötasolla sekä henkilöstön edustajien välityksellä.

Henkilöstön kanssa käydään vuosittain kehityskeskustelut ja toimihenkilöiden osalta laaditaan kehityssuunnitelmat. Jokaisella toimihenkilöllä on mahdollisuus vaikuttaa oman kehityssuunnitelmansa sisältöön, jolla on suora yhteys henkilön kehitysmahdollisuuksiin. Toimihenkilöiden kanssa käydään myös vuosittain seurantakeskustelut, joissa tarkastellaan kehityssuunnitelmien toteutumista. Kehitys- ja seurantakeskustelut ovat keskeisessä roolissa henkilöstömme kehittämistyössä. Niiden avulla tuetaan suorituksen johtamista sekä seurataan osaamisen kehittymistä ja tavoitteita, joita peilataan yrityksen strategisiin tavoitteisiin.

Yhtiö tekee joka toinen vuosi henkilöstötyytyväisyyskyselyn, jonka tulosten perusteella laaditaan yhtiö, yksikkö- ja tiimitasoisia kehityssuunnitelmia, joiden täytäntöönpanoa säännöllisesti. Joka toinen vuosi toteutetaan eläkevakuutusyhtiön kanssa yhteistyössä työyhteisökysely, jonka perusteella laaditaan yhtiö- sekä yksikkötason kehittymistoimenpiteet.

Yhtiö käy lisäksi vuorovaikutusta henkilöstön edustajien välityksellä yhteistoimintamenettely- ja työsuojeluneuvottelukunnassa (jatkossa YT- ja työsuojeluneuvottelukunta). Yhteistoiminta perustuu lakiin, jolla edistetään yrityksen ja henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä. YT- ja työsuojeluneuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti neljä kertaa vuodessa ja siihen kuuluu työnantajan ja työntekijöiden edustajia. Työsuojeluvaltuutetut ja henkilöstöedustajat valitaan kahden vuoden välein marras- joulukuussa järjestettävillä vaaleilla.

Työsuojelun osalta käsitellään henkilöstön turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia asioita. Mikäli näissä asioissa havaitaan tarvetta työolojen parantamiseen tai muutokseen, pyritään korjaaviin toimenpiteisiin yhteistyössä koko henkilöstön kanssa.

Työsuojelun osalta keskeisiä tehtäviä on tehdä työturvallisuutta ja työterveyttä koskevia kehittämisehdotuksia työnantajalle, seurata työsuojelun toimintaohjelman ja työterveyshuollon toteutumista ja tehdä niistä kehittämisehdotuksia. Työsuojelutoimintaa ohjaa työsuojelun toimintaohjelma, joka päivitetään tarvittaessa, kuitenkin vähintään kahden vuoden välein.

Kreaten työturvallisuuden ja -suojelun sisäiset mittarit ovat työturvallisuus (tapaturmataajuus, TR, RRK- ja MVRmittaukset), työhyvinvointi (sisäiset kyselyt) ja sairauspoissaolot. Kreate-konsernin johtoryhmä asettaa vuosittain tavoitteet työturvallisuus- ja työsuojelutoiminnalle.

Työsuojelu ja -turvallisuus huomioidaan toiminnassa suunnittelusta alkaen toimintajärjestelmän ohjeistusta, lomakepohjia ja muistilistoja hyödyntäen. Yrityksen johto varmistaa työsuojeluun tarvittavien resurssien ja varojen riittävyyden. Henkilöstöhallinto tukee turvallisuuspäällikköä tarvittavien turvallisuuskoulutusten organisoinnissa.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat huolenaiheiden esiintuomiseksi

Yhtiöllä on käytössä luottamukselliset kanavat väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen sekä Suomessa että Ruotsissa. Kanavien kautta kuka tahansa voi ilmoittaa väärinkäytösepäilyistään ilman pelkoa joutua rangaistuksi ilmoituksen takia. Nämä FirstWhistle-kanavat sijaitsevat palveluntarjoajan palvelimilla, ja kanaviin on linkitys Kreaten kotisivuilla ja yhtiön sisäisessä intranetissä. Kaikki ilmoitukset tutkitaan huolellisesti, ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan rikkomusten korjaamiseksi. Kanavasta viestitään henkilöstölle aktiivisesti muun muassa osana perehdytystä sekä eettisten toimintaohjeiden koulutusta. Kanavasta viestitään aktiivisesti myös alihankkijoille osana alihankkijoiden eettistä toimintaohjetta. Vuonna 2024 kanavien kautta ei tehty yhtään ilmoitusta.

Toimien toteuttaminen koskien vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Työturvallisuus (negatiivisten vaikutusten mitigointi)

Työturvallisuuden osalta yhtiön toimina on jatkaa työturvallisuuskulttuurin vahvistamista. Yhtiön painopiste on etenkin työturvallisuushavaintojen lukumäärän kasvattamisessa sekä tapaturmien välttämisessä. Alla on kuvattuna keskeiset toimintatavat olennaisten negatiivisten vaikutusten hallitsemiseksi.

Jokainen työmaalla työskentelevä perehdytetään työhön ja työmaahan ja lisäksi heillä tulee olla työturvallisuuskorttikoulutus suoritettuna. Omalle henkilöstölle työturvallisuuskorttikoulutus toteutetaan ensisijaisesti Kreaten toimesta, jotta sen sisältö vastaisi mahdollisimman hyvin yhtiön tarpeita ja siinä voidaan hyödyntää yhtiön esimerkkejä sekä puuttua Kreaten työmailla haastaviksi koettuihin asioihin.

Työmaalle saapuvalta henkilöltä tarkastetaan ennen työskentelyn aloittamista työskentelyoikeus ja vaaditut pätevyydet. Henkilöt, joilla ei ole työskentelyoikeutta, poistetaan työmaalta. Työmaalla töitä saavat tehdä ainoastaan henkilöt, joilla on kyseiseen työhön liittyvät pätevyydet kunnossa. Ennen töiden aloittamista uusi henkilö perehdytetään työmaahan ja hänelle annetaan työvaihekohtainen perehdytys.

Jokaisella työntekijällä ja urakoitsijalla on velvollisuus käyttää vaadittuja suojavälineitä, noudattaa turvallisuusohjeita ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Kaikilla työmailla on käytettävä vähintään II-luokan heijastavaa suojavarustusta, leukaremmillistä suojakypärää, silmäsuojaimia ja nilkkurimallisia turvajalkineita. Suosituksena kaikille on viiltosuojahanskat, mikäli työtehtävät eivät vaadi erityskäsineiden käyttöä. Mikäli työtehtävät vaativat erityisiä suojavarusteita, on niitä käytettävä ilman erillistä määräystä. Kreate Oy hankkii suojavaatteet omalle henkilöstölleen.

Edellytämme henkilöstön sekä alihankkijoiden sitoutumista asetettuihin työturvallisuustavoitteisiin. Jokaisen työmaalla toimivan on välittömästi ilmoitettava, mikäli työmaa-alueella sattuu vahinko, läheltä piti -tilanne tai vaaratilanne. Raportointivelvollisuus koskee myös alihankkijoita sekä tilaajan erillishankintoja. Lisäksi kannustamme aktiiviseen työturvallisuushavaintojen tekoon ja kirjaamiseen. Seuraamme 12 kuukauden rullaavaa yhdistettyä tapaturmataajuutta kuukausittain.

Työtapaturmat ja vaaratilanteet käsitellään työmaan sisäisissä viikkopalavereissa sekä kuukausittain Kreatekonsernin johtoryhmässä. Kuukausittaiset turvallisuusraportit jaetaan lisäksi henkilöstölle sähköpostitse ja niitä printataan taukotiloihin. Tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet tilanteet ilmoitetaan aina tilaajille ja käsitellään työmaan työmaakokouksissa. Vakavista työtapaturmista ilmoitamme aina viranomaisille ohjeistuksen mukaisesti. Lisäksi työtapaturmat ilmoitetaan aina niin pian kuin mahdollista Kreaten sisäisen kriisiviestintäohjeen mukaisesti toimitusjohtajalle, yksikönjohtajalle, henkilöstöjohtajalle, turvallisuuspäällikölle, viestintäpäällikölle ja tilaajalle.

Kaikille työmaille laaditaan turvallisuussuunnitelma, joka sisältää työmaan yleistiedot ja turvallisuusorganisaation, työmaan riskienarvioinnin, sekä ohjeet esimerkiksi ensiapuun, paloturvallisuuteen, turvallisuussuunnitteluun ja seurantaan, perehdyttämiseen, raportointiin ja toimintaan hätätilanteissa. Turvallisuussuunnitelma pohjautuu Suomen lakiin ja asetuksiin, Kreaten ohjeisiin ja tilaajan Turvallisuusasiakirjaan. Ratatöihin on oma turvallisuussuunnitelma, jossa on huomioitu rautatieympäristön vaatimukset. Työvaiheiden työ- ja laatusuunnitelmissa käsitellään kyseisen työvaiheen turvallisuusasiat ja lisäksi vaarallisista työvaiheista laaditaan erilliset työvaihekohtaiset turvallisuussuunnitelmat.

Koulutus (positiivisen vaikutusten ja taloudellisten mahdollisuuksien edistäminen sekä riskien mitigointi )

Yhtiö jatkaa aktiivisia toimia, jotka liittyvät henkilöstön koulutukseen ja osaamisen kasvattamiseen. Osaamisen kasvattaminen tuo positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia ja samalla mitigoi riskejä, joita voisi syntyä puutteellisen osaamisen seurauksena. Yhtiö järjestää henkilöstölle säännöllistä koulutusta KreateAkatemian kautta ja tarjoaa pääsyn haastaviin projekteihin, jotka kehittävät heidän osaamistaan ja referenssejään.

Yhtiö kouluttaa myös säännöllisesti henkilöstöä eettisistä toimintaohjeista, jotka sisältävät laaja-alaisesti aiheita korruption tunnistamisesta ja ehkäisystä ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoiseen kohteluun. Eettiset toimintaohjeet ovat osa uuden työntekijän perehdytystä ja koko henkilöstön tulee kerrata toimintaohjeet ja läpäistä verkkokurssi kahden vuoden välein.

Tavoitteet, jotka liittyvät vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Tavoitteet 2025	2024
Henkilöstön tyytyväisyys
Henkilöstön halukkuus suositella työnantajaa, eNPS > 50	49
Työturvallisuus ja turvallisuuskulttuuri
Yhdistetty tapaturmataajuus < 11	11,3
Työturvallisuushavaintoja tehty 100 % projekteista	16 %
Työturvallisuushavaintoja vähintään 6/henkilö	4,6
Osaamisen kasvattaminen:
Tarjota harjoittelua vähintään 50 opiskelijalle vuosittain	71
Kasvattaa harjoittelijoista kreatelaisia - Tavoitteena, että vähintään joka kolmas vakituiseen työsuhteeseen rekrytoitu työnjohtaja ja projekti-insinööri on ollut aiemmin Kreatella harjoittelijana	39 %
Tukea henkilöstön uramahdollisuuksia: Kehityskeskustelut käyty ja toimihenkilöiden kehittymissuunnitelmat kirjattu 75% henkilöstön kanssa	58 %
Vastuullinen työnantaja
Uusista työntekijöistä 100 % saanut perehdytyksen	N/A
Henkilöstöstä 100 % koulutettu yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin	72 %
0 eettistä rikkomusta	5

Mittarit

Oma työvoima: Yhtiöön omaan työvoimaan lasketaan kuuluvaksi ainoastaan yhtiön työsuhteiset työntekijät, joista käytämme raportissa myös termiä henkilöstö. Henkilöstöstä suurin osa on miehiä. Tarjoamme henkilöstölle pääsääntöisesti kokoaikaista ja toistaiseksi voimassa olevaa työtä, lisäksi erilaisia työaikaratkaisuja tarjotaan erityisesti opiskelijoiden tarpeisiin. Työsuhteisen työntekijöiden ominaisuudet on oheisessa taulukossa.

Sukupuoli raportoidaan rekisteröidyn sukupuolen mukaisesti. Yhtiö toimii Suomessa ja Ruotsissa, jossa ei lainsäädännön mukaan ole mahdollista rekisteröityä sukupuoleltaan neutraaliksi. Kreate jättää näin soveltamatta luokkaa Muut sukupuolen raportoinnin yhteydessä.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 71

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	2024
Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Miehet	451
Naiset	60
Ei ilmoitettu	0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	511
Lukumäärä ja keskimäärin
Henkilöstö yhteensä	511
Henkilöstö keskimäärin	507
Maa
Suomi	426
Ruotsi	85

Työsuhteisia työntekijöitä koskevien tietojen esittäminen sopimustyypeittäin eriteltynä sukupuolen mukaan 2024

NAISET	MIEHET	EI ILMOITETTU	YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
60	451	0	511
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
58	432	0	490
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
2	19	0	21
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
2	12	0	14

Työsuhteisia työntekijöitä koskevien tietojen esittäminen sopimustyypeittäin eriteltynä alueittain (henkilömääränä) 2024

SUOMI	RUOTSI	YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
426	85	511
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
405	85	490
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
21	0	21
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä)
14	0	14
Vaihtuvuus			2024
Yrityksestä raportointikaudella lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä			107
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella			21
Monimuotoisuuden mittarit			2024
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma (lkm)
alle 30-vuotiaat			84
30-50-vuotiaat			311
Yli 50-vuotiaat			116
Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma (%)
alle 30-vuotiaat			16 %
30-50-vuotiaat			61 %
Yli 50-vuotiaat			23 %
Ylimmän johdon sukupuolijakauma (lkm)
Naisia			1
Miehiä			8
Ylimmän johdon sukupuolijakauma (%)
Naisia			11 %
Miehiä			89 %

Riittävä palkka: Kreate maksaa kaikille työsuhteisille työntekijöille riittävää palkkaa. Kreate ymmärtää riittävän palkan tarkoittavan palkkaa, joka mahdollistaa elämisen perustarpeet Pohjoismaissa. Käytännössä riittävä palkka varmistetaan maksamalla työntekijöille työehtosopimuksen minimitason ylittävää palkkaa.

Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti	14
Naiset	10
Miehet	14
Niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus, jotka osallistuivat säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin	58 %
prosenttiosuus naisista, jotka osallistuivat	77 %
prosenttiosuus miehistä, jotka osallistuivat	55 %
Säännöllisiin suoritus- ja urakehityskeskusteluihin osallistuneiden työntekijöiden prosenttiosuus työntekijäryhmittäin:
Toimihenkilöt	76 %
Työntekijät	32 %
Terveys ja turvallisuus / työsuhteiset työntekijät	2024
Henkilöstöstä lakisääteisen* työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piirissä, %	100 %
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä (oma henkilöstö)	0
Työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä (arvoketjun työntekijät, jotka työskentelevät Kreaten työmailla)	0
Henkilöstölle kirjatut työtapaturmat, lkm	32
Henkilöstölle kirjatut työtapaturmat, %	6 %
Kirjattavat työperäiset terveysongelmatapaukset, joihin sovelletaan tietojen keruuta koskevia oikeudellisia rajoituksia (lkm)	3
Työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetetyt päivät (lkm)	95

*sellaisen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin

Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	2024
Perhevapaaseen oikeutetut (%)	100 %
Perhevapaata pitäneet (lkm)	20
Naisia	2
Miehiä	18
Perhevapaata pitäneet (%)
Naisia	3,3 %
Miehiä	4,0 %
Ansiotuloa koskevat mittarit	2024
Sukupuolten välinen palkkaero, %	N/A
Vuotuinen kokonaisansio, %	N/A
Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	2024
A) Ilmoitetut syrjintätapaukset (mukaan lukien häirintä), lkm	0
B) Muut ilmoitetut epäeettiseen toimintaan liittyvät valitukset ja tapaukset, jotka on ilmoitettu henkilöstön käytössä olevien kanavien kautta
Ilmoitettujen (A ja B) tapausten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä, eur	0

Tavoitteiden laatimisperiaatteet

Kaikkien tavoitteiden laajuus on Kreate-konserni, ellei erikseen toisin ilmoitettu.

Henkilöstön halukkuus suositella työantajaa, eNPS= suosittelijoiden osuus (%) – arvostelijoiden osuus (%), jossa suosittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat antaneet kyselyssä arvon 9-10 ja arvostelijoilla henkilöitä, jotka ovat antaneet arvon 0-6.

Yhdistetty tapaturmataajuus: (Kreate-konsernin ja sen alihankkijoiden tapaturmat) / miljoonaa tehtyä työtuntia. KFS Finland Oy:n tiedot sisältyvät lukuihin siltä osin, kun sen tapaturmat ja työtunnit kohdistuvat Kreaten työmaahan. Allianssi- ja työyhteenliittymien osalta projektin kaikki tapaturmat ja työtunnit huomioidaan täysimääräisesti Kreaten ollessa projektin työturvallisuudesta vastaava taho. Jos Kreate ei vastaa työturvallisuudesta, huomioidaan vain omat tapaturmat ja omat työtunnit. Tavoitteen laajuus Kreate-konserni ja sen alihankkijat.

Työturvallisuushavainnot / henkilö = oman henkilöstön ja alihankkijoiden raportointijärjestelmään kirjaamat työturvallisuushavainnot / Kreate-konsernin työsuhteisen henkilöiden määrä raportointikaudella keskimäärin. Havainnot eivät sisällä työmaapöytäkirjoihin tai muihin epävirallisiin kanaviin ilmoitettuja havaintoja.

Työturvallisuushavainnot / hankkeet = työturvallisuushavaintojen lukumäärä viimeisen 12 kk aikana / aktiivisena olleiden hankkeiden lkm viimeisen 12 kk aikana.

Harjoittelu: Harjoittelijoiksi Kreate-konsernissa luetaan kesätyöntekijät ja tutkintoon sisältyvän harjoitusjakson suorittajat.

Kehityskeskustelun käyneiden henkilöiden osuus = Käytyjen kehityskeskustelujen lkm / työsuhteisen henkilöiden määrä raportointikauden lopussa.

Eettisiin toimintaohjeisiin koulutetun henkilöstön osuus = Näin toimit eettisesti kurssin suorittaneiden henkilöiden lukumäärä raportointihetkeä edeltävän 24 kk aikana / Konsernin työsuhteisen henkilöiden määrä raportointikauden lopussa. Suoritusmerkinnät huomioidaan ainoastaan niiden henkilöiden osalta, jotka ovat työsuhteessa raportointikauden päätöshetkellä.

Eettinen rikkomus = Sisältää FirstWhistle-kanavien kautta raportoidut sekä muuta kautta yhtiön tietoon tulleet eettiset rikkomukset. Sisältävät myös yhtiön työturvallisuuspäällikön raportoiman päihteidenkäytön työmaalla. Tavoite kattaa sekä oman henkilöstön että Kreaten työmailla työskentelevät alihankkijat. Yhtiöllä ei ole systemaattista prosessia lievien epäasiallisuuksien raportointiin, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen. Myös työturvallisuuspäällikön tekemien puhallutusten lukumäärä vaihtelee vuosittain, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Sukupuoli raportoidaan rekisteröidyn sukupuolen mukaisesti. Yhtiö toimii Suomessa ja Ruotsissa, jossa ei lainsäädännön mukaan ole mahdollista rekisteröityä sukupuoleltaan neutraaliksi. Kreate jättää näin soveltamatta luokkaa muut sukupuolen raportoinnin yhteydessä. Ylimmän johdon sukupuolijakaumassa esitetään Kreatekonsernin johtoryhmän jäsenet.

Työsuhteisten henkilöiden määrä vastaa Kreate-konsernin IFRS-raportoinnin mukaista raportointikauden viimeisen päivän henkilöstömäärää. Vuoden keskimääräinen henkilöstömäärä lasketaan kuukausien viimeisten päivien henkilöstömäärien keskiarvona. Henkilöstömäärä ilmoitetaan henkilömäärän mukaan. Henkilöstö maittain sisältää Suomessa Kreate Oy:n ja Kreate Group Oyj:n henkilöstön ja Ruotsissa Kreate Sverige Ab:n ja Kreate Sverige Holding Ab:n henkilöstön. Työsuhteisten työntekijät on jaoteltu vakinaisiin ja määräaikaisiin. Vaihtelevalla työajalla työskentelevät sisältyvät vakinaisten ja määräaikaisten lukumäärään.

Yrityksestä raportointikaudella lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä sisältää kaikki raportointikauden aikana konsernista irtisanoutuneet, irtisanotut, määräaikaisten työsuhteiden päättymiset sekä eläköityneet henkilöt. Työsuhteisten henkilöiden lähtövaihtuvuuden laskentakaava on lähteneiden lukumäärä jaettuna vuoden keskimääräisellä henkilöstömäärällä X 100.

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma on työsuhteisten työntekijöiden määrä raportointikauden lopussa jaettuna alle 30-vuotiaisiin, 30–50-vuotiaisiin sekä yli 50-vuotiaisiin.

Työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti = HRjärjestelmään kirjatut koulutustunnit / henkilöstön lkm yhteensä laskentakauden lopussa

Yhtiö pyrkii raportoimaan taulukossa esitetyt ansiotuloa koskevan mittarit vuoden 2026 tiedoista alkaen.

• Yrityksessä korkeinta ansiota saavan henkilön vuotuinen kokonaisansio / työsuhteisen työntekijöiden vuotuinen mediaanikokonaisansio (pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö).
• Sukupuolten välinen palkkaero (%) = (Miesten keskimääräinen palkka naisten keskimääräinen palkka) / miesten keskimääräinen palkka X 100.

Epäeettistä toimintaa, sisältäen sekä syrjinnän ja häirinnän sekä muut epäeettiseen toimintaan liittyvät valitukset, koskevat ilmoitukset sisältävät yhtiön FirstWhistle-kanavan kautta raportoidut ilmoitukset sekä muu yhtiön tietoon tullut epäeettinen toiminta, sisältäen työturvallisuuspäällikön raportoiman päihteidenkäytön työmaalla. Mittari kattaa sekä oman henkilöstön että Kreaten työmailla työskentelevät alihankkijat. Yhtiöllä ei ole systemaattista prosessia lievien epäasiallisuuksien raportointiin, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen. Myös työturvallisuuspäällikön tekemien puhallutusten lukumäärä vaihtelee vuosittain, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen.

Mittarit on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

Työoloihin ja yhdenvertaiseen kohteluun ja yhtäläisiin mahdollisuuksiin kaikille liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta sekä muut kestävyysraportin lukijan näkökulmasta olennaisiksi arvioidut teemat. Merkit + ja – indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+). Merkki § tarkoittaa, että asia on arvioitu lukijan kannalta olennaiseksi, vaikka se ei yhtiön omassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioissa nouse vaikutusten tai taloudellisen näkökulman kautta olennaiseksi.

Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Hallinta
Työolot
§ Työllisyysturva ja riittävä palkka: Noudatamme lainsäädäntöä ja vaikutamme myös osittain sen ylittävästi, esim. emme salli kevytyrittäjyyttä tai ketjuttamista, emmekä valitse alihankkijaa, jonka epäilemme maksavan riittämätöntä palkkaa. Työ- ja yksityiselämän tasapaino: Rakentamisen intensiteetti on kausiluontoista ja työmaat voivat sijaita kaukana kotoa. Nämä tekijät voivat aiheuttaa vaikeuksia tasapainottaa työn ja yksityiselämän tasapainoa. Terveys ja turvallisuus: Rakentamiseen liittyy kohonnut tapaturmariski, mikä voi toteutuessaan johtaa kielteiseen vaikutukseen kyseiselle tekijälle tai mahdollisesti muille henkilöille.		• Varmistamme alihankkijoiden osalta lainsäädännön mukaisesti olennaiset työehdot, joihin riittävä palkkaa kuuluu. • Raaka-aineita, esim. teräs, hankitaan maista, joissa ei ole ilmeistä riskiä riittämättömän palkan maksuun. • Kevytyrittäjyys ja ketjuttaminen on kielletty työmaillamme.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
	Osaavat alihankkijat /koulutus ja taitojen kehittäminen: Alihankkijoiden osaamisen puutteet aiheuttavat yhtiölle taloudellisen riskin muun muassa kohonneen työtapaturmariskin (vakuutusmaksut, sanktiot) kautta ja	• Vaadimme/valvomme, että tehtävään tarvittavat pätevyydet löytyvät ja perehdytämme kaikki työmaalla työskentelevät, oli oma tai alihankkijan työntekijä. • Vaadimme alihankkijoiden sitoutuvan Kreaten eettisiin toimintaohjeisiin

maineriskin kautta sekä väärintehdyn työn

alihankkijoille.

korjauksen kustannukset.

Olennaisten vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Arvoketjun työntekijöistä alihankkijat ovat Kreatelle selvästi keskeisin sidosryhmä. Alihankkijaksi luokitellaan kaikki Kreaten toimittajat tavarantoimittajista rakennusurakoitsijoihin. Alihankkijat ovat tahoja, joiden kanssa Kreatella on suora sopimussuhde siten, että Kreate toimii tilaajana. Tilaajan ominaisuudessa Kreatella on myös usein mahdollisuuksia vaikuttaa sopimusehtoihin ja yhtiöiden välisiin toimintatapoihin.

Alihankkijoiden sisällä keskeisin sidosryhmä ovat alihankkijaurakoitsijat, jotka työskentelevät fyysisesti Kreaten työmailla. Nämä alihankkijaurakoitsijat pitävät sisällään sekä isoja että pieniä toimijoita. Myös Kreaten puoliksi omistaman KFS Finlandin työntekijät ovat Kreaten alihankkijoita, silloin kun he työskentelevät Kreaten työmaalla. Alihankkijaurakoitsijat ovat Kreatelle kestävyyden kannalta olennaisin ryhmä, sillä Kreatella on lainsäädännöllinen vastuu kaikkien työmaillaan työskentelevien henkilöiden turvallisuudesta. Lisäksi alihankkijaurakoitsijat ovat yhtiölle merkittävä työvoimaresurssi, josta yhtiö on myös riippuvainen.

Osiossa S2 Arvoketjun työntekijät painopiste on erityisesti alihankkijaurakointiin liittyvissä vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa sekä niiden hallinnassa yhtiön toimintaperiaatteiden ja toimien kautta. Raportoimme myös pienemmissä määrin niistä periaatteista ja toimista, joita yhtiöllä on muiden alihankkijoiden, kuten tavarantoimittajien suhteen. Yhtiö ei raportoi muista arvoketjun alku- ja loppupäässä työskentelevistä, sillä näihin liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet jäivät kaksinkertaisen olennaisuuden analyysissa raja-arvon alapuolelle.

Alihankkijoihin kohdistuu samoja toimialaan liittyviä mahdollisia ja tosiasiallisia vaikutuksia kuin Kreaten omaan työvoimaan: Rakentamiseen liittyy kohonnut tapaturmariski, mikä voi toteutuessaan johtaa kielteiseen vaikutukseen kyseiselle tekijälle tai mahdollisesti muille henkilöille. Alihankkijan tapaturma voi aiheuttaa Kreatelle sakkoja, jos olemme laiminlyöneet työmaahan liittyviä turvallisuusvelvoitteita, tai nostaa vakuutusmaksuja. Tapaturmariskin lisäksi työ voi aiheuttaa alihankkijoille vaikeuksia tapapainottaa työtä ja yksityiselämää, sillä rakentamisen intensiteetti on kausiluontoista ja työmaat voivat sijaita kaukana kotoa.

Alihankkijat voivat joutua työskentelemään ympärivuotisesti haastavissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa. Lisäksi henkilö saattaa joutua työskentelemään kivi- tai rakennuspölyisessä ympäristössä tai joutua kontaktiin huoltaaiheuttavien aineiden kanssa, mikä voisi aiheuttaa terveysriskin. Asiaankuuluvilla työtavoilla, suojainten käytöllä ja prosesseilla mitigoidaan negatiivisten vaikutusten aktualisoitumista.

Alihankkijoiden puutteet osaamisessa aiheuttaa Kreatelle taloudellisen riskin kohonneen tapaturmariskin, mainehaitan sekä väärintehdyn työn korjausten kautta. Toisin kuin oman työvoiman osalta, alihankkijoiden osaaminen ei kasvata Kreaten osaamista ja referenssipohjaa.

Kreatella ei ole suoraa hallintaa tai näkyvyyttä alihankkijoiden työehtoihin, mukaan lukien työllisyysturvaan, työaikaan ja riittävään palkkaan. Kreaten urakoitsija-alihankkijat toimivat Suomessa ja Ruotsissa, jossa lähtökohtaisesti maksetaan riittävää palkkaa sekä noudatetaan ja tiedostetaan hyvin työnantajavelvoitteet ja työllisyysturvaan liittyvät näkökulmat. Käytämme alihankkijoita työmailla projektikohtaisesti, ja on mahdollista, että alihankkijoiden työntekijöillä on vastoin tahtoaan 0-tuntisopimuksia tai osa-aikaisia sopimuksia. Tähän voi olla vaikuttavana tekijänä mm. rakentamisen kausiluonteinen luonne. Myös materiaaliostomme tulevat mahdollisimman läheltä, esimerkiksi pääosa teräksestä valmistetaan Pohjoismaissa, eikä tässä nähdä erityisiä positiivisia tai negatiivisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia alihankintaketjuun liittyen. Olennaisuuden vertailukohtana on Suomen lainsäädännön minimitaso.

Kreate ei näe arvoketjun työntekijöiden osalta vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia muun muassa yhdistymisvapauden, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun, työehtosopimusneuvotteluiden, vammaisten työllistämisen ja moninaisuuden osalta. Urakoitsija-alihankkijamme toimivat Suomessa ja Ruotsissa, jossa emme näe riskiä siihen, ettei työnantajavelvoitteita hoidettaisi asiaankuuluvalla tavalla tai että henkilöitä syrjittäisiin vammaisuuden perusteella. Kreate ei kerää tietoa arvoketjun työntekijöiden sukupuolesta, etnisyydestä tai muusta vastaavasta.

On mahdollista, että alihankkijan toiminnassa voi esiintyä epäasiallista toimintaa häirinnän muodossa. Pyrimme mitigoimaan riskiä vaatimalla alihankkijoita sitoutumaan Kreate-konsernin alihankkijoita koskeviin eettisiin toimintaohjeisiin ja puutumme mahdolliseen epäasialliseen toimintaan riippumatta siitä, onko kyseessä oma vai arvoketjun työntekijä.

Lapsi- ja pakkotyön osalta Kreate arvioi, että sen käyttämissä tietokoneissa, puhelimissa ja koneiden ohjauslaitteissa on materiaaleja, joita tuotetaan alueilla, joissa voi olla riski lapsi- ja pakkotyön käytölle. Rakentamismateriaalien osalta mitigoimme riskiä käyttämällä hyvämaineisia ja tunnettuja länsimaisia tavarantoimittajia ja tukkureita.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Kreaten politiikat ja toimintaperiaatteet perustuvat lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin, yhtiön arvoihin sekä yhtiön strategiaan ja siitä nouseviin tarpeisiin. Politiikat ohjaavat yhtiön päätöksentekoa ja toimintaa ja ne vaikuttavat sekä henkilöstöön että arvoketjun työntekijöihin. Varsinainen jalkauttaminen tapahtuu usein erillisen toimintaohjeen kautta. Olennaisimmat Kreaten arvoketjun työntekijöitä koskevat politiikat ja toimintaperiaatteet liittyvät ihmisoikeuksiin, työturvallisuuteen ja eettiseen toimintaan. Näissä toimintaperiaatteissa pääpaino on Kreaten työmailla toimivissa alihankkijoissa. Kreaten johtoryhmä on ylin taso, joka vastaa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Eettiset toimintaperiaatteet ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla, ja lisäksi työmailla työskentelevät alihankkijat perehdytetään työhön, mukaan lukien tarvittavat turvallisuusnäkökohdat.

Arvoketjun alkupäässä, esimerkiksi materiaalien tuotannossa, työskentelevien osalta olennaisimmat käytännöt liittyvät yhtiön hankintaprosessiin. Kreate pyrkii hankkimaan materiaalit mahdollisimman läheltä ja vaatii, että tuotteista on saatavilla alkuperätiedot. Lisäksi Kreate mitigoi riskejä ostamalla tuotteita hyvämaineisilta toimijoilta ja tukkureilta.

Ihmisoikeudet

Kreaten ihmisoikeuspolitiikassa kuvatun mukaisesti yhtiö tukee YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia sekä YK:n Global Compact -aloitteen ja OECD:n toimintaohjeiden periaatteita. Olemme sitoutuneet kunnioittamaan näiden periaatteiden mukaisia ihmisoikeuksia ja työoloja konkreettisin toimin yrityksen päivittäisessä toiminnassa ja pyrimme osaltamme edistämään niiden toteutumista myös toimitusketjussamme. Solmimme sopimuksia luotettavien yhteistyökumppaneiden kanssa ja odotamme myös heidän kunnioittavan ihmisoikeuksia, työoikeuksia kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien ja työhön sovellettavien lakien ja asetusten mukaisesti. Vuonna 2024 yhtiön tietoon ei ole tullut yhtään näitä periaatteita ja toimintaohjeita rikkovaa tapausta, jotka liittyisivät arvoketjun työntekijöihin.

YK:n ihmisoikeusjulistuksen mukaisesti ihmisoikeudet kuuluvat jokaiselle, eikä niitä voida ottaa tai luovuttaa pois, ja tähän olemme myös omassa ihmisoikeuspolitiikassamme sitoutuneet. Kiellämme politiikassamme sekä alihankkijoiden eettisissä toimintaohjeissa kaikenlaisen pakottamisen arvoketjussamme, mukaan lukien lapsi- ja pakkotyövoiman käytön, sekä muut keinot, joilla vaikutetaan työntekijän työskentelemiseen vasten tahtoaan. Myös kevytyrittäjyys on kielletty työmaillamme. Vaadimme eettisissä ohjeissa alihankkijoita toimimaan lakien mukaisesti, mikä kattaa myös Suomen lainsäädännössä kriminalisoidun salakuljetuksen. Edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta työpaikalla emmekä hyväksy syrjintää, häirintää tai kiusaamista. Puutumme mahdollisiin epäkohtiin matalalla kynnyksellä.

Edellytämme, että kaikki alihankkijamme ja yhteistyökumppanimme sitoutuvat noudattamaan samoja ihmisoikeusstandardeja ja -periaatteita kuin konsernimme. Sitoumus eettiseen toimintaan on sisällytetty yhtiön vuonna 2024 päivittämiin sopimuspohjiin, jota käytetään uusissa sopimuksissa. Vanhojen projektien sopimuksissa eettistä toimintaa ei välttämättä ole mainittu. Valvomme aktiivisesti työmaillamme työskenteleviä alihankkijoita varmistaaksemme, ettei työmaillamme esiinny ihmisoikeusrikkomuksia, kuten pakkotyötä tai lapsityövoiman käyttöä. Muiden arvoketjun toimijoiden osalta teemme tarvittaessa riskianalyyseja ja pienennämme riskiä toimimalla maineeltaan luotettavien yritysten kanssa. Jaamme tietoa ihmisoikeusasioita alihankkijoillemme heille suunnatun toimintaohjeen kautta, ks. alakohta Eettinen toiminta.

Kreatella ei ole huolellisuusvelvoitteen mukaisia systemaattisia prosesseja ja mekanismeja, joilla seurataan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annetun ILO:n julistuksen tai monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamista. Yhtiö ei kokonsa puolesta kuulu huolellisuusvelvoitteen piiriin. Kreate kohdistaa toimensa ennen kaikkea sen omiin työmaihin (sekä oma henkilöstö että työmaalla toimivat alihankkijat) ja hankintakumppaneiden valintaan. Yhtiöllä ei ole kaikilta osin proaktiivisia prosesseja, vaan yhtiö puuttuu ongelmiin, mikäli niitä ilmenee ja korjaa niitä tapauskohtaisesti. Yhtiö käy säännöllistä vuorovaikutusta erityisesti alihankkijaurakoitsijoiden kanssa, mutta vuorovaikutus koskee harvoin ihmisoikeuksia.

Työturvallisuus

Olemme osana yhtiön ihmisoikeuspolitiikkaa sekä alihankkijoiden eettisiä periaatteita sitoutuneet kunnioittamaan Kansainvälisen Työjärjestön ILO:n työelämän perusperiaatteita, joiden mukaisesti jokaisella Kreaten työmaalla toimivalla on oikeus psyykkisesti ja fyysisesti turvalliseen työympäristöön. Pääurakoitsijana Kreate kantaa vastuun työturvallisuudesta ja työhyvinvoinnista ja kehittää toimintaa jatkuvasti työturvallisuuden parantamiseksi. Jokainen työmaalla työskentelevä perehdytetään työhön ja työmaahan. Jokaisella työntekijällä ja urakoitsijalla on velvollisuus käyttää tarvittavia suojavälineitä, noudattaa turvallisuusohjeita ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin.

Edellytämme henkilöstön sekä alihankkijoiden sitoutumista asetettuihin työturvallisuustavoitteisiin. Jokaisen työmaalla toimivan on välittömästi ilmoitettava, mikäli työmaa-alueella sattuu vahinko, läheltä piti -tilanne tai vaaratilanne. Raportointivelvollisuus koskee myös alihankkijoita.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Yhtiöllä on alihankkijoiden osalta prosesseja, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa. Yhtiöllä ei ole näitä koskevia prosesseja muiden arvoketjun alku- ja loppupään työntekijöiden osalta.

Ensimmäinen osa prosessia ovat sopimusneuvottelut, joissa sovitaan muun muassa, mistä asioista alihankkijan tulee raportoida Kreatelle. Uudessa urakkaohjelmassa alihankkijat sitoutuvat muun muassa raportoimaan Kreatelle, mikäli alihankkija havaitsee negatiivisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin tai OECD:n tai Kreaten eettisten toimintaohjeiden vastaista toimintaa. Lisäksi sopimuksessa sovitaan kirjallisesti muun muassa alihankkijan velvollisuudesta tehdä työturvallisuushavaintoja sekä raportoida poikkeamista eli työtapaturmista ja läheltä piti tilanteista.

Työmaalla työskentelyn mahdollisista negatiivisista vaikutuksista sekä niiden ehkäisystä keskustellaan jokaisen Kreaten työmaalla työskentelevän arvoketjun työntekijän kanssa aina ennen kuin hän aloittaa työskentelyn Kreaten työmaalla. Alihankkijan tulee suorittaa yleisperehdytys etukäteen sähköisesti tai paikan päällä. Tämän jälkeen Kreaten työvaiheesta vastaava työnjohtaja antaa henkilölle työvaihekohtaisen perehdytyksen. Työmailla työskenteleville arvoketjun tekijöille annetaan ohjeet turvallisuushavaintojen tekoon QR-koodilla, ja osana perehdytystä heille on annettu ohjeet FirstWhistle-kanavan käyttöön.

Projektin päätyttyä alihankkijoille lähetetään NPS-kysely, jonka tulosten voi katsoa antavan epäsuorasti viitteitä myös siitä, kohdistuuko arvoketjun työntekijöihin tavallista enemmän (suhteessa alihankkijan aiempiin kokemuksiin rakennusyhtiöistä, jotka toimivat Suomen lainsäädännön puitteissa) positiivisia vai negatiivisia vaikutuksia.

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiintuomiseksi

Yhtiön yleinen toimintapa on puuttua kielteisiin vaikutuksiin ja korjata niitä, mikäli sellaisia ilmenee. Esimerkiksi yhtiön koko konsernia koskeva päätös kieltää kevytyrittäjyys tehtiin korjaavana toimenpiteenä, kun yhdellä työmaalla havaittiin kevytyrittäjyyteen liittyviä negatiivisia vaikutuksia alihankintaketjussa.

Yhtiöllä on käytössä luottamukselliset kanavat väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen sekä Suomessa että Ruotsissa. Kanavien kautta kuka tahansa voi ilmoittaa väärinkäytösepäilyistään ilman pelkoa joutua rangaistuksi ilmoituksen takia. Nämä FirstWhistle-kanavat sijaitsevat palveluntarjoajan palvelimilla, ja kanaviin on linkitys Kreaten kotisivuilla. Kaikki ilmoitukset tutkitaan huolellisesti, ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan rikkomusten korjaamiseksi. Kanavasta viestitään alihankkijoille muun muassa osana yleisperehdytystä ja alihankkijoiden eettisten toimintaohjeiden kautta. Lisäksi aiheeseen liittyvää materiaalia on jaossa taukotiloissa. Yhtiö arvioi alihankkijoiden enemmistön olevan tietoisia yhtiön FirstWhistle-kanavista. Vuonna 2024 kanavien kautta ei tehty yhtään ilmoitusta.

Olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien ja lähestymistapojen tehokkuus

Vuonna 2024 Kreate on jatkanut aiempien vuosien tapaan keskeisiä toimia, joilla mitigoidaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä sekä edistetään positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia:

• Arvoketjun työntekijöiden perehdyttäminen
• Arvoketjun työntekijöiden velvoittaminen käyttämään tarvittavia suojavarusteita ja toimimaan ohjeistetulla turvallisella työtavalla
• Arvoketjun työntekijöiden sitouttaminen työturvallisuuskulttuurin kehittämiseen, muun muassa työturvallisuushavainnointiin sekä velvoittaminen poikkeamaraportointiin

Nämä toimet perustuvat keskeisiin toimintaperiaatteisiimme, joiden sisältö on kuvattu tarkemmin edellä kohdassa Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet. Näiden lisäksi vuonna 2024 Kreate on toteuttanut seuraavat uudet toimenpiteet:

• Hyväksytty Kreate-konsernin ihmisoikeuspolitiikka
• Julkaistu Kreate-konsernin eettiset toimintaohjeet alihankkijoille
• Päivitetty yleinen urakkaohjelma, jossa alihankkija sitoutuu noudattamaan Kreaten eettisiä toimintaohjeita. Päivitettyä pohjaa käytetään uusissa projekteissa. Vanhojen projektien sopimuksissa eettistä toimintatapaa ei välttämättä ole mainittu.

Kreate-konsernin eettiset toimintaohjeet alihankkijoille kattavat tiivistetysti muun muassa lakien noudattamisen, työhyvinvoinnin ja tasavertaisuuden, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, turvallisuuden ja terveyden, harmaan talouden estämisen sekä ohjeet FirstWhistle-kanavan käyttöön. Eettinen toimintaohje alihankkijoille löytyy yhtiön verkkosivuilta.

Yleinen urakkaohjelma on keskeinen osa Kreaten ja alihankkijan välistä sopimusta. Urakkaohjelmassa on laajaalaisesti määriteltynä Kreaten ja alihankkijan vastuut ja toimintatavat liittyen muun muassa eettisiin periaatteisiin, työturvallisuuteen, perehdytykseen, tilaajavastuuseen ja ulkomaisen työvoiman käyttöön. Kreaten tavoitteena on, että kaikissa uusissa sopimuksissa on jatkossa kirjallisena liitteenä kyseinen urakkaohjelma.

Vuosina 2025–2026 yhtiö suunnittelee seuraavia toimia:

• Urakkaohjelman käyttöönotto uusissa sopimuksissa
• Yhtiön arvoketjun työntekijöitä koskevien politiikkojen ja toimintaohjeiden läpikäynti, Suomen ja Ruotsin välisten mahdollisten erojen tunnistaminen ja harmonisointi relevanteilta osin sekä viestintä relevanteilla kielillä
• Huolellisuusvelvoitteen arviointi

Kreate jatkaa uuden urakkaohjelman käyttöönottoa uusissa sopimuksissa. Urakkaohjelman tehokas käyttöönotto edistää eri näkökulmista positiivista kehitystä, sillä urakkaohjelmassa alihankkija sitoutuu kirjallisesti muun muassa turvallisuustavoitteisiin, raportointiin ja yhteisiin pelisääntöihin, sisältäen laaja-alaisesti eri näkökulmia ihmisoikeuksien kunnioittamisesta vastuullisuustietojen toimittamiseen ja alihankinnan ketjutuksen rajaamiseen.

Kreate jatkaa politiikkojen ja toimintaohjeidensa läpikäyntiä, ja tarvittavilta osin päivittää ja harmonisoi niitä. Politiikoilla ja toimintaohjeilla voi olla vaikutuksia myös arvoketjun työntekijöihin.

Kreate jatkaa raportointinsa laajuuden arvioimista ja toiminnan kehittämistä, ottaen huomioon myös YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet ja erityisesti niihin sisältyvän yritysten huolellisuusvelvoitteen. Kreate raportoi vuotta 2025 koskevassa kestävyysraportissaan, miten ja millä aikataululla se aikoo edetä huolellisuusvelvoitteen kanssa.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoitteet 2025	2024
Yhdistetty tapaturmataajuus < 11	11,3
0 eettistä rikkomusta Kreaten työmailla (sisältäen omat ja alihankkijat)	5

Mittarit

Alihankkijoita koskevat mittarit	2024
Alihankkijoille Kreaten työmaalla kirjatut poissaoloon johtaneet työtapaturmat, lkm	21
Alihankkijoilla eettisiä rikkomuksia Kreaten työmailla	3

Tavoitteiden laatimisperiaatteet

Yhdistetty tapaturmataajuus: (Kreate-konsernin ja sen alihankkijoiden tapaturmat) / miljoonaa tehtyä työtuntia. KFS Finland Oy:n tiedot sisältyvät lukuihin siltä osin, kun sen tapaturmat ja työtunnit kohdistuvat Kreaten työmaahan. Allianssi- ja työyhteenliittymien osalta projektin kaikki tapaturmat ja työtunnit huomioidaan täysimääräisesti Kreaten ollessa projektin työturvallisuudesta vastaava taho. Jos Kreate ei vastaa työturvallisuudesta, huomioidaan vain omat tapaturmat ja omat työtunnit. Tavoitteen laajuus Kreate-konserni ja sen alihankkijat.

Eettinen rikkomus: Sisältää FirstWhistle-kanavien kautta raportoidut sekä muuta kautta yhtiön tietoon tulleet eettiset rikkomukset. Sisältävät myös yhtiön työturvallisuuspäällikön raportoiman päihteidenkäytön työmaalla. Tavoite kattaa sekä oman henkilöstön että Kreaten työmailla työskentelevät alihankkijat. Yhtiöllä ei ole systemaattista prosessia lievien epäasiallisuuksien raportointiin, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen. Myös työturvallisuuspäällikön tekemien puhallutusten lukumäärä vaihtelee vuosittain, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Alihankkijoille Kreaten työmaalla kirjatut tapaturmat: Sisältää kaikki työmaalla alihankkijoille kirjatut poissaoloon johtaneet tapaturmat.

Alihankkijoilla eettisiä rikkomuksia Kreaten työmailla: FirstWhistle-kanavan kautta ilmi tullut alihankkijan epäeettinen toiminta sekä muu yhtiön tietoon tullut alihankkijan epäeettinen toiminta, sisältäen työturvallisuuspäällikön raportoiman päihteidenkäytön työmaalla. Yhtiöllä ei ole systemaattista prosessia lievien epäasiallisuuksien raportointiin, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen. Myös työturvallisuuspäällikön tekemien puhallutusten lukumäärä vaihtelee vuosittain, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen.

Mittarit on ulkoisesti varmennettu ainoastaan kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtaiseen turvallisuuteen ja sosiaaliseen inkluusioon liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit + ja – indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+).

Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Hallinta
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus
Terveys ja turvallisuus: Rakentamamme liikenneratkaisut parantavat liikenneturvallisuutta vähentäen liikenneonnettomuuksien riskiä. Lisäksi ratkaisumme parantavat yleistä turvallisuutta (mm. rajaturvallisuus, huoltovarmuus)	Markkinamahdollisuus: Päättäjien halu edistää turvallisuutta ja huoltovarmuutta lisää infrainvestointeja, esim. eritasoliittymät, raja-aidat, junaradat, lentokenttä/satamainfra, mikä lisää Kreaten liiketoimintamahdollisuuksia.
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio
Syrjimättömyys: Moni infrahanke lisää kuluttajien tasa arvoa ja edistää yhdenmukaisia mahdollisuuksia liikkumiseen, esim. julkisen liikenteen ratainvestoinnit. Lisäksi infrakohteet rakennetaan tilaajien toiveesta usein esteettömyysasiat huomioiden.
Tuotteiden ja palvelujen saanti: Moni infrahanke lisää kuluttajien tasa-arvoa ja edistää yhdenmukaisia mahdollisuuksia liikkumiseen, mikä parantaa mahdollisuuksia päästä asioimaan ja käyttämään palveluja yhdenvertaisesti.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 79

Olennaiset vaikutusten, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus: Rakentamamme toimivat liikenneratkaisut parantavat liikenneturvallisuutta vähentäen loppukäyttäjien liikenneonnettomuuksien riskiä. Lisäksi rakentamamme infraratkaisut parantavat kollektiivisesti loppukäyttäjien yleistä turvallisuutta muun muassa rajaturvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Näistä seuraa Kreatelle myös liiketoimintamahdollisuuksia, sillä päättäjien halu edistää turvallisuutta ja huoltovarmuutta lisäävät ja ohjaavat infrainvestointeja esimerkiksi monitasoliittymiin, rajaaitoihin, junaratoihin sekä lentokenttä- ja satamainfraan.

Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio: Kreate arvioi, että sen rakentamilla infraratkaisuilla on myönteinen vaikutus loppukäyttäjien syrjimättömyyteen ja palveluiden saantiin. Moni infrahanke lisää kuluttajien tasa-arvoa, ja esimerkiksi julkisen liikenteen rata- ja raitiotiehankkeet edistävät yhdenmukaisia mahdollisuuksia liikkumiseen. Infrakohteet rakennetaan tilaajien toiveesta usein esteettömyysnäkökulmat huomioiden. Liikenneinfrastruktuuri edistää myös loppukäyttäjien mahdollisuuksia päästä asioimaan ja käyttämään palveluita yhdenvertaisesti. Tämä näkökulma korostuu etenkin saaristossa, jossa siltayhteys voi olla edellytys asiointipalveluihin pääsylle.

Kaikkiaan Kreate arvioi, että sen liiketoiminta aiheuttaa lopputuotteiden eli raide-, silta- ja väyläinfran kautta kaikille väylä- ja raideinfran loppukäyttäjille positiivisia vaikutuksia. Loppukäyttäjät ovat muun muassa autoilijoita, raskaan liikenteen kuljettajia, joukkoliikenteen käyttäjiä tie- ja raideverkostossa, sekä pyöräilijöitä ja kävelijöitä. Yhtiön tuotteiden loppukäyttäjiä ovat myös rakennusten loppukäyttäjät, kun Kreate on tehnyt pohjatyöt. Loppukäyttäjiksi tulkitaan valmiin lopputuotteen käyttäjät - rakentamisvaiheen aikana käyttäjät arvioidaan kuuluvaksi sidosryhmään vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt. Yhtiö ei näe, että millään sen lopputuotteella olisi haitallisia vaikutuksia loppukäyttäjälle, mukaan lukien vaikutukset loppukäyttäjän terveyteen, yksityisyyden suojaan, ilmaisunvapauteen tai syrjimättömyyteen. Loppukäyttäjät eivät myöskään ole riippuvaisia tuote- ja palvelutiedoista. Lopputuotteita voi lähtökohtaisesti käyttää kuka tahansa, joista osa voi olla yhteiskunnallisesti haavoittuvassa asemassa.

Lopputuotteiden positiiviset vaikutukset loppukäyttäjiin sekä positiivinen korrelaatio muihin megatrendeihin, mukaan lukien ilmastonmuutoksen hillintään, vahvistaa kysyntää koko toimialalla, mikä kasvattaa myös Kreaten liiketoimintamahdollisuuksia. Yhtiö on ennakoinut tämän kysyntään liittyvän liiketoimintamahdollisuuden ja pyrkii kasvattamaan raideympäristössä tehtävän liiketoiminnan osuutta liikevaihdostaan. Raideympäristön strateginen painopiste on kuvattu yhtiön päivitetyssä strategiassa, joka julkaistiin keväällä 2024 ja esiteltiin yhtiön pääomamarkkinapäivässä.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Kreatella ei ole kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia toimintaperiaatteita. Kreatella on toimintaperiaatteita liittyen rakennettavien infraratkaisujen turvallisuuteen, laatuun ja kestävyyteen.

Kreatella on ulkopuolisesti todennettu toiminta- ja ympäristöjärjestelmä, jonka tavoitteena on ohjata yrityksen prosesseja siten, että yrityksen toiminnalle asetetut tavoitteet (mm. työturvallisuus, asiakastyytyväisyys, laatu, ympäristö) saavutetaan. Kreaten toimintajärjestelmällä on Rakentamisen Laatu RALA ry:n arviointilautakunnan myöntämät sertifikaatit (laatu, ympäristö ja työturvallisuus).

Toimintajärjestelmä koostuu yrityksen organisaatiosta, yleisistä toimintatavoista sekä prosessien toimintaohjeista ja niille luoduista dokumenttipohjista. Kaikki nämä yhdessä muodostavat kokonaisuuden, jonka avulla pyritään mitigoimaan laaja-alaisesti erilaisia mahdollisia negatiivisia vaikutuksia mm. työntekijöille ja luonnolle sekä edistämään positiivisia vaikutuksia mm. tilaajatyytyväisyyden ja laadun osalta. Tilaajatyytyväisyyden voi arvioida korreloivan positiivisesti myös loppukäyttäjien tyytyväisyyden kanssa, sillä tilaaja on tilannut infraratkaisun loppukäyttäjien tarpeisiin, jossa on huomioitu myös loppukäyttäjien turvallisuus, kuten edeltävässä osiossa on kuvattu.

Toimintajärjestelmää päivitetään, jos siinä havaitaan puutteita yrityksen johdon tai muun tahon toimesta. Päivityksestä vastaa laatupäällikkö yhdessä päivitystä vaativan prosessin vastuuhenkilön kanssa. Toimintajärjestelmän päivitystarve tarkistetaan myös, jos toimialassa, toimialaa koskevassa lainsäädännössä, tilaajien vaatimuksissa tai organisaatiossa tapahtuu merkittäviä muutoksia. Lisäksi päivitystarve tarkistetaan vuosittain johdon katselmuksen jälkeen.

Laadun ja kestävyyden osalta on syytä huomioida, että minimitason ylittävät vaatimukset sekä usein myös kohteen suunnitelmat tulevat tilaajalta. Kreate toteuttaa kohteet tilaajan suunnitelmien mukaan. Kreate toimii suhteessa tilaajiin arvojensa mukaisesti suoraselkäisesti, kunnianhimoisesti, mutkattomasti ja inhimillisesti. Kreate haluaa olla alan haluttu kumppani, ja esimerkiksi allianssimallisen rakentamisen yleistymisen myötä yhteistyö tilaajien ja muiden allianssiosapuolten välillä tulee kasvamaan.

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa loppukäyttäjien kanssa sekä huolenaiheiden esiintuominen

Yhtiöllä ei ole olemassa prosesseja, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa. Kreate ei viesti loppukäyttäjille, viestinnästä vastaa arvoketjun loppupäähän kuuluva tilaaja.

Yhtiöllä ei ole erityisesti loppukäyttäjille suunnattua kanavaa huolenaiheiden esiintuomiseksi. Yhtiöllä on kaikille sidosryhmille avoin FirstWhistle-kanava huolenaiheiden esiintuomiseksi, mutta siitä ei aktiivisesti viestitä loppukäyttäjille. Kanavaa ei ole tarkoitettu loppukäyttäjää koskevien huolenaiheiden esiintuomiseen, ellei loppukäyttäjän huolenaihe koske yhtiön epäeettistä tai mahdollisesti rikollista toimintaa. Loppukäyttäjien tyypillisten huolenaiheiden voi olettaa koskevan esimerkiksi väylän tai kiinteistön kunnossapitoa, josta Kreate ei ole vastuussa.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Vuonna 2024 Kreate on jatkanut aiempien vuosien tapaan keskeisiä toimia, joilla varmistetaan yhtiön edellytykset rakentaa kohteet tilaajien sekä yleisten laatuvaatimusten mukaisesti ja siten tarjota loppukäyttäjille turvallisia ja laadukkaita infraratkaisuja:

• yhtiö varmistaa, että työmaalla toimivilla henkilöillä ja urakoitsijoilla on tarvittavat pätevyydet
• yhtiö on päivittänyt toimintajärjestelmäänsä mm. tarjoustoiminnan, hankinta-asiakirjojen sekä työturvallisuus- ja ympäristöasioiden osalta
• yhtiö on tehnyt sisäisiä ja ulkoisia auditointeja suuressa osassa käynnissä olevista hankkeista
• yhtiö on kouluttanut henkilöstöä

Yhtiön suunnitelmissa on jatkaa kyseisiä toimia myös tulevina vuosina.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Yhtiö ei ole asettanut suoraa kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevaa mitattavissa olevaa numeraalista tavoitetta. Yhtiö on tunnistanut, että sillä on rakentamiensa infraratkaisujen kautta positiivisia vaikutuksia loppukäyttäjien turvallisuuteen, tasa-arvoon ja sosiaalisen inkluusion mahdollistamiseen. Vaikutuksia on kuitenkin vaikea yksiselitteisesti mitata ja todentaa, eikä yhtiö näe tarkoituksenmukaiseksi asettaa tähän liittyviä tavoitteita tai kehittää niitä varten mittareita.

Tähän liittyen on kuitenkin hyvä huomioida, että yksi Kreaten vastuullisuustavoitteista on rakentaa kestäviä ja turvallisia ratkaisuja, joihin sekä tilaaja että loppukäyttäjä ovat tyytyväisiä. Tässä mittarina on Tilaaja NPS, jonka tavoitetaso on > 50. Yhtiö raportoi tavoitteesta vuosineljänneksittäin ja tavoite on tarkoitus saavuttaa joka vuosineljännes ja vuosi. Tavoitetta ei suhteuteta aiempaan tasoon, joten perusjaksoa ei ole mielekästä asettaa. Kreate on asettanut mittarin ainoastaan Tilaaja-NPS:n osalta, sillä Kreatella ei ole suoraa liittymäpintaa varsinaisiin loppukäyttäjiin. Kreaten tulkinnan mukaan tilaajan voi nähdä edustavan itsensä lisäksi myös loppukäyttäjiä, sillä he tilaavat tuotteet loppukäyttäjien tarpeisiin. Vuonna 2024 Tilaaja NPS oli 82, ylittäen selkeästi tavoitetason.

Mittarit

Tilaajatyytyväisyys	2024
Tilaaja NPS	82

Mittareiden laatimisperiaatteet

Tilaaja Net Promoter Score (Tilaaja NPS) = suosittelijoiden osuus (%) – arvostelijoiden osuus (%), jossa suosittelijoilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka ovat antaneet kyselyssä arvon 9–10 ja arvostelijoilla henkilöitä, jotka ovat antaneet arvon 0–6.

NPS-kyselyn tuloksia ei suhteuteta projektin koon mukaan, vaan jokainen projekti / tilaajavastaus on NPStuloksissa yhtä painava. Tilaaja NPS raportoidaan 12 kuukauden rullaavana keskiarvona. Mittarissa lähdeaineistona toimii Kreaten Suomen-liiketoiminnan NPS-kyselyn vastaukset. Ruotsissa ei ole tehty Tilaaja NPS -kyselyitä. Konsernitasoinen mittaritulos on laskettu siten, että Ruotsin liiketoiminnan suositteluhalukkuuden oletetaan olevan samalla tasolla Suomen liiketoiminnan kanssa. Mittariin liittyy siis tältä osin merkittävää epävarmuutta.

Mittari on ulkoisesti varmennettu kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittaria tai sen tulosta ei ole erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

G – Vastuullisuuden hallinnointi

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen

Yrityskulttuuriin, tavaran- ja palveluntoimittajiin liittyviin suhteisiin sekä korruptioon ja lahjontaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta. Merkit + ja – indikoivat, onko kyseessä positiivinen (+) vaikutus, negatiivinen (-) vaikutus, riski (-) vai mahdollisuus (+). Merkki § tarkoittaa, että asia on arvioitu lukijan kannalta olennaiseksi, vaikka se ei yhtiön omassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioissa nouse vaikutusten tai taloudellisen näkökulman kautta olennaiseksi.

Vaikutukset	Riskit ja mahdollisuudet	Hallinta
Yrityskulttuuri
Oma toiminta / yrityskulttuuri: Kreatella on vahva yrityskulttuuri, joka näkyy mutkattomana tekemisenä, hyvänä joukkuehenkenä ja esim. haluna osallistua aktiivisesti yhtiön tapahtumiin ja aktiivisena osallistumisena yhtiön sosiaalisen median sisällön tuottamiseen.	Henkilöstön sitoutuminen: Vahva yrityskulttuuri auttaa rekrytoimaan ja sitouttamaan parhaat osaajat, joiden avulla voimme laajentaa ja kehittää toimintaa entistä isommaksi ja kannattavammaksi.	• Yrityskulttuuria edistetään ja vaalitaan aktiivisesti, esim. hyvän johtamisen ja avoimen viestinnän kautta sekä yhteisillä tapahtumilla, ml. henkilöstökerhon toiminnan tukeminen

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

§ Oma toiminta: Kreate noudattaa vallitsevaa

lainsäädäntöä, jonka mukaisesti yhtiöllä on whistleblowingkanava ja siihen liittyvät prosessit

Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt

Arvoketjun alkupää: Meillä on positiivinen vaikutus tavaran- ja palvelutoimittajiin, sillä tarvittaessa myönnämme yleisiä maksuehtojamme lyhyempiä maksuaikoja etenkin pienille toimijoille.

Korruptio ja lahjonta

Oma toiminta/ Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan lukien koulutus: Meillä on positiivinen vaikutus korruption ja lahjonnan ehkäisyyn, mm. eettisen yrityskulttuurin (suoraselkäisyys) sekä henkilöstön koulutusten kautta.

Hyvä maine: Alan haluttuna kumppanina Kreatella on mahdollisuus saada helpommin kriittinen alihankkija-/osaajaresurssi myös silloin, kun tekijöistä on pulaa ja kun alihankkijalla on valinnanvaraa yhteistyökumppanin suhteen.

Korruptio- ja lahjontatapauksen riski: Korruptio tai lahjonta voisi olla yhtiölle taloudellinen riski mainehaitan kautta, esim. jos tilaaja valitsisi mieluummin toisen urakoitsijan tai pisteiden väheneminen

kilpailutilanteessa.

seuraa maksuliikennettä ja huomioimme alihankinnassa eettiset periaatteet.

• Maksukäytännöt määritelty yleisissä sopimusehdoissamme. Talous

• Yhtiöllä on eettiset periaatteet, jotka koulutettu ja seurataan.
• Puutumme väärinkäytöksiin.
• Rahaliikenne hoidetaan keskitetysti taloudesta, jossa roolit eriytetty, jotta väärinkäytökset eivät onnistu yksin.

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Kreaten toimitusjohtaja vastaa yhtiön liiketoiminnan johtamisesta läpi konsernin kaikissa liiketoiminnoissa ja tukifunktioissa hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että liiketoimintaa ja tukitoimintoja johdetaan strategian mukaisesti liiketoiminta- ja kestävyysnäkökulmat huomioiden.

Johtoryhmän jäsenet vastaavat liiketoiminnan hyvästä harjoittamisesta ja vastuullisuuden hallinnoinnista kukin oman vastuualueensa kautta. Pääosa vastuullisuuden hallinnosta kuuluu johtoryhmässä talousjohtajan vastuulle, mukaan lukien listayhtiöiden hallinnointikoodin noudattaminen, raportointi, sisäpiiriasiat ja sisäinen tarkastus. Työntekijöihin, työlainsäädäntöön ja väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyvät asiat ovat henkilöstöjohtajan vastuulla. Kreatella ei ole työsuhteessa olevaa juristia, vaan yhtiö ostaa juristipalveluita tarpeen mukaan.

Kreaten hallinto, johto- ja valvontaelinten jäsenillä on laaja ja pitkäaikainen kokemus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa. Jäsenten kokemuksessa korostuu rakennusalan ja siihen läheisesti liittyvien alojen liiketoimintaosaaminen, johtaminen ja yrittäjyys. Hallituksen ja johtoryhmän jäsenten keskeinen työkokemus on esitetty yhtiön kotisivuilla.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi

Kreate on tunnistanut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet kaksinkertaisen olennaisuuden analyysin prosessilla, jonka on kuvattu alkaen s. 43. Analyysin ja pisteytyksen perusteet on kuvattu s. 45. Analyysissa vaikutuksia hahmotettiin osittain suhteessa liiketoimen vastapuolen maan, sen lainsäädännön tason ja toimintatapojen, esim. korruption yleisyys, näkökulmasta.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Yrityskulttuuri: Kreaten vahvalla yrityskulttuurilla on myönteinen vaikutus henkilöstöön, ja se näkyy henkilöstössä muun muassa hyvänä suositteluindeksinä, joukkuehenkenä ja ylpeytenä yrityksestä. Vahva yrityskulttuuri tarjoaa yhtiölle taloudellisia mahdollisuuksia, sillä se auttaa rekrytoimaan ja sitouttamaan parhaat osaajat ja osaajien työpanoksella kasvattamaan yhtiön toimintaa ja sen kannattavuutta.

Kreatella on myönteinen vaikutus sen toimittajiin, sillä yhtiö huomioi alihankinnassa eettiset periaatteet ja pitää kiinni sopimuksista ja maksuehdoista systemaattisesti huolehtien erityisesti pienten toimijoiden saamisista kaikissa tilanteissa. Hyvät suhteet toimittajiin on Kreatelle taloudellinen mahdollisuus, sillä se lisää yhtiön todennäköisyyttä saada varmistettua kriittinen alihankinta- tai osaajaresurssi myös silloin, kun toimialan kysyntä ylittää tarjonnan ja toimittajilla on valinnanvaraa yhteistyökumppanin suhteen.

Korruptio ja lahjonta sekä väärinkäytösten paljastajien suojelu: Kreatella on mahdollinen myönteinen vaikutus korruption ja lahjonnan ehkäisemiseen. Korruption ja lahjonnan havaitseminen ja ehkäiseminen on sisällytetty yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin, jotka on koulutettu henkilöstölle. Lisäksi yhtiön toimintatavoissa, rooleissa ja käyttöoikeuksissa on huomioitu tähän liittyvät riskit, jotta merkittävät väärinkäytökset vaatisivat aina usean henkilön yhteistyötä eikä niitä pysty toteuttamaan yksin. Yhtiön toimenpiteistä huolimatta rakennusalalla - niin yhtiön omassa toiminnassa kuin alihankintaketjussakin - voi mahdollisesti tapahtua lahjontaa tai perusteetonta lähipiirin suosimista, esimerkiksi urakoitsijan valinta ilman kilpailutusta tai liiallisen vieraanvaraisuuden vastaanotto. Lisäksi rakentamisessa käytettäviä materiaaleja ja polttoaineita tuotetaan ja jalostetaan maissa, joissa voi tapahtua korruptiota. Korruptio- tai lahjontatapauksen ilmeneminen voisi aiheuttaa yhtiölle taloudellisen riskin mainehaitan kautta. Kreatella on käytössä lainsäädännön mukaisesti väärinkäytösten paljastajien suojeluun tarkoitettu kanava, jolla on myönteinen vaikutus väärinkäytösten ilmituloon.

Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

Yrityskulttuuria tuetaan viestimällä henkilöstölle aktiivisesti osaamisesta, joukkuehengestä, suoraselkäisyydestä ja mutkattomuudesta ja toimimalla henkilöstöä kohtaan niiden mukaisesti. Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimet ottavat kyseiset näkökulmat huomioon keskustellessaan, suunnitellessaan ja tehdessään päätöksiä muun muassa henkilöstön osaamisen kehittämisestä, rekrytoinneista, lomautusten toteuttamisesta, henkilöstön palkitsemisjärjestelmistä ja kaikkiin näihin käytettävistä taloudellisista resursseista. Tämän lisäksi johto näyttää esimerkkiä sekä kannustaa henkilöstöä osallistumaan aktiivisesti erilaisiin yhteisiin työ- ja vapaa-ajan tapahtumiin.

Yrityskulttuurin henkeä noudattaen Kreaten tapa harjoittaa liiketoimintaa ja hallinnoida vastuullisuutta on organisoitu tehokkaasti ja matalalla hierarkialla. Kreatella on yhteensä noin 15 politiikkaa tai siihen verrattavissa olevaa sisäistä ohjeistusta, joiden tilanteen ja mahdollisen päivitystarpeen yhtiön johtoryhmä tarkistaa vähintään kerran vuodessa sekä arvioi tarpeen uusille politiikoille. Hallitus hyväksyy politiikat kerran vuodessa, johtoryhmä hyväksyy muut sisäiset ohjeistukset ja suunnitelmat.

Riskienhallintapolitiikka ohjaa riskien - mukaan lukien liiketoimintariskien - sekä merkittävien negatiivisten vaikutusten tunnistamista ja arviointia. Politiikkojen ja ohjeiden avulla yhtiö pyrkii hallitsemaan näitä riskejä ja tosiasiallisia ja mahdollisia negatiivisia vaikutuksia sekä edistämään positiivisia vaikutuksia ja taloudellisia mahdollisuuksia. Yhtiöllä ei ole huolellisuusvelvoitteen mukaisia systemaattisia ja proaktiivisia ihmisoikeuksiin liittyviä prosesseja. Yhtiö tekee korjaavia toimenpiteitä tapauskohtaisesti, mikäli yhtiön tietoon tulee epäkohtia.

Liiketoiminnan harjoittamisen kannalta yhtiön olennaisin, politiikkaan verrattavissa oleva dokumentti on Kreatekonsernin eettiset toimintaohjeet. Dokumentista on laadittu myös oma versio alihankkijoille – Kreate-konsernin eettiset toimintaohjeet alihankkijoille, joka on julkisesti luettavissa yhtiön kotisivuilla. Ohje sisältää keskeiset pelisäännöt liiketoiminnan harjoittamiseen muun muassa ihmisoikeuksiin, harmaan talouden estämiseen, soveliaaseen vieraanvaraisuuteen, kilpailulainsäädännön noudattamiseen ja väärinkäytösten paljastamiseen. Omalle henkilöstölle suunnattu versio sisältää edellä mainittujen lisäksi myös muun muassa raportointiin, viestintään ja sisäpiiritietoon liittyvää ohjeistusta.

Eettiset toimintaohjeet ovat osa Kreaten säännöllistä ja jatkuvaa koulutustarjontaa. Eettiset toimintaohjeet ovat saatavilla painoversiona, ja lisäksi niistä on laadittu verkkokoulutus, joka sisältää myös testiosuuden. Jokaisen uuden työntekijän tulee suorittaa kyseinen verkkokoulutus osana perehdytysohjelmaa. Lisäksi jokaisen työntekijän tulee uusia verkkokurssi kahden vuoden välein. Yhtiön vastuullisuustavoitteet sisältävät henkilöstön kouluttamisen eettisiin periaatteisiin, jonka mittarina käytetään verkkokurssin suorittaneiden osuutta koko henkilöstökunnasta.

Yhtiö arvioi, että rakennusalalla kokonaisuutena on yleisesti ottaen Suomen mittakaavaan suhteutettuna kohonnut alttius korruptiolle ja lahjonnalle. Korruption yhtenä syynä voi nähdä toimialan keskittymisen, mikä voi johtaa mm. epäasialliseen sukulaisen suosintaan, esimerkiksi urakoitsijan valintaan ilman kilpailutusta. Lahjonnan vastaanottamisen riski puolestaan on kohonnut, koska rakennusyhtiöt tekevät rahamäärässä mitattuna isoja ostoja niin materiaalien kuin kaluston osalta, minkä seurauksena materiaali- ja konetoimittajat saattavat suhdetoiminnan nimissä osoittaa liiallista vieraanvaraisuutta ostoista päättäville tahoille. Nämä syyt ovat yksi peruste sille, miksi Kreate vaatii kaikkien työntekijöidensä suorittavan eettiset periaatteet koulutuksen perehdytyksessä sekä uusivan koulutuksen joka toinen vuosi.

Suhteet toimittajiin

Kreatella on myönteinen vaikutus sen toimittajiin, sillä yhtiö huomioi alihankinnassa eettiset periaatteet ja pitää kiinni sopimuksista ja maksuehdoista systemaattisesti huolehtien erityisesti pienten toimijoiden saamisista kaikissa tilanteissa. Hyvät suhteet toimittajiin on Kreatelle taloudellinen mahdollisuus, sillä se lisää yhtiön todennäköisyyttä saada varmistettua kriittinen alihankinta- tai osaajaresurssi myös silloin, kun toimialan kysyntä ylittää tarjonnan ja toimittajilla on valinnanvaraa yhteistyökumppanin suhteen.

Yhtiön toimintajärjestelmän mukaisesti työmaat vastaavat kukin omista hankinnoistaan yhtiön hyväksymisrajojen ja -valtuuksien puitteissa. Vuosisopimukset ja muut Kreaten toimittajatarjoukset tulee kuitenkin tarkastaa yhtiön hankintasopimuksista. Toimintajärjestelmä ohjeistaa valitsemaan toimittajan teknisten (esim. RALA-pätevyys) ja taloudellisten seikkojen perusteella. Hankintoihin liittyvää mahdollisten väärinkäytösten riskiä pyritään hallitsemaan muun muassa kaksiportaisella hyväksymisprosessilla.

Yhtiön hyväksymisrajat on määritelty rooleittain. Johtoryhmä tarkistaa hyväksymisrajat ja mahdolliset päivitystarpeet vuosittain.

Toimittajia valitessaan Kreate vaatii vastaavia kriteereitä, joita tilaaja vaatii Kreatelta. Näin ollen laatu- tai ympäristötekijät voivat olla kriteeri toimittajan valinnassa, esimerkiksi onko toimittajalla kykyä tehdä työtä sähkökäyttöisillä koneilla. Kreate ei kuitenkaan aseta alihankkijoilleen sellaisia ympäristöön liittyviä lainsäädännön ylittäviä vaatimuksia, joita tilaaja ei vaadi.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Kreatella on nollatoleranssi korruptioon, lahjontaan ja muuhun harmaaseen talouteen liittyen, kuten yhtiön eettisissä periaatteissa on linjattuna. Yhtiö kouluttaa aktiivisesti henkilöstöä tunnistamaan ja torjumaan korruptiota ja lahjontaa osana eettisten toimintaohjeiden säännöllistä koulutusta. Koulutus sisältää muun muassa case-esimerkkejä, jossa työntekijän tulee tunnistaa oikea toimintatapa. Koulutus on pakollinen myös yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille. Useimmat heistä saavat vastaavaa koulutusta useamman yrityksen kautta. Yhtiö korruption ja lahjonnan torjumisesta myös alihankkijoille osana Kreate-konsernin eettistä toimintaohjetta alihankkijoille.

Yhtiöllä on käytössä Suomessa ja Ruotsissa luottamukselliset kanavat ja prosessit laittoman toiminnan ja yrityksen käytännesääntöjen vastaisen toiminnan ilmoittamiseksi ja tutkimiseksi. Kyseessä on ns. whistleblowing–menettely, jonka avulla voi tehdä halutessaan anonyymisti ilmoituksen perustelluista epäilyistään ilman pelkoa vastatoimista. Nämä FirstWhistle-kanavat sijaitsevat palveluntarjoajan palvelimilla, ja kanaviin on linkitys Kreaten intrassa ja yhtiön kotisivuilla. Kaikki ilmoitukset tutkitaan huolellisesti, ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan rikkomusten korjaamiseksi. Kanavasta viestitään henkilöstölle ja alihankkijoille aktiivisesti muun muassa osana eettisten toimintaohjeiden koulutusta.

Kreate puuttuu tietoonsa tulleisiin epäkohtiin matalalla kynnyksellä riippumatta siitä, onko tieto peräisin FirstWhistle -kanavan kautta tai muuta kautta. Väärinkäytöksen asteesta ja luonteesta riippuen asiaa voi käsitellä esimerkiksi yksikönpäällikkö, henkilöstöjohtaja, talousjohtaja tai toimitusjohtaja. Tutkintaan ei osallistu henkilöt, joihin

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 83

väärinkäytösepäily liittyy. Ilmoituksen kohteena olevalle seurauksena on asian vakavuuden mukaan suullinen huomautus, kirjallinen varoitus, tehtävänkuvan vaihdos tai sopimuksen irtisanominen. Tarvittaessa asia ilmoitetaan myös poliisille tutkittavaksi. Yhtiön FirstWhistle -kanavan kautta ei ole ilmoitettu yhtään väärinkäytösepäilyä, eikä yhtiölle ole määrätty yhteisösakkoa liiketoiminnan hallinnointiin liittyvistä asioista. Mikäli yhtiön tietoon tulisi väärinkäytösepäilyjä yhtiö raportoisi niiden tuloksista hallinto-, johto- ja valvontaelimille. Koska tapauksia ei ole ilmennyt, on prosessi vielä käytännön tasolla testaamatta.

Toimet

Vuonna 2024 Kreate on tehnyt seuraavia toimia, joilla mitigoidaan olennaisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä sekä edistetään positiivisia vaikutuksia ja mahdollisuuksia:

• jatkanut vuonna 2023 päivitetyn eettisten toimintaohjeiden jalkautusta ja ohjannut henkilöstöä suorittamaan ohjeita koskevan verkkokurssin
• julkaissut eettisistä toimintaohjeista ruotsinkielisen verkkokoulutuksen
• julkaissut eettisistä toimintaohjeista oman version alihankkijoille suomeksi ja englanniksi
• päivittänyt yhtiön urakkaohjelmapohjan, jossa alihankkija kirjallisesti sitoutuu mm. eettiseen toimintaan sekä raportoimaan havaitsemastaan epäeettisestä toiminnasta. Päivitettyä pohjaa käytetään uusissa projekteissa. Vanhojen projektien sopimuksissa eettistä toimintaa ei välttämättä ole mainittu.
• järjestänyt henkilöstölle useita yhteisiä työ- ja vapaa-ajan tapahtumia, jotka tukevat yrityskulttuuria
• järjestänyt henkilöstölle koulutusta sekä aktiivisesti viestinyt henkilöstön osaamisen merkityksestä sekä arvojen mukaisesta toiminnasta

Vuosina 2025–2026 yhtiön toimenpiteenä on varmistaa, että urakkaohjelmaliite otetaan käyttöön uusia sopimuksia laadittaessa. Lisäksi yhtiön tehtävänä on varmistaa, että työmailla sisäistetään sopimustekstin sisältö ja että työmailla puututaan aktiivisesti, mikäli alihankkijat eivät toimi sen mukaisesti.

Lisäksi vuosina 2025–2026 toimenpiteenä on tarkistaa ja tarvittaessa harmonisoida Suomen ja Ruotsin välisiä hallinnointiprosesseja sekä varmistaa Ruotsin hallinnointiin tarvittavat resurssit. Lisäksi politiikkojen osalta tulee tarkistaa tarvittavat kieliversiot sekä niistä viestiminen Ruotsin organisaatiolle. Yhtiö tulee päivittämään sisäistä intraansa huomioidakseen paremmin myös Ruotsin liiketoiminnan tarpeet ja yhteiset periaatteet.

Henkilöstön ja yrityskulttuurin osalta toimenpiteenä on jatkaa yhtiön arvojen ja dna:n mukaista toimintaa, johon kuuluu vahva sitoutuminen henkilöstöön, henkilöstön hyvinvointiin sekä joukkuehenkeen ja yhteistyöhön. Yrityskulttuuria tuetaan jatkossakin muun muassa yhteisillä työ- ja vapaa-ajan tapahtumilla, hyvällä johtamisella, kannustavalla palkitsemisella ja haastavilla tehtävillä, joissa pääsee kehittymään ammattilaisena.

Tavoitteet	2024
Maksamme 100 % yhteisöverosta Suomeen ja Ruotsiin	100 %
Henkilöstöstä 100 % koulutettu yhtiön eettisiin toimintaohjeisiin	72 %
0 eettistä rikkomusta Kreaten työmailla	5

Yhtiö on asettanut tavoitteet eettisten toimintaohjeiden kouluttamiselle, sillä ne kattavat laajasti eettisen toiminnan osa-alueet, mukaan lukien korruption ja lahjonnan havaitsemisen ja ehkäisemisen, ja koulutuksen avulla pystyy konkreettisella tavalla mitigoimaan näihin liittyviä negatiivisia vaikutuksia. Mittarina tämän osalta toimii eettiset toimintaohjeet -verkkokoulutuksen suorittaneiden osuus henkilöstöstä. Lisäksi yhtiöllä on tavoite eettisten rikkomusten 0-tasosta, mikä painottaa yhtiön viestiä siitä, että se ei hyväksy epäeettistä toimintaa. Sidosryhmiä ei ole osallistunut näiden tavoitteiden asettamiseen.

Yhtiö ei ole asettanut tavoitetta yrityskulttuurille, mutta yhtiö mittaa henkilöstön halukkuutta suositella yhtiötä työnantajana (eNPS), jonka voi arvioida korreloivan positiivisesti osaltaan myös yrityskulttuurin kanssa. eNPSmittari ja sen tulokset on esitetty raportin kohdassa S1 Oma työvoima.

Yhtiö ei ole asettanut tavoitetta suhteessa tavaran- ja palveluntoimittajiin. Yhtiö seuraa näiden sidosryhmien tyytyväisyyttä Alihankkijoiden NPS-kyselyn kautta.

Yhtiö ei ole asettanut tavoitetta Väärinkäytösten paljastajien suojeluun liittyen.

Mittarit

Korruptio ja lahjonta	2024
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä	0
Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista määrättyjen sakkojen suuruus, eur	0

Tavoitteiden laatimisperiaatteet

Eettiset toimintaohjeet -verkkokoulutuksen suorittaneiden osuus henkilöstöstä: Verkkokoulutuksen suorittaneet edeltävän 24 kk aikana, jotka edelleen töissä konsernissa / Konsernin henkilöstömäärä tilikauden lopussa

Eettinen rikkomus: sisältää yhtiön FirstWhistle-kanavan kautta raportoidut ilmoitukset sekä muut yhtiön tietoon tulleet eettiset rikkomukset, sisältäen työturvallisuuspäällikön raportoiman päihteidenkäytön työmaalla. Yhtiöllä ei ole systemaattista prosessia lievien epäasiallisuuksien raportointiin, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen. Työmaalla tehtävien puhallutusten lukumäärä vaihtelee vuosittain, mikä voi vaikuttaa mittarin luotettavuuteen. Mittarin laajuus on Kreate-konsernin yhtiöt, niiden työntekijät sekä Kreaten työmailla työskentelevät alihankkijat.

Mittareiden laatimisperiaatteet

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä sekä sakkojen määrä sisältävät kaikki konsernin toiminnot. Sakkojen suuruus ilmoitetaan euroissa.

Mittarit on ulkoisesti varmennettu ainoastaan kestävyysraportin varmennuksen laajuudessa. Mittareita tai niiden tuloksia ei ole erikseen validoitu muun ulkopuolisen tahon toimesta.

IFRS-TILINPÄÄTÖS 2024

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	2.1, 1.5	275 474	320 021
Liiketoiminnan muut tuotot	2.2	1 879	892
Materiaalit ja palvelut	2.3	-203 587	-251 093
Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	2.5, 8.3	-44 057	-42 679
Liiketoiminnan muut kulut	2.4	-14 839	-13 672
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	7.2	391	509
Poistot ja arvonalentumiset	5	-6 575	-6 408
Liiketulos		8 685	7 570
Rahoitustuotot		166	7
Rahoituskulut		-2 954	-2 953
Rahoitustuotot ja -kulut	3.2	-2 788	-2 947
Tulos ennen veroja		5 897	4 624
Tuloverot	6.1	-1 289	-742
TILIKAUDEN TULOS		4 608	3 881
Tilikauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		4 374	3 694
Määräysvallattomille omistajille		235	187
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu tulos/osake
Laimentamaton, €	3.1	0,50	0,44
Laimennettu, €	3.1	0,49	0,44

Konsernin tuloslaskelma Konsernin laaja tuloslaskelma

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Tilikauden tulos		4 608	3 881
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot		-10	25
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		4 599	3 906
Laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		4 366	3 712
Määräysvallattomille omistajille		232	194

Konsernitase

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	5.3	342	492
Liikearvo	5.3, 5.4	40 381	39 999
Aineelliset hyödykkeet	5.1	18 287	20 436
Käyttöoikeusomaisuuserät	5.2	5 152	2 941
Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin	7.2	10 512	10 534
Muut saamiset	3.3	224	285
Laskennalliset verosaamiset	6.2	918	1 003
Pitkäaikaiset varat yhteensä		75 816	75 691
Lyhytaikaiset varat
Asiakassopimuksiin perustuvat saamiset	4.1	15 806	14 804
Myyntisaamiset ja muut saamiset	3.4, 4.1	28 317	19 816
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset	6.1	699	684
Rahavarat	3.3	10 811	23 565
Lyhytaikaiset varat yhteensä		55 632	58 870
Varat yhteensä		131 448	134 560

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
OMA PÄÄOMA
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		19 681	19 681
Omat osakkeet		-1 658	-1 034
Muuntoerot		29	37
Kertyneet voittovarat		25 160	24 005
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		43 292	42 770
Määräysvallattomien omistajien osuus		293	60
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	3.1	43 585	42 830
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	3.3, 3.4	29 761	29 360
Laskennalliset verovelat	6.2	1 449	1 506
Pitkäaikaiset velat yhteensä		31 209	30 866
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	3.3, 3.4	10 912	10 968
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	4.2	12 718	12 329
Ostovelat ja muut velat	4.2	29 434	34 433
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat	6.1	271	46
Varaukset	8.1	3 319	3 088
Lyhytaikaiset velat yhteensä		56 653	60 864
Velat yhteensä		87 863	91 730
Oma pääoma ja velat yhteensä		131 448	134 560

Konsernin rahavirtalaskelma

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Tilikauden tulos		4 608	3 881
Poistot ja arvonalentumiset		6 575	6 408
Rahoituskulut ja -tuotot		2 788	2 947
Tuloverot		1 289	742
Muut oikaisut	2.5.2, 5.1, 5.2, 7.2	-12	872
Oikaisut, yhteensä		10 640	10 969
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		-9 154	15 218
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		-4 509	656
Varausten muutos		231	1 224
Käyttöpääoman muutos, yhteensä		-13 433	17 097
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja		1 816	31 947
Maksetut korot		-637	-829
Saadut korot		166	6
Muut rahoituserät		-605	-398
Saadut osingot		0	15
Maksetut verot		-1 008	-1 147
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA		-269	29 594
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	5.1, 5.3	-5 927	-6 893
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutukset	5.1, 5.3	4 398	1 030
Tytäryhtiön hankinta vähennettynä hankinta-ajankohdan rahavaroilla	7.1	-350	-
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA		-1 879	-5 862

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Omien osakkeiden hankkiminen	3.1	-625	-534
Pitkäaikaisten lainojen nostot	3.6	1 833	343
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	3.6	-419	-
Lyhytaikaisten lainojen nostot	3.6	18 125	42 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	3.6	-21 850	-44 969
Vuokrasopimusvelkojen lyhennykset	3.6	-1 668	-1 179
Lainojen korot ja muut kulut	3.1, 3.2	-1 787	-1 150
Maksetut osingot	3.1	-4 208	-4 067
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA		-10 599	-9 556
RAHAVAROJEN MUUTOS		-12 747	14 176
Rahavarat tilikauden alussa		23 565	9 403
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-8	-13
Rahavarat tilikauden lopussa	3.3	10 811	23 565

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

			Sijoitetun vapaan oman pääoman				Emoyhtiön omistajille kuuluva	Määräys vallattomien	Oma pääoma
Tuhatta euroa	Liitetieto	Osakepääoma	rahasto	Omat osakkeet	Muuntoerot	Voittovarat	oma pääoma	omistajien osuus	yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023		80	19 681	-500	18	23 353	42 632	-133	42 499
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos		-	-	-	-	3 694	3 694	187	3 881
Muuntoerot		-	-	-	18	-	18	6	25
Laajan tuloksen erät yhteensä		-	-	-	18	3 694	3 712	194	3 906
Liiketoimet omistajien kanssa	3.1
Omien osakkeiden hankinta		-	-	-534	-	-	-534	-	-534
Osinko		-	-	-	-	-4 067	-4 067	-	-4 067
Osakepalkitseminen		-	-	-	-	1 026	1 026	-	1 026
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-	-	-534	-	-3 041	-3 575	-	-3 575
Oma pääoma 31.12.2023		80	19 681	-1 034	37	24 005	42 770	60	42 830
Oma pääoma 1.1.2024		80	19 681	-1 034	37	24 005	42 770	60	42 830
Laajan tuloksen erät
Tilikauden tulos		-	-	-	-	4 374	4 374	235	4 608
Muuntoerot		-	-	-	-7	-	-7	-2	-10
Laajan tuloksen erät yhteensä		-	-	-	-7	4 374	4 366	232	4 599
Liiketoimet omistajien kanssa	3.1
Omien osakkeiden hankinta		-	-	-625	-	-	-625	-	-625
Osinko		-	-	-	-	-4 208	-4 208	-	-4 208
Osakepalkitseminen		-	-	-	-	989	989	-	989
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä		-	-	-625	-	-3 219	-3 843	-	-3 843
Oma pääoma 31.12.2024		80	19 681	-1 658	29	25 160	43 292	293	43 585

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä

1. Tilinpäätöksen yleiset laatimisperiaatteet

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot on ryhmitelty osioihin niiden aiheen mukaisiksi asiakokonaisuuksiksi. Yleinen tilinpäätöksen laadintaperusta on kerrottu osana tilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Sellaiset laadintaperiaatteet, jotka liittyvät läheisesti johonkin tiettyyn liitetietoon, on esitetty osana kyseistä liitetietoa. Jokaisen osa-alueen liitetiedot sisältävät olennaisen taloudellisen informaation, laatimisperiaatteet sekä keskeiset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut.

1.1. Konsernin perustiedot

Kreate Group Oyj tytäryhtiöineen on suomalainen infra-alan konserni, joka rakentaa vaativaa infraa. Konsernin tarjonta koostuu silta-, väylä-, pohja- ja betoni-, rata- ja kalliorakentamisesta sekä kiertotalous- ja ympäristöliiketoiminnasta. Konserni on alan johtava toimija erityisesti silta- ja pohjarakentamisessa sekä volyymillä että osaamisella mitattuna. Konsernin toimintaa ohjaavat vahvat perusarvot, joilla tuodaan laajalle sekä yksityisistä että julkisista asiakkaista koostuvalle asiakaskunnalle ratkaisukeskeisyyttä. Konsernilla on toimintaa sekä Suomessa että Ruotsissa.

Konsernin emoyhtiö Kreate Group Oyj on 31.1.2014 rekisteröity, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki, Suomi. Kreate Group Oyj on julkisesti noteerattu yhtiö, jonka osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella KREATE. Yhtiön Y-tunnus on 2601364-3 ja pääkonttorin rekisteröity osoite on Haarakaari 42, 04360 Tuusula. Kreate Group Oyj (myöhemmin "yhtiö") yhdessä liitetiedossa 7.1 esitettyjen tytäryhtiöiden kanssa muodostaa Kreate Group Oyj -konsernin (myöhemmin "konserni" tai "Kreate").

Yhtiön hallitus on hyväksynyt tämän konsernitilinpäätöksen kokouksessaan 28.2.2025. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös oikeus tehdä päätös tilinpäätöksen muuttamisesta.

Kreate julkaisee internet-sivuillaan taloudellisen katsauksen ESEF-vaatimusten mukaisena XHTML-tiedostona. Tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab on antanut yhtiölle ISAE 3000 -standardin (uudistettu) mukaisen riippumattoman tilintarkastajan kohtuullisen varmuuden antavan raportin Kreaten ESEF-tilinpäätöksestä.

1.2. Laatimisperusta

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa sovellettavaksi hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa olleita IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-tulkintoja. Vuonna 2024 voimaan tulleet uudet standardit tai standardimuutokset eivät ole vaikuttaneet olennaisesti konsernitilinpäätökseen. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisen, IFRS-säännöksiä täydentävän kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimuksen mukaiset.

Konsernitilinpäätös laaditaan alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Yrityskaupoissa käypään arvoon arvostaminen tapahtuu kertaluontoisesti yrityskaupan hankintamenolaskelmaa laadittaessa. Osakepalkkiojärjestelmiin liittyvät osakepalkkiot arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä.

Kreate on arvioinut konsernitilinpäätöstä laatiessaan laajasti konserniin kohdistuvia riskejä, mukaan lukien ilmastonmuutosta. Kreate ei katso ilmastonmuutoksella olevan erityistä vaikutusta tilinpäätöksessä esitettyihin tietoihin. Kreate ei omista kiinteistöjä tai maa-alueita, joissa katsottaisiin olevan riskiä tasearvon alentumiselle ilmastonmuutoksesta johtuvista syistä. Kreate päivittää kalustoaan systemaattisesti, jotta liiketoiminnassa käytetyt koneet pysyvät tekniikaltaan ajantasaisina ja täten vähähiilisinä.

Konsernitilinpäätös on laadittu euroissa ja se esitetään tuhansina euroina, ellei toisin ole mainittu. Luvut pyöristetään lähimpään tuhanteen euroon, joten yksittäisten esitettyjen lukujen summat voivat poiketa esitetystä summasta.

Kreate Group Oyj:n tytäryhtiö harjoittaa liiketoimintaa Ruotsissa. Vieraassa valuutassa olevien tytäryhtiöiden taseet on muunnettu euroiksi käyttäen Euroopan Keskuspankin ilmoittamia tilikauden päätöspäivän kursseja ja tuloslaskelmat ja rahavirrat käyttäen tilikauden keskikursseja. Tytäryhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muuntamisesta syntynyt muuntoero kirjataan oman pääoman muuntoeroihin ja muuntoerojen muutos muihin laajan tuloksen eriin. Määräysvallattomien omistajien osuus on erotettu tuloslaskelmassa ja laajassa tuloslaskelmassa osuutena tilikauden tuloksesta ja laajasta tuloksesta sekä taseessa osuutena omasta pääomasta.

Ulkomaisten yhtiöiden hankintamenon eliminoinnista ja hankinnan jälkeisten voittojen ja tappioiden muuntamisesta syntyvät muuntoerot esitetään muuntoeroissa omassa pääomassa. Jos ulkomainen tytäryhtiö myydään tai siitä luovutaan muuten osittain tai kokonaan, tähän liittyneet kertyneet muuntoerot kirjataan omasta pääomasta tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Ulkomaisten yksiköiden hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan euroiksi käyttäen raportointikauden päättymispäivän kursseja.

1.3. Merkittävimmät johdon harkintaan perustuvat ratkaisut sekä keskeiset epävarmuustekijät

IFRS-tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdolta tiettyjen kirjanpidollisten arvioiden tekemistä sekä harkintaan perustuvia ratkaisuja. Harkinta vaikuttaa laatimisperiaatteiden valintaan ja niiden soveltamiseen sekä varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määrään, samoin kuin esitettäviin liitetietoihin.

Harkinnassaan johto käyttää arvioita ja olettamuksia, jotka perustuvat aiempaan kokemukseen sekä johdolla tilinpäätöshetkellä olevaan näkemykseen. Arvioita ja ratkaisuja käydään läpi säännöllisesti. Toteutuneet tulokset ja ajoitus voivat kuitenkin erota näistä arvioista ja oletuksista.

Johdon tekemät harkintaan perustuvat ratkaisut

Harkintaan perustuvat ratkaisut, jotka johto on tehnyt tilinpäätöksen laatimisperiaatteita soveltaessaan, ja joilla on eniten vaikutusta konsernitilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin, koskevat seuraavaa osa-aluetta: vuokrasopimukset (liitetieto 5.2). Johto arvioi vuokrasopimusten liittyvien jatko-, päättämis- tai osto-optioiden käyttöä sekä toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aikaa.

Arviot ja oletukset

Ne oletuksiin ja arvioihin liittyvät keskeiset epävarmuustekijät, jotka aiheuttavat merkittävän riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti seuraavan tilikauden aikana, ovat konsernissa seuraavat:

• Projektien tuloutus (liitetieto 2.1)
• Varauksen kirjaaminen (liitetieto 8.1)
• Liikearvon arvonalentumistestaus (liitetieto 5.4)
• Verotettava tulo ja laskennalliset verosaamiset (liitetieto 6)
• Osakepalkkiot (liitetieto 2.5.2 ).

1.4. Toimintasegmentit

Konsernilla on yksi toimintasegmentti, Infrarakentaminen. Segmentin liiketoiminta on pääosin infrarakentamisen projekteja. Konsernin ylin päätöksentekijä eli hallitus seuraa koko konsernia ja segmentin luvut ovat yhtenevät konsernilukujen kanssa.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 91

1.5. Maantieteellisiä alueita koskevat tiedot

Konsernilla on liiketoimintaa Suomessa ja Ruotsissa. Liikevaihto maantieteellisesti jaoteltuna ja pitkäaikaiset varat on esitetty alla olevassa taulukossa liikevaihdon alkuperämaan ja varojen sijainnin mukaan.

Liikevaihto

Tuhatta euroa	2024	2023
Kotipaikkavaltio
Suomi	242 592	297 516
Ruotsi	32 882	22 504
Yhteensä	275 474	320 021

Pitkäaikaiset varat

Tuhatta euroa	2024	2023
Kotipaikkavaltio
Suomi	66 261	68 078
Ruotsi	8 413	6 325
Yhteensä	74 674	74 403

Liitetiedot liikevaihdosta on esitetty liitetiedossa 2.1.

1.6. Tulevilla tilikausilla sovellettavat uudet ja muutetut standardit

Konserni ei ole vielä soveltanut IASB:n jo julkaisemia uudistettuja standardeja ja tulkintoja, joiden voimaantulopäivä ei ole ollut ennen 31.12.2024. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien.

IFRS 18 standardi tulee korvaamaan olemassa olevan IAS 1 standardin ja sitä tulee soveltaa 1.1.2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Konsernin arviointi uuden standardin vaikutuksista on vielä kesken, mutta muutos tulee vaikuttamaan ainakin tuloslaskelman esittämiseen, missä osuus yhteisyrityksen tuloksesta tullaan muutoksen jälkeen esittämään liiketuloksen alapuolella, sekä rahavirran esittämistapaan.

Konsernin nykyisen arvion mukaan muilla tulevilla standardimuutoksilla ei ole olennaista vaikutusta tuleviin konsernitilinpäätöksiin.

2.1. Liikevaihto

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tuloutus

Myyntituotot kirjataan siten, että ne kuvaavat luvattujen tavaroiden tai palveluiden luovuttamista asiakkaalle sellaiseen rahamäärään, johon konserni odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluita vastaan. Liikevaihdossa esitetään tuotteiden ja palveluiden myynnistä saadut tuotot käypään arvoon vähennettynä välillisillä veroilla ja alennuksilla vain siihen asti, kun on todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta. Konserni kirjaa myyntituoton silloin, kun (tai sitä mukaa kun) suoritevelvoite täytetään, eli kun määräysvalta suoritevelvoitteen taustalla olevaan tavaraan tai palveluun siirtyy asiakkaalle.

Myyntituottojen tuloutushetki perustuu tavaran tai palvelun määräysvallan siirtymiseen asiakkaalle. Konsernin tuotot ovat ajan kuluessa tuloutettavia myyntituottoja. Konsernilla voi olla vähäisissä määrin yhtenä hetkenä tuloutettavia myyntituottoja, mutta näiden määrä ei ole olennainen.

Myyntituottojen tuloutus ajan kuluessa

Konsernin tulovirta syntyy lähes täysin infrarakentamisen hankesopimuksista. Konsernin yleisimmät sopimustyypit ovat kiinteähintainen urakkasopimus, ST-sopimus (suunnittele ja toteuta), STk-sopimus (suunnittele ja toteuta sisältäen kehitysvaiheen), allianssi- ja projektinjohtourakka. Yhtä sopimusta käsitellään aina yhtenä kokonaisuutena, ja siihen liittyvät tulot kirjataan tuotoksi ajan kuluessa, hankkeen suoritevelvoitteen täyttämisasteen perusteella. Osassa sopimuksia voidaan tunnistaa erikseen kehitys- ja toteutusvaiheet, jolloin tilaaja hyväksyy erikseen siirtymisen toteutusvaiheeseen. Kreate käsittelee kehitys- ja hankevaiheen toisistaan erillisinä, mikäli niiden merkitys on olennainen. Pienemmissä sopimuksissa kehitys- ja toteutusvaihe voidaan käsitellä yhtenä kokonaisuutena, kuitenkin siten, että toteuttamisvaihe sisällytetään urakkakokonaisuuteen vasta tilaajan sitouduttua toteuttamisvaiheeseen. Tämä johtaa olennaisilta osin samaan lopputulemaan, kuin jos vaiheet tuloutettaisiin erikseen. Myyntituotot asiakassopimuksista kirjataan ajan kuluessa, sillä asiakkaalla katsotaan olevan määräysvalta omaisuuserään, johon palvelu suoritetaan. Asiakassopimuksesta syntyvällä omaisuuserällä ei katsota olevan konsernille vaihtoehtoista käyttöä. Konsernilla on myös tosiasiallinen oikeus saada maksu tarkasteluhetkeen mennessä tuotetusta suoritteesta.

Ajan kuluessa tuloutettavien myyntituottojen määrittäminen perustuu suoritevelvoitteen täyttämisasteeseen. Suoritevelvoitteen täyttämisaste määritellään kuhunkin hankkeeseen liittyen tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä aiheutuneiden menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Hankkeen myyntituottoon voivat vaikuttaa mahdolliset lisä- ja muutostyöt, joiden hinnoitteluperusteesta sovitaan sopimuskohtaisesti. Konsernin sopimukset voivat sisältää myös muuttuvia vastikkeita, kuten bonuksia tai sanktioita. Konserni sisällyttää transaktiohintaan muuttuvan vastikkeen vain siihen määrään asti kuin on erittäin todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin ratkeaa. Hankkeen arvioidut myyntituotot sekä kokonaismenot päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa. Silloin kun pitkäaikaishankkeen lopputulosta ei voida luotettavasti arvioida, hankkeesta saatavia tuottoja kirjataan vain siihen määrään asti, kun toteutuneita menoja vastaava

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 92

rahamäärä on saatavissa. Mikäli on todennäköistä, että hankkeen valmiiksi saattamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät hankkeesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Jos hankkeen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin valmiusasteen perusteella kirjatut myyntituotot, erotus esitetään asiakassopimukseen perustuvana omaisuuseränä taseessa erillisenä eränä. Jos hankkeen laskutus on suurempi kuin valmiusasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana velkana taseessa erillisenä eränä. Asiakkaan suorittaman maksun ja konsernin työsuoritteen luovuttamisen välissä ei ole ajallisesti merkittävää eroa. Asiakkaan suorittamat maksut seuraavat pääosin hankkeen etenemää, perustuen sopimuksessa sovittuihin maksuerätaulukoihin. Konsernin hankesopimuksiin ei sisälly merkittäviä rahoituskomponentteja maksuehtojen ollen pääsääntöisesti kahdesta viikosta korkeintaan kahteen kuukauteen.

Hankesopimuksen hankintaan liittyvät laskenta- ja suunnittelukustannukset kirjataan kuluna. Konsernilla ei ole tavanomaisen takuun ylittäviä takuuehtoja. Takuiden pituus on yleensä kahdesta viiteen vuotta. Normaalit lakisääteiset takuut käsitellään varauksina, jotka on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 8.1. Tyypillisesti sopimusmuutokset ovat lisä- ja muutostöitä, jotka käsitellään osana alkuperäistä sopimusta. Urakkasopimusten taseeseen kirjaamattomat sopimusperusteiset vastuut on esitetty liitetiedossa 8.2.

Johdon arviot ja oletukset - Tuloutus

Kun tuottojen kirjaaminen tapahtuu ajan kuluessa, sopimuksen lopputulosta arvioidaan säännöllisesti. Pitkäaikaishankkeen tuottojen kirjaaminen perustuu arvioihin hankkeen odotettavissa olevista todennäköisistä myyntituotoista ja kuluista, samoin kuin hankkeen suoritevelvoitteen täyttämisasteen luotettavaan mittaamiseen. Mikäli arviot hankkeen lopputulemasta muuttuvat, tuloutusta oikaistaan raportointikaudella, jolloin muutos on ensi kertaa tiedossa. Pitkäaikaishankkeen tuottojen kirjaamisessa käytetään olettamia ja ennusteita, jotka pääasiassa liittyvät tulevaisuuden materiaali- ja palkkakustannuksiin sekä projektiin liittyviin yleiskustannuksiin. Tästä johtuen voi syntyä riski, että hankkeen kokonaiskustannukset ylittävät alun perin arvioidut kustannukset ja projekti voi muuttua kannattamattomaksi. Riski lisääntyy, kun toimituksen kesto kasvaa. Tällöin myös sen todennäköisyys kasvaa, että olosuhteet, joihin ennusteet alun perin perustuivat, muuttuvat aiheuttaen lisäkustannuksia, joita ei voida enää kattaa. Kohonneita kustannuksia aiheuttavia tekijöitä ovat mm. materiaali- ja työvoimakustannusten muutokset, olosuhteista johtuvat projektimuutokset, ennakoimattomia kustannuksia aiheuttavat projektimuutokset, toimittajien ja alihankkijoiden vialliset suoritteet sekä odottamattomien tilanteiden ja tapahtumien aiheuttamat viivästykset. Kun muutokset huomioidaan ennusteissa kumulatiivisesti, kirjatut tuotot ja kulut heijastavat nykyistä hankkeiden valmiusastetta. Hankkeesta odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Konsernin projektit kestävät muutamasta kuukaudesta muutamaan vuoteen. Infra-alalle tyypillisesti toiminta on kausiluoteista ja projekteista kertyy eniten tuottoja alkukevään ja loppusyksyn välisenä ajanjaksona. Lähes 90 % konsernin liikevaihdosta kertyi tilikauden aikana Suomesta. Tilikauden aikana Ruotsin tytäryhtiöiden liikevaihto oli 32,9 miljoonaa euroa. Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat on eritelty käyttöpääoman liitetiedoissa 4.1 ja 4.2.

Konsernin liikevaihto jakaantuu liiketoiminnoittain seuraavasti:

Tuhatta euroa	2024	2023
Taitorakentaminen 1)	183 006	249 700
Väylärakentaminen 2)	88 789	71 227
Muu 3)	3 678	-906
Yhteensä	275 474	320 021

1) sisältää mm. pohja- ja insinöörirakentamista

2) sisältää mm. rata-, tie- ja katurakentamista

3) sisältää myös konsernin yhtiöiden välisten sisäisten erien eliminoinnit

Ruotsin liikevaihto sisältyy Taitorakentamisen liiketoimintaan. Väylärakentamisen liikevaihto on kasvanut edellisestä tilikaudesta. Kasvua on tuonut erityisesti ratarakentamiseen liittyvät työt. Taitorakentamisen liikevaihto laski edelliseen vuoteen verrattuna, huolimatta Ruotsin liikevaihdon liikevaihdon kasvusta. Lasku näkyi erityisesti pohjaja insinöörirakentamisessa, jossa tilaajat ovat merkittävässä määrin yksityisiä tahoja. Liikevaihdon maantieteellinen jakauma on esitetty liitetiedossa 1.5.

Konsernin liikevaihto jakaantuu asiakasryhmittäin seuraavasti:

	2024	2023
Kaupungit ja kunnat	14 %	18 %
Valtio	50 %	40 %
Yksityinen sektori	35 %	42 %

Kreaten liikevaihdosta yksityisen sektorin osuus on ollut tilikausien välillä tasainen. Kaupunkien, kuntien ja valtion osuus vaihtelee käynnissä olevien hankkeiden mukaisesti.

Tilauskanta

Tuhatta euroa	2024	2023
Tuotoksi kirjaamatta oleva määrä
Tuloutus vuoden kuluessa	118 914	168 435
Myöhemmin tuloutettava	57 683	27 839
Tuotoksi kirjaamatta oleva määrä yhteensä	176 596	196 274

Tilauskanta laski edellisen vuoden tasoon verrattuna. Tilauskanta ei sisällä kehitysvaiheessa olevia hankkeita, joiden odotetaan siirtyvän toteutusvaiheeseen tilikauden 2025 aikana: Vantaan ratikan itäosa ja Tampereen henkilöratapiha.

2.2. Liiketoiminnan muut tuotot

Liiketoiminnan muut tuotot olivat tilikaudella yhteensä 1,9 (0,9) miljoonaa euroa. Vuonna 2024 liiketoiminnan muihin tuottoihin on kirjattu 0,5 miljoonaa euroa myyntivoittoa koskien Tuusulan kiinteistöjen myyntiä. Muutoin liiketoiminnan muut tuotot koostuvat enimmäkseen metalliromun sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynneistä ja vakuutuskorvauksista.

2.3. Materiaalit ja palvelut

Tuhatta euroa	2024	2023
Aineet ja tarvikkeet
Ostot tilikauden aikana	58 211	63 313
Vuokrakulut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista	3 773	3 814
Ulkopuoliset palvelut	141 604	183 965
Materiaalit ja palvelut yhteensä	203 587	251 093

2.4. Liiketoiminnan muut kulut

Tuhatta euroa	2024	2023
Vuokrakulut lyhytaikaisista vuokrasopimuksista	1 584	1 504
Vuokrakulut arvoltaan vähäisistä vuokrasopimuksista	202	265
Vapaaehtoiset henkilöstösivukulut	1 604	1 482
Matkakulut	4 393	3 918
IT kulut	1 816	1 598
Muut liiketoiminnan kulut	5 239	4 905
Liiketoiminnan muut kulut yhteensä	14 839	13 672

2.4.1. Tilintarkastajien palkkiot

Tuhatta euroa	2024	2023
KPMG Oy Ab
Tilintarkastus	168	138
Muut palvelut	88	13
TIlintarkastajien palkkiot yhteensä	256	151

Muut palvelut koostuvat kestävyysraportin varmennuksesta, ESEF-tilinpäätöksen varmennuksesta sekä muista mahdollisista laki- ja konsultointipalkkioista.

2.5. Henkilöstö

2.5.1. Työsuhde-etuudet

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Työsuhde-etuudet

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet, kuten palkat, palkkiot sekä luontaisedut, vuosilomat ja bonukset kirjataan sille kaudelle, jolla kyseinen työ on suoritettu.

Eläkejärjestelyt luokitellaan etuuspohjaisiksi tai maksupohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisissa järjestelyissä konserni suorittaa julkisesti tai yksityisesti hallinnoitaviin eläkevakuutuksiin maksuja, jotka ovat pakollisia, sopimukseen perustuvia tai vapaaehtoisia. Konsernilla ei ole näiden suoritusten lisäksi muita maksuvelvoitteita. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä.

Suoritetut maksut kirjataan henkilöstökuluiksi, kun ne erääntyvät maksettaviksi. Etukäteen suoritetut maksut merkitään varoiksi taseeseen siltä osin kuin ne ovat saatavissa takaisin palautuksina tai tulevien maksujen vähennyksinä.

Konsernin eläkejärjestelyt luokitellaan maksupohjaisiksi ja eläketurva on järjestetty eläkevakuutusyhtiöiden kautta. Konsernilla on lakisääteisen eläkevakuutuksen lisäksi rajatulle ryhmälle ryhmäeläkevakuutus, sekä yksittäisiä vapaaehtoisia lisäeläkejärjestelyjä. Ryhmäeläke- tai vapaaehtoisissa lisäeläkejärjestelyissä konsernin vastuu rajoittuu maksetun preemion määrään.

Henkilöstökulut

Tuhatta euroa	2024	2023
Palkat ja palkkiot	35 074	34 306
Osakeperusteiset maksut	989	1 026
Eläkekulut	5 772	4 876
Muut henkilöstösivukulut	2 222	2 472
Palkat ja palkkiot yhteensä	44 057	42 679

Johdon palkat ja palkkiot on eritelty lähipiiri -liitetiedossa 8.3.

2.5.2. Osakeperusteiset maksut

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Osakeperusteiset maksut

Osakeperusteiset palkkiojärjestelmät arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja kirjataan tasaerin kuluksi oikeuden syntymisajanjaksolle. Vastaava oikaisu tehdään omaan pääomaan, tai velkoihin mikäli kyseessä on rahana maksettava etuus. Konserni tarkastaa oletuksen lopullisesta määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja alkuperäisiin arvioihin tehtävien tarkistusten mahdollinen vaikutus kirjataan tuloslaskelmaan, ja omaan pääomaan tai velkoihin tehdään vastaava oikaisu. Mikäli osakkeina maksettavaan erään liittyy veroja varten rahana maksettava osuus, se käsitellään osana osakkeina maksettavaa tapahtumaa. Konsernilla ei ole rahana maksettavia osakeperusteisia etuuksia, jotka kirjattaisiin velkoihin.

Konsernilla on pitkän aikavälin osakepohjaisia kannustinjärjestelmiä konsernin ja konsernin yhteisyrityksen avainhenkilöille. Järjestelmien tavoitteena on yhdenmukaistaa yhtiön, osakkeenomistajien ja avainhenkilöiden tavoitteet yhtiön arvon kasvattamiseksi pitkällä aikavälillä, sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön ja tarjota heille kilpailukykyiset yhtiön osakkeiden ansaintaan ja kertymiseen sekä osakkeen arvonnousuun perustuvat palkkiojärjestelmät. Osakepohjaisten kannustinjärjestelmien katsotaan kuuluvan IFRS 2 Osakeperusteiset maksut standardin soveltamisalaan.

Osakepalkkiojärjestelmä 2021-2024, ansaintajaksot 2021–2022 ja 2023-2024

Osakepalkkiojärjestelmissä on kahden vuoden mittainen ansaintajakso, jota seuraa kahden vuoden mittainen sitouttamisjakso. Yhtiön hallitus päättää järjestelmän ansaintakriteerit ja kullekin kriteerille asetettavat tavoitteet ansaintajakson alussa. Järjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan sitouttamisjakson päättymisen jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta osallistujalle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Jos osallistujan työ- tai toimisuhde päättyy ennen palkkion maksamista, palkkiota ei pääsääntöisesti makseta. Palkkio perustuu konsernin kumulatiiviseen liikevoittoon ennen aineettomien hyödykkeiden poistoja ja arvonalentumisia (EBITA), Kreaten osakkeen kokonaistuottoon (TSR) ja yhtiön strategisten tavoitteiden toteutumiseen.

Osakepalkkiojärjestelmän kohderyhmä on johtoryhmään kuuluvat henkilöt. Lisäksi yhtiön johtoryhmän jäsenen on omistettava vähintään 50 prosenttia osakepalkkio- ja osakebonusjärjestelmien perusteella hänelle maksetuista netto-osakkeista, kunnes johtoryhmän jäsenen koko osakeomistus yhtiössä vastaa yhteensä hänen bruttovuosipalkkansa arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin johtoryhmän jäsenyys jatkuu.

Osakebonusjärjestelmät 2022-2024, 2023-2025 ja 2024-2026

Osakebonusjärjestelmät on sidottu tulospalkkiotavoitteisiin, joiden perusteella osakebonus maksetaan osallistujille kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen. Osakkeiden hankkimisesta ja hallinnoimisesta vastaa ulkopuolinen palveluntuottaja, ja tätä tarkoitusta varten on erikseen perustettu holdingyhtiö EAI Kreate Holding Oy. Palkitsemista varten hankittavien osakkeiden hankinnan käsittelystä konsernissa on käsitelty liitetiedossa 3.1 Oma pääoma.

Osakebonusjärjestelmä tarjoaa kohderyhmään kuuluville avainhenkilöille mahdollisuuden ansaita palkkiona yhtiön osakkeita muuntamalla hallituksen päättämä osuus ansaitusta tulospalkkiosta osakkeiksi. Osakkeiksi muunnettu tulospalkkio kerrotaan ennen palkkion maksua hallituksen päättämällä palkkiokertoimella.

Osakebonusjärjestelmän mahdollinen palkkio maksetaan kahden vuoden sitouttamisjakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana. Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkiosta avainhenkilölle aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Avainhenkilölle hyvitetään maksun yhteydessä osakkeille sitouttamisjakson aikana maksetut osingot ja mahdolliset varojen jaot.

Keväällä 2024 hallitus päätti osakebonusjärjestelmästä 2024-2026 ja sen kohderyhmään kuuluvista henkilöistä. Osakebonusjärjestelmän kohderyhmään kuuluu 39 eri avainhenkilöä, mukaan lukien yhtiön johtoryhmän jäsenet. Osakebonusjärjestelmässä kohderyhmään kuuluvat henkilöt voivat muuntaa yhteensä enintään noin 1,8 M€ ansaitsemistaan tulospalkkioista osakkeiksi. Osallistujille maksetaan lisäosakkeita palkkiokertoimella 0,5, joka vastaa 31.12.2024 päätöskurssilla noin 126 000 osaketta. Järjestelmästä maksettavien osakkeiden lopullinen lukumäärä riippuu järjestelmään osallistuvien henkilöiden lukumäärästä, tulospalkkiototeumasta sekä osakkeen kurssista muuntohetkellä.

Johdon arviot ja oletukset - Osakeperusteiset maksut

Myöntämishetkellä määritetty osakeperusteisesta palkkiojärjestelmästä kirjattu kulu pohjautuu konsernin johdon arvioon osakkeiden määrästä, johon oletetaan syntyvän oikeus oikeuden syntymisajanjakson lopussa. Arvioitua ansaittujen osakkeiden määrää päivitetään oikeuden syntymisajanjakson loppuun asti perustuen ansaintakriteerien täyttymiseen ja ansaittujen tulospalkkioiden määrään.

Osakepohjaiset kannustimet tilikaudella 1.1.2024 - 31.12.2024

Ohjelma	OSAKEBONUS JÄRJESTELMÄ 2022-2024	OSAKEBONUS JÄRJESTELMÄ 2023-2025	OSAKEBONUS JÄRJESTELMÄ 2024-2026	OSAKEPALKKIO JÄRJESTELMÄ 2021–2022	OSAKEPALKKIO JÄRJESTELMÄ 2023–2024
Tyyppi	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE	OSAKE
Instrumentti	Ansaintajakso 2022	Ansaintajakso 2023	Ansaintajakso 2024	OSP 2021-2022	OSP 2023-2024
Enimmäismäärä, kpl	145 744	148 089		160 000	140 000
Alkuperäinen allokaatiopäivä	22.6.2021	8.2.2023	2/27/2024	5.11.2021	8.2.2023
Vapautumispäivä	31.1.2025	31.1.2026	31.1.2027	31.1.2025	31.1.2026
Enimmäisvoimassaoloaika, vuosia	3,6	3,0	2,9	3,2	3,0
Juoksuaikaa jäljellä, vuosia	0,1	1,1	2,1	0,1	1,1
Henkilöitä tilikauden päättyessä	30,0	27,0	39,0	7,0	7,0
Toteutustapa	Osakkeet ja raha	Osakkeet ja raha	Osakkeet ja raha	Osakkeet ja raha	Osakkeet ja raha

Tilikauden tapahtumat	Ansaintajakso 2022	Ansaintajakso 2023	Ansaintajakso 2024	Ansaintajakso 2021-2022	Ansaintajakso 2023-2024	Yhteensä
Kauden alussa ulkona olleet	142 723	-	-	2 430	137 874	283 027
Muutokset tilikaudella
Kaudella myönnetyt	4 916	148 089	-	-	-	153 005
Kaudella menetetyt	1 895	7 072	-	-	12 000	20 967
Kauden lopussa ulkona olevat	145 744	141 017	-	2 430	125 874	415 065

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 96

Käyvän arvon määrittely

Osakeperusteisille kannustinjärjestelmille on myöntämishetkellä määritelty käypä arvo, joka kirjataan kuluksi kannustimien sitouttamisajalle.

Osakepohjaisten kannustimien vaikutus tulokseen ja taloudelliseen tilanteeseen tilikauden aikana, €

Tilikauden kulut, osakeperusteiset maksut, osakkeina toteutettavat	989 270
Arvio osakepohjaisten kannustinjärjestelmien rahana verottajalle maksettavasta osuudesta arvioituna
tilikauden lopussa	2 082 337

2.5.3. Henkilöstömäärä

	2024	2023
Toimihenkilöiden määrä keskimäärin	285	241
Työntekijöiden määrä keskimäärin	222	213
Henkilöstömäärä keskimäärin	507	454
Henkilöstömäärä tilikauden lopussa	511	472

Yhteisyritys KFS Finland Oy:n konsernin keskimääräinen henkilöstömäärä vuoden 2024 aikana on 89 (2023: 86).

3.1. Oma pääoma

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Oma pääoma

Oman pääoman ehtoinen instrumentti on mikä tahansa sopimus, joka osoittaa oikeutta osuuteen Kreaten varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen.

Yhtiöllä on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtäläinen oikeus osinkoon. Osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki osakkeet on maksettu täysimääräisesti.

Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon kirjataan osakeantien merkintähinnoista se osuus, jota ei kirjata osakepääomaan. Muiden kuin avainhenkilöiden osakepalkkio- ja osakebonusjärjestelmiin liittyvien omien osakkeiden hankintahinta on merkitty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon vähennykseksi.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Muuntoerojen muutos esitetään laajan tuloksen erissä.

Konsernin osakeperusteisiin maksuihin liittyvät laatimisperiaatteet on esitetty liitetiedossa 2.5.2.

Osakkeet

	Ulkona olevat
	osakkeet	Omat osakkeet	Osakemäärä yhteensä
Osakemäärä 31.12.2022	8 841 266	143 506	8 984 772
Muutokset 2023	-75 000	75 000	-
Osakemäärä 31.12.2023	8 766 266	218 506	8 984 772
Muutokset 2024	-75 000	75 000	-
Osakemäärä 31.12.2024	8 691 266	293 506	8 984 772

Omat osakkeet

Kreate Group Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.2024 on 8 984 772 kappaletta ja osakepääoma on 80 000 euroa. Emoyhtiöllä on itsellään hallussaan omia osakkeita 90 000 kappaletta, joiden hankintahinta on 99 300 euroa ja joka on vähennetty sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 97

Lisäksi yhtiöllä on sopimus ulkoisen palveluntuottajan kanssa avainhenkilöiden osakepalkkio- ja osakebonusjärjestelmien hallinnoinnista. 31.12.2024 näiden konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavien osakkeiden määrä oli 203 506 kappaletta, joista 75 000 kappaletta on hankittu vuoden 2024 aikana. Konsernitaseessa omina osakkeina raportoitavien osakkeiden määrä vastasi 2,3 % yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Nämä osakkeet ovat EAI Kreate Holding Oy:n omaisuutta, kunnes osakkeet kannustinjärjestelmien puitteissa luovutetaan osallistujille. EAI Kreate Holding Oy:n juridinen omistus on ulkoisella palveluntuottajalla, mutta sopimuksen perusteella Kreate tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä, jonka vuoksi holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen ns. strukturoituna yhteisönä, jolloin omina osakkeina raportoidaan konsernitilinpäätöksessä yhteensä 293 506 kpl.

Sijoitetun vapaan pääoman rahasto

Raportointikaudella ei ole ollut sijoitetun vapaan pääoman rahastoon vaikuttavia tapahtumia.

Osingonjako ja hallituksen valtuutukset

Kreate jakoi osakkailleen osinkoja 31.12.2023 päättyneen tilikauden perusteella 0,48 euroa osakkeelta. Osinko maksettiin kahdessa erässä. Osingon ensimmäinen erä, 0,30 euroa osakkeelta maksettiin 9.4.2024 niille osakkeenomistajille, jotka osingonmaksun täsmäytyspäivänä 27.3.2024 olivat merkittyinä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Osingon toinen erä 0,18 euroa osakkeelta maksettiin 3.10.2024.

Hallituksella on voimassa oleva valtuutus päättää Kreaten omien osakkeiden hankkimisista ja niiden pantiksi ottamisesta. Hankittavien tai pantiksi otettavien omien osakkeiden kokonaismäärä on yhteensä enintään 898 000 osaketta. Kreate ei voi yhdessä tytäryhtiöidensä kanssa omistaa ja/tai pitää panttina millään hetkellä enempää kuin 10 prosenttia kaikista Kreaten osakkeista. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain Kreaten vapaalla omalla pääomalla. Valtuutuksia ei käytetty tilikauden aikana.

Hallitus ehdottaa 28.3.2025 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,50 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä on huhtikuussa 2025 ja toinen lokakuussa 2025.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 4.2.2025 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 8 777 569 osaketta, mitä vastaava osingon kokonaismäärä on 4 388 784,50 euroa.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 98

3.2. Rahoitustuotot ja -kulut

Tuhatta euroa	2024	2023
Osinkotuotot	0	0
Korkotuotot	166	7
Muut rahoitustuotot	0	0
Rahoitustuotot yhteensä	166	7
Rahoituskulut ilman käyttöoikeusomaisuuseriä
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista pl. yritystodistukset	-1 890	-2 149
Korkokulut yritystodistuksista	-231	-253
Muut korkokulut	-53	-75
Muut rahoituskulut	-605	-399
Rahoituskulut käyttöoikeusomaisuuserät
Korkokulut vuokrasopimusvelat	-176	-78
Rahoituskulut yhteensä	-2 954	-2 953
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-2 788	-2 947

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto (tappio) ulkona olevien kantaosakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla (tilikauden aikana), pois lukien mahdolliset yhtiön hallussa olevat omat osakkeet.

Kun lasketaan laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta, ulkona olevien osakkeiden painotetussa keskimääräisessä lukumäärässä otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten osakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Tilikauden 2024 lopussa konsernilla oli 203 506 (128 506) omaa osaketta varattuna osakepalkitsemisjärjestelmään, jotka luovutetaan osakepalkitsemisjärjestelmiin osallistuneille henkilöille ohjelman ehtojen täyttyessä. Lisätietoja on esitetty liitetiedossa 2.5.2.

Laimentamaton osakekohtainen tulos	2024	2023
Yhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, tuhatta euroa	4 374	3 694
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1000 kappaletta	8 751	8 766
Laimentamaton osakekohtainen tulos (euroa / osake)	0,50	0,44
Laimennettu osakekohtainen tulos	2024	2023
Yhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto, tuhatta euroa	4 374	3 694
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1000 kappaletta	8 751	8 766
Osakepalkitsemiseen varattujen omien osakkeiden vaikutus, 1000 kappaletta	144	129
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1000 kappaletta	8 895	8 895
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos (euroa/osake)	0,49	0,44

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat

Konserni luokittelee rahoitusvaransa seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu konsernin määrittelemään liiketoimintamalliin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisiin rahavirtoihin.

Rahoitusvarat, joiden osalta liiketoimintamallina on pitää omaisuuserät eräpäivään asti ja joiden sopimukseen perustuvat rahavirrat muodostuvat yksinomaan pääomasta ja koronmaksusta, luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi. Muut rahoitusvarat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi.

Rahoitusvarat kirjataan taseeseen ja taseesta pois selvityspäivänä. Rahoitusvarojen taseesta pois kirjaaminen tapahtuu silloin, kun konsernin sopimusperusteinen oikeus rahavirtoihin on lakannut olemasta voimassa tai menetetty tai kun riskit ja tuotot on kaikilta olennaisilta osin siirretty konsernin ulkopuolelle. Kun rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta, syntynyt voitto tai tappio kirjataan suoraan tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin (tai myyntisaamisten osalta muihin liiketoiminnan tuottoihin tai kuluihin) yhdessä mahdollisten valuuttakurssivoittojen ja -tappioiden kanssa.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviksi rahoitusvaroiksi luokitellaan määräaikaiset pankkitalletukset sekä myyntisaamiset ja muut saamiset pois lukien siirtosaamiset. Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen korkotuotot kirjataan rahoitustuottoihin käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Konserni arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen odotettavissa olevat luottotappiot tulevaisuuteen suuntautuvan informaation perusteella. Sovellettava arvonalentumisen arviointimenetelmä perustuu siihen, onko rahoitusvaran luottotappioriski kasvanut merkittävästi.

Myyntisaamisten arvonalentumiskirjauksissa konserni soveltaa yksinkertaistettua menettelyä, jonka mukaan odotettavissa oleva luottotappio kirjataan koko voimassaoloajalta, paitsi jos saatavasta on jo kirjattu arvonalentuminen. Arvonalentumisen tarvetta omaisuuseristä arvioidaan jatkuvasti sekä yksittäin että ryhmän tasolla. Näyttöä arvonalentumisesta voivat olla viitteet velallisen merkittävistä taloudellisista vaikeuksista, konkurssista tai sopimuksellisten maksujen laiminlyönnistä. Konserni huomioi myyntisaamisten odotettavissa olevaa luottotappiota laskiessaan muun muassa aiempien tilikausien luottotappioiden määrän, myyntisaamisten ikäjakauman sekä talouden yleisen tilanteen. Odotettavissa olevien luottotappioiden muutokset ja toteutuneet luottotappiot esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa.

Rahavarat koostuvat vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat on eritelty käyttöpääoman liitetiedoissa 4.1 ja 4.2.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat

Konsernilla ei ole ollut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja tilikausilla 2024 ja 2023.

Rahoitusvelat

Konserni luokittelee rahoitusvelkansa jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviksi rahoitusveloiksi.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvelat

Muista kuin johdannaissopimuksista johtuvat rahoitusvelat luokitellaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviksi rahoitusveloiksi. Ne kirjataan alun perin saadun vastikkeen perusteella käypään arvoon. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvelkojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat

Konsernilla ei ole ollut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvelkoja tilikausilla 2024 ja 2023.

Käyvän arvon määrittäminen

Kaikki varat, ja velat, jotka arvostetaan käypään arvoon, tai joiden käypä arvo esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käypien arvojen hierarkiaa käyttäen seuraavasti:

Taso 1: Käyvät arvot perustuvat täysin samanlaisten omaisuuserien tai velkojen noteerattuihin hintoihin toimivilla markkinoilla.

Taso 2: Käyvät arvot perustuvat merkittäviltä osin muihin tietoihin kuin tasoon 1 sisältyviin noteerattuihin hintoihin, mutta kuitenkin tietoihin, jotka kyseiselle omaisuuserälle tai velalle ovat todennettavissa joko suoraan tai epäsuorasti. Näiden instrumenttien käyvän arvon määrittämisessä konserni käyttää yleisesti hyväksyttyjä arvostusmalleja, joiden tiedot perustuvat merkittäviltä osin todennettaviin markkinatietoihin.

Taso 3: Käyvät arvot perustuvat omaisuuserää tai velkaa koskeviin tietoihin, jotka eivät perustu todettavissa olevaan markkinatietoon. Konserni selvittää jokaisen raportointikauden lopussa, onko toistuvasti tilinpäätökseen merkittäviä varoja ja velkoja siirtynyt hierarkian tasolta toiselle. Luokittelun uudelleenarviointi perustuu käyvän arvon määrittämisessä käytettäviin merkittäviin alimman hierarkiatason syöttötietoihin.

Lyhytaikaisten myyntisaamisten ja muiden saamisten sekä ostovelkojen ja muiden velkojen tasearvon oletetaan olevan sama kuin käypä arvo niiden luonteen mukaisesti.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 100

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat

31.12.2024
Tuhatta euroa	Tasearvo	Käypä arvo
Rahoitusvarat
Saamiset	224	224
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	224	224
Myyntisaamiset ja muut saamiset	27 991	27 991
Rahavarat	10 811	10 811
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	38 802	38 802
Rahoitusvarat, yhteensä	39 026	39 026
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	24 635	24 700
Osamaksuvelat	1 919	1 919
Vuokrasopimusvelat	3 207
Pitkäaikaiset korolliset velat	29 761
Lainat rahoituslaitoksilta	2 600	2 600
Yritystodistukset	6 000	6 000
Osamaksuvelat	226	226
Vuokrasopimusvelat	2 085
Lyhytaikaiset korolliset velat	10 912
Ostovelat ja muut velat	16 053	16 053
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	16 053	16 053
Rahoitusvelat, yhteensä	56 725

31.12.2023
Tuhatta euroa	Tasearvo	Käypä arvo
Rahoitusvarat
Saamiset	285	285
Pitkäaikaiset rahoitusvarat	285	285
Myyntisaamiset ja muut saamiset	19 389	19 389
Rahavarat	23 565	23 565
Lyhytaikaiset rahoitusvarat	42 954	42 954
Rahoitusvarat, yhteensä	43 239	43 239
Rahoitusvelat
Lainat rahoituslaitoksilta	27 172	27 300
Osamaksuvelat	339	339
Vuokrasopimusvelat	1 848
Pitkäaikaiset korolliset velat	29 360
Lainat rahoituslaitoksilta	2 600	2 600
Yritystodistukset	7 000	7 000
Osamaksuvelat	233	233
Vuokrasopimusvelat	1 134
Lyhytaikaiset korolliset velat	10 968
Ostovelat ja muut velat	20 835	20 835
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat	20 835	20 835
Rahoitusvelat, yhteensä	61 163

Lainat rahoituslaitoksilta on luokiteltu käyvän arvon arvostuksen hierarkiatasolle 2.

3.4. Rahoitusriskien hallinta

Konsernin riskienhallinnan tavoitteena on minimoida rahoitusmarkkinoiden muutosten haitalliset vaikutukset konsernin tuloslaskelmaan, taseeseen ja kassavirtoihin. Konserni altistuu liiketoiminnassaan korko-, luotto-, valuutta- ja vastapuoli- sekä maksuvalmiusriskille. Rahoitusasioista vastaavat taloushenkilöstö ja operatiivinen johto.

Konsernilla on kassavaroihin liittyviä korollisia saamisia ja velkoja, mutta muutoin sen tuotot ja liiketoiminnan rahavirrat ovat pääosiltaan riippumattomia markkinakorkojen muutoksista. Konsernin pääasialliset rahoitusvelat koostuvat korollisista veloista sekä osto- ja muista veloista. Konserni ei sovella suojauslaskentaa.

Korkoriski

Konsernin korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen vaihtelun aiheuttamat muutokset konsernin tulokseen ja kassavirtoihin. Konsernin korkoriski muodostuu pitkäaikaisista, vaihtuvakorkoisista velkasopimuksista sekä korollisista rahoitusvaroista. Korkotason muutokset vaikuttavat konsernin rahoituskuluihin. Konserni voi ottaa pitkäaikaista velkaa sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisena. Vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten velkojen suhdetta voidaan muuttaa tarvittaessa korkojohdannaisilla. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut voimassa koronvaihtosopimuksia. Korkoriskin herkkyysanalyysin mukaan yhden prosenttiyksikön korkojen nousu olisi kasvattanut konsernin nettorahoituskuluja 0,3 (0,4) miljoonaa euroa ennen veroja. Yhden prosenttiyksikön muutoksella ei olisi ollut merkittävää vaikutusta konsernin taseeseen.

Tilinpäätöshetkellä konsernilla oli vakuudettomia korollisia rahoituslaitoslainoja 29,4 (2023: 30,3) miljoonaa euroa.

Korollisten velkojen keskikorko ilman taseeseen kirjattuja vuokrasopimusvelkoja oli tilikaudella tammi- joulukuussa 6,1 (5,7) prosenttia. Konsernin korollisten velkojen keskikorko on noussut markkinakorkojen mukaisesti.

Luottoriski

Luottoriski on riski taloudellisesta menetyksestä, joka syntyy siinä tapauksessa, että asiakas ei pysty suoriutumaan sopimusvelvoitteistaan. Konsernin luottoriski liittyy vastapuoliin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa konsernilla on pitkäaikaisia sopimuksia. Konserni altistuu luottoriskille pääasiassa konsernin myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien kautta. Luottoriskin enimmäismäärä on edellä mainittujen erien yhteenlaskettu tasearvo. Lisäksi luottoriskin voivat muodostaa myös konsernin rahoitus-, vakuus- tai vakuutusvastapuolet.

Konsernin luottoriskin hallinnan välineinä ovat esimerkiksi ennakkomaksujen vastaanotto, projektien etupainotteiset maksuohjelmat sekä asiakkaiden taustatietojen perusteellinen selvitys. Julkishallinnolta tai sen omistamilta yhteisöiltä olevien saamisten luottoriskin arvioidaan olevan merkittävästi alhaisempi.

Konserni arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko näyttöä jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai rahoitusvarojen ryhmän arvonalentumisesta. Arvonalentumisen tarvetta omaisuuseristä arvioidaan sekä yksittäin että ryhmän tasolla. Näyttöä yksittäisen erän arvonalentumisesta voivat olla viitteet velallisen merkittävistä taloudellisista vaikeuksista, konkurssista tai sopimuksellisten maksujen laiminlyönnistä. Saamisten arvonalentumiskirjauksen muutokset ja luottotappiot esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 101

Konserni arvioi myyntisaamisten odotettavissa olevaa luottotappiota käyttäen yksinkertaistettua menettelyä arvostamalla tappiota koskeva vähennyserä määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia luottotappioita. Tällöin konserni ottaa huomioon muun muassa aiempien tilikausien luottotappioiden määrään, myyntisaamisten ikäjakaumaan sekä yleisen taloudellisen tilanteeseen. Konserni ei ole tilikautta edeltävien viiden vuoden periodilla kirjannut olennaisia luottotappioita.

Tilikaudella arvonalennusten ja luottotappioiden määrä yhteensä oli 58 tuhatta euroa (2023: 38). Kreaten asiakkaat ovat pääosin vakavaraisia suuria yrityksiä tai julkisen sektorin toimijoita. Vaikka rakennusalan yrityksiä on hakeutunut vuoden viime vuosien aikana poikkeuksellisen suuri määrä konkurssiin, ei Kreatella ole tästä johtuen ollut tilikaudella olennaisia luottotappioita systemaattisen riskien hallinnan ansiosta.

Asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin ei kohdistu arvonalentumistappioita. Mikäli asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin, havaittaisiin liittyvän luottoriskiä, se sisällytettäisiin projektien tuottoennusteeseen ja tulisi huomioiduksi alentuneena liikevaihtona ja heikentyneenä kate-ennusteena. Asiakassopimuksen tuloutukseen tehtyä muutosta ei näin ollen käsitellä luottotappiona eikä se vaikuta odotettuun luottotappioasteeseen.

Myyntisaamisten ikäjakauma

Tuhatta euroa	Eräänty mättömät	0-30 päivää	30-90 päivää	Yli 90 päivää	Yhteensä	Odotettu luottotappio	Tasearvo
31.12.2024	27 859	8	23	30	27 920	-58	27 862
31.12.2023	18 866	407	13	-13	19 274	-38	19 236

Likviditeettiriski

Konsernin pyrkimyksenä on turvata rahoituksen saatavuus ja optimoida likvidien varojen käyttö liiketoimintojen rahoittamisessa. Emoyhtiö vastaa konsernin kokonaislikviditeetin hallinnasta sekä huolehtii, että käytettävissä on riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä. Konsernin likviditeetin tulee kaikkina aikoina vastata konsernin kokonaislikviditeettitarvetta. Liiketoiminnan kausiluontoisuuden ja käyttöpääoman tarpeen muutosten vuoksi kausiluototuksen merkitys on suuri. Rahoitustarpeen arvioiminen perustuu kassavirtaennusteisiin. Konsernin likviditeetti muodostuu luotto- ja tililimiiteistä, yritystodistusohjelmasta ja likvideistä varoista, jotka koostuvat pankkitalletuksista. Konserni varmistaa riittävän maksuvalmiuden tehokkaan käyttöpääomahallinnan ja tililimiittien avulla.

Konsernin rahavarat olivat tilikauden lopussa 10,8 (2023: 23,6) miljoonaa euroa. Lisäksi konsernilla oli sitovia luotto- ja tililimiittejä 20,0 (2023: 20,0) miljoonaa euroa, joita ei ollut käytössä tilikauden päättyessä (2023: 0,0). Konsernilla oli tilikauden lopussa kovenanttiehdollisia rahoituslaitoslainoja 27,2 (29,8) miljoonaa euroa. Konserni raportoi lainanantajilleen lainakovenantit kolmen kuukauden välein. Lainoihin liittyvät taloudelliset kovenantit liittyvät tilikauden 2024 lopussa nettovelan ja käyttökatteen suhteeseen. Kovenantit eivät olleet rikkoutuneet tilikausilla 2024 tai 2023.

Kreatella on käytössään 50 miljoonan euron kotimainen yritystodistusohjelma. Yritystodistusohjelman puitteissa konserni voi laskea liikkeelle alle vuoden mittaisia yritystodistuksia. 31.12.2024 konsernilla oli liikkeeseen laskettuna 6,0 (7,0) miljoonaa euroa yritystodistuksia.

Rahoitusvelkojen sopimusperusteiset rahavirrat, jotka sisältävät korot

Seuraava taulukko kuvaa jäljellä olevien rahoitusvelkojen sopimuksiin perustuvaa diskonttaamatonta maturiteettijakaumaa tilinpäätöspäivänä.

2024

Tuhatta euroa	2025	2026	2027-2028	2029 ➞	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	4 024	24 700	-	-	28 724
Osamaksuvelat	684	568	715	458	2 425
Yritystodistukset	6 000	-	-	-	6 000
Vuokrasopimusvelat	2 276	1 794	1 169	414	5 654
Ostovelat ja muut velat	16 053	-	-	-	16 053
Yhteensä	29 037	27 062	1 884	871	58 855

2023

Tuhatta euroa	2024	2025	2026-2027	2028 ➞	Yhteensä
Lainat rahoituslaitoksilta	4 358	4 196	24 700	-	33 253
Osamaksuvelat	277	218	197	9	700
Yritystodistukset	7 000	-	-	-	7 000
Vuokrasopimusvelat	1 203	1 019	624	268	3 115
Ostovelat ja muut velat	20 835	-	-	-	20 835
Yhteensä	33 673	5 433	25 520	277	64 903

Merkittävä osa konsernin rahoituslaitoslainoista erääntyy seuraavan tilikauden aikana. Johto on neuvottelee tämän lainan uudelleenrahoituksesta. Konserni odottaa saavansa uudelleenrahoitusjärjestelyt päätökseen ennen eräpäivää varmistaen rahoituksen jatkuvuuden.

Valuuttariski

Kreate toimii Suomen lisäksi Ruotsissa. Kun emoyhtiö yhdistelee ulkomaisessa valuutassa toimivien tytäryhtiöiden tilinpäätöksiä euromääräiseen konsernitilinpäätökseen, se altistuu translaatioriskille. Kreate ei suojaa translaatioriskiä.

3.5. Pääomarakenteen hallinta

Oma pääoma tilinpäätöshetkellä koostuu osakepääomasta, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. muuntoeroista, omista osakkeista sekä kertyneistä voittovaroista. Konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on varmistaa liiketoiminnan normaalit toimintaedellytykset.

Pääomarakenteeseen vaikutetaan ensisijaisesti investointeja ja liiketoimintaan sitoutuvan käyttöpääoman määrää ohjaamalla. Konsernin pääoman hallinta pyrkii tavoitteiden saavuttamiseksi varmistamaan muun muassa, että se täyttää korollisiin velkoihin liittyvät kovenanttiehdot.

Keskeisin pääoman hallintaa koskeva tunnusluku on korolliset nettovelat/käyttökate, joka tilikauden päättyessä oli 2,0 (1,2). Kreate toimii projektiliiketoiminnassa, jossa myyntilaskutuksen kohdentuminen eri tilikausille vaihtelee, vaikuttaen rahavarojen määrään tilinpäätöshetkellä.

Konsernin nettokäyttöpääoma on linjassa yhtiön pitkän aikavälin tavoitteen kanssa pitää nettokäyttöpääoma noin 0 tasolla. Konserni on jatkanut systemaattista työtä projektien likviditeetin- ja riskienhallinnassa. Kreaten tavoitetaso on, että nettovelat/käyttökate on alle 2,5.

Nettovelka

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Korolliset velat	40 672	40 328
Rahavarat	10 811	23 565
Nettovelka	29 862	16 762

Käyttökate

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Liiketulos	8 685	7 570
Poistot ja arvonalentumiset	6 575	6 408
Käyttökate	15 261	13 978

3.6. Rahoituksesta johtuvien velkojen muutokset

Velat rahoitustoiminnoista

2024 Tuhatta euroa	Alkusaldo	Rahavirrat (nostot/ takaisinmaksut)	Siirrot taseen pitkä ja lyhytaikaisten erien välillä	Yrityshankinnat	Muut ei kassavirta vaikutteiset muutokset	Loppusaldo	2023
Rahalaitoslainat	27 172	-	-2 600	-	62	24 635
Osamaksuvelat	339	1 414	-117	300	-18	1 919
Vuokrasopimusvelat	1 848	-	-2 276	-	3 635	3 207
Pitkäaikaiset korolliset velat	29 360	1 414	-4 994	300	3 680	29 761
Rahalaitoslainat	2 600	-2 600	2 600	-	-	2 600
Yritystodistukset	7 000	-1 000	-	-	-	6 000
Osamaksuvelat	233	-125	117	-	-	226
Vuokrasopimusvelat	1 134	-1 668	2 276	-	343	2 085
Lyhytaikaiset korolliset velat	10 968	-5 393	4 994	-	343	10 912
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	40 328	-3 979	-	300	4 023	40 672

2023 Tuhatta euroa	Alkusaldo	Rahavirrat (nostot/ takaisinmaksut)	Siirrot taseen pitkä ja lyhytaikaisten erien välillä	Muut ei kassavirta Yrityshankinnat vaikutteiset muutokset	Loppusaldo
Rahalaitoslainat	29 714	-	-2 600	- 58	27 172
Osamaksuvelat	418	343	-424	-	1 339
Vuokrasopimusvelat	1 939	-	-1 203	- 1 112	1 848
Pitkäaikaiset korolliset velat	32 072	343	-4 227	- 1 172	29 360
Rahalaitoslainat	2 600	-2 600	2 600	-	- 2 600
Yritystodistukset	7 000	-	-	-	- 7 000
Osamaksuvelat	179	-369	424	-	- 233
Vuokrasopimusvelat	956	-1 179	1 203	- 154	1 134
Lyhytaikaiset korolliset velat	10 735	-4 149	4 227	- 154	10 968
Kokonaisvelat rahoitustoiminnoista	42 807	-3 805	-	- 1 326	40 328

4. Käyttöpääoma

4.1. Myyntisaamiset ja muut saamiset

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset	27 862	19 236
Muut saamiset	129	153
Siirtosaamiset	326	427
Myyntisaamiset ja muut saamiset, yhteensä	28 317	19 816
Siirtosaamiset
Korkosaamiset	31	32
Jaksotetut henkilöstökulut	28	83
Muut siirtosaamiset	266	312
Siirtosaamiset yhteensä	326	427

Saamisiin liittyvistä riskeistä ja arvonalentumiseen liittyvistä laadintaperiaatteista on kerrottu rahoituksen liitetiedossa 3.3 ja 3.4

4.2. Ostovelat ja muut velat

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Saadut ennakot	141	40
Ostovelat	11 716	14 037
Muut velat	4 196	6 758
Siirtovelat	13 381	13 598
Ostovelat ja muut velat, yhteensä	29 434	34 433
Siirtovelat
Korkovelat	742	881
Jaksotetut henkilöstökulut	11 982	11 472
Muut siirtovelat	657	1 245
Siirtovelat yhteensä	13 381	13 598

Asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin ei sisälly yli 12 kuukautta vanhoja eriä.

4.3. Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	15 806	14 804
Asiakassopimuksiin perustuvat velat	12 718	12 329

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 105

5. Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet ja vuokrasopimukset

5.1. Aineelliset hyödykkeet

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettynä. Hankintamenoon sisällytetään kaikki menot, jotka aiheutuvat välittömästi käyttöomaisuuserän hankinnasta, mukaan lukien luotettavasti seurattavissa olevat asennus- sekä kuljetuskustannukset. Hankintahintaan ei sisällytetä mahdollisen osamaksurahoituksen korkokustannuksia.

Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.

Poistot lasketaan jaksottamalla hankintameno jäännösarvolla vähennettynä hyödykkeiden arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle seuraavasti:

Tasapoisto

▪	Rakennukset	30–50 vuotta
▪	Rakennelmat	20 vuotta
▪	Rakennusten tekniset laitteet	20 vuotta
▪	Koneet ja kalusto	5 vuotta
▪	Raskas kalusto	5 / 10 vuotta
▪	Pontit ja raudat	4 vuotta
▪	Kuorma- ja pakettiautot	5 vuotta
▪	Kalusto ja muu irtain omaisuus	5 vuotta
▪	Muut aineelliset hyödykkeet	4–10 vuotta

Konsernilla on työkaluja, jotka kirjataan vuosikuluksi niiden luonteen perusteella. Käyttöomaisuuden ylläpitoon liittyvät huolto- ja ylläpitokustannukset konserni kirjaa kauden kuluksi. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit kirjataan omaisuuserän hankintamenoksi ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana.

Tasapoistoja kirjattaessa kirjanpidon ja verotuksen poistojen välille syntyy väliaikaista eroa, mistä kirjattu laskennallinen vero on esitetty liitetiedossa 6.2.

Aineellisten hyödykkeiden muutokset

2024 Tuhatta euroa	vesialueet Maa ja	Rakennukset ja mat rakennel	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	ja keskeneräiset maksut hankinnat Ennakko	hyödykkeet Aineelliset yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 372	4 495	27 507	1 787	1 751	36 912
Kurssierot	-	-1	-84	0	-	-86
Lisäykset	-	-	4 284	-	1 644	5 927
Yritysostot	-	-	878	-	-	878
Vähennykset	-1 168	-3 239	-3 213	-549	-	-8 168
Siirrot erien välillä	-	-	1 062	-	-1 110	-48
Hankintameno 31.12.	205	1 254	30 434	1 238	2 285	35 415
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-38	-1 960	-12 862	-1 616	-	-16 476
Kurssierot	-	0	41	0	-	42
Vähennysten kertyneet poistot	-	1 463	2 580	425	-	4 467
Yritysostot	-	-	-421	-	-	-421
Kauden poisto	-	-133	-4 572	-35	-	-4 740
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-38	-630	-15 234	-1 226	-	-17 128
Kirjanpitoarvo 31.12.	167	624	15 200	12	2 285	18 287

2023 Tuhatta euroa	vesialueet Maa ja	Rakennukset ja mat rakennel	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	ja keskeneräiset maksut hankinnat Ennakko	hyödykkeet Aineelliset yhteensä
Hankintameno 1.1.	1 372	4 496	26 215	1 787	288	34 158
Kurssierot	-	0	14	0	-	15
Lisäykset	-	-	5 385	-	1 508	6 893
Vähennykset	-	-1	-4 152	-	-	-4 153
Siirrot erien välillä	-	-	45	-	-45	-
Hankintameno 31.12.	1 372	4 495	27 507	1 787	1 751	36 912
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-38	-1 808	-10 891	-1 487	-	-14 225
Kurssierot	-	0	-15	0	-	-15
Vähennysten kertyneet poistot	-	0	2 767	-	-	2 767
Kauden poisto	-	-152	-4 723	-129	-	-5 004
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-38	-1 960	-12 862	-1 616	-	-16 476
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 334	2 535	14 645	170	1 751	20 436

Rakennusten ja rakennelmien sekä maa- ja vesialueiden vähennyksiin tilikaudella 2024 sisältyy Tuusulan kiinteistöjen myynti.

5.2. Vuokrasopimukset

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Vuokrasopimukset, konserni vuokralla ottajana

Vuokrasopimukset ja palvelusopimukset erotetaan toisistaan sen perusteella, onko sopimuksessa yksilöityä omaisuuserää, jonka määräysvalta on vuokralle ottajalla. Kaikista vuokralle ottajien vuokrasopimuksista kirjataan käyttöoikeusomaisuuserä ja vastaava velka (ts. kaikilla sopimuksilla on tasevaikutus), lyhytaikaisia vuokrasopimuksia ja vähäarvoisia vuokrakohteita koskevia sopimuksia lukuun ottamatta.

Käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana hankintamenoon, joka koostuu vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukaisesta määrästä, ja myöhemmin hankintamenoon, josta on vähennetty kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot sekä jota on oikaistu vuokrasopimusvelan mahdollisten uudelleenarvostusten vaikutuksilla. Vuokrasopimusvelka arvostetaan sopimuksen alkamisajankohtana vuokraaikana maksettavien vuokrien nykyarvoon. Vuokrasopimusvelan arvostamisessa otetaan huomioon tulevat kiinteät vuokrankorotukset, muuttuviin indekseihin sidotut korotukset huomioidaan vasta niiden toteutuessa. Myöhempänä ajan hetkenä vuokrasopimusvelan määrään vaikuttavat muun muassa vuokrasopimusvelan kerryttämä korko, maksetut vuokrat sekä sopimusmuutosten vaikutukset.

Myöhemmillä kausilla leasingvelka määritetään uudelleen, jos vuokra-ajassa tapahtuu muutos jatkamis- tai päättämisoption käytön seurauksena, osto-optiota koskevissa arvioissa tapahtuu muutos tai tulevaisuuden vuokranmaksuissa on muutoksia indeksin tai hintatason muutoksen seurauksena. Leasingvelan uudelleen määrittämisestä johtuva muutos kirjataan oikaisuna käyttöoikeusomaisuuserän määrään. Jos leasingvelan vähennys ylittää käyttöoikeusomaisuuserän kirjanpitoarvon, erotus kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konserni kirjaa tuloslaskelmaan korkokulun vuokrasopimusvelasta sekä poiston käyttöoikeusomaisuuserästä. Rahavirtalaskelmassa konserni esittää vuokrasopimusvelan koron osuuden vuokrista liiketoiminnan rahavirtoina. Vuokrasopimusvelan pääomaa koskeva osuus esitetään rahoituksen rahavirtana. Lyhytaikaisiin tai arvoltaan vähäisiä kohteita koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät maksut sekä muuttuvat vuokrat, joita ei oteta huomioon vuokrasopimusvelkaa määritettäessä, esitetään liiketoiminnan rahavirroissa.

Konsernissa hyödykeryhmiä ovat kiinteät toimipisteet, projekteihin liittyvät vuokratut tilat sekä leasingautot, joita on vuokrattu tavanomaisin ehdoin. Konsernissa arvioidaan kiinteiden toimipisteiden kestot perustuen strategian vaatimiin tilantarpeisiin ja projektien tilavuokrasopimuksien kestot vaihtelevat projektien pituuksien mukaan. Konsernissa ei ole tunnistettu palvelusopimuksia, joista olisi tunnistettu erikseen aktivoitavia hyödykkeitä. Konserni soveltaa IFRS 16 standardin sallimaa helpotusta vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on vähäarvoinen tai vuokra-aika on enintään 12 kuukautta. Lyhytaikaisten vuokrasopimusten sekä vähäarvoisten omaisuuserien vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä vuokra-ajalle. Konserni ei sovella IFRS 16 -standardia aineettomiin hyödykkeisiin.

Vuokrasopimusten sisäisen koron ollen hankalasti määritettävissä, konserni käyttää vuokrasopimusvelan diskonttokorkona lisäluoton korkoa, joka on arvioitu konsernin vieraan pääoman kustannuksen perusteella, minkä osatekijät ovat viitekorko sekä luottoriskimarginaali. Korko määritellään sopimuksentekohetkellä tai ennen 1.1.2017 alkaneista sopimuksista siirtymähetkellä.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 107

Konserni soveltaa IFRS 16 -standardia käsitellessään myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyjä. Konserni arvioi täyttääkö omaisuuserän luovutus IFRS 15 -standardin mukaiset myynnin kriteerit. Jos luovutus käsitellään myyntinä, taseeseen kirjattavan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi kirjataan se osuus alkuperäisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa myyjälle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja huonommat ehdot käsitellään ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana. Konserni on myynyt Tuusulan kiinteistöt 3,5 miljoonalla eurolla ja takaisinvuokrannut kyseiset tilat uudelta omistajalta tilikauden 2024 aikana. Tästä on kirjattu 0,5 miljoonaa euron myyntivoitto liiketoiminnan muihin tuottoihin.

Johdon harkinta - Vuokrasopimukset

Johto tekee merkittäviä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja määrittäessään vuokrasopimusten arvoa taseessa. Johto arvioi säännöllisesti vuokrasopimuksiin liittyvien jatko-, päättämis- tai osto-optioiden käyttöä, sekä toistaiseksi voimassa olevien vuokrasopimusten vuokra-aikaa perustuen muun muassa strategian vaatimiin tilatarpeisiin. Lisäksi johto arvioi käytettävän diskonttokoron suuruutta kullekin käyttöoikeusomaisuuserälle. Tehdyt arviot voivat poiketa tulevaisuudessa toteutuvista vuokrasopimusten ehdoista.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 108

Käyttöoikeusomaisuuserien muutokset

2024 Tuhatta euroa	Rakennukset, rakennelmat ja maa alueet	Koneet ja kalusto	Käyttöoikeus omaisuuserät yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 732	3 139	5 871
Kurssierot	-5	-7	-12
Lisäykset	2 688	1 289	3 977
Vähennykset	-267	-679	-946
Hankintameno 31.12.	5 147	3 743	8 890
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1 487	-1 443	-2 930
Kurssierot	1	3	4
Vähennysten kertyneet poistot	267	606	873
Kauden poisto	-830	-855	-1 685
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-2 048	-1 690	-3 738
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 099	2 053	5 152

2023	Rakennukset, rakennelmat ja maa		Käyttöoikeus omaisuuserät
Tuhatta euroa	alueet	Koneet ja kalusto	yhteensä
Hankintameno 1.1.	2 681	2 357	5 037
Kurssierot	4	2	6
Lisäykset	136	1 221	1 357
Vähennykset	-89	-441	-530
Hankintameno 31.12.	2 732	3 139	5 871
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1 080	-1 076	-2 156
Kurssierot	-1	-2	-3
Vähennysten kertyneet poistot	0	373	373
Kauden poisto	-468	-738	-1 206
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1 487	-1 443	-2 930
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 245	1 696	2 941

Vuokrasopimuksiin liittyvät liitetiedot

Tuhatta euroa	2024	2023
Vuokrasopimusvelka
Lyhytaikainen	2 085	1 134
Pitkäaikainen	3 207	1 848
Vuokrasopimuksista johtuva lähtevä rahavirta yhteensä*	7 403	6 841

*) Sisältää myös lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten yleishallinnollisten hyödykkeiden vuokrat

Vuokrasopimusten korkokulut on esitetty liitetiedossa 3.2 ja vuokrasopimuksiin perustuvien maksujen maturiteettijakauma liitetiedossa 3.4. Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut on esitetty liitetiedoissa 2.3 ja 2.4.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 109

5.3. Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Aineettomat hyödykkeet ja liikearvo

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että erä täyttää aineettoman hyödykkeen määritelmän, hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on todennäköistä, että omaisuuseräistä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi.

Yrityshankintojen yhteydessä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen erilleen liikearvosta, mikäli ne täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän: ne ovat yksilöitävissä tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin. Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut aineettomat hyödykkeet koostuvat mm. asiakassuhteiden ja tilauskannan arvosta. Niillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, joka vaihtelee kahdesta kymmeneen vuoteen.

Liiketoimintojen yhdistämisissä syntyvä liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistettu osuus yhteen laskettuina ylittävät hankitun nettovarallisuuden käyvän arvon. Liikearvosta ei kirjata poistoja, vaan sille tehdään vuosittain arvonalentumistestaus. Palveluina hankittujen tietojärjestelmien kulut kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konsernin aineettomat hyödykkeet koostuvat IT-järjestelmien lisensseistä, konsernin omien ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöönottokustannuksista, soranotto-oikeuksista, maanläjitysluvista ja asiakkuuksista. Ne aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan tulosvaikutteisesti niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa.

• Aineettomat hyödykkeet pl. alla mainitut 4 vuotta
• Soranotto-oikeudet Käytön mukaan
• Asiakassuhteet ja tilauskanta 2–10 vuotta

Konsernilla ei ole aktivoitavia kehittämismenoja.

2024 Tuhatta euroa	mat oikeudet Aineetto	Tilauskanta	Asiakkuudet	mat Muut aineetto hyödykkeet	mat hyödykkeet Aineetto	Liikearvo	hyödykkeet ja mat liikearvo yhteensä Aineetto
Hankintameno 1.1.	187	3 456	941	636	5 220	39 999	45 219
Kurssierot	-	-	-	-	-	-141	-141
Yritysostot	-	-	-	-	-	523	523
Vähennykset	-8	-	-	-	-8	-	-8
Hankintameno 31.12.	179	3 456	941	636	5 212	40 381	45 593
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-184	-3 456	-580	-507	-4 728	-	-4 728
Vähennysten kertyneet poistot	8	-	-	-	8	-	8
Kauden poisto	-3	-	-94	-53	-150	-	-150
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-179	-3 456	-674	-561	-4 870	-	-4 870
Kirjanpitoarvo 31.12.	-	-	267	76	342	40 381	40 723

2023 Tuhatta euroa	mat oikeudet Aineetto	Tilauskanta	Asiakkuudet	mat Muut aineetto hyödykkeet	mat hyödykkeet Aineetto	Liikearvo	hyödykkeet ja mat liikearvo yhteensä Aineetto
Hankintameno 1.1.	189	3 456	941	636	5 223	39 989	45 211
Kurssierot	-	-	-	-	-	10	10
Vähennykset	-2	-	-	-	-2	-	-2
Hankintameno 31.12.	187	3 456	941	636	5 220	39 999	45 219
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-169	-3 456	-486	-422	-4 532	-	-4 532
Vähennysten kertyneet poistot	2	-	-	-	2	-	2
Kauden poisto	-18	-	-94	-86	-198	-	-198
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-184	-3 456	-580	-507	-4 728	-	-4 728
Kirjanpitoarvo 31.12.	3	-	361	129	492	39 999	40 492

Aineettomien hyödykkeiden ja liikearvon muutokset

5.4. Arvonalentumistestaus

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Arvonalentuminen

Liikearvosta, sekä aineettomista hyödykkeistä, joiden taloudellinen vaikutusaika on rajoittamaton, ei kirjata poistoja, vaan niille tehdään arvonalentumistesti vuosittain tai sitä useammin, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä arvon alentumisesta. Muut omaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, ettei kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.

Määrä, jolla omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan arvonalentumistappiona. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sen käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Omaisuuserät ryhmitellään arvonalentumisen arviointia varten alimmille tasoille, joilla kertyy pitkälti muiden omaisuuserien tai omaisuuseräryhmien rahavirroista riippumattomia yksilöitävissä olevia rahavirtoja (rahavirtaa tuottavat yksiköt).

Aineellisia tai aineettomia omaisuuseriä, sekä käyttöoikeusomaisuuseriä – liikearvoa lukuun ottamatta – joista on kirjattu arvonalentumistappio, tarkastellaan jokaisen raportointikauden lopussa sitä silmällä pitäen, olisiko arvonalentuminen syytä peruuttaa. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää, kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion kirjaamista.

Johdon arviot ja oletukset - Arvonalentuminen

Johto tekee merkittäviä arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja määrittäessään liikearvon testaamisen tasoa ja selvittäessään, onko viitteitä sen arvon alentumisesta.

Laskennassa käytettävissä rahavirtaennusteissa sekä laskennan parametreja valittaessa käytetään harkintaa, joka perustuu konsernin aiempaan historiaan, vallitseviin markkinaolosuhteisiin sekä kunkin raportointikauden lopussa tehtäviin ennakoiviin arvioihin. Arvonalentumistestausta tehdessään johto käyttää harkintaa mm kustannusinflaation, korkojen nousun ja taloussuhdanteiden aiheuttamien toimintaympäristön muutosten osalta.

Konsernin liikearvo oli vuonna 2024 40,4 miljoonaa euroa (2023: 40,0 miljoonaa euroa). Konsernilla on yksi rahavirtaa tuottava yksikkö, Kreate-konserni, joka on alin taso, jolla konserni seuraa liikearvoa.

Konserni tekee liikearvon arvonalentumistestauksen vuosittain, tai kun esiintyy viitteitä, että kerrytettävissä oleva rahamäärä saattaa olla alle kirjanpitoarvon. Konsernin liikearvo on testattu 30.11.2024.

Arvonalentumistestauksessa yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Rahavirtaennusteet pohjautuvat vahvistettuun vuosisuunnitelmaan vuodelle 2025 ja vuositason ennusteille koskien vuosia 2026-2027. Ennusteperiodin keskeisiä oletuksia ovat konsernin arviot inframarkkinoiden kehityksestä, projektien kannattavuudesta sekä käyttöpääomatarpeista. Rahavirrat, jotka ulottuvat kolmen vuoden ennustejakson jälkeiselle ajalle, on laskettu käyttäen ns. terminaaliarvomenetelmää. Terminaaliarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Terminaaliarvon kasvutekijänä on käytetty 0,2%:n (2023: 0,2%) vuotuista kasvua. Arvio tulevasta kehityksestä perustuu konsernin aiempaan kokemukseen inframarkkinoiden kehityksestä, ja arvioiden teossa on hyödynnetty eri julkisten tutkimuslaitosten markkinoiden kehitystä koskevia ennusteita.

Rahavirtojen diskonttokorko on määritetty keskimääräisen painotetun pääomakustannuksen (WACC) avulla. WACC:n keskeisimmät tekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beta-kerroin, vieraan pääoman kustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Beta-kertoimen määrityksessä on käytetty pohjoismaisten listayhtiöiden verrokkijoukon yläkvartaalia, ja beta-kerroin on laskettu viikkohavainnoista 2 vuoden historiasta. Diskonttokorko on määritetty ennen veroja sekä verojen jälkeen. Konserni on käyttänyt laskelmissaan 9,9 (2023: 9,6) prosentin veroja edeltävää WACC:ia.

Arvonalentumistestauksen perusteella tuloslaskelmaan ei kirjattu arvonalentumistappioita. Konsernin rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä ylitti sen kirjanpitoarvon merkittävästi ja konserni on arvioinut, ettei mikään jokseenkin mahdollinen muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo ylittäisi sen kerrytettävissä olevan rahamäärän.

6. Tuloverot

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tuloverot

Kauden verokuluna tai -tuottona esitetään tilikauden verotettavasta tulosta kunkin maan tuloverokannan perusteella maksettava vero oikaistuna väliaikaisista eroista ja käyttämättömistä verotuksellisista tappioista johtuvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutoksilla.

Laskennalliset verot kirjataan omaisuuserien ja velkojen verotuksellisten arvojen ja niiden konsernitilinpäätöksen mukaisten kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista täysimääräisinä velkamenetelmää käyttäen. Liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta johtuvaa laskennallista verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, eikä laskennallista veroa kirjata silloin, kun se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä synnytä liiketoimen toteutumisajankohtana keskenään samansuuruisia veronalaisia ja verotuksessa vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja. Laskennalliset verot määritetään niiden verokantojen (ja -lakien) perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden loppuun mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen laskennallinen verosaaminen realisoituu tai laskennallinen verovelka suoritetaan.

Laskennallisia verosaamisia kirjataan vain, jos on todennäköistä, että käytettävissä on verotettavaa tuloa, jota vastaan edellisten tilikausien vahvistetut tappiot tai muut väliaikaiset erot pystytään hyödyntämään. Laskennalliset verovelat kirjataan täysimääräisinä.

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot ja laskennalliset verot kirjataan tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin. Tällöin myös vero kirjataan vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Johdon arviot ja oletukset – Verot

Veroja kirjatessa merkittävin johdon arvio kohdistuu laskennallisten verosaamisten kirjaamisperusteisiin. Laskennallista verosaamista edellisten tilikausien vahvistetuista tappioista tai vähentämättä jääneistä etuyhteyskoroista kirjataan vain, jos johto arvioi, että tulevaisuudessa kertyy riittävästi verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömiä verotustappioita tai vähentämättä jääneitä etuyhteyskorkoja voi käyttää. Päättäessään laskennallisten verojen kirjaamisesta Kreaten johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia tulevien vuosien operatiivisen toiminnan tuloksesta ja verotettavasta tulosta, mahdollisuuksista hyödyntää verotappiot.

Johto arvioi veroilmoituksissa otettuja kantoja tilanteissa, joissa verolainsäädäntö jättää tilaa tulkinnoille. Tällaisissa tilanteissa kirjattavat verovelat perustuvat johdon arvioihin. Tuloverojen kokonaismäärän arvioiminen koko konsernin tasolla voi edellyttää harkintaa, joten lopullisen veron määrään voi liittyä epävarmuutta. Epävarmoissa tuloverokäsittelyä koskevissa tilanteissa konserni soveltaa IFRIC 23 -tulkintaa.

6.1. Tuloslaskelman tuloverot

Tuhatta euroa	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	1 300	534
Edellisten tilikausien verot	-31	-20
Laskennallisten verojen muutos	20	228
Tuloverot yhteensä	1 289	742

Tuloslaskelman verokulun ja emoyhtiön verokannalla (20 %) laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma:

Tuhatta euroa	2024	2023
Voitto/tappio ennen veroja	5 897	4 624
Vero Suomen verokannan mukaisesti laskettuna (20 %)	1 179	925
Edellisiin tilikausiin kohdistuvat verot	31	20
Aiempien verovuosien tappioiden hyödyntäminen	-	75
Vähennyskelvottomat kulut	-13	-44
Aiemmin kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset	-	223
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta	79	102
Ero eri maiden verokantojen välillä	-8	-3
Muut erät	-183	-190
Tuloslaskelman verokulu	1 289	742
Efektiivinen veroaste, %	22	16

6.2. Taseen laskennalliset verot

Taseen laskennalliset verosaamiset ja -velat

	1.1.2024	maan Kirjattu tulos laskel	maan Kirjattu maan pääo	Hankinnat	31.12.2024
Tuhatta euroa Laskennalliset verosaamiset			o
Varaukset	46	-22	-	-	24
Vähentämättömät etuyhteyskorot	924	-74	-	-	850
Vuokrasopimukset	11	22	0	-	32
Muut erät	21	-10	-	-	12
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 002	-85	0	-	918
Laskennalliset verovelat
Kirjanpidon ja verotuksen poistojen erotus	1 478	-55	-1	9	1 432
Rahoituksen erät	26	-12	-	-	13
Vuokrasopimukset	2	2	-	-	4
Laskennalliset verovelat yhteensä	1 506	-65	-1	9	1 449
Tuhatta euroa	1.1.2023	maan Kirjattu tulos laskel	maan Kirjattu maan pääo o	Hankinnat	31.12.2023
Laskennalliset verosaamiset
Tilikauden tappion laskennallinen verosaaminen	304	-304	-	-
Varaukset	67	-21	-	-
Vähentämättömät etuyhteyskorot	562	362	-	-	0 46 924
Vuokrasopimukset	5	5	0		11
Muut erät	246	-224	-	-	21
Laskennalliset verosaamiset yhteensä	1 184	-182	-	-	1 002
Laskennalliset verovelat
Kirjanpidon ja verotuksen poistojen erotus	1 420	58	-	-	1 478
Rahoituksen erät	37	-12	-	-	26
Vuokrasopimukset	2	-	-	-	2

Kreate Group Oyj:llä oli aiemmin osakaslainoja, joista syntyi verotuksessa korkovähennysrajoituksen perusteella vähennyskelvottomia etuyhteyskorkoja. Tilikauden lopussa yhtiöllä on jäljellä 4,3 miljoonaa (2023: 4,6) verotuksessa vähentämättömiä etuyhteyskorkoja, joista se on kirjannut laskennallisen verosaamisen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan vähennyksen tekemiselle seuraavien vuosien verotuksessa ei ole aikarajaa.

7. Konsernirakenne

Konserni toteuttaa hankkeita tytäryhtiöidensä kautta tai yhdessä muiden osapuolien kanssa joko yhteisyrityksenä tai yhteisenä toimintona. Määritelläkseen kirjanpidollisen käsittelytavan (esimerkiksi tytäryhtiö, yhteisyritys, yhteinen toiminto tai osakkuusyritys), konserni arvio muun muassa yhtiön päätöksentekomekanismeja, juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta, ja niiden vaikutusta konsolidointiin.

7.1. Tytäryhtiöt

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Tytäryhtiöt

Tytäryhtiöitä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, jos se olemalla osallisena siinä altistuu sen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä yritystä koskevaa valtaansa. Tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan. Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa.

Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryhtiön hankinnasta maksettava kokonaisvastike määritetään luovutettavien varojen, vastattavaksi otettavien velkojen ja mahdollisten konsernin liikkeeseen laskemien oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypänä arvona. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluiksi toteutuessaan. Yksilöitävissä olevat hankitut varat, ja vastattavaksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin (käyvän arvon hierarkia taso 3). Se osuus maksetusta vastikkeesta, jota ei voida allokoida tunnistettavissa oleviin, yksilöitäviin varoihin, kirjataan liikearvoksi.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja voitot eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Kreate Group Oyj -konsernin muodostavat emoyhtiö Kreate Group Oyj yhdessä 100 % omistamiensa suomalaisten tytäryhtiöiden ja 75 % omistamiensa ruotsalaisten tytäryhtiöiden kanssa.

Hankintojen kohteiden hankitut yksilöitävissä olevat varat ja vastattaviksi otetut velat kirjataan käypiin arvoihin niiden hankinta-ajankohtana, eli silloin kun määräysvalta siirtyy Kreatelle. Joissain tilanteissa, esimerkiksi hankinnan tapahtuessa lähellä kauden päättymispäivää, sen kirjanpitokäsittelyä ei välttämättä saada valmiiksi kyseisen raportointikauden loppuun mennessä. Tällöin Kreate esittää tilinpäätöksessään hankinnasta alustavat määrät niistä eristä, joiden kirjanpitokäsittely on kesken. Tarvittaessa konserni oikaisee myöhemmin takautuvasti kirjattuja alustavia määriä tarkastelujaksolla, joka on enintään 12 kuukautta hankinta-ajankohdasta lukien. Oikaisut voivat johtua esimerkiksi hankinta-ajankohtana vallinneista tosiseikoista ja olosuhteista saaduista uusista tiedoista.

Määräysvallattomien omistajien osuus esitetään omassa pääomassa omana eränään. Tämä erä sisältää konsernitilinpäätöstä laadittaessa määritettävät määräysvallattomien omistajien osuudet tytäryhtiöiden nettovarallisuudesta. Erä koostuu sekä nettovarallisuudesta määräysvallattomien omistajien syntymisajankohtana että sen jälkeisistä oman pääoman muutoksista. Tytäryhtiön omistusosuuden muutoksista johtuvat määräysvallattomien omistajien osuuden muutokset käsitellään oman pääoman sisäisinä tapahtumina.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 113

Konsernirakenne

				Konsernin omistusosuus
	Kotipaikka	Emoyhtiö	31.12.2024	31.12.2023
Emoyhtiö
Kreate Group Oyj	Helsinki
Tytäryhtiöt
Kreate Oy	Helsinki	Kreate Group Oyj	100 %	100 %
Karell Schakt AB *	Ösmö	Kreate Sverige AB	Fuusioitu 2024	34 %
Kreate Sverige Holding AB	Stockholm	Kreate Group Oyj	75 %	75 %
Kreate Sverige AB	Nynäshamn	Kreate Sverige Holding AB	75 %	75 %
EAI Kreate Holding Oy**	Helsinki	Kreate Group Oyj	0 %	0 %

* Vuonna 2023 konserni omisti 34 % Karell Schakt AB:n osakkeista ja yhtiö käsiteltiin osakkuusyhtiönä. Konserni on ostanut Karell Schakt AB:n loput osakkeet tilikauden 2024 aikana ja yhtiö on konsolidoitu konserniin tytäryhtiönä ostohetkestä lähtien. Karell Schakt AB on fuusioitu vuonna 2024.

**EAI Kreate Holding Oy:n juridinen omistus ja äänivalta on Evli Alexander Incentives Oy:llä ("EAI"), mutta sopimuksen perusteella Kreate Group tosiasialliseti käyttää määräysvaltaa järjestelyssä ja toimii päämiehenä, kun taas EAI toimii agentin roolissa holdingyhtiön kautta. Tämän sopimuksellisista piirteistä syntyvän määräysvallan perusteella holdingyhtiö yhdistellään IFRS-konsernitilinpäätökseen strukturoituna yhteisönä

Tiedot lähipiiristä ja lähipiiritapahtumista on esitetty liitetiedossa 8.3.

Tilikauden aikaiset muutokset konsernirakenteessa

Kreate Sverige AB on 28.5.2024 ostanut lopun osakekannan Karell Schakt AB:sta, josta yhtiö omisti jo aiemmin 34 % osuuden. Yrityskauppa tukee Kreaten kasvustrategian toteuttamista Ruotsissa. Karell Schakt AB:n edellisen tilikauden liikevaihto oli 16 miljoonaa kruunua (noin 1,4 miljoonaa euroa), ja sen merkittävin asiakas on ollut Kreate Sverige AB. Kaupalla ei siten ole olennaista vaikutusta Kreate Sverige AB:n tai Kreate Group Oyj:n kuluvan vuoden liikevaihtoon tai taloudelliseen asemaan. Nettovelaton kauppahinta oli 6 miljoonaa ruotsin kruunua (tapahtumahetken kurssin mukaisesti kurssattuna 0,5 M €). Karell Schakt AB on fuusioitu emoyhtiöönsä Kreate Sverige AB:hen tilikauden 2024 aikana. Kun konserni saa määräysvallan yhtiössä, jossa sillä on aiemmin ollut oman pääoman ehtoinen osuus, aiemmin omistettu omistusosuus arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Mahdollinen arvonmuutos kirjataan tulosvaikutteisesti. Aiemmin omistetun omistusosuuden käypä arvo yhdessä maksetun vastikkeen kanssa muodostavat hankinnan kokonaisvastikkeen. Tämä kokonaisvastike kohdistetaan hankittuihin yksilöitävissä oleviin varoihin ja vastattaviksi otettuihin velkoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Jos kokonaisvastike ylittää hankittujen nettovarojen käyvän arvon, erotus kirjataan liikearvoksi. Jos kokonaisvastike on pienempi kuin hankittujen nettovarojen käypä arvo, erotus kirjataan voitoksi tuloslaskelmaan.

Hankinnasta kirjatut varat ja velat sekä liikearvo ja nettovarallisuus

Tuhatta euroa	Yhteensä
Maksettu vastike	525
Aiemmin omistetun osuuden arvo	447
Käyttöomaisuus	457
Saamiset	255
Rahavarat	175
Varat yhteensä	888
Pitkäaikaiset velat	-301
Lyhytaikaiset velat	-129
Laskennalliset verovelat	-9
Velat yhteensä	-440
Hankitun yhtiön käypään arvoon arvostettu nettovarallisuus	449
Liikearvo	523

Luvut on kurssattu hankintakuukauden kurssin mukaan

Taulukko sisältää hankittujen toimintojen varat ja velat. Yhdistely on tehty alustavana ja siten hankittujen omaisuuserien ja velkojen käypien arvojen määrittely saattaa vielä tarkentua 12 kuukauden pituisen arvostamiskauden aikana.

7.2. Yhteis- ja osakkuusyritykset

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Yhteis- ja osakkuusyritykset

Yhteisyrityksiä ovat kaikki yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se vallitsee vain silloin, kun merkityksellisiä toimintoja koskevat päätökset edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksymistä. Yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenoon, ja sen jälkeen ne käsitellään pääomaosuusmenetelmällä.

Osakkuusyritykset ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta on oikeus osallistua sijoituskohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon, mutta se ei ole kyseisiä periaatteita koskevaa määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa. Tyypillisesti huomattavan vaikutusvallan katsotaan syntyvän silloin kun konsernilla on 20 % tai enemmän yrityksen äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa.

Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisenä ja sen jälkeen niitä oikaistaan kirjaamalla konsernin osuus sijoituskohteen hankinta-ajankohdan jälkeisistä voitoista tai tappioista tulosvaikutteisesti ja konsernin osuus sijoituskohteen muiden laajan tuloksen erien muutoksista muihin laajan tuloksen eriin. Yhteis- ja osakkuusyrityksiltä saadut tai saatavat osingot vähentävät sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Pääomaosuusmenetelmällä käsiteltävien sijoituskohteiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

KFS Finland Oy on Keller Holdings Ltd:n ja Kreate Oy:n kanssa yhteisomistuksessa oleva pohjarakentamiseen erikoistunut yhteisyritys, jossa omistajilla on yhteinen määräysvalta. KFS Finland Oy:n kotipaikka on Tuusula ja konsernin omistusosuus yhteisyrityksestä oli 50 % (50 %).

Vuonna 2023 konserni omisti 34 % Karell Schakt AB:n osakkeista ja yhtiö käsiteltiin osakkuusyhtiönä. Osakkuusyrityksen osuus konsernin taseessa vuonna 2023 oli 419 tuhatta euroa. Konserni on ostanut Karell Schakt AB:n loput osakkeet tilikauden 2024 aikana ja yhtiö on konsolidoitu konserniin tytäryhtiönä ostohetkestä lähtien. Karell Schakt AB on fuusioitu vuonna 2024. Osuus osakkuusyrityksen tuloksesta ennen hankintaa ei ollut olennainen konsernin kannalta.

KFS Finland Oy laatii tilinpäätöksensä suomalaisten FAS-periaatteiden ja Karell Schakt AB ruotsalaisten GAAPperiaatteiden mukaisesti. Konsernissa näiden yhtiöiden tulos ja tase oikaistaan IFRS-laskentaperiaatteiden mukaisiksi. Näitä ovat vuokrasopimusten kirjaaminen, hankintamenolaskelmaan liittyvät oikaisut sekä poistoeron käsittely. KFS Finland Oy:n yrityskauppojen yhteydessä on allokoitu käypää arvoa koneille ja kalustolle, asiakkuuksiin ja tilauskantaan. Näiden erien poistojen vaikutus huomioidaan konsernissa tulosvaikutteisesti. Konsernitaseessa osuuksiin yhteisyrityksissä kohdistuu lisäksi KFS Finland Oy:n osakkeille hankintahetkellä allokoitu käypä arvo.

Sijoitukset yhteisyrityksiin

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Osuudet yhteisyrityksissä	10 512	10 115

Taloudellisen informaation yhteenveto yhteisyrityksissä

Tuhatta euroa	2024	2023
Pitkäaikaiset varat	16 975	17 386
Lyhytaikaiset varat	13 281	8 085
Pitkäaikaiset velat	13 080	12 757
Lyhytaikaiset velat	12 137	6 966
Nettovarallisuus	5 039	5 748
Liikevaihto	71 377	43 799
Liiketulos	928	1 162
Tilikauden tulos	-709	244

Yhteisyrityksen taloudellisen informaation täsmäytys konsernin kirjaamaan tasearvoon / tulokseen

Tuhatta euroa	2024	2023
Yhteisyritysten nettovarallisuus	5 039	5 748
Konsernin osuus nettovarallisuudesta (50%)	2 520	2 874
IFRS-oikaisut ja konsernieliminoinnit yhteisyrityksen nettovaroihin	3 611	2 860
Yhteisyritysosakkeille hankinnassa allokoitu käypä arvo	4 381	4 381
Osuudet yhteisyrityksiin konsernissa	10 512	10 115
Sijoitukset yhteisyrityksiin	10 512	10 115
Yhteisyrityksen tulos	-709	244
Konsernin osuusyhteisyrityksen tuloksesta (50%)	-354	122
IFRS-oikaisut ja konsernioikaisut	751	385
Osuus yhteisyrityksen tuloksesta konsernissa	397	507

7.3. Yhteiset toiminnot

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Yhteiset toiminnot

Konserni voi toteuttaa ennalta sovitun yksittäisen pitkäaikaisen projektin myös työyhteenliittymänä toisen osapuolen kanssa. Työyhteenliittymä ei ole itsenäinen juridinen yksikkö, vaan sen osapuolet ovat sopimuksen perusteella yhteisvastuussa työyhteenliittymän toiminnasta ja velvoitteista. Työyhteenliittymä on kirjanpitovelvollinen, ja konsernin osuus työyhteenliittymänä toteutettavan projektin tuotoista, kuluista, varoista ja veloista yhdistellään työyhteenliittymässä osapuolena toimivan konserniyhtiön raportointiin. Työyhteenliittymänä toteutettava projekti tuloutetaan ajan kuluessa konsernin tuloutusperiaatteiden mukaisesti. Kreate sisällyttää konsernitilinpäätökseensä rivi riviltä omistusosuutensa mukaisen osuuden yhteisiin toimintoihin liittyvistä taseen varoista ja veloista sekä osuutensa mahdollisista yhteisistä varoista ja veloista. Lisäksi Kreate kirjaa yhteisiin toimintoihin liittyvät tuottonsa ja kulunsa, ml. osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista ja kuluista. Konserni soveltaa tätä suhteellista yhdistelymenetelmää kaikkiin yhteisiin toimintoihin Kreaten omistusosuudesta riippumatta. Tilikaudella merkittävimmät työyhteenliittymät olivat TYL Kruunusillat ja TYL Sulkavuori.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 116

8. Muut liitetiedot

8.1. Varaukset

Tilinpäätöksen laatimisperiaate – Varaukset

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä on niiden menojen nykyarvo, joita velvoitteen täyttämisen odotetaan edellyttävän johdon parhaan arvion mukaan. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Tappiollisista myyntisopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat välttämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Tappiovarausta pienennetään tappiollisen sopimuksen tuloutumisen suhteessa.

Takuuvaraus kirjataan, kun takuuehdon sisältävä hanke luovutetaan. Takuuvarauksen suuruus perustuu kokemusperäiseen tietoon näiden vastuiden toteutumisesta. Takuuvarauksen suuruuteen vaikuttavat mm. luovutetun hankkeen koko, takuuajan pituus sekä toteutetun teknisen ratkaisun erityispiirteet ja ympäröivät olosuhteet.

Mahdollinen uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun kulujen määrä pystytään luotettavasti arvioimaan, järjestelystä on tehty sitova päätös, laadittu yksityiskohtainen suunnitelma ja siitä on tiedotettu niille, joihin se vaikuttaa.

Johdon arviot ja oletukset – Varaukset

Varauksia kirjatessa johto joutuu arvioimaan, onko olemassa oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, jossa maksuvelvollisuuden toteutuminen on todennäköistä. Lisäksi johto joutuu arvioimaan velvoitteen määrää ja toteutumisajankohtaa. Arvio toteutuvien kustannusten todennäköisyydestä ja määrästä perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja kokemusperäiseen tietoon. Varaus voidaan kirjata vain, mikäli nämä ovat luotettavasti arvioitavissa.

Tuhatta euroa	Takuuvaraukset	Tappiolliset sopimukset	Varaukset yhteensä
Varaus 1.1.2024	2 859	229	3 088
Varausten lisäykset	2 568	-	2 568
Kaudellä käytetyt varaukset	-499	-111	-610
Kaudella perutut varaukset	-1 727	-	-1 727
Varaus 31.12.2024	3 201	118	3 319

Tuhatta euroa	Takuuvaraukset	Tappiolliset sopimukset	Varaukset yhteensä
Varaus 1.1.2023	1 522	342	1 864
Varausten lisäykset	2 155	229	2 384
Kaudellä käytetyt varaukset	-585	-342	-927
Kaudella perutut varaukset	-233	-	-233
Varaus 31.12.2023	2 859	229	3 088

8.2. Vakuudet ja vastuusitoumukset

Tuhatta euroa	2024	2023
Taseen ulkopuoliset vastuusitoumukset
Takaukset työyhteenliittymien hyväksi	10 581	10 647
Urakkasopimusten takausvastuut	41 827	46 174
Vuokravastuut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisistä omaisuuseristä	684	1 170
ALV vastuu	-	236

Urakkasopimusten takausvastuut ovat normaaleja projektiliiketoimintaan liittyviä vastuusitoumuksia, jotka on annettu esimerkiksi sopimuksen mukaisen suorituksen vakuudeksi. Näiden voimassaoloaika on korkeintaan viisi vuotta.

8.3. Lähipiiri

Konsernin emoyhtiön Kreate Group Oyj:n lähipiiriin kuuluvat tytäryritykset, strukturoitu yhteisö EAI Kreate Holding Oy, sekä yhteisyritys KFS Finland Oy. Karell Schakt AB kuului lähipiiriin osakkuusyhtiönä 28.5.2024 tehtyyn yrityskauppaan asti, jonka jälkeen tytäryrityksenä syyskuussa tapahtuneeseen fuusioon asti. Lähipiiriin luetaan myös johtoon kuuluvat avainhenkilöt, näiden läheiset perheenjäsenet sekä yhteisöt, joissa edellä mainitut henkilöt käyttävät määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Johtoon kuuluvia avainhenkilöitä ovat emoyhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä muut konsernin johtoryhmän jäsenet. Omistajien ja johtoon kuuluvien avainhenkilöiden vaikutusvallassa olevien yhteisöjen kuulumista lähipiiriin tarkastellaan tapauskohtaisesti tosiasialliset olosuhteet huomioiden.

Lähipiiritransaktiot

Tuhatta euroa	1-12/2024 Tuotot	Kulut	12/2024 Saamiset	Velat
Yhteis- ja osakkuusyritys	24 848	-6 215	1 806	22
Tuhatta euroa	1-12/2023 Tuotot	Kulut	12/2023 Saamiset	Velat
Yhteis- ja osakkuusyritys	2 736	-16 137	319	692

Yhteis- ja osakkuusyrityksillä on konsernin kanssa yhteisiä liiketoimia liittyen aliurakointiin ja kalustoon. Yhteisyrityksen puolesta annetut takaukset on esitetty liitetiedossa 8.2.

Konsernilla ei ole ollut tilikaudella transaktioita muun lähipiirin kanssa.

Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet

Tuhatta euroa		2024	2023
Timo Vikström	Toimitusjohtaja	521	461
Konsernin johtoryhmä	Muut jäsenet	1 386	1 399
Petri Rignell	Hallituksen puheenjohtaja	69	63
Jussi Aine	Hallituksen jäsen	36	30
Timo Kohtamäki	Hallituksen jäsen	36	30
Timo Pekkarinen	Hallituksen jäsen	36	30
Elina Rahkonen	Hallituksen jäsen	36	30
Petra Thorén	Hallituksen jäsen	36	30
Yhteensä		2 156	2 073

Hallitus päättää toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten palkitsemisesta. Johtoryhmän jäsenet on vakuutettu lakisääteisen eläkevakuutuksen lisäksi vapaaehtoisella lisäeläkevakuutuksella. Toimitusjohtajan eläkekulut maksupohjaisesta järjestelystä olivat 31.12.2024 päättyneellä tilikaudella 57 (2023: 58) tuhatta euroa ja johtoryhmän jäsenten osalta yhteensä 126 (2023: 120) tuhatta euroa.

Lisäksi yhtiökokous päätti 25.3.2024 pidetyssä yhtiökokouksessa, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavat palkkiot: hallituksen puheenjohtajalle 5 750 euroa kuukaudessa ja muille hallituksen jäsenille kullekin 3 000 euroa kuukaudessa. Lisäksi päätettiin, että tarkastusvaliokunnan tai palkitsemis- ja nimitysvaliokunnan puheenjohtajaksi tai jäseneksi valittavalle hallituksen jäsenelle suoritetaan 1 500 euron ylimääräinen vuosipalkkio, ja että kohtuulliset matkakustannukset korvataan laskun mukaan.

Johtoryhmän jäsenten työsopimusten irtisanomisaika on kolmesta kuuteen kuukautta. Toimitusjohtaja sekä kuusi muuta johtoryhmän jäsenistä ovat, työsuhteen tai toimitusjohtajasopimuksen päättyessä, oikeutettuja irtisanomisajan palkan lisäksi tietyin edellytyksin irtisanomiskorvauksena tai korvauksena kilpailukiellosta kolmesta kahdeksan kuukauden kokonaispalkkaa vastaavaan määrään.

Konsernin osakepalkkiojärjestelmään liittyvät erittelyt on esitetty liitetiedossa 2.5.2 ja konserniyhtiöistä esitetty tiedot liitetiedossa 7.1.

Johdon omistukset

Hallitus, toimitusjohtaja ja johtoryhmän jäsenet omistivat tilinpäätöspäivänä yhteensä 2 994 300 osaketta henkilökohtaisesti tai vaikutusvaltayhtiöidensä kautta. Määrä edusti 33,3 % prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä.

8.4. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Tilikauden jälkeen ei ole ollut olennaisia tapahtumia.

Emoyhtiön tuloslaskelma (FAS)

1000 €	2024	2023
LIIKEVAIHTO	1 013	731
Materiaalit ja palvelut	-57	-52
Henkilöstökulut	-1 819	-1 469
Poistot ja arvonalentumiset	-67	-430
Liiketoiminnan muut kulut	-805	-746
LIIKEVOITTO/-TAPPIO	-1 735	-1 965
Rahoitustuotot ja -kulut	-1 510	-1 892
VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	-3 246	-3 857
Tilinpäätössiirrot	8 400	5 750
Tuloverot	-957	-359
TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO	4 197	1 534

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 119

Emoyhtiön tase (FAS)

1000 €	2024	2023
Vastaavaa
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet	-	67
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	52 031	52 031
PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ	52 031	52 098
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	8 151	8 125
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	11 865	7 153
Muut saamiset	24	-
Siirtosaamiset	31	503
Rahat ja pankkisaamiset	5 733	20 422
VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ	25 803	36 203
Vastaavaa yhteensä	77 834	88 301

1000 €	2024	2023
Vastattavaa
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	80	80
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	20 702	20 702
Edellisten tilikausien voitto/tappio	2 629	5 302
Tilikauden voitto/tappio	4 197	1 534
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	27 608	27 618
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	24 700	27 300
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta	2 600	2 600
Yritystodistukset	6 000	7 000
Ostovelat	84	55
Velat saman konsernin yrityksille	15 367	22 338
Muut velat	58	98
Siirtovelat	1 417	1 290
VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	50 226	60 682
Vastattavaa yhteensä	77 834	88 301

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 120

Emoyhtiön rahavirtalaskelma (FAS)

1000 €	2024	2023
Tilikauden voitto/tappio	4 197	1 534
Poistot ja arvonalentumiset	67	430
Rahoituskulut ja -tuotot	1 510	1 892
Tuloverot	957	359
Muut oikaisut	-8 400	-5 750
Oikaisut	-5 866	-3 070
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos	-808	-309
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos	99	167
Käyttöpääoman muutos	-709	-142
Maksetut korot liiketoiminnasta	-313	-636
Saadut korot liiketoiminnasta	622	492
Muut rahoituserät	-170	-80
Maksetut verot	-330	-516
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA	-2 569	-2 417
Myönnetyt lainat	-1 304	-1 218
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA	-1 304	-1 218

1000 €	2024	2023
Maksetut osingot	-4 208	-4 067
Lyhytaikaisten lainojen nostot	18 000	42 000
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-21 600	-44 600
Konsernitilijärjestelmä, saldomuutos	-6 972	19 059
Lainojen korot ja muut kulut	-1 787	-1 162
Konserniavustukset	5 750	7 000
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA	-10 817	18 230
RAHAVAROJEN MUUTOS	-14 689	14 595
Avaavan taseen mukaiset rahavarat	20 422	5 827
Rahavarojen muutos	-14 689	14 595
Päättävän taseen mukaiset rahavarat	5 733	20 422

Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Konsernitiedot

Kreate Group Oyj on konsernin emoyhtiö. Emoyhtiö Kreate Group Oyj omistaa 100 prosenttia konserniin kuuluvasta tytäryhtiöstä Kreate Oy sekä 75 prosenttia tytäryhtiöstä Kreate Sverige Holding AB.

Kreate Sverige Holding AB:n 100 % omistama Kreate Sverige AB on yhdistelty Kreate Group Oyj:n konsernitilinpäätökseen. Vuonna 2023 Kreate Sverige AB omisti 34 % Karell Schakt AB:n osakkeista. Kreate Sverige AB on ostanut Karell Schakt AB:n loput osakkeet tilikauden 2024 aikana ja Karell Schakt AB on fuusioitu osaksi Kreate Sverige AB:ta tilikauden aikana.

Emoyhtiön konsernitilinpäätös on saatavissa osoitteessa: Kreate Group Oyj, Haarakaari 42, 04360 Tuusula.

Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät

Pysyvien vastaavien arvostaminen

Taseeseen merkittyjen aineettomien hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot. Hankintamenoon on luettu hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet muuttuvat menot. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat:

Aineettomat hyödykkeet 3–4 vuotta

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden hankintamenot, joiden todennäköinen taloudellinen käyttöaika on alle 3 vuotta, sekä pienhankinnat (alle 850 euroa) on kirjattu kokonaisuudessaan hankintatilikauden kuluksi.

Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarat on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Yhtiö esittää pääomalainat osana vierasta pääomaa.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Tuloksen liitetiedot

Liikevaihto

1000 €	2024	2023
Liikevaihto	1 013	731

Henkilöstöä koskevat liitetiedot

Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana

	2024	2023
Toimihenkilöt	5	3

Tilikauden palkat, palkkiot ja eläkekulut

1000 €	2024	2023
Palkat ja palkkiot	1 424	1 138
Eläkekulut	194	151
Muut henkilösivukulut	202	179
Yhteensä	1 819	1 469
Luontoisedut (verotusarvo)	51	39

Johdon palkat ja palkkiot

1000 €	2024	2023
Hallituksen jäsenet	249	213

Poistot ja arvonalentumiset

1000 €	2024	2023
Suunnitelman mukaiset poistot	67	430

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 122

Liiketoiminnan muut kulut

Tilintarkastajan palkkiot

Rahoitustuotot ja -kulut

1000 €	2024	2023
Tilintarkastus	69	138
Muut	70	13
Yhteensä	139	151

Tilinpäätössiirrot

1000 €	2024	2023
Konserniavustus	8 400	5 750

Tuloverot

1000 €	2024	2023
Muut korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	500	492
Muilta	122	0
Korkotuotot yhteensä	622	492
Rahoitustuotot yhteensä	622	492
Korkokulut
Muille	-1 962	-2 303
Korkokulut yhteensä	-1 962	-2 303
Muut rahoituskulut
Muille	-170	-80
Muut rahoituskulut yhteensä	-170	-80
Rahoituskulut yhteensä	-2 133	-2 384
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-1 510	-1 892

1000 €	2024	2023
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta	-957	-379
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta	-	20
Tuloverot yhteensä	-957	-359

Yhtiöllä on aiemmilta tilikausilta 4 250 tuhatta euroa (2023: 4 621 tuhatta euroa) verotuksessa vähentämättömiä etuyhteyskorkokuluja.

Taseen liitetiedot

Pysyvien vastaavien erittely

Aineettomat hyödykkeet

1000 €	Aineettomat oikeudet	Muut pitkä vaikutteiset menot	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	13	1 293	1 306
Hankintameno 31.12.2024	13	1 293	1 306
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.2024	-13	-1 226	-1 239
Tilikauden poisto	-	-67	-67
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.2024	-13	-1 293	-1 306
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	-	-	-
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	-	67	67

Sijoitukset

1000 €	Muut osakkeet ja osuudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	52 031	52 031
Hankintameno 31.12.2024	52 031	52 031
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	52 031	52 031
Kirjanpitoarvo 31.12.2023	52 031	52 031

Osakkeet ja osakeomistukset

	Yhtiön omistusosuus-%
Kreate Oy, Helsinki	100 %
Kreate Sverige Holding AB, Tukholma	75 %

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 123

Pitkäaikaiset saamiset

1000 €	2024	2023
Pitkäaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	8 151	8 125
Yhteensä	8 151	8 125
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	8 151	8 125

Lyhytaikaiset saamiset

1000 €	2024	2023
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	-	249
Lainasaamiset	1 977	700
Muut saamiset	8 400	5 750
Siirtosaamiset	1 487	454
Yhteensä	11 865	7 153
Saamiset muilta
Muut saamiset	24	-
Siirtosaamiset	31	503
Yhteensä	54	503
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	11 919	7 656

Siirtosaamisten olennaiset erät

1000 €	2024	2023
Verot	-	471
Jaksotetut henkilöstökulut	-	-
Muut	31	32
Yhteensä	31	503

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 124

Lyhytaikaiset velat

Oma pääoma

1000 €	2024	2023
Sidottu oma pääoma
Osakepääoma 1.1.	80	80
Osakepääoma 31.12.	80	80
Sidottu oma pääoma yhteensä	80	80
Vapaa oma pääoma
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	20 702	20 702
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	20 702	20 702
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	6 836	9 369
Osingonjako	-4 208	-4 067
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	2 629	5 302
Tilikauden voitto (tappio)	4 197	1 534
Vapaa oma pääoma yhteensä	27 528	27 538
Oma pääoma yhteensä	27 608	27 618

1000 € 2024 2023 Velat saman konsernin yrityksille Konsernitilivelka 15 367 22 338 Yhteensä 15 367 22 338 Velat muille Lainat rahoituslaitoksilta 2 600 2 600 Yritystodistukset 6 000 7 000 Ostovelat 84 55 Muut velat 58 98 Siirtovelat 1 417 1 290 Yhteensä 10 160 11 044 Lyhytaikaiset velat yhteensä 25 526 33 382

Siirtovelkojen olennaiset erät

1000 €	2024	2023
Palkat ja palkkiot sosiaalikuluineen	532	421
Korot	730	869
Verot	155	-
Yhteensä	1 417	1 290

Jakokelpoinen vapaa oma pääoma

1000 €	2024	2023
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Voitto edellisiltä tilikausilta	2 629	5 302
Tilikauden voitto (tappio)	4 197	1 534
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	20 702	20 702
Jakokelpoinen oma pääoma	27 528	27 538

Pitkäaikaiset velat

1000 €	2024	2023
Lainat rahoituslaitoksilta	24 700	27 300
Pitkäaikaiset velat yhteensä	24 700	27 300

Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet ja takaukset

1000 €	2024	2023
Muut takaukset	41 827	46 174

Työyhteenliittymien puolesta annetut vakuudet ja takaukset

1000 €	2024	2023
Muut takaukset	10 581	10 647

Muut vastuusitoumukset

1000 €	2024	2023
Luottokorttien käytössä oleva limiitti	14	2

Eläkevastuut

Yhtiön eläkevastuut on vakuutettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevastuut on kokonaan katettu.

Hallituksen esitys jakokelpoisten varojen käytöstä:

Emoyhtiö Kreate Group Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 ovat:

Voitto edellisiltä tilikausilta	2 628 537,77
Tilikauden voitto (tappio)	4 197 208,29
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	20 702 152,88
Jakokelpoinen oma pääoma	27 527 898,94

Hallitus ehdottaa 28.3.2025 kokoontuvalle yhtiökokoukselle, että vuoden 2024 vahvistettavan taseen perusteella maksetaan osinkoa osingonjakohetkellä yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oleville osakkeille 0,50 euroa osakkeelta. Osinko maksetaan kahdessa erässä, joista ensimmäinen erä on huhtikuussa 2025 ja toinen lokakuussa 2025.

Voitonjakoehdotuksen tekopäivänä 4.2.2025 yhtiön ulkopuolisessa omistuksessa oli 8 777 569 osaketta, mitä vastaava osingon kokonaismäärä on 4 388 784,50 euroa.

Hallituksen ja toimitusjohtajan lausumat

Vahvistamme, että:

• EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös ja emoyhtiön Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta
• toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yrityksen ja konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
• toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Helsingissä 28. helmikuuta 2025

Petri Rignell	Jussi Aine	Timo Kohtamäki
Hallituksen puheenjohtaja
Petra Thorén	Timo Pekkarinen	Elina Rahkonen
Timo Vikström
Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 3. maaliskuuta 2025

KPMG Oy Ab

Turo Koila

KHT

Tilintarkastuskertomus

Kreate Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Kreate Group Oyj:n (y-tunnus 2601364-3) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRStilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Tilintarkastajan palkkiot.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Olennaisuus

Tarkastuksemme laajuuteen on vaikuttanut soveltamamme olennaisuus. Olennaisuus on määritetty perustuen ammatilliseen harkintaamme ja se ohjaa tarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden määrittämisessä, sekä todettujen virheellisyyksien vaikutusten arvioimisessa suhteessa tilinpäätökseen kokonaisuutena. Olennaisuuden taso perustuu arvioomme sellaisten virheellisyyksien suuruudesta, joilla yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa olevan vaikutusta tilinpäätöksen käyttäjien tekemiin taloudellisiin päätöksiin. Olemme ottaneet huomioon myös sellaiset virheellisyydet, jotka laadullisten seikkojen vuoksi ovat mielestämme olennaisia tilinpäätöksen käyttäjille.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa. EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaiset merkittävät olennaisen virheellisyyden riskit sisältyvät alla kuvattuihin tilintarkastuksen kannalta keskeisiin seikkoihin.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT

KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikevaihto – Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetieto 2.1

Myynnin tuloutus koostuu projektisopimusten mukaisten tavaroiden ja palveluiden luovuttamisesta asiakkaille kokonaisliikevaihdon ollessa 275 milj. euroa.

Liikevaihdon raportointiin sisältyy riski virheellisestä tuloutusajankohdasta tai -määrästä johtuen johdon arvioista tuloutuksissa sekä laskutuksen suuresta tapahtumamäärästä.

Projektien tuloutus tapahtuu pääsääntöisesti valmistusasteen mukaisesti. Valmistusaste määritetään toteutuneiden kustannusten suhteellisena osuutena johdon arvioimista kokonaiskustannuksista. Mahdolliset virheelliset kustannusennusteet johtaisivat määrältään väärän suuruiseen tuloutukseen.

Olemme arvioineet yhtiön myynnin tuloutus- ja laskentakäytäntöjä suhteessa IFRS-standardien määrittelemiin periaatteisiin.

Olemme testanneet keskeisten myynnin raportoinnin täydellisyyttä ja ajoitusta varmistavien sisäisten kontrollien toimivuutta.

Valmistusasteen mukaisesti tuloutettavien projektin kokonaistuottoarvioita on verrattu asiakassopimuksiin. Tämän lisäksi olemme analysoineet ennustettuja ja toteutuneita projektikustannuksia sekä projektikatteita. Olemme myös käyneet läpi kustannusennusteiden ja valmiusasteiden päivitysprosessia ja arvioineet sen asianmukaisuutta.

Lisäksi olemme suorittaneet myynnin täydellisyyteen sekä myynnin tuloutusajankohtaan liittyviä aineistotarkastustoimenpiteitä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA KESKEISET SEIKAT KUINKA KYSEISIÄ SEIKKOJA KÄSITELTIIN TILINTARKASTUKSESSA

Liikearvon arvostus – Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja liitetiedot 5.3 ja 5.4

Liikearvo 40 milj. euroa muodostaa merkittävän osan, 30 %, konsernitaseen loppusummasta.

Liikearvo testataan arvonalentumisen varalta silloin kun arvonalentumisesta on viitteitä, tai vähintään vuosittain. Arvonalentumistestaus tehdään vertaamalla omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon. Johto arvioi omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän käyttämällä diskontattujen rahavirtojen mallia. Testauksen perustana oleviin kassavirtaennusteisiin liittyy merkittävä määrä johdon arvioita koskien erityisesti liikevaihdon kasvua, kannattavuutta ja diskonttauskorkoa.

Tasearvon merkittävyydestä ja ennusteisiin liittyvästä merkittävästä johdon harkinnasta johtuen liikearvon arvostus on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Olemme arvioineet kriittisesti niitä johdon perusteita ja oletuksia, joiden mukaan tulevien vuosien rahavirtaennusteet on laadittu.

Tarkastukseen on osallistunut KPMG:n arvonmäärityksen asiantuntijoita, jotka ovat arvioineet diskonttokoron asianmukaisuutta, laskelmien teknistä oikeellisuutta sekä käytettäviä oletuksia suhteessa markkina- ja toimialakohtaisiin tietoihin.

Lisäksi olemme arvioineet liikearvon testaukseen liittyvien liitetietojen asianmukaista esittämistä tilinpäätöksessä.

Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta emme ole tunnistaneet tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 129

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

▪ Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 26.4.2019 alkaen yhtäjaksoisesti 6 vuotta.

Kreate Group Oyj:stä on tullut yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö 19.2.2021.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen. Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 130

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä, 3. maaliskuuta 2025

KPMG Oy Ab

Turo Koila

KHT

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Kreate Group Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Kreate Group Oyj:n (ytunnus 2601364-3) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernin kestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

• 1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
• 1. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EUtaksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Kreate Group Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista konsernin kestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernin kestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) "Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus".

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Konsernikestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Kreate Group Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernin kestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernin kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Kreate Group Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernin kestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernin kestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernin kestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Kestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja Yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko konsernin kestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat konsernin kestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme Yrityksen johtoa sekä kestävyystietojen laatimisesta ja kokoamisesta vastaavia henkilöitä.
• Perehdyimme kestävyystietojen keräämiseen ja yhdistelemiseen liittyviin keskeisiin prosesseihin haastatteluin.
• Tutustuimme konsernin kestävyysraportilla esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin sisäisiin ohjeistuksiin ja toimintaperiaatteisiin.
• Kreate Group Oyj Vuosi lyhyesti Sijoittajat Hallinto Taloudellinen katsaus 132
  • Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin ja arvioimme tukevatko ne konsernin kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
  • Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.
  • Kaksinkertaisen olennaisuuden määrittämistä koskevan prosessin osalta haastattelimme prosessista vastaavia henkilöitä ja perehdyimme kaksinkertaisesta olennaisuusarvioinnista laadittuun prosessikuvaukseen ja muuhun dokumentaatioon ja tausta-aineistoon.
  • EU-taksonomiatietojen osalta haastattelimme yrityksen johtoa ja taksonomiatietojen raportoinnin kannalta avainasemassa olevia henkilöitä selvittääksemme miten taksonomiakelpoiset toiminnot on tunnistettu, hankimme haastatteluja tukevaa evidenssiä ja täsmäytimme raportoidut EU-taksonomiatiedot taustalaskemiin ja soveltuvin osin kirjanpitoon.
  • Arvioimme ESRS kestävyysraportointistandardien raportointia koskevien periaatteiden soveltamista kestävyystietojen esittämisessä.

Helsingissä 3. maaliskuuta 2025

KPMG OY AB Kestävyystarkastusyhteisö

Turo Koila

KRT